diff options
Diffstat (limited to '75894-h/75894-h.htm')
| -rw-r--r-- | 75894-h/75894-h.htm | 3261 |
1 files changed, 3261 insertions, 0 deletions
diff --git a/75894-h/75894-h.htm b/75894-h/75894-h.htm new file mode 100644 index 0000000..4710c95 --- /dev/null +++ b/75894-h/75894-h.htm @@ -0,0 +1,3261 @@ +<!DOCTYPE html> +<html lang="fi"> + <head> + <meta charset="UTF-8"> + <title>Amerikan ensimäiset suomalaiset | Project Gutenberg</title> + <style> + @media screen { + body { + margin-left: 10%; + margin-right: 10%; + } + } + div.copyright { + margin-left: 3em; + margin-bottom: 6em; + } + div.chapter { + margin-top: 3em; + } + div.footnotes { + margin-top: 3em; + } + div.table { + text-align: center; + margin-top: 1em; + margin-bottom: 1em; + } + div.table table { + display: inline-table; + text-align: left; + } + div.table table td { + padding-right: 1em; + } + div.table table td.label { + font-weight: bold; + } + div.table table tr.label { + font-weight: bold; + } + div.quote { + font-size: 0.85em; + width: 50%; + margin-top: 1em; + margin-bottom: 1em; + margin-left: auto; + margin-right: auto; + } + p.paragraph { + text-indent: 1.5em; + text-align: justify; + margin-top: 0.25em; + margin-bottom: 0.25em; + } + p.paragraph-cont { + text-indent: 0; + text-align: justify; + margin-top: 0.25em; + margin-bottom: 0.25em; + } + p.argument { + text-indent: 0; + font-size: 0.85em; + text-align: justify; + margin-top: 1em; + margin-bottom: 1em; + margin-left: auto; + margin-right: auto; + width: 50%; + } + div.verse { + text-indent: 0; + font-size: 0.85em; + width: 50%; + margin-top: 1em; + margin-bottom: 1em; + margin-left: auto; + margin-right: auto; + } + div.footnote { + margin: 0.5em; + text-align: justify; + } + div.footnote table { + margin-left: 3em; + } + div.footnote table td { + vertical-align: top; + } + div.footnote table td p { + margin: 0; + } + sup { + vertical-align: top; + font-size: 0.6em; + } + div.image { + text-align: center; + margin-top: 3em; + margin-bottom: 3em; + margin-left: 10%; + margin-right: 10%; + font-size: 0.8em; + } + div.image img { + max-width: 100%; + max-height: 100%; + width: auto; + height: auto; + border: 3px solid black; + } + div.toc { + margin-bottom: 6em; + } + div.toc td.toc-number { + text-align: right; + } + span.pageno { + position: absolute; + left: 93%; + font-size: small; + font-style: normal; + text-align: right; + text-indent: 0; + color: #A9A9A9; + } + span.name { + font-variant: small-caps; + } + </style> + </head> + <body> +<div style='text-align:center'>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75894 ***</div> + <h1>Amerikan ensimäiset suomalaiset</h1> + <h2>Eli Delawaren siirtokunnan historia</h2> + <div class="copyright"> + <p> + Kirjoittanut<br> + S. Ilmonen + </p> + <p> + Hancock, Michigan, U. S. A., 1916<br> + Suomalais-luteerilaisen kustannusliikkeen kirjapaino + </p> + <p> + Copyright 1916<br> + by<br> + Rev. S. Ilmonen + </p> + </div> + <div class="toc"> + <h2>Sisällys</h2> + <table><tbody> + <tr> + <td class="toc-number"></td> + <td class="toc-title"><a href="#prefaceNone">Alkulause</a></td> + </tr> + <tr> + <td class="toc-number">I</td> + <td class="toc-title"><a href="#chapter1">Amerikan löytäminen ja sen siirtokunnat</a></td> + </tr> + <tr> + <td class="toc-number">II</td> + <td class="toc-title"><a href="#chapter2">Delawaren siirtokunta ja retket sinne</a></td> + </tr> + <tr> + <td class="toc-number">III</td> + <td class="toc-title"><a href="#chapter3">Delawaren siirtokunnan vaiheet</a></td> + </tr> + <tr> + <td class="toc-number">IV</td> + <td class="toc-title"><a href="#chapter4">Luterilainen kirkko ja yhteys Ruotsin kanssa</a></td> + </tr> + </tbody></table></div> + <div class="section"> + <div class="preface"> + <h2 id="prefaceNone">Alkulause</h2> + <span class="pageno" id="p3">[s. 3]</span> + <p class="paragraph"> + Ne suomalaiset siirtolaiset, jotka seitsemännellätoista vuosisadalla + saapuivat Delawareen, ovat harvalukuisuudestaan huolimatta ensimäiset Suomen + kansan edustajat Amerikassa. Tulleina sellaiseen aikaan, jolloin laskettiin + perustuksia tämän maan asutukselle, luetaan heidät kuuluviksi + kolonial-kauden siirtolaisiin, joilla Amerikan historiassa on kunniakas + maine ja tärkeä merkitys. Ainoastaan harvat Europan kansoista ovat olleet + osallisena Pohjois-Amerikan varhaisemmassa asuttamisessa. Suomen kansa + kuuluu näihin harvoihin. + </p> + <p class="paragraph"> + Laskiessani rakkaan siirtokansani käteen tämän lyhyen historian Delawaren + siirtokunnasta toivon sen puutteellisuuksistaan huolimatta antavan näistä + jokseenkin vähän tunnetuista asioista tietoja, joita monet odottavat. + Yksityisenä kustantajana en katsonut voivani laajaa teosta julkaista, + päinvastoin koetin asian käsittelyn saattaa mahdollisimman suppeaan muotoon. + Kirjassani olen koettanut erityisemmin käsitellä juuri niitä asioita, jotka + tulevat kosketuksiin suomalaisten kanssa. Tämä tehtävä ei ole ollut + helpoimpia, sillä siirtokuntaan muuttaneit<span class="pageno" id="p4">[s. + 4]</span>ten ja siellä asuneiden suomalaisten ja ruotsalaisten asiat ja + heitä koskevat tapahtumat ovat aivan kuin elimellisesti toisiinsa yhtyneinä. + </p> + <p class="paragraph"> + Lähdekirjoista mainittakoon tärkeimpinä: Amandus Johnson, The Swedish + Settlements on the Delaware; Israel Acrelius, A History of New Sweden; Benj. + Ferris, A History of Original Settlements on the Delaware; Samuel Hazzard, + Annalls of Pennsylvania; The Record of Upland Court; The Record of Christina + Church; V. Salminen, Ruotsin metsäsuomalaiset; Peter Kalm, Travels to the + North America; sen lisäksi joukko kaikenlaisia siirtokuntaa koskevia + asiakirjoja, joita säilytetään Pennsylvanian Historiallisen Seuran + arkistossa Philadelphiassa. + </p> + <p>Suomi-opistolla, lokakuulla 1916.</p> + <p>S. Ilmonen</p> + </div> + </div> + <div class="section"> + <div class="chapter"> + <h2 id="chapter1">I. Amerikan löytäminen ja sen siirtokunnat</h2> + <span class="pageno" id="p7">[s. 7]</span> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone1">Norjalaisten retkeilyt</h3> + <p class="paragraph"> + Rohkeat norjalaiset löytöretkeilijät löysivät ajanlaskumme 10:nnen + vuosisadan lopulla Pohjois-Amerikan rannalla sijaitsevan Grönlannin saaren + ja perustivat sinne kalastus- ja kauppa-aseman. Näillä retkillään olivat he + kaiketi huomanneet kaukaa lännestä siintävän rannikon, heille tuntemattoman + maan. Niinpä eräs rohkea retkeilijä Leif Ericksson läksi vartavasten + varustetulla laivalla tarkemmin tutkimaan tätä tuntematonta rannikkoa. + Vanhat islantilaiset tarinat kertovat hänen purjehtineen Pohjois-Amerikan + itärannikkoa pitkät matkat ja pysähtyneen useammissa seuduissa maata + tarkastelemaan. Connecticutin rantamilta löysivät he niin runsaasti + viinirypäleitä, että kutsuivat sitä nimellä “Vinland” (“Viinimaa”). Muitakin + nimiä tapaa tälle norjalaisten löytämälle maalle vanhoissa lauluissa ja + kertomuksissa. Niinpä esiintyy niissä nimet <i>“Markland”</i> ja + <i>“Finland”</i>. Täytyy otaksua nor<span class="pageno" id="p8">[s. + 8]</span>jalaisten luulleen tulleensa meren poikki oman maansa rajanaapurien + suomalaisten maahan, ja siitä johtuu nimi Finland. Olisipa ihmeellistä, jos + todellakin tätä maata olisi kaikkein ensiksi kutsuttu Finlandiksi. + </p> + <p class="paragraph"> + Tämä Amerikan ensimäinen löytäminen tapahtui v. 1001. Norjalaisilta ei + kuitenkaan jäänyt löytämiinsä maihin asutuksia eikä varsinaisia + kauppa-asemiakaan, vaikkakin he myöhemminkin silloin tällöin purjehtivat + Marklandin eli Finlandin rannoilla. Kuitenkin arvellaan erään pyöreän tornin + Rhrode Islandissa olevan norjalaisten rakentaman. Luullaanpa tavatun + jätteitä itse norjalaisistakin, jotka mahdollisesti pienenä joukkona + asettuivat uuteen maahan ja sulivat alkuasukkaisiin. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone2">Christopher Columbuksen y. m. löytöretket</h3> + <p class="paragraph"> + Kunnia Amerikan löytämisestä kuuluu mainiolle genovalaiselle merenkulkijalle + Christopher Columbukselle. Syntyneenä ja kasvaneena kaupastaan kuuluisassa + ja kehittyneessä Italian merikaupungissa Genovassa sai hän jo varhaisimmassa + lapsuudessaan verrattain hyvän koulukasvatuksen sekä harjaantui niinikään + nuorena purjehdukseen. Hän oli tarkoin tutustunut aikansa merenkulkuun ja + löytöretkiin, mikäli ne koskivat kauppatien etsimistä Indiaan Afrikan + mantereen ympäri, koska hän itse oli ollut mukana ainakin yhdellä näistä + retkistä. Tultuaan vakuutetuksi maan pallonmuotoisuudesta alkoi Columbus + harkita suoremman laivareitin löy<span class="pageno" id="p9">[s. + 9]</span>tämistä Indiaan. Hän laski, että jos Canarian saarilta + purjehdittaisiin suoraan länttä kohden, tultaisiin Indiaan. Mutta kuka + uskaltaisi pyrkiä tuntemattoman Atlannin aavalle, ja kuka uhraisi varoja + laivojen varustamiseen tällaista epätietoista ja vaarallistakin matkaa + varten? Vuosikausia sai Columbus kulkea toisesta Europan hovista toiseen + esittelemässä suunnitelmiansa uudesta merireitistä Indiaan. Vihdoin lupautui + Espanjan jalo kuningatar Isabella avustamaan asiassa Columbusta, ja niin + saatiin kuningas Ferdinandinkin suostumus löytöretkeily-yritykseen. Matkaa + varten varustettiin kolme laivaa. + </p> + <p class="paragraph"> + Palos-satamasta Espanjassa läksi Columbus merkilliselle matkalleen 3 p:nä + elokuuta v. 1492. Hän oli itse varmistunut kutsumuksestaan tähän suureen + tehtävään, niin että hän ei hetkeäkään epäillyt matkan onnistumista, jota + vastoin merimiehet menettivät toivonsa ja malttinsa, kun viikkokausia + purjehdittiin maata näkemättä. Vihdoin lokakuun 12 p:nä saavuttiin muutamien + pienten saarten luokse, ja eräälle niistä nousi Columbus miehineen. Saaren + nimitti hän San Salvadoriksi sekä omisti sen Espanjan hallitukselle. Tämä + saari kuuluu Keski-Amerikan Pahama-saaristoon. Samalla retkellään kävi + Columbus myöskin Cubassa, Haitissa ja Porto Ricossa y. m. saarilla. Laivat + lastattuina löydettyjen maiden tuotteilla ja mukanaan muutamia vangiksi + otettuja indiaaneja purjehti Columbus takaisin Espanjaan, jossa häntä odotti + ruhtinaallinen vastaanotto. Meritie yli Atlannin valtameren oli löydetty. + </p> + <p class="paragraph"> + Columbus teki vielä kolme muutakin matkaa löy<span class="pageno" + id="p10">[s. 10]</span>tämiinsä maihin, käyden näillä retkillään m. m. + Etelä-Amerikan mantereella Venezuelassa ja Guineassa. Vuonna 1506 kuoli tämä + kaikkien aikain suurin löytöretkeilijä siinä luulossa, että hän oli löytänyt + vain uuden meritien Indiaan ja että ne saaret ja maat, joissa hän kävi, + kuuluivat varsinaiseen Indiaan Aasiassa. Hän ei ollenkaan aavistanut, että + hän oli löytänyt erityisen suuren mantereen eli “uuden maailman”. Oikein on + sanottu, että tämänveroista löytöretkeä ei oltu ennen tehty eikä tulla + vastakaan tekemään, sillä vaikkakin myöhempi Austraalian löytäminen oli + suurta, on Amerikan löytöä pidettävä verrattomasti tärkeämpänä ja + historiallisesti aikansa suurimpana tapauksena. + </p> + <p class="paragraph"> + Jos jo ennestäänkin sen aikaisia merenkulkijoita innosti löytöretket ja + uusien meriteitten etsiminen Indiaan, niin nousi tämä innostus huippuunsa, + kun Europassa levisi tieto Columbuksen ensi matkan onistumisesta. Olihan sen + kautta ratkaistu kysymys tuosta siihen asti epätietoisesta seikasta: + Atlannin valtameren ylitse purjehtimisen mahdollisuudesta. Tämän jälkeen + alkoivat myöskin Englanti ja Portugal, kilpaillen Espanjan kanssa, etsiä + ennen tuntemattomia maita. + </p> + <p class="paragraph"> + Englannin kuninkaan varustamilla laivoilla läksivät myöskin Italiasta + kotoisin olevat, mainiot merenkulkijat Johan ja Sebastian Cabot vuosina 1487 + ja 1498 etsimään mahdollisesti löytyvää pohjoisempaa meritietä Indiaan. + Tällä tavalla Cabotien retkikunnat kulkivat jotensakin samoja reittejä kuin + aikoinaan norjalaiset löytöretkeilijät. Pohjoista kulkuväylää Indiaan he + eivät löytäneet, mut<span class="pageno" id="p11">[s. 11]</span>ta sensijaan + tuli tarkastelluksi Pohjois-Amerikan rantamat Labradorin niemimaasta + eteläosaan saakka. Nimellisesti omistettiin tämä laaja alue Englannin + hallitukselle. + </p> + <p class="paragraph"> + Espanjassa varustettiin yhä uusia retkikuntia Atlannin takaiseen maahan. V. + 1488 kävivät siellä löytöretkellä Alanzo de Hojeda ja Juan de la Cosa, jotka + molemmat olivat olleet mukana Columbuksen ensi matkalla, kauttaaltaan + tutkistellen Etelä-Amerikan pohjoisrannikon toivossa löytää kultaa tai muita + jaloja metalleja. + </p> + <p class="paragraph"> + Samana vuonna purjehtivat Alonzo Nino ja Vincento Pinzon, jotka niinikään + olivat olleet Columbuksen seuralaisina, edellinen Venezuelan rannikkoja, + jälkimäinen Etelä-Amerikan rantamilla Amazon-joen suulle saakka. Ninon + retkikunta saikin runsaan saaliin helmiä y. m. + </p> + <p class="paragraph"> + Portugalilaiset olivat viidennellätoista vuosisadalla johtaneet löytöretkiä + etupäässä Afrikan rannoille ja Indiaan. Mutta Columbuksen löydöt käänsivät + heidänkin katseensa Atlannin valtameren toisella puolen mahdollisesti + sijaitseviin maihin. Niinpä v. 1500 Portugalin hallitus varusti verrattain + suuren laivueen etsiskelemään niinikään mahdollisesti löytyvää lyhempää + meritietä Indiaan ja uusia maita sekä rikkauksia. Tämän retkikunnan + johtajaksi tuli Carbal. Sen löytöjen tuloksena oli Brazilia, joka jo + etukäteen oli paavin välityksellä merkitty Portugalille kuuluvaksi. + Seuraavana vuonna lähetti Portugalin hallitus kolmilaivaisen retkikunnan + tarkemmin tutkimaan Portugalin uutta siirtomaa-aluetta, ja tämän retkikunnan + johtajaksi <span class="pageno" id="p12">[s. 12]</span>nimitettiin Americus + Vespucius. Tällä kerralla tunkeuduttiin syvemmälle Brazilian sisämaahan, + tehden tärkeitä havaintoja, sekä purjehdittiin niin kauas etelään, että + Vespuciukselle kävi selväksi, että tämä löydetty maa-alue ei voinut olla, + kuten luultiin, mikään Aasian rantasaaristoon kuuluva saari, vaan sen täytyi + olla erityinen, vieläpä varsin laaja maanosa eli mannermaa. Löydöistään ja + havainnoistaan laati Vespucius melkoisen seikkaperäisen kirjallisen + selostuksen, mikä oli ensimäinen laatuaan. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone3">Amerika saa nimensä</h3> + <h4>Seikkailuja ja valloituksia</h4> + <p class="paragraph"> + Americus Vespuciuksen kirja uudesta maanosasta käännettiin englannin ja + saksan kielille, ja herätti se ansaittua huomiota. Kun saksalainen + maantieteen opettaja Waldseemüller St. Die Collegessa, Lorrainessa + (Lothringenissa), laati maantieteen ja uuden kartan, merkitsi hän niihin + neljä maanosaa, antaen uudelle maanosalle nimeksi Americuksen maa eli + Amerika. + </p> + <p class="paragraph"> + Mikäli on kysymys toiminnasta Amerikassa, erittäinkin Etelä-Amerikassa, + voidaan kuudennentoista vuosisadan alkupuoli merkitä seikkailujen ja + valloitusten aikakaudeksi, seikkailujen, joissa espanjalaiset ovat johtavina + henkilöinä. Siihen asti tuntemattomat, puolisivistyneet Etelä-Amerikan + kansat vuosisatojen kuluessa kokoamine rikkauksineen tulivat tunnetuiksi, + mutta samalla joutuivat espanjalaisten säälimättömän kohtelun alaisiksi, + <span class="pageno" id="p13">[s. 13]</span>jonka kautta he menettivät + valtansa, rikkautensa ja useassa tapauksessa henkensäkin. Fernandez de Avila + ja de Cordova valloittivat Nigaraguan v. 1521. Eräs espanjalainen + aatelismies ja hurjanrohkea seikkailija Cortez tunkeutui joukkoineen + Mexicoon v. 1521, kukistaen sen verrattain voimallisen kansan. Sen + kultarikkaudet hän vei saaliina Espanjaan. Fr. Pizarro löysi ja valloitti + Etelä-Amerikan rikkaimman maan Perun vuosina 1533—34. Espanjalaiset + retkeilivät vielä Guatemalassa, Ecuadorissa, Paraguayssa ja Chilessä, saaden + saaliikseen, mistä enemmän, mistä vähemmän kultaa ja muita rikkauksia. + Kerrotaanpa muutaman tällaisilla aarteilla lastatun laivan matkallaan + Espanjaan uponneen Atlannin myrskyisiin aaltoihin. + </p> + <p class="paragraph"> + Pohjois-Amerikan eteläosaan niinikään tekivät espanjalaiset seikkailu- ja + kullanetsintäretkeilyjään: Marcos Uuteen Mexicoon, löytämättä etsimäänsä + kultaa, Ponce de Leon Floridaan sekä de Sato Georgiaan ja Alabamaan. Viime + mainitun retken tuloksena oli Mississippi-virran löytäminen. Tunkeutuivatpa + muutamat kullanetsijät Ala-Californiaankin saakka. + </p> + <p class="paragraph"> + Espanjalaiset ja portugalilaiset ryhtyivät myöskin perustelemaan + Etelä-Amerikaan siirtokuntia, jotka muodostuivat etupäässä kauppa- ja + lähetysasemiksi. Näitten siirtomaittensa kautta rikastuivat Espanjan ja + Portugalin valtakunnat vallan satumaisen nopeasti sekä saavuttivat joksikin + aikaa maailmanvallan ja johtavan aseman merenkulussa ja kaupassa. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone4">Pohjois-Amerikan siirtokunnat</h3> + <span class="pageno" id="p14">[s. 14]</span> + <p class="paragraph"> + Toista vuosisataa kului Amerikan löytämisestä, ennenkuin siirtokuntia + ryhdyttiin perustamaan Pohjois-Amerikan mantereelle. Rannikkoretkeilyjä ja + tutkimuksia olivat tehneet englantilaiset Cabotit, ranskalaiset Cortereal ja + Werranzo, espanjalaiset de Sato ja Ponce de Leon y. m., mutta kun ei + Pohjois-Amerika näyttänyt tarjoavan erityisempiä kultasaaliita, jäi sen + asuttaminen myöhemmäksi. Vasta seitsemännellätoista vuosisadalla kohdistui + Europan huomio siirtomaakauppaan sekä sellaisten alusmaitten valtaamiseen, + joista voitaisiin saada raaka-aineita y. m. Mikäli tällainen asuttaminen + koskee Pohjois-Amerikaa, on siinä Englannilla pääosa. Edellä jo on mainittu + espanjalaisten retket Floridaan ja Californiaan. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone5">Englannin siirtokunnat</h3> + <p class="paragraph"> + Vuonna 1584 ryhtyi etevä englantilainen merenkulkija ja valtiomies Walter + Raleigh kuningatar Elisabethin myötävaikutuksella perustamaan siirtokuntaa + Pohjois-Amerikaan. Hän lähetti ensin tutkijaretkikunnan etsimään sellaiselle + siirtokunnalle mahdollisimman sopivaa maa-aluetta. Retkikunta valitsi + Roanoke-saaren lähellä olevan rantamaan, jonka nimeksi annettiin + kuningattaren kunniaksi <i>Virginia</i>. Seuraavana vuonna lähetti Raleigh + ensimäisen siirtolaisjoukon Virginiaan, mutta siirtolaiset eivät + viihtyneetkään “Uudessa maailmassa”, vaan palasivat takaisin Englantiin. + Siitä, <span class="pageno" id="p15">[s. 15]</span>mihin toinen matkue, + jonka Raleigh lähetti v. 1587, myöhemmin hävisi, ei ole koskaan saatu + varmuutta. Näin tuloksettomaksi jäi englantilaisten ensimäinen siirtokunnan + perustamisyrite. Näitten retkien kautta tuli kuitenkin hyödyllinen + perunakasvi tunnetuksi Europassa. + </p> + <p class="paragraph"> + Englannissa päätettiin nyt ryhtyä voimaperäisempiin toimenpiteisiin + siirtokuntain ja uutten kauppa-asemain perustamiseksi Amerikaan. Tarkoitusta + varten muodostettiin kaksi suurta kauppayhtiötä: Londonin ja Plymouthin + kauppayhtiöt, joille kummallekin kuningas antoi erikoisoikeuksia + asuttamiinsa maihin Pohjois-Amerikassa. Sovittiin niin, että Londonin + kauppakomppania asuttaisi Pohjois-Amerikan etelärannikot ja Plymouthin + komppania pohjoisrannikot. + </p> + <p class="paragraph"> + Londonin kauppayhtiön toimesta tehtiin v. 1607 uusi yritys Virginian + siirtokunnan asuttamiseksi lähettämällä sinne toistasataa siirtolaista. Nämä + muodostivatkin sitten pysyväisen perustuksen Englannin siirtolaisasutukselle + Virginiassa. Saaden vuotuisesti uusia tulokkaita Englannista ja harjoittaen + emämaan kanssa vilkasta tupakan y. m. siirtomaatavarain kauppaa kasvoi + asutus verrattain ripeästi ja alkoi kehittyä kukoistavaksi siirtokunnaksi. + </p> + <p class="paragraph"> + Uskonsa tähden vainotut <i>“pilgrimit”</i>, jotka olivat muuttaneet + Hollantiin, halusivat siirtyä Amerikaan, sillä siellä he erityisenä + siirtokuntana toivoivat saavansa säilyttää uskontonsa ja kielensä. Englannin + hallitus suosi tätä hanketta ja antoi heidän muutolleen tarpeellista + avustusta. V. 1620 saapui Plymouthin kallioiselle rannikolle Massachu<span + class="pageno" id="p16">[s. 16]</span>settsin valtioon toistasataa + pilgrimiä, pannen alun “Uuden Englannin” asutukselle. Yhdeksän vuotta + myöhemmin siirtyivät <i>“puritaanit”</i>, toinen vainottu kristittyjen + joukko, Englannista Uuden Englannin rannikolle ja perustivat laajanpuoleisen + yhteiskuntansa Salemin ja Bostonin kaupunkien seuduille. Kahdessa vuodessa + saapui kaikkiin kansanluokkiin kuuluvia puritaaneja 800 henkeä. + Maanviljelijöitä, kauppiaita, käsityöläisiä, pappeja ja opettajia siirtyi + tänne kaikin puolin aineellisesti hyvin varustettuna joukkona ja siitä oli + seurauksena tämän uudisasutuksen tavattoman nopea kasvaminen ja + voimistuminen. Uuden Englannin siirtokunnasta levisi englantilainen asutus + pohjoiseen päin Maineen ja New Hampshireen ja etelään Rhode Islandiin ja + Connecticutiin. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone6">Ranskalainen siirtokunta</h3> + <p class="paragraph"> + Kuuluisa ranskalainen merenkulkija Cartier löysi vuonna 1534 St. + Lawrence-virran sekä laski perustuksen ranskalaiselle siirtokunnalle + Pohjois-Amerikassa. Mutta varsinainen ranskalaisasuttaminen alkaa vasta + seitsemännentoista vuosisadan alusta, jolloin kuuluisa Samuel de Champlain + perusti ranskalaisen siirtokunnan Acadiaan ja toisen tärkeämmän asutuksen + nykyisen Quebecin kaupungin paikalle, rakentamalla siihen puisen + linnoituksen lähetystyön ja turkiskaupan suojaksi (v. 1608). Tätä + siirtokuntaa kutsuttiin ensin “Uudeksi Ranskaksi” , mutta myöhemmin yleistyi + Canadan nimi, jonka indiaanit olivat siirtokunnalle anta<span class="pageno" + id="p17">[s. 17]</span>neet. Se nimi merkitsee linnoitettua kylää ja + tarkoitti aluksi Champlainin linnoituskylää Quebecin luona. Näillä laajoilla + retkeilyillään, joita ranskalaiset lähetyssaarnaajat, valtionasiamiehet ja + turkisliikkeen välittäjät tekivät seitsemännentoista vuosisadan + loppupuolella Huron-, Superior- ja Michigan-järvien rantamille, kulkivat he + Mississippi-virtaa myöten aina Mexicon lahdelle saakka, perustellen lähetys- + ja kauppa-asemia: Sault Ste. Marien, Detroitin, St. Louisin ja New Orleansin + paikoille. Nämä sivistyksen tienraivaajat ovat Marquette, Hennepin, Jolliet + ja La Salle. + </p> + <p class="paragraph"> + Ranskalainen asutusalue Amerikassa tuli alustapitäin tavattoman laajaksi, ja + siitä syystä ei se voinut muodostaa kansallisuuden säilyttämiselle + välttämätöntä yhtenäisyyttä eli kokonaisuutta. Ja seurauksena olikin + ranskalaisten nopea sulautuminen alkuasukkaisiin indiaaneihin. Tällä lailla + syntyi Canadalle ominainen ranskalais-indiaani sekarotu, jonka jätteitä + nykyään tapaa aika paljon Quebecin ja Ontarion valtioissa. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone7">Espanjan siirtokunnat</h3> + <p class="paragraph"> + Espanjalaiset ovat yleensä asuttaneet Etelä-Amerikan, mutta myöskin + Pohjois-Amerikan mantereelle perustivat he monia pieniä siirtokuntia eli — + paremmin sanoen — lähetysasemia, joista käsin tehtiin käännytystyötä + indiaanien keskuudessa. Näiltä lähetysasemilta levisi espanjalaisia + ympäristöihin ja sulautui alkuasukkaisiin. <span class="pageno" id="p18">[s. + 18]</span>Nykyään kutsutaan heitä kreoleiksi. Pohjois-Amerikan + huomattavimmat espanjalaiset lähetysasemat ja asutukset olivat: St. + Augustine Floridassa, San Antonio Texasissa, Santa Fe New Mexicossa ja San + Diego Etelä-Californiassa. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone8">Hollannin siirtokunta</h3> + <p class="paragraph"> + Alankomaalaiset olivat seitsemännellätoista vuosisadalla etevimpiä + merenkulkijoita ja huomattava kauppakansa. Oli siis aivan luonnollista, että + heidän huomionsa kääntyi niinikään valtameren takaisiin, enemmän tai + vähemmän tunnettuihin maihin ja siis myöskin Amerikaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Mainio merenkulkija ja löytöretkeilijä Henry Hudson purjehti v. 1609 + Pohjois-Amerikan vesillä etsiskellen mahdollisesti vielä löytyvää lyhempää + meritietä eli pohjoisväylää Indiaan. Tällä retkellään löysi hän + Hudson-lahden, mutta ei meritietä Indiaan. Paluumatkallaan purjehti Hudson + Pohjois-Amerikan rannikkoa etelään ja pyrki Hudsonvirran leveän väylän + kautta länteenpäin. Tämän löytöretkeilyn tuloksena oli hollantilaisen + siirtokunnan perustaminen Amerikaan. Hudson-virran rannalle, nykyisen + Albanyn kaupungin kohdalle, rakennettiin hollantilainen linnoitus + turkiskaupan suojaksi vuonna 1614 ja indiaaneilta ostettiin Manhattan saari, + jolle perustettiin New Amsterdamin kaupunki, jonka nimi myöhemmin muutettiin + New Yorkiksi. Hollantilaisten perustamaa uudisasutusta kutsuttiin “Uudeksi + Alankomaaksi”. + </p> + <span class="pageno" id="p19">[s. 19]</span> + <p class="paragraph"> + Hollannin kauppakomppania laajensi indiaanikauppaansa ja + siirtokunta-asutusta New Jerseyn puolelle ja Delaware-joen varrelle saakka. + Sinne rakensi se v. 1620 Fort Nassau nimisen pienen puulinnoituksen + kauppansa ja siirtokuntansa suojaksi, mutta tämän linnan hävittivät + indiaanit, ja hollantilaisten uudisasukkaiden täytyi paeta takaisin “Uuteen + Alankomaahan”. + </p> + <p class="paragraph"> + Vaikka hollantilaisten siirtokunta-alote Delaware-joen varrella epäonnistui, + niin omistivat he kuitenkin alueita sanotun joen varsilla itselleen ja siitä + syystä koettivat estää kaikilla tavoin näille seuduille suuntautunutta + ruotsalaista ja suomalaista uudisasutusta. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone9">Ruotsalais-suomalainen siirtokunta</h3> + <p class="paragraph"> + Se, että tämän ajan etevimmät Europan vallat: Espanja, Englanti, Portugali, + Ranska ja Hollanti, halusivat perustella siirtokuntia ja kauppa-asemia vasta + löydettyyn Amerikaan, oli luonnollista. Mutta tuntuu ihmeteltävältä, että + sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyi etäinen ja verrattain syrjässä sijaitseva + Ruotsikin. Vielä merkillisempää on, että tällöin vielä tuskin kansakuntain + joukkoon luettu Suomen kansa sai olla osallisena Amerikan varhaisimmassa + kansoittamisessa, monien suurempien Europan kansallisuuksien jäädessä + osattomiksi tämän suuren ja kauniin tasavallan varhaisimmasta asuttamisesta. + </p> + <p class="paragraph"> + Ennenkuin käymme yksityiskohtaisemmin käsittelemään ruotsalaisten ja + suomalaisten yhteisen <span class="pageno" id="p20">[s. + 20]</span>siirtokunnan vaiheita, lienee tarpeellista erinäisten asioitten + ymmärtämiseksi luoda lyhyt silmäys sen aikaiseen valtiolliseen tilanteeseen + Ruotsissa ja Suomessa. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone10">Ruotsin ja Suomen valtiolliset olot ja suhteet 17:nnellä vuosisadalla</h3> + <p class="paragraph"> + Ruotsin huomattavampi merkitys Europan historiassa alkaa 16:nnen vuosisadan + alusta, kuningas Kustaa Vaasan ajoilta. Uskonpuhdistus merkitsi + ruotsalaisille, niin kuin yleensä muillekin kansoille, omintakeisempaa + henkistä ja kansallista kehitystä, uskonnollisten, kansallisten ja + valtiollisten oikeuksien tunnustamista ja kehittämistä. Kieltämättä sai + Ruotsi näitä saavuttaakseen taistella melkeinpä yli voimainsa Tanskaa, + Venäjää ja Puolaa vastaan. Näissä taisteluissa, joista nouseva pohjolan + kansa suoriutui voittajana, kouluuntui sille erittäin harjaantunut armeija + ja sellaisia sotapäällikköjä kuin Pontus de la Gardie, Torstensson, Kaarle + Kustaa Wrangel ja Kustaa II Aadolf sekä suomalaiset Hornit, Flemingit, + Jaakko de la Gardie, Stålhandske ja Wittenberg. + </p> + <p class="paragraph"> + Kolmikymmenvuotisessa sodassa kääntyivät hätääntyneet ja nääntyneet + pohjois-Saksan pikkuruhtinaat Ruotsin kansan ja sen sankarikuninkaan Kustaa + II Aadolfin puoleen, pyytäen avukseen Venäjän ja Puolan sodissa + harjaantunutta pohjolan armeijaa. Kustaa Aadolf menikin ruotsalaisineen ja + suomalaisineen Saksaan, pysähdytti Breitenfeldin taistelukentällä katolisten + voittokulun ja pa<span class="pageno" id="p21">[s. 21]</span>kotti heidät + peräytymään. Vielä toisiakin huomattavia voittoja saatuaan kaatui Ruotsin ja + Suomen suurin kuningas Kustaa Aadolf Lutzenin kentällä, jossa hänen + armeijansa kumminkin voitti. Kuninkaan koulussa harjaantuneet päälliköt, + Banér, Wrangel, Torstensson, Stålhandske, Horn, Wittenberg y. m. jatkoivat + taistelua Saksassa, kunnes evankelisen opin vapaus oli turvattu ja + luterilainen kirkko saanut oikeutensa tunnustetuksi Europassa. + </p> + <p class="paragraph"> + Kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen kohosi Ruotsi joksikin aikaa yhdeksi + Europan suurvalloista. Tämä seikka taas teki Ruotsille mahdolliseksi + harjoittaa ulkomaakauppaa ja harkita siirtokuntainkin perustamista + valtameren takaisiin maihin. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Suomi</i>. Vuoden 1157 tienoilta oli Suomi kuulunut tärkeänä osana + Ruotsin valtakuntaan. Sen historian vaiheet, ulkonainen ja sisäinen kehitys + liittyvät kiinteästi Ruotsin kansan historiaan. Historian lehdillä ei ilmene + paljoakaan alkuperäistä suomalaista ennen uskonpuhdistuksen aikoja. Sivistys + oli länsimainen ja käytti ilmaisumuotonaan latinan tai ruotsin kieltä. + </p> + <p class="paragraph"> + Uskonpuhdistus synnytti Suomen kansalle oman kirjakielen ja hankki sille + jossain määrin kansallista tunnustusta ja oikeuksiakin. Niinkuin suuri + uskonpuhdistaja Martti Luther käänsi Uuden Testamentin kansansa (saksan) + kielelle, samoin käänsi hänen oppilaansa Suomen uskonpuhdistaja Mikael + Agricola Uuden Testamentin suomeksi. Laatimalla aapisen sekä muita + alkeisoppikirjoja laski hän perustuksen suomenkieliselle kirjallisuudelle. + <span class="pageno" id="p22">[s. 22]</span>Suomen kansan omintakeinen + henkinen viljelys sai näin alkunsa. + </p> + <p class="paragraph"> + Valtiollisessa suhteessa alkaa Suomi myöskin esiintyä kansakuntana, + vaikkakin elimellisesti Ruotsin valtakuntaan kuuluvana. Käydessään Suomessa + vuonna 1556, kohotti kuningas Kustaa Vaasa tähän asti tavallisena maakunta + pidetyn Suomen herttuakunnaksi, samalla nimittäen poikansa Juhanan Suomen + herttuaksi. Jonkun aikaa asuikin “Suomen herttua” pääkaupungissaan Turussa, + pitäen siellä loistavaa hovielämää, seuranaan sikäläiset suomalaiset + aatelismiehet. Että herttualla tai hänen miehillään olisi muutoin ollut + aikomus tehdä Suomen maasta eli Suomen herttuakunnasta joku erinäinen ja + itsenäinen valtakunta, ei ole voitu toteennäyttää. Mutta totta se on, että + herttua ei unohtanut olevansa Suomen herttua ja alamaistensa olevan + suomalaisia (Yrjö Koskinen, Suomen Historia, s. 149). + </p> + <p class="paragraph"> + Ruotsin valtakunnan taisteluissa Tanskaa, Venäjää ja Puolaa vastaan, oli + suomalaisilla tärkeä osa, ja he muodostivatkin lähes puolen armeijasta. + Myöskin kolmikymmenvuotisen sodan taisteluissa ansaitsivat suomalaiset + sotilaat ja päälliköt kunnioitetun nimen. Pitkät ajat tämän sodan jälkeen + pysyivät Suomen ratsumiehet maineessa kautta Saksan urhoollisuutensa ja + kestävyytensä tähden. + </p> + </div> + </div> + <div class="chapter"> + <h2 id="chapter2">II. Delawaren siirtokunta ja retket sinne</h2> + <span class="pageno" id="p23">[s. 23]</span> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone11">Willem Usselinx ja Etelän kauppayhtiö</h3> + <p class="paragraph"> + Siirtokunta-aatteen herättäjänä Ruotsissa on pidettävä hollantilaista + <i>Willem Usselinxia</i>. Hän oli aikakautensa merkillisimpiä miehiä. + Antverpenissä syntyneenä sai hän sikäläisissä kouluissa verrattain hyvän + kasvatuksen. Aika oli seikkailujen ja merenkulun lupaava aika. Niinpä alotti + Usselinx verrattain nuorena merenkulkunsa ja ulkomaamatkansa. Useat vuodet + purjehti hän Espanjan ja Portugalin vesillä, kävi Azorein saarilla y. m., + palaten monivuotisilta matkoiltaan varakkaana miehenä. Nyt alkoi hän + suunnitella suurenmoisia kauppayhtiöitä ja siirtokuntain perustamista + merentakaisiin maihin. Näissä puuhissa kulutti hän miehuutensa parhaat + päivät, matkustellen valtakunnasta toiseen, hovista hoviin ja kaupungista + kaupunkiin, selvitellen suunnitelmiaan ja kauppayhtiöitä perustellen. + Isänmaalleen Hollan<span class="pageno" id="p24">[s. 24]</span>nille oli hän + tehnyt suuren palveluksen perustamalla Länsi-Indian kauppaseuran joka + myöhemmin harjoitti verrattain laajaa siirtomaatavarakauppaa kautta maailman + ja laski perustuksen monelle hollantilaiselle siirtolalle ennestään + asumattomissa maissa. Kun Usselinx ei mielestään saanut riittävää palkkiota + tästä työstään, lähti hän vääryyttä kärsineen tyytymättömyys sydämessä pois + kiittämättömästä isänmaastaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Tänä aikana oli Ruotsi suoriutunut onnellisesti taisteluistaan Puolassa ja + Venäjällä. Sen nuori sankarikuningas Kustaa II Aadolf osasi + rauhantoimillakin kohottaa valtakuntansa arvoa. Willem Usselinx päätti + esittää tälle valtioviisaalle hallitsijalle suuret suunnitelmansa niistä + mahdollisuuksista, joita Ruotsilla oli perustaa siirtokunta ja laajentaa + kauppaansa valtamerentakaisiin maihin. Vuonna 1624 tapahtui Göteborgissa + tämä esittely Ruotsin hallitsijalle ja valtakunnan hallintomiehille. + Usselinx ei suinkaan jättänyt huomauttamatta sitä seikkaa, että siirtokunnat + ja niiden kauppa olivat rikastuttaneet tuntuvasti Espanjaa, Portugalia ja + Hollantia. Hän esitti suuren “Etelän kauppayhtiön” muodostamista Ruotsin + siirtomaakaupan ja siirtolaisuuden kehittämiseksi. Usselinx määritteli 37 + eri pykälässä mainitun kauppaseuran tarkoituksen, oikeudet ja toivotut edut. + Mainittakoon tässä muutamia pääkohtia näistä säännöistä: Etelän kauppayhtiö + välittää liikettä yleensä kaikkiin maihin, mutta etupäässä kuitenkin + merentakaisiin maihin. Se perustaa siirtokuntia ja kauppa-asemia Aasiaan, + Afrikaan, Amerikaan ja Malagiaan tarkoituksella lisätä sen kautta Ruotsin + kauppaa ja <span class="pageno" id="p25">[s. 25]</span>varallisuutta sekä + samalla levittää kristinuskoa ja sivistystä pakanamaihin. Yhtiötä tulee + hallitsemaan Ruotsin hallituksen valvonnan alainen johtokunta. Hallitus + tulee saamaan 4 % kaikesta vienti- ja tuontitavarasta, viidennen osan + kaikista kaivantotuotteista ja kymmenennen osan siirtokunnissa korjattavista + maanviljelystuotteista. Yhtiöllä puolestaan tulee olemaan oikeus Ruotsin + hallituksen avulla rakentaa linnoituksia ja pitää sotaväkeä siirtokuntain ja + kauppa-asemain suojelemiseksi, nimittää siirtomaihin kuvernöörejä, asetella + oikeusistuimia ja säätää paikallisia lakeja, sovitella ja ratkaista + sellaiset asiat, jotka koskevat siirtokunnan suhteita alkuasukkaisiin, tehdä + sopimuksia muittenkin hallitusten kanssa, jopa lupa aseelliseenkin + puolustukseen, mikäli se koskee siirtokuntain ja kauppa-asemain + turvallisuutta, mutta ei sodan julistamiseen eikä hyökkäyksien toimeenpanoon + toisiin siirtokuntiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Näillä perusteilla muodostetun suuren kauppayhtiön, joka parhaastaan + tunnetaan “Etelän yhtiön” nimellä, säännöt vahvisti kuningas Kustaa Aadolf + vuonna 1626. Tarvittavan pääoman kokoonsaamiseksi myötiin osakkeita, joita + kilvan ostelivat Ruotsin ja Suomen rikkaat miehet. Kuningas merkitsi 450 000 + taalarin (Saksan taalarin) arvosta osakkeita, pappissääty 100 000 taalarin + osakkeet. Yksityisistä mainittakoon valtiokansleri Oxenstjerna, joka + merkitsi 12 000 taalaria ja monet muut aatelismiehet: Hornit, Flemingit, + Skytte, Baner, Wrangel y. m., joista mikä merkitsi yhden tuhannen, mikä + kymmenen tuhannenkin taalarin arvosta näitä kauppayhtiön osakkeita. + </p> + <span class="pageno" id="p26">[s. 26]</span> + <p class="paragraph"> + Varustettuna Ruotsin hallituksen suosituskirjeellä matkusteli Usselinx + sitten yhtiön asiamiehenä, etsien kauppaseuran osakkaiksi haluavia, Itämeren + maakunnissa ja Suomessakin. Hän kävi Riiassa, Räävelissä, Narvassa, + Viipurissa, Porvoossa, Helsingissä ja Turussa. Itämeren maakunnissa + merkittiin osakkeita 50 000, Suomessa 25 000 taalarin arvosta. + </p> + <p class="paragraph"> + Etelän kauppayhtiön alku oli näin ollen hyvin lupaava, joten oli syytä + odottaa sen saavan aikaan jotakin siirtomaaliikkeen alalla. Valitettava + tosiasia kuitenkin oli, että yhtiöltä puuttui kokeneita johtajia, eikä + arvoisa johtokuntakaan käsittänyt liikeasioita tavalla, millä olisi pitänyt. + Juuri johtokunnan jäsenet olivat syylliset siihen erehdykseen, että + ryhdyttiin kaikenlaisiin kokeiluihin, kuten perustamaan laivaveistämö sekä + lasi- ja köysitehdas y. m. vähemmän kannattavia liikeyrityksiä. Yhtiön varat + hupenivat näissä puuhissa, ja sen alkuperäinen tarkoitus, Ruotsin kaupan + laajentaminen merentakaisiin maihin, lyötiin laimin. Usselinx puolestaan + koetti tehdä parhaansa alkuperäisen asian hyväksi, mutta huomattuaan yhtiötä + johdettavan harhaan, erkani hän toimestaan, lähteäkseen Saksaan y. m. uusia + kauppayhtiöitä suunnittelemaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Etelän kauppayhtiön huonoa tilaa koetettiin korjata muuttamalla nimeä, + vaihtamalla johtokuntaa sekä keräämällä uusia varoja. Kolmikymmenvuotinen + sota keskeytti kuitenkin kaikki sellaiset puuhat kuin siirtokunnan + perustamiset ja kaupan laajennukset. Kuningas Kustaa Aadolf läksi 1630 <span + class="pageno" id="p27">[s. 27]</span>Saksaan avustamaan sikäläisiä + protestantteja heidän taistelussaan uskonvapauden puolesta. Vähän myöhemmin + läksi sinne myöskin valtiokansleri Oxenstjerna. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone12">Uuden Ruotsin kauppayhtiö ja Peter Minuit</h3> + <p class="paragraph"> + Kolmikymmenvuotinen sota keskeytti muutamiksi vuosiksi Ruotsin hallituksen + puuhat ulkomaakaupan laajentamiseksi ja siirtokuntain perustamiseksi + Atlannin valtameren toiselta puolen löydettyihin maihin. Monien mieliin jäi + kuitenkin kytemään tämän hankkeen toteuttaminen, joten tämänkin jälkeen + pysyi siirtokuntakysymys vireillä. + </p> + <p class="paragraph"> + Kuningas Kustaa Aadolfin kuoleman jälkeen jäi valtiokansleri Axel + Oxenstjerna moneksi vuodeksi Saksaan, voidakseen tarkoin valvoa + valtakuntansa etuja ja ollakseen sodan kestäessä kiinteässä yhteydessä + Ruotsin armeijan kanssa, joka taisteli siellä uskonvapauden ja evankelisen + opin puolesta, kuin myöskin ollakseen läheisessä vuorovaikutuksessa niin + hyvin pohjois-Saksan evankelisten ruhtinasten kuin Ranskan ja Englannin + valtiomiestenkin kanssa. Palatessaan eräältä matkaltaan Ranskasta tapasi + Oxenstjerna Hollannin vilkkaassa merikaupungissa Amsterdamissa Hollannin + Länsi-Indian kauppayhtiön johtokunnan jäsenen Samuel Blommeartin, jonka + liikehuone harjoitti laajaa siirtomaakauppaa ja välitti Ruotsin + vaskikaivosten metallin vientiä ulkomaille. Blommeartin kans<span + class="pageno" id="p28">[s. 28]</span>sa keskusteltuaan innostui + valtiokansleri uudelleen Ruotsin kaupan laajentamiseen valtameren takaisiin + maihin, jonne mahdollisesti voitiin perustaa erityinen kauppa-asema ja + siirtokunta. + </p> + <p class="paragraph"> + Ruotsalaisen ja suomalaisen siirtokunnan sekä kauppa-aseman perustamisen + mitä Willem Usselinx oli aikoinaan suunnitellut, johonkin paikkaan vasta + löydetyssä Amerikassa, sai lopullisesti suoritettavakseen <i>Peter + Minuit</i>. Hän oli syntynyt Reinin varrella Wesselissä, jossa sai + lukiokasvatuksen. Myöhemmin hän oli Hollannin kauppayhtiön palveluksessa ja + sen jälkeen Uuden Alankomaan kuvernöörinä Amerikassa, josta hän palasi v. + 1632 takaisin Hollantiin. Toiminnanhaluisena miehenä rupesi hän nyt + suunnittelemaan siirtokunnan perustamista asumattomaan, kokonaan indiaanein + hallussa olevaan Delawaren jokilaaksoon. Saadaksensa yritykseen tarvittavia + varoja ja laivoja esitti hän suunnitelmansa varakkaalle Samuel + Blommeartille. Tämä ei kuitenkaan ryhtynyt yritykseen, sillä hänestä oli + viisaampaa kääntyä jonkun valtakunnan hallituksen puoleen tällaisessa + asiassa. Blommeartin kehoituksesta esitti Minuit sitten Ruotsin + hallitukselle ruotsalais-hollantilaisen kauppayhtiön ja siirtokunnan + perustamista Ruotsin valtakunnan ja lipun turvissa. Valtiokansleri + Oxenstjernan oltua jonkun aikaa kirjeenvaihdossa asiasta Samuel Blommeartin + kanssa sai Minuit kehotuksen lähettää siirtokuntaa koskevan esityksensä + Ruotsin valtioneuvostolle. Tämä tapahtui vuonna 1636. + </p> + <p class="paragraph"> + Minuitin esitys siirtokunnan perustamisesta Amerikaan sisälsi seuraavat + suunnitelmat: + </p> + <span class="pageno" id="p29">[s. 29]</span> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnalle voitaisiin antaa nimeksi “Uusi Ruotsi”. Sille olisi tarjolla + sopiva alue: Hollannin ja Englannin siirtokuntain välissä sijaitseva + Delawaren jokilaakso, joka ei vielä varsinaisesti kuulunut millekään Europan + valtakunnalle eikä kauppayhtiölle. Siellä asuvien indiaanien kanssa + voitaisiin harjoittaa tuottavaa turkiskauppaa. Siirtokuntaa perustava + retkikunta tarvitseisi ainakin yhden lujatekoisen, kahdellatoista tykillä + varustetun laivan sekä siihen välttämättömän laivamiehistön ja sitäpaitsi + sotamiehiä, joiden tulisi jäädä siirtokunnan turvaksi rakennettavan linnan + puolustusväeksi. Laiva tulisi lastata kaksitoista kuukautta kestävällä + muonavarastolla, kaikenlaisilla työaseilla, joita tarvittaisiin linnaa + rakennettaessa sekä näiden lisäksi runsailla rihkama- ja korutavaroilla, + joita käytettäisiin vaihtotavarana ostettaessa indiaaneilta majavan nahkoja + y. m. kalleita turkiksia. Siirtolaisia yritettäisiin hankkia Ruotsista sekä + Hollannista. Retken kustannuksiin tarvittavasta rahamäärästä kokoaisi Minuit + puolet Hollannista, toisen puolen kuluista suorittaisivat Ruotsin miehet. + Minuit huomautti esityksessään myöskin siitä tosiasiasta, että + ranskalaisilla, englantilaisilla ja hollantilaisilla oli Pohjois-Amerikassa + kukoistavat siirtokunnat ja tuottavat kauppa-asemat, joten Ruotsille, joka + oli silloin Europan huomatuimpia valtakuntia, olisi erehdys lyödä laimin + valtakunnan tulevalle kaupalle tärkeitten siirtokunta-alueitten hankkiminen + Amerikasta. + </p> + <p class="paragraph"> + Valtiokansleri Oxenstjerna oli palannut Ruotsiin ja ryhtynyt tunnetulla + tarmollaan johtamaan valtakunnan sisällisiäkin asioita. Peter Minuitin + jär<span class="pageno" id="p30">[s. 30]</span>kevä ja asianmukainen Uuden + Ruotsin perustamissuunnitelma sai valtiokanslerin mielipiteen puolellensa, + samoin voitti esitys muittenkin valtakunnanneuvoston jäsenten lämpimän + kannatuksen. Erityisemmin innostui siirtokuntakysymykseen suomalainen + amiraali Klaus Fleming<a href="#fn1" id="fnref1"><sup>[1]</sup></a>. + Siirtokuntahanketta rahallisesti tukemaan muodostettiin <i>“Uuden Ruotsin + kauppayhtiö”</i>, jonka säännöt kuningatar Kristiina vahvisti vuonna 1637. + Yhtiön ja sen johtokunnan jäseninä oli hollantilaisia yhtä paljon kuin + ruotsalaisiakin. Hallintoneuvostoon valittiin Ruotsin miehet Axel + Oxenstjerna, Gabriel Oxenstjerna, Klaus Fleming, Gabriel Bengtsson ja Peter + Spiring sekä hollantilaiset Samuel Blommeart, Adam Bessel, Isak van dem + Waeter, H. von Arnheim ja J. Hoeffnaegell. Ruotsissa valvoi asioita yhtiön + hallitusneuvosto, jolla oli konttori Tukholmassa, sekä Hollannissa Samuel + Blommeart. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone13">Ensimäinen retki Ruotsista Delawareen ja Kristiinan linnan rakentaminen</h3> + <p class="paragraph"> + Kahta laivaa, “Kalmar Nyckeliä” ja “Grippeniä”, alettiin varustaa keväällä + v. 1637 asianmukaiseen matkakuntoon ja lastata siirtokuntaa perustettaessa + välttämättömillä ase-, ruoka- ja muilla tavara varastoilla. Peter Minuit sai + kutsun saapua Ruotsiin <span class="pageno" id="p31">[s. 31]</span>valvomaan + laivain varustamista ja hankkimaan tarpeellisen miehistön sekä ottamaan + käsiinsä retkikunnan johdon Delawareen. Tottumattomuus tällaisten + pitkämatkaisten laivain varustamiseen ja ennen kaikkea vaikeus saada + tarvittavaa laivaväestöä ja sotamiehiä viivyttivät matkalle lähtöä kesästä + myöhäiseen syksyyn. Ruotsista ei siihenkään mennessä saatu tarpeeksi + merimiehiä, vaan oli pakko hankkia lisää Hollannista. Useimmat linnan + puolustusväkeen varatut sotamiehet olivat ruotsalaisia. Varsinaisia + siirtolaisia ei mainita tällä ensi matkalla olleen. Tuskin lienee myöskään + ollut mukana suomalaisia. + </p> + <p class="paragraph"> + Marraskuussa läksivät laivat yhdessä matkalle Ruotsista, mutta jo + Pohjanmerellä vallitsevassa ankarassa myrskyssä erkanivat toisistaan. + “Kalmar Nyckel” sai vuodon ja menetti toisen mastonsa. Molemmat laivat + purjehtivat hollantilaiselle Texelin laivatelakalle korjattaviksi ja + viipyivät satamassa jouluun saakka. Keskitalvella jatkettiin matkaa läpi + Englannin kanaalin ja sen jälkeen ohjattiin laivat kohti Azorien saaria, + joilla pysähdyttiin. Siitä suunnattiin matka kohti Keski-Amerikan saaristoon + kuuluvaa Antiqua-saarta. Täältä purjehdittiin pohjoiseen ja tultiin vihdoin + kolmikuukautisen vaivalloisen matkan perästä Delawaren leveään lahteen. + </p> + <p class="paragraph"> + Oli kaunis keväinen aamu, kun retkikunnan jäsenet astuivat Amerikan + mantereelle lähellä sitä paikkaa, joka tunnetaan nimellä Cape Henelop eli + May. Rannalla kasvava lehtimetsä oli pukeutunut kevätpukuunsa. Nurmen + vihreys, kukkien kauneus, lintujen ihana viserrys ja etelän hurmaavan kevään + <span class="pageno" id="p32">[s. 32]</span>sulous valtasi pohjolan miesten + mielet niin voimakkaasti, että he kutsuivat paikkaa “Paratiisin niemeksi”. + </p> + <p class="paragraph"> + Tälle paikalle ei siirtokuntaa kuitenkaan perustettu, vaan purjehdittiin + useita kymmeniä maileja ylemmäksi leveätä Delavaren jokea myöten ja tultiin + eräälle haarajoelle. Siinä, missä nykyään sijaitsee Wilmingtonin kaupunki, + näytti ranta tarjoavan luonnollisen maihinnousupaikan, ja niin laskivat + laivat ankkurinsa, ja retkikuntalaiset päättivät astua maihin. Rannalla + käyskenteli muutamia indiaaneja, ja kun laivalta ammuttiin tykeillä + tervetuliaislaukauksia, ilmaantui lisää alkuasukkaita rannalle ihmetellen + katselemaan pohjan miesten tuloa. Peter Minuit irroitti laivasta venheen ja + läksi luutnantti Klingin sekä muutamien muiden retkikuntaan kuuluvain + sotamiesten kera puhuttelemaan rannalle kokoontuneita indiaaneja, vieden + näille tavanmukaisina lahjoina erinäisiä vaatekappaleita ja koruesineitä. + Tulkkina oli heillä indiaanien kieltä taitava Andreas Lucasson. + Indiaanipäällikköjen kanssa ryhdyttiin heti hieromaan kauppaa maa-alueesta + siirtokuntaa varten. Indiaanit olivatkin halukkaita myömään rannikkomaan + uusille tulokkaille. + </p> + <p class="paragraph"> + Seuraavana päivänä, 29 p. maalisk. v. 1638, saapuivat indiaanipäälliköt + vuorostaan Ruotsin lipun suojassa purjehtivalle “Kalmar Nyckelille” + päättämään edellisenä päivänä sovittua maanluovutuskauppaa. Heille + maksettiin maasta sovittu hinta, ja indiaanit panivat nimimerkkinsä + asiapapereihin. Hintaa ei mainita kauppakirjassa, joka tehtiin, mutta siihen + kuului ainakin monenlaista tavaraa, <span class="pageno" id="p33">[s. + 33]</span>kuten vaatetta, vaskikattiloita, kirveitä, kulta- ja hopeaesineitä + ja kaikenlaista halvempaakin rihkama- ja korutavaraa. Kaksi kauppakirjaa + valmistettiin, joitten alle Peter Minuit, Mauno Kling, Andreas Lucasson, + Jacob Sandelin ja Johan Huygen kirjoittivat nimensä Ruotsin hallituksen + puolesta, ja indiaanipäälliköt Matlahorn, Chiton, Mitot Schemings, Eru + Packen ja Mahomen piirsivät kukin oman “totem”-merkkinsä. Näin ostettu + maa-alue käsitti rantamaan molemmin puolin Delaware-jokea Wilmingtonista + Philadelphiaan saakka lähes sadan mailin pituudelta ja noin viidenkymmenen + mailin leveydeltä. Tällä alueella sijaitsevat nykyään Wilmingtonin ja + Chesterin kaupungit. + </p> + <div class="image"> + <img src="images/kuva-1.jpg" alt=""> + <p>KRISTIINAN ELI NYKYISEN WILMINGTONIN SATAMA, paikka, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset nousivat maihin Delawaressa 1638. Rannalla on tapausta ikuistuttamassa muistopatsas.