diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 78601-0.txt | 3399 | ||||
| -rw-r--r-- | 78601-h/78601-h.htm | 4196 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 7611 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/78601-0.txt b/78601-0.txt new file mode 100644 index 0000000..99c61fa --- /dev/null +++ b/78601-0.txt @@ -0,0 +1,3399 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78601 *** + + + + +NUORUUDEN MUISTOKSI + +Viisikymmentä runoa + + +Kirj. + +ALPO NOPONEN + + + + + +Helsingissä, +E. W. Pönkälä kustannuksella, +1912. + + + + +SISÄLLYS: + +I. + +Nuoret. +Jos väsyy vanhat soutajat. +Markus Kurtius. +Muisto. +Mahdoton ratkaista. +Suokoon taivas nousuvuoden. +Kolme luotetta. +Tunne ja teot. +Midianilaisten erämaissa. +Vuosisatojen yö. +Veljen muistopäivänä. +Keväällä 1900. +Koulupihalta. +Viimeinen viesti suomalaisella postikortilla. +Kansan edustajille. +Imatran ääni. +Simson. +Suomalaisen työväen laulu. + +II. + +Kolkon pyhimys. +»Nouse ja käy!». +Uudenvuoden toivotus. +Kyyhkyset ja rotat. +Kristiina kuningattaren jouluyö. +Totuus. + +III. + +Suomen nainen. +Sarkatakki. +Maaliskuun päivänä. +Koti. +Sotiemme rakentajat. +Runottaren tupa. +Laulajain marssi. +Pohjolan kesä. +Näköalani. +Talven saapuessa. +Ruusun umput. +Näkymättömät kädet. +Ihmissydän. +Tikitin takitin kello käy. +En ilohon luota, en murheeseen. +Nauroin ja itkin. +Jaakobin tunnustus Raakelille. +Kuningas Eerik. +Mikä on kohtaloni. +Sua etsin. +Keinutuoli. +Eräässä toverijuhlassa. +Koulusta eroaville. +Vuosileikki. +Kun joulu on. +Tervehdys kotiseudulle. +p/ + + + + + + +I. + + + + +/p +Nuoret. + +»Suomalainen Nuija» nimiselle ylioppilasyhdistykselle. + + + Mont' elämässä kalleutta on: + vapaus, kunto, maine, mielen suoruus + ja neron lahjat, hetket nautinnon, + mut kalleinta on toivorikas nuoruus. + + Ei yksin vuoksi lemmen unelmain, + ei haavekuteen kultaisien vöitten, + vaan kevät-voimain vuoksi uhkuvain, + joiss' alkujuuri suurien on töitten. + + Niin, nuoret omistavat maailman; + ei tyrannien sortovaltikalla, + vaan vallalla sen hengen mahtavan, + mi syvyyksistä pimeyden alla + + maan vankan nosti luomisvoimillaan, + loi sille elämän ja määrän luki, + sen taivaalle toi päivän paistamaan, + sen kummut yrttiin, kukkasihin puki. + + Siis tinkimätön »terve» nuorilleni + He vanhaan leiliin uuden viinin valaa. + Kun kulkee he, niin liekki kaunoinen + ylitse harmaan tuhkakentän palaa. + + He voivat sen, mit eivät vanhat voi. + He murtaa läpi vastuksien vuorten; + se työ jos heille harmaat kutrit soi, + on tiekin auki vastaisien nuorten. + + Nää iloitkoot! Työt uudet odottaa + taas heidän kättään, mieltä innokasta; + ei mikään aika, mikään kansa, maa + voi nuorten puoleen laata katsomasta. + + Kun epätoivo toisten tarmon lyö, + niin kestää vielä nuorten uljas usko, + ja vaikka laaja levittäikse yö, + siin' uuden päivän lupaava on rusko. + + Yks oikeuden kauppaa harjottaa, + ja toisen sokaa suosio ja kulta, + mut lahjomatta aina leimuaa + nuor' rinta pyhän kiivauden tulta. + + Muut harkitsevat lahjaa antaissaan; + he suovat sen, mi selvän hyödyn kantaa, + mut nuoret eivät tingi milloinkaan, + he antaa kaikki, itsensä he antaa. + + Se ainoa ei nuorten uhraus, + mi heimon rakkaan auttoi ahdingosta, + kun kuiluun syöksee nuori Kurtius + tai Hellaan pojat seuraa Deksiposta. + + Tuoss' astuu maamies jälkeen auransa... + Kivikko maa, ja turpehet on tiukat. + On työläs raataa uutispeltoa, + ja vanhuksella voimat ovat niukat. + + On jalka raskas, vanhus huoahtaa: + »Ois huomenna jo kylvöpäivän aatto!» + Mut poikansa hän silloin nähdä saa. + Tää tulee, lausuu: »Lepää, rakas taatto!» + + Nyt uudet voimat työhön tarttuvat, + ja kova pelto kuohtuu viipymättä; + kun tähkät siinä aaltoo armahat, + niin vanhus siunaa pojan nuorta kättä. + + Näen tiedemiehen luona pöytänsä. + On kesken ijän tutkimusten summa. + Mut sammumass' on häitä kynttilä, + yö lankee päälle pelottavan tumma. + + Hän painaa päänsä epätoivoissaan... + Mut kasvot lauhtuu tuskan katkeroimat, + kun valmihina työtä jatkamaan + jo heti nuorten virkeät on voimat. + + Ja kolmas tuossa, uuras matkamies. + Hän etsii suurta ihmisyyden majaa, + miss' aina viluun lämmin olis lies + ja täyteen luotais onnen mitta vajaa. + + Nyt kaukana hän vielä siitä on, + mut kohta hälle vartija jo soittaa, + ja turha loppu elon taistelon + se kuoleman voi hältä katkeroittaa. + + Vaan kun hän näkee, kuinka nuoriso + taas luottain alkaa uuden pilgrim-retken, + on niinkuin määrä löydetty ois jo, + se tyydytys on pyhä viime hetken. + + Niin suvut täällä seuraa toistansa, + kaikk' alaspäin ne elonvirtaa soutaa; + mut aamusta on matka kauneinta, + sen kirkasta me ihailemme poutaa. + + Kun väsyneinä vanhat painuvat + taa rannan, missä päättyy näköpiiri, + niin sijalla on nuorten armeijat + edellä toivon seppelöity viiri. + + + + +Jos väsyy vanhat soutajat. + + + Jos väsyy vanhat soutajat, + heit' ällös, nuorukainen, soimaa, + tuo työhön jäntees joustavat, + suo airon ponsiin nuorta voimaa! + + Tuo kevään koivut keulahan + ja kaariin tuomen lehvät nouda + ja helmaan toivon valkaman + niin venhe seppelöity souda! + + + + +Markus Kurtius. + + + On aika ankara Roomassa. + Kun kuumehöyryjä rotkot syvät + taas luovat Tiberin tienoilla, + niin ilman ainekset myrkyttävät. + Maan turvan, uljahan Kamillon, + pois rutto kauhea vienyt on. + Se antaa intoa etruskeille; + he laumoin tulvivat Rooman teille, + he jälleen kaupungin saartaa, salpaa, + sen muurten luona he hijoo kalpaa. + + On auki temppeli Januksen, + ja kättä vääntäen, auki hapset, + käy sinne kulkue neitojen, + siell' itkee äidit ja itkee lapset; + mut kaksikasvoinen jumala + ei naisten tuskasta lainkaan huoli, + ja miehet vailla on tarmoa, + kun parhain sankari heistä kuoli. + Ja lisäks angen ja onnettuuden + syyn kasvaa saa pian kauhistus, + suo tulla Jupiter turman uuden. + Pajassaan suuttuvi Vulkanus; + sen raivo hillitön ruhjoo maata + niin Rooman forumin halkaisten, + Kapitoliumilta ettei saata + nyt päästä luo Palatinuksen. + Tuo kita kauhea manalan, + mi auki keskell' on kaupunkia, + on kammo suurempi kulkijan + kuin koko mahtava Etruskia, + sen joukot muurien ulkopuolla + ja ruttokaasut Suessan suolla; + siit' uhkaa furiat kauhistavat, + jotk' ihmisverestä siitti maa + peloksi tahratun omantunnon, + vaan jotka, oikein kun raivoavat, + myös aikeet puhtahat, parhaan kunnon + voi vihan vimmassa kukistaa. + + Nyt luokse Augurein kansa kulki: + »Te, joiden tahdolle jumalten + salaiset neuvot on suotu julki, + oi, vastatkaa, joko Roomallen + ne sääsi kauhean kukistuksen, + tai miksi hirveän manan uksen + ne loivat auki sen keskellen?» + Ja Kapitolium-kummulle + nyt käyvät ilmojen ennustajat, + ja taivaslaen, sen laajat rajat + niin tyystin tutkivat siellä he. + He tarkkaa lintujen lentoa + ja kaakotuksia pyhäin kanain, + he vartoo syntyä ennussanain; + ne onkin kohta jo valmiina. + + Näin lausuu Augurit: »Hekate, + yön synkän henki ja kauhistuksen, + hän vannoi tuhoa Roomalle. + Hän yllyttänyt on Vulkanuksen + ja kaikki jumalat alla maan + meit' ahdistelemaan kauhuillaan. + Vaan Rooman miesten ja Rooman naisten + tää viha kauhea manalaisten + se voitettava on lemmellä; + ja taivaan haltijat suuret, hyvät + meit' auttamaan heti ilmestyvät, + sen äsken päätti he pilvissä. + On kita auennut hornan yöstä, + mut roomalainen jos siihen syöstä + voi sen, mi kallehin hälle on, + niin kuilu saatu on täytetyksi, + ja Rooma jälleen on ehjä, yksi + kuin kylki marmorikallion.» + + Nyt Markus Kurtius esiin astui, + nuor' uljasryhtinen patrisi, + ja monen kuulijan silmä kastui, + kun selkein äänin hän lausuvi + »On henki, elämä mulle kallis + ja nuoruus, kultaiset hetket sen; + on Rooma kalliimpi, sit' en sallis + kukistaa henkien kateiden. + Kun kallehinta en antaa saata, + en Roomaa, armasta isäinmaata, + min elää täytyy ja kukoistaa, + niin kelvatkohon, sen pyynnön hartaan + ma huudan puolehen jumalten, + se, jok' on kallehin jälkeen sen! + Te, kansalaiset, luo kuilun partaan + nyt käykää, henget mun uhrin' saa.» + + Ja kohta tuonelan jumalille + hän nuoren henkensä vihkivi + ja ratsun korskean noutaa, sille + hän seppelöitynä istahti. + Ja silmät säihkyen innostusta + ja aamun kirkkaus otsallaan + hän kiitää ratsulla kitaan maan, + ja umpeen painuvi kuilu musta. + + Kuin kylki marmorikallion, + jot' ei voi särkeä myrskyn laine. + niin ehjä, vankka taas Rooma on. + Siell’ elää ainian urhon maine + ja kansan sillä on siunaus. + Se parhain palkka on jokaiselle, + ken isäinmaalle, sen ehjyydelle + kaikk' uhraa, kuin teki Kurtius. + + + + +Muisto. + + + On muisto kansalaisten jaloin + niin kirkas, ylhän-kuulakka + kuin taivaanholvi; tähtivaloin + mi kaartuu korkeudessa. + + Luo jalon kansalaisen muisto + niin hartautta mieleemme + kuin temppeli tai pyhä puisto, + kun juhla-aamuin näemme ne. + + Me yllä parhaat juhlavaatteet + avaamme portin malmisen, + pois kaikki halvat arki-aatteet + sen ulkopuolle heittäen. + + On jalon muisto niinkuin tuli, + mi kuonan meistä puhdistaa, + sen tieltä mielen nurjuus suli, + se nöyryyttää, se nostaltaa. + + Se hohtava on käskynsana: + »Mi velvollisuus on, se tee!» + Ja armaana ja ankarana + se vapauttaa ja tuomitsee. + + Se herttainen on liekki yössä + ja puhteen kaunis kynttilä, + se innostuttaa meitä työssä, + vie painon päivän helteeltä. + + Se arvokas on aarre meille + ja kulta tummentumaton; + kun muu on mennyt turman teille, + se rikkautemme vielä on. + + + + +Mahdoton ratkaista. + +Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäjuhlaan Ilmajoella 1912. + + + Se on, ystävä, ratkaista mahdoton, + minä aikana ihminen kaunein on... + + Valokummulla suojatun kotimäen + hänen lapsena leikkivän ensin näen + sinitaivaan puhtaus silmissään, + sulot kutrit kullasta ympäri pään. + Elon nuoren siinä on aamunkoi, + jota päivä kaukainen purppuroi. + Hän on ystävä tähtien, enkelten, + hän on kevään kaunehin kukkanen, + hän on toivon nouseva, vihryt saari, + hän on auringon hohde ja sateenkaari. + Hänt' aina ma katselen ihailuin, + väliin kyynele-silmin, mut naurussa suin: + Hän kaunis on, min' en tietää vois, + minä aikana ihminen kauniimpi ois. + + * * * + + Minä nuorukaisena sitten saan + hänen nähdä rientävän maailmaan. + On toiveita täysi ja uljas hän, + hän uhkuvi voimia elämän; + viel' otsalla kirkkaus aamuinen + kuin sankari käypi hän riemuiten, + on poskilla verevä rusko, + poven täyttää luottamus, usko. + Hän seppelöidyllä purrellaan + elonvirtaa valmis on laskemaan, + meren aavan hän etsivi selkää, + ei kareja, myrskyä pelkää. + Sen tehdä, mi toisilta kesken jää, + sen voittaa, min vuoksi muut maatuu, + sen tahtovi hän, se on määränpää; + hän sen saavuttaa tahi kaatuu. + Kun silmänsä näen mä säihkyvän, + kun uhrauksiin on valmis hän, + hän kaunis on, min' en tietää vois, + minä hetkenä ihminen kauniimpi ois. + + * * * + + Hänet kesässä kypsässä nähdä saan. + Häll' on elämän vakavuus kasvoillaan; + hän taistelee ja hän tekee työtä, + tuul' enemmän vastahan käy kuin myötä. + Hänen matkan varrella ainiaan + on pakko hillitä purjeitaan, + sillä keskellä kuohuvan aallokon + hänen pieni purtensa vaarass' on. + Elo pettää niin monet toivehet, + monet kuihtuvat kesken kukkaset; + minne kylvää hän, siitä toinen niittää, + häntä tuskin kenkään muistaa ja kiittää, + joka riemu murehen myöskin tuo, + valohetket kaikki ne varjon luo. + Hän on vavissut kohtalon ankaruutta, + kun huolen jälkeen sai huolta uutta; + hän onnen iskuista maass' on maannut, + mut kilvoituksista vain ei laannut, + kun toipui, riensi hän taistoon samaan + ja oppien itsensä unhottamaan + hän velvollisuuttansa täyttäen + niin siirtyi päivästä toisehen. + Hiki virtaa otsalta, rinta lyö, + mut jalouden leimankin antaa työ. + Kun joskus hän pyyhkivi otsan hien + ja huokaa hetkisen laidassa tien, + hänen katseessansa ja piirteissään + näen jälkiä kestetyn myrskysään, + näen suuren, ylevän ilmehen, + joka uhmii oikkuja hetkien, + jopa sortuessakin vielä on + luja pantti voittoisan taistelon ... + Hän kaunis on, min’ en tietää vois, + minä hetkenä ihminen kauniimpi ois. + + * * * + + Hänet näen sitten vanhuuden syksyllä, + pää harmaana, hartiat kyyryssä; + ovat kasvot ryppyiset, silmiss' on + valo lauhtunut ilta-auringon. + Tuoss' sauvan turvissa astuu hän, + ja hän näyttää alati miettivän + tien kulkua kummuilta lapsuuden + sen loppuun, hautojen äärehen. + Hän matkan tappiot, harhailut + on kaikki tyynenä kuitannut. + Kun elon vaihtelevaiset kuvat + taas vuoroon hänelle ilmaantuvat, + hän niitä katsoo ja hymyää: + »Niin, unta vain oli kaikki tää!» + Hän lepää töistään ja odottaa + vain tuonen airutta kutsuvaa, + ja niin hän taipuu sen vietäväksi + kuin muinoin leikistä kehtoon läksi. + Ja armaat lapsuuden muistelmat + ja nuoren unelmat uhkeat, + ja parhaat hedelmät miehuustyön + hän kokoo, luo niistä kukkaisvyön, + jota kantain käypi hän tähystäin + unelmainsa uusihin maihin päin. + Kun kilvoituksien raueten + −ja−haudan−vuotehen aueten− + hän kunniaseppele ympäri pään + käy luottavaisena lepäämään, + hän kaunis on, min' en tietää vois, + minä aikana ihminen kauniimpi ois. + + + + +Suokoon taivas nousuvuoden! + + + Ei unhottaa voi synnyinmaata + mies vakaa vuotta alkaissa, + ei rukouksistansa saata + pois sulkea sen onnea; + siis nouskoot puhtaat suitsutukset + nyt alttareilta sydänten, + ja kuulkoon Suomen huokaukset. + Hän, kansain Isä ylhäinen! + + Vaan liikaa älkää toivotelko, + sen verran vain kuin kohtuus on: + kun mielestämme poistuis pelko + ja epäröintä ponneton; + kuin vainiolt' ei koura kadon, + ei rae, halla viljaa veis, + vaan, kantain kaunihimman sadon, + se päivän alla aaltoileis; + + Ei pettäis pelto kyntömiestä, + vaan mitan kukkuralleen lois, + ei hartioille pantais iestä + sen raskaampaa kuin kantaa vois; + kun valtikkaa vain hoitais armo, + ja totuus ohjat pitää sais, + ja miehiemme vankka tarmo + sumusta meidät johdattais; + + sais kansa ruhtinaalta hoivan, + ois turva luja luottamus, + ja epäluulon katkeroivan + hajoittais raitis tuulahdus, + ja palatsit ja linnat kuulla + vois ääntä kansan pienoisen, + vaikk' emme liehu sydän suulla + tai pöyhitsele kerskuen; + + ja että kuva kalliin maamme + vain eheämmäks kirkastuu, + ja vaikka vaiheet mitkä saamme, + me seisomme kuin vankka puu, + mi, taivuttuaan myrskyn tullen, + taas latvan uljaan nostattaa — + Niin, taivas nousuvuoden sullen + nyt suokoon, armas kansa, maa! + + Uudenvuodenpäivänä 1899. + + + + +Kolme luotetta. + +Katkelma. + + +Altain vuoristo. Suomen suvun suuri tietäjä Osmo istuu +kallioilla. Takana ja sivuilla jylhät vuoret. + + _Osmo_. + Oudostellen, vanha Osmo, + katselet ajan kulua, + kun koko sukusi suuri, + heimo kuuluisa Kalevan + tutut nuotiotulensa + heittänyt on hiiltymähän, + virrat kaunihit, kalaiset + hylkäs yksin hyrskymähän, + antinensa metsät aavat + jätti tuulien tuvaksi, + vuoren rintehet vakavat + ilvesten ilosi joiksi. + Mikähän vetävä voima + iltaruskossa asuvi, + kun sen luo haluvi heimo? + (Katsoo vasemmalle). + Suomi, sorja tyttäreni! + Hänkö heittävi hyvästit? + + _Suomi-neito_ + (saapuen vasemmalta Osmon luo). + Kulkeissa kuvetta vuoren + kiven korkean kukulta + kusakoissa kultaisissa, + hopeaisissa helyissä + Päivätär pakisi mulle: + »Kauan et Kalevan lapsi, + Suomi-neitonen sorea + näillä ilmoilla iloitse, + kulje näillä kunnahilla. + Meren läntisen lähellä, + liepehellä laajan Pohjan + vartovi varattu maasi, + milloin välkkyen vesinä + kukkakumpujen välistä, + milloin hohtain kuin hopea + alla tähtien tuhanten. + Sinne jo samoa, Suomi! + Kullat hohtavat kedolle, + haavan oksille hopeat + eeltä siuon seulomahan, + että seutuhun sulohon + sydän kiintyisi sinulta.» + Niin hän haastoi ja hävisi. + + _Osmo_. + Kuultuasi kutsun moisen + mitä mielessäs kytevi? + + _Suomi-neito_. + Olen kuin keväinen pääsky, + jolle Pohjolan periltä + suvituulet tuoksahtavat, + tai kuin taimen tyynen lammen, + jolle kuuluvi kohina + kosken kukkulantakaisen. + Kuink' on sun, isäni Osmo? + + _Osmo_. + Olen kuin haapa huolainniekka, + lehdet tuulehen lähetän. + + _Suomi-neito_. + Seuraisit minua sinne, + tuohon maahan mairehesen? + + _Osmo_. + Runko lehtien mukana, + kanto puuta kaadettua! + + _Suomi-neito_. + Oudon maailman oville + lähtevätä lastas neuvo! + Katsehes terävä tunge + halki aikojen hämärän, + kerro kohtalot tulevat, + au'o arvat vastaisuuden! + Kuinka on käyvä kasvattisi, + miten Suomi suoriaapi + varatuista vaiheistansa + meren läntisen lähellä, + liepehellä laajan Pohjan? + Jos ma uhkuhun uponnen, + meren jäälle jähmettynen, + sortunen sutosen suuhun, + karhun kauhean kitahan; + tahi soisko suuri luoja + Suomelle suviset päivät, + lauhat tuulet lapsillesi, + sois sen ilmoja ihata + vapahana vieriskellä, + rannoilla rakastetuilla + kuulla käen kukkumista, + kuusen kultaisen humua, + kieltä kantelon kotoisen? + Kerro, kultainen isäni, + syrjähän nyt syökse verho! + + _Osmo_. + Sitä en taida, tyttäreni. + Ei Ukko ylijumala + salli ihmenon ikinä + kammiohon kurkistella, + jossa juovat kohtalomme + kaikkiviisas on kutonut. + Sokkona ei siltä huoli + mannun lapsen matkustella; + niit' on luotteita lujia, + pysyväistä pontta monta, + jotk' ovat aina onnessamme + paraimmat peränpitäjät, + johtavat jalosti myöskin + ajan aatkelan ylitse. + + _Suomi-neito_. + Ilmoita, isäni, mulle + näistä luotteista lujimmat! + + _Osmo_. + Kolme luotetta lujana + turvanas on, tyttäreni. + Jos ne heitti sun hädässä, + silloin on kadonnut kaikki, + surma Suomeni tavannut. + + _Suomi-neito_. + Mitkä on ne kolme? Kerro! + + _Osmo_. + _Yks_ on taimi taivahasta, + siemen siunattu jumalan, + joka on maahan juurrutettu, + ihmis-sieluhun syvennyt, + kohonnut pyhäksi puuksi, + luonut herttaisen hedelmän. + Elon yössä eksyneelle + on se tähti tuikkavainen, + korpehen kadonnehelle + lämpöinen luvattu liesi, + hyljätyn ja heikon hoiva, + turva tuskien alaisen, + haavat hellästi sitovi, + viihtävi vihaiset mielet; + polttehelle raivon rinnan + on se lääke lievittävin, + tunnon paiseille pahoille + suistava sula metonen. + Kaikki muut kun ponnet petti, + silloin siihen sa kurotat + niinkuin hukkuva hädässä + köyden päähän katsottuhun; + ja kun maan matalan lapsen + katse tuskissa tähyten + sumuhun on sammumassa, + tämä luote luottamusta + korvahan sen kuiskuttavi, + että on elämä vielä, + toivo tähtien takana + tuonen virran tuolla puolen. + + _Toinen_ on maassa muovaeltu, + perus pantu taivahassa; + se ei lahjoja lähesty, + polvistele puolueita, + siitä on saanut suojelijan + etu orvon onnettoman + sekä riista rikkahankin. + Peto polkea sen voipi, + luonnon voimat lyövät rikki, + vaan ei kuoleva kukana + siihen kostotta kajoa; + kalliona kaatui päälle + juuriensa jäytäjälle, + ken sen huolti horjumahan, + taitteli omat tukensa; + heimokuntien kukoistus + seurasi sen suosimista, + vaan sen käskyn kiertäminen + tuotti turmiot tuhannet. + Jos se luote lonsiavi, + jos se ponsi ei pitäne, + silloin on susilla valta, + horna herraksi ylennyt. + + _Kolmas_, lapsi kansanhengen, + herui helteistä sydänten, + innon läksi lietsimistä; + siivin liitävi lehossa, + yli suon kuin myrsky soipi, + luopi hongat huojumahan, + vaappumahan vahvat vuoret; + vaan kuin hiljainen hyminä + vierivi se viihdytellen + aaltoja asettuvia. + Kastenurmikon keralla + rannalla selän sinisen + kerkeyttä kesyen surren + kylpevi se kyynelissä, + mutta vinkuissa vihurin, + rajutuulen raivotessa + nousevi kuin nuori karhu + uhmimahan uhkasäätä; + kehän kultaisen kutovi + päähän urhon uljasmielen, + väärän sortajan sitovi + hihnalla häpeäpaalun; + katehinen kansansyöjä + ei sen soisi elpyväksi, + sukukunnan suosijasta + vara siin' on vastaisuuden; + se on palkeista parahin, + kun on ruostunut rovio + liekkimähän lietsottava, + tuli loistava takassa, + joka yöhyen ylitse + perhettä pitävi yllä; + ja jos viikon valvominen, + kauan kestävä kidutus, + sais sun, Suomi, sortumahan, + kuuna aina kumpuasi + kaihoten se kirkastaisi. + + _Suomi-neito_. + Voi en, hetken lieto lapsi, + nousta tietojes tasalle, + nähdä syntyihin syvihin; + laukaise jo lausehesi, + ponnet paljasta minulle! + + _Osmo_. + _Uskonto, laki_ ja _laulu_ — + niissä syntyjen sisällys, + oka vankka ongelmoiden. + + + + +Tunne ja teot. + +Kirjotettu »Heimolan» vihkimisjuhlaan 19/11 1910. +Lausunut Iida Aalberg. + + + »Mun nimellein te minkä teette huoneen?» + Niin Jahve lausui Israelille, + ja vieläkin on vahva totuus se; + tai tiedämmekö jonkun täällä luoneen + sen rakennuksen muodon, holvit, pylväät, + mi käsittäisi kaikkein korkeimman + ja rajoituksiin paikan ahtahan + sitoisi hengen aavistukset ylväät? + + On suuret tunteemme, mut työmme halvat; + se, minkä teemme, vajavaksi jää; + kun aate, henki saapi muodon salvat, + niin hienoin, kaunein siitä häviää. + + Sä sielussasi joskus laulun kuulet + niin helkkyvän kuin virta hopeinen, + sä ystävilles laulaa tahdot sen + ja siinä myöskin onnistuvas luulet; + sä voitkin äänet säveliksi liittää, + mut tultasi et täyttä niihin saa, + siks kultamaljaksi ei voi ne riittää, + mi henkes lämmön muille ammentaa. + Sä kuoren vain saat ilmi hopeestas, + sen ydin syvällä on sielussas. + + Ja rakkautes, elos sisin valo, + sun lempes olentohon kalliiseen, + se piilee povessas kuin helmi jalo + ja säteileepi onnen sydämeen; + se on kuin jumalainen tuli hellä, + saat sieluas sen luona lämmitellä. — + Mut helmes muiden nähtäväksi avaa, + se tummuu kohta julki tullessaan; + jos hellyytes ei ole naurettavaa, + se kömpelöksi, heikoks huomataan. + + Kun elon kurjuutta sa katselet, + min pyörteisiin niin monet menehtyvät, + näet orpoin hädän, äitein kyynelet + ja kasvoillansa surun uurteet syvät, + sa sulat sääliin, poves sykkäilee, + sun mieles kovaa kohtaloa soimaa, + sen vääryyden sun tuntos tuomitsee, + sä ihailetkin kärsivien voimaa ... + + Mut mitä teet? — Sun suuri hellyytes + suo jonkun lantin kouraan kerjäläisen, + alastomalle säässä talven jäisen + tuot rippehiä vaatehylkyjes. + Sun säälis kaunis on, on suurinta, + mit' elää kätköss' ahtaan ihmisrinnan, + mut tästä sielus rikkaudesta + sun tekos suorittaa niin kurjan hinnan. + + Mut povees mailta valon, totuuden + voi joskus lentää sytyttävä säen + niin oudon liekin sieluus virittäen + ja vanhan rauhas tokeet riistäen. + Sä silloin näet, mit' ennen nähnyt et: + työss' uupuneiden selät kyyryiset, + näet miljoonittain nääntyvätä lasta, + mut toiset hoippuvan näet hekumasta; + näet minkälaisen elon täytyis olla, + mut ympärilläs kaikk' on hunningolla, + sydäntä arkain kourii kädet tylyt, + lamass' on rehdit, kunniassa hylyt, + ja ihmisyyden pyyteet ihmisyys + lyö maahan niinkuin kesän kukat syys. — + Kuin julmistunut poika Jupiterin + sä sotaan nouset vastaan maailmaa, + sen kurjuuden sa tahdot karkoittaa + kaikk' kerrallansa taikka pienin erin. + Sun siihen pakko sisällinen vie, + saat itses unhottaa ja alttiiks antaa; + mut tuskin huomaat, kun jo sua kantaa + vain kunnian- ja vallanhimon tie. + + Ja isänmaallisuus! Me emme tiedä, + min tulen tutkittavaks meidän on + tää huolten kulta pakko vielä viedä; + siit’ erota on meidän mahdoton + kuin äidin hellän tutun kehdon takaa, + miss' ainut lapsi tuskissansa makaa. + + Se kehdost' asti seurannut on meitä + tää pyhä rakkautemme synnyinmaan; + se meidän kerallamme kulkeissaan + on nähnyt iloa ja kyyneleitä, + se kuullut puhtaat huokaukset on, + jotk' ovat nousseet korkeutta kohti, + sen tulen nähnyt, silmissä mi hohti, + kun toivoon vaihtui aika toivoton. + Se luonnon-tuores on ja puhtoinen + kuin kirkas vesi Suomen kallioista; + sen luova lähde povestasi poista, + niin kuiva olet ruoko laineiden. + + Mut huudettuhan, kieltää sit' ei saata, + myös huulin likaisin on isänmaata; + sen rakkauteen on tehtaanleima lyöty + ja markkinoille raastettu ja myöty, + ja yllä vaippa isänmaallinen, + mut alla halpa omanvoiton kuona, + kuin korpi-kansa riitaveden luona + on kahakoitu Herraa kiusaten. + On loidontuneet rajat Kaanaan maan; + mut syytä lienee siihen myöskin meissä, + meiss' eväs-rihkamista riidelleissä, + me teoillamme tunne tahrataan. + + * + + Kun työlle isänmaalliselle on + taas koti kaunis saatu katon alle, + siin' eläköhön tunne tahraton, + mi horjumatta joukon huudannalle + ja säikkymättä uhkaa mahtajain + vain omaa totuuttansa noudattain + niin ohjaa neuvoja ja toimintaa, + siit' että Suomi kunniata saa. + + + + +Midianilaisten erämaissa. + + + Hän paimenena Jethron lampaiden + käy aamuin metsiin, illoin taasen palaa, + mut raskas tunne muukalaisuuden + ei lakkaa rintaa kalvamasta salaa. + Voi hillitöntä nuorten intoa! + + Se hänetkin sai suunniltansa syöstä; + hän murtaa mieli kahleet orjilta, + pois heimokunnan saada sorron yöstä; + nyt asukkaana oudon erämaan + hän tuomittu on karjaa kaitsemaan. + + Vaan mieltäkirveltävä voivotus + se korven halki kuuluu kansan oman + kuin siskon itku, isän huokaus + ja valitukset äidin toivottoman. + Ja vihamies sit' ilkkuu tunnoton, + min pelonhaamuna on heimo halpa. + Tuo paimen kerran uskoi, hän ett' on + se sankari, min säkenöivä kalpa + kaikk' isän itkut, maammon mahlut kostaa, + lyö sortajan ja sorrettavat nostaa. + + Nyt hän vain polo pakolainen on. + Hän laumaa ruohokunnahilla ohjaa, + mut ajatus niin raskas, lohduton + syvintä mataa synkän rotkon pohjaa. + Jos huojennusta luoda hiukankaan + hän voisi noiden kärsivien vaivaan, + hän riemuisesti kulkis kuolemaan + ja viime työksi kiittäis Herraa taivaan. + + Taas kerran värisevin sydämin + hän karjoineen käy kaltahalta vuoren... + Mi ilme tuolla ihmeteltävin? + Mimoosa-pensaan havaitsee hän nuoren, + mi kulumatta kirkkain liekin palaa, + tuon kumman nähdä läheltä hän halaa. + Hän ottaa tuskin askeletta kaksi, + kun liekistä jo ääni varottaa: + »Pysähdy, Mooses, täss' on pyhä maa; + tee tomusta siis jalkas puhtahaksi! + Ma Jumal' olen isäs Jaakopin, + on mulle tuttu Israelin hätä, + sen huudot olen kuullut taivaihin + ja auttamatta kansaani en jätä. + Nyt ajan näet kauan toivotun, + ja aseekseni valitsen ma sun.» + + Ja sydän aaltoilevi paimenen, + hän nöyrästi luo silmät maata kohti. + Vaan päivän paahtamille poskillen + tuo ihmevalo pensahasta hohti. + + + + +Vuosisatojen yö. + + + Usva kattavi kaupungin, + ilma raukea painaa mieltä, + mutta kerkein askelin + hetket rientävät hetken tieltä; + päivä sammuu ja taivahilta + saapuu päättyvän vuoden ilta, + saapuu vuosisatojen yö. + + Vuosisatojen tumma yö! + Suuret tuntehet kuohumaan + lietsot ahtaasen ihmispoveen, + paljalla jätin voimakkaan + moukaroitset sa sydän oveen; + sielun silmissä vuoreks paisut, + olleen kaikki mi alleen peittää, + turhaan, turhaan me lapset vaisut + taakses katsetta koemme heittää, + salaperäinen, outo yö! + + Nukkuu ilma ja nukkuu maa, + mutta kansa ei unta saa. + Ahtaaks muuttuvi asuinmaja + ihmisen. + Mistä on tämä ahdistaja + sydänten? + Aatos mahdu ei orren alle, + päästä pyrkivi laajemmalle... + + Ukset auki! Nyt täytyy lähteä. + Kaikki käy + taivasta tarkkaamaan, mut tähteä + siell' ei näy. + Ilman holvi niin aava, ylhä + kaikkialla on synkkä, jylhä, + yltä-ympäri haamoittaa + kohden katsetta tutkivaa + pilvien raudanharmaa vyö, + vuosisatojen synkkä yö. + + Mutta tuolla on kummullaan + temppeli Kaikkivaltiaan. + Kellot sieltä niin kutsuvasti + hiljaisuutehen helkähtää, + valot välkkyvät rauhaisasti + yötä halkoen himmeää, + voimakkaammin kuin tällä erää + tehonnut ne ei koskaan lie, + kaipuu kuihtunut elpyy, herää, + kansan virtana templiin vie, + siellä vastahan uutta aikaa + uskon voimakas virsi raikaa ... + Kuule! Toivoa täynn' on se: + »Jumala ompi linnamme .. + + Mieleenkiintyvä juhlayö! + Salaisuudet niin sangen syvät + tumma kaapusi kätkevi; + ennenkuin ne kaikk' ilmestyvät, + hämärä sua tummempi, + peittää meitä ja peittää sua; + mutta aikojen vaihtelua + silmä valvovi kaikkinäkevän, + jumalan väkevän. + + 31/12 1899—1/1 1900. + + + + +Veljen muistopäivänä. + +Laulettavaksi. + + + Vuodet vierii kosken lailla, + virta vuolas meitä vie; + äsken kuljit kukkamailla; + koht' on eessäs syksyn tie. + Aika rientää eteenpäin, + kulkee kukkasin ja jäin, + touoin, tähkäpäin. + + Uhrit kalliit elo vaatii, + kevät-innon, kesän työn, + vastalahjaks meille laatii + otsallemme valkovyön. + Anna hehku auringon; + rauha iltakuutamon + siitä palkkas on. + + Ikuisuuden kallis kaiho + aarre suur' on sydämen, + siin' on kirkas kevätlaiho + syksysäässä vanhuuden, + soihtu illan pimennon, + valotorni siinä on + öisen aallokon. + + Veljyt, soihdunkantajaksi + kutsumuksen saanut oot; + itses tunnet turvaisaksi, + kuinka vuodet virratkoot. + Aikas on kuin ikuisuus, — + Herran armo ain' on uus, + armo aina uus. + + + + +Keväällä 1900. + + + Se siis on totta! Pettyivätpäs — oi — + ne, jotka luuli, ett'et enää, Suomi, + sa talven kinoksista nousta voi; + ne, jotka toivoi, ettei sulo tuomi + sun kummullasi kukkaa koskaan lois, + ei kertun laulu latvassa sen sois. + + Nyt mitä näen? Kevään ruhtinas + on uskollisna entiselle laille + sun vapauttanut talvikahleistas; + vihanta vaippa levinnyt on maille, + ja halki puiston lehtiseppelten + väreilee päivänhohde kultainen. + + Mi lohdun merkki! Viimat talviset + ne kevään valtaa suotta vastustavat; + povelta Suomen kukat tuhannet + hedelmän luontiin uuteen puhkeavat, + ja koetuksienkin aikoina + sen kansa laulaa kevätlaulua. + + + + +Koulupihalta. + + + Aamukansa keväinen, + rusoposki, punahuuli + kesken leikin riemujen + kutsun velvoittavan kuuli. + + Ilot herkät heitti se, + riveihinsä riensi heti, + linnan tutun portille + tuttu tie sen hiljaa veti. + + Siinä nuori toivo maan... + Hellin mielin katsoin heihin, + ryhtihinsä luottavaan, + hillittyihin askeleihin. + + Silmät kirkkahat kun näin + sitten innostuvan työstä, + tiesin valoon, päivään päin + Suomen käyvän syksyn yöstä. + + Kehitystä keväämme + mitkään hallat eivät estä, + juurensa kun saapi se + Suomen lasten sydämestä. + + + + +Viimeinen viesti suomalaisella postikortilla. + + + Ma kerran vielä viestiks lähetän + tään kortin, joss' on leima kallis Suomen; + tää päivä siltä päättää elämän, + tää hyväksyy sen, vaan ei enää huomen. + + Niin, vainiolla olemuksemme + nyt halla kaikki hävittävä hiipii, + ja vaakunamme, juhlamerkkimme + pois tyly käsi tempaa, rikki riipii. + + Ei viatonta heikon iloa + nyt voimakkaiden itsetunto salli. + He olojamme voivat ohjata, + vaan sydän meill' on voittamaton valli. + + Se sykkää, sykkää suomalaisena, + ei siihen yllä valtakäsky mikään; + siell' aina valvoo Suomen leijona + ja vaakunamme säilyy ijäst' ikään. + + 13/1 1901. + + + + +Kansan edustajille. + + + Kun Siinain, käyden Kaanaasen, + tavoitti Israeli, + niin vuori peittyi pilvehen + ja tulta leimahteli. + + Vaan Israelin vanhimmat + tien halki pilven tapaa, + laelle vuoren nousevat, + siell' ilma puhdas, vapaa. + + Sees taivas niinkuin safiiri + se hohti korkealta, + ja miesten mielet tenhosi + nyt Jahven hengen valta. + + Ja Israeli vastainen, + sen riennot, onnen kuvat, + ne kaikki kansan vanhinten + siell' eteen ilmaantuvat. + + Kun vuorelt' alas astuu he, + lain kansalleen he tuovat, + sukunsa vastaisuudelle + niin vankan pohjan luovat. + + * + + Te luokse tulta suitsuvan + nyt vuoren tulla saatte, + te pilven näätte taakean, + sen halki astukaatte; + + ett' taivas sees on yllänne, + se seutu pilven alla, + miss' äsken veestä sodimme + me Herraa kiusaamalla. + + Niin tekin näätte, miss' on tie, + se korven polku kaita, + mi Kaananiin myös meidät vie, + vie kohti toivon maita. + + 6/12 1904. + + + + +Imatran ääni. + + + Kevät-innoissaan + Karjalan virrat kuohuu, hyrskyy, + Vuoksi on tulvillaan, + Imatran pyörteet pauhaa, tyrskyy; + Saimaan viljavat veet + mereen vyöryvät vanhaa uomaa, + eivät kahletta kylmän luomaa + siin' ole sietäneet; + yhtä jos partailla kukkii kevät + taikka tuimina pyörtelevät + talven viimanteet. + + Kauas pauhina Vuoksen laineen + kantaa Karjalan, Suomen maineen, + laulaa ylväsnä maailmalle, + kuinka suuria Karjalalle + Luoja lahjoja loi, + kertoo tietäjän mainetyöstä, + kuinka täältä hän vuoren yöstä + Suomen päivyen toi. + Mutta sieluhun suomalaisten + kosken kuohujen pauhaavaisten + jätti-kantele soi: + + »Katso, näin minä ryskän ja telmin, + mustana mylvin ja kirkasna helmin; + velttoutta en siedä halpaa, + siks ei tielleni telkeä, salpaa + estäjä panna voi. + Ollos, Karjala, valpas ja vakaa, + puolla paikkaasi tarmosi takaa! + Kosken partaalla jos ken nukkuu, + kuiluun vierii ja kuohuun hukkuu.» + + + + +Simson. + +(Fröding). + + + Simson väänsi filistealaisten myllyä ja puhui itsekseen: + + Jääsade lyö mua, myrsky se riehuu + yllä mun otsani polttavan kaitaan, + sokkona näen tulet leimahtavaiset, + raastossa raivon mun hurmeeni kiehuu. + Jääköhöt kaikki he saatanan valtaan + nuo viheliäiset filistealaiset! + + Pieni on kansa, sen mieli on halpa: + suurta on sille nyt piinata saada + Herran nasiiria, voimat min haipui. + Herra, jo nostaos kostosi kalpa, + Gideon-miekalla maahan he kaada, + suo heidän vaipua kuin rajutuulessa vainio vaipui! + + Jääraetulva nyt myrskyssä kanna, + hukkua mun vihas suo rajusäihin, + kostolla kostuta paahtuva nielu, + päämiehet kaikki mun surmata anna, + tähdätä iskuni kurjien päihin, + Filistean ruhtinaat suo minun valtaani, suo joka sielu! + + + + +Suomalaisen työväen laulu. + + + Lauluun aikakauden tän + meidän ääni päästä soimaan, + tiedäthän sen liittyvän + nuoren, raittiin luonnon voimaan; + syvää on se heimon juurta, + kuiske kuusten kotoisten, + pienet varten määrää suurta + tarkotus on koota sen. + + Tuhat jos on koossa vaan, + laulu vie? on valtaa vailla, + miljoonaan kun kasvetaan, + vyörähtää se myrskyn lailla; + kukin Suomen mies ja nainen + yhtynyt kun meihin on, + Suomi meill’ on suomalainen, + sorto saanut tuomion. + + Lietsoessa orjien + Suomen sampoa ei saatu; + sen voi luoda vapaiden + vapaa työ ja mielenlaatu. + Liehukoon siis korkealta + meidän vapaa viirimme, + luokoon kaunis kansanvalta + uuden sammon Suomelle! + + + + + + +II. + + + + +Kolkon