Initial commit of ebook 77371 filesHEADmain

4 files changed, 1289 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/77371-0.txt b/77371-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..03e3bea
--- /dev/null
+++ b/77371-0.txt
@@ -0,0 +1,1273 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 77371 ***
+language: Finnish
+
+
+
+
+TÖYKÄNÄN AURINKO
+
+Yksinäytöksinen farssi
+
+
+Kirj.
+
+LAURI HAARLA
+
+
+
+K. K:n juhlaohjelmakirjasia N:O 9
+
+
+
+
+
+Helsingissä,
+Kulutusosuuskuntien Keskusliitto,
+1927.
+
+
+
+
+
+
+Henkilöt:
+
+PIINU, vanha kauppias.
+LUMI eli ZULEIMA, Piinun tytär.
+LIPPU, kalakauppias.
+SAM. NEWTON eli Samuli Neuvonen.
+ARMAS TOIVORINTA, nuori kauppias.
+VALTE, puotipoika.
+IITA, piika.
+
+Tapahtuu Töykänän kylässä eräänä toukokuisena päivänä aikoja sitten.
+
+
+
+NÄYTTÄMÖ.
+
+(Kauppias Piinun puotikamari. Takaseinässä verhoa vailla oleva,
+vanhuuttaan, vihertävä akkuna, josta voimakas kevätvalaistus tulvii
+sisään ja jonka takaa näkyy omenapuun oksa. Myös henkilöt, jotka
+tulevat puotiin, kulkevat sen taitse. Oikealla kaksi ovea, toinen
+keittiön, toinen kamarin puolelle, jälkimmäisessä kurkistusluukku,
+ovien välissä on kulunut nahkasohva ja sen päätypuolessa korkea
+tupakkapöytä, ja oikealla puolella seinällä pienehkö peili.
+Vasemmalla kukillinen verho, josta mennään puotiin. Vasemmalla
+etualalla pienehkö pöytä, jolla on tilikirjoja ja papereita sekä
+pöydän ääressä selkänojaton tuoli. Takaseinällä ja vasemmalla on
+pakkilaatikoita röykkiössä, kahvisäkki y.m. sekä eräitä hyllyjä,
+joilla on kahvilaatikoita ja muuta sekatavarakaupan rihkamaa. Kamarin
+seinäpaperit ovat haalistuneet.)
+
+
+I KOHTAUS
+
+(Valte, terävänenäinen, laiha puotipoika, istuu vasemmalla kädessä
+kirja, jota lukee hartaasti, puoliääneen ja honottavasti.)
+
+Vapaakilpailu ja voitto ovat yhteiskuntamme pee-rus-tus ja kunnia.
+Rutto ja netto ovat kapi—kapi kapitaalin siveimmät tyttäret. Mutta
+konjunktuurit ovat afäärimiehelle a ja o — — alku ja loppu — —
+
+
+II KOHTAUS
+
+(Lumi eli Zuleima tulee oikealta etualan ovesta, kulkee ohimennen
+Valteen vilkaisten akkunan luo ja kurkistaa akkunasta, huoahtaa,
+kääntyy jälleen kuin jotakuta odottaen akkunaan.)
+
+VALTE (lukee jälleen kuin päähänsä päntäten, tärkeänä).
+
+Vapaa kilpailu ja voitto ovat yhteiskuntamme pee-rus-tus ja kunnia.
+Rutto ja netto ovat kapi — kapi — — kapitaalin siveimmät tyttäret.
+Mutta konjunktuurit ovat afäärimiehelle a ja o — — alku ja loppu — —
+
+(Oikealta, keittiön ovesta tulee samassa tiuskean näköinen, soma ja
+verevä Iita, kädessään aamusiivoukseen tarvittavat tomupyyhkeet ja
+muut; seisahtuu keskinäyttämölle; mutta kun toiset pysyvät paikoillaan
+häneen katsomatta, heittää hän niskojaan ja poistuu oikealle etualan
+ovesta.)
+
+VALTE (tärkeänä punniten).
+
+Joo, joo — — — a ja o — —
+
+LUMI (yhä akkunan luona; ankarasti rakastuneena).
+
+Valte, Valte — — (Lähestyen epäröiden Valtea, joka nimensä kuullessaan
+on kääntänyt kasvonsa autuaan onnellisena katsomoon päin; äkkiä).
+
+Nyt minä sitten vasta rakastan — — —
+
+VALTE (nulikkamaisen itserakkaasti, leveästi).
+
+Arvattu on — —
+
+LUMI
+
+Olla mielettömästi rakastunut — —
+
+VALTE (kääntymättä Lumin puoleen).
+
+Ja hassusti, synkästi, tunteellisesti ja julmasti — —
+
+LUMI
+
+Pyörällä päästä — —
+
+VALTE (perin liikutettuna, lapsellisesti).
+
+Kuin kana — — oikea kalkkunakaan — —
+
+LUMI (ottaa takaapäin Valtea kaulasta).
+
+Voi, Valte, voi — —
+
+VALTE (yhä istuen, mutta kääntyen ja hypistellen Lumin hametta; melkein
+itkien).
+
+Lumi, Lumi, oi Zuleima!
+
+LUMI (huomaamatta lainkaan Välten hyväilyaikeita; kuin ryhtyen
+laskemaan).
+
+Nyt on toukokuu — —
+
+VALTE (tärkeän asiallisesti).
+
+Niin on, rysäkalastus on alkanut.
+
+LUMI (käskevästä).
+
+Laskepas, ennättävätkö häät jo juhannukseksi.
+
+VALTE (hölmistyneenä).
+
+Mitäs siinä asiassa sitten olisi laskettava? Eihän sitä kilo- tai
+kyynäräkaupalla — — —
+
+LUMI (kärsimättömästi).
+
+No, niin no, senkin — — — Kuulutukset ja kuuliaiset ja kihlaukset ja
+salakihlaukset, mitä ne oikein yhteensä tekevät?
+
+VALTE (tärkeänä).
+
+Jaa, jaa, mutta sehän riippuu — — — kauvanko siitä salahommasta
+tykättäis — — — ja mitenkä se sallimuskin rikeerais — —
+
+LUMI (kainosti häveten).
+
+Fyi, ettäs — — senkin siinä — — (Loittonee taka-alalle.)
+
+VALTE (nousee, kävelee; pysähtyy, itsetietoisesti).
+
+Ja vierottaminen! Vie se sekin aikaa - —
+
+LUMI (suuttuen).