</p> + </div> + <p class="paragraph"> + Siirtokuntain ja kappa-asemain linnoituksilla turvaaminen indiaanein + hyökkäyksiltä oli tähän aikaan välttämätöntä. Sille paikalle, missä tämä + ruotsalais-hollantilainen retkikunta astui maihin, ryhdyttiin viipymättä + rakentamaan puolustusasemaa uudisasutuksen suojaksi. Ulkovarustus eli + vallitus tehtiin pystyyn asetetuista korkeista paaluhirsistä, tiivistettiin + ja tuettiin kivillä ja mullalla sekä savensekaisella muurausaineella. Kun + yhdellä puolella linnavarustusta virtasi joki, ei tarvinnut kaivaa kuin + kolmelle sivulle vallihauta. Linnoitukseen kuului vielä jykevistä hirsistä + rakennettu, ampumarei’illä varustettu puolustustorni, johon sijoitettiin + laivoista tuodut tykit. Sitäpaitsi rakennettiin vielä kaksi muutakin + hirsihuonetta, toinen linnaväestöä varten, toinen ampumatarpeiden ja muonan + varastohuoneeksi. Kaiken tämän rakentamiseen kului kolmisen kuukautta, jonka + aikaa “Kalmar Nyckel” viipyi satamassa. Kun linna saatiin tar<span + class="pageno" id="p34">[s. 34]</span>peelliseen puolustuskuntoon, + kohotettiin sen muureille Ruotsin lippu ja sille annettiin nimeksi + <i>“Kristiinan linna”</i>, Ruotsin kuningattaren kunniaksi. Linnan + komentajaksi nimitti kuvernööri Minuit luutnantti Mauno Klingin, jättäen + tälle kaksikymmentäneljä sotamiestä vartiaväeksi. Peter Minuit oli + suorittanut tehtävänsä erinomaisella taidolla ja asianymmärryksellä. Mutta + siirtokunnan kuvernööriksi hän ei tahtonut jäädä, niinkuin yleensä oli + otaksuttu ja hartaasti toivottu, vaan päätti palata “Kalmar Nyckelillä” + Hollantiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Toinen siirtokuntamatkueen laivoista, “Grippen”, oli aikaisemmin keväällä + lähtenyt kauppapurjehdusmatkalle Keski-Amerikaan, josta se palasi Ruotsiin + keskikesällä, tuoden ensimäisen viestin siirtolaisten onnellisesta matkasta + ja Uuden Ruotsin siirtokunnan perustamisesta. “Kalmar Nyckel” taas pääsi + lähtemään paluumatkalleen vasta kesäkuussa Kristiinan linnan valmistuttua. + Matkallaan poikkesi se Keski-Amerikassa ottamassa tupakkalastia. Laivan + ollessa ankkurissa St. Christopherin satamassa sai kotia palaavan + retkikunnan johtaja Peter Minuit kutsun saapua erääseen, niinikään satamassa + ankkuroivaan laivaan vierailulle. Noudattaen kohteliasta kutsua läksi Minuit + sinne soutuveneellä kahden seuralaisensa kanssa. Heti kestien alettua nousi + äkkiä hirmumyrsky, joka irroitti satamassa olevat laivat ankkurista, ajaen + ne ulapalle. Myrskyn tauottua purjehti “Kalmar Nyckel” takaisin satamaan, + mutta hollantilainen laiva oli kadonnut. Parisen viikkoa turhaan + odotettuansa johtajaansa palaavaksi purjehtivat ruotsalaiset kotimaahansa, + saapuen sinne lokakuussa. Kuvernööri Peter Mi<span class="pageno" + id="p35">[s. 35]</span>nuitista ei ole, enempää kuin kadonneesta + hollantilaisesta aluksestakaan, saatu sen jälkeen mitään kuulla. + Todennäköistä on, että laiva haaksirikkoutui, haudaten Atlannin aaltoihin + Delawaren siirtokunnan perustajan. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone14">Toinen ja kolmas retki siirtokuntaan</h3> + <p class="paragraph"> + Kun Ruotsiin saapui tieto maanostosta Delawaren jokilaaksossa siirtokunnalle + ja tarpeellisen puolustuslinnoituksen valmistamisesta, ryhdyttiin siellä + innolla varustamaan uutta retkikuntaa. Uuden Ruotsin kauppayhtiön johtaja + Klaus Fleming suunnitteli suuren siirtolaisjoukon lähettämistä Delawareen + Ruotsin siirtokunnan vahvistukseksi. Yhtiö ryhtyikin neuvotteluihin + tarvittavien aluksien varustamisesta asianmukaiseen kuntoon ja siirtolaisten + hankkimisesta. Toiseen retkikuntaan toivottiin liittyvän huomattavan suuri + määrä uudisasukkaita, jotta saataisiin mahdollisimman pian Amerikan + ruotsalainen uudisasutus kansoitetuksi. Mutta näille laajakantoisille + suunnitelmille nousikin odottamattomia esteitä, jotka pysähdyttivät hankkeet + melkein alkuunsa. + </p> + <p class="paragraph"> + Uuden Ruotsin kauppayhtiön hollantilaiset osakkeenomistajat ja johtokunnan + jäsenet kieltäytyivät rahallisista uhrauksista, jotka olivat toisen + siirtokuntaretken toteuttamiseksi välttämättömät. Tässä Ruotsin hallituksen + turvaamassa yhtiössä toimimaan oli hollantilaisia näet kannustanut + yksinomaan siirtomaakaupasta saatavan suuren voiton <span class="pageno" + id="p36">[s. 36]</span>toivo eikä kauemmaksi kantava kansallinen harrastus, + kuten oli ruotsalaisten laita. Kun ensimäinen retkikunta oli kuluttanut + kaksi kertaa niin paljon kuin oli arvioitu, eikä turkiksista enempää kuin + muistakaan siirtomaatavaroista, joita oli ollut lastina, saatu riittävää + korvausta suurten menojen peittämiseksi, niin hollantilaiset, pettyneinä + laskelmissaan, kieltäytyivät antamasta enempää varojaan tähän yhtiöön. + Ainoastaan Samuel Blommeart lupautui rajoitetulla summalla yhä edelleenkin + avustamaan yhtiötä laivain varustamisessa. + </p> + <p class="paragraph"> + Toisen retkikunnan alkuaan laajoja suunnitelmia täytyi näin ollen ryhtyä + supistelemaan, ja sen toimeenpanoa oli pakko viivyttää. Klaus Fleming teki + esityksen, että varojen hankkimista varten myötäisiin entisen “Etelän + kauppayhtiön” omaisuus ja niin saatu summa käytettäisiin Delawaren + siirtokunnan avustamista varten. Esitys hyväksytyinkin, ja kun se oli pantu + toimeen, saatiin jonkun verran varoja uutta siirtokuntaretkeä varten. + Päätettiin varustaa vain yksi laiva tätä retkikuntaa varten. Sopivimpana + tähän tarkoitukseen pidettiin yhtiön omaa laivaa lujarakenteista Kalmar + Nyckeliä. + </p> + <p class="paragraph"> + Linnapalvelukseen tarvittavia sotamiehiä oli varsin vaikea saada kokoon. + Lähtöä Delawareen pidettiin nimittäin seikkailuna, johon vain harvat + innostuivat. Vielä vaikeampaa oli siirtolaisten hankkiminen, sillä ei kukaan + ollut halukas lähtemään koko elinajakseen tuntemattomaan maahan indiaanein + keskuuteen, kauaksi omaisistaan ja tutuistaan. Sotamiehiä oli kuitenkin + pakko saada, sillä ensimäiselle retkelle otetut, Kristiinan linnan turvaksi + jääneet sotilaat olivat nyt oikeutetut palaamaan koti<span class="pageno" + id="p37">[s. 37]</span>maahansa. Kun näitten hankkiminen näytti muuten + mahdottomalta, ryhdyttiin ensi kerran siirtokunnan asiassa pakkokeinoihin. + Elfsborgin, Wermlannin ja Taalain kuvernööreille lähetettiin määräys vangita + palveluksestaan karanneet sotamiehet ja tuoda ne Göteborgiin, josta heidät + lähetettäisiin palvelukseen Kristiinan linnaan Amerikassa. Palkaksi + annettaisiin heille, paitsi ruokaa ja asuntoa, kymmenen kuparitaalaria + vuodessa sekä kansalaisoikeudet ja vapaus yhden, joillekin kahden vuoden + palveluksen jälkeen. Myöskin kirjoitettiin muutamiin vankiloihin ja + ilmoitettiin, että jos niiden pienemmistä rikoksista tuomitut vangit + haluaisivat muuttaa perheineen Delawareen, saisivat he siihen tilaisuuden + sekä sitäpaitsi uudistilan sieltä edullisilla ehdoilla, jos sitoutuisivat + määräajan yhtiötä palveltuaan maksamaan omansa ja perheensä matkan + Amerikaan. Näillä keinoin koetettiin värvätä asukkaita siirtokuntaan. + Arvatenkin saapui tällä tavalla Delawareen toisella retkellä joku + suomalainenkin sotamies. + </p> + <p class="paragraph"> + Syksyllä v. 1639 läksi Kalmar Nyckel toiselle Amerikan matkalleen mukanaan + Uuden Ruotsin kuvernööriksi nimitetty Peter Ridder, pastori Roerus Torkillus + ja muutamia muita virkamiehiä sekä linnapalvelukseen tarvittavia sotamiehiä. + Siirtolaisia ei tälläkään retkellä liene ollut montakaan. Lastina mainitaan + olleen taaskin kaikenlaista rihkamatavaraa indiaaneja varten, muonaa ja + ampumatarpeita sekä viisi hevosta. Kun talvimyrskyt tälläkin kertaa + hidastuttivat matkaa, tuottaen retkikunnalle kurjuutta ja sairautta, saapui + laiva Delawaren lahteen ja laski Kristiinan linnan satamaan vasta huh<span + class="pageno" id="p38">[s. 38]</span>tikuussa v. 1640. Epäilemättä oli tämä + riemun päivä niin tuolle hartaasti viestiä Ruotsista odottaneelle + linnaväelle kuin myöskin uusille tulokkaille, jotka ilokseen näkivät + siirtokunnan säilyneen vahingoittumatta. + </p> + <p class="paragraph"> + Joukko Utrechtin asukkaita halusi muuttaa Hollannista uudisasukkaiksi Uuden + Ruotsin siirtolaan Amerikaan. He kääntyivät siinä tarkoituksessa yhtiön + hollantilaisen edustajan Samuel Blommeartin puoleen, pyytäen hänen + myötävaikutustaan ja apuaan muuttoaikeensa toteuttamiseksi. Ne + hollantilaiset, jotka vielä kuuluivat kauppayhtiöön, suosivat tietysti + maanmiestensä muuttoa Delawareen ja kirjoittivat siitä yhtiön + hallitusneuvostolle Tukholmaan. Valtiokansleri Axel Oxenstjerna huomasi + hollantilaisista siirtolaisista Delawaren uudisasutuksen ruotsalaiselle + kansallisuudelle koituvan vaaran, varsinkin jos heitä siirtyisi sinne + runsaat määrät. Mutta tällä kertaa ei hollantilaisten muuttoa voitu + kuitenkaan vastustaa, sillä alkuperäinen sopimus sisälsi suunnitelman + siirtolaisten lähettämisestä niin hyvin Hollannista kuin Ruotsistakin. + Kuitenkin asetettiin utrechtilaisille muutamia oikeutettuja ehtoja. Heitä + vaadittiin alistumaan siirtokunnan sääntöjen ja lakien alle, joka oli + tavallaan samaa kuin Ruotsin hallituksen alamaisuuden tunnustaminen. Nämä + rajoitukset olivat omiansa jossain määrin lamauttamaan hollantilaisten + suurta siirtolaisintoa. Lähtijöitten luku supistui nyt verrattain pieneksi. + “Freeburg” nimisellä laivalla tämä joukko saapui Delawareen v. 1641, jossa + hollantilaisten haltuun annettiin Uplandin maanviljelykselle ja + karjanhoidolle sopiva maa-alue Kristiinan linnan <span class="pageno" + id="p39">[s. 39]</span>pohjoispuolelta. Hollantilaiset toivat tullessaan + maanviljelysvälineitä ja karjaakin. Heitä tavataan tuonnempana suomalaisten + ja ruotsalaisten uudisasukkaiden naapureina. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone15">Vermlannin suomalaiset ja niiden tulo Amerikaan v. 1641</h3> + <p class="paragraph"> + Delawaren siirtokuntaa tukeva Uuden Ruotsin kauppayhtiö ja myöskin sen + hallitusneuvosto olivat joutuneet kokonaan Ruotsin ja Suomen miesten käsiin. + Hollantilaiset osakkeenomistajat olivat myyneet osakkeensa ja luopuneet + liikkeestä. Ruotsin hallitus alkoi nyt tukea yhtiötä rahallisestikin ostaen + sen osakkeita runsaan määrän. Uutena hallitusneuvosten jäsenenä mainittakoon + Suomen kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnan kuvernööri Pietari Ridder totesi kirjeessään + hallintoneuvostolle Delawaren jokilaakson erinomaisen hedelmällisyyden ja + sopivaisuuden kaikenlaiselle viljelykselle ja karjanhoidolle. Siellä + uudisasukkaille tarjoutuisi erinomaisia etuja. Samalla pyysi hän arvoisaa + hallitusneuvostoa ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että siirtokuntaan + saataisiin uudisasukkaita, ennenkaikkea perheitä, jotka ryhtyisivät + viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Hän ajatteli, että ellei + uudisasukkaita saataisi pian Ruotsista ja Suomesta Delawaren siirtolaan, + niin rupeaisivat sinne muuttamaan englantilaiset ja hollantilaiset, jolloin + Uuden Ruotsin siirtokunta menettäisi kansallisen merkityksensä. Tämä puoli + siirtokuntakysymyksestä oli ollut selvillä hal<span class="pageno" + id="p40">[s. 40]</span>litusneuvostolle jo ennenkin. Muistamme, kuinka + toisesta retkikunnasta oli yritetty tehdä suurta uudisasukkaiden + siirtojoukkuetta, vaikka tämä hanke varojen puutteessa ja siirtolaisten + hankkimisessa kohdattujen vaikeuksien tähden oli epäonnistunut. + Uudisasukkaita oli nyt kuitenkin saatava siirtokuntaan tavalla tai toisella. + Kun ruotsalaiset eivät olleet halukkaita muuttamaan ainakaan pysyväisiksi + asukkaiksi Delawareen, kääntyi yhtiön johdon sekä Ruotsin hallituksen huomio + Ruotsissa asuviin metsäsuomalaisiin. Näillä arveltiin olevan suuressa määrin + niitä ominaisuuksia, joita korvenperkaajilta ja uudisasukkailta vaaditaan. + Sitäpaitsi Ruotsissa asuvien suomalaisten silloinen vainonalainen asema + vaikutti myös siihen, että juuri heitä katsottiin hyvin sopiviksi lähettää + Uuden Ruotsin uudisasukkaiksi. Ymmärtääksemme tätä tilannetta lienee + paikallaan luoda lyhyt silmäys Ruotsin metsäsuomalaisten asemaan + seitsemännellätoista vuosisadalla. + </p> + <p class="paragraph"> + Kuudennentoista vuosisadan loppupuolella siirtyi melkoinen määrä asukkaita + Suomesta Ruotsin puolelle, etupäässä Vermlannin maakuntaan. Syynä tällaiseen + muuttoon lienee ollut sotaiset ja levottomat ajat Suomessa. Venäjän kanssa + käytiin pitkällistä rajasotaa, joka hävitti Savoa ja Karjalaa, ja + Pohjanmaata rasitti “nuijasota”. Mutta muuttamiseen vaikutti myöskin + muutamat Ruotsissa tarjoutuvat edut työnsaantiin ja ansioon nähden. Vieläpä + saivat suomalaiset siellä ilmaisia metsätorppiakin, jos olivat halukkaita + muuttamaan kaukaisiin sydänmaihin. Suomalaisten ystävä Kaarle herttua + kehotteli työnetsinnässä kuljeksivia suomalaisia <span class="pageno" + id="p41">[s. 41]</span>muuttamaan Vermlannin metsätorppiin. Kaarle herttua + oli nimittäin saanut isältään kuningas Kustaa Vaasalta läänityksekseen + Vermlannin, Neriken ja Taalain maakunnat. Saadaksensa lääniensä etäisimpiä + seutuja viljellyiksi, sääsi herttua asetuksen, jossa luvattiin jokaiselle, + joka raivaisi itselleen maapalan metsätorppaa varten, ensin kuuden vuoden + verovapaus, jonka jälkeen tämä uudistila merkittäisiin hänen + perintötilakseen kohtuullista veroa vastaan. Ruotsalaiset eivät olleet + niinkään halukkaita muuttamaan 60—70 mailin etäisyydessä sijaitseviin + metsätorppiin, mutta suomalaiset sinne sen sijaan kilvan riensivät. + Suomalaisille annettiin vielä lupa Vermlannissa vapaaseen metsästämiseen ja + kaskenkaatamiseen, jonkalaiseen viljelystapaan he olivat tottuneet Suomessa. + </p> + <p class="paragraph"> + Seitsemännentoista vuosisadan alussa asui suomalaisia jo suuri joukko + Vermlannin, Taalain, Neriken, Gestriklannin, Ångermanlannin ja Helsinglannin + saloilla. Suomalaisten siirtymistä Ruotsiin jatkui tämän vuosisadan lopulle + saakka, niin että heitä silloin mainitaan levinneen 150 pitäjään, jopa + Norjankin puolelle. Yksin Vermlannin metsissä asuvien suomalaisten lukumäärä + täytyy olettaa nousseen tuhansiin, koskapa asiakirjoissa kerrotaan vuonna + 1644 moniaita satoja suomalaisia kuuluneen Vermlannin nostoväkeen ja + ottaneen osaa maakunnan puolustukseen tanskalaisia vastaan. Nämä suomalaiset + olivat enimmäkseen kotoisin Rautalammin laajasta pitäjästä, mutta joukossa + oli myöskin sellaisia, jotka olivat tulleet Hämeestä, Karjalasta ja + varsinkin Pohjanmaalta. + </p> + <p class="paragraph"> + Ensi vuosikymmeninä ei suomalaisia mikään häi<span class="pageno" + id="p42">[s. 42]</span>rinnyt, he saivat rauhassa kaataa kaskeaan ja polton + kautta syntyneeseen tuhkaan kylvää siementään sekä koota runsaita satoja. + Heidän asutuksensa olivat niin etäällä muista, etteivät heidän eristetyt + kaskimaansa herättäneet erityisempää huomiota. Mutta mikäli suomalainen ja + ruotsalainen asutus lähenivät toisiaan, alkoivat ruotsalaiset naapurit + kiinnittää huomiotaan suomalaisten kaskenviljelykseen. He alkoivat lähetellä + valituksia läänin kuvernöörille ja Ruotsin hallitukselle, syyttäen + suomalaisia tahdittomasta kaskimaitten valtaamisesta ja metsien + polttamisesta, minkä kautta he hävittivät arvokasta tukkimetsääkin. Myöskin + syytettiin suomalaisia liiallisesta metsästämisestä. + </p> + <p class="paragraph"> + Ruotsin hallitus ryhtyi voimaperäisiin, jopa liiankin ankariin + toimenpiteisiin metsäsuomalaisten suhteen lopettaakseen heidän metsiä + raiskaavan viljelystapansa. Säädettiin laki, joka ankaran sakon ja + vankeusrangaistuksen uhalla kielsi kaskenkaatamisen ja -polttamisen. + Metsästystä myöskin rajoitettiin, varsinkin peurojen ja hirvien ampumista. + Luullen näitten sääntöjen johtuneen naapureitten pahansuopaisuudesta ja + kateudesta eivät suomalaiset olleet niinkään valmiit noudattamaan määräyksiä + kaskenpolttoon nähden eivätkä myöskään välittäneet metsästysrajoituksista. + Ruotsin hallitus katsoi tarpeelliseksi säätää uusia, ankarampia lakeja + metsien suojelemiseksi. Vuonna 1637 annettiin määräys, että + metsäsuomalaisten oli muutettava takaisin Suomen niemelle ennen seuraavan + vuoden Valporin päivän iltaa. Tällaisen määräyksen täytäntöönpano synnytti + kuitenkin voittamattomia vaikeuksia. Ensinnäkään eivät suomalaiset olleet + suos<span class="pageno" id="p43">[s. 43]</span>tuvaisia jättämään vaivalla + raivaamiansa peltoja ja asumuksiaan, ja toisekseen oli mahdotonta kenenkään + saada heidät kaikki etsityiksi kymmenien, jopa sadankin mailin etäisyydestä, + metsien ja salojen sydämistä. Nähtyään, ettei edellämainitusta + muuttomääräyksestäkään ollut toivottua tulosta, vaan kasket yhä edelleenkin + palaa leimusivat suomalaisten asutuksilla, antoi hallitus vielä ankaramman, + jopa epäinhimillisen raa’an julistuksen, jossa käskettiin “polttaa kaikki + suomalaisten riihet ja vilja-aitat heidän kaskimailtaan, jotta he ovat + elintarpeitten puutteessa pakotetut jättämään torppansa”. Mentiinpä niinkin + pitkälle, että ruotsalaisten sallittiin ajaa suomalaisia pois tiloiltaan ja + vallata niitä itselleen, varsinkin jos ei näillä sattunut olemaan tiloihinsa + laillistettua omistusoikeutta. + </p> + <p class="paragraph"> + Tällaiset ankarat toimenpiteet sekä yleinen vaino tietenkin sai aikaan, että + monet suomalaiset jättivät rakkaat metsätorppansa ja läksivät perheineen + etsimään työansiota rintakyliin, kaupunkeihin ja Taalain vaskikaivannoille. + Ainoa, joka koetti jonkun verran heidän oikeuksiansa puoltaa, oli Vermlannin + kuvernööri Stake. Tällainen oli Ruotsin suomalaisten varhaisempi historia ja + näin surullinen heidän asemansa siihen aikaan, jolloin uudisasukkaita + etsittiin Delawaren siirtokuntaan. + </p> + <p class="paragraph"> + V. 1640 saapui Ruotsin hallitukselle kirje Neriken ja Öreborgin + kuvernööriltä, jossa tämä ilmoitti hoidossaan olevissa lääneissä kuljeksivan + paljon työttömiä ja tilattomia, kaskimaansa jättäneitä suomalaisia sekä + kysyi hallitukselta neuvoa, miten hänen näitten suhteen oli meneteltävä. + Tämä kirje saapui juuri niihin aikoihin, jolloin Ruotsin hallitus oli <span + class="pageno" id="p44">[s. 44]</span>päättänyt ryhtyä erityisempiin + toimenpiteisiin metsäsuomalaisten lähettämiseksi Delawareen. Vastatessaan + kuvernöörin kirjeeseen käski hallitus häntä neuvottelemaan läänissään + asuvien suomalaisten kanssa ja kehoittamaan heitä muuttamaan Amerikaan, + jossa he saisivat itselleen uudistilat sekä luvan kaataa kaskea ja metsästää + siellä mielin-määrin. Kuvernöörin kehoitusta noudattaen lupautuivat muutamat + suomalaiset lähtemään siirtokuntaan, ja heidät kuljetettiin väkineen heti + Göteborgiin, jossa heidän oli noustava siirtolaislaivaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Kristiinan linnan komentajana ollut luutnantti Mauno Kling lähetettiin + Taalain maakunnassa sijaitsevan Berglannin eli Falun vaskikaivannon + ympäristöllä asuvien lukuisten suomalaisten luokse selostelemaan Delawaren + siirtokunnassa uudisasukkaille luvattuja etuja ja kehoittamaan suomalaisia + lähtemään sinne maanviljelijöiksi. Tältä matkaltaan sai toimellinen Kling + neljätoista suomalaista uudisasukasta Amerikaan. Niinikään ilmoittautui + Sundin pitäjästä neljä suomalaista halukkaiksi muuttamaan perheineen + Delawareen. Näiden nimet olivat: Eskil Larsson, Clement Jöranson, Jöns + Påvelsson ja Bertil Eskelsson. Miehiä oli syytetty kaskenpoltosta ja heidät + oli tuomittu omaisuutensa menettäneiksi sekä joksikin aikaa + sotapalvelukseen. Ruotsin hallitus, joka halusi lähettää juuri tällaisia + rikoksellisia siirtokuntaan, antoi määräyksen asianomaisille virkamiehille + palauttaa miesten omaisuuden rahana takaisin sekä avustaa heitä perheinensä + kuljetettaviksi Göteborgin satamaan ja sieltä valtamerilaivaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Vapaaehtoisesti lähteviä uudisasukkaita ei kui<span class="pageno" + id="p45">[s. 45]</span>tenkaan saatu riittävää määrää kokoon, tuskin yli + kolmenkymmenen hengen. Hallitus käytti sentähden voimakkaampia keinoja + siirtolaisten hankinnassa. Vermlannin, Neriken ja Taalain kuvernöörit saivat + v. 1641 määräyksen, jonka mukaan metsiä raiskanneet, Amerikaan lähtöä + vastaan olevat suomalaiset olivat vangittuina tuotavat Göteborgiin ja sieltä + kuljetettavat siirtokuntaan lähtevään laivaan. Tämä määräys koski myöskin + palveluksestaan karanneita sotamiehiä. + </p> + <p class="paragraph"> + Näitä keinoja käyttämällä saatiin kokoon sataan henkeen nouseva + siirtolaisjoukko lähtemään Uuteen Ruotsiin, ja se onkin itse asiassa + ensimäinen varsinainen siirtolaismatkue. Kalmar Nyckel-laivan, jolla + varsinaiset siirtolaiset, siis myöskin suomalaiset matkustivat, + matkustajaluetteloa ei ole löydetty. Ainoastaan toisen, karjaa kuljettavan + “Caritas”-laivan luettelo on säilynyt. Syksyllä läksivät Kalmar Nyckel ja + Caritas Amerikaa kohden, lastina paitsi edellämainittu, lähes sataan henkeen + nouseva siirtolaisjoukko, jonka runsaana enemmistönä olivat suomalaiset, + myöskin hevosia, lehmiä, lampaita, kauppatavaraa, ampumatarpeita y. m. + Myrskyisen matkan perästä saavuttiin Delawareen keskitalvella v. 1641 tahi + 42. + </p> + <p class="paragraph"> + Uuden Ruotsin siirtokunnassa syntyi vilkasta elämää ja ripeätä toimintaa + tämän siirtolaisjoukon saavuttua. Kuvernööri Ridder jakoi uudisasukkaille + sopivat palstat Kristiinan linnaa ympäröivästä metsämaasta. Kevättalvella v. + 1642 kuului metsästä pauke ja ryske aamusta iltaan, kun suomalaiset + korvenperkaajat iskivät hartiavoimin kirveensä jykeviin tammi- ja + pyökkipuihin, jotka hir<span class="pageno" id="p46">[s. 46]</span>veällä + rytinällä kaatuivat maahan. Sieltä ja täältä metsäaukeamasta alkoi kohota + sankka savu, ja pimeinä öinä leimusi punerva metsätuli, ilmaisten noiden + sivistyksen tienraivaajain siellä polttelevan raivattujen peltojensa + risukkoa tai sytyttävän kaskimaitansa palamaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Kevään ja kesän uutteran, väsymättömän työn tuloksena nähtiin Delawaren + siirtokunnassa, etenkin Kristiinan linnan lähistöllä Uplandissa ja + Finlandissa isompia ja pienempiä metsäaukeamia peltoineen ja vaatimattomine + hirsihuoneineen sekä joku pieni puron partaalle rakennettu suomalainen + saunakin illan hämärissä lämpiävän. Uudistilojen pelloilla seisoi + viljakuhilaita, maissikekoja ja alavimmilla niityillä korkeita heinäsuovia + todistamassa Ruotsissa vainottujen metsäsuomalaisten korvenperkauskykyä. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone16">Siirtolaisia kerätään Suomesta vv. 1642—1644</h3> + <p class="paragraph"> + Siirtykäämme taas Ruotsiin, jossa puuhataan Delawaren siirtokunnan + asuttamiseksi, valmistellen uusia retkikuntia. Siirtolaisia hankittaissa + kohdisti kreivi Pietari Brahe huomionsa taitaviin suomalaisiin + käsityöläisiin, joita oli kehotettava muuttamaan Delawaren siirtokuntaan. + Tämä Suomen rakastettu kenraalikuvernööri, joka asui tällä kertaa + Tukholmassa valtakunnanneuvoston jäsenenä, oli epäilemättä oppinut tuntemaan + suomalaiset uutteriksi käsityöläisiksi, jollaisina he menestyisi<span + class="pageno" id="p47">[s. 47]</span>vät Amerikassa, missä juuri sellaista + väkeä tarvittiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokunta-asioita valvova johtokunta kutsui palvelukseensa virastaan + vapautetun kapteenin <i>Johan Printzin</i>, joka oli yksi + kolmikymmenvuotisen sodan sankareita. Hän sai toimekseen matkustaa + pohjois-Suomeen kehottelemaan tilattomia perheitä muuttamaan Amerikaan, + jossa heille annettaisiin uudistiloja verrattain edullisilla ehdoilla. + Mitään varmaa tietoa ei ole siitä, kuinka monta siirtolaista Printz sai + toimitetuksi lähtemään Delawareen, mutta mikäli hajanaiset asiakirjat + myöhemmin mainitsevat, seurasi useita suomalaisia Printziä Delawareen + Länsi-Pohjan maakunnasta, Tornionjoelta ja Korsholman linnan läänistä. + </p> + <p class="paragraph"> + Pakkokeinoja käytettiin tälläkin kertaa, varsinkin pikku rikollisten, + karanneitten sotamiesten ja velkavankien lähettämiseksi Amerikaan. + Tällaisista siirtolaisista mainittakoon kirjanpitäjä Johan Fransson + Viipurista ja kaksi luvattomasta metsästyksestä syytettyä miestä + Ahvenanmaalta. He saivat määräajan siirtokuntaa palveltuaan takaisin + kansalaisoikeutensa ja nähtävästi uudistilatkin. + </p> + <p class="paragraph"> + Ruotsin metsäsuomalaisiakaan ei unhotettu. Varsinkin kodittomina kuljeksivia + suomalaisia kehotettiin perheineen muuttamaan Delawareen. Mutta kun ei + siirtolaisia näillä keinoin saatu nytkään karttumaan riittävää määrää, + annettiin taaskin määräys Vermlannin ja Taalain kuvernööreille vangita + sellaiset suomalaiset, jotka voitiin vielä asettaa syytteeseen kielletystä + metsänraiskauksesta ja tuoda heidät Göteborgista lähtevään + siirtolaislaivaan. + </p> + <span class="pageno" id="p48">[s. 48]</span> + <p class="paragraph"> + Tämän viidennen retkikunnan laivat olivat “Svan” ja “Fama”. Matkustajista + mainitaan siirtokunnan kuvernööriksi nimitetty, everstiluutnantin arvon + saanut Johan Printz, pastori Campanius Holm, herra Kristopher Boije sekä + noin viisikymmenhenkinen siirtolaisjoukko. Uudisasukkaiden enemmistön + muodostivat Suomen ja Ruotsin suomalaiset, jota vastoin linnanpalvelukseen + matkustavat sotamiehet ja merimiehet olivat ruotsalaisia. Myrskyisen matkan + perästä ankkuroivat laivat Kristiinan satamassa v. 1643. + </p> + <p class="paragraph"> + Kuudetta retkikuntaa varten varustettiin laivat Fama ja Kalmar Nyckel. Tällä + kertaa näyttää Uuden Ruotsin kauppayhtiön tarkoituksena olleen + vientiliikkeen laajentaminen Keski-Amerikan satamiin ja Caribean saarille. + Laivat lastattiin puutavaralla, tervalla y. m. vientitavaralla. Oli määrä + poiketa samalla retkellä Delawaressa ja viedä sinne niinikään lastia ja + siirtolaisiakin. Mutta pieneksi supistui tämän retkikunnan siirtolaisjoukko, + vain muutamia kymmeniä oli mukana. Näistä mainitaan joitakin olleen + Suomestakin, kuten eräs karannut sotamies Kajaanista, eräs talonisäntä + Huittisista ja toinen Pomarkusta, jotka viime mainitut rikolliset saivat + omasta pyynnöstään luvan matkustaa Amerikaan. Niinikään mainitaan olleen + joitakin Vermlannin suomalaisia ja muutamia ruotsalaisia siirtolaisia. Tämä + retkikunta saapui Delawareen talvella v. 1644. Paluumatkallaan joutuivat + laivat seikkailuihin ja olivat pidätettyinäkin. Tämä oli Kalmar Nyckelin + neljäs ja viimeinen matka. + </p> + <div class="image"> + <img src="images/kuva-2.jpg" alt=""> + <p>SUOMALAINEN AMIRAALI KLAUS FLEMING, siirtokunnan asioitten uskollinen ja kyvykäs valvoja Ruotsissa.