62 files changed, 9712 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/16678-8.txt b/16678-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..c947f37
--- /dev/null
+++ b/16678-8.txt
@@ -0,0 +1,4606 @@
+The Project Gutenberg EBook of Tieni varrella tapaamia 1, by Maikki Friberg
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Tieni varrella tapaamia 1
+
+Author: Maikki Friberg
+
+Release Date: September 10, 2005 [EBook #16678]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TIENI VARRELLA TAPAAMIA 1 ***
+
+
+
+
+Produced by Matti J�rvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+TIENI VARRELLA
+TAPAAMIA
+
+
+I
+
+
+Maikki Friberg
+
+
+Ensimm�isen kerran julkaissut
+Naisten ��ni 1920.
+
+
+
+
+Lukijalle!
+
+
+_Kun ihminen on nuori, potee h�n useinkin todellista ihmisn�lk��. Ei
+h�nt� tyydyt� yksinomaan kirjat ja lukeminen, sill� ei ne anna kaikkea
+sit�, mit� nuori mieli halajaa ja janoo, vaan h�n tahtoisi ennenkaikkea
+joutua kosketuksiin el�vien ihmisten kanssa, tavata sellaisia
+henkil�it�, jotka ovat totuutta etsineet, vaelluksellaan paljon
+kokeneet. �T�ytyyh�n heill� olla jotakin jakaa, heill�, joilla jo on
+koottua henkist� p��omaa ja monta pulmallista kysymyst� ratkaistuna�,
+tuumii nuorena._
+
+_N�in tuumivat varsinkin 80- ja 90-luvun nuoret, sill� silloin oli
+maailma t�ynn� uusia, ihmeellisi� kysymyksi�, jotka panivat mielet
+palamaan ja aivot askartelemaan._
+
+_Silloin her�si minussakin tavaton halu joutua niiden ihmisten pariin,
+jotka �tuossa usein uneksitussa suuressa maailmassa� suunnittelivat
+tulevaisuutta ja olivat ruvenneet ihmisel�m�� uusilta n�k�kulmilta
+valaisemaan. Ja havaittuani, etteiv�t elinkustannukset siell� olleet sen
+kalliimmat kuin Suomessakaan, pikemmin p�invastoin, l�hdin kev�isin,
+kouluty�n p��tytty�, Europan suurkaupunkeihin n�it� �uutta aikaa
+valmistavia� ihmisi� tapaamaan. Olihan siell� paljon muutakin
+mielenkiintoista kuten suuret kokoelmat ja museot, teatterit ja
+oopperat, monenmoiset taideaarteet ja kauneusvaikutelmat, mutta ihmiset
+olivat kuitenkin enin puoleensa vet�v�t. Sinne paloi mieli, miss� heit�
+oli koossa, miss� he esittiv�t ajatuksiaan ja johtop��t�ksi�, joihin
+olivat tulleet._
+
+_Madame Sta�lista h�nen el�m�kertansa kirjoittajat hiukan pilkallisesti
+kertovat, ett� h�n oli valmis matkustamaan vaikka 500 peninkulmaa
+tavatakseen viisaan, nerokkaan ihmisen, mutta ett� moni kauneusilmi�
+sit�vastoin j�tti h�net kylm�ksi. T�m� on minua monasti lohduttanut.
+Koska niin suuri sielu kuin rva Sta�l kaipasi ihmisi� -- onko sitten
+ihme, ett� pienet niist� uneksivat._
+
+_Tied�n, ett� nuorten joukossa t�ll�kin hetkell� on monta, jotka
+syd�mess��n huokaavat: �Voi jos p��sisi maailmaa katsomaan ja niit�
+henkil�it� tapaamaan, jotka siell� kulkevat uranuurtajina!� Mutta se on
+k�ynyt tavattoman vaikeaksi. Passinsaanti, joka ei ennenaikaan tuottanut
+mit��n hankaluutta, on nyky��n hyvin kire�ll�, meid�n huono valuutamme
+vaikuttaa, ett� t�ytyy olla tavallista rahakkaampi minnekk��n
+menn�kseen, ja sitten on maailma muutenkin nyky��n niin toisenlainen
+kuin ennen. Paljon kaunista on h�vitetty, kansat katselevat toisiaan
+karsaasti ja katkeruus kytee mieliss�. Ei ole muuta neuvoksi kuin
+odottaa, kunnes maailma hiukan tasaantuu ja sill� aikaa, paremman
+puutteessa, turvautua niihin vaikutelmiin, joita muut ennenaikaan ovat
+saaneet._
+
+_N�it� ihmisn�lk�� tuntevia nuoria muistellessani, ovat n�m� kuvaukset
+ihmisist�, joita tieni varrella olen tavannut, syntyneet. Ne eiv�t ole
+tavallisia el�m�kertoja, sill� ei niit� varten yleens� ole k�ytetty
+mit��n erityisi� l�hteit�, pikemmin ne ovat tuokiokuvia, jotka
+perustuvat siihen, mit� itse olen n�hnyt ja kuullut._
+
+_Tapaamiani on niin paljon, ett� valinta tavallaan on ollut vaikea,
+mutta koska meid�n aikaamme niin monessa suhteessa moititaan
+aineelliseksi ja kaiken ep�itsekk��n ty�n ylenkatsovaksi, olen tahtonut
+t�ll� kertaa enimm�kseen puhua sellaisista henkil�ist�, jotka ovat
+antautuneet uusien el�m�narvojen palvelukseen ja niiden hyv�ksi
+kaikkensa uhranneet._
+
+_Jos n�m� pienet kuvaukset voisivat hiukkasenkin lukijaa l�mmitt�� ja
+antaa h�nelle vain murusen siit� rohkaisevasta tunteesta ja iloisesta
+tulevaisuuden uskosta, jota kyseess� olevat henkil�t minulle ovat
+antaneet, ei niit� silloin suotta olisi pantu paperille._
+
+_Helsingiss�, marraskuussa 1920._
+
+      _*Maikki Friberg.*_
+
+
+
+
+SIS�LLYS:
+
+
+Eva Ingman .........................................   1
+Anna Berendsen .....................................  17
+Vaikutelmani Virosta ...............................  26
+Hector Denis .......................................  45
+Alexander Herzenin tytt�ren luona ..................  57
+Catherine Breschkovski .............................  74
+Kuuluisuuksien kesken ..............................  89
+Personallisia muistoja Gina Krogista ............... 103
+Professori Georg v. Gizucki ........................ 130
+Yst�v�ni Auguste Fickert ........................... 138
+Charlotte Schr�der ................................. 155
+Liebknechtin puolisot .............................. 164
+Ann Margret Holmgr�n ............................... 175
+Bertha v. Suttner .................................. 186
+
+(55 kuvaa)
+
+
+
+
+EVA INGMAN.
+
+
+Jouluk. 30 p:n� 1914 oli Helsingin p�iv�lehdiss� nimi *Eva Ingman*
+mustan kehyksen ymp�r�im�n�. Ken ei ennest��n tuntenut tuota nime�, ei
+luultavasti kiinnitt�nyt siihen mit��n huomiota, ken taas tunsi,
+s�ps�hti ja luki tarkalleen kaikki mit� siin� seisoi. Ja siin�
+kerrottiin, ett� Eva Vilhelmina Ingman kuoli Dresdeniss� jouluk. 18 p.
+1914.
+
+Se tuli kuin salama selke�lt� taivaalta, eih�n sit� edes ollut kuullut
+h�nen olleen sairaana. Ja siksi olikin niin vaikea k�sitt��, ett� Eva
+Ingman, joka tuntui ikuisesti nuorelta, iloiselta ja el�m�nhaluiselta,
+jota niin monet siteet liittiv�t el�m��n, jolla oli hiin paljon yst�vi�,
+ett� h�n oli mennyt pois. Eva Ingmanin kuva nousi silloin kauniina ja
+el�v�n� kaikkien h�nen yst�viens� silmien eteen, ja he sanoivat varmaan
+kaikki kuten min�kin: �Eva oli monessa suhteessa poikkeusihminen, h�n
+oli sek� sis�llisesti ett� ulkonaisesti rotuihminen ja harvinaisuus�.
+
+[Kuva: Eva Ingman kes�ll� 1908.]
+
+Eva Ingmanilla oli l�mmin ja uskollinen suomalainen syd�n ja suuren
+maailman naisen k�yt�s ja esiintyminen. H�n oli kuollessaan 60-vuotias,
+mutta teki sen vaikutuksen kuin olisi h�n ollut parikymment� vuotta omaa
+ik��ns� nuorempi. H�n oli notkea ja kevyt kuin keijukainen, jaksoi astua
+pitki� matkoja, maalata tuntikausia kun oli kiireit� t�it�, kiert��
+maita ja mantereita ja sitten taas seurustella ja huvitella. -- H�n oli
+aivan kuin syntynyt kieliniekaksi. Toistakymment� kielt� h�n jo hallitsi
+ja yh� h�n harjoitteli uusia. H�nt� huvitti lukea maailmankirjallisuuden
+mestariteoksia alkukielell�: Shakespearin draamoja englannin kielell�,
+Danten Divina Commediaa italian kielell�, Cervantesin Don Quixotia
+espanjan kielell�, Virgiliuksen Aeneidia latinaksi, Dostojevskin
+Raskolnikovia ven�j�ksi j. n. e. Iltasin, kun h�nen sisarensa *Anna
+Ingman* musiikkiarvostelujensa takia oli konserteissa tai oopperassa,
+istui Eva kotosalla, jottei vanhan t�din tarvinnut olla yksin, ja
+silloin h�nen paras huvinsa oli syventy� eri maiden klassilliseen
+kirjallisuuteen.
+
+Ja mit� h�n kerran oli lukenut, sen h�n osasi. H�nell� oli nimitt�in
+aivan kadehdittavan hyv� muisti. Yht�kki�, h�nen kanssaan
+keskustellessa, kun jokunen sana tai ajatus antoi aihetta siihen,
+saattoi h�n toistaa kohtia Kalevalasta, Ibsenin Per Gyntist�, Holbergin
+tai Moli�re'in komedioista y. m., puhumattakaan saksalaisista
+kirjailijoista, joiden henkisten muistomerkkien ymp�r�im�n� h�n eli. En
+ole koskaan tavannut henkil��, joka niin kevyesti ja vaivatta olisi
+sirotellut ymp�rilleen sek� vakavia ett� hauskoja otteita eri
+kirjailijoiden teoksista, niin paljon lystikk�it� kaskuja ja
+sanasutkauksia. -- Yht� kevyesti tuntui h�n kirjoittaneenkin. Vaikka
+kirjalliset ty�t eiv�t kuuluneet h�nen varsinaiseen el�m�nteht�v��ns�,
+oli h�n aina yst�viens� pyynn�st� valmis tarttumaan kyn��n ja antamaan
+avustusta heid�n toimittamiinsa julkaisuihin ja lehtiin. Ne koskivat
+silloin enimm�kseen taidetta ja kirjallisuutta, ja samassa kun ne
+kertoivat h�nen harvinaisesta lukeneisuudestaan ja hyvist� tiedoistaan,
+olivat ne aina muodollisesti eritt�in hienot ja hiotut.
+
+Eva Ingmanissa ei ollut rahtuakaan kunnianhimoa ja halua tulla
+huomatuksi ja kuuluisaksi. H�n rakasti kulttuuria sen itsens� takia,
+eik� k�ytt�nyt kielitietojaan ja maalaustaitoaan hankkiakseen itselleen
+tunnettua nime� ja suurta mainetta, johon kiusaukseen niin monet muut
+h�nen sijassaan varmaankin olisivat langenneet. Mutta sensijaan h�n oli
+aivan ruhtinaallisen antelias ja aina valmis muita ilahuttamaan. Kukapa
+on antanut yst�villeen sellaisia suurenmoisia lahjoja kuin Eva Ingman,
+j�ljent�ess��n heille heid�n lempitaulujaan Dresdenin taulukokoelmista;
+ja heid�n muotokuviaan h�n oli yht� valmis maalaamaan.
+
+Ei mik��n todista h�nen rajatonta hyv�ntahtoisuuttaan ja
+anteliaisuuttaan paremmin kuin seuraava, h�nen serkkujensa kertoma
+tapaus. Eva Ingman oli er��n� kes�n� kotimaassa k�ydess��n oleskellut
+Ruovedell� ja maalannut siell� muun muassa er��n pienen tyt�n
+muotokuvan. Lapsukainen oli ollut varsin levoton ja vaivalloinen, mutta
+lopulta oli Eva kuitenkin saanut h�nen pienen naamansa kankaalle
+kiinnitetty�. Ja niin onnistunut kuva siit� tulikin, ett� h�n ilolla
+ajatteli sen ottamista mukaansa Dresdeniin. Ennen l�ht���n pyysi h�n
+pikku tyt�n �iti� pesem��n itselleen puseron, ja kun sitten oli kysymys
+maksusta ja Eva tahtoi tiet�� mit� h�n oli velkaa siit�, vastasi pesij�:
+"No kymmenen penni�, mutta kyll� min� olen yht� tyytyv�inen, jos te
+annatte tuon tyt�st�ni maalaamanne kuvan." Eva purskahti syd�melliseen
+nauruun. H�nt� huvitti niin sanomattomasti tuo ajatus, ettei luonnon
+ihminen arvioinut h�nen ty�t��n sen kalliimmaksi, ja seuraus oli, ett�
+�iti sai kuvan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Eva Ingman oli Helsingin lapsia ja h�nen vanhempansa olivat l��ketieteen
+professori *Erik Alexander Ingman* ja *Eva Perander*. Eva syntyi siihen
+aikaan vuotta, kun Suomen luonto on kaikkein ihanimmillaan ja p�iv�
+pisin, kes�k. 22 p. 1853, mutta syv� suru vallitsi silloin h�nen
+kodissaan, sill� hengell��n oli �idin t�ytynyt maksaa pienokaisensa
+maailmaan tulo. Mustilla silkkinauhoilla oli h�nen ristikolttinsa
+koristeltu ja samassa huoneessa h�net kastettiin, miss� �iti lep�si
+kirstussaan.
+
+"Kukapa olisi silloin voinut aavistaa", lis�si Eva hymyillen,
+kertoessaan t�st� kerran minulle, "ett� siit� pienest� r��p�st� tuli
+n�in iloinen ihminen".
+
+Mutta ei siin� kyllin, ettei Eva tiennyt mit��n �idist��n, h�m�r�ksi
+h�nen muistonsa is�st�kin j�i, sill� t�m� kuoli, kun Eva oli p��ssyt
+viiden vuoden vanhaksi. H�n ja h�nen kahta vuotta vanhempi sisarensa
+Anna joutuivat silloin kahden t�din, *Amalia* ja *Sophie Louise
+Peranderin*, huostaan, ja *Elias L�nnrot* rupesi heid�n holhoojakseen.
+H�nen ehdotuksestaan he tulivat viett�m��n suurimman osan lapsuuttaan
+maalla, Pellin tilalla Karjalohjan pit�j�ss�.
+
+[Kuva: Anna ja Eva Ingman kasvavina.]
+
+Maalla oleskeleminen on yleens�kin onnellisinta lapsille, mutta
+varsinkin sill� oli suuri merkitys Evalle, joka sitten joutui niin kauas
+is�nmaastaan. Siell� Karjalohjan hiljaisuudessa vastaanotti h�n niin
+voimakkaan vaikutuksen Suomen luonnosta ja sen kauneudesta, ettei
+mik��n, ei vuodet, ei et�isyys, eik� monet muut my�hemm�t
+kauneusvaikutelmat sit� koskaan voinut haihduttaa.
+
+Amalia t�ti, joka oli hyvin johdonmukainen, tarmokas ja j�ntev�,
+huolehti etup��ss� pikku Ingmanien hoidosta ja kasvatuksesta, h�nen
+sisarensa Sophie Louise heid�n opetuksestaan. H�n luki heid�n kanssaan
+tavallisia kouluaineita, eritoten ranskaa, jossa h�n oli varsin taitava,
+ja valmisti heid�t niin hyvin, ett� kun sitten tuli aika l�hte� kouluun,
+p��siv�t he ruotsalaisen tytt�koulun yl�luokille. -- Amalia t�ti seurasi
+tietysti holhokkejaan Helsinkiin ja j�rjesti heille t��ll�
+koulukortteerin, jonne my�skin vastaanotti heid�n serkkunsa, *Fanny* ja
+*Waldemar Churbergin*.
+
+Koulussa tulivat Ingmanin tyt�t piankin sangen huomatuiksi ja
+suosituiksi lahjakkuutensa, herttaisuutensa ja sievyytens� takia, ja Eva
+oli sit� paitsi jo silloin niin "sukkela suustaan".
+
+Viel� koulunsa suoritettuaankin j�iv�t he p��kaupunkiin, Anna
+soitannollisia taipumuksiaan kehitt�m��n, Eva piirustamaan ja
+maalaamaan. He saivat parhaat opettajat, mit� siihen aikaan oli
+saatavissa, ja liikkuivat Helsingin ensim�isiss� seurapiireiss�. Ei
+ollut sit� kutsua ja juhlaa Willebrandtien, Tengstr�mien, Palm�nien,
+Castr�nien y. m. silloista intelligenssia edustavien perheiss�, miss�
+Ingmanin tyt�t eiv�t olisi olleet mukana, ja is�n hyvien yst�vien J. W.
+Snellmanin, C. G. Borgin ja Elias L�nnrotin luona he olivat aivan kuin
+kotonaan. -- Ne olivat onnellisia, huolettomia, sis�lt�rikkaita vuosia;
+oli paljon is�nmaallista innostusta, paljon harrastuksia, paljon yst�vi�
+ja ihailijoita.
+
+Niin, ehk�p� noita viimemainituita oli liiaksikin Amalia t�din mielest�,
+sill� h�n p��tti matkustaa holhokkiensa kera Dresdeniin, jotta he
+olisivat tilaisuudessa oikein todenteolla jatkamaan opintojaan, Anna
+soittamaan ja Eva maalaamaan. Eva oli silloin kahdeksantoista vuotias,
+Anna kahdenkymmenen ja molemmat niin lupaavat, miellytt�v�t ja suloiset,
+ett� er�s henkil�, joka n�ki heid�t n�ihin aikoihin, vertasi heit�
+kahteen ruusunnuppuun.
+
+[Kuva: Eva Ingman. Anna Ingman.
+Dresdeniin matkustaessaan.]
+
+[Kuva: Amalia Perander Eva Ingmanin maalaaman taulun mukaan.]
+
+Tarmokkaasti he Dresdeniin asetuttuaan tarttuivat ty�h�n, edistyiv�t
+nopeasti ja nauttivat sanomattomasti kaikesta siit� uudesta ja
+kauniista, joka siell� tulvi heit� vastaan. Ei silloin viel� ollut
+kysymyst�k��n siit�, ett� he j�isiv�t sinne ainaiseksi. Se oli vain
+opintomatka, ja parin vuoden p��st� he palasivat j�lleen kotimaahan, p��
+t�ynn� tuumia. Anna oli valmistautunut soitto-opettajaksi, Evan
+erikoisala oli muotokuvamaalaus, ja molemmat toivoivat saavansa
+kotimaassa ty�t� ja toimeentulonsa, ja siin� sivussa he my�skin
+tahtoivat itse viel� paljon edisty�.
+
+Mutta kuten monille muillekin, jotka jo kauan ovat oleskelleet suuressa
+maailmassa, tuotti kotiintulo Ingmaneillekin pettymyst�. He olivat jo
+niin kauan liikkuneet v�ljemmill� vesill�, ett� nyt tuntui aivan silt�
+kuin olisivat tulleet suletuiksi pieneen lammikkoon. Ansioty�h�n ei
+ollut paljoakaan tilaisuutta ja edistymiseen viel� v�hemmin. Monet
+olivat sit� mielt�, ettei sellaisten ollut tarvis hankkia itselleen
+ty�t� ja tuloja, joilla oli varoja oleskella niin pitk�t ajat
+ulkomailla. Ja kaikki t�m� kypsytti heiss� p��t�ksen l�hte� uudelleen
+Dresdeniin, ja sinne he sitten j�iv�t. Anna rupesi antamaan
+soittotunteja, sill� oppilaista ei ollut koskaan puutetta, ja sit�paitsi
+h�nest� aikaa my�ten tuli suurien amerikalaisten ja europalaisten
+musiikkilehtien kirjeenvaihtaja. Eva maalasi ahkerasti itse, muun muassa
+von *Oerin*, *Suchodolskin* ja *Karl Bantzerin* johdolla, ja rupesi
+samalla saamaan sek� muotokuvatilauksia ett� oppilaita. V�list� h�n taas
+j�tti Dresdenin pitk�ksi aikaa ja matkusti toisiin suuriin
+taidekeskuksiin, kuten M�ncheniin, Firenzeen, Roomaan ja Lontooseen
+j. n. e. ja syventyi sik�l�isiin suuriin kokoelmiin sek� j�ljensi niist�
+monet taideteokset. N�ill� matkoillaan h�n aina teki intressantteja
+tuttavuuksia, joutui asumaan huomattujen henkil�iden luo, kuten esim.
+taiteilija Prellerin perheeseen, Weimarissa maalaustaidetta tutkiessaan,
+ja solmi l�pi el�m�n kest�vi� yst�vyysliittoja.
+
+[Kuva: Eva Ingman maalaa J. W. Snellmanin kuvaa Hypotekiyhdistyst�
+varten v. 1908.]
+
+Siin�kin suhteessa Eva Ingman erosi nimitt�in niin kauniisti muista,
+ettei h�n milloinkaan j�tt�nyt kirjett� vastaamatta ja pyynt��
+t�ytt�m�tt�, kun h�nen puoleensa vain kerran k��ntyi. Ja t�ll� tavalla
+yll�piti h�n vuorovaikutusta ja tuttavuutta niiden monien kanssa, joita
+h�n el�m�ns� varrella oli tavannut. Ellei olisi tiennyt miten paljon
+h�nell� oli tuttavia, olisi voinut luulla olevansa aivan erityisesti
+h�nen mieless��n ja ajatustensa esineen�, niin herttaisesti h�n aina
+kirjoitti ja muisti l�hett�� sek� joulu-ett� uudenvuoden toivotuksia.
+
+[Kuva: Ingmanien salonki Dresdeniss�.]
+
+En oikeastaan ymm�rr�, mitenk� Eva Ingman ehti niin paljon enemm�n kuin
+muut ihmiset, ehti maalata, kirjoittaa, lukea, matkustella, seurustella,
+hoitaa kotiaan, olla erinomainen em�nt� j. n. e., mutta luulen, ett� se
+riippui h�nen my�t�syntyneest� ty�kyvyst��n ja liikkuvaisuudestaan.
+H�ness� ei havainnut hituistakaan suomalaista hitautta; kevyesti, aivan
+kuin leikkien, h�n antautui toimesta toimeen, osoittamatta mink��nmoista
+kiirett�, h�tik�imist� tai v�symyst�.
+
+Ja kuitenkin olivat jo h�nen seurusteluvelvollisuutensa niin suuret,
+ett� moni olisi n��ntynyt niiden alle. Ingmanien taiteellinen koti
+Dresdeniss� muodostui nimitt�in aikojen kuluessa tyyssijaksi, jonne
+kaikki suomalaiset, kaikki skandinaavit ja yleens� Dresdeniss� asuvat
+muukalaiset mielell��n pist�ytyiv�t. Runoilija kreivi Snoilsky
+puolisoineen esim. oli kahdeksankymmenluvulla jokap�iv�inen vieras
+heid�n kodissaan, niinik��n runoilija Erkko, joka samaan aikaan oleskeli
+siell�. Ja samalla tavalla voisi mainita niin lukemattomia muita. Ken
+oli ennest��n tuttu, meni sent�hden, ken ei ollut, meni neuvoja ja
+opastusta saamaan, tai vain siksi, ett� vieraalla pohjalla ollessa oli
+niin hauskaa tavata herttaisia, sivistyneit�, yst�v�llisi� ihmisi� ja
+kodin, joka oli niin sopusuhtainen ja kaunis. Dresdeniss� oleskeleminen
+ja Ingmanien luona k�yminen, ne kuuluivat ihan yhteen.
+
+Pari vuotta ennen Evaa kuoli heid�n t�tins� Amalia Perander, joka
+kaikkina n�in� vuosina oli ollut heid�n kanssaan. H�n oli jo silloin
+90-vuotias ja viime aikoina sivullisen silmiss� jotenkin vaativainen,
+h�n kun tahtoi, ett� kaikki talossa piti j�rjestett�m�n juuri h�nen
+tahtonsa mukaan. Mutta aivan ihmeellisen kauniisti ja k�rsiv�llisesti
+molemmat sisaret siihen alistuivat ja hoitivat h�nt� mit�
+ep�itsekk�immin aivan loppuun asti.
+
+[Kuva: Eva Ingmanin maalaamia tauluja (alkuper�isi�), joita h�nen
+kuoltuaan oli n�ytteill� Naisten ��nen toimistossa.]
+
+"En min� tahtoisi tulla vanhaksi", sanoi Eva kerran, johon kyll� ehk�
+vaikutti se, ett� h�n oli l�helt� n�hnyt, miten vaivaloinen ja
+puolinainen oikein vanhan ihmisen el�m� oli. "No, kauanko sin� tahtoisit
+el��?" kysyi toinen. "Noin kuudenkymmenen-vuotiaaksi", oli vastaus.
+
+[Kuva: Eva Ingmanin maalaamia tauluja (j�ljenn�ksi�) joita h�nen
+kuoltuaan oli n�ytteill� N. �:n toimistossa.]
+
+Ihmeellisesti t�m� toivo sitten toteutuikin. H�n meni pois silloin, kun
+viel� oli t�ysiss� voimissa ja ty�kyky murtumaton, kun kaikki yst�v�t ja
+ennen kaikkea h�nen ainoa armas sisarensa niin mielell��n olisivat
+tahtoneet pit�� h�net t��ll�. Mutta se, ett� h�n itse oli toivonut
+p��sev�ns� pois, ennenkuin oli loppuun kulunut, lievensi hieman sit�
+katkeruutta ja surua, jota t�m� kuolinsanoma niin laajoissa piireiss�
+her�tti sek� h�nen uudessa kotimaassaan ett� t��ll� meill�.
+
+
+
+
+ANNA BERENDSEN.
+
+
+Routavuosina, jolloin oli hyvin t�rke�t�, ett� Suomen vanhurskas asia
+saatiin Europan tietoisuuteen ja ett� sill� oli sanomalehtimaailmassa
+yst�vi� ja puoltajia, jotka tunsivat sen ahdinkotilan, oli er�s
+tanskalainen muita innokkaammin ottanut meit� t�ss� suhteessa
+auttaakseen.
+
+T�m� henkil� oli *Ivar Berendsen* K�penhaminassa.
+
+H�n tunsi Suomen asiat perinpohjin ja osasi kirjoittaa niist� sek�
+pirte�sti ett� vakuuttavasti, eik� suinkaan vain oman maansa lehtiin,
+vaan h�n sirotteli tietoja Suomesta siihen aikaan yltymp�ri Europaa.
+
+Mutta mik� juuri teki Ivar Berendsenist� niin uskollisen ja l�mpim�n
+Suomen yst�v�n? Miksi juuri h�n heitt�ytyi taisteluun meid�n
+oikeuksiemme puolesta? Kyll� se suureksi osaksi oli h�nen suomalaisen
+puolisonsa ansio. Ken l�hemm�lti oppi tuntemaan *Anna Berendsen'in*,
+o. s. Levonius, h�n sen hyvin ymm�rsi.
+
+Tutustuin Anna Berendseniin tuona meid�n historiassamme niin
+kohtalokkaana vuotena 1899. Koko el�m� k�vi silloin Suomen politiikan
+merkeiss� ja siit� mekin yhten��n puhuimme. H�n n�ytti minulle er�st�
+nahkakantista salkkua, joka oli t�ynn� Suomen kysymyst� koskevia
+tietoja: asiakirjoja, lentolehtisi� ja sanomalehtikirjoituksia. Sit�
+kutsuttiin "musteriksi" ja se paisui viikko viikolta, sill� meill�
+tapahtui yht�mittaa sellaista, joka taas pani mielet liikkeelle ja kyn�t
+k�ym��n.
+
+[Kuva: Anna Berendsen.]
+
+Berendseneill� oli miltei kaikki Suomen politiikkaa koskevat langat
+k�siss��n, he tiesiv�t kaikki taistelusuunnitelmat ja kaikki uutiset. He
+olivat tavallaan keskushenkil�t tuossa Suomen hyv�ksi toimeenpannussa
+kansainv�lisess� adressipuuhassakin, jota erityinen l�hetyst� sitten
+meni tsaarille viem��n. Er�s l�hetyst�n j�seni� oli tanskalainen, tri
+*Norman-Hansen*, ja h�nen teht�v�kseen tuli Pietarista s�hk�tt�� kaikki
+sit� koskevat uutiset ja k��nteet Berendsenille. Mutta tiedot piti panna
+sellaiseen muotoon, ettei ne her�tt�isi mit��n ep�ilyksi� ven�l�isiss�
+s�hk�virkailijoissa y. m. urkkijoissa. Siksi ne l�hetettiin K�penhaminan
+tullivirastoon, jonka p��llikk�n� Berendsen toimi ja kulkivat pelkkin�
+tavarauutisina.
+
+[Kuva: Senaattori Trarieux.]
+
+[Kuva: Prof. Van der Vlugt.]
+
+Kun siis esim. ranskalainen senaattori *Trarieux*, joka oli l�hetyst�n
+puheenjohtaja, oli saapunut, s�hk�tettiin, ett� "hyv� ranskalainen viini
+on tullut perille", kun hollantilainen professori ja lakimies *Van der
+Vlugt* saapui, puhuttiin Hollannin sillil�hetyksest� ja italialainen
+prof. *Brusa* kulki makaroonien nimell�. Ja kun heikko tsaari,
+neuvonantajiensa toimenpiteiden johdosta, ei vastaanottanut l�hetyst��,
+eik� siis t�m� taiteellinen adressi, jossa eri maiden merkkihenkil�t
+mit� kohteliaimmassa muodossa puhuivat Suomen puolesta, koskaan joutunut
+h�nen k�siins�, tuli taaskin K�penhaminan tullivirastoon s�hk�sanoma,
+jossa ilmoitettiin, ett� "koko lasti kaatui ennen perille p��s���n".
+Sielt� uutinen sitten levisi oikeassa muodossa Europan sanomalehtiin.
+
+[Kuva: Prof. Brusa. Tri Norman-Hansen.]
+
+N�in� raskaina surun vuosina kuului ihan asiaan, ett� jokainen
+suomalainen, ken oli hiukankin innostunut maansa politiikasta, k�vi
+Berendseneill� K�penhaminassa ollessaan, oli h�n sitten ennest��n
+talossa tuttu tai ei. Ja samaa tapaa jatkettiin sittenkin, vaikka
+olosuhteet meill� hiukan valkenivat. Ja aina suomalaiset olivat siell�
+tervetulleet. Oli p�iv�lliskutsut tai muut merkkitilaisuudet, aina
+suomalaisille annettiin siell� kunniasija ja kohdeltiin rakkaimpina
+vieraina. Sill� vaikkakin talon em�nt� oli el�ytynyt uusiin oloihinsa,
+ei ne silti olleet heikontaneet h�nen rakkauttaan is�nmaahan.
+
+P�invastoin! Suomella oli ensi sija h�nen syd�mess��n, sen suruja h�n
+kantoi, sen menestyksist� h�n iloitsi. Miten onnellinen h�n esim. oli
+sen johdosta, ett� Suomen naiset olivat saaneet valtiollisen
+��nioikeuden, sen muistaa jokainen meik�l�inen, ken oli mukana
+Kansainv�lisess� ��nioikeuskongressissa K�penhaminassa 1906, jonka
+j�rjest�misess� Anna Berendsenkin oli ollut mukana ja tapansa mukaan
+ottanut paljon k�yt�nn�llisi� teht�vi� suorittaakseen. Sen sijaan ett�
+siteet v�hitellen olisivat k�yneet h�llemmiksi, tulivat ne vuosien
+kuluessa yh� lujemmin solmituiksi.
+
+Ani harva suomalainen nainen on vieraalle pohjalle jouduttuaan ollut
+tilaisuudessa toimia niin paljon maansa hyv�ksi kuin Anna Berendsen. Oli
+aikoja, jolloin suomalaisten auttaminen oli h�nen p��teht�v�ns�, jolloin
+h�n kokonaan eli Suomen asioita edist��kseen. -- My�skin h�nen
+puolisollaan oli jonkun verran harrastusta Suomen asioihin jo siihen
+aikaan kun he tutustuivat, mutta luultavasti se ilman Anna rouvaa olisi
+ajan mittaan sammunut.
+
+[Kuva: Ivar Berendsen]
+
+Anna Berendsen kertoi heid�n tutustumisestaan, ett� h�n er��ss�
+meik�l�isess� rannikkolaivassa oli n�hnyt tumman, vilkkaan miehen, joka
+sujuvalla ranskankielell� hyvin innokkaasti keskusteli muutamien
+ven�l�isten kanssa. H�nen ensi ajatuksensa oli, ett� mies oli
+ranskalainen, mutta pian h�n muutti mielt�, kun t�m� k��ntyi h�nen ja
+h�nen matkatoverinsa puoleen ja t�ll� kertaa jotenkin selv�ll�
+ruotsinkielell� rupesi kyselem��n heilt� monenmoisia asioita, muun
+muassa suomenkielen rakenteesta, taivutustavoista y. m. H�n oli omin
+p�in hiukkasen lukenut suomalaista kielioppia ja vastaanotti siksi
+heid�n tiedonantonsa hieman kriitillisesti. Ivar Berendsen on nimitt�in
+erinomainen kielinero, eli kuten h�n itse paljoa vaatimattomammin sanoo
+"on h�nen aivonsa todellinen romukamari kaikenlaisia kieli� varten".
+
+T�t� n�in satunnaisesti alotettua tuttavuutta jatkettiin sitten
+seuraavana kes�n� v. 1890, jolloin oli pohjoismaalainen opettajakokous
+K�penhaminassa ja jonne Anna Levoniuskin oli tullut. Siell� oli Ivar
+Berendsen koko ajan nuoren suomalaisen tuttavansa opas ja seurakumppani
+sill� seurauksella, ett� seurustelu p��ttyi pysyv�iseen kumppanuuteen ja
+yhdess�oloon.
+
+Hyvin pirte� ja intelligentti oli se seurapiiri, johon Anna Berendsen
+K�penhaminaan muutettuaan joutui. Sek� kirjailijoita ett� taiteilijoita,
+sek� valtiollisessa el�m�ss� ett� yhteiskunnallisella alalla toimivia
+henkil�it� siihen kuului, niin ett� Anna Berendsenille heti tarjoutui
+hyv� tilaisuus perehty� Tanskan henkiseen el�m��n ja sen etevimpiin
+edustajiin. Ja h�n olikin eritt�in vastaanottavainen ja omisti itselleen
+vuosien kuluessa mit� parasta on tanskalaisessa kulttuurissa.
+
+Tuskin miss��n n�kee taiteellisemmin ja hauskemmin sisustettuja koteja
+kuin Tanskassa, olivat ne sitten v�h�varaisten tai varakkaiden
+perustamat. Kaikki niiss� on suhteellista ja sopusointuista: huonekalut,
+kuvat ja tarve-esineet. Anna Berendsenin koti oli juuri noita
+aitotanskalaisia, jossa kukin kalu oli oikealla paikallaan ja jossa
+taideteoksien lukum��r� oli niin suuri, ett� er�s vieras jo ehdotti
+kataloogin laittamista, jotta niihin helpommin perehtyisi. -- H�nen
+ulkonainen esiintymisens� ja k�yt�ksens� k�vi samaten vuosien kuluessa
+yh� pehme�mm�ksi, sirommaksi ja sulavammaksi. "Eip� h�nt� luulisi
+suomalaiseksi", sanoi er�s muukalainen, joka paljon oli oleskellut
+Suomessa ja n�hnyt meik�l�isten kankeuden ja ujouden. -- Ivar
+Berendsenin tahdosta h�n my�skin opetteli tanskaa niin, ett� osasi puhua
+sit� aivan virheett�m�sti, aivan kuin t�m� hallitsi ruotsia.
+
+Paljon on sellaisia ihmisi�, jotka ensi kertoja tavatessa tekev�t
+edullisen jopa loistavan vaikutuksen, mutta l�hempi tuttavuus osoittaa,
+ett� he saattavat olla vaativaisia, itsekk�it�, tyytym�tt�mi�,
+oikullisia. Anna Berendsenin suhteen oli juuri p�invastoin. Kuta
+useimmin h�nen seurassaan oli, sit� selvemmin h�nen rakastettavat
+puolensa tulivat ilmi, sit� enemm�n oppi h�nest� pit�m��n. H�n oli niin
+tavattoman hyv�syd�minen, vaatimaton, iloinen ja tasainen. Siksi kai ei
+edes tullut kiinnitt�neeksi huomiota h�nen sairauteensakaan, vaikkakin
+h�n joskus ohimennen puhui heikosta syd�mest��n, joka ajoittain pakoitti
+h�net j�tt�m��n kaikki kokoukset ja seurustelemiset. Mutta sitten h�n
+taaskin parani ja toimi yht� innokkaasti kuin ennenkin. Yhdistyksiss�
+ollessaan, muun muassa tuossa suuressa naisten ��nioikeus-yhdistyksess�,
+johon kuului toista kymment� tuhatta j�sent�, otti h�n aina mielell��n
+sellaisia isot�isi�, mutta luonteeltaan vaatimattomia teht�vi�
+suorittaakseen kuin on esim. kiertokirjeiden jakaminen, osoitteiden
+kirjoittaminen, ilmoituksien hankkiminen eri lehtiin j. n. e.
+
+T�m� alttius palvelemaan ja auttamaan, miss� apu oli tarpeen, sek� se
+rakkaus, mill� h�n syventyi uuden kotimaansa oloihin, sivistysel�m��n ja
+rientoihin, vaikutti, ett� Anna Berendsen oli yleisesti suosittu
+K�penhaminassa, ett� h�nen lukuisat, eri piireihin kuuluvat, eri
+katsantokantoja edustavat tuttavansa poikkeuksetta pitiv�t h�nest�.
+
+Siksi he kaikki, kuullessaan ett� Anna Berendsen lokak. 5 p. 1911 oli
+kuollut parhaassa i�ss��n 43 vuoden vanhana, tunsivat kadottaneensa
+jotakin valoisaa ja aurinkoista, hell�� ja ep�itsek�st�, joka ei ollut
+korvattavissa.
+
+Helsingiss� asuvat yst�v�t antoivat laskea h�nen haudalleen seppeleen,
+jonka toisessa nauhassa oli heid�n viimeinen tervehdyksens� ja
+kiitoksensa, toisessa seuraavat, koko Anna Berendsenin el�m�� ja
+toimintaa kuvaavat sanat:
+
+      �_Finland stod f�r din sj�l, det kulna
+      Ditt torftiga g�mda, heliga fosterland._�
+
+
+
+
+VAIKUTELMANI VIROSTA.
+
+
+�Miten oppisin k�yt�nn�llisesti saksaa� oli kysymys, joka ehtimiseen
+askarrutti aivojani 90-luvulla. Saksaan menemist� oli ihan mahdoton
+ajatella, sill� ei niit� sellaisia matkoja senaikuisilla
+opettajapalkoilla tehty, mutta kuinka olisi menn� Viroon, sill� olihan
+saksa siell� silloin viel� puhekielen� useimmissa keskis��dyn perheiss�.
+
+Neuvottelin tuumastani herrasv�ki Godenhjelmin kanssa, jolla tiesin
+olevan tuttavia siell�p�in. He rupesivat kirjevaihtoon asiasta ja ennen
+pitk�� he ilmoittivat, ett� er�s tri Rosenthal ja h�nen puolisonsa
+R��veliss� olivat luvanneet ottaa minut luokseen kes�ajaksi.
+
+Oikeastaan tiesin varsin v�h�n siit� perheest�, jonne joutuisin, tuskin
+sen, ett� talon em�nt�, *Eugenie Rosenthal*, oli Viron kansallisen
+liikkeen her�tt�j�n J. W. Jannsenin tyt�r. Miltei viel� v�hemm�n tiesin
+Viron kansasta, astuessani er��n� kauniina kes�kuun y�n� Saksaan
+menev��n laivaan, joka tiell��n poikkesi R��veliin. Mutta se kes�, jonka
+siell� vietin, oli kuin kurssi veljeskansamme historiassa ja
+kulttuurioloissa. N�m� seikat olivat meid�n jokap�iv�isten
+keskustelujemme esinein�; aivan havainnollisella tavalla min� siell�
+opin tuntemaan heimolaisemme pyrinn�t ja toiveet, vastoink�ymiset ja
+erehdykset.
+
+R��veli ei tehnyt hauskaa vaikutusta satamaan tullessa. Ei siin� kyllin,
+ett� se tuntui hyvin ep�siistilt�, ett� silm� kohtasi vain rappeutuneita
+rakennuksia ja mustuneita tavaramakasiineja, kivihiilen p�ly� ja hienoa,
+lent�v�� hiekkaa, vaan siin� tuli my�skin vastaan joukottain ven�l�isen
+virkavallan edustajia ja n. k. j�rjestyksen pit�ji�, jotka eiv�t
+tietenk��n osanneet muuta kuin �valtakunnan� kielt�, mutta olivat hyvin
+mahtavia, hyvin urkkivia ja eritt�in taipuvaisia est�m��n matkustajan
+maalleastumista, jos vain l�ysiv�t h�nen papereissaan jonkun
+puutteellisuuden. T�m� kaikki tuntui, varsinkin kolmekymment� vuotta
+sitten, hyvin vastenmieliselt�, sill� vastaavat olot meill� olivat
+silloin viel� aivan l�nsieuropalaiset, ja passikysynn�t y. m. sellaiset
+eiv�t siihen aikaan tulleet kysymykseenk��n.
+
+�Mimmoiseksi oloni t��ll� oikein muodostunee?� arvelin itsekseni
+matkatavaroitani siin� kootessani ja vastaanottajaa t�hystelless�ni.
+Samassa tapasin tri Rosenthalin, joka aikaisesta tunnista huolimatta oli
+minua vastassa ja sitten sit� mentiin. Se painostava mieliala, jonka
+t�m� ohimennen tehty tuttavuus ven�l�isen virkavallan kanssa oli
+aikaansaanut, h�lveni v�hitellen, sill� satamasta selviydytty�mme ja
+m��r�paikkaan ajaessamme, min� ensi kerran el�iss�ni liikuin
+kaupungissa, joka oli ihmeellinen ja mielenkiintoinen kuin vanha
+kallisarvoinen kuvakirja. Kaikella oli historiansa, joka paikkaan
+liittyi muistoja, jokaisella omituisuudella oli selityksens�. Ja tri
+Rosenthal kertoi ja opasti. �Kadut tehtiin siksi n�in kapeiksi ja
+mutkikkaiksi, ett� ne sotaisina aikoina -- ja niit� oli miltei aina,
+ellei ollut ulkoap�in tulevia vihollisia, oli sis�llisi� sotia --
+voisivat tarjota suojaa. Kun esim. juoksi pakoon, saattoi pujahtaa
+johonkin holviin tai porttik�yt�v��n, ilman ett� takaa-ajaja kadun
+mutkikkuuden takia sen huomasi.� Samaa sotaista henke� puhuivat nuo
+monet py�re�t tornitkin, joita n�ki kaikkialla. Toiset olivat korkeita
+ja hoikkia, toiset matalia ja tanakoita. N�ihin j�lkim�isiin kuului nyt
+etenkin �Die dicke Margarethe� (Paksu Margareta), jonka kaikki panevat
+merkille, samaten sen vastakohdan, jonka nimen� on �Der lange Hermann�
+(Pitk� Hermanni). Ihmeekseni katselin noita vanhoja kivirakennuksia,
+joiden p��dyt ovat kadullep�in, katot korkeat ja suipot sek�
+punaruskeiden tiilien peitt�m�t. Nyt vasta ymm�rsin oikein tuon Lutherin
+lauseen: �Vaikka minulla olisi vihollisia yht� paljon kuin on tiilikivi�
+katolla -- --�.
+
+�Kas tuossa�, sanoi tri R. �n�kyy Olavin kirkon torni, joka suippenee
+ter�v�ksi kuin neulan k�rki ja tuolla Domvuorella, jossa viel� on
+j�ljell� osa entist� jykev�� linnanmuuria, on vanha tuomiokirkko.�
+
+Vihdoin pys�hdyimme vanhan, jotenkin rappeutuneelta n�ytt�v�n
+kivirakennuksen eteen, jonka porttik�yt�v� tuntui sek� ahtaalta ett�
+pime�lt�.
+
+[Kuva: Eugenie Rosenthal.]
+
+Sen suurempi yll�tys oli sitten se kaunis koti, jonne vihdoin jouduimme,
+kavuttuamme useita rappusia yl�sp�in. Ja siell� seisoi talon em�nt� jo
+ovella meit� vastassa ja otti minut vastaan kuin vanhan kaivatun
+yst�v�n. Ei h�n tahtonut ensin tutustua ja sitten vasta osoittaa
+yst�v�llisyytt��n, ensin koetella tuota uutta tulokasta ja ottaa selkoa,
+mit� v�ke� h�n oli, ja sitten vasta ruveta tuttavalliseksi. H�n oli heti
+ensi hetkest� �idillinen, l�mmin ja herttainen. Samassa kun h�n antoi
+vieraalle tilaa kodissaan, antoi h�n sille my�skin tilaa syd�mess��n.
+
+Olen kuullut It�meren maakunnissa oleskelleiden suomalaisten sanovan,
+ett� Eugenie Rosenthal oli paras ihminen, paras syd�n koko Virossa. Eik�
+siin� arvostelussa ole sanaakaan liikaa. H�n kuului niihin sis�llisesti
+rikkaisiin ihmisiin, jotka luovat auringonpaistetta ymp�rilleen, miss�
+vain suinkin liikkuvat, h�n kuului niihin onnellisiin, jotka koko ajan
+vain voittavat pitempiaikaisen tuttavuuden kest�ess�.
+
+Tuli vaikka kuinka �kkiarvaamattomasti vieraita, oli kodissa vaikka
+kuinka kiireellisi� teht�vi� tai pieni� vastoink�ymisi� -- aina h�n
+s�ilytti tasapainonsa ja osasi hillit� itsens�. Ja tuskinpa mik��n
+maailmassa niin suuresti vaikuttaa kotiel�m��n kuin perheenem�nn�n
+itsens� hillitsemiskyky. El�m� tuntuu niin rauhalliselta ja
+turvalliselta kun tiet��, ettei tarvitse pel�t� mink��nmoisia
+pahantuulen purkauksia ja myrskyisi� kohtauksia, tuli sitten mit�
+tahansa.
+
+Minulla on miltei aina ollut onni, ett� kun ulkomailla ollessani olen
+tahtonut harjoitella jotakin vierasta kielt�, olen tavannut ihmisi�,
+jotka ovat viitsineet puhua kanssani, korjata tekem�ni virheet ja lukea
+kanssani ��neen. Mutta tuskin kukaan sent��n on tehnyt sen niin
+perusteellisesti kuin Eugenie R. H�n oli aivan ihmetelt�v�. Aamusta
+iltaan h�n seurusteli kanssani. Joko me luimme jotain, jonka johdosta
+sitten keskustelimme, tai olimme me yhdess� k�velem�ss�. Aamup�ivisin
+min� seurasin h�nt� torille ja ostoksille puoteihin, sill� se oli varsin
+opettavaa, p�iv�llisen sy�ty� me kaikki, h�nen puolisonsa ja pojatkin,
+l�hdimme raitiovaunulla Catharinenthaliin, jonka varjoisia kauniita
+k�yt�vi� me astuskelimme, ja jossa me m. m. harjoittelimme puiden ja
+pensaiden saksalaisia nimi� ja vertailimme viron ja suomenkielen
+yht�l�isyytt� kasvimaailman alalla. Usein my�skin leikittiin
+kaikenlaisia ajatusleikkej�, *jeu d'esprit*, jotka suuresti kehitt�v�t
+kielen k�ytt�mistaitoa.
+
+"Kertokaa nyt taas kodistanne ja ensi nuoruudestanne" kehoitin min�
+usein Eugenie Rosenthalia istuessamme k�sit�ittemme parissa, sill�
+olihan h�nen kotinsa ja se piiri, jossa h�n oli kasvanut, ollut Viron
+kansallisen her��misen kehto, ja h�n oli l�hemm�ll� kuin useammat muut
+voinut seurata sen ensim�isi� liikkeit�.
+
+Ja h�n kertoi is�st��n *J. W. Jannsenis'ta*, joka oli syntynyt samana
+vuonna kuin maaorjuus It�meren maakunnissa lakkautettiin, eli 1819, ja
+joka seitsenvuotiaana oli kulkenut paimenpoikana, mutta siin� sivussa
+opetellut sek� lukemaan ett� kirjoittamaan ja ahminut kaikki kirjat,
+mitk� vain sattui k�teens� saamaan. Sen pahempi virolainen kirjallisuus
+siihen aikaan oli varsin k�yh� ja supistui enimm�kseen hartauskirjoihin.
+
+Pikku Jannsenin lukuhalu ja lahjakkuus her�tti huomiota, ja niinp� h�n
+p��si n. k. kirkkokouluun kumminsa, saksalaisen tilanomistaja v.
+*Dittmarin* avustuksella. Sen suoritettuaan joutui h�n ensin urkuriksi
+ja kirkollisen laulun johtajaksi sek� sittemmin alkeiskoulun opettajaksi
+P�rnunkaupunkiin. Mutta h�nen henkiset voimansa riittiv�t viel�
+muuhunkin. H�n toimitti aluksi vironkielisen laulukanteleen, joka
+sis�lsi sek� h�nen itse sepitt�mi��n ett� k��nt�mi��n hengellisi�
+lauluja, koska siihen asti k�ytetyt olivat sangen puutteelliseen muotoon
+puetut, ja usein sellaisten henkil�iden toimittamat, jotka eiv�t t�ysin
+hallinneet vironkielt�. T�m� kokoelma sai niin paljon lukijoita, ett�
+Jannsen jo rupesi suunnittelemaan kerran viikossa ilmestyv��
+vironkielist� lehte� ja koetti hankkia itselleen lupaa sen
+ulosantamiseen. Mutta vastaus oli jyrk�sti kielt�v�. "Viron kansa ei
+sellaista toistaiseksi tarvinnut. Se oli liika ep�kyps� seuratakseen
+maailman tapahtumia."
+
+Jannsen rupesi silloin julkaisemaan jatkuvaa kalenteria, joka ilmestyi
+aina vuosittain samaan aikaan ja sis�lsi sek� kertomuksia ett� maamiehen
+el�m�ss� tarvittavia neuvoja ja opetuksia. Ja riemu mill� se
+vastaanotettiin, laaja lukijakunta, jonka se sai, osoitti selv��n, ett�
+s��nn�llisesti ilmestyv�ll� aikakauslehdell� kyll� oli maaper��. Mutta
+vasta sitten kun Aleksanteri II oli noussut valtaistuimelle ja hiukan
+vapaammat tuulet olivat ruvenneet puhaltamaan, oli h�n tilaisuudessa
+toteuttamaan lempiaatteensa ja rupeamaan suunniteltua �P�rnu Postimees�
+nimist� lehte��n ulosantamaan, jonka ensi numero ilmestyi kes�kuussa
+1857.
+
+Jannsen oli aivan erinomainen sanomalehtimies, sill� ensinn�kin h�n
+tunsi lukijakuntansa ja tiesi mit� se enin kaipasi, ja sitten h�n aivan
+toisella tavalla kuin sik�l�iset papit ja opettajat hallitsi
+vironkielt�.
+
+Se erinomainen menestys, joka h�nen lehdell��n oli, sai h�net aikaa
+my�ten tykk�n��n antautumaan sanomalehtialalle, jolloin h�n syrj�isest�
+P�rnusta muutti yliopistokaupunkiin Tarttoon v. 1864 ja perusti siell�
+"Eesti Postimees" lehden, joka tuli virolaisten aineellisten ja
+henkisten harrastusten kannattajaksi, ja joka ensim�isen� rupesi
+k�ytt�m��n nimityst� Eesti rahvas (Viron kansa). Siihen asti oli
+eesti-sanalla tarkoitettu yksinomaan talonpoikaa.
+
+Kun Jannsenin vanhin tyt�r *Lydia*, sittemmin yleisesti tunnettu
+kirjailijanimell� "Koidula", oli joutunut noin parinkymmenen vuoden
+vanhaksi, tuli h�nest� is�n paras apulainen sanomalehtity�ss� ja samassa
+h�nest� kehittyi Eestin kansan mit� rakkain runoilija ja ensim�isten
+n�ytelm�kappalten kirjoittaja.
+
+Eugenie Rosenthalin kaikkein valoisin nuoruuden muisto oli kuitenkin
+ensim�isen virolaisen soitto- ja laulujuhlan vietto Tarton kaupungissa
+v. 1869. Aate oli taaskin Jannsenin, sill� h�n arveli, ett�
+juhlatunnelman el�hytt�m� yhdess�olo, jolloin kaikki itsekk��t pyrinn�t
+ja pikkumaiset pyyteet hetkeksi unhoittuisivat, liitt�isi Viron kansan
+erikseen olevat sirpaleet yhteen, vahvistaisi sen yhteistunnetta ja
+antaisi sys�yksen moneen hyv��n aloitteeseen.
+
+Ulkonainen aihe t�m�n juhlan viettoon oli se, ett� puolivuosisataa
+maaorjuuden lakkauttamisesta silloin oli kulunut. Mutta siit� huolimatta
+oli yritys eritt�in rohkea, sill� ei ollut mit��n edellisi�
+traditsionia[1], joihin olisi voinut turvautua, eik� liioin ollut mit��n
+varsinaisia lauluseuroja, -- ei ainakaan viranomaisten vahvistamia --
+eik� edes takeita siit�, ett� kansaa t�llaiseen tilaisuuteen saataisiin
+kokoontumaan.
+
+[1] Meid�n laulujuhlamme, jotka ovat k�yneet niin t�rke�ksi
+sivistystekij�ksi, ovat paljoa my�h�isemmilt� ajoilta, ensim�inen kun
+vietettiin vasta 1881, siis 12 vuotta my�hemmin kuin tuo virolainen,
+josta meik�l�iset ovat lainanneet monta piirrett�.
+
+Mutta Jannsenin innostus voitti kaikki vaikeudet. "Vanemuine" nimisen
+lauluseuran h�n oli perustanut v. 1865 ja se sai nyt ty�kseen pyyt��
+viranomaista lupaa laulujuhlan pit�miseen. Lupa saapui ik�v� kyll� niin
+my�h��n, ettei j��nyt kuin kolmatta kuukautta valmistuksiin, mutta
+onneksi on Viron kansa varsin musikaalista, niin ett� se lyhyess� ajassa
+ehti oppia ne konsertti-ja kilpalaulut, jotka l�hetettiin juhlaan
+ilmoittautuneille lauluseuroille. Ja sitten olivat kaikki muut puuhat
+jaetut niin tarmokkaasti ty�skentelevien toimikuntien kesken, ett�
+kaikki oli valmista, kun kes�k. 17 p. valkeni, jolloin tuo ihmeellinen
+juhla alkoi. Sen laajuudesta kertoo jo vain se seikka, ett� esiintyvien
+laulajien ja soittajien lukum��r� nousi yli kahdeksansadan, joille
+kaikille oli hankittu vapaat asunnot, ja ett� juhlavieraita oli
+tuhansia, joiden majoittamisesta my�skin oli t�ytynyt pit�� huolta.
+
+Vieraiden joukossa oli muutamia varsin kaukaisiakin. Suomesta saapui
+kaksi nuorta miest�: muinaismuistojen tutkija *J. R. Aspelin*, sek�
+maisteri *Swan*, ja heid�t sijoitettiin asumaan Jannsenin omaan
+perheeseen. Sit�paitsi oleskeli kielentutkija *Hunfalvy* Unkarista
+siihen aikaan Virossa, ja my�skin h�n kunnioitti juhlaa l�sn�olollaan.
+
+Sama Hunfalvy kirjoitti sittemmin jotenkin laajan teoksen k�ynnist��n
+It�merenmaakunnissa ja siell� saaduista vaikutelmistaan, joka teos oli
+Rosenthalien huostassa. Siin� h�n my�skin kuvaa t�t� samaista
+laulujuhlaa ja oleskeluaan Jannsenin perheess�, ja se oli erinomaisen
+hauska t�ydennys yst�v�ni kertomukseen. Eritt�inkin minua huvitti lukea
+h�nen arvostelunsa Eugenie Rosenthalin sisaresta Lydiasta, h�nest�,
+josta me niin usein puhelimme ja jonka kohtalosta min� koetin saada
+kaikkia mahdollisia yksityistietoja. Hunfalvy on t�ynn� ihailua
+puhuessaan h�nest�. H�n kiitt�� h�nen kaunista ulkomuotoaan: ruskeata,
+tuuheata tukkaa, korkeata otsaa, joka osoitti sek� luonteen syvyytt�
+ett� ajatusten rikkautta, h�nen sointuvaa ��nt��n ja miellytt�vi�
+liikkeit��n, h�nen keskustelutaitoaan ja laajoja kirjallisia tietojaan.
+-- Min� tutkin usein h�nen kuviaan eri ajoilta ja surin, etten jo
+aikaisemmin tullut k�yneeksi It�meren maakunnissa, jolloin h�n viel� oli
+el�vien joukossa. T�h�n aikaan h�n nimitt�in jo kolme vuotta oli
+lev�nnyt turpeen alla.
+
+[Kuva: Lydia Jannsen (Koidula.)]
+
+Mutta sen sijaan olin tilaisuudessa n�kem��n h�nen vanhempansa ja
+nuoruuden kotinsa, sill� kes�n kuluessa me matkustimme Tarttoon, jossa
+vanhukset viel� silloin eliv�t entisess� talossaan, poikansa, tri *Eugen
+Jannsenin* luona.
+
+[Kuva: J. W. Jannsenin koti Tartossa.]
+
+Se oli mit� mielenkiintoisin retki alusta loppuun. Jo matka sinne
+tarjosi niin paljon uutta. Kauniita maisemakuvia, pieni� asemia, joiden
+varrella v�liin seisottiin loppumattomiin, keskustelua eestil�isen
+maarahvaan kanssa. Ja sitten seurasi tuo sis�lt�rikas oleskelu Tartossa.
+Vanha siev� rakennus puutarhoineen, jossa ruusut tuoksuivat ja kastanjat
+loivat varjoa, oli todellakin muistojen pyhitt�m� paikka. Sielt� oli
+Jannsen l�hett�nyt rakkaalle Eesti rahvaalleen viestit ja kehoitukset
+lehtens� v�lityksell�, siell� oli Koidulan runot ja muut kirjoitukset
+syntyneet, siell� oli monet t�rke�t yritykset suunniteltu, siell� oli
+monet innostuksen hetket vietetty, mutta my�skin kovat iskut ja
+pettymykset kestetty.
+
+Puutarhassa oli pieni rakennus, joka oli varustettu meille vieraille,
+enk� milloinkaan unohda kuinka kodikkaan vaikutuksen se teki, kun se
+meid�n tullessamme oli koristettu nuorilla, tuoreilla koivuilla. Oli
+nimitt�in juuri juhannusaatto ja seuraavana p�iv�n� me matkustimme
+Odenp��n pappilaan juhannusta viett�m��n. Oli hankittu niin tilavat
+ajopelit, ett� me sovimme siihen kaikki -- mutta niinp� olikin 10
+hevosta valjastettu niiden eteen. Siell� oli paljonkin ihmisi� koossa,
+mutta pappilat It�meren maakunnissa on yleens� rakennettu niin
+tilaviksi, ett� ihmiset, varsinkin kes�iseen aikaan, jolloin viel� on
+puutarhassa oleskelemisen mahdollisuuskin, voivat hajaantua eri tahoille
+ja niinp� ei monip�iset seuratkaan tunnu aivan suurilta. Siell� min�
+my�skin ensikerran havaitsin, ettei valtiollisia kysymyksi� sopinut noin
+vain miss� seurassa tahansa ottaa puheeksi. Me olimme kotona rva
+Rosenthalin kanssa niin paljon keskustelleet politiikkaa, ja h�n oli
+niin monelta eri taholta valaissut Viron kansan silloisia onnettomia
+olosuhteita ja osoittanut, ett� he kyll� itsekin olivat osaksi syyp��t
+alennustilaansa, ett� min� arvelin t�llaiset keskustelut kuuluvan ihan
+p�iv�j�rjestykseen.
+
+Mutta kun sitten kys�sin jotain, joka oli yhteydess� politiikan kanssa,
+sain niin arvoituksen tapaisen vastauksen, ett� heti ymm�rsin astuneeni
+sopimattomalle alalle. Kovin ihmeelliselt� se silloin kuulosti minun
+suomalaisissa korvissani, me kun siihen aikaan viel� istuimme
+koskemattomassa pes�ss�mme, mutta surullinen kokemus opetti minut
+sittemmin kyll� ymm�rt�m��n, ett� t�ytyy tuntea l�sn�olijat, ennenkuin
+rupeaa poliittisia ajatuksiaan ja huoliaan p�iv�nvaloon tuomaan.
+
+Muuten oli seurustelutapa It�meren maakunnissa varsin miellytt�v�.
+Tavoissa oli paljon saksalaiseen kulttuuriin perustuvaa kohteliasta ja
+hilpe�t�, ja samassa se saattoi muodostua sis�lt�rikkaaksikin. Miss� oli
+nuoria koossa, siell� otettiin esiin hauskoja ajatusleikkej�, tahi
+my�skin sit� soitettiin ja laulettiin. Jannsenit olivat kaikki sangen
+musikaalisia: Eugenie Rosenthal lauloi, h�nen poikansa soittivat pianoa,
+tri Eugen Jannsen soitti viulua, ja niin sit� aikaansaatiin tuon
+tuostakin hauskoja soitannollisia illanviettoja talonv�en kesken.
+
+Er��n� p�iv�n� otti Eugenie Rosenthal laatikostaan pinkan vanhoja
+kirjeit� ja n�ytti niit� minulle. "N�m�", h�n kertoi, "ovat minun
+sisareni Lydian l�hett�m�t tervehdykset ulkomailta, jossa h�n oleskeli
+pari vuotta miehens� tri *Michelsonin* kera, kun t�ll� oli matkaraha
+tutkiakseen ulkomailla sairaaloita."
+
+Paperi oli jo sangen kellastunut, ja muste oli k�ynyt hyvin vaaleaksi,
+mutta k�siala oli reipas. Tuntui silt� kuin niiden kirjoittaminen ei
+olisi tuottanut mit��n vaivaa, niin ne olivat pitki� ja tekiv�t selkoa
+kaikesta mit� kirjoittaja n�ki ja koki noissa kaupungeissa, joissa h�n
+oleskeli. H�n oli silloin ollut naimisissa noin 4 vuotta, pieni
+3-vuotias Hans oli h�nen mukanaan, vuoden vanha tytt� oli Tartossa
+iso�idin luona, ja Wieniss� syntyi h�nen kolmas lapsensa. T�st� jo voi
+p��tt��, ettei se matka niin aivan vaivaton ollut, kun siihen viel�
+tulee lis��, ett� usein oltiin rahapulassa ja aina piti asuntoja ja
+ruokapaikkoja valitessa katsoa, etteiv�t vain tulleet kalliiksi.
+
+Mutta ihmeen hyv�ll� p��ll� h�n jaksoi olla, ei h�n ep�mukavuuksista ja
+puutteellisuuksista puhuessaankaan milloinkaan valita, laskee vain
+pikemmin leikki�. Tietysti ei h�n paljonkaan iltasin voinut olla ulkona
+ja j�tt�� pient� poikaansa yksin ja usein h�n p�ivisinkin otti h�net
+mukaansa, v�list� vain siksi, ett� pienokainenkin saisi astua niit�
+paikkoja, joita �iti piti niin suuressa kunniassa, kuten esim. G�then
+syntym�kotia Frankfurt am Mainissa.
+
+Lydia Jannsenin kihlautuminen ja avioliittoon meno oli aikoinaan yll�tys
+kaikille h�nen yst�villeen ja tuttavilleen. H�n oli silloin jo l�hes
+30-vuotias, oli antanut rukkaset niin monelle ihailijalle ja lausunut
+monta ep�ilev�� ajatusta avioliitosta onnen tuottajana. Ja sitten h�n
+otti er��n l�ttil�isen l��k�rin, jolle h�nen virolaiset harrastuksensa
+olivat aivan vieraat, joka jo ulkomuodosta p��tt�enkin tuntui kaikkea
+muuta kuin runolliselta ja jolla oli toimi Kronstadtissa, joten Lydia
+Jannsenin t�ytyi j�tt�� Tartto ja koko se piiri, miss� h�n sit� ennen
+oli oleskellut.
+
+"Oliko h�n onnellinen avioliitossaan?", utelin h�nen sisareltaan, sill�
+vaikea oli ajatella "virolaisten satakielt�" tuossa vieraassa,
+ven�l�isess� ymp�rist�ss�. Siihen ei kukaan, ei edes oma sisar, osannut
+antaa tyydytt�v�� vastausta, mutta sen kyll� kaikki my�nsiv�t, ett�
+h�nen laulunsa sen j�lkeen vaikeni ja h�nen kirjallinen tuotantonsa
+loppui. My�skin sen he totesivat, ettei h�n Kronstadtissa viihtynyt. H�n
+lausui muun muassa er��ss� kirjeess��n, ettei h�n ymm�rt�nyt Julius
+C�saria, joka mieluummin oli ensim�inen pieness� kaupungissa kuin
+toisena Roomassa. H�n olisi vaikka viimeinen Tartossa, kun vain saisi
+oleskella siell�.
+
+Mutta miksi h�n, joka sit� ennen yhten��n oli omistanut el�m�ns�
+kirjallisille harrastuksille, ne sitten tykk�n��n j�tti? Osaksi vaikutti
+ehk� siihen sairaus. H�nen terveytens� ei yleens� milloinkaan ollut
+aivan vankka, ja viimeiset vuotensa h�n sairasti hivuttavaa, kalvavaa
+sy�p��. Osaksi ehk� my�s sekin, ett� virolaisten lupaava kev�t oli
+ohitse, eik� sit� seurannutkaan kaunis kes�, vaan kolkko syksy
+vihurituulineen, jotka repiv�t ja raatelivat arkaa, vasta alulle
+p��ssytt� kylv��. -- 1869, jolloin Virossa vietettiin ensim�ist�
+laulujuhlaa, oli Lydia Jannsen t�ynn� kansallista innostusta. H�n oli
+silloin julkaissut kertomuksensa *Ojam�lder ja tema minija* (Oja-myll�ri
+ja h�nen mini�ns�) sek� runokokoelmat *Waino lilled* (Nurmikukat) ja
+*Emmaj�e ��pik* (Emajoen satakieli). Seuraavana vuonna h�n kirjoitti
+virolaisille heid�n ensim�iset n�ytelm�kappaleensa, joita
+juhlatilaisuuksissa esitettiin, sill� varsinaista teatteria ja
+varsinaisia n�yttelij�it� ei ollut. Kappalten aiheena oli kansan el�m�
+ja niihin moniin lauluihin, joita siell� esitettiin, oli kirjailija itse
+s�velt�nyt melodiat ja s�esti niit� kulissien takana.
+
+Mutta sitten alkoivat nuo hirve�t puolueriidat Virossa, ei ymm�rretty
+yhdess� tehd� ty�t� Viron kansan aineellisen ja henkisen edistymisen
+eteen, vaan hajaannuttiin toisiaan vastustaviin puolueisiin, syytettiin
+ja haavoitettiin toinen toisiaan, ja mik� kauheinta: vedottiin
+vieraaseen, joka ilolla tuli v�liin saadakseen kaikki tukahutettua ja
+oman mallinsa mukaan laitettua. K�sitt�� miten niin hienotunteinen
+nainen kuin Lydia Jannsen k�rsi kaikesta t�st�, miten v�h�p�t�iselt� ja
+turhalta koko h�nen toimintansa tuntui n�hdess��n t�llaista
+raatelemista, jossa h�nen k�yh�n, tiet�m�tt�m�n kansansa etu ei
+merkinnyt mit��n, puoluemiesten oma kunnia ja kohoaminen sek� k�tt�
+taputtavien joukkojen itselleen hankkiminen oli kaikki kaikessa. Ei h�n
+edes voinut hyv�ksy� niit� kireit� v�lej�, joita nuo virolaiset
+puoluejohtajat tahtoivat rakentaa itsens� ja saksalaisten v�lille, sill�
+olihan h�n itse saanut saksalaisen kasvatuksen ja piti sielt� saamiaan
+kulttuuri-arvoja eritt�in kalliina.
+
+N�m� seikat painostivat kyll� Eugenie Rosenthalinkin muuten niin
+valoisaa mielt�. Vaikka h�nell� oli kaikkien kunnioittama puoliso, joka
+h�nt� ylitse kaiken rakasti, kaksi lahjakasta, lupaavaa poikaa ja kaunis
+rauhaisa kotinsa, muodostivat Viron surkeat valtiolliset olot ja sen
+kansassa piilev� eripuraisuuden henki sellaisen mustan taustan, josta ei
+koskaan voinut tykk�n��n vapautua. H�n piti meit� suomalaisia siihen
+aikaan aivan kadehdittavan onnellisina, meill� kun oli oma rahamme,
+europalainen ajanlaskumme, omat koulumme ja laitoksemme. Monasti h�n
+senj�lkeen k�vi Suomessa luonani ja usein h�n suunnitteli, ett� kun
+h�nen puolisonsa p��sisi t�ysinpalvelleena el�kkeelle, niin he kokonaan
+siirtyisiv�t t�nne. Toisin k�vi kuitenkin. Sama hivuttava tauti, joka
+oli tuottanut h�nen sisarelleen niin suuria tuskia, ja lopulta
+katkaissut h�nen elinlankansa, vei Eugenie Rosenthalinkin ennenaikuiseen
+hautaan v. 1897.
+
+Eugenie Rosenthal ei j�tt�nyt j�lkeens� mit��n kirjallisia
+muistomerkkej� kuten h�nen sisarensa Lydia, mutta sensijaan h�n oli
+ahkerassa kirjevaihdossa yst�viens� kanssa. Ehk�p� joku nuori virotar
+viel� joskus n�iden kirjeiden ynn� h�nest� s�ilyneiden suusanallisten
+muistojen avulla ottaa kuvatakseen t�t� "Eesti rahvaan" jaloa tyt�rt�,
+sill� h�nen kaltaisensa henkil�n muisto siet�� el��.
+
+
+
+
+HECTOR DENIS.
+
+
+Kev��ll� 1913 sain pinkan sanomalehti� Belgiasta.
+
+Tiesin jo k�sialasta ken ne oli l�hett�nyt ja arvasin, ett� h�n niiden
+kautta tahtoi antaa minulle osaa jostain mielt�kiinnitt�v�st�
+tapahtumasta.
+
+Aivan oikein, siell� oli er��n tutun henkil�n kuva: kauniit,
+miellytt�v�t kasvot, joiden henkev��, nerokasta ilmett� niin usein olin
+ihaillut.
+
+Mutta mit� t�m� merkitsi?
+
+Sen hauskan uutisen sijasta, jonka toivoin saavani lukea, seisoikin,
+ett� n�iden henkevien kasvojen omistaja, professori *Hector Denis*
+�kkiarvaamatta oli kuollut. Viel� edellisen� p�iv�n� h�n oli ollut
+t�ydess� toiminnassa, p�ivemm�ll� parlamentin istunnossa, illalla
+er��ss� ty�v�en komiteassa, mutta kun sitten seuraavana aamuna mentiin
+h�nen huoneeseensa, oli h�n kylm�n� vuoteessaan. "Syd�nhalvaus", oli
+h�nen vanhin poikansa, joka on l��k�ri, selitt�nyt.
+
+[Kuva: Hector Denis.]
+
+Olen varma siit�, ett� jokaisesta, ken oli ollut tekemisiss� Hector
+Denis'n kanssa, tuntui, t�m�n j�rkytt�v�n uutisen kuullessaan, samalta
+kuin minustakin. Oli kuin kaunis, l�mmin kes�p�iv� yht�kki� olisi
+muuttunut kylm�ksi ja kolkoksi, taivas mennyt pilveen ja aurinko
+lakannut paistamasta. Ja jokainen heist� huokasi varmaan samaten kuin
+min�kin: "Paras, hienoin ihminen, jonka olen tuntenut, on nyt siis
+poissa, jaloin, my�t�tuntoisin syd�n on tauonnut tykkim�st�, sointuva,
+kaunis ��ni, joka puhui viisaita, innostuttavia sanoja, ei siis en��
+tule kaikumaan."
+
+Lehdiss�, joissa oli uutinen h�nen kuolemastaan, kerrottiin sitten h�nen
+el�m�nty�st��n, tai siihen oikeastaan vain viitattiin, sill� olihan se
+yleisesti tunnettu Belgiassa, ja viel�p� kauas sen rajojen
+ulkopuolellakin.
+
+Kaikki tiesiv�t, ett� h�n oli Br�sselin yliopiston suosituimpia
+professoreja, ett� h�n oli sek� lakitieteen ett� filosofian ja
+luonnontieteiden tohtori, parlamentin j�sen, etev� tiedemies ja tutkija,
+joka oli julaissut koko joukon huomattavia teoksia sosiologian,
+tilastotieteen ja kansantalouden alalla.
+
+Mutta ennen kaikkea sanomalehdet viittasivat siihen, miten suurenmoinen
+ja ihanteellinen h�n oli ollut ihmisen�, kuinka kaikki ne, jotka olivat
+joutuneet h�nen vaikutuksensa alaisiksi, olivat saaneet h�nest�
+haihtumattomia vaikutelmia.
+
+Siin� toistettiin ne sanat, jotka h�nen seuraajansa yliopistossa, tri
+Ley, oli lausunut aloittaessaan luentosarjansa ja suurta edelt�j��ns�
+muistaessaan.
+
+�Ajatukseni johdattavat minut parikymment� vuotta taaksep�in, jolloin
+ensi kerran nuorena ylioppilaana astuin t�h�n saliin, miss� kaikki on
+entisell��n. Ensim�inen professori, jonka n�in nousevan kateederiin, oli
+Hector Denis. H�n oli silloin viel� parhaassa miehuuden ij�ss��n, ja
+muistan niin selv�sti viel� mink� vaikutuksen h�nen hieno,
+mitalintapainen profiilinsa ja h�nen ilmeens�, yhtaikaa sek� lempe�,
+ett� tarmokas, teki minuun. Korvissani soi viel�kin h�nen hillitty
+��nens�, kun h�n yleisin piirtein kuvasi meille filosofian ja moraalin
+suuria probleemeja, kuten h�nell� oli tapana tehd� alkaessaan
+sielutieteellisen luentosarjansa. H�n voitti meid�t heti, me olimme
+kaikki joutuneet h�nen harvinaisen vieh�tysvoimansa alaisiksi, ja ihan
+ensim�isest� luennosta viimeiseen asti me tunsimme yh� uudestaan sen
+ihmisyyden henk�yksen, joka huokui kaikesta mit� h�n sanoi. H�n osasi
+puhua innostuksen kielt�, h�n tiesi miten esitt�� nuorille. H�n oli
+opettajana aivan verraton. H�n pani luentoihinsa koko intonsa; koko
+h�nen suurenmoinen sielunsa kuvastui niiss�.
+
+Usein h�n toisti runoilijan sanat: �Mik� on suuri el�m�? Se on nuoruuden
+ajatus toteutettuna miehuuden ij�ss�.� Ja ne j�iv�t mieleen, sill� ne
+soveltuivat niin t�ydellisesti h�neen, joka ne lausui.�
+
+Er�s toinen lehti taas puhui h�nest� politikoitsijana, huomauttaen,
+kuinka h�n alalla, jossa enimm�kseen vain intohimot vallitsevat, osoitti
+sellaista ylevyytt�, mielenmalttia ja pitk�mielisyytt�, ett� kaikkien,
+yksin h�nen vastustajiensakin, oli h�nt� kunnioittaminen. Siit� pitk�st�
+puheesta, jonka h�n p�iv�� ennen kuolemaansa oli pit�nyt parlamentissa
+ja joka oli kohdistettu raha-asiain ministeri� vastaan, sanoi
+*Vandervelde*, ett� h�n puhui kuin is� erehtyneelle pojalleen, hyvyyden
+s�dekeh� oikein ymp�r�i h�nen otsaansa.
+
+Viel� lehdet kertoivat h�nen suurenmoisista hautajaisistaan, joissa
+Belgian koko intelligenssi ja koko ty�v�enpuolue punaisine lippuineen --
+h�n oli ollut heid�n edustajansa parikymment� vuotta parlamentissa --
+oli mukana. Surusaaton ohikulku oli kest�nyt l�hes tunnin ja kirstua,
+joka oli aivan kukkien peitt�m�, oli seurannut kuusi seppeleill�
+t�ytetty� vaunua.
+
+Kaikkia n�it� min� luin ja vaivuin muistojen maailmaan. Ei n�iss�
+kiitt�viss� kuvauksissa ollut sanaakaan liikaa, p�invastoin. H�ness� oli
+viel� monta puolta, joihin eiv�t lehdet olleet koskettaneetkaan. Eiv�t
+ne esim. olleet puhuneet mit��n h�nen suurenmoisesta
+vieraanvaraisuudestaan; kuinka h�n avasi kotinsa kaikille muukalaisille,
+jotka k��ntyiv�t h�nen puoleensa. Ihan omasta kokemuksesta sen tiesin.
+
+Parikymment� vuotta sitten matkustin pakiparaastaan Br�sseliin, koska
+tiesin, ett� siell� oli laajalle levinnyt, vapaamielinen sanomalehdist�
+ja erinomaisen virke� ty�v�enliike, joihin molempiin tahdoin tutustua.
+
+L�yt��kseni henkil�it�, jotka voisivat minua hiukan opastaa, k��nnyin
+er��n vapaamielisen sanomalehden puoleen ja sain sielt� muun muassa
+*Hector Denis'n* osoitteen. Olihan se uhkarohkeata -- olen nyt
+j�lest�p�in tuuminut -- menn� vaivaamaan henkil��, jolla oli niin paljon
+tekemist�, ett� h�nen monta kertaa t�ytyi kiireellisten t�itten takia
+valvoa y�kaudet, kun h�nt� aina niin paljon p�ivisin h�irittiin. Mutta
+sill� hetkell� en sit� niin paljon tullut ajatelleeksi, ja professori
+Denis ei sit� itse mill��n tavalla osoittanut. H�nen k�yt�ksens� oli
+niin hieno, niin ritarillinen, huomaavainen ja lempe�, etten ollut
+moista koskaan ennen n�hnyt.
+
+H�nen kasvonsa loistivat, kun kerroin jo edellisen� kes�n� sattumalta
+joutuneeni Br�sseliin ja silloin siihen niin mieltyneeni, ett� p��tin
+tulla uudestaan.
+
+[Kuva: Hector Denis'n puoliso ja h�n itse keski-ik�isen�.]
+
+�Niin, eik� totta, ett� ken kerran on Belgiassa k�ynyt, h�n tulee t�nne
+aina uudestaan. T�m� on sellainen pieni intressantti maa, t�ynn�
+historiallisia muistoja ja tulevaisuuden toiveita.� Ja h�n rupesi
+kertomaan heid�n ty�v�enliikkeest��n, miten pitk�lle se jo oli joutunut,
+kuinka sen toimesta oli saatu aikaan suuret osuusleipomot, osuuskaupat,
+osuusapteekit ja komeat kansantalot. H�n antoi minulle n�it� asioita
+koskevaa kirjallisuutta ja pyysi minua heti j��m��n heille aamiaisille.
+Siihen aikaan eli viel� h�nen vaimonsa, joka samalla oli h�nen
+ty�toverinsa ja kaikkien h�nen henkisten rientojensa jakaja.
+
+[Kuva: Br�sselin kansantalo.]
+
+T�t� ensim�ist� k�ynti� seurasi lukemattomat muut. Viihdyin niin hyvin
+Br�sseliss�, ett� tulin viett�neeksi siell� monta kes��, seurasin
+yliopistossa Hector Denis'n luentoja ja olin usein sunnuntaisin kutsuttu
+h�nen perheeseens� p�iv�llisille, jotka palvelijoiden sunnuntaivapauden
+takia sy�tiin aikaisin, ja sitten siirryttiin heid�n -- kaupungin
+oloihin n�hden -- tilavaan puutarhaansa, miss� keskusteltiin, k�veltiin,
+lev�ttiin ja v�liin pantiin leikiksikin. Sinne tulivat nimitt�in aina
+my�skin h�nen molemmat poikansa nuorine rouvineen ja pikku lapsineen, ja
+kotona h�nell� viel� oli yksi lapsistaan, pieni, kymmenvuotias Germaine,
+joka oli is�n silm�ter�. Kaikki tiesiv�t miten suuresti prof. Denis oli
+kiintynyt t�h�n tytt�seens� -- suloinen ja siev� h�n olikin -- ja siksi
+h�nt� tuon suuren is�n takia aivan erityisesti huomattiin ja
+hemmoteltiin. Er�s Hector Denis'n ihailijoista, muistaakseni er�s
+puolalainen tohtori, oli pannut Germainen nimelle kymmenentuhatta fr.
+pankkiin, ja kaikki is�n oppineet tuttavat, l�helt� ja kaukaa,
+l�hettiv�t h�nelle aina kuvallisia postikortteja. Eik� is� itse koskaan
+k�ynyt miss��n panematta pikku tyt�lleen menem��n kuvakorttia, joissa
+v�liin oli hyvin sattuva teksti. Kun me olimme katsomassa Waterloon
+taistelukentt��, joka, kuten tunnettua, on l�hell� Br�sseli�, l�hetti
+is� h�nelle sielt� kortin, johon kirjoitti: "T��ll�, minun rakas
+tytt�ni, vapaus kerran pelastettiin."
+
+Muuten ei voi kuvitella mit��n mielt�kiinnitt�v�mp�� kuin oli k�ynti
+Waterloon kent�ll�; Hector Denis'n seurassa. P��sty�mme nimitt�in yl�s
+siell� olevalle 45 m. korkealle kummulle, johon johtaa 226 porrasaskelta
+ja jossa ylinn� seisoo leijona, joka on valettu ranskalaisilta otettujen
+kanuunien pronssista, piti prof. D. meille t�ydellisen luennon taistelun
+k�ynnist�, osoittaen mist� suunnista liittoutuneet olivat tulleet, mihin
+pys�htyneet, mit� kunakin tuntina oli tapahtunut. Alas astuttuamme h�n
+vei meid�t katsomaan er�st� l�hell� olevaa Papelotte nimist� taloa,
+jonka muureissa ja portissa viel�kin n�kyi kuulia ja kanuunan kuulien
+j�lki�.
+
+T�m� Papelotte on muuten hyvin muistorikas paikka. Paitsi ett� Hector
+Denis siell� oli tehnyt vaimonsa tuttavuuden ja viett�nyt siell�
+loma-aikansa h�nen kanssaan, oli Viktor Hugo asunut siell�
+kirjoittaessaan romaaniaan �Les mis�rables� (Kurjat).
+
+[Kuva: Waterloon l�heisyydess� oleva Papelotte niminen talo.]
+
+Joka tiistai-ilta oli herrasv�ki Denis'll� vastaanotto, jolloin olin
+tilaisuudessa tapaamaan heid�n salongissaan niin monta intressanttia
+henkil��. Ei kukaan siell� n�kemist�ni ole kuitenkaan niin selv�sti
+j��nyt mieleeni kuin *Elis�e Reclus*. H�n oli pienikasvuinen, jo aivan
+harmaahapsinen ja kurttuinen, mutta silm�t olivat viel� niin
+ihmetelt�v�n kirkkaat ja l�pitunkevat. Kun me muut joimme teet�, tuotiin
+h�nelle lasi kylm�� vett�, muuta en n�hnyt h�nen koskaan iltasin
+nauttivan. Olin juuri joku vuosi aikaisemmin hiukan tutustunut h�nen
+j�ttil�iskokoiseen maantieteeseens�, tiesin ett� h�n oli valtiollisten
+mielipiteittens� takia karkoitettu Ranskasta, ja katselin h�nt� mit�
+suurimmalla kunnioituksella.
+
+H�nen tulonsa Br�sseliin oli muuten aikaansaanut suuria mullistuksia
+sik�l�isess� yliopistoel�m�ss�. Hector Denis, joka juuri siihen aikaan
+oli yliopiston suosittu rehtori, oli muutamien muiden vapaamielisten
+opettajien kera pyyt�nyt, ett� Reclus pit�isi sarjan maantieteellisi�
+luentoja Br�sselin yliopistossa, johon t�m� my�skin oli suostunut. Mutta
+silloin tulee kielto yliopiston vanhoilliselta hallitukselta. Kun
+ylioppilaat sen johdosta panivat toimeen mielenosoituksen ja rehtoria
+vaadittiin heit� siit� rankaisemaan, luopui Hector Denis rehtorin
+toimestaan.
