diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 16071-8.txt | 1964 | ||||
| -rw-r--r-- | 16071-8.zip | bin | 0 -> 45410 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 1980 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/16071-8.txt b/16071-8.txt new file mode 100644 index 0000000..edd0c21 --- /dev/null +++ b/16071-8.txt @@ -0,0 +1,1964 @@ +The Project Gutenberg EBook of Fredrika Runeberg, by Aleksandra Gripenberg + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Fredrika Runeberg + +Author: Aleksandra Gripenberg + +Translator: Hilda Käkikoski + +Release Date: June 15, 2005 [EBook #16071] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK FREDRIKA RUNEBERG *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm. + + + + + + + + +Fredrika Runeberg. + + +Kirj. Aleksandra Gripenberg. + + +Teoksesta "Finska Kvinnor på olika arbetsomräden" + + +(Suom. Hilda Käkikoski.) + + +Ensimmäisen kerran julkaistu vuonna 1904. + + + + +Kaitselmus johti niin että meidän suuren kansallisrunoilijamme rinnalla +oli nainen, joka on ansainnut Suomen naisten katoamattoman +kiitollisuuden. Johan Ludvig Runeberg on runoilijana herättänyt henkiin +Suomen kansassa selvästi tajutun isänmaanrakkauden. Hänen puolisonsa, +Fredrika Runeberg, on ensimmäinen, joka meidän maassamme on julkisesti +puhunut naisen puolesta ja tuonut esiin hänen elämäänsä ahdistavat +epäkohdat. Jalouden kultaloisteessa hänen nimensä säteilee +kahdeksannentoista vuosisadan keskivaiheilta. Mutta näihin asti häntä on +melkein yksinomaan kuvattu suuren miehen puolisona. Ja kuitenkin hänen +rikas henkensä, hänen eheä persoonallisuutensa, hänen hieno, hehkuva +runoilijahenkensä herättävät siksi suurta mielenkiintoa, että ne kyllä +oikeuttaisivat Fredrika Runebergin oman itsensäkin vuoksi saamaan sijan +meidän sivistyshistoriassamme. + +Suotakoon nuoremman sukupolven hellävaroen kohottaa sitä verhoa, joka +tähän asti on kätkenyt meiltä paljon, mikä koskee hänen elämäänsä ja +toimintaansa. Voidaksemme rakastaa ja kunnioittaa jotain henkilöä, +täytyy meidän häntä tuntea. Näiden rivien kirjoittamiseen on antanut +aihetta toivo, että nykyään elävälle sukupolvelle valmistettaisiin ilo +omistaa Fredrika Runebergin muistolle kiitollinen ihailu ja rakkaus. +Ihmisen elämä on niinkuin hiekkajyvänen miljoonien muiden joukossa. +Kuinka helposti se unhottuu? Siitä syystä on hyvä ajoissa koota +muistoja, niin kauan kuin vielä elää edes joku aikalainen, joka on ollut +persoonallisessa yhteydessä sen henkilön kanssa, jonka kuvaa tahdotaan +tallentaa. + + * * * * * + +Fredrika Charlotta Tengström syntyi Pietarsaaressa syysk. 1 p:nä 1807. +Hänen isänsä oli tullinhoitaja, sittemmin hallituskonseljin kamreeri, +Karl Fredrik Tengström. Äiti oli Anna Margaretha Bergbom. Hänen +lapsuutensa päiviä synkistytti sairaus, joka teki hänen alkuaankin +suljetun luonteensa vielä enemmän sulkeutuneeksi[1]. Perheessä ei ollut +hänen ikäisiään lapsia leikkitovereiksi, ja sen johdosta Fredrika oppi +tavattoman aikaisin lukemaan. Joku oli opettanut 4-vuotiaalle kirjaimet +ja sitten hän omin päin rupesi tavailemaan arkkipiispa Tengströmin +"Läseöfningar för mina barn"-nimistä lastenkirjaa. Kun Fredrika oli +oppinut puhtaasti lukemaan sisältä, annettiin hänelle katekismus käteen, +ja kuusivuotiaana hän jo osasi Möllerin katekismuksen ulkoa. Pikkulasten +koulussa, johon Fredrika sitten pantiin, ei hänellä siis ollut mitään +tehtävää, koska hän jo ennestään osasi, sisäluvun ja katekismuksen, ja +tällaisessa koulussa ei muuta opetettu. + +[1] _J. E. Strömborg_: Biografiska anteckningar om Johan Ludvig +Runeberg. + +Seitsenvuotiaana Fredrika rupesi lukemaan Karl-veljensä johdolla, joka +veli oli hyvin omituinen, mutta lahjakas nuorukainen. Opetustapa oli +varsin kummallinen: Saksan ja Ranskan oppiminen kävi siten että kaksi +ensimmäistä vuotta luettiin yksinomaan kielioppia, sitten sai oppilas +omin päin ruveta kääntämään ja kuulustelussa tehdä selkoa sanoista y. m. +Hän, kuten muutkin sen ajan tytöt, sai käyttää paljon aikaa vierasten +kielten oppimiseen. Muihin tiedon haaroihin ei luotu suurtakaan +huomiota. + +Fredrikan kivulloisuus oli syynä siihen että vanhemmat lähettivät hänet +13-vuotiaana Raaheen, siinä toivossa, että ilmanmuutos häntä +vahvistaisi. Siellä hän asui enonsa, kruununvouti Bergbomin luona, jonka +iloisessa lapsilaumassa tehtiin monta hauskaa kepposta. Siellä hän +myöskin sai lukea; opettajana oli vanhin serkku, joka oli saanut +kasvatuksensa Tukholmassa. + +Siihen aikaan eivät Fredrikan vanhemmat enää asuneet Pietarsaaressa. V. +1809 oli isä tullut hallituskonseljin raha-asiaintoimituskunnan +kamreeriksi ja perhe oli muuttanut Turkuun. Kun Fredrika palasi Raahesta +sinne, poikkesi hän Pietarsaareen. Sukulainen kun oli, kävi hän +Runebergin perheessäkin ja näki silloin ensi kerran vastaisen +puolisonsa. + +Tästä kohtauksesta kertoo Z. Topelius: -- "Kun Fredrika Tengström +äitinsä kanssa saapui Runebergille, oli Johan Ludvig, siihen aikaan +pitkä lukiolais-roikale, juuri palannut kalastusretkeltä. Vankka +voileipä kädessä hän seisoi ruokasalissa päivettyneenä, avojaloin, tukka +pörrössä ja puku pahanpäiväisesti tahrattuna. Kauhukseen kuuli hän äidin +porstuassa ottavan vastaan vieraita; hänellä ei ollut pakenemisen +mahdollisuutta, sillä vierasten täytyi kulkea ruokasalin kautta +vierashuoneeseen ja ruokasalista ei ollut ovea muualle kuin porstuaan ja +vierashuoneeseen. Säikähtyneenä hän pujahti erään oven taakse piiloon. +Mutta nuorukainen ei tullut ajatelleeksi että hänen paljaat jalkansa +saattavat näkyä oven alta. Hetken päästä kuuluikin makea nauru: vieraat +olivat heti huoneeseen astuessaan keksineet karkulaisen, joka kutsuttiin +tervehtämään. Avojaloin ja hämillään Johan Ludvig näinmuodoin tutustui +tulevaan puolisoonsa." + +Fredrika kävi nyt jonkun aikaa Turussa erästä koulua, jonka +johtajattarena oli muuan rouva nimeltä Johnsson, ja jossa opetettiin +saksankielellä. Muutaman kuukauden kuluttua hän muutettiin toiseen Turun +kouluun, tuohon aikanaan hyvin kiitettyyn Salmbergin pensionaattiin, +jota hän kävi vuoden. Hänen opettajansa, rouva Anna Salmberg, oli +merikapteenin leski ja syntyään englantilainen. Kaikki aikalaiset, jotka +hänestä puhuvat, sanovat häntä sivistyneeksi ja rikaslahjaiseksi +naiseksi, johonka oppilaat hartaasti kiintyivät. Fredrikakin oli hänen +läheisessä ystävyydessään ja vielä monta vuotta koulusta lähdettyäänkin +jatkoi kirjevaihtoa hänen kanssaan. Tässäkin oppilaitoksessa luotiin +päähuomio vieraihin kieliin. Siitä Fredrika sai sellaisen kielitaidon, +että hän luki sujuvasti ranskaa, saksaa ja englannin kieltä, vieläpä +lukiessaan ilman vähintäkään vaikeutta suoraa päätä käänsi +vieraskielisen kappaleen ruotsiksi. Näin ollen oli aivan luonnollista, +että hän, 16-vuotiaana koulun päätettyään, sai aina olla ääneenlukijana +silloin kuin perhe oli koolla. + +Kodissa noudatettiin ajan tavan mukaan ankaraa järjestystä ja kaikkien +täytyi iltaan kello seitsemään asti ahkerasti tehdä työtä kodin hyväksi +ja kello 9 oli jokaisen määrä olla levolla, kynttilät sammutettuina. +Tällaisissa oloissa ei Fredrikalla ollut paljon aikaa lukemiseen, +piirustukseen, vesimaalaukseen, sametille maalaamiseen, tekokukkien +valmistukseen y. m. tehtäviin, joihin hänellä oli suuri taipumus. +Maalaamiseen hän tavallisesti käytti sunnuntai-iltapäiviä. + +Isän kuoltua 1824 tapahtui perheessä monellaisia muutoksia. M. m. +luotiin Fredrikan taipumuksiin oikeutettua huomiota, sillä hän alkoi +saada tuloja akvarelleistaan ja samettimaalauksistaan. Täten hän +ansaitsi kaikki rahat omiin tarpeihinsa, vieläpä kokosi pienen +pääomankin, 400 riikintaaleria, joilla sitten morsiamena hankki +itselleen kapiota. M. m. oli hän maalannut rullakaihtimet kaikkiin +arkkipiispan ikkunoihin. Mutta siihen aikaan ei pidetty oikein sopivana +että "säätyläisnainen" ansaitsi rahaa omalla työllään; siitä syystä +Fredrikan töitä täytyi myödä aivan salaa. + +Strömborg mainitsee biograafisissa muistiinpanoissaan, joista ylläolevat +tiedot ovat otetut, että Fredrika nuoruudessaan yhä edelleen oli yhtä +hiljainen ja itseensä sulkeutunut kuin lapsenakin. Hänen vanhin +sisarensa Carolina, naimisissa professori Bergbomin ja sitten toisen +kerran professori Tengströmin kanssa, oli kaunis ja yleiseen suosittu. +Häntä Fredrika suuresti ihaili, ja jos hän sai jonkun kauniin +vaatekappaleen tahi koristuksen, niin hän heti oli valmis antamaan sen +sisarelleen, joka hilpeällä ja herttaisella luonteellaan herätti +kaikkialla iloa ja vilkkautta. + +Fredrika taas karttoi seuraa ja usein, kun oli vieraskutsut tahi +tanssiaiset, täytyi äidin nuhteilla taivuttaa hänet menemään muitten +nuorten joukkoon. Lukeminen oli jo pienestä pitäin hänen hupaisin +ajanviettonsa ja hän kirjoitti runoja jo koulua käydessään; mutta nuo +mieliharrastuksensa hän kaikesta päättäen koetti pitää muilta salassa. +Sittenkin ympäristö sai niistä joskus vihiä. Eräs aikalainen kertoo että +hän 15-vuotiaana, kun arkkipiispa Tengströmillä oli Paraisissa kutsut, +omaistensa hämmästykseksi luki kaikkien kuullen oman sepittämänsä +kertomuksen. Hänellä kun oli ääneenlukeminen ikäänkuin virkana kodissa, +oli hän tottunut lukemaan tavattoman nopeasti, joten hän kerkisi lukea +paljon. Valitettavasti oli hänen kasvatuksensa, vaikka se olikin paljoa +parempi kuin muitten sen ajan tyttöjen, kuitenkin niin puutteellinen +ettei hän lukenut sanottavasti muuta kuin kaunokirjallisuutta. Kenties +se painostava tunne, että tietämättömyys oli hänen omaa kehitystään +ehkäissyt, on syynä siihen että hän sittemmin niin hartaasti ja +vakuuttavasti vaatii perusteellisempaa kasvatusta tytöille. Omaan +kokemukseen perustuu nähtävästi myöskin se lämpö ja into, jolla hän +myöhemmin koetti sanoin ja töin ahdistaa tuota työn halveksimisesta +johtuvaa väärää käsitystä, ett'ei sivistyneen naisen muka sovi tehdä +työtä _palkan edestä_. + +Turun palon jälkeen rouva Tengström tyttärensä kanssa muutti +luonnonihanaan Paraisten pitäjääseen, jonne vähitellen muitakin +sukulaisia kerääntyi. Siellä hän yhä useammin tapasi sukulaisensa Johan +Ludvig Runeberginkin. He olivat tosin jo ennestäänkin tutut, mutta +täällä Runeberg vasta varsinaisesti alkoi Fredrikaa lähestyä. Kesäisin +nuorisoparvi teki vähä väliä veneretkiä luonnonihaniin paikkoihin, +talvisin pidettiin kirjallisia iltaseuroja, joissa luettiin jonkun +läsnäolijan tilaisuutta varten sepittämä runo tai kirjoitus tahi myöskin +joku uudemman kirjallisuuden tuote, joista siihen aikaan oli suuri +puute; välihetkinä iloisesti juteltiin ja leikittiin. Muut nuoret +tavallisesti jättivät Fredrikan ja Runebergin kahden kesken, sillä +heiltä, joita kumpaisiakin viehätti kirjalliset kysymykset, ei koskaan +keskusteluaineita puuttunut. Todistuksena siitä harvinaisen vilkkaasta +harrastuksesta, jolla Fredrika seurasi aikansa kaunokirjallisuutta, +mainitaan että hän jo v. 1827 oli lukenut Ossianin laulut Macphersonin +englanninkielisenä käännöksenä ja esitti niistä suuren osan ruotsiksi +Runebergille. + +Tältä ajalta on tallella kirjeitä, jotka Fredrika on kirjoittanut +eräälle Salmbergin koulun aikaiselle ystävälleen, kirjailija Augusta +Lundahlille, joka sittemmin tunnetaan rovasti Walleniuksen puolisona. +Nämä kirjeet kuuluvat erääseen kokoelmaan, joka on hyväntahtoisesti +annettu näiden rivien kirjoittajan käytettäväksi. Kirjeet, -- jotka +enimmäkseen ovat ranskankielisiä -- luovat hauskan kuvan siitä iloisesta +nuoruuden elämästä, jota Fredrika siihen aikaan vietti. + +Aikaisimmassa kirjeessä (v:lta 1826) hän hartaasti pyytää ystäväänsä +saapumaan Turkuun juhlaksi, jota toivottiin vietettävän keisari Nikolain +kruunauksen johdosta, ja tilaa "8 luotia hyvin valaistua villalankaa +Finlaysonilta, schawletiksi", jommoisen hän (Fredrika) näki eräässä +klubissa talvella ja josta hän sanoo; että "aina siitä pitäin on +kilpailtu ken saisi hankituksi itselleen sellaisen". Toisessa, samana +vuonna kirjoitetussa kirjeessä hän kertoo Helsingin matkastaan ja laskee +leikkiä seikkailuistaan siellä, nimittäen itseään "cousine de +campagne'"ksi (maanmoukaksi). Kirjeestä huomaa, että ihmiset nyt jo +olivat alkaneet pitää häntä ja Runebergia ikäänkuin toisilleen +kuuluvina, sillä hän sanoo: "ei minulla ole aavistustakaan kuka voisi +olla serkkuni Runebergin morsian". Kaikki nämä 1826 kirjoitetut kirjeet +ilmaisevat tavallista suurempaa leikillisyyttä ja elämäniloa. Mutta +niissäkin toisinaan ilmenee tuo Fredrikan luonteen alakuloisuus ja hänen +tyytymättömyytensä omaan itseensä. Niinpä hän esim. riemuitessaan +ystävänsä Turkuun ja Paraisiin tulosta ei uskalla antautua ilon valtaan, +vaan huudahtaa toivottomasti: "minä en kuitenkaan voi uskoa että se on +totta, minä en uskalla toivoa". "Car cela aurait trop de plaisir pour +moi." (Se olisi liian suuri ilo minulle.) + +Syksyllä 1828 hän muutti äitinsä kanssa Helsinkiin. Hän haikeasti +kaipasi kauniita Paraisten maisemia ja pelkäsi olevansa kaupungissa +ikäänkuin häkkiin suljettuna. "Moi, je suis tout à fait folle des vues +belles." (Minä kun olen aivan hurjasti ihastunut kauniisiin +näköaloihin.) Samana kesänä hän oli ollut paljon Runebergin seurassa ja +luultavaa on, että he silloin olivat tulleet selville toistensa +tunteista. Joulukuun 12 päivänä samana vuonna he menivät julkikihloihin. +Strömborg kertoo, ett'ei Tengströmin perheen vanha uskollinen palvelija +Lisette pitänyt tuota Runebergin kanssa solmittua liittoa Fredrikalle +edullisena, koska sulhasella ei ollut mitään omaisuutta. Kun häntä +kehotettiin toistaiseksi pitämään kihlausta salaisuutena, kerrotaan +vanhuksen äreästi vastanneen: "ei minun ole tapana puhua pahaa +herrasväestäni". + +Kihlaus kesti vuosikausia. Runeberg luki koko ajan ahkerasti, ja +sanotaan, että hänen osaksi tuli kiittää morsiantaan tutkintojen hyvistä +tuloksista, sillä Fredrika nousi klo 4 aamuisin ylös keittämään kahvia +sulhaselleen, Runeberg oli, näet, halunnut kahvia näin varhain aamusella +arvellen että se antaisi työlle nopeampaa vauhtia. Palvelija kun oli +vanha ja mukavuutta rakastava, otti morsian kahvinkeiton omaksi +tehtäväkseen. Runeberg, näet, asui viimeiset ajat tulevan anoppinsa +kanssa samassa talossa. + +V. 1830 Runeberg nimitettiin kaunopuheisuuden dosentiksi yliopistoon ja +seuraavana vuonna hän vietti häänsä Fredrika Tengströmin kanssa. +Fredrika kirjoittaa tapauksesta ystävälleen Augusta Lundahlille helmik. +14 p:nä 1831:[1] + +[1] Ennen julkaistu Strömborgin usein mainitussa teoksessa. + +-- "Allekirjoituksesta huomaat sen minkä luullakseni jo ennenkin olet +kuullut, että minä olen muuttanut nimeä ja joutunut uusiin oloihin. +Tammik. 21 päivä oli meidän hääpäivämme. Ainoastaan lähimmät +sukulaisemme olivat häihin kutsutut. Sekä Runeberg että minä olimme +toivoneet että tuo päivä vietettäisiin kaikin puolin yksinkertaisesti. +Sen mukaan olin puettukin. Ehkä sinua huvittaa kuulla minkälainen puku +minulla oli? Valkoiset silkkisarssikengät ja silkkisukat, +silkkisarssinen hame, joka oli päällystetty hohtoharsolla. Siinä ei +ollut muuta koristusta, kuin pieni silkkikierre polven kohdalla. Uumille +oli köytetty pitkä hohtoharsovyöhyt, jonka päät riippuivat, kaulassa +rypytetty pitsi, liivissä ja hihoissa ei minkäänlaisia ryppyjä eikä +koristuksia, ainoastaan pitsikalvostimet, kaulassa valkoiset vahahelmet, +jotka olivat kiinnitetyt soljella, päässä kruunu ja seppel, jossa oli +eternellejä koristeena. Muuten ei mitään koristuksia tukassa. Kukkavihko +kiinnitettynä hameeseen ja toinen olkapäällä. Nyt olet nähnyt morsiamen! +Hauskempi sinun olisi, jos voisin kuvata häitten jälkeistä päivää, +jolloin useimmat häävieraat ja muutamat Runebergin ystävät (joukossa +sellaisiakin, jotka eivät olleet mukana häissä) tulivat jo aamusella +meille, ja kun koko päivä oli vietetty puhellen, nauraen ja laulaen, +erottiin iltasella. Oli tosiaankin hauska alottaa uusi elämänsä noin, +läheisten omaisten ja ystäväin piirissä, kesken vilkkaan ilon ja +leikkipuheitten. Onpa kuin jos vieraaseen paikkakuntaan muuttaneita +ensimmäisenä päivänä tervehtisi kaunis ilma." + +Strömborg kertoo, että vastanaineitten koti oli hyvin yksinkertainen. +Samassa talossa, jossa rouva Tengström asui, oli pieni kylkirakennus, +josta vuokrattiin kaksi huonetta. Niitä oli ennen käytetty puusepän +työpajaksi. Nuori morsian paperoitsi itse seinät ja maalasi paperin. +Huutokaupasta ostettiin tarpeellisimmat huonekalut, jotka Fredrika +yhdessä Fredrik-veljensä kanssa sitten puhdisti ja korjaili. Lattialle, +johon vuosien kuluessa oli syöpynyt nokea, liimaa ja vernissaa, pantiin +peitteeksi matot. Hellän käden kaunistamina nuo vaatimattomat huoneet +näyttivät hyvin somilta. Talouskaluja ei ollut muuta kuin kaikkein +välttämättömimmät. Niinpä oli nuorella rouvalla ainoastaan puoli tusinaa +mataloita lautasia ja sama määrä syviä. + +Jotenkin samaan aikaan, kuin Runeberg meni naimisiin, joutui hän +jäseneksi tuohon tunnettuun Lauantaiseuraan, joka niin suuresti vaikutti +sekä hänen että hänen vaimonsa kehitykseen. Seuraan kuului joukko nuoria +miehiä, jotka melkein kaikki sitten tavataan Suomen miesten +valiojoukossa, kirjallisuuden ja tieteen edustajina. Näistä miehistä +mainittakoon Runebergin rinnalla Johan Jakob Nervander, Johan Jakob +Nordström, Johan Vilhelm Snellman, Fredrik Cygnaeus y. m. Tämä "seura" +kokoontui jäsenien kodeissa vuorottain. Kokouksissa vaihdettiin +ajatuksia, etenkin kirjallisuudesta, esitettiin uudempaa ruotsalaista +kirjallisuutta ja keskusteltiin siitä johtuvista kysymyksistä. Vihdoin +tavataan Lauantaiseurassa naisiakin, vaikka heitä ei liene ollut monta. +Heidän joukossaan oli Augusta Lundahl, joka silloin tällöin oleskeli +Helsingissä. Runeberg ja hänen puolisonsa olivat kumpainenkin kiintyneet +häneen ja kutsuivat häntä tavallisesti lempinimellä "Hebeksi". + +Kuinka kehittävästi Fredrikaan vaikutti seurustelu noitten etevien +miesten kanssa, sen kyllä käsitämme. Näyttää siltä kuin hän jo alusta +pitäin olisi jossain määrin ottanut osaa miehensä töihin ja henkisiin +harrastuksiin. Ainakin huomaa sen Strömborgin muistiinpanoista, joissa +m. m. mainitaan, että hän usein miehensä puolesta luki kaunokirjallisia +teoksia, etenkin uusinta kirjallisuutta ja sitten esitti hänelle +sisällyksen pääpiirteet, siten säästääksensä hänen kallista aikaansa. +Aikaa voittain Runeberg ainoastaan tällä tavoin seurasi aikansa +kirjallisuutta, etenkin ruotsalaista. + +Avioliiton kolmantena vuotena rouva Runebergia kohtasi suuri suru. Hänen +ensimmäinen lapsensa, pieni tyttönen, kuoli. Matkustettuaan miehensä +kanssa Tampereelle neiti Lundahlia tervehtämään ja käytyänsä Kyröskoskea +ihailemassa, palasi hän taas Helsinkiin, jossa pieni koti nyt tuntui +tyhjältä ja autiolta. Hän kirjoittaa tästä ystävälleen syysk. 10 p:nä +1833: + +-- "Autiolta ja tyhjältä tuntuu kotiin tullessa, mutta olen koettanut +ahkerassa työssä etsiä virkistystä, ja kiitos Jumalan, sitä eletään +sentään, päivä menee, toinen tulee. Täydellistä onnen autuutta ei +saakaan toivoa täällä maan päällä, se saattaisi meidät unhottamaan että +olemme ihmisiä, ja minä onnellinen, miksi vaikeroitsisin sitä että osa +onnestani otettiin pois, kun olin äärettömän rikas. Minullahan on vielä +niin paljon, paljon, kunpahan vaan oppisin kärsivällisesti ajattelemaan, +että, minulla oli vielä enemmän ja että sillä, joka antoi, oli myöskin +oikeus ottaa. + +-- -- Kuinka minä ikävöin Kyröskoskea. Kun ajattelen, että se tänäkin +hetkenä kuohuu ja kiiruhtaa eteenpäin samoin kuin sinä päivänä, jolloin +me siellä olimme, ja että se samalla tavalla pauhaa ja rientää vielä +silloinkin, kuin lukemattomat sukupolvet ovat meidän ja +jälkeentulevaistemme haudoilla astelleet, ja että ne, jotka ennen meitä +ovat sitä katselleet, ovat täältä hävinneet, uudet sukupolvet ovat sen +kuohuntaa kuullen syntyneet ja taas kadonneet, mutta _se_ on paikallaan, +äärettömässä ikuisessa vaihtelussa -- silloin päätäni huimaa. Mutta minä +tahdon tulla sinne vielä kerran, minä en muista sitä niin kuin +tahtoisin. Sellainen, mikä minuun oikein syvästi vaikuttaa, valtaa +mieleni niin että olen kykenemätön vastaanottamaan kuvia, jotka voisivat +mielessäni säilyä. Minä tahtoisin nähdä sen vielä kerran, voidakseni +todella sen _nähdä_!" + +Samalla kuin Fredrika kirjallisuutta lukemalla välillisesti auttoi +miestään, rupesi hän suoranaisestikin ottamaan osaa hänen työhönsä +kirjoittamalla Morgonbladiin, jota Runeberg toimitti v. 1832--37. Hän +mainitsee siitä leikillisesti eräässä kirjeessä ystävälleen: -- +"Runeberg valittaa ja vaikeroi, ettei hänellä ole mitään lehteen +pantavaksi ja siitä syystä yksin minunkin täytyy auttaa sitä raukkaa." +Hänen varhaisimpia kynäntuotteitaan Morgonbladissa on "Den unga +nunnan"-(Nuori nunna)-niminen novelli. Se julkaistiin lehdessä v. 1833 +ja on kirjoitettu samaan tyyliin kuin Mellinin historialliset novellit. +Luonnollista oli että hän, tehden työtä Runebergin vertaisen suuren +runoilijan rinnalla, aikana, jolloin "kirjallisia naisia" kohtaan +singahutettiin purevia pistopuheita, piti perin vähäpätöisenä omaa +kirjailijalahjaansa. Hän mainitseekin kirjeissään siitä vain ikäänkuin +leikillä. Tuntuu, kuin hän tahtoisi itseltään sekä muilta kätkeä, että +hänen kirjalliseen toimintaansa on muitakin vaikuttimia, kuin halu +auttaa miestään. + +-- -- "Me vietimme -- kirjoittaa hän tammik. 13 p:nä 34 -- jouluillan +--s:llä. Siellä oli paljon joululahjoja -- -- ja runoja summittain. +Kesken kaiken minun täytyy kertoa että eräs rouvasihminen, kun hän oli +kuullut että varsinkin meillä Kruununhakalaisilla, oli ollut paljon +runoja, oli sanonut: "No, kummakos tuo, jos heillä runoja on, kun eivät +pitkinä Jumalan päivinä tee muuta kuin kirjoittavat runoja niin monta +kuin heitä on!!!!" Minä lienen "tuskin koskaan nähnyt tuota +rouvasihmistä, joka näkyy saaneen niin tarkat tiedot siitä mitä me +teemme. Onpa sekin vallan hullunkurista, että minä olen saanut kantaa +niin monen runosynnit." + +Kesän 1834 Runebergit viettivät Haiharan talossa Tampereen lähellä. +Muuttopuuhat tuottivat rouva Runebergille suurta hauskuutta, sillä hän +ajatteli ilolla yhdessä oloa ystävänsä kanssa. Augusta Lundahl asui, +näet, Tampereella. Maalisk. 