pyhimys. + + + Sen Kolkon kylä ennestäänkin ties, + ett' Yrjö Kolppanen on hurskas mies; + kun sitten kuultiin, että hourupäisen + hän terveeksi sai Iekko Kilpeläisen, + niin pyhimys hän oli siitä erin, + ja kaikki häneen herkin katsoi verin. + Hän esikuva toimen on ja elon; + mies laatuisin ja laittamattomin; + ken kohtaa häntä arvonannon, pelon, + ken rakkauden tuntein alttihin; + näet eläimellekin kun pienimmälle + hän hyvää aina suuttumatta soi, + niin kaikki hyvää toivottivat hälle, + ja vihata ei kenkään häntä voi. + + Mut sielunvihollinen kateinen + sai Yrjön tähden nähdä monta vaivaa, + kun mietityks sai juonen mieleisen, + hän saliin astui rohkeasti taivaan. — + »No, mitä tahdot?» kysyi Kaikkivalta. — + »Sa, oikea, et kiellä kiusaajalta + taas oikeuttaan.» — »Ken se nyt on tiellä?» — + »Tuo Kolkonkylän Kolppanen, hän siellä + nyt pyhyydellä pilaa kaikki maat. + Mut ennenkun sa hänen kanssaan jaat + sun iki-kunnias, et voine estää + mun keveästi tutkimasta miestä?» — + »Hän saakoon sinun koetukses kestää; + vaan pahoin et saa hurskastani piestä!» + Ei toivonutkaan muuta saatana; + hän tyytyväisnä läksi taivaasta. + + Nimikko pässi Kolppasella on; + hän sille aina ihmeen oli hellä, + luo vei sen rehevimmän ruohikon, + toi usein sille leipää kämmenellä; + hän sitä haastatti kuin ystävää, + niin rakas hälle eläin oli tää. + + Kun lampaat kerran kotiin ajettiin, + keritä näet niitä oli määrä, + niin metsään jäikin Yrjön lempi-jäärä, + ei löytynyt, vaikk' kuinka haettiin. + Nyt Yrjön mieltä hipui oudosti: + kaikk' aikoi kirota hän kehnot varkaat; + sun, ilkiön, ken toisen laumaan karkaat, + jos kadotuksen liekki polttaisi... + Mut ei! Taas voitti rakkaus ja hyvyys. + »Kai jääräni on niellyt rotkon syvyys, + jos rosvo on sen vienyt, saakoon hän + siit' itsellensä turkin lämpimän; + jos köyhä mies, mi puuttehessa huokaa, + sen kaatoi, saakoon siitä voima-ruokaa, + ja anteeks suokoon Herra rikoksen!» + Niin lausui synnitönnä Kolppanen. + Siit' uuden sielunvihollinen vihan + nyt povessansa tunsi kiihtyvän, + kun variksena laajan karjapihan + yl' lentäessään sanat kuuli hän. + + * * * + + On pyhäpäivä, kirkas suvihuomen. + Kuin kukkaisvuode loistaa kylki mäen + ja aho tuoksuu kukkasista tuomen, + siell' laulaa peippo, helkkyy rinta käen; + säteissä päivän Kolkon aallot kiiltää, + mut airot niitä lyövät pirstoiksi, + ja venheet soukat länttä kohden viiltää, + miss' seurakunnan kirkko siintävi. + Nyt rantaan Yrjö Kolppanenkin käy, + hän järven yli aikoo Herran majaan. + Vaan mitä tää on! Venhettä ei näy, + ja äsken jäi se tänne metsän rajaan! + Ken käytti oikeutta käden oman + ja teki taas tän kiusan suunnattoman? + Hän eikö pääse pyhään Jumalan, + vaikk' on nyt sinne voittamaton veto? + Tuoss' edessä on lainehtiva keto, + sen takaa kuulee kutsun tenhoisan. + Koht' irti katkeruuden tuli on — + miks ihmisparka on niin voimaton!... + Mut Kristus astunut on vetten yli, + ja Pietarinkin vasta pelon vuoksi + yritti niellä pohjattuuden syli, + kun kulkea hän tahtoi Herran luoksi. + Miks hän ei astuis pitkin aallon selkää? + Hän, uskon-luja, syvvyttä ei pelkää ... + Hän onkin vallassa jo henkien ... + Tää ihmistyötä ei voi koskaan olla; + on kultakehä ihme auringolla + ja kristallia harjat aaltojen! + Hän astuu, ei; hän antaa hengen viedä. + Hän luonnon määristä ei mitään tiedä, + ne rohkeasti rikkonut hän on. + Siin' nousee, laskee aallon kirkas povi, + kun Herran mies käy niitä pelvoton. + Ei alas, sivuun katsoa nyt sovi; + vain tuonne, missä templin huippu lakeen + osoitti kirkkaan sinitaivahan + hän järkkymättä katsoo, sieltä hakee + hän voiman vetten yli kantavan. + + Hän templiin astui. Mutta sellainen + kuin kansa tää, min siellä nyt hän näki, + ei ennen koskaan ollut kirkkoväki. + Nää kasvot ovat miesten tuttujen + ja kuitenkin niin oudoilta ne näyttää, + kuin lasin läpi lukee niistä hän + ne pyyteet, jotka kunkin sielun täyttää. + Yks ajatuksin mittaa vainioita + ja aumoja, hän niistä jotka saa, + ja toinen miettii nurkuin sitä voita, + min rovastille taas saa suorittaa. + On tuossa sydämellä emännän + tukilta päässyt palttinainen pakka; + kun nurmelle sen äsken aukas hän, + niin huomas, että muonarengin akka + loi silmäyksen siihen väijyvän. + Siks ei hän pääse mieleen rauhaiseen, + ja rinnasta hän huokaa tuskaisasta: + »Sun palvelustas, taivainen, ma teen; + mut pidätkö sa huolta palttinasta?» + Tää Kolppasta jo alkaa säälittää. + Mut lukkari kun saarnavirteen ryhtyy, + hän hartaimmasti säveleesen yhtyy, + muut ajatukset tyyten häviää ... + Niin, ylistelköön lukkari vain ääntään, + ja kiroilkohon akkoja, kun kääntää + ne »väärään nuottiin» seurakunnan laulun; + se häiritse ei hurskaan vakavuutta. + Hän saakin kohta tarkkaamista uutta + ja nähtäväkseen ihmeellisen taulun. + + Kun virsi loppuu, nousee kirkon pyttyyn + rovasti vankka hitaast' astellen; + sen reunaa vasten vaipuvi hän myttyyn + niin rukousta hiljaa höpisten. + Kun teksti taivaan piteloista puhuu, + niin eteen kutsuttujen vieraiden + kaikk' kantaa pappi — kuuma onkin, uhuu! — + nyt paratiisin herkut pöydällen. + Mut kuinka onkaan! Vieraat esteleivät + kuin ennen profeettojen kutsumat, + vaikk' emäntiään, peltojansa eivät + he ajattele... ei, he — nukkuvat. + Sen hurskas Yrjö näkee mielipahoin, + ja rovasti niin täyteläisin mahoin, + kuin syönyt viis ois härkäparia, + niit' uhkaa kadotuksen kauhuilla, + jotk' unhottaa vuoks nautittavan maisen + hääkestit suuret yljän taivahaisen. + + Tää tuomio ei pysty seurakuntaan, + kun kirkkoväki nukkuu rauhan-untaan. + Vaan tuohon lehterille suntion + kädessä sulka, hieno nahkavuota + nyt sielunvihollinen noussut on. + Kun nahkaa Yrjö tarkasteli tuota, + sen tunsi turkiks oman jääränsä; + on saatanalla näet määränsä, + kun uni ei sun hartauttas poista, + hän osaa käyttää kiusausta toista. + Ja sulkaansa nyt vikkelästi käyttäin + hän jäärän nahkaa polvellansa siirtää, + hän siihen nimet nukkuvien piirtää, + sen niillä aivan ääriin asti täyttäin. + + Ja pirun valtaa tyytyväisyys syvä: + »Nää taivaan häihin tahdottihin ajaa, + mut mieluummin he helvetiss' on majaa — + siis kiitos kutsumasta, pappi hyvä!» + Ja sitten vielä mielissänsä hymyin + hän katseen heittää väkeen uinuvaan: + No, mitä! Tuonne patsaan taakse lymyin + viel’ yksi painunut on nukkumaan. + Vie kaikki! Se on Iekko Kilpeläinen, + tuon hurskaan parantama hourupäinen; + hän hyvin kiittää taivaan armoa! + Ja pirun kasvot loistaa vilkasna; + taas käteensä hän sulan tempas heti + ja polvellensa jäärän nahkan veti, + mut se on täysi, aivan mahdoton + nimeä Iekon siihen saada on. + + Nyt vihamies jo näyttää kiusaantuvan, + on Kilpeläistä kiroavinaan + ja — Kolppanen sen kummallisen kuvan + sai nähdä — tarttuu vuotaan hampaillaan; + niin kynsin hampain viruttaa hän nahkaa, + mut silloin leuat irti heltiää, + ja kirkon seinän kovaan kivipahkaan + niin järähtävi paholaisen pää. + + »Ha haa! Se sulle parhaiks oli, ruoja!» + niin lausuu Kolppanen ja naurahtaa. + Samassa koko templin pyhä suoja + niin kolkosti soi vastaan: ha ha haa! + Se vavahutti hurskaan miehen mieltä. + Hän katsahtavi lehterikin päin: + on niinkuin joku irvistäisi sieltä + ja häviäisi seinän lävistäin. + Nyt Yrjön valtaa tunne kaamea; + hän pahan valtaan joutuneensa huomaa, + hän ilkkuin nauranut on kirkossa, + ei muistanut hän pyhää Herran suomaa. + Hän ympärilleen silmäyksen heittää, + vaan sielt' ei mitään lohdutusta saa, + kun kaikkein silmät unten harso peittää, + ja häntäkin jo alkaa uuvuttaa. + + Ei! Templissä ei olla voi hän enää; + hän nousee, synkeänä astuu pois, + ja sydäntään hän vastaiseksi penää, + sit' ettei pettää pahan eljet vois. + + Hän järven luo käy. Laineet vasten rantaa + niin siellä vierivät kuin äskenkin; + ne taivaskuvaa povessansa kantaa + ja väreilevät kalvoin kirkkahin. + Ne todistajat on sen uskon voiman, + mi yli aaltojen vei Kolppasen, + mut miehen epäilyksen rusikoiman + nyt saapuvan ne näkee rannallen. + Kuin otus vainottu hän rientää sinne, + hänt' ajaa tunnon tuska sanaton, + ja siinä eteen levinneenä on + taas koetuksen kovan liukas rinne. + Hän seisahtuu ja itseltänsä kysyy, + viel' onko riittävä nyt uskallus; + hän tokko enää vetten päällä pysyy? + Sun täytyy! kuuluu poven kuiskaus. + Niin, täytyy, täytyy! Voitto saatanalle + niin vähällä ei tulla voi, ei saa; + hän taivaalle voi vielä katsahtaa + ja vaipua ei saata aaltoin alle. + Se pieni siemen jumalainen, jolla + voi vuoret siirtää, täytyy hällä olla, + siis kuinka syvyyteen hän uppoaa. + + Hän astuu aalloille, ne eivät taivu; + hän eelleen kulkee pelvotta, ei vaivu, + kun voima häntä kantaa korkea. + Mut läikkyvään kun katsahti hän tiehen, + niin aalloissa hän näki vihamiehen + ja nahkan täytetyn sen hampaissa. + Pään-iskun seinään näkevään hän luuli + ja oman pilkkanaurunsa hän kuuli + ja — hätähuudon sitten surkean. + Kun yltä side kannattava laukes, + niin kuilu syvyyden nyt alla aukes + ja aallot nieli veellä astujan. + + Vaan vähää ennen saarnan loppua + unesta virkos Iekko Kilpeläinen, + min uloslähtö kovin äkkinäinen + sai huomiota paljon kirkossa. + Hän tuskin jätti kirkkotarhan piirin, + kun korviin hälle hätähuudot kiiri, + ja tuulena hän riensi rantahan. + Niin Kolppanen kuin Pietar entis-ajan + sai hänessä sen nähdä vapahtajan, + mi ojentavi käden auttavan. + Hän laineilla ei käydä enää halaa, + ei lähestyä huimaavata alaa, + miss' ovelimmin vehkein saatana + on heikon kuolevaisen kimpussa. + + + + +»Nouse ja käy!» + + + Yhdeksäs on rukoushetki. + Auki temppelin portit on, + pihaan Jehovan kartanon + painuu pappien uhriretki. + Luo käy Ijäisen alttarin + työmies viljelysmailta saapuin, + rikkaat purppurareunus-kaapuin, + sitein otsilla kultaisin. + Tungos on. Kuka rientää tuolla + uhrikyyhkyjä ostamaan, + kuka vaattehen poimuistaan + pyhää sikliä etsii huolla. + Templiin lahjansa kun nyt kantaa, + luona alttarin makaa maass', + aivan hurskaana palaa taas, + kahdesti saa, min kerran antaa. + + Myöskin portilla itäisellä, + jonka Sidonin seppä on + tehnyt vaskesta Korinton, + kansaa laumoin on liikkehellä, + templiin pyrkivän joukon tiellä + sairaspaarit on suuret siellä. + Nähkää! Rampana niillä makaa + Herran valitun kansan mies + painona puute ja taudin ies. + Tänne portille tavan takaa — + Kiitos hyville lemmestään! — + kannetaan hänet kerjäämään. + Kättään ohi-käypiä vastaan + heikoin voimin hän kurkottaa, + anoo ropoa ainoastaan, + anoo, mutta niin harvoin saa. + Työmies viljelysmailta saapuin + templiin ainoan siklin vie, + rikkaat purppurareunus-kaapuin + tuskastuu, kun on työläs tie. + + Käsi kuihtunut nousee, vaipuu + siinä tuskien vuoteella, + herää toive ja taasen haipuu + kansan ohitse kulkeissa. + Sairas paarilta katsoo hellään + ylhäisimpiä Juudanmaan, + mutta niillä on tuskin kellään + sijaa säälille rinnassaan. + Aivan kylmästi, niinkuin hohtaa + kivi soljessa olkapään, + niin he sairahan katseen kohtaa + eteen Jehovan käydessään. + + * * * + + »Siimon Pietari!» kuiskaa kansa + taakseen portilla katsahtain. + Siimon, Johannes seurassansa, + liittyy parvehen kulkijain, + huomaa mennessä templin pihaan, + minkä kohtelun sairas saa; + kiivas luonne jo syttyy vihaan, + tuli silmästä leimahtaa. + Ramman luokse nyt apostoli + astuu tavaten taskuaan: + Siit' ei kykene antamaan, + Se jo aamulla tyhjä oli. + Säälinalainen säälitellen + silmät köyhästä kääntää pois: + voimaa suotu ei ihmisellen, + sille, tahtoa jolla ois. + + Tuntehet vihan katkeroimat + pian syttyy ja sammuukin; + vaan nyt tai vahan suuret voimat + herää sielussa Siimonin. + »Minuun katso!» hän niinkuin anoin + lausuu sairaalle, ja kun tää + häneen silmänsä kiinnittää, + jatkaa hän ylevimmin sanoin: + »Mull’ ei hopeaa, kultaa ole; + vaan sun toivoas hiljaista + hyljää ei eikä maahan pole + kärsiväin jalo auttaja. + Nimeen sen, joka huusi: voi! + vastaan maailman mahtajoita, + mutta raukimmillekin soi + rakkauden, jot' ei kuolo voita; + nimeen sen, joka armollaan + ilahduttavi köyhän majan, + nimeen Jumalan laupiaan, + kaikkein huolien huojentajan; + nimeen Jeesuksen Kristuksen + nouse, käy!» + + Ja se ihminen, + rampa, murtama pitkän vaivan, + sillä hetkel' on terve aivan; + nousee, templihin rientää siitä, + eikä vilpittömämmin kiitä + kenkään lahjasta elämän + kuin nyt pyhässä kiittää hän. + + * * * + + Luukas teosta Siimonin + näin on kertonut maailmalle. + Kuinkas meidän on aikoihin? + Tielle templihin johtavalle + paarit tuotu on useammat, + tuskissaan niillä viruu rammat. + Siimonia ei kuulu, näy. + Kenkään lausu ei: »Nouse, käy!» + + + + +Uudenvuodentoivotus. + + + Kun uunna vuonna käyskenteli kerran + maan tanhuoita pyhä Pietari, + hän ihmisasunnoihin kurkisti + ja kysyi siellä, mitä, minkä verran + on toivo hyvää siksi vuodeksi. + + Hän myöskin kohtas erään köyhän lesken. + Nyt oikes selkä eukon käkkyrän, + kun pyyntönsä hän tiesi täyttyvän, + hän anoi, ettei puoli-vuonna kesken + työ loppuis, jonka ensiks ottaa hän. + + »Niin olkoon!» lausui Pietari ja läksi. + Vaan eukon silmä vilkkuu ahneesti: + »Nyt lukiessa kasvaa markkani; + mut pussi täytyy tehdä väljemmäksi, + niin miljoonia siihen mahtuvi!» + + Hän pirtin orrelt' ottaa suuren säkin + ja voimalla sen pohjaa viruttaa, + mut irti siit' ei kättä enää saa; + hän nyhtää, riuhtoo, alkaa itkeäkin, + vaan käsiss' aina hursti hulmuaa. + + Hän liuottaa ei häijy voi veteen, + ei heltehessä eroon kuivata, + ei ilmaan heittää, maahan haudata, + kun polttoaikein vie sen uunin eteen, + on käsi aina tulta vastassa. + + Niin muorin sormet sitoo julma taika. + Ja säkki suurenee, mut markkojaan + ei eukko pääse siihen laskemaan, + kädessä pussi kuluu tenhoaika, + ja harvat kolikot on ennallaan. + + Oi Kiesus auta! kurja vaimo huusi, + kun tuska kiivain häntä ahdisti, + hän toivettansa tyhmää soimasi; + kun vihdoin loppuun kului kuuta kuusi, + sen onneksi hän katsoi parhaaksi. — + + Nyt orrella on suuri säkki siellä. + Se muistutus on suurten toiveiden, + jotk' itse turmelevi ihminen. — + En toiveen kangasta ma teiltä kiellä, + vaan kultaloimet luokaa varoen. + + + + +Kyyhkyset ja rotat. + + + Rakastatte laupeuden töitä. + Hyvä! Kuulkaa ääntä sydämen! + Mutta pettymyksen pähkinöitä, + purra saatte niissä, tiedän sen. + Nähnyt siitä selvän olen kuvan + tuossa vastapäätä akkunan, + jossa usein rouvan kapperan + pihamaalle huomaan ilmaantuvan. + + Ympärillä pienen kukkalavan + puistossa hän näkyy hissuttavan. + Valmun kasvattaja valkopäinen + arvaten on aivan yksinäinen, + etsii, missä olennoita ois, + joita mielin lämpimin hän kohtaa, + joille ennen sammumista vois + lämmittävä poven hiillos hohtaa. + + Omaiset on menneet eri teille. + Nyt on vanhus hellä narsisseille, + valvoo aina valppaimmalla huolla, + talon kyyhkyt ettei saisi kuolla, + pieneen puistoon niille puiden juureen + kantaa leipää lautasehen suureen, + sydämessään hiljaa riemuiten, + kun niin joutuin tyhjäks saa ne sen. + + Mutta täält’ on hauska tarkastaa, + minne joutuu ystävämme leivät; + sillä, nähkääs, linturaukat eivät + niistä monta murenetta saa. + Hän kun poistuu, rottalauma juoksee + seinän alta herkkupalain luokse + pesäänsä ne kaikki laahustaa; + kun hän puistoon lyyhentäen jälleen + hymyten luo kulhon täysimmälleen, + sama auliin antimill’ on tie, + rosvot julkeat ne kaikki vie. + Turvatonten pienten kyyhkysparkain, + parhaaksi hän luulee toimivaan, + liuvaritpa tunnottomat varkain + nauttivatkin hänen rakkauttaan. + + Kerran rouva onnettomuudeksi + puistoon hiipi liian aikaisin, + Inhat varkaat kulhon luona keksi + raastamassa kaikkein ahnaimmin. + + Syvä harmi, säikähdys ja viha + mieltä puistaltavi vanhuksen, + pois hän kääntyi eikä koko piha + nähnyt häntä jälkeen hetken sen. + Valmut kuivui, nääntyi, narsissitkin, + kyyhkyt nuohoi nurmen rajaa pitkin, + rotat riensi pakoon etsien + leipää toisen talon kyyhkysten. + + + + +Kristiina kuningattaren jouluyö. + +(Verner von. Heidenstam.) + + + Sade virtaa kosken lailla. + Soi kellot Rooman kirkkojen, + takan ääressä näet kuningattaren + pakolaisena, kruunua vailla. + Käden kuivan hän seisoen luonut on + kepinkahvahan norsunluiseen; + mut pinnalta marmoripermannon + on varjo kasvanut kattohon, + sen parruhun piirrospuiseen. + + Hän suuttuen lyö kepin marmoriin + ja selkänsä — aina hän tekee niin — + hän kääntää halkoihin loimuaviin, + jotka pihkaa tiuhkuen hohtaa. + Hän hameen nostaa luo lantion: + — _Diavolo!_ Kylmävi kohtaa, + valt’istuinta Ruotsin mi painanut on. + + O! _Quantum mutatum ab illo!_ + Mont' yötä ma hukkasin silloin; + mut kelloni kiiti niin joutuisaan. + Kuin, kaunis Juulia, kulkemaan + nyt ajan sais askelin nopein? + Kaikk' kynttilät sytytä uudestaan, + niin koettaa pukua uutta saan, + mi silkkiin on kirjailtu hopein. — + + Niin liittää neitonen arkaillen, + rivit neuloja pannen taajat, + kuninkaalliset poimut laajat + poven kuihtuneen päälle ja harteiden. + Rusosormin harsosta muovaa + hän pilveä varjoa luovaa + yli harvakutrisen harmaan pään + ja silmäin tuikkeesen himmeään. + Mut Kristiina ääneti aivan + ja poskilla riutumat vaivan + ja katse niin jäykkä kuin olla voi + nyt astuu peiliä kohti. + Torin laidoilla vain urut yöhön soi + ja kirkkojen valkeat hohti. + + Vitivalkein silkkisin kaapuin — + käy huoneessa saattue varjojen — + hän seisoo itseään katsellen + niin lähelle peiliä saapuin, + ett' usva hengäisty kaihtaa sen. + + — Ihan tottako, lausu, lapsonen, + voit nähdä sieluhun ihmisten? + Minä sormuksein sulle annan, + jos, ennenkun vaipua silmäs suot, + sen aatoksen selvästi julki tuot, + mitä mielessä nyt minä kannan. — + + Ja neitonen sen sekunnin, + min kellon heilurin kirkkaan + yks lyönti kaikuvi, piirteihin + nyt katsoo vanhuksen, nöyrimmin + hän sitten niiaa ja virkkaa: + — Majesteetti, sa aattelet kuin minäkin. + Ens kerran kun yön hämärässä + olet valkeessa verhossa tässä, + minä paaries eess' olen, saksillain + vahakynttiläin liekkejä puhdistain. + + Heti vanhus ojentaa sormuksen: + — Niin, kiitos! Mut unhotit hiukkasen. + Kädet ristissä hetkenä tuona + sinä lausut mun paarteni luona: + Nyt kellot Roomassa kumajaa. + Nyt, Kristiina, olet vain tuhkaa. + Sukus kaukana on, mut rauhaisaa + ei kenkään untasi uhkaa. + Kuin silkki nyt kalvas on Juulia: + — Jos murheen vallassa ankean + ma nostan peitettä paarilta, + ma kuiskaan jo polville lankean: + + On ihmisen kohtaloss' ongelma, + ja maailman viisahin tutkija + sen selvitystä ei tapaa. + Taa merten aavain hän matkustaa + ja vuorten harjalla huoneen saa + kuin ilmojen lintunen vapaa, + hän vihaa, heimonsa unhottaa; + mut vuoteella vierahan linnan + kodin puistot hän näkevi nukkuissaan + ja ainaista polttoa rinnan + hän tuntee povessa vieraan maan. + + + + +Totuus. + +(Hannu Saksan aiheesta.) + + + Pyyvaaran leskiparooni jo monta + hovissaan vietti vuotta ilotonta; + ei viihdytykseks arvo-herran vakaan + sanottavasti ollut narristakaan. + + Kun paroonimme löytääksensä huvin + pois kotoansa mennyt oli kerran, + niin rengit, piiat herkkuloilla herran + kuin kaarneet peustosivat omin luvin. + Kun portaan eessä taas on herran reki + ja isäntäänsä narri auttoi sieltä, + niin hillitä ei malttanut hän kieltä, + vaan kertoi, kuinka palvelijat teki, + kuink' ylväästi he yhdess' elämöivät + ja joivat hovin suojissa ja söivät. + + Ei herra tuosta ollut tietävinään, + mut väelleen hän lausui leikin vuoksi + kuin mässäyst' ei pitänyt ois minään: + »Kai viinit hyvin kurkustanne juoksi?» + Näin herra saattoi salaisuuden ilmi + ja väkeen katsoi hyvänsuovin silmin; + mut palvelijat kummeksuivat, miksi + yks heitäinnyt on heistä petturiksi. + He narrille nyt nyrkkiänsä puivat + ja häntä vastaan heti liittoutuivat. + + Niin herra matkusti. He päivän vapaan + taas elämöivät entisehen tapaan, + ja joukossa myös narri istuskeli, + söi, joi kuin muutkin, huoletonna eli. + Mut kauan toiset häntä siedä eivät, + he sitoi hänet, kellarihin veivät, + he siellä häntä suomi selkää pitkin, + hän vuoroon huusi, vuoroon taasen itki. + He löi ja nauroi: »Täss' on totuus vasta, + sit' et saa laata julki huutamasta!» + Hän parkui: »Näin jos nahkaani se raastaa, + en eläissäni totta tahdo haastaa, + vaan huolellisna huuleni sen salaa!» + + Niin parooni taas matkaltansa palaa. + »No», kysyi hän, kun narri vastaan tuli, + »kai täällä taasen herkut suussa suli? + Pois _totuus_ lausu lainkaan peittämättä!» + »Ai», huusi narri taakseen vieden kättä, + »mun polttaa saatte taikka muuten tappaa, + totuutta ette minusta voi lappaa; + se äsken mulle iskettihin selkään, + sen jäljet ikän' kirveltää, mä pelkään.» + + + + + + +III. + + + + +Suomen nainen. + +[Savonlinnan tyttökoulun 50-vuotisjuhlaan.] + + + Ken kuvan loisi kevät-auringosta, + mi voittavalla luomis-lämmöllään + voi kirren alta kukkasia nostaa, + saa luonnon kuolleet eloon elpymään, + hän rakkauden kuvatkoon, mi hohti + mun puolein armaan äidin katseesta + sen väikkyessä valvattia kohti, + mi uinui voimatonna kehdossa. + + Ken kuvaa lammen sydämessä salon, + ne kukkaset, se jotka kuvastaa, + ja rauhallisen illan tähti-valon, + kuvata siskon hellyyden hän saa; + ken suviaamun kuvaa kultaruskon, + mi maan ja taivaan kaikki purppuroi, + mä hälle riemun kuvaamisen uskon, + min neitoseni lempi mulle soi. + + Ken kuvais, mit' ei kuvata voi kukaan, + kukalla kastehelmen pirteän + ja lauhan tuulen, joka toivon mukaan + vie otsaltani hien hersyvän, + hän kuvata saa onnen, lohdutuksen, + min löydän luona vaimon rakkahan, + kun pettyneenä, murhein kodin uksen + ma avaan, majahani kiiruhdan. + + Jos maamme onneks miehiemme aimoin + on onnistunut joskus toimia, + pää Suomen äitein, siskojen ja vaimoin + on seppeleellä kaunistettava; + he käsin hellin hoitaa pyhää tulta, + mi työhön suureen miestä innostaa, + ja heistä on se luonteen puhdas kulta, + mi muita muistaa, itsens' unhottaa. + + Niin, Suomen nainen, hän on sydän Suomen, + on kansan terveys ja kunto maan. + Kun kauneimmillaan kukoistus on tuomen, + niin suviaika meill' on parhaillaan: + kun ilo säilyy äitein sydämellä + ja riemu siskojemme rinnassa, + kun tyynnä valvoo kodin henki hellä, + niin kansan syksykin on kaukana. + + + + +Sarkatakki. + + + Sua lauluin tahdon kiittää, + sa, takki sarkainen, + sun lämpimyytes riittää, + pois sulkee pakkasen; + ma hyvin viihdyn kyllä, + kun mulla olet yllä, + en kaipaa kalliimpaa; + jos kuljen vaikka kunne, + mua seuraa kodintunne, + kun sarka vain mun verhoaa. + + Tää lämmin sarkanuttu + on vaate verraton, + jo lapsuus-aikain tuttu + se mulle ollut on, + niin rakkaat muistot salaa + yöst' unhon jälleen palaa + kun sitä katselen; + ja hellän heimon huolet, + sen tointen kaikki puolet + ma luen liitoksista sen. + + Sen karitsan, jok' antoi + tän villan pehmoisen, + mun siskon' tupaan kantoi + ja ruokki hellien, + ja kevään tullen mäille + sulille pälvipäille + sen johti veikkoni, + kuin se niin toivoi hänkin: + jos luonnon, elämänkin + keväästä kesä joutuisi! + + Kun äiti käsin aroin + pois villan nuotrean + keritsi hellävaroin + selästä karitsan, + niin uutteralla työllä + ja usein valvoin yöllä + hän niistä langat loi, + mut aatos maailmasta + mua kaukaa etsi, lasta, + mi äidin luo ei tulla voi. + + Kun maammo takki kankaan + sai sitten kuteellen, + hän moneen loimilankaan + pudotti kyynelen, + ei oman vaivan tähden, + vaan aatoksissa nähden + tuon lapsen kaivatun + ja vallassa sen pelon, + ett' ehkä kylmyys elon + sen koskee arkaan sieluhun. + + Siks lauluin tahdon kiittää + sua, takki sarkainen, + sun lankas salvaks riittää + myös pahan pakkasen. + Ja hyvin viihdyin kyllä + mä äidin sarka yllä, + en kaipaa kalliimpaa, + ja kodin lämmin tunne + mua seuraa, vaikka kunne + ma kylmää kuljen maailmaa. + + + + +Maaliskuun päivänä. + + + Sai olla Helleri pirtissään + ja viettää viikkoja vangin tapaan, + ol' aivan riutua ikävään, + mut sai taas toimintavallan vapaan. + Hän ulos läksi ja sulki uksen — + on aamu herttainen maaliskuun —, + hän tunsi raittihin tuulahduksen, + mi helli kasvoja, sipui suun. + Hän huomas, että on muutos säässä, + sen takaa viikkojen nähdä voi; + on talven silmä vain toinen jäässä, + mut toinen kyynelin ilkamoi. + Ja päivän paisteessa seinustalla + jo lapset leikissä huiskivat, + »Nyt suvi saapuvi!» kuiskivat... + Siin' onkin pälvi jo räystään alla; + siin' ensin selkänsä talvi näyttää + ja pitää muualla puoliaan, + mut varma ei ole vallastaan, + sill' outo kuiske jo ilman täyttää; + jää järvet kattaa ja hanget maata, + mut kesän kultaiset unelmat, + siit' eivät pettyä silmät saata, + nyt nietoksilla jo hohtavat. + Kun kevään kuohuva viini leilit + jo kohta särkevi talviset, + taas välkkyy vapaina vetten peilit, + puut lehtii, pesivät peipposet. + + Nyt mietti Helleri, ihmisellä + yks ainut kevätkö onkin vaan, + tuo nuoruus kukkiva, kirkas, hellä, + tie suora sittenkö kuljetaan, + tie kohti vanhuen syksysäitä + ja kuolon hankien talvisjäitä? + + Hän mietti. Syvältä rinnan alta + sai vastauksen hän voimakkaan; + on niinkuin jähmeä talven valta + nyt raukeais hänen sielussaan. + + Hän tunsi, minkä sa tunnet aina, + kun sunkin tarmosi uudistuu, + kun tuntees kuohuvat voimakkaina + ja versoo raitisna elos puu; + kun kevääs, pitkien vuotten taaksi + min luulit jäänehen ainiaaksi, + sun luokses nuorena palaa taas + ja kultaa kuihtuvan kukkamaas. + + Niin köyhä elämä lienee harvoin, + ett' uudistuisi ei kevät sen + ja uudet tehtävät uusin arvoin + ei meitä kutsuisi luoksehen, + ja ettei hangelle talviselle, + mi sielus templihin kokoontuu, + taas joskus loistaisi päivän helle + ja hymyis nuorena maaliskuu. + + + + +Koti + + + Itselleen ken kaikki suopi + yksin eläen, + poveensa hän kylmän luopi + sydämen. + + Keskell' ihmisvirran vuolaan, + elon lämpimän, + jäiseen suljettu on luolaan + aina hän. — + + Mut jo jonkun niemen päässä + kenties pirtin näät, + luona huojuu poutasäässä + tähkäpäät. + + Sa loit majan, kätes raivas + vainiot sen luo; + nyt se palkinnoksi vaivas + suojan suo. + + Pihan portti sua vuottaa, + puoleks auki on, + sinuun pirtin perhe luottaa + murheeton. + + Valtakuntaas, kodin kesään, + kylän kylmästä + riennät niinkuin pääsky pesään + myrskyllä. + + Äänet tutut sieltä kuulet + soivan vastahas, + pääset pikemmin kuin luulet + huolistas. + + Ylläs suojaava on katto, + piiri rakkaiden, + rauha, viihdytys ja ratto + alla sen. + + Herttaista on sinne tulla + jälkeen päivätyön, + vuode lämmin siell’ on sulia + saapuiss' yön. + + Kauan kuoltuaskin salaa + henkes kaivaten + määräpäivin taasen palaa + pirtillen, + + jossa aina muistos jalo, + muut min unhotti, + niinkuin kirkas kevätvalo + hohtavi. + + Kädet hellät sijan siellä + sulle säilyttäät, + vaikka elon valtatiellä + syrjään jäät. + + + + +Kotiemme rakentajat. + +(Suomen Rakennusmestariliitolle.) + + + Niin moni mies ja nainen myös + ahertaa elon päivätyössä + on toimellinen, häärää muita varten, + mut itselleenkin, suomast' onnetarten, + niin kokoo riunoja ja riistaa kystä, + saa arvoa ja mielentyydytystä, + myös kateutta, muita enemmän + jos miekkoselta milloin näyttäis hän. + + Rakennusmestari — jos saanen luvan + sanoa sen — hän ihminen on moinen; + ja paljon paremman kuin joku toinen + hän osottavi toimekkuuden kuvan. + + Viel’ äsken laitamalla kaupungin + me havaitsimme kolkon kivimäen, + mut luokse sen tuon tutun mestarin + eräänä aamun' astelevan näen. + + Hän mittailee sen pitkin sekä poikki, + ja kalliolla, jolla koirat loikki + ja juopporentut rähjäsivät öin, + nyt elo vilkas alkaa ripein töin. + + Se huiskett' on! Ken helkyttelee poraa, + ken vääntää kiviä, ken luopi soraa, + ken paatta jäykkää norjaks kuonnuttaa, + ja tiiltä kertyy sinne aavat kasat, + telinehirret, vankat rautavasat... + Ken kaaoksesta siitä selvän saa? + Tuo mestari. Hän ohjaa sataa kättä. + Hän kenraali on; värvähtelemättä + työn taistotannerta hän tarkastaa. + On pohjapatterina sokkel'-paasi, + sen päälle tiilirykmentit hän kaasi + ne sijallensa sitten järjestäin. + + Kas kuinka visusti hän kaikki hautaa! + Tää kenttä nielee kiveä ja rautaa, + kovasti kasvaa korkeutehen päin. + Näemme kohta vankan muurin rinnan — + Hän, turvaks kalliin kaupunkimme, linnan + siis kalliolle teettää kukaties? + Tään vallin päällä urhot vartioivat, + noist' aukoista ne surmaputket soivat, + kun seutuamme vaanii vihamies? + + Ei! Merkit ovat vallan toista maata. + Nuo isät, äidit, jotka, lapset myötä, + käy riemusilmin katsomassa työtä, + ei sellaista he odotella saata. + Tään muurin nousua he seuraamasta + ei koskaan väsy. Arkin akkunasta + tähynnyt ukko Noa aikoinaan + sen hartaammin ei kuivumista maan. + Kun toivon viheriä öljypuu + nyt kasvaa heille uuden katon alla, + siks, kun se yhteen liittyy korkealla, + hymyssä heidän kaikkien on suu. + + * * * + + On kesä poissa, saapuu syksysää, + mereltä tuuli kylmä tervehtää + ja puiston lehdet katuojaan ajaa. + Vaan entisellä koirakalliolla + nyt ihmisten on turvallinen olla; + he siinä pitää rauhallista majaa. + Siell' uusin kaupungin on asuintalo; + niin kutsuvasti vilkuttavi valo + sen akkunoista uumentoihin yön. + Siell' ansiosta rakentajain työn + niin moni perhe alla oman katon + sai öiden levon, puhdeajan raton, + sen paikan, jolla nimi on niin hellä, + kun koti näet on armain ihmisellä. + + Mä kadehdin ... Hän vast' on miekkonen, + ken iloksi näin elää lähimäisen + ja tyydytyksen paikan herttaisen + luo keskeen elon temmellyksen jäisen. + Siis kunniassa olkoot kaiket ajat + nää kotiemme rehdit rakentajat! + Ja älkööt, luotuansa kodin muille, + he itse jääkö paljahille puille! + + + + +Runottaren tupa. + +[Kirjotettu teatteritalon hyväksi vietettyyn arpajaisjuhlaan +Helsingissä 6/3 1898.] + + +(Runotar lausuu näyttämön väliverhon edestä.) + + Mies nuori immyttänsä ihanaa + maan halki haki kaihoavin rinnoin, + hän toivottunsa viimein tavoittaa + ja haastaa hälle silloin hellin innoin: + »Mun armaani, mun ihanaiseni, + sa kaunein ruusu toivon tarhassani, + mun puhtain unelmani, + käy elämäni päiväpaisteeksi + ja iloks iltojeni pitkien + nyt joita vietän yksin, itkien!» + Ja nuorukaiseen neito silmät käänsi, + soi hymyn suloisen ja hiljaa äänsi: + »Sa, lietomieli, majaas matalaan + mun, vapaan immen, vaadit astumaan?» + + »En, kukkani, ma korven kentäks raadan, + ma uhkeimmat salon hongat kaadan + ja niistä pirtin lämminsaumaisen + sun asunnokses, armas, veistelen. + Sit' en voi luoda kullanhohtavaksi, + mut kodikkaaksi, laajaks, korkeaksi, + niin että alla uljaan kurkihirren + on kajahdella tilaa ilovirren. + Siell' onkin riemu, kun sun sinne saan, + sun kultakanneltasi soittamaan; + kun hymyilet, niin päivä siellä loistaa, + sun rakkautesi talven kylmät poistaa, + se torjuu nuolet myrkytetyt kateen + ja vihan viimat, kuurat kaunasateen.» + + Hän hongat kaatoi, pirtin oivan loi, + sen valtijattareksi immen toi. + Hän hymyili, ja pirttiin päivä loisti; + toi talvi kylmät, rakkaus ne poisti; + soi kannel vieno, sielu soinnut toisti. + + Ma, runotar, kun hetki tyyn' ol' illan, + tein pirttiin usein taivahasta sillan; + näet valon lapset sinne tiensä johtaa, + miss' aina lempi puhtaimmillaan hohtaa. + Ma maailmasta hengen ikuisuuden + ja ihanteen loin kuvan heille uuden — + + Ja alla kurkihirren + soi sävel virren, + soi vapahana, + soi sointuisana, + soi voimaa, auvoa antavana. + + * * * + + Ma täällä parven Suomen sulhasia + ja kaunoisia kassan kantajia + rakennustyössä uutterassa nään. + Te tupaa veistelette. Mutta kelle? + Runottarelle, taivaan tyttärelle, + te kodin luotte hengen kukkaselle, + ja rakkaus on pohja työnne tään. + + Siis Suomen hongat parhaat maahan luokaa + ja yläviksi seinäin nousta suokaa + ja suorikaatte saumat tarkoiksi; + te upottakaa maahan vankat vaajat, + ja holvatkaatte holvit ylhät, laajat, + ja edustalle pylväsrivit taajat — + niin uljas syntyy taiteen temppeli! + + Kaikk' yksinkertaista, mut arvokasta! + Siis omaan malmiin muusta maailmasta + te parhaat ainekset nyt juottakaa; + niin yhdistäkää juhlamieleen ratto, + kotoisiin seiniin Hellaan tähtikatto + ja Suomen palkkiin mosaikki-matto + ja sopusointu niihin saattakaa! + + Kun valmiiks saatte kartanonne jalon, + niin kirkkahilta kunnahilta valon + sen valtijattareksi saavun ma; + ja minkä rakkautta puhtahinta + tai vihaa, epäilystä murtavinta + vain koskaan tuntenut on ihmisrinta, + sen tulkitsen ma siellä taiteessa. + + Näet ajan vuolla monet kalliit kuvat + sen pyörtehesen vaipuu, unohtuvat; + mut runotar kun minkä julki toi + se ainaiseksi hukkumasta säilyy, + ijäti päivän loistehessa päilyy; + jos kuinkin hyrskyt ympärillä häilyy, + sen kirkkautta kaihtaa ei ne voi. + + Ma tunteet, aatteet vuosisatain takaa + tän nyky-polven lapsille voin jakaa, + niin uuteen eloon elvytellen ne; + jos sydän kylmyi päivätyössä kellä, + sen muistoilla ma tahdon lämmitellä, + se ett' on jälleen armahtava, hellä + ja sykkää ihmisyyden onnelle. + + Avara, uljas luokaa huone siksi + te runouden, muiston temppeliksi, + niin rikkauteni runsaat siihen tuon, + tuon riemut, tuskat menneisyyden yöstä, + heleimmät helmet ihmishengen työstä. + Ma tahdon — kuulkaa! — verhon hetkeks syöstä, + nyt aarteihini vilkaista jo suon. + +(Runottaren viittauksesta väistyy verho ja näyttämöllä +vaihtuu jakso kuvaelmia maailman kuuluisimmista +näytelmäkappaleista.) + + + + +Laulajain marssi + +Kirvun lauluseuralle omistettu.] + + + On voima, mi mielet nuorentaa, + elon soihtuna on joka aika, + ilopäiviä ihmisen kirkastaa, + luo huoliin hohdetta rauhaisaa; + se on laulun tenhoisa taika. + + Se sielusi pohjalta ilmi tuo, + siellä piillyt mit' on ihaninta, + näköpiirin se hengelle suuren luo, + sen selvään tuntea meidän suo, + mitä toivoo sykkivä rinta. + + Me laulusta mielen myrskyisen + sekasortohon sointua saamme, + jalot tuntehet turvissa kukkii sen, + niin lempi, kaipaus kauneuden, + syvä rakkaus syntymämaamme. + + + + +Pohjan kesä. + + + Sen kuin satuas ymmärrän, + Pohjan kerkeä, kaunis suvi, + sen mun sieluni silmähän + suuruutesikin ilmaantuvi. + + Oman itsesi unhottain + riemuin lyhyet elonhetkes + työtäs muiden hyväksi vain + teet