+
+Kaikki t�m� her�tti sellaista huomiota ja mielipahaa vapaamielisiss�
+piireiss�, ett� siell� yht�kki� koottiin niin paljon varoja, ett�
+voitiin perustaa uusi yliopisto (l'universit� nouvelle) jonka
+kuuluisimpia opettajia Elis�e Reclus oli kuolemaansa asti.
+
+Vaikka Hector Denis oli niin t�ydellisesti kansainv�linen, niin vapaa
+kaikista rotu- ja kieliennakkoluuloista, oli h�n sent��n suuri
+patriootti. Aina h�n innostui, kun oli kysymys Belgiasta.
+
+�Eih�n h�n ole mik��n oikea sosialisti,� huomautti er�s norjalainen
+yst�v�ni, joka oli ollut kanssani prof. D:n kodissa, �sill� eiv�th�n
+sosialistit v�lit� is�nmaastaan, sen muistomerkeist� ja laitoksista niin
+mit��n.�
+
+[Kuva: Kokoussali Br�sselin Kansantalossa.]
+
+�Kyll� h�n sent��n on�, vakuutin min�, �mutta h�n on ottanut siit� sen,
+mik� on sen ydin: pienten kohottaminen, kaikille inhimillisten olojen
+hankkiminen.�
+
+Muistan niin selv�sti, kuinka h�n kerran, kun olimme menossa katsomaan
+ty�v�en osuusleipomoa, joka sijaitsee er��ss� esikaupungissa, miss�
+asunnot ovat k�yh�n n�k�isi�, osoitti korkealla kummulla kohoavaa
+"Oikeuden palatsia" ja sanoi: "Voi jos voisin nostaa kaikki nuo pienet
+tuolta laaksosta t�m�n tasolle". Se oli niin kuvaavaa koko h�nen
+ty�lleen. Aina h�n tahtoi kohottaa ja nostaa ihmisi� sek� henkisesti
+ett� aineellisesti.
+
+Tietysti Hector Denis'n kaltainen henkil� my�skin kannatti ja edisti
+naisten pyrint�j� vapauteen ja tasa-arvoisuuteen. H�n oli Belgian
+naisasialiikkeen paras tuki ja apu. V. 1912 pidetyss�
+naisasiakongressissa Br�sseliss�, miss� prof. Denis oli
+kunnia-presidentti, piti liiton sihteeri, tri *Marie Popelin* h�nelle
+kiitospuheen, jossa h�n huomautti, ett� kaikki ne naisia koskevat
+parannukset, jotka lains��d�nn�n alalla Belgiassa oli saatu aikaan,
+olivat Hector Denis'n ansioksi luettavat, sill� h�n oli ne parlamentissa
+ottanut esille ja ajanut ne l�pi.
+
+Hector Denis't� ajatellessani, soi J. Stuart Millin sanat vaimostaan
+korvissani: "Jos h�nen kaltaisiaan henkil�it� olisi useampia, olisi t�m�
+maailma jo se paratiisi, josta me kaikki uneksimme".
+
+
+
+
+ALEXANDER HERZENIN TYTT�REN LUONA.
+
+
+Kukapa ei tuntisi Alexander Herzenin nime�. Kaikki, jotka vain hiukankin
+ovat seuranneet Ven�j�n kansan vapaudentaistelua, tiet�v�t, ett� h�nen
+nimens� viime vuosisadan keskivaiheilla loisti kaikkia muita nimi�
+kirkkaammin, ett� h�n *Kello* nimisen, Lontoossa toimitetun
+"maanalaisen" sanomalehtens� avulla hallitsi ja ohjasi koko sen aikaista
+nuorta Ven�j��. Viel� kauemmaksi h�nen vaikutuksensa ulottui. Ihan
+varmana kerrotaan nimitt�in, ett� hovi ja hallitsija itsekin luki h�nen
+salaista lehte��n ja sielt� ne olivat maaorjien vapauttamisaatteetkin
+kotoisin.
+
+Sattumalta kuulin Parisissa ollessani, ett� h�nen tytt�rens� Olga
+Herzen, professori Monod'n puoliso, asui Versailles'issa. Tuskinpa
+kuitenkaan olisin l�htenyt h�nt� etsim��n t�m�n kuuluisan is�n takia,
+ellei Olga Herzenin nimeen liittyisi er�s toinenkin, kallis ja rakas
+kaikille, jotka sen ovat oppineet tuntemaan, *Malvida von Meysenbug'in*
+nimi. Kuka sitten oli Malvida von Meysenbug? H�n oli ihanteellisimpia
+naisia, joita koskaan on el�nyt, taiteilijasielu, joka etup��ss� muovasi
+itsest��n el�m�n koulussa taideteoksen. Kaikki runsaat lahjansa ja
+taipumuksensa, j�rkens� ja syd�mens� h�n niin sopusointuisesti kehitti,
+ett� nimitys ihanneluonne on aivan paikallaan h�nest� puhuessa. Siksi
+h�nell� olikin niin sanomaton vaikutusvalta muihin ihmisiin. Nuoriso
+rakasti h�nt� ja piti suurimpana onnenaan olla h�nen kanssaan,
+aikakauden etevimm�t henkil�t etsiv�t h�nen seuraansa ja vaatimattomat
+ty�miehet ja ty�l�isnaiset ihailivat h�nt� kuin pyhimyst�. Kun h�n monia
+vuosia sitten kuoli Roomassa, k�vi koko sen kaupunginosan k�yh�list�,
+jonka keskuudessa h�n asui, polvistumassa h�nen kirstunsa ��ress�.
+
+[Kuva: Malvida v. Meysenbug.]
+
+Mutta yht� rakas h�n on niille monille, jotka eiv�t koskaan ole h�nt�
+personallisesti tunteneet, vaan ainoastaan lukeneet h�nen el�m�kertansa:
+*Die Memoiren einer Idealistin*[1] tahi joitakuita muita h�nen
+teoksistaan, esim. *Das Lebensalter einer Idealistin*,
+*Stimmungsbilder*, *Individualit�en*, j. n. e. Niiss� h�n t�ysin m��rin
+antaa lukijalle henkens� rikkaita aarteita, niiss� saapi tutustua h�nen
+suurenmoiseen, jaloon luonteeseensa, h�nen ihanteelliseen
+maailmankatsantokantaansa. Ensinmainitussa teoksessa on sit�paitsi
+tilaisuudessa seuraamaan h�nen kehityst��n hamasta lapsuudesta.
+
+[1] Ilmestynyt O. Y. Werner S�derstr�min kustannuksella pari vuotta
+sitten nimell� �El�m� aatteiden puolesta� Tyyne Haapasen suomentamana.
+
+Malvida von Meysenbug syntyi saksalaisen ministerin tytt�ren� v. 1816 ja
+sai nuoruudessaan kovastikin kokea miten sidottu nainen on, miten
+ankarasti h�ness� tuomitaan kaikkea sit�, jota miehess� kiitet��n: h�nen
+vapauden ja itsen�isyyden tarvettaan, h�nen toimintahaluaan, h�nen
+tiedonjanoaan. H�nen ainoa teht�v�ns� piti olla el�� kotia ja
+seurael�m�� varten. Mutta t�m� ei tyydytt�nyt Malvidan palavaa sielua.
+H�n huomasi sangen aikaisin kuinka mit�t�n ja tyhj� se n. k. suuren
+maailman seurael�m� oli, miten pintapuoliset ja v�h�p�t�iset ne
+kysymykset olivat, joita siell� pohdittiin.
+
+Aikaa my�ten my�skin kodin ilmakeh� k�vi h�nelle raskaaksi. Helmikuun
+vallankumous oli kynnyksell� ja raikkaat kev�ttuulahdukset virtasivat
+l�pi maiden. Kansanvaltaisuuden aate oli keskustelun esineen� kaikissa
+edistyspiireiss�, vapauden ja veljeyden ihanne pani mielet innostumaan.
+T�m� mahtava henkinen liike tempasi my�skin Malvida von Meysenbugin
+mukanaan. H�n antautui ajan suuria kysymyksi� tutkimaan, l�ysi paljon
+hengenheimolaisia ja iloitsi jokaisesta vapauden voitosta. Mutta samassa
+m��rin kun h�n liittyi vapausliikkeeseen ja omisti sen ihanteet ja
+p��m��r�t, k�vi h�nen l�hin ymp�rist�ns� h�nelle tylyksi ja vieraaksi.
+Se ei n�hnyt ajan riennoissa muuta kuin ylpeytt� ja itsekyll�isyytt�,
+kaiken jumalallisen ja inhimillisen lain polkemista. T�m� koski
+��rett�m�sti Malvidan hienotuntoiseen, arkaan luonteeseen, ja pian h�n
+sai kokea viel�kin kovempia. Se nuori vapaudensankari *Theodor Althaus*,
+jonka kanssa h�n parin vuoden kuluessa oli jakanut jokaisen tunnelman,
+jokaisen aatteen ja jonka vaimoksi h�n oli lupautunut, n�ytt�ytyi
+rakkauskysymyksiss� olevan perhosluonne, joka liehakoi toisesta
+kaunosielusta toiseen, ja j�tti h�net ilman ainoatakaan selvityksen
+sanaa. Vuoden 1848 kev�ttuulahduksia seurasi mit� kauhein takatalvi, ja
+hallitukset riensiv�t kilvan vainoomaan, vangitsemaan ja karkoittamaan
+kaikkia liikkeen huomattavimpia johtajia. Malvida von Meysenbug joutui
+my�skin tuttavuutensa ja kirjevaihtonsa takia heid�n kanssaan ep�ilyksen
+ja poliisivalvonnan alaiseksi ja sai lopulta hienon viittauksen l�hte�
+maastaan.
+
+H�n oli kaiken t�m�n johdosta sek� henkisesti ett� ruumiillisesti niin
+murtunut ja v�synyt, ett� el�m� tuntui h�nest� siet�m�tt�m�lt� taakalta,
+ja ett� h�n jo ep�toivoissaan oli p��tt�nyt l�hte� Amerikaan voidakseen
+katkaista kaikki entisyyden siteet. Ainoastaan h�nen �itins� kyyneleet
+ja rukoukset saivat h�net t�m�n p��t�ksen hylk��m��n. Kun karkoitusk�sky
+saapui, ohjasi h�n kulkunsa Lontooseen ja sai siell�, ensi aikoina
+varsinkin, hyvin selv�sti kokea, miten ty�l�s sivistyneen naisen oli
+ansaita leip�ns�, miten halveksivasti h�nt� monestikin kohdeltiin
+varakkaissa porvarillisissa perheiss�, joiden nuorisoa h�n opetti.
+
+Englantiin oli siihen aikaan kaikki valtiollisesti karkoitetut eri
+maista vet�ytyneet, koska se oli ainoa maa, joka soi heille tyyssijan.
+Malvida von Meysenbug joutui heti heid�n piiriins� ja voitti siell�
+paljon yst�vi� herttaisen olentonsa, laajojen tietojensa, kaikelle
+ylev�lle ja kauniille avonaisen luonteensa takia. H�n seurusteli siten
+*Gottfrid Rinkelin*, *Kossuthin*, *Mazzinin* ja ennen muita *Alexander
+Herzenin* kanssa.
+
+Alexander Herzen oli silloin parhaassa miehuuden ij�ss��n, mutta jo
+monet kovat kolaukset kest�nyt. Ven�j�ll� ollessaan h�n oli ollut
+poliisivalvonnan alainen, vankilassa ja kahdesti karkoitettu. Monen
+vastuksen per�st� h�n oli saanut passin itselleen ja nuorelle vaimolleen
+ulkomaille l�hte�kseen, l�helt� seurannut helmikuun vallankumousta,
+tuntenut ��ret�nt� pettymyst� ja sen johdosta kirjoittanut nerokkaat
+mietelm�ns�, *Vom andern Ufer* nimisess� teoksessa. V�h�� ennen
+Englantiin tuloaan h�n p��lle p��tteeksi oli menett�nyt vaimonsakin,
+nuoruutensa lemmityn. Er��n� p�iv�n� h�n itkien valittaa Malvida von
+Meysenbugille, ett� kaikki asiat h�nen talossaan olivat nurin kurin,
+ett� h�nen tytt�rens� olivat tykk�n��n �idillisen johdon ja kasvatuksen
+puutteessa. "Ja toden totta", h�n lis��, "olisin toki ansainnut paremman
+kohtalon".
+
+Herzen tiesi kenen puoleen h�n k��ntyi, sill� siit� hetkest� otti
+Malvida v. M. h�nen tytt�riens� kasvatuksen syd�men asiakseen. Herzen ei
+onneksi ollut aineellisessa ahdinkotilassa kuten moni muu sen ajan
+vapaussankareista, sill� h�nen is�ns�, er�s ven�l�inen ruhtinas, oli
+j�tt�nyt h�nelle koko omaisuutensa. Malvida muutti siis Herzenin taloon,
+ja j�rjesti siell� kaikki asiat erinomaiseen kuntoon. Siihen asti siell�
+oli juossut vieraita aamusta iltaan, kuten vieraanvaraisessa kodissa
+ainakin, niin ettei is�nt� saanut koskaan rauhassa ty�skennell�; Malvida
+pani heti toimeen m��r�tyt vastaanottop�iv�t. H�n rupesi lukemaan
+vanhemman tytt�ren *Natalien* kanssa, joka jo silloin oli kouluij�ss�,
+ja nuorempi, pikku *Olga* sai mit� hellimm�n huolenpidon osakseen.
+Ven�j�n k�rsiv� kansa ja sen rikkaat kirjalliset aarteet, joista l�nsi
+Europa siihen aikaan oli sangen tiet�m�t�n, astuivat tietysti Herzenin
+kanssa keskustellessa sangen el�v�sti Malvidan eteen ja her�ttiv�t
+h�ness� my�t�tuntoisuutta ja vastakaikua.
+
+[Kuva: Olga Herzen 7-vuotiaana.]
+
+Sanomattoman onnelliset olivat ne vuodet, jotka Malvida vietti Herzenin
+talossa. Lapset kiintyiv�t h�neen kuin �itiin ja kehittyiv�t sek�
+ruumiillisesti ett� henkisesti h�nen hoidossaan. Kaikkialla vallitsi
+j�rjestys ja sopusointu. Mutta er��n� p�iv�n� pys�htyiv�t vaunut
+portaiden eteen ja niist� astuu Herzenin vanha toveri Ogarev ja h�nen
+puolisonsa, jotka varta vasten tulivat Ven�j�lt� h�nt� tervehtim��n.
+Herra Ogarev oli hienotuntoinen idealisti, kuten useimmat
+vallankumoukselliset ven�l�iset, mutta rouva oli ihan toista maata,
+oikullinen, kateellinen ja vallanhimoinen. H�n ei voinut siet�� sit�
+saksalaista vaikutusta, jonka tapasi Herzenin talossa, ja p��tti tehd�
+siit� lopun. Ja koska raa'an ep�hienon luonteen on sangen helppo
+taistella hienoa vastaan, koska se k�ytt�� mit� asetta tahansa, p��sikin
+h�n suhteellisesti pian tahtonsa perille. Herzenin olisi tietysti
+pit�nyt lausua ratkaiseva sana, mutta h�n oli siksi ep�k�yt�nn�llinen ja
+huono ihmistuntija, ettei h�n huomannut rouva Ogarevin juonia ja sit�
+kieroa asemaa, johon t�m� saattoi h�nen lastensa kasvattajan. Sit�
+paitsi h�n ihaili kaikkea, joka tuli Ven�j�lt� p�in. Ei aikaakaan niin
+Malvida n�ki mahdottomaksi j��d� Herzenin taloon, koska kaikki mit� h�n
+oli j�rjest�nyt kumottiin, ja kaikkia h�nen m��r�yksi�ns� vastustettiin.
+H�n l�hti siis, mutta verta vuotavin syd�min erotessaan kasvateistaan,
+eritt�in pikku Olgasta, johon h�n oli sanomattomasti kiintynyt.
+
+Herzenin talossa h�n oli oppinut ven�tt� ja el�tti itse��n sen j�lkeen
+k��nn�st�ill� ja kirjoittamalla ven�l�isi� kirjallisuuskatsahduksia eri
+lehtiin. Seuraavana talvena h�n oleskeli Parisissa, jonne er�s h�nen
+tuttavansa, varakas rouva *Schwabe*, oli pyyt�nyt h�nt� itse��n
+seuraamaan. Siell� h�n tutustui *Richard Wagneriin*, joka tuttavuus
+v�hitellen kehittyi l�pi koko el�m�n kest�v�ksi yst�vyydeksi, ja siell�
+h�n my�skin ensikerran sai ihailla h�nen j�ttil�isluomiaan. Uudet
+vaikuttimet, uudet tuttavuudet, uusi ymp�rist� vaikuttivat sanomattoman
+terveellisesti Malvidaan; pettymykset ja surut haihtuivat ja h�n l�ysi
+j�lleen itsens� ja k�sitti teht�v�ns�.
+
+Silloin saapui yht�kki� kirje Alexander Herzenilt�, jossa t�m� pyysi
+Malvidaa uudestaan rupeamaan h�nen tyt�rtens�, eritt�inkin pikku Olgan
+kasvattajaksi. Malvida taisteli aluksi itsens� kanssa. H�n tunsi el�m�n,
+h�n tiesi, ett� kaikki siteet, olivat ne sitten yst�vyyden tai
+rakkauden, vaikuttivat kahlehtivasti, rajoittivat yksil�n
+toimintavapautta, ehk�isiv�t h�nen itsem��r��misvaltaansa, tuottivat
+suruja ja pettymyksi�. Mutta rakkaus pikku Olgaan voitti viimeiselt�.
+H�n pani vain ehdoksi saada kasvattaa h�net ihan oman vakaumuksensa
+mukaan, ilman sivuvaikuttimia. Se h�nelle suotiinkin ja h�n otti siis
+Olgan luoksensa ensin Parisiin ja sittemmin Italiaan, jossa h�n
+p��asiallisesti oleskeli. --
+
+T�ss� Malvida von Meysenbugin muistelmien ��riviivat, mutta niiss� on
+paljon enemm�n kuin tavallisessa el�m�kerrassa, sill� niiss� kokonainen
+aikakausi taisteluineen ja harrastuksineen astuu lukijan eteen. H�n
+tutustuu siin� sen ajan jaloimpiin henkiin ja niihin ihanteisiin ja
+aatteisiin, jotka heit� el�hyttiv�t. Kuvaus on niin el�v� ja vilkas,
+ett� lukija aivan selv��n n�kee nuo henkil�t, seurustelee heid�n
+kanssaan ja jakaa heid�n voittonsa ja pettymyksens�. Ja ent� Malvida
+itse! H�n on k�ynyt lukijan parhaaksi yst�v�ksi, josta ei en��
+milloinkaan tahtoisi erota. Yh� edelleen tekee mieli seurustella h�nen
+kanssaan, kulkea h�nen opastamanaan eri maissa ja kuulla h�nen
+arvostelunsa ihmisist� ja tapahtumista. Lukemattomat olivatkin ne, jotka
+luettuaan Malvida von Meysenbugin muistelmat, kirjoittivat h�nelle tai
+k�viv�t h�nt� tervehtim�ss�. Ja nyt kun ei h�nt� en�� ole,[1] siirtyv�t
+ajatukset aivan itsest��n h�nen kasvattinsa Olga Herzen--Monod'n luo,
+jolle h�n antoi kaikki suuret, jalot aatteensa.
+
+[1] Malvida v. Meysenbug kuoli Roomassa 86 vuoden vanhana 1903.
+
+Saatuani Olga Herzenin osoitteen, kirjoitin siis h�nelle ja pyysin
+tilaisuutta saada tavata h�nt�. Parin p�iv�n per�st� saapui mit�
+yst�v�llisin vastaus ja kutsu tulla h�nen luokseen. M��r�tty p�iv� oli
+sangen sopimaton, koska olin lupautunut muualle, olinpa viel� ottanut
+pit��kseni pienen esitelm�nkin Suomen oloista, mutta kaikki muut
+harrastukset saivat v�isty� kun oli kysymys Malvida von Meysenbugin
+kasvatista.
+
+Oli ment�v� puoli tuntia junalla ja parikymment� minuuttia
+s�hk�raitiovaunulla viileit� kastanjak�yt�vi� ennenkuin saavuin *Amiel*
+nimiseen huvilaan.
+
+Hiukan arastellen soitin portin sivussa olevaa kelloa. Olin kyll�
+utelias n�kem��n etsim�ni henkil�n, mutta samassa pelk�sin, ettei
+todellisuus vastaisi sit� kuvaa, jonka mielikuvituksessani olin h�nest�
+luonut. Portti avautui ja siev�ss� puutarhassa talon edustalla seisoi
+keski-ik�inen nainen pieni lapsi k�sivarrellaan. Katselin h�nt� kauan ja
+tarkkaavasti.
+
+"Tek� siis, arvoisa rouva, olette Malvida von Meysenbugin kasvatti,
+h�nen pikku Olgansa?"
+
+"Aivan oikein, mutta pikku Olgasta on kuten n�ette jo tullut iso�iti,
+joka leikkii t�ss� lastenlastensa kera", vastasi h�n hymyillen.
+Herttaisuus, hyvyys ja avomielisyys loisti h�nen kauniista kasvoistaan,
+h�nen suurista, tummista silmist��n. H�n johdatti minut sis��n ja oli
+niin luonnollinen ja syd�mellinen, kuin olisimme tunteneet toisemme jo
+kauan aikaa.
+
+Keskusteluaiheista ei suinkaan ollut puutetta, mutta tietysti me
+enimm�lt� puhuimme kalliista vainajasta. Oli niin monta yksityiskohtaa,
+joista halusin saada tarkempia tietoja ja Olga rouva vastasi aina
+peittelem�tt� ja suoraan. Ja kaikista h�nen vastauksistaan k�vi
+selville, kuinka rajattomasti h�n oli rakastanut ja ihaillut
+kasvatus�iti��n.
+
+"Olin vuosikausia kihloissa", kertoi h�n, "ja siirsin aina h��p�iv��ni
+vain siksi, etten raskinnut erota Malvidasta. Mutta lopulta sulhaseni
+k�vi k�rsim�tt�m�ksi ja niinp� minun t�ytyi h�net j�tt��, mutta sen
+j�lkeen alkoi meid�n kirjevaihtomme. Vuosikymmenien kuluessa kirjoitin
+h�nelle joka p�iv� ja kerroin kaikki iloni ja suruni. Ja kun en en��
+voinut vastustaa haluani tavata h�nt�, matkustin Roomaan ja kun lapseni
+kasvoivat suuremmiksi, oleskelivat he vuorotellen h�nen luonaan
+Roomassa, rakastaen h�nt� kuin hellint� iso�iti�. Kes�isin h�n taas k�vi
+minua tervehtim�ss� t��ll� meid�n huvilassamme ja joka kerta h�n antoi
+istuttaa t�nne puita ja pensaita. Kaikki ne sulotuoksuiset ruusut, jotka
+kapuavat muureja pitkin, kaikki varjoisat akasiapuut puutarhassamme ovat
+niin muodoin muisto h�nelt�. H�n sanoikin usein: "Sittenkun ei minua
+en�� ole, niin ne muistuttavat sinua minusta." Kaipaan h�nt� niin
+sanomattomasti. Vaikka el�n rakkaan puolison, lasten ja lastenlasten
+ymp�r�im�n�, on h�nen poismenonsa kuitenkin j�tt�nyt tyhj�n sijan, joka
+ei ole t�ytett�viss�."
+
+H�n johdatti minut yl�kerroksessa olevaan ty�huoneeseensa, jonka sein�t
+olivat koristetut Malvida von M:n kuvilla. Siell� oli kipsist� ja
+pronssista tehtyj� medaljonkikuvia, valokuvia eri ajoilta sek�
+taiteilija Lenbachin kaunis taulu h�nest�. Siell� oli my�skin Malvida
+von Meysenbugin yst�vien kuvia kuten esim. *Cosima* ja *Richard
+Wagnerin*, *Lisztin*, *Mazzinin*, *Schopenhauerin* ja *Nietzschen*
+kuvat.
+
+[Kuva: Malvida v. Meysenbug Lenbachin kuvan mukaan.]
+
+Olga Herzen n�ytti minulle valokuvia Malvidan kodista Roomassa, josta
+n�ki Colosseumin ja Palatinumin, sek� h�nen viimeiset teoksensa
+*Irdische und himlische Liebe*, *Eine Reise nach Ostende* ja h�nen
+kirjevaihtonsa *Nietzschen* kanssa, jonka t�m�n sisar *Elisabeth
+F�rster--Nietzche* hiljattain on julkaissut.
+
+[Kuva: Alexander Herzen.]
+
+Tietysti talon muotokuvakokoelmassa my�skin oli Alexander Herzenin kuva.
+Salin sein�ll� se riippui ja komea se oli katsella. Suuri ajattelija ja
+politikoitsija istui siin� p�� k�tt� vasten nojattuna; leve�, korkea
+otsa, l�pitunkeva katse, tuuhea pitk� tukka ja voimakas ruumiinrakennus
+tekiv�t mahtavan vaikutuksen. Tuli ajatelleeksi nuorta jalopeuraa, joka
+hetkeksi on asettunut lev�ht�m��n, mutta jo seuraavassa
+silm�nr�p�yksess� on valmis taisteluun.
+
+Pyynn�st�ni kertoi Olga rouva hiukkasen is�ns� viimeisist� vuosista ja
+kuolemasta, joka tapahtui v. 1870, v�h�� ennen ranskalais-saksalaisen
+sodan alkua. H�n oli kauan aikaa viett�nyt kuljeksivaa el�m��,
+oleskellut vuorotellen Sveitsiss�, Lontoossa ja Parisissa. Juuri t�h�n
+aikaan h�n oli saapunut Parisiin, vuokrannut siell� avaran huoneuston ja
+kutsunut lapsensa ja Malvida von Meysenbugin luokseen. Er��n� iltana
+palatessaan valtiollisesta kokouksesta, jossa h�n oli puhunut, valittaa
+h�n vilua, mutta on muuten hyv�ll� tuulella ja kertoo illan
+tapahtumista. Y�ll� h�n sairastuu keuhkotulehdukseen ja muutaman p�iv�n
+per�st� h�nt� ei ole en��. H�n oli silloin viel� t�ysiss� voimissa,
+ainoastaan 58 vuoden vanha. Sanoma h�nen kuolemastaan her�ttikin siksi
+suurta surua kaikissa edistyspiireiss�, ja vapauden yst�v�t eri maista
+ja kansoista riensiv�t Parisiin saattaakseen h�nt� viimeiseen
+lepokammioon.
+
+Tuntui sangen omituiselta keskustella Olga Herzenin kanssa ajatellessa,
+ett� h�n oli hamasta lapsuudestaan el�nyt niiss� piireiss�, joiden
+mielipiteet ja toimet ovat painaneet leimansa kokonaisen aikakauden
+sivistykseen ja suuntaan. Is�ns� kodissa h�n oli n�hnyt kaikki sen ajan
+etevimm�t vapauden sankarit: *Pulszkyn*, *Louis Blancin*, *Ledru
+Rollinin*, *Orsinin*, *Garibaldin*, *Mazzinin*, *Turgenevin* y. m.
+Kasvatus�itins� luona ollessaan h�n joutui Richard Wagnerin piiriin ja
+my�hemmin h�n oli tutustunut Nietzscheen, joka ihaili h�nt� siihen
+m��rin, ett� pyysi h�nt� vaimokseen, tiet�m�tt�, ett� h�n jo silloin oli
+kihloissa professori Monod'n kanssa.
+
+Kansallisuutensa puolesta Olga Herzen my�skin antoi ajattelemisen
+aihetta. Syntyneen� ven�l�isist� vanhemmista, oli h�nell� ollut
+saksalainen kasvatus�iti, lapsuutensa h�n oli viett�nyt Englannissa,
+ensi nuoruutensa Italiassa ja oman kodin perustettuaan oli Ranska k�ynyt
+h�nen olopaikakseen ja h�nen lastensa synnyinmaaksi.
+
+Niin monenmoiset vaihdokset ja vaikuttimet olisivat ehk� vaikuttaneet
+pintapuoliseen luonteeseen ep�terveellisesti, mutta Olga Herzen oli
+niiden kautta vain syventynyt ja rikastunut. Oleskelu eri maissa ja eri
+kansallisuuksien keskuudessa oli opettanut h�nt� ymm�rt�m��n ja
+kunnioittamaan ihmisel�m�� kaikissa sen eri muodoissa, se oli
+puhdistanut ja vapauttanut h�net natsionalismista ja
+kansallisuusturhuudesta, sek� opettanut h�nt� puolueettomasti seuraamaan
+ja arvostelemaan tapahtumia ja pyrint�j�. Tunsi koko ajan, ett� saattoi
+ottaa mink� kysymyksen tahansa keskustelun alaiseksi, ilman ett� se
+h�nt� h�mm�stytt�isi, loukkaisi tai pelottaisi. Ja siksi kuluivatkin
+tunnit kuin siivill� lent�en h�nen seurassaan ja h�nen herttaisen
+perheens� keskuudessa, jonka j�seniin min� illan kuluessa my�skin
+tutustuin.
+
+Jokunen p�iv� my�hemmin tuli Olga Herzenilt� kirje, jossa h�n kutsui
+minut luokseen p�iv�llisille, jotta saisin n�hd� nekin perheenj�senet,
+jotka eiv�t ensi k�ynnill�ni olleet kotosalla. Silloin syventyiv�t
+kaikki edellisell� kerralla saamani vaikutelmat ja nuo G�then sanat:
+"Die St�tte wo ein grosser Geist gelebt, sind eingeweiht f�r immer"
+soivat yh� uudelleen korvissani. Olihan koko koti suurien henkien
+muistolle vihitty. Heid�n vaikutuksensa siell� kaikkialla tuntui, heid�n
+henkens� puhui siell� voimakasta kielt��n, he eliv�t siell� sen
+asukkaiden syd�miss�.
+
+Min� tunsin, ett� t�h�n kotiin tutustuminen oli antanut minulle paljon,
+viel� enemm�n kuin sinne menness�ni olin rohjennut toivoakaan. Ei siin�
+kyllin, ett� Malvida von Meysenbugin kuvaan oli liittynyt monta
+miellytt�v�� lis�piirrett�, olin my�skin n�hnyt, ett� ne siteet, jotka
+yhdistiv�t kasvatus�idin ja kasvattitytt�ren toisiinsa, olivat viel�
+hellemm�t ja lujemmat todellisuudessa kuin konsanaan Malvida von
+Meysenbugin "Muistelmissa".
+
+
+
+
+CATHERINE BRESCHKOVSKI.
+
+Ven�j�n vallankumouksen �iti.
+
+
+Oli kev�ttalvi 1907. Me t��ll� Suomessa olimme viel� suhteellisesti
+vapaita suurlakkomme j�lkeen, mutta Ven�j�ll� oli ohjakset jo pantu
+hyvin tiukalle. Silloin moni heid�n vapaudentaistelijoistaan pakeni
+Suomen puolelle, saadakseen olla rauhassa ja tehd� ty�t� yh� edelleen.
+Mutta ven�l�iset viranomaiset saivat sen hyvinkin pian tiet�� ja
+rupesivat pit�m��n heit� ankarasti silm�ll� sek� ottamaan selkoa heid�n
+olinpaikoistaan. Etusijassa ep�iltiin meill� aina niit� perheit� ja
+ihmisi�, jotka olivat tunnetut radikaaleiksi ja ven�l�isen pakkovallan
+vastustajiksi. V�hitellen oli hyvin vaikea sijoittaa n�it� ahdistettuja,
+sill� useimmissa kodeissa oltiin pelonalaisia. Kun siskoni kuuli t�st�,
+tarjoutui h�n antamaan turvapaikan jollekin pakolaiselle, ja niin
+�vallankumouksen �iti� joutui meille ja oli sitten useampia viikkoja.
+Olin ollut esitelm�matkoilla kun t�m� tapahtui ja palatessani
+kuiskailtiin minulle, ett� meill� asui er�s vanha rouva, jonka
+ven�l�inen hallitus ennen muita olisi tahtonut saada k�siins�.
+
+[Kuva: Catherine Breschkovski.]
+
+*Catherine Breschkovski* oli silloin siin� 60--70 v�lill�,
+harmaatukkainen ja monet kovat kokenut, mutta piirteet ja koko olento
+olivat viel� eritt�in voimakkaat. H�n oli mit� yksinkertaisimmassa
+puvussa -- suora villahame ja suora r�ijy -- jonkalaista kaikkein
+vaatimattomimmat em�nn�t maalla k�ytt�v�t. Mutta liikkeet olivat
+eritt�in sulavat, ryhti aivan ruhtinaallinen.
+
+H�n puhui auttavasti saksaa ja sujuvata, kaunista ranskaa. Se oli ollut
+h�nen puhekielens� lapsuudesta alkaen, kuten kaikkien ven�l�isten
+ylimyshenkil�iden siihen aikaan. Sill� Catherine Breschkovski oli
+kotoisin, kuten niin moni muukin noista Ven�j�n vapaudentaistelijoista,
+kaikkein ylh�isimmist� piireist�. H�nen vanhemmillaan oli ollut suuri
+maakartano, johon tietysti kuului sadoittain maaorjia, mutta jo silloin
+oli erilaisuus oloissa ja n�iden ihmisten riippuva asema pikku
+Catherinea hirve�sti loukannut; ja tuo raamatun k�sky, ett� kell� on
+kaksi hametta, antakoon pois toisen, oli tehnyt sellaisen vaikutuksen
+h�neen, ett� h�n aina, �itins� kauhuksi, tahtoi sen toteuttaa.
+
+H�n meni nuorena naimisiin ja olisi voinut j��d� kotiinsa ja sen
+rauhaisan katon alla nauttia onnestaan, kuten moni muukin, mutta sen
+sijaan h�n koko ajan suunnitteli kansansa kohottamista, perusti kouluja,
+kirjastoja y. m. Pian h�n kuitenkin huomasi, ett� se ei riitt�nyt.
+Kansalle t�ytyi my�skin puhua orjan kahleiden p��lt��n heitt�misest� ja
+Ven�j�n itsevallan taittamisesta. Tosin teki h�n sen hyvin rauhallisesti
+ja v�hitellen, mutta kuitenkin siin� tarkoituksessa, ett� saisi kansansa
+her�tetyksi ja ajattelemaan. Vaan sit�p� juuri pidettiin niin
+vaarallisena ja niinp� Catherine Breschkovski monen muun vapauden
+yst�v�n kera vangittiin v. 1874 ja pantiin Pietari Paavalin
+linnoitukseen, jossa h�n oli pakoitettu kitumaan nelj� vuotta
+tuomiotansa odotellen. Se tuli vihdoinkin ja m��r�si h�net viideksi
+vuodeksi pakkoty�h�n.
+
+[Kuva: Catherine Breschkovski nuorena.]
+
+Ennenkuin h�net vietiin rangaistuspaikalleen, allekirjoitti h�n ynn�
+etevimm�t niist� 193:sta, jotka samaan aikaan tuomittiin, er��n
+manifestin, jota voipi pit�� heid�n valtiollisena testamenttinaan ja
+joka suuresti on vaikuttanut my�hemp��n vapausliikkeeseen. Siin� he
+m. m. sanoivat: "Me tulemme aina olemaan nykyisen, is�nmaatamme
+h�p�isev�n hallitusj�rjestelm�n vihollisia, j�rjestelm�n, joka perustuu
+hirve��n, ty�t�tekev�n v�est�n puristukseen joutilaan, irstailevan
+loisolijaluokan hyv�ksi ja joka valtiollisessa suhteessa j�tt��
+kansalaisten ty�n, hyvinvoinnin, vapauden, hengen ja kunnian
+virkamiesten mielivaltaisille ja edesvastuuttomille oikuille... Me
+kehoitamme vapauteen j��neit� toveriamme samalla tarmolla ja
+kahdenkertaisella rohkeudella astumaan sit� pyhitetty� p��m��r�� kohti,
+jonka edest� me jo olemme kest�neet joka lajia kidutusta ja jonka
+hyv�ksi me pid�mme itsemme onnellisena taistelemaan ja k�rsim��n
+viimeiseen hengenvetoomme asti."
+
+Oltuaan kaksi vuotta pakkoty�ss� Karassa, vietiin rva Breschkovski
+kaikkein it�isimp��n Siperiaan, Borgusin nimiseen seutuun. Siell� h�n
+toverinsa Nikolai Tiutschevin kera pani toimeen ensim�isen pakoretkens�.
+Hirveiden k�rsimysten j�lkeen soisissa metsiss�, joissa heid�n oli
+kuljeksiminen ja piiloitteleminen viikkom��ri�, joutuivat he kiinni
+siksi, ett� er�s alkuasukas, joka oli lupautunut opastamaan heit�,
+menikin heid�t ilmiantamaan. Catherine Breschkovski, joka jo
+ensim�isess� oikeudenk�ynniss� oli menett�nyt aatelisarvonsa ja
+julistettu talonpoikaisvaimoksi, tuomittiin nyt hallinnollista tiet�
+karkoitettavaksi sek� p��lle p��tteeksi piiskattavaksi. Mutta kun h�nen
+toverinsa selittiv�t, ett� jos vain viranomaiset koettaisivatkin k�yd�
+h�neen k�siksi kiinni, niin he tulisivat sen verisesti kostamaan,
+vaihdettiin nuo 25 piiskanly�nti� yht� monen kuukauden pakkoty�h�n.
+Suoritettuaan t�m�n kolmatta vuotta kest�v�n pakkoty�kautensa, pidettiin
+h�nt� viel�kin Siperiassa eri paikoissa, kuten Irkutskissa, Tomskissa ja
+Tobolskissa.
+
+Vihdoin h�n v. 1897 p��si karkaamaan ja palasi Ven�j�lle, miss� h�n heti
+jatkoi entiseen tapaansa. Valenimill� ja valepuvuissa h�n taaskin rupesi
+toimimaan talonpoikien kesken ja havaitsi ilokseen, ett� maaper� nyt jo
+oli paljoa vastaanottavampi kuin parikymment� vuotta sitten, jolloin h�n
+viimeiseksi oli heid�n keskuudessaan liikkunut. Silloin oli esim.
+kirjallisuuden levitt�minen ollut jotenkin turha, kun ei kuitenkaan
+kukaan osannut sit� lukea, nyttemmin oli jo lukijoita joka kyl�ss�.
+
+Catherine Breschkovskin toimeliaisuus vuodesta 1897 vuoteen 1907,
+jolloin h�net taaskin vangittiin, on mit� monipuolisin ja laajin. H�nen
+vaikutuksestaan syntyi erilaisia, salaisia organisatsioneja ja seuroja,
+h�n matkusteli paikasta toiseen, oli ehtimiseen joutua viranomaisten
+k�tyrien k�siin, mutta talonpojat ymm�rsiv�t aivan ihmeellisesti
+suojella h�nt�.
+
+Kun Plehve v. 1902 suurien agraarilevottomuuksien j�lkeen oli p��tt�nyt
+panna kaikki voimat liikkeelle saadakseen Catherine Breschkovskin
+k�siins�, matkusti h�n, johtaakseen poliisin harhaan, ulkomaille ja
+toimi kaikkialla suuren aatteensa hyv�ksi. Yksin Amerikassakin h�n k�vi
+ja piti siell� ven�l�isen vallankumouksen hyv�ksi esitelmi�, jotka
+otettiin suurella mielihyv�ll� vastaan.
+
+Omituinen sattuma oli, ett� kun amerikatar, professori *Effie Danforth
+Mc Afee* muutamia vuosia sitten k�vi Helsingiss� luonani, kertoi h�n,
+puhuessamme ven�l�isist�, ett� h�n tunsi oikeastaan vain yhden venakon,
+Catherine Breschkovskin, joka oli asunut h�nen kodissaan Amerikassa
+oleskellessaan.
+
+-- Ja meill� h�n my�skin on asunut, huudahdin min� ja sitten me yhdess�
+johdimme mieleemme piirteit� h�nen luonteestaan.
+
+H�nt� esim. kiusasi sanomattomasti ajatus, ett� toisella oli ylt�kyllin,
+silloin kun toinen k�rsi puutetta. Meill� ollessaankin h�n ei mitenk��n
+tahtonut sy�d� muuta kuin jauhopuuroa ja veteen keitetty� kaurapuuroa,
+"kun niin monet h�nen maalaisistaan juuri siihen aikaan n�kiv�t n�lk��".
+Yleens� h�n oli niin kerrassaan v�li�pit�m�t�n kaiken maallisen "hyv�n"
+suhteen, etten ole siin� suhteessa n�hnyt h�nen vertaistaan. H�n ei
+omistanut mit��n, eik� h�n tahtonutkaan mit��n, ei ollut sellaista
+esinett� tai tavaraa, jota h�n olisi halunnut tai toivonut. Ei h�nell�
+koskaan ollut rahoja, ja jos niit� h�nelle antoi, lahjoitti h�n ne heti
+puutteessa oleville.
+
+Toisaalta oli kyll� niin, ett� ne ihmiset, jotka ymm�rsiv�t h�nen ty�ns�
+suuruuden ja ep�itsekkyyden, aina olivat valmiit h�nt� tukemaan. H�nelle
+annettiin ilmaiset asunnot, kun h�nen vaatteensa meniv�t repaleiksi,
+hankittiin uusia, kun h�nen piti matkustaa, ostettiin h�nelle
+rautatieliput j. n. e. H�nell� oli yst�vi� ja ihailijoita ymp�ri
+maailmaa, Ven�j�lt� alkaen Amerikaan asti.
+
+Rva B. olisi voinut k�ytt�� hyv�kseen t�t� ihmisten vieraanvaraisuutta
+ja anteliaisuutta aivan loppumattomiin, mutta h�n oli p�invastoin niin
+arka, ettei ottanut vastaan kuin kaikkein v�ltt�m�tt�mimpi�
+tarve-esineit�. Kun h�n kuuli, ett� joku h�nelle annettu vaatekappale
+esim. oli maksanut paljon, niin ei mik��n voima maailmassa saanut h�nt�
+sit� vastaanottamaan. Siksi yst�v�t pian keksiv�tkin sen, ett� salasivat
+kaikki hinnat, kun hankkivat h�nelle l�mpimi� talvivaatteita y. m.
+
+Enimm�kseen h�n aina kirjoitti meill� ollessaan, ja sill� v�lill� h�nen
+luonaan k�vi ven�l�isi� aatetoveria: kaikenlaisia nuoria miehi� ja
+naisia. V�liin niit� juoksi liiaksikin, niin ett� vanhus hiukan v�syi.
+Kuulin h�nen joskus sanovan, ett� se tai se oli "niin lapsellinen ja
+naiivi". Samaa vikaa oli muuten juuri h�ness� itsess�kin meid�n silmill�
+katsottuna. Niin pian kun tuli kysymys Ven�j�n kansasta ja sen
+vapautumisesta, ei h�n empinyt eik� ep�illyt. Siihen h�n luotti kuin
+evankeliumiin. Kun se vain sai tsaarivallan poistettua, niin se kyll�
+osasi asiansa j�rjest��. Kansan tahto oli h�nest� pyh�, eritt�inkin
+Ven�j�n kansan, sill� se oli rajattoman hyv� ja taipuisa.
+
+Juuri samalla tavalla olin kuullut kaikkien noiden Sveitsin
+yliopistoissa opiskelevien ven�l�isten puhuvan ja pit�nyt sit� aina niin
+mahdottoman lapsellisena sek� huomauttanutkin siit�. Niin tein nytkin,
+mutta ei mik��n maailmassa voinut j�rkytt�� rva B:n vakaumusta. Juuri se
+suuri usko pitikin h�nt� yll� ja antoi h�nelle yht�mittaa uusia
+ty�voimia.
+
+Kumma kyll� ei kukaan -- Catherine Breschkovskin l�hemp�� tuttavapiiri�
+lukuunottamatta -- saanut selkoa siit� ett� h�n asui meill�. Koko
+talonv�ki osasi pit�� sen aivan salassa. Muistan miten meid�n
+talousapulaisemmekin vastasi �re�sti er��lle, joka kysyi telefoonissa
+"sit� vanhaa rouvaa": "Ei t��ll� mit��n vanhoja rouvia asu". Rva B. k�vi
+kyll� joskus ulkona, mutta silloin h�nell� aina oli musta, tihe� harso
+kasvoillaan ja kun meill� joskus oli vieraita, esitettiin h�net nimell�
+rva Braun Br�sselist�.
+
+H�nen t�k�l�iset yst�v�ns� kehoittivat h�nt� l�mpim�sti j��m��n t�nne,
+tai viel�kin paremmin matkustamaan Englantiin ja asettumaan sinne
+rikkaan el�m�ns� muistelmia kirjoittamaan, mutta se oli kaikki suotta.
+H�n tahtoi j�lleen palata maahansa vaikuttaakseen siell� ja l�hti
+talonpoikaisnaisen asussa t��lt�, mutta tunnettiin, otettiin kiinni ja
+suljettiin taaskin Pietari Paavalin linnoitukseen, jossa sai istua kolme
+vuotta kuin el�v�lt� haudattuna.
+
+Kun h�nen asiansa vihdoinkin otettiin esille, pelk�si jo moni h�nen
+yst�vist��n, ett� kuolemanrangaistus tulisi h�nen osakseen. Siit� h�n
+tosin s��styi, mutta l�hetettiin j�lleen pakkoty�h�n Siperiaan, jossa
+h�n oli yht�mittaa, kunnes vallankumous, se vallankumous, josta h�n niin
+suurella varmuudella aina puhui ja johon h�n niin horjumattomasti uskoi,
+tuli ja katkasi h�nen kahleensa.
+
+Siperiassa ollessaan kirjoitti h�n er��lle t�k�l�iselle yst�v�lleen ja
+kertoi hiukan el�m�st��n siell�.
+
+"Kaksi kuukautta olen jo ollut t��ll� ja sin� aikana usein ajatellut
+teit�, rakas yst�v�, teid�n ymp�rist��nne ja koko teid�n kaunista
+is�nmaatanne, joka on niin vieraanvarainen ja sivistynyt. Ei voi
+kuvitella suurempaa vastakohtaa kuin teid�n Suomenne ja ne melkein
+autiot seudut, joissa nyky��n elelen.
+
+"Oleskeluni Pietari Paavalin linnoituksessa heikensi terveyteni
+tuntuvasti ja min� olin jo sangen sairas, mutta nyt kun taas saan
+hengitt�� raitista ilmaa ja hiukan liikkua, olen jo paljon parempi.
+Nyky��n minua eniten vaivaa poliisin alituinen, minuun kohdistuva
+valvonta ja vakoileminen, jota jatkuu y�t ja p�iv�t. Aina nuo hirve�t
+olennot ymp�r�iv�t pient� asuntoani, eiv�tk� h�ik�ile painaa naamojaan
+ikkunoitani vasten, oli sitten mik� aika vuorokautta tahansa, selitt�en,
+ett� heid�t on m��r�tty joka kahden tunnin p��st� ottamaan selkoa olenko
+viel� paikallani."
+
+[Kuva: Catherine Breschkovskin m�kki Siperiassa.]
+
+Alkuosa kirjett� on p�iv�tty lokakuun 5 p. Kun h�n taaskin tarttuu
+kyn��n on marraskuun 9 p. ja silloin h�n kirjoittaa:
+
+"T�n��n on oikein pureva pakkanen. Musteeni on j��tynyt ja jalkani ovat
+miltei j�hmettyneet ja liikkumattomat, mutta kun min� t�st� teen tulen
+pieneen uuniini, k�y kaikki taas varsin hyvin. Talvi ei viel�
+toistaiseksi ole ollut kylm� t�n� vuonna, meill� kun on ollut vain 33�
+pakkasta, joka ei merkitse mit��n t�ss� maassa. Mutta t�m� onkin vain
+alkua, sill� seuraavina kuukausina odotetaan t��ll� 45, 50, ja 55�,
+toisin sanoen sellaista pakkasta, etten min� ollenkaan silloin voi astua
+ulos majastani. Kyll� min� olisin voinut saada paremmankin asunnon,
+mutta kun poliisi h�iritsee kaikkia talon asukkaita tullessaan minua
+alituisesti katsomaan, oli minusta parempi asua aivan erikseen olevassa
+m�kiss�, niin ett� vakoojat muita h�iritsem�tt� voivat liikkua sen
+ymp�rill� mielin m��rin, pit�ess��n minua silm�ll�. Silloin min� yksin
+vain k�rsin.
+
+"Minun vieraani, joita ei ole paljon, mutta jotka k�yv�t sen useimmin
+(he tahtovat auttaa minua taloustoimissa) ovat juuri saman valvonnan
+alaisia, ja jokaiselta kysyt��n tarkkaan mist� h�n tulee, ken h�n on,
+mit� h�n tekee j. n. e. Se on er��nlaisessa vankilassa el�mist� ja t�h�n
+tulee viel� lis��, ett� koko Kyrenski on saarella, jota mahtava
+Lena-joki ja kaunis Kyrenga ymp�r�iv�t, sek� niin pieni, ett� vain
+muutamat ahtaat kadut saavat siin� sijansa. Mit� k�velypaikkoihin tulee,
+ei niit� juuri t��ll� ole liikenem��n. T�ytyy menn� joen poikki
+ennenkuin p��see mets��n ja vuorille, mutta kun en min�, ilman
+viranomaisten lupaa, ole oikeutettu sit� tekem��n, enk� liioin ole
+halukas heid�n puoleensa k��ntym��n, olen kytketty t�h�n paikkaan ja
+k�velymahdollisuuteni hyvin rajoitetut. -- Mutta en min� tahdo valittaa,
+sill� kohtalo on korvannut t�m�n puutteen siten, ett� se on antanut
+minulle hyvi�, uskollisia yst�vi�, jotka pit�v�t huolta minun
+hyvinvoinnistani niin pitk�lle kuin sit� suinkin sallitaan.
+
+"Mutta siit� huolimatta en min� ole rauhallinen enk� onnellinen, sill�
+min� n�en, tai paremmin sanoen tunnen, ett� t��ll�, n�ill� rajattomilla
+autioilla, on sellainen joukko ihmisi�, jotka k�rsiv�t ja valittavat
+siksi, ett� ovat tykk�n��n eroitetut sivistyneest� maailmasta ja
+kaikesta mahdollisuudesta ansaita leip�ns�. Min� mietiskelen yhten��n
+miten voisin lohduttaa ja lievent�� n�iden nuorten ihmisten kovaa
+kohtaloa. Mahdotonta on riitt�� pitkien matkojen p��h�n, mutta kun olen
+tilaisuudessa lohduttamaan ja avustamaan, olkoonpa vaikka kuinkakin
+v�h�n, ruumiillisesti ja henkisesti n�lkiintyneit�, niin se ja tekee
+el�m�ni v�hemm�n yksitoikkoiseksi ja tyhj�ksi.
+
+"T��ll� on Ven�j�n kaikilta kulmilta karkoitettuja, jotka el�v�t
+hajallaan niin laajalla alueella kuin koko Ranska, mutta he eiv�t ole
+tilaisuudessa liikkumaan, eik� liioin sellaiseen teht�v��n antautumaan,
+johon ovat itsens� kehitt�neet. Ei ainoastaan tiedemiehen ole mahdoton
+saada t��ll� ty�t�, vaan my�skin tavallisen k�sity�l�isen, sill� ihmiset
+el�v�t niin kaukana toisistaan. Ainoa, joka silloin j��pi hengen
+pitimeksi, on mets�stys ja kalastus, kaksi elinkeinoa, joita voi
+harjoittaa muutamina kes�kuukausina; loppu osan vuotta vallitsee niin
+ankara pakkanen, etteiv�t alkuasukkaatkaan mielell��n j�t� m�kkej��n.
+
+[Kuva: Catherine Breschkovski vanhana.]
+
+"T�n��n me saimme t�nne uutisen kreivi Tolstoin kuolemasta. Siin�
+ihanteellinen sielu, joka meilt� nyt on otettu. Onneksi h�n on j�tt�nyt
+niin rikkaan henkisen perinn�n, ett� siit� riitt�� h�nen j�lkeen
+tulevaisilleen pitkiksi ajoiksi. Arvattavasti kaikki maailman
+sanomalehdet nyt puhuvat h�nest�. -- -- -- -- -- -- -- -- --
+
+"Hirve� pakkanen on tehnyt minut hiukan hermostuneeksi, mutta tahdon
+kuitenkin l�hett�� t�m�n kirjeen, jotta tiet�isitte, ett� el�n ja ett�
+syd�meni on sama kuin ennen. Ei vuodet eik� et�isyys voi minua muuttaa,
+minun yst�vyyteni ja tunteeni el�v�t ja kuolevat minun kanssani.
+
+-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
+
+"Olkaa rauhallinen minun suhteeni, olen niin tottunut vihollisteni
+vainoon, ettei mik��n minua en�� h�mm�styt�, eik� tuota minulle surua.
+Ainoa, jota pelk��n, on olla vasten tahtoani syyn� muiden
+onnettomuuksiin."
+
+-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
+
+Kes�ll� v. 1917, jolloin h�n jo oli p��ssyt takaisin Pietariin, oli er�s
+suomalainen tavannut h�net siell� ja toi meille h�nelt� terveisi�.
+Silloin h�n viel� oli ollut reipas ja toivorikas. Mutta millainen
+mahtanee h�nen mielialansa olla viime aikaisten kokemuksien j�lkeen?
+
+Syksyll� 1918 levisi jo sellainen tieto, ett� h�n oli kuollut, mutta se
+oli, kuten monet muutkin lehdiss� kiertelev�t uutiset, ennenaikainen,
+sill� v. 1919 h�n jo ilmestyi Amerikassa. Kautta Siperian h�n oli
+p��ssyt sinne pakenemaan ja aivan ylivoimaisia ponnistuksia sekin yritys
+oli kysynyt. Mutta ihmeellisesti h�n taaskin siit� oli suoriutunut ja
+otettiin perille p��sty��n innostuksella vastaan. M. m. olivat
+sik�l�iset vallankumoukselliset ainekset, ennenkaikkea ne, jotka
+luulevat bolschevismi� ja kommunismia jonkunlaiseksi onnen
+taikasauvaksi, valmistaneet tervetuliaisjuhlat h�nen kunniakseen. Mutta
+Catherine Breschkovski vastasi h�nelle pidettyyn tervehdyspuheeseen
+peittelem�tt�, ett� �bolschevismi on maailman suurin rikos� joka ei
+tietenk��n miellytt�nyt Amerikan salonkibolscheviikej�.
+
+Amerikasta oli rva B. antautunut Konstantinopolin kautta Odessaan ja
+kukapa tiet�� miss� yhteydess� h�nest� ensi kerralla saa kuulla, sill�
+h�nen innostuksensa n�kyy antavan h�nelle loppumattomia voimia.
+
+
+
+
+KUULUISUUKSIEN KESKEN.
+
+
+Vuotta ennen maailman sotaa olin ven�l�isen yst�v�ni Zenaida Maslovskin
+kera Aleksanteri III:n taidemuseossa Pietarissa ja nautin sanomattomasti
+siit� henkev�st� tavasta, jolla h�n esitti Ven�j�n nuorta taidetta.
+
+Yht�kki� h�n sanoi: �Mutta meid�n t�ytyy t�st� menn� *Rjepinin* luo.
+Huomenna on keskiviikko ja silloin h�nell� on vastaanotto. Otan nyt vain
+ensin selkoa siit�, ovatko he kotona, sill� n�in kev�isin he usein
+l�htev�t ulkomaille. Ik�v� olisi nimitt�in menn� turhaan, Rjepin kun ei
+asukaan Pietarissa, vaan Suomen puolella, Kuokkalan asemalla."
+
+"Kauanko kest�� matka sinne", kys�sin hiukan arkaillen, sill� minusta
+olivat jo matkat itse kaupungissa jotensakin aikaa ja voimia kuluttavat.
+
+"Noin pari tuntia."
+
+Olihan siin�, mutta ei sit� auttanut ottaa lukuun, kun tarjoutui
+tilaisuus n�hd� Ven�j�n kuuluisin taidemaalari ja h�nen kotinsa.
+
+"Sit� paitsi on rouva *Nordmann* hyvin huomattava henkil�", lis�si
+Zenaida Maslovski.
+
+"Kuka h�n sitten on?"
+
+[Kuva: Ilja Rjepin.]
+
+"H�n on kirjailija ja Rjepinin hyv� yst�v�. Asuu h�nen kodissaan ja
+pit�� huolta h�nen taloudestaan. H�nell� on paljon uudistuspyrint�j� ja
+eritt�inkin on palvelijakysymys ja yksinkertaisempiin elintapoihin
+p��seminen h�nen p��harrastuksiaan, joiden eteen h�n ahkerasti tekee
+propagandaa. Eik� h�n ainoastaan puhu n�ist� asioista, vaan h�n
+toteuttaa ne el�m�ss��nkin. Oikeastaan pid�n, ett� Rjepinin talossa on
+p��sty t�ss� suhteessa paljoa pitemm�lle kuin Tolstoin luona, jossa
+el�m� ja teoriat eiv�t aina peitt�neet toisiaan. Saattepa n�hd�, ett�
+rva Nordmannin tuttavuus tulee tuottamaan teille paljon iloa."
+
+"Ent� Rjepin itse?"
+
+"No h�n on jo vanha, eik� haastele varsin paljon, sanoo vain tuon
+tuostakin, kun rva Nordmann esitt�� jotakin: "Kuunnelkaa tarkkaan, h�n
+puhuu viisaasti".
+
+M��r�tyll� hetkell� olimme sitten suomalaisella rautatienasemalla,
+ostimme piletit Kuokkalaan ja istuuduimme junaan. Samassa astui pari
+muutakin henkil�� sis��n. He tulivat heti erinomaisen yst�v�llisesti
+tervehtim��n rouva Maslovskia ja sanoivat my�skin olevansa matkalla
+Rjepinin luo.
+
+"Te ette voi aavistaa kuinka intressanttia ihmisi� nuo molemmat ovat",
+kuiskasi rouva M. minulle.
+
+Sen olin jo ehtinyt panna merkille, ett� toinen heist�, joka edusti
+vahvempaa sukupuolta, oli niin henkev�n ja herttaisen n�k�inen, ett�
+vain Ven�j�ll� ja joskus Englannissa tapaa sellaisia miestyyppej�. Minun
+keskusteluni h�nen kanssaan supistui tosin jotenkin v�h��n, sill� h�n
+sanoi olevansa tottumaton puhumaan Europan kulttuurikieli�, mutta sen
+paremmin olin tilaisuudessa tarkastamaan sit� pohjatonta hyvyyden
+ilmett�, joka kuvastui h�nen kasvoillaan. H�nen toverinsa sit�vastoin,
+joka kuului heikompaan sukupuoleen, oli hyvinkin kieli� taitava ja
+keskusteli vilkkaasti ja innokkaasti rva M:n ja minun kanssani.
+
+Kuokkalan asemalla oli pitk� rivi ajureita, sill� he tiesiv�t, ett� "nyt
+ne vieraat Rjepinin luo tulevat", ja hyvin tuntui mukavalta, kun taas
+kerran osasi puhuakin ajurien kanssa, sopia heid�n kanssaan sek�
+hinnasta ett� noutamisajasta.
+
+Ajellessamme kertoi rva M. minulle sitten junassa tapaamamme parin
+historian. Mies, jonka nimi oli Morosov, oli kerran ollut mukana er��ss�
+valtiollisessa pommijutussa, joka oli niin vakavaa laatua, ett� kaikki
+muut osanottajat hirtettiin, mutta h�net s��stettiin nuoruutensa takia,
+sill� h�n oli silloin vasta oppilas polyteknikossa. Sen sijaan h�net
+tuomittiin 40-vuotiseen vankeuteen, joka sittemmin hiukan lyhennettiin,
+mutta kuitenkin voi sanoa, ett� h�n nuorukaisesta oli astunut miehuuden
+keski-ik��n, ennenkuin h�n jokunen vuosi takaperin p��si vankilasta,
+ollen jo silloin yli 50-vuotias. T�t� vankila-aikaansa h�n ei ainoastaan
+kest�nyt hyvin, vaan viel�p� k�ytti sit� tieteellisen teoksen
+luomiseenkin, johon Uusi Testamentti, varsinkin Johanneksen
+ilmestyskirja -- ainoa teos, joka h�nelle ensi vuosina annettiin
+luettavaksi -- oli antanut aihetta.
+
+H�nen vankilasta p��stess��n oli juuri lokakuun vallankumoukselliset
+p�iv�t. H�n liittyi heti mielenosoituskulkueeseen ja joutui poliisin
+k�siin sen nuoren naisen kera, joka nyt oli h�nen vaimonsa. T�m� oli
+kenraalin tyt�r, etev� pianisti ja hienosti sivistynyt.
+
+N�it� asioita keskustellessamme olimme jo tulleet Rjepinin huvilalle,
+joka tuntui hyvin monimutkaiselta ja omituiselta, siin� kun oli sek�
+lasipeitteiset verannat ett� avoimet kuistit, kaksikerroksinen keskus ja
+matalammat sivut, puuleikkaukset ja koristeet. Heti eteisen ovella
+seisoi ven�j�n ja englannin kielell�: "Ole hyv�, �l�k� tupakoi", joka
+m��r�ys minua erityisesti ilahutti, sill� jos kaikki senkin p�iv�n
+vieraat, kaikki ne nuoret maalarit, taidearvostelijat ja muut olisivat
+ruvenneet siell� polttamaan, niin oleskelu huvilan suhteellisen pieniss�
+huoneissa olisi k�ynyt, minulle kumminkin, aivan siet�m�tt�m�ksi.
+
+[Kuva: Rjepinin huvila Kuokkalassa.]
+
+Ensim�iseksi tuli vastaamme talon em�nt�, Natalie Nordmann. H�n oli
+ihmeen luonnollinen ja herttainen, kertoi olevansa puoleksi suomalainen,
+syntyisin Haminasta ja samaa sukua kuin meik�l�iset Nordmannit. Kun
+tiedustelin, osasiko h�n meid�n kieli�mme, sanoi h�n hyvin pehmoisesti
+ja siev�sti: "Jag kan tala en smula svenska" (min� osaan puhua hiukan
+ruotsia). Ven�l�inen �iti, ven�l�inen kasvatus ja oleskelu Ven�j�ll�,
+miss� h�nen is�ns� oli amiraali, ei ollut edist�nyt meik�l�isten kielien
+oppimista, mutta l�mmin Suomen yst�v� h�n kaikessa oli. Oli hiljattain
+esiintynyt er��ss� juhlassakin suomalaisessa kansallispuvussa, jonka
+paki parhaastaan hankki itselleen Haminasta.
+
+H�nen puheensa oli niin korutonta ja yst�v�llist�, ett� tuntui heti
+silt� kuin olisimme tunteneet toisemme jo monta vuotta, ja kun sitten
+palvelija tuli sis��n, ja rva N. esitti h�net, huomauttaen ett�
+palvelijat heid�n talossaan olivat yst�vi�, joille annettiin k�tt�, niin
+k�sitin taas uudelleen miten kodin henki kuitenkin kokonaan riippuu
+naisesta. N�in olisi kai Tolstoikin tahtonut j�rjest�� kotinsa, mutta ei
+voinut, kun vaimo pani vastaan.
+
+Palvelijoita t�ss� kodissa ei liioin k�ytetty mink��nmoiseen vieraiden
+"passaamiseen", vaan kukin sai auttaa itse��n.
+
+Eteist� l�heisess� huoneessa, jossa oli tummanpunaiseksi maalatut
+huonekalut ja paljon intressanttia muistoesineit� ja koristekaluja, muun
+muassa kuuluisien henkil�iden muotokuvista muodostettu friisi l�hell�
+katonrajaa, oli nurkassa kiehuva teekeitti� kuppineen, ja keskell�
+lattiaa olevalla pitk�ll� p�yd�ll� leivoksia, kakkuja, makeisia ja
+hunajaa.
+
+[Kuva: Natalie Nordmann.]
+
+Kaikki vieraat tunsivat talon tavat, meniv�t kukin itselleen teet�
+ottamaan ja istuutuivat p�yd�n ��reen, jonka molempiin p�ihin
+haltijav�ki asettui. Tuskin tarvitsee huomauttaa, ett� keskustelu alusta
+pit�en oli vilkasta, sill� onhan tuo suuri puhetulva oikein aito
+ven�l�inen ominaisuus. Rjepin itse ei aluksi ottanut siihen paljonkaan
+osaa, mutta sitten joku mainitsi naisten ��nioikeuden ja toinen jotakin
+suffragettien moitittavasta esiintymisest�. Ja nyt se alkoi. Nuorukaisen
+hehkulla ja innostuksella heitt�ytyi t�m� Ven�j�n suuri poika taisteluun
+suffragettien puolesta. H�n piti kerrassaan tulisen puolustusesitelm�n
+ja selitti, ettei h�n ymm�rt�nyt, kuinka miehet kehtasivat heit�
+moittia, he kun itse olivat panneet toimeen kaikki veriset
+vallankumoukset, sodat ja julmuudet maailman alusta asti. Ja siin� h�n
+esitti kuulijoilleen kappaleen Ranskan vallankumoushistoriaa niin
+vilkkaasti ja el�v�sti, ett� h�nen kaunis, aallokas tukkansa heilahteli,
+kasvot s�ihkyiv�t ja k�det tekiv�t suuria liikkeit�. Se nuori
+taidearvostelija, joka oli aloittanut hy�kk�yksen, koetti puolustaa
+kantaansa, mutta Rjepinin hehkun rinnalla ei h�nen sanoillaan ollut
+mit��n voimaa.
+
+"Rjepin on aina, hamasta nuoruudestaan ollut suuri vapauden ihailija ja
+vapausliikkeiden innokas puoltaja", kuiskasi vierustoverini. "H�nen
+viimeinen suuri taulunsa kuvaa sit� hetke�, jolloin lokakuun manifesti
+luetaan torilla ja innostunut kansa huutaen, hurraten ja lakkejaan
+heiluttaen kuuntelee t�t� vapauden sanomaa. Saattepa sitten n�hd� sen
+Rjepinin ateljeessa."
+
+Ja sinne me teenjuonnin j�lkeen kaikki menimmekin. Se oli
+yl�kerroksessa, kattovalolla varustettu ja t�ynn� tauluja, harjoitelmia,
+veistokuvia, kuvakudoksia, esirippuja, koriste-esineit�, siell� oli
+sanalla sanoen niin paljon, ett� olisi kest�nyt tuntikausia tutkia sit�
+perusteellisesti.
+
+Tuolit asetettiin puoliympyr��n, seurue istumaan ja nyt er�s vieraista,
+nuori ven�l�inen talonpoika, rupesi n�ytt�m��n mukana tuotuja taulujaan
+Rjepinille. Niit� oli v�hint�in parikymment� kappaletta, kaikki noin
+metrin pituisia, 75 cm. korkuisia, ja jokaiseen h�nen oman kyl�ns�
+asukkaat ja tapahtumat olivat antaneet aihetta. Lapset ja aikuiset,
+joulunvietot ja markkinat, sienienpoiminnat ja ajoretket, kaikki siell�
+oli ja sit� paitsi muutamat kansansadut kuvitettuina. Kun ottaa
+huomioon, ettei nuori mies milloinkaan ollut saanut opastusta
+maalaustaiteessa, eik� n�hnyt muuta kuin omat kotinurkkansa, t�ytyy
+sanoa, ett� t�ss� oli edustettuna sek� kyl�kulttuuri ett� kansanhenki.
+Kuvattujen kasvot osoittivat samaa hartautta ja yksinkertaisuutta, jota
+n�kee keskiajan kirkkomaalauksissa, ja nuo r�ike�t ilonilmaukset taas,
+esim. tanssiaisissa, l�heniv�t jo paljon vanhojen hollantilaisten
+kermessoja. Nuori mies oli kovin kiihoittunut n�it� henkens� luomia
+n�ytelless��n, punaiset t�pl�t paloivat h�nen poskillaan ja h�nen
+liikkeens� olivat hermostuneet.
+
+Viel� h�nell� oli mukanaan kokoelma savesta muovattuja ja maalattuja
+nukkejakin, osaksi h�nen mielikuvituksensa luomissa verhoissa, osaksi
+kansallispuvuissa.
+
+Rjepin oli n�ht�v�sti hyvin huvitettu kaikesta t�st�.
+
+H�n nousi usein yl�s niit� esitett�ess�, rupesi siirtelem��n
+uuninreunalla olevia koriste-esineit� pois ja asetti n�m� savikuvat
+omak�tisesti sinne riviin seisomaan.
+
+Joku huomautti, ett� ne olisi pit�nyt l�hett�� Pietarin
+K�siteollisuusn�yttelyyn, siell� olisivat varmaan menneet kaupaksikin.
+
+Mutta nuori mies selitti, ettei h�n tahtonut ainoastakaan luopua, ei
+savikuvistaan eik� tauluistaan, neh�n olivat osa h�nest� itsest��n,
+h�nen omia lapsiaan, kuinka h�n voisi ne myyd�.
+
+Kello oli jo joutunut ja p�iv�llishetki l�heni. Mutta sit� ennen
+ehdotettiin k�velyretke� puutarhaan, joka kes�iseen aikaan mahtaa olla
+tavattoman herttainen lammikkoineen, kanavineen ja huvihuoneineen. Nyt
+olivat puut viel� jotenkin alastomat ja ilma sit�paitsi kolkko.
+
+Kiert�ess�mme huvilaa n�imme er��ss� ulkonevassa, monella ikkunalla
+varustetussa osassa rouva Nordmannin ja Rjepinin rintakuvat. Edellinen
+varsinkin oli erinomaisen kaunis ja el�v�, terracotta v�riseksi maalattu
+ja niin asetettu, ett� sen n�ki joka puolelta.
+
+"Kukahan sen on tehnyt?"
+
+"Rjepin itse", vastattiin, "h�n on nimitt�in my�skin taitava
+kuvanveist�j�."
+
+"Olemme m��r�nneet, ett� t�m� huvila kuolemamme j�lkeen on oleva museo
+ja antaneet sille nimeksi *Penaattien talo*, ja n�m� penaatit olemme me,
+sen entiset asukkaat."
+
+N�in puhui rva Nordmann n�ytt�ess��n minulle omaa huonettaan ja
+teoksiaan. Niit� oli monta ja muun muassa er�s, jossa h�n kuvaa rikkaan,
+monivaiheisen el�m�ns� tapahtumia -- h�n oli esim. nuorena tytt�n�
+karannut kodistaan Amerikaan -- ja jonka Rjepin oli kuvittanut.
+
+"Mutta nyt on jo aika siirty� ruokasaliin", huomautti h�n, "sit� ennen
+valitsemme vain presidentin ja h�nen t�ytyy pit�� ensim�inen puhe
+p�yd�ss�, niin vaatii tapa Penaattien talossa."
+
+Paperiliput otettiin esille ja kaikki kirjoittamaan jonkun l�sn�olevan
+nimen, jonka j�lkeen prof. Rjepin itse jakoi ne asianomaisille. Aluksi
+sai taidearvostelija ��ni�, sitten tuli vankilassa olleen vuoro ja
+lopulta min�kin rupesin niit� saamaan, mutta laskettaessa oli minulla
+kuitenkin onneksi yksi v�hemm�n kuin edellisell�.
+
+Er��n soittokoneen iloisten s�velten kaikuessa astuimme ruokasaliin,
+joka oli suurin kaikista huoneista. Sen per�sein�ll� oli Rjepinin
+maalaamia komeita muotokuvia, -- arvatenkin talon l�heisimpien yst�vien,
+koska siell� oli pari kuvaa rva Nordmannistakin; er��ss� kolkassa oli
+flygeli-piano ja sen yl�puolella sein�ll� oli niin paljon
+laakeriseppeleit� leveine nauhoineen ja kirjoituksineen, ett� siit�
+olisi tullut monet kantamukset, ja lattialla seisoi suuri, py�re�,
+katettu p�yt�.
+
+[Kuva: Osa Rjepinin ruokasalia, jossa n�kee h�nen maalauksiaan ja suuren
+py�re�n p�yd�n py�rivine keskuksineen.]
+
+Kukin valitsi itse paikkansa ja p�yt�toverinsa, talon palvelijat
+asettuivat istumaan kuten kaikki muutkin, ja nyt olin varsin utelias
+n�kem��n, kuinka tarjoileminen p�yd�ss� oli j�rjestetty. Se oli
+ratkaistu varsin k�yt�nn�llisesti. Suuren py�re�n p�yd�n keskusta oli
+irtonainen ja kiert�v� aivan kuin automaatin voileip�py�ryl�t. Ja kuten
+n�iss� on metallinuput, joihin voi k�yd� kiinni niit� py�ritt�ess�, oli
+t�ss�kin aina v�h�n matkan p��ss� metallihaka, jonka avulla sai sen
+suuren py�re�n p�yd�nlevyn liikkeeseen. Ruoka oli yksinomaan kasviksista
+valmistettua ja enimm�kseen keitt�m�t�nt�. Oli kurkkuja, sieni�,
+hienoksi leikattuja kaalinkupuja ja kaikenmoisia vihannessekoituksia,
+sek� paljon hedelmi�, kuten apelsiineja, omenoita, banaaneja, luumuja,
+p�hkin�it�, ananasta j. n. e. Ja lopuksi mustaa kahvia.
+
+Saattaapa olla, ett� oli viel� muitakin herkkuja, mutta itse ruoka oli
+toki sellainen sivuseikka, ettei sit� juuri ehtinyt ajatella. Keskustelu
+ja puheet, hyv� tuuli ja hilpe� mieliala oli n�iden harvinaisten
+p�iv�llisten p��vieh�tys.
+
+Presidentin t�ytyi sopimuksen mukaan pit�� ensim�inen puhe, jonka h�n
+omisti minulle, tai paremmin sanoen niille aatteille, joita h�n luuli
+tiet�v�ns� minun harrastavan. Sitten seurasi Rjepinin lennokas puhe
+Suomelle, joka p��ttyi siihen, ett� h�n toivoi vapauden p�iv�n pian
+koittavan sek� meille ett� heille. -- Alexander Herzen mainitsee
+itsest��n jossain hiukan pilkallisesti, ett� h�n oli 40-vuotias
+nuorukainen, mutta Rjepinist� voi t�ydell� syyll� sanoa, ett� h�n oli
+70-vuotias nuorukainen, sill� sellaista tulta tapaa tavallisesti vain
+aivan nuorissa. Puhe her�tti tavatonta innostusta. K�si� taputettiin,
+maljoja juotiin, hyv�-huutoja kajahutettiin.
+
+"Nyt on Teid�n vuoronne vastata", selitti vierustoverini. Sen aavistin
+itsekin ja sain, sen tehty�ni, taas uudestaan todisteen siit� kuinka
+hienotunteisesti palvelijoita t�ss� talossa kohdeltiin, sill� heid�n
+takiansa minun puheeni k��nnettiin.
+
+Taas seurasi puheita ja vastapuheita, ja aika kului kuin siivill�.
+Katsoin kelloa ja n�in kauhukseni, ett� se jo kohta oli 7, jolloin
+meid�n kyytipoikamme piti tulla meit� noutamaan.
+
+"Voi j��k�� t�nne koko illaksi", kehoitettiin puolelta ja toiselta. "Nyt
+saamme kohta kuulla kaunista soittoa, sill� onhan keskuudessamme
+pianisti." Eik� kukaan pyyt�nyt kauniimmin kuin herttainen, nuori
+soittaja itse.
+
+"Mit� teemme?" arveli rva Maslovski.
+
+J��minen oli houkuttelevaa, mutta siin� tapauksessa olisimme olleet
+Pietarissa vasta klo 12 y�ll�. Ja kun ajattelin raakaa y�ilmaa ja sen
+ep�edullista vaikutusta terveyteeni, koetin pysy� lujana.
+
+"Sit� paitsi", sanoimme me toisillemme ihankuin lohdutukseksi, "nyt on
+mieliala niin korkealla, ettei se en�� voi nousta. Pit�� menn� juuri
+sellaisena hetken�, niin s�ilyy muisto t�llaisesta p�iv�st�
+unohtumattoman kauniina."
+
+Ja kauniina se tulee s�ilym��n.
+
+
+
+
+PERSONALLISIA MUISTOJA GINA KROGISTA.
+
+
+On aivan ihmeellist�, miten viesti jonkun tuttavan kuolemasta heti tuo
+h�net ilmiel�v�n� eteemme ja miten h�n yhten��n el�� ajatuksissamme sen
+j�lkeen; h�n muuttuu miltei el�v�mm�ksi kuin el�ess��n, sill� me n�emme
+h�nen olentonsa eri puolet yhtaikaa ja meid�n mieleemme johtuvat kaikki
+ne eri tilaisuudet, jolloin olimme h�nen seurassaan, h�nen puheensa,
+sanansa, yksin ��nenkaikunsa. Niin ainakin on k�ynyt minun joka kerta,
+kun l�heiset yst�v�t ja tuttavat ovat kuolleet ja niin juuri k�vi
+silloinkin kun sain s�hk�sanoman *Gina Krogin* kuolemasta kev��ll� 1916.
+Kaikki muistot her�siv�t, ja min� n�in h�net eri tilaisuuksissa ensi
+tapaamisestamme asti, joka tapahtui kes�ll� v. 1900 Kristianiassa.
+
+Gina Krogin nimi oli minulle silloin jo hyvin tuttu; olimme olleet
+kirjevaihdossakin er��n artikkelin johdosta, olin n�hnyt h�nen kuvansa
+eri aikakauskirjoissa, mutta en ollut personallisesti h�nt� tavannut.
+
+[Kuva: Gina Krog.]
+
+Mutta edell�mainittuna kes�n� pidettiin Kristianiassa Pohjoismainen
+raittiuskokous, jossa min�kin olin mukana Raittiuden Yst�vien
+edustajana, ja er��n� p�iv�n� kesken kokousta p��tin pist�yty� katsomaan
+Gina Krogia. "Sellaista ei pid� lyk�t�", arvelin, "sill� ehk�p� h�n
+matkustaa maalle, ja niin en saa h�nt� n�hd�."
+
+"Nyl�nden" toimistoon siis riensin ja siell� h�net tapasin ty�p�yt�ns�
+��ress� istumassa keskell� paperia, avattuja kirjeit� ja korehtuureja.
+H�n mainitsi kuulleensa tulostani Kristianiaan ja jo odottaneensa minua,
+ja t�m�n kohteliaan tervetulolauseen j�lkeen oli tuttavuus piankin tehty
+ja me olimme ennen pitk�� joutuneet vilkkaaseen keskusteluun. Mutta
+ennen kaikkea min� h�nt� katselin. H�nen ulkonainen ihmisens� oli
+nimitt�in niin huomiota her�tt�v� ja komea, ett� sen vertaista tuskin
+n�kee. H�nt� on joskus kutsuttu "j�ttil�isnaiseksi", sill� h�n oli
+tavallisia naisia koko lailla suurempi, mutta niin sopusuhtaisesti
+kehittynyt ja niin ruhtinaallisen ryhdik�s, ett� vastustamatta tuli
+ajatelleeksi: "Tuollainen sopisi vaikka valtaistuimelle." H�nell� oli
+suuret, kauniit, surulliset silm�t, soinnukas ��ni ja erinomaisen
+arvokas, hillitty k�yt�s. Oli toimistossa vaikka kuinkakin kiire ja
+paljon v�ke�, ei h�n silti osoittanut mit��n k�rsim�tt�myytt� tai
+hermostumista, ja olipa h�n vaikka kuinka iloisessa seurassa ja itsekin
+vaikka kuinka hilpe�ll� mielell�, aina h�n silti oli arvokas.
+
+H�ness� oli samaa suuripiirteisyytt�, runollisuutta ja mahtavuutta kuin
+on norjalaisessa maisemassa auringossa kimaltelevine lumihuippuineen,
+kohisevine koskineen, mets�isine rinteineen, vihantavine laaksoineen.
+
+Min� tiesin ett� Gina Krog ja Norjan naisten vapautusliike kuuluivat
+yhteen. Niin pian kun mainitsi toisen, johtui toinenkin heti mieleen.
+Ihan alusta pit�en oli Gina Krog ollut siin� mukana ja aina johtavassa
+asemassa. H�nen uskonsa asiaan, h�nen l�mp�ns� sen puolesta, h�nen
+puhujalahjansa ja hieno kyn�ns�, kaikki vaikuttivat, ett� kun
+organiseerattu ty� alkoi, joutui h�n ensim�isten riviin. Mutta min�
+huomasin my�skin, ett� h�n oli paljon syvemm�lt� kuin useammat muut
+tunkeutunut naisasiaty�n ytimeen ja n�ki sen suuren p��m��r�n. H�n
+ymm�rsi, ett� se t�ht�� viel� paljon kauemmaksi kuin sukupuolten
+tasa-arvoisuuteen kunnassa ja valtiossa, ett� sen lopputarkoitus oli
+uuden vanhurskaamman hengen ja katsantokannan luominen, ei ainoastaan
+miehen ja naisen v�lisiss� suhteissa, vaan my�skin eri kansanluokkien,
+eri valtioiden. Ei kukaan ymm�rt�nyt paremmin kuin h�n pikku valtioiden
+uhattua, vaaranalaista tilaa ja sit� sortopolitiikkaa, jonka esineeksi
+ne koska tahansa voivat tulla. H�n n�ki kuinka v�h�n niiden toiveet
+merkitsiv�t, kun suuret p��ttiv�t esim. sodasta ja rauhasta. Ne eiv�t
+edes voineet toisiaan auttaa ja puoltaa, vaikka syd�mest��n paheksivat
+suurien harjoittamaa sortoa. Kuin kuivuneet lehdet niiden sanat vain
+karisivat maahan suurten neuvosp�yd�n ��ress�.
+
+Siksi ett� olosuhteet meill� siihen aikaan olivat synkk�� synkemm�t,
+palasimme me keskusteluissamme aina t�h�n kysymykseen, ja Auguste
+Fickerti� Wieniss� lukuunottamatta, en ole tavannut ket��n maamme
+ulkopuolella, joka niin olisi voinut tuntea meid�n kanssamme kuin Gina
+Krog. Jo aikaisemmin, suuressa Kansainv�lisess� Naisliiton kongressissa
+Lontoossa v. 1899 oli h�n lausunut muutamia voimakkaita sanoja Suomen
+puolesta, kun mielet Haagin rauhankonferenssin johdosta olivat
+innostusta t�ynn�. H�n nimitt�in huomautti, ett� rauhanaate oli kyll�
+suuri ja ihanteellinen, mutta rauhan yl�puolella oli kuitenkin oikeus,
+eik� edellisen takia saanut j�lkim�ist� sivuuttaa.
+
+Aika, jona Gina Krog astui julkisuuteen ja rupesi siskojensa
+ihmisoikeuksien ajajaksi, oli mit� ihmeellisin Norjan historiassa.
+Silloin kaikuivat siell� Bj�rnsonin, Ibsenin, Lien y. m. mahtavat
+her�tyshuudot, silloin Norja oli ahjo, josta kipin�t sinkoilivat ymp�ri
+Europaa. Uusista el�m�n arvoista ja uusista ihanteista he puhuivat;
+yksil�st� he l�htiv�t ja h�nen vapauttaan ja ihmisoikeuksiaan he
+julistivat. Heid�n sanansa her�ttiv�t vastakaikua tuhansissa ihmisiss�,
+eritt�inkin nuorisossa; innostunein, hehkuvin mielin he kokoontuivat
+n�it� uusia kysymyksi� itselleen selvitt�m��n ja niiden ytimeen
+tunkeutumaan. Niin. sis�lt�rikkaita vuosia kuin 80- ja 90-luvun nuoriso
+vietti, on muilla tuskin ollut. Ja Gina Krog oli kaikessa t�ss� mukana,
+ei vain vastaanottajana, vaan my�skin antajana. Hamasta nuoruudestaan
+oli h�nkin t�llaisia kysymyksi� miettinyt, rohkenematta kuitenkaan
+lausua niit� julki, paitsi hyvin rajoitetussa piiriss�, jossa h�nt� ei
+tavallisesti ymm�rretty -- ja nyt ne yht�kki� olivat kaikkien huulilla
+sek� yst�vien ett� vastustajien.
+
+Siihen aikaan Norjan edistysmieliset naiset tunsivat, ett� he
+tarvitsivat oman ��nenkannattajan, jossa saisivat ajatuksensa paremmin
+kuuluviin kuin p�iv�lehdiss�, ��nenkannattajan, joka olisi heid�n
+katsantokantansa l�pitunkema ja tulkki, ja silloin perustettiin Nyl�nde.