12 p:nä --34 hän kirjoittaa: -- "Saatpa +nähdä, että me aijomme elää kuten lintu oksalla, huolehtimatta olosta ja +elämästä, ottaen päivän sellaisena kuin se kulloinkin tulee. -- -- +Runeberg miehenä ja vasta äsken jätettyään ylioppilasvuodet, eli +oikeammin sanoen: eläen vielä opiskelevan elämää, osaa kyllä ottaa +päivän semmoisena kuin se on, ja enpä minäkään ole siinä kohden aivan +tottumaton, ja olen pitänyt sitä hauskana, kun on näin eletty huvin +vuoksi ja siedettävänä, kun siihen on hätä pakottanut, kuten oli laita +muutamia viikkoja Turun palon jälkeen, jolloin minulla ei esim. +muutamiin viikkoihin ollut yhtenäkään yönä muita sänkyvaatteita, kuin +joku vaatemytty tai pieni tyyny pään alla, ja kun meistä melkein tuntui, +kuin olisimme tehneet syntiä kerran, kun meillä, ostettuamme lihaa +eräältä talonpojalta, oli päivällispöydässä lihaa ja lientä, kun kaikki +muut olivat tyytyväisiä, jos saivat perunoita ja leipää. Tuommoisella +elämällä oli viehättävätkin puolensa, ja se mikä oli kauheata, ei enää +järkähyttänyt mieltä, kun siihen tottui ja kun ei toinen ollut +kurjemmassa tilassa kuin toinenkaan. + +-- -- Jos siellä paikkakunnalla sattuisi olemaan joku tytön tynkä, niin +hän olisi omansa Iriksen[1] virkaan. -- -- Ei hätää, vaikka minun +täytyisikin ottaa osalleni hienommat keittiötoimet. -- -- Toivon +etteivät nuo puuhat ole ylen monimutkaisia. -- -- Saammeko +sänkyvaatteita myöskin? Ei siinä tarvitse untuvatyynyjä, mutta jos +talonväellä on edes jotain, niin on hyvä." -- -- + +[1] Iris oli jumalien sanansaattaja muinaisessa Roomassa. Tässä +palvelija. Suoment. muist. + +Samana talvena rouva Runeberg oli alkanut lukea suomea, -- yritys, joka +siihen aikaan oli aivan tavaton herrasnaiselle. Painatamme tähän otteen +kirjeestä ystävälle, joka kirje todistaa hänen lämmintä +myötätuntoisuuttaan vasta heränneitä kansallisia harrastuksia kohtaan: +-- "Lönnrot on nyt täällä. Hän on tullut toimittamaan ja painattamaan +suurta kokoelmaa runoja, jotka hän on kerännyt Arkangelin tienoilta. +Hänellä kuuluu olevan useita mythologisia runoja, joiden avulla hän +sanoo Suomalaisten jumaluustaruston esiintyvän tutkijalle paljoa +selvemmin ja täydellisemmin, kuin mitä Skandinaavian jumaluustarusto on +saatu tutkituksi Eddan avulla. Eilen, jolloin en edes vielä tietänyt +että hän oli tullut kaupunkiin, tuli tohtori Lindfors hänen kanssaan +minun luokseni ja sanoi minulle: "tässä saan esittää tohtori Lönnrotin, +jota niin hartaasti olette toivonut näkevänne." Saattanet arvata että +jouduin hämilleni; kaikeksi onneksi en sentään kokonansa kadottanut +mielenmalttiani. Onpa tosiaan hauska tutustua häneen. Hän on puolittain +luvannut Runebergille tulevansa kesällä Haiharaan. -- Lönnrotista +puhuttaessa johtuu mieleeni Suomen lukeminen. Minä opettelen suomea, se +on, minä luen suomea sanakirjan avulla. Se käy hitaasti, etenkin kun +Renvallin sanakirjasta ei ole suurtakaan apua sille, joka ei osaa +latinaa." -- + +Lisätäksensä hiukan niukkoja tulojaan oli Runeberg 1832 vuokrannut +suuremman huoneuston ja ottanut poikia täyshoitoon. Luonnollista on, +että se lisäsi hänen vaimonsa työtä ja toi hänelle paljon huolia. Z. +Topelius, joka oli Runebergillä täyshoidossa, kertoo tästä Strömborgin +muistiinpanoissa: + +-- "Rouva Fredrika Runeberg oli 27 vuoden ijässä kalpea nuori rouva, +jolla oli kauniit, sielukkaat silmät ja pitkä tumma tukka arkioloissa +koruttomasti käännetty ylöspäin korvien kohdalta, samaten kuin vanhuuden +päivinäkin. -- -- Hän oli väsyneen näköinen, hiljainen ja ujo, paitsi +silloin kuin hän läheisten ystäväin piirissä innostui tahi sai +tilaisuuden älykkäällä, henkevällä tavallaan ottaa osaa vilkkaaseen +keskusteluun. Vaikka en koskaan kuullut hänen valittavan tai lausuvan +tyytymätöntä sanaa, tuntui minusta, kuin hän olisi kantanut raskasta, +vierasta kuormaa. -- -- Harva, joka silloin näki hänet niin +heikkohermoisena ja hentona terveydeltään, olisi voinut aavistaa, että +hänestä sittemmin tulisi kuuden vahvan pojan äiti ja että hän itse, +kestäen koettelemuksia, joiden painon alle moni voimakkaampi henkilö on +sortunut, olisi elänyt 72:teen ikävuoteensa." -- + +Että rouva Runebergin sielussa piilevä alakuloisuus juuri tähän aikaan +tavallista enemmän ilmeni, sitä todistavat hänen kirjeensä. -- -- "Minä +itse tunnen, että on ikäänkuin kävisin harmaassa raskaassa sumussa, joka +verhoaa koko sisällisen olemukseni, pyrkiipä se joskus herättämään +synkkiä aavistuksiakin, en ole lainkaan entiselläni." + +Tämän surumielisyyden syyt lienevät kyllä selvät. Vaikka hän ei missään +sitä suorastaan mainitse, saatamme pitää varmana, että hänessä heräsi +entistä kiihkeämpi innostus opintoihin ja kirjallisiin toimiin juuri +näinä vuosina, jolloin hänellä oli vähimmin aikaa sammuttaa tätä +henkensä janoa. Useitten täyshoitolaisten ohessa hänellä oli luonansa +nato, joskus kaksikin, ja selvää on, ett'ei vähävaraisen perheen +emännällä, jonka tuli pitää huolta näin monesta perheenjäsenestä, ollut +aikaa eikä tilaisuutta kirjalliseen työhön, ei ainakaan entisaikaan, +jolloin kaikki tarpeet valmistettiin kotona. Mutta samalla kuin hänen +aikansa hupeni taloustoimissa, kehitti häntä seurustelu miehensä ja +hänen ystäviensä kanssa Lauantaiseurassa. Emme siis oudoksu +kuullessamme, että hän valitti "rikkaan hengen alakuloisuutta ja kaihoa +siitä, että häneltä puuttuu kykyä", ja että tämä valitus kävi sitä +haikeammaksi, mitä läheisemmin hän liittyi aikansa nerokkaimpiin +henkiin. + +Lisäksi hänen terveytensä oli hyvin horjuva, ja kuulo vuosi vuodelta +huononi. Kuinka urhokkaasti hän kantoi nuo koettelemukset ja kuinka +lujasti ja hellästi hän samalla oli liittynyt mieheensä, sitä todistaa +m. m. kirje, joka on päivätty helmik. 15 p:nä --38. + +-- -- "Minun korvaparkani ovat ottaneet heittäytyäkseen melkein liian +kuuroiksi. Mieleeni johtuu juuri ajatus, että ne varmaankin ovat +ruvenneet harrastamaan pietismiä ja alkavat itsekseen tuumailla kuinka +ne saisivat hankituksi omalle vähäpätöiselle itselleen tyynen ja +rauhallisen elämän, ajattelematta että niiden velvollisuus olisi olla +hyödyllisinä jäseninä minun ruumiissani, joka ei ollenkaan olisi +tyytyväinen, jos jokainen jäsen rupeisi huolehtimaan vaan omia +asioitaan, omaa tilintekoaan, omaa pientä ylpeyttään j. n. e. Tästä +johtuu mieleeni, mitä sinä viime kirjeesi lopussa mainitset. Tämä meidän +aikamme herättää niin usein tärkeitä kysymyksiä, että ne pyrkivät esille +yksin naistenkin kirjeissä. No, miksei? Tahtoisin, että nuo _kadotetut, +jotka menevät suoraa tietä turmioon_, kuten Runeberg hyvinkin usein +heistä sanoo, sovittaen pietisteihin heidän oman lempilauseensa (vaikka +ei tuolla ylpeydellä, joka pitäisi kadotettuina kaikkia niitä, jotka +eivät vaella juuri meidän tietämme, kuten _he_ tekevät) -- niin +tahtoisinpa toki, että joku heistä kerran saisi kuulla Runebergin +puhuvan siitä asiasta, kun hän on oikein (niin, minun täytyy käyttää +tuota sanaa) "haltioissaan". Mutta mitäpä se auttaisi; siihen joka +tahallaan tekeytyy kuuroksi, ei mikään vaikuta. Kirkas ja valoisa, aivan +kuin katselisin suoraan Jumalan kasvoihin, on minusta meidän uskontomme +koko ihanuudessaan ja rakkauden runsaudessa, kun kuulen hänen näin +puhuvan, ja tummien, vähäpätöisten tomuhiukkasten lailla haihtuvat nuo +onnettomat opit, jotka perustuvat Raamatun sanan vääriin selityksiin. + +-- -- Nyt vasta olen oppinut oikein ja täydellisesti käsittämään, kuinka +kallisarvoinen minulle on mieheni. Mikä valo, mikä itseänsä ja maailmaa +käsittävä henki hänessä asuu! Ihanata on nähdä, kuinka hän hajottaa +kaikki sumut, karkoittaa kaiken epäröimisen, kuinka kaikki selvenee ja +kirkastuu hänen puhuessaan jokaiselle, jolla vaan on korvat kuulla." + +Epäilemättä tämä miehen henkielämää ymmärtävä rakkaus sulostutti rouva +Runebergin arkielämän, joka muuten oli niin täynnä työtä ja huolia. V. +1835 suotiin puolisoille suuri ilo: heille syntyi poika. Vaikka rouva +Runebergin velvollisuudet täten lisääntyivät, näyttää hänellä kuitenkin +olleen aikaa auttaa miestänsä sanomalehtityössä. Hänen kirjoituksistaan +v. 1835--36 mainittakoon "Det värsta" (Pahin kaikista)-niminen runo, +neljä nimiarvoitusta ja joukko käännöksiä ranskan, englannin ja +saksankielestä. Rouva Runebergin kirjeet todistavat, että hän miehensä +kanssa ahkerasti seurasi uutta kirjallisuutta. Siitä hän vähä väliä +puhuu kirjeissään, mainiten mielenkiinnolla äsken ilmestyneitä teoksia +ja lausuen niistä mielipiteensä. + +-- -- "Oletko nähnyt von Braunin runoja? Merkillistä, että ne ovat +saaneet osakseen niin lyhyen ja ylenkatseellisen passituksen +Litteraturtidning'issä. Meidän mielestämme hän on juuri paraita, jotka +näinä vuosina ovat esiintyneet. Hän ainakin koettaa käydä omaa tietänsä +eikä haikaile ja vetistele muiden mukaan, kuten nykyään on yleisenä +tapana." -- + +Tällaisia, virkeätä kirjallista harrastusta todistavia lausuntoja on +kirjeissä kesken sukkelia sanasutkauksia ja hauskoja arkielämän +kuvauksia. + + Jouluk. 10 p. --34. + +-- -- Minun täytyy myöntää, että minä puolestani en voi olla +ylpeilemättä siitä, että meidän sukuun kuuluu kolme miestä, joiden +muistoa on kunnioitettu kuten Porthanin, Chydeniuksen ja Tengströmin +(piispan). Omituista, lapsellista on asiata lähemmin ajatellessa, +tällainen ylpeys, mais c'est plus fort que mois, (se on minua vahvempi) +sanoi rouva Salmberg. -- -- + +-- -- Minä lähetän sinulle pienen pöntön puolukkapäärynöitä, jotka minä +syksyllä keitin. -- -- Minä muistelen että sinä sanoit niistä pitäväsi, +kunpahan ne nyt olisivat sinusta hyvänmakuisia! Katteeksi on pantu +puolukoita, jotta ne suojelisivat päärynöitä, ne kun ovat pahoja +homehtumaan; nuo puolukat sinun täytyy kuoria pois. Olisin halusta +lähettänyt kilohailiakin, mutta minulla ei ole koko syksynä ollut edes +kunnia nähdä, vielä vähemmin maistaa sitä laatua tavaraa; tänä vuonna on +kilohailimaailmassa varmaankin ollut kova katovuosi." -- -- + +Syksyllä 1836 Runebergille syntyi toinen poika, ja sen jälkeen äiti oli +kauan sairas ja heikko. Seuraavana vuonna toukokuussa tapahtui muutto +Porvooseen, jonne Runeberg, kuten tiedetään, tuli lyseon lehtoriksi, ja +jossa perhe asui hänen kuolemaansa asti. Rouva Runeberg kaipasi suuresti +pääkaupunkiin jäänyttä rakasta ystäväpiiriä. Alussa häntä ei laisinkaan +miellyttänyt uusi olinpaikka. + +--- "Meidän elämämme menee täällä tavallista yksitoikkoista menoaan", +kirjoittaa hän ystävälleen. -- -- "Herrat vierailevat innokkaasti +keskenään, mutta heidän ja naisten välille "on suuri juopa kiinnitetty". +Kyllä minusta olisi mieluista muuttaa takaisin Helsinkiin." -- + +Kesäisin perhe oleskeli Kroksnäs'issä, joka paikka pian tuli rouva +Runebergille rakkaaksi. Suuresti hänen mieltänsä myöskin näkyy +virkistäneen matka, jonka hän teki vuotta jälkeen Porvooseen +muuttamisen. Käytiin Punkaharjulla, Imatralla, Savonlinnassa, +Sortavalassa y. m. paikoissa. Hän kirjoittaa tästä: + +-- -- "Monet paikkakunnat, joiden kautta matkustimme, saattoivat meitä +ajattelemaan, että ulkomaalaiset eivät ole aivan väärässä kuvatessaan +Suomea autioksi ja sivistyksen puutteessa olevaksi maaksi. Näki ikäviä +seutuja, jotka eivät olleet samallaisia kuin Hämeen ja Pohjanmaan +viljelemättömät maisemat ja vielä vähemmin ne muistuttivat viljeltyjä ja +siistiä rannikkoseutujamme. Ei maanviljelystä, siellä täällä vain joku +viheliäinen kaski; asujamet ovat siinä määrin kaskenpoltolla raastaneet +ja hävittäneet maan, ett'ei silmänkantamalla useinkaan näe muuta kuin +jonkun kitukasvuisen puunvesan, joka on vaivoin päässyt maasta +nousemaan, mutta ei ennätä puolta kyynärää korkeammaksi, ennenkuin se +uudelleen poltetaan poroksi. Imatran näimme, mutta se ei varmaankaan +esiintynyt loistossaan; siinä sanottiin olevan tavattoman vähän vettä. +Mutta tuskinpa se koskaan voinee kauneudessa kilpailla Kyröskosken +kanssa, ei ainakaan nyt. Runebergin mielestä se oli kuin myllynränni, +jättiläisten rakentama tosin, mutta sittenkin myllynränni. -- -- Luonnon +ihmeen, vähän huomatun, mutta verrattoman ihanan olemme nähneet; se on +tuo niin sanottu Punkaharju lähellä Savonlinnaa. Anna anteeksi, Hebe +kulta, mutta sitä täytyy Hämeen harjujen sanoa "sedäksi"! + +Hänen sisällisen ja ulkonaisen elämänsä vaiheita lähinnä seuraavina +vuosina kuvaavat parhaiten Augusta Lundahlille kirjoitetut kirjeet. +Siitä syystä painatamme tähän niistä muutamia otteita: + + Ilman päivämäärää. + +-- «Taaskin vuosi kulunut loppuun. -- -- Olkoon alkava vuosi sinulle +runsaan ilon vuosi, joka kuljettaa kintereillään pitkän rivin iloisia +tovereita, eli oikeastaan jälkeläisiä, sillä saattaahan melkein sanoa, +että jokainen uusi vuosi syntyy edellisen sylistä. Toivotan sinulle +tyyneyttä, iloa ja rauhaa, johon sekaantukoon huolia niin vähän kuin +mahdollista, mutta en minä ymmärrä "rauhan valkoisia kyyhkynsiipiä" tahi +muuta tuollaista kiiltokorua, jommoista vast'ikään luin eräässä +kirjeessä. Sinun täytyy pitää hyvänäsi -- minun arkipuheluni paperille +pantuna. + + Syysk. 