diff options
Diffstat (limited to '79043-h')
| -rw-r--r-- | 79043-h/79043-h.htm | 5980 |
1 files changed, 5980 insertions, 0 deletions
diff --git a/79043-h/79043-h.htm b/79043-h/79043-h.htm new file mode 100644 index 0000000..66f5d5c --- /dev/null +++ b/79043-h/79043-h.htm @@ -0,0 +1,5980 @@ +<!DOCTYPE html> +<html lang="fi"> +<head> + <meta charset="UTF-8"> + <meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1"> + <meta name="format-detection" content="telephone=no,date=no,address=no,email=no,url=no"> + <title> + Runoja | Project Gutenberg + </title> + <style> + +body { + margin-left: 10%; + margin-right: 10%; +} + +h1,h2,h3,h4,h5,h6 { + text-align: center; /* all headings centered */ + clear: both; +} + +p { + margin-top: .5em; + text-align: justify; + margin-bottom: .5em; +} + +.p2 {margin-top: 2em;} +.p4 {margin-top: 4em;} +.p6 {margin-top: 6em;} + +hr { + width: 33%; + margin-top: 2em; + margin-bottom: 2em; + margin-left: 33.5%; + margin-right: 33.5%; + clear: both; +} + +hr.tb {width: 45%; margin-left: 27.5%; margin-right: 27.5%;} +hr.chap {width: 65%; margin-left: 17.5%; margin-right: 17.5%;} +@media print { hr.chap {display: none; visibility: hidden;} } +hr.full {width: 95%; margin-left: 2.5%; margin-right: 2.5%;} + +hr.r5 {width: 5%; margin-top: 1em; margin-bottom: 1em; margin-left: 47.5%; margin-right: 47.5%;} +hr.r65 {width: 65%; margin-top: 3em; margin-bottom: 3em; margin-left: 17.5%; margin-right: 17.5%;} + +div.chapter {page-break-before: always;} +h2.nobreak {page-break-before: avoid;} + +.center {text-align: center; text-indent: 0;} + +/* Poetry */ +/* uncomment the next line for centered poetry */ +/* .poetry-container {display: flex; justify-content: center;} */ +.poetry-container {text-align: center;} +.poetry {text-align: left; margin-left: 5%; margin-right: 5%;} +.poetry .stanza {margin: 1em auto;} +.poetry .verse {text-indent: -3em; padding-left: 3em;} + + </style> +</head> + +<body> +<div style='text-align:center'>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 79043 ***</div> + +<main> + + +<h1> +RUNOJA +</h1> + + +<p class="center">Kirj.<br> +<br> +<b>J. W. von Goethe</b></p> +<br> +<br> +<p class="center">Suomentanut<br> +<br> +Otto Manninen</p> + +<p class="p6"> + +<p class="center">Helsingissä,<br> +Kustannusosakeyhtiö Otava,<br> +1928.</p> + +<p class="p6"> + + + + + +<p> + SISÄLLYS:<br> + <br> + LAULUJA<br> + <br> + Villiruusu<br> + Kristel<br> + Suostumaton<br> + Suostunut<br> + Runotarten lemmikki<br> + Ikävöinti<br> + Löydetty<br> + Tanhulaulu<br> + Itsepetos<br> + Maaliskuu<br> + Paimen<br> + Ihana yö<br> + Onni ja unelma<br> + Viattomuus<br> + Valekuollut<br> + Läheisyys<br> + Valitulle<br> + Mennyt ensi lempi<br> + Jälkiväreily<br> + Armaan läheisyys<br> + Läsnäolo<br> + Kauas menneelle<br> + Virran partaalla<br> + Murhemieli<br> + Vaihtelu<br> + Mieleenpantavaa<br> + Samoin<br> + Meri tyynnä<br> + Myötäinen matka<br> + Tervehdys ja hyvästijättö<br> + Uusi lempi, uusi elo<br> + Belindalle<br> + Lempivä<br> + Kevätlaulu<br> + Kukkanauhan kera<br> + Järvellä<br> + Levoton lempi<br> + Paimenen valitus<br> + Kyynelten lohtu<br> + Vuorilinna<br> + Kaulassa kannetulle kultasydämelle<br> + Vaeltajan yölaulu<br> + Toinen yölaulu<br> + Keijujen laulu<br> + Puilleni<br> + Haikeuden hekkuma<br> + Metsämiehen iltalaulu<br> + Kuulle<br> + Yö<br> + Omaisuus<br> + <br> + SEURALAULUJA<br> + <br> + Yleisrippi<br> + Kophtanlauluja I, II<br> + Vanitas! Vanitatum vanitas!<br> + Sotaonni<br> + Wilhelm Meisterista<br> + <span style="margin-left: 1.0em;">Mignon, I, II, III</span><br> + <span style="margin-left: 1.0em;">Harpunsoittaja I, II, III</span><br> + <span style="margin-left: 1.0em;">Philine</span><br> + <br> + BALLAADEJA<br> + <br> + Mignon<br> + Laulaja<br> + Orvokki<br> + Keijujen kuningas<br> + Kalastaja<br> + Ritari Kurtin hääretki<br> + Aarteenkaivaja<br> + Rottienlumooja<br> + Hovipoika ja myllärinneito<br> + Poika ja myllypuro<br> + Taikurinoppilas<br> + Korinthon morsian<br> + Jumala ja bajadeeri<br> + Paaria:<br> + <span style="margin-left: 1.0em;">Paarian rukous.</span><br> + <span style="margin-left: 1.0em;">Legenda</span><br> + <span style="margin-left: 1.0em;">Paarian kiitos</span><br> + <br> + ANTIIKKISEEN SÄVYYN<br> + <br> + Peltomiehelle<br> + Anakreonin hauta<br> + Suloiset surut<br> + Sointumaton pari<br> + Puolustus<br> + Alppikukkula<br> + Distikhon-säkeitä<br> + Amyntas<br> + Venezialaisia epigrammeja<br> + Bakiin ennustuksia<br> + Mietelmäsarjasta Neljä vuodenaikaa<br> + <br> + ERIAIHEISIA RUNOELMIA<br> + <br> + Talvinen Harzin-matka<br> + Kyytimies Kronokselle<br> + Vaeltajan myrskylaulu<br> + Kotka ja kyyhky<br> + Prometheus<br> + Ganymedes<br> + Ihmisen rajat<br> + Jumalallinen<br> + Ihmistunto<br> + Kohtalo<br> + Aristelevalle armaalle<br> + Pyyntö<br> + Nousevalle täysikuulle<br> + Sulhanen<br> + Sydänyön aikaan<br> + Aina ja kaikkialla<br> + Vaelluslaulu<br> + Torninvartian laulu<br> + <br> + TAIDE<br> + <br> + Vaeltaja<br> + Amor maisemamaalarina<br> + Taiteilijan iltalaulu<br> + Luonto ja taide<br> + Maalaissävy<br> + Jumala ja maailma<br> + Proœmion<br> + Testamentti<br> + Alkuluotteita. Orphisia<br> + <br> + LÄNSI-ITÄMAISESTA DIVAANISTA<br> + <br> + Hedzhra<br> + Vapaa mieli<br> + Neljä armoa<br> + Alkuaineet<br> + Sa huonoon suostut, kun...<br> + Sateenkaari<br> + Laulu ja kuva<br> + Autuas kaipuu<br> + Esikuvallinen pari<br> + Alistuminen<br> + Estämätöntä<br> + Salaa<br> + Mistä portist' astuit<br> + Viis vuosikymmentä mua<br> + muokkaella<br> + Vaeltajan mielenrauha<br> + Lauselmien kirjasta<br> + Hatem ja Suleika<br> + Suleika ja Hatem<br> + Gingo biloba<br> + Suleika ja Hatem<br> + Suleika ja Hatem<br> + Hatem ja Suleika<br> + Mun itkeä suokaa!<br> + Kastanjat, katsos, nuoret<br> + Laulu länsituulelle<br> + Jälleenlöytäminen<br> + Kaikessa-ilmestyvä<br> + Pääsyportilla<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LAULUJA<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VILLIRUUSU<br> + <br> + <br> + Näki poika ruususen,<br> + ruusun kankahalla,<br> + nuoren, huomenhohtoisen,<br> + luokse riensi riemuiten<br> + innoll' ihanalla.<br> + Punaruusu, ruusunen,<br> + ruusu kankahalla.<br> + <br> + Poika virkkoi: "Poimin sun,<br> + ruusu kankahalla!"<br> + Ruusu virkkoi: "Vihlaisun<br> + saat, ett' aina muistat mun, —<br> + liiku loitommalla!"<br> + Punaruusu, ruusunen,<br> + ruusu kankahalla.<br> + <br> + Poimi poika huimapää<br> + ruusun kankahalla;<br> + ruusu pisti ryöstäjää,<br> + ah! ja voi! jo voihki tää<br> + tuskan tuiman alla.<br> + Punaruusu, ruusunen,<br> + ruusu kankahalla.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KRISTEL<br> + <br> + <br> + Mull' usein juro, synkkä pää,<br> + niin raskas veri on.<br> + Näen Kristelin, ja taas on sää<br> + vain paistett' auringon.<br> + Hänt' yhä silmä pälyy päin,<br> + enk' ymmärrä mä, kuin<br> + ja missä, milloin, miksi näin<br> + mä häneen ihastuin.<br> + <br> + Kujeilu silmän tumman tuon<br> + ja tummat kulmat nuo —<br> + vain silmäisyn jos sinne luon,<br> + se sieluun tulta tuo.<br> + Niin marjanmaire kell' on suu,<br> + niin poski kaartuukaan?<br> + Ja kaunokumpu muuan muu —<br> + en kyltyis katsomaan!<br> + <br> + Ja hänet tanhun vilinään<br> + kun kainalossa vien,<br> + kun kieputaan ja kiidetään,<br> + täys onnen poika lien.<br> + Jos hengästyin jo herpoo hän,<br> + niin hennon vartalon<br> + syliini suljen, sylkytän:<br> + siin' onnenmaani on!<br> + <br> + Ja kun hän lempikatseen luo<br> + unohtain kaiken muun<br> + ja rintaan painuu, suukon suo,<br> + kautt' ytimen ja luun<br> + ain' ison varpaan kärkehen<br> + se juoksee, juovuttaa,<br> + niin rohkaisten, niin hervaisten, —<br> + oi tuskaa, hekkumaa!<br> + <br> + Miel' enempää vain ikävöis,<br> + niin lyhyt ilta on;<br> + luo enpä jäädä epäröis<br> + vaikk' aamun koittohon.<br> + Kai hänet kerran omaks saan,<br> + ja sammuu tuska tää;<br> + jos ei, niin hänen povellaan<br> + mult' elo erkeää.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SUOSTUMATON<br> + <br> + <br> + Kulki paimenneito norja —<br> + hohti kirkas kevätkoi —<br> + riemurinta, nuori, sorja,<br> + lauloi, että laakso soi:<br> + laa-la-ralla-lei!<br> + <br> + Tarjoo Thyrsis suutelosta<br> + kaksi, kolme karitsaa,<br> + neito ilkkuu: niit' et osta! —<br> + laulaa, nauraa vain: hei laa,<br> + laa-la-ralla-lei!<br> + <br> + Toinen nauhat neitoselle,<br> + kolmas sydämensä toi;<br> + karitsoille, sydämelle,<br> + nauhoille vain nauru soi:<br> + laa-la-ralla-lei!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SUOSTUNUT<br> + <br> + <br> + Illan loistett' ihaellen<br> + menin metsään vihantaan.<br> + Kallioita kaiutellen<br> + Damon soitti huiluaan:<br> + laa-la-lei!<br> + <br> + Ah, mua sylissään hän siellä<br> + helli sulosuuteloin.<br> + Pyysin: soita, soita vielä!<br> + Soitti armas poika noin:<br> + laa-la-lei!<br> + <br> + Pois on multa teille tuulen<br> + rauha, riemu rientänyt,<br> + yhä korvissani kuulen<br> + soiton tuon ma soivan nyt:<br> + laa-la-ralla-lei!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + RUNOTARTEN LEMMIKKI<br> + <br> + <br> + Käyn metsissä ja mailla<br> + ja laulan linnun lailla,<br> + tie kaikkianne vie.<br> + Ja kuinka laulu soipi,<br> + sen tahtiin karkeloipi<br> + mit' ympärillä lie.<br> + <br> + Puu kunnes puhkee kukkaan,<br> + maa nuoreen nurmen nukkaan,<br> + ma tuskin malttaa voin.<br> + Ma laulan niille, laulan,<br> + viel' alla talven paulan<br> + tuot' unta unelmoin.<br> + <br> + Ma laulan järven jäällä,<br> + kun talvi kukkii täällä<br> + taas valkoloistossaan.<br> + Sen vaipuessa uutta<br> + jo ilon ihanuutta<br> + käy kummut kukkimaan.<br> + <br> + Käy nuoret kisapaikkaan<br> + mun säveleeni raikkaan<br> + jo nopsaan nouteluun:<br> + jo poika-pökkö leiskuu,<br> + ja tyttö-tökkö heiskuu<br> + siell' alla lehmuspuun!<br> + <br> + Taa laakso jää ja rinne,<br> + saa rientää lemmikkinne<br> + noin siipianturoin.<br> + Kons', armaat muusat, taasen<br> + syliinne sulokkaasen<br> + levähtää vihdoin voin?<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + IKÄVÖINTI<br> + <br> + <br> + Ei sydämestä tulvahtain<br> + nyt viime kyynel tipu,<br> + kun tuskan polton tyyntää vain<br> + uus sanomaton kipu.<br> + <br> + Oi, tuta suo tääll' ainiaan<br> + mun rakkautta suurta,<br> + jos jääkin tuska raastamaan<br> + syvintä sydänjuurta.<br> + <br> + Sua, Iäinen, sun rauhaas, oi,<br> + jos täyttyisin jo täyteen!<br> + Ah, matka tää niin pitkän toi,<br> + niin syvän tuskan jäyteen.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LÖYDETTY<br> + <br> + <br> + Ma metsään kuljin,<br> + kuin jalka vei,<br> + mull' etsiä mitään<br> + miel' ollut ei.<br> + <br> + Näin katveess' armaan<br> + ma kukkasen,<br> + kuin taivaan tähti<br> + on silmä sen.<br> + <br> + Sen taittaa tahdoin,<br> + se kuiskuttaa:<br> + siis murrun, kuihdun,<br> + en elää saa!<br> + <br> + Sen nostin kaikin<br> + ma juurineen,<br> + toin kodin tarhaan<br> + sen kaunoiseen.<br> + <br> + Sen siirsin paikkaan<br> + ma suojaisaan;<br> + nyt versoo, kukkii<br> + se ainiaan.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + TANHULAULU<br> + <br> + <br> + Välinpitämättömät:<br> + <br> + Oi, tule, kauno sa, kanssani tanhuun;<br> + juhla on juhlaa, kun karkelo käy.<br> + Liene et kultani, vast' olet ehkä;<br> + liene et konsaan, me tanssimme vain.<br> + Oi, tule, kauno sa, kanssani tanhuun;<br> + juhla on juhlaa, kun karkelo käy.<br> + <br> + Lempivät:<br> + <br> + Juhla mit' ois sua vaill', oma armain?<br> + Vaill' ihanaistani tanhu mit' ois?<br> + Jollet ois kultani, tahtois en tanhuun;<br> + aina jos oot, elon juhlaksi teet.<br> + Juhla mit' ois sua vaill', oma armain?<br> + vaill' ihanaistani tanhu mit' ois?<br> + <br> + Välinpitämättömät:<br> + <br> + Lempiä saavat, me kiidämme tanhuun!<br> + Hiutuvan lemmen se ei halu lie.<br> + Karkelopiiri kun pyörivi riemuin,<br> + pois hämylehtoon jo hiipivät nuo.<br> + Lempiä saavat, me kiidämme tanhuun!<br> + Hiutuvan lemmen se ei halu lie.<br> + <br> + Lempivät:<br> + <br> + Tanhuta saavat, ah, lehdossa lemmen<br> + käyskellä tanhu on taivahinen!<br> + Amor on läsnä, hän kuulevi pilkan,<br> + kostava kerta ja kohtakin lie.<br> + Tanhuta saavat, ah, lehdossa lemmen<br> + käyskellä tanhu on taivahinen!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ITSEPETOS<br> + <br> + <br> + Tuoll' uudin häilyy ees ja taas,<br> + sielt', armas, tänne päin<br> + tähyilet, piillen ikkunaas,<br> + kotiinko vain ma jäin.<br> + <br> + Ja jäikö mustasukkaisuus<br> + poveeni polttamaan,<br> + kuin kalvamaan sen katkeruus<br> + nyt jääkin ainiaan.<br> + <br> + Moist' eipä mieless' armahan —<br> + sen murheekseni nään —<br> + vain illan tuuli ikkunan<br> + sai verhon häilymään.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MAALISKUU<br> + <br> + <br> + On tuiskutellut lunta:<br> + ei vielä aika tuo,<br> + kun kukkain valtakunta,<br> + kun kukkain valtakunta<br> + taas meille riemun suo.<br> + <br> + Kas, päiväkin paraikaa<br> + vain pettäin pilkahtaa;<br> + ei pääskyst' edes taikaa,<br> + ei pääskyst' edes taikaa:<br> + se yksin palajaa.<br> + <br> + Mi kevähäst' on huvi,<br> + jos yksin olla saan?<br> + Mut koht' on sorja suvi,<br> + mut koht' on sorja suvi,<br> + kun kaksin saavutaan.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + PAIMEN<br> + <br> + <br> + Ol' ennen paimen moinen,<br> + päälaiska lalleroinen,<br> + hän hampaat laimin lyö.<br> + <br> + Pään pyörsi tyttö tuolta,<br> + sai silloin hupsu huolta:<br> + ei unt', ei juo, ei syö!<br> + <br> + Samoilla, voihkaa sai vaan,<br> + hän laski tähdet taivaan,<br> + kun tuikki yllä yö.<br> + <br> + Hän neidon nai, ja mataa<br> + kaikk' alkoi vanhaa rataa:<br> + hän nukkuu, juo ja syö.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + IHANA YÖ<br> + <br> + <br> + Majast' armaan astun, suljen<br> + tutun uksen, pois on tie;<br> + yöhön verhottuna kuljen,<br> + kunne metsän polku vie.<br> + Kuutar vilkkuu viitaan mustaan,<br> + Lännetär se leyhyy luo,<br> + sille sulosuitsutustaan<br> + kumarrellen koivut suo.<br> + <br> + Suviyöllä hemmekkäällä<br> + mikä vilvas suloisuus!<br> + Mikä rauha tuta täällä<br> + syvä onnen salaisuus!<br> + Hurmaan hukun, hullaannunhan;<br> + vaan moist' enkö yötä sois<br> + tuhat sulle, taivas, kunhan<br> + armaall' _yksi_ mulle ois!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ONNI JA UNELMA<br> + <br> + <br> + Eess' alttarin — maill' uneksinnan —<br> + monesti näit mun kanssas rinnan,<br> + hääriemu mielet kukkuroi.<br> + Ma valveill' usein, muilta varkain<br> + suloa suudelmaisi arkain<br> + niin paljon sain, kuin saada voi.<br> + <br> + Suloisin, puhtain onnen suoma,<br> + kaikk' autuus armaan hetken tuoma<br> + pois kiitää kera tuokion.<br> + Sen nautit — mitä jäi? Vain kaipuu,<br> + pois suutelot laill' unten haipuu,<br> + kaikk' ilo lailla suutelon.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VIATTOMUUS<br> + <br> + <br> + Armain sielun ansioista,<br> + herkimmän mi hemmen luo!<br> + Eteen ihannett' ei moista<br> + puhtainkaan Pamela tuo!<br> + Lieskaa tulen muun et siedä,<br> + hohtos vienoisen se vie;<br> + tuntee sun, jos siit' ei tiedä,<br> + tunne ei, jos tieto lie.<br> + <br> + Jumalatar, kanssas kerran<br> + Eedenissä elettiin;<br> + vilkahdat vain hetken verran<br> + unelmiin viel' aamuisiin.<br> + Silmiss' utuvaipoin väikyt<br> + hartaan laulajan sa vain;<br> + Phoibos saapuu, pois jo säikyt,<br> + pois kuin utu unelmain.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VALEKUOLLUT<br> + <br> + <br> + Täss', immet, surkaa haudall' Amorin.<br> + Sai tuiki turhasta hän lopun elämälleen.<br> + Siis kuoli tosiaan? No, tuskin vannoisin:<br> + hän tuiki turhasta myös usein elpyy jälleen.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LÄHEISYYS<br> + <br> + <br> + Kuink' usein, armas, outo niin,<br> + en tiedä kuinka, olitkaan,<br> + kun ihmisvilinässä viivyttiin, —<br> + se kaiken riemun riisti multa.<br> + Mutt' yö ja hiljaisuus kun ympärill' on vaan,<br> + taas suudelmistas sinut tunnen, kulta.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VALITULLE<br> + <br> + <br> + Käsi käteen! Huuliin huulet!<br> + Uskolliseks, armas, jää!<br> + Hyvästi! Voi monet tuulet,<br> + särkät kultaas säikyttää;<br> + vaan kun myrskyn jälkeen lahden<br> + rauhaisan hän saavuttaa,<br> + jollei kanssas nauti kahden,<br> + häntä, taivaat, rangaiskaa!<br> + <br> + Uskallus se voittoon johtaa,<br> + puolin tehty on jo työ!<br> + Tähdet päivänkirkkaat hohtaa,<br> + pelkurin vain yll' on yö.<br> + Jouten jos ma jäisin luokses,<br> + huoli painais hartiaa;<br> + voittosille, vain sun vuokses,<br> + kaukoriento kannustaa.<br> + <br> + Tuon jo tiedän laakson lauhan,<br> + kussa kerran käyskellään<br> + katsoin helmass' illan rauhan<br> + vienoon virran vilinään.<br> + Poppelit nuo nurmikolla,<br> + lehdon pyökit lehväkkäät!<br> + Ah, ja niiden peitoss' olla<br> + maja pieni voi, sen näät!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MENNYT ENSI LEMPI<br> + <br> + <br> + Ah, ken päivät armaat antaa,<br> + ensi lemmen päivät jälleen,<br> + ah, ken niistä mulle tuokaan<br> + tuokion ees autuaan?<br> + <br> + Yksin riudun, huolta huokaan,<br> + aina kalvavan nyt kantaa<br> + menneen onnen muiston saan.<br> + <br> + Ah, ken ajan mulle antaa<br> + menneen, armaan, autuaan?<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + JÄLKIVÄREILY<br> + <br> + <br> + Taas kun kukkii köynnös norja,<br> + kuohuu astiassa viini;<br> + taas kun hehkuu ruusu sorja,<br> + tiedä en, kuin käykään mun.<br> + <br> + Kihoo kyynel kulman alta,<br> + työstä uppoon unelmiini;<br> + tuntuu kumman kaihoisalta<br> + polte poven haaveilun.<br> + <br> + Tunnustan jo totta virkkain,<br> + tuo mun astuu aatoksiini:<br> + päivin yhtä kevätkirkkain<br> + oli Doris kerran mun.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ARMAAN LÄHEISYYS<br> + <br> + <br> + Sua aattelen, kun säihkyy meren seljät<br> + tult' auringon;<br> + sua aattelen, kun lähtehessä heljät<br> + kuun kullat on.<br> + <br> + Sun nään, kun peittää pölypilvi väikkyin<br> + tien kaukaisen,<br> + yöpolkuaan kun vaeltaja säikkyin<br> + käy myöhäinen.<br> + <br> + Sua kuuntelen, kun kuohuin aallot pauhaa;<br> + ma kuunteluun<br> + monesti lehtoon käyn, kun henkii rauhaa<br> + se illansuun.<br> + <br> + Oon luonas, luo sa jäät, jos kuinka lähdet<br> + sa kauas pois!<br> + Jo saapuu yö — oi, jos sen tuike-tähdet<br> + sun tuohon tois!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LÄSNÄOLO<br> + <br> + <br> + Kaikk' ovat airuhias!<br> + Koin päilyvän nään ma ja toivon:<br> + kohta jo saavut sa myös.<br> + <br> + Kukkien keskehen käyt,<br> + heti ruusujen ruusuna loistat,<br> + liljojen liljanakin.<br> + <br> + Liitelet karkelohon,<br> + sua kiertäen kaikkipa tähdet<br> + kanssasi karkelevat.<br> + <br> + Yö! — ja se oisiko yö!<br> + saa hempesi kiehtovan, kirkkaan<br> + kuun helon himmenemään.<br> + <br> + Kiehtova hempesi on,<br> + kukat, tähdet, kuu sua, koitar<br> + korkea, tervehtivät.<br> + <br> + Koitar, mullekin siis<br> + sinä antaos päiviä auvon!<br> + Suo elo, kuolottomuus!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KAUAS MENNEELLE<br> + <br> + <br> + Sun kadotinko, kaunokainen,<br> + jo karkkositko kauas pois?