+Helmikuussa v. 1887 sen ensi numero l�hti maailmalle; Norjan
+naisasiayhdistys sen ulosantajana, Gina Krog toimittajana ja Jonas Lien
+lennokas runo ensi sivulla. Koko uutuuden vieh�tys ymp�r�i t�t�
+esikoista ja siit� tuli uusien aatteiden keskus ja polttopiste, jonka
+lausuntoja tarkkaan seurattiin ja monessa piiriss� pohdittiin.
+
+Mutta muutaman vuoden kuluttua ei niit� en�� ymp�r�inyt sama uutuuden
+vieh�tys; kev�taamun hohde oli kadonnut ja vaativa ty�p�iv� oli astunut
+sijaan, mutta sen kuormaa ei monikaan en�� ollut taipuvainen kantamaan
+ja niin sek� naisasiayhdistyksen j�senm��r� ett� lehden lukijakunta
+varsin tuntuvasti supistui. Nyl�nden yll�pit�minen kysyi suuria
+aineellisia uhria ja niit� ei yhdistys en�� tahtonut ottaa kantaakseen,
+vaan vet�ytyi pois, arvellen ett� lehti jo oli teht�v�ns� suorittanut.
+Mutta onneksi Gina Krog ei vet�ytynyt. H�n ymm�rsi, ett� oma
+��nenkannattaja nyt vasta olikin oikein t�rke�, kun ensim�iset
+kasvunalut olivat n�kyviss� ja h�n otti sen silloin kokonaan omakseen
+s. o. h�n otti vastatakseen kaikista sen menoista ja kantoi t�t� taakkaa
+aina viimeiseen asti. Sill� aikaa kun niin moni naisasialehti
+naapurimaissa ehti sek� synty� ett� kuolla, pysyi Nyl�nde hengiss� ja
+l�hti vuosi vuodelta Norjan eri kulmille kylv���n sirottelemaan. Ollen
+ilman vakituisia avustajia, t�ytti Gina Krog lehtens� useimmiten aivan
+yksin ja siksi Nyl�nde olikin toimittajansa hengentuote enemm�n kuin
+ehk� mik��n muu naisasialehti. Joka numerossa oli h�nen rohkeita,
+runolliseen, kauniiseen muotoon puettuja kirjoituksiaan ja niit� ehti jo
+karttua paljon 29 vuoden kuluessa,
+
+Nyl�nde� luettiin ja se her�tti respekti� itsen�isyytens� takia, mutta
+ei sen tilaajam��r� kuitenkaan ollut niin suuri, ett� se olisi palkinnut
+toimittajansa vaivat, viel� v�hemmin j�tt�nyt voittoja. Ja siksi Gina
+Krog, jota on kutsuttu Norjan kruunaamattomaksi kuningattareksi,
+ulkonaisesti eli hyvinkin vaatimattomasti. H�nell� oli vuokrahuone,
+p�iv�llisens� h�n s�i ulkona ja istui muuten ahkerasti toimistossaan,
+jolle vastustajat antoivat nimen L�vens Hule (Jalopeuran luola), mutta
+josta yst�v�t tekiv�t kunnianimen. Ellei h�nell� olisi ollut hyvinvoipaa
+velje��n, ylioikeuden asianajaja F. A. Krogia, joka jakoi sisarensa
+harrastukset ja aina oli valmis niit� tukemaan, olisi h�nen aineellinen
+asemansa ollut viel�kin ahtaampi. T�m�n veljen ansio suurimmaksi osaksi
+oli, ett� Gina Krog esim. oli tilaisuudessa matkustamaan, k�ym��n
+Englannissa, Ranskassa, Italiassa ja Amerikassa y. m. -- Yhteen aikaan,
+ennenkuin veli meni naimisiin Cecilia Thoresenin kanssa, joka oli Ginan
+hyv� yst�v� ja Norjan ensim�inen naisylioppilas, sisarukset asuivatkin
+yhdess� ja Gina hoiti veljens� taloutta. Se tapahtui juuri siihen
+aikaan, kun Norjassa enin kiehui ja kuohui, kun jokainen ensi-ilta
+teatterissa ja jokainen uusi kirja oli kuin sotatorventoitotus, joka
+heti jakoi yleis�n eri leireihin ja sai aikaan loppumatonta ajatusten
+vaihtoa. Hyvin tavallista oli silloin, kertoi Gina, ett� tuttavat viel�
+my�h��n illalla, teatterista palattuaan, poikkesivat heid�n luokseen
+vaikutelmistaan keskustelemaan, sill� Krogien luona l�ysi aina
+ymm�rt�myst� ja hengen heimolaisia. Se oli taiston aikaa, suuren
+innostuksen ja suurien toiveiden aikaa.
+
+Kaikki maansa etevimm�t henget Gina personallisesti tunsi. H�n oli
+monasti tavannut Camilla Collettin ja kuullut t�m�n tulisielun puhuvan
+siit� mit� h�n oli nuoruudessaan tuntenut naisena ja mik� lopulta oli
+saattanut h�net kyn��n tarttumaan, h�n oli paljon seurustellut
+Bj�rnsonien kanssa ja monet niist� lauseista, jotka Bj�rnson on pannut
+esim. Tora Parsbergin huulille, n�ytelm�kappaleessaan �Paul Lange ja
+Tora Parsberg,� ovat Gina Krogista alkuaan. H�n tunsi sek� taiteilijat
+ett� valtiomiehet, sek� tiedemiehet ett� sanomalehdentoimittajat. H�n
+kertoi v�list� hauskoja, intiimi� piirteit� heist� niin� parina
+viikkona, jotka silloin vietin Kristianiassa ja olin ehtimiseen h�nen
+seurassaan.
+
+Jouduinpa h�nen tuttaviensa tuttavuuteenkin, jotka kulettivat meit�
+paikasta toiseen, ja silloin rupesin my�skin innokkaasti pyyt�m��n, ett�
+h�n tulisi Suomeen esim. esitelm�retkelle.
+
+Se painostus, jonka alla me silloin elimme, vaikutti nimitt�in, ett�
+jokainen l�nnest�p�in tullut vieras -- puhumattakaan Norjan suurimmasta
+tytt�rest� -- oli kuin raikas tuulahdus, kuin yht�kki� avautunut ikkuna
+pimikkoomme ja siksi sanomattoman tervetullut.
+
+Jo syystalvella samana vuonna tulikin Gina Krog Suomeen. Naisasialiitto
+Unioni oli kutsunut h�net t�nne esitelm�im��n ja ryhtynyt kaikkiin
+valmistaviin toimiin: hankkinut tilaisuutta varten yliopiston
+juhlasalin, ilmoittanut asiasta lehdiss�, myynyt etuk�teen lippuja
+j. n. e. Hauskaa olikin sitten n�hd�, ett� yleis�� oli salin t�ydelt�,
+kun Gina Krog astui sis��n ja piti sis�lt�rikkaan, kauniin esitelm�ns�
+Camilla Colletista kirjailijana, uranuurtajana ja ihmisen�.
+
+Esitelm�n j�lkeen olivat Unioni ja Suomen Naisyhdistys yhteisesti
+j�rjest�neet h�nen kunniakseen juhlat Seurahuoneen 35:ss�. Mieliala oli
+varsin hilpe� ja useita puheita pidettiin. Muun muassa puhui prof. E. G.
+Palm�n Norjalle, huomauttaen niist� hyvist� v�leist�, jotka aina olivat
+vallinneet sen ja Suomen kesken. Ja Adela�de Ehrnrooth oli sepitt�nyt
+hauskan runon tilaisuutta varten.
+
+Gina Krog oli kuin luotu juhlaesineeksi; h�n toi juhlatunnelmaa
+mukanaan, niin pian kuin h�n astui sis��n. H�nen ruhtinaallinen
+ulkomuotonsa, h�nen ylev�, hieno k�yt�ksens� ja se helppous mill� h�n
+vastasi kaikkiin h�nelle pidettyihin puheisiin, kaikki vaikutti siihen.
+Ihmeekseen totesivat meik�l�iset, ett� h�nell� oli aina jotakin
+kaunista, sis�lt�rikasta ja runollista sanottavaa, vaikka h�n olisi
+esiintynyt kuinka monta kertaa tahansa saman illan kuluessa. Muistan
+viel� miten h�n, vastatessaan maalleen pidettyyn puheeseen, aluksi toi
+sielt� terveisi� ja kertoi, ett� niin pian kuin huhu tiesi kertoa, ett�
+h�n l�htisi Suomeen, kuului joka kulmalta "Hils Finland" (tervehtik��
+Suomea) ja se kulki kuin humina miehest� mieheen ja siihen lis�ttiin
+viel� "Sig dem at vi elsker Finland", (kertokaa heille, ett� me
+rakastamme Suomea).
+
+Gina Krog oli yleens� sangen huvitettu politiikasta ja h�nell� oli aina
+oma vanhurskas arvostelunsa kaikista poliittisista p�iv�nkysymyksist�.
+Meill� ollessaan h�n otti tarkasti selkoa Ven�j�n sortoj�rjestelm�n
+meihin kohdistetuista kiristystoimenpiteist� ja tavasta miten eri
+kansalaisryhm�t niihin suhtautuivat. -- Sill� v�lill� h�nelle n�ytettiin
+meid�n laitoksiamme, koulujamme, kokoelmiamme, sanalla sanoen kaikkea,
+josta toivoo vieraalla olevan hy�ty� ja iloa, ja joka antaa kuvan maan
+kulttuurity�st� ja edistyspyrinn�ist�. -- Se oli hyvin sis�lt�rikas aika
+sek� meille ett� vieraallemme, p��tt�en siit� l�mm�st�, jolla h�n
+maassamme saamia vaikutelmia sitten lehdess��n kuvasi.
+
+Hein�kuussa v. 1902 olivat Norjan naiset j�rjest�neet Kristianiaan
+Pohjoismaisen naisasiakokouksen, johon meit� suomalaisiakin kutsuttiin.
+Ja muutamat meist� seurasivat kutsua ja l�htiv�t liikkeelle, kun viel�
+oli niinkin mukavasti asetettu, ett� sek� laivayhti�t ett�
+rautatiehallitukset antoivat tuntuvan alennuksen.
+
+Naisasiakongressit her�tt�v�t aina paljon enemm�n huomiota pieniss� ja
+keskikokoisissa kaupungeissa kuin aivan suurissa. Lontoossa ja Parisissa
+esim. suuri yleis� ei kiinnit� niihin juuri mit��n huomiota, mutta
+sellaisessa kaupungissa kuin Kristianiassa, oli se p�iv�n suuri
+tapahtuma, josta paljon puhuttiin ja jonka hyv�ksi monet tekiv�t
+uhrauksia. Niinp� oli esim. kaupungin puolelta annettu jokaiselle
+vieraalle lippu, joka oikeutti vapaasti k�ytt�m��n raitiovaunuja koko
+kongressiviikon aikana, kokoelmat olivat maksuttomasti n�ht�vin� ja
+monet kodit avasivat ovensa vastaanottaakseen tulijat vieraikseen. Min�
+jouduin asumaan Studenter-hjemmetin matkustajakotiin ja sinne muutti
+Gina Krogkin kongressin ajaksi, ollakseen l�hemp�n� yliopistoa, miss�
+kokoukset pidettiin, ja niin me taaskin olimme yhten��n toistemme
+seurassa.
+
+Kongressi alkoi hyvin juhlallisesti Gina Krogin tilaisuutta varten
+sepitt�m�ll� kantaatilla, johon Agathe Backer-Gr�ndahl oli s�velt�nyt
+musiikin solokohtineen ja kuoroineen ja sitten seurasi tietysti
+tavanmukaiset tervehdyspuheet. Kongressin ohjelmaan kuuluivat
+yhteiskunnalliset uudistukset ja naisten ammatillinen kehitys, jotka
+kysymykset antoivat aihetta sek� esitelmiin ett� keskusteluihin. Ja niin
+me n�iden p�ivien kest�ess� ehdimme tutustua miltei kaikkiin Norjan
+merkkinaisiin ja kuulla mit� heill� oli sanottavaa -- Aasta Hansteenkin
+eli silloin viel� -- ja my�skin me saimme vihi� vastaavista olosuhteista
+Tanskassa ja Norjassa.
+
+Kongressin viimeisen� p�iv�n� k�siteltiin kuitenkin sen ehk� kaikkein
+t�rkeint� kysymyst�: Norjan organiseerattujen naisten liittymist�
+Kansainv�liseen Naisliittoon (I. C. W.:hen) jota tarkoitusta varten
+heid�n ensin oli muodostaminen oma Kansallisliittonsa. Gina K. piti
+siin� tilaisuudessa komean, lennokkaan esitelm�n ja kuvasi suurin
+piirtein mit� hy�ty� pienell� kansalla oli siit�, ett� se sai olla j�sen
+sellaisessa organisatsionissa, jossa jokaisella maalla ja kansalla oli
+yht�paljon sananvaltaa.
+
+T�llaisen Kansallisliiton luominen ei suinkaan ole mik��n helppo teht�v�
+jo siksi, ett� ne yhdistykset, joilla on oikeus siihen yhty�, edustavat
+mit� erilaisimpia harrastuksia ja vivahduksia, mutta Gina Krogin palava
+usko asian t�rkeyteen ja h�nen suuri auktoriteettinsa voitti kuitenkin
+n�m� vaikeudet ja niin syntyi Norjan naisten Kansallisliitto, jonka
+presidenttin� h�n sitten oli hamaan kuolemaansa asti. -- Osoitteena
+siit� miten naisasialiike Norjassa oli voittanut alaa ja miten yleist�
+tunnustusta sen etevin ajaja nautti, olkoon mainittu, ett� Gina Krog
+valtion kustannuksella viime vuosien kuluessa oli maataan edustamassa
+useissa I. C. W:n kongresseissa.
+
+Eik� kukaan ollutkaan sopivampi Norjan puolesta esiintym��n kuin h�n.
+Oli kongressissa vaikka kuinkakin paljon puhujia ja edustajia -- olipa
+vaikka niinkin paljon kuin Berliniss� v. 1904, jossa kaikkiaan sanottiin
+pidetyn 264 puhetta -- aina Gina Krogin huomasi, ja h�nen kuvansa j�i
+kuulijoiden mieleen.
+
+Paitsi noita suuria kongressejaan pit�� I. C. W. my�skin kokouksia,
+joissa ei muilla kuin hallinnon omilla j�senill� ja siihen liittyneiden
+eri maiden Kansallisliittojen puheenjohtajilla ole ��nioikeutta, ja
+joissa enimm�kseen keskustellaan sen sis�isi� asioita.
+
+Sellainen oli Parisissa v. 1906 ja siell� me toisistamme mit��n
+edelt�p�in tiet�m�tt�, mit��n yhtymissuunnitelmia tekem�tt�, aivan
+odottamatta tapasimme toisemme.
+
+Gina Krog asui aluksi hotellissa ja otti ahkerasti osaa I. C. W:n
+neuvotteluihin. Silloin oli t�rke� ja periaatteellinen kysymys pohdinnan
+alaisena, joka koski Kansainv�lisen Naisliiton p��perusteita, sit�
+nimitt�in oliko siihen kuuluvilla Kansallisliitoilla oikeus l�hett�� ja
+esitt�� sen pohdittavaksi sellaisiakin asioita, jotka koskettelivat
+uskonnollisia ja valtiollisia kysymyksi�. Siihen asti olivat sen lait
+t�ss� suhteessa olleet niin v�lj�t, ettei mik��n est�nyt esim.
+poliittisesti sorretun kansan Naisliittoa ottamasta maansa tilaa siell�
+esille tehd�kseen sen olosuhteet siten tunnetuiksi. Nyt oli tehty
+ehdotus, jonka mukaan t�m� tulevaisuudessa k�visi mahdottomaksi. Gina
+Krog kuului niihin, jotka tahtoivat, ett� laki j�isi ennalleen; h�n piti
+t�t� vapautta varsinkin pienille kansoille, joiden ��ni ei toistaiseksi
+kuulu miss��n, niin t�rke�n�, ettei mitenk��n olisi suostunut sen
+poistamiseen. Muutamilta tahoilta h�nt� kyll� kannatettiin, mutta ei
+kaikilta, eip� edes Suomea edustava n. k. "honorary president" puhunut
+sen puolesta, joka kovin ihmetytti ja suretti Gina Krogia.
+
+Kun I. C. W:n kokous oli loppunut, muutti Gina Krog samaan
+t�ysihoitolaan, jossa min�kin asuin ja sen j�lkeen oli meid�n entist�
+mukavampi liikkua esim. iltasin ulkona, kun oli yhteinen kotimatka.
+Silloin min� my�skin havaitsin h�ness� piirteen, joka oli erinomaisen
+sympaattinen, eik� suinkaan aivan tavallinen, ei ainakaan meiss�
+suomalaisissa. Gina osoitti nimitt�in aivan erikoista yst�v�llisyytt�
+Parisissa oleskeleville maalaisilleen ja kutsui heit� aina vuorotellen
+p�iv�llisille, jolloin t�ysihoitolamme em�nt�, rva Wesque, j�rjesti
+Ginalle ja h�nen vierailleen erityisen p�yd�n. N�m� Ginan vieraat olivat
+enimm�kseen naistaiteilijoita, ja min� havaitsin, ett� he hyvin
+mielell��n noudattivat h�nen kutsuaan. -- Kun tiesin, ett� Gina Krog
+t�t� tehdess��n ei suinkaan ollut siin� aineellisessa asemassa, ettei
+t�m� vieraanvaraisuus olisi tuottanut tuntuviakin lovia h�nen
+matkakassaansa, pidin sen viel�kin tunnustettavampana.
+
+[Kuva: Gina Krog nuorena.]
+
+[Kuva: Gina Krog keski-ik�isen�.]
+
+Er��n� p�iv�n� ehdotti Gina Krog, ett� h�n ja min� pit�isimme yhteiset
+teekutsut kaikille niille henkil�ille, joiden tuttavuuden olimme tehneet
+ja joiden kodeissa olimme olleet. Ehdotus oli minusta aivan oivallinen;
+me puhuimme rva Wesquen kanssa ja pyysimme h�nen salonkiaan siihen
+tarkoitukseen, kirjoitimme kutsukortteja ja min� hommasin nuoremmakseni
+kukkaset, leivokset, hedelm�t y. m. tarvittavat. Varsin kansainv�linen
+ja intressantti oli se seurue, joka sin� iltap�iv�n� kokoontui
+luoksemme, sill� kaikki kutsutut, Alexander Herzenin tyt�rt�, Olga
+Monodta lukuunottamatta, olivat saapuneet. Mutta h�nkin l�hetti
+s�hk�sanoman ja selitti esteens�. Gina Krog oli hyvin arvokas ja
+kohtelias em�nt� ja keksi muun muassa sen, ett� jokainen l�sn�olevista
+kertoisi tai lausuisi jotain omalla kielell��n ja k��nt�isi sen sitten
+ranskan kielelle, jota kaikki ymm�rsiv�t. Kaikki suostuivat ja se
+onnistui erinomaisesti. Siell� sai kuulla jos mit�kin kielt�. *Marya
+Cheliga* lausui soinnukkaasti puolalaisen runon, kaunis, ylev�n n�k�inen
+*Selma Hanem Riza* antoi meid�n kuulla turkkilaisia sananlaskuja,
+unkaritar kertoi jotain omalla kielell��n, j. n. e. ja tietysti siell�
+my�skin annettiin norjan, suomen ja ruotsinkielten kaikua. Ihmeellist�
+miten paljon hauskuutta ja vilkkautta n�m� pienet kielin�ytteet saivat
+aikaan.
+
+Kaikki l�sn�olevat edustivat jotakin erityist� harrastusta ja suuntaa,
+jokaisella oli jotain arvokasta sanottavaa, mutta suurinta huomiota
+her�tti kuitenkin turkkilainen, ei ainoastaan siksi, ett� h�n oli
+maasta, josta meill� muilla oli niin varsin v�h�n tietoja, mutta my�skin
+siksi, ett� h�n niin innokkaasti oli taistellut kahlehdittujen
+sisartensa vapauden puolesta.
+
+Kun juhannus l�hestyi, kertoi Gina Krog, ett� Parisissa oleskeleva
+norjalainen siirtokunta oli p��tt�nyt viett�� t�m�n pohjolan valojuhlan
+"Caf� de la R�gencessa" ja kutsunut minutkin sinne yhteiseen iloon.
+
+Ennen sinne menoamme piti Gina Krogin, ja minun k�yd� teatterissa, sill�
+olimme muistaakseni saaneet joltakulta tuttavalta liput ja ne olivat
+juuri sin� iltana k�ytett�v�t.
+
+Kyseess� oleva teatteri oli sangen kaukana asunnostamme ja kun Gina
+v�h�� ennen oli satuttanut jalkansa, otimme vaunut, jotta ei tarvitsisi
+kiivet� edestakaisin omnibusseihin. Me ajoimme j�ttil�iskokoisen "Place
+de la Concorden" yli, joka kuuluu maailman ihanimpiin ja ihailimme sen
+egyptil�ist� obeliskia, sen mahtavia suihkukaivoja ja valkeasta
+marmorista veistettyj� kuvapatsaita, luvultaan kahdeksan, jotka kuvaavat
+Ranskan suurimpia kaupunkeja. Silm�mme hakivat varsinkin sit�, joka
+symbolisoi Strassburgia ja josta olimme kuulleet, ett� se aina oli
+suruharson peitt�m�, merkiksi siit�, ett� Ranska-�iti oli menett�nyt
+t�m�n kukoistavan tytt�rens�.
+
+Teatteri, jonne vihdoin saavuimme, ei ollut mik��n ensi luokan laitos,
+vaan sellainen, joita maailman kaupungeissa, suurten kuuluisien
+n�ytt�m�jen rinnalla, syntyy kymmenitt�in, ja kappale oli pikemmin pieni
+kertomus kuin draama, se kun esitti p��henkil�ittens� vaiheet ihan
+lapsuudesta keski-ik��n. Mutta ranskalaisessa teatterissa on aina
+oppimista. N�ytteleminen sujuu aivan tavattoman tasaisesti ja kielen
+sointu hivelee korvaa. Me siis olimme varsin tyytyv�iset
+teatterik�yntiimme ja nyt sit� piti ment�m�n norjalaisten illanviettoon.
+Gina Krog ehdotti, ett� taaskin ottaisimme vaunut, mutta min� arvelin,
+ett� voisimmehan nyt nousta omnibussiinkin, sill� olihan "Caf� de la
+R�gence" keskell� kaupunkia, jossa olin paljon liikkunut, ja tunsin
+siell� olevat seudut ja rakennukset. Gina suostui lopulta ja nyt min�
+menin ottamaan selkoa siit� omnibussilinjasta, jota meid�n oli
+kulkeminen. Ei se ollut niink��n helppoa, sill� teatterin edustalla n�ki
+kymmenitt�in jykevi� vaunuja, ja kysymyksiins� ei suinkaan aina saanut
+varmoja vastauksia.
+
+Vihdoin l�ysin poliisin, joka neuvoi mihin paikkaan etsim�ni omnibussi
+pys�htyisi. Sinne me sitten siirryimme ja odotimme sen tuloa, kunnes
+vihdoinkin tuli hetki, jolloin saimme kavuta yl�s ja olimme mielest�mme
+hyv�ss� turvassa. -- Siin� osassa kaupunkia olivat kadut jotenkin
+pime�t, mutta jonkun ajan kuluttua rupesin jo odottamaan, ett�
+l�hestytt�isiin valoisaa keskikaupunkia ja koetin tirkist�� ulos
+omnibussin ikkunasta, eik� jo pian p��st�isi ihmisten ilmoille. Aivan
+turha toivo! Pime�t� kesti yh� vain, ja v�hitellen tuntui silt� kuin se
+olisi k�ynyt yh� sakeammaksi.
+
+Kun olimme istuneet ja jyskytt�neet siin� noin puolisen tuntia -- siihen
+aikaan k�ytettiin Parisissa viel� yleisesti noita raskaita hevosten
+vet�mi� omnibusseja, jotka nyt ovat v�istyneet autobussien tielt� --
+k�vin hieman levottomaksi ja kysyin kondukt��rilt�, eik� siit� jo pian
+p��st�isi Louvren tienoille. H�n loi minuun h�mm�styneen katseen ja
+ilmoitti sitten, ett� oltiin matkalla er��seen Parisin esikaupunkiin.
+Min� kauhistuin. "Mutta sanottiinhan minulle, ett� t�m� omnibussi menisi
+keskikaupunkiin ja sivuuttaisi sen kadun, jonka varrella Caf� de la
+R�gence sijaitsee". "Sielt�p�in se juuri nyt tulee", vastasi h�n. "Ja
+koska se sinne j�lleen palaa" kysyin? "Ei ensink��n en�� t�n� iltana."
+
+Vereni hyytyi, mutta sain kuitenkin sanotuksi: "No pys�htyk�� sitten,
+ett� p��semme pois." "Se on aivan mahdotonta", vastasi h�n, "sill� t�ss�
+on pitkin aikaa yl�sm�ke�." Kuiskasin Gina Krogille, joka istui v�h�n
+matkan p��ss� minusta, ett� olimme v��r�ll� tolalla ja ett� heti piti
+astua alas ja samassa olinkin jo kadulla. Mutta asema ei senkautta
+ensink��n parantunut, sill� h�n ei kipe�ll� jalallaan uskaltanut
+vaunujen liikkeell� ollessa hyp�t� alas, ja siin� min� nyt astuskelin
+niiden tasalla yht�mittaa eteenp�in, tiet�en, ett� joka askel vei meit�
+yh� kauemmaksi illan p��m��r�st�.
+
+Kondukt��ri oli sill� aikaa vakuuttanut Gina Krogille, ett� h�n kyll�
+auttaisi h�nt� alas astuessa, ett� siin� ei ollut mit��n vaaraa, ja
+tehnyt sen niin kohteliaasti ja luottavaisesti, ett� h�n lopulta
+rohkaisi mielens� ja seurasi minun esimerkki�ni.
+
+Siin� me sitten seisoimme kadulla keskiy�n aikana er��ss� Parisin
+"Belleville" nimisess� esikaupungissa, joka on kuuluisa
+levottomuuksistaan, ja jossa vallankumouksetkin aina ensin alkavat. Oli
+yht� pime� kuin meill� syyskuussa ja vain siell� t��ll� n�ki hiukan
+valoa kapakoitten ja kahviloiden ikkunoista. Muutamien ulkopuolelle oli
+parisilaiseen tapaan asetettu p�yti� ja tuolia ja siell� n�ki lasien ja
+pullojen ��ress� ty�miesryhmi�, joita lekottavat tulisoihdut valaisivat.
+Nuo ep�tasaiset valot, miesten tummat, kuluneet kasvot, mustat,
+s�ihkyv�t silm�t, kovat, karkeat ��net ja ne ep�ilev�t katseet, jotka me
+saimme osaksemme siin� kulkiessamme, tekiv�t kaikkea muuta kuin
+rauhoittavan vaikutuksen. Meid�n olisi pit�nyt hiukan kuulostella miss�
+oikeastaan olimme, pitk�k� matka sielt� oli kaupunkiin ja oliko miss��n
+saatavissa hevosta, mutta ei ollut kyllin rohkeutta.
+
+Gina Krog ehdotti, ett� poikkeisimme ensim�iseen ravintolaan, tilaisimme
+itsellemme sielt� hiukan juotavaa ja samassa pyyt�isimme tarvitsemamme
+tiedot. Sen sitten teimmekin, ja vaikka meit� aluksi jotenkin ihmetellen
+katseltiin, t�ytyy sanoa, ett� he olivat eritt�in palvelevia ja
+osaaottavia. Eiv�t edes suuttuneet vaikka pyysimme, ett� he
+viruttaisivat lasit hiukan perusteellisemmin, ennenkuin kaasivat meille
+niihin juotavaa. Mutta hevosta ei vain ollut saatavissa miss��n. He
+arvelivat, ett� l�heisin asema, mist� voisi saada vaunut, oli "Place de
+la R�publique". Mutta kyll� he tarjoutuivat menem��n sinne niit�
+noutamaan. Siihen emme kuitenkaan suostuneet, sill� arvelimme, ett� se
+kest�isi kenties kuinka kauan tahansa, ja p��timme itse ruveta hitaasti
+sinnep�in astumaan. Loivasti alasp�in viett�v� katu vaikutti, ett� Gina
+Kroginkin oli hiukan helpompi kulkea ja niin sit� mentiin.
+
+T�llaisten pienten vastoink�ymisten sattuessa tulee useinkin ihmisten
+v�hemmin rakastettavat puolet esiin, ja kun juuri matkustaessa niin
+usein saa kokea kaikenmoisia pikku harmeja, tarjoavat ne sanomattoman
+hyv�n tilaisuuden l�himm�isemme luonteen tuntemiseen.
+
+Gina Krog osoittautui aivan suurenmoiseksi. Ei h�n valittanut, eik�
+liioin syytt�nyt minua sen johdosta, ett� olimme joutuneet v��r��n
+omnibussiin, vaan koetti k��nt�� kaikki parhain p�in. Ja niin me
+tuontuostakin vakuutimme toisillemme, ett� t�m� kuitenkin oli varsin
+hauska seikkailu ja ettemme muuten koskaan olisi saaneet n�hd�
+juhannusy�t� er��ss� Parisin laitakaupungissa, ellemme olisi n�in
+sattumalta sinne joutuneet. Lopulta me oikein syd�mellisesti nauroimme
+ja kerroimme toisillemme kaikenlaisia kaskuja.
+
+Siin� klo 2 tienoissa olimme vihdoinkin joutuneet "Place de la
+R�publiquelle" ja tervehdimme tavallista tyytyv�isempin� sen komeata
+muistopatsasta. Ja nyt se vasta ilo alkoi, kun saimme sielt� vaunut,
+eik� tarvinnut en�� jalkojaan rasittaa, eik� liioin tuntea sit�
+ep�varmuutta ja turvattomuutta, joka niin mielell��n saa vallan meiss�,
+kun �iseen aikaan kulemme ventovieraassa maailmankaupungissa. "Tuleehan
+t�m� kysym��n muutamia markkoja", sanoimme, "mutta ei se sent��n maksane
+enemp�� kuin kunnon teatteripiletti, ja onhan t�st� juuri yht� paljon
+huvia kuin jos istuisi 'Com�die fran�aisessa', sill� onhan t�m� el�m�n
+suuri n�ytt�m�". Ja kun me aamupuoleen vihdoinkin olimme kotona,
+tunsimme vilpit�nt� tyytyv�isyytt� juhannusaattomme johdosta.
+
+[Kuva: Place de la R�publique Parisissa.]
+
+Kun olimme aikamme olleet Parisissa, matkustimme Br�sseliin. Siell� min�
+olin kuin kotonani ja olin jo ennakolta tilannut meille sik�l�isen
+yst�v�tt�reni kautta asunnon.
+
+Er�s nuori norjalainen tohtori, joka oli oleskellut Br�sseliss� samana
+vuonna, oli antanut Gina Krogille kaksi suosituskirjett� tunnetuille,
+sik�l�isille yliopistomiehille, jotka molemmat my�skin olivat kansan
+edustajia, sek� suullisesti viel� lis�nnyt pari heit� koskevaa opastavaa
+sanaa. Toisesta heist�, yleisesti tunnetusta sosialistijohtajasta,
+*Emile Vanderveldest�*, h�n oli kuiskannut: "Mutta pit�k�� mieless�nne,
+ett� h�nell� on hyvin turhamainen vaimo", ja toisesta, joka sattui
+olemaan minun monivuotinen, hyv� tuttavani prof. *Hector Denis*:
+"Muistakaa ett� h�n on hiljattain kadottanut vaimonsa".
+
+Kun min� huomautin Ginalle, ett� siit� jo sent��n oli kulunut l�hes
+puolitoista vuotta, sanoi h�n suurella varmuudella -- v�litt�m�tt� minun
+vastalauseistani: "No kyll� h�n sitten kai jo katselee uutta vaimoa
+itselleen, ehk�p� aivan nuorta tytt��, sill� niinh�n ne vanhat miehet
+tavallisesti tekev�t." Mutta senj�lkeen kun h�n oli tutustunut t�h�n
+ihmeelliseen mieheen, peruutti h�n tykk�n��n sanansa ja sanoi samaten
+kuin muutkin: "H�n ei ota milloinkaan toista".
+
+Hector Denis teki yleens� valtavan vaikutuksen kaikkiin, jotka joutuivat
+h�nen l�heisyyteens�, yksin valtiollisiin vastustajiinsakin, sill� se
+jalous, ritarillisuus ja syd�menhyvyys, joka h�ness� yhtyi suureen
+tiedemieheen ja oppineeseen, oli niin silmiinpist�v�, ett� se ihankuin
+s�dekeh� ymp�r�i h�nen olemustaan. Mutta tuskin kukaan on ymm�rt�nyt sen
+niin selv��n ilmaista kuin Gina Krog, sill� h�n tuli sanoneeksi, ett�
+Denis oli kuin pyhimys ja sill� nimell� me sittemmin h�nest� aina
+puhuimmekin.
+
+Er��n� sunnuntaina me matkustimme Ginan kanssa Vandervelden n. k.
+"Valkoiseen linnaan", joka sijaitsee kaupungin ulkopuolella. Mutta sen
+pahempi h�n ei ollut kotosalla, ja niin meid�n oli tyytyminen yksinomaan
+h�nen hiukan teeskentelev�n puolisonsa seuraan.
+
+Hyvin aurinkoinen on muisto niist� viikoista, jotka vietimme yhdess�
+Belgiassa. Sielt� Gina Krog matkusti Hollantiin ja min� j�in viel�
+toistaiseksi Br�sseliin. Elokuun alkup�ivin� piti K�penhaminassa olla
+Kansainv�linen Naisten ��nioikeuskongressi, mutta sen olin p��tt�nyt
+sivuuttaa ja siirty� Berliniin, niin pian kun koulut siell� alkoivat.
+
+Silloin saapui yht�kki� s�hk�sanoma Gina Krogilta: "Sinun t�ytyy tulla
+K�penhaminan kongressiin maatasi edustamaan, sill� kaikesta p��tt�en ei
+kukaan muu tule Suomesta."
+
+Huhu Viaporin kapinasta oli silloin tunkeutunut Tanskaan ja aikaansaanut
+t�llaisen otaksumisen. -- Eik� siin� ollut muuta neuvoa kuin totella
+Ginan kehoitusta ja panna pillit pussiin. L�hdin siis kiireimmiten heti
+samana iltana ja jouduin perille siksi aamuksi kun kongressi alkoi. Ihan
+p��t� py�rrytti sellaisen yht�mittaisen matkan j�lkeen, mutta Gina oli
+hankkinut minulle erinomaisen kortteerin er��n herttaisen ja viisaan
+rovastinlesken ja h�nen kauniin tytt�rens� luona, jossa minua hoivattiin
+ja pidettiin kuin "kukkaa k�mmenell�". Itse h�n asui komend��ri M�nterin
+komeassa kodissa, jonka em�nt�, *Johanne M�nter*, on mit� innokkain
+naisasianainen, ja niin me taaskin tulimme olemaan paljon yhdess�, ei
+ainoastaan kokouksissa, vaan my�skin kutsuvieraina eri perheiss�.
+
+Mutta se olikin viimeinen kerta. Kirjevaihdossa me kyll� olimme s. o.
+l�hetimme toisillemme joskus tervehdyksen ja v�liin kortin, v�liin
+kuvalaatan tai lehteen pantavan kirjoituksen, mutta meid�n tiemme eiv�t
+en�� sattuneet yhteen.
+
+Gina Krogin lehte� seuraamalla tiesi kuitenkin kaiken mik� h�nt� koski.
+Siit� n�ki oliko h�n omassa maassaan vai muualla, olivatko ajat h�nen
+ajamalleen asialle voittorikkaat vai tappiota tuovat. Siit� my�skin k�vi
+ilmi, ett� h�n oli kansansa vapaamielisten naisten ja miesten
+kiitollisuuden esineen�, kun h�nen lehtens� talvella v. 1912 t�ytti 25
+vuotta. Pyrkij�it� h�nen kunniakseen toimeenpantuun juhlaan oli niin
+paljon, ett� monet sadat saivat palata takaisin, kun eiv�t salit olleet
+kyllin isot kaikkia vastaanottamaan. Tietysti eiv�t n�m� kaikki nyt
+olleet niink��n innokkaasti kannattaneet h�nen ty�t�ns� ja olleet
+valmiit sen edest� jotain uhraamaan, mutta niinh�n se on kaikkialla.
+Voitot jaetaan mielell��n, mutta ei vaivoja.
+
+Ei kukaan ollut kokenut t�t� selvemmin kuin Gina Krog, mutta h�n
+s�ilytti aina loppuun asti valoisan uskonsa naisiin. Vaikka h�n n�ki
+heid�n ahtautensa, pikkumaisuutensa ja moittimishalunsa, joka kyll�
+h�neen syv�sti koski, oli h�n seuraavalla hetkell� jo valmis heit�
+puoltamaan. H�n ajatteli kai kuin "Rauhan erakko" Juhani Ahon kirjassa:
+"Ellen min� usko niin eiv�t muutkaan usko. Yhden t�ytyy aloittaa." Ja
+juuri t�m� kokonaisuus, t�m� yht�mittainen nuoruutensa ihanteista
+kiinnipit�minen ja lujana seisominen myrskyss� ja vastatuulessa tekee
+Gina Krogin muiston niin ehe�ksi ja kauniiksi, ja antaa rohkeutta ja
+voimaa niin monelle niist�, jotka joutuivat h�nen kanssaan tekemisiin.
+
+Mutta se tulee viel� syntym�tt�mi� sukupolviakin el�hytt�m��n samassa,
+kun Gina Krogin nimi aina tulee mainittavaksi Norjan ensim�isten
+joukossa. H�nen hautajaisensakin tapahtui, aivan kuin Norjan
+suurmiesten, valtion kustannuksella. Ministeri Knudsen ja maaherra Blehr
+esiintyiv�t t�ss� tilaisuudessa kunniamarsalkkoina suruharsoisin lipuin
+h�nen kukitetun arkkunsa ��ress�, naisylioppilaat seisoivat
+kunniavahteina ja sill� aikaa hallitus, valtiop�iv�t, valtuusto ja
+yleens� kaikki yleisten laitosten ja yhdistysten edustajat lausuivat
+tunnustuksensa ja kiitoksensa h�nen ty�st��n.
+
+
+
+
+PROFESSORI GEORG v. GIZYCKI.
+
+
+Siit� on jo kulunut p��lle nelj�nnesvuosisadan kun sain er��n valokuvan,
+jonka selk�puolelle antaja kirjoitti: "Muistoksi talvesta 1894--95 ja
+er��st� miehest�, joka ei en�� ole el�vien joukossa, mutta jonka muisto
+-- niin toivon -- teiss�kin tulee el�v�n� s�ilym��n."
+
+T�m� kuva, joka aina siit� asti on ollut kehyksiss� ty�huoneessani, on
+prof. *Georg v. Gizyckin* muotokuva, ja henkil�, joka kirjoitti siihen
+nuo yll�mainitut sanat, oli h�nen syv��n suruun vaipunut leskens�. --
+H�nen siin� lausuma ennustuksensa on aivan t�ydellisesti toteutunut;
+vuosien kuluessa, kun on saanut n�hd� ja kuulla niin paljon
+pikkumaisuutta, kateutta ja oman kunniansa etsimist� sellaistenkin
+keskuudessa, jotka sanovat kuuluvansa uudistusihmisten leiriin, on prof.
+v. Gizyckin kuva yh� vain kirkastunut ja h�nen muistonsa kasvanut.
+
+Georg von Gizycki oli siveysopin professori Berlinin yliopistossa,
+tunnettu kirjailija ja tiedemies, Berliniss� sijaitsevan eetillisen
+seuran sihteeri ja koko t�m�n siihen aikaan Saksassa laajalti levinneen
+liikkeen "Die ethische Kultur" nimisen ��nenkannattajan toimittaja.
+
+[Kuva: Georg v. Gizycki.]
+
+Kun min� syksyll� v. 1894 matkustin Berliniin ja olin vakavasti
+p��tt�nyt p��st� kuuntelijaksi sen korkeakouluun, joka silloin viel� oli
+visusti naisilta sulettu, oli saman eetillisen seuran puheenjohtaja,
+prof. *Foerster*, johon edellisen� kes�n� sattumalta olin tutustunut,
+paras apuni ja neuvonantajani. H�n kirjoitti konseptit hakuanomuksiini
+y. m. tarvittaviin papereihini, h�n ehdotti keiden professorien puoleen
+minun piti k��nty� ja suositteli aivan erityisesti prof. v. Gizycki�,
+"yliopiston uudenaikaisinta ja vapaamielisint� henke�".
+
+Ja niin min� jouduin Georg v. Gizyckin tuttavuuteen, rupesin
+kuuntelemaan h�nen luentojaan ja, mik� oli viel�kin t�rke�mp��, sain
+olla mukana niiss� seminaariharjoituksissa, joita h�n kerran viikossa
+piti omassa kodissaan, ja joissa oli toista tusinaa ylioppilaita l�sn�.
+Hauskempia, kehitt�v�mpi� hetki�, kuin n�m� olivat, ei juuri voi
+kuvitella. Keskustelun aiheena oli aina joku siveysopin alalta otettu
+kysymys, joka niin l�heisesti kuin suinkin liittyi nykyaikaan ja
+k�yt�nn�llisen el�m�n vaatimuksiin, ja jolloin prof. v. Gizycki
+herttaisuutensa ja toverimaisuutensa kautta sai kaikki vapaasti
+mielipiteens� lausumaan ja ep�ilyksens� sek� tuumansa esitt�m��n.
+
+Er�s kysymys, jota me kauan pohdimme, oli siveysopin suhde uskontoon ja
+uskonnonopetuksesta erill��n olevan siveysopin opetuksen mahdollisuus ja
+tarpeellisuus, josta asiasta oli ollut varsin mielenkiintoinen
+kiertokysely prof. v. Gizyckin aikakauskirjassa. Aikakauden eri maissa
+ja maanosissa el�v�t etevimm�t opettajat ja ajattelijat olivat sit�
+valaisseet, ja heid�n vastauksiaan lukiessamme her�si meiss� paljon
+ajatuksia ja vastav�itteit�kin. Toinen kysymys, joka niinik��n antoi
+aihetta vilkkaisiin v�ittelyihin, oli kaksintaistelu, joka, kuten
+tunnettu, Saksan miesmaailman keskuudessa niin yleisesti rehoittaa.
+Sill� oli yksi ainoa puoltaja meid�n piiriss�mme, mutta t�m�n muista
+eroava kanta vaikutti kuitenkin, ett� kaikki todisteet ja v�itteet sek�
+my�t� ett� vastaan tulivat perusteellisesti pohdituiksi. -- Mik� teki
+n�m� ajatusten vaihdot viel�kin monipuolisemmiksi, oli eri
+kansallisuuksien l�sn�olo. Siell� oli muun muassa er�s ven�l�inen ja
+kaksi amerikalaista, joista toinen oli siveysopin professori Stranfordin
+yliopistossa.
+
+Siten syntyi aina laajoja vertailuja Uuden ja Vanhan maailman olojen
+v�lill�.
+
+Kun olimme keskustelleet kaksi tuntia, toi palvelija teekeitti�n sis��n
+ja sitten alkoi hauska ja hilpe� seurustelu, jota tavallisesti viel�
+kesti pari tuntia. Ihmeen paljon sit� ehtii oppia ja kuulla sellaisessa
+seurassa, jossa vallitsee t�ysi avomielisyys ja keskin�inen luottamus,
+jossa kaikki tuntevat, ett� v��rink�sitykset ja per�puheet eiv�t voi
+tulla kysymykseenk��n, vaikka lausuisi kuinka jyrkki� ja tavallisuudesta
+poikkeavia mielipiteit� tahansa.
+
+Rva von Gizycki[1], joka my�skin koko ajan oli mukana n�iss�
+harjoituksissa ja otti osaa keskusteluihin, oli erinomaisen komea ja
+hieno, todellinen suuren maailman nainen. H�n oli omaa sukua von
+*Kretschman*, kenraalin tyt�r, ja oli jokunen vuosi sitten loistanut
+Weimarin hovissa, jossa muuten h�nen esi�itins�kin olivat olleet
+hovinaisia. H�nen iso�itins� oli sit�paitsi ollut G�then hyv� yst�v�,
+jolle t�m� oli omistanut muutamia kauniita runoja ja lahjoittanut
+sormuksen, jotka kaikki muistoesineet nyt olivat rva v. Gizyckin
+huostassa. Sit�paitsi h�n oli saanut peri� n�iden esi�itiens� Weimarin
+ajoilta olevan kirjevaihdon, jonka avulla h�n oli julkaissut
+intressantin, t�t� kuuluisaa aikakautta kuvaavan muistelma-teoksen.
+
+[1] Lily v. Gizycki meni sitten uusiin naimisiin er��n _Braun_ nimisen
+sosialistisen kirjailijan kanssa, ja toimitti h�nen kanssaan �Die neue
+Gesellschaft� nimist� aikakauskirjaa. H�n julkaisi useampia teoksia,
+muun muassa omat muistelmansa, joissa kerrotaan miten entisest�
+hovinaisesta tuli sosialisti.
+
+[Kuva: Lily v. Gizycki ja Minna Cauer.]
+
+Mutta yhteiskunnallisia kysymyksi�, eip� edes oman sukupuolensa kurjaa
+asemaa Saksassa, h�n ei ollut ajatellut, ennenkuin joutui prof. v.
+Gizyckin tuttavuuteen. T�m� vasta avasi h�nen silm�ns� ja sai h�net
+niist� innostumaan.
+
+"Ajatelkaa", sanoi h�n hymyillen er��n� p�iv�n� minulle, "ett� rva Cauer
+ja min� olemme ruvenneet kutsumaan miest�ni "kiihoittajaksi", sill� niin
+��rett�m�sti h�n vaatii meit� erityist�, radikaalista naisasialehte�
+perustamaan."
+
+Sin� samana syksyn� syntyikin sitten tuo vapaamielinen "Die
+Frauenbewegung" niminen lehti, jonka p��toimittajana rva *Minna Cauer*
+aina siit� asti on ollut. Er��ss� sen ensi numeroista kirjoitti prof. v.
+Gizycki muun muassa, ett� se valtio ja yhteiskunta, jonka miehet olivat
+luoneet, oli niin kurja, etteiv�t naiset milloinkaan, vaikka heit� aivan
+ilman valmistusta olisi pantu valtiollista el�m�� j�rjest�m��n, olisi
+voineet aikaansaada mit��n huonompaa, mutta ehk� hiukan parempaa, ja
+siksi h�n kehoitti naisia kaikkialla liittym��n yhteen,
+kansalaisoikeuksiaan vaatimaan ja niiden avulla oloja inhimillisemmiksi
+tekem��n.
+
+Se merkitsi siihen aikaan paljon -- merkitsisi arvaten t�n�p�iv�n�kin --
+ett� Berlinin korkeakoulun opettaja, jolla oli yleisesti tunnettu nimi
+ja jota kaikkien piirien ja puolueiden ihan pakostakin t�ytyi
+kunnioittaa h�nen jalon luonteensa ja tinkim�tt�m�n totuudenrakkautensa
+takia, ett� h�n ihan omassa nimess��n ja mutkistelematta lausui
+t�llaisia ajatuksia ja kehoituksia.
+
+"Mutta mik� on tehnyt teist� sellaisen naisasian yst�v�n ja saanut
+teid�t niin hyvin naisten n�yryytt�v�n aseman ymm�rt�m��n?" kys�sin
+h�nelt� kerran.
+
+"Oi", vastasi h�n, "ei minun tarvitse muuta kuin ajatella sit� kohtaloa,
+joka olisi tullut minun osakseni, jos olisin naiseksi syntynyt,
+k�sitt��kseni sen. Nyt minulla on vaikutusala, joka tuottaa minulle iloa
+ja onnea, naisena olisin saanut istua toimettomana ja hyl�ttyn�
+nurkassa." Prof. v. Gizyckin jalat olivat nimitt�in hamasta h�nen
+nuoruudestaan olleet rampautuneet, niin ett� h�n vain rullatuolin avulla
+p��si liikkumaan, joka seikka ei kuitenkaan est�nyt h�nt� olemasta
+mukana kaikkialla miss� muutkin.
+
+Kun talvilukukausi Berlinin yliopistossa oli p��ttynyt, joka tapahtui
+siin� maaliskuun alkupuolella, p��timme me, jotka olimme olleet mukana
+prof. Gizyckin seminaariharjoituksissa, antaa h�nelle ja h�nen
+puolisolleen pienen muistolahjan. Yhteisneuvottelujen ja valitsimisien
+tulos oli er�s loistoalbumi, joka sis�lsi kuvia Th�ringist�, rouvan
+kotipuolelta. Sen sis�kannelle jokainen meist� kirjoitti nimens� ja
+sitten sit� er��n� kauniina sunnuntaiaamuna l�hdettiin yhdess� viem��n.
+Portaissa me tapasimme talon palvelijan ja rupesimme heti h�nelt�
+tiedustelemaan professorin terveytt�, sill� h�n oli pari p�iv�� ollut
+hiukan pahoinvoipa -- influenssa oli ahdistellut -- mutta sellainenhan
+on piankin ohimenev��, arvelimme.
+
+Palvelija n�ytti hyvin totiselta ja vastasi sitten juhlallisesti:
+"Professori kuoli t�n� aamuna kl. 4." Siin� me seisoimme kuin
+kivettyneet, mykkin� ja kauhistuneina. Iloisesti jutellen ja hilpe�ll�
+mielell� me olimme rient�neet rakkaan opettajamme asunnolle, ja n�m�
+muutamat palvelijan lausumat sanat muuttivat kaikki. J�lleen kadulle
+astuessamme tuntui kirkas kev�taamu kolealta ja kylm�lt� ja maailma
+yht�kki� niin sanomattoman k�yh�lt�.
+
+Jokunen p�iv� senj�lkeen olimme kutsutut v. Gizyckin kotiin surujuhlaan,
+jossa prof. Foerster tulkitsi ihmeen ihanasti ja syv�sti, vainajan
+mustiin puetun paarin ��ress�, h�nen el�m�nty�ns� ja h�ness� asuvan
+voimakkaan ihmisrakkauden, joka oli pakoittanut h�net yht�mittaa
+k�rsiv�n ihmiskunnan hyv�ksi toimimaan ja sen h�t�huudot kuulemaan.
+
+Mit�h�n prof. von Gizycki sanoisi, jos h�n t�ll� hetkell� el�isi, olen
+usein viime aikoina tuuminut -- h�n voisi nimitt�in aivan hyvin viel�
+olla el�vien joukossa, sill� h�n oli kuollessaan vasta v�h�n p��lle 40
+vanha -- ja joka kerta tuntuu minusta silt�, kuin kuulisin h�nen
+toistavan nuo edell� mainitut sanansa miesten luomasta valtiosta.
+
+
+
+
+YST�V�NI AUGUSTE FICKERT.
+
+
+Olin ollut saaristossa viikon p�iv�t kes�ll� 1910 ja sielt� palattuani
+odotti minua useat kirjeet, niiden joukossa kaksi kappaletta Wienist�.
+Ihan vaistomaisesti k�vin niihin ensin, ja molemmat kertoivat sen
+t�risytt�v�n uutisen, ett� *Auguste Fickert* oli kuollut siell� kes�kuun
+9 p:n�.
+
+Kuolema on miltei aina odottamaton ja julma, mutta se tuntuu tuhat
+kertaa julmemmalta silloin, kun jalo henkil� temmataan pois kesken
+el�m�nty�t��n ja j�tt�� korvaamattoman aukon. Sill� Auguste Fickert oli
+Wienin vapaamielisen naisasialiikkeen keskus ja johtava sielu ja h�n oli
+Europan ehk�p� etevimm�n naisasialehden toimittaja.
+
+En min� kuitenkaan t�t� h�nen julkista toimintaansa kuolinsanoman
+tullessa ajatellut, vaan etup��ss� sit�, mit� h�n oli ollut minulle,
+mink� aukon h�n j�tti minun el�m��ni. Viisitoista vuotta olimme olleet
+tutut ja kirjevaihdossa, ja t�m�n ajan kuluessa olin useita kertoja
+k�ynyt Wieniss�, joka minusta h�nen takiansa aina oli tuntunut niin
+l�heiselt� ja tuttavalliselta kaupungilta; nyt se yht�kki� oli kuin
+siirtynyt satoja peninkulmia tuonnemmaksi.
+
+[Kuva: Auguste Fickert]
+
+Kaikki seikat ihan ensi tutustumisestamme astuivat eteeni. Oli
+kev�ttalvi 1895, ja min� olin matkalla Berlinist�, miss� olin viett�nyt
+talvikauden, Z�richiin. En kuitenkaan l�htenyt suorinta tiet�, vaan
+p��tin k�ytt�� kuusiviikkosen loma-aikani matkoihin ja menn� Dresdenin,
+Pragin ja Wienin kautta tuohon pieneen maahan alppien juurella. Er�s
+tuttavani Dresdeniss� selitti, ett� minun v�ltt�m�tt�m�sti Wieniin
+saavuttuani piti menn� tapaamaan Auguste Fickerti�, ja antoi minulle
+suosituskirjeen h�nelle.
+
+Minun tiet�m�tt�ni teki h�n viel� muutakin. H�n nimitt�in kirjoitti
+Auguste Fickertille suoraa p��t� ja kehoitti h�nt� k�ytt�m��n minun
+oleskeluani Wieniss� hyv�kseen ja panemaan minut siell� puhumaan
+pohjoismaiden kansanopistoista, joista siihen aikaan olin pit�nyt
+esitelmi� Berliniss� ja Dresdeniss�. Auguste Fickert kertoi minulle
+nauraen sitten my�hemmin, ettei mik��n maailmassa ollut h�nelle sill�
+hetkell� v�hemm�n tervetullut kuin tuo kirje ja kehoitus, ja ett� h�n
+syd�mess��n oli huoannut: �Hiisi viek��n kaikki nuo matkustavat
+naisasianaiset.� P��si�islupa oli nimitt�in juuri silloin tulossa, ja
+h�n oli toivonut saavansa hiukan lev�t� raskaasta kouluty�st��n ja
+yhteiskunnallisista toimistaan.
+
+T�st� en min� kuitenkaan tiennyt mit��n, vaan l�hdin kaikessa
+viattomuudessa suosituskirjeineni h�nen luokseen. H�n ei ollut kotona,
+mutta �iti otti minut yst�v�llisesti vastaan ja selitti tytt�rens� pian
+tulevan; h�n oli vain k�velem�ss� er��n tuttavansa kanssa. Ja kun he
+sitten saapuivat ja me siin� istuimme kahvip�yd�n ��ress�, syntyi mit�
+vilkkain keskustelu etup��ss� juuri kansanopistoliikkeest� ja sen
+vaikutuksesta. Auguste Fickert kyseli, kuunteli, ymm�rsi ja innostui,
+innostui siihen m��rin, ett� heti rupesi suunnittelemaan suurta yleist�
+kokousta, miss� minun piti puhua t�st� suuresta ihmisyyden asiasta
+Wienin yleis�lle.
+
+Se pidettiinkin sitten heti ensi arki-iltana p��si�isen j�lkeen ja oli
+mainiosti valmistettu sek� sanomalehtien ett� kutsukorttien avulla.
+V�ke� oli saapunut salin t�ydelt�, yksin opetusministeri�kin oli
+l�hett�nyt sinne edustajan.
+
+[Kuva: Auguste Fickert v. 1897.]
+
+Niin� parina viikkona, jotka silloin vietin Wieniss�, oli Auguste
+Fickert miltei jokap�iv�isen� seuranani. Joko h�n vei minut tuttaviensa
+luo, tai pani toimeen pitki�, hauskoja huviretki� Wienin kauniisiin
+ymp�rist�ihin. Silloin sit� pohdittiin kaikenlaisia asioita taivaan ja
+maan v�lill�, tai laskettiin leikki�. Sill� A. F. oli kuitenkin,
+kaikkien vakavien harrastuksiensa ohessa, my�skin hilpe�, vilkas
+wienil�inen, joka osasi antaa ilolle ja leikillisyydellekin arvonsa.
+
+Nelj� vuotta my�hemmin matkustin taaskin Wieniin, jotenkin samaan aikaan
+kev��ll�, mutta t�ll� kertaa murheen murtamana, surun valtaamana.
+Helmikuun manifesti oli tullut ja koko el�m� tuntui sysimustalta y�lt�.
+Kaikki oli muuttanut muotoa; mik� ennen oli tuntunut t�rke�lt� ja
+suurelta, oli nyt k�ynyt aivan v�h�p�t�iseksi.
+
+Olin kertonut tapahtumista Suomessa tuttavilleni Berliniss� ja
+Dresdeniss�, ja he olivat kyll� osoittaneet ymm�rt�myst� ja my�t�tuntoa,
+mutta ei kukaan heist� ollut kuitenkaan ottanut t�t� asiaa omakseen.
+Mutta sen teki Auguste Fickert. H�n kuunteli tuntikausia, kun kerroin
+h�nelle Suomen suuresta surusta, h�n k�sitti, ettei mik��n muu asia koko
+maailmassa minua sill� hetkell� liikuttanut paitsi Suomen kohtalo, ja
+h�n rupesi heti toimimaan yht� tarmokkaasti, kuin olisi h�nen oma maansa
+ollut perikadon partaalla.
+
+Samaan aikaan kun Suomen perustuslakien kimppuun hy�k�ttiin ja helmikuun
+manifesti julkaistiin oli -- kuten kaikki muistanevat -- Haagin
+rauhankonferenssi kynnyksell� ja eri maiden naiset ja naisj�rjest�t
+l�hettiv�t sen johdosta tuuman alkuunpanijalle, tsaarille, kiitoksensa
+ja kunnian-osoituksensa. My�skin *Allgemeiner �streichischer
+Frauenverein*, jonka puheenjohtajana Auguste Fickert toimi, oli aikeessa
+ottaa osaa t�h�n adressiin, mutta kun kokous sen johdosta sitten
+pidettiin, kertoi h�n l�sn�olijoille tarkalleen mit� Suomessa oli
+tapahtunut, miten rauhantsaari oli rikkonut pienelle kansalle antamansa
+ja valalla vahvistamansa lupaukset ja miten koko Suomi sen johdosta oli
+joutunut ep�toivon valtaan.
+
+H�n toisti toisin sanoen kaikki mit� olin kertonut tilanteesta meill�,
+mutta ei tietysti n�in� ilmiannon aikoina maininnut sanaakaan siit�,
+mist� h�nell� oli kaikki n�m� tiedot. "Kuulijakuntani saattoi vaikka
+otaksua, ett� minulla oli ollut jonkinlainen ilmestys", hymyili h�n
+per�st� p�in. Ja seuraus oli, ett� h�nen johtamansa yhdistys ei
+allekirjoittanut edell�mainittua kiitosadressia.
+
+Auguste Fickertill� oli paljon tuttavia Wienin intelligenssin ja
+sanomalehtimiesten piireiss� ja niit� h�n nyt koetti saada liikkeelle.
+Ei se ollut aluksi niink��n helppoa. Suomi oli viel� silloin jotenkin
+tuntematon, ja kaikki meid�n maatamme koskevat uutiset Wienin lehdiss�
+olivat kotoisin vihollistemme leirist� ja hyvin kierot. Mutta Augusten
+pontevuus voitti lopulta esteet. Pari Suomea koskevaa esitelm��kin
+syntyi h�nen v�lityksell��n, samaten useita sanomalehtikirjoituksia.
+
+Muistan el�v�sti miten h�n er��n� iltana my�h��n vei minut
+"Arbeiterzeitung'in" toimitukseen ja selitti sen toimittajalle, tri
+*Adler*'ille, mit� Suomessa todellisesti oli tapahtunut ja sen vaaran,
+joka meid�n olemassa oloamme ja kulttuuriamme uhkasi. T�m�, joka muuten
+kyll� kuului Augusten tuttavapiiriin, oli silloin hyvin v�synyt ja
+hermostunut, sek� huudahti lopulta tuskallisesti: "Olen juuri saanut
+s�hk�sanoman ett� N--n piiriss� on puhjennut lakko, ja se on minulle
+paljon t�rke�mpi kuin koko Suomen konstitutsioni." Mutta t�m�
+mielenpurkaus oli vain hetkellisen pahan tuulen ilmaus, sill� h�n kyh�si
+sitten hiukan my�hemmin aivan loistavan kirjoituksen Suomen
+oikeudellisesta asemasta.
+
+Kun sanoma meid�n laillisen j�rjestyksemme palauttamisesta v. 1905
+suurlakon j�lkeen levisi Europaan, tuli Augustelta heti onnittelukirje,
+jossa h�n muun muassa sanoi: "Koko viikon olen ajatuksissani el�nyt
+teid�n kanssanne pelvossa ja vavistuksessa ja nyt vasta voin taas
+vapaasti hengitt��, kun tied�n, ett� vihdoinkin olette voittaneet ja
+vapautenne saavuttaneet."
+
+Vuotta my�hemmin olin Saksassa kouluoloja tutkimassa ja silloin saapui
+yht�kki� s�hk�sanoma, jossa h�n kutsui minua Wieniin pit�m��n esitelm��
+sortoaikamme vaiheista, suurlakostamme ja vapaudestamme. H�n oli
+tilaisuutta varten painattanut noin parituhatta kutsumalippua ja
+l�hett�nyt niit� kaikille yleisiss� toimissa ia yleisi� asioita
+harrastaville henkil�ille. Suuri ja loistava olikin se yleis�, joka
+sitten esitelm�iltana t�ytti n. k. Arkkitehtitalon juhlasalin ja
+tarkalleen kuunteli kertomusta pienen kansan taistelusta kalliimpansa
+edest�.
+
+Esitelm�� seurasi keskustelu, jolloin A. F. tavallisuuden mukaan toimi
+puheenjohtajana. H�n oli kuin luotu sit� tointa varten, jo siit� syyst�,
+ett� h�n niin mainiosti osasi kuunnella, mutta h�nell� oli my�skin se
+lahja, ett� h�n niin hyv�sti ymm�rsi toisen ajatukset, olivatpa ne
+sitten vaikka kuinka puolinaisesti lausutut.
+
+Ja niinkuin h�n ymm�rsi toisten ajatukset, ymm�rsi h�n my�skin heid�n
+huolensa ja surunsa, ja oli aina valmis auttamaan, uhraten tuntikausia
+kalliista ajastaan. Kun vain ajattelen kaikkia niit� askeleita, joita
+h�n otti Suomen takia ja kun sitten tied�n, ett� samalla tavalla h�n
+palveli kaikkia muitakin, jotka olivat h�d�ss� ja avun tarpeessa, niin
+en oikeastaan ihmettele, ett� h�n murtui kesken. "H�n lep�� nyt, h�n
+joka ei milloinkaan suonut itselleen lepoa" kirjoitti er�s h�nen
+kuolemastaan, ja toinen sanoi kirjeess��n: "T�m� suurenmoinen nainen,
+t�m� jaloin ihminen on nyt poissa." Ja molemmat arvostelut olivat
+eritt�in sattuvat.
+
+Auguste Fickert oli samaa ainesta kuin ihmiskunnan suuret, pyh�t
+marttyyrit. H�nell� ei ollut rahtuakaan itsekkyytt�, oman voiton pyynt��
+tai kunnianhimoa. Aatteita h�n rakasti, aatteita, joista toivoi koituvan
+ihmiskunnalle onnea ja siunausta, ja niiden eteen h�n uhrautui kokonaan,
+ajattelematta vaivojaan, heikkoa terveytt��n, aineellisia etuja.
+
+H�n oli koko el�m�ns� v�hiss� aineellisissa varoissa tehden raskasta
+kouluty�t� henkens� yll�pit�miseksi, mutta ei mik��n mahti maailmassa
+saanut h�nt� ottamaan maksua ty�st��n aatteiden palveluksessa. Er�s
+henkil� j�tti h�nen *Neues Frauenleben* nimiselle aikakauskirjalleen
+melkoisen rahasumman, jonka korot etup��ss� oli aijottu p��toimittajan
+palkaksi. Auguste F. k�ytti ne avustajiensa palkkaamiseksi ja antoi itse
+ty�ns� ilmaiseksi. Kerran kokosivat h�nen yst�v�ns� h�nelle muutamia
+tuhansia guldenia ja pyysiv�t, ett� h�n k�ytt�isi ne matkustamiseen ja
+lepoon. Mutta h�n antoikin ne virkistysmatkastipendiksi kansakoulun
+naisopettajille.
+
+T�m� h�nen luonteensa suurpiirteisyys ja aateluus vaikutti tietysti
+mahtavasti ja kohottavasti h�nen ymp�rist��ns�. Moni innostui vain h�nen
+takiansa yhteiskunnalliseen uudistusty�h�n ja antautui siihen. Muun
+muassa sai h�n Wienin etev�n kirjailijan, *Rosa Mayreder*'in liittym��n
+suureen yhdistykseens� ja sen johtokunnassa toimimaan.
+
+Monta vuotta olin jo kehoittanut Auguste Fickerti� tulemaan Suomeen
+n�hd�kseen kerran l�helt� sen maan ja kansan, jonka oikeuksia h�n niin
+l�mpim�sti oli puoltanut. Kes�ll� v. 1909 h�n vihdoin tulikin t�nne,
+oleskeli viikon p�iv�t Helsingiss� ja kiersi sitten It�-Suomea
+tutustuakseen sen luonnonihanimpiin paikkoihin, kuten Imatraan,
+Savonlinnaan, Punkaharjuun j. n. e.
+
+T��ll� saamistaan vaikutelmista kirjoitti h�n Naisten ��neen pienen
+selostuksen, joka sittemmin my�skin oli luettavana siin�
+muistojulkaisussa, joka h�nen kuoltuaan Wieniss� ulosannettiin. Siin�
+h�n sanoo:
+
+"Minulla oli erinomainen maantieteen ja historian opettaja, professori
+*Edvard von Weinzierl*, jolle olen ikuisessa kiitollisuuden velassa;
+niin paljon h�n on henkiseen el�m��ni j�sen suuntaan vaikuttanut.
+Kuunnellessani h�nen luentojaan olin jatko-opiston opettajatarosastolla,
+siis siin� ij�ss�, jolloin sielu on avoin kaikille hyville
+vaikuttimille. N�iss� luennoissaan puhui h�n kerran my�skin Suomesta,
+tuosta satumaisesta, tuhatj�rvisest� maasta kaukana pohjolassa, ja sen
+tarmokkaista asukkaista, jotka uutteralla ty�ll� ovat pakoittaneet karun
+maaper�ns� tuottamaan sen verran, ett� he sis�llisen vapauden vallitessa
+ovat voineet kehitty� aivan ihmetelt�v�sti.
+
+Useita vuosia my�hemmin, kun jo olin ottanut osaa naisasialiikkeeseen,
+tuli Maikki Friberg Wieniin ja piti esitelm�n pohjoismaiden
+kansanopistoista "Yleisess� it�valtalaisessa naisyhdistyksess�". H�nen
+innostuksensa t�h�n suureen asiaan, h�nen vilkas luonteensa ja l�mp�ns�
+valloittivat meill� kaikki syd�met, ja sama tunne, jonka professori v.
+Weinzierlin esitelm� oli minussa aikaan saanut, her�si j�lleen, kun nyt
+ensi kerran tapasin el�v�n olennon t�st� runollisesta maaper�st�. Haluni
+n�hd� Suomea ja tutustua sen asukkaisiin tuli j�lleen voimakkaaksi, eik�
+ollut en�� tukahutettavissa, varsinkin kun Maikki Friberg sen j�lkeen
+monta kertaa k�vi Wieniss� ja me koko ajan olimme mit� vilkkaimmassa
+ajatusten vaihdossa.
+
+Vihdoinkin saatoin p��st� toiveitteni perille. Er��n� kauniina hein�kuun
+aamuna l�hestyin min� Helsingin auringon valossa hymyilev�� satamaa,
+eik� mik��n muu h�irinnyt t�t� kaunista kuvaa kuin tietoisuus siit�,
+ett� Viapori oli vieraan hallussa ja ett� muukalainen siis hallitsi
+sis��nk�yt�v�� Suomen syd�meen.
+
+Nyt min� olen useita p�ivi� kest�vill� matkoilla omin silmin n�hnyt
+Suomen viheri�puitteiset, uinailevat j�rvet, hopealle hohtavat koivut ja
+tummat havumets�t, olen ihmetellyt sen toisiinsa liittyneit� vesist�j�
+rikkaine saaristoineen, olen ihaillut maalaisten ahkeruutta ja
+talonpoikien toimeliaisuutta, he kun v�hill� varoillaan, mutta
+yksimielisyytens� kautta voimakkaina, rakentavat itselleen
+rannikkolaivoja, jotka kulettavat heid�n maataloustuotteitaan j�rvien
+poikki kaukaisiin seutuihin, miss� ihmiset ahkeralla ty�ll� edist�v�t
+yleist� vaurastumista. Olen n�hnyt herttaisia koteja miellytt�viss�
+maakartanoissa ja hyv�sti kasvatettuja, kukoistavia lapsia, kuten esim.
+tehtailija Backbergill� Vuolenkoskella ja taiteilija H�m�l�isell�. Olen
+nauttinut rajatonta vieraanvaraisuutta suomalaisessa pappilassa,
+yst�v�llisen aviopari Lappalaisen luona J��sken pit�j�ss�,
+vieraanvaraisuutta sellaista, joka meill� Keski-Europassa, miss� on
+hotelleja ja majataloja joka askeleella, ei ainoastaan ole h�vinnyt,
+vaan on k�ynyt aivan k�sitt�m�tt�m�ksi.
+
+Minulle on n�ytetty suurenmoisia kouluja ja sivistyslaitoksia niin
+maaseudulla kuin kaupungeissa, olen liikutetuin mielin katsellut
+avojalkaisia lapsia Helsingin kansankirjaston lukusalissa, olen n�hnyt
+miehi� ja nuorukaisia kovassa ty�ss� ja ihaillut heid�n hilpeytt��n,
+taitavuuttaan ja voimaansa. Kaikkialla on minut otettu yst�v�llisesti,
+jopa syd�mellisestikin vastaan ja joka paikassa ovat ihmiset olleet
+henkisesti her�nneit� ja vaikuttaneet el�hytt�v�sti, luonnollisia
+kanssak�ymisess��n ja hyv�ntahtoisia sek� kesken��n ett� vierasta
+kohtaan, koettaen n�ytt�� ja antaa h�nelle mit� parasta heid�n maassaan
+on aineellisessa ja henkisess� suhteessa.
+
+Olen n�hnyt talouttaan mallikelpoisesti hoitavia perheenem�nti�,
+voimakkaita, taitavia miehi�, terveit�, suloisia, luonnollisia nuoria
+tytt�j�, kohteliaita, vaatimattomia nuoria miehi� opiskelevan nuorison
+keskuudessa, sanalla sanoen olen n�hnyt herttaisen, iloisen ja
+sivistyneen kansan, jolle min� puolestani vain toivoisin, ett� se
+vapautettuna "pahan naapurin" hy�kk�yksest� vapaasti saisi kehitty� ja
+luoda itselleen sellaisen tulevaisuuden, johon sen luonteen
+p��ominaisuudet, sitkeys, ahkeruus ja toimeliaisuus viittaavat. Siten se
+voisi tulla monelle Europan suurvaltiolle ladunavaajaksi."
+
+Auguste F. huomasi, ett� uusi sortoaika oli tulossa ja seurasi tarkkaan
+sen kehityst�. Varsinkin h�neen koski tuo ven�l�isten uhkaus eroittaa
+maastamme sen rajalla olevat pit�j�t. Sen johdosta h�n kirjoitti avoimen
+kirjeen Kansainv�lisen Naisliiton puheenjohtajalle, lady Aberdeenille,
+jossa h�n voimakkain, hehkuvin sanoin asettaa t�m�n asian naisten
+maailmanliiton tuomioistuimen eteen. Aluksi h�n sanoo siin�:
+
+"Kaukana Europan koillisessa kolkassa aijotaan julistaa kuolemantuomio.
+Se ei koske t�ll� kertaa yksityist�, joka asettuu vastustamaan
+vallitsevaa v��ryytt�, eik� liioin uusien ajatusten yksin�ist�
+edustajaa, ei -- kokonainen kansa on mestattava, sen omintakeisuus ja
+kulttuuri, jonka se on hankkinut itselleen alituisessa taistelussa karua
+luontoa vastaan, on silt� ry�stett�v� siksi -- niin siksi ett� paha
+naapuri, j�lleen voimaan p��ssyt tsaarivalta, n�kee sen hyv�ksi."
+
+Sitten seuraa tarkka selonteko meid�n valtiollisesta asemastamme,
+Porvoon valtiop�ivill� annetuista lupauksista ja niiden vahvistamisesta
+seuraavien hallitsijoiden valtaistuimelle astuessa, yksin Nikolai
+II:sen, joka ne sitten kuitenkin rikkoi. Niinik��n h�n muistuttaa niist�
+saksalaisten ja it�valtalaisten oppineiden antamista lausunnoista Suomen
+eduksi, jotka lausunnot julkaistiin vuoden alussa 1910, ja jossa he
+sanovat, ett� Suomen oikeuksien loukkaaminen koski koko Europaa, koska
+se oli rikos kansainv�list� oikeutta vastaan. Lopuksi h�n sitten vetoaa
+naisiin seuraavin sanoin:
+
+Ja naiset, aikovatko he ��net�nn� katsella t�t� Ven�j�n julkista
+oikeuden loukkausta?
+
+Aikana, jolloin naiset taistelevat henkens� takaa valtiollisen
+tasa-arvon saavuttamiseksi, aikana, jolloin he syv�sti tuntevat sen
+lapsipuolenaseman, josta heid�n sukupuolensa k�rsii sek� yksityisen
+oikeuden ett� julkisen oikeuden alalla, aikana, jolloin he ovat tulleet
+t�ydellisesti vakuutetuiksi siit�, ett� heid�n osanottonsa uudenaikaisen
+el�m�n kaikilla aloilla on k�ynyt v�ltt�m�tt�m�ksi kulttuurin jatkuvalle
+kehitykselle, sellaisena aikana he eiv�t en�� saa k�siss� ristin
+katsella mitenk� kokonaiselta kansalta ry�stet��n sen ansaitut oikeudet,
+he eiv�t saa ��net�nn� katsella sit�, sill� siin� tapauksessa he tulevat
+kanssarikolliseksi v��ryyden tekoon.
+
+Kaikissa maissa ovat naiset ristiriidassa hallituksien kanssa, joilta
+vaativat oikeutta ja vanhurskautta itselleen.
+
+Oikeuden ja vanhurskauden nimess� t�ytyy heid�n ottaa puoltaakseen
+Suomen vapautta; kulttuurin nimess� t�ytyy heid�n panna vastalauseensa
+t�m�n maan ven�l�istytt�mist� vastaan -- heid�n t�ytyy ennen kaikkea
+panna t�m� vastalauseensa naisina, jotka itse vasta silloin voivat saada
+poliitista vaikutusvaltaa, kun siveelliset voimat p��sev�t m��r��jiksi
+kansojen el�m�ss�, kun ei v�kev�mm�n voima, vaan oikeus ja vanhurskaus
+tulevat hallituksien p��perusteiksi.
+
+Kansainv�linen Naisliitto ei tiet��kseni ryhtynyt mihink��n
+toimenpiteisiin t�m�n kehoituksen johdosta, mutta Suomen h�t� tuli kyll�
+senkautta tunnetuksi. Yksinp� Auguste Fickertin muistoksi j�rjestetyss�
+surujuhlassa Wieniss�, se tuli esiin.
+
+Juhlapuheen pit�j�, tri *Julius Ofner* huomautti nimitt�in siin�, kuinka
+h�n viel� aivan hiljattain oli puhunut vainajan kanssa h�nen
+lempiharrastuksistaan, joiden joukossa Suomella oli niin t�rke� asema,
+ja lis�si sitten:
+
+"Suomi, tuo pieni maa, joka t�h�n asti on kyennyt puoltamaan vapauttaan
+mahtavan naapurinsa suhteen, maa miss� vahvahenkiset, lujatahtoiset
+naiset alttiisti ja kiihke�sti ottivat osaa vapaustaisteluun ja sitten
+kun se saavutettiin, saivat miehilt��n vapaaehtoisesti, kiitollisuuden
+osoitteeksi hyv�st� yhteisty�st�, ��nioikeuden; t�m� maa se toteutti
+Auguste Fickertin ihanteen. Sellaisiksi h�n tahtoi naiset. Omien
+ponnistuksien kautta tunnustusta ansaitsevan ty�ns� tuloksena heid�n
+piti saada oikeutensa. Kun Suomen suuri taistelu nyt taas on alkanut
+uudestaan, joka sen pahempi t�ll� hetkell� n�ytt�� niin ep�edulliselta
+suomalaisille, oli Auguste Fickert aivan pois suunniltaan ja koetti edes
+antaa heille my�t�tuntonsa kannatuksen."
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun surulliset, ik�v�t viestit toisensa j�lkeen viime aikoina ovat
+tulleet It�vallasta ja etenkin Wienist�, olen hengess�ni monasti
+sanonut: "Hyv� ettei Auguste Fickertin tarvinnut n�hd� t�t� surkeutta,
+sill� kyll� h�n olisi siit� aivan rajattomasti k�rsinyt." H�n n�ki kyll�
+It�vallan politiikan suuret puutteet ja puhui monasti siit�, kuinka
+luonnottomiksi ja hatariksi olot siell� olivat kehittyneet, mutta ei
+suinkaan h�nk��n sent��n voinut aavistaa, ett� romahdus olisi ollut niin
+t�ydellinen.
+
+
+
+
+CHARLOTTE SCHR�DER.
+
+
+Marraskuun 16 p. 1904 oli Askovin kansanopistosta kirkkoon johtava tie
+kuusien ja lippujen kaunistama. Kyl�n asukkaat, jotka sen olivat
+koristaneet, liikkuivat siin� vakavan n�k�isin�, hiljaa ja
+juhlallisesti. Muutamat meniv�t aina opistoon asti ja asettuivat
+molemmin puolin sis��nk�yt�v��.
+
+Kun jo rupesi h�m�rt�m��n, kuultiin sis�lt� hiljaista, vienoa laulua, ja
+sitten sielt� ruvettiin kantamaan ulos ruumisarkkua. Tulisoihtujen
+kantajat kulkivat edell� ja kirstun j�lkeen astui niin pitk�
+saattokulkue, ett� sit� riitti opistosta aina kirkkoon. Kirkkokin oli
+erinomaisen aistikkaasti koristettu ja valaistu. Muun muassa oli siell�
+kaksi mahtavaa joulukuusta.
+
+Ket� siin� viimeiseen lepokammioonsa saatettiin? Se oli Askovin
+kansanopiston johtajan, Ludvig Schr�derin puoliso, *Charlotte Schr�der*,
+omaa sukua *Wagner*.
+
+Charlotte Schr�der kuului niihin ihmisiin, joita ei koskaan unohda
+kerran n�hty��n. H�nen l�heisyytens� vaikutti kuin auringons�de ja kun
+h�nt� vain per�st�p�inkin ajatteli, t�ytti aina l�mmin tunne syd�men.
+Yht� el�v�sti kuin eilisp�iv�n, muistan sen hetken, jolloin h�net ensi
+kerran n�in. Olin kes�ll� 1890 K�penhaminassa ottaakseni osaa 6:nteen
+yleiseen pohjoismaiseen opettajakokoukseen. Siell� jokunen kehoitti
+minua jatkamaan matkaani Jyllannin niemimaalla olevaan Askovin
+kansanopistoon. Tunsin viel� siihen aikaan sangen v�h�n
+kansanopistoliikett� ja tiedustelin siksi mit� hy�ty� t�llaisesta
+k�ynnist� olisi. "Mene nyt vain", oli vastaus, "siell� saat n�hd� mit�
+parahinta pohjoismaissa on."
+
+[Kuva: Charlotte Schr�der.]
+
+Se ennustus toteutui t�ydellisesti. Askovin kansanopistossa oli silloin
+koolla kansanopiston ja eri koulujen etevimpi� edustajia Tanskasta ja
+naapurimaista; siell� pidettiin innostuttavia puheita ja esitelmi�,
+vaihdettiin kokemuksia ja vietettiin unohtumattomia hetki�. N�in on
+kuitenkin monessa muussakin kokouksessa ollut. Mutta Askovissa oli viel�
+jotakin lis��. Siell� oli sellainen erinomainen koossa pit�v� voima,
+sellainen l�mp� ja yhteishenki, ett� tuli ajatelleeksi ensim�ist�
+kristillist� seurakuntaa. Ja t�m�n hengen luoja oli Charlotte Schr�der.
+
+Aina siit� hetkest� kun h�n meid�n tullessamme seisoi opiston pihalla ja
+toivotti meit� tervetulleiksi, tunsimme jokainen, ett� h�n oli t�m�n
+laitoksen keskus ja el�hytt�j�, tunsimme, ett� siell� miss� h�n oli
+johtamassa ja valvomassa, olisi hyv� olla.
+
+Aivan ihmetelt�v�sti h�nen huolenpitonsa ja j�rjest�v� k�tens� riitti
+kaikkialle. H�n johti suurta talouttaan ja valvoi, ett� meill� kaikilla
+-- meit� oli silloin noin toista sataa vierasta -- oli m��r�ajoilla
+ruokaa ja kahvia, ett� meid�n huoneemme olivat kunnossa. H�n oli mukana
+esitelmiss� ja keskusteluissa, s�esti pianolla niit� lauluja, joita
+aamuin, illoin hartaushetkin� laulettiin ja ehti sit� paitsi viel�
+seurustella yksityisten kanssa, vastata heid�n kysymyksiins� ja luoda
+heille kodin tunnetta.
+
+Kun ihmisill� on kiireellisi� toimia ja paljon velvollisuuksia, on
+sangen tavallista, ett� heid�n olennossaan on jotakin hermostunutta ja
+levotonta. Heit� puhutellessa huomaa piankin, ett� vaikka he koettavat
+seurata sit� mit� heille kertoo ja esitt��, menev�t heid�n ajatuksensa
+tuota pikaa kuitenkin muualle p�in. Tai jos he ovatkin mukana ja
+kuuntelevat loppuun asti, niin tuntee koko ajan, ettei heit� pit�isi
+vaivata kaikellaisilla pikku asioilla ja huolilla, pelk�� liiaksi
+ottavansa heid�n kallista aikaansa.
+
+Charlotte Schr�der ei kuulunut n�ihin ihmisiin. Koko h�nen olentonsa ja
+esiintymisens� tuntui niin sanomattoman rauhalliselta ja harmoniselta,
+kuin ei h�n koskaan olisi tiet�nyt kiireest� mit��n. Ja kun keskusteli
+h�nen kanssaan, tai pyysi h�nelt� neuvoja, tunsi, ett� h�n syventyi
+kysymyksess� olevaan asiaan ja punnitsi sit� yht� tunnokkaasti, kuin
+olisi se koskenut h�nt� itse� tai h�nen kaikkein l�heisimpi��n.
+
+En ole n�hnyt henkil��, jossa �idillisyys -- sanan parhaassa
+merkityksess� -- olisi ollut niin kehittynyt, niin vallitseva kuin
+Charlotte Schr�deriss�. Ei h�n ainoastaan ollut suuren lapsilaumansa
+�iti ja hella hoitaja, h�n oli my�skin Askovin oppilaiden �iti ja
+�idillinen yst�v�, koko ymp�rist�n �iti ja �idillinen neuvonantaja,
+Tanskan kansanopistoihmisten �iti ja yhdysside.
+
+Jo aikaisin joutui Charlotte Schr�der kansanopiston ty�vainiolle. Vuonna
+1862 vietti h�n nimitt�in h�it� *Ludvig Schr�derin* kanssa ja koska
+sulhanen jo silloin oli R�ddingin kansanopiston johtaja, vei h�n nuoren
+vaimonsa sinne. R�dding oli Tanskan ensim�inen kansanopisto, joka
+perustettiin jo v. 1844 Pohjois-Slesvigiin vastustamaan sis��ntunkevaa
+saksalaisuutta ja korvaamaan korkeamman oppilaitoksen puutetta
+tanskalaisten keskuudessa Slesvigiss�. Useiden johtajanvaihdoksien
+j�lkeen, tuli Schr�der sen johtajaksi v. 1862, oltuaan jo pari vuotta
+sit� ennen sen opettaja.
+
+[Kuva: Ludvig Schr�der.]