20 p. --37. + +-- -- Sinä et voi kuvitella, kuinka minä täällä elän erilläni muusta +maailmasta, sinä käsität, että minä tarkoitan kirjallista maailmaa, +sillä tieteellinen ja valtiollinen maailma minua huvittaa niin vähän, +että minä en edes luo silmäystä sanomalehtiinkään, jotka kuitenkin +näissä asioissa voisivat auttaa minua pääsemään tuosta minun +täydellisestä tietämättömyydestäni ajan tapausten suhteen. -- -- Tämän +paikkakunnan elämää en vielä voi sanottavasti arvostella -- -- mutta +tuota viihtymyksen tunnetta, joka syntyy siitä, ett'ei tarvitse valita +sanojaan, koska tietää olevansa varma siitä, etteivät toiset ymmärrä +väärin -- sitä minä suuresti kaipaan, kun vielä lisäksi kuulun niihin +ihmisiin, joiden aina on ollut vaikea seurustella vierasten kanssa. -- +-- + +Viihtyykö Runeberg vai ei, sitä minun on vaikea sanoa. Luonnollista on, +että hän kaipaa paljon, ja käsittääkseen kuinka paljon kaivattavaa +hänellä on, täytyy tuntea kuinka sielustaan ja sydämmestään hän oli +kiintynyt siihen todellakin harvinaisen sivistyttävään ja sivistyneeseen +henkeen, joka vallitsi niissä nuorissa miehissä, joiden kanssa hän +Helsingissä seurusteli. Mutta samalla hän on siinä kohden onnellinen, +että kaikki ihmiset ja kaikki harrastukset herättävät hänessä +mielenkiintoa. Hän sanoi kerran minulle: -- -- "Minusta tuntuu kuin +voisin kirjoittaa täällä paljon, minulla on mielessäni niin paljon +valmista, jota tahtoisin kirjoittaa ja sinä tiedät, etten minä koskaan +kirjoita kesällä vaan ainoastaan talvella -- ja elämä täällä, onhan +sekin tavallaan talvea." En kuitenkaan luule, että me kumpainenkaan +olemme oikeastaan kärsineet siitä, mitä ikäväksi sanotaan. Kotini on +hauska, lapset ovat yleensä olleet terveitä ja kilttejä, minulla +puolestani on ollut niin tyyni ja iloinen aika, että se epäilemättä on +elämäni valokohtia. + + Toukok. 15 p. --38. + +-- -- Siellä oli tänä iltana mamseli ***, tuo kaunis, Runebergin +"Hannan" ilmeinen kaksoissisar. Ihana kuin enkeli, suloinen, hieman +vallaton, sanomattoman sulava liikkeissään. Joka ainoa liike ilmaisee: +"oi, kuinka hauska on olla kaunis", -- mutta niin suloisella ja +lapsellisen luontevalla tavalla, ettei se vähääkään loukkaa. Hän on, +kuten sanottu, Hannan ilmeinen kuva. Minä pidän niin paljon hänestä, +tahtoisin pitää hänet luonani saadakseni hyväillä häntä. Hän muistuttaa +vähän Azourasta, mutta enemmän Hannaa." + +Marrask. 11 p:nä --38 päivätty kirje päättyy sanoihin: -- "Runeberg +istuu omassa huoneessaan valvomassa muutamia koulupoikia, jotka -- kuten +tavallista sunnuntaisin -- ovat suorittamassa jälkeenistuntoaan." -- + +Tammik. 24 p:nä --39 hän kertoo pienen pojan syntymästä. + +-- --- "Runeberg olisi ollut taipuvainen antamaan hänelle Jonaksen nimen +Almqvistin mukaan." -- Asia kun ratkaistiin arvalla, joutui "Jonas" +tappiolle. + +Hänen terveytensä oli yhä edelleen heikko. Tammik. 4 p:nä --41 hän +kirjoittaa: + +-- -- "Koko minun sisällinen olemukseni on niin lamassa, ett'ei mikään +voi oikein innostuttaa minua. Usein tahtoisin itkeä tietämättä mistä +syystä. Se on kiittämättömyyttä ihmisessä, joka elää niin onnellisissa +oloissa kuin minä, mutta neljän kuukauden vankeus vuoteessa, se jo +yksinänsä lamauttaa mieltä, etenkin kun sen lisänä vielä on tuo +suunnaton raukeus ja voimien vähyys, joka minua vaivaa. Musiikkia en +ensinkään jaksa kuulla, se rasittaa minua niin, että muutaman minuutin +kuluttua olen aivan sairas." + + Tammik. 11 p:nä --41. + +-- "Kesken kaiken -- -- mitä sinä ajattelet "Murgronan"-nimisestä +julkaisusta? Naiskirjailijat näkyvät olevan samaa laatua kuin +laulajattaret: ne, jotka johonkin kelpaavat, antavat ihmisten pyytää +itseään loppumattomiin asti ja pysyvät sittenkin ääneti ja ne, jotka +ovat kaikkein kehnoimpia, laulaa laklattavat ihmisten pyytämättä, +silloinkin kuin heidän pitäisi olla vaiti. + +-- -- Minun "Nunnani"[1]? Se on Morgonbladet'issa v. 1833, eikä olisi +koskaan joutunut sinne eikä mihinkään muuhunkaan lehteen, ellei Runeberg +olisi tarvinnut palstantäytettä. Minä siihen aikaan autin häntä +tekemällä käännöksiä sanomalehteen, ja niin hän tuli panneeksi siihen +pari pikku novelliakin, jotka minä silloin kirjoitin sovittaen pituuden +sen mukaan, kuin sanomalehden palstat vaativat. Luulenpa sinulle siitä +joskus maininneeni; tuskinpa sinä muuten olisit kuullut, että minä sen +olen kirjoittanut? Sillä luulen että Runeberg on ainoa, joka siitä +tietää. Toivoisin myöskin, ett'et sinä siitä kenellekään mainitsisi. + +[1] Tarkoittaa tuota ennen mainitsemaamme "Den unga nunnan"-nimistä +novellia. + +--- -- Minä elän hiljaista elämääni, en voi enkä tahdo herättää mitään +huomiota, vaikka joskus huvikseni olen viskannut jonkun kuvan paperille, +varsinkin tätä nykyä entistä useammin, seuraelämä kun minun kuurouteni +takia on kadottanut niin paljon viehätystään ja minun täytyy jollain +tavoin ilmaista mitä mielessäni liikkuu. Harmaa pussini on minun +yleisöni, joskus, mutta ani harvoin, Runeberg, useimmin "minun +kirjalliset tuotteeni nielee oikein ahmimalla vilkas yleisö" -- +takkavalkea, tahi melkein yhtä vilkas -- pikku poikieni kädet, jotka +tekevät niistä kukkoja, mausterasioita, ukkoja ja rouvia." -- -- + + Kesäk. 21 p:nä --43. + +-- -- "Heti kun terveysveden juonti on päättynyt, panee Hebe +nelijalkaiset siipensä liikkeelle ja lentää suoraa tietä Kroksnäs'in +pilkulliseen saliin -- -- taikka myöskin -- -- pyhään Porvoon +kaupunkiin. -- -- Kunhan saan edeltäkäsin tietää tulostasi, niin +järjestelen töitäni vähän pois tieltä saadakseni hiukan kömpiä ulos +siitä kuoresta, jonka taloustoimet ja tuhannet nuppineulahuolet kutovat +perheen emännän ympärille. -- -- Oletko lukenut Aimé Martin'in kirjaa +"Perheen emäntien kasvatuksesta"? Minä parhaillaan sitä luen. -- -- +Ranskalainen on aina ranskalainen, olkoon hän nimeltään S:t Julien, +Lamartine tai mikä tahansa, olkoon hän tuntematon tahi maan kuulu, +luontoaan hän ei muuta. Joskus tämä Aimé Martin sentään on varsin +kaunis. -- -- + +-- -- -- Kynä heiluu kädessäni kuin riepu, ja ajatukset putoilevat +paperille repaleina, mutta sittenkään en saa lopettaneeksi. Minä luulen +että tuo niin sanottu _hitaus_ on sitä laatua, että kun kappale kerta on +pantu liikkeeseen, niin se ei voi pysähtyä, ellei joku este pakota sitä +pysähtymään. Sinä et voi kuvitella, mikä ajatusten laiskuus minua tällä +haavaa vaivaa ja mikä rentomielisyys ja löyhyys on saanut valtaansa koko +minun olentoni." -- -- + +Saatuansa tiedon Augusta Lundahlin kihlauksesta Pirkkalan rovastin, +Walleniuksen kanssa, kirjoittaa rouva Runeberg jouluk. 15 p:nä --43: + +-- -- "Me siis emme enää koskaan saa nähdä _Augusta Lundahl_ia luonamme! +Kantakoon sitten Augusta uutta nimeänsä ilolla! -- -- Niin, tervetuloa +säätyyn, minulla vanhana papinmuorina on täysi syy sinua tervehtää!" -- + + Helmik. 8 p:nä --44. + +-- -- "Varmaankin kuluu pitkä aika, ennenkuin minä totun sinun uuteen +nimeesi, joka epäilemättä sinun korvissasi kuuluu varsin tutulta, mutta +ei ole helppo _kuvitella_ henkilöä uusissa oloissa, paljoa helpompi on +tottua _näkemään_ häntä niissä. Nyt minä alan _odottaa_ kirjettä +sinulta. Kun on ollut koko kuukauden naituna, lienee jo toki aika ruveta +muistelemaan vanhoja ystäviä. Minä sanon _koko kuukauden_, sillä +merkillistä on, kuinka pitkiltä ensimmäiset viikot jonkun tärkeän +tapauksen jälkeen tuntuvat. Minä muistan, kuinka minusta kaksi viikkoa +häittemme jälkeen tuntui kummalliselta ajatella, että avioliittomme oli +kestänyt ainoastaan kaksi viikkoa. Tosiaankin, minä luulen, etteivät +nämä kolmetoista vuotta nyt muistellessa tunnu paljoa pitemmiltä." + + Huhtik. 15 p:nä --45. + +-- -- "Minä olen jotensakin reipas ja hyvissä voimissa, saattaisinpa +melkein sanoa että olen "ehompana entistäni", kuten Lemminkäinen. -- -- +Älä sentään usko että olen mikään jyrkkä Fennomaani, vaikka tulinkin +maininneeksi Lemminkäisen, mutta olen juuri tänä iltana lukenut suomea, +ja vielä päälle päätteeksi Kalevalaa. Meitä on täällä muutamia, jotka +kokoonnumme jonkun kerran viikossa lukemaan ja puhumaan suomea. +Puhuminen on tosin useastikin pelkkää hutiloimista, mutta lukeminen, se +käy hyvää vauhtia. Tänä iltana yhdeksän lehteä. Muistatko että minä +ennen uurastin suomen lukemisessa? Helpompaa suomenkieltä minä jo alan +ymmärtää, mutta Kalevalaa lukiessa täytyy tuon tuostakin turvautua +Castrénin käännökseen. Minua hiukan harmittaa se että ihmiset luulevat +meidän harrastavan asiaa muka _muodin_ vuoksi (minkä muun nimityksen +minä sille antaisin?), mutta tämä meidän seuramme ei ole mikään hetken +päähänpisto: se päätettiin perustaa jo kaksi vuotta sitten. Jos voisi +olla jotakin, joka herättäisi minussa inhoa suomea kohtaan, niin sen +tekisi tosiaan tuo riita ja melu, joka on aivan liiaksi vastenmielistä, +juuri Saima-lehden tapaista. On tosiaankin ikävätä nähdä miten asiata, +jonka itse on sydämmessään säilyttänyt pyhänä ja kalliina, toiset +melulla ja hälinällä kuljettavat kansanjoukossa ikäänkuin huomiota +herättävänä näytelmänä, päivän polttavan kiistan aiheena; ja varsinkin +silloin kuin ei tuosta kaikesta voi olla muuta seurausta kuin se että +melu turmelee sen asian, jota huutajat tahtoivat edistää, kuten nyt on +laita. Mutta huutamalla ei tähän aikaan edes hajoteta Jerikon muureja, +vielä vähemmin sillä häthätää rakennetaan mitään suurta ja kaunista, +sellaista, jonka Jumalan käden turvissa täytyy hiljaisesti kasvaa +vuosisatojen vieriessä." + + Toukok. 12 p:nä --46. + +-- "Sattumatta vanhoja kirjeitä järjestellessäni tulin lukeneeksi useita +sinun entisaikaisia kirjeitäsi; sydämmeni lämpeni, mieleni valtasi +sellainen kaipaus, että minun täytyi heittää kesken kaikki tehtävät ja +kirjoittaa sinulle. Muinaisten aikojen muistot elpyivät, näin, miten me +yhdessä istuimme suuressa keinutuolissa ja tuskin uskalsimme mennä +sulkemaan ovea, joka oli auki pimeään kamariin, sillaikaa kuin Runeberg +saattoi kotiin sinun veljeäsi, johon äskeiset keskustelut hengistä ja +kummituksista olivat tehneet yhtä syvän vaikutuksen kuin meihinkin, ja +hän ei sen vuoksi uskaltanut yksin mennä hautausmaan ohitse. -- -- + +-- -- Kukapa tämän maailman vaivat välttänee? Valitettavasti täytyy +melkein aina poissa olevia ystäviä ja omaisia muistellessa olla varma +siitä, että heitä paraikaa painaa joku huoli. -- -- + +-- -- Ah, kuinka minä kaipaan _ilmaa_. Koko talveen en ole jaksanut +monta kertaa mennä ulkopuolelle oman pihan porttia. Seuraelämästä olen +aivan vieraantunut ja omituiselta tuntuu, että taas vähitellen saan +ruveta ihmisiä näkemään. -- -- Täytyy kuitenkin varoa, ett'ei tulisi +niin kokonaan sulkeutuneeksi lastenkamariinsa, ett'ei vihdoin enää osaa +iloita omista lapsistaankaan. Olen nähnyt tuollaisia erakkoäitejä, ja +sekään ei kelpaa. Mutta tunnustaa täytyy, että ihmisten joukkoon +meneminen kysyy oikeata tahdon ponnistusta." -- -- + +Vähitellen perheen lapsiparvi lisääntyi. Miltä rouva Runebergistä +tuntuivat äidin ilot ja tuskat, sitä todistaa seuraavat hänen sanansa +sen johdosta että hänen ystävälleen oli syntynyt pieni tyttö: -- + + Syysk. 6 p:nä 1850. + +-- -- "Ah sinua onnellista, joka olet niin pitkälle päässyt, minä olen +tuollainen raukka, joka, niin usein kuin olenkin sen kestänyt, kuitenkin +joka kerta odotan tuota kovaa hetkeä pelvolla ja kauhulla, jota on +mahdoton hillitä, ja joka hirmun henkenä minua ahdistaa ja katkeroittaa +joka ainoan hetkeni." + + Toukok. 