Initial commit of ebook 78448 filesHEADmain

4 files changed, 3510 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/78448-0.txt b/78448-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..929d6c2
--- /dev/null
+++ b/78448-0.txt
@@ -0,0 +1,3494 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78448 ***
+language: Finnish
+
+
+
+
+TROPIIKIN KUVIA
+
+Havaintoja ja kokemuksia Australian Uudesta Guineasta
+
+
+Kirj.
+
+LAURI LAIHO
+
+
+
+
+
+Porvoossa,
+Werner Söderström Osakeyhtiö,
+1928.
+
+
+
+
+
+
+      Uus-guinealaiselle ystävälleni
+      Maurice Hyde’lle
+      omistan tämän kirjan.
+                  L.L.
+
+
+SISÄLLYS:
+
+Esipuhe.
+Tekijän esipuhe.
+Ensimmäisen päivän vaikutelmat.
+Ent. Saksan Uuden Guinean synty ja myöhäisemmät vaiheet.
+Uskoa ja taikuutta.
+Kanakit omissa oloissaan.
+Pidgin-englantia.
+Kanakit ja heidän valkoiset herransa.
+Rakkautta päiväntasaajalla.
+Aasialaisia, polyneesialaisia ja sekarotuisia.
+Suomalaisia ja skandinaaveja Etelämerellä.
+Valkoinen mies tropiikissa.
+Luoteis-Tyynenmeren saarten tulevaisuus.
+Kierroksella tropiikin takalistoissa.
+What name?
+Etelämeren lumoissa.
+
+
+
+
+ESIPUHE.
+
+
+»Nimeni on Laiho, voisiko professori myöntää minulle puolen tunnin
+vierailun?», kysyi ääni puhelimessani eräänä päivänä viime toukokuussa.
+
+»Hyvää päivää, herra Laiho, mitähän asia koskisi?»
+
+»Haluaisin näyttää professorille käsikirjoituksen, joka käsittelee
+havaintoja ja kokemuksia Uudesta Guineasta.»
+
+»Kuka on sen kirjoittaja?»
+
+»Minä.»
+
+»_Oletteko itse ollut Uudessa Guineassa?_»
+
+»Kyllä.»
+
+»_Tervetuloa sitten kaikella muotoa!_ Mielenkiintoista tavata Teitä
+luonani.»
+
+Niin tapahtui tutustumiseni Lauri Laihon kanssa. Kun vieras sitten
+sovittuun aikaan saapui luokseni, katselin joltisenkin uteliaana
+sisäänastuvaa nuorta miestä. Vieraallani oli miellyttävä ulkomuoto,
+hyvin vaaleansiniset silmät, verraten terävät piirteet ja vilkas ja
+solakka olemus.
+
+Ei kestänyt kauan, ennenkuin olimme syventyneet vilkkaaseen
+keskusteluun, kysellen ja kertoen kokemuksistamme kaukaisilla
+Etelämeren saarilla. Kuinka oli herra Laiho sattunut joutumaan
+niin syrjäiseen maailmankolkkaan kuin Uuteen Guineaan? Mahtaa olla
+seikkailujenjanoa veressä, vastaa hän. Ensin hän oli oleskellut pari
+vuotta Melbournessa, Australiassa, mutta, sitten hän oli saanut halun
+tutustua tropiikin kiehtoviin saariin ja hankkinut itselleen toimen
+pienen sanomalehden palveluksessa Rabaulissa, entisen Saksan Uuden
+Guinean territorion hallitus keskuksessa, Uuden Britannian (Neu
+Pommern) saarella, Bismarckin saaristossa.
+
+Rabaulissa herra Laiho oleskeli yhden vuoden ja kolme päivää, ja sinä
+aikana hän ehti tehdä joukon hyviä havaintoja Etelämeren elämästä.
+Rabaul lähimpine ympäristöineen on enemmän sivistynyttä kuin villiä
+— autoja ja elokuvateatteri —, ja huomaa siellä kaikkialla vielä
+nytkin selviä merkkejä saksalaisten jättämästä vaikutuksesta. Mutta
+ei tarvitse tunkeutua kovinkaan syvälle saaren sisäosiin tullakseen
+kosketuksiin villin luonnon ja pääkallonmetsästäjä-alkuasukkaiden
+kanssa.
+
+Herra Laihon kirja osoittaa, että hän on kulkenut silmät avoinna
+matkoillaan, samoin kuin siitä saa sen vaikutuksen, että kaikki
+kuvaukset perustuvat tekijän omiin kokemuksiin. Hänen työnsä on siis
+ennen kaikkea havainnollinen esitys tropiikin elämästä. On myönnettävä,
+ettei tekijä ole voinut tunkeutua esityksessään niin syvälle kuin
+pitkäaikainen maassaolo ja säännöllinen, vartavasten suunniteltu
+tutkimustyö edellyttäisivät, jotka seikat olisivatkin luonnollisesti
+antaneet teokselle toisen luonteen, varsinkin alkuasukkaiden
+kansatieteelliseen kuvailuun nähden. Mutta se ei ole ollut hänen
+tarkoituksenaankaan. Tekijä antaa meille sensijaan vilkkaan ja eloisan
+esityksen tropiikista eurooppalaisen maallikon silmillä nähtynä.
+Eksoottisen aiheen kiintoisan kuvauksen lopettaa pirteä selostus
+seikkailusta, joka tekijälle sattuu kotimatkalla laivan ajaessa
+koralliriutalle Celebes-saaren ja päiväntasaajan välillä. Lukija
+vakuuttautuu pian tutustuvansa tekijässä kyvykkääseen kertojaan, jolla,
+on hyvä huomioimisvaisto ja paljon sanottavaa.
+
+Helsingissä, kesäkuulla 1927.
+
+Gunnar Landtman.
+
+
+
+
+TEKIJÄN ESIPUHE.
+
+
+Etelämeren saaret ovat siksi kaukaisia seutuja meille suomalaisille,
+ettei ole ihmeteltävää, vaikka tietomme ja käsityksemme niistä
+ovatkin vaillinaiset, usein jopa virheelliset. Sikäläisiä oloja
+kuvaava alkuperäinen matkakirjallisuutemme on verrattain köyhä. Mitä
+Tyynenmeren kansojen oloista tiedämme, perustuu suurimmaksi osaksi
+romaani- ja kertomakirjallisuuden useinkin mielivaltaisiin kuvauksiin
+ja harvoihin tieteellisiin teoksiin, joiden yksityiskohtainen
+perinpohjaisuus ei yleistietoja etsivää lukijaa kiinnosta.
+
+Omien aikaisempien käsitysteni erheellisyys tropiikin elämästä
+etusijassa rohkaisikin minua yrittämään osaltani hieman valaista sitä
+hämäräperäisyyttä, minkä oletan vallitsevan muidenkin maanmiesteni
+tiedoissa paljon puhutuista, mutta vähän tunnetuista »paratiisillisista
+saarista».
+
+Toimessani Rabaulin ainoan ja »kaikkitietävän» sanomalehden »The
+Rabaul Timesin» palveluksessa minulla oli mainio tilaisuus läheltä
+seurata valkoihoisten ja mustien — niinkuin keltaisten ja ruskeidenkin
+— välisiä suhteita ja tehdä havaintoja elämästä ja oloista Bismarckin
+saaristossa yleensä. Ettei tekeleestä silti tullut parempaa kuin tuli,
+johtunee tämäntapaisten aiheiden arvokkaaseen esittämiseen vaadittavan
+etnografisen ja etnologisen pohjasivistyksen puutteesta. Olen joka
+tapauksessa koettanut kuvailla sikäläisiä oloja ja elämää sellaisina
+kuin ne tavallisen maallikon silmillä katsottuna ovat, liioittelematta
+ja värittelemättä, ja uskallan toivoa, että kirjani puutteellisenakin
+kykenee osaltaan palvelemaan tarkoitusta, johon ylempänä viittasin.
+
+Käytän tilaisuutta tässä yhteydessä kunnioittavimmin kiittääkseni
+tunnettua Uuden Guinean olojen erikoistuntijaamme, professori Gunnar
+Landtmania, joka, paitsi ystävällisesti kirjoittamaansa esipuhetta,
+ehdotti käsikirjoitukseen arvokkaita parannuksia, sekä professori
+Kaarlo Hildéniä hänen antamistaan tarpeellisista osviitoista.
+
+Heinäkuulla 1927.
+
+Tekijä.
+
+
+
+
+ENSIMMÄISEN PÄIVÄN VAIKUTELMAT.
+
+
+Tyynenmeren pitkät mainingit tuudittelevat tasaisesti täysin höyryin
+jyskyttävää Etelämeren postilaivaa. Aurinko paahtaa kantta, ja väkevä
+meri-ilma raukaisee...
+
+Näin on jatkunut jo seitsemän päivää eli siitä asti, kun Sydneystä
+läksimme pohjoista kohti, ja huomenna pitäisi laivan laituroida
+ensimmäiseen määräpaikkaansa — Rabauliin. Suurin osa matkustajia on
+»alhaalla etelässä» vilvoittelemassa käyneitä kookos-plantaasien
+ylivalvojia, työnjohtajia ja mandaattihallituksen virkamiehiä, jotka
+nyt palaavat takaisin yksinäisille tiluksilleen ja erakkosaarilleen.
+
+Etelämeren valkoihoiset eli saaristolaiset, kuten he itse itseään
+nimittävät, ovat hilpeäluontoista väkeä ja osaavat elää hetken
+kerrallaan. Auringon laskettua ja ilman käytyä siedettävämmäksi pannaan
+iso gramofoni yläkannella soimaan jazzimusiikkia, parit alkavat
+pyöriä ja viinurit tarjoilevat jäällä sekoitettuja juomia... Se on
+elämää tropiikin paahtamille miehille, joille jo kenties päivän parin
+perästä alkaa entinen yksitoikkoinen erakkoelämä pienellä, eristetyllä
+saarella, ainoina kumppaneina satakunta vaskenkarvaista kanakkia...
+
+Tanssi jatkuu myöhään yöhön, kunnes naiset väsyneinä vetäytyvät
+hytteihinsä. Etelämeren saaristo on niitä harvoja maailmankolkkia,
+missä valkoiset naiset vielä nykypäivinä ovat vähemmistönä miehiin
+verraten — ja niinmuodoin suuresti palvottuja.
+
+Auringon seuraavana aamuna noustua pilvettömälle taivaalle ilmestyvät
+rannattoman ulapan näköpiiriin Duke of York-ryhmän laakeat saaret,
+ja taempana häämöittävät sinisenharmaina kyhmyinä Gasellinniemen
+kolme vuorenhuippua. Laiva lipuu Uuden Britannian ja Uuden Irlannin
+välisestä, St. Georgen kanavassa mutkittelevaan Blanche-lahteen. Satama
+on täysin suojassa tuulilta ja hyökyaalloilta ja erikoisen syvä,
+väitetäänpä koko laajan satamalahden lepäävän luhistuneen kraatterin
+päällä.
+
+Pari laituria makasiinirakennuksineen ja joitakin pieniä
+moottorikuunareita pistää silmään tropiikin viheriöivää taustaa
+vastaan. Jossakin tuolla viidakon takana siimeksessä pitäisi sijaita
+Rabaulin kaupungin. Lähemmäksi tultua löytää etsivä katse jonkin
+valkoiseksi maalatun bungalowin päädyn pilkistävän tuuheiden akaasiain
+ja korkeiden kasuarinapuiden oksien lomitse.
+
+Laiturilla seisoo kaksi erillistä ihmisparvea: hohtavan valkoiseen
+vaatekertaan pukeutuneet eurooppalaiset ja erivärisillä
+vyötäisvaatteilla verhotut tummapintaiset kanakit. Postilaivan tulo on
+aina suuri tapaus täällä maailman sivulla; kaikki, jotka vain voivat,
+rientävät silloin laivarantaan. Valkoihoiset huutelevat kuulumisia
+laivassaolijoille, mutta kanakkien parvi seisoo äänettömänä: ei ole
+hedelmillä lastattuja kanootteja, rahansukeltajia eikä kuriositeettien
+kaupustelijoita parveilemassa laivan kupeilla, kuten useimmissa muissa
+Idän satamissa. Kanakit ovat haluttomia sellaiseen touhuiluun, heiltä
+puuttuu yritteliäisyyttä, ja lisäksi, heidän ei ole tarvis: kopra
+kasvaa palmun latvassa ilmankin — ja koprasta maksetaan hyvin.
+
+Tuttava australialainen on vastassa autonsa, malaijikuljettajan ja
+parin kanakkipalvelijan kanssa. Kanakit kantavat tavarat autoon,
+malaiji istuutuu ohjaajan paikalle. Tulokas mittailee tätä Etelämeren
+hintelää poikasta hieman tutkivin katsein, ennenkuin istuutuu auton
+takaistuimelle. Myöhemmin hän saa tietää, että malaijeja pidetään
+Etelämerellä rotuasteikossa yhdenarvoisina kiinalaisten kanssa,
+tottuupa vielä istumaan täysin levollisena usein hurjaa vauhtia
+kiitävässä vaunussa, jonka ohjausratasta pyörittelee näiden saarten
+alkuperäisin poika, tummapintainen kanakki.
+
+Ajaa huristetaan tuuheiden mangopuiden kaartamaa viertotietä halki
+Malakunan esikaupungin. Huolimatta tärkeydestään Luoteis-Tyynenmeren
+saaristossa Rabaul ei kuitenkaan tee ensinkään kaupunkimaista
+vaikutusta, ellei oteta lukuun erillään olevaa, tiheään asuttua
+kiinalaiskorttelia. Parin neliökilometrin alueella sijaitsee
+eurooppalaisessa kaupunginosassa viitisenkymmentä puutarhoilla
+ympäröityä bungalowia, joista suurempia käytetään virastotarkoituksiin,
+pienempiä taas yksityisasunnoiksi. Onpahan kuin pienoinen
+puutarhayhteiskunta.
+
+Ulkomaalaisen maassaoloa koskevien virallisten asiain tultua
+järjestetyiksi ajamme jälleen korkeiden kasuarinapuiden reunustamaa
+kujannetta ja edelleen ylös parin kilometrin pituista mäkeä Namanulan
+esikaupunkiin, missä minulle on varattu pieni sievä, kahden huoneen
+bungalow. Virkistävän kylmän kylvyn saatuani alan katsella uutta
+ympäristöäni.
+
+Minulle varattu kanakkipalvelija on jo ennakolta saanut tiedon uuden
+»masterin» tulosta. Siinä hän nyt ihmettelee kumppaniensa, naapuritalon
+mustien kanssa matkatavarain paljoutta, hokien pidgin-englanniksi
+[Pidgin-englanti on köyhäsanaista, taivuttamatonta englantia, jota
+puhutaan yleisesti Etelämerellä. Tästä enemmän edempänä.] tuon
+tuostakin, uuden vaatekerran tai kirjapinkan ilmestyessä pöydälle:
+»Runsaasti liian paljon jotakin.» — Australialaiset näet eivät tuo
+mukanaan mitään sellaista, mitä eivät välttämättä tarvitse tropiikissa.
+Metalliesineet ruostuvat tai muuttavat väriänsä, kellot lakkaavat
+käymästä, villavaatteet homehtuvat, ja kaikki muut vaatetavarat
+ja pikkuesineet joutuvat joko rottien, kookos-kovakuoriaisten,
+koiperhosten tai kanakkien saaliiksi. — Yksityisiä englantilaisia
+sanoja harvaan lausuen saan Tukaveon — hän oli jo etukäteen piirtänyt
+nimensä nähtäväkseni — ymmärtämään, että tahdon saada tavarani
+järjestetyiksi laatikkoihin, kenkäni maalatuiksi valkoisiksi ja niin
+edespäin. Ensimmäinen kielellinen vastoinkäymiseni hänen kanssaan
+johtuu omasta tietämättömyydestäni; kukaan ei ollut vielä ehtinyt
+selittää minulle Gasellinniemen kanakkien tapaa vaihtaa kerakkeita
+sanojen alussa. Niinpä Tukaveo näyttääkin hieman loukkaantuneelta,
+kun hänen kohteliaaseen tarjoukseensa, haluanko _sea_ (engl. merta)
+vastaan kieltävästi ja pudistan päätäni. Kymmenisen minuutin kuluttua
+poika kuitenkin palaa takaisin tuoden suuren kupin englantilaiseen
+tapaan valmistettua väkevää teetä ja joitakin keksejä. Hän oli siis
+tarkoittanut _tea_ (engl. teetä).
+
+Namanula sijaitsee kahden lähekkäin olevan vanhan tulivuoren
+välisellä kunnaalla, noin sata metriä merenpinnan yläpuolella. Tältä
+vuorten väliseltä kunnaalta on avoin näköala niin Blanche-lahdelle
+kuin vastakkaisella puolella aaltoilevalle St. Georgen kanaalille;
+samoin saapuvat vilvoittavat tuulenhengähdykset kummaltakin mereltä
+esteettömästi hellettä lieventämään. Paikan oivallisuuden vuoksi
+saksalaiset valitsivat sen Rabaulin perustaessaan kuvernöörin
+asumapaikaksi ja rakennuttivat sinne sitäpaitsi isohkon sairaalan
+eurooppalaisia potilaita varten; sittemmin on sinne noussut kymmenkunta
+yksityisten asumaa bungalowia. Täytyy ihailla sitä tarmon ja
+yritteliäisyyden näytettä, mikä silloisilta saksalaisilta insinööreiltä
+on vaadittu heidän rakentaessaan oivallisen autotien Rabaulista tänne,
+halki jyrkkämaastoisen ja sankkaa viidakkoa kasvavan rinteen, jota
+vielä lisäksi maanjäristykset aika ajoin ravistelevat.
+
+Toinen, pienempi tie, myöskin saksalaisten perua, vie Namanulasta
+kuvernöörin bungalowin ohitse, edellistä jyrkempiä rinteitä
+kiemurrellen, halki miltei läpinäkymättömän viidakon alas Rabauliin.
+Tätä tietä sanotaan morsiuspoluksi, ja sitä voi kulkea vain jalan
+tai ratsain. Huipulta, kuvernöörin asunnon kohdalta aukenee katsojan
+silmäin eteen muuan maailman kauneimpia näköaloja; kolme, neljä
+kerrosta vehreyttä uhkuvaa tiheää viidakkoa, jonka latvoja silmä
+viihtyen hyväilee, epäröiden minne seuraavassa hetkessä kohdistua —
+lahden pohjukassa, viidakon alla lepäävään rauhalliseen kaupunkiin
+ja sen valkoisiksi maalattuihin, peltikattoisiin rakennuksiin, vaiko
+sen takana tyynenä välkkyvään Blanche-lahteen, vaiko vastakkaisella
+rannalla äkkijyrkkänä kohoavaan, silmänkantamattoman laajaan
+vuoritasankoon. Maisema on liian suurenmoinen — kameran tähystyslasi
+mitättömän, pieni...
+
+Katsoja vetäytyy pois raukaisevasta auringonpaisteesta ja painuu
+viidakon viileään puolihämärään: kostean mullan ja vehmaan lehvistön
+tuoksua, salaperäisiä ääniä, lintujen viserrystä... leipäpuun
+suurikokoinen, kuivunut lehti putoaa rasahdellen oksalta toiselle,
+säikähtyneet sisiliskot kahisevat lakastuneiden lehtien seassa,
+vankkarakenteiset hämähäkinseitit tarrautuvat kulkijan hiestyneisiin
+kasvoihin... Jostakin kaukaa kuuluu kanakkien yksitoikkoinen joiku,
+jota tum-tum rummun kumajava kaiku säestää.
+
+Morsiuspolku päättyy kalmistoon — niinkuin sopiikin. Tuskin missään
+muualla tapaa niin rauhallista vainajien kaupunkia kuin Rabaulissa:
+miltei pystysuorina kohoavat viidakkoa kasvavat vuorenrinteet sen
+kolmella sivulla, jykevien satajuuristen viikunapuiden neljännellä
+sivulla erottaessa sen kasvitieteellisestä puutarhasta. Ei kantaudu
+kaupungin kohu sinne, ei edes vilvoittava tuulenhenki pääse
+pujottautumaan tähän hiljaisuudelle pyhitettyyn soppeen. Siellä
+lepäävät eurooppalaiset, japanilaiset, kiinalaiset ja malaijit samassa
+kolkassa, tosin kukin rotu omalla pienellä alueellaan. Alku asukkaat,
+kanakit, sensijaan »istuttavat» — kuten heillä on tapana sanoa —
+kuolleensa muualle.
+
+Kalmiston ja kaupungin välillä on laaja kasvitieteellinen puutarha,
+niinikään saksalaisten aikoinaan alulle panema. Kuten odottaa sopiikin,
+näkee siellä kasveja ja puita jos jotakin heimoa ja luokkaa; onpa
+joukkoon eksynyt eräs eläinkunnan edustajakin: joskus ammoisina aikoina
+ovat maanjäristykset nostattaneet merenpohjasta jättiläisvalaan
+luurangon ja sijoittaneet sen keskelle nykyistä puistoa, missä se yhä
+vielä muotonsa säilyttäneenä on kestänyt vuosikymmenien sateet ja
+auringonpaisteet.
+
+Kasvitieteellisen puutarhan välittömässä yhteydessä on Rabaulin
+kiinalaiskortteli. Sen tiheään rakennetut asumukset ja suorakulmaiset
+kadut muistuttavat enemmän kaupunkia kuin eurooppalaisten asuma
+varsinainen Rabaul, jossa talot ovat siroteltuina hajalle ympäri lahden
+perukkaa.
+
+Samoinkuin Rabaul on Uuden Britannian ja koko Bismarckin saariston
+tärkein keskus, on Rabaulin kiinalaiskortteli näille seuduille
+muuttaneen aasialaisen rodun valtapaikka. Sen pääkadun varrella ei ole
+ainoatakaan asuntotaloa, vaan ovat kaikki varatut joko kauppapuodeille,
+räätälinliikkeille, pesulaitoksille tai ruokaloille — onpa siellä
+pari kiinalaista hotelliakin. Kauppojen hyllyt ovat täynnä liha-
+ja kalasäilykepurkkeja sekä kaikenlaista rihkamaa alkuasukkaille.
+Ja kauppa näyttää käyvän hyvin: kaikkien myymäläin ovet ovat auki,
+ja oviaukoissa tungeksii ostonhaluisia kanakkeja ja kanakkinaisia
+palmunlehvistä punottuine vasuineen, useimmilla naisilla on sitäpaitsi
+lapsi selässä tai rinnalla roikkumassa.
+
+Markkina-aika on päättynyt, kanakit ovat myyneet kaupunkiin tuomansa
+hedelmäkantamukset ja valmistautuvat nyt palaamaan takaisin kyliinsä
+ostoksineen, kellä lihapurkki, kellä pullo lamppuöljyä, uusi
+hakkuuveitsi, vyötäisvaate ynnä muuta pientä rihkamaa vasussaan.
+
+Kiinalaiskortteli ei houkuttele ainoastaan yksinkertaisia kanakkeja.
+Eurooppalaisetkin näyttävät viihtyvän sen itämaisessa ilmakehässä,
+varsinkin sen hotellit ja biljardihuoneet ovat valkoisten suosimia.
+»Fan-Tan», eräänlainen nappipeli, on yleisin niistä kiinalaisten
+harjoittamista uhkapeleistä, joissa eurooppalaiset menettävät rahansa.
+
+Tropiikin päivä ei ole pitkä. Aurinko laskee muutamaa minuuttia jälkeen
+kuuden ja pimeä seuraa melkein välittömästi. Pimeä ei kuitenkaan kestä
+kauan, sillä miltei neljännestunnissa on täysikuu noussut keskelle
+kuulakkaan sinistä tähtitaivasta. Sen valju hohde ei jää paljonkaan
+jäljelle Suomen hämäristä keskitalven päivistä. Kuu on niin lähellä
+maata, että kuuleman mukaan on vaarallista asettua nukkumaan sen
+loisteeseen: voi tulla »kuunlyömäksi».
+
+Rabaulissa on sellainenkin nykyajan laitos kuin elokuvateatteri:
+keskiviikko- ja lauantai-iltaisin on yksi näytäntö eurooppalaisille ja
+aasialaisille, ja torstai-iltana kanakeille. Hyvän tavan mukaan antavat
+eurooppalaiset palvelijoilleen shillingin viikossa tähän huviin. Sattuu
+olemaan mustien ilta, mutta pistäydyn sisään — puolta korkeammasta
+pääsymaksusta kuin kanakit. Aateluus velvoittaa!
+
+Alemmat, muina iltoina aasialaisille ja malaijeille varatut penkkirivit
+ovat ahdinkoon asti täynnä päiväntasaajan tummapintaisia lapsia.
+Neekerinhaju on vahva. Ylemmät, eurooppalaisille varatut tuolirivit
+ovat tyhjinä, niihin ei alkuasukkaiden sallita istua. Myöhemmin tulin
+huomaamaan, kuinka rikas kiinalainen kauppias, joka omisti puolet
+koko teatteria, sai tyytyä istumaan alemmilla penkkiriveillä muiden
+aasialaisten ja malaijien seurassa.
+
+Ohjelma käsittää vuoden, parinkin vanhoja viikonkuvia, pilakuvia ja
+paikallisia, mustista itsestään otettuja valokuvaesityksiä. Hollywoodin
+kiihoittavia draamoja ja moraaliltaan epäilyttäviä näytelmiä ei,
+viisaasti kyllä, näytellä alkuasukkaille. Väliajalla tarjotaan mustille
+vieraille väkevää teetä läkkipeltituopeissa sekä pieni »pulla» ja
+sitäpaitsi yksi Capstan-savuke. Teatterissa, jossa kaikki ikkunaluukut
+ovat auki, saa tietysti tupakoida vapaasti.
+
+Kuu on kadonnut näkyvistä. Taivas peittynyt pilviin. Sysimustaa
+tietä ajaessa välähtää ohitse tuhansien valokärpästen piirittämiä
+akaasiapuita... Sade rapisee vaunun katolla... ukkonen jyrähtelee
+kauempana. Hajanaisia mielikuvia sujahtelee aivoissa... täällä alhainen
+rotu — huoleton elämä ja yltäkylläisyys... siellä kaukana korkeampi
+rotu — puute ja elämänhuolet.
+
+Tukaveo on lamppua täyttäessään tipahuttanut jonkin pisaran öljyä
+lampun kupeelle, ja siihenkös nyt on kertynyt sadoittain pieniä
+hyönteisiä — surmansa saamaan. Yhä uusia joukkoja parveilee lampun
+kuvun vaiheilla ja yhä enenee öljyisellä uurnalla tukehtuneiden
+pikkuolioiden luku. Pienen pieniä ne ovat, kuin meidän hyttyset.
+»Lentäviksi muurahaisiksi» englantilaiset niitä nimittävät. Niitä
+esiintyy vain sateen aikana, auringon paistaessa ne syntyvät
+siivettöminä, mutta täyttävät silloinkin kaikki mahdolliset ja
+mahdottomat paikat, etenkin voi- ja sokeriastiat. Jokainen noilla
+seuduin vähänkin aikaa elänyt eurooppalainen voi huoletta kerskua
+syöneensä muutamia satoja muurahaisia.
+
+Kirjoittamisesta ei tule mitään: hyönteiset peittävät paperin,
+kynän, mustepullon, kaiken, mitä on lampun himmeässä valopiirissä.
+Vikiseepä joukossa jokin pahanilkinen moskiittokin, ahdistellen
+varsinkin korvalehtiä ja paljaita kyynärpäitä. Kaikella hyvällä on
+varjopuolensakin.
+
+Väsyneenä, mutta kuitenkin tyytyväisenä rikassisältöiseen päiväänsä
+vastatullut kömpii moskiittoverkon suojaan vuoteeseen.
+
+
+
+
+ENT. SAKSAN UUDEN GUINEAN SYNTY JA MYÖHÄISEMMÄT VAIHEET.
+
+
+Jo ammoisina aikoina ennen Kristuksen syntymää arvellaan
+babylonialaisten merenkävijäin ulottaneen retkensä aina Tyynellemerelle
+saakka. Mutta ensimmäinen, jonka varmasti tiedetään käyneen
+Etelämerellä v. 1520, oli portugalilainen Magelhaens, jonka retken
+Espanjan hallitus kustansi ja josta oli seurauksena Filippiinien
+valtaus. Oletetaan M:n mainitulla retkellään ainakin nähneen muitakin
+luoteis-Tyynenmeren suurimpia saaria. Nykyisen Uuden Guinean saaren
+löytäjäksi mainitaan espanjalainen Saavedra, joka v. 1527 löysi Uuden
+Guinean, Uuden Britannian ja Uuden Irlannin, luullen niitä kaikkia
+yhdeksi saareksi, jolle hän sitten antoi nimen Papuasia. V. 1645 hänen
+maanmiehensä Juguo Ortez totesi papualaisten muistuttavan Afrikassa
+olevan Guinean rannikon neekereitä ja nimitti saaren Uudeksi Guineaksi.
+
+Ominaista senaikaiselle löytöretkeilylle oli, että retkeilijät
+useimmiten etsimänsä saaren tai mantereen asemesta löysivät jonkin
+toisen tuntemattoman maan. Taruperäisten kuningas Salomonin kaivosten
+ja Australian mantereen etsinnät viitoittivat reitin Etelämeren
+saaristoon. Niinkin pienet saaret kuin Uusi Britannia ja Uusi Irlanti
+löydettiin aikaisemmin kuin Australian mannermaa.
+
+Vasta 1800-luvun puolivälissä Australian asutuksen lisääntyessä
+alkoivat sikäläiset kauppamiehet tehdä pienillä kuunareillaan
+retkiä Uuden Guinean ja Salomonin saarille ostaen asukkailta
+kopraa ja houkutellen näitä mukaansa työvoimaksi Queenslannin
+sokeriruokokentille. Tämän vuosisadan alussa alkanut »Valkoinen
+Australia»-politiikka ja sitä seurannut lakimääräys, joka kieltää
+australialaisia työnantajia käyttämästä värillistä työvoimaa, ovat
+saaneet aikaan sen, että silloin »ryöstetyt» kanakit ovat jo aikoja
+sitten palautetut kotisaarilleen tai ainakin niille tienoille.
+
+Ensimmäisen sysäyksen luoteis-Tyynenmeren saarten varsinaiselle
+valtauspolitiikalle antoi saksalaisten kauppamiesten ripeä esiintyminen
+noin 40 vuotta sitten. Tohtori Finsch on näistä saksalaisista
+»siviilivalloittajista» parhaiten tunnettu. 1880-luvulla hän purjehti
+Uuden Guinean pohjoisrannikkoa pitkin jättäen siellä täällä maihin
+pienen varaston hiiliä merkiksi siitä, että Saksalla oli kaupallisia
+harrastuksia niillä seuduin. Tämä herätti levottomuutta Suur-Britannian
+siirtomaapoliitikoissa, ja melkein samanaikaisesti kuin tri Finsch
+pohjoisrannikolla toimitti valtauksia, purjehti englantilainen
+risteilijäalus etelärannikkoa myöten tehden siellä valtauksia Englannin
+kruunulle. Silloin liitettiin m.m. Papua Suur-Britannian siirtomaihin,
+vaikka se myöhemmin, v. 1912, annettiin Australian valvontaan.
