Initial commit of ebook 77578 filesHEADmain

4 files changed, 16247 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/77578-0.txt b/77578-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..ffc0b77
--- /dev/null
+++ b/77578-0.txt
@@ -0,0 +1,16231 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 77578 ***
+language: Finnish
+
+
+
+
+KANSOJEN HISTORIA 1
+
+Kansojen elämä ja sivistys
+
+Vanha aika I
+
+Egyptiläiset, assyrialaiset,
+babylonialaiset, israelilaiset
+ja foinikialaiset
+
+
+Kirj.
+
+CARL GRIMBERG
+
+
+
+Alkuteoksen ensimmäisestä painoksesta suomentanut
+
+Weikko Pakarinen
+
+
+
+
+
+Porvoossa,
+Werner Söderström Osakeyhtiö,
+1928.
+
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+Esipuhe.
+Sivistyksen sarastus.
+   Alkuihmisestä kulttuuri-ihmiseksi.
+Egyptiläiset.
+   Niilinmaa.
+   Vainajien maa.
+   Niilinmaan historialliset aikakaudet.
+   Historian sarastusaika ja vanha valtakunta (noin 3400—2500 e.Kr.).
+   Keskimmäinen valtakunta (noin 2100—1800 e.Kr.).
+   Uusi valtakunta (noin 1600—1100 e.Kr.).
+   Uudistusaika (663—525 e.Kr.).
+   Kuinka Egyptin muinaisuus heräsi eloon.
+   Miten korvaamattomia muinaisajan muistoarvoja on tuhoutunut,
+     ja miten sen aarteita on tuotu ilmi.
+   Laki ja oikeus.
+   Muinaisten egyptiläisten eläintenpalvelus.
+   Vanhain egyptiläisten kirjallisuus ja elämänkatsomus.
+   Egyptiläisten tieteellinen kyky.
+   Vanhan Egyptin elinkeinoelämä.
+   Maailmanhistorian ensimmäinen lakko.
+   Egyptin esihistoriallinen aika.
+Assyrialaiset ja babylonialaiset.
+   Kaksoisvirtain lahja.
+   Vanhin Babylonian valtakunta.
+   Assyrian valtakunta.
+   Uus-Babylonian valtakunta.
+   Kuinka olemme saaneet tietoja Assyrian ja Babylonian muinaisuudesta.
+   Kaksoisvirtainmaan elinkeinoelämä.
+   Babylonian yhteiskunnalliset olot.
+   Uskonnollista kansaa.
+   Moraali ja elämänviisaus.
+   Vainajat.
+   Babylonialaisia tarinoita maailman luomisesta, vedenpaisumuksesta
+      ja paratiisista.
+   Tähtitieteen syntymäseutu.
+   Lääkintätaito Babyloniassa.
+Israelilaiset ja foinikialaiset.
+   Syyrian kansat.
+   Israelilaiset.
+   Foinikialaiset.
+   Aakkosten synty.
+
+
+
+
+ESIPUHE.
+
+
+Täten tulee julkisuuteen ensimmäinen nidos teosta, jonka suunnitelma
+on vuodelta 1918 ja joka siitä lähtien »Svenska folkets underbara
+öden» teokseni ohella on vienyt pääosan työajastani. Ajatus kirjoittaa
+kerran maailmanhistoria heräsi minussa jo opintoaikanani, joskin
+kului kauan, ennenkuin suunnitelmat saivat kiinteämmän muodon.
+Professori Ludvig Stavenowin harvinainen kyky antaa luennoiden
+yhteydessä ja alkulähteitten tutkimiseen opastaessaan uusia
+näkökohtia maailmanhistoriallisista tapahtumista ja ennen kaikkea
+_historiallisesta yhteydestä_, herätti minussa ajatuksen, jos aika
+ja voimat riittäisivät tarpeeksi laajoihin valmisteluihin, koettaa
+tulevaisuudessa suuremmallekin yleisölle avata uusia näköaloja
+ihmiskunnan edistyksestä.
+
+Mutta ennen muuta minä halusin silloin _omin silmin nähdä_, mitä
+kuvaisin; ja heti kun tilaisuuksia tarjoutui, minä käytin niitä
+vanhojen kulttuurimaiden omalla maaperällä suoritettuihin opiskeluihin,
+tutkien niin hyvin muistomerkkejä ja muita muinaisesineitä kuin myöskin
+nykyajan kansojen kulttuuria ja kunkin erikoislaatua. Melkoista
+suuremman osan ajastani kuin aikaisemmin olen viimeisten seitsemän
+vuoden aikana voinut omistaa näihin ulkomailla suoritettuihin
+historiallisiin ja eritoten kulttuurihistoriallisiin tutkimuksiin.
+Ilman tällaisia asianomaisissa paikoissa tehtyjä havaintoja minun
+kuvaukseni kansojen historiasta ei voisi tulla siksi, joksi minä
+tahdoin sen muodostuvan. Tätä teostani ei toisin sanoen koskaan olisi
+syntynyt. Että niin on käynyt tai ainakin alkanut käydä, riippuu
+yksinomaan siitä, että kahdeksan vuotta sitten P.A. Norstedt & Söner
+Ab:n ja minun välilläni tehdystä sopimuksesta tuli sellainen, että minä
+voin turvallisesti toteuttaa suunnittelemani opintomatkat.
+
+Suuressa kiitollisuudenvelassa olen myöskin niille hyvin arvoisille
+asiantuntijoille, jotka ovat käyttäneet aikaansa ja voimiansa
+esitykseni tarkastamiseen, nimittäin ensimmäisen kappaleen
+tarkastajille, professoreille Wilhelm Lechelle ja Martin Ramströmille,
+egyptiläisiä kuvailevalta osalta fil.toht. Pehr Lugnille ja seemiläisiä
+kansoja esittävältä osalta professori K.V. Zetterstéenille. He ovat
+kaikki antaneet minulle monta arvokasta neuvoa ja opastusta.
+
+Muutoin niin tästä kuin »Öden»-teoksestani kiitollisuuteni kohdistuu
+vaimooni, jonka molemmissa näissä töissäni antamatta avutta olisi
+vielä viipynyt ainakin pari vuotta, ennenkuin tämä kirja olisi voitu
+julkaista. Lämmin kiitokseni myöskin käyttämieni koti- ja ulkomaisten
+kirjastojen virka- ja palvelusmiehille suuresta kiinnostuksesta
+työtäni kohtaan ja kaikesta heidän puoleltansa osakseni tulleesta
+avuliaisuudesta.
+
+Danderyd, syyskuussa 1926.
+
+Carl Grimberg.
+
+
+
+
+
+
+SIVISTYKSEN SARASTUS
+
+
+
+
+1
+
+ALKUIHMISESTÄ KULTTUURI-IHMISEKSI.
+
+
+Vuonna 1856 tekivät muutamat työmiehet, jotka työskentelivät eräässä
+luolassa Neanderthalissa lähellä Düsseldorfia, erinomaisen kiintoisan
+löydön, jonka ansiosta tiede pääsi esihistoriallisen ihmisrodun
+jäljille. Luolassa oli, soraan ja saveen peittyneenä, muutamia
+luurangon osia, jotka lähemmin tarkastettaessa osoittautuivat jätteiksi
+ihmisolennosta, joka oli ollut paljon alempana sellaisiakin rotuja kuin
+Australian kannibaaleja ja tulimaalaisia. Itse aivokoppa oli nimittäin
+melkoista matalampi kuin meidän aikamme alimmalla tasolla olevilla
+ihmisillä. Otsa oli matala ja taaksepäin kalteva; se muistutti pikemmin
+apinan kuin nykyajan ihmisen otsaa. Myöskin paksut, silmiä kattavat,
+ulkonevat luuharjat, jotka olivat näiden elinten hyvänä suojana
+luolaihmisten taisteluissa villipetojen tai kaltaistensa kanssa, olivat
+omiaan osaltansa tekemään hänet »eläimen» näköiseksi.
+
+Yhä enemmän alkoi päästä vallalle käsitys, että nyt oli löytynyt
+vanhimman maailmassa eläneen ihmisen luurangon osia, ihmisen, joka
+edusti nykyisin sukupuuttoon kuollutta rotua. Tämä rotu on löytöpaikan
+mukaan saanut nimen Neanderthalin rotu. Todennäköisesti tämä ihminen
+on elänyt ennen jääkautta ja sen kestäessä, samaan aikaan kuin
+sellaiset sukupuuttoon kuolleet eläimet kuin villakarvainen sarvikuono,
+luolakarhu ja luolahyeena. Myöhemmin löytyi nimittäin aivan läheltä
+Neanderthalin luolaa näiden eläinten luurangon osia. Samalla ajalla
+elivät luolaleijona[1], alkuhärkä[2], villihevonen[3], mammutti, joka
+oli kokonaista metriä korkeampi intialaista elefanttia ja jolla oli
+suunnattoman suuret torahampaat[4].
+
+Kaikki mainitut esihistoriallisen ajan petoeläimet olivat suurempia ja
+voimakkaampia kuin niiden nykyisin elävät sukulaiset. Luolaihmisen oli
+siis olemassaolonsa puolesta käytävä joka suhteessa kovempaa taistelua
+kuin myöhemmän ajan ihmisten.
+
+Neanderthalin löydön arvosta oltiin kauan hyvin eri mieltä,
+varsinkin kun löytö oli hyvin vaillinainen. Monen todellakin
+etevän luonnontutkijan mielestä löytyneen pääkallon osat olivat
+yksinkertaisesti jonkun myöhempänä aikana kuolleen idiootin taikka
+nykyajan ihmisen, joka lapsuudessaan oli potenut riisitautia ja sitten
+saanut päähänsä pahoja vammoja ja lopuksi vanhuuden päivinään joutunut
+luuvalon runtelemaksi. Toiset pitivät pääkallon ent. omistajaa vanhana
+kelttiläisenä tai hollantilaisena; arvelipa eräs tutkija, että jätteet
+olivat kasakan, joka Napoleonin sotien aikana oli eksynyt luolaan ja
+siellä kuollut.
+
+Keskustelu sai kumminkin vuonna 1886 toisen suunnan uuden löydön
+johdosta, joka tehtiin erään luolan suulla Spyssä, Belgiassa, lähellä
+Namurin kaupunkia. Täältä löytyi kaksi luurankoa, jotka kuuluivat
+samalle ihmistyypille kuin Neanderthalin löytö. Tosin nämäkin jätteet
+olivat pahoin vahingoittuneet ja epätäydelliset, mutta Neanderthalin
+luurankoa paremmin ne kumminkin olivat säilyneet. Täällä oli toisen
+luurangon leukaosa osittain tallella. Tämä kasvojen osa vahvistaa
+osaltaan luolaihmisten ulkonäön eläimellistä vaikutusta. Yläleuka
+on nimittäin hyvin eteenpäin työntynyt ja hampaat voimakkaasti
+muodostuneet, kun sitävastoin alaleuasta, joka on nykyisen ihmisen
+»aatelismerkkejä», puuttuu n.s. _uloke_. Alaleuka on erittäin tärkeä
+ruumiinosa sen vuoksi, että osa niistä lihaksista, jotka liikuttavat
+tärkeintä puhe-elintämme, kieltä, ovat juuri kiinnittyneet leuankärjen
+sisäpintaan. Koska nyt neanderthalilaisella ei ole alaleuan uloketta,
+on siitä katsottu voitavan päätellä, että tämä ihmisrotu oli paljon
+vähemmän puhekykyinen kuin nykyinen ihminen, mikä selviää myös
+molempien ihmislajien aivojen vertailusta. Muutoin luolaihmisen
+luuranko on kaikessa oleellisessa täysin ihmismäinen nykyaikaisen
+käsityksen mukaan. Hänen karkea luurakenteensa todistaa, että hän on
+ollut hyvin voimakas huolimatta siitä, että hän pituudeltaan näyttää
+olleen jonkin verran nykyaikaisen eurooppalaisen keskimittaa lyhyempi.
+
+Samassa maakerroksessa kuin luolaihmisen oli myöskin mammutin,
+villakarvaisen sarvikuonon, alkuhärän, villihevosen, luolakarhun,
+luolahyeenan ja luolaleijonan luita. Useimpia näistä eläimistä
+luolaihmiset olivat käyttäneet ravinnokseen, mikä ilmenee siitä, että
+joukko luita oli murrettu melkein samalla tavalla. Sen oli ilmeisesti
+tehnyt ihminen, joka halusi päästä käsiksi ytimeen. Luolaihmisten
+työkalut olivat karkeasti hakattuja piikivestä ja luusta, sellaisia,
+jotka ovat n.s. vanhemmalle kivikaudelle ominaisia. Muutoin tiedetään,
+että nämä ihmiset tunsivat tulentekotaidon. Luurankojen lisäksi samassa
+maakerroksessa oli nimittäin myös hiiltyneitä puun kappaleita.
+
+Vuonna 1899 hämmästytti maailmaa tieto, että Pohjois-Kroatiassa
+oli eräästä luolasta löytynyt joukko luurangon jätteitä, jotka
+olivat kuuluneet Neanderthal-tyyppisille ihmisille, joiden ikä oli
+vaihdellut noin 6:sta 30:een vuoteen tai sen yli. Lisäksi oli löytynyt
+yksinkertaisia kiviaseita, hiiltyneitä puun kappaleita ja sarvikuonon,
+luolakarhun sekä alkuhärän poltettuja luita. Uusi huomiota herättävä
+löytö tehtiin vuonna 1907 lähellä Heidelbergiä valtavan 20 metriä syvän
+sorakuopan pohjalta. Löytyi hyvin primitiivinen Neanderthal-tyyppinen
+alaleuka peittyneenä geologiseen kerrokseen, joka oli vanhempi kuin
+mitkään muut kerrostumat, joista tähän saakka oli tavattu kivettyneitä
+ihmisluita. Muodoltaan tämä leuka on myöskin ihmisen alkutilaa
+lähempänä kuin mikään aikaisemmin löytyneistä pääkallon osista.
+
+Tähän aikaan ihmisen alkuhistorian tutkijat olivat mielestään
+saaneet jalkainsa alle niin lujan maaperän, että voitiin alkaa
+_järjestelmälliset_ kaivaukset. Niihin ryhdyttiin tieteellisen johdon
+alaisena Ranskan Dordogne'in maakunnassa Vézére'in laaksossa, joka
+on tunnettu nykyisin sukupuuttoon kuolleiden eläinten lukuisista
+jätteistä. Ja vuonna 1908 vaivat palkittiin, kun löytyi tyypillisen
+Neanderthal-mallisen ihmisen pääkoppa ja muita luurangon osia.
+Myöhemmin samana vuonna tehtiin samankaltainen löytö eräästä Vézére'in
+laaksoa lähellä olevasta luolasta. Pääkopassa esiintyivät nuo
+»puhtaasti petomaiset» silmärystyt, jotka ovat neanderthalilaisille
+tunnusmerkilliset.
+
+Espanjastakin on löytynyt Neanderthal-ihmisen tyyppiä olevia
+pääkalloja, ja äskettäin on tehty samanlainen löytö Palestiinasta.
+Vielä kiintoisampaa on, että niin kaukaa kuin Rhodesiasta
+Etelä-Afrikasta vuonna 1921 löytyi kivettynyt ihmiskallo —
+kumminkin alaleuaton[5] —, joka hämmästyttävällä tavalla muistutti
+neanderthalilaisten pääkoppaa. Tämä huomio sen yhteydessä,
+että vuonna 1917 eräästä Maltan saaren luolasta löytyi pari
+tyypillistä Neanderthal-hammasta, tukee suuresti sitä teoriaa, että
+Neanderthal-rotu on peräisin Afrikasta.
+
+Niin toivehikkaita ovat nyt tiedemiesten odotukset, että mahdollisena
+pidetään täydellisen esihistoriallisen ihmisen ruumiin, eikä, kuten
+tähän asti, vain luurangon osien löytymistä. Ja miksikä ei? Onhan
+Siperian jäätynyt maa monia tuhansia vuosia säilyttänyt meille mammutin
+ja villakarvaisen sarvikuonon ruumiita kokonaisina. Miksi ei niin ollen
+uskaltaisi toivoa sieltä löytyvän säilyneinä ihmisolentojakin, jotka
+ovat eläneet samaan aikaan kuin nuo eläimet? Joka elää, se näkee.
+
+Kenties sellaiset löydöt selvittäisivät meille kysymyksen, olivatko
+Neanderthal-rodun ihmiset meidän esi-isiämme, vai onko sekä nykyinen
+eurooppalainen että Neanderthal-rotu kehittynyt tätäkin vanhemmasta
+ihmistyypistä. Neanderthal-rodun sukupuuttoon kuoleminen toisten
+rotujen saadessa elää ja täyttää maan olisi siinä tapauksessa
+riippunut siitä, että jälkimmäiset olivat paremmin varustettuja
+olemassaolotaisteluun.
+
+Todennäköistä on, että nykyajan eurooppalaiset _eivät_ polveudu
+suoraan Neanderthal-rodusta. On nimittäin löytynyt myöskin toisten
+jääkauden asukkaiden luurankoja ja luurangon osia, ihmisten, jotka
+ovat olleet neanderthalilaisia melkoista korkeammalla ja osoittautuvat
+niin toisenlaisiksi kuin tämä rotu, että on mahdotonta olettaa niiden
+läheistä sukulaisuutta. _Jos_ Neanderthal-rodulla ja tuolla toisella
+jääkauden rodulla on ollut samat esi-isät, on niiden täytynyt elää
+suunnattomia ajanjaksoja varhemmin.
+
+Tuon korkeammalla tasolla olleen jääkauden-ihmisen jäljille
+päästiin Dordogne'in departementissa. Vuonna 1909 löytyi sieltä
+jääkauden-ihmisen luuranko, jonka omistaja kaikista merkeistä päättäen
+ei ollut ainoastaan kuollut siihen luolaan, jossa nyt lepäsi, vaan että
+hänet oli sinne oikein _haudattu_. Kuollutta koristi lävistetyistä
+merisimpukoista tehty kaulanauha, ja luurangon pään ja rinnan
+läheisyydessä oli kauniisti valmistettuja kiviaseita, jotka osoittavat
+verraten kehittynyttä kulttuuria ja määrätynlaista kauneusaistia.
+Vainajan jäsenet ovat silmäänpistävän hienorakenteiset, otsa on korkea
+ja kauniisti kaartuva ja aivokoppa suhteellisesti melkoista pitempi ja
+kapeampi kuin neanderthalilaisten. Alaleuan etukulma ei kylläkään ole
+niin ulkoneva kuin nykyisillä eurooppalaisilla, mutta ei myöskään niin
+»pakeneva» kuin neanderthalilaisilla ja ihmisenmuotoisilla apinoilla,
+vaan suoraan alaspäin suuntautuva.
+
+Uusi löytö teki mahdolliseksi systemaattisesti järjestää joukon
+vanhempia, korkeammalla kannalla olleiden jääkauden ihmisten
+luuranko-osien löytöjä, joita varhemmin ei oltu kyetty luokittelemaan.
+Löytöpaikkoja on useita, yksi Lontoon, yksi Pariisin lähellä, yksi
+Määrissä ja yksi Kroatiassa.
+
+Tätä korkeammalla tasolla ollutta ihmistä on ruvettu sanomaan
+Aurignac-ihmiseksi etelä-ranskalaisen Aurignacin [Lausutaan: Orinjak.]
+kaupungin mukaan. Otaksutaan, että tämä rotu on vaeltanut Eurooppaan
+Aasiasta jääkaudella ja seurannut sulavan suuren maajään eteläistä
+rajaa pohjoista kohti. Monet merkit viittaavat siihen, että Aurignac-
+ja Neanderthal-ihmiset ovat joutuneet taisteluun keskenänsä, mutta
+lopuksi sopineet ja sekaantuneet toisiinsa. Tämän rotusekoituksen
+tuloksena pidetään niitä kivettyneen ihmistyypin luurankoja,
+joita on löytynyt Italian Rivieran kuuluisista luolista Montonen
+kaupungin läheltä, Saksassa Bonnin läheltä sekä Määristä. Luurangot
+ovat tavattoman suuria ja voimakkaita, kuten usein sekakansoilla —
+muutamain yksilöiden pituus on ollut kaksikin metriä ja ylikin sen.
+Muutoin esiintyy niin kalloissa kuin muissakin luurangon osissa monia
+piirteitä, jotka ovat yhteisiä molemmille niille roduille, joista
+näiden luolaihmisten otaksutaan syntyneen. Näiden ihmiskivettymäin
+löytö on asetettu vanhimpien tunnettujen taideteosten yhteyteen. Eri
+osista Etelä- ja Keski-Eurooppaa on nimittäin löydetty muutamia enemmän
+tai vähemmän rikkoutuneita, äärimmäisen naturalistisia pystykuvia,
+toiset hiekkakivisiä toiset norsunluisia.[6] Kuvat esittävät
+naisvartaloita, jotka valtavine utarerintoineen ja muodottomine
+peräosineen muistuttavat eräiden neekerikansojen, kuten bushmannien
+ja somalineekerien naisihannetta. Todennäköisesti niitä on pidettävä
+siitoskyvyn ja hedelmällisyyden jumalattarina.
+
+Erinomaisen kiinnostavia ovat osaltaan myöskin ne piirustukset ja
+maalaukset, joilla Aurignac-rotuiset samoin kuin toisenkin korkeammalla
+tasolla olevan esihistoriallisen rodun luolaihmiset ovat koristaneet
+asumustensa kattoa ja seiniä. Pohjois-Espanjassa ja Etelä-Ranskassa
+on löytynyt paljon tällaisia luolamaalauksia. Suuri osa näistä 10—30
+000 vuotta vanhoista taideteoksista on todellista taidetta nykyajankin
+käsityksen mukaan, varsinkin jos katsomme niitä uudenaikaisen,
+yksinkertaistuttamista tavoittelevan taiteen näkökulmasta. Mikä
+notkeus ja voima ilmeneekään keskenänsä taistelevissa jousimiehissä,
+joita eräästä Espanjan Välimeren rannikon vuorenrotkosta tavattu kuva
+esittää. Tuntematon taiteilija on siinä ottanut ratkaistakseen kaikkein
+nykypäiväisimmän probleeman, nimittäin liikkeen, ja suorittanut
+tehtävänsä tavalla, joka muistuttaa nykyajan futuristien kaikkein
+rohkeimpia samansuuntaisia yrityksiä. Usein esiintyvät porojen kuvat
+samoinkuin monet näiden eläinten luurangon osien löydöt osoittavat,
+että suuria poroparvia kerran on käynyt laitumella Alpeilla ja
+Pyreneillä. Nykyisin tunnetaan jo yli viisikymmentä luolaa, missä on
+tuhansittain tuollaisia piirustuksia ja maalauksia.
+
+Jos nyt meidän aikamme eurooppalaiset eivät polveudu
+Neanderthal-rodusta, vaan meille ja neanderthalilaisille yhteisestä,
+vielä alhaisemmalla kannalla olleesta ihmistyypistä, niin missähän
+voitaisiin odottaa löytyvän joitakin jätteitä tuosta todellisesta
+alkuihmisestä? Kaiketikin malaijien saaristosta, niiden nykyisin
+sukupuuttoon kuolleiden nisäkkäiden luurankojen joukosta, joita
+tavataan sikäläisiin maakerrostumiin peittyneinä, vastasi kerran muuan
+meidän aikamme etevimmistä luonnontutkijoista. Tämän saarimaailman
+otaksutaan nimittäin kerran olleen yhtenäistä maata, joka muodosti
+sillan Aasian ja Australian välille. Ja kuinka hämmästyttiinkään,
+kun 1890-luvun alussa saapui tieto, että muuan nuori hollantilainen
+tiedemies keskellä Jaavan saarta viidentoista metrin vahvuisen,
+valtavan hiekkamäärän alta oli löytänyt jätteitä olennosta, jota
+hän nimitti »pystyssäkäyväksi apinaihmiseksi», ja jonka enemmän
+huomionherättämishaluiset luonnontieteilijät heti julistivat niin
+kauan etsityksi »puuttuvaksi renkaaksi» ihmisen ja apinain välillä.
+Kivettyneen apinaihmisen löytö tehtiin erilaatuisten, enimmältä osalta
+jo kauan sitten sukupuuttoon kuolleiden nisäkkäiden luujätteiden
+joukosta. Valitettavasti vain oli ihmisluuranko säilynyt hyvin
+vaillinaisena, mutta tärkein luurangon osa, aivokoppa, siinä oli
+samoinkuin kolme poskihammasta ja reisiluu. Aivokoppa ja reisiluu
+olivat kokonansa kivettyneet.
+
+Lähemmin tarkastettaessa aivokoppaa se osoittautui matalammaksi kuin
+Neanderthal-rodulla, mutta se oli korkeampi kuin kehittyneimmillä
+apinoilla. Aivokopan tilavuus laskettiin noin 0.8 kuutiodesimetriksi
+[1 kuutiodesimetri = litra.], kun se nykyajan eurooppalaisella on
+suunnilleen 1.5 kuutiodesimetriä[7] Eihän niin pienistä aivoista
+ihmisentapaisella oliolla juuri miksikään ollut, mutta ne olivat joka
+tapauksessa suuremmat kuin suurimman nykyisin elävän apinan, gorillan,
+jonka aivot eivät koskaan ylitä O.6 dm³ tilavuutta. Merkittävän
+lisän »Jaava-ihmisen» älyperäisissä varusteissa luuli sen löytänyt
+tiedemies voivansa osoittaa aivokopan sisäpuolen valujäljennöksillä.
+Hän tuli niistä siihen tulokseen, että n.s. alempi otsapoimu[8] joka
+on puhekykyhermojen keskus, oli tosin »Jaava-ihmisellä» kehittynyt
+heikommin kuin nykyajan ihmisillä, mutta kuitenkin kaksi kertaa niin
+voimakkaasti kuin millään kehittyneimmistä nykyisin elävistä apinoista.
+Tästä hän teki sen johtopäätöksen, että »Jaava-ihminen» on ollut
+jossakin määrin puhekykyinen.
+
+Mitä »Jaava-ihmisen» reisiluuhun tulee, niin useimmat sitä tutkineet
+tiedemiehet ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että sen omistajalla
+on täytynyt olla pystykäynti, joka tunnusmerkillisesti erottaa ihmisen
+kaikista muista olennoista. Ollaan sitä mieltä, että pystykäynnillä
+on ollut perin ratkaiseva merkitys ihmisaivojen kehitykseen. Tämä
+liikkumistavan muutos tuotti nimittäin toiselta puolen ihmisen silmille
+laajemman ja monipuolisemman näköpiirin, ja toiselta puolen saivat
+kädet sen kautta joukon uusia tehtäviä; ja molempain näiden muutosten
+jälkeen aivojen täytyi sovittautua täyttämään ne vaatimukset, mitkä
+niille täten asetettiin.
+
+Ei ainoakaan apina — ei korkeimmallekaan kehittynyt — ole päässyt
+siihen, että se voisi sanottavasti liikkua yksinomaan takaraajoillaan.
+Siihen kykenee vain ihminen. Hän yksin myöskin voi senvuoksi käyttää
+_eturaajojaan_ korkeammanlaatuisiin tehtäviin, kuten paikasta toiseen
+muuttamiseen, ravinnon sieppaamiseen, hyökkäykseen ja puolustukseen.
+Juuri tähän nähden »Jaava-ihmisen» löytäjä nimitti löytöänsä
+_apinaihmiseksi_, kun sitävastoin osa tutkijoita on nimennyt sen
+ihmisen muotoiseksi _apinaksi_ ja kolmas ryhmä luonnontieteilijöitä
+näkee siinä _puuttuvan renkaan_ ihmisen ja apinan välillä.
+
+Omantunnontarkan tutkijan täytyy kumminkin todeta, että se
+tosiasia-aineisto, joka »Jaava-ihmiseen» nähden on käytettävissämme,
+on vielä aivan liian pieni tullaksemme pitemmälle kuin olettamuksiin
+sitä luokitellessamme. Ratkaisevampien tulosten saavuttamiseksi
+tarvittaisiin ennen kaikkea tietää, minkälaiset olivat »Jaava-ihmisen»
+kädet ja käsivarret. Niin kauan kuin ei tiedetä sitäkään, on toki
+ennenaikaista — kuten osa antropologeja tekee — jyrkästi selittää,
+että »Jaava-ihmisen» löytö _todistaa_ sen teorian, että apinain
+ihmiseksi kehittyminen tapahtui siten, että alaraajat _ensiksi_ tulivat
+ihmisraajain kaltaisiksi ja tämä muutos sitten vuorostaan vaikutti
+aivojen kehitykseen.
+
+Sitäkin vähemmän on syytä sellaisiin vallan varmoihin vakuutteluihin
+niiden tarkkojen tutkimusten jälkeen, joita arvossapidetty
+ruotsalainen anatomi Ramström äskettäin on suorittanut n.s.
+Jaava-ihmisen luuranko-osiin nähden tarkoin vertaillen niitä toisiin
+kivettyneiden ihmisten ja apinain löytöihin. Hän on nimittäin
+tullut siihen tulokseen, että »Jaava-ihmisen» aivokoppa osoittaa
+yksityiskohtaisissakin suhteissaan niin ilmeistä yhtäläisyyttä
+simpanssin aivokopan kanssa, että sitä täytyy pitää _suuren simpanssin_
+jätteenä. Tätä »Jaava-ihmisen» ja simpanssin pääkallojen yhtäläisyyttä
+ovat esittäneet toisetkin luonnontieteilijät. »Ihmiskallojen
+kanssa 'Jaava-ihmisen' pääkopalla ei sitävastoin ole pienintäkään
+yhtäläisyyttä», Ramström lisää. Mitä sen väitettyyn puhekykyyn tulee
+Ramström ei tahdo antaa paljon arvoa niille johtopäätöksille, joita
+löytäjä on tehnyt pääkopan muodon perustalla. »Jokainen anatomi
+tietää», hän sanoo, »jokapäiväisestä kokemuksesta, kuinka vaikeata
+on aivokopan sisäpuolen perustalla selvittää aivopoimuja» — _niin_
+selviä jälkiä ne eivät jätä pääkalloon. Mitä itse aivoihin tulee,
+niin kuuluisan ruotsalaisen anatomin Gustaf Retziuksen apina-aivojen
+jäljennöskokoelma osoittaa, että erilaisten simpanssiaivojen poimuissa
+on paljon suurempia eroavaisuuksia, kuin mitä »Jaava-ihmisen»
+löytäjä tunsi, kun hän löydölleen omisti jonkinmoisen puhumiskyvyn.
+— Nykyistenkin simpanssien joukosta on joillakin kysymyksessä oleva
+otsapoimu kaksi kertaa niin suuri kuin toisilla. Mutta puhua ne eivät
+silti voi!
+
+Mitä »Jaava-ihmisen» reisiluuhun tulee, jonka ihmisreisiluun
+kaltaisuudesta kaikki tutkijat ovat huomauttaneet, se Ramströmin
+mukaan _on_ ihmisen, mutta sitävastoin sillä ei ole lainkaan apinain
+reisiluulle luonteenomaisia ominaisuuksia. Sen sijaan se tärkeissä
+kohdin osoittaa lähes täydellistä yhtäläisyyttä puheena olleen
+Aurignac-ihmisen reisiluun kanssa. Hyvin merkityksellistähän onkin,
+että uudemmat tutkijat monien muiden löytöjen perustalla ovat tulleet
+siihen käsitykseen, että korkeamman jääkaudenrodun kotipaikka olisi
+etsittävä juuri Aasiasta. — Ramström väittää, että kallo ja reisiluu
+ovat kuuluneet eri olennoille, ja torjuu jyrkästi kaiken puheen siitä,
+että »Jaava-ihminen» merkitsisi siirtymämuotoa apinain ja ihmisten
+välillä. Hän on vakuutettu, että jos »Jaava-ihmisen» löytäjä löytönsä
+aikana olisi tuntenut Dordogne-löydön ja Aurignac-rodun, hän ei olisi
+reisiluulöytöänsä asettanut tuon kuuluisan pääkallon yhteyteen.
+Sitäkin vähemmän, kun _kallo ja reisiluu olivat jopa 15 metrin päässä
+toisistaan_.
+
+Huomautettava on myöskin, että löytäjä ensimmäisessä ilmoituksessaan
+piti molempia luurangon osia simpanssin jätteinä ja vasta myöhemmin,
+mielikuvitusrikkaampien antropologien vaikutuksesta, siirtyi siihen
+huomiotaherättävään olettamukseen, että hän oli löytänyt »puuttuvan
+renkaan», juuri tuon »pystyssäkäyvän apinaihmisen». Hän suggeroi nyt
+itsensä uskomaan yhä lujemmin hypoteesiinsä ja ryhtyi suunnittelemaan
+kokoon »Jaava-ihmisen» kalloa. Rekonstruointi tehtiin niin
+»luonnonmukaisesti», että voitiin selvästi nähdä yksin kasvoluitten
+liittymätkin — huolimatta siitä, että itse löydössä ei ollut pienintä
+siruakaan kasvo-osasta!
+
+Sellainen on puhdasta kuvittelua. Jaava-löydön _tieteellinen_
+tulos rajoittuu siihen, että todellakin on löytynyt kallo, joka
+suuruudeltaan on tähän saakka tunnettujen alimmalla asteella olevain
+ihmisten ja korkeimmalla asteella olevain apinain kallojen välimailla.
+Mutta huomattakoon tarkoin: vain _suuruudeltaan_, Ramström lisää.
+_Suhteissaan_, muotojensa kehityksessä Jaava-kallo on kauttaaltaan
+apinamainen. »Ja», hän sanoo edelleen, »kun on todettava, onko
+Jaava-ihminen luettava apinamaisiin vai ihmismäisiin olentoihin,
+silloin luonnollisesti ratkaisu perustuu juuri tähän _muotokehitykseen_
+eikä suuruuteen.» Mikään »siirtymämuoto» apinan ja ihmisen välillä n.s.
+Jaava-ihminen ei suinkaan ole.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vielä vähäisemmäksi on lopuksikin kutistunut tieteellinen tulos
+eräästä toisesta kivettymälöydöstä, josta aikoinaan paljon puhuttiin.
+Piltdownissa eteläisimmässä Englannissa löytyi erästä hiekkakuoppaa
+kaivettaessa tuon tuostakin vuosina 1911—1913 siksi monta
+ihmispääkoppaan kuuluneelta näyttävää palasta, että niistä voitiin
+saada esille ainakin pääkallon luonteenomaiset piirteet. Mutta sen
+pahempi ei enempää, sillä luukappaleet olivat niin vahingoittuneita,
+että niistä oli mahdoton koota kokonaista pääkoppaa — niitä ei ollut
+edes puolta tarvittavasta määrästä. Löytyi myöskin suhteellisesti yhtä
+vaillinainen alaleuan puolikas, jossa oli pari hammasta. Nyt kiinnosti
+mieltä se seikka, että itse kallo kauttaaltaan on ihmistyyppiä, mutta
+alaleuka sitävastoin apinamainen. Löytyneitä luujätteitä ensimmäisenä
+tarkastellut englantilainen tutkija julisti ensi-ihastuksensa vallassa,
+että nyt oli löytynyt jätteitä »ihmissuvun aamunsarastuksen aikoina
+eläneestä ihmisestä». Ja riemuiten huudahti toinen »asiantuntija»:
+»Niinhän oli täsmälleen, kuin mitä minä aina olen sanonut ja mikä
+nyt on saanut vahvistuksensa: että apinan kehittyessä ihmiseksi
+ensiksi kehittyivät ihmislaajuuteen _aivot_ ja _pääkoppa_, sitten
+muut ruumiinosat!» — Vertaa nyt tätä lausuntoa antropologien riemuun
+ja päinvastaiseen uskoon »Jaava-ihmisen» löytyessä! Alinomaa toistuu
+kaikilla aloilla se tosiasia, että itsekukin haluaa tulla autuaaksi
+omalla uskollaan.
+
+Reippaasti löytäjä seurasi myöskin »Jaava-ihmisen» kallotutkimuksen
+esimerkkiä ja »rekonstruoi» myöskin »Piltdown-ihmisen» täydellisen
+kallon. Muitta mutkitta hän teki »alkuihmiselle» leukaosan, joka
+oli siinä alkuperäisinten tähän asti tunnettujen ihmisten ja
+korkeimmalla kannalla olevain apinain leukain välimailla, sekä muovaili
+siihen soveltuvat kasvo-osat. Ettei ainoatakaan kasvoluuta ollut
+löytynyt, se ei haitannut enempää kuin »Jaava-ihmisenkään» kallon
+kokoonsommittelussa. Ja niin esiteltiin tämä tuote nykyisen suvun
+varhaisinten esi-isäin tyyppinä.[9]
+
+Pian saatiin kuitenkin tietää, että koko löytöä ei oltu tehty
+aikaisemmin koskemattomasta sorakerrostumasta, vaan että osa oli
+löytynyt vuosien kuluessa hiekanottopaikkaan joutuneiden kivenjätteiden
+ja romun joukosta ja osa — läheiseltä pellolta. Amerikkalaisten,
+ranskalaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten luonnontieteilijäin
+taholta lausuttiinkin epäilyksiä, että Piltdown-löydön aivokoppa ja
+alaleuka eivät koskaan olleet kuuluneet yhteen, ja Ramström on nyt
+perusteellisten tutkimusten perästä tullut siihen lopputulokseen,
+että »Piltdown-ihmisen» aivokoppa on ihmisen, todennäköisesti
+Aurignac-rotuun[10] kuuluneen, mutta että alaleuka ja hampaat
+ovat simpanssin. Alaleuka ei lainkaan sovellu pääkoppaan. Muuan
+saksalainen tutkija toteaakin sattuvasti, että »Piltdown-ihminen» »ei
+ole lainkaan ihmisen ja apinan _välimuoto_, vaan ihmisen ja apinan
+_yhteensovitelma_» — aivan kuten n.s. Jaava-ihminen! Tämä osoittaa
+taaskin, miten varovainen on oltava johtopäätöksissään tällä vaikealla
+tutkimusalalla, varsinkin kun ajatellaan, mitä suuria yksilöllisiä
+eroavaisuuksia on eri ihmiskallojen välillä. Tarvitseehan vain verrata
+toisiinsa joka päivä keskuudessamme liikkuvain ihmisten kalloja ja
+leukoja.[11]
+
+Ramström vastustaakin voimakkaasti ja terveesti niitä
+humpuukipyrkimyksiä, joita usein piilee »alkuihmisten» ja »puuttuvain
+rengasten rekonstruoimisessa», jollainen on tullut muotiin meidän
+huomionherättämistä tavoittelevana aikanamme. Muutamista mitättömistä
+luunsiruista »rekonstruoidaan» kokonainen kallo hiuksineen päivineen.
+Ja sitten kuvataan tämä »alkuihminen» — useinkin vallan iljettävän
+näköinen — »kansantajuisiin» teoksiin herättämään lukijassa sen
+käsityksen, että juuri tuollainen se oli hänen kantaisänsä. Näin
+tietoja ja vastuuntunnotta vailla olevat tieteen sakaalit, joita nyt
+kaikkialla kiertelee saaliin etsinnässä, antavat mitä löyhimpien
+olettamuksien arvostelukyvyttömän yleisön silmissä esiintyä
+todettuina tosiasioina. Muuan mainehikas ranskalainen antropologi
+sanoo: »Velvollisuutemme on mielenosoituksellisesti esiintyä
+tuonlaatuisia rekonstruktiota vastaan, sillä niin hupaisia kuin moiset
+yritykset tavallansa voivat ollakin, ne ovat omiansa saattamaan
+huonoon huutoon tieteenhaaran, joka ei ansaitse tällä tavoin joutua
+naurunalaiseksi.»[12]
+
+Moiset »rekonstruktiot» ovat omiansa saamaan aikaan vain hämmennystä.
+Voidaksemme seurata ihmisen esihistoriallista kehitystä me tarvitsemme
+sen sijaan enemmän ja täydellisempiä luuranko-osain kivettymiä,
+varsinkin itämailla. Sillä erinäiset merkit viittaavat siihen, että
+meidän on sieltä etsittävä vanhimmat esi-isämme.
+
+Uuden tätä käsitystä vahvistavan todennäköisyystodistuksen olemme viime
+aikoina saaneet siitä, että läheltä sitä paikkaa, missä »Jaava-ihmisen»
+jätteet esiintyivät, on löytynyt kaksi kivettynyttä ihmiskalloa sekä
+muita yhteenkuuluvia luurangon jätteitä. Nämä löydöt tehtiin itse
+asiassa aikaisemmin kuin nuo enemmän huomiotaherättäneet ja jätettiin
+silloin »Jaava-ihmisen» löytäjälle, mutta hän viivytteli niiden
+tunnetuksitekemistä aina vuoteen 1920, mitä on suuresti valitettava.
+
+Kysymyksessä olevat kivettymät ovat tosin hyvin vahingoittuneita ja
+vaillinaisia, mutta kuitenkin riittävän täydellisiä, että niissä
+voidaan todeta oleellisia yhtäläisyyksiä Aurignac-rotuun. Erilaisuudet
+voidaan selittää sillä, että tämä todellinen Jaava-ihminen kuuluu
+vanhempaan geologiseen aikakauteen ja on siis alkuperäisempi kuin
+Aurignac-ihminen. Jos nämä johtopäätökset ovat oikeita, niin me
+voimme seurata korkeammalla kehitysasteella olleiden Euroopan
+jääkautisihmisten jälkiä aina itäisimpään Aasiaan, ja nerokkaiden
+antropologien aavistukset ovat saaneet vahvistuksensa. Mutta näiden
+ihmisten pitkä vaellus idästä länteen on vielä hämärän peitossa.
+
+Viimeksi julkaistu Jaava-löytö on kuitenkin kiintoisa toisellakin
+näkökannalta. Se osoittaa nimittäin, että ihmisiä tosiaankin on
+elänyt Jaavassa samanaikaisesti kuin n.s. Jaava-ihminen, ja tukee
+siten voimakkaasti sitä mielipidettä, että »Jaava-ihmisen» reisiluu
+todellakin on kuulunut ihmiselle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Onhan naurettavaa, että muutamia vaivaisia ihmissuvun lapsuusajalta
+olevia mädäntyneitä luunpalasia käytetään hermostuneen
+ylenkiihoittuneen ajan sensatiojanon tyydyttämiseksi, mutta niin on
+kaikissa tapauksissa. On tullut suorastaan muotiasiaksi toitottaa
+käänteentekeväksi jokaista ihmis- tai apinajätteiden kivettymälöytöä.
+Eivät yksin eri kansallisuutta olevat löytäjät ole alentuneet
+jonkinlaiseen kamppailuun kunniasta esiintyä »oikean» puuttuvan renkaan
+löytäjinä, vaan eri maidenkin välillä on esiintynyt kilpailua siitä
+tavalliselle terveelle järjelle vaikeasti ymmärrettävästä maineesta,
+että maan rajojen sisällä on elänyt apinamainen ihminen tai ihmismäinen
+apina. Kansalliskiihkon ja nurkkaisänmaallisuuden laineet kohoavat
+helposti pilvenkorkuisiksi, silloinkin kun on esillä näennäisesti niin
+vähän päiväntärkeä asia kuin alkuihmiskysymys.
+
+Nyt viimeksi — vuonna 1925 — on erään englantilaisen tutkijan
+Betshuana-maassa Etelä-Afrikassa löytämä ihmis- tai apinakallon
+kivettymä nostattanut Kapkaupungissa isänmaallisen innostuksen, ja
+kunnon kapkaupunkilaiset eivät tahdo ehdolla millään antaa kallon
+joutua British Museumiin, kuten muutoin on tavallista, vaan aikovat
+hoitaa sitä kuin löytynyttä aarretta omassa kaupungissaan. Heille
+selvisi nimittäin heti kohta, että he olivat nyt puuttuvan renkaan —
+puolen miljoonan vuoden vanhan! — onnellisia omistajia.
+
+Mutta sillä aikaa kuin onnellinen löytäjä suuren yleisön arvonannon
+kannattamana tekee kaikkensa tuon »uuden» kallon hyväksi[13], sillä
+aikaa »Jaava-miehen» keksijä yhä vain pitää jyrkästi kiinni siitä, että
+_hän_ se on _oikean_ puuttuvan renkaan löytänyt ja että Betshuana-maan
+kallo on apinan kallo. Ne tiedemiehet, jotka tyynemmin punnitsevat
+asiaa, tyytyvät toteamaan, että tämä löytö, niin kuin kaikki muutkin
+pääkallokivettymäin löydöt, jo sellaisenaan on niin huomattava, että
+voidaan säästäytyä hypoteeseilta, jotka päättyvät pettymyksiin.
+
+Uuden etelä-afrikkalaisen löydön sijoittaminen oikealle paikalleen
+kehityksen sarjassa on sitäkin vaikeampaa, kun kallo on pienen, 3—6
+vuoden ikäisen lapsen, jolla on ollut vielä jäljellä maitohampaat.
+Ihmis- ja apinakalloja on nimittäin sitä vaikeampi erottaa toisistaan,
+kuta nuorempia yksilöt ovat.
+
+Kaikesta merkillisestä, mitä on sanottu Betshuana-inaasta löydetystä
+kivettyneestä kallosta, näyttää toistaiseksi kieltämättömältä, että
+se on pitkäkalloista[14] tyyppiä, kun sitävastoin kaikkein useimmat
+apinat ovat lyhytkalloisia, että sen muoto ja mittasuhteet, varsinkin
+otsan, nenän ja leuan, ovat paljon enemmän ihmismäisiä kuin gorillan
+ja simpanssin kalloissa ja että aivokopan tilavuus on suunnilleen
+yhtä suuri kuin täyskasvuisella gorillalla. Asiaa levollisesti ja
+intohimottomasti harkittaessa nämä tosiasiat todistavat kylläkin, että
+kallo on johonkin esihistorialliseen _ihmisrotuun_ kuuluneen lapsen, ja
+lähinnä tulee ajatelleeksi Rhodesia-kallon kaltaista tyyppiä.
+
+»Vielä», sanoo Leche, vertailevan anatomian ja kehitysopin edustajain
+ensimmäisiä ja pätevimpiä miehiä, »täytyy monen aukon täyttyä,
+ennenkuin ihmisen esi-isäin sukupuu voi saavuttaa täyden ja lopullisen
+kasvunsa, missä se nyt jo monissa kansanomaisissa kuvauksissa komeilee.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tähän lopetamme kappaleen ihmisen alkuhistoriasta, joka on kiintoisa
+ilman sensaatiovetojakin. Se tulos on todellisten tiedemiesten
+vaivalloisista tutkimuksista ollut, että on todettu ihmissuvun
+kehitys alemmasta muodosta, jolla on useita samoja piirteitä
+kuin ihmisenkaltaisilla apinoilla. Kehittymättömin ihmisrotu,
+jonka tunnemme, on todellisesti neanderthalilainen, joka oli
+paljon alkuperäisempi kuin alimmatkin nyt elävistä ihmisroduista.
+Neanderthalilaisten luurankoja on löytynyt, kuten olemme nähneet,
+useita — olkoonkin, että mikään niistä ei ole täydellinen. Sitävastoin
+ne mitättömät luukivettymät, joita on toitotettu vieläkin alhaisemmalla
+kannalla olleen ihmistyypin jätteiksi, ovat osoittautuneet joko
+neanderthaltyyppisiksi tai jotakin toista, korkeammalla kannalla olevaa
+jääkaudenrotua todistaviksi tai myöskin apinain jätteiksi. Mutta
+ihmisen ja apinan väliltä puuttuvaa rengasta ei vieläkään ole löytynyt.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Mitenkä tuli alkuihmisestä kulttuuri-ihminen? Ensimmäisen askelensa
+sivistyksen rajattomalla radalla ihminen otti, kun hän _teki tulen
+palvelijakseen_. Tämä oli alku hänen luonnonvoimien herruuteensa. Hän
+oli hankkinut itsellensä suojan pakkasta vastaan, turvan petoeläinten
+hyökkäyksiltä, keinon saada valoa pimeyteen ja avun ravintonsa
+valmistamisessa ja parempien työvälineiden hankinnassa. Hän oli
+ratkaisevalla tavalla kohonnut kaikkien muiden olentojen yläpuolelle.
+Eläimet osaavat rakentaa itselleen taidokkaita pesiä ja koota varastoon
+ravintoaineita — rakentavatpa eräät simpanssilajit jonkinlaisia
+sateensuojiakin, jotka ne uusivat muutamain viikkojen väliajoin.
+Eläimet voivat myöskin muodostaa yhdyskuntia, joissa vallitsee
+ankarasti toteutettu työnjako, niin, jotkin muurahaisyhteiskunnat
+omistautuvat sekä »maanviljelykseen että karjanhoitoon»: ne
+harjoittavat sienenviljelystä ja pitävät lehtitäitä jonkinlaisina
+lypsylehminään. Mutta ei ole eläintä, joka osaa tulentekotaidon,
+vaikkakin moni niistä tuntee lämmön miellyttävät vaikutukset.
+Babiaaneista kerrotaan esim., että ne etsivät karavaanien jälkeensä
+jättämiä leiritulia lämmitelläkseen niiden ääressä, kunnes hehku on
+sammunut. Jokainen ihmisrotu sitävastoin, alhaisinkin, tuntee tulen
+käytön. Amerikan eteläkärjessä elävät tulimaalaiset samoin kuin
+Australian alkuasukkaat ovat luultavasti alimmalla asteella olevia
+ihmisrotuja, mutta osoittaahan heidän nimensä jo, että he ovat oppineet
+tulentekotaidon.
+
+Tuletta eivät ihmiset koskaan olisi kyenneet käyttämään hyväksensä
+metalleja, ja vanhinten kulttuurikausien jako kivi-, pronssi- ja
+rautakausiin, jonka tunnemme omasta historiastamme ja tapaamme melkein
+kaikkien kansojen kehityksessä, edellyttää juuri tämän luonnonvoiman
+käyttämistä, joka välistä voi käydä ylen tuhoisaksi, välistä hyvin
+siunaukselliseksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Suuri probleema, missä sivistyksen alkukoti on ollut, oli vielä jokin
+aika takaperin yksinkertaisempi kuin nyt. Silloin ei juolahtanut
+mieleenkään muuta kuin vaihtoehto: Egyptissä tai Babyloniassa.
+Nyt ovat arkeologien suorittamat kaivaukset ei ainoastaan
+Egyptissä ja Babyloniassa, vaan monissa muissa paikoin Aasiassa ja
+Kaakkois-Euroopassa tehneet probleeman paljon sekavammaksi. Nämä
+esihistorialliset tutkimukset on aivan viime aikoina ulotettu myöskin
+toiseen ikivanhaan sivistysmaahan, Kiinaan. Siellä on muitten muassa
+ruotsalainen geologi J.G. Andersson saavuttanut huomattavia tuloksia
+myöskin arkeologian alalla. Vielä muutamia vuosia sitten muuan
+etevä ranskalainen tutkija totesi: »Kiinan esihistoria on meille
+vallan tuntematon.» Nykyisin tunnetaan jotenkin hyvin kivikauden
+olot myöskin Itä-Aasian suuressa jättiläisvaltakunnassa. Sieltä
+on nimittäin löytynyt joukoittain nuoremman kivikauden esineitä,
+varsinkin saviteoksia. Ja merkillistä on, että nämä saviastiat
+osoittavat ilmeistä sukulaisuutta sen keramiikan[15] kanssa, joka
+niin hyvin tunnetaan koko lännen löytöpaikoista, keskisestä ja
+läntisestä Aasiasta aina Lounais-Venäjää ja Galitsiaa myöten. Ne
+mustat, valkoiset ja keltaiset kolmikulmat ja aaltoviivat samoinkuin
+punaiset rautaoksidikatteet, jotka ovat ominaisia näiden, astioiden
+ornamentiikalle, olivat kolme tuhatta vuotta ennen meidän ajanlaskuamme
+vallitsevia yli koko tämän valtavan alueen. Ja yhtä yleisiä olivat
+saviastioiden muotoa ja mittasuhteita koskevat makusuunnat.
+
+Viisituhatta vuotta sitten ei ollut mitään Kiinan muuria toiselta
+puolen äärimmäisen idän ja toiselta puolen Etu-Aasian ja
+Kaakkois-Euroopan kulttuurin välillä. Ja nyt tulevat nämä kauniit,
+kirjavanväriset ruukunsirut esille Kiinan maaperästä todistuksina
+ikivanhasta kulttuuriyhteydestä, josta meillä ei ennen ollut
+aavistustakaan. Niin laajenee esihistoriallinen näköpiiri alituiseen
+arkeologian tehdessä ikivanhaa kulttuuria todistavan löydön toisensa
+perästä. Mutta kysymys, _missä_ tällä kulttuurilla on ollut vanhimmat
+juurensa, tulee täten vaikeammaksi ratkaista kuin aikana, jolloin
+näköala rajoittui Niilin ja Eufrat-Tigrisvirtain maihin.
+
+Kaikkialla maan ikivanhalla kulttuurialueella, missä arkeologit
+ovat kulkeneet kuokkineen ja lapioineen, he ovat saavuttaneet uusia
+voittoja tieteelle. Mutta heidän on täytynyt omallakin tutkimusalallaan
+todeta inhimillisen tiedon rajoitus. Olkoon kysymyksessä egyptiläinen
+kulttuuri tai assyrialais-habylonialainen, intialainen tai
+kiinalainen, meidän on pysähdyttävä siihen tosiasiaan, että sen
+alkuperä häipyy esihistoriallisten aikakausien hämärään. Kaikissa
+näissä maissa vanhimmat tunnetut kulttuuriesineet todistavat niin
+korkeata taituruusastetta, että edellä on täytynyt olla hyvin pitkä
+kehitysajanjakso. Kun näin on, niin ihmisvoimat ylittää sen kysymyksen
+ratkaisu, _missä_ maan päällä kulttuuri on vanhinta. Tosiasia on
+sitävastoin, että mitään maan ikivanhoista kulttuurialueista ei ole
+niin perusteellisesti tutkittu kuin Niilinmaata.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Wilhelm Leche, Människan, hennes uppkomst och utveckling (suomeksi:
+Ihminen, hänen alkuperänsä ja kehityksensä).
+
+G. Backman, Människans förhistoria I.
+
+Hermann Klaatsch ja Adolf Heilborn, Der Werdegang der Menschheit und
+die Einsteining der Kultur.
+
+Hanna Rydh, Grottmänniskornas årtusenden.
+
+Marcellin Boule, Les hommes fossiles.
+
+Hugo Obermaier, Der Mensch der Vorzeit.
+
+R. Verneau, Lahomme de la Barma-Grande.
+
+Martin Ramström, Om underkäken i Piltdown-fyndet (»Eo-anthropos»)
+(Svenska läkaresällskapets handlingar 1916).
+
+Martin Ramström, Der Piltodwn-Fund (Bulletin of the geological
+institution of the university of Upsala 1916.)
+
+Martin Ramström, Der Java-Trinil-Fund Pithecanthröpos (Upsala
+läkareföreningens förhandlingar 1921.)
+
+Martin Ramström, Några meddelanden om Australiens och Tasmaniens
+urbefolkningar samt Wadjak-människan på Java.
+
+Rolf Nordenstreng, Europas människoraser och folkslag.
+
+Martin P:son Nilsson, Primitiv kultur.
+
+
+
+
+
+
+EGYPTILÄISET
+
+
+
+
+NIILINMAA.
+
+
+»Suuret joet ovat sivistyksen äidinmaitoa.» Paras todiste tästä ovat
+Niili, Eufrat-Tigris sekä Intian ja Kiinan pääjoet. Näiden jokien
+ympärille ovat ensimmäiset järjestyneet yhteiskunnat syntyneet, ja
+siellä ovat tiede, kirjallisuus ja taide aikaisimmin elpyneet. Tämä ei
+riipu yksin siitä, että maa niissä seuduin on erikoisen viljavaa, vaan
+myöskin siitä, että ihmisten on täytynyt siellä yhteistyöllä _pakottaa_
+maa antamaan satonsa. Missä luonto itsestään antaa kaiken, siellä
+ihmisen ei tarvitse ponnistella. Siellä hän jää vuosituhansiksi samalle
+kehitystasolle. Sen voimme tänäkin päivänä nähdä Etelämeren saarten
+kivikauden kansoista. Kulttuurin luo _työ_ luonnon asettamien esteitten
+voittamiseksi.
+
+Egyptissä kuten Babyloniassa ja Kiinassakin maa on erinomaisen
+viljavaa. Mutta kaikissa näissä maissa on suuri osa vuotta sateetonta.
+Sen vuoksi täytyy jokivettä kanavaverkolla johtaa vainioille.
+Sellaisten kanavien kaivamista ja kunnossapitämistä varten oli
+monien ihmisten liityttävä yhteen ja muodostettava järjestettyjä
+yhteiskuntia. Yhteisin ponnistuksin ja määrätietoisin johdoin he voivat
+sitten järjestää olonsa niin hyvin, että saavat aikaa antautuakseen
+harrastamaan kirjallisuutta, taidetta ja tiedettä, ja niin kehittyy
+henkinen kulttuuri alinomaisessa vuorovaikutuksessa aineellisen kanssa,
+sillä ne molemmat tarvitsevat toisiansa. Mutta perimmältään on suuri
+joki tämän aiheuttajana. Se on »sivistyksen äidinmaitoa».
+
+Kahdella tavoin Niili vuosituhansien aikana on ollut kulttuurinluojana:
+se on toiselta puolen synnyttänyt kaiken sen maan, josta egyptiläinen
+sivistys on versonut, ja toiselta puolen sen vesi on vuosi vuodelta
+virvoittanut kuivan maan ja antanut sille uutta elämää. Asuttava
+osa Egyptiä on yksinkertaisesti pitkulainen keidasalue, jonka on
+muodostanut se hedelmällinen muta, mitä eräs Niilin lähdejoki
+lukemattomien vuosituhansien ajan on kuljettanut mukanansa Abessinian
+vuorilta ja kerrostanut kalliopohjan ja erämaanhiekan ylle. Sattuvasti
+on Egyptin viljeltyä osaa verrattu nuokkuvavartiseen lootukseen.
+Esihistoriallisena aikana varsi ei vielä kukkinut. Niilin suu oli
+silloin nykyisen Kairon seuduilla. Sitten vähäisten ajanjaksojen
+vieriessä on siitä puhjennut »kukka», jonka Niili itse on muodostanut.
+
+Egyptin on aina tiedetty olevan maailman viljavimpia maita.
+Muistammehan, kuinka Joosefin veljet menivät sinne, kun Palestiinassa
+oli nälänhätä, sillä he olivat kuulleet, että »Egyptissä oli viljaa».
+Usein pellot tässä luonnon anteliaasti siunaamassa maassa antavat kolme
+kypsynyttä satoa vuodessa. Mutta hedelmällisestä mullastansa huolimatta
+Egypti kuitenkin ilman Niiliä olisi autio maa, sillä muutamissa seuduin
+voi siellä sadekuurojen välillä kulua vuosikausia. Sitä enemmän sataa
+taasen eräinä vuodenaikoina niissä kuuman vyöhykkeen seuduissa, joissa
+Niilin lähteet ovat. Silloin vesi Niilin uomassa nousee ja valtava joki
+tulvii yli rantojensa, kastelee ne ja laskee niille vuosituhantisten
+entisten kerrostumain lisäksi uuden kerroksen lihavaa liejua.
+Mutta kun vesi jälleen on laskenut määrättyyn korkeuteen, alkavat
+lukemattomat vedennostolaitteet työnsä ja nostavat tuota elämääantavaa
+ainetta pelloille. Siellä se kiertelee suurempia ja pienempiä kanavia
+käsittävässä kanavistossa ja lopuksi pienissä ojanteissa, niinkuin veri
+meidän suonistomme valtimoissa ja laskimoissa. Jokainen peltotilkku
+on maapengerten ympäröimä, joilla ojanteet suljetaan ja pakotetaan
+levittäytymään maapalstalta toiselle, sitä mukaa kuin ne käyvät liian
+kuiviksi. Siten Egypti Niilin vedestä on saanut korvauksen sateesta,
+ja ymmärtää hyvin muinaisten egyptiläisten ajatuksenkulun, kun he
+jumaliensa ylistyslauluissa toisten maitten sadevettä nimittävät
+»Niiliksi, joka tulee taivaasta». Täydellä syyllä jo muinaisajan
+oppineet sanoivat, että Egypti oli Niilin lahja, ja tänäkin päivänä
+fellah[16] viettää kiitosjuhlaa, kun saapuu ilosanoma, että Niili alkaa
+nousta.
+
+Egyptin hyvinvointi ei kuitenkaan riippunut yksinomaan siitä, _että_
+Niili tulvi, vaan myöskin siitä, _miten_ se tapahtui: että vedenkorkeus
+saavutti määrätyn asteen, kohoamatta liiaksi tai jäämättä liian
+alhaiseksi. Pari jalkaa liian paljon — ja delttamaa joutui kauhean
+hävityksen alaiseksi; 3—4 jalkaa liian vähän — ja kuivuus ja nälänhätä
+ahdisti Ylä-Egyptiä, maanvaiva, josta muinaisaikana usein puhutaan,
+välistä monena vuotena peräkkäin. Kun vedenkorkeudella oli niin
+suunnaton merkitys Egyptille, hankittiin mittareita, joilla todettiin
+vuoden vedennousu. Tunnetuin mittari oli Syönen, nykyisen Assuanin,
+seuduilla, ensimmäisen kataraktin[17] kohdalla.
+
+Mutta että Niilin tulvat koituisivat todelliseksi siunaukseksi
+Niilinmaan kansalle, siihen tarvitaan ja on aina tarvittu
+yhteenliittyneiden ihmisten huolellisesti järjestettyä työtä.
+Yksityinen ei saanut tehdyksi niin suuria ja vaativia töitä kuin olivat
+kanavarakennukset ja ne sulut, joita tarvittiin estämään niin kauan
+kuin mahdollista Niilin vettä pois juoksemasta. Tässä ei voitu saada
+aikaan mitään ilman yhteenliittymistä, järjestystä ja kuria. Täällä
+kävi välttämättömäksi alistua yhden valtionpäämiehen hallittavaksi.
+Voimakas valtiotunne oli sen vuoksi Egyptin kansan verissä aina
+aikaisemmista kulttuuriasteista alkaen. Niili on siten kaikkina aikoina
+ollut mahtava yhteiskuntaamuodostava tekijä.
+
+Egypti on näytellyt niin tärkeätä osaa maailmanhistoriassa, että
+kernaasti kuvittelee sitä joltisenkin suureksi maaksi. Niin ei
+kumminkaan ole lainkaan laita. Tosin keidasalue — ensimmäisestä
+kataraktista Välimereen saakka on kokonaista 85 penikulmaa pitkä,
+mutta se on niin kapea, että pinta-ala jää pienemmäksi kuin Belgian.
+Neliökilometreistä ei riipu maan sivistyksellinen merkitys. Sitä ei
+meille osoita yksin Egyptin historia — sen todistaa myöskin ja vielä
+paljon puhuvammin Ateenan ja Palestiinan historia.
+
+Niilin maa ei tarjoa runsasta maisematyyppien vaihtelua; sen lumo on
+sen sijaan ihmeellisissä väreissä, kajastuksissa ja valovaikutelmissa.
+Auringonnousu voi tarjota niin voimakkaan värivaikutelman, että se
+maalarin siveltimen kuvaamana tuntuu aivan uskomattomalta siitä, joka
+ei omin silmin ole nähnyt tätä ainutlaatuista näytelmää, kun pimeys
+väistyy ja vuoret alkavat häivähdellä ultravioletilta ja auringon
+heijastus muuttaa Niilin juonniksi sulanutta kultaa, tai kun sarastus
+vaihtuu vilvakaksi aamuksi ja melkein ylimaailmallisen läpinäkyvä
+vaaleansininen kupoli kaartuu yli kullankeltaisen laidattoman aavikon.
+Uskomattoman komea on auringonlasku, kun liekehtivä taivaanranta
+kohottaa purppurakatoksen yli keitaitten viheriöivien palmujen. Yhtä
+ihana on yö, kun kuu ja tähdet haaleassa hopeanvalossa hohtavat taivaan
+kannella. Valtavana ja äänettömänä soluu Niilin vesimassa kohti merta.
+Miljoonille ihmisille elämän antavan joen yllä lepää suuri hiljaisuus,
+jonka katkaisee ainoastaan rannan savimajasta kajahtava koiran
+haukahdus tai aasin alakuloinen kirkuna tai ohiliukuvista veneistä
+kuuluva miesten yksitoikkoinen laulu.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Eduard Meyer, Geschichte des Altertums (laajoin
+kirjallisuusviittauksin).
+
+G. Maspero, Histoire ancienne des peuples d'Orient classique.
+
+James Henry Breasted, Ur människosläktets äldsta historia (ruotsinnos
+engl. kielestä).
+
+Carl G. Laurin, Konsthistoria (myös suomeksi).
+
+Johan Adolf Bruun, Ur de bildande konsternas historia.
+
+Erityisesti Egyptiä koskevaa:
+
+James Henry Breasted, A history of Egypt (saksaksi 1909).
+
+James Henry Breasted, Ancient records of Egypt.
+
+E.A. Wallis Budge, A short hislory of the egyptian people.
+
+W. v. Bissing, Die Kultur des alten Ägyptens.
+
+Jean Capart, La place de l'Egypte dans l'histoire de la civilisation
+(kirjallisuusviittauksin).
+
+Adolf Erman und Hermann Ranke, Ægypten und ægyptisches Lehen im
+Altertum (laaja kirjallisuusluettelo).
+
+Friedrich Kayser und Ernst M. Roloff, Ägypten einst und jetzt.
+
+Camille Lagier, A travers la haute Égypte.
+
+Camille Lagier, L'Égypte monumentale & pittoresque.
+
+Pehr Lugn, Egypten i fynd och forskning.
+
+G. Maspero, Causeries d'Égypte.
+
+Georg Steindorff, Ägypten in Vergangenheit und Gegenwart.
+
+A. Wiedemann, Das alte Ägypten (runsaita lähdeviittauksia).
+
+Sixten Strömbom, Egyptisk vinter.
+
+Väinö Pekkola, Kairosta Niilin latvoille.
+
+
+
+
+VAINAJIEN MAA.
+
+
+Kun kulttuurin alun etsijä saapuu faaraoiden ihmemaahan, herää hänessä
+ennemmin tai myöhemmin ajatus: »Egyptihän on aivan, kuin korkeampien
+valtojen ennakolta määräämä olemaan historian aarrekammiona,
+valtavimpana todistuksena sivistyksen versomisesta, kukoistuksesta ja
+rappeutumisesta.» Itse ilmasto vaikuttaa säilyttävästi. Hauraimmat ja
+herkimmätkin muistot ihmisten työstä ja pyrkimyksistä — yksin vaatteet
+ja papyruskääröt — säilyvät täällä halki vuosituhanten, jos vain Niilin
+tulvat eivät niitä saavuta tai ihmiskädet niitä tuhoa. Esineitä,
+jotka kosteammassa ilmastossa jo ammoin olisivat muuttuneet tomuksi,
+löydetään täällä tänäkin päivänä melkein vahingoittumattomiksi jääneinä.
+
+Ainutlaatuinen säilyttävä voima on ollut myöskin egyptiläisten
+uskonnolla. Uskonnollisten käsitystensä vaikutuksesta egyptiläiset
+enemmän kuin mikään muu kansa ovat huolehtineet ikuisia asumuksia
+vainajilleen ja varustaneet ne mitä moninaisimmilla uhrilahjoilla,
+taideteoksilla, piirtokirjoituksilla, kohokuvilla ja maalauksilla,
+jotka kaikki yhdessä tarjoavat meille mitä oivallisimman
+sivistyshistoriallisen kuvakirjan. Egyptiläisten luja usko
+kuolemanjälkeiseen elämään ja harras halu säilyttää ruumis, koska se
+oli sielun asunto, on tehnyt meille mahdolliseksi tutustua Egyptin
+kulttuuriin ammoisilta ajoilta, jotka melkein kaikkialla muualla
+maailmassa ovat peittyneet läpitunkemattomaan pimeyteen.
+
+Muinaisten egyptiläisten pyrkimys pelastaa vainajat katoavaisuudelta
+johti balsamoimistaidon keksimiseen, minkä voidaan huomata
+tapahtuneen 4 vuosituhatta takaperin. Kun tämä taito oli täysin
+kehittynyt, tapahtui balsamointi siten, että ensiksi otettiin
+pois aivot ja sisälmykset vainajan ruumiista ja pestiin se sitten
+sisäpuolelta palmuviinillä. Sitten se sai virua voimakkaassa
+natriumsuolaliuoksessa[18] seitsemänkymmentä päivää. Ruumis oli nyt
+muuttunut muumioksi: se oli niin kokoonkäpertynyt, että kovettunut
+ruskea iho verhosi pelkkää luurankoa. Muumio täytettiin sitten
+myrhalla[19] ja muilla hyvänhajuisilla aineilla ja kiedottiin
+liinaisiin kääröihin, jonka jälkeen se siveltiin pehmeällä, nopeasti
+kovenevalla massalla. Suojaksi kaikenlaisia vaaroja vastaan vainaja
+varustettiin amuleteilla, m.m. kuoriaisilla: kivestä, fajanssista,
+lasista tai jostakin muusta aineesta tehdyillä egyptiläisten pyhän
+sittiäisen kuvilla. Tuota pikku sittiäistä pidettiin erittäin
+salaperäisenä ja pyhänä. Tällä omituisella koppakuoriaisella on tapana
+muovailla ja sitten vyörytellä mukanaan lantapalloa, jonka se lopuksi
+kaivaa maahan laskettuaan siihen munansa. Tätä palloa pidettiin
+auringon vertauskuvana, ja auringonjumalaa kuviteltiin muodoltaan
+m.m. kuoriaiseksi, joka pyörittelee auringon kehrää edellänsä. Ja
+kun tämä taivaankappale joka aamu jälleen nousee taivaanlaelle, tuli
+kuoriaisesta myöskin elämän jälleenheräämisen vertauskuva.
+
+Senvuoksi pantiin kernaasti vainajien mukaan hautaan sellaisia
+kuoriaisia, usein hyvin paljon. Niitä pantiin muumioiden
+vatsaonteloon — sydämen entiselle paikalle —, niitä sidottiin kiinni
+kuolleen jäseniin, niitä sijoitettiin muumiositeiden väliin ja eri
+paikkoihin sarkofagiin sekä hautakammioon. British Museumin valtava
+kuoriaiskokoelma, suurin lajiansa koko maailmassa, antaa aavistuksen
+siitä, mikä osa tuolla pienellä sittiäisellä on ollut egyptiläisten
+ajatusmaailmassa.[20]
+
+Kun muumio oli kiedottu kääreisiinsä ja varustettu amuleteilla, pantiin
+se ihmisruumiin muotoiseen koteloon, jonka päätä vastaavaan osaan oli
+maalattu vainajan kasvojen piirteet. Tämä kotelo suljettiin sitten
+toiseen tai useampiinkin samanlaisiin arkkuihin, ja jos vainaja oli
+ylhäinen henkilö, pantiin arkut kivisen sarkofagin sisään. Vainajan
+sydän ja muut sisäelimet säilytettiin tavallisesti erityisissä
+alabasteriastioissa, joiden kannet oli koristettu ihmispäällä tai
+manalle menneen suojelushenkeä edustavan eläimen päällä.
+
+Vihdoin vietiin vainaja viimeiseen lepokammioonsa omaisten ja
+palkattujen itkijäin äänekästen suruhuutojen ja valituslaulujen
+saattamana.
+
+Nyt sielu jälleen voi käydä tervehtimässä vainajaa, mikä kohtaus
+on usein kuvattu papyruslehtiin ja muumion siteisiin. — Saadakseen
+toisessa maailmassa häntä odottavan kohtalonsa ratkaistuksi vainajan
+oli astuttava Osiris-jumalan tuomioistuimen eteen. Suuressa salissa
+jumala istui oikeutta edustajinaan 42 kauhuaherättävää demonia — yhtä
+monta kuin Egyptissä oli läänejä eli maaherrakuntia. Itsekullekin
+demonille vainajan täytyi selittäytyä vapaaksi määrätystä synnistä, ja
+sillä aikaa hänen sydäntänsä punnittiin vaa'assa, jossa vastapunnuksena
+oli sulkakynä — totuuden symboli. Ne 42 syntiä, joista hänen täytyi
+voida selittäytyä vapaaksi, jos mieli selvitä hyvin Osiriksen
+tuomioistuimen edessä, voidaan ryhmittää seuraavien otsakkeiden
+alaisiksi: herjaus, valapattoisuus, murha, haureus, varkaus,
+valhe, parjaus ja väärä todistus. Eritoten hänen oli vastattava
+koekysymyksiin, oliko hän tehnyt vääryyttä leskille ja orvoille, oliko
+hän rasittanut alaisiansa liian kovalla työllä, oliko hän estänyt
+tulvavettä aikanaan juoksemasta tai muulla tavoin aiheuttanut nälkää
+ja kärsimystä ihmisille. Mutta ei siinä kyllin: tullakseen autuaaksi
+vainajan täytyi voida selittää, että hän oli ruokkinut nälkäisiä,
+antanut janoaville juomaa ja lautannut joen yli ne, joilla ei ollut
+venettä.
+
+Tässä vainajia tuomitsevassa oikeusistuimessa esiintyy ensimmäistä
+kertaa ihmiskunnan historiassa täysin kehiteltynä se ajatus, että
+kuolleiden kohtalo toisessa maailmassa riippuu heidän teoistaan
+täällä maan päällä. Vielä kaksi vuosituhatta myöhemmin tämä käsitys
+persoonallisesta edesvastuusta ei ollut tunkeutunut minkään muun
+kansan tietoisuuteen. Babyloniassa samoin kuin Assyriassakin täytyi
+niinhyvin hyvien kuin pahojen kuoltuansa laskeutua synkkään kuolleitten
+valtakuntaan, missä heidän kohtaloillaan oli tuskin minkäänlaista eroa.
+
+Sielu käy tervehtimässä vainajaa, jota kuljetetaan sarkofagiveneessä.
+
+Se, joka ei läpäissyt Osiriksen tuomioistuimen edessä, heitettiin
+tuleen tai kiehuvaan veteen tai jätettiin kappaleiksi revittäväksi
+hirviön käsiin, joka oli krokodiilin, jalopeuran ja virtahevosen
+sekoitus.
+
+Autuasten tilasta oli egyptiläisillä monta erilaista käsitystä, mutta
+mieluisin — se, joka sai oikein veden valumaan fellahin suusta — oli
+se, että vainajat tulivat ihmeelliseen lännen maahan, jossa kasvoi
+viljaa metrin pituisin tähkin ja maata risteilivät virvoittavat
+kanavat, kalarikkaat ja kaislikon ja ruohikon reunustamat, missä asusti
+runsaasti lintuja. Täällä olo oli pelkkää iloa ja onnea.
+
+On ilmeistä, että käsitys kuolemanjälkeisestä vastuunalaisuudesta on
+vaikuttanut kansaan kasvattavasti. Yleinen toive ainakin _näyttää_
+hyväntekeväiseltä ja moitteettomalta mieheltä ilmenee lukuisissa
+hautakirjoituksissa kuten seuraavassakin: »Olen isoaville antanut
+leipää ja janoisille vettä ja alastomille vaatteita ja veneettömille
+aluksen.»
+
+Erääseen lähes neljätuhatta vuotta vanhaan hautaan on mahtava
+lääninherra hakkauttanut seuraavan maininnan itsestään: »En ole
+ainoatakaan porvarin tytärtä häväissyt, en leskeä hätään saattanut, en
+peltomiestä luotani torjunut, en paimenta pois ajanut. En ketään ole
+maksamattomien verojen vuoksi hänen työläisiltään riistänyt. Ei kukaan
+ollut köyhä, eikä kenenkään tarvinnut nähdä nälkää minun aikanani.
+Kun katovuodet tulivat, annoin minä kyntää ja kylvää kaikki maat aina
+maaherrakuntani eteläisille ja pohjoisille rajoille ja varustin ihmiset
+elintarvikkeilla. Minä annoin leskelle yhtä hyvin kuin vaimolle, jolla
+oli mies, minä en suosinut suuria vähäisten edellä antaessani. Sitten
+tulivat suuret Niilin tulvat, jotka tuottivat viljaa ja kaikenlaatuisia
+elintarvikkeita, mutta kuitenkaan minä en kiristänyt maksamatta
+jääneitä veroja. Senvuoksi kansa myös minua kovin rakasti, niin, yhä
+enemmän ja enemmän päivä päivältä.»
+
+Toinen lääninherra on arvostellut itseänsä seuraavasti: »Minä olin
+rikas viljasta. Kun maa kärsi puutetta, varustin minä valtion viljalla.
+Minä annoin porvarin noutaa viljaa itselleen ja vaimolleen, leskelle
+ja hänen pojalleen. Minä annoin anteeksi kaikki verot, jotka aina
+minun isieni ajoilta olivat jääneet maksamatta. Minä täytin laitumet
+karjalla. Kaikki oli hedelmällistä; lehmät antoivat maitoa kaksi kertaa
+niin paljon kuin ennen, ja karsinat olivat täynnä vasikoita.»
+
+Vanhat egyptiläiset eivät ilmeisestikään olleet vainunneet, että oma
+kiitos haisee.
+
+Mutta joskin moinen kehuskeleminen hyvillä töillänsä meihin vaikuttaa
+pääasiallisesti naurettavalta, niin tuonlaatuiseen omaan elämäkertaan
+sisältyy myöskin korkeampia arvoja. Se osoittaa meille nimittäin,
+millaiseksi vanhat egyptiläiset neljätuhatta vuotta sitten ajattelivat
+hyvän hallitsijan ihanteen. Ja meidän täytyy todeta, että hyvin
+helposti luetut ovat vielä neljätuhatta vuotta myöhemminkin ne
+itämaiset hallitsijat, jotka mitan täyttävät.
+
+Niitä vainajia, jotka olivat kestäneet kokeen Osiriksen tuomioistuimen
+edessä ja saivat elää onnellista kuolemanjälkeistä elämää, uhkasivat
+kuitenkin monet vaarat, joilta itseänsä suojellakseen he tarvitsivat
+loitsuja. Tällaisia loitsumalleja kirjoitettiin vainajan avuksi
+muumioarkkuun ja kaiverrettiin hautojen seiniin. Näistä loitsuista
+kehittyi vähitellen kuuluisa _Kuolemankirja_, joka kirjoitettiin
+papyruskääröön[21], minkä kuollut sai mukanansa hautaan, niin että
+kun hän kohtasi demoneja, jotka esiintyivät myrkyllisinä käärmeinä,
+jättiläissuurina krokodiileinä ja tultasuitsevina lohikäärmeinä, hän
+silloin tiesi, miten ne karkoittaisi, ja kun hän tuli porteille,
+joiden olisi tullut avautua, tai jokien rannalle, joiden yli hänen
+oli kuljettava, hän voi lausua oikeat loitsusanat. Toiset manaukset
+antoivat vainajan sielulle voiman tulla ulos haudastaan, ottaa
+haluamansa muodon ja liittyä jälleen ruumiiseen.
+
+Korkeata kulttuurikantaa ei luonnollisesti voida odottaakaan näissä
+ikivanhoissa loitsukaavoissa. Pari esimerkkiä riittäköön. Valitsemme
+ensimmäiseksi manauksen krokodiilia vastaan. Se kuuluu näin: »Poistu
+tieltäni! Väisty syrjään, sinä kirottu krokodiili! Sinun ei pidä tulla
+minun lähelleni, sillä minulla on elämä taikasanojen mahdista, jotka
+tulevat sisäisestä voimastani.» Ja niin vainaja edelleen peloittaa
+krokodiilia vakuuttamalla: »Minun hampaani purevat kuin piikiviveitsi
+ja raatelevat kuin sakaalijumalan, ja sinä, joka makaat siellä
+lumottuna, silmäsi minun taikavoimani kiinninaulaamina, sinä et ole
+onnistuva riistämään minulta maagillista voimaani, sinä krokodiili,
+joka itse elät loitsuttuna.»
+
+Muuan käärmeloitsu on saanut seuraavan ylevän muodon:
+
+»Pysähdy, sinä Rerek käärme, äläkä tule lähemmäksi! Muutoin sinun on
+pakko syödä se rotta, joka on kauhistus Ralle, ja popsia mädäntyneen
+emäkissan sääriä!»
+
+Mutta moisen lorun rinnalla esiintyy Kuolemankirjassa yleviä ajatuksia
+siitä, kuinka kukin ihminen lopuksi saa tuomionsa sen mukaan, miten
+on elänyt täällä maan päällä. Nämä suunnattomat vastakohdat samassa
+kirjoituksessa saavat selityksensä siitä, että Kuolemankirja ei ole
+yhtenäinen teos, vaan eri kappaleet ovat syntyneet eri kehitysasteilla,
+alkeellisimmat kenties 5.—6. vuosituhannella, mutta sitten aina
+seitsemännelle vuosisadalle ennen meidän ajanlaskuamme. Niin perin
+vanhoillisia kuin egyptiläiset olivat, he säilyttivät siinä paljon
+ikivanhaa, joka oikeastaan soti heidän muuttunutta uskonnollista
+käskystänsä vastaan. Mutta tottumus vanhaan oli niin syvälle syöpynyt,
+että he eivät harkinneet sen aikansaeläneisyyttä. Mikä oli kelvannut
+heidän esi-isilleen, se oli kyllin hyvää heille itselleenkin.
+Egyptiläinen ei epäillyt koskaan hetkeäkään, että ne maagilliset sanat,
+jotka olivat auttaneet isien henget autuaitten maahan, veisivät sinne
+hänetkin.
+
+Muinaisten egyptiläisten sitkeä vanhoillisuus kohtaa meitä heidän
+elämänsä kaikissa ilmenemismuodoissa: heidän uskonnossaan, heidän
+kuvaamataiteessaan, kirjoituksessa ja kirjallisuudessa, hallinnossa.
+Uskollisuudella, jota voidaan sanoa härkäpäisyydeksikin, egyptiläiset
+pitivät kiinni isien perinnöstä harkitsematta, oliko se ajanmukaista
+vai ei. He olivat sanalla sanoen muinaisaikamme kiinalaisia.
+Työteliäitä ja tyytyväisiä kuten kiinalaiset he olivat myöskin.
+Niinkuin Kiinan kansa olivat Egyptin asukkaatkin lämpimästi kiintyneet
+kotiseutuunsa ja perheeseensä, eivätkä he voineet ajatella suurempaa
+onnettomuutta kuin sulkea silmänsä vieraassa ympäristössä, kaukana
+sukulaisista ja ystävistä ja joutua lepäämään vieraassa maassa.
+
+Egyptiläisten kunnioitus kaikkea vanhaa ja muinaista kohtaan
+on aiheuttanut sen, että Kuolemankirjasta on vähitellen tullut
+egyptiläisten uskonnon kuvastin sen kaikilla asteilta siitä ajasta,
+jolloin egyptiläiset olivat puolivilli kansa, aina heidän mahtavuutensa
+loppuaikoihin saakka.
+
+Alusta loppuun Kuolemankirja on täynnä maagillisia loitsuja, joiden
+tarkoituksena on säilyttää muumio ja vakuuttaa sille iankaikkinen
+elämä. Muuan sellainen manaus kuuluu osittain lyhennettynä:
+»Tervehditty ollos sinä Osiris, minun jumalallinen isäni! Samoinkuin
+Sinä elät ja olet ikuinen, samoin minunkin jäseneni tulevat ikuisesti
+elämään. En ole minä katoava. En ole minä tomuksi muuttuva. En ole
+minä mätänevä. En ole minä matojen saaliiksi joutuva. Minä tulen
+elämään, elämään! Minä tulen kukoistamaan. Minun sisälmykseni
+eivät mätäne, minun silmäni eivät sammu, minun kasvoni eivät
+muutu. Minun korvani eivät käy kuuroiksi. Minun päätäni ei eroteta
+kaulastani. Minun kieltäni ei pois temmata. Minun hiuksiani ei
+leikata. Minun kulmakarvojani ei ajella. Minun ruumiini on säilyvä
+vahingoittumattomana, ei se ole hajoava eikä tuhotuksi tuleva tässä
+maailmassa.» — Jotta vainajalla olisi oikein hyvä toisessa maailmassa,
+pantiin hautakammioon myöskin saviastioita täynnä leipää, viiniä ja
+muita elintarvikkeita. Mutta kun nämä ruoka- ja juomavarastot eivät
+voineet riittää ikuisiksi ajoiksi, täytyi muulla tavalla huolehtia
+vainajan aineellisesta hyvinvoinnista, ja tätä varten hautakammion
+seiniin maalautettiin tai hakkautettiin kuvasarjoja, joissa
+esitettyjen kohtausten toivottiin toteutuvan hänen kuolemanjälkeisessä
+olotilassaan. Kaikkialla palautuvat melkein samat aiheet: näemme
+haudassaolijan nauttivan rikkaan pöydän antimia tai toimittelevan
+maallisia tehtäviä, molemmissa tapauksissa kernaimmin orjien ja
+palvelijain kumartamana ja palvelemana. Välistä saamme nähdä hänet
+myöskin kalastamassa tai virtahepoja, jalopeuroja, sakaaleja tai
+gaselleja metsästämässä, taikka myöskin pyydystämässä lintuja Niilin
+rannalta, missä papyrus on tiheintä. Välistä hän hupailee perheensä
+helmassa ruoalla ja juomalla soittajien ja kauniiden tanssijattarien
+kohottaessa olemassaolon suloa.
+
+Jotta rikkaan ja ylhäisen egyptiläisen itsensä ei tarvitsisi kyntää ja
+korjata satoa viljavilta kentiltä, missä hän kuolemansa jälkeen sai
+oleskella, jotta hän pääsisi jauhamasta viljaa, leipomasta leipää,
+panemasta olutta, kaitsemasta karjaansa ja soutamasta venettänsä,
+asetettiin hautaan myöskin puukuvioita, jotka esittivät erilaisia
+palvelijoita ja kotieläimiä sekä pikku taloja ja veneitä.
+
+Saivatpa ruhtinaat ja muut ylhäiset henkilöt mukaansa kokonaisia
+pikku puusotajoukkoja. Näin annettiin vainajalle mukaan jonkinlainen
+tekomaailma korvaamaan todellista, joka hänen täytyi jättää.
+Rautatavarat ja hautojen seinillä olevat kuvat antavat meille siten
+erinomaisen kuvan siitä elämästä, jota Egyptissä elettiin ammoisina
+aikoina.
+
+Eräs etevä amerikkalainen arkeologi kertoo seuraavasti siitä
+vaikutuksesta, minkä neljätuhatvuotinen kääpiömaailma teki häneen,
+kun hän vuonna 1921 oli Theban läheltä löytänyt hautakammion ja
+seinässä olevasta raosta sai luoda ensimmäisen silmäyksen siihen.
+Sisällä vilisi pikkuruisia, pikkuruisia, ainoastaan parin desimetrin
+korkuisia ihmisiä, jotka hyörivät siellä jokapäiväisissä puuhissaan.
+Muutamat heristivät keppejänsä pikku lehmä- ja härkälaumoille. Toiset
+olivat teurastus- tai leipomapuuhissa tai laskivat äskenpantua olutta
+saviastiaan. Toiset laskivat verkkoa veneestä, toiset kalastivat
+harppuunalla. Toisissa veneissä miehet kiskoivat airoja, toisissa
+aluksissa taasen merimiehet vetivät purjeita mastoon ja laivuri
+seisoi kehoittelemassa merimiehiä, jotka kiipeilivät mastoissa ja
+köysissä. »Muuan nuori tyttö, joka oli toisia suurempi ja puettu
+loistavanväriseen pukuun, tuijotti minuun vakavin silmin», niin
+löytäjä kertoo, »aivan kuin nuhdellen minua, että minä häiritsin
+neljätuhatvuotista lepoa.»
+
+Kolme päivää ja kolme yötä retkikunta työskenteli lakkaamatta
+päästäkseen sisälle löydettyyn aarrekammioon ja tuodakseen sieltä
+päivänvaloon nämä satalukuiset huolellisesti veistetyt ja maalatut
+piskuiset puukuviot. Kaikki oli hämmästyttävän hyvin säilynyttä, yksin
+lukinverkonohuiset liinalangat naisten värttinöissä ja kangaspuissa.
+
+Kaksitoista venettä oli valmiina kuljettaakseen suurmiesvainajaa
+ja hänen seuruettaan Niilillä retkeiltäessä. Hänen kajuutassaan
+suurimmassa aluksessa oli kaksi kuparista matka-arkkua hänen sänkynsä
+alla. Ja hytin oven edessä istui laulaja ja harpunsoittaja huvittamassa
+herraansa. Yksi alus oli huolellisesti valmistettu keittiöksi patoineen
+ja muine keittiöastioineen.
+
+Vaikuttavin on ryhmä, joka esittää mahtavaa miestä istumassa
+pihamaallansa talonsa edustalla poikansa ja perillisensä ollessa maahan
+kyyristyneenä hänen toisella ja neljä kirjuria toisella puolellaan,
+kaikki innokkaassa toimessa hänen karjaansa laskemassa. Karjankaitsijat
+ajavat taikka kuljettavat eläimiä hänen ohitsensa. Siinä on punaista,
+mustaa ja kirjavaa elukkaa.
+
+Siinä on sanalla sanoen jäljennös rikkaan miehen omaisuudesta, minkä
+hän tällä tavoin on tahtonut ottaa mukaansa tulevaan elämään. Näiden
+satalukuisten pikku ihmisten piti toisessakin elämässä tehdä työtä
+hänelle: kyntää ja korjata hänen peltojansa, kaitsea ja teurastaa
+hänen karjaansa, leipoa hänen leipänsä ja panna hänen oluensa, kehrätä
+ja ommella hänen vaatteensa sekä silloin tällöin souteluttaa häntä
+Niilillä.
+
+Toisen vuosituhannen keskipalkoilla lakkasi tämä tapa asettaa
+palvelijain kuvia hautoihin. Sen tilalle keksittiin yksinkertaisempi
+tapa panna vainajan mukaan häntä itseänsä jäljittelevä veistos:
+savinen, puinen tai metallinen pienoiskuva, tavallisesti esittäen
+muumiota, joka lepäsi pienessä arkussa. Tämän tekovainajan tarkoitus
+oli suorittaa manallemenneen tehtävät kuolemanvaltakunnassa. Että
+hän tosiaankin pysyisi siellä ja tekisi työtä, siitä vakuuttautuivat
+ylhäiset egyptiläiset siten, että antoivat papin varustaa pikku kuvion
+maagillisen voiman omaavalla kirjoituksella, joka nimenomaan määräsi
+hänet kuolleen »vastikkeeksi». Vainaja sanoo siinä hänelle: »Jos minun
+tehtäväkseni pannaan jonkin työn toimittaminen toisessa maailmassa, on
+sinun se tehtävä minun asemestani aina. Sinun on viljeltävä peltoja,
+sinun on pumputtava vettä, sinun on puhdistettava kanavat ja ojat. Kun
+huudetaan minua, on sinun vastattava: ‘Täällä minä olen!'»
+
+Lapsille pantiin usein leikkikalu mukaan hautaan. Egyptiläisten
+lasten haudoista on löytynyt puisia hyrriä, joilla pienokaiset ovat
+leikkineet, puunukkeja liikkuvine käsivarsineen ja säärineen, puinen
+krokodiili, joka voi aukaista kitansa j.n.e.
+
+Vähäisempiä rakkaita muistoja maallisen elämän ajoilta olivat
+otaksuttavasti hautaan mukaan pannut kirjoitusvihkot ja
+kirjoitustaulut. Meidän Egyptin kirjallisuuden tuntemuksellemme nämä
+kirjoitusharjoitelmat ovat arvaamattoman arvokkaita, sillä suuri,
+ehkäpä suurin osa tätä kirjallisuutta on säilynyt yksinomaan tässä —
+kieltämättä vallan vajavaisessa — asussa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+»Kaikki olemme samanarvoisia kuoleman edessä» — se oppi ei
+ollut voimassa muinaisilla egyptiläisillä. Siellä ei yksin
+_yhteiskunnallisesti_ ollut erikoisasemassa rikas, joka
+hautakammiossansa lepäsi turvassa sakaaleilta ja muilta erämaan
+villipedoilta, verrattuna köyhään, jolla ei ollut varaa balsamoiduttaa
+kuollutta ruumistansa ja säilyttää sitä kallisarvoisissa
+hautakammioissa, vaan joka sarkofageitta ja siteittä kätkettiin metrin
+syvälle erämaan hiekkaan. _Hänen_ jäännöksensä hävitti pian ajan
+hammas, ja senvuoksi hän ei koskaan voinut päästä osalliseksi toisen
+maailman autuudesta. Mahdollisuuden mukaan vähempivarainenkin koetti
+kumminkin välttää sellaisen kohtalon, ja hänen elämänsä aherruksen
+päämääräksi tuli hiellä ja vaivalla rehkiä kokoon varat kunnialliseen
+hautaamiseen. Ainakin koetettiin myöhempinä aikoina saada kootuksi
+edes niin paljon, että voitiin vuokrata paikka jossakin niistä
+joukkohaudoista, joita yritteliäät urakoitsijat rakensivat kallioihin.
+
+Voitiinpa mennä niinkin pitkälle, että varastettiin kivet omaa hautaa
+varten. Eräs yli 3000 vuotta vanha papyruskannekirja kertoo eräästä
+työnjohtajasta: »Hän louhitutti väellänsä kiviä kuningas Seti II:n
+rakenteilla olevista töistä, ja he varastivat siitä joka päivä miehen
+omaa hautarakennusta varten. Ja hän pystytti näistä kivistä neljä
+pilaria hautaansa.» Toisesta haudasta hän hankki itsellensä kaksi
+kappaletta Kuolemankirjaa — samoin omaa vastaista tarvettansa varten
+— ja kolmanteen hautaan hän tunkeutui ja anasti sen vuoteenkin, millä
+vainaja lepäsi, sekä muutoin mitä vain käsiinsä sai. Hän varasti
+myöskin kuninkaan kuolinuhria varten tarkoitetun suitsutusaine- ja
+viinivadin. Muuan erikoisen arvokas esine, joka oli kadonnut erään
+kuningattaren haudasta, löytyi myöskin hänen talostaan, vaikka hän
+olikin vannonut vakaiset valat, että hän oli viaton. Juttuun kuuluu
+muutoin, että tämä autuudestansa niin huolehtiva mies tässä maailmassa
+esiintyi raa'an roiston hahmossa. Hän eli haureellisesti alaistensa
+työmiesten vaimojen ja muiden naisten kanssa, joiden kanssa he »asuivat
+yhdessä». Hän varasti, mitä vain käsiinsä sai, murtautui yöllä
+toverinsa taloon ja »selkäsaunalla pehmitti sinä yönä yhdeksän henkeä»;
+ja välistä hän huvitteleikse nousemalla muurille ja pommittamalla
+sieltä väkeänsä tiilillä. Hän pakotti miehensä korvauksetta tekemään
+työtä hänen yksityistiliinsä, ja heidän vaimojensa täytyi kutoa
+kangasta hänelle. Mutta työnsä hän kruunasi, kun hänen kidutetut
+alaisparkansa lähettivät miehiä valittamaan itsellensä kuninkaalle. Hän
+surmautti kaikki valittajat, »etteivät he voisi viedä mitään viestejä
+faaraolle.»
+
+Kuolemattomaksi syntistä ruumistansa hän tällä keinoin tuskin lienee
+saanut, mutta maailmanhistoriaan hän pääsi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Se kauhu ruumiin häviämistä kohtaan, joka oli niin voimakas vanhoilla
+egyptiläisillä, kohtaa meitä eräässä heidän merkillisimpiä runojaan. Se
+kuvaa elämään väsyneen miehen ja hänen sielunsa välistä keskustelua.
+Elämään väsynyt sanoo, että paras, mitä hän voi tehdä, on riistää
+henki itseltänsä, sillä hänen nimensä on »inhotumpi kuin raadon löyhkä
+kesäisenä päivänä, kun aurinko on kuuma, vastenmielisempi kuin sen
+katku, joka kuumana päivänä kaloja käsittelee, tai hanhien haju niiden
+pesässä tai se löyhkä, mikä lähtee krokodiileista ja siitä paikasta,
+jonne krokodiilien on tapana kokoontua.» Eihän totisesti elämällä ole
+silloin erikoisen suurta arvoa. Mies lisääkin: »Kuolema on nyt minulle
+kuin terveyden lahja sairaalle, kuin mirhamin tuoksu ja lootuskukkien
+lemu vilpoisella rannalla, niin, aivan kuin saisi tulla kotiin monta
+vuotta kestäneestä vankeudesta.»
+
+Mutta hänen sielunsa kammoksuu kuolemaa, sillä sen jälkeen kuin kaikki
+omaiset ja ystävät ovat hänet hylänneet, hänellä ei ole ketään, joka
+voisi huolehtia siitä, että hänet kunniallisesti haudattaisiin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Niin suurta rakkautta tulevaa hautaansa kohtaan egyptiläinen tunsi,
+että hänen viimeisen asuntonsa arvokkaaseen kuntoon laittamisen
+valmistelut usein veivät suuren osan hänen elämäänsä. Niinhyvin
+kuninkaat ja kuningattaret kuin muutkin ylhäiset miehet ja naiset
+omistautuivat ilolla ja riemulla, voi melkein sanoa, tulevain
+maahanpanijaistensa valmistuksiin. Pelkkä ajatus, että täytyisi
+kuolla vieraassa maassa ja tulla lasketuksi hautaan, joka ei ollut
+kaikkien säädynmukaisten vaatimusten mukainen, oli kauhistus
+ylhäiselle henkilölle. Senvuoksi egyptiläinen, ollessaan maansa
+rajojen ulkopuolella, ikävöi alati päästä ainakin kotiin kuolemaan.
+Tämä kaipaus on päämotiivina eräässä kahdenneltakymmenenneltä
+vuosisadalta ennen meidän ajanlaskuamme olevassa papyruksen
+säilyttämässä kertomuksessa — Sinuhesta, Sesostris I:n palvelijasta.
+Kun Sesostris oli vielä vain kruununperijä, Sinuhe oli hänen
+mukanansa sotaretkellä libyalaisia vastaan. Saapui silloin leiriin
+sanoma vanhan faaraon kuolemasta, miten »hiljaisuus vallitsi nyt
+kuninkaan palatsissa, kaikkien sydämet olivat surun vallassa,
+molemmat portit olivat suljettuina ja hoviväki istui päät polvien
+varassa ja ihmiset valittivat.» Sinuhen valtasi tällöin sellainen
+kauhu odotettavissa olevia valtaistuinriitoja kohtaan, että hän
+pakeni erämaahan. Harhailtuaan kauan hän saapui erään ystävällisen
+syyrialaispäällikön luo, joka pyysi Sinuhea jäämään luoksensa, asetti
+hänet korkea-arvoiseen asemaan ja antoi yhden tyttäristänsä hänelle
+vaimoksi. Sinuhe sai myöskin valita itselleen maakartanon uudessa
+isänmaassaan. »Se oli ihanaa maata», hän sanoo. »Siellä oli viikunoita
+ja viinirypäleitä; siellä oli enemmän viiniä kuin vettä ja runsaasti
+hunajaa, ja kaikenlaisia hedelmiä kasvoi puissa. Vehnää siellä oli
+ja ohraa ja karjalaumoja määrää vailla. Silloin sain minä leipää
+päivittäiseksi ravinnokseni ja viiniä joka päivä, keitettyä lihaa ja
+lintupaistia ja lisäksi arojen riistaa, jota minulle pyydystettiin
+ansoilla ja minun eteeni asetettiin sen lisäksi, mitä minun koirani
+pyydystivät.»
+
+Niin Sinuhe eli onnellisena uudessa kotimaassansa ja näki suuren
+lapsiparven kasvavan ympärillänsä. Mutta hän ikävöi kuitenkin saada
+vielä kerran nähdä sen maan, jossa hän oli syntynyt. Ja kun hän alkoi
+käydä vanhaksi ja tunsi lopun lähestyvän, hän kirjoitti faaraolle
+nöyrän kirjeen ja pyysi, että hänen suotaisiin palata rakkaaseen
+Egyptiinsä ja saada siellä viimeinen lepopaikkansa.
+
+Ja katso: eräänä päivänä saapuu kuninkaan sanantuoja tuoden
+kallisarvoisia lahjoja, jotka ilahduttivat Sinuhen sydäntä, sekä
+kirjeen, joka teki hänet vieläkin iloisemmaksi. Siinä näet pyydettiin
+häntä palaamaan Egyptiin, »sillä», niin siinä sanottiin, »nyt alat
+sinä tulla vanhaksi mieheksi etkä voi enää siittää poikia, ja
+sinulla on aina kuolinpäiväsi ajatuksissasi. Katso, hyvätuoksuinen
+setriöljy ja muumiositeet ovat valmiina sinun balsamointiasi varten.
+Hautajaissaattue, joka on lähtevä liikkeelle sinä päivänä, jona sinut
+maalle jälleen luovutetaan, pitää sinulle järjestettämän, ja kultaisen
+muumioarkun, jonka pää on koristettu atsuurilla[22], olet sinä saava.
+Härkien pitää vetämän sinut hautaan, laulajain sinun edelläsi käymän
+ja hautajaistansseja suoritettaman. Ne, jotka surevat sinua, odottavat
+silloin hautasi ovella; uhreja sinulle annetaan ja hautakammiosi on
+oleva rakennettu valkoisesta kivestä aivan prinssien ja prinsessojen
+hautojen viereen. Sinun ei tarvitse kuolla vieraassa maassa, jossa
+sinun ruumiisi pantaisiin oinaannahkaan.»
+
+Sinuhe kiitti luonnollisesti ylitsevuotavalla itämaalaisella
+kunnioituksella. Hän vakuutti kirjeessään faaraolle, että hän ei ollut
+paetessaan ollut täysin järjissään: »Tarkoitusta siinä ei ollut, ja
+kun minä sitten oikein ajattelin, en voinut ymmärtää, miten kaikki
+oikeastaan oli käynyt. Minä en voi käsittää, kuinka olen voinut
+jättää oman maani. Minusta tuntuu nyt käyneen kuin unessa, niinkuin
+silloin kuin mies, joka oleskelee hedelmällisessä maassa, kuvittelee
+olevansa Libyan erämaassa. Koskaan en ole minä kallistanut korvaani
+kapinallisille vehkeilyille, ei, minä pidän kuninkaani kunniassa.»
+
+Vanhus lahjoitti nyt kaiken omaisuutensa lapsillensa ja läksi
+vaeltamaan kaukaiseen faaraoitten kaupunkiin. Kun hän tuli kuninkaan
+eteen, »hän heittäytyi maahan vatsallensa». Ja niin hän kertoo
+edelleen: »Kun faarao puhutteli minua, minusta tuntui kuin miehestä,
+joka äkkiä on tullut pimeään huoneeseen. Minun järkeni himmeni, minun
+jäseneni vapisivat, sydämeni ei tuntunut olevan enää rinnassani,
+ja minä en tiennyt, olinko minä kuollut vai elossa.» Sinuhe yritti
+änkyttää vastausta, mutta tilanne muuttui koomilliseksi, kun Sesostris
+kääntyi kuningattaren puoleen sanoen: »Katso! Tämä on Sinuhe, joka
+tulee aasialaisen hahmossa ja josta on tullut beduiini» — »silloin»,
+niin kertoo Sinuhe, »kuningatar nauroi ääneen ja sydämellisesti, ja
+kuninkaalliset lapset kirkuivat yhdestä suusta: 'oi herra kuningas,
+tämä mies ei voi olla Sinuhe!' Mutta hänen majesteettinsa sanoi: 'Minä
+vakuutan teille, hän se on!'
+
+Sitten ottivat kuninkaalliset lapset soittovehkeensä ja sistruminsa[23]
+ja menivät hänen majesteettinsa eteen sanoen: 'Anna meidän tähtemme
+armosi kohdata tätä arojen soturia, joka on syntynyt Egyptissä! Hän
+pakeni kaukaiseen maahan sinua peläten. Mutta se silmä, joka on sinut
+saanut nähdä, ei pelkää enää!'»
+
+Silloin kuningas avasi suunsa armollisesti ja sanoi, että nyt pelko oli
+tarpeeton, sillä hän nimitti Sinuhen uskotuksi neuvonantajakseen. Ja
+kuninkaalliset lapset osoittivat vanhukselle kiintymystään puristamalla
+hänen käsiänsä.
+
+Kun hän oli tullut siihen asuntoon, joka hänelle oli varattu — hän
+kertoo — »leikattiin ja kammattiin minun hiukseni ja minä heitin
+päältäni vieraan maan lian, samalla kuin riisuin päältäni beduiinien
+puvun, heidän, jotka elävät aroilla, ja puin ylleni hienon liinapuvun.»
+Hän sai muhkean asunnon, ja kolme, neljä kertaa päivässä vietiin
+hänelle ruokaa kuninkaallisesta keittiöstä, paitsi sitä, mitä kuninkaan
+lapset tavan takaa hänelle antoivat. Mutta lopuksi tulee paras
+kaikesta: »Kiviseksi haudaksi minulle», hän sanoo, »varattiin paikka
+toisten ylhäisten hautojen joukkoon.» Ja sitten hän kuvailee, miten
+tämä hautarakennus rakennettiin piirtokirjoituksineen ja kaikkineen,
+mikä ylhäiselle miehelle kuuluu hänen viimeisessä lepopaikassaan.
+»Minun kuvapatsaani, jonka faarao minulle teetätti, oli kullalla
+silattu, ja sen tunika oli kullansekaista hopeaa. Ei osoiteta sellaista
+kunniaa tavalliselle henkilölle.
+
+Ja niin elän minä nyt, kuninkaani palkitsemana, kunnes tulee se päivä,
+jolloin täältä erkanen.»
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Alfred Wiedemann, Die Toten und ihre Reiche im Glauben der alten
+Egypter (»Der alte Orient» 1910).
+
+Alfred Wiedemann, Die Amulette der alten Egypter (»Der alte Orient»
+1910).
+
+Pehr Lugn, Den egyptiska dödsboken (Nordisk tidskrift 1918).
+
+Heinrich Brugsch, Die ägyptische Gräberwelt.
+
+
+
+
+NIILINMAAN HISTORIALLISET AIKAKAUDET.
+
+
+Egyptin valtakunta on todennäköisesti, kuten muutkin antiikin valtiot,
+syntynyt monista pienistä kaupunkiyhteiskunnista niihin kuuluvine
+maaseutuympäristöineen, mitkä vähitellen ovat yhtyneet kahdeksi
+valtakunnaksi, Ylä- ja Ala-Egyptiksi. Viimeksimainittu käsitti
+delttamaan, edelliseen kuului siitä etelään oleva maa aina ensimmäisen
+kataraktin loppuun asti nykyisen Assuanin lähelle, Elefantine-saaren
+vastapäätä. Ensimmäisen kataraktin kohdalla kulki vanhastaan raja
+Egyptin ja Nubian eli Aithiopian välillä, kuten kreikkalaiset sitä
+nimittivät. Kreikkalaisilla matkailijoilla oli kerrottavana monta hyvää
+juttua Aithiopian satumaasta. Siellä oli hännällisiä ihmisiä, jotka
+kävelivät neljällä jalalla aivan kuin järjettömät eläimet, ja toisia,
+jotka elivät yksinomaan babiaaninarttujen maidosta.
+
+On kauan eletty siinä uskossa, että Nubia oli vanhempina aikoina
+neekerien asuttama. Uudemmat kansatieteelliset tutkimukset ovat
+johtaneet kumminkin siihen käsitykseen, että Nubiassa Egyptin
+valtakunnan varhaisempina aikoina on asunut samanrotuisia ihmisiä kuin
+egyptiläiset itse, nimittäin sitä valkoisen rodun haaraa, jota sanotaan
+_haamilaiseksi_. Vasta noin 2000 vuotta e.Kr. alkoi Nubian väestöön
+sekoittua neekeriverta; mutta vielä toisen vuosituhannen keskivaiheilla
+e.Kr. täytyi mennä aina neljännen kataraktin seuduille kohdatakseen
+täysiverisiä neekereitä. Vasta sen ajan jälkeen alkoi se Keski-Afrikan
+alkuasukasten suuri kansainvaellus, joka ajoi heidät yhä kauemmaksi
+pohjoista kohti ja Egyptiin. Muutamat tutkijat ovatkin esittäneet sen
+hyvin todennäköisen käsityksen, että juuri haamilaisten egyptiläisten
+sekoittuminen peräti sivistysviholliseen neekerivereen oli suurimpana
+syynä siihen, että egyptiläinen pysähtyi lopuksi kasvussaan ja lakastui.
+
+Kerrotaan, että ensimmäinen kuningas, joka hallitsi sekä Ylä- että
+Ala-Egyptiä ja siis yhdisti koko Niilin maan _yhdeksi_ valtioksi,
+olisi ollut _Menes_. Hänen otaksuvat varovaisemmat egyptologit eläneen
+noin 3400 e.Kr., siis suunnilleen 5300 vuotta ennen meidän päiviämme,
+kun sitävastoin »pyöreäkätisemmät» historioitsijat ovat tulleet
+siihen tulokseen, että Menes olisi elänyt enemmän kuin kuusituhatta
+vuotta sitten. Vanhastaan on jaettu Egyptin kuningasluettelot
+Meneksestä Aleksanteri suureen asti, joka vuonna 332 e.Kr. valloitti
+Egyptin, kolmeenkymmeneen hallitsijasukuun. Tämä aikakausijako
+perustuu niihin kuningasluetteloihin, joita papit laativat merkiten
+myös hallitusvuodet. Ne ovat säilyneet — vaikka hyvin katkonaisina
+— papyruskääröissä ja kivitauluissa. Näiden kolmenkymmenen
+hallitsijasuvun puitteissa erotetaan Egyptin historiassa neljä
+nousukautta, joiden välillä on valtakunnan hajaantumisen ja vieraiden
+valloittajain valtakaudet, nimittäin vanha valtakunta noin 3000—2500
+e.Kr., keskimmäinen noin 2000—1800 e.Kr., uusi valtakunta noin
+1600—1100 e.Kr. ja uudistusaika 663—525 e.Kr.[24]
+
+
+
+
+HISTORIAN SARASTUSAIKA JA VANHA VALTAKUNTA
+
+(noin 3400—2500 e.Kr.)
+
+
+Kahden ensimmäisen hallitsijasuvun kuninkaat ovat meille tuskin muuta
+kuin nimeltään tunnettuja. Mutta kolmas dynastia, noin 3000 vuotta
+e.Kr., aloittaa suurten pyramidinrakentajain ajan. Hallituskaupunki oli
+silloin nykyisen Kairon seutuvilla. Mutta pääkaupungin paikka vaihtui
+faaraoiden mukana. Arkeologien tutkimukset ovat osoittaneet meille,
+että kukin kuningas osaltaan perusti uuden pääkaupungin ja rakensi sen
+lähelle tulevaa hautaansa, jonka arvonmukaista koristamista moni faarao
+itse asiassa piti elämänsä tärkeimpänä tehtävänä. Lopuksi _Memfis_,
+joka jo kauan oli ollut huomattava kaupunki ja jossa oli kuuluisa
+Osiriksen temppeli, tuli Egyptin pääkaupungiksi; ja senkin jälkeen kuin
+vanha valtakunta oli sortunut ja pääkaupunki siirretty etelämmäksi,
+Memfis jatkuvasti koko Egyptin historian ajan oli Ala-Egyptin kaikkein
+tärkeimpiä paikkoja.
+
+Vanhimmat tunnetut Egyptin kuningashaudat ovat kallioiden onkalolta,
+joihin on rakennettu tiiliseinät. Mutta jo toisen hallitsijasuvun
+ajoilta on peräisin kuningashauta, joka on rakennettu tasoitetusta
+kalkkikivestä. Lähinnä vanhimmat kuningashaudat on rakennettu
+suorakaiteen muotoon, ne ovat tasakattoisia, ylöspäin kallistuvin
+seinin. Niistä käytetään mastaba-nimeä. Nimi on arabialainen ja
+merkitsee penkkiä. Mastaba onkin jättiläiskokoisen penkin muotoinen. Se
+voi olla jopa 50 metriä pitkä ja sisältää kolmisenkymmentä huonetta,
+niiden joukossa kappelin, missä papit uhrasivat kuolleen menestykseksi
+ja jonne sukulaiset ja ystävät asettivat hänelle ruokaa.[25]
+
+Useassa mastabassa on piirtokirjoituksia, jotka kertovat, että joku
+vainajan omainen, tavallisimmin hänen poikansa on rakentanut haudan
+tai ainakin jollakin muulla tavalla osoittanut huolenpitoansa manalle
+menneestä. Niinpä kirjoittaa eräskin mies isä-vainajansa hautaan:
+»Kun isäni haudattiin kauniissa lännessä, rakensin minä tämän haudan
+hänelle sellaiseksi, jollaiseksi hän sitä suunnitteli, kun hän vielä
+käveli jalkainsa kannattamana.» Muuan toinen mies, joka oli osoittanut
+isällensä samanlaisen kunnian, nimittää itseänsä »erääksi, jolle hänen
+poikansa on tekevä samoin, kun hän kerran on mennyt lännen maille.»
+Kerran kertoo mies, että hän on »haudannut vaimonsa tähän kauniiseen
+hautaan», kerran taasen isä, että hän on rakentanut haudan »vanhimmalle
+pojallensa, jumalan rahainvartijalle, kun manallemennyt oli vielä
+lapsi.»
+
+Liikuttava on piirtokirjoitus, jonka muuan faaraon maaherroista on
+kirjoituttanut isällensä ja itsellensä teettämäänsä yhteiseen hautaan:
+»Minä annoin määräyksen, että minut piti haudattaman samaan hautaan
+kuin tämä Zau saadakseni olla hänen seurassaan, mutta ei sen vuoksi,
+etten olisi voinut rakentaa toista hautaa itselleni; minä tein sen
+saadakseni nähdä tämän Zaun joka päivä ja olla hänen kanssansa samassa
+paikassa.»
+
+Usein hauta — tai ainakin osa haudan laitteista — oli faaraon
+lahja. Eräässä neljännen hallitsijasuvun ajoilta olevassa haudassa
+piirtokirjoitus kertoo esim., että faarao itse oli määrännyt 50 miestä
+kuninkaan oman pyramidin rakentajista päivittäin työskentelemään tämän
+mastaban rakentamisessa. Ja »Hänen Majesteettinsa käski, että ketään
+näistä miehistä ei pitänyt otettaman muihin töihin, ennenkuin hauta oli
+valmis.»
+
+Tuon tuostakin vakuuttaa haudan onnellinen omistaja: »Koskaan ei
+samanvertaista ole tehty kuninkaalliselle palvelijalle, sillä minä olin
+Hänen Majesteettinsa sydäntä lähellä; minä miellytin hänen sydäntänsä,
+sillä kuningas rakasti minua ja ylisti minun kaikkia tekojani.»
+
+Mastabain seiniä koristavilla kuvilla niihin kuuluvine kirjoituksineen
+on suuri sivistyshistoriallinen arvo. Ei kyllin siinä, että ne ovat
+oivallista aineistoa vanhan valtakunnan aikaisen Egyptin elämän
+tutkimiselle: ne ovat psykologisestikin hyvin kiintoisia, sillä ne
+todistavat muinaisten egyptiläisten, niin kuin ylipäänsä itämaalaisten
+— ja länsimaalaisten — heikkoutta arvonimiä kohtaan. Ilmeisen
+tyytyväisenä vainaja luettelee kaikki ne korkeat arvoasemat, joissa
+hän on ollut, kaikki ne armonosoitukset, joita faarao on hänelle
+suonut, kaikki ne lahjat, joita tämä on hänelle antanut. Ja mimmoisia
+luottamustehtäviä faarao voikaan antaa uskotuilleen! Muuan heistä oli
+esimerkiksi saanut esiintyä pöytäkirjanpitäjänä eräissä kuningashuoneen
+sisäisissä perheriitaisuuksissa. »Ei kukaan minun asemassani oleva ole
+tätä ennen saanut kuulla kuninkaallisen haaremin salaisuuksia», hän
+vakuuttaa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Mastaboista kehittyi sitten vieläkin suurempia kuningashautoja:
+pyramidit, vakavimmat rakennustyöt, mitä maan päällä on —
+luonnollisesti lukuunottamatta sellaisia yrityksiä kuin Kiinan muuri.
+Kehitys mastabasta pyramidiin on tapahtunut siten, että mastaban päälle
+on rakennettu aina toinen, ylempi alempaa pienemmäksi. Tällä tavoin
+ovat omituiset porraspyramidit syntyneet. Täyttämällä sitten tällaisen
+pyramidin askelmat sileäksi hiotulla graniitti- tai kalkkikivellä
+saatiin tavallinen sileäpintainen pyramidityyppi.
+
+Pyramidit rakennettiin, kuten mastabatkin, kuninkaitten
+hautakammioiksi. Mutta faaraot eivät rakentaneet pyramideja
+yksin itselleen, vaan myöskin puolisoillensa. Niinpä Kheopsin
+hautamuistomerkin juurella on kolme pienempää pyramidia, joihin hänen
+kuningattarensa on haudattu. Kuninkaallisten pyramidien ympärillä
+on vielä prinssien ja prinsessojen, virkamiesten ja hovilaisten
+mastaboita; ja kuta korkeammalla arvoasteikossa nämä ylhäisyydet ovat
+olleet elämänsä aikana, sitä lähemmäksi faaraota he ovat saaneet
+viimeisen leposijansa. Siten on Memfiksen ja toisten pääkaupunkien
+paikoille Niilin vasemmalle rannalle, vähintään viiden penikulman
+pituiselle alueelle, syntynyt koko maailmassa ainutlaatuinen kuolleiden
+kaupunki.
+
+Kuninkaan pyramidi oli aina kuolleiden kaupungin keskus — mutta
+ei ainoastaan kuolleiden, vaan myöskin aikoinaan eläneiden. Nuo
+valtavat rakennukset kohoavat nyt siellä muistomerkkeinä kuningasten
+muinaisesta hallituskaupungista. Uudemmista tutkimuksista selviää
+näet, kuten jo on sanottu, että vanhan valtakunnan aikana melkein
+jokainen kuningas perusti uuden pääkaupungin, josta tuli myöskin hänen
+»kuolemankaupunkinsa», ja ennen kaikkea juuri se, sillä kuninkaan
+palatsi joutui varjoon valtavan hautarakennuksen rinnalla. Pyramidithan
+oli tarkoitettu »ikuisiksi asunnoiksi» ja ne rakennettiin niinmuodoin,
+samoinkuin temppelit, kestävämmästä aineesta kuin kuninkaalliset
+palatsit, joiden tuli kestää vain yhden kuninkaan hallitusaika. Nämä
+tyydyttiin sen vuoksi rakentamaan auringonkuivaamasta tiilestä[26].
+Mutta siten ne eivät kyenneetkään kovin pitkää aikaa säilymään ajan
+hampaalta. Niin Egyptistä ajan oloon tuli ennen kaikkea _temppelien_ ja
+_hautojen maa_.
+
+Useimmat pyramidit on rakennettu kalkkikivestä. Ihmeteltävää on,
+että sen ajan yksinkertaisilla apuneuvoilla on voitu käsitellä sata
+tonnia jopa enemmänkin painavia järkäleitä. Onpa tavattu graniittinen
+pyramidilohkare, joka painaa noin 500 tonnia. Ja valtavat päällyskivet
+on parhaiten rakennetuissa pyramideissa liitetty toisiinsa niin
+huolellisesti, että on melkein mahdotonta huomata rakoja niiden
+välillä. Vielä tänäkään päivänä ei voi saada edes paperin syrjääkään
+mahtumaan niiden liitospaikkoihin.
+
+Nykyisin tunnetaan noin kahdeksankymmentä pyramidia, mutta
+todennäköisesti monta muuta on erämaan hiekan peitossa. Kairon
+edustalla kohoaa kolme mahtavinta ja vakavinta näistä maailman
+ihmetöistä. Suurin ja kuuluisin on se, jonka kuningas Kheops rakensi
+noin viisituhatta vuotta sitten. Se oli alkujaan päällystetty
+sileäksi hiotulla hohtavan valkoisella kalkkikivellä. Molemmat toiset
+Kairon lähistöllä olevat suuret pyramidit oli samoin päällystetty
+huolellisesti hiotulla kivellä, alempana punaisella graniitilla,
+ylempänä kalkkikivellä. Itse huippu oli useimmissa pyramideissa
+graniitista. Miten hohtivatkaan nämä auringossa kimmeltävät
+»lasivuoret», joille oli mahdoton kavuta! Kheopsin pyramidin korkeus
+oli alkujaan noin 145 m, mutta on nyt vähentynyt 137:ään. Keskiajalla
+käyttivät nimittäin Egyptin arabialaiset hallitsijat niin tämän kuin
+muidenkin pyramidien suojelevaa kivipäällystää Kairon rakennuksiin
+sillä seurauksella, että alempi kalkkikivi varsinkin itse pyramidin
+huipussa alkoi rapautua.[27]
+
+Laajalti matkustanut kreikkalainen historioitsija Herodotos, joka
+5:nnen vuosisadan puolivälissä e.Kr. kävi Egyptissä, kertoo, että 100
+000 miestä 20 vuotta rakensi Kheopsin pyramidia. He tekivät työtä
+kuitenkin ainoastaan kolmena kuukautena vuodessa, siis tulva-ajalla,
+jolloin peltotöitä ei voida tehdä.
+
+Aina Herodotoksen päivistä saakka on pyramideja halki vuosituhansien
+pidetty orjuuden ja hirmuvaltiaan häikäilemättömyyden muistomerkkeinä.
+Tästä sanoo kuuluisa egyptologi Flinders Petrie: »Paljon tolkutonta on
+aikojen kuluessa kirjoitettu Kheopsin ja muiden pyramidinrakennuttajain
+kansan sortamisesta ja sen kyynelistä ja huokauksista. Itse asiassa oli
+kansalle määräämättömäksi hyödyksi, että se koulutettiin yhteistyöhön
+ja sai teknillistä taitavuutta.» Petrie on laskenut, että kunkin
+egyptiläisen tarvitsi vain kaksi kertaa elämässään tulla kutsutuksi
+tähän työhön ja silloinkin tulvan aikana, jolloin hänellä kumminkaan
+ei ollut mitään tekemistä kotona. Egyptin työtätekevälle kansanosalle
+teki sitävastoin elämän raskaaksi se suhteettoman suuri joukko
+tuottamattomia yksilöitä, varsinkin hovivirkailijoitten ja pappien
+joukossa, joita toisten täytyi elättää raatamalla otsansa hiessä.
+
+Valtavien kivimuistomerkkien sydämessä tai syvällä maassa niiden alla
+kuollut faarao lepäsi kiviarkussaan. Ääretöntä vaivaa, määrättömästi
+rahaa ja suurta älykkyyttä on vaatinut myöhempinä aikoina keksiä ja
+avata ne käytävät, jotka johtavat kuninkaallisiin hautakammioihin. Ja
+kun tutkija vihdoin on päässyt perille, mitkä kivimöhkäleet missäkin
+tapauksissa olivat sisäänkäytävän suulla, hänellä on välistä ollut
+edessänsä oikea labyrintti käytäviä, joissa tietä tukkimassa on
+raskaita graniittisia laskuovia, jotka ennen hautaamista on kohotettu
+pönkien varassa, mutta sitten pudotettu liitoksiinsa.
+
+Hautakammioiden ja niihin johtavien käytävien seinillä tavataan
+pyramideissa viidennen hallitsijasuvun loppu- ja kuudennen alkuajoilta
+kaiverrettuja hautakirjoituksia. Ne esittävät hautausmenoja ikivanhoine
+hymneineen; ne kuvailevat manalle menneitten faaraoitten elämää
+jumalain seurassa ja sisältävät loitsuja, joiden tarkoituksena on
+suojella heitä kaikelta pahalta haudan toisella puolen. Näissä
+_pyramiditeksteissä_ esiintyy aineksia paljon vanhemmalta kuin niiden
+merkitsemisajalta, sillä Egyptissä vanha ei koskaan täydellisesti
+hävinnyt, vaan kasvoi yhteen uuden kanssa. Pyramiditekstit
+juontavat juurensa aina »harmaimmasta muinaisuudesta» ja ovat,
+kuten muuan egyptologi sattuvasti on sanonut, »vanhin kappale
+ihmishengen historiaa». Ne kuuluvat samaan kirjallisuuspiiriin kuin
+»Kuolemankirjan» vanhimmat osat.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Liioittelematta voidaan sanoa, ettei mikään ihmiskäden työ niin
+valtavasti ja pysyvästi vaikuta katselijan mielikuvitukseen kuin
+nuo kolme suurta pyramidia. Taiteen kauneimmat luomat, ihanimmat
+rakennukset, nykyaikaisen tekniikan rohkeimmat saavutukset — mikään
+kaikesta tästä ei tunkeudu niin syvälle, niin lähtemättömästi katsojan
+mieleen.
+
+Koskaan pyramidit eivät vaikuta niin valtavan majesteetillisilta kuin
+nähtyinä kirkkaana kuutamoyönä. Samalla kertaa terävinä ja voimakkaina
+piirtyvät niiden ääriviivat sinisenharmaata öistä taivasta vasten, ja
+keltaisesta erämaan hiekasta kohoaa sfinksi, tämä arvoituksellinen
+olio ihmispäineen ja jalopeuranruumiineen. Todennäköisesti se esittää
+jotakin suurista pyramidin rakentajista[28], faaraoitten tavalliseen
+tapaan vertauskuvallisesti esitettynä leijonan hahmossa.
+
+Pyramidin juurella ihminen tuntee mitättömyytensä; häntä pyörryttää,
+niinkuin häntä huimaa se ikuisuusajatus, joka on luonut tämän ihmistyön
+yli-inhimillisin mittasuhtein.[29] Pyramidien kuva seuraa aina sitä,
+ken kerran on nähnyt nämä ihmetyöt. Se seuraa häntä merien taakse, eikä
+hellitä koskaan otettansa hänestä.
+
+Mitä suunnatonta osaa onkaan Egyptin sivistykselle näytellyt usko
+kuolleitten elämään! Mikä mahtava voima ihmisyyden kehityksessä onkaan
+ollut kuolemattomuusajatus!
+
+Ei ainoakaan kansa — ainakaan ennen sitä aikaa, jolloin
+roomalais-katolinen kirkko kiirastuli- ja sielumessuopillaan sai lujan
+otteensa ihmisten sieluihin — ole sellaisella innolla kuin egyptiläiset
+käyttänyt työvoimaa ja maallista omaisuutta kuolemanjälkeisen
+olemassaolon turvaamiseksi. Eikä tämä tapahtunut yksin balsamoimisella
+ja suurenmoisilla hautarakennuksilla: niin kuninkaat kuin yksityiset
+henkilötkin hankkivat jo elinaikanaan kokonaisen pappisesikunnan,
+jonka oli huolehdittava siitä, että he viimeisessä leposijassaan
+saivat asiaankuuluvat kuolinuhrit ja kunnianosoitukset. Näille
+papeille taattiin oikein sopimuskirjalla elatus jostakin vainajan
+kiinteän omaisuuden tuotteista. Eräskin neljänteen hallitsijasukuun
+kuuluneen kuninkaan poika varasi kahdestatoista kaupungista kertyvät
+tulot kuolinpalvelukseensa; muuan hovimies valitsi kahdeksan pappia
+tekemään palvelusta hänen haudallansa. Siten Egyptissä kuten
+roomalais-katolisissa maissa suurin osa kansallisomaisuutta joutui
+tuottamattomaksi sellaisin seurauksin, että valtio perin köyhtyi ja
+kävi kykenemättömäksi tehtäviänsä täyttämään.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ennen kuin tämä ja muut epäkohdat olivat saaneet valtoihinsa
+Niilinmaan, oli kuitenkin Memfiksen ajanjakso rikkaan sivistyksellisen
+kukoistuksen aikaa. Valtakuntaa piti kiinteästi koossa voimakas,
+lujasti keskitetty hallitus, jonka kaikki langat juoksivat lopuksi
+faaraon käteen. Hänen alaisinansa maaherrat hallitsivat kukin
+lääniänsä, vastasivat järjestyksen säilymisestä siellä samoinkuin
+siitä, että verot saatiin kokoon määrätyissä luonnontuotteissa.
+
+Koko valtiotalous oli luonnontaloutta. Raha oli Egyptissä vielä
+tuntematon. Valtion piti kussakin paikassa olla ottamassa osuutensa
+maan tuotteista, puiden hedelmistä ja karjan antimista ja kuljetuttaa
+sitten kaikki tyynni valtion varastoaittoihin. Sieltä tavarat
+sitten joko siirtyivät hovin ylläpitoon tai jaettiin virkamiehille
+tai vietiin maasta vieraista maista saatujen tuotteiden maksuksi.
+»Tuskin voimme», sanoo tanskalainen egyptologi H.O. Lange,
+»kuvitellakaan sitä virkavaltaista koneistoa, mitä tuli käyttää tähän
+tarkoitukseen. Papyruksessa on meille säilynyt jätteitä manttaali- ja
+veroluetteloista, palkkauslistoista, varastoluetteloista ja Egyptin
+valtionarkistoista annetuista kertomuksista, joista saamme sen
+käsityksen, että muinaisegyptiläinen byrokratia on säästänyt paperia
+yhtä vähän kuin nykypäiväinenkään.»
+
+Korkealla kannalla oli _taidekin_ vanhan valtakunnan aikana. Sitä
+todistavat n.s. kylävoudin ja kirjurin kuvapatsaat, joissa molemmissa
+on kiintoisaa se hämmästyttävän selväpiirteinen todellisuustaju, jonka
+taiteilija on saanut esille.
+
+Kuinka mainio onkaan tuo kelpo työnjohtaja akaasiakeppi kädessään
+arvonsa merkkinä! Tanakka vartalo, lyhyt, paksu kaula, jokapäiväisen,
+mutta tarmokkaan muotoinen pää ja tärkeä, itsetietoinen ilme,
+sanalla sanoen koko mies kiireestä kantapäähän on kuin kunnon
+keskinkertaisuuden perikuva. Varmalla kädellä ja mahdollisimman
+luonnonmukaiseksi taiteilija on hänet muovaillut.
+
+»Kirjuria» kelpaa myös katsella. Se on erinomainen silmänräpäyskuva,
+otettu juuri sillä hetkellä, jolloin malli on asettunut istuvaan
+asentoonsa. Pirteät silmät odotusta täynnä, melkein hartaina
+sanelijan suuhun kohdistettuina, hän istuu siinä valmiina sieppaamaan
+ensimmäisen sanan, joka suusta on lähtevä, piirtääkseen sen kynällänsä
+papyruslehteen, joka hänellä on edessänsä kirjoituslaudalla.
+
+Kun näkee nämä teokset, jotka on synnyttänyt nuoruudenraikas, välitön
+luomisvoima, jota myöhemmillä egyptiläisillä taiteilijoilla ei ole,
+silloin nimitys »vanha» valtakunta ei voi johtaa siihen väärään
+käsitykseen, että tämän ajan taiteella olisi vanhuuden leima.
+Tämän ajan kuvanveistotaiteen mestariteokset samoinkuin hautojen
+seinäkuvatkin todistavat päinvastoin nuorekasta, elämäntuoretta
+luomisintoa eikä niissä lainkaan ilmene väsymyksentuntua, joka
+olisi niihin lyönyt leimansa, jos vanha valtakunta olisi ollut
+faaraoitten sorron ja orjuuden aikakautta. Vanhan valtakunnan ajalle
+ominaista on samantapainen luomisilo, joka ilmenee kreikkalaisten
+kulttuurisuorituksessa pari vuosituhatta myöhemmin. Siten »vanhat»
+egyptiläiset näyttävät meistä lahjakkaalta, henkisesti vireältä
+kansalta, joka oli herännyt tietoiseen kulttuurityöhön ja valppain
+silmin tarkasteli maailmaa aikana, jolloin vielä melkein kaikki muut
+kansat maan päällä, sivistyksellisesti nähtynä, uinuivat horrostilassa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Jo vanhan valtakunnan aikana faaraot alkoivat kiinnittää huomionsa
+kataraktin toisella puolella olevaan maahan. Kuudennen hallitsijasuvun
+aikana putous kanavoitiin, niin että pienemmät alukset voivat
+kulkea siitä. Samalta ajalta on peräisin mahtavan maaherran hautaan
+kaiverrettu kertomus siitä, miten vainaja kerran oli ollut kuningas
+Pepi I:n mukana sotaretkellä, jonka kuningas teki »hiekkakansaa»
+vastaan — egyptiläisten beduiineista käyttämä nimitys —, joka asui
+Egyptin rajoilla sekä pohjoisessa että etelässä kataraktin yläpuolella.
+»Hänen majesteettinsa», sanotaan siinä, »varusti monikymmentuhantisen
+sotajoukon, ja se palasi onnellisesti hävitettyään hietikon asukkaitten
+maan, kaadettuaan heidän viikunapuunsa ja viinitarhansa, pantuansa
+tuleen heidän laihonsa ja surmattuaan monta kymmentätuhatta miestä sekä
+otettuaan valtavan määrän vankeja.»
+
+Sinne lähetettiin myöskin rauhallisia retkikuntia, jotka toivat
+mukanansa kotiin kalliita lasteja Nubian tuotteita, kuten norsunluuta,
+ebenholtsia ja kultahiekkaa. Näitä retkikuntia johtivat tavallisesti
+egyptiläiset mahtimiehet, jotka vallitsivat Elefantine-saarta ja muita
+kataraktin lähialueita. Ne olivat faaraon vasalleja ja rajavartijoita,
+joilla sen vuoksi oli mahtava arvonimi »valtakunnan eteläisen portin
+vartija».
+
+Ei ollut suinkaan helppoa ohjata karavaani Nubian halki ja tuoda se
+takaisin vahingoittumattomana kalliine lasteineen villien tummaihoisten
+niillä main asuvien kansanheimojen keskitse. Monet kuninkaan
+Elefantine-saaren vasalleista jäivät sille tielleen, ja heidän ja
+heidän seuralaistensa luut valkenivat erämaan hiekassa. Vastapäätä
+Elefantineä, Niilin vasemmalla rannalla olevissa kalliohaudoissa,
+missä muinaisilla rajaseudun maaherroilla on viimeinen leposijansa,
+on piirtokirjoituksia, jotka ylpeästi kertovat niistä pelottomista
+miehistä, jotka kuninkaansa käskystä ensimmäisinä valkoihoisina
+historiallisella ajalla tunkeutuivat sisä-Afrikkaan.
+
+Muuan Herkhuf-niminen Elefantinella vallinnut faaraon vasalli on
+nykyisen Assuanin lähellä olevan hautakammionsa seinissä kertonut
+neljästä retkestä, jotka hän teki Nubiaan. Ensimmäinen kesti seitsemän
+kuukautta, toinen kahdeksan. Kolmannella retkellään hän keräsi niin
+suuret määrät suitsutusaineita, norsunluuta, ebenholtsia, pantterin
+ja leopardin nahkoja ja muita kalliita tuotteita, että tarvittiin
+300 aasia niitä kuljettamaan. Kun hän teki neljännen matkansa
+Nubiaan — noin v. 2550 ennen meidän ajanlaskuamme — oli faaraoitten
+valtaistuimella seitsenvuotinen poika, Pepi II. Tämän nuoren kuninkaan
+hallituskausi oli tuleva pisimmäksi, mitä koko maailmanhistoriasta
+tunnetaan — se kesti nimittäin, jos saa luottaa egyptiläiseen
+traditioon, vähintään yhdeksänkymmentä vuotta.
+
+Kun karavaani palasi takaisin, sillä oli mukanaan jotakin, josta
+pikku faarao iloitsi enemmän kuin kaikista Egyptiin tuoduista
+kalleuksista — pieni tanssiva kääpiö. Tiedämmehän, että meidän
+aikamme löytöretkeilijät ovat Keski-Afrikan aarniometsistä löytäneet
+kääpiökansan. Pepi-kuninkaan aikana tämä ihmisrotu eli otaksuttavasti
+lähempänä Egyptiä. Herkhufin oli onnistunut saada kiinni tällainen
+pikku mies ja hän vei hänet mukanansa huvittamaan kuningasta
+tansseillaan ja ilveillään.
+
+Kun Pepi sai kuulla puhuttavan pienestä kääpiöstä, hän tuli aivan
+villiksi ihastuksesta. Hän kertoi itse kirjeessä Herkhufille, kuinka
+iloinen hän oli, ja pyysi häntä kaikin mokomin pitämään huolta, ettei
+pikku miehelle tapahtuisi mitään pahaa matkalla. »Kun hän astuu
+sinun kanssasi alukseen», faarao kirjoittaa, »valitse luotettavimmat
+miehet hänen vierellensä, aluksen molemmin puolin, ja pidä huoli,
+ettei hän putoa veteen! Kun hän nukkuu öisin, niin aseta luotettavaa
+väkeä nukkumaan hänen viereensä telttaan ja tarkasta kymmenen kertaa
+yössä, että kaikki on hyvin! Jos tulet hoviin tuoden mukanasi pikku
+miehen terveenä ja hyvin säilyneenä», niin Pepi kirjoitti, »niin
+faarao tahtoo tehdä sinun hyväksesi enemmän kuin aikoinaan kuningas
+Asosi[30] teki sen miehen hyväksi, joka toi hänelle kääpiön Puntista.»
+Tästä ihmemaasta, suitsutusaineitten kotimaasta, joka oli nykyisellä
+Somali-niemellä Punaisen meren eteläpäässä, oli eräs laivaretkikunta
+kerran tuonut mukanansa kultaa, pyhää suitsuketta ja muita kalliita
+tuotteita.
+
+Herkhuf oli niin ylpeä pienen faaraon kirjeestä, että hän kaiverrutti
+sen sanasta sanaan hautakammionsa seinään, jossa se on luettavissa
+tänäkin päivänä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Maaherrat ja muut virkamiehet palkittiin Egyptissä vanhan valtakunnan
+aikana läänittämällä heille perintönä meneviä tiluksia. Mutta tähän
+palkkaustapaan sisältyi se vaara, että yhä suuremmat ja suuremmat
+maaomaisuudet vähitellen kerääntyivät määrätyille suvuille, joiden
+jäsenet olivat olleet korkeissa viroissa. Nämä suvut kävivät
+lopulta niin mahtaviksi, että ne voivat tavallaan vaatia omikseen
+korkeimpia valtionvirkoja, ja lopuksi kävi tämä rikas virkavalta
+ja voimakkaan järjestön muodostava papisto faaraota mahtavammaksi.
+Silloin tuli hajaannuksen aika, ja valtakunta jakautui moniin pieniin
+ruhtinaskuntiin, jotka usein olivat taisteluissa keskenänsä. Valtion
+yhteyden hajoamista kuvaavaa on, että ylhäisten virkamiesten hautoja
+ei enää sijoitettu mahdollisimman lähelle faaraon hautaa, vaan että
+maaherrat ja maan mahtimiehet valitsivat viimeisen lepopaikkansa omalta
+kotipaikaltaan.
+
+Vanhan valtakunnan häviötä seuraa väkivaltainen taloudellinen ja
+yhteiskunnallinen mullistus, jonka kulkua maalailevin sanoin kuvailee
+muuan tuon ajan Egyptin viisas mies. Niilin hedelmöittävä vesi tulvii,
+hän sanoo, mutta peltoja ei viljellä, ryövärit ja maankiertäjät
+samoilevat teillä ja väijyvät pahaa aavistamatonta matkamiestä, ja
+vieraita kansoja tunkeutuu maahan kaikkialta. Taudit raivoavat,
+ja naiset ovat hedelmättömiä. Kaikki yhteiskunnallinen järjestys
+on lakannut, veroja ei makseta ja pyhättöjä ja kuningaspalatseja
+häväistään. »Ne, joita kerran verhosivat komeat vaatteet, käyvät nyt
+ryysyihin pukeutuneina. Ylhäiset naiset kuljeksivat ympäri maata ja
+vaimot valittavat: 'jospa meillä olisi jotakin syötävää!’ Rikkaan
+täytyy nukkua janoissaan, mutta voimakasta olutta juo nyt se, joka
+muinoin aneli sakkaa. Jolla ennen ei ollut leivänmuruakaan, sillä
+on nyt aitta täynnä viljaa. Kaikkialla kuuluu huuto: 'nujertakaamme
+maahan mahtavamme!' Krokodiilit saavat riistaa yli tarpeensa. Ihmiset
+syöksyvät itsestänsä niiden kitaan — niin mielettömiä he ovat kauhusta,
+nauru on vaiennut kaikkialta eikä sitä kuulla enää. Suru ja valitus
+täyttävät maan. Vanha ja nuori sanoo: 'Minä toivon, että olisin
+kuollut, ja pikku lapset valittavat: 'Jospa minua ei olisi synnytetty
+tähän maailmaan!'
+
+Eivät enää miehet purjehdi pohjoiseen, Byblokseen[31]. Mistä me
+saamme nyt setripuuta muumioarkkuihimme ja öljyä balsamoimiseen?»
+Ja ujostelemattomasti kuten juutalaiset profeetat viisas kääntyy
+itsensä kuningas Pepin puoleen — joka nyt oli vanha ja raihnainen —
+seuraavin nuhtelevin sanoin: »Viisauden, tiedon ja oikeamielisyyden
+olet sinä saanut avuksesi, mutta kapinan ja vihollisten melun annat
+sinä kuulua yli maan. Katso kuinka toinen lyö toistansa ja kuinka
+sinun käskyjäsi kierretään! Vuosikaudet on sisäinen sota raivonnut.»
+Näin koettaa varoittava ääni kehoittaa vanhaa kuningasta ajattelemaan
+velvollisuuksiansa. Mutta turhaan.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Ludvig Borchardt, Die Pyramiden, ihre Entstehung und Entwicklung.
+
+G. Maspero, Art in Egypt.
+
+Jean Capart, L'art égyptien.
+
+Jean Capart, Legons sur l'art égyptien.
+
+Frederik Poulsen, Ægyptens Kunst.
+
+H. Schäfer, Von ägyptischer Kunst.
+
+W. Max Möller, Äthiopien (»Der alte Orient» 1904).
+
+
+
+
+KESKIMMÄINEN VALTAKUNTA
+
+(noin 2100—1800 e.Kr.)
+
+
+Hajaannustila kesti noin vuoteen 2100, jolloin Etelä-Egyptin
+Thebaa[32] ja sen ympäristöjä hallinneen ruhtinassuvun onnistui vallata
+koko muinoinen Egyptin valtakunta ja siten palauttaa valtakunnan
+yhteys. Kahdestoista hallitsijasuku aloittaa noin v. 2000 uuden
+kukoistusajan, joka kestää pari vuosisataa. Voimakkaiden kuningasten
+johdolla lakkautetaan lääniruhtinasten virat, ja tällöin näyttää
+toimeenpannun perinpohjainen lahjoitettujen valtiotilusten reduktio.