24 p:nä --56. + +-- -- "Iloiseksi tulin, kun tunsin päällekirjoituksesta sinun käsialasi. +Kirjeesi saapuessa olin paraikaa sitronakiiseliä vatkaamassa enkä +saattanut jättää työtä kesken, vaikka minulla oli palava halu päästä +kirjettäsi lukemaan. -- -- Se jolla, kuten minulla, jo ennestään on niin +paljon työtä ja huolia, että huomaa olevansa kykenemätön täyttämään edes +vähäistä osaa velvollisuuksistaan, ei oikeastaan toivoisi lapsilauman +lisääntyvän, varsinkaan, jos on, kuten minä, aina koko tuon pitkän +odotusajan niin perin sairas ja kykenemätön olemaan liikkeellä, -- -- +raukea, laiska, -- sietämätön yhdellä sanalla sanottuna. Mutta siitä +huolimatta nuo pikku lapsukaiset ovat kuitenkin niin äärettömän +rakkaita, ettemme millään ehdolla tahtoisi heitä kadottaa, kuin meillä +kerran ne on." -- -- + +Samassa kirjeessä hän kirjoittaa jokapäiväisestä elämästään: -- -- "Minä +elän enimmäkseen kodissani, jossa minä mielestäni olen vähän samallainen +kuin "entinen eukko", joka makasi pöydän alla päissään ja vaikeroitsi: +"tässä minun täytyy rehkiä ja reuhtoa enkä sittenkään pääse paikaltani +hievahtamaan". Minä kyllä koetan parhaani perään ahertaa askareissa, +mutta sittenkin minusta tuntuu, kuin en koskaan saisi töitäni tehdyksi, +uusia ilmestyy ennenkuin minä ennätän saada edelliset pois tieltä. +Muutamia vuosia on kaikki kynäleikki ollut kokonaan karkoitettuna, mutta +minä kaipasin sitä tosiaan liian paljon, enemmän kuin kunnolla kykenin +kestämään, ja oikeastaan Runebergin kehotuksista minä taas olen joskus, +silloin tällöin jonakin yksinäisenä sunnuntai-iltana vähän kirjoittaa +tuhertanut. Se on minulle kuitenkin virkistyksenä, sillä miten onkaan, +sitä tulee aivan liian Marttamaiseksi, ellei koskaan saa jakaa +ajatuksiaan muille ihmisille, ja minä varsinkin vajoan hyvin helposti +yksipuolisiin Martan huoliin huonon kuuloni tähden, joka estää minua +hankkimasta sisälliselle olemukselleni vapaata ilmanvaihtoa edes +seuraelämässä." -- -- + +Yhä edelleen ystävykset vaihtavat ajatuksia kirjallisista kysymyksistä. +M. m. rouva Runeberg kirjoittaa kesäk. 15 p:nä --52: + +"Minä vihaan tuota ranskalaisten muotiin saattamaa hakkelusta, +jommoiseksi he muodostavat kaiken, mitä he kirjoittavat: olivat asiat +miten tahansa kiinteässä yhteydessä keskenään, niin pitää ne sittenkin +silvottaman pieniksi mureniksi ja sirotettaman hajalleen esim. näin: + +Minä läksin ulos kävelemään. + +Ulkona oli kevät. + +Augusta lienee varmaan ollut hieman kevään kaltainen. + +Luultavasti, koska hän johtui niin elävästi mieleeni. + +Minun täytyi ajatuksissani vähän puhella hänen kanssaan, j. n. e. -- -- + +Herttaisella hyväntahtoisuudella ja hieman leikillisesti hän kuvaa +heikkoa terveyttään ja siitä johtuvia hankaluuksia. -- -- + +-- "Minä olen kankea ja hyvin lihava ja väsyn vähä väliä, sillä minun on +perin vaikea oppia muistamaan, että minä olen vanha ja kömpelö ja koetan +vielä joskus olla toimessa niinkuin ennenkin, mutta minun täytyy pian +lakata, koska on mahdoton jatkaa, ja sitten minä olen jäykkä ja nolo +perästäpäin." -- -- + +1850-luvulla noin v:sta 1856 alkaen alkoi Litteraturbladissa ilmestyä +sarja pieniä kynäelmiä, joiden kirjoittaja oli rouva Runeberg, +nimimerkki --a --g. Ne olivat oikeastaan suorasanaisia runoelmia, +keveitä, henkeviä, surunvoittoisia -- joskus oli kuvauksessa hieman +katkeruutta tahi leikillisyyttä. Myöhemmin ne painettiin erityisenä +kirjana nimellä "_Teckningar och Drömmar_" (Kuvaelmia ja Unelmia). + +Näitten runoelmien pääsäveleenä on myötätuntoisuus kärsiviä, heikkoja ja +unhotettuja kohtaan. Kirjoittaja kuvaa kärsivällistä kotieläintä, jota +omistaja rääkkää, kukkasta, joka varomattoman käden katkaisemana kuihtuu +päivän paahteessa, yksinäisyydessä pusertunutta kyyneltä, hiljaisen +kärsijän kätkettyä tuskaa -- hän ei mitään unhota, kaikki kärsimyksen +muodot hän muistaa, elottoman luonnonkin huokaukset näkyy tuntevan tämä +nainen, jonka kynän myötätuntoisuus on terottanut. Tahtoisipa sanoa, +että tämä kirja on tosi naisellinen, sillä se kuvaa kaikkia unhotettuja, +ellei olisi oikeampaa sanoa, että se on ylevästi inhimillinen. +Kirjoittaja on, kuten ensimmäisessä, "Aikyn"-nimisessä kertomuksessa +sanotaan, "etsinyt kätkettyjä kyyneleitä, jotka kenenkään huomaamatta +ovat maahan pudonneet -- -- -- sekä niitä, jotka ikuisen lumen maassa +ovat jäähelmiksi hyytyneet -- että niitä, jotka polttavan kuumina +putoilevat Etelän hiekkaan." Mutta varsinkin hän on "etsinyt ja koonnut +kaikki kyyneleet naisen sydämmen syvyydestä". + +Tämä ominaisuus juuri onkin tämän kirjan suurimpana merkityksenä. +"Kamtschadalens hustru" (Kamtschalaisen vaimo), "Indianens qvinna" +(Indianinainen), "Odalisken" (Haaremiorjatar), "Hildred", Kuhinanuis +dotter (Kuhinanuin tytär), "Qvinnan på Tongatabu" (Tongatabun nainen) +"Salik Sardar Khans maka" (Salik Sardar Khani'n, puoliso), "Simrith" ja +"Aikyn"-nimisissä kertomuksissa kuvataan osaksi vaimon kovaa kohtaloa +siellä, missä moniavioisuus vallitsee, osaksi tuota tuskallista miehen +vallan alaisuutta ja vapauden puutetta, joka ahdisti ja tavallaan +vieläkin ahdistaa naisia sivistyneitten kansojen keskuudessa. Runollisen +kauniilla kielellä, kuvaamataidolla, joka on niin hienoisen puhdas, että +lukija tulee ajatelleeksi perhosten leikkiä kukkasten keskellä, kertoo +kirjailija Amulamelasta, kamtschalaisen vaimosta, joka vapaaehtoisesti +palvelee rikasta Tummea, jotta hänen oma miehensä saisi tämän tyttären, +Shachin, vaimokseen; indiaaninaisesta, joka, vaikka mies oli hänet +vanhuuden tähden jättänyt, kuitenkin salaa seurasi häntä sotaretkillä ja +imi myrkyn haavasta, kun vihollisen myrkytetty nuoli oli tunkeutunut +miehen ruumiiseen; Valista, haaremin orjattaresta, joka haaremin +rautaristikon takaa siunaa valkoista miestä, jota hän on oppinut +rakastamaan, silloin kuin tämä mies sotavankina oli hänen kansansa luona +Kaukasiassa; arabialaisnaisesta, joka kuuliaisena vaeltaa erämaahan +hakemaan lääkitseviä yrttejä parantaakseen puolisonsa lempikoiraa ja +hevosta, vaikka jalopeurat ja tiikerit häntä kiljuen seuraavat ja joka +uskollisuutensa palkaksi saa vastaanottaa telttaansa miehensä uuden +puolison ja tulla hänen orjattarekseen; Tongatabun naisesta, joka +tuomitaan kuolemaan siitä syystä että hän varastaa jumalille pyhitettyjä +kokospähkinöitä ja niiden nesteellä pelastaa miehensä, joka on janoon +kuolemaisillaan. + +"Aikyn" on nuori Samojeedilaisnainen. Neljäntoista vuotisena hän on +myöty kierosilmäiselle Mirgàn'ille, joka heittää hänen syötäväkseen +kalvetut luut. Kun muukalainen rukoilee, ettei tämä löisi vaimoaan, joka +ei jaksa kantaa liian raskasta taakkaa, vastaa mies ylenkatseellisesti: +"mitä varten minä olisin ottanut itselleni vaimon ja maksanut hänestä +kalliin hinnan, kolmekymmentä poroa, ellen sitä varten, että minulla +olisi joku, joka kantaa minulle puita ja vettä ja toimittaa askareeni? +Nainenko ihminen? Uh, saastainen eläin!" + +Kun vieras surkuttelee Aikyn'iä, vastaa tämä; -- "oletko sinä vaimosta +syntynyt, onko sinun maassasi naisia, koska minua surkuttelet? Enhän +minä ole kovaosaisempi muita naisia, sellainen on meidän kohtalomme. -- +Se johtuu siitä, että nainen on heikko, että hän on huono. Num on tehnyt +hänen sellaiseksi. Eihän poro saa valittaa sitä että ihminen häntä +rääkkää; ei metsäkana saa valittaa, että hänet paulaan pyydetään; ei +nainen saa valittaa orjanosaansa. Niin on sallittu." + +Muukalainen tahtoo viedä Aikyn'in omaan maahansa ja lupaa hänelle siellä +valoisampia päiviä, mutta Aikyn ei suostu. Hän sanoo muukalaiselle: + +-- -- "Näin kertoo heimomme vanha taru: muinoin eli eräs tietäjä, hänen +nimensä oli Urier. Hän oli kaikista tietäjistä korkein, oli viisaampi +kuin kaikki muut. Mutta hänen mielestänsä maa oli huono, hän ikävöitsi +taivaaseen. Urier kutsui molemmat vaimonsa ja käski heitä valmistamaan +uudet vaatteet heille kaikille ja poroille uudet valjaat, ja mitään +vanhaa ei saanut ottaa mukaan. Urier kohosi korkeutta kohden re'essään +ja vaimot kohosivat niinikään, kumpainenkin omassa re'essään, porot +vetivät heitä taivasta kohden. Mutta Urier huomasi, ettei hänen nuoren +vaimonsa poro jaksanutkaan nousta ylöspäin, vaan reki alkoi laskeutua +maata kohden. Urier kysyi syytä ja vaimo vastasi: -- "minä ompelin +pukuuni nauhan, jonka olin ottanut lapsen kapalosta. Se vetää minua +maata kohden. Anna minun palata takaisin. Urier antoi hänen palata +maahan, mutta toinen vaimo nousi hänen kanssaan taivaan kirkkauteen, +ajoi siellä vahvoilla poroilla, eikä koskaan kärsinyt puutetta, sillä +siellä oli yltäkylläisesti metsänriistaa ja kaikellaista hyvää. + +"Vieras, sinä olet viisas kuin Urier. Ystävä, sinun luonasi olisi +taivaan autuus. Mutta Aikyn'in puvussa on nauha lapsen kapalosta, hän ei +voi sinua seurata." + +Onpa kuin kirjailija tässä vertauskuvallisessa kertomuksessa olisi +tahtonut viitata siihen, että nainen useimmiten jaksaa kestää +kärsimykset -- olkoot ne sitten hienompaa tahi karkeampaa laatua -- +siitä syystä, että häntä kiinnittää niihin "nauha lapsen kapalosta", +äidinrakkaus, säälivä hellyys lasta kohtaan, joka ei omasta tahdostaan +ole maailmaan syntynyt ja jolla ei ole muuta turvaa kuin äidin syli. +Tässä kertomuksessa myöskin sattuvasti kuvataan tuota sokeaa, +alistuvaista uskoa, että "sellainen on naisen kohtalo", joka usko on +alhaisella sivistysasteella elävän naisen tunnusmerkkinä ja joka +heikkona jälkikaikuna ilmenee siinä kärsivällisyydessä, jolla +sivistynytkin nainen kantaa kuormansa. + +"_Hvad skall den gamla?_" (Mitä vanhasta?)-nimisessä kertomuksessa, joka +oikeastaan on suorasanainen runoelma, käsitellään aihetta, jota +kirjallisuudessa tuskin tavattanee muualla kuin Mathilda Roos'in +"Mormor"-nimisessä kertomuksessa. Siinä ilmenee haikea katkeruus +naisessa, jonka sydän vielä hehkuu nuorekasta innostusta, mutta joka +kuitenkin syrjäytetään siitä syystä että hän on "vanha" -- s. o. ei enää +ole nuori _naisena_. + +-- -- "Mikä on vanha nainen? Rikka silmässä, tikku jalassa? + +Kuinka voisi vanha iloa luoda? Hänen täytyy vaijeta, hänen täytyy +hävitä. Silloin, kun ei kukaan häntä huomaa, antaa hän parhaimman +riemun. -- -- + +-- -- Mistä syystä tahtoo vanhakin elää, miksi on hänelläkin tunteet, +miksi hän tahtoo kurkistaa ovensa ulkopuolelle? + +-- -- Sieltä sisältä kuuluu iloista puhetta, siellä helähtelee raikas +nauru. Nuoret miehet siellä innostuneina puhuvat elämän suurista +unelmista, kaikesta kauniista, ihanasta. Älköön vanha nainen menkö sinne +karkoittamaan nuorten iloa. + +-- -- Hiljaa, hiljaa, sinä olet vanha nainen, nuku, nuku, hyvää yötä!" +-- -- + +Varmaankin merkillisin kaikista näistä kuvauksista ja unelmista on +"_Facetter af qvinnans lif_" (Särmiä naisen elämästä). Siinä ilmestyy +niin nykyaikainen katsantotapa, niin selvä käsitys naisen asemassa +esiintyvistä heikoista kohdista, että sitä luulisi meidän päivinä +kirjoitetuksi. + +Joukko rouvasväkeä on koolla. He kuuntelevat vanhan lasimestarin lesken +kertomusta. Hänen isänsä oli ollut naistenräätäli Turussa, +ammattikuntansa viimeksi eloon jäänyt jäsen. Mutta uusi aika toi uudet +tavat, kaupungin varattomat herrasnaiset alkoivat yhä enemmän ruveta +naisten vaatteita ompelemaan, he vaativat työstään vain kolmannen osan +siitä, mitä räätäli oli ottanut ja ihmiset rupesivat teettämään +vaatteitaan heillä. + +Tämä suuresti suututti vanhaa naistenräätäliä. Kun hänen tyttärensä +"ymmärtämättömyydessään" pyysi että isä opettaisi häntä leninkejä +ompelemaan, ärjäsi ukko: -- "sinä, sinä, minun omaa lihaani ja vertani! +Ei ikinä, niin paljon minulla toki lienee omassa talossani valtaa, ettei +naisväki täällä saa tunkeutua miesten tehtäviin. -- Tyttö lähetettiin +erääseen rouvasväen kouluun, oppi siellä sanomaan "oui madame" ja "Dieu +vous bénisse", ompeli koko vuoden erästä häiveompelutyötä, "siinä oli +eräs mamseli, jota koulurouva sanoi Lotaksi, ja hän itki eräällä +haudalla, jota sanottiin hänen rakastajansa, Wertherin, haudaksi". + +Kun Turun ompelijattaret lähettivät senaattiin anomuksen, että heille +suosiosta