+
+Mutta saksalaisilla oli etumatkaa tässä kilpavaltauksessa, ja he
+toimivat ripeästi. Varhaisempien espanjalaisten ja brittiläisten
+löytöretkeilijäin antamat, samoinkuin alkuasukkaiden omat paikannimet,
+saksalaistettiin kaikki. Silloin syntyivät Keisari Wilhelmin maa,
+Bismarckin Arkipelagi, Uusi-Pommeri, Uusi Mecklenburg, ynnä monet
+muut saaret, jotka yhdessä muodostivat Saksan Uuden Guinean. Samaan
+ripeään tahtiin alkoi näiden saarten taloudellinen elämä vaurastua
+heti, kun Saksan hallitus oli ottanut ne suojelukseensa ja saksalaiset
+kauppayhtiöt olivat alkaneet ostaa alkuasukkailta suuria maa-alueita
+pilkkahintaan. Hallitus rohkaisi ja avusti lainoilla emämaasta tulleita
+siirtolaisia hyvään alkuun. Satamia ja kauppa-asemia perustettiin,
+myrkyllisiä soita — moskiittojen tyyssijoja kuivattiin, säännöllinen
+laivayhteys emämaan kanssa järjestettiin, lyhyesti — kaikki
+saksalaiseen malliin.
+
+Mutta samalla olivat seikkailun ja romantiikan ajat ohi, ainakin
+siinä merkityksessä, missä olemme tottuneet niistä lukemaan
+Etelämeri-romaaneissa... Vielä saattaa silti kuutamoisina öinä,
+fosforihohtoisten maininkien loiskuessa laakeille rannoille
+juhlallisessa rytmissä, kaakkoistuulen suhistessa palmujen latvoissa
+ja lentävien kettujen raskaasti viuhkoessa ilmaa kuin mitkäkin
+kummitukset, loihtia mieleensä kuvia entisaikojen merenkävijäin
+ja onnenetsijäin uskaliaista retkistä ihmissyöjäin saarilla,
+koralliriutoilla haaksirikkoutuneista aluksista ja salaperäisesti
+kadonneista miehistöistä...
+
+Tosin on ihmissyöjiä olemassa vielä meidänkin päivinämme Etelämeren
+suurimpien saarten, niinkuin Uuden Guinean, Uuden Britannian, ja
+Uuden Irlannin keskiosissa, jonne valkoisen miehen on vaikeata päästä
+tiettömien vuorten yli, samoinkuin sieltä rannikolle tunkeutuminen
+on liian rasittavaa tropiikin laiskoille alkuasukkaille. Rotumme
+kunnian nimessä täytyy sentään myöntää, etteivät maastoesteet sen
+paremmin kuin ihmissyöjätkään olisi pidättäneet eurooppalaisia jo
+aikoja sitten tunkeutumasta saaren sisäosiin, jos siellä vain olisi
+tiedetty olevan riittävästi taloudellisia houkuttimia. Etelämeren
+elinkeinon ja kaupan tärkein tekijä, kookospalmu, ei viihdy kaukana
+suolaisen meren lähettyviltä. Toiset kansantaloudellisesti vähemmän
+tärkeät vaikuttimet, niinkuin mineraalien etsintä, saattavat aika ajoin
+houkutella harvoja uskalikkoja antautumaan alttiiksi vuoristolaisten
+keihäänheitoille. Moroben kultalöydöt Uuden Guinean saaren itäosassa,
+noin yhdeksän päivän matkan päässä rannikolta, ovat tällaisen
+löytöretkeilyn tulos. Lähetyssaarnaajat ovat ainoat, jotka puhtaasti
+altruististen vaikuttimien kannustamina, usein henkensä kaupalla,
+tunkeutuvat ihmissyöjien asuinsijoille vallaten vuosi vuodelta yhä
+suuremman alan uskonnolle ja sivistykselle.
+
+Mies, joka on tehnyt entisen Saksan Uuden Guinean rauhallisen
+sivistykselle valtaamisen hyväksi enemmän kuin kukaan muu, oli
+australialainen lähetyssaarnaaja, tohtori Brown. 50 vuotta sitten
+hän purjehti muutamien fidšiläisten alkuasukassaarnaajien kanssa
+Duke of Yorkin saaristoon, perustaen sinne Uuden Guinean ensimmäisen
+metodisti-lähetysaseman. Sieltä hän pian laajensi toimintansa Uuden
+Britannian ja Uuden Irlannin saarille uskaltaen usein yksin ja
+aseettomana taisteluhaluisten villien joukkoon. Mainittujen saarten
+asukkaat olivat jo sitä ennen olleet jonkin kerran kosketuksissa
+häikäilemättömien ja tekojaan punnitsemattomien kauppamiesten kanssa,
+joten heillä oli omat ennakkoluulonsa valkoisesta miehestä. Brown
+alkoi kuitenkin raivaustyönsä rauhallisin keinoin perustaen kirkkoja
+ja lähetysasemia. Myöhemmin oli hänen periaatteistaan huolimatta
+usein joukkoineen pakko tarttua aseisiin ja rangaista murhanhimoisia
+opetuslapsiaan. Muistelmissaan Brown myöntää, että ainoa mahti,
+jota villit kunnioittivat, oli raaka ylivoima. Kirjoittajan vuonna
+1926 ollessa Rabaulissa vietettiin siellä suurin juhlallisuuksin
+metodistilähetysaseman 50-vuotisjuhlaa, joka samalla muodostui
+kunnianosoitukseksi tri Brownin työlle. Myöhemmin on näille saarille
+perustettu muidenkin uskontokuntien lähetysasemia.
+
+Bolivialainen markiisi de Ray oli toinen, joka teki nimensä tunnetuksi
+Etelämeren kansoittajana, vaikka hänen siirtolasuunnitelmansa
+epäonnistuikin täydellisesti. V. 1879 hän varusti retkikunnan, johon
+kuului yli kolmesataa eri kansallisuutta olevaa eurooppalaista,
+purjehtiakseen Uuden Irlannin saarelle ja perustaakseen sinne
+siirtolan. Retken osanottajat olivat kaikki yhtä innostuneita kuin
+sen johtajakin, mutta kenelläkään ei ollut kokemusta tropiikin
+erikoislaatuisesta elämästä ja vaatimuksista. He lastasivat laivansa
+kallisarvoisilla koneilla, joiden käyttämiselle mainitulla saarella
+ei ollut mitään raaka-aineiden tarjoamia edellytyksiä. Sanotaanpa
+retkikunnan kuljettaneen mukanaan useampia satoja tuhansia tiiliäkin.
+Heillä oli satoja kirveenteriä, mutta he olivat unohtaneet varret
+kotiin. Kiniinin sijasta he olivat ottaneet mukaansa madonnankuvan,
+ja lääkärien sijasta pappeja. Ensimmäinen viljelykselle valittu alue
+osoittautui liian mäkiseksi. Makeanveden puute oli ainaisena uhkana.
+Kuume, ihotaudit ja heikko ravinto lopettivat monta retkikunnan
+jäsentä jo Uudessa Irlannissa. Kaksi vuotta turhaan yritettyään
+retkikunta päätti siirtyä melkein hylyksi käyneellä laivallaan
+Uudessa Kaledoniassa olevaan ranskalaiseen siirtolaan. Vielä tällä
+matkalla kuoli useita janoon ja heikkouteen. Loistavin toivein
+lähteneen retkikunnan rippeet siirtyivät lopulta Uudesta Kaledoniasta
+Australiaan, missä heitä on muutamia vielä elossa. Markiisi de Ray
+joutui kevytmielisestä kanssaihmistensä elämän vaarantamisesta
+vankilaan ja kuoli lopulta mielisairaalassa.
+
+Kaikkein tunnetuimpia nimiä luoteis-Tyynenmeren saaristossa on Mrs.
+Forsaythin liikanimi »Kuningatar Emma». Nimi oli alkujaan annettu
+pilkallisessa mielessä, mutta tämä merkillinen nainen kohosi älynsä
+ja kauneutensa avulla uuden nimensä arvoiseksi. Hän oli syntyjään
+samoalainen sekarotuinen, jätti miehensä Samoaan ja purjehti erään
+uus-seelantilaisen kanssa Uuden Britannian saarelle, missä hän
+alkuasukkaiden uhkauksista välittämättä astui joukkoineen maihin vuonna
+1849. Heimopäälliköiltä Emma osti maata rihkamalla ja tupakalla, pannen
+alulle ensimmäisen kookosplantaasin Bismarckin saaristossa. Kerrotaan
+hänen aikanaan ostaneen m.m. Mortlock-saaret viidellä tupakkanaulalla —
+nykyjään niiden arvo lasketaan miljoonin markoin.
+
+Siihen aikaan kookosplantaasien alullepaneminen oli verraten helppo
+asia: eurooppalainen saapui seudulle ensin vaihtamaan rihkamansa
+ja tupakkansa alkuasukkaiden kopraan, katseli itselleen sopivan
+maa-alueen, sadasta aarista ylöspäin, ja lunasti alueen päälliköiltä
+mitättömästä maksusta. Sitten hän saattoi palkata parisen sataa
+kanakkia raivaamaan alueen ja istuttamaan siihen kookospähkinöitä.
+Ensimmäiseen sadonkorjuuseen saakka hän saattoi jatkaa kauppiastointaan
+ansaiten siten riittävästi kaikkien plantaasin aiheuttamien kulujen
+peittämiseksi. Kun palmut sitten viiden, seitsemän vuoden kuluttua
+kantoivat ensimmäisen sadon, oli hänen tulevaisuutensa taattu. Hän voi
+viettää päivänsä verannallaan telttatuolissaan loikoen romaanin ja
+viskylasin ääressä: pähkinät kasvoivat palmuissa ja kanakit tekivät
+työn. Kymmenen, viidentoista vuoden kuluttua plantaasin perustamisesta
+hän voi sanoa itseään varakkaaksi mieheksi missä maanosassa tahansa,
+ellei hän siihen mennessä jo ollut tullut keihästetyksi, tai, mikä
+vielä tavallisempaa — juonut itseään loppuun.
+
+Mutta, kuten sanottu, sitten tulivat saksalaiset lakeineen ja
+järjestyksineen. Maa tuli valtion omaisuudeksi. Kookosviljelijäksi
+yrittävän piti ensin ostaa maa kanakkipäälliköiltä, sitten alistaa
+tarjouksensa hallituksen hyväksyttäväksi ja maksaa siitä vielä
+kohtuullinen korvaus kruunulle. Hallitus saattoi myöskin evätä
+tarjouksen, milloin se arveli kaupanalaisen maa-alueen riistävän
+joltakin kanakkiheimolta vastaiset elinmahdollisuudet.
+
+Siihen tapaan jatkuivat olot Saksan Uudessa Guineassa aina
+maailmansodan syttymiseen saakka. Mainittu siirtomaa-alue käsitti
+silloin Keisari Wilhelmin maan, Bismarckin Arkipelagin, Saksalaiset
+Salomonin saaret, Nauru-saaren, Karoliinit, Maršall-saaret ja
+Marianne-saaret (Guamia lukuunottamatta).
+
+Joitakin päiviä sodan julistamisesta alkoivat Australian, Uuden
+Seelannin ja Japanin risteilijät kukin taholtaan lähestyä Saksan
+Uutta Guineaa hävittääkseen ensi sijassa alueella sijaitsevat neljä
+voimakasta radioasemaa ja puolisen tusinaa sotalaivoja. Tässä
+tehtävässään he ylivoimaisina onnistuivatkin helposti. Saksalaiset
+olivat japanilaisten tai australialaisten hyökkäystä odottaen
+muuttaneet hallituksen Rabaulista Tomaan, helposti puolustettavaan
+vuoristoseutuun. Joukko ampuma-aseiden käyttöön koulutettuja
+alkuasukkaita oli luvannut pysyä uskollisina saksalaisille, joilla
+sitäpaitsi oli upseereja ja ampumatarvikkeita, risteilijöitä ja
+apulaivoja siellä täällä saariston monissa satamissa: saksalaiset
+olisivat voineet tehdä tehokasta ja pitkällistäkin vastarintaa.
+Mutta todennäköisesti olivat hallitusviranomaiset saaneet emämaasta
+määräyksen luovuttaa alueet vastarinnatta niin edullisilla ehdoilla
+kuin mahdollista. Tomaan siirtynyt hallitus antautui syyskuun 15. ja
+muiden saarten piiripäälliköt seurasivat esimerkkiä. Vain joissakin
+paikoin tekivät saksalaiset joukot lievää vastarintaa.
+
+Mainitsemisen ansaitsevat saksalaisen tutkimusmatkailijan, kapteeni
+Herman Detznerin [Kapteeni Detzner (nyt tohtori) piti esitelmän
+tässä mainitusta retkestään Helsingissä vuonna 1924] vaiheet Uuden
+Guinean saarella sodan aikana. Kapteeni Detzner oli vähän ennen sodan
+syttymistä lähtenyt uhkarohkealle tutkimusretkelle Uuden Guinean
+»pimeihin» osiin, aikoen taivaltaa halki koko »mantereen» ainoana
+turvanaan parikymmentä alkuasukaskantajaa ja asemiestä. Detzner sai
+kuulla sodasta vasta kolme kuukautta sen jälkeen, kuin se oli syttynyt,
+ja hän kiiruhti silloin uskollisine alkuasukasjoukkoineen takaisin
+rannikolle liittyäkseen saksalaisiin puolustusjoukkoihin. Saatuaan
+kuulla maanmiestensä antautuneen brittiläisille valtausjoukoille
+Detzner palasi takaisin sisämaahan, pysytellen siten koko sodan ajan
+poissa brittiläisten miehittämiltä seuduilta. Mutta matka halki Uuden
+Guinean saaren on yhä suorittamatta.
+
+Saksan Tyynenmeren siirtomaat joutuivat ympärysvaltojen huostaan siten,
+että australialaiset joukot miehittivät päiväntasaajan eteläpuolella
+sijaitsevat alueet, paitsi Samoaa, jonka Uuden Seelannin joukot
+valtasivat, ja japanilaiset saivat päiväntasaajan pohjoispuolella
+olevat saaret. Samassa järjestyksessä on alueiden hallinta vielä
+nytkin, tosin sillä erotuksella, että ne kuuluvat mainituille valloille
+vain mandaatteina Kansainliiton ollessa ylimpänä määrääjänä.
+
+Saksalaisten ja australialaisen valtausjoukon välillä v. 1914
+tehdystä sopimuksesta, jossa sanotun valtausjoukon komentaja eversti
+Holmes takasi saksalaisille tilanomistajille ja muille yksityisille
+täydellisen koskemattomuuden hengen ja omaisuuden suhteen, on paljon
+puhuttu ja väitelty. Saksalaiset syyttävät brittiläisiä sanansa
+syömisestä. Versaillesin rauhansopimuksen nojalla Australian hallitus
+nimittäin takavarikoi yksityisten saksalaisten kookos-plantaasit,
+lukuunottamatta muutamia harvoja poikkeuksia, jolloin tilanomistaja
+oli naimisissa alkuasukkaan tai sekarotuisen kanssa. Useimmat näistä
+plantaaseista olivat juuri ennen sotaa alullepantuja, ja omistajiensa
+huolellisesti vaalimia, joten ne takavarikoimisasetuksen tullessa
+voimaan olivat parhaassa pähkinäsadossa. Tuntui tietysti katkeralta
+nähdä toisten korjaavan monivuotisten ponnistustensa tuloksen.
+Australialaiset puolustavat itseään sillä väitteellä, ettei eversti
+Holmesilla ollut valtuuksia tehdä moista koskemattomuuslupausta.
+Mainittu eversti sai muuten palatessaan takaisin Australiaan yleisön
+taholta osakseen paljon moitetta saksalaisia kohtaan osoittamastaan
+hempeydestä. Australialaisten valtausjoukkojen kunniaksi on
+sanottava, että niiden kohtelu voitettuja saksalaisia kohtaan Uuden
+Guinean alueella oli koko sodan ajan ihmeteltävän humaanista.
+Takavarikoimismääräys tuli nimittäin voimaan vasta sodan päätyttyä.
+
+Australian hallitus on velvollinen lähettämään vuosittain
+Kansainliitolle raportin toiminnastaan tällä mandaattisella
+territoriaalilla. Vuoteen 1922 oli ent. Saksan Uusi Guinea tullut
+maksamaan Australian hallitukselle noin miljoonan puntaa. Vasta viime
+vuosina, varsinkin siviilihallituksen tultua siellä voimaan v. 1921, se
+on ruvennut paremmin kannattamaan. Nyt, valtion takavarikoimiskomitean
+v. 1926 ryhdyttyä myymään saksalaisilta takavarikoituja istutuksia
+yksityisille, on syytä uskoa, että se ennen pitkää vaurastuu
+varakkaaksikin siirtomaaksi.
+
+
+
+
+USKOA JA TAIKUUTTA.
+
+
+Kanakit uskovat kuolleittensa henkien aika ajoin palaavan takaisin
+niille paikoin, missä heidän ruumiinsa ovat haudattuina. Toiset heimot
+uskovat henkien käyvän määrätyissä paikoissa, synkkien laaksojen ja
+rotkojen pitäisi olla niiden viihtyisimpiä olinpaikkoja. Yleensä ei ole
+turvallista olla missään ulkosalla pimeän tultua, jonka vuoksi kanakit
+tavallisesti sulkeutuvat yön tullen majoihinsa. Yhdessä joukossa
+kulkien ja loimuavaa soihtua kantaen uskaltavat kanakit tarvittaessa
+ulos yölläkin, mutta silloinkaan he eivät unohda vähän väliä kiljaista
+täyttä kurkkua — henkiä karkoittaakseen.
+
+Joidenkin heimojen käsitys hengistä on edellistä hiukan kehittyneempi:
+lukemattomat henget ovat yhdistyneet yhdeksi suureksi yksiöksi, joka
+tunnetaan nimellä Tamburan. Tämä suuri henki asuu eri paikoissa eri
+aikoina, useimmiten suurissa puissa, vaihdellen uuden kuun ja täysikuun
+aikojen mukaan. Tamburan edustaa sekä hyvää että pahaa; se voi tehdä
+ihmiset onnellisiksi, antaa heille sotavoittoja ynnä muuta hyvää.
+Mutta jos Tamburan vihastuu, silloin on kylän miesten kokoonnuttava
+henkimajaan tanssimaan »sing-singiä» [yleisnimitys alkuasukkaiden
+tansseille] ja toimittamaan muita merkillisiä menoja. Näihin
+tilaisuuksiin on naisilta pääsy kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla.
+
+Luonnonlaeista täysin tietämättöminä kanakit ovat äärimmäisen
+taikauskoisia. Kaikkiin onnettomuuksiin ja vastoinkäymisiin on
+syynä joku vihamies, joka toimii joko omin neuvoin tai poppamiehen
+avustamana. Muita vähän älykkäämmät yksilöt ovat osanneet käyttää
+hyväkseen tätä salaperäisten voimien kammoa ja ruvenneet poppamiehiksi
+eli loihtijoiksi. Tarpeellisesta määrästä näkinkenkärahaa he ovat
+valmiit auttamaan mistä vaikeudesta tahansa. Käsittämättömillä
+loihtusanoilla poppamies karkoittaa pois kivut, lupaa menestystä
+vastasyntyneelle lapselle ja toimittaa pois päiviltä vastenmielisen
+vihollisen. Monenlaisia loihtumenetelmiä on tietysti käytännössä.
+Kirjoittaja tutustui erääseen paljon käytettyyn keinoon, jossa
+poppamies täytti bamburuo'on kappaleen sekoituksella, jonka hän oli
+valmistanut ruohoista, juurista, kalkista ja merikäärmeen palasista.
+Sekoitus vahvistettiin sitten loihtusanoilla ja kätkettiin maahan
+uhrin asunnon lähettyville. Tieto siitä, että on joutunut poppamiehen
+tuomion alaiseksi, alkaa tavallisesti vaikuttaa uhrin mielessä,
+kunnes se lopulta kasvaa niin suureksi kuolemanpeloksi, että onneton
+yksinkertaisesti kuolee uskonsa pakottamana, ilman mitään fyysillistä
+aihetta.
+
+Kanakeilla on lapsen usko. Ikävä vain, että he soveltavat sitä
+yksinomaan kielteisiin tapauksiin. Ei ole ensinkään harvinaista, että
+kanakki näkee unta tai saa muuten päähänsä, että hänen on kuoltava. Hän
+miettii asiaa viikon, parikin, kunnes lopulta menee syrjäiseen paikkaan
+metsään ja — kuolee.
+
+Kirjoittajan onnistui oleskelunsa aikana Uudessa Britanniassa
+seurata läheltä erään tällaisen itsesuggestio-kuoleman vaiheita.
+Alkuasukassairaalaan oli tuotu nuori, kovia tuskia kärsivä
+kanakkityttö. Laitoksen lääkäri ei kuitenkaan keksinyt tytössä mitään
+taudin syytä tai tuskan aihetta. Lopulta tunnusti tyttö, että eräs
+kanakki oli loihtinut hänet. Etsittiin tytön nimeämä kanakki ja tuotiin
+mies vastaanhangoittelevana sairaalaan. Tyttö kertoi edelleen olleensa
+viime aikoina suhteissa jonkun kiinalaisen kanssa, josta mainittu
+kanakki, väittäen itsellään olevan aikaisempia oikeuksia tyttöön,
+oli julmistunut ja uhannut kostaa tytölle. Edellisenä päivänä oli
+kanakin onnistunut repäistä tytön lava-lavasta [naisten vyötäisvaate]
+tilkku, jolla sitten oli kiireesti koskettanut tytön jalassa olevaa
+haavaa — niitä on kanakeilla tavallisesti aina jossakin raajassa. Nyt
+väitti tyttö kuolevansa, ellei tilkkua upoteta »soodaveteen» — kanakit
+nimittävät näet merta soodavedeksi. Meidän, valkoisten mielestä asia
+oli helposti järjestettävissä: mentiin kanakin majaan ja pakotettiin
+poika ottamaan tilkku esille kätköistään. Mutta kun sitten kehoitimme
+poikaa heittämään verisen tilkun mereen, silloin teki poika tenän.
+Poliisimestarin auktoriteetin pakottamana kanakki lopulta kantoi
+tuon kohtalokkaan rievunpalan mereen. Parahti vain kerran: »Now me
+die finish!» (Nyt minä kuolen) ja juoksi pois. Saatuaan kuulla asian
+onnellisesta vaiheesta, tuli tyttö parissa tunnissa entiselleen. Mutta
+kanakki kuoli vielä samana yönä.
+
+Tämän syvälle juurtuneen taikauskon tuotteita ovat myöskin kanakkien
+salaiset seurat, joita salaperäisyytensä vuoksi voisi melkein
+verrata valkoihoisten vapaamuurariseuroihin. Mutta vapaamuurariuden
+altruististen periaatteiden sijasta on kanakkien salaseurojen
+tarkoituksena itsekäs omanvoitonpyynti. Jäseneksi pääsy on vaikea ja
+salainen. Uudessa Britanniassa vaikuttava _Duk-Duk_ on kuuluisin näistä
+mustien mystillisistä yhdistyksistä. Heidän erikoistansseihinsa eivät
+muut kuin jäsenet saa ottaa osaa. Duk-Duk-pukuun kuuluu palmunlehdistä
+punottu päähine, joka peittää kasvot täydellisesti, sekä samasta
+aineesta valmistettu hame, joka tanssin rytmissä heilahtelee tasaisesti
+kuin meidän naisten »pliseeratut» hameet. Salaseuralaiset ilmestyvät
+äkkiarvaamatta sing-sing-tansseihin, ja heidän esityksestään tulee
+aina juhlan jännittävin numero. Kerran vuodessa on Duk-Duk-seuralla
+suuri juhla, silloin tanssitaan metsään varta vasten hakatulla aukealla
+kokonainen viikko yhteen menoon — olipa sitten sade tai pouta.
+
+Kanakeilla on paljon legendoja, mutta suurin osa niistä on lapsellista
+lorua. Mainitsemisen arvoinen on Uuden Irlannin legenda, joka tavallaan
+selittää tällä saarella vallitsevan ruumiinpolttotavan. Muiden saarten
+kanakit »istuttavat» kuolleensa, mutta Uuden Irlannin kansa polttaa
+vainajansa istuvassa asennossa tuolilla, jonka alle ja ympärille
+rakennetaan rovio.
+
+Legenda kertoo: Oli vanha vaimo, jolla oli hyvin kaunis ja nuori tytär.
+Vaimo eli yksinomaan tytärtään varten. Eräänä päivänä lapsi juoksi
+metsään, ja ennenkuin äiti ehti huomata tyttärensä katoamisen, oli
+suuri sika löytänyt tyttösen ja syönyt suuhunsa. Isku oli äidille liian
+raskas kantaa: hän sulkeutui majaansa, josta hänen surunvalituksensa
+kuuluivat monta päivää ja yötä.
+
+Tamburan, suuri henki, kuuli vaimon valitukset ja tuli hänen ovelleen
+kysymään syytä hänen suruunsa. Tamburan käski vaimon lakata itkemästä
+ja odottaa mitä tuleman piti, ja lupasi vaimolle vielä, ettei hän ja
+hänen sukunsa tulisi koskaan kuolemaan. Vaimo totteli ja vaipui uneen,
+niin että muu maailma luuli hänen jo kuolleen. Mutta Tamburan ajoi
+takaa sitä suurta sikaa kaksi päivää ja kaksi yötä.
+
+Eräänä aamuna vaimo heräsi virkeänä ja onnellisena, mutta hämmästyi
+samassa suuresti, kun hänen ihonsa putosi yhtäkkiä hänen päältään
+kuin auennut lava-lava. Hän tunnusteli kasvojaan ja huomasi rypyt
+kadonneiksi, tunsi jäsenensä nuorteiksi ja rintansa kimmoisaksi: hän
+oli kuin viidentoistavuotias. Sitten vaimo meni rantaan, missä tapasi
+veljenpoikansa ja sisarentyttärensä, jotka luulivat häntä uudeksi
+Tamburaniksi, niin yliluonnollisen kaunis hän oli. Vaimo kertoi heille
+ihmeestä ja lisäsi, että hekin voisivat vanhoiksi käytyään tulla
+uudestaan nuoriksi, jos vain tekisivät kuten hän tahtoi. Sitten hän
+määräsi heidän kantamaan hänen vanhan ihonsa keskelle salmea, jotta
+virta veisi sen mereen.
+
+Sisarentytär ei kuitenkaan tahtonut käsin tarttua ihonahkaan, vaan
+sujutti kepin sen alle, ja käski serkkunsa tarttua kepin toiseen
+päähän. Rantaan päästyä tyttö irroitti tahallaan otteensa kepistä ja
+antoi ihon luisua maahan. Poika hätääntyi tästä, mutta kun serkkunsa
+pilkkasi häntä pelkuriksi, jätti hänkin puolestaan ihonahkan virumaan
+rannalle.
+
+Kun sisarentytär ja veljenpoika sitten vanhenivat ja tulivat rumiksi ja
+ryppyisiksi, muistivat he tätinsä lupauksen ja sulkeutuivat majaansa
+odottamaan ihmeen tapahtumista. Heidän lapsensa alkoivat kuitenkin pian
+tuntea ruumiinhajua, tunkeutuivat majaan ja tapasivat vanhat syntiset
+kuolleina. Ensin he eivät tienneet, mitä olisivat tehneet ruumiilla,
+kunnes muistivat että kylässä oli tapana polttaa kaikki arvoton romu.
+He tekivät suuren rovion ja polttivat syötäväksi kelpaamattomat ruumiit.
+
+Siitä Uuden Irlannin kansan tapa polttaa kuolleensa.
+
+
+
+
+KANAKIT OMISSA OLOISSAAN.
+
+
+Luoteis-Tyynenmeren saariston alkuasukkaat tunnetaan yleisessä
+kielenkäytössä nimellä kanakit. Tämä nimitys on alkujaan koskenut
+vain Hawaiji-saarten alkuasukkaita, mutta se on sittemmin laajentunut
+käsittämään kaikki Tyynenmeren tummaihoiset kansat. Koska
+Hawaiji-saarten alkuasukkaita ei enää ole olemassa, ei nimityksen
+yleistyminen voi aiheuttaa mainittavaa käsitteiden sekaantumista.
+
+Australian Uuden Guinean kanakit, joita arvellaan olevan 350 000,
+jakaantuvat melanesialaisiin, mikronesialaisiin ja papualaisiin.
+Varsinaisen Uuden Guinean saaren asukkaita nimitetään papualaisiksi,
+Bismarckin saariston ja Salomonin-saarten asukkaita melanesialaisiksi,
+kun taas päiväntasaajan pohjoispuolella ja lähimpänä sitä eteläpuolella
+sijaitsevien saarten asukkaat ovat mikronesialaisia.
+
+Sekä papualaiset että melanesialaisetkin voidaan, jos otetaan huomioon
+kansatieteelliset näkökohdat, jakaa useampiin eri heimoihin. Vielä
+tarkemman erittelyn tullessa kysymykseen voidaan heimot jakaa kielensä
+ja tapojensa perustalla kyläkuntiin ja klaaneihin.
+
+Mutta tavalliselle maallikolle ne ovat kaikki »neekerejä». Kaikilla on
+näet Afrikan neekerien tavoin tumma pinta, paksut huulet ja leveä ja
+matala nenä. Ihonväri vaihtelee tummanruskeasta nokimustaan, tukka on
+kihara ja silmät ruskeat. He ovat lyhytkasvuisia, mutta sopusuhtaisia
+ja verraten hyväryhtisiä.
+
+Kanakit ovat suurin piirtein katsoen luonteeltaan petollisia
+ja epäluotettavia. Mutta sehän on vain luonnollinen seuraus
+järjestämättömistä yhteiskuntaoloista. On huomattava, että tässä
+ovat kysymyksessä n.s. metsäkanakit, jotka eivät ole tulleet
+osallisiksi valkoisen miehen vaikutuksesta. Tosin ovat ikivanhat tavat
+hämärine käsityksineen oikeasta ja väärästä luoneet jonkinlaisen
+kirjoittamattomien lakien kaavan, jonka noudattamista ei kuitenkaan
+valvota. Niinpä ovatkin voimakkaimmat, heimon päällikkö ensimmäisenä,
+suurimpia lainrikkojia. Yksilö saa itse huolehtia turvallisuudestaan.
+Vaara väijyy häntä kaikkialla: lähin naapurinsa, vieläpä veljensäkin,
+voi ryöstää hänen omaisuutensa, ja toisen heimon henkipatot voivat
+syödä hänet suuhunsa sopivassa väijymäpaikassa. Eipä ihme, jos moiset
+olosuhteet synnyttävätkin petollisuutta ja viekkautta.
+
+Eräs saksalainen lähetyssaarnaaja kertoo kanakkien luonteesta
+seuduilla, joissa hän on ollut ensimmäisten valkoisten kävijäin
+joukossa. Hänen mielestään kanakit ovat tunteettomia, pelkureita,
+saitoja, epärehellisiä, kiittämättömiä ja laiskoja. Kanakki ei ota
+millään tavoin osaa toisten kärsimyksiin. Äidit eivät hoitele sairaita
+lapsiaan, vaan jättävät ne omiin koleisiinsa kuolemaan. Vielä tänä
+päivänä on useilla Uuden Guinean vuoristokansoilla rikkomattomana
+tapana viedä vastasyntynyt lapsi vuorenlaelle ja jättää se sinne
+alastomana yökylmään. Jos lapsi aamulla on hengissä, otetaan se
+perheeseen. Moinen sparttalainen tulikoe ei tietenkään ole mitenkään
+pätevä päättämään lapsen yleisestä terveydentilasta.