+
+Pitk�ksi Schr�derien vaikutusaika ei siell� kuitenkaan k�ynyt. V. 1864
+syttyi se onneton sota, joka leikkasi Tanskan ruumiista kaksi j�sent�,
+Slesvigin ja Holsteinin. R�ddingin opisto ei sen j�lkeen en�� ollut
+kotoisella pohjalla, koska uusi raja tuli kulkemaan sen pohjoispuolella
+ja ty�n jatkaminen sellaisten olosuhteiden vallitessa oli miltei
+mahdoton. Siksi se p��tettiin muuttaa rajan yli, mutta kuitenkin niin
+l�helle kuin suinkin entist� paikkaansa, jotta Slesvigin v�est� sit� yh�
+viel�kin voisi k�ytt��. Silloin siirrettiin opisto nykyiselle sijalleen
+Askoviin, miss� se aikaa my�ten on kehittynyt Tanskan ensim�iseksi
+opistoksi.
+
+Charlotte Schr�der oli lapsena ja nuorena tytt�n� ollut sangen heikko
+terveydelt��n. Yhteen aikaan h�n vain sauvojen nojalla oli p��ssyt
+liikkumaankin. Kaikki l�heiset ja yst�v�t ennustivat siksi, ettei h�n
+tulisi kest�m��n siin� vastuunalaisessa asemassa, johon h�n
+kansanopiston johtajan puolisona joutui. Eik� ihmek��n. Sill� ei ne ole
+pienet, ne velvollisuudet, jotka johtajan vaimon hartioille s�lytet��n.
+H�nen kotinsa pit�� aamusta iltaan olla avoin oppilaille. Sen pit��
+tulla heid�nkin kodikseen. Siksi on kaikki ateriat, kaikki ty�- ja
+lepohetket yhteiset. Ei johtajan puoliso saa koskaan ajatella vain omaa
+perhett��n, viett�� sen kanssa erityisi� merkki-tai juhlap�ivi�, vaan
+olkoonpa joulu tai p��si�inen, aina h�nen ensi sijassa t�ytyy ajatella
+sit� oppilasnuorisoa, joka h�nt� ymp�r�i ja pit�� huolta sen
+hyvinvoinnista ja viihtymisest�.
+
+Charlotte Schr�der antautui t�h�n ty�h�n koko syd�mens� l�mm�ll�. H�n
+tuli puolisonsa opiston keskustaksi ja hyv�ksi hengeksi, sen syd�meksi
+ja j�rjest�v�ksi k�deksi. Ja kumma kyll� niin h�nen voimansa eiv�t
+kesken uupuneet, h�nen heikko terveytens� ei pett�nyt. N�ytti
+p�invastoin silt�, kuin ne olisivat kasvaneet ja voimistuneet
+velvollisuuksien lis��ntyess�.
+
+Vastuksia oli kyll�, alkuaikoina varsinkin monenmoisia. Itse aatekin oli
+niin uusi, ettei moni sit� k�sitt�nyt ja asettui siksi mieluummin
+vastustavalle kannalle. Aineellisessa suhteessa oli my�skin paljon
+vaikeuksia. Monastikin olivat opettajien jo ennest��n pienet palkat
+supistettavat. Mutta t�m� ei mill��n tavalla masentanut Charlotte
+Schr�derin mielt� ja h�nen valoisaa luottamustaan kansanopiston
+tulevaisuuteen.
+
+Siihen aikaan kun R�ddingin opiston toimi oli p��ttynyt ja Ludvig
+Schr�der, kauan etsitty��n, oli l�yt�nyt paikan uutta opistoa varten,
+kirjoitti rouva Schr�der K�penhaminasta, jossa h�n t�n� v�liaikana oli
+oleskellut �itins� luona, miehelleen:
+
+"Jumalan kiitos, ett� taas saamme oman pienen kotimme ja oman syd�memme
+mukaisen teht�v�n. T�m� vanha koti on kyll� hyv� ja herttainen, mutta
+kun jo kerran on omistanut oman pienen pes�ns�, niin ei en�� ainaiseksi
+tahdo j��d� t�nne asumaan, vaikkakin tuntuu sanomattoman hauskalta
+pist�yty� t��ll� k�ym��n."
+
+Er��ss� my�hemm�ss� kirjeess�, jossa h�n my�skin puhuu heid�n tulevasta
+kodistaan lausuu h�n:
+
+"Min� niin kaipaan valoa ja l�mp��; minun henkinen el�m�ni tarvitsee
+sit� yht� paljon kuin ruumiillinen olemassa olonikin. Kun nyt p��semme
+uuteen kotiimme, niin aurinko pilkist�� siell� sis��n kaikkiin niihin
+huoneisiin, joissa me enimm�kseen tulemme oleskelemaan. Kunpa nyt
+voisimme oikein iloita siit�. Ja Jumala tehk��n t�m�n meid�n kotimme
+niin valoisaksi ja l�mpim�ksi, ett� jo se todistaisi meid�n syd�memme
+halun olevan kuulua Herran, meid�n Jumalamme, yst�v�piiriin."
+
+Mit� Charlotte Schr�der ajatteli kansanopistojohtajan teht�vist� k�y
+ilmi seuraavasta kirjeotteesta:
+
+"Olen t�ss� tullut ajatelleeksi, ett� sellaiset kuin sin�, joiden on
+astuminen puhumaan, useinkin ovat samassa asemassa kuin opetuslapset
+sunnuntaievankeliumissa, joista kerrotaan, ett� he kysyiv�t: mist� me
+saamme leip�� niin monelle? Mutta min� olen my�skin ajatellut, ett�
+teillekin on hy�dyllist� oikein el�v�sti tuntea, ettei teill� itsell�nne
+ole leip��, sit� sanaa, jota teilt� pyydet��n. Ja min� luulen, ett� Pyh�
+Henki ja kansan henki voi paraiten antaa teille ne sanat, joita te
+tarvitsette silloin, kun tunnette itsenne niin k�yhiksi. Mutta juuri
+sill� hetkell� kun teid�n sananne tuntuvat teist� v�h�p�t�isilt� ja
+riitt�m�tt�milt� kuten opetuslapsista heid�n jaettavakseen annetut
+leiv�t ja kalat, voipi siunaus ylh��lt� kuitenkin antaa niille
+ravitsevan voiman."
+
+Yll� olevat sanat kuvaavat niin el�v�sti Charlotte Schr�deri� ja h�nen
+k�sityskantaansa. Ei h�n rakentanut oman kykyns� ja ty�ns� pohjalle,
+vaan n�ki kaikessa lahjan korkeudesta ja k�ytti sit� kuin tavaraa, josta
+kerran on tilitett�v�. T�m� syv� uskonnollisuus oli h�nen olentonsa
+peruss�vel ja kuvastui koko h�nen esiintymisess��n, kaikissa h�nen
+toimissaan. Se antoi h�nelle voimaa ja kest�vyytt� vastuksissa, ty�intoa
+ja el�m�nhalua pahoinakin p�ivin�. Se teki h�net niin sanomattoman
+henkev�ksi, lempe�ksi ja sis�llisesti rikkaaksi. Eik� siin� ollut mit��n
+synkkyytt�, ahtautta tai muiden tuomitsemista. H�nen uskonnollisuutensa
+oli kuten kaikkien grundtvigilaisten valoisa, kaikkia hyvi� harrastuksia
+tunnustava ja kannattava. Jo hamasta nuoruudestaan h�n oli kuulunut
+Grundtvigin piiriin ja istunut �itins� kanssa Vartovin kirkossa
+K�penhaminassa t�t� suurta oppi-is�� kuulemassa.
+
+Ollessaan K�penhaminassa kev��ll� 1865 kirjoitti h�n miehelleen:
+
+-- -- -- Eilen nuoret t��ll� p��siv�t ensi kerran ripille. Voit arvata,
+ett� se hetki oli ihana Vartovin kirkossa. Oli niin suloista n�hd�
+vanhus alttarin edustalla ja nuoret tyt�t puolipiiriss� h�nen
+ymp�rill��n. H�n puhui niin lempe�sti ja herttaisesti heid�n kanssaan,
+ja my�skin me muut saimme niin hyvi� sanoja. Eritt�inkin tuntui minusta
+hyv�lt� kuulla h�nen puhuvan uskosta, joka synnytt�� vanhurskautta,
+toivoa, rauhaa ja rakkautta ja ijankaikkisen el�m�n iloa. Enin tarvitsin
+mielest�ni juuri sill� hetkell� kuulla puhuttavan rakkaudesta. Sitten
+h�n my�skin puhui kristillisen el�m�n tunnusmerkeist� -- --
+
+Syyskuussa 1872 h�n kirjoittaa Askovista �idilleen:
+
+"Olin p��tt�nyt olla minnek��n l�htem�tt�, mutta nyt kun tuli sanoma
+Grundtvigin kuolemasta, en voi kuitenkaan pysy� kotona. Ellei siis
+mit��n erityist� estett� ilmene, l�hden Nutzhornin[1] ja Termansenin[2]
+kanssa K�penhaminaan tiistai aamuna. Sanomaton kaiho t�ytt�� rinnan
+ajatellessa, ettei milloinkaan en�� saa kuulla t�t� rakasta, tuttua
+��nt�. Mutta ei kuitenkaan voi muuta kuin heikkojen voimainsa mukaan
+kiitt�� Herraa, joka antoi kansallemme niin ihmeellisen suuren miehen,
+soi h�nelle niin pitk�n toimirikkaan el�m�n ja nyt lopuksi antoi t�m�n
+vanhan palvelijansa p��st� rauhaan -- niin, nukahtaa siten, ett� kaikki
+h�nen ihmeen kauniit runonsa soveltuvat h�neen itseens�.
+
+[1] Nutzhorn: Er�s Askovin opettajista.
+
+[2] Maanviljelij� Askovin l�heisyydess�.
+
+Toivokaamme siis ja rukoilkaamme, ett� nyt n�ytt�ytyisi meid�n rakkaan
+vainajamme tunnustuksessa olleen sellainen voima, ett� h�nen
+yst�v�piirins�, erilaisuuksista huolimatta, kuitenkin pysyy koossa." --
+-- -- --
+
+Charlotte Schr�derill� oli laaja kirjevaihto. Oli niin paljon sek�
+nuorempia ett� vanhempia yst�vi� ja tuttavia, jotka olivat avun ja
+lohdutuksen puutteessa. H�nell� oli lukuisa sisaruspiiri, jonka kanssa
+h�n aina pysyi mit� parhaissa suhteissa, vaikkakin heid�n tiens�
+kulkivat eri suuntia, ja paitsi sit� h�n Tanskan ensim�isen
+kansanopiston em�nt�n� joutui usein tekemisiin ulkomaalaisten kanssa,
+varsinkin ruotsalaisten ja norjalaisten, jotka tuttavuudet my�skin
+johtivat kirjeiden vaihtamiseen. Kumma kyll� ehti h�n siin� sivussa
+viel� muistaa Tanskan kansanopistolehte�, �H�jskolebladetia� ja
+naisasialehte� �Kvinden og Samfundetia� kirjoituksilla. Edelliseen on
+h�n eritt�inkin piirt�nyt monta l�mmint� muistosanaa manalaanmenneist�
+yst�vist��n, j�lkim�iseen mietteit� nuorten naisten kasvatuksesta,
+reformipuvuista j. n. e. Kaikissa n�iss� ilmenee aina sek� h�nen hell�
+syd�mens� ja ihanteellinen, valoisa katsantokantansa ett� h�nen varma
+arvostelukykyns�. T�m� kyky se juuri teki, ett� h�n osasi asettua
+oikeaan suhteeseen niihin oppilas-ja vierasparviin, jotka h�nt�
+ymp�r�iv�t ja n�hd� mit� kukin heist� enin tarvitsi.
+
+T�t� on kyll� moni meik�l�isist�kin saanut kokea Askovissa
+oleskellessaan, ja siksi el�� Charlotte Schr�derin muisto t��ll�
+meill�kin monessa kiitollisessa syd�mess�. Moni meik�l�inen on my�skin
+juuri h�nen toimintaansa seuraamalla oppinut k�sitt�m��n mitenk� l�mmin,
+valoisa koti on hedelm�t� tuottavan kansanopistoty�n elinehtoja.
+
+
+
+
+LIEBKNECHTIN PUOLISOT.
+
+
+Talvella v. 1918--1919 kun Carl Liebknechtin nimi ehtimiseen mainittiin
+sanomalehdiss� ja h�n esiintyi Saksan kommunistien, bolscheviikien y. m.
+��rimm�isten joukkojen johtajana Berliniss�, k��nt�en kiv��rit ja
+kuularuiskut entisi� aatetoverejaan, sosialisteja, vastaan, meniv�t
+minun ajatukseni entist� useimmin h�nen kunniallisten vanhempiensa
+kotiin, miss� olin n�hnyt h�netkin nuorena, toivorikkaana juristina.
+Kes�ll� v. 1893 min� ensikerran tapasin h�net "Vorw�rts" lehden
+toimistossa, jonne er�s toimittajista puhelimitse kutsui h�net siksi,
+ett� h�n edellisen� talvena oli k�ynyt Suomessa. Siin�
+keskustellessamme, rupesi h�n hyvin vilkkaasti esitt�m��n, ett� tulisin
+tervehtim��n h�nen �iti��n.
+
+Min� puolestani en pyyt�nyt mit��n parempaa kuin tavata ihmisi�,
+varsinkin sellaisia, jotka tekiv�t yhteiskunnallista ty�t� ja edustivat
+jotakin m��r�tty� suuntaa, ja siksi otin kiitollisuudella vastaan kutsun
+ja lupasin m��r�hetken� ilmesty� h�nen �itins� luona.
+
+Liebknechtit asuivat silloin, kuten my�hemminkin Charlottenburgissa,
+aina samassa talossa. "Ei meill� ole aikaa muuttaa", selitti rva
+*Liebknecht*, kun kerran my�hemmin oli kysymys t�st� heid�n paikallaan
+pysymisest��n.
+
+Koti, jonka he omistivat, oli tavallaan hyvinkin vaatimaton ja kuitenkin
+huomasi varsin pian, ett� siell� palveltiin aivan toisia arvoja, kuin
+tavallisissa, v�h�varaisissa saksalaisissa kodeissa. Kaapit ja hyllyt
+olivat t�ynn� kirjoja, p�ydill� oli lehti� ja aikakauskirjoja, seinill�
+merkkihenkil�iden kuvia, sellaisten kuin Carl Marxin, Lassallen, Bebelin
+y. m. Eik� kokoelmasta puuttunut talon is�nt��k��n. Katselin h�nen
+kuvaansa siin� monta kertaa ja totesin, ett� h�nell� oli henkev�t,
+tarmokkaat kasvot. Itse h�n sill� hetkell� oli tavanmukaisessa
+kes�kongressissa, joka pidettiin Z�richiss�.
+
+Rouva Liebknecht erosi aivan tuntuvasti muista tapaamistani
+saksattarista, aina siihen m��rin, ett� jo tiedustelin oliko h�n
+ollenkaan saksalainen. "Samaa on moni muukin kysynyt", hymyili h�n,
+mutta vakuutti kuitenkin olevansa t�ysiverinen germaani. H�n oli vilkas
+ja puhelias, tunsi ajan sosialiset ja kirjalliset ilmi�t, oli tottunut
+seurustelemaan eri kansallisuuksien kanssa, arvosteli tapahtumia
+yleismaailmalliselta, eik� vain saksalaiselta kannalta ja tuntui olevan
+huvitettu kaikesta inhimillisest�.
+
+Tulimme keskustelun kuluessa esim. kosketelleeksi naisen silloista
+asemaa Saksassa. Rva L. n�ki sen kaikessa alastomuudessaan, mutta h�n ei
+silti suinkaan sanonut kuin sosialisteilla on tapana, ett� se kaikki
+vain oli nykyisen yhteiskuntaj�rjestelm�n syy, eik� tulisi siit�
+muuttumaan ennenkuin tulevaisuuden valtiossa. H�n oli p�invastoin sit�
+mielipidett�, ettei naisilla suinkaan ollut syyt� luottaa niihin
+kauniisiin lupauksiin, joita sosialistit ohjelmissaan niin runsaasti
+antoivat... Eih�n naisen asema miesten enemmist�lle merkinnyt yht��n
+mit��n. Eiv�t he olleet oppineet katselemaan h�nt� edes vertaisenaan,
+jolla oli oma itsen�inen teht�v�ns� maailman kaikkeudessa. Eih�n esim.
+saksalainen nainen ollut muuta kuin miehens� ensim�inen palvelija.
+Olihan joukossa toisellaisia miehi�kin, sellaisia, joilla oli jalot,
+valistuneet mielipiteet, sellaisia, jotka tunnustivat naisen vapaaksi
+olennoksi, mutta heit� oli toistaiseksi varsin harvassa. Siksi ei liioin
+ollut syyt�, ett� naiset sokeasti liittyiv�t mihink��n puolueeseen,
+siin� uskossa, ett� kaikki annettiin heille valmiina, vaan itse heid�n
+oli asiansa omiin k�siins� ottaminen ja sen hyv�ksi toimiminen.
+
+Tiedustelin oliko rva L. liittynyt johonkin Berliniss� olevaan
+naisyhdistykseen. Sit� h�n ei ollut tehnyt. Ne olivat h�nest� liika
+ahdasmielisi�, ja kysymykset, joita niiss� viel� pohdittiin, olivat jo
+h�nelle voitettu kanta. Ei h�nen l�hin seurapiirins�k��n ollut etsitt�v�
+saksalaisten keskuudessa, vaan enimm�kseen h�n seurusteli Berliniss�
+oleskelevien muukalaisten kanssa, kuten englantilaisten ja venakkojen.
+N�ist� j�lkim�isist� puhuessamme, tuli my�skin Sonja Kovalevskin nimi
+mainituksi. Vaikka h�n pitemm�n aikaa oli opiskellut Berliniss�, oli
+h�nen nimens� ja olemassa olonsa aivan tuntematon siihen asti
+tapaamilleni saksattarille, mutta rva L:lle oli Sonja Kovalevski sek�
+tiedenaisena ett� kirjailijana yht� tuttu kuin meille t��ll� pohjolassa.
+
+Kun jo monasti olin havainnut, ett� rva L. liikkui kirjallisuuden alalla
+hyvinkin kotoisasti, tulin ajatelleeksi, ett� h�n ehk� itse kirjoitti,
+tai ainakin toimi arvostelijana. K�ytin siksi parin sekunnin v�liaikaa
+keskustelussa ja kysyin h�nen vanhimmalta pojaltaan, Carl
+Liebknechtilt�, joka oli naapurini, kirjoittiko h�nen �itins�. Mutta rva
+L. kuuli sen ja vastasi nauraen, osoittaen poikiaan: "T�ss� n�ette minun
+viisi romaaniani."
+
+N�m� pojat tuntuivat yleens� varsin siivoilta ja hyvin kasvatetuilta.
+Palvelija oli ulkona ja he auttoivat �iti� illallisp�yd�n kattamisessa,
+lautasten vaihtamisessa, teen tarjoilussa y. m. niin tottuneesti, ett�
+heti huomasi heid�n monta kertaa olleen mukana samanlaisissa hommissa.
+Niinik��n he mit� suurimmalla kunnioituksella kuuntelivat �itins�
+puhetta; ei heiss� huomannut merkiksik��n tuollaista hieman ylimielist�,
+hieman halveksivaa ilmett�, joka -- ennenaikaan varsinkin -- oli niin
+tavallinen nuorten miesten kasvoilla naisten keskustellessa -- olipa tuo
+puhuja vaikka oma �iti.
+
+Oikein ihmeellist� oli todeta miten vilkas ja innostunut rouva
+Liebknecht jaksoi olla, vaikkakin h�nen el�m�ns� oli ollut t�ynn� kovia
+kolauksia, aineellista puutetta ja syd�men tuskaa puolison ehtimiseen
+vankilassa istuessa ja vuosikausia karkoitettuna ollessa. H�nen
+ulkomuotonsa kertoi kyll� ennenaikaisesta vanhenemisesta, mutta henki
+oli nuori ja joustava.
+
+Erotessamme sanoimme toisillemme moneen kertaan "n�kemiin", ja t�m�n
+ensi k�ynnin j�lkeen kuului ihan asiaan, ett� joka kerta kun oleskelin
+Berliniss�, tai vain poikkesin sinne pikim�lt��n matkalla muuallep�in
+ollessani, k�vin tervehtim�ss� Liebknechtej�.
+
+Sen ajan natsionalistisessa ja militaristisessa Saksassa muodosti heid�n
+kotinsa todellisen keitaan. Siell� saattoi vapaasti keskustella, tehd�
+huomautuksia Saksan oloista, verrata niit� vastaaviin muualla, ilman
+ett� syntyi v��rink�sityksi�.
+
+N�ill� my�hemmill� k�ynneill�ni tutustuin sitten my�skin talon is�nt��n
+ja havaitsin miten kokonainen h�n oli ty�ss��n ja el�m�ss��n, miten ne
+aina kulkivat samaa suuntaa ja peittiv�t toisensa.
+
+[Kuva: Wilhelm Liebknecht.]
+
+Wilhelm Liebknecht ei tinkinyt, eik� liioin horjunut, ei h�nell� ollut
+oma etu mieless��n, eik� sentakia ruvennut mielistelem��n ja
+vakaumuksestaan luopumaan. Kuin graniittikallio seisoi h�n pystyss�
+el�m�ns� moninaisissa vaiheissa ja antoi myrskyn ja ukkosilman
+ymp�rill��n raivota. Karkoitukset, vainot ja vankilarangaistukset olivat
+alituisesti uudistuvia ilmi�it� h�nen el�m�ss��n; viel� pari vuotta
+ennen kuolemaansa, joka tapahtui v. 1900, oli h�n n. k.
+majesteettirikoksen takia, jota ei edes voitu todeksi n�ytt��,
+vankikoppiin sulettuna pari kuukautta ja tuli siell� viett�neeksi
+70-vuotisen syntym�p�iv�ns�kin. -- Mutta vankilasta p��sty��n ei h�n
+muuttanut tavuakaan puhe- ja kirjoitustavassaan, vaan puolsi kuten
+ennenkin sit�, jonka h�n piti oikeana sek� Saksan valtiop�ivill�, jossa
+h�n aina vuodesta 1874 edusti ty�v�enpuoluetta ett� my�skin "Vorw�rts"
+lehdess�, jonka p��toimittaja h�n oli.
+
+Niinp� h�n esim. v�h�� ennen kuolemaansa otti keisarin kiinalaisen
+politiikan ja "hunnilaispuheen" ankarasti ruoskiakseen er��ss�
+Dresdeniss� pidetyss� esitelm�ss��n. Samassa tilaisuudessa kuvasi h�n
+Europan silloista valtiollista tilannetta seuraavin sanoin: "Sellainen
+kuin maailmanpolitiikka nyky��n on, ilman suuntaa ja p��m��r��,
+muistuttaa se pikajunaa, joka kiit�� eteenp�in aika lailla, ilman
+veturinkulettajaa, ilman ainoatakaan miest�, joka tuntisi koneen, seudun
+ja p��m��r�n -- mutta sit� vastoin on koko joukko asiaankuulumattomia,
+jotka ovat eri mielt� suunnan suhteen, ja joista jokainen koittaa p��st�
+k�siksi koneen ohjaustankoon ja v�list� antaa sille sys�yksen oikealle,
+v�list� vasemmalle, niin ett� juna rynt�� sinne- ja t�nnep�in, ristiin
+ja rastiin." Kuvaus sopii muuten erinomaisesti nykyhetkeenkin.
+
+Kun Liebknecht v. 1872 yhdess� Bebelin kanssa oli haastettu oikeuteen
+maankavaltamisesta siksi, ett� h�n oli vastustanut Elsas-Lothringin
+liitt�mist� Saksaan, ja h�nen kotipuolensa poliisi oli antanut aivan
+virheellisi� tietoja h�nen aikaisemmasta el�m�st��n ja toiminnastaan,
+oikaisi Liebknecht n�m� esitt�m�ll� koko el�m�kertansa ja tuomalla
+peittelem�tt� esiin maailmankatsantokantansa. Siin� h�n m. m. sanoi: "En
+ole milloinkaan omaa etuani etsinyt; kun on ollut valitseminen
+personallisen etuni ja vakaumukseni v�lill�, olen aina uhrannut
+edellisen. Jos en sit� olisi tehnyt, olisin nyt loistavassa asemassa,
+enk� suinkaan istuisi syytettyjen penkill�, mihin ne ihmiset ovat minut
+saattaneet, jotka turhaan joku vuosi sitten koettivat minut ostaa. Kun
+monien vainoomisien per�st� olen k�yh�, ei se ole mik��n h�pe� --
+p�invastoin olen ylpe� siit�, sill� jos mik��n, on se todistus
+valtiollisesta kunniastani."
+
+N�m� sanat eiv�t olleet mit��n tyhj�� korupuhetta, vaan ne olivat
+Liebknechtin el�m�n sis�llys. Niiden takana oli ihminen, joka ei
+tuntenut raukkamaisuutta eik� pelkoa. -- V�list� t�m� periaatteista
+kiinnipit�minen saattoi johtaa yksipuolisuuteen ja ahdasmielisyyteenkin,
+niin ettei se en�� rakentanut, vaan pikemmin hajoitti ja vieroitti.
+Mutta enimm�kseen se kuitenkin oli varsin ansiokas, kuten esim.
+Liebknechtin ty�ss� ja lausunnoissa rauhanaatteen hyv�ksi.
+
+Hamasta nuoruudestaan L. oli ollut sotilasvallan ankara vastustaja, eik�
+laiminly�nyt mit��n tilaisuutta osoittaakseen kuinka luonnotonta ja
+petomaista oli, ett� valtiot yll�pitiv�t suuria, miljoonia maksavia
+laivastoja ja armeijoja hy�k�t�kseen toistensa kimppuun ja anastaakseen
+toisiltaan alueita. "Jos kansa tahtoo suureksi ja mahtavaksi" oli
+h�nell� tapana sanoa, "on se saavutettava ahkeran ty�n kautta omien
+rajojen sis�puolella." Ja sitten h�n osoitti miten h�nen is�nmaassaan,
+Saksassa, juuri se, jota muut kansat kunnioittivat, sen sivistys, tiede
+ja taide ei suinkaan ollut syntynyt kanuunien ja kiv��rien avulla. --
+H�n asettui aina sorrettujen puolelle ja ajoi heid�n asiaansa suurella
+voimalla. H�n vastusti esim. ankarasti Saksan ja It�vallan v�list� sotaa
+v. 1866, moitti Bismarckin sotapolitiikkaa 1870-luvulla ja kirjoitti
+todellisia paloartikkeleja sit� sotaista riemujuhlaa vastaan, jota
+vietettiin Saksassa "korkeimmasta k�skyst�" v. 1895, osoittaen, ett�
+katkeruutta ranskalaisten mieliss� siten vain pidettiin vireill�.
+
+Sorrettujen, Slesvigiss� asuvien tanskalaisten puolustajana Liebknecht
+my�skin monta kertaa esiintyi, ja sai kaikki puoluelaisensa Saksan
+valtiop�ivill� kannattamaan slesvigil�isen edustajan, Gustaf
+Johannsenin, karkoitusinterpellatsionia. -- Tanskalaiset olivatkin
+syv�sti kiitolliset sen johdosta ja kutsuivat h�net rauhanyhdistyksens�
+kunniaj�seneksi. Suomen kohtaloon routavuosina h�n my�skin l�mpim�sti
+otti osaa ja kirjoitti asiasta monta voimakasta artikkelia, joissa
+tsaarivaltaa ei suinkaan aivan hell�varoin kuvattu. Niin huvitettu h�n
+oli t�st� kysymyksest�, ett�, viimeisen kerran tavatessamme, pyysi minun
+hankkimaan itselleen Suomea koskevaa kirjallisuutta vaikka mill� Europan
+kielell� -- "ei sent��n suomeksi", lis�si h�n nauraen, "sit� en
+ymm�rr�."
+
+Puhujana oli Liebknechti� varsin hauska kuunnella. H�ness� oli voimaa,
+vakaumusta ja asiallisuutta. Tunsi ett� joka sanalla oli vastakaikua
+h�ness� itsess��n, ettei h�n lausunut mit��n vain kiihoittaakseen
+kuulijoitaan, kuten, sen pahempi, ty�v�enkokouksissa usein tehd��n. Ei
+h�n liioin ollut mik��n tiet�m�t�n henkil�, joka sielt� ja t��lt� olisi
+koonnut itselleen nuo tavalliset ohjelmaan kuuluvat lausunnot.
+P�invastoin. H�n oli nuoruudessaan harjoittanut ahkeria opintoja
+Berlinin, Marburgin ja Giessenin yliopistoissa ja itsekin tuumaillut
+ruveta yliopiston opettajaksi, vaikka h�n sitten kuitenkin havaitsi
+olevansa aivan liika vapaamielinen sopiakseen sellaiseen toimeen. Mutta
+se ei kuitenkaan est�nyt h�nt� hankkimasta itselleen laajoja tietoja.
+Niit� h�n sitten viel� l�pi koko el�m�ns� t�ydenteli ja k�ytti varsinkin
+vankilassa olonsa ja karkoitusaikansa ulkomailla monipuolisiin
+tutkimuksiin.
+
+Yksityisel�m�ss� oli Liebknecht hyvin hiljainen ja harvasanainen. H�n
+saattoi v�liin esim. kutsuissa tuttaviensa luona istua aivan mykk�n�
+koko illan. Ja kun h�nen vaimonsa, sitten kysyi oliko h�nell� ollut
+hauska, vastasi h�n empim�tt�: "Erinomaisesti!" "Mutta eth�n vaihtanut
+sanaakaan", huomautti t�m�. "Juuri siksi, minulla oli niin hyv�� aikaa
+ajatella."
+
+Kotiel�m�ss��n ja avioliitossaan tuntuivat Liebknechtit hyvin
+onnellisilta. Molemmat olivat samojen aatteiden l�pitunkemat ja
+iloitsivat niiden voitoista. Sit� paitsi auttoi rva L. miest��n monella
+tavalla, m. m. hoitamalla koko h�nen laajan yksityiskirjevaihtonsa.
+Sankarillisesti h�n my�skin kantoi kaikki ne iskut, jotka kohtasivat
+h�nen puolisoaan ja tietenkin my�skin vaikuttivat h�neen ja perheeseen.
+Silloin h�n my�skin oikein sai n�hd� ihmisten raukkamaisuuden, sill�
+niin pian kun onnettomuus tuli, j�ttiv�t useimmat niist�, jotka
+tavallisissa oloissa kulkivat "yst�vien" nimell�, h�net aivan yksin. Kun
+el�m� taas valkeni, ilmestyiv�t he j�lleen, "mutta silloin min� en en��
+ollut saatavissa" sanoi rva L. kertoessaan minulle n�ist� synkist�
+muistoista.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Viime aikojen tapahtumat ymp�ri maailmaa ja erikoisesti Saksassa ovat
+antaneet minulle, kuten monelle muullekin, paljon aihetta mietti�
+sosialismin ydint�. Se on erinomaisesti kyennyt osoittamaan olevaisten
+muotojen puutteet, jopa ne hajoittamaankin, mutta viel� se ei ole
+osoittanut kykenev�ns� mit��n parempaa saamaan sijaan.
+
+Sellaisten jaloluonteisten, suuripiirteisten henkil�iden kuin Wilhelm
+Liebknechtin ja h�nen puolisonsa ep�itsek�s, uhrautuva ty� ei kuitenkaan
+voi menn� hukkaan. Jossain muodossa se kyll� varmaankin siit� viel�
+nousee ja antaa kauniin sadon.
+
+
+
+
+ANN MARGRET HOLMGR�N.
+
+o. s. Tersmeden.
+
+
+Kun *Ann Margret Holmgr�n* Ruotsissa helmik. 17 p. 1910 t�ytti 60
+vuotta, toimittivat h�nen yst�v�ns� erityisen juhlajulkaisun h�nen
+kunniakseen, johon Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen naiset olivat
+antaneet avustuksia. Niiss� he k�sitteliv�t sek� h�nen julkista ty�t��n
+ett� h�nen merkityst��n yst�v�n�, perheen�itin� ja kodin haltijattarena.
+
+Ei kukaan kuitenkaan kirjoittanut h�nest� niin herttaisesti kuin *Selma
+Lagerl�f*. H�n kertoi siin� miten Ruotsin naisasialiike rva
+*Adlersparren* kuoltua oli joutunut orvoksi ja turvattomaksi, miten
+n�ytti silt� kuin koko kylv� olisi j��nyt hoidotta ja hunningoille.
+Mutta sitten tuli t�h�n laiminly�tyyn kasvitarhaan yst�v�llinen, pieni
+nainen ruiskukannuineen ja haravoineen ja rupesi ahkerasti toimimaan.
+H�n kasteli kuivuneita taimia, h�n sitoi katkenneita oksia, h�n haravoi
+ja puhdisti. "Mit�h�n hy�ty� siit� on", arvelivat ne, jotka olivat
+odottaneet jotakin oikein suurta ja mahtavaa, sellaista ty�ntekij��,
+joka olisi tullut kuin tuulisp�� ja h�mm�stytt�nyt koko maailmaa. Mutta
+pian n�ytt�ytyi, ett� t�m� uutterasti, mutta hiljaisuudessa
+ty�skentelev� nainen sai kasvitarhan aivan uuteen kuntoon; se rupesi
+j�lleen kukoistamaan ja sen alue laajeni vuosi vuodelta.
+
+[Kuva: Ann Margret Holmgr�n.]
+
+T�m� runollinen pieni kuvaus antaa erinomaisen selv�n k�sityksen Ann
+Margret Holmgr�nin personallisuudesta ja toimintatavasta. Juuri
+sellainen h�n on. Hillitty, hiljainen ja vaatimaton, mutta mihin h�n
+tulee, sinne h�n j�ljen j�tt��, siell� rupeaa kasvamaan ja kukoistamaan,
+siell� ilma puhdistuu ja kirkastuu.
+
+Tapasin Ann Margret Holmgr�nin ensi kerran v. 1902 er��ss� kokouksessa
+Norjassa ja ihan h�mm�styin sen johdosta, ett� h�n oli niin vapaa
+kaikesta suurruotsalaisuudesta, ja ett� kaikissa h�nen sanoissaan oli
+sellainen l�mmin, inhimillinen s�vy.
+
+H�n oli juuri niihin aikoihin antautunut Ruotsin naisten
+��nioikeusliikkeen matkapuhujaksi, joka yleens� on maailman raskaimpia
+ja ep�kiitollisimpia teht�vi�. -- Alaltaan niin suuressa maassa kuin
+Ruotsi, on ensinn�kin nuo pitk�t, v�sytt�v�t matkat, sill� Ann Margret
+ei ainoastaan k�ynyt kaupungeissa ja valtateiden varsilla, vaan kaikkein
+kaukaisimmissakin kolkissa, kuten esim. Kirunassa. Sitten ei
+esitelm�matkoille antautuessaan liioin koskaan tied�, tapaako
+vastaanottavaisia syd�mi� ja onko asia, josta aikoo puhua, edes
+senverran tunnettu, ett� ihmiset tulevat sit� kuulemaan.
+
+Onneksi oli Ann Margretella paljon tuttavia pitkin Ruotsia niilt�
+ajoilta, jolloin h�nen puolisonsa, professori Holmgr�n, oli ollut
+Upsalan yliopiston opettaja ja heid�n kotinsa oli ollut avoin
+opiskelevalle nuorisolle. N�ille h�n ilmoitti tulostaan, tai ellei
+h�nell� ollut personallisia tuttavia, kirjoitti h�n pit�j�n
+opettajattarelle tai jollekin muulle valveutuneelle naiselle, jonka
+nimen h�n oli kuullut.
+
+Monta kertaa vastasivat n�m� kuitenkin kaikkea muuta kuin rohkaisevasti.
+He nimitt�in selittiv�t, ettei heid�n paikkakunnallaan ollut senverran
+harrastusta, ett� sinne olisi kannattanut tulla. Mutta vaikka kuka muu
+tahansa jo olisi j�tt�nyt koko matkasuunnitelmansa, ei t�m� sittenk��n
+peloittanut rva Holmgr�nia. H�n l�hti sinne, puhui yksityisesti
+tapaamiensa naisten kanssa, oppi heid�t tuntemaan ja ilmoitti lopulta
+esitelm�npidostaan. Kun se p�iv� sitten koitti, oli h�nell� tavallisesti
+huoneen t�ydelt� v�ke�. Moni perheenem�nt� ja �iti, joka ei aluksi ollut
+ensink��n taipuvainen menem��n, innostui kuullessaan, ett� vieras
+tulijakin oli monen lapsen �iti, kuten h�n itsekin, eik� mik��n nuori
+kokematon agitaattori ja rienaaja.
+
+Ann Margret Holmgr�nin julkinen toiminta alkoi nimitt�in suhteellisesti
+my�h��n. H�n oli kyll� aina seurannut ajan virtauksia ja silloin t�ll�in
+kirjoittanutkin niist� salanimell�, mutta h�nen nuoruudessaan oli miltei
+aivan kuulumatonta, ett� nainen esiintyi puhujana ja eih�n se olisi
+sopinut, ett� hienosti sivistyneen kamariherra Tersmedenin tyt�r olisi
+ruvennut vasten virtaa kulkemaan ja yleist� mielipidett� uhmaamaan. Ja
+sit�paitsi h�n, kuten moni muukin arka ja hienotunteinen ihminen, oli
+luonteeltaan varsin ujo. H�n kertoi minulle kerran miten h�n, nuorena
+tytt�n� iltakutsuissa ollessaan, monta kertaa oli paastonnut vain siksi,
+ettei ollut rohkeutta menn� ottamaan ruokaa tuosta yhteisest�
+"seisovasta illallisp�yd�st�".
+
+Mutta siksi onkin sen ihmeellisemp��, ett� h�n vanhemmiten niin saattoi
+rohkaista mielens�, ett� antautui oikein "ammattipuhujaksi". Mik�h�n
+siihen vaikutti? Ei mik��n muu kuin h�nen hehkuva vanhurskaudentuntonsa,
+h�nen palava halunsa auttaa siskojaan. Her�tt�� h�n heit� tahtoi ja
+p��st�� kytkevist� kahleista; hankkia heille mahdollisuuden saada
+��nens� kuuluviin ja osoittaa, ett� he yhdess� kulkien muodostaisivat
+suuren voiman. Ase, jonka h�n tahtoi sukupuolelleen annettavaksi, oli
+yleinen valtiollinen ��nioikeus, mutta aluksi piti naisten oppia
+ymm�rt�m��n sen arvo ja merkitys, muuten eiv�t kykenisi sit� k�ytt�m��n.
+Paljon hyv�� kuvitteli Ann Margret siit� koituvan, ett� naisetkin
+saisivat olla mukana yleisi� asioita arvostelemassa ja p��tt�m�ss�.
+
+Er��seen, t�t� asiaa koskevaan kiertokyselyyn, vastasi h�n m. m.
+toivovansa, ett� kun hedelm�t naisten osanotosta valtiolliseen el�m��n
+ehtiv�t tulla n�kyviin, niiden joukossa ensi sijassa olisi seuraavat:
+
+1 V�kijuomaliikkeen v�hent�minen ja v�hitellen lakkauttaminen, ehk�p�
+my�skin tupakan.
+
+2 Valtiovarojen s��steli��mpi k�ytt�minen. Enemm�n varoja
+opetustarkoituksiin sek� naisia ett� miehi� varten -- my�skin tietysti
+yleisiin opetuslaitoksiin kotitaloutta varten -- mutta sen sijaan
+turhamaisten ja kerskailevien menojen supistaminen, sellaisten menojen,
+joista me nyt joka p�iv� n�emme esimerkki� julkisessa el�m�ss�.
+
+3 Enemm�n itse asioista kuin muodoista kiinnipit�minen.
+
+4 Inhimillisimpi� lakeja, varsinkin niiden lakien uusiminen, jotka
+koskevat sek� avioliitossa, ett� sen ulkopuolella olevia naisia, lasten
+suojelusta ja turvaa j. n. e.
+
+5 Inhimillisi� olosuhteita ruumiillista ty�t� tekeville.
+
+6 Enemm�n velvollisuuden tunnetta siveellisess� suhteessa.
+
+7 Rauhanaatteen ja sovinto-oikeuskysymyksen nopeampi kehitys.
+
+T�ss� vastauksessa ilmenee Ann Margret Holmgr�nin koko valoisa luottamus
+hyv�n ja oikean voittoon. Ei h�n ilman sit� koskaan olisi antautunutkaan
+sellaisiin voimia, aikaa ja varoja kysyviin ponnistuksiin, kuin nuo
+esitelm�matkat olivat, sill� ei Ann Margret Holmgr�n liikkunut
+esitelm�itsij�n� ��nioikeusorganisatsionien varoilla -- eih�n niill�
+koskaan ole sellaiseen rahoja -- vaan kaikki mit� h�n teki, teki h�n
+omalla kustannuksellaan.
+
+Eik� se ty� suotta ollutkaan. Kaikkialla miss� Ann Margret Holmgr�n
+liikkui, voitti h�n ihmisi� ja sytytti syd�mi�, joka riippui sek� h�nen
+personallisesta vieh�tysvoimastaan, ett� h�nen l�mpim�st�, kaikki esteet
+voittavasta vakaumuksestaan. V�hitellen syntyi naisten
+��nioikeusyhdistyksi� joka kolkkaan pitkin avaraa Ruotsia, ja noin
+v�hint�in 70 niist� oli Ann Margret Holmgr�nin perustamia.
+
+Mutta t�m� yht�mittainen matkustaminen ja puhuminen k�vi h�nelle
+kuitenkin ajan pitk��n ylivoimaiseksi ja h�nen terveytens�, joka ei
+milloinkaan ollut vankinta laatua, ei sit� lopulta kest�nyt.
+
+[Kuva: Ann Margret Holmgr�n.]
+
+Kun min� jokunen vuosi my�hemmin tapasin Ann Margret Holmgr�nin
+Tukholmassa, oli h�n vuoteenomana ja kuumet�pl�t paloivat h�nen
+poskillaan. Mutta ei se sittenk��n ollut pelkk� rasitus, joka h�nt�
+sill� hetkell� vaivasi, vaan my�skin mielipaha. Norjan itsen�iseksi
+julistautuminen oli juuri siihen aikaan antanut loppumatonta
+keskustelunaihetta ruotsalaisille, ja norjalaisia moitittiin aivan
+silmitt�m�sti puolelta ja toiselta. Ann Margret, joka oli l�mmin Norjan
+yst�v� ja tiesi mit� siell� ajateltiin, ei voinut ottaa osaa t�h�n
+sanomalehdist�n ja suuren yleis�n parjausry�ppyyn, vaan asettui
+vapaammalle, inhimillisemm�lle kannalle -- jopa puolustikin norjalaisten
+menettely�. T�m�n johdosta h�net leimattiin ep�is�nmaalliseksi ja er�s
+h�nen l�heisist� tuttavistaan selitti, ett� h�n oli aivan sopimaton
+tulevaisuudessa edustamaan Ruotsin naisia.
+
+"Jos joku muu olisi sen sanonut", valitti Ann Margret, "ei se olisi
+minuun niin koskenut, mutta kun h�n, joka on valistunut ihminen ja
+kuuluu meid�n omaan joukkoomme, puhuu sellaista, tuntuu aivan silt� kuin
+minua olisi pistetty parsinneulalla."
+
+Me puhuimme t�st� kauan aikaa ja tulimme siihen, ett� niin pian kun
+ihmisten poliittiset intohimot ja natsionalistiset ennakkoluulot
+p��sev�t vallalleen, ei heill� en�� ole rahtuakaan arvostelukyky�, eik�
+ihmisyytt�, ei hienotunteisuutta, eik� suvaitsevaisuutta.
+
+Mutta t�t� kaikkea on Ann Margretella. Ei h�n koskaan voisi siten
+loukata toista, ei lausua puolueellista arvostelua, eik� umpim�hk�ist�
+tuomiota. H�n kuuntelee ja harkitsee, h�n punnitsee syit� ja vastasyit�
+ja omistaa itselleen sen mik� h�nest� on inhimillisint� ja oikeinta.
+Siksi nuoriso niin mainiosti viihtyykin h�nen seurassaan ja niin
+mielell��n menee h�nen luokseen neuvoja ja selvyytt� saamaan el�m�n
+pulmallisissa kysymyksiss�. Paitsi ett� h�n on lukuisien lastenlasten
+kaikkein ihanteellisin "mummu", on h�n niin monen nuoren ihmisen, olivat
+ne sitten miehi� tai naisia, "rippi�iti" ja lohduttaja.
+
+[Kuva: Ann Margret Holmgr�nin hyv�t yst�v�t: Caroline ja Bj�rnstjerne
+Bj�rnson.]
+
+Ann Margret Holmgr�n on, kuten h�nen hyv� yst�v�ns� Bj�rnstjerne
+Bj�rnson vuosikymmeni� sitten sanoi, tehty tavattoman lujasta, mutta
+samassa hienosyisest� aineksesta, h�nell� on yhtaikaa monen voimallisen
+miehen tarmo ja hienon, todellisen naisen alttius ja uskollisuus.
+
+Uskollisesti ja v�sym�tt�m�sti h�n yhten��n viel�kin ty�skentelee
+ihanteittensa toteuttamiseksi. Hiuksiin on tosin tullut lunta, voimat
+pett�v�t v�list�, mutta mieli on nuori ja valpas. Kun Ruotsin naiset
+toissa kes�n� saivat ��nioikeutensa, kirjoitti h�n senjohdosta: "Min�
+ojennan k�teni taivasta kohti ja l�het�n sinne palavimmat toiveeni, ett�
+naiset ymm�rt�isiv�t ja pit�isiv�t velvollisuutenaan tuoda enemm�n
+puhtautta ja hyvyytt�, rauhallisuutta ja sovinnollisuutta julkiseen
+el�m��n. Ja sitten min� my�skin toivon, etteiv�t he lankea kiusaukseen
+astua miesten j�lki�, vaan ett� heill� on rohkeutta ja viisautta seurata
+omaa henke��n, vaikkakin se johtaisi heit� raivaamattomille teille".
+
+Luoda naisille oma kokoomus on h�nen viimeisi� toimenpiteit��n. H�n
+kirjoitti t�st� hiljattain minulle seuraavin sanoin: "Koetan perustaa
+t�nne naisten kansalaisliiton ilman puoluev�ri�. Pid�n sellaisen naisten
+kehitykselle hyvin t�rke�n�. Kokoomusta tarvitaan".
+
+Ann Margret Holmgr�n kuuluu my�skin Ruotsin kaikkein l�mpimimpiin
+rauhanyst�viin. H�n kerrassaan isoo ja janoo sit� aikaa, jolloin
+kansainv�lisi� selkkauksia ei en�� ratkaista "miekan mittelyll�", vaan
+sovinto-oikeuksien avulla. H�n tuntee kaikki Europan rauhanyst�v�t ja
+sai kerran lausua heid�t tervetulleiksi omassakin maassaan. Se tapahtui
+1910, jolloin Ruotsissa oli kansainv�linen rauhankongressi. Samassa
+tilaisuudessa oli naisillakin oma, suuri iltakokouksensa, jonka Ann
+Margret Holmgr�n avasi ja ihastutti kaikkia vieraita kielitaidollaan.
+H�n aloitti ranskankielell�, joka oli julistettu kongressin p��kieleksi,
+jatkoi sitten saksaksi ja lausui surunsa senjohdosta, ettei Bertha v.
+Suttner ollut voinut saapua, tervehti englanninkielell� Albionin
+tytt�ri�, sointuvalla italiankielell� Italiasta saapuneita sisariaan ja
+lopuksi ruotsinkielell� pohjoismaiden naisia.
+
+Sellaiset henkil�t kuin Ann Margret Holmgr�n eiv�t ole ainoastaan mit�
+t�rkeimpi� sivistysel�m�n luojia ja kannattajia omassa maassaan, vaan
+viel�p� he sen mainetta ulosp�inkin suuresti lis��v�t ja opettavat vain
+oman olemassaolonsa kautta vierastakin kunnioittamaan maata ja kansaa,
+jonka keskuudesta sellaisia jaloja, tasapuolisia, laajakatseisia naisia
+on noussut.
+
+
+
+
+BERTHA v. SUTTNER.
+
+
+*Bertha v. Suttner* oli muutamassa vuodessa "Aseet pois" nimisen
+romaaninsa kautta saavuttanut maailmanmaineen, mutta personallisesti
+ihmiset tiesiv�t h�nest� hyvin v�h�n, siihen m��rin v�h�n, ett� kun min�
+Wieniss� ollessani mielell�ni olisin tahtonut menn� h�nt� tapaamaan, oli
+miltei mahdoton saada selville miss� h�n asui. Kun toiset arvelivat
+h�nen asuvan Wieniss�, tiesiv�t toiset, ett� h�n oli Unkarissa.
+
+Viimein k��nnyin h�nen kustantajansa puoleen ja t�lt� sain jo hiukan
+varmemmat tiedot. "Vapaaherratar v. Suttner", julisti h�n hyvin
+juhlallisesti, "asuu omistamassaan Harmansdorffin linnassa tunnin matkan
+p��ss� Wienist�, mutta h�nell� on oma kortteerinsa p��kaupungissa." Ja
+sitten h�n mainitsi kadun ja numeron. Saatuani t�m�n osoitteen, riensin
+heti sinne ja l�ysinkin tuon kaivatun nimen v. Suttner ovella, mutta --
+kirjailijan asunto se nyt kuitenkaan ei ollut, vaan er��n h�nen
+sukulaisensa. Mutta t�m� tiesi jo sent��n hiukan enemm�n kuin muut, h�n
+nimitt�in tiesi kertoa, ett� Bertha v. Suttner juuri sill� hetkell� oli
+Wieniss� ja asui tapansa mukaan hotellissa "am Grabenin" varrella. Taas
+seurasi uusi etsiminen, mutta perille tultuani sain kuulla, ett� h�n
+v�h�� ennen oli mennyt ulos ja oli tavattavana vasta seuraavana aamuna.
+Oli nimitt�in jo ehtinyt tulla ilta kaiken t�m�n kuulustelemisen ja
+etsimisen kest�ess�.
+
+Seuraavana aamuna olin hotellissa ja seisoin viimeinkin etsim�ni edess�.
+Ei -- en sent��n sittenk��n heti, sill� ovenvartija oli erehtynyt ja
+luuli minun kysyneeni parooni Suttneria ja niin tulin ensin tavanneeksi
+Bertha v. Suttnerin puolison. H�nest� en ole s�ilytt�nyt mit��n muuta
+muistoa, kuin ett� h�n oli kookas, keski-ik�inen herrasmies, joka
+pikemmin n�ytti puolisoaan vanhemmalta kuin nuoremmalta, vaikka h�n itse
+teossa oli h�nt� seitsem�n vuotta nuorempi.
+
+Mutta Bertha v. Suttner n�yttikin harvinaisen nuorelta. Se oli ihan ensi
+vaikutelmani h�nest�. Tiesin ett� h�n pari vuotta aikaisemmin oli
+t�ytt�nyt 50 vuotta, ja ollut suurien juhlallisuuksien esineen� ja siksi
+odotin tapaavani vanhanpuoleisen rouvan, jonka ulkomuodossa olisi
+"j�tteit� entisest� kauneudesta" kuten h�n kertoo sankarittarestaan
+"Aseet pois" nimisess� romaanissaan, sill� kuten moni muukin, kuvittelin
+min�kin, ett� h�n itse olisi tuon teoksen p��henkil�. Mutta Bertha v.
+Suttnerissa ei viel� ollut vanhuuden merkki�k��n. Hipi� oli hieno, tukka
+ruskea ja piirteet olivat vain vuosien kuluessa saaneet enemm�n
+henkevyytt� ja syvyytt�. Varsinkin olivat silm�t sametinpehmeine
+loistoineen ja vaihtelevine ilmeineen hyvin huomiota her�tt�v�t.
+
+[Kuva: Bertha v. Suttner.]
+
+Ja mit� h�nen ulkonaiseen k�yt�kseens� tulee, oli se niin hiottu ja
+hieno, kuin olisi h�n koko el�m�ns� liikkunut hovipiireiss�, miss�
+muotoihin pannaan mit� suurinta painoa. Joka liike ja joka k��nne oli
+t�ynn� pehmeytt� ja sulavuutta, kohteliaisuutta ja arvokkuutta, joka
+tietysti oli suureksi eduksi h�nen ajamalleen asialle. Kaikkein
+hienoimmat ja vaativimmatkin valtiomiehet ja diplomaatit olivat ihankuin
+pakoitetut kuulemaan naista, joka jo ulkonaisesti kaikin puolin oli
+heid�n vertaisensa, joka esiintymisens� puolesta t�ytti kaikkein
+ankarimmatkin vaatimukset.
+
+Ei kukaan ensi n�kem�lt� olisi voinut aavistaa, ett� henkil�, joka
+n�ytti niin lempe�lt� ja hillitylt�, olisi ollut niin uudenaikainen ja
+radikaali, ett� h�n olisi ottanut vastustaakseen koko sit� maailmaa ja
+katsantokantaa, jonka keskuudessa h�n oli kasvanut ja liikkunut. Sill�
+Bertha v. Suttner oli kotoisin upseeripiireist�, siell� h�n oli syntynyt
+ja kasvatettu, sielt� h�n oli ensi vaikutelmansa saanut ja siksi h�n
+my�skin niin mainiosti kykeni kuvaamaan sen katsantokantaa ja siell�
+vallitsevia ennakkoluuloja.
+
+Tietysti min�, kuten kaikki muutkin muukalaiset, jotka tunkeusivat
+Bertha v. Suttnerin puheille, aloitin sill�, ett� kiitin h�nt� h�nen
+kirjastaan ja siit�, ett� h�n oli ottanut ajaakseen aikakautemme
+suurinta t�rkeint� asiaa. H�n n�ytti hyvin tyytyv�iselt� kuullessaan,
+ett� "Aseet pois" oli voittanut meill� paljon yst�vi� ja kun min�
+mainitsin, ett� siit� oli muodostettu mukailu nuorisoakin varten n. k.
+*nuorisopainos*, niin h�nen kauniit silm�ns� s�teiliv�t. Niin
+oivallisena h�n sit� piti, ett� rupesi suunnittelemaan saksankielist�kin
+nuorisopainosta.
+
+Bertha v. Suttner oli niin paljon liikkunut t�ll� alalla, ett� h�n tiesi
+paremmin kuin ehk� kukaan muu miten syv�t juuret sotaisella
+katsantokannalla oli, miten se oli p��ssyt l�pitunkemaan koko meid�n
+julkisen ja yksityisen el�m�mme, oli sitten kysymys kirkosta, koulusta,
+sanomalehdist�st� ja hallituksesta tai seurael�m�st�. Ja siksi h�n
+my�skin k�sitti, ett� mielipiteen muuttaminen oli ensi teht�v�, johon
+taas ei ollut muuta keinoa kuin puhuttu ja kirjoitettu sana.
+Rauhanliikkeen p��m��r�n� oli siis aluksi luoda yleinen mielipide
+kansainv�lisen oikeusj�rjestelm�n hyv�ksi nykyisen sotatilan sijaan,
+eik� aseista riisuminen. Se oli vasta seuraava askel. Ei keskiajan
+ritarien ja linnanherrojen taistelutkaan loppuneet siten, ett� he
+t�yttiv�t linnojaan ymp�r�iv�t vallihaudat ja ottivat pois
+nostosiltansa, vaan ne k�viv�t tarpeettomiksi samassa m��rin kuin maan
+hallitsijat tulivat niin voimakkaiksi, ett� he saattoivat tehd� lopun
+n�ist� yksityisten meteleist�. Niinik��n tulee eri valtioiden liitto
+rauhan yll�pit�miseksi aiheuttamaan aseista riisumisen.
+
+Ajatus ett� Bertha v. Suttner oli teoksessaan "Aseet pois" esitt�nyt
+omia kokemuksiaan, ei j�tt�nyt minua rauhaan ja siksi min� kysyin oliko
+h�n itse kaiken sen kauhun kokenut, joka siell� oli kuvattuna. -- "Juuri
+saman kysymyksen ovat kaikki muutkin tehneet", hymyili h�n, "ja niin
+minulla yh� uudestaan on ollut syyt� vakuuttaa, etten ole kuvannut siin�
+omaa el�m��ni, ja ettei puolisoni kuulu sotilass��tyyn."
+
+Mutta muuten h�n ei kertonut itsest��n niin mit��n, eik� minulla ollut
+rohkeutta kysy�, sill� tunsin muutenkin, ett� olin tullut varsin
+sopimattomaan aikaan, juuri v�h�� ennenkuin h�nen piti matkustaa
+maatilalleen. Siell� h�net olisi pit�nytkin n�hd� linnanhaltijattarena,
+omassa ymp�rist�ss��n, eik� aamukunnossa olevassa hotellihuoneessa.
+
+T�m�n pikaisen k�ynnin seuraus oli kuitenkin, ett� min� koitin saada
+el�m�kerrallisia tietoja Bertha v. Suttnerista ja l�ysinkin aina sielt�
+ja t��lt� jonkun pienen piirteen ja h�nt� koskevan kuvauksen. Niist�
+k�vi ilmi, ett� h�n oli syntynyt Pragissa v. 1843, miss� h�nen is�ns�
+oli sotamarsalkka kreivi Kinsky, jonka perhe kuului It�vallan kaikkein
+vanhimpiin. �idin sukutaulu ei ulottunut niin pitk�lle, mutta siihen
+kuului sensijaan kirjallisia suuruuksia, sellaisia kuin esim. Theodor
+K�rner.
+
+Sen ajan nuorille tyt�ille annettiin varsin pintapuolinen koulusivistys,
+mutta nuori Bertha kreivit�r oli huvitettu lukemisesta ja hankki siten
+itselleen omin p�in hyvinkin laajat tiedot. Muun muassa h�n sanoi
+saaneensa paljon vaikutelmia Ludvig B�chnerin "Kraft und Stoft"
+nimisest� teoksesta. Vaikuttiko h�neen n�m� uudet ajatukset tai oliko
+el�m� h�nest� kodissa muuten ahdistavaa -- p��asia oli, ett� h�n l�hti
+kotoaan vieraisiin ja rupesi m. m. kotiopettajattareksi parooni
+Suttnerin perheeseen. Siell� h�n talon nuoressa pojassa l�ysi
+sukulaissielun, jonka kanssa h�nell� oli paljon yhteist�. Tuttavuus
+kehittyi rakkaudeksi, mutta kun parooni Suttnerin vanhemmat vastustivat
+nuorten avioliittoa, ottivat he kohtalonsa omiin k�siins�, antoivat
+vihki� itsens� 1876 ja muuttivat Kaukaasiaan, miss� olivat l�hes
+kymmenen vuotta.
+
+Ei kummallakaan ollut mit��n kotoa saatuja my�t�j�isi�, ja niin he
+olivat pakoitetut kaikki itse hankkimaan ja jokap�iv�isen leip�ns�
+ansaitsemaan. Nuori aviovaimo antoi soittotunteja ja ranskantunteja sek�
+rupesi kirjoittamaan. H�nen puolisonsa kirjoitti my�skin, ja heid�n
+pieness� kodissaan oli kirjoitusp�yt� kaikkein suurin huonekalu, jonka
+��ress� molemmat istuivat vastatusten tehden ty�t�, sutten talvi-iltoina
+ulkona ulvoessa ja teekeitti�n nurkassa iloisesti poristessa.
+
+Bertha v. Suttnerin aikaisimmat teokset eiv�t her�tt�neet mit��n
+erityist� huomiota, vaikka niit� jo ehti kokoontua koko joukko kuten
+esim. "Inventarium einer Seele" 1882, "Ein Manuskript" 1885, "High life"
+1886, "Schriftsteller-Roman" 1888 y. m. Vasta "Aseet pois", joka
+ilmestyi 1889, h�nen maineensa perusti. Kerrotaan, ett� kustantaja
+pudisti p��t��n luettuaan sen k�sikirjoituksen. Sellainen teos ei
+h�nest� mitenk��n menisi It�vallassa, joka alusta loppuun oli
+militaristinen maa ja jossa upseeris��ty n�ytteli ensi osaa. Mutta t�m�n
+teoksen k�vi juuri kuin Harriet Beecher Stowen "Tuomo sed�n tuvan",
+jonka suhteen kustantaja aikoinaan my�skin oli ep�r�iv�ll� kannalla.
+Siit� tuli uranuurtaja, vankka lumiaura, joka avasi tien kaikille
+niille, jotka siihen asti vain pieni�, yksin�isi� polkuja olivat
+astuneet, siit� tuli v�linpit�m�tt�mien her�tt�j�, ep�r�ivien
+rohkaisija, laimeiden l�mmitt�j�, l�mpimien tosi toimiin ja ty�h�n
+innostuttaja. Paitsi ett� se saksankielisen� levisi kaikkialle, miss�
+saksan kielt� yleens� ymm�rret��n, ja ett� sit� ilmestyi painos toisensa
+j�lkeen, -- 20 vuotta sen ilmestymisen j�lkeen oli niiden luku jo 40 --
+niin se k��nnettyn� eri sivistyskielille on vaeltanut ymp�ri maailman.
+Mik� on ollut syyn� sen suureen levi�miseen ja siihen huomioon, jonka se
+on her�tt�nyt. Kaikki, -- yksin Bertha v. Suttnerin l�mpimimm�t
+ihailijat, my�nt�v�t, ettei se sis�ll� mit��n uutta, jota ei ennen olisi
+kuultu. Olivathan maailman suurimmat henget ja opettajat aina
+Kristuksesta ja Buddhasta alkaen puhuneet sotaa vastaan, ja onhan monen
+my�hemm�n rauhanapostolin nimi, kuten esim. Kantin, Herderin, Benthamin,
+Channingin, Tolstoin y. m. hyvinkin tunnettu. Mutta tapa, mill� he ovat
+puhuneet t�st� suuresta kysymyksest�, on kuitenkin ollut enemm�n taikka
+v�hemm�n tieteellinen, eik� se niinmuodoin ole tunkeutunut suurien
+joukkojen keskuuteen, pannut heid�n mielikuvitustaan liikkeelle ja
+puhunut heid�n tunteilleen. Siin� on B. v. S:n teoksen suuri valtti,
+ett� h�n on ottanut kuvatakseen el�vi� ihmisi� ja osoittanut miten sota
+h�vitt�� heid�n onnensa, katkaisee kaikki siteet, sirottelee heid�t
+ymp�ri maailmaa, nostaa pinnalle kaikki mit� ihmisess� on alhaisinta ja
+huonoa, antaa sijaa omanvoiton pyynn�lle, vihalle, valheelle, kostolle
+ja petokselle. Ja t�t� tehdess��n h�n k�ytt�� kaikkia keinoja; h�n on
+v�list� loogillinen ja ter�v�, v�list� pureva ja ivallinen, v�list�
+kaunopuhelias ja tunteellinen. Siin� on paljonkin vaihtelua ja
+loppus�vel on kuitenkin aina sama: sota on ihmiskunnan suurin h�pe� ja
+rikos, se tuottaa yht� paljon onnettomuutta voittajalle kuin voitetulle,
+eik� se suinkaan tule kuin varas y�ll� vasten ihmisten tahtoa ja
+toimintaa, kuten tulivuoren purkaukset, maanj�rin�t ja vedentulvat, vaan
+ihmiset ovat p�invastoin hyvinkin toimeliaat sen suhteen, alkaen
+sanomalehdist�st�, joka on luomassa sotaista intoa kansoihin,
+diplomaatteihin ja parlamentteihin asti.
+
+Niinkuin "Aseet pois" on Bertha v. Suttnerin t�rkein romaani, on yleens�
+h�nen kirjallisen tuotantonsa pysyv�isin osa se, joka koskee sotaa. Aina
+vuodesta 1892 toukokuuhun 1914 kirjoitti h�n "Friedenswarte" nimiseen
+aikakauslehteen "Randglossen zur Zeitgeschichte" (Reunamuistutuksia
+nykyajan historiaan) jotka Alfred H. Fried h�nen kuolemansa j�lkeen on
+koonnut ja ulosantanut erityisen� kaksiosaisena teoksena. Siin� on
+paljon siit� ennustettu, joka nyt on toteutunut, kuten B. v. S. monessa
+puheessaankin sen selvin sanoin osoitti. Kerrankin, kun h�n kutsuttiin
+puhumaan Wienin kauppiasyhdistykseen, sanoi h�n m. m.:
+
+"Tulevaisuuden sota, ettek� n�e sen l�henev�n, tuon hirvitt�v�n
+miljoonamurhan? Ettek� n�e miten kokonaiset kansat rynt��v�t toistensa
+kimppuun, ettek� n�e miten he tulevat kuoloa syyt�vine murha-aseineen,
+jotka parissa tunnissa tuhoavat kokonaisia armeijoja. Ilmasta, veden
+alta, kaikkialta suhisee r�j�ytt�vi�, pirullisia projektiileja. Ja viel�
+kauheampi kuin t�m� h�vitysukkonen, viel� raivoisampi kuin
+dynamiittir�j�ykset on kidutettujen ja ep�toivoisten valitushuudot ja
+hirve� ulvonta. Eik� ole toiveitakaan siit�, ett� se johtaisi voittoon
+ja rauhaan. Sill� tulevaisuuden sodalla ei ole loppua, eik� ratkaisua.
+Ei se ole kaksintaistelua, jolloin toinen vaipuu maahan ja toinen j��
+pystyyn, vaan se on kamppailua perikadon partaalla, jolloin molemmat,
+k�yden toistensa kurkkuun, vajoavat syvyyteen."
+
+Vaikka B. v. S. ennen muuta on tunnettu uuden, kansainv�lisen
+oikeusj�rjestelm�n esitaistelijaksi, ei h�n suinkaan ummistanut silmi��n
+muidenkaan ajan kysymysten suhteen. V. 1892 h�n julkaisi "Das
+Maschinenalter" nimisen teoksensa, miss� h�n antaa l�pileikkauksen
+kaikista sen ajan ilmi�ist� ja arvostelee niit�, varsinkin kaikkea mik�
+niiss� on vanhojen ennakkoluulojen kahlehtimaa, kuluneen tavan
+noudattamista ja ep�vanhurskasta -- hyvinkin ankarasti.
+
+[Kuva: Bertha v. Suttner.]
+
+Muutamia vuosia my�hemmin tapasin B. v. S:n uudelleen, hyvinkin
+kohtalokkaana ajanjaksona. Haagin rauhankonferenssi oli juuri silloin
+tulossa ja Bertha v. Suttner kohdisti siihen paljonkin toiveita, samassa
+kun sanomalehdist� ja pilalehdet sit� ahkerammin koittivat tehd� sen
+naurunalaiseksi ja mit�tt�m�ksi. Varsinkin ne k�viv�t s��lim�tt� niiden
+henkil�iden kimppuun, jotka sit� kannattivat. Bertha von Suttner oli
+niist� erityisesti kiitollinen pilkanaihe, eik� suinkaan Europassa
+siihen aikaan ollut pilalehte�, jossa rauhan Berthaa ei olisi kuvattu ja
+ivattu.
+
+Eih�n se ole kellek��n hauskaa n�hd� lempiaatteitaan polettavan lokaan
+ja irvistett�v�n, ja kaikesta p��tt�en oli t�m� suurestikin loukannut
+B. v. S:a, sill� h�n sanoi m. m.: "Miksi ei kukaan tahdo tsaaria auttaa.
+Kaikki ovat vain vastustavalla kannalla?" T�m�n h�n tuli lausuneeksi sen
+johdosta, ett� minullakin oli pitk� tsaaria koskeva valitus-litania
+helmikuun manifestin johdosta.
+
+Kaikesta n�ki, ett� B. v. S. piti t�t� ensim�ist� rauhankonferenssia
+hyvinkin t�rke�n�. Mutta tietysti se sitten tuotti h�nelle suurta
+pettymyst�.
+
+[Kuva: Rakennus Haagissa, miss� ensim�isen rauhankonferenssin
+neuvottelut pidettiin.]
+
+H�n matkusti itse Haagiin t�ksi ajaksi ollaksensa tapahtumia l�hell�,
+k�vi tapaamassa ja puhuttelemassa eri maiden l�hettil�it� ja er��n
+tuttavani, siell� olleen pikku valtion edustajan, todistuksen mukaan,
+h�n esiintyi niin mallikelpoisen hienosti ja tahdikkaasti, ettei
+ankarinkaan arvostelu l�yt�nyt siin� mit��n moittimisen sijaa. Mutta
+samassa h�n piankin huomasi, ett� hallitukset olivat l�hett�neet sinne
+vain enimm�kseen sellaisia "vanhan koulun" diplomaatteja, jotka kaikin
+mokomin koittivat pit�� tilannetta ennallaan ja, taitavasti sanansa
+asettaen, onnistuivat siin� erityisen hyvin. He olivat viel� sill�
+kannalla, ett� �miekkansa terotettuna ja ruutinsa kuivana pit�m�ll�
+edist�� parhaiten rauhaa.
+
+Kun valtiomiesten ja diplomaattien puolelta oli niin v�h�n odottamista,
+rupesi Bertha von Suttner yh� enemm�n kiinnitt�m��n toiveitaan
+organiseerattuun ty�v�est��n ja naisiin. Ei niin, ett� h�n luuli
+yksinomaan n�idenk��n ryhmien ��nioikeuden riitt�v�n maailmalle rauhaa
+hankkimaan, sill� olihan siell�p�inkin kyll� paljon sotainnostusta, kun
+siksi k�vi ja niit� kieli� ruvettiin viritt�m��n. Mutta h�n arveli
+kuitenkin, ett� ne vaaliuurnilla ja parlamenteissa voisivat hiukan
+j��hdytt��, kun oli esim. kysymys sotaisiin tarkoituksiin my�nnett�vist�
+varoista.
+
+"Kulttuurimaailma rient�� itsemurhaa kohti" h�n jo moniaita vuosia ennen
+maailmanpalon puhkeamista oli sanonut n�hdess��n yh� lis��ntyv�t
+varustukset, diplomaattien toimeenpanemat salaiset liitot,
+sanomalehdist�n kiihoitusty�n, joka lopulta kuin ruttotauti tarttuu
+kaikkiin, eik� suinkaan v�hin nuorisoon ja tunneherkkiin naisiin.
+
+Kun Saksan kansallismielisten naisosasto v�h�� ennen sodan alkua vietti
+juhlaa, esitettiin siell� rauhanaatetta ivaava n�ytelm�kappale, jossa
+osoitettiin miten hyv�ntahtoinen, saksalainen "Mikkeli" rohkeasti
+vapautuu, oltuaan jo v�h�ll� joutua er��n maailmankansalaisen ja t�m�n
+"Kosmopolinchen" nimisen tytt�ren sek� viekkaiden naapuriensa pauloihin.
+Juhlaa koskevassa sanomalehtiselostuksessa sanottiin m. m.: "Kappaleen
+voimakkaat letkaukset osuivat my�skin tuohon v�sym�tt�m��n, rauhaa
+huutavaan Bertha v. Suttneriin, joka esiintyi kappaleessa vetistelev�n�
+em�nt�n� "zum V�lkerfrieden" nimisess� ravintolassa." --
+
+Ymm�rt�� millainen mieliala silloin oli Saksassa, kun t�llainen puhe
+kulki t�ysipitoisesta ja t�llaista pilaa tehtiin henkil�st�, joka
+kuitenkin oli hankkinut saksalaiselle nimelle niin paljon loistoa.
+Olihan B. v. S. jo 1905 vastaanottanut Nobelin rauhanpalkinnonkin.
+
+Mutta varmaan saksankielt� puhuvat naiset nyt jo katselevat asiaa eri
+tavalla, jopa saksankieliset sanomalehdetkin.
+
+Bertha von Suttnerin ei itse tarvinnut n�hd� sit� kauhun aikaa, jonka
+tuloa h�n niin varmasti oli ennustanut, sill� h�n p��si, kuten tunnettu,
+pois kuukautta ennen sodan puhkeamista. Silloin h�n jo olikin ehtinyt
+antaa niin paljon, ett� siit� riitt�� monelle polvelle ja ne tulevat
+ihan varmaan useinkin h�nen kaukon�k�isyytt��n ihmettelem��n.
+
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Tieni varrella tapaamia 1, by Maikki Friberg
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TIENI VARRELLA TAPAAMIA 1 ***
+
+***** This file should be named 16678-8.txt or 16678-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/6/6/7/16678/
+
+Produced by Matti J�rvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+*** END: FULL LICENSE ***
+
diff --git a/16678-8.zip b/16678-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..d9f03c2
--- /dev/null
+++ b/16678-8.zip
diff --git a/16678-h.zip b/16678-h.zip
new file mode 100644
index 0000000..342613f
--- /dev/null
+++ b/16678-h.zip
diff --git a/16678-h/16678-h.htm b/16678-h/16678-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..de5f38e
--- /dev/null
+++ b/16678-h/16678-h.htm
@@ -0,0 +1,5090 @@
+<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN">
+<html>
+<head>
+<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=ISO-8859-1">
+<title>Tieni varrella tapaamia 1, kirjoittanut Maikki Friberg</title>
+</head>
+<body>
+
+
+<pre>
+
+The Project Gutenberg EBook of Tieni varrella tapaamia 1, by Maikki Friberg
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Tieni varrella tapaamia 1
+
+Author: Maikki Friberg
+
+Release Date: September 10, 2005 [EBook #16678]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TIENI VARRELLA TAPAAMIA 1 ***
+
+
+
+
+Produced by Matti J�rvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+
+
+
+
+</pre>
+
+<center><h1>TIENI VARRELLA
+TAPAAMIA</h1>
+
+<p>&nbsp;</p>
+<h2>I</h2>
+
+<p>&nbsp;</p>
+<h2>Maikki Friberg</h2></center>
+
+<p>&nbsp;</p>
+<h3>Ensimm�isen kerran julkaissut<br>
+Naisten ��ni 1920.</h3>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>Lukijalle!</h2></center>
+
+
+<p><i>Kun ihminen on nuori, potee h�n useinkin todellista ihmisn�lk��. Ei
+h�nt� tyydyt� yksinomaan kirjat ja lukeminen, sill� ei ne anna kaikkea
+sit�, mit� nuori mieli halajaa ja janoo, vaan h�n tahtoisi ennenkaikkea
+joutua kosketuksiin el�vien ihmisten kanssa, tavata sellaisia
+henkil�it�, jotka ovat totuutta etsineet, vaelluksellaan paljon
+kokeneet. �T�ytyyh�n heill� olla jotakin jakaa, heill�, joilla jo on
+koottua henkist� p��omaa ja monta pulmallista kysymyst� ratkaistuna�,
+tuumii nuorena.</i></p>
+
+<p><i>N�in tuumivat varsinkin 80- ja 90-luvun nuoret, sill� silloin oli
+maailma t�ynn� uusia, ihmeellisi� kysymyksi�, jotka panivat mielet
+palamaan ja aivot askartelemaan.</i></p>
+
+<p><i>Silloin her�si minussakin tavaton halu joutua niiden ihmisten pariin,
+jotka �tuossa usein uneksitussa suuressa maailmassa� suunnittelivat
+tulevaisuutta ja olivat ruvenneet ihmisel�m�� uusilta n�k�kulmilta
+valaisemaan. Ja havaittuani, etteiv�t elinkustannukset siell� olleet sen
+kalliimmat kuin Suomessakaan, pikemmin p�invastoin, l�hdin kev�isin,
+kouluty�n p��tytty�, Europan suurkaupunkeihin n�it� �uutta aikaa
+valmistavia� ihmisi� tapaamaan. Olihan siell� paljon muutakin
+mielenkiintoista kuten suuret kokoelmat ja museot, teatterit ja
+oopperat, monenmoiset taideaarteet ja kauneusvaikutelmat, mutta ihmiset
+olivat kuitenkin enin puoleensa vet�v�t. Sinne paloi mieli, miss� heit�
+oli koossa, miss� he esittiv�t ajatuksiaan ja johtop��t�ksi�, joihin
+olivat tulleet.</i></p>
+
+<p><i>Madame Sta�lista h�nen el�m�kertansa kirjoittajat hiukan pilkallisesti
+kertovat, ett� h�n oli valmis matkustamaan vaikka 500 peninkulmaa
+tavatakseen viisaan, nerokkaan ihmisen, mutta ett� moni kauneusilmi�
+sit�vastoin j�tti h�net kylm�ksi. T�m� on minua monasti lohduttanut.
+Koska niin suuri sielu kuin rva Sta�l kaipasi ihmisi� &ndash; onko sitten
+ihme, ett� pienet niist� uneksivat.</i></p>
+
+<p><i>Tied�n, ett� nuorten joukossa t�ll�kin hetkell� on monta, jotka
+syd�mess��n huokaavat: �Voi jos p��sisi maailmaa katsomaan ja niit�
+henkil�it� tapaamaan, jotka siell� kulkevat uranuurtajina!� Mutta se on
+k�ynyt tavattoman vaikeaksi. Passinsaanti, joka ei ennenaikaan tuottanut
+mit��n hankaluutta, on nyky��n hyvin kire�ll�, meid�n huono valuutamme
+vaikuttaa, ett� t�ytyy olla tavallista rahakkaampi minnekk��n
+menn�kseen, ja sitten on maailma muutenkin nyky��n niin toisenlainen
+kuin ennen. Paljon kaunista on h�vitetty, kansat katselevat toisiaan
+karsaasti ja katkeruus kytee mieliss�. Ei ole muuta neuvoksi kuin
+odottaa, kunnes maailma hiukan tasaantuu ja sill� aikaa, paremman
+puutteessa, turvautua niihin vaikutelmiin, joita muut ennenaikaan ovat
+saaneet.</i></p>
+
+<p><i>N�it� ihmisn�lk�� tuntevia nuoria muistellessani, ovat n�m� kuvaukset
+ihmisist�, joita tieni varrella olen tavannut, syntyneet. Ne eiv�t ole
+tavallisia el�m�kertoja, sill� ei niit� varten yleens� ole k�ytetty
+mit��n erityisi� l�hteit�, pikemmin ne ovat tuokiokuvia, jotka
+perustuvat siihen, mit� itse olen n�hnyt ja kuullut.</i></p>
+
+<p><i>Tapaamiani on niin paljon, ett� valinta tavallaan on ollut vaikea,
+mutta koska meid�n aikaamme niin monessa suhteessa moititaan
+aineelliseksi ja kaiken ep�itsekk��n ty�n ylenkatsovaksi, olen tahtonut
+t�ll� kertaa enimm�kseen puhua sellaisista henkil�ist�, jotka ovat
+antautuneet uusien el�m�narvojen palvelukseen ja niiden hyv�ksi
+kaikkensa uhranneet.</i></p>
+
+<p><i>Jos n�m� pienet kuvaukset voisivat hiukkasenkin lukijaa l�mmitt�� ja
+antaa h�nelle vain murusen siit� rohkaisevasta tunteesta ja iloisesta
+tulevaisuuden uskosta, jota kyseess� olevat henkil�t minulle ovat
+antaneet, ei niit� silloin suotta olisi pantu paperille.</i></p>
+
+<p><i>Helsingiss�, marraskuussa 1920.</i></p>
+
+<p align="right"><i><b>Maikki Friberg.</b></i></p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2>SIS�LLYS:</h2></center>
+
+<table cellpadding=0 cellspacing=0 border=0 align="center">
+<tr><td align="left" valign="top">
+<a href="#1">Eva Ingman</a><br>
+<a href="#2">Anna Berendsen</a><br>
+<a href="#3">Vaikutelmani Virosta</a><br>
+<a href="#4">Hector Denis</a><br>
+<a href="#5">Alexander Herzenin tytt�ren luona</a><br>
+<a href="#6">Catherine Breschkovski</a><br>
+<a href="#7">Kuuluisuuksien kesken</a><br>
+<a href="#8">Personallisia muistoja Gina Krogista</a>&nbsp;&nbsp;&nbsp;<br>
+<a href="#9">Professori Georg v. Gizucki</a><br>
+<a href="#10">Yst�v�ni Auguste Fickert</a><br>
+<a href="#11">Charlotte Schr�der</a><br>
+<a href="#12">Liebknechtin puolisot</a><br>
+<a href="#13">Ann Margret Holmgr�n</a><br>
+<a href="#14">Bertha v. Suttner</a>
+
+<p>(55 kuvaa)</p>
+</td><td align="right" valign="top">
+1<br>
+17<br>
+26<br>
+45<br>
+57<br>
+74<br>
+89<br>
+103<br>
+130<br>
+138<br>
+155<br>
+164<br>
+175<br>
+186
+</td></tr>
+</table>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="1">EVA INGMAN.</a></h2></center>
+
+
+<p>Jouluk. 30 p:n� 1914 oli Helsingin p�iv�lehdiss� nimi <b>Eva Ingman</b>
+mustan kehyksen ymp�r�im�n�. Ken ei ennest��n tuntenut tuota nime�, ei
+luultavasti kiinnitt�nyt siihen mit��n huomiota, ken taas tunsi,
+s�ps�hti ja luki tarkalleen kaikki mit� siin� seisoi. Ja siin�
+kerrottiin, ett� Eva Vilhelmina Ingman kuoli Dresdeniss� jouluk. 18 p.
+1914.</p>
+
+<p>Se tuli kuin salama selke�lt� taivaalta, eih�n sit� edes ollut kuullut
+h�nen olleen sairaana. Ja siksi olikin niin vaikea k�sitt��, ett� Eva
+Ingman, joka tuntui ikuisesti nuorelta, iloiselta ja el�m�nhaluiselta,
+jota niin monet siteet liittiv�t el�m��n, jolla oli hiin paljon yst�vi�,
+ett� h�n oli mennyt pois. Eva Ingmanin kuva nousi silloin kauniina ja
+el�v�n� kaikkien h�nen yst�viens� silmien eteen, ja he sanoivat varmaan
+kaikki kuten min�kin: �Eva oli monessa suhteessa poikkeusihminen, h�n
+oli sek� sis�llisesti ett� ulkonaisesti rotuihminen ja harvinaisuus�.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien1.jpg" alt="Eva Ingman kes�ll� 1908."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Eva Ingman kes�ll� 1908.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Eva Ingmanilla oli l�mmin ja uskollinen suomalainen syd�n ja suuren
+maailman naisen k�yt�s ja esiintyminen. H�n oli kuollessaan 60-vuotias,
+mutta teki sen vaikutuksen kuin olisi h�n ollut parikymment� vuotta omaa
+ik��ns� nuorempi. H�n oli notkea ja kevyt kuin keijukainen, jaksoi astua
+pitki� matkoja, maalata tuntikausia kun oli kiireit� t�it�, kiert��
+maita ja mantereita ja sitten taas seurustella ja huvitella. &ndash; H�n oli
+aivan kuin syntynyt kieliniekaksi. Toistakymment� kielt� h�n jo hallitsi
+ja yh� h�n harjoitteli uusia. H�nt� huvitti lukea maailmankirjallisuuden
+mestariteoksia alkukielell�: Shakespearin draamoja englannin kielell�,
+Danten Divina Commediaa italian kielell�, Cervantesin Don Quixotia
+espanjan kielell�, Virgiliuksen Aeneidia latinaksi, Dostojevskin
+Raskolnikovia ven�j�ksi j. n. e. Iltasin, kun h�nen sisarensa <b>Anna
+Ingman</b> musiikkiarvostelujensa takia oli konserteissa tai oopperassa,
+istui Eva kotosalla, jottei vanhan t�din tarvinnut olla yksin, ja
+silloin h�nen paras huvinsa oli syventy� eri maiden klassilliseen
+kirjallisuuteen.</p>
+
+<p>Ja mit� h�n kerran oli lukenut, sen h�n osasi. H�nell� oli nimitt�in
+aivan kadehdittavan hyv� muisti. Yht�kki�, h�nen kanssaan
+keskustellessa, kun jokunen sana tai ajatus antoi aihetta siihen,
+saattoi h�n toistaa kohtia Kalevalasta, Ibsenin Per Gyntist�, Holbergin
+tai Moli�re&rsquo;in komedioista y. m., puhumattakaan saksalaisista
+kirjailijoista, joiden henkisten muistomerkkien ymp�r�im�n� h�n eli. En
+ole koskaan tavannut henkil��, joka niin kevyesti ja vaivatta olisi
+sirotellut ymp�rilleen sek� vakavia ett� hauskoja otteita eri
+kirjailijoiden teoksista, niin paljon lystikk�it� kaskuja ja
+sanasutkauksia. &ndash; Yht� kevyesti tuntui h�n kirjoittaneenkin. Vaikka
+kirjalliset ty�t eiv�t kuuluneet h�nen varsinaiseen el�m�nteht�v��ns�,
+oli h�n aina yst�viens� pyynn�st� valmis tarttumaan kyn��n ja antamaan
+avustusta heid�n toimittamiinsa julkaisuihin ja lehtiin. Ne koskivat
+silloin enimm�kseen taidetta ja kirjallisuutta, ja samassa kun ne
+kertoivat h�nen harvinaisesta lukeneisuudestaan ja hyvist� tiedoistaan,
+olivat ne aina muodollisesti eritt�in hienot ja hiotut.</p>
+
+<p>Eva Ingmanissa ei ollut rahtuakaan kunnianhimoa ja halua tulla
+huomatuksi ja kuuluisaksi. H�n rakasti kulttuuria sen itsens� takia,
+eik� k�ytt�nyt kielitietojaan ja maalaustaitoaan hankkiakseen itselleen
+tunnettua nime� ja suurta mainetta, johon kiusaukseen niin monet muut
+h�nen sijassaan varmaankin olisivat langenneet. Mutta sensijaan h�n oli
+aivan ruhtinaallisen antelias ja aina valmis muita ilahuttamaan. Kukapa
+on antanut yst�villeen sellaisia suurenmoisia lahjoja kuin Eva Ingman,
+j�ljent�ess��n heille heid�n lempitaulujaan Dresdenin taulukokoelmista;
+ja heid�n muotokuviaan h�n oli yht� valmis maalaamaan.</p>
+
+<p>Ei mik��n todista h�nen rajatonta hyv�ntahtoisuuttaan ja
+anteliaisuuttaan paremmin kuin seuraava, h�nen serkkujensa kertoma
+tapaus. Eva Ingman oli er��n� kes�n� kotimaassa k�ydess��n oleskellut
+Ruovedell� ja maalannut siell� muun muassa er��n pienen tyt�n
+muotokuvan. Lapsukainen oli ollut varsin levoton ja vaivalloinen, mutta
+lopulta oli Eva kuitenkin saanut h�nen pienen naamansa kankaalle
+kiinnitetty�. Ja niin onnistunut kuva siit� tulikin, ett� h�n ilolla
+ajatteli sen ottamista mukaansa Dresdeniin. Ennen l�ht���n pyysi h�n
+pikku tyt�n �iti� pesem��n itselleen puseron, ja kun sitten oli kysymys
+maksusta ja Eva tahtoi tiet�� mit� h�n oli velkaa siit�, vastasi pesij�:
+&rdquo;No kymmenen penni�, mutta kyll� min� olen yht� tyytyv�inen, jos te
+annatte tuon tyt�st�ni maalaamanne kuvan.&rdquo; Eva purskahti syd�melliseen
+nauruun. H�nt� huvitti niin sanomattomasti tuo ajatus, ettei luonnon
+ihminen arvioinut h�nen ty�t��n sen kalliimmaksi, ja seuraus oli, ett�
+�iti sai kuvan.</p>
+
+<hr>
+
+<p>Eva Ingman oli Helsingin lapsia ja h�nen vanhempansa olivat l��ketieteen
+professori <b>Erik Alexander Ingman</b> ja <b>Eva Perander</b>. Eva syntyi siihen
+aikaan vuotta, kun Suomen luonto on kaikkein ihanimmillaan ja p�iv�
+pisin, kes�k. 22 p. 1853, mutta syv� suru vallitsi silloin h�nen
+kodissaan, sill� hengell��n oli �idin t�ytynyt maksaa pienokaisensa
+maailmaan tulo. Mustilla silkkinauhoilla oli h�nen ristikolttinsa
+koristeltu ja samassa huoneessa h�net kastettiin, miss� �iti lep�si
+kirstussaan.</p>
+
+<p>&rdquo;Kukapa olisi silloin voinut aavistaa&rdquo;, lis�si Eva hymyillen,
+kertoessaan t�st� kerran minulle, &rdquo;ett� siit� pienest� r��p�st� tuli
+n�in iloinen ihminen&rdquo;.</p>
+
+<p>Mutta ei siin� kyllin, ettei Eva tiennyt mit��n �idist��n, h�m�r�ksi
+h�nen muistonsa is�st�kin j�i, sill� t�m� kuoli, kun Eva oli p��ssyt
+viiden vuoden vanhaksi. H�n ja h�nen kahta vuotta vanhempi sisarensa
+Anna joutuivat silloin kahden t�din, <b>Amalia</b> ja <b>Sophie Louise
+Peranderin</b>, huostaan, ja <b>Elias L�nnrot</b> rupesi heid�n holhoojakseen.