<br> + Jok' äänes sointu tuttavainen<br> + viel' on kuin korvissani sois.<br> + <br> + Kuin vaeltaja aamusäällä<br> + sen siirtoon turhaan tuijottaa:<br> + ei leivoa hän päänsä päällä<br> + näe korkealla laulavaa,<br> + <br> + niin katseheni ange entää<br> + taa vuorten, viitain, metsien,<br> + kaikk', armas, lauleloni lentää<br> + sua kutsuen, sua etsien.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VIRRAN PARTAALLA<br> + <br> + <br> + Te laulut vienot, virran mukaan<br> + jo vierkää unhon merta päin!<br> + Teit' enää poika, neito kukaan<br> + ei laula kevään säihkysäin.<br> + <br> + Vain armaan ylistystä soitte;<br> + hän uskollistaan ilkkuu nyt.<br> + Te virran myötä vierrä voitte:<br> + olitte veteen piirretyt!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MURHEMIELI<br> + <br> + <br> + Riudut, armas ruusu-rukka,<br> + lemmest' auennut et mun;<br> + turhaan hohdit, vei jo hukka<br> + toivot rinnan raadellun!<br> + <br> + Päivät nuo soi murhemuiston,<br> + kun sua, kallis, saattaa sain,<br> + kun ma varhain kuljin puiston<br> + ensi kukkaa odottain;<br> + <br> + kun ma kaiken sulle poimin,<br> + maa min kukki, hedelmöi,<br> + katseestas kun nuorin voimin<br> + toivoon syttyin sydän löi.<br> + <br> + Riudut, armas ruusu-rukka,<br> + lemmest' auennut et mun;<br> + turhaan hohdit, vei jo hukka<br> + toivot rinnan raadellun!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VAIHTELU<br> + <br> + <br> + Puron hiekalle heityn — se heljänä hohtaa!<br> + Mun sylini aueten aaltoa kohtaa,<br> + ja rintaa se kietovi kaihoavaa;<br> + taas lietona liukuu jo pois puron uomaan,<br> + uus aaltopa rientävi suutelon suomaan:<br> + niin riemuihin riemut ne vaihtua saa.<br> + <br> + Vaan sult' elon kultaiset tuokiot, keito,<br> + ah, huljuvat hukkaan, kun armahin neito<br> + sun unhotti orpohon kaipaeluun!<br> + Oi, kutsu ne taas, ilot entisen aikas!<br> + On toisella huulien hurma niin raikas,<br> + kuin tuskin ol' ensiksi suudellun suun.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MIELEENPANTAVAA<br> + <br> + <br> + Ah, mik' ihmiselle parhain?<br> + Paremp' onko rauhass' olla,<br> + alus ankkuroida varhain?<br> + Vaiko rientää aallokolla?<br> + <br> + Talo tehdä tarhoin, kujin?<br> + Vaiko teltta turvan tuottaa?<br> + Kantaan kallionko luottaa?<br> + Vaaruu itse vuori lujin.<br> + <br> + Kaikk' ei juokse yhtä juovaa!<br> + Tietköön kukin, mitä vuovaa,<br> + jottei väärään paikkaan paadu,<br> + ja ken seisoo, jottei kaadu.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SAMOIN<br> + <br> + <br> + Aatos, mi säikkyy,<br> + vauhkona väikkyy,<br> + arvelu arkojen,<br> + ruikutus parkojen<br> + torju ei turmaa,<br> + ei vapautta tuo.<br> + <br> + Valtoja varmoin<br> + uhmata tarmoin,<br> + konsaan ei taipua,<br> + kestää, ei vaipua,<br> + taivaiset kutsuu<br> + se auttajat luo.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MERI TYYNNÄ<br> + <br> + <br> + Meren aallottomat aavat<br> + syvään rauhaan rauenneet;<br> + pursimiehen mielen saavat<br> + huoleen päilytyynet veet.<br> + Tuulen värähdyst' ei väiky!<br> + Kolkko kuolonhiljaisuus!<br> + Lainett' ainoaa ei läiky,<br> + vello vetten avaruus.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MYÖTÄINEN MATKA<br> + <br> + <br> + Jo pois sumut soutaa<br> + alt' ilmojen kannen,<br> + ja Aiolos paulat<br> + jo kaikk' avajaa.<br> + Soi tuul', äkin touhuun<br> + jo laivurin pannen.<br> + Tie vinha ja vievä<br> + se aaltoihin piirtyy,<br> + luo kaukaa jo siirtyy,<br> + jo siintävi maa.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + TERVEHDYS JA HYVÄSTIJÄTTÖ<br> + <br> + <br> + Pois satulaan! Löi sydän kiihtyin.<br> + Kuin aatos nopsaan lähtö käy;<br> + jo uinuu maa yön helmaan viihtyin,<br> + ei vuorilt' enää rusko näy;<br> + jo tammi, jättiläinen vakaa,<br> + tuoll' usmavaipan ylleen saa;<br> + pimeyden silmät lehväin takaa<br> + vain sadat, tummat tuijottaa.<br> + <br> + Kuun vaisut kasvot kaihtaa sumu,<br> + se katsoo pilvikummultaan;<br> + soi hiljaa tuulten siivenhumu,<br> + yön kuiske kolkon, kammokkaan;<br> + yö tuhannet loi hirmuhaamut,<br> + mun riemunraikas mieli on:<br> + mun sielussani mitkä aamut!<br> + Mi rinnass' ahjo auringon!<br> + <br> + Sun näin, ja vienon riemun valoi<br> + poveeni sulo silmäys;<br> + vain sulle sydän sykki, paloi,<br> + sua palvoi joka hengähdys.<br> + Rusotti hohde kevätkoinen<br> + nuo armaat kasvot kirkastain,<br> + ja — taivaat! — hellyys mulle moinen,<br> + sit' ansainnut en, toivoin vain!<br> + <br> + Mut ah, kun nous koin kultasoihtu,<br> + nous eteen eron ankaruus:<br> + sun huulillas mi hurma, loihtu,<br> + sun silmissäs mi suruisuus!<br> + Ma läksin, kostui katse, jolla<br> + mua saatoit, murheen painamaa;<br> + mut sentään: rakastettu olla<br> + ja rakastaa kuink' ihanaa!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + UUSI LEMPI, UUSI ELO<br> + <br> + <br> + Sydän, kuink' on laitas? Vaivan<br> + minkä vallass' olet noin?<br> + Olo outo, uus on aivan!<br> + Tuskin tuntea sua voin.<br> + Kadonnut kaikk' ennen armain,<br> + riemu rikkain, huoli harmain,<br> + lepää et, et ahkeroi —<br> + ah, mi näin sun muuttaa voi?<br> + <br> + Kietoiko sun nuori hempi<br> + suloisimman olennon,<br> + katse taikaa tenhoisempi,<br> + hyvyys puhdas, pohjaton?<br> + Reippaasti jos luovun luota,<br> + kahlett' aion karttaa tuota,<br> + takaisin, ah, armaan luo<br> + tuokiossa tieni tuo.<br> + <br> + Noin nyt taittumattomalla<br> + pitää taikapaulallaan<br> + väkisin mua valtans' alla<br> + armas lieto tyttö vaan;<br> + taikapiiriss' armaan tapaan<br> + elää täytyy nyt mun vapaan.<br> + Ennallaan mit' enää ois!<br> + Lempi! Lempi! Paulas pois!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + BELINDALLE<br> + <br> + <br> + Miksi vedät torjumattomasti<br> + loistopiiris luo?<br> + Eikö vierreet vienon armahasti<br> + tyhjät yöni nuo?<br> + <br> + Heityin suojaisessa kammiossa<br> + vuotehelle, kuun<br> + aavevalon kalvaan karkelossa<br> + vaivuin uinailuun.<br> + <br> + Hetkist' onnen kulta-unta huolen<br> + häivätöntä näin;<br> + ampui armas poika tuo jo nuolen<br> + sydäntäni päin.<br> + <br> + Minäkö se, jonka luonas löydän,<br> + jonka viihtymään<br> + juhlan loistossa saat pelipöydän<br> + piiriin tympeään?<br> + <br> + Hurmaavamp' ei mulle keväthempi<br> + kukkanurmikon;<br> + missä armas, siellä hyvyys, lempi,<br> + siellä luonto on.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LEMPIVÄ<br> + <br> + <br> + Armaat<br> + ja harmaat<br> + niin aatokset ain',<br> + väikkyvä,<br> + säikkyvä<br> + vaiva on vain,<br> + autuudet aukee,<br> + ja tuonelan tiet —<br> + onnekas vain,<br> + sydän lempivä, liet.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KEVÄTLAULU<br> + <br> + <br> + Kuink' armaan loiston<br> + jo luonto saa!<br> + Kuin päivä päilyy,<br> + kuink' uhkuu maa!<br> + <br> + Kuin kukkaan puhkee<br> + jok' oksa, puu,<br> + ja viitain virsi<br> + soi tuhatsuu!<br> + <br> + Ja rinnat riemuun<br> + jo raikahtaa!<br> + Oi onni, auvo!<br> + Oi taivas, maa!<br> + <br> + Oi lempi, lempi!<br> + Kuin kultakoi,<br> + tuoll' autereessa<br> + mi karkeloi.<br> + <br> + Maan siunaat kasvuun<br> + sa kaunoiseen,<br> + kaikk' ilmat tuoksuun<br> + ja tuoreuteen.<br> + <br> + Sua, neito, neito,<br> + kuin lemminkään!<br> + Mua, säihkysilmä,<br> + kuin lemmitkään!<br> + <br> + Kuin leivo lentoon<br> + ja lauleloon,<br> + kuin kukka aamuun<br> + ja aurinkoon,<br> + <br> + niin hehkun, armas,<br> + sun hempes luo,<br> + tult' innon nuoren<br> + ain' uuteen suo<br> + <br> + se lauluun, tanhuun —<br> + oi, loputon<br> + sun olkoon onnes,<br> + kuin lempes on!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KUKKANAUHAN KERA<br> + <br> + <br> + Leikitellen lehdet, kerkät,<br> + kukat pienet pientareen<br> + kevään keijut nuoret, herkät<br> + kylvi nauhaan utuiseen.<br> + <br> + Lieto länsituuli, leiju,<br> + nauha kullan vyölle vie;<br> + niin hän, kevään hilpein keiju,<br> + peiliin pilkistävä lie.<br> + <br> + Näkee ruusut vyöllään kulta,<br> + armain aamun ruusu hän.<br> + Katse ainut, armas, sulta —<br> + palkan saan jo ylimmän.<br> + <br> + Tunne sydän tää, sen lempi,<br> + luottain käsi käteen lyö!<br> + Liittäjä meill' ikuisempi<br> + lie kuin heikko ruusuvyö.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + JÄRVELLÄ<br> + <br> + <br> + Vert' uutta raikkain ravinnoin<br> + maailma vapaa suo;<br> + kuink' armas luonto suosioin<br> + suloisin kutsuu luo!<br> + Meit' aallot tuutii, airot vie,<br> + ja vastassamme näät,<br> + kun vettä viiltää venhon tie,<br> + sa vuoret pilvipäät.<br> + <br> + Silmä, miksi painut salaa?<br> + Unet kultaisetko palaa?<br> + Pois, sa unten utukulta!<br> + Tääll' on elon, lemmen tulta.<br> + <br> + Välkett' aaltoon heijuin<br> + tähdet tuhannet heittää;<br> + vienot usmat leijuin<br> + kaukokukkulat peittää;<br> + huomentuuli häilyy<br> + lahteen siimehiseen,<br> + kypsyväinen päilyy<br> + hedelmä kalvoon veen.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LEVOTON LEMPI<br> + <br> + <br> + Päin myrskysäätä,<br> + päin räntää, jäätä,<br> + kautt' ouruin, notkoin,<br> + kautt' usvarotkoin<br> + yhä on, yhä on<br> + riento rauhaton!<br> + <br> + Murheen ja vaivan<br> + kanss' ennemmin taisto,<br> + kuin rajatt' aivan<br> + tää riemujen maisto!<br> + Kun sydän taipuu<br> + taas sydämen puoleen,<br> + ah, miten vaipuu<br> + se outohon huoleen!<br> + <br> + Mist' avun hakenen?<br> + Metsiinkin pakenen<br> + turhaan ma rukka!<br> + Oi, elon kukka,<br> + onni levoton,<br> + lempi se on!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + PAIMENEN VALITUS<br> + <br> + <br> + Tuhannet kerrat nousen<br> + ma harjalle vuoren tuon<br> + ja sauvani nojassa seison<br> + ja laaksohon katseen luon.<br> + <br> + Ja sitten laumaani seuraan,<br> + sitä koirani vartioi;<br> + olen laaksoon tullut, en tiedä<br> + miten sinne jo tieni toi.<br> + <br> + On kaunokukkia siellä<br> + koko niitty kirjavanaan;<br> + minä kukkia taitan, en tiedä,<br> + ne kelle ma annankaan.<br> + <br> + Sadekuurolta, myrskysäältä<br> + puun alla ma suojan sain.<br> + Ovi tuttu tuolla ei aukee:<br> + ja kaikki on unta vain.<br> + <br> + Majan tuon yli kyllä välkkyy<br> + vesikaari kaunoinen!<br> + Vaan mennyt on mielitietty<br> + taa maitten, manterien.<br> + <br> + Ja kauemmaksikin vielä,<br> + lie mennyt mertenkin taa.<br> + Ohi riennä, laumani, riennä!<br> + Suru paimenta painostaa.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KYYNELTEN LOHTU<br> + <br> + <br> + Mi murhe mieltäs kalvaa noin,<br> + kun kaikki iloitsee?<br> + Liet ihan totta itkenyt,<br> + sen silmäs ilmaisee.<br> + <br> + "Jos yksin itkinkin, niin on<br> + mull' oma surra syy.<br> + Sulosti virtaa kyyneleet,<br> + ja sydän keventyy."<br> + <br> + Syliimme riennä, ystävät<br> + sua kutsuu riemukkaat!<br> + Mit' onni veikin, uskoa<br> + sa murhees meille saat.<br> + <br> + "Remunne huolt' ei aavista,<br> + min koito kuormaks sain.<br> + Mult' onni mitään vienyt ei,<br> + niin paljon puuttuu vain."<br> + <br> + Siis reimasti jo nosta pääs!<br> + Sull' ikä nuori on,<br> + sull' uskallust' on ponnistaa<br> + ja voimaa voittohon.<br> + <br> + "Ei auta ponnistus, sit' en<br> + voi konsaan saavuttaa;<br> + kuin tähti niin se kaukaist' on,<br> + niin ylhää, ihanaa."<br> + <br> + Ei tavoitella tähtiä,<br> + niit' ihaellaan vain,<br> + kun yllämme ne loistavat<br> + öin ilon-autuain.<br> + <br> + "Niin monet päivät pääksyttäin<br> + ihailin, jumaloin;<br> + yöt itkeä mun suokaa, kun<br> + viel' itkeä ma voin."<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VUORILINNA<br> + <br> + <br> + Tuon vuoren huipulla linna<br> + on vanha; aikoinaan<br> + sen porteilla ritarit tuimat<br> + ne vaanivat ratsuillaan.<br> + <br> + Ovet, portit on tuhkana, linna<br> + niin äänetön, hiljainen;<br> + ja muureilla murennehilla,<br> + miten mielin, ma kiipeilen.<br> + <br> + Oli tuossa kellari kerran<br> + jaloviinejä täynnä, — ei<br> + nyt tepsuta kellarityttö,<br> + joka sinne ruukkunsa vei.<br> + <br> + Pane enää ei maljoja pöytään,<br> + saliss' ei pitovieraat juo;<br> + ei ehtoollisviiniä kalkkiin<br> + hän enää papille tuo.<br> + <br> + Hält' enää portaissa juomaa<br> + asepoika ahnas ei saa,<br> + ei lahjasta haihtuvasta<br> + suo kiitosta haihtuvaa.<br> + <br> + Tuli polttanut on näet kaikki<br> + katot, kaaret ja kannakkeet;<br> + solat, portaat, kappelit linnan<br> + soraks ammoin on sortuneet.<br> + <br> + Vaan sitra ja ruukku myötä<br> + kun vuoren huipulle päin<br> + minä päivänä päilyvinnä<br> + oman armaan nousevan näin,<br> + <br> + niin riemuisa viehkeys elpyi<br> + taas raunio-rauhastaan,<br> + ja linnassa korkea juhla<br> + oli taas kuni konsanaan;<br> + <br> + kuin valmiina valtasuojat<br> + ois sorjille vierailleen,<br> + kuin hääpari tuon ajan aimon<br> + ois saapunut saattoineen;<br> + <br> + kuin alttarill' arvoisa pappi<br> + jo kysyisi: "Liittohon<br> + siis yhtyä tahtonne onko?"<br> + Me hymyelimme: "On!"<br> + <br> + Ja sydämen pohjasta laulut<br> + ne laukesi innoittuin,<br> + hääkansan sijasta kaiku<br> + se todisti raikuvin suin.<br> + <br> + Ja kaikki kun hiljeni rauhaan,<br> + jonk' ilta jo maille toi,<br> + niin hehkuva aurinko kultiin<br> + tuon jylhän kukkulan loi.<br> + <br> + Ja sen valtoina kauas loistaa<br> + asepoika nyt armaineen;<br> + tytön täytellä maljat on aikaa,<br> + pojan kiitellä kyllikseen.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KAULASSA KANNETULLE KULTASYDÄMELLE<br> + <br> + <br> + Muisto riemuin, jotka taa jo jäivät,<br> + vielä kantamani, kammitsoitko<br> + kauemmin kuin sielun side, voitko<br> + pidentää sa lemmen nopsat päivät?<br> + <br> + Lili, sua pakenenko! Sun kahlettas kantain<br> + kautt' outojen rantain<br> + ja laaksojen, metsien samota saan!<br> + Ah, Lilin sydän niin pian irrota ei<br> + sydämeltäni voinutkaan.<br> + <br> + Kuin lintu, mi paulastaan<br> + pääs metsään pakenemaan,<br> + häkin häpeän myötään vei:<br> + palan kahletta kaulallansa;<br> + ole entinen vapaa lintu se ei,<br> + oli sillä jo omistajansa.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VAELTAJAN YÖLAULU<br> + <br> + <br> + Viesti vieno, taivainen,<br> + kivun, tuskan kirvoittaja,<br> + kaksin verroin vaivaisen<br> + kaksin verroin virvoittaja, —<br> + turhat tuskat, riemut, menkää!<br> + Uuvuin rientoon riehuisaan;<br> + ah, jo henkää,<br> + rauha, rintaan raukeaan!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + TOINEN YÖLAULU<br> + <br> + <br> + Vuorten yllä rauha<br> + on sees;<br> + ei liiku lauha<br> + henkäys ees,<br> + ei riemukkaat<br> + soi laulelot latvojen alta.<br> + Kohta jo, malta,<br> + myös levon saat.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KEIJUJEN LAULU<br> + <br> + <br> + Kun keskiyön helmaan jo inehmot herpoo,<br> + niin kuultaa meille kuu,<br> + niin tähti kipunoi,<br> + ja leijaellen, laulain<br> + jo keijut karkeloi.<br> + <br> + Kun keskiyön helmaan jo inehmot herpoo,<br> + niin niityll' alla leppäin<br> + on kenttä kisatyön,<br> + ja leijaellen, laulain<br> + käy unitanhu yön.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + PUILLENI<br> + <br> + <br> + Armaat puut, jotk' aavistellen<br> + istutin, kun kutsuivat<br> + rusohunnuin huiskuellen<br> + ihmeisimmät unelmat,<br> + arvaatteko, kuinka lemmin,<br> + kuinka lempi vastaakaan<br> + vieno vielä puhtoisemmin<br> + pyyteeseeni puhtaimpaan?<br> + <br> + Nouskaa ilmoihin kuin juurin<br> + sydämeeni juurtunein;<br> + niille riemuin, suruin suurin<br> + muheaksi mullan tein.<br> + Tuoksut, varjot, marjat luokaa,<br> + auvo uus jok' aamuun, — vain<br> + kullan, kullan kanssa suokaa<br> + mun ne maistaa kaulakkain!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + HAIKEUDEN HEKKUMA<br> + <br> + <br> + Tulvikaa, tulvikaa,<br> + kyynelet iäisen lemmen!<br> + Ah, silmään, kyynelen kuivahtaissa,<br> + kuink' autio, kuollut maailma on!<br> + Tulvikaa, tulvikaa,<br> + kyynelet haikean lemmen!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + METSÄMIEHEN ILTALAULU<br> + <br> + <br> + Vireessä luikku viidat, maat<br> + ma kiihkoin kierrän, käyn, —<br> + niin muistan silmäs sulokkaat,<br> + nään muotos, armaan näyn.<br> + <br> + Kai laakson lauhan tietä vie<br> + nyt vienot askelees,<br> + ja ah, sun mielessäs en lie<br> + ma vilahdukselt' ees;<br> + <br> + maat halki kussa harhaten<br> + tiet' astun haikeaa,<br> + päin itää, länttä päin, kun en<br> + sun luonas olla saa.<br> + <br> + Mun valtaa, kun sua aattelen,<br> + kuin loihtu kuutamon;<br> + niin henkii rauha hiljainen,<br> + niin ihmeellistä on.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KUULLE<br> + <br> + <br> + Vihmot viidat, notkelmat<br> + vienoon hopeaas,<br> + sielunikin kirvoitat<br> + vihdoin, vihdoin taas.<br> + <br> + Yli maitten, maisemain<br> + katseen lempeän<br> + luot, kuin valvois kulkuain<br> + silmä ystävän.<br> + <br> + Riemu-, murhemuisteloin<br> + sydän tulvehtii,<br> + vaiheill' ilon, vaivan noin<br> + yössä uneksii.<br> + <br> + Vieri, vieno virranvuo!<br> + Riemut palaa ei!<br> + Virta lemmet, leikit nuo,<br> + suukot, valat vei.<br> + <br> + Kerran kuitenkin ma sain<br> + kalleint' omistaa,<br> + tuota tuskall' että ain',<br> + aina muistaa saa!<br> + <br> + Vieri, virta, laaksossas,<br> + levähtää et voi!<br> + Laulelooni solinas<br> + säveleitä soi,<br> + <br> + tulvasi jos talviöin<br> + pauhaa kuohupäät,<br> + kuplimaan jos kukkavöin<br> + saa sun kevään säät.<br> + <br> + Autuas, ken maailman<br> + tyynnä unhottain<br> + ystäväisen ainoan<br> + kanssa nauttii vain,<br> + <br> + mitä mieli ihmisten<br> + aavistaa ei voi,<br> + sokkeloissa sydämen<br> + öin mi salaa soi.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + YÖ<br> + <br> + <br> + Hämy-usvaan untuvaiseen<br> + kaikki kauas uppoaa;<br> + toki hohtoon ihanaiseen<br> + ehtootähti tuikahtaa.<br> + Hahmotonna kaikki häilyy,<br> + untuu utuharsohon;<br> + aallon tumman kalvoon päilyy<br> + tyynnä tummuus pohjaton.<br> + <br> + Itäisen vain ilman laidan<br> + hehkuun henkää kuulto kuun;<br> + kutrit hennon rannan raidan<br> + soljuu aallon suuteluun.<br> + Heijaa Kuutar kultapirtaa,<br> + herkät varjot väikähtää;<br> + kautta silmän sieluun virtaa<br> + viivoitusta viihtävää.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + OMAISUUS<br> + <br> + <br> + Mull' omaa muuta mit' oisikaan<br> + kuin aatos, mi sielusta ainiaan<br> + sois virrata vilkkahasti,<br> + kuin vain joka tuokio onnekas,<br> + jonk' antaa kohtalo armias<br> + mun nauttia pohjaan asti!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SEURALAULUJA<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + YLEISRIPPI<br> + <br> + <br> + Ota varteen varoitus,<br> + oiva seurakunta!<br> + Harvoin harras hetki on,<br> + kavahda siis unta!<br> + Touhusitte näitä, niitä,<br> + ette kauppojanne kiitä,<br> + syytt' ei paheksunta.<br> + <br> + Joskushan tääll' ihminen<br> + katuukin ja huokaa;<br> + pelvott' ilmi synnit siis<br> + suurimmatkin tuokaa!<br> + Tulkaa tieltä väljän väärän,<br> + ajoiss' oikean päämäärän<br> + puoleen silmät luokaa! —<br> + <br> + Usein, tunnustamme sen,<br> + valveill' uneksimme,<br> + maistamatta raikas jäi<br> + viini maljoihimme;<br> + lennähtävin lemmenhetkin<br> + monet hellät suukkosetkin<br> + ottaa unhotimme.