+
+Vanhuksia kohtaan ei kanakki liioin osoita sääliä: tarpeettomiksi
+käyneet eläjät saavat kuolla omia aikojaan. Jos samaan totemiin
+(heimoon) kuuluva tyttö ja poika tavataan sukupuoliyhteydessä,
+rangaistaan heidät tavallisesti kuolemalla, usein rääkkäämällä.
+
+Samaa tunteettomuutta osoitetaan eläimiä kohtaan: eläviltä kanoilta
+kynitään höyhenet ja leikataan jalat. Lentävät ketut paistetaan
+elävinä. Porsaatkin, jotka tavallisesti jakavat ruoan ja asunnon
+isäntäväkensä kanssa, heitetään nuotioon elävinä, jotta niiden
+harjakset palaisivat. Porsaista puheen ollen, kirjoittaja sattui
+kerran näkemään syrjäisessä kanakkikylässä huvittavan idyllin, joka
+kameran puutteessa jäi ikuistamatta: kanakki-äiti piteli oikealla
+käsivarrellaan pientä lasta ja vasemmalla vielä pienempää porsasta,
+nuorten eläjien imiessä ahnaasti — kumpikin puoleisestaan nännistä!
+
+Kanakkien sodankäynti on kavalaa väijytyssotaa, johon tiheä
+viidakkokasvillisuus ja maaston epätasaisuudet ovat osaltaan olleet
+vaikuttamassa. Mutta yleensä ei kanakki hevillä pane elämäänsä vaaralle
+alttiiksi taisteluissa. Myrkky ja väijytykset ovat tavallisimpia
+keinoja vihollisen toimittamiseksi pois tieltä.
+
+Lähetysasemien läheisyydessä ja muualla, missä eurooppalaisia on
+pitemmän aikaa oleskellut, ovat kanakit joko vapaaehtoisesti tai
+viranomaisten pakotuksesta luopuneet pahimmista tavoistaan. Sitäpaitsi
+on heidänkin joukossaan poikkeuksia. Nykyjään saattaa siellä tavata
+hyvinkin esimerkiksi kelpaavia kanakki-äitejä ja nuorta polvea, joka
+toimittaa iäkkäille vanhemmilleen jokapäiväisen »kai-kain» [ruoan
+yleisnimi]. Plantaaseilla kahden, kolmen vuoden ajan palvelleet kanakit
+saattavat kotikyläänsä palatessaan jakaa ystäviensä ja sukulaisten
+kesken koko pienen palkkansa antimet.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Yleisenä luulona muualla maailmassa on, että päiväntasaajan seutujen
+onnelliset lapset ravistelevat ravintonsa ja vaatetuksensa lähimmästä
+puusta, loikovat aurinkoisilla rannoilla joikuja hyräillen ja
+koristellen kiharaista päätään _frangipannin_ koreilla kukilla.
+
+Se on runollinen harhaluulo. Metsäkanakit, s.o. kanakit, jotka
+eivät ole eurooppalaisten palveluksessa, elävät hyvin alkeellisissa
+ravinto-oloissa. Heidän pääasiallisin ravintonsa käsittää vain
+hiilihydraattipitoisia kasviksia, kuten yamssi, taro, kau-kau (makea
+peruna), kapiak (leipäpuun hedelmä, joka kuitenkin muistuttaa enemmän
+kylmää perunaa kuin leipää), mommi tapioca, sak-sak (raaka saago),
+maissibanaani, ananas, kookospähkinä, paw-paw sekä suuren määrän
+muita, enemmän nimeltään kuin maultaan mielenkiintoisia tropiikin
+hedelmiä. Näitä he ahmivat sisäänsä suunnattomia määriä. Yleensä onkin
+metsäkanakeilla paljon enemmän vatsaa kuin rintaa, eikä lihaksia juuri
+ollenkaan.
+
+Edellämainitut hedelmät ja kasvikset sisältävät hyvin vähän
+munanvalkuaisaineita, joten ei olekaan ihme, jos kanakit
+munanvalkuaisnälässään syövät melkein kaikkea, mikä vain kävelee tai
+liikkuu. Kirjoittaja sattui kerran näkemään, kun kanakkivaimo istui
+majansa edustalla, piti sylissään pientä, laihaa koiraa, ja poimi
+kirppuja sen turkista, pistellen nämä herkkupalat sitä mukaa kuin niitä
+löysi — suuhunsa.
+
+Toinen tärkeä puuttuva aine kanakkien ravintojärjestelmässä on rasva.
+Alkuasukkaat tekevät melkein mitä tahansa sitä saadakseen. Korkein
+ylistys, minkä kanakki voi antaa hyvästä ruokalajista on: »Number
+one kai-kai, plenty crease too much!» (Ensiluokkaista ruokaa, paljon
+rasvaa!)
+
+Ennen valkoisten tuloa olivat rantakanakit ja metsäkanakit aina
+sotajalalla keskenään. Metsäkanakit tarvitsivat merivettä suolan
+puutteessa ja tekivät aika ajoin vedenhakuretkiä rannikolle. Kuuleman
+mukaan joivat he ensin merestä kylläkseen ja täyttivät sitten puiset
+astiansa tällä kalliilla nesteellä kuljettaen ne mukanaan. Rantakanakit
+turvautuivat tavallisesti kanootteihinsa tai muuttivat tykkänään
+asumaan keinotekoisesti rakentamilleen saarille rannikon läheisyyteen.
+Näitä kanakkien rakentamia saaria on vielä useita jäljellä, varsinkin
+Salomoninsaaristossa.
+
+Nykyjään tyydyttävät metsäkanakit suolannälkänsä joutumatta taisteluun
+rantakanakkien kanssa. Edelliset tuovat mukanaan metsän antimia ja
+saavat jälkimmäisiltä korvaukseksi »soodavettä». Kerrotaan erään seudun
+rantakanakkien kohottaneen meriveden hintaa, jolloin metsäkanakit
+olivat vakavina tiedustelleet, oliko pelättävissä soodaveden kokonaan
+loppuvan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Alkuasukkaiden »naimiskaari» on hyvin erilainen eri saarilla.
+Seuraavassa suppea kuvaus Gasellinniemellä, Rabaulin ympäristössä
+vallitsevista naimatavoista.
+
+Gasellinniemen kanakeilla ei ole totemia, kuten Uuden Guinean ja Uuden
+Irlannin asukkailla. He ovat sensijaan jakautuneet moniin pieniin
+klaaneihin eli heimoihin. Samaan klaaniin kuuluvat eivät saa mennä
+naimisiin keskenään. Kosiminen tapahtuu seuraavaan tapaan:
+
+Pojan isä ja sedät käyvät tytön äidin ja tätien luona ja sopivat tytön
+ostohinnasta. Hinta vaihtelee 50:stä 108:aan syleen näkinkenkärahaa
+riippuen tytön isän arvosta. Tämä summa maksetaan tytön äidille ja
+lähimmille sukulaisille äidin puolelta, mutta tyttö jää äitinsä luokse,
+kunnes hän on kasvanut sukukypsäksi, n. 12—14 vuoden vanhaksi, jolloin
+hänet luovutetaan miehelleen. Tytön äiti ja isä panevat toimeen suuren
+syömisjuhlan, joka sitten päättää naimisseremoniat.
+
+Leskivaimon hinta on tavallisesti 40—50 syltä, mikä maksetaan naisen
+äidille ja veljille.
+
+Sukukypsäksi kehittyneen tytön ostamisessa käännytään tavallisesti
+klaanin päämiehen puoleen. Kosijan on tuotava mukanaan kaksi syltä
+rahaa ja järjestää kestit. Jos hänen tarjouksensa hyväksytään, pitää
+hänen sitäpaitsi suorittaa 80 syltä tytön äidille, jonka jälkeen äiti
+ja heimon päämies yhdessä järjestävät suuren juhlan.
+
+Jos mies haluaa ottaa useampia vaimoja, pitää hänen maksaa toisesta
+vaimosta 80 ja kolmannesta 60 syltä. Työ talossa vähenee vaimomäärän
+lisääntyessä, siitä halvempi hinta. Moniavioisuus on kuitenkin nopeasti
+häviämässä Gasellinniemeltä.
+
+Avioeroja tapahtuu myös — niinkuin suuressakin maailmassa — ja niiden
+syynä on useimmiten vaimon uskottomuus.
+
+Sattuu myöskin, että kanakki vaatii eroa vaimostaan tämän laiskuuden
+tai juorukiihkon vuoksi: puutarha ja aviomies kun jäävät hoitamatta.
+Kun avioero on järjestetty, palaa vaimo äitinsä tai äidinpuoleisten
+sukulaistensa luokse. Vaimon sukulaisten ei ole pakko luovuttaa
+takaisin aviomiehen suorittamaa vaimon hintaa. Vaimo sensijaan voidaan
+määrätä korvaamaan miehelle aiheutuneet vahingot.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kaikilla niillä seuduilla, missä eurooppalaisia asustaa, käyvät kanakit
+pukeutuneina. Miesten puvun muodostaa noin kyynärän levyinen ja kolmen
+pituinen vyötäisvaate »lap-lap». Naisten samanlaisella vaatteella on
+eri nimi, »lava-lava»; naisilla on sitäpaitsi yläruumiin peittona
+toinen vaatekappale, joka tekee sekä paidan että puseron virkaa. Niin
+miehet kuin naisetkin koristelevat mielellään käsivarsiaan ja sääriään
+kaikilla mahdollisilla nauhoilla ja remmeillä. Usein näkee kanakin
+kävelevän arvokkaan näköisenä rääsyinen sukka toisessa jalassa, toisen
+ollessa paljaana.
+
+Kanakit ovat helposti omaksuneet eurooppalaisten esittämän vaatetuksen,
+vyötäisvaatteen. Halusta he käyttäisivät paitaa ja kaulanauhaakin,
+mutta siihen eivät terveydenhoitoviranomaiset ole antaneet
+suostumustaan. Vain kirkkoon mennessään kanakit saavat, pukeutua
+paitaan, mikä useilla on puhtaasta silkistä. Kylminä sadepäivinä
+kanakki verhoutuu mielellään isännältään saamaansa vanhaan palttooseen
+tai sadetakkiin.
+
+Lähetyssaarnaajat ovat saaneet istutetuksi kanakkeihin niin voimakkaan
+hävyntunteen, että he pitävät syntinä liikkua koskaan ilman
+vyötäisvaatetta. Uimaan mentäessäkin pitää lap-lap olla vyötäisillä.
+On miltei mahdotonta nykyjään saada valokuvatuksi heitä ilman tuota
+välttämätöntä vaatekappaletta.
+
+Uuden Guinean »mantereella», m.m. Markham-laaksossa, on muutamia
+saksalaisia lähetysasemia, joiden hoitajat eivät vaadi opetuslapsiaan
+käymään vaatteissa. Onkin todettu kanakkien siellä sairastavan vähemmän
+tuberkuloosia kuin niillä seuduin, missä heille on tyrkytetty vaatteita.
+
+Monia juttuja on säilynyt niiltä ajoilta, jolloin vaatteet
+Tyynellämerellä alkoivat tulla muotiin. — Yritteliäs kiinalainen
+oli uskaltanut perustaa kauppa-aseman syrjäiselle seudulle, missä
+eurooppalaisia ei vielä ollut liikkunut. Kaikki sujui kuitenkin
+hyvin: kanakit kantoivat kiinalaiselle kopraa ja saivat korvaukseksi
+tupakkaa, ongenkoukkuja ja koreita lap-lap-vaatteita. Varsinkin
+viimeksimainituilla oli niin hyvä menekki, että varasto myytiin
+loppuun, lukuunottamatta sinisiä kankaita; niitä ei ostanut kukaan.
+Seudulla löytyi savea kolmea eri väriä, valkoista, punaista ja
+keltaista, joilla oli helppo maalata lap-lapin pahimmin tahriintuneet
+kohdat. Sinistä väriä kanakit sen sijaan eivät tunteneet. Mutta nokkela
+kiinalainen keksi keinon tähänkin: tilasi seuraavassa lähetyksessä
+hyvän määrän pieniä purkkeja valmiiksi sekoitettua sinistä maalia ja
+teki, uuden kauppatavaran tunnetuksi asiakaspiirilleen. Silloin tuli
+sininen muotiväriksi. Kerrotaan samojen kanakkien sentään myöhemmin
+tulleen tietämään, että noita ihmeellisiä verhoja voidaan pestäkin:
+joku heistä oli sattunut putoamaan kanootista mereen vaate yllään
+ja todennut kummakseen, että kangas tuli kuin uudeksi. — Sattuman
+varassahan suuret keksinnöt yleensä ovatkin.
+
+Noiden kaukaisten, vähän tunnettujen saarten asukkaista saavat
+eurooppalaiset usein kuulla merkillisiä asioita. Niinpä kirjoitti muuan
+ruotsalainen turisti matkakirjassaan Etelämeren saarilla esiintyvästä
+omituisesta hiustaudista, joka muuttaa kanakkien tukan joksikin aikaa
+valkoiseksi. Vieras oli kaikesta päättäen kohdannut kanakkeja, joilla
+oli ollut kloorikalkkia tukassaan. Tapa on verraten yleinen kanakkien
+keskuudessa: kalkki karkoittaa syöpäläiset ja pitää pään viileänä.
+Hierovatpa jotkut tukkaansa punaista ja keitaistakin kuivunutta savea.
+Onneksi ei mainittu turisti sentään ollut tavannut näitä »tauteja»
+potevia.
+
+
+
+
+PIDGIN ENGLANTIA.
+
+
+Istun varjoisalla verannalla tutkien vasta postista saapunutta
+sanomalehtipinkkaa. Piintyneet tropiikineläjät eivät juuri muunlaisesta
+postista väiltäkään kuin sanomalehdistä: parin kuukauden vanhoina ne
+eivät kovin kiihoita suloisesti raukeata mieltä, kuten henkilökohtaiset
+kirjeet saattavat tehdä, eikä niihin tarvitse vastata.
+
+Pihan toisella puolella olevassa keittiössä asuintoverini »poika»
+soittaa huuliharpulla ja vuoroin laulaa: »It's a long way to
+Tipperary...» Tiedustelen, onko oma »poikani» kotosalla:
+
+»To-Wautu he no stop?» (Eikö To-Wautu ole siellä?)
+
+»Yes!» (Kyllä!)
+
+»Talk'im he bring me one fella tea!» (Käske hänen tuoda minulle kuppi
+teetä!)
+
+»He no stop!» (Ei hän ole täällä!)
+
+»What name you taik he stop?» (Miksi sitten sanoit hänen olevan siellä?)
+
+»Me talk he no stop!» (Sanoin, ettei hän ole!)
+
+»Oh! You go to...» (Oh! Mene...)
+
+Oma syyni. Miksi panin kysymykseni kielteiseen muotoon! Kanakit ovat
+hyvin tarkkoja kielteisen sanan suhteen, ja kun australialaiset yleensä
+käyttävät kielteisiä kysymyslauseita, syntyy tästä hullunkurisia,
+joskus vakaviakin väärinkäsityksiä.
+
+Mutta tässä on vasta yksi pidgin-englannin vastuksista. Tämä
+Tyynenmeren »esperanto» on yleisesti käytännössä ja monin paikoin
+ainoana ilmaisuvälineenä koko sillä laajalla alueella, mikä lännessä
+rajoittuu Aasiaan, idässä Amerikkaan ja etelässä Australiaan. Se käy
+siellä täydestä kuin väärä raha. Se on kieltämättä maailman kauheinta
+kielisotkua. Siinä ei ole mitään kielioppia. Mennyt aikamuoto erotetaan
+nykyisestä liittämällä lauseeseen sana _finish_ (loppu): »Me kai-kai
+finish» (olen syönyt). Genetiivi ilmaistaan sanalla _belong_ (kuulua
+jollekin); »Master belong me» (minun isäntäni). _Fella_ (fellow —
+veikko, toveri) on tämän kielen tärkein sana, eräänlainen artikkeli
+ja se esiintyy kaikissa mahdollisissa sanayhtymissä: »Me fella like
+kai-kai good fella kai-kai» (pidän hyvästä ruoasta). Kai-kai merkitsee
+ruokaa, ruokkimista ja syömistä. _Savee_ (ymmärtää, pitää, lue: savi)
+on niin yleinen, että se on kulkeutunut oikeaan englannin kieleenkin
+slang-sanana. Muistuu mieleeni eräs »savee-juttu» Rabaulista:
+
+Kiinalainen Yep Loy oli varastanut ankkurin eräästä veneestä, mutta oli
+joutunut kiinni ja tuomittu maksamaan sakkoa. Tuomari julistaa oikeuden
+päätöksen:
+
+»Yep Loy, Kiinan kansalainen, on ensikertaisesta varkaudesta tuomittu
+maksamaan sakkoa viisi puntaa.»
+
+Yep Loy vastaa silmää räpäyttämättä:
+
+»No savee!» (Ei ymmärrä!)
+
+Tuomari, ovela skotlantilainen lakimies, selailee hetkisen papereitaan
+ja toistaa:
+
+»Yep Loy tuomittu maksamaan sakkoa kymmenen puntaa.»
+
+Kiinalainen menee ansaan ja tokaisee paikalla:
+
+»No, five that's all!» (Ei, viisi vain!)
+
+_Lik-lik_ on hyvin monipuolinen sana, vastaten käsitteitä: vähän,
+pieni, lyhyt, matala, kapea, ohut y.m. _Plenty too much_ (runsaasti
+liian paljon) ei merkitse suinkaan mitään ylenpalttista, vaan se on
+yksinkertainen superlatiivi vahvistus. Esim, »lik-lik way» (lyhyt
+matka), »long way lik-lik» (kohtalainen matka), »long way plenty too
+much» (hyvin pitkä matka). _Stop_ merkitsee olla olemassa, jatkua.
+Varsinkin tämän sanan nurinkuriseen käyttöön on eurooppalaisen alussa
+vaikea tottua. Onhan sana »stop» juurtunut mieleemme käsitteenä
+pysähtyä, lakata. Kanakki sensijaan saattaa sanoa esimerkiksi: »Rain he
+stop», vaikka sataa paraillaan kuin saavista kaataen.
+
+_Piccanini_ on lapsi, _monkey_ (apina) on nuorukainen, _lapuna_ on
+isä. _Boy_ (poika) on miesten yleisnimi, samoinkuin _Mary_ on kaikkien
+naisten nimi. Varmaankin on joku menneiden aikojen ensimmäisistä
+merenkulkijoista suvainnut sanoa tapaamiaan alkuasukasnaisia Maryksi,
+josta sana on säilynyt, samoinkuin _bullamacow_, joka merkitsee lihaa
+sen kaikissa muodoissa, raavaanruhosta säilykepurkkisoppaan saakka.
+Kerrotaan nimittäin kapteeni Cookin löytöretkillään lahjoittaneen
+jonkin saaren asukkaille härän ja lehmän (bull and cow), jotka sanat
+alkuasukkaat yhdistävät yhdeksi käsitteeksi, »bullamacow».
+
+Kieli ei kuitenkaan läheskään aina pysy uskollisena periaatteelleen
+ilmaista kaikki mahdollisimman lyhykäisesti ja mutkattomasti.
+Äänteelliset vaikeudet ja sopivan ilmaisun puute ovat luoneet
+useita pitkiä ja hassunkurisia nimityksiä. Niinpä esim. lyhty on
+_lamp-walk-about_ (lamppu-kävellä-ympäri); kirjekuori on _coat belong
+letter_ (takki-kuuluu-kirjeelle). Sanan »serkku» ilmaiseminen vaatii
+jo aika pitkän lauseen: _piccanini belong brother belong father
+belong me_. Kanakkien ja kiinalaisten on vaikea ääntää englannin
+kielessä niin viljalti esiintyviä kaksoiskerakkeita, mutta tästäkin
+pulmasta on selviydytty: pannaan yksinkertaisesti ylimääräinen ääntiö
+kerakeyhtymien väliin. Esimerkiksi kuunari (engl. schooner) on
+_sikuna_, savu (smoke) on _simouke_: höyrylaiva on siis _sikuna belong
+simouke_.
+
+Oli vähällä unohtua muuan kaikkein tunnusmerkillisimpiä sanoja,
+nimittäin _maskee_ (lue: maskii — yhdentekevää, antaa mennä). Sana
+on jo niin yleisesti valkoistenkin käyttämä, että australialaiset
+ovat ruvenneet sanomaan Etelämeren saaria maskee-maiksi. Jos lausuttu
+sana usein toistettuna jättää vaikutuksensa käyttäjänsä mieleen ja
+luonteeseen, silloin on maskee suuri tekijä tropiikissa asustavien
+eurooppalaisten tarmon lamaannuttamisessa. »Maskee!» on aina jokaisen
+huulilla, ei millään ole suuresti väliä, »Maskee!» antaa mennä!
+»Maskee!» otetaan ryyppy, mitäs sitä turhista...
+
+Pidgin-englanti on alunperin kiinalaisten työtä; »pidgin» johtuu
+sanasta _business_ (liike, kauppa). He ja varhaiset englantilaiset
+merenkulkijat ovat käyttäneet sitä ilmaisuvälineenä kaupankäynnissä
+Aasian rannikolla ja Etelämeren saarilla. Heiltä se on kulkeutunut
+alkuasukkaille, saavuttaen lopulta niin suuren levikin, että nämä
+nykyjään käyttävät sitä keskenäänkin, varsinkin eri paikkakunnilta
+olevat kanakit, jotka eivät muuten ymmärtäisikään toisiaan. Australian
+Uuden Guinean alueella lasketaan olevan noin 800 eri alkuasukaskieltä.
+Huomaa — kieliä — ei mitään murteita!
+
+Kaikesta koomillisuudestaan ja kieliopin puutteestaan huolimatta
+pidgin-englanti on verraten taipuisa ja ilmaisurikas kieli. Sillä voi
+helposti rakentaa, ellei nyt juuri uusia sanoja, niin ainakin uusia
+ilmaisumuotoja. Kirjoittajakin tuli puolestaan lisänneeksi tätä sotkua
+yhdellä uudella ilmaisulla.
+
+To-Wautun kerran huoneessani toimittaman suursiivouksen jälkeen en
+löytänyt kenkälusikkaa tavalliselta paikaltaan kenkien vierestä.
+Sikäläisten eurooppalaisten tavan mukaan nostin tietysti kovan melun,
+jottei laiminlyönti uusiintuisi:
+
+»To-Wautu, what name, now you lose him sipoon belong shoe!» (To-Wautu,
+mitä tämä on, nyt olet hukannut kenkälusikan!)
+
+Poika hölkkäsi pihalta sisälle ja alkoi selittää:
+
+»Me savee, he stop, me no lose him.» (Ymmärrän, kyllä se on, en ole
+hukannut sitä.)
+
+Australialainen ystäväni sattui olemaan luonani. Hän, sen paremmin
+kuin To-Wautukaan, ei ollut koskaan kuullut mitään erikoista nimeä
+»kenkälusikalle» pidgin-kielessä, mutta kumpikin ymmärsi heti mitä
+tarkoitin »sipoon belong shoe» sanoillani. Ja koska nimi havaittiin
+hyväksi, otettiin se käytäntöön.
+
+Tropiikkiin muuttaneille saksalaisille mahtoi olla nöyryyttävää
+ryhtyä opiskelemaan moista »siansaksaa» voidakseen tulla toimeen
+työmiestensä ja palvelijainsa kanssa omissa alusmaissaan. Mutta
+oli pakko. Kanakit osoittautuivat haluttomiksi oppimaan saksaa, ja
+sitäpaitsi oli pidgin-englanti jo niihin aikoihin levinnyt kaikkialle,
+missä eurooppalaisia vain oli käynyt. Englantia huonosti taitavina
+saksalaiset helposti lankesivat pidgin-englannin hullunkurisiin
+kompastuskiviin. Saksalaisissa perheissä vierailleet englantilaiset
+ja muut eurooppalaiset tietävät hauskoja juttuja emännän vieraiden
+läsnäollessa palvelijoilleen lausumista komennuksista ja palvelijoiden
+yhtä suorasukaisista vastauksista. Sivistyneet saksalaiset naiset
+tulivat näin tietämättään lausuneeksi aika vahvoja kirosanoja ja
+muita salonkikeskusteluun sopimattomia ilmaisuja, joita brittiläisten
+tietysti oli vaikea nauramatta niellä. Mutta kansallista ylpeyttään
+tyydyttääkseen saksalaiset olivat päättäneet saattaa teutonien kielen
+valtaan alueellaan ja ryhtyneet sen mukaisiin toimenpiteisiin.
+
+Kuten edempänä jo on mainittu, vietiin Etelämeren saarilta viime
+vuosisadan lopulla paljon kanakkeja Queenslannin sokeriruokokentille
+työmiehiksi. Siellä he tietysti pian oppivat pidgin-englantia, kun
+lähetyssaarnaajatkin sitä käyttivät ensi alussa opetuskielenä. Erään
+kerran, kun oli koolla suuri joukko vasta Salomonin-saarilta saapuneita
+»poikia», lähetyssaarnaaja kehoitti erästä lähetysaseman edistyneimpiä
+oppilaita pitämään puheen vastatulleille maanmiehilleen. Musta
+saarnaaja valitsi tekstinsä aiheeksi syntiinlankeemus-kertomuksen.
+Seuraavassa saarna mahdollisimman kirjaimellisesti suomennettuna:
+
+»Te pojat, kuulua Salomonin-saarille, ei tiedä mitään valkoisesta
+miehestä. Minä tuntea hänet. Minä osata puhua valkoisesta miehestä.
+
+Pitkä, pitkä aika sitten ei valkoinen mies olla paikka, missä olla.
+Jumala, suurmestari kuulua valkoinen mies, tehdä hänelle paikka.
+Jumala, suurmestari kuulua valkoinen mies, tehdä myös suuri puutarha.
+Hän hyvä ja suuri mestari runsaasti liika paljo. Hän panna puutarha
+täynnä jamssi, täynnä kookospähkinä, täynnä taro, täynnä kau-kau. Suuri
+mestari antaa kai-kai runsaasti liika paljo.
+
+Vähitellen Jumala, suurmestari kuulua valkoinen mies, tehdä yksi
+mies ja panna hänet puutarha. Hän antaa tämä mies nimi Aadam. Ja hän
+panna Aadam-mies puutarha, ja sanoa: 'Tämä puutarha kuulua sinulle'.
+Ja vähitellen hän katsoa Aadam-mies kulkea ja kulkea ulos runsaasti
+liika paljo. Aadam täytyy olla sairas, hän ei ymmärtää kai-kai, hän
+kulkea ulos, kulkea koko aika. Ja Jumala hän ei ymmärtää mitään.
+Jumala, suurmestari, kuulua valkoinen mies, raapia päätä. Ja Jumala
+sanoa: 'What name? (mikä nimi?, mitä?, miksi?) Minä ei ymmärtää mitä
+Aadam-mies haluta.'
+
+Vähitellen Jumala raapia päätä runsaasti liika paljo, ja hän sanoa:
+"Nyt minä ymmärtää, Aadam-mies haluta Mary. Sitten hän antaa Aadam-mies
+kulkea ja nukkua, ja sitten hän ottaa yksi luu pois Aadam-mies ja tehdä
+luu yksi Mary. Ja sitten hän antaa tämä Mary nimi Eeva. Hän antaa tämä
+Eeva Aadamille ja sanoa: 'Koko tämä puutarha kuulua teille kaksi. Nyt
+yksi puu hän täytyy olla _tabu_' (kielletty). 'Tämä puu olla omena.'"
+
+Sitten Aadam ja Eeva kulkea puutarha ja olla hyvä ja paljo. Sitten yksi
+päivä Eeva tulla Aadamille ja sanoa: 'Enemmän parempi jos me kaksi
+syödä omena.' Aadam hän sanoa: Ei! Ja Eeva sanoa: 'What name? Sinä
+ei rakastaa minua?' Ja Aadam sanoa: 'Minä rakastaa sinua runsaasti
+liika paljo, mutta minä pelätä Jumala.' Ja Eeva hän sanoa: 'Maskee!
+What name? Jumala hän ei nähdä me kaksi koko aika. Jumala, suuri
+mestari, narrata sinua.' Mutta Aadam hän sanoa: 'Ei!' Mutta Eeva hän
+puhua, puhua, puhua koko aika — ihan sama yksi Mary puhua nuori mies
+Salomonin-saarilla ja panna nuori mies mullinmallin. Ja Aadam väsyä
+runsaasti liika paljo ja hän sanoa: 'All right!' Sitten tämä kaksi
+kulkea ja syödä omena. Kun omena olla loppu, sitten kaksi pelätä
+runsaasti liika paljo ja kätkeä metsä.
+
+Ja Jumala hän kulkea ja kulkea ulos puutarha ja laulata ulos: 'Aadam!'
+Aadam hän ei puhua mitään. Hän pelätä runsaasti liika paljo. Ja Jumala
+hän laulata ulos taas: 'Aadam!' Ja Aadam hän sanoa: 'Sinä huutaa
+minua?' Jumala hän sanoa: 'Minä huutaa sinua runsaasti liika paljo.'
+Aadam hän sanoa: 'Minä olla nukkua runsaasti liika paljo.' Ja Jumala
+hän sanoa: 'Siuä olla syödä omena.' Aadam sanoa: 'Ei, minä ei olla.' Ja
+Jumala sanoa: 'What name? Sinä narrata minua. Sinä olla syödä omena.'
+Ja Aadam hän sanoa: 'Yes, minä olla syödä loppu.'
+
+Ja Jumala, suurmestari kuulua valkoinen mies, olla suuttunut Aadam
+ja Eeva runsaasti liika paljo, ja hän sanoa: 'Te kaksi kaikki loppu
+täällä. Te ottaa pakkilaatikko kuulua teille ja kulkea suora helvetti
+läpi _kunai_-ruoho.'
+
+Ja sitten Aadam ja Eeva kulkea läpi kunai-ruoho. Ja Jumala hän tehdä
+suuri aita ympäri puutarha ja hän panna poliisi portille. Ja hän antaa
+tämä poliisi suuri musketti ja-anoa: 'Jos sinä nähdä tämä kaksi, Aadam
+ja Eeva, sinä ampua runsaasti liika paljo.'»
+
+
+
+
+KANAKIT JA HEIDÄN VALKOISET HERRANSA.
+
+
+Australian Uuden Guinean alkuasukkaiden nykyisellä polvella ei ainakaan
+olisi aihetta toivoa »vanhoja hyviä aikoja» takaisin. Ollessaan
+entisten isäntiensä, saksalaisten, kurinpidon alaisina he saivat
+viettää monin verroin raskaampia päiviä kuin nykyisten isäntiensä,
+australialaisten, ihmis- ja eläinystävällisten periaatteiden vallitessa.