+H�nen ehdotuksestaan he tulivat viett�m��n suurimman osan lapsuuttaan
+maalla, Pellin tilalla Karjalohjan pit�j�ss�.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien2.jpg" alt="Anna ja Eva Ingman kasvavina."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Anna ja Eva Ingman kasvavina.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Maalla oleskeleminen on yleens�kin onnellisinta lapsille, mutta
+varsinkin sill� oli suuri merkitys Evalle, joka sitten joutui niin kauas
+is�nmaastaan. Siell� Karjalohjan hiljaisuudessa vastaanotti h�n niin
+voimakkaan vaikutuksen Suomen luonnosta ja sen kauneudesta, ettei
+mik��n, ei vuodet, ei et�isyys, eik� monet muut my�hemm�t
+kauneusvaikutelmat sit� koskaan voinut haihduttaa.</p>
+
+<p>Amalia t�ti, joka oli hyvin johdonmukainen, tarmokas ja j�ntev�,
+huolehti etup��ss� pikku Ingmanien hoidosta ja kasvatuksesta, h�nen
+sisarensa Sophie Louise heid�n opetuksestaan. H�n luki heid�n kanssaan
+tavallisia kouluaineita, eritoten ranskaa, jossa h�n oli varsin taitava,
+ja valmisti heid�t niin hyvin, ett� kun sitten tuli aika l�hte� kouluun,
+p��siv�t he ruotsalaisen tytt�koulun yl�luokille. &ndash; Amalia t�ti seurasi
+tietysti holhokkejaan Helsinkiin ja j�rjesti heille t��ll�
+koulukortteerin, jonne my�skin vastaanotti heid�n serkkunsa, <b>Fanny</b> ja
+<b>Waldemar Churbergin</b>.</p>
+
+<p>Koulussa tulivat Ingmanin tyt�t piankin sangen huomatuiksi ja
+suosituiksi lahjakkuutensa, herttaisuutensa ja sievyytens� takia, ja Eva
+oli sit� paitsi jo silloin niin &rdquo;sukkela suustaan&rdquo;.</p>
+
+<p>Viel� koulunsa suoritettuaankin j�iv�t he p��kaupunkiin, Anna
+soitannollisia taipumuksiaan kehitt�m��n, Eva piirustamaan ja
+maalaamaan. He saivat parhaat opettajat, mit� siihen aikaan oli
+saatavissa, ja liikkuivat Helsingin ensim�isiss� seurapiireiss�. Ei
+ollut sit� kutsua ja juhlaa Willebrandtien, Tengstr�mien, Palm�nien,
+Castr�nien y. m. silloista intelligenssia edustavien perheiss�, miss�
+Ingmanin tyt�t eiv�t olisi olleet mukana, ja is�n hyvien yst�vien J. W.
+Snellmanin, C. G. Borgin ja Elias L�nnrotin luona he olivat aivan kuin
+kotonaan. &ndash; Ne olivat onnellisia, huolettomia, sis�lt�rikkaita vuosia;
+oli paljon is�nmaallista innostusta, paljon harrastuksia, paljon yst�vi�
+ja ihailijoita.</p>
+
+<p>Niin, ehk�p� noita viimemainituita oli liiaksikin Amalia t�din mielest�,
+sill� h�n p��tti matkustaa holhokkiensa kera Dresdeniin, jotta he
+olisivat tilaisuudessa oikein todenteolla jatkamaan opintojaan, Anna
+soittamaan ja Eva maalaamaan. Eva oli silloin kahdeksantoista vuotias,
+Anna kahdenkymmenen ja molemmat niin lupaavat, miellytt�v�t ja suloiset,
+ett� er�s henkil�, joka n�ki heid�t n�ihin aikoihin, vertasi heit�
+kahteen ruusunnuppuun.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien3-1.jpg" alt="Eva Ingman.">
+<img src="images/tien3-2.jpg" alt="Anna Ingman."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Eva Ingman. Anna Ingman.<br>
+Dresdeniin matkustaessaan.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien4.jpg" alt="Amalia Perander Eva Ingmanin maalaaman taulun mukaan."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Amalia Perander Eva Ingmanin maalaaman taulun mukaan.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Tarmokkaasti he Dresdeniin asetuttuaan tarttuivat ty�h�n, edistyiv�t
+nopeasti ja nauttivat sanomattomasti kaikesta siit� uudesta ja
+kauniista, joka siell� tulvi heit� vastaan. Ei silloin viel� ollut
+kysymyst�k��n siit�, ett� he j�isiv�t sinne ainaiseksi. Se oli vain
+opintomatka, ja parin vuoden p��st� he palasivat j�lleen kotimaahan, p��
+t�ynn� tuumia. Anna oli valmistautunut soitto-opettajaksi, Evan
+erikoisala oli muotokuvamaalaus, ja molemmat toivoivat saavansa
+kotimaassa ty�t� ja toimeentulonsa, ja siin� sivussa he my�skin
+tahtoivat itse viel� paljon edisty�.</p>
+
+<p>Mutta kuten monille muillekin, jotka jo kauan ovat oleskelleet suuressa
+maailmassa, tuotti kotiintulo Ingmaneillekin pettymyst�. He olivat jo
+niin kauan liikkuneet v�ljemmill� vesill�, ett� nyt tuntui aivan silt�
+kuin olisivat tulleet suletuiksi pieneen lammikkoon. Ansioty�h�n ei
+ollut paljoakaan tilaisuutta ja edistymiseen viel� v�hemmin. Monet
+olivat sit� mielt�, ettei sellaisten ollut tarvis hankkia itselleen
+ty�t� ja tuloja, joilla oli varoja oleskella niin pitk�t ajat
+ulkomailla. Ja kaikki t�m� kypsytti heiss� p��t�ksen l�hte� uudelleen
+Dresdeniin, ja sinne he sitten j�iv�t. Anna rupesi antamaan
+soittotunteja, sill� oppilaista ei ollut koskaan puutetta, ja sit�paitsi
+h�nest� aikaa my�ten tuli suurien amerikalaisten ja europalaisten
+musiikkilehtien kirjeenvaihtaja. Eva maalasi ahkerasti itse, muun muassa
+von <b>Oerin</b>, <b>Suchodolskin</b> ja <b>Karl Bantzerin</b> johdolla, ja rupesi
+samalla saamaan sek� muotokuvatilauksia ett� oppilaita. V�list� h�n taas
+j�tti Dresdenin pitk�ksi aikaa ja matkusti toisiin suuriin
+taidekeskuksiin, kuten M�ncheniin, Firenzeen, Roomaan ja Lontooseen
+j. n. e. ja syventyi sik�l�isiin suuriin kokoelmiin sek� j�ljensi niist�
+monet taideteokset. N�ill� matkoillaan h�n aina teki intressantteja
+tuttavuuksia, joutui asumaan huomattujen henkil�iden luo, kuten esim.
+taiteilija Prellerin perheeseen, Weimarissa maalaustaidetta tutkiessaan,
+ja solmi l�pi el�m�n kest�vi� yst�vyysliittoja.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien5.jpg" alt="Eva Ingman maalaa J. W. Snellmanin kuvaa Hypotekiyhdistyst� varten v. 1908."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Eva Ingman maalaa J. W. Snellmanin kuvaa<br> Hypotekiyhdistyst� varten v. 1908.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Siin�kin suhteessa Eva Ingman erosi nimitt�in niin kauniisti muista,
+ettei h�n milloinkaan j�tt�nyt kirjett� vastaamatta ja pyynt��
+t�ytt�m�tt�, kun h�nen puoleensa vain kerran k��ntyi. Ja t�ll� tavalla
+yll�piti h�n vuorovaikutusta ja tuttavuutta niiden monien kanssa, joita
+h�n el�m�ns� varrella oli tavannut. Ellei olisi tiennyt miten paljon
+h�nell� oli tuttavia, olisi voinut luulla olevansa aivan erityisesti
+h�nen mieless��n ja ajatustensa esineen�, niin herttaisesti h�n aina
+kirjoitti ja muisti l�hett�� sek� joulu-ett� uudenvuoden toivotuksia.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien6.jpg" alt="Ingmanien salonki Dresdeniss�."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Ingmanien salonki Dresdeniss�.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>En oikeastaan ymm�rr�, mitenk� Eva Ingman ehti niin paljon enemm�n kuin
+muut ihmiset, ehti maalata, kirjoittaa, lukea, matkustella, seurustella,
+hoitaa kotiaan, olla erinomainen em�nt� j. n. e., mutta luulen, ett� se
+riippui h�nen my�t�syntyneest� ty�kyvyst��n ja liikkuvaisuudestaan.
+H�ness� ei havainnut hituistakaan suomalaista hitautta; kevyesti, aivan
+kuin leikkien, h�n antautui toimesta toimeen, osoittamatta mink��nmoista
+kiirett�, h�tik�imist� tai v�symyst�.</p>
+
+<p>Ja kuitenkin olivat jo h�nen seurusteluvelvollisuutensa niin suuret,
+ett� moni olisi n��ntynyt niiden alle. Ingmanien taiteellinen koti
+Dresdeniss� muodostui nimitt�in aikojen kuluessa tyyssijaksi, jonne
+kaikki suomalaiset, kaikki skandinaavit ja yleens� Dresdeniss� asuvat
+muukalaiset mielell��n pist�ytyiv�t. Runoilija kreivi Snoilsky
+puolisoineen esim. oli kahdeksankymmenluvulla jokap�iv�inen vieras
+heid�n kodissaan, niinik��n runoilija Erkko, joka samaan aikaan oleskeli
+siell�. Ja samalla tavalla voisi mainita niin lukemattomia muita. Ken
+oli ennest��n tuttu, meni sent�hden, ken ei ollut, meni neuvoja ja
+opastusta saamaan, tai vain siksi, ett� vieraalla pohjalla ollessa oli
+niin hauskaa tavata herttaisia, sivistyneit�, yst�v�llisi� ihmisi� ja
+kodin, joka oli niin sopusuhtainen ja kaunis. Dresdeniss� oleskeleminen
+ja Ingmanien luona k�yminen, ne kuuluivat ihan yhteen.</p>
+
+<p>Pari vuotta ennen Evaa kuoli heid�n t�tins� Amalia Perander, joka
+kaikkina n�in� vuosina oli ollut heid�n kanssaan. H�n oli jo silloin
+90-vuotias ja viime aikoina sivullisen silmiss� jotenkin vaativainen,
+h�n kun tahtoi, ett� kaikki talossa piti j�rjestett�m�n juuri h�nen
+tahtonsa mukaan. Mutta aivan ihmeellisen kauniisti ja k�rsiv�llisesti
+molemmat sisaret siihen alistuivat ja hoitivat h�nt� mit�
+ep�itsekk�immin aivan loppuun asti.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien7.jpg" alt="Eva Ingmanin maalaamia tauluja (alkuper�isi�), joita h�nen kuoltuaan oli n�ytteill� Naisten ��nen toimistossa."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Eva Ingmanin maalaamia tauluja (alkuper�isi�), joita<br>h�nen kuoltuaan oli n�ytteill� Naisten ��nen toimistossa.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>&rdquo;En min� tahtoisi tulla vanhaksi&rdquo;, sanoi Eva kerran, johon kyll� ehk�
+vaikutti se, ett� h�n oli l�helt� n�hnyt, miten vaivaloinen ja
+puolinainen oikein vanhan ihmisen el�m� oli. &rdquo;No, kauanko sin� tahtoisit
+el��?&rdquo; kysyi toinen. &rdquo;Noin kuudenkymmenen-vuotiaaksi&rdquo;, oli vastaus.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien8.jpg" alt="Eva Ingmanin maalaamia tauluja (j�ljenn�ksi�) joita h�nen kuoltuaan oli n�ytteill� N. �:n toimistossa."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Eva Ingmanin maalaamia tauluja (j�ljenn�ksi�)<br>joita h�nen
+kuoltuaan oli n�ytteill� N. �:n toimistossa.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Ihmeellisesti t�m� toivo sitten toteutuikin. H�n meni pois silloin, kun
+viel� oli t�ysiss� voimissa ja ty�kyky murtumaton, kun kaikki yst�v�t ja
+ennen kaikkea h�nen ainoa armas sisarensa niin mielell��n olisivat
+tahtoneet pit�� h�net t��ll�. Mutta se, ett� h�n itse oli toivonut
+p��sev�ns� pois, ennenkuin oli loppuun kulunut, lievensi hieman sit�
+katkeruutta ja surua, jota t�m� kuolinsanoma niin laajoissa piireiss�
+her�tti sek� h�nen uudessa kotimaassaan ett� t��ll� meill�.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="2">ANNA BERENDSEN.</a></h2></center>
+
+
+<p>Routavuosina, jolloin oli hyvin t�rke�t�, ett� Suomen vanhurskas asia
+saatiin Europan tietoisuuteen ja ett� sill� oli sanomalehtimaailmassa
+yst�vi� ja puoltajia, jotka tunsivat sen ahdinkotilan, oli er�s
+tanskalainen muita innokkaammin ottanut meit� t�ss� suhteessa
+auttaakseen.</p>
+
+<p>T�m� henkil� oli <b>Ivar Berendsen</b> K�penhaminassa.</p>
+
+<p>H�n tunsi Suomen asiat perinpohjin ja osasi kirjoittaa niist� sek�
+pirte�sti ett� vakuuttavasti, eik� suinkaan vain oman maansa lehtiin,
+vaan h�n sirotteli tietoja Suomesta siihen aikaan yltymp�ri Europaa.
+
+Mutta mik� juuri teki Ivar Berendsenist� niin uskollisen ja l�mpim�n
+Suomen yst�v�n? Miksi juuri h�n heitt�ytyi taisteluun meid�n
+oikeuksiemme puolesta? Kyll� se suureksi osaksi oli h�nen suomalaisen
+puolisonsa ansio. Ken l�hemm�lti oppi tuntemaan <b>Anna Berendsen&rsquo;in</b>,
+o. s. Levonius, h�n sen hyvin ymm�rsi.</p>
+
+<p>Tutustuin Anna Berendseniin tuona meid�n historiassamme niin
+kohtalokkaana vuotena 1899. Koko el�m� k�vi silloin Suomen politiikan
+merkeiss� ja siit� mekin yhten��n puhuimme. H�n n�ytti minulle er�st�
+nahkakantista salkkua, joka oli t�ynn� Suomen kysymyst� koskevia
+tietoja: asiakirjoja, lentolehtisi� ja sanomalehtikirjoituksia. Sit�
+kutsuttiin &rdquo;musteriksi&rdquo; ja se paisui viikko viikolta, sill� meill�
+tapahtui yht�mittaa sellaista, joka taas pani mielet liikkeelle ja kyn�t
+k�ym��n.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien9.jpg" alt="Anna Berendsen."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Anna Berendsen.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Berendseneill� oli miltei kaikki Suomen politiikkaa koskevat langat
+k�siss��n, he tiesiv�t kaikki taistelusuunnitelmat ja kaikki uutiset. He
+olivat tavallaan keskushenkil�t tuossa Suomen hyv�ksi toimeenpannussa
+kansainv�lisess� adressipuuhassakin, jota erityinen l�hetyst� sitten
+meni tsaarille viem��n. Er�s l�hetyst�n j�seni� oli tanskalainen, tri
+<b>Norman-Hansen</b>, ja h�nen teht�v�kseen tuli Pietarista s�hk�tt�� kaikki
+sit� koskevat uutiset ja k��nteet Berendsenille. Mutta tiedot piti panna
+sellaiseen muotoon, ettei ne her�tt�isi mit��n ep�ilyksi� ven�l�isiss�
+s�hk�virkailijoissa y. m. urkkijoissa. Siksi ne l�hetettiin K�penhaminan
+tullivirastoon, jonka p��llikk�n� Berendsen toimi ja kulkivat pelkkin�
+tavarauutisina.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien10.jpg" alt="Senaattori Trarieux."></td>
+<td align="center"><img src="images/tien11.jpg" alt="Prof. Van der Vlugt."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Senaattori Trarieux.</center></td>
+<td align="center"><center>Prof. Van der Vlugt.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Kun siis esim. ranskalainen senaattori <b>Trarieux</b>, joka oli l�hetyst�n
+puheenjohtaja, oli saapunut, s�hk�tettiin, ett� &rdquo;hyv� ranskalainen viini
+on tullut perille&rdquo;, kun hollantilainen professori ja lakimies <b>Van der
+Vlugt</b> saapui, puhuttiin Hollannin sillil�hetyksest� ja italialainen
+prof. <b>Brusa</b> kulki makaroonien nimell�. Ja kun heikko tsaari,
+neuvonantajiensa toimenpiteiden johdosta, ei vastaanottanut l�hetyst��,
+eik� siis t�m� taiteellinen adressi, jossa eri maiden merkkihenkil�t
+mit� kohteliaimmassa muodossa puhuivat Suomen puolesta, koskaan joutunut
+h�nen k�siins�, tuli taaskin K�penhaminan tullivirastoon s�hk�sanoma,
+jossa ilmoitettiin, ett� &rdquo;koko lasti kaatui ennen perille p��s���n&rdquo;.
+Sielt� uutinen sitten levisi oikeassa muodossa Europan sanomalehtiin.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien12-1.jpg" alt="Prof. Brusa."></td>
+<td align="center"><img src="images/tien12-2.jpg" alt="Tri Norman-Hansen."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Prof. Brusa.</center></td>
+<td align="center"><center>Tri Norman-Hansen.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>N�in� raskaina surun vuosina kuului ihan asiaan, ett� jokainen
+suomalainen, ken oli hiukankin innostunut maansa politiikasta, k�vi
+Berendseneill� K�penhaminassa ollessaan, oli h�n sitten ennest��n
+talossa tuttu tai ei. Ja samaa tapaa jatkettiin sittenkin, vaikka
+olosuhteet meill� hiukan valkenivat. Ja aina suomalaiset olivat siell�
+tervetulleet. Oli p�iv�lliskutsut tai muut merkkitilaisuudet, aina
+suomalaisille annettiin siell� kunniasija ja kohdeltiin rakkaimpina
+vieraina. Sill� vaikkakin talon em�nt� oli el�ytynyt uusiin oloihinsa,
+ei ne silti olleet heikontaneet h�nen rakkauttaan is�nmaahan.</p>
+
+<p>P�invastoin! Suomella oli ensi sija h�nen syd�mess��n, sen suruja h�n
+kantoi, sen menestyksist� h�n iloitsi. Miten onnellinen h�n esim. oli
+sen johdosta, ett� Suomen naiset olivat saaneet valtiollisen
+��nioikeuden, sen muistaa jokainen meik�l�inen, ken oli mukana
+Kansainv�lisess� ��nioikeuskongressissa K�penhaminassa 1906, jonka
+j�rjest�misess� Anna Berendsenkin oli ollut mukana ja tapansa mukaan
+ottanut paljon k�yt�nn�llisi� teht�vi� suorittaakseen. Sen sijaan ett�
+siteet v�hitellen olisivat k�yneet h�llemmiksi, tulivat ne vuosien
+kuluessa yh� lujemmin solmituiksi.</p>
+
+<p>Ani harva suomalainen nainen on vieraalle pohjalle jouduttuaan ollut
+tilaisuudessa toimia niin paljon maansa hyv�ksi kuin Anna Berendsen. Oli
+aikoja, jolloin suomalaisten auttaminen oli h�nen p��teht�v�ns�, jolloin
+h�n kokonaan eli Suomen asioita edist��kseen. &ndash; My�skin h�nen
+puolisollaan oli jonkun verran harrastusta Suomen asioihin jo siihen
+aikaan kun he tutustuivat, mutta luultavasti se ilman Anna rouvaa olisi
+ajan mittaan sammunut.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien13.jpg" alt="Ivar Berendsen"></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Ivar Berendsen</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Anna Berendsen kertoi heid�n tutustumisestaan, ett� h�n er��ss�
+meik�l�isess� rannikkolaivassa oli n�hnyt tumman, vilkkaan miehen, joka
+sujuvalla ranskankielell� hyvin innokkaasti keskusteli muutamien
+ven�l�isten kanssa. H�nen ensi ajatuksensa oli, ett� mies oli
+ranskalainen, mutta pian h�n muutti mielt�, kun t�m� k��ntyi h�nen ja
+h�nen matkatoverinsa puoleen ja t�ll� kertaa jotenkin selv�ll�
+ruotsinkielell� rupesi kyselem��n heilt� monenmoisia asioita, muun
+muassa suomenkielen rakenteesta, taivutustavoista y. m. H�n oli omin
+p�in hiukkasen lukenut suomalaista kielioppia ja vastaanotti siksi
+heid�n tiedonantonsa hieman kriitillisesti. Ivar Berendsen on nimitt�in
+erinomainen kielinero, eli kuten h�n itse paljoa vaatimattomammin sanoo
+&rdquo;on h�nen aivonsa todellinen romukamari kaikenlaisia kieli� varten&rdquo;.</p>
+
+<p>T�t� n�in satunnaisesti alotettua tuttavuutta jatkettiin sitten
+seuraavana kes�n� v. 1890, jolloin oli pohjoismaalainen opettajakokous
+K�penhaminassa ja jonne Anna Levoniuskin oli tullut. Siell� oli Ivar
+Berendsen koko ajan nuoren suomalaisen tuttavansa opas ja seurakumppani
+sill� seurauksella, ett� seurustelu p��ttyi pysyv�iseen kumppanuuteen ja
+yhdess�oloon.</p>
+
+<p>Hyvin pirte� ja intelligentti oli se seurapiiri, johon Anna Berendsen
+K�penhaminaan muutettuaan joutui. Sek� kirjailijoita ett� taiteilijoita,
+sek� valtiollisessa el�m�ss� ett� yhteiskunnallisella alalla toimivia
+henkil�it� siihen kuului, niin ett� Anna Berendsenille heti tarjoutui
+hyv� tilaisuus perehty� Tanskan henkiseen el�m��n ja sen etevimpiin
+edustajiin. Ja h�n olikin eritt�in vastaanottavainen ja omisti itselleen
+vuosien kuluessa mit� parasta on tanskalaisessa kulttuurissa.</p>
+
+<p>Tuskin miss��n n�kee taiteellisemmin ja hauskemmin sisustettuja koteja
+kuin Tanskassa, olivat ne sitten v�h�varaisten tai varakkaiden
+perustamat. Kaikki niiss� on suhteellista ja sopusointuista: huonekalut,
+kuvat ja tarve-esineet. Anna Berendsenin koti oli juuri noita
+aitotanskalaisia, jossa kukin kalu oli oikealla paikallaan ja jossa
+taideteoksien lukum��r� oli niin suuri, ett� er�s vieras jo ehdotti
+kataloogin laittamista, jotta niihin helpommin perehtyisi. &ndash; H�nen
+ulkonainen esiintymisens� ja k�yt�ksens� k�vi samaten vuosien kuluessa
+yh� pehme�mm�ksi, sirommaksi ja sulavammaksi. &rdquo;Eip� h�nt� luulisi
+suomalaiseksi&rdquo;, sanoi er�s muukalainen, joka paljon oli oleskellut
+Suomessa ja n�hnyt meik�l�isten kankeuden ja ujouden. &ndash; Ivar
+Berendsenin tahdosta h�n my�skin opetteli tanskaa niin, ett� osasi puhua
+sit� aivan virheett�m�sti, aivan kuin t�m� hallitsi ruotsia.</p>
+
+<p>Paljon on sellaisia ihmisi�, jotka ensi kertoja tavatessa tekev�t
+edullisen jopa loistavan vaikutuksen, mutta l�hempi tuttavuus osoittaa,
+ett� he saattavat olla vaativaisia, itsekk�it�, tyytym�tt�mi�,
+oikullisia. Anna Berendsenin suhteen oli juuri p�invastoin. Kuta
+useimmin h�nen seurassaan oli, sit� selvemmin h�nen rakastettavat
+puolensa tulivat ilmi, sit� enemm�n oppi h�nest� pit�m��n. H�n oli niin
+tavattoman hyv�syd�minen, vaatimaton, iloinen ja tasainen. Siksi kai ei
+edes tullut kiinnitt�neeksi huomiota h�nen sairauteensakaan, vaikkakin
+h�n joskus ohimennen puhui heikosta syd�mest��n, joka ajoittain pakoitti
+h�net j�tt�m��n kaikki kokoukset ja seurustelemiset. Mutta sitten h�n
+taaskin parani ja toimi yht� innokkaasti kuin ennenkin. Yhdistyksiss�
+ollessaan, muun muassa tuossa suuressa naisten ��nioikeus-yhdistyksess�,
+johon kuului toista kymment� tuhatta j�sent�, otti h�n aina mielell��n
+sellaisia isot�isi�, mutta luonteeltaan vaatimattomia teht�vi�
+suorittaakseen kuin on esim. kiertokirjeiden jakaminen, osoitteiden
+kirjoittaminen, ilmoituksien hankkiminen eri lehtiin j. n. e.</p>
+
+<p>T�m� alttius palvelemaan ja auttamaan, miss� apu oli tarpeen, sek� se
+rakkaus, mill� h�n syventyi uuden kotimaansa oloihin, sivistysel�m��n ja
+rientoihin, vaikutti, ett� Anna Berendsen oli yleisesti suosittu
+K�penhaminassa, ett� h�nen lukuisat, eri piireihin kuuluvat, eri
+katsantokantoja edustavat tuttavansa poikkeuksetta pitiv�t h�nest�.</p>
+
+<p>Siksi he kaikki, kuullessaan ett� Anna Berendsen lokak. 5 p. 1911 oli
+kuollut parhaassa i�ss��n 43 vuoden vanhana, tunsivat kadottaneensa
+jotakin valoisaa ja aurinkoista, hell�� ja ep�itsek�st�, joka ei ollut
+korvattavissa.</p>
+
+<p>Helsingiss� asuvat yst�v�t antoivat laskea h�nen haudalleen seppeleen,
+jonka toisessa nauhassa oli heid�n viimeinen tervehdyksens� ja
+kiitoksensa, toisessa seuraavat, koko Anna Berendsenin el�m�� ja
+toimintaa kuvaavat sanat:</p>
+
+<p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;�<i>Finland stod f�r din sj�l, det kulna<br>
+&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Ditt torftiga g�mda, heliga fosterland.</i>�</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="3">VAIKUTELMANI VIROSTA.</a></h2></center>
+
+
+<p>�Miten oppisin k�yt�nn�llisesti saksaa� oli kysymys, joka ehtimiseen
+askarrutti aivojani 90-luvulla. Saksaan menemist� oli ihan mahdoton
+ajatella, sill� ei niit� sellaisia matkoja senaikuisilla
+opettajapalkoilla tehty, mutta kuinka olisi menn� Viroon, sill� olihan
+saksa siell� silloin viel� puhekielen� useimmissa keskis��dyn perheiss�.</p>
+
+<p>Neuvottelin tuumastani herrasv�ki Godenhjelmin kanssa, jolla tiesin
+olevan tuttavia siell�p�in. He rupesivat kirjevaihtoon asiasta ja ennen
+pitk�� he ilmoittivat, ett� er�s tri Rosenthal ja h�nen puolisonsa
+R��veliss� olivat luvanneet ottaa minut luokseen kes�ajaksi.</p>
+
+<p>Oikeastaan tiesin varsin v�h�n siit� perheest�, jonne joutuisin, tuskin
+sen, ett� talon em�nt�, <b>Eugenie Rosenthal</b>, oli Viron kansallisen
+liikkeen her�tt�j�n J. W. Jannsenin tyt�r. Miltei viel� v�hemm�n tiesin
+Viron kansasta, astuessani er��n� kauniina kes�kuun y�n� Saksaan
+menev��n laivaan, joka tiell��n poikkesi R��veliin. Mutta se kes�, jonka
+siell� vietin, oli kuin kurssi veljeskansamme historiassa ja
+kulttuurioloissa. N�m� seikat olivat meid�n jokap�iv�isten
+keskustelujemme esinein�; aivan havainnollisella tavalla min� siell�
+opin tuntemaan heimolaisemme pyrinn�t ja toiveet, vastoink�ymiset ja
+erehdykset.</p>
+
+<p>R��veli ei tehnyt hauskaa vaikutusta satamaan tullessa. Ei siin� kyllin,
+ett� se tuntui hyvin ep�siistilt�, ett� silm� kohtasi vain rappeutuneita
+rakennuksia ja mustuneita tavaramakasiineja, kivihiilen p�ly� ja hienoa,
+lent�v�� hiekkaa, vaan siin� tuli my�skin vastaan joukottain ven�l�isen
+virkavallan edustajia ja n. k. j�rjestyksen pit�ji�, jotka eiv�t
+tietenk��n osanneet muuta kuin �valtakunnan� kielt�, mutta olivat hyvin
+mahtavia, hyvin urkkivia ja eritt�in taipuvaisia est�m��n matkustajan
+maalleastumista, jos vain l�ysiv�t h�nen papereissaan jonkun
+puutteellisuuden. T�m� kaikki tuntui, varsinkin kolmekymment� vuotta
+sitten, hyvin vastenmieliselt�, sill� vastaavat olot meill� olivat
+silloin viel� aivan l�nsieuropalaiset, ja passikysynn�t y. m. sellaiset
+eiv�t siihen aikaan tulleet kysymykseenk��n.</p>
+
+<p>�Mimmoiseksi oloni t��ll� oikein muodostunee?� arvelin itsekseni
+matkatavaroitani siin� kootessani ja vastaanottajaa t�hystelless�ni.
+Samassa tapasin tri Rosenthalin, joka aikaisesta tunnista huolimatta oli
+minua vastassa ja sitten sit� mentiin. Se painostava mieliala, jonka
+t�m� ohimennen tehty tuttavuus ven�l�isen virkavallan kanssa oli
+aikaansaanut, h�lveni v�hitellen, sill� satamasta selviydytty�mme ja
+m��r�paikkaan ajaessamme, min� ensi kerran el�iss�ni liikuin
+kaupungissa, joka oli ihmeellinen ja mielenkiintoinen kuin vanha
+kallisarvoinen kuvakirja. Kaikella oli historiansa, joka paikkaan
+liittyi muistoja, jokaisella omituisuudella oli selityksens�. Ja tri
+Rosenthal kertoi ja opasti. �Kadut tehtiin siksi n�in kapeiksi ja
+mutkikkaiksi, ett� ne sotaisina aikoina &ndash; ja niit� oli miltei aina,
+ellei ollut ulkoap�in tulevia vihollisia, oli sis�llisi� sotia &ndash;
+voisivat tarjota suojaa. Kun esim. juoksi pakoon, saattoi pujahtaa
+johonkin holviin tai porttik�yt�v��n, ilman ett� takaa-ajaja kadun
+mutkikkuuden takia sen huomasi.� Samaa sotaista henke� puhuivat nuo
+monet py�re�t tornitkin, joita n�ki kaikkialla. Toiset olivat korkeita
+ja hoikkia, toiset matalia ja tanakoita. N�ihin j�lkim�isiin kuului nyt
+etenkin �Die dicke Margarethe� (Paksu Margareta), jonka kaikki panevat
+merkille, samaten sen vastakohdan, jonka nimen� on �Der lange Hermann�
+(Pitk� Hermanni). Ihmeekseni katselin noita vanhoja kivirakennuksia,
+joiden p��dyt ovat kadullep�in, katot korkeat ja suipot sek�
+punaruskeiden tiilien peitt�m�t. Nyt vasta ymm�rsin oikein tuon Lutherin
+lauseen: �Vaikka minulla olisi vihollisia yht� paljon kuin on tiilikivi�
+katolla &ndash; &ndash;�.</p>
+
+<p>�Kas tuossa�, sanoi tri R. �n�kyy Olavin kirkon torni, joka suippenee
+ter�v�ksi kuin neulan k�rki ja tuolla Domvuorella, jossa viel� on
+j�ljell� osa entist� jykev�� linnanmuuria, on vanha tuomiokirkko.�</p>
+
+<p>Vihdoin pys�hdyimme vanhan, jotenkin rappeutuneelta n�ytt�v�n
+kivirakennuksen eteen, jonka porttik�yt�v� tuntui sek� ahtaalta ett�
+pime�lt�.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien14.jpg" alt="Eugenie Rosenthal."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Eugenie Rosenthal.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Sen suurempi yll�tys oli sitten se kaunis koti, jonne vihdoin jouduimme,
+kavuttuamme useita rappusia yl�sp�in. Ja siell� seisoi talon em�nt� jo
+ovella meit� vastassa ja otti minut vastaan kuin vanhan kaivatun
+yst�v�n. Ei h�n tahtonut ensin tutustua ja sitten vasta osoittaa
+yst�v�llisyytt��n, ensin koetella tuota uutta tulokasta ja ottaa selkoa,
+mit� v�ke� h�n oli, ja sitten vasta ruveta tuttavalliseksi. H�n oli heti
+ensi hetkest� �idillinen, l�mmin ja herttainen. Samassa kun h�n antoi
+vieraalle tilaa kodissaan, antoi h�n sille my�skin tilaa syd�mess��n.</p>
+
+<p>Olen kuullut It�meren maakunnissa oleskelleiden suomalaisten sanovan,
+ett� Eugenie Rosenthal oli paras ihminen, paras syd�n koko Virossa. Eik�
+siin� arvostelussa ole sanaakaan liikaa. H�n kuului niihin sis�llisesti
+rikkaisiin ihmisiin, jotka luovat auringonpaistetta ymp�rilleen, miss�
+vain suinkin liikkuvat, h�n kuului niihin onnellisiin, jotka koko ajan
+vain voittavat pitempiaikaisen tuttavuuden kest�ess�.</p>
+
+<p>Tuli vaikka kuinka �kkiarvaamattomasti vieraita, oli kodissa vaikka
+kuinka kiireellisi� teht�vi� tai pieni� vastoink�ymisi� &ndash; aina h�n
+s�ilytti tasapainonsa ja osasi hillit� itsens�. Ja tuskinpa mik��n
+maailmassa niin suuresti vaikuttaa kotiel�m��n kuin perheenem�nn�n
+itsens� hillitsemiskyky. El�m� tuntuu niin rauhalliselta ja
+turvalliselta kun tiet��, ettei tarvitse pel�t� mink��nmoisia
+pahantuulen purkauksia ja myrskyisi� kohtauksia, tuli sitten mit�
+tahansa.</p>
+
+<p>Minulla on miltei aina ollut onni, ett� kun ulkomailla ollessani olen
+tahtonut harjoitella jotakin vierasta kielt�, olen tavannut ihmisi�,
+jotka ovat viitsineet puhua kanssani, korjata tekem�ni virheet ja lukea
+kanssani ��neen. Mutta tuskin kukaan sent��n on tehnyt sen niin
+perusteellisesti kuin Eugenie R. H�n oli aivan ihmetelt�v�. Aamusta
+iltaan h�n seurusteli kanssani. Joko me luimme jotain, jonka johdosta
+sitten keskustelimme, tai olimme me yhdess� k�velem�ss�. Aamup�ivisin
+min� seurasin h�nt� torille ja ostoksille puoteihin, sill� se oli varsin
+opettavaa, p�iv�llisen sy�ty� me kaikki, h�nen puolisonsa ja pojatkin,
+l�hdimme raitiovaunulla Catharinenthaliin, jonka varjoisia kauniita
+k�yt�vi� me astuskelimme, ja jossa me m. m. harjoittelimme puiden ja
+pensaiden saksalaisia nimi� ja vertailimme viron ja suomenkielen
+yht�l�isyytt� kasvimaailman alalla. Usein my�skin leikittiin
+kaikenlaisia ajatusleikkej�, <b>jeu d&rsquo;esprit</b>, jotka suuresti kehitt�v�t
+kielen k�ytt�mistaitoa.</p>
+
+<p>&rdquo;Kertokaa nyt taas kodistanne ja ensi nuoruudestanne&rdquo; kehoitin min�
+usein Eugenie Rosenthalia istuessamme k�sit�ittemme parissa, sill�
+olihan h�nen kotinsa ja se piiri, jossa h�n oli kasvanut, ollut Viron
+kansallisen her��misen kehto, ja h�n oli l�hemm�ll� kuin useammat muut
+voinut seurata sen ensim�isi� liikkeit�.</p>
+
+<p>Ja h�n kertoi is�st��n <b>J. W. Jannsenis&rsquo;ta</b>, joka oli syntynyt samana
+vuonna kuin maaorjuus It�meren maakunnissa lakkautettiin, eli 1819, ja
+joka seitsenvuotiaana oli kulkenut paimenpoikana, mutta siin� sivussa
+opetellut sek� lukemaan ett� kirjoittamaan ja ahminut kaikki kirjat,
+mitk� vain sattui k�teens� saamaan. Sen pahempi virolainen kirjallisuus
+siihen aikaan oli varsin k�yh� ja supistui enimm�kseen hartauskirjoihin.</p>
+
+<p>Pikku Jannsenin lukuhalu ja lahjakkuus her�tti huomiota, ja niinp� h�n
+p��si n. k. kirkkokouluun kumminsa, saksalaisen tilanomistaja v.
+<b>Dittmarin</b> avustuksella. Sen suoritettuaan joutui h�n ensin urkuriksi
+ja kirkollisen laulun johtajaksi sek� sittemmin alkeiskoulun opettajaksi
+P�rnunkaupunkiin. Mutta h�nen henkiset voimansa riittiv�t viel�
+muuhunkin. H�n toimitti aluksi vironkielisen laulukanteleen, joka
+sis�lsi sek� h�nen itse sepitt�mi��n ett� k��nt�mi��n hengellisi�
+lauluja, koska siihen asti k�ytetyt olivat sangen puutteelliseen muotoon
+puetut, ja usein sellaisten henkil�iden toimittamat, jotka eiv�t t�ysin
+hallinneet vironkielt�. T�m� kokoelma sai niin paljon lukijoita, ett�
+Jannsen jo rupesi suunnittelemaan kerran viikossa ilmestyv��
+vironkielist� lehte� ja koetti hankkia itselleen lupaa sen
+ulosantamiseen. Mutta vastaus oli jyrk�sti kielt�v�. &rdquo;Viron kansa ei
+sellaista toistaiseksi tarvinnut. Se oli liika ep�kyps� seuratakseen
+maailman tapahtumia.&rdquo;</p>
+
+<p>Jannsen rupesi silloin julkaisemaan jatkuvaa kalenteria, joka ilmestyi
+aina vuosittain samaan aikaan ja sis�lsi sek� kertomuksia ett� maamiehen
+el�m�ss� tarvittavia neuvoja ja opetuksia. Ja riemu mill� se
+vastaanotettiin, laaja lukijakunta, jonka se sai, osoitti selv��n, ett�
+s��nn�llisesti ilmestyv�ll� aikakauslehdell� kyll� oli maaper��. Mutta
+vasta sitten kun Aleksanteri II oli noussut valtaistuimelle ja hiukan
+vapaammat tuulet olivat ruvenneet puhaltamaan, oli h�n tilaisuudessa
+toteuttamaan lempiaatteensa ja rupeamaan suunniteltua �P�rnu Postimees�
+nimist� lehte��n ulosantamaan, jonka ensi numero ilmestyi kes�kuussa
+1857.</p>
+
+<p>Jannsen oli aivan erinomainen sanomalehtimies, sill� ensinn�kin h�n
+tunsi lukijakuntansa ja tiesi mit� se enin kaipasi, ja sitten h�n aivan
+toisella tavalla kuin sik�l�iset papit ja opettajat hallitsi
+vironkielt�.</p>
+
+<p>Se erinomainen menestys, joka h�nen lehdell��n oli, sai h�net aikaa
+my�ten tykk�n��n antautumaan sanomalehtialalle, jolloin h�n syrj�isest�
+P�rnusta muutti yliopistokaupunkiin Tarttoon v. 1864 ja perusti siell�
+&rdquo;Eesti Postimees&rdquo; lehden, joka tuli virolaisten aineellisten ja
+henkisten harrastusten kannattajaksi, ja joka ensim�isen� rupesi
+k�ytt�m��n nimityst� Eesti rahvas (Viron kansa). Siihen asti oli
+eesti-sanalla tarkoitettu yksinomaan talonpoikaa.</p>
+
+<p>Kun Jannsenin vanhin tyt�r <b>Lydia</b>, sittemmin yleisesti tunnettu
+kirjailijanimell� &rdquo;Koidula&rdquo;, oli joutunut noin parinkymmenen vuoden
+vanhaksi, tuli h�nest� is�n paras apulainen sanomalehtity�ss� ja samassa
+h�nest� kehittyi Eestin kansan mit� rakkain runoilija ja ensim�isten
+n�ytelm�kappalten kirjoittaja.</p>
+
+<p>Eugenie Rosenthalin kaikkein valoisin nuoruuden muisto oli kuitenkin
+ensim�isen virolaisen soitto- ja laulujuhlan vietto Tarton kaupungissa
+v. 1869. Aate oli taaskin Jannsenin, sill� h�n arveli, ett�
+juhlatunnelman el�hytt�m� yhdess�olo, jolloin kaikki itsekk��t pyrinn�t
+ja pikkumaiset pyyteet hetkeksi unhoittuisivat, liitt�isi Viron kansan
+erikseen olevat sirpaleet yhteen, vahvistaisi sen yhteistunnetta ja
+antaisi sys�yksen moneen hyv��n aloitteeseen.</p>
+
+<p>Ulkonainen aihe t�m�n juhlan viettoon oli se, ett� puolivuosisataa
+maaorjuuden lakkauttamisesta silloin oli kulunut. Mutta siit� huolimatta
+oli yritys eritt�in rohkea, sill� ei ollut mit��n edellisi�
+traditsionia<a href="#a1">[1]</a>, joihin olisi voinut turvautua, eik� liioin ollut mit��n
+varsinaisia lauluseuroja, &ndash; ei ainakaan viranomaisten vahvistamia &ndash;
+eik� edes takeita siit�, ett� kansaa t�llaiseen tilaisuuteen saataisiin
+kokoontumaan.</p>
+
+<p>Mutta Jannsenin innostus voitti kaikki vaikeudet. &rdquo;Vanemuine&rdquo; nimisen
+lauluseuran h�n oli perustanut v. 1865 ja se sai nyt ty�kseen pyyt��
+viranomaista lupaa laulujuhlan pit�miseen. Lupa saapui ik�v� kyll� niin
+my�h��n, ettei j��nyt kuin kolmatta kuukautta valmistuksiin, mutta
+onneksi on Viron kansa varsin musikaalista, niin ett� se lyhyess� ajassa
+ehti oppia ne konsertti-ja kilpalaulut, jotka l�hetettiin juhlaan
+ilmoittautuneille lauluseuroille. Ja sitten olivat kaikki muut puuhat
+jaetut niin tarmokkaasti ty�skentelevien toimikuntien kesken, ett�
+kaikki oli valmista, kun kes�k. 17 p. valkeni, jolloin tuo ihmeellinen
+juhla alkoi. Sen laajuudesta kertoo jo vain se seikka, ett� esiintyvien
+laulajien ja soittajien lukum��r� nousi yli kahdeksansadan, joille
+kaikille oli hankittu vapaat asunnot, ja ett� juhlavieraita oli
+tuhansia, joiden majoittamisesta my�skin oli t�ytynyt pit�� huolta.</p>
+
+<p>Vieraiden joukossa oli muutamia varsin kaukaisiakin. Suomesta saapui
+kaksi nuorta miest�: muinaismuistojen tutkija <b>J. R. Aspelin</b>, sek�
+maisteri <b>Swan</b>, ja heid�t sijoitettiin asumaan Jannsenin omaan
+perheeseen. Sit�paitsi oleskeli kielentutkija <b>Hunfalvy</b> Unkarista
+siihen aikaan Virossa, ja my�skin h�n kunnioitti juhlaa l�sn�olollaan.</p>
+
+<p>Sama Hunfalvy kirjoitti sittemmin jotenkin laajan teoksen k�ynnist��n
+It�merenmaakunnissa ja siell� saaduista vaikutelmistaan, joka teos oli
+Rosenthalien huostassa. Siin� h�n my�skin kuvaa t�t� samaista
+laulujuhlaa ja oleskeluaan Jannsenin perheess�, ja se oli erinomaisen
+hauska t�ydennys yst�v�ni kertomukseen. Eritt�inkin minua huvitti lukea
+h�nen arvostelunsa Eugenie Rosenthalin sisaresta Lydiasta, h�nest�,
+josta me niin usein puhelimme ja jonka kohtalosta min� koetin saada
+kaikkia mahdollisia yksityistietoja. Hunfalvy on t�ynn� ihailua
+puhuessaan h�nest�. H�n kiitt�� h�nen kaunista ulkomuotoaan: ruskeata,
+tuuheata tukkaa, korkeata otsaa, joka osoitti sek� luonteen syvyytt�
+ett� ajatusten rikkautta, h�nen sointuvaa ��nt��n ja miellytt�vi�
+liikkeit��n, h�nen keskustelutaitoaan ja laajoja kirjallisia tietojaan.
+&ndash; Min� tutkin usein h�nen kuviaan eri ajoilta ja surin, etten jo
+aikaisemmin tullut k�yneeksi It�meren maakunnissa, jolloin h�n viel� oli
+el�vien joukossa. T�h�n aikaan h�n nimitt�in jo kolme vuotta oli
+lev�nnyt turpeen alla.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien15.jpg" alt="Lydia Jannsen (Koidula.)"></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Lydia Jannsen (Koidula.)</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Mutta sen sijaan olin tilaisuudessa n�kem��n h�nen vanhempansa ja
+nuoruuden kotinsa, sill� kes�n kuluessa me matkustimme Tarttoon, jossa
+vanhukset viel� silloin eliv�t entisess� talossaan, poikansa, tri <b>Eugen
+Jannsenin</b> luona.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien16.jpg" alt="J. W. Jannsenin koti Tartossa."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>J. W. Jannsenin koti Tartossa.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Se oli mit� mielenkiintoisin retki alusta loppuun. Jo matka sinne
+tarjosi niin paljon uutta. Kauniita maisemakuvia, pieni� asemia, joiden
+varrella v�liin seisottiin loppumattomiin, keskustelua eestil�isen
+maarahvaan kanssa. Ja sitten seurasi tuo sis�lt�rikas oleskelu Tartossa.
+Vanha siev� rakennus puutarhoineen, jossa ruusut tuoksuivat ja kastanjat
+loivat varjoa, oli todellakin muistojen pyhitt�m� paikka. Sielt� oli
+Jannsen l�hett�nyt rakkaalle Eesti rahvaalleen viestit ja kehoitukset
+lehtens� v�lityksell�, siell� oli Koidulan runot ja muut kirjoitukset
+syntyneet, siell� oli monet t�rke�t yritykset suunniteltu, siell� oli
+monet innostuksen hetket vietetty, mutta my�skin kovat iskut ja
+pettymykset kestetty.</p>
+
+<p>Puutarhassa oli pieni rakennus, joka oli varustettu meille vieraille,
+enk� milloinkaan unohda kuinka kodikkaan vaikutuksen se teki, kun se
+meid�n tullessamme oli koristettu nuorilla, tuoreilla koivuilla. Oli
+nimitt�in juuri juhannusaatto ja seuraavana p�iv�n� me matkustimme
+Odenp��n pappilaan juhannusta viett�m��n. Oli hankittu niin tilavat
+ajopelit, ett� me sovimme siihen kaikki &ndash; mutta niinp� olikin 10
+hevosta valjastettu niiden eteen. Siell� oli paljonkin ihmisi� koossa,
+mutta pappilat It�meren maakunnissa on yleens� rakennettu niin
+tilaviksi, ett� ihmiset, varsinkin kes�iseen aikaan, jolloin viel� on
+puutarhassa oleskelemisen mahdollisuuskin, voivat hajaantua eri tahoille
+ja niinp� ei monip�iset seuratkaan tunnu aivan suurilta. Siell� min�
+my�skin ensikerran havaitsin, ettei valtiollisia kysymyksi� sopinut noin
+vain miss� seurassa tahansa ottaa puheeksi. Me olimme kotona rva
+Rosenthalin kanssa niin paljon keskustelleet politiikkaa, ja h�n oli
+niin monelta eri taholta valaissut Viron kansan silloisia onnettomia
+olosuhteita ja osoittanut, ett� he kyll� itsekin olivat osaksi syyp��t
+alennustilaansa, ett� min� arvelin t�llaiset keskustelut kuuluvan ihan
+p�iv�j�rjestykseen.</p>
+
+<p>Mutta kun sitten kys�sin jotain, joka oli yhteydess� politiikan kanssa,
+sain niin arvoituksen tapaisen vastauksen, ett� heti ymm�rsin astuneeni
+sopimattomalle alalle. Kovin ihmeelliselt� se silloin kuulosti minun
+suomalaisissa korvissani, me kun siihen aikaan viel� istuimme
+koskemattomassa pes�ss�mme, mutta surullinen kokemus opetti minut
+sittemmin kyll� ymm�rt�m��n, ett� t�ytyy tuntea l�sn�olijat, ennenkuin
+rupeaa poliittisia ajatuksiaan ja huoliaan p�iv�nvaloon tuomaan.</p>
+
+<p>Muuten oli seurustelutapa It�meren maakunnissa varsin miellytt�v�.
+Tavoissa oli paljon saksalaiseen kulttuuriin perustuvaa kohteliasta ja
+hilpe�t�, ja samassa se saattoi muodostua sis�lt�rikkaaksikin. Miss� oli
+nuoria koossa, siell� otettiin esiin hauskoja ajatusleikkej�, tahi
+my�skin sit� soitettiin ja laulettiin. Jannsenit olivat kaikki sangen
+musikaalisia: Eugenie Rosenthal lauloi, h�nen poikansa soittivat pianoa,
+tri Eugen Jannsen soitti viulua, ja niin sit� aikaansaatiin tuon
+tuostakin hauskoja soitannollisia illanviettoja talonv�en kesken.</p>
+
+<p>Er��n� p�iv�n� otti Eugenie Rosenthal laatikostaan pinkan vanhoja
+kirjeit� ja n�ytti niit� minulle. &rdquo;N�m�&rdquo;, h�n kertoi, &rdquo;ovat minun
+sisareni Lydian l�hett�m�t tervehdykset ulkomailta, jossa h�n oleskeli
+pari vuotta miehens� tri <b>Michelsonin</b> kera, kun t�ll� oli matkaraha
+tutkiakseen ulkomailla sairaaloita.&rdquo;</p>
+
+<p>Paperi oli jo sangen kellastunut, ja muste oli k�ynyt hyvin vaaleaksi,
+mutta k�siala oli reipas. Tuntui silt� kuin niiden kirjoittaminen ei
+olisi tuottanut mit��n vaivaa, niin ne olivat pitki� ja tekiv�t selkoa
+kaikesta mit� kirjoittaja n�ki ja koki noissa kaupungeissa, joissa h�n
+oleskeli. H�n oli silloin ollut naimisissa noin 4 vuotta, pieni
+3-vuotias Hans oli h�nen mukanaan, vuoden vanha tytt� oli Tartossa
+iso�idin luona, ja Wieniss� syntyi h�nen kolmas lapsensa. T�st� jo voi
+p��tt��, ettei se matka niin aivan vaivaton ollut, kun siihen viel�
+tulee lis��, ett� usein oltiin rahapulassa ja aina piti asuntoja ja
+ruokapaikkoja valitessa katsoa, etteiv�t vain tulleet kalliiksi.</p>
+
+<p>Mutta ihmeen hyv�ll� p��ll� h�n jaksoi olla, ei h�n ep�mukavuuksista ja
+puutteellisuuksista puhuessaankaan milloinkaan valita, laskee vain
+pikemmin leikki�. Tietysti ei h�n paljonkaan iltasin voinut olla ulkona
+ja j�tt�� pient� poikaansa yksin ja usein h�n p�ivisinkin otti h�net
+mukaansa, v�list� vain siksi, ett� pienokainenkin saisi astua niit�
+paikkoja, joita �iti piti niin suuressa kunniassa, kuten esim. G�then
+syntym�kotia Frankfurt am Mainissa.</p>
+
+<p>Lydia Jannsenin kihlautuminen ja avioliittoon meno oli aikoinaan yll�tys
+kaikille h�nen yst�villeen ja tuttavilleen. H�n oli silloin jo l�hes
+30-vuotias, oli antanut rukkaset niin monelle ihailijalle ja lausunut
+monta ep�ilev�� ajatusta avioliitosta onnen tuottajana. Ja sitten h�n
+otti er��n l�ttil�isen l��k�rin, jolle h�nen virolaiset harrastuksensa
+olivat aivan vieraat, joka jo ulkomuodosta p��tt�enkin tuntui kaikkea
+muuta kuin runolliselta ja jolla oli toimi Kronstadtissa, joten Lydia
+Jannsenin t�ytyi j�tt�� Tartto ja koko se piiri, miss� h�n sit� ennen
+oli oleskellut.</p>
+
+<p>&rdquo;Oliko h�n onnellinen avioliitossaan?&rdquo;, utelin h�nen sisareltaan, sill�
+vaikea oli ajatella &rdquo;virolaisten satakielt�&rdquo; tuossa vieraassa,
+ven�l�isess� ymp�rist�ss�. Siihen ei kukaan, ei edes oma sisar, osannut
+antaa tyydytt�v�� vastausta, mutta sen kyll� kaikki my�nsiv�t, ett�
+h�nen laulunsa sen j�lkeen vaikeni ja h�nen kirjallinen tuotantonsa
+loppui. My�skin sen he totesivat, ettei h�n Kronstadtissa viihtynyt. H�n
+lausui muun muassa er��ss� kirjeess��n, ettei h�n ymm�rt�nyt Julius
+C�saria, joka mieluummin oli ensim�inen pieness� kaupungissa kuin
+toisena Roomassa. H�n olisi vaikka viimeinen Tartossa, kun vain saisi
+oleskella siell�.</p>
+
+<p>Mutta miksi h�n, joka sit� ennen yhten��n oli omistanut el�m�ns�
+kirjallisille harrastuksille, ne sitten tykk�n��n j�tti? Osaksi vaikutti
+ehk� siihen sairaus. H�nen terveytens� ei yleens� milloinkaan ollut
+aivan vankka, ja viimeiset vuotensa h�n sairasti hivuttavaa, kalvavaa
+sy�p��. Osaksi ehk� my�s sekin, ett� virolaisten lupaava kev�t oli
+ohitse, eik� sit� seurannutkaan kaunis kes�, vaan kolkko syksy
+vihurituulineen, jotka repiv�t ja raatelivat arkaa, vasta alulle
+p��ssytt� kylv��. &ndash; 1869, jolloin Virossa vietettiin ensim�ist�
+laulujuhlaa, oli Lydia Jannsen t�ynn� kansallista innostusta. H�n oli
+silloin julkaissut kertomuksensa <b>Ojam�lder ja tema minija</b> (Oja-myll�ri
+ja h�nen mini�ns�) sek� runokokoelmat <b>Waino lilled</b> (Nurmikukat) ja
+<b>Emmaj�e ��pik</b> (Emajoen satakieli). Seuraavana vuonna h�n kirjoitti
+virolaisille heid�n ensim�iset n�ytelm�kappaleensa, joita
+juhlatilaisuuksissa esitettiin, sill� varsinaista teatteria ja
+varsinaisia n�yttelij�it� ei ollut. Kappalten aiheena oli kansan el�m�
+ja niihin moniin lauluihin, joita siell� esitettiin, oli kirjailija itse
+s�velt�nyt melodiat ja s�esti niit� kulissien takana.</p>
+
+<p>Mutta sitten alkoivat nuo hirve�t puolueriidat Virossa, ei ymm�rretty
+yhdess� tehd� ty�t� Viron kansan aineellisen ja henkisen edistymisen
+eteen, vaan hajaannuttiin toisiaan vastustaviin puolueisiin, syytettiin
+ja haavoitettiin toinen toisiaan, ja mik� kauheinta: vedottiin
+vieraaseen, joka ilolla tuli v�liin saadakseen kaikki tukahutettua ja
+oman mallinsa mukaan laitettua. K�sitt�� miten niin hienotunteinen
+nainen kuin Lydia Jannsen k�rsi kaikesta t�st�, miten v�h�p�t�iselt� ja
+turhalta koko h�nen toimintansa tuntui n�hdess��n t�llaista
+raatelemista, jossa h�nen k�yh�n, tiet�m�tt�m�n kansansa etu ei
+merkinnyt mit��n, puoluemiesten oma kunnia ja kohoaminen sek� k�tt�
+taputtavien joukkojen itselleen hankkiminen oli kaikki kaikessa. Ei h�n
+edes voinut hyv�ksy� niit� kireit� v�lej�, joita nuo virolaiset
+puoluejohtajat tahtoivat rakentaa itsens� ja saksalaisten v�lille, sill�
+olihan h�n itse saanut saksalaisen kasvatuksen ja piti sielt� saamiaan
+kulttuuri-arvoja eritt�in kalliina.</p>
+
+<p>N�m� seikat painostivat kyll� Eugenie Rosenthalinkin muuten niin
+valoisaa mielt�. Vaikka h�nell� oli kaikkien kunnioittama puoliso, joka
+h�nt� ylitse kaiken rakasti, kaksi lahjakasta, lupaavaa poikaa ja kaunis
+rauhaisa kotinsa, muodostivat Viron surkeat valtiolliset olot ja sen
+kansassa piilev� eripuraisuuden henki sellaisen mustan taustan, josta ei
+koskaan voinut tykk�n��n vapautua. H�n piti meit� suomalaisia siihen
+aikaan aivan kadehdittavan onnellisina, meill� kun oli oma rahamme,
+europalainen ajanlaskumme, omat koulumme ja laitoksemme. Monasti h�n
+senj�lkeen k�vi Suomessa luonani ja usein h�n suunnitteli, ett� kun
+h�nen puolisonsa p��sisi t�ysinpalvelleena el�kkeelle, niin he kokonaan
+siirtyisiv�t t�nne. Toisin k�vi kuitenkin. Sama hivuttava tauti, joka
+oli tuottanut h�nen sisarelleen niin suuria tuskia, ja lopulta
+katkaissut h�nen elinlankansa, vei Eugenie Rosenthalinkin ennenaikuiseen
+hautaan v. 1897.</p>
+
+<p>Eugenie Rosenthal ei j�tt�nyt j�lkeens� mit��n kirjallisia
+muistomerkkej� kuten h�nen sisarensa Lydia, mutta sensijaan h�n oli
+ahkerassa kirjevaihdossa yst�viens� kanssa. Ehk�p� joku nuori virotar
+viel� joskus n�iden kirjeiden ynn� h�nest� s�ilyneiden suusanallisten
+muistojen avulla ottaa kuvatakseen t�t� &rdquo;Eesti rahvaan&rdquo; jaloa tyt�rt�,
+sill� h�nen kaltaisensa henkil�n muisto siet�� el��.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="4">HECTOR DENIS.</a></h2></center>
+
+
+<p>Kev��ll� 1913 sain pinkan sanomalehti� Belgiasta.</p>
+
+<p>Tiesin jo k�sialasta ken ne oli l�hett�nyt ja arvasin, ett� h�n niiden
+kautta tahtoi antaa minulle osaa jostain mielt�kiinnitt�v�st�
+tapahtumasta.</p>
+
+<p>Aivan oikein, siell� oli er��n tutun henkil�n kuva: kauniit,
+miellytt�v�t kasvot, joiden henkev��, nerokasta ilmett� niin usein olin
+ihaillut.</p>
+
+<p>Mutta mit� t�m� merkitsi?</p>
+
+<p>Sen hauskan uutisen sijasta, jonka toivoin saavani lukea, seisoikin,
+ett� n�iden henkevien kasvojen omistaja, professori <b>Hector Denis</b>
+�kkiarvaamatta oli kuollut. Viel� edellisen� p�iv�n� h�n oli ollut
+t�ydess� toiminnassa, p�ivemm�ll� parlamentin istunnossa, illalla
+er��ss� ty�v�en komiteassa, mutta kun sitten seuraavana aamuna mentiin
+h�nen huoneeseensa, oli h�n kylm�n� vuoteessaan. &rdquo;Syd�nhalvaus&rdquo;, oli
+h�nen vanhin poikansa, joka on l��k�ri, selitt�nyt.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien17.jpg" alt="Hector Denis."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Hector Denis.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Olen varma siit�, ett� jokaisesta, ken oli ollut tekemisiss� Hector
+Denis&rsquo;n kanssa, tuntui, t�m�n j�rkytt�v�n uutisen kuullessaan, samalta
+kuin minustakin. Oli kuin kaunis, l�mmin kes�p�iv� yht�kki� olisi
+muuttunut kylm�ksi ja kolkoksi, taivas mennyt pilveen ja aurinko
+lakannut paistamasta. Ja jokainen heist� huokasi varmaan samaten kuin
+min�kin: &rdquo;Paras, hienoin ihminen, jonka olen tuntenut, on nyt siis
+poissa, jaloin, my�t�tuntoisin syd�n on tauonnut tykkim�st�, sointuva,
+kaunis ��ni, joka puhui viisaita, innostuttavia sanoja, ei siis en��
+tule kaikumaan.&rdquo;</p>
+
+<p>Lehdiss�, joissa oli uutinen h�nen kuolemastaan, kerrottiin sitten h�nen
+el�m�nty�st��n, tai siihen oikeastaan vain viitattiin, sill� olihan se
+yleisesti tunnettu Belgiassa, ja viel�p� kauas sen rajojen
+ulkopuolellakin.</p>
+
+<p>Kaikki tiesiv�t, ett� h�n oli Br�sselin yliopiston suosituimpia
+professoreja, ett� h�n oli sek� lakitieteen ett� filosofian ja
+luonnontieteiden tohtori, parlamentin j�sen, etev� tiedemies ja tutkija,
+joka oli julaissut koko joukon huomattavia teoksia sosiologian,
+tilastotieteen ja kansantalouden alalla.</p>
+
+<p>Mutta ennen kaikkea sanomalehdet viittasivat siihen, miten suurenmoinen
+ja ihanteellinen h�n oli ollut ihmisen�, kuinka kaikki ne, jotka olivat
+joutuneet h�nen vaikutuksensa alaisiksi, olivat saaneet h�nest�
+haihtumattomia vaikutelmia.</p>
+
+<p>Siin� toistettiin ne sanat, jotka h�nen seuraajansa yliopistossa, tri
+Ley, oli lausunut aloittaessaan luentosarjansa ja suurta edelt�j��ns�
+muistaessaan.</p>
+
+<p>�Ajatukseni johdattavat minut parikymment� vuotta taaksep�in, jolloin
+ensi kerran nuorena ylioppilaana astuin t�h�n saliin, miss� kaikki on
+entisell��n. Ensim�inen professori, jonka n�in nousevan kateederiin, oli
+Hector Denis. H�n oli silloin viel� parhaassa miehuuden ij�ss��n, ja
+muistan niin selv�sti viel� mink� vaikutuksen h�nen hieno,
+mitalintapainen profiilinsa ja h�nen ilmeens�, yhtaikaa sek� lempe�,
+ett� tarmokas, teki minuun. Korvissani soi viel�kin h�nen hillitty
+��nens�, kun h�n yleisin piirtein kuvasi meille filosofian ja moraalin
+suuria probleemeja, kuten h�nell� oli tapana tehd� alkaessaan
+sielutieteellisen luentosarjansa. H�n voitti meid�t heti, me olimme
+kaikki joutuneet h�nen harvinaisen vieh�tysvoimansa alaisiksi, ja ihan
+ensim�isest� luennosta viimeiseen asti me tunsimme yh� uudestaan sen
+ihmisyyden henk�yksen, joka huokui kaikesta mit� h�n sanoi. H�n osasi
+puhua innostuksen kielt�, h�n tiesi miten esitt�� nuorille. H�n oli
+opettajana aivan verraton. H�n pani luentoihinsa koko intonsa; koko
+h�nen suurenmoinen sielunsa kuvastui niiss�.</p>
+
+<p>Usein h�n toisti runoilijan sanat: �Mik� on suuri el�m�? Se on nuoruuden
+ajatus toteutettuna miehuuden ij�ss�.� Ja ne j�iv�t mieleen, sill� ne
+soveltuivat niin t�ydellisesti h�neen, joka ne lausui.�</p>
+
+<p>Er�s toinen lehti taas puhui h�nest� politikoitsijana, huomauttaen,
+kuinka h�n alalla, jossa enimm�kseen vain intohimot vallitsevat, osoitti
+sellaista ylevyytt�, mielenmalttia ja pitk�mielisyytt�, ett� kaikkien,
+yksin h�nen vastustajiensakin, oli h�nt� kunnioittaminen. Siit� pitk�st�
+puheesta, jonka h�n p�iv�� ennen kuolemaansa oli pit�nyt parlamentissa
+ja joka oli kohdistettu raha-asiain ministeri� vastaan, sanoi
+<b>Vandervelde</b>, ett� h�n puhui kuin is� erehtyneelle pojalleen, hyvyyden
+s�dekeh� oikein ymp�r�i h�nen otsaansa.</p>
+
+<p>Viel� lehdet kertoivat h�nen suurenmoisista hautajaisistaan, joissa
+Belgian koko intelligenssi ja koko ty�v�enpuolue punaisine lippuineen &ndash;
+h�n oli ollut heid�n edustajansa parikymment� vuotta parlamentissa &ndash;
+oli mukana. Surusaaton ohikulku oli kest�nyt l�hes tunnin ja kirstua,
+joka oli aivan kukkien peitt�m�, oli seurannut kuusi seppeleill�
+t�ytetty� vaunua.</p>
+
+<p>Kaikkia n�it� min� luin ja vaivuin muistojen maailmaan. Ei n�iss�
+kiitt�viss� kuvauksissa ollut sanaakaan liikaa, p�invastoin. H�ness� oli
+viel� monta puolta, joihin eiv�t lehdet olleet koskettaneetkaan. Eiv�t
+ne esim. olleet puhuneet mit��n h�nen suurenmoisesta
+vieraanvaraisuudestaan; kuinka h�n avasi kotinsa kaikille muukalaisille,
+jotka k��ntyiv�t h�nen puoleensa. Ihan omasta kokemuksesta sen tiesin.</p>
+
+<p>Parikymment� vuotta sitten matkustin pakiparaastaan Br�sseliin, koska
+tiesin, ett� siell� oli laajalle levinnyt, vapaamielinen sanomalehdist�
+ja erinomaisen virke� ty�v�enliike, joihin molempiin tahdoin tutustua.</p>
+
+<p>L�yt��kseni henkil�it�, jotka voisivat minua hiukan opastaa, k��nnyin
+er��n vapaamielisen sanomalehden puoleen ja sain sielt� muun muassa
+<b>Hector Denis&rsquo;n</b> osoitteen. Olihan se uhkarohkeata &ndash; olen nyt
+j�lest�p�in tuuminut &ndash; menn� vaivaamaan henkil��, jolla oli niin paljon
+tekemist�, ett� h�nen monta kertaa t�ytyi kiireellisten t�itten takia
+valvoa y�kaudet, kun h�nt� aina niin paljon p�ivisin h�irittiin. Mutta
+sill� hetkell� en sit� niin paljon tullut ajatelleeksi, ja professori
+Denis ei sit� itse mill��n tavalla osoittanut. H�nen k�yt�ksens� oli
+niin hieno, niin ritarillinen, huomaavainen ja lempe�, etten ollut
+moista koskaan ennen n�hnyt.</p>
+
+<p>H�nen kasvonsa loistivat, kun kerroin jo edellisen� kes�n� sattumalta
+joutuneeni Br�sseliin ja silloin siihen niin mieltyneeni, ett� p��tin
+tulla uudestaan.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien18-1.jpg" alt="Hector Denis&rsquo;n puoliso...">
+<img src="images/tien18-2.jpg" alt="...ja h�n itse keski-ik�isen�."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Hector Denis&rsquo;n puoliso ja h�n itse keski-ik�isen�.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>�Niin, eik� totta, ett� ken kerran on Belgiassa k�ynyt, h�n tulee t�nne
+aina uudestaan. T�m� on sellainen pieni intressantti maa, t�ynn�
+historiallisia muistoja ja tulevaisuuden toiveita.� Ja h�n rupesi
+kertomaan heid�n ty�v�enliikkeest��n, miten pitk�lle se jo oli joutunut,
+kuinka sen toimesta oli saatu aikaan suuret osuusleipomot, osuuskaupat,
+osuusapteekit ja komeat kansantalot. H�n antoi minulle n�it� asioita
+koskevaa kirjallisuutta ja pyysi minua heti j��m��n heille aamiaisille.
+Siihen aikaan eli viel� h�nen vaimonsa, joka samalla oli h�nen
+ty�toverinsa ja kaikkien h�nen henkisten rientojensa jakaja.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien19.jpg" alt="Br�sselin kansantalo."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Br�sselin kansantalo.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>T�t� ensim�ist� k�ynti� seurasi lukemattomat muut. Viihdyin niin hyvin
+Br�sseliss�, ett� tulin viett�neeksi siell� monta kes��, seurasin
+yliopistossa Hector Denis&rsquo;n luentoja ja olin usein sunnuntaisin kutsuttu
+h�nen perheeseens� p�iv�llisille, jotka palvelijoiden sunnuntaivapauden
+takia sy�tiin aikaisin, ja sitten siirryttiin heid�n &ndash; kaupungin
+oloihin n�hden &ndash; tilavaan puutarhaansa, miss� keskusteltiin, k�veltiin,
+lev�ttiin ja v�liin pantiin leikiksikin. Sinne tulivat nimitt�in aina
+my�skin h�nen molemmat poikansa nuorine rouvineen ja pikku lapsineen, ja
+kotona h�nell� viel� oli yksi lapsistaan, pieni, kymmenvuotias Germaine,
+joka oli is�n silm�ter�. Kaikki tiesiv�t miten suuresti prof. Denis oli
+kiintynyt t�h�n tytt�seens� &ndash; suloinen ja siev� h�n olikin &ndash; ja siksi
+h�nt� tuon suuren is�n takia aivan erityisesti huomattiin ja
+hemmoteltiin. Er�s Hector Denis&rsquo;n ihailijoista, muistaakseni er�s
+puolalainen tohtori, oli pannut Germainen nimelle kymmenentuhatta fr.
+pankkiin, ja kaikki is�n oppineet tuttavat, l�helt� ja kaukaa,
+l�hettiv�t h�nelle aina kuvallisia postikortteja. Eik� is� itse koskaan
+k�ynyt miss��n panematta pikku tyt�lleen menem��n kuvakorttia, joissa
+v�liin oli hyvin sattuva teksti. Kun me olimme katsomassa Waterloon
+taistelukentt��, joka, kuten tunnettua, on l�hell� Br�sseli�, l�hetti
+is� h�nelle sielt� kortin, johon kirjoitti: &rdquo;T��ll�, minun rakas
+tytt�ni, vapaus kerran pelastettiin.&rdquo;</p>
+
+<p>Muuten ei voi kuvitella mit��n mielt�kiinnitt�v�mp�� kuin oli k�ynti
+Waterloon kent�ll�; Hector Denis&rsquo;n seurassa. P��sty�mme nimitt�in yl�s
+siell� olevalle 45 m. korkealle kummulle, johon johtaa 226 porrasaskelta
+ja jossa ylinn� seisoo leijona, joka on valettu ranskalaisilta otettujen
+kanuunien pronssista, piti prof. D. meille t�ydellisen luennon taistelun
+k�ynnist�, osoittaen mist� suunnista liittoutuneet olivat tulleet, mihin
+pys�htyneet, mit� kunakin tuntina oli tapahtunut. Alas astuttuamme h�n
+vei meid�t katsomaan er�st� l�hell� olevaa Papelotte nimist� taloa,
+jonka muureissa ja portissa viel�kin n�kyi kuulia ja kanuunan kuulien
+j�lki�.</p>
+
+<p>T�m� Papelotte on muuten hyvin muistorikas paikka. Paitsi ett� Hector
+Denis siell� oli tehnyt vaimonsa tuttavuuden ja viett�nyt siell�
+loma-aikansa h�nen kanssaan, oli Viktor Hugo asunut siell�
+kirjoittaessaan romaaniaan �Les mis�rables� (Kurjat).</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien20.jpg" alt="Waterloon l�heisyydess� oleva Papelotte niminen talo."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Waterloon l�heisyydess� oleva Papelotte niminen talo.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Joka tiistai-ilta oli herrasv�ki Denis&rsquo;ll� vastaanotto, jolloin olin
+tilaisuudessa tapaamaan heid�n salongissaan niin monta intressanttia
+henkil��. Ei kukaan siell� n�kemist�ni ole kuitenkaan niin selv�sti
+j��nyt mieleeni kuin <b>Elis�e Reclus</b>. H�n oli pienikasvuinen, jo aivan
+harmaahapsinen ja kurttuinen, mutta silm�t olivat viel� niin
+ihmetelt�v�n kirkkaat ja l�pitunkevat. Kun me muut joimme teet�, tuotiin
+h�nelle lasi kylm�� vett�, muuta en n�hnyt h�nen koskaan iltasin
+nauttivan. Olin juuri joku vuosi aikaisemmin hiukan tutustunut h�nen
+j�ttil�iskokoiseen maantieteeseens�, tiesin ett� h�n oli valtiollisten
+mielipiteittens� takia karkoitettu Ranskasta, ja katselin h�nt� mit�
+suurimmalla kunnioituksella.</p>
+
+<p>H�nen tulonsa Br�sseliin oli muuten aikaansaanut suuria mullistuksia
+sik�l�isess� yliopistoel�m�ss�. Hector Denis, joka juuri siihen aikaan
+oli yliopiston suosittu rehtori, oli muutamien muiden vapaamielisten
+opettajien kera pyyt�nyt, ett� Reclus pit�isi sarjan maantieteellisi�
+luentoja Br�sselin yliopistossa, johon t�m� my�skin oli suostunut. Mutta
+silloin tulee kielto yliopiston vanhoilliselta hallitukselta. Kun
+ylioppilaat sen johdosta panivat toimeen mielenosoituksen ja rehtoria
+vaadittiin heit� siit� rankaisemaan, luopui Hector Denis rehtorin
+toimestaan.</p>
+
+<p>Kaikki t�m� her�tti sellaista huomiota ja mielipahaa vapaamielisiss�
+piireiss�, ett� siell� yht�kki� koottiin niin paljon varoja, ett�
+voitiin perustaa uusi yliopisto (l&rsquo;universit� nouvelle) jonka
+kuuluisimpia opettajia Elis�e Reclus oli kuolemaansa asti.</p>
+
+<p>Vaikka Hector Denis oli niin t�ydellisesti kansainv�linen, niin vapaa
+kaikista rotu- ja kieliennakkoluuloista, oli h�n sent��n suuri
+patriootti. Aina h�n innostui, kun oli kysymys Belgiasta.</p>
+
+<p>�Eih�n h�n ole mik��n oikea sosialisti,� huomautti er�s norjalainen
+yst�v�ni, joka oli ollut kanssani prof. D:n kodissa, �sill� eiv�th�n
+sosialistit v�lit� is�nmaastaan, sen muistomerkeist� ja laitoksista niin
+mit��n.�</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien21.jpg" alt="Kokoussali Br�sselin Kansantalossa."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Kokoussali Br�sselin Kansantalossa.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>�Kyll� h�n sent��n on�, vakuutin min�, �mutta h�n on ottanut siit� sen,
+mik� on sen ydin: pienten kohottaminen, kaikille inhimillisten olojen
+hankkiminen.�</p>
+
+<p>Muistan niin selv�sti, kuinka h�n kerran, kun olimme menossa katsomaan
+ty�v�en osuusleipomoa, joka sijaitsee er��ss� esikaupungissa, miss�
+asunnot ovat k�yh�n n�k�isi�, osoitti korkealla kummulla kohoavaa
+&rdquo;Oikeuden palatsia&rdquo; ja sanoi: &rdquo;Voi jos voisin nostaa kaikki nuo pienet
+tuolta laaksosta t�m�n tasolle&rdquo;. Se oli niin kuvaavaa koko h�nen
+ty�lleen. Aina h�n tahtoi kohottaa ja nostaa ihmisi� sek� henkisesti
+ett� aineellisesti.</p>
+
+<p>Tietysti Hector Denis&rsquo;n kaltainen henkil� my�skin kannatti ja edisti
+naisten pyrint�j� vapauteen ja tasa-arvoisuuteen. H�n oli Belgian
+naisasialiikkeen paras tuki ja apu. V. 1912 pidetyss�
+naisasiakongressissa Br�sseliss�, miss� prof. Denis oli
+kunnia-presidentti, piti liiton sihteeri, tri <b>Marie Popelin</b> h�nelle
+kiitospuheen, jossa h�n huomautti, ett� kaikki ne naisia koskevat
+parannukset, jotka lains��d�nn�n alalla Belgiassa oli saatu aikaan,
+olivat Hector Denis&rsquo;n ansioksi luettavat, sill� h�n oli ne parlamentissa
+ottanut esille ja ajanut ne l�pi.</p>
+
+<p>Hector Denis&rsquo;t� ajatellessani, soi J. Stuart Millin sanat vaimostaan
+korvissani: &rdquo;Jos h�nen kaltaisiaan henkil�it� olisi useampia, olisi t�m�
+maailma jo se paratiisi, josta me kaikki uneksimme&rdquo;.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="5">ALEXANDER HERZENIN TYTT�REN LUONA.</a></h2></center>
+
+
+<p>Kukapa ei tuntisi Alexander Herzenin nime�. Kaikki, jotka vain hiukankin
+ovat seuranneet Ven�j�n kansan vapaudentaistelua, tiet�v�t, ett� h�nen
+nimens� viime vuosisadan keskivaiheilla loisti kaikkia muita nimi�
+kirkkaammin, ett� h�n <b>Kello</b> nimisen, Lontoossa toimitetun
+&rdquo;maanalaisen&rdquo; sanomalehtens� avulla hallitsi ja ohjasi koko sen aikaista
+nuorta Ven�j��. Viel� kauemmaksi h�nen vaikutuksensa ulottui. Ihan
+varmana kerrotaan nimitt�in, ett� hovi ja hallitsija itsekin luki h�nen
+salaista lehte��n ja sielt� ne olivat maaorjien vapauttamisaatteetkin
+kotoisin.</p>
+
+<p>Sattumalta kuulin Parisissa ollessani, ett� h�nen tytt�rens� Olga
+Herzen, professori Monod&rsquo;n puoliso, asui Versailles&rsquo;issa. Tuskinpa
+kuitenkaan olisin l�htenyt h�nt� etsim��n t�m�n kuuluisan is�n takia,
+ellei Olga Herzenin nimeen liittyisi er�s toinenkin, kallis ja rakas
+kaikille, jotka sen ovat oppineet tuntemaan, <b>Malvida von Meysenbug&rsquo;in</b>
+nimi. Kuka sitten oli Malvida von Meysenbug? H�n oli ihanteellisimpia
+naisia, joita koskaan on el�nyt, taiteilijasielu, joka etup��ss� muovasi
+itsest��n el�m�n koulussa taideteoksen. Kaikki runsaat lahjansa ja
+taipumuksensa, j�rkens� ja syd�mens� h�n niin sopusointuisesti kehitti,
+ett� nimitys ihanneluonne on aivan paikallaan h�nest� puhuessa. Siksi
+h�nell� olikin niin sanomaton vaikutusvalta muihin ihmisiin. Nuoriso
+rakasti h�nt� ja piti suurimpana onnenaan olla h�nen kanssaan,
+aikakauden etevimm�t henkil�t etsiv�t h�nen seuraansa ja vaatimattomat
+ty�miehet ja ty�l�isnaiset ihailivat h�nt� kuin pyhimyst�. Kun h�n monia
+vuosia sitten kuoli Roomassa, k�vi koko sen kaupunginosan k�yh�list�,
+jonka keskuudessa h�n asui, polvistumassa h�nen kirstunsa ��ress�.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien22.jpg" alt="Malvida v. Meysenbug."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Malvida v. Meysenbug.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Mutta yht� rakas h�n on niille monille, jotka eiv�t koskaan ole h�nt�
+personallisesti tunteneet, vaan ainoastaan lukeneet h�nen el�m�kertansa:
+<b>Die Memoiren einer Idealistin</b><a href="#a2">[2]</a> tahi joitakuita muita h�nen
+teoksistaan, esim. <b>Das Lebensalter einer Idealistin</b>,
+<b>Stimmungsbilder</b>, <b>Individualit�en</b>, j. n. e. Niiss� h�n t�ysin m��rin
+antaa lukijalle henkens� rikkaita aarteita, niiss� saapi tutustua h�nen
+suurenmoiseen, jaloon luonteeseensa, h�nen ihanteelliseen
+maailmankatsantokantaansa. Ensinmainitussa teoksessa on sit�paitsi
+tilaisuudessa seuraamaan h�nen kehityst��n hamasta lapsuudesta.</p>
+
+<p>Malvida von Meysenbug syntyi saksalaisen ministerin tytt�ren� v. 1816 ja
+sai nuoruudessaan kovastikin kokea miten sidottu nainen on, miten
+ankarasti h�ness� tuomitaan kaikkea sit�, jota miehess� kiitet��n: h�nen
+vapauden ja itsen�isyyden tarvettaan, h�nen toimintahaluaan, h�nen
+tiedonjanoaan. H�nen ainoa teht�v�ns� piti olla el�� kotia ja
+seurael�m�� varten. Mutta t�m� ei tyydytt�nyt Malvidan palavaa sielua.
