Initial commitHEADmain

10 files changed, 6556 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/75894-0.txt b/75894-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..d518d39
--- /dev/null
+++ b/75894-0.txt
@@ -0,0 +1,3278 @@
+
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75894 ***
+
+AMERIKAN ENSIMÄISET SUOMALAISET
+
+Eli Delawaren siirtokunnan historia
+
+    Kirjoittanut
+    S. Ilmonen
+
+    Hancock, Michigan, U. S. A., 1916
+    Suomalais-luteerilaisen kustannusliikkeen kirjapaino
+
+    Copyright 1916
+    by
+    Rev. S. Ilmonen
+
+
+
+
+
+
+Sisällys:
+
+         Alkulause
+      I. Amerikan löytäminen ja sen siirtokunnat
+     II. Delawaren siirtokunta ja retket sinne
+    III. Delawaren siirtokunnan vaiheet
+     IV. Luterilainen kirkko ja yhteys Ruotsin kanssa
+
+
+
+
+
+
+ALKULAUSE
+
+
+Ne suomalaiset siirtolaiset, jotka seitsemännellätoista vuosisadalla
+saapuivat Delawareen, ovat harvalukuisuudestaan huolimatta ensimäiset
+Suomen kansan edustajat Amerikassa. Tulleina sellaiseen aikaan,
+jolloin laskettiin perustuksia tämän maan asutukselle, luetaan heidät
+kuuluviksi kolonial-kauden siirtolaisiin, joilla Amerikan historiassa
+on kunniakas maine ja tärkeä merkitys. Ainoastaan harvat Europan
+kansoista ovat olleet osallisena Pohjois-Amerikan varhaisemmassa
+asuttamisessa. Suomen kansa kuuluu näihin harvoihin.
+
+Laskiessani rakkaan siirtokansani käteen tämän lyhyen historian
+Delawaren siirtokunnasta toivon sen puutteellisuuksistaan huolimatta
+antavan näistä jokseenkin vähän tunnetuista asioista tietoja, joita
+monet odottavat. Yksityisenä kustantajana en katsonut voivani laajaa
+teosta julkaista, päinvastoin koetin asian käsittelyn saattaa
+mahdollisimman suppeaan muotoon. Kirjassani olen koettanut
+erityisemmin käsitellä juuri niitä asioita, jotka tulevat kosketuksiin
+suomalaisten kanssa. Tämä tehtävä ei ole ollut helpoimpia, sillä
+siirtokuntaan muuttaneitten ja siellä asuneiden suomalaisten ja
+ruotsalaisten asiat ja heitä koskevat tapahtumat ovat aivan kuin
+elimellisesti toisiinsa yhtyneinä.
+
+Lähdekirjoista mainittakoon tärkeimpinä: Amandus Johnson, The Swedish
+Settlements on the Delaware; Israel Acrelius, A History of New Sweden;
+Benj. Ferris, A History of Original Settlements on the Delaware;
+Samuel Hazzard, Annalls of Pennsylvania; The Record of Upland Court;
+The Record of Christina Church; V. Salminen, Ruotsin metsäsuomalaiset;
+Peter Kalm, Travels to the North America; sen lisäksi joukko
+kaikenlaisia siirtokuntaa koskevia asiakirjoja, joita säilytetään
+Pennsylvanian Historiallisen Seuran arkistossa Philadelphiassa.
+
+Suomi-opistolla, lokakuulla 1916.
+S. Ilmonen
+
+
+
+
+
+
+I. AMERIKAN LÖYTÄMINEN JA SEN SIIRTOKUNNAT
+
+
+NORJALAISTEN RETKEILYT
+
+
+Rohkeat norjalaiset löytöretkeilijät löysivät ajanlaskumme 10:nnen
+vuosisadan lopulla Pohjois-Amerikan rannalla sijaitsevan Grönlannin
+saaren ja perustivat sinne kalastus- ja kauppa-aseman. Näillä
+retkillään olivat he kaiketi huomanneet kaukaa lännestä siintävän
+rannikon, heille tuntemattoman maan. Niinpä eräs rohkea retkeilijä
+Leif Ericksson läksi vartavasten varustetulla laivalla tarkemmin
+tutkimaan tätä tuntematonta rannikkoa. Vanhat islantilaiset tarinat
+kertovat hänen purjehtineen Pohjois-Amerikan itärannikkoa pitkät
+matkat ja pysähtyneen useammissa seuduissa maata tarkastelemaan.
+Connecticutin rantamilta löysivät he niin runsaasti viinirypäleitä,
+että kutsuivat sitä nimellä “Vinland” (“Viinimaa”). Muitakin nimiä
+tapaa tälle norjalaisten löytämälle maalle vanhoissa lauluissa ja
+kertomuksissa. Niinpä esiintyy niissä nimet _“Markland”_ ja
+_“Finland”_. Täytyy otaksua norjalaisten luulleen tulleensa meren
+poikki oman maansa rajanaapurien suomalaisten maahan, ja siitä johtuu
+nimi Finland. Olisipa ihmeellistä, jos todellakin tätä maata olisi
+kaikkein ensiksi kutsuttu Finlandiksi.
+
+Tämä Amerikan ensimäinen löytäminen tapahtui v. 1001. Norjalaisilta ei
+kuitenkaan jäänyt löytämiinsä maihin asutuksia eikä varsinaisia
+kauppa-asemiakaan, vaikkakin he myöhemminkin silloin tällöin
+purjehtivat Marklandin eli Finlandin rannoilla. Kuitenkin arvellaan
+erään pyöreän tornin Rhrode Islandissa olevan norjalaisten rakentaman.
+Luullaanpa tavatun jätteitä itse norjalaisistakin, jotka mahdollisesti
+pienenä joukkona asettuivat uuteen maahan ja sulivat alkuasukkaisiin.
+
+
+
+
+CHRISTOPHER COLUMBUKSEN Y. M. LÖYTÖRETKET
+
+
+Kunnia Amerikan löytämisestä kuuluu mainiolle genovalaiselle
+merenkulkijalle Christopher Columbukselle. Syntyneenä ja kasvaneena
+kaupastaan kuuluisassa ja kehittyneessä Italian merikaupungissa
+Genovassa sai hän jo varhaisimmassa lapsuudessaan verrattain hyvän
+koulukasvatuksen sekä harjaantui niinikään nuorena purjehdukseen. Hän
+oli tarkoin tutustunut aikansa merenkulkuun ja löytöretkiin, mikäli ne
+koskivat kauppatien etsimistä Indiaan Afrikan mantereen ympäri, koska
+hän itse oli ollut mukana ainakin yhdellä näistä retkistä. Tultuaan
+vakuutetuksi maan pallonmuotoisuudesta alkoi Columbus harkita
+suoremman laivareitin löytämistä Indiaan. Hän laski, että jos Canarian
+saarilta purjehdittaisiin suoraan länttä kohden, tultaisiin Indiaan.
+Mutta kuka uskaltaisi pyrkiä tuntemattoman Atlannin aavalle, ja kuka
+uhraisi varoja laivojen varustamiseen tällaista epätietoista ja
+vaarallistakin matkaa varten? Vuosikausia sai Columbus kulkea toisesta
+Europan hovista toiseen esittelemässä suunnitelmiansa uudesta
+merireitistä Indiaan. Vihdoin lupautui Espanjan jalo kuningatar
+Isabella avustamaan asiassa Columbusta, ja niin saatiin kuningas
+Ferdinandinkin suostumus löytöretkeily-yritykseen. Matkaa varten
+varustettiin kolme laivaa.
+
+Palos-satamasta Espanjassa läksi Columbus merkilliselle matkalleen 3
+p:nä elokuuta v. 1492. Hän oli itse varmistunut kutsumuksestaan tähän
+suureen tehtävään, niin että hän ei hetkeäkään epäillyt matkan
+onnistumista, jota vastoin merimiehet menettivät toivonsa ja
+malttinsa, kun viikkokausia purjehdittiin maata näkemättä. Vihdoin
+lokakuun 12 p:nä saavuttiin muutamien pienten saarten luokse, ja
+eräälle niistä nousi Columbus miehineen. Saaren nimitti hän San
+Salvadoriksi sekä omisti sen Espanjan hallitukselle. Tämä saari kuuluu
+Keski-Amerikan Pahama-saaristoon. Samalla retkellään kävi Columbus
+myöskin Cubassa, Haitissa ja Porto Ricossa y. m. saarilla. Laivat
+lastattuina löydettyjen maiden tuotteilla ja mukanaan muutamia
+vangiksi otettuja indiaaneja purjehti Columbus takaisin Espanjaan,
+jossa häntä odotti ruhtinaallinen vastaanotto. Meritie yli Atlannin
+valtameren oli löydetty.
+
+Columbus teki vielä kolme muutakin matkaa löytämiinsä maihin, käyden
+näillä retkillään m. m. Etelä-Amerikan mantereella Venezuelassa ja
+Guineassa. Vuonna 1506 kuoli tämä kaikkien aikain suurin
+löytöretkeilijä siinä luulossa, että hän oli löytänyt vain uuden
+meritien Indiaan ja että ne saaret ja maat, joissa hän kävi, kuuluivat
+varsinaiseen Indiaan Aasiassa. Hän ei ollenkaan aavistanut, että hän
+oli löytänyt erityisen suuren mantereen eli “uuden maailman”. Oikein
+on sanottu, että tämänveroista löytöretkeä ei oltu ennen tehty eikä
+tulla vastakaan tekemään, sillä vaikkakin myöhempi Austraalian
+löytäminen oli suurta, on Amerikan löytöä pidettävä verrattomasti
+tärkeämpänä ja historiallisesti aikansa suurimpana tapauksena.
+
+Jos jo ennestäänkin sen aikaisia merenkulkijoita innosti löytöretket
+ja uusien meriteitten etsiminen Indiaan, niin nousi tämä innostus
+huippuunsa, kun Europassa levisi tieto Columbuksen ensi matkan
+onistumisesta. Olihan sen kautta ratkaistu kysymys tuosta siihen asti
+epätietoisesta seikasta: Atlannin valtameren ylitse purjehtimisen
+mahdollisuudesta. Tämän jälkeen alkoivat myöskin Englanti ja Portugal,
+kilpaillen Espanjan kanssa, etsiä ennen tuntemattomia maita.
+
+Englannin kuninkaan varustamilla laivoilla läksivät myöskin Italiasta
+kotoisin olevat, mainiot merenkulkijat Johan ja Sebastian Cabot
+vuosina 1487 ja 1498 etsimään mahdollisesti löytyvää pohjoisempaa
+meritietä Indiaan. Tällä tavalla Cabotien retkikunnat kulkivat
+jotensakin samoja reittejä kuin aikoinaan norjalaiset
+löytöretkeilijät. Pohjoista kulkuväylää Indiaan he eivät löytäneet,
+mutta sensijaan tuli tarkastelluksi Pohjois-Amerikan rantamat
+Labradorin niemimaasta eteläosaan saakka. Nimellisesti omistettiin
+tämä laaja alue Englannin hallitukselle.
+
+Espanjassa varustettiin yhä uusia retkikuntia Atlannin takaiseen
+maahan. V. 1488 kävivät siellä löytöretkellä Alanzo de Hojeda ja Juan
+de la Cosa, jotka molemmat olivat olleet mukana Columbuksen ensi
+matkalla, kauttaaltaan tutkistellen Etelä-Amerikan pohjoisrannikon
+toivossa löytää kultaa tai muita jaloja metalleja.
+
+Samana vuonna purjehtivat Alonzo Nino ja Vincento Pinzon, jotka
+niinikään olivat olleet Columbuksen seuralaisina, edellinen Venezuelan
+rannikkoja, jälkimäinen Etelä-Amerikan rantamilla Amazon-joen suulle
+saakka. Ninon retkikunta saikin runsaan saaliin helmiä y. m.
+
+Portugalilaiset olivat viidennellätoista vuosisadalla johtaneet
+löytöretkiä etupäässä Afrikan rannoille ja Indiaan. Mutta Columbuksen
+löydöt käänsivät heidänkin katseensa Atlannin valtameren toisella
+puolen mahdollisesti sijaitseviin maihin. Niinpä v. 1500 Portugalin
+hallitus varusti verrattain suuren laivueen etsiskelemään niinikään
+mahdollisesti löytyvää lyhempää meritietä Indiaan ja uusia maita sekä
+rikkauksia. Tämän retkikunnan johtajaksi tuli Carbal. Sen löytöjen
+tuloksena oli Brazilia, joka jo etukäteen oli paavin välityksellä
+merkitty Portugalille kuuluvaksi. Seuraavana vuonna lähetti Portugalin
+hallitus kolmilaivaisen retkikunnan tarkemmin tutkimaan Portugalin
+uutta siirtomaa-aluetta, ja tämän retkikunnan johtajaksi nimitettiin
+Americus Vespucius. Tällä kerralla tunkeuduttiin syvemmälle Brazilian
+sisämaahan, tehden tärkeitä havaintoja, sekä purjehdittiin niin kauas
+etelään, että Vespuciukselle kävi selväksi, että tämä löydetty
+maa-alue ei voinut olla, kuten luultiin, mikään Aasian rantasaaristoon
+kuuluva saari, vaan sen täytyi olla erityinen, vieläpä varsin laaja
+maanosa eli mannermaa. Löydöistään ja havainnoistaan laati Vespucius
+melkoisen seikkaperäisen kirjallisen selostuksen, mikä oli ensimäinen
+laatuaan.
+
+
+
+
+AMERIKA SAA NIMENSÄ
+
+Seikkailuja ja valloituksia
+
+
+Americus Vespuciuksen kirja uudesta maanosasta käännettiin englannin
+ja saksan kielille, ja herätti se ansaittua huomiota. Kun saksalainen
+maantieteen opettaja Waldseemüller St. Die Collegessa, Lorrainessa
+(Lothringenissa), laati maantieteen ja uuden kartan, merkitsi hän
+niihin neljä maanosaa, antaen uudelle maanosalle nimeksi Americuksen
+maa eli Amerika.
+
+Mikäli on kysymys toiminnasta Amerikassa, erittäinkin
+Etelä-Amerikassa, voidaan kuudennentoista vuosisadan alkupuoli merkitä
+seikkailujen ja valloitusten aikakaudeksi, seikkailujen, joissa
+espanjalaiset ovat johtavina henkilöinä. Siihen asti tuntemattomat,
+puolisivistyneet Etelä-Amerikan kansat vuosisatojen kuluessa kokoamine
+rikkauksineen tulivat tunnetuiksi, mutta samalla joutuivat
+espanjalaisten säälimättömän kohtelun alaisiksi, jonka kautta he
+menettivät valtansa, rikkautensa ja useassa tapauksessa henkensäkin.
+Fernandez de Avila ja de Cordova valloittivat Nigaraguan v. 1521. Eräs
+espanjalainen aatelismies ja hurjanrohkea seikkailija Cortez tunkeutui
+joukkoineen Mexicoon v. 1521, kukistaen sen verrattain voimallisen
+kansan. Sen kultarikkaudet hän vei saaliina Espanjaan. Fr. Pizarro
+löysi ja valloitti Etelä-Amerikan rikkaimman maan Perun vuosina
+1533—34. Espanjalaiset retkeilivät vielä Guatemalassa, Ecuadorissa,
+Paraguayssa ja Chilessä, saaden saaliikseen, mistä enemmän, mistä
+vähemmän kultaa ja muita rikkauksia. Kerrotaanpa muutaman tällaisilla
+aarteilla lastatun laivan matkallaan Espanjaan uponneen Atlannin
+myrskyisiin aaltoihin.
+
+Pohjois-Amerikan eteläosaan niinikään tekivät espanjalaiset seikkailu-
+ja kullanetsintäretkeilyjään: Marcos Uuteen Mexicoon, löytämättä
+etsimäänsä kultaa, Ponce de Leon Floridaan sekä de Sato Georgiaan ja
+Alabamaan. Viime mainitun retken tuloksena oli Mississippi-virran
+löytäminen. Tunkeutuivatpa muutamat kullanetsijät Ala-Californiaankin
+saakka.
+
+Espanjalaiset ja portugalilaiset ryhtyivät myöskin perustelemaan
+Etelä-Amerikaan siirtokuntia, jotka muodostuivat etupäässä kauppa- ja
+lähetysasemiksi. Näitten siirtomaittensa kautta rikastuivat Espanjan
+ja Portugalin valtakunnat vallan satumaisen nopeasti sekä saavuttivat
+joksikin aikaa maailmanvallan ja johtavan aseman merenkulussa ja
+kaupassa.
+
+
+
+
+POHJOIS-AMERIKAN SIIRTOKUNNAT
+
+
+Toista vuosisataa kului Amerikan löytämisestä, ennenkuin siirtokuntia
+ryhdyttiin perustamaan Pohjois-Amerikan mantereelle.
+Rannikkoretkeilyjä ja tutkimuksia olivat tehneet englantilaiset
+Cabotit, ranskalaiset Cortereal ja Werranzo, espanjalaiset de Sato ja
+Ponce de Leon y. m., mutta kun ei Pohjois-Amerika näyttänyt tarjoavan
+erityisempiä kultasaaliita, jäi sen asuttaminen myöhemmäksi. Vasta
+seitsemännellätoista vuosisadalla kohdistui Europan huomio
+siirtomaakauppaan sekä sellaisten alusmaitten valtaamiseen, joista
+voitaisiin saada raaka-aineita y. m. Mikäli tällainen asuttaminen
+koskee Pohjois-Amerikaa, on siinä Englannilla pääosa. Edellä jo on
+mainittu espanjalaisten retket Floridaan ja Californiaan.
+
+
+
+
+ENGLANNIN SIIRTOKUNNAT
+
+
+Vuonna 1584 ryhtyi etevä englantilainen merenkulkija ja valtiomies
+Walter Raleigh kuningatar Elisabethin myötävaikutuksella perustamaan
+siirtokuntaa Pohjois-Amerikaan. Hän lähetti ensin tutkijaretkikunnan
+etsimään sellaiselle siirtokunnalle mahdollisimman sopivaa
+maa-aluetta. Retkikunta valitsi Roanoke-saaren lähellä olevan
+rantamaan, jonka nimeksi annettiin kuningattaren kunniaksi _Virginia_.
+Seuraavana vuonna lähetti Raleigh ensimäisen siirtolaisjoukon
+Virginiaan, mutta siirtolaiset eivät viihtyneetkään “Uudessa
+maailmassa”, vaan palasivat takaisin Englantiin. Siitä, mihin toinen
+matkue, jonka Raleigh lähetti v. 1587, myöhemmin hävisi, ei ole
+koskaan saatu varmuutta. Näin tuloksettomaksi jäi englantilaisten
+ensimäinen siirtokunnan perustamisyrite. Näitten retkien kautta tuli
+kuitenkin hyödyllinen perunakasvi tunnetuksi Europassa.
+
+Englannissa päätettiin nyt ryhtyä voimaperäisempiin toimenpiteisiin
+siirtokuntain ja uutten kauppa-asemain perustamiseksi Amerikaan.
+Tarkoitusta varten muodostettiin kaksi suurta kauppayhtiötä: Londonin
+ja Plymouthin kauppayhtiöt, joille kummallekin kuningas antoi
+erikoisoikeuksia asuttamiinsa maihin Pohjois-Amerikassa. Sovittiin
+niin, että Londonin kauppakomppania asuttaisi Pohjois-Amerikan
+etelärannikot ja Plymouthin komppania pohjoisrannikot.
+
+Londonin kauppayhtiön toimesta tehtiin v. 1607 uusi yritys Virginian
+siirtokunnan asuttamiseksi lähettämällä sinne toistasataa
+siirtolaista. Nämä muodostivatkin sitten pysyväisen perustuksen
+Englannin siirtolaisasutukselle Virginiassa. Saaden vuotuisesti uusia
+tulokkaita Englannista ja harjoittaen emämaan kanssa vilkasta tupakan
+y. m. siirtomaatavarain kauppaa kasvoi asutus verrattain ripeästi ja
+alkoi kehittyä kukoistavaksi siirtokunnaksi.
+
+Uskonsa tähden vainotut _“pilgrimit”_, jotka olivat muuttaneet
+Hollantiin, halusivat siirtyä Amerikaan, sillä siellä he erityisenä
+siirtokuntana toivoivat saavansa säilyttää uskontonsa ja kielensä.
+Englannin hallitus suosi tätä hanketta ja antoi heidän muutolleen
+tarpeellista avustusta. V. 1620 saapui Plymouthin kallioiselle
+rannikolle Massachusettsin valtioon toistasataa pilgrimiä, pannen alun
+“Uuden Englannin” asutukselle. Yhdeksän vuotta myöhemmin siirtyivät
+_“puritaanit”_, toinen vainottu kristittyjen joukko, Englannista Uuden
+Englannin rannikolle ja perustivat laajanpuoleisen yhteiskuntansa
+Salemin ja Bostonin kaupunkien seuduille. Kahdessa vuodessa saapui
+kaikkiin kansanluokkiin kuuluvia puritaaneja 800 henkeä.
+Maanviljelijöitä, kauppiaita, käsityöläisiä, pappeja ja opettajia
+siirtyi tänne kaikin puolin aineellisesti hyvin varustettuna joukkona
+ja siitä oli seurauksena tämän uudisasutuksen tavattoman nopea
+kasvaminen ja voimistuminen. Uuden Englannin siirtokunnasta levisi
+englantilainen asutus pohjoiseen päin Maineen ja New Hampshireen ja
+etelään Rhode Islandiin ja Connecticutiin.
+
+
+
+
+RANSKALAINEN SIIRTOKUNTA
+
+
+Kuuluisa ranskalainen merenkulkija Cartier löysi vuonna 1534 St.
+Lawrence-virran sekä laski perustuksen ranskalaiselle siirtokunnalle
+Pohjois-Amerikassa. Mutta varsinainen ranskalaisasuttaminen alkaa
+vasta seitsemännentoista vuosisadan alusta, jolloin kuuluisa Samuel de
+Champlain perusti ranskalaisen siirtokunnan Acadiaan ja toisen
+tärkeämmän asutuksen nykyisen Quebecin kaupungin paikalle,
+rakentamalla siihen puisen linnoituksen lähetystyön ja turkiskaupan
+suojaksi (v. 1608). Tätä siirtokuntaa kutsuttiin ensin “Uudeksi
+Ranskaksi” , mutta myöhemmin yleistyi Canadan nimi, jonka indiaanit
+olivat siirtokunnalle antaneet. Se nimi merkitsee linnoitettua kylää
+ja tarkoitti aluksi Champlainin linnoituskylää Quebecin luona. Näillä
+laajoilla retkeilyillään, joita ranskalaiset lähetyssaarnaajat,
+valtionasiamiehet ja turkisliikkeen välittäjät tekivät
+seitsemännentoista vuosisadan loppupuolella Huron-, Superior- ja
+Michigan-järvien rantamille, kulkivat he Mississippi-virtaa myöten
+aina Mexicon lahdelle saakka, perustellen lähetys- ja kauppa-asemia:
+Sault Ste. Marien, Detroitin, St. Louisin ja New Orleansin paikoille.
+Nämä sivistyksen tienraivaajat ovat Marquette, Hennepin, Jolliet ja La
+Salle.
+
+Ranskalainen asutusalue Amerikassa tuli alustapitäin tavattoman
+laajaksi, ja siitä syystä ei se voinut muodostaa kansallisuuden
+säilyttämiselle välttämätöntä yhtenäisyyttä eli kokonaisuutta. Ja
+seurauksena olikin ranskalaisten nopea sulautuminen alkuasukkaisiin
+indiaaneihin. Tällä lailla syntyi Canadalle ominainen
+ranskalais-indiaani sekarotu, jonka jätteitä nykyään tapaa aika paljon
+Quebecin ja Ontarion valtioissa.
+
+
+
+
+ESPANJAN SIIRTOKUNNAT
+
+
+Espanjalaiset ovat yleensä asuttaneet Etelä-Amerikan, mutta myöskin
+Pohjois-Amerikan mantereelle perustivat he monia pieniä siirtokuntia
+eli — paremmin sanoen — lähetysasemia, joista käsin tehtiin
+käännytystyötä indiaanien keskuudessa. Näiltä lähetysasemilta levisi
+espanjalaisia ympäristöihin ja sulautui alkuasukkaisiin. Nykyään
+kutsutaan heitä kreoleiksi. Pohjois-Amerikan huomattavimmat
+espanjalaiset lähetysasemat ja asutukset olivat: St. Augustine
+Floridassa, San Antonio Texasissa, Santa Fe New Mexicossa ja San Diego
+Etelä-Californiassa.
+
+
+
+
+HOLLANNIN SIIRTOKUNTA
+
+
+Alankomaalaiset olivat seitsemännellätoista vuosisadalla etevimpiä
+merenkulkijoita ja huomattava kauppakansa. Oli siis aivan
+luonnollista, että heidän huomionsa kääntyi niinikään valtameren
+takaisiin, enemmän tai vähemmän tunnettuihin maihin ja siis myöskin
+Amerikaan.
+
+Mainio merenkulkija ja löytöretkeilijä Henry Hudson purjehti v. 1609
+Pohjois-Amerikan vesillä etsiskellen mahdollisesti vielä löytyvää
+lyhempää meritietä eli pohjoisväylää Indiaan. Tällä retkellään löysi
+hän Hudson-lahden, mutta ei meritietä Indiaan. Paluumatkallaan
+purjehti Hudson Pohjois-Amerikan rannikkoa etelään ja pyrki
+Hudsonvirran leveän väylän kautta länteenpäin. Tämän löytöretkeilyn
+tuloksena oli hollantilaisen siirtokunnan perustaminen Amerikaan.
+Hudson-virran rannalle, nykyisen Albanyn kaupungin kohdalle,
+rakennettiin hollantilainen linnoitus turkiskaupan suojaksi vuonna
+1614 ja indiaaneilta ostettiin Manhattan saari, jolle perustettiin New
+Amsterdamin kaupunki, jonka nimi myöhemmin muutettiin New Yorkiksi.
+Hollantilaisten perustamaa uudisasutusta kutsuttiin “Uudeksi
+Alankomaaksi”.
+
+Hollannin kauppakomppania laajensi indiaanikauppaansa ja
+siirtokunta-asutusta New Jerseyn puolelle ja Delaware-joen varrelle
+saakka. Sinne rakensi se v. 1620 Fort Nassau nimisen pienen
+puulinnoituksen kauppansa ja siirtokuntansa suojaksi, mutta tämän
+linnan hävittivät indiaanit, ja hollantilaisten uudisasukkaiden täytyi
+paeta takaisin “Uuteen Alankomaahan”.
+
+Vaikka hollantilaisten siirtokunta-alote Delaware-joen varrella
+epäonnistui, niin omistivat he kuitenkin alueita sanotun joen varsilla
+itselleen ja siitä syystä koettivat estää kaikilla tavoin näille
+seuduille suuntautunutta ruotsalaista ja suomalaista uudisasutusta.
+
+
+
+
+RUOTSALAIS-SUOMALAINEN SIIRTOKUNTA
+
+
+Se, että tämän ajan etevimmät Europan vallat: Espanja, Englanti,
+Portugali, Ranska ja Hollanti, halusivat perustella siirtokuntia ja
+kauppa-asemia vasta löydettyyn Amerikaan, oli luonnollista. Mutta
+tuntuu ihmeteltävältä, että sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyi etäinen
+ja verrattain syrjässä sijaitseva Ruotsikin. Vielä merkillisempää on,
+että tällöin vielä tuskin kansakuntain joukkoon luettu Suomen kansa
+sai olla osallisena Amerikan varhaisimmassa kansoittamisessa, monien
+suurempien Europan kansallisuuksien jäädessä osattomiksi tämän suuren
+ja kauniin tasavallan varhaisimmasta asuttamisesta.
+
+Ennenkuin käymme yksityiskohtaisemmin käsittelemään ruotsalaisten ja
+suomalaisten yhteisen siirtokunnan vaiheita, lienee tarpeellista
+erinäisten asioitten ymmärtämiseksi luoda lyhyt silmäys sen aikaiseen
+valtiolliseen tilanteeseen Ruotsissa ja Suomessa.
+
+
+
+
+RUOTSIN JA SUOMEN VALTIOLLISET OLOT JA SUHTEET 17:NNELLÄ VUOSISADALLA
+
+
+Ruotsin huomattavampi merkitys Europan historiassa alkaa 16:nnen
+vuosisadan alusta, kuningas Kustaa Vaasan ajoilta. Uskonpuhdistus
+merkitsi ruotsalaisille, niin kuin yleensä muillekin kansoille,
+omintakeisempaa henkistä ja kansallista kehitystä, uskonnollisten,
+kansallisten ja valtiollisten oikeuksien tunnustamista ja
+kehittämistä. Kieltämättä sai Ruotsi näitä saavuttaakseen taistella
+melkeinpä yli voimainsa Tanskaa, Venäjää ja Puolaa vastaan. Näissä
+taisteluissa, joista nouseva pohjolan kansa suoriutui voittajana,
+kouluuntui sille erittäin harjaantunut armeija ja sellaisia
+sotapäällikköjä kuin Pontus de la Gardie, Torstensson, Kaarle Kustaa
+Wrangel ja Kustaa II Aadolf sekä suomalaiset Hornit, Flemingit, Jaakko
+de la Gardie, Stålhandske ja Wittenberg.
+
+Kolmikymmenvuotisessa sodassa kääntyivät hätääntyneet ja nääntyneet
+pohjois-Saksan pikkuruhtinaat Ruotsin kansan ja sen sankarikuninkaan
+Kustaa II Aadolfin puoleen, pyytäen avukseen Venäjän ja Puolan sodissa
+harjaantunutta pohjolan armeijaa. Kustaa Aadolf menikin
+ruotsalaisineen ja suomalaisineen Saksaan, pysähdytti Breitenfeldin
+taistelukentällä katolisten voittokulun ja pakotti heidät peräytymään.
+Vielä toisiakin huomattavia voittoja saatuaan kaatui Ruotsin ja Suomen
+suurin kuningas Kustaa Aadolf Lutzenin kentällä, jossa hänen
+armeijansa kumminkin voitti. Kuninkaan koulussa harjaantuneet
+päälliköt, Banér, Wrangel, Torstensson, Stålhandske, Horn, Wittenberg
+y. m. jatkoivat taistelua Saksassa, kunnes evankelisen opin vapaus oli
+turvattu ja luterilainen kirkko saanut oikeutensa tunnustetuksi
+Europassa.
+
+Kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen kohosi Ruotsi joksikin aikaa yhdeksi
+Europan suurvalloista. Tämä seikka taas teki Ruotsille mahdolliseksi
+harjoittaa ulkomaakauppaa ja harkita siirtokuntainkin perustamista
+valtameren takaisiin maihin.
+
+_Suomi_. Vuoden 1157 tienoilta oli Suomi kuulunut tärkeänä osana
+Ruotsin valtakuntaan. Sen historian vaiheet, ulkonainen ja sisäinen
+kehitys liittyvät kiinteästi Ruotsin kansan historiaan. Historian
+lehdillä ei ilmene paljoakaan alkuperäistä suomalaista ennen
+uskonpuhdistuksen aikoja. Sivistys oli länsimainen ja käytti
+ilmaisumuotonaan latinan tai ruotsin kieltä.
+
+Uskonpuhdistus synnytti Suomen kansalle oman kirjakielen ja hankki
+sille jossain määrin kansallista tunnustusta ja oikeuksiakin. Niinkuin
+suuri uskonpuhdistaja Martti Luther käänsi Uuden Testamentin kansansa
+(saksan) kielelle, samoin käänsi hänen oppilaansa Suomen
+uskonpuhdistaja Mikael Agricola Uuden Testamentin suomeksi. Laatimalla
+aapisen sekä muita alkeisoppikirjoja laski hän perustuksen
+suomenkieliselle kirjallisuudelle. Suomen kansan omintakeinen henkinen
+viljelys sai näin alkunsa.
+
+Valtiollisessa suhteessa alkaa Suomi myöskin esiintyä kansakuntana,
+vaikkakin elimellisesti Ruotsin valtakuntaan kuuluvana. Käydessään
+Suomessa vuonna 1556, kohotti kuningas Kustaa Vaasa tähän asti
+tavallisena maakunta pidetyn Suomen herttuakunnaksi, samalla nimittäen
+poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Jonkun aikaa asuikin “Suomen
+herttua” pääkaupungissaan Turussa, pitäen siellä loistavaa hovielämää,
+seuranaan sikäläiset suomalaiset aatelismiehet. Että herttualla tai
+hänen miehillään olisi muutoin ollut aikomus tehdä Suomen maasta eli
+Suomen herttuakunnasta joku erinäinen ja itsenäinen valtakunta, ei ole
+voitu toteennäyttää. Mutta totta se on, että herttua ei unohtanut
+olevansa Suomen herttua ja alamaistensa olevan suomalaisia (Yrjö
+Koskinen, Suomen Historia, s. 149).
+
+Ruotsin valtakunnan taisteluissa Tanskaa, Venäjää ja Puolaa vastaan,
+oli suomalaisilla tärkeä osa, ja he muodostivatkin lähes puolen
+armeijasta. Myöskin kolmikymmenvuotisen sodan taisteluissa ansaitsivat
+suomalaiset sotilaat ja päälliköt kunnioitetun nimen. Pitkät ajat
+tämän sodan jälkeen pysyivät Suomen ratsumiehet maineessa kautta
+Saksan urhoollisuutensa ja kestävyytensä tähden.
+
+
+
+
+
+
+
+II. DELAWAREN SIIRTOKUNTA JA RETKET SINNE
+
+
+WILLEM USSELINX JA ETELÄN KAUPPAYHTIÖ
+
+
+Siirtokunta-aatteen herättäjänä Ruotsissa on pidettävä hollantilaista
+_Willem Usselinxia_. Hän oli aikakautensa merkillisimpiä miehiä.
+Antverpenissä syntyneenä sai hän sikäläisissä kouluissa verrattain
+hyvän kasvatuksen. Aika oli seikkailujen ja merenkulun lupaava aika.
+Niinpä alotti Usselinx verrattain nuorena merenkulkunsa ja
+ulkomaamatkansa. Useat vuodet purjehti hän Espanjan ja Portugalin
+vesillä, kävi Azorein saarilla y. m., palaten monivuotisilta
+matkoiltaan varakkaana miehenä. Nyt alkoi hän suunnitella suurenmoisia
+kauppayhtiöitä ja siirtokuntain perustamista merentakaisiin maihin.
+Näissä puuhissa kulutti hän miehuutensa parhaat päivät, matkustellen
+valtakunnasta toiseen, hovista hoviin ja kaupungista kaupunkiin,
+selvitellen suunnitelmiaan ja kauppayhtiöitä perustellen. Isänmaalleen
+Hollannille oli hän tehnyt suuren palveluksen perustamalla
+Länsi-Indian kauppaseuran joka myöhemmin harjoitti verrattain laajaa
+siirtomaatavarakauppaa kautta maailman ja laski perustuksen monelle
+hollantilaiselle siirtolalle ennestään asumattomissa maissa. Kun
+Usselinx ei mielestään saanut riittävää palkkiota tästä työstään,
+lähti hän vääryyttä kärsineen tyytymättömyys sydämessä pois
+kiittämättömästä isänmaastaan.
+
+Tänä aikana oli Ruotsi suoriutunut onnellisesti taisteluistaan
+Puolassa ja Venäjällä. Sen nuori sankarikuningas Kustaa II Aadolf
+osasi rauhantoimillakin kohottaa valtakuntansa arvoa. Willem Usselinx
+päätti esittää tälle valtioviisaalle hallitsijalle suuret
+suunnitelmansa niistä mahdollisuuksista, joita Ruotsilla oli perustaa
+siirtokunta ja laajentaa kauppaansa valtamerentakaisiin maihin. Vuonna
+1624 tapahtui Göteborgissa tämä esittely Ruotsin hallitsijalle ja
+valtakunnan hallintomiehille. Usselinx ei suinkaan jättänyt
+huomauttamatta sitä seikkaa, että siirtokunnat ja niiden kauppa olivat
+rikastuttaneet tuntuvasti Espanjaa, Portugalia ja Hollantia. Hän
+esitti suuren “Etelän kauppayhtiön” muodostamista Ruotsin
+siirtomaakaupan ja siirtolaisuuden kehittämiseksi. Usselinx määritteli
+37 eri pykälässä mainitun kauppaseuran tarkoituksen, oikeudet ja
+toivotut edut. Mainittakoon tässä muutamia pääkohtia näistä
+säännöistä: Etelän kauppayhtiö välittää liikettä yleensä kaikkiin
+maihin, mutta etupäässä kuitenkin merentakaisiin maihin. Se perustaa
+siirtokuntia ja kauppa-asemia Aasiaan, Afrikaan, Amerikaan ja
+Malagiaan tarkoituksella lisätä sen kautta Ruotsin kauppaa ja
+varallisuutta sekä samalla levittää kristinuskoa ja sivistystä
+pakanamaihin. Yhtiötä tulee hallitsemaan Ruotsin hallituksen valvonnan
+alainen johtokunta. Hallitus tulee saamaan 4 % kaikesta vienti- ja
+tuontitavarasta, viidennen osan kaikista kaivantotuotteista ja
+kymmenennen osan siirtokunnissa korjattavista maanviljelystuotteista.
+Yhtiöllä puolestaan tulee olemaan oikeus Ruotsin hallituksen avulla
+rakentaa linnoituksia ja pitää sotaväkeä siirtokuntain ja
+kauppa-asemain suojelemiseksi, nimittää siirtomaihin kuvernöörejä,
+asetella oikeusistuimia ja säätää paikallisia lakeja, sovitella ja
+ratkaista sellaiset asiat, jotka koskevat siirtokunnan suhteita
+alkuasukkaisiin, tehdä sopimuksia muittenkin hallitusten kanssa, jopa
+lupa aseelliseenkin puolustukseen, mikäli se koskee siirtokuntain ja
+kauppa-asemain turvallisuutta, mutta ei sodan julistamiseen eikä
+hyökkäyksien toimeenpanoon toisiin siirtokuntiin.
+
+Näillä perusteilla muodostetun suuren kauppayhtiön, joka parhaastaan
+tunnetaan “Etelän yhtiön” nimellä, säännöt vahvisti kuningas Kustaa
+Aadolf vuonna 1626. Tarvittavan pääoman kokoonsaamiseksi myötiin
+osakkeita, joita kilvan ostelivat Ruotsin ja Suomen rikkaat miehet.
+Kuningas merkitsi 450 000 taalarin (Saksan taalarin) arvosta
+osakkeita, pappissääty 100 000 taalarin osakkeet. Yksityisistä
+mainittakoon valtiokansleri Oxenstjerna, joka merkitsi 12 000 taalaria
+ja monet muut aatelismiehet: Hornit, Flemingit, Skytte, Baner, Wrangel
+y. m., joista mikä merkitsi yhden tuhannen, mikä kymmenen tuhannenkin
+taalarin arvosta näitä kauppayhtiön osakkeita.
+
+Varustettuna Ruotsin hallituksen suosituskirjeellä matkusteli Usselinx
+sitten yhtiön asiamiehenä, etsien kauppaseuran osakkaiksi haluavia,
+Itämeren maakunnissa ja Suomessakin. Hän kävi Riiassa, Räävelissä,
+Narvassa, Viipurissa, Porvoossa, Helsingissä ja Turussa. Itämeren
+maakunnissa merkittiin osakkeita 50 000, Suomessa 25 000 taalarin
+arvosta.
+
+Etelän kauppayhtiön alku oli näin ollen hyvin lupaava, joten oli syytä
+odottaa sen saavan aikaan jotakin siirtomaaliikkeen alalla.
+Valitettava tosiasia kuitenkin oli, että yhtiöltä puuttui kokeneita
+johtajia, eikä arvoisa johtokuntakaan käsittänyt liikeasioita tavalla,
+millä olisi pitänyt. Juuri johtokunnan jäsenet olivat syylliset siihen
+erehdykseen, että ryhdyttiin kaikenlaisiin kokeiluihin, kuten
+perustamaan laivaveistämö sekä lasi- ja köysitehdas y. m. vähemmän
+kannattavia liikeyrityksiä. Yhtiön varat hupenivat näissä puuhissa, ja
+sen alkuperäinen tarkoitus, Ruotsin kaupan laajentaminen
+merentakaisiin maihin, lyötiin laimin. Usselinx puolestaan koetti
+tehdä parhaansa alkuperäisen asian hyväksi, mutta huomattuaan yhtiötä
+johdettavan harhaan, erkani hän toimestaan, lähteäkseen Saksaan y. m.
+uusia kauppayhtiöitä suunnittelemaan.
+
+Etelän kauppayhtiön huonoa tilaa koetettiin korjata muuttamalla nimeä,
+vaihtamalla johtokuntaa sekä keräämällä uusia varoja.
+Kolmikymmenvuotinen sota keskeytti kuitenkin kaikki sellaiset puuhat
+kuin siirtokunnan perustamiset ja kaupan laajennukset. Kuningas Kustaa
+Aadolf läksi 1630 Saksaan avustamaan sikäläisiä protestantteja heidän
+taistelussaan uskonvapauden puolesta. Vähän myöhemmin läksi sinne
+myöskin valtiokansleri Oxenstjerna.
+
+
+
+
+UUDEN RUOTSIN KAUPPAYHTIÖ JA PETER MINUIT
+
+
+Kolmikymmenvuotinen sota keskeytti muutamiksi vuosiksi Ruotsin
+hallituksen puuhat ulkomaakaupan laajentamiseksi ja siirtokuntain
+perustamiseksi Atlannin valtameren toiselta puolen löydettyihin
+maihin. Monien mieliin jäi kuitenkin kytemään tämän hankkeen
+toteuttaminen, joten tämänkin jälkeen pysyi siirtokuntakysymys
+vireillä.
+
+Kuningas Kustaa Aadolfin kuoleman jälkeen jäi valtiokansleri Axel
+Oxenstjerna moneksi vuodeksi Saksaan, voidakseen tarkoin valvoa
+valtakuntansa etuja ja ollakseen sodan kestäessä kiinteässä yhteydessä
+Ruotsin armeijan kanssa, joka taisteli siellä uskonvapauden ja
+evankelisen opin puolesta, kuin myöskin ollakseen läheisessä
+vuorovaikutuksessa niin hyvin pohjois-Saksan evankelisten ruhtinasten
+kuin Ranskan ja Englannin valtiomiestenkin kanssa. Palatessaan eräältä
+matkaltaan Ranskasta tapasi Oxenstjerna Hollannin vilkkaassa
+merikaupungissa Amsterdamissa Hollannin Länsi-Indian kauppayhtiön
+johtokunnan jäsenen Samuel Blommeartin, jonka liikehuone harjoitti
+laajaa siirtomaakauppaa ja välitti Ruotsin vaskikaivosten metallin
+vientiä ulkomaille. Blommeartin kanssa keskusteltuaan innostui
+valtiokansleri uudelleen Ruotsin kaupan laajentamiseen valtameren
+takaisiin maihin, jonne mahdollisesti voitiin perustaa erityinen
+kauppa-asema ja siirtokunta.
+
+Ruotsalaisen ja suomalaisen siirtokunnan sekä kauppa-aseman
+perustamisen mitä Willem Usselinx oli aikoinaan suunnitellut, johonkin
+paikkaan vasta löydetyssä Amerikassa, sai lopullisesti
+suoritettavakseen _Peter Minuit_. Hän oli syntynyt Reinin varrella
+Wesselissä, jossa sai lukiokasvatuksen. Myöhemmin hän oli Hollannin
+kauppayhtiön palveluksessa ja sen jälkeen Uuden Alankomaan
+kuvernöörinä Amerikassa, josta hän palasi v. 1632 takaisin Hollantiin.
+Toiminnanhaluisena miehenä rupesi hän nyt suunnittelemaan siirtokunnan
+perustamista asumattomaan, kokonaan indiaanein hallussa olevaan
+Delawaren jokilaaksoon. Saadaksensa yritykseen tarvittavia varoja ja
+laivoja esitti hän suunnitelmansa varakkaalle Samuel Blommeartille.
+Tämä ei kuitenkaan ryhtynyt yritykseen, sillä hänestä oli viisaampaa
+kääntyä jonkun valtakunnan hallituksen puoleen tällaisessa asiassa.
+Blommeartin kehoituksesta esitti Minuit sitten Ruotsin hallitukselle
+ruotsalais-hollantilaisen kauppayhtiön ja siirtokunnan perustamista
+Ruotsin valtakunnan ja lipun turvissa. Valtiokansleri Oxenstjernan
+oltua jonkun aikaa kirjeenvaihdossa asiasta Samuel Blommeartin kanssa
+sai Minuit kehotuksen lähettää siirtokuntaa koskevan esityksensä
+Ruotsin valtioneuvostolle. Tämä tapahtui vuonna 1636.
+
+Minuitin esitys siirtokunnan perustamisesta Amerikaan sisälsi
+seuraavat suunnitelmat:
+
+Siirtokunnalle voitaisiin antaa nimeksi “Uusi Ruotsi”. Sille olisi
+tarjolla sopiva alue: Hollannin ja Englannin siirtokuntain välissä
+sijaitseva Delawaren jokilaakso, joka ei vielä varsinaisesti kuulunut
+millekään Europan valtakunnalle eikä kauppayhtiölle. Siellä asuvien
+indiaanien kanssa voitaisiin harjoittaa tuottavaa turkiskauppaa.
+Siirtokuntaa perustava retkikunta tarvitseisi ainakin yhden
+lujatekoisen, kahdellatoista tykillä varustetun laivan sekä siihen
+välttämättömän laivamiehistön ja sitäpaitsi sotamiehiä, joiden tulisi
+jäädä siirtokunnan turvaksi rakennettavan linnan puolustusväeksi.
+Laiva tulisi lastata kaksitoista kuukautta kestävällä muonavarastolla,
+kaikenlaisilla työaseilla, joita tarvittaisiin linnaa rakennettaessa
+sekä näiden lisäksi runsailla rihkama- ja korutavaroilla, joita
+käytettäisiin vaihtotavarana ostettaessa indiaaneilta majavan nahkoja
+y. m. kalleita turkiksia. Siirtolaisia yritettäisiin hankkia Ruotsista
+sekä Hollannista. Retken kustannuksiin tarvittavasta rahamäärästä
+kokoaisi Minuit puolet Hollannista, toisen puolen kuluista
+suorittaisivat Ruotsin miehet. Minuit huomautti esityksessään myöskin
+siitä tosiasiasta, että ranskalaisilla, englantilaisilla ja
+hollantilaisilla oli Pohjois-Amerikassa kukoistavat siirtokunnat ja
+tuottavat kauppa-asemat, joten Ruotsille, joka oli silloin Europan
+huomatuimpia valtakuntia, olisi erehdys lyödä laimin valtakunnan
+tulevalle kaupalle tärkeitten siirtokunta-alueitten hankkiminen
+Amerikasta.
+
+Valtiokansleri Oxenstjerna oli palannut Ruotsiin ja ryhtynyt
+tunnetulla tarmollaan johtamaan valtakunnan sisällisiäkin asioita.
+Peter Minuitin järkevä ja asianmukainen Uuden Ruotsin
+perustamissuunnitelma sai valtiokanslerin mielipiteen puolellensa,
+samoin voitti esitys muittenkin valtakunnanneuvoston jäsenten lämpimän
+kannatuksen. Erityisemmin innostui siirtokuntakysymykseen suomalainen
+amiraali Klaus Fleming[1]. Siirtokuntahanketta rahallisesti tukemaan
+muodostettiin _“Uuden Ruotsin kauppayhtiö”_, jonka säännöt kuningatar
+Kristiina vahvisti vuonna 1637. Yhtiön ja sen johtokunnan jäseninä oli
+hollantilaisia yhtä paljon kuin ruotsalaisiakin. Hallintoneuvostoon
+valittiin Ruotsin miehet Axel Oxenstjerna, Gabriel Oxenstjerna, Klaus
+Fleming, Gabriel Bengtsson ja Peter Spiring sekä hollantilaiset Samuel
+Blommeart, Adam Bessel, Isak van dem Waeter, H. von Arnheim ja J.
+Hoeffnaegell. Ruotsissa valvoi asioita yhtiön hallitusneuvosto, jolla
+oli konttori Tukholmassa, sekä Hollannissa Samuel Blommeart.
+
+
+
+
+ENSIMÄINEN RETKI RUOTSISTA DELAWAREEN JA KRISTIINAN LINNAN RAKENTAMINEN
+
+
+Kahta laivaa, “Kalmar Nyckeliä” ja “Grippeniä”, alettiin varustaa
+keväällä v. 1637 asianmukaiseen matkakuntoon ja lastata siirtokuntaa
+perustettaessa välttämättömillä ase-, ruoka- ja muilla tavara
+varastoilla. Peter Minuit sai kutsun saapua Ruotsiin valvomaan laivain
+varustamista ja hankkimaan tarpeellisen miehistön sekä ottamaan
+käsiinsä retkikunnan johdon Delawareen. Tottumattomuus tällaisten
+pitkämatkaisten laivain varustamiseen ja ennen kaikkea vaikeus saada
+tarvittavaa laivaväestöä ja sotamiehiä viivyttivät matkalle lähtöä
+kesästä myöhäiseen syksyyn. Ruotsista ei siihenkään mennessä saatu
+tarpeeksi merimiehiä, vaan oli pakko hankkia lisää Hollannista.
+Useimmat linnan puolustusväkeen varatut sotamiehet olivat
+ruotsalaisia. Varsinaisia siirtolaisia ei mainita tällä ensi matkalla
+olleen. Tuskin lienee myöskään ollut mukana suomalaisia.
+
+Marraskuussa läksivät laivat yhdessä matkalle Ruotsista, mutta jo
+Pohjanmerellä vallitsevassa ankarassa myrskyssä erkanivat toisistaan.
+“Kalmar Nyckel” sai vuodon ja menetti toisen mastonsa. Molemmat laivat
+purjehtivat hollantilaiselle Texelin laivatelakalle korjattaviksi ja
+viipyivät satamassa jouluun saakka. Keskitalvella jatkettiin matkaa
+läpi Englannin kanaalin ja sen jälkeen ohjattiin laivat kohti Azorien
+saaria, joilla pysähdyttiin. Siitä suunnattiin matka kohti
+Keski-Amerikan saaristoon kuuluvaa Antiqua-saarta. Täältä
+purjehdittiin pohjoiseen ja tultiin vihdoin kolmikuukautisen
+vaivalloisen matkan perästä Delawaren leveään lahteen.
+
+Oli kaunis keväinen aamu, kun retkikunnan jäsenet astuivat Amerikan
+mantereelle lähellä sitä paikkaa, joka tunnetaan nimellä Cape Henelop
+eli May. Rannalla kasvava lehtimetsä oli pukeutunut kevätpukuunsa.
+Nurmen vihreys, kukkien kauneus, lintujen ihana viserrys ja etelän
+hurmaavan kevään sulous valtasi pohjolan miesten mielet niin
+voimakkaasti, että he kutsuivat paikkaa “Paratiisin niemeksi”.
+
+Tälle paikalle ei siirtokuntaa kuitenkaan perustettu, vaan
+purjehdittiin useita kymmeniä maileja ylemmäksi leveätä Delavaren
+jokea myöten ja tultiin eräälle haarajoelle. Siinä, missä nykyään
+sijaitsee Wilmingtonin kaupunki, näytti ranta tarjoavan luonnollisen
+maihinnousupaikan, ja niin laskivat laivat ankkurinsa, ja
+retkikuntalaiset päättivät astua maihin. Rannalla käyskenteli muutamia
+indiaaneja, ja kun laivalta ammuttiin tykeillä tervetuliaislaukauksia,
+ilmaantui lisää alkuasukkaita rannalle ihmetellen katselemaan pohjan
+miesten tuloa. Peter Minuit irroitti laivasta venheen ja läksi
+luutnantti Klingin sekä muutamien muiden retkikuntaan kuuluvain
+sotamiesten kera puhuttelemaan rannalle kokoontuneita indiaaneja,
+vieden näille tavanmukaisina lahjoina erinäisiä vaatekappaleita ja
+koruesineitä. Tulkkina oli heillä indiaanien kieltä taitava Andreas
+Lucasson. Indiaanipäällikköjen kanssa ryhdyttiin heti hieromaan
+kauppaa maa-alueesta siirtokuntaa varten. Indiaanit olivatkin
+halukkaita myömään rannikkomaan uusille tulokkaille.
+
+Seuraavana päivänä, 29 p. maalisk. v. 1638, saapuivat
+indiaanipäälliköt vuorostaan Ruotsin lipun suojassa purjehtivalle
+“Kalmar Nyckelille” päättämään edellisenä päivänä sovittua
+maanluovutuskauppaa. Heille maksettiin maasta sovittu hinta, ja
+indiaanit panivat nimimerkkinsä asiapapereihin. Hintaa ei mainita
+kauppakirjassa, joka tehtiin, mutta siihen kuului ainakin monenlaista
+tavaraa, kuten vaatetta, vaskikattiloita, kirveitä, kulta- ja
+hopeaesineitä ja kaikenlaista halvempaakin rihkama- ja korutavaraa.
+Kaksi kauppakirjaa valmistettiin, joitten alle Peter Minuit, Mauno
+Kling, Andreas Lucasson, Jacob Sandelin ja Johan Huygen kirjoittivat
+nimensä Ruotsin hallituksen puolesta, ja indiaanipäälliköt Matlahorn,
+Chiton, Mitot Schemings, Eru Packen ja Mahomen piirsivät kukin oman
+“totem”-merkkinsä. Näin ostettu maa-alue käsitti rantamaan molemmin
+puolin Delaware-jokea Wilmingtonista Philadelphiaan saakka lähes sadan
+mailin pituudelta ja noin viidenkymmenen mailin leveydeltä. Tällä
+alueella sijaitsevat nykyään Wilmingtonin ja Chesterin kaupungit.
+
+[Kuva: KRISTIINAN ELI NYKYISEN WILMINGTONIN SATAMA, paikka, jossa
+suomalaiset ja ruotsalaiset nousivat maihin Delawaressa 1638. Rannalla
+on tapausta ikuistuttamassa muistopatsas.]
+
+Siirtokuntain ja kappa-asemain linnoituksilla turvaaminen indiaanein
+hyökkäyksiltä oli tähän aikaan välttämätöntä. Sille paikalle, missä
+tämä ruotsalais-hollantilainen retkikunta astui maihin, ryhdyttiin
+viipymättä rakentamaan puolustusasemaa uudisasutuksen suojaksi.
+Ulkovarustus eli vallitus tehtiin pystyyn asetetuista korkeista
+paaluhirsistä, tiivistettiin ja tuettiin kivillä ja mullalla sekä
+savensekaisella muurausaineella. Kun yhdellä puolella linnavarustusta
+virtasi joki, ei tarvinnut kaivaa kuin kolmelle sivulle vallihauta.
+Linnoitukseen kuului vielä jykevistä hirsistä rakennettu,
+ampumarei’illä varustettu puolustustorni, johon sijoitettiin laivoista
+tuodut tykit. Sitäpaitsi rakennettiin vielä kaksi muutakin
+hirsihuonetta, toinen linnaväestöä varten, toinen ampumatarpeiden ja
+muonan varastohuoneeksi. Kaiken tämän rakentamiseen kului kolmisen
+kuukautta, jonka aikaa “Kalmar Nyckel” viipyi satamassa. Kun linna
+saatiin tarpeelliseen puolustuskuntoon, kohotettiin sen muureille
+Ruotsin lippu ja sille annettiin nimeksi _“Kristiinan linna”_, Ruotsin
+kuningattaren kunniaksi. Linnan komentajaksi nimitti kuvernööri Minuit
+luutnantti Mauno Klingin, jättäen tälle kaksikymmentäneljä sotamiestä
+vartiaväeksi. Peter Minuit oli suorittanut tehtävänsä erinomaisella
+taidolla ja asianymmärryksellä. Mutta siirtokunnan kuvernööriksi hän
+ei tahtonut jäädä, niinkuin yleensä oli otaksuttu ja hartaasti
+toivottu, vaan päätti palata “Kalmar Nyckelillä” Hollantiin.
+
+Toinen siirtokuntamatkueen laivoista, “Grippen”, oli aikaisemmin
+keväällä lähtenyt kauppapurjehdusmatkalle Keski-Amerikaan, josta se
+palasi Ruotsiin keskikesällä, tuoden ensimäisen viestin siirtolaisten
+onnellisesta matkasta ja Uuden Ruotsin siirtokunnan perustamisesta.