+Luonteenomaista tälle perusteelliselle muutokselle on, että suuret ja
+muhkeat läänitysaateliston haudat vähitellen täydellisesti katoavat.
+
+Kahdennentoista dynastian kuninkaat, joiden melkein kaikkien nimi
+oli _Amenemhet_ tai _Sesostris_, olivat innokkaita rakentajia,
+ja muistomerkkeinä heidän ajaltansa on hautarakennusten lisäksi
+temppeleitäkin. Taide ja kirjallisuus kehittyivät nyt kauneimpaan
+kukkaansa. Keskimmäisen valtakunnan aika esiintyikin myöhempien
+sukupolvien silmissä Egyptin klassillisena aikana, jonka mestareita
+pidettiin korkeina esikuvina. Vielä puoli vuosituhatta myöhemmin
+opiskeltiin tämän ajan kirjallisuutta kouluissa, ja jokainen, joka
+halusi »puhua oikein kauniisti», otti sen esikuvakseen.
+
+Faaraoitten hallituskaupunki oli nyt ajoittain Memfiksen seuduilla,
+ajoittain Faijumissa vähän kauempana lounaassa. Tästä suomaisesta,
+epäterveellisestä maakunnasta, joka jonkinlaisen luonnollisen kanavan
+välityksellä oli yhteydessä Niilin kanssa, tuli nyt faaraoitten
+toimesta Egyptin viljavimpia, ihanimpia keitaita. Vielä tänäkin päivänä
+Faijumin appelsiinit, persikat, viikunat ja viinirypäleet ovat hyvässä
+maineessa, ja yhtä kuuluisa on keidas pumpuliviljelyksistään ja
+ihanista ruusuistaan.
+
+Faijumin ihmeellinen muutos saatiin aikaan toimeenpannuilla
+parannuksilla, kanavayhteydellä Faijumin ja Niilin välillä, mutta
+varsinkin suluilla, joilla veden saanti joesta voitiin säännöstellä
+vuodenaikojen tarpeen mukaan. Uuden, itse keitaaseen rakennetun
+verkoston avulla entiset suot muuttuivat viljaviksi vainioiksi.
+Säilymään jäänyt vesi muodosti Moiris-järven, joka silloin kuten nytkin
+oli kuuluisa kalarikkaudestaan, varsinkin hyvänmakuisten karppien
+runsaudesta. Siellä on myöskin valtava ahvenensukuinen kala, joka voi
+kasvaa noin 1 1/2 metriä pitkäksi ja painaa jopa 50 kiloa.
+
+Järven vesi estettiin poistumasta padoilla, joita voidaan pitää meidän
+aikamme suurten, Assuanin ja Assiutin kohdalle Niiliin rakennettujen
+sulkujen ensimmäisinä edelläkävijöinä.
+
+Tästä on aikoinaan tehty se väärä johtopäätös, että Moiris-järvi olisi
+tekemällä tehty palvelemaan Niilin veden säiliönä ja joen tulvaveden
+säännöstelijänä; ja mielikuvituksessa on nähty valtavat orjajoukot,
+jotka täällä tekivät työtä faaraon käskystä. — Todellisuudessa on
+asiain kulku ollut päinvastainen. Faaraot eivät ole täyttäneet Faijumia
+vedellä muitten maankolkkien tarpeiksi, vaan päinvastoin _vähentäneet_
+ja säännöstelleet sen vesimäärää maakunnan _omaksi_ tarpeeksi. Niin
+valtavan joen kuin Niilin veden säännöstelijänä ei sellainen järvi kuin
+Moiris olisi pitkällekään riittänyt.
+
+Faijumiin Amenemhet III rakennutti pyramidinsa ja sen viereen
+jättiläissuuren hautatemppelin, jonka, ympärillä olleiden pappien
+asuntojen kanssa, kerrottiin muodostaneen sellaisen pilarikäytävien,
+pihattojen ja pimeiden huoneiden sokkeloryhmän, että siellä oli
+mahdotonta liikkua oppaatta. Nämä rakennusryhmät lienevät olleet
+aiheena kreikkalaisten kertomuksiin labyrintistä, maailman suurimmasta
+ihmerakennuksesta.[33] Nykyisin on Amenemhetin temppeli melkein
+jäljettömiin hävinnyt.
+
+Kreikkalaisessa kansan perimätiedossa kahdennentoista dynastian
+hallitsijat esiintyvät kaikki yhteisellä Sesostris-nimellä
+suurenmoisina rakentajina ja valloittajina, joiden urotöitä aikojen
+kuluessa kaunisteltiin uskomattomiin. Tosiasiallisesti he ulottivat
+valtakunnan rajat etelään »maailman loppuun» asti, s.o. toisen
+kataraktin seuduille ja laskivat valtansa alle nubialaisten asuman
+jokilaakson ja siitä itäänpäin Punaisen meren rannalla sijaitsevat
+kultakaivokset. Egyptiläisten linnoitusten toisen kataraktin seuduilla
+olevat rauniot osoittavat tänäkin päivänä, miten valloitettu
+nubialainen alue turvattiin aron kansojen hyökkäyksiltä. Semnen luokse,
+kuusi penikulmaa kataraktista etelään, kuningas Sesostris III pystytti
+erään Nubiaan tehdyn sotaretken jälkeen rajakiven, jossa oli seuraava
+kirjoitus: »Älköön kenenkään nubialaisen, ken hän lieneekin, olko
+sallittu kulkea tämän kiven ohi joen laskusuuntaan, kulkipa hän sitten
+maitse tai purjehti veneessä kuljettaen karjaa, aaseja, vuohia j.m.s.,
+jotka ovat nubialaisten omaisuutta, poikkeuksena ne, jotka tulevat
+tekemään niillä kauppaa markkinapaikalle tai ovat tulossa joissakin
+lähettilään asioissa. Jotka sellaisessa tarkoituksessa tulevat, heitä
+pitää kaikin tavoin hyvästi kohdeltaman.»
+
+Tänne hän myös rakensi linnoituksen ja tehtyään uuden rankaisuretken
+nubialaisia vastaan pystytti muistokiven; jossa hän pöyhistelevin
+sanoin kehuu, että hän on herättänyt kauhua (viheliäisen Kushin)
+asukkaissa, kuten Etelä-Nubiaa nimitettiin ennen valloitusta.
+»Minä olen», faarao kerskuu, »kuten krokodiili, joka odottamatta
+hyökkää saaliinsa kimppuun, sieppaa sen ja tuhoaa säälimättä». Mutta
+nubialaisten arkuuden kuvailemiseen ei hänellä sanoja riitä: »Rohkeus
+on heistä kaukana, he ovat kurjia raukkoja, ja heidän sydämensä on
+arka. Minun majesteettini on nähnyt heidät, ja mitä minä sanon, ei ole
+valhetta. Minä raiskasin heidän naisensa, minä otin heidän työmiehensä
+pelloilta vangeiksi, minä iskin kuoliaaksi heidän karjansa, minä
+niitin heidän viljansa ja panin sen palamaan. Tämän minä vannon isäni
+elämän nimessä. Minä puhun totta, ja puhetta, joka suustani lähtee, ei
+voida kumota.» — Kukapa voisikaan olla yhtymättä hänen majesteettinsa
+ihailuun urotyön johdosta: hyvin asestetuin ja järjestetyin joukoin
+kurittaa maan asukas-parkoja ja häväistä heidän kotinsa!
+
+Lopuksi faarao kiroaa sen seuraajansa, joka miekaniskutta siirtäisi
+rajan takaisin, vaikka se olisi hänen oma poikansa: »hän ei ole minun
+poikani, hän ei ole minun siittämäni.»[34]
+
+Sesostris III suoritti loppuun myöskin ensimmäisen kataraktin
+kanavoimisen, joka alettiin neljäsataa vuotta aikaisemmin, 6:nnen
+hallitsijasuvun aikana. Eräässä koskien saaressa on kallioon
+kaiverrettuna kaksi piirtokirjoitusta, jotka kertovat tästä hänen
+kulttuurityöstään. Siitä saadaan myös tietää, että kanavan nimi oli
+»Kauniit ovat Sesostriksen tiet». Vähitellen kumminkin hiekka ja
+kivet madalsivat väylän, mutta Sesostris puhdistutti sen jälleen.
+Samanlaiseen toimenpiteeseen ryhtyi neljäsataa vuotta myöhemmin Thotmes
+III määräten seudun kalastajaväestön tehtäväksi kanavan jokavuotisen
+puhdistamisen.
+
+Pohjoiseen päin, Syyrian maihin ja itäisen Välimeren saarimaailmaan
+egyptiläisillä jo noina aikoina oli paljon vilkkaampi liikenneyhteys,
+kuin mitä tahtoisi uskoa. Kreetassa ja Kyproksessa, Kythéra- ja
+Rhodos-saarilla, Mykénaissa (myös Mykéné) ja monissa muissa paikoin
+Välimeren tässä osassa on haudoista ja kaupunkien raunioista löytynyt
+egyptiläisen kulttuurin muistomerkkejä aina vanhan valtakunnan ajoilta,
+ja päinvastoin monista Egyptin raunioista ja haudoista on löytynyt
+kreettalaisia saviastian paloja ja koristuksia.
+
+Ennen on oltu siinä luulossa, että omituinen egyptiläinen sivistys
+oli pysähtynyt Niilinmaan omien rajain sisälle vaikuttamatta muuhun
+ihmiskuntaan. Mutta kuta enemmän meidän aikamme historioitsijat ovat
+tunkeutuneet vanhan ajan historiaan, sitä enemmän todistuksia he ovat
+saaneet maailman eri osien läheisestä yhteydestä jo noina aikoina. Tämä
+soveltuukin hyvin yhteen sen kanssa, että matkakertomuksista pidettiin
+jo aikaisin Egyptissä hyvin paljon.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kahdennentoista hallitsijasuvun mukana voimakkaiden faaraoiden sarja
+oli lopussa. Voimakastahtoisen johdon puute ilmenee sellaisissakin
+yksityisseikoissa kuin siinä, että Niilin tulvien korkeuden
+vuotuiset merkinnät, joita Amenemhet III oli alkanut teettää toisen
+kataraktin yläpuolelle kallioseiniin, lakkaavat pari vuosikymmentä
+hänen kuolemansa jälkeen.[35] Kohta sen perästä keskeytyvät myöskin
+väenlaskuluettelot, joita 12:nnen hallitsijasuvun aikana oli tapana
+laatia määrätyin väliajoin. Nämä keskeytykset valtion elämälle
+tärkeiden seikkojen merkinnässä eivät ole kuva tilapäisiä, vaan ne
+todistavat rappeutumisen alkamista.
+
+Kun valtakunnan kohtaloiden korkein johto heikkeni, alkoivat
+vallanhimoiset mahtimiehet taistella kruunusta. Kolmannentoista
+hallitsijasuvun ajoilta oleva eräästä temppelissä tavattu
+piirtokirjoitus antaa meille välähdyksen alkavista kapinaliikkeistä,
+jotka lopuksi johtivat keskimmäisen valtakunnan hajoamiseen. Se
+on kuninkaallinen julistus, joka koskee valtiorikoksen tehnyttä
+läänitysruhtinasta. Tämä julistetaan virastansa erotetuksi ja
+menettäneeksi sekä omalta että jälkeläistensä osalta kaikki sen tulot.
+»Ota pois häneltä hänen leipänsä», siinä sanotaan, »hänen ravintonsa
+ja hänen lihapatansa! Hänen nimeänsä ei pidä mainittaman enää tässä
+temppelissä. Jos joku sotapäällikkö tai virkamies osoittaa kavaltajalle
+suopeutta, hänen omaisuutensa ja tiluksensa pitää annettaman minun
+isäni temppelille», faarao julistaa.
+
+Kun valtakunnan vastustuskyky oli ylimysten kapinaliikkeiden
+johdosta heikentynyt, vyöryi Vähästä-Aasiasta kansanaalto ja
+tulvi yli delttamaan. Tämä kansa, joka tunnettiin nimellä
+_hyksos_[»Paimentolaiskansa»], asettui hedelmälliseen suistomaahan ja
+sieltä käsin retkeillen ja hävitellen sorti kovasti koko. Egyptin maata.
+
+Mitä kansallisuutta tämä salaperäinen kansa oli, on hyvin vaikeasti
+ratkaistava kysymys. Monia olettamuksia on esitetty, mutta sen
+pitemmälle ei ole päästy. Todennäköisesti se oli seemiläistä[36]
+paimentolaiskansaa. Hyksos-heimot hallitsivat paitsi Egyptiä
+todennäköisesti myöskin Syyriaa ja kenties jonkin ajan Babyloniaakin.
+Se oli tilapäinen suurvalta, samanlainen kuin myöhemmin hunnien
+ja mongolien valtiomuodostumat. Se hajosi pian kuten nekin. Vain
+vuosisadan se pysyi pystyssä.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+A.M. Blackman, Luxor and its temples.
+
+R.H. Brown, The Fayum and lake Moeris.
+
+
+
+
+UUSI VALTAKUNTA
+
+(noin 1600—1100.)
+
+
+Thebasta tuli jälleen valtakunnan kokooja. Eräs tämän kaupungin
+hallitsija alkoi vapaustaistelun, mutta kaatui sodan alussa.[37]
+Vähitellen sotaonni kuitenkin kääntyi thebalaisten puolelle.
+Taistelunhalusta palaen muuan kaatuneen seuraaja purjehti Niilin suuta
+kohti. Hän vannoi vakaisen valan taistella hyksos-heimon kuninkaan
+kanssa. »Minä tahdon», hän vakuutti, »repiä auki hänen vatsansa,
+lyödä maahan aasialaiset ja vapauttaa Egyptin». — »Kuten haukka hän
+oli vihollisen kimpussa» ja löi hyksojen sotajoukon. Hänen lähimmät
+seuraajansa jatkoivat voitokkaasti vapaussotaa, karkoittivat hyksot
+delttamaasta ja ajoivat heitä takaa aina Etelä-Palestiinaan saakka.
+
+Muisto egyptiläisten vapaustaistelusta sortajakansaa vastaan eli
+lauluissa, ja siitä kerrottiin suvusta sukuun. Ja kuta vanhemmiksi
+muistot kävivät, sitä enemmän niitä kaunisteltiin tarunomaisilla
+piirteillä, aivan niin kuin Niebelungenliedissä suuren germaanilaisen
+kansainvaelluksen historialliset tapahtumat saivat uuden, runohohteisen
+muodon. Niinpä oli muka Egyptin vapaussota puhjennut siitä syystä,
+että hyksoskuningas, haastaakseen Theban ruhtinaan taisteluun, oli
+lähettänyt tälle valittelun, että Theban seutujen virtahepojen
+melu häiritsi hänen untansa hänen koettaessaan nukkua delttamaassa
+sijaitsevassa hallituskaupungissaan! »Yötä päivää niiden mylvintä
+kuuluu minun korviini» — niin tämä harvinaisen herkkäkuuloinen
+mahtimies valittaa todisteluin, jotka ovat aivan kuin suden sanat
+sadussa sudesta ja lampaasta.
+
+Siitä ruhtinaasta, jonka onnistui karkoittaa hyksot Egyptistä, tuli
+18:nnen dynastian kantaisä ja hän teki Theban Egyptin pääkaupungiksi.
+Täten alkoi uuden valtakunnan aika, rikkaan sivistyksellisen
+kukoistuksen kausi, jolloin tehtiin myöskin suuria sotaretkiä
+naapurikansoja vastaan koillisessa aina Eufratiin ja etelään päin
+syvälle Sudaniin saakka. Pitkäaikainen hyksoja vastaan käyty vapaussota
+oli muuttanut Egyptin luonteeltaan rauhallisen talonpoikaiskansan
+sotureiksi ja valloittajiksi. Ja itse faaraoidenkin silmissä on nyt
+sotainen kunnianhimo kaikkein ensimmäisiä hallitsijahyveitä. Kun faarao
+saa kuulla, että »beduiiniheimojen päälliköt ovat lyöttäytyneet yhteen
+ja halveksivat kuningaspalatsin lakeja, niin Hänen Majesteettinsa
+riemuitsee siitä. Hän on iloinen, kun häntä vastaan noustaan, ja
+hänen sydämensä ilahtuu, kun hän näkee verta. Hän hakkaa pään
+pois kapinoitsijoilta ja rakastaa tunnin taistelua enemmän kuin
+kokonaisen päivän juhlahumua», kuten eräässä Karnakin temppelin
+piirtokirjoituksessa sanotaan. Ja Egyptin viholliset sanovat, siinä
+jatketaan: »Katso faaraota! Hän on kuin tulen lieska, kun se leviää
+eikä vettä ole sen sammuttamiseksi. Hän on kuin Nutin poika;[Osiris] ei
+mikään maa voi häntä vastustaa!»
+
+Egyptistä tuli nyt sotilasvaltio, jossa armeijalla oli
+määräävä asema yhteiskunnassa. Sotavoima aseistettiin hyvin,
+ja egyptiläiset jousimiehet saivat maineen, joka niillä säilyi
+myöhään kreikkalaisajalle. Eikä siinä kyllin: hyksojen aikana oli
+Aasiasta tuotu hevonen, mutta tätä tulista eläintä ei käytetty
+ratsastukseen,[38] vaan se valjastettiin sotavaunujen eteen. Kussakin
+vaunussa seisoi kaksi miestä: ajaja ja soturi, joka taisteli jousella
+tai keihäällä ja miekalla. Sotavaunut olivat kepeitä, ja varmaan
+vaadittiin suurta taituruutta pysyäkseen niissä tasapainossa, kun ne
+tärisyttivät hypellessään yli kivisen ja epätasaisen maan.
+
+
+
+
+THOTMES I.
+
+
+Kaikkein ensiksi 18:nnen hallitsijasuvun faaraot kohdistivat
+ponnistuksensa Nubian takaisin valloittamiseen, jonka maan egyptiläiset
+olivat menettäneet hyksojen aikana. Pian Egyptin eteläraja oli
+toisen kataraktin kohdalla. Mutta nuori kunnianhimoinen Thotmes I ei
+tyytynyt tähän. Taistelunhaluisena »kuin raivoisa pantteri» hän riensi
+joukkojensa edessä kauemmas etelään. Ensimmäinen nuoli, jonka hän
+ampui, lävisti vihollisten päällikön niskan, ja johtajan kaaduttua
+oli maa kolmanteen kataraktiin saakka helposti kukistettu. Eräällä
+kolmannen kataraktin saarella on vieläkin jätteitä linnoituksesta,
+jonka Thotmes rakensi. Samalle saarelle hakattiin kallioon kirjoitus,
+jossa kuninkaan urotekoja ylistetään värikkäin sanoin. Kerrotaan kuinka
+hän »tunkeutui läpi kalliorotkojen, joita hänen diadeemi-otsaiset
+esi-isänsä eivät koskaan olleet nähneet, ja kukisti kaiken vastarinnan,
+niin että koko maailma nyt on tullut hänen jalkojensa astinlaudaksi.»
+
+Vielä merkityksellisempi oli Thotmes I:n sotaretki pohjoiseen Syyriaan.
+Sinne ei aikaisemmin ainoakaan egyptiläinen sotajoukko ollut päässyt
+tunkeutumaan. Mutta nyt suotiin faaraon »pestä sydämensä barbaarien
+maassa». Vastarintaa kohtaamatta hän tunkeutui sitten aina Eufratin
+yläjuoksun varsille. Täällä hän sai suuren voiton ja hakkautti joen
+itäiselle rannalle kiveen kertomuksen tästä todistamaan silloiselle ja
+tuleville sukupolville.
+
+Kaikesta uudesta, mitä egyptiläiset saivat nähdä tässä maailman osassa,
+oli Eufrat ihmeellisin. Siihen saakka he eivät koskaan olleet nähneet
+muuta suurta jokea kuin Niilin. Nyt he olivat tulleet toisen valtavan
+vesijakson varsille, ja vesi virtasi täällä päinvastaiseen suuntaan,
+niin että voi jättäytyä virran vietäväksi pohjoisesta etelään sen
+sijaan, että vesi virtasi Niilissä etelästä pohjoiseen. Kotiinpalaavat
+soturit eivät voineet koskaan kyllin kertoa tästä eriskummallisesta
+joesta, ja »takaperoinen vesi» tuli suorastaan Eufratin egyptiläiseksi
+nimeksi.
+
+Nuori Thotmes voi kotiinpalattuaan kehua, että hänen valtakuntansa
+ulottui etelässä kolmanteen kataraktiin ja pohjoisessa aina Eufratiin.
+Itse asiassa hänen herruutensa Syyriassa oli vain tilapäistä laatua.
+Ruhtinaat ja kaupungit olivat kylläkin tunnustaneet faaraon, kun hän
+saapui hyvin järjestetyn egyptiläisen joukon etunenässä; mutta tuskin
+hänen joukkonsa olivat jättäneet maan, kun vasallit jo lakkasivat
+lähettämästä veroa Thebaan ja sen sijaan varustautuivat vastarinnan
+tekoon.
+
+Noin vuonna 1500 ennen meidän ajanlaskuamme Thotmes I päätti päivänsä.
+Hän ei ollut aikaisempien faaraoitten Lapaan rakennuttanut itsellensä
+hautapyramidia. Kaikista varovaisuustoimenpiteistä huolimatta julkeat
+haudanryöstäjät olivat häirinneet vainajien rauhaa noissa valtavissa
+mausoleumeissa. Muuan keskimmäisen valtakunnan kuningas oli siihen
+Abydoksen hautausmaan osaan, missä hänen isänsä hauta oli, piirrättänyt
+kahteen pilariin kiellon astumasta hauta-alueelle. Mutta sellaiset
+kiellot eivät riittäneet. Siinä uhattiin kyllä, että kenet näiden
+rajapilareitten toisella puolen tavattaisiin, häneen poltettaisiin
+merkki tulisella raudalla. Ja yhtä vähän apua oli uhkauksista,
+jotka loistivat hautojen seiniltä asiaankuulumattoman silmiin hänen
+yrittäessään tunkeutua kuoleman asunnoihin; hän sai lukea: »Minä olen
+vangitseva hänet niinkuin kesyttömän linnun; suuri Jumala on hänet
+hänen pahasta työstänsä tuomitseva.»
+
+Turvatakseen itsensä haudanhäpäisijöiltä Thotmes valitsi itsellensä
+kalliohaudan Niilin vasemmalta rannalta Thebaa vastapäätä villistä,
+luoksepääsemättömästä Libyan vuoristoseudusta. Se on tunnettu
+»Kuningasten laakson» nimellä, ja tähän nimeen sisältyy kuoleman
+majesteettia ja suuren yksinäisyyden romantiikkaa. Sinne johtavat vain
+muutamat ahtaat vuorisolat, ja ne kaikki suljettiin vartiostoilla,
+joiden majoista raunioita vieläkin on jäljellä. Täällä piti toki
+vainajan saada olla rauhassa.
+
+Thotmes I:n esimerkkiä faaraot seurasivat sitten neljän vuosisadan
+aikana. Täten luovuttiin myöskin yleisestä tavasta yhdistää hauta
+ja temppeli. Egyptiläinen temppeli oli nimittäin saanut alkunsa
+hautakammiosta, jonne vainajan omaiset toivat hänelle uhrilahjoina
+ruokaa ja juomaa. Thotmes I rakennutti kuolintemppelinsä kauas
+haudasta, aivan niinkuin myöhempänä aikana on erotettu toisistaan
+alkujaan yhteenkuuluneet kirkko ja »kirkkomaa». Lähempänä jokea
+olevissa kallionseinämissä 18:nnen hallitsijasuvun mahtimiehet saivat
+viimeisen leposijansa. Haudat on sinne hakattu kallioihin pitkiin
+riveihin niin lähelle toisiansa, että mustat suuaukot piirtyvät
+keltaista kalkki kiviseinää vasten kuin kennot mehiläispesässä. Mitä
+ne mahtavat miehet, jotka tänne haudattiin, kerran eläessään ovat
+suorittaneet, sen voimme lukea seinillä olevista kuvista, joiden
+eloisuus ja väriloisto ovat omiansa herättämään ihmettelevää ihailua
+vielä tänäkin päivänä. Me näemme kuninkaan virkamiehiä tuomassa
+hallitsijansa luo kukistettujen kansojen edustajia, jotka tulevat
+valtaistuimen eteen tuoden veroina maansa tuotteita. Me näemme
+peltoja kynnettävän ja satoa korjattavan ja ahkeroita käsityöläisiä
+rakentamassa temppeleitä ja kallisarvoisia pyramideja jumalille; me
+näemme soittoniekkoja ja tanssijattaria sulostuttamassa muinaisten
+egyptiläisten elämää, mutta me näemme myöskin elämän katoavaisuuden
+ja lopun: hautajaisia ja niihin yhdistyviä kuolinjuhlia. Siellä
+lepäsivät Egyptin maan muinaiset mahtavat kallioseinien takana syvän
+vakavuuden leimaamassa ympäristössä. Se on kuolleitten kaupunki,
+joka suurenmoisen ylväässä vaikutuksessaan on vertaistaan vailla
+maailmassa. Niin, he »lepäsivät» — sillä täällä yhtä hyvin kuin
+pyramideissa ja mastabeissa ovat haudanryöstäjät riehuneet. Vainajain
+kultakoristeiden ja jalokivien houkuttelemina jumalattomat ryövärit
+ovat murtaneet auki sarkofagit ja vieneet pois muumiot. Eivät mitkään
+varovaisuustoimenpiteet ole voineet suojella manalle menneitä
+faaraoita. Ne yhteensä tuhansia metrejä pitkät sokkelokäytävät, joita
+faaraot rakentelivat kallioihin, eivät kyenneet eksyttämään saaliin
+etsijöitä.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Walter Wreszinski, Atlas zur altægyptischen Kulturgeschichte.
+
+
+
+
+HATSHEPSUT.
+
+
+Thotmes I:n lähin perintöön oikeutettu lapsi oli Hatshepsut,
+kuningattaren hänelle synnyttämä tytär. Eräästä toisesta puolisostaan
+hänellä oli poika Thotmes. Mutta kun Thotmes nuoremman äiti oli alempaa
+säätyä kuin Hatshepsutin, ei prinssi ollut perintöön oikeutettu,
+vaan sai tyytyä kuningattaren puolison asemaan. Hänen isänsä naitti
+nimittäin sisarpuolet keskenään. Tätä ei pidetty lainkaan sopimattomana
+maassa, missä läheinen sukulaisuus ei ollut minkäänmoinen avioliiton
+este, pikemminkin päinvastoin. Myöhemmin, kun Egypti oli Rooman
+alusmaa, sisarusten väliset avioliitot olivat tavallisempiakin kuin
+muut naimiskaupat. Kreikkalainen historiankirjoittaja Diodoros, joka
+eli noihin aikoihin, sanoo: »Egyptissä oli, vastoin kaikkien muiden
+kansojen kesken olevaa tapaa, laissa sallittua, että veli ja sisar
+menivät naimisiin keskenänsä.» Selityksensä tämä saa fellahille
+kaikkina aikoina ominaisesta ahneudesta: hän tahtoi säilyttää
+perheen omaisuuden mahdollisimman jakamattomana.[39] Kuningasperheen
+keskuudessa tällaiset sisarusavioliitot riippuivat kai halusta
+säilyttää kuninkaallinen veri sekoittumattomana. Kuninkaallista sukua
+pidettiin alkuperältään jumalallisena ja siis aivan liian ylhäisenä
+sekoittumaan tämän maailman lapsiin.
+
+Hatshepsutin puolisona Thotmes nuoremmasta tuli isänsä lähin seuraaja
+Thotmes II:n nimisenä. Kun hän kuoli, Hatshepsut otti hallitusvallan.
+Hän oli ensimmäinen nainen faaraoitten valtakunnassa. Hänet kuvataan
+miehen puvussa, ja hänen kasvojansa koristaa tavallisesti samanlainen
+paraatiparta kuin faaraoilla.
+
+Hatshepsut oli kaunis ja lahjakas nainen. Hän on itse kirjallisissa
+muistomerkeissään kuvaillut itseänsä kauniiksi neidoksi, koreaksi ja
+kukoistavaksi kuin kedonkukkaset. Hänen vartalonsa ihanuus oli kuin
+jumalattaren. Hän on ensimmäinen huomattava nainen, jonka kohtaamme
+historiassa. Totta puhuen tiedämme kumminkin hänen henkilöllisyydestään
+hyvin vähän. Toiset pitävät häntä tavattoman voimakastahtoisena
+naisena, »Egyptin Elisabetina», toisten mielestä hän oli vain heikko
+välikappale vallanhimoisten ylimysten käsissä. Isänsä sotia hän
+ei ainakaan jatkanut, ja senvuoksi menetettiin Syyriassa tehdyt
+valloitukset. Mutta sen sijaan hänen hallitustaan ylistettiin
+merkillisen, Punaisen meren rannalla olevaan satujen verhoamaan Puntin
+maahan, suitsukkeen kotimaahan tehdyn retken johdosta. Ennen vanhaan
+egyptiläiset olivat ulottaneet matkansa sinne, mutta vuosituhat oli
+kulunut siitä, ja Punt tunnettiin vain kuulopuheista. Kuningatar
+lähetti nyt pienen laivaston jälleen etsimään tuota kultarikasta maata
+ja harjoittamaan vaihtokauppaa sen asukkaiden kanssa.
+
+Purjehdittuaan Niilistä Punaiseen mereen johtavaa kanavaa ja sitten
+merta myöten egyptiläiset saapuivat onnellisesti perille siihen kylään,
+jossa kultamaan alkuasukkaat asuivat. Siellä oli mehiläispesän tapaisia
+majoja, jotka oli rakennettu korkeiden paalujen päälle, niin että
+niihin oli kavuttava tikapuita myöten.[40]
+
+Ensin egyptiläisten oli osoitettava, että he tulivat rauhallisin
+aikein. Sen he tekivät samalla tavoin kuin meidän päiviemme
+löytöretkeilijät tuomalla rannerenkaita, helminauhoja, tikareita,
+kirveitä ja muuta, mikä voisi houkutella epäluuloisia alkuasukkaita.
+Ja kun tuttaviksi oli tultu, alkoi vilkas vaihtokauppa. Egyptiläisten
+aluksiin lastattiin kultaa, hopeaa ja jaloja kiviä, ebenholtsia
+ja muita jaloja puulajeja, norsun torahampaita sekä pantterin ja
+leopardin nahkoja. Ja ylinnä kaiken istuivat apinat ja tähystelivät
+vakavasti tutkivin silmin sitä maata, jonka ne nyt ainaiseksi
+jättivät. Merkillisintä koko lastista oli kuitenkin suitsuke-hartsi;
+ja voidakseen kotonakin saada aikaan suitsutusta egyptiläiset veivät
+mukanansa kolmisenkymmentä mirhamipuuta, suuri maamöhkäle kunkin puun
+juuren ympärillä.[41] Ne Hatshepsut istutti Aminille Niilin vasemmalle
+rannalle vastapäätä Thebaa rakennuttamansa ihmeen kauniin temppelin
+edustapenkereille. Ja temppelin seiniin hän kaiverrutti kertomuksen
+merkillisestä Puntin matkasta.
+
+Mutta ei käynyt päinsä esittää matkaa vallan yksinkertaisesti ja
+koruttomasti kauppamatkaksi. Mahdotonta! Kuinka faarao voisi _ostaa_
+jotakin barbaarikansalta, hän, jolle kaikki maat toivat lahjojansa.
+Niinpä sanotaankin egyptiläisten ostamaa suitsuketta »Puntin ruhtinaan
+faaraolle maksamaksi veroksi», ja egyptiläisten siitä ja muista
+Puntin tuotteista suorittama maksu on uhri Hathor-jumalattarelle,
+egyptiläisten rakkaudenjumalattarelle ja »Puntin valtijattarelle». Ja
+Puntin kansan päämiehet esitetään »kumartunein päin ja maata suudellen
+alamaisuuttansa osoittamassa kuningattaren edessä, jolta he anovat
+rauhaa.»
+
+Hatshepsutin kalliotemppeli on egyptiläisen rakennustaiteen jaloimpia
+luomia. Vallan ihmeellinen on aivan valtavan vuorijyrkänteen juurella
+kohoavain ylvään suhteellisten pilaririvien tekemä vaikutus.
+
+Hatshepsut pystytti myöskin pääkaupunkiinsa suurimmat obeliskit, mitä
+siihen saakka oli Egyptissä nähty. Toinen niistä on vieläkin pystyssä
+kaikkien matkailijain ihailun esineenä. Se on lähes 30 metriä korkea ja
+painaa noin 350 tonnia.
+
+
+
+
+THOTMES III.
+
+
+Thotmes II:n kuoleman jälkeen Hatshepsut oli mennyt uudelleen naimisiin
+erään toisen Thotmeen kanssa, joka oli joko Thotmes I:n tai Thotmes
+II:n jonkun toisen naisen kuin Hatshepsutin kanssa saama poika. Tämä
+Thotmes III, joka Hatshepsutin kuoltua tuli hänen seuraajakseen, oli
+siis kerran ollut naimisissa joko sisarpuolensa tai tätinsä kanssa —
+viimeksi mainittu otaksuma näyttää muuten todennäköisimmältä.
+
+Thotmes III on loistavin ilmestys kaikista Egyptin kuninkaista.
+Seitsemällätoista Syyriaan ja useilla Nubiaan tekemillänsä sotaretkillä
+tämä »Egyptin Napoleon» palautti valtakuntansa suurvaltamahdin
+pohjoisessa aina Eufratin seuduille ja neljänteen kataraktiin asti
+etelässä. Viimeisen sotaretkensä aikana hän todennäköisesti oli yli
+seitsenkymmenvuotias.
+
+Ensimmäisen kataraktin luona on kallio, johon Thotmes on kaiverruttanut
+kertomuksen siitä, mihin hän ryhtyi sanoman saapuessa Nubian villien
+kansojen alkamasta kapinasta. Hän sanoo siinä itse: »Kun faarao kuuli
+tämän, hän oli kuin raivostunut pantteri ja sanoi: 'Minä vannon kautta
+Ran [Auringonjumala], joka rakastaa minua, ja isäni Antonin nimessä,
+jumalain kuninkaan, joka on molempain maiden, Ylä- ja Ala-Egyptin
+hallitsija, että ainoatakaan miehensukuista en kapinallisten joukosta
+ole eloon jättävä.' Sitten Hänen Majesteettinsa lähetti paljon
+sotaväkeä Nubiaan. Ja kuninkaan soturit tulivat kurjien kapinantekijäin
+maahan ja voittivat perin pohjin villin kansan; ja kuninkaansa käskyä
+seuraten he eivät jättäneet eloon ainoatakaan miespuolista paitsi yhtä
+maan viheliäisen ruhtinaan poikaa, joka otettiin vangiksi ja vietiin
+muutamain palvelijainsa keralla kuninkaan eteen.»
+
+Toisen merkittävän piirtokirjoituksen Thotmes piirrätti Eufratin
+rannalle merkiksi siitä, että Egyptin muinaiset rajat nyt oli
+palautettu. Tämä muistomerkki oli saman kiven vieressä, johon Thotmes I
+oli hakkauttanut kertomuksen _omista_ urotöistään.
+
+Näillä seuduin faarao työnsä hyvin suoritettuaan huvitteli
+norsunmetsästyksellä. Noihin aikoihin oli nimittäin vielä Syyriassa
+noita eläimiä suuret laumat. Thotmes kaatoi kokonaista 120 kappaletta
+noita uhkeita otuksia. Mutta kerran faarao oli menettää henkensä. Muuan
+norsu hyökkäsi raivostuneena häntä kohti, ja hän olisi ehdottomasti
+ollut kuoleman oma, jollei hänen paras ystävänsä sotapäällikköjen
+joukosta olisi rientänyt herransa avuksi ja miekallansa katkaissut
+elefantin kärsää.
+
+Merellä Thotmes ulotti valtansa yli koko itäisen Välimeren aina Aigeian
+meren saariin saakka, ja Kyproksen kuninkaasta tuli hänen vasallinsa.
+
+Oikeata merikansaa egyptiläisistä ei kumminkaan koskaan tullut.
+Sellaiselta kehitykseltä puuttuivat molemmat välttämättömimmät
+edellytykset: laivanrakennusaineet ja merimiehet. Kömpelöitä
+Niilinveneitä voitiin korkeintaan käyttää pitkin rannikoita
+kuljettaessa, mutta avomerellä ne eivät kelvanneet. Ja kelvottomia
+merimiehiä teki egyptiläisistä rohkeuden puute. Tämä ominaisuus ei
+esiintynyt yksin koko heidän vähemmän sotaisessa luonteenlaadussaan,
+vaan myöskin heidän erityisessä kauhussaan lähteä merelle, »suurelle
+vihreälle», jonka synkissä syvyyksissä saatanallinen maailmankäärme
+vaani. Tämä selittää sen, että egyptiläiset jättivät melkein
+kaiken meriliikenteen maansa kanssa vieraille aluksille, varsinkin
+foinikialaisille.
+
+Kaukaisistakin maista virtasi nyt erikoisia tuotteita Egyptiin:
+kultahiekkasäkkejä, kultasormuksia ja jaloja kiviä, norsunluuta ja
+ebenholtsia, suitsuketta, kallisarvoisia foinikialaisia kankaita ja
+tulisia hevosia kuninkaan talliin. Myöskin neekeriorjia ja syyrialaisia
+sotavankeja vietiin Egyptiin laumoittain faaraon orjuuteen. Nämä
+eriskummallista kieltä puhuvat ja merkillisesti esiintyvät mies-parat
+joutuivat kansan pilan esineiksi, ja taiteilijat kuvasivat mielellään
+noita omituisia tyyppejä seinämaalauksiin, joilla kuninkaan virkamiehet
+koristuttivat hautakammioitansa. — Niin Egyptin maailmaahallitseva
+asema oli vihdoinkin vahvistettu. Etelän neekerit ja pohjan aasialaiset
+olivat faaraon astinlautana, ja pitkissä piirtokirjoituksissa,
+voitonriemuisissa kuvissa ja hymneissä ylistettiin hänen voittojansa.
+Kun Thotmes III vietti hallitsijana-olonsa kolmikymmenvuotisjuhlaa,
+hän pystytti sen muistoksi obeliskin. Sitten toistui tämä juhla joka
+kolmas tai neljäs vuosi» ja joka kerta pystytettiin uusi obeliski.
+Tällaisia muistomerkkejä syntyi koko joukko, koska hänen hallituksensa
+kesti enemmän kuin puoli vuosisataa. Neljä näistä obeliskeista
+on vielä tallella, mutta mikään niistä ei ole alkuperäisellä
+paikallansa. Ne ovat hajautuneet kaikkiin ilmansuuntiin. Yksi niistä
+on Konstantinopolissa, jonne sen kuljetutti keisari Konstantinus;
+yksi vietiin melkein samoihin aikoihin Roomaan ja koristaa nyt
+Lateraanin edustalla olevaa paikkaa. Kaksi muuta vei keisari Augustus
+Aleksandreiaan, missä arabialaiset myöhemmin antoivat niille uuden
+nimen: »Kleopatran silmäneulat», vaikka niillä ei ollut mitään
+yhteyttä kauniin ja vietteleväisen Egyptin kuningattaren kanssa.
+Egyptin hallitsija Muhammed Ali lahjoitti toisen niistä Englannin
+hallitukselle, ja se on nyt Thamesin rannalla, Lontoon kivihiilisavun
+mustuttamana. Toinen niistä kulkeutui New Yorkiin. Niin nämä neljä
+valtavaa kivipilaria julistavat nyt »maailmanvalloittaja» Thotmes III:n
+kunniaa neljässä vanhan ja uuden maailman pääkaupungissa ja täyttävät
+vielä vuosituhansien perästä faaraon toivomuksen, että »hänen nimensä
+säilyisi iankaikkisesta iankaikkiseen.»
+
+Vuonna 1447 e.Kr. Thotmes III sulki ainaiseksi silmänsä. Ei ole
+epäilystäkään, että hän oli suurin faaraoista ja paljon enemmän
+ansaitsee nimen Suuri kuin Ramses II, joka myöhemmässä perimätiedossa
+on saanut osakseen myöskin Thotmes III:n uroteot.
+
+Thotmes III:n persoonallisuus esiintyy meille selvempänä ja elävämpänä
+kuin minkään muun muinaisen Egyptin kuninkaan, lukuunottamatta
+Ekhnatonia. Hän esiintyy meille väsymättömän tarmokkaana
+hallitsijana, viisaana poliitikkona ja historian ensimmäisenä
+suurena sotapäällikkönä. Koskaan ennen eivät yhden miehen aivot
+olleet ratkaisseet niin monien ihmisten kohtaloita, ei koskaan
+ennen hallitsija niin mestarillisen järjestelmällisesti käyttänyt
+hyväksensä sotilaallisia ja rauhallisia mahdollisuuksiansa. Se todistaa
+samanlaista neroutta kuin Aleksanterin ja Napoleonin. Thotmes loi
+ensimmäisen todellisen maailmanvaltakunnan. Sukupolvesta sukupolveen
+hänen nimensä mainittiin kunnioituksella ja pelolla Aasian ja Afrikan
+kansojen keskuudessa. Oli tapana vannoa valoja hänen nimeensä, ja
+vielä vuosisatoja sen jälkeen kuin hänen valtakuntansa oli hajonnut
+pirstaleiksi, tämä mahtava nimi kirjoitettiin tehoavana suojeluskeinona
+taikakaluihin. Faaraolle omistetuissa hymneissä ylistettiin kuninkaan
+sotaisia urotekoja. Niitä kuvatessaan kuningashymnit voivat kohota
+todellakin suurpiirteisiin kuviin kuten mainittaessa faaraota
+nimeltä »leijona, voittoisa, kun se tulee ja menee, kun se karjuu ja
+kiljahtelee mahtavasti antilooppien vuoristoluoliin».
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Georg Steindorff, Die Blütezeit des Pharaonenreichs.
+
+W. Max Müller, Die alten Ägypter als Krieger und Eroberer in Asien
+(»Der alte Orient» 1903).
+
+
+
+
+AMENHOTEP II JA AMENHOTEP III.
+
+
+Tuskin Thotmes III oli jättänyt ajallisuuden, ennenkuin myrsky
+puhkesi. Syyrian kukistetut kaupunkiruhtinaat kohottivat kapinalipun
+hänen poikaansa ja seuraajaansa, _Amenhotep_ II:ta vastaan. Mutta
+uusi kuningas kävi heitä vastaan isänsä tarmoa osoittaen. Samoinkuin
+isä niin hänkin johti henkilökohtaisesti sotureitansa, antautui itse
+käsirysyyn ja löi vihollisen pakoon, kuten hän itse kertoo Karnakiin
+pystytetyssä muistokivessä. »Hänen Majesteettinsa oli kuin raivoava
+leijona» ja otti eräässä taistelussa omin käsin vangiksi 18 miestä ja
+16 hevosta.
+
+Amenhotep oli myöskin mahtava soturi. Temppelipiirtokirjoituksissaan
+hän kehuu olevansa »niin voimakas käsivarreltaan, ettei ole miestä,
+joka jaksaa jännittää hänen jousensa, sillä hän on voimakkaampi
+kuin kukaan muu kuningas, mitä konsanaan on ollut.» Kuninkaan jousi
+todistaakin sanat tosiksi — se on nimittäin löytynyt hänen haudastaan.
+
+Seitsemän kapinallista aasialaista ruhtinasta otettiin vangiksi,
+ja triumfaattorina Amenhotep palasi maahan. Kun hänen aluksensa
+laski Thebaan, riippuivat vangitut ruhtinaat laivan etumastossa
+päät nuokuksissa. Omin käsin hän uhrasi »viheliäiset» kapinoitsijat
+Amonille. Yhden ruumiin hän lähetti Nubian pääkaupunkiin ja ripustutti
+sen kaupungin muurille herättämään pelkoa faaraon mustissa alamaisissa.
+Näyttää siltä kuin Amenhotepin ei sen koommin olisi tarvinnut lähteä
+sotaretkelle kukistamaan sisäisiä levottomuuksia.
+
+Hänen pojanpoikansa ja toinen seuraajansa, _Amenhotep_ III ei ollut
+soturi. Hän piti parempana puolisonsa Tejen rinnalla nauttia rauhan
+siunauksesta ja hienostuneesta kulttuurista. Hän voi sen tehdä huoletta
+— niin kauan kuin faaraon nimi vielä oli mahtava kansojen keskuudessa.
+Rauhantila oli suotuisa tavaranvaihdolle ja kulttuuriyhteyksille
+muiden maitten kanssa. Viidestoista vuosisata e.Kr. on ensimmäinen
+jakso _maailman kaupan_ historiaa. Nyt kohtaavat ensimmäistä kertaa
+toisensa Niilinmaa ja Eufrat-Tigrismaiden kulttuurimaailmat. Toisella
+taholla ulottui egyptiläinen sivistysvaikutus yli itäisen Välimeren
+saarimaailman aina Kreikan mantereelle. Egyptiläinen arkkitehtuuri ja
+egyptiläinen taidekäsityö vaikutti voimakkaasti sekä Kreetan saarella
+että Mykeenessä, ja Kreetan esihistorialliset kirjainmerkit osoittavat
+samoin egyptiläistä vaikutusta.
+
+Kaikista vanhan maailman maista virtasi rikkauksia Egyptiin ja
+elämän loisteliaisuus kohosi siellä määrättömästi. Theba muuttui
+muinaisajan suurenmoisimmaksi kaupungiksi. Yhä vilkkaammaksi käyvistä
+kauppasuhteista seurasi itsestään, että faaraot luopuivat ylväästä
+eristyneisyydestään toisiin maailman mahtajiin nähden. Meillä on
+hyvin kiintoisia todistuskappaleita, jotka puhuvat vilkkaasta
+diplomaattisesta yhteydestä toiselta puolen Amenhotep III:n sekä hänen
+poikansa ja seuraajansa Amenhotep IV:n ja toiselta puolen Babylonin
+ja Niniven kuninkaitten sekä muiden Aasian ruhtinaiden välillä,
+joiden kanssa faarao halusi elää rauhassa ja ystävyydessä. Tällaisia
+asiakirjoja ovat heidän välillänsä vaihdetut kirjeet, kuuluisat _El
+Amarna-kirjeet_. Ne ovat savitauluille kirjoitettuja babyloniankielisiä
+nuolenpääkirjoituksia ja ovat saaneet nimensä siitä, että ne on
+löydetty El Amarnasta Keski-Egyptistä. Tähän paikkaan, 30 penikulmaa
+Kairosta etelään siirsi Amenhotep IV hallituskaupunkinsa. Kun hän
+muutti sinne Thebasta, hän näyttää ottaneen myötänsä myöskin osan
+isänsä valtionarkistoa.
+
+Löytö tehtiin vallan odottamatta vuonna 1888. Kaivaessaan ikivanhoista
+tunkioista lannoitusta pelloillensa muuan talonpoikaisnainen löysi
+joukon lahonneita puuarkkuja täynnä savitauluja. Se oli parempaa
+kuin lanta, sillä egyptiläiset tiesivät, että matkailijat maksoivat
+runsaasti muinaislöydöistä, ja saadakseen mahdollisimman suuren hyödyn
+löydöstään he särkivät suurimmat taulut pikku palasiksi. He eivät
+lainkaan käsittäneet sitä, että he siten hyvin suuresti vaikeuttivat
+kirjoitusta ymmärtävien tulkintaa.
+
+Mutta Egyptin hallitus sai pian vihiä löydöstä ja tarttui asiaan.
+Suurin osa löytöä — kaikkiaan noin 350 taulua — saatiin pelastetuksi
+Lontoon, Kairon ja Berliinin museoihin.
+
+Diplomaattisessa sanonnassaan nämä kirjeet ovat aina mitä
+mairittelevimpia, ja heidän majesteettinsa nimittävät aina toinen
+toistansa nimellä »veljeni». Naapurisopua lujitettiin siten, että
+faarao liittyi aviollisin suhtein toisiin ruhtinassukuihin. Niinpä
+Amenhotep III sai — joskin vasta hyvin hellittämättömäin kosiskelujen
+perästä — puolisokseen prinsessan eräästä ylisen Eufratin varrella
+pohjoisessa Mesopotamiassa sijainneesta valtakunnasta. Kuusi kertaa
+hänen oli täytynyt pyytää hänen kättänsä — ainakin, jos saa uskoa,
+mitä Amenhotep IV:lle kirjoittamassaan kirjeessä väittää prinsessan
+veli, jolla oli helähtävä nimi Dusratta. Kaikissa tapauksissa kosintain
+lukumäärä oli yhtä pienempi, kuin mitä saman Dusrattan väitteen mukaan
+Amenhotep III:n isältä oli vaatinut hänen tätinsä sydämen voittaminen.
+Myöhemmin vanhoilla päivillään Amenhotep III sai myöskin yhden
+Dusrattan tyttäristä vaimokseen,[42] ja kun Amenhotep pian sen jälkeen
+kuoli, periytyi nuori leski puolisoksi poikapuolelleen Amenhotep
+IV:lle.[43]
+
+Ystävyys appiukon ja vävyn välillä pohjautui kuitenkin lopultakin
+siihen vankkaan perustaan, jona ovat lahjat ja vastalahjat — siis
+itse asiassa vaihtokauppaan. Kun tulisia hevosia ja kauniita
+vaunuja, kallisarvoisia vaatteita ja kankaita, hopeaa, jalokiviä ja
+koristuksia saapui lahjoina Eufratin maista, odotettiin siellä yhtä
+upeita vastalahjoja. Jos nämä kuivuivat vähiin, ei jäänyt saapumatta
+muistutuksia ja vakuutteluja, että lisää lahjoja ei tule, ennenkuin
+toinen puoli on pusertanut omansa esille. Ennen kaikkea aasialaiset
+hallitsijat osoittivat määrätöntä halua saada Egyptin kuninkailta
+kultaa. Kuningas Dusratta oli kuullut lähettiensä kertovan, että
+Egyptissä oli »yhtä paljon kultaa kuin maan tomua», mikä oli hiukan
+liioiteltu kuvaus siitä tosiasiasta, että Nubian kultakaivokset
+olivat tuohon aikaan hyvin tuottavia. Kun Amenhotep III kosi hänen
+tytärtään, kerjäsi tuleva appi senvuoksi jokaisessa kirjeessä kultaa,
+kultaa ruhtinasten välisen ystävällisen suhteen osoitukseksi ja kultaa
+morsiamen hintana. Hän pyytää saada »kymmenen kertaa niin paljon
+kultaa kuin isäni» ja muistuttaa, että faarao kuitenkin oli lähettänyt
+»hyvin paljon kultaa isälleni: suuria kultaisia uhrimaljoja ja suuria
+kulta-astioita ja niin suuren kultalaatan, kuin olisi se ollut
+kuparia.» Mutta — myöhemmin kirjeessä sanotaan — »tulkoon nyt vähän tai
+paljon! Jos tulee niinkin vähän, että se voidaan laskea (!), minä olen
+oleva siitä ylen iloinen.»
+
+Tämä ei estä lainkaan, että heti perästä aito itämaalaisella logiikalla
+sanotaan: »Osoittakoon veljeni minulle paljon suurempaa ystävyyttä,
+kuin mitä isäni sai osakseen, ja lähettäköön minulle kultaa niin
+paljon, ettei sitä voida laskea!»
+
+No, tulivat sitten faaraon lahjat ja Dusratta »iloitsi suuresti», kuten
+hän kirjoittaa. »Siitä päivästä ja siitä yöstä minä tein ilojuhlan.»
+Mutta kun hän koko hovinsa läsnäollessa avasi lahjojen sinetit, niin
+»niissä ei ollut kultaa! Silloin kaikki itkivät katkerasti ja sanoivat,
+niinkuin totta oli: 'Eihän tämä ole kultaa', ja sanoivat edelleen:
+'Egyptissähän on kultaa enemmän kuin tomua maassa, ja rakastaahan
+Egyptin kuningas niin ylenmäärin!'» Voiko siis olla oikein, että
+faarao menetteli noin. Tuleva appi-parka oli itsekin »tuntenut tuskaa
+sydämessään ja nureksinut veljeänsä». Ja luonnollisestikaan hän ei
+voinut lähettää tytärtänsä Amenhotepille, ennenkuin faarao hyvitti
+tapahtuneen ja rikkailla lahjoilla »ylisti veljeänsä hänen alamaistensa
+edessä».
+
+Tulos tästä kirjeestä tuli ylen virkistäväksi Hänen Majesteetilleen
+Dusrattalle. Kun hän seuraavan kirjeen kirjoittaa, hän on suunniltaan
+ihastuksesta faaraon osoittamasta auliudesta morsiamen ostossa. Nyt
+toimitettiinkin tytär tuossa paikassa Thebaan. Ja faarao »riemuitsi
+sydämessään, kun hän näki hänet».
+
+Niin oli kaikki jälleen hyvin, ja kun Amenhotep, joka nyt oli vanha,
+sairastui, lähetti appi hänelle — tavan mukaan, minkä tunnemme
+muista samanlaisista tapauksista — assyrialais-babylonialaisen
+Astarte [Ishtar]-jumalattaren kuvan, rakkauden ja elämän jumalattaren,
+tuon suuren auttajan hädässä ja sairaudessa. Dusratta lausui samalla
+toivomuksen, että jumalatar antaisi vävyn elää satatuhatta vuotta.
+Amenhotep ei saisi kumminkaan unohtaa lähettää jumalatarta takaisin,
+sillä — niin appi huomauttaa vielä kaiken varmuuden varalta — »Astarte
+on minun jumalani, mutta veljeni jumala hän ei ole.»
+
+Amenhotep III oli myöskin luvannut lähettää apelleen myöhemmin vielä
+kaksi puhtaasta kullasta tehtyä kuvapatsasta sekä joukon muita
+kalleuksia tyttären hintana, ja tulevan apen lähettiläälle faarao oli
+näyttänyt sen kullan, josta ne piti valettaman. Ja kun patsaat oli
+valettu, lähettiläs omin silmin vakuuttautui siitä, että ne olivat
+virheettömiä ja — täysipainoisia.
+
+Amenhotep III kuoli kuitenkin, ennenkuin patsaat oli ehditty lähettää,
+ja Theban hovissa käytettiin tätä hyväksi, pidettiin kalleudet ja
+lähetettiin niiden asemesta kaksi puista, kullalla päällystettyä
+patsasta. Tapahan on tuttu Amenhotep III:n päiviltä! Eikä Dusratta
+saanut nähdä vilaustakaan siitä muiden »kultatavaroiden paljoudesta,
+joiden määrällä ei ollut rajoja». Ne hänen väitteensä mukaan
+Amenhotep III myöskin oli näyttänyt hänen lähettiläälleen ja luvannut
+lähettää ne appiukolle. Luonnollisesti Dusrattan ja Amenhotep III:n
+seuraajan, Amenhotep IV:n välillä syntyi kirpeä kirjeenvaihto siitä
+kauppakepposesta, millä faarao — jos syy nyt lienee ollut hänen[44]
+— oli koettanut »loukata veljeään», kuten sanat sen ajan korkean
+ylhäisessä kielessä kuuluivat; ja noista kullatuista kuvapatsasparoista
+jankutettiin yhä ja yhä aina kyllästymiin saakka. Tulokseen Dusrattan
+valitukset ja pontevat kehoitukset eivät kumminkaan johtaneet — ei
+ainakaan niin pitkälti kuin me voimme kirjeenvaihtoa seurata, ja
+mieliala hallitsijain välillä kävi yhä kylmemmäksi.[45]
+
+Kun tuntee tämän liikepuolen, ymmärtää paremmin apen ylitsevuotavan
+surun Amenhotep III:n kuoleman johdosta. Hän kirjoitti silloin
+Amenhotep IV:lle: »Kun minulle sanottiin, että veljeni Amenhotep oli
+kuollut, minä itkin koko sen päivän. Yötä päivää minä istuin syömättä
+ja juomatta ja olin murheissani. Ja minä sanoin: 'Oi, jospa minä olisin
+mieluummin kuollut, ja veljeni, jota minä rakastin, vielä eläisi!'»
+
+Myöskin Babylonian hovissa Amenhotep III oli kosiskellut ja saanut
+sieltä myöntävän vastauksen sillä ehdolla, että Babylonian kuningas
+vuorostaan saisi puolisokseen egyptiläisen prinsessan ja että faarao
+heti lähettäisi hänelle kultaa, »kaiken mitä oli», esimerkiksi
+huomenlahjaksi prinsessalle, niin että kuningas voisi arvokkaalla
+tavalla koristaa palatsin, jota hän parastaikaa rakensi. Mutta
+faarao oli ylpeä ja vastasi »veljelleen», että »ei koskaan vielä
+Egyptin kuninkaan tytärtä ollut annettu ulkomaiselle vasallille».
+Ei ihmettelemistä, että hänen babylonialainen majesteettinsa tuli
+pahalle tuulelle ja ilmaisikin sen! Mutta samalla kertaa hän vallan
+avosydämisesti selitti, että hän voisi tyytyä muuhunkin kauniiseen
+egyptiläisnaiseen, kunhan vain faarao tahtoisi vakuuttaa, että
+hän oli kuninkaantytär — sillä silloin ei kukaan sitä epäilisi.
+»Mutta», sanotaan kirjeessä edelleen, »jos et lainkaan lähetä minulle
+egyptiläistä naista etkä toimita minulle heti kultaa, silloin voit
+odottaa menettäväsi sekä veljeyden että ystävyyden, ja silloin minä
+olen täällä pidättävä sen naisen, joka oli sinulle lähetettävä». Ja
+jos faarao lähettäisi kullan liian myöhään, siitä ei olisi apua, olipa
+sitä sitten vaikka 3.000 talenttia.[46] »Minä en ottaisi», hänen
+babylonialainen majesteettinsa sanoo, »niitä vastaan, vaan palauttaisin
+ne, ja tytärtäni minä en antaisi sinulle puolisoksi».
+
+Ne olivat kovia sanoja. Faarao kiiruhtikin lähettämään »veljelleen»
+rikkaita lahjoja, sänkyjä ja nojatuoleja ja muita huonekaluja,
+runsaasti kullattuja ja hopeoituja, uutta palatsia varten ja
+lupasi lähettää vielä paljon enemmän — »kaikkea, mikä on arvokasta
+silmissäsi», hän kirjoitti — niin pian kuin prinsessa oli Babylonista
+hänelle saapunut.
+
+Ystävyys Babylonian kuningasten kanssa joutui kuitenkin usein kovalle
+koetukselle, kun he eivät saaneet faaraolta niin paljon kultaa kuin
+halusivat, tai kun faaraon lähettämä kulta ei kestänyt sulatusuunin
+koetta, vaan kenties antoi ainoastaan neljännen osan siitä, mitä oli
+ilmoitettu olevan. Eihän tuollainen ollut kaunista menettelyä, ja
+faaraon pitäisi itsensä ymmärtää, että hänen oman etunsa mukaista oli,
+että hän oli kultarikkaan maineessa, sillä muutoin ympäristön ruhtinaat
+eivät välittäisi hänestä eivätkä katsoisi häneen arvonannolla.
+
+El Amarna-kokoelman kirjeiden joukossa on myöskin Amenhotepin
+alaruhtinaiden ja vasallien kirjelmiä. He käyttävät kaikki tilaisuutta
+vakuuttaakseen uskollisuuttaan, ja heidän kirjeensä ovat tulvillaan
+matelevaa faaraon imartelua, jonka nimityksenä on »jumalani», »elämäni
+henkäys» y.m. samanlaista. He »heittäytyvät hänen jalkojensa juureen
+seitsemän kertaa vatsallensa ja seitsemän kertaa selällensä» ja
+käyttävät itsestänsä nimityksiä: »maa, jota sinä poljet», »tomu
+sinun sandaaliesi alla», »valtaistuin, jolla sinä istut», »jalkojesi
+astinlauta», »tallirenkisi», niin, vieläpä »sinun koirasi».
+
+Muuan faaraon palestiinalainen alaruhtinas kirjoittaa: »Vaikkapa
+faarao olisi pyytänyt vaimoani, kuinka minä olisin voinut häntä
+häneltä kieltää? Niin, vaikka faarao olisi kirjoittanut minulle: 'Iske
+pronssinen tikari sydämeesi ja kuole!', minä varmasti olisin täyttänyt
+kuninkaan käskyn.»
+
+Aivan toisen kuvan näistä hartaan uskollisista sieluista saa
+kuitenkin surullisen usein, kun lukee toisten alaruhtinasten ja
+vasallien faaraolle lähettämiä kirjeitä. On melkein sääntönä,
+että rakas »veli» ja virkatoveri maalataan faaraon kavalaksi
+viholliseksi. Amarna-kirjeissä voi siis saada nähdä saman asian
+kuvattuna kahdella aivan vastakkaisella tavalla. Useasti totuus on
+pääasiallisesti syyttäjän puolella, ja toisen asiallisen matelevat
+uskollisuudenvakuuttelut ovat näytteitä mestaruudeksi kehitetystä
+teeskentelystä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Amenhotep III oli valtava rakennuttaja. Suuri Luksorin temppeli, joka
+on egyptiläisten pyhättöjen kauneimpia, on hänen työtänsä. Ja Niilin
+vasemmalle rannalle vastapäätä pääkaupunkia hän rakennutti itselleen
+kuuluisan kuolintemppelin, jonka hän koristeli sellaisella komeudella,
+että sanat puuttuvat sen kuvailemiseksi. Tämä ihana taideteos on
+kumminkin maanpinnalta poispyyhitty niinkuin kaikki muutkin kauniit
+temppelirakennukset ja ylväät kuningaspalatsit, jotka kerran täyttivät
+melkein koko Thebaa vastapäätä olevan tasangon Niilin ja Libyan vuorten
+välillä. Amenhotepin suuren kuolintemppelin revitytti puolitoista
+vuosisataa myöhemmin toinen faarao, joka käytti rakennusaineen omaan
+kuolintemppeliinsä. Tämän temppelin raunioista suuri englantilainen
+arkeologi Flinders Petrie löysi muistokiven, joka alkujaan oli kuulunut
+Amenhotep III:n temppeliin. Se kertoo, kuinka ihana oli kerran tuo
+rakennus, »jonka vertaista ei koskaan ole ollut aikojen alusta alkaen.
+Se on», niin siinä kerrotaan, »rakennettu hiekkakivestä kaikkialla
+esiintyvin kultaupotuksin. Lattia on hopealla päällystetty ja kaikki
+pääovet elektronilla»,[47] Muistokivi kertoo myöskin, että temppelissä
+oli joukko kuningasten patsaita, ja meidän aikamme arkeologiset
+retkikunnat ovatkin löytäneet parikymmentä sellaista.
+
+Kuinka kauniisti ja kallisarvoisesta tuollainen muistomerkkirakennus
+voi olla sisustettu, siitä voi saada aavistuksen museoissa olevista
+lukuisista egyptiläisen taidekäsityön tuotteista. Ihmeellisen
+kaunistekoiset kulta- ja hopeavadit, kristallimaljakot ja
+siniupotuksiset fajanssiesineet[48] todistavat siitä.
+
+Ainoa, mitä nyt on jäljellä Amenhotep III:n muistorikkaasta
+kuolintemppelistä, on kaksi hyvin rapautunutta kuninkaan
+jättiläispatsasta, n.s. Memnonin patsaat, jotka kerran vartioivat
+temppelin sisäänkäytävän suuta. Niin valtavia ovat nämä kolossit, että
+tavallinen ihminen hyvin mahtuisi niiden yhteen käteen.[49] — Mitä
+työtä onkaan vaatinut sellaisten jättiläisten hakkaaminen yhdestä
+ainoasta järkäleestä ja niiden kuljettaminen 14 penikulman päähän
+kivilouhimolta!
+
+Nykyisen nimensä patsaat ovat saaneet kreikkalaisilta, jotka toiseen
+niistä liittivät kauniin tarun Memnonista, joka sai sankarikuoleman
+Troian edustalla ja sitten joka aamu tervehti äitiänsä Eosta,
+aamuruskoa, hauraalla, melkein kuiskaavalla, valittavalla äänellä. Taru
+on syntynyt siitä omituisesta ilmiöstä, että kun auringon ensimmäiset
+säteet aamulla loistivat patsaaseen, kerrottiin kuuluneen siitä heikon,
+aivan kuin valittavan sävelen. Tämän omituisen akustisen ilmiön
+selitys on kai siinä, että ääni syntyi eräässä kiven halkeamassa, kun
+se vielä oli niin hiuksenhieno, että sen seinät koskettivat toisiansa
+kiven äkkiä laajetessa erämaanauringon lämmön vaikutuksesta. Monta
+sataa vuotta Memnonin patsaat vetivät puoleensa hämmästyksen valtaamia
+matkailijoita. Vieläkin voi patsaan jalassa lukea roomalaisten
+turistien piirtokirjoituksia, jotka ihastuksissaan todistavat
+kuulleensa jättiläispatsaan laulavan auringonnousun ylistystä. Mutta
+kun Rooman keisari Septimius Severus hyvää tarkoittaen antoi korjata
+entiselleen »laulavan Memnoninpatsaan», lakkasi sen valitus.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Amenhotep III:n 36-vuotinen hallitus, joka päättyi. 1375 e.Kr.,
+oli enemmän rauhallinen kuin sotaisa ja se on Egyptin historian
+onnellisimpia aikakausia, joskin sen loppupuolella esiintyi merkkejä
+siitä, että Egyptin suurvalta-asema oli sivuuttanut huippukohtansa.
+Mutta nämä merkit kävivät ilmeisiksi vasta hänen seuraajiensa aikana.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Jörgen Alexander Knudtzon, Die El Amarna-Tafeln.
+
+Carl Niebuhr, Die Amarna-Zeit (»Der alte Orient» 1902).
+
+
+
+
+KERETTILÄISKUNINGAS EKHNATON, »HISTORIAN ENSIMMÄINEN PERSOONALLISUUS».
+
+
+Omituinen vallankumouksellinen hahmo Egyptin ikivanhoillisen kansan
+vanhoillisten hallitsijoin joukossa on Amenhotep IV, omituisimpia ja
+arvoituksellisimpia persoonallisuuksia, mitä koskaan on valtaistuimella
+istunut, tunteellinen, haaveksiva luonne, sydämellinen ja onnellinen
+perhe-elämässänsä. Häntä kiinnostivat enemmän filosofia ja teologia
+kuin valloitukset ja valtiollinen toiminta. Hänen elämänsä
+pyrkimyksenä oli egyptiläisten monijumalaisuuden lopettaminen.
+Polyteismi[50] oli täällä oikeastaan muistoa esihistorialliselta
+ajalta, jolloin Egyptissä oli joukko pikkuvaltioita, jokaisella oma
+suojelusjumalansa, jota tavallisesti palveltiin ja kuvattiin jonkin
+eläimen muotoiseksi. Varhain egyptiläiset kuitenkin alkoivat osoittaa
+jumalallista palvelusta myöskin auringolle, ja vähitellen kaikki
+eniten palvellut paikallisjumalat rinnastettiin auringonjumalan _Ran_
+kanssa. Luonnollinen jatko tälle kehitykselle olisi ollut, että
+monet paikallisjumalat olisivat sulaneet yhdeksi ainoaksi jumalaksi.
+Mutta tällaisen kehityksen voimakkaana esteenä olivat papit. Olihan
+jokaisella jumalalla rikkaat temppelinsä ja omat papistonsa, jolla
+oli voimakkaat hierarkkiset[51] ja taloudelliset etunsa valvottavana.
+Ja kuta mahtavampi jokin papisto oli, sitä taipumattomampi se oli
+kaikkeen, joka olisi voinut riistää siltä sen suositun erikoisaseman.
+
+Mahtavin pappisvalta oli Thebassa. Kun tästä kaupungista tuli
+faaraoiden hallituskaupunki, oli sen jumala Amon samalla tullut
+Egyptin mahtavimmaksi jumalaksi. Häntä ei ainoastaan rinnastettu
+auringonjumalaan, vaan hän suli vähitellen tämän kanssa yhteen yhdeksi
+jumaluudeksi: Amon-Raksi. Hänen pappinsa olivat kaikkien monoteististen
+pyrkimysten vannoutuneita vastustajia, jolleivät nämä pyrkimykset
+olisi tehneet heitä itseänsä vieläkin mahtavammiksi. Mutta tekemällä
+Amon-Ran ainoaksi jumalaksi Amenhotep IV ei pyrkinyt lakkauttamaan
+monijumalaisuutta. Päinvastoin yksi vaikuttimista — monien mielestä
+kenties voimakkain motiivi — hänen monoteistisissä harrastuksissansa
+oli pyrkimys nujertaa thebalainen hierarkia, joka uhkasi kehkeytyä
+vaaraksi valtakunnan yhteydelle, ja vahvistaa kuninkaan valta-asemaa
+peruuttamalla temppelien omaisuutta kruunulle.
+
+Sitä jumalaa, jonka ympärille Amenhotep tahtoi koota koko Egyptin
+kansan, symbolisoi aurinko, »suuri _Aton_», kaiken elämän lähde. Atonin
+kunniaksi hän hylkäsi Amenhotep nimensä, joka merkitsee »Amon on
+tyytyväinen», ja otti nimekseen Ekh-n-Aton, »Atonille on mieluista».
+
+Kun nyt Theban nuori reformaattori katseli kaikkia niitä valtavia
+temppeleitä ja muistomerkkejä, joita hänen isänsä ja esi-isänsä
+olivat rakentaneet Antonille, hän tunsi »mielensä masentuneeksi».
+Ja hän päätti rakentaa Atonille uuden kaupungin, josta oli tuleva
+myöskin kuninkaan hallituskaupunki. Hän valitsi tähän tarkoitukseen
+20 penikulmaa Thebasta pohjoiseen olevan paikan, joka nyt tunnetaan
+El Amarnan nimellä. Tänne hän rakensi temppelin auringonjumalalle
+ja itsellensä palatsin. Nämä hän sisusti sellaisella loistolla ja
+komeudella, että sitä nykyisin voi vain heikosti aavistella. Uutta
+kaupunkia hän nimitti »Taivaanrannan kaupungiksi» tai Atonin asunnoksi.
+
+Ekhnaton ei palvellut jumalaansa samalla tavoin kuin Amonin papit,
+jotka toimittivat uhrinsa temppelin kaikkein pyhiin massa, jonne
+päivänvalon sädekään ei päässyt tunkeutumaan. _Hän_ sitävastoin uhrasi
+alttarilla, joka oli pystytetty paljaan taivaan alle, itsensä auringon
+edessä, joka symbolisoi _hänen_ jumalaansa. Eikä koskaan Ekhnaton
+sallinut tehdä kuvaa siitä jumalasta, jota hän palveli. Atonia esitti
+vertauskuvallisesti ainoastaan auringonkehrä, jonka elämääantavat
+säteet päättyivät kukin ojennettuun käteen. Ihmiset eivät koskaan ennen
+olleet ajatelleet jumalaa kuvittelematta häntä ihmisen tai eläimen
+muotoiseksi. Kun juutalaiset jotakin vuosisataa myöhemmin pääsivät
+tietoon yhdestä ainoasta jumalasta, he ajattelivat hänet kävelemässä
+illan viileydessä huvipuistossaan, kasvot ja jäsenet kuin ihmisellä —
+sillä olihan hän luonut ihmisen »omaksi kuvakseen».
+
+Atonin jumala oli hyvyys itse, »rakkaudesta rikas isä sille, minkä
+hän oli luonut». Hänen rakkautensa riitti pienimmällekin oliolle;
+hänen korvansa kuuli yksin »kananpoikaakin, joka piipittää munassa».
+Ei koskaan kuulla, että Aton voisi vihastua kuten Jahve ja puhua
+ukkosen jyrinässä. Aton oli rauhan lempeä jumala. Ekhnaton oli
+maailmanhistoriassa ensimmäinen, joka saarnasi ihmisyyttä toisia
+kansoja kohtaan, ja hän saarnasi sitä valtaistuimelta.
+
+Eräästä El Amarnan haudasta on löytynyt temppelihymni Atonin kunniaksi,
+joka kuuluu ylevähenkisimpiin koko antiikin kirjallisuudessa. Kaikki
+viittaa siihen, että Ekhnaton on sen itse sepittänyt. Esitämme tässä
+osan siitä:
+
+    Ihanasti säteilet Sinä taivaanlaella,
+     oi elävä Aton, kaiken alku!
+    Kun Sinä nouset itäisellä taivaanrannalla,
+    sinä täytät kaikki maat kauneudellasi,
+    sillä kaunis olet Sinä, suuri ja loistava korkealla maan yllä.
+     Sinun säteesi syleilevät maita, jotka Sinä kaikki olet luonut.
+
+    Kun Sinä lasket läntiselle taivaanrannalle,
+     maailma vajoaa pimeyteen, kuin olisi se kuollut.
+    Kaikki leijonat tulevat esille luolistaan,
+    kaikki käärmeet pistävät;
+    pimeys vallitsee,
+    maata verhoaa hiljaisuus.
+     Hän, joka on sen luonut, on laskeutunut levolle taivaanrannalla.
+
+    Mutta valoisaksi käy maailma, kun Sinä nouset näkyviin.
+     Kun Sinä säteilet päivisin kuin Aton, niin pimeys kaikkoaa.
+    Kaikki karja käy riemuiten laitumella,
+    kaikki puut ja taimet kukoistavat,
+    linnut leijailevat ulos pesistään
+     kohottaen siipensä Sinua palvelemaan.
+    Kaikki karitsat hyppivät kuin tanssien,
+    kaikki siivekkäät lentelevät.
+    Ne elävät, koska Sinun valosi loistaa niille.
+     Laivat purjehtivat myötä- ja vastavirtaan;
+    kaikki tiet ovat avoinna, kun Sinun sarastuksesi aika on tullut.
+    Virran kalat hypähtelevät Sinun edessäsi,
+    sillä veden syvyyksiinkin Sinun säteesi tunkeutuvat.
+     — — —
+
+    Kuinka moninaiset ovatkaan Sinun työsi!
+     Ne ovat kätketyt meiltä.
+    Oi Sinä ainoa jumala, jonka valtaa ei kellään muulla ole,
+    Sinä loit maailman mielesi mukaan, kun Sinä yksin olit olemassa:
+    ihmiset, kaikki eläimet, suuret ja pienet,
+     kaiken, mitä maan päällä on
+    ja jalkojensa varassa liikkuu,
+    kaiken, mitä korkeudessa on
+    ja siipiensä kannattamana lentää,
+    Syyrian ja Nubian maat
+     ja Egyptin maan.
+    Sinä asetat kunkin hänen paikallensa
+    ja annat hänelle, mitä hän tarvitsee.
+    Kullakin on, mikä hänen omaansa on,
+    ja hänen päivänsä ovat luetut.
+     Kansat puhuvat moninaisia kieliä,
+    ja heidän muotonsa ja värinsä ovat erilaiset,
+    sillä Sinä erotat ihmiset toisistansa.
+    Sinä loit Niilin manalaan[52]
+    ja ohjaat sitä Sinun mielesi mukaan,
+                että se tuottaa elämää ihmisille.
+
+    Sinä olet luonut Niilin taivaaseenkin,
+    että se ihmisten päälle lankeaisi
+    ja tekisi joet vuorille, vuolaat kuin suuri meri,
+    ja kastelisi heidän peltojansa heidän kaupunkiensa välillä.
+     Kuinka viisaasti oletkaan kaiken järjestänyt, oi ikuisuuden Herra!
+
+Me voimme kuvitella, että tätä uskonharrasta laulua oli tapana harpun
+säestyksellä laulaa Atonin temppelissä auringon noustessa ja laskiessa.
+
+Jos vertaa tätä ylistyslaulua vanhempiin egyptiläisten hymneihin
+Osirikselle ja muille jumalille, käy ero huimaavaksi. Nämä laulut ovat
+miltei yksinomaan yksitoikkoisia luetteloita jumalan lukemattomista
+nimistä ja lisänimistä ja hänen monista pyhätöistään, kaikki
+sekoitettuna täyteen jumalaistarullista abrakadabraa.[53]
+
+Verrattomasti paljon korkeammalla ovat sen sijaan auringonjumalan Ran
+vanhat hymnit, jotka osaksi ovat peräisin vanhan valtakunnan ajalta.
+Niihin Atonin hymni aivan ilmeisesti osittain pohjautuu, noihin
+ikivanhoihin kuvauksiin, miten kaikki elävät olennot riemuitsevat
+auringon noustessa, ennen kaikkea — egyptiläisten käsityksen mukaan
+— auringonjumalan pyhät eläimet, babiaanit, jotka ojennetuin käsin
+tervehtivät nousevaa taivaankappaletta.[54] Näiden hurskasten ja
+viisaiden eläinten lavoin ihmisenkin tulee käyttäytyä ja sanoa
+nousevalle auringolle: »Me palvomme sinua, oi Ra, sinun noustessasi
+ja sinun laskeutuessasi. Sinä nouset ja säteilet jumalain kuninkaaksi
+kruunattuna. Sinä olet taivaan ja maan herra. Sinä loit Niilin, sinä
+teit veden ja annoit elämän sille, mitä siinä on, sinä rakensit vuoret
+ja sait ihmiset ja karjalaumat syntymään.»
+
+Toisessa hymnissä Rata verrataan kauniiseen nuorukaiseen. »Kun hän
+nousee, ihmiset saavat uutta elämää ja jumalat tervehtivät häntä
+riemuiten. Häntä babiaanit palvovat, ja kaikki villit eläimet
+häntä ylistävät. Ja jumalaa rukoillaan sanoen: »Ne, jotka ovat
+Sinun venheessäsi[55], riemuitsevat Sinusta, ja Sinun laivamiehesi
+iloitsevat. Ja sydämesi, oi Sinä jumalain herra, iloitsee niistä, jotka
+olet luonut, sillä he osoittavat Sinulle kunnioitustansa. Taivaan
+jumalatar loistaa sinenä Sinun vierelläsi ja taivaanjoen jumala tanssii
+Sinun edessäsi säteillänsä. Kuule minuakin, että minä saisin nähdä
+Sinun kauneutesi!»
+
+Ja kun Amon egyptiläisten uskonnossa sulautui yhteen auringonjumalan
+kanssa ja tuli Amon-Raksi, häntä ylistettiin hymnissä siksi,
+
+    »joka tuo yrtit karjan syötäväksi
+     ja hedelmiäkantavat puut ihmisille,
+    joka antaa joen kaloille ravinnon
+    ja taivaan linnuille ruoan,
+     joka antaa munassa olevalle kananpojalle elämän
+    ja pitää elossa madon toukat,
+    joka antaa hiirille, mitä ne loukoissansa tarvitsevat,
+     ja elättää puitten linnut.»
+
+Mutta huolimatta tällaisista yhtäläisyyksistä Ralle omistettujen
+hymnien ja Atonin hymnin kesken, niiden välillä on kuitenkin suuri
+juopa. Sillä Rankin hymneissä mytologiset viittailut sekaantuvat
+tavantakaa itsensä jumalan ylistykseen. Atonin hymni sitävastoin on
+täysin vapaa kaikesta mytologisesta painolastista. Siinä on raikasta
+luonnoniloa, ja ennen kaikkea hymnin sepittäjä on toteuttanut
+jumalykseyden käsitteen, kun sitävastoin Ralla on muita jumalia
+alaisinansa ja rinnallansa.
+
+Lähempää sukua Atonin hymni on psalttarille. Vertailu osoittaakin monta
+osittain vallan täydellistä yhtäläisyyttä Daavidin 104:nnen psalmin
+kanssa.
+
+Joka voi korkeinta olentoa kuvailla niin hurmioitunein sanoin kuin
+Atonin hymneissä, hän on varmasti luonnostaan jumalarmoitettu
+profeetta. Mutta mistä tämä ihmeellinen näkemys on hänessä
+herännyt aikana, jolloin ihmiskunta oli vajonnut taikauskon ja
+epäjumalanpalveluksen pimeyteen? Tämä kysymys vie meidät alalle,
+missä ymmärryksemme lakkaa vastausta antamasta ja mystillinen,
+tutkimattomissa oleva alkaa. Sillä Ekhnatonilla, kuten kaikilla
+profeettaluonteilla, oli yksinomaisena opastajanansa hänen omat
+sisäiset elämyksensä. »Oi Herra, kuinka monet ovatkaan sinun työsi!»
+nuori auringonpalvoja tavantakaa huudahtaa. Ja niinkuin heprealainen
+psalmista lauloi: »Herra on minun paimeneni; ei minulta mitään puutu»,
+niin Ekhnatonkin huudahti sydämensä kyllyydestä: »Sille, jonka
+sydämessä Sinä olet, ei köyhyyttä ole olemassa.»
+
+Ekhnaton hankki oppilaitakin uudelle uskonnollensa. Amarnan haudoissa
+on useita piirtokirjoituksia, jotka kertovat, miten kuningas keskusteli
+ystäväinsä kanssa uskonnollisista asioista. »Jo varhain aamulla hän
+opetti minua», monet hänen ylimyksistänsä sanovat. Ympäristöänsä
+valitessaan tämä vallankumouksellinen luonne osoittautui hyvin
+ennakkoluulottomaksi. Hän ei suuria välittänyt aristokraattisista
+perintätavoista, vaan valitsi monet ystävistänsä talonpoikain joukosta.
+Ekhnatonista sanottiin, että hän »teki vähäpätöiset ruhtinaiksi».
+Hänelle oli tärkeintä, että he tunsivat kiinnostusta »oppiin», kuten
+uutta aurinkouskontoa nimitetään El Amarnan hautakirjoituksissa.
+Ekhnaton osoitti huomiota erityisesti niille virkamiehille, jotka
+olivat »noudattaneet oppia».
+
+Alkaa kumminkin hiukan arveluttaa, mikä oikeastaan oli syvin syy
+asianomaisten kääntymykseen, kun tarkemmin tutkiskelee hautojen
+seinäin kuvia ja näkee siellä usein haudan omistajan kuvatuksi
+seisomassa Ekhnatonin edessä vastaanottamassa runsaita lahjoja:
+kultaisia kaulaketjuja, sormuksia ja muita kultakoristeita. Haudassa,
+jossa uuden opin kannattaja lepää, saamme lukea: »Herrani on antanut
+minulle korkeita kunniapaikkoja, koska olen seurannut hänen oppiansa
+elämässäni, ja minä kuulen hänen sanojansa alati.» Proselyytit[56]
+eivät väsy vakuuttamasta, kuinka vilpitön heidän uskonsa on, kuinka he
+ovat »totuuden täyttämiä ja vihaavat valhetta.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Sama kuningas, joka tahtoi toimia _uskonnollisena_ reformaattorina,
+halusi vapauttaa myöskin _taiteen_ niistä kahleista, joihin ikivanha
+tapa ja traditio sen oli sitonut.
+
+Virallinen egyptiläinen taide oli jäykässä liikkumattomuudessaan
+aina alkuperänsä leimaamaa. Se oli nimittäin alusta alkaen hauta-
+ja temppelitaidetta: siitä sen juhlallisen yksitoikkoinen muoto.
+Taiteilijan tehtävänä oli ensi sijassa koristaa vainajan lepopaikka
+kuvilla, joiden tarkoituksena oli luoda uusi maailma hänen ympärilleen.
+
+Mutta mitä apua oli kaikista noista kuvista, kun manallemenneet eivät
+saaneet levätä rauhassa julkeilta haudanhäpäisijöiltä! Niitä vastaan ei
+näyttänyt olevan mitään turvaa. Heidän väkivallantekonsa oli varmaan
+lähinnä syynä siihen, että heräsi ajatus varustaa vainajan ruumis
+sijaisella. Hautoihin ja kuolintemppeleihin asetettiin siis yksi
+tai useampia vainajan kuvapatsaita, joille papit maagillisin menoin
+juhlallisesti antoivat elämän ja muuttivat ne sielun pakopaikoiksi.
+Siten egyptiläinen veistotaide ei alkujaan ole syntynyt esteettisestä
+luomisilosta, vaan uskonnollisista vaikuttimista.
+
+Ankarain sääntöjen sitoman virallisen taiteen rinnalla oli kumminkin
+vapaampia taidesuuntia, jotka ovat sukua sille taiteelle, joka vanhan
+valtakunnan aikana loi sellaisia erinomaisen todellisuustuntuisia
+kuvapatsaita kuin »Kylävouti» ja »Kirjuri». Mutta näitä vapaampia
+taidesuuntia ei pidetty hienoudessa lainkaan viralliseen taiteeseen
+verrattavina, ennenkuin kuningas Ekhnaton otti ne kuninkaalliseen
+suojaansa.
+
+El Amarnassa on äskettäin kaivettu esille kuningas Ekhnatonin
+palatsin jätteitä, ja muinaisen »Taivaanrantakaupungin» edustalta on
+löytynyt kuninkaallisen huvilinnan rauniot sekä keinotekoisin järvin
+varustettuja puistoja, missä lootuksen ja liljojen juuret kertovat,
+kuinka ihanan kauniita ne kerran ovat olleet. Itse palatsista on
+löytynyt lattiapäällystää, jossa on hyvin kiintoisia maalauksia.
+Japanilaisia mestareita muistuttavalla varmuudella taiteilija tuo
+ilmi pikku vasikan leikkisät ruumiinliikkeet, kun se virmana hyppelee
+punakukkaisella nurmella, lintujen siivenräpytyksen, kun ne kohoavat
+lentoon, ja niiden lepatuksen laskeutuessa. Kasvitkin vaikuttavat siinä
+eläviltä, ja kukat taivuttavat vanojansa sillä ihmeellisellä sulolla,
+joka on elämälle ominaista.
+
+Näin uuden faaraon henki on ulottanut vallankumouksellisen
+vaikutuksensa myöskin taiteeseen, vapauttanut sen tradition
+ehkäisevistä kahleista ja antanut sille ilmaa siipien alle. Sama
+elävä, todellisuustuntuinen taidesuunta kohtaa meitä El Amarnan hovi-
+ja virkamiesten haudoissa. Kaikki kuvat on täällä omistettu uuden
+auringonjumalan ja kuninkaallisen perheen ylistykselle. Mutta se
+tapahtuu kokonaan uudella tavalla. Ennen oli tapana kuvata kuningas
+puolijumalaksi, uhraamassa jumalille tai tuhoamassa vihollisiansa tai
+järkähtämättömän arvokkaana istumassa valtaistuimellaan. Näyttää,
+kuin hymyily ei koskaan olisi väreillyt kuninkaallisilla huulilla,
+joiden ainoa tehtävä oli käskyjen jakeleminen. Tällä ei kumminkaan
+ole tahdottu sanoa, ettei tyyliä olisi myöskin egyptiläisten
+jättiläispatsaiden järkkymättömässä levossa ja niiden ryhdin ankarassa
+yksinkertaisuudessa. Siten ne on nimittäin viritetty sopusointuun
+niiden levollisten ja ylevien piirteiden kanssa, jotka ovat ominaisia
+niille rakennuksille, joiden yhteyteen ne kuuluvat. Perinnäisillä
+egyptiläisillä taideteoksilla on oma erityinen tunnelma-arvonsa.
+
+Mutta El Amarna-taide on meitä nykyajan ihmisiä suunnattoman paljon
+lähempänä, sillä siinä korostetaan faaraon puhtaasti inhimillisiä
+puolia. Kun hänet kuvataan vaunuissansa seisoen ohjaamassa tulisia
+varsojansa, pääsevät hänen vaimonsa ja pikku tyttärensä mukaan
+vaunuihin. Pikkuinen on saanut tehtäväkseen pidellä isän nuolikoteloa,
+ja kuningatar ei anna näyn julkisuuden peloittaa itseänsä ilmaisemasta
+ihastustansa suudelmassa.
+
+Ekhnatonilla on aina vaimonsa ja lapsensa ympärillänsä, ja kernaasti
+hän suo meille silmäyksen onnelliseen kotielämäänsä. Huoneessa,
+jonka kattoa kannattavat sirot papyrusmuotoiset pilarit, kuningas ja
+kuningatar istuvat leikkien pikku tyttöjensä kanssa. Ekhnaton pitää
+itse vanhinta prinsessaa käsivarsillaan ja suutelee häntä. Toinen pikku
+tyttö istuu jokeltaen äidin polvella nuorimman leikkiessä kuningattaren
+kruunusta riippuvilla koristuksilla. Ei koskaan ennen eikä jälkeenpäin
+ole uskallettu näin kohottaa sitä huntua, joka kunnioittavasti on
+vedetty faaraon yksityiselämää verhoamaan.
+
+Toinen El Amarnan hautakuva esittää meille kuninkaan ja kuningattaren
+ruokailemassa. Kuningas syö paistettua kyyhkystä, joka hänellä
+on kädessään, ja kuningatar juo herkullisen muotoisesta kupista.
+Valitettavasti maalaus on niin rikkoutunut, ettemme voi erottaa siitä
+muita yksityisseikkoja.
+
+Kolmannessa kuvassa näemme kuninkaan ja kuningattaren juomassa
+kauniista kulta-astioista pikku prinsessojen innolla käyttäessä
+hyväkseen kukin koristetulla pöydällä olevaa hedelmälautasta. Yksi
+heistä seisoo äidin jakkaralla ja pitää häntä kädestä pistäessään
+luumua suuhunsa. Taikka me näemme kuningattaren ojentavan puolisonsa
+haisteltavaksi tuoksuvaa kukkaisvihkoa, niin, saammepa nähdä hänet
+istumassa miehensä kuninkaallisella polvella ja hellästi painautuvan
+häntä vastaan. Toisessa kuvassa taasen pikku lapset ovat asettuneet
+tyynylle äidin jalkojen juureen ja hyväilevät toisiaan kaikessa ikänsä
+viattomuudessa. Pieni herttainen pystykuva esittää kuningasta, joka
+istuu keinutellen polvellansa pikku tyttöstänsä ja suudellen häntä.
+
+Yksin niin juhlallisessa tilaisuudessa, missä kuningas
+valtionarvomerkit kädessään kulkee kullatussa loistokantotuolissa
+ottamaan vastaan Syyriasta, Aithiopiasta ja muista alusmaista tulevia
+veroja, arvokkuus sallii sellaisen välittömyyden piirteen, että
+kuningatar ihastuttavan suloisesti kietoo kätensä hänen vyötäisilleen
+kaiken maailman nähden. Ja kun he sitten ovat asettuneet paikoilleen
+kaksoisvaltaistuimelle, kuningattaren oikea käsivarsi on jälleen
+kiertyneenä puolison vyötäisten ympärille vasemman käden pitäessä hänen
+kädestänsä. Pikku prinsessat ovat valtaistuimen ympärillä. Eräs heistä
+pitää käsissään nuorta gasellia ja toinen pikku prinsessa hyväilee sen
+päätä.
+
+Sellaisissa virallisissa kuvissakaan, jotka esittävät kuningasta
+palatsissansa jakamassa virkamiehillensä suosionosoituksina
+kallisarvoisia kaulavitjoja, taiteilija ei voi pidättyä siitä luontevan
+ilon suomasta virkistyksestä, jota edustavat pikku prinsessat, jotka
+niin somasti ilmaisevat lapsellista ihastustansa, ja palvelijat, jotka
+hyppelevät ilon huumassa.
+
+Rakkaus kotielämää ja auringonpalvelusta kohtaan loistaa esiin
+kaikkialta uuden taiteen luomista ja se antaa sille samalla kertaa
+hartaan ja hienostuneen leiman.
+
+Tämän uuden taidesuunnan _realistinen_ piirre ilmenee myöskin
+kuninkaan kuvaamisessa. Taiteilijat esittävät hänen kuvansa juuri
+sellaisena, jollaisena he hänet näkevät, ilman ihannoimista, mikä
+aikaisemmin kuului hyvään sävyyn. Koskaan Egyptin kuningasta ei ole
+kuvattu niin arkailemattoman muotokuvamaisesti. Näyttääpä välistä
+siltä, kuin olisi tahallaan liioiteltu piirrettäessä hänen kapeaa,
+kurotettua kaulaansa, pitkää leukaa ja hintelän degeneroitunutta
+hahmoansa ohuine pohkeineen, mutta sitä täyteläisempine reisineen. Ja
+faarao itse hyväksyi tämän arkailemattoman suorasukaisen tavan, millä
+käsiteltiin kuninkuutta, tavan, joka ennen Ekhnatonin aikaa oli ollut
+luvallista vain »tavallisiin ihmisiin» nähden. Tässä on tapahtunut
+taiteessa samanlainen demokraattinen kumous kuin sosiaalisellakin
+alalla. Ei enää ihannoituna, persoonattomana puolijumalana, vaan
+ihmisenä »auringonjumalan poika» esiintyy siinä meille. Me näemme hänet
+edessämme yksilönä, kuin muotokuvassa. Uusi taidesuunta on syntynyt
+uuden uskonnonperustajan vaikutuksesta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ekhnatonin voimakkaat aatteelliset harrastukset eivät kuitenkaan olleet
+yksinomaan onneksi enemmän hänelle itselleen kuin hänen kansalleenkaan.
+Kenen on hallittava maata ja valtakuntaa levottomina aikoina — ja
+sitähän ovat enemmän tai vähemmän kaikki ajat tässä tulivuorimaailmassa
+— hän tarvitsee sitkeää, ulospäinsuuntautuvaa voimaa, paljon
+suurempaa, kuin mitä oli tässä kuolevan kuningassuvun hienostuneessa
+vesassa. Ekhnatonin harrastukset olivat, joskaan eivät kokonaan, niin
+kuitenkin suurimmaksi osaksi suuntautuneet sisäänpäin, uskonnollisiin
+ja esteettisiin arvoihin. Missä määrin hänen uudistusintoonsa
+liittyi politiikkaa, on, kuten edellä on viitattu, mahdotonta mennä
+varmasti sanomaan. Varmaa on vain, että hän todellisella kiihkolla
+vainosi vanhoja paikallisjumalia, kuten Osirista ja Hathoria, mutta
+ennen kaikkea Antonia. Hänen nimensä ja kuvansa Ekhnaton koetti
+kaikkialta hävittää temppelimuureista, pystykuvista ja muista pikku
+esineistä, joihin se oli piirretty. Vieläpä vainajain lepokammioihin
+Ekhnatonin miehet tunkeutuivat kuninkaan käskystä kostamaan vihatulle
+Antonille. Syvälle Nubiaan ulottui jumalan temppelipiirtokirjoitusten
+vainoaminen. Mutta tällä tavoin Ekhnaton oli saanut Amonin mahtavan
+papiston verivihollisekseen. Ja kun tämän lisäksi voimakkaat
+ulkonaiset viholliset hyökkäsivät Egyptin alusmaiden kimppuun, niin
+»kerettiläiskuninkaan» uudistuspyrkimykset olivat tuomitut juoksemaan
+hiekkaan.
+
+Sillä uskonnollisissa ja esteettisissä harrastuksissaan Ekhnaton löi
+laimin ulkopoliittiset tehtävänsä. Tämä oli sitäkin vaarallisempaa,
+kun Vähässä-Aasiassa oli syntynyt voimakas valtakunta, _heettiläisten_
+perustama, merkillisen kansan, joka on yksi maailmanhistorian suuria
+kansatieteellisiä kysymysmerkkejä. Seemiläisiä he eivät olleet, eivät
+myöskään indoeurooppalaisia, vaan luultavasti sekakansaa, jonka
+kieli näyttää olleen indoeurooppalaista. Vasta aivan viime aikoina
+on kyetty tulkitsemaan tätä kieltä — kuitenkin vain pääpiirteissään
+—, mikä onnistui lukuisissa savitauluissa olevain piirtokirjoitusten
+avulla, joita vuosina 1906—1907 kaivettiin esiin heettiläisten
+muinaisesta pääkaupungista, nykyisestä Vähän-Aasian sydämestä,
+vaikeapääsyisessä vuoristossa sijaitsevasta Bogasköistä ja muista
+muinoisista heettiläisten kaupungeista. Bogasköissä tavattiin muun
+muassa heettiläisten valtionarkisto, ja onneksi asiakirjat oli
+kirjoitettu babylonialaisella nuolenpääkirjoituksella. Muutoin ei vielä
+tänä päivänäkään tiedettäisi, mitä ne sisältävät, koska heettiläisten
+omat kirjoitusmerkit, jonkinlaiset hieroglyfit, kaikista selityksistä
+huolimatta yhäkin ovat selvittämättä ja siis tekevät mahdottomaksi
+sen rikkaan ainehiston käyttämisen, mikä koossa ollen voisi valaista
+heettiläisten sivistyshistoriaa.
+
+Yli puolen vuosisadan ajan teräväpäiset tutkijat ovat vaivanneet
+aivojansa näiden kirjoitusmerkkien selitysyrityksillä. Onnetonta on,
+ettei ole löytynyt sentapaista avainta, mikä auttoi kielentutkijat
+lukemaan hieroglyfi- ja nuolenpääkirjoitusta, nimittäin
+rinnakkaistekstiä jollakin ennestään tunnetulla kielellä.
+
+Heettiläiset olivat hyvin pelättyjä sodassa, varsinkin sen kauhean
+hävityksen vuoksi, mitä heidän nopeasti kiitävät sotavaununsa
+aikaansaivat. Jo 20:nnellä vuosisadalla e.Kr. he olivat levittäneet
+pelkoa ja kauhua Babyloniaan. Nyt he uhkasivat myöskin Egyptin
+suurvalta-asemaa. Se oli kauhistavin vihollinen, mitä Egyptillä koskaan
+oli ollut, sillä heettiläiskansalla oli tuohon aikaan koko Aasian
+vahvin sotavoima, ja heillä oli rautaisia aseita, kun egyptiläiset
+sitävastoin vielä olivat pronssikauden asteella.[57] Egyptin kuninkaan
+pohjoisessa Syyriassa olleista vasalleista heettiläiset ahdistivat
+toista toisensa perästä. Ja heettiläisten vallatessa faaraon alusmaita
+Syyrian pohjoisosissa, heprealaiset virtasivat erämaista Syyrian
+eteläosaan.
+
+Monet ahdistetuista alaruhtinaista pysyivät mahdollisimman kauan
+uskollisina faaraolle, mutta Ekhnatonin rauhanrakkauden tuntien useat
+käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja luopuivat. Senluontoiseen väkeen ei
+vaikuttanut kunnioitusta herättävästi jumala, joka oli lempeä ja hyvä
+kaikkia ihmisiä kohtaan. He eivät tahtoneet tietää muusta jumalasta
+kuin siitä, joka voi johtaa heitä taistelussa ja voittaa toisten
+heimojen jumalat. Raivoava Baal, kauhistava Ishtar, kas ne olivat
+heidän mieleisiänsä jumalia. Kuinka he halveksivatkaan sitä jumalaa,
+jota Ekhnaton sanoi »Ainoaksi»!
+
+Ne syyrialaiset kaupunkiruhtinaat, jotka pysyivät faaraolle
+uskollisina, tämä jätti avutta, jota he niin liikuttavin sanoin
+anoivat. El Amarna-arkisto antaa puhuvia todistuksia heidän
+epätoivostaan. Niinpä kirjoittaa faaraon vasalli, jolta vihollinen oli
+riistänyt kaikki kaupungit kahta lukuunottamatta, joista toisessa hän
+on piiritettynä: »Katso, niinkuin lintu, joka riippuu ansassa, niin
+olen minä Gublassa. Ja talonpoikien pellot ovat niinkuin nainen, jolla
+miestä ei ole — niin ovat ne hedelmättömiä ja autioita. Niinpä kuule,
+herrani, palvelijasi sana ja lähetä minulle pian apua! Muuten minun
+on luovutettava kaupunki ja poistuttava sieltä.» Lopuksi, sittenkuin
+hän lukemattomia kertoja on rukoillut apua faaraolta, hänen täytyy
+valittaa: »Minä olen kirjoittanut kuninkaalle, minun herralleni,
+mutta hän ei ole tahtonut kuulla sanojani.» Mutta tulosta ei ollut
+enemmän tästä valittelusta kuin siitä sanomastakaan, joka hänen pian
+sen jälkeen täytyi lähettää faaraolle, että hänellä oli nyt vain yksi
+kaupunki jäljellä. Pian oli senkin antauduttava.
+
+Ja Jerusalemin ruhtinaalta kuuluu seuraava valitus: »Tietäköön
+kuningas, että kaikki maat sortuvat ja että minua vastaan vallitsee
+viha! Niinpä huolehtikoon kuningas maastansa! Gazri, Askalon ja
+Lakis ovat antautuneet heprealaisille ja antaneet heille ruokaa,
+öljyä ja kaikkea, mitä he tarvitsevat. Lähettäköön siis kuningas
+sotajoukkoja taistelemaan niitä kansoja vastaan, jotka ovat menetelleet
+häpeällisesti kuningasta, minun herraani vastaan!»
+
+Sillä aikaa Egyptin pääkaupungissa temppelit kaikuivat ylistyslauluista
+maailmanvaltakunnan uuden jumalan kunniaksi — mutta itse tätä
+maailmanvaltaa ei enää ollut olemassa.
+
+Kun verot jäivät tulematta Aasiasta, heikkeni faaraon taloudellinen
+asema sekä ulospäin että omassa maassa. Kun hän ei enää voinut
+tuhlailla armonosoituksia kannattajilleen, laimeni näiden into. Sen
+sijaan hänen valtakunnansisäiset vihollisensa tunsivat asemansa
+sitäkin varmemmaksi. Faaraolla ei ollut nyt yksinomaan Theban papisto
+vastassaan, vaan kun hän antoi käskyn, että kaikkien muidenkin jumalain
+nimet piti hävitettämän kuten Amonin, piti melkein koko Egyptin kansa
+kuningasta »kerettiläisenä». Jokaisella maankolkallahan oli oma
+jumalansa, jolle kansa oli tottunut uhraamaan ja rukouksensa kantamaan.
+Mutta tämä Aton, jota faarao oli käskenyt kansan palvella, oli
+jossakin äärettömän kaukana. »Hän ei istunut heidän kanssansa lieden
+ääressä padassa kiehuvaa ruokaa vartioimassa; hän ei soittanut huilun
+suloisia säveleitä rannan kaislikossa, hän ei tuonut kauniita lahjoja
+äskensyntyneille lapsille», käyttääksemme erään Ekhnatonin aikaisen
+kuvauksen sanoja.
+
+Laajat kansankerrokset eivät _uskaltaneetkaan_ erota vanhoista
+jumalistaan, varsinkaan ei Osiriksesta, joka oli auttaja ja suojelija
+kuolemanvaltakunnan synkässä maailmassa. Hänessä he riippuivat
+hartaasti kiinni, eikä mikään muu jumala voinut heidän silmissään
+korvata häntä. Ekhnaton sai kokea, kuinka mahdotonta on yhdellä
+iskulla muuttaa kokonaisen kansan tavat ja sen syvälle juurtunut usko.
+Aton-opista ei koskaan tullut muuta kuin idealisti Ekhnatonin ja häntä
+kannattavan pienen hovipiirin lempiaate. Egyptin kansan uskontoa siitä
+ei koskaan tullut.
+
+Pian ottivat vanhain jumalain mahtavat papit kansan johdon käsiinsä,
+ja heihin liittyi myöskin sotajoukko, joka harmikseen näki, miten
+sotakunnia oli taantumassa. Kaikki nämä yhteiskuntaluokat yhtyivät
+toivomukseen saada valtaistuimelta kukistetuksi kuningaspalatsin
+vihattu uneksija. Ekhnatonin onnistui tosin pitää puolensa heitä
+vastaan, mutta hänen viimeinen aikansa oli huolta täynnä. Hän kuoli
+noin 1360 e.Kr. seitsemäntoista vuotta hallittuaan.
+
+Palavana kumoajana ja rohkeana uudistajana Ekhnatonin kiintoisa hahmo
+kohtaa meitä traditiolle uskollisten, persoonallisesti värittömien
+faaraoiden pitkästä rivistä ja esittää ajatuksia, jotka kohoavat hänen
+aikalaistensa näköpiiriä hyvin paljon korkeammalle. Vasta heprealaisten
+keskuudessa, seitsemän tai kahdeksan vuosisataa myöhemmin, eivät
+sellaiset miehet enää ole yksinäisiä ilmiöitä. Ekhnaton on
+maailmanhistorian ensimmäinen idealisti ja ensimmäinen persoonallisuus.
+
+Mutta tämän henkilön muiston hänen vihollisensa koettivat tyystin
+hävittää Egyptin historiasta. Tuskin tämä rohkea uudistaja oli
+poistunut ajasta, kun jo vanhan jumalaisuskon kannattajat papit
+etunenässä alkoivat rynnäkön hänen työtänsä vastaan ja pakottivat
+hänen vävynsä ja toisen seuraajansa, Tutankhamonin, jättämään
+»kerettiläiskuninkaan» kaupungin autioksi.
+
+Vuonna 1907 tavattiin syrjäisessä kalliononkalossa Kuningasten
+laaksossa muumio, joka oli niin kosteuden turmelema, että ainoastaan
+luuranko oli jäljellä. Koska sieltä löytyi myöskin osa kuningatar
+Tejen hautavarustuksia, luultiin aluksi, että oli löydetty hänen
+jätteensä; mutta nykyisin kallistuvat useimmat asiantuntijat
+enemmän siihen mielipiteeseen, että se on Ekhnatonin muumio, jonka
+Tutankhamon on sinne vienyt turvaan, kun hänen itsensä täytyi jättää
+»Taivaanrantakaupunki».
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Arthur Weigall, Farao Achnaton, den förste individen i historien
+(ruotsinnos englannin kielestä).
+
+H. Schäfer, Religion und Kunst von El Amarna.
+
+Eduard Meyer, Reich und Kultur der Chetiter.
+
+Hugo Winckler, Nach Boghasköi! (»Der alte Orient» 1913.)
+
+Johannes Friedrich, Die hethitische Sprache. (»Zeitschrift der
+Deutschen morgenländischen Gesellschaft» 1922.)
+
+Johannes Friedrich, Aus dem hethitischen Schrifttum. (»Der alte Orient»
+1925.)
+
+E. Farrer, Die Inschriften und Sprachen des Hattireiches. (»Zeitschrift
+der Deutschen morgenländischen Gesellschaft» 1922.)
+
+
+
+
+TUTANKHAMON.
+
+
+Ekhnaton oli hyvin hienostuneen, mutta sammumaan tuomitun suvun
+viimeinen miehinen vesa. Hänen isänsä oli sairaalloinen, ja kaikki
+hänen sisaruksensa näyttävät kuolleen nuorina. Itse hän sai ainakin
+kuusi tytärtä, mutta ei ainoatakaan perintöön oikeutettua poikaa.
+Häntä seurasi järjestyksessä kaksi vävyä, jotka kumpikin hallitsivat
+vain lyhyen ajan. Toinen järjestyksessä oli alkujaan nimeltään
+Tut-ankh-Aton, »joka elää Atonissa». Mutta pian Amonin papit
+pakottivat hänet palaamaan Amonin palvelukseen ja muuttamaan nimensä
+Tut-ankh-Amoniksi: »joka elää Amonissa». Hänen täytyi myöskin hylätä
+auringonjumalan kaupunki ja muuttaa hallitus takaisin Thebaan.
+
+Lähtö näyttää tapahtuneen mitä suurimmassa kiireessä. Kuninkaan
+palatsin raunioista on löytynyt kolmisenkymmentä kuninkaan
+vinttikoiran luurankoa, mikä viittaa siihen, että eläimet on jätetty
+nälkään nääntymään, ja kuolleita nautaeläimiä on samoin tavattu
+kuninkaallisesta karjatarhasta, minne ne oli jätetty. Kuningasperheen
+mukana seurasivat kaikki virkamiehet ja muut, joilla oli ollut
+toimeentulonsa hovista. Pian Atonin ihana kaupunki oli autiona. Sen
+temppelit, palatsit ja muut rakennukset raukesivat raunioiksi, ja
+erämaan hiekka levisi nietoksina niitten yli. Enemmän kuin kolmen
+vuosituhannen unhotuksen jälkeen tämä Egyptin Pompeji oli jälleen
+heräävä eloon todistamaan merkillisimmästä aikakaudesta faaraoiden maan
+historiassa.
+
+Thebassa Tutankhamon oli täydellisesti pappispuolueen käsissä. Vihatun
+kerettiläiskuninkaan nimi hakattiin nyt pois kaikkialta, ja sekä hänen
+että hänen kannattajansa haudat tuhottiin. Koetettiin hävittää jokainen
+tieto siitä, että Ekhnaton kerran oli ollut olemassa.[58]
+
+Arnon oli voittanut! Hänen pappinsa riemuitsivat vihollisen
+kukistumisesta.
+
+Kun Tutankhamon vain muutaman vuoden hallittuaan kuoli, ei nuorella
+leskellä ollut poikaa. Hänestä on poliittisessa historiassa puhuttu
+enemmän kuin hänen puolisostaan. Bogasköistä löydetyt savitaulut
+paljastavat meille pienen huvittavan vehkeilyn, jossa nuori kuningatar
+esittää pääosaa. Jottei häntä syrjäytettäisi valtaistuimelta, hänen
+täytyi mahdollisimman pian koettaa hankkia itselleen vaikutusvaltainen
+puoliso, ja senvuoksi hän kirjoitti heettiläisten kuninkaalle[59]
+seuraavansisältöisen kirjeen: »Minun puolisoni on kuollut ja poikaa ei
+minulla ole. Minulle sanotaan, että sinulla on useita täysi-ikäisiä
+poikia. Lähetä yksi heistä minulle, niin minä tahdon tehdä hänet
+puolisokseni, ja hän on oleva Egyptin kuningas!»
+
+Oli toimittava ripeästi, ennenkuin leskikuningattaren kilpailijat
+ehtisivät saada tuulta purjeisiinsa. Mutta eri mieltä oli varovainen
+heettiläisten kuningas. Hänen piti ensin tutkistella tilannetta
+lähemmin ja päästä varmuuteen siitä, että kirje ei ollut viekkaasti
+viritetty ansa. Voi hyvin ymmärtää leskikuningattaren 'tunteet, kun hän
+kuukauden kestäneen kärsimättömän odotuksen perästä puolison asemesta
+saa varovaisen ja tulokseen johtamattoman kirjeen. Epätoivoissaan hän
+vielä kerran toistaa rukouksensa. Silloin lopultakin heettiläisten
+kuningas suostuu siihen, mutta liian myöhään. Kuningattaren vastustajat
+ovat valmiina tekemään hänen suunnitelmansa tyhjiksi. Heettiläisestä
+prinssistä ei tullut koskaan Egyptin kuningasta. Toisesta miehestä tuli
+Tutankhamonin seuraaja, ja hänen leskensä — El Amarnan kuvien leikkisä
+pikku tyttö, katoaa ainaiseksi historian näyttämöltä.
+
+Ennenkuin jätämme äskenkruunatun viimeisen 18:nnen dynastian
+kuninkaan ja siirrymme toiseen loistavaan kauteen uuden valtakunnan
+aikakirjoissa, meidän on lisättävä, että Tutankhamonin nimi ei olisi
+ollut muistiamme painamassa, ellei tätä itsessään merkityksetöntä nimeä
+hänen melkein koskemattoman hautansa ja sen määrättömien aarteiden
+huomiota herättänyt löytäminen meidän päivinämme olisi äkkiä tehnyt
+tunnetuksi koko maailmassa. Merkillisin tapaus hänen historiassansa on,
+että hän kuoli ja haudattiin. Mutta siitä oma lukunsa.
+
+
+
+
+YHDEKSÄSTOISTA JA KAHDESKYMMENES HALLITSIJASUKU.
+
+
+Seuraukset Ekhnatonin ulkopoliittisista laiminlyönneistä korjautuivat
+osittain voimakkaampien faaraoiden, varsinkin Seti I:n ja hänen
+poikansa Ramses II:n aikana. Että heidän ei onnistunut aikaansaada
+niin loistavia sotilaallisia tuloksia kuin voimakkaiden 18:nnen
+hallitsijasuvun hallitsijoiden, riippui ennenkaikkea siitä, että
+heidän tehtävänsä oli paljon vaikeampi. Syyriassa ei ollut enää
+pikkuvaltioita, jotka olisi voitu kukistaa toinen toisensa jälkeen,
+sillä täällä voimakas heettiläinen kansa oli käyttänyt tilaisuutta
+hyväkseen esiintyäkseen faaraoitten perillisenä. El Amarna-ajalla
+oli tapahtunut historiassa suuri vahdinmuutos. Poliittinen ja
+sivistyksellinen johtoasema vanhassa maailmassa siirtyi noista ajoista
+lähtien vähitellen egyptiläisiltä Etu-Aasian kansoille.
+
+Syyriassa kohtaa siis Egyptin sotajoukkoja jo voimakas, täysin
+samanveroinen sotavoima. Millaisiksi taistelut tällöin muodostuivat,
+näkyy Ramses II:n heettiläisiä vastaan tekemällä toisella sotaretkellä
+suoritetun taistelun kuvauksesta. Tällainen oli tapahtumain kulku
+tuossa maailmanhistorian vanhimpiin varsinaisiin kenttätaisteluihin
+kuuluvassa kamppailussa. Eteenpäin samotessaan egyptiläiset olivat
+tulleet aina Syyrian pohjoisosaan, Orontes-virran seuduille kohtaamatta
+vihollisiansa. Silloin kaksi beduiinia tuli eräänä päivänä faaraon
+luokse ja sanoi: 'Veljemme, jotka ovat päällikköinä viheliäisen
+heettiläisruhtinaan sotajoukossa, ovat lähettäneet meidät Teidän
+Majesteettinne luo tuomaan terveiset, että me haluamme palvella
+faaraota ja hylätä kurjan heettiläispäällikön, joka tällä hetkellä on
+kaukana täältä pohjoisessa. Hän pelkää nimittäin liian paljon faaraota
+uskaltaakseen marssia häntä vastaan!
+
+Mutta, mitä beduiinit olivat sanoneet hänen majesteetilleen, oli
+valhetta: kurja heettiläispäällikkö oli lähettänyt heidät tutkimaan
+egyptiläisen sotajoukon asemaa yllättääkseen sitten faaraon! Pian
+saatiin egyptiläisten leirissä tietää, että vihollinen oli väijyksissä
+aivan lähellä. Muuan faaraon tiedustelija saapuu nimittäin raahaten
+mukanaan kahta »kurjan» heettiläiskuninkaan vakoojaa, ja heiltä saadaan
+sopivin keinoin kuulla totuus, missä suuri heettiläissotajoukko — jota
+oli »enemmän kuin hiekkaa Niilin rannalla» — silloin majaili. Kuinka
+tämä vakoojain kuulustelu tapahtui, näkyy alla olevasta Ramses II:n
+temppeliin piirretystä kuvasta.
+
+Silloin faarao kutsutti sodanpäämiehensä neuvotteluun. »Mutta kun
+faarao istui vielä kultaisella valtaistuimellaan ja keskusteli
+päälliköillensä kanssa, tuli heettiläisten kuningas jalkaväkineen
+ja vaunutaistelijoineen ja monine kansoineen, jotka seurasivat
+häntä. He kävivät faaraon sotajoukon kimppuun, joka marssi eteenpäin
+aavistamattakaan uhkaavaa vaaraa. Silloin faaraon jalkaväki ja
+vaunutaistelijat menettivät rohkeutensa» ja väistyivät, niin että
+heettiläissotajoukko voi saartaa kuninkaan ja hänen päämiehensä.
+
+»Mutta kun Hänen Majesteettinsa näki vihollisensa, hän julmistui
+
+niinkuin hänen isänsä Mont,[60] Theban herra. Hän tempasi aseet
+käsiinsä ja pukeutui haarniskaan — hän oli kuin julmistunut Baal.
+Sitten hän nousi sotavaunuihinsa, syöksyi kiitäen eteenpäin, vaikka
+oli aivan yksinänsä, ja tunkeutui kurjan heettiläispäällikön
+sotajoukkoon ja keskelle kaikkia hänen liittolaisiaan. Hänen silmänsä
+paloivat hurjina, kun hän tuijotti heihin.» »Sadattuhannet miehet
+kävivät levottomiksi pelkästä hänen näkemisestään», sanotaan eräässä
+faaraon kunniaksi sepitetyssä runossa. »Hän muistutti Sethiä,[61]
+tuota voimallista, kun hän maahan sorti ja teurasti heitä. Hänen
+Majesteettinsa niitti heitä maahan joukoittain ja sai heidät syöksymään
+toisen toisensa perästä Oronteen veteen.»
+
+Sillävälin kuin Ramses näin tuhosi vihollisensa, heettien kuningas
+seisoi nyrkkiä puiden sotavaunuissaan keskellä valiosotilaiden
+muodostamaa neliötä. »Hän ei uskaltautunut taisteluun, sillä hän
+pelkäsi faaraota nähtyään hänet taistelun raivossa.» Hän näki, että
+taistelu oli menetetty ja sanoi hämillään: »Hän on kuin Seth, tuo
+voimallinen, ja Baal on hänen hahmossaan.» Ramseen henkilökohtainen
+asioihin puuttuminen ei olisi kuitenkaan ajan pitkään kyennyt torjumaan
+tuhoa, joka uhkasi egyptiläisiä vähintään kaksi kertaa vahvemman
+heettiläisarmeijan taholta. Faaraon ja hänen joukkonsa pelasti
+täydellisestä häviöstä todennäköisesti pimeän tulo ja lännestäpäin
+avuksi rientävä toinen egyptiläisarmeija. Seuraavana päivänä Ramseen
+tosiasiallisesti täytyi peräytyä ja marssia takaisin Egyptiin. Mutta
+muinaisien egyptiläisten voitonjulistukset osoittavat, että heidän
+totuudenrakkautensa oli laadultaan yhtä teoreettista kuin heidän
+nykyisten jälkeläistensä.
+
+Vielä 15 vuotta Ramseen täytyi taistella heettien kanssa Syyrian
+herruudesta. Kamppailuja käytiin hyvin vaihtelevalla onnella. Ne
+näyttävät muodostuneen pääasiallisesti taisteluksi Syyrian ja
+Palestiinan linnoitetuista paikoista. Seuraava kuva esittää rynnäkköä
+syyrialaista linnoitusta vastaan.
+
+Vuonna 1272 e.Kr. sota loppui siten, että Ramseen täytyi tunnustaa
+heettiläisten kuningas vertaiseksensa ruhtinaaksi. Tosin egyptiläisten
+temppelien piirtokirjoituksissa näistä tapauksista kaunistellen
+sanotaan, että heettiläisten lähettiläät tulivat kuningas Ramseen luo
+»pyytämään rauhaa häneltä, tuolta mahtavalta härältä[62] ruhtinaitten
+joukossa, joka asettaa rajat jokaiseen maahan, minne hän tahtoo.»
+Mutta itse asiassa rauhansopimus ei kuulosta lainkaan siltä, että
+toinen puoli olisi kerjännyt rauhaa. Molemmista ruhtinaista käytetään
+nimitystä »suuri ja urhoollinen kuningas», ja tuloksena kaikesta on,
+että molemmat mahtavat valtaherrat »tekevät kauniin rauhan ja solmivat
+ikuisen veljeyden ja liiton» sekä lupaavat auttaa toinen toistansa sekä
+ulkoisia että sisäisiä vihollisia vastaan.
+
+Voihan olla kiintoisaa kuulla, kuinka tällaiset pykälät muodosteltiin
+_vanhimmassa säilyneessä kansainvälisessä sopimuksessa_. Itse
+rauhantila määritellään seuraavin sanoin: »Egyptin suuri kuningas ei
+ole koskaan hyökkäävä heettiläisten maahan sieltä mitään ryöväämään
+eikä suuri heettiläisten kuningas tunkeudu Egyptiin sieltä mitään
+ryöväämään.» Ja molemminpuolisesta avunantamisvelvollisuudesta
+sanotaan heettiläiskuninkaaseen nähden: »Jos vihollinen hyökkää Ramses
+II:n, Egyptin suuren hallitsijan maihin, ja kuningas kirjoittaa
+heettiläisten suurelle ruhtinaalle: 'Tule avukseni häntä vastaan!',
+niin heettiläisten suuren ruhtinaan on tultava ja heettiläisten
+suuren ruhtinaan on kuoliaaksi lyötävä faaraon viholliset. Mutta
+jos suuri heettiläisruhtinas ei halua itse lähteä sotaan, niin
+hän lähettää sotajoukkonsa ja vaunutaistelijansa, ja ne surmaavat
+faaraon viholliset.» Vastaavalla tavalla sanotaan toisen puolen
+avunlähetyksestä.
+
+Lopuksi määrätään varmuuden vuoksi: »Joka ei tahdo noudattaa niitä
+sanoja, jotka on piirretty tähän hopeatauluun, hänet ja hänen
+talonsa, hänen maansa ja hänen palvelijansa tuhotkoot tuhat jumalaa
+heettiläisten maasta ynnä tuhat jumalaa Egyptin maasta. Mutta se, joka
+noudattaa näitä sopimuksen sanoja heettiläisten maassa taikka sitten
+Egyptin maassa, häntä on tuhat jumalaa Egyptin maasta säilyttävä
+terveenä ja antava hänen elää yhdessä hänen huonekuntansa ja
+palvelijainsa kanssa.»
+
+Tämä merkillinen rauhansopimus, joka tehtiin vuonna 1272 tai
+1271 e.Kr. on kirjoitettu Babylonian kielellä, joka oli tähän
+aikaan diplomaattikielenä läheisimmässä Idässä. Se kaiverrettiin
+nuolenpääkirjoituksella hopeatauluun. Itse alkuperäinen asiakirja ei
+ole säilynyt, mutta monissa Ramses II:n temppeleissä on egyptiläisiä
+hieroglyfikäännöksiä siitä. Aivan erikoisen kiintoisaa on, että
+myöskin muinaisten heettiläisten valtionarkistossa Bogasköissä on
+kopioita — kaksi samoin kuuluvaa — heettiläiskuninkaalle kuuluneesta
+rauhansopimuksen kappaleesta. Tästä löydöstä saatiin mielenkiintoinen
+vahvistus egyptiläisten käännösten oikeaperäisyydestä.
+
+Kun sopimus oli tehty, heettiläisten kuningatar lähetti ystävällisen
+kirjeen »sisarelleen», Ramses II:n puolisolle. Hän lausui toivomuksen,
+että Egyptin kuningatar voisi hyvin, ja ilmaisi ilonsa »kauniista
+rauhasta ja rakkaasta veljeydestä, jonka suuri heettiläisten kuningas
+oli solminut suuren Egyptin kuninkaan kanssa».
+
+Egyptin kuningatar kirjoitti vastauksen kiittäen tervehdyksestä.
+»Auringonjumala[63] ja ilmojen jumala[64]», hän jatkaa, »kohottakoot
+sinun päätäsi[65] ja auringonjumala antakoon rauhan tulla ihanaksi ja
+suurten kuningasten kauniin veljeyden kestää ikuisesti! Minäkin olen
+solminut ystävyyden ja sisaruuden suuren kuningattaren, minun sisareni,
+kanssa nyt ja ikuisiksi ajoiksi.» Kirjeen jatko on valitettavasti
+turmeltunut.
+
+Ystävällinen suhde egyptiläisten ja heettiläisten kuninkaitten
+välillä jäi pysyväiseksi. Kolmetoista vuotta rauhansopimuksen jälkeen
+Ramses otti heettiläiskuninkaan tyttären puolisokseen. Appi itse
+loistavan seurueen saattamana tuli morsiamen mukana Egyptiin ja
+lahjoitti vävylle rikkaita häälahjoja. Heettiläiskuninkaan lähtiessä
+kotimaastaan Ramses esitti toivomuksen, että hänen matkansa yli
+korkeiden vuorien[66] sujuisi onnellisesti sateen ja lumen sitä
+vaikeuttamatta. Kun hän saapui perille Egyptinmaahan, nousi valtava
+riemu Thebassa, ja egyptiläiset ja heettiläiset juhlivat nyt yhdessä
+yhtä suurella innolla, kuin millä he ennen olivat keskenänsä tapelleet.
+Kuningasvierailu teki syvän vaikutuksen kaikkiin kansoihin, ja sen
+muisto eli egyptiläisten temppelien piirtokirjoituksissa ja saduissa ja
+lauluissa. Valtavaan temppeliin, jonka Ramses hakkautti kallioon Abu
+Simbelin lähistölle, kuusi penikulmaa toisesta kataraktista pohjoiseen,
+kuvattiin hänen appensa itsensä faaraon mukana. »Barbaarikuningas»,
+»viheliäinen päällikkö», kuten perinnäinen nimitys ennen vanhaan
+kuului, oli siis muuttunut faaraon vertaiseksi! Se aivan kuin ennusti
+sitä vierasta herruutta, joka oli koittava vain kaksikymmentä vuotta
+Ramseen jälkeen, jolloin Egyptin hallitsijaksi tuli syyrialainen.[67]
+
+       *       *       *       *       *
+
+Sekä Seti I että Ramses II ikuistivat urotekojensa muiston monissa
+temppelirakennuksissaan. Molemmat he olivat suuria rakentajia, mutta
+ei kukaan faarao ole kumminkaan rakentanut niin paljon kuin Ramses.
+Aina pohjoisimmasta delttamaasta syvälle Nubiaan etelässä hän on
+rakentanut temppeleitä, joista eteläisin, Abu Simbelin kalliotemppeli,
+on Egyptin merkillisimpiä nähtävyyksiä. Tämä pyhättö tekee mahtavan
+vaikutuksen neljine, Ramsesta itseänsä esittävine julkisivupatsaineen,
+jotka ovat vielä jättiläismäisempiä kuin Memnonin patsaat. Tämän
+omituisen temppelin yllä lepää ainutlaatuisen syvä rauha. Sen
+edustalla virtaa eloa-antava joki ja sen taustana on ääretön erämaa,
+joka kupolinmuotoisen kallion molemmille puolille on nietostanut
+kullanpunaista hietaa kahdeksi jättiläiskinokseksi.
+
+Ramses II loikin ennen muita faaraoita Homeroksen ylistämän
+sataporttisen Theban, jonka rikkauksien määrän voitti ainoastaan
+erämaan hiekkajyvien paljous ja jonka kustakin portista samalla kertaa
+mahtui hyvin kulkemaan kaksisataa soturia hevosineen ja sotavaunuineen.
+
+Muinaisajan suuren kaupungin paikalla ovat nyt Luksorin ja Karnakin
+kylät Niilin itäisellä rannalla. »Kun ensimmäistä kertaa tulee
+Luksoriin», kirjoittaa muuan etevä egyptologi, »ja sanoo itselleen:
+'Tuossa oli Theba', joutuu tunnelman valtaan, jota ei voi kuvailla.
+On aivan kuin meidät masentaisi tuo näky, tuo ikivanhan historian
+ilmestys, joka on niin valtava, että henkemme on liian heikko sitä
+käsittämään.» Mitä vaihtelevia historiallisia näytelmiä täällä onkaan
+näytelty: voittojuhlia, pääosissa Afrikan ja Aasian masentajat, mutta
+myöskin ryöväyskohtauksia, joissa väkivallan ja hävityksen pahat vallat
+ovat riehuneet valloilleen päästettyinä! Mutta kaikista mullistuksista,
+kaikesta hävityksestä huolimatta Theba suunnattomine, majesteetillisine
+temppeliraunioineen on vielä tänäkin päivänä vertaa vailla oleva
+kaupunki, joka hämmästyksellä täyttää senkin, joka on nähnyt Rooman ja
+Ateenan muistomerkit. Napoleonin Egyptin-retkeltä kerrotaan, että kun
+se hänen armeijansa osasto, joka oli lähetetty taistelemaan mamelukkeja
+vastaan, vihdoinkin vaivalloisten marssien perästä sai näkyviinsä
+Karnakin suurenmoiset temppeliryhmät, sotamiehet jäivät hetkiseksi
+seisomaan kuin lamaantuneina ja tuhansista suista samalla kertaa kuului
+hämmästyksen ja ihastuksen huudahdus.
+
+Theban suuruudenajan muistomerkeistä vaikuttaa valtavimmin Karnakin
+suuri Amonin temppeli. Ei ainoakaan nykyajan rakennustyö vedä
+laajuudessa vertoja tälle pyhätölle, jonka raunioita on yli kilometrin
+pituudelta. Temppelissä on suurin pilarisali, mitä konsanaan on
+ihmiskäsin rakennettu. Pylväitä kruunaavat kapiteelit ovat niin suuret,
+että kunkin päällä voi samalla kertaa seistä sata miestä. Temppelin
+laajentamiseksi ja kaunistamiseksi ovat monet Egyptin hallitsijasuvut
+tehneet työtä useita vuosisatoja. Siellä on pylväskäytäviä, joihin voi
+eksyä kuin tiheään metsään, ja lopuksi joutuu vallan pyörälle päästään
+kaikista niistä lukemattomista kuvista, joita on maalattu jokaiseen
+pilariin. Champollion, egyptologien suurin nero, tulkitsi sitä
+tunnelmaa, joka hänet täällä valtasi, seuraavin sanoin: »Minä kavahdan
+ryhtymästä kuvailemaan kaikkea tätä, sillä sanani eivät kykenisi
+tuomaan ilmi kuin tuhannennen osan siitä, mitä vaaditaan kuvaamaan
+sellaista kuin tämä. On kylliksi sanoa, että ei ainoakaan menneen
+eikä nykyajan kansa ole arkkitehtuuri-taidetta tajunnut sellaisin
+mittakaavoin kuin muinaiset egyptiläiset; he katsoivat sitä samalta
+näkökannalta kuin sata jalkaa pitkät jättiläiset.»
+
+Eräs Ramses II:n aikainen papyruskirje valaisee meille sellaisen
+rakennustyön järjestelyä. Sen on kirjoittanut thebalainen virkamies
+toiselle alempiarvoiselle virkamiehelle ja se koskettelee
+temppelirakennusta, todennäköisesti juuri suurta Amonin temppeliä.
+Kirjeessä on muun muassa seuraava käsky: »Pidä silmällä temppelin
+rakentajia, niin etteivät he lopeta työn tekoa ja anna käsien vaipua!
+Katso, että työmiehet jaetaan kolmeen 200-miehiseen ryhmään kullakin
+oma päällysmiehensä, ja pidä huolta, että suuret kivimöhkäleet
+kuljetetaan paikoilleen! Jos sattuu, että jotkut laiskottelevat toisten
+tehdessä työtä, niin pane leväperäiset katsastusmiehet tekemään työtä
+yhdessä alaistensa kanssa!»
+
+Minkä muistojen rikkauden tarjoaakaan tämä valtava ihmiskäsien
+suorittama työ! Melkein joka kuvassa, joka ainoassa seinien
+piirtokirjoituksessa kuvastuu palanen Egyptin suuruudenajan historiaa.
+Sen suurimmat hallitsijat, Thotmes III, Seti I ja Ramses II kohtaavat
+meitä kuvapatsaissa, seinien kohokuvissa ja piirtokirjoituksissa, jotka
+kertovat heidän sotaretkistään ja kuvailevat taisteluita ja triumfeja,
+voitettujen kansojen alistumista ja vankien uhraamista Amonille.
+Temppelien seiniin nämä piirtokirjoitukset on kaiverrettu kiitokseksi
+jumalille, jotka olivat auttaneet Egyptin sotajoukkoja. Kuinka ihania
+mahtoivatkaan nämä temppelit olla loistoaikanansa, kun seinät,
+pylväät ja katto säteilivät voimakkaimmissa väreissään ja loistivat
+kullasta ja hopeasta ja Indian ja Aithiopian jalokivistä, ja raskaat
+kultakudonnaiset esiriput tekivät pyhätöt mystillisen hämäriksi»
+
+Thebassa, kuten kaikkialla, minne Ramses on rakentanut temppeleitä, on
+seiniin maalattu kuvia hänen sotaretkiltänsä varsinkin heettiläisiä
+vastaan. Niissä on kohtauksia leirielämästä, kun hevosia ruokitaan ja
+sotilaat lojuvat lepäillen. Kuormarengit touhuavat aasin kantamuksia
+kuormatessaan tai purkaessaan ja antaessaan sotilaille ruokaa ja
+juomaa. Ja jos heillä ei ole muuta tekemistä, he ovat tukkanuottasilla
+keskenänsä. Tuollaiset hauskat kohtaukset ovat ilmeisesti valmistaneet
+taiteilijalle itselleen erityisen suurta iloa, varsinkin aasien
+kuormaaminen eri tilanteissa: kun ne koettavat laskeutua maahan,
+koska ovat saaneet liian raskaan kuorman, tai kun ne jo ovat maahan
+lyyhistyneet ja kirkuvat voimakkaita vastalauseitaan, taikka kun ne
+nauttien piehtaroivat hiekassa äskeisen taakkansa ääressä.
+
+Mutta äkkiä syntyy myrsky leirissä. Heettiläiset käyvät kimppuun.
+Faarao itse nousee sotavaunuihinsa, karauttaa keskelle vihollisparvea
+ja lävistää heidät nuolillaan. Heettiläisten kuningas näkyy myöskin
+sotavaunuissaan, mutta hän on pakenemassa ja pälyilee hädissään
+takaa-ajavaa faaraota. Nähdään myöskin, miten vihollisen vakoilijoita
+ruoskitaan, tai miten kuningas lasketuttaa kaatuneitten vihollisten
+irtileikattuja jäseniä ja kuljetuttaa sotavangit eteensä. Vangitut
+viholliset on köytetty yhteen nuoralla, ja, ellei heitä ole karrikoitu,
+niin kuvataan heidät luonnollisessa rumuudessaan pystynenineen,
+kummallisine partoineen tai muine egyptiläisille silmäänpistävine
+omituisuuksineen. Eräälläkin on pitkä palmikko kuin kiinalaisella.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun kerran niin tulinen ja voimakas Ramses II vuonna 1225 koottiin
+isäinsä tykö, oli hän elänyt yhdeksänkymmentä vuotta ja kuusikymmentä
+seitsemän vuotta hallinnut Egyptin maata. Kaksitoista kruununperijää
+oli ehtinyt mennä manalle, mutta jälkeenjäänyt lapsijoukko oli
+riittävä. Siinä oli lähemmä kaksisataa vesaa. Vanhuksen rypistyneissä
+kasvonjuonteissa, jollaisina Kairon muumio ne on säilyttänyt, voi
+tänäkin päivänä huomata yhtäläisiä piirteitä kuin hänen Torinon
+museossa olevassa musta graniittisessa patsaassaan. Muumion pää
+muistuttaa huomattavasti isän, Seti I:n päätä. Päälaki on paljas, mutta
+ohimot ja niska ovat paksun tukan peitossa, joka aikanaan ilmeisesti on
+ollut aivan lumivalkea. 90-vuotiaan hampaat ovat ihmeellisen terveet ja
+ainoastaan hieman kuluneet.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ramsesta seurasi hänen kolmastoista poikansa, _Merenptah_, jonka aikana
+arvellaan Israelin lasten Egyptistä-lähdön tapahtuneen. Israelilaiset
+olivat siihen aikaan paimentolaiskansaa, ja kun katovuosi tuli, niin
+vastustamaton halu veti heitä rikkaaseen ja viljavaan Niilin maahan.
+Täällä heitä kuitenkin rasitettiin raskaalla rakennustyöllä, ja se
+faarao, jonka ajaksi heidän »orjuutensa» sattui, lienee ollut suuri
+Ramses. Mutta tästä samoinkuin siitäkin, kuinka faarao »paadutti
+sydämensä», enemmän toisessa yhteydessä. Me tyydymme toistaiseksi
+toteamaan, että kuningas Merenptah ei lepää Punaisen meren pohjassa,
+vaan Kairon museossa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Noin vuonna 1200 e.Kr. faaraoitten valtaistuimelle nousi _Ramses_ III,
+kahdennenkymmenennen hallitsijasuviin kantaisä. Kolmekymmentäkolme
+vuotta hän hallitsi tavalla, joka ulkonaisessa loistossa muistuttaa
+suuresti Ramses II:n hallituskautta. Uusi Ramses ottikin alusta alkaen
+suuren kaimansa esikuvakseen koko toiminnassaan. Kaikille pojilleen hän
+antoi samat nimet kuin Ramses omilleen ja täsmälleen samat virat, missä
+nämä olivat olleet. Poikien _luvussa_ hän kumminkaan ei voinut seurata
+ihailtua esikuvaansa.
+
+Ramses III:n oli kestettävä sekä maitse että meritse valtakuntaansa
+vastaan tehty valtava rynnäkkö. Sinä heikkouden kautena, joka oli
+seurannut Ramses II:n voimakasta hallitusta, olivat _libyalaiset_,
+kuten pari kertaa aikaisemminkin samankaltaisessa tilanteessa,
+osoittautuneet epäluotettaviksi naapureiksi. Ryöstäen ja hävittäen
+he tunkeutuivat suurina joukkoina delttamaahan ja valtasivat maan
+aina Memfiksen seuduille saakka. Libyalaiset kävivät sitäkin
+vaarallisemmiksi, kun he toimivat yhdessä »merikansojen» kanssa,
+kuten egyptiläiset nimittivät itäisen Välimeren saarten ja rantojen
+asukkaita. Yhdeksännentoista hallitsijasuvun loppuaikoina oli näiden
+saaliinhimoisten heimojen keskuudessa syntynyt jonkinlainen merille
+suuntautuva kansainvaellus, oletettavasti aiheutuen siitä, että toisia
+kansoja vuorostaan tunkeutui pohjoisesta ja idästä. Merikansojen
+alukset tekivät tiheitä käyntejä Syyrian rannikoilla, ja kutsumattomat
+vieraat tulvehtivat yli koko pohjoisen Syyrian. Niilin suistomaahan
+he myöskin tunkeutuivat ja elivät viikinkien tapaan viljavassa
+delttamaassa.
+
+Palaen taistelunhalusta Ramses lähetti sekä armeijansa että laivastonsa
+ryntääviä vihollisia vastaan. »Aivan kuin nuorukainen hän oli, kuin
+korppikotka, kuin härkä, valmiina taisteluun, ja hänen sotaoriinsa
+olivat kuin haukat.» Libyalaiset lyötiin ja merirosvojen laivastot
+tuhottiin tai vallattiin. Tunkeutujat karkoitettiin delttamaasta, ja
+egyptiläiset voivat jälleen tuntea olevansa turvassa.
+
+Sitten Ramses varusti suuren laivaston ja siihen miehistön
+»urhoollisia sotureita, jotka olivat kuin vuorten huipuilla kiljuvat
+jalopeurat.» Sen hän lähetti Syyriaan ja sijoitti sen sikäläisiin
+satamakaupunkeihin. Samaan aikaan hän itse vei armeijansa tähän
+maahan ja voitti taistelussa maahantunkeutujat kiiruhtaen senjälkeen
+rannikolle ottaakseen osaa meritaisteluun, jota samaan aikaan käytiin
+hänen laivastonsa ja merirosvojen alusten välillä jossakin sikäläisessä
+satamassa. Kuuluisat egyptiläiset jousimiehet aiheuttivat aluksistansa
+käsin suunnattoman mieshukan, ja kun vihollisten laivasto tunkeutui
+satamaan, tervehti sitä täydellinen nuolisade toisten egyptiläisten
+jousimiesten taholta, jotka seisoivat tiheinä riveinä itsensä faaraon
+johtamina. Senjälkeen taistelu muuttui kahakaksi mies miestä vastaan.
+
+Sen hämmennyksen aikana, joka nyt syntyi merirosvojen keskuudessa, osa
+egyptiläisten laivoja asettui itse sataman suuhun ja niin merirosvojen
+laivasto oli siinä suljettuna kuin kahden muurin väliin, toiselta
+puolen aluksien ja toiselta puolen »kuparimuurin», jonka muodostivat
+rannikolla olevat egyptiläisten jalkamiehet. Silloin se oli tuomittu
+tuhon omaksi. Ne viholliset, joiden onnistui uida maihin, joutuivat
+egyptiläisten vangeiksi.
+
+Nämä kahakat ovat erikoisen kiintoisia siitä syystä, että ne
+suoritettiin _vanhimmassa merisodassa, josta on olemassa laajoja
+historiallisia todistuskappaleita._ Taistelu ratkaisikin koko sodan.
+Egypti sai jälleen nauttia rauhaa ja Ramses III voi omistautua
+tehtävään, joka oli _hänenkin_ suurin intohimonsa: rakentamaan
+suurenmoisia temppeleitä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ramses III: n sotaretket tyhjensivät egyptiläisten hyökkäysvoiman
+ainaiseksi. Siitä lähtien Egyptin sotajoukkoja käytettiin ainoastaan
+maan puolustukseen. Se sotainen kausi, joka oli kohottanut Egyptin
+maailmanvallaksi, kesti siis vain muutaman sukupolven ajan. Sitten
+luonnostaan rauhaa rakastavat egyptiläiset palasivat vanhoihin
+tapoihinsa.
+
+Muutoin varsinaiset egyptiläiset olivat jo kauan aikaisemmin väsyneet
+sotiin ja melskeisiin. Sitten kuin vapaustaistelu hyksoja vastaan oli
+taisteltu, alettiin sodassa käyttää yhä enemmän maahanmuuttaneita
+libyalaisia ja nubialaisia sotilaita.[68] Nämä libyalaiset tulivat
+myöhemmin niin tärkeäksi valtiolliseksi tekijäksi Egyptissä, että
+heidän kenraalinsa määräsivät vallanperimyksestä ja lopuksi itse
+nousivat valtaistuimelle.
+
+Egyptiläiset eivät olleet luonnostaan mitään soturikansaa. Ainoastaan
+ankara väkipakko voi tehdä heistä kuuliaisia ja kestäviä sotilaita,
+ja tämä tapahtui vain, mikäli heillä oli kelvollinen päällystö
+komentajanaan. Egyptiläinen ei rakastanut, kuten Libyan erämaiden
+hurjat pojat, taistelua vain sen itsensä vuoksi. Hän eli mieluummin
+rauhallista elämää sillä turpeella, missä hän oli syntynyt, kuin
+pani päivittäin alttiiksi elämänsä ja jäsenensä. Soturin kohtalo ei
+näyttänyt hänestä kadehdittavalta taistelujen välilläkään. Täytyihän
+tämän silloin marssia raskaasti kuormitettuna kuin aasi, aseet,
+varusteet ja muonavarat selässänsä. Usein hänen täytyi kärsiä puutetta
+ja juoda niin likaista vettä, että tuli siitä sairaaksi. Ja alati oli
+olemassa vaara saada selkänsä siniseksi ja verille päällystön kepistä.
+Ei, parempi oli olo silloin, kun sai olla ja elää kotona ja kyntää
+omaa peltoansa ja nähdä laihon kasvavan. Mutta egyptiläisen ihanteena
+oli päästä faaraon tai jonkun muun mahtavan herran kirjuriksi.
+Egyptiläinen, jolla oli useita poikia, ei tuntenut itseänsä koskaan
+niin onnelliseksi kuin silloin, kun hänen onnistui saada joku heistä
+kirjurin toimeen.