</p> + </div> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone17">Vaikeuksia siirtokunnan kansoittamisessa</h3> + <span class="pageno" id="p49">[s. 49]</span> + <p class="paragraph"> + Uuden Ruotsin toimellinen kuvernööri Johan Printz oli ahkerassa + kirjevaihdossa kotimaisen hallituksen ja yhtiön johdon kanssa, lähetellen + kirjeitään ei ainoastaan oman maansa laivoilla, vaan myöskin, milloin näytti + luotettavalta, hollantilaisten ja englantilaistenkin mukana. Kirjeissään + pyysi hän turkisliikkeessä tarvittavaa vaihtotavaraa, muonaa, aseita, linnan + puolustusväkeä ja siirtolaisia. + </p> + <p class="paragraph"> + Ruotsissa ei puuttunut hyvää tahtoa siirtokuntaa kohtaan, jonka tarpeet + tunnettiin. Mutta tähän aikaan oli valtiolla kaikenlaisia vaikeuksia m. m. + sota Tanskaa vastaan, mitkä seikat vaikeuttivat ulkomaakaupan laajentamista + ja siirtokunnan kansoittamista. Uuden Ruotsin kauppayhtiön esimies amiraali + Klaus Fleming kaatui lippulaivallaan 1645. Siirtokunnasta palaava Kalmar + Nyckel joutui tanskalaisten hyökkäyksen alaiseksi vioittuen + kelpaamattomaksi. Siirtolaisjoukkojen lähettäminen Delawareen täytyi näin + ollen supistaa ja viedä sinne vain välttämättömiä tarpeita. + </p> + <p class="paragraph"> + Seitsemännelle retkelle varustettiin lujarakenteinen ja useilla tykeillä + asestettu “Gyllen Haj” niminen laiva. Lastina mainitaan olleen runsaasti + ruokavaroja ja vaatteita, muutamia kotieläimiä, aseita ja työvälineitä, 5835 + jaardia erilaisia kankaita, 500 kirvestä, 302 vaskikattilaa, 774 + veitsenterää, 432 sormustinta, 143 läkkipeltiastiaa, 24 maljaa, 504 kampaa, + 264 korupääveistä, 48 kullattua vaateharjaa, 790 kuvastinta, 10 000 + ongenkouk<span class="pageno" id="p50">[s. 50]</span>kua, joku määrä + soittokoneita, etupäässä viuluja, seinä- ja taskukelloja, kellonperiä, + lasihelmiä ja monenlaista muuta korutavaraa. Siirtolaisia ei tälle matkalle + kerätty, mutta muutamia läksi vapaehtoisesti. + </p> + <p class="paragraph"> + Toukokuulla 1646 läksi laiva kohti Amerikaa. Kohdattuaan matkallaan + vastatuulia ja myrskyjä, saapui se vasta lokakuulla Delawareen, menetettyään + yhden mastonsakin ja purjeita. Laiva korjattiin Kristiinassa ja palasi + runsaan turkis- ja tupakkalasta kanssa takaisin Ruotsiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Kahdeksas retkikunta saatiin matkakuntoon pikemmin kuin mikään edellinen + matkue. Johan Papegoja keräili siirtolaisia ja sotamiehiä, joita nyt oli jo + helpompi saada lähtemään Amerikaan. Matkustajista mainitaan erityisemmin + lääkäri Hans Kock ja pastori Laurentius Lock. Elokuulla 1647 lähdettiin Svan + nimisellä laivalla matkalle ja suotuisien ilmojen vallitessa saavuttiin + Delawareen syyskuun lopulla. Se oli joutuisin matka, mitä silloin voitiin + yli Atlannin tehdä. + </p> + <p class="paragraph"> + Laiva talvehti Kristiinan satamassa ja läksi keväällä takaisin + turkislastineen. Myöskin pastori Campanius Holm, linnanpäällikkö Mauno + Kling, aatelismies Liljehöök sekä muutamia linnan palvelijoita ja vapaita + miehiä purjehti takaisin Ruotsiin. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone18">Onneton retki</h3> + <p class="paragraph"> + Erittäin suotuisissa olosuhteissa varustettiin yhdeksättä retkikuntaa. + Kotiin palanneet sotamiehet y. m. antoivat kiittäviä lausuntoja Amerikasta + ja <span class="pageno" id="p51">[s. 51]</span>niistä eduista, joita + Delaware tarjosi uudisasukkaille. “Amerikan tauti” tarttui kansaan, monen + ruotsalaisen ja suomalaisen mieli alkoi palaa Uuteen Ruotsiin. Hallitukselle + saapui kirje Vermlannista, jossa ilmoitettiin kaksisataa suomalaista olevan + valmiina matkustamaan siirtokuntaan. Ei enää tarvittu voimakeinoja käyttää + uudisasukasten hankkimisessa. + </p> + <p class="paragraph"> + Heinäkuun alussa 1649 oli “Katt” niminen laiva lähtövalmiina. Siirtolaisia + oli seitsemänkymmentä henkeä ja lisäksi noin puolensataa käsittävä joukko + laivaväkeä, sotamiehiä y. m. Ainoastaan osa Amerikaan pyrkivistä Vermlannin + suomalaisista pääsi tällä kertaa lähtemään, sillä siirtolaisten joukossa oli + ruotsalaisiakin ja ainakin kaksi miestä Suomesta: Israel Pedrson ja Andres + Michelson. + </p> + <p class="paragraph"> + Onnellisesti purjehdittiin yli Atlannin ja poikettiin St. Martique-saarelta + suoloja ottamassa. Sieltä lähdettiin kohti Delawarea suotuisan myötätuulen + puhaltaessa, ja matka joutui. Mutta sitten seurasi kamala onnettomuus. Noin + kahdeksankymmentä mailia Porto Ricosta pohjoiseen koski laiva erääseen + koralliriuttaan, jossa se vioittui kelpaamattomaksi. Matkustajat pelastuivat + läheiseen asumattomaan saareen, jonne osa laivan lastistakin kuljetettiin. + Mutta saarella ei löytynyt vettä, ja matkustajat saivat kahdeksan päivää + kärsiä mitä hirveintä janoa. Silloin tapasi haaksirikkoutuneet eräs + ohikulkeva espanjalainen laiva, joka vei tiedon Porto Ricoon. Sieltä saapui + pari hallituksen laivaa, ja onnettomat pääsivät ihmisten ilmoille. Ruokaa ja + juomaa saivat he nyt henkipiteekseen, <span class="pageno" id="p52">[s. + 52]</span>mutta edessä oli uusia kärsimyksiä. Kiihkokatoliset espanjalaiset + kohtelivat ruotsalaisia ja suomalaisia vihollisinaan, koska nämä olivat + luterilaisia. Vaikka kolmikymmenvuotinen uskonsota olikin vuosi sitten + päättynyt, niin joko eivät Porto Ricon espanjalaiset sitä tietäneet tai + eivät siitä välittäneet. Vihollisinaan he joka tapauksessa kohtelivat + haaksirikkoutuneita pohjolan luterilaisia. Sotamiehet, merimiehet ja + siirtolaiset pidätettiin saarella panttivankeina. Ainoastaan laivan + komentaja kapteeni Admusson, pastori Nertius ja J. Lucke saivat matkustaa + Europaan viemään kotimaahansa tietoa laivalle tapahtuneesta onnettomuudesta + ja matkustajain kohtalosta. Saarelle jääneitten panttivankien hoito oli niin + peräti puutteellista ja kurjaa, että useita kymmeniä heistä kuoli muutaman + kuukauden kuluessa. Jotkut uskaliaimmat pääsivät karkaamaan ja harhailtuaan, + mikä vuoden mikä useamman, saapuivat vihdoin Ruotsiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Monien neuvottelujen perästä saivat henkiin jääneet kaksikymmentäneljä + ruotsalaista ja suomalaista lähteä pienellä aluksella St. Christopherin + saarelle, josta voisivat englantilaisilla laivoilla jatkaa matkaansa + Delawareen. Mutta tätäkin loppujoukkoa kohtasi taas onnettomuus. Heidät + kauppasi ranskalainen laiva, ja he joutuivat uudestaan vangeiksi. + Koettelemukset lisääntyivät, ja taudit harvensivat joukkoa. Kun vihdoin + saavuttiin St. Cruzzin saarelle, koitti vapaus, mutta haaksirikkoutuneesta + retkikunnan väestöstä oli enää elossa vain viisi miestä. He saivat matkustaa + Ruotsiin kertomaan retkikunnan surulliset vaiheet. + </p> + <p class="paragraph"> + Asiasta syntyi monivuotinen kirjevaihto Espan<span class="pageno" + id="p53">[s. 53]</span>jan ja Ruotsin hallitusten välillä, tuottamatta + kumminkaan hyvitystä vahingon kärsineille. Surullinen kuva tämä muuten on + sen aikaisesta merikulusta ja kaappauksista. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone19">Viimeisiä retkikuntia</h3> + <p class="paragraph"> + Haaksirikkoutuneen Katt-laivan menetys ja vaivoihin kuolleitten + siirtolaisten kohtalo masensi Uuden Ruotsin kauppayhtiötä sekä taannutti + Delawaren siirtokunnan kehitystä. Kului pari vuotta toimettomuudessa, ja + Amerikassa asuvat uudisasukkaat saivat tulla omin neuvoin toimeen. + </p> + <p class="paragraph"> + Tällä välin lähetteli kuvernööri Printz hollantilaisissa laivoissa kirjeitä + valtiokansleri Oxenstjernalle ja kreivi Pietari Brahelle, kertoen + siirtokunnan tarpeista ja puutteista seuraavaan tapaan: Tilanne + siirtokunnassa olisi lupaava, sillä uudisasukkaitten varallisuus kasvaa, ja + maata raivataan viljelykselle, mutta lisäväkeä välttämättömästi tarvitaan. + Mahdollisten hyökkäysten sattuessa on Uuden Ruotsin puolustajain joukko + liian pieni torjumaan viholliset, josta syystä olo on epäturvallista. + Sitäpaitsi siirtokunnan kauppa on lamassa, sillä kun ei ole riittävästi + vaihtotavaraa ostaakseen turkiksia indiaaneilta. Ellei lähimmässä + tulevaisuudessa saada siirtokuntaan lisää sotilaita ja uudisasukkaita, + häviää Uuden Ruotsin siirtokunta kokonaan, ja Ruotsin aikeet kauppansa + laajentamiseksi menevät hukkaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokuntaa koskevat asiat otettiin vihdoin 1653 Ruotsin + hallitusneuvostossa käsiteltäviksi, ja pää<span class="pageno" id="p54">[s. + 54]</span>tettiin ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että voitaisiin heti + lähettää Uuteen Ruotsiin vähintäin kolmesataa siirtolaista sekä puolensataa + sotamiestä sikäläisten linnojen puolustajiksi. + </p> + <p class="paragraph"> + Kahta laivaa alettiin varustaa matkakuntoon. Amerikassa olleen Sven Skuten + toimeksi annettiin hankkia Vesteråsin, Vermlannin ja Taalain maakunnista + sellaisia siirtolaisia, jotka vapaehtoisesti lähtisivät Delawareen. Tulos + oli erinomaisen hyvä, vaikka aikaa kuluikin enemmän kuin oli luultu. Kun + vihdoin toinen laivoista, “örn”, joka oli suurikokoinen, 40 tykillä + varustettu alus, saatiin lähtövalmiksi, laskettiin siinä olevan 230 + siirtolaista, 40 merimiestä ja saman verran sotamiehiä. Siirtokuntaan + matkustivat myöskin vasta nimitetty kuvernööri J. Rising, insinööri + Lindström ja luutnantti Gyllengren. + </p> + <p class="paragraph"> + Vastuksitta ei tämäkään retkikunta päässyt Amerikaan. Jo Jyllannin rannalla + syntyi siihen vuoto, joka kuitenkin saatiin korjatuksi. Pohjan merellä + yllätti myrsky hidastuttaen kulkua, ja lopuksi ajautui laiva Englannin + rannalle ja uudestaan korjattiin Weymouthissa. Atlannilla taas ahdistivat + myrskyt ja taudit. Oli lämpimät ilmat ja puute raittiista juomavedestä, + josta syystä kuumetauti sai sellaisen vallan, että yhteen aikaan laivalla + merkittiin 230 henkeä sairaiksi. Muutamat hyppäsivät mereenkin ja saivat + hautansa aalloissa. St. Christopherin satamassa saatiin parempaa vettä ja + lääkkeitäkin, niin että voitiin lähteä lopputaipaleelle. Vielä oli + kestettävänä lähellä Virginiaa äkillinen vihuri, joka suisti muutamia + merimiehiä kannelta aaltoihin ja särki purjeet. Kaikin puolin <span + class="pageno" id="p55">[s. 55]</span>kurjassa tilassa saapui retkikunta + toukokuulla 1654 Kristiinan satamaan. Noin sata henkeä oli matkalla kuollut. + </p> + <p class="paragraph"> + Uuden Ruotsin siirtokunta sai kuitenkin tuntuvan väenlisäyksen, + kolmattasataa henkeä, jotka asettuivat siirtokuntaan uudisasukkaina + viljelemään Delawaren kauniita rantamia. + </p> + <p class="paragraph"> + Gyllen Haj nimisen laivan oli määrä lähteä yhtä matkaa örnin kanssa, mutta + se vioittui Ruotsin vesillä ja joutui korjauksille, päästen lähtemään vasta + myöhemmin, josta syystä tämän laivan matkue muodostaa yhdennentoista + retkikunnan. Tähän laivaan lastattiin etupäässä kaikenlaista tavaraa, niin + että vain pienempi määrä matkustajia mainitaan olleen siinä. Laivan oli + määrä poiketa Porto Ricossa tiedustelemassa yhdeksännen retkikunnan + haaksirikkoutuneita, minkä asian erityinen valvonta oli uskottu kapteeni + Admussonille. Lähdettyään toukokuulla Ruotsista saapui laiva heinäkuun + alussa Porto Ricoon, jossa retkeilijät viipyivät kuusi viikkoa. Siellä kuoli + kapteeni Admusson. Espanjalainen kuvernööri kohteli tällä kertaa + ruotsalaisia ystävällisesti. + </p> + <p class="paragraph"> + Jatkettuaan suotuisan myötätuulen vallitessa matkaansa saapui Gyllen Haj + hyvin pian Pohjois-Amerikan rantavesille. Mutta selittämättömistä syistä + ajoi se Delawaren lahden sivuitse, tullen hollantilaiselle alueelle Long + Islandin rantamille. Siellä joutui retkikunta hollantilaisten vangiksi, + sillä Uuden Alankomaan kuvernööri Stuyvesant oli sotaisessa suhteessa Uuden + Ruotsin kanssa ja valmisteli sen valloittamista. Laiva lastineen joutui + kokonaan hollantilaisten omaksi. Sotamiehet lähe<span class="pageno" + id="p56">[s. 56]</span>tettiin Europaan, josta voivat koteutua Ruotsiin. + Merimiehet ja siirtolaiset saivat astua maihin Uudessa Amsterdamissa ja joko + jäädä sinne tai sisämaitse matkustaa Delawareen. Monet tämän retkikunnan + siirtolaisista jäivät hollantilaisten siirtokuntaan ainaiseksi. Uuden + Alankomaan (sittemmin New Yorkin) vanhimmissa asiakirjoissa tapaa silloin + tällöin hollantilaisten ja ruotsalaisten nimien rinnalla puhtaasti + suomalaisenkin nimen. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone20">Kahdestoista retkikunta. Sata suomalaista mukana.</h3> + <p class="paragraph"> + Kaarlo X Kustaan nousu Ruotsin valtaistuimelle merkitsi uutta elämää + hallituksessa. Muun muassa alettiin taas järjestellä Ruotsin ulkomaakauppaa, + erittäinkin Englannin kanssa. Uuden Ruotsin kauppayhtiö muutettiin + <i>“Amerikan kauppayhtiöksi”</i>, ja sen tarkoitus oli harjoittaa + siirtolaisliikkeen ohella tupakan tuontia Virginiasta y. m. Uuteen + kauppayhtiöön ostettiin taas osakkeita aivan kilvan. Muun muassa niitä + ostivat suomalaiset: kreivittäret Maria de la Gardie, Brita Kurki, Klaus + Flemingin perilliset sekä Viipurin kaupunki. + </p> + <p class="paragraph"> + Kahdennelletoista retkelle Amerikaan varustettiin purjelaiva “Merkurius”, + joka oli varustettu 14 puolustustykillä. Retkikunnan johtajaksi nimitettiin + Delawaren entinen varakuvernööri J. Papegoja ja kapteeniksi Henry Haygen. + Siirtolaisia ei tarvittu enää väkipakolla hankkia, sillä laivaa varustaissa + oli Göteborgiin kokoontunut kaksisataa siirtolaista, näistä Vermlannin + suomalaisia kahdeksan<span class="pageno" id="p57">[s. 57]</span>kymmentä. + Laivaan voitiin sijoittaa ainoastaan 130 henkeä, siihen luettuina + siirtolaiset, merimiehet ja linnanpalvelusväki. Tämän kahdennentoista + retkikunnan siirtolaisista on säilynyt seuraava luettelo: + </p> + <p class="paragraph"> + Ruotsalaisia vaimoja 2, ruotsalaisia miehiä 2; suomalaisia miehiä 33, + suomalaisia vaimoja 16, suomalaisia neitosia 11, suomalaisia lapsia 32. + Yhteensä siis 96 siirtolaista, joista suomalaisia 92. On luultavaa, että + merimiehinä ja linnanpalvelukseen vietävien joukossa oli myöskin + suomalaisia, niin että todennäköisesti tällä laivalla oli ainakin sata + suomalaista. + </p> + <p class="paragraph"> + Marraskuulla 1655 läksivät he matkalle, viipyen välillä neljä kuukautta. Kun + he saapuivat Delawareen, saivat he tietää siirtokunnan sillä välin joutuneen + hollantilaisen hallinnon alle. Vaikeuksia tietysti syntyi, sillä + hollantilaiset viranomaiset pidättivät laivan. Kuitenkin sovittelujen ja + neuvottelujen perästä saivat siirtolaiset astua maihin Delawaressa ja jäädä + sinne asumaan maanmiestensä keskuuteen, mutta laivan miehistö ja sotilaat + palautettiin hollantilaisilla laivoilla Europaan. Laiva lastineen joutui + Hollannin kauppayhtiön haltuun. + </p> + <p class="paragraph"> + Uuden Ruotsin joutuminen Hollannin kauppayhtiön hallintoon katkaisi + kerrassaan liikeyhteyden ja siirtolaisten lähettämisen Ruotsista Delawareen. + Mutta seuraavan kymmenen vuoden ajalla saapui vielä pienempiä joukkoja ja + yksityisiä siirtolaisia Ruotsista Delawareen, varsinkin Vermlannin + suomalaisia, jotka matkustivat sinne hollantilaisilla laivoilla. + </p> + </div> + </div> + <div class="chapter"> + <h2 id="chapter3">III. Delawaren siirtokunnan vaiheet</h2> + <span class="pageno" id="p58">[s. 58]</span> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone21">Kinastelu Delawaren omistamisesta</h3> + <p class="paragraph"> + Silloin kun Peter Minuit esitti Ruotsin hallitukselle siirtokunnan + perustamista Pohjois-Amerikaan, suositteli hän erityisemmin Delawaren + hedelmällistä jokilaaksoa, vakuuttaen, ettei se alue kuulunut millekään + europalaiselle valtakunnalle eikä kauppayhtiölle. Mikäli oli kysymys + varsinaisista siirtokunnista ja kauppa-asemista, piti vakuutus paikkansa, + sillä sellaisia siellä ei ollut enemmän hollantilaisilla kuin + englantilaisillakaan. Mutta toisaalta harjoittivat hollantilaiset ja + englantilaiset Delawaren jokivarrella asuvien indiaanein kanssa + turkiskauppaa, molemmat tavotellen siellä yksinoikeuttakin sanottuun + liikkeeseen. Kumpainenkin kansa väitti jokialueen kuuluvan itselleen. + </p> + <p class="paragraph"> + Hollantilaiset perustivat oikeutensa Henry Hudsonin löytöretkiin, hänen, + joka Hollannin kauppayhtiön palveluksessa purjehtien laski laivansa + ankkuriin Delaware-joen suussa ja purjehti pitkin Hudson-virtaa. Kun pian + sen jälkeen hollantilaiset perustivat Hudson-virran varrelle siirtokunnan + <span class="pageno" id="p59">[s. 59]</span>sekä kauppa-aseman + Manhattan-saarelle, nykyiseen New Yorkiin, niin harjoittivat he sieltä päin + turkiskauppaa etelämpänä sijaitsevan Delawaren varsilla. Olivatpa + hollantilaiset ehtineet ennen ruotsalaisten ja suomalaisten tuloa + rakentamaan pienen linnoituksenkin sanotun virran varrelle kauppansa + tukemiseksi. Sen indiaanit kuitenkin hävittivät. + </p> + <p class="paragraph"> + Englantilaiset puolestaan väittivät koko Pohjois-Amerikan itärannikon + kuuluvan heille Cabotien ja Raleigh’in löytöretkeilyjen perusteella. Ennen + Uuden Ruotsin siirtolan perustamista oli heillä kaksi laajaa ja kukoistavaa + siirtokuntaa Amerikassa: Delawaresta etelään sijaitseva Virginia ja + pohjoisessa Uusi Englanti, nykyinen Massachusettsin valtio. Englantilaisia + turkislaivoja purjehti niinikään Delawaressa sikäläisten indiaanein kanssa + kauppaa tehden. Milloin heitä häirittiin ja estettiin, pitivät he sitä + rikoksena Englannin hallitusta vastaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Ruotsalaiset ja suomalaiset eivät voineet oikeuksiaan perustaa + löytöretkeilyjen kautta saavutettuihin valtauksiin. Mutta heillä oli + kuitenkin pätevä omistusoikeus siihen alueeseen, johon Uuden Ruotsin + siirtokunta perustettiin, ja tämä oikeus nojautui lailliseen oston kautta + saatuun omistukseen. Indiaanit olivat Delawaren rantamien varsinaiset + alkuperäiset omistajat, ja heiltä ruotsalaiset ostivat tarvittavan maa-alan. + </p> + <p class="paragraph"> + Niin pian kuin Uuden Alankomaan kuvernööri Kieft sai tietää ruotsalaisten ja + suomalaisten asettuneen Delawareen, lähetti hän sinne asiamiehensä + Janssenin, jonka tuli, mikäli mahdollista, ehkäistä <span class="pageno" + id="p60">[s. 60]</span>siirtokunnan perustamisaikeet ja koettaa saada pohjan + miehet palaamaan takaisin omalle maalleen. Janssen väitti ainoastaan + hollantilaisilla olevan oikeuden asettua Delawareen. Uuden Ruotsin + siirtokunnan perustaja Peter Minuit vetosi siihen kauppakirjaan, jolla + indiaanit luovuttivat siirtokunnalle tarpeellisen maa-alueen, niin että + heillä sittenkin oli suuremmat oikeudet kuin hollantilaisilla. Sitäpaitsi + oli hän (Minuit) Ruotsin hallituksen palveluksessa ja käskettävänä. + Hollantilaiset eivät voisi asevoimaankaan turvautuen estää ruotsalaisten + siirtokuntahanketta, sillä näillä oli laivoilla hyvä tykistö, runsaasti + ampumavaroja ja melkoinen joukko sotamiehiä. Saamatta tarkoitustaan + toteutumaan matkusti Janssen takaisin Uuteen Amsterdamiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Niinkuin edellä on jo kerrottu, rakennettiin Uuden Ruotsin siirtokunnan + turvaamiseksi osaksi aitauksella, osaksi muureilla ja puolustustorneilla + varustettu Kristiinan linna samannimisen, Delawareen juoksevan joen + varrelle. Kun se valmistui, siirrettiin laivoista kanuunat linnoituksen + puolustustorneihin. Linnan komennon jätti Peter Minuit luutnantti Mauno + Klingille ja aikoi palata kotimaahansa, mutta sai, kuten edellä on mainittu, + surullisen lopun myrskyssä St. Christopherin saaren luona. + </p> + <p class="paragraph"> + Kristiinan linnaan jäi noin kolmisenkymmentä miestä sotilaita ja + linnanpalvelijoita. Niinkuin uudisasukkaan elämä erämaassa on yksinäistä ja + ikävää, samaten näitten harvojen pohjan miestenkin ensi vuoden elämä + Amerikassa oli kaikkea muuta kuin vaihtelevaa ja hupaista. Tavallinen toimi + <span class="pageno" id="p61">[s. 61]</span>sotamiehillä oli vuoron perään + pitää vahtia linnan ympärillä ja väliaikoina metsästellä ja kalastella. + Kauppayhtiön asiamiehet soutelivat Delaware-joella etsiskelemässä sisämaasta + rannalle tulevia indiaaneja, ostaakseen heiltä majavannahkoja, sillä niitä + silloin paljon kysyttiin kaupassa ja maksettiin kalliit hinnat. Indiaaneilta + saatiin niitä ostaa kaikellaisilla vähäarvoisilla koru- ja vaatetavaroilla, + lasihelmillä y. m. rihkamalla. Mikäli asiamiehet saivat nahkoja haltuunsa, + sikäli he toivat ne linnan suojaan rakennettuun tavarahuoneeseen valmiiksi, + lähetettäväksi Ruotsiin seuraavan siirtolaislaivan mukana. + </p> + <p class="paragraph"> + Toista vuotta sai Kristiinan linnan väki odottaa, ennenkuin saapui + Delawareen lähetetty toinen retkikunta Ruotsista, tuoden tarvittavaa + tavaraa, ampuma-aseita, sotamiehiä ja pienen joukon siirtolaisiakin. Laivan + saapuminen Kristiinan satamaan synnytti sanoin kuvaamattoman ilon, joka oli + molemminpuolinen. Retkikunnan mukana tullut uusi kuvernööri Peter Ridder + iloitsi tavatessaan pienen siirtokunnan säilyneenä indiaanein maassa ja + muittenkin vaarojen keskellä. Linnan väestö riemuitsi tavatessaan pitkästä + aikaa maanmiehiään sekä saadessaan välttämättömiä tarpeita ja suurempaa + turvaa olemassa-ololleen. Saapuipa vielä pappikin, pastori Roerus Torkillus + pienen siirtokunnan hengelliseksi neuvojaksi. + </p> + <p class="paragraph"> + Kristiinan linnassa syntyi uutta elämää. Laivan runsas lasti kaikellaista + tavaraa siirtokunnan tarpeeksi purettiin ja kuljetettiin varastohuoneisiin. + Rakennettiinpa vielä kolme uutta rakennustakin linnan pihaan sekä korjattiin + ja lujennettiin va<span class="pageno" id="p62">[s. 62]</span>rustukset. + Uusi kuvernööri kulki alueellaan tarkastellen ja jaellen + indiaanipäälliköille pieniä lahjoja tulonsa muistoksi ja ystävyyden merkiksi + sekä kehoitti heitä tuomaan majavannahkansa Kristiinan linnaan, jossa ne + ostettaisiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Eräs linnan huoneista laitettiin asianmukaiseen kuntoon kirkonmenojen + pitämistä varten. Uskonnollinen elämä oli aikakauden tunnusmerkki, ja + jokainen kävi halulla ja ahkerasti jumalanpalveluksissa. Linnan + rukoushuoneessa pidettiin säännölliset jumalanpalvelukset sunnuntaisin ja + rukoushetkiä arkiaamuin ja -illoin. + </p> + <p class="paragraph"> + Pieni oli vieläkin Uuden Ruotsin siirtokunnan väestö, eipä päälle + puolensadan hengen, sillä vaikkakin toisen retkikunnan mukana saapui useita + kymmeniä sotamiehiä, linnanpalvelijoita y. m., niin samalla laivalla palasi + melkoinen joukko takaisin kotimaahansa. Väestön vähälukuisuus haittasi + Ruotsin etujen valvomista Delawaressa ja heikensi turkisliikettäkin, mikä + tuottava kauppa oli hollantilaisten ja englantilaisten liikekilpailun + esineenä. Turkisliikkeen kautta joutuivat ruotsalaiset Ridderin aikana + yhteentörmäykseen hollantilaisten kanssa, jotka aikoivat ehkäistä + Delawarejoella purjehtimisen ja anastaa kaupan kokonaan itselleen. + Kuvernööri Ridder purjehti hollantilaisen Nassau-linnan komentajan puheille + hyvin varustetun joukkonsa kanssa vaatimaan selitystä omavaltaiseen + menettelyyn. Nassau-linnasta vastattiin tykinlaukauksella eikä ruvettu + minkäänlaiseen sovitteluun. Ruotsalaiset, ollen sillä kertaa ylivoimaisia, + olisivat voineet valloittaakin hollantilaisten linnan, mutta kotimaasta + annettuja neuvoja <span class="pageno" id="p63">[s. 63]</span>noudattaen ei + Ridder ryhtynyt hyökkäykseen, vaan poistui. Ruotsalaiset saivat sittemmin + vapaammin harjoittaa kauppaa Delaware-joella. + </p> + <p class="paragraph"> + Englantilaisten turkiskauppiaitten kanssa niinikään jouduttiin ikävään + kosketukseen. New Havenin turkiskauppiaat lähettivät asiamiehensä Lambertin + ja Turnerin katsomaan Delawaren rantamilta sellaista paikkaa, johon + voitaisiin perustaa englantilainen siirtola ja kauppapaikka. Nämä ostivat + joen itärannalta kappaleen maata indiaanipäälliköiltä, mikä maa sattui + rajatusten Uuden Ruotsin alueen kanssa. Vieläpä möivät indiaanit + sellaistakin maata, jonka he olivat ennen antaneet ruotsalaisille. + Englantilaisia uudisasukkaita saapui siirtolaansa Salemiin ainoastaan + toistakymmentä perhettä. + </p> + <p class="paragraph"> + Uuden Ruotsin siirtokunnan harvalukuinen väestö pysyi ensimäiset kolme + vuotta melkein sulkeutuneena Kristiinan linnan varustusten turviin. Ne + harvat uudisasukkaat, jotka saapuivat siirtokuntaan toisen retkikunnan + mukana, saivat itselleen maatilat linnan lähistöltä, mutta eivät vielä + olleet ryhtyneet rakentamaan huoneita mailleen, vaan asuivat niitä linnasta + päin. Mutta kun 1641 saapui Delawareen ensimäinen varsinainen + siirtolaisjoukkue, nuo ennen mainitut Vermlannin suomalaiset y. m., + laajentui asutus ulkopuolelle Kristiinan linnan aluetta. Monet näistä vasta + saapuneista ruotsalaisista ja suomalaisista siirtolaisista asettuivat noin + parinkymmenen mailin etäisyyteen Delawaren länsirannalle, seutuihin, jotka + sittemmin tunnettiin nimillä Upland ja Finland. Edellä mainittuun paik<span + class="pageno" id="p64">[s. 64]</span>kaan olivat vuotta ennen asettuneet + Utrechtistä tulleet hollantilaiset. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnan väkiluvun kasvaminen tapahtui erittäin hitaasti. Laivat toivat + silloin tällöin uusia tulokkaita, mutta samoilla laivoilla palasi linnan + puolustusväkeä ja muitakin miehiä takaisin Ruotsiin. Viiden ensi vuoden + perästä oli väkiluku ainoastaan sata henkeä, joista noin puolet asuivat + uudistiloillaan, toinen puoli palveli linnojen puolustusväkenä ja + kauppayhtiön asiamiehinä. Kuitenkin näitten ensi vuosien ahkeran työn + tuloksena nähtiin Delawaren rantamilla savupirttejä, hirsihuoneita y. m. + asutuksia. Ahkerat uudisasukkaat uurastivat aamusta iltaan voittaakseen + viljelykselle tuota hedelmällistä, vaikkakin vaikeasti perattavaa maata. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone22">Kuvernööri Johan Printzin aika 1643—1653</h3> + <p class="paragraph"> + Viidennen retkikunnan mukana (1643) saapui Delawaren siirtokunnan + kuvernööriksi tarmokas ja toimelias everstiluutnantti Johan Printz, entisiä + kolmikymmenvuotisen sodan upseereja. Samalla laivalla saapui yhtiön + palveluksessa toimiva, liikeasioita valvova Johan Papegoja, joka kuitenkin + palasi hetimiten Ruotsiin, tehden tuonnempana monta matkaa Uuteen Ruotsiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Sotilaan silmällä huomasi uusi kuvernööri siirtokunnan turvattomuuden + mahdollisten hyökkäysten sattuessa, joita voivat toimeenpanna ympärillä + asuvat, epäluotettavat indiaanit ja liikekilpailun vuoksi hollantilaisetkin. + Printzin mukana tuli melkoinen <span class="pageno" id="p65">[s. + 65]</span>joukko uudisasukkaitakin Ruotsista ja Suomesta, jotka sijoitettiin + siirtokunnan hedelmällisimpiin paikkoihin, etäämmäksi Kristiinan linnasta + Delaware-joen länsirannalle, aina siihen virtaavan syrjäjoen Schuylkillin + varsille. Näitten uudisasukasten turvaamiseksi ryhtyi Printz rakentamaan + isompia ja pienempiä linnoituksia ja puolustustorneja, jotka samalla olivat + yhtiön varastohuoneina ja turkiksien säilytyspaikkoina. Näistä oli tärkein + ja lujin Elfsborgin linna Kristiinasta etelään, mikä muutamia vuosia + tuonnempana oli toinen vahvin Uuden Ruotsin linnoista, varustettu + kahdeksalla tykillä. Siellä oli kapteeni Sven Skuten komennettavana + parikymmentä sotamiestä. Tinicum-saarelle rakennettiin Uusi Göteborg niminen + linna, joka niinikään oli varustettu muureilla ja puolustustykeillä. + Pienempiä ampumarei'illä varustettuja puolustustorneja rakennettiin + Kristiinan pohjoispuolella Uplandissa olevaan Mondaliin, jossa oli muun + muassa vedellä käypä jauhomylly. Indiaanein maahan johtavan vesitien: + Schuylkill-joen rannalle rakennettiin niinikään pienemmät puolustustornit ja + varastohuoneet: Uusi Korsholma, Uusi Vaasa ja Tornio. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnan asutus alkoi levitä etupäässä Kristiinan ja nykyisen + Philadelphian välille, mihin muutamissa vuosissa syntyi Uplandin, Finlandin, + Tinicumin ja Ammaslandin asutuskeskukset. Kuvernööri Printz ei ollut + tyytyväinen Kristiinan linnan asemaan, se kun oli etäämpänä valtavirran + Delawaren varrelta ja alttiina indiaanihyökkäyksille. Printz ryhtyikin + rakentamaan itselleen asuntoa Tinicum-saarelle, vastarakennetun Uuden + Göteborgin linnan turviin, sellaiselle paikalle, jossa luonto tar<span + class="pageno" id="p66">[s. 66]</span>josi puolustukseen nähden etuisuuksia + ja josta voi sitäpaitsi hallita purjehdusta ja kaupankäyntiä + Delaware-joella. Sitäpaitsi tämä uusi kuvernöörin asunto tuli keskemmälle + siirtokuntaa ja lähemmäksi uudisasutuksia Uplandia, Finlandia, Ammaslandia + ja Racoon-aluetta, noin yhdeksän mailia nykyisestä Philadelphiasta. + </p> + <p class="paragraph"> + Vaikka kuvernööri Printz oli sotilas ja luonteeltaan käskevä, jopa + ankarakin, mitä luonteenominaisuutta hänen alamaisensa saivat usein kokea, + vältti hän kuitenkin tarpeettomasti ryhtymästä riitaan naapureinsa + indiaanein, hollantilaisten ja englantilaisten kanssa. Indiaanein kanssa + uudisti hän tavanmukaisen ystävyyden jakamalla lahjoja päälliköille. + Hollantilaisten ja englantilaisten kanssa onnistui hänen ensi vuosina + pontevuudellaan ja päättäväisyydellään menetellä niin, että nämä naapurit + oppivat antamaan arvoa ja kunnioitusta Ruotsin oikeuksille Delawaressa. Hän + oli kirjevaihdossa Uuden Alankomaan, Virginian ja Massachusettsin + kuvernöörien kanssa. Pienemmät turkisliikkeen y. m. kautta syntyneet + selkkaukset koetettiin sovitella, ja kaikki saivat oikeuden harjoittaa + liikettä Delaware-joella. Niinpä esimerkiksi Uuden Englannin eli + Massachusettsin kuvernööri Johan Wintrop lähetti Printzille kirjeen 1644, + selittäen Englannin oikeuksia Pohjois-Amerikan rantamaihin ja vaatien Uuden + Ruotsin siirtokunnan alistumista englantilaisen hallinnon alle sekä + yksinoikeutta turkiskauppaan indiaanein kanssa. Kuvernööri Printz puolestaan + vetosi Uuden Ruotsin kauppayhtiön oston kautta saavuttamiin oikeuksiin + Delawaren jokilaaksossa, samalla huomauttaen Englannin ja Ruotsin <span + class="pageno" id="p67">[s. 67]</span>hallituksen ystävällisistä väleistä, + josta syystä siirtokuntaa vastaan tähdätyt epäoikeat menettelyt voivat + johtaa valtiot ikävyyksiin, vieläpä sotaankin keskenään. Jatkuvan + kirjevaihdon tuloksena oli yhteisen komitean valitseminen tarkastelemaan ja + järjestelemään siirtokuntain maanomistusoikeuksia ja kauppaetuja, sekä muita + riidanalaisia kysymyksiä. Tähän yhteiskomiteaan tulivat englantilaisten + edustajina Nathanael Turner ja Isack Lambert sekä Uuden Ruotsin edustajina + kuvernööri Printz, kapteenit Mauno Kling ja Christie Boije, + linnanvirkailijat Henrick Haygen, Gregorius van Dyck ja suomalainen Carl + Johnsson. Komitea lienee onnistunut sovittelussaan, koskapa englantilaisten + kanssa pysyttiin verrattain hyvissä väleissä vuosikausia. + </p> + <p class="paragraph"> + Delawaren asukkaat oivalsivat alusta pitäen, mikä merkitys on + maanviljelyksellä, sillä harvassa löytyy niin viljavaa maata, kuin mitä + täällä uudisasukas tapasi. Kuvernööri Printz oli itse innostunut + maanviljelykseen. Kartanonsa lähelle Tinicum-saarelle raivautti hän laajan + viljavainion, jossa hän erityisemmin kokeili tupakan ja maissin viljelystä. + Toisenkin tilan raivautti Printz itselleen Uplandin ja Finlandin välille, + joka sittemmin tunnettiin nimellä Printztorppa. Täällä oli hänellä kaiken + aikaa suomalaisia työssä. Kuvernööri kehoitti uudisasukkaitakin viljelemään + tupakkaa, neuvoenkin heitä siihen. Muutamat sitä koettivatkin viljellä, + kuitenkin huonolla menestyksellä. Tupakan viljelys ei kuitenkaan yleistynyt + Delawaressa. Ruotsalaiset ja suomalaiset kylvivät peltoihinsa mieluummin + ruista ja ohraa, sillä niitä olivat he oppineet vanhassa <span + class="pageno" id="p68">[s. 68]</span>maassa viljelemään. Suomalaiset, jotka + sitäpaitsi ensi vuosinaan vähin kaasivat kaskeakin, tiesivät rukiista + saavansa parhaimman sadon. + </p> + <p class="paragraph"> + Minkä uudisasukkaat saivat pelloiltaan viljaa, se ensi vuosina jauhettiin + käsikivillä jauhoiksi. Sellaisia lienee ollut monessakin suomalaiskodissa, + koskapa mainitaan suomalaisten Maunun, Juhanin ja Andreaksen omistaneen + tällaisia myllyjä. Kristiinan linnan luona oli tuulimylly, ja toinen lienee + ollut Uplandissa hollantilaisilla uudisasukkailla. Kuvernööri Printz + rakennutti vedellä käyvän jauhomyllyn Mondaliin, lähelle nykyistä + Philadelphiaa. + </p> + <p class="paragraph"> + Delawaren joella harjoitettavaa kaupankäyntiä varten rakennettiin Kristiinan + satamassa kaksi pienempää purjealustakin eli luuppia. Toinen näistä + aluksista välitti liikettä Elsfborgin linnan ympäristöllä, toinen Kristiinan + linnan ja Tinicum-saarella sijaitsevan kuvernöörin asunnon välillä. Pari + kertaa tehtiin matkoja ulommaksikin: Virginiaan ja Uuteen Amsterdamiin, + josta tuotiin siirtokuntaan karjaa, hevosia sekä muitakin tarpeita. + Edelleenkin pidettiin turkiskauppaa tuottavimpana liikkeenä, ja sitä Uuden + Ruotsin kauppayhtiö asiamiestensä kautta erityisemmin harjoitti. Mutta tässä + liikkeessä tarvittiin melkoista pääomaa, paljon rihkamaa, jolla vaihdettiin + indiaaneilta majavan y. m. metsäeläinten nahkoja. Usein puuttui + kauppayhtiöltä vaihtotavaraa, kun sen yhtiön laivat niin harvoin kävivät + Delawaressa. Printzinkin aikana tapahtui monesti, että kun indiaanit + sisämaista toivat turkiksia rannikolla sijaitseviin kauppapaikkoihin, ei + ruotsalaisilla ollut vaihtotavaraa, josta syystä majavannahat joutuivat + hol<span class="pageno" id="p69">[s. 69]</span>lantilaisten ja + englantilaisten käsiin. Tämä seikka tuotti suurta tappiota Uuden Ruotsin + kauppayhtiölle, vieläpä pienelle siirtokunnalle kokonaisuudessaankin. + Eräänkin kerran, kun Ruotsista saapui siirtolaislaiva, viedäkseen + paluumatkallaan turkiksia, oli Kristiinan linnan varastohuoneissa ainoastaan + viisi majavannahkaa. Mutta toisella kertaa taas (1648), jolloin yhtiöllä oli + riittävästi vaihtotavaraa, saatiin näitä kalliita turkiksia tavaton määrä, 1 + 200 kappaletta, jotka lähetettiin Ruotsiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Käsitöitä ja kotiteollisuutta harjoitettiin siirtokunnassa, sillä se kuului + ajan vaatimuksiin. Suomalaiset valmistivat kotonaan taloustarpeensa, jotka + olivat yksinkertaisia puuastioita ja työvälineitä. Uudistaloissa näki + pahkakuppeja, tuohikontteja, pärekoppia, leilejä y. m. Virsujakin käytettiin + jalkineina ja nahkapukuja vaatetuksena. Käsityöläisiä myöskin oli heidän + keskuudessaan: Suutari- Olli, suomalainen pieksujen tekijä, Kello-Olli, joka + korjaili seinäkelloja. Taitavina puutyöntekijöinä ja tynnyreitten + valmistajina mainitaan Lauris ja Persson. Kaksi suomalaista nahkuria: + Clement Michalson ja Hendrick parkitsivat vuotia. Michael Michaelssonilla + oli paja, jossa valmistettiin ja korjailtiin teräaseita y. m. Johan Tomminen + oli taitava puuseppä. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnassa oli vähän aikaa lääkärikin, Hans Kock, joka saapui 1647. + Saunassa kuitenkin paranneltiin pienempiä kipuja, niinkuin yleensä siihen + aikaan Suomessa tehtiin. Kristiinan linnassa oli sauna, joka oli rakennettu + 1640 paikoilla. Kuvernööri Printzin kartanolle niinikään rakennettiin + suomalainen sauna, ja samanlaisia todennäköi<span class="pageno" + id="p70">[s. 70]</span>sesti löytyi monessa uudistalossa. Se paikka, jossa + nykyään sijaitsee Philadelphian kaupunki, merkittiin erääseen 1648 tehtyyn + hollantilaiseen karttaan, nimellä “Sauno”. Katsoen siihen, että niin + suomalaisia kuin ruotsalaisiakin uudisasukkaita jo silloin asui näillä + seuduin, voitaneen olettaa “sauno” sanan johtuvan suomalaisesta saunasta, + joka mahdollisesti Delawaren rannalla savutessaan herätti hollantilaisten + huomiota. + </p> + <p class="paragraph"> + Delawaren siirtolaisväestö jakaantui kahteen luokkaan: vapaisiin miehiin ja + pikku rikollisiin. Vapaat miehet työskentelivät palkkaa nauttien Uuden + Ruotsin kauppayhtiön palveluksessa taikka asuivat uudistiloillaan. Pikku + rikollisina siirtokuntaan lähetetyt olivat tavallaan vankeja, ja sellaisina + olivat velvoitetut työskentelemään yhtiön palveluksessa palkatta noin kolme, + neljä tahi viisi vuotta, jonka jälkeen he saivat vapautensa. Sitten saivat + he palata Ruotsiin, jos niin halusivat, taikka jäädä siirtokuntaan, jossa + tapauksessa heille annettiin uudistila tavallisilla asumaehdoilla. Muutamat + vangit pääsivät kohta palkkatoimeen. Niinpä Käkisalmesta kotoisin oleva + kirjanpitäjä Carl Johnsson pääsi kuvernööri Printzin kirjuriksi ja nautti + kaiken aikaa luottamusta ja kunnioitusta. + </p> + <p class="paragraph"> + Korkein oikeudenvalvoja ja tuomari oli kuvernööri. Varsinaista + oikeusistuinta valamiehineen ei mainita ruotsalaisen hallinnon aikana + olleen. Kristiinan linnassa oli vankila, jossa mainitaan eri aikoina + istuneen Sven Vass nimisen miehen, Clement nimisen suomalaisen miehen sekä + noituudesta ja sopimattomasta elämästä syytetyn Karin nimisen <span + class="pageno" id="p71">[s. 71]</span>suomalaisen vaimon, joka pääsi + pakenemaankin, eikä häntä, ison perheen äitiä, enää vangittu. + </p> + <p class="paragraph"> + Kuvernööri Printz, ollen pikaluontoinen ja kiivas sotaherra, joutui usein + ikäviinkin selkkauksiin jöröluontoisten, mutta rehtien suomalaisten kanssa, + jotka olivat valmiit velvollisuutensa tekemään ja kohtuullisen kunniankin + antamaan esimiehelleen, mutta saattoivat vastustellakin, milloin tunsivat + itsellään olevan siihen oikeuden. Clement niminen suomalainen osti toisilta + suomalaisilta myllyosuuden ja laittoi myllyn omaan asuntoonsa. Tottapa tästä + myllystä näytti tulevan kuvernöörin omistamalle Mondalin myllylle + kilpailija, koskapa Printz kuultuaan kaupasta tulistui ja tavatessaan + Clementin hyökkäsi hänen päälleen pidellen niin ankarasti, että mies + poloinen sai raajarikkona siitä kärsiä elinikänsä. Sitäpaitsi hän vielä + joutui Kristiinan linnaan. Pastori Laurentius Lock ryhtyi puolustamaan + Clementiä ja sai aikaan sen, että hänet vapautettiin vankilasta, mutta + mitään hyvitystä loukkauksistaan ei kovaonninen suomalainen koskaan saanut. + Usein valitettiin kuvernöörin omavaltaisuutta ja ankaruutta. Vielä + vuosikymmeniä myöhemminkin siirtokunnan vanhimmat asukkaat kertoivat + tapauksista, jotka eivät olisi mahdollisia näinä aikoina. Anders Jönsson + niminen suomalainen teki kirjallisen valituksenkin Uuden Ruotsin + kauppayhtiön johtokunnalle, syyttäen siinä kuvernööriä siitä, että hän + rajoitti liiaksi uudisasukkaitten oikeuksia, mikäli ne koskivat ansioita, + kauppaa indiaanein kanssa, kalastusta ja metsästämistäkin, joita elinkeinoja + heillä pitäisi olla oikeus harjoittaa. Tämän valituskirjan allekirjoittajina + maini<span class="pageno" id="p72">[s. 72]</span>taan: Matts Hanson, Olof + Stille, Johan Huiler, Hendrick Matsson, Ivar Hendrickson, Mons Monsson, Olof + Erickson, Walerius Lohi, Hendrick suomalainen, Peter Jockin (Jokinen), Peter + Rambo, Peter Kock (Kukko), Morten Mortenson y. m. Samassa kirjeessä + pyydetään vielä sakko- ja rangaistusvapautta suomalaiselle, suuren perheen + isälle Andreakselle. + </p> + <p class="paragraph"> + Toisaalta täytyy tasapuolisesti asioita arvostelevan tunnustaa Printzin + olleen edistysmielisen, uutteran ja monessa suhteessa siirtokunnankin + parasta katsovan maaherran. Niissä vaikeissa oloissa, joissa hän sai + Ruotsista apua saamatta tulla siirtokuntansa kanssa toimeen, kehittäen sitä + ja säilyttäen rauhan kateellisten naapuriensa kanssa, tulee näkyviin hänen + luonteensa paremmat puolet. Hänellä oli taitoa ja tarmoa tyynnyttää + indiaaneja ja ehkäistä hollantilaisten valloitusaikeet. + </p> + <p class="paragraph"> + Seurakuntaelämään nähden oli Printzin aika varsin onnellinen. Siirtokunnassa + oli kaksi kirkkoakin: Kristiinassa ja kuvernöörin kartanolla + Tinicum-saarella. Jälkimäinen rakennettiin 1646. Myöhemmin siihen laitettiin + kellokin, ensimäinen laatuaan Delawaressa. Tinicumin kirkko pysyi + käyttökunnossa vuoteen 1700. Opettajia mainitaan yhteen aikaan olleen + kolmekin: Pastorit Christopher, Holm ja Fluviander. Näistä oli etevin + Campanius Holm, joka kuusi vuotta siirtokunnassa viipyessään opiskeli + indiaanein kieltä niin hyvin, että kykeni kääntämään heidän kielelleen + Lutheruksen Vähän Katekismuksen, joka myöhemmin painettiin Ruotsissa ja + jaettiin alkuasukkaille lahjaksi. — Holm saarnasi kummassakin sekä Tinicumin + <span class="pageno" id="p73">[s. 73]</span>että Kristiinan kirkossa, sillä + pastorit Christopher ja Fluviander viipyivät siirtokunnassa vain vajaan + vuoden. + </p> + <p class="paragraph"> + Kuvernööri Printzin hallinnon loppuaikana oli pieni siirtokunta monessa + vaarassa ja vaiheessa. Indiaanit surmasivat Uplandissa eräänä yönä + uudisasukkaan vaimoineen. Tämä julma teko kiihotti niin hyvin uudisasukkaita + kuin indiaanejakin. Oli syytä pelätä syntyvän taistelun valkoihoisten ja + punanahkain välillä. Tämän vaaran sai Printz vältetyksi taidollaan ja + tarmollaan. Hän nimittäin uskotteli indiaaneille, että Ruotsista oli tulossa + suuri armeija, joka oli valmis surmaamaan joka ainoan indiaanin, jos he vain + vähänkin vielä tekisivät häiriötä siirtokunnassa. Toisaalta lupasi Printz + tehdä ystävyysliiton ja uudistaa rauhan indiaanein kanssa, johon nämä + suostuivat. Sovittuaan indiaanipäällikköjen kanssa kirjoitti Printz + Ruotsiin: “He (indiaanit) eivät luota meihin, ja me puolestamme luotamme + heihin vieläkin vähemmän”. + </p> + <p class="paragraph"> + Virginian kuvernöörin Plowdenin kanssa niinikään tultiin ikävään + kosketukseen. Seikka oli sellainen, että eräs englantilainen kauppalaiva + harjoitti turkisliikettä ruotsalaisten kauppasatamissa, josta syystä se + otettiin kiinni ja vietiin Kristiinan satamaan. Täällä havaittiin laivan + kuuluvan Virginian kuvernöörille. Oli päivän selvää, että naapurina asuva + mahtava kuvernööri tulisi lähettämään aseellisen joukon Kristiinaan, jos + hänen laivansa siellä pidätettäisiin. Siitä syystä katsoi Printz + viisaimmaksi laskea englantilaiset laivoi<span class="pageno" id="p74">[s. + 74]</span>neen menemään, vieläpä rahallisesti hyvitti kärsityn vahingon. + </p> + <p class="paragraph"> + Yllä mainitut seikat pakottivat Printziä lähettelemään yhä uusia + avunpyyntökirjeitä valtiokansleri Oxenstjernalle ja kreivi Pietari Brahelle. + Ellei Delawareen lähetetä mahdollisimman pian lisää sotaväkeä ja + siirtolaisia, niin hukkaan menee Ruotsin tähän astiset aikeet siirtokunnan + asuttamisessa ja kaupan laajentamisessa. Eivät ainoastaan hollantilaiset, + vaan myöskin englantilaiset ahdistelevat Uuden Ruotsin kauppayhtiön + harjoittamaa turkisliikettä, ja indiaanein taholta uhkaa niinikään alituinen + vaara. Ruotsin hallituksen täytyy asemansa säilyttämiseksi lähettää + vähintäin kaksisataa sotamiestä ja tuhannen siirtolaista. Eroakin pyysi + kuvernööri toimestaan monta kertaa, eikä sitä käy ihmetteleminenkään + tällaisissa vaikeissa oloissa, siirtokunnan väkiluvun ollessa ainoastaan 174 + henkeä. + </p> + <p class="paragraph"> + Hollannin kauppayhtiön ja Uuden Alankomaan ylitirehtööriksi nimitettiin + rauhaa rakastavan Kieftin jälkeen vallanhimoinen ja käskevä Peter + Stuyvesant. Hän päätti hankkia edustamalleen kauppayhtiölle Delawaren + varrella mahdollisimman edulliset kauppaoikeudet, vieläpä, mikäli + mahdollista, pakottaa Uuden Ruotsin siirtokunnan hallintonsa alle. Siinä + tarkoituksessa saapui hän maitse sadankahdenkymmenen sotamiehen kanssa + Delawareen, jonne samaan aikaan purjehti vähäinen hollantilainen + laivastokin. Kirjeessään Printzille selitti tämä anastushaluinen kuvernööri + Delawaren jokilaakson kuuluneen ennen ruotsalaisten tuloa Hollannin + kauppayhtiölle, josta syystä Uuden Ruot<span class="pageno" id="p75">[s. + 75]</span>sin siirtokunnan oli alistuttava sanotun yhtiön hallinnon alle. + Printz lähetti kirjeen Ruotsin hallitukselle ja varustautui aseelliseen + vastustukseen. Hollantilaisten ylivoima ei kuitenkaan tällä kertaa ollut + riittävä takaamaan heille voittoa, josta syystä Stuyvesant oli ryhtymättä + taisteluun. Kuitenkin rakensivat hollantilaiset itselleen Delawaren + rannalle, etelään Kristiinasta, lujan linnoituksen, antaen sille nimeksi + Casimir. Tätä toimenpidettä eivät ruotsalaiset voineet estää. Linna + varustettiin kahdellatoista tykillä, ja jätti Stuyvesant sinne kolmekymmentä + vartiomiestä, palaten muun joukkonsa kanssa takaisin Uuteen Amsterdamiin. + </p> + <p class="paragraph"> + Uuden Ruotsin siirtokunnan itsenäisyys alkoi olla vaarassa, vaikkakin se + tällä kertaa pelastui. Kuvernööri Printz sai luvan palata perheineen + kotimaahansa, oltuaan siirtokunnan esimiehenä kymmenen vuotta. Printzin + tytär rouva Papegoja jäi ainaiseksi siirtokuntaan, asuen ensin Printzin + kartanossa Tinicum-saarella ja sittemmin Printztorpassa. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone23">Siirtokunnan itsehallinnon loppuajat</h3> + <p class="paragraph"> + Pitkän odotuksen jälkeen saapui taas 1653 siirtolaislaiva Ruotsista, tuoden + runsaan lastin ja kolmattasataa uudisasukasta Delawareen. Tässä laivassa + saapuivat siirtokunnan uusi kuvernööri Johan Rising, insinööri Peter + Lindström ja luutnantti Gyllengren. Kun tämä hyvillä aseilla ja + neljälläkymmenellä sotilaalla varustettu siirtolais<span class="pageno" + id="p76">[s. 76]</span>laiva huomasi Delawaren rannalle rakennetun + hollantilaisen linnoituksen, syntyi siinä kohta ilmeinen kahakka. + Casimir-linnasta ammuttiin varotuslaukaukset ja yritettiin pelottamalla + kääntää pohjan miehet takaisin. Mutta nämäpä eivät säikähtäneet, vaan + halusivat ensin puhutella linnan komentajaa. Kapteeni Skute ja luutnantti + Gyllengren sousivat muutamien sotilaitten kanssa rannalle, jossa heidät otti + vastaan linnan komentaja. Ruotsalaiset nyt puolestaan vaativat + hollantilaisia antautumaan, sillä heillä oli ylivoima ja enempi aseitakin. + Eikä siinä hollantilaisten auttanut muu kuin antautuminen. Casimir-linna + muutettiin ruotsalaiseksi varustukseksi nimellä “Kolminaisuuden linna”. + </p> + <p class="paragraph"> + Kristiinan linnan ulkopuolinen alue mitattiin kaupungin paikaksi ja jaettiin + tonteiksi. Oli tarkotus perustaa tähän Uuden Ruotsin kaupan ja hallinnon + keskus, varsinainen kauppakaupunki. Sinne kehotettiin käsityöläisiä ja + teollisuuden harjottajia ja kauppamiehiä asettumaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtolaiset pyrkivät kuitenkin mieluummin maalle, jossa he saivat itselleen + edullisilla ehdoilla uudistiloja. Yhtiön hallinnolla oli paljon puuhaa, + ennenkuin nuo kolmattasataa siirtolaista saatiin sijoitetuiksi vastaisiin + asuntoihinsa. Muutamat asettuivat vanhempiin asumapaikkoihin, toiset + siirtyivät siirtokunnan etäisimpiin alueisiin: New Castleen, Wiccacoon, + Racooniin, Molikkamäelle ja Repapoon. Marylandin puolellekin: Elk-joelle ja + Brandyviniin asettui siirtolaisia, etupäässä suomalaisia, kuten Turusen + veljekset ja muitakin. + </p> + <p class="paragraph"> + Indiaanein kanssa uudisti vasta saapunut kuver<span class="pageno" + id="p77">[s. 77]</span>nööri Rising ystävyysliiton jakamalla päälliköille + tavanmukaisia lahjuksia. Vieläpä heidät kutsuttiin Kristiinan linnaankin + kestivieraiksi. Myöskin englantilaisten siirtokuntain kuvernöörien kanssa + oltiin ystävällisessä kirjevaihdossa. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnan sisäinen hoito järjestettiin sillä lailla, että erityiset + miehet valittiin huolehtimaan niinhyvin uudisasukasten edistymisestä kuin + yhtiönkin eduista ja omaisuudesta. Anders Olfson sai toimekseen valvoa + yhtiön omistamia tiluksia. Peter Hansson tuli maanviljelysneuvojaksi + uudisasukasten keskuuteen ja Johan Stålkofta yleisten rakennusten + tarkastajaksi. Siirtolaiset saivat itselleen maata sillä ehdolla, että + vuosittain raivaisivat määrätyn alan ja suorittaisivat erinäisiä työpäiviä + yhtiölle. Määrävuotten kuluttua saivat he täyden omistusoikeuden asumiinsa + maihin. Tällainen maansaantijärjestelmä on vieläkin voimassa Amerikassa + homesteadeja otettaessa valtiolta. Yhtiön omistamia raivattuja maita + annettiin niinikään vuokralla viljeltäviksi, ja mainitaan suomalaisen Maunu + Monssonin Uplandissa viljelleen tällaista vuokramaata. + </p> + <p class="paragraph"> + Asutuksen laajetessa tarvittiin lisää kaikenlaisia työvälineitä, kotieläimiä + y. m. Vaikka siirtolaislaivat toivatkin Ruotsista hevosia ja nautaeläimiä, + oli niistä kuitenkin ainainen puute. Yhtiön omistamilla laivoilla haettiin + naapurisiirtokunnasta kaksikin eri kertaa hevosia, vetojuhtia, nautaeläimiä + ja maanviljelyskaluja. Hevonen maksoi yhdeksänkymmentä majavannahkaa, + vetojuhdat puolet siitä. Kotimaasta Ruotsista tuotiin pari kertaa tiilejäkin + siirtokuntaan, mutta sittemmin ruvettiin niitä itse siellä valmistamaan. + Nama Killin koskeen laittoi<span class="pageno" id="p78">[s. 78]</span>vat + muutamat vauraammat asukkaat sahamyllynkin. Niinikään mainitaan + Turtle-Killsin koskessa olleen jauho- ja ryynimyllyn, jonka omistivat Johan + Stålkofta, L. Peterson ja Hans Block. + </p> + <p class="paragraph"> + Uuden Ruotsin itsehallinnnon viime vuotena oli asukasluku 368 henkeä. Suuri + enemmistö tästä väestä asui maatiloillaan. Linnojen puolustusväkenä ja + palvelijoina laskettiin olevan noin satakunta henkeä. Tämä väestö asui hyvin + hajallaan toistasadan mailin pituisella alueella molemmin puolin Delawarea. + Laajat olivat uudisasukkaitten laitumet, josta syystä hyvinvointi ripeästi + kasvoi. Kuitenkin mainitaan muutamien nauttineen yleistä apuakin. Sellaisia + oli suomalainen Karin lapsineen, sokea Kirsti, Paulssonin vanhus ja + Johnssonin orpotyttö. + </p> + <p class="paragraph"> + Niin kauan kuin siirtokunta kuului Uuden Ruotsin kauppayhtiölle ja oli + kotimaisen hallituksen turvissa, saapui sinne opettajia useilla + siirtolaislaivoilla. Mutta nämä viipyivät siellä vain lyhyen ajan. Tällaisia + mainittakoon Peter Hjort ja Mathias Nertius. Pisinaikainen kaikista + siirtokunnan papeista oli Laurentius Lock, joka hoiti sikäläisiä seurakuntia + neljäkymmentäyksi vuotta, kuolemaansa saakka 1688. Hän sai yksinäänkin + hoitaa seurakuntia toistakymmentä vuotta. Enimmäkseen saarnaili hän + Uplandissa, Finlandissa ja Racoonissa, asuen suomalaisten keskuudessa. Monet + seikat viittaavat siihen, että hän osasi puhua suomen kieltäkin, koskapa + häntä väliin asiakirjoissa kutsutaan suomalaisten papiksi, ja hänen toinen + vaimonsa oli suomalainen. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone24">Hollantilaiset valloittavat Delawaren</h3> + <span class="pageno" id="p79">[s. 79]</span> + <p class="paragraph"> + Kun Uuden Alankomaan kuvernööri Peter Stuyvesant sai tietää Casimir-linnan + tulleen ruotsalaisten käsiin, ryhtyi hän viipymättä sellaisiin + toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli Delawaren siirtokunnan + valloittaminen. Vuosi 1654 käytettiin laivain varustamiseen tarpeelliseen + hyökkäyskuntoon ja sotamiesten keräämiseen. Varustuksia koetettiin pitää + salassa, ettei Ruotsista osattaisi lähettää sotaväkeä Delawareen. Kuvernööri + Rising sai kuitenkin tietoonsa naapurinsa varustelut ja koetti puolestaan + vahvistaa Uuden Ruotsin linnoituksia, toivoen pian saavansa lisäväkeä + Ruotsista. + </p> + <p class="paragraph"> + Syksyllä 1655 saapui Stuyvesant hyvin varustetulla laivastollaan Delawareen + ja piiritti Kolminaisuuden linnan. Hänellä oli mukanaan noin 600 tahi 700 + sotamiestä ja runsaasti ampumavaroja. Kolminaisuuden linnassa oli kapteeni + Skuten komennettavana ainoastaan kaksikymmentä sotamiestä. Kuvernööri Rising + koetti sinne lähettää pienen lisäjoukon, kymmenen miestä, mutta nämä + joutuivat hollantilaisten vangeiksi. Linnan puolustajat huomasivat vastassa + olevan ylivoiman niin suureksi, ettei ollut mitään mahdollisuutta + menestykselliseen puolustukseen. Saatuaan kunnialliset ehdot antautuivat he + aseitaan käyttämättä. + </p> + <p class="paragraph"> + Voiton innossaan purjehtivat hollantilaiset Kristiinaan, jonka linnan he + viipymättä piirittivät. Stuyvesant kehotti suosiolla antautumaan, koskapa + vastustus vain tuottaisi omaisuuden ja ihmishenkien hukkaa hyödyttämättä + ruotsalaisia. Syntyi <span class="pageno" id="p80">[s. 80]</span>muutamia + päiviä kestävä neuvottelu näitten kahden siirtokunnan kuvernöörien kesken. + Rising vetosi Ruotsin oikeuksiin siinä, että sen kauppayhtiö oli oston + kautta hankkinut itselleen ja siirtokunnalleen oikeudet Delawaren + jokilaaksoon. Näitten oikeuksien väkivaltainen anastaminen voi johtaa + Ruotsin ja Hollannin valtakunnat keskenään sotaan, jota siirtokuntien tulisi + välttää. Stuyvesant vaati vain antautumaan, ollenkaan välittämättä + vetoamisista kansainvälisiin oikeuksiin. Kuitenkin hän lupasi kaikille Uuden + Ruotsin asukkaille heidän yksityisomaisuutensa sekä linnan puolustusväelle + suojeluksen ja hollantilaisilla laivoilla vapaan matkan Europaan. Sitäpaitsi + saisi kuvernööri Rising viedä siirtokuntaa koskavat asiakirjat mukanaan + Ruotsiin. Mutta Uuden Ruotsin kauppayhtiön omaisuus ja yleiset rakennukset + lankeaisivat Hollannin kauppayhtiölle. Uudistiloillaan asuvat suomalaiset ja + ruotsalaiset saisivat vuoden sisällä päättää haluaisivatko he, vannottuaan + uskollisuudenvalan Hollannin hallitukselle, jäädä siirtokuntaan vai palata + takaisin kotimaahansa. Niinikään vakuutettiin ruotsalaisille ja + suomalaisille täydellinen uskon vapaus, johon sisältyi luterilaisen uskon + säilyttäminen Augsburgin uskontunnustuksen mukaan y. m. Näitten ehtojen + vakuudeksi laadittiin antautumisvälikirja, jonka allekirjoittivat molemmat + kuvernöörit. Ilman kalvan kalsketta ja veren vuodatusta päättyi tämä + valloitussota, ja Uuden Ruotsin siirtokunta laskettiin Hollannin + kauppayhtiön hallinnon alle, Stuyvesantin ollessa itse korkeimpana + käskynhaltijana. + </p> + <p class="paragraph"> + Hollantilaisilla laivoilla kuljetettiin kuvernööri <span class="pageno" + id="p81">[s. 81]</span>Rising, Kristiinan ja Kolminaisuuden linnojen + puolustusväki ja linnanpalvelijat ensin Uuteen Amsterdamiin ja sieltä + edelleen Europaan. Omasta pyynnöstään saivat siirtokuntaan jäädä kapteeni + Sven Skute, luutnantti Gyllengren ja pastori Laurentius Lock. Uudisasukkaat + jäivät melkein poikkeuksetta siirtokuntaan, haluamatta jättää rakkaiksi + tulleita asutuksiaan. + </p> + <div class="image"> + <img src="images/kuva-3.jpg" alt=""> + <p>WICCACON KIRKKO, rakennettu 1677; oli kolmas puolustustornin tapaan rakennettu kirkko siirtokunnassa.</p> + </div> + <div class="image"> + <img src="images/kuva-4.jpg" alt=""> + <p>WICCACON ELI PHILADELPHIAN UUDEMPI KIRKKO, valmistui 1700; on nykyäänkin käyttökuntoinen. Tunnetaan nimellä “Gloria Dei kirkko”.</p> + </div> + <p class="paragraph"> + Kun Uuden Ruotsin siirtokunta oli jo joutunut hollantilaisten valtaan, + saapui vielä 1655 Ruotsista yksi siirtolaislaiva Delawareen, tuoden mukanaan + toistasataa siirtolaista, joitten joukossa oli lähes sata Vermlannin + suomalaista. Tämä laiva matkustajineen joutui luonnollisesti siirtokuntaa + hallitsevien hollantilaisten vangiksi. Lähelläpä oli, ettei kaikkia heitä + lähetetty takaisin Ruotsiin. Kuitenkin monien sovittelujen perästä + sallittiin laivalla tulleitten varsinaisten siirtolaisten astua maihin + Delawaressa ja asettua uudisviljelijöiksi maanmiestensä keskuuteen. Mutta + retkikuntaan kuuluvat sotamiehet, laivan päälliköt y. m. lähetettiin + takaisin Ruotsiin. Laiva lastineen vietiin Uuteen Amsterdamiin ja joutui + Hollannin kauppayhtiön omaisuudeksi. + </p> + <p class="paragraph"> + Tämä toistasataa henkeä käsittävä siirtolaisjoukko lisäsi tuntuvasti + siirtokunnan väkilukua. Kun sitäpaitsi näitten joukossa oli puolisen sataa + naista, niin seurasi siitä, että alkoi muodostua koteja suomalaisten ja + ruotsalaisten keskuuteen Amerikassa. Tämä väestö jäikin ainaiseksi asumaan + Delawareen. + </p> + <p class="paragraph"> + Vaikkakin edellä mainittua retkeä on pidettävä viimeisenä varsinaisena + siirtolaisten matkana <span class="pageno" id="p82">[s. 82]</span>Ruotsista + Delawareen, niin saapuipa sentään seuraavan parinkymmenen vuoden sisällä + vielä muutamia pienempiä joukkoja taikka yksityisiä hollantilaisilla + laivoilla Amerikaan. Kerrankin kokoontui Vermlannin suomalaisia toistasataa + henkeä käsittävä joukko Hollantiin pyrkiäkseen Delawareen. Näitten johdosta + syntyi kirjevaihto Hollannin ja Ruotsin hallitusten välillä. Suomalaiset + määrättiin palaamaan takaisin omille laitumilleen. Moniaat seikat viittaavat + kuitenkin siihen, että osa näistä suomalaisista pääsi hollantilaisilla + laivoilla haluamaansa Amerikaan. Kapteeni Peter Lucassonin mukana saapui + 1663 kolmekymmentäkaksi Vermlannin suomalaista Delawareen. Tämä lienee + viimeinen siirtolaisjoukkue edellä mainittuun siirtokuntaan Ruotsista ja + Suomesta. Kaikkiaan lienee saapunut eri retkikuntien laivoilla noin tuhannen + ruotsalaista ja suomalaista Delawareen. Hollantilaisten hallinnon aikana + laskettiin heitä olevan noin kuusisataa henkeä, joista asekuntoisia miehiä + satakolmekymmentä. Tuhannesta siirtokuntaan saapuneesta palasi takaisin + Ruotsiin nelisensataa henkeä, enimmäkseen sotilaita ja linnojen + palvelusväkeä. Siirtokuntaan jääneestä väestöstä toisen puolen muodostivat + suomalaiset, joita kaikkiaan saapui siihen aikaan Amerikaan kolmesataa + henkeä, jotka harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jäivät ainaiseksi + siirtokuntaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Delawaren siirtokunnan hallinnon järjestivät hollantilaiset siten, että + varakuvernöörinä hoiti paikallisia asioita Jacob Alrich, asuen Kristiinassa. + Mutta monet tärkeimmät asiat ratkaisi Uuden Alankomaan kuvernööri Stuyvesant + itse. Ensi vuo<span class="pageno" id="p83">[s. 83]</span>sinä epäilivätkin + hollantilaiset niin ruotsalaisia kuin suomalaisiakin, peläten heidän + indiaanein taikka englantilaisten kanssa liittoutuneina tekevän kapinan. + Tähän pelkoon ei ollut vähääkään aihetta. Uudisasukkaat olivat rauhallisia. + Ainoastaan siitä voitaisiin heitä syyttää, etteivät he kiirehtineet + vannomaan uskollisuuden valaa Hollannin hallitukselle, mutta siihen taas oli + syynä pitkät, vaikeat matkat ja hajanaiset olot. + </p> + <p class="paragraph"> + Muutamassa vuodessa saavuttivat kuitenkin Delawaren uudisasukkaat + hollantilaisten luottamuksen. Varsinkin komisarius Willem Beckman, joka + Alrichin kuoleman jälkeen varakuvernöörinä hoiti siirtokuntaa, näyttää + luottaneen heihin täydellisesti. Apulaisena ja kielenkääntäjänä oli hänellä + suomalainen Anders Jörken (Yrjönpoika). Siviilihallintoa ja oikeusistuinta + hoiti eräs Beckman kuvernööri Stuvesantin alavirkamiehenä. + Paikallishallinnon halpoittamiseksi valittiin erinäisiin virkoihin + ruotsalaisia ja suomalaisia, joista mainittakoon kapteeni Sven Skute, + luutnantti Gyllengren, Peter Rambo, Peter Kock, Anders Dalbo ja Olof Stille. + Veroina tuli suorittaa uudisasukasten noin kuusi guldenia henkilöä kohden. + </p> + <p class="paragraph"> + Jo Printzin aikana ja myöhemmin rauhattomina aikoina muutti moniaita + suomalaisia ja ruotsalaisia Marylandin puolelle, Elk Riverille ja + Brandyvineen. Kun siirtokuntaan taas palautui rauhallisemmat ajat, niin + muuttivat he takaisin Olof Stillen johtamina ja saivat uudistiloja + Passayuong-puron varrelta. Marylandiin jäi kuitenkin muutamia suomalaisia: + Johan Turunen, Marcus ja Johan <span class="pageno" id="p84">[s. + 84]</span>Tomminen ja Abram niminen sotamies. Johan Tomminen oli taitava + nikkari. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnassa tapahtui silloin tällöin asioita, jotka johtivat asianomaiset + oikeuteen. Niinpä Altoonan oikeudessa syytettiin suomalaista Evert + Hendricksonia siitä, että hän syyttä ja suotta oli hyökännyt rauhallisen ja + hyvänsuovan Jyrisen (Urrinen) Kynin päälle ja pidellyt häntä pahasti. + Oikeudessa jossa oli todistajana muun muassa suomalainen Andies Andiesson, + kävi ilmi se, että syytetty Evert Hendrickson oli yleisesti paikkakunnalla + tunnettu riitapukari ja rauhanhäiritsijä sekä kaikin puolin vastuksellinen + ja yleistä häiriötä synnyttävä naapuri, joka saattoi mennä kenen taloon + tahansa tappelua ja riitaa haastamaan. Evert Hendrickson tuomittiin sakkoon + ja poistumaan paikkakunnalta. Maksettuaan sakkonsa muutti hän Crane Hookiin + ja oli myöhemmin osallisena “pitkän suomalaisen” kapinahankkeessa. + </p> + <p class="paragraph"> + Rauhantuomari Israel Helmin niskaan niinikään hyökkäsi lakituvassa Oele + Oelsen niminen uudisasukas, repien vaatteita, mutta ei saanut aikaan + ruumiillista vahinkoa. Hänet tietysti tuomittiin heti raskaaseen + rahasakkoon. Suuren perheen isänä ja vähävaraisena miehenä sai hän myöhemmin + sakkonsa anteeksi. + </p> + <p class="paragraph"> + Suomalaisten joukossa löytyi eräs perhe, joka eli alinomaisessa epäsovussa + ja riidassa. Kaiken lisäksi rääkkäsi mies vaimoaan, antoi aikatavasta + selkäänkin ja lopuksi ajoi pois kotoaan. Oikeudessa esiintyi miestä vastaan + muitakin raskauttavia asioita, muun muassa siveysrikoksia, josta <span + class="pageno" id="p85">[s. 85]</span>syystä vaimolle annettiin avioero ja + puolet yhteisestä omaisuudesta. Tämä 1661 myönnetty avioero oli ensimäinen + laatuaan Delawaressa. + </p> + <p class="paragraph"> + Pastori Laurentius Lock joutui ikävyyksiin, vieläpä tekemisiin oikeuden + kanssakin. Hänen vaimonsa karkasi Jacob Joughin kanssa, ja he menivät + asumaan joen toiselle puolelle suomalaisen Andries Hendricksenin + uudistaloon. Mutta kun heidän olonsa tuli siellä tunnetuksi, pakenivat he + Virginiaan ja sieltäkin kauemmaksi Uuteen Englantiin. Pastori Lock, + saadakseen lapsilleen hoitajan, meni uusiin naimisiin, ennenkuin oli saanut + laillista eroa entisestä vaimostaan. Kun hän sitäpaitsi vielä vihki erään + parikunnan ilman asianomaiselta oikeudelta hankittua vihkilupaa, niin joutui + hän syytteeseen ja tuomittiin sakkoon. Israel Helm koetti selittää + oikeudessa, että Ruotsissa ja Suomessa juuri papit antoivat vihkiluvan ja + vihkivät parikunnat. Pastori vetosi asiansa kuvernööri Stuyvesantiin + selittäen siirtolaispapin vaikeuksia hänen hoitaessaan hajanaisia + seurakuntia sekä että hän suuren perheen isänä oli kykenemätön maksamaan + sakkoaan, jonka vuoksi hän pyysi sitä anteeksi. Kuvernöörin kirje komisarius + Beckmanille määrää sakon annettavaksi anteeksi ja pastorin vapautettavaksi + kaikista syytöksistä. + </p> + <p class="paragraph"> + Hollantilaisten hallitus Delawaressa tuli lyhytaikaiseksi, kestäen vain + yhdeksän vuotta. Tapausten kulku saattoi Amerikassa asuvat ruotsalaiset ja + suomalaiset Englannin hallituksen alle. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone25">Englantilaiset valloittavat Uuden Alankomaan</h3> + <span class="pageno" id="p86">[s. 86]</span> + <p class="paragraph"> + Englannin nouseva kauppa- ja maailmanvalta, jolla oli laajoja alueita ja + kukoistavat siirtokunnat Pohjois-Amerikassa, oivalsi hollantilaisten + hallussa olevan Hudson-virran ja sen sataman tärkeyden kauppaan ja + puolustukseen nähden. Englantilaisille siirtokunnille oli epäturvallista, + kun siinä välillä oli Hollannin siirtokunta, joka liittoutuneena indiaanein + taikka ranskalaisten kanssa saattoi asettaa Uuden Englannin siirtokunnat + alttiiksi hyökkäykselle ja valloitukselle. Nämä seikat aiheuttivat sen, että + Englanti päätti valloittaa hollantilaiset alusmaat Pohjois-Amerikassa. + </p> + <p class="paragraph"> + Yorkin herttua James, Englannin kuninkaan Kaarlo II:n veli, saapui 1664 + vahvalla laivastolla Amerikaan ja ankkuroi Long Islandin rannikolle, Uuden + Alankomaan siirtokunnan etuvarustusten luokse. Hän ryhtyi piirittämään Uutta + Amsterdamia, Amerikassa olevaa Hollannin hallituksen keskustaa. Kuvernööri + Stuyvesantilla sattui tällä kertaa olemaan vain kaksisataa sotamiestä + käytettävänä siirtokuntansa puolustamiseen ja hyvin rajoitettu määrä + ampumatarpeita. Englantilaisten ylivoima oli ainakin kymmenkertainen. Yorkin + herttua niin ollen kehoitti suosiolla antautumaan, luvaten hollantilaisille + suojeluksen ja yksityisomaisuuden turvan. Hollannin kauppayhtiön omaisuus ja + yleiset rakennukset lankeaisivat voittajalle. Stuyvesant joutui nyt aivan + samaan asemaan, kuin hän itse oli pakoittanut Uuden Ruotsin komentajan + Risingin alistumaan, nimittäin antautumaan <span class="pageno" id="p87">[s. + 87]</span>vasten tahtoaan ja jättämään siirtokuntansa vieraan vallan + haltuun. Aseellinen puolustus näet oli aivan turhaa, jota paitsi Uuden + Alankomaan asukkaat peläten omaisuutensa tuhoamista vastustivat aseelliseen + vastarintaan ryhtymistä ja vaativat Stuyvesantia antautumaan. Siihen hän + suostuikin, ja niin päättyi tämäkin valloitussota verta vuodattamatta. + Englannin haltuun tulivat täten Uuden Alankomaan siirtokunta Hudson-virran + varrella ja Uuden Ruotsin siirtola Delawaressa. + </p> + <p class="paragraph"> + Englantilaiset valloitettuaan Uuden Alankomaan ja sen satamapaikan Uuden + Amsterdamin, muuttivat tämän nimen valloittajan Yorkin herttuan kunniaksi + New Yorkiksi. Useat muutkin paikat saivat englantilaisia nimiä: Kristiinasta + tehtiin Altoona, Uplandista Chester, Finlandista Marcus Hook j. n. e. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone26">Englannin hallituksen järjestely Delawaressa</h3> + <p class="paragraph"> + Syyskuulla 1664 purjehti englantilainen kapteeni Edward Carr, Delawaren + varakuvernööriksi nimitettynä, saattamaan ruotsalaisten ja suomalaisten + tietoon siirtokunnan tästä lähtien kuuluvan Englannin hallituksen alle sekä + vaatimaan asukkailta uutta uskollisuudenvalaa. Delawaren väestölle + ilmoitettiin, ettei siirtokunnan paikallisessa hallituksessa tulisi + erityisempiä muutoksia tapahtumaan. Asukkaat saisivat säilyttää uskontonsa, + kielensä, kansallisuutensa, tapansa, omaisuutensa ja nauttia yleensä + samanlaisia oikeuksia, kuin naapurina asu<span class="pageno" id="p88">[s. + 88]</span>vat Virginian siirtokunnan asukkaat nauttivat. Kuuden kuukauden + kuluessa tuli asukasten vannoa Englannin hallitukselle uskollisuudenvala. + </p> + <p class="paragraph"> + Uskollisuuden valan olivat suomalaiset ja ruotsalaiset valmiit tekemään + uudelle hallitukselle, niin ettei siinä erityisempiä vaikeuksia syntynyt + viranomaisille, paitsi viivytyksiä, sillä uudisasukkaat ovat tällaisissa + asioissa hitaita, eikä heillä aina ole tilaisuuttakaan saapua + oikeuspaikalle. Mutta sitten annettiin määräys maitten omistuskirjain + uudistamisesta. Joilla oli kiinnityskirjat, niiden tuli vaihtaa ne + englanninkielisiin ja merkitä oikeuskirjoihin. Niiden, joilta kokonaan + puuttui kirjallista oikeutta maihinsa, täytyi siinä tapauksessa todistaa + asuneensa maitaan määrätyn ajan, saadakseen itselleen laillisen + omistusoikeuden. Tämä asia synnytti muutamia vaikeuksia ja ikävyyksiä, + varsinkin sivukylissä. Alettiin levittää huhua, että uudisasukkailta + anastettaisiin maat ja asutukset. Tällainen epäluulo oli aivan aiheeton, + sillä hallitus päinvastoin tahtoi kiinnityskirjain antamisen kautta + ainaiseksi taata uudisasukkaitten oikeudet heidän maihinsa ja merkitä ne + lakivoipaisessa järjestyksessä kirjoihinsa. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Pitkän suomalaisen kapinanhanke.</i> Eräs Marcus Jacobus, joka kehui + olevansa Königsmarkin kreivin poika Ruotsista, alkoi levitellä valheita ja + epäluottoa herättäviä puheita Englannin hallitusta vastaan. Hän sai + kumppanikseen varakkaan suomalaisen uudisasukkaan Marcus Collmannin, joka + osasi myöskin indiaanein kieltä. Yhdessä he kiertelivät suomalaisten, + ruotsalaisten ja hollantilaisten luona Uplandissa, Finlandissa ja Crane + Hookis<span class="pageno" id="p89">[s. 89]</span>sa kehotellen + uudisasukkaita kapinaan Englannin hallitusta vastaan, missä hommassa heitä + tulisivat auttamaan indiaanit. Asia tuli englantilaisten viranomaisten + tietoon ja kumpainenkin mies määrättiin vangittavaksi. Marcus Jacobus, jota + ensimäisessä syytöskirjeessä kutsutaan “pitkäksi ruotsalaiseksi”, mutta + myöhemmin “pitkäksi suomalaiseksi”, saatiin kiinni ja asetettiin + syytteeseen. Marcus Collman pakeni indiaanein keskuuteen. + </p> + <p class="paragraph"> + Oikeudessa, jota käytiin lokakuulla 1669, tuomittiin “pitkä suomalainen” + sopimattomista ja valheellisista puheistaan hallitusta vastaan sekä kansan + kiihoittamisesta kärsimään ensin raipparangaistus ja sen jälkeen + lähetettäväksi Barbadossaarelle Englannin vankilasiirtolaan. Talvella kärsi + hän raipparangaistuksensa ja lähetettiin senjälkeen Barbadokseen. + </p> + <p class="paragraph"> + Uudisasukkaatkin saivat kärsiä tästä luullusta kapinahankkeesta, vaikka + eivät he olleetkaan taipuneet kapinoimiseen. Kuitenkin jonkinlaista + osallisuutta lienee tässä vaaralliselta näyttävässä asiassa ollut heillä, + koskapa aina viiteenkymmeneen henkeen nouseva joukko suomalaisia, + ruotsalaisia ja hollantilaisia sakotettiin, toisia lievemmin, toisia aina + tuhanteen guldeniin saakka. Kapinahankkeen toinen päähenkilö Marcus Collman + säästyi kokonaan kaikista rangaistuksista, sillä hänen saavuttuaan muutaman + vuoden perästä takaisin kotiinsa, oli asia unohtunut, taikka englantilaiset + olivat havainneet tämän asian olleen ei läheskään niin vaarallista ja + pelättävää laatua, kuin se ensimältä oli näyttänyt. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone27">Suomalaiset ja ruotsalaiset luottotoimissa</h3> + <span class="pageno" id="p90">[s. 90]</span> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnan sisäisen hallinnon kehittyessä saavuttivat Delawaren vanhimmat + siirtolaiset ajan pitkään täydellisen luottamuksen. Uplandin oikeudessa, + joka kuninkaan käskystä ja nimessä pidettiin 1676, nimitettiin + siviilihallintoa varten jonkinlainen lautakunta, jossa esimiehenä tuli + olemaan varakuvernööri Edward Carr ja hallituksen edustajana kapteeni Johan + Collier sekä jäseninä Peter Alrich, Otto Ernest Cock, Peter Rambo, Israel + Helme, Peter Kock (Kukko), Lesse Andrie ja Oele Svenn. + </p> + <p class="paragraph"> + Kaikenlaisiin paikallisiin luottamustoimiin valittiin niinikään Uuden + Ruotsin vanhimpia asukkaita, niinkuin esimerkiksi rauhantuomareiksi New + Castlen piiriin Hans Block ja Johan Molikka (Mulilla), Delawaren + jokialueelle Peter Rambo, Laes (Lassi) Andries, Wolle (Valee) Swaine ja + Israel Helme. Tiekomisareiksi nimitettiin Peter Yokehane (Jokinen) Andrew + Rambo ja Erick Mollika (Molikka). + </p> + <p class="paragraph"> + Englannin hallitus noudatti oikeuden ja kristillisyyden periaatteita, ja + uudisasukkaat yleensä tunsivat itsensä verrattain onnellisiksi sellaisen + hallituksen turvissa. Aikakautta kuvaavaa on seuraava julistus, jonka + hallitus antoi Uplandin oikeudessa 1682. Siinä muun muassa sanotaan: “Olkoon + kaikille tiettävä, että uskonnon pilkkaaminen ja vainoominen on kokonaan + ankarasti kielletty ja että hallituksen luottamustoimiin ei oteta pilkkaajaa + eikä sellaista, joka kieltää Jeesuksen Kristuksen. Jumalan pilkkaaminen + rangaistaan. Sunnuntai on vietettävä lepopäivänä. Vanhoja tulee kunnioittaa. + <span class="pageno" id="p91">[s. 91]</span>Väkijuomain myynti indiaaneille + on ankarasti kielletty. Samoin kielletään miekkailut, kaksintaistelut, + nyrkki- ja kukkotappelut, kortinpeluu, arpomiset, lotterit y. m. sellaiset. + Rauhanhäiritseminen, siveetön puhe ja kielenkäyttö sakon uhalla kielletään.” + </p> + <p class="paragraph"> + Niinikään suositteli hallitus maanviljelyksen edistämistä Delawaressa, + tarjoten uudisasukkaille lisää maita erittäin edullisilla ehdoilla. + Seurauksena olikin, että melkein kaikki silloiset suomalaiset ja + ruotsalaiset ottivat itselleen hyvinkin suuret alat maita turvatakseen + lastensa aseman siirtokunnassa. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone28">Philadelphian kaupungin perustaminen</h3> + <p class="paragraph"> + Delawaren jokilaaksoon perustettiin 1682 suuri kveekarien siirtokunta, josta + myöhemmin kehittyi Pennsylvanian laaja valtio. William Penn, tämän + siirtokunnan perustaja, oli englantilaisen amiraalin poika, joka jo nuorella + iällään kääntyi tähän veljellisyyttä ja rauhaa rakastavaan kveekarien + lahkokuntaan. Kun heitä Englannissa vainottiin, halusivat he muuttaa + Amerikaan. William Penn, jolle Englannin hallitus hänen isä vainajansa + ansioista oli melkoisesti velkaa, sai sen korvaukseksi laajat maa-alueet + Amerikasta Delaware-joen länsipuolelta kveekarien siirtokunnan perustamista + varten. William Penn joukkoineen astui maihin ensin New Castlessa, jossa + kutsuttiin oikeustalolle alkuperäiset uudisasukkaat ruotsalaiset ja + suomalaiset ja heille luettiin hallituksen kirje ja esitettiin uutten + tulok<span class="pageno" id="p92">[s. 92]</span>kaitten siirtokunta-aie. + Siitä purjehti joukko Uplandiin, jossa taas pidettiin edellämainitun + tapainen kokous. Suomalaiset ja ruotsalaiset saivat pitää maansa ja + omaisuutensa, mutta hallinnollisesti tulivat he tästä lähtien kuulumaan + kveekarien siirtokunnan yhteyteen. Kveekarien siirtokunta kasvoi tavattoman + nopeasti, sillä vuoden kuluessa toi 23 laivaa heitä Englannista + Pennsylvaniaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Ensimäisenä toimena William Pennillä oli Philadelphian kaupungin + perustaminen. Hän valitsi sille sopivan aseman Delaware- ja Wiccaco-jokien + yhtymäpaikasta, joka maa-alue kuului Svenn eli Svanson nimisille + veljeksille, joilta osto- ja vaihtokaupalla hankittiin omistusoikeus + tulevalle siirtokunnan kauppakeskukselle. Se paikka, mihin ensimäiset kadut + mitattiin, tunnettiin nimellä “Sauno” (sauna), joka nyt muutettiin + veljellistä rakkautta merkitseväksi nimeksi: Philadelphia. Tämän kaupungin + itäpuolella oli suomalaisten ja ruotsalaisten rakentama Wiccacon kirkko, + joka kaupungin kasvettua jäi sen sisään. Ympäristöllä asui suomalaisia ja + ruotsalaisia maanviljelijöitä siellä täällä, ja heidän sekaansa tuli + sittemmin englantilaisia. Philadelphia kasvoi niinikään siihen aikaan + tavattoman joutuin. Ensi vuonna jo rakennettiin kahdeksankymmentä taloa. + Kaupunki olikin kauan aikaa suurin Pohjois-Amerikassa. + </p> + <p class="paragraph"> + Uuden siirtokunnan kuvernööri William Penn, jonka hallintoon joutui suurin + osa entistä Uuden Ruotsin siirtolaa, oli ihmisystävällinen ja tunnollinen + asioissaan ja saavutti alustalaistensa jakamattoman rakkauden. Suomalaisia + ja ruotsalaisia kohteli hän kunnioitettavasti, osoitti heille huomatta<span + class="pageno" id="p93">[s. 93]</span>vaa luottamusta ja käytti heitä + palveluksessaan erinäisissä toimissa. Kapteeni Lasse Cock, joka osasi useita + kieliä, pysyi kuvernöörin kielenkääntäjänä koko elämänsä ajan. Kun + paikallisen hallinnon järjestämistä varten pidettiin Philadelphiassa + maakuntakokous, oli siellä englantilaisten edustajain rinnalla suomalaisia + ja ruotsalaisiakin: Erick Mollika (Molikka), Wallis Svensson, Gunnar Rambo, + Mauritz Stille ja Johan Cock. + </p> + <p class="paragraph"> + Kulkiessaan alueellaan tarkastamassa lääniään tutustui William Penn yhä + enemmän noihin varhaisimpiin siirtolaisiin. Hän ihaili heidän ahkeruuttaan + ja ihmetteli heidän lapsirikkauttaan, sillä hän tapasi kaikissa suomalais- + ja ruotsalaisperheissä tuvan täydeltä kauniita, sinisilmäisiä, + vaaleatukkaisia poikia ja tyttäriä. “Kauniimpia ja älykkäämpiä lapsia ei + löydä mistään”, hän kirjoittaa. Lieneekö sitten totta, mitä eräs niiden + aikain kuvaaja kertoo, että eräässä talossa samana yönä emäntä olisi saanut + kaksoset, läävässä lehmälle syntynyt kaksi vasikkaa ja lampaalle kaksi + karitsaa. + </p> + <p class="paragraph"> + Englantilaisten tulo Delawareen ja Philadelphian kaupungin perustaminen + suomalaisten ja ruotsalaisten asukkaiden keskuuteen vaikutti sen, että + näitten kielet alkoivat hävitä. Ainoastaan etäisimmillä seuduilla: + Kristiinassa, Uplandissa, Finlandissa ja Racoonissa säilyivät vielä pohjolan + kansain kielet ja tavat jonkun aikaa. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone29">Suomalaiset ja ruotsalaiset asutukset sekä niiden väkiluku</h3> + <span class="pageno" id="p94">[s. 94]</span> + <p class="paragraph"> + Viidenkymmenen vuoden kuluttua siitä, kun ensimäiset siirtolaiset saapuivat + pohjolasta Delawareen, oli heitä levinnyt toistasataa mailia pitkälle ja + noin puoltasataa mailia leveälle alueelle molemmin puolin leveän Delawaren + jokivartta ja siihen juoksevien pienempien purojen varsille. Tärkeimmät + näistä asutuksista olivat seuraavat: + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Kristiina</i>, nykyinen Wilmingtonin kaupunki, siirtokunnan vanhin ja + kauan aikaa tärkein asutuskeskus. Sinne rakennettu linna on hävinnyt, mutta + sen tilalla on 1699 rakennettu kaunis kivikirkko. Kirkonkirjoissa ja + hautapatsaissa tapaa suomalaisnimiä: Tossawa, Molikka, Laikkonen, Rambo, + Sinnikka, Laitinen, Lohi y. m. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Crane Hook</i>, toista mailia Kristiinasta, maanviljelyskeskus. Sinne + rakennettiin kirkko 1667, jota käytettiin, kunnes Kristiinan uusi kirkko + valmistui. Kiviraunio osottaa nykyään vanhan kirkon paikkaa. Suomalaisia + asui siellä: Bertti, Aksel, Ericke, Matt, Simon, Evert, joitten kaikkein + nimeen on liitetty “ffin”. Näistä ovat sittemmin muodostuneet nimet + Erickson, Mattson y. m. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Lapland</i>, lähellä Kristiinaa, on siitä merkillinen, että se on + säilyttänyt tähän saakka nimensä, monien muitten alkuperäisten nimien + muuttuessa englantilaisiksi. Nimestä päättäen on siellä asunut joku + lappalaisniminen tai Lapista kotoisin oleva uudisasukas. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>New Castle</i>, Kristiinasta etelään, jossa oli aikoinaan Kolminaisuuden + linna. Siellä asuivat Lassi <span class="pageno" id="p95">[s. + 95]</span>Olson, Henry Halso, Tossavan leski poikineen, suomalainen Clement + ja Lassi Peterson y. m. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Upland</i>, nykyinen Chesterin kaupunki, sijaitsee Wilmingtonin ja + Philadelphian keskivälillä, oli siirtokunnan vanhimpia ja tärkeimpiä + asutuksia. Tuonnempana oli siellä oikeuspaikkakin ja hallinnollinen + keskusta. Suomalaisnimisiä: Urrinen, Lausa y. m. Uplandissa asui myöskin + hollantilaisia. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Finland</i>, nykyinen Marcus Hook, lähellä Uplandia, kauniilla paikalla + Delawaren varrella, oli suomalaisen asutuksen tärkeimpiä keskuksia. Siellä + vaikutti kauan aikaa pastori Laurentius Lock, ja siellä kuoli siirtokunnan + johtomies Otto Ernest Cock 1698. Varhaisimpia asukkaita: Olli Rause eli + Rasi, Johan Hulke, H. Lausa, Kello-Olli ja Suutari- Olli, Olli Toersen y. m. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Ammasland</i>, jonka nimi johtuu sanasta amma = lapsenamma. Paikka on + lähellä Finlandia, ja asui siellä sekä suomalaisia että ruotsalaisia. Vaikea + on aina nimistäkään päättää, kumpaanko kansallisuuteen kuuluivat: Olla + Sloube, Juno Stoleop, Barttell, Matias Mathiesson, Martin Martinsson. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Tinicum</i>, Uplandin kohdalla saarella. Siellä asui melkoinen joukko + uudisasukkaita, jotka sinne laittoivat asuntonsa Göteborg-linnan turviin. + Siellä oli Printzin kartano ja kirkko. Nykyään kuuluu saari Philadelphian + kaupungille, ja on siellä sairaaloita y. m. yleisiä rakennuksia. + </p> + <p class="paragraph"> + Nykyisen Philadelphian kaupungin alueella ja lähistöllä oli siirtokunnan + kolmas laaja asutuskeskus, jonne suomalaiset ja ruotsalaiset uudisasukkaat + asettuivat Vaasan, Korsholman ja Tornion linnojen turviin. Tämän alueen + tärkeimmät paikat olivat: + </p> + <span class="pageno" id="p96">[s. 96]</span> + <p class="paragraph"> + <i>Wiccaco</i>, Delawaren rannalla, sai ensimäiset asukkaat 1643. Sinne + rakennettiin pieni kirkkokin 1677 ja myöhemmin kaunis tiilikirkko. Alue + kuuluu nykyään Philadelphian kaupunkiin. Ensimäisiä asukkaita: Fredrik + Halttonen, Johan Rambo, Sven Swensson, Kokko ja Juustinen. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Kingsessa</i>, Philadelphian luoteispuolella. Siinä asuivat Maria Johlum + lapsineen, Manns Justice (Juustinen), Anders Kukko, Maunu Rambo y. m. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Kaliohook</i>, niinikään maanviljelysseutu, jossa asuivat Israel Morten, + Fredrik ja Anders Laikkonen, Anders Culin y. m. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Pennspeck</i>, Philadelphian laitaosassa, maanviljelysseutu, jossa + asuivat Maria Lejcon (Laikkonen l. Leikkonen), Benjami, Johan ja Jacob Bure + (Pori?) y. m. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Malzang</i>, jossa asuivat Johan Sinnikka, Johan Jesse sekä Rambon, + Juustisen ja Stillen sukuun kuuluvia uudisasukkaita. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Racoon Creek</i>, New Jerseyn puolella, Uplandin ja Finlandin kohdalla, + Delawaren itärantamalla, oli siirtokunnan neljäs tärkein ja laajin + asutuskeskus. Siellä oli laajat laitumet ja hyvät kalavedet ja senpä tähden + sinne kasvoikin suuri suomalaiskylä. Ensi aikoina ei suomalaisilla ollut + järjestettyä seurakuntaa, vaan kävivät he milloin Kristiinan, milloin + Tinicumin kirkossa. Pastori Laurentius Lock asui heidän keskuudessaan jonkun + aikaa. Sittemmin 1707 rakennettiin sinne pieni kirkkokin, ja alueesta + muodostui seurakunta. Racoonin vanhemmista asukkaista mainittakoon: Israel + Helmi, Peter Rambo, Peter Jokinen, William Urrinen, Matias Matiasson, + Väänänen ja Kamppi. Paikkakun<span class="pageno" id="p97">[s. 97]</span>taa + kutsuttiin myöskin “jokialueeksi”. Nyttemmin tunnetaan se nimellä + Swedesborough. + </p> + <div class="image"> + <img src="images/kuva-5.jpg" alt=""> + <p>KOLMINAISUUDEN KIRKKO. Kristiinassa eli Wilmingtonissa, rakennettu 1699. Uudistettiin nykyiseen asuunsa 1802.</p> + </div> + <p class="paragraph"> + <i>Mollica Hill</i>, lähellä Racoonia, sai nimensä Erick Molikasta, joka + Racoonista siirtyi sinne uudisasukkaaksi. Tämä suomalainen korvenperkaaja + kuoli 1693, elettyään sata vuotta. Häneltä jäi suuri perhe ja laajat + viljelykset. Tämä paikkakunta on säilyttänyt näihin saakka alkuperäisen + nimensä. + </p> + <p class="paragraph"> + Muutamista muista siirtokunnan pienemmistä asutuksista mainittakoon <i>Witka + Cossa</i>, Svanson veljesten asunto, <i>Maticum</i>, jossa oli Lockin ja + Alrichin syrjämaat, <i>Dear Point</i>, suomalaisten Sinnikan, Breven ja + Andersin talot, <i>Kivikisse</i>, jossa asuivat Elisabeth Dalbo, Lassi + Collman, Otto Francis y. m. sekä <i>Finn Point</i>, nähtävästi + lauttauspaikka Delawaren rannalla, lähellä Philadelphiaa. Marylandin + puolella olivat <i>Elk River</i> ja <i>Brandyvine</i>, jossa asuivat Johan + Turunen, Tommisen veljekset ja Abram niminen vanha sotamies perheineen. + </p> + <p class="paragraph"> + Vuonna 1693 laskettiin nämä hajalla asuvat suomalaiset ja ruotsalaiset + viimeinen kerta. Heillä oli silloin vielä sellainen keskinäinen yhteys, että + tällainen väkiluvun laskeminen erityisesti juuri heidän keskuudessaan kävi + mahdolliseksi. Heitä oli silloin 188 perhettä, yhteensä 942 henkeä. + Perhekunnittain laadittu lista lähetettiin Ruotsin hallitukselle saman + kirjeen mukana, jossa siirtolaiset pyysivät itselleen opettajia ja + tarpeellisia kirjoja. Tämä nimiluettelo on erittäin arvokas ja ansaitsee + tulla julkaistuksi tässäkin. + </p> + <span class="pageno" id="p98">[s. 98]</span> + <div class="table"><table><tbody><tr><td>Hindrich Anderson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Anderson</td><td>7</td></tr><tr><td>Johan Anderson</td><td>9</td></tr><tr><td>Johan Anderson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Arian</td><td>6</td></tr><tr><td>Joram Bagman</td><td>3</td></tr><tr><td>Anders Benston</td><td>9</td></tr><tr><td>Bengt Bengston</td><td>2</td></tr><tr><td>Anders Bonde</td><td>11</td></tr><tr><td>Johan Bonde</td><td>1</td></tr><tr><td>Sven Bonde</td><td>5</td></tr><tr><td>Lars Bure</td><td>8</td></tr><tr><td>William Cabb</td><td>6</td></tr><tr><td>Christian Classon</td><td>7</td></tr><tr><td>Jacob Classon</td><td>6</td></tr><tr><td>Jacob Clemsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Eric Cock</td><td>9</td></tr><tr><td>Gabriel Cock</td><td>7</td></tr><tr><td>Johan Cock</td><td>7</td></tr><tr><td>Kapt. Lasse Cock</td><td>11</td></tr><tr><td>Mons Cock</td><td>8</td></tr><tr><td>Otto Ernest Cock</td><td>5</td></tr><tr><td>Hindrich Collman</td><td>1</td></tr><tr><td>Conrard Constantine</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan von Cullen</td><td>5</td></tr><tr><td>Otto Dahlbo</td><td>7</td></tr><tr><td>Peter Dahlbo</td><td>9</td></tr><tr><td>Hinric Danielsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Thomas Dennis</td><td>6</td></tr><tr><td>Anders Didrickson</td><td>1</td></tr><tr><td>Olle Dirickson</td><td>7</td></tr><tr><td>Staphan Ekhorn</td><td>5</td></tr><tr><td>Erick Ericsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Göran Ericsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Matte Ericsson</td><td>3</td></tr><tr><td>Hindrich Faske</td><td>5</td></tr><tr><td>Casper Fisk</td><td>10</td></tr><tr><td>Mathias de Foff</td><td>6</td></tr><tr><td>Anders Frende</td><td>4</td></tr><tr><td>Nils Frendes</td><td>7</td></tr><tr><td>Olle Fransson</td><td>7</td></tr><tr><td>Eric Gästerberg</td><td>7</td></tr><tr><td>Nills Gästenberg</td><td>3</td></tr><tr><td>Eric Göransson</td><td>2</td></tr><tr><td>Brita Göstfsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Hans Göstafsson</td><td>8</td></tr><tr><td>Jons Göstfsson</td><td>7</td></tr><tr><td>Mons Göstafsson</td><td>2</td></tr><tr><td>Johan Grantrum</td><td>3</td></tr><tr><td>Lars Halling</td><td>1</td></tr><tr><td>Mons Hallton</td><td>9</td></tr><tr><td>Israel Helm</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Hindersson Jr.</td><td>3</td></tr><tr><td>Anders Hindricksson</td><td>4</td></tr><tr><td>David Hindricksson</td><td>7</td></tr><tr><td>Jacob Hindricksson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Hindricksson</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan Hindricksson</td><td>5</td></tr><tr><td>Matts Holsten</td><td>7</td></tr><tr><td>Anders Hoppman</td><td>9</td></tr><tr><td>Anders Hoppman</td><td>7</td></tr><tr><td>Frederic Hoppman</td><td>7</td></tr><tr><td>John Hoppman</td><td>7</td></tr><tr><td>Nicholas Hoppman</td><td>5</td></tr><tr><td>Hindrick Ivarsson</td><td>9</td></tr><tr><td>Hindrick Jacob</td><td>1</td></tr><tr><td>Matts Jacob</td><td>1</td></tr><tr><td>Hindrick Jacobson</td><td>4</td></tr><tr><td>Peter Jaccom</td><td>9</td></tr><tr><td>Lars Johansson</td><td>6</td></tr><tr><td>Simon Johansson</td><td>10</td></tr><tr><td>Anders Jonsson</td><td>4</td></tr><tr><td>Didrich Johnsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Jons Jonsson</td><td>2</td></tr><tr><td>Mons Jonsson</td><td>3</td></tr><tr><td>Nils Jonsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Thomas Jonsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Christiern Jöransson</td><td>1</td></tr><tr><td>Christiern Jöransson</td><td>1</td></tr><tr><td>Hans Jöransson</td><td>11</td></tr><tr><td>Joran Joransson</td><td>1</td></tr><tr><td>Lasse Kempe</td><td>6</td></tr><tr><td>Morten Knutsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Olle Kuckow</td><td>6</td></tr><tr><td>Hans Kyn's wid.</td><td>5</td></tr><tr><td>Jonas Kyn</td><td>8</td></tr><tr><td>Matts Kyn</td><td>3</td></tr><tr><td>Frederic König</td><td>6</td></tr><tr><td>Nils Laican</td><td>5</td></tr><tr><td>Hindrich Larsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Lars Larsson</td><td>7</td></tr><tr><td>Lars Larsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Anders Lock</td><td>1</td></tr><tr><td>Mons Lock</td><td>1</td></tr><tr><td>Antonij Long</td><td>3</td></tr><tr><td>Robert Longhorn</td><td>4</td></tr><tr><td>And. Persson Longoker</td><td>7</td></tr><tr><td>Hans Lucasson</td><td>1</td></tr><tr><td>Peter Lucasson</td><td>1</td></tr><tr><td>Peter Lucasson</td><td>1</td></tr><tr><td>Johan Matsson</td><td>11</td></tr><tr><td>Nils Matsson</td><td>3</td></tr><tr><td>Christopher Meyer</td><td>7</td></tr><tr><td>Paul Mink</td><td>5</td></tr><tr><td>Eric Molica</td><td>8</td></tr><tr><td>Johan Monsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Morten Mortensson Jr.</td><td>11</td></tr><tr><td>Morten Mortensson se.</td><td>3</td></tr><tr><td>Matts Mortensson</td><td>4</td></tr><tr><td>Michael Nilsson</td><td>4</td></tr><tr><td>Anders Nilsson</td><td>4</td></tr><tr><td>Michael Nilsson</td><td>11</td></tr><tr><td>Hans Olsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Ommerson</td><td>5</td></tr><tr><td>Lorentz Ostersson</td><td>2</td></tr><tr><td>Hindrich Parchon</td><td>4</td></tr><tr><td>Bengt Paulsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Göstaf Paulsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Olle Paulsson</td><td>9</td></tr><tr><td>Peter Paulsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Lars Pehrsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Olle Pehrsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Brita Petersson</td><td>5</td></tr><tr><td>Carl Petersson</td><td>7</td></tr><tr><td>Hans Petersson</td><td>5</td></tr><tr><td>Hans Petersson</td><td>7</td></tr><tr><td>Lars Petersson</td><td>1</td></tr><tr><td>Paul Petersson</td><td>3</td></tr><tr><td>Peter Petersson</td><td>3</td></tr><tr><td>Peter Stake l. Petersson</td><td>3</td></tr><tr><td>Reiner Petersson</td><td>3</td></tr><tr><td>Anders Rambo</td><td>9</td></tr><tr><td>Gunnar Rambo</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan Rambo</td><td>6</td></tr><tr><td>Peter Rambo jr.</td><td>6</td></tr><tr><td>Peter Rambo se.</td><td>2</td></tr><tr><td>Matts Repott</td><td>3</td></tr><tr><td>Nils Repott</td><td>3</td></tr><tr><td>Olle Resse</td><td>5</td></tr><tr><td>Anders Robertsson</td><td>3</td></tr><tr><td>Paul Sahlung</td><td>3</td></tr><tr><td>Isaac Savoy</td><td>7</td></tr><tr><td>Johan Schrage</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan Skute</td><td>4</td></tr><tr><td>Anders Seneca</td><td>5</td></tr><tr><td>Broor Seneca</td><td>7</td></tr><tr><td>Jonas Skagge's wid.</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan Skrika</td><td>1</td></tr><tr><td>Matts Skrika</td><td>3</td></tr><tr><td>Hindrich Slobey</td><td>2</td></tr><tr><td>Carl Springer</td><td>5</td></tr><tr><td>Mons Staake</td><td>1</td></tr><tr><td>Chiertin Stalcop</td><td>3</td></tr><tr><td>Johan Stalcop</td><td>6</td></tr><tr><td>Peter Stalcop</td><td>6</td></tr><tr><td>Israel Stark</td><td>1</td></tr><tr><td>Matts Stark</td><td>3</td></tr><tr><td>Adam Stedman</td><td>8</td></tr><tr><td>Asmund Stedman</td><td>5</td></tr><tr><td>Benjamin Stedman</td><td>7</td></tr><tr><td>Lucas Stedham</td><td>7</td></tr><tr><td>Lyloff Stedham</td><td>9</td></tr><tr><td>Johan Stille</td><td>8</td></tr><tr><td>Jonas Stilman</td><td>4</td></tr><tr><td>Johan Stilman</td><td>5</td></tr><tr><td>Peter Stilman</td><td>4</td></tr><tr><td>Olle Stobey</td><td>3</td></tr><tr><td>Gunnar Svensson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Svensson</td><td>9</td></tr><tr><td>William Talley</td><td>7</td></tr><tr><td>Elia Tay</td><td>4</td></tr><tr><td>Christiern Thomo's</td><td></td></tr><tr><td + style="text-align:right;">Olle Thompsson</td><td>9</td></tr><tr><td + style="text-align:right;">wid.</td><td>6</td></tr><tr><td>Olle Thorsson</td><td>4</td></tr><tr><td>Hindrich Tossa</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Tossa</td><td>4</td></tr><tr><td>Lars Tossa</td><td>1</td></tr><tr><td>Matts Tossa</td><td>1</td></tr><tr><td>Cornelius van der Weer</td><td>7</td></tr><tr><td>William van der Weer</td><td>7</td></tr><tr><td>Jacob van der Werr</td><td>3</td></tr><tr><td>William van der Werr</td><td>1</td></tr><tr><td>Jesper Wallraven</td><td>7</td></tr><tr><td>Jonas Walraven</td><td>1</td></tr><tr><td>Anders Weinon</td><td>4</td></tr><tr><td>Anders Wihler</td><td>4</td></tr></tbody></table></div> + <span class="pageno" id="p100">[s. 100]</span> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnan väestön suomalainen kansanaines muodosti ainakin puolet koko + väkiluvusta, vaikka suomalaisia nimiä esiintyy harvassa. On otettava + huomioon, että suomalaiset käyttivät varsin yleisesti ruotsalaisia nimiä + tullessaan Delawareen. Sellaisia uudisasukkaita, joilla oli pitkät ja + vaikeat suomalaisnimet, alettiin kutsua ristimänimillä: Anders, Erick, + Hendrick j. n. e. Näistä johtuivat heidän lapsilleen nimet Andersson, + Erickson, Hindrickson j. n. e. + </p> + <p class="paragraph"> + Näytteeksi suomalaisten nimien muunnoksista, jotka esiintyvät edellä + mainitussa listassa ja muuallakin mainittakoon: + </p> + <p class="paragraph"> + Halttonen—Hallton—Halton—Holton. + </p> + <p class="paragraph"> + Helmi—Helme—Helm. + </p> + <p class="paragraph"> + Jokinen—Yokehane—Jockin—Joccum. + </p> + <p class="paragraph"> + Juustinen—Justinsen—Justisen—Justice. + </p> + <span class="pageno" id="p101">[s. 101]</span> + <p class="paragraph"> + Kamppi—Kampe—Kempe—Kemp. + </p> + <p class="paragraph"> + Kokko—Kooko—Kock. + </p> + <p class="paragraph"> + Kukko—Kuckow—Kock—Cock—Cox. + </p> + <p class="paragraph"> + Laikkonen—Laickan—Loikan—Laican. + </p> + <p class="paragraph"> + Leikkonen—Leikon—Lejcon—Leicon. + </p> + <p class="paragraph"> + Laitinen—Laiton—Litien. + </p> + <p class="paragraph"> + Lohi—Lohe—Loe. + </p> + <p class="paragraph"> + Molikka—Mollika—Mollica (Molica). + </p> + <p class="paragraph"> + Parkkonen—Parchon. + </p> + <p class="paragraph"> + Rasi eli Resse—Rause—Rees—Roos. + </p> + <p class="paragraph"> + Ripartti—Reportt. + </p> + <p class="paragraph"> + Sinnikka—Sinicka—Senike. + </p> + <p class="paragraph"> + Tomminen—Tommison—Thompson. + </p> + <p class="paragraph"> + Tossava—Tossa—Tussey. + </p> + <p class="paragraph"> + Turunen—Turner. + </p> + <p class="paragraph"> + Urrinen—Yurien—Arien. + </p> + <p class="paragraph"> + Wainonen—Weinon. + </p> + <p class="paragraph"> + Wäänänen—Waneeman. + </p> + </div> + </div> + <div class="chapter"> + <h2 id="chapter4">IV. Luterilainen kirkko ja yhteys Ruotsin kanssa</h2> + <span class="pageno" id="p102">[s. 102]</span> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone30">Neuvottelut pappien lähettämisestä Ruotsista</h3> + <p class="paragraph"> + Delawaren siirtokunnan jouduttua ensin hollantilaisten ja sittemmin + englantilaisten hallintoon katkesi valtiollinen ja kansallinen yhteys + emämaan Ruotsin kanssa. Suomalaisten ja ruotsalaisten sekä kansallinen että + henkinen asema näytti toivottomalta, mutta luterilainen kirkko rakensi + sillan, jonka kautta henkinen yhteys säilyi siirtokunnan ja kotimaan välillä + parisen vuosisataa. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnassa oli kolme laajaa seurakunta-aluetta: Kristiina, Wiccaco ja + Racoon. Näitä seurakuntia hoiti pastori Laurentius Lock, ensin yksinään, + sittemmin hollantilaisen pastori Fabritiuksen kanssa. Sattumalta matkusteli + sihen aikaan Amerikassa siirtokunnan entisen kuvernöörin sisarenpoika Anders + Printz, käyden myöskin tervehtimässä maanmiehiään Delawaressa. Palattuaan + takaisin Ruotsiin valitteli hän siirtokunnan hengellistä tilaa ystävälleen + Göteborgin postimestarille Johan Thelinille. Tämä hurskas ja kansalaistensa + henkistä <span class="pageno" id="p103">[s. 103]</span>puutetta säälivä mies + kirjoitti asiasta Ruotsin silloiselle kuninkaalle. + </p> + <p class="paragraph"> + Jonkun ajan kuluttua antoi kuningas postimestari Thelinille kehotuksen + kirjoittaa Delawaren siirtokunnassa asuville ruotsalaisille ja + suomalaisille, tiedustaen, kuinka monta opettajaa siellä tarvittaisiin, mitä + uskonnollisia kirjoja ja kuinka paljo niitä tulisi lähettää. Viipymättä + kirjoitti Thelin Amerikassa asuville maanmiehilleen kirjeen, joka saapui + perille 1693. Siirtokunnassa syntyi yleinen riemu, ja asian johdosta pidetyt + kokoukset muistuttivat juhlapäiviä. Samalla kun merkittiin perheissä + tarvittavat kirjat, samalla laskettiin henkilölukukin ja tehtiin luettelo + asukkaista. + </p> + <p class="paragraph"> + Siirtokunnan tarpeet esitettiin pitkässä C. C. Springerin taidokkaasti + laatimassa kirjeessä, joka oli päivätty 31 p. toukok. 