sä, kunneka päätät retkes. + + Katoovainen ja iäinen + sinuun mahtuvi yhden rinnan, + syksyin kuollessa kukkien + katoovaiselle maksat hinnan; + + kirkas värehes vuorilla, + kalvossa järvien sinivöitten + ikuisuuden on toivoa, + tähtää talvien taa ja öitten. + + Sammumatonta nuoruutta + kesän kuulaista hohtaa säistä, + siks sen helmahan halaan ma + kyläin kiistoista itsekkäistä. + + + + +Näköalani. + + + Matkaten maailmaa + tottua aina saa, + jättää entiset, suostua uuteen; + kuitenkin muutos tää + mieltäni kirveltää, + viedä on ihan toivottomuuteen. + + Vielähän äsken näin + rantojen vihreäin + huojuvat puut, Savon suloiset tienot; + huoneeni akkunaan + nurmikko kukistaan + tuulilla kannatti tuoksut vienot. + + Seutua ihailin + sydämin lämpimin ... + Mutta nyt — mikä erotus suuri! + silmän jos minne vie, + suljettu silt' on tie, + kaikkialla on kolea muuri. + + Voi sua, kaupunki, + ahdas on ilmasi, + on kuin tiilies painon sais kantaa. + Mutta jos laajat maat + sielullein auki saat, + kaikki voin sulle anteeksi antaa. + + + + +Talven saapuessa. + + + Pois pois saloilta Suomen + kesä kultainen pakeni, + suvi päivän kirkas huomen + illan pilviksi sakeni; + usvihin marraskuun + kukkien tuoksu haihtui, + tuore vihreys vaihtui + talvehen kammottuun. + + Häipyi maailma sorja, + sävel sointuva nukahti, + jääss' on tuomen oksa norja, + jolla käkönen kukahti; + paljaaksi jääneet on + lehtevät vääräin rinnat, + kaatui kaunihit linnat + haaveisen aallokon. + + Murheen sallitko tulla, + sielus usvihin kutoa, + tai on vihryt puisto sulla, + jonka lehdet ei putoa; + voinetko linnastas + uhmia syksyn säitä, + luoda keskelle jäitä + kukkivan maailmas? + + + + +Ruusun umput. + + + Mun huoneessani tuuhea on kukka, + luo altis umppuja se ruusu-rukka, + ja umput joutuin suuriks turpoaa, + mut teräänsä ne auki eivät saa. + + Ja joka aamu ensi työnä mulla + noit' umppuja on tutkimahan tulla, + mut turhaan — kahleitaan ei katkaise, + vaan mätänee ja maahan vaipuu ne. + + On umput nuo kuin toivehitten kerkät, + jotk' ihmispoveen syntymään on herkät + ja kiireisesti sitten kasvavat, + mut useimmiten kesken kuihtuvat. + + (»Urpuja») + + + + +Näkymättömät kädet. + + + Ma orhin valjastin, + ma kohottausin korjaan, + ja varsan ohjaksin + ma juoksuun kiihdin norjaan. + + Hei, tanner alla soi! + tää vauhti leikkaa matkaa; + maan ääriin päästä voi, + näin uljaasti jos jatkaa. + + Ja rinne kohoaa + lähelle taivaan rajaa; + sen tahdon saavuttaa, + sen kukkulalle ajaa. + + Siis, orhi, ennätäy, + päin aurinkoa juokse; + laella vaaran käy + niin raitis tuulen tuokse! — + + Vaan kädet, joit' en nää, + kaikk' aukoo orhin valjaat; + pois hepo kiitää, jää + vain ohjat mulle paljaat. + + Ja ympär' sydämen + ma tunnen jäisen renkaan... + Kuin kauvan itkien' + ma korjass' istunenkaan? + + + + +Ihmissydän. + + + On ihmissydän pieni maailma, + on siellä syvyydet ja meret aavat; + sen ylle luokaa taivas loistava, + niin syvät vedet kuvastaa sen saavat! + + On ihmissydän pieni maailma, + on vehmasmaata, aroa ja santaa; + suo sateen vienon sinne vihmoa, + niin erämaakin kukkasia kantaa! + + On ihmissydän pieni maailma, + vaan maailma on kerran katoava; + iäisyys sydämeesi istuta, + se kuolemasta on sun vapahtava! + + + + +Tikitin takitin kello käy... + +(Pojalle, joka sai kellon joululahjaksi.) + + + Tikitin takitin kello käy, + sekuntit pienet sen vikkelä pirta + tunneiksi, päiviksi, viikoiksi lyö; + niistä se syntyvi vuosien virta. + + Tikitin takitin, oikein jaa + aikasi kallis ja oikein käytä, + kaikki tehtäväs hetkelleen + kellon tarkkuudella sa täytä! + + Tikitin takitin, aika ei + verkkaista varro, poikani rakas; + mennyttä hetkeä milloinkaan + kenkään ei sulle lahjota takas. + + Tikitin takitin kello käy... + Sulla on elosi kultainen aamu, + päivän vaivoja tunne sa et, + outo on illan huolien haamu. + + Tikitin takitin kello käy — + Päivä syntyy ja vaihtuu yöhön; + aamun kummulta kuljet sa + laakson taisteluihin ja työhön. + + Tikitin takitin kello käy, + raattaat, pontimet kunnossa kun on; + varten tointasi vastaista + voimias vaalia täytymys sun on. + + Tikitin takitin kello käy, + kun se on puhdas ja vireihin luotu; + ehjänä, kirkasna sykkiä + sunkin sielusi olkohon suotu! + + + + +En ilohon luota, en murheeseen. + + + En ilohon luota, en murheeseen, + ne monesti petti mun aivan; + ain' alta ma kirkkahan riemun veen + olen löytänyt tuskan ja vaivan. + + Ja kuohuissa murehen mustimman + ja sivulla surujen summan + ma helmen välkkyvän-kuulakan + näin pohjalla lähtehen tumman. + + En ilohon luota, en murheeseen, + ne on oikkuja elämän säiden, + ja määrätön maailma mittoineen + yläpuolla on pilvien näiden. + + + + +Nauroin ja itkin. + + + Kulkeiss' elontietä pitkin + vuoroin nauroin, vuoroin itkin; + nauroin nauraakseni vain + pakoin itkin itkujain. + + Itkin salaa, nauroin julki... + Niinhän monet täällä kulki + virtaa tuskan kyynelten + kaikkialle hymyillen. + + Elon taikur' tutkimaton + kivuistamme löytää raton, + parantaissaan haavoittaa, + iloon tuskan istuttaa. + + Elon murheet, riemut yhteen + liittyvät, sen luovat lyhteen, + jolle pääni väsyneen + lepoon lasken ikuiseen. + + + + +Jaakobin tunnustus Raakelille. + + + Sun lampaasi, neito, ma juotin nyt, + en kauemmin kulkuas estäis, + jos ei sieluuni jano ois syttynyt + sinun hellästä silmäyksestäis. + + Siis viivy mun luonani hetkinen vain, + ja sun laumasi levätä joutaa; + minä aavikon polkuja astuissain + olen kärsinyt kuuminta poutaa. + + Suo silmihis, armas, mun katsoa, + suo että sun äänesi kuulen; + yön pisara niissä niin vilpoisa + on jäljille polttavan tuulen. + + Pois kotoa köyhänä läksin mä, + ja mun kirosi äitini lapsi, + sua tiennyt ei sieluni etsiä, + sinä, impeni hunajahapsi. + + Sun löysin kuin salatun kukkaismaan + mä jälkehen helteisen retken; + nyt päivän jäähtyissä tottahan saan + sen tuoksua nauttia hetken. + + On rakkaus vahvempi kuolemaa + ja kuumempi aavikon santaa; + kaikk' aartehet mies sille lahjottaa, + sen hinnaksi henkensä antaa. + + Niin pyhä on sinetti sydämen, + sinä vaimojen tyttönen jaloin; + sua ijäti lemmin, mun sieluni sen + veripunaisin kuiskivi valoin. + + + + +Kuningas Eerik. + +(C. Snoilsky.) + + + Viirit liehuin venhot vettä vierii, + illan rusko kultii Määlariin, + aironloiske, torven kaiku kierii + rannan lehtikoihin tuoksuviin. + Vaivu, airo, pursi, irti jää, + määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää! + Torvi, heitä työs, + kaiku, tyynny myös: + Nyt Eerik kannelta soittaa. + + Eerik soittaa, seetrikannel sorjin + kirjaillulla polvellansa on, + kultakieliin valkosormin norjin + hellän luo hän sävel-aallokon. + Pieni Kaarin vaiti kuunnellen + silmihinsä saapi suuren kyynelen. + Murheiseksko tein + paimentyttösein? + Nyt Eerik kannelta soittaa. + + Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa + pelko Ruskoparta herttuan? + Eerik ohjaa valtakunnan laivaa, + hän on herra Vaasain valtikan. + Siks kun hohtaa huiput kukkulain + kirkkahassa yössä lempikäämme vain. + Kauvan vielä on + aamunkoittohon. + Nyt Eerik kannelta soittaa. + + Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun + linnan valtijaksi Tukholmaan, + virka vain, ja kultakruunun luon sun + kultakutris päälle tummumaan. + Eerik haaveiluiden prinssi on, + päässä häll' on helppo kruunu kuutamon. + Tyynny, lapsein mun, + niin on kruunu sun. + Nyt Eerik kannelta soittaa. + + + + +Mikä on kohtaloni. + + + Sun sielusi salaista merta + ma monesti tutkia tahdoin, + mut minkä sen ihmeille mahdoin, — + koe turhaksi jäi joka kerta. + + Kun selkeä kultasi sää sen + ja kirkasna päilyi sen pinta, + niin tutkijan riemuitsi rinta: + »Nyt», kuiski hän, »selville pääsen». + + Mut painoin ja tutkimusköysin + kun kiiruhdin taas ulapalle, + ne hukkuivat aaltojen alle, + kädet tyhjänä rannan ma löysin. + + Kun poltto mun päätäni vaivas, + mun itseinkin nielasi meri. + Mikä kohtalo niin minut peri? + Kadotusko mun otti vai taivas? + + + + +Sua etsin. + + + Sua äsken etsin vilinästä väen; + ma tuhansia tarkkaan kulkijoita, + mut poskes päivä minulle ei koita, + ei lämmitä ne kasvot, joita näen. + + Kun sydämessä raivo myrsky pauhaa, + kun mieltä raastaa vastakkaiset voimat, + salainen lempi, pelko, tunnon soimat, + sua kaipaan niinkuin kadotettu rauhaa. + + Mun purten uhkan ulapalle lähti, + miss' syvyys onnen rippehet voi niellä; + yks valo vain on pimeällä tiellä: + sun silmäs on se lohduttava tähti. + + Sun silmäs, kun sen hohde täyttää hellä; + kun suot sen tyynnä mua kohden palaa, + niin synkeää ei sielussani alaa, + siell' ettei alkais valo värähdellä. + + + + +Keinutuoli. + + + Suuri keinutuoli + on jo ikäpuoli, + väsyä jo alkoi heiluntaan, + ennen virkeätä, + vietti elämätä, + raukeaa nyt kaikki oli vaan. + + Joskus iltasilla + surun-kaihoovilla + silmillänsä kauas katsellen, + siinä nuori Silja + keinutteli hiljaa + pudottaen puulle kyynelen. + + Mistä moinen huoli, + puinen keinutuoli + tuot' ei tahdo kelvon ymmärtää; + mutta pian tälle + kauan eläjälle + arvoitus jo vallan selviää. + + Silja kummin kuumein + oudoin onnenhuumein + syliin sulhon keinuun istahtaa; + lemmen kyllyydellä + silloin neito hellä + puunkin poven sykkimähän saa. + + Suuri keinutuoli, + vaikk' on ikäpuoli + Siljan armastaissa sulhoaan, + muistaa onnenpäivät, + jotka kauas jäivät, + nuortuu nuoreks puuksi uudestaan. + + Niin se siirtyy sinne, + missä vehryt rinne + kevään mahlat juotavaks sen toi, + lehviin päivä hohti, + korkeutta kohti + vapaa latva nousi, huminoi. + + (»Urpuja») + + + + +Eräässä toverijuhlassa. + + + Seppä säkeiden ei täällä saa + sanan vasarata kalkuttaa, + ahjon tulta ensin lietsokaamme, + kuumaks että metallin sen saamme, + josta uuden valtiattaren + päähän luomme kruunun kultaisen. + + Valtiatar uusi? Ken on hän? + Katso, halki käy hän pirtin tän, + silmää meitä niinkuin äiti lastaan + ottain kaikkein tervehdykset vastaan, + tuttu vanhastaan ja jälleen uus + valtiattaremme — Toveruus. + + Toveruus, oi, seurahamme jää! + Silloin kylmät mielet lämpiää, + nousee toivo maahan masennettu, + vahvistuvi tarmo taivutettu, + mikä särkyi, jälleen ehjä on, + turvan lujan löytää turvaton. + + Ajan ukkossää ei saavuta + meitä toveruuden linnassa. + Siellä haudatkaamme suuret surut, + nauttikaamme pienet riemun murut; + ilo kasvaa, kuorma katoaa, + yhdessä kun niitä kantaa saa. + + Hyvällen mä toveruudellen + omani suon kaikki riemuiten; + + siitä en mä köyhdy rahdun vertaa, + rikkaammaksi tulen tuhat kertaa, + muille annan yhden sydämen, + voitan itselleni kaikkien. + + + + +Koulusta eroaville. + + + Nyt kevät on, nyt luonto herää; + nyt poven auliin avaa maa, + nyt salon kielo tekee terää, + luo vaahter vaippaa vihantaa. + Nyt orastaa jo pellon multa, + siin armas kohta viljakulta + maanmiehen avuks aaltoaa. + + Vaan koulu ovet kiinni sulkee, + sen luvut, leikit päätetään, + ja nuorten vilkas parvi kulkee + laveimpaan kouluun: elämään. + Mut raskaat siin' on oppimäärät, + ja ohjeet oikeat ja väärät + siell' aina kiistää keskenään. + + Sen jaloin leikki taistelua + on vastaan hätää, vilppiä, + ja siihen sotaan antautua + sun tulee, nuori ystävä, + niin täysin innoin, hartahasti + kuin kumppaneines näihin asti + sä liehuit nuorten leikeissä. + + Sä sure surus, vaan kuin läsnä + ne pian jälleen unhota + ja vastuksista voitokasna + kuin uljas urho suoria, + ja määräs päähän intomieliä + sa kilvoittele, vaikka tiellä + saat kovaa monta koetella. + + Käy viertä jyrkkää vuoren aavan + ja tapaa äärtä kukkulan, + sen huipulta jos henkes saavan + sa katseen luulet laajemman, + vaan viattomuus lapsuus-ajan + sun povessas sen saakoon majan, + miss' olla voi se ainian. + + Niin liiton pyhän kanssa taivaan + sä säilymään saat kautta sen, + ja pettymyksiin, sielun vaivaan + on lääke siinä suloinen; + voit rakastaa ja anteeks antaa, + voit elon raskaan kuorman kantaa, + voit kerran kuolla siunaten. + + + + +Vuosileikki. + +[Koulujuhlaan 12 lapsen esitettäväksi.] + + + Ma olen _tammikuu_. + Mua moni kammoksuu, + kun olen ankara. + Ma syntynyt olen Lapin tunturilla; + mua huurrekehdossa + puhuri tuuti öillä myrskyisillä. + Kun varmistuin, + niin yllen' pu'in + ma vaipan valkoisen, + ja jäisin kengin + ma kuljin Suomen saloillen; + kun siellä hengin, + puut hohdon saivat hopeisen. + Saavuin suoden + uuden vuoden: + Ystävyyden lämpimyyttä etsikää, + niin ei kammoksuta talven hanki, jää. + + Olen _helmikuu_ heleä, + lumiteiden taivaltaja, + kulkusin kyliä kuljen + suksin nuojun nietoksissa, + jäiset kynttilät kuletan + asuntonne akkunahan, + vasaralla vaskisella + kartanoita kolkuttelen, + joista kilvan kiiriskellen + uhrisauhut syöksähtävät + luontoni lepytykseksi. — + Paha on olla pakkaissäässä + sydän hyyssä, rinta jäässä; + mutta raitis, kiihkoton + vapaa talven lapsi on. + + _Maaliskuu_ tuo sanomaa + saavunnasta kevätpäiväin. + Aamuin vielä lapsiräiväin + peukaloa paleltaa, + vaikka lämmittävä syli + aukeaa jo hankein yli. + Elon taimet taivoon päin + alkaa nousta vähittäin, + urvut jo herää + raitojen oksilla, + auringon terää + alkavat katsella. + Oi nuoruus sulo, + mitä toiveita voit sinä nostaa, + kun kevään tulo + näin talven pakkaset kostaa! + + Nyt on teillä _huhtikuu_. + Kulkeissani luonnonhenget vapautuu; + nuori elo kaikkialta + esiin pyrkii horron alta. + Pälvet ovat laajenneet, + puroissa nyt kevään veet + tanssii riemuiten; + mättäältä jo loistaa kukka, + Kerttu pieni, kultatukka + poimii sieltä sen. — + Lailla kainon orvokin + herää toiveet sydämien, + vihdoin virroin keväisin + povet kuohuu tulvehtien. + + Jo _toukokuu_ tuli + ja hanget metsästä suli, + jo ilmoja liitävät ystävänne + taas lentävät Suomehen tänne. + Nyt uuden juhlaverhon + luo luonto yllensä, + nyt välkkyy siipi perhon, + on nurmi vehreä. + Kun toukopellon pinta + taas kaunis orastaa, + ilostuu ihmisrinta + ja toivo kohoaa. + + _Kesäkuu_, + suvetar nuori, hymysuu! + Mi sävelten helke ja värien loiste + on kedolla, ilmassa, aalloilla! + Nyt iloitse, lapsi, et koskaan toiste + sa aikaa näe niin armasta. + Kun koulust' on lupa, + tee nurmelle tupa + ja kummulta katsele synnyinmaata, + kuva kaunis sen sieluhus paina, + sitä palvele aina! + Se on onnesi, josta et luopua saata. + + _Heinäkuu_, heleät päivät, + aholla makeat marjat, + toukopellot tähkimässä, + heinätalkoita taloissa. + Ahdin aarteita ajavat + kalamiehet kaislikossa, + lahden vettä vilpoisata + kahlailevat karjalaumat, + hien hersyvät pisarat + ovat työssä otsallanne; + niitä te nureksi ette, + niiss' on vihme virvoittava + toivotulle touollenne. + + Kun ehtinyt on _elokuu_, + niin kesän toiveet toteutuu; + sen onnen, min voi saavuttaa, + nyt omaksensa kaikki saa. + Ja kukin tähkä kultainen + työn hedelmä on, tiedän sen, + mut taivaan siunauksetta + se näin ei voinut versoa. + + _Syyskuun_ metsä on kuulakka, + meri on vaahtopäinen, + vilun tuska nyt luonnossa + tuntuvi ensimäinen; + kirkkaus lauhtunut otsallaan + se katsoo, kun maamies korjaapi viljaa, + se huokaa raskaasta rinnastaan, + suven kukkaset kaikki kun riutuvi hiljaa. + Pimeys kasvaa, mut tähtivyöt, + hopeanhohtoiset kuutamoyöt + taas kutsuvat valoa kohti; + valonkaipaus Suomen lapsetkin + lukemattomin laumoin riemuisin + kotipirtistä kouluhun johti. + + Kun minä saavun, _lokakuu_, + niin luonto vielä kolkostuu. + Rehellisesti lausun sen: + ma suveanne suosi en, + sen teillä hävittäen hiivin + ja tallaan kukat viimeiset + ja viime lehdet puista riivin + ja jäädän niiden kyynelet. + Kun ryöstö mielessä on kellä, + hän hyvyytt' ei saa teeskennellä, + kauniimpi totuus alaston + kuin kukitettu valhe on. + + _Marraskuu_: Kenties + te tunnette, mik' olen virkamies? + Ka haudankaivaja, en mikään halpa. + Kun kaatanut on kenen kuolon kalpa, + sen maan poveen heitän + ja vaipoin valkoisin sitten peitän. + Ei mikään auta; + kesän vehreät kätkevi hauta. + Ken tuonelan pihasta + vuoteensa tapaa, + hän toiveista, vihasta + kaikest' on vapaa, + On suuri rauha + tän kalmiston, + yön hohde lauha + sen yllä on. + + Vaan _joulukuu_ viittaa jo valoon uuteen. + Ei mieltä valpasta toivottomuuteen + voi syksyt syöstä; + sen eteen syttyvi valkeus yöstä. + Tänä aikana loisti se tähti, + min johdolla paimenet lähti + valon valtian seimellen, + ja Pohjolan hangilta hohde, + jo nousee taivasta kohden; + se enne on keväimen. + Tulet joulun sytyttäkäätte! + Nää talven synkeät säät te + pian jällehen voitatte; + pyhä kuusenne vihannoikoon + ja hymni helkkyvä soikoon + ajanvaiheiden Herralle! + + + + +Kun joulu on. + + + Kun maass' on hanki ja järvet jäässä + ja silmä sammunut auringon, + kun pääsky pitkän on matkan päässä + ja metsä autio lauluton, + käy lämmin henkäys talvisäässä, + kun joulu on! + + Ei huolta, murhetta kenkään muista, + ei tunnu pakkaset tuikeat, + vain laulu kaikuvi lasten suista + ja silmät riemusta hehkuvat, + ja liekit loistavat joulupuista, + kun joulu on! + + On äiti laittanut kystä kyllä, + hän lahjat antaa ja lahjat saa, + vaan seimi, pahnat ja tähti yllä + ne silmiin kalleinna kangastaa; + siks mieli hellä on kristityllä, + kun joulu on! + + + + +Tervehdys kotiseudulle. + +Kirjotettu Heinäveden laulujuhlaan, juhannuksena v. 1911. + + + Sa, kotiseutu rakas lapsuuden, + mua käsket: juhlihini laulu laadi! + Mut pyydän, ettet muuta multa vaadi + kuin tervehdyksen yksinkertaisen. + Sen velvollisin arvonannoin tarjoon; + suo sille hetki, heitä sitten varjoon. + + Sa olet emo, poikanen ma vain. + Ma perinnöllä, jonka suita sain, + tein kauppaa kilpamarkkinoilla elon, + ja vaihdellessa hellyyden ja pelon + ma kerroin muille, mitä kuulin suita. + Mi rinnassain on lämpöä ja tulta, + sen lisiesi luota kokosin. + Ja elämäni valo armahin + on ollut kulkeissani maailmalla, + se hellä tähti, liekin kirkkahin, + mi loisti lapsuuteni taivahalla. + Siis ketä muistaisin, jos sua en, + sa, kotiseutu armas, kultainen. + + En tiedä, vielä tuntisinkohan + sun, lapsuuteni aamumaailman, + sun koskes, salmes, väljät selkäveet + ja päivänpaistehiset harjanteet, + miss' siinsi talot, aaltos ohrapellot + ja haasta helkkyi tutut karjankellot; + nuo leikkipaikat, polut rakkahat, + joit' ennen vanhempamme astuivat + ja joilla vastahani juoksevan + näin monen kumppanin niin rakkahan; + nuo lehdot lempeät, nuo koivut, haavat, + jotk' uusin juhlavaattehin nyt saavat + taas seista vierahana kesän häissä + ja joiden latvoissa ma lehvikkäissä + näin päivän kirkkahimman värehen, + suloimman kuulin soiton lintujen. + + En tiedä, vielä tuntisinkohan + ma kotiseudun kansan rakkahan, + tuon hiljaisien kyläkuntain väen, + mi kynti monen kivikoisen mäen + ja kuumin otsin kaskeansa raatoi, + mut pilkkahintaan honkametsät kaatoi + ja saadut markat kauppiaalle toi + ja lasten herkkuina ne söi ja joi. + + En tiedä lainkaan, tuntisinkohan + sen kansan, ajan koskemattoman. + Se kuinka paljon oppinutkaan lie nyt, + se silloin muista kouluista ei tiennyt + kuin rippikoulu, kylän kinkerit + ja pyhät helluntait ja mikkelit. + Kun salmet suli, aallon harja nousi, + niin lauantaisin pitkin venhein sousi + se järvein takaa valkamahan kahteen, + näet Kermanrantahan ja Vahvalahteen, + sen vanhan kirkon äärimmilleen täytti, + nukahtikin, mut hartahalta näytti, + ja eväillänsä: rieskalla ja voilla + ja kalakukolla ja piirakoilla, + se syötti erään köyhän miehenalun, + mi kanakopiss' asui lukkarin + ja siitä varmaan lauluhun sai halun — + En tiedä, kuinka sitä kiittäisin. + + Mut jääkööt muistot menneisyyden sadun, + ma arkana vain niihin kosketin. + Nyt elämä on toisen saanut ladun. + Sun rauhaisille rantamilleskin + on aika, arvaan, tuonut myllynsä + ja lausunut: »Kas tässä, jauha sitä! + Et täällä enää yksin elä sä; + sua katsoo länsi, etelä ja itä». + + Sun koskes niskat taittuneet nyt on, + ja vettes halki viiltää valtateitä, + muun Suomen kanssa jaat sa kohtalon, + ei sua se ja sä et sitä heitä. + Mut huolettomin mielin astella + et voi sa ajan tarjoomahan laivaan, + vaan, ollen valmis taisteluun ja vaivaan, + saat edelleenkin airos kastella. + Ja iloistahan onkin soutaa sun, + kun kaikki venheet rientää aallokolle; + mut katso, ettet joudu tappiolle + sa tuoksinassa suuren kilpailun. + + Nyt soudun lomaan levähtää sä saat + ja riemuisena laulaa kevätvirren, + kun Luojan päivä sulannut on kirren + ja puettanut kukkiin niityt, haat. + On valkamia useampia, + mut matkan määrä kaikilla on sama, + tuo nuorten unelmien kirkastama; + ja kummulla se loistaa korkealla, + Jumalan kirkkaan sinitaivon alla; + sen näemme selvemmin tai himmimmin, + mut siellä kuumottaa se kuitenkin. + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78601 *** diff --git a/78601-h/78601-h.htm b/78601-h/78601-h.htm new file mode 100644 index 0000000..1e09389 --- /dev/null +++ b/78601-h/78601-h.htm @@ -0,0 +1,4196 @@ +<!DOCTYPE html> +<html lang="fi"> +<head> + <meta charset="UTF-8"> + <meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1"> + <title> + Nuoruuden muistoksi | Project Gutenberg + </title> + <style> + +body { + margin-left: 10%; + margin-right: 10%; +} + +h1,h2,h3,h4,h5,h6 { + text-align: center; /* all headings centered */ + clear: both; +} + +p { + margin-top: .5em; + text-align: justify; + margin-bottom: .5em; +} + +.p2 {margin-top: 2em;} +.p4 {margin-top: 4em;} +.p6 {margin-top: 6em;} + +hr { + width: 33%; + margin-top: 2em; + margin-bottom: 2em; + margin-left: 33.5%; + margin-right: 33.5%; + clear: both; +} + +hr.tb {width: 45%; margin-left: 27.5%; margin-right: 27.5%;} +hr.chap {width: 65%; margin-left: 17.5%; margin-right: 17.5%;} +@media print { hr.chap {display: none; visibility: hidden;} } +hr.full {width: 95%; margin-left: 2.5%; margin-right: 2.5%;} + +hr.r5 {width: 5%; margin-top: 1em; margin-bottom: 1em; margin-left: 47.5%; margin-right: 47.5%;} +hr.r65 {width: 65%; margin-top: 3em; margin-bottom: 3em; margin-left: 17.5%; margin-right: 17.5%;} + +div.chapter {page-break-before: always;} +h2.nobreak {page-break-before: avoid;} + +.center {text-align: center; text-indent: 0;} + +/* Poetry */ +/* uncomment the next line for centered poetry */ +.poetry-container {display: flex; justify-content: center;} +.poetry-container {text-align: center;} +.poetry {text-align: left; margin-left: 5%; margin-right: 5%;} +.poetry .stanza {margin: 1em auto;} +.poetry .verse {text-indent: -3em; padding-left: 3em;} + +/* Poetry indents */ +.poetry .indent0 {text-indent: -3.0em;} +.poetry .indent2 {text-indent: -2.0em;} +.poetry .indent3 {text-indent: -1.5em;} +.poetry .indent4 {text-indent: -1.0em;} +.poetry .indent5 {text-indent: -0.5em;} +.poetry .indent7 {text-indent: 0.5em;} +.poetry .indent8 {text-indent: 1.0em;} +.poetry .indent9 {text-indent: 1.5em;} +.poetry .indent11 {text-indent: 2.5em;} +.poetry .indent13 {text-indent: 3.5em;} +.poetry .indent17 {text-indent: 5.5em;} +.poetry .indent23 {text-indent: 8.5em;} +.poetry .indent27 {text-indent: 10.5em;} + + </style> +</head> + +<body> +<div style='text-align:center'>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78601 ***</div> + + + + + +<h1> +NUORUUDEN MUISTOKSI +</h1> + +<p class="center">Viisikymmenta runoa<br> +<br> + +<p class="center">Kirj.<br> +<br> +<b>ALPO NOPONEN</b></p> + +<p class="p6"> + +<p class="center">Helsingissä,<br> +E. W. Pönkälä kustannuksella,<br> +1912.</p> + +<p class="p6"> + +<p> +SISÄLLYS:<br> +<br> +<a href="#I">I.</a><br> +<br> +<a href="#Nuoret">Nuoret. »Suomalainen Nuija» nimiselle ylioppilasyhdistykselle.</a><br> +<a href="#Jos_vasyy_vanhat_soutajat">Jos väsyy vanhat soutajat.</a><br> +<a href="#Markus_Kurtius">Markus Kurtius.</a><br> +<a href="#Muisto">Muisto.</a><br> +<a href="#Mahdoton_ratkaista">Mahdoton ratkaista. Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäjuhlaan Ilmajoella 1912.</a><br> +<a href="#Suokoon_taivas_nousuvuoden">Suokoon taivas nousuvuoden!</a><br> +<a href="#Kolme_luotetta">Kolme luotetta. Katkelma.</a><br> +<a href="#Tunne_ja_teot">Tunne ja teot. Kirjotettu »Heimolan» vihkimisjuhlaan 19/11 1910. Lausunut Iida Aalberg.</a><br> +<a href="#Midianilaisten_eramaissa">Midianilaisten erämaissa.</a><br> +<a href="#Vuosisatojen_yo">Vuosisatojen yö.</a><br> +<a href="#Veljen_muistopaivana">Veljen muistopäivänä. Laulettavaksi.</a><br> +<a href="#Kevaalla_1900">Keväällä 1900.</a><br> +<a href="#Koulupihalta">Koulupihalta.</a><br> +<a href="#Viimeinen_viesti_suomalaisella_postikortilla">Viimeinen viesti suomalaisella postikortilla.</a><br> +<a href="#Kansan_edustajille">Kansan edustajille.</a><br> +<a href="#Imatran_aani">Imatran ääni.</a><br> +<a href="#Simson">Simson. (Fröding).</a><br> +<a href="#Suomalaisen_tyovaen_laulu">Suomalaisen työväen laulu.</a><br> +<br> +<a href="#II">II.</a><br> +<br> +<a href="#Kolkon_pyhimys">Kolkon pyhimys.</a><br> +<a href="#Nouse_ja_kay">»Nouse ja käy!»</a><br> +<a href="#Uudenvuodentoivotus">Uudenvuodentoivotus.</a><br> +<a href="#Kyyhkyset_ja_rotat">Kyyhkyset ja rotat.</a><br> +<a href="#Kristiina_kuningattaren_jouluyo">Kristiina kuningattaren jouluyö. (Verner von Heidenstam.)</a><br> +<br> +<a href="#III">III.</a><br> +<br> +<a href="#Suomen_nainen">Suomen nainen. [Savonlinnan tyttökoulun 50-vuotisjuhlaan.]</a><br> +<a href="#Sarkatakki">Sarkatakki.</a><br> +<a href="#Maaliskuun_paivana">Maaliskuun päivänä.</a><br> +<a href="#Koti">Koti</a><br> +<a href="#Kotiemme_rakentajat">Kotiemme rakentajat. (Suomen Rakennusmestariliitolle.)</a><br> +<a href="#Runottaren_tupa">Runottaren tupa. [Kirjotettu teatteritalon hyväksi vietettyyn arpajaisjuhlaan Helsingissä 6/3 1898.]</a><br> +<a href="#Laulajain_marssi">Laulajain marssi Kirvun lauluseuralle omistettu.]</a><br> +<a href="#Pohjan_kesa">Pohjan kesä.</a><br> +<a href="#Nakoalani">Näköalani.</a><br> +<a href="#Talven_saapuessa">Talven saapuessa.</a><br> +<a href="#Ruusun_umput">Ruusun umput.</a><br> +<a href="#Nakymattomat_kadet">Näkymättömät kädet.</a><br> +<a href="#Ihmissydan">Ihmissydän.</a><br> +<a href="#Tikitin_takitin_kello_kay">Tikitin takitin kello käy... (Pojalle, joka sai kellon joululahjaksi.)</a><br> +<a href="#En_ilohon_luota_en_murheeseen">En ilohon luota, en murheeseen.</a><br> +<a href="#Nauroin_ja_itkin">Nauroin ja itkin.</a><br> +<a href="#Jaakobin_tunnustus_Raakelille">Jaakobin tunnustus Raakelille.</a><br> +<a href="#Kuningas_Eerik">Kuningas Eerik. (C. Snoilsky.)</a><br> +<a href="#Mika_on_kohtaloni">Mikä on kohtaloni.</a><br> +<a href="#Sua_etsin">Sua etsin.</a><br> +<a href="#Keinutuoli">Keinutuoli.</a><br> +<a href="#Eraassa_toverijuhlassa">Eräässä toverijuhlassa.</a><br> +<a href="#Koulusta_eroaville">Koulusta eroaville.</a><br> +<a href="#Kun_joulu_on">Kun joulu on.</a><br> +<a href="#Tervehdys_kotiseudulle">Tervehdys kotiseudulle. Kirjotettu Heinäveden laulujuhlaan, juhannuksena v. 1911.</a> +</p> + + + + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="I"> + I. + </h2> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Nuoret"> + Nuoret. + <br> + »Suomalainen Nuija» nimiselle ylioppilasyhdistykselle. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mont' elämässä kalleutta on:</div> + <div class="verse indent0">vapaus, kunto, maine, mielen suoruus</div> + <div class="verse indent0">ja neron lahjat, hetket nautinnon,</div> + <div class="verse indent0">mut kalleinta on toivorikas nuoruus.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ei yksin vuoksi lemmen unelmain,</div> + <div class="verse indent0">ei haavekuteen kultaisien vöitten,</div> + <div class="verse indent0">vaan kevät-voimain vuoksi uhkuvain,</div> + <div class="verse indent0">joiss' alkujuuri suurien on töitten.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin, nuoret omistavat maailman;</div> + <div class="verse indent0">ei tyrannien sortovaltikalla,</div> + <div class="verse indent0">vaan vallalla sen hengen mahtavan,</div> + <div class="verse indent0">mi syvyyksistä pimeyden alla</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">maan vankan nosti luomisvoimillaan,</div> + <div class="verse indent0">loi sille elämän ja määrän luki,</div> + <div class="verse indent0">sen taivaalle toi päivän paistamaan,</div> + <div class="verse indent0">sen kummut yrttiin, kukkasihin puki.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Siis tinkimätön »terve» nuorilleni</div> + <div class="verse indent0">He vanhaan leiliin uuden viinin valaa.</div> + <div class="verse indent0">Kun kulkee he, niin liekki kaunoinen</div> + <div class="verse indent0">ylitse harmaan tuhkakentän palaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">He voivat sen, mit eivät vanhat voi.</div> + <div class="verse indent0">He murtaa läpi vastuksien vuorten;</div> + <div class="verse indent0">se työ jos heille harmaat kutrit soi,</div> + <div class="verse indent0">on tiekin auki vastaisien nuorten.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nää iloitkoot! Työt uudet odottaa</div> + <div class="verse indent0">taas heidän kättään, mieltä innokasta;</div> + <div class="verse indent0">ei mikään aika, mikään kansa, maa</div> + <div class="verse indent0">voi nuorten puoleen laata katsomasta.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun epätoivo toisten tarmon lyö,</div> + <div class="verse indent0">niin kestää vielä nuorten uljas usko,</div> + <div class="verse indent0">ja vaikka laaja levittäikse yö,</div> + <div class="verse indent0">siin' uuden päivän lupaava on rusko.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Yks oikeuden kauppaa harjottaa,</div> + <div class="verse indent0">ja toisen sokaa suosio ja kulta,</div> + <div class="verse indent0">mut lahjomatta aina leimuaa</div> + <div class="verse indent0">nuor' rinta pyhän kiivauden tulta.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Muut harkitsevat lahjaa antaissaan;</div> + <div class="verse indent0">he suovat sen, mi selvän hyödyn kantaa,</div> + <div class="verse indent0">mut nuoret eivät tingi milloinkaan,</div> + <div class="verse indent0">he antaa kaikki, itsensä he antaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se ainoa ei nuorten uhraus,</div> + <div class="verse indent0">mi heimon rakkaan auttoi ahdingosta,</div> + <div class="verse indent0">kun kuiluun syöksee nuori Kurtius</div> + <div class="verse indent0">tai Hellaan pojat seuraa Deksiposta.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tuoss' astuu maamies jälkeen auransa...</div> + <div class="verse indent0">Kivikko maa, ja turpehet on tiukat.</div> + <div class="verse indent0">On työläs raataa uutispeltoa,</div> + <div class="verse indent0">ja vanhuksella voimat ovat niukat.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On jalka raskas, vanhus huoahtaa:</div> + <div class="verse indent0">»Ois huomenna jo kylvöpäivän aatto!»</div> + <div class="verse indent0">Mut poikansa hän silloin nähdä saa.</div> + <div class="verse indent0">Tää tulee, lausuu: »Lepää, rakas taatto!»</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt uudet voimat työhön tarttuvat,</div> + <div class="verse indent0">ja kova pelto kuohtuu viipymättä;</div> + <div class="verse indent0">kun tähkät siinä aaltoo armahat,</div> + <div class="verse indent0">niin vanhus siunaa pojan nuorta kättä.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Näen tiedemiehen luona pöytänsä.</div> + <div class="verse indent0">On kesken ijän tutkimusten summa.</div> + <div class="verse indent0">Mut sammumass' on häitä kynttilä,</div> + <div class="verse indent0">yö lankee päälle pelottavan tumma.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän painaa päänsä epätoivoissaan...</div> + <div class="verse indent0">Mut kasvot lauhtuu tuskan katkeroimat,</div> + <div class="verse indent0">kun valmihina työtä jatkamaan</div> + <div class="verse indent0">jo heti nuorten virkeät on voimat.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja kolmas tuossa, uuras matkamies.</div> + <div class="verse indent0">Hän etsii suurta ihmisyyden majaa,</div> + <div class="verse indent0">miss' aina viluun lämmin olis lies</div> + <div class="verse indent0">ja täyteen luotais onnen mitta vajaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt kaukana hän vielä siitä on,</div> + <div class="verse indent0">mut kohta hälle vartija jo soittaa,</div> + <div class="verse indent0">ja turha loppu elon taistelon</div> + <div class="verse indent0">se kuoleman voi hältä katkeroittaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vaan kun hän näkee, kuinka nuoriso</div> + <div class="verse indent0">taas luottain alkaa uuden pilgrim-retken,</div> + <div class="verse indent0">on niinkuin määrä löydetty ois jo,</div> + <div class="verse indent0">se tyydytys on pyhä viime hetken.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin suvut täällä seuraa toistansa,</div> + <div class="verse indent0">kaikk' alaspäin ne elonvirtaa soutaa;</div> + <div class="verse indent0">mut aamusta on matka kauneinta,</div> + <div class="verse indent0">sen kirkasta me ihailemme poutaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun väsyneinä vanhat painuvat</div> + <div class="verse indent0">taa rannan, missä päättyy näköpiiri,</div> + <div class="verse indent0">niin sijalla on nuorten armeijat</div> + <div class="verse indent0">edellä toivon seppelöity viiri.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Jos_vasyy_vanhat_soutajat"> + Jos väsyy vanhat soutajat. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Jos väsyy vanhat soutajat,</div> + <div class="verse indent0">heit' ällös, nuorukainen, soimaa,</div> + <div class="verse indent0">tuo työhön jäntees joustavat,</div> + <div class="verse indent0">suo airon ponsiin nuorta voimaa!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tuo kevään koivut keulahan</div> + <div class="verse indent0">ja kaariin tuomen lehvät nouda</div> + <div class="verse indent0">ja helmaan toivon valkaman</div> + <div class="verse indent0">niin venhe seppelöity souda!</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Markus_Kurtius"> + Markus Kurtius. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On aika ankara Roomassa.