+
+Siivoton nulikka, oletko vialla päästä?
+
+VALTE (arvokkaasti).
+
+Naisihminen siinä vialle menee eikä mies. Vai siivoton nulikka? Ei
+kumpikaan. Sopii kysyä Iitalta vaan.
+
+LUMI (merkitsevästi).
+
+Mitähän se Iita sitten oikein mahtaisi tietää — —
+
+VALTE
+
+Kyllä se tyttö tietää. Näin olen Iitalle puhunut kuutamoisina öinä:
+Iita, minä rakastan sinua, sillä sinä olet lahea kuin kuutamon naama;
+sinun kauneutesi tähden varmaan on kylässämme ruvettu kuutamoa
+sanomaan Töykänän auringoksi ja oikein, sillä sinun lähelläsi on
+kuutamolla auringon muoto ja kuumuus. Mutta tähän sydämeni totiseen
+sanaan olen useasti lisännyt: Konjunktuurit! Tiedätkö, Iita, mitä ovat
+konjunktuurit? Ja kun Iita on hymyillyt, olen jatkanut: Konjunktuurit
+yksin ohjaavat afäärimiehen elämän puotipojasta kauppaneuvokseksi
+saakka. Minä olen puotipoika Valte — niin sanoin Iitalle kerran
+valjussa aamuyössä — sinä olet, Iita rakas, piika. Ja nyt me
+rakastamme. Mutta jos nyt uusi rakkaus muuttaisi konjunktuurit, tekisi
+minut esimerkiksi puotipojasta kauppiaaksi, niin sen minä sanon, Iita,
+että sinusta eroon ja itken, totisesti, vaikka itkemällä sinut vierotan
+itsestäni, sillä konjunktuurit —
+
+(Akkunan taitse kulkee Lippu kalakoppa selässä.)
+
+LUMI (keskeyttäen; ihastuneena).
+
+Hän tulee, hän — — — ooh — —
+
+VALTE
+
+Kuka?
+
+LUMI
+
+En sano, en saata sanoa. (Kuuluu vasemmalta puotikellon kilahdus.)
+
+VALTE
+
+Sehän oli Lippu, tulee Salakaupalle.
+
+LUMI (epätoivoisena; siirtyen sohvan luo).
+
+Ush ändå — — — eikö vieläkään. Hän kiusaa minua, hän tietää, että
+odotan ja — — (Lyyhistyy sohvalle.)
+
+VALTE (ihmetellen; makeasti).
+
+Mitäs minä tässä nyt kiusaisin — — — Lumi neitiä — —
+
+LUMI (äkkiä).
+
+Mitäs sinä, Valte, taas puhuitkaan?
+
+VALTE
+
+Niin että — — se se juuri on sitä Iitan vieroittamista. Hellästi,
+hitaasti ja järkevästi se on tehtävä, niin että en minä vielä tänä
+päivänä pääse Lumin kanssa salakihloihinkaan, saatikka julkisiin.
+
+LUMI (täysin ällistyneenä).
+
+Herranjestas! Valte parka — — — (Nauraa raikkaasti.) Mitä sinä tarkoitat?
+
+VALTE
+
+Jaa, jaa terveet liikeperiaatteet! Ensin puotipojan rakkaus selväksi,
+sitten vasta kauppiaan tyttären sulhaseksi.
+
+LUMI (nousee, yhä nauraen).
+
+Nyt on kauppias Piinun puotipoika tullut hulluksi!
+
+VALTE (lähestyen; aikoen syleillä, innokkaasti).
+
+Zuleima, uusi lempi ja uudet kaukaisuuteen juoksevat respektiivit, ne
+tekevät vaikka hulluksi — —
+
+LUMI (työntää Valten tuimasti luotaan, joten tämä joutuu oikealle
+kamarin oven eteen, selkä ovea vastaan seisomaan).
+
+Etkö sinä ymmärrä mitään? Enhän minä sinusta välitä tuon taivaallista,
+muuten vain halasin sydämeni ilosta. Minä rakastan toista, toista!
+
+
+III KOHTAUS
+
+(Iita oikealta.)
+
+IITA (ojentaa kätensä oviluukusta ja tarttuu Valtea kaulukseen).
+
+Kuulitkos, kelttu! (Ravistaa Valtea.) Kuulitkos?
+
+VALTE (hätääntyneenä Lumille).
+
+Siellä on — Iita — Älä riepota, Iita!
+
+IITA (tulee esiin; Valtelle tiuskeasti).
+
+Kuulitkos, toista se ryökinä rakastaa, senkin höntti. Huh — — ja
+muistakin, Valte, jos sinä taas sekoitat ne kommentuurit, ei ole minun
+kamariini tuuria tulla, tiedä se. (Lyö lujasti oviluukun kiinni,
+poistuu keittiön ovesta.)
+
+LUMI (nauraen).
+
+Ymmärrätkös nyt?
+
+VALTE
+
+En, en minä ymmärrä — — —
+
+LUMI
+
+Minua tullaan kohta kosimaan. Eilen illalla hän sanoi hyvästellessään:
+huomen aamulla tulen isänne luokse. Ja hän katsoi vakavasti ja
+juhlallisesti. Kosimaan, alttarille! Sitä se merkitsi. Onkos ihme, että
+olen valmis syleilemään koko maailmaa. (Syleilee taas Valtea.) Valte —
+— Vaikka vasikka olisi tullut vastaani — —
+
+VALTE (eroten; kyräillen).
+
+Vasikka?
+
+LUMI
+
+Vaikka porsas, olisi suudellut ja hyväillyt — —
+
+VALTE
+
+Ja vaikka puotipoika?
+
+LUMI
+
+No, vaikka Valte!
+
+VALTE
+
+Ahaa, Toivorinta!
+
+LUMI (huoaten, onnea täynnä).
+
+Armas Toivorinta — — —
+
+VALTE (tarkoittavasti).
+
+Vai niin, konjunktuurit mutkistuvat!
+
+LUMI
+
+Ne vievät paratiisiin — —
+
+VALTE (osittain itsekseen).