+“Kalmar Nyckel” taas pääsi lähtemään paluumatkalleen vasta kesäkuussa
+Kristiinan linnan valmistuttua. Matkallaan poikkesi se
+Keski-Amerikassa ottamassa tupakkalastia. Laivan ollessa ankkurissa
+St. Christopherin satamassa sai kotia palaavan retkikunnan johtaja
+Peter Minuit kutsun saapua erääseen, niinikään satamassa ankkuroivaan
+laivaan vierailulle. Noudattaen kohteliasta kutsua läksi Minuit sinne
+soutuveneellä kahden seuralaisensa kanssa. Heti kestien alettua nousi
+äkkiä hirmumyrsky, joka irroitti satamassa olevat laivat ankkurista,
+ajaen ne ulapalle. Myrskyn tauottua purjehti “Kalmar Nyckel” takaisin
+satamaan, mutta hollantilainen laiva oli kadonnut. Parisen viikkoa
+turhaan odotettuansa johtajaansa palaavaksi purjehtivat ruotsalaiset
+kotimaahansa, saapuen sinne lokakuussa. Kuvernööri Peter Minuitista ei
+ole, enempää kuin kadonneesta hollantilaisesta aluksestakaan, saatu
+sen jälkeen mitään kuulla. Todennäköistä on, että laiva
+haaksirikkoutui, haudaten Atlannin aaltoihin Delawaren siirtokunnan
+perustajan.
+
+
+
+
+TOINEN JA KOLMAS RETKI SIIRTOKUNTAAN
+
+
+Kun Ruotsiin saapui tieto maanostosta Delawaren jokilaaksossa
+siirtokunnalle ja tarpeellisen puolustuslinnoituksen valmistamisesta,
+ryhdyttiin siellä innolla varustamaan uutta retkikuntaa. Uuden Ruotsin
+kauppayhtiön johtaja Klaus Fleming suunnitteli suuren siirtolaisjoukon
+lähettämistä Delawareen Ruotsin siirtokunnan vahvistukseksi. Yhtiö
+ryhtyikin neuvotteluihin tarvittavien aluksien varustamisesta
+asianmukaiseen kuntoon ja siirtolaisten hankkimisesta. Toiseen
+retkikuntaan toivottiin liittyvän huomattavan suuri määrä
+uudisasukkaita, jotta saataisiin mahdollisimman pian Amerikan
+ruotsalainen uudisasutus kansoitetuksi. Mutta näille laajakantoisille
+suunnitelmille nousikin odottamattomia esteitä, jotka pysähdyttivät
+hankkeet melkein alkuunsa.
+
+Uuden Ruotsin kauppayhtiön hollantilaiset osakkeenomistajat ja
+johtokunnan jäsenet kieltäytyivät rahallisista uhrauksista, jotka
+olivat toisen siirtokuntaretken toteuttamiseksi välttämättömät. Tässä
+Ruotsin hallituksen turvaamassa yhtiössä toimimaan oli hollantilaisia
+näet kannustanut yksinomaan siirtomaakaupasta saatavan suuren voiton
+toivo eikä kauemmaksi kantava kansallinen harrastus, kuten oli
+ruotsalaisten laita. Kun ensimäinen retkikunta oli kuluttanut kaksi
+kertaa niin paljon kuin oli arvioitu, eikä turkiksista enempää kuin
+muistakaan siirtomaatavaroista, joita oli ollut lastina, saatu
+riittävää korvausta suurten menojen peittämiseksi, niin
+hollantilaiset, pettyneinä laskelmissaan, kieltäytyivät antamasta
+enempää varojaan tähän yhtiöön. Ainoastaan Samuel Blommeart lupautui
+rajoitetulla summalla yhä edelleenkin avustamaan yhtiötä laivain
+varustamisessa.
+
+Toisen retkikunnan alkuaan laajoja suunnitelmia täytyi näin ollen
+ryhtyä supistelemaan, ja sen toimeenpanoa oli pakko viivyttää. Klaus
+Fleming teki esityksen, että varojen hankkimista varten myötäisiin
+entisen “Etelän kauppayhtiön” omaisuus ja niin saatu summa
+käytettäisiin Delawaren siirtokunnan avustamista varten. Esitys
+hyväksytyinkin, ja kun se oli pantu toimeen, saatiin jonkun verran
+varoja uutta siirtokuntaretkeä varten. Päätettiin varustaa vain yksi
+laiva tätä retkikuntaa varten. Sopivimpana tähän tarkoitukseen
+pidettiin yhtiön omaa laivaa lujarakenteista Kalmar Nyckeliä.
+
+Linnapalvelukseen tarvittavia sotamiehiä oli varsin vaikea saada
+kokoon. Lähtöä Delawareen pidettiin nimittäin seikkailuna, johon vain
+harvat innostuivat. Vielä vaikeampaa oli siirtolaisten hankkiminen,
+sillä ei kukaan ollut halukas lähtemään koko elinajakseen
+tuntemattomaan maahan indiaanein keskuuteen, kauaksi omaisistaan ja
+tutuistaan. Sotamiehiä oli kuitenkin pakko saada, sillä ensimäiselle
+retkelle otetut, Kristiinan linnan turvaksi jääneet sotilaat olivat
+nyt oikeutetut palaamaan kotimaahansa. Kun näitten hankkiminen näytti
+muuten mahdottomalta, ryhdyttiin ensi kerran siirtokunnan asiassa
+pakkokeinoihin. Elfsborgin, Wermlannin ja Taalain kuvernööreille
+lähetettiin määräys vangita palveluksestaan karanneet sotamiehet ja
+tuoda ne Göteborgiin, josta heidät lähetettäisiin palvelukseen
+Kristiinan linnaan Amerikassa. Palkaksi annettaisiin heille, paitsi
+ruokaa ja asuntoa, kymmenen kuparitaalaria vuodessa sekä
+kansalaisoikeudet ja vapaus yhden, joillekin kahden vuoden palveluksen
+jälkeen. Myöskin kirjoitettiin muutamiin vankiloihin ja ilmoitettiin,
+että jos niiden pienemmistä rikoksista tuomitut vangit haluaisivat
+muuttaa perheineen Delawareen, saisivat he siihen tilaisuuden sekä
+sitäpaitsi uudistilan sieltä edullisilla ehdoilla, jos sitoutuisivat
+määräajan yhtiötä palveltuaan maksamaan omansa ja perheensä matkan
+Amerikaan. Näillä keinoin koetettiin värvätä asukkaita siirtokuntaan.
+Arvatenkin saapui tällä tavalla Delawareen toisella retkellä joku
+suomalainenkin sotamies.
+
+Syksyllä v. 1639 läksi Kalmar Nyckel toiselle Amerikan matkalleen
+mukanaan Uuden Ruotsin kuvernööriksi nimitetty Peter Ridder, pastori
+Roerus Torkillus ja muutamia muita virkamiehiä sekä linnapalvelukseen
+tarvittavia sotamiehiä. Siirtolaisia ei tälläkään retkellä liene ollut
+montakaan. Lastina mainitaan olleen taaskin kaikenlaista
+rihkamatavaraa indiaaneja varten, muonaa ja ampumatarpeita sekä viisi
+hevosta. Kun talvimyrskyt tälläkin kertaa hidastuttivat matkaa,
+tuottaen retkikunnalle kurjuutta ja sairautta, saapui laiva Delawaren
+lahteen ja laski Kristiinan linnan satamaan vasta huhtikuussa v. 1640.
+Epäilemättä oli tämä riemun päivä niin tuolle hartaasti viestiä
+Ruotsista odottaneelle linnaväelle kuin myöskin uusille tulokkaille,
+jotka ilokseen näkivät siirtokunnan säilyneen vahingoittumatta.
+
+Joukko Utrechtin asukkaita halusi muuttaa Hollannista uudisasukkaiksi
+Uuden Ruotsin siirtolaan Amerikaan. He kääntyivät siinä tarkoituksessa
+yhtiön hollantilaisen edustajan Samuel Blommeartin puoleen, pyytäen
+hänen myötävaikutustaan ja apuaan muuttoaikeensa toteuttamiseksi. Ne
+hollantilaiset, jotka vielä kuuluivat kauppayhtiöön, suosivat tietysti
+maanmiestensä muuttoa Delawareen ja kirjoittivat siitä yhtiön
+hallitusneuvostolle Tukholmaan. Valtiokansleri Axel Oxenstjerna
+huomasi hollantilaisista siirtolaisista Delawaren uudisasutuksen
+ruotsalaiselle kansallisuudelle koituvan vaaran, varsinkin jos heitä
+siirtyisi sinne runsaat määrät. Mutta tällä kertaa ei hollantilaisten
+muuttoa voitu kuitenkaan vastustaa, sillä alkuperäinen sopimus sisälsi
+suunnitelman siirtolaisten lähettämisestä niin hyvin Hollannista kuin
+Ruotsistakin. Kuitenkin asetettiin utrechtilaisille muutamia
+oikeutettuja ehtoja. Heitä vaadittiin alistumaan siirtokunnan
+sääntöjen ja lakien alle, joka oli tavallaan samaa kuin Ruotsin
+hallituksen alamaisuuden tunnustaminen. Nämä rajoitukset olivat
+omiansa jossain määrin lamauttamaan hollantilaisten suurta
+siirtolaisintoa. Lähtijöitten luku supistui nyt verrattain pieneksi.
+“Freeburg” nimisellä laivalla tämä joukko saapui Delawareen v. 1641,
+jossa hollantilaisten haltuun annettiin Uplandin maanviljelykselle ja
+karjanhoidolle sopiva maa-alue Kristiinan linnan pohjoispuolelta.
+Hollantilaiset toivat tullessaan maanviljelysvälineitä ja karjaakin.
+Heitä tavataan tuonnempana suomalaisten ja ruotsalaisten
+uudisasukkaiden naapureina.
+
+
+
+
+VERMLANNIN SUOMALAISET JA NIIDEN TULO AMERIKAAN V. 1641
+
+
+Delawaren siirtokuntaa tukeva Uuden Ruotsin kauppayhtiö ja myöskin sen
+hallitusneuvosto olivat joutuneet kokonaan Ruotsin ja Suomen miesten
+käsiin. Hollantilaiset osakkeenomistajat olivat myyneet osakkeensa ja
+luopuneet liikkeestä. Ruotsin hallitus alkoi nyt tukea yhtiötä
+rahallisestikin ostaen sen osakkeita runsaan määrän. Uutena
+hallitusneuvosten jäsenenä mainittakoon Suomen kenraalikuvernööri
+kreivi Pietari Brahe.
+
+Siirtokunnan kuvernööri Pietari Ridder totesi kirjeessään
+hallintoneuvostolle Delawaren jokilaakson erinomaisen hedelmällisyyden
+ja sopivaisuuden kaikenlaiselle viljelykselle ja karjanhoidolle.
+Siellä uudisasukkaille tarjoutuisi erinomaisia etuja. Samalla pyysi
+hän arvoisaa hallitusneuvostoa ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin,
+että siirtokuntaan saataisiin uudisasukkaita, ennenkaikkea perheitä,
+jotka ryhtyisivät viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Hän ajatteli,
+että ellei uudisasukkaita saataisi pian Ruotsista ja Suomesta
+Delawaren siirtolaan, niin rupeaisivat sinne muuttamaan englantilaiset
+ja hollantilaiset, jolloin Uuden Ruotsin siirtokunta menettäisi
+kansallisen merkityksensä. Tämä puoli siirtokuntakysymyksestä oli
+ollut selvillä hallitusneuvostolle jo ennenkin. Muistamme, kuinka
+toisesta retkikunnasta oli yritetty tehdä suurta uudisasukkaiden
+siirtojoukkuetta, vaikka tämä hanke varojen puutteessa ja
+siirtolaisten hankkimisessa kohdattujen vaikeuksien tähden oli
+epäonnistunut. Uudisasukkaita oli nyt kuitenkin saatava siirtokuntaan
+tavalla tai toisella. Kun ruotsalaiset eivät olleet halukkaita
+muuttamaan ainakaan pysyväisiksi asukkaiksi Delawareen, kääntyi yhtiön
+johdon sekä Ruotsin hallituksen huomio Ruotsissa asuviin
+metsäsuomalaisiin. Näillä arveltiin olevan suuressa määrin niitä
+ominaisuuksia, joita korvenperkaajilta ja uudisasukkailta vaaditaan.
+Sitäpaitsi Ruotsissa asuvien suomalaisten silloinen vainonalainen
+asema vaikutti myös siihen, että juuri heitä katsottiin hyvin
+sopiviksi lähettää Uuden Ruotsin uudisasukkaiksi. Ymmärtääksemme tätä
+tilannetta lienee paikallaan luoda lyhyt silmäys Ruotsin
+metsäsuomalaisten asemaan seitsemännellätoista vuosisadalla.
+
+Kuudennentoista vuosisadan loppupuolella siirtyi melkoinen määrä
+asukkaita Suomesta Ruotsin puolelle, etupäässä Vermlannin maakuntaan.
+Syynä tällaiseen muuttoon lienee ollut sotaiset ja levottomat ajat
+Suomessa. Venäjän kanssa käytiin pitkällistä rajasotaa, joka hävitti
+Savoa ja Karjalaa, ja Pohjanmaata rasitti “nuijasota”. Mutta
+muuttamiseen vaikutti myöskin muutamat Ruotsissa tarjoutuvat edut
+työnsaantiin ja ansioon nähden. Vieläpä saivat suomalaiset siellä
+ilmaisia metsätorppiakin, jos olivat halukkaita muuttamaan kaukaisiin
+sydänmaihin. Suomalaisten ystävä Kaarle herttua kehotteli
+työnetsinnässä kuljeksivia suomalaisia muuttamaan Vermlannin
+metsätorppiin. Kaarle herttua oli nimittäin saanut isältään kuningas
+Kustaa Vaasalta läänityksekseen Vermlannin, Neriken ja Taalain
+maakunnat. Saadaksensa lääniensä etäisimpiä seutuja viljellyiksi,
+sääsi herttua asetuksen, jossa luvattiin jokaiselle, joka raivaisi
+itselleen maapalan metsätorppaa varten, ensin kuuden vuoden
+verovapaus, jonka jälkeen tämä uudistila merkittäisiin hänen
+perintötilakseen kohtuullista veroa vastaan. Ruotsalaiset eivät olleet
+niinkään halukkaita muuttamaan 60—70 mailin etäisyydessä sijaitseviin
+metsätorppiin, mutta suomalaiset sinne sen sijaan kilvan riensivät.
+Suomalaisille annettiin vielä lupa Vermlannissa vapaaseen
+metsästämiseen ja kaskenkaatamiseen, jonkalaiseen viljelystapaan he
+olivat tottuneet Suomessa.
+
+Seitsemännentoista vuosisadan alussa asui suomalaisia jo suuri joukko
+Vermlannin, Taalain, Neriken, Gestriklannin, Ångermanlannin ja
+Helsinglannin saloilla. Suomalaisten siirtymistä Ruotsiin jatkui tämän
+vuosisadan lopulle saakka, niin että heitä silloin mainitaan levinneen
+150 pitäjään, jopa Norjankin puolelle. Yksin Vermlannin metsissä
+asuvien suomalaisten lukumäärä täytyy olettaa nousseen tuhansiin,
+koskapa asiakirjoissa kerrotaan vuonna 1644 moniaita satoja
+suomalaisia kuuluneen Vermlannin nostoväkeen ja ottaneen osaa
+maakunnan puolustukseen tanskalaisia vastaan. Nämä suomalaiset olivat
+enimmäkseen kotoisin Rautalammin laajasta pitäjästä, mutta joukossa
+oli myöskin sellaisia, jotka olivat tulleet Hämeestä, Karjalasta ja
+varsinkin Pohjanmaalta.
+
+Ensi vuosikymmeninä ei suomalaisia mikään häirinnyt, he saivat
+rauhassa kaataa kaskeaan ja polton kautta syntyneeseen tuhkaan kylvää
+siementään sekä koota runsaita satoja. Heidän asutuksensa olivat niin
+etäällä muista, etteivät heidän eristetyt kaskimaansa herättäneet
+erityisempää huomiota. Mutta mikäli suomalainen ja ruotsalainen asutus
+lähenivät toisiaan, alkoivat ruotsalaiset naapurit kiinnittää
+huomiotaan suomalaisten kaskenviljelykseen. He alkoivat lähetellä
+valituksia läänin kuvernöörille ja Ruotsin hallitukselle, syyttäen
+suomalaisia tahdittomasta kaskimaitten valtaamisesta ja metsien
+polttamisesta, minkä kautta he hävittivät arvokasta tukkimetsääkin.
+Myöskin syytettiin suomalaisia liiallisesta metsästämisestä.
+
+Ruotsin hallitus ryhtyi voimaperäisiin, jopa liiankin ankariin
+toimenpiteisiin metsäsuomalaisten suhteen lopettaakseen heidän metsiä
+raiskaavan viljelystapansa. Säädettiin laki, joka ankaran sakon ja
+vankeusrangaistuksen uhalla kielsi kaskenkaatamisen ja -polttamisen.
+Metsästystä myöskin rajoitettiin, varsinkin peurojen ja hirvien
+ampumista. Luullen näitten sääntöjen johtuneen naapureitten
+pahansuopaisuudesta ja kateudesta eivät suomalaiset olleet niinkään
+valmiit noudattamaan määräyksiä kaskenpolttoon nähden eivätkä myöskään
+välittäneet metsästysrajoituksista. Ruotsin hallitus katsoi
+tarpeelliseksi säätää uusia, ankarampia lakeja metsien suojelemiseksi.
+Vuonna 1637 annettiin määräys, että metsäsuomalaisten oli muutettava
+takaisin Suomen niemelle ennen seuraavan vuoden Valporin päivän iltaa.
+Tällaisen määräyksen täytäntöönpano synnytti kuitenkin voittamattomia
+vaikeuksia. Ensinnäkään eivät suomalaiset olleet suostuvaisia
+jättämään vaivalla raivaamiansa peltoja ja asumuksiaan, ja toisekseen
+oli mahdotonta kenenkään saada heidät kaikki etsityiksi kymmenien,
+jopa sadankin mailin etäisyydestä, metsien ja salojen sydämistä.
+Nähtyään, ettei edellämainitusta muuttomääräyksestäkään ollut
+toivottua tulosta, vaan kasket yhä edelleenkin palaa leimusivat
+suomalaisten asutuksilla, antoi hallitus vielä ankaramman, jopa
+epäinhimillisen raa’an julistuksen, jossa käskettiin “polttaa kaikki
+suomalaisten riihet ja vilja-aitat heidän kaskimailtaan, jotta he ovat
+elintarpeitten puutteessa pakotetut jättämään torppansa”. Mentiinpä
+niinkin pitkälle, että ruotsalaisten sallittiin ajaa suomalaisia pois
+tiloiltaan ja vallata niitä itselleen, varsinkin jos ei näillä
+sattunut olemaan tiloihinsa laillistettua omistusoikeutta.
+
+Tällaiset ankarat toimenpiteet sekä yleinen vaino tietenkin sai
+aikaan, että monet suomalaiset jättivät rakkaat metsätorppansa ja
+läksivät perheineen etsimään työansiota rintakyliin, kaupunkeihin ja
+Taalain vaskikaivannoille. Ainoa, joka koetti jonkun verran heidän
+oikeuksiansa puoltaa, oli Vermlannin kuvernööri Stake. Tällainen oli
+Ruotsin suomalaisten varhaisempi historia ja näin surullinen heidän
+asemansa siihen aikaan, jolloin uudisasukkaita etsittiin Delawaren
+siirtokuntaan.
+
+V. 1640 saapui Ruotsin hallitukselle kirje Neriken ja Öreborgin
+kuvernööriltä, jossa tämä ilmoitti hoidossaan olevissa lääneissä
+kuljeksivan paljon työttömiä ja tilattomia, kaskimaansa jättäneitä
+suomalaisia sekä kysyi hallitukselta neuvoa, miten hänen näitten
+suhteen oli meneteltävä. Tämä kirje saapui juuri niihin aikoihin,
+jolloin Ruotsin hallitus oli päättänyt ryhtyä erityisempiin
+toimenpiteisiin metsäsuomalaisten lähettämiseksi Delawareen.
+Vastatessaan kuvernöörin kirjeeseen käski hallitus häntä
+neuvottelemaan läänissään asuvien suomalaisten kanssa ja kehoittamaan
+heitä muuttamaan Amerikaan, jossa he saisivat itselleen uudistilat
+sekä luvan kaataa kaskea ja metsästää siellä mielin-määrin.
+Kuvernöörin kehoitusta noudattaen lupautuivat muutamat suomalaiset
+lähtemään siirtokuntaan, ja heidät kuljetettiin väkineen heti
+Göteborgiin, jossa heidän oli noustava siirtolaislaivaan.
+
+Kristiinan linnan komentajana ollut luutnantti Mauno Kling lähetettiin
+Taalain maakunnassa sijaitsevan Berglannin eli Falun vaskikaivannon
+ympäristöllä asuvien lukuisten suomalaisten luokse selostelemaan
+Delawaren siirtokunnassa uudisasukkaille luvattuja etuja ja
+kehoittamaan suomalaisia lähtemään sinne maanviljelijöiksi. Tältä
+matkaltaan sai toimellinen Kling neljätoista suomalaista uudisasukasta
+Amerikaan. Niinikään ilmoittautui Sundin pitäjästä neljä suomalaista
+halukkaiksi muuttamaan perheineen Delawareen. Näiden nimet olivat:
+Eskil Larsson, Clement Jöranson, Jöns Påvelsson ja Bertil Eskelsson.
+Miehiä oli syytetty kaskenpoltosta ja heidät oli tuomittu omaisuutensa
+menettäneiksi sekä joksikin aikaa sotapalvelukseen. Ruotsin hallitus,
+joka halusi lähettää juuri tällaisia rikoksellisia siirtokuntaan,
+antoi määräyksen asianomaisille virkamiehille palauttaa miesten
+omaisuuden rahana takaisin sekä avustaa heitä perheinensä
+kuljetettaviksi Göteborgin satamaan ja sieltä valtamerilaivaan.
+
+Vapaaehtoisesti lähteviä uudisasukkaita ei kuitenkaan saatu riittävää
+määrää kokoon, tuskin yli kolmenkymmenen hengen. Hallitus käytti
+sentähden voimakkaampia keinoja siirtolaisten hankinnassa. Vermlannin,
+Neriken ja Taalain kuvernöörit saivat v. 1641 määräyksen, jonka mukaan
+metsiä raiskanneet, Amerikaan lähtöä vastaan olevat suomalaiset olivat
+vangittuina tuotavat Göteborgiin ja sieltä kuljetettavat siirtokuntaan
+lähtevään laivaan. Tämä määräys koski myöskin palveluksestaan
+karanneita sotamiehiä.
+
+Näitä keinoja käyttämällä saatiin kokoon sataan henkeen nouseva
+siirtolaisjoukko lähtemään Uuteen Ruotsiin, ja se onkin itse asiassa
+ensimäinen varsinainen siirtolaismatkue. Kalmar Nyckel-laivan, jolla
+varsinaiset siirtolaiset, siis myöskin suomalaiset matkustivat,
+matkustajaluetteloa ei ole löydetty. Ainoastaan toisen, karjaa
+kuljettavan “Caritas”-laivan luettelo on säilynyt. Syksyllä läksivät
+Kalmar Nyckel ja Caritas Amerikaa kohden, lastina paitsi
+edellämainittu, lähes sataan henkeen nouseva siirtolaisjoukko, jonka
+runsaana enemmistönä olivat suomalaiset, myöskin hevosia, lehmiä,
+lampaita, kauppatavaraa, ampumatarpeita y. m. Myrskyisen matkan
+perästä saavuttiin Delawareen keskitalvella v. 1641 tahi 42.
+
+Uuden Ruotsin siirtokunnassa syntyi vilkasta elämää ja ripeätä
+toimintaa tämän siirtolaisjoukon saavuttua. Kuvernööri Ridder jakoi
+uudisasukkaille sopivat palstat Kristiinan linnaa ympäröivästä
+metsämaasta. Kevättalvella v. 1642 kuului metsästä pauke ja ryske
+aamusta iltaan, kun suomalaiset korvenperkaajat iskivät hartiavoimin
+kirveensä jykeviin tammi- ja pyökkipuihin, jotka hirveällä rytinällä
+kaatuivat maahan. Sieltä ja täältä metsäaukeamasta alkoi kohota sankka
+savu, ja pimeinä öinä leimusi punerva metsätuli, ilmaisten noiden
+sivistyksen tienraivaajain siellä polttelevan raivattujen peltojensa
+risukkoa tai sytyttävän kaskimaitansa palamaan.
+
+Kevään ja kesän uutteran, väsymättömän työn tuloksena nähtiin
+Delawaren siirtokunnassa, etenkin Kristiinan linnan lähistöllä
+Uplandissa ja Finlandissa isompia ja pienempiä metsäaukeamia
+peltoineen ja vaatimattomine hirsihuoneineen sekä joku pieni puron
+partaalle rakennettu suomalainen saunakin illan hämärissä lämpiävän.
+Uudistilojen pelloilla seisoi viljakuhilaita, maissikekoja ja
+alavimmilla niityillä korkeita heinäsuovia todistamassa Ruotsissa
+vainottujen metsäsuomalaisten korvenperkauskykyä.
+
+
+
+
+SIIRTOLAISIA KERÄTÄÄN SUOMESTA VV. 1642—1644
+
+
+Siirtykäämme taas Ruotsiin, jossa puuhataan Delawaren siirtokunnan
+asuttamiseksi, valmistellen uusia retkikuntia. Siirtolaisia
+hankittaissa kohdisti kreivi Pietari Brahe huomionsa taitaviin
+suomalaisiin käsityöläisiin, joita oli kehotettava muuttamaan
+Delawaren siirtokuntaan. Tämä Suomen rakastettu kenraalikuvernööri,
+joka asui tällä kertaa Tukholmassa valtakunnanneuvoston jäsenenä, oli
+epäilemättä oppinut tuntemaan suomalaiset uutteriksi käsityöläisiksi,
+jollaisina he menestyisivät Amerikassa, missä juuri sellaista väkeä
+tarvittiin.
+
+Siirtokunta-asioita valvova johtokunta kutsui palvelukseensa virastaan
+vapautetun kapteenin _Johan Printzin_, joka oli yksi
+kolmikymmenvuotisen sodan sankareita. Hän sai toimekseen matkustaa
+pohjois-Suomeen kehottelemaan tilattomia perheitä muuttamaan
+Amerikaan, jossa heille annettaisiin uudistiloja verrattain
+edullisilla ehdoilla. Mitään varmaa tietoa ei ole siitä, kuinka monta
+siirtolaista Printz sai toimitetuksi lähtemään Delawareen, mutta
+mikäli hajanaiset asiakirjat myöhemmin mainitsevat, seurasi useita
+suomalaisia Printziä Delawareen Länsi-Pohjan maakunnasta,
+Tornionjoelta ja Korsholman linnan läänistä.
+
+Pakkokeinoja käytettiin tälläkin kertaa, varsinkin pikku rikollisten,
+karanneitten sotamiesten ja velkavankien lähettämiseksi Amerikaan.
+Tällaisista siirtolaisista mainittakoon kirjanpitäjä Johan Fransson
+Viipurista ja kaksi luvattomasta metsästyksestä syytettyä miestä
+Ahvenanmaalta. He saivat määräajan siirtokuntaa palveltuaan takaisin
+kansalaisoikeutensa ja nähtävästi uudistilatkin.
+
+Ruotsin metsäsuomalaisiakaan ei unhotettu. Varsinkin kodittomina
+kuljeksivia suomalaisia kehotettiin perheineen muuttamaan Delawareen.
+Mutta kun ei siirtolaisia näillä keinoin saatu nytkään karttumaan
+riittävää määrää, annettiin taaskin määräys Vermlannin ja Taalain
+kuvernööreille vangita sellaiset suomalaiset, jotka voitiin vielä
+asettaa syytteeseen kielletystä metsänraiskauksesta ja tuoda heidät
+Göteborgista lähtevään siirtolaislaivaan.
+
+Tämän viidennen retkikunnan laivat olivat “Svan” ja “Fama”.
+Matkustajista mainitaan siirtokunnan kuvernööriksi nimitetty,
+everstiluutnantin arvon saanut Johan Printz, pastori Campanius Holm,
+herra Kristopher Boije sekä noin viisikymmenhenkinen siirtolaisjoukko.
+Uudisasukkaiden enemmistön muodostivat Suomen ja Ruotsin suomalaiset,
+jota vastoin linnanpalvelukseen matkustavat sotamiehet ja merimiehet
+olivat ruotsalaisia. Myrskyisen matkan perästä ankkuroivat laivat
+Kristiinan satamassa v. 1643.
+
+Kuudetta retkikuntaa varten varustettiin laivat Fama ja Kalmar Nyckel.
+Tällä kertaa näyttää Uuden Ruotsin kauppayhtiön tarkoituksena olleen
+vientiliikkeen laajentaminen Keski-Amerikan satamiin ja Caribean
+saarille. Laivat lastattiin puutavaralla, tervalla y. m.
+vientitavaralla. Oli määrä poiketa samalla retkellä Delawaressa ja
+viedä sinne niinikään lastia ja siirtolaisiakin. Mutta pieneksi
+supistui tämän retkikunnan siirtolaisjoukko, vain muutamia kymmeniä
+oli mukana. Näistä mainitaan joitakin olleen Suomestakin, kuten eräs
+karannut sotamies Kajaanista, eräs talonisäntä Huittisista ja toinen
+Pomarkusta, jotka viime mainitut rikolliset saivat omasta pyynnöstään
+luvan matkustaa Amerikaan. Niinikään mainitaan olleen joitakin
+Vermlannin suomalaisia ja muutamia ruotsalaisia siirtolaisia. Tämä
+retkikunta saapui Delawareen talvella v. 1644. Paluumatkallaan
+joutuivat laivat seikkailuihin ja olivat pidätettyinäkin. Tämä oli
+Kalmar Nyckelin neljäs ja viimeinen matka.
+
+[Kuva: SUOMALAINEN AMIRAALI KLAUS FLEMING, siirtokunnan asioitten
+uskollinen ja kyvykäs valvoja Ruotsissa.]
+
+
+
+
+VAIKEUKSIA SIIRTOKUNNAN KANSOITTAMISESSA
+
+
+Uuden Ruotsin toimellinen kuvernööri Johan Printz oli ahkerassa
+kirjevaihdossa kotimaisen hallituksen ja yhtiön johdon kanssa,
+lähetellen kirjeitään ei ainoastaan oman maansa laivoilla, vaan
+myöskin, milloin näytti luotettavalta, hollantilaisten ja
+englantilaistenkin mukana. Kirjeissään pyysi hän turkisliikkeessä
+tarvittavaa vaihtotavaraa, muonaa, aseita, linnan puolustusväkeä ja
+siirtolaisia.
+
+Ruotsissa ei puuttunut hyvää tahtoa siirtokuntaa kohtaan, jonka
+tarpeet tunnettiin. Mutta tähän aikaan oli valtiolla kaikenlaisia
+vaikeuksia m. m. sota Tanskaa vastaan, mitkä seikat vaikeuttivat
+ulkomaakaupan laajentamista ja siirtokunnan kansoittamista. Uuden
+Ruotsin kauppayhtiön esimies amiraali Klaus Fleming kaatui
+lippulaivallaan 1645. Siirtokunnasta palaava Kalmar Nyckel joutui
+tanskalaisten hyökkäyksen alaiseksi vioittuen kelpaamattomaksi.
+Siirtolaisjoukkojen lähettäminen Delawareen täytyi näin ollen supistaa
+ja viedä sinne vain välttämättömiä tarpeita.
+
+Seitsemännelle retkelle varustettiin lujarakenteinen ja useilla
+tykeillä asestettu “Gyllen Haj” niminen laiva. Lastina mainitaan
+olleen runsaasti ruokavaroja ja vaatteita, muutamia kotieläimiä,
+aseita ja työvälineitä, 5835 jaardia erilaisia kankaita, 500 kirvestä,
+302 vaskikattilaa, 774 veitsenterää, 432 sormustinta, 143
+läkkipeltiastiaa, 24 maljaa, 504 kampaa, 264 korupääveistä, 48
+kullattua vaateharjaa, 790 kuvastinta, 10 000 ongenkoukkua, joku määrä
+soittokoneita, etupäässä viuluja, seinä- ja taskukelloja, kellonperiä,
+lasihelmiä ja monenlaista muuta korutavaraa. Siirtolaisia ei tälle
+matkalle kerätty, mutta muutamia läksi vapaehtoisesti.
+
+Toukokuulla 1646 läksi laiva kohti Amerikaa. Kohdattuaan matkallaan
+vastatuulia ja myrskyjä, saapui se vasta lokakuulla Delawareen,
+menetettyään yhden mastonsakin ja purjeita. Laiva korjattiin
+Kristiinassa ja palasi runsaan turkis- ja tupakkalasta kanssa takaisin
+Ruotsiin.
+
+Kahdeksas retkikunta saatiin matkakuntoon pikemmin kuin mikään
+edellinen matkue. Johan Papegoja keräili siirtolaisia ja sotamiehiä,
+joita nyt oli jo helpompi saada lähtemään Amerikaan. Matkustajista
+mainitaan erityisemmin lääkäri Hans Kock ja pastori Laurentius Lock.
+Elokuulla 1647 lähdettiin Svan nimisellä laivalla matkalle ja
+suotuisien ilmojen vallitessa saavuttiin Delawareen syyskuun lopulla.
+Se oli joutuisin matka, mitä silloin voitiin yli Atlannin tehdä.
+
+Laiva talvehti Kristiinan satamassa ja läksi keväällä takaisin
+turkislastineen. Myöskin pastori Campanius Holm, linnanpäällikkö Mauno
+Kling, aatelismies Liljehöök sekä muutamia linnan palvelijoita ja
+vapaita miehiä purjehti takaisin Ruotsiin.
+
+
+
+
+ONNETON RETKI
+
+
+Erittäin suotuisissa olosuhteissa varustettiin yhdeksättä retkikuntaa.
+Kotiin palanneet sotamiehet y. m. antoivat kiittäviä lausuntoja
+Amerikasta ja niistä eduista, joita Delaware tarjosi uudisasukkaille.
+“Amerikan tauti” tarttui kansaan, monen ruotsalaisen ja suomalaisen
+mieli alkoi palaa Uuteen Ruotsiin. Hallitukselle saapui kirje
+Vermlannista, jossa ilmoitettiin kaksisataa suomalaista olevan
+valmiina matkustamaan siirtokuntaan. Ei enää tarvittu voimakeinoja
+käyttää uudisasukasten hankkimisessa.
+
+Heinäkuun alussa 1649 oli “Katt” niminen laiva lähtövalmiina.
+Siirtolaisia oli seitsemänkymmentä henkeä ja lisäksi noin puolensataa
+käsittävä joukko laivaväkeä, sotamiehiä y. m. Ainoastaan osa Amerikaan
+pyrkivistä Vermlannin suomalaisista pääsi tällä kertaa lähtemään,
+sillä siirtolaisten joukossa oli ruotsalaisiakin ja ainakin kaksi
+miestä Suomesta: Israel Pedrson ja Andres Michelson.
+
+Onnellisesti purjehdittiin yli Atlannin ja poikettiin St.
+Martique-saarelta suoloja ottamassa. Sieltä lähdettiin kohti Delawarea
+suotuisan myötätuulen puhaltaessa, ja matka joutui. Mutta sitten
+seurasi kamala onnettomuus. Noin kahdeksankymmentä mailia Porto
+Ricosta pohjoiseen koski laiva erääseen koralliriuttaan, jossa se
+vioittui kelpaamattomaksi. Matkustajat pelastuivat läheiseen
+asumattomaan saareen, jonne osa laivan lastistakin kuljetettiin. Mutta
+saarella ei löytynyt vettä, ja matkustajat saivat kahdeksan päivää
+kärsiä mitä hirveintä janoa. Silloin tapasi haaksirikkoutuneet eräs
+ohikulkeva espanjalainen laiva, joka vei tiedon Porto Ricoon. Sieltä
+saapui pari hallituksen laivaa, ja onnettomat pääsivät ihmisten
+ilmoille. Ruokaa ja juomaa saivat he nyt henkipiteekseen, mutta edessä
+oli uusia kärsimyksiä. Kiihkokatoliset espanjalaiset kohtelivat
+ruotsalaisia ja suomalaisia vihollisinaan, koska nämä olivat
+luterilaisia. Vaikka kolmikymmenvuotinen uskonsota olikin vuosi sitten
+päättynyt, niin joko eivät Porto Ricon espanjalaiset sitä tietäneet
+tai eivät siitä välittäneet. Vihollisinaan he joka tapauksessa
+kohtelivat haaksirikkoutuneita pohjolan luterilaisia. Sotamiehet,
+merimiehet ja siirtolaiset pidätettiin saarella panttivankeina.
+Ainoastaan laivan komentaja kapteeni Admusson, pastori Nertius ja J.
+Lucke saivat matkustaa Europaan viemään kotimaahansa tietoa laivalle
+tapahtuneesta onnettomuudesta ja matkustajain kohtalosta. Saarelle
+jääneitten panttivankien hoito oli niin peräti puutteellista ja
+kurjaa, että useita kymmeniä heistä kuoli muutaman kuukauden kuluessa.
+Jotkut uskaliaimmat pääsivät karkaamaan ja harhailtuaan, mikä vuoden
+mikä useamman, saapuivat vihdoin Ruotsiin.
+
+Monien neuvottelujen perästä saivat henkiin jääneet kaksikymmentäneljä
+ruotsalaista ja suomalaista lähteä pienellä aluksella St.
+Christopherin saarelle, josta voisivat englantilaisilla laivoilla
+jatkaa matkaansa Delawareen. Mutta tätäkin loppujoukkoa kohtasi taas
+onnettomuus. Heidät kauppasi ranskalainen laiva, ja he joutuivat
+uudestaan vangeiksi. Koettelemukset lisääntyivät, ja taudit
+harvensivat joukkoa. Kun vihdoin saavuttiin St. Cruzzin saarelle,
+koitti vapaus, mutta haaksirikkoutuneesta retkikunnan väestöstä oli
+enää elossa vain viisi miestä. He saivat matkustaa Ruotsiin kertomaan
+retkikunnan surulliset vaiheet.
+
+Asiasta syntyi monivuotinen kirjevaihto Espanjan ja Ruotsin
+hallitusten välillä, tuottamatta kumminkaan hyvitystä vahingon
+kärsineille. Surullinen kuva tämä muuten on sen aikaisesta merikulusta
+ja kaappauksista.
+
+
+
+
+VIIMEISIÄ RETKIKUNTIA
+
+
+Haaksirikkoutuneen Katt-laivan menetys ja vaivoihin kuolleitten
+siirtolaisten kohtalo masensi Uuden Ruotsin kauppayhtiötä sekä
+taannutti Delawaren siirtokunnan kehitystä. Kului pari vuotta
+toimettomuudessa, ja Amerikassa asuvat uudisasukkaat saivat tulla omin
+neuvoin toimeen.
+
+Tällä välin lähetteli kuvernööri Printz hollantilaisissa laivoissa
+kirjeitä valtiokansleri Oxenstjernalle ja kreivi Pietari Brahelle,
+kertoen siirtokunnan tarpeista ja puutteista seuraavaan tapaan:
+Tilanne siirtokunnassa olisi lupaava, sillä uudisasukkaitten
+varallisuus kasvaa, ja maata raivataan viljelykselle, mutta lisäväkeä
+välttämättömästi tarvitaan. Mahdollisten hyökkäysten sattuessa on
+Uuden Ruotsin puolustajain joukko liian pieni torjumaan viholliset,
+josta syystä olo on epäturvallista. Sitäpaitsi siirtokunnan kauppa on
+lamassa, sillä kun ei ole riittävästi vaihtotavaraa ostaakseen
+turkiksia indiaaneilta. Ellei lähimmässä tulevaisuudessa saada
+siirtokuntaan lisää sotilaita ja uudisasukkaita, häviää Uuden Ruotsin
+siirtokunta kokonaan, ja Ruotsin aikeet kauppansa laajentamiseksi
+menevät hukkaan.
+
+Siirtokuntaa koskevat asiat otettiin vihdoin 1653 Ruotsin
+hallitusneuvostossa käsiteltäviksi, ja päätettiin ryhtyä sellaisiin
+toimenpiteisiin, että voitaisiin heti lähettää Uuteen Ruotsiin
+vähintäin kolmesataa siirtolaista sekä puolensataa sotamiestä
+sikäläisten linnojen puolustajiksi.
+
+Kahta laivaa alettiin varustaa matkakuntoon. Amerikassa olleen Sven
+Skuten toimeksi annettiin hankkia Vesteråsin, Vermlannin ja Taalain
+maakunnista sellaisia siirtolaisia, jotka vapaehtoisesti lähtisivät
+Delawareen. Tulos oli erinomaisen hyvä, vaikka aikaa kuluikin enemmän
+kuin oli luultu. Kun vihdoin toinen laivoista, “örn”, joka oli
+suurikokoinen, 40 tykillä varustettu alus, saatiin lähtövalmiksi,
+laskettiin siinä olevan 230 siirtolaista, 40 merimiestä ja saman
+verran sotamiehiä. Siirtokuntaan matkustivat myöskin vasta nimitetty
+kuvernööri J. Rising, insinööri Lindström ja luutnantti Gyllengren.
+
+Vastuksitta ei tämäkään retkikunta päässyt Amerikaan. Jo Jyllannin
+rannalla syntyi siihen vuoto, joka kuitenkin saatiin korjatuksi.
+Pohjan merellä yllätti myrsky hidastuttaen kulkua, ja lopuksi ajautui
+laiva Englannin rannalle ja uudestaan korjattiin Weymouthissa.
+Atlannilla taas ahdistivat myrskyt ja taudit. Oli lämpimät ilmat ja
+puute raittiista juomavedestä, josta syystä kuumetauti sai sellaisen
+vallan, että yhteen aikaan laivalla merkittiin 230 henkeä sairaiksi.
+Muutamat hyppäsivät mereenkin ja saivat hautansa aalloissa. St.
+Christopherin satamassa saatiin parempaa vettä ja lääkkeitäkin, niin
+että voitiin lähteä lopputaipaleelle. Vielä oli kestettävänä lähellä
+Virginiaa äkillinen vihuri, joka suisti muutamia merimiehiä kannelta
+aaltoihin ja särki purjeet. Kaikin puolin kurjassa tilassa saapui
+retkikunta toukokuulla 1654 Kristiinan satamaan. Noin sata henkeä oli
+matkalla kuollut.
+
+Uuden Ruotsin siirtokunta sai kuitenkin tuntuvan väenlisäyksen,
+kolmattasataa henkeä, jotka asettuivat siirtokuntaan uudisasukkaina
+viljelemään Delawaren kauniita rantamia.
+
+Gyllen Haj nimisen laivan oli määrä lähteä yhtä matkaa örnin kanssa,
+mutta se vioittui Ruotsin vesillä ja joutui korjauksille, päästen
+lähtemään vasta myöhemmin, josta syystä tämän laivan matkue muodostaa
+yhdennentoista retkikunnan. Tähän laivaan lastattiin etupäässä
+kaikenlaista tavaraa, niin että vain pienempi määrä matkustajia
+mainitaan olleen siinä. Laivan oli määrä poiketa Porto Ricossa
+tiedustelemassa yhdeksännen retkikunnan haaksirikkoutuneita, minkä
+asian erityinen valvonta oli uskottu kapteeni Admussonille.
+Lähdettyään toukokuulla Ruotsista saapui laiva heinäkuun alussa Porto
+Ricoon, jossa retkeilijät viipyivät kuusi viikkoa. Siellä kuoli
+kapteeni Admusson. Espanjalainen kuvernööri kohteli tällä kertaa
+ruotsalaisia ystävällisesti.
+
+Jatkettuaan suotuisan myötätuulen vallitessa matkaansa saapui Gyllen
+Haj hyvin pian Pohjois-Amerikan rantavesille. Mutta selittämättömistä
+syistä ajoi se Delawaren lahden sivuitse, tullen hollantilaiselle
+alueelle Long Islandin rantamille. Siellä joutui retkikunta
+hollantilaisten vangiksi, sillä Uuden Alankomaan kuvernööri Stuyvesant
+oli sotaisessa suhteessa Uuden Ruotsin kanssa ja valmisteli sen
+valloittamista. Laiva lastineen joutui kokonaan hollantilaisten
+omaksi. Sotamiehet lähetettiin Europaan, josta voivat koteutua
+Ruotsiin. Merimiehet ja siirtolaiset saivat astua maihin Uudessa
+Amsterdamissa ja joko jäädä sinne tai sisämaitse matkustaa Delawareen.
+Monet tämän retkikunnan siirtolaisista jäivät hollantilaisten
+siirtokuntaan ainaiseksi. Uuden Alankomaan (sittemmin New Yorkin)
+vanhimmissa asiakirjoissa tapaa silloin tällöin hollantilaisten ja
+ruotsalaisten nimien rinnalla puhtaasti suomalaisenkin nimen.
+
+
+
+
+KAHDESTOISTA RETKIKUNTA. SATA SUOMALAISTA MUKANA.
+
+
+Kaarlo X Kustaan nousu Ruotsin valtaistuimelle merkitsi uutta elämää
+hallituksessa. Muun muassa alettiin taas järjestellä Ruotsin
+ulkomaakauppaa, erittäinkin Englannin kanssa. Uuden Ruotsin
+kauppayhtiö muutettiin _“Amerikan kauppayhtiöksi”_, ja sen tarkoitus
+oli harjoittaa siirtolaisliikkeen ohella tupakan tuontia Virginiasta
+y. m. Uuteen kauppayhtiöön ostettiin taas osakkeita aivan kilvan. Muun
+muassa niitä ostivat suomalaiset: kreivittäret Maria de la Gardie,
+Brita Kurki, Klaus Flemingin perilliset sekä Viipurin kaupunki.
+
+Kahdennelletoista retkelle Amerikaan varustettiin purjelaiva
+“Merkurius”, joka oli varustettu 14 puolustustykillä. Retkikunnan
+johtajaksi nimitettiin Delawaren entinen varakuvernööri J. Papegoja ja
+kapteeniksi Henry Haygen. Siirtolaisia ei tarvittu enää väkipakolla
+hankkia, sillä laivaa varustaissa oli Göteborgiin kokoontunut
+kaksisataa siirtolaista, näistä Vermlannin suomalaisia
+kahdeksankymmentä. Laivaan voitiin sijoittaa ainoastaan 130 henkeä,
+siihen luettuina siirtolaiset, merimiehet ja linnanpalvelusväki. Tämän
+kahdennentoista retkikunnan siirtolaisista on säilynyt seuraava
+luettelo:
+
+Ruotsalaisia vaimoja 2, ruotsalaisia miehiä 2; suomalaisia miehiä 33,
+suomalaisia vaimoja 16, suomalaisia neitosia 11, suomalaisia lapsia
+32. Yhteensä siis 96 siirtolaista, joista suomalaisia 92. On
+luultavaa, että merimiehinä ja linnanpalvelukseen vietävien joukossa
+oli myöskin suomalaisia, niin että todennäköisesti tällä laivalla oli
+ainakin sata suomalaista.
+
+Marraskuulla 1655 läksivät he matkalle, viipyen välillä neljä
+kuukautta. Kun he saapuivat Delawareen, saivat he tietää siirtokunnan
+sillä välin joutuneen hollantilaisen hallinnon alle. Vaikeuksia
+tietysti syntyi, sillä hollantilaiset viranomaiset pidättivät laivan.
+Kuitenkin sovittelujen ja neuvottelujen perästä saivat siirtolaiset
+astua maihin Delawaressa ja jäädä sinne asumaan maanmiestensä
+keskuuteen, mutta laivan miehistö ja sotilaat palautettiin
+hollantilaisilla laivoilla Europaan. Laiva lastineen joutui Hollannin
+kauppayhtiön haltuun.
+
+Uuden Ruotsin joutuminen Hollannin kauppayhtiön hallintoon katkaisi
+kerrassaan liikeyhteyden ja siirtolaisten lähettämisen Ruotsista
+Delawareen. Mutta seuraavan kymmenen vuoden ajalla saapui vielä
+pienempiä joukkoja ja yksityisiä siirtolaisia Ruotsista Delawareen,
+varsinkin Vermlannin suomalaisia, jotka matkustivat sinne
+hollantilaisilla laivoilla.
+
+
+
+
+
+
+
+III. DELAWAREN SIIRTOKUNNAN VAIHEET
+
+
+KINASTELU DELAWAREN OMISTAMISESTA
+
+
+Silloin kun Peter Minuit esitti Ruotsin hallitukselle siirtokunnan
+perustamista Pohjois-Amerikaan, suositteli hän erityisemmin Delawaren
+hedelmällistä jokilaaksoa, vakuuttaen, ettei se alue kuulunut
+millekään europalaiselle valtakunnalle eikä kauppayhtiölle. Mikäli oli
+kysymys varsinaisista siirtokunnista ja kauppa-asemista, piti vakuutus
+paikkansa, sillä sellaisia siellä ei ollut enemmän hollantilaisilla
+kuin englantilaisillakaan. Mutta toisaalta harjoittivat hollantilaiset
+ja englantilaiset Delawaren jokivarrella asuvien indiaanein kanssa
+turkiskauppaa, molemmat tavotellen siellä yksinoikeuttakin sanottuun
+liikkeeseen. Kumpainenkin kansa väitti jokialueen kuuluvan itselleen.
+
+Hollantilaiset perustivat oikeutensa Henry Hudsonin löytöretkiin,
+hänen, joka Hollannin kauppayhtiön palveluksessa purjehtien laski
+laivansa ankkuriin Delaware-joen suussa ja purjehti pitkin
+Hudson-virtaa. Kun pian sen jälkeen hollantilaiset perustivat
+Hudson-virran varrelle siirtokunnan sekä kauppa-aseman
+Manhattan-saarelle, nykyiseen New Yorkiin, niin harjoittivat he sieltä
+päin turkiskauppaa etelämpänä sijaitsevan Delawaren varsilla. Olivatpa
+hollantilaiset ehtineet ennen ruotsalaisten ja suomalaisten tuloa
+rakentamaan pienen linnoituksenkin sanotun virran varrelle kauppansa
+tukemiseksi. Sen indiaanit kuitenkin hävittivät.
+
+Englantilaiset puolestaan väittivät koko Pohjois-Amerikan itärannikon
+kuuluvan heille Cabotien ja Raleigh’in löytöretkeilyjen perusteella.
+Ennen Uuden Ruotsin siirtolan perustamista oli heillä kaksi laajaa ja
+kukoistavaa siirtokuntaa Amerikassa: Delawaresta etelään sijaitseva
+Virginia ja pohjoisessa Uusi Englanti, nykyinen Massachusettsin
+valtio. Englantilaisia turkislaivoja purjehti niinikään Delawaressa
+sikäläisten indiaanein kanssa kauppaa tehden. Milloin heitä häirittiin
+ja estettiin, pitivät he sitä rikoksena Englannin hallitusta vastaan.
+
+Ruotsalaiset ja suomalaiset eivät voineet oikeuksiaan perustaa
+löytöretkeilyjen kautta saavutettuihin valtauksiin. Mutta heillä oli
+kuitenkin pätevä omistusoikeus siihen alueeseen, johon Uuden Ruotsin
+siirtokunta perustettiin, ja tämä oikeus nojautui lailliseen oston
+kautta saatuun omistukseen. Indiaanit olivat Delawaren rantamien
+varsinaiset alkuperäiset omistajat, ja heiltä ruotsalaiset ostivat
+tarvittavan maa-alan.
+
+Niin pian kuin Uuden Alankomaan kuvernööri Kieft sai tietää
+ruotsalaisten ja suomalaisten asettuneen Delawareen, lähetti hän sinne
+asiamiehensä Janssenin, jonka tuli, mikäli mahdollista, ehkäistä
+siirtokunnan perustamisaikeet ja koettaa saada pohjan miehet palaamaan
+takaisin omalle maalleen. Janssen väitti ainoastaan hollantilaisilla
+olevan oikeuden asettua Delawareen. Uuden Ruotsin siirtokunnan
+perustaja Peter Minuit vetosi siihen kauppakirjaan, jolla indiaanit
+luovuttivat siirtokunnalle tarpeellisen maa-alueen, niin että heillä
+sittenkin oli suuremmat oikeudet kuin hollantilaisilla. Sitäpaitsi oli
+hän (Minuit) Ruotsin hallituksen palveluksessa ja käskettävänä.
+Hollantilaiset eivät voisi asevoimaankaan turvautuen estää
+ruotsalaisten siirtokuntahanketta, sillä näillä oli laivoilla hyvä
+tykistö, runsaasti ampumavaroja ja melkoinen joukko sotamiehiä.
+Saamatta tarkoitustaan toteutumaan matkusti Janssen takaisin Uuteen
+Amsterdamiin.
+
+Niinkuin edellä on jo kerrottu, rakennettiin Uuden Ruotsin
+siirtokunnan turvaamiseksi osaksi aitauksella, osaksi muureilla ja
+puolustustorneilla varustettu Kristiinan linna samannimisen,
+Delawareen juoksevan joen varrelle. Kun se valmistui, siirrettiin
+laivoista kanuunat linnoituksen puolustustorneihin. Linnan komennon
+jätti Peter Minuit luutnantti Mauno Klingille ja aikoi palata
+kotimaahansa, mutta sai, kuten edellä on mainittu, surullisen lopun
+myrskyssä St. Christopherin saaren luona.
+
+Kristiinan linnaan jäi noin kolmisenkymmentä miestä sotilaita ja
+linnanpalvelijoita. Niinkuin uudisasukkaan elämä erämaassa on
+yksinäistä ja ikävää, samaten näitten harvojen pohjan miestenkin ensi
+vuoden elämä Amerikassa oli kaikkea muuta kuin vaihtelevaa ja
+hupaista. Tavallinen toimi sotamiehillä oli vuoron perään pitää vahtia
+linnan ympärillä ja väliaikoina metsästellä ja kalastella.
+Kauppayhtiön asiamiehet soutelivat Delaware-joella etsiskelemässä
+sisämaasta rannalle tulevia indiaaneja, ostaakseen heiltä
+majavannahkoja, sillä niitä silloin paljon kysyttiin kaupassa ja
+maksettiin kalliit hinnat. Indiaaneilta saatiin niitä ostaa
+kaikellaisilla vähäarvoisilla koru- ja vaatetavaroilla, lasihelmillä
+y. m. rihkamalla. Mikäli asiamiehet saivat nahkoja haltuunsa, sikäli
+he toivat ne linnan suojaan rakennettuun tavarahuoneeseen valmiiksi,
+lähetettäväksi Ruotsiin seuraavan siirtolaislaivan mukana.
+
+Toista vuotta sai Kristiinan linnan väki odottaa, ennenkuin saapui
+Delawareen lähetetty toinen retkikunta Ruotsista, tuoden tarvittavaa
+tavaraa, ampuma-aseita, sotamiehiä ja pienen joukon siirtolaisiakin.
+Laivan saapuminen Kristiinan satamaan synnytti sanoin kuvaamattoman
+ilon, joka oli molemminpuolinen. Retkikunnan mukana tullut uusi
+kuvernööri Peter Ridder iloitsi tavatessaan pienen siirtokunnan
+säilyneenä indiaanein maassa ja muittenkin vaarojen keskellä. Linnan
+väestö riemuitsi tavatessaan pitkästä aikaa maanmiehiään sekä
+saadessaan välttämättömiä tarpeita ja suurempaa turvaa
+olemassa-ololleen. Saapuipa vielä pappikin, pastori Roerus Torkillus
+pienen siirtokunnan hengelliseksi neuvojaksi.
+
+Kristiinan linnassa syntyi uutta elämää. Laivan runsas lasti
+kaikellaista tavaraa siirtokunnan tarpeeksi purettiin ja kuljetettiin
+varastohuoneisiin. Rakennettiinpa vielä kolme uutta rakennustakin
+linnan pihaan sekä korjattiin ja lujennettiin varustukset. Uusi
+kuvernööri kulki alueellaan tarkastellen ja jaellen
+indiaanipäälliköille pieniä lahjoja tulonsa muistoksi ja ystävyyden
+merkiksi sekä kehoitti heitä tuomaan majavannahkansa Kristiinan
+linnaan, jossa ne ostettaisiin.