</div> + <div class="verse indent0">Kun kuumehöyryjä rotkot syvät</div> + <div class="verse indent0">taas luovat Tiberin tienoilla,</div> + <div class="verse indent0">niin ilman ainekset myrkyttävät.</div> + <div class="verse indent0">Maan turvan, uljahan Kamillon,</div> + <div class="verse indent0">pois rutto kauhea vienyt on.</div> + <div class="verse indent0">Se antaa intoa etruskeille;</div> + <div class="verse indent0">he laumoin tulvivat Rooman teille,</div> + <div class="verse indent0">he jälleen kaupungin saartaa, salpaa,</div> + <div class="verse indent0">sen muurten luona he hijoo kalpaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On auki temppeli Januksen,</div> + <div class="verse indent0">ja kättä vääntäen, auki hapset,</div> + <div class="verse indent0">käy sinne kulkue neitojen,</div> + <div class="verse indent0">siell' itkee äidit ja itkee lapset;</div> + <div class="verse indent0">mut kaksikasvoinen jumala</div> + <div class="verse indent0">ei naisten tuskasta lainkaan huoli,</div> + <div class="verse indent0">ja miehet vailla on tarmoa,</div> + <div class="verse indent0">kun parhain sankari heistä kuoli.</div> + <div class="verse indent0">Ja lisäks angen ja onnettuuden</div> + <div class="verse indent0">syyn kasvaa saa pian kauhistus,</div> + <div class="verse indent0">suo tulla Jupiter turman uuden.</div> + <div class="verse indent0">Pajassaan suuttuvi Vulkanus;</div> + <div class="verse indent0">sen raivo hillitön ruhjoo maata</div> + <div class="verse indent0">niin Rooman forumin halkaisten,</div> + <div class="verse indent0">Kapitoliumilta ettei saata</div> + <div class="verse indent0">nyt päästä luo Palatinuksen.</div> + <div class="verse indent0">Tuo kita kauhea manalan,</div> + <div class="verse indent0">mi auki keskell' on kaupunkia,</div> + <div class="verse indent0">on kammo suurempi kulkijan</div> + <div class="verse indent0">kuin koko mahtava Etruskia,</div> + <div class="verse indent0">sen joukot muurien ulkopuolla</div> + <div class="verse indent0">ja ruttokaasut Suessan suolla;</div> + <div class="verse indent0">siit' uhkaa furiat kauhistavat,</div> + <div class="verse indent0">jotk' ihmisverestä siitti maa</div> + <div class="verse indent0">peloksi tahratun omantunnon,</div> + <div class="verse indent0">vaan jotka, oikein kun raivoavat,</div> + <div class="verse indent0">myös aikeet puhtahat, parhaan kunnon</div> + <div class="verse indent0">voi vihan vimmassa kukistaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt luokse Augurein kansa kulki:</div> + <div class="verse indent0">»Te, joiden tahdolle jumalten</div> + <div class="verse indent0">salaiset neuvot on suotu julki,</div> + <div class="verse indent0">oi, vastatkaa, joko Roomallen</div> + <div class="verse indent0">ne sääsi kauhean kukistuksen,</div> + <div class="verse indent0">tai miksi hirveän manan uksen</div> + <div class="verse indent0">ne loivat auki sen keskellen?»</div> + <div class="verse indent0">Ja Kapitolium-kummulle</div> + <div class="verse indent0">nyt käyvät ilmojen ennustajat,</div> + <div class="verse indent0">ja taivaslaen, sen laajat rajat</div> + <div class="verse indent0">niin tyystin tutkivat siellä he.</div> + <div class="verse indent0">He tarkkaa lintujen lentoa</div> + <div class="verse indent0">ja kaakotuksia pyhäin kanain,</div> + <div class="verse indent0">he vartoo syntyä ennussanain;</div> + <div class="verse indent0">ne onkin kohta jo valmiina.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Näin lausuu Augurit: »Hekate,</div> + <div class="verse indent0">yön synkän henki ja kauhistuksen,</div> + <div class="verse indent0">hän vannoi tuhoa Roomalle.</div> + <div class="verse indent0">Hän yllyttänyt on Vulkanuksen</div> + <div class="verse indent0">ja kaikki jumalat alla maan</div> + <div class="verse indent0">meit' ahdistelemaan kauhuillaan.</div> + <div class="verse indent0">Vaan Rooman miesten ja Rooman naisten</div> + <div class="verse indent0">tää viha kauhea manalaisten</div> + <div class="verse indent0">se voitettava on lemmellä;</div> + <div class="verse indent0">ja taivaan haltijat suuret, hyvät</div> + <div class="verse indent0">meit' auttamaan heti ilmestyvät,</div> + <div class="verse indent0">sen äsken päätti he pilvissä.</div> + <div class="verse indent0">On kita auennut hornan yöstä,</div> + <div class="verse indent0">mut roomalainen jos siihen syöstä</div> + <div class="verse indent0">voi sen, mi kallehin hälle on,</div> + <div class="verse indent0">niin kuilu saatu on täytetyksi,</div> + <div class="verse indent0">ja Rooma jälleen on ehjä, yksi</div> + <div class="verse indent0">kuin kylki marmorikallion.»</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt Markus Kurtius esiin astui,</div> + <div class="verse indent0">nuor' uljasryhtinen patrisi,</div> + <div class="verse indent0">ja monen kuulijan silmä kastui,</div> + <div class="verse indent0">kun selkein äänin hän lausuvi</div> + <div class="verse indent0">»On henki, elämä mulle kallis</div> + <div class="verse indent0">ja nuoruus, kultaiset hetket sen;</div> + <div class="verse indent0">on Rooma kalliimpi, sit' en sallis</div> + <div class="verse indent0">kukistaa henkien kateiden.</div> + <div class="verse indent0">Kun kallehinta en antaa saata,</div> + <div class="verse indent0">en Roomaa, armasta isäinmaata,</div> + <div class="verse indent0">min elää täytyy ja kukoistaa,</div> + <div class="verse indent0">niin kelvatkohon, sen pyynnön hartaan</div> + <div class="verse indent0">ma huudan puolehen jumalten,</div> + <div class="verse indent0">se, jok' on kallehin jälkeen sen!</div> + <div class="verse indent0">Te, kansalaiset, luo kuilun partaan</div> + <div class="verse indent0">nyt käykää, henget mun uhrin' saa.»</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja kohta tuonelan jumalille</div> + <div class="verse indent0">hän nuoren henkensä vihkivi</div> + <div class="verse indent0">ja ratsun korskean noutaa, sille</div> + <div class="verse indent0">hän seppelöitynä istahti.</div> + <div class="verse indent0">Ja silmät säihkyen innostusta</div> + <div class="verse indent0">ja aamun kirkkaus otsallaan</div> + <div class="verse indent0">hän kiitää ratsulla kitaan maan,</div> + <div class="verse indent0">ja umpeen painuvi kuilu musta.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kuin kylki marmorikallion,</div> + <div class="verse indent0">jot' ei voi särkeä myrskyn laine.</div> + <div class="verse indent0">niin ehjä, vankka taas Rooma on.</div> + <div class="verse indent0">Siell’ elää ainian urhon maine</div> + <div class="verse indent0">ja kansan sillä on siunaus.</div> + <div class="verse indent0">Se parhain palkka on jokaiselle,</div> + <div class="verse indent0">ken isäinmaalle, sen ehjyydelle</div> + <div class="verse indent0">kaikk' uhraa, kuin teki Kurtius.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Muisto"> + Muisto. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On muisto kansalaisten jaloin</div> + <div class="verse indent0">niin kirkas, ylhän-kuulakka</div> + <div class="verse indent0">kuin taivaanholvi; tähtivaloin</div> + <div class="verse indent0">mi kaartuu korkeudessa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Luo jalon kansalaisen muisto</div> + <div class="verse indent0">niin hartautta mieleemme</div> + <div class="verse indent0">kuin temppeli tai pyhä puisto,</div> + <div class="verse indent0">kun juhla-aamuin näemme ne.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Me yllä parhaat juhlavaatteet</div> + <div class="verse indent0">avaamme portin malmisen,</div> + <div class="verse indent0">pois kaikki halvat arki-aatteet</div> + <div class="verse indent0">sen ulkopuolle heittäen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On jalon muisto niinkuin tuli,</div> + <div class="verse indent0">mi kuonan meistä puhdistaa,</div> + <div class="verse indent0">sen tieltä mielen nurjuus suli,</div> + <div class="verse indent0">se nöyryyttää, se nostaltaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se hohtava on käskynsana:</div> + <div class="verse indent0">»Mi velvollisuus on, se tee!»</div> + <div class="verse indent0">Ja armaana ja ankarana</div> + <div class="verse indent0">se vapauttaa ja tuomitsee.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se herttainen on liekki yössä</div> + <div class="verse indent0">ja puhteen kaunis kynttilä,</div> + <div class="verse indent0">se innostuttaa meitä työssä,</div> + <div class="verse indent0">vie painon päivän helteeltä.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se arvokas on aarre meille</div> + <div class="verse indent0">ja kulta tummentumaton;</div> + <div class="verse indent0">kun muu on mennyt turman teille,</div> + <div class="verse indent0">se rikkautemme vielä on.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Mahdoton_ratkaista"> + Mahdoton ratkaista. + <br> + Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäjuhlaan Ilmajoella 1912. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se on, ystävä, ratkaista mahdoton,</div> + <div class="verse indent0">minä aikana ihminen kaunein on...</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Valokummulla suojatun kotimäen</div> + <div class="verse indent0">hänen lapsena leikkivän ensin näen</div> + <div class="verse indent0">sinitaivaan puhtaus silmissään,</div> + <div class="verse indent0">sulot kutrit kullasta ympäri pään.</div> + <div class="verse indent0">Elon nuoren siinä on aamunkoi,</div> + <div class="verse indent0">jota päivä kaukainen purppuroi.</div> + <div class="verse indent0">Hän on ystävä tähtien, enkelten,</div> + <div class="verse indent0">hän on kevään kaunehin kukkanen,</div> + <div class="verse indent0">hän on toivon nouseva, vihryt saari,</div> + <div class="verse indent0">hän on auringon hohde ja sateenkaari.</div> + <div class="verse indent0">Hänt' aina ma katselen ihailuin,</div> + <div class="verse indent0">väliin kyynele-silmin, mut naurussa suin:</div> + <div class="verse indent0">Hän kaunis on, min' en tietää vois,</div> + <div class="verse indent0">minä aikana ihminen kauniimpi ois.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent7">* * *</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Minä nuorukaisena sitten saan</div> + <div class="verse indent0">hänen nähdä rientävän maailmaan.</div> + <div class="verse indent0">On toiveita täysi ja uljas hän,</div> + <div class="verse indent0">hän uhkuvi voimia elämän;</div> + <div class="verse indent0">viel' otsalla kirkkaus aamuinen</div> + <div class="verse indent0">kuin sankari käypi hän riemuiten,</div> + <div class="verse indent0">on poskilla verevä rusko,</div> + <div class="verse indent0">poven täyttää luottamus, usko.</div> + <div class="verse indent0">Hän seppelöidyllä purrellaan</div> + <div class="verse indent0">elonvirtaa valmis on laskemaan,</div> + <div class="verse indent0">meren aavan hän etsivi selkää,</div> + <div class="verse indent0">ei kareja, myrskyä pelkää.</div> + <div class="verse indent0">Sen tehdä, mi toisilta kesken jää,</div> + <div class="verse indent0">sen voittaa, min vuoksi muut maatuu,</div> + <div class="verse indent0">sen tahtovi hän, se on määränpää;</div> + <div class="verse indent0">hän sen saavuttaa tahi kaatuu.</div> + <div class="verse indent0">Kun silmänsä näen mä säihkyvän,</div> + <div class="verse indent0">kun uhrauksiin on valmis hän,</div> + <div class="verse indent0">hän kaunis on, min' en tietää vois,</div> + <div class="verse indent0">minä hetkenä ihminen kauniimpi ois.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent7">* * *</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hänet kesässä kypsässä nähdä saan.</div> + <div class="verse indent0">Häll' on elämän vakavuus kasvoillaan;</div> + <div class="verse indent0">hän taistelee ja hän tekee työtä,</div> + <div class="verse indent0">tuul' enemmän vastahan käy kuin myötä.</div> + <div class="verse indent0">Hänen matkan varrella ainiaan</div> + <div class="verse indent0">on pakko hillitä purjeitaan,</div> + <div class="verse indent0">sillä keskellä kuohuvan aallokon</div> + <div class="verse indent0">hänen pieni purtensa vaarass' on.</div> + <div class="verse indent0">Elo pettää niin monet toivehet,</div> + <div class="verse indent0">monet kuihtuvat kesken kukkaset;</div> + <div class="verse indent0">minne kylvää hän, siitä toinen niittää,</div> + <div class="verse indent0">häntä tuskin kenkään muistaa ja kiittää,</div> + <div class="verse indent0">joka riemu murehen myöskin tuo,</div> + <div class="verse indent0">valohetket kaikki ne varjon luo.</div> + <div class="verse indent0">Hän on vavissut kohtalon ankaruutta,</div> + <div class="verse indent0">kun huolen jälkeen sai huolta uutta;</div> + <div class="verse indent0">hän onnen iskuista maass' on maannut,</div> + <div class="verse indent0">mut kilvoituksista vain ei laannut,</div> + <div class="verse indent0">kun toipui, riensi hän taistoon samaan</div> + <div class="verse indent0">ja oppien itsensä unhottamaan</div> + <div class="verse indent0">hän velvollisuuttansa täyttäen</div> + <div class="verse indent0">niin siirtyi päivästä toisehen.</div> + <div class="verse indent0">Hiki virtaa otsalta, rinta lyö,</div> + <div class="verse indent0">mut jalouden leimankin antaa työ.</div> + <div class="verse indent0">Kun joskus hän pyyhkivi otsan hien</div> + <div class="verse indent0">ja huokaa hetkisen laidassa tien,</div> + <div class="verse indent0">hänen katseessansa ja piirteissään</div> + <div class="verse indent0">näen jälkiä kestetyn myrskysään,</div> + <div class="verse indent0">näen suuren, ylevän ilmehen,</div> + <div class="verse indent0">joka uhmii oikkuja hetkien,</div> + <div class="verse indent0">jopa sortuessakin vielä on</div> + <div class="verse indent0">luja pantti voittoisan taistelon ...</div> + <div class="verse indent0">Hän kaunis on, min’ en tietää vois,</div> + <div class="verse indent0">minä hetkenä ihminen kauniimpi ois.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent7">* * *</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hänet näen sitten vanhuuden syksyllä,</div> + <div class="verse indent0">pää harmaana, hartiat kyyryssä;</div> + <div class="verse indent0">ovat kasvot ryppyiset, silmiss' on</div> + <div class="verse indent0">valo lauhtunut ilta-auringon.</div> + <div class="verse indent0">Tuoss' sauvan turvissa astuu hän,</div> + <div class="verse indent0">ja hän näyttää alati miettivän</div> + <div class="verse indent0">tien kulkua kummuilta lapsuuden</div> + <div class="verse indent0">sen loppuun, hautojen äärehen.</div> + <div class="verse indent0">Hän matkan tappiot, harhailut</div> + <div class="verse indent0">on kaikki tyynenä kuitannut.</div> + <div class="verse indent0">Kun elon vaihtelevaiset kuvat</div> + <div class="verse indent0">taas vuoroon hänelle ilmaantuvat,</div> + <div class="verse indent0">hän niitä katsoo ja hymyää:</div> + <div class="verse indent0">»Niin, unta vain oli kaikki tää!»</div> + <div class="verse indent0">Hän lepää töistään ja odottaa</div> + <div class="verse indent0">vain tuonen airutta kutsuvaa,</div> + <div class="verse indent0">ja niin hän taipuu sen vietäväksi</div> + <div class="verse indent0">kuin muinoin leikistä kehtoon läksi.</div> + <div class="verse indent0">Ja armaat lapsuuden muistelmat</div> + <div class="verse indent0">ja nuoren unelmat uhkeat,</div> + <div class="verse indent0">ja parhaat hedelmät miehuustyön</div> + <div class="verse indent0">hän kokoo, luo niistä kukkaisvyön,</div> + <div class="verse indent0">jota kantain käypi hän tähystäin</div> + <div class="verse indent0">unelmainsa uusihin maihin päin.</div> + <div class="verse indent0">Kun kilvoituksien raueten</div> + <div class="verse indent0">−ja−haudan−vuotehen aueten−</div> + <div class="verse indent0">hän kunniaseppele ympäri pään</div> + <div class="verse indent0">käy luottavaisena lepäämään,</div> + <div class="verse indent0">hän kaunis on, min' en tietää vois,</div> + <div class="verse indent0">minä aikana ihminen kauniimpi ois.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Suokoon_taivas_nousuvuoden"> + Suokoon taivas nousuvuoden! + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ei unhottaa voi synnyinmaata</div> + <div class="verse indent0">mies vakaa vuotta alkaissa,</div> + <div class="verse indent0">ei rukouksistansa saata</div> + <div class="verse indent0">pois sulkea sen onnea;</div> + <div class="verse indent0">siis nouskoot puhtaat suitsutukset</div> + <div class="verse indent0">nyt alttareilta sydänten,</div> + <div class="verse indent0">ja kuulkoon Suomen huokaukset.</div> + <div class="verse indent0">Hän, kansain Isä ylhäinen!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vaan liikaa älkää toivotelko,</div> + <div class="verse indent0">sen verran vain kuin kohtuus on:</div> + <div class="verse indent0">kun mielestämme poistuis pelko</div> + <div class="verse indent0">ja epäröintä ponneton;</div> + <div class="verse indent0">kuin vainiolt' ei koura kadon,</div> + <div class="verse indent0">ei rae, halla viljaa veis,</div> + <div class="verse indent0">vaan, kantain kaunihimman sadon,</div> + <div class="verse indent0">se päivän alla aaltoileis;</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ei pettäis pelto kyntömiestä,</div> + <div class="verse indent0">vaan mitan kukkuralleen lois,</div> + <div class="verse indent0">ei hartioille pantais iestä</div> + <div class="verse indent0">sen raskaampaa kuin kantaa vois;</div> + <div class="verse indent0">kun valtikkaa vain hoitais armo,</div> + <div class="verse indent0">ja totuus ohjat pitää sais,</div> + <div class="verse indent0">ja miehiemme vankka tarmo</div> + <div class="verse indent0">sumusta meidät johdattais;</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">sais kansa ruhtinaalta hoivan,</div> + <div class="verse indent0">ois turva luja luottamus,</div> + <div class="verse indent0">ja epäluulon katkeroivan</div> + <div class="verse indent0">hajoittais raitis tuulahdus,</div> + <div class="verse indent0">ja palatsit ja linnat kuulla</div> + <div class="verse indent0">vois ääntä kansan pienoisen,</div> + <div class="verse indent0">vaikk' emme liehu sydän suulla</div> + <div class="verse indent0">tai pöyhitsele kerskuen;</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">ja että kuva kalliin maamme</div> + <div class="verse indent0">vain eheämmäks kirkastuu,</div> + <div class="verse indent0">ja vaikka vaiheet mitkä saamme,</div> + <div class="verse indent0">me seisomme kuin vankka puu,</div> + <div class="verse indent0">mi, taivuttuaan myrskyn tullen,</div> + <div class="verse indent0">taas latvan uljaan nostattaa —</div> + <div class="verse indent0">Niin, taivas nousuvuoden sullen</div> + <div class="verse indent0">nyt suokoon, armas kansa, maa!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent9">Uudenvuodenpäivänä 1899.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Kolme_luotetta"> + Kolme luotetta. + <br> + Katkelma. + </h2> +</div> + + +<p>Altain vuoristo. Suomen suvun suuri tietäjä Osmo istuu +kallioilla. Takana ja sivuilla jylhät vuoret.</p> + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent9"><i>Osmo</i>.</div> + <div class="verse indent0">Oudostellen, vanha Osmo,</div> + <div class="verse indent0">katselet ajan kulua,</div> + <div class="verse indent0">kun koko sukusi suuri,</div> + <div class="verse indent0">heimo kuuluisa Kalevan</div> + <div class="verse indent0">tutut nuotiotulensa</div> + <div class="verse indent0">heittänyt on hiiltymähän,</div> + <div class="verse indent0">virrat kaunihit, kalaiset</div> + <div class="verse indent0">hylkäs yksin hyrskymähän,</div> + <div class="verse indent0">antinensa metsät aavat</div> + <div class="verse indent0">jätti tuulien tuvaksi,</div> + <div class="verse indent0">vuoren rintehet vakavat</div> + <div class="verse indent0">ilvesten ilosi joiksi.</div> + <div class="verse indent0">Mikähän vetävä voima</div> + <div class="verse indent0">iltaruskossa asuvi,</div> + <div class="verse indent0">kun sen luo haluvi heimo?</div> + <div class="verse indent3">(Katsoo vasemmalle).</div> + <div class="verse indent0">Suomi, sorja tyttäreni!</div> + <div class="verse indent0">Hänkö heittävi hyvästit?</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent5"><i>Suomi-neito</i></div> + <div class="verse indent0">(saapuen vasemmalta Osmon luo).</div> + <div class="verse indent0">Kulkeissa kuvetta vuoren</div> + <div class="verse indent0">kiven korkean kukulta</div> + <div class="verse indent0">kusakoissa kultaisissa,</div> + <div class="verse indent0">hopeaisissa helyissä</div> + <div class="verse indent0">Päivätär pakisi mulle:</div> + <div class="verse indent0">»Kauan et Kalevan lapsi,</div> + <div class="verse indent0">Suomi-neitonen sorea</div> + <div class="verse indent0">näillä ilmoilla iloitse,</div> + <div class="verse indent0">kulje näillä kunnahilla.</div> + <div class="verse indent0">Meren läntisen lähellä,</div> + <div class="verse indent0">liepehellä laajan Pohjan</div> + <div class="verse indent0">vartovi varattu maasi,</div> + <div class="verse indent0">milloin välkkyen vesinä</div> + <div class="verse indent0">kukkakumpujen välistä,</div> + <div class="verse indent0">milloin hohtain kuin hopea</div> + <div class="verse indent0">alla tähtien tuhanten.</div> + <div class="verse indent0">Sinne jo samoa, Suomi!</div> + <div class="verse indent0">Kullat hohtavat kedolle,</div> + <div class="verse indent0">haavan oksille hopeat</div> + <div class="verse indent0">eeltä siuon seulomahan,</div> + <div class="verse indent0">että seutuhun sulohon</div> + <div class="verse indent0">sydän kiintyisi sinulta.»</div> + <div class="verse indent0">Niin hän haastoi ja hävisi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent8"><i>Osmo</i>.</div> + <div class="verse indent0">Kuultuasi kutsun moisen</div> + <div class="verse indent0">mitä mielessäs kytevi?</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent5"><i>Suomi-neito</i>.</div> + <div class="verse indent0">Olen kuin keväinen pääsky,</div> + <div class="verse indent0">jolle Pohjolan periltä</div> + <div class="verse indent0">suvituulet tuoksahtavat,</div> + <div class="verse indent0">tai kuin taimen tyynen lammen,</div> + <div class="verse indent0">jolle kuuluvi kohina</div> + <div class="verse indent0">kosken kukkulantakaisen.</div> + <div class="verse indent0">Kuink' on sun, isäni Osmo?</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent8"><i>Osmo</i>.</div> + <div class="verse indent0">Olen kuin haapa huolainniekka,</div> + <div class="verse indent0">lehdet tuulehen lähetän.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent5"><i>Suomi-neito</i>.</div> + <div class="verse indent0">Seuraisit minua sinne,</div> + <div class="verse indent0">tuohon maahan mairehesen?</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent8"><i>Osmo</i>.</div> + <div class="verse indent0">Runko lehtien mukana,</div> + <div class="verse indent0">kanto puuta kaadettua!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent5"><i>Suomi-neito</i>.</div> + <div class="verse indent0">Oudon maailman oville</div> + <div class="verse indent0">lähtevätä lastas neuvo!</div> + <div class="verse indent0">Katsehes terävä tunge</div> + <div class="verse indent0">halki aikojen hämärän,</div> + <div class="verse indent0">kerro kohtalot tulevat,</div> + <div class="verse indent0">au'o arvat vastaisuuden!</div> + <div class="verse indent0">Kuinka on käyvä kasvattisi,</div> + <div class="verse indent0">miten Suomi suoriaapi</div> + <div class="verse indent0">varatuista vaiheistansa</div> + <div class="verse indent0">meren läntisen lähellä,</div> + <div class="verse indent0">liepehellä laajan Pohjan?</div> + <div class="verse indent0">Jos ma uhkuhun uponnen,</div> + <div class="verse indent0">meren jäälle jähmettynen,</div> + <div class="verse indent0">sortunen sutosen suuhun,</div> + <div class="verse indent0">karhun kauhean kitahan;</div> + <div class="verse indent0">tahi soisko suuri luoja</div> + <div class="verse indent0">Suomelle suviset päivät,</div> + <div class="verse indent0">lauhat tuulet lapsillesi,</div> + <div class="verse indent0">sois sen ilmoja ihata</div> + <div class="verse indent0">vapahana vieriskellä,</div> + <div class="verse indent0">rannoilla rakastetuilla</div> + <div class="verse indent0">kuulla käen kukkumista,</div> + <div class="verse indent0">kuusen kultaisen humua,</div> + <div class="verse indent0">kieltä kantelon kotoisen?</div> + <div class="verse indent0">Kerro, kultainen isäni,</div> + <div class="verse indent0">syrjähän nyt syökse verho!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent8"><i>Osmo</i>.</div> + <div class="verse indent0">Sitä en taida, tyttäreni.</div> + <div class="verse indent0">Ei Ukko ylijumala</div> + <div class="verse indent0">salli ihmenon ikinä</div> + <div class="verse indent0">kammiohon kurkistella,</div> + <div class="verse indent0">jossa juovat kohtalomme</div> + <div class="verse indent0">kaikkiviisas on kutonut.</div> + <div class="verse indent0">Sokkona ei siltä huoli</div> + <div class="verse indent0">mannun lapsen matkustella;</div> + <div class="verse indent0">niit' on luotteita lujia,</div> + <div class="verse indent0">pysyväistä pontta monta,</div> + <div class="verse indent0">jotk' ovat aina onnessamme</div> + <div class="verse indent0">paraimmat peränpitäjät,</div> + <div class="verse indent0">johtavat jalosti myöskin</div> + <div class="verse indent0">ajan aatkelan ylitse.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent5"><i>Suomi-neito</i>.</div> + <div class="verse indent0">Ilmoita, isäni, mulle</div> + <div class="verse indent0">näistä luotteista lujimmat!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent8"><i>Osmo</i>.</div> + <div class="verse indent0">Kolme luotetta lujana</div> + <div class="verse indent0">turvanas on, tyttäreni.</div> + <div class="verse indent0">Jos ne heitti sun hädässä,</div> + <div class="verse indent0">silloin on kadonnut kaikki,</div> + <div class="verse indent0">surma Suomeni tavannut.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent5"><i>Suomi-neito</i>.</div> + <div class="verse indent0">Mitkä on ne kolme? Kerro!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent8"><i>Osmo</i>.</div> + <div class="verse indent0"><i>Yks</i> on taimi taivahasta,</div> + <div class="verse indent0">siemen siunattu jumalan,</div> + <div class="verse indent0">joka on maahan juurrutettu,</div> + <div class="verse indent0">ihmis-sieluhun syvennyt,</div> + <div class="verse indent0">kohonnut pyhäksi puuksi,</div> + <div class="verse indent0">luonut herttaisen hedelmän.</div> + <div class="verse indent0">Elon yössä eksyneelle</div> + <div class="verse indent0">on se tähti tuikkavainen,</div> + <div class="verse indent0">korpehen kadonnehelle</div> + <div class="verse indent0">lämpöinen luvattu liesi,</div> + <div class="verse indent0">hyljätyn ja heikon hoiva,</div> + <div class="verse indent0">turva tuskien alaisen,</div> + <div class="verse indent0">haavat hellästi sitovi,</div> + <div class="verse indent0">viihtävi vihaiset mielet;</div> + <div class="verse indent0">polttehelle raivon rinnan</div> + <div class="verse indent0">on se lääke lievittävin,</div> + <div class="verse indent0">tunnon paiseille pahoille</div> + <div class="verse indent0">suistava sula metonen.</div> + <div class="verse indent0">Kaikki muut kun ponnet petti,</div> + <div class="verse indent0">silloin siihen sa kurotat</div> + <div class="verse indent0">niinkuin hukkuva hädässä</div> + <div class="verse indent0">köyden päähän katsottuhun;</div> + <div class="verse indent0">ja kun maan matalan lapsen</div> + <div class="verse indent0">katse tuskissa tähyten</div> + <div class="verse indent0">sumuhun on sammumassa,</div> + <div class="verse indent0">tämä luote luottamusta</div> + <div class="verse indent0">korvahan sen kuiskuttavi,</div> + <div class="verse indent0">että on elämä vielä,</div> + <div class="verse indent0">toivo tähtien takana</div> + <div class="verse indent0">tuonen virran tuolla puolen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0"><i>Toinen</i> on maassa muovaeltu,</div> + <div class="verse indent0">perus pantu taivahassa;</div> + <div class="verse indent0">se ei lahjoja lähesty,</div> + <div class="verse indent0">polvistele puolueita,</div> + <div class="verse indent0">siitä on saanut suojelijan</div> + <div class="verse indent0">etu orvon onnettoman</div> + <div class="verse indent0">sekä riista rikkahankin.</div> + <div class="verse indent0">Peto polkea sen voipi,</div> + <div class="verse indent0">luonnon voimat lyövät rikki,</div> + <div class="verse indent0">vaan ei kuoleva kukana</div> + <div class="verse indent0">siihen kostotta kajoa;</div> + <div class="verse indent0">kalliona kaatui päälle</div> + <div class="verse indent0">juuriensa jäytäjälle,</div> + <div class="verse indent0">ken sen huolti horjumahan,</div> + <div class="verse indent0">taitteli omat tukensa;</div> + <div class="verse indent0">heimokuntien kukoistus</div> + <div class="verse indent0">seurasi sen suosimista,</div> + <div class="verse indent0">vaan sen käskyn kiertäminen</div> + <div class="verse indent0">tuotti turmiot tuhannet.</div> + <div class="verse indent0">Jos se luote lonsiavi,</div> + <div class="verse indent0">jos se ponsi ei pitäne,</div> + <div class="verse indent0">silloin on susilla valta,</div> + <div class="verse indent0">horna herraksi ylennyt.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0"><i>Kolmas</i>, lapsi kansanhengen,</div> + <div class="verse indent0">herui helteistä sydänten,</div> + <div class="verse indent0">innon läksi lietsimistä;</div> + <div class="verse indent0">siivin liitävi lehossa,</div> + <div class="verse indent0">yli suon kuin myrsky soipi,</div> + <div class="verse indent0">luopi hongat huojumahan,</div> + <div class="verse indent0">vaappumahan vahvat vuoret;</div> + <div class="verse indent0">vaan kuin hiljainen hyminä</div> + <div class="verse indent0">vierivi se viihdytellen</div> + <div class="verse indent0">aaltoja asettuvia.</div> + <div class="verse indent0">Kastenurmikon keralla</div> + <div class="verse indent0">rannalla selän sinisen</div> + <div class="verse indent0">kerkeyttä kesyen surren</div> + <div class="verse indent0">kylpevi se kyynelissä,</div> + <div class="verse indent0">mutta vinkuissa vihurin,</div> + <div class="verse indent0">rajutuulen raivotessa</div> + <div class="verse indent0">nousevi kuin nuori karhu</div> + <div class="verse indent0">uhmimahan uhkasäätä;</div> + <div class="verse indent0">kehän kultaisen kutovi</div> + <div class="verse indent0">päähän urhon uljasmielen,</div> + <div class="verse indent0">väärän sortajan sitovi</div> + <div class="verse indent0">hihnalla häpeäpaalun;</div> + <div class="verse indent0">katehinen kansansyöjä</div> + <div class="verse indent0">ei sen soisi elpyväksi,</div> + <div class="verse indent0">sukukunnan suosijasta</div> + <div class="verse indent0">vara siin' on vastaisuuden;</div> + <div class="verse indent0">se on palkeista parahin,</div> + <div class="verse indent0">kun on ruostunut rovio</div> + <div class="verse indent0">liekkimähän lietsottava,</div> + <div class="verse indent0">tuli loistava takassa,</div> + <div class="verse indent0">joka yöhyen ylitse</div> + <div class="verse indent0">perhettä pitävi yllä;</div> + <div class="verse indent0">ja jos viikon valvominen,</div> + <div class="verse indent0">kauan kestävä kidutus,</div> + <div class="verse indent0">sais sun, Suomi, sortumahan,</div> + <div class="verse indent0">kuuna aina kumpuasi</div> + <div class="verse indent0">kaihoten se kirkastaisi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent5"><i>Suomi-neito</i>.</div> + <div class="verse indent0">Voi en, hetken lieto lapsi,</div> + <div class="verse indent0">nousta tietojes tasalle,</div> + <div class="verse indent0">nähdä syntyihin syvihin;</div> + <div class="verse indent0">laukaise jo lausehesi,</div> + <div class="verse indent0">ponnet paljasta minulle!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent8"><i>Osmo</i>.</div> + <div class="verse indent0"><i>Uskonto, laki</i> ja <i>laulu</i> —</div> + <div class="verse indent0">niissä syntyjen sisällys,</div> + <div class="verse indent0">oka vankka ongelmoiden.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Tunne_ja_teot"> + Tunne ja teot. + <br> + Kirjotettu »Heimolan» vihkimisjuhlaan 19/11 1910. + Lausunut Iida Aalberg. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">»Mun nimellein te minkä teette huoneen?»</div> + <div class="verse indent0">Niin Jahve lausui Israelille,</div> + <div class="verse indent0">ja vieläkin on vahva totuus se;</div> + <div class="verse indent0">tai tiedämmekö jonkun täällä luoneen</div> + <div class="verse indent0">sen rakennuksen muodon, holvit, pylväät,</div> + <div class="verse indent0">mi käsittäisi kaikkein korkeimman</div> + <div class="verse indent0">ja rajoituksiin paikan ahtahan</div> + <div class="verse indent0">sitoisi hengen aavistukset ylväät?</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On suuret tunteemme, mut työmme halvat;</div> + <div class="verse indent0">se, minkä teemme, vajavaksi jää;</div> + <div class="verse indent0">kun aate, henki saapi muodon salvat,</div> + <div class="verse indent0">niin hienoin, kaunein siitä häviää.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sä sielussasi joskus laulun kuulet</div> + <div class="verse indent0">niin helkkyvän kuin virta hopeinen,</div> + <div class="verse indent0">sä ystävilles laulaa tahdot sen</div> + <div class="verse indent0">ja siinä myöskin onnistuvas luulet;</div> + <div class="verse indent0">sä voitkin äänet säveliksi liittää,</div> + <div class="verse indent0">mut tultasi et täyttä niihin saa,</div> + <div class="verse indent0">siks kultamaljaksi ei voi ne riittää,</div> + <div class="verse indent0">mi henkes lämmön muille ammentaa.