ja armosta suotaisiin oikeus ommella naisten vaatteita ja +anomukseen suostuttiin, oli tuo vanha räätäli raivoissaan. "Jos naisväki +rupeaa ottamaan leivän meidän suustamme, niin kyllä minäkin näytän +heille, että vielä on laki ja oikeus maassa." Hän osti maatilan, jotta +lapset saisivat periä "maanlain mukaan", siten nimittäin että pojat +saivat kuusi osaa ja tytär seitsemännen. Poikien koulunkäynti tuli +maksamaan paljon, jonka vuoksi isän kuollessa ei omaisuudesta ollut +paljon jälellä. Millä tyttö tulisi toimeen? Ranskalla ja häiveompelulla +ei hän leipäänsä saanut ja hänen silmänsä olivat niin heikot, ett'ei +hänestä ollut tavalliseksi ompelijaksi, ja siinä työssä olisi täytynyt +alituiseen ahertaa, jos sillä aikoi elää. + +Vihdoin hän pääsi lasimestarin vaimoksi. Alussa olivat asiat hyvällä +tolalla, mutta mies rupesi ryypiskelemään, ja vaimon sekä vanhimman +tyttären, joka vähitellen oli oppinut lasimestarin ammatin, täytyi yksin +hoitaa liikettä. Tälläkin tavoin olisi tultu toimeen, ellei mies +viinapäissään olisi alituiseen särkenyt lasiruutuja. Hänen kuollessaan +perheen elämä tuntui hyvin huolestuttavalta, sillä leski, nainen kun +oli, ei saanut harjoittaa liikettä ja kisälli vaati liian suurta +palkkaa: Vihdoin leski tapasi erään vanhan, irstaan lasimestarinsällin, +joka suostui _nimeksi_ olemaan liikkeen etupäässä eikä vaatinut +palkakseen muuta kuin viinaa, ruokaa ja vaatteita. Kun tämäkin kuoli, +suostui maistraatti siihen että lesken 12-vuotias poika työnjohtajan +nimellä kirjoitettiin liikkeen omistajaksi. "Ja niin erinomaisen hyvä +hän oli minulle ja siskoilleen", lopettaa leski kertomuksensa, "että hän +antoi meidän kaikkien elää siitä mitä ansaitsimme verstaassa." + +Lasimestarin lesken poistuttua rouvasväki jatkaa keskustelua, ja siitä +saamme tietää kunkin elämänvaiheet. Eräs joukossa on nimeltään Cecilia, +jonka isä oli aikoinaan ollut oppinut kemian tutkija. Cecilia oli +nuoruudessaan auttanut isää laboratooriossa. Vihdoin tutkimisen halu +siihen määrin valtasi hänen mielensä, että hän kirjoitti tieteellisen +tutkimuksen eräistä omista tekemistään kemiallisista havainnoista. Kun +isä oli lukenut tyttärensä kirjoituksen, syleili hän häntä huo'ahtaen: +"ah, minkätähden sinä et ole poika!" + +Tämä tapaus näyttää säikähdyttäneen isä ukkoa ja saattaneen hänet +huomaamaan, "ett'ei hän ollut kasvattanut tytärtään oikealla tavalla". +Ikäänkuin korjatakseen erehdystään lähetti hän tyttärensä rouvasväen +kouluun. Cecilian sieltä palattua sanoi isä: "nyt, tyttöseni, täytyy +sinun oppia keittämään _puuroa_." Cecilia keitti sekä puuroa että muita +ruokia, mutta jäi kuitenkin naimattomaksi. Isän kuoltua löydettiin tuo +kemiallinen tutkimus, jonka tyttö oli nuoruudessaan kirjoittanut. +Cecilia kun usein oli ollut isän käsikirjurina luultiin että tämäkin oli +kuolleen tiedemiehen työtä. Se painettiin ja herätti tavatonta huomiota. +Asiantuntijat ylistivät vainajan vaatimattomuutta, hän kun oli pitänyt +salassa tärkeän kemiallisen keksinnön. Cecilia luki ja kuuli kaikki mitä +hänen tutkimuksestaan sanottiin. Mutta vaikka se ilahutti häntä, piti +hän visusti salassa sen tekijän, sillä hän kovasti pelkäsi "sinisukan" +nimeä. Hän yhä edelleen kutoi sukkaansa, joi kahviansa ja karkoitti +siten kaihonsa joka kerta kuin hän alkoi uudelleen ikävöidä entisiä +kemiallisia harrastuksiaan. + +Ameliella oli talous ja lapset, ja hänellä ei mielestään ollut aikaa +lukemiseen. Hän ei antanut "kastekkeen kuohua" kirjain takia, hän antoi +almuja kaikille, jotka tulivat hänen keittiöönsä, mutta hän ei +"sekaantunut vaivaishoidon asioihin juoksemalla +"rouvasväenyhdistyksissä", ia siitä syystä hänellä oli useimpina viikon +päivinä aikaa käydä kylässä tai ottaa vastaan vieraita. "Sillä eihän +sitä ihminen ole mikään orja, ja kunhan vaan ei pyri sekaantumaan +sellaiseen, mikä ei naiselle kuulu, silloin on kyllä aikaa +seuraelämään." + +Aurora taas ompeli korko-ompelua -- melkein vaan korko-ompelua. "Minulla +on pieni talous, johon menee tavallisesti vain pari tuntia päivässä. +Mieheni on koko päivän virastossa. Joskus minä iltaisin luen romaania, +sillä siihen on Jumalan kirkas valoisa päivä nyt minusta vähän liian +hyvä, ja vaikeatajuisempi lukeminen tietysti ei tule kysymykseenkään, se +ei ole naista varten. Joskus minä käyn vieraissa, mutta sekin tuntuu +tyhjältä, ja sitten minä taas ompelen korko-ompelua, ja tiedättehän te +että minulla on oikein kauniita kauluksia." + +Augusta taas aina salaa uneksi työtä tehdessään. Hän ajatuksissaan +sepitti ihania runoja kehdon ääressä, käsityötä tehdessään ja +keittäessään. Sisällisen pakon vaatimana hänen täytyi joskus panna +jotain paperillekin, hän ikäänkuin viskasi tuhansia kysymyksiä eri +muodoissa maailmalle ja sai aina saman vastauksen: "nainen, hoida +talouttasi, keitä ruokasi, emännällä ei ole aikaa runon tekoon tuhlata!" +Ystäviltä ja vierailta, miehiltä ja naisilta, kirjoista, sanomalehdistä, +suullisista keskusteluista, kaikkialta aina vaan sama vastaus. Ja sitten +hän karkoitti ajatuksensa, kaivoi maahan runoutensa ja onnistui vihdoin +"näkemään vain mullan, ei kukkasia". + +Sophie oli aivan nuorena sairastunut erääseen noita tauteja, "jotka me +tavallisesti uskomme lääkärille silloin kuin on liian myöhäistä niitä +parantaa". Alkuvuosina hän aikoi matkustaa Amerikkaan saadakseen +turvautua naislääkäriin, mutta sitten hän heitti sen mielestään, sillä +"jos sinne lähtisivät kaikki naiset, jotka kärsivät siitä syystä, +etteivät voi pakottaa itseään mieslääkärin puoleen kääntymään tahi +pitkittävät avunpyyntöään siksi kuin on liian myöhäistä, silloin +syntyisi oikea, kansainvaellus". Nyt hän kokosi kaikki rahat, jotka hän +vaan voi saada säästymään, perustaakseen stipendirahaston vastaisille +naislääkäreille. + +Elise oli kihloissa ollessaan sairastunut rokkoon. Taudista paratessaan +hän oli saanut käsiinsä vuosikerran "Åbotidningar"-nimistä lehteä, johon +meidän maamme jaloimmat ja valistuneimmat miehet kirjoittivat. +Vaikeatajuisemmat kirjoitukset hän jätti lukematta, sillä niitä hän ei +ymmärtänyt, mutta pienemmät, runolliset kappaleet hän luki. Mitä ne +sisälsivät? Kauneuden ylistystä. Kauneutta kehuttiin siksi, joka antoi +naiselle hänen korkeimman, ainoan arvonsa, mutta rumuutta ivattiin, +esiintyi se missä muodossa tahansa. "Niin ajattelevat jaloimmat, +parhaimmat!" se oli hänen ensimmäinen ajatuksensa. Hän alkoi hautoa +mielessään sitä, että hän itse oli kadottanut kasvojensa kauneuden, ja +lopputuloksena oli, että hän päästi sulhasensa vapaaksi. Sittemmin hän +oppi urkuja soittamaan paikkakunnan vanhan urkurin johdolla, toimitti +usein hänen virkaansa ja vanhuksen kuoltua hän hoiti veljensä virkaa, +joka oli Eliseltä oppinut urkuinsoittamistaidon ja sai viran vanhan +urkurin kuoltua. Vaikka Elise veljensä sairauden aikana oli kokonaista +kaksi vuotta toimittanut tämän virkaa, "koska hänen paikkansa ei näkynyt +alas kirkkoon", vaikka hän oli tehnyt työnsä aivan mitättömästä +maksusta, ja vaikka ei ketään miestä voitu siihen työhön saada -- ei hän +sittenkään veljensä kuoltua saanut virkaa, koska hän oli nainen. Sen +jälkeen hänellä ei ollut mitään päämäärää ja hänen elämänsä oli iloton +ja kolkko. "Jalo ja suuri runoilija antaa naiselle sen neuvon, ett'ei +hänen pitäisi pyrkiä olemaan mitään muuta kuin kaunis ja suloinen, +niillä ominaisuuksillahan nainen oikeastaan maailmaa hallitsee. Minä +luulen että useimmat mielellään noudattaisivat tätä neuvoa, -- mutta ei +ole niinkään helppoa tehdä itseään kauniiksi ja suloiseksi." + +"Särmät" päättyvät seuraaviin sanoihin: -- -- "Elisellä on toki jotakin +jälellä, -- -- välttämättömyys ommella ahkeraan voidakseen elää. Mutta +tuo uhkaava kummitus, ompelukone, se vaeltaa nyt maasta maahan. Annahan, +kun keksijät kehittävät sen korkeimpaan täydellisyyteen ja se joutuu +yleisesti käytäntöön -- mitä silloin naiselle jääpi? Parasta olisi +rakentaa valmiiksi suunnattoman suuret vaivaistalot, jotta niihin +mahtuisi kaikki ne naiset, jotka jäävät leivättömiksi, silloin kuin ei +tämä ainoa ja viimeinen heille myönnetty työ enää tuota heille edes +niukkaa leivänpalaa." + +Ja tämä ennustus on toteutunut, sillä mitä ovat nuo "vanhain kodit", +arpajaiset "häveliäille köyhille" y. m. yritykset, joilla armeliaisuus +koettaa sovittaa mitä yhteiskunta on rikkonut? Eivätkö nuo kaikki ole +vaivaistaloja ja vaivaiskassoja naisille, jotka eivät ole saaneet +sellaista kasvatusta, että he kykenisivät työllään elättämään itsensä? + +Huomattavimpia Fredrika Runebergin kuvauksista on kappale: "Tre som +flyttade till Sverige" (Kolme Ruotsiin muuttanutta). Siinä hän puolustaa +Fredrika Bremeriä juuri silloin, kuin melkein koko sivistynyt yleisö +Skandinaaviassa oli kääntänyt hänelle selkänsä "Herthan" vuoksi. "Siihen +aikaan", käyttääksemme rouva Runebergin sanoja, "Fredrika Bremerin nimeä +mainittiin ainoastaan silloin kuin tahdottiin häntä pilkata. Ja hanhet +-- -- koettivat etsiä tuon jalon naisen työstä kaikki pienimmätkin +heikkoudet ja nokkivat niitä, kovasti kirkuen." Meillä on täysi syy +kiitollisina iloita siitä, että Suomessa oli edes yksi puolustaja tuolla +jalolla naisella, joka yhdellä ainoalla iskulla oli omalla kädellään +viskannut pois sen rajattoman suosion, jonka hän oli +kirjailijatoimellaan voittanut, uhraten sen totuudelle ja oikeudelle. + +"Kuvauksien ja unelmien" kirjoitustavasta on sanottu, että siinä huomaa +Almqvistin ja Andersenin vaikutusta ja että se paikoin on haaveellista. +Tämä huomautus on epäilemättä oikeutettu, mikäli se tarkoittaa sitä että +rouva Runeberg, samaten kuin useat sen ajan mieskirjailijatkin sekä +Ruotsissa että Suomessa, ovat saaneet vaikutuksia Almqvistilta. Mutta +hänen hengentuotteidensa kokonaisvaikutus on kuitenkin sellainen, että +lukija huomaa Fredrika Runebergillä olevan aivan omintakeisen tyylin, +joka on niin runollinen, voimakas ja elävän havainnollinen, että meidän +maamme harvoissa naiskirjailijoissa lienee tuskin ainoatakaan, joka +tässä kohden voisi vetää hänelle vertoja. + +Jo se seikka, ett'ei hänen tuotteissaan huomata laisinkaan Runebergin +vaikutusta, osoittaa tämän kirjailijan suurta itsenäisyyttä. Hyvin +_omintakeinen_ luonne mahtoi olla henkilöllä joka, vaikka oli suuren +neron kanssa jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja liittynyt häneen +hellimmillä siteillä, kuitenkin säilytti oman itsenäisen käsitystapansa. + +Mutta se että hän oli Runebergin puoliso, vaikutti että yleinen +mielipide heti alusta hänet tavallansa syrjäytti. Kuvaavaa on, että +Litteraturblad ilmoitti hänen toisen teoksensa "Fru Catharina Boije och +hennes döttrar" (Rouva Catharina Boije ja hänen tyttärensä) heti +Runebergin teosten jälkeen, alkaen arvostelun viittaamalla +kirjailijoitten keskinäiseen suhteeseen ja lausumalla rouva Runebergin +teoksesta vaan muutamia hyväntahtoisia sanoja, ja kuitenkin on yllä +mainittu teos meidän maamme parhaita historiallisia romaaneja. +Esitystapa on tunnustettu oivalliseksi, historiallinen väritys on +totuuden mukainen. Harvat arvostelijat ovat edes huolineet kiinnittää +huomiota tuohon terävään ja lahjomattomaan arvostelukykyyn, jolla +kirjoittaja kuvaa sodan kauhuja ja julmia tekoja, vaikka tämä +käsitystapa juuri on kirjan johtavia aatteita ja todistaa, ettei tekijän +silmää ole lumonnut tuo tavaksi tullut sotaisen komeuden ja loiston +ihailu. Rouva Runebergin kirja on lyhyesti sanottuna "naisen kirjoittama +kertomus sodasta". + +Luonnollista oli, että kirjaa, joka ilmestyi Runebergin ja Topeliuksen +aikana ja joka vielä lisäksi oli naisen kirjoittama, väitettäisiin +näiden kirjailijain mukaan kirjoitetuksi. Niinpä J. V. Snellman +Litteraturbladissa jotenkin ivallisesti valitti, että "tuo harmillinen +välskäri