+
+Egyptiläisiä on verrattu kiinalaisiin, jotka samoin ovat maata
+viljelevää, rauhallista ja ylen vanhoillista kansaa. Egyptiläisiltä
+puuttui sotaisia ominaisuuksia. He eivät olleet sivistystä tuhoavaa
+joukkoa kuten hunnit, vandaalit ja mongolit ja monet muut soturikansat,
+vaan kauttaaltaan sivistystä edistävää sukukuntaa. Samoin kuin Kiinan
+ikivanha sivistyskansa egyptiläisetkin olivat humaanista väkeä. He
+voivat kylläkin sortaa kukistettuja kansoja, heidän temppeleissään
+on kylläkin kuvia Amonille uhrattavista sotavangeista, mutta
+koskaan he eivät tehneet itseänsä syypäiksi sellaisiin julmuuksiin
+kuin assyrialaiset, jotka kernaasti leikkasivat korvat ja nenän
+voittamiltansa vihollisilta, puhkoivat heiltä silmät tai nylkivät
+heidät eläviltä ja sitten tyytyväisinä ja mielihyvää tuntien esittivät
+moisia »urotekoja» kohokuvissa. Sellaisista julmuuksista hienosti
+sivistynyt egyptiläinen käänsi kauhistuen pois kasvonsa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ramses II:n jälkeen alkoi Egyptille hajaannuksen aika. Se tuli sekä
+ulkoa että sisältä. Sisäinen vaara oli pappisvalta, joka imi enimmän
+osan maan mehusta. Lahjoista, pääasiallisesti kuninkailta saaduista,
+oli papistolle kertynyt suunnattomia rikkauksia. Jo vanhan valtakunnan
+aikana monet temppelit olivat niin rikkaita ja mahtavia, että niillä
+oli oma sotaväkikin korkeampine ja alempine upseereineen järjestyksen
+pitämistä varten itse temppeleissä ja niihin kuuluvilla alueilla. Ajan
+mittaan tuli lisäksi vankiloitakin, mikä osoittaa, että temppelin
+alustalaisten keskuudessa sattui hyvin maailmallisiakin tapahtumia.
+Kun sitten 12:nnen hallitsijasuvun kuninkaat Nubiassa tekemillänsä
+valloituksilla raivasivat itsellensä tien etelän kultakaivoksille,
+saivat temppelitkin osansa saaliista. Mutta varsinaisen pappisvallan
+kulta-ajan aloittivat 18:nnen hallitsijasuvun Aasiaan tekemät
+sotaretket. Karnakin piirtokirjoitukset kertovat niistä rikkaista
+lahjoista, joita Thotmes III silloin antoi Amonin temppelille. Saatiin
+hyvämultaisia peltoja ja puutarhoja ja laumoittain karjaa, saatiin
+kultaa ja hopeaa, atsuuria ja muita jalokiviä, ja lahjaksi tuli myöskin
+tuhansittain vangiksi saatuja aasialaisia ja neekereitä, joiden tuli
+tehdä työtä jumalan pelloilla, täyttää hänen varastoaittansa viljalla
+sekä kehrätä ja kutoa kangasta hänelle. Lopuksi hän antoi Amonille
+kolme Syyriassa vallattua kaupunkia, joiden tuli maksaa vuotuista veroa
+jumalalle. Samoin menettelivät Seti I ja hänen seuraajansa.
+
+Niiden määrättömien rikkauksien voimalla, joita temppeleihin oli
+kertynyt, Amonin ylipapista tuli valtakunnan mahtavin mies lähinnä
+kuningasta, ja ne kunnioituksenosoitukset, joita faarao soi mahtavalle
+prelaatille, olivat välistä sellaisia, että tulee kysyneeksi, kumpi
+näistä kahdesta oikeastaan olikaan Egyptin herra. Alinomaisista
+kahnauksista, joita on täytynyt sattua kuninkaan ja ylipapin välillä,
+asiakirjat luonnollisestikaan eivät juuri mitään kerro, mutta yksi
+ainoa seuraavantapainen pieni ilmoitus valaisee salaman tavoin
+tilannetta. Vaimon oli esiinnyttävä todistajana jutussa, joka koski
+hänen isänsä talossa tehtyä varkautta. Kysyttäessä, milloin varkaus oli
+tehty, hän vastasi, että se oli siihen aikaan, jolloin Amonin ylipappi
+»oli suutuksissaan» faaraolle.
+
+Tämä hierarkkinen valtio valtiossa kävi sitäkin vaarallisemmaksi,
+kun Amonin ylipapin arvo oli tullut perinnölliseksi samassa suvussa.
+Toinen valtiota uhkaava vaara oli se, että Egyptin armeijassa oli nyt
+suurimmaksi osaksi ulkomaalaisia, jotka olivat valmiit palvelemaan
+sitä, joka parhaiten maksoi.
+
+Hajaantumispyrkimykset ilmenivät ensiksi siinä, että Egyptin jäljellä
+olevat aasialaiset alueet menetettiin toinen toisensa perästä. Sitten
+hajaantui ajoittain itse Egyptikin. Vuoden 1100 e.Kr. seutuvilla
+Amonin ylipappi oli käynyt niin mahtavaksi, että voi sysätä faaraon
+valtaistuimelta ja perustaa uuden hallitsijasuvun, 21:sen, jonka
+onnistui lähemmä puolitoista vuosisataa pysytteleidä kuningasarvossa.
+Kahdeksannentoista ja yhdeksännentoista hallitsijasuvun
+sotilasvaltiosta oli ruotsalaisen egyptologin Lugnin sanojen mukaan
+»tullut jonkinlainen paavinvalta, jonka johdossa oli Theban ylipappi».
+Pappisdynastian loputtua hallitsi faaraoiden maata kahden vuosisadan
+ajan libyalainen hallitsijasuku ja sitten puolen vuosisataa nubialaiset
+neekerikuninkaat, jotka kuitenkin useaan kertaan Assyrian suurkuninkaat
+syrjäyttivät.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Mieheniän kuluttua Ramses II:n ajan jälkeen oli mahtavan
+_heettiläisvallankin_ satu lopussa. Sen kukistivat luultavasti
+kimppuunkäyvät »merikansat», jotka samoihin aikoihin hävittivät
+Egyptiä, ja se hajaantui moneksi pikkuvaltioksi. Yhtä äkkiä kuin
+heettiläiset olivat ilmestyneet historian näyttämölle, yhtä äkkiä
+tämä kansa hävisi luoksepääsemättömiin vuoristoihinsa Vähän-Aasian
+sydämeen. Sen koommin Vähän-Aasian kansat eivät enää ole saaneet
+aikaan poliittista yhteenliittymistä yhdeksi valtakunnaksi. Halki
+aikojen ne ovat olleet terveen ja karaistun suvun maineessa, mikä on
+antanut turkkilaisille heidän parhaan sotilasaineksensa, mutta siitä
+sivistyksestä, joka kerran on kukoistanut heidän maassaan, on jäljellä
+vain joitakin vähäisiä jätteitä.
+
+Mutta egyptiläisten mielikuvituksessa heettiläisten valtakunta eli
+häviönsä jälkeen vielä vuosisatoja. Ramses VII:lle omistetussa
+ylistysrunossa noin vuodelta 1150 e.Kr. sanotaan vielä vanhaan
+tapaan: »Sinä tunkeudut heettiläisten maahan; sinä kaadat maahan
+heidän vuorensa ja kukkulansa.» Ja vielä 6:nnella vuosisadalla
+e.Kr., Egyptin kreikkalaisella ajalla, hakattiin Thebassa temppelin
+oveen kuva Egyptin kuninkaasta, joka on köyttämässä vankia ja sanoo
+tällöin Min-jumalalle:[69] »Minä kahlehdin viholliseni; minä heitän
+heettiläisen sinun eteesi. Siinä hän makaa edessäsi omilla hiuksillansa
+sidottuna. Pelko sinua kohtaan on suuri hänen luunikamissaan.»
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+W. Max Müller, Die alten Ägypter als Krieger und Eroberer in Asien
+(»Der alte Orient» 1903).
+
+Günther Roeder, Ägypter und Hethiter (»Der alte Orient» 1919).
+
+F. Rossi et W. Pleyte, Papyrus de Turin.
+
+
+
+
+UUDISTUSAIKA
+
+(663—525 e.Kr.)
+
+
+Vuonna 663 onnistui kotimaisen _Psammetik_-nimisen ruhtinaan,
+joka oli kotoisin delttamaassa sijainneesta Saisin kaupungista,
+karkoittaa muukalaiset, silloin assyrialaiset, valloittajat. Hänestä
+tuli kuuluisan 26:nnen hallitsijasuvun kantaisä, dynastian, joka
+oli hankkiva Egyptille uuden kukoistuskauden. Mutta egyptiläisten
+sivistyksellinen luomisvoima oli nyt auttamattomasti loppuun
+tyhjennetty. Kaikilla aloilla, niin hyvin tieteen kuin taiteenkin,
+otettiin sensijaan kunnioitusta herättävä muinainen vanha valtakunta
+malliksi. Tämän ajan temppelien ja hautarakennusten, kuvapatsaitten ja
+seinämaalausten voisi helposti luulla polveutuvan vanhan valtakunnan
+ajoilta. Niin hyvin on jäljittely suoritettu, että ainoastaan
+hyvin tottunut silmä voi keksiä sen. Samalla ihastuksella kuin
+renessanssin oppineet ja taiteilijat kaksi vuosituhatta myöhemmin,
+tutkivat uudistuneen Egyptin oppineet ikivanhoja kirjastoja
+ja vanhoja taideteoksia. Niitä käytettiin malleina tai aivan
+yksinkertaisesti jäljennettiin niitä. Se on vanhan kulttuurikansan
+tietoista yritystä jälleen herättää henkiin kunnioitustaherättävä
+muinaisaika, antiikin ihannointia samaa laatua kuin romanttinen ihastus
+keskiaikaan myötäseuraavine ballaadi- ja romanssirunoiluineen sekä
+pseudogoottilaisine arkkitehtuureineen.
+
+Sais-ajanjakson ulkonaisena tunnusmerkkinä on vilkas liikenneyhteys
+toisten maitten kanssa. Kreikkalainen historiankirjoittaja Herodotos
+kertoo, että kuningas Neko lähetti foinikialaisia merimiehiä
+löytömatkalle ympäri Afrikan. He läksivät purjehtimaan Punaiselta
+mereltä, mustuivat kiertämään Afrikan eteläisimmän kärjen, seurasivat
+sitten länsirannikkoa ja jatkoivat matkaansa Välimerelle. Yli kaksi
+vuotta kului, ennenkuin he ehtivät takaisin Egyptiin.
+
+Faaraoitten valtakunnan uudistamisunelma kesti hiukan yli vuosisadan.
+Vuonna 525 persialaiset kukistivat Egyptin. Kun Persian valtakunnan
+sitten vuorostaan valtasi nuori kreikkalainen valloittaja Aleksanteri
+Suuri, seurasi Egypti mukana voittosaaliina. Aleksanterin kuoleman
+jälkeen hänen nopeasti koottu maailmanvaltansa hajosi ja jaettiin hänen
+sotapäällikköjensä kesken. Egypti tuli Ptolemaioksen osaksi. Hänen
+ja hänen jälkeläistensä hallituksen aikana Niilinlaakson kansa sai
+jälleen elää kolme loistavaa vuosisataa, kunnes lopuksi sisäiset sodat
+heikensivät valtakunnan ja se joutui roomalaisten saaliiksi vuonna 31
+e.Kr.
+
+Sekä Ptolemaiokset että Rooman keisarit esiintyivät viisaan ja
+myötämielisen hienotunteisesti Egyptin kunnioitusta herättävää
+kulttuuria kohtaan. He ylläpitivät käsitystä, että he itse
+olivat vanhain faaraoitten seuraajia ja että Egypti vielä oli
+kansallisvaltio. He kunnioittivat egyptiläisten uskonnollisia
+käsityksiä ja rakennuttivat suuria temppelirakennuksia vanhain
+jumalain kunniaksi. Kuuluisin Ptolemaiosten-ajan pyhätöistä on
+_Edfun_ temppeli, puolitiessä Luksorin ja Assuanin välillä. Se on
+parhaiten säilynyt kaikista egyptiläisistä jumalanhuoneista ja tarjoaa
+senvuoksi havainnollisemman kuvan kuin mikään muu temppeli suuresta
+egyptiläisestä pyhätöstä. Sillä vielä viimeisinä esikristillisinä
+vuosisatoina egyptiläinen temppeli oli suunnittelultaan melkein
+täsmälleen samanlainen kuin kaksi vuosituhatta aikaisemmin. Niin
+suuri oli egyptiläisten vanhoillisuus. Se oli halki vuosituhansien
+luonteenomaisena piirteenä tässä kansassa, yhtä häviämättömänä kuin
+kivet sen temppeleissä ja pyramideissa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Päävaikutelmana Egyptin vaihtelevasta historiasta on ja pysyy, että
+Niilinmaan hyvinvointi ja kukoistus, sen aineellinen ja henkinen
+kulttuuri on edistynyt tai taantunut aina sitä mukaa, onko kaiken
+johtoon tarttunut voimakas käsi vai onko valtakunta saanut hajota pikku
+valtioihin. Että näin täytyykin olla, on itse asiassa selvää, kun on
+kysymyksessä sellainen maa kuin Egypti, jonka hyvinvointi riippuu
+kokonaan kapean maakaistaleen halki virtaavasta joesta. Ilman kaikkien
+sopuisaa yhteistyötä raukenee kaikki.
+
+
+
+
+KUINKA EGYPTINMUINAISUUS HERÄSI ELOON.
+
+
+Vuonna 1922 egyptologia voi viettää satavuotisriemujuhlaansa». Tämä
+tiede syntyi nimittäin vuonna 1822, sinä hetkenä, jolloin nuori
+ranskalainen kielinero _François Champollion_ löysi avaimen
+hieroglyfimerkkien arvoitukseen ja samalla myöskin Egyptin rikkaaseen
+muinaishistoriaan. Puolentoista vuosituhannen ajan se avain oli ollut
+kateissa myöskin Egyptin omalta kansalta. Kristinuskoon kääntyessään
+egyptiläiset nimittäin siirtyivät samalla täydellisesti toiseen
+kulttuurimaailmaan. Heidän ikivanha sivistyksensä sammui, ja samalla
+unohtui heidän omituinen kirjoituksensa. He siirtyivät itämaisväriseen
+kreikkalais-roomalaiseen kulttuuripiiriin, jota on tapana nimittää
+bysanttilaiseksi, ja joutuivat myöhemmin arabialaisen vaikutuksen
+alaisiksi.
+
+
+
+
+LENNOKKAAT HYPOTEESIT JA TODELLISUUS.
+
+
+Niin kauan kuin hieroglyfit pysyivät käsittämättöminä, niin
+kauan lepäsi ikäänkuin salaperäinen verho nykyajan ja Niilinmaan
+sivistyksellisen suuruudenajan välillä. Ne yritykset, joita ensin
+tehtiin hieroglyfien tulkitsemiseksi, voittivat toinen toisensa
+hullunkurisuudessa. Oli tultu siihen käsitykseen, että hieroglyfit
+olivat vertauskuvallisia merkkejä, joiden merkityksen olivat
+tunteneet vain jotkut harvat perehtyneet — hieman samantapaista
+siis kuin arktiset kalliopiirrokset. Kun koetettiin saada selville
+hieroglyfitekstien sisällystä, ei senvuoksi lainkaan ajateltu
+mahdollisuutta voida lukea kirjoitusmerkkejä, vaan koetettiin
+selittää kuva-arvoituksia, yritettiin päästä selville salaperäisistä
+uskonnollisista totuuksista, jotka olivat salattuja niihin
+perehtymättömältä joukolta.
+
+Niinpä esitti muuan oppinut ja monella alalla etevä jesuiittaisä
+1600-luvulla seuraavan, pientä 7 — sanoo seitsemän — hieroglyfimerkkiä
+käsittävän ryhmän selityksen: »Kaiken hedelmällisyyden ja
+kasvillisuuden luoja on Osiris, jumala, jonka luomisvoima vetää pyhän
+Mophtan taivaasta valtakuntaansa.» Me, myöhemmän ajan lapset, tiedämme
+nyt, että nuo seitsemän salaperäistä merkkiä tarkoittavat sanaa
+»autokraatti»: itsevaltias, Rooman keisarien käyttämä nimitys.
+
+Moisten kielitieteellisten johtopäätösten vankalle perustalle
+rakennettiin edelleen ja tultiin muun muassa hurjiin johtopäätöksiin,
+että egyptiläiset ja kiinalaiset olivat läheistä sukua, että
+kiinalaiset olivat muuttaneet Egyptistä ja että heidän kirjoituksensa
+olivat syntyneet hieroglyfeistä, jonka vuoksi näitä pitäisi voida
+tulkita kiinan sanakirjain avulla!
+
+Tällaiset hypoteesit johtivat purevan satiirikon Voltaire'in hänen
+tunnettuun hyökkäykseensä sellaisia etymologeja vastaan, jotka
+huomaavat sukulaisuutta eri kielten sanain välillä »olemalla
+välittämättä vokaaleista ja kiinnittämättä sen enempää huomiota
+konsonantteihin.»
+
+Nyt ollaan paremmin selvillä sekä kiinankielestä että vanhain
+egyptiläisten kirjoitusmerkeistä. Tiedetään myöskin, että egyptiläisten
+kirjoitus aivan samoin kuin kaikkien muittenkin kansojen on ollut
+alkujaan kuvakirjoitusta. Aivan samoin kuin lasten on tapana tehdä,
+ovat _kansatkin_ lapsuudessaan kirjoittaneet piirtämällä kuvia,
+joiden tarkoituksena on ollut ilmaista heidän ajatuksiansa. Monet
+kansanheimot, kuten esim. intiaanit, eivät ole koskaan päässeet
+tätä kuvakirjoitusastetta kauemmas. Egyptiläiset sitävastoin olivat
+jo vanhimmissa meille tunnetuissa kirjoitusnäytteissään päässeet
+paljon pitemmälle. He eivät olleet kylläkään täysin sivuuttaneet
+kuvakirjoituksen astetta, mutta kuvakirjoitus oli jo silloin
+oleellisesti muuttunut osittain tavukirjoitukseksi, osittain
+kirjainkirjoitukseksi, niin että jokainen kuvamerkki, jokainen
+hieroglyfi merkitsi tavua tai vain äännettä.
+
+Puhtaan _kuvakirjoituksen_ asteella esiintyy seuraavanlaisia
+hieroglyfejä käsitteiden merkkeinä: »härkä» »aura» »talo», »kasvot»,
+»silmä», »aurinko», »kuu».
+
+Abstraktisiakin käsitteitä ja verbejä ilmaistiin sellaisten kuvien
+avulla. Niinpä merkitsi lilja: »Ylä-Egypti», kun sitävastoin
+Ala-Egyptiä esittivät vertauskuvallisesti papyrusvanat. Palmunoksa
+oli »vuosi». Ajateltiin nimittäin, että tämä puu sai uuden oksan joka
+vuosi. »Syödä» verbiä tulkitsi istuva mies, joka vie oikeaa kättänsä
+suullensa, »kuulemista» lehmän korva, »itkemistä» kyynelsilmä,
+»käymistä» kaksi liikkuvaa säärtä, »vanhenemista» vanha sauvaansa
+nojaava mies. Jos egyptiläinen tahtoi ilmaista »lentämistä», hän
+piirsi lentävän linnun; »löytämistä» hän tulkitsi ibis-linnulla, joka
+nokkii ruokaansa. »Hallita»-sanaa merkittiin kuninkaan valtikalla,
+»taistelemista» nuijaa pitävällä käsivarrella, ja toisella
+käsivarrella, jossa oli kilpi, j.n.e.
+
+Kuvakirjoituksesta kehittyi, kuten sanottu, _tavukirjoitus_. On
+kuitenkin huomattava, että egyptinkielessä alkujaan, niinkuin
+seemiläisissä kielissä, ainoastaan _konsonantit_ merkittiin
+kirjoituksessa. Vasta myöhään otettiin käytäntöön, kenties kreikan
+vaikutuksesta, vokaalimerkit, ja aluksi vain vieraissa nimissä. Koska
+siis vokaalit alkujaan jätettiin merkitsemättä, voi esim. kasvojen
+merkki, joka egyptinkielellä kuului _hor_, merkitä myöskin _hōr_:
+»pystyttää» (teltta), _hir_- »-lle», »-lla», _hri_: »ylempi»; voitiinpa
+sitä käyttää vieläkin useammassa merkityksessä aivan välittämättä
+siitä, mitä vokaaleja kysymyksessä olevat sanat sisälsivät, kunhan
+vain niiden runkona oli h + r Aivan kuin jos leipä kuvaisi meidän
+kirjoituksessamme »lepoa» ja kota merkitsisi myöskin »kaataa». Merkki
+oli siis muuttunut kuvamerkistä tavumerkiksi. Samalla tavalla »talon»
+merkki, joka egyptinkielellä kuului _pēri_, muuttui tavumerkiksi p +
+r» kärpäshuiska, joka näyttää kuuluneen egyptinkielellä _mas_, tuli
+merkitsemään m + s j.n.e.
+
+Oli kumminkin olemassa koko joukko egyptiläisiä sanoja, jotka
+muodosti vain yksi konsonantti ynnä vokaali, kuten _ké_: kukkula,
+_rô_: suu, _shê_: järvi, _ta_: leipä. Kun nyt vokaaleja ei merkitty,
+tuli itsekunkin näiden sanain hieroglyfimerkki _äännemerkiksi_.
+Kukkulan kuva tuli k:n merkiksi, suun kuva r:n merkiksi, š-( = sh)
+äännettä ilmaistiin järven merkillä ja t-äännettä leivän merkillä.
+Täten ja samantapaisin keinoin saatiin vähitellen kokonainen
+hieroglyfikirjaimisto, joka käsitti 24 konsonanttimerkkiä[70].
+Tämä oli alku keksintöön, jolla oli mitä laajakantoisin merkitys
+sivistykselle, keksintöön, jota sitten kehittivät edelleen seemiläiset
+kansat, joiden kirjainkirjoitus on kaikkien nykyajan kirjaimistojen
+kantaäiti.
+
+Luulisi, että kun egyptiläiset olivat päässeet kirjoituksensa
+yksinkertaistamisessa niin pitkälle, että olivat hankkineet mainitut
+24 kirjoitusmerkkiä, he olisivat luopuneet kokonaan kuvakirjoituksesta
+ja tavumerkeistä ja kirjoittaneet kaikki sanat kirjaimilla. Mutta
+niin he eivät tehneet. Osittain tämä kansa piti tavattoman sitkeästi
+kiinni kaikesta vanhasta ja kunnioitustaherättävästä, osittain säästi
+myöskin paljon työtä, kun yhden ainoan merkin avulla voitiin piirtää
+kokonainen sana tai kokonainen tavu. Senvuoksi oli hieroglyfikirjoitus
+lopulta _sekoitus kuvakirjoitusta, tavumerkkejä ja kirjaimia_. Mutta
+tämä oli myöskin yhtenä syynä siihen, että kävi niin vaikeaksi sitä
+tulkita. Ei riittänyt vain 24:n kirjaimen oppiminen voidakseen lukea,
+sillä kaikkiaan hieroglyfikirjoitus käsittää puoli tuhatta erilaista
+merkkiä, jopa enemmänkin, jos ottaa lukuun harvemmin käytetyt merkit.
+Mutta hieroglyfitekstien lukemisvaikeudet eivät rajoitu tähän, kuten
+myöhemmin saamme nähdä.
+
+Kim egyptiläiset siirtyivät hieroglyfien kiveen piirtämisestä yhä
+enemmän kirjoittamaan kynällä papyrukseen ja käyttämään kirjoitusta
+kirjeisiin, välikirjoihin ja muuhun sellaiseen, hieroglyfit vähitellen
+melkoisesti yksinkertaistuivat ja liittyivät toisiinsa aivan kuin
+meidän omassa kirjoituksessamme, jos vertaa sitä painettuihin
+kirjaimiin. Tämä kursiivikirjoitus yksinkertaistui sitten vieläkin ja
+muodostui n.s. yleiseksi kansankirjoitukseksi.
+
+
+
+
+AVAIN LÖYDETTY!
+
+
+Napoleon Bonaparten tarttuminen Egyptin kohtaloihin oli antava
+sysäyksen Niilinmaan muinaishistorian tieteelliseen tutkimiseen
+ja ennen kaikkea hieroglyfien arvoituksen ratkaisemiseen. Tästä
+maailmanhistoriallisesta tapahtumasta egyptologia tieteenä juontaa
+vanhimmat juurensa. Bonaparte oli kauan ahnain silmin katsellut
+Egyptiä, kahden maailmanmeren välistä maata, joka oli kuin porttina
+sekä Länsimaihin että Itämaihin. Jos Ranska voisi vallata tämän osan
+maailmaa, olisi se sillä saanut verrattoman yliotteen Englannista,
+vaarallisimmasta kilpailijastansa merillä. Eräänä kesäpäivänä anno
+1798 pieni korsikalainen saapui suuren laivaston etunenässä ja laski
+joukkonsa maihin Aleksandrian satamaan. Suuri yritys, johon nuori
+maailmanvalloittaja täten ryhtyi, onnistuikin, mutta vain ajaksi
+— Englannin laivasto kävi hänelle ylivoimaiseksi. Mutta joskaan
+Bonaparten Egyptin-retki ei johtanutkaan kestävämpään tulokseen
+valtiollisessa suhteessa, sai se kumminkin sitä suuremman ja
+pysyvämmän merkityksen tieteelle. Sen tuloksena Egyptin muinaisuus
+heräsi jälleen uuteen elämään. Ranskan laivasto ei näet kuljettanut
+mukanaan yksinomaan sotilaita, vaan kokonaisen joukon tiedemiehiä ja
+taiteilijoita, jotka olivat saaneet tehtäväkseen tyystin tutkia sekä
+silloista että muinaista Egyptiä. Niin laajakatseiselle miehelle kuin
+Napoleonille oli nimittäin selvää, että Egyptin muinaisen kehityksen
+tunteminen olisi koituva arvaamattomaksi avuksi arvosteltaessa, miten
+parhaiten voitaisiin edistää Ranskan uuden maakunnan tulevaisuutta.
+Kairoon perustettiin nyt egyptiläinen tutkimuslaitos, ja vielä tänäkin
+päivänä me olemme ihmetyksen valtaamina nähdessämme sen egyptologisten
+kokoelmani rikkauden, minkä ranskalaiset oppineet ehtivät koota sinä
+lyhyenä aikana, jonka retkikuntaa kesti. Heidän työnsä päätulokset
+esitetään 38:n niteen suuruisessa teoksessa »Description de l'Egypte»,
+joka kuuluu egyptologian perustavaan kirjallisuuteen, vaikkakaan se
+luonnollisesti tieteelliseen tarkkuuteen nähden ei voi täyttää nykyajan
+vaatimuksia. Useimmat tehdyistä., muinaislöydöistä joutuivat kumminkin
+ranskalaisen armeijan lopullisesti antautuessa englantilaisten käsiin
+ja ovat nyt Lontoon British Museumin suurenmoisen muinaisegyptiläisen
+kokoelman pohjana.
+
+Merkillisin kaikista löydöistä, mitä silloin tehtiin — ja mitä
+koskaan on tehty Egyptissä —, löytö, joka oli antava avaimen suureen
+arvoitukseen, oli hienoksi kiilloitettu musta basalttikivi, jonka
+ranskalaiset sotilaat löysivät tehdessään linnoitustöitä itään
+Aleksandriasta pienen satamakaupungin Rosetten luona. Rosetten kivi,
+jolla nimellä se siitä saakka tunnetaan historiassa, on kiintoisa siinä
+suhteessa, että siinä on kolme erilaista piirtokirjoitusta. Ylinnä on
+hieroglyfejä, sen alla toisia egyptiläisiä kirjainmerkkejä, nimittäin
+kursiivikirjoitusta, aikaisemmin papyruslehdistä tunnettua, ja alimpana
+kreikankielinen piirtokirjoitus.
+
+Sitä ei oppineitten ollut lainkaan vaikea selittää. Se sisältää
+päätöksen, jonka vuonna 196 e.Kr. kuningas Ptolemaios V:n hallituksen
+aikana on tehnyt Memfiksessä koossa ollut pappien kokous. Kuningas
+oli, siinä sanotaan, ollut niin armollinen alamaisiaan kohtaan, että
+oli vapauttanut heidät monista rasituksista ja täten lisännyt heidän
+hyvinvointiansa. Mutta vuotuiset temppeleille tulevat verot ja kaikki
+ne tulot, joita jumalilla vanhastaan oli ollut, hän oli vahvistanut.
+Siitä kiitokseksi papisto nyt oli päättänyt, että kuninkaan kuva oli
+asetettava jokaiseen temppeliin ja vuosittaisia juhlia vietettävä
+hänen kunniakseen. Tämä päätös oli tahdottu ikuistaa kaivertamalla se
+»muistokiveen osittain pyhällä kirjoituksella (hieroglyfeillä) osittain
+tavallisen kansan kielen kirjoitusmerkeillä, osittain kreikankielisenä
+kirjoituksena» ja pystyttää tällainen kivi jokaiseen suurempaan
+temppeliin. Tällaisen muistokiven Napoleonin sotilaat olivat löytäneet,
+joskin, ikävä kyllä, vahingoittuneena.
+
+Että muistokivessä ei oltu käytetty yksinomaan vanhoja kunnianarvoisia
+hieroglyfejä, riippui siitä, että niitä ymmärsivät enää vain papit, kun
+sitävastoin jokapäiväisessä elämässä käytettiin kursiivikirjoitusta,
+joka oli yksinkertaistettu kursiivihieroglyfeistä. Kreikkalaisetkin
+kirjoitusmerkit esiintyivät Rosetten kivessä, koska Egyptin hallitus
+aina Aleksanteri Suuren valtauksesta saakka (v. 332 e.Kr.) oli
+kreikkalainen.
+
+Rosetten kivessä oli siis saatu käännös sekä eräästä
+hieroglyfitekstistä että muinaisegyptiläisen kansankielen
+kirjoitusmerkeillä kirjoitetusta tekstistä. Avain oli siis löydetty,
+mutta kuinka sitä käyttää? Kuinka ylipäänsä oli mahdollista tulkita
+kuolleen kielen täysin tuntemattomia kirjoitusmerkkejä, kielen,
+jonka laadusta ei ollut aavistustakaan. Olihan suorastaan noituutta
+keinotella tietoonsa sekä merkkien lausunta että niiden merkitys!
+Eikä ollut olemassa ketään, jolta olisi voinut kysyä, mitä äänteitä
+erilaiset kirjoitusmerkit merkitsivät, ei ainoatakaan elävää olentoa,
+jonka avulla merkkikieltä käyttämällä vähitellen olisi saanut vihiä
+siitä, kuinka eri sanat hänen omassa kielessään kuuluivat. Kuta
+enemmän asiaa ajattelee, sitä mahdottomammalta ratkaisu tuntuu.
+Ratkaisemattomana se olisi pysynytkin, jos ei lähtökohtana olisi ollut
+joukko _erisnimiä_, sillä nehän ovat ainakin suunnilleen samanlaisia
+eri kielissä.
+
+Kuinka vaikea tehtävä kuitenkin joka tapauksessa oli, voi ymmärtää
+siitäkin, että sen tutkijan, joka ensimmäisenä ryhtyi sitä
+ratkaisemaan, oli luovuttava yrityksestään toivottomana. Ja hän oli
+kumminkin Ranskan kuuluisimpia orientalisteja. Paremmin onnistui etevä
+ruotsalainen orientalisti ja diplomaatti _Johan David Åkerblad_.
+Hänestä tuli ensimmäinen, joka pääsi johonkin todella positiiviseen
+tulokseen, ja häntä on senvuoksi sanottu »ensimmäiseksi egyptologiksi».
+Hän kävi käsiksi Rosetten kiven järjestyksessä toiseen kirjoitukseen
+ja sai selville nimet Ptolemaios, Aleksanteri, Arsinoé ja Berenike
+sekä vielä kuusi muuta nimeä. Åkerblad pääsi pian siinä määrin perille
+muinaisegyptiläisestä kansankielestä, että hän kykeni laatimaan sille
+täydellisen, suurin piirtein vallan oikean kirjaimiston, joka tuli
+mitä merkityksellisimmäksi hieroglyfienkin ratkaisulle. Mutta ei siinä
+kyllin: hänen onnistui myöskin osittain valaista muinaisegyptiläisen
+kansankielen kielioppia ja kääntää joitakin hieroglyfikirjoituksen
+sanoja. Hänen Rosetten kiveä käsittelevä teoksensa, joka julkaistiin
+1802, on varmasti arvokkaimpia lisiä, mitä Ruotsin humanistinen
+tutkimus on 1800-luvulla antanut eurooppalaiselle tieteelle. Se on
+oleellisesti valmistanut ja edistänyt hieroglyfien tulkintaa.
+
+»Jos joku ansaitsee tulla mainituksi Champollionin rinnalla, niin se
+ei ole Thomas Young, vaan Åkerblad», on muuan kuuluisa englantilainen
+egyptologi sanonut. Ja Champollion on itse selittänyt, että »Åkerbladin
+arvokkaassa keksinnössä oli niin sanoaksemme siemen kaikkiin seuraaviin
+Egyptin kirjallisia muistomerkkejä koskeviin keksintöihin.» Jos
+Åkerblad olisi ollut vähemmän vaatimaton ja lisäksi taloudellisesti
+riippumaton, hänellä epäilemättä olisi ollut tarpeelliset edellytykset
+Rosetten kiven koko arvoituksen selvittämiseen.
+
+Åkerbladin tutkimustulosten perustalla äsken mainittu erinomaisen
+terävä ja monipuolinen englantilainen lääkäri ja luonnontieteilijä
+_Thomas Young_ ryhtyi aluksi tutkimaan määrättyjä hieroglyfimerkkejä,
+jotka esiintyivät soikion sisällä. Tanskalainen tiedemies _Zoëga_
+oli jo aikaisemmin osoittanut, että nuo merkit olivat kuningasten
+tai kuningatarten nimiä. Youngin onnistuikin osua oikeaan kahteen
+Ptolemaios-nimen kirjaimeen sekä kolmeen muuhun hieroglyfimerkkiin
+nähden. Mutta muuten hän iski kirveensä kiveen. Hän luki esim. Caesar,
+missä oli Euergetes, autokrator, missä oli Arsinoe y.m. samaan tapaan.
+Silloin ymmärtää, miten on laita kaikkien niiden yritysten, joita
+on tehty ja eräillä tahoilla yhäkin tehdään Youngin esittämiseksi
+Champollionin kustannuksella todelliseksi hieroglyfikirjoituksen
+arvoitusten tulkitsijaksi. Tähän valtavaan tehtävään Youngilta
+tavattomasta lahjakkuudestaan huolimatta puuttui välttämättömät
+edellytykset. Hänellä ei ollut nimittäin filologista sivistystä, ja
+tehtävänsä oli hänelle enemmän rohkeaa urheilua kuin vaivalloista
+tutkimustyötä.
+
+Tulemme nyt häneen, joka oli sen tekevä. Hän oli
+
+
+
+
+JEAN FRANÇOIS CHAMPOLLION.
+
+
+Hän syntyi vuonna 1790 pienessä kaupungissa Etelä-Ranskassa. Isä oli
+kirjakauppias ja eli hyvissä taloudellisissa oloissa. Suuri keksijä
+tuli maailmaan yhdennellätoista hetkellä — voimme sanoa — sillä hänen
+äitinsä oli jo täyttänyt 48 vuotta eikä ollut saanut lasta kymmeneen
+vuoteen.
+
+Jean François'n lapsuus sattui Ranskan vallankumouksen levottomimpien
+vuosien ajaksi, jolloin toiset elivät myrskyisessä vapaudenriemussa ja
+toisten silmistä virtasivat kyynelet. Yhdeksän vuoden iässä hän tuli
+kouluun Länsialppien rinteellä sijaitsevaan Grenoble'in kaupunkiin.
+Täällä hän tuli pian kuin lapseksi departementin prefektin perheeseen,
+jonka pää oli hyvin sivistynyt mies ja oli kuulunut Egyptin retken
+aikana Napoleonin tieteelliseen esikuntaan. Nuoren pojan suurin riemu
+oli saada katsella muinaisesineitä, joita hänen vanhempi ystävänsä oli
+tuonut mukanansa faaraoiden maasta. Hän on itse kertonut, että siitä
+hetkestä saakka, jolloin hän sai nähdä tämän kokoelman, hänessä kypsyi
+päätös omistaa elämänsä Egyptin muistomerkkien tutkimiseen. François
+oli silloin ainoastaan yhdentoista vuoden vanha. Mutta hän olikin
+ihmelapsi, jolla oli ilmiömäiset kielilahjat. Jo 16 vuoden ikäisenä hän
+alkoi julkaista faaraoiden ajan Egyptiä käsittelevää suurta teosta. Hän
+oli silloin omin päin ehtinyt perehtyä kaikkiin mahdollisiin itämaisiin
+kieliin: heprean, arabian, Syyrian, kaldean, sanskritin kieliin ja
+persian eri murteisiin, vieläpä kiinaan ja meksikkolaisiin kieliin. Hän
+ei lainkaan välittänyt siitä, että jäi hinteläksi ja turmeli silmänsä
+öisin opiskelemalla.
+
+Ja niin käy hän sitten hieroglyfien kimppuun. Kaikki ammattimiehet
+neuvovat häntä olemaan tuhlaamatta voimiansa ratkaisemattomaan
+probleemaan. Mutta mitkään »hyvät neuvot», mitkään vaikeudet eivät
+voi estää häntä. Ja hänen vanhempi veljensä on uskollisesti hänen
+rinnallaan ja tukee häntä kehoituksillaan.
+
+Ennenkuin François on täyttänyt 19 vuotta, hän tulee historian
+opettajaksi Grenoble'iin, jossa hänen vanhempi veljensä on
+professorina. Innolla ja harrastuksella nuori pedagogi antautuu
+nuorison kasvatukseen. Hän on suuri lastenystävä, ja hänen rakkain
+virkistyksensä työstä päästyä on lukea pikku tyttärensä ja veljensä
+lasten kanssa, kertoa heille satuja ja tarinoita, arvuuttaa heillä
+arvoituksia, maalata hauskoja kuvia ja huvittaa heitä kaikenmoisilla
+taidonnäytteillä.
+
+Mutta idylli ei ole täydellinen. Niin pian kuin nuori oppinut
+on päässyt eteenpäin tässä maailmassa, hän luonnollisesti saa
+monia kadehtijoita, ja nämä tekevät huomautuksia ei yksin hänen
+nuoruudestaan, vaan myöskin hänen valtiollisista mielipiteistään.
+Ja tämähän on vaarallista niin levottomana aikana, jolloin eivät
+edes maan mahtavimmat hallitsijat istu varmoina valtaistuimillaan.
+Champollion on aina ollut kukistetun Napoleonin innokas kannattaja eikä
+pidä salassa mitä ajattelee. Hänen lausuntonsa toimittavat valppaat
+juonienpunojat hovin korviin, ja tuloksena on, että hänen täytyy jättää
+opettajantoimensa Grenoble'issa. Hänen terveytensä on pahasti kärsinyt
+pitkäaikaisesta liikaponnistelusta ja alituisesta levottomuudesta,
+jossa hän on elänyt, mutta hänen tähystävälle katseelleen on nyt
+avautunut toinen maailma, jossa valtiolliset myrskyt eivät voi häiritä
+hänen sielunrauhaansa: egyptologisen tieteen ääretön tutkimusala.
+
+Kiinteän maan jalkojensa alle hän saa, kun hänen onnistuu päästä
+selville niistä seitsemästä hieroglyfimerkistä, joilla kirjoitettiin
+kuningasnimi Ptolemaios. Vaivattuaan paljon päätänsä pääsee hän lopuksi
+selville, että nimi hieroglyfitekstissä kuuluu Ptolmais.
+
+1 = p, 2 = t, 3 = o, 4 = l, 5 = m, 6 = ai (ee), 7 = s.
+
+Hänellä on tässä apua Kleopatra-nimestä, joka tavataan eräässä
+hieroglyfitekstissä ja sen kreikkalaisessa käännöksessä heti
+ensimmäisen kataraktin eteläpuolella sijaitsevalta pieneltä Filen
+saarelta löytyneessä obeliskissa. Tästä tekstistä Champollion sai
+jäljennöksen, ja nimi Kleopatra, joka hieroglyfitekstissä oli
+tavanmukaisen soikiokuvion ympäröimä, oli seuraavan näköinen:
+
+1 = k, 2 = l, 3 = e, 4 = o, 5 = p, 6 = a, 7 = t (kova t), 8 = r, 9 = a.
+10 ja 11 ovat naisten erisnimiä päättäviä merkkejä.
+
+Tulkitsemalla tämänkin nimen Champollion oli saanut esille kolme
+molemmille nimille yhteistä hieroglyfiä, nimittäin p:n, o:n ja
+l:n, kaksi erilaista t-äänteen merkkiä sekä seitsemän muuta
+hieroglyfikirjainta. Tämän kauniin tuloksen jälkeen oli vallan
+luonnollista, että hän jatkoi alkamallansa tiellä ja suoritti vertaavia
+tutkimuksia kaikkien hieroglyfimerkeillä kirjoitettujen kuningasnimien
+ja kuningastittelien välillä, joita hän vain käsiinsä sai. Tällä
+tavalla hän veti kekoon korren toisensa perästä.
+
+Jospa vain kaikki olisikin ollut niin yksinkertaista, kuin välistä
+esitetään: keräillä ainoastaan kokoon hieroglyfejä, kunnes sai
+koko egyptiläisen kirjaimiston valmiiksi, ja sitten reippaasti
+tekstejä lukemaan! Vieläkös mitä: yhä ja yhä hän kohtasi vaikeuksia.
+Ensinnäkin hieroglyfikirjoitus ei ollut koskaan kehittynyt puhtaaksi
+kirjainkirjoitukseksi, vaan sama hieroglyfi voi toisen kerran merkitä
+_äännettä_ tai _tavua_, toisen kerran taasen kokonaista _sanaa_.
+Mutta ei siinä kyllin: sama hieroglyfi voi eri tapauksessa merkitä
+erilaista äännettä riippuen siitä, mikä kirjain sitä lähinnä seuraa.
+Sitäpaitsi hieroglyfimerkkien käyttämisessä on vielä koko joukko muita
+samankaltaisia kompastuskiviä, joiden käsitteleminen veisi aivan liian
+pitkälle.
+
+On myöskin todettava, että hieroglyfien selitys ei juuri
+yksinkertaistunut sellaisistakaan päähänpistoista kuin siitä, että
+18:nnen hallitsija suvun aikana alettiin huvitteleida pistämällä
+kuva-arvoituksia kirjoitukseen. Esimerkkinä tällaisesta esitettäköön
+kuva miehestä, joka pitelee sikaa hännästä kiinni. »Seurata» oli
+egyptin kielellä _khes_. ja »sika» oli _teb_. Kuva-arvoitus tarkoittaa
+siis sanaa _khesteb_, joka merkitsee »lasuurikivi».
+
+Muuan toinen seikka, joka vaikeuttaa tulkitsijain työtä, on se, että
+hieroglyfikirjoitus on välistä luettava vasemmalta oikealle, välistä
+päinvastoin riippuen koristeellisista näkökohdista tai muista seikoista.
+
+Onnettomuus onnessa on sekin, että useimmat egyptiläisen kirjallisuuden
+parhaista tuotteista ovat pelastuneet meille ainoastaan sellaisina
+jäljennöksinä, joita koululaiset ovat harjoituksenaan kirjoitelleet, ja
+siitä sitten pitää voida kuvitella, mitä niiden pitäisi olla! Ei! Sitä
+ei voi kuvitella — se täytyy nähdä asiantuntijan silmillä. Näiden pikku
+käsien aikaansaannos tekstin töhertämistaidossa on vallan uskomaton.
+Välistä voi olla iloinen, jos silloin tällöin voi _arvata_, niistä on
+kysymys.
+
+Mutta Champollionin palava innostus, intuitiivinen nero ja loogillinen
+terävyys riitti voittamaan suurimmatkin vaikeudet. Ajatelkaamme
+häntä esim. seuraava Nubiasta löytynyt hieroglyfimerkki edessään!
+Kaksi viimeistä merkkiä ovat hänelle vanhoja tuttuja, mutta kaksi
+ensimmäistä merkkiä? Ensimmäisen hän selittää auringonkehräksi. Ja
+kun hän perusteellisesti tuntee koptien kielen, egyptin kristittyjen
+kirkkokielen, hän tietää myöskin, että auringon nimitys on _Ra_. Toisen
+hieroglyfin hän käsittää neron sisäisellä näkemyksellä merkitsevän
+»syntyminen», joka koptien kielellä kuuluu _mas_, ja niin hän saa
+esille sanan _ramases_, s.o. Ramses.
+
+Sehän oli kuin ilmestys!
+
+Toisen soikiopiirin sisällä hän löysi nimen, joka loppui samalla
+tavalla, mutta alkoi ibis-linnun kuvalla:
+
+Ibis-lintuhan oli pyhitetty _Thot_-jumalalle. »_Thotmes_» luki
+siis Champollion yhtä pettämättömällä osumisvarmuudella. Tämän
+jälkeen voidaan sanoa, että hieroglyfit olivat lakanneet olemasta
+hänelle käsittämättömiä mysteerioita. Hänellä oli käsissänsä avain
+ei ainoastaan egyptiläiseen kirjoitukseen, vaan myöskin erääseen
+inhimillisen kulttuurin vanhimman historian vaiheeseen. Ihmeteltävällä,
+nerokkaalla osumavarmuudella hän oli edennyt askel askelelta antamatta
+menestyksen huumata itseänsä. Päinvastoin, tällä ainutlaatuisella
+nerolla oli aina ollut tunnuslauseenaan: »Koskaan ei voi olla kyllin
+epäileväinen itseensä nähden.» Mutta nyt hän oli täysin varma
+asiastaan. Ylenmäärin onnellisena hän kokoaa paperinsa, joihin hän oli
+kirjoittanut tutkimuksensa, hän kiiruhtaa ne käsissään veljensä luokse
+ja sanoen »Sain selvän!» hän heittää käsikirjoituspinkan pöydälle,
+mutta samassa hän kaatuu maahan kuin kuolleena. Hermojännitys laukesi
+viisitoista vuotta kestäneen suunnattoman rasittavan ja jännittävän
+ajatustyön perästä.
+
+Viisi vuorokautta suuri keksijä makasi jonkinlaisessa horrostilassa.
+Voi hyvin ymmärtää, miten tuskaisena hänen veljensä, hänen uskollinen
+tukensa, odottikaan sairauden päättymistä, ja kuinka onnelliseksi hän
+mahtoikaan tuntea itsensä, kun veli jälleen avasi silmänsä ja alkoi
+palata tajuntaansa.
+
+Kun nuori nero sitten julkaisi käänteentekevän elämäntyönsä
+päätulokset, oli hän luonnollisesti triumfaattori, jota koko
+oppinut maailma kiitollisena ja riemuiten tervehti? Kyllä kai!
+Tietämättömyyden, tolkuttoman konservatismin, tyhmyyden ja kateuden
+pahat voimat heittäytyivät kuin koiraliuta neron kimppuun ja tekivät
+kaiken voitavansa tehdäkseen tyhjäksi hänen suuren keksintönsä. Mutta
+onneksi Champollionilla oli myöskin uskollisia ystäviä ja ihailijoita,
+joiden avulla hän vähitellen sai vaikenemaan kääpiöiden äänet ja voi
+jatkaa tutkimuksiansa edelleen tutkimusmatkoilla, joita hän teki
+Torinon, Rooman, Napolin ja muiden Italian kaupunkien museokokoelmiin,
+joissa oli Egyptin muinaisjäännöksiä. Mikä ääretön tutkimusala
+avautuikaan hänelle, kun hän sinne tuli kädessänsä avain Egyptin
+salaisuuksiin! Hän antautuikin palavalla innolla työhönsä.
+
+Kun hän palasi jälleen kotiin, hän veljensä avulla sai ratkaisevan
+voiton kadehtijoistaan, kun hänet nimitettiin Louvre'in museon
+egyptiläisen osaston esimieheksi.
+
+Vuonna 1828 hänen onnensa oli täydellinen, kun hän museon tiliin
+sai tehdä matkan faaraoiden maahan opiskellakseen ja ostaakseen
+muinaismuistoja. Nyt hänen oli suotu astua sille muistorikkaalle
+maaperälle, jonne häntä kaipauksensa oli lapsuudesta saakka vetänyt.
+Sinne onnellisesti tultuaan hänessä tapahtui merkillinen muutos, aivan
+kuin uudestisyntyminen. Voidakseen siihen aikaan turvallisesti liikkua
+Egyptissä oli parasta niin hyvin kuin mahdollista omaksua alkuasukasten
+tavat. Champollion antoi siis partansa kasvaa ja samalla kertaa teki
+itsestänsä oikean moslemin omaksuen aito egyptiläiset elämäntavat.
+Hän oli niin kiinnostunut niihin, ja ne miellyttivät häntä niin,
+että muutos kävi kuin itsestään. Arabiaa hän puhui kuin alkuasukas
+ja kantoi arabialaista pukuansa oikealla itämaisella arvokkuudella.
+Senvuoksi hänen ei tarvinnut pelätä joutuvansa sellaisiin seikkailuihin
+kuin eräät englantilaiset matkustajat, jotka koettivat pukeutua
+itämaalaisiksi, mutta tekivät sen niin kömpelösti, että oikeat
+itämaalaiset luulivat heistä tehtävän pilaa, kävivät pukeutuneiden
+turistien kimppuun ja repivät vaatteet heidän päällänsä. Champollion
+sitävastoin oli niin »aito», että hän joi nautinnolla Niilin vettäkin
+ja nimitti sitä »samppanjaksi vesien joukossa». Hän oli _autuas_
+täällä oikeassa kotimaassaan. Hän nautti täysin siemauksin pitkästä
+venematkasta Niilillä ohi minareettien, obeliskien ja pyramidien,
+nautti palmuista, tamariskeista ja sykomoreista, nautti nähdessään
+fellahin tekevän työtä samoin yksinkertaisin välinein kuin muinaisajan
+kuvissa; ja se merkillinen vikisevä ääni, joka läksi alkuperäisistä
+vedennostolaitteista, joita ikivanhaan tapaan käytti härkien vetämä
+pyörä, teki häviämättömän vaikutuksen häneen. Oli aivan kuin Egyptin
+ja Nubian läpinäkyvä ilma olisi halki vuosituhanten ollut täynnä näitä
+»koskaan vaikenemattomia alakuloisesti valittavia säveleitä.»[71]
+
+Välistä matkailijat näkivät aivan kuin Vanhan Testamentin elävää
+kuvitusta, sellaisena kuin he lapsuutensa päivinä mielikuvituksen
+silmin olivat kaiken nähneet: paimenia laumoineen, naisia vesiruukku
+päänsä päällä ja joenrannan savimajain liesistä tuikkivan tulen.
+
+Voiton kaikista tämän ikivanhan sivistysmaan ihmeellisyyksistä vei
+kuitenkin se sielunnautinto, jota tutkija tunsi, kun hän tapasi tähän
+asti tuntemattomia piirtokirjoituksia ja voi todeta, että enää ei
+ollut mahdotonta selittää niitä. Kun hän seurueineen ratsasti Kairoon,
+tervehtivätkin häntä arabialaiset kunnioituksella ja ihailulla miehenä,
+»joka osasi lukea vanhain kivien kirjoitukset». Päästäkseen oikeaan
+tunnelmaan hänen oli tapana jäädä aivan yksin faaraoiden hautojen
+suureen hiljaisuuteen. Silloin innoitus valtasi hänet, silloin hänen
+ajatustensa voima manasi esiin historian haltijattaren ja hänen
+avullansa Champollionin nero teki ihmetöitä vanhain piirtokirjoitusten
+tulkinnassa. Mutta usein sattui tällaisten äärimmäistä sielunjännitystä
+vaatineiden hetkien jälkeen, että hän uupumuksesta lysähti kokoon ja
+jäi tainnoksiin makaamaan. Kerran hänen avustajansa löysivät hänet
+tiedottomassa tilassa paperiensa keskeltä Ramses VI:n haudasta. Varmaa
+on, että kuningashaudoissa etevin kaikista Egyptin tutkijoista lyhensi
+elämänsä päiviä. Niiden epäterveellinen, ummehtunut ilma, pitkäin
+piirtokirjoitusten jäljentämisen vaatimat suunnattomat ponnistukset,
+työ, joka oli tehtävä puutteellisessa valaistuksessa ja usein mitä
+epämukavimmissa asennoissa, jännittävä, kuluttava aivojen työskentely
+nerokkaiden yhdistelmien ja tulkintain keksimiseksi — kaikki tämä oli
+lopuksi liikaa myöskin tämän tieteen marttyyrin kaikesta kieltäytyvälle
+uhrimielelle.
+
+Vaikea oli hänelle kotimatkakin, joka vei hänet äkkiä Egyptin lämmöstä
+kotimaan talvipakkaseen. Hän palasi nimittäin Ranskaan joulun aikaan
+1829, ja ensimmäisiä seurauksia äkillisestä ilmastonvaihdoksesta oli
+paha reumatismikohtaus.
+
+Jonkin aikaa Pariisiin paluun jälkeen Champollionin tieteellinen
+toiminta sai sen virallisen tunnustuksen, että hänet kutsuttiin
+egyptologian professoriksi. Mutta hänen ystäviensä täytyi surren
+ajatella, kuinka kauan suuren tiedemiehen heikko ruumis voisi kestää.
+Ennenkuin vielä oli saavuttanut elämän keskipäivän, hän oli jo
+kuolemanväsynyt mies. Mutta kun hän seisoi kateederissa luennoimassa,
+hän sai kuin uutta elämää, ja hänen innostuksensa tempasi kuulijat
+mukaansa ja teki kaikki vaikeudet helpoiksi.
+
+Sielun valta ruumiin suhteen on kuitenkin rajoitettu sekin. Vuoden
+1831 lopulla Champollion sai halvauskohtauksen, jonka seurauksena oli
+osittainen ruumiin lamaantuminen. Kynä oli pudonnut hänen kädestään.
+Mutta vielä hänellä oli voimia järjestää käsikirjoitus laatimaansa
+egyptin sanakirjaan ja kielioppiin ja ne valtavat kokoelmat, jotka
+hän oli saanut kootuiksi Egyptistä. Turhaan hän kuitenkin rukoili
+Korkeimmalta osakseen vielä kahta vuotta — vain kahta vuotta. Rukouksia
+kuulematta halvaantuminen levisi levenemistään. Kellokoneisto oli
+loppuun kulunut, ja keväällä 1832 François Champollion päätti päivänsä
+41 vuoden ikäisenä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kukaan ei ole erehtymätön, ei edes niin erinomainen nero kuin
+François Champollion. Hänen liian aikaisin kuollessaan oli hänen
+tutkimustyössään paljon oikaistavaa ja vielä paljon enemmän
+täydennettävää. Mutta suurin piirtein hänen hieroglyfien tulkintansa
+on kestänyt kokeen. Ratkaiseva tässä suhteessa oli vuosi 1866. Silloin
+löytyi jälleen Niilin suistomaasta kolmikielinen piirtokirjoitus. Se
+tavattiin muinaisegyptiläisen Tanisin kaupungin muistojen joukosta.
+Siitä päivästä tuli Champollionin tutkimustyön triumfipäivä. Hänen
+järjestelmänsä mukaan hieroglyfitekstistä suoritettu käännös
+osoittautui aivan yhtäpitäväksi kuin uuden löydön kreikkalainen teksti.
+
+Toinenkin laadultaan omituinen vahvistus on saatu. Muinaisajan
+kirjailijoista on hieroglyfejä laajimmin käsitellyt kirkkoisä _Klemens
+Aleksandrialainen_, n. 200 vuotia j.Kr. Hänen lausunnoistaan ilmenee,
+että hän itse ei ole ymmärtänyt niitä merkkien selityksiä, joita
+toiset ovat hänelle antaneet. Merkillistä on kuitenkin, että me,
+jotka _Champollionin ja muiden tutkijain työn avulla tiedämme, mitä
+hieroglyfit tosiasiallisesti olivat_, huomaamme arvoituksen ratkaisun
+pääasiallisesti osuneen oikeaan jo vanhan kirkkoisän kirjoituksissa.
+Apua tulkitsemistyössä hänen tiedonannoistaan ei ole ollut, mutta
+myöhemmin ne ovat olleet kiintoisana _vahvistuksena_ sille, että
+nykyaikainen hieroglyfitutkimus todellakin on ratkaisussaan onnistunut.
+
+Monet egyptologit ovat Champollionin kuoleman jälkeen jatkaneet
+hänen työtänsä, ja hänen kuolemansa jälkeen hieroglyfitutkimus on
+edistynyt monin, joskaan ei suurin askelin. Mutta vielä on vaikeasti
+luettavia tekstejä, jotka suuremmalta tai pienemmältä osalta
+uhmailevat egyptologien kielitaitoa. On kirjallisia tuotteita, joiden
+selvittämiseksi teräväpäisimmät kielentutkijat ovat vaivanneet
+aivojansa kuusikymmentä vuotta ja enemmänkin, ennenkuin lopultakin on
+päästy täysin ymmärtämään niitä. Silloin tällöin egyptologit saavat
+uusiakin muistutuksia siitä, että vielä on paljon aukkoja heidän
+tietämisessään.
+
+Vielä saadaan odottaa myöskin suurta egyptin sanakirjaa, jonka
+aikaansaamiseksi monet, varsinkin saksalaiset tiedemiehet
+työskentelivät suuren maailmansodan puhjetessa. Se on kulttuuriyritys,
+joka, samoinkuin kaikki muutkin luonteeltaan kansainväliset yritykset,
+on suuresti joutunut kärsimään siitä taloudellisesta tuhosta ja
+sivistyksellisestä sekasorrosta, jonka suuri veren ja vihan draama on
+tuonut myötänsä.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Kurt Sethe, Die Ägyplologie (»Der alle Orient» 1921).
+
+H. Hartleben, Champollion, sein Leben und sein Werk.
+
+Jean Capart, Le centenaire du déchiffrement des hieroglyphes.
+
+Adolf Erman, Die Hieroglyphen.
+
+G. Steindorff, Die Hieroglyphenschrift (Karl Baedekerin oppaassa
+»Ägypten und der Sudan»).
+
+Wilhelm Spiegelberg, Die Schrift und Sprache der alten Ägypter (»Der
+alte Orient» 1907).
+
+
+
+
+MITEN KORVAAMATTOMIA MUINAISAJAN MUISTOARVOJA ON TUHOUTUNUT, JA MITEN
+SEN AARTEITA ON TUOTU ILMI.
+
+HÄVITYKSEN KAUHISTUS.
+
+
+Egyptiläisten uskonnolla on ollut voimakkaasti säilyttävä vaikutus
+kansan sivistyshistoriaan.
+
+Itse ilmasto on ollut niin ikään ainutlaatuisen suotuisa luodakseen
+Niilinmaasta suuren sivistysmuseon, jolla ei ole vertaistansa koko
+maailmassa. Mutta vielä äärettömän paljon enemmän me tietäisimme
+noista inhimillisen sivistyksen historiassa perustavaa laatua olevista
+aikajaksoista, jollei vihamielisten hävittäväin voimain fanatismi ja
+ilkeä voitonhimo olisi tuhonnut niin monia korvaamattomia arvoja, jotka
+ajan hammas oli säästänyt.
+
+Egyptin vanhimmat kristityt, jotka pitivät jumalanpalveluksiansa
+kalliohaudoissa ja kalliotemppeleissä, tekivät parhaansa hävittääkseen
+niiden seiniltä »pakanallisen taikauskon» muistot ja maalasivat tilalle
+Vapahtajan ja apostolien kuvia. Yhtä häikäilemättömästi käsittelivät
+muhamettilaiset vanhoja egyptiläisiä kuvapatsaita. Heidän uskontonsa
+piti nimittäin kaikkea kuvantekoa kauhistuksena ja kielsi sen.
+
+Mitä uskonnollinen fanatismi oli jättänyt jäljelle, sen voitonhimo
+otti käsiteltäväkseen. Egyptiläiset itse ovat kaikkina aikoina
+pitäneet muinaisjätteitä samanlaatuisena tulolähteenä kuin maan
+luonnonrikkauksia, melkein kuin malmisuonia tai kivihiilikerrostumia
+toisissa muinaismuistoista köyhemmissä maissa.
+
+Ennen kaikkea hävitys on Niilinmaassa kohdistunut muinaisegyptiläisten
+asumuksiin. Nämä oli, kuten fellahien asunnot vielä tänäkin
+päivänä, rakennettu auringon kuivaamasta Niilin savesta tehdyistä
+polttamattomista tiilistä. Niinpä niitä vähitellen kalvoi ajan
+hammas, ja kun ne eivät enää kelvanneet asumuksiksi myöhäisen ajan
+lapsille, niin voitonhimoinen fellah keksi keinon: hän muutti ne
+jälleen peltomaaksi. Ja tämä oli nyt käynyt paljon arvokkaammaksi
+kuin muinaisina päivinä, kiitos raunioitten ympärille kertyneiden
+kaikenlaatuisten jätekasojen. Tällaisella luonnon kiertokululla
+Memfis ja Theba ja muut kuuluisat muinaisen Egyptin kaupungit ovat
+täydellisesti hävinneet maan pinnalta.
+
+Mutta ei yksin Egyptin maanviljelys ole imenyt mehua menneitten
+suuruudenpäivien muistomerkeistä — kiviteollisuuskin on kukoistanut
+muistomerkkeihinsä tarttumalla. On aina helpompaa käydä käsiksi
+temppeliraunioihin ja pyramideihin kuin louhia kallioita uusiksi
+palatseiksi ja rantalaitureiksi. Sen tien ovat kulkeneet lukemattomat
+klassillisen rakennus- ja kuvanveistotaiteen taideluomat,
+temppelipilarit ja obeliskit. Ja ainoastaan kai vain pelko tuloja
+tuottavan matkailijaliikenteen lakkaamisesta sai Egyptin turkkilaisen
+hallituksen vihdoin järjestämään järkiperäisen muinaismuistojen huollon.
+
+Omii onnettomuudessa kuitenkin on, että — kiitos vanhempien
+muinaistutkijoiden suuren asianharrastuksen — omistamme toki
+jäljennöksiä nyttemmin hävitetyistä tai vahingoittuneista
+seinäkohokuvista ja piirtokirjoituksista.[72]
+
+Niihin Egyptin luonnonrikkauksiin, joita toimeliaat liikehuijarit
+ovat käyttäneet hyväkseen, kuuluvat myöskin muumiot. Niitä käytettiin
+nimittäin keskiajalla ja vielä 1700-luvun alussa pulverisoidussa
+muodossa palsamiksi ja muihin lääketieteellisiin tarkoituksiin, ja
+tuottoisaa kauppaa käytiin »kuolleitten luilla». Tämän ihmeitätekevän
+lääkkeen kerrotaan olleen niin kysyttyä Euroopassa, että fellahit
+välistä eivät voineet tyydyttää tarvetta muuten kuin tarpeen tullen
+muuttamalla muumioiksi ja kaupittelemalla vähemmän rakkaita manalle
+menneitä sukulaisiansa. Vielä tänäkin päivänä tuntuu Egyptissä
+matkustavasta turistista siltä, että muumion käsi, jonka tungetteleva
+kotitekoisten[73] muinaisesineitten kaupustelija välistä viimeisenä
+valttinaan vetää esille likaisen kauhtanansa poimuista, on kerran
+elämänsä päivinä ollut jonkun hänen tätinsä tai ehkäpä manalle menneen
+anopin oma.
+
+Muumioitten kohtaloa muistuttaa se käsittely, jonka alaiseksi on
+joutunut joukoittain Egyptin papyruskääröjä. Kun egyptiläiset pääsivät
+selville niiden antikviteettiarvosta, tämä tieto oli tosin omiansa
+pelastamaan monta tällaista asiakirjaa tuholta, mutta toiselta puolen
+ahnas fellah tahtoi saada saaliistaan mahdollisimman paljon eikä
+senvuoksi pidättynyt paloittelemasta tekstejä myydäkseen pikku palan
+kerrallaan.
+
+Kun muumiot, papyruskääröt ja hautojen kallisarvoiset koristeet ovat
+niin haluttuja, ei ole lainkaan ihmeellistä, että vain hyvin harvoin
+on löytynyt egyptiläinen hauta, joka olisi saanut jäädä rauhaan
+haudanryöstäjiltä.[74]
+
+Onni onnettomuudessa on kuitenkin, että haudanryöstäjillä ei ole ollut
+hautaesineitten arvosta samaa käsitystä kuin arkeologeilla, vaan että
+suurimmaksi osaksi heidän varastelunsa esineiksi ovat joutuneet jalot
+metallit ja kalliit kivet.
+
+On harmiteltu sitä, että Egyptin temppeli- ja palatsirauniolöydöt on
+viety oikeasta ympäristöstään Niilinmaan aurinkoisen taivaan alta
+ja sullottu pimeihin ja ikäviin museohuoneisiin. Mutta on pidettävä
+mielessä sellaisia surullisia tapauksia kuin sekin, kun englantilainen
+Flinders Petrie päätti jättää Ekhnatonin palatsin raunioihin
+ihmeellisen ihanasti maalatun lattian, joka hänen oli onnistunut kaivaa
+esille ja uskomattomalla vaivalla säilyttää semmoisenaan: kymmenen
+vuoden perästä se tavattiin arabialaisten heittiöiden tuhoamana.
+Tihutyöntekijät olivat läheisen kylän haudanvartijoita, jotka tällä
+tavoin kostivat El Amarnan palatsin vartijoille sen, että nämä
+tavallisesti saivat enemmän bakshishta vierailevilta turisteilta,
+kuin mitä heidän itsensä onnistui kiristää muukalaisilta. Tavallinen
+arkeologien Egyptissä saama kokemus on, että kun suurehko kaivamistyö
+on keskeytettävä hirmuisen kesähelteen vuoksi ja kaivajain seuraavana
+syksynä pitäisi työtänsä jatkaa, he ovat havainneet sen, mikä keväällä
+jäi jäljelle, kotimaisten antikviteettikaupustelijain ryöstämäksi
+ja tuhoamaksi. Tätä hyvin luvallista ammattia alemmat kotimaiset
+viranomaiset ovat suopeasti katselleet sormiensa lomitse.
+
+
+
+
+ARKEOLOGIEN PELASTUSTYÖ.
+
+
+»On paljon ihmisiä», sanoo Carter, Tutankhamonin haudan esiinkaivaja,
+»jotka luulevat, että arkeologi viettää aikansa istumalla ja suloisesti
+paistattelemalla päivää silmäillen, miten toiset ahertavat hänen
+hyväkseen, ja että nämä toiset vaihteen vuoksi silloin tällöin
+asettavat hänen ylhäisesti katseltavakseen korin täynnänsä ihania
+muinaislöytöjä, joita ovat poimineet esille maasta.»
+
+Itse asiassa arkeologi klassillisella maaperällä työskentelee lapio
+ja kuokka kädessänsä yhdessä työmiestensä kanssa alati pitäen heitä
+silmällä, etteivät he tekisi työtänsä varomattomasti. Ensimmäinen
+ja tärkein sääntö tieteellisessä kaivaustyössä on, että arkeologin
+on omin käsin poimittava jokaikinen löytö maasta. Varomaton ote
+voi helposti aiheuttaa vahinkoa, kun sitävastoin oikealla hetkellä
+käytetty konservoimisaine, kuten sula parafiinivaha, voi pelastaa esim.
+ikivanhan puuesineen, joka on niin lahonnut, että se muutoin hajoaisi
+heti, kun sitä yritettäisiin ilman muuta ottaa esiin maasta. Vaatteet,
+jotka ovat käyneet niin hauraiksi, että ne muuttuvat tomuksi, kun
+niihin koskettaa, voidaan jähmettyvän selluloidiliuoksen avulla poimia
+suurina paloina, joskaan ei kokonaisina pelastaa. Muutamat kankaat
+sitävastoin, varsinkin liina, jotka eivät ole joutuneet kosteuden tai
+jonkin muun tuhoavan vaikutuksen alaisiksi, voivat Egyptin haudoista
+löytyessään olla yhtä vahvoja, kuin jos ne olisi otettu juuri
+kangaspuilta.
+
+Usein kuitenkin puuesineet ovat siinä määrin lahonneet, että kaikki
+pelastamisyritykset ovat toivottomia. Silloin on tärkeämpää kuin
+koskaan, että tiedemies itse on läsnä ja tekee piirustuksia ja ottaa
+valokuvia jätteistä ja suorittaa muut tavalliset tarkat kuvaukset. Voi
+sattua myöskin, että kaivettaessa tavataan esim. kultaa, fajanssia tai
+koristettuja norsunluulaattoja, jotka kerran ovat olleet tikarin kahvan
+katteena. Koska tämä oli puinen, se itse on lahonnut olemattomiin,
+mutta jos tehdään tarkkoja merkintöjä laattojen keskinäisestä asemasta,
+on monta kertaa mahdollista niiden nojalla päätellä kahvan muoto ja
+suuruus. Tällä tavoin voidaan aikaansaada kaunis rekonstruktio koko
+esineestä, sen sijaan että koko tulos kaivauksista muutoin olisi ollut
+toisiinsa sekaantuneita kulta-, fajanssi- ja norsunluusiruja vailla
+melkein minkäänmoista mielenkiintoa.
+
+Sama on laita muumioarkkua avattaessa. Arkeologin tunnollisuutta ja
+kärsivällisyyttä koettelevat tällöin varsinkin helminauhat, joihin
+egyptiläiset eritoten olivat mielistyneet. Ei ole harvinaista,
+että saman muumion koristeena on useampia helminauhoja, pari
+helmiompeluvyötä ja lisäksi helminauhoja ympäri käsivarsien ja
+jalkanivelten. Tällaisissa tapauksissa on käytetty tuhansittain helmiä,
+mutta langat, joihin ne on pujoteltu, ovat poikkeuksetta mädäntyneet.
+Tästä huolimatta helmet yleensä ovat alkuperäisessä järjestyksessään
+kuolleen ruumiilla. Ne on siis heti pujoteltava lankaan uudelleen,
+ennenkuin niiden keskinäinen järjestys on sotkeutunut.
+
+Tällaiset esimerkit osoittavat, kuinka tärkeätä on, että tieteellisesti
+koulutettu arkeologi itse on läsnä jokaista löytöä tehtäessä ja että
+hän tekee yksityiskohtaisen tarkkoja merkintöjä kaikista antiikkista
+esinettä koskevista seikoista sen löytöhetkellä, sillä vain täten löytö
+saa tieteellisen arvon. Vain täten käy nimittäin mahdolliseksi tehdä
+päätelmiä sen iästä ja asettaa se oikealle paikalleen suhteessaan
+toisiin samanlaisiin löytöihin. Ne laiminlyöntisynnit, joita vanhemmat
+kaivajat ovat tässä suhteessa tehneet, ovat riistäneet tieteeltä monta
+korvaamatonta mahdollisuutta tehdä varmoja aikamääräyksiä ja tutkia
+sivistyskehityksen kulkua. »On kieltämätön tosiasia», Carter sanoo,
+»että tietomme Egyptin muinaishistoriasta olisivat vähintään 50 %
+suuremmat, jos jokainen kaivaustyö olisi suoritettu suunnitelmallisesti
+ja tunnollisesti. Museoinemme kellareissa ja varastohuoneissa on
+kasoissa lukemattomia esineitä, jotka olisivat voineet antaa meille
+arvokkaita tietoja, jos olisivat voineet kertoa, mistä ne ovat
+peräisin. Siellä on joukoittain pakkalaatikoita toistensa päälle
+pinottuina, täynnänsä muinaisesineiden siruja ja pirstaleita, jotka
+helposti olisi voitu koota kokonaisiksi esineiksi, jos vain olisi
+ollut apuna joitakin lyhyitä tietoja siitä, missä olosuhteissa ne on
+löydetty.»
+
+Toinen tieteellisen tutkimuksen peruslaki on sentähden:
+Kaikki löydöt on heti tavattaessa kuvattava, selostettava ja
+pikimmiten konservoitava, näin siksi, että korvaamattomat
+tiedonsaantimahdollisuudet eivät voisi hävitä jäljettömiin. Meidän
+aikamme arkeologisella retkikunnalla — ennen kaikkea niin runsaasti
+varustetulla kuin Tutankhamonin hautaa tutkivalla Carnarvon-Carterin,
+on sentähden apunaan huolellisesti valmistautuneita erikoisia
+asiantuntijoita piirustamista ja valokuvaamista sekä erilaisia tarkkoja
+säilöönpanemistöitä varten.
+
+Liian pitkäksi kävisi tässä selostaa, miten kärsivällisyyttä
+koettelevia ja aikaa vieviä nämä työt voivat olla. Meidän on tyydyttävä
+valaisemaan oikein suoritettujen konservoimistoimenpiteiden arvoa
+viittaamalla kaikkiin niihin tieteellisiin rikoksiin, joita on tehty
+käsiteltäessä papyruskääröjä, joita on löytynyt Egyptin haudoista.
+Papyruslehdet ovat nimittäin usein niin hauraita, että ne hajoavat
+palasiksi, kun niitä yrittää purkaa levälleen. Senvuoksi on kääröt
+kiedottava kosteaan kankaaseen muutamiksi tunneiksi, kunnes kosteus on
+tunkeutunut läpi koko käärön. Sen jälkeen papyrus voidaan varovasti
+kierittää auki ja levittää lasilaatalle. Jos sellaista menettelyä olisi
+noudatettu esim. siihen erinomaisen arvokkaaseen Torinon museossa
+olevaan papyrukseen nähden, jossa oli lueteltuina kaikki Egyptin
+kuninkaat aina Meneksestä alkaen, niin minkä paljouden se olisikaan
+antanut meille sellaisia tietoja, jotka nyt ainiaaksi on menetetty, ja
+kuinka paljon epävarmuutta tieteeltä olisikaan säästynyt!
+
+Mutta ei kyllin siinä, mitä tunnontarkka kaivausten suorittaja voi
+tehdä löytöjen pelastamiseksi ja tieteelliseksi luokittelemiseksi — hän
+voi useasti, jos saa nähdä muinaisesineen sen alkuperäisessä asemassa
+toisten esineiden läheisyydessä, tehdä tärkeitä johtopäätöksiä yksin
+tästä seikasta. Kuinka paljon muinaislöytöjä tavataankaan museoissa
+seuraavin otsakkein: »Todennäköisesti, keskimmäisen valtakunnan
+ajalta»! Niiden ikä olisi voitu täysin varmasti määrätä, jos
+kaivaustöitä olisi johdettu nykyaikaisten tieteellisten menetelmien
+mukaisesti ja siis alusta alkaen tarkoin pantu mieleen läheiset
+esineet, joiden ikä olisi ollut tunnettu.
+
+Se mies, joka on käytäntöön ottanut ankaran tieteelliset menetelmät
+egyptiläisessä muinaistieteessä ja siten ansainnut kunnianimen
+»Tieteellisen egyptiläisen arkeologian perustaja», on englantilainen
+Flinders Petrie. Ennen hänen aikaansa muinaismuistojen etsiminen oli
+oikeastaan jonkinlaista rosvoilua tai harrastelijan tutkistelua.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Arkeologia ei tympäise mikään hänen tutkimustyössään. Ei yksin kuokalla
+ja lapiolla, vaan sormillaankin hänen täytyy yksityiskohtaisimman
+tarkasti tutkia maakerrostumat, jätekasat ja hautojen sisältö, jottei
+vähäisinkään savipala tai luusiru välttyisi hänen huomioltaan.[75]
+Ajatuksen kohdistumisesta niihin epämiellyttäviin aineisiin, joita
+hänen on käsiteltävä, pitää hänen kuten lääkärinkin suggeroitua
+vapaaksi kemiallisten kaavojen ja jaloa roomalaisten kieltä
+olevain ammattitermien tieteellisellä kaiulla. Usein arkeologi saa
+kaivaustöiden aikana asettua asumaan johonkin hautakammioon tai
+turvautua auringon kuivaamasta Niilin liejusta kyhättyyn savimajaan.
+Teltassa asuminen voisi nimittäin käydä liian vaaralliseksi erämaassa,
+missä jääkylmä yö usein seuraa kuumaa päivää.[76]
+
+
+
+
+ERITYISEN ONNISTUNEITA ARKEOLOGISIA RETKIKUNTIA.
+
+
+Suurenmoisia näköaloja yli inhimillisen kulttuurin kehityksen on
+egyptologia meille avannut. Me voimme nyt Niilinmaan historiaa seurata
+sen ensimmäisistä juurisäikeistä aina neljänneltä vuosituhannelta
+e.Kr. ikivanhan kulttuurin sammumiseen saakka. Se on pääpiirteissään
+neljätuhatta vuotta jatkunutta yhtenäistä sivistyskehitystä,
+vastinettansa vailla koko maapallolla. Käsi kädessä sen työn kanssa,
+jota on tehty muinaisegyptiläisten piirtokirjoitusten tulkitsemiseksi,
+on sitten Napoleonin retkikunnan aikojen ollut käynnissä enemmän tai
+vähemmän suunnitelmallisia kiinteiden ja irrallisten muinaisesineiden
+kaivauksia, joihin melkein kaikki sivistyskansat ovat ottaneet
+osaa. Tämän työn tulokset ovat nyt osittain itse löytöpaikoilla,
+osittain museoissa, ennen kaikkea Kairon rikkaassa museossa, British
+Museumissa, Pariisin Louvre'issa, Torinon, Leydenin, Berliinin, New
+Yorkin ja monien muiden kaupunkien museoissa, niiden joukossa myöskin
+Kööpenhaminan glyptoteekki, Tukholman kansallismuseo ja Upsalan
+Victoriamuseo.
+
+Egyptin arkeologian ensimmäinen tienraivaaja Bonaparten retkeä lähinnä
+seuraavana aikana lienee italialainen _Belzoni_, joka keskellä kuuminta
+kesää kaivoi esille Nubian erämaan hiekasta[77] läheltä Abu Simbeliä
+Ramses II:n hautatemppelin ja onnistui tunkeutumaan lähinnä suurimpaan
+Kairon edustalla olevaan pyramidiin, jonka hautakammion hän kuitenkin
+tapasi ryöstettynä. Muinaisessa Thebassa hän kokosi arvokkaita
+taideteoksia ja teki mitä kiintoisimpia löytöjä vastapäiseltä rannalta,
+sekä »Kuningasten laaksosta» että ylimysten haudoista, joista hän
+eritoten etsi papyruskääröjä. Ollen suurikokoinen ja vahva — hän
+oli toisinaan ansainnut toimeentulonsa atleettina —, hän voitti
+alkuasukasten jakamattoman ihailun ja kunnioituksen. Eivät edes pahassa
+huudossa olevat »luola-asukkaat», jotka olivat ottaneet vainajain
+entiset kallioasunnot omikseen, tohtineet häntä vahingoittaa. Heille
+olisi muutoin ollut hyvin helppoa tehdä jokin hänen tutkimistansa
+haudoista hänen omaksi haudaksensa, varsinkin Kuraan läheisen vuoren
+äärettömän pitkissä hautakäytävissä.
+
+Ne hän tapasi melkein täpö täynnä myöhempäin aikojen muumioita, kun
+entiset ylimysten haudat näyttävät joutuneen vähempivaraisten ruumiiden
+lepopaikoiksi. Ainoastaan kaikki voimansa ponnistamalla tuo voimakas
+mies kykeni siellä syvällä vuoren ummehtuneissa uumenissa painautumaan
+eteenpäin läpi tuon kamalan ympäristön pääkallojen, käsivarsien ja
+säärien tanssiessa joka taholla hänen ympärillään. Kerran istuutuessaan
+muumioarkkupinolle hengähtääkseen hetkisen, hän tunsi äkkiä vajoavansa
+ja vajoavansa. Ja hän vajosi tomupilvessä. Kuolleet ja heidän arkkunsa
+olivat musertuneet hänen ruumiinsa painosta ja muuttuneet tomuksi.
+Kauhistuneena hän haparoi ympärillensä jotakin tukikohtaa löytääkseen,
+mutta kaikki, mihin hän koski, hajosi samassa. Tämä kauhea elämys ei,
+kumma kyllä, vienyt hänen järkeänsä — hänen onnistui vihdoin malttaa
+mielensä ja pysytellä liikkumattomana, kunnes hävityksen kulku oli
+täyttynyt ja kerran niin terveellisinä pidetyistä muumioista lähtenyt
+tukehduttava tomu oli ehtinyt laskeutua.
+
+Belzonin suurin löytö on Seti I:n hauta ihmeellisinä seinäreliefeineen,
+jotka voittavat kaikki muut Kuningasten laakson hautain kohokuvat
+ja joilla on vertaisensa vain saman kuninkaan ihanassa temppelissä
+Abydoksessa. Painuttuaan vuoren sisälle satoja metrejä, upeasti
+koristettujen salien ja käytävien halki, Belzoni löysi faaraon
+kallisarvoisen, valkean alabasteriarkun, jonka seinät olivat niin
+ohuet, että valo kimmelsi läpi. Tämä lajiansa voittamaton loistokappale
+hänen onnistui viedä pois vahingoittumattomana. Se on nyt Lontoon
+kauniin Soane-museon ylpein kaunistus. Monta venelastia antikviteettejä
+Belzoni laivasi Englannin laskuun Egyptistä, mutta mikään hänen
+löytönsä ei voi kilpailla tämän kanssa.
+
+Vuosi 1850 aloittaa uuden vaiheen Egyptin kaivausten historiassa sen
+johdosta, että silloin niihin ryhtyi ranskalainen _Mariette_, Egyptin
+muinaismuistojenhoidon ja maailman parhaan egyptiläisen, nyt Kairossa
+sijaitsevan museon luoja. Niin palavalla innolla, että se lyhensi hänen
+elämäänsä, hän pani käyntiin suuria kaivaustöitä Kairon seuduilla ja
+Thebassa, ja aavistamattoman rikkaita aarteita, taideteoksia ja muita
+muinaismuistoja hän sai päivänvaloon näistä löytöpaikoista, joita
+niin usein oli jo verotettu. Palaamme toisessa yhteydessä häneen, kun
+puhumme hänen Sakkaran luona tekemästänsä Apis-härkäin mausoleumin
+huomiotaherättäneestä löydöstä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kolme penikulmaa Kairosta etelään on Dahshurin kylä, jonka lähellä
+on useita pyramideja, niiden joukossa kaksi hyvin rappeutunutta
+tiili pyramidia, joita kerran on kattanut valkea kalkkikivi. Näihin
+muistomerkkeihin kohdisti erikoisesti ponnistelunsa muuan Mariette’in
+seuraajista, _de Morgan_. Pohjoisen tiilipyramidin hautaa olivat tähän
+asti kaivajat suurin ponnistuksin koettaneet löytää. Tuloksena oli
+ollut vain se johtopäätös, että pyramidissa ei ollut onttoa sisustaa.
+Siis täytyi haudan olla kalliossa pyramidin alla.
+
+Voi kuvitella Morganin jännitystä sinä päivänä vuonna 1894, jolloin
+hänen todellakin onnistui pyramidin vierestä löytää maanalaiseen
+huoneeseen johtavan käytävän aukko. Kun hän laskeutui siihen, kasvoi
+hänen hämmästyksensä yhäkin, kun hän huomasi, ettei hän ollut
+löytänytkään _yhtä_ hautaa, vaan kokonaisen gallerian hautakammioita.
+
+Vaikka hautoihin oli niin vaikeata päästä, olivat rosvot ja ryövärit
+kuitenkin löytäneet tien sinnekin. Se käytäväkin, jota Morgan oli
+käyttänyt, oli ilmeisesti haudanryöstäjäin työtä. Ja se varmuus, jolla
+he olivat työssänsä edenneet kohti päämääräänsä, osoitti, että he
+olivat seuranneet rakennuksen asemapiirrosta. Rosvot olivat siis tässä,
+kuten monissa muissakin tapauksissa, niitä miehiä, jotka oli palkattu
+vartioimaan ja hoitamaan hautoja.
+
+Täällä ei kuitenkaan levännyt itse pyramidin rakennuttaja, Sesostris
+III, vaan hänen hallitsijasukunsa naispuolisia jäseniä. Olihan se
+tavallansa pettymys, mutta se oli pian muuttuva muuksi. Eräänä päivänä,
+kun muuan työmies askarteli päästäkseen erääseen hautakammioista,
+tallasi hän äkkiä pieneen lattiassa olleeseen aukkoon. Kuokat
+tänne! Ja mitä ne tuovat ilmoille? Kullalla ja hopealla kirjatun
+jalokivilippaan siruja. Tässä on edettävä varovammin eteenpäin! Morgan
+kutsutaan paikalle, ja mustasta aukosta saadaan esiin mitä ihanimpia
+kaula- ja rannerenkaita, riippukoristeita ja muita kultasepäntaidon
+mestariteoksia. Koskaan ei oltu Egyptissä tehty lajiansa niin arvokasta
+löytöä.
+
+Morgan ei ollut ehtinyt vielä tointua ensimmäisestä hämmästyksestään,
+kun samanlainen aarrekätkö keksittiin toisen prinsessan haudasta. Se
+vahvisti yhäkin käsitystä egyptiläisen kultasepäntaidon korkeasta
+kannasta 12:nnen hallitsijasuvun aikana.
+
+Eteläisenkin pyramidin yhteydessä Morgan sai rikkaan palkinnon
+vaivoistaan, tosin ei niin ainutlaatuisen suurenmoista kuin pohjoisen,
+mutta kumminkin niin runsaan, että sitä yksinänsä olisi tavallisissa
+oloissa pidetty riittävänä. Tämän antoisan hautakentän toisestakin
+osasta Morgan teki vielä rikkaita löytöjä. Sarkofagissa, joka oli
+saattanut häpeään haudanryöstäjäin kavalat aikeet, lepäsi egyptiläinen
+prinsessa puettuna kuninkaalliseen juhlapukuun, jota kerran oli
+peittänyt jo mädännyt helmiverkosto, kaulassa, käsivarsissa ja
+nilkoissa kallisarvoisia koristeita. Vielä rikkaammin koristettu
+oli kuningatar, joka lepäsi prinsessan viereisessä hautakammiossa.
+Ihanimmat kaikista kalleuksista olivat kaksi kullasta ja jalokivistä
+tehtyä otsakoristetta.
+
+Suunnattoman tarmokkaasti hakien Morgan lopuksi löysi myöskin suuren
+Sesostriksen haudan, mutta se oli paljaaksi ryöstetty.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vuosikymmentä myöhemmin rikastui Egyptin historia ja varsinkin
+taidehistoria uskomattoman rikkaista löydöistä kaivauksissa, joita
+_Maspero_, Mariette'in kuuluisin seuraaja, toimeenpani Antonin
+suunnattoman suuressa temppelissä Karnakissa. Neljä vuotta kestäneiden
+kaivauksien aikana hän löysi sieltä kokonaista 16 000 erikokoista
+pronssista kuvapatsasta, jotka esittivät Osirista ja muita jumalia,
+enemmän kuin 600 kuninkaiden ja muiden ylhäisten miesten kivipatsasta,
+joukossa paras kuva, mikä meillä on suuresta Thotmes III:sta, ja
+kiintoisa Tutankhamonin kuvapatsas. Löytyi myöskin koko joukko
+puuveistoksia, jotka kumminkin ikävä kyllä olivat maan kosteuden niin
+pahoin tuhoamia, että ne särkyivät ja hajosivat tomuksi jo muutamia
+tunteja sen jälkeen, kun olivat joutuneet kuivaan ilmaan.
+
+Miten on tämän maanalaisen aarrekammion synty selitettävä? Varmastikin
+Amonin papit ovat tänne kätkeneet kaikki nämä patsaat aikana, jolloin
+temppeli alkoi saada niin paljon tällaisia taide-esineitä, ettei
+enemmille ollut enää tilaa siellä. Sekä kuninkaat että muut ylhäiset
+miehet pitivät nimittäin verrattomana etuna saada kuvansa pystytetyksi
+temppeliin, sillä siten he mielestään saivat osan niistä uhreista,
+joita temppelissä suoritettiin. Ptolemaiosten aikana oli jouduttu
+niin pitkälle, että täytyi tehdä tilaa uusille kuvapatsaille, ja
+tässä tarkoituksessa haudattiin kaikessa hiljaisuudessa vanhemmat
+temppelilahjat, joiden antajat eivät itse eivätkä omaistensakaan avulla
+voineet enää valvoa oikeuksiansa. Tällä tavoin Kamakin temppelistä tuli
+Egyptin Pantheon, joka säilytti maan ensimmäisten miesten ja naisten
+muiston halki vuosituhanten verrattomaksi hyödyksi maan taidehistorian
+tuntemukselle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Jo kauan tätä ennen oli tehty erittäin suurta huomiota herättänyt
+löytö kuolleiden kaupungissa vasemmalla Niilin rannalla vastapäätä
+Thebaa. Mutta siitä kertomisen olemme säästäneet voidaksemme nyt
+yhtäjaksoisesti seurata tärkeimpiä löytöjä, joita sitten Belzonin
+päivien on tehty näissä jylhän autioissa seuduissa.
+
+Kuningasten laaksoon, kauas elämän pauhusta, haudattiin vuosisatojen
+kuluessa kolmisenkymmentä faaraota, niiden joukossa suurimmat,
+mitkä koskaan ovat hallinneet Egyptiä. Nyt ainoastaan kaksi lepää
+siellä: Amenhotep II ja Tutankhamon.[78] Ei ainoakaan näistä
+haudoista välttänyt kohtaloansa joutua ryövärien tuhottavaksi. Kaikki
+yritykset kätkeä niiden salaisuudet olivat tehottomia siksi, että
+joukko hautatyöläisiä ja heidän johtajiaan tunsi sen, mitä tuli
+pitää salassa: ja kaikki vartiointi oli luonnollisesti hyödytöntä,
+kun itse hautavirkailijat olivat lahjottavissa. Houkutus oli liian
+voimakas nälkäänäkeville raukoille ja saaliinhimoisille kulkureille.
+Rikkauksia, jotka voittivat rohkeimmatkin unelmat, oli tuolla sisällä
+saatavissa, jos oli kyllin häikäilemätön ja neuvokas tunkeutuakseen
+sinne sisälle. »Voi kuvitella», Carter sanoo, »kuinka ryövärit aluksi
+punoivat juoniansa tuolla kaukana Kuningasten laaksossa. Voi silmissään
+aivan kuin nähdä salaiset kokoukset kallioilla yön pimeydessä, nähdä,
+miten rosvot lahjovat tai yllättävät haudanvartijat ja miten he sitten
+rajusti alkavat kaivaa pimeässä yössä, kuinka he työntyvät eteenpäin
+kapeaa käytävää pitkin aina hautakammioon asti. On näkevinhän kuumeisen
+kiihkeän aarteiden etsinnän siellä sisällä heikossa kynttilänvalossa ja
+heidän palaamisensa aamuhämärässä saaliilla lastattuina.»
+
+Kahdeksannentoista ja yhdeksännentoista dynastian voimakkaiden
+kuningasten aikana hautojen aarteet olivat kyllä suhteellisen hyvin
+suojattuina. Mutta 20:nnen hallitsijasuvun aikana oli toisin. Silloin
+oli valtaistuimella heikkoja kuninkaita. Haudanvartijat kävivät
+niinkuin muutkin virkamiehet välinpitämättömiksi ja lahjottaviksi,
+ja nyt alkoi hautaryöstöjen oikea ahminta-aika. Me tunnemme sen
+Ramses IX:n aikaisista kiintoisista asiakirjoista, jotka käsittelevät
+hautavarkauksien tutkinnoita. Monet virka- ja palvelusmiehet istuivat
+silloin syytettyjen penkillä, ja kun lukee juttujen asiakirjoja,
+epäluulot viittaavat byrokraattisen arvoasteikon korkeuksiin. Mutta
+rangaistus kohtasi ainoastaan näiden herrojen apureita, jotka
+tunnustivat, kuinka he olivat menetelleet avatessaan arkkuja, joissa
+muumiot lepäsivät, sekä kuinka he olivat anastaneet kultaiset
+kaulakäädyt, kallisarvoiset taikaesineet ja itse sen kullan, joka
+peitti kuolleen faaraon päätä.
+
+Tämän jälkeen kävi tilanne »laaksossa» yhä turvattomammaksi. Lopuksi
+näytään luovutun kokonaan yrityksistä suojella itse hautoja ja
+rajoittuneen epätoivoisiin yrityksiin pelastaa putipuhtaaksi ryöstetyt
+muumiot. Niitä raahattiin haudasta hautaan. Lopuksi kolmetoista
+kuollutta faaraota, eri aikoina sinne vietyinä, oli Amenhotep II:n
+haudassa, missä he vihdoinkin saivat levätä rauhassa, ja toiset
+kuningasmuumiot pelastettiin toiseen syrjäiseen kallioluolaan, missä ne
+saivatkin olla rauhassa lähes 3 000 vuotta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kuningasmuumioitten kadottua muinaisegyptiläiset tietolähteet lakkaavat
+kertomasta. Kuningasten laaksosta, joka oli ollut niin monien, eri
+tavoin valtavan järkyttäväin tapahtumain näyttämöpaikkana faaraoitten
+meille melkein käsittämättömällä loistolla ja komeudella vietetyistä
+hautajaisista aina pimeyden inhoittavimpiin ilkitöihin saakka, joita
+öiset haudanhäpäisijät suorittivat. Ei ainoallakaan paikalla koko
+maan päällä ole historiaa niin satumaista kuin »maalla, joka rakasti
+hiljaisuutta», kuten vanhat nimittivät tätä kuolleitten valtakuntaa,
+missä tuulen humina ja kallioilta putoavan soran rapina on ainoa ääni,
+joka rikkoo suurta hiljaisuutta.
+
+Nyt olivat hautakammiot ja vuorten käytävät paljaiksi ryöstetyt ja
+tyhjät, ja faaraoitten leposijan olivat ketut, yölepakot ja arojen
+pöllöt ottaneet asunnokseen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina kalliohaudoista tuli
+lymypaikkoja erakoille, jotka täällä kaukana erämaan reunassa
+paremmin kuin missään muualla löysivät kaipaamansa yksinäisyyden,
+jonka täyttivät hiljaiset mietiskelyt ja sieluntaistelut. Mikä
+vastakohta: ensin kuninkaallista loistoa ja komeutta ja sitten köyhintä
+köyhyyttä. Mutta hurskaat »yksinistujat» saivat jättää paikkansa
+ryövärijoukkueille, joista tuli koko seutukunnan kauhu. Turhaan
+viranomaiset yrittivät pitää rosvoja kurissa. Nämä vetäytyivät vain
+linnoitusmaisiin kallioluoliinsa tai yhä kauemmas vuorillensa, jonne ei
+uskallettu heitä seurata.
+
+Oli senvuoksi vertojansa vailla olevaa uhkarohkeutta, kun Belzoni
+tunkeutui kallioluoliin. Mutta hänen jälkeensä tuli sinne yhä uusia
+arkeologeja löytöretkille, ja viime vuosisadan keskivaiheilla suuri
+saksalainen retkikunta, jota johti Lepsius, sukupolvien aikana
+suurin egyptologeista Champollionin jälkeen, tutki niin perin pohjin
+»laakson», että luultiin kaikkien mahdollisuuksien tyhjentyneen, ja
+merkillisestä paikasta ei puhuttu enää — ennenkuin vuonna 1881, tuona
+Egyptin arkeologian aikakirjoissa muistettavana vuotena. Maspero
+oli silloin kauan pitänyt silmällä arabialaista opasta, joka myi
+papyrusta ja muita muinaisesineitä, joiden laatu viittasi siihen,
+että niiden täytyi olla peräisin kuningashaudoista. Mies oli Kurnan
+kylästä, jonka asukkaat jo 3000 vuotta sitten alkoivat harjoitteleida
+hautojen rosvoamistaidossa ja ovat tunnettuja siitä, että he vielä
+tänäkin päivänä sopivan tilaisuuden tullen harjoittavat tätä
+elinkeinoa. Lopuksi kertyi niin paljon todistuksia ovelan arabialaisen
+varasteluista, että Maspero vangitutti hänet. Mutta silloin saatiin
+nähdä, mikä elämä nousi hänen heimolaistensa ja ystäviensä keskuudessa.
+Koko Kurna nousi kuin yhtenä miehenä ottamaan valallensa, että ei ollut
+koko auringon alla konsanaan ollut viattomampaa epäluulojen uhria kuin
+tämä perikotaisin kelpo opas.
+
+Kaikeksi onneksi tämä kovia kokenut kunnian mies joutui kuitenkin
+riitaan neljän veljensä kanssa, ja yksi näistä vihjaili viranomaisille,
+että perheellä oli käytettävissään salainen aarrekammio, jossa oli
+kokonaista nelisenkymmentä muumiota, jotka oli löydetty jo kuusi
+vuotta sitten. Muuan etevä museomies sai heti matkustaa sinne Kairosta
+ja tutkia löytöpaikan. Ylhäällä kalliopolulla olevasta vaikeasti
+luoksepäästävästä aukosta johti pitkiä ja hyvin vaikeakulkuisia
+käytäviä suureen vuoren sisällä olevaan kammioon. Sitten kuin välistä
+käyden, välistä ryömien oli päästy perille, saatiin uskomattoman rikas
+vaivojen palkka. Mukanatuotujen kynttilöiden lepattavassa valossa
+tutkija näki joukon arkkuja, joista hän yhä kasvavalla hämmästyksellä
+luki muutamain Egyptin suuriimpain kuningasten ja heidän omaistensa
+nimiä, nimiä sellaisia kuin Thotmes III, Seti I ja Ramses II, joiden
+ryöstetyt haudat kauan sitten oli tunnettu, mutta joiden kasvoja
+ei oltu uskallettu uneksiakaan saatavan koskaan nähdä. Ei oltu
+siis löydetty _hautaa_, vaan arkkuihin tehdyistä merkinnöistä ja
+kääreliinoista selvisi, että 3000 vuotta sitten, rappeutumisen ja
+laittomuuden aikana, kuninkaallisten hautojen palvelusmiehet olivat
+vieneet vainajat tähän piilopaikkaan pelastaakseen ne yhä julkeammiksi
+käyvien haudanryöstäjien käsistä.
+
+Museomiehillä oli sitten suoritettavana vaikea tehtävä saada
+kallisarvoiset muinaisesineet siirretyiksi veneeseen, jonka tuli viedä
+ne egyptiläiseen museoon. Oli saatava työ tehdyksi, ennenkuin rikkaan
+tulolähteen menettämisen väestössä synnyttämä raivo kenties puhkeaisi
+levottomuuksiksi, sillä silloin voi eurooppalaisten elämä olla
+kysymyksessä. Voi hyvin ymmärtää senkin, kuinka hauskaa mahtoikaan olla
+arkkujen nopeata Niilille siirtämistä varten kaikessa kiireessä kootun
+itämaalaisjoukon silmälläpito ja sen estäminen kultaesineiden ja muiden
+kalleuksien anastamisesta.
+
+Sanomattoman vaikuttava näky oli, kun muumiovenheet kalliine lasteineen
+läksivät lipumaan pitkin Niiliä. Koko seutukunnan väki juoksi
+rannalle. Naiset repivät hiuksiansa ja päästelivät kimeitä, väriseviä
+valitushuutoja, aivan kuin niinä päivinä, jolloin manallemenneiden
+faaraoiden tomu vihittiin ikuiseen lepoon, ja miehet laukaisivat
+kivääreitänsä kuten hautajaisissa. Pyssyt pamauttelivat lakkaamatta
+surulaukauksia, ja niiden ampujina olivat samat egyptiläiset, jotka
+eivät hetkeäkään olisi pidättyneet varastamasta muumioiden kalleuksia,
+jopa silpomasta niitä ja sitten myymästä, jos vain olisivat voineet ne
+käsiinsä saada.
+
+Sama arabialainen, joka oli ilmaissut tämän kätköpaikan, teki
+vuosikymmentä myöhemmin egyptologiselle tutkimukselle jälleen
+verrattoman palveluksen. Mies oli tällä välin astunut Egyptin
+muinaismuistohallinnon palvelukseen. Hänen terävä vainunsa oli nyt
+opastanut hänet hyvin kätketylle hautakammiolle, jonka havaittiin
+sisältävän muun muassa kokonaista 153 arkkua, joissa oli Amonin
+temppelin pappien ja papitarten muumioita.
+
+Vuonna 1898 tehtiin laaksossa uusia löytöjä. Silloin löydettiin
+useita kuningashautoja, niiden joukossa Thotmes I:n, Thotmes III:n
+ja Amenhotep II:n. Viimeinen ei kätkenyt ainoastaan Amenhotepin omaa
+ruumista, vaan myöskin ne kolmetoista muuta kuningasmuumiota, jotka oli
+viety sinne turvaan 21:sen dynastian aikana. Ne pelastettiin kaikki
+Kairon museoon, mutta Amenhotepin muumio sai levätä sarkofagissaan, ja
+hauta suljettiin salvoilla ja lukoilla ja sinne asetettiin vahdit.
+
+Jonkin ajan perästä haudanryöstäjäjoukkue, epäilemättä
+yhteisymmärryksessä haudan vartijain kanssa, tunkeutui Amenhotepin
+viimeiseen lepokammioon ja otti muumion pois sarkofagista varastaakseen
+ne kalleudet, joita vainajalla ehkä oli päällänsä. Egyptin
+muinaismuistohallinto pääsi tosin ryövärien jäljille ja veti heidät
+oikeuteen, mutta tuomioistuimessa oli jäseninä alkuasukkaita, ja
+mitä apua oli silloin kaikista todistuksista! Kaunis juttu niiden
+mietittäväksi, jotka nimittävät nykyaikaisia arkeologeja vandaaleiksi
+siitä syystä, että nämä toimittavat hautojen kalleudet turvaan
+museoihin!
+
+Vuonna 1902 sai upporikas amerikkalainen nimeltä Davis Egyptin
+hallitukselta luvan suorittaa kaivauksia Kuningasten laaksossa.
+Kahtenatoista talvena peräkkäin hän teki työtä siellä ja löysi muun
+muassa Hatshepsutin haudan sekä sen kalliononkalon, jonne oli viety
+Ekhnatonin sarkofagi ja muumio ja osa hautajaisvarustuksia hänen El
+Antamassa olevasta alkuperäisestä haudastansa.
+
+Mutta vieläkin kiintoisampi tavallansa oli Davisin löytämä hauta,
+jossa kuningatar Tejen vanhemmat Juja ja Tuja lepäsivät. Poistamalla
+valtavan määrän rapaumasoraa Davis vähitellen sai vuorenseinän
+paljastetuksi, ja näkyviin tuli alasjohtava rappukäytävä. Se vei
+hautaan, jonka aukko oli muurilla suljettu. Mutta ylhäältä muuri oli
+— luonnollisesti! — haudanhäpäisijäin särkemä. Kun muuri oli revitty,
+meni löytäjä, Masperon seuraamana, hautaan. He kohtaavat uuden muurin
+sisempänä. Palaen kärsimättömyydestä he antavat sen tuskin pidättää
+itseänsä. Niin pian kuin on raivattu syrjään sen verran kiviä, että
+aukosta voi tunkeutua läpi, he kiipeävät hautakamariin. Ja kun heidän
+steariinikynttiläinsä valo lankeaa pimeään huoneeseen, se näyttää
+välkkävän pelkkää kultaa. Valo sattuu sarkofagin kultavanteeseen, ja
+Maspero lukee nimen Juja.[79]
+
+Lähemmin tarkastettaessa osoittautui haudassa olevan myöskin Tujun
+sarkofagi ja arkku tai oikeammin sanoen arkut — sillä sellaisia oli
+useampia sisäkkäin —, ja ne oli päällystetty kulta- ja hopealaatoillaJ
+Sarkofagin ja arkkujen kannet haudanhäpäisijät olivat vääntäneet auki
+ja muumiositeet he olivat repineet irti kahmiakseen itselleen ne
+koristukset ja jalokivet, joita niihin oli kääritty.
+
+Molemmat vainajat olivat kunnioitustaherättäviä vanhuksia, joilla
+oli lumivalkea tukka, miehen pitkä ja aaltoileva, vaimon lyhyempi ja
+harva. Juja oli muhkea mies, mutta Tuju pienikasvuinen. Hänen muumionsa
+jalkoihin oli pantu somat kultalaatasta tehdyt sandaalit.
+
+Kaikista ihmeellisen kauniisti valmistetuista hautalahjoista, joita
+kuningas Amenhotep III ja kuningatar Teje olivat lahjoittaneet
+omaisilleen näiden hautajaisissa, varkaat olivat vieneet vain osan
+vähäisempiä kalleuksia. Koskaan ei oltu vielä löydetty egyptiläistä
+kuningashautaa, joka olisi päässyt suhteellisesti niin vähällä
+haudanryöstäjäin hävityksistä. Tämä on luettava sen onnellisen seikan
+ansioksi, että hauta aikaisin oli peittynyt kahdesta läheisestä
+haudasta irtautuneiden niin valtavien kivirapautuma-massojen alle,
+että ainoastaan arkeologiaan kiinnostunut miljonääri voi saada
+päähänsä ruveta niitä poistamaan. Vaivan palkintojen joukossa oli
+egyptiläisen huonekaluarkkitehtuurin mestariluomia, kuten karmituoleja
+ja jalokivilipas norsunluu- ja kultaupotuksin sekä sirotekoiset,
+18:nnen ja 19:nnen hallitsijasuvun ajalle tyypilliset vaunut. Haudassa
+oli myöskin muutamia harvinaisen kauniita alabasterimaljakkoja. Samaa
+puoleksi läpinäkyvän tapaista kiveä olivat astiat, joissa vainajan
+sisälmyksiä säilytettiin. Niiden kannessa oli vainajan suojelushenkien
+päiden kuvat. Kaikkiaan löytyi lähemmäs 200 erilaista esinettä,
+jotka todistavat siihen asti aavistamattomalla tavalla egyptiläisen
+taidekäsityön korkeasta kannasta 18:nnen hallitsijasuvun aikana. Ne
+ovat nyt Kairon museon arvokkaimpia kaunistuksia.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vuonna 1914 Davisin toimilupa siirtyi englantilaiselle
+amatööriarkeologille, loordi Carnarvonille ja hänen tieteellisen
+koulutuksen saaneelle avustajalleen Carterille; tämä aloittaa
+uuden huomattavan kauden »laakson» historiassa. Kun Davis päätti
+kaivauksensa, hän oli selvillä siitä, että nyt Kuningasten laakso
+oli lopullisesti läpikotaisin tutkittu. Olisi kiintoisaa tietää,
+monennenkohan kerran tällainen lausunto annettiin. Carnarvon ja Carter
+ajattelivat mielessään kaikessa hiljaisuudessa, että samaa oli jo lähes
+sata vuotta sitten Belzoni väittänyt. He olivat tarkoin tutkineet
+seudun ja olivat aivan varmoja siitä, että niiden soramäärien alla,
+joita ei vielä oltu pois toimitettu, oli, joskaan ei hautoja, niin
+ainakin sellaisia kallion osia, joita ei koskaan oltu perusteellisesti
+tutkittu. Mutta he tiesivät myöskin, että heillä oli edessänsä hyvin
+vaativa työ. Ensiksikin täytyi viedä pois likemmä 200 000 tonnia soraa,
+jos ylipäänsä voitiin ajatellakaan löytöjen tekemistä. Carnarvon
+ja Carter eivät kyllä hekään olisi antautuneet näihin valtaviin
+valmisteluihin, ellei heillä itse asiassa olisi ollut _hyvin varmoja
+toiveita_ löytää soramassojen alta _määrätyn_ kuninkaan hauta.
+Tosiasiallisesti he olivat laskeskelleet, että siellä täytyi olla
+Tutankhamonin viimeinen lepokammio. Mutta siitä he eivät puhuneet.
+
+Mihin he voivat sitten nämä varmat toiveensa perustaa? Olihan
+Davis työnsä loppupuolella laaksosta löytänyt fajanssimaljakon,
+jossa oli Tutankhamonin nimi, sen kallioseinämän alapuolelta, jota
+Carter nyt »epäili». Aivan sen läheltä hän oli tavannut myöskin
+kallioon hakatun kammion, jossa oli muun muassa särkynyt puuarkku
+sekä kappaleita sen kuvilla ja Tutankhamonin ja hänen puolisonsa
+nimillä kirjaillusta kultapäällystästä. Davis luuli, että hän oli
+tässä tavannut Tutankhamonin ryöstetyn haudan, mutta Carter hymyili
+salavihkaa tälle olettamukselle, sillä kalliokammio oli aivan
+mahdottoman pieni voidakseen olla kuningashauta. Carterilla oli
+sitäkin enemmän syytä tuumia mielessään näin, koska Davis aikaisemmin
+toisesta läheisestä kätköpaikasta kallion sisältä oli löytänyt muutamia
+suuria saviastioita, joiden sisältö näytti sellaiselta romulta,
+että hän ei huolinut ruveta sitä lähemmin tutkimaan. Mutta eräs
+toinen arkeologi ryhtyi siihen ja teki hyvin kiintoisia ja Carterin
+suunnitelmalle arvokkaita löytöjä. Hän löysi sinettejä, joissa toisissa
+oli Tutankhamonin nimi, loisissa kuninkaallisen kuolemankaupungin
+merkki; hän löysi pellavaisia pääliinoja, joissa yhdessä oli viimeinen
+tunnettu Tutankhamonin hallituksen aikainen aikamääräys; hän löysi
+kukkakiehkuraisia kauluksia, jollaisia surevain oli tapana käyttää
+hautajaisissa sekä joukon muita kiintoisia esineitä. Kaikkia näitä
+esineitä oli ilmeisesti käytetty kerran Tutankhamonin hautajaisissa, ja
+sitten ne kerätty kokoon ja pantu saviastioihin.
+
+Ken osasi tavata ja lukea, hänellä oli siis edessänsä kolminkertainen
+todistusainehisto siitä, että Tutankhamonin haudan täytyi olla tässä
+osassa kuolleiden kaupunkia. Carnarvon ja Carter olivatkin päättäneet
+panna kaivaussuunnitelmansa täällä käyntiin. Mutta silloin puhkesi
+suuri maailmansota.[80]
+
+Syksyllä 1917 he voivat kumminkin alkaa arkeologisen työskentelynsä
+Kuningasten laaksossa. Vielä keväällä 1922 he eivät olleet saavuttaneet
+sanottavia tuloksia. Pitikö heidän luopua koko yrityksestä? He
+päättivät lopuksi kestää vielä yhden talven. Mutta ellei silloinkaan
+onnistuttaisi, oli se kaivauskausi oleva heidän viimeisensä
+»laaksossa». Siitä innostuksesta, millä he olivat alkaneet, ei monen
+vuoden hyödyttömän työn perästä ollut paljoakaan jäljellä, ja senhän
+hyvin ymmärtää.
+
+Mutta nyt tapahtui odottamatonta: tuskin Carterin miehet syksyllä
+1922 olivat iskeneet kuokkansa ja lapionsa maahan, kun hän jo teki
+havainnon, joka runsaasti ylitti hänen rohkeimmatkin unelmansa. Annamme
+nyt Carterin itsensä kertoa.
+
+»Tahdon yrittää», hän sanoo, »kertoa koko asiain kulun. Se ei ole
+helppoa, sillä löydön äkillisyys pani pääni melkein pyörälle, ja
+seuraavat kuukaudet olivat niin täynnä ihmeellisiä tapahtumia, että
+minulla tuskin oli aikaa tarkata tunteitani.»
+
+Kun hän marraskuun 4. päivän aamulla tuli työpaikalle, hän heti
+huomasi, että jotakin tavatonta oli sattunut. Työmiehet tervehtivät
+häntä ilmoittaen, että soran alta oli löytynyt kallioon hakattuja
+porrasaskelmia. »Nyt minä uskalsin», hän sanoo, »_melkein_ toivoa,
+että lopultakin olimme löytäneet etsimämme haudan». Voidaan kuvitella,
+millä kuumeisella kiihkolla kuokat ja lapiot nyt olivat työssä.
+»Seuraavana päivänä ei ollut epäilystäkään, että me tosiaankin olimme
+haudan suulla, mutta aikaisemmat pettymykset tuoreessa muistissa
+me emme kumminkaan uskaltaneet tuntea vallan sekoittumatonta iloa.
+Hyvin todennäköistähän oli, että se, kuten kaikki muutkin haudat,
+oli ryöstetty puhtaaksi. Sillävälin tuli porras toisensa jälkeen
+päivänvaloon. Auringonlaskun aikana oli koko porras kaivettu esiin. Ja
+alin porras päättyi sinetöityyn oveen.»
+
+»_Sinetöity ovi_... se oli siis tosiaankin totta», pääsee onnelliselta
+löytäjältä. »Kaikkien näiden vuosien kärsivällisyyttä kysynyt työ oli
+lopultakin saava palkintonsa!» Sinä päivänä Carter ei ehtinyt muuta
+kuin tehdä umpeenmuurattuun oviaukkoon juuri sensuuruisen reiän, että
+voi saada sähkölampun mahtumaan siitä sisään. Sen valossa hän näki,
+että ovelta itse hautakammioon johtava käytävä oli kiven ja soran
+peitossa — siis ilahduttava merkki siitä, että viranomaiset olivat
+tämän haudan onnistuneet huolellisesti suojelemaan.
+
+»Tosiaankin kaikki voi olla tämän käytävän takana kätkössä», hän
+huudahtaa ja lisää: »Minun täytyi käyttää koko itsehillintäkykyni
+voidakseni olla heti murtamatta ovea ja jatkamatta tutkimista.» Hänen
+taloudellinen auttajansa oli kaukana Englannissa, ja hänellähän toki
+oli oikeus olla mukana työn jännittävässä jatkamisessa. Carnarvonin
+Luksoriin saapumista odoteltaessa työ oli siis keskeytettävä.
+Estääkseen epämieluisia tervehtijöitä sinne pääsemästä Carter asetti
+paikalle luotettavan vartioston, peitätti haudansuun jälleen soralla
+ja varmemmaksi vakuudeksi vieritytti suuria kiviä sen päälle. »Paikka
+näytti nyt sellaiselta, että kukaan ei voinut aavistaa siinä koskaan
+olleen hautaa», hän sanoo, »ja minun oli itseni monta kertaa vaikeata
+vakuuttautua siitä, ettei kaikki ollutkin vain unta.»
+
+Marraskuun 23. päivänä loordi Carnarvon saapui Luksoriin, ja työt
+haudalla voitiin jälleen alkaa. Sittenkuin portaitten sora oli jälleen
+luotu pois, voitiin aluksi ryhtyä lähemmin tutkimaan haudan oven
+sinettejä, ja silloin huomattiin, että monissa niistä oli Tutankhamonin
+nimi. Se sai jännityksen nousemaan huippuunsa. Mutta tehtiin myöskin se
+masentava huomio, että sekä ovessa että sen edustalla olevassa käytävän
+sorassa oli selviä merkkejä siitä, että hauta oli avattu ja jälleen
+sinetöity.[81] Siis haudanryöstäjät olivat olleet täälläkin! Kysymys
+oli nyt siitä, kuinka paljon vahinkoa he olivat ehtineet saada aikaan.
+
+Tuli sitten marraskuun kahdeskymmeneskuudes, »päivien päivä», kuten
+Carter sitä nimittää. »Se oli», hän sanoo, »niin ihmeellinen, etten
+koskaan ole elänyt sellaista enkä koskaan enää voi elää.» Puolipäivään
+mennessä oli käytävän ulko-oven edusta vapautettu sorasta ja kivistä,
+ja jälleen oltiin sinetöidyn oven edessä, joka sekin ilmeisesti oli
+avattu ja jälleen suljettu. Sen oven takana odotti vastaus kaikkiin
+ihmetteleviin kysymyksiin. »Vapisevin käsin», kertoja jatkaa, »tein
+nyt pienen aukon vasempaan yläkulmaan.» Sittenkuin hän oli päässyt
+varmuuteen, ettei mitään myrkyllisiä kaasuja sieltä virrannut,
+hän pisti kolosta sisälle kynttilän. »Aluksi», hän sanoo, »en
+voinut nähdä mitään, sillä hautakammiosta virtaava kuuma ilma pani
+kynttilän liekin lepattamaan. Mutta kun silmäni olivat tottuneet
+valaistukseen, hautakammion pimeydestä sukeltautui esiin yksityisiä
+esineitä: ihmeellisiä eläimiä, kuvapatsaita ja kultaa, — kaikkialla
+välkkyvää, kiiltävää kultaa! Hetkisen — toisista, jotka seisoivat
+vierelläni, sen on täytynyt tuntua ikuisuudelta — minä seisoin mykkänä
+hämmästyksestä. Lopuksi loordi Carnarvon ei enää voinut kauemmin kestää
+epätietoisuutta, vaan kysyi tuskaisesti: 'Voitteko te nähdä jotakin?' —
+'ihmeellisiä asioita!' oli kaikki, mitä sain änkytetyksi. Sen jälkeen
+laajensimme aukkoa, niin että molemmat voimme nähdä hautakammioon, ja
+sisälle vietiin sähkölamppu...
+
+»Minä luulen useimpain arkeologien myöntävän, että tuntuu
+arastuttavalta, neuvottomalta, kun tunkeutuu sisälle kammioon, jonka
+hurskaat kädet vuosituhansia sitten ovat sulkeneet ja sinetöineet.
+Sellaisina silmänräpäyksinä aika on menettänyt merkityksensä.
+Kolmetuhatta, kenties neljätuhatta vuotta on mennyt menojaan siitä,
+jolloin ihmisjalka polki tätä maata, jolla me nyt seisomme, ja
+kuitenkin huomaamme elävän elämän jälkiä ylt'ympärinsä: oven edessä
+muurisavella puoleksi täyttynyt astia, nokinen lamppu, sormenjäljet
+äskenmaalatulla pinnalla, kukkaseppele, joka on asetettu kynnykselle
+jäähyväistervehdykseksi — aivan kuin kaikki olisi tapahtunut eilen.
+Ilmakin, jota hengitämme on pysynyt muuttumattomana kaikki nämä
+vuosituhannet; me hengitämme sitä kuten nekin, jotka laskivat muumion
+viimeiseen lepoon. Aikakäsite katoaa tuollaisten pienten läheisten
+yksityisseikkojen vaikutuksesta, ja me tunnemme olevamme haudan rauhan
+häiritsijöitä.
+
+»Tämä on ensimmäinen tunne, joka meidät valtaa—toiset seuraavat pian
+toistansa: löytäjän ilo, odotuksen jännitys, se ajatus — tutkijan
+puhtain ilo —, että ollaan saamaisillaan uusi lehti historian
+aikakirjoihin.
+
+»Varmasti ei koskaan ennen kaivauksien koko historiassa ole nähty
+niin ihmeellistä kuin se näky, joka avautui meille sähkölamppumme
+säteitten valossa, ensimmäisen valon, mikä kolmen vuosituhannen perästä
+tunkeutui kammion pimeyteen. Koskaan emme olleet voineet uneksiakaan
+sen kaltaista: kokonainen huone — kokonainen museo, siltä meistä
+näytti — täynnä esineitä, osittain sellaisia, joita emme koskaan ennen
+olleet nähneet, kasattuina toinen toisensa päälle määrältään melkein
+loputtomina. Siellä oli ensinnäkin aivan edessämme kolmet suuret
+kullatut paarit, joiden reunat oli leikkauksin koristettu ihmeellisillä
+eläinkuvilla, joista jollakin oli leijonan pää, jollakin virtahevon ja
+jollakin lehmän, joka oli Hathor-jumalattaren ruumistuma. Vaikutti»,
+kertojamme jatkaa, »suorastaan kauhistavasti, kun sähkölamppumme
+loihti pimeydestä esiin näiden kullalta hohtavat ruumiit ja niiden
+päät heittivät taustaseinään eriskummallisia varjoja. Sitten huomiomme
+kiintyi kahteen suureen, luonnollisen kokoiseen kuningaspatsaaseen.
+Aivan kuin vartiosotilaat ne seisoivat vastakkain kammion oikealla
+seinustalla kultaiseen vaippaan ja kultasandaaleihin puettuina, kädessä
+sotanuija ja sauva ja otsalla Egyptin suojeleva pyhä lasisilmäkäärme,
+kuninkaanvallan symboli.»
+
+Näiden suurempien esineiden välissä oli lukemattomia muita.
+Siellä oli lippaita, joissa oli ihmeellisen kauniita maalauksia
+ja turkoosinsinisiä fajanssi- ja kultakirjauksia, lippaita
+ebenholtsista ja norsunluusta; siellä oli ihanoita, ilmavan reiällisiä
+alabasterimaljakoita sekä kaunis, samaa puoleksi läpinäkyvää ainetta
+oleva korupikari, joka esitti puhjennutta lootuskukkaa. Ripoina oli
+lootuksen nuput ja niiden päällä polvistuvia olentoja »ikuisen elämän»
+vertauskuvina. Siellä oli ihmeellisiä mustia kaappeja ja yhdestä niistä
+tuijotti suuri kultainen käärme avoimesta ovesta. Siellä oli jalosti
+leikattuja tuoleja ja kultakirjauksinen valtaistuin ja vasemmalla hujan
+hajan rikottuja, kumossa olevia triumfivaunuja, joista loisti kulta ja
+rikkaat värilasi- ja jalokiviupotukset.[82]
+
+»Mutta äkkiä», Carter sanoo, »välähti mieleemme ajatus: 'Täällähän ei
+ole sarkofagia eikä jälkeäkään muumiosta!' Silloin sattuivat silmämme
+vieläkin yhteen, mustain vahtimiesten välissä oikealla olevaan,
+sinetöityyn oveen, ja vähitellen selveni meille, että mehän olimmekin
+saapuneet vasta varsinaisen hautakammion eteishuoneeseen. Sinetöidyn
+oven takana täytyi olla vielä muita huoneita ja yhdessä niistä
+löytäisimme faaraon kaikissa komeissa kuolinvarusteissaan.
+
+»Mutta sitten tulivat mieleen jälleen haudanryöstäjät. Oliko heidän
+onnistunut tunkeutua tämän kolmannenkin oven läpi? Ja jos niin oli
+käynyt, mitä toiveita meillä silloin oli löytää kuninkaan muumio
+vahingoittumattomana? Minä luulen, että sinä yönä tuskin kukaan meistä
+sai unta silmiinsä.»
+
+Seuraavana aamuna retkikunnan johtaja tutki sinetöidyn oven ja
+havaitsi, että aivan maan rajassa siinä aikaisemmin oli ollut aukko,
+juuri niin suuri, että notkea mies voi siitä ryömiä sisälle; tämä aukko
+oli sitten muurattu umpeen ja sinetöity. »Me emme siis saisi», Carter
+huudahtaa, »olla ensimmäisiä tällä paikalla! Tännekin olivat varkaat
+ehtineet ennen meitä, ja tehtäväksemme jäi vain todeta, kuinkahan
+paljon vahinkoa he lienevät ehtineet saada aikaan.
+
+»Mieluummin olisimme halunneet seurata ensimmäistä mielijohdettamme
+ja avata tämäkin ovi päästäksemme heti selvyyteen. Mutta niin
+menettelemällä olisimme voineet pahoin vahingoittaa useita eteishuoneen
+kalleuksia. Emmehän niitä voineet poiskaan viedä, ennenkuin löytö
+oli luetteloitu ja luetteloon liitetty täydellinen valokuvajäljennös
+kaikesta, ja tämä työ vaati hyvin pitkän ajan.»
+
+Niinpä onnelliset löytäjät kiinnittivät jälleen koko huomionsa siihen
+asti tehtyihin löytöihin. Jo ne olivat kuin ilmestys egyptiläisen
+taiteen ja taidekäsityön korkeasta kannasta 33 vuosisataa takaperin.
+Jokainen yksityinen esine oli niin suuriarvoinen, että se, kuten Carter
+sanoo, »tavallisissa oloissa olisi yksinänsä riittänyt saattamaan
+meidät hurmioon ja että sitä olisi voitu pitää runsaana palkintona
+kokonaisen talven kaivaustöistä.»
+
+Kun Carter ja Carnarvon nyt syventyivät tähän löytöjen kultakaivokseen,
+he äkkiä tekivät vielä erään huomion: suoraan edessä olevassa seinässä
+he keksivät sinetöidyn oven, jossa oli haudanryöstäjäin jäljiltä aukko,
+jota ei oltu jälleen täytetty, ja sähkölampun valossa he näkivät
+kolmannen kammion, joka oli pienempi kuin ensimmäinen, mutta vielä
+enemmän täynnä hautajaisesineitä. Mutta siellä vallitsi sekamelska,
+jota kerta kaikkiaan ei voi kuvailla. Kaikessa oli selvät jäljet
+haudanryöstäjäin mellastelusta. »Ei tarvitse paljon mielikuvitusta
+kuvitellakseen heitä työssänsä», Carter kirjoittaa. »Eräs heistä on
+ryöminyt kammioon, on sitten kaikessa kiireessä, mutta kumminkin
+suunnitelmallisesti nuuskinut sen sisällön, tyhjentänyt lippaan,
+heittänyt kasaan osan esineitä, jotka näyttivät erityisen arvokkailta,
+ja sen jälkeen ojentanut ne vähissä erin aukon läpi tovereilleen, jotka
+sitten lähemmin arvioivat niiden arvon.
+
+»Tätä kaikkea nähdessämme» — Carter jatkaa — »meille ensimmäisen kerran
+täysin selveni, minkä tavattoman vastuun olimme ottaneet kantaaksemme.
+Tämä ei ollut suinkaan tavallinen löytö, jonka käsittely olisi voitu
+loppuunsuorittaa tavallisen kaivaustalven aikana. Täällä oli tekemistä
+tavattoman paljon, ennenkuin voimme edes alkaa ensimmäisen hautakamarin
+tyhjentämistyötä. Suuri määrä preparoimis- ja pakkaustarpeita oli
+varastoitava; asianymmärtäviltä erikoistuntijoilta oli kysyttävä
+neuvoa, miten eräitä esineitä oli parhaiten käsiteltävä, ja suojattuun
+paikkaan oli järjestettävä laboratorio löytöjen käsittelyä,
+luetteloimista ja pakkausta varten. Ja sitten luonnollisesti kaikki
+mittaukset ja valokuvaamiset!» Oli ehditty melkein vuodenvaihteeseen,
+ennenkuin ensimmäinen esine voitiin tuoda haudasta päivänvaloon —
+ensimmäinen tämän ainoan kammion 600—700:sta!
+
+Taiteelliselta näkökannalta kaikkein arvokkaimpia löytöjä oli muuan
+arkku, jossa oli metsästys- ja taistelukohtauksia esittäviä, tavattoman
+hienosti ihanan loistavin värein tehtyjä maalauksia. Siinä nähdään,
+miten kuningas vaunuistaan nuolellansa kaataa gaselleja, antilooppeja,
+villiaaseja, jalopeuroja, hyeenoja, strutseja ja muita erämaan otuksia.
+Toisessa kuvassa hänet esitetään sfinksinä, joka polkee jalkojensa alle
+viholliset. Niin erinomainen on näiden taideteosten tekniikka, että
+on turvauduttava suurennuslasiin voidakseen antaa yksityiskohdille
+täyden arvon. Arkussa oli loistavia kuningaspukuja, joukossa eräs,
+joka ylhäältä alas saakka oli helmillä koristettu, ja samanlaisia
+löytöjä tehtiin toisistakin arkuista. Eräästä löytyi tavattoman kaunis,
+puhtaasta kullasta ja taivaansinisestä lasimassasta tehty valtikka.
+Toisessa oli kauniita lasuurikivestä tai sinisestä fajanssista tehtyjä
+uhrimaljakoita, komeat liivit, jotka olivat monien tuhansien pienten
+kulta-, lasimassa- ja fajanssipalojen peitossa. Epäilemättä tämä
+loistopuku on lajiansa Egyptin huippusaavutuksia. Siinä on suunnaton
+määrä ihania koristuksia, joista kuvailemalla voisi antaa vain heikon
+aavistuksen.
+
+Kaikkein suurin taideteos oli kuitenkin valtaistuin, joka oli kokonaan
+päällystetty kullalla ja koristettu kiviupotuksilla. Varsinkin
+selusta, jossa oli Tutankhamonin ja hänen puolisonsa kuvat sekä
+kultainen auringonkehrä säteineen, on vallan ihmeellinen muodoltaan
+ja väreiltään. Ja miten sydämellinen, miten elävä onkaan kaunis
+kuninkaallisten puolisojen välinen kohtaus! Kuninkaan ryhti on niin
+luonteva, kuningattaren hento vartalo niin ihastuttava, kun hänellä
+kädessään on pieni malja täynnä tuoksuavaa voidetta, jolla hän sivelee
+puolisonsa olkapäätä. Ja korkeudesta aurinko, Aton, lähettää maan
+päälle elävöittävät säteensä, jotka El Amarnan koulun tavan mukaan
+päättyvät tavallisiin käsiin. Liioittelematta sanottuna tämä taideteos
+on kaunein, mitä Egyptin maasta on koskaan löytynyt.
+
+Että valtaistuin on peräisin El Amarnan ajalta, jolloin Atonin
+palvelus oli vallalla, ilmenee siitäkin seikasta, että taideteoksessa
+esiintyy paikoittain kuninkaan alkuperäinen nimi Tut-ankh-Aton, mutta
+paikoittain »Aton»-sana on poistettu ja tilalle pantu »Arnon».
+
+       *       *       *       *       *
+
+Esihuoneen tyhjentämistyöstä tuli oikea kärsivällisyyden koetus, ennen
+kaikkea siitä syystä, että oli äärimmäisen vaikeata ottaa pois esinettä
+vahingoittamatta toisia. Välistä ne olivat niin tiiviisti toistensa
+yhteydessä, että ensin täytyi mahdollisimman varovasti tehdä oikeat
+pienet rakennustelineet saadakseen esineen tai kokonaisen ryhmän
+esineitä pysymään paikoillaan, kun jokin toinen esine poistettiin.
+Jotkin koruesineet olivat erinomaisesti säilyneet, toiset sitävastoin
+niin hauraita, ettei ennakolta voinut tietää, voisivatko ne kestää omaa
+painoansa, jos niitä ryhdyttäisiin nostamaan. Sellaisissa tapauksissa
+ei voinut koskaan tietää, mikä oli parasta: konservoidako ne paikallaan
+vai jättääkö se siksi, kunnes ne saataisiin oikeaan laboratorioon.
+Monta kertaa oli pakko menetellä edellisellä tavalla. »Me löysimme
+esimerkiksi», Carter sanoo, »helmineuleisiä sandaaleja, joiden langat
+olivat täysin tuhoutuneet. Niin kauan kuin niihin ei koskettu, ne
+näyttivät aivan vahingoittumattomilta, mutta heti, kun niitä yritettiin
+kohottaa, ne hajosivat. Ainoana vaivan palkkana oli kourallinen
+sivistyshistorialliselta kannalta arvottomia helmiä». Tämänkaltaisissa
+tapauksissa oli heti konservoitava sulalla parafiinivahalla. Kun se
+oli jähmettynyt, voitiin sandaaleja liikuttaa vaaratta. Sama oli laita
+hautajaiskukkavihkojen. Ne olivat sellaisessa tilassa, että olisivat
+ensi kosketuksesta hajonneet tuhkaksi. Mutta kun niitä oli ruiskutettu
+muutaman kerran selluloidiliuoksella, voitiin ne vaaratta viedä pois ja
+pakata kuljetusta varten.
+
+»Työn _täytyi_ käydä hitaasti, hermostuttavan hitaasti. Ja kaiken
+aikaa oli hartioilla raskaan edesvastuun painostava tunne. Sillä
+arkeologin löydöt eivät ole _hänen omaa_ omaisuuttansa, jota hän
+voi käsitellä, miten häntä itseänsä miellyttää. Jokainen löytö on
+menneiden aikojen lahja nykyisyydelle. Muinaistutkija on ainoastaan
+onnen suosima välittäjä, jonka käsien kautta tämä lahja tulee meidän
+kaikkien hyväksi. Jos hän välinpitämättömyydellä, huolimattomuudella
+tai tietämättömyydellä vähentää sitä tietomäärää, jonka tuo lahja
+olisi voinut meille välittää, hän tekee itsensä vikapääksi raskaaseen
+rikokseen. Jos hän tuntee olevansa lopen uupunut tai jos hän kiirehtii,
+hän voi tämän seurauksena tehdä sen rikoksen, että päästää käsistänsä
+kenties ainoan mahdollisuuden, mitä on ollut tai tulee olemaan saada
+tietoja, joilla on tieteelle suunnaton arvo.
+
+»Tätä ajatellen voi helposti kuvitella tunteitamme tehdessämme
+työtä haudassa. Varkauksien pelko piti meitä myöskin alituisessa
+levottomuudessa. Koko seutu oli yhtenä hälinänä löydön johdosta;
+ja mitä mielikuvituksellisimpia kertomuksia kierteli sen kullan ja
+jalokivien määrästä. Täytyi siis ajatella sitäkin mahdollisuutta,
+että öiseen aikaan tehtäisiin suurisuuntainen yritys ryöstää hauta,
+jollainen kokemus niin usein oli tehty. Tämän vaaran torjumiseksi
+pidettiin »laaksossa» vahdissa kolme toisistansa riippumatonta ryhmää,
+kukin oman päällikkönsä alaisena.»
+
+Olemmehan jo ennen maininneet, että Tutankhamonin hauta ei ollut
+kokonaan säästynyt muinaisajan haudanryöstöiltä. Ensimmäisen oven
+sineteistä tiedämme, että sisäänmurtoja oli tapahtunut ainoastaan
+muutamia vuosia kuninkaan hautajaisten jälkeen. Murtautujat ovat
+luonnollisesti koettaneet kahmia itselleen kaikki täyskultaiset
+esineet. Onneksi heillä on ollut hyvin kiire, ja sen vuoksi on moni
+tällainen koristus jäänyt heiltä huomaamatta. Mutta mitä kalleuksia he
+ovat vieneet, sitä emme saa koskaan tietää.»[83]
+
+»Meiltä meni seitsemän viikkoa», Carter jatkaa, »ensimmäisen
+hautakamarin tyhjentämiseen, ja olimme todellakin kiitollisia, kun
+olimme saaneet tämän työn onnellisesti loppuun.»[84]
+
+Vihdoinkin oli päästy niin pitkälle, että sinetöidyn oven sulkemien
+salaisuuksien piti ilmestyä. Varovasti murrettiin pala palan jälkeen
+erottavaa muuria. Vähitellen, kun aukko laajeni, kävi ilmeiseksi, että
+todellakin oli saavuttu Tutankhamonin hautakammioon. Mutta sinne pääsyn
+sulki alttarimainen lipas, joka oli päällystetty kullalla kauniine
+sinifajanssisine upotuksilleen. Se täytti melkein koko hautakammion
+ja sulki sisäänsä kaikesta päättäen kuninkaallisen sarkofagin. Kun
+näki molemmat kuolleen patsaat seisomassa kumpikin puolellansa ovea ja
+siellä sisällä puolittain näkyvänä kultaisen tabernaakkelin, joka kätki
+itsensä vainajan, se teki, sanoo Carter, melkein tuskallisen valtavan
+vaikutuksen.
+
+Arkeologiselta kannalta oli nyt kaikkein tärkein kysymys, olivatko
+rosvot tunkeutuneet myöskin vainajan luo. Jännittyneinä Carter ja
+Carnarvon tarttuivat tabernaakkelin salpoihin ja avasivat ovet. Sisällä
+oli toinen, pienempi tabernaakkeli ovet suljettuina, ja näissä ovissa
+oli murtamaton sinetti. Nyt ei enää ollut epäilystäkään, että seistiin
+ensimmäistä kertaa Egyptin kuninkaan edessä, joka oli saanut levätä
+rauhassa haudan häpäisijöiltä.
+
+Mutta tämä ei ollut ainoa ilahduttava löytö sarkofagikammiossa. Tästä
+huoneesta johti nimittäin ovi neljänteen kammioon. »Yksi ainoa tähän
+huoneeseen luotu silmäys», Carter sanoo, »riitti saamaan meidät
+vakuutetuiksi, että täällä olivat haudan suurimmat aarteet. Oven
+vastapäisellä seinällä oli kaunein muistomerkki, mitä konsanaan olen
+nähnyt — niin ihmeellisen kaunis, että ihmetyksestä ja ihailusta
+pidätti henkeänsä! Se oli suuri lipas, joka ylt'yleensä oli kullalla
+päällystetty, yläreunassa jonkinlainen pyhiä käärmeitä esittävä friisi.
+Lippaan ympärillä seisoivat vainajan neljän suojelusjumalattaren
+patsaat. Ihastuttavat olennot seisoivat siinä käsivarret aivan kuin
+siunaukseen ojennettuina; ja niin luonnolliselta ja elävältä vaikutti
+heidän asentonsa, niin täynnä myötätuntoa ja armonantoa oli heidän
+kasvojensa ilme, että heihin katsominen tuntui melkein pyhyyden
+häpäisyltä.» Epäilemättä tämän lippaan sisällä olivat ne astiat, joissa
+vainajan sisälmyksiä säilytettiin balsamoimisen jälkeen.
+
+»Sarkofagihuone oli täynnä ihmeellisiä esineitä», kertoo Carter,
+»mutta meillä oli tuskin aikaa tarkastaa niitä lähemmin — niin
+vastustamattomasti suuntautuivat katseemme alati noihin rakastettaviin
+pikku jumalattariin. Se oli elämys, jota kukaan läsnäolleista ei
+koskaan voi unohtaa.» Tässä huoneessa oli joukko kauniita lippaita ja
+arkkuja, yhdessä Tutankhamonin pikku patsas. Korkeintaan kaksi tai
+kolme lippaista varkaat ovat voineet saada avattavikseen. Kaikissa
+muissa oli murtamattomat sinetit, ja kaikki kamarin esineet olivat
+samalla paikalla kuin hautaa ensi kertaa suljettaessa.
+
+Valtava työ oli siis edessä Carterilla ja hänen auttajillansa —
+Carnarvon ei saanut, kuten kaikki tiedämme, nähdä niiden tutkimusten
+jatkumista, jotka hän palavalla harrastuksellaan ja avuliaisuudellaan
+oli pannut käyntiin. Hänen äkillinen kuolemansa kohta vertaistansa
+vailla olevien voittojen jälkeen heittää synkän, melkein mystillisen
+varjon Tutankhamonin haudassa suoritettujen kaivausten ylle. Kuoleman
+syynä oli moskiitin purema, joka aiheutti verenmyrkytyksen. Maailman
+taitavimmat lääkärit ponnistelivat kolmen viikon ajan pelastaakseen
+hänen elämänsä — yhden heistä lady Carnarvon toi lentokoneella
+Englannista —, mutta he eivät voineet mitään kuolemalle. Sairas tunsi
+itse, miten tulisi käymään. »Olen kuullut äänen, joka kutsuu minua»,
+hän sanoi eräälle ystävälleen; »minä valmistaudun seuraamaan sitä.»
+
+Tutankhamonin kuolinnaamio puhdasta kultaa, runsaasti koristettu
+puolijalokivillä. Se peitti muumion päätä ja hartioita.
+
+Sitkeiden Egyptin hallituksen kanssa syntyneiden selkkausten jälkeen
+Carter syksyllä 1925 voi avata Tutankhamonin sarkofagin. Sen sisällä
+oli puinen ruumisarkku ja tämän sisällä taas toinen samanlainen
+arkku, jonka sisältönä vuorostaan oli kallisarvoisin ruumisarkku,
+mitä maailma konsanaan on nähnyt. Se oli puhdasta, mestarin kädellä
+pakotettua kultaa, upotuksina loistavanväristä emaljia ja painoi 200
+kg — toisten tietojen mukaan 400. — Tutankhamonin ruumiin anatominen
+tutkiminen osoitti, että hän oli ollut kuollessaan vain noin 18-vuotias
+nuorukainen.
+
+Muumioarkku vietiin salaa Kairon museoon, jonne se saapui
+uudenvuodenpäivänä 1926.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ei koskaan ole tehty niin kallisarvoisia muinaislöytöjä kuin
+Tutankhamonin hautaa kaivettaessa. Huonekalujen ja taide-esineiden
+koristelu voittaa kauneudessa ja täydellisyydessä kaikki aikaisemmin
+nähdyt Egyptin muinaismuistot. Tämän kautta on saatu entistä paljon
+korkeampi käsitys Egyptin kulttuurin kehityksestä, ja täytyy olettaa,
+että tällä kulttuurilla on ollut paljon syvällisempi vaikutus
+naapurikansoihin, kuin mitä ennen oltiin taipuvaisia uskomaan.
+Selvemmin kuin aikaisemmin nähdään nyt, että Egypti on ensimmäinen
+tekijä sarastavan maailmankulttuurin luomisessa. Ja kun näkee kaiken
+sen komeuden, minkä mitätön faarao vei myötänsä hautaan, nuorukainen,
+joka hallitsi vain 6—7 vuotta, silloin voi aavistella, minkälaisen
+hautaloiston on täytynytkään ympäröidä sellaisia inahtavia faaraoita
+kuin Thotmes III:ta, Amenhotep III:ta, Seti I:tä ja Ramses II:ta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Jatkuvien, vuosi vuodelta tehtyjen hauta- ja temppelilöytöjen ansiosta
+historian valo on yhä kirkkaampana valaissut Egyptin muinaisuutta.
+Taideteosten ja kulttuuriesineiden kokoelmat kasvavat vuosi vuodelta,
+ja rinnan tämän kanssa edistyy kirjallisten muistomerkkien tutkimus.
+Kivensiru piirtokirjoituksineen löytyy täältä, papyruskatkelma tuolta —
+egyptologit tavaavat ja sommittelevat yhteen, ja sitä tehden haihtuu se
+sumu, joka peitti vanhan Egyptin historian.
+
+Kielentutkijat ja arkeologit toisiansa tukien ovat jo kauan sitten
+päässeet niin pitkälle, että ovat melkoisesti tinkineet sen arvoa,
+mitä Herodotos ja muut muinaisajan kuulut historiankirjoittajat ovat
+kertoneet meille Egyptistä. Mikäli Herodotos kertoo siitä, mitä hän
+omin silmin oli nähnyt pitkällä matkallaan, jonka hän 5:nnen vuosisadan
+puolivälissä e.Kr. teki halki Egyptin ja Vähän-Aasian, sikäli hänen
+tietonsa yleensä ovat tavattoman arvokkaita, mutta kun hän rakentaa
+vanhempien aikojen perimätiedon kertomuksille, — ainakin Saisin aikaa
+vanhemmille —, silloin hän useimmiten iskee kirveensä kiveen. Osaksi
+hän on ilmeisesti monta kertaa käsittänyt väärin, mitä on kuullut
+kerrottavan, osittain se perimätieto, jolle hän on rakentanut, on
+aikojen kuluessa niin turmeltunut, etteivät ainoastaan yksityisseikat,
+vaan pääpiirteetkin ovat tulleet virheellisiksi. Vuosiluvut ja
+historian kaudet ovat täten sekaantuneet toisiinsa täydelliseksi
+kaaokseksi.