</div> + <div class="verse indent0">Sä kuoren vain saat ilmi hopeestas,</div> + <div class="verse indent0">sen ydin syvällä on sielussas.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja rakkautes, elos sisin valo,</div> + <div class="verse indent0">sun lempes olentohon kalliiseen,</div> + <div class="verse indent0">se piilee povessas kuin helmi jalo</div> + <div class="verse indent0">ja säteileepi onnen sydämeen;</div> + <div class="verse indent0">se on kuin jumalainen tuli hellä,</div> + <div class="verse indent0">saat sieluas sen luona lämmitellä. —</div> + <div class="verse indent0">Mut helmes muiden nähtäväksi avaa,</div> + <div class="verse indent0">se tummuu kohta julki tullessaan;</div> + <div class="verse indent0">jos hellyytes ei ole naurettavaa,</div> + <div class="verse indent0">se kömpelöksi, heikoks huomataan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun elon kurjuutta sa katselet,</div> + <div class="verse indent0">min pyörteisiin niin monet menehtyvät,</div> + <div class="verse indent0">näet orpoin hädän, äitein kyynelet</div> + <div class="verse indent0">ja kasvoillansa surun uurteet syvät,</div> + <div class="verse indent0">sa sulat sääliin, poves sykkäilee,</div> + <div class="verse indent0">sun mieles kovaa kohtaloa soimaa,</div> + <div class="verse indent0">sen vääryyden sun tuntos tuomitsee,</div> + <div class="verse indent0">sä ihailetkin kärsivien voimaa ...</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mut mitä teet? — Sun suuri hellyytes</div> + <div class="verse indent0">suo jonkun lantin kouraan kerjäläisen,</div> + <div class="verse indent0">alastomalle säässä talven jäisen</div> + <div class="verse indent0">tuot rippehiä vaatehylkyjes.</div> + <div class="verse indent0">Sun säälis kaunis on, on suurinta,</div> + <div class="verse indent0">mit' elää kätköss' ahtaan ihmisrinnan,</div> + <div class="verse indent0">mut tästä sielus rikkaudesta</div> + <div class="verse indent0">sun tekos suorittaa niin kurjan hinnan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mut povees mailta valon, totuuden</div> + <div class="verse indent0">voi joskus lentää sytyttävä säen</div> + <div class="verse indent0">niin oudon liekin sieluus virittäen</div> + <div class="verse indent0">ja vanhan rauhas tokeet riistäen.</div> + <div class="verse indent0">Sä silloin näet, mit' ennen nähnyt et:</div> + <div class="verse indent0">työss' uupuneiden selät kyyryiset,</div> + <div class="verse indent0">näet miljoonittain nääntyvätä lasta,</div> + <div class="verse indent0">mut toiset hoippuvan näet hekumasta;</div> + <div class="verse indent0">näet minkälaisen elon täytyis olla,</div> + <div class="verse indent0">mut ympärilläs kaikk' on hunningolla,</div> + <div class="verse indent0">sydäntä arkain kourii kädet tylyt,</div> + <div class="verse indent0">lamass' on rehdit, kunniassa hylyt,</div> + <div class="verse indent0">ja ihmisyyden pyyteet ihmisyys</div> + <div class="verse indent0">lyö maahan niinkuin kesän kukat syys. —</div> + <div class="verse indent0">Kuin julmistunut poika Jupiterin</div> + <div class="verse indent0">sä sotaan nouset vastaan maailmaa,</div> + <div class="verse indent0">sen kurjuuden sa tahdot karkoittaa</div> + <div class="verse indent0">kaikk' kerrallansa taikka pienin erin.</div> + <div class="verse indent0">Sun siihen pakko sisällinen vie,</div> + <div class="verse indent0">saat itses unhottaa ja alttiiks antaa;</div> + <div class="verse indent0">mut tuskin huomaat, kun jo sua kantaa</div> + <div class="verse indent0">vain kunnian- ja vallanhimon tie.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja isänmaallisuus! Me emme tiedä,</div> + <div class="verse indent0">min tulen tutkittavaks meidän on</div> + <div class="verse indent0">tää huolten kulta pakko vielä viedä;</div> + <div class="verse indent0">siit’ erota on meidän mahdoton</div> + <div class="verse indent0">kuin äidin hellän tutun kehdon takaa,</div> + <div class="verse indent0">miss' ainut lapsi tuskissansa makaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se kehdost' asti seurannut on meitä</div> + <div class="verse indent0">tää pyhä rakkautemme synnyinmaan;</div> + <div class="verse indent0">se meidän kerallamme kulkeissaan</div> + <div class="verse indent0">on nähnyt iloa ja kyyneleitä,</div> + <div class="verse indent0">se kuullut puhtaat huokaukset on,</div> + <div class="verse indent0">jotk' ovat nousseet korkeutta kohti,</div> + <div class="verse indent0">sen tulen nähnyt, silmissä mi hohti,</div> + <div class="verse indent0">kun toivoon vaihtui aika toivoton.</div> + <div class="verse indent0">Se luonnon-tuores on ja puhtoinen</div> + <div class="verse indent0">kuin kirkas vesi Suomen kallioista;</div> + <div class="verse indent0">sen luova lähde povestasi poista,</div> + <div class="verse indent0">niin kuiva olet ruoko laineiden.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mut huudettuhan, kieltää sit' ei saata,</div> + <div class="verse indent0">myös huulin likaisin on isänmaata;</div> + <div class="verse indent0">sen rakkauteen on tehtaanleima lyöty</div> + <div class="verse indent0">ja markkinoille raastettu ja myöty,</div> + <div class="verse indent0">ja yllä vaippa isänmaallinen,</div> + <div class="verse indent0">mut alla halpa omanvoiton kuona,</div> + <div class="verse indent0">kuin korpi-kansa riitaveden luona</div> + <div class="verse indent0">on kahakoitu Herraa kiusaten.</div> + <div class="verse indent0">On loidontuneet rajat Kaanaan maan;</div> + <div class="verse indent0">mut syytä lienee siihen myöskin meissä,</div> + <div class="verse indent0">meiss' eväs-rihkamista riidelleissä,</div> + <div class="verse indent0">me teoillamme tunne tahrataan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent13">*</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun työlle isänmaalliselle on</div> + <div class="verse indent0">taas koti kaunis saatu katon alle,</div> + <div class="verse indent0">siin' eläköhön tunne tahraton,</div> + <div class="verse indent0">mi horjumatta joukon huudannalle</div> + <div class="verse indent0">ja säikkymättä uhkaa mahtajain</div> + <div class="verse indent0">vain omaa totuuttansa noudattain</div> + <div class="verse indent0">niin ohjaa neuvoja ja toimintaa,</div> + <div class="verse indent0">siit' että Suomi kunniata saa.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Midianilaisten_eramaissa"> + Midianilaisten erämaissa. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän paimenena Jethron lampaiden</div> + <div class="verse indent0">käy aamuin metsiin, illoin taasen palaa,</div> + <div class="verse indent0">mut raskas tunne muukalaisuuden</div> + <div class="verse indent0">ei lakkaa rintaa kalvamasta salaa.</div> + <div class="verse indent0">Voi hillitöntä nuorten intoa!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se hänetkin sai suunniltansa syöstä;</div> + <div class="verse indent0">hän murtaa mieli kahleet orjilta,</div> + <div class="verse indent0">pois heimokunnan saada sorron yöstä;</div> + <div class="verse indent0">nyt asukkaana oudon erämaan</div> + <div class="verse indent0">hän tuomittu on karjaa kaitsemaan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vaan mieltäkirveltävä voivotus</div> + <div class="verse indent0">se korven halki kuuluu kansan oman</div> + <div class="verse indent0">kuin siskon itku, isän huokaus</div> + <div class="verse indent0">ja valitukset äidin toivottoman.</div> + <div class="verse indent0">Ja vihamies sit' ilkkuu tunnoton,</div> + <div class="verse indent0">min pelonhaamuna on heimo halpa.</div> + <div class="verse indent0">Tuo paimen kerran uskoi, hän ett' on</div> + <div class="verse indent0">se sankari, min säkenöivä kalpa</div> + <div class="verse indent0">kaikk' isän itkut, maammon mahlut kostaa,</div> + <div class="verse indent0">lyö sortajan ja sorrettavat nostaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt hän vain polo pakolainen on.</div> + <div class="verse indent0">Hän laumaa ruohokunnahilla ohjaa,</div> + <div class="verse indent0">mut ajatus niin raskas, lohduton</div> + <div class="verse indent0">syvintä mataa synkän rotkon pohjaa.</div> + <div class="verse indent0">Jos huojennusta luoda hiukankaan</div> + <div class="verse indent0">hän voisi noiden kärsivien vaivaan,</div> + <div class="verse indent0">hän riemuisesti kulkis kuolemaan</div> + <div class="verse indent0">ja viime työksi kiittäis Herraa taivaan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Taas kerran värisevin sydämin</div> + <div class="verse indent0">hän karjoineen käy kaltahalta vuoren...</div> + <div class="verse indent0">Mi ilme tuolla ihmeteltävin?</div> + <div class="verse indent0">Mimoosa-pensaan havaitsee hän nuoren,</div> + <div class="verse indent0">mi kulumatta kirkkain liekin palaa,</div> + <div class="verse indent0">tuon kumman nähdä läheltä hän halaa.</div> + <div class="verse indent0">Hän ottaa tuskin askeletta kaksi,</div> + <div class="verse indent0">kun liekistä jo ääni varottaa:</div> + <div class="verse indent0">»Pysähdy, Mooses, täss' on pyhä maa;</div> + <div class="verse indent0">tee tomusta siis jalkas puhtahaksi!</div> + <div class="verse indent0">Ma Jumal' olen isäs Jaakopin,</div> + <div class="verse indent0">on mulle tuttu Israelin hätä,</div> + <div class="verse indent0">sen huudot olen kuullut taivaihin</div> + <div class="verse indent0">ja auttamatta kansaani en jätä.</div> + <div class="verse indent0">Nyt ajan näet kauan toivotun,</div> + <div class="verse indent0">ja aseekseni valitsen ma sun.»</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja sydän aaltoilevi paimenen,</div> + <div class="verse indent0">hän nöyrästi luo silmät maata kohti.</div> + <div class="verse indent0">Vaan päivän paahtamille poskillen</div> + <div class="verse indent0">tuo ihmevalo pensahasta hohti.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Vuosisatojen_yo"> + Vuosisatojen yö. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Usva kattavi kaupungin,</div> + <div class="verse indent0">ilma raukea painaa mieltä,</div> + <div class="verse indent0">mutta kerkein askelin</div> + <div class="verse indent0">hetket rientävät hetken tieltä;</div> + <div class="verse indent0">päivä sammuu ja taivahilta</div> + <div class="verse indent0">saapuu päättyvän vuoden ilta,</div> + <div class="verse indent0">saapuu vuosisatojen yö.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vuosisatojen tumma yö!</div> + <div class="verse indent0">Suuret tuntehet kuohumaan</div> + <div class="verse indent0">lietsot ahtaasen ihmispoveen,</div> + <div class="verse indent0">paljalla jätin voimakkaan</div> + <div class="verse indent0">moukaroitset sa sydän oveen;</div> + <div class="verse indent0">sielun silmissä vuoreks paisut,</div> + <div class="verse indent0">olleen kaikki mi alleen peittää,</div> + <div class="verse indent0">turhaan, turhaan me lapset vaisut</div> + <div class="verse indent0">taakses katsetta koemme heittää,</div> + <div class="verse indent0">salaperäinen, outo yö!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nukkuu ilma ja nukkuu maa,</div> + <div class="verse indent0">mutta kansa ei unta saa.</div> + <div class="verse indent0">Ahtaaks muuttuvi asuinmaja</div> + <div class="verse indent0">ihmisen.</div> + <div class="verse indent0">Mistä on tämä ahdistaja</div> + <div class="verse indent0">sydänten?</div> + <div class="verse indent0">Aatos mahdu ei orren alle,</div> + <div class="verse indent0">päästä pyrkivi laajemmalle...</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ukset auki! Nyt täytyy lähteä.</div> + <div class="verse indent0">Kaikki käy</div> + <div class="verse indent0">taivasta tarkkaamaan, mut tähteä</div> + <div class="verse indent0">siell' ei näy.</div> + <div class="verse indent0">Ilman holvi niin aava, ylhä</div> + <div class="verse indent0">kaikkialla on synkkä, jylhä,</div> + <div class="verse indent0">yltä-ympäri haamoittaa</div> + <div class="verse indent0">kohden katsetta tutkivaa</div> + <div class="verse indent0">pilvien raudanharmaa vyö,</div> + <div class="verse indent0">vuosisatojen synkkä yö.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mutta tuolla on kummullaan</div> + <div class="verse indent0">temppeli Kaikkivaltiaan.</div> + <div class="verse indent0">Kellot sieltä niin kutsuvasti</div> + <div class="verse indent0">hiljaisuutehen helkähtää,</div> + <div class="verse indent0">valot välkkyvät rauhaisasti</div> + <div class="verse indent0">yötä halkoen himmeää,</div> + <div class="verse indent0">voimakkaammin kuin tällä erää</div> + <div class="verse indent0">tehonnut ne ei koskaan lie,</div> + <div class="verse indent0">kaipuu kuihtunut elpyy, herää,</div> + <div class="verse indent0">kansan virtana templiin vie,</div> + <div class="verse indent0">siellä vastahan uutta aikaa</div> + <div class="verse indent0">uskon voimakas virsi raikaa ...</div> + <div class="verse indent0">Kuule! Toivoa täynn' on se:</div> + <div class="verse indent0">»Jumala ompi linnamme ..</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mieleenkiintyvä juhlayö!</div> + <div class="verse indent0">Salaisuudet niin sangen syvät</div> + <div class="verse indent0">tumma kaapusi kätkevi;</div> + <div class="verse indent0">ennenkuin ne kaikk' ilmestyvät,</div> + <div class="verse indent0">hämärä sua tummempi,</div> + <div class="verse indent0">peittää meitä ja peittää sua;</div> + <div class="verse indent0">mutta aikojen vaihtelua</div> + <div class="verse indent0">silmä valvovi kaikkinäkevän,</div> + <div class="verse indent0">jumalan väkevän.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent8">31/12 1899—1/1 1900.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Veljen_muistopaivana"> + Veljen muistopäivänä. + <br> + Laulettavaksi. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vuodet vierii kosken lailla,</div> + <div class="verse indent0">virta vuolas meitä vie;</div> + <div class="verse indent0">äsken kuljit kukkamailla;</div> + <div class="verse indent0">koht' on eessäs syksyn tie.</div> + <div class="verse indent0">Aika rientää eteenpäin,</div> + <div class="verse indent0">kulkee kukkasin ja jäin,</div> + <div class="verse indent0">touoin, tähkäpäin.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Uhrit kalliit elo vaatii,</div> + <div class="verse indent0">kevät-innon, kesän työn,</div> + <div class="verse indent0">vastalahjaks meille laatii</div> + <div class="verse indent0">otsallemme valkovyön.</div> + <div class="verse indent0">Anna hehku auringon;</div> + <div class="verse indent0">rauha iltakuutamon</div> + <div class="verse indent0">siitä palkkas on.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ikuisuuden kallis kaiho</div> + <div class="verse indent0">aarre suur' on sydämen,</div> + <div class="verse indent0">siin' on kirkas kevätlaiho</div> + <div class="verse indent0">syksysäässä vanhuuden,</div> + <div class="verse indent0">soihtu illan pimennon,</div> + <div class="verse indent0">valotorni siinä on</div> + <div class="verse indent0">öisen aallokon.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Veljyt, soihdunkantajaksi</div> + <div class="verse indent0">kutsumuksen saanut oot;</div> + <div class="verse indent0">itses tunnet turvaisaksi,</div> + <div class="verse indent0">kuinka vuodet virratkoot.</div> + <div class="verse indent0">Aikas on kuin ikuisuus, —</div> + <div class="verse indent0">Herran armo ain' on uus,</div> + <div class="verse indent0">armo aina uus.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Kevaalla_1900"> + Keväällä 1900. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se siis on totta! Pettyivätpäs — oi —</div> + <div class="verse indent0">ne, jotka luuli, ett'et enää, Suomi,</div> + <div class="verse indent0">sa talven kinoksista nousta voi;</div> + <div class="verse indent0">ne, jotka toivoi, ettei sulo tuomi</div> + <div class="verse indent0">sun kummullasi kukkaa koskaan lois,</div> + <div class="verse indent0">ei kertun laulu latvassa sen sois.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt mitä näen? Kevään ruhtinas</div> + <div class="verse indent0">on uskollisna entiselle laille</div> + <div class="verse indent0">sun vapauttanut talvikahleistas;</div> + <div class="verse indent0">vihanta vaippa levinnyt on maille,</div> + <div class="verse indent0">ja halki puiston lehtiseppelten</div> + <div class="verse indent0">väreilee päivänhohde kultainen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mi lohdun merkki! Viimat talviset</div> + <div class="verse indent0">ne kevään valtaa suotta vastustavat;</div> + <div class="verse indent0">povelta Suomen kukat tuhannet</div> + <div class="verse indent0">hedelmän luontiin uuteen puhkeavat,</div> + <div class="verse indent0">ja koetuksienkin aikoina</div> + <div class="verse indent0">sen kansa laulaa kevätlaulua.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Koulupihalta"> + Koulupihalta. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Aamukansa keväinen,</div> + <div class="verse indent0">rusoposki, punahuuli</div> + <div class="verse indent0">kesken leikin riemujen</div> + <div class="verse indent0">kutsun velvoittavan kuuli.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ilot herkät heitti se,</div> + <div class="verse indent0">riveihinsä riensi heti,</div> + <div class="verse indent0">linnan tutun portille</div> + <div class="verse indent0">tuttu tie sen hiljaa veti.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Siinä nuori toivo maan...</div> + <div class="verse indent0">Hellin mielin katsoin heihin,</div> + <div class="verse indent0">ryhtihinsä luottavaan,</div> + <div class="verse indent0">hillittyihin askeleihin.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Silmät kirkkahat kun näin</div> + <div class="verse indent0">sitten innostuvan työstä,</div> + <div class="verse indent0">tiesin valoon, päivään päin</div> + <div class="verse indent0">Suomen käyvän syksyn yöstä.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kehitystä keväämme</div> + <div class="verse indent0">mitkään hallat eivät estä,</div> + <div class="verse indent0">juurensa kun saapi se</div> + <div class="verse indent0">Suomen lasten sydämestä.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Viimeinen_viesti_suomalaisella_postikortilla"> + Viimeinen viesti suomalaisella postikortilla. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ma kerran vielä viestiks lähetän</div> + <div class="verse indent0">tään kortin, joss' on leima kallis Suomen;</div> + <div class="verse indent0">tää päivä siltä päättää elämän,</div> + <div class="verse indent0">tää hyväksyy sen, vaan ei enää huomen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin, vainiolla olemuksemme</div> + <div class="verse indent0">nyt halla kaikki hävittävä hiipii,</div> + <div class="verse indent0">ja vaakunamme, juhlamerkkimme</div> + <div class="verse indent0">pois tyly käsi tempaa, rikki riipii.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ei viatonta heikon iloa</div> + <div class="verse indent0">nyt voimakkaiden itsetunto salli.</div> + <div class="verse indent0">He olojamme voivat ohjata,</div> + <div class="verse indent0">vaan sydän meill' on voittamaton valli.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se sykkää, sykkää suomalaisena,</div> + <div class="verse indent0">ei siihen yllä valtakäsky mikään;</div> + <div class="verse indent0">siell' aina valvoo Suomen leijona</div> + <div class="verse indent0">ja vaakunamme säilyy ijäst' ikään.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent23">13/1 1901.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Kansan_edustajille"> + Kansan edustajille. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun Siinain, käyden Kaanaasen,</div> + <div class="verse indent0">tavoitti Israeli,</div> + <div class="verse indent0">niin vuori peittyi pilvehen</div> + <div class="verse indent0">ja tulta leimahteli.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vaan Israelin vanhimmat</div> + <div class="verse indent0">tien halki pilven tapaa,</div> + <div class="verse indent0">laelle vuoren nousevat,</div> + <div class="verse indent0">siell' ilma puhdas, vapaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sees taivas niinkuin safiiri</div> + <div class="verse indent0">se hohti korkealta,</div> + <div class="verse indent0">ja miesten mielet tenhosi</div> + <div class="verse indent0">nyt Jahven hengen valta.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja Israeli vastainen,</div> + <div class="verse indent0">sen riennot, onnen kuvat,</div> + <div class="verse indent0">ne kaikki kansan vanhinten</div> + <div class="verse indent0">siell' eteen ilmaantuvat.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun vuorelt' alas astuu he,</div> + <div class="verse indent0">lain kansalleen he tuovat,</div> + <div class="verse indent0">sukunsa vastaisuudelle</div> + <div class="verse indent0">niin vankan pohjan luovat.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent11">*</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Te luokse tulta suitsuvan</div> + <div class="verse indent0">nyt vuoren tulla saatte,</div> + <div class="verse indent0">te pilven näätte taakean,</div> + <div class="verse indent0">sen halki astukaatte;</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">ett' taivas sees on yllänne,</div> + <div class="verse indent0">se seutu pilven alla,</div> + <div class="verse indent0">miss' äsken veestä sodimme</div> + <div class="verse indent0">me Herraa kiusaamalla.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin tekin näätte, miss' on tie,</div> + <div class="verse indent0">se korven polku kaita,</div> + <div class="verse indent0">mi Kaananiin myös meidät vie,</div> + <div class="verse indent0">vie kohti toivon maita.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent17">6/12 1904.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Imatran_aani"> + Imatran ääni. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kevät-innoissaan</div> + <div class="verse indent0">Karjalan virrat kuohuu, hyrskyy,</div> + <div class="verse indent0">Vuoksi on tulvillaan,</div> + <div class="verse indent0">Imatran pyörteet pauhaa, tyrskyy;</div> + <div class="verse indent0">Saimaan viljavat veet</div> + <div class="verse indent0">mereen vyöryvät vanhaa uomaa,</div> + <div class="verse indent0">eivät kahletta kylmän luomaa</div> + <div class="verse indent0">siin' ole sietäneet;</div> + <div class="verse indent0">yhtä jos partailla kukkii kevät</div> + <div class="verse indent0">taikka tuimina pyörtelevät</div> + <div class="verse indent0">talven viimanteet.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kauas pauhina Vuoksen laineen</div> + <div class="verse indent0">kantaa Karjalan, Suomen maineen,</div> + <div class="verse indent0">laulaa ylväsnä maailmalle,</div> + <div class="verse indent0">kuinka suuria Karjalalle</div> + <div class="verse indent0">Luoja lahjoja loi,</div> + <div class="verse indent0">kertoo tietäjän mainetyöstä,</div> + <div class="verse indent0">kuinka täältä hän vuoren yöstä</div> + <div class="verse indent0">Suomen päivyen toi.</div> + <div class="verse indent0">Mutta sieluhun suomalaisten</div> + <div class="verse indent0">kosken kuohujen pauhaavaisten</div> + <div class="verse indent0">jätti-kantele soi:</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">»Katso, näin minä ryskän ja telmin,</div> + <div class="verse indent0">mustana mylvin ja kirkasna helmin;</div> + <div class="verse indent0">velttoutta en siedä halpaa,</div> + <div class="verse indent0">siks ei tielleni telkeä, salpaa</div> + <div class="verse indent0">estäjä panna voi.</div> + <div class="verse indent0">Ollos, Karjala, valpas ja vakaa,</div> + <div class="verse indent0">puolla paikkaasi tarmosi takaa!</div> + <div class="verse indent0">Kosken partaalla jos ken nukkuu,</div> + <div class="verse indent0">kuiluun vierii ja kuohuun hukkuu.»</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Simson"> + Simson. + <br> + (Fröding). + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Simson väänsi filistealaisten myllyä ja puhui itsekseen:</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent2">Jääsade lyö mua, myrsky se riehuu</div> + <div class="verse indent2">yllä mun otsani polttavan kaitaan,</div> + <div class="verse indent2">sokkona näen tulet leimahtavaiset,</div> + <div class="verse indent2">raastossa raivon mun hurmeeni kiehuu.</div> + <div class="verse indent2">Jääköhöt kaikki he saatanan valtaan</div> + <div class="verse indent2">nuo viheliäiset filistealaiset!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent2">Pieni on kansa, sen mieli on halpa:</div> + <div class="verse indent2">suurta on sille nyt piinata saada</div> + <div class="verse indent2">Herran nasiiria, voimat min haipui.</div> + <div class="verse indent2">Herra, jo nostaos kostosi kalpa,</div> + <div class="verse indent2">Gideon-miekalla maahan he kaada,</div> + <div class="verse indent2">suo heidän vaipua kuin rajutuulessa vainio vaipui!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent2">Jääraetulva nyt myrskyssä kanna,</div> + <div class="verse indent2">hukkua mun vihas suo rajusäihin,</div> + <div class="verse indent2">kostolla kostuta paahtuva nielu,</div> + <div class="verse indent2">päämiehet kaikki mun surmata anna,</div> + <div class="verse indent2">tähdätä iskuni kurjien päihin,</div> + <div class="verse indent2">Filistean ruhtinaat suo minun valtaani, suo joka sielu!</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Suomalaisen_tyovaen_laulu"> + Suomalaisen työväen laulu. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Lauluun aikakauden tän</div> + <div class="verse indent0">meidän ääni päästä soimaan,</div> + <div class="verse indent0">tiedäthän sen liittyvän</div> + <div class="verse indent0">nuoren, raittiin luonnon voimaan;</div> + <div class="verse indent0">syvää on se heimon juurta,</div> + <div class="verse indent0">kuiske kuusten kotoisten,</div> + <div class="verse indent0">pienet varten määrää suurta</div> + <div class="verse indent0">tarkotus on koota sen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tuhat jos on koossa vaan,</div> + <div class="verse indent0">laulu vie? on valtaa vailla,</div> + <div class="verse indent0">miljoonaan kun kasvetaan,</div> + <div class="verse indent0">vyörähtää se myrskyn lailla;</div> + <div class="verse indent0">kukin Suomen mies ja nainen</div> + <div class="verse indent0">yhtynyt kun meihin on,</div> + <div class="verse indent0">Suomi meill’ on suomalainen,</div> + <div class="verse indent0">sorto saanut tuomion.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Lietsoessa orjien</div> + <div class="verse indent0">Suomen sampoa ei saatu;</div> + <div class="verse indent0">sen voi luoda vapaiden</div> + <div class="verse indent0">vapaa työ ja mielenlaatu.</div> + <div class="verse indent0">Liehukoon siis korkealta</div> + <div class="verse indent0">meidän vapaa viirimme,</div> + <div class="verse indent0">luokoon kaunis kansanvalta</div> + <div class="verse indent0">uuden sammon Suomelle!</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="II"> + II. + </h2> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Kolkon_pyhimys"> + Kolkon pyhimys. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sen Kolkon kylä ennestäänkin ties,</div> + <div class="verse indent0">ett' Yrjö Kolppanen on hurskas mies;</div> + <div class="verse indent0">kun sitten kuultiin, että hourupäisen</div> + <div class="verse indent0">hän terveeksi sai Iekko Kilpeläisen,</div> + <div class="verse indent0">niin pyhimys hän oli siitä erin,</div> + <div class="verse indent0">ja kaikki häneen herkin katsoi verin.</div> + <div class="verse indent0">Hän esikuva toimen on ja elon;</div> + <div class="verse indent0">mies laatuisin ja laittamattomin;</div> + <div class="verse indent0">ken kohtaa häntä arvonannon, pelon,</div> + <div class="verse indent0">ken rakkauden tuntein alttihin;</div> + <div class="verse indent0">näet eläimellekin kun pienimmälle</div> + <div class="verse indent0">hän hyvää aina suuttumatta soi,</div> + <div class="verse indent0">niin kaikki hyvää toivottivat hälle,</div> + <div class="verse indent0">ja vihata ei kenkään häntä voi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mut sielunvihollinen kateinen</div> + <div class="verse indent0">sai Yrjön tähden nähdä monta vaivaa,</div> + <div class="verse indent0">kun mietityks sai juonen mieleisen,</div> + <div class="verse indent0">hän saliin astui rohkeasti taivaan. —</div> + <div class="verse indent0">»No, mitä tahdot?» kysyi Kaikkivalta. —</div> + <div class="verse indent0">»Sa, oikea, et kiellä kiusaajalta</div> + <div class="verse indent0">taas oikeuttaan.» — »Ken se nyt on tiellä?» —</div> + <div class="verse indent0">»Tuo Kolkonkylän Kolppanen, hän siellä</div> + <div class="verse indent0">nyt pyhyydellä pilaa kaikki maat.</div> + <div class="verse indent0">Mut ennenkun sa hänen kanssaan jaat</div> + <div class="verse indent0">sun iki-kunnias, et voine estää</div> + <div class="verse indent0">mun keveästi tutkimasta miestä?» —</div> + <div class="verse indent0">»Hän saakoon sinun koetukses kestää;</div> + <div class="verse indent0">vaan pahoin et saa hurskastani piestä!»</div> + <div class="verse indent0">Ei toivonutkaan muuta saatana;</div> + <div class="verse indent0">hän tyytyväisnä läksi taivaasta.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nimikko pässi Kolppasella on;</div> + <div class="verse indent0">hän sille aina ihmeen oli hellä,</div> + <div class="verse indent0">luo vei sen rehevimmän ruohikon,</div> + <div class="verse indent0">toi usein sille leipää kämmenellä;</div> + <div class="verse indent0">hän sitä haastatti kuin ystävää,</div> + <div class="verse indent0">niin rakas hälle eläin oli tää.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun lampaat kerran kotiin ajettiin,</div> + <div class="verse indent0">keritä näet niitä oli määrä,</div> + <div class="verse indent0">niin metsään jäikin Yrjön lempi-jäärä,</div> + <div class="verse indent0">ei löytynyt, vaikk' kuinka haettiin.</div> + <div class="verse indent0">Nyt Yrjön mieltä hipui oudosti:</div> + <div class="verse indent0">kaikk' aikoi kirota hän kehnot varkaat;</div> + <div class="verse indent0">sun, ilkiön, ken toisen laumaan karkaat,</div> + <div class="verse indent0">jos kadotuksen liekki polttaisi...</div> + <div class="verse indent0">Mut ei! Taas voitti rakkaus ja hyvyys.</div> + <div class="verse indent0">»Kai jääräni on niellyt rotkon syvyys,</div> + <div class="verse indent0">jos rosvo on sen vienyt, saakoon hän</div> + <div class="verse indent0">siit' itsellensä turkin lämpimän;</div> + <div class="verse indent0">jos köyhä mies, mi puuttehessa huokaa,</div> + <div class="verse indent0">sen kaatoi, saakoon siitä voima-ruokaa,</div> + <div class="verse indent0">ja anteeks suokoon Herra rikoksen!»</div> + <div class="verse indent0">Niin lausui synnitönnä Kolppanen.</div> + <div class="verse indent0">Siit' uuden sielunvihollinen vihan</div> + <div class="verse indent0">nyt povessansa tunsi kiihtyvän,</div> + <div class="verse indent0">kun variksena laajan karjapihan</div> + <div class="verse indent0">yl' lentäessään sanat kuuli hän.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent7">* * *</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On pyhäpäivä, kirkas suvihuomen.</div> + <div class="verse indent0">Kuin kukkaisvuode loistaa kylki mäen</div> + <div class="verse indent0">ja aho tuoksuu kukkasista tuomen,</div> + <div class="verse indent0">siell' laulaa peippo, helkkyy rinta käen;</div> + <div class="verse indent0">säteissä päivän Kolkon aallot kiiltää,</div> + <div class="verse indent0">mut airot niitä lyövät pirstoiksi,</div> + <div class="verse indent0">ja venheet soukat länttä kohden viiltää,</div> + <div class="verse indent0">miss' seurakunnan kirkko siintävi.</div> + <div class="verse indent0">Nyt rantaan Yrjö Kolppanenkin käy,</div> + <div class="verse indent0">hän järven yli aikoo Herran majaan.</div> + <div class="verse indent0">Vaan mitä tää on! Venhettä ei näy,</div> + <div class="verse indent0">ja äsken jäi se tänne metsän rajaan!</div> + <div class="verse indent0">Ken käytti oikeutta käden oman</div> + <div class="verse indent0">ja teki taas tän kiusan suunnattoman?</div> + <div class="verse indent0">Hän eikö pääse pyhään Jumalan,</div> + <div class="verse indent0">vaikk' on nyt sinne voittamaton veto?</div> + <div class="verse indent0">Tuoss' edessä on lainehtiva keto,</div> + <div class="verse indent0">sen takaa kuulee kutsun tenhoisan.</div> + <div class="verse indent0">Koht' irti katkeruuden tuli on —</div> + <div class="verse indent0">miks ihmisparka on niin voimaton!...</div> + <div class="verse indent0">Mut Kristus astunut on vetten yli,</div> + <div class="verse indent0">ja Pietarinkin vasta pelon vuoksi</div> + <div class="verse indent0">yritti niellä pohjattuuden syli,</div> + <div class="verse indent0">kun kulkea hän tahtoi Herran luoksi.</div> + <div class="verse indent0">Miks hän ei astuis pitkin aallon selkää?</div> + <div class="verse indent0">Hän, uskon-luja, syvvyttä ei pelkää ...</div> + <div class="verse indent0">Hän onkin vallassa jo henkien ...</div> + <div class="verse indent0">Tää ihmistyötä ei voi koskaan olla;</div> + <div class="verse indent0">on kultakehä ihme auringolla</div> + <div class="verse indent0">ja kristallia harjat aaltojen!</div> + <div class="verse indent0">Hän astuu, ei; hän antaa hengen viedä.