+
+Eräs linnan huoneista laitettiin asianmukaiseen kuntoon kirkonmenojen
+pitämistä varten. Uskonnollinen elämä oli aikakauden tunnusmerkki, ja
+jokainen kävi halulla ja ahkerasti jumalanpalveluksissa. Linnan
+rukoushuoneessa pidettiin säännölliset jumalanpalvelukset sunnuntaisin
+ja rukoushetkiä arkiaamuin ja -illoin.
+
+Pieni oli vieläkin Uuden Ruotsin siirtokunnan väestö, eipä päälle
+puolensadan hengen, sillä vaikkakin toisen retkikunnan mukana saapui
+useita kymmeniä sotamiehiä, linnanpalvelijoita y. m., niin samalla
+laivalla palasi melkoinen joukko takaisin kotimaahansa. Väestön
+vähälukuisuus haittasi Ruotsin etujen valvomista Delawaressa ja
+heikensi turkisliikettäkin, mikä tuottava kauppa oli hollantilaisten
+ja englantilaisten liikekilpailun esineenä. Turkisliikkeen kautta
+joutuivat ruotsalaiset Ridderin aikana yhteentörmäykseen
+hollantilaisten kanssa, jotka aikoivat ehkäistä Delawarejoella
+purjehtimisen ja anastaa kaupan kokonaan itselleen. Kuvernööri Ridder
+purjehti hollantilaisen Nassau-linnan komentajan puheille hyvin
+varustetun joukkonsa kanssa vaatimaan selitystä omavaltaiseen
+menettelyyn. Nassau-linnasta vastattiin tykinlaukauksella eikä ruvettu
+minkäänlaiseen sovitteluun. Ruotsalaiset, ollen sillä kertaa
+ylivoimaisia, olisivat voineet valloittaakin hollantilaisten linnan,
+mutta kotimaasta annettuja neuvoja noudattaen ei Ridder ryhtynyt
+hyökkäykseen, vaan poistui. Ruotsalaiset saivat sittemmin vapaammin
+harjoittaa kauppaa Delaware-joella.
+
+Englantilaisten turkiskauppiaitten kanssa niinikään jouduttiin ikävään
+kosketukseen. New Havenin turkiskauppiaat lähettivät asiamiehensä
+Lambertin ja Turnerin katsomaan Delawaren rantamilta sellaista
+paikkaa, johon voitaisiin perustaa englantilainen siirtola ja
+kauppapaikka. Nämä ostivat joen itärannalta kappaleen maata
+indiaanipäälliköiltä, mikä maa sattui rajatusten Uuden Ruotsin alueen
+kanssa. Vieläpä möivät indiaanit sellaistakin maata, jonka he olivat
+ennen antaneet ruotsalaisille. Englantilaisia uudisasukkaita saapui
+siirtolaansa Salemiin ainoastaan toistakymmentä perhettä.
+
+Uuden Ruotsin siirtokunnan harvalukuinen väestö pysyi ensimäiset kolme
+vuotta melkein sulkeutuneena Kristiinan linnan varustusten turviin. Ne
+harvat uudisasukkaat, jotka saapuivat siirtokuntaan toisen retkikunnan
+mukana, saivat itselleen maatilat linnan lähistöltä, mutta eivät vielä
+olleet ryhtyneet rakentamaan huoneita mailleen, vaan asuivat niitä
+linnasta päin. Mutta kun 1641 saapui Delawareen ensimäinen varsinainen
+siirtolaisjoukkue, nuo ennen mainitut Vermlannin suomalaiset y. m.,
+laajentui asutus ulkopuolelle Kristiinan linnan aluetta. Monet näistä
+vasta saapuneista ruotsalaisista ja suomalaisista siirtolaisista
+asettuivat noin parinkymmenen mailin etäisyyteen Delawaren
+länsirannalle, seutuihin, jotka sittemmin tunnettiin nimillä Upland ja
+Finland. Edellä mainittuun paikkaan olivat vuotta ennen asettuneet
+Utrechtistä tulleet hollantilaiset.
+
+Siirtokunnan väkiluvun kasvaminen tapahtui erittäin hitaasti. Laivat
+toivat silloin tällöin uusia tulokkaita, mutta samoilla laivoilla
+palasi linnan puolustusväkeä ja muitakin miehiä takaisin Ruotsiin.
+Viiden ensi vuoden perästä oli väkiluku ainoastaan sata henkeä, joista
+noin puolet asuivat uudistiloillaan, toinen puoli palveli linnojen
+puolustusväkenä ja kauppayhtiön asiamiehinä. Kuitenkin näitten ensi
+vuosien ahkeran työn tuloksena nähtiin Delawaren rantamilla
+savupirttejä, hirsihuoneita y. m. asutuksia. Ahkerat uudisasukkaat
+uurastivat aamusta iltaan voittaakseen viljelykselle tuota
+hedelmällistä, vaikkakin vaikeasti perattavaa maata.
+
+
+
+
+KUVERNÖÖRI JOHAN PRINTZIN AIKA 1643—1653
+
+
+Viidennen retkikunnan mukana (1643) saapui Delawaren siirtokunnan
+kuvernööriksi tarmokas ja toimelias everstiluutnantti Johan Printz,
+entisiä kolmikymmenvuotisen sodan upseereja. Samalla laivalla saapui
+yhtiön palveluksessa toimiva, liikeasioita valvova Johan Papegoja,
+joka kuitenkin palasi hetimiten Ruotsiin, tehden tuonnempana monta
+matkaa Uuteen Ruotsiin.
+
+Sotilaan silmällä huomasi uusi kuvernööri siirtokunnan turvattomuuden
+mahdollisten hyökkäysten sattuessa, joita voivat toimeenpanna
+ympärillä asuvat, epäluotettavat indiaanit ja liikekilpailun vuoksi
+hollantilaisetkin. Printzin mukana tuli melkoinen joukko
+uudisasukkaitakin Ruotsista ja Suomesta, jotka sijoitettiin
+siirtokunnan hedelmällisimpiin paikkoihin, etäämmäksi Kristiinan
+linnasta Delaware-joen länsirannalle, aina siihen virtaavan syrjäjoen
+Schuylkillin varsille. Näitten uudisasukasten turvaamiseksi ryhtyi
+Printz rakentamaan isompia ja pienempiä linnoituksia ja
+puolustustorneja, jotka samalla olivat yhtiön varastohuoneina ja
+turkiksien säilytyspaikkoina. Näistä oli tärkein ja lujin Elfsborgin
+linna Kristiinasta etelään, mikä muutamia vuosia tuonnempana oli
+toinen vahvin Uuden Ruotsin linnoista, varustettu kahdeksalla tykillä.
+Siellä oli kapteeni Sven Skuten komennettavana parikymmentä
+sotamiestä. Tinicum-saarelle rakennettiin Uusi Göteborg niminen linna,
+joka niinikään oli varustettu muureilla ja puolustustykeillä.
+Pienempiä ampumarei'illä varustettuja puolustustorneja rakennettiin
+Kristiinan pohjoispuolella Uplandissa olevaan Mondaliin, jossa oli
+muun muassa vedellä käypä jauhomylly. Indiaanein maahan johtavan
+vesitien: Schuylkill-joen rannalle rakennettiin niinikään pienemmät
+puolustustornit ja varastohuoneet: Uusi Korsholma, Uusi Vaasa ja
+Tornio.
+
+Siirtokunnan asutus alkoi levitä etupäässä Kristiinan ja nykyisen
+Philadelphian välille, mihin muutamissa vuosissa syntyi Uplandin,
+Finlandin, Tinicumin ja Ammaslandin asutuskeskukset. Kuvernööri Printz
+ei ollut tyytyväinen Kristiinan linnan asemaan, se kun oli etäämpänä
+valtavirran Delawaren varrelta ja alttiina indiaanihyökkäyksille.
+Printz ryhtyikin rakentamaan itselleen asuntoa Tinicum-saarelle,
+vastarakennetun Uuden Göteborgin linnan turviin, sellaiselle paikalle,
+jossa luonto tarjosi puolustukseen nähden etuisuuksia ja josta voi
+sitäpaitsi hallita purjehdusta ja kaupankäyntiä Delaware-joella.
+Sitäpaitsi tämä uusi kuvernöörin asunto tuli keskemmälle siirtokuntaa
+ja lähemmäksi uudisasutuksia Uplandia, Finlandia, Ammaslandia ja
+Racoon-aluetta, noin yhdeksän mailia nykyisestä Philadelphiasta.
+
+Vaikka kuvernööri Printz oli sotilas ja luonteeltaan käskevä, jopa
+ankarakin, mitä luonteenominaisuutta hänen alamaisensa saivat usein
+kokea, vältti hän kuitenkin tarpeettomasti ryhtymästä riitaan
+naapureinsa indiaanein, hollantilaisten ja englantilaisten kanssa.
+Indiaanein kanssa uudisti hän tavanmukaisen ystävyyden jakamalla
+lahjoja päälliköille. Hollantilaisten ja englantilaisten kanssa
+onnistui hänen ensi vuosina pontevuudellaan ja päättäväisyydellään
+menetellä niin, että nämä naapurit oppivat antamaan arvoa ja
+kunnioitusta Ruotsin oikeuksille Delawaressa. Hän oli kirjevaihdossa
+Uuden Alankomaan, Virginian ja Massachusettsin kuvernöörien kanssa.
+Pienemmät turkisliikkeen y. m. kautta syntyneet selkkaukset koetettiin
+sovitella, ja kaikki saivat oikeuden harjoittaa liikettä
+Delaware-joella. Niinpä esimerkiksi Uuden Englannin eli
+Massachusettsin kuvernööri Johan Wintrop lähetti Printzille kirjeen
+1644, selittäen Englannin oikeuksia Pohjois-Amerikan rantamaihin ja
+vaatien Uuden Ruotsin siirtokunnan alistumista englantilaisen
+hallinnon alle sekä yksinoikeutta turkiskauppaan indiaanein kanssa.
+Kuvernööri Printz puolestaan vetosi Uuden Ruotsin kauppayhtiön oston
+kautta saavuttamiin oikeuksiin Delawaren jokilaaksossa, samalla
+huomauttaen Englannin ja Ruotsin hallituksen ystävällisistä väleistä,
+josta syystä siirtokuntaa vastaan tähdätyt epäoikeat menettelyt voivat
+johtaa valtiot ikävyyksiin, vieläpä sotaankin keskenään. Jatkuvan
+kirjevaihdon tuloksena oli yhteisen komitean valitseminen
+tarkastelemaan ja järjestelemään siirtokuntain maanomistusoikeuksia ja
+kauppaetuja, sekä muita riidanalaisia kysymyksiä. Tähän
+yhteiskomiteaan tulivat englantilaisten edustajina Nathanael Turner ja
+Isack Lambert sekä Uuden Ruotsin edustajina kuvernööri Printz,
+kapteenit Mauno Kling ja Christie Boije, linnanvirkailijat Henrick
+Haygen, Gregorius van Dyck ja suomalainen Carl Johnsson. Komitea
+lienee onnistunut sovittelussaan, koskapa englantilaisten kanssa
+pysyttiin verrattain hyvissä väleissä vuosikausia.
+
+Delawaren asukkaat oivalsivat alusta pitäen, mikä merkitys on
+maanviljelyksellä, sillä harvassa löytyy niin viljavaa maata, kuin
+mitä täällä uudisasukas tapasi. Kuvernööri Printz oli itse innostunut
+maanviljelykseen. Kartanonsa lähelle Tinicum-saarelle raivautti hän
+laajan viljavainion, jossa hän erityisemmin kokeili tupakan ja maissin
+viljelystä. Toisenkin tilan raivautti Printz itselleen Uplandin ja
+Finlandin välille, joka sittemmin tunnettiin nimellä Printztorppa.
+Täällä oli hänellä kaiken aikaa suomalaisia työssä. Kuvernööri
+kehoitti uudisasukkaitakin viljelemään tupakkaa, neuvoenkin heitä
+siihen. Muutamat sitä koettivatkin viljellä, kuitenkin huonolla
+menestyksellä. Tupakan viljelys ei kuitenkaan yleistynyt Delawaressa.
+Ruotsalaiset ja suomalaiset kylvivät peltoihinsa mieluummin ruista ja
+ohraa, sillä niitä olivat he oppineet vanhassa maassa viljelemään.
+Suomalaiset, jotka sitäpaitsi ensi vuosinaan vähin kaasivat kaskeakin,
+tiesivät rukiista saavansa parhaimman sadon.
+
+Minkä uudisasukkaat saivat pelloiltaan viljaa, se ensi vuosina
+jauhettiin käsikivillä jauhoiksi. Sellaisia lienee ollut monessakin
+suomalaiskodissa, koskapa mainitaan suomalaisten Maunun, Juhanin ja
+Andreaksen omistaneen tällaisia myllyjä. Kristiinan linnan luona oli
+tuulimylly, ja toinen lienee ollut Uplandissa hollantilaisilla
+uudisasukkailla. Kuvernööri Printz rakennutti vedellä käyvän
+jauhomyllyn Mondaliin, lähelle nykyistä Philadelphiaa.
+
+Delawaren joella harjoitettavaa kaupankäyntiä varten rakennettiin
+Kristiinan satamassa kaksi pienempää purjealustakin eli luuppia.
+Toinen näistä aluksista välitti liikettä Elsfborgin linnan
+ympäristöllä, toinen Kristiinan linnan ja Tinicum-saarella sijaitsevan
+kuvernöörin asunnon välillä. Pari kertaa tehtiin matkoja ulommaksikin:
+Virginiaan ja Uuteen Amsterdamiin, josta tuotiin siirtokuntaan karjaa,
+hevosia sekä muitakin tarpeita. Edelleenkin pidettiin turkiskauppaa
+tuottavimpana liikkeenä, ja sitä Uuden Ruotsin kauppayhtiö
+asiamiestensä kautta erityisemmin harjoitti. Mutta tässä liikkeessä
+tarvittiin melkoista pääomaa, paljon rihkamaa, jolla vaihdettiin
+indiaaneilta majavan y. m. metsäeläinten nahkoja. Usein puuttui
+kauppayhtiöltä vaihtotavaraa, kun sen yhtiön laivat niin harvoin
+kävivät Delawaressa. Printzinkin aikana tapahtui monesti, että kun
+indiaanit sisämaista toivat turkiksia rannikolla sijaitseviin
+kauppapaikkoihin, ei ruotsalaisilla ollut vaihtotavaraa, josta syystä
+majavannahat joutuivat hollantilaisten ja englantilaisten käsiin. Tämä
+seikka tuotti suurta tappiota Uuden Ruotsin kauppayhtiölle, vieläpä
+pienelle siirtokunnalle kokonaisuudessaankin. Eräänkin kerran, kun
+Ruotsista saapui siirtolaislaiva, viedäkseen paluumatkallaan
+turkiksia, oli Kristiinan linnan varastohuoneissa ainoastaan viisi
+majavannahkaa. Mutta toisella kertaa taas (1648), jolloin yhtiöllä oli
+riittävästi vaihtotavaraa, saatiin näitä kalliita turkiksia tavaton
+määrä, 1 200 kappaletta, jotka lähetettiin Ruotsiin.
+
+Käsitöitä ja kotiteollisuutta harjoitettiin siirtokunnassa, sillä se
+kuului ajan vaatimuksiin. Suomalaiset valmistivat kotonaan
+taloustarpeensa, jotka olivat yksinkertaisia puuastioita ja
+työvälineitä. Uudistaloissa näki pahkakuppeja, tuohikontteja,
+pärekoppia, leilejä y. m. Virsujakin käytettiin jalkineina ja
+nahkapukuja vaatetuksena. Käsityöläisiä myöskin oli heidän
+keskuudessaan: Suutari- Olli, suomalainen pieksujen tekijä,
+Kello-Olli, joka korjaili seinäkelloja. Taitavina puutyöntekijöinä ja
+tynnyreitten valmistajina mainitaan Lauris ja Persson. Kaksi
+suomalaista nahkuria: Clement Michalson ja Hendrick parkitsivat
+vuotia. Michael Michaelssonilla oli paja, jossa valmistettiin ja
+korjailtiin teräaseita y. m. Johan Tomminen oli taitava puuseppä.
+
+Siirtokunnassa oli vähän aikaa lääkärikin, Hans Kock, joka saapui
+1647. Saunassa kuitenkin paranneltiin pienempiä kipuja, niinkuin
+yleensä siihen aikaan Suomessa tehtiin. Kristiinan linnassa oli sauna,
+joka oli rakennettu 1640 paikoilla. Kuvernööri Printzin kartanolle
+niinikään rakennettiin suomalainen sauna, ja samanlaisia
+todennäköisesti löytyi monessa uudistalossa. Se paikka, jossa nykyään
+sijaitsee Philadelphian kaupunki, merkittiin erääseen 1648 tehtyyn
+hollantilaiseen karttaan, nimellä “Sauno”. Katsoen siihen, että niin
+suomalaisia kuin ruotsalaisiakin uudisasukkaita jo silloin asui näillä
+seuduin, voitaneen olettaa “sauno” sanan johtuvan suomalaisesta
+saunasta, joka mahdollisesti Delawaren rannalla savutessaan herätti
+hollantilaisten huomiota.
+
+Delawaren siirtolaisväestö jakaantui kahteen luokkaan: vapaisiin
+miehiin ja pikku rikollisiin. Vapaat miehet työskentelivät palkkaa
+nauttien Uuden Ruotsin kauppayhtiön palveluksessa taikka asuivat
+uudistiloillaan. Pikku rikollisina siirtokuntaan lähetetyt olivat
+tavallaan vankeja, ja sellaisina olivat velvoitetut työskentelemään
+yhtiön palveluksessa palkatta noin kolme, neljä tahi viisi vuotta,
+jonka jälkeen he saivat vapautensa. Sitten saivat he palata Ruotsiin,
+jos niin halusivat, taikka jäädä siirtokuntaan, jossa tapauksessa
+heille annettiin uudistila tavallisilla asumaehdoilla. Muutamat vangit
+pääsivät kohta palkkatoimeen. Niinpä Käkisalmesta kotoisin oleva
+kirjanpitäjä Carl Johnsson pääsi kuvernööri Printzin kirjuriksi ja
+nautti kaiken aikaa luottamusta ja kunnioitusta.
+
+Korkein oikeudenvalvoja ja tuomari oli kuvernööri. Varsinaista
+oikeusistuinta valamiehineen ei mainita ruotsalaisen hallinnon aikana
+olleen. Kristiinan linnassa oli vankila, jossa mainitaan eri aikoina
+istuneen Sven Vass nimisen miehen, Clement nimisen suomalaisen miehen
+sekä noituudesta ja sopimattomasta elämästä syytetyn Karin nimisen
+suomalaisen vaimon, joka pääsi pakenemaankin, eikä häntä, ison perheen
+äitiä, enää vangittu.
+
+Kuvernööri Printz, ollen pikaluontoinen ja kiivas sotaherra, joutui
+usein ikäviinkin selkkauksiin jöröluontoisten, mutta rehtien
+suomalaisten kanssa, jotka olivat valmiit velvollisuutensa tekemään ja
+kohtuullisen kunniankin antamaan esimiehelleen, mutta saattoivat
+vastustellakin, milloin tunsivat itsellään olevan siihen oikeuden.
+Clement niminen suomalainen osti toisilta suomalaisilta myllyosuuden
+ja laittoi myllyn omaan asuntoonsa. Tottapa tästä myllystä näytti
+tulevan kuvernöörin omistamalle Mondalin myllylle kilpailija, koskapa
+Printz kuultuaan kaupasta tulistui ja tavatessaan Clementin hyökkäsi
+hänen päälleen pidellen niin ankarasti, että mies poloinen sai
+raajarikkona siitä kärsiä elinikänsä. Sitäpaitsi hän vielä joutui
+Kristiinan linnaan. Pastori Laurentius Lock ryhtyi puolustamaan
+Clementiä ja sai aikaan sen, että hänet vapautettiin vankilasta, mutta
+mitään hyvitystä loukkauksistaan ei kovaonninen suomalainen koskaan
+saanut. Usein valitettiin kuvernöörin omavaltaisuutta ja ankaruutta.
+Vielä vuosikymmeniä myöhemminkin siirtokunnan vanhimmat asukkaat
+kertoivat tapauksista, jotka eivät olisi mahdollisia näinä aikoina.
+Anders Jönsson niminen suomalainen teki kirjallisen valituksenkin
+Uuden Ruotsin kauppayhtiön johtokunnalle, syyttäen siinä kuvernööriä
+siitä, että hän rajoitti liiaksi uudisasukkaitten oikeuksia, mikäli ne
+koskivat ansioita, kauppaa indiaanein kanssa, kalastusta ja
+metsästämistäkin, joita elinkeinoja heillä pitäisi olla oikeus
+harjoittaa. Tämän valituskirjan allekirjoittajina mainitaan: Matts
+Hanson, Olof Stille, Johan Huiler, Hendrick Matsson, Ivar Hendrickson,
+Mons Monsson, Olof Erickson, Walerius Lohi, Hendrick suomalainen,
+Peter Jockin (Jokinen), Peter Rambo, Peter Kock (Kukko), Morten
+Mortenson y. m. Samassa kirjeessä pyydetään vielä sakko- ja
+rangaistusvapautta suomalaiselle, suuren perheen isälle Andreakselle.
+
+Toisaalta täytyy tasapuolisesti asioita arvostelevan tunnustaa
+Printzin olleen edistysmielisen, uutteran ja monessa suhteessa
+siirtokunnankin parasta katsovan maaherran. Niissä vaikeissa oloissa,
+joissa hän sai Ruotsista apua saamatta tulla siirtokuntansa kanssa
+toimeen, kehittäen sitä ja säilyttäen rauhan kateellisten naapuriensa
+kanssa, tulee näkyviin hänen luonteensa paremmat puolet. Hänellä oli
+taitoa ja tarmoa tyynnyttää indiaaneja ja ehkäistä hollantilaisten
+valloitusaikeet.
+
+Seurakuntaelämään nähden oli Printzin aika varsin onnellinen.
+Siirtokunnassa oli kaksi kirkkoakin: Kristiinassa ja kuvernöörin
+kartanolla Tinicum-saarella. Jälkimäinen rakennettiin 1646. Myöhemmin
+siihen laitettiin kellokin, ensimäinen laatuaan Delawaressa. Tinicumin
+kirkko pysyi käyttökunnossa vuoteen 1700. Opettajia mainitaan yhteen
+aikaan olleen kolmekin: Pastorit Christopher, Holm ja Fluviander.
+Näistä oli etevin Campanius Holm, joka kuusi vuotta siirtokunnassa
+viipyessään opiskeli indiaanein kieltä niin hyvin, että kykeni
+kääntämään heidän kielelleen Lutheruksen Vähän Katekismuksen, joka
+myöhemmin painettiin Ruotsissa ja jaettiin alkuasukkaille lahjaksi. —
+Holm saarnasi kummassakin sekä Tinicumin että Kristiinan kirkossa,
+sillä pastorit Christopher ja Fluviander viipyivät siirtokunnassa vain
+vajaan vuoden.
+
+Kuvernööri Printzin hallinnon loppuaikana oli pieni siirtokunta
+monessa vaarassa ja vaiheessa. Indiaanit surmasivat Uplandissa eräänä
+yönä uudisasukkaan vaimoineen. Tämä julma teko kiihotti niin hyvin
+uudisasukkaita kuin indiaanejakin. Oli syytä pelätä syntyvän taistelun
+valkoihoisten ja punanahkain välillä. Tämän vaaran sai Printz
+vältetyksi taidollaan ja tarmollaan. Hän nimittäin uskotteli
+indiaaneille, että Ruotsista oli tulossa suuri armeija, joka oli
+valmis surmaamaan joka ainoan indiaanin, jos he vain vähänkin vielä
+tekisivät häiriötä siirtokunnassa. Toisaalta lupasi Printz tehdä
+ystävyysliiton ja uudistaa rauhan indiaanein kanssa, johon nämä
+suostuivat. Sovittuaan indiaanipäällikköjen kanssa kirjoitti Printz
+Ruotsiin: “He (indiaanit) eivät luota meihin, ja me puolestamme
+luotamme heihin vieläkin vähemmän”.
+
+Virginian kuvernöörin Plowdenin kanssa niinikään tultiin ikävään
+kosketukseen. Seikka oli sellainen, että eräs englantilainen
+kauppalaiva harjoitti turkisliikettä ruotsalaisten kauppasatamissa,
+josta syystä se otettiin kiinni ja vietiin Kristiinan satamaan. Täällä
+havaittiin laivan kuuluvan Virginian kuvernöörille. Oli päivän selvää,
+että naapurina asuva mahtava kuvernööri tulisi lähettämään aseellisen
+joukon Kristiinaan, jos hänen laivansa siellä pidätettäisiin. Siitä
+syystä katsoi Printz viisaimmaksi laskea englantilaiset laivoineen
+menemään, vieläpä rahallisesti hyvitti kärsityn vahingon.
+
+Yllä mainitut seikat pakottivat Printziä lähettelemään yhä uusia
+avunpyyntökirjeitä valtiokansleri Oxenstjernalle ja kreivi Pietari
+Brahelle. Ellei Delawareen lähetetä mahdollisimman pian lisää
+sotaväkeä ja siirtolaisia, niin hukkaan menee Ruotsin tähän astiset
+aikeet siirtokunnan asuttamisessa ja kaupan laajentamisessa. Eivät
+ainoastaan hollantilaiset, vaan myöskin englantilaiset ahdistelevat
+Uuden Ruotsin kauppayhtiön harjoittamaa turkisliikettä, ja indiaanein
+taholta uhkaa niinikään alituinen vaara. Ruotsin hallituksen täytyy
+asemansa säilyttämiseksi lähettää vähintäin kaksisataa sotamiestä ja
+tuhannen siirtolaista. Eroakin pyysi kuvernööri toimestaan monta
+kertaa, eikä sitä käy ihmetteleminenkään tällaisissa vaikeissa
+oloissa, siirtokunnan väkiluvun ollessa ainoastaan 174 henkeä.
+
+Hollannin kauppayhtiön ja Uuden Alankomaan ylitirehtööriksi
+nimitettiin rauhaa rakastavan Kieftin jälkeen vallanhimoinen ja
+käskevä Peter Stuyvesant. Hän päätti hankkia edustamalleen
+kauppayhtiölle Delawaren varrella mahdollisimman edulliset
+kauppaoikeudet, vieläpä, mikäli mahdollista, pakottaa Uuden Ruotsin
+siirtokunnan hallintonsa alle. Siinä tarkoituksessa saapui hän maitse
+sadankahdenkymmenen sotamiehen kanssa Delawareen, jonne samaan aikaan
+purjehti vähäinen hollantilainen laivastokin. Kirjeessään Printzille
+selitti tämä anastushaluinen kuvernööri Delawaren jokilaakson
+kuuluneen ennen ruotsalaisten tuloa Hollannin kauppayhtiölle, josta
+syystä Uuden Ruotsin siirtokunnan oli alistuttava sanotun yhtiön
+hallinnon alle. Printz lähetti kirjeen Ruotsin hallitukselle ja
+varustautui aseelliseen vastustukseen. Hollantilaisten ylivoima ei
+kuitenkaan tällä kertaa ollut riittävä takaamaan heille voittoa, josta
+syystä Stuyvesant oli ryhtymättä taisteluun. Kuitenkin rakensivat
+hollantilaiset itselleen Delawaren rannalle, etelään Kristiinasta,
+lujan linnoituksen, antaen sille nimeksi Casimir. Tätä toimenpidettä
+eivät ruotsalaiset voineet estää. Linna varustettiin kahdellatoista
+tykillä, ja jätti Stuyvesant sinne kolmekymmentä vartiomiestä, palaten
+muun joukkonsa kanssa takaisin Uuteen Amsterdamiin.
+
+Uuden Ruotsin siirtokunnan itsenäisyys alkoi olla vaarassa, vaikkakin
+se tällä kertaa pelastui. Kuvernööri Printz sai luvan palata
+perheineen kotimaahansa, oltuaan siirtokunnan esimiehenä kymmenen
+vuotta. Printzin tytär rouva Papegoja jäi ainaiseksi siirtokuntaan,
+asuen ensin Printzin kartanossa Tinicum-saarella ja sittemmin
+Printztorpassa.
+
+
+
+
+SIIRTOKUNNAN ITSEHALLINNON LOPPUAJAT
+
+
+Pitkän odotuksen jälkeen saapui taas 1653 siirtolaislaiva Ruotsista,
+tuoden runsaan lastin ja kolmattasataa uudisasukasta Delawareen. Tässä
+laivassa saapuivat siirtokunnan uusi kuvernööri Johan Rising,
+insinööri Peter Lindström ja luutnantti Gyllengren. Kun tämä hyvillä
+aseilla ja neljälläkymmenellä sotilaalla varustettu siirtolaislaiva
+huomasi Delawaren rannalle rakennetun hollantilaisen linnoituksen,
+syntyi siinä kohta ilmeinen kahakka. Casimir-linnasta ammuttiin
+varotuslaukaukset ja yritettiin pelottamalla kääntää pohjan miehet
+takaisin. Mutta nämäpä eivät säikähtäneet, vaan halusivat ensin
+puhutella linnan komentajaa. Kapteeni Skute ja luutnantti Gyllengren
+sousivat muutamien sotilaitten kanssa rannalle, jossa heidät otti
+vastaan linnan komentaja. Ruotsalaiset nyt puolestaan vaativat
+hollantilaisia antautumaan, sillä heillä oli ylivoima ja enempi
+aseitakin. Eikä siinä hollantilaisten auttanut muu kuin antautuminen.
+Casimir-linna muutettiin ruotsalaiseksi varustukseksi nimellä
+“Kolminaisuuden linna”.
+
+Kristiinan linnan ulkopuolinen alue mitattiin kaupungin paikaksi ja
+jaettiin tonteiksi. Oli tarkotus perustaa tähän Uuden Ruotsin kaupan
+ja hallinnon keskus, varsinainen kauppakaupunki. Sinne kehotettiin
+käsityöläisiä ja teollisuuden harjottajia ja kauppamiehiä asettumaan.
+
+Siirtolaiset pyrkivät kuitenkin mieluummin maalle, jossa he saivat
+itselleen edullisilla ehdoilla uudistiloja. Yhtiön hallinnolla oli
+paljon puuhaa, ennenkuin nuo kolmattasataa siirtolaista saatiin
+sijoitetuiksi vastaisiin asuntoihinsa. Muutamat asettuivat vanhempiin
+asumapaikkoihin, toiset siirtyivät siirtokunnan etäisimpiin alueisiin:
+New Castleen, Wiccacoon, Racooniin, Molikkamäelle ja Repapoon.
+Marylandin puolellekin: Elk-joelle ja Brandyviniin asettui
+siirtolaisia, etupäässä suomalaisia, kuten Turusen veljekset ja
+muitakin.
+
+Indiaanein kanssa uudisti vasta saapunut kuvernööri Rising
+ystävyysliiton jakamalla päälliköille tavanmukaisia lahjuksia. Vieläpä
+heidät kutsuttiin Kristiinan linnaankin kestivieraiksi. Myöskin
+englantilaisten siirtokuntain kuvernöörien kanssa oltiin
+ystävällisessä kirjevaihdossa.
+
+Siirtokunnan sisäinen hoito järjestettiin sillä lailla, että erityiset
+miehet valittiin huolehtimaan niinhyvin uudisasukasten edistymisestä
+kuin yhtiönkin eduista ja omaisuudesta. Anders Olfson sai toimekseen
+valvoa yhtiön omistamia tiluksia. Peter Hansson tuli
+maanviljelysneuvojaksi uudisasukasten keskuuteen ja Johan Stålkofta
+yleisten rakennusten tarkastajaksi. Siirtolaiset saivat itselleen
+maata sillä ehdolla, että vuosittain raivaisivat määrätyn alan ja
+suorittaisivat erinäisiä työpäiviä yhtiölle. Määrävuotten kuluttua
+saivat he täyden omistusoikeuden asumiinsa maihin. Tällainen
+maansaantijärjestelmä on vieläkin voimassa Amerikassa homesteadeja
+otettaessa valtiolta. Yhtiön omistamia raivattuja maita annettiin
+niinikään vuokralla viljeltäviksi, ja mainitaan suomalaisen Maunu
+Monssonin Uplandissa viljelleen tällaista vuokramaata.
+
+Asutuksen laajetessa tarvittiin lisää kaikenlaisia työvälineitä,
+kotieläimiä y. m. Vaikka siirtolaislaivat toivatkin Ruotsista hevosia
+ja nautaeläimiä, oli niistä kuitenkin ainainen puute. Yhtiön
+omistamilla laivoilla haettiin naapurisiirtokunnasta kaksikin eri
+kertaa hevosia, vetojuhtia, nautaeläimiä ja maanviljelyskaluja.
+Hevonen maksoi yhdeksänkymmentä majavannahkaa, vetojuhdat puolet
+siitä. Kotimaasta Ruotsista tuotiin pari kertaa tiilejäkin
+siirtokuntaan, mutta sittemmin ruvettiin niitä itse siellä
+valmistamaan. Nama Killin koskeen laittoivat muutamat vauraammat
+asukkaat sahamyllynkin. Niinikään mainitaan Turtle-Killsin koskessa
+olleen jauho- ja ryynimyllyn, jonka omistivat Johan Stålkofta, L.
+Peterson ja Hans Block.
+
+Uuden Ruotsin itsehallinnnon viime vuotena oli asukasluku 368 henkeä.
+Suuri enemmistö tästä väestä asui maatiloillaan. Linnojen
+puolustusväkenä ja palvelijoina laskettiin olevan noin satakunta
+henkeä. Tämä väestö asui hyvin hajallaan toistasadan mailin pituisella
+alueella molemmin puolin Delawarea. Laajat olivat uudisasukkaitten
+laitumet, josta syystä hyvinvointi ripeästi kasvoi. Kuitenkin
+mainitaan muutamien nauttineen yleistä apuakin. Sellaisia oli
+suomalainen Karin lapsineen, sokea Kirsti, Paulssonin vanhus ja
+Johnssonin orpotyttö.
+
+Niin kauan kuin siirtokunta kuului Uuden Ruotsin kauppayhtiölle ja oli
+kotimaisen hallituksen turvissa, saapui sinne opettajia useilla
+siirtolaislaivoilla. Mutta nämä viipyivät siellä vain lyhyen ajan.
+Tällaisia mainittakoon Peter Hjort ja Mathias Nertius. Pisinaikainen
+kaikista siirtokunnan papeista oli Laurentius Lock, joka hoiti
+sikäläisiä seurakuntia neljäkymmentäyksi vuotta, kuolemaansa saakka
+1688. Hän sai yksinäänkin hoitaa seurakuntia toistakymmentä vuotta.
+Enimmäkseen saarnaili hän Uplandissa, Finlandissa ja Racoonissa, asuen
+suomalaisten keskuudessa. Monet seikat viittaavat siihen, että hän
+osasi puhua suomen kieltäkin, koskapa häntä väliin asiakirjoissa
+kutsutaan suomalaisten papiksi, ja hänen toinen vaimonsa oli
+suomalainen.
+
+
+
+
+HOLLANTILAISET VALLOITTAVAT DELAWAREN
+
+
+Kun Uuden Alankomaan kuvernööri Peter Stuyvesant sai tietää
+Casimir-linnan tulleen ruotsalaisten käsiin, ryhtyi hän viipymättä
+sellaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli Delawaren
+siirtokunnan valloittaminen. Vuosi 1654 käytettiin laivain
+varustamiseen tarpeelliseen hyökkäyskuntoon ja sotamiesten
+keräämiseen. Varustuksia koetettiin pitää salassa, ettei Ruotsista
+osattaisi lähettää sotaväkeä Delawareen. Kuvernööri Rising sai
+kuitenkin tietoonsa naapurinsa varustelut ja koetti puolestaan
+vahvistaa Uuden Ruotsin linnoituksia, toivoen pian saavansa lisäväkeä
+Ruotsista.
+
+Syksyllä 1655 saapui Stuyvesant hyvin varustetulla laivastollaan
+Delawareen ja piiritti Kolminaisuuden linnan. Hänellä oli mukanaan
+noin 600 tahi 700 sotamiestä ja runsaasti ampumavaroja. Kolminaisuuden
+linnassa oli kapteeni Skuten komennettavana ainoastaan kaksikymmentä
+sotamiestä. Kuvernööri Rising koetti sinne lähettää pienen lisäjoukon,
+kymmenen miestä, mutta nämä joutuivat hollantilaisten vangeiksi.
+Linnan puolustajat huomasivat vastassa olevan ylivoiman niin suureksi,
+ettei ollut mitään mahdollisuutta menestykselliseen puolustukseen.
+Saatuaan kunnialliset ehdot antautuivat he aseitaan käyttämättä.
+
+Voiton innossaan purjehtivat hollantilaiset Kristiinaan, jonka linnan
+he viipymättä piirittivät. Stuyvesant kehotti suosiolla antautumaan,
+koskapa vastustus vain tuottaisi omaisuuden ja ihmishenkien hukkaa
+hyödyttämättä ruotsalaisia. Syntyi muutamia päiviä kestävä neuvottelu
+näitten kahden siirtokunnan kuvernöörien kesken. Rising vetosi Ruotsin
+oikeuksiin siinä, että sen kauppayhtiö oli oston kautta hankkinut
+itselleen ja siirtokunnalleen oikeudet Delawaren jokilaaksoon. Näitten
+oikeuksien väkivaltainen anastaminen voi johtaa Ruotsin ja Hollannin
+valtakunnat keskenään sotaan, jota siirtokuntien tulisi välttää.
+Stuyvesant vaati vain antautumaan, ollenkaan välittämättä vetoamisista
+kansainvälisiin oikeuksiin. Kuitenkin hän lupasi kaikille Uuden
+Ruotsin asukkaille heidän yksityisomaisuutensa sekä linnan
+puolustusväelle suojeluksen ja hollantilaisilla laivoilla vapaan
+matkan Europaan. Sitäpaitsi saisi kuvernööri Rising viedä siirtokuntaa
+koskavat asiakirjat mukanaan Ruotsiin. Mutta Uuden Ruotsin
+kauppayhtiön omaisuus ja yleiset rakennukset lankeaisivat Hollannin
+kauppayhtiölle. Uudistiloillaan asuvat suomalaiset ja ruotsalaiset
+saisivat vuoden sisällä päättää haluaisivatko he, vannottuaan
+uskollisuudenvalan Hollannin hallitukselle, jäädä siirtokuntaan vai
+palata takaisin kotimaahansa. Niinikään vakuutettiin ruotsalaisille ja
+suomalaisille täydellinen uskon vapaus, johon sisältyi luterilaisen
+uskon säilyttäminen Augsburgin uskontunnustuksen mukaan y. m. Näitten
+ehtojen vakuudeksi laadittiin antautumisvälikirja, jonka
+allekirjoittivat molemmat kuvernöörit. Ilman kalvan kalsketta ja veren
+vuodatusta päättyi tämä valloitussota, ja Uuden Ruotsin siirtokunta
+laskettiin Hollannin kauppayhtiön hallinnon alle, Stuyvesantin ollessa
+itse korkeimpana käskynhaltijana.
+
+Hollantilaisilla laivoilla kuljetettiin kuvernööri Rising, Kristiinan
+ja Kolminaisuuden linnojen puolustusväki ja linnanpalvelijat ensin
+Uuteen Amsterdamiin ja sieltä edelleen Europaan. Omasta pyynnöstään
+saivat siirtokuntaan jäädä kapteeni Sven Skute, luutnantti Gyllengren
+ja pastori Laurentius Lock. Uudisasukkaat jäivät melkein poikkeuksetta
+siirtokuntaan, haluamatta jättää rakkaiksi tulleita asutuksiaan.
+
+[Kuva: WICCACON KIRKKO, rakennettu 1677; oli kolmas puolustustornin
+tapaan rakennettu kirkko siirtokunnassa.]
+
+[Kuva: WICCACON ELI PHILADELPHIAN UUDEMPI KIRKKO, valmistui 1700; on
+nykyäänkin käyttökuntoinen. Tunnetaan nimellä “Gloria Dei kirkko”.]
+
+Kun Uuden Ruotsin siirtokunta oli jo joutunut hollantilaisten valtaan,
+saapui vielä 1655 Ruotsista yksi siirtolaislaiva Delawareen, tuoden
+mukanaan toistasataa siirtolaista, joitten joukossa oli lähes sata
+Vermlannin suomalaista. Tämä laiva matkustajineen joutui
+luonnollisesti siirtokuntaa hallitsevien hollantilaisten vangiksi.
+Lähelläpä oli, ettei kaikkia heitä lähetetty takaisin Ruotsiin.
+Kuitenkin monien sovittelujen perästä sallittiin laivalla tulleitten
+varsinaisten siirtolaisten astua maihin Delawaressa ja asettua
+uudisviljelijöiksi maanmiestensä keskuuteen. Mutta retkikuntaan
+kuuluvat sotamiehet, laivan päälliköt y. m. lähetettiin takaisin
+Ruotsiin. Laiva lastineen vietiin Uuteen Amsterdamiin ja joutui
+Hollannin kauppayhtiön omaisuudeksi.
+
+Tämä toistasataa henkeä käsittävä siirtolaisjoukko lisäsi tuntuvasti
+siirtokunnan väkilukua. Kun sitäpaitsi näitten joukossa oli puolisen
+sataa naista, niin seurasi siitä, että alkoi muodostua koteja
+suomalaisten ja ruotsalaisten keskuuteen Amerikassa. Tämä väestö
+jäikin ainaiseksi asumaan Delawareen.
+
+Vaikkakin edellä mainittua retkeä on pidettävä viimeisenä varsinaisena
+siirtolaisten matkana Ruotsista Delawareen, niin saapuipa sentään
+seuraavan parinkymmenen vuoden sisällä vielä muutamia pienempiä
+joukkoja taikka yksityisiä hollantilaisilla laivoilla Amerikaan.
+Kerrankin kokoontui Vermlannin suomalaisia toistasataa henkeä
+käsittävä joukko Hollantiin pyrkiäkseen Delawareen. Näitten johdosta
+syntyi kirjevaihto Hollannin ja Ruotsin hallitusten välillä.
+Suomalaiset määrättiin palaamaan takaisin omille laitumilleen. Moniaat
+seikat viittaavat kuitenkin siihen, että osa näistä suomalaisista
+pääsi hollantilaisilla laivoilla haluamaansa Amerikaan. Kapteeni Peter
+Lucassonin mukana saapui 1663 kolmekymmentäkaksi Vermlannin
+suomalaista Delawareen. Tämä lienee viimeinen siirtolaisjoukkue edellä
+mainittuun siirtokuntaan Ruotsista ja Suomesta. Kaikkiaan lienee
+saapunut eri retkikuntien laivoilla noin tuhannen ruotsalaista ja
+suomalaista Delawareen. Hollantilaisten hallinnon aikana laskettiin
+heitä olevan noin kuusisataa henkeä, joista asekuntoisia miehiä
+satakolmekymmentä. Tuhannesta siirtokuntaan saapuneesta palasi
+takaisin Ruotsiin nelisensataa henkeä, enimmäkseen sotilaita ja
+linnojen palvelusväkeä. Siirtokuntaan jääneestä väestöstä toisen
+puolen muodostivat suomalaiset, joita kaikkiaan saapui siihen aikaan
+Amerikaan kolmesataa henkeä, jotka harvoja poikkeuksia lukuun
+ottamatta jäivät ainaiseksi siirtokuntaan.
+
+Delawaren siirtokunnan hallinnon järjestivät hollantilaiset siten,
+että varakuvernöörinä hoiti paikallisia asioita Jacob Alrich, asuen
+Kristiinassa. Mutta monet tärkeimmät asiat ratkaisi Uuden Alankomaan
+kuvernööri Stuyvesant itse. Ensi vuosinä epäilivätkin hollantilaiset
+niin ruotsalaisia kuin suomalaisiakin, peläten heidän indiaanein
+taikka englantilaisten kanssa liittoutuneina tekevän kapinan. Tähän
+pelkoon ei ollut vähääkään aihetta. Uudisasukkaat olivat rauhallisia.
+Ainoastaan siitä voitaisiin heitä syyttää, etteivät he kiirehtineet
+vannomaan uskollisuuden valaa Hollannin hallitukselle, mutta siihen
+taas oli syynä pitkät, vaikeat matkat ja hajanaiset olot.
+
+Muutamassa vuodessa saavuttivat kuitenkin Delawaren uudisasukkaat
+hollantilaisten luottamuksen. Varsinkin komisarius Willem Beckman,
+joka Alrichin kuoleman jälkeen varakuvernöörinä hoiti siirtokuntaa,
+näyttää luottaneen heihin täydellisesti. Apulaisena ja
+kielenkääntäjänä oli hänellä suomalainen Anders Jörken (Yrjönpoika).
+Siviilihallintoa ja oikeusistuinta hoiti eräs Beckman kuvernööri
+Stuvesantin alavirkamiehenä. Paikallishallinnon halpoittamiseksi
+valittiin erinäisiin virkoihin ruotsalaisia ja suomalaisia, joista
+mainittakoon kapteeni Sven Skute, luutnantti Gyllengren, Peter Rambo,
+Peter Kock, Anders Dalbo ja Olof Stille. Veroina tuli suorittaa
+uudisasukasten noin kuusi guldenia henkilöä kohden.
+
+Jo Printzin aikana ja myöhemmin rauhattomina aikoina muutti moniaita
+suomalaisia ja ruotsalaisia Marylandin puolelle, Elk Riverille ja
+Brandyvineen. Kun siirtokuntaan taas palautui rauhallisemmat ajat,
+niin muuttivat he takaisin Olof Stillen johtamina ja saivat
+uudistiloja Passayuong-puron varrelta. Marylandiin jäi kuitenkin
+muutamia suomalaisia: Johan Turunen, Marcus ja Johan Tomminen ja Abram
+niminen sotamies. Johan Tomminen oli taitava nikkari.
+
+Siirtokunnassa tapahtui silloin tällöin asioita, jotka johtivat
+asianomaiset oikeuteen. Niinpä Altoonan oikeudessa syytettiin
+suomalaista Evert Hendricksonia siitä, että hän syyttä ja suotta oli
+hyökännyt rauhallisen ja hyvänsuovan Jyrisen (Urrinen) Kynin päälle ja
+pidellyt häntä pahasti. Oikeudessa jossa oli todistajana muun muassa
+suomalainen Andies Andiesson, kävi ilmi se, että syytetty Evert
+Hendrickson oli yleisesti paikkakunnalla tunnettu riitapukari ja
+rauhanhäiritsijä sekä kaikin puolin vastuksellinen ja yleistä häiriötä
+synnyttävä naapuri, joka saattoi mennä kenen taloon tahansa tappelua
+ja riitaa haastamaan. Evert Hendrickson tuomittiin sakkoon ja
+poistumaan paikkakunnalta. Maksettuaan sakkonsa muutti hän Crane
+Hookiin ja oli myöhemmin osallisena “pitkän suomalaisen”
+kapinahankkeessa.
+
+Rauhantuomari Israel Helmin niskaan niinikään hyökkäsi lakituvassa
+Oele Oelsen niminen uudisasukas, repien vaatteita, mutta ei saanut
+aikaan ruumiillista vahinkoa. Hänet tietysti tuomittiin heti
+raskaaseen rahasakkoon. Suuren perheen isänä ja vähävaraisena miehenä
+sai hän myöhemmin sakkonsa anteeksi.
+
+Suomalaisten joukossa löytyi eräs perhe, joka eli alinomaisessa
+epäsovussa ja riidassa. Kaiken lisäksi rääkkäsi mies vaimoaan, antoi
+aikatavasta selkäänkin ja lopuksi ajoi pois kotoaan. Oikeudessa
+esiintyi miestä vastaan muitakin raskauttavia asioita, muun muassa
+siveysrikoksia, josta syystä vaimolle annettiin avioero ja puolet
+yhteisestä omaisuudesta. Tämä 1661 myönnetty avioero oli ensimäinen
+laatuaan Delawaressa.
+
+Pastori Laurentius Lock joutui ikävyyksiin, vieläpä tekemisiin
+oikeuden kanssakin. Hänen vaimonsa karkasi Jacob Joughin kanssa, ja he
+menivät asumaan joen toiselle puolelle suomalaisen Andries
+Hendricksenin uudistaloon. Mutta kun heidän olonsa tuli siellä
+tunnetuksi, pakenivat he Virginiaan ja sieltäkin kauemmaksi Uuteen
+Englantiin. Pastori Lock, saadakseen lapsilleen hoitajan, meni uusiin
+naimisiin, ennenkuin oli saanut laillista eroa entisestä vaimostaan.
+Kun hän sitäpaitsi vielä vihki erään parikunnan ilman asianomaiselta
+oikeudelta hankittua vihkilupaa, niin joutui hän syytteeseen ja
+tuomittiin sakkoon. Israel Helm koetti selittää oikeudessa, että
+Ruotsissa ja Suomessa juuri papit antoivat vihkiluvan ja vihkivät
+parikunnat. Pastori vetosi asiansa kuvernööri Stuyvesantiin selittäen
+siirtolaispapin vaikeuksia hänen hoitaessaan hajanaisia seurakuntia
+sekä että hän suuren perheen isänä oli kykenemätön maksamaan sakkoaan,
+jonka vuoksi hän pyysi sitä anteeksi. Kuvernöörin kirje komisarius
+Beckmanille määrää sakon annettavaksi anteeksi ja pastorin
+vapautettavaksi kaikista syytöksistä.
+
+Hollantilaisten hallitus Delawaressa tuli lyhytaikaiseksi, kestäen
+vain yhdeksän vuotta. Tapausten kulku saattoi Amerikassa asuvat
+ruotsalaiset ja suomalaiset Englannin hallituksen alle.
+
+
+
+
+ENGLANTILAISET VALLOITTAVAT UUDEN ALANKOMAAN
+
+
+Englannin nouseva kauppa- ja maailmanvalta, jolla oli laajoja alueita
+ja kukoistavat siirtokunnat Pohjois-Amerikassa, oivalsi
+hollantilaisten hallussa olevan Hudson-virran ja sen sataman tärkeyden
+kauppaan ja puolustukseen nähden. Englantilaisille siirtokunnille oli
+epäturvallista, kun siinä välillä oli Hollannin siirtokunta, joka
+liittoutuneena indiaanein taikka ranskalaisten kanssa saattoi asettaa
+Uuden Englannin siirtokunnat alttiiksi hyökkäykselle ja
+valloitukselle. Nämä seikat aiheuttivat sen, että Englanti päätti
+valloittaa hollantilaiset alusmaat Pohjois-Amerikassa.
+
+Yorkin herttua James, Englannin kuninkaan Kaarlo II:n veli, saapui
+1664 vahvalla laivastolla Amerikaan ja ankkuroi Long Islandin
+rannikolle, Uuden Alankomaan siirtokunnan etuvarustusten luokse. Hän
+ryhtyi piirittämään Uutta Amsterdamia, Amerikassa olevaa Hollannin
+hallituksen keskustaa. Kuvernööri Stuyvesantilla sattui tällä kertaa
+olemaan vain kaksisataa sotamiestä käytettävänä siirtokuntansa
+puolustamiseen ja hyvin rajoitettu määrä ampumatarpeita.
+Englantilaisten ylivoima oli ainakin kymmenkertainen. Yorkin herttua
+niin ollen kehoitti suosiolla antautumaan, luvaten hollantilaisille
+suojeluksen ja yksityisomaisuuden turvan. Hollannin kauppayhtiön
+omaisuus ja yleiset rakennukset lankeaisivat voittajalle. Stuyvesant
+joutui nyt aivan samaan asemaan, kuin hän itse oli pakoittanut Uuden
+Ruotsin komentajan Risingin alistumaan, nimittäin antautumaan vasten
+tahtoaan ja jättämään siirtokuntansa vieraan vallan haltuun.
+Aseellinen puolustus näet oli aivan turhaa, jota paitsi Uuden
+Alankomaan asukkaat peläten omaisuutensa tuhoamista vastustivat
+aseelliseen vastarintaan ryhtymistä ja vaativat Stuyvesantia
+antautumaan. Siihen hän suostuikin, ja niin päättyi tämäkin
+valloitussota verta vuodattamatta. Englannin haltuun tulivat täten
+Uuden Alankomaan siirtokunta Hudson-virran varrella ja Uuden Ruotsin
+siirtola Delawaressa.
+
+Englantilaiset valloitettuaan Uuden Alankomaan ja sen satamapaikan
+Uuden Amsterdamin, muuttivat tämän nimen valloittajan Yorkin herttuan
+kunniaksi New Yorkiksi. Useat muutkin paikat saivat englantilaisia
+nimiä: Kristiinasta tehtiin Altoona, Uplandista Chester, Finlandista
+Marcus Hook j. n. e.
+
+
+
+
+ENGLANNIN HALLITUKSEN JÄRJESTELY DELAWARESSA
+
+
+Syyskuulla 1664 purjehti englantilainen kapteeni Edward Carr,
+Delawaren varakuvernööriksi nimitettynä, saattamaan ruotsalaisten ja
+suomalaisten tietoon siirtokunnan tästä lähtien kuuluvan Englannin
+hallituksen alle sekä vaatimaan asukkailta uutta uskollisuudenvalaa.
+Delawaren väestölle ilmoitettiin, ettei siirtokunnan paikallisessa
+hallituksessa tulisi erityisempiä muutoksia tapahtumaan. Asukkaat
+saisivat säilyttää uskontonsa, kielensä, kansallisuutensa, tapansa,
+omaisuutensa ja nauttia yleensä samanlaisia oikeuksia, kuin naapurina
+asuvat Virginian siirtokunnan asukkaat nauttivat. Kuuden kuukauden
+kuluessa tuli asukasten vannoa Englannin hallitukselle
+uskollisuudenvala.
+
+Uskollisuuden valan olivat suomalaiset ja ruotsalaiset valmiit
+tekemään uudelle hallitukselle, niin ettei siinä erityisempiä
+vaikeuksia syntynyt viranomaisille, paitsi viivytyksiä, sillä
+uudisasukkaat ovat tällaisissa asioissa hitaita, eikä heillä aina ole
+tilaisuuttakaan saapua oikeuspaikalle. Mutta sitten annettiin määräys
+maitten omistuskirjain uudistamisesta. Joilla oli kiinnityskirjat,
+niiden tuli vaihtaa ne englanninkielisiin ja merkitä oikeuskirjoihin.
+Niiden, joilta kokonaan puuttui kirjallista oikeutta maihinsa, täytyi
+siinä tapauksessa todistaa asuneensa maitaan määrätyn ajan, saadakseen
+itselleen laillisen omistusoikeuden. Tämä asia synnytti muutamia
+vaikeuksia ja ikävyyksiä, varsinkin sivukylissä. Alettiin levittää
+huhua, että uudisasukkailta anastettaisiin maat ja asutukset.
+Tällainen epäluulo oli aivan aiheeton, sillä hallitus päinvastoin
+tahtoi kiinnityskirjain antamisen kautta ainaiseksi taata
+uudisasukkaitten oikeudet heidän maihinsa ja merkitä ne
+lakivoipaisessa järjestyksessä kirjoihinsa.
+
+_Pitkän suomalaisen kapinanhanke._ Eräs Marcus Jacobus, joka kehui
+olevansa Königsmarkin kreivin poika Ruotsista, alkoi levitellä
+valheita ja epäluottoa herättäviä puheita Englannin hallitusta
+vastaan. Hän sai kumppanikseen varakkaan suomalaisen uudisasukkaan
+Marcus Collmannin, joka osasi myöskin indiaanein kieltä. Yhdessä he
+kiertelivät suomalaisten, ruotsalaisten ja hollantilaisten luona
+Uplandissa, Finlandissa ja Crane Hookissa kehotellen uudisasukkaita
+kapinaan Englannin hallitusta vastaan, missä hommassa heitä tulisivat
+auttamaan indiaanit. Asia tuli englantilaisten viranomaisten tietoon
+ja kumpainenkin mies määrättiin vangittavaksi. Marcus Jacobus, jota
+ensimäisessä syytöskirjeessä kutsutaan “pitkäksi ruotsalaiseksi”,
+mutta myöhemmin “pitkäksi suomalaiseksi”, saatiin kiinni ja asetettiin
+syytteeseen. Marcus Collman pakeni indiaanein keskuuteen.