+
+Saksalaisten aikana valkoinen mies oli kanakeille enemmän jumala
+kuin ihminen. Kanakkien piti pysähtyä seisomaan tiepuoleen aina, kun
+eurooppalainen kulki ohi, ja naisten piti sitä paitsi peittää kasvonsa
+käsillään. Yksityispalvelijat olivat aina juoksuhölkässä isäntiensä
+käskyjä täyttäessään. Pienimmästäkin rikkomuksesta isäntä sai rangaista
+palvelijaansa ruumiillisella kurituksella mielensä mukaan tai lähettää
+rikkojan viranomaisten piestäväksi.
+
+Australialaisten mandaattihallitus alkoi heti valtaan päästyään
+soveltaa melanesialaisiin nähden samoja lempeitä periaatteita, millä he
+nykyjään kohtelevat omia harvoja alkuasukkaitaan. Kotona Australiassa
+heillä on tosin syytäkin olla lempeitä alkuasukkaille kaiken mustia
+kohtaan harjoittamansa raakuuden korvaamiseksi. Kuten tiedetään
+kohtelivat Australian tilanomistajat ja hallitusviranomaiset mantereen
+alkuasukkaita vielä viime vuosisadan puolivälissä mitä raainta
+julmuutta osoittaen. Alkuasukkaita metsästettiin kuin villieläimiä,
+heidän vesikuoppansa myrkytettiin ja kuvernöörien määräyksestä
+sekoitettiin heille jaettaviin jauhoannoksiin arsenikkia. Vajaassa
+vuosisadassa saatiin Australian alkuasukasten luku vähenemään puolesta
+miljoonasta viiteenkymmeneentuhanteen.
+
+Mutta Uuden Guinean alkuasukkaisiin sovellettuna ei moisella
+äkkinäisellä kurinpidon höllyttämisellä ole ollut edullisia seurauksia.
+Kanakit ovat käyneet laiskoiksi ja leväperäisiksi toimissaan.
+Työnteko on vähentynyt huomattavasti. Kookosplantaasilla, jolla
+saksalaisten aikana riitti viisikymmentä alkuasukastyömiestä, pitää
+nykyjään olla ainakin kahdeksankymmentä miestä. Varkaudet ja muut
+rikokset lisääntyvät myös vuosi vuodelta. Alkoholipitoisten juomien
+himo on niinikään kasvamassa. Tosin on väkijuomien antaminen ja
+myynti alkuasukkaille ankarasti kielletty, mutta ajattelemattomat
+eurooppalaiset rikkovat tätäkin lakia.
+
+Eräässä mandaattihallituksen Kansainliitolle lähettämässä
+vuosiraportissa sanotaan m.m.: »Olemme nostaneet alkuasukastyömiesten
+palkat enemmän kuin kaksinkertaisiksi. Työpäivän pituus on alennettu
+kymmenestä tunnista kahdeksaan tuntiin ja lauantai-iltapäivät myönnetty
+vapaiksi. Opetamme näille harhaanjohdetuille raukoille samoja korkeita
+aatteita, joita Australian omille vapaille kansalaisille opetetaan.»
+
+Noilla suurimmalta osalta vapaassa luonnontilassa elävien kansojen
+asumilla saarilla luulisi ainakin työvoimaa olevan riittävästi
+saatavissa. Niin ei kuitenkaan ole. Mustan työväen puute käy
+plantaasien laajentuessa ja kaupan vilkastuessa vuosi vuodelta yhä
+tuntuvammaksi.
+
+Plantaasinomistajat ovat velvolliset tekemään kunkin työhön ottamansa
+alkuasukkaan kanssa kirjallisen sopimuksen hallitusviranomaisen
+läsnäollessa. Sopimus tehdään tavallisesti ja korkeintaan kolmeksi
+vuodeksi, ja hallitus valvoo mahdollisimman tarkoin alkuasukkaiden
+etuja. Paitsi rahapalkkaa, 6 shillingiä kuukaudessa, on työnantaja
+velvollinen suorittamaan kanakille täyden elatuksen ja vaatetuksen,
+johon kuuluu 10 naulaa riisiä, 2 naulaa säilykelihaa tai -kalaa
+ja kaksi pytkyä, n. 25 gr, tupakkaa viikossa, yksi vyötäisvaate
+kuukaudessa sekä yksi huopapeite vuodessa. Rahapalkasta maksetaan
+tavallisesti vain 2 shillingiä kuukausittain ja loput sopimusajan
+päättyessä.
+
+Jos sopimuksen tehnyt kanakki niskoittelee eikä täytä
+velvollisuuksiaan, seuraa siitä lain mukaan rangaistus. Mutta ennen
+vanhaan käytännössä ollut paikalla toimitettu ruumiillinen rangaistus
+on nykyjään laissa ankarasti kielletty. Työnantajan on ilmoitettava
+rikkomus lähimmälle hallintoviranomaiselle, joka tavallisesti tuomitsee
+rikkojan jonkin kuukauden vankeuteen. Työnantaja menettää tietysti
+työmiehensä siksi ajaksi.
+
+Myönnettävä on, että ruumiillinen rangaistus on raakaa meidän
+vuosisadallamme, mutta eittämätön tosiasia on, että se on
+ainoa rangaistusmuoto, jota sivistymätön alkuasukas pelkää.
+Vankeusrangaistus, jossa vankien työnä Uudessa Britanniassa muuten on
+asutuskeskuksien puhtaanapitolaitosten päivittäinen tyhjentäminen,
+ei herätä mustassa samaa vaikutusta kuin sivistyneen yhteiskunnan
+jäsenessä. Kanakkien maine ei huonone muutaman kuukauden vankilassa
+istumisesta!
+
+Saksalaiset ymmärsivät, kuinka tärkeätä hallitukselle oli suojella
+eristettyjen plantaasien isäntiä ja työnjohtajia alkuasukkaiden
+röyhkeydeltä. Eurooppalaisille myönnettiin oikeus kurittaa
+rikkomuksen tehneitä työmiehiään. Tällaiset rangaistukset
+tilanomistajan oli kuitenkin merkittävä kirjaan. Pari kertaa vuodessa
+tarkastusviranomaiset kävivät sitten kuulustelemassa molempia
+asiapuolia ja hyväksyivät tai hylkäsivät tuomion. Alkuasukkaat tiesivät
+silloin, että hallitus oli valkoisen miehen puolella, ja kunnioittivat
+häntä.
+
+Nykyjään, Australian mandaattihallituksen humaanisten periaatteiden
+vallitessa Uudessa Guineassa, mustan sana on oikeudenkäynnissä yhtä
+hyvä kuin valkoisenkin. Epäilemättä kaunis periaate, mutta vaikea
+käytännössä toteuttaa. Jos kanakki kantaa kaunaa isäntäänsä kohtaan, on
+hänen verraten helppo kostaa tuomioistuimen avulla: houkutuksilla tai
+uhkauksilla hän saa maanmiehensä todistamaan eurooppalaista vastaan.
+
+Kuvaava esimerkki: Eräässä kanakkien välisessä tappelussa oli eräs
+musta saanut pahoja ruhjevammoja selkäänsä. Mies käveli lähimmän
+poliisiviranomaisen luokse ja ilmiantoi eurooppalaisen isäntänsä
+rääkkäämisestä. Kun kanakin toverit vannoivat asian todeksi, määräsi
+tuomari eurooppalaiselle kymmenen puntaa sakkoa varoituksella,
+että samanlaisen rikkomuksen uusiintuessa häneltä poistettaisiin
+oikeus käyttää alkuasukastyömiehiä palveluksessaan. Myöhemmin alkoi
+selkäsaunan varsinainen toimeenpanija kuitenkin kerskua voitostaan,
+jolloin asian todellinen laita tuli ilmi ja eurooppalainen vapautettiin
+sakostaan.
+
+On sattunut tapauksia, että alkuasukasnainen on syyttänyt valkoihoista
+miestä väkisinmakaamisesta. Tämäntapaisista rikkomuksista on laki hyvin
+ankara mandaattialueella. Ellei valkoihoinen silloin voi todistaa
+viattomuuttaan, on hänellä odotettavissa vankeusrangaistus yhdestä
+vuodesta aina seitsemään vuoteen saakka.
+
+On totta, että saksalaisten kurinpito näillä saarilla oli useissa
+suhteissa liian ankaraa. Mutta alkuasukkaat sekä pelkäsivät että
+kunnioittivat saksalaisia herrojaan. Vielä nykyjäänkin kuulee heidän
+nimittävän saksalaista lujaksi isännäksi (strong boss). Heidän
+tunteensa nykyisiä herrojaan kohtaan voidaan tulkita nimityksellä, jota
+Amerikan intiaanit käyttivät kehnoista vastustajistaan — »Arkajalka».
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tätä kirjoitettaessa kertovat sähkösanomatiedot kanakkien Uudessa
+Britanniassa toimeenpanemasta eurooppalaisten joukkomurhasta:
+»Talasean piiriin kuuluvan Nakanain kylän alueella Uuden Britannian
+pohjoisrannikolla ovat alkuasukkaat yöllä salakavalasti murhanneet
+neljä eurooppalaista kullanetsijää. Mandaattihallitus on lähettänyt
+seudulle 30 valkoihoista ja 70 alkuasukaspoliisia käsittävän,
+kivääreillä ja konekivääreillä aseistetun rankaisuretkikunnan.»
+
+Mainittu Talasean piiri on vasta joitakin vuosia ollut
+mandaattihallituksen valvonnan alaisena, ja sen vuoristolaisasukkaat
+ovat aina olleet tunnettuja vihamielisiksi ja taistelunhaluisiksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vaikka melanesialaisten vahvimmat luonteenominaisuudet voidaankin
+yhdellä sanalla tulkittuina määritellä huonoiksi, on heissä sentään
+hyviäkin puolia ja joukossa harvinaisia esimerkiksi kelpaaviakin
+poikkeuksia. Heidän ja eurooppalaisten välillä vallitseviin huonoihin
+suhteisiin ovat eurooppalaiset itse useissa tapauksissa antaneet
+aihetta huonolla kohtelulla.
+
+Kirjoittajalla oli oikein mallikelpoinen »poika», joka hoiti
+taloustehtävät säntillisemmin, kuin mitä paraskaan palkattu palvelija
+Euroopassa olisi voinut tehdä. Herätti aina aamuisin täsmällisesti
+koskettaen kädellään varovasti jalkaan moskiittoverkon lävitse
+ja ilmoitti, että kylpy oli valmis. Suolattoman veden niukkuuden
+vuoksi kylpy rajoittui suihkuun, joka kattoon ripustetusta astiasta
+nuorasta vetäisemällä syöksähti miellyttävän vilpoisena ruiskeena.
+Suihkusta päästyä odottivat suklaa ja leipä ja paistetut banaanit
+pöydällä. Lounasta ei liioin tarvinnut koskaan odottaa, ja ruoka ja
+hedelmät vaihtelivat joka päivä, sikäli kuin se pienessä taloudessa
+oli mahdollista. Iltapäivällä olivat pestyt ja tärkätyt vaatteet,
+maalatut kengät ja hattu, kaikki hohtavan valkoisina, ja muut
+pikkuesineet nenäliinasta kalvosinnappeihin saakka valmiina mahdollisen
+vierailukäynnin varalta. Tämän »pojan» olisivat monet mielellään
+ottaneet palvelukseensa.
+
+To-Wautu olikin poikkeuksellisen mallikelpoinen poika, lomaakaan ei
+pyytänyt muulloin kuin sunnuntai-iltapäivisin, jolloin hän tahtoi käydä
+katsomassa lähetysasemalla hoidettavana olevaa äiditöntä lastaan. Hänen
+iästään minulla ei ollut likimääräistäkään aavistusta: hän saattoi olla
+yhtähyvin viidenkolmatta kuin neljänkymmenen. Kanakit eivät yleensä
+tiedä ikäänsä. Mikäli he koettavat pitää niistä lukua, tapahtuu se
+joulujen avulla, vuosi on heille tuntematon käsite. Iän tullessa
+oikeudellisesti kysymykseen luotetaan lääkärin arviointiin.
+
+Juro hän oli mutta hyväsydäminen. Oli ikävä erota hänestä, kun
+poikaparan, saatuaan ilkeänluontoisia kas-kas-märkäpaiseita jalkoihinsa
+ja käsiinsä, oli pakko muuttaa sairaalaan.
+
+To-Wautu oli myöskin älykäs ja vaarinottavainen. Hän ei olisi
+koskaan aiheuttanut semmoista skandaalia, minkä sai aikaan
+ylimmän käskynhaltijan pöytäpalvelija, jolla arvonsa merkkinä oli
+punaompeleinen kruunu vyötäisvaatteessa:
+
+Ylhäällä Namanulassa, ylimmän käskynhaltijan bungalowissa oli
+lounaskutsut parillekymmenelle valitulle vieraalle. Talon paras
+kanakkipalvelija tarjoili pöydässä. Jäässä tarjottu parsa oli
+onnellisesti kiertänyt pitkän pöydän ja seurasi kala, jota oli varattu
+yksi kutakin vierasta kohden. Kuinka ollakaan, tarjotin oli tyhjä, kun
+palvelija oli tarjonnut vieraille ja lähestyi isännän tuolia. Isäntä,
+kokenut maailmanmies, huomasi tilanteen ja viittasi poikaa poistumaan.
+Mutta kanakki tahtoi välttämättä selittää, mistä se johtui, ettei
+isännälle kalaa riittänyt, ja tokasi lujalla äänellä:
+
+»One fella master he take two.» (Yksi herra otti kaksi.)
+
+Sanomattakin selvä, että kaksikymmentä silmäparia alkoi hienotunteisen
+varovasti kurkistellen etsiä syyllistä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vaikka mandaattihallitus Kansainliittoa miellyttääkseen harjoittaakin
+kovin lempeätä politiikkaa alkuasukkaita kohtaan, ei samaa voida
+läheskään aina sanoa yksityisten australialaisten mustia työmiehiään
+ja palvelijoitaan kohtaan osoittamasta kohtelusta. Keskinkertaiset
+australialaiset — tropiikkiin muuttavat australialaiset eivät yleensä
+ole yhteiskuntakerrosten »kermaa» — viljelevät kirosanoja ja rivoa
+kieltä viljalti keskinäisessä kanssakäymisessäänkin, mutta mustille
+räyhätessään on heidän puheensa usein pelkkää tolkutonta voimasanojen
+latelua. Eipä siis ihme, jos kanakit käyvätkin vuosi vuodelta yhä
+haluttomammiksi tekemään kolmen vuoden palvelussopimuksia.
+
+Orjakauppaa harjoitetaan Etelämeren saarilla yllä vielä meidänkin
+päivinämme, vaikka tosin toisessa muodossa kuin viisikymmentä vuotta
+sitten. Silloin käytettiin sekä väkivaltaa että viekkautta mustien
+orjien hankkimisessa. Nykyjään on tyydyttävä pelkkään viekkauteen.
+Tavallisimmin käytetty temppu ennen oli, että työvoiman hakijat
+lähestyessään kuunareineen jotakin yksinäistä saarta pukeutuivat
+lähetyssaarnaajiksi ja houkuttelivat yksinkertaisia alkuasukkaita
+kokoontumaan laivalleen — sitten ankkuri ylös ja merelle...
+
+»Orjakauppaa» saadaan nykyjään harjoittaa vain hallituksen luvalla
+ja nimitetään sitä pestaamiseksi (recruiting). Testaajan (recruiter)
+on haettava hallitukselta lupa värvätä alkuasukkaita työmiehiksi
+plantaaseille, ja on pestattavien piirrettävä puumerkkinsä
+pestaussopimukseen vapaasta tahdostaan. Testaaja luovuttaa sitten
+saaliinsa halukkaalle plantaasinomistajalle kymmenen punnan hinnasta
+päätä kohden. Mutta, kuten sanottu, kanakit eivät ole kovin kärkkäitä
+tarttumaan ansaan, joten pestaajan on keksittävä aina uusia
+houkutteluja, luvattava paljon rasvaisia ruokia ja vähän työtä.
+
+Uuden Britannian ammattipestaajien oveluuksista kerrotaan paljon
+hupaisia juttuja. Ovelimpana heistä pidetään erästä tyypillistä
+irlantilaista — punakkaa ja punatukkaista, josta lieneekin saanut
+liikanimekseen »Blue» (sininen). Retkeiltyään kerran viikkokausia
+kuunareineen rannikolla ja Sepikjoella onnistumatta saamaan ainoatakaan
+kanakkia listoihinsa, »Blue» keksi uuden keinon. Hän laitatti isohkon
+umpinaisen, pyörien päällä kuljetettavan laatikon, jonka sisään hänen
+eurooppalainen toverinsa ryömi. Mustat laivamiehet vetivät laatikon
+kylän aukeamalle, jonne »Blue» pian haali kaikki kylän miehet. Sitten
+»Blue» piti leimuavan puheen työn siunauksesta mustille, vedoten
+lopulta itse valkoisten miesten suurmestariin, jonka nimenomaisesta
+pyynnöstä hän oli tullut tähän kylään. Mutta koska mustan miehen
+ei sopinut nähdä valkoisen miehen suurmestaria, oli Jeesus Kristus
+sulkeutunut umpinaiseen laatikkoon. — Nyt oli pakkilaatikon vuoro
+esiintyä. Ääni laatikosta moitti ensin kylän miehiä laiskuudesta,
+mutta lupasi sitten paljon maallista hyvää koko kylälle, jos hyvin
+monta kylän miehistä lähtisi hänen ystävänsä »Bluen» mukana työhön
+valkoisen miehen plantaasille. Työhön lähteville lupasi ääni sitäpaitsi
+ensiluokkaisen istumapaikan taivaassa. Vaikutus oli ollut suurenmoinen:
+peloissaan ja ihmetellen olivat kylän kaikki vapaana olevat nuoret
+miehet lähteneet »Bluen» mukana lähimmän alue virkamiehen luokse
+tekemään palvelussopimusta.
+
+Lähetyssaarnaajien taholla on aina vastustettu alkuasukkaiden
+pestaamista plantaaseille työsopimuksilla. Ylläkerrotunlaisten
+juttujen tullessa heidän korviinsa on sanomattakin selvä, että heidän
+vastustuksensa vain yltyy. Rabaulin sanomalehdessä käydään kiivasta
+polemiikkia lähetyssaarnaajien ja plantaasinomistajien kesken, viimeksi
+mainittujen syyttäessä lähetysasemia siitä, että nämä houkuttelevat
+yksinkertaisilta alkuasukkailta kymmeniä tuhansia puntia (koprassa)
+vuosittain taloutensa ja teollisuuslaitostensa ylläpitämiseksi
+(lähetysasemilla on omat saha- y.m. laitoksensa).
+
+Oli lähetyssaarnaajien vilpittömyyden laita nyt miten hyvänsä, varmaa
+on ainakin, ettei alkuasukastyövoiman käyttämistä noilla seuduilla
+niiden nykyisellä kehitysasteella voida järjestää millään muulla
+keinoin kuin pitkäaikaisilla työsopimuksilla. Kanakit ovat siinä määrin
+luonnonlapsia, ettei heidän työnhalunsa ilman pakottavaa velvollisuutta
+voida luottaa. Plantaasinomistaja, jonka mustana työvoimana olisi
+vapaita päiväpalkkalaisia, voisi hyvinkin jonakin kiireisenä päivänä
+löytää itsensä yksin ihmettelemässä tiluksillaan.
+
+Lähetyssaarnaajista puheen ollen voinemme sopivasti lopettaa tämän
+luvun asiaa valaisevalla ja muihinkin mustien maanosiin soveltuvalla
+ajatelmalla:
+
+_Kun valkoinen mies tuli, oli hänellä raamattu, ja mustalla oli maa...
+Aika vieri... maa siirtyi valkoiselle miehelle, ja hänen mustalle
+veljelleen jäi raamattu._
+
+
+
+
+RAKKAUTTA PÄIVÄNTASAAJALLA.
+
+
+Monet matkakirjailijat kuvailevat tropiikin luontoa ja ilmastoa
+eksoottisin värein, nimittäen sitä sekä aistilliseksi että
+eroottiseksi. Ja kuitenkaan eivät inhimilliset intohimot lauhdu missään
+muualla niin helposti kuin juuri tropiikissa.
+
+Siellä ilmasto lamauttaa halun kaikkiin tarpeettomiin
+aistinponnistuksiin, pyyteet ja palot, jotka muualla raatelevat
+ihmisrintaa, vaimenevat siellä merkityksettömiksi. On kuin
+flegmaattiset alkuasukkaat hengittäisivät tiivistettyä stoalaisuutta
+itse ilmakehään. Ihmiset kadottavat tropiikissa paljon luontaisesta
+kiivaudestaan ja ärtyisyydestään ja käyvät rauhallisiksi ja
+rakastettaviksi.
+
+Jotkut lääkärit väittävät, että samalla kuin tropiikki jossakin määrin
+kiihdyttää naisten eroottisten tunteiden herkkyyttä, se vaikuttaa
+miehiin päinvastoin hillitsevästi, tehden heidät pidättyväisiksi.
+
+Ensiksi mainitun väitteen paikkansapitäväisyydestä en voi omasta
+puolestani sanoa mitään, mutta jälkimmäinen puoli tuntuu hyvin
+uskottavalta, ja se selittää samalla, miksi Etelämeren saarilla on
+verraten vähän eurooppalaisverisiä sekarotuisia — vähän, ottaen
+huomioon ne poikkeukselliset olot, joissa tuhannet terveet ja
+naimattomat eurooppalaiset miehet siellä elelevät vuosikausia
+alkuasukasten keskuudessa.
+
+Sekarotuisissa sen sijaan näyttävät molempien alkuperäisrotujen niin
+älylliset kuin tunnevaistotkin ilmenevän voimakkaampina taipumuksina
+tahdon ja moraalisten ominaisuuksien kustannuksella. Sekarotuiset
+ovat yleensä eroottisia sekä tahdoltaan ja luonteeltaan heikkoja.
+Eleissäkin on tietysti poikkeuksia. Seuraavassa suppeasti kerrottuna
+erään sekarotuisen naisen, kenties koko laajan Tyynenmeren kuuluisimman
+henkilön, elämä:
+
+Vielä viisitoista vuotta sitten olisi kuka tahansa Etelämeren saarilla
+liikkunut kauppamies tai matkailijakin saattanut kertoa yhtä ja toista
+»Kuningatar Emmasta». Mutta aika on himmentänyt hänenkin muistoaan.
+
+Hänen äitinsä oli kaunis samoalainen neitonen ja isänsä Amerikan
+Samoan-konsuli. Emma syntyi Samoassa kunniallisesta avioliitosta.
+Sanotaan hänen jo lapsena olleen koko Samoan kaunein ja älykkäin tyttö.
+
+Saatuaan kasvatuksensa San Franciskossa Emma palasi takaisin Samoaan
+ja meni kohta senjälkeen naimisiin brittiläisen Mr. Forsaythin kanssa.
+Avioliitto ei ollut kuitenkaan onnellinen, ja nuori vaimo lyöttäytyi
+pian yhteen erään uusseelantilaisen Mr. Farrelin kanssa.
+
+Saadakseen täysin nauttia onnestaan rakastuneet varustivat itselleen
+kuunarin ja lähtivät seikkailulle avaraan maailmaan. He sivuuttivat
+Salomonin-saaret ja nousivat maihin kuvankauniille Duke of
+York-saariryhmälle, missä he ryhtyivät kaupankäyntiin alkuasukkaiden
+kanssa. Sieltä he kuitenkin ennen pitkää siirtyivät Uuteen Britanniaan,
+jonka asukkaat olivat siihen aikaan vihamielisiä villejä. Emman
+seuralaisineen onnistui kuitenkin nousta maihin paikalle, mihin
+myöhemmin kasvoi Herbertshöhen kaupunki, lähellä nykyistä Rabaulin
+kaupunkia.
+
+Emmalla oli merkillinen kyky saada villit alistumaan tahtonsa alle.
+Mitättömällä rihkamalla hän osti kanakkipäälliköiltä laajan alueen
+maata parhaalta rannikkoseudulta ja rekisteröi maansa Amerikan
+konsulaatissa Sydneyssä. Siitä kehittyi myöhemmin entisen Saksan Uuden
+Guinean ensimmäinen kookosplantaasi.
+
+Ystävänsä, Mr. Farrelin joitakin vuosia myöhemmin kuoltua Emma nouti
+luoksensa veljensä ja sisarensa Samoasta. Yksi sisarista meni naimisiin
+tunnetun Etelämeren-kuvaajan R. Parkinsonin kanssa, ja toiset kaksi
+joutuivat naimisiin Emman palveluksessa olevien skandinaavien kanssa.
+
+Herbertshöhe oli tällä välin kasvanut ripeän saksalaisen edistyksen
+merkeissä pieneksi kaupungiksi.
+
+Vaikka Emma, jota nyt jo nimitettiin »Kuningatar Emmaksi», yhä
+laajensi tiluksiaan uusilla edullisilla kaupoilla ja keräsi rikkauksia
+harvinaisen taitavasti ja päättäväisesti, ehti hän kuitenkin ottaa
+aivonsa mukaisesti osaa seudun seuraelämään, joka siihen aikaan oli
+pääasiallisesti — samppanjaa ja rakkautta...
+
+Emman aikaansaamien saavutusten merkitykseen taloudellisen
+elämän elvyttämisessä oli jo ruvettu kiinnittämään huomiota itse
+hallituksenkin taholla emämaassa. Niinpä olikin saksalaisen Tyynenmeren
+laivaston amiraalille annettu määräys käydä henkilökohtaisesti
+esittämässä »Kuningatar Emmalle» hallituksen tunnustus hänen uutterasta
+työstään seudun sivistykselle valtaamisessa.
+
+Emma sai tiedon aiotusta kunniavierailusta vasta samana päivänä, joten
+minkään erikoispuvun tilaaminen Sydneystä ei voinut tulla kysymykseen.
+Mutta siitä tämä omaperäinen nainen ei ollut millänsäkään. Hän
+otti tyynesti amiraalin vastaan salongissaan parhaassa puvussaan —
+alasti... Emma ei ollut kuningatar ainoastaan rikkaudessa, vaan myöskin
+kauneudessa — eikä amiraali pannut pahakseen pientä poikkeamista
+sovinnaisista seuratavoista...
+
+Ollessaan jo keski-ikäinen nainen Emma osti itselleen kolmannen
+aviomiehen, nuoren ja kauniin, mutta korviaan myöten velkaantuneen
+saksalaisen upseerin. Emma maksoi sulhasensa velat ja testamenttasi
+hänelle puolet omaisuuttaan. Kohta tämän jälkeen, vähän ennen
+maailmansodan alkua, hän myi kaikki Uudessa Britanniassa ja muilla
+saarilla olevat tiluksensa eräälle hampurilaiselle yhtymälle 175 000
+Sterling-punnan (lähes 35 milj. Suomen nykymarkan) kauppahinnasta. Kun
+Emma sitten lähti miehensä kanssa matkalle Eurooppaan, järjestivät
+seudun asukkaat hänelle melkein kuninkaallisen hyvästijättöjuhlan.
+Kuningattaren arvonimi, joka alkujaan oli annettu pilkkatarkoituksessa,
+tulkitsi nyt kunnioitusta.
+
+Kuukausi tämän jälkeen kertoi Monte Carlosta saapuva viesti, että sekä
+Emma että hänen miehensä olivat molemmat kuolleet. Heidän äkillistä
+kuolemaansa verhoavaa salaperäisyyttä ei saatu koskaan paljastetuksi.
+Kaikki, mitä tiedetään, on, että eräs saksalainen nainen, joka väitti
+itsellään olevan aikaisemmat oikeudet Emman mieheen, oli saapunut Monte
+Carloon ja että Emma eli päivää kauemmin kuin miehensä. — Erikoinen
+elämänjuoksu vaati kaltaisensa lopun.
+
+Emman ruumis poltettiin ja tuhka haudattiin sille paikalle Uudessa
+Britanniassa, missä hän nuorena ja kauniina naisena kolmekymmentäkolme
+vuotta aikaisemmin oli astunut maihin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Niinin aikoihin, jolloin »Kuningatar Emma» vaikutti, oli elämä
+Etelämeren saarilla vielä verraten vapaata. Syrjäisillä seuduilla
+asustavilla eurooppalaisilla oli sallittuna tapana valita itselleen
+»mary» alkuasukkaiden keskuudesta. Ja alkuasukasnaiset suostuivat
+kernaasti valkoisen miehen jalkavaimoksi, sillä kohtelivathan
+eurooppalaiset heitä sentään monin verroin inhimillisemmin kuin heidän
+omat murjaaninsa.
+
+Mutta, kuten sanottu, moiset etuoikeudet on nyt poistettu
+eurooppalaisilta. On annettava »maryn» olla rauhassa, tai mentävä hänen
+kanssaan rehellisesti naimisiin.
+
+On luonnollista, että ne harvat eurooppalaiset naiset, jotka
+tropiikkiin uskaltautuvat, ovat siellä suuresti palvottuja. Rabaulissa,
+Australian Uuden Guinean ainoassa kaupungissa ja tärkeimmässä
+keskuksessa, on lähes 400 valkoihoista miestä ja ainoastaan 60
+valkoista naista, viimeksimainituista vain ani harva on naimaton.
+Pienemmissä keskuksissa on naisten vähemmyys miehiin verrattuna vielä
+suurempi.
+
+Rabaulin ja Kokopon hotelleissa ja joskus kirkossakin toimeenpantavissa
+juhlissa ja tanssiaisissa on naisista aina kova kysyntä. Miehiltä
+kannetaan huomattavan korkea pääsymaksu, mutta, naisille lähetetään
+kaikille kutsukortti. Brittiläiseen tapaan tarjotaan tanssiaisissa
+myöskin illallinen. Juhlapukuiset kavaljeerit hyörivät juhlan alkaessa
+naisten ympärillä tanssiohjelmineen ja lyijykynineen koettaen kukin
+saada edes jonkun naisen listalleen. Harvoin sallitaan naisten »istua»
+yhtään tanssia. Miesparat sensijaan kaipaavatkin vähän jäähdytystä
+tanssin lomassa, sillä heidän on tanssiaisiin pukeuduttava yhtä
+lämpimästi kuin muuallakin maailmassa. Juhlapukuun kuuluu nimittäin:
+tanssikengät, mustat housut, lyhyt ja tiukka hännystakin malliin
+leikattu ja kovaksi silitetty valkoinen takki, ilman lievettä, leveä
+musta kangasvyö, tärkkipaita ja kova kaulus — viimeksimainittua otetaan
+tavallisesti mukaan pari ylimääräistä kappaletta.
+
+Kun yksinäisillä saarilla tai kaukaisilla plantaaseilla vuoden,
+kaksi, jopa kolmekin yhtäjaksoisesti työskennelleet päivänpaahtamat
+miehet saapuvat Rabauliin vaihtelun virkistystä etsimään, ovat he
+tullessaan kosketuksiin eurooppalaisten naisten kanssa aluksi aivan
+kuin ihmisarkoja, vaikka ovatkin komentaneet satalukuista mustaa
+työmiesarmeijaa. Punastuvat ja tulevat hämilleen kuin rakastuneet
+koulupojat, kun naiset heitä silmäilevät, eivätkä tiedä, kuinka
+saattaisivat olla tarpeeksi kohteliaita ja ritarillisia. Naisen
+ulkomuoto ja ikä eivät silloin merkitse suuriakaan.