</div> + <div class="verse indent0">Hän luonnon määristä ei mitään tiedä,</div> + <div class="verse indent0">ne rohkeasti rikkonut hän on.</div> + <div class="verse indent0">Siin' nousee, laskee aallon kirkas povi,</div> + <div class="verse indent0">kun Herran mies käy niitä pelvoton.</div> + <div class="verse indent0">Ei alas, sivuun katsoa nyt sovi;</div> + <div class="verse indent0">vain tuonne, missä templin huippu lakeen</div> + <div class="verse indent0">osoitti kirkkaan sinitaivahan</div> + <div class="verse indent0">hän järkkymättä katsoo, sieltä hakee</div> + <div class="verse indent0">hän voiman vetten yli kantavan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän templiin astui. Mutta sellainen</div> + <div class="verse indent0">kuin kansa tää, min siellä nyt hän näki,</div> + <div class="verse indent0">ei ennen koskaan ollut kirkkoväki.</div> + <div class="verse indent0">Nää kasvot ovat miesten tuttujen</div> + <div class="verse indent0">ja kuitenkin niin oudoilta ne näyttää,</div> + <div class="verse indent0">kuin lasin läpi lukee niistä hän</div> + <div class="verse indent0">ne pyyteet, jotka kunkin sielun täyttää.</div> + <div class="verse indent0">Yks ajatuksin mittaa vainioita</div> + <div class="verse indent0">ja aumoja, hän niistä jotka saa,</div> + <div class="verse indent0">ja toinen miettii nurkuin sitä voita,</div> + <div class="verse indent0">min rovastille taas saa suorittaa.</div> + <div class="verse indent0">On tuossa sydämellä emännän</div> + <div class="verse indent0">tukilta päässyt palttinainen pakka;</div> + <div class="verse indent0">kun nurmelle sen äsken aukas hän,</div> + <div class="verse indent0">niin huomas, että muonarengin akka</div> + <div class="verse indent0">loi silmäyksen siihen väijyvän.</div> + <div class="verse indent0">Siks ei hän pääse mieleen rauhaiseen,</div> + <div class="verse indent0">ja rinnasta hän huokaa tuskaisasta:</div> + <div class="verse indent0">»Sun palvelustas, taivainen, ma teen;</div> + <div class="verse indent0">mut pidätkö sa huolta palttinasta?»</div> + <div class="verse indent0">Tää Kolppasta jo alkaa säälittää.</div> + <div class="verse indent0">Mut lukkari kun saarnavirteen ryhtyy,</div> + <div class="verse indent0">hän hartaimmasti säveleesen yhtyy,</div> + <div class="verse indent0">muut ajatukset tyyten häviää ...</div> + <div class="verse indent0">Niin, ylistelköön lukkari vain ääntään,</div> + <div class="verse indent0">ja kiroilkohon akkoja, kun kääntää</div> + <div class="verse indent0">ne »väärään nuottiin» seurakunnan laulun;</div> + <div class="verse indent0">se häiritse ei hurskaan vakavuutta.</div> + <div class="verse indent0">Hän saakin kohta tarkkaamista uutta</div> + <div class="verse indent0">ja nähtäväkseen ihmeellisen taulun.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun virsi loppuu, nousee kirkon pyttyyn</div> + <div class="verse indent0">rovasti vankka hitaast' astellen;</div> + <div class="verse indent0">sen reunaa vasten vaipuvi hän myttyyn</div> + <div class="verse indent0">niin rukousta hiljaa höpisten.</div> + <div class="verse indent0">Kun teksti taivaan piteloista puhuu,</div> + <div class="verse indent0">niin eteen kutsuttujen vieraiden</div> + <div class="verse indent0">kaikk' kantaa pappi — kuuma onkin, uhuu! —</div> + <div class="verse indent0">nyt paratiisin herkut pöydällen.</div> + <div class="verse indent0">Mut kuinka onkaan! Vieraat esteleivät</div> + <div class="verse indent0">kuin ennen profeettojen kutsumat,</div> + <div class="verse indent0">vaikk' emäntiään, peltojansa eivät</div> + <div class="verse indent0">he ajattele... ei, he — nukkuvat.</div> + <div class="verse indent0">Sen hurskas Yrjö näkee mielipahoin,</div> + <div class="verse indent0">ja rovasti niin täyteläisin mahoin,</div> + <div class="verse indent0">kuin syönyt viis ois härkäparia,</div> + <div class="verse indent0">niit' uhkaa kadotuksen kauhuilla,</div> + <div class="verse indent0">jotk' unhottaa vuoks nautittavan maisen</div> + <div class="verse indent0">hääkestit suuret yljän taivahaisen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tää tuomio ei pysty seurakuntaan,</div> + <div class="verse indent0">kun kirkkoväki nukkuu rauhan-untaan.</div> + <div class="verse indent0">Vaan tuohon lehterille suntion</div> + <div class="verse indent0">kädessä sulka, hieno nahkavuota</div> + <div class="verse indent0">nyt sielunvihollinen noussut on.</div> + <div class="verse indent0">Kun nahkaa Yrjö tarkasteli tuota,</div> + <div class="verse indent0">sen tunsi turkiks oman jääränsä;</div> + <div class="verse indent0">on saatanalla näet määränsä,</div> + <div class="verse indent0">kun uni ei sun hartauttas poista,</div> + <div class="verse indent0">hän osaa käyttää kiusausta toista.</div> + <div class="verse indent0">Ja sulkaansa nyt vikkelästi käyttäin</div> + <div class="verse indent0">hän jäärän nahkaa polvellansa siirtää,</div> + <div class="verse indent0">hän siihen nimet nukkuvien piirtää,</div> + <div class="verse indent0">sen niillä aivan ääriin asti täyttäin.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja pirun valtaa tyytyväisyys syvä:</div> + <div class="verse indent0">»Nää taivaan häihin tahdottihin ajaa,</div> + <div class="verse indent0">mut mieluummin he helvetiss' on majaa —</div> + <div class="verse indent0">siis kiitos kutsumasta, pappi hyvä!»</div> + <div class="verse indent0">Ja sitten vielä mielissänsä hymyin</div> + <div class="verse indent0">hän katseen heittää väkeen uinuvaan:</div> + <div class="verse indent0">No, mitä! Tuonne patsaan taakse lymyin</div> + <div class="verse indent0">viel’ yksi painunut on nukkumaan.</div> + <div class="verse indent0">Vie kaikki! Se on Iekko Kilpeläinen,</div> + <div class="verse indent0">tuon hurskaan parantama hourupäinen;</div> + <div class="verse indent0">hän hyvin kiittää taivaan armoa!</div> + <div class="verse indent0">Ja pirun kasvot loistaa vilkasna;</div> + <div class="verse indent0">taas käteensä hän sulan tempas heti</div> + <div class="verse indent0">ja polvellensa jäärän nahkan veti,</div> + <div class="verse indent0">mut se on täysi, aivan mahdoton</div> + <div class="verse indent0">nimeä Iekon siihen saada on.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt vihamies jo näyttää kiusaantuvan,</div> + <div class="verse indent0">on Kilpeläistä kiroavinaan</div> + <div class="verse indent0">ja — Kolppanen sen kummallisen kuvan</div> + <div class="verse indent0">sai nähdä — tarttuu vuotaan hampaillaan;</div> + <div class="verse indent0">niin kynsin hampain viruttaa hän nahkaa,</div> + <div class="verse indent0">mut silloin leuat irti heltiää,</div> + <div class="verse indent0">ja kirkon seinän kovaan kivipahkaan</div> + <div class="verse indent0">niin järähtävi paholaisen pää.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">»Ha haa! Se sulle parhaiks oli, ruoja!»</div> + <div class="verse indent0">niin lausuu Kolppanen ja naurahtaa.</div> + <div class="verse indent0">Samassa koko templin pyhä suoja</div> + <div class="verse indent0">niin kolkosti soi vastaan: ha ha haa!</div> + <div class="verse indent0">Se vavahutti hurskaan miehen mieltä.</div> + <div class="verse indent0">Hän katsahtavi lehterikin päin:</div> + <div class="verse indent0">on niinkuin joku irvistäisi sieltä</div> + <div class="verse indent0">ja häviäisi seinän lävistäin.</div> + <div class="verse indent0">Nyt Yrjön valtaa tunne kaamea;</div> + <div class="verse indent0">hän pahan valtaan joutuneensa huomaa,</div> + <div class="verse indent0">hän ilkkuin nauranut on kirkossa,</div> + <div class="verse indent0">ei muistanut hän pyhää Herran suomaa.</div> + <div class="verse indent0">Hän ympärilleen silmäyksen heittää,</div> + <div class="verse indent0">vaan sielt' ei mitään lohdutusta saa,</div> + <div class="verse indent0">kun kaikkein silmät unten harso peittää,</div> + <div class="verse indent0">ja häntäkin jo alkaa uuvuttaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ei! Templissä ei olla voi hän enää;</div> + <div class="verse indent0">hän nousee, synkeänä astuu pois,</div> + <div class="verse indent0">ja sydäntään hän vastaiseksi penää,</div> + <div class="verse indent0">sit' ettei pettää pahan eljet vois.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän järven luo käy. Laineet vasten rantaa</div> + <div class="verse indent0">niin siellä vierivät kuin äskenkin;</div> + <div class="verse indent0">ne taivaskuvaa povessansa kantaa</div> + <div class="verse indent0">ja väreilevät kalvoin kirkkahin.</div> + <div class="verse indent0">Ne todistajat on sen uskon voiman,</div> + <div class="verse indent0">mi yli aaltojen vei Kolppasen,</div> + <div class="verse indent0">mut miehen epäilyksen rusikoiman</div> + <div class="verse indent0">nyt saapuvan ne näkee rannallen.</div> + <div class="verse indent0">Kuin otus vainottu hän rientää sinne,</div> + <div class="verse indent0">hänt' ajaa tunnon tuska sanaton,</div> + <div class="verse indent0">ja siinä eteen levinneenä on</div> + <div class="verse indent0">taas koetuksen kovan liukas rinne.</div> + <div class="verse indent0">Hän seisahtuu ja itseltänsä kysyy,</div> + <div class="verse indent0">viel' onko riittävä nyt uskallus;</div> + <div class="verse indent0">hän tokko enää vetten päällä pysyy?</div> + <div class="verse indent0">Sun täytyy! kuuluu poven kuiskaus.</div> + <div class="verse indent0">Niin, täytyy, täytyy! Voitto saatanalle</div> + <div class="verse indent0">niin vähällä ei tulla voi, ei saa;</div> + <div class="verse indent0">hän taivaalle voi vielä katsahtaa</div> + <div class="verse indent0">ja vaipua ei saata aaltoin alle.</div> + <div class="verse indent0">Se pieni siemen jumalainen, jolla</div> + <div class="verse indent0">voi vuoret siirtää, täytyy hällä olla,</div> + <div class="verse indent0">siis kuinka syvyyteen hän uppoaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän astuu aalloille, ne eivät taivu;</div> + <div class="verse indent0">hän eelleen kulkee pelvotta, ei vaivu,</div> + <div class="verse indent0">kun voima häntä kantaa korkea.</div> + <div class="verse indent0">Mut läikkyvään kun katsahti hän tiehen,</div> + <div class="verse indent0">niin aalloissa hän näki vihamiehen</div> + <div class="verse indent0">ja nahkan täytetyn sen hampaissa.</div> + <div class="verse indent0">Pään-iskun seinään näkevään hän luuli</div> + <div class="verse indent0">ja oman pilkkanaurunsa hän kuuli</div> + <div class="verse indent0">ja — hätähuudon sitten surkean.</div> + <div class="verse indent0">Kun yltä side kannattava laukes,</div> + <div class="verse indent0">niin kuilu syvyyden nyt alla aukes</div> + <div class="verse indent0">ja aallot nieli veellä astujan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vaan vähää ennen saarnan loppua</div> + <div class="verse indent0">unesta virkos Iekko Kilpeläinen,</div> + <div class="verse indent0">min uloslähtö kovin äkkinäinen</div> + <div class="verse indent0">sai huomiota paljon kirkossa.</div> + <div class="verse indent0">Hän tuskin jätti kirkkotarhan piirin,</div> + <div class="verse indent0">kun korviin hälle hätähuudot kiiri,</div> + <div class="verse indent0">ja tuulena hän riensi rantahan.</div> + <div class="verse indent0">Niin Kolppanen kuin Pietar entis-ajan</div> + <div class="verse indent0">sai hänessä sen nähdä vapahtajan,</div> + <div class="verse indent0">mi ojentavi käden auttavan.</div> + <div class="verse indent0">Hän laineilla ei käydä enää halaa,</div> + <div class="verse indent0">ei lähestyä huimaavata alaa,</div> + <div class="verse indent0">miss' ovelimmin vehkein saatana</div> + <div class="verse indent0">on heikon kuolevaisen kimpussa.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Nouse_ja_kay"> + »Nouse ja käy!» + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Yhdeksäs on rukoushetki.</div> + <div class="verse indent0">Auki temppelin portit on,</div> + <div class="verse indent0">pihaan Jehovan kartanon</div> + <div class="verse indent0">painuu pappien uhriretki.</div> + <div class="verse indent0">Luo käy Ijäisen alttarin</div> + <div class="verse indent0">työmies viljelysmailta saapuin,</div> + <div class="verse indent0">rikkaat purppurareunus-kaapuin,</div> + <div class="verse indent0">sitein otsilla kultaisin.</div> + <div class="verse indent0">Tungos on. Kuka rientää tuolla</div> + <div class="verse indent0">uhrikyyhkyjä ostamaan,</div> + <div class="verse indent0">kuka vaattehen poimuistaan</div> + <div class="verse indent0">pyhää sikliä etsii huolla.</div> + <div class="verse indent0">Templiin lahjansa kun nyt kantaa,</div> + <div class="verse indent0">luona alttarin makaa maass',</div> + <div class="verse indent0">aivan hurskaana palaa taas,</div> + <div class="verse indent0">kahdesti saa, min kerran antaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Myöskin portilla itäisellä,</div> + <div class="verse indent0">jonka Sidonin seppä on</div> + <div class="verse indent0">tehnyt vaskesta Korinton,</div> + <div class="verse indent0">kansaa laumoin on liikkehellä,</div> + <div class="verse indent0">templiin pyrkivän joukon tiellä</div> + <div class="verse indent0">sairaspaarit on suuret siellä.</div> + <div class="verse indent0">Nähkää! Rampana niillä makaa</div> + <div class="verse indent0">Herran valitun kansan mies</div> + <div class="verse indent0">painona puute ja taudin ies.</div> + <div class="verse indent0">Tänne portille tavan takaa —</div> + <div class="verse indent0">Kiitos hyville lemmestään! —</div> + <div class="verse indent0">kannetaan hänet kerjäämään.</div> + <div class="verse indent0">Kättään ohi-käypiä vastaan</div> + <div class="verse indent0">heikoin voimin hän kurkottaa,</div> + <div class="verse indent0">anoo ropoa ainoastaan,</div> + <div class="verse indent0">anoo, mutta niin harvoin saa.</div> + <div class="verse indent0">Työmies viljelysmailta saapuin</div> + <div class="verse indent0">templiin ainoan siklin vie,</div> + <div class="verse indent0">rikkaat purppurareunus-kaapuin</div> + <div class="verse indent0">tuskastuu, kun on työläs tie.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Käsi kuihtunut nousee, vaipuu</div> + <div class="verse indent0">siinä tuskien vuoteella,</div> + <div class="verse indent0">herää toive ja taasen haipuu</div> + <div class="verse indent0">kansan ohitse kulkeissa.</div> + <div class="verse indent0">Sairas paarilta katsoo hellään</div> + <div class="verse indent0">ylhäisimpiä Juudanmaan,</div> + <div class="verse indent0">mutta niillä on tuskin kellään</div> + <div class="verse indent0">sijaa säälille rinnassaan.</div> + <div class="verse indent0">Aivan kylmästi, niinkuin hohtaa</div> + <div class="verse indent0">kivi soljessa olkapään,</div> + <div class="verse indent0">niin he sairahan katseen kohtaa</div> + <div class="verse indent0">eteen Jehovan käydessään.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent7">* * *</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">»Siimon Pietari!» kuiskaa kansa</div> + <div class="verse indent0">taakseen portilla katsahtain.</div> + <div class="verse indent0">Siimon, Johannes seurassansa,</div> + <div class="verse indent0">liittyy parvehen kulkijain,</div> + <div class="verse indent0">huomaa mennessä templin pihaan,</div> + <div class="verse indent0">minkä kohtelun sairas saa;</div> + <div class="verse indent0">kiivas luonne jo syttyy vihaan,</div> + <div class="verse indent0">tuli silmästä leimahtaa.</div> + <div class="verse indent0">Ramman luokse nyt apostoli</div> + <div class="verse indent0">astuu tavaten taskuaan:</div> + <div class="verse indent0">Siit' ei kykene antamaan,</div> + <div class="verse indent0">Se jo aamulla tyhjä oli.</div> + <div class="verse indent0">Säälinalainen säälitellen</div> + <div class="verse indent0">silmät köyhästä kääntää pois:</div> + <div class="verse indent0">voimaa suotu ei ihmisellen,</div> + <div class="verse indent0">sille, tahtoa jolla ois.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tuntehet vihan katkeroimat</div> + <div class="verse indent0">pian syttyy ja sammuukin;</div> + <div class="verse indent0">vaan nyt tai vahan suuret voimat</div> + <div class="verse indent0">herää sielussa Siimonin.</div> + <div class="verse indent0">»Minuun katso!» hän niinkuin anoin</div> + <div class="verse indent0">lausuu sairaalle, ja kun tää</div> + <div class="verse indent0">häneen silmänsä kiinnittää,</div> + <div class="verse indent0">jatkaa hän ylevimmin sanoin:</div> + <div class="verse indent0">»Mull’ ei hopeaa, kultaa ole;</div> + <div class="verse indent0">vaan sun toivoas hiljaista</div> + <div class="verse indent0">hyljää ei eikä maahan pole</div> + <div class="verse indent0">kärsiväin jalo auttaja.</div> + <div class="verse indent0">Nimeen sen, joka huusi: voi!</div> + <div class="verse indent0">vastaan maailman mahtajoita,</div> + <div class="verse indent0">mutta raukimmillekin soi</div> + <div class="verse indent0">rakkauden, jot' ei kuolo voita;</div> + <div class="verse indent0">nimeen sen, joka armollaan</div> + <div class="verse indent0">ilahduttavi köyhän majan,</div> + <div class="verse indent0">nimeen Jumalan laupiaan,</div> + <div class="verse indent0">kaikkein huolien huojentajan;</div> + <div class="verse indent0">nimeen Jeesuksen Kristuksen</div> + <div class="verse indent0">nouse, käy!»</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja se ihminen,</div> + <div class="verse indent0">rampa, murtama pitkän vaivan,</div> + <div class="verse indent0">sillä hetkel' on terve aivan;</div> + <div class="verse indent0">nousee, templihin rientää siitä,</div> + <div class="verse indent0">eikä vilpittömämmin kiitä</div> + <div class="verse indent0">kenkään lahjasta elämän</div> + <div class="verse indent0">kuin nyt pyhässä kiittää hän.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent7">* * *</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Luukas teosta Siimonin</div> + <div class="verse indent0">näin on kertonut maailmalle.</div> + <div class="verse indent0">Kuinkas meidän on aikoihin?</div> + <div class="verse indent0">Tielle templihin johtavalle</div> + <div class="verse indent0">paarit tuotu on useammat,</div> + <div class="verse indent0">tuskissaan niillä viruu rammat.</div> + <div class="verse indent0">Siimonia ei kuulu, näy.</div> + <div class="verse indent0">Kenkään lausu ei: »Nouse, käy!»</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Uudenvuodentoivotus"> + Uudenvuodentoivotus. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun uunna vuonna käyskenteli kerran</div> + <div class="verse indent0">maan tanhuoita pyhä Pietari,</div> + <div class="verse indent0">hän ihmisasunnoihin kurkisti</div> + <div class="verse indent0">ja kysyi siellä, mitä, minkä verran</div> + <div class="verse indent0">on toivo hyvää siksi vuodeksi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän myöskin kohtas erään köyhän lesken.</div> + <div class="verse indent0">Nyt oikes selkä eukon käkkyrän,</div> + <div class="verse indent0">kun pyyntönsä hän tiesi täyttyvän,</div> + <div class="verse indent0">hän anoi, ettei puoli-vuonna kesken</div> + <div class="verse indent0">työ loppuis, jonka ensiks ottaa hän.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">»Niin olkoon!» lausui Pietari ja läksi.</div> + <div class="verse indent0">Vaan eukon silmä vilkkuu ahneesti:</div> + <div class="verse indent0">»Nyt lukiessa kasvaa markkani;</div> + <div class="verse indent0">mut pussi täytyy tehdä väljemmäksi,</div> + <div class="verse indent0">niin miljoonia siihen mahtuvi!»</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän pirtin orrelt' ottaa suuren säkin</div> + <div class="verse indent0">ja voimalla sen pohjaa viruttaa,</div> + <div class="verse indent0">mut irti siit' ei kättä enää saa;</div> + <div class="verse indent0">hän nyhtää, riuhtoo, alkaa itkeäkin,</div> + <div class="verse indent0">vaan käsiss' aina hursti hulmuaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän liuottaa ei häijy voi veteen,</div> + <div class="verse indent0">ei heltehessä eroon kuivata,</div> + <div class="verse indent0">ei ilmaan heittää, maahan haudata,</div> + <div class="verse indent0">kun polttoaikein vie sen uunin eteen,</div> + <div class="verse indent0">on käsi aina tulta vastassa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin muorin sormet sitoo julma taika.</div> + <div class="verse indent0">Ja säkki suurenee, mut markkojaan</div> + <div class="verse indent0">ei eukko pääse siihen laskemaan,</div> + <div class="verse indent0">kädessä pussi kuluu tenhoaika,</div> + <div class="verse indent0">ja harvat kolikot on ennallaan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Oi Kiesus auta! kurja vaimo huusi,</div> + <div class="verse indent0">kun tuska kiivain häntä ahdisti,</div> + <div class="verse indent0">hän toivettansa tyhmää soimasi;</div> + <div class="verse indent0">kun vihdoin loppuun kului kuuta kuusi,</div> + <div class="verse indent0">sen onneksi hän katsoi parhaaksi. —</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt orrella on suuri säkki siellä.</div> + <div class="verse indent0">Se muistutus on suurten toiveiden,</div> + <div class="verse indent0">jotk' itse turmelevi ihminen. —</div> + <div class="verse indent0">En toiveen kangasta ma teiltä kiellä,</div> + <div class="verse indent0">vaan kultaloimet luokaa varoen.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Kyyhkyset_ja_rotat"> + Kyyhkyset ja rotat. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Rakastatte laupeuden töitä.</div> + <div class="verse indent0">Hyvä! Kuulkaa ääntä sydämen!</div> + <div class="verse indent0">Mutta pettymyksen pähkinöitä,</div> + <div class="verse indent0">purra saatte niissä, tiedän sen.</div> + <div class="verse indent0">Nähnyt siitä selvän olen kuvan</div> + <div class="verse indent0">tuossa vastapäätä akkunan,</div> + <div class="verse indent0">jossa usein rouvan kapperan</div> + <div class="verse indent0">pihamaalle huomaan ilmaantuvan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ympärillä pienen kukkalavan</div> + <div class="verse indent0">puistossa hän näkyy hissuttavan.</div> + <div class="verse indent0">Valmun kasvattaja valkopäinen</div> + <div class="verse indent0">arvaten on aivan yksinäinen,</div> + <div class="verse indent0">etsii, missä olennoita ois,</div> + <div class="verse indent0">joita mielin lämpimin hän kohtaa,</div> + <div class="verse indent0">joille ennen sammumista vois</div> + <div class="verse indent0">lämmittävä poven hiillos hohtaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Omaiset on menneet eri teille.</div> + <div class="verse indent0">Nyt on vanhus hellä narsisseille,</div> + <div class="verse indent0">valvoo aina valppaimmalla huolla,</div> + <div class="verse indent0">talon kyyhkyt ettei saisi kuolla,</div> + <div class="verse indent0">pieneen puistoon niille puiden juureen</div> + <div class="verse indent0">kantaa leipää lautasehen suureen,</div> + <div class="verse indent0">sydämessään hiljaa riemuiten,</div> + <div class="verse indent0">kun niin joutuin tyhjäks saa ne sen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mutta täält’ on hauska tarkastaa,</div> + <div class="verse indent0">minne joutuu ystävämme leivät;</div> + <div class="verse indent0">sillä, nähkääs, linturaukat eivät</div> + <div class="verse indent0">niistä monta murenetta saa.</div> + <div class="verse indent0">Hän kun poistuu, rottalauma juoksee</div> + <div class="verse indent0">seinän alta herkkupalain luokse</div> + <div class="verse indent0">pesäänsä ne kaikki laahustaa;</div> + <div class="verse indent0">kun hän puistoon lyyhentäen jälleen</div> + <div class="verse indent0">hymyten luo kulhon täysimmälleen,</div> + <div class="verse indent0">sama auliin antimill’ on tie,</div> + <div class="verse indent0">rosvot julkeat ne kaikki vie.</div> + <div class="verse indent0">Turvatonten pienten kyyhkysparkain,</div> + <div class="verse indent0">parhaaksi hän luulee toimivaan,</div> + <div class="verse indent0">liuvaritpa tunnottomat varkain</div> + <div class="verse indent0">nauttivatkin hänen rakkauttaan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kerran rouva onnettomuudeksi</div> + <div class="verse indent0">puistoon hiipi liian aikaisin,</div> + <div class="verse indent0">Inhat varkaat kulhon luona keksi</div> + <div class="verse indent0">raastamassa kaikkein ahnaimmin.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Syvä harmi, säikähdys ja viha</div> + <div class="verse indent0">mieltä puistaltavi vanhuksen,</div> + <div class="verse indent0">pois hän kääntyi eikä koko piha</div> + <div class="verse indent0">nähnyt häntä jälkeen hetken sen.</div> + <div class="verse indent0">Valmut kuivui, nääntyi, narsissitkin,</div> + <div class="verse indent0">kyyhkyt nuohoi nurmen rajaa pitkin,</div> + <div class="verse indent0">rotat riensi pakoon etsien</div> + <div class="verse indent0">leipää toisen talon kyyhkysten.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Kristiina_kuningattaren_jouluyo"> + Kristiina kuningattaren jouluyö. + <br> + (Verner von. Heidenstam.) + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sade virtaa kosken lailla.</div> + <div class="verse indent0">Soi kellot Rooman kirkkojen,</div> + <div class="verse indent0">takan ääressä näet kuningattaren</div> + <div class="verse indent0">pakolaisena, kruunua vailla.</div> + <div class="verse indent0">Käden kuivan hän seisoen luonut on</div> + <div class="verse indent0">kepinkahvahan norsunluiseen;</div> + <div class="verse indent0">mut pinnalta marmoripermannon</div> + <div class="verse indent0">on varjo kasvanut kattohon,</div> + <div class="verse indent0">sen parruhun piirrospuiseen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän suuttuen lyö kepin marmoriin</div> + <div class="verse indent0">ja selkänsä — aina hän tekee niin —</div> + <div class="verse indent0">hän kääntää halkoihin loimuaviin,</div> + <div class="verse indent0">jotka pihkaa tiuhkuen hohtaa.</div> + <div class="verse indent0">Hän hameen nostaa luo lantion:</div> + <div class="verse indent0">— <i>Diavolo!</i> Kylmävi kohtaa,</div> + <div class="verse indent0">valt’istuinta Ruotsin mi painanut on.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">O! <i>Quantum mutatum ab illo!</i></div> + <div class="verse indent0">Mont' yötä ma hukkasin silloin;</div> + <div class="verse indent0">mut kelloni kiiti niin joutuisaan.</div> + <div class="verse indent0">Kuin, kaunis Juulia, kulkemaan</div> + <div class="verse indent0">nyt ajan sais askelin nopein?</div> + <div class="verse indent0">Kaikk' kynttilät sytytä uudestaan,</div> + <div class="verse indent0">niin koettaa pukua uutta saan,</div> + <div class="verse indent0">mi silkkiin on kirjailtu hopein. —</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin liittää neitonen arkaillen,</div> + <div class="verse indent0">rivit neuloja pannen taajat,</div> + <div class="verse indent0">kuninkaalliset poimut laajat</div> + <div class="verse indent0">poven kuihtuneen päälle ja harteiden.</div> + <div class="verse indent0">Rusosormin harsosta muovaa</div> + <div class="verse indent0">hän pilveä varjoa luovaa</div> + <div class="verse indent0">yli harvakutrisen harmaan pään</div> + <div class="verse indent0">ja silmäin tuikkeesen himmeään.</div> + <div class="verse indent0">Mut Kristiina ääneti aivan</div> + <div class="verse indent0">ja poskilla riutumat vaivan</div> + <div class="verse indent0">ja katse niin jäykkä kuin olla voi</div> + <div class="verse indent0">nyt astuu peiliä kohti.</div> + <div class="verse indent0">Torin laidoilla vain urut yöhön soi</div> + <div class="verse indent0">ja kirkkojen valkeat hohti.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vitivalkein silkkisin kaapuin —</div> + <div class="verse indent0">käy huoneessa saattue varjojen —</div> + <div class="verse indent0">hän seisoo itseään katsellen</div> + <div class="verse indent0">niin lähelle peiliä saapuin,</div> + <div class="verse indent0">ett' usva hengäisty kaihtaa sen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">— Ihan tottako, lausu, lapsonen,</div> + <div class="verse indent0">voit nähdä sieluhun ihmisten?</div> + <div class="verse indent0">Minä sormuksein sulle annan,</div> + <div class="verse indent0">jos, ennenkun vaipua silmäs suot,</div> + <div class="verse indent0">sen aatoksen selvästi julki tuot,</div> + <div class="verse indent0">mitä mielessä nyt minä kannan. —</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja neitonen sen sekunnin,</div> + <div class="verse indent0">min kellon heilurin kirkkaan</div> + <div class="verse indent0">yks lyönti kaikuvi, piirteihin</div> + <div class="verse indent0">nyt katsoo vanhuksen, nöyrimmin</div> + <div class="verse indent0">hän sitten niiaa ja virkkaa:</div> + <div class="verse indent0">— Majesteetti, sa aattelet kuin minäkin.</div> + <div class="verse indent0">Ens kerran kun yön hämärässä</div> + <div class="verse indent0">olet valkeessa verhossa tässä,</div> + <div class="verse indent0">minä paaries eess' olen, saksillain</div> + <div class="verse indent0">vahakynttiläin liekkejä puhdistain.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Heti vanhus ojentaa sormuksen:</div> + <div class="verse indent0">— Niin, kiitos! Mut unhotit hiukkasen.</div> + <div class="verse indent0">Kädet ristissä hetkenä tuona</div> + <div class="verse indent0">sinä lausut mun paarteni luona:</div> + <div class="verse indent0">Nyt kellot Roomassa kumajaa.</div> + <div class="verse indent0">Nyt, Kristiina, olet vain tuhkaa.</div> + <div class="verse indent0">Sukus kaukana on, mut rauhaisaa</div> + <div class="verse indent0">ei kenkään untasi uhkaa.</div> + <div class="verse indent0">Kuin silkki nyt kalvas on Juulia:</div> + <div class="verse indent0">— Jos murheen vallassa ankean</div> + <div class="verse indent0">ma nostan peitettä paarilta,</div> + <div class="verse indent0">ma kuiskaan jo polville lankean:</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On ihmisen kohtaloss' ongelma,</div> + <div class="verse indent0">ja maailman viisahin tutkija</div> + <div class="verse indent0">sen selvitystä ei tapaa.</div> + <div class="verse indent0">Taa merten aavain hän matkustaa</div> + <div class="verse indent0">ja vuorten harjalla huoneen saa</div> + <div class="verse indent0">kuin ilmojen lintunen vapaa,</div> + <div class="verse indent0">hän vihaa, heimonsa unhottaa;</div> + <div class="verse indent0">mut vuoteella vierahan linnan</div> + <div class="verse indent0">kodin puistot hän näkevi nukkuissaan</div> + <div class="verse indent0">ja ainaista polttoa rinnan</div> + <div class="verse indent0">hän tuntee povessa vieraan maan.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<h3 id="Totuus"> + Totuus. +</h3> + +<p>(Hannu Saksan aiheesta.)</p> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Pyyvaaran leskiparooni jo monta</div> + <div class="verse indent0">hovissaan vietti vuotta ilotonta;</div> + <div class="verse indent0">ei viihdytykseks arvo-herran vakaan</div> + <div class="verse indent0">sanottavasti ollut narristakaan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun paroonimme löytääksensä huvin</div> + <div class="verse indent0">pois kotoansa mennyt oli kerran,</div> + <div class="verse indent0">niin rengit, piiat herkkuloilla herran</div> + <div class="verse indent0">kuin kaarneet peustosivat omin luvin.</div> + <div class="verse indent0">Kun portaan eessä taas on herran reki</div> + <div class="verse indent0">ja isäntäänsä narri auttoi sieltä,</div> + <div class="verse indent0">niin hillitä ei malttanut hän kieltä,</div> + <div class="verse indent0">vaan kertoi, kuinka palvelijat teki,</div> + <div class="verse indent0">kuink' ylväästi he yhdess' elämöivät</div> + <div class="verse indent0">ja joivat hovin suojissa ja söivät.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ei herra tuosta ollut tietävinään,</div> + <div class="verse indent0">mut väelleen hän lausui leikin vuoksi</div> + <div class="verse indent0">kuin mässäyst' ei pitänyt ois minään:</div> + <div class="verse indent0">»Kai viinit hyvin kurkustanne juoksi?»</div> + <div class="verse indent0">Näin herra saattoi salaisuuden ilmi</div> + <div class="verse indent0">ja väkeen katsoi hyvänsuovin silmin;</div> + <div class="verse indent0">mut palvelijat kummeksuivat, miksi</div> + <div class="verse indent0">yks heitäinnyt on heistä petturiksi.</div> + <div class="verse indent0">He narrille nyt nyrkkiänsä puivat</div> + <div class="verse indent0">ja häntä vastaan heti liittoutuivat.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin herra matkusti. He päivän vapaan</div> + <div class="verse indent0">taas elämöivät entisehen tapaan,</div> + <div class="verse indent0">ja joukossa myös narri istuskeli,</div> + <div class="verse indent0">söi, joi kuin muutkin, huoletonna eli.</div> + <div class="verse indent0">Mut kauan toiset häntä siedä eivät,</div> + <div class="verse indent0">he sitoi hänet, kellarihin veivät,</div> + <div class="verse indent0">he siellä häntä suomi selkää pitkin,</div> + <div class="verse indent0">hän vuoroon huusi, vuoroon taasen itki.</div> + <div class="verse indent0">He löi ja nauroi: »Täss' on totuus vasta,</div> + <div class="verse indent0">sit' et saa laata julki huutamasta!»</div> + <div class="verse indent0">Hän parkui: »Näin jos nahkaani se raastaa,</div> + <div class="verse indent0">en eläissäni totta tahdo haastaa,</div> + <div class="verse indent0">vaan huolellisna huuleni sen salaa!»</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin parooni taas matkaltansa palaa.</div> + <div class="verse indent0">»No», kysyi hän, kun narri vastaan tuli,</div> + <div class="verse indent0">»kai täällä taasen herkut suussa suli?