+
+Vai — — vai sillä tavalla? Ja paratiisissa Aatamille monopooli? Niinpä
+kai — — Ja vapaa kilpailu? Mihinkäs se sitten jää? Ohoo — — Onpa siinä
+Toivorinnassa Aatamia! Kilpailee meidän kauppiaan kanssa kuin suurikin
+herra, alentaa ja alentaa hintoja. Ja juuri kuranttitavarassa. Siihen
+se iskee, missä rutto on suurin. On riistämäisillään meidän kauppiaalta
+netot ja kapitaalit. Ja eikös keksinyt temppua taaskin. Monopoliseerata
+rakkautta! Ja voittaakseen tietysti. (Suoraan Lumille.) Mutta sen minä
+sanon: puleeratkoon ja puliveivatkoon, ei meitä petetä.
+
+
+IV KOHTAUS
+
+(Lippu tulee vasemmalta.)
+
+LIPPU
+
+Kyllä on Samulilla pitkää siimaa ja palkkana kirkolla vehnästä ja
+viinaa — —
+
+VALTE
+
+Jaha, mikäs on nyt kurssi ja taksa?
+
+LIPPU (ottaa kalakopan selästään).
+
+No, ei nämä autuutta maksa: Viiskolmatta ja lantti sano entinen tyttö,
+kun nikkas komeljantti.
+
+LUMI
+
+Hyvä Lippu! Kaikki ostetaan, vieraita tulee. Lippu vie vain keittiön
+puolelle, Iitalle.
+
+LIPPU (suuttuen).
+
+Häh, Lippu! Eikös lappu ja lämpsä. Mitäs se ryökinä herjaa kunniallista
+ihmistä? Käräjiin tästä tullaan Samuli Neuvosen herjauksesta.
+
+LUMI
+
+Lippu hyvä, enhän minä pahalla— — —
+
+LIPPU
+
+Vai Lippu taaskin! Etulappu vai takaiämpsä? Häh? Manasivat kerran
+käräjille luvattomasta kalastuksesta liipolla muka. Saivatkos syyhyn?
+Ei vängälläkään. Mutta moukat alkoivat Lipuksi haukkua. Joo, joo,
+ryökinä, käräjiin mennään ja sakkoa pannaan.
+
+LUMI
+
+Ei suinkaan se Samuli nyt ihan todella — —? (Vältelle.) Auta nyt minua,
+Väite, auta — —
+
+VALTE
+
+Enpäs auta — — —
+
+LIPPU
+
+Ja eikös se mamselli ole kuullut, että poikani Samuel on tullut
+Ameriikasta kotiin. Siellä on pojalle annettu nimeksi Juutton, joo joo
+— — Samuel Juutton on nyt pojalla nimi, ja muutenkin on poika noussut
+semmoiseen rankiin, että tämän kylän pohatat saavat nuolla näppihän.
+Niin ettei Samuli Neuvonen tarvitse tämän talon puntarinokkaa — —
+(Heittää kopan olalleen aikoen poistua.)
+
+LUMI (Vältelle).
+
+Herra jumala, käännä hänet takaisin — — (Samuelille.) Samuli hyvä — —
+(Vältelle.) Kalasta riippuu aamiainen ja aamiaisesta — koko rakkaus — —
+
+VALTE (lähennellen; imelästi).
+
+Lupaako Lumi neiti, että se vapaa kilpailu saisi niinkuin jatkua — —
+luonnollista tietä?
+
+LUMI
+
+Lupaan, lupaan— — —
+
+VALTE (kaataessaan viinapullosta ryypyn).
+
+Samuli, otetaanpas tervetuloryyppy Sam. Newtonin kunniaksi.
+
+LIPPU
+
+He-he, terveestä tuoreeks, vanhasta nuoreeks — — Hur luiskis!
+
+VALTE
+
+Ja sitten kalakaupat — —
+
+LIPPU (täysin leppyneenä).
+
+No-nee, näin hutikassa kauppa summamutikassa.
+
+VALTE
+
+Ja hinta ei tarkka — —
+
+LIPPU
+
+No, jos lisäksi suutarin markka — (Poistuu oikealle.)
+
+LUMI (ohjaten, häntä hyväillen oikealle).
+
+No, tottakai — —
+
+VALTE (Lumille).
+
+Näkikös neiti? Se poika tietää, mitä tekevät konjunktuurit: sata
+rosenttia hintaa lisää ja ryyppy päälle, pienellä niksillä vaan — —
+
+LUMI (Toivorinnan kulkiessa akkunan taitse).
+
+Nyt, nyt — —
+
+VALTE (huomaamatta Toivorinnan tuloa).
+
+Noh?
+
+LUMI
+
+Polveni vapisevat — — (Lyykähtää sohvalle.)
+
+VALTE
+
+Nepäs nyt keksivät — —
+
+LUMI
+
+Sydän sen tekee — —
+
+VALTE (uneksien; haaveellisesti).
+
+Ja lemmen konjunktuurit — — (Siirtyy sohvan luo, painaa Lumin sohvalle
+pitkälleen; intohimoisesti.) Nukkukaa — — Lepää rauhassa — — (Samassa
+kilahtelee puodin ovikello vimmatusti.)
+
+LUMI (ponnahtaa sohvalta pois; vaiennetuin äänin).
+
+Jestas, en uskalla jäädä. (Juosten oikeanpuoliselle ovelle.) Pappa!
+(Palaten: Valtelle.) Tunnustan papalle, pappa kyllä osaa ottaa kosijan
+vastaan, ja minä käsken papan myöntymään. Ota vastaan — — (Aikoo
+poistua.)
+
+VALTE (aluksi nokkavasti).
+
+Tarkoittaako neiti sitten sitä että (itkunsekaisen kimeästi) että
+suhteet Valten kanssa poikki?
+
+LUMI (viekkaasti).
+
+En, enhän toki, kyllä meille vielä suhteita jää (iskien silmää) ne
+ansiottomat arvonnousut ja ne — oikeat konjunktuurit —
+
+VALTE
+
+Heh — — sopii sitten mennä vaan. (Lumin poistuessa oikealle, puoliksi
+itsekseen, uhkaavasti.) Kyllä minä otan kosijat vastaan. (Ottaa
+pöydältä kirjansa, selaa kiireesti auki sopivan kohdan.) Jaha, jaha — —
+(Lukee nopeasti.) Jos keskustelet kilpailijasi kanssa, ole kylmä kuin
+teräs ja joustava kuin vieteri, halveksi häntä syvästi, mutta hymyile
+makeasti kuin hunaja! (Leveästi hymyillen.) Hunaja — — makeasti kuin
+hunaja. (Harjoittelee peilin edessä makeasti hymyilemään.)
+
+
+V KOHTAUS
+
+(Iita oikealta.)