+
+Toinen syy varovaisuuteen Herodotoksen tietoihin nähden on siinä, että
+hän oli haaveellinen ja senvuoksi melkein kritiikitön egyptiläisten ja
+heidän viisautensa ihailija. Hänet oli vallannut aito egyptomania, joka
+hänen kauttansa levisi laajoihin piireihin ja jolla on uskovaisensa
+tänäkin päivänä. Hänestä näyttivät melkein kaikki kreikkalaisten tiedot
+ja taidot olevan egyptiläisiltä perittyjä — kaikessa egyptiläiset
+olivat olleet hänen omain maanmiestensä oppimestareina. Egyptin
+papeilla luultiin olevan hallussaan salaperäinen viisaus, niin, jopa
+maailmanarvoitusten ratkaisu käsissään. Kritiikki oli ominaisuus, jota
+kunnon Herodotos, niin »historiankirjoituksen isä» kuin olikin, oli
+arveluttavassa määrässä vailla. Ja myöhempäin aikojen kreikkalaiset ja
+roomalaiset historioitsijat ovat arvostelukyvyttömästi seuranneet hänen
+jälkiään.
+
+Toinenkin muinaisajan historioitsija, jota aikaisemmin suuresti
+kunnioitettiin, on meidän päivinämme alentunut arvossa, samassa määrin
+kuin egyptologit ovat tehneet uusia löytöjä. Tämä mies on egyptiläinen
+ylipappi ja auringonjumalan temppelin arkistonhoitaja Manetho, joka
+3:nnen vuosisadan keskivaiheilla e.Kr. kirjoitti suuren teoksen maansa
+historiasta. Hänen teoksestaan on ikävä kyllä suurin osa jo kauan
+sitten kadonnut. Mutta menetys ei tunnu enää niin valitettavalta kuin
+ennen vanhaan, jolloin Manetho oli erehtymättömän maineessa. Ainoastaan
+niihin Egyptin historian aikoihin nähden, joilta ei ole tarpeeksi
+muistomerkkejä, Manethon teoksella on vielä jotakin arvoa, mutta
+silloinkin on sitä luonnollisesti käytettävä äärimmäisen varovasti.
+
+Nyt sanotusta ei pidä harhautua luulemaan, että Egyptin temppelit,
+hautakammiot ja muistokirjoitukset, päinvastoin kuin vanhat
+perimätiedot, sisältäisivät väärentämättömän totuuden. Kyllä nekin ovat
+aina enemmän tai vähemmän epäilyttäviä, koska niiden tarkoituksena
+on kuninkaiden tai muitten mahtimiesten ylistäminen. Senvuoksi ne,
+kuten jo olemme nähneet, puhuvat suurin sanoin heidän urotöistään,
+mutta vaikenevat tappioista ja vastoinkäymisistä. Eivätpä useat uuden
+valtakunnan faaraot, varsinkin 19. ja 20. hallitsijasukuun kuuluneet,
+ole kavahtaneet yksinkertaisesti anastamasta aikaisempien kuningasten
+muistokirjoituksia ja asettamasta niihin omaa nimeänsä edeltäjäinsä
+tilalle.
+
+Kuinka ääretöntä työtä, kuinka terävää älyä, miten ihmeteltävää
+yhdistelmäkykyä onkaan vaatinut niiden miesten tieteellinen työ, jotka
+meidän päivinämme ovat voineet menestyksellä ryhtyä arvostelemaan
+kuuluisia historiankirjoittajia, jotka ovat eläneet 2—2 1/2
+vuosituhatta lähempänä tapahtumia kuin me! Tässä jos koskaan, valtaa
+mielen vastustamaton ihmisneron ihailu. Niin valtavat ovat egyptologian
+alalla otetut edistysaskelet, että pari miespolvea sitten suoritetut
+Egyptin historian-kirjoitusyritykset jo ovat menettäneet kaiken arvonsa
+— paitsi eriskummaisuusarvoansa.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+G. Belzoni, Narrative of the operations and recent discoveries in Egypt
+and Nubia.
+
+Ludvig Borchard, Ausgrabungen der deutschen Orient-Gesellschaft bei
+Abusir 1901—02 (Mitteilungen der deutschen Orient-Gesellschaft» 1902).
+
+Howard Carter and A.C. Mace, The tomb of Tut-ankh-Amen.
+
+
+
+
+FAARAON HOVISSA.
+
+
+Samoinkuin monia muita muinaisajan hallitsijoita ja Kiinan ja Japanin
+keisareita meidän päivinämme faaraota pidettiin ja kunnioitettiin
+jumalana, auringonjumalan, Ran poikana ja hänen tavallisin arvonimensä
+oli »hyvä jumala». Toinen kuninkaan nimitys oli »per-ô», raamatun
+»faarao», joka oikeastaan merkitsee »iso talo» ja alkujaan oli siis
+kuninkaallisen palatsin nimitys. Sitten käytettiin sitä merkitsemään
+kuninkaallista hallitusta, aivan kuten turkkilaiset nimittävät
+hallitustansa »Korkeaksi portiksi». Samalla tavoin »faarao» tuli
+merkitsemään Egyptin vakion yksinvaltaista hallitsijaa, kuningasta.
+
+Faaraon ympärillä hänen palatsissaan hääri hyvin runsaslukuinen
+hovikunta. Hoviväen kaikkien arvonimien luetteleminen kävisi
+määrättömän pitkäksi. Hautakirjoitukset todistavat, että ylimykset
+pitivät hyvin suurena kunniana saada palvella hovissa. Tavantakaa
+tapaa seuraavanlaisia sanontatapoja: »Hän palveli kuningasta hänen
+talossansa, hän eli herransa jalkojen juuressa, hän oli kuninkaalle
+rakkaampi kuin koko Egypti.» Erityisen ylpeitä siitä, että saivat
+paistatella päivää kuninkaallisen armon loisteessa, olivat ne
+hovimiehet, joille suotiin erityinen kunnia olla läsnä hänen
+majesteettinsa aamupukeutumisessa. Niitä, jotka saivat suorittaa
+palvelusta tässä menossa, joka muistuttaa 1700-luvun Ranskan
+kuninkaitten hovimenoja, sanottiin »kuninkaallisen pukeutumishuoneen
+salaisuuksien esimiehiksi.» Voi olla varma siitä, että kukaan heistä ei
+ole unohtanut antaa hautakirjoituksestaan jälkimaailman saada tietää,
+miten erinomaisen hieno arvonimi hänellä oli. Muuan toinen hyvin korkea
+herra nimittää itseään ylpeästi »kuninkaan kylpyhuoneen esimieheksi».
+
+Hyvin merkitsevää osaa hovissa näyttelivät jo vanhimpina aikoina
+kuningasten ja kuningattarien imettäjät. Sellaisen naisen virallinen
+arvonimi oli »suuri imettäjä, joka ihanilla rinnoillansa ravitsi
+jumalaa — s.o. faaraota —, voimakasta imemään, Ala- ja Ylä-Egyptin
+herran suuri imettäjä, jonka ihoa Horus[85] on koskettanut.»
+Osoitukseksi kiitollisuudestaan imettäjä-äitiänsä kohtaan kuninkaat
+tavallisesti rakennuttivat hänelle haudan, mutta niinpä olikin
+tuollainen kuninkaallinen imettäjä jo edeltäpäin grande dame, sillä hän
+oli jonkun ylhäisen egyptiläisen puoliso.
+
+Miten tarkka juhlamenojärjestys vallitsi muinaisten faaraoitten
+hovissa, näkyy siitäkin, että oli erityinen armo, kun kuningas antoi
+jonkun ylimyksistään suudella kuninkaallista jalkaa eikä sallinut,
+että mies suuteli sitä maata, jota tuo jalka suvaitsi tallata. Ja eräs
+niistä miehistä, jotka pitivät tätä suurimpana kunnianaan, ei ollut
+kumminkaan sen vähäisempi kuin Memfiksen ylipappi ja faaraon oma vävy!
+Tapoja on erilaisia.
+
+Kun hovimiehet astuivat faaraon eteen, »he kohottivat käsivartensa
+hänen ylistyksekseen ja riemuitsivat ja suutelivat maata hänen
+kauniiden kasvojensa edessä.» Ja kun »hyvä jumala» oli tehnyt
+päätöksen, kuului hovimiestapoihin ilmaista ihastustaan ja »ylistää
+herraansa suudellen maata, maaten vatsallansa hänen edessänsä ja
+kohottaen riemuhuutoja.»
+
+Uuden valtakunnan aikana näyttää ylimysten ja pappien »maansuutelu»
+lakkautetun ja rajoitetun palvelijoihin ja alempaan kansaan.
+Suuremmassa arvossa olevat tervehtivät faaraota nöyrin kumarruksin ja
+laskien tai kohottaen käsivartensa aivan kuin rukoukseen. — Kuninkaan
+_puhutteleminen_ oli vastoin kaikkia soveliaisuussääntöjä — korkeintaan
+uskalsi _puhua_ hänen kuultensa. Ja ennenkuin tämän rohkean askelen
+uskalsi ottaa, täytyi alkaa pitkästi kierrellen kaarrellen, kuten
+esimerkiksi näin: »Sinä olet kuin Ra kaikissa edesottamisissasi, kaikki
+mitä sinun sydämesi tahtoo, se tapahtuu. Jos sinä yöllä toivot jotakin,
+niin se on tapahtunut aamun sarastaessa. Me olemme nähneet sinun
+ihmetyösi aina siitä saakka, kun sinut kruunattiin kuninkaaksi. Kaikki,
+mitä sinun huuliltasi lähtee, on kuin Horus puhuisi taivaan rannalta.
+Mitä onkaan, mitä sinä et tietäisi? Ja missä onkaan paikka, jota sinä
+et olisi nähnyt? Kaikki tulee sinun korviisi, sitten kuin tulit tämän
+maan valtiaaksi. Sinä olet hallinnut aina siitä saakka, jolloin olit
+äidin kohdussa. Sinulle esitettiin valtakunnan asiat, kun sinä olit
+vielä kiharapäinen lapsi. Ei mitään tapahtunut sinun tietämättäsi.
+Sinä olit ylin sotapäällikkö, kun olit vasta kymmenvuotias poikanen,
+ja kaikkiin töihin, mitä suoritettu on, on sinun kätesi tehnyt
+suunnitelman. Jos sinä sanot vedelle: 'Kohoa vuorelle!' niin valtameri
+rientää sinne, heti kuin sinä olet puhunut. Sinä elät ikuisesti, ja
+kaikkia sinun käskyjäsi totellaan, oi kuningas, meidän herramme!»
+
+Kahta erityisen vähäpätöistä faaraota, jotka elivät noin 1300 e.Kr.,
+tervehdittiin seuraavanlaatuisin ylistyslauluin: »Palatsisi sisällä
+sinä kuulet kaiken, mitä puhutaan muissa maissa, sillä sinulla on
+miljoonat korvat. Jos joku puhuu syvällä vuoren onkaloissa, niin hänen
+sanansa saapuvat sinun korviisi. Sinun silmäsi loistaa kirkkaammin kuin
+taivaan tähti. Vaikka asia on kuinkakin salainen, sinun silmäsi sen
+kumminkin keksii.»
+
+Voi ymmärtää, mikä erinomainen onni sitten oli saada tällaiselta
+valtiaalta jopa omakätinen kirjoitus. Tämä ilonsa vastaanottajan
+täytyi ilmoittaa jälkimaailmallekin ikuistamalla ihmeellinen tapaus
+hautakirjoitukseensa.
+
+Kuninkaiden ja ylimysten seuraan kuului myöskin kääpiöitä, jotka
+tavallisesti hoitivat herransa puvustoa ja taluttelivat hänen
+koiriansa tai apinoitansa. Luultavasti kääpiöiden tehtävänä oli kuten
+keskiajallakin olla herransa hauskuttajana.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Itämailla oli siihen aikaan kuten meidän päivinämmekin ruhtinaan
+haaremi, monine kilpailevine kuningaspuolisoineen, prinsseineen ja
+prinsessoineen ja näiden kunnianhimoisine suosikkeineen, kaikkien
+juonittelujen pesäpaikka. Täällä näytellyistä jännittävistä draamoista
+on suurin osa jäänyt ainaiseksi kulissien taakse, mutta yhtä ja
+toista jälkimaailma on saanut tietää. Niinpä tunnemme jo 6:nnen
+hallitsijasuvun ajalta sellaisen tapauksen. Voimakkaalla kuninkaalla
+Pepi I:llä oli nimittäin hyvin uskottu suosikki, joka kuvaillessaan
+elämäänsä mastabassa kertoo: »Siihen aikaan, jolloin salaisuudessa
+ryhdyttiin oikeudellisiin toimenpiteisiin suurta kuningaspuolisoa
+Hetestä vastaan, hänen majesteettinsa salli minun johtaa kuulustelua
+— minun yksinäni, senvuoksi, että minä olin hänen majesteettinsa
+sydämelle rakas ja hänen majesteettinsa oli mieltynyt minuun. Minä
+itse toimitin kirjallisen kertomuksen siitä, minä yksin yhden ainoan
+tuomarin kanssa. Ei koskaan ennen minun asemassani oleva henkilö ollut
+saanut kuulla kuninkaallisen haaremin salaisuuksia.»
+
+Yksityiskohtaisemmat tiedot on meillä Ramses III:n vanhuudenpäiviltä
+samanlaisesta oikeudenkäynnistä, joka koski faaraon haaremissa
+suunniteltua suurta salaliittoa. Tälläkään kertaa kuningas ei uskonut
+ikävää oikeustapausta tavallisille tuomareille, vaan sen sijaan
+asetti uskotuistansa erikoisen tuomioistuimen, joka sai rajattoman
+vallan päättää rikollisten elämästä. Meidän tietomme tuomioistuimen
+käsittelyistä ovat peräisin kirjallisista papyrus-merkinnöistä, jotka
+kaikesta päättäen olivat tarkoitetut kuninkaallista arkistoa varten.
+Niistä käy selville, että eräs kuninkaan puolisoista oli toisten
+haareminaisten kanssa tehnyt salaliiton faaraota vastaan, joka nyt
+oli vanha ja sairaalloinen, luultavasti tarkoituksenaan asettaa oma
+poikansa valtaistuimelle. Vehkeilevät naiset olivat saaneet puolelleen
+useimmat haaremin hovimiehet, jopa faaraon oman ylikamariherran ja
+ylimmäisen juomanlaskijan. Vaarallisinta oli, että myöskin Nubiassa
+olevien egyptiläisten joukkojen päällikkö oli mukana salaliitossa.
+Hänen sisarensa, joka kuului Ramseen haaremiin, oli houkutellut
+hänet avustamaan salahanketta. Suunnitelmana oli, että nubialaiset
+joukot alkaisivat kapinan ja hyökkäisivät Egyptiin. Samalla kertaa
+näyttävät haareminaisten sukulaiset ja ystävät ja muut rikostoverit
+työskennelleen kiihoittaakseen pääkaupungin väestöä vallankumoukseen
+vanhaa faaraota vastaan. Muitakin korkeita upseereita ja virkamiehiä,
+niiden joukossa eräs pappi, otti osaa suuren kapinan valmisteluihin.
+Pappi antoi taikakirjan opastuksella ohjeita, miten oli meneteltävä,
+jotta kuninkaallisen palatsin vartiomiehistö voitaisiin taikakeinoin
+lamauttaa. Tähän tarkoitukseen valmistettiin salaperäisin loitsuin
+vahanukkeja, jotka toimitettiin salaisesti palatsiin levittämään siellä
+pelkoa ja kauhua.
+
+Mutta kaikesta varovaisuudesta huolimatta salaliitto tuli kuninkaan
+korviin. Hän sai pian käsiinsä pitkän luettelon valtionkavaltajista,
+ja kaikki nämä, niin naiset kuin miehetkin, vangittiin. Kuten sanottu,
+kuningas asetti erikoisen tuomioistuimen tuomitsemaan tätä »maan
+inhoa», kuten rikollisia eräässä kertomuksessa nimitetään. Tuomareille
+antamissaan ohjeissa kuningas merkitsevästi ilmaisee toivomuksenaan,
+että tämä epämiellyttävä juttu ratkaistaisiin mahdollisimman suuressa
+hiljaisuudessa: »Niitä sanoja, joita syytetyt ovat lausuneet, en tunne.
+Menkää ja tutkikaa heitä! Sallikaa niiden, joilla on etuoikeus, saada
+kuolla oman kätensä kautta,[86] kuolla, minun siitä mitään tietämättä!
+Ja antakaa muidenkin rikollisten saada rangaistuksensa, minun siitä
+mitään tietämättä!» Siis, ei huomiotaherättäviä kohtauksia! Joitakin
+salaisesti julistettuja tuomioita, joitakin itsemurhia ja mestauksia
+kaikessa hiljaisuudessa — siinä kaikki!
+
+Tuomiopöytäkirjat ovat myöskin lyhyitä ja ylimalkaisia. Eräästäkin
+vähemmin ylhäisestä rikollisryhmästä sanotaan esimerkiksi: »Eräiden
+haaremin vartijain vaimot, jotka salaliittoon olivat yhtyneet miestensä
+rikostovereiksi, asetettiin tuomioistuimen eteen. Heidät huomattiin
+kanssarikollisiksi ja annettiin heidän rangaistuksensa täyttyä: kuusi
+naista.»
+
+Ja siitä prinssistä, joka näyttää olleen tarkoitettu sysäämään faaraon
+valtaistuimelta, sanotaan pöytäkirjoissa: »Hänet asetettiin oikeuden
+eteen, koska hän oli liittynyt äitiinsä, kun tämä teki salaliiton
+toisten haareminaisten kanssa, ja oli siis toiminut vihamielisesti
+herraansa vastaan. Häntä kuulusteltiin, huomattiin hänet syylliseksi ja
+jätettiin hänen omaksi tehtäväkseen päiviensä päättäminen.»
+
+Keitä salaliittolaiset olivat, emme saa tietää. Heidän nimiensä ylle
+viranomaiset ovat levittäneet saman salaperäisyyden verhon kuin yli
+koko draamankin ja antaneet heidän esiintyä pöytäkirjassa keksityin
+nimin. Kun eräänkin hovivirkamiehen nimityksenä on »Auringonjumala
+vihaa häntä», niin voimme ymmärtää, että tämä ei ollut hänen oikea
+nimensä, vaan että se luultavasti kuului »Auringonjumala rakastaa
+häntä». Ja korkea upseeri, jonka nimenä oikeudenkäyntipöytäkirjoissa on
+»Theban Paha», on kai siihen asti ollut nimeltään »Theban Hyvä».
+
+Ennenkuin tuomioistuinkäsittelyt kumminkaan — olivat vielä loppuneet,
+sattui tapaus, joka kauhistavalla tavalla osoittaa, kuinka
+läpimädäntyneiksi yhteiskuntasiteet olivat ehtineet tulla Egyptissä.
+Kuninkaan tuomioistuimessa olevista luottamusmiehistä täytyi kaksi
+äkkiä vangita. He olivat tutkinnon kuluessa tulleet syytettyjen
+haareminaisten sekä erään salaliiton päähenkilön hyviksi ystäviksi ja
+yhdessä heidän kanssaan toimeenpanneet juomingit. Rangaistus: nenä ja
+korvat pois.
+
+
+
+
+LAKI JA OIKEUS.
+
+
+Muinaisegyptiläisistä lakikokoelmista on säilynyt vain yksi, ja tämäkin
+hyvin vaillinaisena. Se on kaiverrettu jättiläismäiseen muistokiveen,
+jonka kuningas Haremheb, 19:nnen dynastian ensimmäinen hallitsija,
+pystytti Kamakin suureen temppeliin. Paha kyllä tämän kuten monien
+muidenkin muistomerkkien teksti on siinä määrin turmeltunut, että
+ainoakaan pykälistä ei ole täydellisesti säilynyt. Ne väärinkäytökset,
+joita vastustamaan Haremheb erityisesti tahtoi käydä, koskivat
+virkamiesten ja sotilaiden omavaltaisuutta verojen keräyksessä.
+Rangaistukset näistä ovat ankaria: toisen kerran »sata ruoskaniskua,
+joista viisi avointa haavaa», toisen kerran nenä pois ja karkoitus
+maasta johonkin kaukaisimpaan koilliseen rajakaupunkiin.
+
+Todistuksena siitä, kuinka alkeellista veronkanto oli, mikä johtui
+siitä, että rahaa ei ollut maksuvälineenä esitettäköön seuraava
+pykälä sanatarkasti: »Jos köyhä mies teki itsellensä veneen ja siihen
+purjeet voidakseen palvella faaraota ja lastasi siihen, mitä hän oli
+velvollinen suorittamaan verona faaraon panimoille ja keittiölle, ja
+häneltä ryövättiin vene ja faaraolle tulevat verot, niin jäi köyhä
+mies vaille omaisuuttansa ja suuren työnsä hedelmiä. Tämä on väärin,
+ja faarao tahtoo tehdä sellaisesta lopun voimakkailla toimenpiteillä.
+Senvuoksi hänen majesteettinsa käskee, että jos joku virkamies
+omavaltaisesti anastaa faaraolle tulevat verot ja ottaa veneen
+keneltä hyvänsä tämän maan asukkaalta, häneltä rangaistukseksi nenä
+leikattakoon ja hänet lähetettäköön nenättömäin kaupunkiin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vanhan Egyptin oikeudenkäyntimenetelmää koskevaa ainehistoa on säilynyt
+runsaasti, mutta itse rangaistusten laadusta meillä valitettavasti on
+vain hyvin niukkoja tietoja.
+
+Saadakseen törkeät rikolliset tunnustamaan käytettiin kidutusta. Ei
+yksin selkä, vaan myöskin jalat ja kädet saivat kepistä osansa. Tämä
+oli syytetyn »täydellistä tutkimista». Aikaisemmin puheenaolleessa
+Ramses IX:n aikaisessa oikeudenkäynnissä haudanryöstäjiä vastaan
+kuulustelu alkoi sillä, että sitä rosvoista, jonka asunnosta varastetut
+esineet oli löydetty, ensin ruoskittiin ja hänet sitten pantiin käsi-
+ja jalkarautoihin. Saman käsittelyn alaiseksi joutui laivuri, joka oli
+epäluulonalainen, mutta havaittiin syyttömäksi. Eräs vanha pappi oli
+ollut mukana haudanryöstössä; hänen kuoltuansa kuulusteltiin hänen
+poikaansa samalla armottomalla tavalla. — Välistä joutui syytetty
+kidutettavaksi kolme, neljä kertaa, jos oli syytä epäillä hänen
+valehdelleen.
+
+Rangaistuksista oli ruoskiminen tavallisin. Muinaisessa Egyptissä,
+niinkuin meidän päiviemme Idässä, pidettiin selkäsaunaa varmimpana
+keinona esim. virkistämään hitaita veronmaksajia; eivät edes
+yhteiskunnallisen arvoasteikon huipuilla olevat olleet turvassa
+kepiltä. Muuan ylhäinen mies vanhan valtakunnan ajalta kehuu
+hautakirjoituksessaan, ettei hän koskaan, sitten nuoruutensa päivien,
+ollut saanut ruoskaa keltään virkamieheltä. Jo koulussa keppi oli
+kernaasti käytetty opetusväline. »Pojalla on korvat selässänsä;
+hän kuulee sitä, joka häntä lyö», samanaikainen pedagogi sanoo
+asiantuntemuksella ja vakaumuksella. Muuan entinen oppilas muistellen
+kiitollisesti entisiä koulupoikapäiviänsä sanoo kirjeessään vanhalle
+koulumestarillensa: »Minä olin sinun luonasi aina siitä saakka, kuin
+kasvatukseni alkoi. Sinä ruoskit minua selkään, ja sinun opetuksesi
+menivät minuun korvieni kautta.»
+
+Egyptiläiset olivat kuitenkin oikeudenkäytössään lempeitä verrattuina
+useimpiin muihin muinaisajan kansoihin. Heidän oikeuskäsityksessään
+kohtaa välistä enemmän sosiaalisia kuin ruumiillisia rangaistuksia,
+kuten kunnian menettämisen. »Kunniallisten miesten ei pidä astuman
+heidän huoneeseensa», sanoo siten esim. muuan oikeusoppinut niistä,
+jotka rikkovat lakeja. Kumminkin esiintyy, kuten olemme nähneet,
+sellaisiakin rangaistuksia kuin nenän ja korvien poisleikkaaminen.
+
+Maankavallus rangaistiin kielen menettämisellä. Valapattoisia
+rangaistiin välistä kuolemalla, välistä heiltä leikattiin nenä ja
+korvat ja heidät lukittiin »pää lautaan». Tuomareitakin, jotka olivat
+langettaneet väärän tuomion, rangaistiin nenän ja korvien menetyksellä.
+Eräänlaisilla valtiollisilla rikollisilla oli sama etuoikeus kuin
+korkeimmilla turkkilaisilla virkamiehillä vielä meidän päivinämme,
+nimittäin itsemurhalla ehtiä tuomionsa edelle. Tämä voi tapahtua joko
+tuomioistuimen edessä tai kotona. Joka ei auttanut kuolemanvaarassa
+olevaa ihmistä, häntä rangaistiin ruoskimalla ja kolmen päivän nälällä.
+Samoin sitä, joka ei tehnyt voitavaansa varkaan ilmisaamiseksi.
+Isänmurhaajalta katkottiin ensin jäsenet, ja sitten hänet elävältä
+poltettiin orjantappuroissa. Avionrikkoja sai tuhat ruoskaniskua, ja
+naiselta, joka oli tehnyt saman rikoksen, leikattiin nenä. Jos joku oli
+väkisin maannut vapaasyntyisen naisen, niin hänet silvottiin siten,
+ettei hän voinut uusia tekoansa. Tässä tapauksessa vanhat egyptiläiset
+siis olivat — jos kostoperiaatteen »silmä silmästä, hammas hampaasta»
+jätämme huomioonottamatta — sillä kannalla, jolle pääseminen meillä
+vasta on ollut puheenalaisena. — Joka väärensi rahaa tai asiakirjoja,
+menetti oikean tai molemmat kätensä. Väärän syytöksen tekijä sai saman
+rangaistuksen, minkä syytetty olisi saanut ollessaan syyllinen.
+
+Tuntuva rangaistus oli maastakarkoitus. Kaukana koillisessa,
+Palestiinan rajalla, oli linnoitus, jonne »leikatuin nenin»
+karkoitettiin ne virkamiehet, jotka olivat tehneet väkivallantekoja
+alaisiansa vastaan. Aithiopiassa, kaukana etelässä oli samanlainen
+karkoituspaikka, jonne silvotut rikolliset lähetettiin töihin
+kultakaivoksiin. Niin pelätty oli tämä Egyptin Siperia, että oli
+tavallista oikeuden edessä vannoa: »Jos minä valehtelen, niin silvotuta
+minut ja lähetä minut Aithiopian vuorikaivoksiin!» Toisen kerran
+vannottiin: »Jos minä valehtelen, niin en halua syödä enkä juoda,
+vaan kuolla tähän paikkaan», tai: »Jos rikon sanani, niin heitä minut
+krokodiileille!»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun puhutaan egyptiläisten oikeustajunnasta ja rangaistuksista,
+tulee luonnollisesti, kuten egyptiläisten sivistyselämän kaikista
+puolistakin, muistaa, että ollaan tekemisissä kolmetuhatvuotisen
+historian kanssa, joka on suunnattoman pitkä ajanjakso kansan
+kehityksessä. Kuinka jättiläismäisen muutoksen alaisena onkaan
+oikeustajunta omassa maassamme ollut ainoastaan niinä seitsemänä
+vuosisatana, jotka ovat kuluneet siitä, jolloin maakuntalakeja alettiin
+muistiin kirjoittaa! Verrattakoon niiden lainmääräyksiä meidän
+nykyisen rikoslakimme määräyksiin! Taikka — laajentaaksemme väliajan
+yli tuhatvuotiseksi — minkä suunnattoman muutoksen alaiseksi onkaan
+joutunut ei yksin aineellinen kulttuuri vaan koko elämänkäsitys sinä
+aikana, joka on kulunut viikinkiretkistä höyryn ja sähkön aikakauteen!
+Ja tämän ajanjakson pituus: jos Egyptin historiassa siirrymme saman
+verran ajassa eteenpäin vanhan valtakunnan historian alusta, emme
+silloin ole päässeet sen edemmäksi kuin keskimmäisen valtakunnan alkuun.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Tähän ja seuraavaan kappaleeseen: W.M. Flinders Petrie, Social life in
+ancient Egypt.
+
+Tähän kappaleeseen: Wilhelm Spiegelberg, Studien und Materialien zum
+Rechtswesen des Pharaouen, reiches der Dynast. XVIII—XXI (c. 1500—1000
+v. Chr.).
+
+
+
+
+MUINAISTEN EGYPTILÄISTEN ELÄINTENPALVELUS.
+
+
+Mikä valtava voima onkaan uskonto ollut Egyptin kansan elämässä!
+Kun ajattelee mastaboita, pyramideja ja kalliohautoja, muumioita
+ja kuolemankirjoja, temppelirakennuksia, kuvapatsaita ja jumalien
+hymnejä, saa tosioloihin perustuvia todistuksia siitä. Egyptiläisten
+koko ajatusmaailma olikin täynnä kuvittelua jumalvoimain, hyvien ja
+pahojen henkien, puuttumisesta heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Mutta
+jos haluamme koettaa tunkeutua syvemmälle egyptiläisten uskonnon
+mysteerioihin, itse niihin uskonnollisiin voimiin, jotka kansan
+sielussa liikkuivat, silloin meidän on tunnustettava, ettei ole
+mitään muuta alaa, jossa egyptologian tiede hapuilisi niin pimeässä
+kuin tässä. Kun on kysymys sielunelämän syvimmistä, vaikeimmin
+lähestyttävistä kuiluista, silloin kielitaitomme, kykymme tajuta
+kielellisten ilmausten eri vivahduksia osoittautuu kiusallisen
+usein riittämättömäksi. Me kykenemme ainoastaan vetämään karkeimmat
+ääriviivat kuvatessamme Niilinmaan uskonnollista kehitystä.
+
+Me muistamme, että kullakin seudulla oli oma paikallisjumalansa, jonka
+luultiin ottaneen asunnokseen jonkin pyhän eläimen ja joka senvuoksi
+kuvattiin eläinpäiseksi, kuten ibis-jumala Thoth, tieteiden jumala,
+jota myös kuvattiin babiaaniksi, edelleen haukkajumala Horus, joka
+oli auringonjumala ja faaraoitten suojelija, koira- tai sakaalijumala
+Anubis, jota pidettiin kuolemanjumalana, krokodiilijumala Sobek,
+kissajumalatar Bast, jota riemunjumalattarena palveltiin orgioissa,
+sekä koko joukko oinasjumalia. Luultavasti jokin eläimen ominaisuus,
+sen rohkeus, sen viisaus, sen viekkaus herätti egyptiläisissä
+myötätuntoa tai kammoa, joka kehittyi jumalana-palvomiseksi.
+
+Ekhnatonin monoteistiset uudistuspyrkimykset epäonnistuivat, kuten
+olemme nähneet, seurauksena kansan vanhoillisuudesta, mahtavan papiston
+itsekkyydestä ja faaraon häikäilemättömästä kiihkoilusta. Hänen
+kuolemansa jälkeen kaikki kääntyi jälleen entiselleen tai pikemminkin
+vielä alkuperäisemmälle uskonnolliselle kannalle: raa'aksi eläinten
+palvelukseksi.
+
+Alkujaan egyptiläiset pitivät pyhinä ja palvelivat ainoastaan
+määrättyjen eläinten erityisiä yksilöitä, mutia uuden valtakunnan
+häviötä seuranneena rappeutumisen aikana ruvettiin koko tuota
+eläinlajia pitämään pyhänä sillä alueella, missä kysymyksessä olevaa
+jumalaa palveltiin. Tästä saavat selityksensä nuo suunnattomat määrät
+balsamoituja eläimiä, apinoista aina koppakuoriaisiin asti, joita on
+löytynyt kalliohaudoista tai hiekasta ihmisten kuolemankaupunkien
+edustalta. Näiden eläinmuumioiden joukossa on balsamoituja kalojakin,
+parin senttimetrin pituisista puolitoista metriä pitkiin, ja
+niin pieniä nisäkkäitä kuin päästäisiä, jotka lepäävät somissa
+sykomoripuisissa sarkofageissa, kannessa veistetty tai kullattu kuva
+itse eläimestä[87]. Muumioitujen lintujen joukossa on runsaasti
+kotkia, haukkoja ja muita petolintuja. Kunniasijalla on kuitenkin
+pyhä ibis-lintu[88]. Mutta ennen kaikkea vilisee kuolleiden eläinten
+asunnoissa kissoja, kissoja! Sakkaran luota löytyä niin paljon
+kissanmuumioita, että seudun väestö vuosikausia käytti niitä peltojensa
+lannoittamiseen.
+
+Kreikkalainen historioitsija Diodoros, joka eli Kristuksen syntymän
+aikoihin, sanoo, että »egyptiläiset hellivät kissojansa niin, että he
+kuljettivat niitä mukanansa matkoilla välttämättömimpien matkatavarain
+kustannuksella». Vielä tänäkin päivänä pidetään kissaa pyhänä eläimenä
+Niilin maassa. Egyptiläisten erityisen kissarakkauden taustana on
+kuitenkin se seikka, että se ei pyydystä yksin rottia ja myyriä, vaan
+ahdistaa myös skorpioneja ja käärmeitä.[89] Toinen eläin, joka myöskin
+piti talon puhtaana rotista ja käärmeistä, oli näätää muistuttava
+faaraokissa. Sitä pidettiin pyhänä, koska sitä luultiin ainoaksi
+eläimeksi, joka uskaltautui krokodiilin kimppuun. Kerrottiin, että kun
+krokodiili oli syönyt itsensä kylläiseksi ja kita ammollaan lepäsi
+hietikolla nukkuen päivällisuntaan, faaraokissa hyppäsi rohkealla
+loikkauksella matelijan kitaan, kaivautui sen sydämeen, minkä se repi
+rikki, ja pureutui sitten ulos krokodiilin vatsasta.
+
+Etevin kaikista egyptiläisten monista pyhistä eläimistä oli
+_Apis-härkä_, jossa Ptah-jumalan[90] luultiin ilmestyvän. Apiksen
+tuntomerkkejä oli m.m., että se oli musta, nelikulmainen, valkea
+pilkku otsassa, että sen selässä oli kuva, joka esitti valkeata kotkaa
+siivet levällään, ja oikealla puolella kuun sirpin kuvio ja että sillä
+oli kielen alla koppakuoriaista muistuttava nastura. Sen päätemppeli
+oli Memfiksessä, missä sillä oli asuntonsa Ptah-jumalan temppelissä.
+Sitä ruokittiin kuninkaallisesti ja sitä palvelivat omat papit, jotka
+toivat sille uhkeita uhrilahjoja, ja sen kunniaksi vietettiin suuria
+juhlia yli koko maan. Erityisesti juhlittiin sen syntymäpäivää komein
+kulkuein. Kun Apis-härkä kuoli, vallitsi maansuru koko Egyptissä, kunnes
+uusi Apis oli löytynyt. Kaikki kansa paastosi ja pidättyi kylvystä
+ja aviollisesta seurustelusta. Kuolleen härän ruumis balsamoitiin ja
+haudattiin loistavalla komeudella maanalaiseen hautakammioon. Kun
+jälleen oli onnistuttu löytämään härkä, jolla oli kaikki ne 29 pyhää
+tuntomerkkiä, jotka osoittivat jumalan ottaneen sen asunnokseen,
+vietiin uusi Apis suurin juhlallisuuksin vihityssä, kullatussa
+gondoolissa Memfikseen, ja maansuru muuttui riemuksi yli koko Egyptin
+maan aina Niilin suusta Nubian erämaihin saakka.
+
+Kiintoisimpia löytöjä, mitä Egyptissä on tehty, oli pyhien härkien
+suurenmoisen hautarakennuksen löytö. Kuuluisa ranskalainen arkeologi
+Mariette pääsi tavattoman hienon vainunsa avulla tämän lajiansa
+ainutlaatuisen hautausmaan jäljille. Hän seisoi eräänä päivänä
+erämaassa Sakkaran lähellä etelään Kairosta, ja sai näkyviinsä
+sfinksinpään, joka oli miltei hautaantunut hiekkaan. Samassa hän muisti
+kreikkalaisen maantieteilijän Strabon kertomuksen, miten hän oli nähnyt
+sfinksinpään pistävän esiin hiekasta pyhien härkien hautausmaalla.
+»Mitähän, jos tämä onkin kuuluisan mausoleumin paikka!» Herännyt
+ajatus saa Mariette'in heti toimimaan. Kaivaukset alkavat, ja tutkija
+riemuitsee: on tavattu maanalainen hautaholvi, jossa Ptah-jumalan
+ruumiistumat olivat levänneet balsamoituina jättiläissarkofageissa.
+Pettyen tutkija kuitenkin huomasi, että yhtä lukuunottamatta kaikki
+raskaat kiviarkut olivat tyhjiä. — Tännekin siis haudanryöstäjät olivat
+löytäneet tiensä.
+
+Muitakin pyhiä eläimiä kuin Apis-härkiä on käsitelty kuolleina yhtä
+huolellisesti kuin rikkaita vainajia. Uhkeissa sarkofageissa lepäävät
+manalle menneet jalot eläimet, seuranansa kovakuoriaisia, palvelijain
+pikku patsaita ja muuta tavanmukaisiin hautajaismenoihin kuuluvaa.
+
+Hyvin pyhä eläinlaji olivat myöskin babiaanit, joita vanhat
+egyptiläiset kuvissaan esittivät aurinkoa palvelemassa.[91]
+
+Muuan englantilainen egyptologi löysi 1830-luvulla eräästä
+kallionrotkosta kuolleiden kaupungista Niilin vasemmalta rannalta
+vastapäätä Thebaa myöskin muumioitujen apinain hautausmaan, joka
+meidän päivinämme on löydetty jälleen. Sieltä löytyi erinäisiä
+apinanmuumioita ja apinain luurankojen osia. Muutamissa haudoissa
+tavattiin myös pähkinöitä sisältäviä saviastioita ja savipulloja,
+joissa todennäköisesti oli ollut vettä tai jotakin muuta juomaa. Siellä
+oli myöskin pieniä savisia sarkofageja, kussakin jumalankuvansa. Toisen
+apinain haudan Davis löysi Kuningasten laaksosta. Siinä oli viisi
+tavattoman hyvin säilynyttä apinanmuumiota.
+
+Niinkin vastenmielisiä eläimiä kuin käärmeitä ja krokodiilejä, jotka
+olivat oikeana maanvaivana, pidettiin eräissä paikoin pyhinä. Vanhat
+egyptiläiset pitivät kernaasti talossaankin käärmeitä, sillä ne
+karkottivat pois rotat.
+
+Krokodiiliä, pelättyä Leviathania, kuten petoa Jobin kirjassa
+nimitetään, egyptiläiset varmaankin palvelivat enimmäkseen kammosta.
+»Kauhu asustaa hänen hampaittensa ympärillä. Kun hän kohottautuu,
+sankarit vapisevat ja hämmentyvät hädästä. -Häntä vastaan ei miekasta
+ole lainkaan apua. Hänelle on rauta kuin korsi ja kupari kuin laho puu.
+Nuija on hänelle kuin olkea ja hän hymyilee keihään värähtelylle.»
+
+Kuuluisa krokodiilinpalveluksen paikka oli viljava Faijum. Siellä on
+vanhan Krokodilopoliksen, »Krokodiilikaupungin» rauniot; tämä oli
+krokodiilipäisen vedenjumalan Sobekin palveluksen pääpaikka. Täällä
+oli hänellä jo 12:nnen hallitsijasuvun aikana päätemppelinsä pyhän
+Moiris-järven lähellä, missä oli jumalalle pyhitettyjä krokodiilejä.
+Krokodiilikaupungissa lienee sen loistonpäivinä ollut 100 000 asukasta.
+Sen rauniot ovat laajimmat, mitä mistään Egyptin kaupungista on
+jäljellä. Sen läheltä on meidän päivinämme löytynyt pyhäin eläinten
+kuolemankaupunki ja siinä paljon krokodiilinmuumioita ja papyruskääröjä.
+
+Herodotos kertoo, että Faijumin asukkaat ripustivat pyhille eläimille
+kristallisia ja kultaisia korvarenkaita ja rannerenkaita niiden
+etujalkoihin ja hankkivat niille säädettyä pyhää ravintoa, niin kauan
+kuin ne elivät. Kun eläimet kuolivat, ne balsamoitiin ja haudattiin
+juhlallisesti.
+
+Monista paikoin Egyptiä on löydetty näitä matelijoita varten
+rakennettuja suuria huvilarakennuksia. Kuuluisassa Krokodiililuolassa
+pari penikulmaa El Amarnasta etelään voitiin kerran laskea
+krokodiilinmuumioita tuhansittain.
+
+Etevä kreikkalainen maantieteilijä Strabo, joka vähän jälkeen
+meidän ajanlaskumme alkua kulki halki Egyptin, kertoo käynnistään
+Moiris-järvellä: »Pyhä krokodiili lojui miellyttävässä levossa
+rannalla. Isäntäni hankki pienen kakun, palan paistia ja kannullisen
+hunajaviiniä. Sitten saapuivat sinne papit, avasivat pyhän eläimen
+kidan, tunkivat sinne kakun ja lihakappaleen ja kaatoivat palan
+paineeksi viiniä krokodiilin kurkkuun. Sitten eläin heittäytyi veteen
+ja ui tyytyväisenä toiselle rannalle, missä toinen matkailija toisti
+saman ruokinnan.»
+
+Krokodiilin kitaan joutumista pidettiin onnellisimpana kuolemistapana.
+Krokodiilin leukojen runtelemia pidettiin kateuden sekaisin tuntein
+krokodiilijumalan lemmikkeinä. Usein sattui, että tuollainen hirviö
+sieppasi rannalta pikku lapsia. Mutta silloin noiden pikku raukkojen
+äidit iloitsivat siitä, »että olivat olleet kyllin arvokkaita
+synnyttämään aterian jumalalle».
+
+Mutta jos tahallansa surmasi pyhän eläimen, pidettiin sitä kuoleman
+ansaitsevana, ja jos oli kysymyksessä kissa tai ibis-lintu, ei
+tehty eroa, olipa sen surmannut tahallaan tai vahingossa. Siitä
+uskomattomasta fanatismista, millä kansa suojeli pyhiä kissojansa ja
+kosti niiden puolesta, kreikkalainen historioitsija Diodoros kertoo
+kuvaavan tapauksen, jota hän omin silmin oli ollut näkemässä. Muuan
+roomalainen oli täysin ilman omaa syytänsä aiheuttanut kissan kuoleman.
+Heti kerääntyi kansaa kokoon, ryntäsi siihen taloon, jossa »murhaaja»
+asui, ja löi hänet kuoliaaksi. Nälänhädän aikana voi sattua, että
+ihmiset söivät toisiansa, mutta koskaan ei ole kuultu, että joku olisi
+uskaltanut satuttaa kätensä pyhään eläimeen vaimentaakseen sen lihalla
+nälkäänsä.
+
+Huippunsa eläintenpalvelus saavutti Egyptissä Saisin aikakautena ja sen
+jälkeen.
+
+Hyvin oppinut ja paljon matkustanut kirkkoisä Clemens Aleksandrialainen
+lausuu egyptiläisten eläintenpalveluksesta puhuessaan ihastuksensa
+heidän »komeita temppelejänsä kohtaan, jotka loistavat kullasta,
+hopeasta ja elektronista [ks. viite 47] ja säteilevät värikkäistä Indian ja
+Aithiopian kivistä. Mutta kun tulee pyhätön sisimpiin huoneisiin,
+palaen halusta saada nähdä sen, joka on ylevintä tässä pyhässä
+huoneessa, niin siellä eräs temppelissä uhria toimittavista papeista
+intoutunein katsein ja huulet ylistystä mumisten vetää syrjään esiripun
+ja saa meidät — hymyilemään hartaan kunnioituksensa esineelle. Sillä
+siellä ei näy sitä jumalaa, jota niin kiihkeästi halusimme nähdä, vaan
+käärme tai kissa, krokodiili tai muu peto, joka on arvoton elämään
+temppelissä ja omiaan oleskelemaan liejussa tai kallionkolossa.
+Tällainen on meille näyttäytyvä egyptiläisten jumala: hirviö, joka
+vieritteleikse purppuramatoilla.» Myöskin kreikkalainen kirjailija
+Lukianos kertoo hämmästyneensä, kun hän jumalan asemesta komeiden
+egyptiläisten temppelien kaikkein pyhimmässä huoneessa näki apinan,
+ibis-linnun, pukin, oinaan tai kissan.
+
+Diodoros kertoo edelleen, miten pyhiä eläimiä ruokittiin »mitä
+oivallisimmilla ruoilla, kaikenlaisilla hienoilla leivoksilla ja
+hunajakakuilla, keitetyllä tai paistetulla hanhella j.n.e. Tuon
+tuostakin heidän pyhyytensä saivat virkistäytyä lämpimässä kylvyssä,
+jonka jälkeen »niitä voideltiin mitä ihanimmilla voiteilla ja niiden
+ympärillä poltettiin kaikenmoisia hyvätuoksuisia suitsukkeita. —
+Myöskin pidetään», hän jatkaa, »tarkkaa huolta siitä, että ne saavat
+noudattaa luonnonviettejään ja paritella. Jokaista pyhää koiraseläintä
+varten pidetään nimittäin naaraitakin, lajinsa jumalan lemmityiksi.»
+
+Temppelieläinten jumalina palvomisesta kertovat egyptiläiset
+seinäkuvatkin. Kuvassa näkyy usein pappeja rukoilemassa eläintä,
+milloin seisoen, milloin polvistuneina; usein he ovat heittäytyneet
+maan tomuun hänen pyhyytensä edessä.
+
+Pyhien eläinten ylläpitoa varten oli määrätty kustakin maakunnasta
+määrättyjen peltojen tuotteet. Puhuttiin senvuoksi »pyhän ibis-linnun
+maasta», ja »pyhän hanhen vainiosta» j.n.e. Lisäksi kestittiin pyhiä
+eläimiä vapaaehtoisillakin lahjoilla, kuten selviää eräästäkin
+hautakirjoituksesta, jossa vainaja kehuu itseänsä seuraavilla hyvillä
+töillään: »Elatusta annoin minä ibis-linnulle ja haukalle, kissalle ja
+sakaalille, niin kauan kuin ne elivät; ja kun ne kuolivat, lahjoitin
+minä niille balsamia ja kääreliinoja.»
+
+Luonnollisesti kullakin pyhällä temppelieläimellä oli omat pappinsa ja
+hoitajansa, sekä mies- että naispuolisia. Viimemainittuja sanottiin
+»imettäjiksi». He kantoivat erityisiä arvonmerkkejä, ja kansa tervehti
+heitä kunnianosoituksin.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Adolf Erman, Die ägyptische Religion.
+
+Heinrich Brugsch, Religion und Mythologie der alten Ägypter.
+
+Alfred Wiedemnnn, Der Tierkult der alten Ägypter (»Der alle Orient»
+1912.)
+
+Theodor Hopfner, Der Tierkult der alten Ägypter.
+
+Friedrich Zimmermann, Der ägyptische Tierkult.
+
+Lortel et Gaillard, La faune momifiér de l'ancienne Égypte (»Archives
+du Museum d'histoire naturelle de Lyon» 1903, 1907, 1909).
+
+Otto Keller, Die antike Tierwelt.
+
+
+
+
+VANHAIN EGYPTILÄISTEN KIRJALLISUUS JA ELÄMÄNKATSOMUS.
+
+
+Muinaisten egyptiläisten kirjallisuudesta meidän tietomme ovat
+tavattoman paljon epätäydellisemmät kuin heidän taiteestaan. Ja kuinka
+voisi loisin ollakaan? Kaikkihan riippuu tässä siitä, kuinka monta
+vuosituhatta hauras papyruslehti voi vastustaa ajan tuhoavaa vaikutusta.
+
+Mitä egyptiläisestä kirjallisuudesta on jäljellä, riittää kumminkin
+antamaan aavistuksen siitä, kuinka rikas ja monipuolinen se kerran on
+ollut. Millään muulla kansalla ei tuohon aikaan, mikäli tiedämme, ole
+ollut vastaavaa tarjottavissa.
+
+Alamme kumminkin alusta
+
+
+
+
+»KOULUKIRJOISTA».
+
+
+Niitä hallitsee kokonaan pedagogin lukupuikko, jota ovat pidelleet
+hyvin aineellisuuteen taipuvat kädet. Kaikissa sävellajeissa ylistetään
+niitä aineellisia etuja, joita oppi tuo myötänsä. Tiedon sisäisestä
+arvosta nämä kirjoitukset sitävastoin sanovat tuskin sanaakaan.
+Koulukirjojen useasti tuima sävy osoittaa kuitenkin, ettei edes
+elämänviisaiden ja ymmärtäväisten egyptiläisten keskuudessa aina ollut
+niin helppoa opettaa nuorisolle tietojen hankkimisen arvoa. Niinpä
+sanotaan kerrankin: »Sinun sydämesi hyppelehtii, ja sinä olet kuin
+vallaton lintu. Lintu pannaan häkkiin, ja haukalta sidotaan siivet,
+kun se on kesytettävä — minä olen kyllä tekevä ihmisiä sinustakin,
+sinä kasvattamaton nuoriso. Muista se!» Koulukirjat ovatkin täynnä
+varoituksia ja kehoituksia kurittomille oppilaille, jotka kuten
+»kirmailevat varsat juoksevat pois koulusta ja jättävät kirjat
+lepäämään» omistautuakseen soturin ammattiin, maanviljelykseen tai
+— surullista sanoa — vielä useammin »antautuakseen huvittelemaan».
+He »kuljeksivat kadulta kadulle, missä tuoksuu oluelta, omaksi
+tuhoksensa». He istuvat pelaamassa ja lauleskelemassa ravintoloissa,
+sen sijaan, että oppisivat isien kunniakkaita ja ylistettäviä
+uskonnollisia tai historiallisia opetusrunoja!
+
+Pedagogi milloin uhkaa moisia huimapäitä virtahevonruoskalla, milloin
+ylentää hän heidän mieltänsä opettavaiseen sävyyn puhumalla siitä,
+kuinka häntä itseänsä kerran on jalostettu kovalla käsittelyllä. »Katso
+minua!» hän sanoo pahantapaiselle nuorukaiselle. »Kun minä olin niin
+nuori kuin sinä, minä sain viettää aikani kädet kahleissa, ja ne ne
+nöyryyttivät minun jäseneni, kun olin kantanut niitä kolme kuukautta ja
+istunut suljettuna temppeliin, sillä aikaa kuin vanhempani ja veljeni
+saivat olla vapaina maalla. Kun tämän ajan perästä kahleet minulta
+otettiin pois ja minun käteni pääsi vapaaksi, minä olin kaikessa
+parempi kuin aikaisemmin. Minusta tuli numero yksi toverieni joukossa
+ja minä voitin heidät kaikki lukemisessa ja kirjoittamisessa.
+
+Tee sinä nyt kuten minä sanon, niin voit hyvin ja huomenna havaitaan,
+ettei kukaan ole taidoissa sinua edellä.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Mihin pyrki sitten kouluopetus? Tekemään pojasta »_kirjurin_»,
+s.o. virkamiehen, sillä »kirjurin» rauhallinen ja varma asema oli
+egyptiläisten ihanne.
+
+He tunsivat vanhastaan kunnioitusta oppia kohtaan, ei kuitenkaan
+niin paljon sen itsensä vuoksi kuin siitä syystä, että »kirjurilla»,
+opiskelleella, oli valta kaikkien muiden yhteiskuntaluokkien suhteen.
+Hänelle oli avoinna miellyttävä tie valtion virkoihin, kun sitävastoin
+kaikkien muiden tuli rehkiä ja tehdä työtä otsansa hiessä. Oppimaton
+miesparka, »jonka nimeä ei kukaan tunne, on kuin raskaasti kuormitettu
+aasi, jota kirjuri ajaa», sanoo eräs vanhan Egyptin viisaista. »Tule
+senvuoksi kirjuriksi, jotta voit käskeä toisia! Kirjurin virka on
+suurta», ja koskaan hänen ei tarvitse kärsiä ja kieltäytyä: »Oppinut
+ravitaan kylläiseksi, mistä kiitoksen saa hänen oppinsa.» Kuinka
+onnellisessa asemassa hän onkaan verrattuna talonpoikaan! Lue ja
+kuule, miten voi käydä sen, jonka on elettävä maan tuotteista: »Mato
+on riistänyt häneltä puolet hänen sadostaan, ja toisen puolen on
+virtahepo syönyt suuhunsa. Pelloilla vilisee rottia, heinäsirkat ovat
+sinne laskeutuneet, ja varpuset varastavat. Voi talonpoika-parkaa!
+Laskee sitten maihin kirjuri kokoamaan veroja. Hänen palvelijoillansa
+on kepit kädessä ja he sanovat: 'Anna tänne viljasi!' Jos viljaa
+ei ole, he ruoskivat häntä ja vangitsevat hänet. Hänen vaimonsa
+sidotaan hänen silmiensä edessä ja hänen lapsensa pannaan kahleisiin.
+Naapurit hylkäävät hänet ja pakenevat viedäkseen viljansa turvaan.»
+Kuvaus tietysti liioittelee esittäessään kirjurin asemaa niin paljon
+valoisammaksi, mutta pääpiirteissään kylläkin, surullista sanoa, tämä
+kuvaus fellah-paran kohtalosta on totta.
+
+Kadehtia ei voi käsityöläistäkään. Kun viisas Duauf lähettää poikansa
+kouluun valmistumaan kirjuriksi, hän neuvoo tätä: »Minä olen nähnyt
+sepän ahjonsa ääressä. Hänen käsiensä iho oli kuin krokodiilinnahka ja
+hänen tuoksunsa pahempi kuin kalanperkeiden.» Suutari on säälittävä
+raukka. Kaikkialla hän saa kierrellä ja kysellä työtä. »Hänen
+terveytensä on kuin kuolevan kalan, ja hän saa pureskella vain nahkaa.
+Entä kutoja sitten: hänen täytyy istua sisälle suljettuna kuin naisen.
+Hän saa istua siinä kokoonkyyristyneenä maassa eikä saa koskaan
+hengittää raitista ilmaa. Ja kuinkas on kivenhakkaajan laita? Päivän
+päättyessä hänen käsivartensa ovat voimattomat, ja hänen selkänsä
+ja polvensa ovat nyrjähtäneet. Mutta pahinta kaikesta on kalastajan
+ammatti. Hän saa elää kauheassa krokodiilien pelossa ja ennemmin tai
+myöhemmin hän joutuu niiden saaliiksi.»
+
+Soturin kohtaloa, verrattuna kirjurin asemaan, maalaillaan myös
+egyptiläisessä koulukirjassa kauhistavin värein. Se pursuu kertomuksia
+siitä, miten häntä ruoskitaan lapsuudesta saakka: »Hänet lasketaan
+maahan ja häntä peitotaan kuin papyrusta.» Ja entä sitten hänen
+kohtalonsa samottaessa sotaretkillä yli vuorten ja erämaiden! »Leipänsä
+ja vetensä hänen on kannettava selässänsä, kuten aasi kantaa kuormansa,
+niin että hänen selkänsä koukistuu taakasta, ja pilaantunutta vettä hän
+saa juodakseen. Kun hän tulee vihollisen eteen, hän on kuin vangittu
+lintu. Ja kun hän palaa jälleen kotiin, hän on kuin puu, jota mato
+kalvaa. Hän on sairas ja hänen on paneuduttava vuoteeseen. Vaatteet on
+häneltä varastettu, ja hänen palvelijansa on karannut tiehensä.» Niin
+päntättiin jo nuorena päähän tuota hartaan ahdasta uskonvarmuutta,
+ellei mikään yhteiskunnallinen asema edes lähimainkaan ollut
+verrattavissa »kirjurin» virkaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Voidakseen kerran saavuttaa kirjurin kadehdittavan aseman ja
+sitten yletäkseen byrokraattisessa arvoasteikossa nuorukaisen oli
+osattava laittautua ylempiensä suosioon. Se on läpikäyvänä ohjeena
+useimmissa niissä »viisaudenopeissa», joita kouluissa opiskeltiin.
+Tähän kirjallisuuden haaraan kuuluu kuitenkin paljon sellaistakin,
+joka on eetillisessä suhteessa tätä paljon korkeampaa ja ylittää
+kouluviisauden näköpiirin. Siinä kirjallisuudessa on sukulaisuutta
+raamatun sananlaskujen kirjan kanssa. Varsinkin itsehillintä oli
+ominaisuus, jota pidettiin Egyptissä suuressa arvossa. Jos riitaveli
+käyttäytyikin meluavasti ja hillitsemättömästi, oli hienon miehen
+pysyttävä tyynenä ja osoittauduttava liian hyväksi tolkuttomaan
+torailuun. Hienotunteista suhtautumista toisiin, kiittämättömiinkin,
+esitetään jo vanhimpina aikoina ihmisen velvollisuudeksi, ja hurskaille
+ihmisille tulikin vähitellen »vaikeneva» merkitsemään »vanhurskasta»,
+samoin kuin »kiivas» tuli jumalattoman ja syntisen yleisnimeksi. —
+Vanhat egyptiläiset olivat yleensä hyvälaatuista ja hupaista kansaa.
+Heidän pääasiallisin pyrkimyksensä oli hankkia niin itselleen kuin
+kanssaihmisilleenkin mahdollisimman miellyttävä olo sekä tässä että
+tulevassa elämässä.
+
+
+
+
+VIISAUDENOPPEJA.
+
+Vanhimmat viisauden opettajat.
+
+
+Egyptiläisen kirjallisuuden vanhimpia teoksia on viisaudenoppi, jossa
+sanotaan, että sen on kirjoittanut kolmannen hallitsijasuvun viimeisen
+kuninkaan visiiri. Niin vanha se ei varmastikaan ole, mutta sillä on
+joka tapauksessa hyvin kunnioitettava ikä.
+
+Käytännöllinen viisaus puhuu siinä jokaisesta viisaan miehen antamasta
+neuvosta. Ei saa olla kohtuuton, hän sanoo. Tämä ei estä kuitenkaan
+juomasta juomarin kanssa ja istumasta pöydässä ahmatin seurassa, kunhan
+vain omalta osaltaan on kohtuullinen — sillä ei sovi loukata sitä,
+jolla on asioista toinen käsitys. Kieltänsä on varottava sellaisilta
+ihmisillä, jotka eivät voi pitää tietoinansa salaisuutta. Ei saa olla
+ylimielinen, sillä kukaan ei tiedä, mitä mistäkin voi tulla. Lopuksi
+viisas mies lupaa, että sillä nuorukaisella, joka seuraa tarkoin hänen
+neuvojansa, on oleva loistava menestys.
+
+Niin köyhää on sen ajan »viisaus». Se ei ole kohonnut käytännöllisen
+hyödyn ja seurustelutaidon portaikkoa korkeammalle.
+
+Toinen vanhan valtakunnan aikainen kuuluisa viisauden opettaja
+oli muuan viidennen hallitsijasuvun visiiri nimeltä _Ptahotep_.
+Kuunnelkaamme muutamia tämän viisaan miehen neuvoja! »Jos olet
+pyydetty», hän sanoo, »aterialle miehen luo, joka on sinua ylempi, niin
+ota mitä eteesi asetetaan! Älä tuijota niihin ruokalajeihin, joita
+isännällä on edessänsä, vaan katso mitä sinulla itselläsi on edessäsi!
+Sillä muutoin isäntä voi tulla huonolle tuulelle.
+
+Luo silmäsi maahan, kunnes isäntä suvaitsee tervehtiä sinua, ja puhu
+vasta, kun hän on puhutellut sinua! Naura, kun hän nauraa! Se tekee
+hänen sydämellensä hyvää, ja hänestä on silloin mieluista, mitä sinä
+teet. Täytyy olla varovainen seurustellessaan isoisten kanssa, sillä
+koskaan ei tiedä, mikä heidän mielensä on. Mahtava mies, joka istuu
+pöydässä, antaa tietysti parhaat palat niille, jotka istuvat häntä
+lähinnä, mutta hänen hyvä mielensä voi saada hänen kätensä ulottumaan
+aina sinnekin, missä sinä istut.
+
+Koukista selkäsi ylempäsi edessä, silloin olet nauttiva hyvinvointia
+talossasi! Elät hyvästi, niin kauan kuin hän on lempeä.
+
+Jos tahdot säilyttää ystävyyden perheen kanssa, johon sinulla on pääsy,
+niin varo lähestymästä talon naisia! Tuhannet ihmiset joutuvat heidän
+vuoksensa turmioon. Heidän loistavista jäsenistänsä hurmaantuu, mutta
+lyhyen nautinnon hetken perästä he eivät näytä enää sinusta kauniilta:
+yhden ainoan silmänräpäyksen nautinto -— ja se on kuin unelma —, ja
+sitten tulee kuolema loppuna kaikelle!
+
+Jos olet päässyt hyvinvointiin, niin nai ja rakasta vaimoasi yli
+kaiken! Anna hänelle ruokaa yltäkyllin ja kauniita vaatteita — ne ovat
+lääkitystä hänen ruumiilleen. Voitele häntä hyvänhajuisilla voiteilla
+ja tee hänet onnelliseksi, niin kauan kuin hän elää! Hän on hyvä pelto
+omistajallensa.
+
+Jos sinusta on tullut mahtava ja rikas oltuasi kerran vähäpätöinen
+ja köyhä mies, niin älä unohda, mikä oli tilasi ennen! Älä luota
+aarteisiisi, sillä ne sinä olet saanut lahjana Jumalalta. Sinulle voi
+käydä samoin kuin toisille, joista on tullut rutiköyhiä, sillä sinä et
+ole parempi kuin he!
+
+
+
+
+Mitä viisas Ani opettaa.
+
+
+Uuden valtakunnan ajalta on olemassa kokoelma elämänohjeita nimenä
+»Viisaan Anin oppi». Ikävä kyllä se on säilynyt vain vaillinaisena
+jäljennöksenä, jonka on tehnyt koulupoika mitä murheellisimmalla
+tavalla turmellen tekstin, niin että ymmärrämme siitä tuskin puoltakaan.
+
+Kuulkaamme kuitenkin jotakin siitä, mitä viisaalla miehellä on
+sydämellään! Näin hän sanoo muun muassa: »Älä käy talossa, jossa
+istutaan oluen juonnissa, sillä ne sanat, jotka huuliltasi pääsevät,
+toistetaan; ja paha on olla tietämättä, mitä todellakin on sanonut.
+Sinä voit myös juomingeissa kaatua ja taittaa sääresi, eikä kukaan
+ojenna sinulle auttavaa kättänsä. Sinun juomaveikkosi sanovat:
+'heittäkää ulos se juoppo!' Ja kun joku tulee sinua tervehtimään, hän
+löytää sinut maassa makaamasta avuttomana kuin pieni lapsi.
+
+»Varo vierasta naista, jota ei tunneta omassa kaupungissaan! Älä
+silmäile häntä, äläkä ole missään tekemisissä hänen kanssaan! Hän on
+kuin syvä joki, jonka virran pyörteitä ei tunneta.
+
+»Älä veljeile toisen miehen orjan kanssa, jonka nimi löyhkää!
+
+»Älä vastaa päällysmiehellesi, kun hän on vihoissaan, vaan väisty
+hänen tieltään! Puhu sävyisästi hänelle, joka on puhunut sinulle
+vihapäissään, ja tyynnytä hänen sydäntänsä! Älä sano kaikkea, mitä
+sydämelläsi on, sille miehelle, johon et voi luottaa. Varomattomalla
+sanallasi, joka kerrotaan eteenpäin, sinä voit hankkia itsellesi
+vihamiehiä. Ihmisen ruumiiseen mahtuu enemmän kuin latoon ja se on
+täynnä kaikenlaisia vastauksia; valitse sinä niistä hyvät ja lausu ne,
+mutta telkeä huonot ruumiiseesi!
+
+»Mies, joka sanoo pahoja sanoja, ei voi odottaa saavansa kokea hyviä
+tekoja.
+
+»Älä syö leipää, kun nälkäänäkevä seisoo vierelläsi, ojentamatta
+hänellekin leipää syötäväksi!»
+
+Viisas Ani teroittaa mieleen edelleen velvollisuutta kunnioittaa
+ja osoittaa kiitollisuutta myöskin äidille, sillä muutoin hän voi
+»koroittaa kätensä kohti korkeutta, ja Jumala on kuuleva hänen
+äänensä.» Hänhän on, Ani sanoo, »kauan kantanut sinua sydämensä
+alla ja sitten selässään, ja kolme vuotta oli hänen rintansa sinun
+suussasi.[92] Hän synnytti ja kasvatti sinut ilman, että sinun likasi
+häntä iljetti. Ja kun sinä sitten tulit kouluun ja sait kehittää
+itseäsi kirjurin toimeen, hän piti joka päivä sinusta huolta antamalla
+leipää ja olutta talostansa.
+
+»Kun kuolema tulee sinua noutamaan, anna hänen löytää sinut hyvin
+valmistuneena! Ah, kun se hetki on lyönyt, ei sinun auta sanoa: 'Minä
+olen liian nuori, tullakseni poistemmatuksi!' Sillä kuolema tulee
+milloin tahtoo ja vie imeväisen äitinsä rinnoilta yhtähyvin kuin
+vanhuksen. Ajattele sitä. Sillä minä annan sinulle hyviä neuvoja,
+jotka sinun pitää kätkeä sydämeesi. Tee niin! ja sinusta on tuleva
+hyvä ihminen, ja kaikenlaatuiset onnettomuudet pysyttelevät erillänsä
+sinusta.»
+
+
+
+
+Amen-em-open viisaudenkirja ja Salomon sananlaskut.
+
+
+Aivan erityisen kiintoisa on 10:nneltä vuosisadalta e.Kr. tai hiukan
+myöhäisemmältä ajalta peräisin oleva viisaudenoppi, joka äskettäin on
+julkaistu maattuaan British Museumissa aina vuodesta 1888 saakka. Se
+on merkillisimpiä egyptiläisiä sivistysasiakirjoja, mitä on olemassa.
+Mutta se on hyvin vaikea kääntää, sillä se on hyvin huolimattomasti
+tehty jäljennös alkuperäisestä. Teksti vilisee sanoja, joita ei
+tunneta muista kirjoituksista, ja se on täynnä kielellisiä käänteitä,
+jotka aiheuttavat suuria vaikeuksia. Senvuoksi on tähän saakka
+vain vaillinaisesti kyetty tulkitsemaan kirjoittajan omituisia ja
+omaperäisiä ajatuksia. Huolimatta kaikista yrityksistä eivät ainoastaan
+yksityiset lauseet ja ajatukset, vaan kokonaiset kappaleetkin ovat
+vielä tänäkin päivänä selittämättä.
+
+Sanoimme äsken, että tässä tekstissä on jotakin vallan erikoista. Ja
+mikä on tämä erikoisuus? Se, että meillä on tässä edessämme todellinen
+kirjailijapersoonallisuus, joka lausuu ajatuksia, joista aikaisemmin
+ei ole löytynyt jälkeäkään Egyptissä. Kaikki, mikäli muutoin tunnemme
+egyptiläistä kirjallisuutta, on hyvin vähän kirjailijayksilöllisyyden
+leimaamaa. »Me olemme tässä», tanskalainen egyptologi H.O. Lange sanoo,
+»kaukana kaavamaisesta, perinnäisomaisesta lauseparsien käytöstä».
+
+Kirjoittaja, jonka nimi on Amen-em-ope, oli korkea virkamies, jonka
+arvonimi oli »kuninkaallinen Egyptin viljakirjuri». On muistettava,
+että valtion verot perittiin viljana tai muina luonnontuotteina, että
+kaikkialla oli valtion vilja-aittoja ja että verojen perimistä oli
+valvomassa monihaarainen virkamieskunta.
+
+No niin, Amen-em-ope puhuu »pojalleen, lapsistaan nuorimmalle»,
+ja antaa hänelle elämänohjeita seurustelutaidossa ja siveellisiä
+opetuksia, että hän välttäisi pahaa ja tulisi onnelliseksi tässä
+maailmassa. Erityisesti vanha, viisas isä kehoittaa maltillisuuteen
+ja sävyisyyteen: »Ojenna kiihtyneelle kätesi, ja kun Jumalan käsi on
+hänet hylännyt, niin ravitse häntä leivällä luonasi! Jumalalle on
+myöskin mieluista viipyä, ennenkuin puhuu kiivastuneelle miehelle.
+Ole senvuoksi levollinen riitaveljesi edessä ja taivuta itsesi hänen
+edessänsä, joka sinua loukkaa! Nuku yö, ennenkuin puhut hänelle! Sillä
+hän on kuin myrskytuuli, joka riehuu kuin tuli oljissa.
+
+»Älä kosta sille, jota vihaat! Ethän sinä tunne Jumalan suunnitelmia.
+Heittäydy Jumalan käsiin,[93] niin sinun sävyisyytesi ja lempeytesi
+on saattava vihollisesi lankeamaan. Älä ahnehdi toisten omaisuutta,
+vaan ole oikeamielinen teoissasi! Oikeamielisyyden hyveen Jumala antaa
+sille, jota hän rakastaa.
+
+»Ole lempeä veroja periessäsi äläkä käytä vääriä punnuksia viljaa
+punnitessasi, silloin sinä voit nukkua levollisesti ja olla iloinen
+seuraavana päivänä. Mutta älä anna myöskään talonpojan lahjoa itseäsi
+viljalla äläkä vehkeile hänen hyväkseen verolistaa laatiessasi, kun hän
+tahtoo viekastella veronmaksussa!
+
+»Maata mitatessasi älä muuta rajapyykkiä äläkä tartu lesken
+rajamerkkiin! Ken sen tekee, on väkivallantekijä heikkoa kohtaan. Hänen
+varastoaittansa tuhotaan, hänen tavaransa otetaan hänen lapsiltaan,
+ja hänen omaisuutensa annetaan toiselle. Älä himoitse vähävaraisen
+omaisuutta äläkä tavoittele hänen leipäänsä! Köyhän omaisuus saa
+aikaan myrskyn melussa ja se karvastelee kurkkua. Parempi on vakkanen
+viljaa, jonka Jumala sinulle antaa, kuin viisi tuhatta vakkaa, jotka
+väkivallalla otetaan. Lyhyen ajan ne viihtyvät ladossa, eivätkä ne
+ravitse vadissa. Parempi on niukka jokapäiväinen leipä ja tyytyväinen
+sydän kuin rikkaus ja tora ja riita. Älä tavoittele senvuoksi rikkautta
+äläkä huokaile köyhyyttä! Ahnaan ja tyytymättömän laivaa ajelevat
+ympäriinsä hyökyaallot, mutta tyytyväisen pienellä veneellä on
+myötäinen tuuli.
+
+»Ole armelias köyhille ja vieraille! Älä karkoita vierasta öljyastiasi
+äärestä, niin sen sisältö tulee monenkertaiseksi! Jos sinulla on
+lautta, niin ota lauttausmaksu siltä, joka voi maksaa, mutta säästä
+köyhä siitä! Jumala rakastaa sitä, joka pitää kunniassa köyhän miehen,
+enemmän kuin sitä, joka pitää suurta melua ylhäisestä miehestä.
+
+»Ole hienotunteinen kanssaihmisiäsi kohtaan: Älä naura sokealle, älä
+pidä pilkkanasi kääpiötä äläkä kiusaa rampaa! Älä ilvehdi ihmisen
+kanssa, joka on Jumalan kädessä,[94] äläkä ole hänelle raaka, kun hän
+sattuu sinua töykkäämään! Ihminen on savi ja oljenkorsi, ja Jumala
+on rakennusmestari. Hän repii ja hän rakentaa joka päivä, mielensä
+mukaan hän tuhannet ihmiset alentaa ja hän ylentää toiset tuhannet
+vallitsemaan kanssaihmisiänsä. Ole senvuoksi nöyrä! Ei taitu selkä
+siltä, joka sen taivuttaa.
+
+Vilpittömyys on myöskin hyve, jota viisas isä teroittaa mieleen. »Älä
+puhu kerskuen toisen ihmisen kanssa! Jumala sitä inhoaa. Älä erota
+sydäntäsi kielestäsi, niin kaikki sinun suunnitelmasi onnistuvat, ja
+sinä olet saava arvon ihmisten silmissä ja oleva hyvässä turvassa
+Jumalan kädessä. Jumala vihaa sitä, joka teeskentelee puheessaan;
+kaksikielistä hän suuresti inhoaa. — Mutta älä myöskään avaa sydäntäsi
+liiaksi ihmisille, äläkä anna oman arvosi kärsiä siitä vauriota. Älä
+ole avomielinen lörpöttelijälle! Mies, joka säilyttää salaisuuden
+sydämessään on parempi kuin se, joka sen kertoo ja tuottaa sillä
+vahinkoa.»
+
+Aiheettomasta huolehtimisesta viisas myöskin varoittaa: »Älä asetu
+levolle peläten huomispäivää! Ei kukaan ihminen tiedä, millainen siitä
+on tuleva. Ole senvuoksi levollinen ja vahvista sydäntäsi.»
+
+Aito egyptiläinen on käsitys päällysmiehen ja käskyläisen välisestä
+suhteesta. Kuuliaisuuden velvollisuudesta sanotaan: »Salli
+päällysmiehesi lyödä itseäsi ja kätke nyrkkisi viittaasi ja anna hänen
+haukkua itseäsi, mutta seiso sinä vaieten. Kun sinä seuraavana päivänä
+astut hänen eteensä, hän antaa sinulle leipää avoimin käsin.»
+
+Erinäisisssä kohdissa Amen-em-open viisaudenkirja muistuttaa Anin
+viisaudenoppia. Mutta Anilta puuttuu melkein kokonaan persoonallisen
+uskonnollisuuden taustaa, joka kannattaa Amen-em-open kehoituksia.
+Amen-em-open kehittely ei ole, suurin piirtein nähtynä, kuivaa ja
+nokkaviisasta käytännöllistä elämänviisautta, vaan me kohtaamme siinä
+korkeamman laadun siveellisiä ja uskonnollisia periaatteita, kuin
+mitä tunnemme muusta egyptiläisestä viisaudenkirjallisuudesta. Viisas
+opettaja viittaa alati Jumalan tahtoon, ja erityisen kiintoisaa on,
+että hän tällöin ei puhu mistään määrätystä jumalasta, vaan yleensä
+Jumalasta siveellisenä, äärettömänä olentona, josta hän tuntee olevansa
+riippuvainen ja jonka edessä hän tuntee edesvastuuta.
+
+Meidän on siirryttävä aina ensimmäiseen vuosisataan j.Kr. löytääksemme
+jotakin vastaavaa egyptiläisessä kirjallisuudessa. Siellä täällä
+esiintyy lausuntoja, jotka vievät ajatuksen Vanhan Testamentin Salomon
+sananlaskuihin.
+
+Nämä yhtäläisyydet ovat äskettäin saaneet osan eteviä egyptologeja
+ja teologeja kuuluisan egyptologin ja seemiläistenkin kielten
+tuntijan Ermanin johdolla pala palalta vertaamaan Amen-em-open
+viisaudenoppia ja Salomon sananlaskuja. Ja he ovat tulleet huomiot
+»herättäviin tuloksiin: se osa Sananlaskuja, joka alkaa 22. luvun
+17. säkeistöstä, on osoittautunut — myöskin 23. luvun 11. säkeistö —
+suoranaiseksi, joskin mukailluksi, käännökseksi Amen-em-open opista
+poikkeuksena ainoastaan 22. luv. 26. säk. Kiintoisaa on, että sitä
+osaa Sananlaskuja, jossa nämä egyptiläiset mietelmät esiintyvät,
+raamatuntutkimus yleensä pitää erityisenä pienenä teoksena, joka
+on liitetty suureen sananlaskukokoelmaan. Tämä jakso käsittää luv.
+22: 17—24: 22. _Sen_ kirjoittaja on siis ammentanut egyptiläisestä
+lähteestä.
+
+Kääntäessään hän on ryhtynyt tekemään joukon muutoksia ja poisjättöjä
+saadakseen tekstin soveltuvammaksi omille maanmiehillensä. Kun
+Amen-em-ope varoittaa poikaansa rikkauden tavoittelusta, hän sanoo:
+»_Älä käännä sydäntäsi rikkautta tavoittelemaan! Älä vaivaa itseäsi
+voittaaksesi enemmän_, kun sinulla on, mitä tarvitset. _Jos sinä
+anastat itsellesi rikkauksia_, niin ne eivät pysy sinun luonasi
+yli yön. Kun päivä koittaa, ne eivät enää ole talossasi... Ne ovat
+tehneet aukon varastohuoneeseen... _ja ryömineet ulos. Ne ovat tehneet
+itsellensä siivet niinkuin hanhet ja lentäneet taivasta kohti._
+
+Tämä esitetään Sananlaskuissa, 23:4—5, seuraavasti: »_Älä vaivaa
+itseäsi tullaksesi rikkaaksi; lakkaa taidollisuudestasi!_ Saatko
+silmäsi lennättää siihen, ennenkuin _sitä ei enää ole. Sillä se tekee,
+jopa tekeekin itsellensä siivet niinkuin kotka, joka lentää taivasta
+kohti._»
+
+Hanhi oli egyptiläisten lempilintu ja kelpasi siis kirjallisuudessakin
+esitettäväksi, mutta heprealaisten runolliselle tunteelle soveltui
+kotka paremmin.
+
+Jos siirrymme sitten Amen-em-open viisaudenopin alkuun, niin huomaamme
+sen alkavan näin: »_Käännä korvasi tänne, kuule sanojani ja laske
+minun opetukseni sydämellesi!_» Kehoitus on melkein sanasta sanaan
+sama, mikä aloittaa vastaavan Sananlaskujen osaston. Ja jatkokin
+tarjoaa kauttaaltaan yhtäläisyyksiä. Oppilasta kehoitetaan kummassakin
+tekstissä lujasti kätkemään viisaudensanat _sisimpäänsä_, niin että
+ne levottomuuden hetkinä tulisivat — kuten egyptiläisessä tekstissä
+sanotaan — »paaluksi sinun kielellesi», jota vastaa Sananlaskujen
+toivomus, että »pitäisit mielevyyden, ja huulesi varjelisivat tietoa».
+
+Silmäänpistäviä ovat myöskin ne Sananlaskujen sanat, joissa opettaja
+sanoo opettaneensa poikaansa, »_että veisit_» — kuten sanat kuuluvat
+— »_totuuden sanoja niille, jotka sinut lähettivät_»[95] (tietoa
+tuomaan). Nämä sanat selviävät täysin sisällöltään vasta, kun lukee
+ne egyptiläisestä tekstistä niiden alkuperäisessä yhteydessä. Siellä
+ne esiintyvät niinikään puheen ollessa nuorukaisen kasvattamisesta
+virkamieheksi. Yksi tämän koulutuksen päämääristä oli juuri, että
+oppilas »_voisi viedä oikean vastauksen sille, joka on hänet matkaan
+lähettänyt._»
+
+Siten on egyptiläisen tekstin avulla onnistuttu selittämään
+Sananlaskujen tekstikohta, johon aikaisemmin kaikki tulkitsijain
+ponnistukset ovat rauenneet. Toinen vieläkin hämmästyttävämpi kohta
+on Sananlaskujen 22:20. Heprealainen teksti kuuluu sanasia sanaan
+näin: »Enkö ole kirjoittanut sinulle _kolmeakymmentä_ neuvoineen ja
+tietoineen» j.n.e. Sana kolmekymmentä tuntuu tässä yhteydessä täysin
+ajatuksettomalta. Kääntäjät ovat enimmäkseen käsittäneet vastaavan
+heprealaisen sanan virheellisesti kirjoitetuksi ja tarkoittavan melkein
+samoin kuuluvaa heprealaista sanaa, — jossa on yksi kirjain enemmän —
+ja joka merkitsee »upseeri»; ja sitten on tulkittu[96] kirjoittajan
+tällä kuvannollisesti tarkoittaneen »kunnon lauseita» tai »sääntöjä».
+
+Niin paljon kekseliäisyyttä ei tulkintaan nykyisin enää tarvita, kun
+voidaan turvautua Amen-em-open viisaudenoppiin. Hän puhuu nimittäin
+nuorukaisen kanssa »_kolmesta kymmenestä luvusta_», joihin hänen
+oppinsa on jaettu! Niin yksinkertaista siis!
+
+Kun edelleen Sananlaskujen 22:24:ssä sanotaan: »_Älä mene vihaisen
+miehen seuraan äläkä ole tuimain parissa!_» niin Amen-em-opella
+tavataan aivan samat sanat.
+
+Muitten kehoitusten joukossa, joilla egyptiläisessä tekstissä on
+vastineensa, on Sananlaskujen 23:10: »_Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä
+mene orpojen pellolle!_»
+
+Amen-em-ope antaa myöskin sääntöjä seurustelu taidossa, jotka hyvin
+paljon muistuttavat viisaan Ptahotepin ohjeita. Käyttäytymisestä
+ylhäisen miehen pöydässä hän sanoo: »Älä syö leipää _ruhtinaan
+läsnäollessa_! Jos sinua (hänen pöydässään) ravitaan _väärillä
+herkkupaloilla_,[97] niin ne ovat ainoastaan sinun suusi tyydytykseksi.
+_Suuntaa silmäsi siihen vatiin, joka on edessäsi_, ja ole siihen
+tyytyväinen!» Tätä vastaa seuraava Sananlaskujen neuvo (23:1—3): »_Kun
+istut syömään hallitsijan kanssa, niin tarkkaa tarkasti, kuka[98]
+on edessäsi_, ja pane veitsi kurkullesi, jos olet liian nälkäinen.
+Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä se on _petollista leipää_!»
+Viimeinen lause vastaa läheltäpitäen egyptiläistä käännettä »_vääriä
+herkkupaloja_».
+
+Ansaitsee myöskin huomauttaa, että Amen-em-open käyttämä kuva
+»myrskystä nielussa» toistuu toisessa yhteydessä Sananlaskujen
+23:7—8:ssa, missä kirjoittaja taitavasti ja sattuvasti soveltaa
+egyptiläisen viisaudenkirjan sanakäännettä toiseen yhteyteen puhuessaan
+»kadesilmäisen leivästä».[99]
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kieltämätön tosiasia on tämän jälkeen, että ellei sattumalta
+egyptiläistä viisaudenkirjaa olisi löytynyt ja vihdoin, joskin
+myöhään, vedetty esiin British Museumin kätköstä, niin sellaiset
+kohdat Sananlaskuista kuin 22:20—21 olisivat vielä tänäkin päivänä
+pysyneet raamatunkääntäjille käsittämättöminä ja ne olisi täytynyt
+tulkita umpimähkään. Kumminkaan Ermanin löydön suurin merkitys, kuten
+Lugn sanoo, »ei ole siinä, että joitakin suhteellisen merkityksettömiä
+paloja Amen-em-open opista on huomattu kuuluvan juutalaisten kanoniin.
+Erinomaisen tärkeätä sitävastoin on, että nyt on saatu vääjäämätön
+todistus siitä, että israelilaiset ovat tunteneet egyptiläistä
+kirjallisuutta ja käyttäneet sitä hyväksensä paljon suoranaisemmalla
+tavalla, kuin mitä aikaisemmin oli uskallettu olettaa. Ettei
+Amen-em-open viisauden oppi ollut ainoa egyptiläinen teos, jota
+juutalaiset tutkivat, voidaan luonnollisesti pitää varmana. Lisättäköön
+vielä, että egyptiläisen vaikutuksen jälkiä voidaan jo Amen-em-open
+teoksen nojalla osoittaa muissakin Vanhan Testamentin kirjoituksissa,
+m.m. Jobin kirjassa, Jeremialla ja Jesajalla.» Kun esimerkiksi Jumala
+on »se, joka punnitsee ihmisen sydämen», tulee ajatelleeksi, miten
+egyptiläiset kuvittelivat kuolleen seisovan Osiriksen tuomioistuimen
+edessä, ja kun Job vertaa ihmisen ruumista »savimajaan», niin on
+siinäkin egyptiläisen ajatuksenjuoksun makua. Luonnollisestikaan ei
+tarvitse ajatella, että kaikki mainitut israelilaiset kirjailijat
+olisivat syventyneet juuri Amen-em-open kirjaan. Olihan monia
+egyptiläisiä ‘opettajia', jotka olivat henkistä sukua hänelle, ja
+israelilaisilla on epäilemättä ollut käytettävinään monia meille
+tuntemattomia egyptiläisten teoksia.
+
+Lugn on myöskin tässä yhteydessä esittänyt kiintoisan kysymyksen, jonka
+toiset tutkijat ovatkin ottaneet lähemmin keskusteltavaksi, nimittäin
+missä määrin hiljainen alistuvaisuus ja lämmin jumalaanluottamus, jotka
+ovat Amen-em-open viisaudenopille ominaisia piirteitä, ovat voineet
+vaikuttaa israelilaisiin. Se sorto, jonka alaisina he elivät »Baabelin
+vankeudessa», teki varmaankin heidät erityisen vastaanottavaisiksi
+tämänkaltaisille ajatuksille. »Israelin maan hiljaiset», Lugn sanoo,
+»olivat varmaankin hyvin läheisiä henkisiä sukulaisia Egyptin
+’vaikenijoille’.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Jos Ermanin löytö olisi tehty aikaisemmin, sanokaamme 25 vuotta
+sitten, siis ennen sitä vanhain ja uusien mielipiteiden valtavaa
+kamppailua, jonka kuuluisa assyriologi Friedrich Delitzsch sai aikaan
+kirjoituksellaan »Babel und Bibel», niin varmastikin Ermanin teoriat
+egyptiläisestä vaikutuksesta Vanhaan Testamenttiin olisivat kohdanneet
+kiivasta suuttumusta vanhateologiselta taholta. Nyt taistelu vanhan
+ja uuden välillä on _pääasiassa_ taisteltu loppuun tällä alalla.
+Kummankin puolen liioitteluilla on nyt ainoastaan historiallista
+kiintoisuutta, ja eri mielipiteiden kamppailusta ja taistelun aikana
+esille tuoduista uusista tosiasioista on jäänyt pysyväksi tulokseksi,
+että on täytynyt luopua siitä vanhasta uskosta, että juutalaiset,
+kiinalaisia lukuunottamatta, olisivat muinaisaikana olleet maailman
+ainoa sivistyskansa, jonka olisi onnistunut kokonaan eristäytyä toisten
+kansojen vaikutuksilta.
+
+Palaamme tähän kysymykseen juutalaisten historiaa esitettäessä.
+Toistaiseksi rajoitumme lausumaan muutamia sanoja _egyptiläisten_
+vaikutuksesta tähän kansaan. Sillä tällainen voimakas vaikutus,
+sekä valtiollinen että sivistyksellinen, kävi ilmeiseksi jo El
+Amarna-kirjeiden löydön yhteydessä. Toisen vuosituhannen keskivaiheilla
+e.Kr. Palestiina oli tosiasiallisesti Egyptin maakunta. Monet
+viime aikoina tässä maassa kaivauksia suoritettaessa tehdyt löydöt
+todistavat yhä varmemmin, miten vilkasta yhteys Egyptin kanssa
+kerran on ollut. Palestiinan maasta ei ole löytynyt yksin kotimaisia
+kananealaisia jumalankuvia, vaan myöskin egyptiläisiä, babylonialaisia
+ja heettiläisiä. Kovakuoriaisia, Besin kuvia ja muita puhtaasti
+egyptiläisiä taikaesineitä esiintyy runsaasti myöskin Palestiinan
+maassa, ja silmät ovat auenneet ymmärtämään egyptiläistä vaikutusta
+myöskin Salomon aikaisen Palestiinan rakennustaiteeseen. Kaikki viittaa
+siihen, että juutalaisten henkiseen sivistykseen Assyrian ja Babylonian
+lisäksi vaikutti voimakkaasti myöskin Egypti.
+
+
+
+
+MAAILMAN VANHIMPIA SATUJA
+
+
+Nykyajan egyptiläisillä on suuret satuaarteet, joita he eivät
+koskaan väsy kuulemasta sadunkertojain huulilta. Näiden satujen ja
+arabialaisten satukokoelman »Tuhannen ja yhden yön» välillä on paljon
+yhtäläisyyttä. Olisi sen vuoksi valmis tekemään johtopäätöksen, että
+egyptiläiset ovat saaneet nykyiset satunsa maansa arabialaisilta
+valloittajilta. Niin ei ole kuitenkaan asianlaita, vaan he ovat
+perineet tämän kirjallisuuden omilta esi-isiltään. Muuan egyptiläisten
+vanhimmista saduista kertoo
+
+
+
+
+Haaksirikkoutuneesta merimiehestä.
+
+
+Tällä sadulla oli aikoinaan varmaan yhtä suuri menestys nuorison
+keskuudessa kuin meidän päivinämme kertomuksella Sindbad
+Merenkulkijasta.[100] Merimies, josta sadussa puhutaan, kertoo
+itse, kuinka hän suurella aluksella purjehti maahan, jossa faaraon
+kuparikaivokset olivat.[101] »Meillä oli», hän sanoo, »miehistönä
+satakaksikymmentä Egyptin parasta merimiestä. Ne olivat miehiä,
+joiden sydän oli uljaampi kuin jalopeuran.» Mutta hirmuinen myrsky
+puhkesi, alus upposi, ja kertojamme oli ainoa, joka pelastui. Hänen
+oli onnistunut tarrautua kiinni lankkuun, joka kolmen päivän perästä
+ajautui saareen.
+
+Hän oli joutunut hedelmälliseen maahan. Siellä kasvoi viikunoita ja
+viinirypäleitä ja kaikenlaisia muita herkullisia hedelmiä, joilla
+haaksirikkoutunut voi vaimentaa nälkäänsä. »Mutta äkkiä», hän kertoo,
+»minä kuulin kuin valtavan merenaallon pauhun. Puut taittuivat, maa
+järisi, ja minä pelästyin niin, että peitin kasvoni. Kun jälleen
+katsoin ympärilleni, näin suuren käärmeen, joka tuli minua kohti. Sen
+ruumis loisti kuin kulta auringossa.»
+
+Jättiläiskäärme otti haaksirikkoutuneen kitaansa ja vei hänet luolaansa
+tekemättä hänelle mitään pahaa. Se puhutteli miestä ystävällisesti
+ja kertoi hänelle jumalain tahdon olevan, että haaksirikkoutunut
+jäi neljäksi kuukaudeksi saarelle. Mutta jos hän sinä aikana
+kärsivällisesti alistuisi kohtaloonsa, tulisi Egyptistä laiva noutamaan
+häntä kotiin vaimonsa ja lastensa luokse.
+
+Silloin merimies tuli niin iloiseksi, että lupasi käärmeelle pyytää
+faaraota lähettämään saarelle aluksen lastattuna kaikilla Egyptin
+aarteilla. Mutta käärme hymyili hänen puheillensa ja sanoi: »Sinulla ei
+ole mitään, mitä minä haluaisin, sillä minä olen Puntin maan kuningas.
+Kaikki nämä tuoksujen aarteet ovat minun. Ja muutoin: kun sinä kerran
+olet täältä lähtenyt, et koskaan enää ole tätä saarta näkevä, sillä se
+on vajoava mereen.»
+
+Kun neljä kuukautta oli kulunut, tulikin egyptiläinen alus saarelle.
+Ystävällinen käärme hyvästeli merimiestä, toivotti hänelle onnellista
+kotimatkaa ja lahjoitti hänelle laivanlastin mirhamia ja hyvänhajuisia
+öljyjä, kanelia, norsunluuta, turkiksia, vinttikoiria, apinoita ja
+kaikenmoista muuta kallisarvoista tavaraa. Ne mukanansa hän palasi
+onnellisesti Egyptin maahan.
+
+Eihän satu ole sen merkillisempi. Meidän päiviemme lapsi, jolla
+on kokemusta satujen sommittelussa, varmasti voisi tehdä sen
+jännittävämmäksi. Mutta tulee muistaa, että tämä oli kaikkein vanhimpia
+satuja ja että alku on aina hankala.
+
+
+
+
+Satu kolmesta veljeksestä, joista piti tulla kuninkaita.
+
+
+Eräänä päivänä, kun kuningas Kheopsilla, hänellä, joka rakensi
+suurimman pyramidin, ei ollut erityistä tehtävää, hän kutsui luoksensa
+poikansa ja hovimiehensä ja kysyi heillä: »Onko teissä sellaista, joka
+voisi huvittaa minua kertomalla jotakin ihmeellistä?» Silloin nousivat
+he toinen toisensa perästä ja kertoivat satumaisista teoista, joita
+velhot ja ihmeittentekijät muinaisina aikoina olivat suorittaneet.
+Mutta kun tuli prinssi Hordadefin vuoro, hän sanoi: »Minä tunnen
+ihmeidentekijän ja velhon, joka vielä elää. Hänen nimensä on Dedi.
+Hän on sadankymmenen vuoden vanha. Joka päivä hän syö viisisataa
+leipää ja häränreiden ja juo kymmenen saavia olutta. Hän voi saada
+irtihakatun pään kasvamaan jälleen kiinni kaulaan. Hän voi myöskin
+saada erämaan-jalopeuran seuraamaan itseänsä kuin uskollinen koira.»
+
+»Poikani, sinun on itsesi noudettava se mies tänne!» Kheops lausui.
+Hordadef teki, kuten hänen isänsä oli käskenyt.
+
+Kun Dedi oli saapunut kuninkaan palatsiin, faarao sanoi hänelle: »Onko
+totta, Dedi, että sinä voit saada irtihakatun pään kasvamaan jälleen
+kiinni kaulaan?» »Totta minä sen taidon osaan, oi herra kuningas», tämä
+vastasi.
+
+Silloin kuningas noudatti hanhen. Linnulta hakattiin pää irti ja
+pantiin se toiseen päähän salia ja ruumis toiseen päähän. Sitten
+Dedi nousi ylös ja saneli loitsut. Ja katso: hanhen ruumis alkoi
+keikkua sinne, missä pää oli, ja pää liikkua ruumista kohti. Kuninkaan
+valtaistuimen edessä pää ja ruumis yhtyivät, ja hanhi kurkoitti
+kaulaansa ja kaakatti.
+
+Sitten Dedi suoritti saman tempun härälle, jolta pää oli irti hakattu.
+Eläin kulki hänen perässänsä mylvien.
+
+Sitten faarao tahtoi saada tietää Dediltä tulevaisia tapahtumia, ja
+ennustaja kertoi hänelle: »Auringonjumalan Ran papilla on puoliso,
+jonka nimi on Reddedet. Hän on synnyttävä kolme poikaa, joiden isä on
+Ra itse, ja jumala on luvannut, että he toinen toisensa perästä tulevat
+hallitsemaan sinun valtakuntaasi.»
+
+Kun Kheops kuuli ennustuksen, kävi hän murheelliseksi sydämessänsä.
+Mutta Dedi sanoi: »Älköön faaraon sydän olko murheissaan! Sinun poikasi
+on hallitseva ensiksi, sitten sinun pojanpoikasi ja vasta heidän
+jälkeensä tulevat nämä kolme kuninkaiksi.» Silloin faarao käski, että
+Dedin piti jäädä prinssi Hordadefin luokse ja että hänelle piti joka
+päivä antaa tuhat leipää, sata saavia olutta, härkä ja sata nippua
+sipulia.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun sitten Reddedet oli synnyttänyt kolme poikaansa, Ra lähetti
+Isis-jumalattaren ja kolme muuta jumalatarta auttamaan häntä hänen
+vaikealla hetkellänsä. He tulivat tanssijattariksi pukeutuneina
+papin taloon ja tapasivat hänet itsensä sen edustalla. Ja kun he
+näkivät, että hän oli huolissaan, he alkoivat tanssia ja heilutella
+sistrumejansa ilahduttaakseen häntä. Mutta pappi pyysi heitä
+olemaan hiljaa ja kertoi heille, että hänen vaimonsa makasi sisällä
+synnytystuskissa. Silloin sanoivat jumalattaret, jotka olivat
+pukeutuneet tanssijattariksi: »Päästä meidät hänen luoksensa,
+sillä me osaamme auttaa häntä.» Pappi laski heidät sairaan luo. He
+auttoivat häntä synnyttämään maailmaan kolme poikaa ja kullekin näistä
+jumalattaret ennustivat, että hänestä oli tuleva Egyptin hallitsija.
+Mutta Reddedetin miehellä ei ollut auttajillensa antaa muuta kuin
+laatikollinen ohria.
+
+Kun nuo neljä jumalatarta olivat tulleet kappaleen matkan päähän
+papin talosta, virkkoi Isis, joka oli heistä ylhäisin: »Mutta emmehän
+ole tehneet mitään ihmetyötä näiden lasten hyväksi.» Näin sanoen
+hän pysähtyi ja laati kolme kuninkaan otsakoristetta ja kätki ne
+ohralaatikkoon. Sitten avuliaat naiset palasivat papin taloon ja
+sanoivat: »Anna ohrien olla täällä tallessa, kunnes ensi kerran
+kuljemme tästä ohi!» Ja näin sanoen he lukitsivat ohrat varastoaittaan.
+
+Parin viikon perästä Reddedetin piti panna olutta talon tarpeiksi,
+mutta ohria hän ei voinut löytää. Silloin hänen palvelijattarensa
+sanoi: »Varastoaitassa on ohralaatikko, se, jonka tanssijattaret
+saivat.» Silloin Reddedet sanoi: »Mene se noutamaan! Me voimme
+antaa tanssijattarille toisia ohria tilalle, kun he tarvitsevat.»
+Palvelijatar meni, mutta kun hän avasi huoneen oven, hän kuuli laulua
+ja soittoa, tanssia ja riemua aivan kuin kuningasta juhlittaessa.
+Hämmästyneenä hän riensi takaisin emäntänsä luo ja kertoi hänelle,
+mitä oli kuullut. Reddedet meni sinne ja kuuli myöskin kuninkaallisen
+musiikin ja kertoi siitä miehellensä, kun tämä tuli kotiin, ja heidän
+sydämensä olivat ylenmäärin iloissaan siitä, että heidän pojistansa
+piti tulla kuninkaita.
+
+Mutta jonkin ajan perästä Reddedet riiteli palvelijattarensa kanssa
+ja antoi hänelle kotikuria. Silloin tyttö sydämistyi ja sanoi
+tovereilleen: »Kuinka hän uskaltaakaan kohdella minua tuolla tavoin,
+minua, joka voin syöstä hänet suurimpaan onnettomuuteen? Hän on
+synnyttänyt maailmaan kolme kuningasta, ja nyt minä totta totisesti
+menen ja kerron hänen salaisuutensa faaraolle.» Tyttö luuli, että
+jos Kheops saisi tietää salaisuuden, hän surmaisi lapset ja kenties
+heidän vanhempansakin. Hän hiipi ensin tiehensä veljensä luo ja kertoi
+hänelle, mitä aikoi tehdä. Mutta tämä vihastui siitä, että tuli hänen
+ilmiantoonsa sekoitetuksi, niin että pieksi sisartansa köydellä.
+Tyttö riensi silloin Niilin rantaan, mutta siellä nousi vedestä suuri
+krokodiili ja nielaisi hänet kitaansa...
+
+Tähän satumme ikävä kyllä loppuu, sillä sen papyruskäärön jatko, johon
+tämä on kirjoitettu, on kadonnut, emmekä siis saa tietää, koettiko
+kuningas Kheops surmata lapset vai ei. Tiedämme vain, että Kheopsin
+dynastiaa seuranneen hallitsijasuvun kolmella ensimmäisellä kuninkaalla
+oli samat nimet kuin Reddedetin kolmella lapsella ja että heitä
+samoinkuin kaikkia Egyptin kuninkaita heidän jälkeensä nimitettiin
+»Auringon pojiksi».
+
+
+
+
+Vääryyttä kärsineen talonpojan valitus.
+
+
+Egyptiläiset kuten Itämaan kansat yleensä höystivät mielellään puheensa
+sattuvilla kuvilla. Useissa keskimmäisen valtakunnan aikaisissa
+papyruskääröissä tavataan kuvaava juttu kolmannen vuosituhannen
+lopulta. Siinä puhutaan pienen keitaan talonpojasta, jolta matkalla
+suistomaasta länteen olevien natronjärvien rannoilta pääkaupunkiin
+väkivalloin otettiin hänen aasinsa, joiden kuormana oli natronia
+ja suolaa, pantterinvuotia ja sudennahkoja, puuta ja muita hänen
+kotiseutunsa tuotteita. Itkien mies-parka pyysi saada takaisin
+omaisuutensa, mutta rukoukset eivät auttaneet. Silloin hän meni
+väkivallantekijän kotiseudun kuninkaallisen maaherran luo ja valitti
+hätäänsä niin kaunopuheisin ja maalailevin sanoin, että maaherra
+päätti toimittaa valituksen edelleen aina itsellensä faaraolle. Ja
+kun kuningas sai kuulla puheliaasta talonpojasta, antoi hän tervehtiä
+maaherraa seuraavin sanoin: »Jos haluat, että minä voisin hyvin, niin
+pidä talonpoika luonasi äläkä vastaa lainkaan hänen sanoihinsa, niin
+että hän jatkaa puhumistaan! Kirjoituta muistiin kaikki, mitä hänellä
+on sydämellään, ja saata se sitten minun tietooni! Huolehdi myöskin,
+että talonpoika itse ja hänen vaimonsa ja lapsensa saavat elatuksensa
+sillä aikaa, mutta älä anna heidän tietää, mistä ruoka tulee!»
+
+Maaherra teki, kuten kuningas oli käskenyt sillä seurauksella, että
+talonpoika kaikkiaan yhdeksän kertaa tuli hänen eteensä, ennenkuin oli
+saanut puhutuksi kaiken, mitä hänen sydämellänsä oli. Ja joka kerta
+miehen kielenkäyttö oli yhä ujostelemattomampaa ja terävämpää. Kun
+maaherra ei näyttänyt haluavan tehdä lainkaan päätöstä, talonpoika
+päästi sellaisia paheksuvia lausuntoja kuin: »Siihen on nyt tultu, että
+se mies, jonka pitäisi nähdä, on tullut sokeaksi, ja jonka pitäisi
+kuulla selvästi, on käynyt kuuroksi.» Näin talonpoika puhui, sillä —
+hän sanoi — »minun sydämeni on ylenmäärin täysi. Jos padossa on rako,
+niin vesi tunkeutuu siitä läpi: niin on minunkin suuni avattu, ja
+minun puheeni virtaa siitä ulos.» Luullen, että maaherra piti hänen
+ryövääjänsä puolta, talonpoika vertasi häntä »petolintuun, joka elää
+turvattomista pikkulinnuista», tai, sanoi hän toista kuvaa käyttäen:
+»Sinä olet kuin paimen, joka ei välitä siitä, että krokodiili ryöstää
+karjaa hänen laumastansa— sinä et ole koskaan laskenut laumaasi.» Ja
+varoittaen hän lisäsi: »Pidä varasi, ennenkuin astut ikuisuuteen, ja
+toimi niin, että sinuun voidaan soveltaa sananlaskua: 'Oikeamielisyys
+on sierainten hengitystä!'[102] Sillä Thothin tuomioistuimen edessä ei
+ole sääliä.»
+
+Kerran maaherra annatti suorasuiselle talonpojalle selkäänkin
+näyttääkseen väärämieliseltä. Ja kun mies yhdeksännen kerran oli ollut
+hänen luonansa, maaherra käski kahden palvelijansa viedä hänet ulos.
+Luullen saavansa taas selkäänsä talonpoika sanoi: »Tämä on aivan kuin
+antaisi janoavalle suolavettä tai asettaisi imevän lapsen naisen
+rinnoille, joka on ehtynyt.» Mutta nyt oli ilveily kypsä loppumaan,
+ja talonpoika sai ilahduttavan tiedon, että hän oli saava varastetut
+tavaransa takaisin ja lisäksi väkivallantekijän koko omaisuuden.
+
+Kaiken, mitä hän maaherralle oli sanonut, tämä oli merkityttänyt
+muistiin, ja sen sai kuningas sitten lukea. »Ja se oli faaraon
+sydämelle mieluisampaa kuin kaikki, mitä oli koko maassa.»
+
+
+Omituinen, itämaisen tenhoava on
+
+
+
+
+Kertomus kahdesta veljeksestä,
+
+
+joka on tunnetuin kaikista vanhan Egyptin saduista.
+
+Oli kerran — niin kerrotaan — kaksi veljestä, Anubis ja Bata. Anubis
+oli naimisissa ja hänellä oli talo, ja nuorempi veli hoiti hänen
+maanviljelystänsä. Vuodentulo oli niin hyvä ja karjansiitos menestyn
+niin, ettei vertaisia ollut olemassa.
+
+Päivänä muutamana, kun veljekset yhdessä olivat kyntäneet peltoansa,
+Anubis lähetti veljensä kotiin noutamaan kylvöviljaa. Kun Bata tuli
+kotiin, hän tapasi veljensä vaimon hiuksiansa palmikoimassa. Vaimo
+käski hänen itsensä mennä vilja-aittaan ja ottaa sieltä, mitä tarvitsi.
+Nuorukainen meni sinne, täytti viljalla suuren savipullon ja nosti sen
+hartioillensa. Ja kun hänen kälynsä näki, kuinka kepeästi hän kantoi
+raskasta astiaa hartioillansa, hän sanoi: »Kylläpä olet voimakas! Joka
+päivä minä olen sinun voimasi huomannut.» Ja hän rupesi himoitsemaan
+häntä ja koetti houkutella häntä lähellensä luvaten antaa hänelle
+kauniin puvun palkinnoksi.
+
+Mutta nuorukainen raivostui niinkuin erämaan leopardi hänen
+häpeällisestä ehdotuksestansa ja hän sanoi vaimolle: »Sinähän olet
+minulle kuin äiti ja sinun miehesi on kuin isäni. Olet sanonut minulle,
+mitä ei olisi pitänyt sanoa. Älä sano sitä enää, niin lupaan olla
+kertomatta siitä kenellekään.» Näin sanoen hän otti taakkansa ja meni
+pellolle veljensä luo. Ja he jatkoivat ahkerasti työtänsä.
+
+Mutta Anubiksen vaimo oli joutunut kauhun valtaan, kun hän näki, miten
+hänen lankonsa oli vihastunut, ja hän pelkäsi, että tämä kertoisi
+veljellensä, mitä hän oli sanonut. Hän keksi sen vuoksi ottaa esille
+voiteita ja kääriä itsensä liinakääreillä, aivan kuin hänelle olisi
+yritetty tehdä väkivaltaa. Ja kun Anubis illalla tuli kotiin, hän
+löysi vaimonsa makaamassa sellaisessa tilassa, kuin jos joku olisi
+häntä pahoinpidellyt. Hän ei valellut vedellä herransa ja miehensä
+käsiä kuten tavallisesti eikä ollut virittänyt valoa taloon. Miehen
+kysyessä hän kertoi: »Kun veljesi tuli hakemaan kylvöviljaa ja tapasi
+minut yksinäni istumassa, hän sanoi minulle: 'Tule, niin pidämme
+hetkisen hauskaa ja makaamme yhdessä!' Mutta minä en halunnut kuulla
+hänen puhettansa, vaan sanoin hänelle: 'Olenhan minä sinulle kuin
+äiti! Ja eikö vanhempi veljesi ole sinulle kuin isä?' Silloin hän
+suuresti pelästyi ja löi minua peloittaakseen minua, etten sanoisi
+sinulle mitään siitä, mitä oli tapahtunut. Mutta ellet sinä nyt lyö
+häntä kuoliaaksi, minä surmaan itseni, sillä selväähän on, mitä veljesi
+tekee, kun hän saa tietää, että olen valittanut sinulle.»
+
+Silloin Anubis raivostui kuin leopardi ja teroitti keihäänsä ja asettui
+karjatarhan oven taakse iskeäksensä veljensä maahan, kun tämä palasi
+karjan kanssa laitumella.
+
+Mutta kun Bata lähestyi karjatarhaa, hän kuuli, kuinka lauman edessä
+astuva lehmä sanoi hänelle — sillä hän ymmärsi eläinten, kieltä —:
+»Ole varoillasi, tuolla vanhempi veljesi seisoo ja vartoo sinua keihäs
+kädessä iskeäkseen sinut maahan. Kiiruhda pakenemaan hänen tieltänsä!»
+Ja kun Bata tuli lähemmäksi, hän näki veljensä jalkojen pistävän
+esiin karjatarhan oven alta hänen seisoessaan sen takana. Hän läksi
+silloin pakoon niin nopeasti kuin taisi, mutta Anubis ajoi häntä takaa
+keihäs kädessä. Hädässänsä Bata huusi avuksensa auringonjumalaa Rata,
+ja tämä antoi suuren, krokodiileja vilisevän joen virrata veljesten
+väliin. Mutta ennenkuin veljekset erosivat, Bata vannoen vakuutti
+viattomuuttansa ja antoi veljen tietää, että vaimo oli valehdellut
+hänelle.
+
+Kun Anubis tuli kotiin, hän löi vaimonsa kuoliaaksi ja heitti hänen
+ruumiinsa koirille. Sitten istuutui hän suremaan, että oli niin väärin
+tehnyt nuoremmalle veljellensä.
+
+Mutta Bata vaelsi pois setripuulaaksoon. Sinne hän rakensi itsellensä
+majan ja eli metsästellen erämaan villejä eläimiä. Jumalat antoivat
+hänelle vaimon, joka oli ihanampi kuin kukaan muu nainen koko maassa,
+ja hän rakasti häntä enemmän kuin mitään muuta. Mies kertoi hänelle
+myöskin salaisuuden, nimittäin että hänen sydämensä oli loihdittu erään
+setripuun kukaksi, ja että jos joku tuon puun kaataisi, niin Bata
+samalla hetkellä kuolisi.
+
+Nyt sattui kuitenkin, että faarao sai kuulla huhun Batan puolison
+ihmeellisestä kauneudesta ja hänen onnistui houkutella hänet hoviinsa,
+jossa hän tuli kuninkaan ylimmäksi puolisoksi ja häntä pidettiin
+suuressa kunniassa. Mutta hän pelkäsi entisen miehensä kostoa ja pyysi
+kuningasta: »Hakkauta maahan setripuut minun entisen kotini lähellä ja
+anna hävittää ne!» Faarao teki, kuten hän pyysi. Ja samalla hetkellä
+kuin eräs puista kaatui, Bata heitti henkensä.
+
+Mutta kun hän oli loitsutaitoinen mies, hän muuttautui pyhäksi häräksi
+ja hänet ajettiin faaraon hoviin. Täällä syntyi suuri riemu, kun
+uhkea härkä saapui, ja faarao tuli eläintä katsomaan. Mutta eräänä
+päivänä härkä puhui faaraon puolisolle ja kertoi, että hän oli Bata.
+Hänen entinen puolisonsa suostutteli silloin faaraon uhraamaan härän
+jumalille. Kun eläin teurastettiin, ruiskahti kaksi veripisaraa maahan
+kuninkaan palatsin oven edustalle. Ja katso: heti kasvoi siihen kaksi
+suurta puuta kaikkien ihmetykseksi. Eräänä iltana, kun faarao ja hänen
+puolisonsa istuvat näiden puiden varjossa, toinen puu alkaa puhua
+kuningattarelle ja sanoo: »Oi sinä petollinen nainen, minä olen Bata ja
+minä elän, vaikka olet koettanut minut surmata.»
+
+Kuningattaren rukouksista faarao taipui hakkauttamaan puut. Kuningatar
+seisoi itse ääressä ja tarkasti, että käsky oikein täytettiin. Mutta
+silloin lennähti puun pirstale hänen suuhunsa, ja hän tunsi tulleensa
+raskaaksi. Jonkin ajan perästä hän synnytti poikalapsen, ja suuri riemu
+nousi maassa.
+
+Iloiten kuningas näki poikansa varttuvan, ja kun hän oli päättänyt
+päivänsä, tuli pojasta hänen seuraajansa. Mutta poika ei ollut kukaan
+muu kuin Bata. Kun hän oli noussut valtaistuimelle, hän kutsui kokoon
+maan ylimykset ja käski tuomita kuningattaren kuolemaan. Sitten Bata
+hallitsi kolmekymmentä vuotta Egyptin maata. Ja niin tämä kertomus,
+huolimatta kaikesta, päättyi onnellisesti ja oikeudenmukaisesti.
+
+
+
+
+Satu kuolemaantuomitusta prinssistä.
+
+
+Tämä kertomus on myöhäisemmältä ajalta, vuoden 1500 seutuvilta e.Kr.
+Siinä puhutaan ihmeellisestä Mesopotamian maasta, johon egyptiläiset
+vasta noihin aikoihin, Thotmes III:n sotaretkien aikana, tutustuivat.
+Se tuli heidän satumaakseen, kuten India 1500-luvun ihmisille. Satu
+kuolemaantuomitusta prinssistä on, kuten saamme nähdä, läheistä sukua
+useille meidän omista saduistamme. Kuinka pitkän matkan ne ovatkaan
+vaeltaneet! Kuinka monilla kielillä niitä onkaan kerrottu, ennenkuin ne
+ovat löytäneet tiensä Pohjolaan! Satu kuuluu näin.
+
+»Kerran hallitsi Egyptiä kuningas, jolla ei ollut poikaa. Hän oli siitä
+hyvin suruissaan ja rukoili jumalia, että hän saisi poikalapsen. Jonkin
+ajan perästä hän saikin pienen pojan. Hänen kehtonsa ääreen tuli kolme
+haltiatarta, ja kun he näkivät hänet, he sanoivat: 'Hänen kohtalonsa on
+kuolla joko krokotiiliin kitaan tai käärmeen tai koiran puremasta.'
+
+Kun kuningas kuuli tämän ennustuksen, hän joutui suureen, suureen
+tuskaan pienokaisen puolesta ja päätti viedä hänet paikkaan, niissä
+mikään ei voisi häntä vahingoittaa. Hän rakensi senvuoksi hänelle
+linnan kauas erämaahan, sisusti sen muhkeasti ja lähetti sinne pojan
+ja luotettavia palvelijoita, joiden tuli huolehtia, ettei pienokainen
+saisi poistua linnasta. Ja niin varttui prinssi täydessä turvassa
+erämaan asunnossa.
+
+Mutta eräänä päivänä sattui, että poika sai nähdä miehen saapuvan
+kävellen mukanansa vinttikoira, joka häntä uskollisesti seurasi. Hän
+kysyi silloin palvelijoilta: 'Mikä se on, joka kävelee tuolla tiellä
+kulkevan miehen perässä?' — 'Se on vinttikoira', palvelija vastasi.
+Silloin poika sanoi: ‘Sinun pitää hankkia minullekin koira.' Palvelija
+meni silloin faaraon luo ja kertoi hänelle, mitä hänen pikku poikansa
+oli sanonut. Kuningas sanoi: 'Hanki minulle pieni koiranpentu ja vie se
+mukanasi pojalleni, ettei hän kävisi murheelliseksi sydämessään!' Niin
+sitten vietiin hänelle pikkuinen koira, ja se varttui pikku prinssin
+mukana.
+
+Mutta kun pienestä pojasta oli tullut voimakas nuorukainen, hän alkoi
+ikävystyä siihen, että häntä pidettiin hienoon taloonsa suljettuna,
+ja lähetti sanan siitä isällensä tervehtien häntä seuraavin sanoin:
+'Miksi sinä pidät minua tänne suljettuna? Minähän olen joka tapauksessa
+saanut tuomioni noilla kolmelta haltiattarelta. Anna minun siis ainakin
+saada iloa elämästä! Jumala tekee kuitenkin, mitä hän hyväksi näkee!'
+Kuningas teki silloin pojallensa mieliksi, antoi hänelle hevoset ja
+vaunut ja kaikenlaisia aseita ja sanoi hänelle: 'Mene, minne haluat!'
+
+Prinssi matkasi nyt ensiksi valtakunnan itäiselle rajalle ja sieltä
+kohti pohjoisia erämaiden halki, ja hänen uskollinen koiransa seurasi
+häntä. Lopuksi hän tuli Mesopotamian maahan.
+
+Nyt oli siellä hallitsevalla kuninkaalla vain yksi ainoa lapsi, kaunis
+tytär, ja tälle hän oli rakentanut asunnon jyrkälle kalliolle, joka
+oli 70 kyynärää korkea. Sitten hän oli kutsunut kokoon kaikki Syyrian
+ruhtinaitten pojat ja oli sanonut heille: 'Ken voi kiivetä tyttäreni
+ikkunaan, saa hänet puolisoksensa.' Silloin kaikki nuoret prinssit
+olivat asettuneet kauniin prinsessan asunnon läheisyyteen ja joka päivä
+koettaneet kiivetä hänen ikkunaansa. Mutta kukaan ei siinä onnistunut —
+kallio oli liian jyrkkä ja korkea.
+
+Eräänä päivänä, kun he tapansa mukaan olivat onneansa koettamassa,
+egyptiläinen prinssi saapui ratsastaen koiran häntä seuratessa.
+Prinssit lausuivat komean nuorukaisen tervetulleeksi ja kysyivät, mistä
+hän tuli. Mutta hän ei tahtonut kertoa heille olevansa faaraon poika
+ja sentähden hän vastasi: ‘Olen egyptiläisen upseerin poika. Äitini on
+kuollut ja isäni meni uusiin naimisiin. Emintimäni, joka vihasi minua,
+pakotti minut jättämään kotini.' Silloin he pyysivät häntä jäämään
+heidän seuraansa.
+
+He kertoivat nyt, mikä heidän tarkoituksensa oli koettaessaan kiivetä
+kalliolle. Silloin vieraskin tahtoi koettaa onneansa ja katso: hän
+pääsi ylös aina prinsessan ikkunaan; ja kun prinsessa sai nähdä hänet,
+hän ihastui niin, että hän suuteli ja syleili häntä.
+
+Kun hänen isänsä sai tietää, että yhden nuorista miehistä oli
+onnistunut kiivetä hänen tyttärensä ikkunaan, hän kysyi ensiksi,
+kuka prinsseistä se oli. Mutta sanantuoja vastasi: 'Ei hän ole
+prinssi, vaan egyptiläisen soturin poika, jonka emintimä on ajanut
+pois kotoa! Silloin kuningas vihastui ja sanoi: 'Pitääkö minun antaa
+tyttäreni egyptiläiselle maanpakolaiselle? Ajakaa hänet pois takaisin
+Egyptiin!' Mutta kun kuninkaan sanantuojat tulivat ja käskivät nuorta
+miestä lähtemään tiehensä, prinsessa piti hänestä kiinni ja sanoi:
+'Ra-Harakten[103] nimessä! Jos te otatte hänet minulta, minä en syö
+enkä juo; minä kuolen samalla hetkellä.'
+
+Kun hänen isänsä sai kuulla tämän, hän lähetti miehiä surmaamaan
+nuorukaisen prinsessan silmien edessä. Mutta prinsessa sanoi: 'Jos te
+hänet surmaatte, olen minäkin oleva kuollut, ennenkuin aurinko laskee.
+Minä en tahdo elää tuntiakaan kauemmin kuin hän'. Silloin kuninkaan oli
+pakko suostua heidän avioliittonsa. Nuori egyptiläinen ruhtinas nai
+siis prinsessan, ja tämän isä antoi heille palatsin ja orjia, peltoja,
+niittyjä ja karjaa ja kaikkea mahdollista hyvää.
+
+Kun häät olivat ohi, prinssi kertoi puolisolleen: 'Minä olen tuomittu
+saamaan surmani joko krokodiilin tai käärmeen tai koiran puremasta!'
+Silloin prinsessa sanoi: 'Miksi sinulla sitten on aina tuo koira
+mukanasi? Anna tappaa se!' — 'Ei', prinssi vastasi, 'en tahdo tappaa
+uskollista koiraani, joka minulla on ollut pienestä penikasta.' Mutta
+siitä hetkestä lähtien prinsessa eli alituisessa tuskassa miehensä
+vuoksi eikä tahtonut päästää häntä koskaan näkyvistään.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Nyt tapahtui aikojen kuluessa, että prinssi palasi takaisin Egyptiin
+ja jäi sinne puolisoineen. Ja koiransakin oli hänellä mukanaan. Eräänä
+iltana, kun hän oli nukahtanut, tuli suuri käärme hänen huoneeseensa
+ja yritti purra häntä. Mutta hänen vaimonsa antoi palvelijoille
+merkin, että nämä antaisivat käärmeelle maitomaljan, ja siitä joi
+käärine, kunnes se ei enää jaksanut liikkua. Sitten prinsessa surmasi
+käärmeen tikarillaan. Sen jälkeen hän herätti puolisonsa, joka tuli
+hyvin hämilleen, kun sai nähdä käärmeen maassa vierellään. Silloin
+hänen uskollinen vaimonsa sanoi: 'Katso, Jumala on antanut yhden
+kuolemantuomioistansa sinun käsiisi. Hän on tekevä saman toisillekin.'
+Ja prinsessa uhrasi Jumalalle ja ylisti häntä.
+
+Kerran taasen sattui, että prinssi oli kävelemässä tiluksillaan, ja
+koira oli hänen mukanansa. Ja kun he kävelivät siellä ympäriinsä, sai
+koira näkyviinsä jonkin otuksen ja juoksi sen perästä prinssin tullessa
+perästä. He saapuivat Niilin rantaan, ja siellä suuri krokodiili tuli
+nuorukaista vastaan, tarttui häneen ja sanoi: 'Minä olen kohtalosi,
+joka sinua vainoaa...'»
+
+Juuri tähän papyruskäärö loppuu, emmekä saa koskaan tietää, millä
+tavoin prinssi vältti uhkaavan kohtalonsa — sillä kertomuksen
+onnellisesta lopusta voimme olla varmat tuntiessamme egyptiläisten koko
+mielensävyn uuden valtakunnan aikana.
+
+
+
+
+Satu Egyptin seitsemästä nälkävuodesta
+
+
+Tämä satu on hieroglyfeinä kaiverrettu suureen graniittimöhkäleeseen
+satalukuisista kalliokirjoituksistaan tunnetulla, ensimmäisessä
+putouksessa olevalla pienellä Sehélin saarella. Piirtokirjoitus on
+Ptolemaioksien ajalta, mutta mahdollista on, että satu alkuperäisessä
+muodossaan on paljon vanhempi. Siinä kerrotun tapauksen on nimittäin
+pitänyt sattua kolmannen hallitsijasuvun ajan alussa, siis noin 3000
+seutuvilla e.Kr. Kauhean nälänhädän, josta siinä puhutaan, sanotaan
+kestäneen seitsemän vuotta. Se muistuttaa siis niitä nälkävuosia, jotka
+ahdistivat Egyptiä Joosefin aikana.
+
+Tämä valtakunnan onnettomuus johtui siitä, että Niili ei seitsemään
+vuoteen tulvinut. Huolestuneena faarao silloin kirjoitti Nubian
+maaherralle, joka asui Elefantinen saarella, missä Niilin lähteitten
+luultiin olevan. Kirjeessä hän kertoi ankarasta nälänhädästä ja lisäsi:
+»Minun sydämeni on murheissaan, sillä on puute viljasta; vihanneksia
+ei ole lainkaan, ja kaikki muukin, mitä kansa tarvitsee elatuksekseen,
+on loppunut. Jokainen ryöstää naapuriltansa. Ihmiset haluavat kulkea,
+mutta eivät jaksa liikahtaakaan. Lapsi vikisee nälästä, nuorukainen
+laahustaa uupumuksen vallassa, ja vanhat ovat epätoivon murtamia.
+Heidän jalkansa pettävät heidän allansa, he vaipuvat väsyneinä maahan
+ja tuskissaan he puristavat käsiänsä vasten nälkäistä vatsaansa.
+Virkamieheni ovat nälästä voimattomia eivätkä kykene neuvoa antamaan.
+Kaikki kallistuu kohti loppuansa. Mitä minun on tekeminen? Sano sinä
+minulle: Missä ovat Niilin lähteet? Mikä jumaluusolento niitä valvoo?
+Sillä hän se oli, joka kerran täytti ladot viljalla.»
+
+Maaherra läksi heti kuninkaan luo ja auttoi häntä temppelin pyhien
+kirjojen tulkinnassa; ja niistä kävi selville, että Niilin lähteet
+olivat kahden suuren kallion välissä Elefantinolla, ja että se jumala,
+joka niitä vartioitsi, oli nimeltänsä Knum, ja että tällä oli saarella
+temppeli, missä hän otti vastaan uhrilahjoja niiltä, jotka tahtoivat
+voittaa hänen suosionsa.
+
+Heti kun faarao oli saanut nämä tiedot, hän kiiruhti Knumin temppeliin
+ja uhrasi ja rukoili jumalaa. Silloin Knum leppyi ja ilmestyi faaraolle
+ja sanoi hänelle, että nälänhätä oli tullut sentähden, että oli
+laiminlyöty hänen palveluksensa. »Mutta nyt», hän jatkoi, »minä annan
+Niilin nousta jälleen, eikä siitä vettä ole koskaan puuttuva, vaan se
+on virtaava tulvien yli koko maan. Ruohot, pensaat ja puut tulevat
+notkumaan hedelmäin painosta, ja kaikki kasvit tulevat lisääntymään
+sadantuhannenkertaisesti. Sinun kansasi on tuleva ravituksi, totisesti,
+ja aitat tulevat jälleen täyttymään. Egyptin maa on oleva keltainen
+kypsyneestä laihosta, ja se on tuleva hedelmällisemmäksi, kuin se
+koskaan ennen on ollut.»
+
+Kiitokseksi tästä lupauksesta faarao lahjoitti suuria maatiloja Knumin
+temppelille ja velvoitti maansa jokaisen maanviljelijän, jokaisen
+kalastajan ja jokaisen metsästäjän maksamaan määrätyn veron pyhätölle;
+ja kallisarvoisia lahjoja, kuten kultaa, norsunluuta, ebenholtsia,
+suitsutteita ja jaloja kiviä faarao lähetti sinne.
+
+
+
+
+EGYPTILÄINEN RUNOUS
+
+
+on luonnollisesti aivan erilainen kuin meidän, mutta muistuttaa sen
+sijaan Psalttarista ja Salomon korkeasta veisusta meille tunnettuja
+heprealaisten rytmillisiä sommitelmia omituisine säkeistöineen.
+Jo keskimmäisen valtakunnan ajalla olivat runouden ankarat lait
+syntyneet. Muuan Ramses II:n aikainen papyruskäärö on tässä suhteessa
+erikoisen kiintoisa. Se sisältää nimittäin kirjallisuusilmoituksen
+teknillisine nimityksineen ja käänteineen, jotka tunnemme oman aikamme
+kirjailmoituksista. Jalon runotaiteen mestari arvostelee siinä
+ala-arvoista runoa; hän huomauttaa, että se on »korkealentoisten
+puheenparsien kuormittama», että »toiminnan paikan kuvauksilta puuttuu
+uskottavaisuuden leimaa ja niistä voi heti huomata, että runoilija ei
+koskaan ole ollut kuvaamassansa paikassa.» Arvostelija kokoaa tuomionsa
+sanoihin, että »kirjailija ei ymmärrä runoilemisen taitoa». Hän on
+pyrkinyt paljon pitemmälle, kuin mihin hänen voimansa riittävät. Hänen
+ajatuksensa ovat vähäpätöisiä ja suunnittelu on sekava. Runo on vikoja
+täynnä.
+
+_Vanhin_ tuntemamme egyptiläinen runous sisältää työlauluja. Halki
+aikojen ovat paimenet, kantotuolinkantajat ja soutajat niitä
+hyräilleet. Tänäkin päivänä, kun fellah ajaa härkiänsä tai tekee
+muuta helpompaa työtä, hän itämaalaiselle ominaisella, melankolisella
+nenä-äänellä laulaa yhtä yksitoikkoisia lauluja kuin viisituhatta
+vuotta sitten.
+
+Tällaisia ikivanhoja työlauluja tavataan haudoissa seinäkuvien
+selittävänä tekstinä. Niinpä kyntäjän työtä esittävän kuvan yllä luemme:
+
+    »Ihana päivä!
+    Ilma on viileä,
+    härät ne vetävät,
+    taivas toivomme mukainen —
+     Tehkäämme työtä ruhtinaalle!»
+
+Ja puidessaan fellah laulaa härilleen:
+
+    »Puikaa, puikaa itsellenne,
+    te härjät, itsellenne puikaa!
+    Puikaa itsellenne olkia ravinnoksi
+    ja jyviä herrallenne!
+     Lepoa älkää etsikö — onhan nyt vilpoinen päivä!»
+
+Läähättävämpi on sitävastoin hengitys kantajain laulussa heidän
+kantaessaan raskaita viljasäkkejä laivaan:
+
+    »Pitääkö meidän koko pitkä päivä
+     kantaa ohraa ja valkeata spelttiä?
+    Laivat ovat täynnä,
+    ja ohra vuotaa ylitse,
+    ja kuitenkin meitä hoputetaan astumaan —
+     Totisesti, meidän sydämemme ovat kuparia.»
+
+Vähemmän vakuutetuksi sanojen vilpittömyydestä tulee kuullessaan
+herraansa kantotuolissa kantavien laulavan seuraavaa kaunista runoa:
+
+    »Rakkaampi täynnä se meille,
+    kuin jos tyhjä se ois.»
+
+Tuossa kaksirivisessä laulussa on kuulevinaan kantajain askelten
+tahdin, kun he kantaa nytkyttävät hyvin syötettyä — ja kuitenkin heidän
+oman ilmoituksensa mukaan niin rakasta — taakkaansa.
+
+Tällaiset yksinkertaiset laulut kuin nämä kuuluvat suulliseen
+runouteen. Kirjoiteltuina esitettäessä ne ikävä kyllä menettävät
+ominaisen tenhonsa, joka sisältyy itse työn rytmiin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Merkillisin kokoelma egyptiläistä runoutta tavataan eräässä British
+Museumin papyruksessa, todennäköisesti 13:nnelta vuosisadalta e.Kr.
+Monet sen sisältämistä lauluista ovat kuitenkin paljon aikaisempaa
+alkuperää. Ne näyttävät kaikki olevan rakkauslauluja. Rakastaja vertaa
+rakkautensa esinettä kaikenmoisiin kauniisiin kukkiin ja kasveihin
+eikä väsy kuvailemasta, mitä tuskaa ja surua tämän poissaolo hänelle
+tuottaa. Esitys tuntuu jotenkin yksinkertaiselta, ja sen vaikutus
+riippuukin pääasiallisesti laulajan äänestä ja hänen kyvystään säestää
+itseänsä harpulla (ellei impi jo ollut rakastunut).[104]
+
+Harvoin egyptiläiset rakkauslaulut ovat sentimentaalisia, mutta sitä
+useammin niiden tulkitsemat tunteet ovat sitä maallista laatua, joka
+etsii itsellensä realistisia, välistä hyvin räikeitä ilmauksia. Eräässä
+rakkauslaulussa tyttö sanoo:
+
+    »Rakastettuni, on suloista mennä padolle
+     kylpemään sinun edessäsi ja antaa sinun nähdä kauneuteni
+    läpi liinakankaani, hienoimman kuningasliinan,
+    kun se on märkä ja liittyy tiiviisti ruumiiseen.
+     Minä laskeudun kanssasi veteen
+    ja nousen jälleen luoksesi tuoden punaisen kalan,
+    joka lepää kauniina kädessäni.
+     Tule ja katsele minua!»
+
+Ja rakastunut nuorukainen toivoo:
+
+    »Ah, jospa olisin hänen neekerinaisensa,
+    joka aina saa olla hänen luonansa!
+     Silloin saisin nähdä hänen kaikkien jäsentensä värin.»
+
+tai:
+
+    »Ah, jospa olisin hänen pesijättärensä
+    yhden ainoan kuukauden ajan
+    ja saisin pestä hyvätuoksuiset voiteet
+     hänen vaatteistaan!»
+
+Egyptiläisillä rakkausrunoilla on usein sama väkevästi aistillinen sävy
+kuin eräillä »Korkean veisun» kohdilla:
+
+    »Kun sinä hivelet lanteitani
+    ja puristat minun rintojani,
+     eivät ne pudista pois sinua.»
+
+»morsian» laulaa rakastajalleen. Ei halua hän päästää tätä
+käsivarsiltaan:
+
+    »Ihana on meidän syleilymme päivä.
+    Vähänä pidän sen rinnalla satoja tuhansia ja miljoonia.»
+
+Usein verrataan kaunotarta linnustajaan, joka virittää verkkonsa
+metsälinnulle, rakastajalle. Mutta kun mies on kyllästynyt hänen
+temppuihinsa, silloin on tytön vuoro käydä melankoliseksi; silloin, hän
+sanoo,
+
+    »minä katson makeita kakkuja,
+    kuin katsoisin suolaa.
+    Viinimehu, tuo suloinen,
+     maistuu suussani linnun sapelta.»
+
+Ja neitonen, jota hänen rakastajansa käy joka ilta tervehtimässä,
+pelkää, että hän hylkää hänet. Hän haluaa varmempaa sidettä heidän
+välilleen:
+
+    Sinä kaunis! Sydämeni toivomus on
+     sinun vaimonasi saada valmistaa ruokasi
+    ja käsivarsineni levätä sinun käsivarrellasi.[105]
+    Sillä jos sinä otat pois minulta rakkautesi,
+     niin sanon minä sydämelleni,
+    joka on sisälläni, rukouksissani:
+    'Minä olen vailla ihailijaani tänä yönä.
+     Senvuoksi minä olen kuin se, joka haudassa viipyy.'»
+
+
+
+
+JUOMALAULUJA.
+
+
+Voisi luulla, että kansa, joka alati askarteli kuoleman valmisteluissa
+ajatellen hautoja ja muumioita, oli synkkää ja ilotonta sukukuntaa.
+Kaukana siitä! Egyptiläiset olivat päinvastoin, niinkuin useimmat
+aurinkoisen Välimeren kansat, iloisia ja huolettomia ihmisiä, jotka
+pitivät arvossa kaunista laulua tai hauskaa satua ja suruttomasti
+nauttivat elämästä olut- tai viinilasin ääressä.
+
+Että vanhain egyptiläisten elämänilo purkautui myöskin juomalauluiksi,
+voi olla omiaan ihmetyttämään, kun tämän laatuista runoutta kernaasti
+ajattelee ylistykseksi viininjumalalle, jolla ei lainkaan ole
+palvojia nykyisen Niilinmaan alkuasukasten joukossa. Mutta tämä
+riippuu arabialaisesta vaikutuksesta. Muhammed kielsi näet, ankarasti
+uskovaisiaan juomasta rypäleen mehua. Ennen arabialaisaikaa viljeltiin
+ja juotiin Egyptissä paljon viiniä.[106] Varsinkin Faijumin keidas oli
+ihana viinimaa. Juomingeissa laulettiin harpun säestyksellä lauluja
+elämänilon ylistykseksi. Egyptiläisille ominainen piirre näissä
+juomalauluissa oli, että luotiin tausta elämän nautinnoille loihtimalla
+esiin edessä olevan kuoleman ajatus.
+
+Tulee ajatelleeksi kreikkalaisten historioitsijain kertomusta, että
+egyptiläiset vieraspidoissaan antoivat kantaa ympäriinsä muumionkuvaa,
+jotta se kuolemaa muistuttaen kehoittaisi sitä voimallisemmin
+nauttimaan ohitsekiitävästä hetkestä. Tämä ajatus tulee erityisen
+selvästi esiin lauluissa, joita laulettiin vainajien väliaikaisen
+hautauksen jälkeen. Kuolleen omaiset viettivät silloin itse
+hautakammiossa hänen muistoansa juhlimalla viinein, soitoin ja lauluin.
+Muuan tällainen laulu merkittiin muistiin erääseen lähes neljätuhatta
+vuotta vanhaan kuningashautaan.[107] Se alkaa muistuttamalla
+vainajista, jotka lepäävät holvihaudoissaan ja joiden asunnot ovat
+sortuneet soraksi, aivan kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. Mutta
+alakuloiseen mielialaan ei jääty, vaan sitten seuraa kehoituksia
+juuri elämän lyhyyden vuoksi nauttimaan, niin kauan kuin siihen
+mahdollisuutta oli:
+
+    »Ole iloinen mieleltäsi ja seuraa sydämesi toivomuksia,
+                                            niin kauan kuin elät!
+    Pane mirhamia päähäsi ja pukeudu hienoihin liinavaatteisiin!
+    Älä vaivaa sydäntäsi,
+                ennen kuin kuolonvalituksen päivä sinut saavuttaa!
+    Sillä Osiris ei kuule surevien kirkunaa,
+    eikä valitus pelasta ketään haudasta.
+    Sen vuoksi vietä iloista päivää
+    äläkä väsy siihen!
+    Sillä kenenkään ei suoda ottaa hyvyyttänsä mukaansa,
+     ja kukaan, joka on vaeltanut pois, ei ole takaisin palannut.»
+
+On omituista pappismiehenkin haudassa tavata samanlaisia kehoituksia
+nauttimaan kiitävästä hetkestä. Mutta niitä tapaa kuin tapaakin.
+Kysymyksessä oleva hauta on Theban kuolemankaupungissa. »Vietä päiväsi
+riemuiten, Nefer-hotep, sinä kelpo pappi, jolla on puhtaat kädet!»
+kuuluu haudan seinään piirretty kehoitus! »Sekoita voidetta ja hienoa
+öljyä yhteen ja korista seppelein ja lootuskukin rakastettusi, joka
+istuu vieressäsi! Anna laulun ja soiton kaikua edessäsi! Heitä pois
+kaikki synkät ajatukset ja ajattele vain iloa, kunnes se päivä tulee,
+jolloin sinut viedään maahan, joka rakastaa hiljaisuutta.»
+
+Molemmat nämä hauta-piirtokirjoitukset vievät itsestään ajatukset
+samanlaisiin Saarnaajan 9:nnen luvun kehoitussanoihin: »Olkoon
+vaatteesi aina valkeat, älköön voidetta pääsi päältä puuttuko!
+Iloitse elämästä vaimosi kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan
+elämäsi päivinä, jotka hän on sinulle auringon alla antanut, kaikkina
+turhuutesi päivinä! Sillä se on sinun osasi elämässäsi ja vaivassasi,
+jolla itseäsi auringon alla vaivaat.»[108]
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vanhat egyptiläiset olivat kohtuullista kansaa. Mutta siitä huolimatta
+voivat heillekin olla tarpeen juoppoudesta varoittavat sanat.
+Kuten viisaudenopeista olemme nähneet, ei säästetä kauhistuttavia
+esimerkkejä juopuneen elämästä: miten hän puoleksi tolkuttomana,
+kaulassa vihreä seppele, istuu juomaveikkojensa ja häntä syleilevien
+naikkosten seurassa ja tyytyväisenä rummuttelee vatsaansa, mutta
+kun hänen pitäisi nousta ylös, hän kellahtaakin kumoon ja tahraa
+itsensä liejuun kuin krokodiili. Voi ymmärtää, että tällaisia
+varoituksia tarvittiin vastapainoksi 17:nnen hallitsijasuvun aikaisien
+piirtokirjoitusten kehoituksiin »juomaan, kunnes juopuu ja valmistamaan
+itsellensä juhlapäivä.» Eräässä uuden valtakunnan alkuajoilta olevassa
+hautakammiossa saamme naisen kuvan päältä lukea seuraavat sanat: »Anna
+minulle kahdeksantoista tuoppia viiniä! Katso, haluan juoda, kunnes
+juovun. Minun sisustani on kuiva kuin olki.» — Ja tämä haudassa!
+
+Vielä enemmän hämmästyy, kun vainajien asunnoissa näkee sellaisia
+kuvia vieraspidoista, kuin viereisetkin uuden valtakunnan aikaiset
+kuvat. Kun haudan seinään on ikuistettu kuva naisesta, joka vapauttaa
+itsensä liiaksi nauttimastansa, niin se osoittaa, ettei tässä menossa
+nähty mitään sopimatonta. Toiset hautakuvat esittävät miehiä, jotka
+juomingeissa ovat niin päihtyneet, että heidät on kannettava kotiin.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Adolf Erman, Die Literatur der Aegypter.
+
+Henrik Schück, Världslitteraturens historia: 1 osa.
+
+H.O. Lange, En ny visdomsbog fra det gamle Aegypten (Nordisk tidskrift
+1924).
+
+Adolf Erman, Eine ägyptische Quelle der »Sprüche Salomons» (E.
+Sellin’in ilmoitus Deutsche Literaturzeitungissa 1924).
+
+Ernst Sellin, Die neugefundene »Lehre des Amen-em-ope» (Deutsche
+Literaturzeitung 1924).
+
+Pehr Lugn, Ordspråksboken och Amen-em-opes vishetslära (Svensk
+tidskrift 1924).
+
+Hugo Grossmann. Die neugefundene Lehre des Amen-em-ope (Zeitschrift für
+die alttestamentliche Wissenschaft 1924).
+
+H.O. Lange, Egyptiska myter och sagor.
+
+Gaston Maspero, Contes populaires de l'Égypte ancienne.
+
+Friedrich Vogelsang, Kommentar zu den Klagen des Bauern.
+
+W. Max Müller, Die Liebespoesie der alten Ägypter.
+
+E.A. Wallis Budge, The literalure of the ancient egyptians
+(kirjallisuusluetteloineen).
+
+Alfred Wiedemann, Die Unterhaltungslitteratur der alten Ägypter (»Der
+alle Orient» 1903).
+
+Jules Baillet, Le régime pharaonique dans ses rapports avec l'evolution
+de la morale en Égypte.
+
+
+
+
+EGYPTILÄISTEN TIETEELLINEN KYKY.
+
+
+Käytännöllisen elämän erilaiset tarpeet ovat olleet tieteiden
+syntymisen ensi aiheena. Ilman yhteistyötä ei aineellinen
+kulttuuri ollut mahdollista sellaisessa maassa kuin Egypti, missä
+elämääantava joki teki kaikki ihmiset toisistansa riippuvaisiksi.
+Mutta heidän keskenäinen yhteistyönsä ei ollut yksinomaan kanavien
+kaivamista ja muita ruumiillisen työn suorituksia; täällä tarvittiin
+kaikkea johtamaan myöskin miehiä, joilla oli tietopuolista kykyä.