+H�n huomasi sangen aikaisin kuinka mit�t�n ja tyhj� se n. k. suuren
+maailman seurael�m� oli, miten pintapuoliset ja v�h�p�t�iset ne
+kysymykset olivat, joita siell� pohdittiin.</p>
+
+<p>Aikaa my�ten my�skin kodin ilmakeh� k�vi h�nelle raskaaksi. Helmikuun
+vallankumous oli kynnyksell� ja raikkaat kev�ttuulahdukset virtasivat
+l�pi maiden. Kansanvaltaisuuden aate oli keskustelun esineen� kaikissa
+edistyspiireiss�, vapauden ja veljeyden ihanne pani mielet innostumaan.
+T�m� mahtava henkinen liike tempasi my�skin Malvida von Meysenbugin
+mukanaan. H�n antautui ajan suuria kysymyksi� tutkimaan, l�ysi paljon
+hengenheimolaisia ja iloitsi jokaisesta vapauden voitosta. Mutta samassa
+m��rin kun h�n liittyi vapausliikkeeseen ja omisti sen ihanteet ja
+p��m��r�t, k�vi h�nen l�hin ymp�rist�ns� h�nelle tylyksi ja vieraaksi.
+Se ei n�hnyt ajan riennoissa muuta kuin ylpeytt� ja itsekyll�isyytt�,
+kaiken jumalallisen ja inhimillisen lain polkemista. T�m� koski
+��rett�m�sti Malvidan hienotuntoiseen, arkaan luonteeseen, ja pian h�n
+sai kokea viel�kin kovempia. Se nuori vapaudensankari <b>Theodor Althaus</b>,
+jonka kanssa h�n parin vuoden kuluessa oli jakanut jokaisen tunnelman,
+jokaisen aatteen ja jonka vaimoksi h�n oli lupautunut, n�ytt�ytyi
+rakkauskysymyksiss� olevan perhosluonne, joka liehakoi toisesta
+kaunosielusta toiseen, ja j�tti h�net ilman ainoatakaan selvityksen
+sanaa. Vuoden 1848 kev�ttuulahduksia seurasi mit� kauhein takatalvi, ja
+hallitukset riensiv�t kilvan vainoomaan, vangitsemaan ja karkoittamaan
+kaikkia liikkeen huomattavimpia johtajia. Malvida von Meysenbug joutui
+my�skin tuttavuutensa ja kirjevaihtonsa takia heid�n kanssaan ep�ilyksen
+ja poliisivalvonnan alaiseksi ja sai lopulta hienon viittauksen l�hte�
+maastaan.</p>
+
+<p>H�n oli kaiken t�m�n johdosta sek� henkisesti ett� ruumiillisesti niin
+murtunut ja v�synyt, ett� el�m� tuntui h�nest� siet�m�tt�m�lt� taakalta,
+ja ett� h�n jo ep�toivoissaan oli p��tt�nyt l�hte� Amerikaan voidakseen
+katkaista kaikki entisyyden siteet. Ainoastaan h�nen �itins� kyyneleet
+ja rukoukset saivat h�net t�m�n p��t�ksen hylk��m��n. Kun karkoitusk�sky
+saapui, ohjasi h�n kulkunsa Lontooseen ja sai siell�, ensi aikoina
+varsinkin, hyvin selv�sti kokea, miten ty�l�s sivistyneen naisen oli
+ansaita leip�ns�, miten halveksivasti h�nt� monestikin kohdeltiin
+varakkaissa porvarillisissa perheiss�, joiden nuorisoa h�n opetti.</p>
+
+<p>Englantiin oli siihen aikaan kaikki valtiollisesti karkoitetut eri
+maista vet�ytyneet, koska se oli ainoa maa, joka soi heille tyyssijan.
+Malvida von Meysenbug joutui heti heid�n piiriins� ja voitti siell�
+paljon yst�vi� herttaisen olentonsa, laajojen tietojensa, kaikelle
+ylev�lle ja kauniille avonaisen luonteensa takia. H�n seurusteli siten
+<b>Gottfrid Rinkelin</b>, <b>Kossuthin</b>, <b>Mazzinin</b> ja ennen muita <b>Alexander
+Herzenin</b> kanssa.</p>
+
+<p>Alexander Herzen oli silloin parhaassa miehuuden ij�ss��n, mutta jo
+monet kovat kolaukset kest�nyt. Ven�j�ll� ollessaan h�n oli ollut
+poliisivalvonnan alainen, vankilassa ja kahdesti karkoitettu. Monen
+vastuksen per�st� h�n oli saanut passin itselleen ja nuorelle vaimolleen
+ulkomaille l�hte�kseen, l�helt� seurannut helmikuun vallankumousta,
+tuntenut ��ret�nt� pettymyst� ja sen johdosta kirjoittanut nerokkaat
+mietelm�ns�, <b>Vom andern Ufer</b> nimisess� teoksessa. V�h�� ennen
+Englantiin tuloaan h�n p��lle p��tteeksi oli menett�nyt vaimonsakin,
+nuoruutensa lemmityn. Er��n� p�iv�n� h�n itkien valittaa Malvida von
+Meysenbugille, ett� kaikki asiat h�nen talossaan olivat nurin kurin,
+ett� h�nen tytt�rens� olivat tykk�n��n �idillisen johdon ja kasvatuksen
+puutteessa. &rdquo;Ja toden totta&rdquo;, h�n lis��, &rdquo;olisin toki ansainnut paremman
+kohtalon&rdquo;.</p>
+
+<p>Herzen tiesi kenen puoleen h�n k��ntyi, sill� siit� hetkest� otti
+Malvida v. M. h�nen tytt�riens� kasvatuksen syd�men asiakseen. Herzen ei
+onneksi ollut aineellisessa ahdinkotilassa kuten moni muu sen ajan
+vapaussankareista, sill� h�nen is�ns�, er�s ven�l�inen ruhtinas, oli
+j�tt�nyt h�nelle koko omaisuutensa. Malvida muutti siis Herzenin taloon,
+ja j�rjesti siell� kaikki asiat erinomaiseen kuntoon. Siihen asti siell�
+oli juossut vieraita aamusta iltaan, kuten vieraanvaraisessa kodissa
+ainakin, niin ettei is�nt� saanut koskaan rauhassa ty�skennell�; Malvida
+pani heti toimeen m��r�tyt vastaanottop�iv�t. H�n rupesi lukemaan
+vanhemman tytt�ren <b>Natalien</b> kanssa, joka jo silloin oli kouluij�ss�,
+ja nuorempi, pikku <b>Olga</b> sai mit� hellimm�n huolenpidon osakseen.
+Ven�j�n k�rsiv� kansa ja sen rikkaat kirjalliset aarteet, joista l�nsi
+Europa siihen aikaan oli sangen tiet�m�t�n, astuivat tietysti Herzenin
+kanssa keskustellessa sangen el�v�sti Malvidan eteen ja her�ttiv�t
+h�ness� my�t�tuntoisuutta ja vastakaikua.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien23.jpg" alt="Olga Herzen 7-vuotiaana."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Olga Herzen 7-vuotiaana.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Sanomattoman onnelliset olivat ne vuodet, jotka Malvida vietti Herzenin
+talossa. Lapset kiintyiv�t h�neen kuin �itiin ja kehittyiv�t sek�
+ruumiillisesti ett� henkisesti h�nen hoidossaan. Kaikkialla vallitsi
+j�rjestys ja sopusointu. Mutta er��n� p�iv�n� pys�htyiv�t vaunut
+portaiden eteen ja niist� astuu Herzenin vanha toveri Ogarev ja h�nen
+puolisonsa, jotka varta vasten tulivat Ven�j�lt� h�nt� tervehtim��n.
+Herra Ogarev oli hienotuntoinen idealisti, kuten useimmat
+vallankumoukselliset ven�l�iset, mutta rouva oli ihan toista maata,
+oikullinen, kateellinen ja vallanhimoinen. H�n ei voinut siet�� sit�
+saksalaista vaikutusta, jonka tapasi Herzenin talossa, ja p��tti tehd�
+siit� lopun. Ja koska raa&rsquo;an ep�hienon luonteen on sangen helppo
+taistella hienoa vastaan, koska se k�ytt�� mit� asetta tahansa, p��sikin
+h�n suhteellisesti pian tahtonsa perille. Herzenin olisi tietysti
+pit�nyt lausua ratkaiseva sana, mutta h�n oli siksi ep�k�yt�nn�llinen ja
+huono ihmistuntija, ettei h�n huomannut rouva Ogarevin juonia ja sit�
+kieroa asemaa, johon t�m� saattoi h�nen lastensa kasvattajan. Sit�
+paitsi h�n ihaili kaikkea, joka tuli Ven�j�lt� p�in. Ei aikaakaan niin
+Malvida n�ki mahdottomaksi j��d� Herzenin taloon, koska kaikki mit� h�n
+oli j�rjest�nyt kumottiin, ja kaikkia h�nen m��r�yksi�ns� vastustettiin.
+H�n l�hti siis, mutta verta vuotavin syd�min erotessaan kasvateistaan,
+eritt�in pikku Olgasta, johon h�n oli sanomattomasti kiintynyt.</p>
+
+<p>Herzenin talossa h�n oli oppinut ven�tt� ja el�tti itse��n sen j�lkeen
+k��nn�st�ill� ja kirjoittamalla ven�l�isi� kirjallisuuskatsahduksia eri
+lehtiin. Seuraavana talvena h�n oleskeli Parisissa, jonne er�s h�nen
+tuttavansa, varakas rouva <b>Schwabe</b>, oli pyyt�nyt h�nt� itse��n
+seuraamaan. Siell� h�n tutustui <b>Richard Wagneriin</b>, joka tuttavuus
+v�hitellen kehittyi l�pi koko el�m�n kest�v�ksi yst�vyydeksi, ja siell�
+h�n my�skin ensikerran sai ihailla h�nen j�ttil�isluomiaan. Uudet
+vaikuttimet, uudet tuttavuudet, uusi ymp�rist� vaikuttivat sanomattoman
+terveellisesti Malvidaan; pettymykset ja surut haihtuivat ja h�n l�ysi
+j�lleen itsens� ja k�sitti teht�v�ns�.</p>
+
+<p>Silloin saapui yht�kki� kirje Alexander Herzenilt�, jossa t�m� pyysi
+Malvidaa uudestaan rupeamaan h�nen tyt�rtens�, eritt�inkin pikku Olgan
+kasvattajaksi. Malvida taisteli aluksi itsens� kanssa. H�n tunsi el�m�n,
+h�n tiesi, ett� kaikki siteet, olivat ne sitten yst�vyyden tai
+rakkauden, vaikuttivat kahlehtivasti, rajoittivat yksil�n
+toimintavapautta, ehk�isiv�t h�nen itsem��r��misvaltaansa, tuottivat
+suruja ja pettymyksi�. Mutta rakkaus pikku Olgaan voitti viimeiselt�.
+H�n pani vain ehdoksi saada kasvattaa h�net ihan oman vakaumuksensa
+mukaan, ilman sivuvaikuttimia. Se h�nelle suotiinkin ja h�n otti siis
+Olgan luoksensa ensin Parisiin ja sittemmin Italiaan, jossa h�n
+p��asiallisesti oleskeli. &ndash;</p>
+
+<p>T�ss� Malvida von Meysenbugin muistelmien ��riviivat, mutta niiss� on
+paljon enemm�n kuin tavallisessa el�m�kerrassa, sill� niiss� kokonainen
+aikakausi taisteluineen ja harrastuksineen astuu lukijan eteen. H�n
+tutustuu siin� sen ajan jaloimpiin henkiin ja niihin ihanteisiin ja
+aatteisiin, jotka heit� el�hyttiv�t. Kuvaus on niin el�v� ja vilkas,
+ett� lukija aivan selv��n n�kee nuo henkil�t, seurustelee heid�n
+kanssaan ja jakaa heid�n voittonsa ja pettymyksens�. Ja ent� Malvida
+itse! H�n on k�ynyt lukijan parhaaksi yst�v�ksi, josta ei en��
+milloinkaan tahtoisi erota. Yh� edelleen tekee mieli seurustella h�nen
+kanssaan, kulkea h�nen opastamanaan eri maissa ja kuulla h�nen
+arvostelunsa ihmisist� ja tapahtumista. Lukemattomat olivatkin ne, jotka
+luettuaan Malvida von Meysenbugin muistelmat, kirjoittivat h�nelle tai
+k�viv�t h�nt� tervehtim�ss�. Ja nyt kun ei h�nt� en�� ole,<a href="#a3">[3]</a> siirtyv�t
+ajatukset aivan itsest��n h�nen kasvattinsa Olga Herzen&ndash;Monod&rsquo;n luo,
+jolle h�n antoi kaikki suuret, jalot aatteensa.</p>
+
+<p>Saatuani Olga Herzenin osoitteen, kirjoitin siis h�nelle ja pyysin
+tilaisuutta saada tavata h�nt�. Parin p�iv�n per�st� saapui mit�
+yst�v�llisin vastaus ja kutsu tulla h�nen luokseen. M��r�tty p�iv� oli
+sangen sopimaton, koska olin lupautunut muualle, olinpa viel� ottanut
+pit��kseni pienen esitelm�nkin Suomen oloista, mutta kaikki muut
+harrastukset saivat v�isty� kun oli kysymys Malvida von Meysenbugin
+kasvatista.</p>
+
+<p>Oli ment�v� puoli tuntia junalla ja parikymment� minuuttia
+s�hk�raitiovaunulla viileit� kastanjak�yt�vi� ennenkuin saavuin <b>Amiel</b>
+nimiseen huvilaan.</p>
+
+<p>Hiukan arastellen soitin portin sivussa olevaa kelloa. Olin kyll�
+utelias n�kem��n etsim�ni henkil�n, mutta samassa pelk�sin, ettei
+todellisuus vastaisi sit� kuvaa, jonka mielikuvituksessani olin h�nest�
+luonut. Portti avautui ja siev�ss� puutarhassa talon edustalla seisoi
+keski-ik�inen nainen pieni lapsi k�sivarrellaan. Katselin h�nt� kauan ja
+tarkkaavasti.</p>
+
+<p>&rdquo;Tek� siis, arvoisa rouva, olette Malvida von Meysenbugin kasvatti,
+h�nen pikku Olgansa?&rdquo;</p>
+
+<p>&rdquo;Aivan oikein, mutta pikku Olgasta on kuten n�ette jo tullut iso�iti,
+joka leikkii t�ss� lastenlastensa kera&rdquo;, vastasi h�n hymyillen.
+Herttaisuus, hyvyys ja avomielisyys loisti h�nen kauniista kasvoistaan,
+h�nen suurista, tummista silmist��n. H�n johdatti minut sis��n ja oli
+niin luonnollinen ja syd�mellinen, kuin olisimme tunteneet toisemme jo
+kauan aikaa.</p>
+
+<p>Keskusteluaiheista ei suinkaan ollut puutetta, mutta tietysti me
+enimm�lt� puhuimme kalliista vainajasta. Oli niin monta yksityiskohtaa,
+joista halusin saada tarkempia tietoja ja Olga rouva vastasi aina
+peittelem�tt� ja suoraan. Ja kaikista h�nen vastauksistaan k�vi
+selville, kuinka rajattomasti h�n oli rakastanut ja ihaillut
+kasvatus�iti��n.</p>
+
+<p>&rdquo;Olin vuosikausia kihloissa&rdquo;, kertoi h�n, &rdquo;ja siirsin aina h��p�iv��ni
+vain siksi, etten raskinnut erota Malvidasta. Mutta lopulta sulhaseni
+k�vi k�rsim�tt�m�ksi ja niinp� minun t�ytyi h�net j�tt��, mutta sen
+j�lkeen alkoi meid�n kirjevaihtomme. Vuosikymmenien kuluessa kirjoitin
+h�nelle joka p�iv� ja kerroin kaikki iloni ja suruni. Ja kun en en��
+voinut vastustaa haluani tavata h�nt�, matkustin Roomaan ja kun lapseni
+kasvoivat suuremmiksi, oleskelivat he vuorotellen h�nen luonaan
+Roomassa, rakastaen h�nt� kuin hellint� iso�iti�. Kes�isin h�n taas k�vi
+minua tervehtim�ss� t��ll� meid�n huvilassamme ja joka kerta h�n antoi
+istuttaa t�nne puita ja pensaita. Kaikki ne sulotuoksuiset ruusut, jotka
+kapuavat muureja pitkin, kaikki varjoisat akasiapuut puutarhassamme ovat
+niin muodoin muisto h�nelt�. H�n sanoikin usein: &rdquo;Sittenkun ei minua
+en�� ole, niin ne muistuttavat sinua minusta.&rdquo; Kaipaan h�nt� niin
+sanomattomasti. Vaikka el�n rakkaan puolison, lasten ja lastenlasten
+ymp�r�im�n�, on h�nen poismenonsa kuitenkin j�tt�nyt tyhj�n sijan, joka
+ei ole t�ytett�viss�.&rdquo;</p>
+
+<p>H�n johdatti minut yl�kerroksessa olevaan ty�huoneeseensa, jonka sein�t
+olivat koristetut Malvida von M:n kuvilla. Siell� oli kipsist� ja
+pronssista tehtyj� medaljonkikuvia, valokuvia eri ajoilta sek�
+taiteilija Lenbachin kaunis taulu h�nest�. Siell� oli my�skin Malvida
+von Meysenbugin yst�vien kuvia kuten esim. <b>Cosima</b> ja <b>Richard
+Wagnerin</b>, <b>Lisztin</b>, <b>Mazzinin</b>, <b>Schopenhauerin</b> ja <b>Nietzschen</b>
+kuvat.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien24.jpg" alt="Malvida v. Meysenbug Lenbachin kuvan mukaan."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Malvida v. Meysenbug<br>Lenbachin kuvan mukaan.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Olga Herzen n�ytti minulle valokuvia Malvidan kodista Roomassa, josta
+n�ki Colosseumin ja Palatinumin, sek� h�nen viimeiset teoksensa
+<b>Irdische und himlische Liebe</b>, <b>Eine Reise nach Ostende</b> ja h�nen
+kirjevaihtonsa <b>Nietzschen</b> kanssa, jonka t�m�n sisar <b>Elisabeth
+F�rster&ndash;Nietzche</b> hiljattain on julkaissut.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien25.jpg" alt="Alexander Herzen."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Alexander Herzen.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Tietysti talon muotokuvakokoelmassa my�skin oli Alexander Herzenin kuva.
+Salin sein�ll� se riippui ja komea se oli katsella. Suuri ajattelija ja
+politikoitsija istui siin� p�� k�tt� vasten nojattuna; leve�, korkea
+otsa, l�pitunkeva katse, tuuhea pitk� tukka ja voimakas ruumiinrakennus
+tekiv�t mahtavan vaikutuksen. Tuli ajatelleeksi nuorta jalopeuraa, joka
+hetkeksi on asettunut lev�ht�m��n, mutta jo seuraavassa
+silm�nr�p�yksess� on valmis taisteluun.</p>
+
+<p>Pyynn�st�ni kertoi Olga rouva hiukkasen is�ns� viimeisist� vuosista ja
+kuolemasta, joka tapahtui v. 1870, v�h�� ennen ranskalais-saksalaisen
+sodan alkua. H�n oli kauan aikaa viett�nyt kuljeksivaa el�m��,
+oleskellut vuorotellen Sveitsiss�, Lontoossa ja Parisissa. Juuri t�h�n
+aikaan h�n oli saapunut Parisiin, vuokrannut siell� avaran huoneuston ja
+kutsunut lapsensa ja Malvida von Meysenbugin luokseen. Er��n� iltana
+palatessaan valtiollisesta kokouksesta, jossa h�n oli puhunut, valittaa
+h�n vilua, mutta on muuten hyv�ll� tuulella ja kertoo illan
+tapahtumista. Y�ll� h�n sairastuu keuhkotulehdukseen ja muutaman p�iv�n
+per�st� h�nt� ei ole en��. H�n oli silloin viel� t�ysiss� voimissa,
+ainoastaan 58 vuoden vanha. Sanoma h�nen kuolemastaan her�ttikin siksi
+suurta surua kaikissa edistyspiireiss�, ja vapauden yst�v�t eri maista
+ja kansoista riensiv�t Parisiin saattaakseen h�nt� viimeiseen
+lepokammioon.</p>
+
+<p>Tuntui sangen omituiselta keskustella Olga Herzenin kanssa ajatellessa,
+ett� h�n oli hamasta lapsuudestaan el�nyt niiss� piireiss�, joiden
+mielipiteet ja toimet ovat painaneet leimansa kokonaisen aikakauden
+sivistykseen ja suuntaan. Is�ns� kodissa h�n oli n�hnyt kaikki sen ajan
+etevimm�t vapauden sankarit: <b>Pulszkyn</b>, <b>Louis Blancin</b>, <b>Ledru
+Rollinin</b>, <b>Orsinin</b>, <b>Garibaldin</b>, <b>Mazzinin</b>, <b>Turgenevin</b> y. m.
+Kasvatus�itins� luona ollessaan h�n joutui Richard Wagnerin piiriin ja
+my�hemmin h�n oli tutustunut Nietzscheen, joka ihaili h�nt� siihen
+m��rin, ett� pyysi h�nt� vaimokseen, tiet�m�tt�, ett� h�n jo silloin oli
+kihloissa professori Monod&rsquo;n kanssa.</p>
+
+<p>Kansallisuutensa puolesta Olga Herzen my�skin antoi ajattelemisen
+aihetta. Syntyneen� ven�l�isist� vanhemmista, oli h�nell� ollut
+saksalainen kasvatus�iti, lapsuutensa h�n oli viett�nyt Englannissa,
+ensi nuoruutensa Italiassa ja oman kodin perustettuaan oli Ranska k�ynyt
+h�nen olopaikakseen ja h�nen lastensa synnyinmaaksi.</p>
+
+<p>Niin monenmoiset vaihdokset ja vaikuttimet olisivat ehk� vaikuttaneet
+pintapuoliseen luonteeseen ep�terveellisesti, mutta Olga Herzen oli
+niiden kautta vain syventynyt ja rikastunut. Oleskelu eri maissa ja eri
+kansallisuuksien keskuudessa oli opettanut h�nt� ymm�rt�m��n ja
+kunnioittamaan ihmisel�m�� kaikissa sen eri muodoissa, se oli
+puhdistanut ja vapauttanut h�net natsionalismista ja
+kansallisuusturhuudesta, sek� opettanut h�nt� puolueettomasti seuraamaan
+ja arvostelemaan tapahtumia ja pyrint�j�. Tunsi koko ajan, ett� saattoi
+ottaa mink� kysymyksen tahansa keskustelun alaiseksi, ilman ett� se
+h�nt� h�mm�stytt�isi, loukkaisi tai pelottaisi. Ja siksi kuluivatkin
+tunnit kuin siivill� lent�en h�nen seurassaan ja h�nen herttaisen
+perheens� keskuudessa, jonka j�seniin min� illan kuluessa my�skin
+tutustuin.</p>
+
+<p>Jokunen p�iv� my�hemmin tuli Olga Herzenilt� kirje, jossa h�n kutsui
+minut luokseen p�iv�llisille, jotta saisin n�hd� nekin perheenj�senet,
+jotka eiv�t ensi k�ynnill�ni olleet kotosalla. Silloin syventyiv�t
+kaikki edellisell� kerralla saamani vaikutelmat ja nuo G�then sanat:
+&rdquo;Die St�tte wo ein grosser Geist gelebt, sind eingeweiht f�r immer&rdquo;
+soivat yh� uudelleen korvissani. Olihan koko koti suurien henkien
+muistolle vihitty. Heid�n vaikutuksensa siell� kaikkialla tuntui, heid�n
+henkens� puhui siell� voimakasta kielt��n, he eliv�t siell� sen
+asukkaiden syd�miss�.</p>
+
+<p>Min� tunsin, ett� t�h�n kotiin tutustuminen oli antanut minulle paljon,
+viel� enemm�n kuin sinne menness�ni olin rohjennut toivoakaan. Ei siin�
+kyllin, ett� Malvida von Meysenbugin kuvaan oli liittynyt monta
+miellytt�v�� lis�piirrett�, olin my�skin n�hnyt, ett� ne siteet, jotka
+yhdistiv�t kasvatus�idin ja kasvattitytt�ren toisiinsa, olivat viel�
+hellemm�t ja lujemmat todellisuudessa kuin konsanaan Malvida von
+Meysenbugin &rdquo;Muistelmissa&rdquo;.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="6">CATHERINE BRESCHKOVSKI.</a></h2>
+
+<h2>Ven�j�n vallankumouksen �iti.</h2></center>
+
+
+<p>Oli kev�ttalvi 1907. Me t��ll� Suomessa olimme viel� suhteellisesti
+vapaita suurlakkomme j�lkeen, mutta Ven�j�ll� oli ohjakset jo pantu
+hyvin tiukalle. Silloin moni heid�n vapaudentaistelijoistaan pakeni
+Suomen puolelle, saadakseen olla rauhassa ja tehd� ty�t� yh� edelleen.
+Mutta ven�l�iset viranomaiset saivat sen hyvinkin pian tiet�� ja
+rupesivat pit�m��n heit� ankarasti silm�ll� sek� ottamaan selkoa heid�n
+olinpaikoistaan. Etusijassa ep�iltiin meill� aina niit� perheit� ja
+ihmisi�, jotka olivat tunnetut radikaaleiksi ja ven�l�isen pakkovallan
+vastustajiksi. V�hitellen oli hyvin vaikea sijoittaa n�it� ahdistettuja,
+sill� useimmissa kodeissa oltiin pelonalaisia. Kun siskoni kuuli t�st�,
+tarjoutui h�n antamaan turvapaikan jollekin pakolaiselle, ja niin
+�vallankumouksen �iti� joutui meille ja oli sitten useampia viikkoja.
+Olin ollut esitelm�matkoilla kun t�m� tapahtui ja palatessani
+kuiskailtiin minulle, ett� meill� asui er�s vanha rouva, jonka
+ven�l�inen hallitus ennen muita olisi tahtonut saada k�siins�.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien26.jpg" alt="Catherine Breschkovski."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Catherine Breschkovski.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p><b>Catherine Breschkovski</b> oli silloin siin� 60&ndash;70 v�lill�,
+harmaatukkainen ja monet kovat kokenut, mutta piirteet ja koko olento
+olivat viel� eritt�in voimakkaat. H�n oli mit� yksinkertaisimmassa
+puvussa &ndash; suora villahame ja suora r�ijy &ndash; jonkalaista kaikkein
+vaatimattomimmat em�nn�t maalla k�ytt�v�t. Mutta liikkeet olivat
+eritt�in sulavat, ryhti aivan ruhtinaallinen.</p>
+
+<p>H�n puhui auttavasti saksaa ja sujuvata, kaunista ranskaa. Se oli ollut
+h�nen puhekielens� lapsuudesta alkaen, kuten kaikkien ven�l�isten
+ylimyshenkil�iden siihen aikaan. Sill� Catherine Breschkovski oli
+kotoisin, kuten niin moni muukin noista Ven�j�n vapaudentaistelijoista,
+kaikkein ylh�isimmist� piireist�. H�nen vanhemmillaan oli ollut suuri
+maakartano, johon tietysti kuului sadoittain maaorjia, mutta jo silloin
+oli erilaisuus oloissa ja n�iden ihmisten riippuva asema pikku
+Catherinea hirve�sti loukannut; ja tuo raamatun k�sky, ett� kell� on
+kaksi hametta, antakoon pois toisen, oli tehnyt sellaisen vaikutuksen
+h�neen, ett� h�n aina, �itins� kauhuksi, tahtoi sen toteuttaa.</p>
+
+<p>H�n meni nuorena naimisiin ja olisi voinut j��d� kotiinsa ja sen
+rauhaisan katon alla nauttia onnestaan, kuten moni muukin, mutta sen
+sijaan h�n koko ajan suunnitteli kansansa kohottamista, perusti kouluja,
+kirjastoja y. m. Pian h�n kuitenkin huomasi, ett� se ei riitt�nyt.
+Kansalle t�ytyi my�skin puhua orjan kahleiden p��lt��n heitt�misest� ja
+Ven�j�n itsevallan taittamisesta. Tosin teki h�n sen hyvin rauhallisesti
+ja v�hitellen, mutta kuitenkin siin� tarkoituksessa, ett� saisi kansansa
+her�tetyksi ja ajattelemaan. Vaan sit�p� juuri pidettiin niin
+vaarallisena ja niinp� Catherine Breschkovski monen muun vapauden
+yst�v�n kera vangittiin v. 1874 ja pantiin Pietari Paavalin
+linnoitukseen, jossa h�n oli pakoitettu kitumaan nelj� vuotta
+tuomiotansa odotellen. Se tuli vihdoinkin ja m��r�si h�net viideksi
+vuodeksi pakkoty�h�n.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien27.jpg" alt="Catherine Breschkovski nuorena."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Catherine Breschkovski nuorena.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Ennenkuin h�net vietiin rangaistuspaikalleen, allekirjoitti h�n ynn�
+etevimm�t niist� 193:sta, jotka samaan aikaan tuomittiin, er��n
+manifestin, jota voipi pit�� heid�n valtiollisena testamenttinaan ja
+joka suuresti on vaikuttanut my�hemp��n vapausliikkeeseen. Siin� he
+m. m. sanoivat: &rdquo;Me tulemme aina olemaan nykyisen, is�nmaatamme
+h�p�isev�n hallitusj�rjestelm�n vihollisia, j�rjestelm�n, joka perustuu
+hirve��n, ty�t�tekev�n v�est�n puristukseen joutilaan, irstailevan
+loisolijaluokan hyv�ksi ja joka valtiollisessa suhteessa j�tt��
+kansalaisten ty�n, hyvinvoinnin, vapauden, hengen ja kunnian
+virkamiesten mielivaltaisille ja edesvastuuttomille oikuille... Me
+kehoitamme vapauteen j��neit� toveriamme samalla tarmolla ja
+kahdenkertaisella rohkeudella astumaan sit� pyhitetty� p��m��r�� kohti,
+jonka edest� me jo olemme kest�neet joka lajia kidutusta ja jonka
+hyv�ksi me pid�mme itsemme onnellisena taistelemaan ja k�rsim��n
+viimeiseen hengenvetoomme asti.&rdquo;</p>
+
+<p>Oltuaan kaksi vuotta pakkoty�ss� Karassa, vietiin rva Breschkovski
+kaikkein it�isimp��n Siperiaan, Borgusin nimiseen seutuun. Siell� h�n
+toverinsa Nikolai Tiutschevin kera pani toimeen ensim�isen pakoretkens�.
+Hirveiden k�rsimysten j�lkeen soisissa metsiss�, joissa heid�n oli
+kuljeksiminen ja piiloitteleminen viikkom��ri�, joutuivat he kiinni
+siksi, ett� er�s alkuasukas, joka oli lupautunut opastamaan heit�,
+menikin heid�t ilmiantamaan. Catherine Breschkovski, joka jo
+ensim�isess� oikeudenk�ynniss� oli menett�nyt aatelisarvonsa ja
+julistettu talonpoikaisvaimoksi, tuomittiin nyt hallinnollista tiet�
+karkoitettavaksi sek� p��lle p��tteeksi piiskattavaksi. Mutta kun h�nen
+toverinsa selittiv�t, ett� jos vain viranomaiset koettaisivatkin k�yd�
+h�neen k�siksi kiinni, niin he tulisivat sen verisesti kostamaan,
+vaihdettiin nuo 25 piiskanly�nti� yht� monen kuukauden pakkoty�h�n.
+Suoritettuaan t�m�n kolmatta vuotta kest�v�n pakkoty�kautensa, pidettiin
+h�nt� viel�kin Siperiassa eri paikoissa, kuten Irkutskissa, Tomskissa ja
+Tobolskissa.</p>
+
+<p>Vihdoin h�n v. 1897 p��si karkaamaan ja palasi Ven�j�lle, miss� h�n heti
+jatkoi entiseen tapaansa. Valenimill� ja valepuvuissa h�n taaskin rupesi
+toimimaan talonpoikien kesken ja havaitsi ilokseen, ett� maaper� nyt jo
+oli paljoa vastaanottavampi kuin parikymment� vuotta sitten, jolloin h�n
+viimeiseksi oli heid�n keskuudessaan liikkunut. Silloin oli esim.
+kirjallisuuden levitt�minen ollut jotenkin turha, kun ei kuitenkaan
+kukaan osannut sit� lukea, nyttemmin oli jo lukijoita joka kyl�ss�.</p>
+
+<p>Catherine Breschkovskin toimeliaisuus vuodesta 1897 vuoteen 1907,
+jolloin h�net taaskin vangittiin, on mit� monipuolisin ja laajin. H�nen
+vaikutuksestaan syntyi erilaisia, salaisia organisatsioneja ja seuroja,
+h�n matkusteli paikasta toiseen, oli ehtimiseen joutua viranomaisten
+k�tyrien k�siin, mutta talonpojat ymm�rsiv�t aivan ihmeellisesti
+suojella h�nt�.</p>
+
+<p>Kun Plehve v. 1902 suurien agraarilevottomuuksien j�lkeen oli p��tt�nyt
+panna kaikki voimat liikkeelle saadakseen Catherine Breschkovskin
+k�siins�, matkusti h�n, johtaakseen poliisin harhaan, ulkomaille ja
+toimi kaikkialla suuren aatteensa hyv�ksi. Yksin Amerikassakin h�n k�vi
+ja piti siell� ven�l�isen vallankumouksen hyv�ksi esitelmi�, jotka
+otettiin suurella mielihyv�ll� vastaan.</p>
+
+<p>Omituinen sattuma oli, ett� kun amerikatar, professori <b>Effie Danforth
+Mc Afee</b> muutamia vuosia sitten k�vi Helsingiss� luonani, kertoi h�n,
+puhuessamme ven�l�isist�, ett� h�n tunsi oikeastaan vain yhden venakon,
+Catherine Breschkovskin, joka oli asunut h�nen kodissaan Amerikassa
+oleskellessaan.</p>
+
+<p>&ndash; Ja meill� h�n my�skin on asunut, huudahdin min� ja sitten me yhdess�
+johdimme mieleemme piirteit� h�nen luonteestaan.</p>
+
+<p>H�nt� esim. kiusasi sanomattomasti ajatus, ett� toisella oli ylt�kyllin,
+silloin kun toinen k�rsi puutetta. Meill� ollessaankin h�n ei mitenk��n
+tahtonut sy�d� muuta kuin jauhopuuroa ja veteen keitetty� kaurapuuroa,
+&rdquo;kun niin monet h�nen maalaisistaan juuri siihen aikaan n�kiv�t n�lk��&rdquo;.
+Yleens� h�n oli niin kerrassaan v�li�pit�m�t�n kaiken maallisen &rdquo;hyv�n&rdquo;
+suhteen, etten ole siin� suhteessa n�hnyt h�nen vertaistaan. H�n ei
+omistanut mit��n, eik� h�n tahtonutkaan mit��n, ei ollut sellaista
+esinett� tai tavaraa, jota h�n olisi halunnut tai toivonut. Ei h�nell�
+koskaan ollut rahoja, ja jos niit� h�nelle antoi, lahjoitti h�n ne heti
+puutteessa oleville.</p>
+
+<p>Toisaalta oli kyll� niin, ett� ne ihmiset, jotka ymm�rsiv�t h�nen ty�ns�
+suuruuden ja ep�itsekkyyden, aina olivat valmiit h�nt� tukemaan. H�nelle
+annettiin ilmaiset asunnot, kun h�nen vaatteensa meniv�t repaleiksi,
+hankittiin uusia, kun h�nen piti matkustaa, ostettiin h�nelle
+rautatieliput j. n. e. H�nell� oli yst�vi� ja ihailijoita ymp�ri
+maailmaa, Ven�j�lt� alkaen Amerikaan asti.</p>
+
+<p>Rva B. olisi voinut k�ytt�� hyv�kseen t�t� ihmisten vieraanvaraisuutta
+ja anteliaisuutta aivan loppumattomiin, mutta h�n oli p�invastoin niin
+arka, ettei ottanut vastaan kuin kaikkein v�ltt�m�tt�mimpi�
+tarve-esineit�. Kun h�n kuuli, ett� joku h�nelle annettu vaatekappale
+esim. oli maksanut paljon, niin ei mik��n voima maailmassa saanut h�nt�
+sit� vastaanottamaan. Siksi yst�v�t pian keksiv�tkin sen, ett� salasivat
+kaikki hinnat, kun hankkivat h�nelle l�mpimi� talvivaatteita y. m.</p>
+
+<p>Enimm�kseen h�n aina kirjoitti meill� ollessaan, ja sill� v�lill� h�nen
+luonaan k�vi ven�l�isi� aatetoveria: kaikenlaisia nuoria miehi� ja
+naisia. V�liin niit� juoksi liiaksikin, niin ett� vanhus hiukan v�syi.
+Kuulin h�nen joskus sanovan, ett� se tai se oli &rdquo;niin lapsellinen ja
+naiivi&rdquo;. Samaa vikaa oli muuten juuri h�ness� itsess�kin meid�n silmill�
+katsottuna. Niin pian kun tuli kysymys Ven�j�n kansasta ja sen
+vapautumisesta, ei h�n empinyt eik� ep�illyt. Siihen h�n luotti kuin
+evankeliumiin. Kun se vain sai tsaarivallan poistettua, niin se kyll�
+osasi asiansa j�rjest��. Kansan tahto oli h�nest� pyh�, eritt�inkin
+Ven�j�n kansan, sill� se oli rajattoman hyv� ja taipuisa.</p>
+
+<p>Juuri samalla tavalla olin kuullut kaikkien noiden Sveitsin
+yliopistoissa opiskelevien ven�l�isten puhuvan ja pit�nyt sit� aina niin
+mahdottoman lapsellisena sek� huomauttanutkin siit�. Niin tein nytkin,
+mutta ei mik��n maailmassa voinut j�rkytt�� rva B:n vakaumusta. Juuri se
+suuri usko pitikin h�nt� yll� ja antoi h�nelle yht�mittaa uusia
+ty�voimia.</p>
+
+<p>Kumma kyll� ei kukaan &ndash; Catherine Breschkovskin l�hemp�� tuttavapiiri�
+lukuunottamatta &ndash; saanut selkoa siit� ett� h�n asui meill�. Koko
+talonv�ki osasi pit�� sen aivan salassa. Muistan miten meid�n
+talousapulaisemmekin vastasi �re�sti er��lle, joka kysyi telefoonissa
+&rdquo;sit� vanhaa rouvaa&rdquo;: &rdquo;Ei t��ll� mit��n vanhoja rouvia asu&rdquo;. Rva B. k�vi
+kyll� joskus ulkona, mutta silloin h�nell� aina oli musta, tihe� harso
+kasvoillaan ja kun meill� joskus oli vieraita, esitettiin h�net nimell�
+rva Braun Br�sselist�.</p>
+
+<p>H�nen t�k�l�iset yst�v�ns� kehoittivat h�nt� l�mpim�sti j��m��n t�nne,
+tai viel�kin paremmin matkustamaan Englantiin ja asettumaan sinne
+rikkaan el�m�ns� muistelmia kirjoittamaan, mutta se oli kaikki suotta.
+H�n tahtoi j�lleen palata maahansa vaikuttaakseen siell� ja l�hti
+talonpoikaisnaisen asussa t��lt�, mutta tunnettiin, otettiin kiinni ja
+suljettiin taaskin Pietari Paavalin linnoitukseen, jossa sai istua kolme
+vuotta kuin el�v�lt� haudattuna.</p>
+
+<p>Kun h�nen asiansa vihdoinkin otettiin esille, pelk�si jo moni h�nen
+yst�vist��n, ett� kuolemanrangaistus tulisi h�nen osakseen. Siit� h�n
+tosin s��styi, mutta l�hetettiin j�lleen pakkoty�h�n Siperiaan, jossa
+h�n oli yht�mittaa, kunnes vallankumous, se vallankumous, josta h�n niin
+suurella varmuudella aina puhui ja johon h�n niin horjumattomasti uskoi,
+tuli ja katkasi h�nen kahleensa.</p>
+
+<p>Siperiassa ollessaan kirjoitti h�n er��lle t�k�l�iselle yst�v�lleen ja
+kertoi hiukan el�m�st��n siell�.</p>
+
+<p>&rdquo;Kaksi kuukautta olen jo ollut t��ll� ja sin� aikana usein ajatellut
+teit�, rakas yst�v�, teid�n ymp�rist��nne ja koko teid�n kaunista
+is�nmaatanne, joka on niin vieraanvarainen ja sivistynyt. Ei voi
+kuvitella suurempaa vastakohtaa kuin teid�n Suomenne ja ne melkein
+autiot seudut, joissa nyky��n elelen.</p>
+
+<p>&rdquo;Oleskeluni Pietari Paavalin linnoituksessa heikensi terveyteni
+tuntuvasti ja min� olin jo sangen sairas, mutta nyt kun taas saan
+hengitt�� raitista ilmaa ja hiukan liikkua, olen jo paljon parempi.
+Nyky��n minua eniten vaivaa poliisin alituinen, minuun kohdistuva
+valvonta ja vakoileminen, jota jatkuu y�t ja p�iv�t. Aina nuo hirve�t
+olennot ymp�r�iv�t pient� asuntoani, eiv�tk� h�ik�ile painaa naamojaan
+ikkunoitani vasten, oli sitten mik� aika vuorokautta tahansa, selitt�en,
+ett� heid�t on m��r�tty joka kahden tunnin p��st� ottamaan selkoa olenko
+viel� paikallani.&rdquo;</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien28.jpg" alt="Catherine Breschkovskin m�kki Siperiassa."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Catherine Breschkovskin m�kki Siperiassa.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Alkuosa kirjett� on p�iv�tty lokakuun 5 p. Kun h�n taaskin tarttuu
+kyn��n on marraskuun 9 p. ja silloin h�n kirjoittaa:</p>
+
+<p>&rdquo;T�n��n on oikein pureva pakkanen. Musteeni on j��tynyt ja jalkani ovat
+miltei j�hmettyneet ja liikkumattomat, mutta kun min� t�st� teen tulen
+pieneen uuniini, k�y kaikki taas varsin hyvin. Talvi ei viel�
+toistaiseksi ole ollut kylm� t�n� vuonna, meill� kun on ollut vain 33�
+pakkasta, joka ei merkitse mit��n t�ss� maassa. Mutta t�m� onkin vain
+alkua, sill� seuraavina kuukausina odotetaan t��ll� 45, 50, ja 55�,
+toisin sanoen sellaista pakkasta, etten min� ollenkaan silloin voi astua
+ulos majastani. Kyll� min� olisin voinut saada paremmankin asunnon,
+mutta kun poliisi h�iritsee kaikkia talon asukkaita tullessaan minua
+alituisesti katsomaan, oli minusta parempi asua aivan erikseen olevassa
+m�kiss�, niin ett� vakoojat muita h�iritsem�tt� voivat liikkua sen
+ymp�rill� mielin m��rin, pit�ess��n minua silm�ll�. Silloin min� yksin
+vain k�rsin.</p>
+
+<p>&rdquo;Minun vieraani, joita ei ole paljon, mutta jotka k�yv�t sen useimmin
+(he tahtovat auttaa minua taloustoimissa) ovat juuri saman valvonnan
+alaisia, ja jokaiselta kysyt��n tarkkaan mist� h�n tulee, ken h�n on,
+mit� h�n tekee j. n. e. Se on er��nlaisessa vankilassa el�mist� ja t�h�n
+tulee viel� lis��, ett� koko Kyrenski on saarella, jota mahtava
+Lena-joki ja kaunis Kyrenga ymp�r�iv�t, sek� niin pieni, ett� vain
+muutamat ahtaat kadut saavat siin� sijansa. Mit� k�velypaikkoihin tulee,
+ei niit� juuri t��ll� ole liikenem��n. T�ytyy menn� joen poikki
+ennenkuin p��see mets��n ja vuorille, mutta kun en min�, ilman
+viranomaisten lupaa, ole oikeutettu sit� tekem��n, enk� liioin ole
+halukas heid�n puoleensa k��ntym��n, olen kytketty t�h�n paikkaan ja
+k�velymahdollisuuteni hyvin rajoitetut. &ndash; Mutta en min� tahdo valittaa,
+sill� kohtalo on korvannut t�m�n puutteen siten, ett� se on antanut
+minulle hyvi�, uskollisia yst�vi�, jotka pit�v�t huolta minun
+hyvinvoinnistani niin pitk�lle kuin sit� suinkin sallitaan.</p>
+
+<p>&rdquo;Mutta siit� huolimatta en min� ole rauhallinen enk� onnellinen, sill�
+min� n�en, tai paremmin sanoen tunnen, ett� t��ll�, n�ill� rajattomilla
+autioilla, on sellainen joukko ihmisi�, jotka k�rsiv�t ja valittavat
+siksi, ett� ovat tykk�n��n eroitetut sivistyneest� maailmasta ja
+kaikesta mahdollisuudesta ansaita leip�ns�. Min� mietiskelen yhten��n
+miten voisin lohduttaa ja lievent�� n�iden nuorten ihmisten kovaa
+kohtaloa. Mahdotonta on riitt�� pitkien matkojen p��h�n, mutta kun olen
+tilaisuudessa lohduttamaan ja avustamaan, olkoonpa vaikka kuinkakin
+v�h�n, ruumiillisesti ja henkisesti n�lkiintyneit�, niin se ja tekee
+el�m�ni v�hemm�n yksitoikkoiseksi ja tyhj�ksi.</p>
+
+<p>&rdquo;T��ll� on Ven�j�n kaikilta kulmilta karkoitettuja, jotka el�v�t
+hajallaan niin laajalla alueella kuin koko Ranska, mutta he eiv�t ole
+tilaisuudessa liikkumaan, eik� liioin sellaiseen teht�v��n antautumaan,
+johon ovat itsens� kehitt�neet. Ei ainoastaan tiedemiehen ole mahdoton
+saada t��ll� ty�t�, vaan my�skin tavallisen k�sity�l�isen, sill� ihmiset
+el�v�t niin kaukana toisistaan. Ainoa, joka silloin j��pi hengen
+pitimeksi, on mets�stys ja kalastus, kaksi elinkeinoa, joita voi
+harjoittaa muutamina kes�kuukausina; loppu osan vuotta vallitsee niin
+ankara pakkanen, etteiv�t alkuasukkaatkaan mielell��n j�t� m�kkej��n.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien29.jpg" alt="Catherine Breschkovski vanhana."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Catherine Breschkovski vanhana.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>&rdquo;T�n��n me saimme t�nne uutisen kreivi Tolstoin kuolemasta. Siin�
+ihanteellinen sielu, joka meilt� nyt on otettu. Onneksi h�n on j�tt�nyt
+niin rikkaan henkisen perinn�n, ett� siit� riitt�� h�nen j�lkeen
+tulevaisilleen pitkiksi ajoiksi. Arvattavasti kaikki maailman
+sanomalehdet nyt puhuvat h�nest�. &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash;</p>
+
+<p>&rdquo;Hirve� pakkanen on tehnyt minut hiukan hermostuneeksi, mutta tahdon
+kuitenkin l�hett�� t�m�n kirjeen, jotta tiet�isitte, ett� el�n ja ett�
+syd�meni on sama kuin ennen. Ei vuodet eik� et�isyys voi minua muuttaa,
+minun yst�vyyteni ja tunteeni el�v�t ja kuolevat minun kanssani.</p>
+
+<p>&ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash;</p>
+
+<p>&rdquo;Olkaa rauhallinen minun suhteeni, olen niin tottunut vihollisteni
+vainoon, ettei mik��n minua en�� h�mm�styt�, eik� tuota minulle surua.
+Ainoa, jota pelk��n, on olla vasten tahtoani syyn� muiden
+onnettomuuksiin.&rdquo;</p>
+
+<p>&ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash; &ndash;</p>
+
+<p>Kes�ll� v. 1917, jolloin h�n jo oli p��ssyt takaisin Pietariin, oli er�s
+suomalainen tavannut h�net siell� ja toi meille h�nelt� terveisi�.
+Silloin h�n viel� oli ollut reipas ja toivorikas. Mutta millainen
+mahtanee h�nen mielialansa olla viime aikaisten kokemuksien j�lkeen?</p>
+
+<p>Syksyll� 1918 levisi jo sellainen tieto, ett� h�n oli kuollut, mutta se
+oli, kuten monet muutkin lehdiss� kiertelev�t uutiset, ennenaikainen,
+sill� v. 1919 h�n jo ilmestyi Amerikassa. Kautta Siperian h�n oli
+p��ssyt sinne pakenemaan ja aivan ylivoimaisia ponnistuksia sekin yritys
+oli kysynyt. Mutta ihmeellisesti h�n taaskin siit� oli suoriutunut ja
+otettiin perille p��sty��n innostuksella vastaan. M. m. olivat
+sik�l�iset vallankumoukselliset ainekset, ennenkaikkea ne, jotka
+luulevat bolschevismi� ja kommunismia jonkunlaiseksi onnen
+taikasauvaksi, valmistaneet tervetuliaisjuhlat h�nen kunniakseen. Mutta
+Catherine Breschkovski vastasi h�nelle pidettyyn tervehdyspuheeseen
+peittelem�tt�, ett� �bolschevismi on maailman suurin rikos� joka ei
+tietenk��n miellytt�nyt Amerikan salonkibolscheviikej�.</p>
+
+<p>Amerikasta oli rva B. antautunut Konstantinopolin kautta Odessaan ja
+kukapa tiet�� miss� yhteydess� h�nest� ensi kerralla saa kuulla, sill�
+h�nen innostuksensa n�kyy antavan h�nelle loppumattomia voimia.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="7">KUULUISUUKSIEN KESKEN.</a></h2></center>
+
+
+<p>Vuotta ennen maailman sotaa olin ven�l�isen yst�v�ni Zenaida Maslovskin
+kera Aleksanteri III:n taidemuseossa Pietarissa ja nautin sanomattomasti
+siit� henkev�st� tavasta, jolla h�n esitti Ven�j�n nuorta taidetta.</p>
+
+<p>Yht�kki� h�n sanoi: �Mutta meid�n t�ytyy t�st� menn� <b>Rjepinin</b> luo.
+Huomenna on keskiviikko ja silloin h�nell� on vastaanotto. Otan nyt vain
+ensin selkoa siit�, ovatko he kotona, sill� n�in kev�isin he usein
+l�htev�t ulkomaille. Ik�v� olisi nimitt�in menn� turhaan, Rjepin kun ei
+asukaan Pietarissa, vaan Suomen puolella, Kuokkalan asemalla.&rdquo;</p>
+
+<p>&rdquo;Kauanko kest�� matka sinne&rdquo;, kys�sin hiukan arkaillen, sill� minusta
+olivat jo matkat itse kaupungissa jotensakin aikaa ja voimia kuluttavat.</p>
+
+<p>&rdquo;Noin pari tuntia.&rdquo;</p>
+
+<p>Olihan siin�, mutta ei sit� auttanut ottaa lukuun, kun tarjoutui
+tilaisuus n�hd� Ven�j�n kuuluisin taidemaalari ja h�nen kotinsa.</p>
+
+<p>&rdquo;Sit� paitsi on rouva <b>Nordmann</b> hyvin huomattava henkil�&rdquo;, lis�si
+Zenaida Maslovski.</p>
+
+<p>&rdquo;Kuka h�n sitten on?&rdquo;</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien30.jpg" alt="Ilja Rjepin."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Ilja Rjepin.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>&rdquo;H�n on kirjailija ja Rjepinin hyv� yst�v�. Asuu h�nen kodissaan ja
+pit�� huolta h�nen taloudestaan. H�nell� on paljon uudistuspyrint�j� ja
+eritt�inkin on palvelijakysymys ja yksinkertaisempiin elintapoihin
+p��seminen h�nen p��harrastuksiaan, joiden eteen h�n ahkerasti tekee
+propagandaa. Eik� h�n ainoastaan puhu n�ist� asioista, vaan h�n
+toteuttaa ne el�m�ss��nkin. Oikeastaan pid�n, ett� Rjepinin talossa on
+p��sty t�ss� suhteessa paljoa pitemm�lle kuin Tolstoin luona, jossa
+el�m� ja teoriat eiv�t aina peitt�neet toisiaan. Saattepa n�hd�, ett�
+rva Nordmannin tuttavuus tulee tuottamaan teille paljon iloa.&rdquo;</p>
+
+<p>&rdquo;Ent� Rjepin itse?&rdquo;</p>
+
+<p>&rdquo;No h�n on jo vanha, eik� haastele varsin paljon, sanoo vain tuon
+tuostakin, kun rva Nordmann esitt�� jotakin: &rdquo;Kuunnelkaa tarkkaan, h�n
+puhuu viisaasti&rdquo;.</p>
+
+<p>M��r�tyll� hetkell� olimme sitten suomalaisella rautatienasemalla,
+ostimme piletit Kuokkalaan ja istuuduimme junaan. Samassa astui pari
+muutakin henkil�� sis��n. He tulivat heti erinomaisen yst�v�llisesti
+tervehtim��n rouva Maslovskia ja sanoivat my�skin olevansa matkalla
+Rjepinin luo.</p>
+
+<p>&rdquo;Te ette voi aavistaa kuinka intressanttia ihmisi� nuo molemmat ovat&rdquo;,
+kuiskasi rouva M. minulle.</p>
+
+<p>Sen olin jo ehtinyt panna merkille, ett� toinen heist�, joka edusti
+vahvempaa sukupuolta, oli niin henkev�n ja herttaisen n�k�inen, ett�
+vain Ven�j�ll� ja joskus Englannissa tapaa sellaisia miestyyppej�. Minun
+keskusteluni h�nen kanssaan supistui tosin jotenkin v�h��n, sill� h�n
+sanoi olevansa tottumaton puhumaan Europan kulttuurikieli�, mutta sen
+paremmin olin tilaisuudessa tarkastamaan sit� pohjatonta hyvyyden
+ilmett�, joka kuvastui h�nen kasvoillaan. H�nen toverinsa sit�vastoin,
+joka kuului heikompaan sukupuoleen, oli hyvinkin kieli� taitava ja
+keskusteli vilkkaasti ja innokkaasti rva M:n ja minun kanssani.</p>
+
+<p>Kuokkalan asemalla oli pitk� rivi ajureita, sill� he tiesiv�t, ett� &rdquo;nyt
+ne vieraat Rjepinin luo tulevat&rdquo;, ja hyvin tuntui mukavalta, kun taas
+kerran osasi puhuakin ajurien kanssa, sopia heid�n kanssaan sek�
+hinnasta ett� noutamisajasta.</p>
+
+<p>Ajellessamme kertoi rva M. minulle sitten junassa tapaamamme parin
+historian. Mies, jonka nimi oli Morosov, oli kerran ollut mukana er��ss�
+valtiollisessa pommijutussa, joka oli niin vakavaa laatua, ett� kaikki
+muut osanottajat hirtettiin, mutta h�net s��stettiin nuoruutensa takia,
+sill� h�n oli silloin vasta oppilas polyteknikossa. Sen sijaan h�net
+tuomittiin 40-vuotiseen vankeuteen, joka sittemmin hiukan lyhennettiin,
+mutta kuitenkin voi sanoa, ett� h�n nuorukaisesta oli astunut miehuuden
+keski-ik��n, ennenkuin h�n jokunen vuosi takaperin p��si vankilasta,
+ollen jo silloin yli 50-vuotias. T�t� vankila-aikaansa h�n ei ainoastaan
+kest�nyt hyvin, vaan viel�p� k�ytti sit� tieteellisen teoksen
+luomiseenkin, johon Uusi Testamentti, varsinkin Johanneksen
+ilmestyskirja &ndash; ainoa teos, joka h�nelle ensi vuosina annettiin
+luettavaksi &ndash; oli antanut aihetta.</p>
+
+<p>H�nen vankilasta p��stess��n oli juuri lokakuun vallankumoukselliset
+p�iv�t. H�n liittyi heti mielenosoituskulkueeseen ja joutui poliisin
+k�siin sen nuoren naisen kera, joka nyt oli h�nen vaimonsa. T�m� oli
+kenraalin tyt�r, etev� pianisti ja hienosti sivistynyt.</p>
+
+<p>N�it� asioita keskustellessamme olimme jo tulleet Rjepinin huvilalle,
+joka tuntui hyvin monimutkaiselta ja omituiselta, siin� kun oli sek�
+lasipeitteiset verannat ett� avoimet kuistit, kaksikerroksinen keskus ja
+matalammat sivut, puuleikkaukset ja koristeet. Heti eteisen ovella
+seisoi ven�j�n ja englannin kielell�: &rdquo;Ole hyv�, �l�k� tupakoi&rdquo;, joka
+m��r�ys minua erityisesti ilahutti, sill� jos kaikki senkin p�iv�n
+vieraat, kaikki ne nuoret maalarit, taidearvostelijat ja muut olisivat
+ruvenneet siell� polttamaan, niin oleskelu huvilan suhteellisen pieniss�
+huoneissa olisi k�ynyt, minulle kumminkin, aivan siet�m�tt�m�ksi.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien31.jpg" alt="Rjepinin huvila Kuokkalassa."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Rjepinin huvila Kuokkalassa.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Ensim�iseksi tuli vastaamme talon em�nt�, Natalie Nordmann. H�n oli
+ihmeen luonnollinen ja herttainen, kertoi olevansa puoleksi suomalainen,
+syntyisin Haminasta ja samaa sukua kuin meik�l�iset Nordmannit. Kun
+tiedustelin, osasiko h�n meid�n kieli�mme, sanoi h�n hyvin pehmoisesti
+ja siev�sti: &rdquo;Jag kan tala en smula svenska&rdquo; (min� osaan puhua hiukan
+ruotsia). Ven�l�inen �iti, ven�l�inen kasvatus ja oleskelu Ven�j�ll�,
+miss� h�nen is�ns� oli amiraali, ei ollut edist�nyt meik�l�isten kielien
+oppimista, mutta l�mmin Suomen yst�v� h�n kaikessa oli. Oli hiljattain
+esiintynyt er��ss� juhlassakin suomalaisessa kansallispuvussa, jonka
+paki parhaastaan hankki itselleen Haminasta.</p>
+
+<p>H�nen puheensa oli niin korutonta ja yst�v�llist�, ett� tuntui heti
+silt� kuin olisimme tunteneet toisemme jo monta vuotta, ja kun sitten
+palvelija tuli sis��n, ja rva N. esitti h�net, huomauttaen ett�
+palvelijat heid�n talossaan olivat yst�vi�, joille annettiin k�tt�, niin
+k�sitin taas uudelleen miten kodin henki kuitenkin kokonaan riippuu
+naisesta. N�in olisi kai Tolstoikin tahtonut j�rjest�� kotinsa, mutta ei
+voinut, kun vaimo pani vastaan.</p>
+
+<p>Palvelijoita t�ss� kodissa ei liioin k�ytetty mink��nmoiseen vieraiden
+&rdquo;passaamiseen&rdquo;, vaan kukin sai auttaa itse��n.</p>
+
+<p>Eteist� l�heisess� huoneessa, jossa oli tummanpunaiseksi maalatut
+huonekalut ja paljon intressanttia muistoesineit� ja koristekaluja, muun
+muassa kuuluisien henkil�iden muotokuvista muodostettu friisi l�hell�
+katonrajaa, oli nurkassa kiehuva teekeitti� kuppineen, ja keskell�
+lattiaa olevalla pitk�ll� p�yd�ll� leivoksia, kakkuja, makeisia ja
+hunajaa.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien32.jpg" alt="Natalie Nordmann."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Natalie Nordmann.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Kaikki vieraat tunsivat talon tavat, meniv�t kukin itselleen teet�
+ottamaan ja istuutuivat p�yd�n ��reen, jonka molempiin p�ihin
+haltijav�ki asettui. Tuskin tarvitsee huomauttaa, ett� keskustelu alusta
+pit�en oli vilkasta, sill� onhan tuo suuri puhetulva oikein aito
+ven�l�inen ominaisuus. Rjepin itse ei aluksi ottanut siihen paljonkaan
+osaa, mutta sitten joku mainitsi naisten ��nioikeuden ja toinen jotakin
+suffragettien moitittavasta esiintymisest�. Ja nyt se alkoi. Nuorukaisen
+hehkulla ja innostuksella heitt�ytyi t�m� Ven�j�n suuri poika taisteluun
+suffragettien puolesta. H�n piti kerrassaan tulisen puolustusesitelm�n
+ja selitti, ettei h�n ymm�rt�nyt, kuinka miehet kehtasivat heit�
+moittia, he kun itse olivat panneet toimeen kaikki veriset
+vallankumoukset, sodat ja julmuudet maailman alusta asti. Ja siin� h�n
+esitti kuulijoilleen kappaleen Ranskan vallankumoushistoriaa niin
+vilkkaasti ja el�v�sti, ett� h�nen kaunis, aallokas tukkansa heilahteli,
+kasvot s�ihkyiv�t ja k�det tekiv�t suuria liikkeit�. Se nuori
+taidearvostelija, joka oli aloittanut hy�kk�yksen, koetti puolustaa
+kantaansa, mutta Rjepinin hehkun rinnalla ei h�nen sanoillaan ollut
+mit��n voimaa.</p>
+
+<p>&rdquo;Rjepin on aina, hamasta nuoruudestaan ollut suuri vapauden ihailija ja
+vapausliikkeiden innokas puoltaja&rdquo;, kuiskasi vierustoverini. &rdquo;H�nen
+viimeinen suuri taulunsa kuvaa sit� hetke�, jolloin lokakuun manifesti
+luetaan torilla ja innostunut kansa huutaen, hurraten ja lakkejaan
+heiluttaen kuuntelee t�t� vapauden sanomaa. Saattepa sitten n�hd� sen
+Rjepinin ateljeessa.&rdquo;</p>
+
+<p>Ja sinne me teenjuonnin j�lkeen kaikki menimmekin. Se oli
+yl�kerroksessa, kattovalolla varustettu ja t�ynn� tauluja, harjoitelmia,
+veistokuvia, kuvakudoksia, esirippuja, koriste-esineit�, siell� oli
+sanalla sanoen niin paljon, ett� olisi kest�nyt tuntikausia tutkia sit�
+perusteellisesti.</p>
+
+<p>Tuolit asetettiin puoliympyr��n, seurue istumaan ja nyt er�s vieraista,
+nuori ven�l�inen talonpoika, rupesi n�ytt�m��n mukana tuotuja taulujaan
+Rjepinille. Niit� oli v�hint�in parikymment� kappaletta, kaikki noin
+metrin pituisia, 75 cm. korkuisia, ja jokaiseen h�nen oman kyl�ns�
+asukkaat ja tapahtumat olivat antaneet aihetta. Lapset ja aikuiset,
+joulunvietot ja markkinat, sienienpoiminnat ja ajoretket, kaikki siell�
+oli ja sit� paitsi muutamat kansansadut kuvitettuina. Kun ottaa
+huomioon, ettei nuori mies milloinkaan ollut saanut opastusta
+maalaustaiteessa, eik� n�hnyt muuta kuin omat kotinurkkansa, t�ytyy
+sanoa, ett� t�ss� oli edustettuna sek� kyl�kulttuuri ett� kansanhenki.
+Kuvattujen kasvot osoittivat samaa hartautta ja yksinkertaisuutta, jota
+n�kee keskiajan kirkkomaalauksissa, ja nuo r�ike�t ilonilmaukset taas,
+esim. tanssiaisissa, l�heniv�t jo paljon vanhojen hollantilaisten
+kermessoja. Nuori mies oli kovin kiihoittunut n�it� henkens� luomia
+n�ytelless��n, punaiset t�pl�t paloivat h�nen poskillaan ja h�nen
+liikkeens� olivat hermostuneet.</p>
+
+<p>Viel� h�nell� oli mukanaan kokoelma savesta muovattuja ja maalattuja
+nukkejakin, osaksi h�nen mielikuvituksensa luomissa verhoissa, osaksi
+kansallispuvuissa.</p>
+
+<p>Rjepin oli n�ht�v�sti hyvin huvitettu kaikesta t�st�.</p>
+
+<p>H�n nousi usein yl�s niit� esitett�ess�, rupesi siirtelem��n
+uuninreunalla olevia koriste-esineit� pois ja asetti n�m� savikuvat
+omak�tisesti sinne riviin seisomaan.</p>
+
+<p>Joku huomautti, ett� ne olisi pit�nyt l�hett�� Pietarin
+K�siteollisuusn�yttelyyn, siell� olisivat varmaan menneet kaupaksikin.</p>
+
+<p>Mutta nuori mies selitti, ettei h�n tahtonut ainoastakaan luopua, ei
+savikuvistaan eik� tauluistaan, neh�n olivat osa h�nest� itsest��n,
+h�nen omia lapsiaan, kuinka h�n voisi ne myyd�.</p>
+
+<p>Kello oli jo joutunut ja p�iv�llishetki l�heni. Mutta sit� ennen
+ehdotettiin k�velyretke� puutarhaan, joka kes�iseen aikaan mahtaa olla
+tavattoman herttainen lammikkoineen, kanavineen ja huvihuoneineen. Nyt
+olivat puut viel� jotenkin alastomat ja ilma sit�paitsi kolkko.</p>
+
+<p>Kiert�ess�mme huvilaa n�imme er��ss� ulkonevassa, monella ikkunalla
+varustetussa osassa rouva Nordmannin ja Rjepinin rintakuvat. Edellinen
+varsinkin oli erinomaisen kaunis ja el�v�, terracotta v�riseksi maalattu
+ja niin asetettu, ett� sen n�ki joka puolelta.</p>
+
+<p>&rdquo;Kukahan sen on tehnyt?&rdquo;</p>
+
+<p>&rdquo;Rjepin itse&rdquo;, vastattiin, &rdquo;h�n on nimitt�in my�skin taitava
+kuvanveist�j�.&rdquo;</p>
+
+<p>&rdquo;Olemme m��r�nneet, ett� t�m� huvila kuolemamme j�lkeen on oleva museo
+ja antaneet sille nimeksi <b>Penaattien talo</b>, ja n�m� penaatit olemme me,
+sen entiset asukkaat.&rdquo;</p>
+
+<p>N�in puhui rva Nordmann n�ytt�ess��n minulle omaa huonettaan ja
+teoksiaan. Niit� oli monta ja muun muassa er�s, jossa h�n kuvaa rikkaan,
+monivaiheisen el�m�ns� tapahtumia &ndash; h�n oli esim. nuorena tytt�n�
+karannut kodistaan Amerikaan &ndash; ja jonka Rjepin oli kuvittanut.</p>
+
+<p>&rdquo;Mutta nyt on jo aika siirty� ruokasaliin&rdquo;, huomautti h�n, &rdquo;sit� ennen
+valitsemme vain presidentin ja h�nen t�ytyy pit�� ensim�inen puhe
+p�yd�ss�, niin vaatii tapa Penaattien talossa.&rdquo;</p>
+
+<p>Paperiliput otettiin esille ja kaikki kirjoittamaan jonkun l�sn�olevan
+nimen, jonka j�lkeen prof. Rjepin itse jakoi ne asianomaisille. Aluksi
+sai taidearvostelija ��ni�, sitten tuli vankilassa olleen vuoro ja
+lopulta min�kin rupesin niit� saamaan, mutta laskettaessa oli minulla
+kuitenkin onneksi yksi v�hemm�n kuin edellisell�.</p>
+
+<p>Er��n soittokoneen iloisten s�velten kaikuessa astuimme ruokasaliin,
+joka oli suurin kaikista huoneista. Sen per�sein�ll� oli Rjepinin
+maalaamia komeita muotokuvia, &ndash; arvatenkin talon l�heisimpien yst�vien,
+koska siell� oli pari kuvaa rva Nordmannistakin; er��ss� kolkassa oli
+flygeli-piano ja sen yl�puolella sein�ll� oli niin paljon
+laakeriseppeleit� leveine nauhoineen ja kirjoituksineen, ett� siit�
+olisi tullut monet kantamukset, ja lattialla seisoi suuri, py�re�,
+katettu p�yt�.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien33.jpg" alt="Osa Rjepinin ruokasalia, jossa n�kee h�nen maalauksiaan ja suuren py�re�n p�yd�n py�rivine keskuksineen."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Osa Rjepinin ruokasalia, jossa n�kee h�nen maalauksiaan<br>ja suuren
+py�re�n p�yd�n py�rivine keskuksineen.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Kukin valitsi itse paikkansa ja p�yt�toverinsa, talon palvelijat
+asettuivat istumaan kuten kaikki muutkin, ja nyt olin varsin utelias
+n�kem��n, kuinka tarjoileminen p�yd�ss� oli j�rjestetty. Se oli
+ratkaistu varsin k�yt�nn�llisesti. Suuren py�re�n p�yd�n keskusta oli
+irtonainen ja kiert�v� aivan kuin automaatin voileip�py�ryl�t. Ja kuten
+n�iss� on metallinuput, joihin voi k�yd� kiinni niit� py�ritt�ess�, oli
+t�ss�kin aina v�h�n matkan p��ss� metallihaka, jonka avulla sai sen
+suuren py�re�n p�yd�nlevyn liikkeeseen. Ruoka oli yksinomaan kasviksista
+valmistettua ja enimm�kseen keitt�m�t�nt�. Oli kurkkuja, sieni�,
+hienoksi leikattuja kaalinkupuja ja kaikenmoisia vihannessekoituksia,
+sek� paljon hedelmi�, kuten apelsiineja, omenoita, banaaneja, luumuja,
+p�hkin�it�, ananasta j. n. e. Ja lopuksi mustaa kahvia.</p>
+
+<p>Saattaapa olla, ett� oli viel� muitakin herkkuja, mutta itse ruoka oli
+toki sellainen sivuseikka, ettei sit� juuri ehtinyt ajatella. Keskustelu
+ja puheet, hyv� tuuli ja hilpe� mieliala oli n�iden harvinaisten
+p�iv�llisten p��vieh�tys.</p>
+
+<p>Presidentin t�ytyi sopimuksen mukaan pit�� ensim�inen puhe, jonka h�n
+omisti minulle, tai paremmin sanoen niille aatteille, joita h�n luuli
+tiet�v�ns� minun harrastavan. Sitten seurasi Rjepinin lennokas puhe
+Suomelle, joka p��ttyi siihen, ett� h�n toivoi vapauden p�iv�n pian
+koittavan sek� meille ett� heille. &ndash; Alexander Herzen mainitsee
+itsest��n jossain hiukan pilkallisesti, ett� h�n oli 40-vuotias
+nuorukainen, mutta Rjepinist� voi t�ydell� syyll� sanoa, ett� h�n oli
+70-vuotias nuorukainen, sill� sellaista tulta tapaa tavallisesti vain
+aivan nuorissa. Puhe her�tti tavatonta innostusta. K�si� taputettiin,
+maljoja juotiin, hyv�-huutoja kajahutettiin.</p>
+
+<p>&rdquo;Nyt on Teid�n vuoronne vastata&rdquo;, selitti vierustoverini. Sen aavistin
+itsekin ja sain, sen tehty�ni, taas uudestaan todisteen siit� kuinka
+hienotunteisesti palvelijoita t�ss� talossa kohdeltiin, sill� heid�n
+takiansa minun puheeni k��nnettiin.</p>
+
+<p>Taas seurasi puheita ja vastapuheita, ja aika kului kuin siivill�.
+Katsoin kelloa ja n�in kauhukseni, ett� se jo kohta oli 7, jolloin
+meid�n kyytipoikamme piti tulla meit� noutamaan.</p>
+
+<p>&rdquo;Voi j��k�� t�nne koko illaksi&rdquo;, kehoitettiin puolelta ja toiselta. &rdquo;Nyt
+saamme kohta kuulla kaunista soittoa, sill� onhan keskuudessamme
+pianisti.&rdquo; Eik� kukaan pyyt�nyt kauniimmin kuin herttainen, nuori
+soittaja itse.</p>
+
+<p>&rdquo;Mit� teemme?&rdquo; arveli rva Maslovski.</p>
+
+<p>J��minen oli houkuttelevaa, mutta siin� tapauksessa olisimme olleet
+Pietarissa vasta klo 12 y�ll�. Ja kun ajattelin raakaa y�ilmaa ja sen
+ep�edullista vaikutusta terveyteeni, koetin pysy� lujana.</p>
+
+<p>&rdquo;Sit� paitsi&rdquo;, sanoimme me toisillemme ihankuin lohdutukseksi, &rdquo;nyt on
+mieliala niin korkealla, ettei se en�� voi nousta. Pit�� menn� juuri
+sellaisena hetken�, niin s�ilyy muisto t�llaisesta p�iv�st�
+unohtumattoman kauniina.&rdquo;</p>
+
+<p>Ja kauniina se tulee s�ilym��n.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="8">PERSONALLISIA MUISTOJA GINA KROGISTA.</a></h2></center>
+
+
+<p>On aivan ihmeellist�, miten viesti jonkun tuttavan kuolemasta heti tuo
+h�net ilmiel�v�n� eteemme ja miten h�n yhten��n el�� ajatuksissamme sen
+j�lkeen; h�n muuttuu miltei el�v�mm�ksi kuin el�ess��n, sill� me n�emme
+h�nen olentonsa eri puolet yhtaikaa ja meid�n mieleemme johtuvat kaikki
+ne eri tilaisuudet, jolloin olimme h�nen seurassaan, h�nen puheensa,
+sanansa, yksin ��nenkaikunsa. Niin ainakin on k�ynyt minun joka kerta,
+kun l�heiset yst�v�t ja tuttavat ovat kuolleet ja niin juuri k�vi
+silloinkin kun sain s�hk�sanoman <b>Gina Krogin</b> kuolemasta kev��ll� 1916.
+Kaikki muistot her�siv�t, ja min� n�in h�net eri tilaisuuksissa ensi
+tapaamisestamme asti, joka tapahtui kes�ll� v. 1900 Kristianiassa.</p>
+
+<p>Gina Krogin nimi oli minulle silloin jo hyvin tuttu; olimme olleet
+kirjevaihdossakin er��n artikkelin johdosta, olin n�hnyt h�nen kuvansa
+eri aikakauskirjoissa, mutta en ollut personallisesti h�nt� tavannut.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien34.jpg" alt="Gina Krog."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Gina Krog.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Mutta edell�mainittuna kes�n� pidettiin Kristianiassa Pohjoismainen
+raittiuskokous, jossa min�kin olin mukana Raittiuden Yst�vien
+edustajana, ja er��n� p�iv�n� kesken kokousta p��tin pist�yty� katsomaan
+Gina Krogia. &rdquo;Sellaista ei pid� lyk�t�&rdquo;, arvelin, &rdquo;sill� ehk�p� h�n
+matkustaa maalle, ja niin en saa h�nt� n�hd�.&rdquo;</p>
+
+<p>&rdquo;Nyl�nden&rdquo; toimistoon siis riensin ja siell� h�net tapasin ty�p�yt�ns�
+��ress� istumassa keskell� paperia, avattuja kirjeit� ja korehtuureja.
+H�n mainitsi kuulleensa tulostani Kristianiaan ja jo odottaneensa minua,
+ja t�m�n kohteliaan tervetulolauseen j�lkeen oli tuttavuus piankin tehty
+ja me olimme ennen pitk�� joutuneet vilkkaaseen keskusteluun. Mutta
+ennen kaikkea min� h�nt� katselin. H�nen ulkonainen ihmisens� oli
+nimitt�in niin huomiota her�tt�v� ja komea, ett� sen vertaista tuskin
+n�kee. H�nt� on joskus kutsuttu &rdquo;j�ttil�isnaiseksi&rdquo;, sill� h�n oli
+tavallisia naisia koko lailla suurempi, mutta niin sopusuhtaisesti
+kehittynyt ja niin ruhtinaallisen ryhdik�s, ett� vastustamatta tuli
+ajatelleeksi: &rdquo;Tuollainen sopisi vaikka valtaistuimelle.&rdquo; H�nell� oli
+suuret, kauniit, surulliset silm�t, soinnukas ��ni ja erinomaisen
+arvokas, hillitty k�yt�s. Oli toimistossa vaikka kuinkakin kiire ja
+paljon v�ke�, ei h�n silti osoittanut mit��n k�rsim�tt�myytt� tai
+hermostumista, ja olipa h�n vaikka kuinka iloisessa seurassa ja itsekin
+vaikka kuinka hilpe�ll� mielell�, aina h�n silti oli arvokas.</p>
+
+<p>H�ness� oli samaa suuripiirteisyytt�, runollisuutta ja mahtavuutta kuin
+on norjalaisessa maisemassa auringossa kimaltelevine lumihuippuineen,
+kohisevine koskineen, mets�isine rinteineen, vihantavine laaksoineen.</p>
+
+<p>Min� tiesin ett� Gina Krog ja Norjan naisten vapautusliike kuuluivat
+yhteen. Niin pian kun mainitsi toisen, johtui toinenkin heti mieleen.
+Ihan alusta pit�en oli Gina Krog ollut siin� mukana ja aina johtavassa
+asemassa. H�nen uskonsa asiaan, h�nen l�mp�ns� sen puolesta, h�nen
+puhujalahjansa ja hieno kyn�ns�, kaikki vaikuttivat, ett� kun
+organiseerattu ty� alkoi, joutui h�n ensim�isten riviin. Mutta min�
+huomasin my�skin, ett� h�n oli paljon syvemm�lt� kuin useammat muut
+tunkeutunut naisasiaty�n ytimeen ja n�ki sen suuren p��m��r�n. H�n
+ymm�rsi, ett� se t�ht�� viel� paljon kauemmaksi kuin sukupuolten
+tasa-arvoisuuteen kunnassa ja valtiossa, ett� sen lopputarkoitus oli
+uuden vanhurskaamman hengen ja katsantokannan luominen, ei ainoastaan
+miehen ja naisen v�lisiss� suhteissa, vaan my�skin eri kansanluokkien,
+eri valtioiden. Ei kukaan ymm�rt�nyt paremmin kuin h�n pikku valtioiden
+uhattua, vaaranalaista tilaa ja sit� sortopolitiikkaa, jonka esineeksi
+ne koska tahansa voivat tulla. H�n n�ki kuinka v�h�n niiden toiveet
+merkitsiv�t, kun suuret p��ttiv�t esim. sodasta ja rauhasta. Ne eiv�t
+edes voineet toisiaan auttaa ja puoltaa, vaikka syd�mest��n paheksivat
+suurien harjoittamaa sortoa. Kuin kuivuneet lehdet niiden sanat vain
+karisivat maahan suurten neuvosp�yd�n ��ress�.</p>
+
+<p>Siksi ett� olosuhteet meill� siihen aikaan olivat synkk�� synkemm�t,
+palasimme me keskusteluissamme aina t�h�n kysymykseen, ja Auguste
+Fickerti� Wieniss� lukuunottamatta, en ole tavannut ket��n maamme
+ulkopuolella, joka niin olisi voinut tuntea meid�n kanssamme kuin Gina
+Krog. Jo aikaisemmin, suuressa Kansainv�lisess� Naisliiton kongressissa
+Lontoossa v. 1899 oli h�n lausunut muutamia voimakkaita sanoja Suomen
+puolesta, kun mielet Haagin rauhankonferenssin johdosta olivat
+innostusta t�ynn�. H�n nimitt�in huomautti, ett� rauhanaate oli kyll�
+suuri ja ihanteellinen, mutta rauhan yl�puolella oli kuitenkin oikeus,
+eik� edellisen takia saanut j�lkim�ist� sivuuttaa.</p>
+
+<p>Aika, jona Gina Krog astui julkisuuteen ja rupesi siskojensa
+ihmisoikeuksien ajajaksi, oli mit� ihmeellisin Norjan historiassa.
+Silloin kaikuivat siell� Bj�rnsonin, Ibsenin, Lien y. m. mahtavat
+her�tyshuudot, silloin Norja oli ahjo, josta kipin�t sinkoilivat ymp�ri
+Europaa. Uusista el�m�n arvoista ja uusista ihanteista he puhuivat;
+yksil�st� he l�htiv�t ja h�nen vapauttaan ja ihmisoikeuksiaan he
+julistivat. Heid�n sanansa her�ttiv�t vastakaikua tuhansissa ihmisiss�,
+eritt�inkin nuorisossa; innostunein, hehkuvin mielin he kokoontuivat
+n�it� uusia kysymyksi� itselleen selvitt�m��n ja niiden ytimeen
+tunkeutumaan. Niin. sis�lt�rikkaita vuosia kuin 80- ja 90-luvun nuoriso
+vietti, on muilla tuskin ollut. Ja Gina Krog oli kaikessa t�ss� mukana,
+ei vain vastaanottajana, vaan my�skin antajana. Hamasta nuoruudestaan
+oli h�nkin t�llaisia kysymyksi� miettinyt, rohkenematta kuitenkaan
+lausua niit� julki, paitsi hyvin rajoitetussa piiriss�, jossa h�nt� ei
+tavallisesti ymm�rretty &ndash; ja nyt ne yht�kki� olivat kaikkien huulilla
+sek� yst�vien ett� vastustajien.</p>
+
+<p>Siihen aikaan Norjan edistysmieliset naiset tunsivat, ett� he
+tarvitsivat oman ��nenkannattajan, jossa saisivat ajatuksensa paremmin
+kuuluviin kuin p�iv�lehdiss�, ��nenkannattajan, joka olisi heid�n
+katsantokantansa l�pitunkema ja tulkki, ja silloin perustettiin Nyl�nde.
+Helmikuussa v. 1887 sen ensi numero l�hti maailmalle; Norjan
+naisasiayhdistys sen ulosantajana, Gina Krog toimittajana ja Jonas Lien
+lennokas runo ensi sivulla. Koko uutuuden vieh�tys ymp�r�i t�t�
+esikoista ja siit� tuli uusien aatteiden keskus ja polttopiste, jonka
+lausuntoja tarkkaan seurattiin ja monessa piiriss� pohdittiin.</p>
+
+<p>Mutta muutaman vuoden kuluttua ei niit� en�� ymp�r�inyt sama uutuuden
+vieh�tys; kev�taamun hohde oli kadonnut ja vaativa ty�p�iv� oli astunut
+sijaan, mutta sen kuormaa ei monikaan en�� ollut taipuvainen kantamaan
+ja niin sek� naisasiayhdistyksen j�senm��r� ett� lehden lukijakunta
+varsin tuntuvasti supistui. Nyl�nden yll�pit�minen kysyi suuria
+aineellisia uhria ja niit� ei yhdistys en�� tahtonut ottaa kantaakseen,
+vaan vet�ytyi pois, arvellen ett� lehti jo oli teht�v�ns� suorittanut.