+
+IITA (jo ovelta; mielevästi).
+
+Valte — —
+
+VALTE (kääntyy Iitaan päin yhä hymyillen).
+
+IITA (lähennellen; tökäten kylkeen).
+
+Kylläpä siinä nyt taas muikistellaan — — tälle omalle Iitalle.
+
+VALTE (harjoittelee yhä hymyilemistä).
+
+IITA (painuen yhä lähemmäksi Valtea; huoahtaen).
+
+Hohoi, ne miesten mielet ja tuurit ja naisparka — — ei muuta kuin
+unohtaa ja antaa, antaa aina vaan — (pieni paussi; kuiskaten) anteeksi.
+
+VALTE (etääntyen Iitasta; harjoittaen esiintymistä).
+
+Mutta halveksi häntä syvästi. (Iitalle; tehden eleitä.) Minä halveksin
+häntä syvästi!
+
+IITA (ällistyen; puoliksi leikillään).
+
+Ja vielä mun mitä — — kiitä kun saat — —
+
+VALTE (koomillisen tiukasti).
+
+Jaa, jaa — —
+
+IITA
+
+Tämmöisen tytön! Ei ole vajaita puolia, vaikka hakemalla hakisit
+— — oletkos löytänyt? Ja luuletkos, ettei minulla ole satasia
+säästöpankissa. Kyllä on ennätetty kauppamatkustajat ja kolportöörit
+passata ja pankkiin on solahutettu joka penni ja vähän muutakin.
+Ymmärrätkös?
+
+VALTE (yhä omassa osassaan; kumartaen hyvin syvästi Iitaa kohden).
+
+Kumarran kyllä syvään — — taivun kuin hieno vieteri — — (Ponnahtaen
+jälleen ylpeästi suoraksi.) Mutta olen kylmä kuin teräs! Kylmä,
+ymmärrätkö?
+
+IITA (suutahtaen).
+
+Höh — — senkin kelju! Vai vieteri? Nenäs sun on vieteri, lörppähuulet
+alla ja aataminomena väkättää kuin hyrrä nahan alla. Ja entäpäs koivet?
+Ruippanakintut kuin yksöisellä vasikalla.
+
+VALTE (nyt todella Iitaa tarkoittaen).
+
+Olen kylmä kuin teräs!
+
+IITA
+
+Pyh —
+
+VALTE
+
+Halveksin syvästi, mene tiellesi siitä.
+
+IITA
+
+Kyllä tässä mennään ja mennään Neuvosen Samulin syliin. Onpas tullut
+tytön ensirakkaus Ameriikasta. Reolittaret jätti ja Iitaa muisti,
+lähettipä isällään terveiset, että helsaamaan on tulossa. Morjesta
+vaan! Pyh! (Poistuu oikealle.)
+
+VALTE (menee peilin eteen; kuin itseään vahvistaen).
+
+Ole kylmä kuin teräs!
+
+
+VI KOHTAUS
+
+(Armas Toivorinta tulee vasemmalta. Hän on lihava, lyhyt ja paksu,
+mutta nuori mies.)
+
+TOIVORINTA (Valtelle; savolaisen viekkaasti).
+
+Peilin kanssako tässä talossa kauppoja hierotaan?
+
+VALTE (käännähtää ympäri, jää seisomaan jäykkänä kuin patsas).
+
+TOIVORINTA
+
+Olisi kauppiaalle asiaa.
+
+VALTE (kumartaa syvään kohteliaasti hymyillen; äkkiä suoristuen).
+
+Tie sinne käy ruumiini ylitse.
+
+TOIVORINTA (nauraen).
+
+Mieluummin ohitse. (Aikoo oikealle.)
+
+VALTE (asettuen oven eteen; kädet housuntaskuissa, nulikkamaisen
+ilkeästi).
+
+Annetaankos teillä kyynärästä kanttinauhaa paljonkin kaupantekiäistä?
+
+TOIVORINTA
+
+Ka, kaksi syltä Valensian-pitsiä, niin jotta — — jos Iitan
+punaisenkirjava alushame on tilpehöörejä vailla, niin — —
+
+VALTE (mustasukkaisena).
+
+Ahaa, vai punaisenkirjava! Mistäs te sen tiedätte?
+
+TOIVORINTA (kiusoittavan terävästi).
+
+Kyselin Neuvosen Samulilta — —
+
+VALTE (sekopäisenä suuttumuksesta).
+
+Nyt minä lähden tappamaan sitä miestä — Mutta teille sitä ennen
+mittakeppiä. Jaa, jaa! Jumalavita! (Lähtee mittakeppiä hakemaan
+puodista, kääntyen ovella.) Ja Piinun kaupassa mitataankin täydet
+mitat nipasta nippaan ja vaaksa päälle, eikä niinkuin — — eräissä
+nurkkakaupoissa. (Poistuu.)
+
+
+VII KOHTAUS
+
+(Samassa lennähtää oikeanpuolinen ovi auki ja ovelle astuu kauppias
+Piinu, hyvin kumaraharteinen, melkein kyttyräselkäinen, mutta
+lujatekoinen ja vanttera äijä, puettuna kiiltäväksi kuluneeseen
+vanhanmalliseen pukuun, jonka epäsiisteyttä nuuskatahrat lisäävät.)
+
+PIINU (seisahtuen kynnyksellä kääntyen puhumaan näkymättömissä olevalle
+tyttärelleen).
+
+Mitäh? Vieläkös vetistellä?
+
+LUMI (kiukkuisen itkevällä äänellä).
+
+Papan täytyy antaa myöntävä vastaus, täytyy, täytyy!
+
+PIINU (painaa oven kiinni; puoliksi itsekseen; äreästi).
+
+Vai sitä sorttia tässä. (Kääntyen Toivorinnan puoleen; ivallisesti.)
+Njam, njam, saiskos luvan olla inkivääriä vai venäjänlehtiä ja
+mänttihihnaa?
+
+TOIVORINTA
+
+Eipä tultu ostamaan eikä myömään, muuten vain — — hyötymään
+ilmanaikojaan.
+
+PIINU
+
+Urkkimaan vai riitaa haastamaan —
+
+TOIVORINTA
+
+Eipä juuri kumpaakaan, mutta siltä väliltä.
+
+PIINU (ärtyen).
+
+Väliltä, väliltä, — miltä väliltä?
+
+TOIVORINTA (nauraen).
+
+Kah, kummankin väliltä.