<br> + <br> + Tuppisuina kuultiin, kun<br> + tursaat tuomaroivat,<br> + kuoloton ei laulu, vaan<br> + kurjat juorut soivat,<br> + suomist' onnen, joita kylväin<br> + kulkea vois otsin ylväin,<br> + meitä syyttää voivat.<br> + <br> + Suonet päästön avatuin<br> + armoportin salvoin,<br> + käymme tietä viittomaas<br> + valppahasti valvoin,<br> + kokonaan, ei puolin, osin,<br> + hyvää, kaunist' innoin tosin<br> + empimättä palvoin.<br> + <br> + Tursaille ain' aiomme<br> + antaa piuvin piukan,<br> + maistaa maljan kuohua<br> + kukkuroin, ei hiukan,<br> + heittää silmäleikit lemmen,<br> + hehkuun kullan huulten hemmen<br> + painaa suukon tiukan.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KOPHTAN LAULUJA<br> + <br> + <br> + I<br> + <br> + Ain' iso-oppisten kiistävän kuullaan,<br> + ankara-otsaisten opettajain.<br> + Viittovat, virkkavat näin, hymy suullaan,<br> + viisaimmat aikojen kaikkien ain':<br> + "Hupsu se, muuksi ken muuttaisi houkon!<br> + Viisauden laps sinä, narrien joukon<br> + narreja oikein ann' ollakin vain!"<br> + <br> + Merlinin vanhan ma loihtuisin huulin<br> + hohtavan hautansa holvista kuulin<br> + haastavan, nuorna kun oppia hain:<br> + "Hupsu se, muuksi ken muuttaisi houkon!<br> + Viisauden laps sinä, narrien joukon<br> + narreja oikein ann' ollakin vain!"<br> + <br> + Seesteessä Intian ilmojen ylhäin,<br> + yössä Egyptinkin luolien jylhäin<br> + vain sanan tuon pyhän kuulla ma sain:<br> + "Hupsu se, muuksi ken muuttaisi houkon!<br> + Viisauden laps sinä, narrien joukon<br> + narreja oikein ann' ollakin vain!"<br> + <br> + <br> + II<br> + <br> + Tee, kuin neuvon, viiton tietä,<br> + taiten nuoret päiväs vietä,<br> + viisaaks opi aikaisin.<br> + Onnen suuri vaaka näyttää<br> + tasan harvaa harvemmin:<br> + nouset taikka vaivut, käyttää<br> + käskyä sa saat tai täyttää,<br> + olla voittaja tai lyöty,<br> + hyötyjä tai toisen hyöty,<br> + vasara tai alasin.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VANITAS! VANITATUM VANITAS<br> + <br> + <br> + Mun arpani tyhjälle pantu on.<br> + Huhhei!<br> + Siks on minun olla niin huoleton.<br> + Huhhei!<br> + Ja aikonet seuraan, niin astu luo<br> + ja lauluun yhdy ja malja juo,<br> + sen kaulaas kaatua suo.<br> + <br> + Panin arpani maailman mammonaan.<br> + Huhhei!<br> + Tuli tuosta harmia, huolta vaan.<br> + Hohhoi!<br> + Rahan kierivän kiinni ken saada vois?<br> + Sitä täältä jos kahmaus karttunut ois,<br> + se tuonne jo pyöri pois.<br> + <br> + Panin arpani naisien armauteen.<br> + Huhhei!<br> + Ja sain monen kiusan ja kiipeleen.<br> + Hohhoi!<br> + Pois uskoton viereltä vieteltiin.<br> + ja uskolliseen minä uuvuin niin, —<br> + paras ei satu saataviin.<br> + <br> + Panin arpani maitten matkailuun.<br> + Huhhei!<br> + Ja tapaan maan minä taivuin muun.<br> + Hohhoi!<br> + Olo missään ei ole mieluisaa,<br> + kova vuode, outoa ruokaa saa,<br> + puhe outoa polinaa.<br> + <br> + Panin arpani arvoon ja kunniaan.<br> + Huhhei!<br> + Sitä toisella koht' oli kukkuranaan.<br> + Hohhoi!<br> + Jos kunnostuin, heti kilpaajat<br> + ne kaikki karsaasti katsoivat,<br> + teon mustaksi tervasivat.<br> + <br> + Panin arpani sotaan ja taisteluun.<br> + Huhhei!<br> + Tuli voittoja mainita maineen suun.<br> + Huhhei!<br> + Rajan taa vihamiehiä mentiin päin,<br> + kävi ystävän myös vähän niin ja näin —<br> + minä jalkapuoleksi jäin.<br> + <br> + Nyt arpani tyhjälle pantu on.<br> + Huhhei!<br> + Ja maailma kuin oma mantu on.<br> + Huhhei!<br> + Kemut loppuu, laulu jo lakkaa tää,<br> + pojat, pohjaan kannu keikistäkää,<br> + niin ettei tippaa jää.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SOTAONNI<br> + <br> + <br> + Jo turkaist' on, jos sodass' ei<br> + saa haavaa sotamies.<br> + Vain voitost' yhä voittoon vei<br> + sun vaarantuttu ties;<br> + sa remmis riisut, vyöttää saat —<br> + mit' auttoi rientelys!<br> + vain maita marssi — riittää maat<br> + ja leiri-lönötys!<br> + <br> + Majoitus alkaa, armoton<br> + maamiehen puristin<br> + ja vaiva vallaskartanon,<br> + ja poru porvarin.<br> + Saa säysy kehnon kestinnän<br> + ja tyly nurjan taas;<br> + käyt itse ohjiin isännän,<br> + niin ruoskit ruokkijaas.<br> + <br> + Kanuuna vihdoin karjahtaa,<br> + kiväärit rätisee,<br> + soi rummut, torvet, jyskyy maa —<br> + hei, kas se vetelee!<br> + Kuin taisto vaatii, väistytään,<br> + päin käydään vuoroittain;<br> + sua sinne tänne siirrellään,<br> + ja risti viipyy vain.<br> + <br> + Jo viimein lyijy viheltää,<br> + käy sääreen, luoja suo;<br> + ja hyvästi nyt, huoli, jää!<br> + Koht' aseveikot tuo<br> + sun kaupunkiin, mi kaapataan<br> + me tuimat voittajat;<br> + on naiset, toipuin kauhustaan,<br> + siell' armaan suopuisat.<br> + <br> + Siell' aukee aitat, sydämet,<br> + on kyökiss' urakkaa;<br> + vain untuvilla uinailet<br> + siell' unta makeaa.<br> + Jo Amor hyörii, hypittää<br> + kuin hyrrää emäntääs,<br> + jo paitusenkin nypittää —<br> + moist' eipä nöyhtää, nääs!<br> + <br> + On hoivannut jo sankarin<br> + hän miltei omakseen,<br> + niin syttyy nainen naapurin<br> + myös touhuun tuliseen.<br> + Ja kolmas tulla tuiputtaa,<br> + yks kaks kaikk' yhtyy luo;<br> + on ympärilläs palvojaa,<br> + kun kertyy kerho tuo.<br> + <br> + Ja kuulla itse kuningas<br> + sun sankar-intos saa,<br> + koht' urhonristit rintahas<br> + kuin tähdet tipahtaa.<br> + Mi miekkamiestä enää vois<br> + enemmän miellyttää!<br> + Ja itkemään, kun lähdet pois,<br> + ihailu, lempi jää.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + WILHELM MEISTERISTA<br> + <br> + <br> + <br> + MIGNON<br> + <br> + <br> + I<br> + <br> + Äl' utele, mun suuni sulki<br> + salainen, syvä velvoitus;<br> + ah, sisimpäni sulle toisin julki,<br> + jos ei sit' estäis sallimus.<br> + <br> + Ain' aikanansa valta auringon<br> + yön varjot häätää, valon maille luopi;<br> + povesta puhkee kovan kallion<br> + salattu lähde, tuoreutta tuopi.<br> + <br> + Jokainen toivoo huoltaan huojentaa<br> + povella ystävän ja löytää suojan;<br> + mun huuleni, ne vala vaientaa,<br> + ne auki saada voi vain lupa luojan.<br> + <br> + <br> + II<br> + <br> + Näin riutuu rinta vain,<br> + joss' asuu kaipuu!<br> + Ei turvaa tuttavain,<br> + pois riemut vaipuu!<br> + Mult' ilmain kauimpain<br> + taa katse haipuu:<br> + siell' on, kelt' onnen sain,<br> + ken orpoon taipuu.<br> + Mua huimaa horjuttain,<br> + mua polttaa kaipuu.<br> + Ken tuntee sen, se vain<br> + näin tuskaan vaipuu!<br> + <br> + <br> + III<br> + <br> + Mun suokaa valkokaapu kantaa,<br> + _kuvastaa_, kunnes _olla_ saan!<br> + En kauan käy maan kauniin rantaa,<br> + vaan riennän kotiin rauhaisaan.<br> + <br> + Pään hetkeks siellä lepoon painan,<br> + taas aamun raikkain silmin nään;<br> + pois annan puhtaan verholainan,<br> + vyön, seppeleen ma silloin tään.<br> + <br> + Ja siell' ei kysy miestä, naista<br> + olennot taivaan-ihanat,<br> + pukua kanna kaihtavaista<br> + ei ruumiit uudet, kirkkahat.<br> + <br> + Vaikk' osa mull' on helpoin, parhain,<br> + ma kyllin kärsin, kyynelöin;<br> + surusta vanhenin ma varhain,<br> + iäistä nuoruutt' ikävöin.<br> + <br> + <br> + <br> + HARPUNSOITTAJA<br> + <br> + <br> + I<br> + <br> + Ah, muista pois ken poikkeaa,<br> + on kohta yksinään;<br> + muut elää, lempii, lemmen saa,<br> + hän tuskaan hyljätään.<br> + <br> + Niin! Seuraan sen ma jään.<br> + Ken oikein yksinään<br> + on päällä maan,<br> + eip' yksin olekaan.<br> + <br> + Käy sulho hiljaa kuulostain:<br> + lie armas yksinään?<br> + Noin yksinäistä murhe vain<br> + yöt, päivät yhtenään,<br> + noin vaiva vartioi.<br> + Ah, konsa vihannoi<br> + mua peittäin multa maan,<br> + niilt' yksin olla saan!<br> + <br> + <br> + II<br> + <br> + Hiivin hiljaa mieron rantaa,<br> + ovensuuhun seisahdan;<br> + kädet hurskaat almun antaa,<br> + tietä pitkää vaellan.<br> + <br> + Kurjinkin mua kohdatessaan<br> + miekkoisemp' on mielestään,<br> + kyynel välkkyy katsehessaan,<br> + tiedä en, miks itkeekään.<br> + <br> + <br> + III<br> + <br> + Ken leipääns' itkull' ikinään<br> + ei kastanut, ei vaipuin vaivaan<br> + öin tuijotellut yksinään,<br> + hän teitä tunne ei, te vallat taivaan.<br> + <br> + Te viette meidät elämään,<br> + sen suotte syyhyn synkkään johtaa,<br> + jätätte tuskaan jäytävään:<br> + syyt kaikki täällä koston kohtaa.<br> + <br> + <br> + <br> + PHILINE<br> + <br> + <br> + Laatkoot laulut huolenharmaat<br> + öistä yksinäisyyden!<br> + Yö on luotu, kaunot armaat,<br> + yhdistäjäks sydänten.<br> + <br> + Kruunukseen kuin mies sai naisen,<br> + kaunihimman puoliskon,<br> + maire yö se elon maisen<br> + toinen, kaunein puoli on.<br> + <br> + Voisko päivä riemun tuoda?<br> + Riemut vain se hälventää!<br> + Ajanvietteen voi se suoda,<br> + muuta ei sen enempää.<br> + <br> + Vaan kun vieno lamppu luopi<br> + yöhön hohteen himmeän,<br> + sulosuulta suu kun juopi<br> + hurmaa lemmen leikkivän;<br> + <br> + poika huimapää kun talttuu<br> + taikaan suodun suosion,<br> + kuuma riento, riehu malttuu,<br> + viihtyy leikkiin lietohon:<br> + <br> + lempivät kun satakielen<br> + sävel hellä haltioi,<br> + vaikka korvaan murhemielen<br> + valitusta vain se soi;<br> + <br> + kuinka sydän herkkä sykkää,<br> + keskiyön kun kello lyö<br> + verkkaan, kun suo tyyntä, mykkää<br> + turvaisuutta tumma yö!<br> + <br> + Päivin pitkin siis sa paina,<br> + armas rinta, muistohon:<br> + oma huoli päiväll' aina,<br> + oma riemu yöllä on.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + BALLAADEJA<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MIGNON<br> + <br> + <br> + Maan näitkö, missä kukkii sitruunat,<br> + oranssit kultaa oksat tuuheat,<br> + miss' ilmat siintää, tuulet hyväilee,<br> + uneksii myrtti, laaker' ylenee?<br> + Oi, näitkö sen?<br> + Pois! sinne pois,<br> + oi armas, rinnallas jos liitää vois!<br> + <br> + Sa linnan näitkö, pylväsholvistot?<br> + Sen loistaa salit, hohtaa kammiot,<br> + mua katsoo valkoveistos sanaton:<br> + "Mit', orpo rukka, sulle tehty on?"<br> + Oi, näitkö sen?<br> + Pois, sinne pois,<br> + oi turvani, jos kanssas liitää vois!<br> + <br> + Sa vuoren näitkö pilvipolkuisen?<br> + Käy muuli tietään usvass' etsien;<br> + siell' asuu lohikäärmeet luolissaan,<br> + käy vuori virta kuiluun suistuvaan.<br> + Oi, näitkö sen?<br> + Pois! Sinne pois,<br> + oi isä, tiemme vie. Kun liitää vois!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LAULAJA<br> + <br> + <br> + "Ken sillall' eessä portin on<br> + nyt laulamassa tuolla?<br> + Salissa laulu soikohon,<br> + ei usten ulkopuolla!"<br> + Käy, palaa paashi joutuisaan;<br> + kuningas lausuu: "Laulamaan<br> + salihin vanhus saata."<br> + <br> + "Teit', ylimykset, tervehdin,<br> + ihanat naiset, teitä.<br> + Mi taivas tahdin kirkkahin! —<br> + Keit' ollevatkaan, keitä?<br> + Mik' uljuus, loisto! Ummistan<br> + jo silmät, muuten uppoan<br> + ihailuun, ihmetykseen!"<br> + <br> + Jo helkkyi kielet kantelon,<br> + soi sävel haltioiva;<br> + ja urhon katse uljas on<br> + ja immen unelmoiva.<br> + Ol' laulu mieleen kuninkaan,<br> + ja laulajalle noutamaan<br> + hän kultakäädyt käski.<br> + <br> + "Suo muille kääty kultainen,<br> + suo ritareilles, jotka<br> + vihollispeitset murskaten<br> + käy päin, kuin iskee kotka.<br> + Suo kanslerilles kantaakseen,<br> + suo hänen muille kuormilleen<br> + myös kultaa kukkuraksi.<br> + <br> + Kuin lintu lehvikössä puun<br> + ma laulan. Palkan, hinnan<br> + ei tarvett' ole mulla muun,<br> + kun raikuu sävel rinnan:<br> + mut pyynnön jos ma pyytää saan,<br> + jalointa viiniänne vaan<br> + te raikas malja tuokaa!"<br> + <br> + Hän huulilleen sen vei ja joi:<br> + "Oi virvoitus mun tieni!<br> + Asunto auvon, onnen oi,<br> + tää miss' on anti pieni!<br> + Mua onnessanne muistakaa<br> + ja kiittäkää sen antajaa<br> + kuin juomasta ma teitä!"<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ORVOKKI<br> + <br> + <br> + Nous ujo orvonkukkanen,<br> + se nuokkui piillen nurmehen,<br> + niin raikas orvonkukka.<br> + Käy paimenneito huoleton<br> + kuin nuori keiju nurmikon,<br> + ja soi ja soi,<br> + soi helke laulelon.<br> + <br> + Ah, mietti kukka, kunpa vaan,<br> + kunp' oisin kaunein kukka maan<br> + nyt tuokion ma rukka,<br> + jott' armas poimineeksi sais,<br> + povelleen painais, riuduttaisi<br> + Ah vain, ah vain,<br> + vain pienen tuokion!<br> + <br> + Vaan katsomatta kukkaseen<br> + käy neito; alle askeleen,<br> + ah, murtui koito kukka.<br> + Iloitsi vielä kuollenkin:<br> + jos kuolen, kuolla kuitenkin<br> + ma sain, ma sain,<br> + sain kullan jalkoihin.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KEIJUJEN KUNINGAS<br> + <br> + <br> + Kuka ratsain ulkona yössä lie?<br> + Läpi viiman ja yön isä lastaan vie;<br> + isä piltin on kietonut kainalohon,<br> + syli suojan suo, syli lämmin on.<br> + <br> + Pääs peität — mi, laps, sua peljättää? —<br> + Isä, keijujen kuningas — etkö nää?<br> + Sa kruunun ja laahuksen nääthän tuon?<br> + Se on, lapsi kulta, vain sumua suon.<br> + <br> + "Tule, armas laps, sinut kanssani vien!<br> + Me leikimme kauniisti kaiken tien;<br> + kukat kirjavat viittovat virran luo,<br> + puvut kultaiset äitini sulle tuo." —<br> + <br> + Isä, kuule, etkö sa kuule, kuin<br> + mua kutsuu se kuiskivin houkutteluin?<br> + Laps, etkö jo tyynny, jo viihtyä voi?<br> + Vain kuivissa lehvissä tuuli soi. —<br> + <br> + "Tule pois, soma poikanen! Tuttuaan<br> + tytärparveni valmis on vaalimaan;<br> + kisat yölliset kiitää ja keinuttaa,<br> + unin tanhu ja laulu sun uinuttaa." —<br> + <br> + Isä, katso, tuolla sen tyttäret nään!<br> + Mua viitaan viittovat synkeään. —<br> + Sen, poikani, tarkoin ma nähdä voin:<br> + pajut harmaat, vanhat ne nuojuu noin.<br> + <br> + "Mua, laps, sulo muotosi houkuttaa;<br> + sinut ryöstän, jos suosioll' en sua saa."<br> + Isä, auta, jo keijujen kuningas vie!<br> + Isä, voi, mitä mulle hän tehnyt lie? —<br> + <br> + Isä kauhuin kannusti ratsuaan,<br> + laps oihkiva, houriva rinnoillaan,<br> + hädin tuskin saavutti kartanon,<br> + käsivarrella lapsi jo vainaa on.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KALASTAJA<br> + <br> + <br> + Veen kuohu käy, veen pauhu soi,<br> + on vierell' onkimies,<br> + vapaansa tyynnä vartioi,<br> + ei polta poven lies.<br> + Hän istuu vain ja tarkkaa vain,<br> + niin aalto aukeaa:<br> + ui kuohuist' impi kohottain<br> + jo olkaa kosteaa.<br> + <br> + Hän lauloi noin, hän lausui noin:<br> + "Oi, miksi viljaa veen<br> + täält' ihmisjuonin kavaloin<br> + viet kuolonhelteeseen?<br> + Jos tietäisit, kuink' ihanaa<br> + on kalan kuilussaan,<br> + luo rientäisit, ja riuduntaa<br> + et tuntis konsanaan.<br> + <br> + Ain' eikö aaltoon uinumaan<br> + kuu, armas päivä käy,<br> + veenhuokuisessa hohdossaan<br> + kaht' armaampana näy?<br> + Sua kuultoon sinikosteaan<br> + sielt' eikö taivas veen,<br> + sun omat kasvos kaipaamaan<br> + saa iki-raikkauteen?"<br> + <br> + Veen kuohu käy, veen pauhu soi,<br> + jo jalkaa huuhtoo vuo;<br> + niin kaiho rinnan kukkuroi,<br> + kuin kutsuis armas luo.<br> + Hän lauloi noin, hän pauloi noin,<br> + hän pojan puolin vei,<br> + ja puolin tää luo syöksähtää —<br> + hänt' enää nähty ei.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + RITARI KURTIN HÄÄRETKI<br> + <br> + <br> + Ritar' oiva yljäks suori,<br> + riemuin riensi ratsullaan;<br> + vartoi noutajaansa nuori<br> + linnan kukka, kuulu maan.<br> + Rotkoss' autiossa tuima<br> + tuli vastaan vihamies;<br> + kohta alkoi huiske huima,<br> + säilät tehtävänsä ties.<br> + <br> + Kauan taiston vaaka häilyy,<br> + herra Kurt jo voiton saa;<br> + voiton myötä muistoks säilyy<br> + myöskin monta mustelmaa.<br> + Vaan kas tuolla viidakossa<br> + vilkkuen ken hiipii, ken?<br> + Rintalapsi kainalossa<br> + siell' on armas ammoinen.<br> + <br> + Kurtille hän kutsuin viittaa:<br> + "Herra kulta, hetki vaan!<br> + Armaast' eikö armas piittaa,<br> + isä lainkaan lapsestaan?"<br> + Kurtin valtaa vanha lempi,<br> + matkan määrä unhoon jää;<br> + niinkuin ennen neidon hempi,<br> + äiti vielä viehättää.<br> + <br> + Airutten soi torvet, johtaa<br> + mieleen ylhän morsion;<br> + markkinain nyt kohu kohtaa<br> + tiellä varsin vallaton;<br> + katsoi kaupoist' urho rehti,<br> + mitä toivotulle tois;<br> + vaan ah, juutalaiset ehti,<br> + velat vanhat vaati pois.<br> + <br> + Reippaan ritarin nyt latu<br> + lakitupaan tuosta vie.<br> + Sattuipas jo lemmon satu,<br> + samottiinpa sankartie!<br> + Kertyi kiusat kukkuraiset,<br> + kuinkas kaikki kestänkään?<br> + Vihamiehet, velat, naiset<br> + ritarill' on ristinään!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + AARTEENKAIVAJA<br> + <br> + <br> + Taskut tyhjät, sairas rinta,<br> + päivät pitkät tuskaks saakka.<br> + Puute taittavin on taakka,<br> + rikkaan osa riemuisin!<br> + Olkoon sieluni sen hinta,<br> + tät' en enää kestä vaivaa,<br> + tahdon aarteen ilmi kaivaa!<br> + verikirjoin kirjoitin.<br> + <br> + Tarkat taikapiirit piirsin,<br> + noitanuotiot tein noihin,<br> + yrtit, luut loin nuotioihin:<br> + tapahtui noin taikatyö.<br> + Tieltä tenhosalvat siirsin,<br> + kaivaa vanhaa aarrett' aloin<br> + paikalt' aarnitulten paloin;<br> + musta, myrskyinen ol' yö.<br> + <br> + Valon kaukaa näin: se kohti<br> + kulkemaan kuin kaukotähti<br> + äärelt' etäisyytten lähti, —<br> + kello kahtatoista löi.<br> + Häikäisten jo eessä hohti<br> + pojan jumalsorjan tuoma<br> + täysi malja, jonka juoma<br> + kirkas säihkyi, säkenöi.<br> + <br> + Kukkaseppel kulmat varjos,<br> + aamuarmaan silmäin palon<br> + näin, kun maljan taivasvalon<br> + tuon hän taikapiiriin toi.<br> + Alttiisti hän juoman tarjos;<br> + silloin mietin: kell' on tuomat<br> + kirkkaat noin, noin sorjat suomat,<br> + hornast' ei hän olla voi.<br> + <br> + "Intoa juo elon raikkaan;<br> + niin täst' otat opetuksen,<br> + ei sua tarve taikomuksen<br> + kammomielin kaivamaan<br> + enää tuone turhaan paikkaan!<br> + Työhön päivä! Iloon ilta!<br> + Viikon kiusaan juhlakilta!<br> + taikas vasta olkoon vaan."<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ROTTIENLUMOOJA<br> + <br> + <br> + Ma laulajana liikun, toimin,<br> + pois rotat vien ma velhovoimin;<br> + mua tähän kuuluun kaupunkiin<br> + siis varmaan kai jo kaivattiin.<br> + Jos kuinka rottaparvet vaivaa<br> + ja hiiret, myyrät muutkin kaivaa,<br> + ne kaikki karkoitan, ne vien<br> + pois soitollani saman tien.<br> + <br> + Kun lauha lauluniekka lauloi,<br> + monesti myös hän lapset pauloi,<br> + sai kultaisilla saduillaan<br> + hän hurjimmankin talttumaan.<br> + Ei auta poikain yrmistely,<br> + ei tyttöin pelko, tyrmistely:<br> + vain soitto soimaan helkähtää,<br> + ja valtaani he kaikki jää.<br> + <br> + Ja lauluniekka kaikin tienoin<br> + lumooja myös on neitoin vienoin;<br> + hän sit' ei kaupunkia nää,<br> + mont' ettei velhon verkkoon jää.<br> + Kuink' olkoot kainot neidot siellä<br> + ja naiset tiukat hyveen tiellä,<br> + niin kaikkiin lemmen kaipion<br> + tuo loihtu laulun, kantelon.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + HOVIPOIKA JA MYLLÄRINNEITO<br> + <br> + <br> + Hovipoika:<br> + <br> + Mihin noin meno lie,<br> + soma neito, sulLa?<br> + Mikä nimesi?<br> + <br> + Myllärinneito:<br> + <br> + Ulla.<br> + <br> + Hovipoika:<br> + <br> + Mihin siis, mihin tie,<br> + vasut, haravat myötä?