+Mutta onneksi Gina Krog ei vet�ytynyt. H�n ymm�rsi, ett� oma
+��nenkannattaja nyt vasta olikin oikein t�rke�, kun ensim�iset
+kasvunalut olivat n�kyviss� ja h�n otti sen silloin kokonaan omakseen
+s. o. h�n otti vastatakseen kaikista sen menoista ja kantoi t�t� taakkaa
+aina viimeiseen asti. Sill� aikaa kun niin moni naisasialehti
+naapurimaissa ehti sek� synty� ett� kuolla, pysyi Nyl�nde hengiss� ja
+l�hti vuosi vuodelta Norjan eri kulmille kylv���n sirottelemaan. Ollen
+ilman vakituisia avustajia, t�ytti Gina Krog lehtens� useimmiten aivan
+yksin ja siksi Nyl�nde olikin toimittajansa hengentuote enemm�n kuin
+ehk� mik��n muu naisasialehti. Joka numerossa oli h�nen rohkeita,
+runolliseen, kauniiseen muotoon puettuja kirjoituksiaan ja niit� ehti jo
+karttua paljon 29 vuoden kuluessa,</p>
+
+<p>Nyl�nde� luettiin ja se her�tti respekti� itsen�isyytens� takia, mutta
+ei sen tilaajam��r� kuitenkaan ollut niin suuri, ett� se olisi palkinnut
+toimittajansa vaivat, viel� v�hemmin j�tt�nyt voittoja. Ja siksi Gina
+Krog, jota on kutsuttu Norjan kruunaamattomaksi kuningattareksi,
+ulkonaisesti eli hyvinkin vaatimattomasti. H�nell� oli vuokrahuone,
+p�iv�llisens� h�n s�i ulkona ja istui muuten ahkerasti toimistossaan,
+jolle vastustajat antoivat nimen L�vens Hule (Jalopeuran luola), mutta
+josta yst�v�t tekiv�t kunnianimen. Ellei h�nell� olisi ollut hyvinvoipaa
+velje��n, ylioikeuden asianajaja F. A. Krogia, joka jakoi sisarensa
+harrastukset ja aina oli valmis niit� tukemaan, olisi h�nen aineellinen
+asemansa ollut viel�kin ahtaampi. T�m�n veljen ansio suurimmaksi osaksi
+oli, ett� Gina Krog esim. oli tilaisuudessa matkustamaan, k�ym��n
+Englannissa, Ranskassa, Italiassa ja Amerikassa y. m. &ndash; Yhteen aikaan,
+ennenkuin veli meni naimisiin Cecilia Thoresenin kanssa, joka oli Ginan
+hyv� yst�v� ja Norjan ensim�inen naisylioppilas, sisarukset asuivatkin
+yhdess� ja Gina hoiti veljens� taloutta. Se tapahtui juuri siihen
+aikaan, kun Norjassa enin kiehui ja kuohui, kun jokainen ensi-ilta
+teatterissa ja jokainen uusi kirja oli kuin sotatorventoitotus, joka
+heti jakoi yleis�n eri leireihin ja sai aikaan loppumatonta ajatusten
+vaihtoa. Hyvin tavallista oli silloin, kertoi Gina, ett� tuttavat viel�
+my�h��n illalla, teatterista palattuaan, poikkesivat heid�n luokseen
+vaikutelmistaan keskustelemaan, sill� Krogien luona l�ysi aina
+ymm�rt�myst� ja hengen heimolaisia. Se oli taiston aikaa, suuren
+innostuksen ja suurien toiveiden aikaa.</p>
+
+<p>Kaikki maansa etevimm�t henget Gina personallisesti tunsi. H�n oli
+monasti tavannut Camilla Collettin ja kuullut t�m�n tulisielun puhuvan
+siit� mit� h�n oli nuoruudessaan tuntenut naisena ja mik� lopulta oli
+saattanut h�net kyn��n tarttumaan, h�n oli paljon seurustellut
+Bj�rnsonien kanssa ja monet niist� lauseista, jotka Bj�rnson on pannut
+esim. Tora Parsbergin huulille, n�ytelm�kappaleessaan �Paul Lange ja
+Tora Parsberg,� ovat Gina Krogista alkuaan. H�n tunsi sek� taiteilijat
+ett� valtiomiehet, sek� tiedemiehet ett� sanomalehdentoimittajat. H�n
+kertoi v�list� hauskoja, intiimi� piirteit� heist� niin� parina
+viikkona, jotka silloin vietin Kristianiassa ja olin ehtimiseen h�nen
+seurassaan.</p>
+
+<p>Jouduinpa h�nen tuttaviensa tuttavuuteenkin, jotka kulettivat meit�
+paikasta toiseen, ja silloin rupesin my�skin innokkaasti pyyt�m��n, ett�
+h�n tulisi Suomeen esim. esitelm�retkelle.</p>
+
+<p>Se painostus, jonka alla me silloin elimme, vaikutti nimitt�in, ett�
+jokainen l�nnest�p�in tullut vieras &ndash; puhumattakaan Norjan suurimmasta
+tytt�rest� &ndash; oli kuin raikas tuulahdus, kuin yht�kki� avautunut ikkuna
+pimikkoomme ja siksi sanomattoman tervetullut.</p>
+
+<p>Jo syystalvella samana vuonna tulikin Gina Krog Suomeen. Naisasialiitto
+Unioni oli kutsunut h�net t�nne esitelm�im��n ja ryhtynyt kaikkiin
+valmistaviin toimiin: hankkinut tilaisuutta varten yliopiston
+juhlasalin, ilmoittanut asiasta lehdiss�, myynyt etuk�teen lippuja
+j. n. e. Hauskaa olikin sitten n�hd�, ett� yleis�� oli salin t�ydelt�,
+kun Gina Krog astui sis��n ja piti sis�lt�rikkaan, kauniin esitelm�ns�
+Camilla Colletista kirjailijana, uranuurtajana ja ihmisen�.</p>
+
+<p>Esitelm�n j�lkeen olivat Unioni ja Suomen Naisyhdistys yhteisesti
+j�rjest�neet h�nen kunniakseen juhlat Seurahuoneen 35:ss�. Mieliala oli
+varsin hilpe� ja useita puheita pidettiin. Muun muassa puhui prof. E. G.
+Palm�n Norjalle, huomauttaen niist� hyvist� v�leist�, jotka aina olivat
+vallinneet sen ja Suomen kesken. Ja Adela�de Ehrnrooth oli sepitt�nyt
+hauskan runon tilaisuutta varten.</p>
+
+<p>Gina Krog oli kuin luotu juhlaesineeksi; h�n toi juhlatunnelmaa
+mukanaan, niin pian kuin h�n astui sis��n. H�nen ruhtinaallinen
+ulkomuotonsa, h�nen ylev�, hieno k�yt�ksens� ja se helppous mill� h�n
+vastasi kaikkiin h�nelle pidettyihin puheisiin, kaikki vaikutti siihen.
+Ihmeekseen totesivat meik�l�iset, ett� h�nell� oli aina jotakin
+kaunista, sis�lt�rikasta ja runollista sanottavaa, vaikka h�n olisi
+esiintynyt kuinka monta kertaa tahansa saman illan kuluessa. Muistan
+viel� miten h�n, vastatessaan maalleen pidettyyn puheeseen, aluksi toi
+sielt� terveisi� ja kertoi, ett� niin pian kuin huhu tiesi kertoa, ett�
+h�n l�htisi Suomeen, kuului joka kulmalta &rdquo;Hils Finland&rdquo; (tervehtik��
+Suomea) ja se kulki kuin humina miehest� mieheen ja siihen lis�ttiin
+viel� &rdquo;Sig dem at vi elsker Finland&rdquo;, (kertokaa heille, ett� me
+rakastamme Suomea).</p>
+
+<p>Gina Krog oli yleens� sangen huvitettu politiikasta ja h�nell� oli aina
+oma vanhurskas arvostelunsa kaikista poliittisista p�iv�nkysymyksist�.
+Meill� ollessaan h�n otti tarkasti selkoa Ven�j�n sortoj�rjestelm�n
+meihin kohdistetuista kiristystoimenpiteist� ja tavasta miten eri
+kansalaisryhm�t niihin suhtautuivat. &ndash; Sill� v�lill� h�nelle n�ytettiin
+meid�n laitoksiamme, koulujamme, kokoelmiamme, sanalla sanoen kaikkea,
+josta toivoo vieraalla olevan hy�ty� ja iloa, ja joka antaa kuvan maan
+kulttuurity�st� ja edistyspyrinn�ist�. &ndash; Se oli hyvin sis�lt�rikas aika
+sek� meille ett� vieraallemme, p��tt�en siit� l�mm�st�, jolla h�n
+maassamme saamia vaikutelmia sitten lehdess��n kuvasi.</p>
+
+<p>Hein�kuussa v. 1902 olivat Norjan naiset j�rjest�neet Kristianiaan
+Pohjoismaisen naisasiakokouksen, johon meit� suomalaisiakin kutsuttiin.
+Ja muutamat meist� seurasivat kutsua ja l�htiv�t liikkeelle, kun viel�
+oli niinkin mukavasti asetettu, ett� sek� laivayhti�t ett�
+rautatiehallitukset antoivat tuntuvan alennuksen.</p>
+
+<p>Naisasiakongressit her�tt�v�t aina paljon enemm�n huomiota pieniss� ja
+keskikokoisissa kaupungeissa kuin aivan suurissa. Lontoossa ja Parisissa
+esim. suuri yleis� ei kiinnit� niihin juuri mit��n huomiota, mutta
+sellaisessa kaupungissa kuin Kristianiassa, oli se p�iv�n suuri
+tapahtuma, josta paljon puhuttiin ja jonka hyv�ksi monet tekiv�t
+uhrauksia. Niinp� oli esim. kaupungin puolelta annettu jokaiselle
+vieraalle lippu, joka oikeutti vapaasti k�ytt�m��n raitiovaunuja koko
+kongressiviikon aikana, kokoelmat olivat maksuttomasti n�ht�vin� ja
+monet kodit avasivat ovensa vastaanottaakseen tulijat vieraikseen. Min�
+jouduin asumaan Studenter-hjemmetin matkustajakotiin ja sinne muutti
+Gina Krogkin kongressin ajaksi, ollakseen l�hemp�n� yliopistoa, miss�
+kokoukset pidettiin, ja niin me taaskin olimme yhten��n toistemme
+seurassa.</p>
+
+<p>Kongressi alkoi hyvin juhlallisesti Gina Krogin tilaisuutta varten
+sepitt�m�ll� kantaatilla, johon Agathe Backer-Gr�ndahl oli s�velt�nyt
+musiikin solokohtineen ja kuoroineen ja sitten seurasi tietysti
+tavanmukaiset tervehdyspuheet. Kongressin ohjelmaan kuuluivat
+yhteiskunnalliset uudistukset ja naisten ammatillinen kehitys, jotka
+kysymykset antoivat aihetta sek� esitelmiin ett� keskusteluihin. Ja niin
+me n�iden p�ivien kest�ess� ehdimme tutustua miltei kaikkiin Norjan
+merkkinaisiin ja kuulla mit� heill� oli sanottavaa &ndash; Aasta Hansteenkin
+eli silloin viel� &ndash; ja my�skin me saimme vihi� vastaavista olosuhteista
+Tanskassa ja Norjassa.</p>
+
+<p>Kongressin viimeisen� p�iv�n� k�siteltiin kuitenkin sen ehk� kaikkein
+t�rkeint� kysymyst�: Norjan organiseerattujen naisten liittymist�
+Kansainv�liseen Naisliittoon (I. C. W.:hen) jota tarkoitusta varten
+heid�n ensin oli muodostaminen oma Kansallisliittonsa. Gina K. piti
+siin� tilaisuudessa komean, lennokkaan esitelm�n ja kuvasi suurin
+piirtein mit� hy�ty� pienell� kansalla oli siit�, ett� se sai olla j�sen
+sellaisessa organisatsionissa, jossa jokaisella maalla ja kansalla oli
+yht�paljon sananvaltaa.</p>
+
+<p>T�llaisen Kansallisliiton luominen ei suinkaan ole mik��n helppo teht�v�
+jo siksi, ett� ne yhdistykset, joilla on oikeus siihen yhty�, edustavat
+mit� erilaisimpia harrastuksia ja vivahduksia, mutta Gina Krogin palava
+usko asian t�rkeyteen ja h�nen suuri auktoriteettinsa voitti kuitenkin
+n�m� vaikeudet ja niin syntyi Norjan naisten Kansallisliitto, jonka
+presidenttin� h�n sitten oli hamaan kuolemaansa asti. &ndash; Osoitteena
+siit� miten naisasialiike Norjassa oli voittanut alaa ja miten yleist�
+tunnustusta sen etevin ajaja nautti, olkoon mainittu, ett� Gina Krog
+valtion kustannuksella viime vuosien kuluessa oli maataan edustamassa
+useissa I. C. W:n kongresseissa.</p>
+
+<p>Eik� kukaan ollutkaan sopivampi Norjan puolesta esiintym��n kuin h�n.
+Oli kongressissa vaikka kuinkakin paljon puhujia ja edustajia &ndash; olipa
+vaikka niinkin paljon kuin Berliniss� v. 1904, jossa kaikkiaan sanottiin
+pidetyn 264 puhetta &ndash; aina Gina Krogin huomasi, ja h�nen kuvansa j�i
+kuulijoiden mieleen.</p>
+
+<p>Paitsi noita suuria kongressejaan pit�� I. C. W. my�skin kokouksia,
+joissa ei muilla kuin hallinnon omilla j�senill� ja siihen liittyneiden
+eri maiden Kansallisliittojen puheenjohtajilla ole ��nioikeutta, ja
+joissa enimm�kseen keskustellaan sen sis�isi� asioita.</p>
+
+<p>Sellainen oli Parisissa v. 1906 ja siell� me toisistamme mit��n
+edelt�p�in tiet�m�tt�, mit��n yhtymissuunnitelmia tekem�tt�, aivan
+odottamatta tapasimme toisemme.</p>
+
+<p>Gina Krog asui aluksi hotellissa ja otti ahkerasti osaa I. C. W:n
+neuvotteluihin. Silloin oli t�rke� ja periaatteellinen kysymys pohdinnan
+alaisena, joka koski Kansainv�lisen Naisliiton p��perusteita, sit�
+nimitt�in oliko siihen kuuluvilla Kansallisliitoilla oikeus l�hett�� ja
+esitt�� sen pohdittavaksi sellaisiakin asioita, jotka koskettelivat
+uskonnollisia ja valtiollisia kysymyksi�. Siihen asti olivat sen lait
+t�ss� suhteessa olleet niin v�lj�t, ettei mik��n est�nyt esim.
+poliittisesti sorretun kansan Naisliittoa ottamasta maansa tilaa siell�
+esille tehd�kseen sen olosuhteet siten tunnetuiksi. Nyt oli tehty
+ehdotus, jonka mukaan t�m� tulevaisuudessa k�visi mahdottomaksi. Gina
+Krog kuului niihin, jotka tahtoivat, ett� laki j�isi ennalleen; h�n piti
+t�t� vapautta varsinkin pienille kansoille, joiden ��ni ei toistaiseksi
+kuulu miss��n, niin t�rke�n�, ettei mitenk��n olisi suostunut sen
+poistamiseen. Muutamilta tahoilta h�nt� kyll� kannatettiin, mutta ei
+kaikilta, eip� edes Suomea edustava n. k. &rdquo;honorary president&rdquo; puhunut
+sen puolesta, joka kovin ihmetytti ja suretti Gina Krogia.</p>
+
+<p>Kun I. C. W:n kokous oli loppunut, muutti Gina Krog samaan
+t�ysihoitolaan, jossa min�kin asuin ja sen j�lkeen oli meid�n entist�
+mukavampi liikkua esim. iltasin ulkona, kun oli yhteinen kotimatka.
+Silloin min� my�skin havaitsin h�ness� piirteen, joka oli erinomaisen
+sympaattinen, eik� suinkaan aivan tavallinen, ei ainakaan meiss�
+suomalaisissa. Gina osoitti nimitt�in aivan erikoista yst�v�llisyytt�
+Parisissa oleskeleville maalaisilleen ja kutsui heit� aina vuorotellen
+p�iv�llisille, jolloin t�ysihoitolamme em�nt�, rva Wesque, j�rjesti
+Ginalle ja h�nen vierailleen erityisen p�yd�n. N�m� Ginan vieraat olivat
+enimm�kseen naistaiteilijoita, ja min� havaitsin, ett� he hyvin
+mielell��n noudattivat h�nen kutsuaan. &ndash; Kun tiesin, ett� Gina Krog
+t�t� tehdess��n ei suinkaan ollut siin� aineellisessa asemassa, ettei
+t�m� vieraanvaraisuus olisi tuottanut tuntuviakin lovia h�nen
+matkakassaansa, pidin sen viel�kin tunnustettavampana.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien35-1.jpg" alt="Gina Krog nuorena.">
+<img src="images/tien35-2.jpg" alt="Gina Krog nuorena."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Gina Krog nuorena.</center></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien35-3.jpg" alt="Gina Krog keski-ik�isen�.">
+<img src="images/tien35-4.jpg" alt="Gina Krog keski-ik�isen�."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Gina Krog keski-ik�isen�.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Er��n� p�iv�n� ehdotti Gina Krog, ett� h�n ja min� pit�isimme yhteiset
+teekutsut kaikille niille henkil�ille, joiden tuttavuuden olimme tehneet
+ja joiden kodeissa olimme olleet. Ehdotus oli minusta aivan oivallinen;
+me puhuimme rva Wesquen kanssa ja pyysimme h�nen salonkiaan siihen
+tarkoitukseen, kirjoitimme kutsukortteja ja min� hommasin nuoremmakseni
+kukkaset, leivokset, hedelm�t y. m. tarvittavat. Varsin kansainv�linen
+ja intressantti oli se seurue, joka sin� iltap�iv�n� kokoontui
+luoksemme, sill� kaikki kutsutut, Alexander Herzenin tyt�rt�, Olga
+Monodta lukuunottamatta, olivat saapuneet. Mutta h�nkin l�hetti
+s�hk�sanoman ja selitti esteens�. Gina Krog oli hyvin arvokas ja
+kohtelias em�nt� ja keksi muun muassa sen, ett� jokainen l�sn�olevista
+kertoisi tai lausuisi jotain omalla kielell��n ja k��nt�isi sen sitten
+ranskan kielelle, jota kaikki ymm�rsiv�t. Kaikki suostuivat ja se
+onnistui erinomaisesti. Siell� sai kuulla jos mit�kin kielt�. <b>Marya
+Cheliga</b> lausui soinnukkaasti puolalaisen runon, kaunis, ylev�n n�k�inen
+<b>Selma Hanem Riza</b> antoi meid�n kuulla turkkilaisia sananlaskuja,
+unkaritar kertoi jotain omalla kielell��n, j. n. e. ja tietysti siell�
+my�skin annettiin norjan, suomen ja ruotsinkielten kaikua. Ihmeellist�
+miten paljon hauskuutta ja vilkkautta n�m� pienet kielin�ytteet saivat
+aikaan.</p>
+
+<p>Kaikki l�sn�olevat edustivat jotakin erityist� harrastusta ja suuntaa,
+jokaisella oli jotain arvokasta sanottavaa, mutta suurinta huomiota
+her�tti kuitenkin turkkilainen, ei ainoastaan siksi, ett� h�n oli
+maasta, josta meill� muilla oli niin varsin v�h�n tietoja, mutta my�skin
+siksi, ett� h�n niin innokkaasti oli taistellut kahlehdittujen
+sisartensa vapauden puolesta.</p>
+
+<p>Kun juhannus l�hestyi, kertoi Gina Krog, ett� Parisissa oleskeleva
+norjalainen siirtokunta oli p��tt�nyt viett�� t�m�n pohjolan valojuhlan
+&rdquo;Caf� de la R�gencessa&rdquo; ja kutsunut minutkin sinne yhteiseen iloon.</p>
+
+<p>Ennen sinne menoamme piti Gina Krogin, ja minun k�yd� teatterissa, sill�
+olimme muistaakseni saaneet joltakulta tuttavalta liput ja ne olivat
+juuri sin� iltana k�ytett�v�t.</p>
+
+<p>Kyseess� oleva teatteri oli sangen kaukana asunnostamme ja kun Gina
+v�h�� ennen oli satuttanut jalkansa, otimme vaunut, jotta ei tarvitsisi
+kiivet� edestakaisin omnibusseihin. Me ajoimme j�ttil�iskokoisen &rdquo;Place
+de la Concorden&rdquo; yli, joka kuuluu maailman ihanimpiin ja ihailimme sen
+egyptil�ist� obeliskia, sen mahtavia suihkukaivoja ja valkeasta
+marmorista veistettyj� kuvapatsaita, luvultaan kahdeksan, jotka kuvaavat
+Ranskan suurimpia kaupunkeja. Silm�mme hakivat varsinkin sit�, joka
+symbolisoi Strassburgia ja josta olimme kuulleet, ett� se aina oli
+suruharson peitt�m�, merkiksi siit�, ett� Ranska-�iti oli menett�nyt
+t�m�n kukoistavan tytt�rens�.</p>
+
+<p>Teatteri, jonne vihdoin saavuimme, ei ollut mik��n ensi luokan laitos,
+vaan sellainen, joita maailman kaupungeissa, suurten kuuluisien
+n�ytt�m�jen rinnalla, syntyy kymmenitt�in, ja kappale oli pikemmin pieni
+kertomus kuin draama, se kun esitti p��henkil�ittens� vaiheet ihan
+lapsuudesta keski-ik��n. Mutta ranskalaisessa teatterissa on aina
+oppimista. N�ytteleminen sujuu aivan tavattoman tasaisesti ja kielen
+sointu hivelee korvaa. Me siis olimme varsin tyytyv�iset
+teatterik�yntiimme ja nyt sit� piti ment�m�n norjalaisten illanviettoon.
+Gina Krog ehdotti, ett� taaskin ottaisimme vaunut, mutta min� arvelin,
+ett� voisimmehan nyt nousta omnibussiinkin, sill� olihan &rdquo;Caf� de la
+R�gence&rdquo; keskell� kaupunkia, jossa olin paljon liikkunut, ja tunsin
+siell� olevat seudut ja rakennukset. Gina suostui lopulta ja nyt min�
+menin ottamaan selkoa siit� omnibussilinjasta, jota meid�n oli
+kulkeminen. Ei se ollut niink��n helppoa, sill� teatterin edustalla n�ki
+kymmenitt�in jykevi� vaunuja, ja kysymyksiins� ei suinkaan aina saanut
+varmoja vastauksia.</p>
+
+<p>Vihdoin l�ysin poliisin, joka neuvoi mihin paikkaan etsim�ni omnibussi
+pys�htyisi. Sinne me sitten siirryimme ja odotimme sen tuloa, kunnes
+vihdoinkin tuli hetki, jolloin saimme kavuta yl�s ja olimme mielest�mme
+hyv�ss� turvassa. &ndash; Siin� osassa kaupunkia olivat kadut jotenkin
+pime�t, mutta jonkun ajan kuluttua rupesin jo odottamaan, ett�
+l�hestytt�isiin valoisaa keskikaupunkia ja koetin tirkist�� ulos
+omnibussin ikkunasta, eik� jo pian p��st�isi ihmisten ilmoille. Aivan
+turha toivo! Pime�t� kesti yh� vain, ja v�hitellen tuntui silt� kuin se
+olisi k�ynyt yh� sakeammaksi.</p>
+
+<p>Kun olimme istuneet ja jyskytt�neet siin� noin puolisen tuntia &ndash; siihen
+aikaan k�ytettiin Parisissa viel� yleisesti noita raskaita hevosten
+vet�mi� omnibusseja, jotka nyt ovat v�istyneet autobussien tielt� &ndash;
+k�vin hieman levottomaksi ja kysyin kondukt��rilt�, eik� siit� jo pian
+p��st�isi Louvren tienoille. H�n loi minuun h�mm�styneen katseen ja
+ilmoitti sitten, ett� oltiin matkalla er��seen Parisin esikaupunkiin.
+Min� kauhistuin. &rdquo;Mutta sanottiinhan minulle, ett� t�m� omnibussi menisi
+keskikaupunkiin ja sivuuttaisi sen kadun, jonka varrella Caf� de la
+R�gence sijaitsee&rdquo;. &rdquo;Sielt�p�in se juuri nyt tulee&rdquo;, vastasi h�n. &rdquo;Ja
+koska se sinne j�lleen palaa&rdquo; kysyin? &rdquo;Ei ensink��n en�� t�n� iltana.&rdquo;</p>
+
+<p>Vereni hyytyi, mutta sain kuitenkin sanotuksi: &rdquo;No pys�htyk�� sitten,
+ett� p��semme pois.&rdquo; &rdquo;Se on aivan mahdotonta&rdquo;, vastasi h�n, &rdquo;sill� t�ss�
+on pitkin aikaa yl�sm�ke�.&rdquo; Kuiskasin Gina Krogille, joka istui v�h�n
+matkan p��ss� minusta, ett� olimme v��r�ll� tolalla ja ett� heti piti
+astua alas ja samassa olinkin jo kadulla. Mutta asema ei senkautta
+ensink��n parantunut, sill� h�n ei kipe�ll� jalallaan uskaltanut
+vaunujen liikkeell� ollessa hyp�t� alas, ja siin� min� nyt astuskelin
+niiden tasalla yht�mittaa eteenp�in, tiet�en, ett� joka askel vei meit�
+yh� kauemmaksi illan p��m��r�st�.</p>
+
+<p>Kondukt��ri oli sill� aikaa vakuuttanut Gina Krogille, ett� h�n kyll�
+auttaisi h�nt� alas astuessa, ett� siin� ei ollut mit��n vaaraa, ja
+tehnyt sen niin kohteliaasti ja luottavaisesti, ett� h�n lopulta
+rohkaisi mielens� ja seurasi minun esimerkki�ni.</p>
+
+<p>Siin� me sitten seisoimme kadulla keskiy�n aikana er��ss� Parisin
+&rdquo;Belleville&rdquo; nimisess� esikaupungissa, joka on kuuluisa
+levottomuuksistaan, ja jossa vallankumouksetkin aina ensin alkavat. Oli
+yht� pime� kuin meill� syyskuussa ja vain siell� t��ll� n�ki hiukan
+valoa kapakoitten ja kahviloiden ikkunoista. Muutamien ulkopuolelle oli
+parisilaiseen tapaan asetettu p�yti� ja tuolia ja siell� n�ki lasien ja
+pullojen ��ress� ty�miesryhmi�, joita lekottavat tulisoihdut valaisivat.
+Nuo ep�tasaiset valot, miesten tummat, kuluneet kasvot, mustat,
+s�ihkyv�t silm�t, kovat, karkeat ��net ja ne ep�ilev�t katseet, jotka me
+saimme osaksemme siin� kulkiessamme, tekiv�t kaikkea muuta kuin
+rauhoittavan vaikutuksen. Meid�n olisi pit�nyt hiukan kuulostella miss�
+oikeastaan olimme, pitk�k� matka sielt� oli kaupunkiin ja oliko miss��n
+saatavissa hevosta, mutta ei ollut kyllin rohkeutta.</p>
+
+<p>Gina Krog ehdotti, ett� poikkeisimme ensim�iseen ravintolaan, tilaisimme
+itsellemme sielt� hiukan juotavaa ja samassa pyyt�isimme tarvitsemamme
+tiedot. Sen sitten teimmekin, ja vaikka meit� aluksi jotenkin ihmetellen
+katseltiin, t�ytyy sanoa, ett� he olivat eritt�in palvelevia ja
+osaaottavia. Eiv�t edes suuttuneet vaikka pyysimme, ett� he
+viruttaisivat lasit hiukan perusteellisemmin, ennenkuin kaasivat meille
+niihin juotavaa. Mutta hevosta ei vain ollut saatavissa miss��n. He
+arvelivat, ett� l�heisin asema, mist� voisi saada vaunut, oli &rdquo;Place de
+la R�publique&rdquo;. Mutta kyll� he tarjoutuivat menem��n sinne niit�
+noutamaan. Siihen emme kuitenkaan suostuneet, sill� arvelimme, ett� se
+kest�isi kenties kuinka kauan tahansa, ja p��timme itse ruveta hitaasti
+sinnep�in astumaan. Loivasti alasp�in viett�v� katu vaikutti, ett� Gina
+Kroginkin oli hiukan helpompi kulkea ja niin sit� mentiin.</p>
+
+<p>T�llaisten pienten vastoink�ymisten sattuessa tulee useinkin ihmisten
+v�hemmin rakastettavat puolet esiin, ja kun juuri matkustaessa niin
+usein saa kokea kaikenmoisia pikku harmeja, tarjoavat ne sanomattoman
+hyv�n tilaisuuden l�himm�isemme luonteen tuntemiseen.</p>
+
+<p>Gina Krog osoittautui aivan suurenmoiseksi. Ei h�n valittanut, eik�
+liioin syytt�nyt minua sen johdosta, ett� olimme joutuneet v��r��n
+omnibussiin, vaan koetti k��nt�� kaikki parhain p�in. Ja niin me
+tuontuostakin vakuutimme toisillemme, ett� t�m� kuitenkin oli varsin
+hauska seikkailu ja ettemme muuten koskaan olisi saaneet n�hd�
+juhannusy�t� er��ss� Parisin laitakaupungissa, ellemme olisi n�in
+sattumalta sinne joutuneet. Lopulta me oikein syd�mellisesti nauroimme
+ja kerroimme toisillemme kaikenlaisia kaskuja.</p>
+
+<p>Siin� klo 2 tienoissa olimme vihdoinkin joutuneet &rdquo;Place de la
+R�publiquelle&rdquo; ja tervehdimme tavallista tyytyv�isempin� sen komeata
+muistopatsasta. Ja nyt se vasta ilo alkoi, kun saimme sielt� vaunut,
+eik� tarvinnut en�� jalkojaan rasittaa, eik� liioin tuntea sit�
+ep�varmuutta ja turvattomuutta, joka niin mielell��n saa vallan meiss�,
+kun �iseen aikaan kulemme ventovieraassa maailmankaupungissa. &rdquo;Tuleehan
+t�m� kysym��n muutamia markkoja&rdquo;, sanoimme, &rdquo;mutta ei se sent��n maksane
+enemp�� kuin kunnon teatteripiletti, ja onhan t�st� juuri yht� paljon
+huvia kuin jos istuisi &rsquo;Com�die fran�aisessa&rsquo;, sill� onhan t�m� el�m�n
+suuri n�ytt�m�&rdquo;. Ja kun me aamupuoleen vihdoinkin olimme kotona,
+tunsimme vilpit�nt� tyytyv�isyytt� juhannusaattomme johdosta.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien36.jpg" alt="Place de la R�publique Parisissa."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Place de la R�publique Parisissa.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Kun olimme aikamme olleet Parisissa, matkustimme Br�sseliin. Siell� min�
+olin kuin kotonani ja olin jo ennakolta tilannut meille sik�l�isen
+yst�v�tt�reni kautta asunnon.</p>
+
+<p>Er�s nuori norjalainen tohtori, joka oli oleskellut Br�sseliss� samana
+vuonna, oli antanut Gina Krogille kaksi suosituskirjett� tunnetuille,
+sik�l�isille yliopistomiehille, jotka molemmat my�skin olivat kansan
+edustajia, sek� suullisesti viel� lis�nnyt pari heit� koskevaa opastavaa
+sanaa. Toisesta heist�, yleisesti tunnetusta sosialistijohtajasta,
+<b>Emile Vanderveldest�</b>, h�n oli kuiskannut: &rdquo;Mutta pit�k�� mieless�nne,
+ett� h�nell� on hyvin turhamainen vaimo&rdquo;, ja toisesta, joka sattui
+olemaan minun monivuotinen, hyv� tuttavani prof. <b>Hector Denis</b>:
+&rdquo;Muistakaa ett� h�n on hiljattain kadottanut vaimonsa&rdquo;.</p>
+
+<p>Kun min� huomautin Ginalle, ett� siit� jo sent��n oli kulunut l�hes
+puolitoista vuotta, sanoi h�n suurella varmuudella &ndash; v�litt�m�tt� minun
+vastalauseistani: &rdquo;No kyll� h�n sitten kai jo katselee uutta vaimoa
+itselleen, ehk�p� aivan nuorta tytt��, sill� niinh�n ne vanhat miehet
+tavallisesti tekev�t.&rdquo; Mutta senj�lkeen kun h�n oli tutustunut t�h�n
+ihmeelliseen mieheen, peruutti h�n tykk�n��n sanansa ja sanoi samaten
+kuin muutkin: &rdquo;H�n ei ota milloinkaan toista&rdquo;.</p>
+
+<p>Hector Denis teki yleens� valtavan vaikutuksen kaikkiin, jotka joutuivat
+h�nen l�heisyyteens�, yksin valtiollisiin vastustajiinsakin, sill� se
+jalous, ritarillisuus ja syd�menhyvyys, joka h�ness� yhtyi suureen
+tiedemieheen ja oppineeseen, oli niin silmiinpist�v�, ett� se ihankuin
+s�dekeh� ymp�r�i h�nen olemustaan. Mutta tuskin kukaan on ymm�rt�nyt sen
+niin selv��n ilmaista kuin Gina Krog, sill� h�n tuli sanoneeksi, ett�
+Denis oli kuin pyhimys ja sill� nimell� me sittemmin h�nest� aina
+puhuimmekin.</p>
+
+<p>Er��n� sunnuntaina me matkustimme Ginan kanssa Vandervelden n. k.
+&rdquo;Valkoiseen linnaan&rdquo;, joka sijaitsee kaupungin ulkopuolella. Mutta sen
+pahempi h�n ei ollut kotosalla, ja niin meid�n oli tyytyminen yksinomaan
+h�nen hiukan teeskentelev�n puolisonsa seuraan.</p>
+
+<p>Hyvin aurinkoinen on muisto niist� viikoista, jotka vietimme yhdess�
+Belgiassa. Sielt� Gina Krog matkusti Hollantiin ja min� j�in viel�
+toistaiseksi Br�sseliin. Elokuun alkup�ivin� piti K�penhaminassa olla
+Kansainv�linen Naisten ��nioikeuskongressi, mutta sen olin p��tt�nyt
+sivuuttaa ja siirty� Berliniin, niin pian kun koulut siell� alkoivat.</p>
+
+<p>Silloin saapui yht�kki� s�hk�sanoma Gina Krogilta: &rdquo;Sinun t�ytyy tulla
+K�penhaminan kongressiin maatasi edustamaan, sill� kaikesta p��tt�en ei
+kukaan muu tule Suomesta.&rdquo;</p>
+
+<p>Huhu Viaporin kapinasta oli silloin tunkeutunut Tanskaan ja aikaansaanut
+t�llaisen otaksumisen. &ndash; Eik� siin� ollut muuta neuvoa kuin totella
+Ginan kehoitusta ja panna pillit pussiin. L�hdin siis kiireimmiten heti
+samana iltana ja jouduin perille siksi aamuksi kun kongressi alkoi. Ihan
+p��t� py�rrytti sellaisen yht�mittaisen matkan j�lkeen, mutta Gina oli
+hankkinut minulle erinomaisen kortteerin er��n herttaisen ja viisaan
+rovastinlesken ja h�nen kauniin tytt�rens� luona, jossa minua hoivattiin
+ja pidettiin kuin &rdquo;kukkaa k�mmenell�&rdquo;. Itse h�n asui komend��ri M�nterin
+komeassa kodissa, jonka em�nt�, <b>Johanne M�nter</b>, on mit� innokkain
+naisasianainen, ja niin me taaskin tulimme olemaan paljon yhdess�, ei
+ainoastaan kokouksissa, vaan my�skin kutsuvieraina eri perheiss�.</p>
+
+<p>Mutta se olikin viimeinen kerta. Kirjevaihdossa me kyll� olimme s. o.
+l�hetimme toisillemme joskus tervehdyksen ja v�liin kortin, v�liin
+kuvalaatan tai lehteen pantavan kirjoituksen, mutta meid�n tiemme eiv�t
+en�� sattuneet yhteen.</p>
+
+<p>Gina Krogin lehte� seuraamalla tiesi kuitenkin kaiken mik� h�nt� koski.
+Siit� n�ki oliko h�n omassa maassaan vai muualla, olivatko ajat h�nen
+ajamalleen asialle voittorikkaat vai tappiota tuovat. Siit� my�skin k�vi
+ilmi, ett� h�n oli kansansa vapaamielisten naisten ja miesten
+kiitollisuuden esineen�, kun h�nen lehtens� talvella v. 1912 t�ytti 25
+vuotta. Pyrkij�it� h�nen kunniakseen toimeenpantuun juhlaan oli niin
+paljon, ett� monet sadat saivat palata takaisin, kun eiv�t salit olleet
+kyllin isot kaikkia vastaanottamaan. Tietysti eiv�t n�m� kaikki nyt
+olleet niink��n innokkaasti kannattaneet h�nen ty�t�ns� ja olleet
+valmiit sen edest� jotain uhraamaan, mutta niinh�n se on kaikkialla.
+Voitot jaetaan mielell��n, mutta ei vaivoja.</p>
+
+<p>Ei kukaan ollut kokenut t�t� selvemmin kuin Gina Krog, mutta h�n
+s�ilytti aina loppuun asti valoisan uskonsa naisiin. Vaikka h�n n�ki
+heid�n ahtautensa, pikkumaisuutensa ja moittimishalunsa, joka kyll�
+h�neen syv�sti koski, oli h�n seuraavalla hetkell� jo valmis heit�
+puoltamaan. H�n ajatteli kai kuin &rdquo;Rauhan erakko&rdquo; Juhani Ahon kirjassa:
+&rdquo;Ellen min� usko niin eiv�t muutkaan usko. Yhden t�ytyy aloittaa.&rdquo; Ja
+juuri t�m� kokonaisuus, t�m� yht�mittainen nuoruutensa ihanteista
+kiinnipit�minen ja lujana seisominen myrskyss� ja vastatuulessa tekee
+Gina Krogin muiston niin ehe�ksi ja kauniiksi, ja antaa rohkeutta ja
+voimaa niin monelle niist�, jotka joutuivat h�nen kanssaan tekemisiin.</p>
+
+<p>Mutta se tulee viel� syntym�tt�mi� sukupolviakin el�hytt�m��n samassa,
+kun Gina Krogin nimi aina tulee mainittavaksi Norjan ensim�isten
+joukossa. H�nen hautajaisensakin tapahtui, aivan kuin Norjan
+suurmiesten, valtion kustannuksella. Ministeri Knudsen ja maaherra Blehr
+esiintyiv�t t�ss� tilaisuudessa kunniamarsalkkoina suruharsoisin lipuin
+h�nen kukitetun arkkunsa ��ress�, naisylioppilaat seisoivat
+kunniavahteina ja sill� aikaa hallitus, valtiop�iv�t, valtuusto ja
+yleens� kaikki yleisten laitosten ja yhdistysten edustajat lausuivat
+tunnustuksensa ja kiitoksensa h�nen ty�st��n.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="9">PROFESSORI GEORG v. GIZYCKI.</a></h2></center>
+
+
+<p>Siit� on jo kulunut p��lle nelj�nnesvuosisadan kun sain er��n valokuvan,
+jonka selk�puolelle antaja kirjoitti: &rdquo;Muistoksi talvesta 1894&ndash;95 ja
+er��st� miehest�, joka ei en�� ole el�vien joukossa, mutta jonka muisto
+&ndash; niin toivon &ndash; teiss�kin tulee el�v�n� s�ilym��n.&rdquo;</p>
+
+<p>T�m� kuva, joka aina siit� asti on ollut kehyksiss� ty�huoneessani, on
+prof. <b>Georg v. Gizyckin</b> muotokuva, ja henkil�, joka kirjoitti siihen
+nuo yll�mainitut sanat, oli h�nen syv��n suruun vaipunut leskens�. &ndash;
+H�nen siin� lausuma ennustuksensa on aivan t�ydellisesti toteutunut;
+vuosien kuluessa, kun on saanut n�hd� ja kuulla niin paljon
+pikkumaisuutta, kateutta ja oman kunniansa etsimist� sellaistenkin
+keskuudessa, jotka sanovat kuuluvansa uudistusihmisten leiriin, on prof.
+v. Gizyckin kuva yh� vain kirkastunut ja h�nen muistonsa kasvanut.</p>
+
+<p>Georg von Gizycki oli siveysopin professori Berlinin yliopistossa,
+tunnettu kirjailija ja tiedemies, Berliniss� sijaitsevan eetillisen
+seuran sihteeri ja koko t�m�n siihen aikaan Saksassa laajalti levinneen
+liikkeen &rdquo;Die ethische Kultur&rdquo; nimisen ��nenkannattajan toimittaja.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien37.jpg" alt="Georg v. Gizycki."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Georg v. Gizycki.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Kun min� syksyll� v. 1894 matkustin Berliniin ja olin vakavasti
+p��tt�nyt p��st� kuuntelijaksi sen korkeakouluun, joka silloin viel� oli
+visusti naisilta sulettu, oli saman eetillisen seuran puheenjohtaja,
+prof. <b>Foerster</b>, johon edellisen� kes�n� sattumalta olin tutustunut,
+paras apuni ja neuvonantajani. H�n kirjoitti konseptit hakuanomuksiini
+y. m. tarvittaviin papereihini, h�n ehdotti keiden professorien puoleen
+minun piti k��nty� ja suositteli aivan erityisesti prof. v. Gizycki�,
+&rdquo;yliopiston uudenaikaisinta ja vapaamielisint� henke�&rdquo;.</p>
+
+<p>Ja niin min� jouduin Georg v. Gizyckin tuttavuuteen, rupesin
+kuuntelemaan h�nen luentojaan ja, mik� oli viel�kin t�rke�mp��, sain
+olla mukana niiss� seminaariharjoituksissa, joita h�n kerran viikossa
+piti omassa kodissaan, ja joissa oli toista tusinaa ylioppilaita l�sn�.
+Hauskempia, kehitt�v�mpi� hetki�, kuin n�m� olivat, ei juuri voi
+kuvitella. Keskustelun aiheena oli aina joku siveysopin alalta otettu
+kysymys, joka niin l�heisesti kuin suinkin liittyi nykyaikaan ja
+k�yt�nn�llisen el�m�n vaatimuksiin, ja jolloin prof. v. Gizycki
+herttaisuutensa ja toverimaisuutensa kautta sai kaikki vapaasti
+mielipiteens� lausumaan ja ep�ilyksens� sek� tuumansa esitt�m��n.</p>
+
+<p>Er�s kysymys, jota me kauan pohdimme, oli siveysopin suhde uskontoon ja
+uskonnonopetuksesta erill��n olevan siveysopin opetuksen mahdollisuus ja
+tarpeellisuus, josta asiasta oli ollut varsin mielenkiintoinen
+kiertokysely prof. v. Gizyckin aikakauskirjassa. Aikakauden eri maissa
+ja maanosissa el�v�t etevimm�t opettajat ja ajattelijat olivat sit�
+valaisseet, ja heid�n vastauksiaan lukiessamme her�si meiss� paljon
+ajatuksia ja vastav�itteit�kin. Toinen kysymys, joka niinik��n antoi
+aihetta vilkkaisiin v�ittelyihin, oli kaksintaistelu, joka, kuten
+tunnettu, Saksan miesmaailman keskuudessa niin yleisesti rehoittaa.
+Sill� oli yksi ainoa puoltaja meid�n piiriss�mme, mutta t�m�n muista
+eroava kanta vaikutti kuitenkin, ett� kaikki todisteet ja v�itteet sek�
+my�t� ett� vastaan tulivat perusteellisesti pohdituiksi. &ndash; Mik� teki
+n�m� ajatusten vaihdot viel�kin monipuolisemmiksi, oli eri
+kansallisuuksien l�sn�olo. Siell� oli muun muassa er�s ven�l�inen ja
+kaksi amerikalaista, joista toinen oli siveysopin professori Stranfordin
+yliopistossa.</p>
+
+<p>Siten syntyi aina laajoja vertailuja Uuden ja Vanhan maailman olojen
+v�lill�.</p>
+
+<p>Kun olimme keskustelleet kaksi tuntia, toi palvelija teekeitti�n sis��n
+ja sitten alkoi hauska ja hilpe� seurustelu, jota tavallisesti viel�
+kesti pari tuntia. Ihmeen paljon sit� ehtii oppia ja kuulla sellaisessa
+seurassa, jossa vallitsee t�ysi avomielisyys ja keskin�inen luottamus,
+jossa kaikki tuntevat, ett� v��rink�sitykset ja per�puheet eiv�t voi
+tulla kysymykseenk��n, vaikka lausuisi kuinka jyrkki� ja tavallisuudesta
+poikkeavia mielipiteit� tahansa.</p>
+
+<p>Rva von Gizycki<a href="#a4">[4]</a>, joka my�skin koko ajan oli mukana n�iss�
+harjoituksissa ja otti osaa keskusteluihin, oli erinomaisen komea ja
+hieno, todellinen suuren maailman nainen. H�n oli omaa sukua von
+<b>Kretschman</b>, kenraalin tyt�r, ja oli jokunen vuosi sitten loistanut
+Weimarin hovissa, jossa muuten h�nen esi�itins�kin olivat olleet
+hovinaisia. H�nen iso�itins� oli sit�paitsi ollut G�then hyv� yst�v�,
+jolle t�m� oli omistanut muutamia kauniita runoja ja lahjoittanut
+sormuksen, jotka kaikki muistoesineet nyt olivat rva v. Gizyckin
+huostassa. Sit�paitsi h�n oli saanut peri� n�iden esi�itiens� Weimarin
+ajoilta olevan kirjevaihdon, jonka avulla h�n oli julkaissut
+intressantin, t�t� kuuluisaa aikakautta kuvaavan muistelma-teoksen.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien38.jpg" alt="Lily v. Gizycki ja Minna Cauer."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Lily v. Gizycki ja Minna Cauer.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Mutta yhteiskunnallisia kysymyksi�, eip� edes oman sukupuolensa kurjaa
+asemaa Saksassa, h�n ei ollut ajatellut, ennenkuin joutui prof. v.
+Gizyckin tuttavuuteen. T�m� vasta avasi h�nen silm�ns� ja sai h�net
+niist� innostumaan.</p>
+
+<p>&rdquo;Ajatelkaa&rdquo;, sanoi h�n hymyillen er��n� p�iv�n� minulle, &rdquo;ett� rva Cauer
+ja min� olemme ruvenneet kutsumaan miest�ni &rdquo;kiihoittajaksi&rdquo;, sill� niin
+��rett�m�sti h�n vaatii meit� erityist�, radikaalista naisasialehte�
+perustamaan.&rdquo;</p>
+
+<p>Sin� samana syksyn� syntyikin sitten tuo vapaamielinen &rdquo;Die
+Frauenbewegung&rdquo; niminen lehti, jonka p��toimittajana rva <b>Minna Cauer</b>
+aina siit� asti on ollut. Er��ss� sen ensi numeroista kirjoitti prof. v.
+Gizycki muun muassa, ett� se valtio ja yhteiskunta, jonka miehet olivat
+luoneet, oli niin kurja, etteiv�t naiset milloinkaan, vaikka heit� aivan
+ilman valmistusta olisi pantu valtiollista el�m�� j�rjest�m��n, olisi
+voineet aikaansaada mit��n huonompaa, mutta ehk� hiukan parempaa, ja
+siksi h�n kehoitti naisia kaikkialla liittym��n yhteen,
+kansalaisoikeuksiaan vaatimaan ja niiden avulla oloja inhimillisemmiksi
+tekem��n.</p>
+
+<p>Se merkitsi siihen aikaan paljon &ndash; merkitsisi arvaten t�n�p�iv�n�kin &ndash;
+ett� Berlinin korkeakoulun opettaja, jolla oli yleisesti tunnettu nimi
+ja jota kaikkien piirien ja puolueiden ihan pakostakin t�ytyi
+kunnioittaa h�nen jalon luonteensa ja tinkim�tt�m�n totuudenrakkautensa
+takia, ett� h�n ihan omassa nimess��n ja mutkistelematta lausui
+t�llaisia ajatuksia ja kehoituksia.</p>
+
+<p>&rdquo;Mutta mik� on tehnyt teist� sellaisen naisasian yst�v�n ja saanut
+teid�t niin hyvin naisten n�yryytt�v�n aseman ymm�rt�m��n?&rdquo; kys�sin
+h�nelt� kerran.</p>
+
+<p>&rdquo;Oi&rdquo;, vastasi h�n, &rdquo;ei minun tarvitse muuta kuin ajatella sit� kohtaloa,
+joka olisi tullut minun osakseni, jos olisin naiseksi syntynyt,
+k�sitt��kseni sen. Nyt minulla on vaikutusala, joka tuottaa minulle iloa
+ja onnea, naisena olisin saanut istua toimettomana ja hyl�ttyn�
+nurkassa.&rdquo; Prof. v. Gizyckin jalat olivat nimitt�in hamasta h�nen
+nuoruudestaan olleet rampautuneet, niin ett� h�n vain rullatuolin avulla
+p��si liikkumaan, joka seikka ei kuitenkaan est�nyt h�nt� olemasta
+mukana kaikkialla miss� muutkin.</p>
+
+<p>Kun talvilukukausi Berlinin yliopistossa oli p��ttynyt, joka tapahtui
+siin� maaliskuun alkupuolella, p��timme me, jotka olimme olleet mukana
+prof. Gizyckin seminaariharjoituksissa, antaa h�nelle ja h�nen
+puolisolleen pienen muistolahjan. Yhteisneuvottelujen ja valitsimisien
+tulos oli er�s loistoalbumi, joka sis�lsi kuvia Th�ringist�, rouvan
+kotipuolelta. Sen sis�kannelle jokainen meist� kirjoitti nimens� ja
+sitten sit� er��n� kauniina sunnuntaiaamuna l�hdettiin yhdess� viem��n.
+Portaissa me tapasimme talon palvelijan ja rupesimme heti h�nelt�
+tiedustelemaan professorin terveytt�, sill� h�n oli pari p�iv�� ollut
+hiukan pahoinvoipa &ndash; influenssa oli ahdistellut &ndash; mutta sellainenhan
+on piankin ohimenev��, arvelimme.</p>
+
+<p>Palvelija n�ytti hyvin totiselta ja vastasi sitten juhlallisesti:
+&rdquo;Professori kuoli t�n� aamuna kl. 4.&rdquo; Siin� me seisoimme kuin
+kivettyneet, mykkin� ja kauhistuneina. Iloisesti jutellen ja hilpe�ll�
+mielell� me olimme rient�neet rakkaan opettajamme asunnolle, ja n�m�
+muutamat palvelijan lausumat sanat muuttivat kaikki. J�lleen kadulle
+astuessamme tuntui kirkas kev�taamu kolealta ja kylm�lt� ja maailma
+yht�kki� niin sanomattoman k�yh�lt�.</p>
+
+<p>Jokunen p�iv� senj�lkeen olimme kutsutut v. Gizyckin kotiin surujuhlaan,
+jossa prof. Foerster tulkitsi ihmeen ihanasti ja syv�sti, vainajan
+mustiin puetun paarin ��ress�, h�nen el�m�nty�ns� ja h�ness� asuvan
+voimakkaan ihmisrakkauden, joka oli pakoittanut h�net yht�mittaa
+k�rsiv�n ihmiskunnan hyv�ksi toimimaan ja sen h�t�huudot kuulemaan.</p>
+
+<p>Mit�h�n prof. von Gizycki sanoisi, jos h�n t�ll� hetkell� el�isi, olen
+usein viime aikoina tuuminut &ndash; h�n voisi nimitt�in aivan hyvin viel�
+olla el�vien joukossa, sill� h�n oli kuollessaan vasta v�h�n p��lle 40
+vanha &ndash; ja joka kerta tuntuu minusta silt�, kuin kuulisin h�nen
+toistavan nuo edell� mainitut sanansa miesten luomasta valtiosta.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="10">YST�V�NI AUGUSTE FICKERT.</a></h2></center>
+
+
+<p>Olin ollut saaristossa viikon p�iv�t kes�ll� 1910 ja sielt� palattuani
+odotti minua useat kirjeet, niiden joukossa kaksi kappaletta Wienist�.
+Ihan vaistomaisesti k�vin niihin ensin, ja molemmat kertoivat sen
+t�risytt�v�n uutisen, ett� <b>Auguste Fickert</b> oli kuollut siell� kes�kuun
+9 p:n�.</p>
+
+<p>Kuolema on miltei aina odottamaton ja julma, mutta se tuntuu tuhat
+kertaa julmemmalta silloin, kun jalo henkil� temmataan pois kesken
+el�m�nty�t��n ja j�tt�� korvaamattoman aukon. Sill� Auguste Fickert oli
+Wienin vapaamielisen naisasialiikkeen keskus ja johtava sielu ja h�n oli
+Europan ehk�p� etevimm�n naisasialehden toimittaja.</p>
+
+<p>En min� kuitenkaan t�t� h�nen julkista toimintaansa kuolinsanoman
+tullessa ajatellut, vaan etup��ss� sit�, mit� h�n oli ollut minulle,
+mink� aukon h�n j�tti minun el�m��ni. Viisitoista vuotta olimme olleet
+tutut ja kirjevaihdossa, ja t�m�n ajan kuluessa olin useita kertoja
+k�ynyt Wieniss�, joka minusta h�nen takiansa aina oli tuntunut niin
+l�heiselt� ja tuttavalliselta kaupungilta; nyt se yht�kki� oli kuin
+siirtynyt satoja peninkulmia tuonnemmaksi.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien39.jpg" alt="Auguste Fickert"></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Auguste Fickert</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Kaikki seikat ihan ensi tutustumisestamme astuivat eteeni. Oli
+kev�ttalvi 1895, ja min� olin matkalla Berlinist�, miss� olin viett�nyt
+talvikauden, Z�richiin. En kuitenkaan l�htenyt suorinta tiet�, vaan
+p��tin k�ytt�� kuusiviikkosen loma-aikani matkoihin ja menn� Dresdenin,
+Pragin ja Wienin kautta tuohon pieneen maahan alppien juurella. Er�s
+tuttavani Dresdeniss� selitti, ett� minun v�ltt�m�tt�m�sti Wieniin
+saavuttuani piti menn� tapaamaan Auguste Fickerti�, ja antoi minulle
+suosituskirjeen h�nelle.</p>
+
+<p>Minun tiet�m�tt�ni teki h�n viel� muutakin. H�n nimitt�in kirjoitti
+Auguste Fickertille suoraa p��t� ja kehoitti h�nt� k�ytt�m��n minun
+oleskeluani Wieniss� hyv�kseen ja panemaan minut siell� puhumaan
+pohjoismaiden kansanopistoista, joista siihen aikaan olin pit�nyt
+esitelmi� Berliniss� ja Dresdeniss�. Auguste Fickert kertoi minulle
+nauraen sitten my�hemmin, ettei mik��n maailmassa ollut h�nelle sill�
+hetkell� v�hemm�n tervetullut kuin tuo kirje ja kehoitus, ja ett� h�n
+syd�mess��n oli huoannut: �Hiisi viek��n kaikki nuo matkustavat
+naisasianaiset.� P��si�islupa oli nimitt�in juuri silloin tulossa, ja
+h�n oli toivonut saavansa hiukan lev�t� raskaasta kouluty�st��n ja
+yhteiskunnallisista toimistaan.</p>
+
+<p>T�st� en min� kuitenkaan tiennyt mit��n, vaan l�hdin kaikessa
+viattomuudessa suosituskirjeineni h�nen luokseen. H�n ei ollut kotona,
+mutta �iti otti minut yst�v�llisesti vastaan ja selitti tytt�rens� pian
+tulevan; h�n oli vain k�velem�ss� er��n tuttavansa kanssa. Ja kun he
+sitten saapuivat ja me siin� istuimme kahvip�yd�n ��ress�, syntyi mit�
+vilkkain keskustelu etup��ss� juuri kansanopistoliikkeest� ja sen
+vaikutuksesta. Auguste Fickert kyseli, kuunteli, ymm�rsi ja innostui,
+innostui siihen m��rin, ett� heti rupesi suunnittelemaan suurta yleist�
+kokousta, miss� minun piti puhua t�st� suuresta ihmisyyden asiasta
+Wienin yleis�lle.</p>
+
+<p>Se pidettiinkin sitten heti ensi arki-iltana p��si�isen j�lkeen ja oli
+mainiosti valmistettu sek� sanomalehtien ett� kutsukorttien avulla.
+V�ke� oli saapunut salin t�ydelt�, yksin opetusministeri�kin oli
+l�hett�nyt sinne edustajan.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien40.jpg" alt="Auguste Fickert v. 1897."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Auguste Fickert v. 1897.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Niin� parina viikkona, jotka silloin vietin Wieniss�, oli Auguste
+Fickert miltei jokap�iv�isen� seuranani. Joko h�n vei minut tuttaviensa
+luo, tai pani toimeen pitki�, hauskoja huviretki� Wienin kauniisiin
+ymp�rist�ihin. Silloin sit� pohdittiin kaikenlaisia asioita taivaan ja
+maan v�lill�, tai laskettiin leikki�. Sill� A. F. oli kuitenkin,
+kaikkien vakavien harrastuksiensa ohessa, my�skin hilpe�, vilkas
+wienil�inen, joka osasi antaa ilolle ja leikillisyydellekin arvonsa.</p>
+
+<p>Nelj� vuotta my�hemmin matkustin taaskin Wieniin, jotenkin samaan aikaan
+kev��ll�, mutta t�ll� kertaa murheen murtamana, surun valtaamana.
+Helmikuun manifesti oli tullut ja koko el�m� tuntui sysimustalta y�lt�.
+Kaikki oli muuttanut muotoa; mik� ennen oli tuntunut t�rke�lt� ja
+suurelta, oli nyt k�ynyt aivan v�h�p�t�iseksi.</p>
+
+<p>Olin kertonut tapahtumista Suomessa tuttavilleni Berliniss� ja
+Dresdeniss�, ja he olivat kyll� osoittaneet ymm�rt�myst� ja my�t�tuntoa,
+mutta ei kukaan heist� ollut kuitenkaan ottanut t�t� asiaa omakseen.
+Mutta sen teki Auguste Fickert. H�n kuunteli tuntikausia, kun kerroin
+h�nelle Suomen suuresta surusta, h�n k�sitti, ettei mik��n muu asia koko
+maailmassa minua sill� hetkell� liikuttanut paitsi Suomen kohtalo, ja
+h�n rupesi heti toimimaan yht� tarmokkaasti, kuin olisi h�nen oma maansa
+ollut perikadon partaalla.</p>
+
+<p>Samaan aikaan kun Suomen perustuslakien kimppuun hy�k�ttiin ja helmikuun
+manifesti julkaistiin oli &ndash; kuten kaikki muistanevat &ndash; Haagin
+rauhankonferenssi kynnyksell� ja eri maiden naiset ja naisj�rjest�t
+l�hettiv�t sen johdosta tuuman alkuunpanijalle, tsaarille, kiitoksensa
+ja kunnian-osoituksensa. My�skin <b>Allgemeiner �streichischer
+Frauenverein</b>, jonka puheenjohtajana Auguste Fickert toimi, oli aikeessa
+ottaa osaa t�h�n adressiin, mutta kun kokous sen johdosta sitten
+pidettiin, kertoi h�n l�sn�olijoille tarkalleen mit� Suomessa oli
+tapahtunut, miten rauhantsaari oli rikkonut pienelle kansalle antamansa
+ja valalla vahvistamansa lupaukset ja miten koko Suomi sen johdosta oli
+joutunut ep�toivon valtaan.</p>
+
+<p>H�n toisti toisin sanoen kaikki mit� olin kertonut tilanteesta meill�,
+mutta ei tietysti n�in� ilmiannon aikoina maininnut sanaakaan siit�,
+mist� h�nell� oli kaikki n�m� tiedot. &rdquo;Kuulijakuntani saattoi vaikka
+otaksua, ett� minulla oli ollut jonkinlainen ilmestys&rdquo;, hymyili h�n
+per�st� p�in. Ja seuraus oli, ett� h�nen johtamansa yhdistys ei
+allekirjoittanut edell�mainittua kiitosadressia.</p>
+
+<p>Auguste Fickertill� oli paljon tuttavia Wienin intelligenssin ja
+sanomalehtimiesten piireiss� ja niit� h�n nyt koetti saada liikkeelle.
+Ei se ollut aluksi niink��n helppoa. Suomi oli viel� silloin jotenkin
+tuntematon, ja kaikki meid�n maatamme koskevat uutiset Wienin lehdiss�
+olivat kotoisin vihollistemme leirist� ja hyvin kierot. Mutta Augusten
+pontevuus voitti lopulta esteet. Pari Suomea koskevaa esitelm��kin
+syntyi h�nen v�lityksell��n, samaten useita sanomalehtikirjoituksia.</p>
+
+<p>Muistan el�v�sti miten h�n er��n� iltana my�h��n vei minut
+&rdquo;Arbeiterzeitung&rsquo;in&rdquo; toimitukseen ja selitti sen toimittajalle, tri
+<b>Adler</b>&rsquo;ille, mit� Suomessa todellisesti oli tapahtunut ja sen vaaran,
+joka meid�n olemassa oloamme ja kulttuuriamme uhkasi. T�m�, joka muuten
+kyll� kuului Augusten tuttavapiiriin, oli silloin hyvin v�synyt ja
+hermostunut, sek� huudahti lopulta tuskallisesti: &rdquo;Olen juuri saanut
+s�hk�sanoman ett� N&ndash;n piiriss� on puhjennut lakko, ja se on minulle
+paljon t�rke�mpi kuin koko Suomen konstitutsioni.&rdquo; Mutta t�m�
+mielenpurkaus oli vain hetkellisen pahan tuulen ilmaus, sill� h�n kyh�si
+sitten hiukan my�hemmin aivan loistavan kirjoituksen Suomen
+oikeudellisesta asemasta.</p>
+
+<p>Kun sanoma meid�n laillisen j�rjestyksemme palauttamisesta v. 1905
+suurlakon j�lkeen levisi Europaan, tuli Augustelta heti onnittelukirje,
+jossa h�n muun muassa sanoi: &rdquo;Koko viikon olen ajatuksissani el�nyt
+teid�n kanssanne pelvossa ja vavistuksessa ja nyt vasta voin taas
+vapaasti hengitt��, kun tied�n, ett� vihdoinkin olette voittaneet ja
+vapautenne saavuttaneet.&rdquo;</p>
+
+<p>Vuotta my�hemmin olin Saksassa kouluoloja tutkimassa ja silloin saapui
+yht�kki� s�hk�sanoma, jossa h�n kutsui minua Wieniin pit�m��n esitelm��
+sortoaikamme vaiheista, suurlakostamme ja vapaudestamme. H�n oli
+tilaisuutta varten painattanut noin parituhatta kutsumalippua ja
+l�hett�nyt niit� kaikille yleisiss� toimissa ia yleisi� asioita
+harrastaville henkil�ille. Suuri ja loistava olikin se yleis�, joka
+sitten esitelm�iltana t�ytti n. k. Arkkitehtitalon juhlasalin ja
+tarkalleen kuunteli kertomusta pienen kansan taistelusta kalliimpansa
+edest�.</p>
+
+<p>Esitelm�� seurasi keskustelu, jolloin A. F. tavallisuuden mukaan toimi
+puheenjohtajana. H�n oli kuin luotu sit� tointa varten, jo siit� syyst�,
+ett� h�n niin mainiosti osasi kuunnella, mutta h�nell� oli my�skin se
+lahja, ett� h�n niin hyv�sti ymm�rsi toisen ajatukset, olivatpa ne
+sitten vaikka kuinka puolinaisesti lausutut.</p>
+
+<p>Ja niinkuin h�n ymm�rsi toisten ajatukset, ymm�rsi h�n my�skin heid�n
+huolensa ja surunsa, ja oli aina valmis auttamaan, uhraten tuntikausia
+kalliista ajastaan. Kun vain ajattelen kaikkia niit� askeleita, joita
+h�n otti Suomen takia ja kun sitten tied�n, ett� samalla tavalla h�n
+palveli kaikkia muitakin, jotka olivat h�d�ss� ja avun tarpeessa, niin
+en oikeastaan ihmettele, ett� h�n murtui kesken. &rdquo;H�n lep�� nyt, h�n
+joka ei milloinkaan suonut itselleen lepoa&rdquo; kirjoitti er�s h�nen
+kuolemastaan, ja toinen sanoi kirjeess��n: &rdquo;T�m� suurenmoinen nainen,
+t�m� jaloin ihminen on nyt poissa.&rdquo; Ja molemmat arvostelut olivat
+eritt�in sattuvat.</p>
+
+<p>Auguste Fickert oli samaa ainesta kuin ihmiskunnan suuret, pyh�t
+marttyyrit. H�nell� ei ollut rahtuakaan itsekkyytt�, oman voiton pyynt��
+tai kunnianhimoa. Aatteita h�n rakasti, aatteita, joista toivoi koituvan
+ihmiskunnalle onnea ja siunausta, ja niiden eteen h�n uhrautui kokonaan,
+ajattelematta vaivojaan, heikkoa terveytt��n, aineellisia etuja.</p>
+
+<p>H�n oli koko el�m�ns� v�hiss� aineellisissa varoissa tehden raskasta
+kouluty�t� henkens� yll�pit�miseksi, mutta ei mik��n mahti maailmassa
+saanut h�nt� ottamaan maksua ty�st��n aatteiden palveluksessa. Er�s
+henkil� j�tti h�nen <b>Neues Frauenleben</b> nimiselle aikakauskirjalleen
+melkoisen rahasumman, jonka korot etup��ss� oli aijottu p��toimittajan
+palkaksi. Auguste F. k�ytti ne avustajiensa palkkaamiseksi ja antoi itse
+ty�ns� ilmaiseksi. Kerran kokosivat h�nen yst�v�ns� h�nelle muutamia
+tuhansia guldenia ja pyysiv�t, ett� h�n k�ytt�isi ne matkustamiseen ja
+lepoon. Mutta h�n antoikin ne virkistysmatkastipendiksi kansakoulun
+naisopettajille.</p>
+
+<p>T�m� h�nen luonteensa suurpiirteisyys ja aateluus vaikutti tietysti
+mahtavasti ja kohottavasti h�nen ymp�rist��ns�. Moni innostui vain h�nen
+takiansa yhteiskunnalliseen uudistusty�h�n ja antautui siihen. Muun
+muassa sai h�n Wienin etev�n kirjailijan, <b>Rosa Mayreder</b>&rsquo;in liittym��n
+suureen yhdistykseens� ja sen johtokunnassa toimimaan.</p>
+
+<p>Monta vuotta olin jo kehoittanut Auguste Fickerti� tulemaan Suomeen
+n�hd�kseen kerran l�helt� sen maan ja kansan, jonka oikeuksia h�n niin
+l�mpim�sti oli puoltanut. Kes�ll� v. 1909 h�n vihdoin tulikin t�nne,
+oleskeli viikon p�iv�t Helsingiss� ja kiersi sitten It�-Suomea
+tutustuakseen sen luonnonihanimpiin paikkoihin, kuten Imatraan,
+Savonlinnaan, Punkaharjuun j. n. e.</p>
+
+<p>T��ll� saamistaan vaikutelmista kirjoitti h�n Naisten ��neen pienen
+selostuksen, joka sittemmin my�skin oli luettavana siin�
+muistojulkaisussa, joka h�nen kuoltuaan Wieniss� ulosannettiin. Siin�
+h�n sanoo:</p>
+
+<p>&rdquo;Minulla oli erinomainen maantieteen ja historian opettaja, professori
+<b>Edvard von Weinzierl</b>, jolle olen ikuisessa kiitollisuuden velassa;
+niin paljon h�n on henkiseen el�m��ni j�sen suuntaan vaikuttanut.
+Kuunnellessani h�nen luentojaan olin jatko-opiston opettajatarosastolla,
+siis siin� ij�ss�, jolloin sielu on avoin kaikille hyville
+vaikuttimille. N�iss� luennoissaan puhui h�n kerran my�skin Suomesta,
+tuosta satumaisesta, tuhatj�rvisest� maasta kaukana pohjolassa, ja sen
+tarmokkaista asukkaista, jotka uutteralla ty�ll� ovat pakoittaneet karun
+maaper�ns� tuottamaan sen verran, ett� he sis�llisen vapauden vallitessa
+ovat voineet kehitty� aivan ihmetelt�v�sti.</p>
+
+<p>Useita vuosia my�hemmin, kun jo olin ottanut osaa naisasialiikkeeseen,
+tuli Maikki Friberg Wieniin ja piti esitelm�n pohjoismaiden
+kansanopistoista &rdquo;Yleisess� it�valtalaisessa naisyhdistyksess�&rdquo;. H�nen
+innostuksensa t�h�n suureen asiaan, h�nen vilkas luonteensa ja l�mp�ns�
+valloittivat meill� kaikki syd�met, ja sama tunne, jonka professori v.
+Weinzierlin esitelm� oli minussa aikaan saanut, her�si j�lleen, kun nyt
+ensi kerran tapasin el�v�n olennon t�st� runollisesta maaper�st�. Haluni
+n�hd� Suomea ja tutustua sen asukkaisiin tuli j�lleen voimakkaaksi, eik�
+ollut en�� tukahutettavissa, varsinkin kun Maikki Friberg sen j�lkeen
+monta kertaa k�vi Wieniss� ja me koko ajan olimme mit� vilkkaimmassa
+ajatusten vaihdossa.</p>
+
+<p>Vihdoinkin saatoin p��st� toiveitteni perille. Er��n� kauniina hein�kuun
+aamuna l�hestyin min� Helsingin auringon valossa hymyilev�� satamaa,
+eik� mik��n muu h�irinnyt t�t� kaunista kuvaa kuin tietoisuus siit�,
+ett� Viapori oli vieraan hallussa ja ett� muukalainen siis hallitsi
+sis��nk�yt�v�� Suomen syd�meen.</p>
+
+<p>Nyt min� olen useita p�ivi� kest�vill� matkoilla omin silmin n�hnyt
+Suomen viheri�puitteiset, uinailevat j�rvet, hopealle hohtavat koivut ja
+tummat havumets�t, olen ihmetellyt sen toisiinsa liittyneit� vesist�j�
+rikkaine saaristoineen, olen ihaillut maalaisten ahkeruutta ja
+talonpoikien toimeliaisuutta, he kun v�hill� varoillaan, mutta
+yksimielisyytens� kautta voimakkaina, rakentavat itselleen
+rannikkolaivoja, jotka kulettavat heid�n maataloustuotteitaan j�rvien
+poikki kaukaisiin seutuihin, miss� ihmiset ahkeralla ty�ll� edist�v�t
+yleist� vaurastumista. Olen n�hnyt herttaisia koteja miellytt�viss�
+maakartanoissa ja hyv�sti kasvatettuja, kukoistavia lapsia, kuten esim.
+tehtailija Backbergill� Vuolenkoskella ja taiteilija H�m�l�isell�. Olen
+nauttinut rajatonta vieraanvaraisuutta suomalaisessa pappilassa,
+yst�v�llisen aviopari Lappalaisen luona J��sken pit�j�ss�,
+vieraanvaraisuutta sellaista, joka meill� Keski-Europassa, miss� on
+hotelleja ja majataloja joka askeleella, ei ainoastaan ole h�vinnyt,
+vaan on k�ynyt aivan k�sitt�m�tt�m�ksi.</p>
+
+<p>Minulle on n�ytetty suurenmoisia kouluja ja sivistyslaitoksia niin
+maaseudulla kuin kaupungeissa, olen liikutetuin mielin katsellut
+avojalkaisia lapsia Helsingin kansankirjaston lukusalissa, olen n�hnyt
+miehi� ja nuorukaisia kovassa ty�ss� ja ihaillut heid�n hilpeytt��n,
+taitavuuttaan ja voimaansa. Kaikkialla on minut otettu yst�v�llisesti,
+jopa syd�mellisestikin vastaan ja joka paikassa ovat ihmiset olleet
+henkisesti her�nneit� ja vaikuttaneet el�hytt�v�sti, luonnollisia
+kanssak�ymisess��n ja hyv�ntahtoisia sek� kesken��n ett� vierasta
+kohtaan, koettaen n�ytt�� ja antaa h�nelle mit� parasta heid�n maassaan
+on aineellisessa ja henkisess� suhteessa.</p>
+
+<p>Olen n�hnyt talouttaan mallikelpoisesti hoitavia perheenem�nti�,
+voimakkaita, taitavia miehi�, terveit�, suloisia, luonnollisia nuoria
+tytt�j�, kohteliaita, vaatimattomia nuoria miehi� opiskelevan nuorison
+keskuudessa, sanalla sanoen olen n�hnyt herttaisen, iloisen ja
+sivistyneen kansan, jolle min� puolestani vain toivoisin, ett� se
+vapautettuna &rdquo;pahan naapurin&rdquo; hy�kk�yksest� vapaasti saisi kehitty� ja
+luoda itselleen sellaisen tulevaisuuden, johon sen luonteen
+p��ominaisuudet, sitkeys, ahkeruus ja toimeliaisuus viittaavat. Siten se
+voisi tulla monelle Europan suurvaltiolle ladunavaajaksi.&rdquo;</p>
+
+<p>Auguste F. huomasi, ett� uusi sortoaika oli tulossa ja seurasi tarkkaan
+sen kehityst�. Varsinkin h�neen koski tuo ven�l�isten uhkaus eroittaa
+maastamme sen rajalla olevat pit�j�t. Sen johdosta h�n kirjoitti avoimen
+kirjeen Kansainv�lisen Naisliiton puheenjohtajalle, lady Aberdeenille,
+jossa h�n voimakkain, hehkuvin sanoin asettaa t�m�n asian naisten
+maailmanliiton tuomioistuimen eteen. Aluksi h�n sanoo siin�:</p>
+
+<p>&rdquo;Kaukana Europan koillisessa kolkassa aijotaan julistaa kuolemantuomio.
+Se ei koske t�ll� kertaa yksityist�, joka asettuu vastustamaan
+vallitsevaa v��ryytt�, eik� liioin uusien ajatusten yksin�ist�
+edustajaa, ei &ndash; kokonainen kansa on mestattava, sen omintakeisuus ja
+kulttuuri, jonka se on hankkinut itselleen alituisessa taistelussa karua
+luontoa vastaan, on silt� ry�stett�v� siksi &ndash; niin siksi ett� paha
+naapuri, j�lleen voimaan p��ssyt tsaarivalta, n�kee sen hyv�ksi.&rdquo;</p>
+
+<p>Sitten seuraa tarkka selonteko meid�n valtiollisesta asemastamme,
+Porvoon valtiop�ivill� annetuista lupauksista ja niiden vahvistamisesta
+seuraavien hallitsijoiden valtaistuimelle astuessa, yksin Nikolai
+II:sen, joka ne sitten kuitenkin rikkoi. Niinik��n h�n muistuttaa niist�
+saksalaisten ja it�valtalaisten oppineiden antamista lausunnoista Suomen
+eduksi, jotka lausunnot julkaistiin vuoden alussa 1910, ja jossa he
+sanovat, ett� Suomen oikeuksien loukkaaminen koski koko Europaa, koska
+se oli rikos kansainv�list� oikeutta vastaan. Lopuksi h�n sitten vetoaa
+naisiin seuraavin sanoin:</p>
+
+<p>Ja naiset, aikovatko he ��net�nn� katsella t�t� Ven�j�n julkista
+oikeuden loukkausta?</p>
+
+<p>Aikana, jolloin naiset taistelevat henkens� takaa valtiollisen
+tasa-arvon saavuttamiseksi, aikana, jolloin he syv�sti tuntevat sen
+lapsipuolenaseman, josta heid�n sukupuolensa k�rsii sek� yksityisen
+oikeuden ett� julkisen oikeuden alalla, aikana, jolloin he ovat tulleet
+t�ydellisesti vakuutetuiksi siit�, ett� heid�n osanottonsa uudenaikaisen
+el�m�n kaikilla aloilla on k�ynyt v�ltt�m�tt�m�ksi kulttuurin jatkuvalle
+kehitykselle, sellaisena aikana he eiv�t en�� saa k�siss� ristin
+katsella mitenk� kokonaiselta kansalta ry�stet��n sen ansaitut oikeudet,
+he eiv�t saa ��net�nn� katsella sit�, sill� siin� tapauksessa he tulevat
+kanssarikolliseksi v��ryyden tekoon.</p>
+
+<p>Kaikissa maissa ovat naiset ristiriidassa hallituksien kanssa, joilta
+vaativat oikeutta ja vanhurskautta itselleen.</p>
+
+<p>Oikeuden ja vanhurskauden nimess� t�ytyy heid�n ottaa puoltaakseen
+Suomen vapautta; kulttuurin nimess� t�ytyy heid�n panna vastalauseensa
+t�m�n maan ven�l�istytt�mist� vastaan &ndash; heid�n t�ytyy ennen kaikkea
+panna t�m� vastalauseensa naisina, jotka itse vasta silloin voivat saada
+poliitista vaikutusvaltaa, kun siveelliset voimat p��sev�t m��r��jiksi
+kansojen el�m�ss�, kun ei v�kev�mm�n voima, vaan oikeus ja vanhurskaus
+tulevat hallituksien p��perusteiksi.</p>
+
+<p>Kansainv�linen Naisliitto ei tiet��kseni ryhtynyt mihink��n
+toimenpiteisiin t�m�n kehoituksen johdosta, mutta Suomen h�t� tuli kyll�
+senkautta tunnetuksi. Yksinp� Auguste Fickertin muistoksi j�rjestetyss�
+surujuhlassa Wieniss�, se tuli esiin.</p>
+
+<p>Juhlapuheen pit�j�, tri <b>Julius Ofner</b> huomautti nimitt�in siin�, kuinka
+h�n viel� aivan hiljattain oli puhunut vainajan kanssa h�nen
+lempiharrastuksistaan, joiden joukossa Suomella oli niin t�rke� asema,
+ja lis�si sitten:</p>
+
+<p>&rdquo;Suomi, tuo pieni maa, joka t�h�n asti on kyennyt puoltamaan vapauttaan
+mahtavan naapurinsa suhteen, maa miss� vahvahenkiset, lujatahtoiset
+naiset alttiisti ja kiihke�sti ottivat osaa vapaustaisteluun ja sitten
+kun se saavutettiin, saivat miehilt��n vapaaehtoisesti, kiitollisuuden
+osoitteeksi hyv�st� yhteisty�st�, ��nioikeuden; t�m� maa se toteutti
+Auguste Fickertin ihanteen. Sellaisiksi h�n tahtoi naiset. Omien
+ponnistuksien kautta tunnustusta ansaitsevan ty�ns� tuloksena heid�n
+piti saada oikeutensa. Kun Suomen suuri taistelu nyt taas on alkanut
+uudestaan, joka sen pahempi t�ll� hetkell� n�ytt�� niin ep�edulliselta
+suomalaisille, oli Auguste Fickert aivan pois suunniltaan ja koetti edes
+antaa heille my�t�tuntonsa kannatuksen.&rdquo;</p>
+
+<hr>
+
+<p>Kun surulliset, ik�v�t viestit toisensa j�lkeen viime aikoina ovat
+tulleet It�vallasta ja etenkin Wienist�, olen hengess�ni monasti
+sanonut: &rdquo;Hyv� ettei Auguste Fickertin tarvinnut n�hd� t�t� surkeutta,
+sill� kyll� h�n olisi siit� aivan rajattomasti k�rsinyt.&rdquo; H�n n�ki kyll�
+It�vallan politiikan suuret puutteet ja puhui monasti siit�, kuinka
+luonnottomiksi ja hatariksi olot siell� olivat kehittyneet, mutta ei
+suinkaan h�nk��n sent��n voinut aavistaa, ett� romahdus olisi ollut niin
+t�ydellinen.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="11">CHARLOTTE SCHR�DER.</a></h2></center>
+
+
+<p>Marraskuun 16 p. 1904 oli Askovin kansanopistosta kirkkoon johtava tie
+kuusien ja lippujen kaunistama. Kyl�n asukkaat, jotka sen olivat
+koristaneet, liikkuivat siin� vakavan n�k�isin�, hiljaa ja
+juhlallisesti. Muutamat meniv�t aina opistoon asti ja asettuivat
+molemmin puolin sis��nk�yt�v��.</p>
+
+<p>Kun jo rupesi h�m�rt�m��n, kuultiin sis�lt� hiljaista, vienoa laulua, ja
+sitten sielt� ruvettiin kantamaan ulos ruumisarkkua. Tulisoihtujen
+kantajat kulkivat edell� ja kirstun j�lkeen astui niin pitk�
+saattokulkue, ett� sit� riitti opistosta aina kirkkoon. Kirkkokin oli
+erinomaisen aistikkaasti koristettu ja valaistu. Muun muassa oli siell�
+kaksi mahtavaa joulukuusta.</p>
+
+<p>Ket� siin� viimeiseen lepokammioonsa saatettiin? Se oli Askovin
+kansanopiston johtajan, Ludvig Schr�derin puoliso, <b>Charlotte Schr�der</b>,
+omaa sukua <b>Wagner</b>.</p>
+
+<p>Charlotte Schr�der kuului niihin ihmisiin, joita ei koskaan unohda
+kerran n�hty��n. H�nen l�heisyytens� vaikutti kuin auringons�de ja kun
+h�nt� vain per�st�p�inkin ajatteli, t�ytti aina l�mmin tunne syd�men.
+Yht� el�v�sti kuin eilisp�iv�n, muistan sen hetken, jolloin h�net ensi
+kerran n�in. Olin kes�ll� 1890 K�penhaminassa ottaakseni osaa 6:nteen
+yleiseen pohjoismaiseen opettajakokoukseen. Siell� jokunen kehoitti
+minua jatkamaan matkaani Jyllannin niemimaalla olevaan Askovin
+kansanopistoon. Tunsin viel� siihen aikaan sangen v�h�n
+kansanopistoliikett� ja tiedustelin siksi mit� hy�ty� t�llaisesta
+k�ynnist� olisi. &rdquo;Mene nyt vain&rdquo;, oli vastaus, &rdquo;siell� saat n�hd� mit�
+parahinta pohjoismaissa on.&rdquo;</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien41.jpg" alt="Charlotte Schr�der."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Charlotte Schr�der.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Se ennustus toteutui t�ydellisesti. Askovin kansanopistossa oli silloin
+koolla kansanopiston ja eri koulujen etevimpi� edustajia Tanskasta ja
+naapurimaista; siell� pidettiin innostuttavia puheita ja esitelmi�,
+vaihdettiin kokemuksia ja vietettiin unohtumattomia hetki�. N�in on
+kuitenkin monessa muussakin kokouksessa ollut. Mutta Askovissa oli viel�
+jotakin lis��. Siell� oli sellainen erinomainen koossa pit�v� voima,
+sellainen l�mp� ja yhteishenki, ett� tuli ajatelleeksi ensim�ist�
+kristillist� seurakuntaa. Ja t�m�n hengen luoja oli Charlotte Schr�der.</p>
+
+<p>Aina siit� hetkest� kun h�n meid�n tullessamme seisoi opiston pihalla ja
+toivotti meit� tervetulleiksi, tunsimme jokainen, ett� h�n oli t�m�n
+laitoksen keskus ja el�hytt�j�, tunsimme, ett� siell� miss� h�n oli
+johtamassa ja valvomassa, olisi hyv� olla.</p>
+
+<p>Aivan ihmetelt�v�sti h�nen huolenpitonsa ja j�rjest�v� k�tens� riitti
+kaikkialle. H�n johti suurta talouttaan ja valvoi, ett� meill� kaikilla
+&ndash; meit� oli silloin noin toista sataa vierasta &ndash; oli m��r�ajoilla
+ruokaa ja kahvia, ett� meid�n huoneemme olivat kunnossa. H�n oli mukana
+esitelmiss� ja keskusteluissa, s�esti pianolla niit� lauluja, joita
+aamuin, illoin hartaushetkin� laulettiin ja ehti sit� paitsi viel�
+seurustella yksityisten kanssa, vastata heid�n kysymyksiins� ja luoda
+heille kodin tunnetta.</p>
+
+<p>Kun ihmisill� on kiireellisi� toimia ja paljon velvollisuuksia, on
+sangen tavallista, ett� heid�n olennossaan on jotakin hermostunutta ja
+levotonta. Heit� puhutellessa huomaa piankin, ett� vaikka he koettavat
+seurata sit� mit� heille kertoo ja esitt��, menev�t heid�n ajatuksensa
+tuota pikaa kuitenkin muualle p�in. Tai jos he ovatkin mukana ja
+kuuntelevat loppuun asti, niin tuntee koko ajan, ettei heit� pit�isi
+vaivata kaikellaisilla pikku asioilla ja huolilla, pelk�� liiaksi
+ottavansa heid�n kallista aikaansa.</p>
+
+<p>Charlotte Schr�der ei kuulunut n�ihin ihmisiin. Koko h�nen olentonsa ja
+esiintymisens� tuntui niin sanomattoman rauhalliselta ja harmoniselta,
+kuin ei h�n koskaan olisi tiet�nyt kiireest� mit��n. Ja kun keskusteli
+h�nen kanssaan, tai pyysi h�nelt� neuvoja, tunsi, ett� h�n syventyi
+kysymyksess� olevaan asiaan ja punnitsi sit� yht� tunnokkaasti, kuin
+olisi se koskenut h�nt� itse� tai h�nen kaikkein l�heisimpi��n.</p>
+
+<p>En ole n�hnyt henkil��, jossa �idillisyys &ndash; sanan parhaassa
+merkityksess� &ndash; olisi ollut niin kehittynyt, niin vallitseva kuin
+Charlotte Schr�deriss�. Ei h�n ainoastaan ollut suuren lapsilaumansa
+�iti ja hella hoitaja, h�n oli my�skin Askovin oppilaiden �iti ja
+�idillinen yst�v�, koko ymp�rist�n �iti ja �idillinen neuvonantaja,
+Tanskan kansanopistoihmisten �iti ja yhdysside.</p>
+
+<p>Jo aikaisin joutui Charlotte Schr�der kansanopiston ty�vainiolle. Vuonna
+1862 vietti h�n nimitt�in h�it� <b>Ludvig Schr�derin</b> kanssa ja koska
+sulhanen jo silloin oli R�ddingin kansanopiston johtaja, vei h�n nuoren
+vaimonsa sinne. R�dding oli Tanskan ensim�inen kansanopisto, joka
+perustettiin jo v. 1844 Pohjois-Slesvigiin vastustamaan sis��ntunkevaa
+saksalaisuutta ja korvaamaan korkeamman oppilaitoksen puutetta
+tanskalaisten keskuudessa Slesvigiss�. Useiden johtajanvaihdoksien
+j�lkeen, tuli Schr�der sen johtajaksi v. 1862, oltuaan jo pari vuotta
+sit� ennen sen opettaja.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien42.jpg" alt="Ludvig Schr�der."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Ludvig Schr�der.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Pitk�ksi Schr�derien vaikutusaika ei siell� kuitenkaan k�ynyt. V. 1864
+syttyi se onneton sota, joka leikkasi Tanskan ruumiista kaksi j�sent�,
+Slesvigin ja Holsteinin. R�ddingin opisto ei sen j�lkeen en�� ollut
+kotoisella pohjalla, koska uusi raja tuli kulkemaan sen pohjoispuolella
+ja ty�n jatkaminen sellaisten olosuhteiden vallitessa oli miltei
+mahdoton. Siksi se p��tettiin muuttaa rajan yli, mutta kuitenkin niin
+l�helle kuin suinkin entist� paikkaansa, jotta Slesvigin v�est� sit� yh�
+viel�kin voisi k�ytt��. Silloin siirrettiin opisto nykyiselle sijalleen
+Askoviin, miss� se aikaa my�ten on kehittynyt Tanskan ensim�iseksi
+opistoksi.</p>
+
+<p>Charlotte Schr�der oli lapsena ja nuorena tytt�n� ollut sangen heikko
+terveydelt��n. Yhteen aikaan h�n vain sauvojen nojalla oli p��ssyt
+liikkumaankin. Kaikki l�heiset ja yst�v�t ennustivat siksi, ettei h�n
+tulisi kest�m��n siin� vastuunalaisessa asemassa, johon h�n
+kansanopiston johtajan puolisona joutui. Eik� ihmek��n. Sill� ei ne ole
+pienet, ne velvollisuudet, jotka johtajan vaimon hartioille s�lytet��n.