+
+PIINU (yhä suuttuneempana).
+
+Njam, njam — — nauta!
+
+TOIVORINTA (yhä hyvätuulisempana).
+
+No, ihanpa käyttää kauppiaskin sukulaiskieltä. Se sattui — muuten
+paikalleen. Tulin vähän nautamaiselle asialle.
+
+PIINU (ilkkuvasti hyvillään).
+
+Satunpa tietämään asiasi, mutta sanopas, virkaveli, miltä puolelta se
+on sinusta nautamaista.
+
+TOIVORINTA
+
+No, ainakin pääpuolesta.
+
+PIINU
+
+Sinunko vai sen toisen?
+
+TOIVORINTA (hämmästyneenä).
+
+Minkä toisen? Minkä pään? Jukoliste! Mistäs päästä se kauppias oikein
+puhuu. (Uhkaavasti.) Minä tulin tekemään rehellisen tarjouksen omasta
+päästäni ja myönsin sen omalta kannaltani nautamaiseksi, koska kauppias
+sen avulla pääsisi pilaantuneesta tavarasta tuota pikaa ja voitolla.
+
+
+VIII KOHTAUS
+
+(Valte tulee oikealta mitiakeppii kädessä, jääden ovensuuhun seisomaan.)
+
+PIINU
+
+Pilaantuneesta tavarasta? Ja voitolla! Naisen solvaus! Valte, mittaa
+kyynärpuulla tuon moukan selkää.
+
+VALTE
+
+Kyllä minä — — (Etenee pari askella, mutta pysähtyy rohkeutensa
+menettäneenä.)
+
+PIINU (ällistyneenä seisovalle Toivorinnalle).
+
+Tietämäs pitää, että se on tyttö kuin herran enkeli, yhtä hyvä impi
+kuin Ainolan neitseet. Ymmärrätkös? No, Valte?
+
+VALTE (koetlaen pelokkaana päästä pälkähästä).
+
+Tuota — — tilanne on tärkeä, tuo kilpailija on kukistettava ja
+kyynärämitalla, mutta koska yksin kauppiaan käsi, jonka taidon ja
+voiman oma selkänahkani taitaa todistaa, on tuolle lurjukselle
+riittäväksi opetukseksi ja koska kilpailu, sitäpaitsi, käy — —
+kapitaalien kesken, olisi niinkuin arvokkaampaa, jos — —
+
+PIINU (suuttuneena).
+
+Vä-vä-tys siinä! (Ottaen kepin).
+
+Anna tänne, kyllä kävelee — —
+
+VALTE
+
+Ja tanssii — —
+
+TOIVORINTA
+
+Kyllä kauppias on nyt taitanut erehtyä. En tietenkään tarkoittanut
+väittää sitä kokonaan pilaantuneeksi, vähän vain vanhentuneeksi ja
+tunkkaantuneeksi — — nähkääs, kun joutuu seisomaan kauvan varastossa — —
+
+PIINU
+
+Vai kauvan — — kahdeksantoista vuotta, jos herraa huvittaa tietää. Ulos
+minun talostani! (Aikoo lyödä kepillä Toivorintaa.)
+
+VALTE (on siepannut pöydältä suuren tilikirjan, tätä nostaen).
+
+Kyllä täältä autetaan!
+
+TOIVORINTA (riipaisee mittakepin Piinan kädestä, lyötyään sen poikki
+polveaan vasten).
+
+En minä nyt sentään selkääni ota. Mikä peeveli teitä nyt oikein riivaa?
+
+
+IX KOHTAUS
+
+(Lumi ja hänen takanaan Iita tulevat keittiön ovesta samaan kahakkaan.)
+
+IITA (hyökkää teerevästi Valten luo, joka yhä nostelee kirjaa
+uhkaavasti ottaen sen pois).
+
+Vai tässä — — miesmurhia tekemässä — — (Vie hänet keittiön ovea kohti.)
+
+VALTE
+
+Nääpäs, Iita, tämä se on kauppapolitiikkaa. Jos ei kauppias olisi
+hellännyt, niin — —
+
+IITA (tiukasti).
+
+Kalat on perattava sassiin nyt. (Poistuvat keittiön ovesta.)
+
+TOIVORINTA (kumartaa Zuleimalle).
+
+LUMI (Toivorinnalle; epäröiden, punastuen, kuiskaten).
+
+Mitä isä on vastannut?
+
+PIINU
+
+Njam, njam — — kysy paremminkin, mitä tämä mies on kysynyt?
+
+TOIVORINTA (iloisesti).
+
+Kysynyt en ole mitään.
+
+LUMI (horjahtaen, vavisten).
+
+Eikö mitään — —
+
+TOIVORINTA
+
+Mutta vastauksen sain oikein kyynäräkepillä.
+
+PIINU (uimille).
+
+Ja sinä, hupakko, solvausta oikein kahmalokaupalla — — On siinä
+tyttärellä komea sulhanen! Hän haukkui sinua pilaantuneeksi tavaraksi— —
+
+LUMI
+
+Ooh — — (Hoippuu sohvan luo.)
+
+PIINU
+
+Sanoi sinua vanhentuneeksi ja tunkkaantuneeksi ja varastossa
+seisoneeksi.
+
+LUMI
+
+Isä! Hän on pettänyt minut! Ooh, — — (Kaatuu pyörtyneenä sohvalle.)
+
+PIINU (Toivorinnalle, joka aikoo rientää Lumin luo).
+
+Nää-nää, ei se käy hengen päälle. Se lukee naisten kirjoittamia
+romaania kaiket yöt ja pyörtyilee lystikseen joka päivä — —
+
+TOIVORINTA (nopeasti selittäen).
+
+Neiti Zuleima, jos voitte kuulla, niin havaitsette minut syyttömäksi.
+Ettekö te ymmärrä? En ole puhunut tyttärestänne, en ainakaan vielä — —
+tulin ilmoittamaan teille, että lakkaan kilpailemasta teidän kanssanne,
+lakkaan alentamasta hintoja ja ehdotan päinvastoin, että tehtäisiin
+semmoinen — — oikein kaverusten komplotti. — Eikös mallaa, vai?
+
+PIINU (epäluuloisella, narisevalla äänellä).
+
+Njam, njam, vai komplotti — — mikäs konnankoukku se sitten on?