</div> + <div class="verse indent0">Pois <i>totuus</i> lausu lainkaan peittämättä!»</div> + <div class="verse indent0">»Ai», huusi narri taakseen vieden kättä,</div> + <div class="verse indent0">»mun polttaa saatte taikka muuten tappaa,</div> + <div class="verse indent0">totuutta ette minusta voi lappaa;</div> + <div class="verse indent0">se äsken mulle iskettihin selkään,</div> + <div class="verse indent0">sen jäljet ikän' kirveltää, mä pelkään.»</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="III"> + III. + </h2> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Suomen_nainen"> + Suomen nainen. + <br> + [Savonlinnan tyttökoulun 50-vuotisjuhlaan.] + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ken kuvan loisi kevät-auringosta,</div> + <div class="verse indent0">mi voittavalla luomis-lämmöllään</div> + <div class="verse indent0">voi kirren alta kukkasia nostaa,</div> + <div class="verse indent0">saa luonnon kuolleet eloon elpymään,</div> + <div class="verse indent0">hän rakkauden kuvatkoon, mi hohti</div> + <div class="verse indent0">mun puolein armaan äidin katseesta</div> + <div class="verse indent0">sen väikkyessä valvattia kohti,</div> + <div class="verse indent0">mi uinui voimatonna kehdossa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ken kuvaa lammen sydämessä salon,</div> + <div class="verse indent0">ne kukkaset, se jotka kuvastaa,</div> + <div class="verse indent0">ja rauhallisen illan tähti-valon,</div> + <div class="verse indent0">kuvata siskon hellyyden hän saa;</div> + <div class="verse indent0">ken suviaamun kuvaa kultaruskon,</div> + <div class="verse indent0">mi maan ja taivaan kaikki purppuroi,</div> + <div class="verse indent0">mä hälle riemun kuvaamisen uskon,</div> + <div class="verse indent0">min neitoseni lempi mulle soi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ken kuvais, mit' ei kuvata voi kukaan,</div> + <div class="verse indent0">kukalla kastehelmen pirteän</div> + <div class="verse indent0">ja lauhan tuulen, joka toivon mukaan</div> + <div class="verse indent0">vie otsaltani hien hersyvän,</div> + <div class="verse indent0">hän kuvata saa onnen, lohdutuksen,</div> + <div class="verse indent0">min löydän luona vaimon rakkahan,</div> + <div class="verse indent0">kun pettyneenä, murhein kodin uksen</div> + <div class="verse indent0">ma avaan, majahani kiiruhdan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Jos maamme onneks miehiemme aimoin</div> + <div class="verse indent0">on onnistunut joskus toimia,</div> + <div class="verse indent0">pää Suomen äitein, siskojen ja vaimoin</div> + <div class="verse indent0">on seppeleellä kaunistettava;</div> + <div class="verse indent0">he käsin hellin hoitaa pyhää tulta,</div> + <div class="verse indent0">mi työhön suureen miestä innostaa,</div> + <div class="verse indent0">ja heistä on se luonteen puhdas kulta,</div> + <div class="verse indent0">mi muita muistaa, itsens' unhottaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin, Suomen nainen, hän on sydän Suomen,</div> + <div class="verse indent0">on kansan terveys ja kunto maan.</div> + <div class="verse indent0">Kun kauneimmillaan kukoistus on tuomen,</div> + <div class="verse indent0">niin suviaika meill' on parhaillaan:</div> + <div class="verse indent0">kun ilo säilyy äitein sydämellä</div> + <div class="verse indent0">ja riemu siskojemme rinnassa,</div> + <div class="verse indent0">kun tyynnä valvoo kodin henki hellä,</div> + <div class="verse indent0">niin kansan syksykin on kaukana.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Sarkatakki"> + Sarkatakki. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sua lauluin tahdon kiittää,</div> + <div class="verse indent0">sa, takki sarkainen,</div> + <div class="verse indent0">sun lämpimyytes riittää,</div> + <div class="verse indent0">pois sulkee pakkasen;</div> + <div class="verse indent0">ma hyvin viihdyn kyllä,</div> + <div class="verse indent0">kun mulla olet yllä,</div> + <div class="verse indent0">en kaipaa kalliimpaa;</div> + <div class="verse indent0">jos kuljen vaikka kunne,</div> + <div class="verse indent0">mua seuraa kodintunne,</div> + <div class="verse indent0">kun sarka vain mun verhoaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tää lämmin sarkanuttu</div> + <div class="verse indent0">on vaate verraton,</div> + <div class="verse indent0">jo lapsuus-aikain tuttu</div> + <div class="verse indent0">se mulle ollut on,</div> + <div class="verse indent0">niin rakkaat muistot salaa</div> + <div class="verse indent0">yöst' unhon jälleen palaa</div> + <div class="verse indent0">kun sitä katselen;</div> + <div class="verse indent0">ja hellän heimon huolet,</div> + <div class="verse indent0">sen tointen kaikki puolet</div> + <div class="verse indent0">ma luen liitoksista sen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sen karitsan, jok' antoi</div> + <div class="verse indent0">tän villan pehmoisen,</div> + <div class="verse indent0">mun siskon' tupaan kantoi</div> + <div class="verse indent0">ja ruokki hellien,</div> + <div class="verse indent0">ja kevään tullen mäille</div> + <div class="verse indent0">sulille pälvipäille</div> + <div class="verse indent0">sen johti veikkoni,</div> + <div class="verse indent0">kuin se niin toivoi hänkin:</div> + <div class="verse indent0">jos luonnon, elämänkin</div> + <div class="verse indent0">keväästä kesä joutuisi!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun äiti käsin aroin</div> + <div class="verse indent0">pois villan nuotrean</div> + <div class="verse indent0">keritsi hellävaroin</div> + <div class="verse indent0">selästä karitsan,</div> + <div class="verse indent0">niin uutteralla työllä</div> + <div class="verse indent0">ja usein valvoin yöllä</div> + <div class="verse indent0">hän niistä langat loi,</div> + <div class="verse indent0">mut aatos maailmasta</div> + <div class="verse indent0">mua kaukaa etsi, lasta,</div> + <div class="verse indent0">mi äidin luo ei tulla voi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun maammo takki kankaan</div> + <div class="verse indent0">sai sitten kuteellen,</div> + <div class="verse indent0">hän moneen loimilankaan</div> + <div class="verse indent0">pudotti kyynelen,</div> + <div class="verse indent0">ei oman vaivan tähden,</div> + <div class="verse indent0">vaan aatoksissa nähden</div> + <div class="verse indent0">tuon lapsen kaivatun</div> + <div class="verse indent0">ja vallassa sen pelon,</div> + <div class="verse indent0">ett' ehkä kylmyys elon</div> + <div class="verse indent0">sen koskee arkaan sieluhun.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Siks lauluin tahdon kiittää</div> + <div class="verse indent0">sua, takki sarkainen,</div> + <div class="verse indent0">sun lankas salvaks riittää</div> + <div class="verse indent0">myös pahan pakkasen.</div> + <div class="verse indent0">Ja hyvin viihdyin kyllä</div> + <div class="verse indent0">mä äidin sarka yllä,</div> + <div class="verse indent0">en kaipaa kalliimpaa,</div> + <div class="verse indent0">ja kodin lämmin tunne</div> + <div class="verse indent0">mua seuraa, vaikka kunne</div> + <div class="verse indent0">ma kylmää kuljen maailmaa.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Maaliskuun_paivana"> + Maaliskuun päivänä. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sai olla Helleri pirtissään</div> + <div class="verse indent0">ja viettää viikkoja vangin tapaan,</div> + <div class="verse indent0">ol' aivan riutua ikävään,</div> + <div class="verse indent0">mut sai taas toimintavallan vapaan.</div> + <div class="verse indent0">Hän ulos läksi ja sulki uksen —</div> + <div class="verse indent0">on aamu herttainen maaliskuun —,</div> + <div class="verse indent0">hän tunsi raittihin tuulahduksen,</div> + <div class="verse indent0">mi helli kasvoja, sipui suun.</div> + <div class="verse indent0">Hän huomas, että on muutos säässä,</div> + <div class="verse indent0">sen takaa viikkojen nähdä voi;</div> + <div class="verse indent0">on talven silmä vain toinen jäässä,</div> + <div class="verse indent0">mut toinen kyynelin ilkamoi.</div> + <div class="verse indent0">Ja päivän paisteessa seinustalla</div> + <div class="verse indent0">jo lapset leikissä huiskivat,</div> + <div class="verse indent0">»Nyt suvi saapuvi!» kuiskivat...</div> + <div class="verse indent0">Siin' onkin pälvi jo räystään alla;</div> + <div class="verse indent0">siin' ensin selkänsä talvi näyttää</div> + <div class="verse indent0">ja pitää muualla puoliaan,</div> + <div class="verse indent0">mut varma ei ole vallastaan,</div> + <div class="verse indent0">sill' outo kuiske jo ilman täyttää;</div> + <div class="verse indent0">jää järvet kattaa ja hanget maata,</div> + <div class="verse indent0">mut kesän kultaiset unelmat,</div> + <div class="verse indent0">siit' eivät pettyä silmät saata,</div> + <div class="verse indent0">nyt nietoksilla jo hohtavat.</div> + <div class="verse indent0">Kun kevään kuohuva viini leilit</div> + <div class="verse indent0">jo kohta särkevi talviset,</div> + <div class="verse indent0">taas välkkyy vapaina vetten peilit,</div> + <div class="verse indent0">puut lehtii, pesivät peipposet.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt mietti Helleri, ihmisellä</div> + <div class="verse indent0">yks ainut kevätkö onkin vaan,</div> + <div class="verse indent0">tuo nuoruus kukkiva, kirkas, hellä,</div> + <div class="verse indent0">tie suora sittenkö kuljetaan,</div> + <div class="verse indent0">tie kohti vanhuen syksysäitä</div> + <div class="verse indent0">ja kuolon hankien talvisjäitä?</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän mietti. Syvältä rinnan alta</div> + <div class="verse indent0">sai vastauksen hän voimakkaan;</div> + <div class="verse indent0">on niinkuin jähmeä talven valta</div> + <div class="verse indent0">nyt raukeais hänen sielussaan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän tunsi, minkä sa tunnet aina,</div> + <div class="verse indent0">kun sunkin tarmosi uudistuu,</div> + <div class="verse indent0">kun tuntees kuohuvat voimakkaina</div> + <div class="verse indent0">ja versoo raitisna elos puu;</div> + <div class="verse indent0">kun kevääs, pitkien vuotten taaksi</div> + <div class="verse indent0">min luulit jäänehen ainiaaksi,</div> + <div class="verse indent0">sun luokses nuorena palaa taas</div> + <div class="verse indent0">ja kultaa kuihtuvan kukkamaas.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin köyhä elämä lienee harvoin,</div> + <div class="verse indent0">ett' uudistuisi ei kevät sen</div> + <div class="verse indent0">ja uudet tehtävät uusin arvoin</div> + <div class="verse indent0">ei meitä kutsuisi luoksehen,</div> + <div class="verse indent0">ja ettei hangelle talviselle,</div> + <div class="verse indent0">mi sielus templihin kokoontuu,</div> + <div class="verse indent0">taas joskus loistaisi päivän helle</div> + <div class="verse indent0">ja hymyis nuorena maaliskuu.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Koti"> + Koti + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Itselleen ken kaikki suopi</div> + <div class="verse indent0">yksin eläen,</div> + <div class="verse indent0">poveensa hän kylmän luopi</div> + <div class="verse indent0">sydämen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Keskell' ihmisvirran vuolaan,</div> + <div class="verse indent0">elon lämpimän,</div> + <div class="verse indent0">jäiseen suljettu on luolaan</div> + <div class="verse indent0">aina hän. —</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mut jo jonkun niemen päässä</div> + <div class="verse indent0">kenties pirtin näät,</div> + <div class="verse indent0">luona huojuu poutasäässä</div> + <div class="verse indent0">tähkäpäät.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sa loit majan, kätes raivas</div> + <div class="verse indent0">vainiot sen luo;</div> + <div class="verse indent0">nyt se palkinnoksi vaivas</div> + <div class="verse indent0">suojan suo.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Pihan portti sua vuottaa,</div> + <div class="verse indent0">puoleks auki on,</div> + <div class="verse indent0">sinuun pirtin perhe luottaa</div> + <div class="verse indent0">murheeton.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Valtakuntaas, kodin kesään,</div> + <div class="verse indent0">kylän kylmästä</div> + <div class="verse indent0">riennät niinkuin pääsky pesään</div> + <div class="verse indent0">myrskyllä.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Äänet tutut sieltä kuulet</div> + <div class="verse indent0">soivan vastahas,</div> + <div class="verse indent0">pääset pikemmin kuin luulet</div> + <div class="verse indent0">huolistas.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ylläs suojaava on katto,</div> + <div class="verse indent0">piiri rakkaiden,</div> + <div class="verse indent0">rauha, viihdytys ja ratto</div> + <div class="verse indent0">alla sen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Herttaista on sinne tulla</div> + <div class="verse indent0">jälkeen päivätyön,</div> + <div class="verse indent0">vuode lämmin siell’ on sulia</div> + <div class="verse indent0">saapuiss' yön.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kauan kuoltuaskin salaa</div> + <div class="verse indent0">henkes kaivaten</div> + <div class="verse indent0">määräpäivin taasen palaa</div> + <div class="verse indent0">pirtillen,</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">jossa aina muistos jalo,</div> + <div class="verse indent0">muut min unhotti,</div> + <div class="verse indent0">niinkuin kirkas kevätvalo</div> + <div class="verse indent0">hohtavi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kädet hellät sijan siellä</div> + <div class="verse indent0">sulle säilyttäät,</div> + <div class="verse indent0">vaikka elon valtatiellä</div> + <div class="verse indent0">syrjään jäät.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Kotiemme_rakentajat"> + Kotiemme rakentajat. + <br> + (Suomen Rakennusmestariliitolle.) + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin moni mies ja nainen myös</div> + <div class="verse indent0">ahertaa elon päivätyössä</div> + <div class="verse indent0">on toimellinen, häärää muita varten,</div> + <div class="verse indent0">mut itselleenkin, suomast' onnetarten,</div> + <div class="verse indent0">niin kokoo riunoja ja riistaa kystä,</div> + <div class="verse indent0">saa arvoa ja mielentyydytystä,</div> + <div class="verse indent0">myös kateutta, muita enemmän</div> + <div class="verse indent0">jos miekkoselta milloin näyttäis hän.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Rakennusmestari — jos saanen luvan</div> + <div class="verse indent0">sanoa sen — hän ihminen on moinen;</div> + <div class="verse indent0">ja paljon paremman kuin joku toinen</div> + <div class="verse indent0">hän osottavi toimekkuuden kuvan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Viel’ äsken laitamalla kaupungin</div> + <div class="verse indent0">me havaitsimme kolkon kivimäen,</div> + <div class="verse indent0">mut luokse sen tuon tutun mestarin</div> + <div class="verse indent0">eräänä aamun' astelevan näen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän mittailee sen pitkin sekä poikki,</div> + <div class="verse indent0">ja kalliolla, jolla koirat loikki</div> + <div class="verse indent0">ja juopporentut rähjäsivät öin,</div> + <div class="verse indent0">nyt elo vilkas alkaa ripein töin.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se huiskett' on! Ken helkyttelee poraa,</div> + <div class="verse indent0">ken vääntää kiviä, ken luopi soraa,</div> + <div class="verse indent0">ken paatta jäykkää norjaks kuonnuttaa,</div> + <div class="verse indent0">ja tiiltä kertyy sinne aavat kasat,</div> + <div class="verse indent0">telinehirret, vankat rautavasat...</div> + <div class="verse indent0">Ken kaaoksesta siitä selvän saa?</div> + <div class="verse indent0">Tuo mestari. Hän ohjaa sataa kättä.</div> + <div class="verse indent0">Hän kenraali on; värvähtelemättä</div> + <div class="verse indent0">työn taistotannerta hän tarkastaa.</div> + <div class="verse indent0">On pohjapatterina sokkel'-paasi,</div> + <div class="verse indent0">sen päälle tiilirykmentit hän kaasi</div> + <div class="verse indent0">ne sijallensa sitten järjestäin.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kas kuinka visusti hän kaikki hautaa!</div> + <div class="verse indent0">Tää kenttä nielee kiveä ja rautaa,</div> + <div class="verse indent0">kovasti kasvaa korkeutehen päin.</div> + <div class="verse indent0">Näemme kohta vankan muurin rinnan —</div> + <div class="verse indent0">Hän, turvaks kalliin kaupunkimme, linnan</div> + <div class="verse indent0">siis kalliolle teettää kukaties?</div> + <div class="verse indent0">Tään vallin päällä urhot vartioivat,</div> + <div class="verse indent0">noist' aukoista ne surmaputket soivat,</div> + <div class="verse indent0">kun seutuamme vaanii vihamies?</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ei! Merkit ovat vallan toista maata.</div> + <div class="verse indent0">Nuo isät, äidit, jotka, lapset myötä,</div> + <div class="verse indent0">käy riemusilmin katsomassa työtä,</div> + <div class="verse indent0">ei sellaista he odotella saata.</div> + <div class="verse indent0">Tään muurin nousua he seuraamasta</div> + <div class="verse indent0">ei koskaan väsy. Arkin akkunasta</div> + <div class="verse indent0">tähynnyt ukko Noa aikoinaan</div> + <div class="verse indent0">sen hartaammin ei kuivumista maan.</div> + <div class="verse indent0">Kun toivon viheriä öljypuu</div> + <div class="verse indent0">nyt kasvaa heille uuden katon alla,</div> + <div class="verse indent0">siks, kun se yhteen liittyy korkealla,</div> + <div class="verse indent0">hymyssä heidän kaikkien on suu.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent7">* * *</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On kesä poissa, saapuu syksysää,</div> + <div class="verse indent0">mereltä tuuli kylmä tervehtää</div> + <div class="verse indent0">ja puiston lehdet katuojaan ajaa.</div> + <div class="verse indent0">Vaan entisellä koirakalliolla</div> + <div class="verse indent0">nyt ihmisten on turvallinen olla;</div> + <div class="verse indent0">he siinä pitää rauhallista majaa.</div> + <div class="verse indent0">Siell' uusin kaupungin on asuintalo;</div> + <div class="verse indent0">niin kutsuvasti vilkuttavi valo</div> + <div class="verse indent0">sen akkunoista uumentoihin yön.</div> + <div class="verse indent0">Siell' ansiosta rakentajain työn</div> + <div class="verse indent0">niin moni perhe alla oman katon</div> + <div class="verse indent0">sai öiden levon, puhdeajan raton,</div> + <div class="verse indent0">sen paikan, jolla nimi on niin hellä,</div> + <div class="verse indent0">kun koti näet on armain ihmisellä.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mä kadehdin ... Hän vast' on miekkonen,</div> + <div class="verse indent0">ken iloksi näin elää lähimäisen</div> + <div class="verse indent0">ja tyydytyksen paikan herttaisen</div> + <div class="verse indent0">luo keskeen elon temmellyksen jäisen.</div> + <div class="verse indent0">Siis kunniassa olkoot kaiket ajat</div> + <div class="verse indent0">nää kotiemme rehdit rakentajat!</div> + <div class="verse indent0">Ja älkööt, luotuansa kodin muille,</div> + <div class="verse indent0">he itse jääkö paljahille puille!</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Runottaren_tupa"> + Runottaren tupa. + <br> + [Kirjotettu teatteritalon hyväksi vietettyyn arpajaisjuhlaan + Helsingissä 6/3 1898.] + </h2> +</div> + + +<p>(Runotar lausuu näyttämön väliverhon edestä.)</p> + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mies nuori immyttänsä ihanaa</div> + <div class="verse indent0">maan halki haki kaihoavin rinnoin,</div> + <div class="verse indent0">hän toivottunsa viimein tavoittaa</div> + <div class="verse indent0">ja haastaa hälle silloin hellin innoin:</div> + <div class="verse indent0">»Mun armaani, mun ihanaiseni,</div> + <div class="verse indent0">sa kaunein ruusu toivon tarhassani,</div> + <div class="verse indent0">mun puhtain unelmani,</div> + <div class="verse indent0">käy elämäni päiväpaisteeksi</div> + <div class="verse indent0">ja iloks iltojeni pitkien</div> + <div class="verse indent0">nyt joita vietän yksin, itkien!»</div> + <div class="verse indent0">Ja nuorukaiseen neito silmät käänsi,</div> + <div class="verse indent0">soi hymyn suloisen ja hiljaa äänsi:</div> + <div class="verse indent0">»Sa, lietomieli, majaas matalaan</div> + <div class="verse indent0">mun, vapaan immen, vaadit astumaan?»</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">»En, kukkani, ma korven kentäks raadan,</div> + <div class="verse indent0">ma uhkeimmat salon hongat kaadan</div> + <div class="verse indent0">ja niistä pirtin lämminsaumaisen</div> + <div class="verse indent0">sun asunnokses, armas, veistelen.</div> + <div class="verse indent0">Sit' en voi luoda kullanhohtavaksi,</div> + <div class="verse indent0">mut kodikkaaksi, laajaks, korkeaksi,</div> + <div class="verse indent0">niin että alla uljaan kurkihirren</div> + <div class="verse indent0">on kajahdella tilaa ilovirren.</div> + <div class="verse indent0">Siell' onkin riemu, kun sun sinne saan,</div> + <div class="verse indent0">sun kultakanneltasi soittamaan;</div> + <div class="verse indent0">kun hymyilet, niin päivä siellä loistaa,</div> + <div class="verse indent0">sun rakkautesi talven kylmät poistaa,</div> + <div class="verse indent0">se torjuu nuolet myrkytetyt kateen</div> + <div class="verse indent0">ja vihan viimat, kuurat kaunasateen.»</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hän hongat kaatoi, pirtin oivan loi,</div> + <div class="verse indent0">sen valtijattareksi immen toi.</div> + <div class="verse indent0">Hän hymyili, ja pirttiin päivä loisti;</div> + <div class="verse indent0">toi talvi kylmät, rakkaus ne poisti;</div> + <div class="verse indent0">soi kannel vieno, sielu soinnut toisti.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ma, runotar, kun hetki tyyn' ol' illan,</div> + <div class="verse indent0">tein pirttiin usein taivahasta sillan;</div> + <div class="verse indent0">näet valon lapset sinne tiensä johtaa,</div> + <div class="verse indent0">miss' aina lempi puhtaimmillaan hohtaa.</div> + <div class="verse indent0">Ma maailmasta hengen ikuisuuden</div> + <div class="verse indent0">ja ihanteen loin kuvan heille uuden —</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja alla kurkihirren</div> + <div class="verse indent0">soi sävel virren,</div> + <div class="verse indent0">soi vapahana,</div> + <div class="verse indent0">soi sointuisana,</div> + <div class="verse indent0">soi voimaa, auvoa antavana.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent7">* * *</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ma täällä parven Suomen sulhasia</div> + <div class="verse indent0">ja kaunoisia kassan kantajia</div> + <div class="verse indent0">rakennustyössä uutterassa nään.</div> + <div class="verse indent0">Te tupaa veistelette. Mutta kelle?</div> + <div class="verse indent0">Runottarelle, taivaan tyttärelle,</div> + <div class="verse indent0">te kodin luotte hengen kukkaselle,</div> + <div class="verse indent0">ja rakkaus on pohja työnne tään.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Siis Suomen hongat parhaat maahan luokaa</div> + <div class="verse indent0">ja yläviksi seinäin nousta suokaa</div> + <div class="verse indent0">ja suorikaatte saumat tarkoiksi;</div> + <div class="verse indent0">te upottakaa maahan vankat vaajat,</div> + <div class="verse indent0">ja holvatkaatte holvit ylhät, laajat,</div> + <div class="verse indent0">ja edustalle pylväsrivit taajat —</div> + <div class="verse indent0">niin uljas syntyy taiteen temppeli!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kaikk' yksinkertaista, mut arvokasta!</div> + <div class="verse indent0">Siis omaan malmiin muusta maailmasta</div> + <div class="verse indent0">te parhaat ainekset nyt juottakaa;</div> + <div class="verse indent0">niin yhdistäkää juhlamieleen ratto,</div> + <div class="verse indent0">kotoisiin seiniin Hellaan tähtikatto</div> + <div class="verse indent0">ja Suomen palkkiin mosaikki-matto</div> + <div class="verse indent0">ja sopusointu niihin saattakaa!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun valmiiks saatte kartanonne jalon,</div> + <div class="verse indent0">niin kirkkahilta kunnahilta valon</div> + <div class="verse indent0">sen valtijattareksi saavun ma;</div> + <div class="verse indent0">ja minkä rakkautta puhtahinta</div> + <div class="verse indent0">tai vihaa, epäilystä murtavinta</div> + <div class="verse indent0">vain koskaan tuntenut on ihmisrinta,</div> + <div class="verse indent0">sen tulkitsen ma siellä taiteessa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Näet ajan vuolla monet kalliit kuvat</div> + <div class="verse indent0">sen pyörtehesen vaipuu, unohtuvat;</div> + <div class="verse indent0">mut runotar kun minkä julki toi</div> + <div class="verse indent0">se ainaiseksi hukkumasta säilyy,</div> + <div class="verse indent0">ijäti päivän loistehessa päilyy;</div> + <div class="verse indent0">jos kuinkin hyrskyt ympärillä häilyy,</div> + <div class="verse indent0">sen kirkkautta kaihtaa ei ne voi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ma tunteet, aatteet vuosisatain takaa</div> + <div class="verse indent0">tän nyky-polven lapsille voin jakaa,</div> + <div class="verse indent0">niin uuteen eloon elvytellen ne;</div> + <div class="verse indent0">jos sydän kylmyi päivätyössä kellä,</div> + <div class="verse indent0">sen muistoilla ma tahdon lämmitellä,</div> + <div class="verse indent0">se ett' on jälleen armahtava, hellä</div> + <div class="verse indent0">ja sykkää ihmisyyden onnelle.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Avara, uljas luokaa huone siksi</div> + <div class="verse indent0">te runouden, muiston temppeliksi,</div> + <div class="verse indent0">niin rikkauteni runsaat siihen tuon,</div> + <div class="verse indent0">tuon riemut, tuskat menneisyyden yöstä,</div> + <div class="verse indent0">heleimmät helmet ihmishengen työstä.</div> + <div class="verse indent0">Ma tahdon — kuulkaa! — verhon hetkeks syöstä,</div> + <div class="verse indent0">nyt aarteihini vilkaista jo suon.</div> + </div> + </div> +</div> + +<p>(Runottaren viittauksesta väistyy verho ja näyttämöllä +vaihtuu jakso kuvaelmia maailman kuuluisimmista +näytelmäkappaleista.)</p> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Laulajain_marssi"> + Laulajain marssi + <br> + Kirvun lauluseuralle omistettu.] + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On voima, mi mielet nuorentaa,</div> + <div class="verse indent0">elon soihtuna on joka aika,</div> + <div class="verse indent0">ilopäiviä ihmisen kirkastaa,</div> + <div class="verse indent0">luo huoliin hohdetta rauhaisaa;</div> + <div class="verse indent0">se on laulun tenhoisa taika.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Se sielusi pohjalta ilmi tuo,</div> + <div class="verse indent0">siellä piillyt mit' on ihaninta,</div> + <div class="verse indent0">näköpiirin se hengelle suuren luo,</div> + <div class="verse indent0">sen selvään tuntea meidän suo,</div> + <div class="verse indent0">mitä toivoo sykkivä rinta.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Me laulusta mielen myrskyisen</div> + <div class="verse indent0">sekasortohon sointua saamme,</div> + <div class="verse indent0">jalot tuntehet turvissa kukkii sen,</div> + <div class="verse indent0">niin lempi, kaipaus kauneuden,</div> + <div class="verse indent0">syvä rakkaus syntymämaamme.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Pohjan_kesa"> + Pohjan kesä. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sen kuin satuas ymmärrän,</div> + <div class="verse indent0">Pohjan kerkeä, kaunis suvi,</div> + <div class="verse indent0">sen mun sieluni silmähän</div> + <div class="verse indent0">suuruutesikin ilmaantuvi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Oman itsesi unhottain</div> + <div class="verse indent0">riemuin lyhyet elonhetkes</div> + <div class="verse indent0">työtäs muiden hyväksi vain</div> + <div class="verse indent0">teet sä, kunneka päätät retkes.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Katoovainen ja iäinen</div> + <div class="verse indent0">sinuun mahtuvi yhden rinnan,</div> + <div class="verse indent0">syksyin kuollessa kukkien</div> + <div class="verse indent0">katoovaiselle maksat hinnan;</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">kirkas värehes vuorilla,</div> + <div class="verse indent0">kalvossa järvien sinivöitten</div> + <div class="verse indent0">ikuisuuden on toivoa,</div> + <div class="verse indent0">tähtää talvien taa ja öitten.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sammumatonta nuoruutta</div> + <div class="verse indent0">kesän kuulaista hohtaa säistä,</div> + <div class="verse indent0">siks sen helmahan halaan ma</div> + <div class="verse indent0">kyläin kiistoista itsekkäistä.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Nakoalani"> + Näköalani. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Matkaten maailmaa</div> + <div class="verse indent4">tottua aina saa,</div> + <div class="verse indent0">jättää entiset, suostua uuteen;</div> + <div class="verse indent4">kuitenkin muutos tää</div> + <div class="verse indent4">mieltäni kirveltää,</div> + <div class="verse indent0">viedä on ihan toivottomuuteen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Vielähän äsken näin</div> + <div class="verse indent4">rantojen vihreäin</div> + <div class="verse indent0">huojuvat puut, Savon suloiset tienot;</div> + <div class="verse indent4">huoneeni akkunaan</div> + <div class="verse indent4">nurmikko kukistaan</div> + <div class="verse indent0">tuulilla kannatti tuoksut vienot.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Seutua ihailin</div> + <div class="verse indent4">sydämin lämpimin ...</div> + <div class="verse indent0">Mutta nyt — mikä erotus suuri!</div> + <div class="verse indent4">silmän jos minne vie,</div> + <div class="verse indent4">suljettu silt' on tie,</div> + <div class="verse indent0">kaikkialla on kolea muuri.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Voi sua, kaupunki,</div> + <div class="verse indent4">ahdas on ilmasi,</div> + <div class="verse indent0">on kuin tiilies painon sais kantaa.</div> + <div class="verse indent4">Mutta jos laajat maat</div> + <div class="verse indent4">sielullein auki saat,</div> + <div class="verse indent0">kaikki voin sulle anteeksi antaa.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Talven_saapuessa"> + Talven saapuessa. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Pois pois saloilta Suomen</div> + <div class="verse indent0">kesä kultainen pakeni,</div> + <div class="verse indent0">suvi päivän kirkas huomen</div> + <div class="verse indent0">illan pilviksi sakeni;</div> + <div class="verse indent0">usvihin marraskuun</div> + <div class="verse indent0">kukkien tuoksu haihtui,</div> + <div class="verse indent0">tuore vihreys vaihtui</div> + <div class="verse indent0">talvehen kammottuun.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Häipyi maailma sorja,</div> + <div class="verse indent0">sävel sointuva nukahti,</div> + <div class="verse indent0">jääss' on tuomen oksa norja,</div> + <div class="verse indent0">jolla käkönen kukahti;</div> + <div class="verse indent0">paljaaksi jääneet on</div> + <div class="verse indent0">lehtevät vääräin rinnat,</div> + <div class="verse indent0">kaatui kaunihit linnat</div> + <div class="verse indent0">haaveisen aallokon.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Murheen sallitko tulla,</div> + <div class="verse indent0">sielus usvihin kutoa,</div> + <div class="verse indent0">tai on vihryt puisto sulla,</div> + <div class="verse indent0">jonka lehdet ei putoa;</div> + <div class="verse indent0">voinetko linnastas</div> + <div class="verse indent0">uhmia syksyn säitä,</div> + <div class="verse indent0">luoda keskelle jäitä</div> + <div class="verse indent0">kukkivan maailmas?</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Ruusun_umput"> + Ruusun umput. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mun huoneessani tuuhea on kukka,</div> + <div class="verse indent0">luo altis umppuja se ruusu-rukka,</div> + <div class="verse indent0">ja umput joutuin suuriks turpoaa,</div> + <div class="verse indent0">mut teräänsä ne auki eivät saa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja joka aamu ensi työnä mulla</div> + <div class="verse indent0">noit' umppuja on tutkimahan tulla,</div> + <div class="verse indent0">mut turhaan — kahleitaan ei katkaise,</div> + <div class="verse indent0">vaan mätänee ja maahan vaipuu ne.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On umput nuo kuin toivehitten kerkät,</div> + <div class="verse indent0">jotk' ihmispoveen syntymään on herkät</div> + <div class="verse indent0">ja kiireisesti sitten kasvavat,</div> + <div class="verse indent0">mut useimmiten kesken kuihtuvat.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent27">(»Urpuja»)</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Nakymattomat_kadet"> + Näkymättömät kädet. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ma orhin valjastin,</div> + <div class="verse indent0">ma kohottausin korjaan,</div> + <div class="verse indent0">ja varsan ohjaksin</div> + <div class="verse indent0">ma juoksuun kiihdin norjaan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hei, tanner alla soi!