+Voidakseen rakentaa kanavia, joiden kaltevuus oli oikea ja jotka
+sopivasti jakoivat veden, vaadittiin tietoja maanmittauksessa
+ja insinööritieteessä, ja nämä tiedot perustuvat vuorostaan
+_matematiikkaan_. Oikeudenmukaisesti suoritettua verotusta ei myöskään
+voitu panna toimeen ilman hyvin laajoja matemaattisia laskelmia,
+ja kaikissa suurissa työyrityksissä, laskettaessa tarvittavaa
+elintarvevarastoa ja sitä jaettaessa samoin kuin lukemattomissa muissa
+tapauksissa tarvittiin matematiikkaa. Myöskin tarvittiin Niilinmaassa
+järjestettyä ajanlaskua varsinkin, jotta voitiin laskea joen nousuveden
+ja tulvan ajat. Mutta järjestettyä ajanlaskua ei voida aikaansaada
+ilman _astronomisia_ tietoja. — Erilaiset sairaudet ajoivat myöskin
+vanhoja egyptiläisiä parannusta etsimään, ja niin syntyi _lääketiede_.
+Siinä oli apua niistä aikaisikseen melko suurista _anatomisista_
+tiedoista, joita egyptiläiset olivat hankkineet balsamoidessaan
+vainajiansa.
+
+
+
+
+EGYPTILÄISTEN MATEMAATTISET TIEDOT.
+
+
+Oli aika, jolloin luulot vanhain egyptiläisten matemaattisista
+tiedoista olivat hyvinkin suuria. Herodotos on ollut tämän
+yliarvioinnin aiheuttajana — sillä yliarviointia se on. Ne
+laskutoimitusnäytteet, joita on säilynyt muistomerkeissä ja
+papyruskääröissä, osoittavat, että egyptiläisten tiedot ja taidot
+tällä alalla olivat hyvin kohtuullisia. Vasta hellenistisellä ajalla,
+Aleksanterin vallattua Egyptin, matemaattiset tieteet saivat vauhtia.
+
+Aritmetiikassa vanhat egyptiläiset eivät oikeastaan koskaan päässeet
+alkuperäistä sormilasku-astetta pitemmälle, ei siis pitemmälle kuin
+yhteen- ja vähennyslaskuun, kuten voimme nähdä eräästä suuresta
+hyksosajan papyruksesta, joka on sisällöltään aritmetiikan ja
+geometrian käsikirja. Laskelmat, jotka me mukavasti voimme suorittaa
+kerto- ja jakolaskulla, olivat egyptiläisellä hyvin mutkikkaita.
+Kun egyptiläinen tahtoi laskea, kuinka paljon on 9 7, hän kirjoitti
+suunnilleen näin:
+
+1 7 = 7
+
+2 7 = 14
+
+4 7 = 2 14 = 28
+
+8 7 = 2 28 = 56
+
+Sitten hän laski yhteen ensiksi ne luvut ensimmäisessä pystysuorassa
+rivissä, jotka hän tarvitsi saadakseen summaksi 9, siis 1 ja 8. Tämän
+jälkeen hän laski yhteen vastaavat luvut viimeisessä pystysuorassa
+rivissä, siis 7 ja 56.
+
+7:llä tapahtuvaa jakolaskua varten hän käytti samaa taulukkoa. Jos
+hän esimerkiksi halusi tietää, kuinka monta kertaa 77 on jaollinen
+7:llä, hän etsi oikeanpuolisimmasta pystysuorasta rivistä ne kolme
+lukua, joiden yhteissumma on 77, nimittäin 7, 14 ja 56. Vastaavat luvut
+vasemmanpuolisimmassa pystysuorassa rivissä ovat 1, 2 ja 8. Niiden
+summa on etsitty luku.
+
+Egyptiläisten laskemistavan laveus saa selityksensä lähinnä siitä, että
+he eivät koskaan kyenneet oikein operoimaan abstraktisilla luvuilla,
+käsitteillä, vaan heillä oli aina laskiessaan ajatuksissa jokin
+konkreettinen esine. Itse asiassa heidän matemaattiset suorituksensa
+tapahtuivat oleellisesti samalla tavalla, kuin jos matematiikkaan
+täysin perehtymättömän pitäisi jakaa päivän leipäosuus joukolle
+työmiehiä. Hän asetti heidät riviin ja antoi aluksi jokaiselle
+leipänsä, sitten taas yhden leivän ja niin edelleen, kunnes varasto oli
+lopussa. Jos viimeisellä kerralla leipää ei riittänyt koko riville,
+niin jakajalla ei ollut muuta keinoa kuin vaatia takaisin viimeksi
+jaetut leivät ja jakaa ne paloiksi, kunnes kaikki työmiehet olivat
+saaneet yhtä paljon.
+
+Oppinut kirjuri sitä vastoin, joka osasi matematiikkaa, laski etukäteen
+paperilla, kuinka paljon kunkin piti saada. Se vei kuitenkin aikansa
+sekin, sillä hän ei liikkunut kuten me puhtaissa lukukäsitteissä,
+vaan hänellä oli alati itse _leipä_ ajatuksissaan. Mutta että kirjuri
+voi etukäteen laskea, kuinka paljon leipää kunkin työmiehen tuli
+saada tarvitsematta käsitellä itse leipää jopa tarvitsematta edes
+jättää kirjoitushuonettaan, se vaikutti valtavasti oppimattomiin.
+Hänestä tuli heidän silmissään mies, joka voi edeltäpäin sanoa, kuinka
+monta leipää tulee niin ja niin paljosta jauhosta, kuinka paljon
+rehua niin ja niin monta härkää tarvitsee joka ateriaan j.n.e. Hän
+on hyvin merkillinen mies, jota ympäröi taikuruuden sädekehä, mies,
+joka tietää ja voi laskea asiat tarvitsematta niitä edes nähdä. Onpa
+hänen taitonsa noussut hänelle jonkin verran päähänkin, tietäähän sen,
+kun hän kerskuu, että taitavan laskumestarin ei tarvitse vartioida
+jyväaittaansa. Siinä määrin hän on itsetietoisuutta täynnä, ettei hän
+vain tiedä kykenevänsä valvomaan jokaista vähennystä varastossaan, vaan
+unohtaapa senkin, ettei tuo kyky toki riitä saamaan varasta selville ja
+palauttamaan varastettua.
+
+Huolimatta laskumenetelmiensä laveudesta egyptiläiset pääsivät
+kuitenkin hyvin pitkälle aritmetiikassa. He laskivat myöskin
+murtoluvuilla, ja tuo edellä mainittu matematiikan käsikirja esittää
+seuraavankin laatuisia laskuesimerkkejä: »100 leipää on jaettava
+5 henkilön kesken siten, että 1/4 kolmen ensimmäisen henkilön
+yhteenlasketuista osuuksista tulee yhtä suureksi, kuin mitä kummatkin
+viimeiset saivat henkilökohtaisesti osakseen.»
+
+_Geometriassa_ egyptiläiset eivät päässeet pitemmälle kuin
+suorakulmaisten nelikulmioiden ja kolmioiden laskemiseen, mutta kun
+tuli kysymys teräväkulmaisista nelikulmioista ja kolmioista, niin
+tarkkuus horjahti, sillä kuvioiden korkeuden asemesta otettiin yksi
+sivuista.[109] Tämä ei estänyt kumminkaan, että vanhat egyptiläiset
+käytännössä jo varhain saivat aikaan niin suurenmoisen täsmällisiä
+tuloksia kuin Kairon lähistön pyramidit. Täysin arvostaakseen sitä
+tarkkuutta, jolla nämä jättiläismäiset rakennustyöt on suoritettu,
+täytyy olla insinööri tai arkkitehti. Ainoastaan tuollaisen
+erikoissivistyksen saanut henkilö tietää, _miten_ vaikea tehtävä on
+aikaansaada noin valtava rakennus, jonka täsmälleen yhtä suuret sivut
+päättyvät yhteiseen huippuun.
+
+
+
+
+EGYPTILÄISTEN TÄHTITIETEELLISET TIEDOT
+
+
+ilmenevät parhaiten siinä tosiasiassa, että he ovat keksineet sen
+kalenterin, joka vähäisin pienin muutoksin juliaanisen kalenterin[110]
+nimellä oli käytännössä suuressa osassa Eurooppaa aina meidän
+aikoihimme, jolloin sen sijalle tuli nyt käytännössä oleva n.s.
+gregoriaaninen kalenteri. Tähtitieteellistä tietä on laskettu, että
+egyptiläinen kalenteri otettiin käytäntöön jo v. 4241 e.Kr. Jos tämä
+laskelma pitää paikkansa — joka ei kuitenkaan ole aivan riidatonta[111]
+—, niin täten on saatu vanhin tunnettu varma aikamääräys ihmiskunnan
+historiaan. Sen perästä ei varmoja vuosilukuja ole ennen kuin vuoden
+1600 e.Kr., uuden valtakunnan alun seuduilta.
+
+Ajan mittaamista varten egyptiläiset käyttivät osittain aurinkokelloja,
+joista aika voitiin nähdä varjon pituudesta erityisen asteikon avulla,
+osittain vesikelloja, suuria kivimaljakoita, joiden sisustaan oli
+piirretty tuntiasteikko ja joiden lasku oli tarkoin mitattu. Yön
+tuntien laskemista varten rakennettiin myöhemmin tähtikelloja, joiden
+taulukkoihin oli merkitty määrättyjen tähtien asema itsekunakin yön
+tuntina.
+
+Jos egyptiläiset ovat laskeneet perustan meidän kalenterillemme, on
+heillä runsas osuutensa myöskin sen taikauskon syntymiseen, joka
+on ollut kalenterin seuralaisena, että nimittäin on onnellisia
+ja onnettomia päiviä. Paljon oli toimellisen miehen huomattava
+onnettomuudenpäivinä. Toisina täytyi karttaa soittoa ja laulua, toisina
+ei saanut peseytyä; toisen kerran ei saanut syödä kalaa, toisen kerran
+ei liikahtaa ulos talostaan, ja välistä ei saanut tehdä kerrassaan
+mitään. Oikeastaan Niilin rantojen kansan olisi siis pitänyt elää
+alinomaisessa pelossa, mitä pahat päivät toisivat mukanaan. Eikä ollut
+iloa lapsesta, joka syntyi onnettomana päivänä. Muutamat tällaiset
+syntymäpäivät aiheuttivat, että äskensyntyneen täytyi pian kuolla,
+toiset taasen, että häntä odotti kuuroksi tai sokeaksi tulemisen
+kohtalo, ja toisista taasen oli seurauksena, että krokodiili oli hänet
+raateleva.
+
+Mutta toiselta puolen usko onnettomuudenpäiviin oli lepopäivien tuoja,
+sillä seurauksena tästä taikauskosta oli, että ainakin viides osa
+vuodesta egyptiläisten piti olla toimettomina.
+
+
+
+
+EGYPTIN LÄÄKETIEDE.
+
+
+Alkujaan egyptiläiset, kuten kaikki alkeellisella kannalla olevat
+kansat, uskoivat sairauden aiheutuvan siitä, että paha henki oli
+ottanut asuntonsa ruumiiseen. Tämän mukaisesti lääkkeellinen käsittely
+voi ainoastaan lieventää tai hävittää taudin _oireen_ — todella
+parantua sairas voi vain siten, että haltia karkoitettiin hänen
+ruumiistaan. Tämä tapahtui manauksilla: pappi tai muu loitsutaitoinen
+henkilö laski kätensä sairaan päälle ja kehoitti pahaa henkeä
+poistumaan sairaan ulostuksissa tai eritteissä.[112] Vähitellen
+kuitenkin lääketiede kehittyi siihen, että manauksiin turvauduttiin
+vain taudeissa, jotka osoittautuivat muutoin parantumattomiksi.
+
+Egyptiläisten käsitystä sairauden syisiä kohottivat ajan oloon
+korkeammalle tasolle ne anatomiset tiedot, joita he hankkivat
+alituisesti puuhaillessaan ruumiinavauksissa. Välistä nämä tiedot tosin
+hämmästyttävät meitä eriskummallisuudellaan, mutta toisissa tapauksissa
+ne ovat omiaan todellakin herättämään kunnioitusta.
+
+Niinpä on esimerkiksi vallan suurenmoista, että jo puoli vuosituhatta
+sitten päästiin selville verenkierrosta ja siitä, että sydän oli sen
+toimeenpaneva voima. »Ebersin papyruksessa», etevimmässä egyptiläisessä
+lääketieteen oppikirjassa sanotaan: »Kun lääkäri laskee sormensa
+jollekin ruumiinosalle, hän kohtaa kaikkialla sydämen, koska se
+suomensa kautta puhuu kaikissa jäsenissä.» Tämä käsitys suonista
+näyttelee suurinta osaa vanhain egyptiläisten lääketieteessä. Useimmat
+taudit aiheutuvat heidän käsityksensä mukaan verisuonista: »Ne
+veltostuvat kierrossaan, ne tulehtuvat» j.n.e. — Egyptiläiset olivat
+huomanneet senkin, että kuume vaikuttaa valtimonlyönnin nopeuteen.
+
+Mutta, kuten sanottu, muinaisilla egyptiläisillä tavataan hyvin
+eriskummallisiakin anatomisia käsityksiä kuten se, että sydän oli
+ajatuskyvyn elin ja että se keräsi itseensä ruumiin ravinnon.
+
+Suurin piirtein kuitenkin lääketiede oli se tiede, jossa vanhat
+egyptiläiset pääsivät pisimmälle. Lääketaidolla onkin hyvin
+vanhat ja hienot esi-isänsä Niilinmaassa. Vanhin egyptiläinen
+historiankirjoittaja, ylipappi Manetho, kertoo, että jo ensimmäisen
+hallitsijasuvun toisen kuninkaan poika oli ollut lääkäri ja
+lääketieteellinen kirjailija; ja myöhemmän ajan papyruskääröissä
+väitetään osan reseptejä olevan peräisin ensimmäisen ja toisen
+hallitsijasuvun ajoilta ja suurten pyramidinrakentajain päiviltä.
+Mahdotonta ei ole, että niin voi ollakin, mutta huomioon on otettava
+sekin, että egyptiläiset papit kernaasti antoivat lääkemääräyksilleen
+vanhuuden kunnianarvoisan leiman.
+
+Myöskin Herodotoksen vakuutus, että Egyptissä vilisi lääkäreitä,
+osoittaa, että lääketaito oli erityisen mielenkiinnon esineenä
+faaraoiden maassa. Ja ken lähemmin tutkii kreikkalaisten
+lääketieteellistä kirjallisuutta, huomaa siellä hämmästyttävän
+paljon yhtäläisyyttä egyptiläisen kanssa, joka todistaa sitä, että
+kreikkalaisten lääketieteelliset tiedot — myöskin »lääkintätaidon
+isän», Hippokrateen — oleelliselta osaltaan olivat peräisin Egyptistä.
+Tiedämme myöskin, että Persian kuningas Kyyros kutsutti sairaan
+äitinsä vuoksi silmälääkärin Egyptistä, vaikka Persian hovissa muutoin
+käytettiin kreikkalaisia lääkäreitä.
+
+Kuuluisa Ebersin papyrus antaa myöskin hyvän todistuksen egyptiläisten
+lääkärien perusteellisuudesta. Huolellisesti he tutkivat potilasta
+ja seurasivat sairauden kulkua varovaisesti käyttäen sitä lääkettä,
+jota pidettiin sopivimpana. Tosin kysymyksessä olevaan lääkärikirjaan
+sisältyy monia rukouksia ja manauksia, mutta nämä eivät ole vielä
+muuttuneet siksi käsittämättömäksi sekasotkuksi, mikä keskiajalla
+tuhosi lääketieteen.
+
+Useimmat egyptiläisten lääkkeet olivat peräisin kasvimaailmasta ja
+osoittavat, että egyptiläisillä oli hyvät kasviopilliset tiedot. Mutta
+heidän lääkkeissään on myöskin koko joukko eläinmaailmasta saatuja
+iljettäviä aineksia.
+
+Ollakseen oikein hyvää piti lääkkeessä olla mahdollisimman paljon
+erilaisia aineita, kuta merkillisempiä, sitä parempi — ja kuta
+iljettävämpiä, sitä parempi, voisi myöskin sanoa. Siinä oli
+muserrettuja sian hampaita, oli mädäntynyttä lihaa ja rasvaa, oli
+eritettä sian korvista ja muuta samantapaista. Mutta ennen kaikkea
+luultiin erinomaisen parannusvoiman olevan sellaisilla lääkkeillä,
+joita sisältyy 1600-luvun »terveyttäantavaan kura-apteekkiin», s.o.
+niin hyvin ihmisten kuin kaikenlaisten eläinten ulostuksilla.
+
+Kun lääkäri oli suorittanut taudin määrittelyn, hänellä oli valittavana
+koko joukko reseptejä. Muutamat lääkkeet vaikuttivat nopeasti, toiset
+hitaammin, mutta sitä varmemmin. Eräät vaikuttivat vain määrättyinä
+vuodenaikoina. Niinpä muuatta silmälääkettä voitiin käyttää vain
+ensimmäisenä ja toisena talvikuukautena, kun toinen taas sopi talven
+kolmantena ja neljäntenä kuuna. Lääkkeiden ulkomaisia nimiä näyttää
+ympäröineen erityinen sädekehä Egyptissäkin — aivan kuten meillä!
+Silmävoide, jonka keksijäksi ilmoitettiin »Bybloksen seemiläinen»,
+näyttää päässeen yhtä hyvään huutoon kuin meillä »amerikkalaiset
+patenttilääkkeet.»
+
+On erittäin kiintoisaa vertailla, kuinka suuri lukumäärä reseptejä
+oli valittavana eri tauteihin, sillä siitä voi tehdä summittaisia
+johtopäätöksiä, mitkä sairaudet olivat tavallisimpia muinaisessa
+Egyptissä. Huomaa, että silmätaudit silloin, kuten meidän
+päivinämmekin, olivat siellä todellisena maanvaivana, riippuen alemman
+väestön siivottomuudesta ja sen suvaitsevaisuudesta kärpäsiä kohtaan.
+Silloin kuten nytkin äidit sallivat siipiäisten asettua ryhmissä pikku
+lasten silmiin, joita luonnollisesti ei milloinkaan pesty.
+
+Ihotauteja ja syöpää vastaan tavataan samoin Ebersin papyruksessa monta
+lajia lääkkeitä. Naistentauteja käsiteltiin monin erilaisin keinoin, ja
+myöskin sikiön lähdettämistä värien annetaan siinä neuvoja.
+
+Tuossa vanhassa papyruskäärössä on myöskin lääkkeitä hiusten, jopa
+silmäripsienkin harmaantumista vastaan, keinoja hiusten lähdön ja
+kaljupäisyyden torjumiseksi ja neuvotaanpa siinä myöskin ryppyjen
+poistamista kasvoista, ihonvärin muuttamista ja ruumiin kaunistamista.
+Hammassärkyä ja muita hammastauteja hoidettiin myös vanhassa
+Egyptissä.[113]
+
+Hammastaudin aiheutti vanhain itämaalaisten luulon mukaan »mato», joka
+kalvoi hammasta, kunnes se lopulta putosi.
+
+Muumiot ovat itsekin myöhäisen ajan uteliaille lapsille paljastaneet
+osan niitä sairauksia ja ruumiin raihnauksia, jotka ahdistivat
+vanhoja egyptiläisiä. Muuan Englannin etevimpiä anatomeja on
+äskettäin monien vuosien kokeilujen jälkeen päässyt, siihen, että
+hän eräänlaisella suolaliuoksella, johon on lisätty jokin määrä
+alkoholia, voi pehmittää muumioiden kivikovat kudokset ja saada ne
+palautumaan alkuperäiseen muotoonsa. Sitten kuin kuolleita ruumiita on
+täten käsitelty, ne on luikittu leikkausveitsellä ja mikroskoopilla.
+Silloin on selvinnyt, että egyptiläiset jo neljä vuosituhatta sitten
+kärsivät suunnilleen samoista sairauksista kuin mekin. Sydänvika
+oli tavallinen vamma heillä ja ainakin yksi faaraoista on kuollut
+siihen. Merenptahilla, sillä faaraolla, joka paadutti sydämensä,
+niin että Mooses rasitti hänen maatansa seitsemällä maanvaivalla, on
+ollut isorokko. Hänen rokonarpiset kasvonsa todistavat selvästi sitä.
+Verisuonten kalkkiutuminen oli tavallinen ilmiö tuohonkin aikaan.
+Suuri soturikuningas ja valtiomies Ramses II esim. kärsi siitä.
+Ohimosuonet ovat nimittäin hänellä hyvin paisuneet ja niiden seinämät
+kalkkiaineiden kovettamat. Munuaistaudit näyttävät myös olleen hyvin
+tavallisia Egyptissä. Pari keuhkotulehdustapausta on myöskin todettu
+kuolemansyyksi.
+
+Kööpenhaminan glyptoteekin arvokkaissa egyptiläisissä kokoelmissa
+on egyptiläinen kuva, 3000 vuotta vanha, joka tarjoaa nähtäväksemme
+maailman ensimmäisen tunnetun lapsihalvaustapauksen. Eräs meidän
+päiviemme etevä anatomi on todennut, että juuri tämä tauti on
+säännönmukaisella tavalla kutistanut sairaan oikean säären.[114]
+Keuhkotauti, reumatismi ja luuvalo olivat myöskin niitä tauteja, jotka
+vaivasivat ihmiskuntaa jo tuolloin.
+
+Myöskin järjettömät luontokappaleet saivat osansa kurjuudesta.
+Apinanmuumioista on todettu eläimissä esiintyneen riisitautia,
+keuhkotautia, reumatismia ja kasvannaisia, luultavasti seurauksena
+siitä, että ne olivat joutuneet elämään kylmemmässä ilmastossa, kuin
+missä olivat syntyneet. Sitäkin epäterveellisemmäksi kävi »pyhien»
+eläinparkojen elämä, kun niitä pidettiin suljettuina temppelipihoihin,
+jonne tuskin päivänsäde pääsi tunkeutumaan ja missä öisin voi olla
+kauhistavan kylmä.
+
+Että egyptiläiset lääkärit jo varhain olivat hankkineet melkoiset
+kirurgiset tiedot, sitä todistavat muumioiden hienosti hoidetut
+luunmurtumat. Muuan vanhan Egyptin merkillisimmistä lääkärikirjoista
+selittelee juuri kirurgisia tapauksia, haavoja ja luunmurtumia
+eri osissa ruumista, ja käsittelee niitä kaikkia selvästi ja
+asiallisesti ja loppuu ilmoitukseen, onko toiveita käsitellä tapausta
+menestyksellisesti, vai onko se toivotonta.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Herman Schneider, Kultur und Denken der alten Ägypter.
+
+Alfred Wiedemann, Magie und Zauberei im alten Ägypten (»Der alte
+Orient» 1905).
+
+Georg Ellers, Papyros Ebers.
+
+Ove Hamburger, Et Tilfælde af Börnelamhed i Oldtiden (»Ugcskrift for
+Læger» 1911).
+
+
+
+
+VANHAN EGYPTIN ELINKEINOELÄMÄ.
+
+MAANVILJELYS, METSÄSTYS JA KALASTUS.
+
+
+Maanviljelystä vanhat egyptiläiset harjoittivat pääasiassa samalla
+lavalla kuin fellahit meidän aikanamme. Kun Niilin vesi oli laskenut
+pelloilta, muokattiin maata kuokalla taikka alkeellisella auralla,
+jota härät vetivät. Pääasiallisesti viljeltiin ohraa, vehnää ja
+durraa, jolla nykyisin on egyptiläisten taloudessa paljon suurempi
+merkitys kuin silloin. Kun talonpoika oli kylvänyt viljansa, hän
+päästi lampaansa tai sikansa temmeltämään pellolle ja sitten sai hän
+vain odottaa satoa. Kun se oli korjattu, saivat siat taasen suorittaa
+palvelusta, mutta nyt puinnissa. Myöskin aaseja ja nautakarjaa
+käytettiin polkemaan jyviä irti. Ruoskien ajettiin niitä yksitoikkoisen
+laulun säestyksin yli leikatun viljan.
+
+Vihanneksia, kuten sipulia, kurkkuja ja meloneja, viljeltiin myös
+runsaasti, ja samoin liinaa, kuten hyvin voi ymmärtää ajatellessaan
+niitä suunnattomia liinasidemääriä, joita tarvittiin muumioihin. Sekä
+miesten että naisten nähtiinkin alati työskentelevän kangaspuiden
+ääressä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Metsästys näyttää Niilinmaassa aikaisin muuttuneen pääasiallisesti
+yläluokan huviksi. Keveässä, papyruksen varsista kokoonkyhätyssä
+veneessä egyptiläinen ylimys liikuskeli ympäriinsä Niilin kaislikoissa
+ja pyydysteli lintuja jonkinlaisella puisella bumerangilla. Useita
+sellaisia heittoaseita on säilynyt. Apunansa metsästäjällä oli välistä
+kesyjä kissoja, jotka noutivat saaliin. Usein hänellä oli kesy
+houkuttelulintu istumassa veneen keulassa. Linnustus oli urheilua,
+jossa hänen vaimonsa ja lapsensa mielellään olivat mukana. He kokosivat
+saaliin ja huvittelivat välillä poimimalla lootuskukkia.
+
+Suuressa mitassa harjoitettiin linnunpyydystystä sitävastoin verkoilla,
+jotka viritettiin kaislikkoon ja vedettiin sitten kokoon molemmista
+päistä. Varsinkin villihanhenpaistia, egyptiläisten mieliruokaa,
+hankittiin tällä tavoin. Mitä ei heti syöty, suolattiin, tai elätettiin
+hanhia ja ruokittiin niitä, niin että niistä tuli vielä maukkaampia
+kuin villissä tilassa. Jo tuohon aikaan oli keksitty julma menettely
+väkisten ravita niitä erityisellä taikinalla, jota sullottiin
+eläinparkojen suuhun, kunnes ne eivät enää jaksaneet liikkua. Useat
+hautakohokuvat kuvaavat kohtauksia tällaisesta keittotaidollisesta
+eläinrääkkäyksestä. Myöskin kurkia lihotettiin samalla tavalla.
+
+Paitsi vesilintuja, vilisi Niilissä tuohon aikaan krokodiileja ja
+virtahepoja, joita samoin pyydystettiin veneestä harppuunoilla.
+Vuorilla ja erämaisia oli kaikkialla vuorikauriita, gaselleja,
+antilooppeja ja muuta riistaa, mikä nykyisin on siirtynyt Sudaniin.
+Eläimiä ei metsästetty ainoastaan nuolella ja jousella, vaan
+niitä pyydystettiin myöskin suopungilla ja elätettiin sitten
+teurastettaviksi. Sellaistakin suurriistaa kuin kirahveja ja
+jalopeuroja oli muinaisessa Egyptissä. Ramses II:lla oli kesy
+jalopeura, joka oli mukana taistelussa ja iltaisin makasi herransa
+teltan edustalla.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kala oli tärkeä ravintoaine, varsinkin köyhemmälle väelle. Kalaa
+pidettiin kumminkin jossakin määrin saastaisena eläimenä. Papit eivät
+saaneet syödä sitä, ja aithiopialaiset olivat niin jyrkkiä kalan
+saastaisuuden suhteen, että delttamaan kuninkaat ja ylimykset eivät
+saaneet astua heidän kuninkaansa palatsiin, koska olivat kalansyöjiä.
+
+
+
+
+VUORITYÖ.
+
+
+Metalleista oli _kupari_ kauan aikaa tärkein Niilinmaassa. Egyptiläiset
+elivät kauan kuparikaudessa, ennen kuin he keksivät sekoittaa kupariin
+tinaa. Tämä näyttää kyllä alkaneen keskimmäisen valtakunnan ajalla,
+mutta vasta uuden valtakunnan aikana pronssiaseet täydellisesti
+tunkivat tieltään pehmeämmät kupariaseet.[115] Kuparia egyptiläiset
+hankkivat ikivanhoista ajoista Siinain niemimaalta, mutta mistä tinaa
+saatiin, sitä ei tiedetä. Luultavasti sitä tuotiin Vähästä-Aasiasta,
+ehkäpä aina Indiasta saakka.
+
+Siinain kaivoksissa työskentely oli kauheaa, varsinkin kesällä, »kun
+vuoret polttivat nahan». Kumminkin tähän vuodenaikaan työskenneltiin
+siellä enimmäkseen vain poikkeuksellisesti. Mutta kuuma siellä oli
+kuitenkin. Tähän kuumaan, vedettömään maahan oli jokainen ruoanpala
+tuotava monien päivämatkojen takaa ja jokainen vesipisara noudettava
+hyvin kaukaa.
+
+Siinain kaivokset tyhjentyivät melkein kokonaan kuparista jo
+Egyptin vanhimpina aikoina. Kuparin louhinnasta todistavat nykyisin
+vain harvalukuiset malmi- ja kuonalöydöt sekä tavatut sulatus- ja
+valumuotit; mutta sitä useammat muistomerkit puhuvat siitä työstä,
+jota täällä kerran tehtiin haluttujen puolijalokivien, malakiitin
+ja turkoosiu saamiseksi. Kaivosten luota on löytynyt sadoittain
+ikivanhoja egyptiläisiä kohokuvia ja piirtokirjoituksia kallioissa.
+Niinpä kaksi henkilöä, jotka ilmoittavat olleensa kivenhakkaajia,
+ovat kaivertaneet vieraalle, seuraavan kehoituksen: »Oi Te, jotka
+elätte maan päällä! Kun te tulette tähän paikkaan, niin rakastakaa ja
+ylistäkää Thoth-jumalaa,[117] Hermopoliksen kaupungin[115] herraa!»
+Tuo kaupunki oli ilmeisesti molempain kaivospäällysmiesten — sillä
+sellaisia he luultavasti olivat — kotipaikka. Toiset piirtokirjoitukset
+ylistävät sanoin ja kuvin faaraoiden tässä villissä vuorimaassa
+vihollisistaan saamia voittoja. Järjestelmällistä vuorityötä
+voitiin nimittäin harjoittaa siellä vasta beduiinien kukistamisen
+jälkeen. Eräässä kuvassa näemme faaraon pitävän vasemmalla kädellään
+tukasta kiinni voitettua, polvistuvaa beduiinipäällikköä lyödäkseen
+hänet sotanuijalla, jota hän oikeassa kädessään heiluttaa. Tämä
+voittoreliefi on jo ensimmäisen hallitsijasuvun ajalta, ja paljon
+sellaisia kivitauluja on kolmannen — kuudennen hallitsijasuvun sekä
+keskimmäisen valtakunnan ajoilta. Kuten piirtokirjoituksista ilmenee,
+taulut ovat paikallisien kuninkaan virkamiesten laitattamia. Vielä
+paljon muita sellaisia kuvia oli olemassa, mutta muuan nykyaikainen
+kaivosyhtiö antoi sitten hävityksen käydä yli näiden korvaamattomien
+muistomerkkien, jotka kuuluivat vanhimpiin koko maailmassa. Sitä ennen
+ne olivat saaneet olla rauhassa syrjäisen asemansa vuoksi.
+
+Sitten kuin eurooppalaiset mammonanpalvelijat ja vandaalit lopuksi
+olivat päässeet selville, että jalojen kivien etsiminen sieltä oli
+tuottamaton yritys, tulivat beduiinit perästä ja jatkoivat sekä
+kaivostyötä että hävitystä. Kun Flinders Petrie vuonna 1904 tuli sinne,
+hän huomasi, että vielä jäljellä olevat kalliotaulut voitiin pelastaa
+vain siten, että ne hakattiin irti vuorenseinämistä ja vietiin Kairon
+museoon. Niin tehtiinkin.
+
+Siinain niemimaalla on myöskin vanhan egyptiläisen temppelin rauniot
+ja siinä kiintoisia kuvapatsaita kuninkaallisista henkilöistä,
+sellaisistakin, joista mitään muita patsaita ei ole säilynyt. Täältä
+on saatu myöskin odottamattoman runsas sato uhrilahjoja, erilaisia
+koristeita ja kaunistusesineitä, Egyptin kuningasten lahjoja Hator
+jumalattarelle, jonka he tahtoivat saada suopeaksi kaivosyrityksilleen.
+Monia kalleuksia villit beduiinit ovat aikojen kuluessa varastaneet ja
+monia esineitä tuhonneet, mutta jäljellä olevakin antaa arvokkaan lisän
+egyptiläisen kulttuurin tuntemiselle. Temppelistä on löytynyt myöskin
+vuorityössä käytettyjä kuparisia talttoja.
+
+Ne muistomerkit, joita on jäljellä siltä ajalla, jolloin Egyptin
+valtio harjoitti vuorityötä Siinain niemimaalla, riittävät herättämään
+meissä kunnioitusta egyptiläisten suurenmoista järjestelykykyä
+kohtaan kaikilla aloilla. Työnjako oli toteutettu niin pitkälle, että
+kaivosten työmiehet oli jaettu jopa 17 erilaiseen ryhmään, kullakin oma
+erikoistehtävänsä, ja heitä valvomassa oli työnjohtajia 11 eri astetta.
+Ja tähän tuli lisäksi kokonainen liuta erilaisia toimitsijoita,
+jotka huolehtivat elintarpeiden ja muiden tarvikkeiden kuljetuksesta
+Siinaille ja vuorityön tuotteiden viennistä sieltä. Voimme kuvitella
+näkevämme monta sataa kuormitettua aasia käsittävät karavaanit, jotka
+pitivät yllä viiden päivänmatkan pituista yhteyttä kotimaan kanssa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+_Kultaa_ egyptiläiset saivat Niilin ja Punaisen meren välillä olevista
+vuorisia, joilla seuduin kultakuume viimeksi raivosi tämän vuosisadan
+alussa. Englantilaiset yhtiöt panivat silloin likoon satojatuhansia,
+kenties miljoonia puntia sikäläisiin kaivostöihin, mutta saivat
+takaisin vain murto-osan yrityksen kustannuksista. Muinaiset
+egyptiläiset olivat nimittäin tehneet hyvin perusteellista työtä
+kaikkialla, missä oli kultapitoisia vuorilajeja.
+
+Jonkinlaisen käsityksen siitä, miten suunnattomia ne kultamäärät
+olivat, jotka kuljetettiin Nubiasta Egyptiin, saa kuullessaan eräänkin
+Thotmes III:n virkamiehen kertovan, että hän virkamiesaikanaan peri
+valtiolle 3 1/2 tonnia tuota jaloa metallia. Siitä voi ymmärtää,
+kuinka paljon sitä kerran on kaivoksissa ollut ja sieltä varastettu.
+Tuottavimmat egyptiläisten kaivokset olivat Nubian alueella, kokonaisen
+seitsemäntoista päivämatkan päässä niukkavetisessä, hehkuvan kuumassa
+vuorierämaassa. Siellä on tavattu vanhoja egyptiläisaikaisia kaivoksia
+syvine kuiluineen, jotka seuraavat kultapitoisen kvartsin kiemurtelevia
+suonia vuoressa, ja vesisäiliöineen, joiden tarkoituksena on ollut
+koota sadevettä talvisaikaan. Sadoittain kivimajoja on myöskin
+jäljellä, kussakin graniittinen käsimylly, missä kultapitoista
+kvartsia murennettiin. Sitten huuhdottiin kulta kvartsihiekasta
+kaltevilla kivilaatoilla, joita samoin on jäljellä. »Nykyisin»,
+sanoo egyptologi Erman, »paikka on hiljainen ja yksinäinen, ja
+vieras ei voi mistään aavistaa, että sitä on painamassa tuhansien
+kiroukset ja että se on saanut nähdä ihmiskurjuutta niin paljon kuin
+harvat paikat maan pinnalla. Sillä ne ihmiset, jotka täällä Egyptin
+faaraoille kalvoivat 'Nubian kultaa', ennemmin tai myöhemmin sortuen
+tukahduttavaan kuumuuteen, olivat vankeja. Kahleissa, vaatteitta,
+vartijoinansa nubialaisia sotilaita, jotka eivät ymmärtäneet egyptin
+kieltä, onnettomien täytyi tehdä työtä yötä päivää ilman vapautuksen
+toivoakaan. Kukaan ei välittänyt siitä, miten heille kävi. Sairaatkin,
+naiset ja ukotkin päällysmiehen keppi ajoi heltymättömästi orjantyöhön,
+kunnes he liikaponnistusten, puutteen ja kuumuuden sortamina löysivät
+kuoleman, joka kauan oli ollut ainoa, niitä he olivat voineet toivoa.»
+Näin oli Diodoroksen aikana, ja yhtä kauheata oli varmaan jo vanhain
+faaraoiden päivinä.
+
+Vanhat egyptiläiset piirtokirjoitukset kertovat myöskin niistä
+yli-inhimillisistä vaivoista, joita kuljetus Nubian kultakaivoksille
+maksoi. Ihmisten sammumatonta kullanjanoa ei silloin enemmän kuin
+nytkään voinut mikään pidättää. Sekä ihmisiä että vetojuhtia sortui
+laumoittain. Kerran toisensa perästä yritettiin kaivaa kaivoja tien
+varrelle, multa pisaraakaan vettä ei niistä saatu. Vasta Ramses II:n
+aikana nämä ponnistukset näyttävät onnistuneen. Tästä kerrotaan eräässä
+hänen aikaisessaan nubialaisessa muistokivessä, jossa myöskin sanotaan,
+että »niistä karavaaneista, jotka matkasivat kaivoksille kultaa
+huuhtomaan, tuli tuskin puoletkaan takaisin, sillä ihmiset menehtyivät
+matkalla janoon samoinkuin aasitkin, joita he ajoivat edellänsä.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+_Hopeaa_ pidettiin vanhimpina aikoina Egyptissä vielä arvokkaampana
+kuin kultaa. Tämä omituinen seikka johtui yksinkertaisesti siitä, että
+hopeata ei Egyptin alueella esiintynyt. Kun sitten kauppayhteys toisten
+maiden kanssa vilkastui, hopea luonnollisesti vähitellen laski arvossa
+ja sai tyytyä kullan jälkeiseen arvoasemaan.
+
+Kulta- ja hopeasepäntyötä harjoitettiin jo vanhimpina aikoina, ja
+kultaseppien taitavuudesta saa erittäin korkean käsityksen käydessään
+Kairon museossa. Erikoisia mestareita he olivat juottamaan kapeisiin
+kultaliuskoihin erivärisiä lasisia koristeita ja puolijalokiviä:
+vihreitä turkooseja ja malakiitteja, joita saatiin Siinain niemimaan
+kuparikaivoksista, lihanvärisiä karneoleja, joita tänäkin päivänä voi
+löytää erämaan hiedasta, ja tummansinisiä lasuurikiviä, joita tuli
+Aasiasta todistaen Egyptin ikivanhaa kauppayhteyttä toisten maiden
+kanssa.
+
+Komea värivaikutus ja loisto, joka täten aikaansaatiin, oli vallan
+ihmeellinen. Mutta kirous painaa kultaa ja jalokiviä, tuhansien
+kiroukset niitä valiokoristeita, jotka kerran kaunistivat Egyptin
+kuningattarien kaulaa ja käsivarsia.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Hienoa, valkeata kalkkikiveä, jolla egyptiläiset päällystivät
+pyramidinsa ja mastabansa ja josta kuvanveistäjät tekivät monet
+kuvapatsaansa, louhittiin valtavia määriä vinosti vastapäätä Sakkaraa
+olevista vuorista. Niissä seuduin oli myöskin alabasteria. Laakson
+sulkee siellä mahtava kivivalli, joka ilmeisesti on ollut patona
+talvisen sadeveden kokoamista varten.
+
+Yhtä vilkasta oli työ Egyptin hiekkakivilouhoksissa, erityisesti
+lähellä Silsileä 14 penikulmaa Thebasta etelään, mistä noudettiin
+rakennusaine Karnakin, Luksorin ja muiden paikkojen temppeleihin.
+Tiedetään, että kun Ramseen suurta temppeliä Karnakiin rakennettiin,
+pantiin 3 000 miestä töihin hiekkakivilouhimoihin. Eräässä sieltä
+löytyneessä piirtokirjoituksessa Seti I ylpeästi kertoo, miten hyvästi
+hän kohteli työmiehiänsä ja kuinka hän antoi jakaa heille päivittäin
+»leipää, häränlihaa, paistia, kalaa ja vihanneksia rajattomat määrät».
+Joka kuukausi työmiehet saivat kaksi liinapukua. »Sen vuoksi he tekivät
+työtä tuntien sydänöissänsä rakkautta Hänen Majesteettiansa kohtaan.»
+
+Monissa muissa paikoin on piirtokirjoituksia, jotka osoittavat,
+että faaraot ovat täältä louhituttaneet kiveä rakennuksiinsa ja
+muistomerkkeihinsä.
+
+Jo vanhan valtakunnan aikana louhittiin Assuanin lähellä graniittia
+pyramideihin, sarkofageihin ja kuvapatsaisiin. Melkein kaikissa Egyptin
+raunioissa tavataan täältä tuotua kiveä. Vielä voi itse työpaikalla
+nähdä, kuinka valtavien kivijärkäleiden louhiminen tapahtui. Ensin
+hakattiin kallioon säännöllisen välimatkan päähän koloja. Sitten
+tungettiin koloihin puukiilat ja kaadettiin niiden päälle vettä, niin
+että ne turposivat ja paineellaan rikkoivat kiven.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Heinrich Brugsch, Wanderung nach den Türkis-Minen und der
+Sinai-Halbinsel.
+
+W.M. Flinders Petrie, Researches in Sinai.
+
+Georg Schweinfurth, Aus unbetretenen Wegen in Aegypten.
+
+
+
+
+MAAILMANHISTORIAN ENSIMMÄINEN LAKKO.
+
+
+Se oli enemmän kuin kolme vuosituhatta sitten, siihen aikaan, jolloin
+mahtava soturikuningas ja rakentaja Ramses III hallitsi Egyptin maata
+ja lyhyeksi ajaksi onnistui palauttamaan suuren kaimansa päivien
+loistoon. Tapahtumapaikkana oli kuolleiden faaraoiden ja ylimysten
+kaupunki Niilin vasemmalla rannalla vastapäätä hallituskaupunkia
+Thebaa. Siellä vainajat lepäsivät kalliohaudoissaan Kuningasten
+laaksossa.
+
+Siihen aikaan kuolleiden kaupunki oli myöskin elävien kaupunki. Vuorten
+edustalla olevaa tasankoa peittivät silloin suuret temppelit, jotka
+olivat kuolleiden faaraoiden asuntojen hautakappeleita; ja niiden
+ympärillä olivat niiden tuhansien ihmisten asunnot, joiden tehtävänä
+oli huolehtia hautarakennuksista ja temppeleistä ja korjata niitä.
+
+Täällä asuivat kuolleiden balsamoijat, täällä oli pappeja, eriarvoisia
+virka- ja päällysmiehiä sekä joukko eri ammattien harjoittajia:
+maanviljelijöitä, kalastajia, vedenkantajia ja muita työläisiä, joita
+kaikkia tämä henkilökunta tarvitsi tehtäviinsä. Eräästä asiakirjasia
+tiedämme, että yksin Seti I:n temppelin lähistöllä oli lähes 200 taloa,
+joista nyt ei ole jälkeäkään.
+
+Koko työ oli sotilaallisesti järjestettyä. Työmiehet oli
+jaeltu ryhmiin, kullakin päällysmiehensä, joka tarkkaan valvoi
+henkilökuntaansa. Tuollainen »muistutuskirja», käsittäen 43 miehen
+valvonnan, on säilössä suuressa kalkkikivitaulussa British Museumissa.
+Itsekustakin on merkitty, minä päivinä hän on ollut poissa työstä.
+Kun toiset ovat laiminlyöneet yhden ainoan päivän koko vuodessa,
+toiset sen sijaan ovat olleet poissa työstä yli puoli kuukautta.
+Useimmissa tapauksissa on syy merkitty sanalla »sairas», varmastikin
+seuraus rasittavasta työstä kivilouhimoissa hehkuvan kuumina päivinä
+tai epäterveellisessä ilmassa vuoren sisällä heikosti lepattavien,
+savuavien lamppujen valossa. _Yhdessä_ tapauksessa on kuitenkin
+ilmoitettu, että sairauden syy oli toinen: »Häntä pisti skorpioni.»
+Muutoin oli eräs mies kerran poissa päivän »ajellakseen hiuksensa».
+Jotkut työmiehet olivat hurskaita ja jättivät jokapäiväisen
+aherruksensa »uhratakseen Jumalalle». Ainoastaan silloin tällöin saa
+työmies huomautuksen, että hän on »laiska».
+
+Työmiesten palkka suoritettiin luonnossa: viljaa, kalaa, öljyä ja
+olutta, välistä myös vaatteita. Juhlapäivinä saatiin ylimääräiset
+annokset. Mutta toiselta puolen jäi usein jokapäiväinen ravinto
+saamatta, ja silloin nälkäänäkevät raukat valittivat: »Me emme ole
+saaneet viljaa, näemme nälkää, olemme heikkoja.» Ja kun nöyrä valitus
+ei auttanut, he tekivät lakon. Ensimmäinen tunnettu tämänlaatuinen
+työväenliike koko maailmanhistoriassa sattui Ramses III:n hallitessa.
+Hänen aikanansa valtion tulot olivat hyvin huvenneet sekä hänen
+valtaistuimelle nousunsa edellä raivonneiden sisäisten sotien että
+kuninkaan papistoa kohtaan osoittaman heikkouden seurauksena. Lähes
+200 000 säkkiä viljaa faarao lahjoitti joka vuosi temppeleille —
+muiden lahjojen mukana — mutta kuolleiden kaupungissa nälkäänäkeville
+työmiehillensä hän useinkaan ei saanut hankituksi 50 säkkiä
+kuukaudessa. Räikeänä vastakohtana temppeli- ja hautapiirtokirjoitusten
+korkealentoisille puheille faaraon vallasta ja rikkaudesta kaikuu
+alituinen: »Me näemme nälkää, emme ole lainkaan saaneet viljaa.» Selvää
+on kumminkin sekin, että syy ei ollut yksinomaan kuninkaan: paljon
+siitä, mitä valtion varastosta annettiin työväelle jaettavaksi, jäi
+milloin sinne, milloin tänne välikäsille.
+
+Oli miten oli: eräänä päivänä — niin kertoo vieläkin tallella oleva
+päiväkirja, jota on pitänyt muuan kuolleiden kaupungin kirjuri —
+työmiehet vaimoineen ja lapsineen murtautuivat läpi viiden muurin,
+jotka ympäröivät kuolemankaupunkia, ja selittivät: »Me olemme
+nälissämme; 18 päivää on jo kulunut.» Ja he asettuivat Thotmes III:n
+temppelin taakse, joka oli muurien edustalla.
+
+»Silloin osa kuolemankaupungin palvelusmiehiä tuli heidän luoksensa ja
+huusi heille: 'Tulkaa toki takaisin!' Ja he vahvistivat kehoituksiansa
+juhlallisin valoin. 'Tulkaa!' he sanoivat, 'meillä on faaraon viljaa.
+Se on täällä kuolleiden kaupungissa.’»
+
+Se tuntui nälkiintyneistä raukoista niin lohduttavalta, että he
+antoivat taas petkuttaa itseänsä. Petkutuksen voimme lukea päiväkirjan
+ilmoituksesta, että he seuraavana päivänä murtautuivat jälleen ulos
+ja miehittivät Ramses II:n temppelin. Silloin ryhdyttiin uusiin
+keskusteluihin, ja työmiehet valittivat: »Meidät on ajanut tänne
+nälkä ja jano. Meillä ei ole vaatteita, ei öljyä, ei kalaa, meillä
+ei ole rehua karjallemme. Kirjoita senvuoksi faaraolle, armolliselle
+herrallemme, että meille annettaisiin jotakin elääksemme!» — Silloin
+annettiin heille viljaa kuluneelta kuukaudelta. Tarvitaanko enemmän
+todistuksia siitä, että virka- ja palvelusmiehillä oli huono omatunto?
+
+Mutta tyyneys ei kestänyt kauan. Seuraavana päivänä puhkesi uusia
+levottomuuksia. Syitä emme lähemmin tunne. Tiedämme vain, että muuan
+yllyttäjä puhui tovereilleen ja sanoi: »Menkää ja ottakaa työaseenne!
+Murtakaa ovenne ja ottakaa vaimot ja lapset mukaanne! Minä kuljen
+edellänne Thotmes III:n temppeliin.» Ja niin syntyi lakko. Kun muutamat
+kuolemankaupungin vartiojoukkojen upseerit tulivat taivuttamaan
+työläisiä palaamaan työhön, vastasi yksi näistä: »Kautta Amonin,
+kautta faaraon, minua ei tänä päivänä ajeta sinne jälleen.» Sitten
+työläisjoukko marssi taas pois kaupungista ja leiriytyi läheiseen
+kylään. Palvelusmiehet, jotka yrittivät neuvotella lakkolaisten kanssa,
+eivät enää voineet vaikuttaa heihin. Katkeroituneen joukon vastauksena
+oli ja pysyi: »Me emme palaa». Ja lakkolaiset lisäsivät: »Meillä on
+sanottavana suuri sana: totisesti tässä faaraon kaupungissa toimitaan
+hyvin pahoin.»
+
+Myöhemmin onnistuttiin kyllä tyynnyttämään heidät joillakin
+viljasäkeillä, mutta kun yksitoista päivää oli kulunut, oli jälleen
+sama ääni kellossa, ja näin kävi kerran toisensa perästä. Sillä
+oikeuttansa nälkäiset joukot eivät koskaan saaneet, ainakaan niin
+pitkään aikaan, kuin kirjurin päiväkirja ulottuu.
+
+Noin sata vuotta myöhemmin, Ramses IX:n hallitessa, puhkesi
+jälleen lakko samasta syystä. Mutta silloin työläiset esiintyivät
+suunnitelmallisesti. He kääntyivät valituksineen joko Theban
+tuomioistuimen tai Amonin ylipapin puoleen. Ja se vaikutti varmemmin.
+Kerrotaan tuomarin kerran heti antaneen kirjurille käskyn antaa
+työmiehille heidän ruokaosuutensa.
+
+Kun tämän kaiken tuntee, voi helpommin ymmärtää, kuinka lähellä täytyi
+olla ajatus ryhtyä tuohon Egyptissä niin hirvittävän tavalliseen
+haudanryöstöön: täällä kulki laumoittain väkeä, joka teki työtä otsansa
+hiessä, ilman että valtio antoi heille edes sitä, mitä he tarvitsivat
+oman ja omaistensa nälän tyydyttämiseksi. Mutta hautojen sisällä oli
+suuret määrät kultaa ja muita kalleuksia, joista vainajille ei ollut
+minkäänmoista hyötyä...
+
+Kirjallisuutta:
+
+Wilhelm Spiegel Berg, Arbeiter und Arbeiterbewegung im Pharaonenreich
+unter den Ramessiden (ra. 1400 -1100 v. Chr.).
+
+
+
+
+EGYPTIN ESIHISTORIALLINEN AIKA..
+
+
+Olemme nyt seuranneet Niilinkansan kohtaloita sitten, kuningas
+Meneksen aikojen. Mutta Egyptin historian alkaminen Meneksestä on
+suunnilleen samaa, kuin jos alkaisimme Suomen historian ensimmäisestä
+ristiretkestä.[118] Jo Meneksen aikana egyptiläiset olivat suorittaneet
+pitkän taipaleen sivistyksen tiellä. Valtiojärjestys, uskonto,
+kirjallisuus ja taide olivat jo saavuttaneet niin korkean kannan, että
+sen edellä on täytynyt olla pitkä, vuosituhansia kestänyt kehitysaika.
+
+Mutta missä ovat tämän esihistoriallisen kehitysjakson todistukset? Ne
+pysyivät kauan kätkössä tutkijan silmältä. Gizen pyramidijättiläiset,
+käyttääksemme Masperon sanoja, peittivät meiltä näköalan omasta
+ajastamme noihin alkuaikoihin. Vasta 1890-luvulla alkoi Egyptin
+nuoremman kivikauden esineitä tulla päivänvaloon, ja myöhemmin on
+kerätty eri asuin- ja hautapaikoilta yhä suurempia määriä tuon
+aikakauden työaseita ja talouskaluja. Aivan erikoisen merkityksen
+saivat ne suuret erityyppisten saviastioiden kokoelmat, joita
+tiedemiehet saivat kootuksi. Sillä järjestämällä ne jatkuvaan
+kehityssarjaan päästiin selville ei yksin niiden keskinäisistä
+ikäsuhteista, vaan myöskin määrätyn saviastiatyypin kanssa
+samanaikaisesti löytyneiden muiden esineiden suhteellisesta iästä.
+Sillä tavoin saatiin aikaan täällä, kuten esihistoriallista Kreikkaakin
+varten, kivikautiset aikamääräykset, jotka vastaavat Pohjolan
+erityisiin piikivikaluihin pohjautuvaa aikamäärittelyä.
+
+Mutta kuinka tämä on ollut mahdollista? Koska esihistorialliset
+egyptiläiset saviastiat melkein kaikki ovat hautalöytöjä, niin kaikki
+mahdolliset syyt viittaavat siihen, että ne astiat ovat vanhimpia,
+jotka vielä ovat käyttökelpoisia. Sitä mukaa kuin ne siirtyvät pelkiksi
+hautaesineiksi, ne kapenevat yhä ja menettävät kaiken käytöllisen
+arvonsa. Kiintoisaa on myöskin nähdä, miten astiain sisältö seuraa
+tätä muutosta. Vanhimmat saviastiat ovat täynnä rasvaisia, hyvän
+hajuista massaa, luultavasti jotakin kuolleelle tarkoitettua voidetta.
+Vähän uudemmissa astioissa tämä voide — tai mitä se nyt lienee — on
+ohuen maakuoren peittämä, luultavasti sisällön suojaksi. Mutta kuta
+nuoremmiksi astiat käyvät, sitä enemmän maakerros kasvaa voiteen
+kustannuksella, ja kaikkein myöhäisimmissä astioissa sisällön arvokkain
+osa on kokonaan vaihtunut maaksi. »Kuolleet ovat», Lugn sanoo, »kuten
+tunnettua herkkäuskoisia ja pitävät usein hyvänänsä jäljittelyjä».
+
+Se jakso Niilinmaan esihistoriallista kautta, josta meidän päivinämme
+on saatu tietoa, osoittaa kuitenkin jo korkeaa kehitystä. Egyptiläiset
+piikivi-esineet ovat täydellisimpiä, mitä mikään kansa sitä lajia on
+tuottanut. Niiden perästä seuraavat arvossa lähinnä skandinavialaiset
+kivikauden esineet. Äärimmäisen hienosti hiotut, ohuet ja terävät
+egyptiläiset piikivi-veitset todistavat korkealle kehitettyä
+työtaituruutta. Ja vielä enemmän täytyy ihailla sitä kärsivällisyyttä,
+millä tämä kansa kykeni mitä kovimmista kiven järkäleistä valmistamaan
+vesipulloja ensiksi ulkoapäin ne ympäriinsä tahkoamalla ja
+kiilloittamalla ja sitten kiviasein hiekan avulla poraamalla ne, kunnes
+seinämät tulivat kohtalaisen ja tasasuhtaisen ohuiksi. Puolittain
+läpinäkyvästä alabasterista, jota Egyptissä oli runsaasti, egyptiläiset
+jo silloin tekivät mitä kauneimpia maljakoita ja muita talousesineitä.
+Huomattavan monet tämän ajan löydöistä ovat norsunluusta tehtyjä
+työvälineitä ja aseita. Elefantteja oli nimittäin runsaasti Egyptissä
+siihen aikaan. Ylipäänsä vanhat egyptiläiset panivat paljon huolta
+siihen, että esineet saivat taiteellisen leiman. He koristivat niitä
+kernaasti eläinten kuvilla, jotka usein ovat merkillisen hyvin luonnon
+mukaan tehtyjä. Jo tällöin egyptiläisessä taiteessa on piirteitä, jotka
+tulivat luonteenomaisiksi historialliselle ajalle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ehtimiseen on siten auennut uusia perspektiivejä taaksepäin
+Niilinmaan sivistyskehitykseen. Mutta ne valtavat ajanjaksot, joiden
+on täytynyt kulua, ennenkuin sikäläiset ihmiset pääsivät nuoremman
+kivikauden korkealle tasolle, ne ovat yhäkin melkein läpinäkymättömän
+pimeyden peitossa. Vanhemmalta kivikaudelta on säilynyt vain harvoja
+egyptiläisiä kiviesineitä.
+
+
+
+
+
+
+ASSYRIALAISET JA BABYLONIALAISET
+
+
+
+
+Baabel ja Ninive — mitä lapsuuden päivien muistoja nuo nimet
+herättävätkään eloon! Ensimmäiset tiedon puusta poimimamme hedelmät
+liittyvät läheisesti Baabelin torniin. Samalla kertaa ihastuksen
+ja tuskan vallassa lapsen mielikuvitus näki valtavan rakennuksen
+kohoavan yhä korkeammalle ja korkeammalle kohti taivasta, kunnes
+Isä Jumala ryhtyi toimenpiteisiin kopeita ihmisiä vastaan, sekoitti
+heidän kielensä ja hajoitti heidät yli koko maan. Kaikki me olemme
+sykkivin sydämin seuranneet ensimmäistä patriarkkaa, kun hän Herran
+käskystä muutti Kaldean Urista, sukunsa luota ja isänsä talosta siihen
+maahan, jonka Herra hänelle osoitti. Me olemme myöskin seuranneet
+hänen jälkeläisiänsä monia satoja vuosia jälkeenpäin heidän raskaalla
+matkallansa takaisin kantaisänsä kotimaahan ja heidän mukanansa
+istuneet ja itkeneet heidän syntiensä rangaistusta »Baabelin virtojen
+varrella». Ja miten kylmät väreet karmivatkaan selkäämme, kun Danielin
+kirjasta luimme salaperäisestä kädestä, joka mässääjä Belsazarin
+vieraspidoissa kirjoitti seinälle sanat »Mene tekel u-farsin», jotka
+julistivat Herran rangaistuksen lähestyvän tuota ylpeätä ja kopeata
+kuningasta!
+
+Kuin kaiulta kauan sitten kadonneesta satumaailmasta tuntuvat meistä
+nämä muistot lapsuuden päiviltä. Mutta satumaailma on herännyt jälleen
+eloon. Muinaistutkijat ovat kuokalla ja lapiolla kaivaneet kuolleen
+kulttuurin muistot päivänvaloon,
+
+
+
+
+KAKSOISVIRTAIN LAHJA.
+
+
+Herodotos on sanonut Egyptiä »Niilin lahjaksi». Samalla syyllä voidaan
+Babyloniaa sanoa sisarusjokien Eufratin ja Tigriksen lahjaksi. Niillä
+on molemmilla lähteensä Armenian vuorimaassa, ja keväällä, kun lumen
+sulaminen on siellä käynnissä, ne paisuvat yli äyräittensä, tulvivat
+yli alankomaan ja peittävät sen lihavalla savikerrostumalla. Estääkseen
+toiselta puolen maan rämettymistä ja toiselta puolen hankkiakseen
+vainioille kastelua on täällä kuten Egyptissä välttämätöntä koota
+ja ohjata tulvavettä kanavilla. Ilman hyvinjärjestettyä kastelua
+osa maasta muuttuu pian kuivaksi erämaaksi, jossa kasvaa ainoastaan
+orjantappuroita ja ohdakkeita, ja osasta tulee epäterveellistä suota.
+Sellaisen kuvan sisarusjokien maa tarjoaa meidän päivinämme. Kukaan,
+ken näkee tämän kolkon aution maan, ei voi aavistaa, että täällä kerran
+viljavat vainiot ovat lainehtineet ja että täällä on kerran ollut
+ylpeitä maailmankaupunkeja, joissa on sykkinyt rikas sivistyselämä.
+
+Kuoleman ja suuren hiljaisuuden maa on meidän päiviemme Mesopotamia.
+Raskaana Herran kostava käsi on levännyt vuosituhansien ajat onnettoman
+maan yllä. Profeetta Jesajan sanat: »Kuinka olet pudonnut taivaasta,
+sinä kirkas kointähti! Kuinka olet maahan kaatunut, sinä kansojen
+kukistaja!» soivat kuin kuolemanvalitus kautta Babylonin hajonneiden
+muurien, jotka aivan kuin julistavat sitä kirousta, jonka profeetat
+Assuria ja Niiniveä vastaan sinkosivat.
+
+»Suuri hävitys ja rajaton tuho nykyajan Babyloniassa on», sanoo eräs
+sen parhaimpia tuntijoita, »niin valtava, että vaikka minä neljätoista
+vuotta olen käyttänyt tämän maan tutkimiseen, se kumminkin joka kerta,
+kun sen jälleen näen, vaikuttaa mieleeni järkyttävästi.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+»_Kanavien kaivaminen_» tuli kaksoisvirtain maan loistoaikana
+Babylonian kuninkaitten päätehtäväksi. Kanavia pidettiin niin
+merkityksellisinä, että ne useinkin saivat nimensä asianomaisesta
+kuninkaasta tai ne voivat saada sellaisia juhlallisia nimiä kuin
+»Vanhurskauden kanava». Hyvä maan isä Hamnurapi rakensi kanavan, jolle
+hän antoi nimen »Hammurapi on kansan siunaus».
+
+Kuinka laaja kanavaverkko on ollut, voi nähdä vielä tänäkin päivänä.
+Tuskin päivänmatkan voi suorittaa tässä vanhassa sivistysmaassa
+sivuuttamatta 30—40 vanhaa kanavan uomaa.
+
+Maanviljelijä, joka ei pitänyt kanaviansa kunnossa ja aiheutti siten
+kadon tai hävittäviä tulvia, sai korvata naapureilleen näiden kärsimät
+viljan häviöt. Näin sanotaan Hammurapin kuuluisassa lakikokoelmassa:
+»Jos joku laiskuudesta laiminlyö patonsa kunnossapidon, niin että
+se pääsee särkymään ja vesi virtaa ja vahingoittaa vainioita, niin
+syyllisen on korvattava se vilja, minkä hän on tuhonnut. Jos hän ei
+kykene korvaamaan, niin myytäköön hänet itsensä ja hänen omaisuutensa
+rahasta; ja ne, joiden laiho on turmeltunut, saavat jakaa hinnan.»
+
+Viljelyskelpoinen osa Babyloniaa oli pinta-alaltaan suunnilleen yhtä
+suuri kuin Egyptin keidas. Viljava »musta maa» veti aina voimakkaasti
+puoleensa ympärillä asuvia erämaa- ja vuoristokansoja. Täällä oli
+senvuoksi menneinä aikoina melkein keskeymätöntä taistelua toiselta
+puolen pohjoisessa ja idässä aina Kaukasukseen ja Kaspian mereen
+saakka asuvien vuoristokansojen ja toiselta puolen Arabian erämaiden
+ja arojen seemiläisten kansojen välillä. Ja taistelu koski välillä
+olevaa Mesopotamian viljavaa sivistysmaata eli »virtojen välistä
+maata», mitä kreikkalainen nimi merkitsee. Sen alkuperäinen asujamisto,
+leveäkalloiset, tanakat, mongoleja muistuttavat _sumerit_, kukisti
+seemiläinen kansa, joka kotimaastansa, Arabian erämaista tunkeutui
+Babyloniaan. Mutta sumerien korkeampaan sivistykseen voittajat
+kernaasti taipuivat. Ensiksikin he omaksuivat alkuväestön kirjoituksen,
+jonka sumerit luultavasti itse olivat keksineet, ja myöskin
+maanviljelyksen, uskonnon ja tieteen alalla sumerien saavuttaman
+kehityksen seemiläiset käyttivät hyväkseen kehittääkseen sitä edelleen
+enemmän tai vähemmän itsenäisellä tavalla. Kiintoisa kysymys, kuinka
+paljon seemiläiset ovat lainanneet sumereilta, ja kuinka paljon
+alkuperäistä on seemiläisessä kulttuurissa, on sitten puolen vuosisadan
+ajan ollut oppineiden kesken kiivaan kiistan alaisena.
+
+Niinkuin Babylonian, samoin Assyriankin, siitä pohjoiseen Tigriksen
+rannalla sijaitsevan vuorimaan, kansoittivat seemiläiset, joihin
+kuitenkin sekaantui paljon muita kansoja, varsinkin armenialaisia ja
+heettiläisiä.
+
+Sittemmin vielä pari kertaa tunkeutui uusia seemiläisiä kansoja
+niinhyvin Babyloniaan ja Assyriaan kuin Syyriaan ja Palestiinaankin.
+Viimeinen seemiläisten maahanmuutto tapahtui seitsemännellä
+vuosisadalla j.Kr. Se oli suuri arabialainen kansainvaellus.
+
+
+Tähän osastoon kuuluvaa kirjallisuutta:
+
+Bruno _Meissner_, Babylonien und Assyrien. (Laaja kirjallisuusluettelo.)
+
+Fritz Hommel, Geschichte Babyloniens und Assyriens.
+
+C. Bezold und C. Frank, Ninive und Babylon.
+
+Robert William Rogers, A history of Babylonia and Assyria.
+
+A.H. Sayce, Babyloniana and assyrians. Life and customs.
+
+C.P. Tiele, Babylonisch-assyrische Geschichte.
+
+Hugo Winckler, Geschichte Babyloniens und Assyriens.
+
+F.E. Peiser, Skizze der babylonischer Gesellschaft (»Mitteilungen der
+Vorder-asiatischen Gesellschaft» 1896).
+
+Fr. Kaulen, Assyrien und Babylonien nach den neuesten Entdeckungen.
+
+Friedrich Delitzsch, Im Lande des einstiden Paradieses.
+
+S. Landesdorfer, Die Kultur der Babylonier und Assyrier.
+
+Esaias Tegnér (nuorempi), Ninives och Babylons kilskrifter.
+
+Otto Weber, Die Litteratur der Babylonier und Assyrier (Laajoja
+kirjallisuusviittauksia).
+
+Charles F. Jean. La littêrature des babyloniens et des assyriens.
+(Laaja kirjallisuusluettelo.)
+
+Frederik Poulsen, Gamla Orientens konst (Holger Nyblomin ruotsinnos).
+
+Eberhard Schrader y.m., Keilinschriftliche Bibliothek.
+
+
+
+
+VANHIN BABYLONIAN VALTAKUNTA.
+
+
+Kun historian valo ensimmäistä kertaa valaisee Babylonian ja Assyrian
+historiaa, s.o. kun vanhimmat tunnetut kirjalliset tietolähteet
+alkavat, näiden maiden sivistys on jo saavuttanut niin korkean
+kehityksen, että ajatusta huimaa sen yrittäessä tunkeutua läpi
+esihistoriallisen ajan pimeyden. Jo vanhimmat tunnetut tämän
+sivistyksen tuotteet todistavat, samoinkuin vanhimmat egyptiläiset ja
+kiinalaiset kulttuuriesineet, korkeata taidokkuutta, joka edellyttää
+pitkää aikaisempaa kehitysjaksoa. Vanhimmat muistomerkkeihin
+kaiverretut tekstit puhuvat samoin pitkästä kulttuurikehityksestä. Ne
+on nimittäin kirjoitettu nuolenpääkirjoituksella, ja se kuvakirjoitus,
+josta tämä kirjoituslaji on syntynyt, on tuohon aikaan jo jäänyt pois
+käytännöstä.
+
+Babylonia oli vanhin ja rikkain niistä valtioista, jotka syntyivät
+kaksoisvirtain kerrostamalle maalle. Alkujaan oli kyllä Babylonia
+kuten Egyptikin ryhmä pikkuvaltioita, joista kunkin muodosti kaupunki
+ympäristöineen.
+
+Babylonian historia alkoi vanhan itämaisen käsityksen mukaan maailman
+luomisesta. Tästä ajasta laskettuna hallitsi, vanhan perintätiedon
+mukaan, 10 alkukuningasta, joiden yhteenlaskettu hallitusaika oli 432
+000 vuotta. Tämän ajanjakson jälkeen tuli vedenpaisumus. Ne kuninkaat,
+jotka sitten hallitsivat, eivät edeltäjiinsä verraten päässeet kuin
+pikkulapsiksi — sekin, jonka hallituskausi oli pisin, hallitsi vain
+1 200 vuotta. Huono kakkonen oli hallitsija, joka temmattiin pois jo
+900-vuotisen hallituksen perästä. Muuan taas aivan ennen aikaansa
+ajoi taivaaseen kotkalla oltuaan kuninkaana ainoastaan 655 vuotta, ja
+eräs vajosi äkkiä manalaan vain 100 vuoden ajan kokeiltuaan kansan
+hallitsemisen taitoa.
+
+Yhtä uskottava on kertomus, kuinka erään alkukuninkaan kimppuun
+siinä vähän jälkeen vedenpaisumuksen kävi vieras kansa, jota johti
+»seitsemän veljestä, pelkkiä kuninkaita». Murhaten ja hävittäen
+vihollisten sotalaumat hyökkäsivät Babyloniaan. Kauhistuttavia ovat
+nämä soturit nähdä. »Muutamilla on raatolinnun ruumis, toisilla korpin
+pää. He kuuluvat kansaan, joka juo vain pilaantunutta vettä, mutta ei
+maistakaan raitista. 360 000 on näiden soturien lukumäärä.»
+
+360 000 miestä Babylonian kuningas lähettää heitä vastaan, mutta
+ainoakaan ei palaa elävänä takaisin. Silloin hän päättää itse lähteä
+sotaan, ja jumalain avulla hänen onnistuu hirmuisilla loitsuilla lyödä
+vihollinen.
+
+Varmastikin näissä satukuvitelmissa on historiallinen pohja, kenties
+babylonialaisen kaupunkiruhtinaan epätoivoinen taistelu ahdistavia
+barbaareja vastaan, jossa taistelussa hän lopuksi voitti, tai kenties
+niissä kuvaannollisesti esitetään ruton hävityksiä. Seitsemän
+kuningasta, jotka vuorilta syöksyvät Babyloniaan, ovat siinä
+tapauksessa rutonhaltioita ja henget, jotka juovat vain mädäntynyttä
+vettä, ovat kuolemanhenkiä. Vasta kun Babylonian kuningas nöyrtyy
+jumalain edessä ja virittää katumuspsalmin, tulee apu, ja ruton
+hävitykset taukoavat.
+
+Samankaltaisesta esihistoriallisesta tapahtumasta,
+muinaisbabylonialaisen kaupungin kolmivuotisesta piirityksestä kertoo
+eräs toinen eepos, joka maalailevin sanoin kuvailee, kuinka epätoivo
+valtaa asukkaat. Paimen ei välitä laumastansa ja laivuri upottaa
+laivansa.
+
+    »Kuin tuskainen karja mylvii kansa,
+    kuin pelästyneet kyyhkyset vaikeroitsevat tytöt.
+    Kaupungin suojelusjumalat muuttuvat kärpäsiksi,
+    jotka surisevat ympäriinsä torilla,
+     ja hiiriksi ne muuttuvat.»
+
+Myöhäisempien ja varmasti paljon uskottavampien tietojen mukaan
+Babylonian n.s. historiallinen aika ja sen ensimmäinen kuningasdynastia
+olisi alkanut noin 3 900 vuotta e.Kr.[119] Mutta tässäkin on
+paljon tarumaista. Tämän ajan historialliset tiedot kertovat
+sodasta ja naapurikansojen kanssa tehdyistä kauppasopimuksista,
+vuorikansojen hävittävistä hyökkäyksistä, kaupunkien tuhoamisesta ja
+muukalaisherruudesta, babylonialaisten pikku kuningasten välisistä
+taisteluista ja kuningasperheen keskisistä veljessodista, kuningasten
+ja mahtavan papiston välisestä kilpailusta sekä yrityksistä turvata
+kruunun valtaa peruuttamalla papiston tuloja, kanavoimisista,
+puutarharakennelmista, linnoitustöistä ja muista suurista
+rakennusyrityksistä.
+
+Eufrat-Tigrismaat eivät olleet niin eristettyjä kuin Niilinmaa.
+Senvuoksi niiden historia ei ole niin yhtenäistä kuin Egyptin.
+Sisarusjokien välillä ja ympärillä elämä sykki paljon levottomammin
+kuin Niilin rannoilla.
+
+
+
+
+SARGON I JA NARAMSIN.
+
+
+Korkealle yli kaikkien muiden vanhemman ajan Babylonian
+hallitsijapersoonallisuuksien kohoaa _Sargonn I_:n hahmo. Hänen
+onnistui yhdistää koko Babylonia valtikkansa alle ja hän laajensi
+valtakuntansa rajoja kaikkiin ilmansuuntiin. Etelään hän kulki aina
+Persian lahdelle, missä »hän pesi aseensa puhtaiksi meren vedessä».
+Luoteeseen hän johti sotajoukkonsa »Setrimetsään», s.o. Libanoniin,
+pitäisipä hänen purjehtineen yli merenkin ja saapuneen Kypros saarelle.
+Jos tämä on totta, niin hän on varmasti käyttänyt ulkomaalaisia
+merimiehiä, sillä babylonialaiset ja assyrialaiset itse tunsivat pyhää
+kauhua märkää elementtiä kohtaan. Kun Assyrian kuningas Sanherib
+myöhemmin uskaltautui lyhyeen matkaan yli Persian lahden, juhlittiin
+tätä rohkeata yritystä niin kuulumattomana, että ainoastaan oikeat
+maamyyrät voivat sellaisesta aiheesta johtua moiseen ylenmääräiseen
+juhlailuun. Sargonin elämän historiaa, joka päättyi noin 2 600 vuotta
+e.Kr., kaunisteltiin taruissa satumaisin piirtein. Hänen elämän
+näyttämölle ilmestymisensä muistuttaa perimätiedon mukaan hyvin paljon
+pikku Mooseksen syntymää. Hänen äitinsä oli ollut papitar, ja kun
+tässä asemassa olevan naisen ei sopinut tuottaa lapsia maailmaan, »hän
+pani hänet kaislakoriin,[120] jonka hän tiivisti maapihkalla ja jätti
+hänet virran vietäväksi.» Tämä oli Itämailla tuohon aikaan tavallinen
+tapa suoriutua epämieluisista pienokaisista. Voitiin myöskin panna
+heidät heitteelle erämaahan tai vuoristoon tai jättää heidät koirain ja
+korppien ruoaksi. Virta kuljetti kumminkin pienokaisen hyväntahtoisen
+miehen luo, joka oli noutamassa vettä joesta, ja hänen talossaan sai
+lapsi varttua mieheksi.
+
+Mahtava valloittaja oli myöskin _Naramsin_. Vanhan
+voitto-piirtokirjoituksen mukaan, joka kumminkin on liioiteltu, hän
+voitti 17 kuninkaan liittoutuman, jolla oli lähes 100 000 sotilasta.
+Hänen suurimpana mainetyönään pidettiin Maganin maan valloitusta. Minkä
+vuoksi? Sen vuoksi, että tämä maa oli vuoristoa ja antoi siis tuotetta,
+joka oli hyvin haluttua Babylonian vähäkivisessä tasankomaassa,
+nimittäin kiveä. Maganista saatiin mustaa dioriittia, josta joukko
+babylonialaisia kuvapatsaita ja maljakoita on tehty. Maganilla
+babylonialaiset tarkoittivat luultavasti sitä osaa Arabian niemimaata,
+joka oli heidän oman maansa rajalla.
+
+
+
+
+HAMMURAPI, MAANISÄ JA LAINSÄÄTÄJÄ.
+
+
+Naramsinin kuoltua, noin 2450 e.Kr., seurasi heikkouden kausi, jolloin
+oli sisäisiä sotia ja pohjoiset vuoristokansat hyökkäilivät hävitellen
+maahan. Tätä kesti noin vuoteen 1925 e.Kr., jolloin Baabelin kuninkaan
+_Hammurapin_, Raamatun Amrafelin, onnistui palauttaa valtakunnan
+eheys[121] ja tehdä Baabel — nykyinen Babylon — pääkaupungiksi.
+Kaupungista, jonka nimi merkitsee »Jumalan portti», tuli hänen
+ajoiltansa enemmän kuin vuosituhanneksi suurkaupunki ennen kaikkia
+muita silloin tunnetun maailman kaupunkeja. Se näytteli samaa osaa
+kuin myöhemmin vanhalla ajalla Rooma ja meidän aikanamme Pariisi.
+Baabelilla oli määräävä asema niin hyvin tieteessä ja taiteessa kuin
+muodeissa, tavoissa ja — pahoissa tavoissa. Babylonian kieli oli
+diplomaattikielenä, »hienon» maailman kielenä, koko Etu-Aasiassa ja
+myöskin Egyptissä, aivan kuin myöhemmin latina ja ranska.
+
+Baabelin merkitys oli ennen kaikkea siinä, että se oli suuri
+kauppakaupunki. Siitä tuli Intian ja Etu-Aasian Välimeren satamain
+välisen karavaanikaupan keskipiste. Siellä vaihdettiin länsi- ja
+itämaiden tuotteita toisiinsa, ja se tuotti kultaa vaihtopaikalle.
+
+Mutta järjestynyttä kauppaa ei voi syntyä eikä se voi kehittyä
+ilman lakeja. Ne kokosi ja uudestaan loi Hammurapi. Merkillisimpiä
+muinaislöytöjä, mitä koskaan on tehty, on n.s. Hammurapi-kiven löytö.
+Vuonna 1901 löytyi muinaispersialaisesta Susan kaupungista valtava,
+täyteen nuolenpääkirjoitusta kaiverrettu dioriittijärkäle, joka kerran
+12:nnella vuosisadalla e.Kr. oli kuljetettu sinne voittosaaliina
+Babyloniasta. Huomattiin, ettei nuolenpääkirjoitus ollut sen vähempää
+kuin _maailman vanhin lakikirja_, johon sisältyi monia satoja
+Hammurapin siihen piirtämiä lainmääräyksiä.
+
+Siten Babylonian valtakunnan viholliset, elamilaiset, olivat vastoin
+tahtoansa pelastaneet Eufrat-Tigrismaan suurimman kuninkaan kunnian
+säilyttämällä jälkimaailmalle kaikiksi ajoiksi hänen lakikokoelmansa.
+
+Historian jumalatar on oikeudenmukaisempi kuin ihmiset!
+
+Muistokiven, johon hän oli kirjoituttanut suuren lakikokoelmansa,
+Hammurapi oli pystyttänyt Baabeliin auringonjumalan temppeliin.
+Auringonjumalalta hänen piti saaneenkin lakinsa, ja Hammurapi-kiveen on
+ylimmäksi hakattu kuva, joka esittää tätä tapahtumaa, joka muistuttaa
+sitä, miten Mooses sai lain taulut Jahvelta.
+
+Hammurapi oli, kuten hän itse lakiensa johdannossa sanoo,
+asettanut tehtäväkseen »nujertaa pahat ja huonot ja estää väkevän
+vahingoittamasta heikkoa».
+
+Voimakkaasti Hammurapi teroittaa mieleen tuomarin velvollisuutta
+olla puolueeton. »Jos tuomarin todistetaan muuttaneen tuomiotansa,
+maksakoon hän sakkoa 12-kertaisesti sen summan, josta kysymyksessä
+olevassa oikeudenkäynnissä oli puhe. Lisäksi hänet on kokoontuneen
+tuomioistuimen edessä ajettava pois tuomarinistuimeltansa eikä koskaan
+enää sallittava jakaa tuomiota.»
+
+Väärästä todistuksesta oli myöskin säädetty ankara rangaistus. Jos
+se koski hengenrikosta, niin väärä todistaja surmattiin. Jos oli
+kysymyksessä »viljaa tai rahoja koskeva juttu», niin väärää todistajaa
+rangaistiin sakoilla, jotka vastasivat sen arvoa, mitä oikeusriita
+koski. Jos jotakuta syytettiin murhasta tai noituudesta, oli hänen
+syyllisyytensä tai viattomuutensa saatava selville n.s. vesikokeella,
+s.o.: syytetty oli heitettävä jokeen. »Jos tällöin», niin sanat
+kuuluvat, »syytetty hukkuu, niin se, joka on häntä syyttänyt, ottakoon
+haltuunsa hukkuneen talon. Mutta jos syytetty kelluu pinnalla ja joki
+siis todistaa hänen syyttömyytensä, niin väärä syyttäjä surmattakoon,
+ja se, joka on jokeen heitetty, ottakoon haltuunsa syyttäjän talon.»
+
+Totuudessa pysyminen oli siis hyve, jota Babylonian lait suojelivat
+ankarilla rankaisumääräyksillä. Valalla oli myös tavattoman tärkeä
+merkitys sekä valtiollisessa että yhteiskunnallisessa elämässä. Valansa
+rikkominen tai väärän valan tekeminen oli senvuoksi raskaimpia kaikista
+synneistä. Valapatto joutui jumalain vihan alaiseksi, ja lainsäätäjä
+harkitsi, että siihen ei uskaltauduttaisi.
+
+Varkaat ja varkaiden suojelijat saivat Hammurapin lakien mukaan
+useimmissa tapauksissa kuolemanrangaistuksen, välistä heiltä hakattiin
+pois kädet, toisen kerran taas he saivat sakkoa, jonka summa voi nousta
+30 kertaa varastetun arvoiseksi.
+
+Joka väärin syytti toista osallisuudesta varkauteen, rangaistiin
+kuolemalla.
+
+»Jos joku», sanotaan edelleen, »tekee sisäänmurron, niin surmattakoon
+hänet ja kaivettakoon hänen ruumiinsa maahan sen paikan edustalle,
+jonne hän murtautui».
+
+Ryöväys rangaistiin kuolemalla. Jos ryöväriä ei onnistuttu
+saamaan kiinni, piti koko väestön ja valtion virkamiesten siinä
+hallintopiirissä, jossa väkivallantyö oli tehty, korvata ryöstetylle
+hänen menetyksensä arvo.
+
+»Jos puhkeaa tulipalo jonkun talossa ja joku, joka tulee sitä
+sammuttamaan, katselee himoiten talon omistajan tavaraa ja anastaa
+siitä jotakin, niin heitettäköön hänet samaan tuleen.»
+
+Soturi, joka koetti päästä velvollisuudestaan käydä vihollista vastaan,
+oli surmattava, ja joka ilmiantoi hänet, sai ottaa hänen talonsa
+haltuunsa.
+
+Perheoikeus oli Hammurapin laeissa saavuttanut korkean kehityksen.
+Siinä oli tarkkoja määräyksiä aviosopimuksesta, apelle suoritettavasta
+maksusta morsiamen ostossa ja morsiamen myötäjäisistä. Mutta paljon
+ennen Hammurapin päiviä olikin perheoikeus, niinkuin oikeuslaitos
+yleensäkin, Babyloniassa paljon kehittyneempi kuin missään muussa
+vanhan Idän valtiossa.[122]
+
+Sumerilaisen perheoikeuden mukaan avioliittoa pidettiin vielä naisen
+ostona, joka välistä hyvin läheisesti muistuttaa orjan ostoa. Naisen
+ryöstöstä sanotaan: »Jos joku väkivallalla vie pois tyttären vastoin
+tämän isän ja äidin tahtoa ja tuntee hänet, niin naisen ryöstäjä on
+jumalain käskyn mukaisesti surmattava.» Perhe-elämästä säädetään m.m.:
+»Vaimo, joka vihaa miestänsä ja sanoo hänelle: 'Sinä et ole mieheni',
+sidottakoon ja heitettäköön jokeen tai syöstäköön alas kaupunginmuurin
+tornista.»
+
+Moniavioisuus oli jossakin määrin sallittua Babyloniassa. Jokaisen
+miehen oli nimittäin lupa vaimonsa ohella pitää myös jalkavaimoa,
+jos aviopuoliso ei synnyttänyt hänelle lapsia, aivan niin kuin
+vanhassa Israelissa Lea ja Raakel veivät mukanansa avioliittoon
+miehellensä kumpikin jalkavaimon. Samoin kuin muutkin itämaiset
+kansat babylonialaiset pitivät nimittäin onnettomuutena kuolla ilman
+jälkeläistä, joka voisi hoitaa kuolleen viimeisen leposijan ja valvoa,
+että määräaikoina uhrattiin ja luettiin rukouksia haudalla.
+
+On säilynyt kaksi kiintoisaa aviosopimusta koskien miestä, jota
+yksinkertaisuuden vuoksi nimitämme Aabrahamiksi, ja naista, jota
+sanomme Saaraksi, ja tämän palvelijatarta, joka olkoon Hagar.
+Ensimmäinen kuuluu näin: »Saaran ja Hagarin on Aabraham kummankin
+ottanut avioksi. Jos Saara ja Hagar sanovat miehelleen: 'Sinä et ole
+puolisoni', niin heitettäköön heidät alas tornista. Mutta jos Aabraham
+sanoo vaimoilleen: 'Sinä et ole puolisoni', niin poistukoot he hänen
+talostansa ja kodistansa. — Hagar pesköön Saaran jalat, kantakoon
+hänen tuolinsa Jumalan huoneeseen, kammatkoon hänen hiuksensa ja
+pitäköön huolta hänen hyvinvoinnistansa. Mikä on lukittu, sitä älköön
+hän avatko, ja joka päivä hänen on jauhettava 10 ka'ta[123] jauhoja
+ja paistettava siitä leipää hänelle.» Jalkavaimon piti myöskin olla
+talon valtijattaren hupina ja virkistyksenä ja seurata häntä hänen
+mielialansa vaihteluissa: »Jos Saara on alakuloinen ja apealla
+mielellä, niin Hagarinkin tulee olla alakuloinen ja surullinen. Jos
+Saara on tyytyväinen ja iloinen, niin Hagarinkin tulee olla tyytyväinen
+ja iloinen.»
+
+Avioliittosopimus Hagarin kanssa kuuluu näin: »Aabraham on ottanut
+Hagarin, Saaran sisaren,[124] aviokseen.» Sitten luetellaan Hagarin
+velvollisuudet Saaraa kohtaan. »Kaikki lapset, joita Hagar on
+synnyttänyt tai tulee synnyttämään, ovat molempain sisarusten lapsia.
+Jos Saara sanoo sisarellensa Hagarille: 'Sinä et ole sisareni', niin
+Saaran on jätettävä talo. Mutta jos Hagar sanoo Saaralle: 'Sinä et ole
+sisareni', niin myytäköön Hagar rahasta.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vaimostansa eroaminen oli ennen _Hammurapin_ aikaa joltisenkin helppo
+asia aviomiehelle. Hänen tuli vain julkisesti sanoa hänelle: »Sinä et
+ole vaimoni» ja antaa hänelle pienoinen vahingonkorvaus, niin asia oli
+selvä. Jos sitävastoin vaimo halusi erota hänestä ja sanoi: »Sinä et
+ole mieheni», niin häntä rangaistiin uppiniskaisuudestaan heittämällä
+hänet jokeen.
+
+Tässä suhteessa Hammurapi pani toimeen perusteellisen muutoksen.
+Miehen eroamisoikeutta rajoitettiin, kun vaimo taas sai määrätyissä
+tapauksissa oikeuden lailliseen eroon. Ennen kaikkea supistettiin
+miehen mielivaltaa siten, että hän ei saanut hylätä vaimoansa
+ainoastaan siitä syystä, että tämä oli hedelmätön. Hän voi tosin
+siinä tapauksessa ottaa toisen vaimon, mutta hänen täytyi elättää
+myöskin ensimmäinen vaimonsa. Muissa tapauksissa hän sai edelleenkin
+omavaltaisesti lopettaa avioliiton julkisesti julistamalla: »Sinä et
+ole puolisoni»; mutta nyt hän ei enää saanut lähettää häntä menemään
+pienin vahingonkorvauksin, vaan »täytyi vaimolle säännöllisesti
+maksaa hänen tuomansa myötäjäiset täyteen arvoonsa sekä lisäksi
+vielä vahingonkorvaus; Ja jos avioliitosta oli lapsia, miehen täytyi
+entiselle vaimolleen antaa varoja sekä tämän omaksi että lasten
+ylläpidoksi. Ainoastaan, jos tuli laillisesti todistetuksi, että
+vaimo oli ollut miehellensä uskoton tai oli huolimattomasti hoitanut
+kotia tai laiminlyönyt tai loukannut miestänsä, tällä oli oikeus
+ilman muuta hylätä hänet antamatta hänelle enemmän erorahoja kuin
+vahingonkorvaustakaan.
+
+Vaimo sai nyt puolestaan Hammurapilta oikeuden vaatia eroa, kun mies
+ilman pätevää syytä oli jättänyt talonsa ja kotinsa tai hänet oli
+ajettu maanpakoon tai jos hän ilman vaimon aiheutusta törkeästi oli
+hänet laiminlyönyt. Viimemainitusta tapauksesta sanottiin: »Jos vaimo
+on uppiniskainen miehelleen ja sanoo: 'Sinä et saa koskettaa minua',
+niin tutkittakoon, mistä syystä hän kieltää mieheltä tämän aviolliset
+oikeudet. Jos hänellä on pätevät syyt: jos mies kuljeksii ympäriinsä
+ja suuressa määrin laiminlyö hänet, niin vaimolla on oikeus ottaa
+myötäjäisensä ja mennä isänsä kotiin.
+
+»Jos sitävastoin vaimo ei ole viaton, vaan kuljeskelee ympäriinsä,
+jättää kotinsa oman onnensa nojaan ja aiheettomasti laiminlyö miehensä,
+niin heitettäköön vaimo veteen.»
+
+Niin pitkälle ei käytännössä sentään menty, sillä erään toisen
+lakipykälän mukaan mies voi sellaisessa tapauksessa tyytyä hylkäämään
+vaimon tai myöskin — siinä sanottiin — »hän voi ottaa itselleen toisen
+puolison, ja hänen entinen vaimonsa saa jäädä palvelijattareksi hänen
+taloonsa».
+
+Vanhempain mielivaltaa lapsiin nähden Hammurapi myöskin rajoitti.
+Vanhoissa sumerilaisissa laeissa sanottiin: »Jos poika sanoo isällensä:
+'Sinä et ole isäni', niin poltettakoon häneen orjan merkki, pantakoon
+kahleisiin ja myytäköön. Jos hän sanoo äidillensä: 'Sinä et ole
+äitini', niin poltettakoon merkki hänen otsaansa ja hänet ajettakoon
+kaupungista ja kotoa.»
+
+»Jos isä sanoo pojallensa: 'Sinä et ole poikani', niin pojan tulee
+jättää hänen talonsa ja kotinsa. Jos äiti sanoo pojallensa: "Sinä et
+ole poikani", niin hänen pitää jättää koti ja omaisuus.» Vanhemmilla
+oli siis oikeus ilman muuta hylätä poikansa. Hylätyn ei kumminkaan
+tällöin tarvinnut jättää syntymäkaupunkiansa, kuten aikaisemmin
+mainitussa tapauksessa.
+
+Tätä vanhempain mielivaltaa Hammurapin lakikirja rajoittaa. Se säätää,
+että sellaiseen tekoon kuin pojan hylkäämiseen on oleva päteviä syitä.
+Tuomarin on tutkittava asiaa. Jos silloin ilmeneekin, että poika on
+rikkonut raskaasti isäänsä vastaan, tämä kuitenkaan ei sen vuoksi saa
+heti karkoittaa häntä, vaan ensimmäisen kerran on annettava anteeksi.
+Vasta jos rikos toistuu, isällä on oikeus hylätä hänet.
+
+Mutta ottolapsilla, jotka olivat naisten synnyttämiä, joilla ei ollut
+oikeutta hankkia lapsia, oli Hammurapinkin lakien mukaan paljon
+kovempi kohtalo. »Jos porton tai temppelin papittaren poika sanoo
+kasvatusisällensä: 'Sinä et ole isäni', tai kasvatusäidilleen: 'Sinä
+et ole äitini', leikattakoon häneltä kieli.» Jos sellainen lapsi palaa
+huonoon kotiinsa, piti häneltä repiä toinen silmä päästä.
+
+Lapseksiotto näytteli suurta osaa muinaisbabylonialaisessa
+perhe-elämässä riippuen siitä, että haluttiin elinaikana hankkia halpaa
+työvoimaa ja omistaa henkilö, joka kuoleman perästä huolehtisi, että
+henki sai asianmukaiset uhrinsa ja menonsa. Usein otettiin lapseksi
+löytölapsi, josta muinaisbabylonialaisessa nuolenpääkirjoituslaatassa
+käytetään nimitystä »hän ei tuntenut isäänsä eikä äitiänsä. Kaivoon»,
+siinä sanotaan, »hänen muistinsa ylettyy. Kadulla hän tuli tähän
+maailmaan. Koirien kidasta hänen kasvatusisänsä on hänet temmannut;
+korpin nokasta hän on hänet pelastanut. Imettäjän hoiviin hän on
+hänet jättänyt ja maksanut tälle hänen ruokansa ja vaatteensa
+kolmelta vuodelta. Ainaiseksi, ikiajoiksi hän on vapauttanut hänet
+halveksittavasta syntyperästä ja kirjoituttanut hänet omaksi pojakseen.
+Kirjoitustaidon hän on hänelle opetuttanut ja kasvatuksen hän on
+hänelle antanut.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Joka vietteli toisen tulevan morsiamen, hänen piti Hammurapin lakien
+mukaan menettää henkensä. Ja »jos vaimo tavataan makaamassa toisen
+miehen kanssa, niin sidottakoon heidät molemmat ja heitettäköön veteen,
+jos ei naisen puoliso armahda puolisoansa ja kuningas orjaansa.»[125]
+— Eräässä myöhäisbabylonialaisessa avioliittosopimuksessa sanotaan
+vaimosta: »Jos hänet tavataan makaamasta toisen miehen kanssa, niin
+surmattakoon hänet rautatikarilla.» »Jos naitu nainen on murhauttanut
+miehensä toisen miehen vuoksi, niin seivästettäköön hänet paaluun.»
+Eräitä raskaita siveellisyysrikoksia rangaistiin siten, että rikolliset
+poltettiin roviolla tai karkoitettiin maanpakoon.
+
+»Jos joku osoittaa sormellaan[126] temppelineitsyttä tai toisen
+vaimoa eikä voi heidän syyllisyyttänsä todistaa, on tämä ihminen
+tuomioistuimen edessä pantava syytteeseen ja hänen otsansa
+merkittävä.»[127] — »Vaimon, jonka uskollisuutta epäillään, on miehensä
+silmien edessä hypättävä virtaan.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Huonomaineisia pesiä, jotka vaativat lainsäätäjän taholta erityistä
+huomiota, olivat kapakat. Niiden hoitajina oli usein naisia —
+voidakseen palvella myöskin muita, vähemmän kunnioitettavia
+tarkoituksia. Prostituoidut naiset — jotka siis olivat julkisen
+tarkastuksen alaisina — olivat oikeutettuja pitämään ravintolaa ja
+sellaisessa käymään. Mutta⁻ jos temppeliprostituoitu — nainen, joka
+antautui sellaiseen siveettömyyteen, joka kuului muutamain jumalain
+palvelemisen yhteyteen — astui kapakkaan tai itse avasi kapakan,
+käsitettiin hänen tällöin antautuneen maalliseen siveettömyyteen ja
+häntä uhkasi vaara tulla poltetuksi roviolla.
+
+Kapakoissa vietetystä elämästä voi saada aavistuksen seuraavan
+laatuisista lainmääräyksistä: »Jos kapakoitsijattaren todistetaan
+ottaneen juomistaan liian korkean maksun, heitettäköön hänet veteen.»
+— »Jos kapakassa solmitaan salaliitto ja kapakoitsijatar ei anna ottaa
+kiinni salaliittolaisia ja viedä heitä kuninkaan eteen, surmattakoon
+hänet.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Rangaistusmääräyksissä haavan tai muun ruumiinvamman
+aiheuttamisesta huomaamme saman kostoperiaatteen, jonka tunnemme
+muinais-israelilaisesta oikeudesta: »Silmä silmästä, hammas hampaasta,
+käsi kädestä!» Joka puhkaisee toisen silmän, häneltä puhkaistaan
+rangaistukseksi silmä. Joka taittaa toisen säären, häneltä itseltään
+taitetaan sääri rangaistukseksi. Nämä ankarat lainmääräykset ovat
+kuitenkin voimassa ainoastaan, jos vahingoittunut on ylhäinen mies.
+Muissa tapauksissa syyllinen pääsee sakoilla. Ylhäiset muodostivat
+jonkinlaisen aatelissäädyn ja olivat korkeimmissa valtion viroissa.
+Heitä puhuteltiin sanalla, joka vastaa meillä ennen käytettyä
+»jalosukuinen».
+
+Lyönnistä olivat rangaistukset myös eriasteisia sen mukaan, kuuluiko
+lyöty samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lyöjä, vai oliko hän tätä ylempi.
+Orjalta, joka löi ylhäistä miestä, leikattiin korva. Samoin orjalta,
+joka sanoi herralleen: »Sinä et ole herrani.» Joka antoi korvapuustin
+ylemmälleen, sai julkisesti 60 läimäystä härännahkapiiskalla. Mutta
+jos samanarvoiset henkilöt tappelivat, ei rikosta pidetty niin pahana,
+ettei sitä olisi voitu sovittaa sakoilla. Jos tappelusta koitui
+myöhemmin haittaava vamma, sovellettiin kumminkin kostoperiaatetta:
+»Jos joku lyö hampaat suusta vertaiseltaan, lyötäköön lyöjältäkin
+hampaat suusta.
+
+Jos joku pahoinpitelee vapaasukuista raskasta naista, niin että tämä
+saa keskoset ja kuolee, tapettakoon rikoksentekijän tytär. Jos hän jää
+eloon keskenmenon jälkeen, niin sovitetaan tämä sakolla.»
+
+Saman hengen lapsia kuin ankaran kosto-oikeuden rankaisut ovat
+_vertauskuvalliset rangaistukset_: Jos ottopoika käytti häijyä kieltä
+vanhempiansa vastaan ja sanoi: »Sinä et ole isäni tai äitini», niin
+häneltä piti leikata pois kieli.
+
+»Jos poika lyö isäänsä, niin hakattakoon häneltä kädet pois.
+
+»Jos orja on tottelematon, leikattakoon häneltä pois toinen korva.
+
+»Jos joku jättää poikansa imettäjän hoitoon ja poika kuolee, mutta
+imettäjä isän ja äidin tietämättä panee sijalle toisen lapsen, on hänen
+rikoksensa toteen näytettävä ja leikattava häneltä pois rinnat.»
+
+Omituista on huomata, että tätä kostoperiaatetta sovelletaan myös
+epäonnistuneeseen lääkäriin. Jos lääkäri on suorittanut onnistuneen
+leikkauksen, hän saa maksun potilaan yhteiskunnallisen aseman
+mukaisesti. Mutta jos hän aiheuttaa potilaan kuoleman tai leikkauksella
+turmelee näkökyvyn hänen silmästään, »niin hakattakoon häneltä kädet
+pois», jos hänen uhrinsa on vapaa mies. Jos onneton potilas sitävastoin
+on orja, niin lääkäri saa maksaa hänen herrallensa orjan hinnan. —
+Samoin käy, jos eläinlääkäri on huolimaton.
+
+Sekin, joka rakentaa talon, voi joutua kosto-oikeuden alaiseksi: »Jos
+rakennusmestari rakentaa talon ja tekee sen niin huolimattomasti,
+että se sortuu ja omistaja tällöin saa surmansa, niin surmattakoon
+rakennusmestari.»
+
+»Jos talonomistajan poika tällöin saa surmansa, niin surmattakoon
+rakennusmestarilta poika.»
+
+Jos talonomistajalle kuuluva orja tällöin kuolee, niin »rakennusmestari
+antakoon talonomistajalle orjan orjasta».
+
+       *       *       *       *       *
+
+Huolenpitoansa siitä, ettei väkevä vahingoittaisi heikkoa, Hammurapi
+osoitti sitenkin, että hän määräsi korkeimmat rajahinnat tärkeimmille
+elintarpeille ja kulutusaineille, ennen kaikkea viljalle, taateleille,
+öljylle ja villalle, tai siten, että hän antoi lakeja työläisten
+vähimmästä palkasta. Mutta _säätää laki_ on eri asia, eri asia taasen
+_toteuttaa se käytännössä_. Monet esimerkit tuon ajan työpalkoista
+osoittavat, että työmies säännöllisesti pääsi tuskin puoleen siitä,
+mitä laki määräsi.
+
+Masentavia kokemuksia saivat hallitukset siis jo siihen aikaan
+yrittäessään kerran toisensa perästä säätää rajahintoja. Taloudellinen
+kysynnän ja tarjonnan laki osoittautui jo silloin olevansa mahtavampi
+kuin kaikki hallitusten määräykset.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Hammurapin laissa esiintyy monessa kohden suorastaan hämmästyttävää
+yhtäläisyyttä Mooseksen lakien kanssa, jotka kumminkin syntyivät
+vähintään puoli vuosituhatta myöhemmin. Oleellisin ero näissä
+oikeuden peruskirjoissa on siinä, että Hammurapin lait ovat
+puhtaasti lainopillisia, kun sitävastoin Mooseksen laeilla on
+uskonnollinen luonne ja niissä voimakkaasti painostetaan oikeuden
+siveys opillista puolta. Hammurapin laeissa ei rikoksiin nähden
+oteta mitään uskonnollisia näkökohtia huomioon. Rangaistus riippuu
+aikaansaadusta vahingosta. Näissä lainkäskyissä ei tavata käskyä
+rakastaa lähimmäistään eikä niissä puhuta syyllisyydentunnosta. Pahasta
+halusta tai aikomuksesta ei rangaista. Hammurapin lakikokoelma on
+_yhteiskunnallinen lakikirja_, jolla ei uskonnon kanssa ole mitään
+tekemistä. Se eroaa Mooseksen laista samalla tavalla kuin nykyajan
+yhteiskunnalliset lait. Sillä niissä ei myöskään ole sekoitettu
+uskonnollisia käskyjä yhteiskunnallisiin oikeussäädöksiin.
+
+Sanoimme äsken, että pahasta aikomuksesta ei ole rangaistusta
+Hammurapin laeissa. Mutta toiselta puolen tässä lakikirjassa
+määrätyissä tapauksissa näkyy kiinnitettävän huomiota rikollisen tai
+syytetyn mielialaan tai ulkoisiin olosuhteisiin teon tapahtuessa.[128]
+Tämä on kumminkin vain poikkeuksellista. Säännöllisesti on
+rangaistukselle vain yksi ainoa yksinkertainen ja muuttumaton ohje, ja
+lait saavat tämän kautta useinkin niin häikäilemättömän leiman, että ne
+meidän käsityksemme mukaan johtavat vääryyksiin.
+
+Mutta joskin monet Hammurapin lait meistä nykyajan ihmisistä tuntuvat
+julmilta ja vääriltä, niin tämä ei saa peittää sitä tosiasiaa, että
+ne omalle ajallensa merkitsevät valtavaa edistystä sivistyksessä.
+Suuri lainsäätäjä teki kuitenkin parhaansa kehittääkseen oikeutta
+inhimillisemmäksi, turvatakseen yhteiskunnan pienimpiä ja
+valmistaakseen heille ihmisarvoisemman elämän. Näemmekin, että hänen
+lainkäskynsä erikoisesti tarkoittavat suojella leskiä ja orpoja,
+turvata alaikäisiä lapsia julmalta isältä ja suojatonta naista kunnian
+häpäisijältä. Me näemme hänen pyrkimyksensä eritoten senluontoisissa
+lainkäskyissä jotka hillitsivät nyrkkioikeutta kieltämällä yksityistä
+itse omin valloin hakemasta oikeuttansa. Näin sanat kuuluvat: »Jos
+jollakulla on toiselta jotakin vaadittavaa, joko sitten viljaa tai
+rahoja, ja hän ottaa viljan velallisen varastosta omistajan tietämättä,
+niin tuomioistuin langettakoon hänet antamaan takaisin ottamansa, ja
+hän menettää kaiken, mitä hänellä oli vaadittavaa.»
+
+Sukutaistelut ja verikoston lainsäätäjä on tässä hillinnyt, eikä
+kansan tarvitse enää kuluttaa voimiansa raadellakseen itseänsä.
+Tässä suhteessa Hammurapin laki on paljon yläpuolella juutalaisten
+oikeuskantaa.
+
+Vasta nyrkkioikeuden kieltämisellä voi tuomioistuimista tulla, mitä
+Hammurapi tahtoi niistä tulevan, nimittäin turvanetsintäpaikkoja
+kaikille lainkuuliaisille kansalaisille ja varsinkin heikoille ja
+sorretuille.
+
+Hammurapin lait, niinkuin muutkin vanhain babylonialaisten
+kulttuurielämän ilmaukset, ovat näytelleet suurta osaa myöskin
+Babylonian valtakunnan hävittyä. Babylonialainen oikeus kukoisti
+sitten Persian valtakunnassa ja eli kauemminkin, kenties
+osittain kreikkalaisessa ja roomalaisessa oikeudessa ja varmasti
+muhamettilaisessa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Hammurapin ajalta on tallella paitsi maailman vanhinta lakikirjaa
+myöskin _vanhin kirjekokoelma_ mitä tunnetaan. Onnelliset olosuhteet
+ovat nimittäin meille osittain pelastaneet joukon kuninkaan eräälle
+valtakunnan eteläosan maaherralle kirjoittamia kirjelmiä, osittain
+erinäisiä yksityiskirjeitä. Kuninkaan kirjelmät ovat mitä arvokkaimpia
+silloisten sivistysolojen tuntemiselle ja näyttävät meille hallitsijan
+hallitustehtävissään maansa hallinnon hoitajana, tuomarina ja
+yhteiskunnan vähäisten ja sorrettujen suojelijana sekä soturina. Ne
+osoittavat meille, etteivät hänen sanansa olleet tyhjiä puheenparsia,
+kun hän suuren lakikokoelmansa alussa kehuu, että hän oli työskennellyt
+pitääkseen maassa yllä lakia ja oikeutta ja estääkseen, ettei väkevä
+voisi vahingoittaa heikkoa. Hänen kirjeistään käy tosiaankin selville,
+että jos hänen alamaisensa eivät saaneet oikeutta tuomareiltaan,
+he saivat kääntyä suoraan kuninkaan puoleen. Monia oikeusjuttuja
+hän ratkaisee itse korkeimpana tuomarina. Ja virkamiehillensä hän
+teroittaa mieleen kerta kerran perästä, että heidän on tuomittava
+oikeudenmukaisesti, lakien mukaan. »Jos rakastat oikeutta, niin
+tee minun vuokseni», että niin ja niin tapahtuu, hän kirjoittaa.
+Virkamiehet, jotka olivat tehneet itsensä syypäiksi velttouteen
+ja väkivaltaisuuksiin, olivat vaarassa milloin hyvänsä joutua
+kutsutuiksi kuninkaan luokse. Ja jos he koettivat kiemurteleida pois
+epämiellyttävästä kohtaamisesta, niin tuli asianomaiselle maaherralle
+määräys ilman muuta siekailematta lähettää syyllisyytensä tuntevat
+varman vartioston saattamina Baabeliin. Ja ne, joita kuningas kutsuu
+luoksensa, saavat kiirehtiä. Yötä päivää heidän on matkustettava, niin
+että kahden päivän kuluessa voivat olla Baabelissa.
+
+Jos verojen kokoojaa epäillään epärehellisestä menettelystä, niin
+kuningas lähettää asianomaisen maaherran häntä tarkastamaan. Ylipäänsä
+itsevaltias harjoittaa tarkkaa silmälläpitoa, että eri kansanluokat
+pysyttelevät oikeuden rajapyykkien sisällä, varsinkin kauppiaat, ja
+yritykset lahjusten ottoon ja väärään omaisuuden hankintaan ehkäistään
+tarmokkaasti. Tarkoin valvotaan, että kaikki alamaiset täyttävät
+työpäivävelvollisuutensa kruunulle, mutta maanisä katsoo myöskin, ettei
+tällaiseen työhön pakoteta ketään, joka ei ole siihen velvollinen.
+
+Kuninkaan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu myöskin alinomainen huolenpito
+kanavalaitoksesta, josta babylonialaisten koko olemassaolo riippui.
+Milloin toinen, milloin toinen kanava on puhdistettava, vapautettava
+mudasta, kaislasta ja ruo'oista, jotka uhkasivat sen rämetyttää ja
+estivät laivakulkua. Silloin asianomainen maaherra saa käskyn kutsua
+kansan tähän työhön ja määräyksen, että työ on oleva suoritettu siinä
+ja siinä ajassa. Kerran eräs kanava oli jätetty keskeneräiseksi.
+Kun kuningas saa sen kuulla, niin yks kaks tulee maaherralle kirje
+tuoden käskyn viivyttelemättä laittaa kanava valmiiksi. »Se työ ei ole
+sen vaikeampi, kuin että se väki, joka sinulla on käytettävissäsi,
+ehtii sen suorittaa kolmessa päivässä», sanotaan siinä. Ja kun
+työ on suoritettu, maaherran on heti ryhdyttävä korjaamaan erästä
+kanavapenkereen osaa, joka on luhistunut. Työn on jouduttava, »eikä
+työmiesten joukossa saa olla ukkoja eikä lapsia — voimakkaita miehiä
+heidän on oltava».
+
+Kerran, kun erään kanavan puhdistuksen pitäisi alkaa, ei olekaan
+kylliksi työmiehiä saatavissa. Kanavan varrella asuvia ei ole siihen
+tarpeeksi asti. Virkamies, jonka on työtä johdettava, on senvuoksi
+anonut asianomaiselta maaherralta apua naapuripiiristä, mutta maaherra
+ei ole kuulevinansakaan, ja rahoja ei myöskään ole saatavissa. Silloin
+kysymyksessä oleva virkamies kääntyy itsensä kuninkaan puoleen ja
+pyytää häntä kirjoittamaan maaherralle, että hän hankkisi työnapua
+naapuripiirikunnasta. Hän lopettaa kirjeensä rukoukseen: »Herrani ja
+kuninkaan! antakoon käskyn, niin että multamäärät saadaan poistetuiksi!»
+
+Toisen kerran taas laivanrakentaja ei saa alusta valmiiksi määräaikaan.
+Hän selittää syyttäen kuninkaalle, että asianomainen maaherra
+ei ole lähettänyt hänelle työväkeä. Silloin tulee Hammurapilta
+ankarat sanat leväperäiselle maaherralle: »Samana päivänä, jolloin
+tämä savitaulu[129] tulee silmiesi eteen, sinun on lähetettävä
+rakennusmestarille hänen työväkensä, niin että hän voi aluksensa
+rakentaa. Mutta jos et viipymättä lähetä työmiehiä, niin se vahinko,
+joka siitä aiheutuu, pannaan sinun kannettavaksesi.»
+
+Kaikkialla maanisä on läsnä hoputtamassa.
+
+Kerran taasen muutamat metallityöläiset, kaikesta päättäen erään
+eteläbabylonialaisen kaupungin asesepät, tarvitsevat halkoja.
+Luonnollisesti he kääntyvät kuninkaan puoleen, joka antaa maaherralle
+määräyksen heti hakkauttaa tarvittavat 7 200 halkopuuta, ja mukana
+seuraa yksityiskohtaiset määräykset niiden suuruudesta. Ja lisäksi
+hänen majesteettinsa kehoittaa häntä katsomaan, että työ tulee tehdyksi
+ja että halonhakkaajat kaatavat vain tuoreita puita. Ilmeisesti
+kuninkaalla oli kokemusta siitä, että he kernaasti valitsivat lahoja
+puunrunkoja, koska niitä oli helpompi kaataa ja hakata haloiksi.
+
+Kun Baabelin hovi tai jokin joukko-osasto tai työkomennuskunta
+tarvitsee ruokavaroja tai muita erilaisia tarvikkeita, niin hänen
+majesteettinsa antaa maaherralle käskyn lähettää sinne viljaa tai mitä
+milloinkin on kysymyksessä kuninkaallisista varastoista tai ostaa,
+mitä tarvitaan Kerran on Baabelin hovin taateli- ja sesamöljyvarasto
+loppumaisillaan. Silloin kuningas käskee maaherraansa, että hän
+määrätköön jotkut »luotettavat miehet» ostamaan tarpeellisen määrän
+taateleita ja sesamin siemeniä ja sitten kuljetuttamaan ne veneillä
+pääkaupunkiin.
+
+Verraten suuri määrä vanhan Babylonian kuningasten saamia ja lähettämiä
+kirjeitä, jotka koskevat verorästejä ja niiden perimistä, todistaa,
+ettei veronmaksu ollut Kaksoisvirtainmaan vanhoista asukkaista sen
+mieluisampaa kuin meidän aikanamme hänen majesteettinsa sulttaanin
+alamaisista. Hammurapin pojanpoika ja toinen seuraaja käyttää
+leväperäisille veronmaksajille kirjoittamissaan kirjeissä sellaisia
+patriarkkaalisia käänteitä kuin: »Ettes häpeä menetellä noin!»
+
+Elatuksessaan ja hovinsa ylläpidossa kuningas ei kumminkaan yksinomaan
+ollut riippuvainen enemmän tai vähemmän uskollisen kansan maksamista
+veroista; hän omisti myöskin suuria nautakarja- ja lammaslaumoja,
+jotka tuottivat hyvin, varsinkin oivallisilla jokien ja kanavien
+varsilla olevilla laitumilla. Varsinkin villa oli tärkeänä osana
+kuninkaan tulolähteissä. Hänen laumojansa kaitsi suuri määrä paimenia,
+joita oli ympäri koko valtakunnan. Paimenten valvojana oli ylipaimen
+kussakin piirikunnassa. Eräälle maaherralleen kirjoittamassaan
+pitkässä kirjeessä Hammurapi luettelee kokonaista 47 sellaista
+paimenta, jotka hän kirjeen saajan käskee lähettämään luokseen tekemään
+henkilökohtaisesti tiliä Hänen Majesteetilleen.
+
+Hammurapin kiinnostus karjanhoitoon käy ilmi useista kirjeistä. Hän
+antaa esim. kerran tuolle ennen mainitulle maaherralle käskyn hankkia
+erinäisille paimenille apua lainpäitten keritsemiseen tai oikeammin
+sanoen, villan nyhtämiseen lampaista — sillä niin »keritseminen» siihen
+aikaan tapahtui. Paimenet olivat tosin saaneet joukon keritsijöitä
+avukseen, mutta niitä ei ollut tarpeeksi monta, että keritseminen olisi
+saatu suoritetuksi oikeaan aikaan. Villan keritseminen askarruttaa
+muutoin usein heidän babylonialaisia majesteettejansa noina alkeellisen
+valtiotalouden aikoina. Monet kuninkaalliset kirjeet koskettelevat tätä
+siihen aikaan valtiolle niin tärkeätä asiaa.
+
+Ja niinkuin hänen majesteettinsa itse valvoi suuria karjalaumojansa,
+niin hän järjesti myöskin puuaineen lähetyksen etelän rämeitten
+metsistä ja määräsi kuljetusalukset tähän tarkoitukseen.
+
+Torjuakseen nälänhädän kansalta katovuosina hyvä maanisä rakennutti
+mahtavan viljamakasiinin Baabeliin ja antoi sinne varastoida suuria
+viljamääriä.
+
+Täydellä syyllä Hammurapi voi sanoa itsestään: »Minä olen hyvä paimen,
+joka kokosin hajaantuneen kansani, otin sen huomaani ja annoin sen
+käydä laitumella yltäkylläisyydessä.» Ei koskaan emien häntä eikä hänen
+jälkeensä Babylonian kansalla ole ollut niin onnellisia päiviä kuin
+hänen aikanaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Muinaisen Babylonian valtakunnan ajoilta säilyneet
+nuolenpääkirjoituslaatat eivät anna meille ainoastaan tilaisuutta
+seurata itseänsä kuningasta hänen maanisällisessä toiminnassaan; niiden
+joukossa on myöskin paljon yksityiskirjeitä, joita meidän on kiitettävä
+siitä, että ensimmäisen kerran koko maailmanhistoriassa saamme vihiä
+siitä, kuinka yhteinen kansa oli ja eli. On säilynyt m.m. kirje,
+jonka kanavatöihin lähetetty mies on kirjoittanut isälleen. Siinä
+lausutaan aluksi toivomus, että Babylonian jumalat suojelisivat isää
+ja varjelisivat hänen terveyttään. »Saadakseni tietää, mitenkä sinä
+voit, olen kirjoittanut sinulle», hän sanoo. »Kirjoita minulle miten
+voit!» Sitten hän jatkaa ja kertoo, että hänet on lähetetty työhön
+patorakennukselle, ja lisää: »Tällä paikalla, missä nyt olen, ei ole
+lainkaan saatavissa lihaa. Nyt olen sinetöinyt 1/3 sikliä[130] rahaa ja
+lähettänyt sinulle. Lähetytä näillä rahoilla minulle hyvää kalaa tai
+jotakin muuta syötävää!»
+
+Ja näin kuuluu maailman vanhin tunnettu rakkauskirje: »Näin sanoo
+Gimil-Marduk sydänkävylleen: Jumalat sinua minun tähteni suojelkoot!
+Saadakseni tietää, mitenkä voit, olen kirjoittanut sinulle. Kirjoita
+miten voit! Katso, minä läksin Babyloniin. En nähnyt minä sinua, ja
+hyvin surullinen olin siitä. Lähetä minulle tieto milloin tulet, niin
+että minä voin tulla iloiseksi! Tule Arakhsamna-kuussa[131]! Minun
+vuokseni eläös ajasta aikaan!»
+
+Eräässä kirjeessä saamme silmätä pojan sydämeen, joka kärsii äitinsä
+kovasydämisyydestä. »Koskaan», hän valittaa, »et ole kirjoittanut
+minulle kuin äiti, ja koskaan et ole elähdyttänyt sydäntäni. Lähetä
+minulle nyt edes kaksi mittaa öljyä sen sanantuojan mukana, jonka
+lähetän luoksesi! Sillä sairaus on minut saanut kouriinsa, niin että
+kysymyksessä on elämäni.»
+
+Toinen mies taas valittaa isänsä kovuutta. »Sinä olet», hän kirjoittaa,
+»valmistanut sydämelleni suuren surun, ja suuren sieluntuskan olet
+minulle aiheuttanut. Sinä olet menetellyt minua kohtaan niin, että minä
+en voi enää sanoa: 'Minulla on isä.'» Nyt hän pyytää ainoastaan saada
+vaatteensa takaisin.
+
+Kerran taasen äsken kihlautunut nuorukainen kirjoittaa sisarelleen.
+Hän on iloinen ja ylpeä siitä, että on voittanut morsiamensa. »Hän
+on todellakin osoittanut minulle kunniaa!» hän kirjoittaa. Mutta
+hän pelkää, että sisko ei näkisi asioita samoilla silmillä. Sen voi
+ymmärtää seuraavista sanoista: »Jos sinä et halua ottaa vastaan
+kihlattuani, et ole enää sisareni.»
+
+Muuan psykologisesti kiintoisa vanha kirje vetoaa vastaanottajaan,
+ettei tämä armottomasti pitäisi oikeudestaan kiinni, vaan osoittaisi
+ihmisystävällisyyttä — kirjeensaajaa puhutellaankin »ihmisystäväksi»
+kai toivossa, että se jotakin vaikuttaisi! Asia on se, että kirjeensä
+ajalla oli saatavana viljavelka köyhältä mieheltä, ja kun tämä
+ei voinut heti maksaa, niin saarnamies oli takavarikoinut hänen
+ainoan orjansa, »tytön, joka hoiti hänen taloansa ja jauhoi hänen
+leipäviljansa». Velallis-parka oli senvuoksi kääntynyt sen henkilön
+puoleen, joka kirjeen on kirjoittanut, ja pyysi hänen välityksellään
+kovaa saamamiestä vapauttamaan nuoren tytön.
+
+Vuokraaja kirjoittaa maatilan omistajalle: »Kuten sinä, herrani, olet
+kuullut, on vihamieheni ryövännyt härkäni. Vaikka en ole koskaan
+aikaisemmin sinulle kirjoittanut, lähetän nyt tämän kirjeen. Oi herra,
+lähetä minulle lehmä! Alina olen paneva esille viisi hopeasikliä ja
+lähettävä herralleni, juuri sinulle.»
+
+Nuo viisi sikliä olivat ilmeisesti vuokramaksu joltakin ajalta, ja
+vuokralaisen kiireellisyys sen suorittamisessa oli tärkein houkutus,
+jota hän käytti saadakseen rakkaan lehmänsä. Tätä samaa asiaa hän
+jauhaa ja jauhaa yhä uudelleen kirjeen jatkossa tunnetulla itämaisella
+puhevuolaudella, joka on rikas kauniista lauseparsista: »Oi herrani,
+täytä rukoukseni ja kirkasta minun pääni, niin ettei se joudu
+nöyryytetyksi veljieni nähden! Minä olen palvelijasi, ja toivomuksesi
+minä olen yli määrän täyttänyt. Senvuoksi ilahduta minua ja lähetä
+lehmä, niin sinun nimeäsi, herrani, ylistetään ajasta aikaan Uru-Batsun
+kaupungissa, ja minä teen työtä ahkerasti ja huolellisesti herrani
+hyväksi.»
+
+Minkälaista voi olla babylonialaisessa vankilassa, saa nähdä erään
+viattomasti vankilaan suljetun miehen kirjeestä herrallensa. Miesparka
+oli nääntyä nälkään ja huonoon hoitoon. »Lähetä minulle valkoista
+sipulia ja muuta sipulia, etten kuolisi», hän rukoilee, »ja puku,
+jotta saisin verhota alastomuuttani!» Ja jollei ovenvartija, joka
+kirjeen perille toimitti, myöskin saanut lahjaa, »niin», vanki
+huudahtaa, »tulevat koirat minut syömään». Mutta kaikki, mitä hänen
+herransa halusi hänelle lähettää, hänen piti jättää vangille suoraan.
+»Aikaisemminkin», tämä sanoo, »olet kai lähettänyt minulle lahjoja,
+mutta kukaan ei ole niitä minulle antanut».
+
+       *       *       *       *       *
+
+Niin kauan kuin Hammurapi ja muut voimamiehet hallitsivat Babylonian
+valtakuntaa, se oli kyllin voimakas vastustamaan ahdistelevia
+barbaarikansoja, joita rikas ja viljava Kaksoisvirtainmaa
+vastustamattomasti houkutteli. Mutta, samoin kuin muutkin hyvinvoivat
+kulttuurikansat, babylonialaisetkin olivat taipuvaisia veltostumaan, ja
+kuten Tyros myöhemmin siten Babyloniankin rikkaat kauppiaat kernaammin
+suorittivat veroa vieraalle valloittajalle kuin antautuivat sodan
+vaaraan, joka vaikutti lamauttavasti heidän liikeasioihinsa.
+
+Muinaisbabylonialaisen valtakunnan loppuaikoina vapaa
+talonpoikaisväestö alkoikin arveluttavasti vähetä ja viljellyn maan
+nielivät kruunu, temppelit ja suurpääoma. Aikaisemmin vapaat talonpojat
+vajosivat yhä enemmän ja enemmän vuokraajiksi tai maaorjiksi. Mutta
+täten heikkeni myöskin maan puolustuskyky, sillä kansalle ei mikään
+anna sellaista sisäistä lujuutta, niin sitkeätä puolustusvoimaa ja
+niin suurta uhrimieltä, kuin tietoisuus siitä, että oma turve on
+puolustettavana.
+
+Kun näin ei ollut enää laita, niin Babylonian valtakunta meni
+nopeasti alaspäin. Se alkoi höltyä liitteistään. Noin 1750 se sortui
+heettiläisten alle ja, kun _näiden_ satu oli lopussa, toisten
+vieraiden valloittajakansojen hyökkäyksiin. Yhä enemmän ja enemmän
+babylonialaisten vastustuskyky heikkeni, ja lopuksi heidän maansa
+joutui riippuvaisuuteen pohjoisesta naapurikansasta, _assyrialaisista_.
+Mutta Baabel oli edelleenkin sivistyselämän keskipisteenä koko
+Eufrat-Tigrismaassa.
+
+Assyriassa yhteiskunnalliset olot olivat kehittyneet onnellisemmalla
+tavalla kuin sisarmaassa. Siellä vapaa talonpoikaissääty säilyi aina
+myöhäiseen aikaan. Ja kasvava väestö sai uusia tulomahdollisuuksia
+siten, että Assyrian kuninkaat veivät siirtolaisia omasta maastansa
+valloitettuihin maihin liittääkseen ne tällä tavoin lujemmin päämaahan,
+Assyriaan. Kirjallisuutta:
+
+J. Kohler und F.E. Peiser. Aus dem babylonischen Rechtsleben I—IV.
+
+Bruno Meissner, Aus dem altbabylonischen Recht (»Der alte Orient» 1905).
+
+Bruno Meissner, Altbabylonische Gesetze (Friedrich Delitzsch und Paul
+Haupt, Beiträge zur Assyriologie III).
+
+Bruno Meissner, Beiträge zur altbabylonischen Privatrecht.
+
+C.H.W. Johns, Babylonian and assyrian laws, contrasts and letters.
+(Laajoin kirjallisuusviiltauksin.)
+
+Arnold Walther, Das altbabylonische Gerichtswesen.
+
+Paul Haupt, Die sumerischen Familiengesetze.
+
+Friedrich Ulmer, Hammurabi, sein Land und seine Zeit (»Der alte Orient»
+1907).
+
+J. Kohler, F.E. Pelser und A. Ungnad, Hammurabis Gesetz.
+
+Hugo Winkler, Die Gesetze Hammuribis.
+
+Fr. Buhl, Kong Hammurabis Lövsamling (Nordisk tidskrift 1903).
+
+C.W. Westrup, Stat og Borger i det gamle Babylonien.
+
+Johannes Jeremias, Moses und Hammurabi.
+
+L.W. King, The letters and inscriptions of Hammurabi and of other kings
+of the first dynasty of Babylon.
+
+F. Thureau Dangin, Lettres et contrats de l'époque de la première
+dynastie babylonienne.
+
+Gottfried Nagel, Die Briefe Hammurabis an Sinidinnam (Delitzsch-Haupt,
+Beiträge zur Assyriologie IV).
+
+Arthur Ungnad, Babylonische Briefe aus der Zeit der Hammurabi-Dynastie.
+
+
+
+
+ASSYRIAN VALTAKUNTA.
+
+
+Assyrialaiset olivat, kuten babylonialaisetkin, seemiläistä kansaa.
+Heidän valtakuntansa sai nimensä kansan ylimmästä jumalasta,
+_Assur_ista, mikä oli myöskin vanhimman pääkaupungin nimi. Myöhemmin
+tuli kumminkin _Ninive_ Assyrian valtakunnan keskukseksi, ja noin
+toisen vuosituhannen keskipaikoilta e.Kr. tämä valtakunta alkoi kasvaa
+maailmanvallaksi, joka oli suurempi kuin Egypti loistonsa aikana.
+Assyrialaiset valloittajat kukistivat valtansa alle Babylonian, Syyrian
+ja Palestiinan ja joksikin aikaa Egyptinkin. Suurimpia soturikuninkaita
+oli _Tiglatpileser I_, joka eli noin 1100 e.Kr. »Sodassa ja taistelussa
+en ole koskaan tavannut vertaistani», hän muistomerkeissänsä vakuuttaa.
+Hän kertoo niissä, että hän on laskenut valtansa alaiseksi jopa 42
+kuninkaan maat ja ulottanut valtansa aina Välimereen ja Armenian
+ylänkömaahan asti. Ei koskaan ennen ollut niin monta kansaa ollut
+Assyrian veronalaisina. Ylpeästi hän eräässä piirtokirjoituksessa
+kertoo, että hän sai »lahjoja Egyptin kuninkaalta», muun muassa
+krokodiilin ja apinoita. Tämä ei ollut yksinomaan kohteliaisuuden
+osoitus, vaan myöskin vahvistus diplomaattiselle tapahtumalle: Egypti,
+joka oli ennen ollut heettiläisvaltakunnan liittolainen, tunnusti
+nyt, että Assyria oli tullut heettiläisvaltakunnan tilalle Syyrian
+hallitsijaksi.
+
+Mutta Tiglatpileser oli yhtä suuri rauhankin toimissa. Hän oli valtava
+rakentaja ja käytti menestyksellä tavattoman hallitsijavoimansa
+saadakseen maansa viljellyksi ja sen maanviljelyksen ja karjanhoidon
+kohoamaan. Hän oli myöskin intohimoinen metsästäjä.
+
+Assyrialaiset olivat luontaista metsästäjä- ja soturikansaa, kovempaa
+ainesta kuin rauhallisemmat, maataviljelevät babylonialaiset. Verensä
+vaistoja assyrialaiset ruokkivat rauhankin aikana alituisilla
+metsästyksillä. Heidän vuorinen maansa oli nimittäin ylen rikas
+riistasta, varsinkin leijonista, jotka olivat ja pysyivät todellisena
+maanvaivana. Tiglatpileser I esimerkiksi surmasi viitenä vuotena
+lähemmäs tuhat leijonaa.
+
+Toisille kansoille tuli assyrialaisista kauhea vitsaus. He
+käyttivät aivan uutta tapaa pitääkseen voitetut kansat kurissa. He
+veivät nimittäin kukistettujen maiden johtavat yhteiskuntaluokat
+Assyriaan vankeuteen ja täyttivät sen sijaan valloittamansa alueet
+assyrialaisilla sotilassiirtoloilla. — Hirvittävää oli assyrialaisten
+sodankäyntitapa. Ei yksin heidän kuolemaahalveksivan rohkeutensa,
+vaan myöskin heidän julmuutensa tyypillinen edustaja oli kuningas
+_Assurnasirpal_ II, joka kuoli noin 860 e.Kr. Hän kerskuu erään
+saamansa voiton jälkeen piirtokirjoituksessa seuraavista urotöistä:
+»Paljon vankeja minä poltin, toisten annoin elää. Muutamilta heistä
+hakkasin poikki kädet tai jalat, toisilta leikkasin nenän ja korvat ja
+monilta miehiltä puhkaisin silmän.» Toinen hirmuinen rangaistus oli
+nylkeä vihollinen elävältä, kiskoa kieli hänen suustaan tai leikata
+häneltä pois huulet. Niin, turvattomia uhreja kohdeltiin tavalla,
+jota ei voi kuvailla. Surmattujen päät ladottiin pyramideiksi tai
+ripustettiin voitonmerkeiksi puihin. Assyrian kuningasten riemukulussa
+kukistetut kapinalliset kuninkaat saivat vetää kuninkaallisia vaunuja
+ja heidän täytyi usein kantaa oman kansalaisensa irtileikattua päätä
+kaulastansa riippumassa. Sitten lävistettiin rengas heidän nenäänsä
+tai huuleensa ja lähetettiin heidät joko rangaistustyöhön tai heidät
+suljettiin koirain tai sikojen kanssa häkkiin ja asetettiin kaupungin
+portille yleisön pilkattaviksi.
+
+Assyrialaiset olivat kyllä julmia, mutta sellaisia kauhistuttavia
+tekoja» mitä kerrotaan Toisen Kuningastenkirjan 15:nnessä luvussa
+Menahemista, ei heidän kuitenkaan tiedetä tehneen Ja ajateltakoon
+julmuuksia 30-vuotisen sodan ja muiden uskonsotien aikana tai
+niitä valikoidun pirullisia kidutusvälineitä, joilla inkvisition
+tuomioistuimet kiduttivat uhrejansa! Jos tahtoo olla oikeudenmukainen,
+niin tunnustaa täytyy, että Euroopan kansat vielä meidän aikanamme
+täydellisesti voivat kilpailla assyrialaisten kanssa julmuudessa.
+Erotus on siinä, että assyrialaiset _kerskailivat_ tihutöillänsä
+siinä uskossa, että nämä julmuudet olivat jumalille otollisia, mutta
+että kansat, joilla on länsimaista sivistystä veressänsä, _häpeävät_
+iljettäviä töitänsä ja sen vuoksi koettavat niitä salata — mutta yhtä
+kaikki tekevät niitä hurjistuneessa tilassa.
+
+On olemassa luontainen vastakohta villin, julman ja verenhimoisen
+assyrialaisen kansanluonteen ja egyptiläisten tyynen, maltillisen
+levollisuuden välillä. Sen huomaa taiteestakin. Assyrialaisissa
+seinäkohokuvissa on aivan kuin kuulevinänsä mahtavien sotavaunujen
+jyrinän, kun kuningas rientää taisteluun tai leijonanmetsästykseen, ja
+ajattelee Jesajan sanoja assyrialaisten sotajoukosta:
+
+        »Heidän hevostensa kaviot ovat kuin kiveä
+         ja heidän rattaansa kuin rajuilma.
+        Heidän huutonsa on kuin emäjalopeuran.
+        he kiljuvat kuin nuoret jalopeurat;
+        ärjyen tempaavat he saaliinsa ja vievät pois.
+         eikä ole pelastajaa.»
+
+Egyptiläisissä sotakuvissa sitävastoin keveät kuningasvaunut liitävät
+yli kentän. Kevyttä ja siroa on hevosten nelistys, verrattuna siihen
+kavioniskujen jyminään, jonka aivan luulee _kuulevansa_ assyrialaisista
+kivireliefeistä. Egyptiläisistä kuvista huokuu taiteellista hillintää,
+joka on kreikkalaisen taiteen edeltäjä ja varmasti siinä jälleen
+ilmestyy. Kuvaavaa egyptiläiselle taiteelle on myöskin sen mieltymys
+kukkaisaiheisiin. Tämän aiheen ovat juuri egyptiläiset tuoneet
+kuvaaviin laiteisiin ja he ovat sitä alati kasvavalla rakkaudella
+hellineet.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Assyrialaisen kansanluonteen julmuudenpiirre kuvastuu heidän
+oikeudenkäytössään. Tähän assyrialaisen valtioelämän puoleen
+olemme päässeet kiintoisasti tutustumaan kiitos saksalaisten tämän
+vuosisadan alussa Assurissa suorittamani kaivausten. Täältä tehty
+Kaksoisvirtainmaan lakien löytö on nimittäin verrattomasti tärkein aina
+sitten Hammurapin lakikirjan löytymisen. Nämä assyrialaiset lait ovat
+1300 seutuvilla e.Kr., mutta ne ovat siitä huolimatta alhaisemmalla
+asteella kuin Hammurapin lait, jotka ovat runsaasti puoli vuosituhatta
+vanhempia. Ruoskiminen on tavallista assyrialaisessa oikeudenkäytössä,
+mutta paljon pahempaa oli saada korvansa lävistetyiksi ja köydellä
+taaksepäin vedetyiksi tai että huulet, nenä, korvat ja sormet
+leikattiin pois tai kasvot tuhottiin. Kuohitseminen oli monenlaisten
+siveellisyysrikosten rangaistuksena. Tavallinen kuolemanrangaistus oli
+seivästää rikollinen paaluun. Suuret rikolliset nyljettiin elävältä.
+
+Avioliitto-oikeus osoittaa Assyriassa sukulaisuutta heprealaisen
+perheoikeuden kanssa siinä, että mies oli veljensä kuoltua velvollinen
+naimaan hänen leskensä, vaikka hän olisi ollut kihloissa tai naimisissa
+toisen naisen kanssa. Ja samoinkuin Israelissa täytyi miehen
+määrätyissä tapauksissa ottaa poikansa leski vaimokseen. Ulotettiinpa
+Assyriassa sukulaissiteiden säilyttämisvelvollisuus niin pitkälle,
+että jos leskellä ei ollut muita läheisempiä miehisiä sukulaisia, niin
+lähintä sukua olevan pojan, niin pian kuin hän oli täyttänyt kymmenen
+vuotta, täytyi ottaa hänet vaimokseen.
+
+Assyriassa avioero oli paljon yksinkertaisempi menoiltaan kuin
+Babyloniassa: »Jos mies hylkää vaimonsa, hän voi, _jos haluaa_, antaa
+hänelle jotakin. Mutta, jos hän ei halua, ei hänen tarvitse antaa
+hänelle mitään, vaan vaimon on jätettävä tyhjin käsin hänen talonsa.»
+
+Vaimolla, joka ei lahjoittanut miehellensä lapsia, ei ollut —
+päinvastoin kuin Babyloniassa — oikeutta miehen jälkeenjättämään
+omaisuuteen, ei edes siihen, mitä mies eläessään oli hänelle
+lahjoittanut. Jos hän otti jotakin taloon kuuluvaa miehen sairastaessa
+tai hänen kuoltuaan ja antoi sen jollekulle toiselle, joko miehelle
+tai naiselle, niin sekä lahjan antaja että sen vastaanottaja oli
+surmattava. Hiukan — mutta ei paljon — inhimillisempi on seuraava
+lainmääräys samankaltaisessa tapauksessa: »Jos orja tai palvelijatar
+on ottanut vastaan lahjana perheenemännältä esineen, joka kuuluu tämän
+aviomiehelle, niin vastaanottajalta on leikattava nenä ja kotvat, ja
+varastettu on palautettava. Isännällä on myös sellaisessa tapauksessa
+oikeus leikata korvat vaimoltaan. Mutta jos hän ei sitä tee, ei saa
+leikata nenää ja korvia myöskään orjalta tai palvelijattarelta.
+
+Jos naitu nainen varasti toisen talosta ja tavattiin teosta, ja jos
+hänen miehensä korvasi varastetun, hänen piti leikata vaimoltansa
+korvat. Mutta jos mies ei halunnut korvata varastettua, niin
+varkaudesta kärsineen oli otettava vaimo haltuunsa ja leikattava
+häneltä nenä.
+
+Jos nainen tekee väkivaltaa miehelle ja hänet todistetaan siihen
+syylliseksi, häntä rangaistaan sakoilla ja 20 parilla raippoja. Jos
+hän on runnellut mieheltä toisen kiveksen, häneltä on leikattava yksi
+sormi. Jos hän on runnellut molemmat kivekset, häneltä on leikattava
+molemmat rinnat. Siis lainmääräys »silmä silmästä, hammas hampaasta»
+käytännössä! Me kohtaamme sen myöskin eräässä myöhäisassyrialaisen
+ajan oikeudellisessa asiakirjassa, jonka mukaan mies, joka on
+surmannut toisen orjattaren, velvoitetaan sakkona jättämään tälle oman
+orjattarensa lapsineen ja sillä tavoin »sovittamaan veren. Mutta jos
+hän ei anna hänelle orjatartaan, orjatar on surmattava tapetun naisen
+haudalla.»
+
+Jos nainen tekee aviorikoksen ja mies yllättää hänet teosta, miehellä
+on oikeus surmata sekä vaimonsa että tämän rikostoveri tai, jos
+hän pitää sen parempana, hän saa leikata nenän naiselta ja kuohita
+rikollisen miehen ja turmella häneltä kasvot. Mutta jos petetty mies
+antaa anteeksi vaimolleen, hänen täytyy antaa anteeksi myös hänen
+rikostoverilleen. — Naidun naisen väkisinmakuu rangaistiin kuolemalla.
+
+Jos joku moittii naitua naista aviorikoksesta tai syyttää nainutta
+miestä luonnottomista paheista, mutta ei voi syytöstänsä todistaa,
+niin panettelija on saapa rangaistukseksi 50 paria raippoja, kuukauden
+rangaistustyötä kuninkaan laskuun ja suuret sakot ja hänet on
+kuohittava.
+
+Naidut naiset olivat velvollisia olemaan hunnutettuja ulkona
+näyttäytyessään. Tämä oli nimittäin merkkinä miehen yksinoikeudesta
+heihin. Mutta porton oli aina näyttäydyttävä peittämättömin kasvoin
+kodin ulkopuolella. Jos hän esiintyä hunnutettuna, hän antautui vaaraan
+saada 50 paria raippoja ja päänsä valelluksi asfaltilla. Ja joka näki
+hänet ottamatta häntä kiinni ja viemättä kuninkaan palatsiin, joutui
+hyvin pahoihin seurauksiin. Häneltä riistettiin vaatteet, hänelle
+annettiin 50 paria raippoja, pantiin nuora hänen korviensa läpi ja
+kiskottiin ne taaksepäin sekä lähetettiin hänet lopuksi kuukauden
+rangaistustyöhön.
+
+Samalla tavalla rangaistiin sitä, joka ei ottanut kiinni
+palvelijatarta, jonka hän tiesi varastaneen. Varastelevaa naista
+itseänsä rangaistiin korvien leikkaamisella ja vaatteiden menetyksellä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Mahtavin Assyrian soturi kuninkaista Assurnasirpalin jälkeen oli
+_Sargon_ II, joka eli noin 700 e.Kr. ja hallitsi itsevaltiaana aluetta,
+joka ulottui lännessä Välimerestä itään aina Tigriksen toiselle
+puolelle, Arabian erämaista etelässä Taurukseen ja Armenian ylänköön
+pohjoisessa.
+
+Viimeinen suurten valloittajain sarjassa oli _Assurbanipal_,
+joka hallitsi vuodesta 668 noin vuoteen 630 e.Kr. Hänen nimensä
+kreikkalaiset väänsivät Sardanapalokseksi, ja he kertoivat tästä
+maailmanvaltiaasta mitä mahdottomimpia historioita. Nämä he olivat
+saaneet persialaisilta, jotka olivat vihamielisiä assyrialaisia ja
+babylonialaisia kohtaan. Näiden panettelujen mukaan Sardanapalos
+olisi ollut veltostelija, joka eli palatsiinsa sulkeutuneena »aivan
+kuin nainen.» Siellä »hän vietti aikansa yhdessä naisten kanssa
+kehräten purppuraa ja hienointa villaa. Hän oli naisen puvussa ja sekä
+kasvonsa että ruumiinsa hän ihomaalilla ja muilla kaunistuskeinoilla
+kevytmielisten naisten tapaan oli siinä määrin naisellistuttanut,
+että ei hekumallisinkaan nainen voinut näyttää sen naisellisemmalta.
+Totuttelemalla hän oli muuttanut äänensäkin naiselliseksi.»
+
+Kreikkalaisilta kirjailijoilta on peräisin halki vuosisatojen usein
+toistettu kertomus, että Sardanapaloksen hautakirjoitus olisi
+osoittanut kuninkaan alituisissa nautinnoissa kuluneen elämän
+päättyneen kaiken halveksintaan. Hautakivessä olisi kuningas
+kuvattu kädet taputukseen kohotettuina ja kuvan alla olisi ollut
+piirtokirjoitus, mikä ensin ilmoitti kuolleen nimen ja päättyi lopuksi
+seuraavaan kehoitukseen: »Mutta sinä, vieras, syö, juo ja ole iloinen,
+sillä kaikki muu ei ole sen arvoista kuin _tämä näin_» — millä
+tarkoitettiin sitä ääntä, joka syntyy käsien vastakkain lyömisestä.
+
+Tuollaiset jutut kumotaan yksinkertaisimmin viittaamalla Assurbanipalin
+palatsin Leijonahuoneen metsästyskuviin, joissa näemme hänen täynnä
+miehistä voimaa käyvän erämaiden kuninkaan kimppuun ja syöksevän
+keihäänsä pedon kitaan. Vanhassa Testamentissa nimitetäänkin
+Assurbanipalia »suureksi, armolliseksi.» Kuninkaan kasvatus oli ensi
+sijassa kohdistettu sotaisiin harjoituksiin. »Minä opin ampumaan
+nuolella, ratsastamaan ja ohjaamaan valjakkoa», Assurbanipal sanoo
+eräässä omaelämäkerrallisista piirtokirjoituksistaan.