+
+TOIVORINTA
+
+Ka — — koukku, mutta muille, ei meille. Kilpaillessamme olemme sokerit
+ja jauhot ja kahvit, koko kuranttitavaran saaneet myödä melkein omiin
+hintoihin. Mutta komplotti! Se on semmoinen lotteri, että voittoarpa
+lankee meille, mutta muille tyhjät liput ja matti kukkaroon. Samat
+hinnat molemmille ja huikeat hinnat! Mistäs muualta maanjussit ostavat.
+Se se on komplotti! Neuvosen Sam poika se Ameriikassa oppi senkin
+juksun. Ei siellä enää suuret herrat kilpaile keskenään ollenkaan. Ne
+vaan kuponkia leikkaavat ja pitävät tanssiaisia palatseissaan, joita
+sielläpäin sanotaan pörsseiksi — —
+
+PIINU (hykerrellen käsiään).
+
+Njam, njam — — kolme viispennistä jauhokilolle ja neljä sokerille ja
+viis lanttia ja viiskolmatta penniä ja — —
+
+TOIVORINTA
+
+Joopa, joo — —
+
+
+X KOHTAUS
+
+(San. Newton tulee keittiön ovesta.)
+
+PIINU (ojentaen kätensä Toivorinnalle).
+
+Sanasta miestä. (Kättelevät.)
+
+TOIVORINTA
+
+Ja vanhat vihat pois, sillä Töykänän liike-elämän historiassa on tämä
+päivä kunnianpäivä — —
+
+NEWTON
+
+All right! Ja tässä on tirehtööri!
+
+PIINU
+
+Häh?
+
+NEWTON (kätellen Piinua ja nyökäten Toivorinnalle).
+
+Ei se paljon maksa. Trusti! Siinä se on kassakaappi. Ja business! Siinä
+se on avain. Jokaisella trustilla täytyy olla tirehtööri, joka tietää
+mikä on oikea business.
+
+TOIVORINTA
+
+Äläs — — trusti! Onkos se sama kuin se komplotti?
+
+NEWTON (vähäksyvästi).
+
+Not, my boys. Kun sakki sivistyy ja rikastuu, tulee siitä komplotti ja
+kumppani, mutta kun on päässä silinteri, kaulassa silkkinen ravatti
+ja ravatissa riljantti, silloin on pojat trustiherroja. Mutta ei
+vielä pääpomoja. Business ja tirehtööri! Ne, ne on kulttuurille samaa
+kuin mamsellin kengälle suutarinlakka ja pulituuri. Ja tässä on nyt
+teille tirehtööri, jonka aivokoppa kiehuu bussinessia kuin rokkapata
+hernerokkaa. Ja palkoista sovitaan melkeinpä luonnossa.
+
+PIINU (epäluuloisena, äristen).
+
+Njam, njam, vai luonnossa.
+
+LUMI (nousee istumaan).
+
+TOIVORINTA (lähestyen; kumartaen).
+
+Neiti Zuleima, saanko saattaa?
+
+LUMI (heikosti).
+
+Vettä — —
+
+TOIVORINTA (kaataa pöydältä vettä ja tarjoa).
+
+LUMI (maistaa hieman; Toivorinnalle).
+
+Tarjotkaa käsivartenne — —
+
+TOIVORINTA (saattaa Lumin oikealle).
+
+NEWTON (Istuutuu sohvalle).
+
+PIINU (istuutuu vasemmalle pöydän luo).
+
+NEWTON
+
+Kaunis tytär sillä kauppiaalla — —
+
+PIINU
+
+Meillä on vain hyviä sortteja — —
+
+NEWTON
+
+Siellä jänkkien maassa rikkaimmat trustipohatat naittavat tyttärensä
+tirehtööreillensä ja business käy ilman palkkaa ja kontrollia. Nääs,
+vävypoika kun pitää talon puolta noin omasta takaa — —
+
+PIINU
+
+Vai niin tekevät herrat?
+
+NEWTON
+
+Jaa, jaa, Morkaanit, Karneekit ja Rokkefellerit, sillä tavalla ne
+ovat joka poika kietaisseet tuhannen miljoonaa. Ja sen minä lupaan
+kauppiaalle, että missä nyt voitatte viispennisen, siinä silloin
+napsautatte markan ja lantin lisää. Trusti pystyyn vaan. Hinnat
+nostetaan, kilpailu lakkaa ja monopooli laitetaan.
+
+(Puotikello soi.)
+
+PIINU (hieroen käsiään; kävellen edestakaisin; saiturimaisesti puoliksi
+itsekseen).
+
+Markka ja lantti, markka ja piikki ja monopooli vuodesta vuoteen — —
+(Äkkiä.) Puhutko sinä, mies, luikuria vai totta?
+
+NEWTON
+
+Ou jees, joka poika sen Ameriikassa tietää, että trusti ja monopooli
+juuri kapitaalit päällekkäin kasaavat. Rahamylly, rikkauden
+akkumulaattori tässä käymään pannaan, kyllä sen saa kauppias uskoa
+rehellisen miehen suusta.
+
+PIINU (kiihkeästi).
+
+Samalla tavallakos ne Morkaanit ja Rokkefellerit — —
+
+NEWTON
+
+Samallapa juuri, tirehtööreillä ja vävypojilla — —
+
+PIINU (puoliksi itsekseen).
+
+Ilmaiseksi ovat löysäläiset ja maanjussit tavaraa kettäneet. Aatteles,
+poika, melkein ilmaiseksi. (Kaataa pikariin ‘Viinaa, tarjoaa
+Newtonille). He, tuossa, tirehtööri!
+
+NEWTON (hyvillään).
+
+He-he tirehtööri — — trustin malja!
+
+PIINU (ryypättyään kiireesti, kävellen edelleen).
+
+Hähä-häh, orvaskettä myötä saavat maksaa tappioni takaisin — —
+
+NEWTON
+
+Ja korot! Ei se raha ilman korkoa oikeata kapitaalia olekaan.
+
+PIINU (kaataen Newtonille jälleen ryypyn; elehtien hyvillään).
+
+Njam, njam, korotpa tietenkin ja korkoa korolle ja voittoa — — (Yhä
+ahneempana.) Voittoa, penni penniin, markka markkaan ja pussi pussin
+päälle. Koko maakunnassa ei muuta pidä myytämän kuin Aatami Piinun
+tavaroita. Ja kukas tokenee maakunnasta muut ostamaan munat ja voit
+ja marjat ja linnut, lumput ja luut, kukas tokenee toinen poika, kun
+nappikauppiaat moksautetaan maahan kuin torakat seinältä, höh, höh,
+sanopas kuka sitten tokenee — —
+
+NEWTON
+
+No, ei itse taivahan enkeli kykene muuta kuin siunausta lähettämään.