</div> + <div class="verse indent0">tää vauhti leikkaa matkaa;</div> + <div class="verse indent0">maan ääriin päästä voi,</div> + <div class="verse indent0">näin uljaasti jos jatkaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja rinne kohoaa</div> + <div class="verse indent0">lähelle taivaan rajaa;</div> + <div class="verse indent0">sen tahdon saavuttaa,</div> + <div class="verse indent0">sen kukkulalle ajaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Siis, orhi, ennätäy,</div> + <div class="verse indent0">päin aurinkoa juokse;</div> + <div class="verse indent0">laella vaaran käy</div> + <div class="verse indent0">niin raitis tuulen tuokse! —</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vaan kädet, joit' en nää,</div> + <div class="verse indent0">kaikk' aukoo orhin valjaat;</div> + <div class="verse indent0">pois hepo kiitää, jää</div> + <div class="verse indent0">vain ohjat mulle paljaat.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja ympär' sydämen</div> + <div class="verse indent0">ma tunnen jäisen renkaan...</div> + <div class="verse indent0">Kuin kauvan itkien'</div> + <div class="verse indent0">ma korjass' istunenkaan?</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Ihmissydan"> + Ihmissydän. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On ihmissydän pieni maailma,</div> + <div class="verse indent0">on siellä syvyydet ja meret aavat;</div> + <div class="verse indent0">sen ylle luokaa taivas loistava,</div> + <div class="verse indent0">niin syvät vedet kuvastaa sen saavat!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On ihmissydän pieni maailma,</div> + <div class="verse indent0">on vehmasmaata, aroa ja santaa;</div> + <div class="verse indent0">suo sateen vienon sinne vihmoa,</div> + <div class="verse indent0">niin erämaakin kukkasia kantaa!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On ihmissydän pieni maailma,</div> + <div class="verse indent0">vaan maailma on kerran katoava;</div> + <div class="verse indent0">iäisyys sydämeesi istuta,</div> + <div class="verse indent0">se kuolemasta on sun vapahtava!</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Tikitin_takitin_kello_kay"> + Tikitin takitin kello käy... + <br> + (Pojalle, joka sai kellon joululahjaksi.) + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tikitin takitin kello käy,</div> + <div class="verse indent0">sekuntit pienet sen vikkelä pirta</div> + <div class="verse indent0">tunneiksi, päiviksi, viikoiksi lyö;</div> + <div class="verse indent0">niistä se syntyvi vuosien virta.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tikitin takitin, oikein jaa</div> + <div class="verse indent0">aikasi kallis ja oikein käytä,</div> + <div class="verse indent0">kaikki tehtäväs hetkelleen</div> + <div class="verse indent0">kellon tarkkuudella sa täytä!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tikitin takitin, aika ei</div> + <div class="verse indent0">verkkaista varro, poikani rakas;</div> + <div class="verse indent0">mennyttä hetkeä milloinkaan</div> + <div class="verse indent0">kenkään ei sulle lahjota takas.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tikitin takitin kello käy...</div> + <div class="verse indent0">Sulla on elosi kultainen aamu,</div> + <div class="verse indent0">päivän vaivoja tunne sa et,</div> + <div class="verse indent0">outo on illan huolien haamu.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tikitin takitin kello käy —</div> + <div class="verse indent0">Päivä syntyy ja vaihtuu yöhön;</div> + <div class="verse indent0">aamun kummulta kuljet sa</div> + <div class="verse indent0">laakson taisteluihin ja työhön.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tikitin takitin kello käy,</div> + <div class="verse indent0">raattaat, pontimet kunnossa kun on;</div> + <div class="verse indent0">varten tointasi vastaista</div> + <div class="verse indent0">voimias vaalia täytymys sun on.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Tikitin takitin kello käy,</div> + <div class="verse indent0">kun se on puhdas ja vireihin luotu;</div> + <div class="verse indent0">ehjänä, kirkasna sykkiä</div> + <div class="verse indent0">sunkin sielusi olkohon suotu!</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="En_ilohon_luota_en_murheeseen"> + En ilohon luota, en murheeseen. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">En ilohon luota, en murheeseen,</div> + <div class="verse indent0">ne monesti petti mun aivan;</div> + <div class="verse indent0">ain' alta ma kirkkahan riemun veen</div> + <div class="verse indent0">olen löytänyt tuskan ja vaivan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ja kuohuissa murehen mustimman</div> + <div class="verse indent0">ja sivulla surujen summan</div> + <div class="verse indent0">ma helmen välkkyvän-kuulakan</div> + <div class="verse indent0">näin pohjalla lähtehen tumman.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">En ilohon luota, en murheeseen,</div> + <div class="verse indent0">ne on oikkuja elämän säiden,</div> + <div class="verse indent0">ja määrätön maailma mittoineen</div> + <div class="verse indent0">yläpuolla on pilvien näiden.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Nauroin_ja_itkin"> + Nauroin ja itkin. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kulkeiss' elontietä pitkin</div> + <div class="verse indent0">vuoroin nauroin, vuoroin itkin;</div> + <div class="verse indent0">nauroin nauraakseni vain</div> + <div class="verse indent0">pakoin itkin itkujain.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Itkin salaa, nauroin julki...</div> + <div class="verse indent0">Niinhän monet täällä kulki</div> + <div class="verse indent0">virtaa tuskan kyynelten</div> + <div class="verse indent0">kaikkialle hymyillen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Elon taikur' tutkimaton</div> + <div class="verse indent0">kivuistamme löytää raton,</div> + <div class="verse indent0">parantaissaan haavoittaa,</div> + <div class="verse indent0">iloon tuskan istuttaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Elon murheet, riemut yhteen</div> + <div class="verse indent0">liittyvät, sen luovat lyhteen,</div> + <div class="verse indent0">jolle pääni väsyneen</div> + <div class="verse indent0">lepoon lasken ikuiseen.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Jaakobin_tunnustus_Raakelille"> + Jaakobin tunnustus Raakelille. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sun lampaasi, neito, ma juotin nyt,</div> + <div class="verse indent0">en kauemmin kulkuas estäis,</div> + <div class="verse indent0">jos ei sieluuni jano ois syttynyt</div> + <div class="verse indent0">sinun hellästä silmäyksestäis.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Siis viivy mun luonani hetkinen vain,</div> + <div class="verse indent0">ja sun laumasi levätä joutaa;</div> + <div class="verse indent0">minä aavikon polkuja astuissain</div> + <div class="verse indent0">olen kärsinyt kuuminta poutaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Suo silmihis, armas, mun katsoa,</div> + <div class="verse indent0">suo että sun äänesi kuulen;</div> + <div class="verse indent0">yön pisara niissä niin vilpoisa</div> + <div class="verse indent0">on jäljille polttavan tuulen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Pois kotoa köyhänä läksin mä,</div> + <div class="verse indent0">ja mun kirosi äitini lapsi,</div> + <div class="verse indent0">sua tiennyt ei sieluni etsiä,</div> + <div class="verse indent0">sinä, impeni hunajahapsi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sun löysin kuin salatun kukkaismaan</div> + <div class="verse indent0">mä jälkehen helteisen retken;</div> + <div class="verse indent0">nyt päivän jäähtyissä tottahan saan</div> + <div class="verse indent0">sen tuoksua nauttia hetken.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On rakkaus vahvempi kuolemaa</div> + <div class="verse indent0">ja kuumempi aavikon santaa;</div> + <div class="verse indent0">kaikk' aartehet mies sille lahjottaa,</div> + <div class="verse indent0">sen hinnaksi henkensä antaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin pyhä on sinetti sydämen,</div> + <div class="verse indent0">sinä vaimojen tyttönen jaloin;</div> + <div class="verse indent0">sua ijäti lemmin, mun sieluni sen</div> + <div class="verse indent0">veripunaisin kuiskivi valoin.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Kuningas_Eerik"> + Kuningas Eerik. + <br> + (C. Snoilsky.) + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Viirit liehuin venhot vettä vierii,</div> + <div class="verse indent0">illan rusko kultii Määlariin,</div> + <div class="verse indent0">aironloiske, torven kaiku kierii</div> + <div class="verse indent0">rannan lehtikoihin tuoksuviin.</div> + <div class="verse indent0">Vaivu, airo, pursi, irti jää,</div> + <div class="verse indent0">määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!</div> + <div class="verse indent4">Torvi, heitä työs,</div> + <div class="verse indent4">kaiku, tyynny myös:</div> + <div class="verse indent0">Nyt Eerik kannelta soittaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Eerik soittaa, seetrikannel sorjin</div> + <div class="verse indent0">kirjaillulla polvellansa on,</div> + <div class="verse indent0">kultakieliin valkosormin norjin</div> + <div class="verse indent0">hellän luo hän sävel-aallokon.</div> + <div class="verse indent0">Pieni Kaarin vaiti kuunnellen</div> + <div class="verse indent0">silmihinsä saapi suuren kyynelen.</div> + <div class="verse indent4">Murheiseksko tein</div> + <div class="verse indent4">paimentyttösein?</div> + <div class="verse indent0">Nyt Eerik kannelta soittaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa</div> + <div class="verse indent0">pelko Ruskoparta herttuan?</div> + <div class="verse indent0">Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,</div> + <div class="verse indent0">hän on herra Vaasain valtikan.</div> + <div class="verse indent0">Siks kun hohtaa huiput kukkulain</div> + <div class="verse indent0">kirkkahassa yössä lempikäämme vain.</div> + <div class="verse indent4">Kauvan vielä on</div> + <div class="verse indent4">aamunkoittohon.</div> + <div class="verse indent0">Nyt Eerik kannelta soittaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun</div> + <div class="verse indent0">linnan valtijaksi Tukholmaan,</div> + <div class="verse indent0">virka vain, ja kultakruunun luon sun</div> + <div class="verse indent0">kultakutris päälle tummumaan.</div> + <div class="verse indent0">Eerik haaveiluiden prinssi on,</div> + <div class="verse indent0">päässä häll' on helppo kruunu kuutamon.</div> + <div class="verse indent4">Tyynny, lapsein mun,</div> + <div class="verse indent4">niin on kruunu sun.</div> + <div class="verse indent0">Nyt Eerik kannelta soittaa.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Mika_on_kohtaloni"> + Mikä on kohtaloni. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sun sielusi salaista merta</div> + <div class="verse indent0">ma monesti tutkia tahdoin,</div> + <div class="verse indent0">mut minkä sen ihmeille mahdoin, —</div> + <div class="verse indent0">koe turhaksi jäi joka kerta.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun selkeä kultasi sää sen</div> + <div class="verse indent0">ja kirkasna päilyi sen pinta,</div> + <div class="verse indent0">niin tutkijan riemuitsi rinta:</div> + <div class="verse indent0">»Nyt», kuiski hän, »selville pääsen».</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mut painoin ja tutkimusköysin</div> + <div class="verse indent0">kun kiiruhdin taas ulapalle,</div> + <div class="verse indent0">ne hukkuivat aaltojen alle,</div> + <div class="verse indent0">kädet tyhjänä rannan ma löysin.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun poltto mun päätäni vaivas,</div> + <div class="verse indent0">mun itseinkin nielasi meri.</div> + <div class="verse indent0">Mikä kohtalo niin minut peri?</div> + <div class="verse indent0">Kadotusko mun otti vai taivas?</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Sua_etsin"> + Sua etsin. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sua äsken etsin vilinästä väen;</div> + <div class="verse indent0">ma tuhansia tarkkaan kulkijoita,</div> + <div class="verse indent0">mut poskes päivä minulle ei koita,</div> + <div class="verse indent0">ei lämmitä ne kasvot, joita näen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun sydämessä raivo myrsky pauhaa,</div> + <div class="verse indent0">kun mieltä raastaa vastakkaiset voimat,</div> + <div class="verse indent0">salainen lempi, pelko, tunnon soimat,</div> + <div class="verse indent0">sua kaipaan niinkuin kadotettu rauhaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mun purten uhkan ulapalle lähti,</div> + <div class="verse indent0">miss' syvyys onnen rippehet voi niellä;</div> + <div class="verse indent0">yks valo vain on pimeällä tiellä:</div> + <div class="verse indent0">sun silmäs on se lohduttava tähti.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sun silmäs, kun sen hohde täyttää hellä;</div> + <div class="verse indent0">kun suot sen tyynnä mua kohden palaa,</div> + <div class="verse indent0">niin synkeää ei sielussani alaa,</div> + <div class="verse indent0">siell' ettei alkais valo värähdellä.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Keinutuoli"> + Keinutuoli. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Suuri keinutuoli</div> + <div class="verse indent4">on jo ikäpuoli,</div> + <div class="verse indent0">väsyä jo alkoi heiluntaan,</div> + <div class="verse indent4">ennen virkeätä,</div> + <div class="verse indent4">vietti elämätä,</div> + <div class="verse indent0">raukeaa nyt kaikki oli vaan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Joskus iltasilla</div> + <div class="verse indent4">surun-kaihoovilla</div> + <div class="verse indent0">silmillänsä kauas katsellen,</div> + <div class="verse indent4">siinä nuori Silja</div> + <div class="verse indent4">keinutteli hiljaa</div> + <div class="verse indent0">pudottaen puulle kyynelen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Mistä moinen huoli,</div> + <div class="verse indent4">puinen keinutuoli</div> + <div class="verse indent0">tuot' ei tahdo kelvon ymmärtää;</div> + <div class="verse indent4">mutta pian tälle</div> + <div class="verse indent4">kauan eläjälle</div> + <div class="verse indent0">arvoitus jo vallan selviää.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Silja kummin kuumein</div> + <div class="verse indent4">oudoin onnenhuumein</div> + <div class="verse indent0">syliin sulhon keinuun istahtaa;</div> + <div class="verse indent4">lemmen kyllyydellä</div> + <div class="verse indent4">silloin neito hellä</div> + <div class="verse indent0">puunkin poven sykkimähän saa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Suuri keinutuoli,</div> + <div class="verse indent4">vaikk' on ikäpuoli</div> + <div class="verse indent0">Siljan armastaissa sulhoaan,</div> + <div class="verse indent4">muistaa onnenpäivät,</div> + <div class="verse indent4">jotka kauas jäivät,</div> + <div class="verse indent0">nuortuu nuoreks puuksi uudestaan.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent4">Niin se siirtyy sinne,</div> + <div class="verse indent4">missä vehryt rinne</div> + <div class="verse indent0">kevään mahlat juotavaks sen toi,</div> + <div class="verse indent4">lehviin päivä hohti,</div> + <div class="verse indent4">korkeutta kohti</div> + <div class="verse indent0">vapaa latva nousi, huminoi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent23">(»Urpuja»)</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Eraassa_toverijuhlassa"> + Eräässä toverijuhlassa. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Seppä säkeiden ei täällä saa</div> + <div class="verse indent0">sanan vasarata kalkuttaa,</div> + <div class="verse indent0">ahjon tulta ensin lietsokaamme,</div> + <div class="verse indent0">kuumaks että metallin sen saamme,</div> + <div class="verse indent0">josta uuden valtiattaren</div> + <div class="verse indent0">päähän luomme kruunun kultaisen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Valtiatar uusi? Ken on hän?</div> + <div class="verse indent0">Katso, halki käy hän pirtin tän,</div> + <div class="verse indent0">silmää meitä niinkuin äiti lastaan</div> + <div class="verse indent0">ottain kaikkein tervehdykset vastaan,</div> + <div class="verse indent0">tuttu vanhastaan ja jälleen uus</div> + <div class="verse indent0">valtiattaremme — Toveruus.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Toveruus, oi, seurahamme jää!</div> + <div class="verse indent0">Silloin kylmät mielet lämpiää,</div> + <div class="verse indent0">nousee toivo maahan masennettu,</div> + <div class="verse indent0">vahvistuvi tarmo taivutettu,</div> + <div class="verse indent0">mikä särkyi, jälleen ehjä on,</div> + <div class="verse indent0">turvan lujan löytää turvaton.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ajan ukkossää ei saavuta</div> + <div class="verse indent0">meitä toveruuden linnassa.</div> + <div class="verse indent0">Siellä haudatkaamme suuret surut,</div> + <div class="verse indent0">nauttikaamme pienet riemun murut;</div> + <div class="verse indent0">ilo kasvaa, kuorma katoaa,</div> + <div class="verse indent0">yhdessä kun niitä kantaa saa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Hyvällen mä toveruudellen</div> + <div class="verse indent0">omani suon kaikki riemuiten;</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">siitä en mä köyhdy rahdun vertaa,</div> + <div class="verse indent0">rikkaammaksi tulen tuhat kertaa,</div> + <div class="verse indent0">muille annan yhden sydämen,</div> + <div class="verse indent0">voitan itselleni kaikkien.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Koulusta_eroaville"> + Koulusta eroaville. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt kevät on, nyt luonto herää;</div> + <div class="verse indent0">nyt poven auliin avaa maa,</div> + <div class="verse indent0">nyt salon kielo tekee terää,</div> + <div class="verse indent0">luo vaahter vaippaa vihantaa.</div> + <div class="verse indent0">Nyt orastaa jo pellon multa,</div> + <div class="verse indent0">siin armas kohta viljakulta</div> + <div class="verse indent0">maanmiehen avuks aaltoaa.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Vaan koulu ovet kiinni sulkee,</div> + <div class="verse indent0">sen luvut, leikit päätetään,</div> + <div class="verse indent0">ja nuorten vilkas parvi kulkee</div> + <div class="verse indent0">laveimpaan kouluun: elämään.</div> + <div class="verse indent0">Mut raskaat siin' on oppimäärät,</div> + <div class="verse indent0">ja ohjeet oikeat ja väärät</div> + <div class="verse indent0">siell' aina kiistää keskenään.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sen jaloin leikki taistelua</div> + <div class="verse indent0">on vastaan hätää, vilppiä,</div> + <div class="verse indent0">ja siihen sotaan antautua</div> + <div class="verse indent0">sun tulee, nuori ystävä,</div> + <div class="verse indent0">niin täysin innoin, hartahasti</div> + <div class="verse indent0">kuin kumppaneines näihin asti</div> + <div class="verse indent0">sä liehuit nuorten leikeissä.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sä sure surus, vaan kuin läsnä</div> + <div class="verse indent0">ne pian jälleen unhota</div> + <div class="verse indent0">ja vastuksista voitokasna</div> + <div class="verse indent0">kuin uljas urho suoria,</div> + <div class="verse indent0">ja määräs päähän intomieliä</div> + <div class="verse indent0">sa kilvoittele, vaikka tiellä</div> + <div class="verse indent0">saat kovaa monta koetella.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Käy viertä jyrkkää vuoren aavan</div> + <div class="verse indent0">ja tapaa äärtä kukkulan,</div> + <div class="verse indent0">sen huipulta jos henkes saavan</div> + <div class="verse indent0">sa katseen luulet laajemman,</div> + <div class="verse indent0">vaan viattomuus lapsuus-ajan</div> + <div class="verse indent0">sun povessas sen saakoon majan,</div> + <div class="verse indent0">miss' olla voi se ainian.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Niin liiton pyhän kanssa taivaan</div> + <div class="verse indent0">sä säilymään saat kautta sen,</div> + <div class="verse indent0">ja pettymyksiin, sielun vaivaan</div> + <div class="verse indent0">on lääke siinä suloinen;</div> + <div class="verse indent0">voit rakastaa ja anteeks antaa,</div> + <div class="verse indent0">voit elon raskaan kuorman kantaa,</div> + <div class="verse indent0">voit kerran kuolla siunaten.</div> + </div> + </div> +</div> + + +<h3 id="Vuosileikki"> + Vuosileikki. +</h3> + +<p>[Koulujuhlaan 12 lapsen esitettäväksi.]</p> + + +<p>p/ +Ma olen <i>tammikuu</i>. +Mua moni kammoksuu, +kun olen ankara. +Ma syntynyt olen Lapin tunturilla; +mua huurrekehdossa +puhuri tuuti öillä myrskyisillä. +Kun varmistuin, +niin yllen' pu'in +ma vaipan valkoisen, +ja jäisin kengin +ma kuljin Suomen saloillen; +kun siellä hengin, +puut hohdon saivat hopeisen. +Saavuin suoden +uuden vuoden: +Ystävyyden lämpimyyttä etsikää, +niin ei kammoksuta talven hanki, jää.</p> + +<p>Olen <i>helmikuu</i> heleä, +lumiteiden taivaltaja, +kulkusin kyliä kuljen +suksin nuojun nietoksissa, +jäiset kynttilät kuletan +asuntonne akkunahan, +vasaralla vaskisella +kartanoita kolkuttelen, +joista kilvan kiiriskellen +uhrisauhut syöksähtävät +luontoni lepytykseksi. — +Paha on olla pakkaissäässä +sydän hyyssä, rinta jäässä; +mutta raitis, kiihkoton +vapaa talven lapsi on.</p> + +<p><i>Maaliskuu</i> tuo sanomaa +saavunnasta kevätpäiväin. +Aamuin vielä lapsiräiväin +peukaloa paleltaa, +vaikka lämmittävä syli +aukeaa jo hankein yli. +Elon taimet taivoon päin +alkaa nousta vähittäin, +urvut jo herää +raitojen oksilla, +auringon terää +alkavat katsella. +Oi nuoruus sulo, +mitä toiveita voit sinä nostaa, +kun kevään tulo +näin talven pakkaset kostaa!</p> + +<p>Nyt on teillä <i>huhtikuu</i>. +Kulkeissani luonnonhenget vapautuu; +nuori elo kaikkialta +esiin pyrkii horron alta. +Pälvet ovat laajenneet, +puroissa nyt kevään veet +tanssii riemuiten; +mättäältä jo loistaa kukka, +Kerttu pieni, kultatukka +poimii sieltä sen. — +Lailla kainon orvokin +herää toiveet sydämien, +vihdoin virroin keväisin +povet kuohuu tulvehtien.</p> + +<p>Jo <i>toukokuu</i> tuli +ja hanget metsästä suli, +jo ilmoja liitävät ystävänne +taas lentävät Suomehen tänne. +Nyt uuden juhlaverhon +luo luonto yllensä, +nyt välkkyy siipi perhon, +on nurmi vehreä. +Kun toukopellon pinta +taas kaunis orastaa, +ilostuu ihmisrinta +ja toivo kohoaa.</p> + +<p><i>Kesäkuu</i>, +suvetar nuori, hymysuu! +Mi sävelten helke ja värien loiste +on kedolla, ilmassa, aalloilla! +Nyt iloitse, lapsi, et koskaan toiste +sa aikaa näe niin armasta. +Kun koulust' on lupa, +tee nurmelle tupa +ja kummulta katsele synnyinmaata, +kuva kaunis sen sieluhus paina, +sitä palvele aina! +Se on onnesi, josta et luopua saata.</p> + +<p><i>Heinäkuu</i>, heleät päivät, +aholla makeat marjat, +toukopellot tähkimässä, +heinätalkoita taloissa. +Ahdin aarteita ajavat +kalamiehet kaislikossa, +lahden vettä vilpoisata +kahlailevat karjalaumat, +hien hersyvät pisarat +ovat työssä otsallanne; +niitä te nureksi ette, +niiss' on vihme virvoittava +toivotulle touollenne.</p> + +<p>Kun ehtinyt on <i>elokuu</i>, +niin kesän toiveet toteutuu; +sen onnen, min voi saavuttaa, +nyt omaksensa kaikki saa. +Ja kukin tähkä kultainen +työn hedelmä on, tiedän sen, +mut taivaan siunauksetta +se näin ei voinut versoa.</p> + +<p><i>Syyskuun</i> metsä on kuulakka, +meri on vaahtopäinen, +vilun tuska nyt luonnossa +tuntuvi ensimäinen; +kirkkaus lauhtunut otsallaan +se katsoo, kun maamies korjaapi viljaa, +se huokaa raskaasta rinnastaan, +suven kukkaset kaikki kun riutuvi hiljaa. +Pimeys kasvaa, mut tähtivyöt, +hopeanhohtoiset kuutamoyöt +taas kutsuvat valoa kohti; +valonkaipaus Suomen lapsetkin +lukemattomin laumoin riemuisin +kotipirtistä kouluhun johti.</p> + +<p>Kun minä saavun, <i>lokakuu</i>, +niin luonto vielä kolkostuu. +Rehellisesti lausun sen: +ma suveanne suosi en, +sen teillä hävittäen hiivin +ja tallaan kukat viimeiset +ja viime lehdet puista riivin +ja jäädän niiden kyynelet. +Kun ryöstö mielessä on kellä, +hän hyvyytt' ei saa teeskennellä, +kauniimpi totuus alaston +kuin kukitettu valhe on.</p> + +<p><i>Marraskuu</i>: Kenties +te tunnette, mik' olen virkamies? +Ka haudankaivaja, en mikään halpa. +Kun kaatanut on kenen kuolon kalpa, +sen maan poveen heitän +ja vaipoin valkoisin sitten peitän. +Ei mikään auta; +kesän vehreät kätkevi hauta. +Ken tuonelan pihasta +vuoteensa tapaa, +hän toiveista, vihasta +kaikest' on vapaa, +On suuri rauha +tän kalmiston, +yön hohde lauha +sen yllä on.</p> + +<p>Vaan <i>joulukuu</i> viittaa jo valoon uuteen. +Ei mieltä valpasta toivottomuuteen +voi syksyt syöstä; +sen eteen syttyvi valkeus yöstä. +Tänä aikana loisti se tähti, +min johdolla paimenet lähti +valon valtian seimellen, +ja Pohjolan hangilta hohde, +jo nousee taivasta kohden; +se enne on keväimen. +Tulet joulun sytyttäkäätte! +Nää talven synkeät säät te +pian jällehen voitatte; +pyhä kuusenne vihannoikoon +ja hymni helkkyvä soikoon +ajanvaiheiden Herralle! +p/</p> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Kun_joulu_on"> + Kun joulu on. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Kun maass' on hanki ja järvet jäässä</div> + <div class="verse indent0">ja silmä sammunut auringon,</div> + <div class="verse indent0">kun pääsky pitkän on matkan päässä</div> + <div class="verse indent0">ja metsä autio lauluton,</div> + <div class="verse indent0">käy lämmin henkäys talvisäässä,</div> + <div class="verse indent4">kun joulu on!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Ei huolta, murhetta kenkään muista,</div> + <div class="verse indent0">ei tunnu pakkaset tuikeat,</div> + <div class="verse indent0">vain laulu kaikuvi lasten suista</div> + <div class="verse indent0">ja silmät riemusta hehkuvat,</div> + <div class="verse indent0">ja liekit loistavat joulupuista,</div> + <div class="verse indent4">kun joulu on!</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">On äiti laittanut kystä kyllä,</div> + <div class="verse indent0">hän lahjat antaa ja lahjat saa,</div> + <div class="verse indent0">vaan seimi, pahnat ja tähti yllä</div> + <div class="verse indent0">ne silmiin kalleinna kangastaa;</div> + <div class="verse indent0">siks mieli hellä on kristityllä,</div> + <div class="verse indent4">kun joulu on!</div> + </div> + </div> +</div> + + +<hr class="chap x-ebookmaker-drop"> +<div class="chapter"> + <h2 class="nobreak" id="Tervehdys_kotiseudulle"> + Tervehdys kotiseudulle. + <br> + Kirjotettu Heinäveden laulujuhlaan, juhannuksena v. 1911. + </h2> +</div> + + +<div class="poetry-container"> + <div class="poetry"> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sa, kotiseutu rakas lapsuuden,</div> + <div class="verse indent0">mua käsket: juhlihini laulu laadi!</div> + <div class="verse indent0">Mut pyydän, ettet muuta multa vaadi</div> + <div class="verse indent0">kuin tervehdyksen yksinkertaisen.</div> + <div class="verse indent0">Sen velvollisin arvonannoin tarjoon;</div> + <div class="verse indent0">suo sille hetki, heitä sitten varjoon.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sa olet emo, poikanen ma vain.</div> + <div class="verse indent0">Ma perinnöllä, jonka suita sain,</div> + <div class="verse indent0">tein kauppaa kilpamarkkinoilla elon,</div> + <div class="verse indent0">ja vaihdellessa hellyyden ja pelon</div> + <div class="verse indent0">ma kerroin muille, mitä kuulin suita.</div> + <div class="verse indent0">Mi rinnassain on lämpöä ja tulta,</div> + <div class="verse indent0">sen lisiesi luota kokosin.</div> + <div class="verse indent0">Ja elämäni valo armahin</div> + <div class="verse indent0">on ollut kulkeissani maailmalla,</div> + <div class="verse indent0">se hellä tähti, liekin kirkkahin,</div> + <div class="verse indent0">mi loisti lapsuuteni taivahalla.</div> + <div class="verse indent0">Siis ketä muistaisin, jos sua en,</div> + <div class="verse indent0">sa, kotiseutu armas, kultainen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">En tiedä, vielä tuntisinkohan</div> + <div class="verse indent0">sun, lapsuuteni aamumaailman,</div> + <div class="verse indent0">sun koskes, salmes, väljät selkäveet</div> + <div class="verse indent0">ja päivänpaistehiset harjanteet,</div> + <div class="verse indent0">miss' siinsi talot, aaltos ohrapellot</div> + <div class="verse indent0">ja haasta helkkyi tutut karjankellot;</div> + <div class="verse indent0">nuo leikkipaikat, polut rakkahat,</div> + <div class="verse indent0">joit' ennen vanhempamme astuivat</div> + <div class="verse indent0">ja joilla vastahani juoksevan</div> + <div class="verse indent0">näin monen kumppanin niin rakkahan;</div> + <div class="verse indent0">nuo lehdot lempeät, nuo koivut, haavat,</div> + <div class="verse indent0">jotk' uusin juhlavaattehin nyt saavat</div> + <div class="verse indent0">taas seista vierahana kesän häissä</div> + <div class="verse indent0">ja joiden latvoissa ma lehvikkäissä</div> + <div class="verse indent0">näin päivän kirkkahimman värehen,</div> + <div class="verse indent0">suloimman kuulin soiton lintujen.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">En tiedä, vielä tuntisinkohan</div> + <div class="verse indent0">ma kotiseudun kansan rakkahan,</div> + <div class="verse indent0">tuon hiljaisien kyläkuntain väen,</div> + <div class="verse indent0">mi kynti monen kivikoisen mäen</div> + <div class="verse indent0">ja kuumin otsin kaskeansa raatoi,</div> + <div class="verse indent0">mut pilkkahintaan honkametsät kaatoi</div> + <div class="verse indent0">ja saadut markat kauppiaalle toi</div> + <div class="verse indent0">ja lasten herkkuina ne söi ja joi.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">En tiedä lainkaan, tuntisinkohan</div> + <div class="verse indent0">sen kansan, ajan koskemattoman.</div> + <div class="verse indent0">Se kuinka paljon oppinutkaan lie nyt,</div> + <div class="verse indent0">se silloin muista kouluista ei tiennyt</div> + <div class="verse indent0">kuin rippikoulu, kylän kinkerit</div> + <div class="verse indent0">ja pyhät helluntait ja mikkelit.</div> + <div class="verse indent0">Kun salmet suli, aallon harja nousi,</div> + <div class="verse indent0">niin lauantaisin pitkin venhein sousi</div> + <div class="verse indent0">se järvein takaa valkamahan kahteen,</div> + <div class="verse indent0">näet Kermanrantahan ja Vahvalahteen,</div> + <div class="verse indent0">sen vanhan kirkon äärimmilleen täytti,</div> + <div class="verse indent0">nukahtikin, mut hartahalta näytti,</div> + <div class="verse indent0">ja eväillänsä: rieskalla ja voilla</div> + <div class="verse indent0">ja kalakukolla ja piirakoilla,</div> + <div class="verse indent0">se syötti erään köyhän miehenalun,</div> + <div class="verse indent0">mi kanakopiss' asui lukkarin</div> + <div class="verse indent0">ja siitä varmaan lauluhun sai halun —</div> + <div class="verse indent0">En tiedä, kuinka sitä kiittäisin.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Mut jääkööt muistot menneisyyden sadun,</div> + <div class="verse indent0">ma arkana vain niihin kosketin.</div> + <div class="verse indent0">Nyt elämä on toisen saanut ladun.</div> + <div class="verse indent0">Sun rauhaisille rantamilleskin</div> + <div class="verse indent0">on aika, arvaan, tuonut myllynsä</div> + <div class="verse indent0">ja lausunut: »Kas tässä, jauha sitä!</div> + <div class="verse indent0">Et täällä enää yksin elä sä;</div> + <div class="verse indent0">sua katsoo länsi, etelä ja itä».</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Sun koskes niskat taittuneet nyt on,</div> + <div class="verse indent0">ja vettes halki viiltää valtateitä,</div> + <div class="verse indent0">muun Suomen kanssa jaat sa kohtalon,</div> + <div class="verse indent0">ei sua se ja sä et sitä heitä.</div> + <div class="verse indent0">Mut huolettomin mielin astella</div> + <div class="verse indent0">et voi sa ajan tarjoomahan laivaan,</div> + <div class="verse indent0">vaan, ollen valmis taisteluun ja vaivaan,</div> + <div class="verse indent0">saat edelleenkin airos kastella.</div> + <div class="verse indent0">Ja iloistahan onkin soutaa sun,</div> + <div class="verse indent0">kun kaikki venheet rientää aallokolle;</div> + <div class="verse indent0">mut katso, ettet joudu tappiolle</div> + <div class="verse indent0">sa tuoksinassa suuren kilpailun.</div> + </div> + <div class="stanza"> + <div class="verse indent0">Nyt soudun lomaan levähtää sä saat</div> + <div class="verse indent0">ja riemuisena laulaa kevätvirren,</div> + <div class="verse indent0">kun Luojan päivä sulannut on kirren</div> + <div class="verse indent0">ja puettanut kukkiin niityt, haat.</div> + <div class="verse indent0">On valkamia useampia,</div> + <div class="verse indent0">mut matkan määrä kaikilla on sama,</div> + <div class="verse indent0">tuo nuorten unelmien kirkastama;</div> + <div class="verse indent0">ja kummulla se loistaa korkealla,</div> + <div class="verse indent0">Jumalan kirkkaan sinitaivon alla;</div> + <div class="verse indent0">sen näemme selvemmin tai himmimmin,</div> + <div class="verse indent0">mut siellä kuumottaa se kuitenkin.</div> + </div> + </div> +</div> +<div style='text-align:center'>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78601 ***</div> +</body> +</html> diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6c72794 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This book, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..f31beaf --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for eBook #78601 +(https://www.gutenberg.org/ebooks/78601) |