+
+Oikeudessa, jota käytiin lokakuulla 1669, tuomittiin “pitkä
+suomalainen” sopimattomista ja valheellisista puheistaan hallitusta
+vastaan sekä kansan kiihoittamisesta kärsimään ensin raipparangaistus
+ja sen jälkeen lähetettäväksi Barbadossaarelle Englannin
+vankilasiirtolaan. Talvella kärsi hän raipparangaistuksensa ja
+lähetettiin senjälkeen Barbadokseen.
+
+Uudisasukkaatkin saivat kärsiä tästä luullusta kapinahankkeesta,
+vaikka eivät he olleetkaan taipuneet kapinoimiseen. Kuitenkin
+jonkinlaista osallisuutta lienee tässä vaaralliselta näyttävässä
+asiassa ollut heillä, koskapa aina viiteenkymmeneen henkeen nouseva
+joukko suomalaisia, ruotsalaisia ja hollantilaisia sakotettiin, toisia
+lievemmin, toisia aina tuhanteen guldeniin saakka. Kapinahankkeen
+toinen päähenkilö Marcus Collman säästyi kokonaan kaikista
+rangaistuksista, sillä hänen saavuttuaan muutaman vuoden perästä
+takaisin kotiinsa, oli asia unohtunut, taikka englantilaiset olivat
+havainneet tämän asian olleen ei läheskään niin vaarallista ja
+pelättävää laatua, kuin se ensimältä oli näyttänyt.
+
+
+
+
+SUOMALAISET JA RUOTSALAISET LUOTTOTOIMISSA
+
+
+Siirtokunnan sisäisen hallinnon kehittyessä saavuttivat Delawaren
+vanhimmat siirtolaiset ajan pitkään täydellisen luottamuksen. Uplandin
+oikeudessa, joka kuninkaan käskystä ja nimessä pidettiin 1676,
+nimitettiin siviilihallintoa varten jonkinlainen lautakunta, jossa
+esimiehenä tuli olemaan varakuvernööri Edward Carr ja hallituksen
+edustajana kapteeni Johan Collier sekä jäseninä Peter Alrich, Otto
+Ernest Cock, Peter Rambo, Israel Helme, Peter Kock (Kukko), Lesse
+Andrie ja Oele Svenn.
+
+Kaikenlaisiin paikallisiin luottamustoimiin valittiin niinikään Uuden
+Ruotsin vanhimpia asukkaita, niinkuin esimerkiksi rauhantuomareiksi
+New Castlen piiriin Hans Block ja Johan Molikka (Mulilla), Delawaren
+jokialueelle Peter Rambo, Laes (Lassi) Andries, Wolle (Valee) Swaine
+ja Israel Helme. Tiekomisareiksi nimitettiin Peter Yokehane (Jokinen)
+Andrew Rambo ja Erick Mollika (Molikka).
+
+Englannin hallitus noudatti oikeuden ja kristillisyyden periaatteita,
+ja uudisasukkaat yleensä tunsivat itsensä verrattain onnellisiksi
+sellaisen hallituksen turvissa. Aikakautta kuvaavaa on seuraava
+julistus, jonka hallitus antoi Uplandin oikeudessa 1682. Siinä muun
+muassa sanotaan: “Olkoon kaikille tiettävä, että uskonnon pilkkaaminen
+ja vainoominen on kokonaan ankarasti kielletty ja että hallituksen
+luottamustoimiin ei oteta pilkkaajaa eikä sellaista, joka kieltää
+Jeesuksen Kristuksen. Jumalan pilkkaaminen rangaistaan. Sunnuntai on
+vietettävä lepopäivänä. Vanhoja tulee kunnioittaa. Väkijuomain myynti
+indiaaneille on ankarasti kielletty. Samoin kielletään miekkailut,
+kaksintaistelut, nyrkki- ja kukkotappelut, kortinpeluu, arpomiset,
+lotterit y. m. sellaiset. Rauhanhäiritseminen, siveetön puhe ja
+kielenkäyttö sakon uhalla kielletään.”
+
+Niinikään suositteli hallitus maanviljelyksen edistämistä Delawaressa,
+tarjoten uudisasukkaille lisää maita erittäin edullisilla ehdoilla.
+Seurauksena olikin, että melkein kaikki silloiset suomalaiset ja
+ruotsalaiset ottivat itselleen hyvinkin suuret alat maita turvatakseen
+lastensa aseman siirtokunnassa.
+
+
+
+
+PHILADELPHIAN KAUPUNGIN PERUSTAMINEN
+
+
+Delawaren jokilaaksoon perustettiin 1682 suuri kveekarien siirtokunta,
+josta myöhemmin kehittyi Pennsylvanian laaja valtio. William Penn,
+tämän siirtokunnan perustaja, oli englantilaisen amiraalin poika, joka
+jo nuorella iällään kääntyi tähän veljellisyyttä ja rauhaa rakastavaan
+kveekarien lahkokuntaan. Kun heitä Englannissa vainottiin, halusivat
+he muuttaa Amerikaan. William Penn, jolle Englannin hallitus hänen isä
+vainajansa ansioista oli melkoisesti velkaa, sai sen korvaukseksi
+laajat maa-alueet Amerikasta Delaware-joen länsipuolelta kveekarien
+siirtokunnan perustamista varten. William Penn joukkoineen astui
+maihin ensin New Castlessa, jossa kutsuttiin oikeustalolle
+alkuperäiset uudisasukkaat ruotsalaiset ja suomalaiset ja heille
+luettiin hallituksen kirje ja esitettiin uutten tulokkaitten
+siirtokunta-aie. Siitä purjehti joukko Uplandiin, jossa taas pidettiin
+edellämainitun tapainen kokous. Suomalaiset ja ruotsalaiset saivat
+pitää maansa ja omaisuutensa, mutta hallinnollisesti tulivat he tästä
+lähtien kuulumaan kveekarien siirtokunnan yhteyteen. Kveekarien
+siirtokunta kasvoi tavattoman nopeasti, sillä vuoden kuluessa toi 23
+laivaa heitä Englannista Pennsylvaniaan.
+
+Ensimäisenä toimena William Pennillä oli Philadelphian kaupungin
+perustaminen. Hän valitsi sille sopivan aseman Delaware- ja
+Wiccaco-jokien yhtymäpaikasta, joka maa-alue kuului Svenn eli Svanson
+nimisille veljeksille, joilta osto- ja vaihtokaupalla hankittiin
+omistusoikeus tulevalle siirtokunnan kauppakeskukselle. Se paikka,
+mihin ensimäiset kadut mitattiin, tunnettiin nimellä “Sauno” (sauna),
+joka nyt muutettiin veljellistä rakkautta merkitseväksi nimeksi:
+Philadelphia. Tämän kaupungin itäpuolella oli suomalaisten ja
+ruotsalaisten rakentama Wiccacon kirkko, joka kaupungin kasvettua jäi
+sen sisään. Ympäristöllä asui suomalaisia ja ruotsalaisia
+maanviljelijöitä siellä täällä, ja heidän sekaansa tuli sittemmin
+englantilaisia. Philadelphia kasvoi niinikään siihen aikaan tavattoman
+joutuin. Ensi vuonna jo rakennettiin kahdeksankymmentä taloa. Kaupunki
+olikin kauan aikaa suurin Pohjois-Amerikassa.
+
+Uuden siirtokunnan kuvernööri William Penn, jonka hallintoon joutui
+suurin osa entistä Uuden Ruotsin siirtolaa, oli ihmisystävällinen ja
+tunnollinen asioissaan ja saavutti alustalaistensa jakamattoman
+rakkauden. Suomalaisia ja ruotsalaisia kohteli hän kunnioitettavasti,
+osoitti heille huomattavaa luottamusta ja käytti heitä palveluksessaan
+erinäisissä toimissa. Kapteeni Lasse Cock, joka osasi useita kieliä,
+pysyi kuvernöörin kielenkääntäjänä koko elämänsä ajan. Kun paikallisen
+hallinnon järjestämistä varten pidettiin Philadelphiassa
+maakuntakokous, oli siellä englantilaisten edustajain rinnalla
+suomalaisia ja ruotsalaisiakin: Erick Mollika (Molikka), Wallis
+Svensson, Gunnar Rambo, Mauritz Stille ja Johan Cock.
+
+Kulkiessaan alueellaan tarkastamassa lääniään tutustui William Penn
+yhä enemmän noihin varhaisimpiin siirtolaisiin. Hän ihaili heidän
+ahkeruuttaan ja ihmetteli heidän lapsirikkauttaan, sillä hän tapasi
+kaikissa suomalais- ja ruotsalaisperheissä tuvan täydeltä kauniita,
+sinisilmäisiä, vaaleatukkaisia poikia ja tyttäriä. “Kauniimpia ja
+älykkäämpiä lapsia ei löydä mistään”, hän kirjoittaa. Lieneekö sitten
+totta, mitä eräs niiden aikain kuvaaja kertoo, että eräässä talossa
+samana yönä emäntä olisi saanut kaksoset, läävässä lehmälle syntynyt
+kaksi vasikkaa ja lampaalle kaksi karitsaa.
+
+Englantilaisten tulo Delawareen ja Philadelphian kaupungin
+perustaminen suomalaisten ja ruotsalaisten asukkaiden keskuuteen
+vaikutti sen, että näitten kielet alkoivat hävitä. Ainoastaan
+etäisimmillä seuduilla: Kristiinassa, Uplandissa, Finlandissa ja
+Racoonissa säilyivät vielä pohjolan kansain kielet ja tavat jonkun
+aikaa.
+
+
+
+
+SUOMALAISET JA RUOTSALAISET ASUTUKSET SEKÄ NIIDEN VÄKILUKU
+
+
+Viidenkymmenen vuoden kuluttua siitä, kun ensimäiset siirtolaiset
+saapuivat pohjolasta Delawareen, oli heitä levinnyt toistasataa mailia
+pitkälle ja noin puoltasataa mailia leveälle alueelle molemmin puolin
+leveän Delawaren jokivartta ja siihen juoksevien pienempien purojen
+varsille. Tärkeimmät näistä asutuksista olivat seuraavat:
+
+_Kristiina_, nykyinen Wilmingtonin kaupunki, siirtokunnan vanhin ja
+kauan aikaa tärkein asutuskeskus. Sinne rakennettu linna on hävinnyt,
+mutta sen tilalla on 1699 rakennettu kaunis kivikirkko.
+Kirkonkirjoissa ja hautapatsaissa tapaa suomalaisnimiä: Tossawa,
+Molikka, Laikkonen, Rambo, Sinnikka, Laitinen, Lohi y. m.
+
+_Crane Hook_, toista mailia Kristiinasta, maanviljelyskeskus. Sinne
+rakennettiin kirkko 1667, jota käytettiin, kunnes Kristiinan uusi
+kirkko valmistui. Kiviraunio osottaa nykyään vanhan kirkon paikkaa.
+Suomalaisia asui siellä: Bertti, Aksel, Ericke, Matt, Simon, Evert,
+joitten kaikkein nimeen on liitetty “ffin”. Näistä ovat sittemmin
+muodostuneet nimet Erickson, Mattson y. m.
+
+_Lapland_, lähellä Kristiinaa, on siitä merkillinen, että se on
+säilyttänyt tähän saakka nimensä, monien muitten alkuperäisten nimien
+muuttuessa englantilaisiksi. Nimestä päättäen on siellä asunut joku
+lappalaisniminen tai Lapista kotoisin oleva uudisasukas.
+
+_New Castle_, Kristiinasta etelään, jossa oli aikoinaan Kolminaisuuden
+linna. Siellä asuivat Lassi Olson, Henry Halso, Tossavan leski
+poikineen, suomalainen Clement ja Lassi Peterson y. m.
+
+_Upland_, nykyinen Chesterin kaupunki, sijaitsee Wilmingtonin ja
+Philadelphian keskivälillä, oli siirtokunnan vanhimpia ja tärkeimpiä
+asutuksia. Tuonnempana oli siellä oikeuspaikkakin ja hallinnollinen
+keskusta. Suomalaisnimisiä: Urrinen, Lausa y. m. Uplandissa asui
+myöskin hollantilaisia.
+
+_Finland_, nykyinen Marcus Hook, lähellä Uplandia, kauniilla paikalla
+Delawaren varrella, oli suomalaisen asutuksen tärkeimpiä keskuksia.
+Siellä vaikutti kauan aikaa pastori Laurentius Lock, ja siellä kuoli
+siirtokunnan johtomies Otto Ernest Cock 1698. Varhaisimpia asukkaita:
+Olli Rause eli Rasi, Johan Hulke, H. Lausa, Kello-Olli ja Suutari-
+Olli, Olli Toersen y. m.
+
+_Ammasland_, jonka nimi johtuu sanasta amma = lapsenamma. Paikka on
+lähellä Finlandia, ja asui siellä sekä suomalaisia että ruotsalaisia.
+Vaikea on aina nimistäkään päättää, kumpaanko kansallisuuteen
+kuuluivat: Olla Sloube, Juno Stoleop, Barttell, Matias Mathiesson,
+Martin Martinsson.
+
+_Tinicum_, Uplandin kohdalla saarella. Siellä asui melkoinen joukko
+uudisasukkaita, jotka sinne laittoivat asuntonsa Göteborg-linnan
+turviin. Siellä oli Printzin kartano ja kirkko. Nykyään kuuluu saari
+Philadelphian kaupungille, ja on siellä sairaaloita y. m. yleisiä
+rakennuksia.
+
+Nykyisen Philadelphian kaupungin alueella ja lähistöllä oli
+siirtokunnan kolmas laaja asutuskeskus, jonne suomalaiset ja
+ruotsalaiset uudisasukkaat asettuivat Vaasan, Korsholman ja Tornion
+linnojen turviin. Tämän alueen tärkeimmät paikat olivat:
+
+_Wiccaco_, Delawaren rannalla, sai ensimäiset asukkaat 1643. Sinne
+rakennettiin pieni kirkkokin 1677 ja myöhemmin kaunis tiilikirkko.
+Alue kuuluu nykyään Philadelphian kaupunkiin. Ensimäisiä asukkaita:
+Fredrik Halttonen, Johan Rambo, Sven Swensson, Kokko ja Juustinen.
+
+_Kingsessa_, Philadelphian luoteispuolella. Siinä asuivat Maria Johlum
+lapsineen, Manns Justice (Juustinen), Anders Kukko, Maunu Rambo y. m.
+
+_Kaliohook_, niinikään maanviljelysseutu, jossa asuivat Israel Morten,
+Fredrik ja Anders Laikkonen, Anders Culin y. m.
+
+_Pennspeck_, Philadelphian laitaosassa, maanviljelysseutu, jossa
+asuivat Maria Lejcon (Laikkonen l. Leikkonen), Benjami, Johan ja Jacob
+Bure (Pori?) y. m.
+
+_Malzang_, jossa asuivat Johan Sinnikka, Johan Jesse sekä Rambon,
+Juustisen ja Stillen sukuun kuuluvia uudisasukkaita.
+
+_Racoon Creek_, New Jerseyn puolella, Uplandin ja Finlandin kohdalla,
+Delawaren itärantamalla, oli siirtokunnan neljäs tärkein ja laajin
+asutuskeskus. Siellä oli laajat laitumet ja hyvät kalavedet ja senpä
+tähden sinne kasvoikin suuri suomalaiskylä. Ensi aikoina ei
+suomalaisilla ollut järjestettyä seurakuntaa, vaan kävivät he milloin
+Kristiinan, milloin Tinicumin kirkossa. Pastori Laurentius Lock asui
+heidän keskuudessaan jonkun aikaa. Sittemmin 1707 rakennettiin sinne
+pieni kirkkokin, ja alueesta muodostui seurakunta. Racoonin
+vanhemmista asukkaista mainittakoon: Israel Helmi, Peter Rambo, Peter
+Jokinen, William Urrinen, Matias Matiasson, Väänänen ja Kamppi.
+Paikkakuntaa kutsuttiin myöskin “jokialueeksi”. Nyttemmin tunnetaan se
+nimellä Swedesborough.
+
+[Kuva: KOLMINAISUUDEN KIRKKO. Kristiinassa eli Wilmingtonissa,
+rakennettu 1699. Uudistettiin nykyiseen asuunsa 1802.]
+
+_Mollica Hill_, lähellä Racoonia, sai nimensä Erick Molikasta, joka
+Racoonista siirtyi sinne uudisasukkaaksi. Tämä suomalainen
+korvenperkaaja kuoli 1693, elettyään sata vuotta. Häneltä jäi suuri
+perhe ja laajat viljelykset. Tämä paikkakunta on säilyttänyt näihin
+saakka alkuperäisen nimensä.
+
+Muutamista muista siirtokunnan pienemmistä asutuksista mainittakoon
+_Witka Cossa_, Svanson veljesten asunto, _Maticum_, jossa oli Lockin
+ja Alrichin syrjämaat, _Dear Point_, suomalaisten Sinnikan, Breven ja
+Andersin talot, _Kivikisse_, jossa asuivat Elisabeth Dalbo, Lassi
+Collman, Otto Francis y. m. sekä _Finn Point_, nähtävästi
+lauttauspaikka Delawaren rannalla, lähellä Philadelphiaa. Marylandin
+puolella olivat _Elk River_ ja _Brandyvine_, jossa asuivat Johan
+Turunen, Tommisen veljekset ja Abram niminen vanha sotamies
+perheineen.
+
+Vuonna 1693 laskettiin nämä hajalla asuvat suomalaiset ja ruotsalaiset
+viimeinen kerta. Heillä oli silloin vielä sellainen keskinäinen
+yhteys, että tällainen väkiluvun laskeminen erityisesti juuri heidän
+keskuudessaan kävi mahdolliseksi. Heitä oli silloin 188 perhettä,
+yhteensä 942 henkeä. Perhekunnittain laadittu lista lähetettiin
+Ruotsin hallitukselle saman kirjeen mukana, jossa siirtolaiset
+pyysivät itselleen opettajia ja tarpeellisia kirjoja. Tämä
+nimiluettelo on erittäin arvokas ja ansaitsee tulla julkaistuksi
+tässäkin.
+
+    Hindrich Anderson         5
+    Johan Anderson            7
+    Johan Anderson            9
+    Johan Anderson            5
+    Johan Arian               6
+    Joram Bagman              3
+    Anders Benston            9
+    Bengt Bengston            2
+    Anders Bonde             11
+    Johan Bonde               1
+    Sven Bonde                5
+    Lars Bure                 8
+    William Cabb              6
+    Christian Classon         7
+    Jacob Classon             6
+    Jacob Clemsson            1
+    Eric Cock                 9
+    Gabriel Cock              7
+    Johan Cock                7
+    Kapt. Lasse Cock         11
+    Mons Cock                 8
+    Otto Ernest Cock          5
+    Hindrich Collman          1
+    Conrard Constantine       6
+    Johan von Cullen          5
+    Otto Dahlbo               7
+    Peter Dahlbo              9
+    Hinric Danielsson         5
+    Thomas Dennis             6
+    Anders Didrickson         1
+    Olle Dirickson            7
+    Staphan Ekhorn            5
+    Erick Ericsson            1
+    Göran Ericsson            1
+    Matte Ericsson            3
+    Hindrich Faske            5
+    Casper Fisk              10
+    Mathias de Foff           6
+    Anders Frende             4
+    Nils Frendes              7
+    Olle Fransson             7
+    Eric Gästerberg           7
+    Nills Gästenberg          3
+    Eric Göransson            2
+    Brita Göstfsson           6
+    Hans Göstafsson           8
+    Jons Göstfsson            7
+    Mons Göstafsson           2
+    Johan Grantrum            3
+    Lars Halling              1
+    Mons Hallton              9
+    Israel Helm               5
+    Johan Hindersson Jr.      3
+    Anders Hindricksson       4
+    David Hindricksson        7
+    Jacob Hindricksson        5
+    Johan Hindricksson        6
+    Johan Hindricksson        5
+    Matts Holsten             7
+    Anders Hoppman            9
+    Anders Hoppman            7
+    Frederic Hoppman          7
+    John Hoppman              7
+    Nicholas Hoppman          5
+    Hindrick Ivarsson         9
+    Hindrick Jacob            1
+    Matts Jacob               1
+    Hindrick Jacobson         4
+    Peter Jaccom              9
+    Lars Johansson            6
+    Simon Johansson          10
+    Anders Jonsson            4
+    Didrich Johnsson          5
+    Jons Jonsson              2
+    Mons Jonsson              3
+    Nils Jonsson              6
+    Thomas Jonsson            1
+    Christiern Jöransson      1
+    Christiern Jöransson      1
+    Hans Jöransson           11
+    Joran Joransson           1
+    Lasse Kempe               6
+    Morten Knutsson           6
+    Olle Kuckow               6
+    Hans Kyn's wid.           5
+    Jonas Kyn                 8
+    Matts Kyn                 3
+    Frederic König            6
+    Nils Laican               5
+    Hindrich Larsson          6
+    Lars Larsson              7
+    Lars Larsson              1
+    Anders Lock               1
+    Mons Lock                 1
+    Antonij Long              3
+    Robert Longhorn           4
+    And. Persson Longoker     7
+    Hans Lucasson             1
+    Peter Lucasson            1
+    Peter Lucasson            1
+    Johan Matsson            11
+    Nils Matsson              3
+    Christopher Meyer         7
+    Paul Mink                 5
+    Eric Molica               8
+    Johan Monsson             5
+    Morten Mortensson Jr.    11
+    Morten Mortensson se.     3
+    Matts Mortensson          4
+    Michael Nilsson           4
+    Anders Nilsson            4
+    Michael Nilsson          11
+    Hans Olsson               5
+    Johan Ommerson            5
+    Lorentz Ostersson         2
+    Hindrich Parchon          4
+    Bengt Paulsson            5
+    Göstaf Paulsson           6
+    Olle Paulsson             9
+    Peter Paulsson            5
+    Lars Pehrsson             6
+    Olle Pehrsson             6
+    Brita Petersson           5
+    Carl Petersson            7
+    Hans Petersson            5
+    Hans Petersson            7
+    Lars Petersson            1
+    Paul Petersson            3
+    Peter Petersson           3
+    Peter Stake l. Petersson  3
+    Reiner Petersson          3
+    Anders Rambo              9
+    Gunnar Rambo              6
+    Johan Rambo               6
+    Peter Rambo jr.           6
+    Peter Rambo se.           2
+    Matts Repott              3
+    Nils Repott               3
+    Olle Resse                5
+    Anders Robertsson         3
+    Paul Sahlung              3
+    Isaac Savoy               7
+    Johan Schrage             6
+    Johan Skute               4
+    Anders Seneca             5
+    Broor Seneca              7
+    Jonas Skagge's wid.       6
+    Johan Skrika              1
+    Matts Skrika              3
+    Hindrich Slobey           2
+    Carl Springer             5
+    Mons Staake               1
+    Chiertin Stalcop          3
+    Johan Stalcop             6
+    Peter Stalcop             6
+    Israel Stark              1
+    Matts Stark               3
+    Adam Stedman              8
+    Asmund Stedman            5
+    Benjamin Stedman          7
+    Lucas Stedham             7
+    Lyloff Stedham            9
+    Johan Stille              8
+    Jonas Stilman             4
+    Johan Stilman             5
+    Peter Stilman             4
+    Olle Stobey               3
+    Gunnar Svensson           5
+    Johan Svensson            9
+    William Talley            7
+    Elia Tay                  4
+    Christiern Thomo's
+      Olle Thompsson          9
+      wid.                    6
+    Olle Thorsson             4
+    Hindrich Tossa            5
+    Johan Tossa               4
+    Lars Tossa                1
+    Matts Tossa               1
+    Cornelius van der Weer    7
+    William van der Weer      7
+    Jacob van der Werr        3
+    William van der Werr      1
+    Jesper Wallraven          7
+    Jonas Walraven            1
+    Anders Weinon             4
+    Anders Wihler             4
+
+Siirtokunnan väestön suomalainen kansanaines muodosti ainakin puolet
+koko väkiluvusta, vaikka suomalaisia nimiä esiintyy harvassa. On
+otettava huomioon, että suomalaiset käyttivät varsin yleisesti
+ruotsalaisia nimiä tullessaan Delawareen. Sellaisia uudisasukkaita,
+joilla oli pitkät ja vaikeat suomalaisnimet, alettiin kutsua
+ristimänimillä: Anders, Erick, Hendrick j. n. e. Näistä johtuivat
+heidän lapsilleen nimet Andersson, Erickson, Hindrickson j. n. e.
+
+Näytteeksi suomalaisten nimien muunnoksista, jotka esiintyvät edellä
+mainitussa listassa ja muuallakin mainittakoon:
+
+Halttonen—Hallton—Halton—Holton.
+
+Helmi—Helme—Helm.
+
+Jokinen—Yokehane—Jockin—Joccum.
+
+Juustinen—Justinsen—Justisen—Justice.
+
+Kamppi—Kampe—Kempe—Kemp.
+
+Kokko—Kooko—Kock.
+
+Kukko—Kuckow—Kock—Cock—Cox.
+
+Laikkonen—Laickan—Loikan—Laican.
+
+Leikkonen—Leikon—Lejcon—Leicon.
+
+Laitinen—Laiton—Litien.
+
+Lohi—Lohe—Loe.
+
+Molikka—Mollika—Mollica (Molica).
+
+Parkkonen—Parchon.
+
+Rasi eli Resse—Rause—Rees—Roos.
+
+Ripartti—Reportt.
+
+Sinnikka—Sinicka—Senike.
+
+Tomminen—Tommison—Thompson.
+
+Tossava—Tossa—Tussey.
+
+Turunen—Turner.
+
+Urrinen—Yurien—Arien.
+
+Wainonen—Weinon.
+
+Wäänänen—Waneeman.
+
+
+
+
+
+
+
+IV. LUTERILAINEN KIRKKO JA YHTEYS RUOTSIN KANSSA
+
+
+NEUVOTTELUT PAPPIEN LÄHETTÄMISESTÄ RUOTSISTA
+
+
+Delawaren siirtokunnan jouduttua ensin hollantilaisten ja sittemmin
+englantilaisten hallintoon katkesi valtiollinen ja kansallinen yhteys
+emämaan Ruotsin kanssa. Suomalaisten ja ruotsalaisten sekä kansallinen
+että henkinen asema näytti toivottomalta, mutta luterilainen kirkko
+rakensi sillan, jonka kautta henkinen yhteys säilyi siirtokunnan ja
+kotimaan välillä parisen vuosisataa.
+
+Siirtokunnassa oli kolme laajaa seurakunta-aluetta: Kristiina, Wiccaco
+ja Racoon. Näitä seurakuntia hoiti pastori Laurentius Lock, ensin
+yksinään, sittemmin hollantilaisen pastori Fabritiuksen kanssa.
+Sattumalta matkusteli sihen aikaan Amerikassa siirtokunnan entisen
+kuvernöörin sisarenpoika Anders Printz, käyden myöskin tervehtimässä
+maanmiehiään Delawaressa. Palattuaan takaisin Ruotsiin valitteli hän
+siirtokunnan hengellistä tilaa ystävälleen Göteborgin postimestarille
+Johan Thelinille. Tämä hurskas ja kansalaistensa henkistä puutetta
+säälivä mies kirjoitti asiasta Ruotsin silloiselle kuninkaalle.
+
+Jonkun ajan kuluttua antoi kuningas postimestari Thelinille kehotuksen
+kirjoittaa Delawaren siirtokunnassa asuville ruotsalaisille ja
+suomalaisille, tiedustaen, kuinka monta opettajaa siellä
+tarvittaisiin, mitä uskonnollisia kirjoja ja kuinka paljo niitä tulisi
+lähettää. Viipymättä kirjoitti Thelin Amerikassa asuville
+maanmiehilleen kirjeen, joka saapui perille 1693. Siirtokunnassa
+syntyi yleinen riemu, ja asian johdosta pidetyt kokoukset muistuttivat
+juhlapäiviä. Samalla kun merkittiin perheissä tarvittavat kirjat,
+samalla laskettiin henkilölukukin ja tehtiin luettelo asukkaista.
+
+Siirtokunnan tarpeet esitettiin pitkässä C. C. Springerin taidokkaasti
+laatimassa kirjeessä, joka oli päivätty 31 p. toukok. 1693.
+Luterilainen kirkko oli heille rakas, ja mielellään kokoontuivat he
+kirkkoihinsa ja perhehartaushetkiin, mutta opettajista oli puute.
+Sittenkuin siirtokunta oli menettänyt itsehallintonsa, oli heidän
+keskuuteensa jäänyt ainoastaan yksi kotimainen opettaja, pastori
+Laurentius Lock, joka kuolemaansa saakka 1688 oli hoitanut laajaa
+aluetta. Hänen jälkeensä oli heille kirkollista palvelusta tehnyt
+hollantilainen pastori Fabritius, joka myöskin nyt oli jo vanha ja
+sokea. Seurakuntain harras pyyntö olisi, että Ruotsista lähetettäisiin
+kaksi sellaista opettajaa, jotka saarnaamisen ja opettamisen ohella
+kykenisivät torjumaan heidän keskuuteensa leveneviä harhaoppeja.
+Seurakunnat sitoutuivat maksamaan opettajilleen palkan, mutta
+kyytikustannukset pyydettiin Ruotsin hallituksen suorittamaan.
+Edelleen lausuivat he toivomuksensa saada seuraavan määrän
+ruotsinkielisiä kirjoja: kaksitoista Raamattua, kolme saarnakirjaa,
+neljäkymmentäkaksi virsikirjaa, sata rukouskirjaa, kaksisataa aapista,
+kaksisataa katekismusta y. m. Suomenkielisiä kirjoja ei tarvitsisi
+lähettää, sillä kaikki osasivat ruotsia.
+
+Kirjeen allekirjoittajina olivat seuraavat: Erick Cock, Peter
+Gunnarson Rambo, Michael Laickan (Laikkonen), Peter Cock, Carl
+Gustafsson, Arick Molica (Molikka), Sven Svansson, Anders Vieler,
+Anders Bonie, Otto Ernest Cock, Hans Laikan (Laikkonen), Casper Fisk,
+Anders Bengtsson, Lars Bure, Hans Georgen, Capt. Lars Cock, Gunnard
+Rambo, Israel Helm, Johan Hoppman, Bror Hinnike (Hinnikka), Morten
+Mortensson, Jerta Ferding, Jasper Walraven, Peter Johnsson, Johan
+Stille, Morten Mortensson jr., Hans Nilsson, Otto Thompson, Peter
+Matsson ja Carl C. Springer. Kirjettä lähetettiin kaksi kappaletta
+Ruotsiin, toinen englantilaisessa, toinen hollantilaisessa laivassa,
+ja saapuivat molemmat perille.
+
+Postimestari Thelin lähetti siirtokunnasta saapuneen kirjeen
+viipymättä kuninkaalle ja Ruotsin hallitusneuvostolle. Kului kuitenkin
+pari vuotta, ennenkuin Delawaressa asuvien anomus otettiin
+käsiteltäväksi hallitusneuvostossa ja valtiopäivilläkin. Kaikkialla
+kannatettiin siirtolaisten avustamista opettajien ja tarpeellisten
+kirjojen hankkimisessa. Vieläpä ryhtyi hallitus sellaisiin
+toimenpiteisiin, että kirjat hankittaisiin osaksi valtion varoilla,
+osaksi lahjoina ja ne kaikki sittemmin jaettaisiin lahjaksi
+siirtokunnassa asuville perheille.
+
+Upsalan arkkipiispa Svebelius velvoitettiin konsistorinsa avulla
+hankkimaan Delawareen kaksi sellaiseen toimeen sopivaa pappismiestä,
+joiden kyydin suorittaisi valtio, vieläpä heitä erityisemmin
+palkitseisikin sen lisäksi, mitä he tulisivat saamaan seurakunniltaan
+Amerikassa. Upsalan tuomiokapituli valitsi siirtolaispapeiksi Anders
+Rudmanin ja Erick Björkin, jotka kumpainenkin olivat lahjakkaita ja
+oppineita nuoria pappismiehiä. Hallitus vielä näitten lisäksi valitsi
+kolmannenkin opettajan, pastori Jonas Aurenin, jonka tuli matkustaa
+Delawareen ikäänkuin tarkastusmatkalle ja palata mahdollisimman pian
+takaisin esittelemään hallitukselle siirtokunnan sisäistä elämää ja
+mahdollisia tarpeita.
+
+Matkalle läksivät kaikki kolme 1697, mukanaan runsas varasto kirjoja.
+Matka suoritettiin englantilaisilla laivoilla, ja saapuivat he samana
+vuonna Philadelphiaan. Saavuttuaan Amerikaan jakoivat he työnsä sillä
+tavalla, että pastori Björkin hoitoon tulivat Kristiinan sekä Crane
+Hookin seurakunnat ja saarnapaikat, pastori Rudmanin hoitoon Wiccacon
+eli Philadelphian seurakunta, Uplandin, Tinicumin ja Finlandin
+saarnapaikat sekä pastori Aurenin hoitoon syrjäalueet Elk-joella,
+Racoonissa, Molikkamäellä y. m. Hedelmällinen oli se työ, mitä nämä
+uskolliset opettajat, varsinkin Björk ja Rudman, tekivät Delawaren
+siirtokunnassa.
+
+
+
+
+KRISTIINAN ELI WILMINGTONIN SEURAKUNTA
+
+
+Kristiinan linnassa alettiin pitää säännöllisiä kirkonmenoja 1640.
+Kaksi vuotta myöhemmin rakennettiin pieni kirkkokin, ensimäinen
+luterilainen kirkko Amerikassa. Pastori Torkillus saarnasi kirkossa
+kuolemaansa saakka 1643. Hänen jälkeensä opettivat iankaikkisen elämän
+totuuksia pastorit Christopher, Fluviander, Holz, Nertius ja Hjort,
+kukin viipyen Amerikassa vain vähemmän aikaa. Kuvernööri Printzin
+aikana hoiti Kristiinan seurakuntaa Campanius Holm kuusi vuotta
+erityisellä menestyksellä ja siunauksella. Hän opetteli indiaanein
+kieltäkin, selitti heillekin Jumalan sanaa ja käänsi Lutheruksen Vähän
+Katekismuksen heidän kielelleen. Usein olivat indiaanit läsnä linnan
+kirkossa pidettävissä Jumalan palveluksissa. He ensimältä ihmettelivät
+suuresti sitä seikkaa, että yksi mies puhui kaiken aikaa toisten
+kuunnellessa. Heidän mielestään olisi kaikkien pitänyt puhua ja
+touhuta.
+
+Delawaren siirtokunnan menetettyä itsehallintonsa siirtyivät opettajat
+kotimaahansa, paitsi Laurentius Lock, joka jäi yksinään hoitamaan
+hajalla asuvia uudisasukkaita, saarnaten Kristiinassa, Crane Hookissa,
+Racoonissa y. m. Neljäkymmentä vuotta eli kuolemaansa saakka 1688 oli
+hän maanmiestensä hengellisenä neuvojana.
+
+Englantilaisten hallinnon aikana ja siirtokunnan muutenkin
+vaurastuttua kävi Kristiinan linna tarpeettomaksi, josta syystä se sai
+rappeutua. Linnan kirkkoakin kohtasi sama hävitys. Kristiinassa ja sen
+ympäristöllä asuvat suomalaiset ja ruotsalaiset rakensivat kaupungin
+laitaan, Crane Hookiin, uuden kirkon 1667. Tätä kokoushuonetta
+käytettiin niin kauan kuin uusi kirkko rakennettiin Kristiinaan.
+
+Pastori Björkin saavuttua Delawareen alkoi uusi ja hedelmällinen aika
+Kristiinan seurakunnalle. Ollen inokas ja lahjakas saarnamies,
+uskollinen ja uuttera Jumalan valtakunnan työntekijä, sai hän Herran
+tulen syttymään seurakunnassaan. Seurauksena oli se, että Crane
+Hookissa sijaitseva pieni kirkko kävi ahtaaksi. Itsestään seurasi
+kysymys uuden ja tilavamman kirkon rakentamisesta Kristiinan eli
+Wilmingtonin kaupunkiin. Vanhan linnan historiallisesti muistorikas
+alue valittiin uuden kirkon ja sen yhteyteen tarkoitetun hautausmaan
+paikaksi.
+
+Rakennustyöhön ryhdyttiin 1698. Seurakunnalla ei ollut varsinaista
+rakennuskassaa kuin nimeksi. Varoja täytyi kerätä ja lainata. Auliisti
+seurakuntalaiset avustivatkin kirkkonsa rakentamisessa, toiset
+lahjotellen rahaa, toiset rakennustarpeita, toiset tehden päivätöitä
+ja toiset antaen ruoka- y. m. varoja. Valmiiksi tultuaan maksoi se
+kahdeksansataa Englannin puntaa. Se on rakennettu vaaleanharmaasta
+graniitista ja on kuuttakymmentä jalkaa pitkä, kolmeakymmentä jalkaa
+leveä ja kahtakymmentä jalkaa korkea. Sitä kaunistaa viisi
+goottilaista kaari-ikkunaa ja kolme kaariovea. Kirkon peräseinustalle
+laitettiin rautainen kaarikirjoitus, jossa on seuraavat sanat: “Si Deo
+Pro Nobis, Quis Contra Nos”. (Kun Herra on kanssamme, kuka voi olla
+meitä vastaan).
+
+Kolminaisuuden sunnuntaina 1699 vihittiin tämä kaunis Herran temppeli
+pyhään tarkoitukseensa, jolloin se nimitettiin “Pyhän Kolminaisuuden
+kirkoksi”. Tilaisuuteen oli saapunut sellainen määrä suomalaisia ja
+ruotsalaisia kautta Delawaren ja Pennsylvanian, ettei koskaan ennen
+ollut heitä yhtaikaa nähty niin paljon koossa. Kirkon vihkimisen
+toimittivat pari vuotta sitten siirtokuntaan saapuneet pastorit:
+Rudman, Björk ja Aurén.
+
+Toistasataa vuotta pysyi tämä kirkko Wilmingtonissa ja sen
+ympäristöllä asuvien luterilaisten rakkaana kokouspaikkana. Siihen
+rakenettiin myöhemmin tornikin, ja on se nykyäänkin sievimpiä kirkkoja
+Wilmingtonissa. Tällä ajalla, jolloin seurakunta pysyi luterilaisena,
+hoitivat sitä seuraavat, Ruotsista saapuneet papit: Erick Björk,
+Anders Hesselius, Samuel Hesselius, Johan Engberg, Petrus Tranberg,
+Israel Acrelius, Erick Unander, Andrew Borell ja Laurentius Girelius.
+Useimmat edellä mainituista opettajista palasivat takaisin
+kotimaahansa, muutamat hoitivat seurakuntaa kuolemaansa saakka.
+Girelius oli viimeinen luterilainen opettaja Kristiinan seurakunnassa
+ja hoiti sitä kaksikymmentäneljä vuotta eli kuolemaansa asti 1791.
+Hänen jälkeensä hoitivat seurakuntaa englantilaiset papit, ja kirkko
+ajanpitkään joutuikin episkopaalikirkkokunnan haltuun.
+
+Kirkonkirjoissa tapaa runsaasti suomalaisia nimiä. Esimerkkeinä näistä
+mainittakoon muutamia vihityitä: Annikka Tossava ja Olof Monsson,
+Johan Senike (Sinnikka) ja Ingebor Tossava, pastori Samuel Hesselius
+ja Briita Leikon (Laikkonen), Francis Laiton (Laitinen) ja Sarah Ford,
+Jacob Kock ja Martta Rambo, Johan Grishead ja Sarah Halton
+(Halttonen), George Stanton ja Anna Tussey (Tossava), Willian Bryce ja
+Maria Mollican (Molikka). — Ehtoollisvieraina merkittiin 1713 muitten
+muassa olleen: Litien (Laitinen) vaimoineen, Henry Roiko ja Annikka
+Tossava. Hautausmaalla ovat säilyneet Tossavan ja Justisen (Juustisen)
+hautakivet.
+
+
+
+
+WICCACON ELI PHILADELPHIAN SEURAKUNTA
+
+
+Niinkuin edellä on jo kerrottu, asettui Schuylkill- ja Wiccaco-jokien
+välille, Delawaren rantamille ja näitten haarajokien varsille joukko
+suomalaisia ja ruotsalaisia uudisasukkaita kuvernööri Printzin aikana
+sikäläisten pienten linnojen: Uuden Korsholman, Uuden Vaasan ja
+Tornion turviin. Aikaa voittaen muodostui seudusta yksi siirtokunnan
+tärkeimpiä asutuskeskuksia. Sinne rakennettiin 1677 pieni,
+puolustustornia muistuttava kirkkokin. Kun sittemmin tälle asutukselle
+perustettiin Philadelphian kaupunki, sai Wiccacon kirkko keskeisen
+aseman. Sinne saapuivat uudisasukkaat läheltä ja kaukaa
+jumalanpalveluksiin. Samalla matkallaan etäisimmät ajoivat tärkeimmät
+kaupunkiasiansakin.
+
+Pastori Rudmanin saavuttua Philadelphiaan ja hänen saarnattuaan
+Wiccacon vanhassa kirkossa muutamia kertoja alkoi se tuntua ahtaalta
+eikä muutenkaan enää voinut täyttää kasvaneen seurakunnan tarpeita.
+Syntyi kysymys uuden, tilavamman ja ajanmukaisemman kirkon
+rakentamisesta. Seurakunnalla oli rakennusrahastossa neljänsadan
+punnan säästö. Kirkon paikasta syntyi kuitenkin vakavia
+erimielisyyksiä, mitkä ehkäisivät rakentamista noin vuoden aikaa.
+Alempana jokivarrella asuvat seurakuntalaiset pyysivät uuden kirkon
+rakentamista Passayungiin, jossa seurakunnalla oli maata ja pappila.
+Kaupunkilaiset ja Schuylkillin varrella asuvat vaativat kirkon
+rakennettavaksi entisen kirkon viereen, siis vanhalle paikalle, sillä
+siellä se kaupungin kasvaessa tulisi olemaan aina edullisimmalla
+paikalla. Uplandin, Finlandin ja Racoonin asukkaat keräsivät
+viisikymmentäkolme nimeä, jotka tahtoivat uuden kirkon rakennettavaksi
+Tinicum-saarelle. Asian ratkaisemiseksi täytyi ryhtyä sovitteluun, ja
+pyydettiin kuvernööri Markhamia siinä antamaan arvokasta neuvoaan ja
+apuaan. Vihdoin päästiin yksimielisyyteen siitä, että kirkko
+rakennettaisiin entisen viereen, johon hankittaisiin yksi eekkeri
+lisää maata. Se saatiin lahjaksi Sven Svenssonilta.
+
+Rakennustyöhön ryhdyttiin 1699, ja valmistui kirkko verrattain pian.
+Kooltaan on se saman kokoinen kuin Kristiinankin uusi kirkko, mutta
+rakennusaineena käytettiin tiiliä. Tavallaan tämä on myöskin
+ristikirkko, jota kaunistaa tasasuhtaisen korkea torni. Ensimäisenä
+kolminaisuuden sunnuntaina 1700 vihittiin tämä siirtokunnan kaunein
+kirkko pyhään tarkoitukseensa ja sai nimekseen “Gloria Dei kirkko”.
+
+Toistasataa vuotta säilyi tämä kirkko luterilaisten rakkaana
+kokouspaikkana Philadelphiassa. Tällä ajalla hoitivat seurakuntaa
+seuraavat Ruotsista tulleet papit: Anders Rudman, Jonas Lindeman,
+Gabriel Falk, Johan Nylander, Gabriel Nesman, Olof Parlin, Carl
+Wrangel, Anders Cores, Matias Hultzen ja Michael Collin, joka kuoli
+1831 ja oli viimeinen luterilainen opettaja Wiccacon seurakunnassa.
+Hänen jälkeensä hoitivat seurakuntaa jonkun aikaa episkopaalipapit, ja
+seurauksena oli se, että niin seurakunta kuin kirkkokin joutuivat
+mainitun kirkkokunnan huostaan.
+
+Gloria Dei kirkko eli “Old Swedish Church”, joksi sitä myöskin
+kutsutaan, luetaan nykyään Philadelphian kaupungin vanhimpien ja
+muistorikkaimpien rakennusten joukkoon. Kirkko on kaikin puolin
+hyvässä kunnossa ja siinä pidetään säännöllisiä jumalanpalveluksia.
+
+
+
+
+PIENEMMÄT SEURAKUNNAT JA KIRKOT
+
+
+_Racoonin seurakunta_ sijaitsi New Jerseyn valtion puolella, Delawaren
+itärannalla, jossa asui paljon suomalaisia ja ruotsalaisia. Nämä
+kävivät ensimältä joko Kristiinan taikka Wiccacon kirkoissa.
+Kumpaankin oli näet suunnilleen yhtä pitkä matka. Mutta 1704
+rakensivat he itselleen kirkon ja erkanivat virallisesti Wiccacon
+seurakuntapiiristä. Sen jälkeen oli Racoonissa omat opettajansa: Abram
+Lindenius, Petrus Trunberg, Anders Windrufva, Jonas Sandin, Eric
+Unander, Johan Lidenius, Jonas Wecksel ja Nicholas Collin. Hoitipa
+Racoonin seurakuntaa suomalainenkin, Turun yliopiston professori
+Pietari Kalm, joka tieteellisellä matkallaan Amerikassa pysähtyi
+maanmiestensä keskuuteen vuoden ajaksi. Hän on tavallaan ensimäinen
+suomalainen seurakunnan opettaja Amerikassa.
+
+Racoonin seurakunta ja kirkko joutui yhdeksännellätoista vuosisadalla
+englantilaisen episkopaalikirkon haltuun. Vanha kirkko purettiin ja
+tilalle rakennettiin uusi, komea temppeli.
+
+_Tinicumin_ seurakunta sijaitsi samannimisellä saarella, yhdeksän
+mailia Philadelphiasta. Sinne rakennettiin siirtokunnan toinen kirkko
+1646. Tätä käytettiin vuoteen 1700, jolloin Wiccacon kirkko valmistui.
+
+_Pennsneckissä_, lähellä Salemia, oli myöskin saarnapaikka. Sinne
+rakennettiin kirkko 1717, ja kävivät sielä kirkonmenoja pitämässä
+milloin Wiccacon, milloin Racoonin papit.
+
+_Upper Merion_ sijaitsee Philadelphian luoteisosassa. Se oli siihen
+aikaan vielä suomalais-ruotsalainen maanviljelysseutu. Pastori
+Wrangelin aikana 1763 rakennettiin sinne vähäinen kirkkokin. Entisen
+kirkon tilalle on sittemmin rakennettu upea episkopaalikirkko.
+
+_Kingsing_, niinikään Philadelphian laitaosia, kuului Wiccacon
+seurakuntapiiriin, mutta sinnekin rakennettiin oma kokoushuone 1766.
+Tämä oli ruotsalaisten ja suomalaisten kymmenes ja viimeinen kirkko
+siirtokunnassa. Se säilyi luterilaisena kirkkona vuoteen 1831, jolloin
+sekin joutui episkopaalein haltuun.
+
+
+
+
+LUTERILAISEN KIRKON KOHTALO SIIRTOKUNNASSA
+
+
+Niinkuin edellä olemme huomanneet, joutuivat kaikki siirtokunnan
+luterilaiset seurakunnat yksi toisensa jälkeen englantilaisen
+episkopaalikirkon hoitoon, josta oli myöskin seurauksena se, että
+kirkotkin tulivat sanotun kirkkokunnan omaisuudeksi. Tähän oli monia
+syitä. Seitsemännentoista vuosisadan lopulla muutti Delawareen,
+Pennsylvaniaan ja New Jerseyhin sellainen määrä englantilaisia
+uudisasukkaita, ettei vähälukuinen pohjolan väestö kyennyt heidän
+kanssaan kilpailemaan kansallisuutensa ja kielensä säilyttämisessä.
+Englannin kieli yleistyi kaikkialla. Nuori polvi unohti äidinkielensä,
+ja kirkonmenojen pitämistä vaadittiin englannin kielellä. Kauan
+taisteli luterilainen kirkko itsensä säilyttämiseksi, ja parhaansa
+tekivät siinä suhteessa Ruotsista kutsutut papitkin. Mutta sittemmin
+lakattiin kutsumasta opettajia Ruotsista ja seurakuntia hoitamaan
+pyydettiin episkopaalipappeja. Kirkonmenojen yhtäläisyys on näillä
+kirkkokunnilla suuri, joka seikka tavallaan myöskin vaikutti siihen,
+että siirtokunnan luterilainen väestö ajanpitkään muuttui
+episkopaaliseksi.
+
+
+
+
+LASTENOPETUS JA KOULUT
+
+
+Harvat Delawareen muuttaneista suomalaisista ja ruotsalaisista
+osasivat lukea, kirjoitustaidosta puhumattakaan. Lukutaito nimittäin
+yleistyi Ruotsissa ja Suomessa vasta vähän sen jälkeen, kuin nämä
+varhaisimmat siirtolaiset muuttivat Amerikaan. Delawaren seurakuntain
+papit alkoivat opettaa uudisasukkaita lukemaan, varsinkin nuorempaa
+väkeä. Ripillepääsemisen ehdoksi asetettiin lukutaito ja Lutheruksen
+Vähän Katekismuksen ulkoa osaaminen. Tätä sääntöä ei voitu kuitenkaan
+noudattaa kuin osittaisesti. Kirkonmenojen ohella kuulusteltiin lasten
+lukutaitoa ja annettiin kotiläksyjä. Vanhemmalle väestölle pidettiin
+katekismussaarnoja ja kyseltiin heidänkin käsitystään ja tietojaan
+uskonopissa. Jotkut papit pitivät “vanhanmaan” tapaan lukusiakin eli
+kinkereitä.
+
+Lastenkouluja myöskin pidettiin silloin tällöin siirtokunnassa, joissa
+opetettiin ruotsin kieltä ja uskontoa. Nämä koulut olivat kuitenkin
+vain tilapäisiä, muutamia kuukausia, korkeintaan vuoden kestäviä
+kiertokouluja. Ensimäisenä koulunopettajana mainitaan Evert
+Pietersson, joka piti 1658 Uplandissa koulua, missä kävi
+kaksikymmentäviisi oppilasta. Hän piti myöskin raamatunselityksiä
+Finlandissa ja Uplandissa, mutta kieltäytyi rupeamasta papiksi. Hänen
+jälkeensä pitivät lastenkoulua Hans Stolt ja Lenmayer. Taitavana
+opettajana mainitaan 1713 siirtokuntaan saapunut Skaran kymnaasin
+oppilas Arvid Hernborn, joka piti koulua kahtena vuotena, palaten sen
+jälkeen takaisin Ruotsiin. Sittemmin löytyy kirjoissa seuraavien
+lastenopettajain nimet: Sven Colsberg, Olof Melander ja Johan Göding.
+Etevin näistä opettajista lienee ollut Göteborgista kotoisin oleva,
+Lundin yliopistossa opiskellut Nicholas Forsberg, joka piti koulua
+1750. Viimeinen Ruotsista tullut opettaja oli Joachim Reinicke
+(Reinikka), nimestä päättäen suomalainen. Hän niinikään oli saanut
+verrattain hyvän koulukasvatuksen ja vaikutti myöhemmin
+herrnhutilaisen veljeskunnan saarnamiehenä Racoonissa ja Molikkamäellä
+asuvien suomalaisten ja ruotsalaisten keskuudessa.
+
+
+
+
+SUOMALAINEN TIEDEMIES JA AMERIKAN MATKAILIJA PIETARI KALM
+
+
+Turun yliopiston luonnontieteiden professori Pietari Kalm matkusteli
+tieteellisellä tutkimusretkellään Pohjois-Amerikassa vuosina
+1748—1751. Hänen tutkimuksensa kohdistuivat etupäässä Amerikan
+ilmastoon, maanlaatuun, kasvistoon ja eläinkuntaan. Vuoden verran asui
+hän maanmiestensä keskuudessa Delawaressa ja Pennsylvaniassa ja
+kuvailee matkakirjeissään siirtokunnan tilaa kahdeksannentoista
+vuosisadan keskivaiheilla.
+
+Pietari Kalm oli Närpiön kirkkoherran poika, syntynyt 1716. Tultuaan
+yhdeksäntoistavuotiaana ylioppilaaksi Turun akatemiaan alkoi hän
+opiskella luonnontieteitä. Hänen lahjakkuutensa ja huomattava
+etevyytensä niissä aineissa, joita hän harrasti, herätti yliopiston
+rehtorin erityistä huomiota, josta syystä hän esitti tämän nuoren
+tiedemiehen tieteitä suosivalle kreivi Bjelkelle, jonka arvokasta apua
+tämä sai sittemmin jatkuvasti nauttia.
+
+Ylioppilaana ollessaan teki Kalm jo laajoja tutkimusmatkoja, ensin
+omassa maassaan: Savossa, Karjalassa ja Pohjanmaalla, sitten
+Ruotsissa. Hän alkoi erityisemmin tutkia kasvitiedettä kuuluisan
+tiedemiehen Carl von Linnén johdolla. Hänet nimitettiin tiedeseuran
+jäseneksi, vaikkei hän vielä ollut päättänytkään yliopistollisia
+lukujaan. Ystävänsä kreivi Bjelken kanssa suoritti hän vaikean
+tutkimusmatkan Venäjälle, edeten Aasian rajalle saakka. Senjälkeen
+seurasi matka Englantiin. Suoritettuaan asianomaiset tutkinnot
+yliopistossa nimitettiin hänet dosentiksi ja 1747 professoriksi Turun
+yliopistoon.
+
+Upsalan, Turun ja Lundin yliopistojen, Ruotsin tiedeseuran ja Ruotsin
+hallituksen yhteisvaroilla läksi tohtori Kalm laajimmalle
+tutkimusmatkalleen Pohjois-Amerikaan. Englannissa sai hän
+menomatkallaan osakseen ansaittua huomiota ja arvokasta apuakin. Hänen
+saavuttuaan Philadelphiaan ottivat hänen sikäläiset maanmiehensä hänet
+vastaan mitä suurimmalla huomaavaisuudella, jota hän sai osakseen
+myöskin Pennsylvanian valtion viranomaisilta. Täältä teki hän matkoja
+kaikkialle Pohjois-Amerikan rantamille aina Canadaan saakka sekä
+sisämaahan Niagaran putoukselle asti.
+
+Asuessaan maanmiestensä keskuudessa Philadelphiassa ja Racoonissa meni
+Kalm naimisiin pari vuotta leskenä olleen pastorska Sandinin kanssa.
+Tämä seikka saattoi hänet viipymään siirtokunnassa noin vuoden ajan.
+Tapahtuipa vielä niinkin, että Racoonin seurakuntalaiset pyysivät
+professori Kalmia pitämänä heille jumalanpalveluksia ja tekemään
+muutakin kirkollista palvelusta, siksi kun Ruotsista saapuisi uusi
+opettaja. Hän noudatti ystävällistä pyyntöä ja saarnaili vuoden ajan
+sikäläisille suomalaisille ja ruotsalaisille.
+
+Tällä ajalla tutustui hän siirtokunnan elämään perinpohjin ja antaa
+heistä arvokkaita tietoja ja kuvauksia kirjoittamassaan
+matkakertomuksessa. Niinpä tapasi hän muutamia vanhuksia, joitten isät
+olivat saapuneet siirtokuntaan sata vuotta aikaisemmin. Tällaisia
+vanhuksia mainitsee hän yhdeksänkymmenenyhden vuotiaan Nils
+Gustavessen, vähän nuoremmat Aeke Helmin, Maunu Keenin, Sven Lockin y.
+m. Peter Rambon vanhassa kodissa oli hän yötä. Philadelphiassa
+vieraili hän kauppias Petr Cockin varakkaassa talossa ja pastori
+Hesseliuksen luona.
+
+Suomalaisten ja ruotsalaisten kertoo hän säilyttäneen monessa
+suhteessa alkuperäiset tapansa, vieläpä kielensäkin, varsinkin
+Racoonissa, Uplandissa ja Finlandissa. Savupirtit olivat hävinneet ja
+tilalla oli yksinkertaiset vaatimattomat asuintuvat. Takkavalkean
+taikka pärevalon ääressä tekivät miehet käsitöitään ja naiset
+kutomuksiaan. Kotiteollisuus oli yleinen. Tavat olivat yksinkertaiset
+ja vaatimukset vähäiset. Ahkeruus ja säästäväisyys oli saattanut
+suomalaiset ja ruotsalaiset hyviin aineellisiin varoihin.