+
+
+XI KOHTAUS
+
+(Valte tulee keittiön ovesta, aikoen puotiin.)
+
+VALTE (pysähtyen; Newtonille uhkaavasti).
+
+Onkos siinä asiassa, mies parka, perää vai ei? Vastaa suoraan ja
+sassiin — —
+
+NEWTON (nauraen; kaataen itselleen ryypyn).
+
+Hurja perä!
+
+VALTE (kimeästi).
+
+Eipäs ole, valehtelet! Eipäs se olekaan punaisenkirjava, siinä on vain
+punaisia raitoja.
+
+NEWTON (ryypättyään; nauraen).
+
+Ka, siksipä juuri — — punaisenkirjava, hä-hä-hä — —
+
+VALTE (tiukasti).
+
+Äläpäs puiki, mies. Sanopas, minkälaiset ovat pitsit pyhäpaidassa?
+
+NEWTON
+
+Yläkerta Valensian pitsiä, piikkosta alakerta! Eiks olekin?
+
+VALTE (vahingoniloisena).
+
+Ähä, poika! Löit paistinpannulla naulankantaan. (Halveksivasti.) Kyllä
+on jänkit jännää, mutta eivätpä tiedä, minkälainen on läheltä katsoen
+Töykänän aurinko — —
+
+NEWTON (innostuu, äkkiä).
+
+Kuulkaas, kauppias! Siinä se tuli — — Töykänän aurinko! Se se juuri on
+kiellelläni pyörinyt. Mutta tulipas viisaus imeväisten suusta. Töykänän
+aurinko! sen juuri me otamme ja pannaan lapselle nimeksi — —
+
+VALTE (ärsyttävästi).
+
+Nuolaisitpa poika ennen tipahtamista. Tämä poika sen ottaa ja tämä
+poika sen ristii — —
+
+PIINU (joka on selaillut pöydän luona konttorikirjaa Valtelle).
+
+Mitäs sinä, poika, oikein siinä kehvellät, annat kundien odottaa. Mars
+kaupan tekoon siinä.
+
+VALTE (lähtiessään).
+
+Minä en tee kohta enää kuin naimakauppoja, ettäs sen kuulitte! (Poistuu
+vasemmalle.)
+
+NEWTON (nousten seisomaan kuin puhetta pitäen, liikuttuneena).
+
+Niin, herra kauppias, vakavasti puhuen: "Töykänän aurinko" on
+trustillemme ainoa oikea nimi. Jokaisen trustin tulee kantaa
+kansallista, isänmaallista leimaa. "Töykänän aurinko" on Töykänän kylän
+kansallinen nimitys rakkaan syntymäseutumme kuutamolle. All right!
+Sille samalle kuutamolle, joka myös ikuista virkaansa täyttäen yhdistää
+tyttärenne Zuleiman ja Sam. Newtonin aviolliseen liittoon. "Tässä
+merkissä voitamme", sanoi kerran eräs suuri mies elämän arpajaisissa.
+Samaa sanon minä, Sam. Newton. All right! "Töykänän aurinko" on
+Töykänän trustilla nimenä. (Nostaen pikariaan.) Malja!
+
+PIINU
+
+Njam, tuota — — mutta täytyy sen toisenkin osakkaan olla nimestä
+päättämässä. Ja taksoista! Jaa, jaa, hinnankorotus tässä on asian ydin
+ja runko! Jos suostuu Toivorinta parinkymmenen rosentin korotukseen,
+ainakin kuranttitavaralle, silloin on trusti valmis, ja sinä olet
+tirehtööri, jos vain sinun businessisi tehoo tyttäreen. Onkos selvä?
+(Poistuu oikealle.)
+
+NEWTON (Piinun poistuessa).
+
+All right! Kyllä tämän pojan business on tyttöihin tehonnut ja tehoo — —
+
+
+XII KOHTAUS
+
+(Valte tulee vasemmalta.)
+
+VALTE
+
+Tehoo — — Ameriikan sälli ja housunlahkeet, siinä on koko business!
+
+NEWTON (perin ystävällisenä; ottaen Valtea kaulasta).
+
+On se vähän muussakin. Kuule, veli veikkonen, sulle sen selitän, ettäs
+osaat tarttua onnesta kiinni, kun ulottuville tulee. Se on melkein
+samaa kuin rikkaan tytön naiminen. Siinä on voittoa kaikki muu kun itse
+naitava tyttö. Se on höyrylaiva, jolla me porhallamme elämän Atlantilla
+eteenpäin ja morsian on proomu, jonka voi purkaa seuraavassa satamassa,
+jotta se ei enää paljoa haittaa. Business on juksaus ja tempaus, joka
+vetää konjunktuurit toisilta solmuun ja meille ne avaa.
+
+VALTE
+
+Äläs, konjunktuurit, ne minä kyllä ymmärrän. Mutta sanopas mikä siinä
+businessissa on sitten pääasia, se päätemppu, jolla voitetaan toiset.
+
+NEWTON
+
+Nopeus, salamannopeus! Heveli muoto ja riuska teko, leimaus ja tempaus
+— —
+
+VALTE (ilkkuvasti, riemuiten).
+
+Ähää — — nyt minä lähden — — (Menee keittiön ovelle ja näyttää pitkää
+nenää.) Naimaan lähden, päistikkaa ja suoraa päätä. (Poistuu.)
+
+NEWTON (menee holtittomasti nauraen pöydän luo, aikoo kaataa itselleen
+ryypyn.)
+
+
+XIII KOHTAUS
+
+(Piinu ja Toivorinta tulevat oikealta.)
+
+PIINU (hyvillään).
+
+Selvillä on asiat — — sanoo kauppias. Sanoo suostuvansa, njam, tuota.
+
+TOIVORINTA (keskeyttäen; iloisesti).
+
+No, melkein vaikka mihin, nyt on pojalla toukokuussa juhannus — —
+
+NEWTON
+
+No, jopas sitten taitaa sopia nimeä myöten. "Töykänän aurinko"
+aateltiin panna trustin viralliseksi nimeksi rotokolleihin ja
+rekistereihin — —
+
+TOIVORINTA
+
+Töykänän aurinko! Tosiaankin! Hän on suloisin kuutamo ja kirkkain
+aurinko. Töykänä tanssii auringossa ja aurinko on Töykänän yllä
+päivästä päivään, senjälkeen kun on tehty se ihmeitten ihme ja trustien
+trusti. (Menee oikeanpuoleiselle ovelle.) Zuleima, Zuleima!