+
+Australialaiset neitoset eivät olekaan jättäneet käyttämättä hyväkseen
+näin edullista tilaisuutta. Jokaisella postilaivalla heitä sinne saapuu
+kuukauden, parin lomalle veljiänsä ja sukulaisiansa tervehtimään.
+Tavallisesti nämä vierailut johtavat appelsiinipuunkukkien poimintaan.
+[Vanha englantilainen tapa, jota ainakin Australiassa ja Etelämeren
+saarilla vielä käytetään, on kukittaa morsian vihille vietäessä
+appelsiinipuun valkoisilla kukilla].
+
+Mutta vielä suurempi on ero miesten ja naisten lukumäärässä
+alkuasukasten keskuudessa Rabaulissa. Kaupungissa lasketaan olevan
+kanakkeja yli kaksituhatta ja kanakkinaisia vain kolmisenkymmentä.
+Asia ei ole sentään niin vakava, kuin miltä se tilastotietona ehkä
+näyttää, sillä kaupungin läheisyydessä sijaitsee useita tiheäänasuttuja
+alkuasukaskyliä, joissa monilla kaupungissa toimessaolevilla kanakeilla
+on palmulehvämajansa ja perheensä. Mutta joka tapauksessa on naisten
+puutetta huomattavissa heidänkin joukossaan. Ei ole siis helppoa
+mustankaan naimisiinmeno. Vikkelyyttä ja varoja siinä kysytään
+heiltäkin.
+
+Annamme seuraavassa yhden näistä murjaaneista omin sanoin kertoa
+lemmenseikkailuistaan ja perhesuhteistaan:
+
+»Olen nykyjään keski-ikäinen mies, mutta olin kerran pulskannäköinen
+nuorimies. Ei silti, että aikani vielä olisi ohi pitkään toviin.
+
+Minulla on ollut pieniä seikkailuja — totta puhuen useitakin. Kuten
+tiedätte, on meillä tapana naida nuorena tässä maassa, enkä luule
+olleeni muuta kuin viidentoista, kun rakkaus alkoi ailahdella
+mielessäni. Mutta meidän kylässä ei ollut ketään paremmanpuoleista
+saatavissa alle kahdenkymmenen tambosylen (näkinkenkärahaa). Tiesin,
+etten voisi pitkään aikaan saada moista summaa kokoon. Ei ollut siis
+muuta neuvoa kuin mennä ja »tehdä paperi» jonkun plantaasinomistajan
+kanssa. Sanottu ja tehty. Työskentelin kolme vuotta eräällä
+saksalaisella plantaasilla, lähellä Tomaa. Kun sanon »työskentelin»,
+tarkoitan tietysti, että olin tekevinäni jotakin, silloin kuin isäntäni
+oli näkyvissä. Palvelusaikani mentyä umpeen palasin takaisin ja
+maksoin Yipaloonin isälle etumaksuna »lik-lik»-porsaan ja kymmenen
+syltä tamboa. Kuukautta myöhemmin, kun olin poissa eräässä suuressa
+sing-sing-juhlassa, tulivat Bainingrannikon kanakit vierailulle ja
+veivät mennessään hyvän joukon nuoria tyttäriämme. Yipaloon oli
+ryöstettyjen joukossa. Myöhemmin sain kuulla, että ne pakanat olivat
+syöneet hänet. Hän olikin parhaassa iässä pöydälle pantavaksi — noin
+kahdeksan vuoden vanha. Kirotun huono onni minulla, sillä menetin
+tietysti koko etumaksun.
+
+Seuraava yritykseni onnistui paremmin. Ainakin sain hänet halvalla.
+Kymmenen syltä oli hinta. Hän oli kaikinpuolin oivallinen, ellei
+oteta lukuun pieniä puutteita, kuten, että hänellä oli jotakin
+vikaa toisessa sääressä ja nilkutti, ja siellä täällä ruumiissa oli
+kas-kas-paiseita. Joka tapauksessa hän palveli minua kaksi vuotta
+täysin tyydyttävästi, ja sitten myin hänet kahdestakymmenestä sylestä
+ja viidestä hopeamarkasta. Moinen omaisuus yllytti minua katsomaan
+jotakin ensiluokkaista, ja — no niin, se oli ensimmäinen ja viimeinen
+kerta, kun minä ostin ylhäissäätyisen vaimon.
+
+Yilotu se oli nimeltään ja laiska kuin iso porsas. Hankasipa
+vastaan tavallista markkinamatkaa Rabauliin kerran päivässä, vajaa
+kaksikymmentä kilometriä mäen yli kulkien. Eikä hänellä ollut
+muuta tehtävää kuin huolehtia minun pienistä tarpeistani ja katsoa
+piccaninien (lasten) perään, joita meille tuli kaksi, ja vapaahetkinään
+hoitaa puutarhaa. Sain enemmän kuin tarpeekseni aristokraateista.
+Olin oikein mielissäni, kun se pitkä poutakausi tuli ja Yilotu monien
+muiden mukana kuoli nälkään. Muussa tapauksessa minun olisi itse
+pitänyt toimittaa hänet pois. En olisi voinut kauemmin sietää semmoista
+vetelystä naiseksi.
+
+Omituista, kuinka toisen miehen vaimo näyttää houkuttelevalta noin
+matkan päästä katsoen. Aitungi ei ainakaan sen vaivan arvoinen,
+mikä minun täytyi nähdä toimittaessani hänen laillisesti vihityn
+aviomiehensä pois tieltä. Se pakana olikin vähällä nujertaa minut,
+vaikka odotin häntä väijyksissä rantapolulla. Lävistin hänet
+keihäälläni, ennenkuin hän ehti edes sivulleen vilkaista, mutta
+se lurjus näki minun valmistautuvan toiseen heittoon, ja kohotti
+kirveensä lyömäasentoon... vain nuoruuttani ja vikkelyyttäni sain
+kiittää pelastumisestani. Mutta, kuten jo sanoin, vaimo ei ollut sen
+vaivan arvoinen. Oikeastaan hän teki minulle hyvän palveluksen vähän
+ajan kuluttua jättäessään minut ja paetessaan erään Toliva-nimisen
+metsäkanakin kanssa Natava-saarelle.
+
+Kylässä alkoi kuitenkin tulla minulle kuumat olot Yitungin puolison
+äkillisen katoamisen vuoksi, ja kun en ole koskaan erikoisemmin
+pitänyt juoruista, katsoin viisaimmaksi jälleen »tehdä paperin» ja
+ottaa paikan. Tällä kertaa menin oikein valtion palvelukseen ja sain
+paikan postihallituksessa. Nyt ei ole enää kuin muutama kuukausi
+palvelusajasta jäljellä, sitten palaan takaisin kylään, enkä tee
+enää tyhmyyksiä tästäpuolin. Siitä saakka kun tulin postiin, minulla
+ei ole ollut mitään enempiä aviollisia seikkailuja, ellei nyt oteta
+lukuun viattomia hakkailuja, joista yksi sentään oli vähällä päättyä
+vakavasti; pääsin kuitenkin vähällä, viisi raippaa iso »kiap»
+(tuomari) määräsi. Kun kolme vuottani tulevat täyteen, on minulla yli
+seitsemän puntaa säästössä, ja ellen minä nyt saa kolmella punnalla
+yhtä paremmanpuoleista »maryä», niin onpa sitten kumma. Aikaisemmat
+kokemukseni tulevat olemaan hyödyksi. Ja ellen minä nyt jo tällä iällä
+osaa arvioida vaimo väkeä, niin jo sitten on... Niin, kolme puntaa
+on kaikki, mitä voin uhrata siihen hyvään, sillä pitää varata vähän
+muihinkin tarpeisiin. Lasketaanpa vähän: rasia tupakkaa, kirves,
+myrskylyhty, vähän lamppuöljyä, huuliharppu, jokunen koruommeltu
+lap-Iap, vyö, pari veistä ja oh! — tahtoisin ostaa myöskin porsaan,
+mutta pelkään, ettei yhdellä shekillä saa molempia, porsasta ja vaimoa.
+
+Niin, tällä kertaa minä jätänkin seikkailut sikseen, ja jos »mary» on
+vähänkin hyvänpuoleinen, niin asettaudun rauhallisille oloille koko
+loppuiäkseni. Ellei hän kykene huolehtimaan minusta ja kolmesta tai
+neljästä piccaninistä, niin ei se sitten ole vaimo eikä mikään.»
+
+
+
+
+AASIALAISIA, POLYNESIALAISIA JA SEKAROTUISIA.
+
+
+On omituista, kuinka kiinalaiskorttelit kaikkialla maailmassa
+näyttävät erikoisesti vetävän eurooppalaisia puoleensa. Minne Idän
+satamakaupunkiin matkailija eksyneekään, kiinalaiskorttelia hän tuskin
+jättää katsomatta. Riksanvetäjät ja muut oppaiksi pyrkivät kulit
+tuntevatkin hyvin Lännen miehen maun ja koettavat sitä tyydyttää.
+
+Vaikka kiinalaisten ikivanhat perinnäistavat ja tottumukset ovatkin
+Lännen vaikutuksesta nykyaikaistuneet siihen määrin, että Viisas
+Konfutse varmaan heräisi 2 500-vuotisesta unestaan, jos jonkin
+ihmeellisen televisionin avulla näytettäisiin hänelle kuvia nykypäivien
+kiinalaisten elämästä, on heidän kortteleissaan silti vieläkin
+riittämiin eurooppalaisen mielikuvituksen kiihoittimeksi Idälle
+ominaista väriä ja tuoksua.
+
+Kiinalaiskortteleissa ei ole täydellistä hiljaisuutta koskaan. Ne ovat
+rauhattomia kuin mehiläispesät. Siellä noustaan varhain, touhutaan
+ja papatetaan koko päivä ja mennään myöhään levolle. Kaduille päin
+avonaisissa huoneistoissa, vieläpä itse kadullakin, käydään kauppaa,
+harjoitetaan ammatteja, asutaan, keitetään ruokaa ja aterioidaan, ja
+läpinäkyvien verhojen takana pelataan uhkapeliä nopilla ja korteilla.
+Naiset liikkuvat mustissa satiinihousuissa ja polviin ulottuvassa
+mekossa, miehet pyjamapuvuissa tai vain housuissa, ja molempien
+puukengät kopioitavat sementtilattiaa vastaan. Kaikilla näyttää olevan
+jotakin tekemistä ja puhuttavaa. Jossakin nurkassa saattaa sentään
+nähdä laihan ryppyisen ukon istuvan kyykyssä tuntikausia ja tuijottavan
+ohikulkijoita ilmeettömällä katseellaan.
+
+Kiinalaiset rakastavat valoa erikoisesti. Yön tullen heidän katunsa
+ovat pelkkänä ilotulitusmerenä: soihtuja, lyhtyjä, kaarilamppuja,
+kaikkia rinnan ja rykelmässä. Eihän sitä huonossa valossa osaisikaan
+viedä puikoilla ruokaa suuhunsa. Suurista kattiloista nousee vahvasti
+maustetun »pitkän sopan» tuoksu, ja lautasille mätkitään »chop chuita»
+kukkuroilleen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Rabaulissa on toistatuhatta kiinalaista eli kaksi kertaa niin paljon
+kuin eurooppalaisia, mutta kuitenkin on kiinalaiskorttelin kahdessa
+kapakassa aina enemmän eurooppalaisia vieraita kuin kiinalaisia, vaikka
+kivenheiton päässä sijaitseva avara eurooppalainen hotelli tarjoaa
+samoja juomia samoihin hintoihin. Tämä on sitäkin omituisempaa, kun
+brittiläiset muuten ovat tunnetusti ylpeitä rodustaan.
+
+Samoin ovat kiinalaiset ravintolat siellä eurooppalaisten kesken
+suosittuja, vaikka kiinalaiset eivät enää mielellään myönnäkään luottoa
+ruokamaksuissa. Vielä joitakin vuosia sitten saivat eurooppalaiset
+syödä kiinalaisten ravintoloissa ja juoda heidän kapakoissaan
+velaksi kuukausimääriä räätälin laskuista puhumattakaan — kun vain
+antoivat kuitin »I.O.U.» [Englantilainen velkakirjanimitys]. Mutta
+eurooppalaisen asutuksen kasvaessa ilme lampaiden joukkoon vuohiakin.
+Lukutaidottomat kiinalaiset ravintoloitsijat ja kapakoitsijat saivat
+todeta ruvetessaan perimään näillä kuiteilla (chit) puolen vuoden
+maksuja, että hän oli ollut ruoka- ja juomavieraina sellaisia
+kuuluisuuksia Caesar, Kolumbus, Shakespeare, Pontius Pilatus ja Jeesus
+Kristus.
+
+Kiinalaisten ja alkuasukkaiden välit ovat yleensä hyvät, ainakin
+paremmat kuin eurooppalaisten ja alkuasukkaiden. Kannibalismin
+aikoina suhteet saattoivat olla päinvastaiset, sillä kanakit pitivät
+kiinalaisen lihaa maukkaampana kuin valkoisen miehen. Viimeksimainittua
+he moittivat liian suolaiseksi.
+
+Kerrotaan, että noin kolmekymmentä vuotta sitten eräs kiinalaisten
+kuljetuslaiva oli haaksirikkoutunut puolimatkassa Sydneyn ja Uuden
+Britannian välillä sijaitsevan pienen Russel-saariryhmän riutoilla.
+Alkuasukkaat olivat hyökänneet hylyn kimppuun ja vanginneet kaikki
+laivassaolijat, kolmesataa kiinalaista ja neljä päällystöön kuuluvaa
+eurooppalaista. Vangit oli sitten siirretty pienelle alastomalle
+luodolle, josta alkuasukkaat kävivät kanootilla noutamassa miehen
+tai pari päivässä pääsaarelleen. Kaikki kolmesataa kiinalaista ja
+yksi valkoihoinen olivat tulleet syödyiksi, ennenkuin apua tuli.
+Henkiin jääneet eurooppalaiset saivat siis kiittää pelastumisestaan
+ensi sijassa suolapitoisuuttaan. Sanotun saariryhmän asukkaat ovat jo
+»sivistyneet», mutta laivahylky törröttää vielä riutalla surullisena
+muistona.
+
+Kun kanakki kyllästyy valkoisen miehen ynseään kohteluun, muuttaa
+hän useinkin »kong-kongin» (kiinalaisten haukkumanimi) palvelukseen.
+Ollen itse yritteliäitä ja ahkeria kiinalaiset osaavat vaikuttaa
+alkuasukkaisiin hyvällä esimerkillä. Heidän rotuarvonsa sallii
+ruumiillista työskentelyä tropiikissakin, missä eurooppalaisen ei sovi
+kantaa edes parin kilon painoista pakettia.
+
+Kiinalaiset kopranostajat ja kauppamiehet uskaltautuvat nykyjään
+yhä syvemmälle tuntemattomien seutujen rajamaille ja tyytyen
+pienempään voittoon kuin eurooppalaiset kauppamiehet kilpailevat
+menestyksellisesti näiden kanssa.
+
+Australian Uudessa Guineassa ovat edustettuina myös malaijit sekä
+vähässä määrin samoalaiset.
+
+_Malaijeja_ pidetään Tyynenmeren aristokraatteina, minkä arvon he
+esimerkiksi melanesialaisiin verrattuina hyvin ansaitsevatkin.
+He ovat ahkeraa, hiljaista ja vaatimatonta väkeä. Borneossa ja
+Celebeksessä he rakentavat asuntonsa tiheiksi kyliksi lahtien
+poukamiin pylväiden päähän, mutta Uudessa Guineassa he asuvat melkein
+eurooppalaisesti: koristavat huoneittensa seinät painetuilla kuvilla
+ynnä muilla halpa-arvoisilla koruilla ja soittavat amerikkalaisia
+gramofonikappaleita.
+
+Malaijit ovat sopusuhtaisia vartaloltaan — naiset vain hieman
+lihavahkoja — ja miellyttäviä kasvonpiirteiltään. Heidän ihonsa on
+tumma ja tukkansa musta, melkein sinisenmusta, ja he pitävät sen aina
+huolellisesti sileäksi suittuna. He harrastavat puhtautta, pukeutuvat
+hyvin ja käyttävät runsaasti hajuvettä, niin miehet kuin naisetkin.
+
+Uudessa Guineassa malaijit työskentelevät sellaisissa toimissa, joihin
+alkuasukkaat eivät pysty. Heitä tapaa siellä kauppa-apulaisina,
+konttoristeina, autonkuljettajina ja merimiehinä, mutta
+käsityöläisammattiin he ryhtyvät harvoin. Kiinalaiset ovat siinä
+ylivoimaisia.
+
+Malaijit eivät ole tiettävästi koskaan harjoittaneet ihmissyöntiä,
+vaikka erään suomalaisen viikkolehden novellin kirjoittaja jokin aika
+sitten kuvaili heidät »petollisiksi ihmissyöjiksi.»
+
+_Japanilaisia_ on koko Australian Uuden Guinean alueella kaikkiaan
+noin parisataa. He työskentelevät siellä ammattilaisina kuten
+kiinalaisetkin, laivanrakennustyön ollessa kuitenkin heidän
+erikoisalansa.
+
+Sikäläinen brittiläinen väestö suhtautuu kuitenkin kiinalaisiin
+myötätuntoisemmin kuin japanilaisiin, ainakin oli suhde sellainen ennen
+nykyistä Kiinan selkkausta.
+
+Eräs brittiläinen politikoitsija on sanonut, että japanilaisia on joka
+maailmankolkassa juuri riittämiin, jotta he voivat tehokkaasti valvoa
+maansa etuja.
+
+Etelämeren saarten _sekarotuisista_ asukkaista puhuttaessa ei voida
+vaitiololla sivuuttaa lähetysasemia. Sikäläisten lähetysasemien
+toimintaa ja niiden työn merkitystä arvostellaan usein moittivasti,
+mutta lähetystyön vastustajatkin myöntävät, että ainakin yhdessä
+suhteessa lähetyssaarnaajat tekevät kiitettävää työtä, nimittäin
+sekarotuisten kasvattamisessa.
+
+Nämä heimottomat ja kansattomat, usein isättömät ja äidittömät
+elämän lapsipuolet olisivat hyvin turvattomia ilman lähetysasemien
+apua. Useimmat sekarotuiset lapset otetaan heti vastasyntyneinä
+lähetysasemien lapsihoitoloiden huostaan. Siellä heitä hoidetaan ja
+kasvatetaan, kunnes tulevat viidentoista, seitsemäntoista vuoden
+vanhoiksi, jolloin heille tavallisesti toimitetaan työpaikka
+plantaasille tai kauppaliikkeeseen. Ne onnelliset, joiden isällä on
+kylliksi kunniantuntoa tunnustaa värillinen nuorukainen tai neitonen
+omaksi pojakseen tai tyttärekseen, saavat usein jatkaa opintojaan
+Sydneyn sisäoppilaitoksissa; jotkut heistä ovat suorittaneet
+ylioppilastutkinnonkin.
+
+Sekarotuiset, varsinkin eurooppalaisen ja alkuasukkaan avioliitosta
+syntyneet lapset ovat yleensä kaunispiirteisiä. Väriltään he ovat
+hyvin lähellä malaijeja, mutta heidät erottaa kuitenkin helposti
+viimeksi mainituista piirteiden eurooppalaisista vivahduksista ja
+hieman kiharasta tukasta — kanakkiäidin perintöä. He pukeutuvat ja
+käyttäytyvät kaikin puolin eurooppalaisesti, vaikka joskus humaltuneina
+saattavatkin näyttää merkkejä alkuperäisten vaistojen läheisyydestä.
+
+Eritoten sekarotuiset naiset ovat kauniita, jopa siihen määrin
+viehättäviä, että monet eurooppalaiset plantaasinomistajat ovat
+ottaneet itselleen sekarotuisen vaimon. Jotkut sikäläisistä
+saksalaisista plantaasinomistajista saavatkin kiittää sekarotuista
+vaimoaan siitä hyvästä, että heillä vielä on plantaasinsa omissa
+käsissään.
+
+Kiinalaisten ja kanakkien avioliitosta syntyneet lapset eivät yleensä
+kehity yhtä kauniiksi kuin niistä avioliitoista syntyneet, joissa
+eurooppalaisveri on ollut toisena määräävänä tekijänä. Aasialainen
+rotu näyttää tässä yhdistelmässä jäävän tappiolle melanesialaisten
+vivahduksien esiintyessä vahvasti ylivoimaisina. Näiden lasten väri on
+paljon tummempi kuin eurooppalaisperäisten sekarotuisten ja nenänsä
+leveä ja matala — ilmeinen kanakkinenä. Ettei koiraa kuitenkaan aina
+karvoihin katsota, todistaa seuraava tapaus:
+
+Kirjoittaja oli australialaisen ystävänsä kanssa saanut hoitoonsa
+uskotuksi matkakumppaniksi Rabaulista Eurooppaan nuoren
+kiinalaiskanakin, rikkaan kiinalaisen kauppiaan pojan, joka oli
+matkalla Lontooseen täydentämään kasvatustaan. Kolmesta eri maanosasta
+kootulla kolmikollamme oli pitkä ja seikkailurikas matka, jossa
+rotueroavaisuuksilla ei kuitenkaan ollut mitään osaa, ennenkuin tultiin
+Pariisiin. Siellä meidän oli selvitettävä tumman ystävämme passiasioita
+Kiinan sikäläisessä konsulaatissa, jonne menimme paremmaksi vakuudeksi
+kolmisin. Keltainen konsuli ottikin meidät hymyillen vastaan ja
+kirjoitti empimättä pyytämämme erikoispassin, osoittaen tummalle
+suojatillemme koko toimituksen ajan harvinaista huomaavaisuutta,
+josta me kaksi jäimme kokonaan osattomiksi. Asia selkeni meille
+vasta hyvästellessä, kun tulimme maininneeksi eri tahoille Eurooppaa
+suuntautuvista matkoistamme, ja näimme lievän hämmästyksen häiveen
+konsulin itämaisilla kasvoilla: konsuli oli pitänyt meitä kahta tumman
+matkakumppanimme eurooppalaisina palvelijoina, varmaankin sihteerinä ja
+plantaasinhoitajana!
+
+
+
+
+SUOMALAISIA JA SKANDINAAVEJA ETELÄMERELLÄ.
+
+
+Uudessa Guineassa oleskelleiden tai siellä käyneiden suomalaisten luku
+voidaan laskea sormilla. Ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia
+asustaa siellä sen sijaan useitakin.
+
+Skandinaavisista Etelänmeren-eläjistä on tanskalaissyntyinen Peter
+Hansen epäilemättä tunnetuin. Hänen elämästään ja münchausenmaisista
+seikkailuistaan on olemassa kirjakin — ainakin käsikirjoituksena.
+
+Kun Peter Hansen yli neljäkymmentä vuotta sitten astui maihin Uudessa
+Britanniassa, oli siellä tuskin muita valkoihoisia kuin »Kuningatar
+Emma» miehineen ja lähetyssaarnaaja Brown.
+
+Emman kauppa-asiamiehenä Peter aluksi palvelikin muutamia vuosia,
+kunnes ryhtyi itsenäisesti viljelemään kookospalmuja, ostettuaan
+alkuasukkailta omiin nimiinsä Ranskalaiset Saaret. V. 1888 saariryhmän
+yli vyörynyt merentäristysaalto hävitti kaikki Peterin hyvällä alulla
+olleet viljelykset, vieden mennessään hänen irtaimen omaisuutensa ja
+muonavarastonsa niin, ettei Peterille jäänyt muuta kuin ruostunut
+rihlapyssy. Pyssyään Peter vakuuttikin saavansa kiittää elämästään,
+sillä kanakit panivat saariryhmää kohdanneen onnettomuuden hänen
+syykseen. Yhdeksän kuukautta Peter sai rihlansa varassa varjella
+henkeään vihamielisten alkuasukkaiden kiukulta, ennenkuin tuli apua
+muilta saarilta. Saatuaan kauppavarastonsa jälleen kuntoon ja talonsa
+uudelleen rakennetuksi Peter vaurastui kilpailijoiden puutteessa ripein
+askelin.
+
+Varallisuutensa yhä lisääntyessä Peter Hansen alkoi viettää niin
+tuhlailevaa elämää, että sitä muistellaan Etelämerellä vielä nytkin,
+kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Hänen talonsa sanotaan olleen
+vieraanvaraisimman koko luoteis-Tyynenmeren saaristossa, houkutellen
+kuvankauniiseen Peterhafeniin kuten saariryhmän parasta satamaa
+nykyjään Hansenin mukaan nimitetään — joukoittain saksalaisia upseereja
+ja kosmopoliittisia maailmankiertäjiä. Mittauslaiva »Möwen» väitetään
+olleen suurimman osan ajastaan ankkurissa juuri Peterhafenissa, missä
+oli samppanjaa ja viskiä puuttumatta, vieraanvarainen isäntä ja
+Etelämeren tummia tyttäriä upseerien ajan ratoksi...
+
+Peterin omista rakkausseikkailuista päiväntasaajan tyttärien kanssa
+kerrotaan jos jonkinlaisia historioita. Puhutaan kolmestakymmenestä
+vaimosta ja epälukuisasta jälkeläismäärästä. Tällaisille jutuille Peter
+vain naurahtaa ja vastaa, ettei hän suinkaan ole ainoa valkoihoinen
+mies, jolla on ollut värillisiä vaimoja.
+
+Peter Hansenin elämä ei kuitenkaan ollut pelkkää nautintoa ja ilonpitoa
+sen paremmin kuin muidenkaan Etelämeren valkoihoisten noina varhaisina
+vuosina. Usein hän sai henkensä kaupalla paeta alkuasukkaiden
+jostakin pienestä väärinymmärryksestä vaatimaa kostoa. Kerrankin
+eräs vihamielinen heimo ryösti hänen kauppavarastonsa, poltti hänen
+kuunarinsa ja murhasi yhdeksän hänen kiinalaisista työnjohtajistaan ja
+kauppa-apulaisistaan sekä useita kymmeniä alkuasukastyömiehiä; Peter
+itse pääsi pakenemaan. Sen kahakan jälkeen saksalaiset viranomaiset
+kielsivät häntä enää palaamasta saarilleen, joten Peterin oli pakko
+myydä tiluksensa eräälle yhtymälle.
+
+Peter Hansen oli tällä välin ehtinyt pyrkiä Saksan alamaiseksi, jota
+tekoaan hän varmaan mahtoi katua maailmansodan puhjettua, sillä
+muiden saksalaisten tilusten joukossa takavarikoitiin hänenkin
+uusi plantaasinsa, niin että monenlaisia päiviä nähnyt tropiikin
+uudisraivaaja joutui vielä vanhoilla päivillään pennittömäksi.
+
+Kirjoittajalla oli Rabaulissa ollessaan onni usein tavata Peter
+Hansenia ja kuulla vanhan _pioneerin_ omasta suusta, kuinka tropiikissa
+silloin elettiin, kun sähkö ja radio eivät olleet löytäneet sinne
+tietään ja kun valkoihoiset olivat niin harvinaisia, että kanakit
+hieroivat silmiään, kun sattumalta kohtasivat jonkun uskaliaan
+pioneerin. Tuntui kuin olisi kadottanut monivuotisen ystävän, kun
+eräänä helteisenä helmikuun iltapäivänä piti saattaa Peter Hansenin
+maalliset jäännökset Rabaulin jylhänkauniiseen kalmistoon, jonne hänet
+lyhyen sairauden jälkeen kannettiin.
+
+Muistan elävästi erään tapauksen, joka osoittaa, että Peterillä vielä
+kahdeksissakymmenissä oli rohkean eränkävijän hermot. Oli muuan
+noita raukaisevan hiljaisia lauantai-iltapäiviä. Istuimme tapamme
+mukaan juttelemassa pienen pöydän ääressä Ah Cheen hotellissa monien
+muiden laseistaan maistelevien joukossa, kun yht'äkkiä kuului kadulta
+alkuasukkaiden huuto _quria_, maanjäristys, ja samassa kaksikerroksinen
+hotellirakennus alkoi huojua ja natista liitoksissaan, viinipulloja
+putoili hyllyiltä kivilattialle, ilmassa humisi ja sähisi kummallisia
+ääniä... Kaikki hotellivieraat ryntäsivät heti ensimmäisen huojunnan
+tuntiessaan ulos aukealle, mutta Peter täytti tyynenä lasimme ja
+virkkoi kuin uhitellen:
+
+»Mokomatakin tärinää pakenevat! Niinkuin ei tämä kivipermanto sitten
+kestäisi yhtä hyvin kuin tuo katukin.»
+
+Siitä Peter innostui kertomaan suurista maanjäristyksistä,
+semmoisista, että eläimet ulvoivat, kokonaisia niemekkeitä vaipui
+mereen, uusia saaria sukelsi esiin syvyydestä, tai kilometrejä pitkä
+merentäristysaalto huuhteli kaiken elollisen pois tieltään. Useampaan
+kertaan Peter vakuutti, kuinka tropiikin kevyesti rakennetut talot
+kestivät maanjäristystä vastaan aivan kuin puulaiva aallokossa,
+nitisivät ja natisivat liitoksissaan, mutta eivät repeytyneet.
+
+Peter Hansen oli oikea _soldier of fortune_, onnen soturi, joka ei
+koskaan nurissut kohtaloaan. Jos häneltä kysyttiin, eikö hän katunut,
+kun oli menettänyt niin monta loistavaa tilaisuutta tehdä itsestään
+seudun varakkaamman miehen, Peter vastasi:
+
+»Mitä se auttaisi? Olen ottanut elämästä irti kaiken mahdollisen ilon.
+Mitä muuta saattaisi ihminen toivoa?»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Suomalainen O., joka samoin kuin Peter Hansenkin siirtyä seudulle
+yksinkertaisena merimiehenä noin kolmisenkymmentä vuotta sitten, on
+osannut elää säästäväisemmin kuin viimeksi mainittu, ja hän on nyt
+seudun varakkaimpia plantaasinomistajia.
+
+Hänellä on Uudessa Irlannissa kaksi tuottavaa plantaasia, Fangalawa
+ja Laguraianga. O. ei pyrkinyt Saksan alamaiseksi saksalaisten
+hallituskauden aikana, kuten monet seudun eurooppalaiset tekivät,
+joten hänen omaisuuttaan ei myöskään takavarikoitu. Ollen naimisissa
+samoalaisnaisen kanssa ja vuosikymmeniä eläneenä ilman maanmiestensä
+seuraa O. on unohtanut äidinkielensä. Hänen ainoa suomenkielinen
+lauseensa: »Kyllö minö ymmörrä», todistaa kuitenkin hänessä vielä
+asustavan suomalaisen itsepäisyyden.