+
+Metsästyskohtauksia esittäväin kuvien yllä luemme seuraavanlaatuisia
+selityksiä: »Minä olen Assurbanipal, maailman kuningas, Assyrian
+kuningas. Voimassani minä tartuin, jalkaisin käyden, erämaan julmaa
+leijonaa korviin ja Assurin ja Ishtarin avulla minä lävistin
+keihäälläni sen ruumiin.» Tai: »Ruhtinaallisessa metsästyshalussani
+minä tartuin erämaan leijonaa häntään ja Ninib- ja Nergal -jumalain
+kehoituksesta minä halkaisin sen kallon kaksiteräisellä kirveelläni.
+Tämä on minun kätteni työtä.» Kerran kuningas taas kertoo, että hän
+tarttui leijonan kurkkuun ja lävisti sen tikarillaan.
+
+Mutta Assurbanipal ei ollut ainoastaan innokas metsästäjä, hän
+oli myöskin suuri soturi, rakentaja ja tieteen ja kirjallisuuden
+edistäjä. Häntä saa jälkimaailma kiittää aivan verrattomasta Eufratin
+maiden sivistyshistoriaa valaisevasta ainehistosta. Hän perusti
+nimittäin suurenmoisen kirjaston, joka sisälsi nuolenpääkirjoituksia
+käsittäviä savitauluja. Yli 20 000 sellaista nuolenpääkirjoituslevyä
+— suurimmaksi osaksi kuitenkin vahingoittuneita — on kaivettu esille
+Niniven raunioista. Niitä säilytetään nyt British Museumissa. Nämä
+laatat ovat täpötäynnä tiheää nuolenpääkirjoitusta, suurimmaksi osaksi
+mikroskooppisen pientä. Tosiasiallisesti useimpia näistä kirjoituksista
+voi lukea vain suurennuslasin avulla.
+
+Pohjaton tiedonhalu sai tämän mahtavan itsevaltiaan luomaan tämän
+_maailman vanhimman tunnetun valtakunnankirjaston_. Hän vakuuttaa itse
+piirtokirjoituksissaan, että hän kykeni selittämään vaikeimpiakin
+sumerilaisia tekstejä ja että hänen rakkainta työtänsä oli lukea
+kivitauluja, jotka olivat vanhempia kuin vedenpaisumus.»
+
+Mutta _niin_ syvälle sivistys ei voinut vaikuttaa häneen, että se olisi
+kyennyt hillitsemään hänen synnynnäistä assyrialaista julmuuttansa.
+Päinvastoin hän kertoo ylvästellen, mitenkä hän »teurasti» valloitetun
+kaupungin asukkaat »kuin lampaat» ja mitenkä hänen sotapäällikkönsä
+nyljetyttivät kaatuneet kapinoitsijat ja ripustivat nahat muurien
+peitteeksi. »Suurten jumalain käskystä» ja julistaakseen Assurin
+suuruutta hän omin käsin lävisti erään vangitun vastustajan posket,
+veti köyden läpi reikien ja sitoi hänet koirankahleilla erään Niniven
+kaupunginportin pieleen vahtimaan toisten vankien häkkiä.
+
+Assurbanipal ei arkaillut myöskään voitetuissa maissa häiritä
+kuolleiden rauhaa. Voitettuaan elamilaiset hän kaivatti Susassa esille
+kuolleiden kuningasten sarkofagit ja lähetti heidän luunsa Niniveen.
+»Niin riistin minä vainajien hengiltä levon», hän sanoo määrättömässä
+kostonhimossaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Assurbanipalin kirjasto on suureksi osaksi vanhain babylonialaisten
+teosten jäljennöksiä, joita kirjallisuutta rakastava kuningas
+oli koonnut. Hän saa ennen muita sen kunnian, että on pelastanut
+babylonialaisen sivistyksen henkiset luomat häviöltä. Mutta tämä
+kokoojan harrastus ei todista sitä, että Assurbanipalin aika olisi
+ollut uutta luova sivistyksellinen kausi. Se saa pikemmin ajattelemaan
+suunnilleen samanaikaista Egyptin historian Saisin aikakautta,
+joka myöskin pyrki elvyttämään kunniakkaan muinaisajan muistoa ja
+jäljittelemään tuota aikaa. Assyrialaiset olivat kyllä, sotilaalliselta
+kannalta, Babylonian voittajia, mutta heidät oli voittanut kuitenkin
+babylonialainen sivistys.
+
+Ainutlaatuisen kiintoisaa lajissansa on myöskin Assurbanipalin
+kirjaston sisältämä virallinen kirjeenvaihto. Kiitos näiden erilaisten
+kirjeiden voimme liioittelematta sanoa tuntevamme osittain paremmin
+Assyrian valtakunnan sisäisiä oloja kuin monia aikakausia paljon
+myöhäisempäin aikojen historiassa. Tämä kirjeenvaihto todistaa,
+samoinkuin Hammurapin ajan kirjeet, että oli tapana kääntyä itsensä
+kuninkaan puoleen kaikissa mahdollisissa asioissa. Kerrankin erään
+laivurin piti kuljettaa noita jättiläismäisiä siivellisiä häränkuvia,
+jotka tavallisesti koristivat kuningaspalatsin sisäänkäytävää. Hän
+kirjoittaa silloin suorin sanoin näin: »Kuninkaalle, minun herralleni,
+palvelijasi Assurbani: tervehdys kuninkaalle, minun herralleni.
+Assur-mukin on käskenyt minun kuljettaa suuret kiviset härät ja
+kurubit.[132] Mutta veneet eivät ole kyllin vahvoja eivätkä ole
+valmiit. Mutta jos ollaan niin ystävällisiä ja annetaan meille lahja,
+niin pidämme huolen, että ne valmistuvat ja kulkevat jokea ylös.» —
+Siis hakshish!
+
+Joukko kirjeitä koskettelee hevosten ja muulien maahantuontia
+Vähästä-Aasiasta kuninkaallista tallia varten. Kuninkaalta kysytään
+välistä, onko jalot eläimet pantava talliin vai laskettava laitumelle.
+
+Kerran on taasen kysymys viinin hankinnasta Hänen Majesteettinsa
+kellariin. Kim viini on pantu pulloihin, huomataankin, että sitä on
+niin paljon, ettei se mahdu viinikellariin. »Mistä meidän on hankittava
+sille tilaa?» tiedustelee asianomainen virkamies.
+
+Eräässä kiintoisassa kirjeessä puolusteleikse virkamies, jota oli
+syytetty uskottomuudesta kuningastansa kohtaan. Tavanmukaisten
+alamaisuudenvakuuttelujen jälkeen hän valittaa: »Minä olin kerännyt
+luotettavia todistajia, jotka julkisen notaarin edessä todistivat
+uskollisuuteni kuningasta kohtaan. Silloin muuan herra, ilmiantajani,
+oli kyllin hävytön astuakseen palatsiin ja lukeakseen syytöskirjelmän
+minua vastaan sekä pannakseen minut käsirautoihin sanoen: 'Kaikkien
+tänne kokoontuneiden läsnäollessa minä vangitsen sinut herrani ja
+kuninkaani nimessä!’
+
+Kokonaisen päivän minä makasin suullani vuoteella. Sotamiehet,
+jotka kulkivat olinpaikkani ohi, eivät pahansuopaisuudesta antaneet
+hituistakaan ravintoa suuhuni; nälkä ja surkeus valtasi minut. Kun ilta
+tuli, minä kohottauduin ylös, peitin kahleeni ja kuljin suoraan ohi
+vahdin, jonka kuningas, minun herrani oli asetuttanut pitämään minua
+silmällä. Kuinka pääsin vapaaksi, sen tahdon nyt kertoa kuninkaalleni.
+
+Muutamia sotamiehiä, joita en tuntenut, tuli sisään; he mursivat
+auki kuninkaan kahleet ja puhuivat pahaa kuninkaasta (kuningas
+ymmärtäköön minua). Kahden päivän ajan he jakoivat ruokansa kanssani
+maksua vastaan, niin että voin pysytellä hengissä. Mutta tällöin he
+puhuivat häpäisevästi kuningasta, minun herraani vastaan, siinä määrin
+säädyttömästi, etten voi sitä toistaa kuninkaalle, herralleni, jollei
+kuningas itse halua sitä kuulla.» Ja tällaisin tarjouksin hän vetoaa
+kuninkaan omaan tutkintoon ja tuomioon.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Assurbanipalin kuolema on kuten hänen elämänsäkin joutunut tarujen
+piiriin. Persialaiset ja kreikkalaiset tiesivät kertoa, että hän oli
+ollut Assyrian viimeinen kuningas. Kun veltostunut ruhtinas ei kyennyt
+vastustamaan vihollisia, jotka kävivät hänen valtakuntansa kimppuun,
+oli hän muka Ninivessä sulkeutunut palatsiinsa ja polttanut sinne
+itsensä haaremeineen ja kaikkine aarteineen.
+
+Todellisuudessa Assurbapani kuoli halliten valtakuntaansa
+häiritsemättömässä rauhassa. Mutta tuho tuli hänen toisen seuraajansa
+_Sarakoksen_ aikana, jonka hallitsijan kukistivat meedialaiset, Iraanin
+ylänkömaasta itään asuva kansa. Vuonna 612 he valloittivat Niniven,
+ja välttääkseen vihollisen käsiin joutumisen kuningas etsi kuolemansa
+liekeistä. Voittajat kostivat hirmuisesti kansalle, joka niin kauan
+oli ollut ihmiskunnan vitsauksena. Miehet, vaimot ja lapset — melkein
+kaikki, mikä assyrialaisen nimistä oli — tuhottiin sukupuuttoon. Ninive
+ja Assur ylväine palatseineen ja temppeleineen joutuivat liekkien
+uhriksi ja hävisivät maan pinnalta. Kauhistava tuho oli vyörynyt yli
+Assyrian valtakunnan. Kauhistava ja selittämätön samalla kertaa.
+Hetkessä oli Assyrian kuningaskunta ylpeimmästä korkeudestaan rauennut
+tyhjäksi ja assyrialainen sivistys haudattu tomuun ja tuhkaan —
+ainutlaatuinen tuho koko maailmanhistoriassa. »Kokonainen sotajoukko
+kaatuen kuninkaan puolesta ja tämä, esi-isiensä vertainen sankari ja
+liian ylpeä joutuakseen elävänä tai kuolleena vihollistensa käsiin,
+jättäen itsensä vaimoineen ja aarteineen tulenjumalan huomaan — se on
+samalla kertaa ylentävä ja järkyttävä näytelmä!» huudahtaa kuuluisa
+assyriologi Delitzsch.
+
+Mutta kaikkien niiden kansojen keskuudessa, jotka olivat huokailleet
+assyrialaisten sorron alaisina, raikui riemu vapautumisen johdosta.
+Mitä Jesaja ja Miika eivät vielä uskaltaneet toivoakaan, sen Nahum
+ja Sefanja saivat nähdä lähestyvän ja toteutuvan. Nahum oli lujasti
+vakuutettu, että pian syntisen Niniven, kansojen vitsauksen, oli käyvä
+samalla tavalla kuin oli käynyt Theban, tuon suuren kaupungin, »joka
+rehenteli Niilin vesien varsilla.» Sillä mahtava on Herra, kun hän
+saapuu kostamaan jumalattomille.
+
+    »Hänen sankariensa kilvet ovat punaiset,
+     sotamiehet tulipunaan puetut,
+    vaunujen raudoitukset kimaltelevat kuin tuli,
+    kun hän asettaa ne sotarintaan.
+    Niinkuin soihtu ne loimuavat,
+     kuten salama ne liikkeelle syöksähtävät.
+
+Nyt kauhistuu sortajain sydän ja heidän polvensa tutisevat.
+
+    »Missä on nyt jalopeuran asuinsijat
+    ja nuorten jalopeurain laidun,
+    jossa jalopeura kuljeskeli,
+    naarasjalopeura ja jalopeuran penikka,
+     kenenkään tohtimatta heitä karkoittaa?
+
+    Voi murhakaupunkia,
+    joka on täynnä valhetta ja väkivaltaa,
+     voi sinua, ainaista ryöstäjää!
+
+    Kuule ruoskan läiskettä!
+     Kuule rattaiden ratinaa!
+    Hevoset nelistävät,
+    ja rattaat kolisevat.
+    Ratsastajat kannustavat hevosiansa,
+     miekat välkkyvät,
+    keihäät kimaltelevat;
+    paljo on kaatuneita,
+    ruumiita läjittäin,
+    kuolleita epälukuisia;
+     he kaatuvat heidän kuolleisiinsa.
+
+    Kaikki tämä on tuon kauniin ja suloisen porton,
+    tuon taitavan noidan suuren huoruuden lähden,
+    hänen, joka möi kansat huoruudellansa
+     ja sukukunnat velhoudellansa.
+
+    Ja kaikki, jotka sinut näkevät, pakenevat sinua
+     ja sanovat: 'Ninive on hävitetty!
+    Kuka sitä säälii?'
+    Kaikki, jotka kuulevat tämän sanoman sinusta,
+    lyövät käsiänsä yhteen sinun tähtesi;
+     sillä sinun pahuutesi on lakkaamalta kaikkia kohdannut.»
+
+Ja profeetan aikalainen Sefanja tuntee vaivatussa sielussansa
+helpotusta nähdessään suuren maailmankaupungin sortuvan:
+
+     »Herra tekee Niniven autioksi ja kuivaksi,
+    erämaan kaltaiseksi.
+    Ja sen keskellä lepää laumoja,
+    kaikenlaisia pakanain eläimiä,
+    myöskin pelikaani ja siili viettävät yönsä
+     sen pilarien päissä;
+    laulu kuuluu ikkunoista,
+    hävitys on sen kynnyksillä,
+    sillä hän on repinyt setrilaudoitukset pois.
+    Tämä on se iloinen kaupunki,
+     joka niin turvallisena asui,
+    joka sanoi sydämessänsä:
+    'Minä olen, eikä yksikään muu!'
+     Kuinka se on joutunut autioksi,
+    eläinten makuupaikaksi?
+    Jokainen ohitsekulkija viheltää
+     ja huiskuttaa sille kättänsä.»
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Johannes Hunger, Heerwesen und Kriegsführung der Assyrer auf der Höhe
+ihrer Macht (»Der alte Orient» 1911),
+
+Ernst Klauber, Assyrisches Beamtentum.
+
+J. Kohler und A. Ungnad, Assyrische Rechtsurkunden.
+
+V. Schell, Recueil de lois assyriennes.
+
+H. Ehelolf, Ein altassyrisches Rechtsbuch.
+
+O. Schroeder, Keilschrifttexten aus Assur verschiedenen Inhalts.
+
+Friedrich Delitzsch, Assurbanipal und die assyrische Kultur seiner Zeit
+(»Der alte Orient» 1910).
+
+Maximilian Streck, Assurbanipal und die letzten assyrischen Könige.
+(Tyhjentävin kirjallisuusviittein.)
+
+Christopher Johnston. The epistolary literature of the assyrians and
+babylonians.
+
+Cornelis van Gelderen, Ausgewäblte assyrisch-babylonische Briefe
+(Delitzsch-Haupt, Beiträge zur Assyriologie IV).
+
+Ernst Klauber, Keilschriftbriefe. Staat und Gesellschaft in der
+babylonisch-assyrischen Brieflitteratur (»Der alte Orient» 1911.
+Kirjallisuusluetteloin.)
+
+Samuel Alden Smith, Die Keilschrifttexte Assurbanipals.
+
+C.J. Gadd, The fall of Nineveh.
+
+Adolf Billerbeck und Alfred Jeremias, Der Untergang Nineveh's
+(Delitzsch-Haupt, Beiträge zur Assyriologie III).
+
+
+
+
+UUS-BABYLONIAN VALTAKUNTA.
+
+
+Assurbanipalin kuolemaa seuranneena Assyrian heikkouden aikana
+Babyloniasta tuli jälleen itsenäinen valtakunta. Toinen seemiläinen
+kansa, kaldealaiset, ottivat nimittäin maan haltuunsa ja perustivat
+n.s. _Uus-Babylonian valtakunnan_. Sitten he auttoivat meedialaisia
+kukistamaan Assyrian vallan ja valtasivat Niniven kukistuksen jälkeen
+suurimman osan entistä Assyrian aluetta.
+
+Rohkea soturi ja suuri rakennuttaja _Nebukadnesar_ II aloitti vuonna
+604 e.Kr. Babylonian uuden suuruudenajan. Hän kaunisti Baabelia
+mahtavilla rakennuksilla. Hänen tavattoman innokas rakennustoimintansa
+sai aikaan suuren rakennuspuun kysynnän, ja Libanonin setrimetsät
+tulivat nyt suureen arvoon. Erityisen kuuluisaksi tuli Nebukadnesarin
+Bel-Mardukille rakennuttama temppeli, jonka »kaikkein pyhimmän»
+kerrottiin olleen täyttä hopeaa ja sen sisällä kultaisen jumalankuvan,
+joka istui kultaisella valtaistuimella. Temppeliryhmään kuului
+babylonialaisen tavan mukaisesti korkea torni; pengermittäin kohoava
+ja siis rakennettu saman rakennustaiteellisen suunnitelman mukaan kuin
+Egyptin porraspyramidit. Pengermiä oli Belin temppelitornissa seitsemän
+ja ne oli pyhitetty auringolle, kuulle sekä viidelle silloin tunnetulle
+kiertotähdelle. Ne tekivät loistavan vaikutuksen eriväristen tiilien
+peittäminä. Komeimmat olivat auringon pengermä, joka oli kullattu, ja
+kuun, joka hopeoituna loisti tornissa ylimpänä.
+
+Tämän uljaan tornin rauniot ovat jäljellä tänäkin päivänä, ja tämä
+muistomerkki on näytellyt suurta osaa ympärillä asuvain arabialaisten
+mielikuvituksessa. He ovat niitä pitäneet jätteinä »Baabelin tornista»,
+jonka alkuajan ihmiset olivat rakentaneet. Eräs meidän aikoinamme
+löytynyt piirtokirjoitus kertoo kumminkin, että torni kohosi kohti
+taivaan korkeutta vasta kuningas Nebukadnesarin aikana ja hänen
+käskystään. Tämä mainitsee nimittäin tuossa kirjoituksessa, että
+temppelitorni oli kyllä olemassa ennen häntä, mutta että siinä oli
+silloin vain kaksi pengermää.
+
+Nebukadnesar ei ollut ainoastaan suuri kuningas, vaan myöskin hurskas
+mies. Ne rukoukset, jotka hän on kohdistanut Mardukille, taivaan
+suurelle hallitsijalle ja hänen pojallensa, ovat niin puhtaita
+ja yleviä ja todistavat niin syvää uskonnollista tunnetta, että
+maailmankirjallisuudessa ei ole monta niiden vertaista.
+
+Itselleen Nebukadnesar rakensi loistavan palatsin ja ilahduttaakseen
+puolisoaan, joka oli meedialainen ja kaipasi kotimaansa
+vuorenkukkuloita, hän antoi ympäröidä palatsin pengermäisillä
+puutarhalaitteilla, n.s. »riippuvilla puutarhoilla», jotka pyramidien
+ohella luettiin »maailman seitsemän ihmeen» joukkoon. — Kun Raamattu
+ja klassilliset kirjailijat puhuvat Babylonin ihanuudesta, niin se
+tapahtuu ennen kaikkea Nebukadnesarin ajan Babylonin lumoissa. Ne
+muurit, temppelit, palatsit ja yksityisrakennukset, joita meidän
+aikanamme on esille kaivettu, ovat myöskin suurimmaksi osaksi peräisin
+tuolta ajalta.
+
+Mielihyvän tuntein Nebukadnesar puhuu kirjoituksissaan suurenmoisten
+rakennusluomiensa tekemästä vaikutuksesta sekä siitä, miten niissä
+nähtiin todistus »Hänen Majesteettinsa loistavasta ihanuudesta».
+Erittäinkin hän tällöin iloitsi siitä, että hän oli tehnyt uhkean
+pääkaupunkinsa täysin valloittamattomaksi rakennuttamalla vahvoja
+linnoituksia, joiden muurit ja vallitukset olivat »korkeita kuin
+vuoret», sekä kaivattamalla veden täyttämiä vallihautoja, niin leveitä,
+että ne »muistuttivat merta». Milloinkaan ei sellainen, »joka tuli
+väärissä tarkoituksissa», voisi tunkeutua niiden lävitse.
+
+Eipä saattanut kuningas aavistaa kirjoittaessaan nämä ylväät sanat,
+että ainoa hänen seuraajistaan, jolla olisi voinut olla hyötyä näistä
+linnoituksista, ei edes koettaisikaan käyttää niitä hyväkseen,
+vaan veltosti luovuttaisi valloittamattoman pääkaupunkiosa vieraan
+hallitsijan käsiin.
+
+Babylonian oman kuninkaan näin luopuessa kaikesta vastarinnasta
+kansa luopui heikosta hallitsijastaan ja antautui voimakkaammalle.
+Miekan iskutta Baabel avasi porttinsa persialaiselle valloittajalle
+_Kyyrokselle_.
+
+Nyt Kyyros vallitsi suurkuninkaana Baabelissa, ja kaikki Babylonian
+valtakunnan vasalliruhtinaat aina kaukaisen Välimeren rannikoilta asti
+riensivät Eufratin rannalla olevaan pääkaupunkiin suutelemaan uuden
+hallitsijan jalkoja ja tuomaan hänelle veroa.
+
+Herodotos on koristanut kertomuksen Baabelin kukistumisesta muutamin
+vähemmän luotettavin yksityiskohdin. Hänen mukaansa babylonialaiset,
+ylväästi tietoisina pääkaupunkinsa valloittamattomuudesta ja luottaen
+kokoamiinsa valtaviin varastoihin, olivat vihollisen tullessa
+juhlahumun vallassa. Mutta Kyyros oli johtanut pois veden isosta
+vallihaudasta, niin että persialaiset saattoivat kahlata sen poikki;
+ja sillä välin kuin babylonialaiset vielä tanssivat ja juhlivat,
+persialaiset valtasivat kaupungin. Myös juutalaisen perimätiedon mukaan
+Baabel kukistui suuren juhlan aikana. Kyyroksen omassa kertomuksessa
+Babylonian valloittamisesta mainitaan niinikään eräästä Baabelissa
+vietetystä uskonnollisesta juhlasta, mutta Kyyros sanoo tämän
+juhlan olleen jo ennen persialaisten tuloa. Mihinkään sotajuoneen
+hänen ei tarvinnut turvautua, sillä babylonialaiset ottivat hänet
+vastaan avoimin sylin. Ja varmaa on, että Herodotos on väärässä
+väittäessään, että babylonialaiset olisivat koonneet varastoja monen
+vuoden piirityksen varalta. Päinvastoin kaupunki oli niin huonosti
+varustautunut kestämään piiritystä, että miehistöllä, jonka olisi
+pitänyt sitä puolustaa, ei ollut mitään syötävää.
+
+Antautumalla ilman mainittavaa vastarintaa lempeälle ja ylevämieliselle
+valloittajalle Baabel vältti Niniven kohtalon. Se pysyi useiden
+vuosisatojen ajan yhä edelleenkin Itämaiden huomattavimpana kaupunkina,
+joka oli kuuluisa uhkeudestaan ja turmeltuneista tavoistaan. Vähitellen
+kuitenkin sivistyksellinen johtoasema siirtyi muille kaupungeille.
+Baabel oli hylätty ja rappeutunut. Niin toteutuivat kirjaimellisesti
+profeetta Jesajan sanat: »Baabelille, kuningaskuntain kaunistukselle,
+kaldealaisten kopeuden koristukselle, käy samoin kuin Sodomalle ja
+Gomorralle, jotka Jumala kukisti. Ei siellä enää asuta eikä asuntoa
+pidetä suvusta sukuun, ei arabialainen siellä majaile eivätkä paimenet
+siellä lepää. Vain erämaan pedot siellä lepäilevät, ja heidän huoneensa
+ovat täynnä huuhkajia, kamelikurjet siellä asuvat, ja metsän peikot
+siellä hyppelevät. Ja kirjavat sudet ulvovat heidän linnoissansa ja
+villikoirat heidän huvihuoneissansa; sen aika on kohta tuleva eivätkä
+sen päivät viivy.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Uus-babylonialaisen ajan kulttuurimuistojen joukossa on
+kirjekokoelmilla kiintoisa sijansa.
+
+Näistä kirjeistä saamme kuulla matkoilla olevien aviomiesten
+koteihinsa lähettämiä terveisiä, kuulla heidän kysyvän, miten kotona
+voidaan, lähettävän tervehdyksiä ystäville ja tuttaville sekä antavan
+talousasioita koskevia hyviä neuvoja. Eräs huolehtivainen perheenisä
+ilmoittaa kotilietensä sulostuttajalle, että hän jumalien armosta voi
+hyvin ja että hän on määrännyt erään kauppiaan lähettämään vaimolleen
+vähän vehnää. Hänen kirjeensä päättyy seuraaviin kehoituksiin: »Älä
+ole kotia hoitaessasi huolimaton, vaan huolellinen! Rukoile jumalia
+tukemaan minua ja lähetä pian jonkun matkustavaisen mukana tietoja
+itsestäsi!» — Siinä lajissaan varmasti oikea mallikirje, jossa ei ole
+ainoatakaan tarpeetonta sanaa!
+
+Eräs toinen kirje taas huokuu erään perheenisän tyytymättömyyttä.
+Hän kuvailee vaimolleen, miten pitkä ja vaivalloinen hänen matkansa
+on ollut. Kaikista rasituksista huolimatta hän voi hyvin, mutta
+ihmettelee, ettei hänen aviosiippansa ole kirjoittanut hänelle ja
+kysynyt, miten hän oli suoriutunut matkansa kaikista vaivoista.
+»Minkätähden», hän sanoo, »en ole saanut kuulla sinulta mitään enkä
+ainoatakaan vastausta sinulle lähettämiini kirjeisiin? Kirjoitinhan
+sinulle näin: ‘Siitä päivästä lähtien, jolloin alan pitkän matkani,
+anna minun tietää kaikki, mitä tapahtuu talossani!' Miksi siis en ole
+saanut sinulta ainoatakaan kirjettä kokonaiseen kuukauteen?» Hänen
+kirjeensä päättyy kysymyksiin, mitä kotiin kuuluu ja miten se tai tämä
+voi. Toivokaamme, että hän vihdoinkin sai vastauksen.
+
+Kuulemme myös erään naisen valittelevan, ettei hänen ystävättärensä
+ole antanut itsestään vähäisintäkään elonmerkkiä, vaikka oli saapunut
+matkustavaisena samaan kaupunkiin, missä kirjeen kirjoittajatar asui.
+»Kun kuulin», hän kirjoittaa, »että olit tullut kaupunkiin, halusin
+heti hartaasti saada tavata sinua. Mutta nyt olen suuresti sekä
+pahoillani että ihmeissäni. Älä nyt anna minun enää kauempaa odottaa
+tietoja itsestäsi!»
+
+Pitkän kirjeen on kirjoittanut ystävälleen ja »veljelleen» eräs
+mies, joka oli tämän ystävän puolesta mennyt takuuseen eräälle
+viljakauppiaalle. Velallinen on saanut viljan, mutta ei ole lähettänyt
+maksua. »Onko tarkoitus», kysyy takuumies, »että minun on maksettava
+sinun viljasi?» Mutta ei siinä kyllin: kirjeen kirjoittajalle on
+koitunut ikävyyksiä myös eräästä toisesta samanlaisesta viljakaupasta.
+Ellei siis hänen »veljensä» heti lähetä maksua, niin hän uhkaa »haastaa
+hänet kuninkaan tuomioistuimen eteen Baabeliin.»
+
+Suurin osa näistä kirjeistä koskee kuitenkin asioita, jotka liittyivät
+Sipparissa[133] olevaan auringonjumalan temppeliin. Auringonjumalan
+maatilojen hoito oli nimittäin laajaperäinen liikeyritys. Huolimattomat
+ja laiskat jumalan peltojen viljelijät saavat yhtenään nuhteita, kun
+eivät hoida laihoansa eivätkä täytä viljanhankintasitoumuksiansa. Ja
+muutkin hankkijat saavat usein muistutuksia, olipa sitten kysymys
+verka- tai purppurakankaasta tai jostakin muusta, mistä temppeli ja
+papisto kärsi tilapäistä puutetta.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+R. Campbell Thompson, Late babylonian letters.
+
+
+
+
+KUINKA OLEMME SAANEET TIETOMME ASSYRIAN JA BABYLONIAN MUINAISUUDESTA.
+
+
+Vuosisata takaperin emme Babylonian ja Assyrian maailmanvalloista
+tietäneet muuta, kuin mitä muinaiset kansat olivat niistä kertoneet.
+Kummankin kansan oma ääni oli mykistynyt — ikiajoiksi, kuten näytti. Ei
+sanaakaan niiden kohtaloista ollut tunkeutunut ihmisten korviin siitä
+syvästä hiljaisuudesta, joka raskaana oli levittäytynyt Baabelin ja
+Niniven maailmankaupunkien ylle. Jos joku silloin olisi sanonut, että
+näiden kaupunkien raunioista kerran löytyy kokonaisia kirjastoja, jotka
+kertovat meille ihmeellisiä asioita kansoista, jotka siellä olivat
+eläneet ja sieltä hallinneet maailmaa, niin sellaista ennustusta olisi
+pidetty hurjana hourekuvana. Olisihan toki vallan mahdotonta voida
+lukea piirtokirjoituksia, jotka olivat kirjoitetut kaksi vuosituhatta
+sitten kuolleella kielellä!
+
+Mutta mikä näytti mahdottomalta, on tapahtunut.
+
+
+
+
+KAIVAUKSET.
+
+
+Tavallansa arkeologit eivät ole missään viettäneet sellaisia voittoja
+kuin assyrialaisella maaperällä. Ei niin, että Niniven ja muiden
+Assyrian kaupunkien rauniokummuista tehdyt löydöt sellaisinaan
+olisivat arvokkaampia kuin Egyptin, Vähän-Aasian, Kreikan ja Italian
+löydöt. Eipä suinkaan. Mutta erotus sen välillä, mitä tiedämme nyt
+ja minkä tiesimme ennen kaivauksia, on tässä paljon huomattavampi
+kuin kysymyksen ollessa muista vanhoista sivistysmaista. Sillä niin
+perusteellinen oli Niniven ja sen sisarkaupunkien tuho ollut, että
+ainoastaan nimettömiä rauniokumpuja oli jäljellä siitä ylpeästä
+vallasta, joka kerran satojen vuosien ajan sääti lakeja Etu-Aasian
+kansoille. Koko se kiintoisa kausi ihmiskunnan kehityksessä, jolla
+täällä oli ollut näyttämönsä, oli melkein täydellisesti vajonnut
+unhotuksen mereen. Ainoastaan muutamat juutalaisten pyhien kirjoitusten
+tiedonannot pelätystä valloittajakansasta pitivät vielä yllä heikkoa
+muistoa sen muinaisesta olemassaolosta. Mutta kun rauniokummut alkoivat
+todistaa, tämä todistus oli Assyrian osalta paljon kaunopuheisempaa,
+kuin mitä sisarusmaan rauniot olivat kyenneet kertomaan _sen_
+kohtaloista.
+
+Vanhimmat Babylonian muistomerkit ovat kolmannen vuosituhannen
+alulta e.Kr. Mutta ne eivät ole läheskään niin kiintoisia ja
+sivistyshistoriallisesti arvokkaita kuin Egyptin löydöt. Kivettömässä
+Babyloniassa rakennettiin nimittäin temppelitkin tiilestä ja ilman
+runsasta taiteellista koristelua. Babylonian kansalta puuttui
+ylipäänsä egyptiläisten taipumus suurpiirteisyyteen rakennustaiteessa
+ja elämän ilmenemismuotojen taiteelliseen kaunisteluun. Vain
+harvoin babylonialaiset kykenivät kohoamaan jokapäiväisen elämän
+käytännöllisten tarpeiden yläpuolelle. He katselivat kylmästi ja
+realistisesti tämän maailman ilmiöitä. Heiltä puuttui egyptiläisten
+avoin elämänilo ja heiltä puuttui myöskin indoeurooppalaisten kansojen
+tunne-elämän syvyys ja lämpö. Sellaiselta pohjalta ei voinut versoa
+suurta ja jaloa taidetta eikä varsinaista kirjallisuutta.
+
+Eufrat-Tigrismaan haudat ovat samoin hyvin yksinkertaisia ja niistä
+puuttuu noita kuvasarjoja ja varusteita, jotka tekevät Egyptin
+haudat niin antoisiksi sivistyshistorian kannalta. Babyloniassa ei
+syntynyt koskaan egyptiläisen tapaista vainajainpalvelusta rikkaasti
+koristeltuine hautoineen ja vainajille annettuine kallisarvoisine
+lahjoineen.
+
+Babylonian historian arvokkaimmat todistuskappaleet on löydetty sen
+omien rajojen ulkopuolelta, muinaispersialaisen Susan kaupungin
+raunioista. Tämä johtuu siitä, että elamilaiset ovat ryöstöretkiltään
+raahanneet mukanansa suuret määrät muinaisbabylonialaisia
+muistomerkkejä, kuten senkin kiven, johon Hammurapin kuuluisa lakikirja
+oli kaiverrettu. Mutta näiden todistuskappaleiden antamat tiedot ovat
+valitettavasti hyvin katkonaisia.
+
+Vain _yhtä_ laatua lähdekirjoja on runsain määrin löydetty
+Babylonian raunioista: savitauluille piirrettyjä liikeasiakirjoja ja
+kauppakirjeitä. Temppelikouluista on tavattu myös joukko tällaisia
+tauluja, joissa on kirjoitus- ja laskuharjoituksia, kielioppeja,
+matematiikan ja tähtitieteen oppikirjoja, hymnejä, rukouksia, loitsuja
+ja taruja.
+
+Kiintoisampia ovat muinaisjätteet Assyriassa, missä oli saatavissa
+rakennuskiveä. Ainakin myöhäisemmät kuninkaat päällystivät siellä
+palatsinsa alabasterilevyillä, jotka koristeltiin heidän elämästään
+kertovilla kohokuvilla ja piirtokirjoituksilla. Assyrialainen taide
+vaikuttaa kuitenkin valtavimmin voimallaan; ja tässä suhteessa se onkin
+saanut aikaan ihailtavia luomia. Mutta aiheköyhää se on, kun vertaa
+assyrialaisia seinäkohokuvia egyptiläisiin! Kun viimeksi mainitut
+sisältävät runsaasti piirteitä rahvaan jokapäiväisestä elämästä,
+kertovat assyrialaiset kuvat yksinomaan hovielämästä, sotaretkistä ja
+metsästyksistä.
+
+Ennen suurten kaivausten aikaa oli Babylonian ja Assyrian historian
+suhde aivan päinvastainen kuin nyt. Silloin Assyrian historia oli
+kätketty sen kaupunkien raunioihin. Koko valtakuntahan oli luhistunut
+suuressa romahduksessa, se oli aivan kuin pois pyyhkäisty maan
+pinnalta. Babylonian kaupungit sitävastoin olivat yhä olemassa
+ja tulivat persialaisajan jälkeen yhä läheisempiin suhteisiin
+kreikkalaisten kanssa. Kreikkalaiset historioitsijat, ennen muita
+Herodotos, voivat senvuoksi antaa meille hyvin täyteläisiä, Babylonian
+kansan omaan perimätietoon perustuvia kuvia babylonialaisten
+myöhemmistä vaiheista» samoinkuin tämän kansan tavoista ja Baabelin
+muistomerkeistä. Assyriasta sitävastoin kreikkalaisilla oli vain
+niukkoja ja suureksi osaksi aivan vääriä käsityksiä.
+
+Mutta juuri sitä äkillistä tuhoa, joka vuonna 612 e.Kr. yhtä
+aikaa kohtasi Assyrian kaupunkeja, saamme kiittää siitä, että
+Assyrian historian ainehisto on levännyt siellä suhteellisen
+vahingoittumattomana aina meidän päiviimme asti. Kuten kerran myöhemmin
+Pompejissa oli täälläkin äkillinen tuho syynä siihen, että kokonaiset
+palatsit ja temppelit säilyivät verraten vahingoittumattomina
+sorakasojen alla ja ovat meidän päivinämme voineet nousta sieltä
+jälleen esille kuin taikaiskusta.
+
+Babylonialaisten kaupunkien arvokkaimmat kulttuurimuistot
+sitävastoin joutuivat muinaisajalta kerta toisensa jälkeen
+sotaisten naapurikansojen ryöstettäväksi, varsinkin elamilaisten ja
+assyrialaisten, ja saivat sitten _vähitellen_ rappeutua.
+
+Yleensä on verraten hedelmätöntä suorittaa kaivauksia vanhassa
+kaupungissa, joka vuosituhansia on ollut asuttuna ja on monta kertaa
+joutunut vihollisten ryöstettäväksi. Ne muinaismuistot, jotka ovat
+säilyneet sodan hävitykseltä ja ryöstöiltä, ovat olleet käytännössä
+suvusta sukuun, kunnes suorastaan ovat kuluneet loppuun; ja toiset
+esineet, joilla on ollut se kulttuurihistorian kannalta onnellinen
+kohtalo, että ovat hautautuneet sortuvien talojen alle, ovat
+sellaisessa paikassa kuitenkin vain harvoin säästyneet ajan hampaalta.
+Uusi sukukunta on näet raivannut ja kaivanut kellareita uusiin
+taloihin, ja niin kätkössä olleet esineet ovat jälleen tulleet esiin.
+Ja kun uusi suku monesti on ollut toisen rotuista ja toisen uskoista
+kuin edesmennyt tai voitettu suku, niin ei siltä taholta ole ollut
+odotettavissa kunnioitusta muinaislöytöjä kohtaan. Usein myöhemmät
+sukukunnat ovat tuhonneet tai ottaneet arkiseen käytäntöön löytyneitä
+jumalanpalvelusmenoihin kuuluneita esineitä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Meidän päivinämme tämä maailma on tarmokkaasti suoritetuilla
+kaivauksilla jälleen noussut kuolleista. Assyrialaisten ja
+babylonialaisten muistomerkkien päivänvaloon saattamiseksi tarttui
+ensimmäisenä lapionvarteen englantilainen _Rich_, joka oli
+Itä-aasialaisen yhtiön palveluksessa Bagdadissa. Hän oli aivan
+nuori mies käydessään vuonna 1811 ensimmäistä kertaa Babylonin
+rauniokentillä. Silloin heräsi hänessä intohimoinen kiinnostus näitä
+kauan sitten kadonneen ajan jätteitä kohtaan. Täällä Niniven luona
+ja muissakin paikoin hän kartoitti ja kaivoi. Mutta kymmenen vuotta
+myöhemmin kolera tempasi hänet pois. Hänen kokoelmansa eivät ole
+suuria verrattuina myöhemmän ajan löytöihin, mutta niillä on kuitenkin
+kunniasija British Museumissa, aikojen kuluessa korjatun runsaan sadon
+ensi saaliina.
+
+Ensimmäisen todella suurenmoisen löydön _assyrialaisella_ maaperällä
+teki ranskalainen _Botta_. Vuonna 1843 hän alkoi Ranskan valtion
+avustuksella tehdä kaivauksia vanhan Niniven seuduilla. Lapion kärkeen
+täällä sattunut löytö osoittautui olevan Sargon II:n, Samarian
+valloittajan, enemmän kuin 700 vuotta e.Kr. rakennuttama palatsi.
+Botta sai taistella suunnattomia vaikeuksia vastaan, joita aiheuttivat
+epäterveellinen ilmasto, mikä oli vähällä maksaa hänen elämänsä,
+epäluuloinen, taikauskoinen ja varasteleva väestö sekä varsinkin
+seudun kateellinen ja kavala turkkilainen kuvernööri, joka samoinkuin
+seudun asukkaat epäili, että muukalainen etsi maan kätkössä olevia
+aarteita.[134]
+
+Mutta huolimatta kaikista esteistä, joita Bottan tielle kasattiin,
+tämän tieteen väsymättömän ja uskollisen palvelijan onnistui paljastaa
+huone huoneelta Sargonin mahtava linna, loistorakennus, joka täytti
+jopa 10 hehtaarin pinta-alan. Seinät olivat täynnä assyrialaisten
+elämää ja historiaa esittäviä kuvia ja piirtokirjoituksia ja ovien
+pielessä seisoi vartijoina taiteellisesti tehtyjä jättiläiseläimiä.
+Ennen aivan tuntematon assyrialainen rakennustaide nousi äkkiä
+silmiemme eteen loistorakennuksena, joka yhdellä iskulla siirsi
+meidät keskelle Assyriassa kahdeksannella vuosisadalla e.Kr. elettyä
+elämää. Hämmästyen katselivat tiedemiehet ja taiteilijat maailmaa,
+missä sivistys oli saavuttanut niin odottamattoman korkean tason
+aikana, jolloin länsimaat vielä olivat raakuuden tilassa. Valtava
+oli myöskin tämän palatsin ja sen mahtavien eläinjättiläisten esille
+kaivamisen tekemä vaikutus maan omiin asukkaisiin. Enemmän kuin
+vuosituhannen he olivat asuneet tässä maassa, eikä kukaan heistä ollut
+koskaan kuullut puhuttavan maanalaisesta kuninkaanlinnasta. Tuleepa
+sitten päivänä muutamana mies hyvin kaukaisesta lännen maasta, mies,
+jonka esi-isät olivat olleet puolivillejä barbaareja silloin kun
+assyrialaiset kuninkaanpalatsit rakennettiin. Ja tuo mies menee suoraa
+päätä valitsemallensa paikalle, osoittaa sitä ja sanoo: »Tuossa on
+kuninkaan palatsi ja tuolla etempänä on sen portti.» Ja sitten hän
+tuo päivänvaloon ylväitä muistomerkkejä, joita arabialaiset ja heidän
+esi-isänsä ovat joka päivä jaloillansa polkeneet aavistamattakaan
+sellaista! Kyllä on ihmeellistä kohtalon leikkiä, että kaukana asuvat
+ja verraten uudet kansat olivat ainoat, jotka olivat säilyttäneet
+perimätiedon kansasta, joka kerran hallitsi melkein koko sivistynyttä
+maailmaa, ja että näiden kaukaisten maiden miesten piti maan omille
+asukkaille osoittaa ne paikat, joissa muinaiset suurkaupungit
+suurenmoisine rakennuksineen olivat olleet.
+
+Valikoima tehdyistä löydöistä kuljetettiin suunnattomin vaikeuksin
+Parisiin, ja ne ovat nyt Louvre'issa äänettöminä mutta vaikuttavina
+todistajina menneiden aikojen suuruudesta ja mahdista. Mutta paljon
+toisia korvaamattomia assyrialaisia muinaismuistoja, jotka oli valittu
+samaa museota varten, lepää nyt Tigriksen pohjassa. Ne samoinkuin koko
+siihenastinen tulos Babyloniassa samaan aikaan jatkuvista kaivauksista
+oli lastattu kahdelle lautalle, jotka molemmat kaatuivat joen
+liejuisiin aaltoihin.
+
+Pian sen jälkeen kuin Botta oli tehnyt suuren löytönsä, englantilainen
+_Layard_ löysi toisen suurenmoisen kuninkaanlinnan, nimittäin
+Assyrian hallitsijan Salmanassar III:n melkein sata vuotta
+vanhemman palatsin Nimrudissa, joka oli ollut Assyrian pääkaupunki
+Assurin jälkeen ja tarun mukaan kerran suuren metsästäjän Nimrodin
+asuntopaikka. Yllättävän runsas oli niiden kaivausten tulos, joita
+Layard täällä suoritti — osaksi Englannin hallituksen avustuksella.
+Palatsin seiniä peittivät suurelta osalta suuret, kohokuvien
+kaunistamat alabasterilaatat, jotka hämmästyneelle jälkimaailmalle
+paljastivat kohtauksia Assyrian kansan elämästä; ja kaikkialla oli
+piirtokirjoituksia, jotka kumminkin vasta myöhemmän ajan oli suotu
+tulkita.
+
+Sitten Layard kävi muinaisen Niniven rauniokumpujen kimppuun, ja
+täältäkin hän kaivoi esille m.m. kuninkaanpalatsin, nimittäin Vanhasta
+Testamentista tutun, noin v. 680 e.Kr. kuolleen hirmuvaltiaan,
+Sanheribin rakennuttaman. Kaivauksia siellä British Museumin laskuun
+jatkettaessa tavattiin senkin palatsin rauniot, jonka Assurbanipal
+hiukan myöhemmin rakensi. Arvokkain sieltä tehty löytö oli tietysti
+Assurbanipalin suuri kirjasto. Sen nuolenpääkirjoituslaatoista
+löydettiin myöhemmin kuuluisat babylonialaiset luomis- ja
+vedenpaisumuskertomukset.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Sillä välin englantilaiset ja ranskalaiset arkeologit olivat
+_Babyloniassakin_ tehneet kiintoisia löytöjä. Löytyi taide-esineitä,
+jotka olivat 5 000 vuotta vanhoja ja todistivat jo silloin vallinneesta
+korkeasta sivistyksestä; samoin löytyi Raamatussa mainitun Kaldean
+kaupungin Urin, patriarkka Aabrahamin kotipaikan rauniot. Mutta yritys
+oli tässä kuumetta synnyttävässä suomaassa, jossa oli tukahduttava
+kuumuus ja jossa moskiittiparvet ahdistivat, vieläkin raskaampaa ja
+hengenvaarallisempaa kuin Assyriassa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vuonna 1888 englantilaiset ja ranskalaiset saivat arkeologisiin
+kaivaustöihinsä kilpailijan Amerikasta. Philadelphian yliopisto
+lähetti nimittäin retkikunnan Babyloniaan. Tulos oli hyvin antoisa.
+Muun muassa oli amerikkalaisten suotu löytää jotakin, joka lajiansa ei
+tosin ollut »the biggest in the world» (maailman suurin), mutta »the
+oldest» (vanhin). Mikäli tiedetään, on nimittäin se temppeli, jonka
+he kaivoivat esiin ikivanhassa babylonialaisessa Nippurin kaupungissa
+perimmältä osaltaan maailman vanhin. Sitä on kuitenkin monta kertaa
+uusittu ja laajennettu. Tämän Belin temppelin varjossa profeetta
+Hesekielillä oli ihmeelliset näkynsä, kun hän näki kerubeja, joiden
+»siipien suhina oli kuin suurten vetten pauhu». Tässä merkillisessä
+pyhätössä oli pyramidinmuotoinen torni. — Mutta kaikkinensa se
+on vuosituhansien vieriessä peittynyt niin valtaviin muta- ja
+tomukerrostumiin, että rakennus on nyt 30 metriä maanpinnan alla.
+
+Nippuristakin kaivettiin esiin savitauluja nuolenpääkirjoituksineen,
+luvultaan 50 ja 60 tuhannen välillä. Useimmat kuuluivat temppelin
+arkistoon ja ovat sisällöltään hallinnollisia asiakirjoja ja laskuja.
+Toiset niistä ovat kuitenkin sellaisia, joiden voitaisiin sanoa
+kuuluvan jonkinlaiseen kirjallisuuteen. Ne sisältävät kronologisia
+taulukoita sekä rukouksia, hymnejä, loitsuja ja muita uskonnollisia
+tekstejä. Suuri osa näistä tauluista on peräisin aina kolmannelta
+vuosituhannelta e.Kr., ja ne ovat siis vanhimpia kirjallisia tuotteita,
+mitä historia tuntee.
+
+Tämän löydön perusteella voitiin todeta, kuinka korkean tason
+Babylonian sivistys oli saavuttanut jo neljä vuosituhatta sitten. Mutta
+arkeologin sydäntä kuohutti nähdessään ennen kaikkea sen, kuinka villit
+barbaarilaumat olivat mellastaneet, särkeneet ja pirstoneet ja panneet
+kaiken sekasortoon; ja yhtä murheellista oli havaita se korvaamaton
+vahinko, jonka polttamattomille tiililaatoille oli aiheuttanut maan
+kosteus ja suolapitoisuus. Useinkin ne olivat takeltuneet yhteen ja
+näyttivät tavallisilta maamöhkäleiltä. Mutta kun ne oli varovasti
+kuivattu, voi sattua, että voitiin veitsellä erottaa ne toisistaan.
+
+Erikoisen mielenkiintoisia ovat ne savilaatat, joita temppelikoulujen
+oppilaat ovat käyttäneet harjoituksiinsa. Näkee, miten nuorukaiset ovat
+saaneet aluksi opetella piirtämään erilaiset nuolenpääkirjoitusmerkkien
+päälajit, sitten muodostelemaan sanoja ja lauseita j.m.s. Välistä
+vilisee näissä savitauluissa virheitä. — Myöskin piirustuksessa,
+laskennossa ja muissa aineissa nämä nuorukaiset saivat opetusta.
+Enimmät siirrettävistä esineistä, jotka kaivettiin esiin Nippurista,
+ovat lain määräysten mukaisesti joutuneet Konstantinopolin
+Ottomaaniseen museoon, mutta sulttaani luovutti suuren osan
+Philadelphian yliopiston museolle.
+
+Viimeksi esiintyivät saksalaiset Mesopotamian näyttämöllä tahi
+oikeammin sanoen kaivauskentällä. Tämä oli v. 1899. Mutta heidän
+onnistui vielä silloin löytää eräs kaikkein kiintoisimmista
+tutkimuskentistä melkein koskemattomana, nimittäin itse suuri Babylon,
+maailmankaupunki, joka Herodotoksen liioiteltujen tietojen mukaan
+olisi ollut alaltaan yhtä suuri kuin meidän päiviemme Lontoo ja
+Parisi yhteensä. Tämä muinaisajan kaupunkien kuningatar uinaili vielä
+rauniokasojensa alla.
+
+Saksalaiset tutkijat ovat paljastaneet täällä babylonialaisen
+kulttuurin sen parhaassa kukoistuksessa. Täältä löytyi jätteitä
+temppelitornista, jota pidetään itsenänsä »Baabelin tornina».
+Merkillisimmät ovat kuitenkin Nebukadnesarin rakennuttaman
+kuninkaanlinnan rauniot. Että tässä löytynyt on sama linna, ilmenee
+piirtokirjoituksista sekä muureissa että tiililieriöissä, joita
+tavattiin palatsin nurkissa, mihin ne yleisen tavan mukaan oli pantu
+perustusta laskettaessa.
+
+Ennen saksalaisten Babylonissa tekemiä kaivauksia oli kauan ihmetelty,
+miten babylonialaiset olivat koristaneet karkeat tiiliseinät.
+Tuskinpa ne ovat voineet olla alabasterilevyjen koristamia kuten
+assyrialaisilla, koska sitä ainetta ei ollut saatavissa heidän
+omassa maassaan. Saksalaiset arkeologit osasivat vastata tähän
+kysymykseen: Babylonialaiset koristivat seinät loistavan monivärisillä
+emaljoiduilla tiililaatoilla, jotka yhdessä muodostivat kokonaisia
+kuvioita. Oli majesteetillisesti astuvia leijonia, oli voimakkaita
+härkiä ja mielikuvituksellisia lohikäärmeitä, joilla oli käärmeen pää,
+kirahvin kaula, pantterin etujalat, kotkan takajalat ja koko ruumis
+suomupeitteinen.
+
+Paitsi vanhaa Babylonia saksalaiset arkeologit löysivät vielä mitä
+tärkeimmän rauniokentän Mesopotamiassa melkein koskemattomana,
+nimittäin vanhan _Assurin_, Assyrian valtakunnan vanhimman pääkaupungin
+ja kansallisjumalan Assurin palvonnan keskuksen. Täällä suoritetut
+suuritöiset kaivaukset tuottivat erittäin kauniita tuloksia. Niiden
+ansiosta on saatu osittain valaistusta ennen läpitunkemattomaan
+pimeyteen, joka ympäröi Assyrian valtakunnan kulttuuria ja aikaisempia
+kohtaloita.
+
+Itse kuuluisasta Assurin temppelistä on löydetty oikeastaan vain
+perusmuurit. Mutta ne puhuvat tarpeeksi selvää kieltä jumalanhuoneen
+iästä.
+
+Paitsi temppeleitä ja kuninkaitten palatseja on sekä Assurista että
+Babylonista löytynyt viime aikoina yksityisiä asuinrakennuksia, jotka
+muodostavat kokonaisia kaupunginosia. Ne ovat pienoisjäljennöksiä
+kuninkaitten linnoista, niissä on paksut, ikkunattomat tiiliseinät,
+mutta sen sijaan ne on rakennettu siten, että huoneet ovat avonaisen
+pihan ympärillä aivan kuin myöhemmin roomalaisilla. Saksalaisten
+Assurissa suorittamien kaivausten arvokkaimpana tuloksena voitanee
+ehkä kuitenkin pitää sitä suurta määrää piirtokirjoituksia kivissä ja
+poltettua savea olevissa esineissä, jotka ne ovat tuoneet päivänvaloon,
+piirtokirjoituksia, jotka ovat arvaamattoman arvokkaita arkeologialle
+sekä kieli- ja uskonnonhistorialliselle tutkimukselle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Niinpä tuhannet alkuperäiset nuolenpääkirjoitukset sekä muut
+muinaismuistot Kaksoisvirtain maasta täyttävät Lontoon, Parisin,
+Berlinin, Konstantinopolin ja Philadelphian suuret museot. Aluksi
+olivat kaivaukset Eufrat-Tigrismaissa — osittain johtuen rahavarojen
+niukkuudesta — enimmäkseen ryöstötoimintaa, jonka tarkoituksena oli
+mahdollisimman vähillä menoilla saada mahdollisimman suuri määrä
+museoesineitä. Mutta aikaa voittaen tuli arkeologien työ täällä kuten
+Egyptissäkin järjestelmällisemmäksi ja tieteellisemmäksi. Niilinmaahan
+verrattuna on kuitenkin Eufrat-Tigrismaat vain vähäiseltä osalta
+tutkittu, ja tämä tosiasia on hyvin ymmärrettävissä. Paitsi Niilinmaan
+rikkaita muinaismuistoaarteita ovat sen suurenmoinen luonto, sen
+miellyttävä ja terveellinen ilmasto ja sen vielä tänä päivänä säilynyt
+korkea aineellinen kulttuuri arkeologien samoinkuin matkailijoidenkin
+suurena vetovoimana. Ja erinomaisten kulkuyhteyksiensä ja kaikin tavoin
+hyvin järjestettyjen olojensa vuoksi on Niilinmaahan helpompi pääsy
+kuin moneen Euroopan maahan.
+
+Kokonaan toisin on Eufrat-Tigrismaiden laita. Ne sijaitsevat kaukana
+vaikeapääsyisessä osassa maailmaa, jossa kaikkialla on näkyvissä
+häviön ja hedelmättömyyden leima. Tutkijaa ei siellä odota ihana
+virkistyminen, vaan epäterveellinen ilmasto; ja ne suurenmoiset
+luonnonilmiöt, joita hän täällä saa kokea, ovat enimmäkseen kauhua
+herättäviä: rajuja hiekkamyrskyjä, ukonilmoja ja rankkasateita
+ja kauhea kuumuus, joka keskipäivän aikana on tavallisesti 50° C
+auringossa ja kohoaa joskus 65°:een.[135]
+
+Mutta miten tämä kerran paratiisimainen maa on voinut muuttua
+hehkuvaksi ja epäterveelliseksi helvetiksi? Tämän muutoin
+arvoituksellisen eroavaisuuden salaisuus muinaisten ja nykyisten
+olosuhteiden välillä on siinä, että Babylonian kulttuurikautena
+ilmaston tasoitti haihtuminen kanavaverkosta, joka ei jakanut
+ainoastaan vettä, vaan myöskin kosteutta koko maan ilmastoon.
+
+Sanalla sanoen: arkeologeilla on äärettömän paljon keskeneräistä työtä
+Kaksoisvirtain maassa. Kun saksalainen retkikunta oli työskennellyt
+kolmekymmentä vuotta kesät talvet 200—250 miehen suuruisella
+työvoimalla, oli johtajan mielestä vasta puolet työstä tehty. Viisi
+vuotta myöhemmin keskeytyi työ maailmansodan vuoksi. Yrityksen johtaja
+laski tämän vuosisadan alussa, että Nippurin kaikkien raunioiden
+järjestelmällinen tutkiminen, jos käytettäisiin 400 miehen työvoimaa,
+vaatisi vähintään puolen vuosisadan ajan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Alussa nuolenpääkirjoituksella merkityt⁻ todistuskappaleet olivat
+vain merkillisyyksiä. Mutta oli tuleva päivä, jolloin inhimillisen
+älyn onnistui pakottaa myös nämä monituhatvuotiset piirtokirjoitukset
+paljastamaan salaisuutensa. _Tästä juontaa assyriologia alkunsa._
+
+Mitä ennen tiedettiin assyrialaisista ja babylonialaisista, oli
+saatu tiedonhaluisilta kreikkalaisilta, jotka olivat matkustelleet
+Uus-Babylonian valtakunnassa, ennenkuin hävitys vielä oli täydellisesti
+tuhonnut sen kulttuurin. Mutta mitä me jo olemme kuulleet
+kreikkalaisista taruista, se kuvaa osittain niiden uskottavuuden määrää.
+
+Kreikkalaisten historiankirjoittajien tiedot Assyriasta ja
+Babyloniasta ovat enimmältä osalta peräisin persialaisilta, ja nämä
+ovat kaikkina aikoina olleet tunnetut paremmiksi sadunkertojiksi
+kuin historioitsijoiksi. Nämä verrattomat vaikean valehtelutaidon
+mestarit olisivatkin pitäneet sitä raskaana rikkomuksena itämaisen
+kohteliaisuuden velvoituksia vastaan, jolleivät he joka kerta
+muukalaisen kestiystävän tiedustellessa muinaisia aikoja, olisi
+antaneet hänelle vastausta, joka tyydytti hänen tiedonjanoaan. Jos
+tässä vastauksessa sattuikin joskus olemaan hitunen totuutta, niin
+eihän siinä toiselta puolen suoranaista pahaakaan ollut.
+
+Herodotoksen vilpitön kertomus, että persialaiset lapsuudesta
+saakka ankarasti opetettiin puhumaan aina totta, saisi hänen
+herkkäuskoisuudellensa yhäkin enemmän makeasti nauramaan, varsinkin
+hänen tiedonantajansa, joka totta tosiaan ei kuuna päivänä ollut
+kehittänyt itseään todenpuhumisen kauniissa taidossa. Varmasti
+kysymyksessä oleva persialainen oli kuitenkin liian hyvin kasvatettu
+hymyilläkseen länsimaalais-paralle muutoin kuin salavihkaa, kun hän
+itämaalaisen kohteliaasti ja vetämättä suutansa hymyynkään tarjosi
+tämän persialaisen kansansielun oivallisen selvittelyn.
+
+Enemmän arvoa kuin Herodotoksen ja muiden kreikkalaisten kertomalla on
+Vanhan Testamentin kertomuksilla Eufrat-Tigrismaiden kansoista. Mutta
+nämä kertomuksethan koskettelevat luonnollisesti vain assyrialaisten
+ja babylonialaisten suhteita _Israeliin_ ja _Juudaan_, eivätkä siis
+voi antaa yhtenäistä esitystä Eufrat-Tigrismaiden historiasta.
+Eivät nämä kuvaukset ole puolueettomiakaan, koska assyrialaisten ja
+heprealaisten välit eivät olleet juuri sydämellisimmät. Israelilaiset
+historiankirjoittajat kuvasivat vihollisensa tietysti julmiksi
+sortajiksi, joiden synnit ja vääryydet huusivat taivaan kostoa. Ja
+profeetat linkosivat heitä vastaan mitä kauheimpia rangaistustuomioita
+ja ennustivat heidän onnettomuuttaan ja häviötään.
+
+Kuitenkin on Eufratinmaallakin ollut oma muinainen
+historiankirjoittajansa. Täällä kuten Egyptissäkin pappi ensimmäisenä
+merkitsi muistiin historialliset tapahtumat. Tämä mies, jonka nimi oli
+_Berosos_, eli Aleksanteri Suuren aikana. Hän oli babylonialainen,
+mutta kirjoitti kreikaksi. Berosoksella oli käytettävänään Babylonian
+temppeli- ja valtioarkistojen muistiinpanot, ja sentähden hänen olisi
+pitänyt voida esittää uskottava kuva ei ainoastaan isänmaansa, vaan
+myöskin naapurivaltioiden historiasta. Mutta valitettavasti hänen
+teoksensa samoin kuin Manethonkin historiallinen teos on säilynyt
+meille hyvin turmeltuneessa asussa. On nimittäin jäljellä vain muutamia
+katkelmia, ja nämä jäännökset eivät ole peräisin alkuperäisestä
+teoksesta, vaan ovat osittain toisen tai kolmannen käden huonoja
+jäljennöksiä, osittain vieläkin ala-arvoisempia käännöksiä ja mukaelmia.
+
+
+
+
+NUOLENPÄÄKIRJOITUKSEN TULKITSEMINEN
+
+
+on ihmisneron ihmeellisimpiä voittoja.
+
+Nuolenpääkirjoitus on saanut omituisen muotonsa siitä, että
+kulmikkailla puikoilla tehtiin merkkejä savitauluihin ja savilieriöihin
+ym. saven vielä pehmeänä ollessa.[136] Assyrialaiset ja babylonialaiset
+eivät nimittäin kirjoittaneet paperille, vaan savelle — tahi
+oikeammin sanoen — saveen. Heidän kirjastonsa olivat tiilikasoja.
+Kun babylonialainen »kirje» oli kirjoitettu, lähetettiin kostea
+savitaulu uunissa poltettavaksi. Kirjeen polttaminen johti siis
+sinä aikana aivan toiseen tulokseen kuin nykyisin. Se tuli siten
+suorastaan ikuiseksi. Nuolenpääkirjoitus oli epäilemättä alkujaan
+_kuvakirjoitusta_, aivan kuin egyptiläiset hieroglyfit. Voi seurata
+monien nuolenpääkirjoitusmerkkien kehitystä todellisista kuvista, jotka
+esittävät esim. kalaa, lintua, kasvoja, vettä. Luultavasti sumerit
+ovat nuolenpääkirjoitusmerkkien keksijät. Eufratin maiden seemiläiset
+tulokkaat omaksuivat sitten nämä merkit sekä täydensivät niitä kielensä
+äännetarpeen mukaan.
+
+Ajan kuluessa kuvamerkit kehittyivät Mesopotamiassa samoinkuin
+Egyptissäkin _tavumerkeiksi_. Sitä ennen oli luonnollisesti
+erittäin vaikeaa ilmaista teonsanoja ja abstraktisia käsitteitä.
+Mutta joten kuten selviydyttiin eri tavoin, m.m. asettamalla kaksi
+kuvamerkkiä vierekkäin tai päällekkäin. Niinpä ilmaistiin »syödä»
+käsite piirtämällä vierekkäin tai päällekkäin pää ja leipä, »juoda»
+piirtämällä suun alle vettä esittävä kuva, »synnyttää» linnunmunan
+kuvalla. Pää, jonka kieli oli näkyvissä, merkitsi »puhua», kaksi puuta
+ja vettä tarkoitti »puutarhaa» j.n.e. »Varjo»-käsite ilmaistiin puuta
+ja yötä esittävillä kuvilla, »hauta» kuvattiin yöasunnoksi, »äiti»
+lasten asunnoksi j.n.e. Kun tahdottiin kirjoittaa »mies meni, taloon»,
+asetettiin peräkkäin kolme kuvamerkkiä, jotka kuvasivat miestä, jalkaa
+ja taloa.
+
+Siirtyminen kuvakirjoituksesta tavukirjoitukseen tapahtui
+mesopotamialaisessa kirjoituksessa suunnilleen samalla tavoin kuin
+hieroglyfikirjoituksessa. Vaikeaksi kävi kuitenkin sitten ratkaista,
+tarkoittiko kirjoitusmerkki kokonaista sanaa vaiko ainoastaan tavua.
+
+Pitemmälle kuin tavumerkkeihin babylonialaiset eivät koskaan
+päässeet kirjoituksensa yksinkertaistuttamisessa. He eivät päässeet
+kielellisissä ilmaisukeinoissaan niin pitkälle kuin länsiseemiläiset
+kansat, jotka tekivät sen käänteentekevän keksinnön, että kaikki
+ihmispuhe on muutamien harvojen _äänteiden_ yhtymistä, jotka äänteet
+voitiin merkitä kukin erikoisella kirjaimella.
+
+Mesopotamialaisten kirjoituskuvioiden merkityksen yksinkertaistumisen
+rinnalla tapahtui käytännöllisistä syistä niiden ulkonainen
+muuttuminen _kuvista nuolenpääkirjoitukseksi_, aivan niinkuin
+egyptiläiset hieroglyfimerkit muuttuivat kursiivikirjoitukseksi. Mutta
+mesopotamialaiset nuolenpääkirjoitusmerkit ovat vielä enemmän kuin
+egyptiläinen kursiivikirjoitus kadottaneet kuvamerkkien näköisyytensä
+ja näyttävät enimmäkseen umpimähkäiseltä nuolenpäänmuotoisten merkkien
+kokoelmalta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Nuolenpääkirjoituksen salaisuuksien avain ei löytynyt kuitenkaan
+Babyloniasta eikä Assyriasta, vaan _persialaiselta_ maaperältä.
+Persialaiset olivat nimittäin perineet tämänlaatuisen kirjoituksen
+babylonialaisilta ja vähitellen yksinkertaistuttaneet sen yli 500
+merkkiä noin neljäksikymmeneksi.
+
+Halki vuosisatojen matkustajat olivat Persiassa ihmetellen
+katselleet vanhan Persepoliksen kaupungin raunioita, ja erityiset
+kiinnostuneena oli moni seisahtunut tarkastelemaan arvoituksellisia
+nuolenpäänmuotoisia merkkejä, joita oli kaiverrettu raunioiden seiniin
+ja pilareihin. Alkuasukkaat luulivat merkkejä loitsuiksi, joiden
+salaisuuden piti kerran paljastua ihmisille.
+
+Näiden salaisuuksien verhon kohottaminen oli tuleva nuoren saksalaisen
+lukionopettajan _Grotefend_in osaksi. Kuva- ja muiden arvoitusten
+tulkitseminen oli lapsesta saakka ollut hänen huviansa, ja kauan
+hän oli mietiskellyt muutamia nuolenpääkirjoituksen kuvia, kunnes
+hänen 27 vuoden vanhana vuonna 1802, siis kaksikymmentä vuotta ennen
+Champollionin suurta mainetyötä, onnistui päästä ratkaisevaan tulokseen.
+
+Asettamalla kaksi kirjoitusta vierekkäin ja vertaamalla niitä
+keskenään Grotefend löysi arvoituksen avaimen. Kysymyksessä olevat
+piirtokirjoitukset olivat Persepoliksen kuninkaanpalatsin pääovessa.
+Grotefend teki siitä aluksikin sen johtopäätöksen, että merkit
+tarkoittivat palatsin rakennuttaneiden kuningasten nimiä ja arvonimiä.
+_Ensimmäisenä_ kummassakin kirjoituksessa piti, muinaisajan tavan
+mukaan, olla itse hallitsijan nimi ja sen jälkeen muut tittelit:
+»Suurkuningas, kuningasten kuningas.»
+
+Kun sanat ovat vinossa asemassa olevien nuolenpääkärkien erottamia,
+voimme viereisistä kuvista seurata Grotefendin tulkitsemisyritysten
+jatkuvaa kulkua. Näemme silloin, että toinen ja neljäs sana ovat samoja
+ja niiden on siis merkittävä »kuningas». Huomaamme edelleen, että
+viides sana kummassakin kirjoituksessa alkaa samalla nuolenpäänmerkillä
+kuin toinen tai neljäs, mutta että siinä on loppu, jonka Grotefend
+arvasi monikon genetiivin päätteeksi. Siis viidennen sanan pitäisi
+merkitä »kuningasten» ja kolmannen sanan silloin »suuri», Grotefend
+tuumaili ja luki sanat 2—5 molemmissa teksteissä näin: »Kuningas suuri,
+kuningas kuningasten.»
+
+Nyt kahteen ensimmäiseen sanaan, itse kuningasnimiin! Jos voitiin
+päästä niistä selville, niin se oli tavattoman paljon suurempi voitto
+kuin toisten sanojen tulkinta, koska silloin saataisiin selkoa siitä,
+mitenkä _äännettiin_ ne nuolenpääkirjoitusmerkit, jotka muodostivat
+kuningasnimet. Grotefend sai odottamatonta apua arvailuissaan
+huomatessaan terävällä silmällään, että sama kuningasnimi, joka oli
+ensimmäisenä sanana edellisessä kirjoituksessa, uusiintui kuudentena
+sanana jälkimmäisessä lisänä pari nuolenpäämerkkiä, jotka hän tulkitsi
+genetiivin ilmaisuksi, ja että seuraava sana oli »kuningas», niinikään
+saman kaltaisten genetiivimerkkien seuraamana. Grotefend teki sen
+johtopäätöksen, että kuningas, josta jälkimmäinen kirjoitus puhui,
+oli sen kuninkaan poika, jonka nimi oli ensimmäisenä edellisessä
+kirjoituksessa. Jos tämä olettamus oli oikea — joksi se lopulta
+näyttäytyi —, niin jälkimmäisen kirjoituksen kahdeksannen sanan
+täytyi merkitä »poika». Sama sana esiintyi yhdeksäntenä edellisessä
+kirjoituksessa. Lähinnä edellisen sanan täytyi siis olla sen
+kuninkaan nimi, josta kirjoituksessa puhuttiin. Tällöin Grotefend
+perinpohjaisessa terävänäköisyydessään teki lisäksi vielä tärkeän
+havainnon: _tämän_ kuninkaan isällä _ei ollut kuninkaan titteliä_ kuten
+jälkimmäisessä kirjoituksessa puheena olevan kuninkaan isällä.
+
+Grotefendillä oli nyt edessään nuolenpääkirjoituksella merkityt
+kolmen persialaisen miehen nimet: isän, pojan ja pojanpojan. Poika
+ja pojanpoika olivat olleet kuninkaita, mutta ei isä. Jos laadimme
+sukuluettelon siihen järjestykseen, missä nimet esiintyvät kysymyksessä
+olevissa piirtokirjoituksissa, niin saamme tulokseksi.
+
+     2
+  1 ja 4
+     3
+
+Keitä olivat nuo kolme? Grotefendin arvailu kohdistui luonnollisesti
+aluksi Persian ensimmäiseen kuninkaaseen Kyyrokseen, jonka isä,
+Kambyses, ei ollut kuningas, mutta jonka samanniminen poika tuli
+Kyyroksen jälkeen kuninkaaksi. Siis:
+
+     2. Kambyses
+  1 ja 4. Kyyros
+     3. Kambyses
+
+Mutta tämä sovittelu ei pitänyt paikkaansa, sillä nimi n:o 2 ei
+kyseessä olevissa piirtokirjoituksissa ollut sama kuin n:o 3.
+Artakserkses ei ensimmäinen nimi myöskään voinut olla, sillä niin monta
+kirjainta siinä ei ollut. Sitä vastoin soveltui kaikin tavoin hyvin —
+myöskin eri nimien pituuteen nähden — seuraava sukutaulu:
+
+     2. Hystaspes
+  1 ja 4. Dareios
+     3. Kserkses,
+
+sillä Dareioksen isällä, Hystaspeella, ei ollut kuninkaan arvonimeä.
+
+Kreikkalaista nimen muotoa Dareios enempää kuin siihen perustuvaa
+roomalaista Dariusta Grotefend ei kumminkaan odottanut tapaavansa,
+sillä kreikkalaisethan eivät olleet niin kovin tarkkoja vieraiden
+nimien kirjoittamisessa. Parempaa opastusta piti tuon kuninkaan
+heprealaisen nimen tarjota.
+
+Heprealainen muoto oli Darejavesh. Persialainen muoto näytti olevan
+Darjavaush.
+
+Myöhemmin nerokkaan tanskalaisen kielentutkijan _Rask_in onnistui
+tulkita seitsemäs sana piirtokirjoituksessa n:o 1 ja silloin voitiin
+lukea yhdeksän ensimmäistä sanaa näin: »Darjavaush kuningas suuri,
+kuningas kuningasten, kuningas maiden, Hystaspeen poika».
+
+Täydellinen käännös on osoittautunut olevan: »Dareios, suurkuningas,
+kuningasten kuningas, maiden kuningas, Hystaspeen poika, akemenidi,
+joka rakensi tämän talvipalatsin.» Ja piirtokirjoitus n:o 2 käännetään
+näin: »Kserkses, kuningas suuri, kuningas kuningasten, Dareioksen,
+kuninkaan, poika, akhaimenidi.»
+
+Näin Grotenfedin onnistui vähitellen saada myös selville, mitenkä
+eri kirjainmerkit äännetään. Hän poimi hajalleen nuo kolme erisnimeä
+ja määräsi kullekin nuolenpääkirjoitusmerkille sen äännearvon. Pari
+virhettä hän teki, mutta muutoin hänen tulkintansa pitää paikkansa
+halki aikojen.
+
+Loistava vahvistus Grotefendin tulkinnan oikeudelle saatiin
+kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Louvre'in museossa Parisissa oli
+tavattoman kaunis alabasterimaljakko, jossa oli lyhyt kirjoitus,
+osittain nuolenpääkirjoitusta osittain hieroglyfejä. Kumpaakaan
+kirjoitusta ei kukaan ollut voinut tulkita. Nyt muuan ranskalainen
+oppinut huomasi Grotefendin avaimen avulla, että nuolenpääkirjoitus
+merkitsi Khshjarsha, ja Champollion tulkitsi hieroglyfit samalla
+tavalla. Näin aikakauden molemmat suurimmat kielinerot olivat toisiansa
+tukien ojentaneet kätensä toisillensa.
+
+Mutta se oppinut seura — Göttingenin Kuninkaallinen tiedeseura —, jolle
+Grotefend piti ensimmäiset esitelmänsä keksinnöistään, katseli hänen
+tuloksiansa hyvin epäluuloisin silmin eikä uskaltanut julkaista niitä
+asiakirjoissaan.[137] Hänen kävi samoin kuin Champollionin.
+
+Sen vuoksi hänen käänteentekevät keksintönsä eivät tulleetkaan niin
+yleisesti tunnetuiksi, kuin olisi luullut, ja niinpä voikin käydä niin
+merkillisesti, että erään toisen tutkijan, tieteeseen kiinnostuneen
+englantilaisen upseerin _Rawlinsonin_, riippumatta Grotefendista
+onnistui tulkita persialaisia nuolenpääkirjoituksia. Hän tuli
+1830-luvulla Persiaan sotapalvelukseen ja täällä oleskellessaan hän
+kiinnostui muutamiin piirtokirjoituksiin, jotka aikaisemmin olivat
+herättäneet monien matkailijain huomiota. Ne oli hakattu pyörryttävän
+korkeaan kallionseinämään lähellä Behistunia, missä kulki ikivanha
+sotatie Babylonista Meedian sisäosiin, seutuun, joka oli rikas
+valtavista, suurenmoisista kallioihin hakatuista veistoksista. Nykyisin
+tiedetään, että tämän, koko maailman suurenmoisimman kalliokirjoituksen
+on kaiverruttanut Dareios I. Kallioseinämä siloitettiin yli 100 metrin
+korkeudelta, ja sen yläosaan tehtiin jättiläiskuva kuninkaasta, joka
+istuu valtaistuimellaan jalka voitetun valtaanpyrkijän niskalla.
+Kuninkaan edessä nähdään kymmenen kapinapäällikköä köydellä yhteen
+sidottuina. Kuvien alle on hakattu piirtokirjoitus, joka kertoo
+Dareioksen taisteluista kapinallisten kanssa ja hänen sotaretkestään
+skyyttalaisia vastaan. Se on kirjoitettu Dareioksen valtakunnan
+kolmella pääkielellä: muinaispersian, susan ja babylonian.
+
+Näitä piirtokirjoituksia ryhtyi nyt nuori tarmokas Rawlinson
+jäljentämään. Tämän huimaavaan korkeuteen hakatun tekstin pelkkä
+jäljentäminen oli uskomattoman vaikea työ, johon kului monta vuotta.
+Kahden ranskalaisen, jotka valtion avustamina olivat matkustaneet
+sinne saman asian takia, täytyi kääntyä takaisin selittäen, että
+piirtokirjoitukset olivat kokonaan saavuttamattomissa. Mutta
+Rawlinsonin rohkea yritys onnistui tieteen suureksi hyödyksi.
+Sitten hän ryhtyi persialaisten nuolenpääkirjoitusmerkkien
+selittämisyritykseen. Ja sekin onnistui suurin piirtein katsoen.
+Ne sisälsivät Dareioksen nimen, arvonimet ja polveutumisen, ja
+Rawlinsonin tutkimuksen lopputulos vahvisti Grotefendin tutkimuksen
+oikeaan-osuneisuuden. Rawlinson oikaisi myös useita erehdyksiä,
+joita Grotefend oli tehnyt selityksissään. Luonnollisesti
+hänkin alussa teki useita virheitä. Mutta vähitellen hänen
+nuolenpääkirjoitus-tutkimuksensa tulos tuli yhä paremmaksi.
+
+Lopuksi joukko myöhempiä kielimiehiä täydensi Grotefendin ja
+Rawlinsonin persialaisesta nuolenpääkirjoituksesta antaman selityksen
+ja useampien kolmikielisten piirtokirjoitusten avulla, joita edelleen
+löytyi, onnistui lopuksi tulkita toinenkin nuolenpääkirjoituskieli,
+jonkin verran vanhempaa susan kieltä, jota Kyyroksen arvellaan
+puhuneen. Ensimmäinen edellytys oli luonnollisesti saada nokkelasti
+selville, mitkä nuolenpääkirjoitusmerkkien muodostamat ryhmät näissä
+vastasivat muinaispersialaisten piirtokirjoitusten kuningasnimiä, ja
+niistä päästiin sitten alkuun.
+
+Suurimmat vaikeudet oli kuitenkin voitettava
+_assyrialais-babylonialaisissa_ nuolenpääkirjoitusteksteissä.
+Ajatelkaa vain sitä, että näissä oli yli 500 erilaista
+nuolenpääkirjoitusmerkkiä! Sellainen joukko merkkejähän ei mitenkään
+voinut merkitä kukin erikoista äännettä, kuten oli laita persialaisessa
+nuolenpääkirjoituksessa. Assvrialais-babylonialainen nuolenpääkirjoitus
+oli sen sijaan tavu- ja äännekirjoituksen sekoitus. Ja _sama_
+nuolenpääkirjoitusmerkki voi toisen kerran merkitä tavua, toisen kerran
+taas kokonaista sanaa. Mutta vaikeudet eivät loppuneet tähän: vielä
+sekavammaksi asia tuli siitä, että sama merkki voi merkitä useampia
+erilaisia tavuja. Piti esim. kerran lukea _dan_, toisella kertaa _rib_,
+kolmannella kerralla _kal_ j.n.e. Samalla nuolenpääkirjoitusmerkillä
+voi olla jopa viisikymmentä erilaista merkitystä, ja kaikkia merkkejä
+yhteensä voidaan käyttää 12 000 eri tavalla!
+
+Mitä pitemmälle selitysyritykset edistyivät, sitä useampia vaikeuksia
+myös ilmaantui johtuen löytyneistä erilaisista merkeistä, joiden
+käsitteleminen tässä kävisi liian pitkäksi. Mutta eteenpäin mentiin
+joka tapauksessa niiden kärsivällisyyttä koettelevien ponnistusten
+avulla, joita lukuisa joukko kielentutkijoita teki. Rawlinsonille
+oli arvaamattomaksi avuksi se, että hän sai selville sellaisen
+paljouden erisnimiä. Viitisenkymmentä oli ennestään käytettävissä,
+ja vielä yhtä monta hän sai selville Rehistunin kallion suurista
+piirtokirjoituksista. Mutta kuitenkin näytti välistä kaikki niin
+sekavalta, että hän oli vähällä luopua yrityksistä. Assyriologien
+työ ei muutoin olisi koskaan saavuttanutkaan ratkaisevaa menestystä
+ilman Assurbanipalin kirjaston apua. Suuri osa siitä on nimittäin
+kieliopillisia teoksia, sanaluettelolta ja kokonaisia lauseita
+sisältäviä kokoelmia.
+
+Kun ajattelee noita tavattomia vaikeuksia, niin ei ole ihmettelemistä,
+että oli monta, jotka epäilivät, että todellakin oli _voitu_ onnistua
+tulkitsemaan tätä ikivanhaa, kauan sitten unohdettua kieltä.
+Todistettakoon, että nämä n.s. käännökset eivät olleet tyhjiä
+mielikuvituksen luomia! Kuinka voitiin esim. tietää, että Raamatusta
+tuttu babylonialainen kuningasnimi Nebukadnesar babyloniankielellä
+oli Nabukudurri-usur,[138] että Tiglatpileser oikeastaan oli
+Tuklati-apil-Esharra, mikä merkitsee »Apuni on Esharran poika»[139],
+ja että Kserkseen nimi hänen elinaikanaan oli melkoista vaikeampi
+Kh-sh-jar-sha?
+
+Todistus saatiin, kun Lontoon Kuninkaallisen aasialaisen seuran
+toimesta v. 1857 Rawlinson ja kolme muuta tutkijaa toisistaan
+tietämättä jättivät sille äskettäin löytyneessä assyrialaisessa
+savilieriössä olleiden nuolenpääkirjoitusmerkkien sinetöidyt
+käännökset. — Eri käännökset huomattiin keskenään niin yhtäpitäviksi,
+että tämän jälkeen ei voinut olla epäilystäkään siitä, että todellakin
+oli onnistuttu paljastamaan nuolenpääkirjoituksen salaisuuksien olemus.
+Kuitenkin on vielä assyriologian yhtä hyvin kuin egyptologiankin
+alalla monta kielellistä arvoitusta, jotka odottavat ratkaisuaan.[140]
+Ja niissäkin tapauksissa, jolloin on onnistuttu saamaan selville
+historiallisten asiakirjojen varma merkitys, meidän on huomattava, että
+voi olla muita lukuun otettavia vaikeuksia kuin itse tekstien lukeminen.
+
+Babylonialais-assyrialaisen historian arvokkaimpiin lähteisiin luetaan
+tietysti ne piirtokirjoitukset, joihin kuninkaat merkityttivät
+sankaritekonsa ja muut huomattavat hallitustoimensa. Mutta samoinkuin
+egyptiläisiä temppelipiirtokirjoituksia on näitäkin todistuskappaleita
+käytettävä kriitillisesti, koska asianomaiset tietysti itämaiseen
+tapaan kaunistelevat tappioita ja muita vastoinkäymisiään tai jättävät
+ne kokonaan mainitsematta.
+
+Jos vertaa neljää eri piirtokirjoitusta, jotka koskevat erästä
+Salmanassar III:n sotaa, mikä käytiin v. 854, niin huomataan,
+että tiedot surmattujen vihollisten luvusta vaihtelevat neljällä
+eri tavalla 14 000 ja 29 000 välillä. Ja erästä toista pienempää
+taistelua koskevassa kahdessa piirtokirjoituksessa on surmattujen
+vihollisten luku toisessa kirjoituksessa 300, mutta toisessa 3
+400! Nähdään, kuinka vuosien vieriessä kuninkaalliset urotyöt ovat
+suurentuneet perimätiedossa. Tyypillinen on mitä seikkaperäisin
+kuvaus eräästä meille tutusta assyrialaisten taistelusta, nimittäin
+Sanheribin kertomus saavuttamastansa suuresta voitosta taistelussa
+babylonialaisten, elamilaisten ja useiden muiden kansojen muodostamaa
+liittoa vastaan. Se alkaa kuninkaan kertomuksella, kuinka hän huusi
+jumalilta apua ja nämä heti kiiruhtivat häntä auttamaan. »Kuten
+leijona» — hän jatkaa — »minä vimmastuin ja pukeuduin panssariini.
+Peitin kypärällä pääni ja nousin nopeasti raskaisiin sotavaunuihin,
+jotka murskaavat vastustajani. Otin käteeni valtavan jousen, jonka
+Assur oli minulle antanut. Keihään, elämäntuhoojan, heitti käteni
+kapinoitsijain koottua sotavoimaa vastaan. Jylhästi kuin myrskytuuli
+minä karjuin; kuin Ramman[141] minä mylvin.» Ja sellaisin hirvein
+äänin hän käy vihollisten kimppuun. »Vihollispäälliköt, joiden käsiä
+koristavat punertavan kultaiset sormukset, minä löin» — niin kerskuu
+Hänen Majesteettinsa edelleen — »maahan piilullani kuin lihavat sonnit,
+joiden jalat on köytetty. Heidän kalliin elämänsä minä katkaisin kuin
+langan ja annoin heidän sisälmyksiensä valua maahan. Tuliset hevoset,
+jotka oli valjastettu vaunujeni eteen, vajosivat heidän sakeaan
+vereensä kuni virtaan ja verta ja saastaa takeltui sotavaunujeni
+pyöriin.» Ja niin »sankari» pitää pitkiä puheita siitä, miten hän
+kaikin ajateltavissa olevin tavoin silpoi kaatuneita vihollisiaan
+ja hankki itselleen saalista. Seuraava riittänee hirvittävistä
+yksityisseikoista. »Heidän kätensä minä leikkasin poikki, ja kulta-
+ja välkkyvät hopeasormukset, jotka olivat heidän käsissään, minä otin
+saaliiksi. Heidän kultaiset ja hopeiset vyötikarinsa minä otin heiltä.»
+Lopuksi tietysti Elamin ja Babylonian kuninkaat ja kaikki liittoutuneet
+ruhtinaat pakenivat pelosta mielettöminä. Kuulee Assyrian kuninkaan
+ivanaurun heidän paetessaan, ja hän ei jätä käyttämättä yhtään räikeää
+yksityisseikkaa kuvatessaan, mitä luonnollisia ilmauksia heidän
+kauhunsa sai.
+
+Kaiken tämän karjumisen ja mylvimisen, kaiken tämän verta ja saastaa
+valuvan lörpötyksen jälkeen tarvitsee jotakin rauhoittavaa ja
+jäähdyttävää lääkettä. Sellaista on pelkästään sattumoisin säilynyt
+samanaikaisessa babylonialaisessa kertomuksessa. Siinä todetaan
+asiallisesti ja selvästi, että sota päättyi Sanheribin ja hänen
+verenjanoisten assyrialaistensa _tappioon_!
+
+       *       *       *       *       *
+
+Se mitä olemme saaneet esille kaivausten ja niiden historiallisten
+todistuskappaleiden avulla, joita nämä ovat meille tuottaneet,
+ei muutoin esitä _yhtenäistä_ Assyria-Babylonian historiaa, vaan
+kehitysketjun, josta puuttuu monta rengasta. Sen lisäksi ollaan vielä
+epätietoisia, mihin järjestykseen useat käsillä olevat renkaat olisi
+asetettava. Mutta joka tapauksessa meillä nykyisin jo on lukuisia
+varmoja historiallisia kiinnekohtia, joiden ympärille me jokseenkin
+erehtymättä voimme ryhmitellä muinaislöytöjä ja historiallisia
+persoonallisuuksia. Ja niin merkittäviä ovat assyriologien! me työn
+tulokset, että Rawlinsonin 1850-luvulla tekemässä kokeessa antaa
+silloin käytettävissä olevaan puutteelliseen kaivausaineistoon
+perustuva pääpiirteinen kuvaus Aasian ja erittäinkin Babylonian
+vanhimmasta historiasta ei ole nyttemmin riviäkään, joka pitäisi
+paikkansa.
+
+Se mitä nuolenpääkirjoitukset kertovat, sittenkuin on onnistuttu
+ne selittämään, sotii kuitenkin sekä kreikkalaisilta Assyriasta ja
+Babyloniasta saatua, täydellisesti legendamaista perimätietoa, kuin
+myöskin useissa kohdin Vanhan Testamentin niukkoja tietoja vastaan. Sen
+tähden kohtasi nuorta tiedettä alussa voimakas epäilys, joka sitten on
+saanut virikettä assyriologien taipuvaisuudesta aivan liian hätäisiin
+ja rohkeisiin hypoteeseihin.»[142]
+
+Kaikenlaisten ihmisten keskuudessa, myös assyriologien, on ammatissaan
+enemmän ja vähemmän omantunnontarkkoja työntekijöitä. Se, joka tutkii
+Egyptin historiaa, pääsee vähitellen selville, että valitettavasti
+kaikki egyptologit eivät ole päteviä. Muutamat hieroglyfitekstien
+monistukset ja käännökset ovat yhtä surullisena kuin kiusoittavana
+todistuksena siitä, miten huolimattomuus ja hutiloiminen voivat
+vahingoittaa hyvää asiaa. Samoin on nuolenpääkirjoitustekstien
+monistusten ja selitysten laita. On assyriologeja, jotka ovat tehneet
+itsensä kuuluisiksi tuottamalla parissa kuukaudessa kokoelman tekstien
+käännöksiä, jopa niin, vaikeiden, että omantunnontarkka virkaveli
+arvelee tarvittavan kokonaisen ihmisiän sen työn suorittamiseen
+tyydyttävällä tavalla. Silloin voi ymmärtää minkä arvoista sellaisen
+hutiloivan »tulkitsijan» työ on!
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ennen kaikkea on Rawlinsonin, toisen »assyriologian molemmista isistä»,
+ansiota, että British Museumin rikas nuolenpääkirjoitusaineisto on
+joutunut koko maailman tutkijoiden käytettäväksi. Hän suunnitteli
+suuren teoksen, jossa olisi huolellisesti tehtyjä jäljennöksiä
+englantilaisten kokoelmien tärkeimmistä nuolenpääkirjoitusteksteistä ja
+v. 1860 hän sai British Museumin hallitukselta tehtäväkseen itse johtaa
+yritystä.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Austen Henry Layard, Discoveries in the ruins of Nineveh and Babylon.
+
+Austen Henry Layard, Ninivehs ruiner. Populär berättelse om
+grävningarna i Niniveh. Ruotsinnos englannin kielestä.
+
+George Smith, Assyrian discoveries.
+
+H.V. Hilprecht, Excavations in Assyria and Babylonia.
+
+H.V. Hilprecht, Die Ausgrabungen in Assyrien and Babylonien I.
+
+H.V. Hilprecht, Die Ausgrabungen der Universität von Pennsylvania im
+Bel-Tempel zu Nippur.
+
+Albert T. Clay, Documents from the temple archives of Nippur: 2. side.
+
+Friedrich Delitsch, Babylon.
+
+Robert Koldewey, Das wiedererstehende Babylon.
+
+David W. Myhrman, Upptäckterna i Babylonien och Assyrien.
+
+A.E. Friedlander, Det återuppstående Babylon (»Ord och bild» 1918).
+
+Leopold Messerschmidt, Die Entzifferung der Keilschrift (»Der alte
+Orient» 1910).
+
+Leopold Messerschmidt, Zur Technik des Tontafelschreibens.
+
+Friedrich Delitzsch, Die Entstehung des ältesien Schriftsystems.
+
+Eckhard Unger, Babylonisches Schrifttum.
+
+J. Flemming, Sir Henry Rawlinson und seine Verdienste um die
+Assyriologie (Delitzsch-Haupt, Beiträge zur Assyriologie II).
+
+
+
+
+KAKSOIVIRTAINMAAN ELINKEINOELÄMÄ.
+
+
+
+MAANVILJELYS, KALASTUS JA METSÄSTYS.
+
+
+Babylonia oli kreikkalaisten silmissä oikea peltomiehen luvattu
+maa. Herodotos kertoo, että vilja antoi 200-kertaisen, jopa välistä
+300-kertaisenkin jyvän. Kai on tarpeetonta sanoa, että moiset
+tiedonannot ovat suunnattomasti liioiteltuja ja voivat pitää paikkansa
+vain joihinkin yksinäisiin kasviyksilöihin nähden. Ja samoinkuin noin
+runsas siementyminen ei ollut tavallista, samoin sattui myöskin, ettei
+kaikki siemen itänyt eikä tullut tähkälle. Viljavassa Babyloniassakin
+maamies sai olla iloinen, jos hänen peltonsa antoi 70-kertaisen
+jyvän. Olihan se joka tapauksessa 6—7 kertaa enemmän kuin meillä.
+Roomalaiset kirjailijat puhuvat ihastuneina tästä paratiisista, sen
+tyhjentymättömistä vilja-aitoista ja sen palmuviidakoista, missä
+puiden runkojen ympärillä kiemurteli viiniköynnös ja latvat nuokkuivat
+rypäleterttujen painosta.
+
+Karjanhoidon laajuudesta ja merkityksestä voimme saada käsityksen muun
+muassa sen nojalla, mitä olemme kuulleet sen osuudesta kuningasten
+taloudessa. Kuvaavaa on, että jo Hammurapin lakikirjassa kuulemme
+puhuttavan erinäisistä eläinlääkäreistä, jotka olivat oikeudellisesti
+vastuussa sairaiden eläinten käsittelystänsä.
+
+Itse joet, Eufrat ja Tigris, tarjoavat myöskin rikkauksiansa. Siellä
+vilisee kaikenlaatuista kalaa, varsinkin karppeja ja ankeriaita.
+Niistä saadaan oikeita jättiläiskalojakin. Kalastusoikeus oli jo
+vanhimpina aikoina rajoitettu kunkin kotiseutuun, ja toisen kalavesille
+tunkeutuminen oli rangaistava teko. Kalastusoikeutta on kai pidettävä
+korvauksena itsekunkin velvollisuudesta pitää kunnossa niitä kanavia,
+joiden varrella asui.
+
+Assyria, joka oli paljon karumpi maa kuin Babylonia, oli sen sijaan
+metsästäjän todellinen kultala. Babylonian ja varsinkin Assyrian
+kuninkaat olivat hyvin mieltyneitä metsästykseen samoinkuin heidän
+esi-isänsä Nimrod, tuo »suuri metsästäjä Herran edessä». Tiglatpileser
+I kertoo meille, että hän jalkaisin oli vuoristossa surmannut 120
+leijonaa, vaunusta — avoimella kentällä — 800 kappaletta ja tuhonnut
+lisäksi paljon jättiläismäisiä villihärkiä ja norsuja.
+
+Vielä vuoden 2000 seutuvilla e.Kr. leijonia oli runsaasti
+Babyloniassakin, Assyriasta puhumattakaan. Sen voi havaita Hammurapin
+lakien eräistä pykälistä, kuten seuraavastakin: »Jos joku vuokraa
+härän tai aasin ja leijona tappaa eläimen avoimella kentällä,
+niin _omistaja_ yksin kärsiköön häviön.» Myöskin manausteksteissä
+% leijonalla on tärkeä osa. Ne mainitaan usein käärmeiden
+ohella todellisena maanvaivana. Assurbanipal esittäytyy monissa
+piirtokirjoituksissaan kansansa hyväntekijänä, koska hän hävitti
+sukupuuttoon yhä lukuisammiksi käyneet leijonat. — Villihärkä oli
+myöskin hyvin kunnioitusta herättävä otus. Se oli sukua alkuhärälle ja
+asusti korkealla luoksepääsemättömissä vuoristoseuduissa. Hillittömässä
+voimassaan se voi sarvillaan ja jaloillaan voittaa melkein minkä
+tahansa vastustajansa. — Norsuista ei kuule enää puhuttavan
+Assurbanipalin aikana. Todennäköisesti ne tuohon aikaan oli hävitetty
+sukupuuttoon noista seuduista. — Hyvin mielellään metsästettiin
+villiaaseja, jotka kilpailivat nopeudessa gasellin kanssa.
+
+Hevonen sitävastoin ei ole Mesopotamiassa kotimainen. Sitä alettiin
+käyttää kotieläimenä pian Hammurapin ajan jälkeen. Hänen aikanansa
+se oli siellä tuntematon, kuten Egyptissäkin. Sen huomaa siitä, että
+Hammurapin lakiteoksessa luetellaan omaisuudesta puhuttaessa vain
+aaseja, nautakarjaa, lampaita ja sikoja, mutta ei hevosia. Mutta
+hiukan myöhemmin tämä jalo eläin esiintyy ensimmäistä kertaa eräässä
+yksityisessä asiakirjassa, jossa annetaan opastusta sen ruokkimisessa.
+Hevosen babylonialainen nimi oli »vuoriston aasi». Se osoittaa,
+mistä tämä kotieläin on peräisin. Arjalaiset kansat ne hevosen
+toivat. Niinkuin indoeurooppalaiset ylipäänsäkin, he olivat tämänkin
+miellyttävän eläimen kesyttäneet. Babyloniassa ei käytetty hevosta
+ratsueläimenä vielä moneen vuosisataan, vaan se valjastettiin vaunujen
+eteen, varsinkin sotatarkoituksiin. Babyloniasta sotavaunut levisivät
+yli koko Etu-Aasian, Egyptin, Kreetan ja Kreikan ja tekivät 16.
+vuosisadalta alkaen e.Kr. sodankäynnin kokonaan uudenlaiseksi.
+
+
+
+AITOA KAUPPAKANSAA.
+
+
+Babylonialaisen sivistyksen varsinaisena perustana oli maanviljelys.
+Mutta hienostuksen tälle sivistykselle antoivat ne rikkaudet, joita
+_kauppa_ tuotti Babylonian kansalle.
+
+Suuri osa muinaisesineistä, joita Babyloniasta on käsiimme joutunut,
+on liikeasiakirjoja, jotka koskevat ostoa, lainaa sekä vuokra-
+ja arentisopimuksia. Tämä tosiasia opastaa meitä älyämään, minne
+babylonialaisten harrastukset suuntautuivat. Tämä kansa ei ollut
+pelkästään maanviljelijöitä, vaan myöskin liikemiehiä enemmän kuin
+kaikki muut Etu-Aasian kansat. Vielä Raamatun profeetoillekin Babylonia
+oli »kaupustelijain maa», ja »Niniven kauppiaat olivat lukuisammat kuin
+taivaan tähdet.»
+
+Aikana, jolloin Egypti ei vielä ollut päässyt pitemmälle kuin
+vaihtokauppaan ja luonnontalouteen, babylonialaiset jo maksoivat
+liiketoimissaan punnitulla kullalla ja hopealla. Näistä jalojen
+metallien painoyksiköistä kehittyivät rahayksiköt. Muut itämaiset
+kansat ovat heiltä lainanneet kauppaa, mittaa ja painoa koskevat
+sanansa. Aina Kreikkaan saakka on kulkeutunut sellaisia lainasanoja.
+
+Jokaisesta vähänkin merkitsevämmästä kaupasta, jokaisesta vuokra- ja
+arentivälipuheesta, jokaisesta lainasta ja panttauksesta täytyi laatia
+kirjallinen sopimus, ja molempien osallisten kuin myös läsnäolevien
+todistajain oli se allekirjoitettava. Olipa Hammurapin laeissa määräys,
+että joka ilman todistajia ja välikirjaa osti jotakin, olipa se mitä
+hyvänsä, »oli varas ja hänet piti surmattaman.» Näistä ankarista
+lainmääräyksistä oli seurauksena, että sekä julkisiin että yksityisten
+varastoihin kertyi joukoittain liikeasiakirjoja. On löytynyt kokonaisia
+arkistoja sellaisia asiakirjoja, Babylonissa esim. Egibi & Poikain ja
+Nippurissa toiminimi Murashshu & Poikain liikearkistot.
+
+Nämä alati kasvavat oikeus- ja kauppa-asiakirjojen määrät Babyloniassa
+todistavat hämmästyttävän korkealle kehittynyttä liike-elämää. Jo
+muinaisessa Babyloniassa voitiin perustaa osakeyhtiöitä, voitiin mennä
+takaukseen ja tehdä konkurssi, jossa jaettiin esim. 50 % määrätyille
+saamamiehille ja 25 % tai vähemmän muille. Myöskin siihen aikaan
+oli ihmisillä pankkitilinsä pankkiirin huostassa, ja maksut voitiin
+suorittaa pankkiosoituksilla. Säilyneet oikeusasiakirjat todistavat
+myöskin, että pitkät ja seikkaperäiset kirjelmät jo siihen aikaan
+olivat Justitia-rouvan suurin autuus.
+
+Vakinainen kaava määrätynlaisissa taloudellisissa sopimuksissa
+oli: »Toinen asianosainen älköön nostako kannetta toista vastaan»,
+lauseparsi, joka sanoo varsin paljon. Aivan tuntee, miten oikeusjutun
+uhka tässä maassa aina väreili ilmassa.
+
+Melkein kaikki tärkeät oikeus- ja liikesopimukset vahvistettiin myöskin
+jumalten nimeen vannotuilla valoilla. Valan sisällys oli alkujaan aina
+se, että jumalilta anottiin rangaistusta sopimuksen rikkojalle. »Marduk
+on lyhentävä hänen tulevat päivänsä», sanottiin esim. Vala oli siis
+oikeastaan _kirous_.
+
+Eräs sangen tyypillinen isän ja tyttären välinen sopimus
+uusbabylonialaisen valtakunnan loppuajoilta alkaa näillä isän sanoilla:
+»Olen sairas. Veljeni on työntänyt minut luotaan, ja poikani on
+jättänyt minut oman onneni nojaan. Ota minut luoksesi, osoita minulle
+ystävällisyyttä ja anna minulle ylläpitoa, niin kauan kuin elän,
+nimittäin ruokaa, voidetta ja vaatteita! Kaiken oikeuden tuloihini,
+myöskin siihen osaan niistä, jonka omistan yhdessä veljeni kanssa,
+tahdon testamentata sinulle.» Tämän jälkeen sopimus jatkuu: »Tabtum» —
+se oli tyttären nimi — »kuuli isäänsä ja otti hänet luokseen taloonsa.»
+Ja sitten määrätään, että hän saa elinaikansa nauttia tulojaan, mutta
+ei saa toiselle henkilölle myydä, lahjoittaa tai pantata mitään niistä.
+Sen, joka yrittää tehdä tyhjäksi tämän sopimuksen, tulevat Anu ja
+kaksi muuta nimeltä mainittua jumalaa »kiroamaan peruuttamattomalla
+kirouksella. Nabu, Laivaan kirjuri, on lyhentävä hänen elinaikansa»
+ja kaksi muuta nimeltä mainittua jumalaa on »tuhoava hänen nimensä ja
+sukunsa.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Liikeasiain hoitamisen taidossa babylonialaiset olivat kaikkien
+länsiaasialaisten kansojen oppimestareita, jopa foinikialaistenkin.
+Tämä käy selville muun muassa siitä, että nämä jo toisen
+vuosituhannen keskivaiheilla e.Kr. lainasivat babylonialaisen mitta-
+ja painojärjestelmän, ja samoinhan El Amarnan ja Bogasköin löydöt
+todistavat babylonian kielen samanaikaisesta maailmanherruudesta.
+
+Egyptin faaraoiden tavoin Babylonian kuninkaat henkilökohtaisesti
+tekivät aloitteen pitkänmatkan kaupparetkiin. Jo enemmän kuin 5
+000 vuotta sitten muuan babylonialainen pikkukuningas lähetti
+kauppakaravaaneja aina Välimeren rannikolle saakka noutamaan
+kiviä ja setripuita temppelirakennuksia varten ja Punaisen meren
+seuduille noutamaan kuparia ja kultaa. Ja vähän myöhempänä aikana
+kuninkaat kertovat seikkaperäisesti useihin eri maihin tekemistänsä
+kaupparetkistä, erittäinkin »Setrivuorille», s.o. Libanonille,
+Palestiinaan ja Egyptiin.
+
+Jo 15:nnellä vuosisadalla e.Kr. Eufratin maat olivat kauppayhteydessä
+Kyproksen kanssa, mistä saatiin kuparia. Voimme käsittää, miten
+laajaa tämän kaupan on täytynyt olla, kun ajattelemme sitä tärkeätä
+merkitystä, mikä kuparilla oli, ennen kuin rauta oli tullut käytäntöön.
+Että babylonialaiset myös kävivät Intian kauppaa, ilmenee m.m.
+siitä, että Intian kansat lainasivat babylonialaisen painoyksikön,
+minan.[143] Toisena todistuksena siitä on se tosiseikka, että
+Homeroksen lauluissa tinalla ja eräillä muilla kauppatavaroilla on
+intialaiset nimet, ja nämä ovat voineet kulkeutua Vähään-Aasiaan
+vain Niniven ja Baabelin kautta. Ne intialaisen koiran kuvat, joita
+usein näkee mesopotamialaisissa muistomerkeissä, ja Babyloniassa
+tehdyt teakpuulöydöt viittaavat myös vilkkaaseen yhteyteen Intian
+kanssa. Intiasta arvellaan myös pumpulikasvin tulleen Mesopotamiaan
+assyrialaisen hallitsijan Sanheribin aikana, noin 700 e.Kr. Kuningas
+kertoo itse: »Kansani keritsi puuta, joka kasvoi villaa, ja valmisti
+siitä itselleen vaatteita.»
+
+Todennäköisesti kauppa- ja sivistysyhteys Babylonian ja Intian välillä
+on tapahtunut etupäässä meritse Eufratin suulta käsin. Se tie nimittäin
+oli verrattoman paljon mukavampi kuin pitkä maamatka läpi autioiden,
+vieraanvarattomien seutujen, joissa asusti villejä rosvoja.
+
+Muiden maiden tuotteista babylonialaisilla oli annettavana
+vaihtotavarana viljaa, taateleita, villoja ja sesamöljyä[144],
+savitavaroita sekä kaislasta valmistettuja koreja, arkkuja, mattoja
+y.m. Myöskin maapihka eli asfaltti oli Babylonian ja Assyrian
+arvokkaimpia tuotteita. Yhtyneenä valaistukseksi käytettävään
+naftaan asfalttia kumpusi maasta monin paikoin. Sitä käytettiin m.m.
+muurilaastin asemesta rakennuksissa ja veneiden tiivistämiseen.
+
+Babylonialaisten pitkät kaupparetket ovat sitä enemmän omiaan
+herättämään kunnioitusta, kun matkalla uhkasivat monet vaarat. Kuumuus
+saattoi olla hirvittävä, varsinkin kun oltiin vähällä nääntyä veden
+puutteeseen, mutta suurin vaara uhkasi kuitenkin rosvojen ja muiden
+vihamielisten ihmisten taholta. Kauppiasten matkojen turvaaminen
+vieraissa maissa kuuluikin sentähden jo varhain valtakunnan tehtäviin.
+El Amarnan ja Bogasköin kirjeet todistavat, että Etu-Aasian ja Egyptin
+kuninkaitten väliset diplomaattiset suhteet eivät koskeneet ainoastaan
+henkilökohtaista ystävyyttä ja perhesiteitä, vaan niihin sisältyi myös
+huolenpito heidän ulkomailla olevista alamaisistaan. Niinpä muuan
+Pohjois-Mesopotamian kuningas valittaa Ekhnatonille, että hänen maansa
+karavaaneja on ryöstetty Egyptin alueella, ja vaatii hyvitystä. Toisen
+kerran hän valittaa, että rosvot ovat Palestiinassa ahdistaneet ja
+surmanneet mesopotamialaisia kauppiaita. Hän pitää tätä alamaisiaan
+kohtaan harjoitettua väkivaltaa persoonallisena loukkauksena häntä
+itseään kohtaan. Hän nimittäin sanoo: »Kanaan on sinun maasi. Sinun
+maassasi olen joutunut väkivallan uhriksi.» Ja hän lopettaa vaatien
+vahingonkorvausta ja syyllisten ankaraa rankaisemista.
+
+Emme tiedä, johtivatko nämä tarmokkaat toimenpiteet mihinkään
+tulokseen. Mutta joka tapauksessa on mielenkiintoinen tosiseikka,
+että matkustava kauppias jo noin 3 1/2 vuosituhatta sitten saattoi
+ulkomaillakin luottaa kuninkaansa suojelukseen, ja tuskin erehtynemme,
+jos laskemme kansainvälisen oikeuden alkaneen näihin aikoihin.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Bruno Meissner, Assyrische Jagden (»Der alte Orient» 1911).
+
+Friedrich Delizsch, Handel und Wandel in Altbabylonien.
+
+Hermann Rancke and Arno Poebel, Babylonian legal and business documents
+from the time of the first dynasty of Babylon.
+
+Albert T. Clay, Legal and Commercial transactions, daled in the
+assyrian-babylonian and persian periods, chiefly from Nippur.
+
+Walter Schwenzner, Das geschäftliche Leben im alten Babylonien (»Der
+alle Orient» 1916).
+
+Benno Landsberger, Assyrische Handelskolonien in Kleinasien aus dem
+dritten Jahrtausend (»Der alte Orient» 1925).
+
+
+
+
+BABYLONIAN YHTEISKUNNALLISET OLOT.
+
+
+
+KUNINGASVALTA, RAHAMIEHET JA PIENVILJELIJÄT.
+
+
+Tutkiessamme Kaksoisvirtainmaan oikeusasiakirjoja, jotka
+luokittelevat ihmiset ylhäisiin eli aatelisiin, tavallisiin ihmisiin
+ja orjiin, saamme voimakkaan vaikutelman, että Babylonia oli aito
+yliluokkayhteiskunta, missä aivan erikoisesti saatettiin tarvita
+Hammurapin tapaista pienten ja köyhäin oikeuksien puoltajaa. Mutta
+mitenkähän moni hallitsija antautui niin läheiseen kosketukseen
+kansansa kanssa kuin tämä maanisä? Myöhempinä aikoina ei ollut suinkaan
+kaikkien suotu »katsella kuninkaan kasvoja ja elää», kuten sanottiin.
+Hovimenot olivat Assyriassa ja Babyloniassa yhtä ankarat kuin faaraon
+hovissa, ja mateleva hovimies ei arkaillut nimittää itseään »kuninkaan
+koiraksi.»
+
+Joka haluaa tutustua tekopyhien korulauseiden näytekokoelmaan, jossa
+sanojen tarkoituksena on kuninkaan mielistely, lukekoon kirjeen, jonka
+eräs korkea virkamies kirjoitti Assyrian kuninkaalle Asarhaddonille
+saadakseen poikansa hovipalvelukseen. Mies alkaa m.m. kauniisti
+väittämällä kuninkaan hallituksen olevan niin siunausta tuottavan,
+että »vanhat tanssivat, nuoret laulavat, naiset ja tytöt astuvat
+morsiusvuoteeseen ja ovat hedelmällisiä. Miehille, jotka ovat tehneet
+syntiä ja odottaneet kuolemaa, on herrani kuningas antanut uuden
+elämän; ja ne, jotka vuosikausia ovat viruneet vankeudessa, olet sinä
+vapauttanut. Ne, jotka ovat kauan sairastaneet, ovat tulleet terveiksi,
+nälkäiset ovat tulleet ravituiksi, laiha lihoo. Puut notkuvat hedelmien
+painosta. Ainoastaan minä ja poikani olemme sielultamme surullisia ja
+sydämeltämme murheellisia.
+
+Hiljattain on herrani kuningas osoittanut rakkautta Niniveen, sen
+kansaan, sen ensimmäisiin miehiin sanoen: 'Tuokaa tänne poikanne!
+Antakaa heidän seisoa minun edessäni!' Salli siis minun poikani seisoa
+yhdessä heidän kanssaan herrani kuninkaan edessä, niin tahdomme
+riemuita kaiken kansan kera ja tanssia ilosta.
+
+Silmäni luottavat herraani kuninkaaseen. Palatsiin kuuluvien joukossa
+ei ole ketään, joka rakastaa minua. Minulla ei ole heidän joukossaan
+ainoatakaan ystävää, jolle voisin antaa lahjan, niin että he voisivat
+ottaa huoleksensa asiani ja edistää sitä. Herrani kuningas sääliköön
+palvelijaansa! Toivon, ettei kaikkien näiden ihmisten joukosta kellään
+panettelijallani olisi menestystä pahoissa hankkeissaan minua kohtaan.»
+
+Mitenkähän paljon totuutta lienee ollut hovimiesten kauniissa
+kuvauksissa kansan tilasta? Maan hedelmällisyydestä huolimatta
+babylonialaisen pienviljelijän kohtalo oli kova. Ensinnäkin jo valtion
+veroista selviytyminen oli hänelle kyllin rasittavaa. Kaupungeissa
+nämä suoritettiin rahassa, maalla maksettiin verona etupäässä
+tavaraa, kuten viljaa, taateleita, karjaa ja villoja, tai vero
+suoritettiin päivätöinä, joita laskettiin jokaiselle. Enimmäkseen tähän
+työvelvollisuuteen kuului kanavien kaivamista, heinän niittämistä,
+tiilenkantoa tai muuta työskentelyä valtion rakennushankkeissa määrätyn
+monena päivänä.
+
+Syy talonpoikien sortamiseen oli kuitenkin ennen kaikkea heidän
+lainanantajissaan, jotka pitivät pienviljelijää täydellisessä
+riippuvaisuussuhteessa. Kylvöaikana hän oli säännöllisesti rahapulassa.
+Täytyihän hänen hankkia siemenviljaa. Ja hänen ahdinkonsa oli sitä
+pahempi, kun vilja tietenkin siihen vuodenaikaan oli kalliimpaa
+kuin konsanaan. Kun sitten tuli korjuuaika, tarvitsi hän jälleen
+rahoja voidakseen palkata työvoimaa. Sillä tavoin hän joutui aivan
+rahamiesten käsiin. Lainansa hänen oli maksettava viljassa sadonkorjuun
+päätyttyä käypään hintaan, joka juuri siihen aikaan vuotta oli
+alimmillaan. Niin joutui suuri osa peltomiehen hiestä ja vaivasta hänen
+lainanantajilleen, ja mies parka joutui vuosi vuodelta yhä enemmän
+riippuvaiseksi saamamiehistään. Sellaisella koronkiskuriliikkeellä
+elivät ja kukoistivat etenkin suuret pankit, joita jo aikaisin kasvoi
+Babyloniin ja muihin suurkaupunkeihin, ja joista ennen mainittu »Egibi
+& Pojat» lienee ollut tärkein. Tämä pankkiirisuku vastasi usean
+miespolven aikana Babylonian Rotschildejä.[145] Nämä sekä nippurilainen
+toiminimi Murashshu & Pojat[144] hallitsivat Kaksoisvirtainmaan
+liike-elämää aina persialaisaikaan saakka.
+
+Sellaisilla yhtiöillä saattoi toisinaan olla suunnattomat pääomat.
+Voitto oli yleensä erittäin suuri. Sijoitetun rahamäärän kaksin-
+jopa nelinkertainen voitto oli sääntönä, mutta kymmenkertaisiakin
+voittoja esiintyy. Ei ole ihmeteltävää, että korko oli korkea. Se nousi
+muinaisbabylonialaisen lain mukaan 20 %:iin rahalainoissa ja noin 30
+%:iin viljalainoissa. Syynä tähän suureen eroon oli todennäköisesti
+viljanhintojen vaihtelevaisuus. — Assyriassa sitävastoin ei korkoa
+nähtävästi milloinkaan oltu laillisesti säännöstelty. Seurauksena oli
+hirvittävä koronkiskominen. Korko saattoi siellä nousta aina 50 %:iin.
+
+Monet temppeleistä olivat myöskin suurpankkeja. Pyhäköt olivat
+täällä kuten Egyptissäkin suuria tilanomistajia, jotka kokosivat
+valtavia rikkauksia. On kuvaavaa, että pohjoisbabylonialaisessa
+Sipparin kaupungissa ensimmäinen pankkiiri oli — itse auringonjumala,
+tai selvemmin sanottuna: hänen pappinsa ja papittarensa, joiden
+joukossa oli kuninkaan tyttäriäkin, tekivät lainakauppoja jumalan
+laskuun. Papitarten keskuudessa mainitaan olleen kuitenkin niin
+ihmisystävällisiä lainanantajia, etteivät he ottaneet köyhiltä mitään
+korkoa. Muuan sipparilainen velkakirja kuuluu esim. näin: »Sin-itura on
+lainannut auringonjumalan temppelistä 10 hopeasikliä[146] ilman korkoa.
+Niin pian kuin temppeli tahtoo, on hänen maksettava rahat takaisin.»
+
+
+
+NAISEN ASEMA BABYLONIASSA
+
+
+on Kaksoisvirtainmaan yhteiskunnallisten olojen miellyttävimpiä puolia.
+Naisella oli siellä kunnioitettu ja itsenäinen yhteiskunnallinen
+asema. Hänellä oli yksityisomaisuutta ja oikeus hallita sitä itse; hän
+saattoi harjoittaa liikettä omintakeisesti ja itse tehdä sopimuksia ja
+sitoumuksia. Tapaamme hänet toiminnassa sekä kaupan ja teollisuuden
+että maatalouden alalla; toisinaan näemme hänet myös kirjurina, ja
+jumalanpalveluksessa hän esiintyy papittarena tai ennustajattarena. Ja
+olemme nähneet, että jos mies erosi vaimostaan, tämä sai säännöllisesti
+myötäjäisensä takaisin.
+
+
+
+ORJAYHTEISKUNTA.
+
+
+Orjuudella näyttää — ainakin säilyneistä asiakirjoista päättäen —
+olleen paljon suurempi merkitys Eufrat-Tigrismaissa kuin Niilinmaassa.
+Sekä maanviljelystä että käsiteollisuutta harjoitettiin käyttäen
+suureksi osaksi orjien työvoimaa. Varmaan orjien kohtelu monesti oli
+kauhistavan kovaa sellaisen kansan keskuudessa kuin assyrialaisten,
+joilla julmuus oli aivan veressä. Käyttiväthän lempeämieliset
+egyptiläisetkin ahkerasti ruoskaa, mutta assyrialaisiin ja
+varmaankin myös osittain babylonialaisiin kansanluokkien välisiin
+seurustelutapoihin kuului, että jos palvelija oli tehnyt jonkin
+virheen, niin »isäntä löi häntä päähän, ja jos palvelijatar oli sen
+tehnyt, löi emäntä häntä kasvoihin.»
+
+On kuvaavaa, että aikalaisekseen niin läpeensä inhimillinen hallitsija
+kuin Hammurapi on laeissaan vahvistanut tavan, että »jos orja sanoo
+isännälleen: 'Sinä et ole minun herrani', ja omistaja näyttää todeksi,
+että mies on hänen orjansa, niin isännän on leikattava häneltä korva.»
+
+Orjaa pidettiin paljon halpa-arvoisempana kuin vapaita ihmisiä, ja
+hänen arveltiin olevan väliasteella ihmisten ja eläinten välillä.
+Sananlasku sanoo: »Ihminen on Jumalan varjo, mutta orja on vapaan
+miehen varjo.» On kuvaavaa, ettei orja milloinkaan saanut pitää
+poikaansa omanaan. Isä oli yksinomaan vapaalla: »ihmisenpoika» merkitsi
+samaa kuin »vapaa mies», ja sana sai ajan pitkään saman merkityksen
+kuin muinoin meillä käytetty »jalosukuinen» ja käytettiin sitä vain
+ylhäisistä. Ulkonaisesti orja erosi vapaasta siinä, että hänen päänsä
+oli paljaaksi ajeltu ja häneen oli pantu orjan merkki, tavallisesti
+tatuoimalla.
+
+Lait eivät määrää mitään rangaistusta orjanomistajalle, joka
+pahoinpiteli omaa orjaansa. Orjaa kohtaan harjoitettu väkivalta
+kiinnosti lainsäätäjää oikeastaan vain mikäli sellainen ilkityö
+merkitsi tappiota orjan omistajalle.
+
+Mutta juuri tähän halpamaiseen hyötynäkökantaan sisältyy orjalle
+toiselta puolen jonkinlainen turva — monissa tapauksissa ainoa —
+pahoinpitelyä vastaan. Kuten huolenpito kotieläimistä kuului jokaisen
+etuihin, saivat myös pelkät itsekkäät syyt isännän huolehtimaan
+orjiensa hyvinvoinnista, varsinkin, jos nämä olivat kyvykkäitä.
+Erikoisen haluttuja olivat sellaiset orjat, jotka osasivat jotakin
+käsityötä, ja heistä maksettiin paljon yli tavallisen kauppahinnan,
+joka muuten miesorjasta oli sama kuin härästä tai aasista, ja
+orjattaresta puolet siitä.
+
+On tallella sopimuksia orjanomistajien ja sellaisten henkilöitten
+välillä, jotka ottivat opettaakseen orjalle jotakin ammattia, niin
+että tämä voi tuottaa enemmän tuloja isännälleen. Kerran on kyseessä
+orja, joka pannaan kivenhakkaajan oppiin. »Hänelle on täydellisesti
+opetettava kivenveistäjän ammatti», sanotaan sopimuksessa. Tätä taitoa
+tarvittiin Babyloniassa paljon, sillä miltei jokaisella täytyi olla
+kaiverrettu sinetti, jotta hän voisi vahvistaa sopimuksia ja muita
+liikeasia kirjoja. — Kyseessä olevan orjan oppiaika on sopimuksen
+mukaan neljä vuotta. Orjan omistaja pitää hänet vaatteessa, mutta
+ruoka on opettajan kustannettava korvaukseksi siitä, että hän hyötyy
+orjan työvoimasta. Mistään muusta palkasta opettajalle ei tunnu
+olevan puhetta, korkeintaan lahjapalkkiosta oppiajan onnellisesti
+päätyttyä[147]; tällaisena palkkiona on eräässä toisessa tapauksessa
+määrätyn arvoinen puku tai jotakin sen tapaista. Mutta ellei mestari
+opeta hänelle ammattia, niin hänen on maksettava orjan isännälle
+määrätty vahingonkorvaus hukkaan menneestä työvoimasta.
+
+Toisella kertaa on orjan opittava koko kutojanammatti. Oppiaika kestää
+viisi vuotta, ja ehdot ovat edellisten kaltaiset.
+
+Muutamat orjanomistajat pitivät useampia orjia, kuin mitä he itse
+tarvitsivat työhön omassa talossaan ja tiluksillaan. He voivat
+nimittäin saada sievoiset tulot vuokraamalla heitä varsinkin
+sadonkorjuun aikana, jolloin maatyöläisten kysyntä oli vilkas.
+Vuokraaja suoritti melkoisen päivämaksun ja oli sitäpaitsi vastuussa
+tappiosta, joka voi tulla omistajalle, jos orja kuoli, karkasi,
+sairastui tai muuten tuli työkyvyttömäksi. Sellaisen lainmääräyksen
+täytyi tietysti vaikuttaa inhimillisempään suuntaan, sillä siitä
+seurasi luonnollisesti, että jokainen, joka vuokrasi toisten orjia,
+varoi kiristämästä heitä niin ankaralla työllä, että he rasittuivat
+liikaa.
+
+Orjat saivat koota yksityisomaisuutta, kunhan suorittivat isännälleen
+vuotuisen maksun. He voivat harjoittaa kauppaa ja pankkiliikettä,
+mutta heidän täytyi silloin luovuttaa omistajalleen määrätty prosentti
+tuloistaan. Kuulee myös puhuttavan orjista, jotka pääsivät isäntiensä
+tilanhoitajiksi, saavuttivat varallisuutta ja itse vuorostaan pitivät
+orjia. Saattoipa orja päästä niinkin hyvään asemaan, että hänen
+isäntänsä piti edullisena vapauttaa hänet ja ottaa hänet lapsekseen,
+jolloin orjan uudelle isälle taattiin turvattu toimeentulo.
+
+Babyloniassa oli enemmän nais- kuin miesorjia. Nämä olivat tavallisesti
+isäntänsä jalkavaimoja. Jos orjatar synnytti lapsia isännälleen, nämä
+luettiin vapaasyntyisiin, jos isä laillistutti heidät julkisesti
+puhuttelemalla heitä sanalla »lapseni». Orjatar, joka täten oli
+saavuttanut isäntänsä suosion, saattoi tietenkin olla emännälleen
+varsin vaivalloinen »haluten olla yhdenvertainen talon valtiattaren
+kanssa» sen oikeuden nojalla, ettei häntä ollut lupa myydä. Mutta
+
+    »orjatarta, joka ei saanut nauttia isäntänsä suosiota
+     ja jota ei kukaan mies valinnut vaimokseen,
+    orjatarta, joka ei suloudellaan
+    houkutellut puolisoa hyväilyihin,
+    orjatarta, jolta hänen puolisonsa ei suosiota osoittaen
+     paljastanut viimeistäkin verhoa»,
+
+häntä pidettiin ylen onnettomana naisena, ja hän koetti loitsujen
+avulla, kun ei muu auttanut, voittaa herransa suosion.
+
+Orjat olivat osaksi sotavankeja ja näiden jälkeläisiä, osaksi
+henkilöitä, jotka eivät olleet voineet maksaa velkojaan, tai näiden
+vaimoja ja lapsia. Usein sattui, että jonkun täytyi tämän takia
+»myydä vaimonsa, poikansa tai tyttärensä», ja usein hän itse menetti
+vapautensa samasta syystä. Tapahtui myöskin, kuten olemme nähneet,
+että eräät perheriidat päättyivät siihen, että poika, tytär tai vaimo
+myytiin orjaksi. Voi myöskin sattua, että orjanmerkin sai vapaasukuinen
+tyttö, joka nähtiin yhdessä nuoren miehen kanssa, jota isä ei
+hyväksynyt, antaen tämän hurmata itsensä ja viedä pois kodistaan.»
+
+Isännän kuoltua oli tapana vapauttaa sekä orjattaret että näitten
+lapset. Muutenkin sattui orjien vapauttamisia. Mutta usein nämä itsekin
+koettivat karkaamalla vapautua säälittävästä kohtalostaan. Jos karannut
+orja saatiin kiinni, hän oikeastaan oli kuoleman oma. Tavallisesti
+hänen isäntänsä kuitenkin ilostui niin saadessaan hänet takaisin,
+että hän tyytyi panemaan orjan jalkarautoihin estääkseen uuden
+pakoyrityksen. Ken otti kiinni karanneen orjan ja jätti hänet takaisin
+omistajalle, sai rahapalkkien. Mutta se, joka auttoi häntä pakenemaan
+tai piiloitti hänet luokseen eikä voudin käskystä luovuttanut häntä,
+oli kuolemanrangaistuksen alainen. Orjanmerkin poistamisesta oli myös
+määrätty ankara rangaistus.
+
+
+
+LAKONTAPAINEN BABYLONIASSA.
+
+
+Babylonian yhteiskunnallisia oloja valaiseva on muuan
+uusbabylonialaisen valtakunnan aikainen kirje, jossa eräs virkamies
+ilmoittaa toverilleen, että osa hänen piirinsä työläisistä on
+tyytymätön esimieheensä »eikä sen johdosta tahdo tehdä kuninkaan
+työtä.» Kuningas on siksi määrännyt, että tyytymättömien johtajat on
+haastettava oikeuteen. Kirjeen kirjoittaja ei tosin voi tehdä muuta
+kuin noudattaa kuninkaan määräystä, mutta hän toivoo lempeämmästä
+menettelystä enemmän tuloksia. Hän nimittäin lopettaa kirjeensä näin:
+»Kaikki kivenhakkaajat ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä sanoen:
+'Päällysmiehemme on sortanut meitä, sillä kukaan ei ole maksanut
+palkkaamme kahtena viime kuukautena,’ Anna sinä siis määräys, että
+heille maksettaisiin palkkansa, sillä he käyvät yhä uhkaavammiksi!»
+
+Osoituksena siitä, että tällaiset ilmiöt eivät olleet ainutlaatuisia,
+on erään toisen virkamiehen kirje maaherralleen vastaukseksi tämän
+tiedusteluun, miten oli eräitten elonkorjuutyöläisten palkkauksen
+laita. Kirjeen kirjoittaja vakuuttaa innokkaasti kautta Shamashin
+ja Mardukin, että »he eivät millään tavoin ole voineet huonosti tai
+olleet riidanhaluisia» — sanonta, joka kertoo melko paljon sille, joka
+osaa lukea rivien välistä. Vielä selvemmän yleiskuvan tilanteesta saa
+vertaamalla tätä kirjettä kuninkaalle saapuneisiin kirjelmiin, joissa
+virkamiehet pyytävät, ettei hän »antaisi heidän kuolla nälkään» tai
+»koiran tavoin nääntyä nälkään ja puutteeseen» tai valittavat: »Mieheni
+ovat nälkäkuoleman partaalla.»
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Friedrich Delitzsch, Beiträge zur Erklärung der babylonisch-assyrischen
+Brieflitteratur (Delitzsch Haupt, Beiträge zur Assyriologie I).
+
+H.V. Hilprecht and Albert T. Clay, Business documents of Muraschu sons
+of Nippur.
+
+Victor Marx, Die Stellung der Frauen in Babylonien (Delitzsch—Haupt,
+Beiträge zur Assyriologie IV).
+
+J. Kohler und F.E. Pelser, Aus dem babylonischen Rechtsleben I—IV.
+
+Eduard Meyer, Die Sklaverei im Altertum.
+
+Karl Bucher, Die Entstehung der Volkswirtschaft: side I.
+
+
+
+
+USKONNOLLISTA KANSAA.
+
+
+Muinaiset babylonialaiset olivat erittäin uskonnollista kansaa.
+Kuningasten piirtokirjoituksissa perussävy on ilmeisen uskonnollinen,
+ja he pitävät temppelien rakentamista kaikkein tärkeimpinä
+hallitustoiminaan. Eräästä Babylonian vanhimmista hallitsijoista
+sanotaan: »Niinkuin lehmä kääntää katseensa vasikkansa puoleen, niin
+hän kohdisti kaiken rakkautensa temppelin rakentamiseen.» Kuningasten
+sotatoimia mainitaan babylonialaisissa kirjoituksissa sitävastoin
+vain ohimennen. Siinä nämä kirjoitukset ratkaisevalla tavalla eroavat
+assyrialaisista, jotka kertovat etupäässä kuningasten sotaretkistä.
+Assyria oli aito soturivaltio, ja hallitsijaihanteena oli mainehikas
+sotasankari. Sen historia on kirjoitettu verellä. Babyloniassa taasen
+kuninkaan piti olla hyvä paimen, joka kokosi hajaantuneen laumansa.
+Hänen päätehtävänään oli »järjestyksen» hankkiminen maahan.
+
+Kun suuri temppelirakennus oli valmistunut, oli tapana julistaa
+jumalanrauha maahan niiden seitsemän päivän ajaksi, jolloin vihkiminen
+tapahtui. »Seitsemänä päivänä palvelustyttö oli emäntänsä vertainen;
+orja ja hänen isäntänsä kulkivat rinnakkain; pahan kielen ilkeät sanat
+muuttuivat hyviksi — kaikki paha pysyi poissa temppelistä. Rikas ei
+tehnyt vääryyttä isättömälle ja äidittömälle, eikä mahtava loukannut
+turvatonta leskeä.»
+
+
+
+BABYLONIALAISTEN JUMALMAAILMA.
+
+
+Muinaisilla babylonialaisilla oli runsaasti jumalia. Näiden luvusta
+on erilaisia tietoja, mutta tosiasiallisesti tunnemme neljättätuhatta
+jumalannimeä. Korkein jumala on Anu, »jumalien isä ja kuningas» ja
+taivaan herra. Kolmannessa taivaassa hän istuu valtaistuimellaan.
+Hänellä on useita puolisoita, mutta hänen lempivaimonsa on
+Ishtar, foinikialaisten ja kanaanilaisten Astarte, kuuluisin
+babylonialaisista jumalattarista. Hän on aistillisen rakkauden ja
+hedelmällisyyden jumalatar, jolla silloin tällöin on rakkaussuhteita
+myöskin ihmisiin ja eläimiin, mutta joka enimmäkseen tuottaa
+rakastajilleen tuhoa ja kuolemaa. Tarinat tietävät kertoa paljon hänen
+rakkausseikkailuistaan.[148] Mutta hän on myöskin sodan jumalatar,
+joka »kostuttaa maan verellä ja heittää kaatuneet suuriin röykkiöihin
+kentille.»
+
+Rakkauden jumalattaren palvontaan oli yhtynyt hurjia tansseja,
+itsensäsilpomista ja hirvittävää siveettömyyttä. Hänen papittarensa,
+»temppeliportot», olivat jonkinlaisia prostituoituja, joilla oli oma
+temppeliporttolansa, missä he varsinkin suurten uskonnollisten juhlien
+aikana antautuivat paikalle tulviville muukalaisille.[149]
+
+Myöskin Ishtarin _papit_ palvelivat jumalatartaan siveettömyydellä.
+Miehisen elimen itsesilvonta kuului hedelmällisyyden jumalattaren
+palvelukseen sekä Babyloniassa että Vähässä-Aasiassa. Kun tämä kauhea
+toimitus oli suoritettu uskonnollisen raivokohtauksen vallassa, seurasi
+jotakin vielä inhoittavampaa: kuohitut pukeutuivat naisenpukuun ja
+antautuivat temppeliprostitution haltuun: »Ishtar oli muuttanut heidän
+mieskuntoisuutensa naisekkuudeksi.»
+
+Suurina Ishtarin juhlina kaikki riettaisiin juhlamenoihin kokoontuneet
+»portot, ilotytöt ja -pojat sekä luonnonvastaiset papit» viettivät
+hirveätä elämää. Puhtaat neidotkin uhrasivat silloin neitsyytensä.
+Tulot tästä uhrista joutuivat temppelirahastoon. Liioiteltu on
+kuitenkin varmasti Herodotoksen väite, että »maan jokaisen naisen
+täytyi kerran elämässään asettua Ishtarin temppeliin ja antaa
+muukalaisen maata itsensä. Mutta tämän jätettyään hän on täyttänyt
+velvollisuutensa jumalatarta kohtaan ja saa mennä kotiin. Kaikki, jotka
+ovat kauniita ja komeita, palaavat pian kotiin, mutta rumat saavat
+odottaa kauan, ennenkuin voivat täyttää lain käskyn. Onpa sellaisiakin,
+jotka saavat odottaa kokonaista kolme tai neljä vuotta. Muutamin
+paikoin Kypros saarella vallitsee melkein samanlainen tapa.»
+
+Arvossa lähinnä Anua oli _Ellil_, joka alkujaan oli »tuulien herra» ja
+myöskin sai aikaan jokiveden tulvimisen. Kun sitten maailma jaettiin
+kolmia: taivaaseen, maahan ja veteen, tuli Ellilistä mantereen
+hallitsija, ja »maiden herrana» hän asusti korkeilla vuorilla. Anu ja
+Ellil eivät kumpikaan olleet ihmisille suopeita. Ellil loi lohikäärmeen
+pitääkseen heitä kurissa, ja myöhemmin hän sai aikaan vedenpaisumuksen.
+Ja kun Ksisuthros säilytti henkensä, niin Ellil vihastui. — Ajan
+pitkään Ellilin nuorempi kilpailija Marduk, Babylonin kaupungin
+pääjumala, syrjäytti hänet yhä enemmän, ja hänen täytyi tyytyä verraten
+vaatimattomaan liikanimeen »vanhaherra».
+
+Ellilin pääpuoliso, _Ninlil_, on maan lapsille suopeampi ja lausuu
+mielellään ankaralle puolisolleen hyvän sanan kurjien raukkojen
+puolesta, jotka anovat häneltä armoa ja apua. Hän on »suuri äiti ja
+ihmisten armollinen puoltajatar.»
+
+Anusta oli tullut taivaan ja Eliitistä maan hallitsija, mutta Anun
+pojasta _Ea_sta tuli meren jumala. Ja koska syvää vettä pidetään kaiken
+viisauden lähteenä, on Ea myöskin kaikkien taiteitten ja tieteitten
+jumala. Hän on opettanut ihmisille kaikenlaista käsityötä ja on
+kirjoitustaidon keksijä. Hän on myös, päinvastoin kuin Anu ja Ellil,
+suuri ihmisystävä. Juuri hän keksi pelastaa suojattinsa Ksisythroksen
+vedenpaisumuksesta. Myöskin hän moitti Elliliä ankarasti siitä, että
+tämä oli pannut toimeen tuon suuren tuhotulvan.
+
+Ean ihmisystävällisyyden peri hänen poikansa _Marduk_ eli _Bel_, joka
+syrjäytti sekä Anun että Ellilin näiden valta-asemasta ja tuli siis
+olemaan sekä taivaan että maan herra. Kun tuho uhkasi jumalmaailmaa,
+sitoutui Marduk nimittäin menemään vihollista vastaan sillä ehdolla,
+että hän saisi vallan hallita kaikkia muita jumalia. Sen hän saikin
+palkakseen. Hän käytti isiltä perittyä viisauttaan isänsä tavoin
+sairaitten ja kärsivien ihmisten auttamiseen. Neljän koiransa
+seuraamana hän taisteli pimeyden henkiä vastaan ja auttoi valon
+voittoon.
+
+Mardukin merkitys kasvaa Baabelin kehityksen mukana, aivan kuin Amonin
+valtaanpääsy seurasi Theban muuttumista Egyptin pääkaupungiksi. Kaikki
+ihanteelliset ominaisuudet siirtyvät vähitellen Mardukille: hänestä
+tulee kaikkivaltias, kaikkiviisas, kaikkihyvä, pyhä ja vanhurskas.
+Täten on otettu askel yksijumalaiseen suuntaan, ei kuitenkaan niin
+suurta kuin sillä, että Ekhnaton otti käytäntöön auringonjumalan
+palvonnan.
+
+On olemassa myös monia muita jumalia, kuten kuun jumala, tulenjumala,
+ilmojenjumala, joka lähettää virkistävän sateen, mutta voi myös
+osoittaa vihaansa ukkosenjyrinässä, »niin että taivaan jumalat
+kauhuissaan nousevat taivaisiin ja manalan jumalat ryömivät maan alle.
+»Manalan jumalalla on seitsemän poikaa, joita hän pitää »vankina»
+vartioimassa helvetin portteja. Tie kuoleman valtakuntaan alkaa
+sieltä, missä aurinko laskee erämaahan. »Manalan laivuri», jolla on
+myrskylinnun pää sekä neljä kättä ja neljä jalkaa, kuljettaa vainajan
+ensin lautalla joen yli. Itse tuonelaa ympäröi seitsemän muuria, kukin
+portteineen, joista jokaista vartioi yksi manalan jumalan pojista. Se
+joka on kulkenut porttien läpi, tulee »siihen synkeään asuntoon, josta
+ei kukaan takaisin palaa, ja jossa hänen ruokanaan on tomu ja savi.»
+
+Kaikkien olo on kuoleman valtakunnassa lohdutonta. Parhaassa
+tapauksessa voi lohduttautua sillä, että kuolemassa saa levätä. Pahat
+saavat kurjimman kohtalon: he saavat »syödä kuolleitten kaupungin
+jätteitä ja juoda sen katuojista ja levätä kivipaadella.»
+
+Tässä synkässä valtakunnassa hallitsee manalan jumala, joka samalla
+kertaa on sodan ja ruton jumala, yhdessä puolisonsa kanssa, ja heidän
+seurassaan ovat kaikki pahat henget ja haltiat, jotka ihmisiä kiusaavat.
+
+Moni seikka viittaa kyllä siihen, että babylonialaiset uskoivat
+vainajain joutuvan manalassa tuomioistuimen eteen, mutta varmoja
+todistuksia sellaisesta käsityksestä ei ole.
+
+Assyrian pääjumala oli _Assur_, joka alkujaan oli vain Assurin
+kaupungin suojelusjumala. Assyrialaisen kansanluonteen mukaisesti hän
+oli luonnollisesti ennen kaikkea metsästyksen ja sodan jumala, joka
+johti omansa voittoon.
+
+Babylonialaisten jumalista huomaa, että ne ovat alkeellisen — tahtoisi
+sanoa kasvattamattoman tai puolivillin — mielikuvituksen luomia, aivan
+kuten Tor ja Fröja muinaispohjoismaisessa jumalaistarustossa. Nämä
+jumalat ovat kuulumattoman voimakkaita, mutta heiltä puuttuu vastaavaa
+harkintaa ja itsehillintää. Neuvotteluissansa he toimeenpanevat
+juominkeja, kun tarvitsevat piristää järkeänsä; mutta silloin he
+juovat usein liikaa, niin että koko neuvotteleva jumalain kokous
+torkahtaa. He maiskuttavat tyytyväisesti kukkuraisen pöydän ääressä,
+ja kun he vainuavat ensimmäisen polttouhrin tuoksun, »he kerääntyvät
+kuin kärpäset» uhraajan ympärille. Silloin he iloitsevat kuin kiltit
+lapset siitä, että heidän oikukas päähänpistonsa tuhota koko ihmiskunta
+suurella tuhotulvalla on mennyt myttyyn. Sillä kuka silloin olisi
+valmistanut heille uhrin! Ja kuinka kolakkaa oli ollut heidän itsensä,
+kun vedenpaisumus ja rajumyrskyt raivosivat ja taivas oli monta
+päivää synkkä kuin yö! Miten märkinä ja nälkäisinä he sentään istua
+kököttivät ylhäällä taivaassa katuen sitä, mitä olivat aikaansaaneet!
+— Ja jos haluaa saada enemmän näytteitä näiden jumalain alkeellisesta
+luonteesta, niin ajateltakoon, kuinka Ishtar jumalatar, suuri
+miestensyöjä, aina käyttäytyi.
+
+Tunteitansa nämä jumalat ja jumalattaret purkavat samalla tavoin kuin
+villit tai hillittömät lapset. He kirkuvat ja huutavat ja purevat
+kieltänsä, käyvät toistensa kimppuun ja repivät toisiansa tukasta. Ja
+ennenkuin he uskaltautuvat taisteluun vaarallisen vihollisen kanssa,
+syytävät he hänelle karkeuksia ja herjauksia jos minkämoisia samalla
+kertaa karaistakseen rohkeuttaan ja säikähdyttääkseen vihollisen lamaan.
+
+Olisi väärin sanoa olevan jotakin ylevää tuollaisissa kohtauksissa ja
+jumalain elämän kuvissa, mutta määrättyä avosydämistä kertojalahjaa ne
+osoittavat. Samassa määrin kuitenkin, kuin Babylonian valtio kehittyi
+hyvinjärjestetyksi oikeus- ja kulttuuriyhteiskunnaksi, muodostui
+jumalainkin maailmasta voimakkaiden, viisaiden ja hyvien olentojen
+ihanneyhteiskunta, joka oli yhtä paljon korkeammalla heikkojen ja
+syntisten ihmisten oloja, kuin taivaan tähdet ovat maata korkeammalla.
+Siellä, tähdissä ja planeetoissa, ne ilmestyivät nyt ihmisille. Ja
+nämä tähtijumalat, toisin kuin vanhat maailmanjumalat, olivat kaikista
+maallisista tarpeista riippumattomia tarvitsematta edes ruokaa tai
+juomaa.
+
+Ollen jumalain ilmestysmuotoja taivaankappaleista tuli palvonnan
+esineitä, ja kaikki tähtitaivaan ilmiöt käsitettiin varoittaviksi tai
+kehoittaviksi merkeiksi maan lapsille.