+H�nen kotinsa pit�� aamusta iltaan olla avoin oppilaille. Sen pit��
+tulla heid�nkin kodikseen. Siksi on kaikki ateriat, kaikki ty�- ja
+lepohetket yhteiset. Ei johtajan puoliso saa koskaan ajatella vain omaa
+perhett��n, viett�� sen kanssa erityisi� merkki-tai juhlap�ivi�, vaan
+olkoonpa joulu tai p��si�inen, aina h�nen ensi sijassa t�ytyy ajatella
+sit� oppilasnuorisoa, joka h�nt� ymp�r�i ja pit�� huolta sen
+hyvinvoinnista ja viihtymisest�.</p>
+
+<p>Charlotte Schr�der antautui t�h�n ty�h�n koko syd�mens� l�mm�ll�. H�n
+tuli puolisonsa opiston keskustaksi ja hyv�ksi hengeksi, sen syd�meksi
+ja j�rjest�v�ksi k�deksi. Ja kumma kyll� niin h�nen voimansa eiv�t
+kesken uupuneet, h�nen heikko terveytens� ei pett�nyt. N�ytti
+p�invastoin silt�, kuin ne olisivat kasvaneet ja voimistuneet
+velvollisuuksien lis��ntyess�.</p>
+
+<p>Vastuksia oli kyll�, alkuaikoina varsinkin monenmoisia. Itse aatekin oli
+niin uusi, ettei moni sit� k�sitt�nyt ja asettui siksi mieluummin
+vastustavalle kannalle. Aineellisessa suhteessa oli my�skin paljon
+vaikeuksia. Monastikin olivat opettajien jo ennest��n pienet palkat
+supistettavat. Mutta t�m� ei mill��n tavalla masentanut Charlotte
+Schr�derin mielt� ja h�nen valoisaa luottamustaan kansanopiston
+tulevaisuuteen.</p>
+
+<p>Siihen aikaan kun R�ddingin opiston toimi oli p��ttynyt ja Ludvig
+Schr�der, kauan etsitty��n, oli l�yt�nyt paikan uutta opistoa varten,
+kirjoitti rouva Schr�der K�penhaminasta, jossa h�n t�n� v�liaikana oli
+oleskellut �itins� luona, miehelleen:</p>
+
+<p>&rdquo;Jumalan kiitos, ett� taas saamme oman pienen kotimme ja oman syd�memme
+mukaisen teht�v�n. T�m� vanha koti on kyll� hyv� ja herttainen, mutta
+kun jo kerran on omistanut oman pienen pes�ns�, niin ei en�� ainaiseksi
+tahdo j��d� t�nne asumaan, vaikkakin tuntuu sanomattoman hauskalta
+pist�yty� t��ll� k�ym��n.&rdquo;</p>
+
+<p>Er��ss� my�hemm�ss� kirjeess�, jossa h�n my�skin puhuu heid�n tulevasta
+kodistaan lausuu h�n:</p>
+
+<p>&rdquo;Min� niin kaipaan valoa ja l�mp��; minun henkinen el�m�ni tarvitsee
+sit� yht� paljon kuin ruumiillinen olemassa olonikin. Kun nyt p��semme
+uuteen kotiimme, niin aurinko pilkist�� siell� sis��n kaikkiin niihin
+huoneisiin, joissa me enimm�kseen tulemme oleskelemaan. Kunpa nyt
+voisimme oikein iloita siit�. Ja Jumala tehk��n t�m�n meid�n kotimme
+niin valoisaksi ja l�mpim�ksi, ett� jo se todistaisi meid�n syd�memme
+halun olevan kuulua Herran, meid�n Jumalamme, yst�v�piiriin.&rdquo;</p>
+
+<p>Mit� Charlotte Schr�der ajatteli kansanopistojohtajan teht�vist� k�y
+ilmi seuraavasta kirjeotteesta:</p>
+
+<p>&rdquo;Olen t�ss� tullut ajatelleeksi, ett� sellaiset kuin sin�, joiden on
+astuminen puhumaan, useinkin ovat samassa asemassa kuin opetuslapset
+sunnuntaievankeliumissa, joista kerrotaan, ett� he kysyiv�t: mist� me
+saamme leip�� niin monelle? Mutta min� olen my�skin ajatellut, ett�
+teillekin on hy�dyllist� oikein el�v�sti tuntea, ettei teill� itsell�nne
+ole leip��, sit� sanaa, jota teilt� pyydet��n. Ja min� luulen, ett� Pyh�
+Henki ja kansan henki voi paraiten antaa teille ne sanat, joita te
+tarvitsette silloin, kun tunnette itsenne niin k�yhiksi. Mutta juuri
+sill� hetkell� kun teid�n sananne tuntuvat teist� v�h�p�t�isilt� ja
+riitt�m�tt�milt� kuten opetuslapsista heid�n jaettavakseen annetut
+leiv�t ja kalat, voipi siunaus ylh��lt� kuitenkin antaa niille
+ravitsevan voiman.&rdquo;</p>
+
+<p>Yll� olevat sanat kuvaavat niin el�v�sti Charlotte Schr�deri� ja h�nen
+k�sityskantaansa. Ei h�n rakentanut oman kykyns� ja ty�ns� pohjalle,
+vaan n�ki kaikessa lahjan korkeudesta ja k�ytti sit� kuin tavaraa, josta
+kerran on tilitett�v�. T�m� syv� uskonnollisuus oli h�nen olentonsa
+peruss�vel ja kuvastui koko h�nen esiintymisess��n, kaikissa h�nen
+toimissaan. Se antoi h�nelle voimaa ja kest�vyytt� vastuksissa, ty�intoa
+ja el�m�nhalua pahoinakin p�ivin�. Se teki h�net niin sanomattoman
+henkev�ksi, lempe�ksi ja sis�llisesti rikkaaksi. Eik� siin� ollut mit��n
+synkkyytt�, ahtautta tai muiden tuomitsemista. H�nen uskonnollisuutensa
+oli kuten kaikkien grundtvigilaisten valoisa, kaikkia hyvi� harrastuksia
+tunnustava ja kannattava. Jo hamasta nuoruudestaan h�n oli kuulunut
+Grundtvigin piiriin ja istunut �itins� kanssa Vartovin kirkossa
+K�penhaminassa t�t� suurta oppi-is�� kuulemassa.</p>
+
+<p>Ollessaan K�penhaminassa kev��ll� 1865 kirjoitti h�n miehelleen:</p>
+
+<p>&ndash; &ndash; &ndash; Eilen nuoret t��ll� p��siv�t ensi kerran ripille. Voit arvata,
+ett� se hetki oli ihana Vartovin kirkossa. Oli niin suloista n�hd�
+vanhus alttarin edustalla ja nuoret tyt�t puolipiiriss� h�nen
+ymp�rill��n. H�n puhui niin lempe�sti ja herttaisesti heid�n kanssaan,
+ja my�skin me muut saimme niin hyvi� sanoja. Eritt�inkin tuntui minusta
+hyv�lt� kuulla h�nen puhuvan uskosta, joka synnytt�� vanhurskautta,
+toivoa, rauhaa ja rakkautta ja ijankaikkisen el�m�n iloa. Enin tarvitsin
+mielest�ni juuri sill� hetkell� kuulla puhuttavan rakkaudesta. Sitten
+h�n my�skin puhui kristillisen el�m�n tunnusmerkeist� &ndash; &ndash;</p>
+
+<p>Syyskuussa 1872 h�n kirjoittaa Askovista �idilleen:</p>
+
+<p>&rdquo;Olin p��tt�nyt olla minnek��n l�htem�tt�, mutta nyt kun tuli sanoma
+Grundtvigin kuolemasta, en voi kuitenkaan pysy� kotona. Ellei siis
+mit��n erityist� estett� ilmene, l�hden Nutzhornin<a href="#a5">[5]</a> ja Termansenin<a href="#a6">[6]</a>
+kanssa K�penhaminaan tiistai aamuna. Sanomaton kaiho t�ytt�� rinnan
+ajatellessa, ettei milloinkaan en�� saa kuulla t�t� rakasta, tuttua
+��nt�. Mutta ei kuitenkaan voi muuta kuin heikkojen voimainsa mukaan
+kiitt�� Herraa, joka antoi kansallemme niin ihmeellisen suuren miehen,
+soi h�nelle niin pitk�n toimirikkaan el�m�n ja nyt lopuksi antoi t�m�n
+vanhan palvelijansa p��st� rauhaan &ndash; niin, nukahtaa siten, ett� kaikki
+h�nen ihmeen kauniit runonsa soveltuvat h�neen itseens�.</p>
+
+<p>Toivokaamme siis ja rukoilkaamme, ett� nyt n�ytt�ytyisi meid�n rakkaan
+vainajamme tunnustuksessa olleen sellainen voima, ett� h�nen
+yst�v�piirins�, erilaisuuksista huolimatta, kuitenkin pysyy koossa.&rdquo; &ndash;
+&ndash; &ndash; &ndash;</p>
+
+<p>Charlotte Schr�derill� oli laaja kirjevaihto. Oli niin paljon sek�
+nuorempia ett� vanhempia yst�vi� ja tuttavia, jotka olivat avun ja
+lohdutuksen puutteessa. H�nell� oli lukuisa sisaruspiiri, jonka kanssa
+h�n aina pysyi mit� parhaissa suhteissa, vaikkakin heid�n tiens�
+kulkivat eri suuntia, ja paitsi sit� h�n Tanskan ensim�isen
+kansanopiston em�nt�n� joutui usein tekemisiin ulkomaalaisten kanssa,
+varsinkin ruotsalaisten ja norjalaisten, jotka tuttavuudet my�skin
+johtivat kirjeiden vaihtamiseen. Kumma kyll� ehti h�n siin� sivussa
+viel� muistaa Tanskan kansanopistolehte�, �H�jskolebladetia� ja
+naisasialehte� �Kvinden og Samfundetia� kirjoituksilla. Edelliseen on
+h�n eritt�inkin piirt�nyt monta l�mmint� muistosanaa manalaanmenneist�
+yst�vist��n, j�lkim�iseen mietteit� nuorten naisten kasvatuksesta,
+reformipuvuista j. n. e. Kaikissa n�iss� ilmenee aina sek� h�nen hell�
+syd�mens� ja ihanteellinen, valoisa katsantokantansa ett� h�nen varma
+arvostelukykyns�. T�m� kyky se juuri teki, ett� h�n osasi asettua
+oikeaan suhteeseen niihin oppilas-ja vierasparviin, jotka h�nt�
+ymp�r�iv�t ja n�hd� mit� kukin heist� enin tarvitsi.</p>
+
+<p>T�t� on kyll� moni meik�l�isist�kin saanut kokea Askovissa
+oleskellessaan, ja siksi el�� Charlotte Schr�derin muisto t��ll�
+meill�kin monessa kiitollisessa syd�mess�. Moni meik�l�inen on my�skin
+juuri h�nen toimintaansa seuraamalla oppinut k�sitt�m��n mitenk� l�mmin,
+valoisa koti on hedelm�t� tuottavan kansanopistoty�n elinehtoja.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="12">LIEBKNECHTIN PUOLISOT.</a></h2></center>
+
+
+<p>Talvella v. 1918&ndash;1919 kun Carl Liebknechtin nimi ehtimiseen mainittiin
+sanomalehdiss� ja h�n esiintyi Saksan kommunistien, bolscheviikien y. m.
+��rimm�isten joukkojen johtajana Berliniss�, k��nt�en kiv��rit ja
+kuularuiskut entisi� aatetoverejaan, sosialisteja, vastaan, meniv�t
+minun ajatukseni entist� useimmin h�nen kunniallisten vanhempiensa
+kotiin, miss� olin n�hnyt h�netkin nuorena, toivorikkaana juristina.
+Kes�ll� v. 1893 min� ensikerran tapasin h�net &rdquo;Vorw�rts&rdquo; lehden
+toimistossa, jonne er�s toimittajista puhelimitse kutsui h�net siksi,
+ett� h�n edellisen� talvena oli k�ynyt Suomessa. Siin�
+keskustellessamme, rupesi h�n hyvin vilkkaasti esitt�m��n, ett� tulisin
+tervehtim��n h�nen �iti��n.</p>
+
+<p>Min� puolestani en pyyt�nyt mit��n parempaa kuin tavata ihmisi�,
+varsinkin sellaisia, jotka tekiv�t yhteiskunnallista ty�t� ja edustivat
+jotakin m��r�tty� suuntaa, ja siksi otin kiitollisuudella vastaan kutsun
+ja lupasin m��r�hetken� ilmesty� h�nen �itins� luona.</p>
+
+<p>Liebknechtit asuivat silloin, kuten my�hemminkin Charlottenburgissa,
+aina samassa talossa. &rdquo;Ei meill� ole aikaa muuttaa&rdquo;, selitti rva
+<b>Liebknecht</b>, kun kerran my�hemmin oli kysymys t�st� heid�n paikallaan
+pysymisest��n.</p>
+
+<p>Koti, jonka he omistivat, oli tavallaan hyvinkin vaatimaton ja kuitenkin
+huomasi varsin pian, ett� siell� palveltiin aivan toisia arvoja, kuin
+tavallisissa, v�h�varaisissa saksalaisissa kodeissa. Kaapit ja hyllyt
+olivat t�ynn� kirjoja, p�ydill� oli lehti� ja aikakauskirjoja, seinill�
+merkkihenkil�iden kuvia, sellaisten kuin Carl Marxin, Lassallen, Bebelin
+y. m. Eik� kokoelmasta puuttunut talon is�nt��k��n. Katselin h�nen
+kuvaansa siin� monta kertaa ja totesin, ett� h�nell� oli henkev�t,
+tarmokkaat kasvot. Itse h�n sill� hetkell� oli tavanmukaisessa
+kes�kongressissa, joka pidettiin Z�richiss�.</p>
+
+<p>Rouva Liebknecht erosi aivan tuntuvasti muista tapaamistani
+saksattarista, aina siihen m��rin, ett� jo tiedustelin oliko h�n
+ollenkaan saksalainen. &rdquo;Samaa on moni muukin kysynyt&rdquo;, hymyili h�n,
+mutta vakuutti kuitenkin olevansa t�ysiverinen germaani. H�n oli vilkas
+ja puhelias, tunsi ajan sosialiset ja kirjalliset ilmi�t, oli tottunut
+seurustelemaan eri kansallisuuksien kanssa, arvosteli tapahtumia
+yleismaailmalliselta, eik� vain saksalaiselta kannalta ja tuntui olevan
+huvitettu kaikesta inhimillisest�.</p>
+
+<p>Tulimme keskustelun kuluessa esim. kosketelleeksi naisen silloista
+asemaa Saksassa. Rva L. n�ki sen kaikessa alastomuudessaan, mutta h�n ei
+silti suinkaan sanonut kuin sosialisteilla on tapana, ett� se kaikki
+vain oli nykyisen yhteiskuntaj�rjestelm�n syy, eik� tulisi siit�
+muuttumaan ennenkuin tulevaisuuden valtiossa. H�n oli p�invastoin sit�
+mielipidett�, ettei naisilla suinkaan ollut syyt� luottaa niihin
+kauniisiin lupauksiin, joita sosialistit ohjelmissaan niin runsaasti
+antoivat... Eih�n naisen asema miesten enemmist�lle merkinnyt yht��n
+mit��n. Eiv�t he olleet oppineet katselemaan h�nt� edes vertaisenaan,
+jolla oli oma itsen�inen teht�v�ns� maailman kaikkeudessa. Eih�n esim.
+saksalainen nainen ollut muuta kuin miehens� ensim�inen palvelija.
+Olihan joukossa toisellaisia miehi�kin, sellaisia, joilla oli jalot,
+valistuneet mielipiteet, sellaisia, jotka tunnustivat naisen vapaaksi
+olennoksi, mutta heit� oli toistaiseksi varsin harvassa. Siksi ei liioin
+ollut syyt�, ett� naiset sokeasti liittyiv�t mihink��n puolueeseen,
+siin� uskossa, ett� kaikki annettiin heille valmiina, vaan itse heid�n
+oli asiansa omiin k�siins� ottaminen ja sen hyv�ksi toimiminen.</p>
+
+<p>Tiedustelin oliko rva L. liittynyt johonkin Berliniss� olevaan
+naisyhdistykseen. Sit� h�n ei ollut tehnyt. Ne olivat h�nest� liika
+ahdasmielisi�, ja kysymykset, joita niiss� viel� pohdittiin, olivat jo
+h�nelle voitettu kanta. Ei h�nen l�hin seurapiirins�k��n ollut etsitt�v�
+saksalaisten keskuudessa, vaan enimm�kseen h�n seurusteli Berliniss�
+oleskelevien muukalaisten kanssa, kuten englantilaisten ja venakkojen.
+N�ist� j�lkim�isist� puhuessamme, tuli my�skin Sonja Kovalevskin nimi
+mainituksi. Vaikka h�n pitemm�n aikaa oli opiskellut Berliniss�, oli
+h�nen nimens� ja olemassa olonsa aivan tuntematon siihen asti
+tapaamilleni saksattarille, mutta rva L:lle oli Sonja Kovalevski sek�
+tiedenaisena ett� kirjailijana yht� tuttu kuin meille t��ll� pohjolassa.</p>
+
+<p>Kun jo monasti olin havainnut, ett� rva L. liikkui kirjallisuuden alalla
+hyvinkin kotoisasti, tulin ajatelleeksi, ett� h�n ehk� itse kirjoitti,
+tai ainakin toimi arvostelijana. K�ytin siksi parin sekunnin v�liaikaa
+keskustelussa ja kysyin h�nen vanhimmalta pojaltaan, Carl
+Liebknechtilt�, joka oli naapurini, kirjoittiko h�nen �itins�. Mutta rva
+L. kuuli sen ja vastasi nauraen, osoittaen poikiaan: &rdquo;T�ss� n�ette minun
+viisi romaaniani.&rdquo;</p>
+
+<p>N�m� pojat tuntuivat yleens� varsin siivoilta ja hyvin kasvatetuilta.
+Palvelija oli ulkona ja he auttoivat �iti� illallisp�yd�n kattamisessa,
+lautasten vaihtamisessa, teen tarjoilussa y. m. niin tottuneesti, ett�
+heti huomasi heid�n monta kertaa olleen mukana samanlaisissa hommissa.
+Niinik��n he mit� suurimmalla kunnioituksella kuuntelivat �itins�
+puhetta; ei heiss� huomannut merkiksik��n tuollaista hieman ylimielist�,
+hieman halveksivaa ilmett�, joka &ndash; ennenaikaan varsinkin &ndash; oli niin
+tavallinen nuorten miesten kasvoilla naisten keskustellessa &ndash; olipa tuo
+puhuja vaikka oma �iti.</p>
+
+<p>Oikein ihmeellist� oli todeta miten vilkas ja innostunut rouva
+Liebknecht jaksoi olla, vaikkakin h�nen el�m�ns� oli ollut t�ynn� kovia
+kolauksia, aineellista puutetta ja syd�men tuskaa puolison ehtimiseen
+vankilassa istuessa ja vuosikausia karkoitettuna ollessa. H�nen
+ulkomuotonsa kertoi kyll� ennenaikaisesta vanhenemisesta, mutta henki
+oli nuori ja joustava.</p>
+
+<p>Erotessamme sanoimme toisillemme moneen kertaan &rdquo;n�kemiin&rdquo;, ja t�m�n
+ensi k�ynnin j�lkeen kuului ihan asiaan, ett� joka kerta kun oleskelin
+Berliniss�, tai vain poikkesin sinne pikim�lt��n matkalla muuallep�in
+ollessani, k�vin tervehtim�ss� Liebknechtej�.</p>
+
+<p>Sen ajan natsionalistisessa ja militaristisessa Saksassa muodosti heid�n
+kotinsa todellisen keitaan. Siell� saattoi vapaasti keskustella, tehd�
+huomautuksia Saksan oloista, verrata niit� vastaaviin muualla, ilman
+ett� syntyi v��rink�sityksi�.</p>
+
+<p>N�ill� my�hemmill� k�ynneill�ni tutustuin sitten my�skin talon is�nt��n
+ja havaitsin miten kokonainen h�n oli ty�ss��n ja el�m�ss��n, miten ne
+aina kulkivat samaa suuntaa ja peittiv�t toisensa.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien43.jpg" alt="Wilhelm Liebknecht."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Wilhelm Liebknecht.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Wilhelm Liebknecht ei tinkinyt, eik� liioin horjunut, ei h�nell� ollut
+oma etu mieless��n, eik� sentakia ruvennut mielistelem��n ja
+vakaumuksestaan luopumaan. Kuin graniittikallio seisoi h�n pystyss�
+el�m�ns� moninaisissa vaiheissa ja antoi myrskyn ja ukkosilman
+ymp�rill��n raivota. Karkoitukset, vainot ja vankilarangaistukset olivat
+alituisesti uudistuvia ilmi�it� h�nen el�m�ss��n; viel� pari vuotta
+ennen kuolemaansa, joka tapahtui v. 1900, oli h�n n. k.
+majesteettirikoksen takia, jota ei edes voitu todeksi n�ytt��,
+vankikoppiin sulettuna pari kuukautta ja tuli siell� viett�neeksi
+70-vuotisen syntym�p�iv�ns�kin. &ndash; Mutta vankilasta p��sty��n ei h�n
+muuttanut tavuakaan puhe- ja kirjoitustavassaan, vaan puolsi kuten
+ennenkin sit�, jonka h�n piti oikeana sek� Saksan valtiop�ivill�, jossa
+h�n aina vuodesta 1874 edusti ty�v�enpuoluetta ett� my�skin &rdquo;Vorw�rts&rdquo;
+lehdess�, jonka p��toimittaja h�n oli.</p>
+
+<p>Niinp� h�n esim. v�h�� ennen kuolemaansa otti keisarin kiinalaisen
+politiikan ja &rdquo;hunnilaispuheen&rdquo; ankarasti ruoskiakseen er��ss�
+Dresdeniss� pidetyss� esitelm�ss��n. Samassa tilaisuudessa kuvasi h�n
+Europan silloista valtiollista tilannetta seuraavin sanoin: &rdquo;Sellainen
+kuin maailmanpolitiikka nyky��n on, ilman suuntaa ja p��m��r��,
+muistuttaa se pikajunaa, joka kiit�� eteenp�in aika lailla, ilman
+veturinkulettajaa, ilman ainoatakaan miest�, joka tuntisi koneen, seudun
+ja p��m��r�n &ndash; mutta sit� vastoin on koko joukko asiaankuulumattomia,
+jotka ovat eri mielt� suunnan suhteen, ja joista jokainen koittaa p��st�
+k�siksi koneen ohjaustankoon ja v�list� antaa sille sys�yksen oikealle,
+v�list� vasemmalle, niin ett� juna rynt�� sinne- ja t�nnep�in, ristiin
+ja rastiin.&rdquo; Kuvaus sopii muuten erinomaisesti nykyhetkeenkin.</p>
+
+<p>Kun Liebknecht v. 1872 yhdess� Bebelin kanssa oli haastettu oikeuteen
+maankavaltamisesta siksi, ett� h�n oli vastustanut Elsas-Lothringin
+liitt�mist� Saksaan, ja h�nen kotipuolensa poliisi oli antanut aivan
+virheellisi� tietoja h�nen aikaisemmasta el�m�st��n ja toiminnastaan,
+oikaisi Liebknecht n�m� esitt�m�ll� koko el�m�kertansa ja tuomalla
+peittelem�tt� esiin maailmankatsantokantansa. Siin� h�n m. m. sanoi: &rdquo;En
+ole milloinkaan omaa etuani etsinyt; kun on ollut valitseminen
+personallisen etuni ja vakaumukseni v�lill�, olen aina uhrannut
+edellisen. Jos en sit� olisi tehnyt, olisin nyt loistavassa asemassa,
+enk� suinkaan istuisi syytettyjen penkill�, mihin ne ihmiset ovat minut
+saattaneet, jotka turhaan joku vuosi sitten koettivat minut ostaa. Kun
+monien vainoomisien per�st� olen k�yh�, ei se ole mik��n h�pe� &ndash;
+p�invastoin olen ylpe� siit�, sill� jos mik��n, on se todistus
+valtiollisesta kunniastani.&rdquo;</p>
+
+<p>N�m� sanat eiv�t olleet mit��n tyhj�� korupuhetta, vaan ne olivat
+Liebknechtin el�m�n sis�llys. Niiden takana oli ihminen, joka ei
+tuntenut raukkamaisuutta eik� pelkoa. &ndash; V�list� t�m� periaatteista
+kiinnipit�minen saattoi johtaa yksipuolisuuteen ja ahdasmielisyyteenkin,
+niin ettei se en�� rakentanut, vaan pikemmin hajoitti ja vieroitti.
+Mutta enimm�kseen se kuitenkin oli varsin ansiokas, kuten esim.
+Liebknechtin ty�ss� ja lausunnoissa rauhanaatteen hyv�ksi.</p>
+
+<p>Hamasta nuoruudestaan L. oli ollut sotilasvallan ankara vastustaja, eik�
+laiminly�nyt mit��n tilaisuutta osoittaakseen kuinka luonnotonta ja
+petomaista oli, ett� valtiot yll�pitiv�t suuria, miljoonia maksavia
+laivastoja ja armeijoja hy�k�t�kseen toistensa kimppuun ja anastaakseen
+toisiltaan alueita. &rdquo;Jos kansa tahtoo suureksi ja mahtavaksi&rdquo; oli
+h�nell� tapana sanoa, &rdquo;on se saavutettava ahkeran ty�n kautta omien
+rajojen sis�puolella.&rdquo; Ja sitten h�n osoitti miten h�nen is�nmaassaan,
+Saksassa, juuri se, jota muut kansat kunnioittivat, sen sivistys, tiede
+ja taide ei suinkaan ollut syntynyt kanuunien ja kiv��rien avulla. &ndash;
+H�n asettui aina sorrettujen puolelle ja ajoi heid�n asiaansa suurella
+voimalla. H�n vastusti esim. ankarasti Saksan ja It�vallan v�list� sotaa
+v. 1866, moitti Bismarckin sotapolitiikkaa 1870-luvulla ja kirjoitti
+todellisia paloartikkeleja sit� sotaista riemujuhlaa vastaan, jota
+vietettiin Saksassa &rdquo;korkeimmasta k�skyst�&rdquo; v. 1895, osoittaen, ett�
+katkeruutta ranskalaisten mieliss� siten vain pidettiin vireill�.</p>
+
+<p>Sorrettujen, Slesvigiss� asuvien tanskalaisten puolustajana Liebknecht
+my�skin monta kertaa esiintyi, ja sai kaikki puoluelaisensa Saksan
+valtiop�ivill� kannattamaan slesvigil�isen edustajan, Gustaf
+Johannsenin, karkoitusinterpellatsionia. &ndash; Tanskalaiset olivatkin
+syv�sti kiitolliset sen johdosta ja kutsuivat h�net rauhanyhdistyksens�
+kunniaj�seneksi. Suomen kohtaloon routavuosina h�n my�skin l�mpim�sti
+otti osaa ja kirjoitti asiasta monta voimakasta artikkelia, joissa
+tsaarivaltaa ei suinkaan aivan hell�varoin kuvattu. Niin huvitettu h�n
+oli t�st� kysymyksest�, ett�, viimeisen kerran tavatessamme, pyysi minun
+hankkimaan itselleen Suomea koskevaa kirjallisuutta vaikka mill� Europan
+kielell� &ndash; &rdquo;ei sent��n suomeksi&rdquo;, lis�si h�n nauraen, &rdquo;sit� en
+ymm�rr�.&rdquo;</p>
+
+<p>Puhujana oli Liebknechti� varsin hauska kuunnella. H�ness� oli voimaa,
+vakaumusta ja asiallisuutta. Tunsi ett� joka sanalla oli vastakaikua
+h�ness� itsess��n, ettei h�n lausunut mit��n vain kiihoittaakseen
+kuulijoitaan, kuten, sen pahempi, ty�v�enkokouksissa usein tehd��n. Ei
+h�n liioin ollut mik��n tiet�m�t�n henkil�, joka sielt� ja t��lt� olisi
+koonnut itselleen nuo tavalliset ohjelmaan kuuluvat lausunnot.
+P�invastoin. H�n oli nuoruudessaan harjoittanut ahkeria opintoja
+Berlinin, Marburgin ja Giessenin yliopistoissa ja itsekin tuumaillut
+ruveta yliopiston opettajaksi, vaikka h�n sitten kuitenkin havaitsi
+olevansa aivan liika vapaamielinen sopiakseen sellaiseen toimeen. Mutta
+se ei kuitenkaan est�nyt h�nt� hankkimasta itselleen laajoja tietoja.
+Niit� h�n sitten viel� l�pi koko el�m�ns� t�ydenteli ja k�ytti varsinkin
+vankilassa olonsa ja karkoitusaikansa ulkomailla monipuolisiin
+tutkimuksiin.</p>
+
+<p>Yksityisel�m�ss� oli Liebknecht hyvin hiljainen ja harvasanainen. H�n
+saattoi v�liin esim. kutsuissa tuttaviensa luona istua aivan mykk�n�
+koko illan. Ja kun h�nen vaimonsa, sitten kysyi oliko h�nell� ollut
+hauska, vastasi h�n empim�tt�: &rdquo;Erinomaisesti!&rdquo; &rdquo;Mutta eth�n vaihtanut
+sanaakaan&rdquo;, huomautti t�m�. &rdquo;Juuri siksi, minulla oli niin hyv�� aikaa
+ajatella.&rdquo;</p>
+
+<p>Kotiel�m�ss��n ja avioliitossaan tuntuivat Liebknechtit hyvin
+onnellisilta. Molemmat olivat samojen aatteiden l�pitunkemat ja
+iloitsivat niiden voitoista. Sit� paitsi auttoi rva L. miest��n monella
+tavalla, m. m. hoitamalla koko h�nen laajan yksityiskirjevaihtonsa.
+Sankarillisesti h�n my�skin kantoi kaikki ne iskut, jotka kohtasivat
+h�nen puolisoaan ja tietenkin my�skin vaikuttivat h�neen ja perheeseen.
+Silloin h�n my�skin oikein sai n�hd� ihmisten raukkamaisuuden, sill�
+niin pian kun onnettomuus tuli, j�ttiv�t useimmat niist�, jotka
+tavallisissa oloissa kulkivat &rdquo;yst�vien&rdquo; nimell�, h�net aivan yksin. Kun
+el�m� taas valkeni, ilmestyiv�t he j�lleen, &rdquo;mutta silloin min� en en��
+ollut saatavissa&rdquo; sanoi rva L. kertoessaan minulle n�ist� synkist�
+muistoista.</p>
+
+<hr>
+
+<p>Viime aikojen tapahtumat ymp�ri maailmaa ja erikoisesti Saksassa ovat
+antaneet minulle, kuten monelle muullekin, paljon aihetta mietti�
+sosialismin ydint�. Se on erinomaisesti kyennyt osoittamaan olevaisten
+muotojen puutteet, jopa ne hajoittamaankin, mutta viel� se ei ole
+osoittanut kykenev�ns� mit��n parempaa saamaan sijaan.</p>
+
+<p>Sellaisten jaloluonteisten, suuripiirteisten henkil�iden kuin Wilhelm
+Liebknechtin ja h�nen puolisonsa ep�itsek�s, uhrautuva ty� ei kuitenkaan
+voi menn� hukkaan. Jossain muodossa se kyll� varmaankin siit� viel�
+nousee ja antaa kauniin sadon.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="13">ANN MARGRET HOLMGR�N.</a></h2></center>
+
+<center><h2>o. s. Tersmeden.</h2></center>
+
+
+<p>Kun <b>Ann Margret Holmgr�n</b> Ruotsissa helmik. 17 p. 1910 t�ytti 60
+vuotta, toimittivat h�nen yst�v�ns� erityisen juhlajulkaisun h�nen
+kunniakseen, johon Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen naiset olivat
+antaneet avustuksia. Niiss� he k�sitteliv�t sek� h�nen julkista ty�t��n
+ett� h�nen merkityst��n yst�v�n�, perheen�itin� ja kodin haltijattarena.</p>
+
+<p>Ei kukaan kuitenkaan kirjoittanut h�nest� niin herttaisesti kuin <b>Selma
+Lagerl�f</b>. H�n kertoi siin� miten Ruotsin naisasialiike rva
+<b>Adlersparren</b> kuoltua oli joutunut orvoksi ja turvattomaksi, miten
+n�ytti silt� kuin koko kylv� olisi j��nyt hoidotta ja hunningoille.
+Mutta sitten tuli t�h�n laiminly�tyyn kasvitarhaan yst�v�llinen, pieni
+nainen ruiskukannuineen ja haravoineen ja rupesi ahkerasti toimimaan.
+H�n kasteli kuivuneita taimia, h�n sitoi katkenneita oksia, h�n haravoi
+ja puhdisti. &rdquo;Mit�h�n hy�ty� siit� on&rdquo;, arvelivat ne, jotka olivat
+odottaneet jotakin oikein suurta ja mahtavaa, sellaista ty�ntekij��,
+joka olisi tullut kuin tuulisp�� ja h�mm�stytt�nyt koko maailmaa. Mutta
+pian n�ytt�ytyi, ett� t�m� uutterasti, mutta hiljaisuudessa
+ty�skentelev� nainen sai kasvitarhan aivan uuteen kuntoon; se rupesi
+j�lleen kukoistamaan ja sen alue laajeni vuosi vuodelta.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien44.jpg" alt="Ann Margret Holmgr�n."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Ann Margret Holmgr�n.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>T�m� runollinen pieni kuvaus antaa erinomaisen selv�n k�sityksen Ann
+Margret Holmgr�nin personallisuudesta ja toimintatavasta. Juuri
+sellainen h�n on. Hillitty, hiljainen ja vaatimaton, mutta mihin h�n
+tulee, sinne h�n j�ljen j�tt��, siell� rupeaa kasvamaan ja kukoistamaan,
+siell� ilma puhdistuu ja kirkastuu.</p>
+
+<p>Tapasin Ann Margret Holmgr�nin ensi kerran v. 1902 er��ss� kokouksessa
+Norjassa ja ihan h�mm�styin sen johdosta, ett� h�n oli niin vapaa
+kaikesta suurruotsalaisuudesta, ja ett� kaikissa h�nen sanoissaan oli
+sellainen l�mmin, inhimillinen s�vy.</p>
+
+<p>H�n oli juuri niihin aikoihin antautunut Ruotsin naisten
+��nioikeusliikkeen matkapuhujaksi, joka yleens� on maailman raskaimpia
+ja ep�kiitollisimpia teht�vi�. &ndash; Alaltaan niin suuressa maassa kuin
+Ruotsi, on ensinn�kin nuo pitk�t, v�sytt�v�t matkat, sill� Ann Margret
+ei ainoastaan k�ynyt kaupungeissa ja valtateiden varsilla, vaan kaikkein
+kaukaisimmissakin kolkissa, kuten esim. Kirunassa. Sitten ei
+esitelm�matkoille antautuessaan liioin koskaan tied�, tapaako
+vastaanottavaisia syd�mi� ja onko asia, josta aikoo puhua, edes
+senverran tunnettu, ett� ihmiset tulevat sit� kuulemaan.</p>
+
+<p>Onneksi oli Ann Margretella paljon tuttavia pitkin Ruotsia niilt�
+ajoilta, jolloin h�nen puolisonsa, professori Holmgr�n, oli ollut
+Upsalan yliopiston opettaja ja heid�n kotinsa oli ollut avoin
+opiskelevalle nuorisolle. N�ille h�n ilmoitti tulostaan, tai ellei
+h�nell� ollut personallisia tuttavia, kirjoitti h�n pit�j�n
+opettajattarelle tai jollekin muulle valveutuneelle naiselle, jonka
+nimen h�n oli kuullut.</p>
+
+<p>Monta kertaa vastasivat n�m� kuitenkin kaikkea muuta kuin rohkaisevasti.
+He nimitt�in selittiv�t, ettei heid�n paikkakunnallaan ollut senverran
+harrastusta, ett� sinne olisi kannattanut tulla. Mutta vaikka kuka muu
+tahansa jo olisi j�tt�nyt koko matkasuunnitelmansa, ei t�m� sittenk��n
+peloittanut rva Holmgr�nia. H�n l�hti sinne, puhui yksityisesti
+tapaamiensa naisten kanssa, oppi heid�t tuntemaan ja ilmoitti lopulta
+esitelm�npidostaan. Kun se p�iv� sitten koitti, oli h�nell� tavallisesti
+huoneen t�ydelt� v�ke�. Moni perheenem�nt� ja �iti, joka ei aluksi ollut
+ensink��n taipuvainen menem��n, innostui kuullessaan, ett� vieras
+tulijakin oli monen lapsen �iti, kuten h�n itsekin, eik� mik��n nuori
+kokematon agitaattori ja rienaaja.</p>
+
+<p>Ann Margret Holmgr�nin julkinen toiminta alkoi nimitt�in suhteellisesti
+my�h��n. H�n oli kyll� aina seurannut ajan virtauksia ja silloin t�ll�in
+kirjoittanutkin niist� salanimell�, mutta h�nen nuoruudessaan oli miltei
+aivan kuulumatonta, ett� nainen esiintyi puhujana ja eih�n se olisi
+sopinut, ett� hienosti sivistyneen kamariherra Tersmedenin tyt�r olisi
+ruvennut vasten virtaa kulkemaan ja yleist� mielipidett� uhmaamaan. Ja
+sit�paitsi h�n, kuten moni muukin arka ja hienotunteinen ihminen, oli
+luonteeltaan varsin ujo. H�n kertoi minulle kerran miten h�n, nuorena
+tytt�n� iltakutsuissa ollessaan, monta kertaa oli paastonnut vain siksi,
+ettei ollut rohkeutta menn� ottamaan ruokaa tuosta yhteisest�
+&rdquo;seisovasta illallisp�yd�st�&rdquo;.</p>
+
+<p>Mutta siksi onkin sen ihmeellisemp��, ett� h�n vanhemmiten niin saattoi
+rohkaista mielens�, ett� antautui oikein &rdquo;ammattipuhujaksi&rdquo;. Mik�h�n
+siihen vaikutti? Ei mik��n muu kuin h�nen hehkuva vanhurskaudentuntonsa,
+h�nen palava halunsa auttaa siskojaan. Her�tt�� h�n heit� tahtoi ja
+p��st�� kytkevist� kahleista; hankkia heille mahdollisuuden saada
+��nens� kuuluviin ja osoittaa, ett� he yhdess� kulkien muodostaisivat
+suuren voiman. Ase, jonka h�n tahtoi sukupuolelleen annettavaksi, oli
+yleinen valtiollinen ��nioikeus, mutta aluksi piti naisten oppia
+ymm�rt�m��n sen arvo ja merkitys, muuten eiv�t kykenisi sit� k�ytt�m��n.
+Paljon hyv�� kuvitteli Ann Margret siit� koituvan, ett� naisetkin
+saisivat olla mukana yleisi� asioita arvostelemassa ja p��tt�m�ss�.</p>
+
+<p>Er��seen, t�t� asiaa koskevaan kiertokyselyyn, vastasi h�n m. m.
+toivovansa, ett� kun hedelm�t naisten osanotosta valtiolliseen el�m��n
+ehtiv�t tulla n�kyviin, niiden joukossa ensi sijassa olisi seuraavat:</p>
+
+<p>1 V�kijuomaliikkeen v�hent�minen ja v�hitellen lakkauttaminen, ehk�p�
+my�skin tupakan.</p>
+
+<p>2 Valtiovarojen s��steli��mpi k�ytt�minen. Enemm�n varoja
+opetustarkoituksiin sek� naisia ett� miehi� varten &ndash; my�skin tietysti
+yleisiin opetuslaitoksiin kotitaloutta varten &ndash; mutta sen sijaan
+turhamaisten ja kerskailevien menojen supistaminen, sellaisten menojen,
+joista me nyt joka p�iv� n�emme esimerkki� julkisessa el�m�ss�.</p>
+
+<p>3 Enemm�n itse asioista kuin muodoista kiinnipit�minen.</p>
+
+<p>4 Inhimillisimpi� lakeja, varsinkin niiden lakien uusiminen, jotka
+koskevat sek� avioliitossa, ett� sen ulkopuolella olevia naisia, lasten
+suojelusta ja turvaa j. n. e.</p>
+
+<p>5 Inhimillisi� olosuhteita ruumiillista ty�t� tekeville.</p>
+
+<p>6 Enemm�n velvollisuuden tunnetta siveellisess� suhteessa.</p>
+
+<p>7 Rauhanaatteen ja sovinto-oikeuskysymyksen nopeampi kehitys.</p>
+
+<p>T�ss� vastauksessa ilmenee Ann Margret Holmgr�nin koko valoisa luottamus
+hyv�n ja oikean voittoon. Ei h�n ilman sit� koskaan olisi antautunutkaan
+sellaisiin voimia, aikaa ja varoja kysyviin ponnistuksiin, kuin nuo
+esitelm�matkat olivat, sill� ei Ann Margret Holmgr�n liikkunut
+esitelm�itsij�n� ��nioikeusorganisatsionien varoilla &ndash; eih�n niill�
+koskaan ole sellaiseen rahoja &ndash; vaan kaikki mit� h�n teki, teki h�n
+omalla kustannuksellaan.</p>
+
+<p>Eik� se ty� suotta ollutkaan. Kaikkialla miss� Ann Margret Holmgr�n
+liikkui, voitti h�n ihmisi� ja sytytti syd�mi�, joka riippui sek� h�nen
+personallisesta vieh�tysvoimastaan, ett� h�nen l�mpim�st�, kaikki esteet
+voittavasta vakaumuksestaan. V�hitellen syntyi naisten
+��nioikeusyhdistyksi� joka kolkkaan pitkin avaraa Ruotsia, ja noin
+v�hint�in 70 niist� oli Ann Margret Holmgr�nin perustamia.</p>
+
+<p>Mutta t�m� yht�mittainen matkustaminen ja puhuminen k�vi h�nelle
+kuitenkin ajan pitk��n ylivoimaiseksi ja h�nen terveytens�, joka ei
+milloinkaan ollut vankinta laatua, ei sit� lopulta kest�nyt.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien45.jpg" alt="Ann Margret Holmgr�n."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Ann Margret Holmgr�n.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Kun min� jokunen vuosi my�hemmin tapasin Ann Margret Holmgr�nin
+Tukholmassa, oli h�n vuoteenomana ja kuumet�pl�t paloivat h�nen
+poskillaan. Mutta ei se sittenk��n ollut pelkk� rasitus, joka h�nt�
+sill� hetkell� vaivasi, vaan my�skin mielipaha. Norjan itsen�iseksi
+julistautuminen oli juuri siihen aikaan antanut loppumatonta
+keskustelunaihetta ruotsalaisille, ja norjalaisia moitittiin aivan
+silmitt�m�sti puolelta ja toiselta. Ann Margret, joka oli l�mmin Norjan
+yst�v� ja tiesi mit� siell� ajateltiin, ei voinut ottaa osaa t�h�n
+sanomalehdist�n ja suuren yleis�n parjausry�ppyyn, vaan asettui
+vapaammalle, inhimillisemm�lle kannalle &ndash; jopa puolustikin norjalaisten
+menettely�. T�m�n johdosta h�net leimattiin ep�is�nmaalliseksi ja er�s
+h�nen l�heisist� tuttavistaan selitti, ett� h�n oli aivan sopimaton
+tulevaisuudessa edustamaan Ruotsin naisia.</p>
+
+<p>&rdquo;Jos joku muu olisi sen sanonut&rdquo;, valitti Ann Margret, &rdquo;ei se olisi
+minuun niin koskenut, mutta kun h�n, joka on valistunut ihminen ja
+kuuluu meid�n omaan joukkoomme, puhuu sellaista, tuntuu aivan silt� kuin
+minua olisi pistetty parsinneulalla.&rdquo;</p>
+
+<p>Me puhuimme t�st� kauan aikaa ja tulimme siihen, ett� niin pian kun
+ihmisten poliittiset intohimot ja natsionalistiset ennakkoluulot
+p��sev�t vallalleen, ei heill� en�� ole rahtuakaan arvostelukyky�, eik�
+ihmisyytt�, ei hienotunteisuutta, eik� suvaitsevaisuutta.</p>
+
+<p>Mutta t�t� kaikkea on Ann Margretella. Ei h�n koskaan voisi siten
+loukata toista, ei lausua puolueellista arvostelua, eik� umpim�hk�ist�
+tuomiota. H�n kuuntelee ja harkitsee, h�n punnitsee syit� ja vastasyit�
+ja omistaa itselleen sen mik� h�nest� on inhimillisint� ja oikeinta.
+Siksi nuoriso niin mainiosti viihtyykin h�nen seurassaan ja niin
+mielell��n menee h�nen luokseen neuvoja ja selvyytt� saamaan el�m�n
+pulmallisissa kysymyksiss�. Paitsi ett� h�n on lukuisien lastenlasten
+kaikkein ihanteellisin &rdquo;mummu&rdquo;, on h�n niin monen nuoren ihmisen, olivat
+ne sitten miehi� tai naisia, &rdquo;rippi�iti&rdquo; ja lohduttaja.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien46.jpg" alt="Ann Margret Holmgr�nin hyv�t yst�v�t: Caroline ja Bj�rnstjerne
+Bj�rnson."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Ann Margret Holmgr�nin hyv�t yst�v�t:<br>Caroline ja Bj�rnstjerne
+Bj�rnson.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Ann Margret Holmgr�n on, kuten h�nen hyv� yst�v�ns� Bj�rnstjerne
+Bj�rnson vuosikymmeni� sitten sanoi, tehty tavattoman lujasta, mutta
+samassa hienosyisest� aineksesta, h�nell� on yhtaikaa monen voimallisen
+miehen tarmo ja hienon, todellisen naisen alttius ja uskollisuus.</p>
+
+<p>Uskollisesti ja v�sym�tt�m�sti h�n yhten��n viel�kin ty�skentelee
+ihanteittensa toteuttamiseksi. Hiuksiin on tosin tullut lunta, voimat
+pett�v�t v�list�, mutta mieli on nuori ja valpas. Kun Ruotsin naiset
+toissa kes�n� saivat ��nioikeutensa, kirjoitti h�n senjohdosta: &rdquo;Min�
+ojennan k�teni taivasta kohti ja l�het�n sinne palavimmat toiveeni, ett�
+naiset ymm�rt�isiv�t ja pit�isiv�t velvollisuutenaan tuoda enemm�n
+puhtautta ja hyvyytt�, rauhallisuutta ja sovinnollisuutta julkiseen
+el�m��n. Ja sitten min� my�skin toivon, etteiv�t he lankea kiusaukseen
+astua miesten j�lki�, vaan ett� heill� on rohkeutta ja viisautta seurata
+omaa henke��n, vaikkakin se johtaisi heit� raivaamattomille teille&rdquo;.</p>
+
+<p>Luoda naisille oma kokoomus on h�nen viimeisi� toimenpiteit��n. H�n
+kirjoitti t�st� hiljattain minulle seuraavin sanoin: &rdquo;Koetan perustaa
+t�nne naisten kansalaisliiton ilman puoluev�ri�. Pid�n sellaisen naisten
+kehitykselle hyvin t�rke�n�. Kokoomusta tarvitaan&rdquo;.</p>
+
+<p>Ann Margret Holmgr�n kuuluu my�skin Ruotsin kaikkein l�mpimimpiin
+rauhanyst�viin. H�n kerrassaan isoo ja janoo sit� aikaa, jolloin
+kansainv�lisi� selkkauksia ei en�� ratkaista &rdquo;miekan mittelyll�&rdquo;, vaan
+sovinto-oikeuksien avulla. H�n tuntee kaikki Europan rauhanyst�v�t ja
+sai kerran lausua heid�t tervetulleiksi omassakin maassaan. Se tapahtui
+1910, jolloin Ruotsissa oli kansainv�linen rauhankongressi. Samassa
+tilaisuudessa oli naisillakin oma, suuri iltakokouksensa, jonka Ann
+Margret Holmgr�n avasi ja ihastutti kaikkia vieraita kielitaidollaan.
+H�n aloitti ranskankielell�, joka oli julistettu kongressin p��kieleksi,
+jatkoi sitten saksaksi ja lausui surunsa senjohdosta, ettei Bertha v.
+Suttner ollut voinut saapua, tervehti englanninkielell� Albionin
+tytt�ri�, sointuvalla italiankielell� Italiasta saapuneita sisariaan ja
+lopuksi ruotsinkielell� pohjoismaiden naisia.</p>
+
+<p>Sellaiset henkil�t kuin Ann Margret Holmgr�n eiv�t ole ainoastaan mit�
+t�rkeimpi� sivistysel�m�n luojia ja kannattajia omassa maassaan, vaan
+viel�p� he sen mainetta ulosp�inkin suuresti lis��v�t ja opettavat vain
+oman olemassaolonsa kautta vierastakin kunnioittamaan maata ja kansaa,
+jonka keskuudesta sellaisia jaloja, tasapuolisia, laajakatseisia naisia
+on noussut.</p>
+
+
+<p>&nbsp;</p>
+
+<center><h2><a name="14">BERTHA v. SUTTNER.</a></h2></center>
+
+
+<p><b>Bertha v. Suttner</b> oli muutamassa vuodessa &rdquo;Aseet pois&rdquo; nimisen
+romaaninsa kautta saavuttanut maailmanmaineen, mutta personallisesti
+ihmiset tiesiv�t h�nest� hyvin v�h�n, siihen m��rin v�h�n, ett� kun min�
+Wieniss� ollessani mielell�ni olisin tahtonut menn� h�nt� tapaamaan, oli
+miltei mahdoton saada selville miss� h�n asui. Kun toiset arvelivat
+h�nen asuvan Wieniss�, tiesiv�t toiset, ett� h�n oli Unkarissa.</p>
+
+<p>Viimein k��nnyin h�nen kustantajansa puoleen ja t�lt� sain jo hiukan
+varmemmat tiedot. &rdquo;Vapaaherratar v. Suttner&rdquo;, julisti h�n hyvin
+juhlallisesti, &rdquo;asuu omistamassaan Harmansdorffin linnassa tunnin matkan
+p��ss� Wienist�, mutta h�nell� on oma kortteerinsa p��kaupungissa.&rdquo; Ja
+sitten h�n mainitsi kadun ja numeron. Saatuani t�m�n osoitteen, riensin
+heti sinne ja l�ysinkin tuon kaivatun nimen v. Suttner ovella, mutta &ndash;
+kirjailijan asunto se nyt kuitenkaan ei ollut, vaan er��n h�nen
+sukulaisensa. Mutta t�m� tiesi jo sent��n hiukan enemm�n kuin muut, h�n
+nimitt�in tiesi kertoa, ett� Bertha v. Suttner juuri sill� hetkell� oli
+Wieniss� ja asui tapansa mukaan hotellissa &rdquo;am Grabenin&rdquo; varrella. Taas
+seurasi uusi etsiminen, mutta perille tultuani sain kuulla, ett� h�n
+v�h�� ennen oli mennyt ulos ja oli tavattavana vasta seuraavana aamuna.
+Oli nimitt�in jo ehtinyt tulla ilta kaiken t�m�n kuulustelemisen ja
+etsimisen kest�ess�.</p>
+
+<p>Seuraavana aamuna olin hotellissa ja seisoin viimeinkin etsim�ni edess�.
+Ei &ndash; en sent��n sittenk��n heti, sill� ovenvartija oli erehtynyt ja
+luuli minun kysyneeni parooni Suttneria ja niin tulin ensin tavanneeksi
+Bertha v. Suttnerin puolison. H�nest� en ole s�ilytt�nyt mit��n muuta
+muistoa, kuin ett� h�n oli kookas, keski-ik�inen herrasmies, joka
+pikemmin n�ytti puolisoaan vanhemmalta kuin nuoremmalta, vaikka h�n itse
+teossa oli h�nt� seitsem�n vuotta nuorempi.</p>
+
+<p>Mutta Bertha v. Suttner n�yttikin harvinaisen nuorelta. Se oli ihan ensi
+vaikutelmani h�nest�. Tiesin ett� h�n pari vuotta aikaisemmin oli
+t�ytt�nyt 50 vuotta, ja ollut suurien juhlallisuuksien esineen� ja siksi
+odotin tapaavani vanhanpuoleisen rouvan, jonka ulkomuodossa olisi
+&rdquo;j�tteit� entisest� kauneudesta&rdquo; kuten h�n kertoo sankarittarestaan
+&rdquo;Aseet pois&rdquo; nimisess� romaanissaan, sill� kuten moni muukin, kuvittelin
+min�kin, ett� h�n itse olisi tuon teoksen p��henkil�. Mutta Bertha v.
+Suttnerissa ei viel� ollut vanhuuden merkki�k��n. Hipi� oli hieno, tukka
+ruskea ja piirteet olivat vain vuosien kuluessa saaneet enemm�n
+henkevyytt� ja syvyytt�. Varsinkin olivat silm�t sametinpehmeine
+loistoineen ja vaihtelevine ilmeineen hyvin huomiota her�tt�v�t.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien47.jpg" alt="Bertha v. Suttner."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Bertha v. Suttner.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Ja mit� h�nen ulkonaiseen k�yt�kseens� tulee, oli se niin hiottu ja
+hieno, kuin olisi h�n koko el�m�ns� liikkunut hovipiireiss�, miss�
+muotoihin pannaan mit� suurinta painoa. Joka liike ja joka k��nne oli
+t�ynn� pehmeytt� ja sulavuutta, kohteliaisuutta ja arvokkuutta, joka
+tietysti oli suureksi eduksi h�nen ajamalleen asialle. Kaikkein
+hienoimmat ja vaativimmatkin valtiomiehet ja diplomaatit olivat ihankuin
+pakoitetut kuulemaan naista, joka jo ulkonaisesti kaikin puolin oli
+heid�n vertaisensa, joka esiintymisens� puolesta t�ytti kaikkein
+ankarimmatkin vaatimukset.</p>
+
+<p>Ei kukaan ensi n�kem�lt� olisi voinut aavistaa, ett� henkil�, joka
+n�ytti niin lempe�lt� ja hillitylt�, olisi ollut niin uudenaikainen ja
+radikaali, ett� h�n olisi ottanut vastustaakseen koko sit� maailmaa ja
+katsantokantaa, jonka keskuudessa h�n oli kasvanut ja liikkunut. Sill�
+Bertha v. Suttner oli kotoisin upseeripiireist�, siell� h�n oli syntynyt
+ja kasvatettu, sielt� h�n oli ensi vaikutelmansa saanut ja siksi h�n
+my�skin niin mainiosti kykeni kuvaamaan sen katsantokantaa ja siell�
+vallitsevia ennakkoluuloja.</p>
+
+<p>Tietysti min�, kuten kaikki muutkin muukalaiset, jotka tunkeusivat
+Bertha v. Suttnerin puheille, aloitin sill�, ett� kiitin h�nt� h�nen
+kirjastaan ja siit�, ett� h�n oli ottanut ajaakseen aikakautemme
+suurinta t�rkeint� asiaa. H�n n�ytti hyvin tyytyv�iselt� kuullessaan,
+ett� &rdquo;Aseet pois&rdquo; oli voittanut meill� paljon yst�vi� ja kun min�
+mainitsin, ett� siit� oli muodostettu mukailu nuorisoakin varten n. k.
+<b>nuorisopainos</b>, niin h�nen kauniit silm�ns� s�teiliv�t. Niin
+oivallisena h�n sit� piti, ett� rupesi suunnittelemaan saksankielist�kin
+nuorisopainosta.</p>
+
+<p>Bertha v. Suttner oli niin paljon liikkunut t�ll� alalla, ett� h�n tiesi
+paremmin kuin ehk� kukaan muu miten syv�t juuret sotaisella
+katsantokannalla oli, miten se oli p��ssyt l�pitunkemaan koko meid�n
+julkisen ja yksityisen el�m�mme, oli sitten kysymys kirkosta, koulusta,
+sanomalehdist�st� ja hallituksesta tai seurael�m�st�. Ja siksi h�n
+my�skin k�sitti, ett� mielipiteen muuttaminen oli ensi teht�v�, johon
+taas ei ollut muuta keinoa kuin puhuttu ja kirjoitettu sana.
+Rauhanliikkeen p��m��r�n� oli siis aluksi luoda yleinen mielipide
+kansainv�lisen oikeusj�rjestelm�n hyv�ksi nykyisen sotatilan sijaan,
+eik� aseista riisuminen. Se oli vasta seuraava askel. Ei keskiajan
+ritarien ja linnanherrojen taistelutkaan loppuneet siten, ett� he
+t�yttiv�t linnojaan ymp�r�iv�t vallihaudat ja ottivat pois
+nostosiltansa, vaan ne k�viv�t tarpeettomiksi samassa m��rin kuin maan
+hallitsijat tulivat niin voimakkaiksi, ett� he saattoivat tehd� lopun
+n�ist� yksityisten meteleist�. Niinik��n tulee eri valtioiden liitto
+rauhan yll�pit�miseksi aiheuttamaan aseista riisumisen.</p>
+
+<p>Ajatus ett� Bertha v. Suttner oli teoksessaan &rdquo;Aseet pois&rdquo; esitt�nyt
+omia kokemuksiaan, ei j�tt�nyt minua rauhaan ja siksi min� kysyin oliko
+h�n itse kaiken sen kauhun kokenut, joka siell� oli kuvattuna. &ndash; &rdquo;Juuri
+saman kysymyksen ovat kaikki muutkin tehneet&rdquo;, hymyili h�n, &rdquo;ja niin
+minulla yh� uudestaan on ollut syyt� vakuuttaa, etten ole kuvannut siin�
+omaa el�m��ni, ja ettei puolisoni kuulu sotilass��tyyn.&rdquo;</p>
+
+<p>Mutta muuten h�n ei kertonut itsest��n niin mit��n, eik� minulla ollut
+rohkeutta kysy�, sill� tunsin muutenkin, ett� olin tullut varsin
+sopimattomaan aikaan, juuri v�h�� ennenkuin h�nen piti matkustaa
+maatilalleen. Siell� h�net olisi pit�nytkin n�hd� linnanhaltijattarena,
+omassa ymp�rist�ss��n, eik� aamukunnossa olevassa hotellihuoneessa.</p>
+
+<p>T�m�n pikaisen k�ynnin seuraus oli kuitenkin, ett� min� koitin saada
+el�m�kerrallisia tietoja Bertha v. Suttnerista ja l�ysinkin aina sielt�
+ja t��lt� jonkun pienen piirteen ja h�nt� koskevan kuvauksen. Niist�
+k�vi ilmi, ett� h�n oli syntynyt Pragissa v. 1843, miss� h�nen is�ns�
+oli sotamarsalkka kreivi Kinsky, jonka perhe kuului It�vallan kaikkein
+vanhimpiin. �idin sukutaulu ei ulottunut niin pitk�lle, mutta siihen
+kuului sensijaan kirjallisia suuruuksia, sellaisia kuin esim. Theodor
+K�rner.</p>
+
+<p>Sen ajan nuorille tyt�ille annettiin varsin pintapuolinen koulusivistys,
+mutta nuori Bertha kreivit�r oli huvitettu lukemisesta ja hankki siten
+itselleen omin p�in hyvinkin laajat tiedot. Muun muassa h�n sanoi
+saaneensa paljon vaikutelmia Ludvig B�chnerin &rdquo;Kraft und Stoft&rdquo;
+nimisest� teoksesta. Vaikuttiko h�neen n�m� uudet ajatukset tai oliko
+el�m� h�nest� kodissa muuten ahdistavaa &ndash; p��asia oli, ett� h�n l�hti
+kotoaan vieraisiin ja rupesi m. m. kotiopettajattareksi parooni
+Suttnerin perheeseen. Siell� h�n talon nuoressa pojassa l�ysi
+sukulaissielun, jonka kanssa h�nell� oli paljon yhteist�. Tuttavuus
+kehittyi rakkaudeksi, mutta kun parooni Suttnerin vanhemmat vastustivat
+nuorten avioliittoa, ottivat he kohtalonsa omiin k�siins�, antoivat
+vihki� itsens� 1876 ja muuttivat Kaukaasiaan, miss� olivat l�hes
+kymmenen vuotta.</p>
+
+<p>Ei kummallakaan ollut mit��n kotoa saatuja my�t�j�isi�, ja niin he
+olivat pakoitetut kaikki itse hankkimaan ja jokap�iv�isen leip�ns�
+ansaitsemaan. Nuori aviovaimo antoi soittotunteja ja ranskantunteja sek�
+rupesi kirjoittamaan. H�nen puolisonsa kirjoitti my�skin, ja heid�n
+pieness� kodissaan oli kirjoitusp�yt� kaikkein suurin huonekalu, jonka
+��ress� molemmat istuivat vastatusten tehden ty�t�, sutten talvi-iltoina
+ulkona ulvoessa ja teekeitti�n nurkassa iloisesti poristessa.</p>
+
+<p>Bertha v. Suttnerin aikaisimmat teokset eiv�t her�tt�neet mit��n
+erityist� huomiota, vaikka niit� jo ehti kokoontua koko joukko kuten
+esim. &rdquo;Inventarium einer Seele&rdquo; 1882, &rdquo;Ein Manuskript&rdquo; 1885, &rdquo;High life&rdquo;
+1886, &rdquo;Schriftsteller-Roman&rdquo; 1888 y. m. Vasta &rdquo;Aseet pois&rdquo;, joka
+ilmestyi 1889, h�nen maineensa perusti. Kerrotaan, ett� kustantaja
+pudisti p��t��n luettuaan sen k�sikirjoituksen. Sellainen teos ei
+h�nest� mitenk��n menisi It�vallassa, joka alusta loppuun oli
+militaristinen maa ja jossa upseeris��ty n�ytteli ensi osaa. Mutta t�m�n
+teoksen k�vi juuri kuin Harriet Beecher Stowen &rdquo;Tuomo sed�n tuvan&rdquo;,
+jonka suhteen kustantaja aikoinaan my�skin oli ep�r�iv�ll� kannalla.
+Siit� tuli uranuurtaja, vankka lumiaura, joka avasi tien kaikille
+niille, jotka siihen asti vain pieni�, yksin�isi� polkuja olivat
+astuneet, siit� tuli v�linpit�m�tt�mien her�tt�j�, ep�r�ivien
+rohkaisija, laimeiden l�mmitt�j�, l�mpimien tosi toimiin ja ty�h�n
+innostuttaja. Paitsi ett� se saksankielisen� levisi kaikkialle, miss�
+saksan kielt� yleens� ymm�rret��n, ja ett� sit� ilmestyi painos toisensa
+j�lkeen, &ndash; 20 vuotta sen ilmestymisen j�lkeen oli niiden luku jo 40 &ndash;
+niin se k��nnettyn� eri sivistyskielille on vaeltanut ymp�ri maailman.
+Mik� on ollut syyn� sen suureen levi�miseen ja siihen huomioon, jonka se
+on her�tt�nyt. Kaikki, &ndash; yksin Bertha v. Suttnerin l�mpimimm�t
+ihailijat, my�nt�v�t, ettei se sis�ll� mit��n uutta, jota ei ennen olisi
+kuultu. Olivathan maailman suurimmat henget ja opettajat aina
+Kristuksesta ja Buddhasta alkaen puhuneet sotaa vastaan, ja onhan monen
+my�hemm�n rauhanapostolin nimi, kuten esim. Kantin, Herderin, Benthamin,
+Channingin, Tolstoin y. m. hyvinkin tunnettu. Mutta tapa, mill� he ovat
+puhuneet t�st� suuresta kysymyksest�, on kuitenkin ollut enemm�n taikka
+v�hemm�n tieteellinen, eik� se niinmuodoin ole tunkeutunut suurien
+joukkojen keskuuteen, pannut heid�n mielikuvitustaan liikkeelle ja
+puhunut heid�n tunteilleen. Siin� on B. v. S:n teoksen suuri valtti,
+ett� h�n on ottanut kuvatakseen el�vi� ihmisi� ja osoittanut miten sota
+h�vitt�� heid�n onnensa, katkaisee kaikki siteet, sirottelee heid�t
+ymp�ri maailmaa, nostaa pinnalle kaikki mit� ihmisess� on alhaisinta ja
+huonoa, antaa sijaa omanvoiton pyynn�lle, vihalle, valheelle, kostolle
+ja petokselle. Ja t�t� tehdess��n h�n k�ytt�� kaikkia keinoja; h�n on
+v�list� loogillinen ja ter�v�, v�list� pureva ja ivallinen, v�list�
+kaunopuhelias ja tunteellinen. Siin� on paljonkin vaihtelua ja
+loppus�vel on kuitenkin aina sama: sota on ihmiskunnan suurin h�pe� ja
+rikos, se tuottaa yht� paljon onnettomuutta voittajalle kuin voitetulle,
+eik� se suinkaan tule kuin varas y�ll� vasten ihmisten tahtoa ja
+toimintaa, kuten tulivuoren purkaukset, maanj�rin�t ja vedentulvat, vaan
+ihmiset ovat p�invastoin hyvinkin toimeliaat sen suhteen, alkaen
+sanomalehdist�st�, joka on luomassa sotaista intoa kansoihin,
+diplomaatteihin ja parlamentteihin asti.</p>
+
+<p>Niinkuin &rdquo;Aseet pois&rdquo; on Bertha v. Suttnerin t�rkein romaani, on yleens�
+h�nen kirjallisen tuotantonsa pysyv�isin osa se, joka koskee sotaa. Aina
+vuodesta 1892 toukokuuhun 1914 kirjoitti h�n &rdquo;Friedenswarte&rdquo; nimiseen
+aikakauslehteen &rdquo;Randglossen zur Zeitgeschichte&rdquo; (Reunamuistutuksia
+nykyajan historiaan) jotka Alfred H. Fried h�nen kuolemansa j�lkeen on
+koonnut ja ulosantanut erityisen� kaksiosaisena teoksena. Siin� on
+paljon siit� ennustettu, joka nyt on toteutunut, kuten B. v. S. monessa
+puheessaankin sen selvin sanoin osoitti. Kerrankin, kun h�n kutsuttiin
+puhumaan Wienin kauppiasyhdistykseen, sanoi h�n m. m.:</p>
+
+<p>&rdquo;Tulevaisuuden sota, ettek� n�e sen l�henev�n, tuon hirvitt�v�n
+miljoonamurhan? Ettek� n�e miten kokonaiset kansat rynt��v�t toistensa
+kimppuun, ettek� n�e miten he tulevat kuoloa syyt�vine murha-aseineen,
+jotka parissa tunnissa tuhoavat kokonaisia armeijoja. Ilmasta, veden
+alta, kaikkialta suhisee r�j�ytt�vi�, pirullisia projektiileja. Ja viel�
+kauheampi kuin t�m� h�vitysukkonen, viel� raivoisampi kuin
+dynamiittir�j�ykset on kidutettujen ja ep�toivoisten valitushuudot ja
+hirve� ulvonta. Eik� ole toiveitakaan siit�, ett� se johtaisi voittoon
+ja rauhaan. Sill� tulevaisuuden sodalla ei ole loppua, eik� ratkaisua.
+Ei se ole kaksintaistelua, jolloin toinen vaipuu maahan ja toinen j��
+pystyyn, vaan se on kamppailua perikadon partaalla, jolloin molemmat,
+k�yden toistensa kurkkuun, vajoavat syvyyteen.&rdquo;</p>
+
+<p>Vaikka B. v. S. ennen muuta on tunnettu uuden, kansainv�lisen
+oikeusj�rjestelm�n esitaistelijaksi, ei h�n suinkaan ummistanut silmi��n
+muidenkaan ajan kysymysten suhteen. V. 1892 h�n julkaisi &rdquo;Das
+Maschinenalter&rdquo; nimisen teoksensa, miss� h�n antaa l�pileikkauksen
+kaikista sen ajan ilmi�ist� ja arvostelee niit�, varsinkin kaikkea mik�
+niiss� on vanhojen ennakkoluulojen kahlehtimaa, kuluneen tavan
+noudattamista ja ep�vanhurskasta &ndash; hyvinkin ankarasti.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien48.jpg" alt="Bertha v. Suttner."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Bertha v. Suttner.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>Muutamia vuosia my�hemmin tapasin B. v. S:n uudelleen, hyvinkin
+kohtalokkaana ajanjaksona. Haagin rauhankonferenssi oli juuri silloin
+tulossa ja Bertha v. Suttner kohdisti siihen paljonkin toiveita, samassa
+kun sanomalehdist� ja pilalehdet sit� ahkerammin koittivat tehd� sen
+naurunalaiseksi ja mit�tt�m�ksi. Varsinkin ne k�viv�t s��lim�tt� niiden
+henkil�iden kimppuun, jotka sit� kannattivat. Bertha von Suttner oli
+niist� erityisesti kiitollinen pilkanaihe, eik� suinkaan Europassa
+siihen aikaan ollut pilalehte�, jossa rauhan Berthaa ei olisi kuvattu ja
+ivattu.</p>
+
+<p>Eih�n se ole kellek��n hauskaa n�hd� lempiaatteitaan polettavan lokaan
+ja irvistett�v�n, ja kaikesta p��tt�en oli t�m� suurestikin loukannut
+B. v. S:a, sill� h�n sanoi m. m.: &rdquo;Miksi ei kukaan tahdo tsaaria auttaa.
+Kaikki ovat vain vastustavalla kannalla?&rdquo; T�m�n h�n tuli lausuneeksi sen
+johdosta, ett� minullakin oli pitk� tsaaria koskeva valitus-litania
+helmikuun manifestin johdosta.</p>
+
+<p>Kaikesta n�ki, ett� B. v. S. piti t�t� ensim�ist� rauhankonferenssia
+hyvinkin t�rke�n�. Mutta tietysti se sitten tuotti h�nelle suurta
+pettymyst�.</p>
+
+<center>
+<table cellpadding=3 cellspacing=3 border=0 align="center">
+<tr>
+<td align="center"><img src="images/tien49.jpg" alt="Rakennus Haagissa, miss� ensim�isen rauhankonferenssin neuvottelut pidettiin."></td>
+</tr>
+<tr>
+<td align="center"><center>Rakennus Haagissa, miss� ensim�isen rauhankonferenssin
+neuvottelut pidettiin.</center></td>
+</tr>
+</table>
+</center>
+
+<p>H�n matkusti itse Haagiin t�ksi ajaksi ollaksensa tapahtumia l�hell�,
+k�vi tapaamassa ja puhuttelemassa eri maiden l�hettil�it� ja er��n
+tuttavani, siell� olleen pikku valtion edustajan, todistuksen mukaan,
+h�n esiintyi niin mallikelpoisen hienosti ja tahdikkaasti, ettei
+ankarinkaan arvostelu l�yt�nyt siin� mit��n moittimisen sijaa. Mutta
+samassa h�n piankin huomasi, ett� hallitukset olivat l�hett�neet sinne
+vain enimm�kseen sellaisia &rdquo;vanhan koulun&rdquo; diplomaatteja, jotka kaikin
+mokomin koittivat pit�� tilannetta ennallaan ja, taitavasti sanansa
+asettaen, onnistuivat siin� erityisen hyvin. He olivat viel� sill�
+kannalla, ett� �miekkansa terotettuna ja ruutinsa kuivana pit�m�ll�
+edist�� parhaiten rauhaa.</p>
+
+<p>Kun valtiomiesten ja diplomaattien puolelta oli niin v�h�n odottamista,
+rupesi Bertha von Suttner yh� enemm�n kiinnitt�m��n toiveitaan
+organiseerattuun ty�v�est��n ja naisiin. Ei niin, ett� h�n luuli
+yksinomaan n�idenk��n ryhmien ��nioikeuden riitt�v�n maailmalle rauhaa
+hankkimaan, sill� olihan siell�p�inkin kyll� paljon sotainnostusta, kun
+siksi k�vi ja niit� kieli� ruvettiin viritt�m��n. Mutta h�n arveli
+kuitenkin, ett� ne vaaliuurnilla ja parlamenteissa voisivat hiukan
+j��hdytt��, kun oli esim. kysymys sotaisiin tarkoituksiin my�nnett�vist�
+varoista.</p>
+
+<p>&rdquo;Kulttuurimaailma rient�� itsemurhaa kohti&rdquo; h�n jo moniaita vuosia ennen
+maailmanpalon puhkeamista oli sanonut n�hdess��n yh� lis��ntyv�t
+varustukset, diplomaattien toimeenpanemat salaiset liitot,
+sanomalehdist�n kiihoitusty�n, joka lopulta kuin ruttotauti tarttuu
+kaikkiin, eik� suinkaan v�hin nuorisoon ja tunneherkkiin naisiin.</p>
+
+<p>Kun Saksan kansallismielisten naisosasto v�h�� ennen sodan alkua vietti
+juhlaa, esitettiin siell� rauhanaatetta ivaava n�ytelm�kappale, jossa
+osoitettiin miten hyv�ntahtoinen, saksalainen &rdquo;Mikkeli&rdquo; rohkeasti
+vapautuu, oltuaan jo v�h�ll� joutua er��n maailmankansalaisen ja t�m�n
+&rdquo;Kosmopolinchen&rdquo; nimisen tytt�ren sek� viekkaiden naapuriensa pauloihin.
+Juhlaa koskevassa sanomalehtiselostuksessa sanottiin m. m.: &rdquo;Kappaleen
+voimakkaat letkaukset osuivat my�skin tuohon v�sym�tt�m��n, rauhaa
+huutavaan Bertha v. Suttneriin, joka esiintyi kappaleessa vetistelev�n�
+em�nt�n� &rdquo;zum V�lkerfrieden&rdquo; nimisess� ravintolassa.&rdquo; &ndash;</p>
+
+<p>Ymm�rt�� millainen mieliala silloin oli Saksassa, kun t�llainen puhe
+kulki t�ysipitoisesta ja t�llaista pilaa tehtiin henkil�st�, joka
+kuitenkin oli hankkinut saksalaiselle nimelle niin paljon loistoa.
+Olihan B. v. S. jo 1905 vastaanottanut Nobelin rauhanpalkinnonkin.</p>
+
+<p>Mutta varmaan saksankielt� puhuvat naiset nyt jo katselevat asiaa eri
+tavalla, jopa saksankieliset sanomalehdetkin.</p>
+
+<p>Bertha von Suttnerin ei itse tarvinnut n�hd� sit� kauhun aikaa, jonka
+tuloa h�n niin varmasti oli ennustanut, sill� h�n p��si, kuten tunnettu,
+pois kuukautta ennen sodan puhkeamista. Silloin h�n jo olikin ehtinyt
+antaa niin paljon, ett� siit� riitt�� monelle polvelle ja ne tulevat
+ihan varmaan useinkin h�nen kaukon�k�isyytt��n ihmettelem��n.</p>
+
+<hr>
+
+<p><a name="a1">[1] Meid�n laulujuhlamme, jotka ovat k�yneet niin t�rke�ksi
+sivistystekij�ksi, ovat paljoa my�h�isemmilt� ajoilta, ensim�inen kun
+vietettiin vasta 1881, siis 12 vuotta my�hemmin kuin tuo virolainen,
+josta meik�l�iset ovat lainanneet monta piirrett�.</a></p>
+
+<p><a name="a2">[2] Ilmestynyt O. Y. Werner S�derstr�min kustannuksella pari vuotta
+sitten nimell� �El�m� aatteiden puolesta� Tyyne Haapasen suomentamana.</a></p>
+
+<p><a name="a3">[3] Malvida v. Meysenbug kuoli Roomassa 86 vuoden vanhana 1903.</a></p>
+
+<p><a name="a4">[4] Lily v. Gizycki meni sitten uusiin naimisiin er��n <i>Braun</i> nimisen
+sosialistisen kirjailijan kanssa, ja toimitti h�nen kanssaan �Die neue
+Gesellschaft� nimist� aikakauskirjaa. H�n julkaisi useampia teoksia,
+muun muassa omat muistelmansa, joissa kerrotaan miten entisest�
+hovinaisesta tuli sosialisti.</a></p>
+
+<p><a name="a5">[5] Nutzhorn: Er�s Askovin opettajista.</a></p>
+
+<p><a name="a6">[6] Maanviljelij� Askovin l�heisyydess�.</a></p>
+
+
+
+
+
+
+
+<pre>
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Tieni varrella tapaamia 1, by Maikki Friberg
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TIENI VARRELLA TAPAAMIA 1 ***
+
+***** This file should be named 16678-h.htm or 16678-h.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/6/6/7/16678/
+
+Produced by Matti J�rvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+*** END: FULL LICENSE ***
+
+
+
+</pre>
+
+</body>
+</html>
diff --git a/16678-h/images/tien1.jpg b/16678-h/images/tien1.jpg
new file mode 100644
index 0000000..1eea930
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien1.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien10.jpg b/16678-h/images/tien10.jpg
new file mode 100644
index 0000000..d7773b3
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien10.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien11.jpg b/16678-h/images/tien11.jpg
new file mode 100644
index 0000000..3ad621d
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien11.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien12-1.jpg b/16678-h/images/tien12-1.jpg
new file mode 100644
index 0000000..437b0d9
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien12-1.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien12-2.jpg b/16678-h/images/tien12-2.jpg
new file mode 100644
index 0000000..516ae8f
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien12-2.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien13.jpg b/16678-h/images/tien13.jpg
new file mode 100644
index 0000000..e5b2869
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien13.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien14.jpg b/16678-h/images/tien14.jpg
new file mode 100644
index 0000000..b844ece
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien14.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien15.jpg b/16678-h/images/tien15.jpg
new file mode 100644
index 0000000..de91248
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien15.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien16.jpg b/16678-h/images/tien16.jpg
new file mode 100644
index 0000000..f57d452
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien16.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien17.jpg b/16678-h/images/tien17.jpg
new file mode 100644
index 0000000..03e78c4
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien17.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien18-1.jpg b/16678-h/images/tien18-1.jpg
new file mode 100644
index 0000000..5dd4c98
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien18-1.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien18-2.jpg b/16678-h/images/tien18-2.jpg
new file mode 100644
index 0000000..273c901
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien18-2.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien19.jpg b/16678-h/images/tien19.jpg
new file mode 100644
index 0000000..95c74f8
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien19.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien2.jpg b/16678-h/images/tien2.jpg
new file mode 100644
index 0000000..d94c911
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien2.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien20.jpg b/16678-h/images/tien20.jpg
new file mode 100644
index 0000000..986a885
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien20.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien21.jpg b/16678-h/images/tien21.jpg
new file mode 100644
index 0000000..0434ff9
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien21.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien22.jpg b/16678-h/images/tien22.jpg
new file mode 100644
index 0000000..eaf0526
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien22.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien23.jpg b/16678-h/images/tien23.jpg
new file mode 100644
index 0000000..a9eab34
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien23.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien24.jpg b/16678-h/images/tien24.jpg
new file mode 100644
index 0000000..089e265
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien24.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien25.jpg b/16678-h/images/tien25.jpg
new file mode 100644
index 0000000..2f44a85
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien25.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien26.jpg b/16678-h/images/tien26.jpg
new file mode 100644
index 0000000..86a6f45
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien26.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien27.jpg b/16678-h/images/tien27.jpg
new file mode 100644
index 0000000..26b5b96
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien27.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien28.jpg b/16678-h/images/tien28.jpg
new file mode 100644
index 0000000..9160a1b
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien28.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien29.jpg b/16678-h/images/tien29.jpg
new file mode 100644
index 0000000..dd3dc78
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien29.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien3-1.jpg b/16678-h/images/tien3-1.jpg
new file mode 100644
index 0000000..4fade52
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien3-1.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien3-2.jpg b/16678-h/images/tien3-2.jpg
new file mode 100644
index 0000000..92118fd
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien3-2.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien30.jpg b/16678-h/images/tien30.jpg
new file mode 100644
index 0000000..764215f
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien30.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien31.jpg b/16678-h/images/tien31.jpg
new file mode 100644
index 0000000..3ce03c2
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien31.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien32.jpg b/16678-h/images/tien32.jpg
new file mode 100644
index 0000000..58fe60f
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien32.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien33.jpg b/16678-h/images/tien33.jpg
new file mode 100644
index 0000000..f715c76
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien33.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien34.jpg b/16678-h/images/tien34.jpg
new file mode 100644
index 0000000..704dd3d
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien34.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien35-1.jpg b/16678-h/images/tien35-1.jpg
new file mode 100644
index 0000000..d329fde
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien35-1.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien35-2.jpg b/16678-h/images/tien35-2.jpg
new file mode 100644
index 0000000..da1dbc9
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien35-2.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien35-3.jpg b/16678-h/images/tien35-3.jpg
new file mode 100644
index 0000000..19da86a
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien35-3.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien35-4.jpg b/16678-h/images/tien35-4.jpg
new file mode 100644
index 0000000..f906d00
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien35-4.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien36.jpg b/16678-h/images/tien36.jpg
new file mode 100644
index 0000000..a513ca5
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien36.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien37.jpg b/16678-h/images/tien37.jpg
new file mode 100644
index 0000000..c165dc3
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien37.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien38.jpg b/16678-h/images/tien38.jpg
new file mode 100644
index 0000000..0a2ece5
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien38.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien39.jpg b/16678-h/images/tien39.jpg
new file mode 100644
index 0000000..5165e09
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien39.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien4.jpg b/16678-h/images/tien4.jpg
new file mode 100644
index 0000000..9e988b9
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien4.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien40.jpg b/16678-h/images/tien40.jpg
new file mode 100644
index 0000000..afc265c
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien40.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien41.jpg b/16678-h/images/tien41.jpg
new file mode 100644
index 0000000..4e8ceaf
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien41.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien42.jpg b/16678-h/images/tien42.jpg
new file mode 100644
index 0000000..f30213b
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien42.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien43.jpg b/16678-h/images/tien43.jpg
new file mode 100644
index 0000000..6b5d458
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien43.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien44.jpg b/16678-h/images/tien44.jpg
new file mode 100644
index 0000000..7cb5fd1
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien44.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien45.jpg b/16678-h/images/tien45.jpg
new file mode 100644
index 0000000..f6057d3
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien45.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien46.jpg b/16678-h/images/tien46.jpg
new file mode 100644
index 0000000..71bd575
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien46.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien47.jpg b/16678-h/images/tien47.jpg
new file mode 100644
index 0000000..6d8d82e
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien47.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien48.jpg b/16678-h/images/tien48.jpg
new file mode 100644
index 0000000..357dab3
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien48.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien49.jpg b/16678-h/images/tien49.jpg
new file mode 100644
index 0000000..ba49bef
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien49.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien5.jpg b/16678-h/images/tien5.jpg
new file mode 100644
index 0000000..1da977f
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien5.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien6.jpg b/16678-h/images/tien6.jpg
new file mode 100644
index 0000000..69b8712
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien6.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien7.jpg b/16678-h/images/tien7.jpg
new file mode 100644
index 0000000..0054d95
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien7.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien8.jpg b/16678-h/images/tien8.jpg
new file mode 100644
index 0000000..3b173a4
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien8.jpg
diff --git a/16678-h/images/tien9.jpg b/16678-h/images/tien9.jpg
new file mode 100644
index 0000000..7b85a20
--- /dev/null
+++ b/16678-h/images/tien9.jpg
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..d5372bc
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #16678 (https://www.gutenberg.org/ebooks/16678)