<br> + <br> + Myllärinneito:<br> + <br> + Isän niityll' on työtä,<br> + isän heinämailla.<br> + <br> + Hovipoika:<br> + <br> + Ypö-yksinkö noin?<br> + <br> + Myllärinneito:<br> + <br> + Rehun pois haravoin,<br> + se vain sit' on vailla.<br> + Ja sitten puutarhaan käyden<br> + jo kypsiä päärynöitä voin<br> + vasun poimia täyden.<br> + <br> + Hovipoika:<br> + <br> + Lie hiljainen lehvämaja siellä?<br> + <br> + Myllärinneito:<br> + <br> + Jopa toinenkin vielä<br> + sen toisessa päässä.<br> + <br> + Hovipoika:<br> + <br> + Tulen sinne ma salaa,<br> + sydänpäivän kuumassa säässä<br> + se meille varjoa valaa;<br> + siell' armaasti kätkössä siimehikkäässä —<br> + <br> + Myllärinneito:<br> + <br> + Sep' ois juorulle herkkupalaa!<br> + <br> + Hovipoika:<br> + <br> + Me vaivumme vasten povea povi.<br> + <br> + Myllärinneito:<br> + <br> + Ei sovi!<br> + Näet myllärinneittä ken suutelee,<br> + heti kohta itsensä ilmaisee.<br> + Puku kaunis, tumma ois<br> + perin kirjava tuota pikaa, —<br> + sitä en toki sois.<br> + Verralle verta, niin ei tule vikaa!<br> + Se on minun uskoni horjumaton.<br> + Rakas mulle mylläripoika on —<br> + sen mekkoa ei se likaa!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + POIKA JA MYLLYPURO<br> + <br> + <br> + Poika:<br> + <br> + Hei, puro kirkas, kunne on<br> + sun kilpas,<br> + sun rientos virma, vallaton<br> + ja vilpas?<br> + Mit' ennät laaksoon etsimään?<br> + Hei, vastaahan, kun kysytään!<br> + <br> + Puro:<br> + <br> + Ma olin puro raisu, vaan<br> + mun kaitaa<br> + ne myllykuurnaa kulkemaan<br> + tuoll' aitaa,<br> + niin sinne vinhaan vierrä saan,<br> + enk' uuvu, kuivu konsanaan.<br> + <br> + Poika:<br> + <br> + Sua sinne kuurna siloinen<br> + saa viedä,<br> + tult' etpä nuoren sydämen<br> + sä tiedä.<br> + Kai kaunis myllyneito tuo<br> + sun läikkyys sulokatseen luo?<br> + <br> + Puro:<br> + <br> + Koht' aamun koissa avajaa<br> + hän oven,<br> + veess' armaat kasvot viruttaa;<br> + nään poven<br> + niin valkean, niin pyöreän,<br> + ett' aivan hehkun, höyryän.<br> + <br> + Poika:<br> + <br> + Jos veenkin liehtoo lempehen<br> + hän kerta,<br> + kuin käykään, jos on lihaa ken<br> + ja verta?<br> + Ken hänet kerran nähdä saa,<br> + ah, aina luo hän palajaa!<br> + <br> + Puro:<br> + <br> + Niin syöpsähdän mä rattaisiin,<br> + soi pauhu,<br> + ne viuhuin pyörii, vinha niin<br> + käy jauhu.<br> + Kun puuhaa kaunis tyttö tuo,<br> + on väkevämpi veenkin vuo.<br> + <br> + Poika:<br> + <br> + Et, koito, tuskaa tunnekaan<br> + siis tuosta?<br> + Sua nauraa, ilkamoi hän vaan:<br> + saat juosta!<br> + Kai sinutkin hän kammitsois,<br> + jos lemmenkatseen hellän lois?<br> + <br> + Puro:<br> + <br> + Niin raskas, raskas mulla tie<br> + on tuolta,<br> + niin vitkaan suikertain se vie<br> + suo suolta;<br> + jos vain mun vallassani ois,<br> + takaisin kohta tie se tois.<br> + <br> + Poika:<br> + <br> + En eemmäs, veikko kaihokas,<br> + nyt tulle;<br> + viel' iloks ehkä solinas<br> + soi mulle.<br> + Käy, kuiski hälle päivin öin,<br> + mit' unelmoin ja ikävöin.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + TAIKURINOPPILAS<br> + <br> + <br> + Meni matkoilleen jo kerran<br> + vanha taikamestar' äsken;<br> + saavat henget uuden herran,<br> + nyt ma itse heitä käsken.<br> + Toistan sanoin, toimin<br> + taiat tarkalleen,<br> + heti henkivoimin<br> + ihmeit' itse teen.<br> + <br> + Teitä, maita<br> + joudu, juokse<br> + virran luokse,<br> + vettä kanna,<br> + kyllitellen kylpy laita,<br> + aallota kuin kosken anna!<br> + <br> + Vanha luuta, vartes vyötä,<br> + kulut ryysyt ylles kääri!<br> + Osaat tehdä orjan työtä,<br> + nyt mua kuullen hyöri, hääri!<br> + Haaroitu kuin hanko,<br> + jalat saa ja pää!<br> + Sieppaa vesisanko,<br> + ala vilistää!<br> + <br> + Teitä, maita<br> + joudu, juokse<br> + virran luokse,<br> + vettä kanna,<br> + kyllitellen kylpy laita,<br> + aallota kuin kosken anna!<br> + <br> + Kas, se harppaa kohti rantaa,<br> + nuolinopsaan käy ja palaa,<br> + tänne täyden sangon kantaa,<br> + altaaseen jo veden valaa.<br> + Joutuu uus jo taakka!<br> + Allas tulvillaan!<br> + Vettä reunaan saakka<br> + joka astiaan!<br> + <br> + Heitä, herkee!<br> + veden valtaan<br> + sait jo altaan, —<br> + touhus suista!<br> + Voi, jo totta tuho kerkee:<br> + sanaa oikeaa en muista!<br> + <br> + Sanaa, jok' ois sille salpa,<br> + luote entis-luonnon luomaan!<br> + Vain josp' oisit luuta halpa! —<br> + Toista vain se kiitää tuomaan!<br> + Yhä ryöpyt inhat<br> + sisään sinkoaa,<br> + sadat virrat vinhat,<br> + ah, jo ahdistaa!<br> + <br> + Ei, en tätä<br> + saata kestää;<br> + aion estää<br> + eljet nurjat!<br> + Ah, vain yltyy, yltyy hätä!<br> + Mitkä silmät hirmut, hurjat!<br> + <br> + Pois sa, hornanheitto, täältä!<br> + Hukuttaako huoneen aiot?<br> + Kynnys veess' on yltä-päältä,<br> + uutta vain sa tänne taiot!<br> + Lakkaa, lemmon luuta!<br> + Kuule haltiaas!<br> + Olit ennen puuta,<br> + puuksi muutu taas!<br> + <br> + Vai et, huima,<br> + huoli! Niskaan<br> + tartun, viskaan<br> + maahan nurin!<br> + Rauskan vartes rauta tuima<br> + pirstoo, kohta saatkin kurin!<br> + <br> + Taas se vettä laahaa! — Laannet,<br> + kunhan sivallan, — et laukkaa!<br> + Kohta, peikko, maassa maannet,<br> + kirves tää kun kohti paukkaa.<br> + Saitkos! Kaatuu, raukee,<br> + kahdeks siihen jää!<br> + Taas nyt toivo aukee,<br> + tohdin hengittää.<br> + <br> + Voi! Jo huomaan:<br> + nousee palat<br> + nopsajalat,<br> + täysin tarmoin<br> + kiitää kilvan vettä tuomaan!<br> + Ah, mua, taivas, auta armoin!<br> + <br> + Nekös laukkaa! Lattialla<br> + lampi, ui jo porraslauta!<br> + Kaikki hirmutulvan alla!<br> + Mestari! Mua kuule, auta!<br> + Ah, hän saapuu! Vesiin,<br> + herra, vaivun, jään!<br> + Henget kutsuin esiin,<br> + heist' en pääsekään.<br> + <br> + Luudat, menkää<br> + luutain joukkoon,<br> + soppiloukkoon!<br> + Hengen teihin<br> + vanha mestar' itse henkää<br> + aikomiinsa askareihin!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KORINTHON MORSIAN<br> + <br> + <br> + Korinthoon Ateenan nuorukainen<br> + saapui, hälle uppo-outohon.<br> + Turva toivottu siell' ainokainen<br> + taaton vanha majavieras on.<br> + Ammoin aikoi nää<br> + lapsens' yhdistää<br> + kerran kihloill' yljän, morsion.<br> + <br> + Vaan nyt suositaanko sulhotiellä,<br> + kalliill' ellei osta onneaan?<br> + Pakana hän heimoineen on, — siellä,<br> + siellä ristiä jo palvellaan.<br> + Saastaks usko uus<br> + usein lemmen huus,<br> + kiskoi pois kuin kiroyrtit maan.<br> + <br> + Yöhön hiljennyt jo uinailulleen<br> + talo kaikk' on, valvoi äiti vain.<br> + Alttiisti hän vastaan otti tulleen,<br> + juhlasuojaan johti vartovain<br> + ruokain, juomain luo,<br> + joit' ei kaipais tuo,<br> + huoltain, hyvää yötä toivottain.<br> + <br> + Viinit, herkut runsaat pöydän peittää,<br> + vaan niit' ei tee mieli uupuneen;<br> + siihen hän ne koskematta heittää,<br> + vaatteet yllä vaipuu vuoteeseen;<br> + juur' ol' uinahtaa,<br> + silloin avajaa<br> + oven outo vieras hiljalleen.<br> + <br> + Ovest' astui neito nuori saapuin<br> + lampun hohtoon huntu verhonaan,<br> + kaihtamana kainoin valkokaapuin,<br> + mustaa, kultaa nauha otsallaan;<br> + vieraan nähdä saa,<br> + kättä valkeaa<br> + kauhuin nostaa, kysyy kummissaan:<br> + <br> + "Vieraast' enkö lainkaan tiedä? Halpa,<br> + outo kodissani niinkö lien?<br> + Niin mua saartaa majan ahtaan salpa!<br> + Häpeän nyt moisen myötä vien.<br> + Jääös nukkumaan<br> + vuotehelles vaan,<br> + riennän pois, kuin tulin, saman tien."<br> + <br> + Pystyyn ponnahtaen: "Jää, oi jääthän,<br> + sorja neito!" poika huus. "Jo suo<br> + Ceres lahjojaan ja Bakkhos, nääthän!<br> + Amorin sun armautes tuo!<br> + Kauhunkalvas oot!<br> + Meidät hurmatkoot<br> + juhlariemuin jumalat jo nuo!"<br> + <br> + "Nuorukainen, seis, äl' astu luoksi;<br> + riemuista ma olen osaton.<br> + Viimeinen on tie jo käyty vuoksi<br> + äiti-kullan sairaan hourion;<br> + vannoi toipuissaan<br> + taivahan, ei maan,<br> + omaks elon nuoren kukinnon!<br> + <br> + Taloon hiljaisuus koht' astui jylhä,<br> + väistyi vanhat heljät jumalat.<br> + Taivaass' yks on näkymätön, ylhä,<br> + vapahtaja ristill', ainoat,<br> + joille uhrataan,<br> + vuonaa, vuoht' ei, vaan<br> + ihmisuhrit uskomattomat."<br> + <br> + Kyselee ja tutkii nuorukainen,<br> + joka sanaa miettii mielessään.<br> + Morsianko, oma armahainen<br> + tuo, jonk' yössä hiljaisessa nään?<br> + "Lempes mulle suo!<br> + Siunausta tuo<br> + taattoin vala ylle liiton tään."<br> + <br> + "Armas poika, omakses en tulle —<br> + suovat sulle siskon nuoremman.<br> + Mykkä murhekammio jää mulle —<br> + hänen sylissään mua muistathan,<br> + vain sua muistavaa,<br> + lemmen kalvamaa,<br> + pian piileväistä multahan?"<br> + <br> + "Ei, niin totta kuin tuo liekki hohtaa,<br> + Hymenin miss' enteen hyvän näät,<br> + sinut kotiinsa koht' ylkä johtaa,<br> + vielä riemulle ja mulle jäät.<br> + Armas, astu luo!<br> + Äkki-onni suo<br> + meidän viipymättä viettää häät!"<br> + <br> + He jo lemmen pantit vaihtaa: soman<br> + kultakäädyn neito ojentaa,<br> + maljan hopeaisen, verrattoman<br> + taitehikkaan sulho tarjoaa. —<br> + "Tuot' en käyttää vois,<br> + mutta etkö sois<br> + mulle päästäs yhtä suortuvaa?"<br> + <br> + Juur' on kolkko aave-aika, näyttää<br> + viihtyvän vast' oikein neito tuo.<br> + Verentumma viini maljan täyttää,<br> + valju suu sit' ahnehesti juo;<br> + vaan ei maistamaan<br> + murenettakaan<br> + valkoleipää suostu huulet nuo.<br> + <br> + Maljan sulholle hän tarjoo, janoin<br> + kiihkoisin sen hänkin pohjaan joi,<br> + lempeä jo armahalta anoin;<br> + lempi sydän-parkaan tuskan toi.<br> + Turhaan rukoilee,<br> + kunnes raukenee<br> + vuoteelle ja hiljaa vaikeroi.<br> + <br> + Syliin neito heltyen nyt heittyi:<br> + "Ah, mua raastaa, noin kun vaikerrat;<br> + vaan, ah, tuta sen, mi sulta peittyi,<br> + kauhuin saat, jos minuun kajoat:<br> + kylmät niinkuin jää<br> + jäsenet on nää<br> + valittusi lumivalkeat."<br> + <br> + Lemmen nuoren leimuin sulho painaa<br> + sydämelleen kalliin kaivatun:<br> + "Vaikka tullut tuonelt' oisit vainaa,<br> + sylissäni lämmitän ma sun!"<br> + Kuiskeet, suudelmat!<br> + Lemmen kukkurat!<br> + "Hehkull' etkö vastaa hehkuhun!"<br> + <br> + Lempi liittää teit' ain' alttihimpi,<br> + kyynel hersyy riemun hekkumaan;<br> + himoll' imee huulten huumaa impi,<br> + tunto toisell' on vain toisestaan.<br> + Sulho lämmöllään<br> + sulaa suonten jään;<br> + sydän rinnass' eipä liikukaan.<br> + <br> + Vaan viel' äiti valpas kiertoretken<br> + tekee, hiipii ohi kammion,<br> + hiljaa kuuntelevi pitkän hetken,<br> + mitkä oudot äänet siellä on:<br> + riemu, valitus,<br> + lemmen soperrus,<br> + sulo kiihko sulhon, morsion.<br> + <br> + Liikahtanut äiti ei, hän empi:<br> + eihän totta moinen kataluus? —<br> + Siellä vannoi valat kalliit lempi,<br> + mairittelu, hellyys, tuskaisuus. —<br> + "Kukko herää! Vait!" —<br> + "Ensi yönä kait<br> + palaathan?" — ja suukonsuike uus.<br> + <br> + Enää äiti vihastust' ei voita,<br> + tutun salvan joutuin avajaa:<br> + "Moisia meill' onko letukoita,<br> + jotka vieras kohta viekoittaa?"<br> + Astuu huoneeseen,<br> + lampun hohteeseen —<br> + taivas! — oman lapsen nähdä saa.<br> + <br> + Ensi säikähdyksess' aikoo peittää<br> + poika huntuharsoll' impeään,<br> + peiton suojaks armaan ylle heittää,<br> + vaan hän itse kohoo kätköstään;<br> + niinkuin aave ois,<br> + peiton alta pois<br> + ylenee hän verkkaa verkempään.<br> + <br> + "Äiti! Äiti!" kolkosti hän haastaa,<br> + "yötä armasta et mulle sois!<br> + Epätoivoon vainko elvyin? Raastaa<br> + elon lämmöstä mun aiot pois?<br> + Varhain vaikka sain<br> + kaavut vainajain,<br> + haudan kylmän, kylliks eikö ois?<br> + <br> + Vaan nyt outo tuomio mua ajaa,<br> + katon raskaan alta karkoittaa.<br> + Pappienne siunaus ei majaa,<br> + virtten hyrinä ei salpaan saa;<br> + tult' ei nuorta veet,<br> + suolat jäähtäneet,<br> + lemmen tult' ei jäähdä musta maa.<br> + <br> + Sulhon tään ma sain, kun viittoi luoksi<br> + Venus temppeliin viel' ihanaan.<br> + Vieraan, väärän lupauksen vuoksi<br> + rikoit sanas. Vaan ei konsanaan<br> + vallat taivahan<br> + valaan vanhemman<br> + suostu, lapselt' onnen vaativaan.<br> + <br> + Haudasta nyt rauhatonna palaan<br> + mennytt' armastani etsimään,<br> + hänen lempeään viel' yhä halaan,<br> + sydänvertaan imen. Rakkaan pään<br> + tuon jo tuoni vie,<br> + toisten luo on tie<br> + nuorin uhrein vimmaa viihtämään.<br> + <br> + Elää et voi, kaunis poika kulta;<br> + kohta hiudut kesken kukintaas.<br> + Käädyn sait jo kahleheksi multa;<br> + lähden tallettain sun suortuvaas.<br> + Siihen silmäs luo!<br> + Huomen huurteen tuo<br> + tukkaas, — tumma _siell'_ on vain se taas.<br> + <br> + Kuullos, äiti, viime pyyntö: laita<br> + rovio, sen meidät polttaa suo;<br> + avaa kammioni ange, kaita,<br> + rauhan lempiville liekit tuo;<br> + kirpoo kipunat,<br> + tuhkat hiiluvat,<br> + vanhain jumalain me käymme luo."<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + JUMALA JA BAJADEERI<br> + <br> + Intialainen legenda<br> + <br> + <br> + Kuudennesti astui alas<br> + Mahadeva, herra maan,<br> + vertanamme tulla halas<br> + ilot, tuskat tuntemaan.<br> + Alhaisna tääll' asui, kesti,<br> + koki kaikk', ett' arviois<br> + ihmist' inhimillisesti,<br> + rankaisis tai armon sois.<br> + Ja kaupungin noin kun jo katseli kaikin,<br> + sen suuret ja pienet jo tarkatuks saikin,<br> + sielt' illalla lähti hän käymähän pois.<br> + <br> + Mennessään kun reunimmaisen<br> + talosarjan saavuttaa,<br> + maaliposken kaunokaisen,<br> + synnin lapsen, nähdä saa.<br> + "Terve neito!" — "Terve, jalo<br> + vieras! Varro, riennän luo." —<br> + "Ken sa olet?" — "Lemmen talo<br> + lemmen lehvän sulle suo!"<br> + Lyö sympaaliaan hän jo karkelon aikain,<br> + niin viehkeä väike on kätten ja jalkain,<br> + hän kumartuen kukan vieraalle tuo.<br> + <br> + Kynnykselle viehti, veti,<br> + veikeästi majaan vie.<br> + "Kaunis vieras, heljät heti<br> + lamput loistamassa lie.<br> + Väsymykses hoivaan, liennän<br> + jalkojesi kirvelyt.<br> + Mitä mielit, suomaan riennän,<br> + levon, leikit, hyväilyt."<br> + Valevaivoja vaali, min voi. Ikivalta<br> + tuost' iloitsi tuo: syvän turmelun alta<br> + jo on sydän ihmisen ilmestynyt.<br> + <br> + Yhä herkemmäksi heltyin<br> + neito vaalii vaatijaa,<br> + sijaan temppuin teeskenneltyin<br> + luonto hiljaa virkoaa.<br> + Hedelmä koht' ihanainen<br> + kehkee kukkaan hempeään:<br> + miss' on mieli kuuliainen,<br> + kaukana ei lempikään.<br> + Vaan neittäpä tuimemmin tutkivi yhä<br> + nyt tuo syvät, korkeat tunteva, pyhä<br> + jo kautt' ilon hehkun ja kauhujen jään.<br> + <br> + Kirjoposkeen suukon kuuman<br> + painaa, poveen polton luo.<br> + Ensi kerran lemmen huuman<br> + tuntee, itkee tyttö tuo,<br> + hänen jalkoihinsa vaipuu,<br> + vuoks' ei voiton, liekkuman;<br> + tahdotta kuin vaha taipuu<br> + varsi hennon, herpoovan.<br> + Ja niin levon lempeän onnea peittää,<br> + sen verhoksi vienoisen, himmeän heittää<br> + jo yö sulohuntunsa suojelevan.<br> + <br> + Myöhään nukkui leikkiin hellään,<br> + anivarhain valveill' on:<br> + siin' on hänen sydämellään<br> + armas vieras eloton.<br> + Huutain syöksyi syliin ruumiin —<br> + ei se herää! Viime tie<br> + eess' on, liekkeihin jo kuumiin<br> + jähmettynyttä viejät vie.<br> + Soi pappien hautausvirsi — hän juoksi,<br> + hän riehui ja riuhtoi ja riistihe luoksi.<br> + "Mit' etsit? Ken oot? Sijas täällä ei lie!"<br> + <br> + Heittyi huutain vihlovasti<br> + paareille: "Pois antakaa<br> + puolisoni! Haudast' asti<br> + hänet tahdon tavoittaa.<br> + Tuonko muodon jumalaisen<br> + tulla tuhkaks sallitaan?<br> + Mun hän, mun ol' ainokaisen!<br> + Yön, ah, yhden, autuaan!"<br> + Papit veisaavat: "Kannamme vanhan, kun vaivat<br> + niin vitkaan ja viipyen sammua saivat,<br> + ja nuoren jo ennen kuin aavistikaan.<br> + <br> + Näinp' on pappiesi tieto:<br> + Puolisos ei ollut tää.<br> + Lienet bajadeeri lieto,<br> + velvoitust' ei sulle jää.<br> + Kera ruumiin varjo vainen<br> + tuonen rauhaan vaeltaa,<br> + seurata vain miestään nainen<br> + arvon, velvoituksen saa.<br> + Pyhä soi surusoitto! Te nuor' elon rantain<br> + nyt kaune ja kaivattu, liekeissä kantain,<br> + oi taivaiset, luoksenne tallettakaa!"<br> + <br> + Tuska paisuu, sydänparkaa<br> + raastaa kuoro armoton;<br> + kädet ojentain hän karkaa<br> + kuumaan liekkikuolohon.<br> + liekeistäpä kalman lieden<br> + liitää jumal-sulho tuo<br> + lemmittynsä vienon vieden —<br> + sylitysten väikkyy nuo.<br> + Katuvaisia katsovat lapsia harhain<br> + iloll' Iäiset, heit' ylös taivaisten tarhain<br> + he kirkkauteen sylin hehkuvin tuo.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + PAARIA<br> + <br> + <br> + <br> + Paarian rukous<br> + <br> + <br> + Brahma, voimain herra suuri!<br> + Kaikkeuden lähde syvä.<br> + oikeuden alkujuuri!<br> + Rikkaat vainko tahtos hyvä,<br> + ruhtinaat, bramiinit loikin?<br> + Totta teithän apinatkin,<br> + meidät, polot paariatkin,<br> + hoippumahan raajoin hoikin!<br> + <br> + Halvat olemme ja hylyt,<br> + kaiken kiron, saastan saimme;<br> + muilla miss' ois turmat tylyt,<br> + sikiämme siinä vain me.<br> + Inhon, pilkan esineitä<br> + liemme ihmismitan mukaan,<br> + mutta sinä muista meitä,<br> + jonk' ei mittaa täytä kukaan.<br> + <br> + Kuule, Herra, suo mun kiittää<br> + lapsenas sua, siunaamanas,<br> + tai se synnytä, mi liittää<br> + sinuun minutkin. Sun sanas<br> + loihan bajadeereillekin<br> + jumalattaren. Ah, kerran<br> + kiittää mielisimme mekin<br> + moista ihmetyötä Herran.<br> + <br> + <br> + <br> + Legenda<br> + <br> + <br> + Veden noutoon puhdas, kaunis<br> + vaimo ylhän käy bramiinin,<br> + kunnioitetun, vanhurskaan,<br> + vakaan vaelluksessaan.<br> + Tuo jok' aamu raikkaan aarteen<br> + pyhän virran vettä — entä<br> + ruukku, amme? Niit' ei tarvis.<br> + Auvosydämen ja kätten<br> + hurskahien alamaisna<br> + aalto lieto ihanaksi<br> + kuultopalloks asettuu;<br> + tuonpa nainen riemurinta,<br> + puhdas, viaton ja vieno<br> + kotiin puolisolleen tuo.<br> + <br> + Astuu nainen aamuarmas,<br> + rukoellen Ganges-virran<br> + aallon kuultoon kumartuu:<br> + äkki-kuvastuspa kohtaa,<br> + taivaast' ylimmästä kiitäin<br> + hänen päänsä päällä väikkyy<br> + ihanaisin ilmestys,<br> + hahmo nuorukaisen ylvään,<br> + luojan kaunis alku-aatos,<br> + siinnyt rinnass' Iäisen.<br> + Tuota katsoi, tunsi tunteet<br> + hämmentävät syöksähtävän<br> + sydämensä syvimpään,<br> + katsoi kaunokuvaa, torjui<br> + silmistään, se palaa taas.<br> + Huumeessa hän hoippuu virtaan,<br> + käsin hapuilevin vettä<br> + ammentais, ah, eipä voi.<br> + Sillä virran pyhä laine<br> + liukuu pakoon, vierii pois,<br> + kurimusten kauhukuilut<br> + allansa hän näkee vain.<br> + <br> + Kädet vaipuu, askel pettää;<br> + kotipolku tuoko tuonne?<br> + Viivyntä vai pako parhain?<br> + Turha aatella, kun aatos,<br> + neuvo, apu tyrehtyy.<br> + Eteen puolison noin astuu,<br> + kohtaa katseen, tuomionsa.<br> + Tuomar' ylhä miekan tempaa,<br> + vaimon kummulle vie, kussa<br> + vuotaa veri velkapään.<br> + Voiko vastustella vaimo,<br> + puolustauta, puhdistauta,<br> + syypää, syystä tiedoton?