+
+Pietari Kalm perheineen palasi v. 1651 Englannin kautta takaisin
+Ruotsiin ja Suomeen ja jatkoi vuosikausia hedelmällistä työtään
+tieteen palveluksessa ja nuorison kasvatukssesa. Pari vuotta myöhemmin
+painettiin Tukholmassa Kalmin tutkimusmatkojen tuloksena kaksiniteinen
+teos: “En Resa Till Norra America”. Sama teos käännettiin englannin
+kielelle joku vuosi myöhemmin ja painettiin Londonissa. Että teoksella
+on vieläkin tieteellinen arvo, todistaa se seikka, että sanotusta
+englantilaisesta teoksesta on nyttemmin otettu uusi painos McMillanin
+kustannuksella. Useimmissa Amerikan suurimmissa kirjastoissa tapaa
+mainitun teoksen.
+
+
+
+
+LOPPULAUSE
+
+
+Ne suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka 17:nnellä vuosisadalla saapuivat
+Amerikaan, ovat nykyään sulautuneet yhteen englantilaisten ja
+hollantilaisten kanssa, niin ettei enää huomaa kansallisia
+eroavaisuuksia ollenkaan. He ovat Delawaren, Pennsylvanian ja New
+Jerseyn valtioita raivanneet asutukselle ja laskeneet varhaisimman
+sivistyksen perustukset kristilliselle pohjalle. Wilmingtonin,
+Chesterin ja Philadelphian kaupunkien nimiluetteloissa tapaa paljon
+vanhoista suomalaisnimistä johtuneita, nykyisiä sukunimiä: Rambo,
+Molica, Tussey, Senice, Laicon, Helm, Parchon y. m.
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+Viitteet:
+
+[1] HUOM! Ei nuijasodan surkeankuuluisa Suomen maan käskynhaltija
+Suitian Klaus Fleming, vaan Louhisaaren sukuhaaraan kuuluva Klaus
+Laurinpoika Fleming, valtiomies ja amiraali, synt. Louhisaaressa v.
+1592.
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75894 ***
diff --git a/75894-h/75894-h.htm b/75894-h/75894-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..4710c95
--- /dev/null
+++ b/75894-h/75894-h.htm
@@ -0,0 +1,3261 @@
+<!DOCTYPE html>
+<html lang="fi">
+  <head>
+    <meta charset="UTF-8">
+    <title>Amerikan ensimäiset suomalaiset | Project Gutenberg</title>
+    <style>
+      @media screen {
+        body {
+          margin-left: 10%;
+          margin-right: 10%;
+        }
+      }
+      div.copyright {
+        margin-left: 3em;
+        margin-bottom: 6em;
+      }
+      div.chapter {
+        margin-top: 3em;
+      }
+      div.footnotes {
+        margin-top: 3em;
+      }
+      div.table {
+        text-align: center;
+        margin-top: 1em;
+        margin-bottom: 1em;
+      }
+      div.table table {
+        display: inline-table;
+        text-align: left;
+      }
+      div.table table td {
+        padding-right: 1em;
+      }
+      div.table table td.label {
+        font-weight: bold;
+      }
+      div.table table tr.label {
+        font-weight: bold;
+      }
+      div.quote {
+        font-size: 0.85em;
+        width: 50%;
+        margin-top: 1em;
+        margin-bottom: 1em;
+        margin-left: auto;
+        margin-right: auto;
+      }
+      p.paragraph {
+        text-indent: 1.5em;
+        text-align: justify;
+        margin-top: 0.25em;
+        margin-bottom: 0.25em;
+      }
+      p.paragraph-cont {
+        text-indent: 0;
+        text-align: justify;
+        margin-top: 0.25em;
+        margin-bottom: 0.25em;
+      }
+      p.argument {
+        text-indent: 0;
+        font-size: 0.85em;
+        text-align: justify;
+        margin-top: 1em;
+        margin-bottom: 1em;
+        margin-left: auto;
+        margin-right: auto;
+        width: 50%;
+      }
+      div.verse {
+        text-indent: 0;
+        font-size: 0.85em;
+        width: 50%;
+        margin-top: 1em;
+        margin-bottom: 1em;
+        margin-left: auto;
+        margin-right: auto;
+      }
+      div.footnote {
+        margin: 0.5em;
+        text-align: justify;
+      }
+      div.footnote table {
+        margin-left: 3em;
+      }
+      div.footnote table td {
+        vertical-align: top;
+      }
+      div.footnote table td p {
+        margin: 0;
+      }
+      sup {
+        vertical-align: top;
+        font-size: 0.6em;
+      }
+      div.image {
+        text-align: center;
+        margin-top: 3em;
+        margin-bottom: 3em;
+        margin-left: 10%;
+        margin-right: 10%;
+        font-size: 0.8em;
+      }
+      div.image img {
+        max-width: 100%;
+        max-height: 100%;
+        width: auto;
+        height: auto;
+        border: 3px solid black;
+      }
+      div.toc {
+        margin-bottom: 6em;
+      }
+      div.toc td.toc-number {
+        text-align: right;
+      }
+      span.pageno {
+        position: absolute;
+        left: 93%;
+        font-size: small;
+        font-style: normal;
+        text-align: right;
+        text-indent: 0;
+        color: #A9A9A9;
+      }
+      span.name {
+        font-variant: small-caps;
+      }
+    </style>
+  </head>
+  <body>
+<div style='text-align:center'>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75894 ***</div>
+    <h1>Amerikan ensimäiset suomalaiset</h1>
+    <h2>Eli Delawaren siirtokunnan historia</h2>
+    <div class="copyright">
+      <p>
+        Kirjoittanut<br>
+        S. Ilmonen
+      </p>
+      <p>
+        Hancock, Michigan, U. S. A., 1916<br>
+        Suomalais-luteerilaisen kustannusliikkeen kirjapaino
+      </p>
+      <p>
+        Copyright 1916<br>
+        by<br>
+        Rev. S. Ilmonen
+      </p>
+    </div>
+    <div class="toc">
+      <h2>Sisällys</h2>
+      <table><tbody>
+      <tr>
+        <td class="toc-number"></td>
+        <td class="toc-title"><a href="#prefaceNone">Alkulause</a></td>
+      </tr>
+      <tr>
+        <td class="toc-number">I</td>
+        <td class="toc-title"><a href="#chapter1">Amerikan löytäminen ja sen siirtokunnat</a></td>
+      </tr>
+      <tr>
+        <td class="toc-number">II</td>
+        <td class="toc-title"><a href="#chapter2">Delawaren siirtokunta ja retket sinne</a></td>
+      </tr>
+      <tr>
+        <td class="toc-number">III</td>
+        <td class="toc-title"><a href="#chapter3">Delawaren siirtokunnan vaiheet</a></td>
+      </tr>
+      <tr>
+        <td class="toc-number">IV</td>
+        <td class="toc-title"><a href="#chapter4">Luterilainen kirkko ja yhteys Ruotsin kanssa</a></td>
+      </tr>
+    </tbody></table></div>
+    <div class="section">
+      <div class="preface">
+        <h2 id="prefaceNone">Alkulause</h2>
+        <span class="pageno" id="p3">[s. 3]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Ne suomalaiset siirtolaiset, jotka seitsemännellätoista vuosisadalla
+          saapuivat Delawareen, ovat harvalukuisuudestaan huolimatta ensimäiset Suomen
+          kansan edustajat Amerikassa. Tulleina sellaiseen aikaan, jolloin laskettiin
+          perustuksia tämän maan asutukselle, luetaan heidät kuuluviksi
+          kolonial-kauden siirtolaisiin, joilla Amerikan historiassa on kunniakas
+          maine ja tärkeä merkitys. Ainoastaan harvat Europan kansoista ovat olleet
+          osallisena Pohjois-Amerikan varhaisemmassa asuttamisessa. Suomen kansa
+          kuuluu näihin harvoihin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Laskiessani rakkaan siirtokansani käteen tämän lyhyen historian Delawaren
+          siirtokunnasta toivon sen puutteellisuuksistaan huolimatta antavan näistä
+          jokseenkin vähän tunnetuista asioista tietoja, joita monet odottavat.
+          Yksityisenä kustantajana en katsonut voivani laajaa teosta julkaista,
+          päinvastoin koetin asian käsittelyn saattaa mahdollisimman suppeaan muotoon.
+          Kirjassani olen koettanut erityisemmin käsitellä juuri niitä asioita, jotka
+          tulevat kosketuksiin suomalaisten kanssa. Tämä tehtävä ei ole ollut
+          helpoimpia, sillä siirtokuntaan muuttaneit<span class="pageno" id="p4">[s.
+          4]</span>ten ja siellä asuneiden suomalaisten ja ruotsalaisten asiat ja
+          heitä koskevat tapahtumat ovat aivan kuin elimellisesti toisiinsa yhtyneinä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Lähdekirjoista mainittakoon tärkeimpinä: Amandus Johnson, The Swedish
+          Settlements on the Delaware; Israel Acrelius, A History of New Sweden; Benj.
+          Ferris, A History of Original Settlements on the Delaware; Samuel Hazzard,
+          Annalls of Pennsylvania; The Record of Upland Court; The Record of Christina
+          Church; V. Salminen, Ruotsin metsäsuomalaiset; Peter Kalm, Travels to the
+          North America; sen lisäksi joukko kaikenlaisia siirtokuntaa koskevia
+          asiakirjoja, joita säilytetään Pennsylvanian Historiallisen Seuran
+          arkistossa Philadelphiassa.
+        </p>
+        <p>Suomi-opistolla, lokakuulla 1916.</p>
+        <p>S. Ilmonen</p>
+      </div>
+    </div>
+    <div class="section">
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapter1">I. Amerikan löytäminen ja sen siirtokunnat</h2>
+        <span class="pageno" id="p7">[s. 7]</span>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone1">Norjalaisten retkeilyt</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Rohkeat norjalaiset löytöretkeilijät löysivät ajanlaskumme 10:nnen
+            vuosisadan lopulla Pohjois-Amerikan rannalla sijaitsevan Grönlannin saaren
+            ja perustivat sinne kalastus- ja kauppa-aseman. Näillä retkillään olivat he
+            kaiketi huomanneet kaukaa lännestä siintävän rannikon, heille tuntemattoman
+            maan. Niinpä eräs rohkea retkeilijä Leif Ericksson läksi vartavasten
+            varustetulla laivalla tarkemmin tutkimaan tätä tuntematonta rannikkoa.
+            Vanhat islantilaiset tarinat kertovat hänen purjehtineen Pohjois-Amerikan
+            itärannikkoa pitkät matkat ja pysähtyneen useammissa seuduissa maata
+            tarkastelemaan. Connecticutin rantamilta löysivät he niin runsaasti
+            viinirypäleitä, että kutsuivat sitä nimellä “Vinland” (“Viinimaa”). Muitakin
+            nimiä tapaa tälle norjalaisten löytämälle maalle vanhoissa lauluissa ja
+            kertomuksissa. Niinpä esiintyy niissä nimet <i>“Markland”</i> ja
+            <i>“Finland”</i>. Täytyy otaksua nor<span class="pageno" id="p8">[s.
+            8]</span>jalaisten luulleen tulleensa meren poikki oman maansa rajanaapurien
+            suomalaisten maahan, ja siitä johtuu nimi Finland. Olisipa ihmeellistä, jos
+            todellakin tätä maata olisi kaikkein ensiksi kutsuttu Finlandiksi.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Tämä Amerikan ensimäinen löytäminen tapahtui v. 1001. Norjalaisilta ei
+            kuitenkaan jäänyt löytämiinsä maihin asutuksia eikä varsinaisia
+            kauppa-asemiakaan, vaikkakin he myöhemminkin silloin tällöin purjehtivat
+            Marklandin eli Finlandin rannoilla. Kuitenkin arvellaan erään pyöreän tornin
+            Rhrode Islandissa olevan norjalaisten rakentaman. Luullaanpa tavatun
+            jätteitä itse norjalaisistakin, jotka mahdollisesti pienenä joukkona
+            asettuivat uuteen maahan ja sulivat alkuasukkaisiin.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone2">Christopher Columbuksen y. m. löytöretket</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Kunnia Amerikan löytämisestä kuuluu mainiolle genovalaiselle merenkulkijalle
+            Christopher Columbukselle. Syntyneenä ja kasvaneena kaupastaan kuuluisassa
+            ja kehittyneessä Italian merikaupungissa Genovassa sai hän jo varhaisimmassa
+            lapsuudessaan verrattain hyvän koulukasvatuksen sekä harjaantui niinikään
+            nuorena purjehdukseen. Hän oli tarkoin tutustunut aikansa merenkulkuun ja
+            löytöretkiin, mikäli ne koskivat kauppatien etsimistä Indiaan Afrikan
+            mantereen ympäri, koska hän itse oli ollut mukana ainakin yhdellä näistä
+            retkistä. Tultuaan vakuutetuksi maan pallonmuotoisuudesta alkoi Columbus
+            harkita suoremman laivareitin löy<span class="pageno" id="p9">[s.
+            9]</span>tämistä Indiaan. Hän laski, että jos Canarian saarilta
+            purjehdittaisiin suoraan länttä kohden, tultaisiin Indiaan. Mutta kuka
+            uskaltaisi pyrkiä tuntemattoman Atlannin aavalle, ja kuka uhraisi varoja
+            laivojen varustamiseen tällaista epätietoista ja vaarallistakin matkaa
+            varten? Vuosikausia sai Columbus kulkea toisesta Europan hovista toiseen
+            esittelemässä suunnitelmiansa uudesta merireitistä Indiaan. Vihdoin lupautui
+            Espanjan jalo kuningatar Isabella avustamaan asiassa Columbusta, ja niin
+            saatiin kuningas Ferdinandinkin suostumus löytöretkeily-yritykseen. Matkaa
+            varten varustettiin kolme laivaa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Palos-satamasta Espanjassa läksi Columbus merkilliselle matkalleen 3 p:nä
+            elokuuta v. 1492. Hän oli itse varmistunut kutsumuksestaan tähän suureen
+            tehtävään, niin että hän ei hetkeäkään epäillyt matkan onnistumista, jota
+            vastoin merimiehet menettivät toivonsa ja malttinsa, kun viikkokausia
+            purjehdittiin maata näkemättä. Vihdoin lokakuun 12 p:nä saavuttiin muutamien
+            pienten saarten luokse, ja eräälle niistä nousi Columbus miehineen. Saaren
+            nimitti hän San Salvadoriksi sekä omisti sen Espanjan hallitukselle. Tämä
+            saari kuuluu Keski-Amerikan Pahama-saaristoon. Samalla retkellään kävi
+            Columbus myöskin Cubassa, Haitissa ja Porto Ricossa y. m. saarilla. Laivat
+            lastattuina löydettyjen maiden tuotteilla ja mukanaan muutamia vangiksi
+            otettuja indiaaneja purjehti Columbus takaisin Espanjaan, jossa häntä odotti
+            ruhtinaallinen vastaanotto. Meritie yli Atlannin valtameren oli löydetty.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Columbus teki vielä kolme muutakin matkaa löy<span class="pageno"
+            id="p10">[s. 10]</span>tämiinsä maihin, käyden näillä retkillään m. m.
+            Etelä-Amerikan mantereella Venezuelassa ja Guineassa. Vuonna 1506 kuoli tämä
+            kaikkien aikain suurin löytöretkeilijä siinä luulossa, että hän oli löytänyt
+            vain uuden meritien Indiaan ja että ne saaret ja maat, joissa hän kävi,
+            kuuluivat varsinaiseen Indiaan Aasiassa. Hän ei ollenkaan aavistanut, että
+            hän oli löytänyt erityisen suuren mantereen eli “uuden maailman”. Oikein on
+            sanottu, että tämänveroista löytöretkeä ei oltu ennen tehty eikä tulla
+            vastakaan tekemään, sillä vaikkakin myöhempi Austraalian löytäminen oli
+            suurta, on Amerikan löytöä pidettävä verrattomasti tärkeämpänä ja
+            historiallisesti aikansa suurimpana tapauksena.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Jos jo ennestäänkin sen aikaisia merenkulkijoita innosti löytöretket ja
+            uusien meriteitten etsiminen Indiaan, niin nousi tämä innostus huippuunsa,
+            kun Europassa levisi tieto Columbuksen ensi matkan onistumisesta. Olihan sen
+            kautta ratkaistu kysymys tuosta siihen asti epätietoisesta seikasta:
+            Atlannin valtameren ylitse purjehtimisen mahdollisuudesta. Tämän jälkeen
+            alkoivat myöskin Englanti ja Portugal, kilpaillen Espanjan kanssa, etsiä
+            ennen tuntemattomia maita.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Englannin kuninkaan varustamilla laivoilla läksivät myöskin Italiasta
+            kotoisin olevat, mainiot merenkulkijat Johan ja Sebastian Cabot vuosina 1487
+            ja 1498 etsimään mahdollisesti löytyvää pohjoisempaa meritietä Indiaan.
+            Tällä tavalla Cabotien retkikunnat kulkivat jotensakin samoja reittejä kuin
+            aikoinaan norjalaiset löytöretkeilijät. Pohjoista kulkuväylää Indiaan he
+            eivät löytäneet, mut<span class="pageno" id="p11">[s. 11]</span>ta sensijaan
+            tuli tarkastelluksi Pohjois-Amerikan rantamat Labradorin niemimaasta
+            eteläosaan saakka. Nimellisesti omistettiin tämä laaja alue Englannin
+            hallitukselle.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Espanjassa varustettiin yhä uusia retkikuntia Atlannin takaiseen maahan. V.
+            1488 kävivät siellä löytöretkellä Alanzo de Hojeda ja Juan de la Cosa, jotka
+            molemmat olivat olleet mukana Columbuksen ensi matkalla, kauttaaltaan
+            tutkistellen Etelä-Amerikan pohjoisrannikon toivossa löytää kultaa tai muita
+            jaloja metalleja.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Samana vuonna purjehtivat Alonzo Nino ja Vincento Pinzon, jotka niinikään
+            olivat olleet Columbuksen seuralaisina, edellinen Venezuelan rannikkoja,
+            jälkimäinen Etelä-Amerikan rantamilla Amazon-joen suulle saakka. Ninon
+            retkikunta saikin runsaan saaliin helmiä y. m.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Portugalilaiset olivat viidennellätoista vuosisadalla johtaneet löytöretkiä
+            etupäässä Afrikan rannoille ja Indiaan. Mutta Columbuksen löydöt käänsivät
+            heidänkin katseensa Atlannin valtameren toisella puolen mahdollisesti
+            sijaitseviin maihin. Niinpä v. 1500 Portugalin hallitus varusti verrattain
+            suuren laivueen etsiskelemään niinikään mahdollisesti löytyvää lyhempää
+            meritietä Indiaan ja uusia maita sekä rikkauksia. Tämän retkikunnan
+            johtajaksi tuli Carbal. Sen löytöjen tuloksena oli Brazilia, joka jo
+            etukäteen oli paavin välityksellä merkitty Portugalille kuuluvaksi.
+            Seuraavana vuonna lähetti Portugalin hallitus kolmilaivaisen retkikunnan
+            tarkemmin tutkimaan Portugalin uutta siirtomaa-aluetta, ja tämän retkikunnan
+            johtajaksi <span class="pageno" id="p12">[s. 12]</span>nimitettiin Americus
+            Vespucius. Tällä kerralla tunkeuduttiin syvemmälle Brazilian sisämaahan,
+            tehden tärkeitä havaintoja, sekä purjehdittiin niin kauas etelään, että
+            Vespuciukselle kävi selväksi, että tämä löydetty maa-alue ei voinut olla,
+            kuten luultiin, mikään Aasian rantasaaristoon kuuluva saari, vaan sen täytyi
+            olla erityinen, vieläpä varsin laaja maanosa eli mannermaa. Löydöistään ja
+            havainnoistaan laati Vespucius melkoisen seikkaperäisen kirjallisen
+            selostuksen, mikä oli ensimäinen laatuaan.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone3">Amerika saa nimensä</h3>
+          <h4>Seikkailuja ja valloituksia</h4>
+          <p class="paragraph">
+            Americus Vespuciuksen kirja uudesta maanosasta käännettiin englannin ja
+            saksan kielille, ja herätti se ansaittua huomiota. Kun saksalainen
+            maantieteen opettaja Waldseemüller St. Die Collegessa, Lorrainessa
+            (Lothringenissa), laati maantieteen ja uuden kartan, merkitsi hän niihin
+            neljä maanosaa, antaen uudelle maanosalle nimeksi Americuksen maa eli
+            Amerika.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Mikäli on kysymys toiminnasta Amerikassa, erittäinkin Etelä-Amerikassa,
+            voidaan kuudennentoista vuosisadan alkupuoli merkitä seikkailujen ja
+            valloitusten aikakaudeksi, seikkailujen, joissa espanjalaiset ovat johtavina
+            henkilöinä. Siihen asti tuntemattomat, puolisivistyneet Etelä-Amerikan
+            kansat vuosisatojen kuluessa kokoamine rikkauksineen tulivat tunnetuiksi,
+            mutta samalla joutuivat espanjalaisten säälimättömän kohtelun alaisiksi,
+            <span class="pageno" id="p13">[s. 13]</span>jonka kautta he menettivät
+            valtansa, rikkautensa ja useassa tapauksessa henkensäkin. Fernandez de Avila
+            ja de Cordova valloittivat Nigaraguan v. 1521. Eräs espanjalainen
+            aatelismies ja hurjanrohkea seikkailija Cortez tunkeutui joukkoineen
+            Mexicoon v. 1521, kukistaen sen verrattain voimallisen kansan. Sen
+            kultarikkaudet hän vei saaliina Espanjaan. Fr. Pizarro löysi ja valloitti
+            Etelä-Amerikan rikkaimman maan Perun vuosina 1533—34. Espanjalaiset
+            retkeilivät vielä Guatemalassa, Ecuadorissa, Paraguayssa ja Chilessä, saaden
+            saaliikseen, mistä enemmän, mistä vähemmän kultaa ja muita rikkauksia.
+            Kerrotaanpa muutaman tällaisilla aarteilla lastatun laivan matkallaan
+            Espanjaan uponneen Atlannin myrskyisiin aaltoihin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Pohjois-Amerikan eteläosaan niinikään tekivät espanjalaiset seikkailu- ja
+            kullanetsintäretkeilyjään: Marcos Uuteen Mexicoon, löytämättä etsimäänsä
+            kultaa, Ponce de Leon Floridaan sekä de Sato Georgiaan ja Alabamaan. Viime
+            mainitun retken tuloksena oli Mississippi-virran löytäminen. Tunkeutuivatpa
+            muutamat kullanetsijät Ala-Californiaankin saakka.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Espanjalaiset ja portugalilaiset ryhtyivät myöskin perustelemaan
+            Etelä-Amerikaan siirtokuntia, jotka muodostuivat etupäässä kauppa- ja
+            lähetysasemiksi. Näitten siirtomaittensa kautta rikastuivat Espanjan ja
+            Portugalin valtakunnat vallan satumaisen nopeasti sekä saavuttivat joksikin
+            aikaa maailmanvallan ja johtavan aseman merenkulussa ja kaupassa.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone4">Pohjois-Amerikan siirtokunnat</h3>
+          <span class="pageno" id="p14">[s. 14]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Toista vuosisataa kului Amerikan löytämisestä, ennenkuin siirtokuntia
+            ryhdyttiin perustamaan Pohjois-Amerikan mantereelle. Rannikkoretkeilyjä ja
+            tutkimuksia olivat tehneet englantilaiset Cabotit, ranskalaiset Cortereal ja
+            Werranzo, espanjalaiset de Sato ja Ponce de Leon y. m., mutta kun ei
+            Pohjois-Amerika näyttänyt tarjoavan erityisempiä kultasaaliita, jäi sen
+            asuttaminen myöhemmäksi. Vasta seitsemännellätoista vuosisadalla kohdistui
+            Europan huomio siirtomaakauppaan sekä sellaisten alusmaitten valtaamiseen,
+            joista voitaisiin saada raaka-aineita y. m. Mikäli tällainen asuttaminen
+            koskee Pohjois-Amerikaa, on siinä Englannilla pääosa. Edellä jo on mainittu
+            espanjalaisten retket Floridaan ja Californiaan.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone5">Englannin siirtokunnat</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Vuonna 1584 ryhtyi etevä englantilainen merenkulkija ja valtiomies Walter
+            Raleigh kuningatar Elisabethin myötävaikutuksella perustamaan siirtokuntaa
+            Pohjois-Amerikaan. Hän lähetti ensin tutkijaretkikunnan etsimään sellaiselle
+            siirtokunnalle mahdollisimman sopivaa maa-aluetta. Retkikunta valitsi
+            Roanoke-saaren lähellä olevan rantamaan, jonka nimeksi annettiin
+            kuningattaren kunniaksi <i>Virginia</i>. Seuraavana vuonna lähetti Raleigh
+            ensimäisen siirtolaisjoukon Virginiaan, mutta siirtolaiset eivät
+            viihtyneetkään “Uudessa maailmassa”, vaan palasivat takaisin Englantiin.
+            Siitä, <span class="pageno" id="p15">[s. 15]</span>mihin toinen matkue,
+            jonka Raleigh lähetti v. 1587, myöhemmin hävisi, ei ole koskaan saatu
+            varmuutta. Näin tuloksettomaksi jäi englantilaisten ensimäinen siirtokunnan
+            perustamisyrite. Näitten retkien kautta tuli kuitenkin hyödyllinen
+            perunakasvi tunnetuksi Europassa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Englannissa päätettiin nyt ryhtyä voimaperäisempiin toimenpiteisiin
+            siirtokuntain ja uutten kauppa-asemain perustamiseksi Amerikaan. Tarkoitusta
+            varten muodostettiin kaksi suurta kauppayhtiötä: Londonin ja Plymouthin
+            kauppayhtiöt, joille kummallekin kuningas antoi erikoisoikeuksia
+            asuttamiinsa maihin Pohjois-Amerikassa. Sovittiin niin, että Londonin
+            kauppakomppania asuttaisi Pohjois-Amerikan etelärannikot ja Plymouthin
+            komppania pohjoisrannikot.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Londonin kauppayhtiön toimesta tehtiin v. 1607 uusi yritys Virginian
+            siirtokunnan asuttamiseksi lähettämällä sinne toistasataa siirtolaista. Nämä
+            muodostivatkin sitten pysyväisen perustuksen Englannin siirtolaisasutukselle
+            Virginiassa. Saaden vuotuisesti uusia tulokkaita Englannista ja harjoittaen
+            emämaan kanssa vilkasta tupakan y. m. siirtomaatavarain kauppaa kasvoi
+            asutus verrattain ripeästi ja alkoi kehittyä kukoistavaksi siirtokunnaksi.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uskonsa tähden vainotut <i>“pilgrimit”</i>, jotka olivat muuttaneet
+            Hollantiin, halusivat siirtyä Amerikaan, sillä siellä he erityisenä
+            siirtokuntana toivoivat saavansa säilyttää uskontonsa ja kielensä. Englannin
+            hallitus suosi tätä hanketta ja antoi heidän muutolleen tarpeellista
+            avustusta. V. 1620 saapui Plymouthin kallioiselle rannikolle Massachu<span
+            class="pageno" id="p16">[s. 16]</span>settsin valtioon toistasataa
+            pilgrimiä, pannen alun “Uuden Englannin” asutukselle. Yhdeksän vuotta
+            myöhemmin siirtyivät <i>“puritaanit”</i>, toinen vainottu kristittyjen
+            joukko, Englannista Uuden Englannin rannikolle ja perustivat laajanpuoleisen
+            yhteiskuntansa Salemin ja Bostonin kaupunkien seuduille. Kahdessa vuodessa
+            saapui kaikkiin kansanluokkiin kuuluvia puritaaneja 800 henkeä.
+            Maanviljelijöitä, kauppiaita, käsityöläisiä, pappeja ja opettajia siirtyi
+            tänne kaikin puolin aineellisesti hyvin varustettuna joukkona ja siitä oli
+            seurauksena tämän uudisasutuksen tavattoman nopea kasvaminen ja
+            voimistuminen. Uuden Englannin siirtokunnasta levisi englantilainen asutus
+            pohjoiseen päin Maineen ja New Hampshireen ja etelään Rhode Islandiin ja
+            Connecticutiin.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone6">Ranskalainen siirtokunta</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Kuuluisa ranskalainen merenkulkija Cartier löysi vuonna 1534 St.
+            Lawrence-virran sekä laski perustuksen ranskalaiselle siirtokunnalle
+            Pohjois-Amerikassa. Mutta varsinainen ranskalaisasuttaminen alkaa vasta
+            seitsemännentoista vuosisadan alusta, jolloin kuuluisa Samuel de Champlain
+            perusti ranskalaisen siirtokunnan Acadiaan ja toisen tärkeämmän asutuksen
+            nykyisen Quebecin kaupungin paikalle, rakentamalla siihen puisen
+            linnoituksen lähetystyön ja turkiskaupan suojaksi (v. 1608). Tätä
+            siirtokuntaa kutsuttiin ensin “Uudeksi Ranskaksi” , mutta myöhemmin yleistyi
+            Canadan nimi, jonka indiaanit olivat siirtokunnalle anta<span class="pageno"
+            id="p17">[s. 17]</span>neet. Se nimi merkitsee linnoitettua kylää ja
+            tarkoitti aluksi Champlainin linnoituskylää Quebecin luona. Näillä laajoilla
+            retkeilyillään, joita ranskalaiset lähetyssaarnaajat, valtionasiamiehet ja
+            turkisliikkeen välittäjät tekivät seitsemännentoista vuosisadan
+            loppupuolella Huron-, Superior- ja Michigan-järvien rantamille, kulkivat he
+            Mississippi-virtaa myöten aina Mexicon lahdelle saakka, perustellen lähetys-
+            ja kauppa-asemia: Sault Ste. Marien, Detroitin, St. Louisin ja New Orleansin
+            paikoille. Nämä sivistyksen tienraivaajat ovat Marquette, Hennepin, Jolliet
+            ja La Salle.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ranskalainen asutusalue Amerikassa tuli alustapitäin tavattoman laajaksi, ja
+            siitä syystä ei se voinut muodostaa kansallisuuden säilyttämiselle
+            välttämätöntä yhtenäisyyttä eli kokonaisuutta. Ja seurauksena olikin
+            ranskalaisten nopea sulautuminen alkuasukkaisiin indiaaneihin. Tällä lailla
+            syntyi Canadalle ominainen ranskalais-indiaani sekarotu, jonka jätteitä
+            nykyään tapaa aika paljon Quebecin ja Ontarion valtioissa.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone7">Espanjan siirtokunnat</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Espanjalaiset ovat yleensä asuttaneet Etelä-Amerikan, mutta myöskin
+            Pohjois-Amerikan mantereelle perustivat he monia pieniä siirtokuntia eli —
+            paremmin sanoen — lähetysasemia, joista käsin tehtiin käännytystyötä
+            indiaanien keskuudessa. Näiltä lähetysasemilta levisi espanjalaisia
+            ympäristöihin ja sulautui alkuasukkaisiin. <span class="pageno" id="p18">[s.
+            18]</span>Nykyään kutsutaan heitä kreoleiksi. Pohjois-Amerikan
+            huomattavimmat espanjalaiset lähetysasemat ja asutukset olivat: St.
+            Augustine Floridassa, San Antonio Texasissa, Santa Fe New Mexicossa ja San
+            Diego Etelä-Californiassa.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone8">Hollannin siirtokunta</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Alankomaalaiset olivat seitsemännellätoista vuosisadalla etevimpiä
+            merenkulkijoita ja huomattava kauppakansa. Oli siis aivan luonnollista, että
+            heidän huomionsa kääntyi niinikään valtameren takaisiin, enemmän tai
+            vähemmän tunnettuihin maihin ja siis myöskin Amerikaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Mainio merenkulkija ja löytöretkeilijä Henry Hudson purjehti v. 1609
+            Pohjois-Amerikan vesillä etsiskellen mahdollisesti vielä löytyvää lyhempää
+            meritietä eli pohjoisväylää Indiaan. Tällä retkellään löysi hän
+            Hudson-lahden, mutta ei meritietä Indiaan. Paluumatkallaan purjehti Hudson
+            Pohjois-Amerikan rannikkoa etelään ja pyrki Hudsonvirran leveän väylän
+            kautta länteenpäin. Tämän löytöretkeilyn tuloksena oli hollantilaisen
+            siirtokunnan perustaminen Amerikaan. Hudson-virran rannalle, nykyisen
+            Albanyn kaupungin kohdalle, rakennettiin hollantilainen linnoitus
+            turkiskaupan suojaksi vuonna 1614 ja indiaaneilta ostettiin Manhattan saari,
+            jolle perustettiin New Amsterdamin kaupunki, jonka nimi myöhemmin muutettiin
+            New Yorkiksi. Hollantilaisten perustamaa uudisasutusta kutsuttiin “Uudeksi
+            Alankomaaksi”.
+          </p>
+          <span class="pageno" id="p19">[s. 19]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Hollannin kauppakomppania laajensi indiaanikauppaansa ja
+            siirtokunta-asutusta New Jerseyn puolelle ja Delaware-joen varrelle saakka.
+            Sinne rakensi se v. 1620 Fort Nassau nimisen pienen puulinnoituksen
+            kauppansa ja siirtokuntansa suojaksi, mutta tämän linnan hävittivät
+            indiaanit, ja hollantilaisten uudisasukkaiden täytyi paeta takaisin “Uuteen
+            Alankomaahan”.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Vaikka hollantilaisten siirtokunta-alote Delaware-joen varrella epäonnistui,
+            niin omistivat he kuitenkin alueita sanotun joen varsilla itselleen ja siitä
+            syystä koettivat estää kaikilla tavoin näille seuduille suuntautunutta
+            ruotsalaista ja suomalaista uudisasutusta.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone9">Ruotsalais-suomalainen siirtokunta</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Se, että tämän ajan etevimmät Europan vallat: Espanja, Englanti, Portugali,
+            Ranska ja Hollanti, halusivat perustella siirtokuntia ja kauppa-asemia vasta
+            löydettyyn Amerikaan, oli luonnollista. Mutta tuntuu ihmeteltävältä, että
+            sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyi etäinen ja verrattain syrjässä sijaitseva
+            Ruotsikin. Vielä merkillisempää on, että tällöin vielä tuskin kansakuntain
+            joukkoon luettu Suomen kansa sai olla osallisena Amerikan varhaisimmassa
+            kansoittamisessa, monien suurempien Europan kansallisuuksien jäädessä
+            osattomiksi tämän suuren ja kauniin tasavallan varhaisimmasta asuttamisesta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ennenkuin käymme yksityiskohtaisemmin käsittelemään ruotsalaisten ja
+            suomalaisten yhteisen <span class="pageno" id="p20">[s.
+            20]</span>siirtokunnan vaiheita, lienee tarpeellista erinäisten asioitten
+            ymmärtämiseksi luoda lyhyt silmäys sen aikaiseen valtiolliseen tilanteeseen
+            Ruotsissa ja Suomessa.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone10">Ruotsin ja Suomen valtiolliset olot ja suhteet 17:nnellä vuosisadalla</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Ruotsin huomattavampi merkitys Europan historiassa alkaa 16:nnen vuosisadan
+            alusta, kuningas Kustaa Vaasan ajoilta. Uskonpuhdistus merkitsi
+            ruotsalaisille, niin kuin yleensä muillekin kansoille, omintakeisempaa
+            henkistä ja kansallista kehitystä, uskonnollisten, kansallisten ja
+            valtiollisten oikeuksien tunnustamista ja kehittämistä. Kieltämättä sai
+            Ruotsi näitä saavuttaakseen taistella melkeinpä yli voimainsa Tanskaa,
+            Venäjää ja Puolaa vastaan. Näissä taisteluissa, joista nouseva pohjolan
+            kansa suoriutui voittajana, kouluuntui sille erittäin harjaantunut armeija
+            ja sellaisia sotapäällikköjä kuin Pontus de la Gardie, Torstensson, Kaarle
+            Kustaa Wrangel ja Kustaa II Aadolf sekä suomalaiset Hornit, Flemingit,
+            Jaakko de la Gardie, Stålhandske ja Wittenberg.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kolmikymmenvuotisessa sodassa kääntyivät hätääntyneet ja nääntyneet
+            pohjois-Saksan pikkuruhtinaat Ruotsin kansan ja sen sankarikuninkaan Kustaa
+            II Aadolfin puoleen, pyytäen avukseen Venäjän ja Puolan sodissa
+            harjaantunutta pohjolan armeijaa. Kustaa Aadolf menikin ruotsalaisineen ja
+            suomalaisineen Saksaan, pysähdytti Breitenfeldin taistelukentällä katolisten
+            voittokulun ja pa<span class="pageno" id="p21">[s. 21]</span>kotti heidät
+            peräytymään. Vielä toisiakin huomattavia voittoja saatuaan kaatui Ruotsin ja
+            Suomen suurin kuningas Kustaa Aadolf Lutzenin kentällä, jossa hänen
+            armeijansa kumminkin voitti. Kuninkaan koulussa harjaantuneet päälliköt,
+            Banér, Wrangel, Torstensson, Stålhandske, Horn, Wittenberg y. m. jatkoivat
+            taistelua Saksassa, kunnes evankelisen opin vapaus oli turvattu ja
+            luterilainen kirkko saanut oikeutensa tunnustetuksi Europassa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen kohosi Ruotsi joksikin aikaa yhdeksi
+            Europan suurvalloista. Tämä seikka taas teki Ruotsille mahdolliseksi
+            harjoittaa ulkomaakauppaa ja harkita siirtokuntainkin perustamista
+            valtameren takaisiin maihin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Suomi</i>. Vuoden 1157 tienoilta oli Suomi kuulunut tärkeänä osana
+            Ruotsin valtakuntaan. Sen historian vaiheet, ulkonainen ja sisäinen kehitys
+            liittyvät kiinteästi Ruotsin kansan historiaan. Historian lehdillä ei ilmene
+            paljoakaan alkuperäistä suomalaista ennen uskonpuhdistuksen aikoja. Sivistys
+            oli länsimainen ja käytti ilmaisumuotonaan latinan tai ruotsin kieltä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uskonpuhdistus synnytti Suomen kansalle oman kirjakielen ja hankki sille
+            jossain määrin kansallista tunnustusta ja oikeuksiakin. Niinkuin suuri
+            uskonpuhdistaja Martti Luther käänsi Uuden Testamentin kansansa (saksan)
+            kielelle, samoin käänsi hänen oppilaansa Suomen uskonpuhdistaja Mikael
+            Agricola Uuden Testamentin suomeksi. Laatimalla aapisen sekä muita
+            alkeisoppikirjoja laski hän perustuksen suomenkieliselle kirjallisuudelle.
+            <span class="pageno" id="p22">[s. 22]</span>Suomen kansan omintakeinen
+            henkinen viljelys sai näin alkunsa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Valtiollisessa suhteessa alkaa Suomi myöskin esiintyä kansakuntana,
+            vaikkakin elimellisesti Ruotsin valtakuntaan kuuluvana. Käydessään Suomessa
+            vuonna 1556, kohotti kuningas Kustaa Vaasa tähän asti tavallisena maakunta
+            pidetyn Suomen herttuakunnaksi, samalla nimittäen poikansa Juhanan Suomen
+            herttuaksi. Jonkun aikaa asuikin “Suomen herttua” pääkaupungissaan Turussa,
+            pitäen siellä loistavaa hovielämää, seuranaan sikäläiset suomalaiset
+            aatelismiehet. Että herttualla tai hänen miehillään olisi muutoin ollut
+            aikomus tehdä Suomen maasta eli Suomen herttuakunnasta joku erinäinen ja
+            itsenäinen valtakunta, ei ole voitu toteennäyttää. Mutta totta se on, että
+            herttua ei unohtanut olevansa Suomen herttua ja alamaistensa olevan
+            suomalaisia (Yrjö Koskinen, Suomen Historia, s. 149).
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ruotsin valtakunnan taisteluissa Tanskaa, Venäjää ja Puolaa vastaan, oli
+            suomalaisilla tärkeä osa, ja he muodostivatkin lähes puolen armeijasta.
+            Myöskin kolmikymmenvuotisen sodan taisteluissa ansaitsivat suomalaiset
+            sotilaat ja päälliköt kunnioitetun nimen. Pitkät ajat tämän sodan jälkeen
+            pysyivät Suomen ratsumiehet maineessa kautta Saksan urhoollisuutensa ja
+            kestävyytensä tähden.
+          </p>
+        </div>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapter2">II. Delawaren siirtokunta ja retket sinne</h2>
+        <span class="pageno" id="p23">[s. 23]</span>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone11">Willem Usselinx ja Etelän kauppayhtiö</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunta-aatteen herättäjänä Ruotsissa on pidettävä hollantilaista
+            <i>Willem Usselinxia</i>. Hän oli aikakautensa merkillisimpiä miehiä.
+            Antverpenissä syntyneenä sai hän sikäläisissä kouluissa verrattain hyvän
+            kasvatuksen. Aika oli seikkailujen ja merenkulun lupaava aika. Niinpä alotti
+            Usselinx verrattain nuorena merenkulkunsa ja ulkomaamatkansa. Useat vuodet
+            purjehti hän Espanjan ja Portugalin vesillä, kävi Azorein saarilla y. m.,
+            palaten monivuotisilta matkoiltaan varakkaana miehenä. Nyt alkoi hän
+            suunnitella suurenmoisia kauppayhtiöitä ja siirtokuntain perustamista
+            merentakaisiin maihin. Näissä puuhissa kulutti hän miehuutensa parhaat
+            päivät, matkustellen valtakunnasta toiseen, hovista hoviin ja kaupungista
+            kaupunkiin, selvitellen suunnitelmiaan ja kauppayhtiöitä perustellen.
+            Isänmaalleen Hollan<span class="pageno" id="p24">[s. 24]</span>nille oli hän
+            tehnyt suuren palveluksen perustamalla Länsi-Indian kauppaseuran joka
+            myöhemmin harjoitti verrattain laajaa siirtomaatavarakauppaa kautta maailman
+            ja laski perustuksen monelle hollantilaiselle siirtolalle ennestään
+            asumattomissa maissa. Kun Usselinx ei mielestään saanut riittävää palkkiota
+            tästä työstään, lähti hän vääryyttä kärsineen tyytymättömyys sydämessä pois
+            kiittämättömästä isänmaastaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Tänä aikana oli Ruotsi suoriutunut onnellisesti taisteluistaan Puolassa ja
+            Venäjällä. Sen nuori sankarikuningas Kustaa II Aadolf osasi
+            rauhantoimillakin kohottaa valtakuntansa arvoa. Willem Usselinx päätti
+            esittää tälle valtioviisaalle hallitsijalle suuret suunnitelmansa niistä
+            mahdollisuuksista, joita Ruotsilla oli perustaa siirtokunta ja laajentaa
+            kauppaansa valtamerentakaisiin maihin. Vuonna 1624 tapahtui Göteborgissa
+            tämä esittely Ruotsin hallitsijalle ja valtakunnan hallintomiehille.
+            Usselinx ei suinkaan jättänyt huomauttamatta sitä seikkaa, että siirtokunnat
+            ja niiden kauppa olivat rikastuttaneet tuntuvasti Espanjaa, Portugalia ja
+            Hollantia. Hän esitti suuren “Etelän kauppayhtiön” muodostamista Ruotsin
+            siirtomaakaupan ja siirtolaisuuden kehittämiseksi. Usselinx määritteli 37
+            eri pykälässä mainitun kauppaseuran tarkoituksen, oikeudet ja toivotut edut.
+            Mainittakoon tässä muutamia pääkohtia näistä säännöistä: Etelän kauppayhtiö
+            välittää liikettä yleensä kaikkiin maihin, mutta etupäässä kuitenkin
+            merentakaisiin maihin. Se perustaa siirtokuntia ja kauppa-asemia Aasiaan,
+            Afrikaan, Amerikaan ja Malagiaan tarkoituksella lisätä sen kautta Ruotsin
+            kauppaa ja <span class="pageno" id="p25">[s. 25]</span>varallisuutta sekä
+            samalla levittää kristinuskoa ja sivistystä pakanamaihin. Yhtiötä tulee
+            hallitsemaan Ruotsin hallituksen valvonnan alainen johtokunta. Hallitus
+            tulee saamaan 4 % kaikesta vienti- ja tuontitavarasta, viidennen osan
+            kaikista kaivantotuotteista ja kymmenennen osan siirtokunnissa korjattavista
+            maanviljelystuotteista. Yhtiöllä puolestaan tulee olemaan oikeus Ruotsin
+            hallituksen avulla rakentaa linnoituksia ja pitää sotaväkeä siirtokuntain ja
+            kauppa-asemain suojelemiseksi, nimittää siirtomaihin kuvernöörejä, asetella
+            oikeusistuimia ja säätää paikallisia lakeja, sovitella ja ratkaista
+            sellaiset asiat, jotka koskevat siirtokunnan suhteita alkuasukkaisiin, tehdä
+            sopimuksia muittenkin hallitusten kanssa, jopa lupa aseelliseenkin
+            puolustukseen, mikäli se koskee siirtokuntain ja kauppa-asemain
+            turvallisuutta, mutta ei sodan julistamiseen eikä hyökkäyksien toimeenpanoon
+            toisiin siirtokuntiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Näillä perusteilla muodostetun suuren kauppayhtiön, joka parhaastaan
+            tunnetaan “Etelän yhtiön” nimellä, säännöt vahvisti kuningas Kustaa Aadolf
+            vuonna 1626. Tarvittavan pääoman kokoonsaamiseksi myötiin osakkeita, joita
+            kilvan ostelivat Ruotsin ja Suomen rikkaat miehet. Kuningas merkitsi 450 000
+            taalarin (Saksan taalarin) arvosta osakkeita, pappissääty 100 000 taalarin
+            osakkeet. Yksityisistä mainittakoon valtiokansleri Oxenstjerna, joka
+            merkitsi 12 000 taalaria ja monet muut aatelismiehet: Hornit, Flemingit,
+            Skytte, Baner, Wrangel y. m., joista mikä merkitsi yhden tuhannen, mikä
+            kymmenen tuhannenkin taalarin arvosta näitä kauppayhtiön osakkeita.
+          </p>
+          <span class="pageno" id="p26">[s. 26]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Varustettuna Ruotsin hallituksen suosituskirjeellä matkusteli Usselinx
+            sitten yhtiön asiamiehenä, etsien kauppaseuran osakkaiksi haluavia, Itämeren
+            maakunnissa ja Suomessakin. Hän kävi Riiassa, Räävelissä, Narvassa,
+            Viipurissa, Porvoossa, Helsingissä ja Turussa. Itämeren maakunnissa
+            merkittiin osakkeita 50 000, Suomessa 25 000 taalarin arvosta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Etelän kauppayhtiön alku oli näin ollen hyvin lupaava, joten oli syytä
+            odottaa sen saavan aikaan jotakin siirtomaaliikkeen alalla. Valitettava
+            tosiasia kuitenkin oli, että yhtiöltä puuttui kokeneita johtajia, eikä
+            arvoisa johtokuntakaan käsittänyt liikeasioita tavalla, millä olisi pitänyt.
+            Juuri johtokunnan jäsenet olivat syylliset siihen erehdykseen, että
+            ryhdyttiin kaikenlaisiin kokeiluihin, kuten perustamaan laivaveistämö sekä
+            lasi- ja köysitehdas y. m. vähemmän kannattavia liikeyrityksiä. Yhtiön varat
+            hupenivat näissä puuhissa, ja sen alkuperäinen tarkoitus, Ruotsin kaupan
+            laajentaminen merentakaisiin maihin, lyötiin laimin. Usselinx puolestaan
+            koetti tehdä parhaansa alkuperäisen asian hyväksi, mutta huomattuaan yhtiötä
+            johdettavan harhaan, erkani hän toimestaan, lähteäkseen Saksaan y. m. uusia
+            kauppayhtiöitä suunnittelemaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Etelän kauppayhtiön huonoa tilaa koetettiin korjata muuttamalla nimeä,
+            vaihtamalla johtokuntaa sekä keräämällä uusia varoja. Kolmikymmenvuotinen
+            sota keskeytti kuitenkin kaikki sellaiset puuhat kuin siirtokunnan
+            perustamiset ja kaupan laajennukset. Kuningas Kustaa Aadolf läksi 1630 <span
+            class="pageno" id="p27">[s. 27]</span>Saksaan avustamaan sikäläisiä
+            protestantteja heidän taistelussaan uskonvapauden puolesta. Vähän myöhemmin
+            läksi sinne myöskin valtiokansleri Oxenstjerna.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone12">Uuden Ruotsin kauppayhtiö ja Peter Minuit</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Kolmikymmenvuotinen sota keskeytti muutamiksi vuosiksi Ruotsin hallituksen
+            puuhat ulkomaakaupan laajentamiseksi ja siirtokuntain perustamiseksi
+            Atlannin valtameren toiselta puolen löydettyihin maihin. Monien mieliin jäi
+            kuitenkin kytemään tämän hankkeen toteuttaminen, joten tämänkin jälkeen
+            pysyi siirtokuntakysymys vireillä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kuningas Kustaa Aadolfin kuoleman jälkeen jäi valtiokansleri Axel
+            Oxenstjerna moneksi vuodeksi Saksaan, voidakseen tarkoin valvoa
+            valtakuntansa etuja ja ollakseen sodan kestäessä kiinteässä yhteydessä
+            Ruotsin armeijan kanssa, joka taisteli siellä uskonvapauden ja evankelisen
+            opin puolesta, kuin myöskin ollakseen läheisessä vuorovaikutuksessa niin
+            hyvin pohjois-Saksan evankelisten ruhtinasten kuin Ranskan ja Englannin
+            valtiomiestenkin kanssa. Palatessaan eräältä matkaltaan Ranskasta tapasi
+            Oxenstjerna Hollannin vilkkaassa merikaupungissa Amsterdamissa Hollannin
+            Länsi-Indian kauppayhtiön johtokunnan jäsenen Samuel Blommeartin, jonka
+            liikehuone harjoitti laajaa siirtomaakauppaa ja välitti Ruotsin
+            vaskikaivosten metallin vientiä ulkomaille. Blommeartin kans<span
+            class="pageno" id="p28">[s. 28]</span>sa keskusteltuaan innostui
+            valtiokansleri uudelleen Ruotsin kaupan laajentamiseen valtameren takaisiin
+            maihin, jonne mahdollisesti voitiin perustaa erityinen kauppa-asema ja
+            siirtokunta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ruotsalaisen ja suomalaisen siirtokunnan sekä kauppa-aseman perustamisen
+            mitä Willem Usselinx oli aikoinaan suunnitellut, johonkin paikkaan vasta
+            löydetyssä Amerikassa, sai lopullisesti suoritettavakseen <i>Peter
+            Minuit</i>. Hän oli syntynyt Reinin varrella Wesselissä, jossa sai
+            lukiokasvatuksen. Myöhemmin hän oli Hollannin kauppayhtiön palveluksessa ja
+            sen jälkeen Uuden Alankomaan kuvernöörinä Amerikassa, josta hän palasi v.
+            1632 takaisin Hollantiin. Toiminnanhaluisena miehenä rupesi hän nyt
+            suunnittelemaan siirtokunnan perustamista asumattomaan, kokonaan indiaanein
+            hallussa olevaan Delawaren jokilaaksoon. Saadaksensa yritykseen tarvittavia
+            varoja ja laivoja esitti hän suunnitelmansa varakkaalle Samuel
+            Blommeartille. Tämä ei kuitenkaan ryhtynyt yritykseen, sillä hänestä oli
+            viisaampaa kääntyä jonkun valtakunnan hallituksen puoleen tällaisessa
+            asiassa. Blommeartin kehoituksesta esitti Minuit sitten Ruotsin
+            hallitukselle ruotsalais-hollantilaisen kauppayhtiön ja siirtokunnan
+            perustamista Ruotsin valtakunnan ja lipun turvissa. Valtiokansleri
+            Oxenstjernan oltua jonkun aikaa kirjeenvaihdossa asiasta Samuel Blommeartin
+            kanssa sai Minuit kehotuksen lähettää siirtokuntaa koskevan esityksensä
+            Ruotsin valtioneuvostolle. Tämä tapahtui vuonna 1636.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Minuitin esitys siirtokunnan perustamisesta Amerikaan sisälsi seuraavat
+            suunnitelmat:
+          </p>
+          <span class="pageno" id="p29">[s. 29]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnalle voitaisiin antaa nimeksi “Uusi Ruotsi”. Sille olisi tarjolla
+            sopiva alue: Hollannin ja Englannin siirtokuntain välissä sijaitseva
+            Delawaren jokilaakso, joka ei vielä varsinaisesti kuulunut millekään Europan
+            valtakunnalle eikä kauppayhtiölle. Siellä asuvien indiaanien kanssa
+            voitaisiin harjoittaa tuottavaa turkiskauppaa. Siirtokuntaa perustava
+            retkikunta tarvitseisi ainakin yhden lujatekoisen, kahdellatoista tykillä
+            varustetun laivan sekä siihen välttämättömän laivamiehistön ja sitäpaitsi
+            sotamiehiä, joiden tulisi jäädä siirtokunnan turvaksi rakennettavan linnan
+            puolustusväeksi. Laiva tulisi lastata kaksitoista kuukautta kestävällä
+            muonavarastolla, kaikenlaisilla työaseilla, joita tarvittaisiin linnaa
+            rakennettaessa sekä näiden lisäksi runsailla rihkama- ja korutavaroilla,
+            joita käytettäisiin vaihtotavarana ostettaessa indiaaneilta majavan nahkoja
+            y. m. kalleita turkiksia. Siirtolaisia yritettäisiin hankkia Ruotsista sekä
+            Hollannista. Retken kustannuksiin tarvittavasta rahamäärästä kokoaisi Minuit
+            puolet Hollannista, toisen puolen kuluista suorittaisivat Ruotsin miehet.
+            Minuit huomautti esityksessään myöskin siitä tosiasiasta, että
+            ranskalaisilla, englantilaisilla ja hollantilaisilla oli Pohjois-Amerikassa
+            kukoistavat siirtokunnat ja tuottavat kauppa-asemat, joten Ruotsille, joka
+            oli silloin Europan huomatuimpia valtakuntia, olisi erehdys lyödä laimin
+            valtakunnan tulevalle kaupalle tärkeitten siirtokunta-alueitten hankkiminen
+            Amerikasta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Valtiokansleri Oxenstjerna oli palannut Ruotsiin ja ryhtynyt tunnetulla
+            tarmollaan johtamaan valtakunnan sisällisiäkin asioita. Peter Minuitin
+            jär<span class="pageno" id="p30">[s. 30]</span>kevä ja asianmukainen Uuden
+            Ruotsin perustamissuunnitelma sai valtiokanslerin mielipiteen puolellensa,
+            samoin voitti esitys muittenkin valtakunnanneuvoston jäsenten lämpimän
+            kannatuksen. Erityisemmin innostui siirtokuntakysymykseen suomalainen
+            amiraali Klaus Fleming<a href="#fn1" id="fnref1"><sup>[1]</sup></a>.
+            Siirtokuntahanketta rahallisesti tukemaan muodostettiin <i>“Uuden Ruotsin
+            kauppayhtiö”</i>, jonka säännöt kuningatar Kristiina vahvisti vuonna 1637.
+            Yhtiön ja sen johtokunnan jäseninä oli hollantilaisia yhtä paljon kuin
+            ruotsalaisiakin. Hallintoneuvostoon valittiin Ruotsin miehet Axel
+            Oxenstjerna, Gabriel Oxenstjerna, Klaus Fleming, Gabriel Bengtsson ja Peter
+            Spiring sekä hollantilaiset Samuel Blommeart, Adam Bessel, Isak van dem
+            Waeter, H. von Arnheim ja J. Hoeffnaegell. Ruotsissa valvoi asioita yhtiön
+            hallitusneuvosto, jolla oli konttori Tukholmassa, sekä Hollannissa Samuel
+            Blommeart.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone13">Ensimäinen retki Ruotsista Delawareen ja Kristiinan linnan rakentaminen</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Kahta laivaa, “Kalmar Nyckeliä” ja “Grippeniä”, alettiin varustaa keväällä
+            v. 1637 asianmukaiseen matkakuntoon ja lastata siirtokuntaa perustettaessa
+            välttämättömillä ase-, ruoka- ja muilla tavara varastoilla. Peter Minuit sai
+            kutsun saapua Ruotsiin <span class="pageno" id="p31">[s. 31]</span>valvomaan
+            laivain varustamista ja hankkimaan tarpeellisen miehistön sekä ottamaan
+            käsiinsä retkikunnan johdon Delawareen. Tottumattomuus tällaisten
+            pitkämatkaisten laivain varustamiseen ja ennen kaikkea vaikeus saada
+            tarvittavaa laivaväestöä ja sotamiehiä viivyttivät matkalle lähtöä kesästä
+            myöhäiseen syksyyn. Ruotsista ei siihenkään mennessä saatu tarpeeksi
+            merimiehiä, vaan oli pakko hankkia lisää Hollannista. Useimmat linnan
+            puolustusväkeen varatut sotamiehet olivat ruotsalaisia. Varsinaisia
+            siirtolaisia ei mainita tällä ensi matkalla olleen. Tuskin lienee myöskään
+            ollut mukana suomalaisia.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Marraskuussa läksivät laivat yhdessä matkalle Ruotsista, mutta jo
+            Pohjanmerellä vallitsevassa ankarassa myrskyssä erkanivat toisistaan.