+
+Paikkakuntalaiset eivät unohda tämän maailman tiedoissa hieman
+takapajulle jääneestä maanmiehestämme puheen tullen kertoa, kuinka
+O. kymmenkunta vuotta sitten kirjoituskoneiden ilmestyessä saarille
+välttämättä tahtoi hankkia itselleen »kirjoittavan koneen». Saatuaan
+koneen haltuunsa O. päätti heti koettaa, kykenisikö »masiina»
+toimittamaan asioita. Asettuen koneen eteen seisomaan hän saneli
+sille kiireellisimmän tilauksensa — pari laatikkoa olutta — painoi
+umpimähkään joitakin näppäimiä ja lähetti sitten kanakin viemään
+paperin kauppiaalle. Kun ei mitään olutta kuulunut, suuttui O. mokomaan
+vehkeeseen ja heitti koko kirjoituskoneen mereen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Toinen Etelämeren saarilla asuva suomalainen veteraani on kapteeni
+S., joka on niinikään oleskellut kolmisenkymmentä vuotta eteläisellä
+pallonpuoliskolla, milloin helmenpyytäjänä, milloin kauppa-asiamiehenä
+ja nyt lopuksi kullankaivajana.
+
+Ensimmäisen tapaamisemme voisi melkein sanoa rotuvaistosta johtuneeksi:
+Istuin kiinalaisen Ah Manin ravintolassa pistelemässä maukasta
+villiporsaanpaistia suuhuni, kun laiha ja päivän paahtama keski-ikäinen
+mies astui sisälle, istuutui viereiseen pöytään, vilkaisi ensin minuun
+ja sitten lautaseeni ja tilasi porsaanpaistia hänkin. »Tuo voisi olla
+vaikka suomalainen», tuumin itsekseni, »tai ainakin pohjoismaalainen».
+En malttanut kauemmin hillitä uteliaisuuttani, vaan viritin keskustelun:
+
+»I say», sanoin alkuun päästäkseni, »mistäpäin maailmaa vieras tulee?
+En muista nähneeni Teitä ennen täällä?»
+
+»Well», vastasi päivänpaahtama mies, »olen vastikään tullut tänne
+Uudesta Irlannista, mutta alunperin olen Suomesta.»
+
+Siinä sitä sitten oltiin, ihmeteltiin ja kyseltiin molemmin puolin.
+Saman pienen maan poikia kaukana murjaanien mailla!
+
+Tätä ensimmäistä tapaamistamme seurasi monta yhteistä muistorikasta
+purjehdusmatkaa sinisen vihreissä laguuneissa kapteeni S:n kuunarilla.
+
+Kapteeni S:n monivaiheisesta elämästä troopillisilla saarilla voisi
+kirjoittaa kokonaisen kirjan. Helmenpyytäjänä hän tuli tunnetuksi,
+paitsi rohkeiden purjehdusmatkojensa ansiosta, eritoten kuuluisan
+mustan helmen johdosta; tämä arvokas helmi häneltä kuitenkin pian
+varastettiin Sydneyssä. Ollessaan recruiterinä, alkuasukaspestaajana,
+S. joutui usein vakaviin tilanteisiin tunkeutuessaan liian
+syvälle saarten sisäosiin, missä alkuasukkaat monin paikoin ovat
+vielä täysverisiä ihmissyöjiä ja tuskin koskaan valkoista miestä
+nähneetkään. Annamme kapteeni S:n itsensä seuraavassa kertoa eräästä
+pestausretkestä, jonka hän jokin vuosi sitten teki Salomonin saarten
+pohjoisimman ja samalla suurimman saaren, Bougainvillen sisäosiin:
+
+»Uudesta Britanniasta oli vaikea enää löytää työnhaluisia
+alkuasukkaita, joten päätin koettaa kerran onneani Salomonin saarilla.
+Saavuin Bukaan [»Buka» on lyhennys sanasta Bougainville] neljän
+mieheni kanssa, mutta piankin, että rannikkoseutujen alkuasukkaat
+olivat haluttomia pestautumaan valkoisen miehen palvelukseen. Päätin
+yrittää saaren sisäosassa, ylhäällä vuoristossa. Neljän kanakin kera
+olisi kuitenkin ollut liian uskallettua tunkeutua vihamielisten
+vuoristolaisten alueille. Sain lopulta houkutelluksi neljä bukalaista
+lähtemään mukaani, joten minulla siis oli yhteensä kahdeksan
+rihlankäyttöön tottunutta alkuasukasta matkassani.
+
+Pyssyillä, ampumatarvikkeilla ja eväillä varustettuina läksimme
+matkalle varhain aamulla kahdella kanootilla. Etenimme jokea myöten
+noin kymmenen mailia eli miltei vuorten rinteille saakka. Joen
+molemmat rannat olivat liaanien peittämät ja, mikäli niiden välitse
+saattoi nähdä, suoperäistä maata. Sivuutimme joitakin päivänpaisteessa
+lekottelevia alligaattoreita.
+
+Emme olleet nähneet vielä ainoatakaan alkuasukaskylää, kun illalla
+leiriydyimme vuorten juurelle. Seuraavana aamuna aloimme kapeata
+alkuasukasten tallaamaa polkua seuraten nousta ylös vuorelle.
+Jatkoimme kiipeämistä koko päivän tapaamatta vieläkään muuta merkkiä
+alkuasukkaista kuin hylätyn kylänpaikan. Arvioin nousseemme noin. 4
+000 jalkaa merenpinnan yläpuolelle. Vasta kolmantena päivänä jälkeen
+puolenpäivän saimme näkyviimme joitakin alkuasukastaloja, mutta kun
+saavuimme kylään, ei siellä ollut muita eläviä olioita kuin kolme
+sikaa. Kylän asukkaat olivat todennäköisesti piiloutuneet jonnekin
+lähistöön. Herättääkseni mahdollisesti väijyskelevissä vuoristolaisissa
+hieman kunnioitusta aseitamme kohtaan ampua jyräytin yhden sioista
+iltapäiväpaistiksemme.
+
+Pystytin leirin vähän matkan päähän kylästä ja määräsin kaksi miestä
+pitämään vahtia. Mutta kun aamupuoleen yötä heräsin, nukkuivat kaikki
+mieheni, vahdinpitäjät niinkuin muutkin. Koko päivän kiipeäminen ja
+tukeva ateria oli liikaa veltoille merenrantakanakeille.
+
+Aamulla panin viisi miestä tiedusteluretkelle ympäristöön kieltäen
+ankarasti heitä ampumasta, ennenkuin heidän henkeänsä uhataan. Pojat
+palasivat leiriin vasta iltapäivällä tuoden mukanaan kaksi vankia, noin
+60-vuotiaan ukon ja 14-vuotiaan pojan. Molemmat vangit töllistelivät
+minua ja vapisivat pelosta. Saatuaan kelpo annoksen paistettua
+porsastamme ja toinnuttuaan ensi hämmästyksestään ukko alkoi selitellä
+meille jotakin hyvin innostuneesti. Kahdeksan miestäni edusti neljää
+eri alkuasukaskieltä, mutta eivät kuitenkaan ymmärtäneet sanaakaan
+ukon puheesta. Päätin pitää ukon ja pojan luonani toistaiseksi.
+Aamun valjetessa havaitsimme kuitenkin, että ukon oli onnistunut yön
+pimeydessä puikkia tiehensä.
+
+Mikään alkuasukkaiden pestaus ei tällaisissa olosuhteissa tullut
+kysymykseenkään, joten ajattelin olevan parasta pyrkiä saaren
+vastakkaiselle rannikolle. Pojan päätin viedä mukanani edes näytteeksi
+ihmisaroista vuoristolaisista. Mutta sitä minun ei olisi pitänyt
+tehdä, sillä emme ehtineet kulkea montakaan kilometriä, kun huomasimme
+olevamme vuoristolaisten piirittämät: keihäitä alkoi viuhua meitä
+kohti kuin nuolia. Vuoristolaisilla mahtoi olla kokemusta tuliaseiden
+tehosta, koska eivät uskaltaneet tulla keihäineen heittomatkan
+päähän. Vai oliko keihäiden matkan päästä heitteleminen heidän
+sodankäyntitapoihinsa kuuluvaa mielenosoitusta! Tilanne näytti joka
+tapauksessa varsin uhkaavalta, sillä vuoristolaisilla oli ainakin
+kymmenkertainen ylivoima. Koska arvasin syyn äkilliseen hyökkäykseen
+johtuvan pojan varastamisesta, katsoin parhaaksi noudattaa ensimmäistä
+uhkavaatimusta ja palauttaa pojan heimonsa turviin. Saatuaan
+pojan takaisin vuoristolaiset katosivat yhtä äkisti kuin olivat
+ilmestyneetkin, ja me saimme jatkaa matkaamme häiritsemättä. Sivuutimme
+nytkin, laskeutuessamme alas vastakkaista rinnettä, useita kyliä, mutta
+kaikista olivat asukkaat kadonneet meidän ilmestyessämme.
+
+Ensimmäinen valkoihoinen, jonka rannikolle päästyämme tapasin, oli
+ranskalainen lähetyssaarnaaja, joka onnitteli minua, sanoen minun
+olevan ensimmäisen eurooppalaisen, joka oli kulkenut vuorten yli.
+Joitakin vuosia sitten oli saksalainen patrulli päässyt huipulle
+saakka, mutta sen oli ollut pakko kääntyä takaisin alkuasukasten
+keihässateen edestä.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kolmas Uuden Guinean suomalainen oli saapunut Rabauliin vasta vähän
+ennen minun tuloani. Mutta paljon maailmaa nähnyt mies oli W.V.
+W., suurimman osan elämäänsä ulkomailla elänyt hänkin, ja mitä
+moninaisimmissa ominaisuuksissa esiintynyt. W. oli _globe-trotter_
+Jumalan armosta — jos siihen ominaisuuteen mitään erikoista armoitusta
+tarvitaan! —ja niin monipuolinen kyvyiltään kuin vain suomalainen
+maankiertäjä voi olla. Hän pystyi tekemään insinöörin, arkkitehdin,
+rakennusmestarin ja laivaperämiehen tehtävät, mutta ei tarpeen tullen
+halveksinut konttoriapulaisen, kirvesmiehen tai autonkuljettajan
+toimiakaan. En tullut kysyneeksi, oliko hän koskaan työskennellyt
+laastimuurarina, mutta vapaamuurari hän ainakin oli.
+
+Kun ensimmäisen kerran tapasin W:n Rabaulissa, oli hän valtion
+tiemestarina. Hänen työnään oli parinkymmenen mailin pituisen tieosan
+kunnossapidon valvominen. Tie oli kuvankaunis autotie ja kaarsi
+lahden pohjukkaa rantapalmujen lomitse koko matkan noin viiden tai
+kymmenen metrin etäisyydellä rannasta. Ratsastaa tien kerran, pari
+viikossa päästä päähän ja ilmoittaa maanjäristysten tai rankkasateiden
+mahdollisesti aiheuttamista vieremistä asianomaisten alkuasukaskylien
+päämiehille — siinä tämän armoitetun maankiertäjän tehtävät! Mutta
+maankiertäjä ei olisi oikea maankiertäjä, jos hän viihtyisi yhdessä
+paikassa, olipa se sitten kuinka puoleensavetävä tahansa.
+
+W. oli usein kutsunut minua viettämään »viikon loppua» luonaan,
+ennenkuin hän tulisi jättämään toimensa. Omaa äidinkieltä haastelevia
+maanmiehiä ei tuolla maailmaasivulla tapaa joka käänteessä, joten
+noudatin kutsua heti tilaisuuden tullen ja ajaa hurautin eräänä
+lauantai-iltapäivänä Karaviaan, missä W:n palmunlehvistä ja
+bamburuo'oista kyhätty maja sijaitsi mainitun rantatien varrella, noin
+kolmen neljännestunnin automatkan päässä Rabaulista.
+
+W. oli vastikään hankkinut pari luodikkoa, joilla ensi
+virkistykseksemme pudottelimme paremman riistan puutteessa palmujen
+latvoissa torkkuvia lentäviä kettuja. Liian helppoon metsästykseen
+väsyttyämme menimme vilvoittelemaan 28 Celsius-asteen lämpöiseen
+meriveteen. En ole eläissäni tavannut toista niin puheliasta
+suomalaista kuin W. oli. Kun myöhemmin sikäläisille tuttaville kuvailin
+suomalaisia harvasanaisiksi, sain aina vastaukseksi: »Entäs maanmiehesi
+W.!»
+
+Kujeita ja kompia oli W:llä aina varastossa. Nyt hän tokaisi yht'äkkiä,
+että hänen musta palvelijapoikansa ymmärtää suomea, ja sanojensa tueksi
+hän huusi ovensuussa seisovalle kanakille väärentämättömällä Rauman
+murteella:
+
+»Hei, Torombara, tuost masteril lissä plätei!»
+
+Poika kantoi ohukaisia pöytään kuin käskystä. Väitin tietysti, että hän
+oli sopinut tästä kanakkinsa kanssa ennen minun tuloani. Silloin W.
+antoi toisen näytteen:
+
+»Torombara, panest lamppu valkkia!»
+
+Ja kanakki sytytti lampun ja kantoi sen pöydälle. Nyt päätin minäkin
+koettaa, miten pitkälle murjaanin suomentako riittäisi ja sanoin
+vuorostani:
+
+»Hei, poika, sulje se ovi!»
+
+Siinä sitä oltiin, Torombara ei ollut tietääkseenkään. Mutta väitti
+yhä, että poika ymmärtää suomea, nimittäin Rauman murretta, ja sanoi
+saman lauseen omalla tavallaan:
+
+»Torombara, panest se ovi kii!»
+
+Torombara sulki oven.
+
+Vähän aikaa poikaa tutkittuani pääsin kuitenkin W:n juonen perille:
+Torombara oli niin sanottu metsäkanakki; vasta lyhyen aikaa ollut
+valkoisten ihmisten ilmoilla, eikä niin ollen osannut muuta kuin
+kotikylänsä kieltä, joten oli aivan yhdentekevää, mitä muuta kieltä
+hänelle puhui. Poika koetti parhaansa arvatakseen, mitä kulloinkin
+tarvittiin. Jos Torombara olisi osannut pidgin-englantia, hän ei
+varmastikaan olisi kuunnellut »raumlaissi komennukssi».
+
+Erään toisen kerran W. hämmästytti minua samanluontoisella tempulla.
+Tavanomaisen kirjelappusen sijasta, joilla kanakit siellä toimittavat
+isäntiensä asioita, W. lähetti saman Torombaran luokseni suullisin
+terveisin. Poika astuu sisään ja sanoo virheettömällä suomen kielellä:
+
+»Hyvää päivää! Isäntä käski sanomaan, että hän voi muuten hyvin, mutta
+elämä tuntuu niin...» (sitten seurasi liuta painettavaksi sopimattomia
+suomalaisia attribuutteja).
+
+Vähällä oli, ettei kelpo Torombara saanut kädessäni olevasta
+perhosverkon varresta selkämykseensä, ennenkuin älysin, että viatonhan
+palvelija oli isäntänsä synteihin.
+
+
+
+
+VALKOINEN MIES TROPIIKISSA.
+
+
+Suurin piirtein puhuen olisi kenties ollut parempi sekä valkoiselle
+miehelle itselleen että hänen mustalle veljelleen, jos ensiksimainittu
+ei olisi koskaan jalallaan astunut viimeksimainitun asuinsijoille.
+
+Näiden paratiisillisten saarten alkuperäisten asukkaiden ennen
+huoleton elämä voidaan nyt määritellä useissa paikoissa paratiisin
+vastakohdalla. Pahimpana valkoihoisten tuomana vitsauksena ovat
+epäilemättä monet siellä nykyjään raivoavat kulkutaudit. Näistä eivät
+sukupuolitaudit ole suinkaan kaikkein vaarallisimpia, sillä tuhoisasta
+luonteestaan huolimatta voidaan niiden levenemistä estää huomattavassa
+määrässä tehokkaiden varokeinojen ja eristysmenetelmien avulla.
+Kaikkein tuhoisimmiksi ovat siellä osoittautuneet eurooppalaisille
+vaarattomat taudit, kuten esimerkiksi tuhkarokko.
+
+Oleskellessani Uudessa Britanniassa tuhkarokko pääsi siellä yht'äkkiä
+valloilleen. Gasellinniemi jaettiin heti useampiin karanteenialueisiin,
+vähänkin tartunnasta epäillyt eristettiin pienille saarille, ja
+terveysviranomaiset tekivät voitavansa kulkutaudin rajoittamiseksi.
+Mutta kaikista varovaisuustoimenpiteistä huolimatta tuhkarokko
+levisi yli koko niemen ja tappoi muutamissa viikoissa useita satoja
+alkuasukkaita niin lapsia kuin aikuisiakin.
+
+Tosin raivoaa alkuasukasten keskuudessa myöskin tauteja, joiden sinne
+kuljettamisesta ei voida syyttää ainakaan eurooppalaisia, koska
+useimmat niistä ovat Euroopassa tuntemattomia. Näihin voidaan lukea
+monet ilkeät ihotaudit ja vaikeat mätähaavat. Omituisin Tyynellämerellä
+esiintyvistä taudeista on kenties _elefantiasis_, norsutauti, jossa
+jotkin ruumiinosat pysyväisesti laajenevat suunnattomasti; toinen
+raaja, tavallisimmin jalka, saattaa olla neljä, jopa kymmenenkin kertaa
+paksumpi kuin toinen. Taudin alkusyytä ei tunneta eikä sitä vielä voida
+parantaa.
+
+Mutta jos alkuperäiset asukkaat ovat alttiina sairauksille, niin
+maahantunkeutujat ovat sitä vielä suuremmassa määrässä. Tropiikki etsii
+esille eurooppalaisissa kaikki ruumiilliset viat ja vanhat sairaudet
+ja uhkaa tulokasta joukolla uusia vaivoja. Viimeksimainituista
+yleisin on malariakuume monine eri ilmenemismuotoineen. Hyvin
+harvat eurooppalaiset säästyvät tältä kuumetaudilta. Lievässä ja
+yleisimmässä muodossaan se on hyvin influenssan tapaista, mutta
+pitkäaikaisen toistumisen vuoksi se on monin verroin kiusallisempi
+kuin ensiksimainittu. Ainoa lääke, jota brittiläiset lääkärit
+suosittelevat ja soveltavat malariaa vastaan, on kiniini. Sitä
+brittiläiset nauttivat säännöllisesti jopa 10 grammaan asti päivittäin.
+Saksalaiset ovat säästeliäämpiä kiniinin käytössä, väittäen, että sen
+liiallinen nauttiminen aiheuttaa huonokuuloisuutta ja on usein syynä
+mustavesikuumeeseen.
+
+Vain äärimmäistä puhtautta noudattaen voivat valkoihoiset säilyä
+mustien keskuudessa niin yleisiltä iho- ja syyhytaudeilta ja
+troopillisilta mätähaavoilta. Jokainen eurooppalainen ottaa vähintään
+yhden puhdistavan ja samalla myös virkistävän kylvyn päivässä, monet
+kylpevät kaksi, jopa kolmekin kertaa päivässä. Joka aamu puetaan ylle
+puhdas alusvaatekerta, ja tavallisesti likaantuu valkoinen pukukin
+päivän mittaan niin, että sekin on vaihdettava samalla kertaa. Runsaan
+hikoilemisen vuoksi käyttävät useimmat eurooppalaiset myös kevyttä
+aluspaitaa, mikä äkkinäisten sadekuurojen sattuessa onkin hyvin
+tarpeen vilustumisen ehkäisemiseksi. Sadekuurot ovatkin siellä hyvin
+voimakkaita, vettä tulee kirjaimellisesti kuin kaatamalla. Kerran
+sattui Rabaulissa raskas sadepilvi repeämään vuorenlaella, päästäen
+valloilleen sellaisen vesimäärän, että vesi ryöpyn mukana vyöryi puita
+ja soraa alas tonnittain piirtäen rinteen hiekkakivettymään leveän
+uoman.
+
+Sateiden sattuessa voi lämpömäärä, joka on koleat sadekaudetkin
+huomioonotettuina keskimäärin +28° C, alentua puolen tunnin kuluessa
+kymmenen, jopa kaksikymmentäkin astetta Fahrenheitiä. Silloin alkavat
+vilunväreet puistattaa pakkasiin tottunutta pohjoismaalaistakin.
+
+Muistan erään kolmipäiväisen retken Toman vuoristoseutuun Uudessa
+Britanniassa. Läksimme, australialainen ystäväni ja allekirjoittanut,
+Rabaulista matkalle autolla. Puolimatkassa meidän piti ottaa mukaan
+kolmas vuoristoilmaa kaipaava eurooppalainen, mutta hänen asuntoonsa
+tullessamme poloinen makasi kuumeessa ylt'ympäri hiestä märkänä.
+Malaria on tropiikin _force majeure_, se tulee yllättäen kuin varas
+yöllä, sitä ei voi koskaan aavistaa etukäteen, paitsi niin sanotuissa
+toistuvissa malariatapauksissa, jolloin kuume nousee uudelleen pitkät
+ajat kahden, kolmen tai neljän päivän kuluttua täsmälleen samalla
+tunnilla. Potilas pyysi meitä odottamaan pari tuntia, sanoen silloin
+jo olevansa »all right» ja antoi samalla palvelijoilleen käskyn
+laittaa päivällinen valmiiksi. Tuskin olimme odottaneet tuntiakaan,
+kun isäntämme jo kehoitti meitä käymään pöytään, tosin vähän valjuna,
+mutta kuivana kasvoiltaan. Aterioituamme pääsimme kaikin kolmisin
+jatkamaan keskeytynyttä matkaamme. Auton tasaisesti puskiessa ylöspäin
+polveilevaa vuoristotietä, tunsimme selvästi, kuinka ilma kävi
+asteittain viileämmäksi, sitä mukaa kun nousimme ylemmäksi. Perillä,
+Toman vuoristohotellissa, noin 600 metriä merenpinnan yläpuolella, oli
+miellyttävän vilpoisaa. Mutta aamulla heräsimme iho »kananlihalla».
+Sää oli yöllä käynyt sateiseksi ja koleaksi. Komensimme hotellin
+»edeskäypää» murjaania kiireesti täyttämään kylpyhuoneen suihkun
+kuumalla vedellä.
+
+Olimme tulleet vilpoista vuoristoilmaa etsimään, mutta emme olleet
+osanneet kuvitellakaan, että tropiikissa saattaisi olla niin kylmää,
+että hampaat suussa kalisevat. Vasta malariasta parantunut toverimme
+masentui niin, että yllytti kuumeen hyökkäämään kimppuunsa vastoin
+kaikkia sääntöjä jo seuraavana päivänä, vaikka hänellä piti olla kahden
+päivän väliajoin uudistuva malarialaji.
+
+Päällystakkeihin ja huopapeitteisiin kääriytyneinä värjöttelimme
+korituoleissa, koettaen kuluttaa lomapäiviämme seikkailuromaaneja
+lukien ja kuumia ja »lämmittäviä» juomia latkien. Muistuivat siinä
+mieleen kotoiset tulipalopakkaset ja masentava itsesurkuttelu valtasi
+koko olemuksen. Pakkasesta kulkeutuivat ajatukset lämpömittariin,
+jollainen kapine muuten on verraten harvinainen niillä seuduilla,
+kun taas miltei jokainen omistaa kuumemittarin. Toman hotellissa
+oli sentään lämpömittarikin... Äskeinen itsesurkuttelu muuttui
+ihmettelyksi, sillä lämpömittarin näyttämä lämpömäärä vastasi +24°
+Celsiusta... ja kuitenkin terve pohjoismaalainen värisi vilusta.
+
+Kenties juuri siitä syystä, että fyysillisen puolen puhtaanapitoon on
+uhrattava niin paljon vaivannäköä, lyödäänkin henkisen puolen hoito
+tropiikissa melkein tykkänään laimin. Elämä Etelämeren saarilla on
+Etelämeren elämää, se voisi tuskin olla muunlaista, eikä sellaista
+voisi olla muualla. Tropiikin valkoiset yhteiskunnat on haalittu
+kokoon kirjavista yksilöistä maailman eri kolkilta, rauhattomista
+sieluista, joista useimmat ovat jo sinne muuttaessaan tavoiltaan
+enemmän tai vähemmän omituisia. Huomattava prosentti sinne siirtyvistä
+nuorista miehistä on varakkaiden ja hyvämaineisten perheiden »mustia
+lampaita», joista tahdotaan päästä sopivalla tavalla erilleen. Sitten
+on epäonnistuneita liikemiehiä, onnen sotureita ja seikkailijoita.
+Lyhyesti, yksilöitä, jotka ovat jo ennestään tottuneet tinkimään
+periaatteistaan.
+
+Kun tähän sitten vielä lisätään eksoottinen ilmasto ja tropiikin
+ainainen kuumuus, helpot ja lyhyet työpäivät, Lännen ja Idän
+sivistysten rippeiden sekautuminen, puute henkisistä nautinnoista ja
+sivistyneiden eurooppalaisten naisten vähälukuisuus, ei ole ollenkaan
+ihme, jos periaatteet höltyvät ja moraali laskee.
+
+Sanotaan, että eurooppalaisen Etelämeren saarilla viettämät vuodet
+voi laskea tunneista, jotka hän lojuu nojatuolissaan. Alussa
+hän tekee vapaa-aikoinaan retkiä läheisiin alkuasukaskaliin,
+harjoittaa valokuvausta ja kerää perhosia tai näpertelee
+pikkuesineitä kilpikonnankuoresta. Sitten hänen retkensä supistuvat
+naapuri-bungalowiin tehtyihin vierailuihin, kunnes hän havaitsee oman
+nojatuolinsa kaikkein mukavimmaksi ja pysyttelee enemmän kotosalla
+lukien magasiineja ja rakkausromaaneja. Vuodet kuluvat... hän lukee
+vähemmän ja tuumii enemmän — jos tuumiikaan... tuijottelee vain ilman
+aikojaan sinistä taivasta tai valjua kuuta.
+
+Kun virkatunnit on tehty, jää jäljelle iltapäivä ja pitkä iltakausi.
+Ainoa mahdollinen ohjelma — heittäytyä telttatuoliin lukemaan tai
+mennä — kapakkaan. Tropiikissa ei juoda niin paljon itsensä alkoholin
+eikä päihtymyksen kuin janon vuoksi ja senvuoksi, ettei ole mitään
+muuta tekemistä. Useista kehittyy tietenkin todellisia alkoholisteja,
+onpa siellä yksilöitä, jotka juovat päivittäin kaksikymmentä pulloa,
+jopa puolen laatikkoakin väkevää saksalaista varasto-olutta. Monet
+juovat itsensä loppuun. Aikaisemmin mainittu Peter Hansen väitti
+olleensa yhtämittaisessa humalassa siitä saakka kuin hänen plantaasinsa
+takavarikoitiin, eli viimeiset neljä elinvuottansa.
+
+Jos valkoihoisilla miehillä on vähän työtä tropiikissa, niin on sitä
+harvoilla siellä olevilla eurooppalaisilla naisilla vielä vähemmän.
+He panevat tuskin kortta ristiin jokapäiväisen leipänsä hyväksi. Ja
+miksi heidän sitten pitäisi, kun lämpömittari näyttää +90° Fahrenheitia
+varjossa (+33° Celsiusta) ja alkuasukkaita saa palvelijoiksi muutamalla
+shillingillä kuukaudessa.
+
+Erään hyvinvoivan virkamiehen rouva valitti olevansa ylenmäärin
+rasittunut työstä ja monenlaisista velvollisuuksista.
+
+»Mitä tekemistä teillä sitten on ollut niin paljon?» uskalsi joku
+miehinen koiranleuka kysyä.
+
+»Pelaan ensinnäkin tennistä kaksi iltapäivää viikossa, sitten olen
+ollut parissa eri paikassa päivälliskutsuilla ja iltapäiväteellä, ja
+sitten minulla on itselläni ollut vieraita», vastasi työn rasittama
+rouva.
+
+»Mutta eikö kiinalainen kokkinne ja alkuasukaspalvelijanne huolehdi
+ruoan valmistamisesta ja pöydän kattamisesta?»
+
+»Niin, mutta tuo ainainen pukeutuminen on niin rasittavaa.»
+
+»Mutta miksi ette käytä palvelustyttöänne apuna pukeutuessanne?»
+
+»Tietysti minä käytänkin, mutta on sentään aina yhtä ja toista, jota he
+eivät voi tehdä.»
+
+Väsyneesti huoaten rouva etsi mukavampaa asentoa nojatuolissa käskien
+samalla yhden mustista palvelijattaristaan tuolinsa taakse seisomaan
+siltä varalta, että hän sattuisi jotakin tarvitsemaan.
+
+Esimerkkinä toisesta äärimmäisyydestä ansaitsee maininnan eräs
+saksalainen, joka kuuluu elävän Duke of York-saarilla jo toistakymmentä
+vuotta pelkkien kookospähkinöiden varassa. Vaatteita hän käyttää vain
+vieraita saadessaan. Tämä omituinen yksilö ei ole kuitenkaan mikään
+erakko luonnostaan; joitakin vuosia sitten hän tuotatti morsiamensa
+kotimaasta luokseen, mutta morsian sai palata takaisin niine hyvineen,
+kun ei suostunut elämään sydämensä valitun kanssa pelkällä kopralla ja
+ilman vaatteita. Miehellä olisi kyllä varaa elää toisellakin tavalla,
+sillä sanotaan hänen tilaavan useammilla eri kielillä ilmestyvät uudet
+kirjat. Mutta hän on kerta kaikkiaan päättänyt elää periaatteensa
+mukaan: hän kuuluu nimittäin amerikkalaiseen Kokonarisuus-lahkoon,
+jonka kannattajain päätunnuslauseena on: yksinomainen ravinto
+kookospalmun hedelmä. Miehemme vuosittainen ravinto maksaa tuskin sataa
+Suomen markkaa, sillä hän käyttää päivittäiseen ravintoonsa yhden
+kookospähkinän, milloin keittäen tai paistaen sen sydäntä, milloin
+juoden nesteen mehua ja syöden sydämen kuivana, kopran muodossa. Suotta
+ei kookospalmua nimitetä »elämänpuuksi»!
+
+
+
+
+LUOTEIS-TYYNENMEREN SAARTEN TULEVAISUUS.
+
+
+Tyynenmeren saarten tulevaisuudesta on yleensä vaikea esittää mitään
+varmoja suuntaviivoja, mutta erittäin uskallettua se on Uuden Guinean
+mandaattialueen suhteen. Sen valtiollinen kohtalo säädetään nykyjään
+Kansainliitossa, ja siihen kuuluvien saarten sekä taloudellinen että
+sivistyksellinen kehitys on suuresti riippuvainen oikean isännän
+valitsemisesta. Entisen Saksan Uuden Guinean nykyiset isännät,
+australialaiset, ovat vielä tottumattomia johtamaan siirtomaita.
+Heiltä ei tosin puutu hyvää tahtoa, mutta heiltä puuttuu se vaikuttava
+auktoriteetti, jolla esimerkiksi englantilaiset niin menestyksellisesti
+hallitsevat lukuisia mustien asumia siirtomaitaan. On kuitenkin
+muistettava, mitä tulee erikoisesti entiseen Saksan Uuteen Guineaan,
+että australialaiset ovat siellä vain päällysmiehinä, joiden on
+toteltava Kansainliiton määräyksiä, eivätkä he niin ollen ole
+halukkaita kiinnittämään harrastustaan tarpeeksi voimakkaana maan
+olojen kehittämiseen.