1693. Luterilainen + kirkko oli heille rakas, ja mielellään kokoontuivat he kirkkoihinsa ja + perhehartaushetkiin, mutta opettajista oli puute. Sittenkuin siirtokunta oli + menettänyt itsehallintonsa, oli heidän keskuuteensa jäänyt ainoastaan yksi + kotimainen opettaja, pastori Laurentius Lock, joka kuolemaansa saakka 1688 + oli hoitanut laajaa aluetta. Hänen jälkeensä oli heille kirkollista + palvelusta tehnyt hollantilainen pastori Fabritius, joka myöskin nyt oli jo + vanha ja sokea. Seurakuntain harras pyyntö olisi, että Ruotsista + lähetettäisiin kaksi sellaista opettajaa, jotka saarnaamisen ja opettamisen + ohella kykenisivät torjumaan heidän keskuuteensa leveneviä harhaoppeja. + Seurakunnat sitoutuivat maksamaan opettajilleen palkan, mutta + kyytikustannukset pyydettiin Ruotsin hallituksen suorittamaan. Edelleen + lausuivat <span class="pageno" id="p104">[s. 104]</span>he toivomuksensa + saada seuraavan määrän ruotsinkielisiä kirjoja: kaksitoista Raamattua, kolme + saarnakirjaa, neljäkymmentäkaksi virsikirjaa, sata rukouskirjaa, kaksisataa + aapista, kaksisataa katekismusta y. m. Suomenkielisiä kirjoja ei tarvitsisi + lähettää, sillä kaikki osasivat ruotsia. + </p> + <p class="paragraph"> + Kirjeen allekirjoittajina olivat seuraavat: Erick Cock, Peter Gunnarson + Rambo, Michael Laickan (Laikkonen), Peter Cock, Carl Gustafsson, Arick + Molica (Molikka), Sven Svansson, Anders Vieler, Anders Bonie, Otto Ernest + Cock, Hans Laikan (Laikkonen), Casper Fisk, Anders Bengtsson, Lars Bure, + Hans Georgen, Capt. Lars Cock, Gunnard Rambo, Israel Helm, Johan Hoppman, + Bror Hinnike (Hinnikka), Morten Mortensson, Jerta Ferding, Jasper Walraven, + Peter Johnsson, Johan Stille, Morten Mortensson jr., Hans Nilsson, Otto + Thompson, Peter Matsson ja Carl C. Springer. Kirjettä lähetettiin kaksi + kappaletta Ruotsiin, toinen englantilaisessa, toinen hollantilaisessa + laivassa, ja saapuivat molemmat perille. + </p> + <p class="paragraph"> + Postimestari Thelin lähetti siirtokunnasta saapuneen kirjeen viipymättä + kuninkaalle ja Ruotsin hallitusneuvostolle. Kului kuitenkin pari vuotta, + ennenkuin Delawaressa asuvien anomus otettiin käsiteltäväksi + hallitusneuvostossa ja valtiopäivilläkin. Kaikkialla kannatettiin + siirtolaisten avustamista opettajien ja tarpeellisten kirjojen + hankkimisessa. Vieläpä ryhtyi hallitus sellaisiin toimenpiteisiin, että + kirjat hankittaisiin osaksi valtion varoilla, osaksi lahjoina ja ne kaikki + sittemmin jaettaisiin lahjaksi siirtokunnassa asuville perheille. + </p> + <p class="paragraph"> + Upsalan arkkipiispa Svebelius velvoitettiin kon<span class="pageno" + id="p105">[s. 105]</span>sistorinsa avulla hankkimaan Delawareen kaksi + sellaiseen toimeen sopivaa pappismiestä, joiden kyydin suorittaisi valtio, + vieläpä heitä erityisemmin palkitseisikin sen lisäksi, mitä he tulisivat + saamaan seurakunniltaan Amerikassa. Upsalan tuomiokapituli valitsi + siirtolaispapeiksi Anders Rudmanin ja Erick Björkin, jotka kumpainenkin + olivat lahjakkaita ja oppineita nuoria pappismiehiä. Hallitus vielä näitten + lisäksi valitsi kolmannenkin opettajan, pastori Jonas Aurenin, jonka tuli + matkustaa Delawareen ikäänkuin tarkastusmatkalle ja palata mahdollisimman + pian takaisin esittelemään hallitukselle siirtokunnan sisäistä elämää ja + mahdollisia tarpeita. + </p> + <p class="paragraph"> + Matkalle läksivät kaikki kolme 1697, mukanaan runsas varasto kirjoja. Matka + suoritettiin englantilaisilla laivoilla, ja saapuivat he samana vuonna + Philadelphiaan. Saavuttuaan Amerikaan jakoivat he työnsä sillä tavalla, että + pastori Björkin hoitoon tulivat Kristiinan sekä Crane Hookin seurakunnat ja + saarnapaikat, pastori Rudmanin hoitoon Wiccacon eli Philadelphian + seurakunta, Uplandin, Tinicumin ja Finlandin saarnapaikat sekä pastori + Aurenin hoitoon syrjäalueet Elk-joella, Racoonissa, Molikkamäellä y. m. + Hedelmällinen oli se työ, mitä nämä uskolliset opettajat, varsinkin Björk ja + Rudman, tekivät Delawaren siirtokunnassa. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone31">Kristiinan eli Wilmingtonin seurakunta</h3> + <p class="paragraph"> + Kristiinan linnassa alettiin pitää säännöllisiä kirkonmenoja 1640. Kaksi + vuotta myöhemmin raken<span class="pageno" id="p106">[s. 106]</span>nettiin + pieni kirkkokin, ensimäinen luterilainen kirkko Amerikassa. Pastori + Torkillus saarnasi kirkossa kuolemaansa saakka 1643. Hänen jälkeensä + opettivat iankaikkisen elämän totuuksia pastorit Christopher, Fluviander, + Holz, Nertius ja Hjort, kukin viipyen Amerikassa vain vähemmän aikaa. + Kuvernööri Printzin aikana hoiti Kristiinan seurakuntaa Campanius Holm kuusi + vuotta erityisellä menestyksellä ja siunauksella. Hän opetteli indiaanein + kieltäkin, selitti heillekin Jumalan sanaa ja käänsi Lutheruksen Vähän + Katekismuksen heidän kielelleen. Usein olivat indiaanit läsnä linnan + kirkossa pidettävissä Jumalan palveluksissa. He ensimältä ihmettelivät + suuresti sitä seikkaa, että yksi mies puhui kaiken aikaa toisten + kuunnellessa. Heidän mielestään olisi kaikkien pitänyt puhua ja touhuta. + </p> + <p class="paragraph"> + Delawaren siirtokunnan menetettyä itsehallintonsa siirtyivät opettajat + kotimaahansa, paitsi Laurentius Lock, joka jäi yksinään hoitamaan hajalla + asuvia uudisasukkaita, saarnaten Kristiinassa, Crane Hookissa, Racoonissa y. + m. Neljäkymmentä vuotta eli kuolemaansa saakka 1688 oli hän maanmiestensä + hengellisenä neuvojana. + </p> + <p class="paragraph"> + Englantilaisten hallinnon aikana ja siirtokunnan muutenkin vaurastuttua kävi + Kristiinan linna tarpeettomaksi, josta syystä se sai rappeutua. Linnan + kirkkoakin kohtasi sama hävitys. Kristiinassa ja sen ympäristöllä asuvat + suomalaiset ja ruotsalaiset rakensivat kaupungin laitaan, Crane Hookiin, + uuden kirkon 1667. Tätä kokoushuonetta käytettiin niin kauan kuin uusi + kirkko rakennettiin Kristiinaan. + </p> + <span class="pageno" id="p107">[s. 107]</span> + <p class="paragraph"> + Pastori Björkin saavuttua Delawareen alkoi uusi ja hedelmällinen aika + Kristiinan seurakunnalle. Ollen inokas ja lahjakas saarnamies, uskollinen ja + uuttera Jumalan valtakunnan työntekijä, sai hän Herran tulen syttymään + seurakunnassaan. Seurauksena oli se, että Crane Hookissa sijaitseva pieni + kirkko kävi ahtaaksi. Itsestään seurasi kysymys uuden ja tilavamman kirkon + rakentamisesta Kristiinan eli Wilmingtonin kaupunkiin. Vanhan linnan + historiallisesti muistorikas alue valittiin uuden kirkon ja sen yhteyteen + tarkoitetun hautausmaan paikaksi. + </p> + <p class="paragraph"> + Rakennustyöhön ryhdyttiin 1698. Seurakunnalla ei ollut varsinaista + rakennuskassaa kuin nimeksi. Varoja täytyi kerätä ja lainata. Auliisti + seurakuntalaiset avustivatkin kirkkonsa rakentamisessa, toiset lahjotellen + rahaa, toiset rakennustarpeita, toiset tehden päivätöitä ja toiset antaen + ruoka- y. m. varoja. Valmiiksi tultuaan maksoi se kahdeksansataa Englannin + puntaa. Se on rakennettu vaaleanharmaasta graniitista ja on kuuttakymmentä + jalkaa pitkä, kolmeakymmentä jalkaa leveä ja kahtakymmentä jalkaa korkea. + Sitä kaunistaa viisi goottilaista kaari-ikkunaa ja kolme kaariovea. Kirkon + peräseinustalle laitettiin rautainen kaarikirjoitus, jossa on seuraavat + sanat: “Si Deo Pro Nobis, Quis Contra Nos”. (Kun Herra on kanssamme, kuka + voi olla meitä vastaan). + </p> + <p class="paragraph"> + Kolminaisuuden sunnuntaina 1699 vihittiin tämä kaunis Herran temppeli pyhään + tarkoitukseensa, jolloin se nimitettiin “Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi”. + Tilaisuuteen oli saapunut sellainen määrä suomalaisia ja ruotsalaisia kautta + Delawaren ja <span class="pageno" id="p108">[s. 108]</span>Pennsylvanian, + ettei koskaan ennen ollut heitä yhtaikaa nähty niin paljon koossa. Kirkon + vihkimisen toimittivat pari vuotta sitten siirtokuntaan saapuneet pastorit: + Rudman, Björk ja Aurén. + </p> + <p class="paragraph"> + Toistasataa vuotta pysyi tämä kirkko Wilmingtonissa ja sen ympäristöllä + asuvien luterilaisten rakkaana kokouspaikkana. Siihen rakenettiin myöhemmin + tornikin, ja on se nykyäänkin sievimpiä kirkkoja Wilmingtonissa. Tällä + ajalla, jolloin seurakunta pysyi luterilaisena, hoitivat sitä seuraavat, + Ruotsista saapuneet papit: Erick Björk, Anders Hesselius, Samuel Hesselius, + Johan Engberg, Petrus Tranberg, Israel Acrelius, Erick Unander, Andrew + Borell ja Laurentius Girelius. Useimmat edellä mainituista opettajista + palasivat takaisin kotimaahansa, muutamat hoitivat seurakuntaa kuolemaansa + saakka. Girelius oli viimeinen luterilainen opettaja Kristiinan + seurakunnassa ja hoiti sitä kaksikymmentäneljä vuotta eli kuolemaansa asti + 1791. Hänen jälkeensä hoitivat seurakuntaa englantilaiset papit, ja kirkko + ajanpitkään joutuikin episkopaalikirkkokunnan haltuun. + </p> + <p class="paragraph"> + Kirkonkirjoissa tapaa runsaasti suomalaisia nimiä. Esimerkkeinä näistä + mainittakoon muutamia vihityitä: Annikka Tossava ja Olof Monsson, Johan + Senike (Sinnikka) ja Ingebor Tossava, pastori Samuel Hesselius ja Briita + Leikon (Laikkonen), Francis Laiton (Laitinen) ja Sarah Ford, Jacob Kock ja + Martta Rambo, Johan Grishead ja Sarah Halton (Halttonen), George Stanton ja + Anna Tussey (Tossava), Willian Bryce ja Maria Mollican (Molikka). — + Ehtoollisvieraina merkittiin 1713 muitten muassa olleen: Litien (Laitinen) + vai<span class="pageno" id="p109">[s. 109]</span>moineen, Henry Roiko ja + Annikka Tossava. Hautausmaalla ovat säilyneet Tossavan ja Justisen + (Juustisen) hautakivet. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone32">Wiccacon eli Philadelphian seurakunta</h3> + <p class="paragraph"> + Niinkuin edellä on jo kerrottu, asettui Schuylkill- ja Wiccaco-jokien + välille, Delawaren rantamille ja näitten haarajokien varsille joukko + suomalaisia ja ruotsalaisia uudisasukkaita kuvernööri Printzin aikana + sikäläisten pienten linnojen: Uuden Korsholman, Uuden Vaasan ja Tornion + turviin. Aikaa voittaen muodostui seudusta yksi siirtokunnan tärkeimpiä + asutuskeskuksia. Sinne rakennettiin 1677 pieni, puolustustornia muistuttava + kirkkokin. Kun sittemmin tälle asutukselle perustettiin Philadelphian + kaupunki, sai Wiccacon kirkko keskeisen aseman. Sinne saapuivat + uudisasukkaat läheltä ja kaukaa jumalanpalveluksiin. Samalla matkallaan + etäisimmät ajoivat tärkeimmät kaupunkiasiansakin. + </p> + <p class="paragraph"> + Pastori Rudmanin saavuttua Philadelphiaan ja hänen saarnattuaan Wiccacon + vanhassa kirkossa muutamia kertoja alkoi se tuntua ahtaalta eikä muutenkaan + enää voinut täyttää kasvaneen seurakunnan tarpeita. Syntyi kysymys uuden, + tilavamman ja ajanmukaisemman kirkon rakentamisesta. Seurakunnalla oli + rakennusrahastossa neljänsadan punnan säästö. Kirkon paikasta syntyi + kuitenkin vakavia erimielisyyksiä, mitkä ehkäisivät rakentamista noin vuoden + aikaa. Alempana jokivarrella <span class="pageno" id="p110">[s. + 110]</span>asuvat seurakuntalaiset pyysivät uuden kirkon rakentamista + Passayungiin, jossa seurakunnalla oli maata ja pappila. Kaupunkilaiset ja + Schuylkillin varrella asuvat vaativat kirkon rakennettavaksi entisen kirkon + viereen, siis vanhalle paikalle, sillä siellä se kaupungin kasvaessa tulisi + olemaan aina edullisimmalla paikalla. Uplandin, Finlandin ja Racoonin + asukkaat keräsivät viisikymmentäkolme nimeä, jotka tahtoivat uuden kirkon + rakennettavaksi Tinicum-saarelle. Asian ratkaisemiseksi täytyi ryhtyä + sovitteluun, ja pyydettiin kuvernööri Markhamia siinä antamaan arvokasta + neuvoaan ja apuaan. Vihdoin päästiin yksimielisyyteen siitä, että kirkko + rakennettaisiin entisen viereen, johon hankittaisiin yksi eekkeri lisää + maata. Se saatiin lahjaksi Sven Svenssonilta. + </p> + <p class="paragraph"> + Rakennustyöhön ryhdyttiin 1699, ja valmistui kirkko verrattain pian. + Kooltaan on se saman kokoinen kuin Kristiinankin uusi kirkko, mutta + rakennusaineena käytettiin tiiliä. Tavallaan tämä on myöskin ristikirkko, + jota kaunistaa tasasuhtaisen korkea torni. Ensimäisenä kolminaisuuden + sunnuntaina 1700 vihittiin tämä siirtokunnan kaunein kirkko pyhään + tarkoitukseensa ja sai nimekseen “Gloria Dei kirkko”. + </p> + <p class="paragraph"> + Toistasataa vuotta säilyi tämä kirkko luterilaisten rakkaana kokouspaikkana + Philadelphiassa. Tällä ajalla hoitivat seurakuntaa seuraavat Ruotsista + tulleet papit: Anders Rudman, Jonas Lindeman, Gabriel Falk, Johan Nylander, + Gabriel Nesman, Olof Parlin, Carl Wrangel, Anders Cores, Matias Hultzen ja + Michael Collin, joka kuoli 1831 ja oli viimeinen luterilainen opettaja + Wiccacon seurakun<span class="pageno" id="p111">[s. 111]</span>nassa. Hänen + jälkeensä hoitivat seurakuntaa jonkun aikaa episkopaalipapit, ja seurauksena + oli se, että niin seurakunta kuin kirkkokin joutuivat mainitun kirkkokunnan + huostaan. + </p> + <p class="paragraph"> + Gloria Dei kirkko eli “Old Swedish Church”, joksi sitä myöskin kutsutaan, + luetaan nykyään Philadelphian kaupungin vanhimpien ja muistorikkaimpien + rakennusten joukkoon. Kirkko on kaikin puolin hyvässä kunnossa ja siinä + pidetään säännöllisiä jumalanpalveluksia. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone33">Pienemmät seurakunnat ja kirkot</h3> + <p class="paragraph"> + <i>Racoonin seurakunta</i> sijaitsi New Jerseyn valtion puolella, Delawaren + itärannalla, jossa asui paljon suomalaisia ja ruotsalaisia. Nämä kävivät + ensimältä joko Kristiinan taikka Wiccacon kirkoissa. Kumpaankin oli näet + suunnilleen yhtä pitkä matka. Mutta 1704 rakensivat he itselleen kirkon ja + erkanivat virallisesti Wiccacon seurakuntapiiristä. Sen jälkeen oli + Racoonissa omat opettajansa: Abram Lindenius, Petrus Trunberg, Anders + Windrufva, Jonas Sandin, Eric Unander, Johan Lidenius, Jonas Wecksel ja + Nicholas Collin. Hoitipa Racoonin seurakuntaa suomalainenkin, Turun + yliopiston professori Pietari Kalm, joka tieteellisellä matkallaan + Amerikassa pysähtyi maanmiestensä keskuuteen vuoden ajaksi. Hän on tavallaan + ensimäinen suomalainen seurakunnan opettaja Amerikassa. + </p> + <p class="paragraph"> + Racoonin seurakunta ja kirkko joutui yhdeksännellätoista vuosisadalla + englantilaisen episkopaali<span class="pageno" id="p112">[s. + 112]</span>kirkon haltuun. Vanha kirkko purettiin ja tilalle rakennettiin + uusi, komea temppeli. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Tinicumin</i> seurakunta sijaitsi samannimisellä saarella, yhdeksän + mailia Philadelphiasta. Sinne rakennettiin siirtokunnan toinen kirkko 1646. + Tätä käytettiin vuoteen 1700, jolloin Wiccacon kirkko valmistui. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Pennsneckissä</i>, lähellä Salemia, oli myöskin saarnapaikka. Sinne + rakennettiin kirkko 1717, ja kävivät sielä kirkonmenoja pitämässä milloin + Wiccacon, milloin Racoonin papit. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Upper Merion</i> sijaitsee Philadelphian luoteisosassa. Se oli siihen + aikaan vielä suomalais-ruotsalainen maanviljelysseutu. Pastori Wrangelin + aikana 1763 rakennettiin sinne vähäinen kirkkokin. Entisen kirkon tilalle on + sittemmin rakennettu upea episkopaalikirkko. + </p> + <p class="paragraph"> + <i>Kingsing</i>, niinikään Philadelphian laitaosia, kuului Wiccacon + seurakuntapiiriin, mutta sinnekin rakennettiin oma kokoushuone 1766. Tämä + oli ruotsalaisten ja suomalaisten kymmenes ja viimeinen kirkko + siirtokunnassa. Se säilyi luterilaisena kirkkona vuoteen 1831, jolloin sekin + joutui episkopaalein haltuun. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone34">Luterilaisen kirkon kohtalo siirtokunnassa</h3> + <p class="paragraph"> + Niinkuin edellä olemme huomanneet, joutuivat kaikki siirtokunnan + luterilaiset seurakunnat yksi toisensa jälkeen englantilaisen + episkopaalikirkon hoitoon, josta oli myöskin seurauksena se, että kir<span + class="pageno" id="p113">[s. 113]</span>kotkin tulivat sanotun kirkkokunnan + omaisuudeksi. Tähän oli monia syitä. Seitsemännentoista vuosisadan lopulla + muutti Delawareen, Pennsylvaniaan ja New Jerseyhin sellainen määrä + englantilaisia uudisasukkaita, ettei vähälukuinen pohjolan väestö kyennyt + heidän kanssaan kilpailemaan kansallisuutensa ja kielensä säilyttämisessä. + Englannin kieli yleistyi kaikkialla. Nuori polvi unohti äidinkielensä, ja + kirkonmenojen pitämistä vaadittiin englannin kielellä. Kauan taisteli + luterilainen kirkko itsensä säilyttämiseksi, ja parhaansa tekivät siinä + suhteessa Ruotsista kutsutut papitkin. Mutta sittemmin lakattiin kutsumasta + opettajia Ruotsista ja seurakuntia hoitamaan pyydettiin episkopaalipappeja. + Kirkonmenojen yhtäläisyys on näillä kirkkokunnilla suuri, joka seikka + tavallaan myöskin vaikutti siihen, että siirtokunnan luterilainen väestö + ajanpitkään muuttui episkopaaliseksi. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone35">Lastenopetus ja koulut</h3> + <p class="paragraph"> + Harvat Delawareen muuttaneista suomalaisista ja ruotsalaisista osasivat + lukea, kirjoitustaidosta puhumattakaan. Lukutaito nimittäin yleistyi + Ruotsissa ja Suomessa vasta vähän sen jälkeen, kuin nämä varhaisimmat + siirtolaiset muuttivat Amerikaan. Delawaren seurakuntain papit alkoivat + opettaa uudisasukkaita lukemaan, varsinkin nuorempaa väkeä. + Ripillepääsemisen ehdoksi asetettiin lukutaito ja Lutheruksen Vähän + Katekismuksen ulkoa osaaminen. Tätä sääntöä ei voitu kuitenkaan noudattaa + kuin osittaisesti. Kirkonmenojen ohella <span class="pageno" id="p114">[s. + 114]</span>kuulusteltiin lasten lukutaitoa ja annettiin kotiläksyjä. + Vanhemmalle väestölle pidettiin katekismussaarnoja ja kyseltiin heidänkin + käsitystään ja tietojaan uskonopissa. Jotkut papit pitivät “vanhanmaan” + tapaan lukusiakin eli kinkereitä. + </p> + <p class="paragraph"> + Lastenkouluja myöskin pidettiin silloin tällöin siirtokunnassa, joissa + opetettiin ruotsin kieltä ja uskontoa. Nämä koulut olivat kuitenkin vain + tilapäisiä, muutamia kuukausia, korkeintaan vuoden kestäviä kiertokouluja. + Ensimäisenä koulunopettajana mainitaan Evert Pietersson, joka piti 1658 + Uplandissa koulua, missä kävi kaksikymmentäviisi oppilasta. Hän piti myöskin + raamatunselityksiä Finlandissa ja Uplandissa, mutta kieltäytyi rupeamasta + papiksi. Hänen jälkeensä pitivät lastenkoulua Hans Stolt ja Lenmayer. + Taitavana opettajana mainitaan 1713 siirtokuntaan saapunut Skaran kymnaasin + oppilas Arvid Hernborn, joka piti koulua kahtena vuotena, palaten sen + jälkeen takaisin Ruotsiin. Sittemmin löytyy kirjoissa seuraavien + lastenopettajain nimet: Sven Colsberg, Olof Melander ja Johan Göding. Etevin + näistä opettajista lienee ollut Göteborgista kotoisin oleva, Lundin + yliopistossa opiskellut Nicholas Forsberg, joka piti koulua 1750. Viimeinen + Ruotsista tullut opettaja oli Joachim Reinicke (Reinikka), nimestä päättäen + suomalainen. Hän niinikään oli saanut verrattain hyvän koulukasvatuksen ja + vaikutti myöhemmin herrnhutilaisen veljeskunnan saarnamiehenä Racoonissa ja + Molikkamäellä asuvien suomalaisten ja ruotsalaisten keskuudessa. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone36">Suomalainen tiedemies ja Amerikan matkailija Pietari Kalm</h3> + <span class="pageno" id="p115">[s. 115]</span> + <p class="paragraph"> + Turun yliopiston luonnontieteiden professori Pietari Kalm matkusteli + tieteellisellä tutkimusretkellään Pohjois-Amerikassa vuosina 1748—1751. + Hänen tutkimuksensa kohdistuivat etupäässä Amerikan ilmastoon, maanlaatuun, + kasvistoon ja eläinkuntaan. Vuoden verran asui hän maanmiestensä keskuudessa + Delawaressa ja Pennsylvaniassa ja kuvailee matkakirjeissään siirtokunnan + tilaa kahdeksannentoista vuosisadan keskivaiheilla. + </p> + <p class="paragraph"> + Pietari Kalm oli Närpiön kirkkoherran poika, syntynyt 1716. Tultuaan + yhdeksäntoistavuotiaana ylioppilaaksi Turun akatemiaan alkoi hän opiskella + luonnontieteitä. Hänen lahjakkuutensa ja huomattava etevyytensä niissä + aineissa, joita hän harrasti, herätti yliopiston rehtorin erityistä + huomiota, josta syystä hän esitti tämän nuoren tiedemiehen tieteitä + suosivalle kreivi Bjelkelle, jonka arvokasta apua tämä sai sittemmin + jatkuvasti nauttia. + </p> + <p class="paragraph"> + Ylioppilaana ollessaan teki Kalm jo laajoja tutkimusmatkoja, ensin omassa + maassaan: Savossa, Karjalassa ja Pohjanmaalla, sitten Ruotsissa. Hän alkoi + erityisemmin tutkia kasvitiedettä kuuluisan tiedemiehen Carl von Linnén + johdolla. Hänet nimitettiin tiedeseuran jäseneksi, vaikkei hän vielä ollut + päättänytkään yliopistollisia lukujaan. Ystävänsä kreivi Bjelken kanssa + suoritti hän vaikean tutkimusmatkan Venäjälle, edeten Aasian rajalle saakka. + Senjälkeen seurasi matka Englantiin. Suoritettuaan asianomaiset tutkinnot + yliopistossa ni<span class="pageno" id="p116">[s. 116]</span>mitettiin hänet + dosentiksi ja 1747 professoriksi Turun yliopistoon. + </p> + <p class="paragraph"> + Upsalan, Turun ja Lundin yliopistojen, Ruotsin tiedeseuran ja Ruotsin + hallituksen yhteisvaroilla läksi tohtori Kalm laajimmalle tutkimusmatkalleen + Pohjois-Amerikaan. Englannissa sai hän menomatkallaan osakseen ansaittua + huomiota ja arvokasta apuakin. Hänen saavuttuaan Philadelphiaan ottivat + hänen sikäläiset maanmiehensä hänet vastaan mitä suurimmalla + huomaavaisuudella, jota hän sai osakseen myöskin Pennsylvanian valtion + viranomaisilta. Täältä teki hän matkoja kaikkialle Pohjois-Amerikan + rantamille aina Canadaan saakka sekä sisämaahan Niagaran putoukselle asti. + </p> + <p class="paragraph"> + Asuessaan maanmiestensä keskuudessa Philadelphiassa ja Racoonissa meni Kalm + naimisiin pari vuotta leskenä olleen pastorska Sandinin kanssa. Tämä seikka + saattoi hänet viipymään siirtokunnassa noin vuoden ajan. Tapahtuipa vielä + niinkin, että Racoonin seurakuntalaiset pyysivät professori Kalmia pitämänä + heille jumalanpalveluksia ja tekemään muutakin kirkollista palvelusta, siksi + kun Ruotsista saapuisi uusi opettaja. Hän noudatti ystävällistä pyyntöä ja + saarnaili vuoden ajan sikäläisille suomalaisille ja ruotsalaisille. + </p> + <p class="paragraph"> + Tällä ajalla tutustui hän siirtokunnan elämään perinpohjin ja antaa heistä + arvokkaita tietoja ja kuvauksia kirjoittamassaan matkakertomuksessa. Niinpä + tapasi hän muutamia vanhuksia, joitten isät olivat saapuneet siirtokuntaan + sata vuotta aikaisemmin. Tällaisia vanhuksia mainitsee hän + yhdeksänkymmenenyhden vuotiaan Nils Gustavessen, vähän nuoremmat Aeke + Helmin, Maunu Keenin, <span class="pageno" id="p117">[s. 117]</span>Sven + Lockin y. m. Peter Rambon vanhassa kodissa oli hän yötä. Philadelphiassa + vieraili hän kauppias Petr Cockin varakkaassa talossa ja pastori + Hesseliuksen luona. + </p> + <p class="paragraph"> + Suomalaisten ja ruotsalaisten kertoo hän säilyttäneen monessa suhteessa + alkuperäiset tapansa, vieläpä kielensäkin, varsinkin Racoonissa, Uplandissa + ja Finlandissa. Savupirtit olivat hävinneet ja tilalla oli yksinkertaiset + vaatimattomat asuintuvat. Takkavalkean taikka pärevalon ääressä tekivät + miehet käsitöitään ja naiset kutomuksiaan. Kotiteollisuus oli yleinen. Tavat + olivat yksinkertaiset ja vaatimukset vähäiset. Ahkeruus ja säästäväisyys oli + saattanut suomalaiset ja ruotsalaiset hyviin aineellisiin varoihin. + </p> + <p class="paragraph"> + Pietari Kalm perheineen palasi v. 1651 Englannin kautta takaisin Ruotsiin ja + Suomeen ja jatkoi vuosikausia hedelmällistä työtään tieteen palveluksessa ja + nuorison kasvatukssesa. Pari vuotta myöhemmin painettiin Tukholmassa Kalmin + tutkimusmatkojen tuloksena kaksiniteinen teos: “En Resa Till Norra America”. + Sama teos käännettiin englannin kielelle joku vuosi myöhemmin ja painettiin + Londonissa. Että teoksella on vieläkin tieteellinen arvo, todistaa se + seikka, että sanotusta englantilaisesta teoksesta on nyttemmin otettu uusi + painos McMillanin kustannuksella. Useimmissa Amerikan suurimmissa + kirjastoissa tapaa mainitun teoksen. + </p> + </div> + <div class="section"> + <h3 id="sectionNone37">Loppulause</h3> + <span class="pageno" id="p118">[s. 118]</span> + <p class="paragraph"> + Ne suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka 17:nnellä vuosisadalla saapuivat + Amerikaan, ovat nykyään sulautuneet yhteen englantilaisten ja + hollantilaisten kanssa, niin ettei enää huomaa kansallisia eroavaisuuksia + ollenkaan. He ovat Delawaren, Pennsylvanian ja New Jerseyn valtioita + raivanneet asutukselle ja laskeneet varhaisimman sivistyksen perustukset + kristilliselle pohjalle. Wilmingtonin, Chesterin ja Philadelphian kaupunkien + nimiluetteloissa tapaa paljon vanhoista suomalaisnimistä johtuneita, + nykyisiä sukunimiä: Rambo, Molica, Tussey, Senice, Laicon, Helm, Parchon y. + m. + </p> + </div> + </div> + </div> + <div class="footnotes"> + <h2>Viitteet</h2> + <div class="footnote"><a href="#fnref1" id="fn1">[1]</a> HUOM! Ei nuijasodan surkeankuuluisa Suomen maan + käskynhaltija Suitian Klaus Fleming, vaan Louhisaaren sukuhaaraan kuuluva Klaus + Laurinpoika Fleming, valtiomies ja amiraali, synt. Louhisaaressa v. 1592.</div> + </div> +<div style='text-align:center'>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75894 ***</div> + </body> +</html> + |