<br> + <br> + Verimiekoin, miettehissään<br> + kotiin hiljaiseen bramiini<br> + palaa, kohtaa poikansa:<br> + "Kenen vert', oi taatto, taatto?" —<br> + "Naisen syyllisen!" — "Ei, ei!<br> + Viallisen veren laill' ei<br> + miekkaan hyydy se, vaan valuu<br> + tuoreena kuin haavasta.<br> + Äiti, äiti, tullos! Eihän<br> + väärin tehnyt taatto kuunaan;<br> + virka, mitä tekee nyt." —<br> + <br> + "Vaiti! Vait! Se äitis vert' on!" —<br> + "Kenen verta?" — "Vaiti! Vaiti!" —<br> + "Äitinikö verta ois!<br> + Mistä syystä? Mit' on tehty?<br> + Tänne miekka! Nyt se mull' on!<br> + Surmaa puolisos, mutt' älä<br> + äitiäni! Liekkeihin<br> + avionsa ainokaisen<br> + kanssa vaimo astuu, miekkaan<br> + poika uskollinen myötä<br> + äidin kalliin, ainoisen."<br> + "Malta, malta!" taatto huusi,<br> + "vielä ehdit, riennä, riennä!<br> + Vartaloon pää liitä, kosket<br> + miekallas, niin äitis elpyy<br> + askeleitas seuraamaan."<br> + Huohottain hän rientää, huomaa<br> + tyrmistyin päät kahden naisen,<br> + ruumiit maassa ristikkäin.<br> + Mikä kauhu! Mikä pulma!<br> + Äidin pään jo nostaa, suut' ei<br> + suutele hän kalmankarvaa,<br> + kiirein painaa pään nyt kaulaan<br> + ruumiin lähimmän ja siunaa<br> + miekallansa hurskaan työn.<br> + <br> + Nousee nainen jättihahmo. —<br> + Oman äidin kalliit huulet,<br> + yhä yhtä jumal-armaat,<br> + kauhun sanat virkkaa: "Voi,<br> + poika, poika! Malttaa mahdoit!<br> + Tuoll' on äitis ruumis, viereen<br> + viskattuna rikollisen<br> + naisen rietas pää, jonk' uhriks<br> + oikeuden valta vaati!<br> + Minut hänen ruumiiseensa<br> + ikipäiviks istutit:<br> + jumaliin nyt siirryn tahdoin<br> + viisain, teoin villityin.<br> + Pojan taivassynnyn hahmo<br> + silmiss' ihanaisna väikkyy;<br> + alas sydämeen jos astuu,<br> + velloo himonvimmaan sen.<br> + <br> + Aina palajaa hän, aina,<br> + aina nousee, aina vaipuu,<br> + himmenee ja seestyy jälleen:<br> + sääti Brahman tahto niin.<br> + Sääti kirjosulkasiiven,<br> + kirkaskasvon, sorjavarren,<br> + jumal-ainokaisen mulle<br> + koettajan, kiusaajan;<br> + ylhäältäpä kiusaukset<br> + käskemät käy jumalain.<br> + Niin bramiinitar ma, jonka<br> + pää on piiriss' ylhän taivaan,<br> + alaspainavan maan mahdin<br> + paariana tuta saan.<br> + <br> + Poika, taaton lohduks astu!<br> + Katumus teit' älköön synkkä,<br> + tylsä kaipuu korpeen viekö,<br> + korska pyynti pyhyyden;<br> + menkää kaikkiin maailmoihin,<br> + käykää halki kaikkein aikain,<br> + julistakaa: halvintakin<br> + kuulee Brahma korkeuden!<br> + <br> + Eipä kukaan hälle halvin —<br> + jäsenin ken raukein, rammoin,<br> + sieluin rikkiraastetuin,<br> + turvaa, toivoa ken vailla,<br> + paaria lie, lie bramiini,<br> + katseen korkeuksiin luo,<br> + kohta tuntee, kohta kokee:<br> + tuhat rauhan silmää tuikkii,<br> + tuhat korvaa kuulee siellä,<br> + mitään niilt' ei kätköön jää.<br> + <br> + Hänen istuimensa eteen<br> + nousen, minut nähdessään,<br> + hirmumuotoon muuttamansa,<br> + iki-säälistä hän itkee,<br> + hyväksenne tulkoon tuo!<br> + Hälle hellytellen haastan, —<br> + hälle vimmoin virkan julki<br> + kaiken, kuinka mieli käskee,<br> + kuinka rinnassani kuohuu.<br> + Mitä itse mietin, tunnen —<br> + olkoon iki-salaisuus."<br> + <br> + <br> + <br> + Paarian kiitos<br> + <br> + <br> + Brahma suur', oi tunnen, aavat<br> + maailmat sun kaikk' on luomas!<br> + Olet valtiaani, saavat<br> + avaran kaikk' armohuomas.<br> + <br> + Korvistas et tuhansista<br> + kurjalt' yhtään sulje; uuteen<br> + alennuksen uumenista<br> + synnytät meit' aateluuteen.<br> + <br> + Nähkää: naisen nosti kaipuu<br> + jumalihin tuskan alta.<br> + Häneen katseheni vaipuu,<br> + joll' on yksin voima, valta.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ANTIIKKISEEN SÄVYYN<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + PELTOMIEHELLE<br> + <br> + <br> + Siemenet kattaa kultaiset vako kuohkea, kerran<br> + kattehen raskaamman raukeat raajasi saa.<br> + Riemuin kynnä ja kylvä! Se maast' eloviljana versoo,<br> + toivopa haudankaan äärelt' erkane ei.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ANAKREONIN HAUTA<br> + <br> + <br> + Hohtavi ruusut, viini on laakerin vyöttänyt, kyyhky<br> + kutsuvi kumppaniaan, sirkkojen soittelo soi!<br> + Tää mik' on hauta, min näin elon kauneudell' ikivallat<br> + verhosi kaikki? Se on hoiva Anakreonin.<br> + Nauttia onnekas laulaja sai kevätsään, suven, syksyn;<br> + suoja nyt kummuss' on talvien koskematon.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SULOISET SURUT<br> + <br> + <br> + Pois, surut, karkotkaa! — Vaan kuolollist' yhä kansaa,<br> + ah, suru kahlehtii, vast' elon kanss' eroaa.<br> + <br> + Niin jos on, tulkaa, vallatkaa sydän tää, surut lemmen,<br> + siellä te vallitkaa, syöskää pois suku muu!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SOINTUMATON PARI<br> + <br> + <br> + Eip' edes noinkaan taivahinen pari sointunut: Psykhe<br> + vanheni, viisastui, Amor on laps yhä vain.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + PUOLUSTUS<br> + <br> + <br> + Syytät naist', yhä häilyvän, suosivan yhtä ja toista!<br> + Lakkaa: häilymätönt' etsii miestä hän vain.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ALPPIKUKKULA<br> + <br> + <br> + Eilen viel' oli ruskea pää, kuin kutrit on armaan,<br> + kaukaa jonk' ihanuus vienona viittoelee.<br> + <br> + Huippusi valkea varhain nyt hopeaisena hohtaa:<br> + loi lumet kiireelles myrskyten ylläsi yö.<br> + Nuoruus — vanhuuteen elo, ah, sen niin liki liittää<br> + kuin uni häilyvä vain eilispäivähän tään.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + DISTIKHON-SÄKEITÄ<br> + <br> + <br> + Soitto Apollon soi, tuhojousikin joikuvi, hurmaa<br> + paimenen, Pythonin surmaan suistavi hän.<br> + <br> + *<br> + <br> + Teittepä vaan majan mahtavan. Kuink' — isä laupias — häätyy<br> + harha nyt pois, kodin kun noin kuninkaallisen sai?<br> + <br> + *<br> + <br> + Säästävä moite mit' on? Se, mi pienentää viat, peittää?<br> + Ei, se, mi nostaa sun voi vian voittamahan!<br> + <br> + *<br> + <br> + Kyllyttää rehu tuo demokraattinen kohta jo lauman;<br> + soimehen, veikkaa lyön, on joku sull' ape uus.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + AMYNTAS<br> + <br> + <br> + Nikias, mies ylen oiva, sa lääkäri ruumihin, sielun,<br> + niin, kovin sairas lien, vaan apus ankara on.<br> + Neuvoa noudattaa, ah, multa jo raukeni voimat:<br> + yksinp' ystäväkin nyt minust' on vihamies.<br> + Kuin kumoaisinkaan sanas! Sen sanon itse ma kaiken,<br> + tuimemmin sanon kuin sun sanas kartteliaat.<br> + Vaan alas kallion kaltaalt', ah, vesi vinhana syöksyy,<br> + ei puron laineet voi hillitä laulelojaan.<br> + Ken rajumyrskyn kahlitsee? Meren aaltohon eikö<br> + pois sinikaareltaan korkea päiväkin käy?<br> + Niin ylt'ympäri luonto se lausuu: Myös sun, Amyntas,<br> + ylläs on ankarat lait valtojen vaskisien.<br> + Liennytä otsaltas rypyt, ystävä, kuule, mit' eilen<br> + tuolla mun oppia soi puu puron vierellinen.<br> + Ennen täynn' omenoit' oli, nyt joku ainoa; syynä<br> + köynnös on kukkea tuo, puun väkipaulojatar.<br> + Veitsen kiskaisin minä käyrän, viiltävän, silvoin<br> + virpiä, rönsyjä, pois puusta ne tempoelin;<br> + vaan heti kammahdin: syvä, haikea huokaus kuului,<br> + kuiskiva vaikerrus vaisujen latvojen soi:<br> + "Tarhasi tuttua uskollist' älä raatele, jolta<br> + niin monet nautinnot varhain poikana sait.<br> + Oi, älä raatele noin mua! Virvikön tuon tuhotessas<br> + mult' elon sun tyly työs, sun väkivaltasi vie.<br> + Hentoa enkö sit' itse ma hellien vaalinut? Eikö<br> + kuin omat mulle sen ois lehväset? Kuinka ma en<br> + lempisi tainta, mi vain mua tarviten varttani hiljaa<br> + voimin kaihoavin kietovi? Kas, tuhat on<br> + virpeä versoillut, tuhatt' on monen mont' elämääni<br> + tunkenut säikehiään, irtoamatt' ikinään.<br> + Mult' elatuksen vie, mitä tarvitsen ma, se nauttii,<br> + niin ydinvoimani, niin sieluni mult' imi pois.<br> + Suotta jo kostua vain koetankin, valtava juuri,<br> + ah, elinnestett' ei nostata puoliakaan.<br> + Vieras turmahinen, tuo rakkahin, ehti jo ennen,<br> + syyssadon voiman pois multa jo vei veronaan.<br> + Latvaan tuoreutt' ei tule lainkaan; korkeat kuihtuu<br> + tutkaimet, puron yll' oksa jo kuivunut on.<br> + Niin tuo paulojatar elon mairii mult', osan, onnen,<br> + pyrkivän voimani pois, toivoni mairivi pois.<br> + Tuntoni täyttää vain tuo kietoja, suo ilon kahleet,<br> + suo korut surmaiset versojen vierahien."<br> + Nikias, veitsesi pois! Oi, koitoa säästä, mi hiutuu<br> + lemmen hurmiohon, pakko on niin, halu niin.<br> + Kaikk' ihanaa on tuhlaus; suo ihaninta mun maistaa!<br> + Huoliko hengestään konsaan lempivä ken?<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VENEZIALAISIA EPIGRAMMEJA<br> + <br> + <br> + Noin mitä reutoo kansa ja kirkuu? Syödä se tahtoo,<br> + lapsia laittaa, myös ruokkia nuo, miten voi.<br> + Tuost' opi, kulkija, noin koton' itsekin tee! Yli siit' ei<br> + kiipeä ainoakaan, kuinka jos koittakohon.<br> + <br> + *<br> + <br> + Lahkoa kuin meren hiekkaa saa joka houre — on hiekkaa<br> + hiekka; sen helmi on, kell' ystävä mielevä on.<br> + <br> + *<br> + <br> + Maa alasinta ja valtias maan vasaraapa hän vastaa,<br> + kansa se keskell' on, kuin levy kupruelee.<br> + Voi levy-parkaa, jos sokot iskut vain sitä noin näin<br> + kolhivat, valmiiks ei konsaan kattila käy.<br> + <br> + *<br> + <br> + "Nouse jo!" Hiljaa! Anna mun nukkua! Syy mikä tääll' ois<br> + valvoa? Laaja jos on vuode, ah, tyhjä se on.<br> + Nummet on Sardinian, kuss' yksin nukkunet, tarhat<br> + Tiburin, kuss' unet pois armahin kuiskaelee.<br> + <br> + *<br> + <br> + Löysikö harras tuo pyhimystään toiviolainen?<br> + Kuulla ja nähdäkö sai ihmehien tekijää?<br> + Ei, hänet aika jo vei, vain jäännös jäi joku talteen,<br> + kallon, luunikamaa vain pari nähdä sa voit.<br> + Toiviotiellä me kaikki Italian etsijät käymme:<br> + palvotut luumurut on riemuna uskovien.<br> + <br> + *<br> + <br> + Hauskaa on runotyö; kovin kallis vain huvi: kasvaa<br> + kirja, sekiinit sen kiireemmin hupenee.<br> + <br> + *<br> + <br> + Vieroin aina, jos kuuluttaa vapautta ken alkoi;<br> + näät oma valtapa vain häll' oli pyytehenään.<br> + Mont' unes on vapauttaa — myös monen orjako olla!<br> + Saat tuta: vaaraton ei leikki se lie. Koe vain!<br> + <br> + *<br> + <br> + Kohtalo mulle mit' aikoo? Tuot' ylen uskaliast' ois<br> + tutkia; paljoakaan näät monest' eipä se tee.<br> + Aikoi kai runoniekkaa — ehk' ois luontunut aie,<br> + ellei kieli jo ois estäjä voittamaton.<br> + <br> + *<br> + <br> + Päivä kun kolkkoja hetkiä vain suo peittyen pilviin,<br> + kuink' ilon-äänetön koht' on joka polku ja tie!<br> + Kun sade kulkijan saavuttaa, miten armahan suojan<br> + maatalo suo! Sulo-unt' yön vihasäälläkin suo!<br> + Taaspa jo saapuvi Koitar; pois pian häätele pilvet<br> + otsaltas, ole sees, kuin emo luontokin on.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + BAKIIN ENNUSTUKSIA<br> + <br> + <br> + Muureja sortuvan nään ma ja muureja nousevan, täällä<br> + paljon vankeja nään, vankeja tuolla. Se lie<br> + maa tämä siis iso vankila vain; vapauttapa nauttii<br> + houru, ken kahleet voi kantaa seppelinään.<br> + <br> + *<br> + <br> + Taivaat aukenevat, sade lankee, kalliot, nurmet<br> + kastavi, muurit, puut huuhtovi, holvaelee.<br> + Päivä kun paistaa taas, kivist' äkkiä siunaus haihtuu,<br> + vain elävillepä jää antimet taivahiset.<br> + <br> + *<br> + <br> + Tiukuja kuulen; hilpeät reet ohi helkkyen rientää.<br> + Turhuus teiskuvi siell', ei vilu taltuta ees!<br> + "Tiukuja kuulet? Korvissas oma viittasi, luulen,<br> + heilunut hiljalleen uunin luona se lie."<br> + <br> + *<br> + <br> + Lintu, kas, puuhun puusta se lentää, marjoja maistaa,<br> + nokkivi ehtimiseen. Vain kysy, kai kehu-suin<br> + Mille se raksuttaa, miten ilmi se korkean luonnon<br> + uumenien ihanain ihmeet nokkinut on.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MIETELMÄSARJASTA NELJÄ VUODENAIKAA<br> + <br> + <br> + Vain tajun muoto, sen tunnen, on aika, on paikka, kun armaan<br> + kanss' iki-äärettyys näät sulo soppi on tää.<br> + <br> + Työläs on taipumus voittaa, vaan kera jos vähitellen<br> + tottumus juurtuu myös, niin se on voittamaton.<br> + <br> + On tosi rakkaus vain se, jok' on sama ainian, sille<br> + kaikki jos suodaan tai kaikki jos silt' evätään.<br> + <br> + Virkkoi Kauneus: "Miks, oi Zeus, olen kuihtuva?" — "Katsos,<br> + vain elon kuihtuvan soin kukkia", vastasi Zeus.<br> + <br> + Kuuli sen lempi, ja kuuli sen kukkaset, kaste ja nuoruus,<br> + eest' ikivaltiahan itkien lähtivät pois.<br> + <br> + Marjoja poimii mies elon puust', omenoinapa onnen<br> + ei moni oksallaan hohtele, houkuta luo.<br> + <br> + Säätele valtikan all' elo, toimi ja työ, kera Muusain<br> + armas, vallaton vain Amor leikkiköhön!<br> + <br> + Vain kokonaisuuteen pyri! Siksi jos itse et kehkee,<br> + kuin jäsen toimelias jää sitä palvelemaan.<br> + <br> + Keksiä itse on suurta, mut onnekas keksimä toisen,<br> + jonk' iloll' oivallat, yht' omas eikö se ois?<br> + <br> + Nuort' iloll' etsii vanha ja vanhaa nuori, mut yhteen<br> + intopa voimakkain ain' ikävertoja vie.<br> + <br> + Mielees arvokkaan kuva talleta! Kautt' avaruutten<br> + tähtinä loistamahan luonto ne kylvänyt on.<br> + <br> + Ihminen onnekkain? Se, ken arvaa ansiot toisen,<br> + riemut vierahien nauttia voi ominaan.<br> + <br> + Paljon tuo sekä vie ajan virta, mut ain' omas olkoon<br> + kiintymys oivinten, riemusi, rikkautes.<br> + <br> + Aatteilunne jos oivaltais ihanteet iki-ylhät,<br> + luonto se ansaitun arvon teiltäkin sais.<br> + <br> + Niin, ketä uskoa? Sen sanon, vilpitön ystävä: usko<br> + vain elämää; syvä niin muu sana, saarna mik' ois?<br> + <br> + Ennen turmiokas tosi kuin etu hankkima harhan.<br> + Haavoja jos tosi tuo, lääkitä myös se ne voi.<br> + <br> + Haittako harhast' ois? Ei aina! Mut harhaelusta<br> + aina on. Kuink' iso, tien päässäpä ilmi se käy.<br> + <br> + Lapset vieraat ei ole rakkaat kuin omat kuunaan;<br> + harhapa, laps oma, niin kasvanut on sydämeen.<br> + <br> + Pois samankaavaisuus, vaan korkein kaavana kunkin!<br> + Siis miten? Määränä sull' itsesi täyttymys on.<br> + <br> + Aistia miks ylen harvoin on neron myötä? Se voimaa<br> + säikkyvi, suitsiin taas ei nero suostua voi.<br> + <br> + Jatkaa maailmaa ei järkevät voi esitelmät,<br> + synnytä myös ikin' ei taiteen luomiakaan.<br> + <br> + Korkean alhaiseen miten mieless' ihmisen liittää<br> + luonto? Se turhuudell' iskostaa loman tuon.<br> + <br> + Joukkoa tuntehikasten en kuunaan uskonut; niistä<br> + kehkee, niiksi kun käy, kehnoja veikkoja vain.<br> + <br> + Ken joka säädyss' on valiostoa? Mies tasapainoon<br> + taipuva ain', alun jos minkäkin ottanut ois.<br> + <br> + Ken jäsen arvokkain on valtion? Porvari oiva;<br> + muoto mi konsaan lie, aines on hän valioin.<br> + <br> + Taito jos ylhääll' ei asu, alhaall' ei hyvä tahto,<br> + niin väkivalta jo lait purkavi, lausuvi myös.<br> + <br> + Näin tasavaltoja, oivin on niistä se, miss' etu ei, vaan<br> + taakka ja työ osa on valtaa hoitavien.<br> + <br> + Koht', edun jos kukin vain oman tuntee, myös edut toisen<br> + tunnustaa, alull' on rauha jo ainahinen.<br> + <br> + Ken toki tyytyisikään vain ansaittuun osahansa?<br> + Niinp' iankaikkinen teill' on sodan aihe ja syy.<br> + <br> + Paatuvi yksilö, julki jos soimaat, paatuvi joukko,<br> + jos sitä kiitellet julki sa joukkona vain.<br> + <br> + <br> + <br> + Talvi<br> + <br> + <br> + Laine on lattia, veet silosiltana. Näyttämö uusin<br> + äyrähien lomass' on päivän-loistehinen.<br> + <br> + On kuni unt' ihan ois! Kuvakarkelo tuoll' elon kaiken<br> + viehkeä, vallaton käy, tottakin on vakavaa.<br> + <br> + Vuossadat näimme me noin jääjähmeät, tunne ja järki<br> + vain syvä-uomissaan soljuen kuin uness' ui.<br> + <br> + Pinta se vain radat kaikk' elon kiertävät, kaartavat määrää;<br> + lie silo, vaarojen ken vaanivan aattelikaan!<br> + <br> + Kilvaten toinen toist' yhä etsivi, väistävi; kaikkein<br> + saartaja turvainen tuo tasatanner on vain.<br> + <br> + Vilskuen liukuu kaikk' ohi, mestari, oppilas innoin,<br> + myös väki muu, välimaa, keskuskerta jok' on.<br> + <br> + Näyttää saa joka mies, mihin pystyy; moite ja kiitos<br> + estää ei tätä voi, tuot' ei määrähän vie.<br> + <br> + Nälvijät mestarien, hutiluksien huutajat kunp' ois<br> + vimmaa täynn' avutont' ääress' ähkyen nyt!<br> + <br> + Oppilas, emmit, liukkaampaa sinä kalvoa kartat.<br> + Malttia! Kerran kai myös radan riemu sa liet.<br> + <br> + Varma et viel' ole, vaan siro mielisit olla jo? Turhaan!<br> + Voiman valmihin vain verhona viehätys on.<br> + <br> + Langeta kuolollisten on kohtalo, alkajan niinkuin<br> + mestarin; tällepä on vaaraisampi se vain.<br> + <br> + Jos radan reippahin kaatuu, soi remu rantojen, on kuin<br> + kooll' olutpäin, savusuin voitetun ilkkujat ois.<br> + <br> + Liukuos vain ilomiell', avuks alkajan käy, ihaellen<br> + katsele mestarihin, nauttios päiväsi noin.<br> + <br> + Kas, kevät kerkee taas; jääkanttaan virta jo kalvaa,<br> + ylt' yhä armaamman auringon terä syö.<br> + <br> + Poissa jo on suku tää, menojaan meni kirjava seura;<br> + laivuri tai kalamies taas peri vellovat veet.<br> + <br> + Jääteli mahtava, vain alas ui! Jäälauttana jollet,<br> + niin meren saavuttaa kai pisaroina sa voit.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ERIAIHEISIA RUNOJA<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + TALVINEN HARZIN-MATKA<br> + <br> + <br> + Kuin kotka<br> + päällä aamupilvien sankkain<br> + lepää lentimillään<br> + tähyillen riistaa,<br> + niin lauluni väikkyköön.<br> + <br> + Sillä jumaliss' on<br> + jo ennakolta<br> + säätty kunkin tie,<br> + jota onnekas<br> + pian rientää riemuisaan<br> + päämäärään;<br> + vaan kenen kouristaa<br> + sydänt' onnettomuus,<br> + hän turhaan riuhtoo<br> + vaskisen paulan<br> + pakkoa vastaan,<br> + jonk' auki kerran, silti tuima,<br> + viikate lyö vain.<br> + <br> + Salo-jylhikköihin<br> + villiriista vetäytyy,<br> + ja varpusten kanssa<br> + rikkaat jo kauan sitten<br> + suo-mataliinsa vaipuivat.<br> + <br> + Helppo on vaunuja saattaa,<br> + joit' Onnetar ohjaa,<br> + kuin seurue verkkainen,<br> + kun ruhtinas toivottu saapuu.<br> + <br> + Vaan ohess' outo ken on?<br> + Hänen polkunsa viitaan peittyy,<br> + takana oksat<br> + taas taipuvat yhteen,<br> + nurmi nousee jälleen,<br> + hänet nielee tyhjyys.<br> + <br> + Ah, ken vaalii sen tuskat,<br> + jolle palsami myrkyksi muuttui?<br> + Joka ihmisvihaa<br> + lemmen runsaudesta joi?<br> + Ylenkatsottu ensin, ylenkatsoja:<br> + hän salaa pois<br> + oman arvonsa kalvaa<br> + ikinälässä itsekkyyden.<br> + <br> + Sävel psalttarillas jos on,<br> + Isä rakkauden, jota voi<br> + hänen korvansa kuulla, niin<br> + hänen virvoita sydäntään!<br> + Avaa sumennut katse<br> + näkemään tuhannet lähteet<br> + vieressä janoavan<br> + erämaassa!<br> + <br> + Sa, joka riemuja paljon luot,<br> + kullekin kukkuramäärin,<br> + pyyntikumppanit siunaa<br> + riistan jälkiä rientäissään<br> + surmaamis-ilon, -innon<br> + nuorekkaall' ylimielellä,<br> + myöhäiset kostajat kiusan,<br> + jota turhaan jo vuosia torjui<br> + korennollaan maamies.<br> + <br> + Mut yksinäisen ylle<br> + kudo kultapilves!<br> + Talvivihreällä kiedo,<br> + kunnes kukkivi ruusu taas,<br> + sa laulajas kosteat kutrit,<br> + oi lempi!