+
+
+
+ENNUSTAJIA JA MERKKIEN SELITTÄJIÄ.
+
+
+Babylonialaisten uskonnon päätehtävänä oli tutkia jumalain tahtoa
+eri tilaisuuksissa, että kuolevaiset ihmisparat osittain voisivat
+rukouksin ja uhrein torjua heidän vihaansa, osittain voisivat välttää
+ryhtymästä sellaiseen, mikä oli jumalain tahtoa ja päätöstä vastaan.
+Babylonialaiselle oli hurskaus siinä, että nöyrästi ja uupumatta koetti
+tutkistella jumalain tahtoa, ettei tulisi pahoittaneeksi heitä.
+
+Muinaisaikana uskottiin yleisesti, että kaikki, mitä tässä
+maailmassa tapahtui, oli yhteydessä määrättyjen luonnonilmiöitten
+kanssa. Erikoisesti Babyloniassa luultiin, että taivaankappaleitten
+keskinäisestä asemasta ja ulkonäöstä eri aikoina voitiin lukea jumalien
+tahto ja ihmisten siitä riippuvat kohtalot. Tarkkaamalla näitä ja muita
+luonnonilmiöitä piti siis voida ennustaa tulevia tapahtumia, eikä siitä
+syystä ryhdytty mihinkään tärkeisiin toimenpiteisiin, valtiotoimiin
+tai yksityisiin yrityksiin, koettamatta taikojen ja enteitten avulla
+tutkia, miten ne onnistuisivat. Ennetekstit ovat todennäköisesti laajin
+ryhmä koko nuolenpääkirjallisuudessa. Jo tämä osoittaa, miten suunnaton
+merkitys ennustustaidolla ja merkkienselityksellä oli Babyloniassa ja
+Assyriassa. Itse ennustusteksteistä ilmenee lisäksi, että oli tuskin
+ainoatakaan ilmiötä luonnossa tai ihmiselämässä, jota Mesopotamian
+kansa ei olisi käsittänyt yliluonnollisten voimien aikaansaamaksi.
+
+Tämä ennustustaito on Babyloniasta levinnyt myöskin Kiinaan —
+ainakin esiintyy babylonialaisissa ja kiinalaisissa ennemerkki- ja
+ennustusteksteissä niin ilmeisiä yhtäläisyyksiä, aina pikkuseikkoja
+myöten, ettei juuri voi ajatella niiden syntyneen toisistaan
+riippumatta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ishtarilla ja muilla babylonialaisilla jumaluusolennoilla oli
+profeettansa ja ennustajattarensa, jotka ennustivat tulevia asioita
+määrättyjen merkkien johdolla, joita jumalattaren tai jumalan itsensä
+luultiin antavan, n.s. _oraakkelit_. Jokaisessa babylonialaisessa
+temppelissä oli oraakkelikammio, »salaisuuden asunto», missä jumala
+määrätyillä merkeillä ilmaisi tahtonsa papeille, kun nämä sitä häneltä
+tiedustelivat. Mutta tärkein oraakkelitemppeli oli Ishtarin pyhäkkö
+Arbelassa lähellä Niniveä. Se kilpaili arvossa egyptiläisen Amonin
+oraakkelin kanssa, joka sijaitsi Libyan erämaassa. Kreikan historiassa
+oraakkeleilla, kuten saamme nähdä, tuli olemaan erittäin suuri merkitys.
+
+Kokoelma Ishtarin ennustajattarien ja heidän miehisten virkaveljiensä
+kuningas Asarhaddonille antamia oraakkelivastauksia on vieläkin
+tallella. Yksi niistä kuuluu näin: »Älä kauhistu, oi Asarhaddon!
+Ilmoituksen henki, joka sinulle puhuu, lähtee minun suustani, enkä
+minä salaa sitä. Vihollisesi sulavat jalkojesi juuresta niinkuin
+Sivanin joet. Olen mahtava valtiatar, Arbelan Ishtar, joka olen lyönyt
+vihollisesi pakoon jalkojesi juuressa. Olenko milloinkaan puhunut
+sinulle sanoja, joita sinun ei olisi pitänyt uskoa? Olen Arbelan
+Ishtar; kuljen edelläsi ja rinnallasi sotaretkilläsi. Älä pelkää! Minä
+olen joukkosi keskellä.»
+
+Varsinaista ennustustaitoa oli useata lajia, kuten tähtienselitystaito,
+kyky selittää sääilmiöitä, lintujen lentoa ja muitten eläinten
+käytöstä sekä tulkita erilaisten epäsikiöitten merkitystä, edelleen
+maksastaennustus, maljastaennustus ja unien selittäminen.
+
+Kaksoisvirtainmaan tavattoman tähtikirkkaan taivaan alla oli
+tähtienselitystaidolla eli _astrologialla_ aivan erikoiset
+edellytykset, ja sen keksijöinä pidetään »Idän viisaita», muinaisia
+kaldealaisia.
+
+Inhimillisen taikauskon historia on kieltämättä mielenkiintoisimpia ja
+omituisimpia kohtia ihmiskunnan kehityksessä. Miten järjenvastaisilta
+magia ja astrologia näyttänevätkin meistä, joilla on veressämme
+valistusajan ja luonnontieteitten aikakauden kriitillinen katsantotapa,
+tosiasia on kuitenkin, että muinaisaikana valistuneimmatkaan henget
+eivät kyenneet kokonaan vapautumaan tästä taikauskosta, että koko
+keskiaika oli kaikkien salaisten tutkimusten ja taitojen kulta-aikaa,
+ja että näillä vielä nykyaikaan asti on ollut suurempi merkitys, kuin
+mitä »valistunut aikamme» yleensä on taipuvainen uskomaan.
+
+Taivaankappaleet ovat vanhan itämaisen käsityksen mukaan »taivaan
+kirjoitusta», ja on vain osattava lukea sitä, niin voi ennustaa
+tulevaisuutta. Astrologit ovat soveltaneet käytäntöön lauseen:
+»Tähdissä on kirjoitettu.» Suurin merkitys ennustustaidossa oli
+_kuulla_. Onni tai onnettomuus riippui usein siitä, oliko kuu jonakin
+määrättynä päivänä näkyvissä vai pilvien peittämä. Ja erikoisen
+kohtalokas vaikutus — enimmäkseen onnettomuutta tuottava — oli
+kuunpimennyksillä. Jos niitä sattui määrättynä ajankohtana, niin veli
+oli tappava veljensä; toisina aikoina kuunpimennys voi merkitä valtavia
+tulvia ja nälänhätää, kapinaa, sotia ja tappioita. Kuuntarha voi olla
+merkkinä siitä, että joukkokuolema tulisi kohtaamaan karjaa kedolla tai
+että leijonat tekisivät tuhojaan ja kaikki kauppa ja liikenneyhteys
+estyisi.
+
+Auringonpimennyksiä pidettiin myöskin onnettomuutta tuottavina. Mutta
+muuten ei _auringolla_ ollut läheskään niin suurta merkitystä kuin
+kuulla. Tärkeämpinä astrologit toki pitivät _kiertotähtiä_, varsinkin
+kirkkaasti loistavaa Venusta. Sen lasku ja nousu olivat erinomaisen
+tärkeitä, ja ne saattoivat senvuoksi, ajankohdasta riippuen, merkitä
+joko runsaita satoja tai katoa, voittoa tai tappiota. Juppiter tuotti
+miltei aina onnea, kun Mars sitävastoin oli oikea turmion tähti.
+
+Tähtisikermien eri asennoilla oli myös suuri arvo ennustustaidossa,
+meteoreilla ja pyrstötähdillä samoin.
+
+Astrologiasta kehittyi taito taivaankappaleitten asentojen johdolla
+lapsen syntyessä tehdä horoskooppi tämän tulevaisuudesta. Mutta _niin_
+pitkälle ei nähtävästi vielä ole päästy _muinaisessa_ Babyloniassa
+ja Assyriassa, vaan vasta myöhemmin, Eufratinmaiden kreikkalaisena
+kautena. Mainittakoon esimerkki toiselta vuosisadalta e.Kr.: »Vuonna
+170, kuningas Demetrioksen hallitessa, Adar-kuun[150] 30. p:nä, kello
+6 aamulla syntyi poikalapsi. Samaan aikaan kuu oli aluksi Kaksoisten
+tähtikuviossa, aurinko Kalojen, Juppiter Vaa'an, Venus ja Mars Kauriin
+ja Saturnus Jalopeuran tähdistössä.»
+
+Egyptiläisten tavoin babylonialaisilla ja assyrialaisilla oli myöskin
+kalenterissaan hyvät ja pahat päivänsä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun sitten siirrymme siihen ennustustaitoon, joka sai ilmoituksensa
+_ilman voimilta_, niin huomaamme, että rajuilma aina merkitsi
+onnettomuutta, paitsi milloin sitä seurasi sateenkaari, sillä sitä
+pidettiin jumalallisen armon merkkinä. Ukkonen saattoi, riippuen
+ajasta, jolloin se esiintyi, merkitä sotaa ja kapinaa, runsasta
+vuodentuloa tai katoa, tulvia tai heinäsirkkojen tuhotöitä. »Jos
+ukkonen jyrisee kuin suuren koiran haukunta, niin se merkitsee, että
+Pohjan kansat nousevat; jos se ärjyy kuin leijona, niin kuningas
+kukistuu; jos sillä on hyeenan ääni, niin kuninkaan poika tappaa
+isänsä» j.n.e. Silläkin oli merkityksensä, millä ilmansuunnalla salama
+näkyi ja mihin aikaan päivästä satoi.
+
+_Maanjäristykset_ olivat aina, elleivät suorastaan tuhoatuottavia,
+ainakin onnettomuutta ennustavia. Ne merkitsivät sotaa, kapinaa,
+vallankumouksia, kuninkaan kuolemaa tai »niin ankaraa nälänhätää, että
+syötäisiin ihmisenlihaa». Jos ne kestivät koko päivän, ne ennustivat
+valtakunnan perikatoa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+_Lintujen lentoa_ tulkitsivat erikoiset »lintujenkatsojat». Etenkin
+haukalla oli suuri merkitys tällaisissa ennustuksissa. Jos esimerkiksi
+haukka ja korppi taistelivat keskenään kuninkaan nähden, niin
+merkitsi Babylonian voittoa, jos haukka voitti, mutta tappiota, jos
+korppi surmasi sen. Korppia pidettiin onnettomuuden lintuna. Eräässä
+ennustustekstissä sanotaan: »Jos sotajoukko on liikkeellä ja korppi
+raakuu joukon edessä, niin se armeija ei palaa sotaretkeltään.» Haukka
+on sitävastoin onnen lintu: »Jos joku menee sairaan luoja matkalla
+haukka lentää hänen ohitseen, niin sairas paranee.»
+
+_Tuhoatuottavia eläimiä_ olivat erikoisesti käärmeet. Jos käärme
+hyökkäsi ihmisen kimppuun, niin se merkitsi määrätyissä olosuhteissa,
+että hän oli kuoleva ennen sen vuoden loppua; toisissa oloissa se
+tiesi ankaraa tautia. Jos käärme hyökkäsi hänen kimppuunsa takaapäin
+määrättynä ajankohtana, oli se merkkinä siitä, että »hänen ystävänsä
+muuttuisi vihamieheksi». Jos taloon ilmaantui siipimuurahaisia, niin se
+merkitsi kuolemantapausta.
+
+Sekä ihmisten että eläinten _epäsikiöt_ olivat kiitollisia välineitä
+tulevien asioitten selityksille. Itämainen mielikuvitus sai tässä
+vapaasti temmeltää. Säilyneitten epäsikiöluettelojen mukaan taivaan
+ja maan välillä oli tuskin mitään tämänsuuntaista, jota muinaiset
+babylonialaiset olisivat pitäneet mahdottomana. Siinä on kirjavana
+sekoituksena oikea ihmis-epäsikiöitten ihmenäyttely, etenkin kaikkia
+mahdollisia eläinmuotoja, ihmisen ja koiran sekasikiöitä ja sitten
+luonnollisesti sellaisia todella esiintyviä epämuodostumia kuin
+yhteenkasvaneita sikiöitä y.m. Ja mitä eläinten epäsikiöihin tulee,
+niin usein esiintyvä aihe: »Jos lammas synnyttää leijonan» on kuvaavaa
+sille, mitä vanhat babylonialaiset luulivat mahdolliseksi tässä
+matoisessa maailmassa. _Ajateltavissa_ oleva ja mahdollinen selitys on
+kuitenkin, että tässä ja tämänkaltaisissa tapauksissa tarkoitettiin
+ainoastaan jonkinlaista yhtäläisyyttä sikiön jonkin ruumiinosan ja sen
+olennon välillä, jonka mukaan sitä nimitettiin.
+
+Kaikenlaisilla epäsikiöillä oli merkityksensä sen enteinä mitä
+tuleman piti, mutta eniten huomiota kiinnitettiin tässä suhteessa
+kuninkaallisiin epäsikiöihin. Useimmissa tapauksissa sellaiset enteet
+ovat onnettomuutta tuottavia. Pelkät pahat ennustukset täyttävät
+kokonaisia nuolenpääkirjoituslevyjä, ja näköjään aivan mitättömien
+epämuodostumien perusteella niissä usein ennustetaan mitä kauheimpia
+onnettomuuksia. Mutta kaikeksi onneksi maailmaan syntyy silloin tällöin
+onneatuottaviakin lapsia. Jos ne ovat kaksoiset ja kooltaan suuret,
+niin ne merkitsevät Babylonian valtakunnan laajentumista. Ja lapsen
+erikoisen lihavista ja hyvin kehittyneistä ruumiinosista voidaan
+päätellä tulevaa hyvinvointia ja ruoan runsautta. Sitävastoin on
+aivan varmasti nälänhätä odotettavissa, jos esim. emäsika käyttäytyy
+niin sopimattomasti, että itse syö jälkeläisensä. On vaikeampaa
+ymmärtää, minkä tähden sen, että nainen synnyttää sian, pitäisi
+merkitä, että nainen anastaa itselleen maan kruunun.[151] Jos hän
+sitävastoin synnyttää lampaan, niin kuningas pääsee eroon kaikista
+kilpailijoistaan. Mutta jos nainen synnyttää käärmeen, se ei ole hyvä
+merkki.
+
+Eräässä ennustuskirjassa sanotaan: »Jos emälammas saa viisi karitsaa,
+tapahtuu maassa vallankumous. Jos yhdellä karitsalla on ihmisen pää,
+toisella leijonan pää, kolmannella hyeenan, neljännellä koiran ja
+viidennellä lampaanmuotoinen pää, niin maassa tehdään murhia.» Samoin
+jos nainen synnytti lapsen, jolla oli vain yksi korva. Jos syntyi
+korvaten lapsi, tuli maahan hätä. Lapsi, jolla oli leijonan korva,
+merkitsi sitävastoin, että maahan oli tuleva voimakas hallitsija. Ja
+kun syntyi lapsi, jolla oli sian pää, oli asialla se ilahduttava puoli,
+että se ennusti karjaonnea ja yleistä hyvinvointia siihen kotiin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tärkeämpiä kuitenkin olivat ne enteet, joita tutkittiin katsomalla
+uhrieläinten, varsinkin lampaitten _maksaa_, toimitus, jolla
+myöhempinä aikoina roomalaisessa valtioelämässä oli niin suunnattoman
+tärkeä merkitys. Tapa oli kulkeutunut roomalaisille Eufratinmaista
+heettiläisten, kreikkalaisten ja etruskien välityksellä. Maksassa
+arveltiin tunteitten ja mielenliikutusten sijaitsevan. Käytettiinpä
+babylonialaista sanaa, joka merkitsi maksaa, yleisesti merkityksessä
+»mieli» tai »sielu». Maksaa pidettiin myöskin maailmankaikkeuden
+pienoiskuvana. Luultiin, että jokaisella tämän elimen osalla oli
+siinä vastaava kohtansa. Arveltiin siis, että maksa paremmin kuin
+mikään muu kuvasti tulevia asioita. Maksan tutkiminen oli myös sitä
+kiitollisempaa, kun siinä eri eläimillä ilmenee paljon yksilöllisiä
+eroavaisuuksia. Kuten käden viivat ovat jokaisella ihmisellä erilaisia,
+niin on eri eläinten maksan viivoissa aina _jotakin_ eroavaisuutta.
+Sappirakon asema ei myöskään aina ole sama. Näiden seikkojen
+perusteella Babyloniassa kehittyi äärimmäisen yksityiskohtainen
+ennustusjärjestelmä.
+
+»Maksasta ennustamisen» taito on vähintään 4 000:n vuoden vanha.
+Havaintovälineinä niille, joille opetettiin tätä taitoa, käytettiin
+tuon tärkeän elimen savikuvia. British Museumissa on eräs Hammurapin
+hallitsijasuvun aikainen maksan savimalli, joka on kirjoitettu aivan
+täyteen opastuksia, miten sen avulla on tulkittava tulevaisuuden
+arvoituksia. Ja Assurbanipalin kirjastossa oli suorastaan tämän taidon
+oppikirjoja.
+
+Esitämme pari otetta eräästä maksankatsomisesta, joka enemmän kuin 4
+1/2 vuosituhatta sitten kerran suoritettiin Sargon I:lle ja jota sitten
+pidettiin koko hänen tulevaisuutensa ilmoittajana. Sentähden Sargon
+olikin suuri ja menestyksellinen soturi ja valtakunnan perustaja. Siinä
+sanotaan: »Jos sappirakko on täynnä sappea, niin se on onnellinen
+enne, jonka johdosta Sargon lähti sotaan Elamia vastaan ja tuhosi
+elamilaiset. Jos sappirakko sitävastoin on kuin tyhjä säkki, ja jos
+sappirakon oikealta puolelta lähtee kiila ja maksassa sen edessä näkyy
+seitsemän syvennystä, niin se on enne, joka Sargonille merkitsi sitä,
+että koko maan asukkaat nousivat häntä vastaan ja saartoivat hänet
+Akkadin kaupunkiin. Mutta Sargon hyökkäsi ulos kaupungista ja löi
+heidät maahan.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+_Maljasta ennustaminen_ suoritettiin siten, että valettiin öljyä
+vesimaljaan tai päinvastoin ja tutkittiin kuvioita, joita molemmat
+yhteensulautumattomat nesteet silloin muodostivat. Vanhassa
+Testamentissa käytetään kuvaavasti sanaa »malja» merkityksessä
+»kohtalo».
+
+Että _unenselityksillä_ myös on ollut suuri arvo Eufratinmaissa,
+ilmenee suuresta määrästä unikirjoja, joita on löytynyt Assurbanipalin
+kirjastosta. Historiallisissa teksteissä puhutaan usein unista,
+jotka vaikuttavat ratkaisevasti kuningasten päätöksiin. Muistammehan
+myös, miten tärkeinä israelilaiset pitivät unia. Erikoista huomiota
+kiinnitettiin uniin, joissa pään päällä kannettiin jotakin, esim.
+taateleita tai vuorta. Tämä johtaa ajatuksen etsimättä Joosefin
+antamaan selitykseen faaraon ylimmäisen leipurin unesta, että hän
+kantoi päänsä päällä kolmea vehnäleipäkoria, ja että linnut söivät
+niistä. Joosef selitti, kuten muistamme, unen niin, että faarao kolmen
+päivän kuluttua hirtättäisi miehen, ja linnut söisivät hänen kuolleen
+ruumiinsa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Babylonialaisten mielestä koko luonto alkaen muurahaisesta tai
+pienimmästä homesienestä aina tähtitaivaan ihmeisiin saakka oli
+kuin suuri kirja, jonka salaperäiset kirjoitusmerkit paljastivat
+tulevaisuuden niihin perehtyneelle. Vähäpätöisimmilläkin ilmiöillä,
+esim. karitsan määkimisellä tai linnun lennolla, oli oma merkityksensä
+määrättyjen tapausten enteenä.
+
+Luulisi niin runsaasti rehoittavan taikauskon vaikuttaneen kansaan
+alituisena painajaisena, lamauttaen kaiken toimintatarmon.
+Mutta babylonialaisten onneksi — niin on sanottava — tulevien
+tapahtumien ennustamistaito oli erikoisen uhri- ja ennuspappien
+luokan salaisuutena, ja he säilyttivät huolellisesti kallisarvoista
+aarrettaan. Tämän yhteiskuntaluokan keskuudessa salaisuudet periytyivät
+isältä pojalle. Ja ainoastaan suvun parhaat saivat hoitaa tuota
+korkeata virkaa. Kukaan, joka oli saastaista syntyperää, s.o. syntynyt
+avioliiton sivussa, kukaan, joka ei ollut täydellinen vartaloltaan ja
+kasvultaan, kukaan kierosilmäinen tai jolla oli aukko hammastarhassaan
+tai jolta oli sormi katkennut tai joka sairasti spitaalia tai
+sukupuolitautia, ei saanut lähestyä uhrialttaria.
+
+
+
+PAHAT HENGET JA LOITSUT.
+
+
+Babylonialaiset panivat kaikki onnettomuudet, kaikki sekä ihmisten
+että eläinten taudit pahojen henkien syyksi, jotka saattoivat
+ihmisen sairaaksi ja riivatuksi. Koko avaruus kuviteltiin tällaisten
+vaarallisten pahojen henkien kansoittamaksi. Mutta erikoisesti ne
+väijyivät sellaisissa kaameissa paikoissa kuin vuorten onkaloissa,
+haudoissa, raunioissa ja erämaissa. Siellä saattoi sellainen paha henki
+äkkiä nousta »niinkuin tuuli ja tappaa elävän erämaassa.»
+
+Babyloniassa uskottiin yleisesti, että kuolleet vampyyrin hahmossa
+nousivat haudoistaan. Verenimijähenget »laskivat ihmisistä verta
+kuin sadetta. Ne kalvoivat ihmisten lihaa ja imivät heidän suonensa
+kuiviin.» Oli muuan paha henki, joka asusti luolissa ja rotkoissa ja
+jolla ei ollut suuta, huulia eikä korvia. Öisin se harhaili koiran
+tavoin pitkin teitä ja katuja, tunkeutui taloihin, varasti väsyneeltä
+unen ja imi voimaa sairaan rinnasta. Toiset henget laskeutuivat
+vuoteeseen nukkuvien luo ja johdattivat sekä miehet että naiset
+siveettömyyteen vastoin heidän tahtoaan.
+
+Babylonialaisten henkimaailmaa kansoittivat myös hevosihmiset,
+partaiset miehet, joilla oli linnun ruumis ja skorpionin häntä,
+tarueläimet, jotka olivat puoleksi vuohia, puoleksi kaloja tai
+aarnikotkan ja käärmeen sekasikiöitä j.n.e. Sellaiset hirviöt
+hallitsivat juutalaistenkin mielikuvitusta, kuten Danielin kirjasta
+voimme nähdä.
+
+Pahoista hengistä oli seitsemän erikoisen pelättyä. Niillä oli
+kuvaavia nimiä kuten »Noita», »Kummitus», »Painajainen», »Väijyjä»,
+»Vainolainen», »Kiinniottaja». Eräässä assyrialaisessa runossa sanotaan
+pahoista hengistä:
+
+    »Ne matelivat mahallaan kuin käärmeet,
+     ne täyttivät huoneen löyhkällä kuin rotat,
+    ne haukkuivat kuin koiralauma.
+    Yli korkeimman muurin, läpi paksuimman seinän
+    ne syöksyvät myrskytulvan tavoin
+     murtautuen talosta taloon.
+    Mikään ovi ei voi niitä sisään pääsemästä estää;
+    lukot ja salvat eivät saa niitä kääntymään takaisin.
+     Käärmeen lailla ne liukuvat ovesta;
+    salvan läpi ne puhaltavat sisään kuin tuuli.
+    Ne riistävät vaimon miehensä syleilystä,
+    ne tempaavat lapsen äitinsä helmasta,
+     ja karkoittavat miehen kodistaan.»
+
+Babylonialaiset ja assyrialaiset, kuten beduiini ja fellah vielä
+tänäkin päivänä, pelkäsivät niin suuresti pahojen henkien juonia pimeän
+aikana, että he tuskin uskalsivat poistua asunnostaan auringonlaskun
+jälkeen. Jos se oli välttämätöntä, niin se tapahtui äärimmäisen pelon
+vallassa, tarkaten jokaista risahdusta ja lakkaamatta, loitsuja
+mutisten. Vaaralliset henget voitiin nimittäin karkoittaa ainoastaan
+suopeitten jumalien ja henkien avulla. Suojana pahoja henkiä vastaan
+olivat jalopeuroja ja härkiä esittävät jättiläispatsaat, joita
+pystytettiin temppelien ja palatsien sisäänkäytäville. Ne esittivät
+todennäköisesti hyviä suojelushenkiä, jotka auttoivat ihmisiä pahoja
+henkiä vastaan.
+
+Noidat ja velhot olivat melkein yhtä vaarallisia kuin pahat hengetkin.
+He saattoivat turmella ruoan ja juoman keitä halusivat, voivat hankkia
+tauteja häntä vaivaamaan ja hävittää talon kotirauhan nostattamalla
+vihaa miehen ja vaimon välille, sisarusten kesken ja vanhempien ja
+lasten välille. Taikuuden ja noituuden kielsivät sekä jumalallinen että
+maallinen laki. Siitä syytetyn täytyi Hammurapin lakien mukaan — kuten
+olemme nähneet — kestää vesikoe.
+
+Parhaimpana apuna sekä pahojen henkien että velhojen ja noita-akkojen
+ilkeyttä vastaan olivat pappien loitsut. Kuten rukouksilla ja
+uhreilla yritettiin loitsuilla murtaa pahojen henkien voima ja estää
+niitä tuottamasta ihmisille sairautta ja tuhoa. Henkienmanaajia ja
+loitsupappeja kasvoi kuin sieniä sateella, ja heidän maineensa levisi
+kauas Eufratinmaan rajojen ulkopuolelle. Sekä ihmeittentekijöinä
+että ennustajina kaikki muinaisajan kansat pitivät babylonialaisia
+saavuttamattomina mestareina.
+
+Jesaja puhui tosin kovia sanoja Baabelin kaupungille »sinun
+taikatemppujesi paljoudesta ja sinun loitsujesi väkevästä voimasta»,
+jonka luultiin auttavan kaikissa vaiheissa. Mutta kun turmion suuri
+päivä tulee, saadaan nähdä, mihin ne kelpaavat:
+
+    »Astukoot he nyt esiin!
+     Pelastakoot he sinut, jotka mittaavat taivaan
+    ja tähystelevät tähtiä
+    ja joka uudenkuun aikana julistavat, niistä
+     kohtalosi on tuleva ylitsesi!
+    Mutta katso, he ovat kuin olki,
+    joka tulessa poltetaan.
+     He eivät voi pelastaa elämääsi liekeistä.»
+
+Kaikkien muinaisajan kansojen perimätiedot viittaavat Babyloniaan
+ja Egyptiin loitsinnan kehtoina. Olihan Egyptissä samoinkuin
+Babyloniassa tapana turvautua manauksiin sairaudentapauksissa, mutta
+ennen kaikkea harjoittivat egyptiläiset loitsintaa palvellakseen
+vainajia ja auttaakseen heitä toisessa maailmassa. Kuolemankirjahan on
+ilmeisin todistus tästä. Babylonialaisten loitsinta taasen kohdistui
+tähän elämään, ja ominaista tälle on toiselta puolen usko pahoihin
+henkiin, joita manaaja karkoittaa, ja hyviin henkiin, jotka hän ottaa
+avukseen, toiselta puolen taas se tärkeä osa, joka astrologialla on
+babylonialaisten taikauskossa. Egyptiläisten uskonnollisen käsityksen
+mukaan ei ollut olemassa pahoja eikä hyviä henkiä; jumalat itse olivat
+manauksin voitettavissa.
+
+Manauksensa papit lausuivat tai, oikeammin sanoen, kuiskasivat
+tai mutisivat, useimmiten öisin soihtujen valossa. Erinäisissä
+tiloissa kuului asiaan, että manaaja esiintyi punaisiin vaatteisiin
+pukeutuneena. Toisinaan hän kuiskasi loitsukaavansa manattavaa pahaa
+henkeä edustavan uhrieläimen korvaan. Manauksissa kehoitettiin pahoja
+henkiä poistumaan lausumalla peloittavia uhkauksia siltä varalta, että
+nämä eivät luopuisi häijyistä vehkeistään. Manauksiin liittyi usein
+rukouksia, joissa käännyttiin hyvänsuopien jumalolentojen puoleen
+pyytäen apua pahojen henkien ahdistamille heidän kiusaajiaan vastaan.
+
+Eräästä kirjeestä 7. vuosisadalta e.Kr. saamme erittäin
+havainnollisen kuvan menoista assyrialaisen sairastaessa: oveen on
+ripustettu sika, lintu ja orjantappurapensas. Manaaja, punaisiin
+vaatteisiin pukeutuneena ja pitäen haukkaa kädessään, asetuttaa
+sairasvuoteen ympärille suitsutusastioita ja tulisoihtuja ja manaa
+taudinaiheuttaneita pahoja henkiä poistumaan ovesta.
+
+Henkienmanausten kaavoja on löytynyt suunnattomat määrät
+Assurbanipalin kirjastosta. Siellä on manauksia ruttotauteja,
+päänsärkyä, kuumetauteja, riivaantumista, s.o. kaatuvatautisuutta tai
+mielipuolisuutta aiheuttavia pahoja henkiä vastaan, siellä kaavoja
+demoneja vastaan, jotka aiheuttavat panettelua ja kirouksia, myrskyjä
+ja rajuilmoja, siellä manauksia noita-akkoja ja poppamiehiä vastaan,
+jotka kykenevät tuottamaan kuolemaa ja onnettomuuksia ihmisille. Eräs
+tyypillinen manaus kuului näin: »Manaa sinä taivainen suojelushenki
+ja manaa sinä maallinen suojelushenki, paha henki, erämaan paha
+henki, korkean vuorenkukkulan paha henki, meren paha henki, suon paha
+henki! Manaa sinä taivainen suojelushenki, ja manaa sinä maallinen
+suojelushenki tauti sisälmyksistä, tauti sydämestä, levottomuutta
+aiheuttava sydämenkouristus, keltatauti, pääntauti[152], pahanlaatuinen
+punatauti, inhoittava ihottuma, munuaistauti, taukoamaton, kauhea
+särky, painajainen!»
+
+Suurin manauskaavakokoelma on »Pahat henget» niminen laaja teos.
+Pahaa henkeä manataan taivaan ja maan nimessä jättämään riivaamansa
+ihminen ja »asettumaan asumaan johonkin toiseen paikkaan.» — Eräässä
+tyypillisessä manauskaavassa sanotaan: »Siihen hetkeen saakka, jolloin
+poistut riivaamastasi ruumiista, et saa ruokaa syödäksesi, et vettä
+juodaksesi, et järvestä, joista etkä kaivoista. Jos tahdot lentää
+taivaaseen, et ole saava siipiä, jos tahdot jäädä maan päälle, et ole
+löytävä itsellesi asuntoa. Poistu ihmisestä, hänen jumalansa pojasta!»
+Sen sijaan rukoili manaaja jotakin hyvää henkeä asettumaan asumaan
+pahan riivaamaan.
+
+Parilla muulla manauskokoelmalla on nimenä »Polttaminen». Eräs keino
+vapauttaa ihminen toisen ihmisen kostolta tai kirouksesta, taudista ja
+synnistä oli sellainen, että pappi poltti sipulin, lehden erältään,
+samalla lausuen: »Aivan samalla tavalla kuin tämä sipuli kuoritaan
+ja heitetään tuleen ja loimuava liekki sen kuluttaa, aivan samoin
+kuin sitä ei enää milloinkaan istuteta maahan, sen juuret eivät enää
+tunkeudu maahan, sen vana ei enää kasva esiin näkemään aurinkoa, se ei
+itse enää tule jumalten eikä kuninkaitten pöydälle, niin kuorittakoon
+kosto, kirous, tauti, synti! Nyt polttakoon ne loimuava tuli, ja kirous
+kadotkoon!»
+
+Toiset näistä manauksista on kirjoitettu vanhalla sumerilaisten
+kielellä ja ovat niin muodoin ainakin 6 000 vuotta vanhoja. Toiset
+on kirjoitettu assyrian kielellä, mutta tällaisten loihdintakaavojen
+kielellinen tutkiminen on osoittanut yhä todennäköisemmäksi, että
+_nämäkin_ alkujaan on kirjoitettu sumerilaisten kielellä.
+
+Pikkulasten hengen riistävää kauheata demonia vastaan oli paras keino
+valmistaa savesta tai maapihkasta, vahasta, puusta tai muusta helposti
+palavasta aineesta nukke ja viekoitella kaikenmoisilla taikatempuilla
+demoni siirtymään nukkeen. Sitten kävi helposti päinsä tehdä paha henki
+vaarattomaksi joko lyömällä rikki tai polttamalla riivattu nukke.
+Poppamiehet ja noita-akat tehtiin vaarattomiksi myös polttamalla heidän
+kuvansa roviolla.
+
+Eräs manaus noita-akkoja vastaan kuuluu seuraavalla kauniilla tavalla:
+»Kuka olet, raivosta kiehuva noita, jonka sydämessä syntyi sana, mikä
+aiheutti onnettomuuteni, jonka kieli taikasanan ylitseni lausui, jonka
+huulilta myrkytykseni lähti, ja jonka jalanjälkiä kuolema seuraa?
+Kuule, sinä noita-akka, minä tartun sinun suuhusi, sinun kieleesi,
+sinun säkenöiviin silmiisi, sinun nopeisiin jalkoihisi, sinun eteenpäin
+syöksyviin polviisi, sinun lakkaamatta heiluviin käsiisi ja sidon ne
+selkäsi taa. Kirkkaasti paistava kuunjumala hävittäköön ruumiisi ja
+heittäköön sinut vedellä ja tulella täytettyyn kuiluun!»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Uhreja ja manauksia kuului vertauskuvallisina toimituksina kaikkiin
+juhlallisiin välipuheisiin, ennen kaikkea rauhansopimukseen.
+Mielenkiintoisen kertomuksen siitä, mitenkä tällöin meneteltiin,
+sisältää eräs n. v. 750 e.Kr. Assyrian kuninkaan ja erään Mati-ilu
+nimisen syyrialaisen ruhtinaan välillä tehty sopimuskirja. Silloin
+uhrattiin pukki ja lausuttiin seuraavanlaisia kirouksia sellaisen
+tapauksen varalta, että Mati-ilu rikkoi sopimuksen: »Kuten tämä pukki
+vietiin laumastaan eikä enää palaa sinne eikä enää asetu lauman
+etunenään, niin myös Mati-ilu viedään, jos hän rikkoo valansa,
+maastaan yhdessä poikiensa, tyttäriensä ja kansansa kera. Hän ei siinä
+tapauksessa enää saa palata sinne eikä saa asettua kansansa johtoon.
+Jos Mati-ilu rikkoo tämän valansa, hakataan hänen päänsä poikki
+niinkuin tämän pukin pää. Tämä pää ei ole pukin pää — se on _Mati-ilun_
+pää ja hänen poikainsa, hänen suurmiestensä ja hänen alamaistensa pää.»
+
+Sitten hakattiin poikki pukin jäsenetkin samalla jatkuvasti verraten
+niitä Mati-ilun jäseniin ja lopuksi eläimen siitinelin seuraavin
+uhkauksin: »Jos Mati-ilu rikkoo valansa, tehdään hänestä portto ja
+hänen sotilaistaan naisia. Porttojen tavoin he tulevat ajelehtimaan
+kaupunkinsa kaduilla. Maasta maahan ajetaan heitä ja hedelmättömiksi he
+saavat jäädä kuten muulit, ilman vaimoja ja lapsia. Ishtar on riistävä
+heiltä heidän miehuudenvoimansa.»
+
+Tällaiset kiroukset ovat tunnusomaisia myöskin niille raja-
+ja muistokiville, joilla ilmaistiin eri maa-alueiden rajat ja
+varmennettiin haltijan omistusoikeus, perustuipa tämä sitten ostoon,
+perintöön tai lahjoitukseen. Tyypillinen on eräs 3 000 vuoden
+vanha kuninkaallinen maatilan »lahjoituskirja», joka on hakattu
+edellä mainitun tapaiseen muistokiveen. Se perusteellisuus ja
+juurtajaksaisuus, millä lahjoituksen ikuinen arvo taataan, ei jätä
+toivomisen varaa. Loppuponsi kuuluu nimittäin näin: »Sen tapauksen
+varalta, että tulevaisuudessa nousisi joku virkamies, olipa hän sitten
+minkä arvoasteinen tahansa ja koettaisi anastaa tämän lahjoituksen
+ja sanoisi: 'Ei tämä tilus ole mikään kuninkaallinen lahjoitus', tai
+jos sellainen mies peläten kuninkaan kirouksen kohtaavan itseään
+houkuttelisi jonkun toisen henkilön: hullun, tyhmän, maankiertäjän
+tai roiston poistamaan tämän muistokiven, kaivamaan sen maahan tai
+kätkemään sen luoksepääsemättömään paikkaan tai vahingoittamaan sitä
+kivellä ja poistamaan kirjoituksen, niin tulevat tässä alla luetellut
+jumalat suuttumaan häneen» — tässä luetellaan Anu, Bel, Ea, Shamash,
+Marduk, Ishtar, Ellil ja 40 muuta jumaluusolentoa. »Kirotkoot he
+hänet peruuttamattomalla kirouksella, joka tuottaa sairauden hänen
+ylitseen! Hänen ruumiinsa peittäköön parantumaton spitaali ja hän
+ajettakoon kaupungin porteilta! Kokoonkyyristyneenä maatkoon hän
+kuten villiaasi kaupunkinsa ympärysmuurin ulkopuolella. Koiran tavoin
+tulkoon hän halveksimisen esineeksi kaupungin torilla! Rangaistakoon
+häntä parantumattomalla vesitaudilla, hänen ruumiinsa täyttyköön
+syövyttävällä myrkyllä. Vitsauksena kohdatkoon hänen maataan kato ja
+kuivuus, ja suuret jumalat hävittäkööt hänen nimensä, hänen siemenensä
+ja jälkeläisensä ihmisten suusta!»
+
+Sellaiset kiroukset ovat saman laatuisia kuin ne, joilla Hammurapi
+uhkaa sitä, ken rikkoo hänen laki määräyksiään vastaan: »Lähettäköön
+Nin-karrak-jumalatar, Anun tytär, vaikean taudin hänen jäseniinsä,
+ankaran, parantumattoman kuumeen, kuumeen, jonka laatua lääkäri ei
+tunne, ja jota ei voida lieventää millään kääreellä, kalmanpureman,
+jota ei saata välttää!»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Väittämäänsä kykyyn karkoittaa pahoja henkiä ja nähdä tulevaisuuteen
+perustui etupäässä babylonialaisten pappien — varsinkin heidän manuu-
+ja ennepappiensa — niin suuri vaikutusvalta kansan mieleen, että
+he, egyptiläisten hierarkian tapaan, ajoittain muodostivat valtion
+valtiossa, jolle oli tunnusomaista sangen voimakas maallisten etujen
+harrastus. Jo yli 4 500 vuotta takaperin valitti eräs babylonialainen
+kuningas, joka koetti pitää pappeja aisoissa, että he »tunkeutuivat
+köyhän lesken puutarhaan, ottivat hänen puunsa ja ryöstivät
+hänen hedelmänsä», sekä että he »ryöstivät aasit ja oivalliset
+vetohärät»; ja vielä myöhemminkin kuulee puhuttavan samankaltaisista
+jumalanpalvelijain harjoittamista väkivaltaisuuksista. Sitä
+arveluttavammaksi kävi hierarkian maallinen valta, kun pappisarvo kulki
+perintönä. Eufrat-Tigrismaissa samoinkuin Egyptissä oli papistolla niin
+arvokas asema, että prinsseille ja prinsessoille annettiin korkeita
+papillisia virkoja.
+
+
+
+VALITUSLAULUJA JA KATUMUSPSALMEJA.
+
+
+Verrattomasti korkeammalle tasolle kuin milloinkaan muulloin kohoaa
+babylonialais-assyrialainen kirjallisuus muutamissa katumuspsalmeissa,
+jotka on löydetty Assurbanipalin kirjastosta. Ne muistuttavat toisinaan
+aivan hämmästyttävästi Vanhan Testamentin psalmeja. Persoonallinen
+synninhätä ja syyllisyydentunto ilmaiseikse näissä sydäntävihlovalla
+tavalla. On kuulevinaan niissä Vanhan Testamentin profeettojen ja
+psalminlaulajien mahtavana kaikuvan äänen. Eräs kaikkein ylevimmistä
+kuuluu jättämällä pois osan kerroista ja kaavamaiset käänteet
+seuraavasti:
+
+    »Oi Herra, monet ovat minun syntini, suuret minun rikkomukseni.
+     Minä rukoilin apua, mutta ei kenkään ojentanut minulle auttavaa
+       kättä.
+    Minä itkin, mutta kukaan ei rientänyt rinnalleni.
+    Minä päästin kuuluville valitushuudon, mutta kukaan ei kuullut minua.
+    Tuskaisa on oloni; surun valtaamana luon katseeni maahan.
+    Ihmiset ovat paatuneita, kellään ei ole ymmärrystä.
+     Niin monta kuin heitä onkin — kukapa heisiä tietää jotakin?
+    Kukaan ei ymmärrä, tekeekö hän oikein vai väärin.
+    Laupiaan jumalani puoleen minä käännyn korkealla äänellä
+       huutaen häntä avukseni.
+    Oi Herra, älä hylkää palvelijaasi!
+    Hän makaa loassa — ojenna hänelle kätesi!
+    Synti, minkä olen tehnyt, käännä parhaaksi!
+     Rikoksen, minkä olen tehnyt, vieköön tuuli mukanaan!
+    Kaikki minussa piilevä paha riisu minulta kuni vaatteet!
+    Oi jumalani, olivatpa syntini seitsemän kertaa seitsemän,
+       niin vapahda minut niistä!
+    Oi jumalattareni, olivatpa syntini seitsemän kertaa seitsemän,
+       niin vapahda minut niistä!
+
+Valtavia ovat myös muutamat valitusrunot sairaudesta,
+vanhuudenheikkoudesta ja muusta surkeudesta, joka ihmistä kohtaa.
+Kauneimman ja omintakeisimman niistä on jättänyt jälkeensä
+babylonialainen Job, joka siinä on esittänyt mietiskelyitänsä ihmisen
+kärsimyksen arvoituksesta. Sen nimenä on »_Valitusruno vanhurskaan
+miehen kärsimyksistä_». — »Kielensä kauneudessa, ajatustensa
+syvyydessä, siveellisessä vakavuudessaan ja varsinkin loppusanojensa
+valtavuudessa, jotka ilmituovat varman pelastuksen toivon, tämä
+runo kuuluu koko maailmankirjallisuuden ylevimpiin», sanoo eräs
+assyrialaisbabylonialaisen kirjallisuuden etevä tutkija.
+
+Me tunnemme tämän runon pääasiallisesti Assurbanipalin kirjaston
+jäljennöksistä, mutta on paljon sisäisiä todistuksia siitä, että runo
+— huolimatta korkeasta esteettisestä ja siveellis-uskonnollisesta
+tasostaan — on paljon vanhempi Assurbanipalin aikaa. Aivan viime
+aikoina onkin löytynyt melkoista vanhempi jäljennös eräästä toisesta
+Babylonian kaupungista.
+
+Tekijän sanotaan olleen Babylonian kuningas. Runoelman kannattava
+pohja-ajatus on, että vanhurskaankin kärsimykset palvelevat jumaluuden
+ylistystä. Se kuuluu näin:
+
+    Korkean iän olen saavuttanut;
+     yli rajan olen käynyt.
+    Minne kääntynenkin,
+    vaikeata, vaikeata on.
+    Huoli on alinomainen;
+     menestystä en tunne.
+    Kun huusin jumalaani,
+    ei hän kääntänyt kasvojansa puoleeni.
+    Kun kutsuin jumalatartani,
+     ei hän päätänsä kohottanut.
+
+    Merkkienselittäjä ei tulkinnut
+     ennustuksillansa tulevaista;
+    uhreilla ei hankkinut
+    tietäjä minulle sovitusta.
+    Kun etsin merkkienselittäjän,
+     ei hän antanut minulle selitystä;
+    loitsija ei taikakeinoillaan
+    kirvoittanut kiroustani.
+    Kuinka nurjaa onkaan kaikki
+     tässä matoisessa maailmassa!
+
+    Kun katsoin taakseni,
+     näin ahdistuksen minua vainoavan.
+    Aivan kuin en uhria
+    jumalalleni olisi antanut
+    tai aterian aikana
+     jumalatartani huutanut,
+    en kasvojani maahan luonut
+    en tomuun langennut,
+    aivan kuin se,
+     kenen suuhun
+    rukous on takistunut,
+    jolle jumalanpäivää ei ole
+    ja jolta jumalain juhla on unohtunut,
+     aivan kuin se,
+
+    joka oli välinpitämätön
+    eikä jumalain käskystä välittänyt,
+    jumalanpelkoa ja kunnioitusta
+    ei väellensä opettanut,
+     ei jumalaansa rukoillut,
+    hänen ruokaansa nautitsi,
+    jumalattarensa hylkäsi
+    eikä hänelle juomauhria vuodattanut,
+     kuin se, joka kunniata saaneena
+    herransa unohti,
+    mahtavan jumalansa nimeä
+    kevytmielisesti mainitsi —
+     sellaiselta minä näytin.
+ 
+   Ja kuitenkin ajattelin ainoastaan
+     rukousta ja avuksihuutoa;
+    rukous oli sääntöni,
+    uhri minun tottumukseni.
+    Jumalten päivä
+     oli minun sydämeni halu;
+    jumalattaren päivä
+    oli rikkauteni ja voittoni.
+    Jumalten kuninkaan juhliminen
+     oli minun iloni;
+    hänen ylistämisensä
+    oli minun nautintoni.
+    Minä opetin maatani
+     kunnioittamaan jumalan nimeä;
+    jumalattaren nimeä kunnioittamaan
+    opetin minä kansani.
+
+    Kuninkaan kunnioitusta
+     teroitin minä heille,
+    palatsin kunnioitusta
+    opetin minä kansalle.
+    Minä luulin, että jumalalle
+     tällainen oli otollista!
+     Mutta mikä ihmisestä on hyvää,
+    se jumalalle on pahaa;
+    mikä hänestä on halpaa,
+     se jumalalle on mieleen.
+    Kuka voi ymmärtää,
+    mitä jumalat taivaassa harkitsevat?
+ 
+    Jumalan suunnitelmat ovat pimeyden peitossa,
+     kuka käsittää niitä?
+    Kuinka lyhyellenäkevät ihmiset
+    voivatkaan käsittää jumalan teitä?
+    Ken illalla vielä eli,
+     oli aamulla kuollut.
+    Äkkiä joutui hän tuskiin;
+    hetkessä oli hän lyöty.
+    Toisen kerran
+     laulaa ja soittaa ihminen;
+    tuossa tuokiossa hän jo
+    ulvoen itkee.
+    Kuin päivä ja yö
+     vaihtuu ihmisten mieli.
+
+    Nälissänsä
+     he ovat kuin kuolleet;
+    kylläisinä
+    he ovat mielestänsä kuin jumala.
+    Jos heille käy hyvin,
+    niin he puhelevat
+     taivaaseen noususta;
+    multa vaikeuksissa
+    he haastelevat
+    manalle menosta.
+    — — —
+     Vankilaksi on
+    taloni minulle tullut;
+    lihani kahleissa
+    ovat minun käsivarteni.
+     — — —
+
+    Ruoskalla on vainoojani lyönyt minut
+    haavoja täyteen;
+    sauvallansa hän on minut lävistänyt —
+    pisto oli kauhea.
+     Kaiken päivää
+    vainooja minua ahdistaa;
+    yöllä hän ei anna
+    minun hetkeäkään hengähtää.
+
+    Tuskissa olen kiemurrellut,
+     niin että jäseneni ovat kuin ruhjotut;
+    minun lihakseni ovat irtirevityt,
+    ne ovat — — —.
+     Vuoteellani
+    minä vyöhkyröin kuin härkä,
+    kuin lammas
+    oman likani tahraamana.
+     Minun kuumeeni tuskia
+    eivät loitsijat käsittäneet;
+    minun ennemerkkejäni
+    eivät merkinselittäjät ymmärtäneet.
+     Ei voinut loitsija
+    torjua sairauttani,
+    eikä sairasteluni loppua
+    ennustaja ilmoittaa.
+
+    Ei auttanut minun jumalani,
+     ei tarttunut minua käteen;
+    ei armahtanut minua jumalattareni,
+    ei hän astunut rinnalleni.
+     Avattu oli jo hauta
+    maahanpanijaiset valmiit;
+    ennenkuin olin kuollut,
+    valitusvirret kaikuivat.
+     Koko minun maani huusi:
+    »Miten onkaan hän tuhottu!»
+    Vihamieheni kuuli sen —
+    hänen kasvonsa kirkastuivat,
+     kadehtijani sai sen tietää,
+    hänen mielensä riemuitsi.
+    Tiedän kuitenkin päivän,
+    jolloin kyynelistäni on tuleva loppu,
+    jolloin suojelushenkieni joukossa
+     minua kunnioitetaan kuin jumalaa.»
+
+Kun syventyy tähän murtuneen sydämen syvien tunteiden todistukseen,
+on taipuvainen vetämään siitä liian kauas kantavia johtopäätöksiä
+babylonialaisten uskonnollisesta kannasta. Mutta yhtä vähän kuin
+Ekhnatonin Atoninhymni kelpaa egyptiläisten uskonnollisen käsityksen
+tai Platonin dialogit kreikkalaisen kansanuskon mittapuuksi, yhtä
+vähän saa babylonialaisista katumuspsalmeista tehdä johtopäätöksiä
+babylonialaisten uskonnollisesta kannasta yleensä. Kaikkien kansojen
+keskuudessa on esiintynyt persoonallisuuksia, jotka ovat kohonneet
+äärettömän paljon kansalaistensa keskitasoa korkeammalle voimatta
+kohottaa heitä mukanansa korkeuksiin. Ja jos välistä katumuspsalmien
+vaikutus tempasikin mukaansa tavallisen kansan, ei siitä ollut sen
+suurempaa seurausta kuin murtunut ja nöyrä _ryhti_, jolla toivottiin
+voitettavan takaisin jonkun jumalan armo, aivan kuin nöyrryttiin
+vihastuneen kuninkaan edessä.
+
+Alkujaan katumuspsalmit ovat oikeastaan valituslauluja. Niissä ei
+ole niinkään paljon kysymyksessä synti ja katumus, vaan pikemminkin
+on tarkoitus voivotuksilla ja valituksilla herättää jumalain sääliä.
+Tärkeämpää on näyttää nöyrältä ja kurjalta kuin osoittaa katumusta.
+»Kuinka kauan vielä?» ja »Lupaa sovitusta!» ovat alati uudistuvia
+huudahduksia, joiden on hellytettävä jumala ja saatava hänen
+sydämensä lauhtumaan. Niinkuin loitsut johtuvat pahojen henkien,
+noitien ja poppamiesten pelosta, niin valituslaulut ja jumalille
+osoitetut rukoukset perustuvat heidän vihansa pelkoon. Rukousten,
+katumuslaulujen ja hymnien tarkoitus oli, kuten uhrinkin, saada jumalat
+sovinnollisemmiksi.
+
+Kuinka läheisesti valituslaulut ja manaukset kuuluvat yhteen,
+näkyy siitäkin, että katumuspsalmit päättyvät usein neuvoihin avun
+saamisesta esim. siten, että kolme kertaa lausuu joitakin loitsukaavoja
+ja tällöin kääntää kasvonsa taaksepäin. Tällaiset häiritsevät
+piirteet osoittavat selvästi, että muinaisessa Babyloniassakin
+_uskonto_ ja _uskonnollisuus_ olivat kovin usein aivan eri asioita.
+Saisi kokonaan väärän kuvan todellisuudesta, jos babylonialaisen
+kansanmiehen uskonnollista kantaa ryhtyisi arvostelemaan yksityisten
+korkealle kehittyneiden henkilöiden sydämenvuodatusten perustalla.
+Tyypillisimpänä uskonnon ilmauksena ovat siellä henkien manaukset ja
+ennustukset. Joskin hymnit ja rukoukset vievät meidät uskonnollisen
+kehityksen korkeaan piiriin, niin jalkojemme juuressa ammottaa pohjaton
+syvyys alhaista taikauskoa, jätteenä menneen, alhaisemmalla kannalla
+olleen ajan tasolta, jolle kuitenkin kansan suuri joukko oli jäänytkin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kiintoisan kuvan siitä osasta, mikä jumalanpelolla oli
+yksityiselämässä, antaa meille muuan lähes neljätuhatta vuotta vanha
+assyrialainen kirje, jonka kaksi naista on kirjoittanut Assuriin
+liikeasioissa matkustaneelle miehelle. Se kuuluu näin: Me olemme
+täällä kotona kysyneet unienselittäjättäriltä. ennustajanaisilta
+ja vainajien hengiltä ja saaneet tietää, että Assur jumala vaatii
+sinulta jumalanpelkoa, mutta sinä rakastat rahaa ja halveksit viettää
+jumalaapelkääväisiä elämää. Etkö sinä voi olla Assur jumalalle
+mieliksi? Kun tämä kirje luetaan sinulle, mene heti Assurin temppeliin
+ja pelasta elämäsi! Lopuksi kirjeenkirjoittajattaret tekevät paljon
+puhuvan kysymyksen: »Miksi et lähetä rahaa niistä kankaista, joita
+sinun piti myydä?»
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Alfred Jeremias, Handbuch der altorientalischen Geisteskultur.
+
+Bruno Meissner, Die Kultur Babyloniens und Assyriens.
+
+Hugo Winckler, Die babylonische Geisteskultur.
+
+Hermann Schneider, Kultur und Denken der Babylonier und Juden.
+
+Morris Jastrow, Die Religion Babyloniens und Assyriens. (Laajat
+kirjallisuusviittaukset.)
+
+P. Dhorme, La religion assyro-babylonienne.
+
+Arthur Ungnad, Die Religion der Babylonier und Assyrer.
+
+Frans Cumont, Den astrala religionen i forntiden. (Ranskasta
+ruotsinnettu.)
+
+Alfred Jeremias, Die Panbabylonisten.
+
+Alfred Jeremias, Monotheistische Strömungen innerhalb der babylonischen
+Religion.
+
+Arthur Ungnad, Die Deutung der Zukunft bei den Babyloniem und Assyrern
+(»Der alte Orient» 1909).
+
+R. Campbell Thompson, The devils and devil spirits of Babylonia.
+
+R. Campbell Thompson, The reports of the magicians and astrologers of
+Nineveh and Babylon in the British Museum.
+
+Ludvig Dennefeld, Babylonisch-assyrische Geburts-omina (Laaja
+kirjallisuusluettelo).
+
+Christliebe Fichtner Jeremias, Der Schicksalglaube bei den Babyloniern
+(»Mitteilungen der vorderstaatlichen Gesellschaft» 1923).
+S
+Leonard W. King, Babylonian magic and sorcery.
+
+François Lenormant, Die Magic und Wahrsagekunst der Chaldäer.
+
+Otto Weber, Dämonenbeschwörung bei den Babyloniern und Assyrern (»Der
+alte Orient» 1906).
+
+Emil Behrens, Assyrisch-babylonische Briefe kultischen Inhalts aus der
+Sargonidenzeit.
+
+Friedrich Delitzsch, Mehr Licht.
+
+Walter Schrank, Babylonische Sühnriten.
+
+Heinrich Zimmern, Babylonische Hymnen und Gebete (»Der alte Orient»
+1905 ja 1911).
+
+Hugo Radau, Sumerian hymns and prayers to god Nin-ib from the temple
+library of Nippur.
+
+Carl Wilhelm Belser, Babyolnischee Inschriften (Delitzsch—Haupt,
+Beiträge zur Assyrologie II.)
+
+
+
+
+MORAALI JA ELÄMÄNVIISAUS.
+
+
+Eräässä kuuluisassa loitsussa luetellaan koko joukko erilaisia
+syntejä, ja siitä saa selvän kuvan babylonialaisten uskonnollisista ja
+eetillisistä käsityksistä. Manaaja huutaa jumalia avuksensa ja kysyy,
+mitä synnintekoja sairas tai murheen painama on tehnyt, koska jumalalli
+viha ja rangaistus on häntä kohdannut:
+
+    »Onko hän pahoittanut jumalansa mielen?
+     Onko hän kieltänyt myöntämisen tai myöntänyt kieltämisen asemesta?
+    Onko hän toivonut toisille pahaa tai puhunut väärin?
+    Onko hän lahjonut tuomaria?
+    Onko hän kylvänyt vihaa isän ja pojan välille,
+     äidin ja tyttären välille,
+    veljesten välille,
+    ystävysten välille?
+    Onko hän halveksinut isäänsä ja äitiänsä?
+     Onko hän käyttänyt vääriä punnuksia
+    tai vetänyt rajat väärin?
+    Onko hän tunkeutunut lähimmäisensä huoneeseen,
+    lyhennellyt lähimmäisensä vaimoa,
+     vuodattanut lähimmäisensä verta
+    tai riistänyt lähimmäisensä vaatteet?
+    Onko hän noussut esimiestänsä vastaan?
+    Onko hänellä ollut sima kielellä, myrkky mielessä?
+     Onko hän levittänyt vääriä oppeja?
+    Onko hän tehnyt saastaisia tekoja
+    ja toiminut loitsijana ja noitana?
+    Onko hän ollut kosketuksissa kironalaisen kanssa,
+     nukkunut kironalaisen vuoteessa,
+    istunut kironalaisen tuolilla,
+    syönyt kironalaisen astiasta
+     tai juonut kironalaisen tuopista?»
+
+Toisessa loitsutekstissä mainitaan sellaisiakin syntejä kuin taimien
+nyhtäminen pellolta, kaislan leikkaaminen ruohokosta, lähimmäisensä
+kanavan täyttäminen, virran veden pilaaminen ja metsänriistan poikasten
+tappaminen.
+
+Egyptiläisten viisausoppien vastineita on myöskin löytynyt Assyriasta
+ja Babyloniasta. Tuollainen »siveysopin katekismus», kuten sitä voisi
+nimittää, löytyy kahtena kappaleena Assurbanipalin kirjastossa ja yksi
+kappale sitä on uusbabylonialaiselta ajalta. Siinä sanotaan muun muassa:
+
+    »Älä panettele, vaan puhu hyvää toisista!
+     Älä puhu pahaa, vaan selitä kaikki parhain päin!
+    Joka panettelee ja puhuu pahoja sanoja,
+    hänelle Shamash[153] on kostava.
+     Älä puhu suusi täydeltä, vaan pidä vaari huulistasi!
+    Jos olet kiihdyksissä, niin älä puhu heti!
+    Jos puhut ajattelemattomia, saat sen sitten hyvittää.
+     Rauhoita siis mielesi ja pidä hampaasi kielesi edessä!
+
+    Aamuisin heittäydy maahan kasvoillesi ja huuda jumalaasi.
+    Silloin sinun voimasi paisuvat.
+    Jumalan pelko hankkii armon,
+    uhri antaa menestystä elämässä
+     ja rukoukset vapahtavat sinut synnin kahleista.»
+
+Edelleen teroitetaan mieleen velvollisuutta pysyä sanassaan, osoittaa
+auttavaisuutta alaisiansa kohtaan sekä antaa nälkäisille syömistä ja
+janoisille viiniä juotavaksi», sillä »se on otollista Shamashille, ja
+hän on hyvän hyvällä palkitseva.»
+
+Assurbanipalin kirjastossa on muitakin kiintoisia viisaudensanoja,
+ikävä kyllä katkonaisina paloina. Muun muassa kehoitetaan: »Palkitse
+hyvällä vastustajasi, joka sinua vahingoittaa! Jätä kosto jumalan
+käteen!»
+
+»Älä ota vaimoksesi koskaan porttoa, temppeliprostituoitua, joka on
+vihitty jollekin jumalalle, taikka ilotyttöä. Sillä surun ja tuskan
+hetkellä ei hänestä ole lohduttajaksi, ja kun sinua ahdistetaan, hän
+asettuu ahdistajaisi puolelle sinua vastaan. Missä hyvänsä tuollainen
+nainen astuu kotiisi, se siitä turmeltuu.»
+
+»Kavahda itseäsi petoksesta ja muista salaisista rikoksista, sillä
+ennemmin tai myöhemmin ne tulevat ilmi, ja silloin sinut vedetään
+niistä tilille.»
+
+»Älä panettele, vaan puhu kaunista lähimmäisestäsi! Älä ota suutasi
+täyteen, vaan varo huuliasi, äläkä puhu heti kaikkea, mitä mielessäsi
+liikkuu! Jos puhut harkitsematta, saat sitä myöhemmin katua.»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kokoelman assyrialais-babylonialaisia sananlaskuja Assurbanipalin
+kirjasto on myöskin meille pelastanut. Niissä tavataan seuraavan
+laatuista elämänviisautta: »Joka sanoo: 'Voi jospa voisin hänelle
+kostaa ja kostaa monenkertaisesti!' hän ammentaa kaivosta, jossa ei ole
+vettä, ja hieroo ihoa käyttämättä voidetta.» — »Vieraassa kaupungissa
+tulee työmiehestä herra.» »Ken on nälkään kuolemaisillaan, häntä ei
+ruoki hopeata täynnä oleva arkku eikä lipas, joka on täynnänsä kultaa.»
+— »Huono siemen ei idä.» — »Juopunut on yhtä voimakas kuin mato.» —
+»Sinä menit ja anastit vihamiehesi pellon; nyt hän tulee ja ottaa sinun
+peltosi», joka vastaa suunnilleen: »Vuoroin vieraissa käydään.» — »Ei
+savua ilman tulta», sanomme me. Babylonialainen kysyy: »Kuka tulee
+raskaaksi ilman siitosta?» tai »Kuka voi lihoa syömättä?»
+
+Lopuksi muutamia ytimekkäitä lauseita assyrialais-babylonialaisesta
+kirjallisuudesta:
+
+    »Pelkää jumalaa, kunnioita kuningasta!»
+
+tai:
+
+    »Oikea ystävä muistaa senkin, joka hänet unohtaa»,
+
+ja lopuksi:
+
+    »Palkitse hyvällä se, joka sinulle pahaa tekee!»
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Martin Jäger, Assyrische Räthsel und Sprüchwörter (Delitzsch — Haupt,
+Beiträge zur Assyrologie II).
+
+
+
+
+VAINAJAT.
+
+
+Suuri ero vallitsee toiselta puolen elämäniloisten egyptiläisten
+ja toiselta puolen luonteeltaan vakavampien, arkipäiväisten
+babylonialaisten ja assyrialaisten välillä heidän käsityksissään
+kuolemantakaisesta elämästä. Egyptiläisille se oli ylipäänsä onnellisen
+maallisen elämän jatkoa, ja tästä uskosta johtuen säilytettiin
+kuolleita huolellisesti komeissa hautakammioissa. Eufratin ja Tigriksen
+rannoilla sitävastoin kuviteltiin kuolemanvaltakunta synkäksi haamujen
+maailmaksi, »missä manalle menneiden varjot lintuina istuvat pimeässä
+ja elävät tomusta ja mullasta.»
+
+Sekä vainajan että jälkeenjäävien vuoksi oli kuitenkin myöskin
+Assyriassa ja Babyloniassa velvollisuus huolehtia vainajalle
+säädylliset hautajaiset. Sillä »ken ei tule maahan haudatuksi
+ja kenellä ei ole ketään, joka hänen hautaansa hoitaisi, hänen
+henkensä harhailee levottomasti ympäriinsä maan päällä ja aiheuttaa
+onnettomuuksia» tekemällä ihmiset ja eläimet sairaiksi ja hulluiksi.
+Mutta tuollaisella harhailevalla hengellä itselläänkään ei ole olo
+kadehtittavaa maan päällä. »Hän saa elättää itseänsä ruoan jätteillä,
+mitä on jäänyt ruoka-astioihin ja heitetty teille.»
+
+Jonkinlaista vainajain säilöönpanoa esiintyi babylonialaisillakin.
+Tähän käytettiin hunajaa, öljyä, voita, suolaa ja hyvänhajuisia
+mausteita.
+
+Vainajan hautajaisissa toimitettiin kuolinuhri ja häntä saatettiin
+äänekkäin itkuin ja valituksin, missä kuolleen omaisia avustivat
+palkatut itkijät ja itkijättäret surumusiikkia soittavien
+soittoniekkojen säestäminä. Surevat »repivät vaatteensa» ja pukeutuivat
+surunsa merkiksi säkkiin; he raastoivat tukkaansa ja partaansa ja
+viileskelivät itsensä verille veitsillä vuorotellen laskeutuen
+istualleen kädet ylös kohotettuina vuorotellen heittäytyen suullensa
+maahan. Ja kaiken aikaa kaikui tällöin valituskirkuna ja soi
+surumusiikki.
+
+Kuollut mullattiin joko suoraan maahan tai pantiin jonkinlaiseen
+saviseen arkkuun tai laskettiin muurattuun hautaan. Jokaisella
+kaupungilla oli kyllä hautausmaansa, mutta sitä ei ollut pakko käyttää,
+vaan monet vainajat kätkettiin maahan teiden varsille ja asumattomiin
+paikkoihin. Kuninkaat ja muut ylhäiset miehet saivat viimeisen
+leposijansa palatsiinsa tai johonkin temppeliin. Assyriassa oli tapana
+haudata kuolleet siihen taloon, jossa he olivat asuneet.
+
+Ruumiinpolttoa näyttää kaikkina aikoina esiintyneen maahan hautaamisen
+ohella. Luullaanpa erään babylonialaisen kaupungin raunioista löytyneen
+krematorion jätteet. Kuitenkin näyttää siltä, että ylipäänsä — paitsi
+hätätilansa — poltettiin vain köyhiä ja halveksittuja.
+
+Vainaja sai mukaansa hautaan ruokaa ja juomaa, ja myöskin hänelle
+erityisen rakkaat esineet saivat seurata mukana. Muuan ruhtinas, joka
+hautasi isänsä, »pani isänsä ja kasvattajansa mukana hautaan kultaisia
+ja hopeaisia talouskaluja ja kaikenmoisia koristuksia, joita tämä oli
+rakastanut.»
+
+Hautajaiset lopetettiin juhla-aterialla, jossa syötiin kuolinuhrin
+jätteet. Sitten täytyi määräaikoina asettaa haudalle ruokaa ja juomaa
+vainajalle, sillä muutoin hänen henkensä voi tulla tyytymättömäksi
+ja kieltäytyä pysymästä manalassa. Näistä toistuvista kuolinuhreista
+huolehtivat papit, jotka tällöin varmuuden vuoksi lukivat erityisiä
+manauksia, jotka sitoivat vainajan manalaan. Nämä menot-olivat
+täällä, kuten Egyptissäkin, papistolle tehokas keino saavuttaakseen
+vaikutusvaltaa kansaan.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Alfred Jeremias, Hölle und Paradies bei den Babyloniern.
+
+
+
+
+BABYLONIALAISIA TARINOITA MAAILMAN LUOMISESTA, VEDENPAISUMUKSESTA JA
+PARATIISISTA.
+
+
+Mikään tutkimuksen haara ei ole niin suuresti hyötynyt muinaisessa
+Assyriassa ja Babyloniassa tehdyistä löydöistä kuin Vanhaa Testamenttia
+käsittelevä uskontotieteen haara. Babylonialais-assyrialaiset löydöt
+ovat aivan, ihmeteltävän pätevällä tavalla vahvistaneet useita tämän
+uskonnon peruskirjan todistuksista, toisia ne taas ovat selvittäneet
+ja täydentäneet. Se osoittaa, miten läheinen sivistyssukulaisuus
+vallitsi Eufrat-Tigrismaan ja Palestiinan asukkaitten välillä.
+Assyrialais-babylonialainen sivistys onkin suurimmaksi osaksi
+seemiläistä. Molemmat kansat ovat miettineet kysymystä kaikkeuden
+synnystä ja miten paha on tullut maailmaan ja koettaneet antaa
+vastauksen siihen.
+
+
+
+LUOMISTARUJA.
+
+
+Luomisesta on useita erilaisia babylonialaisia taruja. Toinen
+kahdesta pääkertomuksesta on löydetty Assurbanipalin kirjastosta.
+Se peräytyy aina alkutilaan asti, ennenkuin vielä oli jumalia, ja
+kertoo näiden synnystä. Toinen pääkertomus on kirjoitettu muistiin
+uusbabylonialaisena aikana ja on oikeastaan ylistyslaulu Mardukille,
+babylonialaisten suojelusjumalalle, jota siinä kunnioitetaan luomisen
+jumalana:
+
+    »Marduk pingoitti vetten ylle kaislaisen katoksen,
+     valmisti maata, levitti sitä katokselle.
+    Jotta jumalat saisivat asua mieluisissa majoissa,
+    hän loi ihmisiä.
+    Aruru[154] loi ihmisen siemenen yhdessä hänen kanssaan.
+     Kedon eläimet ja maan elävät olennot hän loi.
+    Hän teki Eufratin ja Tigris-virran ja johdatti ne paikoilleen;
+    hän mainitsi armollisesti niiden nimet.
+    Viljan, ruohon, kaislikon ja viidakon hän loi;
+     vainioitten vihreyden hän loi
+    ja pellot, niityt ja rämemaat.
+    Villilehmän ja vasikan, sen pojan,
+    uuhen ja vuonan, lauman karitsan,
+    hakamaat ja metsät,
+     vuohipukin ja gasellin hän on luonut.»
+
+Ihmisen synnystä babylonialaiset uskoivat, että jumalat olivat luoneet
+hänet siinä itsekkäässä tarkoituksessa, että »hän palvelisi jumalia
+ja he itse saisivat levätä.» Itse luomistoimitus tapahtui siten, että
+jumalat ottivat savikimpaleen, sekoittivat sen tappamansa jumalan
+vereen ja loivat siitä uuden olennon saviruukun muotoiseksi. Ihminen on
+siis maallisen ja jumalallisen sekoitus ja »jumalten kuva.»
+
+Tämän käsityksen vahvistaa aivan hiljattain löydetty
+nuolenpääkirjoituskatkelma, jonka mukaan Marduk itse sanoo:
+
+    »Tahdon ottaa verta —
+    tahdon tehdä ihmisen.
+    Tahdon luoda ihmisen,
+    jotta jumalien palvonta palautettaisiin kunniaansa
+     ja heille rakenneltaisiin temppeleitä.»
+
+
+
+KERTOMUKSIA SUURESTA VEDENPAISUMUKSESTA.
+
+
+Julkaistessaan Englannissa tieteellisiä jäljennöksiä
+nuolenpääkirjoitusteksteistä Rawlinsonilla oli apulainen nimeltä
+George Smith, joka oli tunnettu suorastaan uskomattomasta kyvystään
+melkein ensi silmäyksellä erottaa toisistaan monilukuiset ja useinkin
+harhaanjohtavan samannäköiset nuolenpääkirjoitusmerkit. Tämän
+onnellisen lahjansa avulla hän pian oppi erinomaisen taitavasti
+sovittamaan kokoon yhteenkuuluvia savikirjoituslevyjen palasia ja
+keksimään rikkinäisestä tekstilevystä puuttuvat palaset. Kun purettiin
+arkkuja, jotka sisälsivät löytöjä Assurbanipalin kirjastosta, oli
+hänellä tapana valppain silmin tarkastaa nuo kallisarvoiset saviesineet
+pala palalta; ja heti kuin hän keksi osan jotakin erikoisen kiintoisaa
+tekstiä, hän pani sen syrjään ja koetti löytää muita saman tekstin
+katkelmia.
+
+Eräänä päivänä syksyllä 1872 hän saa käsiinsä nuolenpääkirjoituslevyn,
+joka on mielenkiintoisempi kuin mikään hänen ennen näkemänsä.
+Sanattoman hämmästyksen vallassa hän lukee tuhoisasta vedentulvasta,
+ja laivasta, joka jäi riippumaan Nisir vuorelle, kyyhkysestä, joka
+päästettiin ulos katsomaan, oliko vesi laskeutunut, pääskysestä ja
+korpista, jotka lähetetään lentoon samassa tarkoituksessa. Hän oli
+löytänyt vanhan babylonialaisen kertomuksen vedenpaisumuksesta.
+
+Hehkuvalla innolla hän nyt etsi puuttuvia palasia ja katso: etsittyään
+loppumattomiin hän löysi muutamia pieniä täydentäviä katkelmia sekä
+lisäksi osia kahdesta muusta saman kertomuksen käsikirjoituksesta.
+
+Ne jotka muistavat vuoden 1872, muistavat myöskin selvästi miten
+suunnatonta hämmästystä kertomus tästä löydöstä sai aikaan koko
+sivistyneessä maailmassa.
+
+Mutta vedenpaisumustarun löytöhistorian ihmeet eivät päättyneet tähän.
+Asian laita oli niin, että nuolenpääkirjoitustekstissä oli vielä
+suuri aukko, jota ei voitu täyttää englantilaisten hallussa olevilla
+katkelmilla.
+
+Tämän nuolenpääkirjoituslevyn kappaleen täytyi siis olla Assurbanipalin
+kirjastossa.
+
+Mitä tekee Smith silloin? Hän tietenkin lähtee Niniveen, alkaa
+kaivaa paikalla, missä Assurbanipalin kirjasto oli ollut, ja saa
+esiin koko joukon nuolenpääkirjoituskatkelmia, niiden joukossa —
+kuule ja hämmästy! — juuri sen palasen, joka puuttui hänen British
+Museumista löytämästään savilevystä. Tämä oli se osa, joka kertoi,
+miten suopeamielinen jumala kehoitti vedenpaisumustarinan sankaria
+rakentamaan laivan ja ottamaan sinne mukanaan omaisensa sekä
+kaikenlaisia eläimiä.
+
+Kahdella kaivausretkellään Eufrat-Tigrismaihin Smith muuten täytti
+monia aukkoja British Museumin kokoelmissa; myöskin teki hän
+Assurbanipalin kirjastosta monta uutta arvokasta löytöä. Vielä
+kolmannen kerran hän matkusti sinne jatkamaan työtään. Mutta nyt näillä
+epäterveellisillä seuduilla raivosi kolera ja rutto niin hirvittävästi,
+että kaikki järjestyksen siteet olivat höltyneet ja hänen täytyi palata
+tyhjin toimin. Hän itse oli kokonaan murtunut ilmaston rasituksista,
+nälästä ja janosta sekä vaivalloisesta työstä ja kotimatkalla hän
+heitti henkensä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Mutta siirtykäämme nyt hänen suureen löytöönsä, joka on verrattomasti
+mielenkiintoisin koko assyrialais-babylonialaisessa kirjallisuudessa:
+babylonialaiseen tuhotulvakertomukseen! Se on osa suuresta
+sankarieepoksesta, joka käsittää kaksitoista nuolenpääkirjoituslevyä ja
+josta hiljattain on löydetty paljon vanhempiakin merkintöjä, nimittäin
+noin vuodelta 2000 e.Kr., nämä kuitenkin katkelmia.
+
+Assyrialais-babylonialaisen tuhotulvakertomuksen päähenkilö, joka
+vastaa Nooaa ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, on Ksisuthros[155],
+viimeinen babylonialaisista alkukuninkaista.
+
+»Vedenpaisumus», kuten sitä nimitämme heprealaisten sanontatavan
+mukaan, oli ainutlaatuisen valtava Eufratin tulva, johon yhtyi
+meriveden suunnaton nousu rajujen myrskyjen johdosta. Tapahtumapaikkana
+nimittäin oli, kuten babylonialaisista kertomuksista huomaamme,
+Shuruppakin kaupunki Eufratin varrella lähellä kohtaa, missä se laskee
+Persian lahteen.[156] Suuri tulva tapahtui saman kertomuksen mukaan
+kaupungin jumalien toimesta rangaistukseksi ihmisten synneistä.
+
+Ksisuthroksella on kuitenkin — niin kertoo babylonialainen perimätieto
+— suojelijanaan ihmisystävällinen Ea, meren syvyyden ja viisauden
+jumala, ja hän saa sentähden tältä tiedon jumalien päätöksestä tuhota
+ihmiskunta. Pelastaakseen suojattinsa Ea kehoittaa häntä rakentamaan
+itselleen määrätyn suuruisen laivan, astumaan siihen sukunsa kera ja
+ottamaan mukaansa parin kaikkia eläviä olentoja sekä sitten lähtemään
+aavalle merelle. Kaikkiin Shuruppakin kansan tunkeileviin kysymyksiin
+hänen on vastattava, että koska Ellil, maan herra, vihaa häntä, ei
+hän enää halua jäädä hänen maahansa, vaan lähtee pois jumalansa Ean
+valtakuntaan.
+
+Ksisuthros noudattaa suojelijansa neuvoa. Kun laiva on valmis, lastaa
+hän sen:
+
+    »Kaiken, mitä minulla oli,
+     kaiken hopeani,
+    kaiken kultani,
+    kaikki erilaiset elämänsiemenet
+     lastasin siihen.
+    Vein laivaan
+    koko perheeni ja sukuni,
+    vainioiden karjaa, kedon villejä eläimiä;
+     kaikenlaisia käsityöläisiä vein sinne.»
+
+Merkin saatuaan hän itse astuu laivaan ja sulkee oven sekä jättää
+peräsimen kokeneen perämiehen käsiin. Nyt kaikki ilman voimat pääsevät
+valloilleen. Myrskyt raivoavat, meri ja joet tulvivat, mustat
+ukkospilvet pimentävät koko maailman. Vieläpä jumalienkin mielestä
+se on kaameata. »He nousevat Anun taivaaseen. Siellä he istuvat
+liikkumattomina, kokoonkyyristyneinä kuin koirat, ja itkevät pelosta.»
+
+Kuusi päivää ja kuusi yötä pyörremyrskyt ja rankkasateet raivoavat.
+»Koko maailma on muuttunut mereksi», ja kaikki elävät tuhoutuvat.
+Mutta seitsemäntenä päivänä myrsky vaimenee, meri tyyntyy, ja laiva
+tarttuu Nisir vuorelle. Vielä kuusi päivää Ksisuthros odottaa, mutta
+seitsemännen päivän sarastaessa hän ryhtyy toimimaan:
+
+    »Silloin vein ulos kyyhkysen
+     ja päästin sen irti.
+    Kyyhkynen lensi
+    sinne tänne,
+    mutta kun ei ollut lepopaikkaa,
+     se palasi takaisin.
+
+    Silloin vein ulos pääskysen
+     ja päästin sen irti.
+    Pääskynen lensi
+    sinne tänne,
+    mutta kun ei ollut lepopaikkaa,
+     se palasi takaisin.
+
+    Silloin vein ulos korpin;
+     päästin sen irti.
+    Korppi lensi,
+    näki, että vesi väheni,
+    söi, kahlasi liejussa ja raakui,
+     mutta ei tullut takaisin.»
+
+Siitä Ksisuthros ymmärsi, että maa oli jälleen kuiva. Hän lähti
+laivasta ja toimitti uhrin vuoren kukkulalla. Kuten Nooan uhri
+oli suloinen tuoksu Jahvelle, niin myös babylonialaiset jumalat
+kokoontuivat nauttimaan uhrisavusta.
+
+    »Jumalat hengittivät tuoksua;
+    jumalat nauttivat makeasta lemusta.
+     He kokoontuivat kuin kärpäset uhraajan ympärille.»
+
+Ja kun Ishtar tuli alas jumalien luo, niin hän vannoi kaulakoristeensa
+kautta, ettei hän milloinkaan unohtaisi tätä päivää. Tätä
+kaulakoristetta, jota jumalatar kohottaa valaa vannoessaan, on pidetty
+juutalaisen kertomuksen sateenkaaren vastineena.
+
+Sitten seurasi ankara riita Ean ja muiden jumalien välillä, syystä
+että hän oli tehnyt tyhjäksi heidän suunnitelmansa hävittää kaikki
+elävät maan päältä. Ea selittää kuitenkin Ellilille, että on parempi,
+jos tästä lähtien yksityinen syntinen saa rangaistuksensa, kuin että
+koko ihmiskunta hukkuisi veden tulvassa. Silloin Ellil antaa vihansa
+lauhtua. Hän menee Ksisuthroksen luo ja ottaa häntä ja hänen vaimoaan
+kädestä, siunaa heitä ja tekee heidät jumalien kaltaisiksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ratkaisevan todistuksen siitä, että juutalainen vedenpaisumuskertomus
+on nuorempi kuin babylonialainen, ovat satukirjallisuuden vaelluksiin
+perehtyneet tutkijat huomanneet siinä osassa tarua, joka käsittelee
+lintujen irtipäästämistä laivasta. Babylonialaisen kertomuksen vanha
+kolminaisuus toistuu heprealaisessa sikäli, että siellä päästetään
+kyyhkynen irti kolme kertaa. Mutta samalla kertaa myöskin korpin muisto
+on säilynyt heprealaisessa kertomuksessa, vaikka sen irtipäästämisen
+tarkoitus on unohtunut, niin että tällä linnulla siinä on aivan
+merkityksetön osa. Korppi saa tässä esityksessä ilman aikojaan tehdä,
+mitä sen nuolenpääkirjoitustarinan mukaan täytyi tehdä, ollen noista
+kolmesta linnusta se, joka viimeksi lähetettiin.
+
+Muita todistuksia babylonialaisen vedenpaisumuskertomuksen vanhuudesta
+heprealaiseen verrattuna, ovat nuolenpääkirjoitukset, joita on
+löytynyt Babyloniasta Assurbanipalin kirjastossa tehdyn suuren
+löydön jälkeen. Nykyjään tunnetaan ainakin kuusi babylonialaista
+vedenpaisumuskertomusta tai katkelmia niistä. Vanhimmasta tunnetusta
+babylonialaisesta toisinnosta on olemassa katkelma, joka on löytynyt
+Nippurista, missä aikanaan oli Babylonian huomattavin temppeli. Tämä
+nuolenpääkirjoitustaulu näyttää olevan noin 4 000 vuotta vanha.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tarina suuresta tulvasta, joka peittää maan ja tuhoaa kaiken
+elollisen paitsi yhtä ainoata miestä perheineen, on muuten levinnyt
+kautta koko maapallon. Muisto Hoanghon tulvista on esim. antanut
+aiheen kiinalaiseen jokisatuun. Toinen vedenpaisumustaru, joka on
+aivan riippumaton heprealaisesta ja babylonialaisesta, on säilynyt
+Gaua-saarella Australian saaristossa. Siinä kerrotaan, että muuan
+mies niineltä Kat rakensi itselleen veneen kaukana metsän keskellä,
+antamatta veljiensä pilkan häiritä itseään. Kun nämä kysyivät häneltä,
+miten hän luuli saavansa niin suuren aluksen meren rantaan, hän aina
+vastasi: »Sen saatte pian nähdä.»
+
+Kun vene oli valmis, hän kutsui sinne vaimonsa ja veljensä, kokosi
+saarelta kaikenlaisia eläimiä, vieläpä niinkin pieniä kuin muurahaiset,
+ja sulkeutui heidän kanssaan veneeseen. Sen jälkeen puhkesi valtava
+rankkasade. Suuri metsää kasvava notkelma täyttyi vedellä, ja Katin
+laiva ajelehti itsestään merelle. Siitä asti gaualaiset ovat alati
+odottaneet häntä takaisin palaavaksi, ja kun meidän päivinämme joukko
+lähetyssaarnaajia astui maihin saarelle, niin alkuasukkaat luulivat
+Katin veljineen tulevan kotiin.
+
+Täällä pohjolassa on — vaikkakin epävarmoilla perusteilla — pidetty
+vedenpaisumus taruna kertomusta Ymer jättiläisen verestä, johon koko
+jättiläissuku hukkui lukuunottamatta yhtä ainoata pariskuntaa.
+
+
+
+BABYLONIALAISIA TIETOJA PARATIISISTA JA SYNTIINLANKEEMUKSESTA.
+
+
+Hiljattain tehdyt löydöt viittaavat siihen, että babylonialaiset
+ovat perineet vedenpaisumustarunsa, kuten niin paljon muutakin
+sumerilaisilta. Nykyjään on nimittäin löytynyt sumerilainen hymni, joka
+kertoo sekä vedenpaisumuksesta että syntiinlankeemuksesta. »Alussa»
+— sanotaan — »ihmiset elivät ihanassa maassa, Dilmunissa, vailla
+syntiä, sairautta ja vanhuudenheikkoutta. Siihen aikaan pedot eivät
+vahingoittaneet heidän laumojaan, eivätkä myrskyt raivonneet. Mutta
+viisauden ja veden jumala, Enki[157], suuttui ihmisiin ja päätti tuhota
+heidät suurella vedentulvalla. Nintus[157] jumalattaren avulla kuningas
+ja muutamat harvat hurskaat kuitenkin pelastuivat astumalla veneeseen.
+
+Tulvan sitten laskeuduttua eräs hurskaista miehistä, nimeltä Tagtug,
+loi Nintuksen ohjeitten mukaan ihmeen ihanan puutarhan, ja Enki, —
+joka nyt oli leppynyt —, opetti häntä kylvämään ja istuttamaan sekä
+osoitti hänelle, mitä yrttejä ja hedelmiä hän sai syödä. Kassiakasvia
+hän ei saanut maistaa. Mutta kun Tagtug oli tottelematon ja söi sitä,
+oli hänen ja hänen jälkeläistensä terveys ja pitkä ikä mennyttä.
+Jumalat antoivat kuitenkin ihmisille lääketaidon, parantavia yrttejä ja
+monenlaisia tietoja, jotta he eivät sortuisi olemassaolon taistelussa.
+
+Dilmunin maa on Persian lahden rannalla, vanhimman sumerilaisen
+kaupungin Eridun ympärillä. Eufratilla ja Tigris-virralla oli siihen
+aikaan täällä neljä suuhaaraansa, nuo neljä kuuluisaa joenhaaraa, jotka
+mainitaan juutalaisten paratiisitaruissa ensimmäisen Mooseksen kirjan
+toisessa luvussa. Siinä vedenpaisumus kuitenkin, kuten tunnettua,
+tapahtuu paratiisin ajan _jälkeen_.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Sekä El Amarnan arkistosta Egyptissä että Assurbanipalin kirjastosta
+on löytynyt katkelmia babylonialaisesta kertomuksesta, joka käsittelee
+_Adapaa_, »ihmissuvun siementä», s.o. ensimmäistä ihmistä, joka
+erehdyksestä menetti kuolemattomuuden. Se että tarinan jälkiä on
+löytynyt Egyptistä, johtuu siitä, että puolitoista vuosituhatta e.Kr.
+sitä käytettiin siellä babylonian kieltä opiskelevien lukukirjana. On
+helppoa yhdistää Adapa Raamatun Aadamiin.
+
+Adapa oli Ean poika. Hän oli isältään saanut viisautta, mutta ei iäistä
+elämää. Hänellä oli laivurin ja kalastajan toimi Ean temppelissä
+Eridussa ja hän hankki isälleen ja herralleen leipää ja juomaa, kaloja
+ja metsänriistaa.
+
+Mutta eräänä päivänä hänen ollessaan meren ulapalla kalastamassa
+etelätuuli äkkiä heittäytyy hänen veneensä yli, niin että se kaatuu.
+Raivoissaan Adapa silloin tarttuu tuulenhaltian siipiin ja katkaisee
+ne, niin ettei tämä enää voi lentää.
+
+Kun Anu saa tietää, mitä Adapa on tehnyt, niin vihastunut taivaanjumala
+kutsuu hänet luokseen. Mutta Adapan suojelija Ea tietää, mikä vaara
+uhkaa hänen poikaansa, ja neuvoo, ettei hän söisi sitä leipää ja joisi
+sitä viiniä, jota taivaan jumala hänelle tarjoaa, sillä se tuottaa
+kuoleman.
+
+Kuitenkaan ei käy niinkuin Ea on arvellut. Kun Adapa tulee taivaaseen,
+niin Anu vähitellen muuttaa mieltänsä, ja hänen vihansa lauhtuu. Hän ei
+ainoastaan armahda Adapaa, vaan haluaa myös aivan erikoisella hyvällä
+työllä voittaa itse Eankin. Hän antaa palvelijainsa tarjota vieraalle
+elämänleipää ja elämänvettä. Mutta Adapa muistaa Ean neuvoa ja
+kieltäytyy kestityksestä. Silloin Anu käskee palvelushenkiään: »Ottakaa
+hänet ja viekää hänet takaisin maahan.» Ja niin Adapa erehdyksensä
+tähden menettää iäisen elämän.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+P. Jensen, Assyrisch-babylonische Mythen und Epen.
+
+P. Jensen, Die Kosmologie der Babylonier.
+
+Hermann Usener, Die Sinthflutsagen.
+
+S. Langdon, Le poème sumerien du paradis, du déluge et de la chute de
+l'homme.
+
+
+
+
+TÄHTITIETEEN SYNTYMÄSEUTU.
+
+
+Nykyjään tiedämme, että Babyloniassa neljä vuosituhatta sitten
+sangen älykkäästi väiteltiin lakitieteellisistä kysymyksistä,
+että pappiskouluissa jo varhain harjoitettiin kieliopillisia ja
+sanastollisia opintoja, huomioitiin tarkkaavaisesti luonnonilmiöitä
+sekä yritettiin ratkaista maailmankaikkeuden ja ihmiskohtaloiden
+arvoituksia. Sama profeetallinen harrastus, joka sai babylonialaiset
+tutkimaan tähtitaivasta, herätti myöskin heidän harrastuksensa
+historiaan: he syventyivät muinaisuuteen toivoen voivansa ennustaa
+tulevaisuutta.
+
+Tätä henkistä vireyttä inhimillisen tiedon eri aloilla babylonialaiset
+ensi sijassa saavat kiittää vaikutuksestaan toisiin kansoihin.
+Mikään ei kuitenkaan niin selvästi todista babylonialaisten henkistä
+ylemmyyttä naapurikansojen suhteen kuin se, mitä he ovat saaneet
+aikaan tutkiessaan taivaankannen ilmiöitä. Babylonialaiset ovat sekä
+astronomisen että meteorologisen tieteen luojia.
+
+Osaksi käytännölliset, osaksi uskonnolliset syyt herättivät »Idän
+viisaissa» mielenkiintoa taivaan tähtiin ja niiden liikkeisiin.
+Heidän käytännöllinen harrastuksensa pyrki saamaan aikaan
+vakinaista ajanlaskua ja tarkkoja aikayksiköitä, toisin sanoen
+luomaan _kalenteria_. Sen välttämättömyys on ilmeinen niin
+pienimpiä yksityiskohtia myöten järjestyneessä yhteiskunnassa kuin
+babylonialaisten, maanviljelyksessä, liike-elämässä ja yleensä kaikissa
+töissä ja toimissa. Muinaisilta babylonialaisilta olemme perineet
+7-päiväisen viikon, 24-tuntisen vuorokauden, tunnin jaon 60 minuuttiin
+ja minuutin 60 sekuntiin. Kellotaulumme muistuttavat siis alituisesti
+muinaisten babylonialaisten viisaudesta, ja viikonpäiviemme nimet
+johtavat ajatuksen Babylonian jumaliin. Babylonialaiset näet nimittivät
+viikon päiviä »seitsemän vaeltavan taivaanvalon» mukaan, s.o. auringon,
+kuun ja viiden silloin tunnetun kiertotähden, joilla kaikilla
+oli jumalien nimet, koska jumalien arveltiin ilmestyvän niissä.
+Kun kreikkalaiset ja roomalaiset sitten saivat babylonialaisilta
+7-päiväisen viikon, niin _he_ antoivat jokaiselle päivälle nimen sen
+oman jumalansa tai jumalattarensa mukaan, joka vastasi kysymyksessä
+olevaa babylonialaisten jumaluutta. Sitten vanhat germaanit vuorostaan
+lainasivat roomalaisilta tavan nimittää viikonpäiviä jumalien mukaan ja
+antoivat jokaiselle päivälle nimen sen germaanilaisen jumaluusolennon
+mukaan, joka lähinnä vastasi asianomaista roomalaista jumalaa tai
+jumalatarta. Meidän _sunnuntaimme_, joka saksaksi on Sonntag, oli
+roomalaisilla, kreikkalaisilla ja babylonialaisilla auringon päivä,
+kuten _maanantai_ heilläkin oli kuun päivä.
+
+_Tiistai_, Tyrin päivä, oli roomalaisilla sodanjumala Marsin päivä,
+jonka babylonialainen vastine oli Nergal. _Keskiviikon_, ruotsiksi
+_onsdag_, Odenin päivän, roomalaiset olivat pyhittäneet Merkuriukselle,
+kirjoitustaidon ja kaupan jumalalle — sen päivän ranskalainen nimi
+onkin mercredi. _Torstaita_, Torin päivää, vastasi roomalaisilla
+Juppiterin päivä. Juppiter, joka oli ylin roomalainen jumala, oli
+myöskin ukkosenjyrinän jumala, ja saksaksi torstai on Donnerstag.
+Juppiteriä vastasi Babyloniassa Marduk. _Perjantai_, ruotsiksi
+_fredag_, Frejan päivä, oli roomalaisilla rakkauden jumalattarelle
+Venukselle pyhitettyjä babylonialaisilla Ishtarille. _Lauantai_,
+ruotsiksi _lördag_, sitävastoin ei ole saanut nimeään minkään
+jumaluuden mukaan. Se aiheutuu siitä, ettei germaaneilla ollut mitään
+jumalaa vastaamassa roomalaista Saturnusta, jonka nimi toistuu tämän
+päivän englantilaisessa nimessä: Saturday. Meidän »lauantaimme» nimi
+on proosallisemmin johtunut kylpemistä merkitsevästä _löga sig_.
+Viikonpäivien tavoin on alkujaan myöskin eläinradan kaksitoista
+tähdistöä — ainakin osittain — saanut nimensä babylonialaisilta.
+
+Babylonialaisten kuukausissa oli vuoroin 29, vuoroin 30 päivää.
+Koska kalenterivuosi siten pian tuli olemaan melkoisen paljon edellä
+todellista aurinko vuotta, lisättiin määrättyinä vuosina kolmastoista
+kuukausi. Tämä tapahtui kauan jokseenkin umpimähkään. Vasta 6.
+vuosisadalla e.Kr. siinä alettiin noudattaa varmoja sääntöjä.
+
+Kukin kuukausi oli omistettu jollekin eläinradan kahdestatoista
+merkistä, mutta lisätty kolmastoista kuukausi tarvitsi myöskin jonkin
+eläimen tunnuskuvakseen ja sai _korpin_, onnettomuuden linnun. Siitä
+saakka luku 13 — ylimääräinen, korpinluku — on uskollisesti säilyttänyt
+onnettomuuden-luvun maineensa.
+
+Tähtitieteellisten havaintojen varhaisuutta Eufrat-Tigrismaassa
+todistavat lukuisat Assurbanipalin kirjaston katkelmat. Ne ovat
+nimittäin suuren, 72 savitaulua käsittävän teoksen jäljennöksiä,
+teoksen, joka enemmän kuin 3 1/2 vuosituhatta sitten laadittiin
+edellisinä vuosisatoina koottujen tähtitieteellisten havaintojen
+perusteella. Tätä teosta sekä assyrialaiset että babylonialaiset
+pitivät erittäin suuressa arvossa, ja sitä laajennettiin aikojen
+kuluessa uusien tutkimusten tuloksilla.[158] Muinaiset babylonialaiset
+ovat myöskin jo 3—4 vuosituhatta sitten merkinneet savitauluille
+yksityiskohtaisia tähtitieteellisiä havaintoja ilmoittaen
+johtopäätökset, joita niistä laskelmien avulla voitiin tehdä; ja
+he ovat, erään ammattimiehen sanojen mukaan, jo tänä kaukaisena
+aikana »yllättävän tarkasti mitanneet eräitten kiintotähtien välisiä
+etäisyyksiä.» Jo Hammurapin hallitsijasuviin aikana — noin 4 000 vuotta
+sitten — babylonialaisilla oli niin hyvin järjestetty kalenteri, että
+täytyy olettaa tähtitieteen jo silloin olleen korkealla tasolla.
+Muutenhan olisi ollut mahdotonta tarvittavan tarkasti laskea suurten
+taivaankappaleitten kiertoaikoja.
+
+Kuitenkin on muistettava, että babylonialainen astronomia vanhimpina
+aikoina oikeastaan oli astrologian palvelija ja vasta myöhään vapautui
+tästä riippuvaisuus suhteestaan. Tähtitieteellisiä havaintoja ja
+laskelmia babylonialaiset tosin eivät milloinkaan tehneet pelkästä
+teoreettisesta harrastuksesta, vaan joko käytännöllisistä syistä tai
+tutkiakseen jumalien tahtoa ja saadakseen selville tulevia tapahtumia.
+Sentähden olisi kohtuutonta soveltaa _nykyaikaisia_ tieteellisiä
+vaatimuksia tähän alkavaan tieteeseen. Babylonialaisten kyvyssä
+tehdä tarkkoja huomioita ja täsmällisiä laskelmia oli luonnollisesti
+melko paljon toivomisen varaa.[159] Kaikkia historiallisia ilmiöitä
+on kuitenkin arvosteltava aikansa ja laatunsa mukaisesti, ja tässä
+tapauksessa tulee ottaa huomioon alkeelliset välineet, joita
+muinaisilla babylonialaisilla oli käytettävissään.
+
+Jos astronomiseksi tieteeksi nykyaikaisessa mielessä hyväksytään
+ainoastaan sellaiset havainnot, joita nykyajan tähtitiede suorastaan
+voi käyttää, niin mitään sellaista tutkimusta ei oikeastaan ole ennen
+hellenististä aikakautta, s.o. muutamia vuosisatoja ennen Kristuksen
+syntymää. Mutta sen aikakauden astronomit olivat tietoisia siitä, missä
+kiitollisuudenvelassa he olivat babylonialaisille tähtitieteilijöille.
+He nimittivät itseään mielellään »babylonialaisiksi» ja liittivät
+havaintonsa ja laskelmansa vanhoihin babylonialaisiin muistiinpanoihin.
+
+Kuitenkin on mahdollista, vaikka ei ainakaan vielä todistettua, että
+muinaiset kaldealaiset osasivat ennustaa auringon- ja kuunpimennyksiä,
+ainakin suunnilleen. Vanhimmat siihen viittaavat tosiseikat ovat
+Assurbanipalin ajoilta. Hänen kirjastostaan löytyi eräs kuninkaalle
+Assurin tähtienselittäjiltä saapunut tiedonanto, joka kertoo, että
+on tapahtunut kuunpimennys, mutta että sikäläiset astrologit eivät
+ole voineet nähdä sitä, koska taivas on ollut pilvessä. Sentähden
+he pyytävät, että kuningas antaisi tiedustella kaikista muista
+Assyrian ja Babylonian kaupungeista, olisiko ehkä joissakin näissä
+paikoissa huomattu pimennys. — Seikka, joka todistaa vielä enemmän
+babylonialaisten astrologien eduksi, on toinen savitaulu, jossa
+kuninkaalle ilmoitetaan kuunpimennyksen tapahtuvan määräpäivänä sekä
+että se tulee olemaan osittainen ja koskee kuunpyörän koillista osaa.
+
+Babylonialaisten kyvystä laskea auringon- ja kuunpimennyksiä ei
+kuitenkaan voida olla aivan varmoja, sillä ei ole mitään _todistetta_
+siitä, että molemmat pimennykset todella _sattuivat_ ilmoitettuna
+aikana. Astrologeille tosin ei ollut niinkään vaarallista kuin luulisi,
+jos he joutuivat häpeään tässä suhteessa. He olivat, kuten ennustajat
+yleensä, taitavia keksimään verukkeita. Ainahan voi syyttää sitä, että
+jumalat olivat muuttaneet päätöstään. Tässä toteutuvat muuten suuren
+tähtitieteilijän Keplerin sanat: »Epäonnistunut ennustus unohdetaan,
+sillä sehän ei tarjoa muistille mitään määrättyä kiinnekohtaa; mutta
+toteutunut ennustus säilytetään muistissa naisten tapaan. Ja siten
+astrologi saa jonkinlaisen sädekehän ympärilleen.»
+
+Ainakaan _assyrialaisten_ hoviastrologien kyvystä tehdä tarkkoja
+ennakkolaskelmia ei juuri saa korkeata käsitystä, kun lukee eräästä
+heidän kertomuksestaan Hänen Majesteetilleen, että he kolme päivää
+tähystelivät auringonpimennystä — jota ei tapahtunut.
+
+Arvostellessamme tätä, kuten niin monta muuta Aasian muinaisia kansoja
+koskevaa kysymystä, meidän on kuitenkin muistettava, että mehän
+tunnemme vain pienen osan todistusainehistoa.[160] Jonakin kauniina
+päivänä voidaan Mesopotamian rauniokummuista tehdä löytöjä, jotka
+antavat aivan toisia tosiseikkoja arvostelumme perustaksi.
+
+Ensimmäinen pimennys, joka varmasti _tiedetään_ täsmälleen ennakolta
+lasketuksi, oli se auringonpimennys, joka sattui toukokuun 28. p:nä
+585 e.Kr. Sitä ennusti miletolainen Thales, »ensimmäinen kreikkalainen
+filosofi». Mutta hän olikin kaldealaisten oppilas.
+
+Mutta _jos_ babylonialaiset todellakin ovat osanneet ennustaa auringon-
+ja kuunpimennyksiä, niin se näyttää joka tapauksessa onnistuneen vain
+aivan vähäistä aikaisemmin. Ainoa varma tosiseikka, josta meidän on
+pidettävä kiinni, osoittaa nimittäin, että kysymyksessä oleva ennustus
+kirjoitettiin vain yhtä tai korkeintaan kahta päivää ennen pimennystä.
+Babylonialaiset eivät varmastikaan pystyneet seikkaperäisiin laskelmiin
+monivuotisten havaintojen perusteella, joita tarvitaan ennustettaessa
+pimennyksiä kauan aikaa edeltäpäin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Babylonialaisten tähtitieteellisten opintojen rinnalla heidän tietonsa
+kasvoivat myöskin matematiikassa, alalla, jolla he samaten ainakin
+osittain ovat uranuurtajia. He käyttivät rinnan kahta erilaista
+lukujärjestelmää, nimittäin kymmen- ja kuusikymmenjärjestelmää.
+Suurempi luku ilmaistiin niin ja niin monena kuusilukuna tai
+kuusikymmenlukuna, aivan kuin me puhumme niin ja niin monesta tusinasta
+tai tiusta.
+
+Kuusikymmenjärjestelmää käytämme vielä ympyrän jaossa 360 asteeseen
+ja vuorokauden jaossa tunteihin, minuutteihin ja sekunteihin.
+Babylonialaisten matemaattiset tiedot tekivät heille mahdolliseksi
+mitta-, paino- ja rahajärjestelmän luomisen, jolla muinaisajan
+kansojen keskuudessa oli sama merkitys kuin metrijärjestelmällä
+meidän päivinämme. Se perustui kuten metrijärjestelmäkin määrättyyn
+pituusmittaan, jona babylonialaisilla oli keskimääräinen etäisyys
+täysikasvuisen ihmisen kyynärpäästä keskisormen kärkeen, siis mitta,
+joka suunnilleen vastasi meidän päiviemme kyynärää.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Franz Xaver Kugler, Sternkunde und Sterndienst in Babel.
+
+A.H. Sayee, The astronomy and astrology of the babylonians.
+
+Ernst F. Weidner, Handbuch der babylonischen Astronomie.
+
+Alfred Jeremias, Das Alter der babylonischen Astronomie.
+
+H.V. Hilprecht, Mathematical, metrological and chronological tablets
+from the temple of Nippur.
+
+F.X. Kugler, Im Bannkreis Babels.
+
+Hugo Winckler, Die babylonische Kultur in ihren Beziehungen zur
+unsrigen.
+
+C.F. Lehmann, Babyloniens Kulturmission einst und jetzt.
+
+Martin P:son Nilsson, Tideräkningens uppkomst.
+
+Nat. Beckman, Tideräkning och historia.
+
+
+
+
+LÄÄKINTÄTAITO BABYLONIASSA.
+
+
+Tauteja Babyloniassa, kuten muinaisessa Idässä yleensä, käsiteltiin
+alkujaan aina loitsuilla. Koko babylonialaista sivistystä voi nimittää
+loitsukulttuuriksi. Loitsut ja taiat olivat babylonialaisilla
+keskeisimpänä osana miltei kaikissa tieteissä. Kokonainen sarja
+loitsutauluja alkaa sanoilla: »Jos ihminen sairastaa yskää», toinen:
+»Jos ihminen sairastaa suonenvetoa jalassaan, niin ettei hän voi
+kävellä» j.n.e.
+
+Vasta kun ei onnistuttu loitsuilla karkoittamaan pahaa henkeä, joka
+oli asettunut sairaan ruumiiseen, turvauduttiin lääkkeisiin tai
+leikkaustoimenpiteisiin.
+
+Kun nykyjään yhä enemmän on huomattu, miten suunnaton merkitys uskolla
+on sellaisten tautien parantamisessa, jotka aiheutuvat sielullisista
+tai hermohäiriöistä, niin ymmärtää paremmin taikuuden sielullisten
+vaikutusten tarkoituksen ja merkityksen, josta tosiaan voi käyttää
+nykyaikaista nimitystä suggestio.
+
+Anatomiset tiedot eivät Kaksoisvirtainmaassa olleet läheskään sillä
+kannalla kuin Niilinmaassa, johtuen siitä, että babylonialaiset eivät
+uskonnollisista syistä milloinkaan uskaltaneet ryhtyä ruumiinavauksiin.
+On useita babylonialaisia lääketieteellisiä teoksia, joissa luetellaan
+erilaisia taudinoireita, mutta se tapahtuu sangen pintapuolisella
+tavalla käymättä käsiksi itse taudin aiheuttajaan.
+
+Tyypillinen esimerkki muinaisten babylonialaisten taudinmäärittelystä
+ja käsittelystä on seuraava, eräästä senaikaisesta »lääkärikirjasta»
+otettu teksti: »Jos mies on nauttinut jotakin juovuttavaa juomaa ja
+hänen päänsä on sekava, hänen puheensa tolkutonta, hän on menettänyt
+järkensä ja hänen silmänsä tuijottavat», niin on otettava yksitoista
+nimeltä mainittua yrttiä, survottava ne yhteen ja »annettava hänen
+juoda sitä väkijuomaan sekoitetussa öljyssä aamulla ennen auringon
+nousua ja ennenkuin kukaan on häntä suudellut. Silloin hän on paraneva.»
+
+Todistuksena siitä, että esimerkiksi keuhkotautia esiintyi
+jo muinaisessa Babyloniassa on eräs lääketieteellinen
+nuolenpääkirjoitustaulu, joka erikoisesti viittaa tyttöjen alttiuteen
+tälle kavalalle taudille kehitysiän ensimmäisinä vuosina. Siitä
+sanotaan: »Kun tytöt alkavat tulla täysin kehittyneiksi, ja kasvava
+kuu rupeaa vaikuttamaan heidän vereensä, eivätkä he saa kuukautisiaan
+säännöllisesti, niin valaskalan tähdistö aiheuttaa hivuttavan,
+kuolettavan yskän; ja vaara on sitä suurempi, mitä kauempana aurinko on
+keskitaivaalta.» Viimeisistä sanoista ilmenee, että auringon parantava
+vaikutus tuberkuloottisiin tauteihin oli jo silloin huomattu.
+
+Babyloniassa kuten Egyptissäkin lääkemääräykset ovat usein erittäin
+yksityiskohtaisia lääkeaineiden kokoonpanoon ja käyttötapaan
+nähden. Enimmät lääkkeet saatiin kasvikunnasta, mutta siinäkin sai
+taikausko sijansa. Orjantappuran juuret esim. kelpasivat erään
+taudin parannuskeinoksi vain sillä edellytyksellä, että ei saanut
+näkyä auringonvaloa, kun sitä nyhdettiin maasta. Erästä toista
+tautia vastaan sama kasvi auttoi vain siinä tapauksessa, että se oli
+kasvanut haudalla. — Myöskin ihmis- ja eläinkunnasta saatuja aineita
+— usein laadultaan erittäin vastenmielisiä — käytettiin Eufratin ja
+Tigris-virran varrella kuten Niilin rannoillakin, ja kivikuntakin sai
+luovuttaa oman osansa.
+
+Kirjallisuutta:
+
+Friedrich Küchler, Beiträge zur Kenntnis der assyrisch-babylonischen
+Medizin.
+
+Felix von Oefele, Keilschriftmedizin in Parallelen (»Der alte Orient»
+1904).
+
+
+
+
+
+
+ISRAELILAISET JA FOINIKIALAISET
+
+
+
+
+SYYRIAN KANSAT.
+
+
+Se 50 penikulman pituinen rannikkoalue, joka etelässä rajoittuu
+Egyptiin ja pohjoisessa Vähän-Aasian niemimaahan, ei koskaan,
+päinvastoin kuin Egyptin ja Mesopotamian oli laita, päässyt
+pikkuvaltioastetta pitemmälle. Itse luonto asetti esteitä noiden monien
+pienten yhteiskuntien sulautumiselle yhdeksi suureksi valtakunnaksi.
+Täällä ei ollut sellaista elävöittävää ja koko maalle yhteistä
+valtasuonta kuin Niili tai Eufrat. Päinvastoin viljelyskelpoisen maan
+pirstoivat vaikeapääsyiset vuoret, jotka erottivat seudut toisistaan
+Norjaa tai Sveitsiä muistuttavalla tavalla.
+
+Pohjoisesta etelään suuntautuu Libanon, »Valkoinen vuori», suurimman
+osan vuotta lumihohteisine harjanteineen, ja rinnan sen kanssa kulkee
+Antilibanon, molemmat lähes Pyreneitten korkuisia. Rannikkoa pitkin
+leviävää kalkkimaavyöhykettä kastelevat vuoripurot ja pikkuvirrat,
+jotka itse ovat kuljettaneet mukanaan hedelmällistä maata matkallaan
+sulavan lumen peittämältä vuorenharjalta sen juurelle asti. Mutta
+vuoren pääjonosta lähtevät haarautumat leikkaavat tämän viljelykseen
+kelpaavan maan kapean vyöhykkeen poikittaiseen suuntaan niin tiheään,
+että niiden välissä olevat maa-alueet ovat vain jonkin harvan
+neliöpenikulman laajuiset, ja muutamin paikoin ne laskeutuvat aivan
+äkkijyrkkinä mereen. Syyrian oli luonto siis määrännyt useiden
+pikkuvaltioiden maaksi ja sellaisena pysymään.
+
+Jos siis luonto itse rakensi esteitä vilkkaalle liikeyhteydelle ja
+rauhalliselle yhteistoiminnalle Syyrian pikkukansojen kesken, eivät
+vuorijonot sitävastoin olleet ylitsepääsemättöminä esteinä heille, kun
+oli ryhdyttävä taisteluun toistensa kanssa. Näiden pikkuyhteiskuntien
+poliittinen historia onkin suureksi osaksi kertomusta ainaisista
+riidoista ja kahakoista ja sodista, jotka »sotajoukkojen» suuruuteen
+nähden usein tuntuvat meistä suorastaan tämän käsitteen ivailulta,
+samoinkuin näiden pikkuvaltioiden »kuninkaat», joksi he itse nimittivät
+itseään, tuskin ovat muuta kuin suurtilallisia tai pikkupasshoja.
+
+Kun sitävastoin on kysymys Syyrian kansojen osuudesta rauhan toimissa,
+silloin niiden harvalukuisuus on omiaan herättämään vain suurempaa
+kunnioitusta, kun näkee, minkä erinomaisen tärkeän tehtävän varsinkin
+kaksi niistä, nimittäin israelilaiset ja foinikialaiset, ovat
+suorittaneet kulttuurin historiassa.
+
+
+
+
+ISRAELILAISET.
+
+
+Israelilaisten historian kirjoittaminen on vaikeampaa kuin minkään
+muun tunnetun kulttuurikansan, koska melkein kokonaan puuttuu
+sekä tämän kansan aikaisempia vaiheita koskevia samanaikaisia
+asiakirjoja että kiinteitä muinaismuistoja. Israelilaisten historian
+päälähteenä on siis Vanha Testamentti. Sen erinomainen uskonnollinen
+ja kirjallinen merkitys tekee tämän puolen »kirjojen kirjaa» aivan
+ainutlaatuiseksi kaikesta, mitä kirjoitettu on. Mutta kun tätä kirjaa
+on käytettävä puhtaasti historialliseen tarkoitukseen, on siinä
+niinkuin yleensäkin erotus tehtävä _ensi- ja toisenkäden lähteiden_
+välillä. Edellisiin — niihin, jotka ovat luotettavien ja asiaan
+perehtyneiden miesten kirjoittamia, jotka itse ovat nähneet, mitä
+kertovat —, kuuluvat ennen kaikkea _profeettain_ kirjoitukset. Mitä
+sitävastoin _historiallisiin kirjoihin_ tulee, on otettava huomioon,
+että ne ovat syntyneet vasta juutalaisten Baabelin vankeuden jälkeen.
+Ne perustuvat osittain sukupolvesta sukupolveen kerrottuihin taruihin,
+osittain vanhoihin, nyt hävinneisiin lähdekirjoihin. Nämä kirjat
+ovat kuningasten aikakirjoja ja muita teoksia, jotka osittain ovat
+syntyneet ylistämistarkoituksessa, aivan niinkuin egyptiläiset ja
+babylonialaiset voittopiirtokirjoitukset, ja sentähden toisinaan
+esittävät saman tapahtuman melko eri tavalla. Naiivina aikana, jolloin
+historiallinen kritiikki oli tuntematon käsite, ei ollut ketään, joka
+olisi pannut pahakseen, joskin ristiriitaisia perimätaruja vallan
+tyynesti esitettiin rinnakkain. Niin on kerran ollut laita kaikissa
+maissa. Vanhimmat historiankirjoittamis-yritykset olivat oikeastaan
+mahdollisimman lukuisain perimätietojen kokoamista ja säilyttämistä.
+
+_Raamatun kriitillisen tutkimuksen_ päätehtävänä on ollut koettaa
+selvitellä näiden erilaisten perimätietojen ja lähdekirjojen
+keskinäistä suhdetta ja arvoa historiallisina lähdekirjoina. Se on
+nyt runsaan miespolven ajan Vanhan Testamentin kirjoihin soveltanut
+samanlaista historiallista kritiikkiä, mitä nykyajan historiantutkimus
+käyttää toisten kansojen historiaa koskeviin lähdekirjoihin nähden.
+Älykkäästi tutkittuaan varsinkin Mooseksen kirjoja ovat tämän alan
+erikoistutkijat mielestään voineet todeta, että nämä kirjat aikojen
+kuluessa ovat syntyneet useiden lähteiden yhteensovittelusta, joista
+vanhimmat menevät ajassa taaksepäin aina kuningasaikaan asti, noin
+vuoteen 850 e.Kr., mutta nuorimmat ovat Baabelin vankeuden ajoilta,
+noin v. 500 e.Kr. Vanhin näistä lähteistä on kertomus Juudan kansan
+vaiheista maailman luomisesta asti melkein kuningasaikaan saakka.
+Useat Mooseksen kirjain ihanimmista kertomuksista juontavat alkunsa
+tästä lähteestä. »Tämä teos» — sanoo eräs tämän alan erikoistutkija
+— »tarjoaa vanhimman, taisteluintoisen ja luottamuksellisen Israelin
+esityksen itsestään, ennenkuin se pienistä oloistaan joutui
+suurvaltojen sotaan, ennenkuin onnettomuudet alkoivat ja saattoivat
+kansan näkemään oman historiansa, tulevaisuutensa ja Jumalansa uudessa
+valossa — millä käsityksen muutoksella oli niin laajakantoiset
+uskonnonhistorialliset seuraukset.»
+
+Kävisi liian seikkaperäiseksi ja vaikeaksi yrittää tässä selvitellä
+kysymystä, miten on ollut mahdollista, kuten sanottu, Mooseksen
+kirjoista löytää jälkiä eri lähdekirjoista. Tällainen selvittely
+edellyttää välttämättömästi muun ohessa perusteellista itämaisten
+kielten tuntemista. Saamme tyytyä muutamiin esimerkkeihin, joista
+selviää, miten tähän tulokseen on päästy. Sekä Mooseksen kirjat että
+muut Vanhan Testamentin historialliset kirjat kertovat toisinaan
+itse, että ovat perustaneet kertomuksensa vanhoihin, nyt hävinneisiin
+lähteisiin.[161] Monta kertaa on ollut sangen helppoa, nähdä, missä
+yhteensommiteltujen eri lähteiden saumat kulkevat. Usein esitetään
+nimittäin sama tapahtuma kahdella eri tavalla samassa historiallisessa
+kirjassa, kuten molemmat luomiskertomukset ensimmäisessä Mooseksen
+kirjassa, toinen 1. luvussa, toinen luvussa 2:4 seur., tai molemmat
+kertomukset vedenpaisumuksesta, jotka ovat toisiinsa kudotut luv. 6—7,
+mutta sisältävät toisistaan eroavia tietoja eläinten luvusta, jotka
+Nooa otti mukaansa arkkiin, sekä siitä, kuinka kauan vedenpaisumusta
+kesti. Samoin on kertomuksen laita siitä, kuinka Mooses sai faaraon
+suostumaan Israelin kansan lähtöön Egyptistä, sekä itse lähdöstä ja
+Punaisen meren ylimenosta. Että nämä ja muutkin kaksoiskertomukset ovat
+peräisin eri lähteistä, selviää lisäksi erinäisistä, selväpiirteisistä
+kielen, ajatussuunnan ym. erilaisuuksista, joita kuitenkin vain
+ammattitiedemiehet pystyvät arvostelemaan, mutta jotka ovat olleet
+tärkeänarvoisia eri lähdekirjojen ikää ja historiallista arvoa
+määrättäessä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Jos sitten käännymme niihin Palestiinan vanhimman historian
+lähdekirjoihin, jotka käyvät historiallisista todistuskappaleista,
+saamme ensi vilahduksen siitä El Amarna-arkistossa säilyneissä
+syyrialaisten ruhtinaiden faaraolle lähettämistä kirjeistä. Näissä
+kaikuu yleinen valitus siitä, kuinka beduiiniheimot ovat tunkeutumassa
+Palestiinaan. Sillä kertaa _kanaanilaiset_ ovat maahan muuttamassa.
+Mutta tuskin nämä olivat ehtineet asettua oikein vakinaisesti asumaan
+sinne, ennenkuin heitä — 12. vuosisadalla e.Kr. — ahdistaen uhkasivat
+toiset paimentolaiskansat: etelästä päin filistealaiset ja idästä
+_israelilaiset_. Ja tuskin taas nämä ovat ehtineet asettua pysyväisesti
+asumaan Palestiinaan, ennenkuin he vuorostaan saavat otella toisten
+ahdistavain erämaanheimojen kanssa: moabilaisten, ammonilaisten,
+midianilaisten, amalekilaisten y.m. Loppumattomiin jatkuvaa satua
+hedelmällisestä maasta, joka vastustamattomasti houkuttelee luokseen
+erämaan lapsia. Ja tästä alati jatkuvasta olinpaikan vaihdosta on
+Israelin vaellus vain osa; toiset kansat ovat käyneet edellä ja toiset
+seuranneet jäljessä.
+
+Kun israelilaiset valloittivat »Kanaaninmaan», asui siinä korkealla
+sivistysasteella olevia kansoja. Kanaanilaiset — joiksi heitä
+tavallisesti nimitetään — eivät kuitenkaan muodostaneet yhtenäistä
+kansakuntaa, vaan olivat kirjavaa sekoitusta eri heimoista, joista
+kumminkin ainakin useimmat, samoinkuin uudet anastajat, näyttävät
+kuuluneen seemiläiseen rotuun.
+
+On aivan luonnollista, etteivät nämä kansat olleet voineet jäädä
+osattomiksi naapurimaan Egyptin ja yleensä Etu-Aasian rikkaasta
+kulttuurikehityksestä, kun ottaa huomioon, että Niilin ja
+Eufrat-Tigriksen varsilla olevien kahden suuren kulttuurimaan välisen
+kauppavaihdon täytyi tapahtua Syyrian kautta, ja että Syyrian
+rannikkokaupungit olivat Mesopotamian ja Välimeren itäosan saarten
+välisen tavaranvaihdon tuonti- ja vientisatamina.
+
+Tästä rauhallisesta kanssakäymisestä mahtavain naapurikansani
+kanssa Syyrian kansat saivat kuitenkin kokea vähemmän miellyttäviä
+seurauksia. Heidän maastaan aiheutui riitaisuuksia sekä
+assyrialais-babylonialaisten suurkuninkaiden ja Egyptin faaraoiden että
+myöskin, kuten edellä olemme nähneet, heidän itsensä ja heettiläisten
+välillä. Houkuttelihan nimenomaan Syyrian oma pikkuvaltioiksi
+pirstoutuminen valloitushaluisia naapureita sekaantumaan
+pikkuruhtinaiden keskinäisiin väleihin.
+
+Sanalla sanoen: jouduttuaan kosketuksiin suurten naapurikansat kanssa
+Syyria pääsi osalliseksi niiden kokemuksiin niin hyvin rauhallisesta
+sivistyksestä kuin sotataidosta, ja täällä syntyi siis _sekakulttuuri_,
+jota oppilaat sitten erinäisissä kohdin osittain edelleen kehittivät,
+osittain vuorostaan välittivät Euroopan kansoille. Todistuksena
+egyptiläisestä vaikutuksesta ovat ne suuret määrät egyptiläisiä
+koristeita ja varsinkin kuoriaisia, jotka muinaistutkijat ovat
+kaivaneet esiin Palestiinassa. Ja babylonialaisesta vaikutuksestahan
+puhuu tuo hämmästyttävä tieto, jonka El Amarnan ja Bogasköin
+löydöt taannoin antoivat, että kaikki Palestiinan pikkukuninkaat
+ulkomaankirjeenvaihdossaan Egyptin faaraoiden ja heettiläisten
+kuninkaiden kanssa käyttivät nuolenpääkirjoitusta. Ja vielä enemmän
+sanoo meille samankaltainen vaikka melkoista pienempi Palestiinassa
+tehty arkistolöytö, jonka avulla on saatu todetuksi, että nämä
+pikkukuninkaat keskinäisessä kirjeenvaihdossaankin käyttivät babylonian
+kieltä.
+
+Ja babylonialaista vaikutusta erittäinkin _israelilaisiin_ todistaa
+ennen kaikkea juutalaisten patriarkkain historia. Olihan heidän
+»kantaisänsä» Aabraham babylonialainen, kotoisin Kaldean Urista, joka
+oli kuun jumalan ikivanha palvontapaikka. Täällä hän eli Hammurapin,
+Raamatun Amrafelin, aikaan. Aabraham oli siis perinyt babylonialaisen
+uskonnon ja viisausopin, mutta sai aikaa myöten ympäristönsä uskosta
+eriävän, oman uskontonsa; ja saadakseen pitää uskontonsa rauhassa hän
+lähti toiseen maahan.
+
+Toisen Mooseksen kirjan sisältämät israelilaiset lainkäskyt osoittivat
+myöskin monessa kohden huomattavaa yhtäpitäväisyyttä Hammurapin
+lain kanssa. Tarvitsee vain ajatella hyvitysperiaatetta »silmä
+silmästä, hammas hampaasta». Myöskin näiden lakikokoelmain yksityiset
+lainkäskyt ovat läheistä sukua sekä sisällöltään että keskinäiseen
+järjestykseensä nähden. »Tämä yhtäpitäväisyys», sanoo eräs etevä
+Israelin historian tuntija, »ei voi olla tilapäistä. Selitys on
+todennäköisesti etsittävissä siitä, että Israel oli Kanaanissa
+tutustunut babylonialaiseen oikeuteen ja mukaillut sitä.» Hammurapin
+laki edellyttää kuitenkin korkeampaa maallista kulttuuria kuin
+Mooseksen laki sekä lujaa valtiojärjestystä, jotavastoin Israelin
+vanhin lakikokoelma todistaa korkeampaa uskonnollista kehitystä.
+
+Assurbanipalin kirjastosta olemme myöskin voineet saada tietoomme, että
+läheistä yhtäläisyyttä on olemassa toiselta puolen babylonialaisten
+ja toiselta puolen heprealaisten luomis- ja vedenpaisumuskertomusten
+välillä. Kaikki viittaa siihen, että heprealainen tulvakertomus on
+babylonialaisen tarun muunnos monoteistiseen suuntaan, ja ne osoittavat
+ihmeteltävää yhtäläisyyttä yksityiskohdissakin.
+
+Kun nykyisin jo eri tahoilta on koottu joukko vastaansanomattomia
+todisteita siihen, että vilkas liikeyhteys on ollut olemassa vanhan
+Idän kaikkien kansakuntien välillä, on päästy siitä väärästä
+käsityksestä, että kukin näistä kansoista on muodostanut oman suljetun
+maailmansa, jonka rajoissa omaperäinen kulttuuri on kehittynyt saamatta
+vaikutusta muualta. Eikä Juudan kansa tee poikkeusta säännöstä.
+
+Varmana on pidettävä, että israelilaiset jo ammoin ovat olleet
+_egyptiläistenkin_ vaikutuksen alaisina, koskapa he kauan aikaa
+ennen Palestiinaan tuloaan oleskelivat faaraoiden maassa.[162] Mutta
+he olivat kaikissa tapauksissa aineelliseen kulttuuriin nähden
+alemmalla kehityskannalla kuin kanaanilaiset. He olivat siihen aikaan
+paimentolaiskansaa, joka oli riippuvainen laidunmaiden saannista;
+ja kerran, katovuoden sattuessa, he pyrkivät Egyptiin, jossa oli
+enemmän laidunta ja viljaa saatavissa. Gosenin maa, johon he saivat
+asettua asumaan, oli varsinaisen Egyptin ja Siinain niemimaan välinen
+raja-alue. Että, faarao israelilaisille luovutti tämän itäisen
+suistomaan rikkaat ruoholaitumet, ei varmaankaan riippunut yksinomaan
+hänen hyvyydestään. Ehtona oli luultavasti, että israelilaiset
+antautuivat Egyptin yliherruuden alaisiksi ja näin ollen joutuivat
+muodostamaan hyödyllisen puskurivaltion Egyptin ja idässä liikkuvien
+kiusallisten beduiinijoukkueiden välille.
+
+Kauan on suurella mielenkiinnolla odotettu, että muinaistutkijain
+Egyptissä suorittama työ antaisi joitakin tietoja Israelin lapsista
+ja heidän orjuudestaan Egyptin maassa. Tutkimukset ovat olleet
+perusteelliset. Tulos ei ole ollut runsas, mutta silti jotenkin
+ratkaiseva.
+
+Muistamme toisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa olevan
+kertomuksen, kuinka faarao rasitti Israelin lapsia orjuudella. »Ja
+heidän täytyi rakentaa faaraolle varastokaupungit Pitom ja Ramses.»
+Pitomin kaupungin näkyy muuan etevä egyptologi kaivauksillaan
+onnistuneen löytämään. Hän arvelee myöskin parin piirtokirjoituksen
+nojalla voineensa todeta sen Ramses II:n rakentamaksi. Edelleen
+hän luuli löytäneensä siellä suurten vilja-aittojen rauniot, mutta
+toiset ammattimiehet epäävät jyrkästi hänen johtopäätöksensä tässä
+kohdin ja selittävät niiden olevan linnoitusten raunioita. Oli miten
+oli, todennäköisistä arkeologisista tuloksista on yleensä tehty se
+johtopäätös, että sortajafaarao oli Ramses II. Toisen Mooseksen kirjan
+kertomuksen mukaan hänen poikansa ja seuraajansa Merenpthah, joka
+hallitsi 1225—1215 e.Kr., siis varmaan oli se faarao, joka paadutti
+sydämensä eikä tahtonut päästää Israelin lapsia luotansa, ennenkuin
+Herra Mooseksen kautta oli lähettänyt kymmenen maanvaivaa Egyptiin.[163]
+
+Kaikki näytti siis olevan historiallisesti hyvin selvitettynä.
+Silloin tuli v. 1896 uusi hämmästyttävä tieto: Flinders Petrie oli
+löytänyt kuningas Merenpthahin voittoja ylistävän piirtokirjoituksen,
+jossa »Israel» mainitaan _Palestiinassa_ asuvaksi! Kuinka tämä
+ristiriitaisuus on selvitettävissä? Todennäköisin niistä teorioista,
+joita tässä tarkoituksessa on esitetty, on se, ettei koskaan koko
+Israelin kansa, vaan ainoastaan osa, ensi sijassa Raakelista
+polveutuva, nimittäin Joosefin ja Benjaminin heimot, ole Egyptiin
+lähtenyt. Useimmat n.s. Lea-heimoista, joiden yleensä oli ollut tapana
+kulkea toisia teitä kuin Raakel-ryhmän, olisivat sitävastoin jääneet
+Palestiinaan.
+
+Raamatullisen arkeologian erikoistuntijain keskuudessa on kuitenkin
+olemassa toinen, vahvasti edustettu suunta, jonka mukaan Israelin
+lapset olisivat oleskelleet Egyptissä kaksi vuosisataa aikaisemmin,
+Amenhotep III:n ja Ekhnatonin päivinä. Tämän olettamuksen yhteydessä
+on noussut tuo mielenkiintoinen kysymys, missä määrin Ekhnatonin
+monoteistiset pyrkimykset ovat voineet vaikuttaa israelilaisiin.
+
+Jos kuitenkin ensin mainittu teoria pitää paikkansa, niin
+Raakel-heimot olivat sen kehityksen kannattajia, mikä teki Israelin
+kansasta maailmanhistoriassa ensimmäisen, joka antautui yhden ainoan
+kaikkivaltiaan jumalan palvontaan. Sillä juuri nämä heimot ne siinä
+tapauksessa Mooseksen johdolla ihmeellisellä tavalla pelastuivat
+Punaisen meren yli mennessään. Luoteen ja myrskyn yhteisvaikutus
+Voi olla selityksenä. Vielä ymmärrettävämmäksi käypi tapahtuma, jos
+olettaa, että Israelin lasten kulku kävi niiden matalien rämeiden ja
+pienten järvien kautta, jotka siihen aikaan olivat varsinaisen Punaisen
+meren jatkona ja täyttivät osan nykyistä Suezin kannasta.
+
+Siitä hetkestä asti, jolloin israelilaiset niin ihmeellisellä
+tavalla pelastuivat ja meri nieli heitä takaa-ajavan egyptiläisen
+sotajoukko-osaston — sillä suurempi kuin osa siitä tämä ei liene
+voinut olla —, olivat he sisimmässään vakuutettuja siitä, että Jahve
+oli Israelin auttaja ja suojelija. »Tämä hetki on», sanoo muuan
+etevä juutalaisten historian tutkija», tehnyt Israelin kansaksi,
+eikä Israel koskaan ole unohtanut sitä.» Tämä ihmetyö teki kansan
+alttiiksi Mooseksen uskonpuhdistustyölle, joka »antoi Israelin
+heimoille, valtiollisen yhteyden sijaan, _uskonnollisen yhdyssiteen_
+niin lujan, että se säilytti Israelin läpi kaikkien maallisten ja
+hengellisten ahdistusten.» Mutta välittömästi on Mooses — yllä
+esitetyin edellytyksin — toiminut vain Raakel-heimojen keskuudessa, ja
+vasta niiden välityksellä hänen aatteensa levisivät Kanaanissa asuvien
+israelilaisten keskuuteen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun israelilaiset tunkeutuivat Kanaaniin, heidän ei onnistunut päästä
+koko maan herroiksi. Useat kaupungit, m.m. Jerusalemin luja linna,
+jäivät kanaanilaisten haltuun. Lopuksi kanaanilaiset ja israelilaiset
+tekivät liiton keskenään ja asuivat sitten rauhallisesti vierekkäin.
+On aivan luonnollista, että asiain niin ollen israelilaiset joutuivat
+sen kansan aineellisen kulttuurin vaikutuksen alaisiksi, johon he nyt
+osittain sulautuivat.
+
+Israelin _valtakunnasta_ ei vielä voi puhua. Nyt ainoastaan
+joukko siihen asti paimentolaisina eläneitä erämaan heimoja on
+muuttumaisillaan vakinaisesti asuvaksi, maataviljeleväksi ja
+kauppaaharjoittavaksi kansaksi. Heidät koossapitävä side on enemmän
+uskonnollista kuin valtiollista laatua. Mutta kanaanilaisten
+epäjumalanpalvelus uhkasi alati katkaista tämän siteen, ja yhtenänsä
+kuulee Vanhassa Testamentissa kerrottavan Jahvesta luopumisesta
+ja kääntymyksestä Baalin ja Astarten hekumalliseen ja lihalliseen
+palveluun. Ajan pitkään voitti kuitenkin Jahveopin sisäinen voima
+kiusauksen palvella muita jumalia.
+
+Mutta kaikki laajasuuntaiset aatteelliset yhtymispyrinnöt vaativat
+tässä matoisessa maailmassa ulkonaisen järjestyksen tukea. Tämä
+saavutettiin vasta kuin _Saul_ valittiin kuninkaaksi ja maa sai
+monarkkisen hallitusmuodon. Saul on persoonallisesti onneton ihminen,
+disharmoninen luonne, jonka koko elämä oli ainaista suurta tragediaa.
+Hänen hallituksensa oli taistelua »Jahven lähettämää pahaa henkeä» ja
+filistealaisia vastaan, jotka ryöstäen ja hävittäen samoilivat Israelin
+maassa. Taistelussa heitä vastaan Saul kärsi niin musertavan tappion,
+että hän epätoivoisena surmasi itsensä syöksymällä omaan miekkaansa.
+
+Hänen seuraajansa _Daavid_ oli suuripiirteinen sankarikuningas,
+mies, jonka luonteessa jalot ja tympäisevät ominaisuudet olivat
+yhdistettyinä. Hänen valtaistuimelle noustessaan, joka tapahtui v:n
+1000 vaiheilla e.Kr., alkoi valtiollisten suurvaltapyrkimyksien aika
+valloitussotineen, jotka olivat luoda uuden syyrialaisen suurvallan
+heettiläisvaltion tilalle.
+
+Kuningas Daavidin työtä jatkoi hänen poikansa, loistonhaluinen,
+viisaudestaan ja kallisarvoisista rakennuksistaan tunnettu _Salomo_,
+joka rakennutti Jerusalemin temppelin ja itselleen komean palatsin. Hän
+solmi ystävyysliiton Egyptin kuninkaan kanssa ja nai faaraon tyttären.
+Hän lähetti kultamaahan Ofiriin[164] kauppalaivoja, jotka palasivat
+sieltä lastattuina kullalla, hopealla ja jalokivillä, kallisarvoisilla
+puulajeilla, norsunluulla ja apinoilla.
+
+Mutta hänen loistonhalunsa kysyi rahoja, ja rakentamishimoaan
+tyydyttääkseen hän rasitti kansaansa pakkotyöllä. Hänen
+kuningaskuntaansa alkoi ilmaantua itämaisen itsevaltiuden piirteitä.
+Israelin kansassa heräsi yleinen halu luoda niskoiltaan »raskas ies».
+Salomon kuoltua valtakunnan pohjoisosien heimot nousivat kapinaan hänen
+poikaansa vastaan ja perustivat v. 930 vaiheilla Egyptin suojaamina
+itsenäisen valtakunnan. Siten pirstoutui Palestiina eteläiseen Juudan
+ja pohjoiseen Israelin valtakuntaan, ja ainiaaksi oli päättynyt
+kehittyminen syyrialaiseksi suurvallaksi, jonka Daavid oli pannut
+alulle. Israelin historia on siitä lähtien melkein lakkaamaton
+sarja hovijuonia, sotilaskapinoita ja murhia. Valtakunnan monista
+kuningassuvuista vain pari hallitsee kahta sukupolvea kauemmin.
+Valtiollisella alalla israelilaisilla ei siis koskaan ollut tärkeätä
+tehtävää. Heidän maailmanhistoriallinen merkityksensä liikkuu alalla,
+joka ei ole tästä maailmasta.
+
+Israelin valtakunnan hajottua ei yksikään syyrialainen valtio kyennyt
+vastustamaan niitä mahtavia valloittajia, jotka ennen pitkää siihen
+asti vaarattomasta Assyriasta loivat valtatekijän. Assurnasirpalista
+alkaa heidän kauhistuttava sarjansa, miespolvea myöhemmin kuin
+Israelin valtakunnan hajoaminen. Vuonna 722 antoi Sargon II Israelin
+valtakunnalle kuoliniskun. Varakkaat ja johtavat kansanluokat vietiin
+assyrialaisen tavan mukaan Assyrian valtakunnan eri seutuihin, ja
+assyrialaisia ja babylonialaisia asetettiin siirtolaisina vangittujen
+tilalle.
+
+Etäisen ja suojatun asemansa turvin Juudan valtakunta sai säilyä
+vuoteen 586 e.Kr., jolloin Nebukadnessar teki lopun siitä. Hän
+valloitti Jerusalemin ja poltti koko kaupungin ynnä sen ihanan
+temppelin. Eloon jääneistä asujamista varakkaammat vietiin Baabelin
+vankeuteen, mutta enemmistönä oleva köyhälistö sai jäädä paikoilleen.
+
+Siihen loppuu Israelin kansan poliittinen satu. »Sen hillitön,
+tulinen vapaudenrakkaus on» — sanoo sen historian syvällisin
+tutkija — »kukistanut sen. Tämäpä juuri kaikiksi ajoiksi takaa
+tälle kansalle myötätuntoisuutemme. Jos Israel olisi ymmärtänyt
+vapaaehtoisesti alistua vieraan hallittavaksi, niin se olisi säästynyt
+viimeiseltä onnettomuudelta. Israelin poliittinen perikato oli
+kuitenkin vain näennäisesti itse kansan perikato. Tämä kansa ei ole
+kuollut sukupuuttoon, mutta se on juureton.» Ja eräs etevä Israelin
+historian tuntija sanoo: »Tällä kansalla ei koskaan ole ollut aikaa
+tai tilaisuutta katsoa mukavuuttaan tässä maailmassa tai kehittyä
+suurvallaksi — on epävarmaa, kuinka silloin sen aatteellisen tehtävän
+olisi käynytkin. Se sai kodikseen maan, missä se ei koskaan oikein
+voinut päästä rauhaan, maan, missä kaksi maanosaa ynnä sen ajan
+etevimmät kulttuurivallat kohtasivat toisensa, ja josta ei ollut pitkää
+matkaa kolmanteenkaan maanosaan — jotta, kun aika oli täytettyjä
+henkinen hedelmä kypsynyt, tämä voisi tulla niin monen omaksi kuin
+suinkin mahdollista.»
+
+Vastoinkäymisen ja häväistyksen aika koitui sekä Israelin että
+Juudan jaloimmille hengille uskonnolliseksi puhdistukseksi. Pelko,
+että mahtavampien kansojen jumalat houkuttelisivat puolelleen
+Jahven kansan, saattoi Mooseksen uskon etevimmät kannattajat
+järjestymään _profeettakunnaksi_, jonka tarkoituksena oli puolustaa
+sitä vieraita jumalia vastaan. Näiden yhtymäin jäsenet nimittivät
+itseään »profeettain pojiksi» ja perustivat siirtoloita kansan
+keskuuteen. Profeettain kerrotaan vanhempina aikoina suurin
+joukoin kulkeneen ympäri vuoristoissa, haltioituneina laulaen ja
+tanssien. Heidän edellään kaikui huilujen, harppujen ja rumpujen
+pärisevä musiikki. Tämän vaikutuksesta he vaipuivat uskonnolliseen
+hurmostilaan, heidät valtasi »Jahven henki», he ennustelivat ja
+saarnasivat pyhää sotaa Israelin vihollisia ja sortajia vastaan.
+Tuotattihan suuri profeetta Elisakin harpunsoittajan, kun kuningas
+Josafat kysyi häneltä neuvoa. »Tuokaa minulle harpunsoittaja», hän
+sanoi. »Ja kun soittaja soitti, tuli Herran käsi hänen päällensä.
+Hän neuvoi kuningasta kaivauttamaan kaivoja erämaahan vedenpuutteen
+torjumiseksi. Ja katso: ne täyttyivät vedellä. Mutta Elisan aikana
+profeettaliike oli jalostunut, ja sitä kannattivat miehet, jotka
+siveellisessä voimassa olivat edelläkävijöitä. Järjestymättöminä
+joukkoina kiertelevien ja hurmaantuneiden haaveksijoiden sijaan oli,
+kuten mainittu, tullut järjestyneitä profeettakuntia, joiden jäsenet
+elivät enemmän tavallisten ihmisten tavalla, muodostivat perheitä
+ja viljelivät maatansa, mutta saivat osittain ylläpidokseen lahjoja
+kannattajiltansa, joihin he suuresti vaikuttivat. Myöhempien aikojen
+kristittyjen erakkojen kaltaisia askeetteja he siis eivät olleet, mutta
+heidän joukossaan on tavattavissa sellaisia maailmankieltäjätyyppejä
+kuin Elia, taistelijahahmo, joka on henkistä sukua kansan
+lapsuudenaikaiselle Moosekselle. Elia on puettu parkitsemattomasta
+nahasta valmistettuun viittaan, hänellä ei ole kiinteää asuntoa, hän
+oleskelee enimmäkseen erämaassa ja sukeltaa äkkiarvaamatta esiin
+milloin missäkin Herran lähettämänä salamana. Samanlaista elämää
+viettää hänen seuraajansa Elisa, joka Elian kutsusta jättää härkänsä
+auran eteen ja sitten vetäytyy pois vuorten rotkoihin ja onkaloihin.
+Hän ei arastele sanomasta totuuden rankaisevia sanoja jumalattomille,
+olivatpa ne vaikka kuninkaita tai kuningattaria, jotka rikkovat Jahven
+käskyjä vastaan.
+
+Valtavin profeettailmestys on Jeremia, muinaisuuden ehkä mahtavin
+persoonallisuus — käyttääksemme Schückin sanoja —, tuo suuri
+mietiskelijä sanomattomine suruineen, rikkaine, itseensäsulkeutuneine
+sielunelämineen, tuo jalo, vakavan miehuullinen erakko, joka taistelee
+kaikkia vastaan ja on kaikkien vainoama, mutta täynnä palavaa
+rakkautta sitä kansaa kohtaan, johon hän kuuluu. Kun hän oli vaipua
+epätoivon syvyyteen, hän löysi pelastuksensa antautumalla kokonaan
+Jumalalle, jonka tahdon tulkitsijaksi hän tunsi itsensä. Tästä hetkestä
+asti kimmoavat vihan ja vainon nuolet tylpistyneinä takaisin hänen
+sielustaan.»