+            “Kalmar Nyckel” sai vuodon ja menetti toisen mastonsa. Molemmat laivat
+            purjehtivat hollantilaiselle Texelin laivatelakalle korjattaviksi ja
+            viipyivät satamassa jouluun saakka. Keskitalvella jatkettiin matkaa läpi
+            Englannin kanaalin ja sen jälkeen ohjattiin laivat kohti Azorien saaria,
+            joilla pysähdyttiin. Siitä suunnattiin matka kohti Keski-Amerikan saaristoon
+            kuuluvaa Antiqua-saarta. Täältä purjehdittiin pohjoiseen ja tultiin vihdoin
+            kolmikuukautisen vaivalloisen matkan perästä Delawaren leveään lahteen.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Oli kaunis keväinen aamu, kun retkikunnan jäsenet astuivat Amerikan
+            mantereelle lähellä sitä paikkaa, joka tunnetaan nimellä Cape Henelop eli
+            May. Rannalla kasvava lehtimetsä oli pukeutunut kevätpukuunsa. Nurmen
+            vihreys, kukkien kauneus, lintujen ihana viserrys ja etelän hurmaavan kevään
+            <span class="pageno" id="p32">[s. 32]</span>sulous valtasi pohjolan miesten
+            mielet niin voimakkaasti, että he kutsuivat paikkaa “Paratiisin niemeksi”.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Tälle paikalle ei siirtokuntaa kuitenkaan perustettu, vaan purjehdittiin
+            useita kymmeniä maileja ylemmäksi leveätä Delavaren jokea myöten ja tultiin
+            eräälle haarajoelle. Siinä, missä nykyään sijaitsee Wilmingtonin kaupunki,
+            näytti ranta tarjoavan luonnollisen maihinnousupaikan, ja niin laskivat
+            laivat ankkurinsa, ja retkikuntalaiset päättivät astua maihin. Rannalla
+            käyskenteli muutamia indiaaneja, ja kun laivalta ammuttiin tykeillä
+            tervetuliaislaukauksia, ilmaantui lisää alkuasukkaita rannalle ihmetellen
+            katselemaan pohjan miesten tuloa. Peter Minuit irroitti laivasta venheen ja
+            läksi luutnantti Klingin sekä muutamien muiden retkikuntaan kuuluvain
+            sotamiesten kera puhuttelemaan rannalle kokoontuneita indiaaneja, vieden
+            näille tavanmukaisina lahjoina erinäisiä vaatekappaleita ja koruesineitä.
+            Tulkkina oli heillä indiaanien kieltä taitava Andreas Lucasson.
+            Indiaanipäällikköjen kanssa ryhdyttiin heti hieromaan kauppaa maa-alueesta
+            siirtokuntaa varten. Indiaanit olivatkin halukkaita myömään rannikkomaan
+            uusille tulokkaille.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Seuraavana päivänä, 29 p. maalisk. v. 1638, saapuivat indiaanipäälliköt
+            vuorostaan Ruotsin lipun suojassa purjehtivalle “Kalmar Nyckelille”
+            päättämään edellisenä päivänä sovittua maanluovutuskauppaa. Heille
+            maksettiin maasta sovittu hinta, ja indiaanit panivat nimimerkkinsä
+            asiapapereihin. Hintaa ei mainita kauppakirjassa, joka tehtiin, mutta siihen
+            kuului ainakin monenlaista tavaraa, <span class="pageno" id="p33">[s.
+            33]</span>kuten vaatetta, vaskikattiloita, kirveitä, kulta- ja hopeaesineitä
+            ja kaikenlaista halvempaakin rihkama- ja korutavaraa. Kaksi kauppakirjaa
+            valmistettiin, joitten alle Peter Minuit, Mauno Kling, Andreas Lucasson,
+            Jacob Sandelin ja Johan Huygen kirjoittivat nimensä Ruotsin hallituksen
+            puolesta, ja indiaanipäälliköt Matlahorn, Chiton, Mitot Schemings, Eru
+            Packen ja Mahomen piirsivät kukin oman “totem”-merkkinsä. Näin ostettu
+            maa-alue käsitti rantamaan molemmin puolin Delaware-jokea Wilmingtonista
+            Philadelphiaan saakka lähes sadan mailin pituudelta ja noin viidenkymmenen
+            mailin leveydeltä. Tällä alueella sijaitsevat nykyään Wilmingtonin ja
+            Chesterin kaupungit.
+          </p>
+          <div class="image">
+            <img src="images/kuva-1.jpg" alt="">
+            <p>KRISTIINAN ELI NYKYISEN WILMINGTONIN SATAMA, paikka, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset nousivat maihin Delawaressa 1638. Rannalla on tapausta ikuistuttamassa muistopatsas.</p>
+          </div>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokuntain ja kappa-asemain linnoituksilla turvaaminen indiaanein
+            hyökkäyksiltä oli tähän aikaan välttämätöntä. Sille paikalle, missä tämä
+            ruotsalais-hollantilainen retkikunta astui maihin, ryhdyttiin viipymättä
+            rakentamaan puolustusasemaa uudisasutuksen suojaksi. Ulkovarustus eli
+            vallitus tehtiin pystyyn asetetuista korkeista paaluhirsistä, tiivistettiin
+            ja tuettiin kivillä ja mullalla sekä savensekaisella muurausaineella. Kun
+            yhdellä puolella linnavarustusta virtasi joki, ei tarvinnut kaivaa kuin
+            kolmelle sivulle vallihauta. Linnoitukseen kuului vielä jykevistä hirsistä
+            rakennettu, ampumarei’illä varustettu puolustustorni, johon sijoitettiin
+            laivoista tuodut tykit. Sitäpaitsi rakennettiin vielä kaksi muutakin
+            hirsihuonetta, toinen linnaväestöä varten, toinen ampumatarpeiden ja muonan
+            varastohuoneeksi. Kaiken tämän rakentamiseen kului kolmisen kuukautta, jonka
+            aikaa “Kalmar Nyckel” viipyi satamassa. Kun linna saatiin tar<span
+            class="pageno" id="p34">[s. 34]</span>peelliseen puolustuskuntoon,
+            kohotettiin sen muureille Ruotsin lippu ja sille annettiin nimeksi
+            <i>“Kristiinan linna”</i>, Ruotsin kuningattaren kunniaksi. Linnan
+            komentajaksi nimitti kuvernööri Minuit luutnantti Mauno Klingin, jättäen
+            tälle kaksikymmentäneljä sotamiestä vartiaväeksi. Peter Minuit oli
+            suorittanut tehtävänsä erinomaisella taidolla ja asianymmärryksellä. Mutta
+            siirtokunnan kuvernööriksi hän ei tahtonut jäädä, niinkuin yleensä oli
+            otaksuttu ja hartaasti toivottu, vaan päätti palata “Kalmar Nyckelillä”
+            Hollantiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Toinen siirtokuntamatkueen laivoista, “Grippen”, oli aikaisemmin keväällä
+            lähtenyt kauppapurjehdusmatkalle Keski-Amerikaan, josta se palasi Ruotsiin
+            keskikesällä, tuoden ensimäisen viestin siirtolaisten onnellisesta matkasta
+            ja Uuden Ruotsin siirtokunnan perustamisesta. “Kalmar Nyckel” taas pääsi
+            lähtemään paluumatkalleen vasta kesäkuussa Kristiinan linnan valmistuttua.
+            Matkallaan poikkesi se Keski-Amerikassa ottamassa tupakkalastia. Laivan
+            ollessa ankkurissa St. Christopherin satamassa sai kotia palaavan
+            retkikunnan johtaja Peter Minuit kutsun saapua erääseen, niinikään satamassa
+            ankkuroivaan laivaan vierailulle. Noudattaen kohteliasta kutsua läksi Minuit
+            sinne soutuveneellä kahden seuralaisensa kanssa. Heti kestien alettua nousi
+            äkkiä hirmumyrsky, joka irroitti satamassa olevat laivat ankkurista, ajaen
+            ne ulapalle. Myrskyn tauottua purjehti “Kalmar Nyckel” takaisin satamaan,
+            mutta hollantilainen laiva oli kadonnut. Parisen viikkoa turhaan
+            odotettuansa johtajaansa palaavaksi purjehtivat ruotsalaiset kotimaahansa,
+            saapuen sinne lokakuussa. Kuvernööri Peter Mi<span class="pageno"
+            id="p35">[s. 35]</span>nuitista ei ole, enempää kuin kadonneesta
+            hollantilaisesta aluksestakaan, saatu sen jälkeen mitään kuulla.
+            Todennäköistä on, että laiva haaksirikkoutui, haudaten Atlannin aaltoihin
+            Delawaren siirtokunnan perustajan.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone14">Toinen ja kolmas retki siirtokuntaan</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Kun Ruotsiin saapui tieto maanostosta Delawaren jokilaaksossa siirtokunnalle
+            ja tarpeellisen puolustuslinnoituksen valmistamisesta, ryhdyttiin siellä
+            innolla varustamaan uutta retkikuntaa. Uuden Ruotsin kauppayhtiön johtaja
+            Klaus Fleming suunnitteli suuren siirtolaisjoukon lähettämistä Delawareen
+            Ruotsin siirtokunnan vahvistukseksi. Yhtiö ryhtyikin neuvotteluihin
+            tarvittavien aluksien varustamisesta asianmukaiseen kuntoon ja siirtolaisten
+            hankkimisesta. Toiseen retkikuntaan toivottiin liittyvän huomattavan suuri
+            määrä uudisasukkaita, jotta saataisiin mahdollisimman pian Amerikan
+            ruotsalainen uudisasutus kansoitetuksi. Mutta näille laajakantoisille
+            suunnitelmille nousikin odottamattomia esteitä, jotka pysähdyttivät hankkeet
+            melkein alkuunsa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uuden Ruotsin kauppayhtiön hollantilaiset osakkeenomistajat ja johtokunnan
+            jäsenet kieltäytyivät rahallisista uhrauksista, jotka olivat toisen
+            siirtokuntaretken toteuttamiseksi välttämättömät. Tässä Ruotsin hallituksen
+            turvaamassa yhtiössä toimimaan oli hollantilaisia näet kannustanut
+            yksinomaan siirtomaakaupasta saatavan suuren voiton <span class="pageno"
+            id="p36">[s. 36]</span>toivo eikä kauemmaksi kantava kansallinen harrastus,
+            kuten oli ruotsalaisten laita. Kun ensimäinen retkikunta oli kuluttanut
+            kaksi kertaa niin paljon kuin oli arvioitu, eikä turkiksista enempää kuin
+            muistakaan siirtomaatavaroista, joita oli ollut lastina, saatu riittävää
+            korvausta suurten menojen peittämiseksi, niin hollantilaiset, pettyneinä
+            laskelmissaan, kieltäytyivät antamasta enempää varojaan tähän yhtiöön.
+            Ainoastaan Samuel Blommeart lupautui rajoitetulla summalla yhä edelleenkin
+            avustamaan yhtiötä laivain varustamisessa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Toisen retkikunnan alkuaan laajoja suunnitelmia täytyi näin ollen ryhtyä
+            supistelemaan, ja sen toimeenpanoa oli pakko viivyttää. Klaus Fleming teki
+            esityksen, että varojen hankkimista varten myötäisiin entisen “Etelän
+            kauppayhtiön” omaisuus ja niin saatu summa käytettäisiin Delawaren
+            siirtokunnan avustamista varten. Esitys hyväksytyinkin, ja kun se oli pantu
+            toimeen, saatiin jonkun verran varoja uutta siirtokuntaretkeä varten.
+            Päätettiin varustaa vain yksi laiva tätä retkikuntaa varten. Sopivimpana
+            tähän tarkoitukseen pidettiin yhtiön omaa laivaa lujarakenteista Kalmar
+            Nyckeliä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Linnapalvelukseen tarvittavia sotamiehiä oli varsin vaikea saada kokoon.
+            Lähtöä Delawareen pidettiin nimittäin seikkailuna, johon vain harvat
+            innostuivat. Vielä vaikeampaa oli siirtolaisten hankkiminen, sillä ei kukaan
+            ollut halukas lähtemään koko elinajakseen tuntemattomaan maahan indiaanein
+            keskuuteen, kauaksi omaisistaan ja tutuistaan. Sotamiehiä oli kuitenkin
+            pakko saada, sillä ensimäiselle retkelle otetut, Kristiinan linnan turvaksi
+            jääneet sotilaat olivat nyt oikeutetut palaamaan koti<span class="pageno"
+            id="p37">[s. 37]</span>maahansa. Kun näitten hankkiminen näytti muuten
+            mahdottomalta, ryhdyttiin ensi kerran siirtokunnan asiassa pakkokeinoihin.
+            Elfsborgin, Wermlannin ja Taalain kuvernööreille lähetettiin määräys vangita
+            palveluksestaan karanneet sotamiehet ja tuoda ne Göteborgiin, josta heidät
+            lähetettäisiin palvelukseen Kristiinan linnaan Amerikassa. Palkaksi
+            annettaisiin heille, paitsi ruokaa ja asuntoa, kymmenen kuparitaalaria
+            vuodessa sekä kansalaisoikeudet ja vapaus yhden, joillekin kahden vuoden
+            palveluksen jälkeen. Myöskin kirjoitettiin muutamiin vankiloihin ja
+            ilmoitettiin, että jos niiden pienemmistä rikoksista tuomitut vangit
+            haluaisivat muuttaa perheineen Delawareen, saisivat he siihen tilaisuuden
+            sekä sitäpaitsi uudistilan sieltä edullisilla ehdoilla, jos sitoutuisivat
+            määräajan yhtiötä palveltuaan maksamaan omansa ja perheensä matkan
+            Amerikaan. Näillä keinoin koetettiin värvätä asukkaita siirtokuntaan.
+            Arvatenkin saapui tällä tavalla Delawareen toisella retkellä joku
+            suomalainenkin sotamies.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Syksyllä v. 1639 läksi Kalmar Nyckel toiselle Amerikan matkalleen mukanaan
+            Uuden Ruotsin kuvernööriksi nimitetty Peter Ridder, pastori Roerus Torkillus
+            ja muutamia muita virkamiehiä sekä linnapalvelukseen tarvittavia sotamiehiä.
+            Siirtolaisia ei tälläkään retkellä liene ollut montakaan. Lastina mainitaan
+            olleen taaskin kaikenlaista rihkamatavaraa indiaaneja varten, muonaa ja
+            ampumatarpeita sekä viisi hevosta. Kun talvimyrskyt tälläkin kertaa
+            hidastuttivat matkaa, tuottaen retkikunnalle kurjuutta ja sairautta, saapui
+            laiva Delawaren lahteen ja laski Kristiinan linnan satamaan vasta huh<span
+            class="pageno" id="p38">[s. 38]</span>tikuussa v. 1640. Epäilemättä oli tämä
+            riemun päivä niin tuolle hartaasti viestiä Ruotsista odottaneelle
+            linnaväelle kuin myöskin uusille tulokkaille, jotka ilokseen näkivät
+            siirtokunnan säilyneen vahingoittumatta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Joukko Utrechtin asukkaita halusi muuttaa Hollannista uudisasukkaiksi Uuden
+            Ruotsin siirtolaan Amerikaan. He kääntyivät siinä tarkoituksessa yhtiön
+            hollantilaisen edustajan Samuel Blommeartin puoleen, pyytäen hänen
+            myötävaikutustaan ja apuaan muuttoaikeensa toteuttamiseksi. Ne
+            hollantilaiset, jotka vielä kuuluivat kauppayhtiöön, suosivat tietysti
+            maanmiestensä muuttoa Delawareen ja kirjoittivat siitä yhtiön
+            hallitusneuvostolle Tukholmaan. Valtiokansleri Axel Oxenstjerna huomasi
+            hollantilaisista siirtolaisista Delawaren uudisasutuksen ruotsalaiselle
+            kansallisuudelle koituvan vaaran, varsinkin jos heitä siirtyisi sinne
+            runsaat määrät. Mutta tällä kertaa ei hollantilaisten muuttoa voitu
+            kuitenkaan vastustaa, sillä alkuperäinen sopimus sisälsi suunnitelman
+            siirtolaisten lähettämisestä niin hyvin Hollannista kuin Ruotsistakin.
+            Kuitenkin asetettiin utrechtilaisille muutamia oikeutettuja ehtoja. Heitä
+            vaadittiin alistumaan siirtokunnan sääntöjen ja lakien alle, joka oli
+            tavallaan samaa kuin Ruotsin hallituksen alamaisuuden tunnustaminen. Nämä
+            rajoitukset olivat omiansa jossain määrin lamauttamaan hollantilaisten
+            suurta siirtolaisintoa. Lähtijöitten luku supistui nyt verrattain pieneksi.
+            “Freeburg” nimisellä laivalla tämä joukko saapui Delawareen v. 1641, jossa
+            hollantilaisten haltuun annettiin Uplandin maanviljelykselle ja
+            karjanhoidolle sopiva maa-alue Kristiinan linnan <span class="pageno"
+            id="p39">[s. 39]</span>pohjoispuolelta. Hollantilaiset toivat tullessaan
+            maanviljelysvälineitä ja karjaakin. Heitä tavataan tuonnempana suomalaisten
+            ja ruotsalaisten uudisasukkaiden naapureina.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone15">Vermlannin suomalaiset ja niiden tulo Amerikaan v. 1641</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Delawaren siirtokuntaa tukeva Uuden Ruotsin kauppayhtiö ja myöskin sen
+            hallitusneuvosto olivat joutuneet kokonaan Ruotsin ja Suomen miesten käsiin.
+            Hollantilaiset osakkeenomistajat olivat myyneet osakkeensa ja luopuneet
+            liikkeestä. Ruotsin hallitus alkoi nyt tukea yhtiötä rahallisestikin ostaen
+            sen osakkeita runsaan määrän. Uutena hallitusneuvosten jäsenenä mainittakoon
+            Suomen kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnan kuvernööri Pietari Ridder totesi kirjeessään
+            hallintoneuvostolle Delawaren jokilaakson erinomaisen hedelmällisyyden ja
+            sopivaisuuden kaikenlaiselle viljelykselle ja karjanhoidolle. Siellä
+            uudisasukkaille tarjoutuisi erinomaisia etuja. Samalla pyysi hän arvoisaa
+            hallitusneuvostoa ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että siirtokuntaan
+            saataisiin uudisasukkaita, ennenkaikkea perheitä, jotka ryhtyisivät
+            viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Hän ajatteli, että ellei
+            uudisasukkaita saataisi pian Ruotsista ja Suomesta Delawaren siirtolaan,
+            niin rupeaisivat sinne muuttamaan englantilaiset ja hollantilaiset, jolloin
+            Uuden Ruotsin siirtokunta menettäisi kansallisen merkityksensä. Tämä puoli
+            siirtokuntakysymyksestä oli ollut selvillä hal<span class="pageno"
+            id="p40">[s. 40]</span>litusneuvostolle jo ennenkin. Muistamme, kuinka
+            toisesta retkikunnasta oli yritetty tehdä suurta uudisasukkaiden
+            siirtojoukkuetta, vaikka tämä hanke varojen puutteessa ja siirtolaisten
+            hankkimisessa kohdattujen vaikeuksien tähden oli epäonnistunut.
+            Uudisasukkaita oli nyt kuitenkin saatava siirtokuntaan tavalla tai toisella.
+            Kun ruotsalaiset eivät olleet halukkaita muuttamaan ainakaan pysyväisiksi
+            asukkaiksi Delawareen, kääntyi yhtiön johdon sekä Ruotsin hallituksen huomio
+            Ruotsissa asuviin metsäsuomalaisiin. Näillä arveltiin olevan suuressa määrin
+            niitä ominaisuuksia, joita korvenperkaajilta ja uudisasukkailta vaaditaan.
+            Sitäpaitsi Ruotsissa asuvien suomalaisten silloinen vainonalainen asema
+            vaikutti myös siihen, että juuri heitä katsottiin hyvin sopiviksi lähettää
+            Uuden Ruotsin uudisasukkaiksi. Ymmärtääksemme tätä tilannetta lienee
+            paikallaan luoda lyhyt silmäys Ruotsin metsäsuomalaisten asemaan
+            seitsemännellätoista vuosisadalla.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kuudennentoista vuosisadan loppupuolella siirtyi melkoinen määrä asukkaita
+            Suomesta Ruotsin puolelle, etupäässä Vermlannin maakuntaan. Syynä tällaiseen
+            muuttoon lienee ollut sotaiset ja levottomat ajat Suomessa. Venäjän kanssa
+            käytiin pitkällistä rajasotaa, joka hävitti Savoa ja Karjalaa, ja
+            Pohjanmaata rasitti “nuijasota”. Mutta muuttamiseen vaikutti myöskin
+            muutamat Ruotsissa tarjoutuvat edut työnsaantiin ja ansioon nähden. Vieläpä
+            saivat suomalaiset siellä ilmaisia metsätorppiakin, jos olivat halukkaita
+            muuttamaan kaukaisiin sydänmaihin. Suomalaisten ystävä Kaarle herttua
+            kehotteli työnetsinnässä kuljeksivia suomalaisia <span class="pageno"
+            id="p41">[s. 41]</span>muuttamaan Vermlannin metsätorppiin. Kaarle herttua
+            oli nimittäin saanut isältään kuningas Kustaa Vaasalta läänityksekseen
+            Vermlannin, Neriken ja Taalain maakunnat. Saadaksensa lääniensä etäisimpiä
+            seutuja viljellyiksi, sääsi herttua asetuksen, jossa luvattiin jokaiselle,
+            joka raivaisi itselleen maapalan metsätorppaa varten, ensin kuuden vuoden
+            verovapaus, jonka jälkeen tämä uudistila merkittäisiin hänen
+            perintötilakseen kohtuullista veroa vastaan. Ruotsalaiset eivät olleet
+            niinkään halukkaita muuttamaan 60—70 mailin etäisyydessä sijaitseviin
+            metsätorppiin, mutta suomalaiset sinne sen sijaan kilvan riensivät.
+            Suomalaisille annettiin vielä lupa Vermlannissa vapaaseen metsästämiseen ja
+            kaskenkaatamiseen, jonkalaiseen viljelystapaan he olivat tottuneet Suomessa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Seitsemännentoista vuosisadan alussa asui suomalaisia jo suuri joukko
+            Vermlannin, Taalain, Neriken, Gestriklannin, Ångermanlannin ja Helsinglannin
+            saloilla. Suomalaisten siirtymistä Ruotsiin jatkui tämän vuosisadan lopulle
+            saakka, niin että heitä silloin mainitaan levinneen 150 pitäjään, jopa
+            Norjankin puolelle. Yksin Vermlannin metsissä asuvien suomalaisten lukumäärä
+            täytyy olettaa nousseen tuhansiin, koskapa asiakirjoissa kerrotaan vuonna
+            1644 moniaita satoja suomalaisia kuuluneen Vermlannin nostoväkeen ja
+            ottaneen osaa maakunnan puolustukseen tanskalaisia vastaan. Nämä suomalaiset
+            olivat enimmäkseen kotoisin Rautalammin laajasta pitäjästä, mutta joukossa
+            oli myöskin sellaisia, jotka olivat tulleet Hämeestä, Karjalasta ja
+            varsinkin Pohjanmaalta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ensi vuosikymmeninä ei suomalaisia mikään häi<span class="pageno"
+            id="p42">[s. 42]</span>rinnyt, he saivat rauhassa kaataa kaskeaan ja polton
+            kautta syntyneeseen tuhkaan kylvää siementään sekä koota runsaita satoja.
+            Heidän asutuksensa olivat niin etäällä muista, etteivät heidän eristetyt
+            kaskimaansa herättäneet erityisempää huomiota. Mutta mikäli suomalainen ja
+            ruotsalainen asutus lähenivät toisiaan, alkoivat ruotsalaiset naapurit
+            kiinnittää huomiotaan suomalaisten kaskenviljelykseen. He alkoivat lähetellä
+            valituksia läänin kuvernöörille ja Ruotsin hallitukselle, syyttäen
+            suomalaisia tahdittomasta kaskimaitten valtaamisesta ja metsien
+            polttamisesta, minkä kautta he hävittivät arvokasta tukkimetsääkin. Myöskin
+            syytettiin suomalaisia liiallisesta metsästämisestä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ruotsin hallitus ryhtyi voimaperäisiin, jopa liiankin ankariin
+            toimenpiteisiin metsäsuomalaisten suhteen lopettaakseen heidän metsiä
+            raiskaavan viljelystapansa. Säädettiin laki, joka ankaran sakon ja
+            vankeusrangaistuksen uhalla kielsi kaskenkaatamisen ja -polttamisen.
+            Metsästystä myöskin rajoitettiin, varsinkin peurojen ja hirvien ampumista.
+            Luullen näitten sääntöjen johtuneen naapureitten pahansuopaisuudesta ja
+            kateudesta eivät suomalaiset olleet niinkään valmiit noudattamaan määräyksiä
+            kaskenpolttoon nähden eivätkä myöskään välittäneet metsästysrajoituksista.
+            Ruotsin hallitus katsoi tarpeelliseksi säätää uusia, ankarampia lakeja
+            metsien suojelemiseksi. Vuonna 1637 annettiin määräys, että
+            metsäsuomalaisten oli muutettava takaisin Suomen niemelle ennen seuraavan
+            vuoden Valporin päivän iltaa. Tällaisen määräyksen täytäntöönpano synnytti
+            kuitenkin voittamattomia vaikeuksia. Ensinnäkään eivät suomalaiset olleet
+            suos<span class="pageno" id="p43">[s. 43]</span>tuvaisia jättämään vaivalla
+            raivaamiansa peltoja ja asumuksiaan, ja toisekseen oli mahdotonta kenenkään
+            saada heidät kaikki etsityiksi kymmenien, jopa sadankin mailin etäisyydestä,
+            metsien ja salojen sydämistä. Nähtyään, ettei edellämainitusta
+            muuttomääräyksestäkään ollut toivottua tulosta, vaan kasket yhä edelleenkin
+            palaa leimusivat suomalaisten asutuksilla, antoi hallitus vielä ankaramman,
+            jopa epäinhimillisen raa’an julistuksen, jossa käskettiin “polttaa kaikki
+            suomalaisten riihet ja vilja-aitat heidän kaskimailtaan, jotta he ovat
+            elintarpeitten puutteessa pakotetut jättämään torppansa”. Mentiinpä niinkin
+            pitkälle, että ruotsalaisten sallittiin ajaa suomalaisia pois tiloiltaan ja
+            vallata niitä itselleen, varsinkin jos ei näillä sattunut olemaan tiloihinsa
+            laillistettua omistusoikeutta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Tällaiset ankarat toimenpiteet sekä yleinen vaino tietenkin sai aikaan, että
+            monet suomalaiset jättivät rakkaat metsätorppansa ja läksivät perheineen
+            etsimään työansiota rintakyliin, kaupunkeihin ja Taalain vaskikaivannoille.
+            Ainoa, joka koetti jonkun verran heidän oikeuksiansa puoltaa, oli Vermlannin
+            kuvernööri Stake. Tällainen oli Ruotsin suomalaisten varhaisempi historia ja
+            näin surullinen heidän asemansa siihen aikaan, jolloin uudisasukkaita
+            etsittiin Delawaren siirtokuntaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            V. 1640 saapui Ruotsin hallitukselle kirje Neriken ja Öreborgin
+            kuvernööriltä, jossa tämä ilmoitti hoidossaan olevissa lääneissä kuljeksivan
+            paljon työttömiä ja tilattomia, kaskimaansa jättäneitä suomalaisia sekä
+            kysyi hallitukselta neuvoa, miten hänen näitten suhteen oli meneteltävä.
+            Tämä kirje saapui juuri niihin aikoihin, jolloin Ruotsin hallitus oli <span
+            class="pageno" id="p44">[s. 44]</span>päättänyt ryhtyä erityisempiin
+            toimenpiteisiin metsäsuomalaisten lähettämiseksi Delawareen. Vastatessaan
+            kuvernöörin kirjeeseen käski hallitus häntä neuvottelemaan läänissään
+            asuvien suomalaisten kanssa ja kehoittamaan heitä muuttamaan Amerikaan,
+            jossa he saisivat itselleen uudistilat sekä luvan kaataa kaskea ja metsästää
+            siellä mielin-määrin. Kuvernöörin kehoitusta noudattaen lupautuivat muutamat
+            suomalaiset lähtemään siirtokuntaan, ja heidät kuljetettiin väkineen heti
+            Göteborgiin, jossa heidän oli noustava siirtolaislaivaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kristiinan linnan komentajana ollut luutnantti Mauno Kling lähetettiin
+            Taalain maakunnassa sijaitsevan Berglannin eli Falun vaskikaivannon
+            ympäristöllä asuvien lukuisten suomalaisten luokse selostelemaan Delawaren
+            siirtokunnassa uudisasukkaille luvattuja etuja ja kehoittamaan suomalaisia
+            lähtemään sinne maanviljelijöiksi. Tältä matkaltaan sai toimellinen Kling
+            neljätoista suomalaista uudisasukasta Amerikaan. Niinikään ilmoittautui
+            Sundin pitäjästä neljä suomalaista halukkaiksi muuttamaan perheineen
+            Delawareen. Näiden nimet olivat: Eskil Larsson, Clement Jöranson, Jöns
+            Påvelsson ja Bertil Eskelsson. Miehiä oli syytetty kaskenpoltosta ja heidät
+            oli tuomittu omaisuutensa menettäneiksi sekä joksikin aikaa
+            sotapalvelukseen. Ruotsin hallitus, joka halusi lähettää juuri tällaisia
+            rikoksellisia siirtokuntaan, antoi määräyksen asianomaisille virkamiehille
+            palauttaa miesten omaisuuden rahana takaisin sekä avustaa heitä perheinensä
+            kuljetettaviksi Göteborgin satamaan ja sieltä valtamerilaivaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Vapaaehtoisesti lähteviä uudisasukkaita ei kui<span class="pageno"
+            id="p45">[s. 45]</span>tenkaan saatu riittävää määrää kokoon, tuskin yli
+            kolmenkymmenen hengen. Hallitus käytti sentähden voimakkaampia keinoja
+            siirtolaisten hankinnassa. Vermlannin, Neriken ja Taalain kuvernöörit saivat
+            v. 1641 määräyksen, jonka mukaan metsiä raiskanneet, Amerikaan lähtöä
+            vastaan olevat suomalaiset olivat vangittuina tuotavat Göteborgiin ja sieltä
+            kuljetettavat siirtokuntaan lähtevään laivaan. Tämä määräys koski myöskin
+            palveluksestaan karanneita sotamiehiä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Näitä keinoja käyttämällä saatiin kokoon sataan henkeen nouseva
+            siirtolaisjoukko lähtemään Uuteen Ruotsiin, ja se onkin itse asiassa
+            ensimäinen varsinainen siirtolaismatkue. Kalmar Nyckel-laivan, jolla
+            varsinaiset siirtolaiset, siis myöskin suomalaiset matkustivat,
+            matkustajaluetteloa ei ole löydetty. Ainoastaan toisen, karjaa kuljettavan
+            “Caritas”-laivan luettelo on säilynyt. Syksyllä läksivät Kalmar Nyckel ja
+            Caritas Amerikaa kohden, lastina paitsi edellämainittu, lähes sataan henkeen
+            nouseva siirtolaisjoukko, jonka runsaana enemmistönä olivat suomalaiset,
+            myöskin hevosia, lehmiä, lampaita, kauppatavaraa, ampumatarpeita y. m.
+            Myrskyisen matkan perästä saavuttiin Delawareen keskitalvella v. 1641 tahi
+            42.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uuden Ruotsin siirtokunnassa syntyi vilkasta elämää ja ripeätä toimintaa
+            tämän siirtolaisjoukon saavuttua. Kuvernööri Ridder jakoi uudisasukkaille
+            sopivat palstat Kristiinan linnaa ympäröivästä metsämaasta. Kevättalvella v.
+            1642 kuului metsästä pauke ja ryske aamusta iltaan, kun suomalaiset
+            korvenperkaajat iskivät hartiavoimin kirveensä jykeviin tammi- ja
+            pyökkipuihin, jotka hir<span class="pageno" id="p46">[s. 46]</span>veällä
+            rytinällä kaatuivat maahan. Sieltä ja täältä metsäaukeamasta alkoi kohota
+            sankka savu, ja pimeinä öinä leimusi punerva metsätuli, ilmaisten noiden
+            sivistyksen tienraivaajain siellä polttelevan raivattujen peltojensa
+            risukkoa tai sytyttävän kaskimaitansa palamaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kevään ja kesän uutteran, väsymättömän työn tuloksena nähtiin Delawaren
+            siirtokunnassa, etenkin Kristiinan linnan lähistöllä Uplandissa ja
+            Finlandissa isompia ja pienempiä metsäaukeamia peltoineen ja vaatimattomine
+            hirsihuoneineen sekä joku pieni puron partaalle rakennettu suomalainen
+            saunakin illan hämärissä lämpiävän. Uudistilojen pelloilla seisoi
+            viljakuhilaita, maissikekoja ja alavimmilla niityillä korkeita heinäsuovia
+            todistamassa Ruotsissa vainottujen metsäsuomalaisten korvenperkauskykyä.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone16">Siirtolaisia kerätään Suomesta vv. 1642—1644</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtykäämme taas Ruotsiin, jossa puuhataan Delawaren siirtokunnan
+            asuttamiseksi, valmistellen uusia retkikuntia. Siirtolaisia hankittaissa
+            kohdisti kreivi Pietari Brahe huomionsa taitaviin suomalaisiin
+            käsityöläisiin, joita oli kehotettava muuttamaan Delawaren siirtokuntaan.
+            Tämä Suomen rakastettu kenraalikuvernööri, joka asui tällä kertaa
+            Tukholmassa valtakunnanneuvoston jäsenenä, oli epäilemättä oppinut tuntemaan
+            suomalaiset uutteriksi käsityöläisiksi, jollaisina he menestyisi<span
+            class="pageno" id="p47">[s. 47]</span>vät Amerikassa, missä juuri sellaista
+            väkeä tarvittiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunta-asioita valvova johtokunta kutsui palvelukseensa virastaan
+            vapautetun kapteenin <i>Johan Printzin</i>, joka oli yksi
+            kolmikymmenvuotisen sodan sankareita. Hän sai toimekseen matkustaa
+            pohjois-Suomeen kehottelemaan tilattomia perheitä muuttamaan Amerikaan,
+            jossa heille annettaisiin uudistiloja verrattain edullisilla ehdoilla.
+            Mitään varmaa tietoa ei ole siitä, kuinka monta siirtolaista Printz sai
+            toimitetuksi lähtemään Delawareen, mutta mikäli hajanaiset asiakirjat
+            myöhemmin mainitsevat, seurasi useita suomalaisia Printziä Delawareen
+            Länsi-Pohjan maakunnasta, Tornionjoelta ja Korsholman linnan läänistä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Pakkokeinoja käytettiin tälläkin kertaa, varsinkin pikku rikollisten,
+            karanneitten sotamiesten ja velkavankien lähettämiseksi Amerikaan.
+            Tällaisista siirtolaisista mainittakoon kirjanpitäjä Johan Fransson
+            Viipurista ja kaksi luvattomasta metsästyksestä syytettyä miestä
+            Ahvenanmaalta. He saivat määräajan siirtokuntaa palveltuaan takaisin
+            kansalaisoikeutensa ja nähtävästi uudistilatkin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ruotsin metsäsuomalaisiakaan ei unhotettu. Varsinkin kodittomina kuljeksivia
+            suomalaisia kehotettiin perheineen muuttamaan Delawareen. Mutta kun ei
+            siirtolaisia näillä keinoin saatu nytkään karttumaan riittävää määrää,
+            annettiin taaskin määräys Vermlannin ja Taalain kuvernööreille vangita
+            sellaiset suomalaiset, jotka voitiin vielä asettaa syytteeseen kielletystä
+            metsänraiskauksesta ja tuoda heidät Göteborgista lähtevään
+            siirtolaislaivaan.
+          </p>
+          <span class="pageno" id="p48">[s. 48]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Tämän viidennen retkikunnan laivat olivat “Svan” ja “Fama”. Matkustajista
+            mainitaan siirtokunnan kuvernööriksi nimitetty, everstiluutnantin arvon
+            saanut Johan Printz, pastori Campanius Holm, herra Kristopher Boije sekä
+            noin viisikymmenhenkinen siirtolaisjoukko. Uudisasukkaiden enemmistön
+            muodostivat Suomen ja Ruotsin suomalaiset, jota vastoin linnanpalvelukseen
+            matkustavat sotamiehet ja merimiehet olivat ruotsalaisia. Myrskyisen matkan
+            perästä ankkuroivat laivat Kristiinan satamassa v. 1643.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kuudetta retkikuntaa varten varustettiin laivat Fama ja Kalmar Nyckel. Tällä
+            kertaa näyttää Uuden Ruotsin kauppayhtiön tarkoituksena olleen
+            vientiliikkeen laajentaminen Keski-Amerikan satamiin ja Caribean saarille.
+            Laivat lastattiin puutavaralla, tervalla y. m. vientitavaralla. Oli määrä
+            poiketa samalla retkellä Delawaressa ja viedä sinne niinikään lastia ja
+            siirtolaisiakin. Mutta pieneksi supistui tämän retkikunnan siirtolaisjoukko,
+            vain muutamia kymmeniä oli mukana. Näistä mainitaan joitakin olleen
+            Suomestakin, kuten eräs karannut sotamies Kajaanista, eräs talonisäntä
+            Huittisista ja toinen Pomarkusta, jotka viime mainitut rikolliset saivat
+            omasta pyynnöstään luvan matkustaa Amerikaan. Niinikään mainitaan olleen
+            joitakin Vermlannin suomalaisia ja muutamia ruotsalaisia siirtolaisia. Tämä
+            retkikunta saapui Delawareen talvella v. 1644. Paluumatkallaan joutuivat
+            laivat seikkailuihin ja olivat pidätettyinäkin. Tämä oli Kalmar Nyckelin
+            neljäs ja viimeinen matka.
+          </p>
+          <div class="image">
+            <img src="images/kuva-2.jpg" alt="">
+            <p>SUOMALAINEN AMIRAALI KLAUS FLEMING, siirtokunnan asioitten uskollinen ja kyvykäs valvoja Ruotsissa.</p>
+          </div>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone17">Vaikeuksia siirtokunnan kansoittamisessa</h3>
+          <span class="pageno" id="p49">[s. 49]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Uuden Ruotsin toimellinen kuvernööri Johan Printz oli ahkerassa
+            kirjevaihdossa kotimaisen hallituksen ja yhtiön johdon kanssa, lähetellen
+            kirjeitään ei ainoastaan oman maansa laivoilla, vaan myöskin, milloin näytti
+            luotettavalta, hollantilaisten ja englantilaistenkin mukana. Kirjeissään
+            pyysi hän turkisliikkeessä tarvittavaa vaihtotavaraa, muonaa, aseita, linnan
+            puolustusväkeä ja siirtolaisia.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ruotsissa ei puuttunut hyvää tahtoa siirtokuntaa kohtaan, jonka tarpeet
+            tunnettiin. Mutta tähän aikaan oli valtiolla kaikenlaisia vaikeuksia m. m.
+            sota Tanskaa vastaan, mitkä seikat vaikeuttivat ulkomaakaupan laajentamista
+            ja siirtokunnan kansoittamista. Uuden Ruotsin kauppayhtiön esimies amiraali
+            Klaus Fleming kaatui lippulaivallaan 1645. Siirtokunnasta palaava Kalmar
+            Nyckel joutui tanskalaisten hyökkäyksen alaiseksi vioittuen
+            kelpaamattomaksi. Siirtolaisjoukkojen lähettäminen Delawareen täytyi näin
+            ollen supistaa ja viedä sinne vain välttämättömiä tarpeita.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Seitsemännelle retkelle varustettiin lujarakenteinen ja useilla tykeillä
+            asestettu “Gyllen Haj” niminen laiva. Lastina mainitaan olleen runsaasti
+            ruokavaroja ja vaatteita, muutamia kotieläimiä, aseita ja työvälineitä, 5835
+            jaardia erilaisia kankaita, 500 kirvestä, 302 vaskikattilaa, 774
+            veitsenterää, 432 sormustinta, 143 läkkipeltiastiaa, 24 maljaa, 504 kampaa,
+            264 korupääveistä, 48 kullattua vaateharjaa, 790 kuvastinta, 10 000
+            ongenkouk<span class="pageno" id="p50">[s. 50]</span>kua, joku määrä
+            soittokoneita, etupäässä viuluja, seinä- ja taskukelloja, kellonperiä,
+            lasihelmiä ja monenlaista muuta korutavaraa. Siirtolaisia ei tälle matkalle
+            kerätty, mutta muutamia läksi vapaehtoisesti.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Toukokuulla 1646 läksi laiva kohti Amerikaa. Kohdattuaan matkallaan
+            vastatuulia ja myrskyjä, saapui se vasta lokakuulla Delawareen, menetettyään
+            yhden mastonsakin ja purjeita. Laiva korjattiin Kristiinassa ja palasi
+            runsaan turkis- ja tupakkalasta kanssa takaisin Ruotsiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kahdeksas retkikunta saatiin matkakuntoon pikemmin kuin mikään edellinen
+            matkue. Johan Papegoja keräili siirtolaisia ja sotamiehiä, joita nyt oli jo
+            helpompi saada lähtemään Amerikaan. Matkustajista mainitaan erityisemmin
+            lääkäri Hans Kock ja pastori Laurentius Lock. Elokuulla 1647 lähdettiin Svan
+            nimisellä laivalla matkalle ja suotuisien ilmojen vallitessa saavuttiin
+            Delawareen syyskuun lopulla. Se oli joutuisin matka, mitä silloin voitiin
+            yli Atlannin tehdä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Laiva talvehti Kristiinan satamassa ja läksi keväällä takaisin
+            turkislastineen. Myöskin pastori Campanius Holm, linnanpäällikkö Mauno
+            Kling, aatelismies Liljehöök sekä muutamia linnan palvelijoita ja vapaita
+            miehiä purjehti takaisin Ruotsiin.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone18">Onneton retki</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Erittäin suotuisissa olosuhteissa varustettiin yhdeksättä retkikuntaa.
+            Kotiin palanneet sotamiehet y. m. antoivat kiittäviä lausuntoja Amerikasta
+            ja <span class="pageno" id="p51">[s. 51]</span>niistä eduista, joita
+            Delaware tarjosi uudisasukkaille. “Amerikan tauti” tarttui kansaan, monen
+            ruotsalaisen ja suomalaisen mieli alkoi palaa Uuteen Ruotsiin. Hallitukselle
+            saapui kirje Vermlannista, jossa ilmoitettiin kaksisataa suomalaista olevan
+            valmiina matkustamaan siirtokuntaan. Ei enää tarvittu voimakeinoja käyttää
+            uudisasukasten hankkimisessa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Heinäkuun alussa 1649 oli “Katt” niminen laiva lähtövalmiina. Siirtolaisia
+            oli seitsemänkymmentä henkeä ja lisäksi noin puolensataa käsittävä joukko
+            laivaväkeä, sotamiehiä y. m. Ainoastaan osa Amerikaan pyrkivistä Vermlannin
+            suomalaisista pääsi tällä kertaa lähtemään, sillä siirtolaisten joukossa oli
+            ruotsalaisiakin ja ainakin kaksi miestä Suomesta: Israel Pedrson ja Andres
+            Michelson.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Onnellisesti purjehdittiin yli Atlannin ja poikettiin St. Martique-saarelta
+            suoloja ottamassa. Sieltä lähdettiin kohti Delawarea suotuisan myötätuulen
+            puhaltaessa, ja matka joutui. Mutta sitten seurasi kamala onnettomuus. Noin
+            kahdeksankymmentä mailia Porto Ricosta pohjoiseen koski laiva erääseen
+            koralliriuttaan, jossa se vioittui kelpaamattomaksi. Matkustajat pelastuivat
+            läheiseen asumattomaan saareen, jonne osa laivan lastistakin kuljetettiin.
+            Mutta saarella ei löytynyt vettä, ja matkustajat saivat kahdeksan päivää
+            kärsiä mitä hirveintä janoa. Silloin tapasi haaksirikkoutuneet eräs
+            ohikulkeva espanjalainen laiva, joka vei tiedon Porto Ricoon. Sieltä saapui
+            pari hallituksen laivaa, ja onnettomat pääsivät ihmisten ilmoille. Ruokaa ja
+            juomaa saivat he nyt henkipiteekseen, <span class="pageno" id="p52">[s.
+            52]</span>mutta edessä oli uusia kärsimyksiä. Kiihkokatoliset espanjalaiset
+            kohtelivat ruotsalaisia ja suomalaisia vihollisinaan, koska nämä olivat
+            luterilaisia. Vaikka kolmikymmenvuotinen uskonsota olikin vuosi sitten
+            päättynyt, niin joko eivät Porto Ricon espanjalaiset sitä tietäneet tai
+            eivät siitä välittäneet. Vihollisinaan he joka tapauksessa kohtelivat
+            haaksirikkoutuneita pohjolan luterilaisia. Sotamiehet, merimiehet ja
+            siirtolaiset pidätettiin saarella panttivankeina. Ainoastaan laivan
+            komentaja kapteeni Admusson, pastori Nertius ja J. Lucke saivat matkustaa
+            Europaan viemään kotimaahansa tietoa laivalle tapahtuneesta onnettomuudesta
+            ja matkustajain kohtalosta. Saarelle jääneitten panttivankien hoito oli niin
+            peräti puutteellista ja kurjaa, että useita kymmeniä heistä kuoli muutaman
+            kuukauden kuluessa. Jotkut uskaliaimmat pääsivät karkaamaan ja harhailtuaan,
+            mikä vuoden mikä useamman, saapuivat vihdoin Ruotsiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Monien neuvottelujen perästä saivat henkiin jääneet kaksikymmentäneljä
+            ruotsalaista ja suomalaista lähteä pienellä aluksella St. Christopherin
+            saarelle, josta voisivat englantilaisilla laivoilla jatkaa matkaansa
+            Delawareen. Mutta tätäkin loppujoukkoa kohtasi taas onnettomuus. Heidät
+            kauppasi ranskalainen laiva, ja he joutuivat uudestaan vangeiksi.
+            Koettelemukset lisääntyivät, ja taudit harvensivat joukkoa. Kun vihdoin
+            saavuttiin St. Cruzzin saarelle, koitti vapaus, mutta haaksirikkoutuneesta
+            retkikunnan väestöstä oli enää elossa vain viisi miestä. He saivat matkustaa
+            Ruotsiin kertomaan retkikunnan surulliset vaiheet.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Asiasta syntyi monivuotinen kirjevaihto Espan<span class="pageno"
+            id="p53">[s. 53]</span>jan ja Ruotsin hallitusten välillä, tuottamatta
+            kumminkaan hyvitystä vahingon kärsineille. Surullinen kuva tämä muuten on
+            sen aikaisesta merikulusta ja kaappauksista.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone19">Viimeisiä retkikuntia</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Haaksirikkoutuneen Katt-laivan menetys ja vaivoihin kuolleitten
+            siirtolaisten kohtalo masensi Uuden Ruotsin kauppayhtiötä sekä taannutti
+            Delawaren siirtokunnan kehitystä. Kului pari vuotta toimettomuudessa, ja
+            Amerikassa asuvat uudisasukkaat saivat tulla omin neuvoin toimeen.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Tällä välin lähetteli kuvernööri Printz hollantilaisissa laivoissa kirjeitä
+            valtiokansleri Oxenstjernalle ja kreivi Pietari Brahelle, kertoen
+            siirtokunnan tarpeista ja puutteista seuraavaan tapaan: Tilanne
+            siirtokunnassa olisi lupaava, sillä uudisasukkaitten varallisuus kasvaa, ja
+            maata raivataan viljelykselle, mutta lisäväkeä välttämättömästi tarvitaan.
+            Mahdollisten hyökkäysten sattuessa on Uuden Ruotsin puolustajain joukko
+            liian pieni torjumaan viholliset, josta syystä olo on epäturvallista.
+            Sitäpaitsi siirtokunnan kauppa on lamassa, sillä kun ei ole riittävästi
+            vaihtotavaraa ostaakseen turkiksia indiaaneilta. Ellei lähimmässä
+            tulevaisuudessa saada siirtokuntaan lisää sotilaita ja uudisasukkaita,
+            häviää Uuden Ruotsin siirtokunta kokonaan, ja Ruotsin aikeet kauppansa
+            laajentamiseksi menevät hukkaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokuntaa koskevat asiat otettiin vihdoin 1653 Ruotsin
+            hallitusneuvostossa käsiteltäviksi, ja pää<span class="pageno" id="p54">[s.
+            54]</span>tettiin ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että voitaisiin heti
+            lähettää Uuteen Ruotsiin vähintäin kolmesataa siirtolaista sekä puolensataa
+            sotamiestä sikäläisten linnojen puolustajiksi.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kahta laivaa alettiin varustaa matkakuntoon. Amerikassa olleen Sven Skuten
+            toimeksi annettiin hankkia Vesteråsin, Vermlannin ja Taalain maakunnista
+            sellaisia siirtolaisia, jotka vapaehtoisesti lähtisivät Delawareen. Tulos
+            oli erinomaisen hyvä, vaikka aikaa kuluikin enemmän kuin oli luultu. Kun
+            vihdoin toinen laivoista, “örn”, joka oli suurikokoinen, 40 tykillä
+            varustettu alus, saatiin lähtövalmiksi, laskettiin siinä olevan 230
+            siirtolaista, 40 merimiestä ja saman verran sotamiehiä. Siirtokuntaan
+            matkustivat myöskin vasta nimitetty kuvernööri J. Rising, insinööri
+            Lindström ja luutnantti Gyllengren.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Vastuksitta ei tämäkään retkikunta päässyt Amerikaan. Jo Jyllannin rannalla
+            syntyi siihen vuoto, joka kuitenkin saatiin korjatuksi. Pohjan merellä
+            yllätti myrsky hidastuttaen kulkua, ja lopuksi ajautui laiva Englannin
+            rannalle ja uudestaan korjattiin Weymouthissa. Atlannilla taas ahdistivat
+            myrskyt ja taudit. Oli lämpimät ilmat ja puute raittiista juomavedestä,
+            josta syystä kuumetauti sai sellaisen vallan, että yhteen aikaan laivalla
+            merkittiin 230 henkeä sairaiksi. Muutamat hyppäsivät mereenkin ja saivat
+            hautansa aalloissa. St. Christopherin satamassa saatiin parempaa vettä ja
+            lääkkeitäkin, niin että voitiin lähteä lopputaipaleelle. Vielä oli
+            kestettävänä lähellä Virginiaa äkillinen vihuri, joka suisti muutamia
+            merimiehiä kannelta aaltoihin ja särki purjeet. Kaikin puolin <span
+            class="pageno" id="p55">[s. 55]</span>kurjassa tilassa saapui retkikunta
+            toukokuulla 1654 Kristiinan satamaan. Noin sata henkeä oli matkalla kuollut.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uuden Ruotsin siirtokunta sai kuitenkin tuntuvan väenlisäyksen,
+            kolmattasataa henkeä, jotka asettuivat siirtokuntaan uudisasukkaina
+            viljelemään Delawaren kauniita rantamia.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Gyllen Haj nimisen laivan oli määrä lähteä yhtä matkaa örnin kanssa, mutta
+            se vioittui Ruotsin vesillä ja joutui korjauksille, päästen lähtemään vasta
+            myöhemmin, josta syystä tämän laivan matkue muodostaa yhdennentoista
+            retkikunnan. Tähän laivaan lastattiin etupäässä kaikenlaista tavaraa, niin
+            että vain pienempi määrä matkustajia mainitaan olleen siinä. Laivan oli
+            määrä poiketa Porto Ricossa tiedustelemassa yhdeksännen retkikunnan
+            haaksirikkoutuneita, minkä asian erityinen valvonta oli uskottu kapteeni
+            Admussonille. Lähdettyään toukokuulla Ruotsista saapui laiva heinäkuun
+            alussa Porto Ricoon, jossa retkeilijät viipyivät kuusi viikkoa. Siellä kuoli
+            kapteeni Admusson. Espanjalainen kuvernööri kohteli tällä kertaa
+            ruotsalaisia ystävällisesti.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Jatkettuaan suotuisan myötätuulen vallitessa matkaansa saapui Gyllen Haj
+            hyvin pian Pohjois-Amerikan rantavesille. Mutta selittämättömistä syistä
+            ajoi se Delawaren lahden sivuitse, tullen hollantilaiselle alueelle Long
+            Islandin rantamille. Siellä joutui retkikunta hollantilaisten vangiksi,
+            sillä Uuden Alankomaan kuvernööri Stuyvesant oli sotaisessa suhteessa Uuden
+            Ruotsin kanssa ja valmisteli sen valloittamista. Laiva lastineen joutui
+            kokonaan hollantilaisten omaksi. Sotamiehet lähe<span class="pageno"
+            id="p56">[s. 56]</span>tettiin Europaan, josta voivat koteutua Ruotsiin.
+            Merimiehet ja siirtolaiset saivat astua maihin Uudessa Amsterdamissa ja joko
+            jäädä sinne tai sisämaitse matkustaa Delawareen. Monet tämän retkikunnan
+            siirtolaisista jäivät hollantilaisten siirtokuntaan ainaiseksi. Uuden
+            Alankomaan (sittemmin New Yorkin) vanhimmissa asiakirjoissa tapaa silloin
+            tällöin hollantilaisten ja ruotsalaisten nimien rinnalla puhtaasti
+            suomalaisenkin nimen.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone20">Kahdestoista retkikunta. Sata suomalaista mukana.</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Kaarlo X Kustaan nousu Ruotsin valtaistuimelle merkitsi uutta elämää
+            hallituksessa. Muun muassa alettiin taas järjestellä Ruotsin ulkomaakauppaa,
+            erittäinkin Englannin kanssa. Uuden Ruotsin kauppayhtiö muutettiin
+            <i>“Amerikan kauppayhtiöksi”</i>, ja sen tarkoitus oli harjoittaa
+            siirtolaisliikkeen ohella tupakan tuontia Virginiasta y. m. Uuteen
+            kauppayhtiöön ostettiin taas osakkeita aivan kilvan. Muun muassa niitä
+            ostivat suomalaiset: kreivittäret Maria de la Gardie, Brita Kurki, Klaus
+            Flemingin perilliset sekä Viipurin kaupunki.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kahdennelletoista retkelle Amerikaan varustettiin purjelaiva “Merkurius”,
+            joka oli varustettu 14 puolustustykillä. Retkikunnan johtajaksi nimitettiin
+            Delawaren entinen varakuvernööri J. Papegoja ja kapteeniksi Henry Haygen.
+            Siirtolaisia ei tarvittu enää väkipakolla hankkia, sillä laivaa varustaissa
+            oli Göteborgiin kokoontunut kaksisataa siirtolaista, näistä Vermlannin
+            suomalaisia kahdeksan<span class="pageno" id="p57">[s. 57]</span>kymmentä.
+            Laivaan voitiin sijoittaa ainoastaan 130 henkeä, siihen luettuina
+            siirtolaiset, merimiehet ja linnanpalvelusväki. Tämän kahdennentoista
+            retkikunnan siirtolaisista on säilynyt seuraava luettelo:
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ruotsalaisia vaimoja 2, ruotsalaisia miehiä 2; suomalaisia miehiä 33,
+            suomalaisia vaimoja 16, suomalaisia neitosia 11, suomalaisia lapsia 32.