+
+Uuden Guinean mandaattialueen hallinnon pääasiallisimmat heikkoudet
+ovat siinä, että ylin käskynhaltija virkamiehineen ei uskalla päättää
+juuri mitään; kaikille vähänkin tärkeämmille toimenpiteille on saatava
+merentakaisten diplomaattien hyväksyminen, poliitikkojen, joilla ei ole
+alkeellisintakaan käsitystä alkuasukkaiden hallitsemisesta. Tällainen
+hallitusjärjestelmä on ilveilyä, joka ei voi päättyä muuhun kuin omaan
+tuhoonsa.
+
+Elävä esimerkki toisenlaisen hallitusmuodon paremmuudesta on
+Papua eli Brittiläinen Uusi Guinea, joka on ollut Australian
+Liittovaltion välittömän hallinnon alaisena vuodesta 1912 lähtien.
+Papuan kuvernöörillä on melkein diktaattorin valta maan sisäisissä
+asioissa, vaikka hän onkin vastuuvelvollinen Australian Liittovaltion
+hallitukselle. Papuan taloudellinen kehitys ja kaikinpuolinen
+edistyminen tapahtuu varmoin askelin. Alkuasukkaiden taloudelliset
+edut on turvattu ja heidän yritteliäisyyttänsä rohkaistaan. Papuan
+territoria kannattaa itse itsensä, kun taas mandaattialueen hallinto
+nielee Australialta vuosittain suuria summia.
+
+Hallituksen julkaisemat lakisäädökset ja muut toimenpiteet alhaisella
+tasolla olevien alkuasukkaiden suojelemiseksi ja kehittämiseksi eivät
+ole missään siirtomaissa saaneet eurooppalaisten uudisasukkaiden
+kannatusta, kaikkein vähimmän Uuden Guinean mandaattialueella.
+Hallituksen ja yksityisten edut ovat ilmeisessä ristiriidassa
+keskenään. Uudisasukkaat näkevät hallituksen suojelutoimenpiteissä vain
+hempeämielistä tunteellisuutta. Vähitellen tämä vastustusmieli laajenee
+niin, että nekin hallituksen toimenpiteet, jotka eivät ole missään
+yhteydessä alkuasukaskysymyksen kanssa tuomitaan arvottomiksi. Niin on
+käynyt aikaisemmin Fidši-saarilla, ja näyttää käyvän samoin nyt Uudessa
+Guineassa.
+
+Eräs uudisasukkaissa ja jossakin määrin alkuasukkaissakin
+tyytymättömyyttä aikaan saanut lakimääräys, jonka mandaattihallitus
+Australian eläinsuojelusliiton ja naisyhdistyksen painostuksesta
+saattoi voimaan ensimmäisinä hallitusvuosinaan, oli paratiisilintujen
+täydellinen rauhoittaminen 100 punnan sakon uhalla. Saksalaisten aikana
+harjoitettiin paratiisilintujen metsästystä runsaassa mitassa. Vuonna
+1913 saatiin Saksan Uudessa Guineassa metsästetyistä paratiisilinnuista
+tuloja lähes 11 miljoonaa Suomen markkaa. Moni nuori tropiikin
+saksalainen perusti niillä rahoilla kukoistavan kookosplantaasin.
+Hollannin Uudessa Guineassa, missä kookospalmujen viljeleminen on
+vasta alkuasteillaan, paratiisilintujen metsästys on eurooppalaisten
+tärkein elinkeino. Metsästyskausi alkaa maaliskuussa, jolloin
+metsästäjät alkuasukasapulaisineen lähtevät kuukausimääriksi sisämaahan
+virittelemään verkkojaan lintumaailman kauneimman edustajan tuhoksi.
+Paratiisilintujen pyydystäminen tapahtuu tavallisimmin siten, että
+tiheään metsään, missä lintujen tiedetään lentelevän, asetetaan puiden
+latvoihin hienosäikeisiä verkkoja. Verkkoihin tarttuneista linnuista
+otetaan vain koreat urokset, mutta arvottomat naaraat lasketaan
+takaisin vapauteensa. Lintukuormat kuljetetaan sitten Surabayaan ja
+Bataviaan, sieltä edelleen maailman muotimarkkinoille lähetettäviksi.
+
+Uuden Guinean mandaattialueella on silti paratiisilinnun metsästyksen
+tultua kielletyksi vielä muitakin sallittuja elinkeinoja kuin saarten
+pääelinkeino, kookospalmunviljelys. Australialaisten hallituskauden
+aikana on siellä pantu alulle kaksi tuottavaa sivuelinkeinoa:
+kullankaivaminen ja öljynporaus. (Jälkimmäisestä lähemmin seuraavassa
+luvussa.) Saksalaiset olivat jo aikoinaan tietoisia kullan ja öljyn
+esiintymisestä Uuden Guinean saarella, mutta eivät ehtineet ryhtyä
+toimenpiteisiin niiden nostamiseksi, ennenkuin maailmansota syttyi.
+
+Oleskellessani Uudessa Britanniassa levisi seuduilla huhuja Uuden
+Guinean »mantereen» sisäosissa tehdyistä mahdottoman suurista
+kultalöydöistä. Salaperäisistä löydöistä oli tosin jo kuiskailtu
+parin kuukauden ajan, mutta luotettavamman leiman saivat huhut vasta
+sitten, kun muuan harvoja prospektoreja palasi Rabauliin noutamaan
+alkuasukkaita ja muonaa eikä humalapäissään malttanut vaieta
+rikkauksistaan.
+
+Kullan mahti inhimillisten intohimojen lietsonnassa on tunnettu asia:
+se saattaa jäykät brittiläisetkin pois tyynestä tasapainotilastaan,
+vieläpä tropiikin flegmaattiset australialaisetkin. Rabaulin pieneen,
+ikuisen iltapäivärauhan kaupunkiin ilmestyi elämää ja touhua:
+kiinalaiset hotellit täyttyivät viimeistä komeroa myöten päivän ja
+suolaisten merihöyryjen ahavoittamista onnen sotureista, ja kapakoissa
+vilisi maineeltaan epämääräisiä seikkailijoita. Hyväpalkkaiset
+valtion virkamiehet sanoutuivat irti toimistaan tai koettivat saada
+virkavapautta, ammatinharjoittajat myivät liikkeensä, ja uusia
+seikkailijoita saapui jokaisessa postilaivassa Australian kaikista
+kolkista ja kauempaakin. Kaikki saman keltaisen metallin hohteen
+houkuttelemina, kaikilla sama päämäärä: tulla äkkiä rikkaaksi.
+
+Suomalainen kapteeni S., joka otti osaa Moroben kultaryntäykseen vuonna
+1926, kirjoittaa perille päästyään matkastaan ja oloista siellä:
+
+»Viime elokuussa jätin koprankaupat Salomoninsaarilla sikseen, kun
+kuulin näistä suurista kultaryntäyksistä. Värväsin 26 alkuasukasta
+kantajiksi ja työmiehiksi, hankin muonat ja työkalut Rabaulissa ja
+matkustin joukkoineni Salamoaan jatkaakseni sieltä matkaani Edie-joelle.
+
+Olen nyt ollut täällä kaksi kuukautta ja louhinut kultaa kaikkiaan 300
+unssia [1 unssi = 28 gr]. Olen ajatellut viipyä täällä vuoden päivät,
+kauempaa tätä tuskin kestäisikään. Tämä ylätasanko on 7 500 jalkaa
+merenpinnan yläpuolella ja ilmasto on kerrassaan viheliäistä, kylmää
+ja kosteata. Sataa kaksitoista tuntia vuorokaudessa ja lämpömittari
+näyttää öisin usein 42 astetta Fahrenheitia (+6° Celsiusta). Nukkuessa
+täytyy pitää päällään vähintään kuusi huopapeitettä. Sumupilviä
+leijailee yläpuolellamme yhtämittaa, ja keskimääräinen lämpö päivisin
+on 60 astetta (+16° Celsiusta).
+
+Kymmenen päivän matka Salamoasta tänne ei ollut mitään huvikävelyä:
+pitkät taipaleet piti ryömiä ihan nelinkontin. Mutta mitä ihminen
+ei tekisi kullan vuoksi! Tätä Edie-joen aluetta pidetään maailman
+kultapitoisimpana seutuna. Valtaukset ovat 20 000 neliöjalan laajuisia,
+ja parhaimmat palstat tuottavat 50—60,jopa satakin unssia päivässä.
+Minun parhaat päiväni ovat tuottaneet 10—30 unssia, mutta olen
+tyytyväinen, jos sitä jatkuu vielä muutaman kuukauden ajan. Täällä on
+tällä hetkellä 200 valkoista miestä, kullakin parikymmentä kanakkia
+kaivajana, ja lisää kuuluu tulevan maailman kaikista kolkista.»
+
+Vuoden 1926 aikana laivattiin Uuden Guinean territoriasta kultaa
+Australiaan kaikkiaan 43 248 unssia. Siis pari hyvää hevoskuormaa
+eli rahaksi muutettuna noin 36 miljoonaa Suomen markkaa. Tässä on
+vasta se määrä, mikä on kuljetettu virallista tietä Rabaulin kautta.
+Saattaa olla hyvinkin niin, että toinen mokoma on kulkeutunut sivuteitä
+maailmanmarkkinoille. Tällaisten rikkauksien kansantaloudellinen
+hyöty ei kuitenkaan ole läheskään niin tuntuva, kuin miltä se
+ensi silmäyksellä näyttää, vaikka kullan demoralisoiva vaikutus
+jätettäisiinkin huomioonottamatta. Australiassa, esimerkiksi, on
+viimeisten neljän vuosikymmenen aikana nostettu kultaa kaikkiaan noin
+120 miljardin Suomen markan arvosta, mutta lasketaan kultamäärän
+tuotantokustannusten kohoavan likipitäen samaan määrään.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Eräs kookospalmujen sivutuote, joka tähän saakka on ainakin Uudessa
+Guineassa kokonaan jätetty huomioonottamatta, nimittäin kookospähkinän
+kuitu, voi tulevaisuudessa kehittyä tuottavaksi teollisuudenhaaraksi.
+
+Kookospähkinän ulkokuori käsittää, paitsi orvaskettä eli ulkopintaa,
+paksun, osaksi kuitumaisen, osaksi korkkimaisen sisäkerroksen.
+Tämä kuitumainen aines on jo kauan ollut tunnettu poikkeuksellisen
+sitkeäksi ja kestäväksi kudosaineeksi, jonka koneellinen kehrääminen
+on tähän saakka kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi. Malabarilla
+ja Ceylonilla alkuasukkaat valmistavat kuidut kehruukelpoisiksi
+antaen pähkinänkuorten liottua vähintään vuoden ajan lammikossa tai
+ojassa. Vain alkuasukkaat kykenevät kehräämään näitä kovia kuituja.
+Kaikki koneelliset kehräysyritykset ovat tähän saakka epäonnistuneet,
+joten monet tuhannet markkinoilla esiintyvät kookosmatot ja muut
+kookoskuiduista valmistetut esineet ovat kaikki käsin tehtyjä.
+
+Hiljattain on eräs hollantilainen asiantuntija päästänyt julkisuuteen
+monivuotisten kokeilujensa tulokset, jotka eivät ainoastaan ratkaise
+kookoskuitujen kehruuprobleemia, vaan tulevat mullistamaan koko
+koprateollisuuden. Kookospähkinöiden rikkominen ja kopran erottaminen
+on tähän saakka tapahtunut käsin, hakkuuveitsellä. Hollantilaisen
+keksimässä menetelmässä heitetään kookospähkinät sellaisinaan
+koneeseen, joka murskaa pähkinät, irroittaa kopran ja repii irti
+kuidut, jotka sitten pannaan erikoiseen liuokseen kahdeksi tunniksi —
+alkuasukkaiden menetelmän vaatiessa toista vuotta. Liuoksessa oltuaan
+kuidut käyvät joustaviksi ja ne voidaan nyt kartata, kehrätä ja kutoa
+tavallisia menetelmiä käyttäen.
+
+Kookoskuidun erikoisten ominaisuuksien vuoksi voidaan sitä tämän
+keksinnön tultua käytäntöön ruveta käyttämään moniin eri tarkoituksiin.
+Se kestää meriveden sekä monien kemikaalien vaikutuksen, joten se on
+mitä sopivinta ainesta säkki- ja päällyskankaaksi. Halvan hintansa
+vuoksi sillä tulee kaikesta päättäen olemaan suuri merkitys juuri
+säkkikankaan valmistuksessa, sillä kopran vientimaissa on säkkien
+kysyntä suuri. Yksin Jaavassa tarvitaan noin sata miljoonaa säkkiä
+vuodessa. Joustavuutensa ja kosteuden vastustuskykynsä vuoksi sitä
+tullaan varmaan käyttämään myöskin sähkökaapeliteollisuudessa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Etelämeren saarten taloudellinen tulevaisuus näyttää siis lupaavalta,
+mikäli Luonto tulee säästämään niitä maanjäristysten sekä muiden
+vulkaanisten mullistusten tuhoilta. Mutta niiden alkuperäisillä
+asukkailla, päiväntasaajan lapsilla on tuskin tulevaisuutta edessään.
+Siirtomaiden historia todistaa, että kaikkialla, minne eurooppalaiset
+ovat tunkeutuneet, alkuasukaskansat ovat ruvenneet vähenemään, ovatpa
+jotkut kansat parin miespolven aikana hävinneet tyystin sukupuuttoon
+(homo Tasmanianus). Espanjalaisten 200-vuotisen hallituskauden aikana
+Marianne-saarten asukasmäärä väheni sadastatuhannesta yhteen tuhanteen.
+Matty-saaren asukkaat, vaaleaihoisuudestaan kuuluisat mikronesialaiset,
+ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana vähentyneet puolestatoista
+tuhannesta kolmeensataan, ja Mortlock-saarten alkuperäinen väestö on
+samassa ajassa hävinnyt olemattomiin.
+
+Kun alkuasukkaat saavat päähänsä, että heidän on paras lakata olemasta,
+niin he yksinkertaisesti lakkaavat olemasta. Olisi kuitenkin väärin
+väittää, että esimerkiksi melanesialaiset olisivat degeneroituja,
+sillä itse asiassa he ovat vain sekä ruumiillisesti että henkisesti
+sairaita. Muuksi kuin henkiseksi sairaudeksi ei voi tulkita niitä
+testamentteja, joita heimopäälliköt jättävät perinnöksi kansalleen,
+kuolinvuoteillaan kieltäen heitä lisääntymästä, jos tahtovat
+välttää tuhoa. Taikauskoiset alkuasukkaat pelkäävät manalle menneen
+päällikkönsä henkeä ja noudattavat määräystä. Viimeisen vuosikymmenen
+aikana on alkuasukasnaisissa sitäpaitsi huomattu yleistä haluttomuutta
+lapsen saamiseen.
+
+Mandaattihallitus on tietoinen näistä rotuitsemurhista ja koettaa
+kaikkensa niiden estämiseksi. Hiljattain hallitus julkaisi määräyksen,
+että alkuasukasnaisille on maksettava yksi punta jokaisesta
+vastasyntyneestä.
+
+Kun eräältä varakkaalta alkuasukkaalta kysyttiin, miksei hänellä ollut
+useampia kuin yksi lapsi, vastasi mies hartioitaan kohauttaen:
+
+»Mary no like.» (Vaimoni ei halua.)
+
+Alkuasukkaat eivät kuitenkaan ole askeetteja eivätkä pidättyväisyyden
+harjoittajia, kuten ylläolevan perustalla voisi luulla. Päinvastoin.
+Lääkärien lausunnon mukaan ei esimerkiksi Gasellinniemen monituhantisen
+alkuasukasväestön keskuudessa ole kymmenvuotiaista ylöspäin ainoatakaan
+koskematonta naista. Salaisuus on siinä, että alkuasukasnaiset tuntevat
+toistakymmentä eri yrttiä ja ruoholajia, jotka vapauttavat heidät
+suvunjatkamisen vaivoista.
+
+Etelämeren saaria verrataan kovin usein paratiisillisiksi
+olinpaikoiksi. Eedenin paratiisissa oli »käärme» väijymässä, mutta
+tekisi mieli huudahtaa: Etelämerelle niitä on sijoitettu liian monta!
+
+
+
+
+KIERROKSELLA TROPIIKIN TAKALISTOSSA.
+
+
+Olin kuullut Bismarckin saariston pohjoisten saarten ja samoin Keisari
+Wilhelmin maan luonnonkauneutta ylistettävän niin väririkkain sanoin,
+että päätin uhrata parin viikon lomani kiertomatkaan noilla seuduilla.
+Sattui vielä niin onnellisesti, että erään Wapik-joella poraustöitä
+harjoittavan öljykomppanian insinöörin odotettiin piakkoin matkustavan
+Rabaulin kautta Aitapehen. Parin suosituskirjeen ansiosta insinööri
+suostui ystävällisesti pyyntööni päästä hänen matkakumppanikseen.
+
+Seuraavana päivänä laivamme s/s Mataram, lähti Rabaulista ensimmäisenä
+määräpaikkanaan Kavieng, Uuden Irlannin pohjoiskärjessä. Matkustaminen
+näissä saariston yhdistetyissä posti- ja lastilaivoissa on
+mielenkiintoista, mutta rauhatonta. Uuteen satamaan poiketaan vähintään
+kerran päivässä, höyryvintturit rämisevät yötä päivää, kappaletavaraa
+puretaan ja kopraa lastataan. Vanhoja tuttavuuksia uudistetaan ja uusia
+solmitaan plantaasien työnjohtajien ja laivan matkustajien välillä,
+maljoja juodaan ja toivotetaan onnea.
+
+Seuraavana pysähdyspaikkana oli Manus eli Amiraliteettisaaret. Siellä
+uudistui sama touhuinen näytelmä. Sitten tultiin niin sanotuille
+Länsisaarille eli Maron-ryhmään. Siellä on skandinavialaisen Wahlenin
+palatsimainen bungalow. Mutta vielä samana päivänä, lähestyessämme
+Ninigo-saariryhmää, sain ihailla elämäni ihaninta merimaisemaa.
+Laguunien sinisiä ja vihreitä vivahduksia, pienten palmusaarten
+hopeaisia rantajuovia, näköpiirin taakse vaipuvan auringon
+oranssimaista hehkua — niiden oikeudenmukaiseen kuvailuun tärvätään
+vähintään Stevensonin veroinen kynä. Ninigosta tulimme Mattysaarelle,
+missä paljon puheenaihetta antaneet vaaleaihoiset alkuasukkaat elävät,
+ja sieltä jatkoimme matkaamme Seleonsaarelle, missä öljyinsinööri ja
+allekirjoittanut jättivät laivan ja astuivat maihin.
+
+Kopraa oli kaikkialla, minne vain katsoikaan, sitä oli valtoimenaan
+nurmikolla kuivumassa ja säkeissä suurissa pinoissa katosten alla.
+Katkeamattomana ketjuna kulki kanakkeja kantaen koprasäkkejä pienten
+laiturien ääressä odottaviin proomuihin, joilla kallis lasti sitten
+siirrettiin lahdella ankkurissa olevaan laivaan. Seleon oli pieni
+ulkoasema, missä oli vain kaksi valtion takavarikoimiskomitean
+omistamaa plantaasia, eikä mitään majataloa matkustajia varten. Olimme
+kiitolliset, kun toisen plantaasin esimies kutsui meidät asumaan
+bungalowiinsa niiden parin päivän ajaksi, jotka meidän piti siellä
+odottaa Aitapehen lähtevää kuunaria.
+
+Kahden päivän kuluttua kuunari saapuikin noutamaan meitä.
+Hymyilevä, vähänläntä japanilainen kippari ennusti meille märkää
+maihinnousua seuraavana päivänä. Keisari Wilhelmin maan suojattomalle
+pohjoisrannikolle on nimittäin luoteistuulen aikana hyvin vaikea laskea
+maihin kelvollisten ankkuripaikkojen puutteessa. Nyt, helmikuussa,
+oli sitäpaitsi juuri pahimpien luoteismyrskyjen aika. Katsoimmekin
+parhaaksi varustautua seuraavan päivän koettelemuksia varten muutaman
+tunnin unella ja kääriydyimme huopapeitteisiimme ruumaluukkujen päälle.
+
+Uuvuttavassa meri-ilmassa nukuimme sikeästi huolimatta
+60-hevosvoimaisen »Skandian» jyskynnästä, ja aamulla ei olisi
+hienoimmankaan linjalaivan salongissa tarjottu turkkilainen kahvi
+maistunut meistä paremmalta kuin se maitopulverilla vaalennettu
+väkevä kahvi, jonka kuunarin kiiltäväpintainen kokki meille kiikutti
+keulakannen pimennosta.
+
+Uuden Guinean rannikkoa kaartava vuorijono oli vielä kauttaaltaan
+sinertävän usvan peitossa, vain siellä täällä korkeimmat huiput
+nousivat sumumeren yläpuolelle. Sitä mukaa kuin usva haihtui, erotti
+silmä kuulakkaassa aamuilmassa vuorten rinteillä sijaitsevista kylistä
+kohoavia savukiehkuroita. Kaiken todennäköisyyden mukaan kyliä,
+jonne valkoinen mies ei vielä ollut astunut. Mitä salaperäisyyksiä
+kätkivätkään nuo luoksepääsemättömät vuorilinnoitukset? Elivätkö
+niiden asukkaat vielä kivikauden elämää, olivatko he todellakin
+täysin tietämättömiä samalla saarella asuvien »sivistyneiden»
+veljiensä olemassaolosta, näiden koreista vyötäisvaatteista ja
+Capstan-savukkeista? Ja olivatko lie onnellisia tietämättömyydessään?
+Tuntui oudolta ajatella, että kuljimme kukaties hyvinkin
+taisteluhaluisten alkuihmisten luolien ohi verraten turvallisina vain
+muutaman mailin matkan päässä.
+
+Kuunarin kapteenin ja mustan miehistön kesken syntyi lievää
+erimielisyyttä jonkin maihinnousukohdan määrittelemisessä. Mahtoi
+ollakin vaikeata löytää tuttua merkkiä yksitoikkoisesta rannikosta
+aamuauringon vielä kisaillessa eksyttäväsi aallonharjoilla ja
+välimatkan ollessa viisi, kuusi mailia. Lopulta eräs »pojista»
+keksi määrätyn puun määrätyssä paikassa, joten asemapaikka saatiin
+määritellyksi.
+
+Kuunarista katsoen rantahyrskyt olivat verraten pienet, mutta kapteeni
+näytti silti olevan hieman huolissaan maihin pääsemisestämme. Laukkumme
+laskettiin veneeseen muiden maihinmenevien tavaroiden mukana ja itse
+asettauduimme istumaan keskituhdolle, soutajien ja peränpitäjän
+väliin. Päästyämme noin sadan metrin päähän rannasta peränpitäjä käski
+soutajien lakata soutamasta ja kiinnitti itse kaiken huomionsa mereltä
+hiljaa vyöryvien hyökyjen lähestymiseen. Yht'äkkiä perämies komensi
+airot käyntiin, ja puhisten painautuivat kanakit takakenoon vetäen
+airoja ruumiinsa painolla. Veneemme kiisi hurjaa vauhtia kohti rantaa
+oikein roiman hyökyaallon harjalla, joka, samassa kuin veneen pohja
+karahti rantahiekkaan, repesi valkoiseksi vaahtoryöpyksi aivan keulan
+edessä. Toistakymmentä rannalla tuloamme odottanutta mustaa käsiparia
+tarttui veneemme laitoihin kiskaistakseen sen samassa hengenvedossa
+ylemmäksi maalle. Mutta ensimmäinen yritys epäonnistui ja ennenkuin
+»pojat» ehtivät yrittää toistamiseen, syöksähti samanlainen hirmuaalto,
+jonka harjalla juuri olimme lentäneet, yli veneen, kyllästyttäen
+suolavedellä kaiken, mitä veneessä oli. Minulle ei vahinko ollut
+kovinkaan suuri, sillä metallinen laukkuni oli kutakuinkin vedenpitävä
+ja siinä oli sitäpaitsi pääasiallisesti vaatteita, mutta päättäen
+niistä attribuuteista, joilla lähestyvät eurooppalaiset kiittivät
+veneenvetäjiä, ei heidän kauan odottamansa Sydneyn tuomiset olleet
+käyneet ainakaan paremmiksi tästä Tyynenmeren aaltojen roiskahduksesta.
+
+Läpimärkänä ja kengät santaa täynnä seisoin rannalla ja katselin,
+kuinka alkuasukkaat tyhjensivät venettä. Tapaus ei ollut varmastikaan
+ensimmäinen laatuaan, koskapa eurooppalaiset vielä kotvan aikaa
+alkuasukkaita läksyteltyään alistuivat kohtaloonsa ja alkoivat
+tottuneesti jaella määräyksiä lastin pikaisesta käsittelystä.
+Riisisäkit oli tyhjennettävä purjekankaalle auringonpaisteeseen, koneet
+ja muut metalliesineet oli huuhdeltava jokivedessä ja kuivattava
+huolellisesti. Koska oma, vähäpätöinen persoonani ei saanut osakseen
+mitään erikoisempia myötätunnonilmauksia, päättelin, että kuului maan
+tapoihin nousta maihin vaatteet likomärkinä.
+
+Rannalla oli kaikkiaan neljä valkoihoista miestä meitä kahta
+vastatullutta lukuunottamatta. Kaksi heistä oli poraustöitä johtavia
+apulaisinsinöörejä, kolmas oli alkuasukasten esimies ja neljäs toimi
+varastonhoitajana. Viimeksimainitun kehoituksesta siirryimme heidän
+yhteisesti asumaansa bungalowiin, noin kivenheiton päähän rannasta.
+Insinöörin käskystä kannettiin verannalle laatikko, jonka sisällys ei
+pienistä haaksirikoista pilaannu ja jolla nyt vuorostamme kostuttelimme
+sisäpuoltamme — malarian varalta.
+
+Apulaisinsinööreillä oli kiire takaisin porausreijilleen, joiden
+päättelin sijaitsevan jonkin matkan päässä sisämaassa. Meille
+vastatulleille valmistettiin kylpy ja tervetullut ateria. Saatuamme
+kuivat vaatteet päällemme ja nälän vaatimukset täytetyiksi tunsimme
+olomme aika mukavaksi, ja aamuinen märkä vastaanotto oli aivan
+unohtunut.
+
+Pienen öljynporausyhteiskunnan asumukset sijaitsivat erikoisen
+kauniilla paikalla, rinteellä, noin kaksikymmentä jalkaa merenpintaa
+ylempänä ja parin kivenheiton päässä Wakipjoen suusta. Bungalowit
+olivat kaikki alkuasukasmallisia taloja. Paitsi päärakennusta,
+jossa minä insinöörin vieraana olin saanut asunnon, oli avara
+varastorakennus hyvinlajiteltuine kauppatavaroineen, rihkamineen
+ja sepänkaluineen. Vähän erillään näistä oli pienempi bungalow,
+jossa asui toinen apulaisinsinööreistä vaimonsa kanssa; sen takana
+olivat keittiörakennukset, kiinalaisen kirvesmiehen asunto, sairaala
+alkuasukkaita varten sekä joitakin pieniä majoja. Hiekoitetut käytävät
+yhdistivät eri bungalowit toisiinsa. Eurooppalaisten asuntojen
+ympärillä kasvoi troopillisessa yltäkylläisyydessä mitä monivärisimpiä
+kukkia. Näiden kirjavien kukkien näkeminen yksitoikkoisen vihreän
+metsän jälkeen oli silmille elähdyttävää, samalla kuin se antoi
+viidakkoon pystytetylle uudisasutukselle sivistyneen leiman.
+
+Iltapäivällä apulaisinsinöörien kotiuduttua alkoi yleinen postin
+tarkastelu. Panin merkille, etteivät nämä takaliston miehet jättäneet
+parin kuukauden vanhoista sanomalehdistä ja magasiineista montakaan
+riviä lukematta.
+
+Matkasta väsyneenä menin varhain vuoteeseen. Rakennuksen toisella
+sivulla sijaitsevalta verannalta kantautui selvästi korviini
+yli-insinöörin ja varastomestarin kiihtynyt keskustelu; miehet
+väittelivät jonkin pienen saaren etäisyydestä päiväntasaajalta. Lopulta
+vaivuin uneen yölintujen säännöllisten huutojen ja niitä säestävien
+sirkkojen yksitoikkoisen surinan tuudittamana.
+
+Aamulla heräsin lehmänkellon kalinaan: alkuasukasten työnjohtaja
+keräsi kellonsoitolla miehensä riviin jakaakseen kullekin päivän
+tehtävät. Olin nukkunut hyvin. Ylhäältä mäeltä henkivä viidakkotuuli
+tuntui miellyttävältä Seleonsaaren kostean meri-ilman jälkeen, ja
+Rabaulin rikkituoksuiseen ilmastoon tätä ei olisi voinut verratakaan.
+Kömpiessäni ulos moskiittoverkkoni suojasta tajusin vasta ensimmäisen
+kerran, että olin Uuden Guinean »mantereella» — saarella, joka on
+pinta-alaltaan lähes puoli miljoonaa neliökilometriä ja jonka ylimmät
+vuorenhuiput kohoavat enemmän kuin 15 000 jalan korkeuteen merenpinnan
+yläpuolelle — ja että ilmastosuhteet täällä olivat tykkänään
+toisenlaiset kuin Bismarckin saariston alavilla korallisaarilla.
+
+Aamiaisen jälkeen liityin porauspaikalle lähteviin insinööreihin.
+Hyvin tallattu polku sukelsi pian aukeamasta tiheään metsään kulkien
+sitten Wakip-joen kumpaakin rantaa. Siellä ja täällä oli suuria puita
+kaadettu joen yli sillaksi, mutta useissa kohdin oli mentävä ylitse
+kiveltä toiselle hyppien. Joka käänteessä silmä havaitsi jotakin uutta
+katseltavaa. Vähän väliä soinnahti jossakin lähistöllä ihmeellisen
+kirkas viserrys, nousten asteikossa aina korkeaan c:hen ja pysähtyen
+sitten äkisti. Se oli paljonpuhuttu »Kumul» eli paratiisilintu.
+Matkakumppanieni suureksi huviksi väsytin niskanikamiani koettaessani
+turhaan kurkistella lintua puiden latvoista.
+
+Vielä kerran mentyämme joen poikki saimme näkyviimme ilmoitustaulun,
+jossa näkyvästi maalatuin kirjaimin kiellettiin asiaankuulumattomia
+lähestymästä porausaluetta. Kutakuinkin tarpeeton ilmoitus, sillä
+seudun ainoat lukutaitoiset olivat edellämainitut öljykomppanian
+miehet. Ilman mainittua tauluakin olisin voinut arvata, että olimme
+hyvin lähellä matkamme määrää, sillä väkevä öljynhaju täytti tienoon.
+
+Tunsin suoraan sanoen pettyneeni, kun saavuimme ensimmäiselle
+porausreiälle, sillä odottamieni korkeiden telineiden ja mahtavien
+pumppulaitteiden sijaan ensimmäisellä porausreiällä ei ollut näkyvissä
+muuta kuin kappale kuusituumaista putkea ja sen päässä laatikkomainen
+kotelo. Tämä oli nyt sitten kuuluisa Wakip-joen ylänkö, jonka
+öljypitoisuudesta puhuttiin toisella puolen maailmaa. Joki tai sillä,
+kohdalla paremminkin vuoripuro virtasi ohitse tuskin kivenheiton päässä
+porauspaikalta. Aivan joen partaalla oli havaittavissa saksalaisten
+geologien tekemiä porausreikiä, joista tihkui öljyä vieläkin. Ne
+reiät oli kuitenkin hylätty kannattamattomina, sillä 70 jalan
+syvyydestä tavattu öljymäärä oli siksi vähäinen, ettei se vastannut
+nostokustannuksia. Nyt koeteltavassa reiässä oli päästy öljyyn jo 40
+jalan syvyydessä.