<br> + <br> + Soihtusi kajastelulla<br> + hänt' ohjaat<br> + kautt' öisten kaalamojen,<br> + yli pohjatonten teiden<br> + autiomailla;<br> + kera koin tuhatvälkyn naurat<br> + hänen sydämehensä!<br> + <br> + Kera kirpeän myrskyn<br> + viet hänet korkeuksiin;<br> + talvivirrat vuorilta vyöryy<br> + hänen virsihinsä,<br> + ja alttari kiitoksen armaan<br> + on hälle peljätyn huipun<br> + kinospeittoinen kiire,<br> + jonka henki-jonoin<br> + seppelöi aavistavat kansat.<br> + <br> + Povin tutkimattomin väikyt,<br> + iki-salainen, julkinen,<br> + yli maailman imehtivän<br> + sa pilvistä katsot<br> + ihanuutta sen valtakuntain,<br> + jota vierellisten veljies suonten<br> + voimalla virvoitat.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KYYTIMIES KRONOKSELLE<br> + <br> + <br> + Vinhemmin, Kronos!<br> + Pois täryhölkkä tää!<br> + Vuort' alas matka vie;<br> + ilkeästi velloo<br> + päätäni nytkytys moinen.<br> + Hei, yli kivien, kuoppain,<br> + kuinka jos heitelköön,<br> + rientäen elämän keskeen!<br> + <br> + Taas jo raskas<br> + puuskutus, ponnistus<br> + vuort' ylös käymäjalkaa!<br> + Vauhti virkku, ei verkka siis<br> + huipulle pyrkien, toivoin!<br> + <br> + Aava, korkea, ihana<br> + katse elämän piiriin!<br> + Vuorelta vuorelle<br> + väikkyy iäinen henki,<br> + iäisen elämän aavistus.<br> + <br> + Katos varjoisa syrjään viehtää,<br> + neito myös<br> + kynnyksellä sen, katseessaan<br> + vieno virvoitus-lupaus.<br> + Elvytä mieles! — Mullekin, neito,<br> + kuohuva juomasi, katsees<br> + raikas, terveystenhoinen!<br> + <br> + Pois taas, rientäen pois!<br> + Päivä jo painuu!<br> + Ennenkuin yö vilu yltää,<br> + suo-usvat vanhusta vavistaa,<br> + hampaaton leuka louskuu<br> + ja raihnaat luut lotisee;<br> + <br> + viime säteestä päihtyvin päin,<br> + silmissä tulvivain<br> + tulimerten kuohu — niin<br> + minut häikäisty, huumattu vie<br> + yötumman Tuonelan portin taa!<br> + <br> + Torvea toitota, kyytimies,<br> + ravin rientäissä raikuvan,<br> + jotta kuulisi Orkus: me tullaan,<br> + jo meit' ovell' ottais<br> + sen valtias auliisti vastaan.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VAELTAJAN MYRSKYLAULU<br> + <br> + <br> + Ketä et sä hylkää, genius,<br> + hänen sydämeensä ei henkää<br> + sade hirmua, myrsky ei.<br> + Ketä et sä hylkää, genius,<br> + sadepilvi jos pieksää,<br> + raemyrsky lyö,<br> + hän vastaan laulaa<br> + kuin leivo,<br> + sa lentäjä taivaan.<br> + <br> + Ketä et sä hylkää, genius,<br> + tien liejusta nostat sen<br> + kuin liekkisiivin;<br> + hän vaeltaa<br> + kuin kukkasilla<br> + yli Deukalionin tulvaliejun.<br> + Pythonin surma, kevyt, suuri,<br> + Pythios Apollo.<br> + <br> + Ketä et sä hylkää, genius,<br> + sen uinua untuvasiipes<br> + levität kalliolle,<br> + suojelet sulkasillas<br> + lehdon kuutamoyössä.<br> + <br> + Ketä et sä hylkää, genius,<br> + lumituiskussa hänet<br> + lämpimästi verhoot;<br> + mua lämpöön vetävät muusat,<br> + lämpöön vienot khariitit.<br> + <br> + Liki leijailkaa, te muusat,<br> + te khariitit!<br> + Siinä vesi, siinä maa<br> + ja poika veden ja maan,<br> + jonk' yli ma vaellan<br> + kuin ikivallat.<br> + <br> + Te olette puhtaat kuin vetten sydän,<br> + te olette puhtaat kuin ydin maan.<br> + Mua saatatte väikkyin, ja minä väikyn<br> + yli veen, yli maan<br> + kuin ikivallat.<br> + <br> + *<br> + <br> + Hän palajaako,<br> + tuo pieni, tumma, touhukas maamies?<br> + Hän palajaako, vartoin<br> + sun lahjojas vain, isä Bromius,<br> + tulen lämpöä leimuavaisen?<br> + <br> + Hän rohkeana palaa!<br> + Ja minä, saattama teidän,<br> + te muusat ja khariitit kaikki,<br> + jota vartoo kaikki, mit' ikään,<br> + te muusat, khariitit,<br> + auvoa seppelöivää<br> + elon juhlariemuksi loitte, ma allapäin<br> + palajanko?<br> + <br> + Isä Bromius!<br> + Genius olet,<br> + vuossadan genius,<br> + mitä Pindarolle<br> + ol' innoitus sisin,<br> + mitä maailmalle<br> + on Phoibos Apollo.<br> + <br> + Voi! Voi! Sisin innoitus,<br> + sielunlämpö,<br> + keskipiste!<br> + Hehkuos kohti<br> + Phoibos Apolloa;<br> + tai hänen silmäinsä<br> + ruhtinaskatse<br> + kylmänä vain sivu liukuu,<br> + kademieltä nostain<br> + lujan setrin lehvillä lepää,<br> + vihannoidakseen<br> + jotk' ei sitä kaipaa.<br> + <br> + *<br> + <br> + Miks sinut viimeksi lauluni mainitsee?<br> + Sinut, josta se alkoi,<br> + sinut, johon se päättyy,<br> + sinut, josta se kumpuaa,<br> + Juppiter Pluvius!<br> + Sua, sua lauluni vuotaa,<br> + ja lähde Kastalian<br> + sivusuonena soljuu<br> + levoss'-istujain iloksi,<br> + kuolollis-onnekasten;<br> + siit' etäällä minut<br> + sa tavoitit, peitit,<br> + Juppiter Pluvius!<br> + <br> + Ei jalavan varjoon<br> + sun nähnyt saapuvan luo,<br> + kyyhkypari hellitty<br> + käsivarrellaan,<br> + pään seppeleenä hempeät ruusut,<br> + kujemieli, kukka-auvoinen<br> + Anakreon,<br> + sun, myrskyhuokuinen jumaluus.<br> + Et poppelilehdossa<br> + rannalla Sybariin,<br> + auringonpaisteisella<br> + et otsalla vuoren<br> + tarttunut häneen,<br> + kukkia-laulavaan,<br> + hunaja-huuliseen,<br> + leppeästi viittovaan<br> + Theokritoon.<br> + <br> + Kun raikuen rattaat<br> + kiistämöllä kiitivät,<br> + ilmoille lensi<br> + voiton-intoisten<br> + ajosulhojen ruoskanpauke,<br> + pöly ryöppysi, silloin<br> + kuin vuorelt' alas laaksoon<br> + raetulvan raivo<br> + vaaroihin, Pindaros, sielusi hehkui.<br> + Uljuutta. — Hehkui? —<br> + Sydän parka!<br> + Kummulle tuonne,<br> + taivaan vallat!<br> + se hiukka hehkua,<br> + ett' asuinmajaani tuonne<br> + ma kahlaan.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KOTKA JA KYYHKY<br> + <br> + <br> + Tähyillen riistaa nuori kotka<br> + nous ilmaan;<br> + vaan rammaks siiven oikean<br> + silt' erämiehen nuoli viilsi.<br> + Se syöksyi myrttilehtoon, ruokanaan<br> + on kolme päivää vaiva vain,<br> + ja tuskaa värjyy<br> + se halki kolmen pitkän yön,<br> + vie tuskat vihdoin<br> + kaikk'-elvyttävän luonnon<br> + loputon palsami.<br> + <br> + Se ryömii pensaspiilostaan,<br> + levittää siivet — ah!<br> + poisleikattu on lentovoima —<br> + se vaivoin laukuilee<br> + maavarassa vain,<br> + totellen halpaa riistan nälkää,<br> + puron parraskallion<br> + jää nyppylälle surren;<br> + se katsoo tammen latvaan<br> + ja taivahalle,<br> + ja kyynel täyttää silmän ylvään.<br> + Niin myrttilehvikosta leikitellen<br> + lehahtaa kyyhkypari,<br> + puron partaan kultahietikolla<br> + ne nyökytellen käyskelee<br> + ja kuhertaa: kur-kur;<br> + punervat silmät pälyilee<br> + ja huomaa huoleen-vaipuneen.<br> + Uteliaasti tuttuillen koht' uroskyyhky<br> + levähtää lähipensaaseen, sielt' outoon<br> + luo katseen omahyväis-suopean:<br> + "Suret", maikailee se,<br> + "pois huolet, ystävä!<br> + Kaikk' eikö ehdot onnen rauhaisan<br> + tääll' ole sulla?<br> + <br> + Sun ilos eikö lehvä kultainen,<br> + mi päivän hehkun hillitsee?<br> + Päin paistett' ilta-auringon<br> + puron sammalnukka-partaalta<br> + sa etkö nosta rintaas?<br> + Sua kasteraikkaat kutsuu kukkatiet,<br> + suo marjavehmastoin<br> + suur' yltäkylläisyys<br> + ravinnon auliin, janos vienon<br> + hopealähde virvoittaa.<br> + <br> + Tosi onni, ystäväiseni,<br> + on tyytyväisyys,<br> + ja tyytyväisell' aina<br> + on yllin-kyllin."<br> + "Oi viisaus!" virkkoi kotka, itseensä<br> + syvemmäs syvän vakavana vaipuu,<br> + "oi viisaus! Kuin kyyhkynen sa haastat".<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + PROMETHEUS<br> + <br> + <br> + Peitä taivaas, Zeus,<br> + pilvi-usvaan<br> + ja voimaas, kuin piltti,<br> + jok' ohdakkeita hosuu,<br> + koe tammiin ja kukkuloihin!<br> + Mun maani mulle<br> + sun jättää täytyy<br> + ja majani, jot' et sa rakentanut,<br> + ja lieteni,<br> + jonka hehku<br> + käy kateeksi sulle.<br> + <br> + En tunne auringon alla<br> + kurjempaa kuin te, jumalat!<br> + Viheliäisesti uhriveroin<br> + ja rukoushuuruin<br> + te ruokitte rukkaa<br> + majesteettianne<br> + ja nääntyisitte, jos puuttuis<br> + lapset ja kerjääjät,<br> + toivovaiset houkot.<br> + <br> + Kun viel' olin lapsi<br> + enkä tiennyt mistään,<br> + loin eksytetyt silmäni aurinkoon,<br> + kuin korva korkeudessa ois<br> + valitukseni kuulemaan,<br> + sydän, omani lainen,<br> + polon-alaista armahtamaan.<br> + <br> + Ken mua auttoi<br> + Titaanein ylimieltä vastaan?<br> + Ken pelasti kuolosta,<br> + orjuudesta?<br> + Etkö kaikkea tehnyt sa itse,<br> + pyhä, hehkuva sydän?<br> + Ja hehkuit, sa herkkä, nuori,<br> + petetty, kiitosta pelastetun<br> + pilvissä-nukkujalle!<br> + <br> + Sua kunnioittamaan minä? Miksi?<br> + Lievititkö tuskia kuunaan<br> + sa raskautetun?<br> + Viihdytitkö kyyneltä kuunaan<br> + sa ahdistetun?<br> + Mua mieheksi takonut eikö<br> + kaikkivaltias aika<br> + ja ikuinen kohtalo,<br> + valtiaat mun ja sun?<br> + <br> + Vai kuvittelitko,<br> + ett' elämää vihaisin ehkä,<br> + piilisin korpiin,<br> + kun kypsyneet ei<br> + kukkais-unet kaikki?<br> + <br> + Tässä istun, ihmisiä muovaan<br> + kuvani mukaan,<br> + sukukuntaa kaltaistani,<br> + suremaan, kärsimään,<br> + nauttimaan, riemuitsemaan<br> + ja uhmaamaan sua, niinkuin<br> + ma uhmaan!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + GANYMEDES<br> + <br> + <br> + Heloss' aamun kuinka<br> + mua hehkuen kohtaat,<br> + kevät, sa armain!<br> + Tuhatkertaisin lemmen auvoin<br> + sydämeeni tulvii<br> + sun ikuisen lämpös<br> + pyhä tunne,<br> + sa iki-ihanainen!<br> + <br> + Sinut jospa kietoa vois<br> + käsivarsi tää!<br> + <br> + Ah, sun parmahilles<br> + painun ma hiutuin,<br> + ja sun kukkas, ruohos, ne mun<br> + sydämelleni kurkoittuu.<br> + Sa poveni polttavaista<br> + janoa vilvoitat,<br> + vieno huomentuuli,<br> + satakielen lempivä kutsu<br> + tuolt' utulaaksosta mulle soi.<br> + <br> + Ma tulen, tulen!<br> + Minne? Ah, minne?<br> + <br> + Ylös! Ylös on into.<br> + Pilvet ne leijuu<br> + likemmäs, pilvet<br> + painuu luo ikävöitsevän lemmen.<br> + Tänne! Tänne!<br> + Helmaanne heittyin<br> + korkeuteen!<br> + Sylin kietovin, kiedotuin!<br> + Ylös povelle sun,<br> + ikilempivä isä!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + IHMISEN RAJAT<br> + <br> + <br> + Pyhä iki-taatto<br> + kun ilmoilta maille<br> + tyvenellä kädellä<br> + vyöryvistä pilvistä<br> + siunaavat salamat<br> + kylvää, ma suutelen<br> + valtiasvaipan<br> + alinta poimua,<br> + povessa hartaus<br> + ja lapsen pelko.<br> + <br> + Näät kera taivaisten<br> + älköhön kilpaan<br> + ihminen käykö.<br> + Jos korkealle<br> + hän kohoo<br> + ja tähtiin päälaki tapaa,<br> + turhaan hapuelee<br> + nojapohjaa anturat altaan,<br> + ja leluna häälyy<br> + hän tuulten ja pilvein.<br> + <br> + Jos lujin, luisevin<br> + raajoin hän seisoo<br> + perustalla varmalla<br> + maan ikivankan,<br> + hän itseään<br> + ei edes tammeen,<br> + ei viininvirpeen<br> + verrata taida.<br> + <br> + Mikä eroittaa<br> + jumalat inehmoista?<br> + Käy monet aallot<br> + eell' ikivaltain,<br> + ikuinen virta:<br> + meidät aalto nostaa<br> + ja ahmaa aalto,<br> + ja me uppoamme.<br> + <br> + Kehä pieni äärtää<br> + elomme kaiken,<br> + ja sukupolvi polveen<br> + liittyvi, kestäen<br> + kehkee elämän<br> + loputon ketju.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + JUMALALLINEN<br> + <br> + <br> + Jalo, avulias, hyvä<br> + ihminen olkoon!<br> + Sillä se vain<br> + eroittaa hänet<br> + olennoista kaikista<br> + tuntemistamme.<br> + <br> + Terve, te ylhemmät<br> + olennot oudot,<br> + te aavistamamme!<br> + kaltaisenne hän olkoon;<br> + opettakoon esimerkillään<br> + uskomaan teihin.<br> + <br> + Sillä tuntoa vailla<br> + on luonto:<br> + hyville, pahoille<br> + aurinko paistaa,<br> + ja rikolliselle<br> + kuin kunnokkaimmalle<br> + kuultaa kuu sekä tähdet.<br> + <br> + Tuulet ja tulvat,<br> + ukkoset, rakeet<br> + kohisten kulkevat,<br> + tempaavat saaliiksi,<br> + kiitäen tietään,<br> + vain kenen sattuu.<br> + <br> + Niin myös sokko onni<br> + keskellämme haparoi,<br> + konsa poikasen kiharpään<br> + viattomuuden,<br> + konsa kaljun syyllisen<br> + päälaen kohtaa.<br> + <br> + All' ikuisten, vaskisten,<br> + suurten lakien<br> + kaikkien täytyy<br> + olemisensa<br> + kehä kiertää loppuun.<br> + <br> + Vain ihminen yksin<br> + mahdotonta mahtaa:<br> + hän tutkistelee,<br> + valikoi, tuomitsee;<br> + hän tuokiolle<br> + voi kestoa antaa.<br> + <br> + Hän yksin saattaa<br> + palkita hyvän,<br> + rangaista pahan,<br> + parantaa, pelastaa,<br> + kaiken harhaavan, häilyvän<br> + hyödyksi kiintää.<br> + <br> + Ja me kunnioitamme<br> + kuolottomia,<br> + kuin ihmisiä olisivat,<br> + suuressa tekisivät,<br> + mitä pienessä tekee<br> + tai tekisi parhain.<br> + <br> + Jalo, avulias, hyvä<br> + ihminen olkoon!<br> + Väsymättä vaalikoon<br> + hyödyllistä, oikeaa,<br> + noitten esikuva olkoon<br> + olentojen aavistamaimme!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + IHMISTUNTO<br> + <br> + <br> + Jumalat, ah, aavan taivaan<br> + vallat suuret, soisittepa<br> + meille vakaan mielen, vahvan<br> + uskalluksen päällä maan:<br> + laupiaat, oi, teille ylhän<br> + taivaamme me jättäisimme.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KOHTALO<br> + <br> + Charlotte von Steinille<br> + <br> + <br> + Syvän katseen aikaan tulevaiseen<br> + luoda aavistain miks annoitkaan,<br> + lempeemme et, onneemme et maiseen<br> + autuaasti luottaa konsanaan?<br> + Nähdä sydämehen toinen toisen<br> + tunteet, kohtalo, miks annoitkaan,<br> + kaiken oudon, sekasokkeloisen<br> + alle suhteeseemme tosimpaan?<br> + <br> + Ihmistuhannet, ah, touhuin inhoin<br> + tuskin tuntee omaa sydäntään,<br> + tuskan viemät ees-taas puuskin vinhoin,<br> + viittomatta toivon, määränpään,<br> + taas jo riemastuin, kun nopsaan paistaa<br> + arvaamatta ilon aamukoi;<br> + vain me raukat rakastavat maistaa<br> + onnen onnea tuot' emme voi:<br> + empiä vain, ymmärtää ei toistaan,<br> + nähdä toisess' oma haave vain,<br> + elää haaveonnen-aarnioistaan,<br> + haave-vaaroissakin haihattain.<br> + <br> + Miekkoinen, ken tyytyy unten teille,<br> + kell' ois tuulta tyhjää aavistus!<br> + Todeks unen, aavistuksen tietää meille<br> + joka katse, joka kohtaus.<br> + Mitä meille aikoo, sano, millä<br> + meidät kahlehti näin kohtalo?<br> + Olit ammoin, ajoill' etäisillä<br> + sisar sieluni tai puoliso.<br> + <br> + Tunsit joka juonteelt' olentoni,<br> + kuulit, kuinka herkin hermo soi,<br> + katseell' yhdellä näit, kunne moni<br> + kuolevainen kurkistaa ei voi;<br> + veren polttoon vihmoit vilvoitusta,<br> + harhariennon, riehun taltuttain,<br> + levon, rauhan rinnan raatelusta<br> + syliss' enkel-armahassa sain;<br> + helposti kuin taikaan vankis taipui,<br> + viehkeäks sait päivän vierivän.<br> + Ah, mit' autuuden ois vertaa tuon, kun vaipui<br> + jalkoihisi kiitollisna hän,<br> + sydämelläs sydän sykki paisuin,<br> + tunnon hyvän hellä silmäs toi,<br> + selkeni jok' aisti, verten raisuin<br> + viihtyi kaipaus, mi kapinoi.<br> + <br> + Muisto kaiken tuon viel' aikain takaa<br> + väikkyy kiehtoin sydänt' empivää,<br> + sisinnä soi sama vanha totuus vakaa,<br> + tila uus on tuskaa kipeää.<br> + Meille jäi vain varjo-elo vajaa,<br> + valju kirkkainkin on kevätkoi.<br> + Onnekkaat — vaikk' ahdistaa ja ajaa,<br> + muuttaa meitä kohtalo ei voi.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ARISTELEVALLE ARMAALLE<br> + <br> + <br> + Tuon näitkö pomeranssin,<br> + se vielä puussa riippuu;<br> + jo maaliskuu on mennyt<br> + ja kukat uudet uhkuu.<br> + Puun luo, sen alle astun<br> + ja lausun: "Pomeranssi,<br> + sa kypsä pomeranssi,<br> + sa armas pomeranssi,<br> + sua puistan, kas, sua puistan,<br> + oi, vieri helmaani!"<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + PYYNTÖ<br> + <br> + <br> + Oi kaunis neitonen,<br> + sa tummatukkainen,<br> + jok' astut akkunaan<br> + ja parvekkeelle käyt!<br> + Ja suotta käytkö vain?<br> + Oi, jos mua vartoisit,<br> + jos salvan siirtäisit,<br> + kuink' oisin onnekas,<br> + kuin luokses kiitäisin!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + NOUSEVALLE TÄYSIKUULLE<br> + <br> + <br> + Heti aiotko mun heittää?<br> + Lähell' äsken loistit niin!<br> + Sinut pilviseinä peittää,<br> + piilet olemattomiin.<br> + <br> + Toki huoleeni kuin tähti<br> + viime kulmas pilkoittaa,<br> + armaan, vaikka kauas lähti,<br> + lempivän mua ilmoittaa.<br> + <br> + Ihanaks siis ilmaan laajaan<br> + seesty, loista! Vaikka lyö<br> + sydän tahtiin tuskan-taajaan,<br> + ylen autuas on yö.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SULHANEN<br> + <br> + <br> + Yön helmass' uinuin, valvoi unta vailla<br> + vain sydän lemmentäys, kuin päivä ois;<br> + nous aamu, tuntui vain, kuin yö ois mailla;<br> + sen kaikki tuomat mitä mulle tois?<br> + <br> + Ne tuoneet armast' ei — kaikk' aherruksen,<br> + työn hellehetket innoitti hän vain.<br> + Mink' ilta vilvas soikaan virvoituksen!<br> + Kuink' elvyin, ihanaisen palkan sain!<br> + <br> + Jo painui päivä, liittyi käsi käteen,<br> + kun viime katseen siunaavan se loi,<br> + ja luki silmä silmän kirkkaan säteen:<br> + vain toivo, idäst' uusi koittaa koi!<br> + <br> + Yön helmass' uni vie, kun tähdet paistaa,<br> + ovelle armaan lepokammion.<br> + Myös mun siell' olkoon suotu lepo maistaa!<br> + Kuink' elo onkin, oi, se hyvä on.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SYDÄNYÖN AIKAAN<br> + <br> + <br> + Ma sydänyöllä hiivin, piltti pieni,<br> + ain' arastellen ohi kirkkomaan<br> + kotiini, pappilaan; mutt' ylle tieni<br> + niin kirkkaat tähdet syttyi kiilumaan,<br> + ah, sydänöin.<br> + <br> + Kun sitten kullan luo jo kulku vei mun,<br> + vei, veti tenho väkivoimainen,<br> + niin alla tähtien ja pohjan leimun<br> + join mennen, tullen mettä autuuden,<br> + ah, sydänöin.<br> + <br> + Kuu täysi kunnes vihdoin kuulsi julki<br> + ja heljän loiston loi yön hämäriin,<br> + myös aatos altis, herkkä, nopsa kulki<br> + niin kauas menneisiin ja vastaisiin,<br> + ah, sydänöin.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + AINA JA KAIKKIALLA<br> + <br> + <br> + Painu kuilu-öihin jylhiin,<br> + nouse ilman pilviin ylhiin,<br> + runotar sua laakson tuoksuin<br> + kutsuu, viehtää virran juoksuin.<br> + <br> + Koht' uudet laulut laulattaa<br> + jok' uusi umppu raikas,<br> + ja vuodenajat palajaa<br> + pois virratessa aikas.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VAELLUSLAULU<br> + <br> + <br> + Vuori vuorelt' ilmain teitä,<br> + halki laaksoin laikahtaa<br> + niinkuin laulun säveleitä,<br> + soi kuin siipein huminaa.<br> + Vaatii vaisto, matkan myötä<br> + riemuin seikat selkenee;<br> + elos olkoon tointa, työtä,<br> + rakkaudella se tee.<br> + <br> + Sillä katkaistu on kanta,<br> + loukattu on luottamus;<br> + outo eess' on ilmanranta,<br> + vaiheinensa vaellus,<br> + näin kun koidon lesken lailla<br> + häädyn eroon haikeaan,<br> + kanssa tuon, en tään, kun vailla<br> + valkamaa vain rientää saan.<br> + <br> + Irti maasta! Rohkein rinnoin<br> + reipas matka maailmaan!<br> + Pää ja käsi tarmoin, innoin<br> + kaikkiall' on kotonaan.<br> + Mielest' eikö huolet lentäis,<br> + missä päivä leimuaa?<br> + Jotta kaukomielin mentäis,<br> + siksi niin on suuri maa.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + TORNINVARTIAN LAULU<br> + <br> + <br> + Sain katsojan mahdin,<br> + maan armaan ma nään.