+
+»Kolmea suurta juutalaista profeettaa Jesajaa, Jeremiaa ja Hesekieliä
+voipi verrata», sanoo filosofi Schneider, »kolmeen uskonpuhdistajaan:
+voimakkaaseen Lutheriin, persoonallisesti hienoon Zwingliin ja suureen
+systemaatikkoon Galviniin. Voi tehdä yksityisseikkoihin asti meneviä
+vertailuja ja selittää kaikki, mikä heidät erottaa toisistaan,
+ulkonaisista seikoista, ennen kaikkea syntyperäisistä taipumuksista
+johtuvaksi.» Jeremialta puuttuu Jesajan uskonvarmuutta; hän on
+kriitillinen ja epäileväinen itseään kohtaan, enemmän huolestunut kuin
+innostunut. »Hänen kiihkoisan toivottomuutensa ilmaukset ja Jumalalle
+kohdistetut hartaat rukouksensa, joilla profeetta saavuttaa sisäisen
+tasapainonsa, ovat ylevintä, mitä ihmiset ovat luoneet.» — Hesekiel
+on suuri systemaatikko. Hän on kokonaan ajattelija, runoillessaankin.
+Hän on syvien rivien juutalaisen uskonnon luoja; hän on kaikkien
+kirjanoppineiden isä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun hallitsijat ja kansat eivät paranna itseään, profeetat ennustavat
+valtakunnan häviötä Jumalan rangaistuksena Baalinpalveluksen
+kauhistuksista, mahtavien ylellisyydestä ja siveettömyydestä ja heidän
+epäinhimillisestä tavastaan kohdella köyhiä. Niinpä sanoo profeetta
+Aamos:
+
+    »Voi suruttomia Sionissa
+     ja levollisia Samarian vuorella,
+    noita ensimmäisen kansan mainittavimpia!
+    Voi teitä, jotka makaatte norsunluisilla vuoteilla
+    ja venytte leposohvillanne,
+     syötte karitsoita lammaslaumasta
+    ja vasikoita karsinasta,
+    jotka harpun soidessa laulatte joutavia,
+    jotka juotte viinimaljoista
+     ja parhaimmalla öljyllä voitelette itsenne,
+    mutta ette murehdi Joosefin vammaa!
+    Sentähden saavat he nyt mennä vankeuteen vangittujen etupäässä;
+     silloin lakkaa loikoilijoiden rähinä.»
+
+Ja voimakkaan kehoittavin sanoin Jesaja sinkoaa tämän rangaistustuomion:
+
+    »Ja he menevät kallion koloihin ja maan kuoppiin
+     Herran peloittavaa voimaa ja korkeata valtasuuruutta piiloon,
+    kun hän nousee peljättämään maata.
+    Sinä päivänä ihmiset heittävät hopeajumalansa ja kultajumalansa
+    joita ovat tehneet itsellensä kumarrettaviksi,
+     myyrille ja yököille.
+    — — — — —
+    Herra käy tuomiolle
+    kansansa vanhimpien ja sen ruhtinasten:
+     ’Te, te olette viinimäen raiskanneet,
+    kurjien ryöstö on teidän huoneissanne.
+    Mikä teillä on, kun te minun kansaani survotte
+     ja köyhien kasvot jauhatte?' sanoo Herra, Herra Sebaot.
+
+Ja Herra sanoo: »Koska Siionin tyttäret kopeilevat ja käyvät kaula
+kenossa ja heittävät silmäniskuja ja tepsuttaen käydä astuskelevat ja
+jaloissansa solkia soittavat, on Herra tekevä Siionin tyttärien päälaen
+rupiseksi ja paljastava heidän häpynsä. Ja löyhkä on oleva hyvän hajun
+sijassa ja nuora vyön sijassa ja käherretyn tukan sijassa kaljupää ja
+vannevaatteen sijassa ahdas säkki; arpi kauneuden sijassa.»
+
+Samalla kuin julistavat rangaistustuomiotansa, profeetat kehittävät
+kansansa jumalakäsitteen yhä korkeampaan täydellisyyteen. Profeettain
+Jahve ei ole kauhistava, oikukas hallitsija, jota on rukouksin ja
+uhrein lepytettävä; hän on vanhurskas ja rakkaudesta rikas Jumala, joka
+myöskin ihmisiltä vaatii oikeamielisyyttä, lempeyttä ja rakkautta. Tämä
+ylevä uskonnollinen ja siveellinen käsitys kohtaa meitä seuraavissakin
+profeetta Aamoksen sanoissa:
+
+  »Minä vihaan, inhoan teidän juhlianne enkä mielisty juhlakokouksiinne.
+
+  Sillä jos te tuottekin minulle polttouhrinne ja ruokauhrinne, niin
+  eivät ne minulle kelpaa, enkä minä tahdo nähdä syöttövasikoista
+  tekemiänne kiitosuhreja.
+
+  Poista minusta virsiesi pauhu, en minä tahdo kuulla kanteleittesi
+  soittoa.
+
+  Mutta valukoon oikeus vetenä ja vanhurskaus väkevänä virtana!»
+
+Samoja ajatuksia profeetta Miika ilmaisee seuraavin sanoin:
+
+  »Mielistyykö Herra tuhansiin oinaisiin, epälukuisiin öljyvirtoihin?
+  Annanko esikoiseni pahan tekoni tähden, kohtuni hedelmän sieluni
+  sovinnoksi?
+
+  Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on ja mitä Herra
+  sinulta vaatii, nimittäin, että teet oikeutta, rakastat hurskautta ja
+  vaellat nöyrästi Jumalasi edessä.»
+
+Itse asiassa tämä on yhdistelmä kymmenestä käskystä: ainoa Jumala ei
+vaadi uhreja ja juhlamenoja, vaan vanhurskasta elämää rakkaudessa
+Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan.
+
+Jesajan kuva ainoasta Jumalasta säteilee kauttaaltaan majesteettisuutta
+ja pyhyyttä. Ja koko maailmankirjallisuudessa ei ole suurenmoisemmin
+ylentävää kuvausta vajavaisen maanlapsen kohtauksesta kaikkein
+Korkeimman kanssa, kuin on profeetan kertomus ensimmäisestä näystänsä,
+hetkestä, jolloin profeetallinen kutsumus valtasi hänet: »Minä näin
+Herran istuvan korkealla ja koroitetulla istuimella ja hänen vaatteensa
+liepeet täyttivät temppelin. Serafit seisoivat hänen ympärillään.
+Kullakin heistä oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa ja
+kahdella he peittivät jalkansa ja kahdella he lensivät. Ja he huusivat
+toinen toisellensa ja sanoivat: 'Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot, koko
+maa on täynnä hänen kunniaansa.' Ja pihtipielet vapisivat huutajain
+äänestä, ja huone täytettiin savulla. Ja minä sanoin: 'Voi minua,
+minä hukun. Sillä minulla on saastaiset huulet ja minä asun kansan
+keskuudessa, jolla on saastaiset huulet, ja minun silmäni ovat nähneet
+kuninkaan, Herra Sebaotin.'» Sama henki puhuu profeetta Miikan sanoista:
+
+  »Sillä katso, Herra lähtee asunnostansa, astuu alas ja kulkee maan
+  kukkuloille.
+
+  Ja vuoret sulavat hänen allansa, ja laaksot halkeilevat, niinkuin
+  medenvaha tulen edessä ja niinkuin vesi, joka syöksyy alas
+  jyrkännettä.»
+
+Koetusten tulessa juutalaisten jumalakäsite on siten puhdistunut ja
+jalostunut. Kun Israel on valtiona sortumaisillaan, siitä sen sijaan
+tulee uskonnollinen mahti. Silloin kansan uskonnollinen käsitys
+laajenee. »Etsikkokansan» jumalasta Jahve kehittyy kaikkivaltiaaksi
+_maailmanjumalaksi_, jolla on määrätty suunnitelmansa kansaansa
+kurittaessaan. Israelin kaikki kohtalot ovat tästä näkökulmasta
+valmistusta suureen päämäärään: ihmiskunnan pelastukseen Israelin
+sorretun kansan kautta, tämän juuri kärsimyksillänsä valmistuttaa
+korkeaan tehtäväänsä. »Vanha leppymätön heimoustunne on kehittynyt
+leveäksi, inhimilliseksi yleismaailmallisuudeksi, joka jo rajautuu
+kristinuskoon», sanoo Schück.
+
+Muutoinhan kansan henkinen kukoistusaika tavallisesti sattuu yhteen
+sen valtiollisen huippukauden kanssa, mutta tälle lajiansa erikoiselle
+kansalle sen kansallinen häviö on aloittanut sen maailmanhistoriallisen
+merkityksen. Mikä toisille kansoille yleensä merkitsee kuolemaa, se on
+tälle muodostunut uudeksi elämäksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Maanpaon aikana profeetat ennustamalla Babylonian pikaista tuhoa
+pitivät yllä luottamusta niissä, jotka odottivat Israelin lasten
+vapahdusta. Jeremia puhui ennustaen kotkasta, joka oli tuleva idästä
+ja antava Israelille jälleen vapauden ja suova sen jälleen rakentaa
+Jerusalemin temppelin.
+
+Pikemmin kuin kukaan oli osannut aavistaa, hänen ennustuksensa
+toteutui. Kun Kyyros oli kukistanut kaldealaisten vallan, hän antoi
+juutalaisillekin luvan palata kotiin ja pystyttää jälleen hävitetyt
+pyhättönsä.
+
+Maanpakolaisista oli kuitenkin moni Babyloniassa ja Assyriassa liike-
+ja pankkiiritoiminnallaan kohonnut hyvinvointiin ja vaikutusvaltaisiin
+asemiin. He olivat nyt tänne niin kotiutuneet, että mieluummin
+jäivätkin sinne. Ainoastaan köyhempi osa Juudan kansaa ja muutoin vain
+joku idealisti käytti hyväksensä lupaa palata isiensä maahan.
+
+Tänne järjestetylle uudelle valtiolle antoi leimansa se uskonnollinen
+kehitys, jonka Israelin kansa oli suorittanut koettelemusten päivinä.
+Tämä uusi valtio ei ollut tästä maailmasta. Se kuvasti köyhien ja
+kukistettujen resignaatiota maallisen kunnian ja turhuuden edessä.
+Kuninkuutta ei jälleen pystytetty. Sen sijaan juutalaisten valtiolla
+oli _uskonnollinen_ rakenne, siitä tuli pappisvaltio, jossa kansan
+hallitsijana ja ohjaajana oli Jerusalemin ylimmäinen pappi.
+
+Papisto antautui nyt erityisellä innolla tallettamaan ja järjestämään
+vanhoja kirjoituksia ja perimätietoja kansan historiasta ja
+uskonnollisesta kehityksestä, mitä niistä vielä jäljellä oli —
+paljon oli valitettavasti hävinnytkin. Niin syntyi uudelleen
+järjestetyn yhteiskunnan tarpeita varten erilaatuisia kirjoituksia,
+kuten lakikirjoja, profeettain julistuksia ja psalmeja sekä muita
+jumalanpalveluksessa käytettäviä kirjoja. Vasta kristittynä aikana
+juutalaiset kirjanoppineet kokosivat nämä kirjoitukset yhdeksi
+kirjaksi, joka vielä tänäkin päivänä on juutalaisten pyhä kirja ja jota
+me nimitämme Vanhaksi Testamentiksi. Puhuaksemme mainion amerikkalaisen
+historioitsijan Breastedin suulla ei koko maailmankirjallisuudessa ole
+vertaa »tälle kertomukselle, miten yksinkertaisten paimenten muodostama
+kansa läksi Arabian aavikoilta asuakseen 'luvatussa' maassa ja siellä
+sekä vieraissa maissa kestääkseen kokemuksia, jotka tekivät siitä
+sivistyneen maailman uskonnonopettajan. Tärkeimpiä tekoja, joista
+meidän on kiitettävä suurta Persian kuningasta Kyyrosta, on siis se,
+että hän päästi Juudan kansan palaamaan Palestiinaan.»
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Rud. Kiltel, Geschichte des Volkes Israel (Laajat
+kirjallisuusviittaukset).
+
+Frants Buhl, Det israelitiske Folks Historie (Laajat
+kirjallisuusviittaukset).
+
+S.A. Fries, Israel i ljuset av arkeologiska och etnografiska
+forskningar i Palestina.
+
+Hugo Gressmann, Arthur Ungnad ja Hermann Ranke, Altorientalische Texte
+und Bilder zum alten Testament.
+
+C.F. Lehmann-Haupt, Israel. Seine Entwickelung im Rahmen der
+Weltgeschichte.
+
+Eduard Meyer, Die Israeliten und ihre Nachbarstämme.
+
+Johannes Pedersen, Israel: I—II.
+
+Erik Stave, Israels historia (Laajat kirjallisuusviittaukset).
+
+Erik Stave, Israel i helg och socken.
+
+P. Volz, Die biblischen Altertumer.
+
+J. Wellhausen, Israelitische und judische Geschichte.
+
+Alfred Jeremias, Das alte Testament im Lichte des alten Orients.
+
+Eberhard Schrader, H. Zimmern ja H. Winckler, Die Keilinschriften und
+das alte Testament.
+
+T. Eric Peet, Egypt and the Old Testament (Kirjallisuusluettelo).
+
+Henrik Schück, Världslitteraturens historia: II.
+
+
+
+
+FOINIKIALAISET.
+
+
+Niin kauan kuin muinainen itämainen sivistysmaailma vielä oli pimeän
+peitossa, foinikialaisten merkitystä yliarvioitiin hyvin paljon,
+riippuen siitä, että kreikkalaiset ja roomalaiset kirjailijat
+kertoivat niin paljon merkillistä, joka oli peräisin Foinikian
+rannikkomaasta. Foinikialaiset välittivät kauan meritse tapahtuvaa
+kauppa- ja liikeyhteyttä Itä- ja Länsimaiden välillä ja olivat
+senvuoksi kreikkalaisten ja roomalaisten silmissä yleensä itämaisen
+sivistyksen edustajia. Näitä sivistyksen tuojia pidettiin monen
+aineellisen ja henkisen edistysaskelen ottajina, joista myöhemmin on
+huomattu itse asiassa oltavan kiitollisuudenvelassa egyptiläisille
+ja babylonialaisille. Foinikialaisten historiallinen tehtävä on
+pääasiallisesti ollut siinä, että he ovat tehneet Euroopan kansat
+osallisiksi näistä sivistyksen saavutuksista. He olivat _sivistyksen
+välittäjiä_, mutta vain vähässä määrin sivistyksen luojia. Kuta enemmän
+arkeologit ovat hankkineet tietoja Etu-Aasian kansoista, sitä vähemmän
+alkuperäisyyttä on jäänyt foinikialaisille.
+
+Foinikia on hyvin köyhä kirjallisista muistomerkeistä.[165] Ja
+kuitenkin maassa oli kerran rikas kirjallisuus — sen tiedämme
+kreikkalaisten perimätiedosta. Foinikialaisten vauraudenpäivinä
+persialaisten, kreikkalaisten ja roomalaisten herruuden aikana on
+heidän maassansa kumminkin harjoitettu vilkasta rakennustoimintaa.
+Samoin keskiajalla. Tällöin vanhoja muistomerkkejä on käytetty
+rakennusaineeksi, ja ne ovat täten ikiajoiksi joutuneet hukkaan
+tieteeltä.
+
+Täällä on myöskin voitonhimo käsi kädessä ahneen keräilykiihkon kanssa
+tehnyt korvaamatonta vahinkoa tieteelle. »On todellakin kohtalon ivaa,
+että foinikialaisten muinaisesineiden arvon heräävä ymmärtäminen on
+antanut kuoliniskun maan muinaismuistoille», kirjoittaa maailmankuulu
+ranskalainen orientalisti ja uskonnonhistorioitsija Ernest Renan
+tehtyään pitkän arkeologisen tutkimusmatkan Foinikiaan 1860-luvun
+alussa. »Tämä foinikialaisten muinaisesineiden harrastus on ensi
+sijassa kohdistunut sellaisiin pikku esineisiin kuin kaiverrettuihin
+kiviin ja sormuksiin ja muihin kultaisiin tai hopeisiin koristeihin.
+Hinta, joka näistä esineistä saadaan, on vaikuttanut kiihoittavasti
+alkuasukasten voitonhimoon, ja kokonaiset laumat »muinaistutkijoita»
+ja antikviteettikauppiaita mitä epäilyltävintä lajia on vuosikymmenien
+ajan saalistanut Bybloksen ja muiden paikkojen haudoista. Toivossa
+löytää muutamien frangien arvoinen sormus ei ole arkailtu tuhota
+mitä suurenmoisimpia hautaholveja; roomalaisajalla peräisin olevan
+kaiverretun kiven vuoksi on säretty kymmenenkin korvaamattoman
+arvokasta piirtokirjoitusta. Tuskin koskaan muulloin on saatu selvempiä
+todistuksia siitä, mikä vihollinen itsekäs, hedelmätön keräilykiihko
+voi olla tiedemiehen suurpiirteiselle tiedonhalulle. Senvuoksi minunkin
+arkeologinen retkeni Byblokseen suoritettiin viisikymmentä vuotta liian
+myöhään.»
+
+Ja vieläkin pahemmin aarteenetsijät ovat mellastaneet Sidonin
+raunioissa. Kun täältä pari kertaa on tehty tuhansittain antiikkisia
+kultarahoja sisältäviä löytöjä, on se saanut vandaalien kuokat ja
+lapiot liikkeeseen kaksinkertaistuneella innolla. Ajoittain on monta
+sataa tällaista aarteenkaivajaa kuumeisella innolla ollut hävityksen
+työssä. Ei ole ainoatakaan hautaa, jota he olisivat säästäneet, ei
+ainoatakaan sarkofagia, jota he eivät olisi murtaneet auki ja sen
+kalleuksia ryöstäneet.
+
+Toisista Välimeren maista, missä foinikialaisilla on ollut
+kauppasiirtoloitansa, on löytynyt yksityisiä foinikialaisia
+piirtokirjoituksia. Tuloksellisimpia ovat olleet Karthagossa, Afrikan
+pohjoisrannalla suoritetut kaivaukset. Mutta suurin osa siellä tehtyjä
+löytöjä on ollut historiallisesti melkein arvottomia hautakiviä.
+
+Sivistyssaavutuksista, joita ilman suoranaisia todistuksia kauan
+pidettiin foinikialaisten ansiona, on tärkein kirjainten keksiminen,
+kiintoisa kysymys, johon myöhemmin palaamme. Ja aivan ansiotta on
+foinikialaisille annettu kunnia mitta-, paino- ja rahajärjestelmän
+luomisesta, mikä tosiasiallisesti kuuluu babylonialaisille. On
+myöskin luultu, että lasin, jonka foinikialaiset itse asiassa olivat
+oppineet tuntemaan egyptiläisiltä, olisivat vallan sattumalta
+keksineet foinikialaiset merimiehet. Kun he kerran keittivät ruokaansa
+hiekkaisella rannalla, missä ei ollut kiviä tulisijaksi, he olivat
+muka ottaneet alustaksi kappaleen »nitronia»,[166] jota he kuljettivat
+lastinansa; ja hämmästyksekseen huomanneet, että tämä tulen kuumuuden
+vaikutuksesta suli hiekan kanssa yhteen läpinäkyväksi massaksi. Ja niin
+oli lasi keksitty! — Mutta vaikka foinikialaiset eivät olekaan tämän
+aineen keksijöitä, niin tosiasia on, että he kehittyivät pitkälle sen
+valmistustaidossa ja että Sidonin lasitavarat olivat hyvin haluttuja.
+Myöskin foinikialaiset saviastiat, metallitavarat ja kankaat olivat
+hyvässä maineessa.
+
+Omaperäisempiä foinikialaiset olivat eräällä toisella alalla. He olivat
+todellakin, joskaan ei aivan ensimmäinen, niin kuitenkin kaikkein
+ensimmäisiä kansoja, jotka rakensivat merikelpoisia aluksia.[167]
+Libanonin setrimetsät antoivatkin heille erinomaista rakennusainetta.
+Egyptiläiset sitävastoin kohtalo oli jättänyt osattomiksi tässä
+suhteessa; heillä oli nimittäin omassa maassaan saatavissa vain
+viheliäistä puuainesta, akaasioita ja sykomoreja. Egyptiläiset alukset,
+jotka varsinaisesti olivat tarkoitetut ainoastaan jokiliikennettä
+varten, olivat laudoista tai lankuista kokoonkyhättyjä ilman emäpuun
+ja kaarien tukea. Paljoon ne eivät senvuoksi voineet kelvata meren
+kuohuissa, vaan pakostakin saivat vuodon tai suorastaan murtuivat
+keskeltä kovassa merenkäynnissä. Foinikialaisissa laivoissa sitävastoin
+oli emäpuu ja kaaret kehyksessä, ja ne olivat siten kokonaan toista
+lajia kestävyydessään, kimmoisuudessaan ja purjehduskyvyssään. Ne
+eivät keikkuneet meressä, vaan liukuivat keveästi eteenpäin aalloilla
+ja niiden välissä. Alkujaan niitä soudettiin. Purjeet keksittiin
+vasta suhteellisen myöhään samoinkuin Itämeren ja Pohjanmeren
+viikinkilaivoihinkin.
+
+Foinikialaiset ovat todennäköisesti keksineet myöskin
+purppuravärjäyksen arvossapidetyn taidon. Ainakin he ovat käyttäneet
+tätä taitoa paljon suuremmassa määrässä kuin muut kansat, jotka ovat
+valmistaneet purppuraa. Purppuraväriä saatiin eräiden simpukkain
+keltaisesta rauhasnesteestä, joka saa punaisen tai syvänvioletin värin
+päivänvalossa. Tällä erinomaisen kauniilla purppuravärillä on sekin
+oivallinen ominaisuus, ettei se koskaan haalistu. Mutta se tulee
+tavattoman kalliiksi, kun kustakin simpukasta saadaan vain pari tippaa
+värinestettä. Yksi ainoa väritehdas kulutti vuodessa miljoonittain
+simpukoita. Vieläkin on Sidonin ja Tyroksen seuduilla valtavia
+röykkiöitä muinaisajan purppurasimpukoiden kuoria. Sidonin lähellä on
+tuollainen simpukkapengermä, joka on satoja metrejä pitkä ja monen
+metrin korkuinen. Tämänkin keksinnön taru kertoo tehdyn sattumalta:
+paimen oli kerran nähnyt koiransa kuonon veressä — kuten hänestä
+näytti. Mutta villatuppu, jolla hän sitä pyyhki, värjäytyi ihanan
+kauniiksi. Verta se ei siis ollut. Hän seurasi silloin koiran jälkiä ja
+huomasi, että uskollinen eläin oli purrut rikki purppurasimpukan. Tuo
+kaunis väriaine tuli siis siitä!
+
+Kun arabialaiset valloittivat Tyroksen ja turkkilaiset
+Konstantinopolin, tuhottiin viimeisetkin purppuravärjäämöt, ja siihen
+hävisi taito värjätä oikealla purppuralla.[168]
+
+       *       *       *       *       *
+
+Se kapea rantakaistale, jolla foinikialaiset asuivat, ei muodostunut
+koskaan yhtenäiseksi valtioksi. »Foinikiasta ei tullut», kuten Renan
+sanoo, »koskaan maata; se oli ja pysyi joukkona satamia, joilla
+kullakin oli oma maakaistaleensa.» Vasta jouduttuaan vieraan ylivallan
+alaiseksi foinikialaiset alkoivat tuntea sisäistä yhteenkuuluvaisuutta.
+Aikaisemmin jokainen jotakin merkitsevä kaupunki muodosti ympärillä
+olevine alueineen itsenäisen valtion ja ajoi omaa politiikkaansa.
+Osoittavathan El Amarna-kirjeet meille myöskin, mitenkä jokainen
+täälläkin pelkää ilkeätä naapuriaan ja epäilee häntä kaikenlaisista
+viekkaista aikomuksista. Mutta kun näiden valtioiden kauppaedut
+painoivat vaa'assa kaikkein enimmän, niin niiden politiikasta tuli
+ennen kaikkea _kauppapolitiikkaa_. Ja kun kaupallisia harrastuksia
+luonnollisesti suuressa määrin edisti sopuisa yhteistoiminta, niin
+tästä oli seurauksena hyvinkin pitkälle menevä ulospäin suuntautuva
+yhteistyö. Sillä viisas liikemies ymmärtää taidon elää sovussa
+kilpailijainsakin kanssa — kun hänen oma hyvinvointinsa siitä hyötyy.
+
+Nämä voimakkaat kaupalliset harrastukset vaikuttivat, että
+foinikialaisetkin, kuten aikoinansa Babylonian kauppiaat, kernaasti
+karttoivat sotaisia seikkailuja. Mieluummin nuo notkeat kauppamiehet
+alistuivat valloitushaluisten naapurien alaisuuteen, tunnustivat
+heidän yliherruutensa ja maksoivat heille veroa. Kahdesta pahasta
+he valitsivat pienemmän. Näille rikkaille liikemiehille olikin
+vaadittujen verosummien kokoaminen helpompaa kuin maataviljelevälle
+kansalle. Täten foinikialaiset joutuivat egyptiläisten ja sitten
+heettiläisten vallanalaisuuteen. Sitten seurasi niin Egyptin kuin
+Eufrat-Tigrismaidenkin historiassa tuo heikkouden kausi, joka oli
+edellytyksenä sille, että israelilaiset voivat, suurvaltapolitiikan
+heitä häiritsemättä, asettua Palestiinaan ja vähitellen alkaa kehitellä
+suurvaltapyrkimyksiä. Samaa asiantilaa saivat foinikialaisetkin kiittää
+suotuisista kauppasuhdanteista ja kaupallisen valtansa kehityksestä.
+Mutta kun sitten assyrialaisten valloittajien sarja alkaa,
+foinikialaisten kauppavalta pian taantuu samoinkuin israelilaisten
+suurvaltapyrkimyksetkin. Foinikialaisten osalle tulee lisäksi se
+vaikeus, että he alkavat saada vaarallisen kilpailijan kreikkalaisista.
+Viisaasti taipumalla assyrialaisten valloittajain edessä he välttävät
+kuitenkin sen surmaniskun, joka kohtaa jäykkää Juudan kansaa, ja
+selviävät asiasta alistumalla Niniven suurkuninkaan veronalaisuuteen.
+Assyrian ylivallan tilalle tuli sitten peräkkäin Babylonian, Persian,
+kreikkalaisten ja roomalaisten yliherruus.
+
+Itse luonto teki, kuten sanottu, Foinikian kokoelmaksi pikkuvaltioita.
+Kaikki ne suuntautuivat merelle, joka oli niiden luonnollinen
+liikeyhteyssuunta. Tärkeimmät foinikialaiset satamakaupungit olivat
+Sidon ja Tyros. Sidon sijaitsee ihanassa seudussa. Sen puutarhat
+ovat siinä maineessa, että ne ovat Itämaiden ihanimmat Damaskoksen
+puutarhojen jälkeen. Tänne kannatti rakentaa hyvä satama. Mutta ne
+kivikäsivarret, jotka täällä kerran antoivat merimiehelle suojaa, ovat
+myöhempinä aikoina päässeet rappeutumaan.
+
+Ajan oloon pääsi Sidonista edelle Tyros, tuo rikas kaupunki, josta
+profeetta Hesekiel puhkeaa sanomaan:
+
+  »Ja sano Tyyrolle, joka asuu monen väylän vieressä ja tekee kauppaa
+  monen saaren kansan kanssa: Näin sanoo Herra. Herra: 'Minä olen
+  kauneudessa täydellinen.
+
+  Meren sydämessä on sinun rajasi, rakentajasi ovat tehneet kauneutesi
+  täydelliseksi.
+
+  Damasko oli tekemässä kauppaa kanssasi teostesi paljouden tähden,
+  kaikenlaisen tavaran paljouden tähden.
+
+  Arabia ja kaikki Keedarin ruhtinaat olivat sinun käsikauppiaitasi,
+  karitsoilla, oinailla ja kauriilla he tekivät kauppaa kanssasi.
+
+  Seeban ja Ragman kauppamiehet olivat sinun kauppiaitasi; parhailla
+  hajuaineilla ja kaikenlaisilla kalliilla kivillä ja kullalla he
+  maksoivat vaihtotavarasi.»
+
+Tyros otti johtoonsa ja ylivaltaansa kaikki foinikialaiset
+kauppakaupungit. Sijaiten maan puolelta luoksepääsemättömällä
+kalliosaarella se uhmaili useamman kuin kerran mahtavimpiakin
+vihollisia. Niinpä se kerran puolustautui ihailtavan kestävästi
+viiden vuoden ajan Assyrian kuningasta vastaan, ja Nebukadnesar ei
+voinut kolmetoistavuotisella sodalla musertaa tätä pientä, mutta
+jäykkää vastustajaansa. Sellainen kääpiön taistelu jättiläistä vastaan
+edellyttää tietysti kuitenkin, että Tyros sai apua eri paikoissa
+Välimeren rannalla olevilta foinikialaisilta siirtokunnilta. Muutoin ei
+tuollainen näytelmä juuri olisi ollut mahdollinen.
+
+Ainoastaan Aleksanteri Suuri kykeni ottamaan Tyroksen väkivallalla.
+Mutta niinpä hänen piiritystaitonsa olikin täydellisempää kuin
+aikaisempain aikojen sotaherrain, ja hänellä oli käytettävänään myöskin
+kreikkalainen laivasto, foinikialaisten vaarallisin kilpailija.
+Joka tapauksessa hän sai piirittää kaupunkia seitsemän kuukautta,
+ennenkuin se antautui. Kaksi tuhatta Tyroksen nuorukaista naulittiin
+silloin ristiin meren rannalle kostoksi siitä, että tyroslaiset olivat
+surmanneet vangiksi ottamansa makedonialaiset, ja kolmekymmentätuhatta
+tyroslaista kerrotaan myydyn orjiksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Foinikialaisista ei olisi voinut tulla kauppakansaa suuressa
+mittakaavassa, jos ei takana oleva manner olisi ollut sivistysmaa, joka
+kykeni tuottamaan heille kauppatavaroita.
+
+Foinikialaiset kauppalaivastot lähtivät satamistaan etsimään itselleen
+markkinatuotteita Välimeren rannikoilta ja saarilta. Heidän retkiensä
+ensimmäisenä päämääränä tosin oli Egypti, mutta pian he suuntanivat
+kulkunsa myöskin pohjoiseen päin Vähän-Aasian rannikoille. Sieltä he
+uskalsivat purjehtia kuparista rikkaaseen Kyprokseen,[169] jonka voi
+nähdä Vähän-Aasian rannikkovuorilta. Ja tältä saarelta he löysivät
+tien Aigeian meren saarille. Saaresta saareen, niemestä niemeen he
+etenivät, ja paikkoihin, jotka he huomasivat kaupalleen edullisiksi,
+he asettuivat asumaan ja perustivat kauppasiirtokuntia: Afrikan
+pohjoisrannikolle, Maltaan, Sisiliaan, Sardiniaan ja Etelä-Espanjaan.
+Täällä »Herkuleen patsaitten»,[170] Atlantin valtameren portin luona,
+heitä odotti runsas palkka vaivoistaan. Guadalquivir-joen alajuoksun
+varrella nimittäin oli suuret määrät hopeaa, jota Itämailla eräänä
+aikana pidettiin vielä suuremman arvoisena kuin kultaa. Voidakseen
+kuljettaa mukanaan tätä kallista ainetta niin paljon kuin suinkin
+kerrotaan foinikialaisten merimiesten tehneen laivojensa ankkuritkin
+tästä metallista. Täällä oli myöskin kuparia, rautaa ja tinaa, erittäin
+haluttua metallia aikana, jolloin pronssi oli tarvetavaraa. Tälle
+seudulle foinikialaiset perustivat useita kauppapaikkoja, joista
+_Cades_, nykyinen Cadiz, kehittyi tärkeimmäksi.
+
+Koko Välimeri oli näin muuttunut suureksi foinikialaiseksi
+kauppa-alueeksi lukuisine asemineen, joista käsin kauppiaat voivat
+harjoittaa tavaranvaihtoa naapurikansojen kanssa. Mutta he eivät
+tyytyneet tähänkään. Rohkeat ja yritteliäät merimiehet purjehtivat
+eteenpäin sekä Afrikan että Euroopan rannikoita pitkin ja kulkivat
+Englannin kanaaliin, aina »Tinasaarille» saakka, kuten nimitettiin
+Scilly-saaria. Arkeologit arvelevat nykyjään jokseenkin yleisesti,
+että Tinasaarilla ei tarkoiteta mitään saaria, vaan tinarikasta
+Luoteis-Espanjaa. Tien sinne nuo toimeliaat kauppamiehet huolellisesti
+salasivat muilta merenkulkijakansoilta. Kerran kun eräs Gadeksesta
+kotoisin oleva foinikialainen laivuri näki erään roomalaisen aluksen
+itsepäisesti kulkevan samaan suuntaan kuin hänkin, hän antoi tahallaan
+laivansa ajautua karille Espanjan rannikolla. Kävi niinkuin hän oli
+arvioinut: kilpailijan laiva purjehti myöskin karille ja joutui
+hylyksi. Kun vapaaehtoisesti haaksirikkoutunut palasi kotiin, hänen
+tappionsa korvattiin runsaasti yleisistä varoista.
+
+Myöskin Pohjan- ja Itämeren rannikoilta saatu meripihka oli arvokas
+foinikialainen kauppatavara. Mutta on varsin epävarmaa tai ehkä
+oikeammin epätodennäköistä, että foinikialaiset itse olisivat noutaneet
+sitä sen tuotantopaikoilta. Meripihka on pikemminkin ennen etelään
+tuloaan noudattanut kauppateinään nykyisen Saksan ja Ranskan suuria
+jokia.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Merimatkoillaan foinikialaiset kehittyivät taitaviksi, pelottomiksi
+merimiehiksi. Kauppiaan vaistot heillä oli veressään. Heillä oli
+synnynnäisen liikemiehen kyky joustavasti mukautua muihin kansoihin,
+ominaisuus, joka kreikkalaisissa ja roomalaisissa ei herättänyt
+ainoastaan ihailua, vaan myös kateutta. Homeroksen laulut ylistävät
+foinikialaisten taitavuutta, mutta kuvaavat heitä myöskin uskottomiksi
+pettureiksi, »veijareiksi, joiden pietyt laivat ovat täynnä helyjä
+ja koruja». Ja »puunilainen[171] uskollisuus tuli roomalaisten
+keskuudessa katkeran ironiseksi sananparreksi, joka merkitsi tahallista
+uskottomuutta. Mutta roomalaiset ja karthagolaiset olivatkin
+verivihollisia. Foinikialaisten tekemä epämiellyttävä vaikutus johtui
+suureksi osaksi siitä, että he harjoittivat laajaa orjakauppaa eivätkä
+hankkineet orjia ainoastaan ostamalla, vaan myöskin siten, että tekivät
+ryöstöretkiä vieraille rannikoille ja veivät asukkaat vankeuteen.
+Foinikialaisten ansiosta orjuus tuli paljon yleisemmäksi kuin ennen,
+sillä juuri he tekivät orjista kauppatavaraa suuressa mittakaavassa.
+
+Herodotos antaa mielenkiintoisen kuvauksen foinikialaisten menettelystä
+harjoittaessaan kauppaa Niilien afrikkalaisten kansojen kanssa,
+joiden kieltä he eivät edes ymmärtäneet. Laskettuaan ankkurin vähän
+matkaa rannikolta he astuivat maihin tavaroineen ja asettivat ne
+riviin rannalle. Kun he sitten lähtivät lakaisin laivoihin, niin he
+sytyttivät savuavan tulen. Alkuasukkaat houkuteltiin täten rautaan,
+ja he asettivat kultaa tai jotakin muuta arvokasta vaihtotavaraa
+foinikialaisten tavaroiden viereen, vetäytyen sitten takaisin. Nyt
+merimiehet tulivat uudelleen maihin. Jos he olivat tyytyväisiä maksuun,
+he ottivat sen mukaansa ja purjehtivat kotiin. Mutta muussa tapauksessa
+he antoivat sekä kauppa tavarain että maksun olla koskematta ja
+odottivat laivassa leikin jatkumista, kunnes olivat saaneet, mitä
+halusivat.
+
+Tärkeimmäksi kaikista foinikialaisista kauppasiirtokunnista kehittyi
+ajan pitkään Afrikan pohjoisrannikolla sijaitseva Karthago, varsinkin
+sen jälkeen kuin Tyros ja muut kauppapaikat olivat joutuneet vieraan
+vallan alaisiksi. Kun vihdoin persialaiset ja heidän jälkeensä
+Aleksanteri Suuri anastivat foinikialaisten maan, kreikkalaiset olivat
+vähitellen yhä enemmän syrjäyttäneet heidät mereltä. Karthagosta tuli
+silloin sensijaan foinikialaisen kauppavallan tukikohta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kuitenkaan lienee tuskin mahdollista, että vähälukuiset ja kaikista
+imartelevista ylistyksistä huolimatta sentään verraten pienet
+foinikialaiset kaupungit yksinään olisivat voineet saavuttaa sellaista
+valta-asemaa tai väkilukua, joka oli tarpeen koko Välimerenalueen
+asuttamiseksi. Ottaen huomioon tämän seikan osa itämaiden tutkijoita
+on johtunut siihen, että he eivät pidä tätä Välimeren asutusta
+foinikialaisten kaupunkien suorittamana kauppavalloituksena, vaan
+osana suurta _seemiläistä kansainvaellusta_, joka vuosituhansien
+kuluessa vyöryi yli Mesopotamian ja Syyrian. Arvellaan, että tämä
+valtava kansa-aalto varmaan »olisi voinut heittää uloimmat pärskeensä
+Pohjois-Afrikkaan asti ja kauemmaksikin. Se olisi myöskin voinut saada
+aikaan sellaista, mikä ei milloinkaan olisi ollut mahdollista parille
+foinikialaiselle rannikkokaupungille jo siitäkin syystä, että niiltä
+puuttui tarpeellinen väestöaines.» Sanat on lausunut nerokas, mutta
+uskallettuihin olettamuksiin taipuvainen itämaidentutkija Winckler.
+Hänen mielestään n.s. foinikialainen asutus ei ole ollut rauhallista
+kauppapaikkojen perustamista, vaan valloittajakansan väkivaltaista
+anastusta.
+
+Mutta pohjoismaiden viikinkejä ei myöskään ollut paljon; ja heitä
+oli kuitenkin tarpeeksi perustamaan valtakuntia sekä Sisiliaan että
+Etelä-Venäjälle. Ihmiskunnan suuri massa on ja on aina ollut sellainen,
+että kourallinen tarmokkaita, toimintakykyisiä ihmisiä voi tehdä
+ihmeitä.
+
+Totuus foinikialaisen asutuksen suhteen lienee kuitenkin, kuten
+niin monessa kiistanalaisessa tapauksessa, jossakin ristiriitaisten
+väitteitten keskivaiheilla. Osa foinikialaisista siirtokunnista on
+saattanut olla suuren seemiläisen kansainvaelluksen tuloksia, kun taas
+Espanjan siirtokunnat, varsinkin Gades, sekä vastapäisellä Afrikan
+rannikolla sijaitsevat todennäköisesti ovat olleet Tyroksen tai sen
+tytärkaupungin Karthagon kauppapaikkoja. On myös luultavaa, että
+foinikialaisten siirtoasutusta vahvistivat muut kansat, jotka ottivat
+siihen osaa.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+George Rawlinson, Phoenicia.
+
+Richard Pietschmann, Geschichte der Phönizier.
+
+Wilhelm v. Landau, Die Phönizier (»Der alte Orient» 1903).
+
+Wilhelm von Landau, Die phönizischen Inschriften (»Der alle Orient»
+1907).
+
+F.C. Movers, Die Phönizier.
+
+C. Autran, Phéniciens.
+
+August Köster, Schiffart und Handelsverkehr des östlichen Mittelmeeres
+im 3. und 2. Jahrtausend v. Chr.
+
+Ernest Renan, Mission de Phénicie.
+
+Hugo Winckler, Zur phönizisch-karthagischen Geschichte
+(»Altorientalische Forschungen» I).
+
+Frederick Carl Eiselen, Sidon, A study in oriental history.
+
+J. Krall, Tyrus und Sidon.
+
+Wallace B. Fleming, The history of Tyre.
+
+Otto Meltzer, Geschichte der Karthager.
+
+
+
+
+AAKKOSTEN SYNTY.
+
+
+Aakkosista olemme uusimpien tutkimusten tuloksien mukaan
+todennäköisesti kiitollisuudenvelassa muinaisille egyptiläisille.
+_Meille_ aakkoset ovat tulleet roomalaisilta ja kreikkalaisilta.
+Kreikkalaiset vuorostaan ovat saaneet useimmat kirjaimet
+foinikialaisilta, viimeistään 10. vuosisadalla e.Kr. Tämä käy selvästi
+ilmi jo kirjainten nimistä. Foinikialaisen kirjaimiston kaksi
+ensimmäistä kirjainta näet ovat nimeltään »alef» ja »bet», joista
+kreikkalaisilla tuli »alfa» ja »beta».
+
+Eurooppalaisen sivistyksen levitessä yli koko maapallon ja islamin
+ulottaessa voittokulkunsa kauas Aasian ja Afrikan sisäosiin n.s.
+foinikialainen tai oikeammin länsiseemiläinen aakkosjärjestelmä on
+valloittanut melkein koko maailman. Ainoastaan kiinalainen sivistysalue
+on enää eristäytyneenä siitä — saattaa kysyä, miten kauan. Paitsi
+foinikialaista aakkosjärjestelmää ei missään maan päällä ole kehittynyt
+puhdasta kirjainkirjoitusta. Kaikki muu kirjoitus, olkoonpa se sitten
+syntynyt Egyptissä tai Babyloniassa, Kreetassa, Vähässä-Aasiassa,
+Kiinassa, Japanissa tai Meksikossa, on enemmän tai vähemmän
+pelkkää kuvakirjoitusta, joka parhaassa tapauksessa ei ole ehtinyt
+tavukirjoitusta pitemmälle.
+
+N.s. foinikialaisessa kirjoituksessa on, päinvastoin kuin meillä,
+merkkejä ainoastaan konsonantteja varten sekä konsonantteina toimiville
+puolivokaaleille j ja w. Vokaalit sitävastoin jätetään merkitsemättä.
+Foinikialainen kirjoitus luetaan oikealta vasemmalle. Kreikkalaiset
+täyttivät aakkosjärjestelmässä vallitsevan vokaalien puutteen ja
+muuttivat kirjoituksen kulkemaan vasemmalta oikealle.
+
+Mistä on länsiseemiläisten aakkosten keksijä saanut kirjaintensa
+esikuvat? On m.m. arvailtu, että ne olisi saatu babylonialaisilta.
+Mutta tämä on mahdotonta, pääasiallisesti seuraavista syistä:
+
+1) Nuolenpääkirjoituksessa merkitään sekä vokaalit että konsonantit,
+kun sitävastoin foinikialainen kirjaimisto on vailla vokaaleja. 2)
+Nuolenpääkirjoitus kulkee vasemmalta oikealle, mutta foinikialainen
+kirjoitus oikealta vasemmalle. Nuolenpääkirjoitustakin oli tosin joskus
+kirjoitettu oikealta vasemmalle, mutta jo kokonaista kaksi vuosituhatta
+ennen kuin kreikkalaiset muuttivat kirjoitustapansa päinvastaiseen
+suuntaan, babylonialaiset olivat tehneet omalle kirjoitukselleen
+samoin. 3) Nuolenpääkirjoitusta ei ole tarkoitettu _kirjoitettavaksi_,
+vaan _painettavaksi_, kun taas foinikialainen, aivan kuin meidänkin
+kirjoituksemme, edellyttää kynää, mustetta ja papyrusta tai muuta
+sellaista.
+
+_Egyptiläinen kursiivikirjoitus_ sitävastoin täyttää nämä ehdot.
+Foinikialaisen kirjoituksen tavoin sitä kirjoitettiin oikealta
+vasemmalle, ja se oli vokaalitonta[172], kuten tämäkin. Jos nyt
+foinikialaisen kirjaimiston pohjana olisi kirjoitus, jossa jo oli
+vokaalimerkit, niin näiden merkkien poisjättäminen olisi ollut
+käsittämätöntä taantumusta kehityksessä. Kun sitävastoin ajatellaan
+vokaalitonta kirjoitusta foinikialaisten aakkosten esikuvaksi, voidaan
+selittää vokaalimerkkien puuttuminen tästä kielestä.
+
+Myöskin useissa yksityiskohdissa, joihin syventyminen tässä
+kävisi liian laajaksi, foinikialainen kirjoitus osoittaa ilmeistä
+sukulaisuutta egyptiläisen kanssa. Voidaanpa sanoa, että useat
+puutteet ja omituisuudet muuten niin käytännöllisten foinikialaisten
+kirjaimistossa voidaan selittää vasta sillä perusteella, että
+nämä omituisuudet on ilman muuta peritty ja omistettu muinaisilta
+egyptiläisiltä. Foinikialaisen kirjaimiston johtumiseen egyptiläisistä
+kirjoitusmerkeistä viittaa vihdoin myöskin vilkas liikenneyhteys
+molempien kansojen välillä.
+
+Kaikki yritykset johtaa foinikialainen kirjaimisto
+nuolenpääkirjoitusmerkeistä ovat osoittautuneet aivan epäonnistuneiksi.
+Muutaman etevän ranskalaisen tiedemiehen sitävastoin onnistui
+jonkin aikaa saada yleistä kannatusta koettaessaan suoraan johtaa
+foinikialaiset kirjaimet eräistä egyptiläisen kursiivikirjoituksen
+merkeistä. Mutta nykyjään kaikki sekä egyptologit että seemiläisten
+kielten tuntijat ovat yksimielisiä siitä, että nämäkään vertailut eivät
+pidä paikkaansa, niin houkuttelevilta kuin ne alussa näyttävätkin.[173]
+n.s. foinikialaiset kirjaimet ovat todellakin uusia luomia ja
+egyptiläiset kirjoitusmerkit ovat siinä olleet ainoastaan esikuvina.
+Vanha sisältö esiintyy uudessa muodossa; tässä voi, käyttääksemme
+raamatullista kuvaa, puhua vanhasta viinistä uusissa leileissä.
+Kansa, joka loi länsiseemiläiset aakkoset, valitsi kirjainmerkkinsä
+siitä aatepiiristä, joka oli sitä itseään lähinnä, ja piirsi tai
+kirjoitti nämä kirjaimet oman makunsa ja tapansa mukaan noudattamalta
+egyptiläisten oppimestariensa omituista tyyliä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Olemme koko ajan käyttäneet tavaksi tullutta nimitystä »foinikialainen
+kirjaimisto», ja tämä nimi on sikäli oikeutettu, että foinikialaisethan
+_välittivät_ kirjainkirjoituksen Länsimaihin. Mutta on toinen kysymys,
+olivatko he myöskin kirjaimiston tai — oikeammin — konsonanttimerkkien
+_keksijöitä_. Jos teoria näiden merkkien egyptiläisestä syntyperästä
+on oikea — ja asiantuntijat ovat siitä yleensä nykyjään yksimielisiä,
+niin on todennäköisempää, että foinikialainen kirjaimisto on keksitty
+seudulla, missä babylonialaisella nuolenpääkirjoituksella ei ole ollut
+sellaista vaikutusta, kuin El Amarna-kirjeistä näemme sillä Syyriassa
+olleen. Silloin on todennäköistä, että tämän käänteentekevän keksinnön
+on tehnyt jokin länsiseemiläinen kansa _Syyrian ulkopuolella_,
+seudulla, joka ei ollut voimakkaan babylonialaisen vaikutuksen
+alainen, vaan jossa sen sijaan vallitsi egyptiläinen sivistys, siis
+ehkä _israelilaiset_ asuessaan Gosenin maassa. Siellä he tietenkin
+ovat omaksuneet koko joukon egyptiläistä kulttuuria. Luultavasti
+heillä sinne tullessaan ei ole ollut mitään kirjakieltä, vaan he ovat
+siellä egyptiläisen mallin mukaan luoneet itselleen kirjaimiston,
+jonka he sitten veivät mukanaan Palestiinaan ja tekivät sen tunnetuksi
+muiden Syyrian kansojen keskuudessa. Erästä toista seemiläistä
+paimentolaiskansaa voidaan myöskin ajatella kirjainkirjoituksen
+keksijäksi: _hyksoja_, jotka olivat vielä enemmän kosketuksissa Egyptin
+kanssa. Tämä kansa on voinut viedä kirjaimiston mukanaan Syyriaan
+tullessaan karkotetuksi Egyptistä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Niin pitkälle olivat asiantuntijat vuonna 1916 päässeet päätelmissään
+teoreettista tietä, kun saapui huomiotaherättävä tieto tutkijoilta,
+jotka olivat lähemmin tarkastelleet Flinders Petrien vuosikymmentä
+aikaisemmin Siinain kupari- ja malakiittikaivoksista löytämiä
+kirjoituksia. Monien puhtaasti egyptiläisten kirjoitusten joukossa
+siellä oli muutamia, jotka näyttivät muukalaisen kömpelöiltä
+yrityksiltä jäljitellä egyptiläisiä hieroglyfejä. Oppineiden ei
+ole vielä onnistunut selittää näitä merkkejä, huolimatta kaikesta
+päänvaivasta, jota heillä on niistä ollut,[174] mutta tämä seikka
+ei tee tyhjäksi löytöjen erinomaisen suurta — tekisi mieli sanoa
+maailmanhistoriallista — merkitystä. Muuan etevä asiantuntija on
+nimittänyt niitä _egyptiläisen ja syyrialaisen kirjoituksen väliseksi
+»puuttuvaksi renkaaksi»_. Ne näyttävät siis olevan niiden merkkien
+vanhin tunnettu perusmuoto, joista kaikki maailman kirjaimistot
+välittömästi tai välillisesti polveutuvat. Ja kun nämä perusmuodot nyt
+esiintyvät muinaisegyptiläisellä maaperällä egyptiläisten hieroglyfien
+yhteydessä, niin on teoria kirjaimemme johtumisesta egyptiläisistä
+hieroglyfeistä tullut enemmän kuin todennäköiseksi, ja kirjaimistomme
+sukupuu juontaa juurensa hämärimmästä muinaisuudesta. Nuo tärkeät
+merkit eivät kuitenkaan ole egyptiläisiä hieroglyfejä, vaan useat
+niistä ovat ilmeisesti yksinkertaistettuja hieroglyfimerkkejä.
+Siinain niemimaalta alkuseemiläinen kirjaimisto lienee levinnyt sekä
+pohjoiseen Syyrian kansojen keskuuteen että eteläänpäin Etelä-Arabiassa
+sijaitsevaan Sabaan, missä tapaamme seemiläistä kirjoitusta, joka
+on muodoltaan vanhanaikaisempaa kuin »foinikialainen» ja muistuttaa
+enemmän Siinain niemimaan kirjoituksia.
+
+
+Kirjallisuutta:
+
+Kurt Sethe, Der Ursprung des Alphabets (»Nachrichten von der
+Gesellschafl der Wissenschaflen zu Göttingen» 1916). (Selostus
+vanhemmasta kirjallisuudesta.)
+
+Flinders Petrie, The formation of the alphabet.
+
+Alan H. Gardiner, Der ägyplische Ursprung des semitischen Alphabets
+(»Zeitschrift der deutschen morgenländischen Gesellschaft» 1923).
+
+Kurt Sethe, Die wissenschaflliche Bedeutung der Petrieschen Sinaifunde
+(»Zeitschrift der deutschen morgenländischen Gesellschaft» 1926).
+
+Daniel Völter, Die althebräischen Inschriften vom Sinai und ihre
+historische Bedeutung. (Selostus uusimmasta kirjallisuudesta.)
+
+
+
+
+VIITTEET:
+
+
+[1] Että leijona kerran on elänyt Euroopan keskiosissa, ei ole niin
+yllättävää, kun tietää, että tämä petoeläin vielä historiallisella
+ajalla elämöi Balkanin niemimaalla. Kun Kserkseen sotajoukko samosi
+Makedonian halki Kreikkaa vastaan, ahdistelivat leijonat sitä.
+
+[2] Tämän eläinlajin joitakin yksilöitä eli vielä 1600-luvun alussa
+Liettuassa. Tukholman Pohjoismaisen museon varuskamarissa on
+aikoinaan kuningas Sigismundille kuulunut alkuhärän sarvesta tehty
+metsästystorvi, johon on kaiverrettu ilmoitus, että se vuonna 1620
+koristi Masovian viimeistä alkuhärkää.
+
+[3] Villihevosia luullaan olleen Euroopassa vielä 1500-luvulla,
+viimeiset Preussissa.
+
+[4] Kolmannen osan kaikesta kaupittavasta norsunluusta luullaan olevan
+peräisin mammuttieläimistä, jotka ovat löytyneet Siperian ikuisen jään
+peittämistä tundroista.
+
+[5] Hampaat olivat hyvin kuluneet ja hammasmädän syömät.
+
+[6] Samantapaisia vartalokuvia on löytynyt myös kivissä kohokuvina,
+loisia piirreltyinä sarveen ja luuhun.
+
+[7] Ihmisen aivokopan tilavuuden kehittyminen voidaan todeta jo
+historiallisella ajalla. Perusteellisesti tulkittaessa Ranskasta
+löytyneitä eri ajoilta peräisin olevia pääkalloja on tultu siihen
+tulokseen, että suurimmalla osalla Ranskan asujamistoa oli nuoremmalla
+kivikaudella pääkopan tilavuus 1.3—1.4 dm³. Kahdennellatoista
+vuosisadalla tilavuus oli lisäytynyt 1.4—1.5 kuutiodesimetriin, ja
+useimmilla nykyajan pariisilaisilla se on 1.5—1.6 dm³.
+
+Yhtä kiinnostavia ovat tulokset muinaisten ja nykyajan egyptiläisten.
+pääkoppain vertailusta. Niinä kahtena tuhantena vuotena, jotka ovat
+kuluneet maan sivistyksellisestä kukoistuskaudesta, hengen viljelyksen
+laantuminen on ilmennyt siinäkin, että väestön aivokoppain tilavuus on
+pienentynyt.
+
+Merkillistä on myöskin, että eläintenkin keskuudessa jalostus luo
+myötänsä aivomassan lisäyksen. Verrattakoon toisiinsa esim. kesyn ja
+villin koiran pääkalloja!
+
+[8] Ihmisen aivojen pinnallahan on, kuten tunnettua, joukko n.s.
+poimuja, jotka näyttelevät suurta osaa sielunkykyjen kehityksessä.
+
+[9] Tässä yhteydessä tulee etsimättä mieleen hyvin arvoisan
+Simplicissimus-kirjailijan, itävaltalaisen Roda Rodan
+testamenttimääräys, että hänen kalloonsa oli kiinnitettävä
+vuosilukulaatta, ellei kukaan ryhtyisi kuljeksimaan sen kanssa
+ympäriinsä ja näyttämään sitä neanderthalilaisen tai puuttuvan renkaan
+pääkoppana.
+
+[10] Aikaisemminkin oli löytynyt tuollaisen ihmisen kallo samasta
+maasta ja suunnilleen samasta geologisesta kerrostumasta.
+
+[11] Myöhemmin osoitti muuan taitava anatomi, että kallon kappaleet
+oli pantu kokoon virheellisesti, niin että pääkoppa oli tullut aivan
+liian suppeaksi ja saanut apinamaisemman näön, kuin mikä sillä todella
+oli ollut. Silloin löytäjän oli laajennettava rekonstruoitua kalloa
+ja alistuttava siihen, että aivokopan tilavuus kasvoi vähemmästä kuin
+1.1 dm³:stä jopa 1.3 dm³:iin. Mutta kun eräs pätevä anatomi sommitteli
+kallon kokoon, on sen tilavuudeksi tullut 1.5 dm³.
+
+[12] Itsekukinhan voi vapaasti oman kantaisänsä ja kantaäitinsä
+kuvitella kuinka iljettäväksi hyvänsä — maustahan ei pidä kiistellä
+ja ihmisten yksityisiin sukulaissuhteisiin ei pidä sekaantua. Mutta
+kun ne, jotka johtavat sukunsa moisista mielikuvittelun epäsikiöistä,
+jollaisia muutamat »rekonstruktiot» ovat olleet, esiintyvät
+vaatimuksin, että tavallisten kunniallisten ihmisten on hyväksyttävä
+ne _omiksi_ kantavanhemmikseen, niin silloin on sanottava: »Seis!
+Jo riittää!» Se on aivan yhtä lyhytjärkistä ja tolkutonta kuin
+vaatia kirjaimellisesti uskomaan juutalaisten tai babylonialaisten
+luomistaruja.
+
+Kehitysoppi kaikkeen kunniaansa! Sen tieteelliset tulokset ovat
+ihmeteltäviä. Mutta se on liian suurenmoinen vaikuttaakseen
+vakuuttavalta, jos sen hengestä ja tarkoituksesta tietämättömät
+hypoteesihuijailijat saavat sitä peukaloida.
+
+[13] Kieltämättä ällistyy, kun löydöntekijän kuulee kallon
+tutkimuksistaan esittävän sellaisia johtopäätöksiä, kuin että se 3—6
+vuotias olio, jonka se on ollut, olisi paremmin kuin apinat kyennyt
+muodostamaan itselleen käsityksen esineiden muodosta, painosta,
+väristä ja yleisestä näöstä, toisin sanoen _yhdistämään kokemuksensa
+käsitteiksi, ja ollut saamaisillaan artikuloivan puhekyvyn._
+
+[14] Pitkäkalloiseksi sanotaan pääkoppaa, joka on vähintään kolmatta
+osaa leveyttänsä pitempi.
+
+[15] Kreikan kielestä muodostettu saviteosten nimi.
+
+[16] Fellah on arabialaisien käyttämä nimitys Egyptin maataviljelevästä
+väestöstä erotukseksi kaupungin asukkaista ja beduiineista, erämaan
+paimentolaisista.
+
+[17] Katarakteiksi sanotaan niiden koskien putouksia, joita Niili
+peninkulmien pituudella noissa seuduin muodostaa murtautuessaan
+graniittikallioitten lävitse.
+
+[18] Natriumsuolaa oli hyvin runsaasti n.s. natronjärvissä Libyan
+erämaassa suistomaasta länteen.
+
+[19] Eräs kumihartsi, jolla on balsamin tuoksu; sitä saaliin Arabian,
+Abessinian ja Somalinniemen puisia.
+
+[20] Torinon, muinoisen Sardinian kuningaskunnan pääkaupungin museossa
+on samoin hyvin paljon kuoriaisia, yli 1 000 kpl. Myöskin sammakkojen
+kuvia käytettiin amuletteina. Tämä johtuu siitä luulosta, etteivät
+nämä eläimet synny siitoksesta, kuten muut eläimet, vaan heräävät
+henkiin suoraan siitä savesta, jota Niili toi tulvissaan. Sammakko
+oli siten todistus siitä, että eläviä olentoja voi syntyä elottomasta
+aineesta. Siitä tuli siten vainajan uuteen elämään heräämisen
+vertauskuva. Tämän turvaamiseksi pantiin sammakon kuvia kuolleen
+mukaan. Myöhään kristillisenä aikanakin eli Niilinmaassa usko näiden
+eläinten vertauskuvalliseen merkitykseen. Kirkkojen lamput tehtiin
+sammakonmuotoisiksi ja varustettiin kirjoituksella: »Minä olen
+ylösnousemus.»
+
+[21] Papyrus, jonka nimestä »paperi» sana on johtunut, on meidän
+kaislamme sukuinen suokasvi, joka kasvaa usein yli viisi metriä
+korkeaksi ja käsivarrenpaksuiseksi. Sen pehmeästä, valkoisesta
+»ytimestä» vanhat egyptiläiset valmistivat eräänlaatuista paperia.
+He leikkasivat sen sormenlevyisiksi suikaleiksi, joita liisteröitiin
+yhteen niin leveälti, kuin miksi »paperin» leveys haluttiin. Tämän
+kerroksen päälle liisteröitiin sitten uusi, suorakulmaisesti alempaa
+vastaan, jonka jälkeen kaikki tyynni puserrettiin kokoon, kuivattiin ja
+silitettiin.
+
+Papyruslehdet liisteröitiin sitten yhteen kääröksi, joka voi olla monta
+metriä pitkä. Pisin British Museumin papyruskääröistä oli 40 metriä
+pitkä.
+
+[22] Atsuuri, lasuurikivi eli lapis lazuli on syvänsinisen värinen
+puolijalokivi.
+
+[23] Sistrum oli kilisevä rengashelistin, jota soitinta varsinkin on
+ruvettu pitämään egyptiläisen musiikin edustajana. Sen ääni muistutti
+katolisen kirkon pienten messukellojen ääntä.
+
+[24] Se, jota mnemotekniikka (muistitaito) kiinnostaa, voi tehdä
+sen huvittavan huomion, että hallitsijasukujen jakautuminen eri
+valtakuntain osalle on helppo muistaa, jos huomaa sen osuuden, mikä
+tässä on luvulla 6: vanhan valtakunnan aika (joka alkaa 3:nnella
+dynastialla), päättyy 6:nteen dynastiaan; keskimmäisen valtakunnan
+suuruuden aika alkaa 12:nnella (tai 11:nnellä) dynastialla ja loppuu
+16:enteen; uusi valtakunta alkaa 18:nnella (loppuakseen 20:nnellä);
+uudistettu valtakunta käsittää 26:nnen dynastian.
+
+[25] Kahdessa vanhan valtakunnan loppuajalta peräisin olevassa
+mahtimiehen haudassa on tavattu kaiverrettuja kehoituksia sille, joka
+tulee hautaan tuomaan kuolleelle uhria. Kuollut lupaa siinä tapauksessa
+puhua antajan puolesta hyvää sille jumalalle, jota hän on palvellut
+elämänsä aikana. Näissä molemmissa tapauksissa vainajat olivat näet
+olleet pappeja.
+
+Toinen näistä merkillisistä hauta-piirtokirjoituksista on Kairon
+lähellä ja kuuluu näin: »Jokaisen hyväksi, joka tuo minulle
+uhrilahjoja, minä lupaan tehdä tämän: tahdon puhua hänen puolestansa
+Jumalan edessä ja juhlallisesti sulkea hänet hänen armolliseen
+huomaansa. Minä tahdon tehdä tämän palkaksi leivästä, oluesta,
+vaatteesta, voiteesta ja viljasta, mitä lahjaksi olen saanut.»
+
+Toinen hauta oli Herkhufin, jolla maaherrantoimensa ohella oli
+pappisarvo. Hänen hautakirjoituksessaan on seuraavat sanat: »Oi Te,
+jotka elätte ja olette maan päällä! Ken Teistä kulkeneekin tämän
+haudan ohi sanoen: 'Tuhat leipää, tuhat saavia olutta tämän haudan
+asukkaalle!', hänen parhaansa puolesta täällä manalassa olen minä
+puhuva.»
+
+[26] Keskimmäisen valtakunnan aikana rakennettiin tosin pyramidejakin
+auringonkuivaamasta tiilestä, mutta ne _päällystettiin_ silloin
+luonnonkivellä.
+
+[27] On laskettu, että Kheopsin pyramidi sisältää niin paljon kiveä,
+että se riittäisi koko Suomea kiertäväksi kaksi metriä korkeaksi ja
+puoli metriä paksuksi muuriksi. Pyramidin ympäri saa kävellä lähes
+kilometrin matkan.
+
+[28] Nykyisin luullaan oltavan selvillä siitä, että sfinksin pää kuvaa
+Kheopsin pojan, Khefrenin, lähinnä suurimman pyramidin rakentajan
+kasvojen piirteitä.
+
+[29] Ei olekaan mitään rakennustuotetta, joka samassa määrin
+kuin Kheopsin pyramidi olisi mielikuvitusta ja mietiskelyä
+askarruttanut. Mystiikkaan taipuvat luonteet eivät ole tahtoneet
+tyytyä siihen selitykseen, että tämä rakennustaiteen ihmetyö
+yksinkertaisesti on viisi tuhatta vuotta vanha kuningashauta; he ovat
+suorittaneet mittauksia ja tehneet laskelmia pyramidin ulkonaisista
+ulottuvaisuuksista ja sen sisäisistä käytävistä ja gallerioista ja
+tulleet aivan toisiin, merkillisiin tuloksiin. Muuan skotlantilainen
+Smyth niminen astronomi (kuollut v. 1900 81 vuoden ikäisenä) sai
+selville, että Kheopsin pyramidi on rakenneltu jumalallisesta
+innoituksesta »maapallon kiinteän osan keskipisteeseen ja että sen
+paino- ja tilavuussuhteet olivat niin suunnitellut, että siitä
+voitiin saada paino- ja mittayksiköt, jotka etukäteen oli laskettu
+koko maailman omaksuttaviksi». Johtonansa pyramidin käytävien
+suunta niiden suhteessa tähtitaivaaseen, sellaisena kuin tämä oli
+esiintynyt erinäisinä aikoina, laski hän, että pyramidin piti olla
+25.827 vuotta tai kenties pari kolme kertaa niin vanha. »Tällaisen
+käsityksen hyväksymisiä ei estä mikään», sanoo vielä tänäkin
+päivänä muudan Smyth-uskoinen tämän alan kirjailija. Ja hän jatkaa
+seuraavanlaatuisinkin väittein: »Suuren pyramidin on rakentanut kansa
+ja aika, joka oli perillä mekaanisista apuneuvoisia, joista meidän
+aikamme ei voi uneksiakaan. Vaikka maailman kaikki kansat parhaimpien
+insinööriensä johdolla yhtyisivät yhteen puuhaan, ne eivät kykenisi
+aikaansaamaan sellaista rakennusta kuin suuri pyramidi.»
+
+Toiset mystikot ovat laskeneet edelleen ja huomanneet, että pyramidin
+korkeus on = sellaisen ympyrän säde, jonka pituus on sama kuin
+pyramidin ympärys maanpinnalla laskettuna. Jos jaetaan pyramidin
+kantasivu sillä luvulla, joka ilmaisee, kuinka monta päivää maa
+tarvitsee kiertääkseen yhden kierroksen auringon ympäri, siis luvulla
+365.242, niin saadaan osamääräksi 63.56 sm. Jos tämä kerrotaan
+kymmenellä miljoonalla, niin saadaan tulokseksi maan keskipisteen
+etäisyys navoista. Pyramidin rakentajat ovat siis — siinä sen kuulitte!
+— »tarkoin tunteneet maan ulottuvaisuudet, tietäneetpä myöskin, että se
+on litistynyt napojen kohdalta»!
+
+Jos kerrotaan pyramidin korkeus tuhannella miljoonalla, saadaan
+maan etäisyys auringosta. Vaikka hiukan saanee kai noita tarkkoja
+numeroita tasoitella, sillä koska etäisyys täältä aurinkoon on
+148.200.000 kilometriä, täytyy olettaa, että pyramidin korkeus ei
+ole ollut 146 metriä, vaan täsmälleen 148.2 metriä. Ja pyramidin
+kantasivujen pituuteen nähden saa olla hiukan runsaskätinen ja lisätä
+sen 227-metristä 232.8 metriin. Tai hellävaraisemmin sanottuna:
+kun pyramidi on niin ajan hampaan syömä, on suorastaan mahdotonta
+saada täysin varmoja lukuja sen alkuperäisistä tilavuussuhteista,
+varsinkin korkeudesta. Sillä voidakseen laskea sen täytyisi tuntea
+sivujen kaltevuuskulma, ja on toivotonta koettaa perustaa täsmällisiä
+laskelmia tässä suhteessa niihin mitättömiin jätteisiin, joita
+ulkoisesta päällyskivestä on jäljellä aivan pyramidin alaosassa.
+Lähemmin tarkastellessa esitetyt laskelmat eivät siis vaikuta
+valtavilla, kuin miltä ne ensi hämmästyksen vallassa voivat tuntua.
+Ja tarina siitä, että vanhat egyptiläiset olisivat osanneet
+ratkaista ympyrän neliöimisprobleeman ja tunteneet tuon merkillisen
+pii-luvun, joka osoittaa ympyrän kehän suhdetta halkaisijaan, haihtuu
+itsestään. Muinoiset babylonialaiset, jotka olivat paljoa vankempia
+matemaatikkoja,. eivät koskaan päässeet piin arvoon nähden lähemmäksi
+kuin tulokseen: noin 3. Meidän on yhäkin mukauduttava siihen, että
+piin arvo laskettiin vasta 1500-luvulla, siis 4 l/2 tuhatta vuolta sen
+jälkeen kuin suuren pyramidin rakentajat tekivät laskelmiansa. Mutta
+usko tekee ihmeitä ja löytää kaikkialta ihmeellisiä seikkoja, kuten
+senkin, että pyramidin sisällä olevan kuninkaan sarkofagin tilavuus on
+»hyvin lähellä» — huom.! — ennen mainittua merkillistä senttimetrilukua
+63.56 koroitettuna kolmanteen potenssiin ja kerrottuna luvulla 5.57,
+joka on maan ominaispaino. Jos sarkofagi täytetään tislatulla vedellä,
+saadaan painoyksikkö, jota Smyth nimitti pyramiditonniksi. Kun hän
+sitten oli laskenut, että pyramidin — huomioonottaen kaikki käytävät ja
+muut ontot kohdat — täytyi painaa 5 273 000 sellaista tonnia, totesi
+hän ihmeekseen saaneensa luvun, joka on tuhannesbiljoonasosa koko
+maapallon painosta. Tai saisikohan olla ilkeä ja otaksua, että hänen
+laskutoimiluksillansa on ollut päinvastainen suunta?
+
+Vahvauskoinen oli sekin amerikkalainen tuomiopäivänprofeetta,
+joka pyramidin lukusuhteista sai esille koko biblian ajanlaskun
+selvänselvästi ennakolta sanottuna ja tietysti tuhatvuotisen
+valtakunnan tulemisen ajan — muutoin vuoden 1914! Hän perusti
+menettelynsä parin Smythin maanmiehen laskelmiin, jotka olivat
+pyramidin lukusuhteista löytäneet ennustuksia sellaisten
+maailmantapahtumain ajasta kuin uskonpuhdistuksen, Ranskan
+vallankumouksen ja englantilaisten v. 1882 toimeenpaneman Egyptin
+miehittämisen. Mutta amerikkalainen profeettamme kulki omiakin
+itsenäisiä teitänsä ja löysi pyramidista muun muassa n.s.
+vedenpaisumusviivan, jota hän käytti lähtökohtanaan laskiessaan,
+kuinka monta vuotta oli kulunut Aatamin luomisesta keväällä 4128 e.Kr.
+vedenpaisumuksen loppumiseen. Määrätyt pyramidin etäisyyssuhteet
+osoittavat, että tämä ajanjakso kesti 1654 vuotia. Mutta silloin ei
+laskussa ole otettu huomioon niitä kahta vuotta, jotka Aatami vietti
+paratiisissa.
+
+Kaiken tämän perästä voitaneen tyytyä siihen »armoitettujen» mielestä
+niin arkipäiväiseen egyptologien käsitykseen, että suuri pyramidi on
+ollut faaraon tomumajansa ylle pystyttämä muistomerkki, mutta yhtyä
+vanhaan arabialaiseen historioitsijaan Ibn Muhammed el Maqriziin siinä,
+että sen sydämessä, joka katselee suuria pyramidia, liikkuu ajatuksia,
+»jotka saavat hänet puremaan sormenpäitään».
+
+[30] 5:nnen hallitsijasuvun kuninkaita.
+
+[31] Syyrialainen satama, setripuiden peittämän Libanonin juurella.
+
+[32] Nykyisten Luksorin ja Karnakin kylien paikalla.
+
+[33] Todennäköisesti on Egyptin labyrintti ollut mallina
+Theseus-tarusta kuuluisalle Kreetan labyrintille, joka oli kuninkaan
+palatsi.
+
+[34] Tällä muistokivellä on omituinen historiansa. Sen löysi suuri
+saksalainen egyptologi Lepsius vuonna 1844. Kun pilari oli kahtena
+kappaleena, pakkasi hän ne erikseen, mutta ainoastaan alaosa joutui
+Berliinin museoon. Toisen Lepsiuksen työmiehet unohtivat Semneen.
+Sieltä se löytyi 42 vuolta myöhemmin tuossa Lepsiuksen pakkauksessa. Se
+vietiin silloin Kairoon ja oli egyptiläisessä museossa vuoteen 1899,
+jolloin se siirrettiin Berliiniin, missä Sesostriksen voitonpatsaan
+molemmat kappaleet jälleen yhdistettiin enemmän kuin puoli vuosisataa
+kestäneen eron jälkeen.
+
+[35] Ne osoittavat, että Niilin vedenkorkeus silloin korkeimmillaan
+ollessaan oli 8 metriä korkeampi kuin nyt. Se riippuu siitä, että joki
+aikojen kuluessa on kaivautunut yhä syvemmälle kallioihin.
+
+[36] M.m. Tallqvist on kumminkin toista mieltä. Hän sanoo
+(Maailmanhistoria I, s. 114): »Seemiläisiä heimoja lienee ollut heidän
+seurassaan, mutta hyksos-heimot itse tuskin olivat seemiläisiä.
+Pikemmin sopii asettaa heidät Vähästä Aasiasta lähteneiden
+heetiiläiskansojen yhteyteen, jotka juuri siihen aikaan hyökkäsivät
+Babyloniankin kimppuun.» (Suoment. huomautus.)
+
+[37] Hänen ruumiissaan, jota nyt säilytetään Kairon museossa, on
+vieläkin selviä taistelun jättämiä merkkejä. Sotakirveen isku on
+halkaissut hänen vasemman poskensa, niin että hampaat ovat esillä.
+Toinen kirveen isku on tunkeutunut syvälle kalloon, ja aivot
+ovat juosseet otsalle. Sitäpaitsi hänellä on haava oikean silmän
+yläpuolella, joko tikarin tai keihään iskemä, ja kuolinkamppailussa hän
+on purrut kielensä poikki.
+
+[38] Ehkä tämä johtui siitä, että ensiksi Egyptiin tuodut hevoset
+olivat liian pieniä ratsastukseen. Luultavasti vasta Egyptin ja Nubian
+lihavilla laitumilla suurempi hevosrotu kehittyi. — Tämän yhteydessä
+mainittakoon, että kameelista, jonka siluetti nyt niin läheisesti
+kuuluu egyptiläiseen maisemaan, ei ole Egyptin historialliselta ajalta
+tavattu kuvaa, joka olisi kreikkalaisaikaa varhaisempi. Aikaisemmin
+käytettiin yksinomaan aasia erämaakuljetukseenkin. Vasta arabialaisten
+mukana, 7:nnen vuosisadan koskipaikoilla e.Kr., »erämaan laiva» tuli
+yleisemmäksi Niilinmaassa. Tämä uskollinen kuorma- ja ratsueläin muutti
+suuressa määrin maiseman ulkonäköä, se kun syö sekä puiden vihreitä
+osia että muuta erämaan kasvullisuutta.
+
+[39] Isän ja tyttären välisiä avioliittoja ei sitävastoin tunneta
+tavallisten kansalaisten keskuudesta, mutta sekä neljänteen dynastiaan
+kuulunut Snofru että yhdeksänteen hallitsijasukuun lukeutuva Ramses II
+näyttävät kaikesta päättäen solmineen tällaisen suhteen.
+
+[40] Todennäköisesti majat oli rakenneltu tällä tavoin turvaksi
+termiiteiltä, valkoisilta muurahaisilta, jotka tänäkin päivänä ovat
+maanvaivana Somalinmaassa.
+
+[41] Kun muutamia vuosia sitten suoritettiin kaivauksia temppelin
+ympäristössä, löytyi palasia puista, jotka ilmeisesti olivat kuolleet,
+ennenkuin olivat ehtineet juurtua, kenties huolimattoman kastelun
+vuoksi. Luultavasti ne olivat Hatshepsutin mirhamipuiden jätteitä.
+
+[42] Monivaimoisuus oli tavallista Egyptin hovissa, varsinkin
+valtiollisista syistä, sillä avioliittosuhteita pidettiin
+varmimpina poliittisina siteinä valtioiden kesken. Mutta muiden
+yhteiskuntaluokkain kesken yksiavioisuus oli sääntönä.
+
+[43] Tämä ilmiö ei ollut ainoa laatuaan. Eräässä muistotaulussa
+kuningas Kheopsin pääpuoliso kertoo, että hän aikaisemmin oli ollut
+myöskin hänen isänsä ensimmäisenä puolisona ja että lopuksi Kheopsin
+poika ja seuraaja vielä oli liittänyt hänet haaremiinsa ja oli pitänyt
+häntä suuressa kunniassa. Hänen rakkaudentarinansa jatkumista läpi
+kolmen sukupolven ei totisesti saa lukea hänen kauneutensa ansioksi,
+sillä hänen kuvapatsaansa kertoo naisesta, jolla on ollut leveä, ja
+tuskainen naama, riippuvat suupielet, mulkosilmät ja hirvittävän rumat
+kädet. Ilmeisesti hallitsijasukua koskevat syyt tekivät hänestä niin
+ihmeellisen rakastettavan ja tavoitellun.
+
+[44] Amenhotep IV oli valtaistuimelle noustessaan aivan nuori, ja
+valtiollinen valta näyttää hänen hallituksensa alussa olleen hänen
+äitinsä, kuningatar Tejen käsissä.
+
+[45] Pohjoismesopotamialaisen valtakunnan päivät olivat nyt luetut.
+Dusratta kaatui kapinan uhrina ja hänen valtakuntansa joutui pian
+heettiläiskuningasten herruuteen.
+
+[46] Talentti oli Itämailla noin 25 kg. Kultatalentin arvo oli siis
+likimäärin 500.000 mk.
+
+[47] Kullan ja hopean sekoitus.
+
+[48] Egyptiläinen fajanssi on ainetta, jonka pääosana on piihiekka ja
+jota päällystää läpinäkymätön, kuparipitoinen silaus, jolle kernaasti
+anneltiin malakiitin vihreä tai taivaansinen tummansininen väri.
+
+[49] Patsaat olivat alkujaan 21 m korkeita. Niiden jalat ovat yli 3
+metrin pituiset ja keskisormi on lähes puolitoista metriä.
+
+[50] Polyteismi = monijumalaisuus; monoteismi = yhden ainoan jumalan
+palveleminen.
+
+[51] Hierarkkinen = pappisvaltainen. (Suomentajan selitys).
+
+[52] Egyptiläiset luulivat, että Niilin alkulähteet olivat manalassa.
+
+[53] _Abrakadabra_ = sekasotku, lörpötys. (Suomentajan huomautus.)
+
+[54] Monissa uuden valtakunnan ajoilta olevissa haudoissa on kuvia,
+joissa apinat palvovat auringonjumalaa.
+
+[55] Tässä esiintyy käsitys, että auringonjumala kulkee venheessä yli
+taivaanlaen.
+
+[56] _Proselyytti_ = käännynnäinen. (Suoment. muistutus.)
+
+[57] Tämä lienee riippunut siitä, että Egyptin kotimaista rautaa
+sen vähäisen hiilipitoisuuden vuoksi ei voitu karkaista niitä
+jalostusmenetelmiä käyttäen, jotka tunnettiin. Heettiläisten rauta
+sitävastoin soveltui tähän käyttelyyn.
+
+Kiintoisaa on El Amarna-kirjeistä nähdä, että Dusrattan Amenhotep
+III:lle antamain lahjain joukossa usein esiintyy rautaisia tikareja
+ja sormuksia. Se osoittaa, kuinka suuressa arvossa rautaa pidettiin
+tuohon aikaan Egyptissä. Kun sitten Ramses II ja heettiläisten kuningas
+ystävystyivät, oli rauta niiden kalliiden tavarain joukossa, joita
+faarao pyysi »veljeltään».
+
+[58] Sen sijaan Seti I kaiverrutti vanhain jumalain nimet jälleen
+muistomerkkeihin, joista Ekhnaton ne oli hävittänyt.
+
+[59] Shubbiluliuma oli hänen nimensä.
+
+[60] Sodan jumala.
+
+[61] Osiris-jumalan veli.
+
+[62] Kernaasti käytetty kuvaannollinen sanonta.
+
+[63] Egyptiläisien korkein jumala.
+
+[64] Heettiläisten suurin jumala.
+
+[65] Tehkööt sinut iloiseksi.
+
+[66] Taurus.
+
+[67] Hänen hallituksensa kesti kumminkin ainoastaan viisi vuotta.
+
+[68] Tänäkin päivänä nubialaiset sotilaat ovat Egyptin sotavoiman
+ytimenä.
+
+[69] Min, hedelmällisyyden jumala, oli myöskin egyptiläisten
+suojelusjumala vieraissa maissa.
+
+[70] Niin monen konsonanttimerkin tarpeellisuus riippuu siitä, että
+egyptinkielessä oli enemmän äänteitä kuin meillä, kuten erilaisia kh-,
+s- ja t-äänteitä, omituinen kurkkuäänne sekä meidän korviimme tuskin
+kuuluva heikosti »näpsähtävä» tai »narahtava» ääni, jotka äänteet
+tavataan myöskin seemiläisissä kielissä.
+
+[71] Jo puolitiessä ensimmäiselle kataraktille Champollion ja hänen
+seuralaisensa saivat nähdä krokodiilin toisensa perästä. Nykyisin
+ovat toisen kataraktin pohjoispuolella kaikki krokodiilit hävitetyt
+sukupuuttoon. Vasta näiden koskien rannoilla matkailija voi niitä
+nähdä. Ne on istuttanut Thos. Cook & Son, Lontoo(?).
+
+[72] Korvaamaton aarre on tieteelle erikoisesti Berliinin
+museon kopiakokoelma. Se on tulos suuren egyptologin Lepsiuksen
+1840-luvulla oikein aito saksalaisella tarkkuudella kosteaa
+harmaapaperi-jäljennösmenetelmää käyttämällä suorittamasta
+piirtokirjoitusten ja korkokuvain jäljennöstyöstä.
+
+[73] Sellaisia _on_ tosiaankin! Egyptin kotiteollisuus on erittäin
+korkealla kannalla. Suorituksen tarkkuudessa ja yksityiskohtien
+huolittelussa sen tuotteet usein voittavat parhaimpienkin
+antikviteettitehtaiden saavutukset. Luksorin läheisyydessä esimerkiksi
+on muuan antiikkisten kovakuoriaisten valmistamo, jonka omistajan
+työ on niin taitavaa ja täsmällistä, että välistä ei edes tämän
+pienen alan erikoistuntija voi erottaa hänen tuotteitansa vanhoista
+kovakuoriaisista.
+
+»Antiikki»-käsite on nykyisin egyptiläiselle kaupustelijalle niin
+rakas, että poikaviikarit, jotka turistiseuduilla likaisin käsin
+tarjoavat perin yksinkertaista rihkamaansa, koruompeleisia yömyssyjä
+ja muita kotitekoisia vaatekappaleita, koettavat kiihdyttää turistin
+ostohalua hokemalla: »Antik», ainoata kansainvälistä sanaa, jonka he
+taitavat — paitsi tietysti sanaa bakshihi (= juomaraha).
+
+Muinaismuistoteollisuus on kehittynyt Egyptissä niin korkealle, että
+Niilin-laivoilla matkustavien voi kuulla faaraoitten muistorikkaan maan
+läpi suoritetun pari viikkoisen matkan jälkeen alkavan ihmetellä, eikö
+kaikki lopultakin liene Thos. Cook and Son’in luomaa, eivätkö yksin
+maisematkin, jotka hyvää päivittäistä maksua vastaan liukuvat ohi, ole
+taitavasti maalattuja liikkuvia kulisseja, joita vastaan voisi tehdä
+ainoastaan sen huomautuksen, että ihastuttavan kauniit värit tuntuvat
+uskomattomilta.
+
+[74] Ainutlaatuinen on kai sellainen onnellinen sattuma, että katto
+sortuu rosvojen päälle. Niin tapahtui Medumissa (etelään Kairosta)
+haudanhäpäisy-yrityksessä.
+
+[75] Arkeologit saavat siis löytöjensä vuoksi nähdä enemmän vaivaa kuin
+esimerkiksi Ranskan keisarinna Eugénie, joka kerran halusi suorittaa
+kaivauksen. Se sattui silloin, kun hän oli mukana vihkimässä Suezin
+kanavaa, vuonna 1869. Liehakoitseva kediivi tahtoi huoltaa kaiken mitä
+parhaiten kauniille keisarinnalle ja järjestytti etukäteen vallan
+erinomaisen löytöpaikan erämaan hiekkaan. Kun hänen majesteettinsa
+saapui sinne, aloitettiin kaivaukset suuren työläisjoukon
+kehoitushuutojen ja laulujen kaikuessa, moninaisin teknillisin
+valmistein. Ja katso: kauan ei viipynytkään, ennen kuin päästiin niin
+pitkälle, että keisarinna saattoi korkean omakätisesti lakaista hiekan
+harvinaisen komealta muumioarkulta — joka nyt oli satuttu löytämään
+toisen kerran. Ensimmäisen kerran se löytyi kalliohaudasta!
+
+[76] Harvemmin arkeologin enää tarvitsee liikkua henkensä kaupalla,
+kuten siihen aikaan, jolloin Belzoni uskaltautui Kuningasten laaksoon
+ja Kurnan lähellä olevaan kantakaupunkiin. Kumminkin Carter vielä
+niin myöhään kuin vuonna 1916 joutui näissä villeissä seuduissa
+seikkailuun, joka helposti olisi voinut ainaiseksi tehdä lopun hänen
+tutkijaurastaan. Maailmansota oli silloin luonut Egyptiinkin uuden
+epävarmuudentilan. Järjestyksen siteet olivat höltyneet, sillä paljon
+englantilaisia viranomaisia oli joutunut sotilaallisiin tehtäviin; tämä
+sekä sodan villistyttävä vaikutus antoivat uutta vauhtia alkuasukasten
+haudanryöstöille. Eräänä päivänä, kun Carter oleskeli Luksorissa, hän
+sai sanoman, että ryövärijoukkue on erään tähän saakka tuntemattoman
+haudan kimpussa, joka sijaitsee Kuningasten laakson yläpuolella
+korkealla kalliolla. Suurimmassa kiireessä hän kokoaa työmiehensä. On
+jo ilta, mutta kuu valaisee kirkkaasti 600 metriä korkealle huipulle
+johtavaa tietä. Kun retkikunta saapuu perille, on keskiyö. Köysi, joka
+riippuu alas pitkin pystysuoraa kallioseinää, kertoo rosvojen olevan
+löytyvissä. Sitäpaitsi kuuluu selvästi, kuinka he työskentelevät vuoren
+sisällä.
+
+Kaiken aluksi Carter katkaisee haudanryöstäjäin nuoran. Sitten hän
+kiinnittää toiseen paikkaan erikoisen vahvan köyden, jolla hän
+lasketuttaa itsensä alas heidän luokseen. »Keskellä yötä lasketuttaa
+itsensä ryöväripesään on», sanoo hän itse, »ajanviettoa, jolta ei
+ainakaan puutu jännitystä. Kahdeksan miestä oli työssä alhaalla, ja kun
+minä tulin sinne, eivät pari ensimmäistä silmänräpäystä olleet vallan
+miellyttäviä. Minä jätin heidän valittavakseen joko laittautua sieltä
+tiehensä minun köyteni avulla tai jäädä sinne, missä olivat, ja lopuksi
+he tulivat järkiinsä ja antautuivat.»
+
+Haudanryöstäjät olivat ehtineet tunkeutua kallioon kolmenkymmenen
+metrin syvyyteen, mutta kaksikymmentä vuorokautta Carterin väki sai
+vielä tehdä työtä, ennenkuin saavuttiin itse hautaan, jossa koettiin
+se pettymys, että — sitä ei koskaan oltu valmiiksi rakennettu.
+Siellä oli sarkofagi, joka samoin oli jätetty puolinaiseen kuntoon.
+Piirtokirjoituksista selvisi, että molemmat olivat tarkoitetut
+kuningatar Hatshepsutille sinä aikana, jolloin tuo mahtava nainen
+vielä oli vain kuninkaan puoliso. Kun hän sitten sai omiin käsiinsä
+kuningasvallan, hänen täytyi, kuten kaikkien muidenkin kuninkaiden,
+sijoittaa hautakammionsa Kuningasten laaksoon, ja siten alkuperäisen
+haudan teko keskeytyi.
+
+[77] Kun alkuasukkaat kyllästyivät työhön, hän saattoi sen omin voimin
+päätökseen apunansa ainoastaan viisi muuta eurooppalaista.
+
+[78] Tilapäisesti (1926) Tutankhamonin muumio on Kairossa, mutta
+tarkoitus on toimitettujen tieteellisten tutkimusten perästä viedä se
+takaisin hautaansa.
+
+[79] Innoissaan Davis vie kynttilän lähemmäs sarkofagia, mutta onneksi
+Maspero viime hetkessä hänet siitä pidättää — muutoin hautakammio
+olisi tuossa tuokiossa ollut ilmiliekeissä. Sarkofagi oli nimittäin
+puinen ja asfaltilla päällystetty, ja muukin haudassa oleva oli hyvin
+tulenarkaa. Entä sitten veto käytävästä hautakammioon! Sisälläolijain
+olisi ollut mahdotonta ehtiä ahtaasta muurin kolosta pelastautua
+kauheasta kuolemasta. Ruotsalainen egyptologi Lugn lausuu: »On helppoa
+kuvitella, miten maailman sanomalehdistö olisi sisältänyt historioita
+'faaraon kostosta', jos kuuluisa Maspero ja kaikkien turistien tuntema
+eksentrinen amerikkalainen miljoonamies Davis tällä draamallisella
+tavalla olisivat sinne palaneet samalla hetkellä, jolloin he julkeasti
+häiritsivät tuntemattoman vainajan lepoa.»
+
+Tämän varoituksen jälkeen johdettiin hautaan sähkövalo.
+
+[80] Antakaamme sen raivota, mutta pysähtykäämme hetkeksi
+tarkastelemaan sen miehen mielenkiintoista kuvaa, joka kustansi kalliin
+kaivausretkikunnan. Tämä vaitelias Albionin poika oli sydämestään ja
+sielustaan innostunut muinaismuistojen palvelija. Jo nuorukaisena
+hän ryhtyi palavin innoin kokoamaan antikviteetteja. Aiheena siihen,
+että hänen harrastuksensa kohdistui juuri Egyptin muinaisaikaan, oli
+— auto-onnettomuus. Hän oli itse ohjaamassa ja ajoi pettämättömän
+kylmäverisesti kuten tavallisesti suoraa ja inhimillisesti nähden
+täysin vaaratonta tietä, kun äkkiä oli edessä jyrkkä notko ja siinä
+kuin ansaksi viritettyinä kahdet härkävaunut — ja seuraavassa
+silmänräpäyksessä hän makasi tajuttomana auton alla. Hän oli saanut
+aivotärähdyksen, luunmurtuman, palohaavoja ja muita pahoja vammoja.
+Kun hän pariksi silmänräpäykseksi tuli tajuihinsa, oli ainoa mitä hän
+sanoi: »Eihän vain kukaan menettänyt henkeänsä?» Häntä rauhoiteltiin
+vastaamalla kieltävästi. Ja sitten hän menetti tajuntansa jälleen.
+
+Hänen henkensä pelastettiin, mutta ei hänen terveyttään. Suoritettiin
+vaikea leikkaus toisensa perästä. Hän kärsi suunnattomia tuskia, mutta
+kantoi kärsimyksensä kuin mies. Muun muassa hän oli saanut pahan
+hengenahdistuksen, joka pakotti hänet talvisin etsimään lauhkeampaa
+ilmastoa kuin Englannin. Tätä varten hän tuli Egyptiin. Kauan hän ei
+siellä ollut ollut, ennenkuin hän sai melkein ylivoimaisen harrastuksen
+kaivauksiin. Kuta enemmän hän tätä ajatusta hautoi, sitä paremmin
+hänelle setvisi, että hän tarvitsi ammattimiesten apua. Ja Carterista
+hän sai sen työtoverin ja ystävän, jota hän tarvitsi. Kuudentoista
+vuoden ajan he vaihtelevin onnin työskentelivät yhdessä.
+
+[81] Haudan ovessa oli nimittäin myöskin haudantarkastusmiesten
+sinettejä, jotka nämä haudan ryöstön jälkeen sen tarkastettuaan ja
+jälleen suljettuaan olivat oveen asettaneet.
+
+[82] Vaunuja ei oltu niiden suuruuden vuoksi voitu kokonaisina
+kuljettaa pitkin käytävää. Senvuoksi oli hautajaisia varten täytynyt
+sahata poikki akselit ja irroittaa pyörät. Vaunujen puuaines oli hyvin
+säilynyt, kun sitävastoin kosteus oli turmellut silavaljaiden nahan ja
+se oli muuttunut sitkeäksi mustaksi massaksi. Onneksi oli kuitenkin
+hihnakangas melkein kauttaaltaan kultakaloilla peitetty, ja niiden
+avulla Carter voi rekonstruoida silat niiden alkuperäiseen muotoon.
+
+[83] Näyttää aivan siltä, kuin haudanhäpäisijät olisivat tulleet
+häirityiksi äkkiä keskellä puuhiaan. Sitä todistaa se mielenkiintoinen
+seikka, että Carter eräästä ryövärien nuuskimasta lippaasta löysi
+kourallisen kultasormuksia kangaspalasen — tarkemmin sanoen yhden
+vainajan vyön — sisään solmittuina — aivan samalla tavoin, kuin fellah
+vielä tänäkin päivänä solmiaa saamansa rahat turbaaniinsa. Tämä löytö
+viittaa siihen, että ainakin joku ryöväreistä on yllätetty itse teossa
+tai paetessaan, ja että osa saaliista on viranomaisien toimesta jälleen
+pantu hautaan.
+
+Näin saa parhaiten selityksensä sekin, että lippaan sisältö oli aivan
+huiskin haiskin pistetty sinne takaisin. Tapahtuman jälkiä korjatessaan
+haudanpalvelijat ovat ilmeisesti työskennelleet yhtä nopeassa tahdissa
+kuin varkaat hävitystyössään. Mutta heidän hyväkseen on luettava,
+etteivät he tällä kertaa liittyneet rosvojen työtovereiksi. Olihan osa
+kalleuksia niin pieniä, että ne helposti olisivat voineet takertua
+palvelusmiesten omiin sormiin.
+
+[84] »Kerran», Carter kertoo, »sattui sellaista, mikä sai meidät vallan
+kauhistumaan. Pari kolme päivää taivas oli aivan mustana ja näytti
+olevan tulossa sellainen raju sadesykloni, joita silloin tällöin
+Thebassa raivoaa. Silloin valuu sade virtana, ja koko laaksonpohja
+muuttuu koskiseksi joeksi. Ei mikään mahti maailmassa olisi silloin
+voinut suojella hautaamme täyttymästä vedellä. Mutta vaikka muissa
+ympäristön seuduissa täytyikin sataa pilvien täydellä, selviydyimme me
+kaikeksi onneksi muutamilla pisaroilla.»
+
+Melkein eniten kaivajien hermoja ärsyttäväksi kävivät kuitenkin —
+sanomalehtien kirjeenvaihtajat ja Egyptin turistilaumat.
+
+»Suuri yleisö kiinnostunutta arkeologiaan!» — Carter huudahtaa, — »se
+oli useimmille meistä uutta ja hämmennyttävää. Ennen emme tällä taholla
+olleet huomanneet muuta kuin laimeaa arvonantoa tutkimustyötämme
+kohtaan. Nyt saimme äkkiä nähdä, että koko maailma on mukana
+yrityksessämme ja haluaa niin kiihkeästi saada tietoonsa huomiota
+herättäviä yksityiskohtia, että lähetetään erityisiä suuripalkkaisia
+selostajia meitä haastattelemaan, kertomaan jokaisesta pienimmästä
+ruumiinliikkeestämme työtä tehdessämme ja höröllä korvin kuulostelemaan
+salaisuuksiamme...
+
+»Onhan kätkettyjen aarteiden ajattelemisella kieltämättä oma
+houkutuksensa useimmille ihmisille.
+
+»Mutta olipa nyt syy tähän yleiseen elävään harrastukseen mikä hyvänsä,
+yksi on ainakin varmaa: että mikään mahti maailmassa ei voinut meitä
+enää suojella, heti kun ensimmäinen sähkösanoma löydöstä oli saapunut
+sanomalehdille. Me olimme suojattomia, ja meidän täytyi koettaa
+mukautua siihen niin hyvin kuin voimme.
+
+»Kaikista maailman ääristä sateli meille sähkösanomia. Muutamain
+viikkojen perästä alkoi tulla kirjeitä, oikea tuhotulva, joka ei
+tahtonut lainkaan lakata. Aluksi tuli onnittelukirjeitä. Sitten saapui
+senkin tuhannen laatuisia avun tarjouksia, pyyntöjä saada jokin muisto
+haudasta — niinkin vähäisiä lahjoja kuin muutamia hiekkajyväsiä haudan
+edustalta otettaisiin mielellään vastaan — huikean korkeita tarjouksia
+kaivaustyön elokuvaamisoikeudesta j.n.e. Meillä on kokonainen
+säkillinen sellaisia kirjeitä.
+
+»Kirjeiden jälkeen saapuivat ystävämme sanomalehtimiehet. Suurissa
+parvissa he virtasivat »laaksoon» ja käyttivät kaikki seurustelukykynsä
+— ne olivat kadehdittavat — karkoittaakseen viimeisenkin
+jätteen erämaan yksinäisyyden tunteesta. He tekivät tehtävänsä
+perusteellisesti. — Olihan jok'ikinen heistä sekä itseänsä että
+lehteänsä kohtaan velvollinen antamaan päivittäiset raporttinsa.
+
+»Mutta kaikkein pahimmaksi kävi meille se hirmuinen vetovoima, joka
+haudalla oli turisteihin.» Sinne he keräytyivät kaikki kuin magneetin
+vetäminä. Haudan edustalla heitä suorastaan _asui_ aamusta iltaan,
+ja monet Euroopan kiintoisimmista nähtävyyksistä jäivät sinä talvena
+kävijöittä. Tuli aivan urheiluksi käydä Tutankhamonin haudassa
+voidakseen sillä ainakin kerskua toisille, jotka eivät olleet olleet
+yhtä onnellisia; ja englantilaiset ja amerikkalaiset matkatoimistot
+hyötyivät suunnattomasti uskottelemalla häikäilemättömästi omin
+lupinsa voivansa valmistaa tilaisuuden haudassa käyntiin. Kuuluu
+asiaan, että turistit, jotka olivat panneet kaikki voimansa liikkeelle
+hankkiakseen itselleen muotihuvin käydä faaraon haudassa ja kuluttaneet
+mahdollisimman paljon arkeologien kallista aikaa, lähtivät pois
+ääneensä tuumiskellen: »No, niin paljon näkemistä siinä nyt ei sentään
+ollut!»
+
+Pelkkä asiaankuulumattomien oleskelu niin pienessä ja täpötäydessä
+huoneessa kuin kuningashaudassa, on muutoin vakavana vaarana siellä
+oleville arvokkaille esineille. Ennemmin tai myöhemmin sattuu aina
+sellaisissa oloissa, että katselija, joka joutuu hurmioon jonkin
+ihastuttavan löydön nähdessään, peräytyy askeleen ja — polkee jollekin
+toiselle arvokkaalle esineelle.
+
+Eri syistä Carterin kävi siis välttämättömäksi rajoittaa
+haudassakävijäin luku niihin, joilla oli todellista kiinnostusta
+muinaistutkimusta kohtaan ja edellytyksiä arvostamaan löytöjen
+merkitystä. Kun näin oli tapahtunut, arkeologien työ pääsi jälleen
+jatkumaan.
+
+[85] Egyptiläisten jumala. Käytetty myöskin kuninkaan nimityksenä.
+
+[86] Tällä tarkoitetaan kuninkaallisia ja muita hyvin korkeassa
+asemassa olevia henkilöitä.
+
+[87] Että päästäisiä päinvastoin kuin rottia pidettiin pyhinä
+eläiminä ja balsamoitiin, johtui siitä, että kissat eivät kernaasti
+niitä hätyyttäneet. Tämä aiheutuu kuitenkin näiden pienten eläinten
+voimakkaasta hajusta, joka kissasta on vastenmielinen.
+
+[88] Sakkaran luota on löytynyt tuhansittain muumioituja ibis-lintuja,
+mutta kaikki niin hauraina, että hajosivat ensi kosketuksesta.
+
+[89] Euroopassa oli ennen kotikissan aikaa käytetty kärppiä ja
+tarhakäärmeitä suojana rottia vastaan. Mutta kissat olivat sopivampia
+kotieläimiksi, sillä ne tulivat kesymmiksi ja luotettavammiksi. Kärpät
+olivat parantumattomia munien ja kotilintujen varkaita ja sitä paitsi
+niissä oli vastenmielinen tuoksu. — Egyptiläisten lempieläin ennen
+kaikkia muita oli kuitenkin koira, joka oli saanut nimensä äänestään.
+Koiran nimi oli nimittäin _auau_, meidän hau-hau. Kissa oli egyptin
+kielellä »_mau_», joka muistuttaa meikäläisiä miau. Vanhimpina aikoina
+oli muotieläimenä vinttikoira, luultavasti sudanilaista alkuperää.
+
+[90] Vanhin Ptah'in palveluspaikka oli Memfis.
+
+[91] Vielä uuden ajan alussa luultiin, että päiväntasaajan seutujen
+babiaanit olivat ihmisiä, joilla oli koiran pää, ja sinne lähti
+lähetyssaarnaajia julistamaan heille evankeliumia. Ja tänäkin päivänä
+Sudanin väestö tuntee melkein uskonnollisia kunnioitusta babiaaneja
+kohtaan. — Apinat olivat hyvin pideltyjä seuraeläimiä niin Egyptin
+kuin Assyriankin kuninkaiden hovissa. Niille opetettiin erilaisia
+taitoja: ne kantoivat ruukkua päänsä päällä, tanssivat ja olivat apuna
+hedelmänkorjuussa.
+
+Sakaali, jonka egyptiläiset usein kesyttivät ja opettivat
+metsästykseen, oli myöskin eräissä paikoin pyhä eläin, ja on löytynyt
+paljon sakaalinmuumioita. Se oli samoin kuin koira valppauden
+vertauskuvallinen edustaja.
+
+Kotkaa on vanhastaan pidetty pyhänä kaikissa maissa. Samoin suurin
+piirtein korppikotkaakin, vaikka tätä lintua samalla kertaa
+inhottiinkin sen löyhkäävän raadonhajun vuoksi. Vanhat egyptiläiset
+luulivat, että tätä lintulajia oli vain naaraita, että ne
+hedelmöityivät lentämällä vasten etelätuulta ja sitten kolmen vuoden
+perästä synnyttivät eläviä höyhenpeittoisia poikasia maailmaan. Haukkaa
+pidettiin myös pyhänä Egyptissä, ja lukemattomia sellaisia lintuja on
+löytynyt haudattuina.
+
+Pelikaanista luultiin, että kun se sai poikasia, se repi auki rintansa
+ja ruokki jälkeläisiään omalla sydänverellään. Tämä usko on johtunut
+siitä, että lintu palauttaakseen suuhunsa puoleksi sulattamansa kalat,
+joilla se poikasiansa ruokkii, painaa valtavaa nokkaansa rintaansa
+vastaan. Useinkin kalat luonnollisesti palaavat esiin verisinä, ja niin
+luultiin niiden verta linnun omaksi vereksi.
+
+[92] Vielä tänäkin päivänä kuuluvat äidit Egyptissä imettävän lapsiansa
+kolmen vuoden ajan.
+
+[93] S.o.: Usko itsesi Jumalalle ja jätä kosto hänelle.
+
+[94] Tällä tarkoitetaan varmastikin mielisairasta.
+
+[95] Sananlask. 22:21. (Suomentajan lisäys.)
+
+[96] Suomalaisessa raamatunkäännöksessä: Enkö ole sinulle kirjoittanut
+_kunnon lauseita_, joissa on neuvoja ja tietoa. (Suomentajan huomautus.)
+
+[97] S.o. sellaisilla herkkupaloilla, jotka eivät ole tarkoitetut
+sinulle, vaan ylhäiselle miehelle itselleen.
+
+[98] »Kuka» luultavasti pro »mitä». (Suomentajan huomautus.)
+
+[99] »Palasi, jonka olet syönyt, täytyy sinun oksentaa ulos.»
+(Suomentajan huomautus.)
+
+[100] Tällä arabialaisella sadulla on varmaankin juurensa egyptiläisissä
+taruissa, kuten satu Ali Babasta ja neljästäkymmenestä ryöväristä
+osaksi on lähtöisin egyptiläisestä tarusta, jossa kerrotaan
+sotapäälliköstä, joka valloitti Jaffan kaupungin Palestiinassa
+kätkemällä miehensä aasien selkään kuormitettuihin koreihin ja siten
+kuljettamalla heidät salaa kaupunkiin aivan kuin kauppatavarana.
+
+[101] — S.o. Siinain niemelle.
+
+[102] S.o. Oikeamielisyys on elämää.
+
+[103] Harakle oli, kuten Amon, niitä jumalia, jotka vähitellen
+sulautuivat yhteen Ra’n kanssa.
+
+[104] Silloin kuten nytkin egyptiläinen musiikki sisälsi joukon puoli-
+ja kolmasosasäveliä.
+
+[105] Tavallinen aviopuolisoiden asento kuvissa.
+
+[106] Vasta myöhemmin, eurooppalaisten tunkeutuessa Egyptiin,
+viininviljelys on jälleen alkanut saada siellä vauhtia. Nykyisin
+tuotetaan Niilinmaassa erinomaisia rypäleitä.
+
+[107] 11:nnen hallitsijasuvun ajalta.
+
+[108] Raamatun lainalauseet olen tässä kuten yleensäkin ottanut meillä
+käytännössä olevasta suomennoksesta. Ruotsalaiset sanat kuuluvat: »Njut
+livet med någon kvinna, som du älskar, så länge de fåfängliga livsdagar
+vara, som förlänas dig under solen, ja under alla dina fåfängliga
+dagar; ty detta är den del, du får i livet, vid den möda, som du gör
+dig under solen.» (Suomentajan huomautus.)
+
+[109] Egyptiläisien fysiikan tietoja on myöskin yliarvioitu.
+Kaikkialla, missä pm luultu esiintyvän todistuksia tieteellisistä
+huomioista tällä alalla, on tämä olettamus lähemmin tulkittaessa
+osoittautunut vääräksi. Niinpä luultiin kerran Faijumista löytyneen
+vanhan egyptiläisen suurennuslasin; mutta pian selveni, että lasi oli
+aivan liian kupera kelvatakseen suurennuslasiksi. Luultavasti se oli
+tarkoiteltu ainoastaan koristeupotukseksi johonkin huonekaluun tai
+muuhun esineeseen. — Sama oli laita vanhan väitteen, että obeliskien
+tarkoitus oli ollut toimia ukkosenjohdattimina. Tämä olettamus johtui
+eräiden egyptiläisien tekstien väärästä tulkinnasta, joissa todellakin
+sanotaan, että obeliskien tuli olla suojana, mutta ei salamalla, vaan
+_pahoilla hengillä_. Väärä käsitys sai tukea siitä, että obeliskien
+huipussa tavallisesti oli metallikärki; mutta salaman johdattimeksi se
+oli aivan kelpaamaton, koska se ei ollut minkäänmoisessa yhteydessä
+maan kanssa. Olettamus, että obeliskit olisivat olleet aurinkokelloja,
+on samoin osoittautunut vääräksi Egyptiin nähden. Vasta roomalaiset
+keksivät ajatuksen, että niitä voisi käyttää tähän tarkoitukseen.
+
+[110] Julius Caesarin suhteita Egyptiin saatiin kiittää siitä, että
+egyptiläinen kalenteri otettiin käytäntöön Rooman maailmanvaltiossa.
+
+Vanhat egyptiläiset laskivat vuoteen täsmälleen 365 päivää. Seuraus
+tästä oli, että he joka neljässä vuodessa joutuivat päivän edelle
+kalenterissaan, joka siten vuosi vuodella tuli yhä erehdyttävämmäksi.
+Vuonna 238 e.Kr. pääteltiin sen vuoksi, että joka neljänteen vuoteen
+oli lisättävä karkauspäivä.
+
+[111] Kuinka vaikea ajanlaskukysymys Egyptin historiassa on, siitä
+pääsee parhaiten selville Eduard Meyerin tutkimuksesta »Ägyptische
+Chronologie» (»Abhandlungen der königlichen preussischen Akademien
+1901) tai Henry Breastedin teoksesta »Ancient records of Egypt» I: s.
+25 seur.
+
+Muinaiset egyptiläiset aloittivat vuotensa Niilin noususta, joka taas
+suunnilleen sattui siksi ajaksi, jolloin Sirius-tähti auringonnousun
+lähellä tuli näkyviin itäisellä taivaanrannalla oltuaan kauan aikaa
+näkymättömissä taivaanlaelta. Tämä tapahtui kesäkuun 19 p:nä.
+
+Erinomaisen tärkeä todistuskappale Egyptin vanhimman historian ja
+sen ajanlaskun tuntemiselle on Palermon museossa oleva _Palermon
+kivi_, johon on vuosi vuodelta merkitty tärkeimmät tapahtumat aina
+vuodesta 3400 vuoteen 2700 e.Kr. Se on vanhin kaikista tunnetuista
+aikakirjoista koko maailmassa. Se sisältää tietoja, joiden arvo niiden
+lyhyydestä huolimatta on mittaamaton. Ajateltakoon vain sellaistakin
+ilmoitusta, kuin että Snofruksen, neljännen hallitsijasuvun ensimmäisen
+kuninkaan aikana lähetettiin neljäkymmentä alusta noutamaan setripuita
+Libanonista. Paha kyllä kivi on vahingoittunut; muutoin olisi meille
+kenties säilynyt vielä satamäärä esihistoriallisen ajan kuningasnimiä.
+
+[112] Manauksissa käytettiin usein elävää lasisisilmäkäärmettä
+loitsusauvana. Jos kovasti painaa erästä kohtaa tämän eläimen niskassa,
+niin käärme saa jäykkäkouristuksen ja ojentautuu suoraksi ja kankeaksi
+kuin sauva, mutta kun paino lakkaa ja käärme heitetään maahan, se
+saa jälleen liikkuvaisuutensa. Taidosta »muuttaa käärme sauvaksi»
+puhutaan, kuten tunnettua, Vanhassa Testamentissa, ja tänäkin päivänä
+egyptiläiset käärmeenlumoojat suorittavat tämän taitonäytteen.
+
+[113] Hammasmätä ei ollut harvinaista. Monilla muumioilla ovat
+hampaanterät hyvin kuluneet, joka johtui siitä, että leivän jauho tuli
+hyvin epätasaisesti jauhetuksi alkuperäisissä käsimyllyissä ja että
+siihen sekaantui runsaasti pientä kivensirua. Juuri tämä hampaiden
+kuluminen oli vuorostaan usein syynä hammasmätään.
+
+Kun muumion päästä on löytynyt tekohampaita, varottakoon tämän
+johdosta — kuten jotkut ovat tehneet — vetämästä johtopäätöstä,
+että hammaslääkäritaito olisi ollut korkealla tasolla vanhassa
+Egyptissä. Irtohampaat ovat nimittäin osoittautuneet myöhemmän ajan
+muinaismuistokeinottelijain työksi — että vainajan kauppa-arvo kohoaisi.
+
+[114] Ennenkuin tämä muistokivi löytyi, määriteltiin varhaisin tunnettu
+lapsihalvaustapaus vuodeksi 1784. Egyptin tapaus on lähes 3 1/2
+vuosituhatta vanhempi.
+
+[115] Väitetään kumminkin, että vanhat egyptiläiset olisivat tunteneet
+taidon karaista kuparia.
+
+[116] Kirjoitustaidon ja tieteen suojelusjumala.
+
+[117] Puolivälissä Memfiksen ja Theban välillä.
+
+[118] Alkutekstissä: »... ungefär detsamma som att börja var egen med
+konung Ingjald.» (Suomentajan muistutus.)
+
+[119] Ensimmäinen varma vuosiluku babylonialaisten historiassa — joka
+onnistuttiin saamaan tietoon eräässä vanhassa tekstissä olleiden
+astronomisten ilmoitusten avulla — on vuosiluku 1969 e.Kr. Assyrian
+historiasta meillä ei ole täysin varmaa ajanlaskua ennenkuin noin
+vuodesta 900 e.Kr.
+
+[120] Kaisloista tehtiin oikeita veneitäkin, jotka tiivistettiin
+maapihkalla.
+
+[121] Hän eli siis suunnilleen ylitä kauan ennen Kristuksen syntymää
+kuin me sen jälkeen.
+
+[122] Nykyisin tunnetaan nuolenpääkirjoituskatkelmista erinäisiä
+sumerien lakeja ja tuomioistuinten pöytäkirjojakin, jotka valaisevat
+noiden kaukaisten aikojen oikeustajuntaa. Muuan tällainen asiakirja
+koskee orjatarta, joka oli varastanut vaatteet häntä hoitaneelta
+lääkäriltä, mutta väitti, että eräs talon orja oli antanut ne
+hänelle. Orja menee kuitenkin Ninmar jumalattaren temppelissä valalle
+viattomuudestaan, ja tämän nojalla nainen tuomitaan orjaksi lääkärille,
+jolta hän oli varastanut.
+
+Toinen oikeuden pöytäkirja koskee sellaista tapausta, että leski oli
+myynyt tyttärensä orjattareksi kokille. Tytär ilmoittaa vastalauseensa
+sanoen: »Minä en ole sinun orjattaresi.» Äiti ilmestyy näyttämölle,
+mutta kokki näyttää todistajilla toteen, että hän oli ostanut tytön
+ja suorittanut maksun, ja tämän nojalla tyttö tuomitaan saamaan
+selkäsaunan.
+
+[123] Tilavuusmitta.
+
+[124] Nämä naiset eivät olleet lihallisia sisaruksia, mutta heidän piti
+tulla sisariksi avioliitossa saman miehen kanssa.
+
+[125] S.o. alamaistansa.
+
+[126] Syyttää siveettömyydestä.
+
+[127] Luultavasti joko polttamalla tai leikkaamalla.
+
+[128] Jos tappelussa oli iskenyt toiseen haavan, mutta vannoi, ettei
+ollut tehnyt sitä »tahallaan», niin pääsi rangaistuksesta suorittamalla
+lääkärin palkkion. Jos iskusta oli ollut kuolema seurauksena, mutta
+iskun antaja vannoi, ettei ollut lyönyt »harkiten», niin hän pääsi
+jutusta pelkällä pienellä sakolla.
+
+Joka oli antanut houkutella itsensä ottamaan orjanmerkin pois
+orjasta, mutta vannoi tehneensä sen hyvässä uskossa, pääsi vapaaksi
+rangaistuksesta.
+
+Hätä voi myöskin rikkoa lakia: jos vaimo miehen ollessa sotavankina oli
+siirtynyt toisen miehen taloon, vaikka elämiseen olisi ollut varoja
+vanhassakin kodissa, niin »hänet oli heitettävä veteen». Mutta jos se
+oli tapahtunut puutteesta, hän oli vapaa rangaistuksesta.
+
+[129] Jolle kirje oli kirjoitettu nuolenpääkirjoituksella.
+
+[130] Yksi kultasikli = 400 nyk. Suomen markkaa, yksi hopeasikli = noin
+20 nyk. Smk.
+
+[131] Vuoden kahdeksas kuukausi. Vastasi säännöllisesti meidän
+marraskuutamme.
+
+[132] Heprean kerubini.
+
+[133] Eräs pohjoisbabylonialainen kaupunki.
+
+[134] Kun Botta puhui miehen kanssa, tämä oli pelkkää huolenpitoa
+vieraan, »rakkaimman ystävänsä», kalliista elämästä, joka toki oli
+enemmän arvoinen kuin kaikki raunioiden vanhat kivet. Miksi siis panna
+se alttiiksi moisten tyhjänpäiväisyyksien vuoksi? Ja sitä paitsi
+oli sekin ikävää, että noita rauniokumpuja, joita Botta kaivoi,
+muhammedilaiset olivat käyttäneet hautauspaikkoinaan; ja lakihan
+kielsi kaiken haudan rauhan häiritsemisen. — Salaisuudessa tämä
+suosija oli öiseen aikaan _laitattanut_ hautausmaan eräälle kummulle
+kuljetuttamalla sinne hautakiviä paikkakunnan oikealta hautausmaalta.
+
+[135] Täällä ei ole hyvä lähteä aseettomana omin päin liikkeelle, sillä
+voi tapahtua helposti, että kohtaa aavikon vapaan pojan, joka sanoo:
+»Katsos minulla on pyssy, mutta sinulla ei ole. Anna minulle kaikki,
+mitä sinulla on!» Ja silloin on syytä valittaa, jollei ole seurannut
+kuuluisan assyriologin George Smithin neuvoa pitää aina mukanaan joku
+Timesin numero, niin että on jotakin päällepantavaa kotimatkalla.
+
+[136] Yksistään kysymys siitä, miten nuolenpääkirjoitusmerkkien
+kirjoittaminen tapahtui, on synnyttänyt kokonaisen pienen
+erikoiskirjallisuuden. Tässä kohden ollaan yksinomaan arvelujen ja
+kokeilujen varassa, koska ei ole löydetty, eikä ole toiveitakaan
+koskaan löytää minkäänmoista assyrialais-babylonialaista
+kirjoitusvälinettä, eikä ole senaikaista kuvaustakaan siitä. Pari
+löydettyä kuvaa ilmaisee kovin vähän.
+
+Tutkiessamme arkeologien Egyptissä suorittamaa työtä olemme saaneet
+lukuisia näytteitä siitä perusteellisuudesta ja tarkkuudesta, jolla
+tätä työtä suoritetaan. Lisäksi on meidän muutamin sanoin kosketeltava
+niiden tutkimusten ja kokeilujen lopputuloksia, joita on tehty
+nuolenpääkirjoituksen piirtämistavasta. Ensiksikin on käynyt ilmi,
+että puikko, jolla nuolenpääkirjoitusmerkit paineltiin pehmeään
+saveen, oli puinen. Useimmissa savilaatoissa voi nimittäin paljaalla
+silmällä nähdä puun juovikkuuden jälkiä. Kun nyt puu nopeasti lahoaa
+Babylonian suolapitoisessa ja ajoittain kosteassa maassa, niin ei ole
+ihmettelemistä, ellei sellaista puikkoa ole koskaan löytynyt.
+
+Seuraava kysymys on: »_Mitä puuta_ puikko oli?» Nykyiset kokeilut
+eri puulajeilla ovat vieneet siihen masentavaan tulokseen, että
+puikon kärki aivan liian pian savessa olevan kosteuden vaikutuksesta
+levisi, hajosi ja tarttui kiinni saveen. Silloin eräs aito saksalaisen
+perinpohjainen tutkija keksi, että puikot oli tehtävä bambutikuista.
+Johtuen niiden sileastä, piipitoisesta ulkopinnasta huomattiin niiden
+kestävän hyvin kosteuden tuhoavaa vaikutusta. Ne eivät imeneet vettä
+kuten tavallinen puu, eivätkä sen tähden tarttuneet kiinni saveen, kun
+tämä oli paraiksi kosteaa. Että assyrialais-babylonialainen puikko oli
+todellakin tehty jonkinlaisesta bamburuo'osta, sitä todistaa sekin,
+että assyrialaiset aina nimittävät sitä kirjoitusruo’oksi.
+
+Kokeilujen avulla on myös koetettu saada selville, millainen oli puikon
+kärjen muoto. Tällöin voitiin jossakin tapauksessa saada tulokseksi
+nuolenpääkirjoitus, joka ensi näkemältä näytti olevan aivan aitoa,
+mutta ei kuitenkaan tyydyttänyt harjaantuneen kirjoitus-asiantuntijan
+herkullista makua. Silloin koetti saksalainen erikoistutkijamme päästä
+varmempaan tulokseen toista tietä: hän otti valujäljennöksiä vanhoista
+nuolenpääkirjoitustauluista. Mikä alkuperäisissä oli syvennyksiä, se
+tuli valelmissa kohoutumiksi, ja nämä koholla olevat kolmiot osoittivat
+tarkalleen, miltä puikon kärki oli näyttänyt.
+
+Emme voi tässä kuitenkaan ryhtyä selittelemään niitä asteiden
+murto-osiin meneviä kulmanmittauksia, joita on tehty erilaisten
+levyjen ajateltuihin puikkoihin nähden. Nämä mittaukset ovat kuitenkin
+osoittaneet, että puikot ajan mittaan tehtiin yhä leveämmiksi, mutta
+että samana aikana on tavattu pieniä yksilöllisiä erilaisuuksia
+kirjoittajien erilaisesta mausta riippuen. Tämä tosiasia ei ole
+niinkään merkityksetön, kuin miltä se ensi silmäyksellä voi näyttää,
+sillä näiden ja toisten yksilöllisten erikoispiirteiden avulla voi
+asiantuntija ainakin jonkinlaisella todennäköisyydellä erottaa eri
+kirjoittajien tuotteet, samoinkuin hän erottaa eri käsikirjoitukset
+esim. kreikkalaisen, roomalaisen ja muinais-pohjoismaisen
+kirjallisuuden jäljennöksissä. Siten voi saada hyvää apua erilaisten
+nuolenpääkirjoitustekstien iän ja anon tekstikriitillisessä
+arvostelemisessa. Voi nimittäin varmemmin ratkaista, mitkä
+nuolenpääkirjoituslaulujen palaset kuuluvat yhteen, ja mitkä taulut
+ovat samanaikaisia y.m.s.
+
+Lopuksi pari sanaa itse savitaulusta. Koska sen täytyi olla kostea
+kirjoitettaessa, oli kirjoittajan ensimmäisenä tehtävänä sinä aikana —
+jos hänen esim. kiireesti piti laatia välikirja tai jokin sentapainen
+— vatkata ja tehdä kosteasta savesta litteä, sopiva kirjoitustaulu,
+mikäli hänellä ei ollut sellaisia valmiina käärittyinä kankaaseen,
+jota silloin tällöin kostuteltiin. Sitten kun itse kirjoitus oli saatu
+valmiiksi, kuivattiin taulu auringossa tai poltettiin se tiileksi.
+
+[137] Vihdoin ne kumminkin niihin pääsivät: anno 1893! Silloin vasta
+oli aika antaa suurelle kielinerolle hyvitystä.
+
+Samaan aikaan kuin Grotefend esiintyi muuan saksalainen professori,
+jonka nimeä ei tarvinne painaa mieleensä, selittäen, että
+nuolenpääkirjoituksen tulkinta oli maailman yksinkertaisin asia. Hän
+oli tarvinnut vain vilkaista noihin merkkeihin päästäkseen perille,
+että ne vallan yksinkertaisesti olivat muinaisarabialaisia kirjaimia,
+joita oli hieman mielivaltaisesti muuteltu! Häkeltelemättä tämä
+kielinero luki pitkän babylonialaisen nuolenpääkirjoitustekstin alusta
+loppuun — tai oikeammin sanottuna lopusta alkuun, koska hän oli saanut
+päähänsä, että oli luettava kuten arabiassakin oikealta vasemmalle.
+
+Kauniita, syviä ajatuksia luo kelpo professori loihtikin henkiin.
+Teksti sisälsi kuolemanjumalan ylipapin puheen sureville naisille,
+jotka kuolleiden päivänä kokoontuivat omaistensa haudoille suruansa
+osoittamaan. Ylipappi kehoitti heitä hillitsemään suruansa ja etsimään
+lohdutusta jumalilta.
+
+Lisättäköön varmuuden vuoksi, että tuo teksti on osoittautunut —
+oikeudelliseksi, maalahjoitusta koskevaksi asiakirjaksi.
+
+[138] Vanhaa kuningasta pitäisi siis kutsua Nebukadresariksi.
+
+[139] Esharran poika oli Ninib, metsästyksen ja sodan jumala.
+
+[140] Ei ole myöskään riittävästi pätevää työvoimaa, joka ottaisi
+tehtäväkseen selittää ne nuolenpääkirjoituslevyt, jotka jo on kerätty.
+Kuuluisa orientalisti Winckler laski julkaistessaan teoksensa
+»Babylonian ja Assyrian historia» v. 1892, ellei edes kymmenettä osaa
+niistä nuolenpääkirjoitusteksteistä, joita on koottu eri museoihin
+ympäri maailman, ole vielä tieteellisesti käsitelty eikä julkaistu. Ja
+samaan aikaan — hän sanoo — osoittavat alituisesti uudet löydöt, että
+me tuskin voimme ajatella, kuinka suuria ja merkityksellisiä havaintoja
+meillä vielä on odoteltavissa. Niin, »meillä ei ole vielä hallussamme
+edes sadannesosaakaan siitä, mitä on tavattavissa. Mutta tämä
+sadannesosa on yksistään riittävä antamaan vielä viideksikymmeneksi
+vuodeksi eteenpäin täysin riittävästi työtä niille oppineille, jotka
+työskentelevät näiden todistuskappaleiden tulkitsemiseksi, ennen kuin
+nämä voivat olla käyttökelpoisia historiallista tutkimista varten.» Ne
+todistuskappaleet, jotka jo ovat käytettävissämme, riittävät antamaan
+meille jokseenkin selvän kuvan Eufrat-Tigrismaiden _valtiollisesta_
+historiasta, kuvan, joka kuitenkin jättää suuria aukkoja moniin
+vuosisatoihin.
+
+[141] Ilmanjumalan nimi
+
+[142] Vielä niin myöhään kuin anno 1896 voi tapahtua
+seuraavanlaistakin. Kuuluisa tulkitsija tuo hartaasti odottaville
+ilosanoman, että hän eräässä nuolenpääkirjoitustaulussa oli tavannut
+ensimmäisessä Mooseksen kirjassa mainitun Kedorlaomerin nimen ja siten
+tuonut esiin todistuksen tämän kirjan historiallisesta arvosta. Tätä
+tutkijaa pian sen jälkeen toinen assyriologi löi kumminkin sormille.
+Ensimmäinen tulkitsija oli lukenut nuolenpääkirjoituksessa sanat: »Se
+päivä, jona Kedorlaomer kärsi tappion.» Mutta myöhempi tulkitsija
+oikaisi hänen selitysyrityksensä seuraavaksi: »Ne joukot, jotka
+olivat Inuhsamarin päällikkyyden alaiset» (Inuhsamar oli eräs kuningas
+Hammurapin alipäällikkö). Täten hän oli armottomasti murskannut
+ne uudet ja kauaskantoiset hypoteesit, joita toiset assyriologit
+ensimmäisen tulkitsijan auktoriteetin nojalla olivat rakennelleet hänen
+»huomiotaherättävän havaintonsa» varaan.
+
+Suureksi osaksi saa väärintulkitseminen selityksensä siitä, että
+nuolenpääkirjoitusteksti oli vahingoittunut — »jonkin terävän esineen
+aiheuttamista naarmuista, joko tapaturmasta tai jollakin muulla
+tavalla», lisää tutkija, joka on selvittänyt kysymyksen ja näillä
+sanoin antaa meidän ainakin epäillen aavistaa, että on sovellettu
+lauseita: »Tarkoitus pyhittää keinot.» Tässä oli siis kaksi eri uskoa
+olevaa miestä vastakkain.
+
+[143] Mina oli eräissä tapauksissa noin 1 kg, toisissa tapauksissa noin
+½ kg.
+
+[144] Yrtti, jonka siemenistä puserretaan oliiviöljyn vastikkeena
+käytettyä öljyä.
+
+[144] Näiden herrojen liikeasiat eivät suinkaan aina olleet
+kauneimpia. Perhearkistosta on löydetty todisteita sekä oikeista
+koronkiskuritilityksistä että vielä paljon likaisemmista
+»geschäfteistä». Siellä oli esim. sopimus, joka tehtiin, kun pankin
+silloinen johtaja vuokrasi orjattaren eräälle porttolanpitäjälle.
+Siistiin sopimukseen kuuluu, että siveettömyydenpesän omistajan on
+päivittäin maksettava kelpo pankkiirille määrätty rahasumma sekä
+sitäpaitsi 2/3 voitosta. Itse hän saa tyytyä 1/3:aan.
+
+Mahtavan pankkimiehen poika kulki isänsä jälkiä. Häneltä on peräisin
+sopimus, joka osoittaa, että hän itse otti maksua niiltä, joiden kanssa
+eräs hänen orjattaristaan selitti harjoittaneensa siveettömyyttä.
+
+[145] Babylonian vankeudessa ollessaan juutalaiset osasivat
+erikoisesti valvoa etujaan liike-elämässä. Niinpä tapaamme suuren
+joukon juutalaisia nimiä mahtavan toiminimi Murashshun aikaisista
+asiakirjoista, jotka ovat säilyneet Nippurissa. Kun juutalaiset saivat
+Kyyrokselta luvan palata koliinsa Palestiinaan, käyttikin vain pieni
+osa Jumalan omasta kansasta tätä hyväkseen. Useimmat olivat hankkineet
+omaisuutta vieraassa maassa ja viihtyivät niin hyvin, että jäivät sinne.
+
+[146] Yksi hopeasikli = noin 20 nyk. Smk.
+
+[147] Teksti on osittain epäselvä.
+
+[148] Sumeerien aikana hedelmällisyyden ja siitoskyvyn jumalatar
+kuvattiin pienissä savikuvioissa alastomaksi naiseksi, jolla oli tuuhea
+tukka ja uhkuvat rinnat, joita hän pusertelee käsillään. Samanlaisia
+kuvia on olemassa rakkaudenjumalatar Ishtarista.
+
+[149] Sellaisia temppeliporttoloita oli useitten vuosituhansien
+aikana myös Syyrian kansoilla, ja Intiassa niitä on vielä tänä
+päivänä. Miten inhoittavalta tämä uskonnon yhdistäminen himojen
+purkautumiseen näyttäneekin meistä, jotka vaadimme miehen ehdotonta
+puhtautta Korkeimman edessä, niin koettakaamme kuitenkin ymmärtää
+sitä kuten kaikkea muutakin. Se perustuu siihen, että muinaisina
+aikoina luonnonvoimat ja etenkin lisääntymis- ja siitosvoima olivat
+uskonnollisen palvonnan esineinä.
+
+[150] 12:s kuukausi. Vuosi alkoi tavallisesti kevätpäiväntasauksen
+aikaan.
+
+[151] Ainoa järkevä selitys lienee kai, että sellaista sattuu niin ylen
+harvoin.
+
+[152] Tällä tarkoitetaan epäilemättä mielenhäiriötä.
+
+[153] Auringonjumala.
+
+[154] Synnyttämisen jumalatar.
+
+[155] Tämä on kreikkalainen muunnos sumerilaisesta nimimuodosta
+Ziusutra; seemiläinen on Ut-napishti.
+
+[156] Vielä Aleksanteri Suuren aikana Eufratilla ja Tigris-virralla oli
+eri laskukohdat, jotka sijaitsivat päivänmatkan päässä toisistaan.
+
+[157] Ean sumerilainen nimi.
+
+[1587] »Jumai'äiti», jota palvottiin useissa paikoissa monin eri nimin,
+kuten Marna ja Makh, ja joka oli erikoisesti synnytyksen jumalatar.
+
+[159] Niinpä on pyrstötähtiä käsittelevään lukuun lisätty, että kun
+Nebukadnesar I voitti elamilaiset — siis noin vuonna 1130 e.Kr. —
+näyttäytyi pyrstötähti, jonka sydän loisti kirkkaasti kuin päivä
+ja jonka pyrstö muistutti skorpionin pistintä. Sitä pidettiin
+babylonialaisten voiton enteenä.
+
+[160] On kuvaavaa, ellei heidän esim. koskaan onnistunut täysin
+tarkalleen laskea kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen
+aikaa. Vielä 3:nnella ja 2:sella vuosituhannella e.Kr., joita
+pidetään babylonialaisen tähtitieteen kukoistusaikana, ilmoitettiin
+kevätpäiväntasauksen päivämäärä 4—5 päivää liian myöhään. Silloin voi
+käsittää, että vanhempina aikoina virheet varmaan ovat olleet paljoa
+suurempia.
+
+[160] Vanhimmat selvästi kirjoitetut havainnot tunnetuista
+pimennyksistä ovat kolme babylonialaisia kertomusta kuunpimennyksistä
+vuosilta 721 ja 720 e.Kr.
+
+[161] 4:nnen Mooseksen kirjan 21:14 mainitaan »Herran sotain kirja»
+vanhan laulun lähteenä. Daavidin valitusvirsi Saulin ja Jonatanin
+tähden mainitaan 2:sen Samuelin kirjan 1:18 otetun »Hurskasten
+kirjasta», joka mainitaan lähdekirjaksi myöskin Josuan kirjan 10:13.
+Kuningasten kirjat viittaavat monta kertaa »Salomon aikakirjaan»,
+»Juudan kuningasten aikakirjaan» tai »Israelin kuningasten aikakirjaan»,
+
+[162] Todistaahan paljon sekin tosiasia, että israelilaiset ovat
+saaneet ympärileikkaustavan egyptiläisiltä. Kun Josua kehoittaa
+kansaa ympärileikkaamaan itsensä, hän perustelee tätä toimenpidettä
+sillä, että siten »torjuttaisiin egyptiläisten pilkka»; ja Herodotos
+kertoo syyrialaisten nimenomaan sanoneen oppineensa ympärileikkauksen
+egyptiläisiltä,
+
+[163] Tässä ei voi ryhtyä lähemmin esittelemään Raamatun kertomusta
+kymmenestä vaivasta. Sanottakoon vain sen verran, että useat
+niistä ovat varsinkin Egyptille kuvaavia. Niitten kuvailu todistaa
+siis todellista Egyptin olojen tuntemista. Kertomus Niilin veden
+muuttumisesta vereksi, joka kuulostaa niin uskomattomalta, saa
+selityksensä pienen punalevän tai sen tapaisen eliön esiintymisestä,
+joka toisinaan vielä nytkin voi muuttaa virran veden ihan punaiseksi.
+
+[164] Todennäköisesti Arabian niemimaan lounainen rannikkoseutu.
+
+[165] Muutamia mielenkiintoisia _egyptiläisiä_ ja _assyrialaisia_
+muistomerkkejä on hakattu kallioon jyrkkärantaisella vuoriniemellä,
+joka pistää mereen noin keskipaikoilta Syyrian rannikkoa, joitakin
+penikulmia Sidonista pohjoiseen. Siitä kulkee ikivanha, kallioon
+hakattu tie, ja kellä tuo sola oli hallussaan, hän hallitsi
+myöskin rantateitä, jotka veivät pohjoiseen ja itään Damaskokseen
+ja etelään Sidoniin ja Tyrokseen. Tänne Ramses II on kolme kertaa
+hakkauttanut kallioon kuvansa ja piirtokirjoituksia, ja kuusi Assyrian
+soturikuningasta on seurannut hänen esimerkkiänsä. Läheisyydessä on
+myöskin Nebukadnesarin piirtokirjoitus. Veistokset ovat nykyisin jo
+melkein kokonaan tuhoutuneet. Tämän tuhon avustajain joukossa on oma
+arvosijansa sillä miehellä, joka vuonna 1860 komensi näillä seuduin
+ranskalaista armeijaa. Hän on osoittanut hyvää makuansa siten, että
+on alimpaan ja siis helpoimmin saavutettavissa olevaan egyptiläiseen
+tauluun koristukseksi kaiverruttanut oman sankarinimensä vanhain
+faaraoiden piirtokirjoitusten päälle.
+
+Parhaiten on säilynyt piirtokirjoitus, jonka Assarhaddon, viimeinen
+täällä ikuistetuista Assyrian kuninkaista, on kaiverruttanut noin
+vuonna 670 muistoksi vähän aikaisemmin suorittamastansa Egyptin
+valloituksesta.
+
+[166] Varmasti ei tiedetä, mitä tuo nitron oli. Ehkä jonkinlaista
+suolaa.
+
+[167] Mahdollisesti Aigeian meren saarten tai Kreetan asukkaat ovat
+tämän kulttuurisaavutuksen ensimmäiset suorittajat.
+
+[168] Meidänkin aikanamme on kokeiltu purppurasimpukan nesteellä
+värjäämistä, mutta menetelmä on käynyt aivan liian kalliiksi.
+
+[169] On epävarmaa, onko foinikialaisten yhteys Kyproksen kanssa
+peräisin vanhemmilta ajoilta kuin toiselta vuosituhannelta e.Kr.
+M.m. vanhojen babylonialaisten sivistysesineitten löydöillä on tosin
+todistettu, että Kypros ja muut saaret jonkin verran aikaisemnin
+ovat olleet yhteydessä mantereen kanssa. Mutta on paljon todisteita
+siitä, että heettiläiset vanhempina aikoina välittivät tätä yhteyttä,
+ja että se tapahtui Vähässä-Aasiassa sijaitsevan Troian kaupungin
+kautta. Erikoisesti troialaisen ja kyproslaisen saviteollisuuden
+läheinen sukulaisuus viittaa sellaiseen kauppayhteyteen. Patsaita,
+jotka esittävät alastonta hedelmällisyyden jumalatarta, joka
+puristaa käsiään rintojaan vasten, on löydetty sekä Troiasta että
+Kypros-saarelta, viimemainitusta paikasta suurin joukoin. Bogasköin
+uudet kirjoituslöydöt todistavat myöskin, että heettiläiset
+kansat saivat kuparia Kyprokselta. — Myöskin kreettalainen ja
+vähäaasialais-heettiläinen sivistys näyttävät olevan toisilleen
+läheistä sukua.
+
+[170] Gibraltarin salmen muinainen nimi.
+
+[171] Muunnos sanasta »foinikialainen».
+
+[172] Vasta myöhään alettiin kreikkalaisen kirjoituksen vaikutuksesta
+merkitä myöskin vokaaleja, kuten kreikkalaisissa nimissä Ptolemaios ja
+Kleopatra.
+
+[173] Samoin on käynyt, kun foinikialaista kirjaimistoa on
+yritetty johtaa kyproslaisesta, kreettalaisesta tai heettiläisestä
+kirjoituksesta. Eniten huomiota herättäneitä johtoyrityksiä on
+Flinders Petrien otaksuma, että foinikialainen kirjaimisto olisi
+syntynyt eräistä »ikivanhoista» geometrisistä merkeistä: puumerkeistä,
+savenvalajan- ja kivenhakkaajanmerkeistä y.m., joita käytettiin koko
+Välimeren alueella. Näistä noin kuudestakymmenestä merkistä kuuluisa
+arkeologi halusi johtaa kaikkien muinaisajan aakkosjärjestelmien
+kirjaimnuodot. Jokainen kirjaimisto oli muka eri kielien
+erikoistarpeita silmälläpitäen tehty valikoima näitä merkkejä.
+
+Petrie on harvinaisen etevä arkeologi, mutta kielentutkija hän ei
+ole. Asiantuntijoiden oli helppo kumota hänen väitteensä tällä
+alalla. Hänen »ikivanhat» merkkinsä ovat itse asiassa osoittautuneet
+olevan osaksi niin yksinkertaistuneita hieroglyfejä, että niistä ei
+ikimaailmassa voisi johtua mitään kirjainta, osaksi yksinkertaisia
+merkkejä, joilla ei ole kirjoituksen kanssa enempää yhteistä kuin
+ympyröillä, kolmioilla, tähdillä, risteillä ja muilla sellaisilla
+merkeillä, joita vielä nykyjäänkin käytetään samalla tavalla. Onpa
+todistusainehisto, jolle Petrie on perustanut teoriansa, osaksi
+pelkkiä väärennyksiä, vieläpä niin kömpelösti tehtyjä, ettei
+ikinä olisi voinut uskoa niiden saattavan pettää niin kuuluisaa
+muinaistutkijaa. Tähän todistusainehistoon kuuluu nimittäin m.m. eräitä
+kivensirpaleille piirrettyjä kirjoituksia, jotka hän itse on ostanut
+muinaisesineitten kauppiailta Kiimasta läheltä Luksoria. Jo sen seikan,
+että ne ovat kotoisin tästä nykyaikaisesta Egyptin muinaisesineitten
+valmistuksen kuuluisasta pesäpaikasta, olisi pitänyt saattaa hänet
+epäluuloiseksi. Mutta kun hän löysi näistä kalleuksista joitakin
+rakkaan »alkukirjaimistonsa» merkkejä sekoittuneina egyptiläisiin
+hieroglyfeihin, hänen ihastuksensa voitti arvostelukyvyn, niin ettei
+hän edes huomannut, miten huonoja jäljittelyjä nämä hieroglyfit olivat.
+
+[174] Ylen oppineista ja mielikuvitusrikkaista selitysyrityksistä
+vie voiton erään saksalaisen semitologin paljon melua aikaansaanut
+keksintö, että osa kirjoituksista on peräisin itseltään Moosekselta,
+joka eräässä niistä kertoo, että kuningatar Hatshepsut omassa
+persoonassaan »suvaitsi vetää hänet Niilistä sekä teki hänestä
+temppelinjohtajan» — ihka uusi historiallinen yhdistelmä! Tuskin
+tarvinnee mainita, että sellaiset selitykset ovat aivan järjettömiä ja
+kaikille todellisille egyptologeille kauhistus. Niiden syntyminen on
+selittäjien mielikuvituksen ansio. Se on pitänyt kirjaimina kivessä
+olevia halkeamia ja ilkivaltaisesta tehtyjä naarmujakin, joita
+vähemmän herkkäuskoiset silmät eivät milloinkaan erehtyisi luulemaan
+kirjoitukseksi.
+
+Lisättäköön, että kun ylenmäärin ihastuneet sanomalehtimiehet saivat
+haltuunsa selitysyritykset, niitä on suurenneltu niin, että Siinain
+löydöt käsittävät kahdeksan Mooseksen laintauluista, ja että on vain
+ajankysymys, milloin kaksi jäljelläolevaa löytyy.
+
+Muuan toinen selittäjä, joka pääasiassa asettuu samalle kannalle,
+hylkää kuitenkin Mooses-teorian ja lukee sen sijaan toisesta
+israelilaisesta nimeltä Menasse, jota Hatshepsut ei ole nostanut
+Niilistä, vaan _kaivoksesta_, s.o. »vapauttanut pakkotyöstä Siinain
+kaivoksissa ja tehnyt työnjohtajaksi ja temppelin esimieheksi». Hän
+tekee johtopäätöksen, että israelilaisten orjuus Egyptissä on ollut
+pelätyissä Siinain kaivoksissa suoritettua pakkotyötä Hatshepsutin ja
+Thotmes III:h hyväksi. — Myöhemmin tämä kirjanoppinut on kuitenkin
+muuttanut mieltään ja lukee, että Hatshepsut on suvainnut siirtää hänet
+pakkotyöstä eräällä Niilin kanavalla temppelin esimieheksi Siinaille.
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 77578 ***
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6c72794
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This book, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..e097a52
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for eBook #77578
+(https://www.gutenberg.org/ebooks/77578)