+
+Insinöörin aukaistua putken päässä olevan metallilaatikon ja kuunneltua
+syvyydestä kantautuvaa huminaa ja haisteltua esiintihkuvan öljyn
+laatua siirryimme toiselle porausreiälle, joka sijaitsi vähän ylempänä
+mäellä. Sieltä kuului moottorin tasainen »fat-fat», ja siellä oli
+vähän katselemista maallikollekin. Tärkeimmältä mielestäni näytti noin
+10 metrin korkuinen nostokurkiteline, jonka huippuun oli kiinnitetty
+kourupyörä, jonka kautta teräsköysi sitten kulki kelasta alas
+porausreikään. Pumppuaminen toimitettiin pienemmällä teräsköydellä,
+joka kulki toisen kourupyörän kautta.
+
+Yksi miehistä nosti pumpun männän ylös ja tyhjensi sen tuoman kuonan
+erikoiseen laatikkoon. Noin lapiollinen yön aikana varissutta soraa
+ja savea, siinä kaikki, mitä maan uumenista nousi. Insinööri vakuutti
+kuitenkin, että toisinaan oli hyvinkin vaikea saada reikää »seisomaan»
+maaperän mureuden ja usein etäisten maanjäristystenkin vuoksi.
+
+Kun porauskone oli saatu uudelleen käyntiin, kyllästyin piankin sen
+yksitoikkoiseen tahtiin ja aloin katsella ympäristöä. Jättiläispuita ja
+tiheää, paikoin kirjavana kukkivaa alametsää kaikkialla. Puulajeissa
+oli useita arvokkaita, niin vakuuttivat insinöörit. Siellä oli _quila_
+ja _afzelia bijuga_, joita saksalaiset aikoinaan kuljettivat suuressa
+määrin emämaahan laivanrakennuspuiksi. Loistavia linnunkokoisia
+perhosia lenteli kirjavien kämmekkäin latvoissa. Moottorin tasaisen
+fat-fat-äänen ja porauskoneen rätinän yli erottautui yhtäkkiä
+ihmeellisen korkea ja värisevä viserrys, johon kohta vastasi toinen,
+kenties asteen matalampi ääni, ja vihdoinkin onnistui minun nähdä
+uhkea, keltainen paratiisilintu korkean leipäpuun latvassa ja kohta
+toinen ruskean ja keltaisen kirjava. Linnut kuhertelivat ja hyppelivät
+oksalta toiselle välittämättä vähääkään alapuolellaan jyskyttävien
+koneiden melusta. Ihmettelin, kuinka miehet eivät joutuneet kiusaukseen
+moisten aarteiden viserrellessä melkein käden ulottuvilla, mutta sain
+vastaukseksi, ettei kannattanut ruveta urheilemaan, sillä lainkoura oli
+paratiisilintuihin nähden ankarampi kuin monien vakavampien rikosten
+suhteen.
+
+Pora oli työskennellyt keskeytymättä noin tunnin ajan, kun kone
+taas pysäytettiin ja tutkittiin tuloksia. Männän mukana nousseessa
+sorassa ei ollut vieläkään mitään merkkiä öljystä, mutta maakerros oli
+ilmeisesti muuttunut, sillä aikaisemmin nostetun ruskean soran sijasta
+saatiin nyt harmahtavaa. Se saattoi merkitä paljonkin. Vaikka maasto
+oli monin paikoin öljykiveä, ei porausreiässä, jonka syvyys oli jo
+lähes 100 jalkaa, oltu vielä tavattu merkkiä öljykivikerrostumasta.
+Mutta pora saattoi iskeä siihen millä hetkellä tahansa.
+
+»Todellisia teollisuuden ja kehityksen esiraivaajia!» ajattelin
+nähdessäni insinöörien iltapäivällä väsyneinä ja öljyn ja pölyn
+tahraamina palaavan asuntoonsa. Oli helppoa antaa ajatuksen rakentaa
+mielikuvituksen taikavasaralla seudusta tulevaisuuden öljykaupunki,
+puoliksi ummistetuin silmin »nähdä» öljylaivojen keikkuvan
+turvallisesti ankkurissa aallonmurtajien sisäpuolella toisten ottaessa
+lastia laiturien ääressä pulppuavista öljyputkista. Kuvittelin
+kuulevani, kuinka lokomotiivi vihelsi ja sähisi kuljettaessaan miehiä
+aamulla työhön ylös kaivannoille. Rantapengermällä, missä nyt kasvoi
+metrinkorkuista _kunui_-ruohoa, olisi pieni, mutta toimelias kaupunki
+radiomastoineen ja sähkövaloineen...
+
+»Kuusi pistettä — ruutu valttia... kahdeksan — pata valttia — menetkö
+yli?»
+
+Insinööri ja varastomestari pelasivat »viittäsataa» takaverannalla,
+ja kookasrakenteinen Manus-saarten kanakki liikkui arvokkain ja
+itsetietoisin elein merenpuoleisella verannalla päivällispöydän
+kattamispuuhissa...
+
+Seuraavana aamuna lähetti Hollannin puolelta tuleva lähetysaseman
+kuunari ohipurjehtiessaan veneen maihin tiedustelemaan, halusiko
+kukaan lähteä Rabauliin. Koska olin ensinnäkin jättänyt paluumatkani
+satunnaisten ohipurjehtijain varaan ja toiseksi nähnyt Aitapen
+tärkeimmän nähtävyyden, päätin käyttää hyväkseni näin edulliseen
+aikaan ilmaantunutta tilaisuutta. Seuraava sattuma olisi saattanut
+viipyä viikkokausia. Pakkasin nopeasti vähät tavarani, sanoin pikaiset
+jäähyväiset ja kiiruhdin rantaan laukkuani kantavien laivamiesten
+perässä.
+
+Paluumatka Rabauliin suoritettiin mahdollisimman suoraa reittiä
+poikki saaristomeren eikä niin ollen muodostunut läheskään niin
+mielenkiintoiseksi kuin mutkitteleva menomatka. Mutta yhtä kaikki
+olin täysin tyytyväinen puolentoista viikon kiertomatkaani tropiikin
+takalistossa. Sen ihanampia laguunimaisemia ja auringonlaskuja
+tuskin tulen koskaan näkemään. Sain sitäpaitsi oppia tietämään, että
+uudisraivaajia, joilta kysytään sekä tarmoa että rohkeutta, voi tavata
+päiväntasaajan uinailevilta saariltakin.
+
+
+
+
+WHAT NAME?
+
+
+»What name?» (Mitä varten?)
+
+Eräs Rabaulissa oleskellut australialainen oli Sidneyn satamassa
+tavannut entisen palvelijapoikansa, joka oli ruvennut laivamieheksi
+Uuden Guinean ja Australian välillä purjehtivaan koprakuunariin.
+Molemmat näyttivät olevan mielissään tapaamisesta. Heidän välillään
+sukeutui seuraava keskustelu:
+
+»Oh master, olet tullut maahan, joka kuuluu sinulle.»
+
+»Niin, mitäs sinä pidät tästä maasta?»
+
+»Hyvä maa, master, kovin hyvä», vastasi päiväntasaajan poika leveästi
+hymyillen.
+
+Australialainen tunsi itsensä ylpeäksi saadessaan näytellä
+yksinkertaiselle kanakille sivistyksen ja tekniikan ihmeitä ja oli
+innostunut kuulemaan mustan ihmetteleviä huudahduksia, koettaen
+puolestaan auttaa alkuasukasta käsittämään, kuinka suuri oli ero hänen
+kotikylänsä ja Sydneyn sälillä.
+
+»Paljon suuria taloja, eh?»
+
+»Paljon suuria taloja, master.»
+
+»Paljon autoja, junia, suuria laivoja, eh?»
+
+»Paljon, paljon.»
+
+Poika vastaili tyynesti, melkein yhdentekevästi, vähääkään
+ihmettelemättä. Australialainen tunsi itsensä noloksi alkuasukkaan
+stoalaisen olemuksen edessä. Eikö kahdennenkymmenennen vuosisadan
+ihmeillä ensi kerran nähtyinä todellakaan ollut mitään vaikutusta tähän
+luonnonlapseen? Pettyneenä hän viimein tokaisi:
+
+»Well, mitä sinä pidät kaikesta tästä? Eikö se ole ihmeellistä?»
+
+Poika epäröi hetkisen, ennenkuin puhkesi puhumaan:
+
+»Yes, master, paljon suuria taloja, paljon laivoja, paljon ihmisiä,
+paljon kaikkea yhteensä. Ei kukaan nuku, ei kukaan kulje _lim-limbo_
+(laiskana), kaikilla kiire, mutta _what name_?»
+
+»Mitä varten?»
+
+Australialainen ei osannut vastata luonnonlapsen syvämietteiseen
+kysymykseen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Alkuasukkaiden yksinkertaisilta tuntuvissa kysymyksissä on usein
+paljon syvämietteistä viisautta. Heillä on aikaa ajatella. Heidän
+luonaan valkoinen mieskin oppii ajattelemaan. Ei ole yksin sattuma,
+että kaikki suuret uskonnot ovat saaneet alkunsa lämpimissä maissa,
+kun taas kylmissä maissa on luotu vain taloudellisia järjestelmiä.
+Luonnon yltäkylläisyyden keskellä ei ajatus olemassaolon kamppailusta
+täytä henkistä näköpiiriä niin tyystin kuin karummissa maissa.
+Pintapuolisimmallekin »surujen unohtajalle» jää hetkiä luonnon ja
+elämän arvojen aprikoimiselle.
+
+Kahdennenkymmenennen vuosisadan rauhattomalle eurooppalaiselle
+Etelämeren valkohiekkapäärmeiset korallisaaret huokuvat ikuista
+sunnuntai-iltapäivän rauhaa. On valmis uskomaan, että tämä rauha
+on ollut hamasta aikojen alusta ja että se tulee jatkumaan
+määrättömiin. Kuitenkin on siellä myöskin seutuja, joissa tähän
+iltapäivärauhan tunteeseen liittyy levottomuuden häive. Varsinkin
+Rabaul ympäristöineen herättää jonkinlaisen selittämättömän tuhoa
+ennustavan tunteen, mikä ei olekaan ihme, sillä sitä kaartaa kolmelta
+sivulta kolme vanhaa tulivuorta, joista yksi vielä aika ajoin suitsee
+sisuksistaan pahanhajuista rikkikaasua. Ja onhan sen välittömässä
+läheisyydessä selviä merkkejä luonnonvoimien mullistuksista: vuonna
+1878 kohosi Rabaulin satamalahteen meren syvyydestä noin parin
+neliökilometrin laajuinen saari, joka nyt kasvaa vehmasta metsää,
+ja uudenvuodenyönä 1917 eräs niemenkaula painui mereen. Nopeasti
+kasvavien koralliriuttojen vuoksi käy purjehdus tunnetuilta reiteiltä
+vähänkin syrjään poikettaessa vaaralliseksi. Muuan tuollainen nopeasti
+kasvanut koralliriutta oli vähällä tehdä hylyn siitä 8 000 tonnin
+kauppalaivasta, jolla tämän kirjoittaja palasi Eurooppaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Olimme olleet matkalla Rabaulista lähdettyämme kuusi päivää, kun
+illalla, kapteenin ja meidän kolmen matkustajan pelatessa kannella
+»viittäsataa», australialaista korttipeliä, kolmas perämies tuli
+kutsumaan kapteenia komentosillalle ilmoittaen nähneensä epäilyttävän
+valon näköpiirissä. Seurasimme uteliaina mukana, sillä olimme niillä
+tienoin Tyyntä Valtamerta, Celebes-saaren ja päiväntasaajan välillä,
+jossa harvoin liikkuu laivoja. Kapteeni tiesi laivamme par'aikaa
+sivuuttavan laajan koralliriutan noin viiden mailin päästä. Mutta eihän
+vedenalaisella koralliriutalla voinut olla valoa! Mielestämme valo ei
+voinut olla muuta kuin jonkin haaksirikkoisen merkkituli. Kapteeni ja
+ensimmäinen perämies harkitsivat, mitä tehdä, sillä suunnan muuttaminen
+lähemmäksi karia olisi ollut vaarallista omalle laivallemme. Harkinta
+keskeytyi kuitenkin lyhyeen, sillä joku oli keksinyt valkoisia
+fosforityrskyjä suoraan keulan edessä. Kapteeni oli tuskin ehtinyt
+antaa pysähtymismerkin konehuoneeseen, kun se jo tapahtui — pom — pom,
+— krr... Parin minuutin — tai kenties ne vain tuntuivat minuuteilta
+— täydellinen hiljaisuus 2 800-hevosvoimaiset koneet seisoivat, ei
+kukaan puhunut, ensimmäiset sekunnit olivat niin vakavia, ettei kukaan
+voinut rikkoa hiljaisuutta... kunnes peräpuolessa joku nuoremmista
+laivapojista parahti itkemään. Jännitys laukesi. Seurasi käheällä
+äänellä huudettuja komentosanoja, kuumeista juoksentelua edestakaisin
+kannella. Luukkuja avattiin, mittailtiin vuotoa, voimakkaita
+sähkölamppuja raahattiin keulaan. Tulos tarkastuksesta oli, että
+istuimme puolitiessä maalla, täydessä kopralastissa.
+
+Sähköttäjä sai määräyksen lähettää S.O.S.-sanomia luoteis-Tyynenmerellä
+purjehtiville laivoille ja ilmoittaa karilleajosta laivan isännistölle
+Norjaan. Mutta, kuten jo mainittiin, niillä vesillä purjehtii vähän
+laivoja. Lähimmäksi laivaksi osoittautui sillä hetkellä Hollandiasta
+Bataviaan matkalla oleva hollantilainen alus, joka sitten lupasikin
+tulla avuksemme 36 tunnissa.
+
+Lastia ryhdyttiin viipymättä siirtämään keularuumasta peräkannelle.
+Vielä kuusi päivää sitten laivan kelluessa turvallisena satamassa
+ja katsellessamme, kuinka satalukuinen alkuasukasjoukko viimeisteli
+lastaustyötä, emme olisi voineet kuvitella, että vajaan viikon kuluttua
+tulisimme itse nostelemaan samoja koprasäkkejä. Mielestämme olisi
+silloin tarvittu vähintään maailmanvallankumous, ennenkuin valkoihoinen
+mies olisi nostanut koprasäkin selkäänsä. Nyt oli tilanne toinen: oli
+itsestään selvää, että tarjouduimme miehistön mukana ottamaan osaa
+lastin kantamiseen. Miehet jaettiin kahteen työvuoroon, kuusi tuntia
+työtä ja kuusi tuntia lepoa. Seuraavien päivien kuluessa kaduimme
+hiljaisuudessa monta kertaa ylevämielistä päätöstämme, sillä raskaaseen
+työhön tottumattomina väsyimme niin, ettemme voineet ensimmäisinä
+lepovuoroina ummistaa silmiämme.
+
+Aamulla saimme tietää, mistä salaperäinen valo oli aiheutunut:
+riutan takana oli pieni vehmas saari, jonka asukkaat olivat pitäneet
+nuotiotulta. Syynä karilleajoon oli koralliriutan, Helen-reef,
+leveneminen ja merikortin paikkansapitämättömyys. Saaren olemassaolosta
+ei parhaissa englantilaisissa merikorteissa liioin mainittu mitään,
+joten kapteenimme voi syystä pitää itseään saaren löytäjänä. Vuotoa
+ei onneksi ollut muualla kuin äärimmäisessä keularuumassa, joten
+välitöntä vaaranuhkaa ei vielä meren tyynenä pysyessä ollut. Aamulla
+järjestettiin myöskin lastinsiirto käytännöllisemmin: neljä laivan
+suuria pelastusveneitä laskettiin vesille, ja niiden avulla ruvettiin
+kuljettamaan lastia pitkin laivan sivua keulasta perään. Näin kävi
+työ helpommin kuin kantamalla tavarat pitkää rautaista laivankantta
+kulkien, mutta veneillä kuljettaminen oli vaarallisempaa, sillä
+veneissä olijat saivat aina olla varuillaan, ettei säkkipinkka matkalla
+ylhäältä laivankannelta alas veneeseen tai päinvastoin päässyt
+irtautumaan vintturinsilmukasta ja ruhjomaan alhaallaolijoita.
+
+Laivassa oli toinenkin suomalainen, lämmittäjä P., nuori tukeva
+pohjalainen, jonka venekumppaniksi ensimmäinen perämies minut
+huomaavaisesti sijoitti. Ilman samaisen maanmiehen ripeätä toimintaa
+tämä kuvaus olisi todennäköisesti jäänyt kirjoittamatta.
+
+Työvuoromme oli juuri päättymässä, viimeisen edellinen säkkipinkka
+oli saatu vintturin kouruun, ja olimme heittäytyneet väsyneinä
+istumaan paikoillemme veneessä ja odottamaan nostokourun alastuloa,
+kun maanmieheni yht'äkkiä kiljaisee veneen, keulasta: »Hei, pinkka
+hajoo!» — 80 kilon painoiset koprasäkit kulkevat aika nopeasti alaspäin
+ilmassa, mutta ajatus näyttää olevan vielä nopeampi: ehdin vilkaista
+ylös todetakseni, että pinkka oli jo hajonnut ja kymmenkunta säkkiä
+kiiti suoraan sitä ahdasta peräkomeroa kohti, jossa seisoin. Meri oli
+ainoa pelastus — ja sieltä maanmieheni minut hetkistä myöhemmin veti
+takaisin veneeseen. Suomalaiseen tapaan kunnostauduimme muuten tässäkin
+hommassa niin, että saimme kiitokset kapteenilta. Emme päästäneet
+venettämme kaatumaan kertaakaan koko uudestaanlastauksen aikana,
+kun taas norjalaiset laivamiehet, vaikka ottivat pienempiä lasteja,
+pulikoivat meressä lasteineen vähintään kerran kussakin vuorossa.
+Ne kylvyt eivät olleet myöskään jännittävyyttä vailla, sillä meren
+hyeenat, haikalat, uskalsivat jo verraten lähelle laivaamme.
+
+Hollantilainen alus osoittautui 1500-hevosvoimaiseksi
+matkustajalaivaksi, liian pieneksi meitä auttamaan. Ensimmäinen yritys
+oli aivan tulokseton, laivamme ei hievahtanutkaan, vaikka kolme
+voimakeskusta, nimittäin omat koneemme ja hollantilaisen laivan koneet
+sekä sivulle laskettua ankkuria kiristävät höyryvintturit, yritti
+saada sitä luisumaan pois rosoiselta riutalta; ankkurikettinki vain
+katkesi. Matkustajalaivan läheisyys reipastutti kuitenkin mielialaamme
+huomattavasti ja, mikä parempi, antoi meille tervetulleen levon.
+Hollantilaisessa oli nimittäin malaijiväestö, noin 50 miestä, jotka
+pantiin heti moottoriveneellä ja isoilla lastiveneillä kuljettamaan
+lastia meidän keularuumastamme vähän matkan päässä pysyttelevään
+hollantilaiseen laivaan. Me tunsimme taas olevamme valkoihoisia, asteen
+tai pari ylempänä ruskeapintaisia malaijeja.
+
+Oli lauantai-ilta, kun hollantilaisen laivan oli pakko, kaksi päivää
+lastiamme kevennettyään, jättää meidät oman onnemme nojaan. Sinä yönä
+lastia ei enää kuljetettu peräkannelle, vaan työnnettiin yli laidan
+kalojen ruoaksi.
+
+Sunnuntaiaamuna kohosi nousuvesi iloiseksi hämmästykseksemme riutan
+yli korkeammalle kuin kertaakaan ennen, ja tuskin oli potkuri ehtinyt
+pyörähtää, kun s/s Tugela jo ui vapaana. Satuin sillä hetkellä olemaan
+komentosillalla kapteenin kanssa ja sain kunnian ohjata laivan
+väljemmille vesille sireenin ulvoessa kolme pitkää riemuhuutoa.
+
+Sitten alkoi tämän kohtalokkaan matkan toinen vaihe: »hiilikuume».
+Hiilikuume on puhtaasti henkinen vaiva, joka saattaa esiintyä vain
+hiiliä polttavissa höyrylaivoissa ja hyökkää tavallisimmin ensiksi
+laivan päällystön kimppuun. Olimme viipyneet Helen-riutalla kuusi
+päivää ja kuluttaneet hiiliä enemmän, kuin olisi tarvittu seitsemän
+päivän matkaan. Ensimmäiseen määräpaikkaamme, Singaporeen, oli
+runsaan viikon matka, ja meillä oli hiiliä tuskin neljän päivän
+normaalikulutusta varten. Kapteeni ja perämiehet neuvottelivat ja
+saivat tietää merikorttejaan ja purjehduskäsikirjojaan tutkittuaan,
+että lähin hiilisatama sijaitsi Borneon länsirannalla, viiden päivän
+matkan päässä. Sinne oli päästävä — ja päästiinkin, kun sekotettiin
+kopraa hiilten sekaan. Kuudentena päivänä illansuussa ankkuroimme
+Labuanin kauniiseen satamaan viimeinen hiilitonni höyrypannujen alla
+— saadaksemme kuulla, ettei Labuanissa ollut lapiollistakaan hiiltä.
+Labuan oli ennenmuinoin ollut vilkas hiilisatama, mutta kaivostyöt
+oli siellä lopetettu jo neljä vuotta sitten. Tästä ei purjehdus
+käsikirjoissa kuitenkaan mainittu mitään. Ei ollut muuta neuvoa kuin
+tilata laiva vartavasten tuomaan hiiliä Borneon itärannalta, missä oli
+todellinen hiilisatama.
+
+Labuan sijaitsee samannimisellä saarella aivan Borneon rannalla ja
+kuuluu Englannin alusmaihin. Se on surkastuva kaupunki, asukkaina
+kymmenkunta eurooppalaista ja kolmisentuhatta kiinalaista ja malaijia.
+Ilmasto on kuumempi kuin Bismarckin saaristossa, mutta myöskin
+huomattavasti kuivempi ja omituisen sulotuoksuinen, aivan kuin
+parfymoitu — tuoksu johtuu erään saarella yleisen pensaslajin kukista.
+
+Kuusi päivää odotettuamme saimme lopultakin hiiliä ja pääsimme
+jatkamaan matkaamme Singaporeen, Idän suureen satamaan. Singapore on
+iso ja kaunis kaupunki, sen kaduilla varsinkin kiinalaiskortteleissa,
+on hälinää ja hyörinää vuorokaudet umpeen. Siellä on sekä Länttä
+että Itää, enemmän sentään viimeksimainittua. Mutta tärkein on sen
+satama, oikea laivojen kestikievari: tuskin missään muualla saa nähdä
+niin paljon laivoja yht'aikaa. Siellä on aluksia kaikennäköisiä ja
+-muotoisia, kaikkia kansallisuuksia, valtamerijättiläisiä sadoittain ja
+rannikko- ja saaristolaivoja tuhansittain.
+
+Singaporesta alkoi matkamme kolmas vaihe: kolmen viikon kamppailu
+päivä päivältä yltyvää länsimonsuunia vastaan Intian Valtamerellä.
+Laivan vauhti oli kurja, mikä ei ollutkaan ihmeellistä, sillä
+Labuanin malaijisukeltajien kertomuksen mukaan oli keulassa parin
+neliömetrin suuruinen repeytymä, johon oli täytteeksi iskeytynyt suuri
+korallilohkare.
+
+Kapteeni taisi pitää meitä kaikkia kolmea matkustajaa »Joonaksina».
+Molemmilla matkakumppaneillani ainakin oli siihen ominaisuuteen
+hyvät edellytykset: kiinalainen oli toisella merimatkallaan, hänen
+ensimmäinen matkansa oli päättynyt täydelliseen haaksirikkoon;
+australialainen taas oli toista kertaa matkalla Eurooppaan —
+ensimmäisellä matkalla hänen oli ollut pakko kääntyä Pariisista
+takaisin maailmansodan syttyessä. Eikä s/s Tugelan karilleajo totta
+puhuen ollut kirjoittajankaan ensimmäinen merivahinko.
+
+Muu laivaväki oli kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei matkan
+vastoinkäymisiin voinut olla syypää kukaan muu kuin toinen perämies,
+jonka laivassaolo oli miehistön mielestä yhtä turmiollinen kuin
+»Lentävän hollantilaisen» näkeminen. Miesparka oli vielä joitakin
+vuosia sitten ollut saman yhtiön komeimman aluksen päällikkönä, kun
+vastoinkäymiset alkoivat ajaa häntä takaa. Mainitun komean aluksen
+hän oli ajanut hylyksi jollekin karille; siitä hänet oli alennettu
+kapteeniksi pienempään laivaan, joka taas oli syttynyt palamaan
+hänen ensimmäisellä matkallaan. Nyt ei miehelle enää rohjettu
+uskoa päällikkyyttä, vaan hän sai tyytyä ensimmäisen perämiehen
+virkaan jollakin saman yhtiön laivalla. Sama kohtalo: laiva törmäsi
+sumussa yhteen toisen laivan kanssa kovaonnisen perämiehen ollessa
+vahtivuorossa. Ja nyt poloinen oli toisena perämiehenä s/s Tugelassa.
+
+Kaikista enteistä huolimatta pääsimme sentään suuremmitta vaurioitta
+Punaiselle merelle ja Sueziin, tosin kuukautta myöhemmin kuin
+tavallisissa oloissa olisi pitänyt. Suezissa saimme postia. Oslon
+lehdet olivat heti karilleajomme jälkeisenä päivänä julkaisseet
+huomiota herättäneitä uutisia suuren norjalaisen kauppalaivan tuhosta
+Tyynellämerellä.
+
+Vielä yksi odottamaton tapaus sattui jo ennestään niin vaiherikkaalla
+matkalla: hiilenlastauksen aikana Port Saidissa laivan hiilisäiliöihin
+oli kätkeytynyt neljä intialaista kulia, jotka aikoivat saada ilmaisen
+kyydin Marseillesiin. Vapaamatkustajat keksittiin vasta seuraavana
+päivänä ulkona merellä. Vastoinkäymisistä hermostunut kapteeni näki
+siinä aiheen vakaviin rettelöihin Ranskan viranomaisten kanssa.
+Sähköttäjälle juolahti onneksi mieleen koettaa päästä yhteyteen
+saman yhtiön jonkin toisen Välimerellä sillä hetkellä mahdollisesti
+purjehtivan laivan kanssa. Ja loppujen lopuksi oli kaikissa s/s
+Tugelan onnettomuuksissa ollut onni myötä, sillä tästä viimeisestäkin
+selviydyttiin hyvin: yksi s/s Tugelan monista sisarlaivoista oli
+edessämme tuskin 60 meripeninkulman päässä matkalla »alas» Port Saidin
+kautta. Parin tunnin »manoveerauksen» jälkeen laivat kohtasivat
+toisensa ja pysyttelivät parin kaapelinmitan etäisyydellä toisistaan,
+kunnes kulit oli siirretty veneellä toiseen — ja takaisin Afrikkaan.
+
+Tropiikki oli jäänyt selän taakse. Port Saidin tällä puolen leyhähtivät
+vastaamme Välimeren leudot tuulet, ja tuntui kuin olisi ollut vain
+muutaman tunnin junamatka kotiin.
+
+
+
+
+ETELÄMEREN LUMOISSA.
+
+
+    Oletko koskaan istunut rannalla, kun nousuvesi on lähestynyt —
+    Ja kuunnellut etäistä humua?
+    Oletko uneksinut kaukaisesta kotimaasta, ystävistä ja
+                           tuttavista —
+    Ja toivonut heidän näkevän sinut?
+
+    Oletko ihaillut sorjien palmujen huojuntaa korallisaarilla —
+    Ja nähnyt aurinkokehrän nousevan niiden takaa?
+    Oletko nähnyt valjun kuun sukeltavan taivaalle, nousevan ja
+                           kirkastuvan —
+    Ja nähnyt valokärpästen parveilevan puiden pimennoissa?
+
+    Oletko tyynenä iltana istunut jouten purjekangastuolissa —
+    Ja kuunnellut yölintujen ainutlaatuista musiikkia?
+    Oletko huomannut päiväntasaajan lasten tummien hahmojen
+                           häipyvän hämärään —
+    Ja kuullut sisiliskojen visertelevän lemmenlauluja?
+
+    Oletko päivänkoitossa astunut huojuvaan kanoottiin,
+    Matkalla saareen tuntemattomaan,
+    Kumppaleina tusina tummapintaisia suuria lapsia
+    Ja laguunin mosaiikkipohjalla kisailevat delfiinit?
+
+    Oletko tuskitellut tropiikin auringon alla, sadatellut
+                          pilvetöntä kupoolia
+    Ja toivonut kaakkoistuulen värähtävän?
+    Oletko halkaissut kookospähkinän ja siemaissut _kulaun_
+                          korventuneeseen kurkkuusi —
+    Ja nauttinut lounaaksi keitettyä _taroa_?
+
+    Oletko kyykkinyt kookoslehvämatolla _betel_-pensaan alla
+    Haastellen _pidgin_-englantia _luluaille_?
+    Tai oletko maannut päiviä kuumeessa'bambumajassa —
+    Ja kuunnellut hyökyjen pauhua riutan rannoilla?
+
+    Jos kaikki nämä elänyt olet — silloin tunnet sen maan.
+    Ellet — käy etsimään!
+    Sieltä löydät elämän, Joka Jo On —
+    Eikä yksin unelmoitu:
+    Joka Voisi Olla, —
+    Jos vain olisit saanut etsiä.
+
+    Sillä maalla on puutteensa, niinkuin kaikilla mailla
+                          on puutteensa.
+    Onhan mainen paratiisi vielä löytämättä!
+    Mutta älä ota todeksi hourailevien kuumesairaiden valituksia
+    »Maasta, joka olisi pitänyt ristiä helvetiksi».
+
+    Vaan ajattele pitkähyökyjen pauhua riuttain rannoilla...
+    Ja palmupuiden hiljaista huojuntaa...
+    Älä muista kenties kärsimääsi kuumetta, ikävää ja tuskaa,
+    Vaan loihdi silmiisi Etelämeren auringonlasku.
+
+    Ajattele vapaata elämää, ilman »yhteiskuntaa» ja
+                          »velvollisuuksia»,
+    Nousevan auringon kilossa kylpeviä vuorenhuippuja,
+    Kullanpunaisia iltataivaita ja hopeanhohtoisia kuutamoöitä
+    Ja rajatonta sinivihreätä valtamerta...
+
+    Sen vastustamatonta lumoa kerran koettuasi tiedät,
+    Niiltä tuntuu jättää maa,
+    Missä palmut huojuvat, bambut väräjävät ja laguunit
+                         päilyvät
+    Ja missä Etelämeren mainingit loiskuvat hiekkarantaan...
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78448 ***
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6c72794
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This book, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..dce28d0
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for eBook #78448
+(https://www.gutenberg.org/ebooks/78448)