on joka paikassa tiellä", -- muuten olisi kieli Rouva Catharina +Boijessa ollut hyvinkin historiallisesti todenmukainen. Jälkimaailma, +joka puolueettomasti voipi kirjaa arvostella, huomaa helposti tämän +väitteen vääräksi juuri sillä perustuksella, että kirjassa kuvataan +sotaa tuolla omintakeisella tavalla, josta ylempänä on mainittu. + +Näissä kahdessa teoksessa Fredrika Runeberg esiintyy ensimmäisenä +suomalaisena, joka puhuu naisen puolesta, esittää hänen kärsimyksiään, +toiveitaan. Kuinka hänen mielipiteensä naisen asemasta vähitellen +kehittyivät, osoittavat hänen kirjeensä Augusta Walleniukselle sekä +myöskin kirjailija Emilie Björksténille, joka oli hänen ja Runebergin +monivuotinen uskottu ystävä. Viimeksi mainittu kirjekokoelma on +hyväntahtoisesti annettu näitten rivien kirjoittajan käytettäväksi. + +Augusta Walleniukselle kirjoitti rouva Runeberg: + +-- -- "Oletko lukenut mitä mamseli Bremer kirjoittaa "Strauss'in +riitakysymyksen johdosta"? En muista nyt kirjan nimeä[1]. Olen nähnyt +vain muutamia otteita "Frejassa", mutta olisin mieluimmin suonut, ett'ei +hän olisi sitä kirjoittanut. En tiedä, mutta minusta tuntuu, kuin naisen +ei pitäisi sekottaa ääntänsä meluun, silloin kuin riidellään jostain +päivän kysymyksestä, etenkin jos väittely koskee sellaista kysymystä, +jota minä pitäisin yksityisen pyhänä asiana: uskonnollista tunnetta, +eli, vaikkapa ei juuri tunnettakaan, vaan ajatusta, uskonnollista +vakaumusta. Minä tahtoisin kaihtaen kätkeä sen maailman silmiltä; se +mikä syvimmällä sydämmessämme asuu, tuntuu minun mielestäni olevan vain +meitä itseämme varten, tahi mahdollisesti puolisoa, rakastavaa ystävää, +isää tahi äitiä varten -- ja sitten kaikki nuo tieteellisistä +lauselmista tehdyt lisävarustukset, minua sellaiset eivät miellytä, ei +ainakaan naisen _kirjoittamina_. Ehkäpä se ei olisi ollut minusta +vastenmielistä, ellei kirjoittaja olisi ollut tuo rakastettava +meidänmaalainen, jota en tahtoisi nähdä muullaisena kuin aina +herttaisena, aina suloisena." -- -- + +[1] "Morgonväkter". + +Mutta jotenkin samoihin aikoihin hän kirjoitti Emilie Björksténille +kirjeen, jossa hän itse tietämättään puhuu ylläolevaa kirjettänsä +vastaan: + +-- -- "Minä uskon, että jos ihmiset eivät laatisi naiselle niin paljon +turhanpäiväisiä ohjesääntöjä, vaan antaisivat hänen vapaasti kehittyä +ilman henkisiä kuristusnauhoja, niin minulla on siksi suuri luottamus +hyvään Jumalaan, että minä uskon hänen alusta pitäin asettaneen naisen +vaiston niin hyvään vireeseen, että hänkin voisi saavuttaa ihanan ja +rikkaan päämäärän." -- -- + +Muutamia vuosia myöhemmin kirjoitti hän Augusta Walleniukselle: -- +"Tiedätkö, Augusta, minä rakastan uutta aikaa, tuota nuorta, eteenpäin +rientävää. Jumalan kiitos, minä voin koko sieluni syvyydestä riemuita +siitä, että maailma edistyy, ja se edistyy todellakin. Olen onnellinen, +etten kuulu noihin vanhoihin ihmisiin, jotka luulevat että asiat ovat +hullusti, kun ne eivät ole samalla kannalla kuin heidän nuoruudessaan, +ja että maailma aivan varmasti kaatuu kumoon, jos se saapi kulkea +rataansa sillä tavalla kuin se tahtoo. Minäkin tahtoisin tarttua +pyörään, mutta ainoastaan mukaan päästäkseni, kun en omin avuin jaksa +seurata. On tosiaankin virkistävää nähdä, miten kaikki edistyy, eikä +maailmassa ole mitään, joka siinä määrässä saapi meidät ihailemaan sitä +voimaa, joka niin viisaasti asetti että luomakunnan täytyy pyrkiä +eteenpäin suurempaa valoa ja jalostumista kohden. En voi ymmärtää kuinka +se, joka uskoo voimalliseen ja viisaaseen Jumalaan, saattaa samalla +luulla, että maailma päivä päivältä huononee. Silloinhan Jumala olisi +huono rakentaja, jonka kätten työt vuosi vuodelta rappeutuvat, kuten +ihmisten työtkin. Onhan ihanaa ajatella, että kaikki nuo aatteet, jotka +nyt itävät, saavat tulevaisuudessa versoa ja kantaa hedelmää. Vähät +siitä, jos minä silloin lepäänkin haudassani enkä saa nähdä satoa, onhan +tuhansia toisia, jotka iloitsevat kaikesta siitä jalosta ja hyvästä, +joka silloin on ennättänyt kasvaa." + +Vähäistä myöhemmin hän kirjoitti Emilie Björksténille: -- + +-- -- "Mies on toiminut, nainen on kärsinyt. Aktiivi -- passiivi, +kieliopillisia nimityksiä käyttääkseni. Piileekö tulevaisuuden helmassa +toinen verbi, s. o. toinen toiminnan muoto, joka soveltuu ilmaisemaan +naisenkin maailmaa, saapiko hän tulevaisuudessa toisenkin historian, sen +tulevaisuus ratkaiskoon. -- -- Jos minulla olisi ollut aikaa ja +tilaisuutta tämän asian tutkimiseen, olisin ennen kaikkea tahtonut +kirjoittaa naisen historian. -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- + +-- -- Runeberg lähettää terveisiä ja sanoo olevansa kauheasti suuttunut +sinuun -- -- kun sinä panit hänen nimensä minun nimeni jälkeen. Hän ei +sano koskaan suvainneensa sitä että sanotaan esim. _hyvät naiset ja +herrat_. No, jos siitä on kysymys, niin minä kyllä olen samaa mieltä +kuin hänkin. Nainenhan on yleisesti elämässä asetettu _toiselle_ +sijalle, miksi siis valheellinen, ylenkatseeseen vivahtava kohteliaisuus +on asettavinaan hänet _ensimmäiselle_ sijalle, silloin kuin ihmisille +viskellään imartelun kiiltokorua? No niin, tähän Runebergin +pilapuheeseen sekaantui nyt pisara katkeraa totta." -- -- + +V. 1862 ilmestyi romaani "Sigrid Liljeholm", jonka aihe on nuijasodan +ajoilta. Se on sekä esitystavan että suunnittelun puolesta heikompi kuin +tekijän molemmat varhaisemmat teokset, mutta sillä on kuitenkin arvonsa +meidän maamme historiallis-romantillisessa kirjallisuudessa. + +Seuraavana vuonna rouva Runebergia kohtasi suuri suru: hänen miehensä +sai halvauksen metsästysretkellä ja oli sen jälkeen kuolemaansa asti +vuoteen omana. Vaimo eli siitä pitäen yksinomaan häntä varten. Hänen +kuulonsa kävi päivä päivältä huonommaksi, silmät heikkenivät siitä että +hän alituiseen, usein 6--8 tuntia päivässä, luki rakastetulle sairaalle. +Viimeisinä vuosina hän ani harvoin kävi kotinsa ulkopuolella; +levottomuus siitä että hänen poissa ollessaan joku vahinko saattaisi +tapahtua sairaalle, pidätti häntä alituiseen hänen läheisyydessään. Tämä +elämäntapa tietysti heikonsi hänen omaa terveyttään. Kuinka paljon hän +siitä huolimatta jaksoi _ajatella_ eri asioita, sitä todistavat hänen +kirjeensä ennen mainituille ystäville. + +Helmik. 14 p:nä 1865 hän kirjoittaa Emilie Björksténille: + +"Minä en oikein tiedä mitä minä tarvitsen parantuakseni: ilmaa, mutta -- +minä luulen kaikista eniten -- ystävällisyyttä. -- Niin, olisi +tosiaankin tehnyt sydämmelleni hyvää, jos olisin uskonut, että juhlassa +yksi ainoakin ihminen edes hetkiseksi loi ystävällisen ajatuksen "suuren +miehen" vähäpätöiseen vaimoparkaan, joka ei muitten vaimojen lailla saa +tuntea olevansa "yksi" hänen kanssaan, jota yli kaiken rakastaa, mutta +joka joskus kaihon hetkenä toivoisi, ettei olisi asetettuna niin etäälle +hänestä. Ja kuitenkaan minä en ole tuollainen itsekäs olento, joka +tahtoisin vetää hänet alas minun luokseni. Minä luulen, että sinä et +oikein ymmärrä minua, mutta -- oletko lukenut erään Stagneliuksen +kirjoittaman kappaleen (nimeä en muista) jostain Juliasta, joka tahtoo +seurata rakastettuaan vaikka kadotukseen? Olen syvästi tuntenut, että +tämä haaveellinen kappale on pohjaltaan tosi. Tuhansia kertoja minä +sanon itselleni, kuinka väärässä minä olen, kuinka itsekäs minun +sydänparkani on, -- jos hän on tähti, niin pitäisihän minun tyytyä +siihen, että rannan miljoonien hiekkajyvästen kanssa saan eheällä ilolla +katsella hänen valoisaa rataansa, mutta se minun sieluani vihloo, että +minä toki tahtoisin tuntea asuvani samassa ilmapiirissä kuin hän, ja se +onnellinen tunne minulla olisi, jos hän olisi L., E., B. tahi ken +tahansa meidän naapureistamme, ja kuitenkin, Jumala varjelkoon, minä en +suinkaan tahtoisi vaihtaa häntä L:n, E:hen tahi B:hen. Mutta sittenkin +minusta on kuin tuntisin tulevani häntä hiukan lähemmäksi nyt, sillä +nythän minä huomaan olevani hänelle jonkun verran hyödyksi, ja siitä +syystä minä monasti tunnen sielussani oikein lämmintä ja kirkasta +päivänpaistetta, kun huomaan, että minä todella voin häntä ilahuttaa ja +viihdyttää. -- -- + +-- -- Älä haudo surullisia ajatuksia! -- -- Niin minä sanoisin, ellen +omasta kokemuksestani tietäisi, kuinka voimakkaita vihollisia yksinäiset +ajatukset ovat ja kuinka vaikea niitä on karkoittaa. Anna anteeksi, että +minä olen kirjoittanut kummallisen, haaveellisen kirjeen, mutta muista +kuinka minun täytyy sulkea sieluuni kaikki ajatukseni, kuinka minä en +koskaan, en hetkeäkään, vapaasti puhu kenenkään ihmisen kanssa +ilmaistakseni, mitä sisällisessä olemuksessani asuu, äläkä sitten +oudoksu sitä, että ummehtuneesta sydänkammiosta virtaa hieman omituinen +ilma, kun sen ovea joskus vähän raoitetaan. Ja kuitenkin sopisi odottaa, +ettei kuuttakymmentä ikävuotta lähestyessä veri enää näin kiihkeästi +kuohuisi. Luulisihan, että vanhus toki olisi ennättänyt saada +sydämmeensä yhtä paljon lunta, kuin hän on saanut harmaata hapsiinsa. Ja +kuitenkin on minun niin vaikeata -- -- -- -- aina näyttää tyyneltä, aina +tasaiselta. -- -- + + Maalisk. 14 p:nä 1866. + +-- -- Minusta, joka elän kaukana muusta maailmasta, tuntui omituiselta +äskettäin kuulla kerrottavan, minkälaisiin vaatteisiin ihmiset tuonnoin +Helsingissä olivat puetut eräissä kemuissa. Olipa kuin olisin kuullut +kuvattavan naamiohuveja. Täytyyhän ihmisellä, täysikasvuisella lapsella, +olla jotain leikkikaluja. Jolla ei ole muuta, hän leikkii vieraissa +käyntiä ja pukee sekä riisuu nukkeaan, vielä silloinkin, kuin hänellä ei +enää ole muuta nukkea, kuin oma itsensä tahi miehillä vaimonsa. + +Olenpa minäkin näihin aikoihin usein nukkea pidellyt: tarkoitan kynääni. +Olen iloinen, kun sillä voin leikkiä. En siitä syystä, että luulisin +saaneeni aikaan mitään, millä jotain arvoa olisi, mutta, kuten sanottu, +kullakin täytyy olla nukkensa rattonaan. Tässäkin pitää paikkansa +totuus, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä. Mutta onhan +luonnollista, ettei ääneen lukeminen aamusta iltaan juuri sanottavasti +edistä kynän toimintaa, varsinkin jos luettavaksi sattuu sellaisia +kirjoja, jotka eivät innostuta mieltä. Kun on sitten hädin tullen saanut +suunnitelluksi sen minkä aikoi sanoa, on vapaa hetki lopussa, ja juuri +kun ajattelee: niin sen pitää olla! -- silloin on kirjoitushetki +lopussa, ja kun se kenties moniaitten päivien perästä palajaa, silloin +on kaikki unhotettuna, ja kynäilijä saa pannuksi paperille vanhasta +varastostaan vähän kuivaa ruokaa sen lämpimän keitoksen asemesta, jonka +hän tuoreena luuli tuoksuvan hyvältä ja tyydyttävän makuaistin +vaatimuksia. Uh, mokomia keittiövertauksia, sanonet sinä tuskastuneena! +Mutta kukin valitsee vertauksensa oman ammattinsa alalta. Sellaista on +enimmäkseen ollut koko minun kynäilyni; erotus vaan oli se, että +ommellessa, kehdon ääressä ja keittiössä monta kertaa runouden perhoset +liehuivat ja ne voi saada käsiinsä, mutta kun lukee ääneen +kaikenkaltaisia kirjoja, niin ei sellaista saata tapahtua koskaan. +Kaikki kirjailijat valittavat, etteivät ne perhoset, jotka he saivat +paperille kiinnitetyiksi, aina ole ihanimpia niistä, jotka heidän +mielikuvituksensa kukkaistarhoissa liehuivat. Mitä silloin sanoisikaan +se, joka ei ole koskaan mielestään ollut oikeutettu ajattelemaan: "nyt, +nyt minä tahdon tavoittaa kauneimmat perhosten taajasta parvesta", vaan +ainoastaan: "no, nyt minulla on hetkinen joutoaikaa, sattuisikohan +täällä likimailla liehumaan joku sulosiipi, jotta saisin sen kiinni?" ja +silloin ei, totta tosiaan, saa kaikkein kauneimpia käsiinsä. Siitäpä +syystä -- -- -- ei olekaan aivan houkuttelevaa lähettää tuollaisia +perhosia maailmalle. Jospa jonakin hetkenä heräisikin tuo uhkarohkea +ajatus, että muillakin muka voisi niistä iloa olla, silloin kyllä taas +tuntee heikkoa kiusausta, mutta niin uhkarohkeat ajatukset eivät nyt +enää yleensä ahdista minua, ja niin minun kynäntuotteeni saavat nukkua +"viheriäisessä pussissani". Minä en tosiaan tiedä, kuka enää voisi +lausua kehottavan sanan, ei kukaan muu kuin sinä, jonka kanssa minä +näistä asioista puhelen. En minä enää voi toivoa näkeväni Runebergin +silmissä tuota iloista hyväksymistä, joka ennen innostutti ja rohkaisi +minua enemmän kuin mikään muu. Yhden ainoan kappaleen minä olen hänelle +lukenut sitten hänen sairastumisensa, ja ulkona kirjallisessa maailmassa +on --a --g varmaankin yhtä unhotettu, kuin kaikki muutkin vanhojen +kalenterejemme suuret ja pienet kirjaimet. -- -- + + Huhtik. 