<br> + Ma valvon ja vahdin,<br> + ma torniini jään.<br> + <br> + Nään kunnaat ma koiton,<br> + nään tähdet ja kuut,<br> + nään metsikön loiton,<br> + sen kauriit ja puut.<br> + <br> + Kaikk' kauneus pukee<br> + ne loppumaton.<br> + Sen sieluni lukee<br> + ja lumottu on.<br> + <br> + Mit', auvoiset silmät,<br> + te näittekin vain —<br> + niin kaunista sentään<br> + ma katsoa sain.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + TAIDE<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VAELTAJA<br> + <br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Jumalan siunaus sulle,<br> + nuori vaimo, ja poikaselle,<br> + joka rintaas juo!<br> + Tähän juurelle kallion<br> + jalavan varjoon salli<br> + mun taakkani heittää,<br> + luonasi levähtää.<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Mikä toimi käskee<br> + sua helteessä päivän<br> + pölypolkuja käymään?<br> + Kannatko kaupungin rihkamaa<br> + ympäri maata?<br> + Hymyilet, vieras,<br> + kun kyselen moista?<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + En kanna kaupungin rihkamaa.<br> + Ilta jo viilenee;<br> + näytä mulle lähde,<br> + josta juot,<br> + armas nuori vaimo!<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Ylös kalliopolkua tuonne.<br> + Edell' astu! Pensaikon<br> + läpi kulkee majalle polku,<br> + jossa asun,<br> + lähteelle,<br> + josta juon.<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Ihmiskäden järjestäväisen<br> + jälkiä seassa pensahien!<br> + Näit' et liittänyt kiviä, luonto,<br> + sa runsaasti siroittavainen.<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Vielä ylemmäs!<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Alla sammalen arkkitraavi!<br> + Sinut tunnen, luova henki!<br> + Olet kiveen leimasi painanut.<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Ylemmäs, vieras!<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Kirjoitus, jonka yli astun!<br> + Kulunut liian!<br> + Vaelsitte pois,<br> + te syväuurtoiset sanat,<br> + joitten tuli tuhansille jälkeisille<br> + haastaa mestarinne hartaus.<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Noita kiviä, vieras,<br> + kummasteletko?<br> + Tuoll' ylhääll' on niitä paljon<br> + majani ympärillä.<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Tuolla?<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Heti vasemmalla,<br> + läpi pensaston,<br> + tässä.<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Oi muusat ja gratiat!<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Tämä on majani.<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Temppelin raunio!<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Sivull' alempana<br> + kumpuaa lähde,<br> + josta juon.<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Hehkuen väikyt<br> + hautasi päällä,<br> + genius! Ylles on<br> + luhistunut<br> + sun mestarityös,<br> + oi sa kuolematon!<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Varro, haen astian<br> + juodakses.<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Solakan jumalhahmos<br> + on muratti verhonnut.<br> + Miten korkeuteen<br> + pyrit sorasta,<br> + pylväspari,<br> + ja kolmas orpo sisko tuolla!<br> + Pyhät päät<br> + peitossa synkeän sammaleen,<br> + miten majesteettisin murhein<br> + alas katsotte murskattuihin<br> + jalkainne juureen,<br> + sisarpiirinne puoleen!<br> + Katveessa karhunmarjapehkoin<br> + sora, multa ne peittää,<br> + ja päällä pitkä ruoho nuojuu!<br> + Tuon arvoinenko sulle, luonto,<br> + on mestarityösi mestarityö?<br> + Vailla tuntoa tuhoatko<br> + oman temppelis?<br> + Siit' ohdaketarhan teet?<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Miten lapsi nukkuu!<br> + Majassa levähtää<br> + tahdotko, vieras, vai<br> + tääll' ulkona olla?<br> + On viileää! Ota poika,<br> + niin minä käyn veden noutoon.<br> + Nuku, armas! Nuku!<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Sulo leposi on!<br> + Kuink' uhkussa taivaisen raikkauden<br> + se tyynesti hengittää!<br> + Sa, syntynyt raunioilla<br> + pyhän menneisyyden,<br> + sen henki sua heijailkoon!<br> + Kenen yllä se lepää,<br> + jumalaisin tunnoin<br> + joka päivä hän nauttii.<br> + Täynn' itua kehkee,<br> + sa loistavan kevään<br> + ihanainen kukka,<br> + valaise kulkua kumppanies!<br> + Ja kukkaverho kun kuihtuu pois,<br> + sun povestasi nouskoon<br> + hedelmä täys<br> + auringon armossa kypsyin.<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Jumal' antakoon! — Se vieläkö nukkuu?<br> + Kera raikkaan juoman mull' ei ole muuta<br> + tarjota kuin pala leipää.<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Kiitos sulle.<br> + Kuink' ihanasti kaikki täällä kukkii<br> + ja vihannoi!<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Pian mieheni palaa<br> + vainiolta<br> + jo pois. Oi, viivy, vieras, jää,<br> + syö kanssamme iltainen!<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Te asutte täällä?<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Niin, lomassa muurien noiden.<br> + Majan rakensi isäni tänne,<br> + kivet, tiilet raunioista kiskoi.<br> + Täällä me asumme.<br> + Maamiehelle hän minut naitti,<br> + ja sylihimme kuoli. —<br> + Nukuitko, kultani? Kuink' on<br> + se iloinen, leikkiä tahtoo!<br> + Sua veitikkaa!<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Ikiversova luonto!<br> + Sa kunkin luot elon nautintoon,<br> + joka lapselles äidillisesti<br> + suot perintöosan, majan oman.<br> + Räystäspalkistoon pesän pääsky tekee,<br> + ei tiedä, korun minkä<br> + se tahrii;<br> + toukka oksahan kultaiseen<br> + talvikehtonsa kehrää;<br> + ja keskeen menneisyyden<br> + ylvästen pirstain<br> + majan tarvitsemas,<br> + oi ihminen, kyhäät,<br> + haudoilla nautit! —<br> + Hyvästi, onnekas vaimo!<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Et tahdo jäädä?<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Herran huomaan!<br> + Hän poikaanne siunatkoon!<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Onnea matkaan!<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Mihin polku vie<br> + tuoll' yli vuoren?<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Cumaan.<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Onko pitkältä sinne?<br> + <br> + Vaimo:<br> + <br> + Peninkulmaa runsaasti kolme.<br> + <br> + Vaeltaja:<br> + <br> + Jää hyvästi!<br> + Oi, ohjaa kulkuani, luonto!<br> + Matka-askelia muukalaisen,<br> + joita pyhän menneisyyden<br> + hautojen päällä<br> + ma astun.<br> + Vie paikkaan, pohjan<br> + tuulelta turvattuun,<br> + missä puolipäivän polton<br> + poppelit torjuu.<br> + Ja ehtoolla kun<br> + kotimajaan käyn,<br> + jota kultaa<br> + auringon viimeinen vilkahdus,<br> + suo vastass' olla vaimon moisen,<br> + poikanen käsivarrellaan.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + AMOR MAISEMAMAALARINA<br> + <br> + <br> + Istuin vuoren huipulla ma varhain<br> + katsein jäykin usvaan tuijotellen;<br> + taulukankaan harmaapohjan laill' on<br> + korkeana, laajana se eessä.<br> + <br> + Poikanenpa viereen astui, virkkoi:<br> + "Veikkoseni, kuinka saatat jouten<br> + tyhjään kankaaseen sa tuijotella?<br> + Iäks sulta tyyten tyrehtyikö<br> + into maalata ja muovaella?"<br> + <br> + Poikaan katsoin, mielessäni mietin:<br> + "Piltti tuoko mestariksi työntyy?"<br> + <br> + "Jouten jurotellet, siit' et tule<br> + tuota viisaammaksi", virkkoi poika;<br> + "katsos, heti piirrän taulun pienen,<br> + neuvon, kuinka tehdään kuva kaunis".<br> + Ja niin ojensi hän etusormen<br> + rusohohtoisen kuin ruusun umppu,<br> + kankaan viritetyn pintaan alkoi<br> + avaraan hän sormellansa piirtää.<br> + <br> + Korkealle auringon hän armaan,<br> + silmiin väkevästi välkkyväisen<br> + kuvasi ja kultiin pilvenpalteet,<br> + säteet puhki pilven pilkahutti;<br> + sitten piirsi hennot, herkät latvat<br> + puitten aamuraikkahien, taammas<br> + perätysten kummut kuultamahan;<br> + vett' ei etualalt' unohtanut,<br> + virran niin hän luonnollisen piirsi,<br> + auringoss' ett' aivan aallot säihkyi,<br> + kuohui paateroihin jyrkän partaan.<br> + <br> + Kukat kasvoi virran kaltahalla,<br> + kiilui kirjoniitty, helmiäistä,<br> + kultaa, purppuraa ja vihreyttä,<br> + hohtokiven kimallust' on kaikki!<br> + Kuulaan sitten silasi hän taivaan<br> + sekä kaukaisuuden sinivuoret.<br> + <br> + Ihastuksest' ihan uudeks syntyin<br> + vuoroin mestariin ja kuvaan katsoin.<br> + <br> + "Enkös ole näyttänyt", hän sanoi,<br> + "tään ett' ammatin ma hyvin taidan?<br> + Mutta vaikein jäljellä on vielä."<br> + Sitten sormenkärjellä hän piirsi<br> + huolekkaasti metsänreunaan, missä<br> + hehkuvinnaan heijastihe juuri<br> + päivä heleästä heinikosta,<br> + piirsi immen ihastuttavimman,<br> + sorjavarren, somapukineisen,<br> + posket raikkaat, tukan tummakutrin<br> + kaartamat, ja ruso poskipäiden<br> + sama on kuin sormen, mi ne piirsi.<br> + "Poika", huudahdin ma, "kenen lietkään<br> + mestarin sa opiss' ollut, noin kun<br> + nopeaan ja luontevasti kaiken<br> + taiten alat, valmihiksi saatat?"<br> + <br> + Näin kun vielä puhuin, katso, henkää<br> + tuulahdus, ja latvat tuutii, läikkyy<br> + kaikki virran laineet, hulmahtavi<br> + huntu vieno verrattoman immen.<br> + Ja mik' ihmeist' ihmein oli mulle:<br> + neito jaloin astua jo alkoi,<br> + astui kohti paikkaa, kussa istuin<br> + kera mestarin ma lietomielen.<br> + <br> + Ja kun kaikki, kaikki noin nyt liikkui,<br> + latvat, laineet, kukkaset ja huntu,<br> + hento jalka immen ihanimman,<br> + luuletteko, kallioll' ett' istuin<br> + vain kuin luja kallio ma hiljaa?<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + TAITEILIJAN ILTALAULU<br> + <br> + <br> + Oi, henkeni jos hehkuttais<br> + sisäinen luomisvalta!<br> + Jos kuvat tuoreet kumpuais<br> + mun sormieni alta!<br> + <br> + Mä änkytän, mä värjyn vain,<br> + yritän silti yhä;<br> + sua vaistoten, sua aavistain<br> + tavoitan, luonto pyhä.<br> + <br> + Kun aattelen, kuink' auenneet<br> + on aistini jo ammoin,<br> + siell' ilon hetteet hersyneet,<br> + kuss' autiutta kammoin, —<br> + <br> + vain syvin tuntos, luonto, voi<br> + janooni tuoda jähteen.<br> + Tuhanten suontes tulva soi<br> + kuin laulu suihkulähteen.<br> + <br> + Kaikk' aistini sa virvoitat<br> + ja raikkaan innon annat<br> + ja iäisyydeks avarrat<br> + maa-elon ahtaat rannat.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LUONTO JA TAIDE<br> + <br> + <br> + Ei taide luontoon näytä luontuvalta,<br> + etk' arvaakaan, kun ne jo yhteen taipuu.<br> + Niin multa myös jo ristiriita haipuu,<br> + mua samoin kutsuu kumpaisenkin valta.<br> + <br> + Vain vakaa pyrkimys, ja esteet vaipuu!<br> + Työs taiteen kahleell' uurain innoin malta<br> + vain kaarrella, niin uhkuukin sen alta<br> + jo vapaa luonto, vapaa rintas kaipuu.<br> + <br> + Noin luotakoon, mi luodaan, muodoin varmoin;<br> + ei riento kiihko-henkein riehakkuuden<br> + voi täydellisen seestepiiriin kantaa.<br> + <br> + Suurt' aikonet, käy työhön kootuin tarmoin;<br> + on rajoitunta merkki mestaruuden,<br> + ja laki vain voi vapauden antaa.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MAALAISSÄVY<br> + <br> + <br> + Taas satakielen kevät toi,<br> + kun lähti talven kirret;<br> + ei oppinut se uutta: soi<br> + vain vanhat, vienot virret.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + JUMALA JA MAAILMA<br> + <br> + <br> + <br> + PROŒMION<br> + <br> + <br> + Sen nimeen, joka itsens' itse loi,<br> + ikuisen luomistahtons' olennoi,<br> + sen nimeen, joit' on usko, uskallus<br> + ja rakkaus, työn kunto, kutsumus,<br> + sen nimeen, niin jok' usein mainitaan,<br> + vaan olennolt' on outo ainiaan:<br> + <br> + Min kuulo kuulee, katse kantaakaan,<br> + sukuas kaikk' on, Hänen kaltaistaan,<br> + ja henkes hehkutietä ylhimpää<br> + jo vertaus, jo kuva tyydyttää.<br> + Sua luo se tenhoo, viehätellen vie,<br> + kuss' astut, tienoo kaunistuu ja tie:<br> + et arvoll' enää mittaa tuokion,<br> + jok' askel mittaamattomuutta on.<br> + <br> + Jumala ulkopuolinen mit' oisi,<br> + mi kaiken kiertää sormeansa soisi!<br> + Sisältä-käsin maailmaa Hän käyttää,<br> + Hän itse luonnon, luonto Hänet täyttää;<br> + niin sen, mi Häness' elää, liikkuu, on,<br> + on Hältä voima, henki loputon.<br> + <br> + <br> + <br> + TESTAMENTTI<br> + <br> + <br> + Ei huku mikään olevainen!<br> + Ain' elää kaikess' Ainiainen,<br> + sa _olet_, siitä onnes saa!<br> + Sill' ikuist' on se: aarteit' elon<br> + lait kaitsee, kehää hehkun, helon,<br> + mi kaikkeuden kaunistaa.<br> + <br> + On tosi ammoin löytty, siit' on<br> + sinetti jalon henkiliiton;<br> + sen turvaa vanhaan vakuuteen!<br> + Maan lapsi, ylistystä kantaa<br> + saat Viisaalle, ken kiertää antaa<br> + sen aurinkoa siskoineen.<br> + <br> + Sisimpääs sitten katso: siellä<br> + on keskus, jot' ei kenkään kiellä,<br> + epäile, kelvokas ken on.<br> + Siell' ohjaa vaill' ei vaapu jalo,<br> + sill' aate-rientos päivän valo<br> + on tunto orjuuttamaton.<br> + <br> + Min aistejas sa luottain käytä,<br> + ne eivät väärää sulle näytä,<br> + jos taju tarkka valvoo vaan.<br> + Sees katse sull', ei huolenharmaa,<br> + vaellus notkeaa ja varmaa<br> + kautt' olkoon kasvurunsaan maan.<br> + <br> + Sen siunaust' äl' ahmi, tuhlaa;<br> + miss' elo viettää elon juhlaa,<br> + myös järki myötä olkohon.<br> + Niin kaikki mennyt pysyy, säilyy,<br> + eelt' uus jo päivä elää, päilyy,<br> + ja hetki ikuisuutta on.<br> + <br> + Jos vihdoin voitit voittelosi<br> + ja tunne tuo sun täyttää: tosi<br> + on vain, mi tuottaa hedelmää,<br> + yleisen mittaat laidan, laadun:<br> + se pitää suunnan kerran saadun,<br> + siis harvinten sa joukkoon jää!<br> + <br> + Ja vanhastaan kuin vaistoin aroin<br> + loi lemmentyönsä, laumaa varoin,<br> + ain' aatteen, mietteen, runon mies,<br> + on kaunein palkkas: sielut kunne<br> + tiet' etsii jalot, eeltä tunne,<br> + se toivotuin on työs ja ties.<br> + <br> + <br> + <br> + ALKULUOTTEITA. ORPHISIA<br> + <br> + <br> + DAIMON, haltiahenki<br> + <br> + Kuink' asettui sun syntys tuokiolla<br> + planeetat kohti aurinkoa, kuuta,<br> + niin kaikk' on kulku elos kohtalolla,<br> + niin kasvus kaavan sai, et muuksi muuta<br> + sa itseäs, se on sun pakko olla;<br> + sa usko tietäjäin, Sibyllain suuta:<br> + ei särje leimaa aika, mahti mikään,<br> + mi elon muotoilevi iäst' ikään!<br> + <br> + TYCHE, sattuma<br> + <br> + Vaan taiten kiertää rajan jyrkän juovaa<br> + meiss', ohessamme vaihtuvainen jokin;<br> + et yksin jää, sa muita, muut sua muovaa,<br> + kuin toisten, niinp' on oma toimintokin;<br> + on elämä kuin virta vievää, tuovaa,<br> + se leikki on, mi lentää sikin-sokin;<br> + jo kehjennyt on vuotten kaari salaa,<br> + jo lamppu tulta syttäväistä halaa.<br> + <br> + EROS, lempi<br> + <br> + Se saapuu! — Siivin taivaalt' alas väikkyy,<br> + yöst' autiosta kunne nous sen koi;<br> + luo kevätsäin kuin sädetulva läikkyy,<br> + pääs, otsas pyörtäin leijuu, leikamoi, —<br> + pois karkkoo, palajaa, taas pakoon säikkyy, —<br> + mielt' arka riemu, tuska kukkuroi.<br> + Maailmaan kaikkeen moni haave haipuu,<br> + ylimpään yhteen kiintyy jaloin kaipuu.<br> + <br> + ANAGKE, täytymys<br> + <br> + Taas vain, kuin tähdet sääti, kaikki sääntyy;<br> + sielt' arvat lankee, suunnat, säännöt, lait,<br> + vain täytymykseks sisin tahto kääntyy,<br> + ja tahdon eess' on ehdon valta vait;<br> + pois rakkain sydämestä raukee, nääntyy;<br> + sun täytyy: halus, haavees suistaa sait.<br> + Niin ahtaamp' on vain kahle vuotten mennen<br> + meill' luulovapaus kuin aluss' ennen.<br> + <br> + ELPIS, toivo<br> + <br> + Vaan vuoren vahvuiset lie vanhan, vankan<br> + nuo portit inhat vaskimuurin moisen,<br> + käy sivu salpain, läpi saarron sankan<br> + tie vapaa keijun kevytkarkeloisen:<br> + alt' usvan, pilvipeiton, rakeen rankan<br> + sen siipi vie meit' iloon ilman toisen;<br> + sen tunnette, sen käymätönt' ei rantaa;<br> + yks siiven isku — taa aioonein kantaa.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LÄNSI-ITÄMAISESTA DIVAANISTA<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + HEDZHRA<br> + <br> + <br> + Pohja, länsi, lounas hajoo,<br> + kruunut sortuu, vallat vajoo.<br> + Mieli ihmeit' idän halaa,<br> + patriarkkain ilmanalaa,<br> + nuoruusjuomaa, Khiser, sulta,<br> + lemmen, viinin, laulun tulta.<br> + <br> + Oikean ja puhtaan tiellä<br> + ihmisheimoin syvät siellä<br> + synnyt etsin, niinkuin kerran<br> + kuulla saivat suusta Herran<br> + maisin kielin sanaa taivaan,<br> + jääneet paljoon pään ei vaivaan.<br> + <br> + Kuin ol' arvoss' isät, outo<br> + kaikki vieraan käskyn nouto;<br> + viehtää kaita nuoruus-kaava:<br> + aatos ahdas, usko aava,<br> + kuin ol' ylin siellä _sana_<br> + julistuksen saattajana.<br> + <br> + Parveen paimenien liityn<br> + lähtehelle keidasniityn,<br> + kaupan mull' on kaikin tienoin<br> + shaalit, kahvit, moskus hienoin,<br> + kaupungista toiseen sadat<br> + samoon karavaaniradat.<br> + <br> + Hafis, laulus lohdun suo, kun<br> + rotkon louhuteillä nuokun,<br> + konsa satulassa muulin<br> + opas laulaa hehkuhuulin,<br> + tähdet heljät herätellen,<br> + rosvot piiloon pelätellen.<br> + <br> + Kylpy-, viinisaleiss' yhä<br> + muistelen sua, Hafis pyhä,<br> + hunnuton kun kutrihuiske<br> + ambraa tuoksuu. Lemmenkuiske<br> + laulajan noin kiehtoin soikoon,<br> + itse huurit hurmioikoon.<br> + <br> + Sen jos kadesilmin näätte,<br> + varsin väijymäänkin jäätte,<br> + tietkää: runo rukousta<br> + ain' on, paratiisin usta<br> + hiljaa kolkuttavin sanoin,<br> + iäist' elämätä anoin.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VAPAA MIELI<br> + <br> + <br> + Ratsulla vain tahdon olla oiva!<br> + Teille jääköön teittäin, majain hoiva!<br> + Riennän riemuin maan kaikk' ääret laajat,<br> + päällä lakkini vain tähdet taajat.<br> + <br> + *<br> + <br> + Pani tähdet tietänne johtamaan<br> + Hän matkoilla maan ja veen,<br> + teill' ett' ois niist' ilo ainiaan,<br> + ilo katsella korkeuteen.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + NELJÄ ARMOA<br> + <br> + <br> + Pojat aavikon jott' iloissaan<br> + vaill' ajais rajaa, rantaa,<br> + soi Allah neljä armoaan,<br> + jotk' onnen heille antaa.<br> + <br> + Soi turbaanin, mi sorjemp' on<br> + kuin keisarinkruunu mikään,<br> + ja teltan soi, jott' asunnon<br> + voi pystyttää miss' ikään.<br> + <br> + Soi miekan, turvan taatumman<br> + kuin jyrkät muurit, vuoret,<br> + ja laulun oivan, ihanan,<br> + mi tenhoo immet nuoret.<br> + <br> + Ma laulan kullan kukkasiin —<br> + mi vois mua pidätellä?<br> + Hän tietää omansa, hän niin<br> + on hilpeä ja hellä.<br> + <br> + Ja pöytään kukkaa, hedelmää<br> + voin teille taiten laittaa,<br> + myös hyveen suolaa höystävää<br> + ja raikasta, jos maittaa.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ALKUAINEET<br> + <br> + <br> + Kuinka monen alkuaineen<br> + voimaa vaatii laulu oiva,<br> + jott' ois maallikon se niinkuin<br> + mestarinkin riemuks soiva?<br> + <br> + Lempi ennen muuta olkoon<br> + laulun tenhona, jos pelkkää<br> + lempeä se liekkii, uhkuu,<br> + sitä sorjemmin se helkkää.<br> + <br> + Myös on tarpeen maljan helke,<br> + viinin punavälke, sillä<br> + sorjin juhlaseppeleistä<br> + juojill' on ja lempivillä.<br> + <br> + Tarpeen taistokalpain kalske,<br> + raiku sotatorven soiton,<br> + jumaliin jok' urhon nostaa<br> + hurmiossa onnen, voiton.