+            Yhteensä siis 96 siirtolaista, joista suomalaisia 92. On luultavaa, että
+            merimiehinä ja linnanpalvelukseen vietävien joukossa oli myöskin
+            suomalaisia, niin että todennäköisesti tällä laivalla oli ainakin sata
+            suomalaista.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Marraskuulla 1655 läksivät he matkalle, viipyen välillä neljä kuukautta. Kun
+            he saapuivat Delawareen, saivat he tietää siirtokunnan sillä välin joutuneen
+            hollantilaisen hallinnon alle. Vaikeuksia tietysti syntyi, sillä
+            hollantilaiset viranomaiset pidättivät laivan. Kuitenkin sovittelujen ja
+            neuvottelujen perästä saivat siirtolaiset astua maihin Delawaressa ja jäädä
+            sinne asumaan maanmiestensä keskuuteen, mutta laivan miehistö ja sotilaat
+            palautettiin hollantilaisilla laivoilla Europaan. Laiva lastineen joutui
+            Hollannin kauppayhtiön haltuun.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uuden Ruotsin joutuminen Hollannin kauppayhtiön hallintoon katkaisi
+            kerrassaan liikeyhteyden ja siirtolaisten lähettämisen Ruotsista Delawareen.
+            Mutta seuraavan kymmenen vuoden ajalla saapui vielä pienempiä joukkoja ja
+            yksityisiä siirtolaisia Ruotsista Delawareen, varsinkin Vermlannin
+            suomalaisia, jotka matkustivat sinne hollantilaisilla laivoilla.
+          </p>
+        </div>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapter3">III. Delawaren siirtokunnan vaiheet</h2>
+        <span class="pageno" id="p58">[s. 58]</span>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone21">Kinastelu Delawaren omistamisesta</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Silloin kun Peter Minuit esitti Ruotsin hallitukselle siirtokunnan
+            perustamista Pohjois-Amerikaan, suositteli hän erityisemmin Delawaren
+            hedelmällistä jokilaaksoa, vakuuttaen, ettei se alue kuulunut millekään
+            europalaiselle valtakunnalle eikä kauppayhtiölle. Mikäli oli kysymys
+            varsinaisista siirtokunnista ja kauppa-asemista, piti vakuutus paikkansa,
+            sillä sellaisia siellä ei ollut enemmän hollantilaisilla kuin
+            englantilaisillakaan. Mutta toisaalta harjoittivat hollantilaiset ja
+            englantilaiset Delawaren jokivarrella asuvien indiaanein kanssa
+            turkiskauppaa, molemmat tavotellen siellä yksinoikeuttakin sanottuun
+            liikkeeseen. Kumpainenkin kansa väitti jokialueen kuuluvan itselleen.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Hollantilaiset perustivat oikeutensa Henry Hudsonin löytöretkiin, hänen,
+            joka Hollannin kauppayhtiön palveluksessa purjehtien laski laivansa
+            ankkuriin Delaware-joen suussa ja purjehti pitkin Hudson-virtaa. Kun pian
+            sen jälkeen hollantilaiset perustivat Hudson-virran varrelle siirtokunnan
+            <span class="pageno" id="p59">[s. 59]</span>sekä kauppa-aseman
+            Manhattan-saarelle, nykyiseen New Yorkiin, niin harjoittivat he sieltä päin
+            turkiskauppaa etelämpänä sijaitsevan Delawaren varsilla. Olivatpa
+            hollantilaiset ehtineet ennen ruotsalaisten ja suomalaisten tuloa
+            rakentamaan pienen linnoituksenkin sanotun virran varrelle kauppansa
+            tukemiseksi. Sen indiaanit kuitenkin hävittivät.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Englantilaiset puolestaan väittivät koko Pohjois-Amerikan itärannikon
+            kuuluvan heille Cabotien ja Raleigh’in löytöretkeilyjen perusteella. Ennen
+            Uuden Ruotsin siirtolan perustamista oli heillä kaksi laajaa ja kukoistavaa
+            siirtokuntaa Amerikassa: Delawaresta etelään sijaitseva Virginia ja
+            pohjoisessa Uusi Englanti, nykyinen Massachusettsin valtio. Englantilaisia
+            turkislaivoja purjehti niinikään Delawaressa sikäläisten indiaanein kanssa
+            kauppaa tehden. Milloin heitä häirittiin ja estettiin, pitivät he sitä
+            rikoksena Englannin hallitusta vastaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ruotsalaiset ja suomalaiset eivät voineet oikeuksiaan perustaa
+            löytöretkeilyjen kautta saavutettuihin valtauksiin. Mutta heillä oli
+            kuitenkin pätevä omistusoikeus siihen alueeseen, johon Uuden Ruotsin
+            siirtokunta perustettiin, ja tämä oikeus nojautui lailliseen oston kautta
+            saatuun omistukseen. Indiaanit olivat Delawaren rantamien varsinaiset
+            alkuperäiset omistajat, ja heiltä ruotsalaiset ostivat tarvittavan maa-alan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Niin pian kuin Uuden Alankomaan kuvernööri Kieft sai tietää ruotsalaisten ja
+            suomalaisten asettuneen Delawareen, lähetti hän sinne asiamiehensä
+            Janssenin, jonka tuli, mikäli mahdollista, ehkäistä <span class="pageno"
+            id="p60">[s. 60]</span>siirtokunnan perustamisaikeet ja koettaa saada pohjan
+            miehet palaamaan takaisin omalle maalleen. Janssen väitti ainoastaan
+            hollantilaisilla olevan oikeuden asettua Delawareen. Uuden Ruotsin
+            siirtokunnan perustaja Peter Minuit vetosi siihen kauppakirjaan, jolla
+            indiaanit luovuttivat siirtokunnalle tarpeellisen maa-alueen, niin että
+            heillä sittenkin oli suuremmat oikeudet kuin hollantilaisilla. Sitäpaitsi
+            oli hän (Minuit) Ruotsin hallituksen palveluksessa ja käskettävänä.
+            Hollantilaiset eivät voisi asevoimaankaan turvautuen estää ruotsalaisten
+            siirtokuntahanketta, sillä näillä oli laivoilla hyvä tykistö, runsaasti
+            ampumavaroja ja melkoinen joukko sotamiehiä. Saamatta tarkoitustaan
+            toteutumaan matkusti Janssen takaisin Uuteen Amsterdamiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Niinkuin edellä on jo kerrottu, rakennettiin Uuden Ruotsin siirtokunnan
+            turvaamiseksi osaksi aitauksella, osaksi muureilla ja puolustustorneilla
+            varustettu Kristiinan linna samannimisen, Delawareen juoksevan joen
+            varrelle. Kun se valmistui, siirrettiin laivoista kanuunat linnoituksen
+            puolustustorneihin. Linnan komennon jätti Peter Minuit luutnantti Mauno
+            Klingille ja aikoi palata kotimaahansa, mutta sai, kuten edellä on mainittu,
+            surullisen lopun myrskyssä St. Christopherin saaren luona.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kristiinan linnaan jäi noin kolmisenkymmentä miestä sotilaita ja
+            linnanpalvelijoita. Niinkuin uudisasukkaan elämä erämaassa on yksinäistä ja
+            ikävää, samaten näitten harvojen pohjan miestenkin ensi vuoden elämä
+            Amerikassa oli kaikkea muuta kuin vaihtelevaa ja hupaista. Tavallinen toimi
+            <span class="pageno" id="p61">[s. 61]</span>sotamiehillä oli vuoron perään
+            pitää vahtia linnan ympärillä ja väliaikoina metsästellä ja kalastella.
+            Kauppayhtiön asiamiehet soutelivat Delaware-joella etsiskelemässä sisämaasta
+            rannalle tulevia indiaaneja, ostaakseen heiltä majavannahkoja, sillä niitä
+            silloin paljon kysyttiin kaupassa ja maksettiin kalliit hinnat. Indiaaneilta
+            saatiin niitä ostaa kaikellaisilla vähäarvoisilla koru- ja vaatetavaroilla,
+            lasihelmillä y. m. rihkamalla. Mikäli asiamiehet saivat nahkoja haltuunsa,
+            sikäli he toivat ne linnan suojaan rakennettuun tavarahuoneeseen valmiiksi,
+            lähetettäväksi Ruotsiin seuraavan siirtolaislaivan mukana.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Toista vuotta sai Kristiinan linnan väki odottaa, ennenkuin saapui
+            Delawareen lähetetty toinen retkikunta Ruotsista, tuoden tarvittavaa
+            tavaraa, ampuma-aseita, sotamiehiä ja pienen joukon siirtolaisiakin. Laivan
+            saapuminen Kristiinan satamaan synnytti sanoin kuvaamattoman ilon, joka oli
+            molemminpuolinen. Retkikunnan mukana tullut uusi kuvernööri Peter Ridder
+            iloitsi tavatessaan pienen siirtokunnan säilyneenä indiaanein maassa ja
+            muittenkin vaarojen keskellä. Linnan väestö riemuitsi tavatessaan pitkästä
+            aikaa maanmiehiään sekä saadessaan välttämättömiä tarpeita ja suurempaa
+            turvaa olemassa-ololleen. Saapuipa vielä pappikin, pastori Roerus Torkillus
+            pienen siirtokunnan hengelliseksi neuvojaksi.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kristiinan linnassa syntyi uutta elämää. Laivan runsas lasti kaikellaista
+            tavaraa siirtokunnan tarpeeksi purettiin ja kuljetettiin varastohuoneisiin.
+            Rakennettiinpa vielä kolme uutta rakennustakin linnan pihaan sekä korjattiin
+            ja lujennettiin va<span class="pageno" id="p62">[s. 62]</span>rustukset.
+            Uusi kuvernööri kulki alueellaan tarkastellen ja jaellen
+            indiaanipäälliköille pieniä lahjoja tulonsa muistoksi ja ystävyyden merkiksi
+            sekä kehoitti heitä tuomaan majavannahkansa Kristiinan linnaan, jossa ne
+            ostettaisiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Eräs linnan huoneista laitettiin asianmukaiseen kuntoon kirkonmenojen
+            pitämistä varten. Uskonnollinen elämä oli aikakauden tunnusmerkki, ja
+            jokainen kävi halulla ja ahkerasti jumalanpalveluksissa. Linnan
+            rukoushuoneessa pidettiin säännölliset jumalanpalvelukset sunnuntaisin ja
+            rukoushetkiä arkiaamuin ja -illoin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Pieni oli vieläkin Uuden Ruotsin siirtokunnan väestö, eipä päälle
+            puolensadan hengen, sillä vaikkakin toisen retkikunnan mukana saapui useita
+            kymmeniä sotamiehiä, linnanpalvelijoita y. m., niin samalla laivalla palasi
+            melkoinen joukko takaisin kotimaahansa. Väestön vähälukuisuus haittasi
+            Ruotsin etujen valvomista Delawaressa ja heikensi turkisliikettäkin, mikä
+            tuottava kauppa oli hollantilaisten ja englantilaisten liikekilpailun
+            esineenä. Turkisliikkeen kautta joutuivat ruotsalaiset Ridderin aikana
+            yhteentörmäykseen hollantilaisten kanssa, jotka aikoivat ehkäistä
+            Delawarejoella purjehtimisen ja anastaa kaupan kokonaan itselleen.
+            Kuvernööri Ridder purjehti hollantilaisen Nassau-linnan komentajan puheille
+            hyvin varustetun joukkonsa kanssa vaatimaan selitystä omavaltaiseen
+            menettelyyn. Nassau-linnasta vastattiin tykinlaukauksella eikä ruvettu
+            minkäänlaiseen sovitteluun. Ruotsalaiset, ollen sillä kertaa ylivoimaisia,
+            olisivat voineet valloittaakin hollantilaisten linnan, mutta kotimaasta
+            annettuja neuvoja <span class="pageno" id="p63">[s. 63]</span>noudattaen ei
+            Ridder ryhtynyt hyökkäykseen, vaan poistui. Ruotsalaiset saivat sittemmin
+            vapaammin harjoittaa kauppaa Delaware-joella.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Englantilaisten turkiskauppiaitten kanssa niinikään jouduttiin ikävään
+            kosketukseen. New Havenin turkiskauppiaat lähettivät asiamiehensä Lambertin
+            ja Turnerin katsomaan Delawaren rantamilta sellaista paikkaa, johon
+            voitaisiin perustaa englantilainen siirtola ja kauppapaikka. Nämä ostivat
+            joen itärannalta kappaleen maata indiaanipäälliköiltä, mikä maa sattui
+            rajatusten Uuden Ruotsin alueen kanssa. Vieläpä möivät indiaanit
+            sellaistakin maata, jonka he olivat ennen antaneet ruotsalaisille.
+            Englantilaisia uudisasukkaita saapui siirtolaansa Salemiin ainoastaan
+            toistakymmentä perhettä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uuden Ruotsin siirtokunnan harvalukuinen väestö pysyi ensimäiset kolme
+            vuotta melkein sulkeutuneena Kristiinan linnan varustusten turviin. Ne
+            harvat uudisasukkaat, jotka saapuivat siirtokuntaan toisen retkikunnan
+            mukana, saivat itselleen maatilat linnan lähistöltä, mutta eivät vielä
+            olleet ryhtyneet rakentamaan huoneita mailleen, vaan asuivat niitä linnasta
+            päin. Mutta kun 1641 saapui Delawareen ensimäinen varsinainen
+            siirtolaisjoukkue, nuo ennen mainitut Vermlannin suomalaiset y. m.,
+            laajentui asutus ulkopuolelle Kristiinan linnan aluetta. Monet näistä vasta
+            saapuneista ruotsalaisista ja suomalaisista siirtolaisista asettuivat noin
+            parinkymmenen mailin etäisyyteen Delawaren länsirannalle, seutuihin, jotka
+            sittemmin tunnettiin nimillä Upland ja Finland. Edellä mainittuun paik<span
+            class="pageno" id="p64">[s. 64]</span>kaan olivat vuotta ennen asettuneet
+            Utrechtistä tulleet hollantilaiset.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnan väkiluvun kasvaminen tapahtui erittäin hitaasti. Laivat toivat
+            silloin tällöin uusia tulokkaita, mutta samoilla laivoilla palasi linnan
+            puolustusväkeä ja muitakin miehiä takaisin Ruotsiin. Viiden ensi vuoden
+            perästä oli väkiluku ainoastaan sata henkeä, joista noin puolet asuivat
+            uudistiloillaan, toinen puoli palveli linnojen puolustusväkenä ja
+            kauppayhtiön asiamiehinä. Kuitenkin näitten ensi vuosien ahkeran työn
+            tuloksena nähtiin Delawaren rantamilla savupirttejä, hirsihuoneita y. m.
+            asutuksia. Ahkerat uudisasukkaat uurastivat aamusta iltaan voittaakseen
+            viljelykselle tuota hedelmällistä, vaikkakin vaikeasti perattavaa maata.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone22">Kuvernööri Johan Printzin aika 1643—1653</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Viidennen retkikunnan mukana (1643) saapui Delawaren siirtokunnan
+            kuvernööriksi tarmokas ja toimelias everstiluutnantti Johan Printz, entisiä
+            kolmikymmenvuotisen sodan upseereja. Samalla laivalla saapui yhtiön
+            palveluksessa toimiva, liikeasioita valvova Johan Papegoja, joka kuitenkin
+            palasi hetimiten Ruotsiin, tehden tuonnempana monta matkaa Uuteen Ruotsiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Sotilaan silmällä huomasi uusi kuvernööri siirtokunnan turvattomuuden
+            mahdollisten hyökkäysten sattuessa, joita voivat toimeenpanna ympärillä
+            asuvat, epäluotettavat indiaanit ja liikekilpailun vuoksi hollantilaisetkin.
+            Printzin mukana tuli melkoinen <span class="pageno" id="p65">[s.
+            65]</span>joukko uudisasukkaitakin Ruotsista ja Suomesta, jotka sijoitettiin
+            siirtokunnan hedelmällisimpiin paikkoihin, etäämmäksi Kristiinan linnasta
+            Delaware-joen länsirannalle, aina siihen virtaavan syrjäjoen Schuylkillin
+            varsille. Näitten uudisasukasten turvaamiseksi ryhtyi Printz rakentamaan
+            isompia ja pienempiä linnoituksia ja puolustustorneja, jotka samalla olivat
+            yhtiön varastohuoneina ja turkiksien säilytyspaikkoina. Näistä oli tärkein
+            ja lujin Elfsborgin linna Kristiinasta etelään, mikä muutamia vuosia
+            tuonnempana oli toinen vahvin Uuden Ruotsin linnoista, varustettu
+            kahdeksalla tykillä. Siellä oli kapteeni Sven Skuten komennettavana
+            parikymmentä sotamiestä. Tinicum-saarelle rakennettiin Uusi Göteborg niminen
+            linna, joka niinikään oli varustettu muureilla ja puolustustykeillä.
+            Pienempiä ampumarei'illä varustettuja puolustustorneja rakennettiin
+            Kristiinan pohjoispuolella Uplandissa olevaan Mondaliin, jossa oli muun
+            muassa vedellä käypä jauhomylly. Indiaanein maahan johtavan vesitien:
+            Schuylkill-joen rannalle rakennettiin niinikään pienemmät puolustustornit ja
+            varastohuoneet: Uusi Korsholma, Uusi Vaasa ja Tornio.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnan asutus alkoi levitä etupäässä Kristiinan ja nykyisen
+            Philadelphian välille, mihin muutamissa vuosissa syntyi Uplandin, Finlandin,
+            Tinicumin ja Ammaslandin asutuskeskukset. Kuvernööri Printz ei ollut
+            tyytyväinen Kristiinan linnan asemaan, se kun oli etäämpänä valtavirran
+            Delawaren varrelta ja alttiina indiaanihyökkäyksille. Printz ryhtyikin
+            rakentamaan itselleen asuntoa Tinicum-saarelle, vastarakennetun Uuden
+            Göteborgin linnan turviin, sellaiselle paikalle, jossa luonto tar<span
+            class="pageno" id="p66">[s. 66]</span>josi puolustukseen nähden etuisuuksia
+            ja josta voi sitäpaitsi hallita purjehdusta ja kaupankäyntiä
+            Delaware-joella. Sitäpaitsi tämä uusi kuvernöörin asunto tuli keskemmälle
+            siirtokuntaa ja lähemmäksi uudisasutuksia Uplandia, Finlandia, Ammaslandia
+            ja Racoon-aluetta, noin yhdeksän mailia nykyisestä Philadelphiasta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Vaikka kuvernööri Printz oli sotilas ja luonteeltaan käskevä, jopa
+            ankarakin, mitä luonteenominaisuutta hänen alamaisensa saivat usein kokea,
+            vältti hän kuitenkin tarpeettomasti ryhtymästä riitaan naapureinsa
+            indiaanein, hollantilaisten ja englantilaisten kanssa. Indiaanein kanssa
+            uudisti hän tavanmukaisen ystävyyden jakamalla lahjoja päälliköille.
+            Hollantilaisten ja englantilaisten kanssa onnistui hänen ensi vuosina
+            pontevuudellaan ja päättäväisyydellään menetellä niin, että nämä naapurit
+            oppivat antamaan arvoa ja kunnioitusta Ruotsin oikeuksille Delawaressa. Hän
+            oli kirjevaihdossa Uuden Alankomaan, Virginian ja Massachusettsin
+            kuvernöörien kanssa. Pienemmät turkisliikkeen y. m. kautta syntyneet
+            selkkaukset koetettiin sovitella, ja kaikki saivat oikeuden harjoittaa
+            liikettä Delaware-joella. Niinpä esimerkiksi Uuden Englannin eli
+            Massachusettsin kuvernööri Johan Wintrop lähetti Printzille kirjeen 1644,
+            selittäen Englannin oikeuksia Pohjois-Amerikan rantamaihin ja vaatien Uuden
+            Ruotsin siirtokunnan alistumista englantilaisen hallinnon alle sekä
+            yksinoikeutta turkiskauppaan indiaanein kanssa. Kuvernööri Printz puolestaan
+            vetosi Uuden Ruotsin kauppayhtiön oston kautta saavuttamiin oikeuksiin
+            Delawaren jokilaaksossa, samalla huomauttaen Englannin ja Ruotsin <span
+            class="pageno" id="p67">[s. 67]</span>hallituksen ystävällisistä väleistä,
+            josta syystä siirtokuntaa vastaan tähdätyt epäoikeat menettelyt voivat
+            johtaa valtiot ikävyyksiin, vieläpä sotaankin keskenään. Jatkuvan
+            kirjevaihdon tuloksena oli yhteisen komitean valitseminen tarkastelemaan ja
+            järjestelemään siirtokuntain maanomistusoikeuksia ja kauppaetuja, sekä muita
+            riidanalaisia kysymyksiä. Tähän yhteiskomiteaan tulivat englantilaisten
+            edustajina Nathanael Turner ja Isack Lambert sekä Uuden Ruotsin edustajina
+            kuvernööri Printz, kapteenit Mauno Kling ja Christie Boije,
+            linnanvirkailijat Henrick Haygen, Gregorius van Dyck ja suomalainen Carl
+            Johnsson. Komitea lienee onnistunut sovittelussaan, koskapa englantilaisten
+            kanssa pysyttiin verrattain hyvissä väleissä vuosikausia.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Delawaren asukkaat oivalsivat alusta pitäen, mikä merkitys on
+            maanviljelyksellä, sillä harvassa löytyy niin viljavaa maata, kuin mitä
+            täällä uudisasukas tapasi. Kuvernööri Printz oli itse innostunut
+            maanviljelykseen. Kartanonsa lähelle Tinicum-saarelle raivautti hän laajan
+            viljavainion, jossa hän erityisemmin kokeili tupakan ja maissin viljelystä.
+            Toisenkin tilan raivautti Printz itselleen Uplandin ja Finlandin välille,
+            joka sittemmin tunnettiin nimellä Printztorppa. Täällä oli hänellä kaiken
+            aikaa suomalaisia työssä. Kuvernööri kehoitti uudisasukkaitakin viljelemään
+            tupakkaa, neuvoenkin heitä siihen. Muutamat sitä koettivatkin viljellä,
+            kuitenkin huonolla menestyksellä. Tupakan viljelys ei kuitenkaan yleistynyt
+            Delawaressa. Ruotsalaiset ja suomalaiset kylvivät peltoihinsa mieluummin
+            ruista ja ohraa, sillä niitä olivat he oppineet vanhassa <span
+            class="pageno" id="p68">[s. 68]</span>maassa viljelemään. Suomalaiset, jotka
+            sitäpaitsi ensi vuosinaan vähin kaasivat kaskeakin, tiesivät rukiista
+            saavansa parhaimman sadon.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Minkä uudisasukkaat saivat pelloiltaan viljaa, se ensi vuosina jauhettiin
+            käsikivillä jauhoiksi. Sellaisia lienee ollut monessakin suomalaiskodissa,
+            koskapa mainitaan suomalaisten Maunun, Juhanin ja Andreaksen omistaneen
+            tällaisia myllyjä. Kristiinan linnan luona oli tuulimylly, ja toinen lienee
+            ollut Uplandissa hollantilaisilla uudisasukkailla. Kuvernööri Printz
+            rakennutti vedellä käyvän jauhomyllyn Mondaliin, lähelle nykyistä
+            Philadelphiaa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Delawaren joella harjoitettavaa kaupankäyntiä varten rakennettiin Kristiinan
+            satamassa kaksi pienempää purjealustakin eli luuppia. Toinen näistä
+            aluksista välitti liikettä Elsfborgin linnan ympäristöllä, toinen Kristiinan
+            linnan ja Tinicum-saarella sijaitsevan kuvernöörin asunnon välillä. Pari
+            kertaa tehtiin matkoja ulommaksikin: Virginiaan ja Uuteen Amsterdamiin,
+            josta tuotiin siirtokuntaan karjaa, hevosia sekä muitakin tarpeita.
+            Edelleenkin pidettiin turkiskauppaa tuottavimpana liikkeenä, ja sitä Uuden
+            Ruotsin kauppayhtiö asiamiestensä kautta erityisemmin harjoitti. Mutta tässä
+            liikkeessä tarvittiin melkoista pääomaa, paljon rihkamaa, jolla vaihdettiin
+            indiaaneilta majavan y. m. metsäeläinten nahkoja. Usein puuttui
+            kauppayhtiöltä vaihtotavaraa, kun sen yhtiön laivat niin harvoin kävivät
+            Delawaressa. Printzinkin aikana tapahtui monesti, että kun indiaanit
+            sisämaista toivat turkiksia rannikolla sijaitseviin kauppapaikkoihin, ei
+            ruotsalaisilla ollut vaihtotavaraa, josta syystä majavannahat joutuivat
+            hol<span class="pageno" id="p69">[s. 69]</span>lantilaisten ja
+            englantilaisten käsiin. Tämä seikka tuotti suurta tappiota Uuden Ruotsin
+            kauppayhtiölle, vieläpä pienelle siirtokunnalle kokonaisuudessaankin.
+            Eräänkin kerran, kun Ruotsista saapui siirtolaislaiva, viedäkseen
+            paluumatkallaan turkiksia, oli Kristiinan linnan varastohuoneissa ainoastaan
+            viisi majavannahkaa. Mutta toisella kertaa taas (1648), jolloin yhtiöllä oli
+            riittävästi vaihtotavaraa, saatiin näitä kalliita turkiksia tavaton määrä, 1
+            200 kappaletta, jotka lähetettiin Ruotsiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Käsitöitä ja kotiteollisuutta harjoitettiin siirtokunnassa, sillä se kuului
+            ajan vaatimuksiin. Suomalaiset valmistivat kotonaan taloustarpeensa, jotka
+            olivat yksinkertaisia puuastioita ja työvälineitä. Uudistaloissa näki
+            pahkakuppeja, tuohikontteja, pärekoppia, leilejä y. m. Virsujakin käytettiin
+            jalkineina ja nahkapukuja vaatetuksena. Käsityöläisiä myöskin oli heidän
+            keskuudessaan: Suutari- Olli, suomalainen pieksujen tekijä, Kello-Olli, joka
+            korjaili seinäkelloja. Taitavina puutyöntekijöinä ja tynnyreitten
+            valmistajina mainitaan Lauris ja Persson. Kaksi suomalaista nahkuria:
+            Clement Michalson ja Hendrick parkitsivat vuotia. Michael Michaelssonilla
+            oli paja, jossa valmistettiin ja korjailtiin teräaseita y. m. Johan Tomminen
+            oli taitava puuseppä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnassa oli vähän aikaa lääkärikin, Hans Kock, joka saapui 1647.
+            Saunassa kuitenkin paranneltiin pienempiä kipuja, niinkuin yleensä siihen
+            aikaan Suomessa tehtiin. Kristiinan linnassa oli sauna, joka oli rakennettu
+            1640 paikoilla. Kuvernööri Printzin kartanolle niinikään rakennettiin
+            suomalainen sauna, ja samanlaisia todennäköi<span class="pageno"
+            id="p70">[s. 70]</span>sesti löytyi monessa uudistalossa. Se paikka, jossa
+            nykyään sijaitsee Philadelphian kaupunki, merkittiin erääseen 1648 tehtyyn
+            hollantilaiseen karttaan, nimellä “Sauno”. Katsoen siihen, että niin
+            suomalaisia kuin ruotsalaisiakin uudisasukkaita jo silloin asui näillä
+            seuduin, voitaneen olettaa “sauno” sanan johtuvan suomalaisesta saunasta,
+            joka mahdollisesti Delawaren rannalla savutessaan herätti hollantilaisten
+            huomiota.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Delawaren siirtolaisväestö jakaantui kahteen luokkaan: vapaisiin miehiin ja
+            pikku rikollisiin. Vapaat miehet työskentelivät palkkaa nauttien Uuden
+            Ruotsin kauppayhtiön palveluksessa taikka asuivat uudistiloillaan. Pikku
+            rikollisina siirtokuntaan lähetetyt olivat tavallaan vankeja, ja sellaisina
+            olivat velvoitetut työskentelemään yhtiön palveluksessa palkatta noin kolme,
+            neljä tahi viisi vuotta, jonka jälkeen he saivat vapautensa. Sitten saivat
+            he palata Ruotsiin, jos niin halusivat, taikka jäädä siirtokuntaan, jossa
+            tapauksessa heille annettiin uudistila tavallisilla asumaehdoilla. Muutamat
+            vangit pääsivät kohta palkkatoimeen. Niinpä Käkisalmesta kotoisin oleva
+            kirjanpitäjä Carl Johnsson pääsi kuvernööri Printzin kirjuriksi ja nautti
+            kaiken aikaa luottamusta ja kunnioitusta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Korkein oikeudenvalvoja ja tuomari oli kuvernööri. Varsinaista
+            oikeusistuinta valamiehineen ei mainita ruotsalaisen hallinnon aikana
+            olleen. Kristiinan linnassa oli vankila, jossa mainitaan eri aikoina
+            istuneen Sven Vass nimisen miehen, Clement nimisen suomalaisen miehen sekä
+            noituudesta ja sopimattomasta elämästä syytetyn Karin nimisen <span
+            class="pageno" id="p71">[s. 71]</span>suomalaisen vaimon, joka pääsi
+            pakenemaankin, eikä häntä, ison perheen äitiä, enää vangittu.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kuvernööri Printz, ollen pikaluontoinen ja kiivas sotaherra, joutui usein
+            ikäviinkin selkkauksiin jöröluontoisten, mutta rehtien suomalaisten kanssa,
+            jotka olivat valmiit velvollisuutensa tekemään ja kohtuullisen kunniankin
+            antamaan esimiehelleen, mutta saattoivat vastustellakin, milloin tunsivat
+            itsellään olevan siihen oikeuden. Clement niminen suomalainen osti toisilta
+            suomalaisilta myllyosuuden ja laittoi myllyn omaan asuntoonsa. Tottapa tästä
+            myllystä näytti tulevan kuvernöörin omistamalle Mondalin myllylle
+            kilpailija, koskapa Printz kuultuaan kaupasta tulistui ja tavatessaan
+            Clementin hyökkäsi hänen päälleen pidellen niin ankarasti, että mies
+            poloinen sai raajarikkona siitä kärsiä elinikänsä. Sitäpaitsi hän vielä
+            joutui Kristiinan linnaan. Pastori Laurentius Lock ryhtyi puolustamaan
+            Clementiä ja sai aikaan sen, että hänet vapautettiin vankilasta, mutta
+            mitään hyvitystä loukkauksistaan ei kovaonninen suomalainen koskaan saanut.
+            Usein valitettiin kuvernöörin omavaltaisuutta ja ankaruutta. Vielä
+            vuosikymmeniä myöhemminkin siirtokunnan vanhimmat asukkaat kertoivat
+            tapauksista, jotka eivät olisi mahdollisia näinä aikoina. Anders Jönsson
+            niminen suomalainen teki kirjallisen valituksenkin Uuden Ruotsin
+            kauppayhtiön johtokunnalle, syyttäen siinä kuvernööriä siitä, että hän
+            rajoitti liiaksi uudisasukkaitten oikeuksia, mikäli ne koskivat ansioita,
+            kauppaa indiaanein kanssa, kalastusta ja metsästämistäkin, joita elinkeinoja
+            heillä pitäisi olla oikeus harjoittaa. Tämän valituskirjan allekirjoittajina
+            maini<span class="pageno" id="p72">[s. 72]</span>taan: Matts Hanson, Olof
+            Stille, Johan Huiler, Hendrick Matsson, Ivar Hendrickson, Mons Monsson, Olof
+            Erickson, Walerius Lohi, Hendrick suomalainen, Peter Jockin (Jokinen), Peter
+            Rambo, Peter Kock (Kukko), Morten Mortenson y. m. Samassa kirjeessä
+            pyydetään vielä sakko- ja rangaistusvapautta suomalaiselle, suuren perheen
+            isälle Andreakselle.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Toisaalta täytyy tasapuolisesti asioita arvostelevan tunnustaa Printzin
+            olleen edistysmielisen, uutteran ja monessa suhteessa siirtokunnankin
+            parasta katsovan maaherran. Niissä vaikeissa oloissa, joissa hän sai
+            Ruotsista apua saamatta tulla siirtokuntansa kanssa toimeen, kehittäen sitä
+            ja säilyttäen rauhan kateellisten naapuriensa kanssa, tulee näkyviin hänen
+            luonteensa paremmat puolet. Hänellä oli taitoa ja tarmoa tyynnyttää
+            indiaaneja ja ehkäistä hollantilaisten valloitusaikeet.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Seurakuntaelämään nähden oli Printzin aika varsin onnellinen. Siirtokunnassa
+            oli kaksi kirkkoakin: Kristiinassa ja kuvernöörin kartanolla
+            Tinicum-saarella. Jälkimäinen rakennettiin 1646. Myöhemmin siihen laitettiin
+            kellokin, ensimäinen laatuaan Delawaressa. Tinicumin kirkko pysyi
+            käyttökunnossa vuoteen 1700. Opettajia mainitaan yhteen aikaan olleen
+            kolmekin: Pastorit Christopher, Holm ja Fluviander. Näistä oli etevin
+            Campanius Holm, joka kuusi vuotta siirtokunnassa viipyessään opiskeli
+            indiaanein kieltä niin hyvin, että kykeni kääntämään heidän kielelleen
+            Lutheruksen Vähän Katekismuksen, joka myöhemmin painettiin Ruotsissa ja
+            jaettiin alkuasukkaille lahjaksi. — Holm saarnasi kummassakin sekä Tinicumin
+            <span class="pageno" id="p73">[s. 73]</span>että Kristiinan kirkossa, sillä
+            pastorit Christopher ja Fluviander viipyivät siirtokunnassa vain vajaan
+            vuoden.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kuvernööri Printzin hallinnon loppuaikana oli pieni siirtokunta monessa
+            vaarassa ja vaiheessa. Indiaanit surmasivat Uplandissa eräänä yönä
+            uudisasukkaan vaimoineen. Tämä julma teko kiihotti niin hyvin uudisasukkaita
+            kuin indiaanejakin. Oli syytä pelätä syntyvän taistelun valkoihoisten ja
+            punanahkain välillä. Tämän vaaran sai Printz vältetyksi taidollaan ja
+            tarmollaan. Hän nimittäin uskotteli indiaaneille, että Ruotsista oli tulossa
+            suuri armeija, joka oli valmis surmaamaan joka ainoan indiaanin, jos he vain
+            vähänkin vielä tekisivät häiriötä siirtokunnassa. Toisaalta lupasi Printz
+            tehdä ystävyysliiton ja uudistaa rauhan indiaanein kanssa, johon nämä
+            suostuivat. Sovittuaan indiaanipäällikköjen kanssa kirjoitti Printz
+            Ruotsiin: “He (indiaanit) eivät luota meihin, ja me puolestamme luotamme
+            heihin vieläkin vähemmän”.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Virginian kuvernöörin Plowdenin kanssa niinikään tultiin ikävään
+            kosketukseen. Seikka oli sellainen, että eräs englantilainen kauppalaiva
+            harjoitti turkisliikettä ruotsalaisten kauppasatamissa, josta syystä se
+            otettiin kiinni ja vietiin Kristiinan satamaan. Täällä havaittiin laivan
+            kuuluvan Virginian kuvernöörille. Oli päivän selvää, että naapurina asuva
+            mahtava kuvernööri tulisi lähettämään aseellisen joukon Kristiinaan, jos
+            hänen laivansa siellä pidätettäisiin. Siitä syystä katsoi Printz
+            viisaimmaksi laskea englantilaiset laivoi<span class="pageno" id="p74">[s.
+            74]</span>neen menemään, vieläpä rahallisesti hyvitti kärsityn vahingon.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Yllä mainitut seikat pakottivat Printziä lähettelemään yhä uusia
+            avunpyyntökirjeitä valtiokansleri Oxenstjernalle ja kreivi Pietari Brahelle.
+            Ellei Delawareen lähetetä mahdollisimman pian lisää sotaväkeä ja
+            siirtolaisia, niin hukkaan menee Ruotsin tähän astiset aikeet siirtokunnan
+            asuttamisessa ja kaupan laajentamisessa. Eivät ainoastaan hollantilaiset,
+            vaan myöskin englantilaiset ahdistelevat Uuden Ruotsin kauppayhtiön
+            harjoittamaa turkisliikettä, ja indiaanein taholta uhkaa niinikään alituinen
+            vaara. Ruotsin hallituksen täytyy asemansa säilyttämiseksi lähettää
+            vähintäin kaksisataa sotamiestä ja tuhannen siirtolaista. Eroakin pyysi
+            kuvernööri toimestaan monta kertaa, eikä sitä käy ihmetteleminenkään
+            tällaisissa vaikeissa oloissa, siirtokunnan väkiluvun ollessa ainoastaan 174
+            henkeä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Hollannin kauppayhtiön ja Uuden Alankomaan ylitirehtööriksi nimitettiin
+            rauhaa rakastavan Kieftin jälkeen vallanhimoinen ja käskevä Peter
+            Stuyvesant. Hän päätti hankkia edustamalleen kauppayhtiölle Delawaren
+            varrella mahdollisimman edulliset kauppaoikeudet, vieläpä, mikäli
+            mahdollista, pakottaa Uuden Ruotsin siirtokunnan hallintonsa alle. Siinä
+            tarkoituksessa saapui hän maitse sadankahdenkymmenen sotamiehen kanssa
+            Delawareen, jonne samaan aikaan purjehti vähäinen hollantilainen
+            laivastokin. Kirjeessään Printzille selitti tämä anastushaluinen kuvernööri
+            Delawaren jokilaakson kuuluneen ennen ruotsalaisten tuloa Hollannin
+            kauppayhtiölle, josta syystä Uuden Ruot<span class="pageno" id="p75">[s.
+            75]</span>sin siirtokunnan oli alistuttava sanotun yhtiön hallinnon alle.
+            Printz lähetti kirjeen Ruotsin hallitukselle ja varustautui aseelliseen
+            vastustukseen. Hollantilaisten ylivoima ei kuitenkaan tällä kertaa ollut
+            riittävä takaamaan heille voittoa, josta syystä Stuyvesant oli ryhtymättä
+            taisteluun. Kuitenkin rakensivat hollantilaiset itselleen Delawaren
+            rannalle, etelään Kristiinasta, lujan linnoituksen, antaen sille nimeksi
+            Casimir. Tätä toimenpidettä eivät ruotsalaiset voineet estää. Linna
+            varustettiin kahdellatoista tykillä, ja jätti Stuyvesant sinne kolmekymmentä
+            vartiomiestä, palaten muun joukkonsa kanssa takaisin Uuteen Amsterdamiin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uuden Ruotsin siirtokunnan itsenäisyys alkoi olla vaarassa, vaikkakin se
+            tällä kertaa pelastui. Kuvernööri Printz sai luvan palata perheineen
+            kotimaahansa, oltuaan siirtokunnan esimiehenä kymmenen vuotta. Printzin
+            tytär rouva Papegoja jäi ainaiseksi siirtokuntaan, asuen ensin Printzin
+            kartanossa Tinicum-saarella ja sittemmin Printztorpassa.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone23">Siirtokunnan itsehallinnon loppuajat</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Pitkän odotuksen jälkeen saapui taas 1653 siirtolaislaiva Ruotsista, tuoden
+            runsaan lastin ja kolmattasataa uudisasukasta Delawareen. Tässä laivassa
+            saapuivat siirtokunnan uusi kuvernööri Johan Rising, insinööri Peter
+            Lindström ja luutnantti Gyllengren. Kun tämä hyvillä aseilla ja
+            neljälläkymmenellä sotilaalla varustettu siirtolais<span class="pageno"
+            id="p76">[s. 76]</span>laiva huomasi Delawaren rannalle rakennetun
+            hollantilaisen linnoituksen, syntyi siinä kohta ilmeinen kahakka.
+            Casimir-linnasta ammuttiin varotuslaukaukset ja yritettiin pelottamalla
+            kääntää pohjan miehet takaisin. Mutta nämäpä eivät säikähtäneet, vaan
+            halusivat ensin puhutella linnan komentajaa. Kapteeni Skute ja luutnantti
+            Gyllengren sousivat muutamien sotilaitten kanssa rannalle, jossa heidät otti
+            vastaan linnan komentaja. Ruotsalaiset nyt puolestaan vaativat
+            hollantilaisia antautumaan, sillä heillä oli ylivoima ja enempi aseitakin.
+            Eikä siinä hollantilaisten auttanut muu kuin antautuminen. Casimir-linna
+            muutettiin ruotsalaiseksi varustukseksi nimellä “Kolminaisuuden linna”.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kristiinan linnan ulkopuolinen alue mitattiin kaupungin paikaksi ja jaettiin
+            tonteiksi. Oli tarkotus perustaa tähän Uuden Ruotsin kaupan ja hallinnon
+            keskus, varsinainen kauppakaupunki. Sinne kehotettiin käsityöläisiä ja
+            teollisuuden harjottajia ja kauppamiehiä asettumaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtolaiset pyrkivät kuitenkin mieluummin maalle, jossa he saivat itselleen
+            edullisilla ehdoilla uudistiloja. Yhtiön hallinnolla oli paljon puuhaa,
+            ennenkuin nuo kolmattasataa siirtolaista saatiin sijoitetuiksi vastaisiin
+            asuntoihinsa. Muutamat asettuivat vanhempiin asumapaikkoihin, toiset
+            siirtyivät siirtokunnan etäisimpiin alueisiin: New Castleen, Wiccacoon,
+            Racooniin, Molikkamäelle ja Repapoon. Marylandin puolellekin: Elk-joelle ja
+            Brandyviniin asettui siirtolaisia, etupäässä suomalaisia, kuten Turusen
+            veljekset ja muitakin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Indiaanein kanssa uudisti vasta saapunut kuver<span class="pageno"
+            id="p77">[s. 77]</span>nööri Rising ystävyysliiton jakamalla päälliköille
+            tavanmukaisia lahjuksia. Vieläpä heidät kutsuttiin Kristiinan linnaankin
+            kestivieraiksi. Myöskin englantilaisten siirtokuntain kuvernöörien kanssa
+            oltiin ystävällisessä kirjevaihdossa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnan sisäinen hoito järjestettiin sillä lailla, että erityiset
+            miehet valittiin huolehtimaan niinhyvin uudisasukasten edistymisestä kuin
+            yhtiönkin eduista ja omaisuudesta. Anders Olfson sai toimekseen valvoa
+            yhtiön omistamia tiluksia. Peter Hansson tuli maanviljelysneuvojaksi
+            uudisasukasten keskuuteen ja Johan Stålkofta yleisten rakennusten
+            tarkastajaksi. Siirtolaiset saivat itselleen maata sillä ehdolla, että
+            vuosittain raivaisivat määrätyn alan ja suorittaisivat erinäisiä työpäiviä
+            yhtiölle. Määrävuotten kuluttua saivat he täyden omistusoikeuden asumiinsa
+            maihin. Tällainen maansaantijärjestelmä on vieläkin voimassa Amerikassa
+            homesteadeja otettaessa valtiolta. Yhtiön omistamia raivattuja maita
+            annettiin niinikään vuokralla viljeltäviksi, ja mainitaan suomalaisen Maunu
+            Monssonin Uplandissa viljelleen tällaista vuokramaata.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Asutuksen laajetessa tarvittiin lisää kaikenlaisia työvälineitä, kotieläimiä
+            y. m. Vaikka siirtolaislaivat toivatkin Ruotsista hevosia ja nautaeläimiä,
+            oli niistä kuitenkin ainainen puute. Yhtiön omistamilla laivoilla haettiin
+            naapurisiirtokunnasta kaksikin eri kertaa hevosia, vetojuhtia, nautaeläimiä
+            ja maanviljelyskaluja. Hevonen maksoi yhdeksänkymmentä majavannahkaa,
+            vetojuhdat puolet siitä. Kotimaasta Ruotsista tuotiin pari kertaa tiilejäkin
+            siirtokuntaan, mutta sittemmin ruvettiin niitä itse siellä valmistamaan.
+            Nama Killin koskeen laittoi<span class="pageno" id="p78">[s. 78]</span>vat
+            muutamat vauraammat asukkaat sahamyllynkin. Niinikään mainitaan
+            Turtle-Killsin koskessa olleen jauho- ja ryynimyllyn, jonka omistivat Johan
+            Stålkofta, L. Peterson ja Hans Block.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uuden Ruotsin itsehallinnnon viime vuotena oli asukasluku 368 henkeä. Suuri
+            enemmistö tästä väestä asui maatiloillaan. Linnojen puolustusväkenä ja
+            palvelijoina laskettiin olevan noin satakunta henkeä. Tämä väestö asui hyvin
+            hajallaan toistasadan mailin pituisella alueella molemmin puolin Delawarea.
+            Laajat olivat uudisasukkaitten laitumet, josta syystä hyvinvointi ripeästi
+            kasvoi. Kuitenkin mainitaan muutamien nauttineen yleistä apuakin. Sellaisia
+            oli suomalainen Karin lapsineen, sokea Kirsti, Paulssonin vanhus ja
+            Johnssonin orpotyttö.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Niin kauan kuin siirtokunta kuului Uuden Ruotsin kauppayhtiölle ja oli
+            kotimaisen hallituksen turvissa, saapui sinne opettajia useilla
+            siirtolaislaivoilla. Mutta nämä viipyivät siellä vain lyhyen ajan. Tällaisia
+            mainittakoon Peter Hjort ja Mathias Nertius. Pisinaikainen kaikista
+            siirtokunnan papeista oli Laurentius Lock, joka hoiti sikäläisiä seurakuntia
+            neljäkymmentäyksi vuotta, kuolemaansa saakka 1688. Hän sai yksinäänkin
+            hoitaa seurakuntia toistakymmentä vuotta. Enimmäkseen saarnaili hän
+            Uplandissa, Finlandissa ja Racoonissa, asuen suomalaisten keskuudessa. Monet
+            seikat viittaavat siihen, että hän osasi puhua suomen kieltäkin, koskapa
+            häntä väliin asiakirjoissa kutsutaan suomalaisten papiksi, ja hänen toinen
+            vaimonsa oli suomalainen.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone24">Hollantilaiset valloittavat Delawaren</h3>
+          <span class="pageno" id="p79">[s. 79]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Kun Uuden Alankomaan kuvernööri Peter Stuyvesant sai tietää Casimir-linnan
+            tulleen ruotsalaisten käsiin, ryhtyi hän viipymättä sellaisiin
+            toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli Delawaren siirtokunnan
+            valloittaminen. Vuosi 1654 käytettiin laivain varustamiseen tarpeelliseen
+            hyökkäyskuntoon ja sotamiesten keräämiseen. Varustuksia koetettiin pitää
+            salassa, ettei Ruotsista osattaisi lähettää sotaväkeä Delawareen. Kuvernööri
+            Rising sai kuitenkin tietoonsa naapurinsa varustelut ja koetti puolestaan
+            vahvistaa Uuden Ruotsin linnoituksia, toivoen pian saavansa lisäväkeä
+            Ruotsista.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Syksyllä 1655 saapui Stuyvesant hyvin varustetulla laivastollaan Delawareen
+            ja piiritti Kolminaisuuden linnan. Hänellä oli mukanaan noin 600 tahi 700
+            sotamiestä ja runsaasti ampumavaroja. Kolminaisuuden linnassa oli kapteeni
+            Skuten komennettavana ainoastaan kaksikymmentä sotamiestä. Kuvernööri Rising
+            koetti sinne lähettää pienen lisäjoukon, kymmenen miestä, mutta nämä
+            joutuivat hollantilaisten vangeiksi. Linnan puolustajat huomasivat vastassa
+            olevan ylivoiman niin suureksi, ettei ollut mitään mahdollisuutta
+            menestykselliseen puolustukseen. Saatuaan kunnialliset ehdot antautuivat he
+            aseitaan käyttämättä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Voiton innossaan purjehtivat hollantilaiset Kristiinaan, jonka linnan he
+            viipymättä piirittivät. Stuyvesant kehotti suosiolla antautumaan, koskapa
+            vastustus vain tuottaisi omaisuuden ja ihmishenkien hukkaa hyödyttämättä
+            ruotsalaisia. Syntyi <span class="pageno" id="p80">[s. 80]</span>muutamia
+            päiviä kestävä neuvottelu näitten kahden siirtokunnan kuvernöörien kesken.
+            Rising vetosi Ruotsin oikeuksiin siinä, että sen kauppayhtiö oli oston
+            kautta hankkinut itselleen ja siirtokunnalleen oikeudet Delawaren
+            jokilaaksoon. Näitten oikeuksien väkivaltainen anastaminen voi johtaa
+            Ruotsin ja Hollannin valtakunnat keskenään sotaan, jota siirtokuntien tulisi
+            välttää. Stuyvesant vaati vain antautumaan, ollenkaan välittämättä
+            vetoamisista kansainvälisiin oikeuksiin. Kuitenkin hän lupasi kaikille Uuden
+            Ruotsin asukkaille heidän yksityisomaisuutensa sekä linnan puolustusväelle
+            suojeluksen ja hollantilaisilla laivoilla vapaan matkan Europaan. Sitäpaitsi
+            saisi kuvernööri Rising viedä siirtokuntaa koskavat asiakirjat mukanaan
+            Ruotsiin. Mutta Uuden Ruotsin kauppayhtiön omaisuus ja yleiset rakennukset
+            lankeaisivat Hollannin kauppayhtiölle. Uudistiloillaan asuvat suomalaiset ja
+            ruotsalaiset saisivat vuoden sisällä päättää haluaisivatko he, vannottuaan
+            uskollisuudenvalan Hollannin hallitukselle, jäädä siirtokuntaan vai palata
+            takaisin kotimaahansa. Niinikään vakuutettiin ruotsalaisille ja
+            suomalaisille täydellinen uskon vapaus, johon sisältyi luterilaisen uskon
+            säilyttäminen Augsburgin uskontunnustuksen mukaan y. m. Näitten ehtojen
+            vakuudeksi laadittiin antautumisvälikirja, jonka allekirjoittivat molemmat
+            kuvernöörit. Ilman kalvan kalsketta ja veren vuodatusta päättyi tämä
+            valloitussota, ja Uuden Ruotsin siirtokunta laskettiin Hollannin
+            kauppayhtiön hallinnon alle, Stuyvesantin ollessa itse korkeimpana
+            käskynhaltijana.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Hollantilaisilla laivoilla kuljetettiin kuvernööri <span class="pageno"
+            id="p81">[s. 81]</span>Rising, Kristiinan ja Kolminaisuuden linnojen
+            puolustusväki ja linnanpalvelijat ensin Uuteen Amsterdamiin ja sieltä
+            edelleen Europaan. Omasta pyynnöstään saivat siirtokuntaan jäädä kapteeni
+            Sven Skute, luutnantti Gyllengren ja pastori Laurentius Lock. Uudisasukkaat
+            jäivät melkein poikkeuksetta siirtokuntaan, haluamatta jättää rakkaiksi
+            tulleita asutuksiaan.
+          </p>
+          <div class="image">
+            <img src="images/kuva-3.jpg" alt="">
+            <p>WICCACON KIRKKO, rakennettu 1677; oli kolmas puolustustornin tapaan rakennettu kirkko siirtokunnassa.</p>
+          </div>
+          <div class="image">
+            <img src="images/kuva-4.jpg" alt="">
+            <p>WICCACON ELI PHILADELPHIAN UUDEMPI KIRKKO, valmistui 1700; on nykyäänkin käyttökuntoinen. Tunnetaan nimellä “Gloria Dei kirkko”.</p>
+          </div>
+          <p class="paragraph">
+            Kun Uuden Ruotsin siirtokunta oli jo joutunut hollantilaisten valtaan,
+            saapui vielä 1655 Ruotsista yksi siirtolaislaiva Delawareen, tuoden mukanaan
+            toistasataa siirtolaista, joitten joukossa oli lähes sata Vermlannin
+            suomalaista. Tämä laiva matkustajineen joutui luonnollisesti siirtokuntaa
+            hallitsevien hollantilaisten vangiksi. Lähelläpä oli, ettei kaikkia heitä
+            lähetetty takaisin Ruotsiin. Kuitenkin monien sovittelujen perästä
+            sallittiin laivalla tulleitten varsinaisten siirtolaisten astua maihin
+            Delawaressa ja asettua uudisviljelijöiksi maanmiestensä keskuuteen. Mutta
+            retkikuntaan kuuluvat sotamiehet, laivan päälliköt y. m. lähetettiin
+            takaisin Ruotsiin. Laiva lastineen vietiin Uuteen Amsterdamiin ja joutui
+            Hollannin kauppayhtiön omaisuudeksi.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Tämä toistasataa henkeä käsittävä siirtolaisjoukko lisäsi tuntuvasti
+            siirtokunnan väkilukua. Kun sitäpaitsi näitten joukossa oli puolisen sataa
+            naista, niin seurasi siitä, että alkoi muodostua koteja suomalaisten ja
+            ruotsalaisten keskuuteen Amerikassa. Tämä väestö jäikin ainaiseksi asumaan
+            Delawareen.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Vaikkakin edellä mainittua retkeä on pidettävä viimeisenä varsinaisena
+            siirtolaisten matkana <span class="pageno" id="p82">[s. 82]</span>Ruotsista
+            Delawareen, niin saapuipa sentään seuraavan parinkymmenen vuoden sisällä
+            vielä muutamia pienempiä joukkoja taikka yksityisiä hollantilaisilla
+            laivoilla Amerikaan. Kerrankin kokoontui Vermlannin suomalaisia toistasataa
+            henkeä käsittävä joukko Hollantiin pyrkiäkseen Delawareen. Näitten johdosta
+            syntyi kirjevaihto Hollannin ja Ruotsin hallitusten välillä. Suomalaiset
+            määrättiin palaamaan takaisin omille laitumilleen. Moniaat seikat viittaavat
+            kuitenkin siihen, että osa näistä suomalaisista pääsi hollantilaisilla
+            laivoilla haluamaansa Amerikaan. Kapteeni Peter Lucassonin mukana saapui
+            1663 kolmekymmentäkaksi Vermlannin suomalaista Delawareen. Tämä lienee
+            viimeinen siirtolaisjoukkue edellä mainittuun siirtokuntaan Ruotsista ja
+            Suomesta. Kaikkiaan lienee saapunut eri retkikuntien laivoilla noin tuhannen
+            ruotsalaista ja suomalaista Delawareen. Hollantilaisten hallinnon aikana
+            laskettiin heitä olevan noin kuusisataa henkeä, joista asekuntoisia miehiä
+            satakolmekymmentä. Tuhannesta siirtokuntaan saapuneesta palasi takaisin
+            Ruotsiin nelisensataa henkeä, enimmäkseen sotilaita ja linnojen
+            palvelusväkeä. Siirtokuntaan jääneestä väestöstä toisen puolen muodostivat
+            suomalaiset, joita kaikkiaan saapui siihen aikaan Amerikaan kolmesataa
+            henkeä, jotka harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jäivät ainaiseksi
+            siirtokuntaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Delawaren siirtokunnan hallinnon järjestivät hollantilaiset siten, että
+            varakuvernöörinä hoiti paikallisia asioita Jacob Alrich, asuen Kristiinassa.
+            Mutta monet tärkeimmät asiat ratkaisi Uuden Alankomaan kuvernööri Stuyvesant
+            itse. Ensi vuo<span class="pageno" id="p83">[s. 83]</span>sinä epäilivätkin
+            hollantilaiset niin ruotsalaisia kuin suomalaisiakin, peläten heidän
+            indiaanein taikka englantilaisten kanssa liittoutuneina tekevän kapinan.
+            Tähän pelkoon ei ollut vähääkään aihetta. Uudisasukkaat olivat rauhallisia.
+            Ainoastaan siitä voitaisiin heitä syyttää, etteivät he kiirehtineet
+            vannomaan uskollisuuden valaa Hollannin hallitukselle, mutta siihen taas oli
+            syynä pitkät, vaikeat matkat ja hajanaiset olot.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Muutamassa vuodessa saavuttivat kuitenkin Delawaren uudisasukkaat
+            hollantilaisten luottamuksen. Varsinkin komisarius Willem Beckman, joka
+            Alrichin kuoleman jälkeen varakuvernöörinä hoiti siirtokuntaa, näyttää
+            luottaneen heihin täydellisesti. Apulaisena ja kielenkääntäjänä oli hänellä
+            suomalainen Anders Jörken (Yrjönpoika). Siviilihallintoa ja oikeusistuinta
+            hoiti eräs Beckman kuvernööri Stuvesantin alavirkamiehenä.
+            Paikallishallinnon halpoittamiseksi valittiin erinäisiin virkoihin
+            ruotsalaisia ja suomalaisia, joista mainittakoon kapteeni Sven Skute,
+            luutnantti Gyllengren, Peter Rambo, Peter Kock, Anders Dalbo ja Olof Stille.