2 p:nä --66. + +-- -- Kiitos, herttaiseni, ystävällisyydestäsi, kun lähetit minulle tuon +korean kupin, mutta tiedätkö, kyllä minä vähitellen teen sen Runebergin +kupiksi, vaikka minun nimeni on laidassa, sillä jonkun kapineen +pitäminen erityisesti minua itseäni varten, sehän ei ollenkaan +soveltuisi eikä olisi minun tavallisen luonteeni mukaista. Marikin heti +myhähti, kun minä sanoin, että se oli aijottu minun kupikseni. Niskaansa +nykäyttäen hän sanoi: "no niin, jos se olisi professorille, niin sitten +olisi toista", eikä hän sitä asetakaan minun paikalleni. Minä en ole +koskaan ollut sellainen henkilö, jonka takia olisi jotain tehty. Ei, +olenpa sittenkin valitettavasti: minä kun eläissäni olen paljon +sairastanut, olen tosiaankin tarvinnut ja saanut osakseni hoitoa ja +huolenpitoa, mutta muuten en ymmärrä, kuinka se äiti, jolla on +ainoastaan poikia, koskaan saisi tilaisuutta pitää vaaria arvostaan. Jos +minulla olisi tyttäriä, silloin minä mahdollisesti istuisin arvokkaana +sohvassa ja pitäisin itseäni perin tärkeänä henkilönä noitten nuorten +heilakoitten rinnalla, mutta tokkopa tuosta silloinkaan tulisi tuon +enempää. Ehkäpä äiti saisi työkseen ryömiä maassa heidän +hameenliepeitään tasoittelemassa ja yöt päivät huolehtia siitä miten +heidät saisi oikein hienoiksi ja somiksi, ja sitten haukotella nurkassa +sillaikaa kuin vieraat mielistelevät tyttäriä, mutta äidin täytyy hyvän +tavan vaatimuksesta istua näytteillä salissa. Sillä kannalla asiat +useinkin kuuluvat olevan. -- Ja kiitos Jumalan, syrjäisellä ja +unhotetullakin on omat ilonsa. Minä muistan nuorena iloinneeni siitä, +että monet tuttavani olivat erittäin kauniita tyttöjä ja minä sain +_nähdä_ heidät. "Jos minä itse olisin kaunis", ajattelin, "silloin ei +minulla olisi ilo nähdä tuota kauneutta." Ja tämä pitää paikkansa monen +asian suhteen. Ei tuhkimuksen paikka aina ole ikävin. -- -- + +-- -- Minulla on se omituinen tapa, että puhuessani ja kirjoittaessani +omat ajatukseni vievät minut mukaansa niin että tulen sanoneeksi +sellaista, mitä en alkaessani lainkaan aikonut sanoa ja että tuo pieni +kysymys, joka koski minua itseäni, tulee ikäänkuin lähtökohdaksi, josta +ajatus itsestään johtuu johonkin yleisempään -- ja niinpä toisista +saattaa useinkin tuntua hyvin kummalliselta, kun luullaan minun yhä +vieläkin puhuvan omasta itsestäni, kun minä jo kauan aikaa olen +yksinomaan, ajatellut yleistä aatetta, vaikka tosin olen puhuessani +tavallani viitannut omaan itseeni. Niinpä nytkin latelin pitkän jonon +sanoja, jotka ovat sitä laatua, että jos minua niiden mukaan +arvosteltaisiin, niin minua voitaisiin luulla perin nöyräksi, vaikka +minä varsin hyvin tunnen heikkouteni: en ole nöyrä, niinkuin minun +pitäisi olla; ylpeys on syvällä sydämmessä niinkuin siemenet omenassa." +-- + +Vaikka rouva Runeberg aina sanoo itseään kömpelöksi ja toimettomaksi, +niin ei hän suinkaan näytä ansainneen näitä nimityksiä. M. m. oli hän 16 +vuotta puheenjohtajana eräässä rouvasväenyhdistyksessä, joka Porvoon +kaupungissa ylläpiti koulua köyhille tytöille. Katovuosina 1866--67 hän +otti uutterasti osaa useihin yrityksiin, joilla tahdottiin hätää +lieventää. Hän kirjoittaa tästä rouva Walleniukselle 1866: -- + + Marrask. 17 p. --66. + +-- "Suokoon Jumala, että tämä hätä herättäisi kansassamme sellaisen +voiman, että se uskaltaisi luopua vanhoista perintötavoistaan. Minä +uskon että työvoiman lisääntyminen tuottaa enemmän todellista apua kuin +suurempi säästäväisyyden into, sillä tuhlaajan rahat joutuvat usein +työntekijän käteen. Jos varakkaat elävät liian säästäväisesti, silloin +työmies näkee nälkää. Toisin on laita sellaisen säästäväisyyden, jota +meidän maassa niin vähän ymmärretään, tarkoitan sitä, ettei ylenkatsota +vähäistä tuloa ja tallennetaan sellaisetkin tavarat, joilla on vähän +arvoa, toisin sanoen -- kuten minun on tapana pojille sanoa -- +muistetaan että "sata kopeekkaa tekee ruplan". + +-- -- Täällä, valmistetaan varsin kauniita olkihattuja, samoin monin +paikoin Hämeessä. Tämän kotiteollisuuden luulisin karkoittavan tieltään +useita ulkomaan hattuja ja kehittyvän kerran "niin, että meiltäkin vielä +viedään hattuja ulkomaille." -- + +Useissa kirjeissä hän valittaa sitä ahdasmielisyyttä, jolla naiset +vastustavat rouvasväenyhdistyksiä, pitäen niitä tarpeettomina ja +väittäen että naiset niissä muka tulevat itserakkaiksi ja "liian +emansipeeratuiksi". Rouva Runeberg sanoo, että hänen on täytynyt "käsin +ja jaloin" tehdä työtä näiden yhdistysten puolesta. + +Mutta vaikka hän oli vanha ja sairas ja vaikka velvollisuudet kodissa ja +kodin ulkopuolella yhä kasvoivat, ei hän sittenkään voinut irrottaa +ajatuksiaan vanhoista lempiharrastuksistaan. + +Augusta Walleniukselle hän kirjoitti 1865: + +-- -- "Minun sieluni unelmat -- ovathan ne sittenkin henkeni lapsia; +enkö siis iloitsisi, jos kuulen niiden herättävän vastakaikua jonkun +toisen sielussa? Onko tämä turhamaisuutta? En tiedä, mutta nykyisen +elämäni hämärässä minua ilahuttaisi se tieto, että ihmisissä olisi +säilynyt ystävällinen muisto siitä vähäisestä, minkä minä olen koettanut +sisällisen elämäni maailmasta ilmaista. Kiitos siis, ystävä, niistä +ystävällisistä sanoista, joilla annoit minun ymmärtää, että joku vielä +muistaa minun pieniä, vaatimattomia kynäilykokeitani, jotka kaikilta +muilta jo lienevät unhoon joutuneet." + +Ja Emilie Björksténille 1867: + +-- -- "Minun sisällisessä elämässäni on synkän surumielisyyden salainen +suoni, jota minä koko elämäni ijän olen koettanut tarmoni takaa tuketa, +mutta joskus sen kuohu käy minua voimakkaammaksi, särkee kaikki siteet, +joilla olin koettanut sitä sulkea, ja suihkuaa ilmoille kuni haavoitetun +valtasuonen veri. Ja semmoisina hetkinä niinä aina olisin tahtonut paeta +kaikkia ihmisiä ja lymytä kauaksi, jotta minun ei olisi tarvinnut suu +naurussa teeskennellä iloisuutta ja kuunnella, kuinka ihmiset sanovat, +että minä näytän reippaalta ja virkeältä, juuri kuin minusta itsestäni +on tuntunut kuolema olevan niin lähellä, että lyhyvien, luettujen +hetkien päästä saisin laskeutua lepoon. Tämän rauhattomuuden +tehokkaimpana tuutilauluna on ollut lukeminen ja kirjoittaminen. Mutta +nykyään, Rbg:lle lukiessani, se kuiskaa minulle kirjan rivien väliltä +toisia sanoja, jotka kaikki päättyvät samaan loppusäveleeseen: "nuku, +nuku!" Mutta minä en tahdo enkä saa ajatella enkä toivoa unta itselleni, +niin kauan kuin vaan vähänkin voin palvella Runebergia, vaikkapa se +hauskuus, jonka voin hänelle valmistaa, onkin perin vähäinen. Mutta hän +on minuun _tottunut_ ja hän kärsii, jos hänen totutuissa tavoissaan +tapahtuu joku häiriö. Ei minulla ole pitkiin aikoihin ollut _aikaa_ +kirjoittaa, mutta pahinta on se, ettei minulla ole ollut _halua_. -- -- + +Topelius oli täällä äsken. Hän kehotti minua julkaisemaan pikku +kappaleitani "naisen asian, tuon suuren asian hyväksi, joka tarvitsee +kaikki työntekijänsä". Mikä ajatus! Minun vähäpätöiset sepustukseniko +siinä mitään vaikuttaisivat! Kiitos Jumalalle, joka on suonut minun +nähdä tässä asiassa aamun sarastavan! Ja päivän valkenemista minä en +silmänräpäystäkään epäile, vaikka sitä alussa pilvet vielä +varjostaisivatkin. Vähät siitä, vaikka jokunen vuosisata vielä vierisi +niiden huokauksista haikeitten vuosituhansien lisäksi, jolloin kärsijä +ei luullut edes olevansa oikeutettu ilmaisemaan tuskaansa ja jolloin +joka ainoa huokaus tuotti itsensä soimaamisen katkerat tuskat +sydämmille, jotka olivat luulleet olevansa rikollisia siitä syystä että +olivat uskaltaneet valittaa sitä että elämä oli täynnä _kieltäymystä_ ja +_kärsimystä_, joka näytti olevan naisen tarkoitusperä ja Luojan säätämä +kohtalo. -- "Sinä oikein vihaat miehiä", sanoi joku minulle tuonnoin. -- +"Niinpä niinkin", -- vastasin minä, "sen huomaa parhaiten siitä, että +ne, joita minä pidän rakkaimpina maailmassa, ovat kaikki miehiä." Minä +olen aina ollut tuollainen vastakohtien ihminen. Itse jouduin kihloihin +ja naimisiin ennenkuin ennätin vanhaksi tulla, ja kuitenkin olen +harrastanut vanhain naimattomain naisten oikeuksien puoltamista; itse +olen elänyt onnellisessa avioliitossa, ja kuitenkin olen sydämmeni +halusta tahtonut saattaa kuuluville sorrettujen vaimojen valituksen. +Itse olen saanut verrattain paljon kehittää henkeäni, paljon enemmän +kuin moni muu, ja kuitenkin olen vaatinut naiselle oikeutta päästä +sivistykseen. (Minun täytyy sentään myöntää, että minä tässä kohden olen +syvästi tuntenut ja esittänyt valituksen, ikäänkuin sen olisi +synnyttänyt minua itseänikin vastaan tehty väkivalta.) Mutta katso, +juuri siitä syystä minä olenkin voinut saattaa julkisuuteen valituksen, +jossa olen puhunut tuhansien puolesta; omia kärsimyksiäni olisin ollut +liian ylpeä maailmalle ilmaisemaan." -- -- + +Viimeisinä elinvuosinaan rouva Runeberg kirjoitti Finsk Tidskriftiin. +Siinä hänen kirjoituksensa ilmestyivät nimellä _Silhouetter_ +(Varjokuvia). Ne ovat samaa laatua kuin "Kuvaukset ja Unelmat", mutta +eivät kuitenkaan vedä niille vertoja. Hänen sen aikaiset kirjeensä ovat +täynnä helliä, äidillisiä kuvauksia lasten kehityksestä, heidän +toimistaan ja tulevaisuustuumistaan. Mutta vaikka yhteiset asiat niissä +syrjäytyvätkin yksityisten harrastusten tieltä, ei kirjoittajassa +kuitenkaan huomata tuota sydämmen syksyä, joka tekee ihmisen kylmäksi +muitten kärsimyksille. Hänen lämmin myötätuntoisuutensa pysyi +muuttumattomana. + +Toukok. 6 p:nä 1877 sammui Johan Ludvig Runebergin elämä. Kaksi vuotta +myöhemmin toukok. 28 p:nä 1879 seurasi vaimo häntä hautaan. Koko kansa +itki suuren runoilijan kuolemaa ja vietti kiitollisena hänen muistoaan. +Hänen vaimoansa suri ainoastaan ystäväpiiri, joka tosin oli sangen +lukuisa, sekä muutamat harvat, "joiden sydämmissä hänen sielunsa +unelmat, hänen henkensä lapset olivat herättäneet vastakaikua". Mutta +vaikka hän onkin elämänsä päivinä varjossa vaeltanut ja vaikka hänen +runoutensa tähän asti on saanut osakseen paljon vähemmän huomiota, kuin +se olisi ansainnut, on hänen muistonsa aikaa voittain yhä enemmän +nouseva unhotuksestaan. Hänen nimensä on tuleva meille yhä kalliimmaksi, +mitä enemmän Suomen naiset lähenevät tuota uutta aikaa, jota hän niin +palavasti rakasti, aikaa, jolloin "tuhannet saavat iloita kaikesta siitä +jalosta ja hyvästä, joka on kasvanut sen jälkeen, kuin hän on mennyt +pois". + + + + + +End of Project Gutenberg's Fredrika Runeberg, by Aleksandra Gripenberg + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK FREDRIKA RUNEBERG *** + +***** This file should be named 16071-8.txt or 16071-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/6/0/7/16071/ + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + +*** END: FULL LICENSE *** + diff --git a/16071-8.zip b/16071-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5680c48 --- /dev/null +++ b/16071-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..bf362b7 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #16071 (https://www.gutenberg.org/ebooks/16071) |