+
+
+XIV KOHTAUS
+
+(Lumi tulee oikealta.)
+
+LUMI (rientää Toivorinnan luo; isälleen).
+
+Isä, hän kosi, eikä hän muuta varten tullutkaan. Älä yritäkään kieltää
+taikka ma näytän, mikä on naisen oikeus ja vapaa rakkaus — —
+
+TOIVORINTA
+
+Niin, kauppias, tulin etupäässä kosimaan, mutta pehmittääkseni ensin
+maaperää esitin kauppakilpailun lopettamista ja komplotin perustamista.
+Keskustelu meni aluksi hunninkoon päin. Mutta nyt se on selvä.
+
+PIINU
+
+Njam, tuota — — selvä on, että aiot ottaa tytön ja myötäjäiset ja
+jatkaa kilpailua.
+
+NEWTON
+
+Very well! Tyttö on luvattu minulle, sillä minä olen keksinyt aatteen
+ja systeemin. Se maksaa tytön tai rahaa. Vaadin korvausta!
+
+TOIVORINTA (nauraen).
+
+Eikös siellä rapakon tuolla puolen vielä tiedetty, että tämä lemmen
+lankeemus on keksitty jo paratiisissa, ja systeemi, se oli jo Eevan
+siemenessä ja hänen jälkeensä kaikkien Eevan tyttärien hampaankolossa.
+Minä sen äsken sieltä juuri löysin, ja keksintö on Eevan ja minun.
+
+PIINU
+
+Nää, nää, mutta myötäjäisiä et saa!
+
+TOIVORINTA
+
+Niillä ei kiirettä. Kaupat pannaan yhteen ja nurkkakaupoista tehdään
+suurliike. Siinä se on trusti, eikä tirehtöörejä tarvita. Turha tässä
+on kauppiaan vastaan hangata. Jos en tyttöä saa, alan sellaisen
+kilpailun, että Töykänän aurinko putoo maahan. Mitäs sanotte?
+
+PIINU
+
+Njam, tuota, vävy vai appi määrää hinnat ja korotukset?
+
+TOIVORINTA
+
+Ensin appi ja sitten vävy.
+
+PIINU
+
+Hmh — — mikset sitä heti sanonut. Siin' on, ota tyttö.
+
+NEWTON (puoliksi itsekseen).
+
+To bee or not to bee — — Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
+(Muille.) Minä luovun kaikista vaatimuksista, jos saan korvausta
+viisisataa markkaa.
+
+
+XV KOHTAUS
+
+(Valte ja Iita tulevat keittiön ovesta.)
+
+TOIVORINTA (tulleita huomaamatta).
+
+Ei ansion mukaan, mutta hyvästä nimestä, Töykänän auringosta, voit
+saada parisensataa juomarahaa.
+
+VALTE
+
+Ei se ole tuon sällin keksimä. (Vetäen Iitan lähelleen). Tässä se on se
+oikea Töykänän aurinko, pinnalta lahea kuin kuutamon naama ja sisältä
+kuuma kuin auringon terä. Ja se on kaikki tämän Töykänän tekoa ja
+Valten keksimä. Häh — — Mitäs siinä toljotat? Isäsi makaa pihakentällä
+juovuksissa, vehnäspala suussa. Mene pappaasi hoitamaan tai tukehtuu
+ylensyömiseen.
+
+NEWTON
+
+Tolkuta mitä tolkutat. Vai luulevatko nulikat tietävänsä, miten marssii
+oikea kentlemanni elämän markkinoilla. Hän ostaa ja myy, hän tappaa ja
+voittaa. Ja kun on lakkarissa reikä ja reikä on tyhjä, hän viheltää
+iloissaan ja panee pystyyn tingeltangelit ja karusellin, sillä tämä
+poika taitaa silmät kääntää ja miekat niellä ja klovnipoikana pakaransa
+pehmittää, ja jos ei auta kauppa eikä konsti, silloin taipuu tämä poika
+Sarpatin leskien puoleen ja lepää elämänsä vaivoista, lepää ja pään
+alla on untuvatyynyt ja vierellä pullea leski. Ymmärrätkös sinä pienin
+ynisevistä olennoista? Et, et tietenkään. Mutta minä, kentlemannien
+kentlemanni, minä olen käynyt elämän turulla tuhannet markkinakojut ja
+siksi on minulla se oikea business ja nyt minä lähden.
+
+VALTE (siirtyen Iitan kanssa keskinäyttänölle; ihmeissään).
+
+Olipas siinä oikea maailman sälli. Mutta meillä on järki ja järjestys.
+Ja me eroamme nyt Iitan, kihlattuni, kanssa tästä paikasta. Minä
+perustan Saukkolan perukalle nappi- ja tupakkakaupan ja sitten Moksin
+kylään rihkamakaupan, jossa on nauhat ja pitsit ja punaisenkirjavat
+hamekankaat. Ja sitten kun olen tullut porvariksi, siirryn tänne
+kirkonkylään ja tulen poroporvariksi ja panen teiltä konjunktuurit
+tukkoon — —
+
+IITA
+
+Mutta sen minä, Valte, sanon ajoissa, että nyt alkaa minun tuurini eikä
+sinulle enää muuta tuuria tule. Ja siinä se on top ja top tykkänään!
+
+VALTE (kääntyen toisten puoleen, kuin Iitan puolesta anteeksipyytävästi
+selittäen).
+
+Tää Iita, nähkääs, ei jaksa ymmärtää, että meidän kauppiaitten elämä
+on sellaista noppapeliä ja ympyrää, että kun konjunktuurista lähdet ja
+pääset voittoon ja lisävoittoon ja arvonnousuun ja saat vielä korkoja
+ja korolle korkoa, niin taas on se temppu ja konjunktuuri edessä,
+jos aiot kavuta säätytikkaita ylöspäin. Mutta muuten se on tanakka
+ja mukava tyttö, tää Iita — — (Levittäen kätensä, Iitalle, huikean
+riemukkaasti.) Iita!
+
+VÄLIVERHO.
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 77371 ***
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6c72794
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This book, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..4baf81d
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for eBook #77371
+(https://www.gutenberg.org/ebooks/77371)