<br> + <br> + Laulajalle välttämätön<br> + viel' on liekki vihan vinhan,<br> + lailla kauniin ettei elää<br> + sallis iljettävän, inhan.<br> + <br> + Nuo jos neljä alkuvoimaa<br> + tavoittaa hän laulun taikaan,<br> + hän kuin Hafis kansain riemu,<br> + virvoitus on ajast' aikaan.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SA HUONOON SUOSTUT, KUN...<br> + <br> + <br> + Sa huonoon suostut, kun<br> + päin selvin pohdit;<br> + kun päihdyt, totuuden<br> + sa virkkaa tohdit.<br> + Vaan yli määrän myös<br> + koht' yltyy jano;<br> + Hafis, kuink' oivalsit<br> + tuoss' oikein, sano!<br> + <br> + Kuink' itse harkinnen,<br> + en muuta huomaa:<br> + se älköön lempikö,<br> + ken vieroo juomaa;<br> + vaan älköön pöyhkeillä<br> + tää juojain suoko:<br> + ken ei voi lempiä,<br> + hän älköön juoko!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SATEENKAARI<br> + <br> + <br> + Pilven kun äkkipäin<br> + aurinko kohtaa,<br> + kaaripa kimmeltäin<br> + kirjava hohtaa.<br> + <br> + Myös sumu siltojaan —<br> + siit' ota vaari —<br> + valjuna kaartaa, vaan<br> + taivaan on kaari.<br> + <br> + Hilpeä vanhus, siis<br> + miks suret, emmit?<br> + Sait lumen suortuviis,<br> + hehkuen lemmit.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LAULU JA KUVA<br> + <br> + <br> + Hellaan mies hän saveaan<br> + muotoon muovaelkoon,<br> + suennutta sormistaan<br> + ihmett' ihastelkoon.<br> + <br> + Meitä viehtää vilppaus<br> + Eufrat-virran laineen,<br> + tuonne tänne tuuditus<br> + aallehtivan aineen.<br> + <br> + Viihtyy sielun polte, soi<br> + laulu: runoniekan<br> + puhdas käsi muuttaa voi<br> + helmiks aallon hiekan.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + AUTUAS KAIPUU<br> + <br> + <br> + Lauman pilkalta se salaa,<br> + viisahalle yksin virkkain:<br> + kiitän elävää, mi halaa<br> + kuolla liekkikuoloin kirkkain.<br> + <br> + Vienoin lemmen-öin, kun unnut,<br> + joissa sait, joiss' annat elon,<br> + tulvii ylles oudot tunnut<br> + tuikkeess' aran liekin helon.<br> + <br> + Pimeys ei varjopiirein<br> + enää sulle piirrä rajaa:<br> + kaipuu uus sua kuumin kiirein<br> + liittoon korkeampaan ajaa.<br> + <br> + Tiesi tenhosiivin kiidät<br> + kautta kaukaisuuksien,<br> + vihdoin, perho, liekkiin liidät,<br> + hiillyt valoon himoiten.<br> + <br> + Kuole — synny! Kunnes lain<br> + sydämees sen suljet,<br> + olet valju vieras vain,<br> + öistä maata kuljet.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ESIKUVALLINEN PARI<br> + <br> + <br> + Niin, lempi suur' on ansio!<br> + Mill' ihanamp' ois palkinto?<br> + Ei valtaa, kultaa saa, mut saa<br> + kuin urhot kuulut kunniaa.<br> + On maineessa Profeetan lailla<br> + Wamik ja Asra ihmismailla. —<br> + Muut' et, vain nimet heistä kuulet:<br> + ne mainitaan, miss' ääntyy huulet.<br> + He mit' on tehneet, työskelleet,<br> + ken tietäis? Ovat lempineet,<br> + sen tiedämme. Se riittää, selon<br> + suo vaiheist' Asran ja Wamikin elon.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ALISTUMINEN<br> + <br> + <br> + "Sa hiudut — ja kauniisti laulat,<br> + hukut huoleen — ja hymyät vain!"<br> + <br> + Runoilija:<br> + <br> + Tylyt liian on lempeni paulat!<br> + Pahan kohtelun siltä sain.<br> + Suru laulajan rintaa viiltää.<br> + Kas kynttilän tulta: se kiiltää,<br> + pian loppuhun tuikahtain.<br> + <br> + *<br> + <br> + Haki lemmen tuska, miss' asunnon<br> + sais oikein kolkon, yksinäisen,<br> + löys sydämeni aution,<br> + teki tyhjään pesän piileväisen.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + ESTÄMÄTÖNTÄ<br> + <br> + <br> + Ken liikkumasta kieltää<br> + voi linnun lehvällään,<br> + ken keikkumasta lampaan,<br> + kun villat keritään?<br> + <br> + Minä kummasti käyttäydynkö?<br> + Kun turkissa kipunoi!<br> + Ei! Keritsimiin ken joutui,<br> + se riuhtoo, ei muuta voi.<br> + <br> + Ken estää laulamasta<br> + mun ilmoille riemuiten,<br> + ken pilville uskomasta,<br> + kuink' armas on suloinen?<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SALAA<br> + <br> + <br> + Vilkkuu armaan silmät täyttäin<br> + kaikki ihmetyksin syvin.<br> + Minä, tietäväinen, yksin<br> + ymmärrän sen varsin hyvin.<br> + <br> + Näin ne virkkaa: tuota lemmin,<br> + enkä sitä taikka tätä;<br> + ihmetykses, ikävöintis,<br> + rakas seura, sikseen jätä!<br> + <br> + Mitattomin tenhovoimin<br> + singahtaa se silmänluonti!<br> + Ensi hetkest' armaast' on se<br> + armaalle vain merkinsuonti.<br> + <br> + <br> + <br> + MISTÄ PORTIST' ASTUIT<br> + <br> + <br> + Mistä portist' astuit Herran<br> + kaupunkiin, sit' älä kysy;<br> + kunne asetuit sa kerran,<br> + siinä ajallasi pysy.<br> + <br> + Viisaihin luo silmäs siellä,<br> + ylhiin käskyn käyttäjöihin;<br> + nuo sua ohjaa tiedon tiellä,<br> + nää sun vyöttää voiman töihin.<br> + <br> + Hyödyksi kun vointis mukaan<br> + teet siell' uskollista työtäs,<br> + tiedä: ei sua vihaa kukaan,<br> + monen rakkaus on myötäs.<br> + <br> + Muistava maan isä työs on,<br> + intos sille elon takaa;<br> + silloin vasta uusi myös on<br> + pätevää kuin vanha, vakaa.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VIIS VUOSIKYMMENTÄ MUA MUOKKAELLA...<br> + <br> + <br> + Viis vuosikymmentä mua muokkaella,<br> + mua muuttaa, muuksi murjoa ne koitti;<br> + siit' arvaat — niin se aatost' aprikoitti —<br> + mink' isänmaasi mahdoit manterella.<br> + Ol' aikas nuorten myötä hurjennella,<br> + joit' ylväs neron vimma vikuroitti,<br> + vaan hiljaa puoleens' elon taipalella<br> + sun viisaat, jumal-lempeät ne voitti.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + VAELTAJAN MIELENRAUHA<br> + <br> + <br> + Kaikerrella kataluus<br> + kannata ei mikään;<br> + mahtavint' on mataluus,<br> + sanokoot mit' ikään.<br> + <br> + Kehnoss' onnen kukkuroin<br> + hallitsee ja häärää,<br> + vallan oikein näin ja noin<br> + mielin määrin määrää.<br> + <br> + Vaeltaja! — Milläs tään<br> + kierrät kiusan uraa?<br> + Tuprutella tuulispään<br> + anna kuivaa kuraa.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LAUSELMIEN KIRJASTA<br> + <br> + <br> + Tätä päivää, yöt' älä muuta tuomaan<br> + sa toivo lainkaan,<br> + kuin mitä eiliset ehti jo suomaan.<br> + <br> + *<br> + <br> + On päivä viel', on aika ahertaa!<br> + Yö joutuu, jossa toimi taukoaa.<br> + <br> + *<br> + <br> + Kuink' ihanan, kuink' ison maan olin periä saava!<br> + On aika mun maani, aika mun peltoni aava.<br> + <br> + *<br> + <br> + Tee vain hyvän rakkaudesta hyvää!<br> + Tekos aika sulta vie.<br> + Jos jättäisikin, periytyvää<br> + ei lapsilles se lie.<br> + <br> + *<br> + <br> + Miks aina kaikkialla kuulet<br> + niin paljon oivaa, paljon typerää?<br> + Sanoja vanhinten hokee nuorinten huulet,<br> + ja heist' on se omaa keksimää.<br> + <br> + *<br> + <br> + Vihamiehist' on nurkusi — miksi?<br> + Nuo kuunaan yhtyiskö ystäviksi,<br> + joille jo olentos, niinkuin se on,<br> + salanuhde on loppumaton?<br> + <br> + *<br> + <br> + Jos Luoja niin huono naapuri oisi<br> + kuin minä ja sinä, ei meille vaan<br> + kovin laulaa kunnian kukko voisi —<br> + Hän kunkin suo olla oloillaan.<br> + <br> + *<br> + <br> + Idän runoilijoista, se myöntäkäämme,<br> + me lännen laulajat jälkeen jäämme.<br> + Vaan vertoja liemme ja eelläkin noista<br> + me vihatessamme toinen toista.<br> + <br> + *<br> + <br> + Meit' armahda, luoja, vihasi alta!<br> + Jo peukaloisill' on äänivalta.<br> + <br> + *<br> + <br> + Pidä piikkistä harjaa ja suuta,<br> + niin arvoa annetaan.<br> + Saa haukoilla saalista muuta,<br> + ei metsäkarjua vaan.<br> + <br> + *<br> + <br> + Se sankarin kiittää ja mainita tietää,<br> + ken itse taistellut on kuin mies.<br> + Ken itse sai vilun, helteen sietää,<br> + se vasta ihmisen arvon ties.<br> + <br> + *<br> + <br> + Pitoseura kirjava! Jumalan pöytään<br> + vihamiehet ja ystävät koottuina löytään.<br> + <br> + *<br> + <br> + Ensin katolle kavuta saat,<br> + sitten mä näyttelen seudut ja maat.<br> + <br> + *<br> + <br> + Ei vaaraa vaikenevalla:<br> + on ihminen piilossa kielensä alla.<br> + <br> + *<br> + <br> + Ken talooni käy, voi tuomita kuosin,<br> + jota vuosia suvaitsin itse ja suosin,<br> + vaan kurkkia sais ovest' ulkona tuolla,<br> + jos hänt' en sietäis mä sisäpuolia.<br> + <br> + *<br> + <br> + Tapa loalla tallatulla<br> + laajaks, ei lujaksi tulla.<br> + <br> + *<br> + <br> + On laulajaa, on lausujaa,<br> + kuin kukkuis kaikk' aron hiekat!<br> + Runotaidon mailta ken karkoittaa?<br> + — Runoniekat!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + HATEM JA SULEIKA<br> + <br> + <br> + Hatem:<br> + <br> + Tilaisuus, ah, varkait' ei se<br> + tee, se varas itse on;<br> + multa viime lemmen vei se,<br> + jätti rinnan aution.<br> + <br> + Tuon se kaiken toi sun huomaas,<br> + elon onnen kalleimman,<br> + ett' on elo vain sun suomaas,<br> + köyhä mies mit' odotan.<br> + <br> + Vaan sun sädesilmäs hohtaa<br> + mulle armahdusta jo,<br> + sylissäs mua nuortuin kohtaa,<br> + riemuun kutsuu kohtalo.<br> + <br> + Suleika:<br> + <br> + Hurmaama sun lempes liekin,<br> + tilaisuutta soimaa en;<br> + omaas jos se varkain viekin,<br> + kuinka siitä riemuitsen!<br> + <br> + Ja minvuoksi varkain? — Vaalis<br> + vapaa mulle suokoon sun!<br> + Armast' aatella ois: saalis<br> + moinen mun on saama, mun!<br> + <br> + Sulle sorjan voiton kantaa,<br> + mielin suotuna min sain:<br> + rauhan, elon rikkaan antaa<br> + riemuin tahdon, ota vain!<br> + <br> + Köyhä! — Pilaa lasket! Meitä<br> + rikkaaks eikö lempi saa?<br> + Syliini sun kiedon — keitä<br> + kutsuu kirkkaamp' onnen maa?<br> + <br> + (Marianne v. Willemer.)<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SULEIKA JA HATEM<br> + <br> + <br> + Suleika:<br> + <br> + Soutaiss' Eufratilla multa<br> + alle vetten vellovain<br> + solui sorja sormuskulta,<br> + jonka äsken suita sain.<br> + <br> + Näin sen unen. Aamuruskon<br> + tulta lehvät leimuaa.<br> + Selitä se uni — uskon<br> + runoilijaa, profeettaa!<br> + <br> + Hatem:<br> + <br> + Selitän sen sulle pian!<br> + Monet kerrat kerroinhan,<br> + kuinka doge Venezian<br> + kihlaa aallot Adrian.<br> + <br> + Sormuksen noin Eufrat sulta<br> + sai — ah, lauluun tuhanteen<br> + uni armas innon tulta<br> + taikoo taivassointuiseen!<br> + <br> + Mun Damaskoon Hindostaanin<br> + mailta tulleen, pyrkien<br> + kanssa uuden karavaanin<br> + puoleen meren Punaisen,<br> + <br> + mun sa virtaas vihit, rannan<br> + parvekkeeseen, palmustoon,<br> + kaikkeni sun haltuus annan<br> + hamaan viime suuteloon.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + GINGO BILOBA<br> + <br> + <br> + Idän ihmepuun, mi varjoo<br> + tarhaani, sen lehti tää<br> + salamielen mettä tarjoo,<br> + viisaan virkistyttävää.<br> + <br> + Elo _yhden_ olennonko<br> + kahdeks erjennyt on noin?<br> + Toisens' omistanut onko<br> + kaksi yhdys-olennoin?<br> + <br> + Saanet pulman päästellyksi,<br> + selväks ongelma se käy:<br> + lauluist' eikö näistä _yksi_,<br> + eikö kaksoissielu näy?<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SULEIKA JA HATEM<br> + <br> + <br> + Suleika:<br> + <br> + Monet sulta laulut sievät<br> + lennelleet jos minne lievät,<br> + piirrot sorjan sulkatyös,<br> + kultajuovat koruniteet.<br> + hiomasi helmet, kiteet,<br> + kiehtovaiset päärlyvyös?<br> + Minkä lauloit, lemmen siteet<br> + kai ol' aina myötä myös?<br> + <br> + Hatem:<br> + <br> + Oli sulosilmäin voimaa,<br> + hymyhurmaa haltioimaa<br> + hammaspäärlyin hohtavain,<br> + ripsi-nuolta, kutri-paulaa,<br> + hempiheljää rintaa, kaulaa,<br> + tuhat vaaraa valmistain.<br> + Aatteles, kuink' ammoin laulaa<br> + laulut ties Suleikaa vain!<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + SULEIKA JA HATEM<br> + <br> + <br> + Suleika:<br> + <br> + Kansain, orjain, valtiasten<br> + tuo on tunnus ainiaan:<br> + korkein onni ihmislasten<br> + oma itseys on vaan.<br> + <br> + Sen ken varjelee, se kantaa<br> + voi jok' elon kohtalon;<br> + kaiken muun voi mennä antaa,<br> + jos vain siksi jää, mik' on.<br> + <br> + Hatem:<br> + <br> + Katsovat kai siks sen seikan,<br> + vaan ma päätän toisin päin:<br> + olennossa vain Suleikan<br> + kaiken maisen onnen näin.<br> + <br> + Vain Suleikan suosiossa<br> + itselleni arvon sain;<br> + katoais sen kaipiossa<br> + itseni, jäis varjo vain.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + HATEM JA SULEIKA<br> + <br> + <br> + Hatem:<br> + <br> + Kaunokasvoin luo mua, armaat<br> + kutrikäärmeet, kahlitkaa,<br> + vaikk' ei vastaa hapset harmaat<br> + tummuuttanne tuuheaa.<br> + <br> + Sydän tää vain viel' on nuori,<br> + kukkeint' uhkuu kevättään;<br> + suitsee sulle tulivuori<br> + alla usvan, hangen, jään.<br> + <br> + Punaan luot kuin aamun kulta<br> + jäyhät, jylhät huiput nuo:<br> + kevään hurmaa, kesän tulta<br> + vielä kerran Hatem juo.<br> + <br> + Juhlikaamme! Vielä juomaa!<br> + Malja armaan ystävän!<br> + Kasan tuhkaa armas huomaa,<br> + virkkaa: "Mulle hehkui hän!"<br> + <br> + Suleika:<br> + <br> + Mult' ei riistää saa sua mikään!<br> + Lempi lemmen vahvistaa.<br> + Hehkut armaas kevät-ikään<br> + heilimää sa ihanaa!<br> + Ah, mi mainekukkain hempi<br> + laulajaani ylistää:<br> + sillä elämää on lempi,<br> + henki elon elämää.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + MUN ITKEÄ SUOKAA<br> + <br> + <br> + Mun itkeä suokaa! Saartamana yön<br> + aroll' äärettömällä.<br> + Kamelit lepää kuin ajajatkin.<br> + Armeenialainen valvoo ja laskee,<br> + minä vierellä myös peninkulmia lasken,<br> + taa joitten Suleika jäi jo, muistossa kertaan<br> + tien pidentävät murheiset mutkat.<br> + Mun itkeä suokaa! Ei ole se häpeä:<br> + on hyviä itkevät miehet.<br> + Itkihän Briseis-neittä Akhilleus!<br> + Sotalaumaa Xerxes sortumatonta!<br> + Suosikkia surmaamaansa<br> + Aleksander itki.<br> + Mun itkeä suokaa! Kyynelist' elpyy multa;<br> + jo vihertää.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KASTANJAT, KATSOS, NUORET...<br> + <br> + <br> + Kastanjat, katsos, nuoret<br> + puun täydelt' oksillaan,<br> + okaiset, vehrytkuoret,<br> + kuink', armas, uhkuukaan!<br> + <br> + Niin tiedotonna riippuin<br> + ne kehkee verkalleen;<br> + niit' oksa vehmas viippuin<br> + se heijaa hiljakseen.<br> + <br> + Vaan paisuu, kypsyy salaa<br> + jo sydän raakilon;<br> + se päivään päästä halaa<br> + ja ilmain ilohon.<br> + <br> + Kuor' aukee, maahan marjat<br> + jo kirpoo riemukkaat;<br> + niin laulujeni sarjat<br> + sateena helmaas saat.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + LAULU LÄNSITUULELLE<br> + <br> + <br> + Suleika:<br> + <br> + Kastesiipes, länsi lieto,<br> + ah, min kademielen tuokaan!<br> + Kanna kaivatulle tieto,<br> + kuinka eron huolta huokaan!<br> + <br> + Vienon kaipuun siipes väike<br> + tuutii rintaan rauhass' ehtoon;<br> + hersyy herkkä kyynel-läike<br> + kukkaan, silmään, kumpuun, lehtoon.<br> + <br> + Hiljaa henkäät, vilvoitellen<br> + sairaat silmäluomet salaa.<br> + Tuskaan menehtyisin, ellen<br> + toivois, viel' ett' armas palaa.<br> + <br> + Lennä, lempeästi haasta<br> + lemmitylle sydämelle;<br> + vaan sen rauhaa ethän raasta,<br> + vaivaani et ilmoitelle.<br> + <br> + Hiljaa kuiski kaivatulle:<br> + eloni on armaan lempi.<br> + Tulless' armaan kaht' on mulle<br> + kumpainenkin kultaisempi.<br> + <br> + <span style="margin-left: 4.0em;">(Marianne v. Willemer.)</span><br> + <br> + <br> + <br> + <br> + JÄLLEENLÖYTÄMINEN<br> + <br> + <br> + Tähti tähtien, sun totta<br> + taasko syliin suljen, oi!<br> + Kuilu kuutta, auringotta,<br> + eron yö min tuskan toi!<br> + Riemujeni siskosielu,<br> + ah, sua armast', ihanaa!<br> + Muistuu menneen tuskan nielu, —<br> + säikyn onnen saavuntaa.<br> + <br> + Maailma kun kauko-aluin<br> + uinui povell' Iäisen,<br> + loi hän korkein luomishaluin<br> + elon ensi huomenen,<br> + lausui: tulkoon! Luomis-aamuun<br> + tunki tuskan vaikerrus:<br> + hauraan todellisen haamuun<br> + muuttui, murtui kaikkeus.<br> + <br> + Koitti valkeus, yön piiri<br> + karkkos sitä kammoissaan,<br> + eroon elementit kiiri<br> + kaikki kauas toisistaan.<br> + Kunkin tietään vailla ohjaa<br> + synkkä hourehorros vei<br> + kuiluun, kuss' ei äärt', ei pohjaa,<br> + kaipaust' ei, sävelt' ei.<br> + <br> + Tyhjyys! Mykkyys! Ensi kerran<br> + itse Luoja yksinään!<br> + Silloin sääti armo Herran<br> + aamuruskon säihkymään:<br> + kutoi helskyttäin sen hempi<br> + heljät kirjokimmelteet,<br> + jälleen toisihinsa lempi<br> + liitti eroon-eksyneet.<br> + <br> + Omaansa kaikk' etsii, janoo<br> + jälleen yhdeks yhdyntää;<br> + katse, tunne hehkuin anoo<br> + ääretöntä elämää.<br> + Olkoon saatu ottamalla,<br> + kunhan iki-omaks saa!<br> + Nyt me luomme, laatkoon Allah,<br> + luomme Luojan maailmaa.<br> + <br> + Luokses siivill' aamuruskon<br> + toi hän sen, ken ikävöi;<br> + kaikk' yön tähdet lemmen, uskon<br> + liiton vahvaks sinetöi.<br> + Käymme riemun, tuskan teitä<br> + valioina päällä maan,<br> + 'tulkoon' uus ei enää meitä<br> + eroittaa voi milloinkaan.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + KAIKESSA-ILMESTYVÄ<br> + <br> + <br> + Tuhansin hahmoin muotos kätke, vaihda,<br> + koht', ani-armahin, ma tunnen sun;<br> + sa taakse taikahuntuin kasvos kaihda,<br> + oi kaikess'-ilmestyvä, tunnen sun.<br> + <br> + Ma palmun nuoren, raikkaan nousennassa,<br> + soleavartisin, jo tunnen sun;<br> + ma virran kuulaass' aallonsolinassa,<br> + oi vienoviehtelyisin, tunnen sun.<br> + <br> + Kun soljuu suihkukaivon säde hento,<br> + sa kisakirkkain, riemuin tunnen sun;<br> + kun pilvein muodot muuttaa tuulen lento,<br> + oi tuhatvivahteisin, tunnen sun.<br> + <br> + Kun kirjokentin hohtaa huntu sorja,<br> + sa tähtikimalteisin, tunnen sun;<br> + kun tuhatverso kiertyy köynnös norja,<br> + oi sylikietovin, ma tunnen sun.<br> + <br> + Kun vuoret ruskoon syttyy aamusäällä,<br> + kaikk'-ihastuttavin, sua tervehdän;<br> + kun taivas heljä kaartuu pääni päällä,<br> + kaikk'-avarruttavin, sua hengitän.<br> + <br> + Mit' uiko-, sisäis-aistin antamata<br> + mull' on, kaikk'-opastavin, kautt' on sun;<br> + nimeä Allahin kun lausun sata,<br> + soi kunkin myötä sointuin nimi sun.<br> + <br> + <br> + <br> + <br> + PÄÄSYPORTILLA<br> + <br> + <br> + Huuri:<br> + <br> + Tänään paratiisin usta<br> + minä miekoin vartioin.<br> + Herätä et luottamusta,<br> + emmin, tokko päästää voin.<br> + <br> + Muslim oikea ja tosi<br> + lietkö vain sa täydelleen?<br> + Ansainneeko taistelosi<br> + paratiisin palkakseen?<br> + <br> + Moinen uskon urho vakaa<br> + lietkö? Haavas nähdä suo!<br> + Jos sun kunnias ne takaa,<br> + vien sun valittujen luo.<br> + <br> + Runoilija:<br> + <br> + Suotta seulot, pohdit! Viedä<br> + minut saat vain Eedeniis.<br> + Olin ihminen, se tiedä,<br> + olin taistelija siis.<br> + <br> + Katsees kaiken ilmi saavat,<br> + läpi tutki rinta tää,<br> + katso karsaat elonhaavat,<br> + lemmenhaavain hurma nää!<br> + <br> + Toki lauloin hurskaan lailla<br> + ikilemmest' armahan,<br> + kuink' on kaunis matka mailla<br> + pyöriväisen maailman.<br> + <br> + Kera kelvokkainten toimin,<br> + kunnes nimeni jäi niin<br> + leimuin lemmen haltioimin<br> + ihanimpiin sydämiin.<br> + <br> + Ei! Sun lien ma kätes hennon<br> + anojaksi arvokas:<br> + siellä iäisyytten lennon<br> + lasken sulosormillas. +</p> + + +</main> +<div style='text-align:center'>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 79043 ***</div> +</body> +</html> |