+            Veroina tuli suorittaa uudisasukasten noin kuusi guldenia henkilöä kohden.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Jo Printzin aikana ja myöhemmin rauhattomina aikoina muutti moniaita
+            suomalaisia ja ruotsalaisia Marylandin puolelle, Elk Riverille ja
+            Brandyvineen. Kun siirtokuntaan taas palautui rauhallisemmat ajat, niin
+            muuttivat he takaisin Olof Stillen johtamina ja saivat uudistiloja
+            Passayuong-puron varrelta. Marylandiin jäi kuitenkin muutamia suomalaisia:
+            Johan Turunen, Marcus ja Johan <span class="pageno" id="p84">[s.
+            84]</span>Tomminen ja Abram niminen sotamies. Johan Tomminen oli taitava
+            nikkari.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnassa tapahtui silloin tällöin asioita, jotka johtivat asianomaiset
+            oikeuteen. Niinpä Altoonan oikeudessa syytettiin suomalaista Evert
+            Hendricksonia siitä, että hän syyttä ja suotta oli hyökännyt rauhallisen ja
+            hyvänsuovan Jyrisen (Urrinen) Kynin päälle ja pidellyt häntä pahasti.
+            Oikeudessa jossa oli todistajana muun muassa suomalainen Andies Andiesson,
+            kävi ilmi se, että syytetty Evert Hendrickson oli yleisesti paikkakunnalla
+            tunnettu riitapukari ja rauhanhäiritsijä sekä kaikin puolin vastuksellinen
+            ja yleistä häiriötä synnyttävä naapuri, joka saattoi mennä kenen taloon
+            tahansa tappelua ja riitaa haastamaan. Evert Hendrickson tuomittiin sakkoon
+            ja poistumaan paikkakunnalta. Maksettuaan sakkonsa muutti hän Crane Hookiin
+            ja oli myöhemmin osallisena “pitkän suomalaisen” kapinahankkeessa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Rauhantuomari Israel Helmin niskaan niinikään hyökkäsi lakituvassa Oele
+            Oelsen niminen uudisasukas, repien vaatteita, mutta ei saanut aikaan
+            ruumiillista vahinkoa. Hänet tietysti tuomittiin heti raskaaseen
+            rahasakkoon. Suuren perheen isänä ja vähävaraisena miehenä sai hän myöhemmin
+            sakkonsa anteeksi.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Suomalaisten joukossa löytyi eräs perhe, joka eli alinomaisessa epäsovussa
+            ja riidassa. Kaiken lisäksi rääkkäsi mies vaimoaan, antoi aikatavasta
+            selkäänkin ja lopuksi ajoi pois kotoaan. Oikeudessa esiintyi miestä vastaan
+            muitakin raskauttavia asioita, muun muassa siveysrikoksia, josta <span
+            class="pageno" id="p85">[s. 85]</span>syystä vaimolle annettiin avioero ja
+            puolet yhteisestä omaisuudesta. Tämä 1661 myönnetty avioero oli ensimäinen
+            laatuaan Delawaressa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Pastori Laurentius Lock joutui ikävyyksiin, vieläpä tekemisiin oikeuden
+            kanssakin. Hänen vaimonsa karkasi Jacob Joughin kanssa, ja he menivät
+            asumaan joen toiselle puolelle suomalaisen Andries Hendricksenin
+            uudistaloon. Mutta kun heidän olonsa tuli siellä tunnetuksi, pakenivat he
+            Virginiaan ja sieltäkin kauemmaksi Uuteen Englantiin. Pastori Lock,
+            saadakseen lapsilleen hoitajan, meni uusiin naimisiin, ennenkuin oli saanut
+            laillista eroa entisestä vaimostaan. Kun hän sitäpaitsi vielä vihki erään
+            parikunnan ilman asianomaiselta oikeudelta hankittua vihkilupaa, niin joutui
+            hän syytteeseen ja tuomittiin sakkoon. Israel Helm koetti selittää
+            oikeudessa, että Ruotsissa ja Suomessa juuri papit antoivat vihkiluvan ja
+            vihkivät parikunnat. Pastori vetosi asiansa kuvernööri Stuyvesantiin
+            selittäen siirtolaispapin vaikeuksia hänen hoitaessaan hajanaisia
+            seurakuntia sekä että hän suuren perheen isänä oli kykenemätön maksamaan
+            sakkoaan, jonka vuoksi hän pyysi sitä anteeksi. Kuvernöörin kirje komisarius
+            Beckmanille määrää sakon annettavaksi anteeksi ja pastorin vapautettavaksi
+            kaikista syytöksistä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Hollantilaisten hallitus Delawaressa tuli lyhytaikaiseksi, kestäen vain
+            yhdeksän vuotta. Tapausten kulku saattoi Amerikassa asuvat ruotsalaiset ja
+            suomalaiset Englannin hallituksen alle.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone25">Englantilaiset valloittavat Uuden Alankomaan</h3>
+          <span class="pageno" id="p86">[s. 86]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Englannin nouseva kauppa- ja maailmanvalta, jolla oli laajoja alueita ja
+            kukoistavat siirtokunnat Pohjois-Amerikassa, oivalsi hollantilaisten
+            hallussa olevan Hudson-virran ja sen sataman tärkeyden kauppaan ja
+            puolustukseen nähden. Englantilaisille siirtokunnille oli epäturvallista,
+            kun siinä välillä oli Hollannin siirtokunta, joka liittoutuneena indiaanein
+            taikka ranskalaisten kanssa saattoi asettaa Uuden Englannin siirtokunnat
+            alttiiksi hyökkäykselle ja valloitukselle. Nämä seikat aiheuttivat sen, että
+            Englanti päätti valloittaa hollantilaiset alusmaat Pohjois-Amerikassa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Yorkin herttua James, Englannin kuninkaan Kaarlo II:n veli, saapui 1664
+            vahvalla laivastolla Amerikaan ja ankkuroi Long Islandin rannikolle, Uuden
+            Alankomaan siirtokunnan etuvarustusten luokse. Hän ryhtyi piirittämään Uutta
+            Amsterdamia, Amerikassa olevaa Hollannin hallituksen keskustaa. Kuvernööri
+            Stuyvesantilla sattui tällä kertaa olemaan vain kaksisataa sotamiestä
+            käytettävänä siirtokuntansa puolustamiseen ja hyvin rajoitettu määrä
+            ampumatarpeita. Englantilaisten ylivoima oli ainakin kymmenkertainen. Yorkin
+            herttua niin ollen kehoitti suosiolla antautumaan, luvaten hollantilaisille
+            suojeluksen ja yksityisomaisuuden turvan. Hollannin kauppayhtiön omaisuus ja
+            yleiset rakennukset lankeaisivat voittajalle. Stuyvesant joutui nyt aivan
+            samaan asemaan, kuin hän itse oli pakoittanut Uuden Ruotsin komentajan
+            Risingin alistumaan, nimittäin antautumaan <span class="pageno" id="p87">[s.
+            87]</span>vasten tahtoaan ja jättämään siirtokuntansa vieraan vallan
+            haltuun. Aseellinen puolustus näet oli aivan turhaa, jota paitsi Uuden
+            Alankomaan asukkaat peläten omaisuutensa tuhoamista vastustivat aseelliseen
+            vastarintaan ryhtymistä ja vaativat Stuyvesantia antautumaan. Siihen hän
+            suostuikin, ja niin päättyi tämäkin valloitussota verta vuodattamatta.
+            Englannin haltuun tulivat täten Uuden Alankomaan siirtokunta Hudson-virran
+            varrella ja Uuden Ruotsin siirtola Delawaressa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Englantilaiset valloitettuaan Uuden Alankomaan ja sen satamapaikan Uuden
+            Amsterdamin, muuttivat tämän nimen valloittajan Yorkin herttuan kunniaksi
+            New Yorkiksi. Useat muutkin paikat saivat englantilaisia nimiä: Kristiinasta
+            tehtiin Altoona, Uplandista Chester, Finlandista Marcus Hook j. n. e.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone26">Englannin hallituksen järjestely Delawaressa</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Syyskuulla 1664 purjehti englantilainen kapteeni Edward Carr, Delawaren
+            varakuvernööriksi nimitettynä, saattamaan ruotsalaisten ja suomalaisten
+            tietoon siirtokunnan tästä lähtien kuuluvan Englannin hallituksen alle sekä
+            vaatimaan asukkailta uutta uskollisuudenvalaa. Delawaren väestölle
+            ilmoitettiin, ettei siirtokunnan paikallisessa hallituksessa tulisi
+            erityisempiä muutoksia tapahtumaan. Asukkaat saisivat säilyttää uskontonsa,
+            kielensä, kansallisuutensa, tapansa, omaisuutensa ja nauttia yleensä
+            samanlaisia oikeuksia, kuin naapurina asu<span class="pageno" id="p88">[s.
+            88]</span>vat Virginian siirtokunnan asukkaat nauttivat. Kuuden kuukauden
+            kuluessa tuli asukasten vannoa Englannin hallitukselle uskollisuudenvala.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uskollisuuden valan olivat suomalaiset ja ruotsalaiset valmiit tekemään
+            uudelle hallitukselle, niin ettei siinä erityisempiä vaikeuksia syntynyt
+            viranomaisille, paitsi viivytyksiä, sillä uudisasukkaat ovat tällaisissa
+            asioissa hitaita, eikä heillä aina ole tilaisuuttakaan saapua
+            oikeuspaikalle. Mutta sitten annettiin määräys maitten omistuskirjain
+            uudistamisesta. Joilla oli kiinnityskirjat, niiden tuli vaihtaa ne
+            englanninkielisiin ja merkitä oikeuskirjoihin. Niiden, joilta kokonaan
+            puuttui kirjallista oikeutta maihinsa, täytyi siinä tapauksessa todistaa
+            asuneensa maitaan määrätyn ajan, saadakseen itselleen laillisen
+            omistusoikeuden. Tämä asia synnytti muutamia vaikeuksia ja ikävyyksiä,
+            varsinkin sivukylissä. Alettiin levittää huhua, että uudisasukkailta
+            anastettaisiin maat ja asutukset. Tällainen epäluulo oli aivan aiheeton,
+            sillä hallitus päinvastoin tahtoi kiinnityskirjain antamisen kautta
+            ainaiseksi taata uudisasukkaitten oikeudet heidän maihinsa ja merkitä ne
+            lakivoipaisessa järjestyksessä kirjoihinsa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Pitkän suomalaisen kapinanhanke.</i> Eräs Marcus Jacobus, joka kehui
+            olevansa Königsmarkin kreivin poika Ruotsista, alkoi levitellä valheita ja
+            epäluottoa herättäviä puheita Englannin hallitusta vastaan. Hän sai
+            kumppanikseen varakkaan suomalaisen uudisasukkaan Marcus Collmannin, joka
+            osasi myöskin indiaanein kieltä. Yhdessä he kiertelivät suomalaisten,
+            ruotsalaisten ja hollantilaisten luona Uplandissa, Finlandissa ja Crane
+            Hookis<span class="pageno" id="p89">[s. 89]</span>sa kehotellen
+            uudisasukkaita kapinaan Englannin hallitusta vastaan, missä hommassa heitä
+            tulisivat auttamaan indiaanit. Asia tuli englantilaisten viranomaisten
+            tietoon ja kumpainenkin mies määrättiin vangittavaksi. Marcus Jacobus, jota
+            ensimäisessä syytöskirjeessä kutsutaan “pitkäksi ruotsalaiseksi”, mutta
+            myöhemmin “pitkäksi suomalaiseksi”, saatiin kiinni ja asetettiin
+            syytteeseen. Marcus Collman pakeni indiaanein keskuuteen.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Oikeudessa, jota käytiin lokakuulla 1669, tuomittiin “pitkä suomalainen”
+            sopimattomista ja valheellisista puheistaan hallitusta vastaan sekä kansan
+            kiihoittamisesta kärsimään ensin raipparangaistus ja sen jälkeen
+            lähetettäväksi Barbadossaarelle Englannin vankilasiirtolaan. Talvella kärsi
+            hän raipparangaistuksensa ja lähetettiin senjälkeen Barbadokseen.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uudisasukkaatkin saivat kärsiä tästä luullusta kapinahankkeesta, vaikka
+            eivät he olleetkaan taipuneet kapinoimiseen. Kuitenkin jonkinlaista
+            osallisuutta lienee tässä vaaralliselta näyttävässä asiassa ollut heillä,
+            koskapa aina viiteenkymmeneen henkeen nouseva joukko suomalaisia,
+            ruotsalaisia ja hollantilaisia sakotettiin, toisia lievemmin, toisia aina
+            tuhanteen guldeniin saakka. Kapinahankkeen toinen päähenkilö Marcus Collman
+            säästyi kokonaan kaikista rangaistuksista, sillä hänen saavuttuaan muutaman
+            vuoden perästä takaisin kotiinsa, oli asia unohtunut, taikka englantilaiset
+            olivat havainneet tämän asian olleen ei läheskään niin vaarallista ja
+            pelättävää laatua, kuin se ensimältä oli näyttänyt.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone27">Suomalaiset ja ruotsalaiset luottotoimissa</h3>
+          <span class="pageno" id="p90">[s. 90]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnan sisäisen hallinnon kehittyessä saavuttivat Delawaren vanhimmat
+            siirtolaiset ajan pitkään täydellisen luottamuksen. Uplandin oikeudessa,
+            joka kuninkaan käskystä ja nimessä pidettiin 1676, nimitettiin
+            siviilihallintoa varten jonkinlainen lautakunta, jossa esimiehenä tuli
+            olemaan varakuvernööri Edward Carr ja hallituksen edustajana kapteeni Johan
+            Collier sekä jäseninä Peter Alrich, Otto Ernest Cock, Peter Rambo, Israel
+            Helme, Peter Kock (Kukko), Lesse Andrie ja Oele Svenn.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kaikenlaisiin paikallisiin luottamustoimiin valittiin niinikään Uuden
+            Ruotsin vanhimpia asukkaita, niinkuin esimerkiksi rauhantuomareiksi New
+            Castlen piiriin Hans Block ja Johan Molikka (Mulilla), Delawaren
+            jokialueelle Peter Rambo, Laes (Lassi) Andries, Wolle (Valee) Swaine ja
+            Israel Helme. Tiekomisareiksi nimitettiin Peter Yokehane (Jokinen) Andrew
+            Rambo ja Erick Mollika (Molikka).
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Englannin hallitus noudatti oikeuden ja kristillisyyden periaatteita, ja
+            uudisasukkaat yleensä tunsivat itsensä verrattain onnellisiksi sellaisen
+            hallituksen turvissa. Aikakautta kuvaavaa on seuraava julistus, jonka
+            hallitus antoi Uplandin oikeudessa 1682. Siinä muun muassa sanotaan: “Olkoon
+            kaikille tiettävä, että uskonnon pilkkaaminen ja vainoominen on kokonaan
+            ankarasti kielletty ja että hallituksen luottamustoimiin ei oteta pilkkaajaa
+            eikä sellaista, joka kieltää Jeesuksen Kristuksen. Jumalan pilkkaaminen
+            rangaistaan. Sunnuntai on vietettävä lepopäivänä. Vanhoja tulee kunnioittaa.
+            <span class="pageno" id="p91">[s. 91]</span>Väkijuomain myynti indiaaneille
+            on ankarasti kielletty. Samoin kielletään miekkailut, kaksintaistelut,
+            nyrkki- ja kukkotappelut, kortinpeluu, arpomiset, lotterit y. m. sellaiset.
+            Rauhanhäiritseminen, siveetön puhe ja kielenkäyttö sakon uhalla kielletään.”
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Niinikään suositteli hallitus maanviljelyksen edistämistä Delawaressa,
+            tarjoten uudisasukkaille lisää maita erittäin edullisilla ehdoilla.
+            Seurauksena olikin, että melkein kaikki silloiset suomalaiset ja
+            ruotsalaiset ottivat itselleen hyvinkin suuret alat maita turvatakseen
+            lastensa aseman siirtokunnassa.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone28">Philadelphian kaupungin perustaminen</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Delawaren jokilaaksoon perustettiin 1682 suuri kveekarien siirtokunta, josta
+            myöhemmin kehittyi Pennsylvanian laaja valtio. William Penn, tämän
+            siirtokunnan perustaja, oli englantilaisen amiraalin poika, joka jo nuorella
+            iällään kääntyi tähän veljellisyyttä ja rauhaa rakastavaan kveekarien
+            lahkokuntaan. Kun heitä Englannissa vainottiin, halusivat he muuttaa
+            Amerikaan. William Penn, jolle Englannin hallitus hänen isä vainajansa
+            ansioista oli melkoisesti velkaa, sai sen korvaukseksi laajat maa-alueet
+            Amerikasta Delaware-joen länsipuolelta kveekarien siirtokunnan perustamista
+            varten. William Penn joukkoineen astui maihin ensin New Castlessa, jossa
+            kutsuttiin oikeustalolle alkuperäiset uudisasukkaat ruotsalaiset ja
+            suomalaiset ja heille luettiin hallituksen kirje ja esitettiin uutten
+            tulok<span class="pageno" id="p92">[s. 92]</span>kaitten siirtokunta-aie.
+            Siitä purjehti joukko Uplandiin, jossa taas pidettiin edellämainitun
+            tapainen kokous. Suomalaiset ja ruotsalaiset saivat pitää maansa ja
+            omaisuutensa, mutta hallinnollisesti tulivat he tästä lähtien kuulumaan
+            kveekarien siirtokunnan yhteyteen. Kveekarien siirtokunta kasvoi tavattoman
+            nopeasti, sillä vuoden kuluessa toi 23 laivaa heitä Englannista
+            Pennsylvaniaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ensimäisenä toimena William Pennillä oli Philadelphian kaupungin
+            perustaminen. Hän valitsi sille sopivan aseman Delaware- ja Wiccaco-jokien
+            yhtymäpaikasta, joka maa-alue kuului Svenn eli Svanson nimisille
+            veljeksille, joilta osto- ja vaihtokaupalla hankittiin omistusoikeus
+            tulevalle siirtokunnan kauppakeskukselle. Se paikka, mihin ensimäiset kadut
+            mitattiin, tunnettiin nimellä “Sauno” (sauna), joka nyt muutettiin
+            veljellistä rakkautta merkitseväksi nimeksi: Philadelphia. Tämän kaupungin
+            itäpuolella oli suomalaisten ja ruotsalaisten rakentama Wiccacon kirkko,
+            joka kaupungin kasvettua jäi sen sisään. Ympäristöllä asui suomalaisia ja
+            ruotsalaisia maanviljelijöitä siellä täällä, ja heidän sekaansa tuli
+            sittemmin englantilaisia. Philadelphia kasvoi niinikään siihen aikaan
+            tavattoman joutuin. Ensi vuonna jo rakennettiin kahdeksankymmentä taloa.
+            Kaupunki olikin kauan aikaa suurin Pohjois-Amerikassa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Uuden siirtokunnan kuvernööri William Penn, jonka hallintoon joutui suurin
+            osa entistä Uuden Ruotsin siirtolaa, oli ihmisystävällinen ja tunnollinen
+            asioissaan ja saavutti alustalaistensa jakamattoman rakkauden. Suomalaisia
+            ja ruotsalaisia kohteli hän kunnioitettavasti, osoitti heille huomatta<span
+            class="pageno" id="p93">[s. 93]</span>vaa luottamusta ja käytti heitä
+            palveluksessaan erinäisissä toimissa. Kapteeni Lasse Cock, joka osasi useita
+            kieliä, pysyi kuvernöörin kielenkääntäjänä koko elämänsä ajan. Kun
+            paikallisen hallinnon järjestämistä varten pidettiin Philadelphiassa
+            maakuntakokous, oli siellä englantilaisten edustajain rinnalla suomalaisia
+            ja ruotsalaisiakin: Erick Mollika (Molikka), Wallis Svensson, Gunnar Rambo,
+            Mauritz Stille ja Johan Cock.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kulkiessaan alueellaan tarkastamassa lääniään tutustui William Penn yhä
+            enemmän noihin varhaisimpiin siirtolaisiin. Hän ihaili heidän ahkeruuttaan
+            ja ihmetteli heidän lapsirikkauttaan, sillä hän tapasi kaikissa suomalais-
+            ja ruotsalaisperheissä tuvan täydeltä kauniita, sinisilmäisiä,
+            vaaleatukkaisia poikia ja tyttäriä. “Kauniimpia ja älykkäämpiä lapsia ei
+            löydä mistään”, hän kirjoittaa. Lieneekö sitten totta, mitä eräs niiden
+            aikain kuvaaja kertoo, että eräässä talossa samana yönä emäntä olisi saanut
+            kaksoset, läävässä lehmälle syntynyt kaksi vasikkaa ja lampaalle kaksi
+            karitsaa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Englantilaisten tulo Delawareen ja Philadelphian kaupungin perustaminen
+            suomalaisten ja ruotsalaisten asukkaiden keskuuteen vaikutti sen, että
+            näitten kielet alkoivat hävitä. Ainoastaan etäisimmillä seuduilla:
+            Kristiinassa, Uplandissa, Finlandissa ja Racoonissa säilyivät vielä pohjolan
+            kansain kielet ja tavat jonkun aikaa.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone29">Suomalaiset ja ruotsalaiset asutukset sekä niiden väkiluku</h3>
+          <span class="pageno" id="p94">[s. 94]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Viidenkymmenen vuoden kuluttua siitä, kun ensimäiset siirtolaiset saapuivat
+            pohjolasta Delawareen, oli heitä levinnyt toistasataa mailia pitkälle ja
+            noin puoltasataa mailia leveälle alueelle molemmin puolin leveän Delawaren
+            jokivartta ja siihen juoksevien pienempien purojen varsille. Tärkeimmät
+            näistä asutuksista olivat seuraavat:
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Kristiina</i>, nykyinen Wilmingtonin kaupunki, siirtokunnan vanhin ja
+            kauan aikaa tärkein asutuskeskus. Sinne rakennettu linna on hävinnyt, mutta
+            sen tilalla on 1699 rakennettu kaunis kivikirkko. Kirkonkirjoissa ja
+            hautapatsaissa tapaa suomalaisnimiä: Tossawa, Molikka, Laikkonen, Rambo,
+            Sinnikka, Laitinen, Lohi y. m.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Crane Hook</i>, toista mailia Kristiinasta, maanviljelyskeskus. Sinne
+            rakennettiin kirkko 1667, jota käytettiin, kunnes Kristiinan uusi kirkko
+            valmistui. Kiviraunio osottaa nykyään vanhan kirkon paikkaa. Suomalaisia
+            asui siellä: Bertti, Aksel, Ericke, Matt, Simon, Evert, joitten kaikkein
+            nimeen on liitetty “ffin”. Näistä ovat sittemmin muodostuneet nimet
+            Erickson, Mattson y. m.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Lapland</i>, lähellä Kristiinaa, on siitä merkillinen, että se on
+            säilyttänyt tähän saakka nimensä, monien muitten alkuperäisten nimien
+            muuttuessa englantilaisiksi. Nimestä päättäen on siellä asunut joku
+            lappalaisniminen tai Lapista kotoisin oleva uudisasukas.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>New Castle</i>, Kristiinasta etelään, jossa oli aikoinaan Kolminaisuuden
+            linna. Siellä asuivat Lassi <span class="pageno" id="p95">[s.
+            95]</span>Olson, Henry Halso, Tossavan leski poikineen, suomalainen Clement
+            ja Lassi Peterson y. m.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Upland</i>, nykyinen Chesterin kaupunki, sijaitsee Wilmingtonin ja
+            Philadelphian keskivälillä, oli siirtokunnan vanhimpia ja tärkeimpiä
+            asutuksia. Tuonnempana oli siellä oikeuspaikkakin ja hallinnollinen
+            keskusta. Suomalaisnimisiä: Urrinen, Lausa y. m. Uplandissa asui myöskin
+            hollantilaisia.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Finland</i>, nykyinen Marcus Hook, lähellä Uplandia, kauniilla paikalla
+            Delawaren varrella, oli suomalaisen asutuksen tärkeimpiä keskuksia. Siellä
+            vaikutti kauan aikaa pastori Laurentius Lock, ja siellä kuoli siirtokunnan
+            johtomies Otto Ernest Cock 1698. Varhaisimpia asukkaita: Olli Rause eli
+            Rasi, Johan Hulke, H. Lausa, Kello-Olli ja Suutari- Olli, Olli Toersen y. m.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Ammasland</i>, jonka nimi johtuu sanasta amma = lapsenamma. Paikka on
+            lähellä Finlandia, ja asui siellä sekä suomalaisia että ruotsalaisia. Vaikea
+            on aina nimistäkään päättää, kumpaanko kansallisuuteen kuuluivat: Olla
+            Sloube, Juno Stoleop, Barttell, Matias Mathiesson, Martin Martinsson.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Tinicum</i>, Uplandin kohdalla saarella. Siellä asui melkoinen joukko
+            uudisasukkaita, jotka sinne laittoivat asuntonsa Göteborg-linnan turviin.
+            Siellä oli Printzin kartano ja kirkko. Nykyään kuuluu saari Philadelphian
+            kaupungille, ja on siellä sairaaloita y. m. yleisiä rakennuksia.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Nykyisen Philadelphian kaupungin alueella ja lähistöllä oli siirtokunnan
+            kolmas laaja asutuskeskus, jonne suomalaiset ja ruotsalaiset uudisasukkaat
+            asettuivat Vaasan, Korsholman ja Tornion linnojen turviin. Tämän alueen
+            tärkeimmät paikat olivat:
+          </p>
+          <span class="pageno" id="p96">[s. 96]</span>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Wiccaco</i>, Delawaren rannalla, sai ensimäiset asukkaat 1643. Sinne
+            rakennettiin pieni kirkkokin 1677 ja myöhemmin kaunis tiilikirkko. Alue
+            kuuluu nykyään Philadelphian kaupunkiin. Ensimäisiä asukkaita: Fredrik
+            Halttonen, Johan Rambo, Sven Swensson, Kokko ja Juustinen.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Kingsessa</i>, Philadelphian luoteispuolella. Siinä asuivat Maria Johlum
+            lapsineen, Manns Justice (Juustinen), Anders Kukko, Maunu Rambo y. m.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Kaliohook</i>, niinikään maanviljelysseutu, jossa asuivat Israel Morten,
+            Fredrik ja Anders Laikkonen, Anders Culin y. m.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Pennspeck</i>, Philadelphian laitaosassa, maanviljelysseutu, jossa
+            asuivat Maria Lejcon (Laikkonen l. Leikkonen), Benjami, Johan ja Jacob Bure
+            (Pori?) y. m.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Malzang</i>, jossa asuivat Johan Sinnikka, Johan Jesse sekä Rambon,
+            Juustisen ja Stillen sukuun kuuluvia uudisasukkaita.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Racoon Creek</i>, New Jerseyn puolella, Uplandin ja Finlandin kohdalla,
+            Delawaren itärantamalla, oli siirtokunnan neljäs tärkein ja laajin
+            asutuskeskus. Siellä oli laajat laitumet ja hyvät kalavedet ja senpä tähden
+            sinne kasvoikin suuri suomalaiskylä. Ensi aikoina ei suomalaisilla ollut
+            järjestettyä seurakuntaa, vaan kävivät he milloin Kristiinan, milloin
+            Tinicumin kirkossa. Pastori Laurentius Lock asui heidän keskuudessaan jonkun
+            aikaa. Sittemmin 1707 rakennettiin sinne pieni kirkkokin, ja alueesta
+            muodostui seurakunta. Racoonin vanhemmista asukkaista mainittakoon: Israel
+            Helmi, Peter Rambo, Peter Jokinen, William Urrinen, Matias Matiasson,
+            Väänänen ja Kamppi. Paikkakun<span class="pageno" id="p97">[s. 97]</span>taa
+            kutsuttiin myöskin “jokialueeksi”. Nyttemmin tunnetaan se nimellä
+            Swedesborough.
+          </p>
+          <div class="image">
+            <img src="images/kuva-5.jpg" alt="">
+            <p>KOLMINAISUUDEN KIRKKO. Kristiinassa eli Wilmingtonissa, rakennettu 1699. Uudistettiin nykyiseen asuunsa 1802.</p>
+          </div>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Mollica Hill</i>, lähellä Racoonia, sai nimensä Erick Molikasta, joka
+            Racoonista siirtyi sinne uudisasukkaaksi. Tämä suomalainen korvenperkaaja
+            kuoli 1693, elettyään sata vuotta. Häneltä jäi suuri perhe ja laajat
+            viljelykset. Tämä paikkakunta on säilyttänyt näihin saakka alkuperäisen
+            nimensä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Muutamista muista siirtokunnan pienemmistä asutuksista mainittakoon <i>Witka
+            Cossa</i>, Svanson veljesten asunto, <i>Maticum</i>, jossa oli Lockin ja
+            Alrichin syrjämaat, <i>Dear Point</i>, suomalaisten Sinnikan, Breven ja
+            Andersin talot, <i>Kivikisse</i>, jossa asuivat Elisabeth Dalbo, Lassi
+            Collman, Otto Francis y. m. sekä <i>Finn Point</i>, nähtävästi
+            lauttauspaikka Delawaren rannalla, lähellä Philadelphiaa. Marylandin
+            puolella olivat <i>Elk River</i> ja <i>Brandyvine</i>, jossa asuivat Johan
+            Turunen, Tommisen veljekset ja Abram niminen vanha sotamies perheineen.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Vuonna 1693 laskettiin nämä hajalla asuvat suomalaiset ja ruotsalaiset
+            viimeinen kerta. Heillä oli silloin vielä sellainen keskinäinen yhteys, että
+            tällainen väkiluvun laskeminen erityisesti juuri heidän keskuudessaan kävi
+            mahdolliseksi. Heitä oli silloin 188 perhettä, yhteensä 942 henkeä.
+            Perhekunnittain laadittu lista lähetettiin Ruotsin hallitukselle saman
+            kirjeen mukana, jossa siirtolaiset pyysivät itselleen opettajia ja
+            tarpeellisia kirjoja. Tämä nimiluettelo on erittäin arvokas ja ansaitsee
+            tulla julkaistuksi tässäkin.
+          </p>
+          <span class="pageno" id="p98">[s. 98]</span>
+          <div class="table"><table><tbody><tr><td>Hindrich Anderson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Anderson</td><td>7</td></tr><tr><td>Johan Anderson</td><td>9</td></tr><tr><td>Johan Anderson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Arian</td><td>6</td></tr><tr><td>Joram Bagman</td><td>3</td></tr><tr><td>Anders Benston</td><td>9</td></tr><tr><td>Bengt Bengston</td><td>2</td></tr><tr><td>Anders Bonde</td><td>11</td></tr><tr><td>Johan Bonde</td><td>1</td></tr><tr><td>Sven Bonde</td><td>5</td></tr><tr><td>Lars Bure</td><td>8</td></tr><tr><td>William Cabb</td><td>6</td></tr><tr><td>Christian Classon</td><td>7</td></tr><tr><td>Jacob Classon</td><td>6</td></tr><tr><td>Jacob Clemsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Eric Cock</td><td>9</td></tr><tr><td>Gabriel Cock</td><td>7</td></tr><tr><td>Johan Cock</td><td>7</td></tr><tr><td>Kapt. Lasse Cock</td><td>11</td></tr><tr><td>Mons Cock</td><td>8</td></tr><tr><td>Otto Ernest Cock</td><td>5</td></tr><tr><td>Hindrich Collman</td><td>1</td></tr><tr><td>Conrard Constantine</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan von Cullen</td><td>5</td></tr><tr><td>Otto Dahlbo</td><td>7</td></tr><tr><td>Peter Dahlbo</td><td>9</td></tr><tr><td>Hinric Danielsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Thomas Dennis</td><td>6</td></tr><tr><td>Anders Didrickson</td><td>1</td></tr><tr><td>Olle Dirickson</td><td>7</td></tr><tr><td>Staphan Ekhorn</td><td>5</td></tr><tr><td>Erick Ericsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Göran Ericsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Matte Ericsson</td><td>3</td></tr><tr><td>Hindrich Faske</td><td>5</td></tr><tr><td>Casper Fisk</td><td>10</td></tr><tr><td>Mathias de Foff</td><td>6</td></tr><tr><td>Anders Frende</td><td>4</td></tr><tr><td>Nils Frendes</td><td>7</td></tr><tr><td>Olle Fransson</td><td>7</td></tr><tr><td>Eric Gästerberg</td><td>7</td></tr><tr><td>Nills Gästenberg</td><td>3</td></tr><tr><td>Eric Göransson</td><td>2</td></tr><tr><td>Brita Göstfsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Hans Göstafsson</td><td>8</td></tr><tr><td>Jons Göstfsson</td><td>7</td></tr><tr><td>Mons Göstafsson</td><td>2</td></tr><tr><td>Johan Grantrum</td><td>3</td></tr><tr><td>Lars Halling</td><td>1</td></tr><tr><td>Mons Hallton</td><td>9</td></tr><tr><td>Israel Helm</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Hindersson Jr.</td><td>3</td></tr><tr><td>Anders Hindricksson</td><td>4</td></tr><tr><td>David Hindricksson</td><td>7</td></tr><tr><td>Jacob Hindricksson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Hindricksson</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan Hindricksson</td><td>5</td></tr><tr><td>Matts Holsten</td><td>7</td></tr><tr><td>Anders Hoppman</td><td>9</td></tr><tr><td>Anders Hoppman</td><td>7</td></tr><tr><td>Frederic Hoppman</td><td>7</td></tr><tr><td>John Hoppman</td><td>7</td></tr><tr><td>Nicholas Hoppman</td><td>5</td></tr><tr><td>Hindrick Ivarsson</td><td>9</td></tr><tr><td>Hindrick Jacob</td><td>1</td></tr><tr><td>Matts Jacob</td><td>1</td></tr><tr><td>Hindrick Jacobson</td><td>4</td></tr><tr><td>Peter Jaccom</td><td>9</td></tr><tr><td>Lars Johansson</td><td>6</td></tr><tr><td>Simon Johansson</td><td>10</td></tr><tr><td>Anders Jonsson</td><td>4</td></tr><tr><td>Didrich Johnsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Jons Jonsson</td><td>2</td></tr><tr><td>Mons Jonsson</td><td>3</td></tr><tr><td>Nils Jonsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Thomas Jonsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Christiern Jöransson</td><td>1</td></tr><tr><td>Christiern Jöransson</td><td>1</td></tr><tr><td>Hans Jöransson</td><td>11</td></tr><tr><td>Joran Joransson</td><td>1</td></tr><tr><td>Lasse Kempe</td><td>6</td></tr><tr><td>Morten Knutsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Olle Kuckow</td><td>6</td></tr><tr><td>Hans Kyn's wid.</td><td>5</td></tr><tr><td>Jonas Kyn</td><td>8</td></tr><tr><td>Matts Kyn</td><td>3</td></tr><tr><td>Frederic König</td><td>6</td></tr><tr><td>Nils Laican</td><td>5</td></tr><tr><td>Hindrich Larsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Lars Larsson</td><td>7</td></tr><tr><td>Lars Larsson</td><td>1</td></tr><tr><td>Anders Lock</td><td>1</td></tr><tr><td>Mons Lock</td><td>1</td></tr><tr><td>Antonij Long</td><td>3</td></tr><tr><td>Robert Longhorn</td><td>4</td></tr><tr><td>And. Persson Longoker</td><td>7</td></tr><tr><td>Hans Lucasson</td><td>1</td></tr><tr><td>Peter Lucasson</td><td>1</td></tr><tr><td>Peter Lucasson</td><td>1</td></tr><tr><td>Johan Matsson</td><td>11</td></tr><tr><td>Nils Matsson</td><td>3</td></tr><tr><td>Christopher Meyer</td><td>7</td></tr><tr><td>Paul Mink</td><td>5</td></tr><tr><td>Eric Molica</td><td>8</td></tr><tr><td>Johan Monsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Morten Mortensson Jr.</td><td>11</td></tr><tr><td>Morten Mortensson se.</td><td>3</td></tr><tr><td>Matts Mortensson</td><td>4</td></tr><tr><td>Michael Nilsson</td><td>4</td></tr><tr><td>Anders Nilsson</td><td>4</td></tr><tr><td>Michael Nilsson</td><td>11</td></tr><tr><td>Hans Olsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Ommerson</td><td>5</td></tr><tr><td>Lorentz Ostersson</td><td>2</td></tr><tr><td>Hindrich Parchon</td><td>4</td></tr><tr><td>Bengt Paulsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Göstaf Paulsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Olle Paulsson</td><td>9</td></tr><tr><td>Peter Paulsson</td><td>5</td></tr><tr><td>Lars Pehrsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Olle Pehrsson</td><td>6</td></tr><tr><td>Brita Petersson</td><td>5</td></tr><tr><td>Carl Petersson</td><td>7</td></tr><tr><td>Hans Petersson</td><td>5</td></tr><tr><td>Hans Petersson</td><td>7</td></tr><tr><td>Lars Petersson</td><td>1</td></tr><tr><td>Paul Petersson</td><td>3</td></tr><tr><td>Peter Petersson</td><td>3</td></tr><tr><td>Peter Stake l. Petersson</td><td>3</td></tr><tr><td>Reiner Petersson</td><td>3</td></tr><tr><td>Anders Rambo</td><td>9</td></tr><tr><td>Gunnar Rambo</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan Rambo</td><td>6</td></tr><tr><td>Peter Rambo jr.</td><td>6</td></tr><tr><td>Peter Rambo se.</td><td>2</td></tr><tr><td>Matts Repott</td><td>3</td></tr><tr><td>Nils Repott</td><td>3</td></tr><tr><td>Olle Resse</td><td>5</td></tr><tr><td>Anders Robertsson</td><td>3</td></tr><tr><td>Paul Sahlung</td><td>3</td></tr><tr><td>Isaac Savoy</td><td>7</td></tr><tr><td>Johan Schrage</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan Skute</td><td>4</td></tr><tr><td>Anders Seneca</td><td>5</td></tr><tr><td>Broor Seneca</td><td>7</td></tr><tr><td>Jonas Skagge's wid.</td><td>6</td></tr><tr><td>Johan Skrika</td><td>1</td></tr><tr><td>Matts Skrika</td><td>3</td></tr><tr><td>Hindrich Slobey</td><td>2</td></tr><tr><td>Carl Springer</td><td>5</td></tr><tr><td>Mons Staake</td><td>1</td></tr><tr><td>Chiertin Stalcop</td><td>3</td></tr><tr><td>Johan Stalcop</td><td>6</td></tr><tr><td>Peter Stalcop</td><td>6</td></tr><tr><td>Israel Stark</td><td>1</td></tr><tr><td>Matts Stark</td><td>3</td></tr><tr><td>Adam Stedman</td><td>8</td></tr><tr><td>Asmund Stedman</td><td>5</td></tr><tr><td>Benjamin Stedman</td><td>7</td></tr><tr><td>Lucas Stedham</td><td>7</td></tr><tr><td>Lyloff Stedham</td><td>9</td></tr><tr><td>Johan Stille</td><td>8</td></tr><tr><td>Jonas Stilman</td><td>4</td></tr><tr><td>Johan Stilman</td><td>5</td></tr><tr><td>Peter Stilman</td><td>4</td></tr><tr><td>Olle Stobey</td><td>3</td></tr><tr><td>Gunnar Svensson</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Svensson</td><td>9</td></tr><tr><td>William Talley</td><td>7</td></tr><tr><td>Elia Tay</td><td>4</td></tr><tr><td>Christiern Thomo's</td><td></td></tr><tr><td
+          style="text-align:right;">Olle Thompsson</td><td>9</td></tr><tr><td
+          style="text-align:right;">wid.</td><td>6</td></tr><tr><td>Olle Thorsson</td><td>4</td></tr><tr><td>Hindrich Tossa</td><td>5</td></tr><tr><td>Johan Tossa</td><td>4</td></tr><tr><td>Lars Tossa</td><td>1</td></tr><tr><td>Matts Tossa</td><td>1</td></tr><tr><td>Cornelius van der Weer</td><td>7</td></tr><tr><td>William van der Weer</td><td>7</td></tr><tr><td>Jacob van der Werr</td><td>3</td></tr><tr><td>William van der Werr</td><td>1</td></tr><tr><td>Jesper Wallraven</td><td>7</td></tr><tr><td>Jonas Walraven</td><td>1</td></tr><tr><td>Anders Weinon</td><td>4</td></tr><tr><td>Anders Wihler</td><td>4</td></tr></tbody></table></div>
+          <span class="pageno" id="p100">[s. 100]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnan väestön suomalainen kansanaines muodosti ainakin puolet koko
+            väkiluvusta, vaikka suomalaisia nimiä esiintyy harvassa. On otettava
+            huomioon, että suomalaiset käyttivät varsin yleisesti ruotsalaisia nimiä
+            tullessaan Delawareen. Sellaisia uudisasukkaita, joilla oli pitkät ja
+            vaikeat suomalaisnimet, alettiin kutsua ristimänimillä: Anders, Erick,
+            Hendrick j. n. e. Näistä johtuivat heidän lapsilleen nimet Andersson,
+            Erickson, Hindrickson j. n. e.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Näytteeksi suomalaisten nimien muunnoksista, jotka esiintyvät edellä
+            mainitussa listassa ja muuallakin mainittakoon:
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Halttonen—Hallton—Halton—Holton.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Helmi—Helme—Helm.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Jokinen—Yokehane—Jockin—Joccum.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Juustinen—Justinsen—Justisen—Justice.
+          </p>
+          <span class="pageno" id="p101">[s. 101]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Kamppi—Kampe—Kempe—Kemp.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kokko—Kooko—Kock.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kukko—Kuckow—Kock—Cock—Cox.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Laikkonen—Laickan—Loikan—Laican.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Leikkonen—Leikon—Lejcon—Leicon.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Laitinen—Laiton—Litien.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Lohi—Lohe—Loe.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Molikka—Mollika—Mollica (Molica).
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Parkkonen—Parchon.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Rasi eli Resse—Rause—Rees—Roos.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ripartti—Reportt.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Sinnikka—Sinicka—Senike.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Tomminen—Tommison—Thompson.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Tossava—Tossa—Tussey.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Turunen—Turner.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Urrinen—Yurien—Arien.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Wainonen—Weinon.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Wäänänen—Waneeman.
+          </p>
+        </div>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapter4">IV. Luterilainen kirkko ja yhteys Ruotsin kanssa</h2>
+        <span class="pageno" id="p102">[s. 102]</span>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone30">Neuvottelut pappien lähettämisestä Ruotsista</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Delawaren siirtokunnan jouduttua ensin hollantilaisten ja sittemmin
+            englantilaisten hallintoon katkesi valtiollinen ja kansallinen yhteys
+            emämaan Ruotsin kanssa. Suomalaisten ja ruotsalaisten sekä kansallinen että
+            henkinen asema näytti toivottomalta, mutta luterilainen kirkko rakensi
+            sillan, jonka kautta henkinen yhteys säilyi siirtokunnan ja kotimaan välillä
+            parisen vuosisataa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnassa oli kolme laajaa seurakunta-aluetta: Kristiina, Wiccaco ja
+            Racoon. Näitä seurakuntia hoiti pastori Laurentius Lock, ensin yksinään,
+            sittemmin hollantilaisen pastori Fabritiuksen kanssa. Sattumalta matkusteli
+            sihen aikaan Amerikassa siirtokunnan entisen kuvernöörin sisarenpoika Anders
+            Printz, käyden myöskin tervehtimässä maanmiehiään Delawaressa. Palattuaan
+            takaisin Ruotsiin valitteli hän siirtokunnan hengellistä tilaa ystävälleen
+            Göteborgin postimestarille Johan Thelinille. Tämä hurskas ja kansalaistensa
+            henkistä <span class="pageno" id="p103">[s. 103]</span>puutetta säälivä mies
+            kirjoitti asiasta Ruotsin silloiselle kuninkaalle.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Jonkun ajan kuluttua antoi kuningas postimestari Thelinille kehotuksen
+            kirjoittaa Delawaren siirtokunnassa asuville ruotsalaisille ja
+            suomalaisille, tiedustaen, kuinka monta opettajaa siellä tarvittaisiin, mitä
+            uskonnollisia kirjoja ja kuinka paljo niitä tulisi lähettää. Viipymättä
+            kirjoitti Thelin Amerikassa asuville maanmiehilleen kirjeen, joka saapui
+            perille 1693. Siirtokunnassa syntyi yleinen riemu, ja asian johdosta pidetyt
+            kokoukset muistuttivat juhlapäiviä. Samalla kun merkittiin perheissä
+            tarvittavat kirjat, samalla laskettiin henkilölukukin ja tehtiin luettelo
+            asukkaista.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Siirtokunnan tarpeet esitettiin pitkässä C. C. Springerin taidokkaasti
+            laatimassa kirjeessä, joka oli päivätty 31 p. toukok. 1693. Luterilainen
+            kirkko oli heille rakas, ja mielellään kokoontuivat he kirkkoihinsa ja
+            perhehartaushetkiin, mutta opettajista oli puute. Sittenkuin siirtokunta oli
+            menettänyt itsehallintonsa, oli heidän keskuuteensa jäänyt ainoastaan yksi
+            kotimainen opettaja, pastori Laurentius Lock, joka kuolemaansa saakka 1688
+            oli hoitanut laajaa aluetta. Hänen jälkeensä oli heille kirkollista
+            palvelusta tehnyt hollantilainen pastori Fabritius, joka myöskin nyt oli jo
+            vanha ja sokea. Seurakuntain harras pyyntö olisi, että Ruotsista
+            lähetettäisiin kaksi sellaista opettajaa, jotka saarnaamisen ja opettamisen
+            ohella kykenisivät torjumaan heidän keskuuteensa leveneviä harhaoppeja.
+            Seurakunnat sitoutuivat maksamaan opettajilleen palkan, mutta
+            kyytikustannukset pyydettiin Ruotsin hallituksen suorittamaan. Edelleen
+            lausuivat <span class="pageno" id="p104">[s. 104]</span>he toivomuksensa
+            saada seuraavan määrän ruotsinkielisiä kirjoja: kaksitoista Raamattua, kolme
+            saarnakirjaa, neljäkymmentäkaksi virsikirjaa, sata rukouskirjaa, kaksisataa
+            aapista, kaksisataa katekismusta y. m. Suomenkielisiä kirjoja ei tarvitsisi
+            lähettää, sillä kaikki osasivat ruotsia.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kirjeen allekirjoittajina olivat seuraavat: Erick Cock, Peter Gunnarson
+            Rambo, Michael Laickan (Laikkonen), Peter Cock, Carl Gustafsson, Arick
+            Molica (Molikka), Sven Svansson, Anders Vieler, Anders Bonie, Otto Ernest
+            Cock, Hans Laikan (Laikkonen), Casper Fisk, Anders Bengtsson, Lars Bure,
+            Hans Georgen, Capt. Lars Cock, Gunnard Rambo, Israel Helm, Johan Hoppman,
+            Bror Hinnike (Hinnikka), Morten Mortensson, Jerta Ferding, Jasper Walraven,
+            Peter Johnsson, Johan Stille, Morten Mortensson jr., Hans Nilsson, Otto
+            Thompson, Peter Matsson ja Carl C. Springer. Kirjettä lähetettiin kaksi
+            kappaletta Ruotsiin, toinen englantilaisessa, toinen hollantilaisessa
+            laivassa, ja saapuivat molemmat perille.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Postimestari Thelin lähetti siirtokunnasta saapuneen kirjeen viipymättä
+            kuninkaalle ja Ruotsin hallitusneuvostolle. Kului kuitenkin pari vuotta,
+            ennenkuin Delawaressa asuvien anomus otettiin käsiteltäväksi
+            hallitusneuvostossa ja valtiopäivilläkin. Kaikkialla kannatettiin
+            siirtolaisten avustamista opettajien ja tarpeellisten kirjojen
+            hankkimisessa. Vieläpä ryhtyi hallitus sellaisiin toimenpiteisiin, että
+            kirjat hankittaisiin osaksi valtion varoilla, osaksi lahjoina ja ne kaikki
+            sittemmin jaettaisiin lahjaksi siirtokunnassa asuville perheille.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Upsalan arkkipiispa Svebelius velvoitettiin kon<span class="pageno"
+            id="p105">[s. 105]</span>sistorinsa avulla hankkimaan Delawareen kaksi
+            sellaiseen toimeen sopivaa pappismiestä, joiden kyydin suorittaisi valtio,
+            vieläpä heitä erityisemmin palkitseisikin sen lisäksi, mitä he tulisivat
+            saamaan seurakunniltaan Amerikassa. Upsalan tuomiokapituli valitsi
+            siirtolaispapeiksi Anders Rudmanin ja Erick Björkin, jotka kumpainenkin
+            olivat lahjakkaita ja oppineita nuoria pappismiehiä. Hallitus vielä näitten
+            lisäksi valitsi kolmannenkin opettajan, pastori Jonas Aurenin, jonka tuli
+            matkustaa Delawareen ikäänkuin tarkastusmatkalle ja palata mahdollisimman
+            pian takaisin esittelemään hallitukselle siirtokunnan sisäistä elämää ja
+            mahdollisia tarpeita.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Matkalle läksivät kaikki kolme 1697, mukanaan runsas varasto kirjoja. Matka
+            suoritettiin englantilaisilla laivoilla, ja saapuivat he samana vuonna
+            Philadelphiaan. Saavuttuaan Amerikaan jakoivat he työnsä sillä tavalla, että
+            pastori Björkin hoitoon tulivat Kristiinan sekä Crane Hookin seurakunnat ja
+            saarnapaikat, pastori Rudmanin hoitoon Wiccacon eli Philadelphian
+            seurakunta, Uplandin, Tinicumin ja Finlandin saarnapaikat sekä pastori
+            Aurenin hoitoon syrjäalueet Elk-joella, Racoonissa, Molikkamäellä y. m.
+            Hedelmällinen oli se työ, mitä nämä uskolliset opettajat, varsinkin Björk ja
+            Rudman, tekivät Delawaren siirtokunnassa.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone31">Kristiinan eli Wilmingtonin seurakunta</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Kristiinan linnassa alettiin pitää säännöllisiä kirkonmenoja 1640. Kaksi
+            vuotta myöhemmin raken<span class="pageno" id="p106">[s. 106]</span>nettiin
+            pieni kirkkokin, ensimäinen luterilainen kirkko Amerikassa. Pastori
+            Torkillus saarnasi kirkossa kuolemaansa saakka 1643. Hänen jälkeensä
+            opettivat iankaikkisen elämän totuuksia pastorit Christopher, Fluviander,
+            Holz, Nertius ja Hjort, kukin viipyen Amerikassa vain vähemmän aikaa.
+            Kuvernööri Printzin aikana hoiti Kristiinan seurakuntaa Campanius Holm kuusi
+            vuotta erityisellä menestyksellä ja siunauksella. Hän opetteli indiaanein
+            kieltäkin, selitti heillekin Jumalan sanaa ja käänsi Lutheruksen Vähän
+            Katekismuksen heidän kielelleen. Usein olivat indiaanit läsnä linnan
+            kirkossa pidettävissä Jumalan palveluksissa. He ensimältä ihmettelivät
+            suuresti sitä seikkaa, että yksi mies puhui kaiken aikaa toisten
+            kuunnellessa. Heidän mielestään olisi kaikkien pitänyt puhua ja touhuta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Delawaren siirtokunnan menetettyä itsehallintonsa siirtyivät opettajat
+            kotimaahansa, paitsi Laurentius Lock, joka jäi yksinään hoitamaan hajalla
+            asuvia uudisasukkaita, saarnaten Kristiinassa, Crane Hookissa, Racoonissa y.
+            m. Neljäkymmentä vuotta eli kuolemaansa saakka 1688 oli hän maanmiestensä
+            hengellisenä neuvojana.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Englantilaisten hallinnon aikana ja siirtokunnan muutenkin vaurastuttua kävi
+            Kristiinan linna tarpeettomaksi, josta syystä se sai rappeutua. Linnan
+            kirkkoakin kohtasi sama hävitys. Kristiinassa ja sen ympäristöllä asuvat
+            suomalaiset ja ruotsalaiset rakensivat kaupungin laitaan, Crane Hookiin,
+            uuden kirkon 1667. Tätä kokoushuonetta käytettiin niin kauan kuin uusi
+            kirkko rakennettiin Kristiinaan.
+          </p>
+          <span class="pageno" id="p107">[s. 107]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Pastori Björkin saavuttua Delawareen alkoi uusi ja hedelmällinen aika
+            Kristiinan seurakunnalle. Ollen inokas ja lahjakas saarnamies, uskollinen ja
+            uuttera Jumalan valtakunnan työntekijä, sai hän Herran tulen syttymään
+            seurakunnassaan. Seurauksena oli se, että Crane Hookissa sijaitseva pieni
+            kirkko kävi ahtaaksi. Itsestään seurasi kysymys uuden ja tilavamman kirkon
+            rakentamisesta Kristiinan eli Wilmingtonin kaupunkiin. Vanhan linnan
+            historiallisesti muistorikas alue valittiin uuden kirkon ja sen yhteyteen
+            tarkoitetun hautausmaan paikaksi.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Rakennustyöhön ryhdyttiin 1698. Seurakunnalla ei ollut varsinaista
+            rakennuskassaa kuin nimeksi. Varoja täytyi kerätä ja lainata. Auliisti
+            seurakuntalaiset avustivatkin kirkkonsa rakentamisessa, toiset lahjotellen
+            rahaa, toiset rakennustarpeita, toiset tehden päivätöitä ja toiset antaen
+            ruoka- y. m. varoja. Valmiiksi tultuaan maksoi se kahdeksansataa Englannin
+            puntaa. Se on rakennettu vaaleanharmaasta graniitista ja on kuuttakymmentä
+            jalkaa pitkä, kolmeakymmentä jalkaa leveä ja kahtakymmentä jalkaa korkea.
+            Sitä kaunistaa viisi goottilaista kaari-ikkunaa ja kolme kaariovea. Kirkon
+            peräseinustalle laitettiin rautainen kaarikirjoitus, jossa on seuraavat
+            sanat: “Si Deo Pro Nobis, Quis Contra Nos”. (Kun Herra on kanssamme, kuka
+            voi olla meitä vastaan).
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kolminaisuuden sunnuntaina 1699 vihittiin tämä kaunis Herran temppeli pyhään
+            tarkoitukseensa, jolloin se nimitettiin “Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi”.
+            Tilaisuuteen oli saapunut sellainen määrä suomalaisia ja ruotsalaisia kautta
+            Delawaren ja <span class="pageno" id="p108">[s. 108]</span>Pennsylvanian,
+            ettei koskaan ennen ollut heitä yhtaikaa nähty niin paljon koossa. Kirkon
+            vihkimisen toimittivat pari vuotta sitten siirtokuntaan saapuneet pastorit:
+            Rudman, Björk ja Aurén.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Toistasataa vuotta pysyi tämä kirkko Wilmingtonissa ja sen ympäristöllä
+            asuvien luterilaisten rakkaana kokouspaikkana. Siihen rakenettiin myöhemmin
+            tornikin, ja on se nykyäänkin sievimpiä kirkkoja Wilmingtonissa. Tällä
+            ajalla, jolloin seurakunta pysyi luterilaisena, hoitivat sitä seuraavat,
+            Ruotsista saapuneet papit: Erick Björk, Anders Hesselius, Samuel Hesselius,
+            Johan Engberg, Petrus Tranberg, Israel Acrelius, Erick Unander, Andrew
+            Borell ja Laurentius Girelius. Useimmat edellä mainituista opettajista
+            palasivat takaisin kotimaahansa, muutamat hoitivat seurakuntaa kuolemaansa
+            saakka. Girelius oli viimeinen luterilainen opettaja Kristiinan
+            seurakunnassa ja hoiti sitä kaksikymmentäneljä vuotta eli kuolemaansa asti
+            1791. Hänen jälkeensä hoitivat seurakuntaa englantilaiset papit, ja kirkko
+            ajanpitkään joutuikin episkopaalikirkkokunnan haltuun.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Kirkonkirjoissa tapaa runsaasti suomalaisia nimiä. Esimerkkeinä näistä
+            mainittakoon muutamia vihityitä: Annikka Tossava ja Olof Monsson, Johan
+            Senike (Sinnikka) ja Ingebor Tossava, pastori Samuel Hesselius ja Briita
+            Leikon (Laikkonen), Francis Laiton (Laitinen) ja Sarah Ford, Jacob Kock ja
+            Martta Rambo, Johan Grishead ja Sarah Halton (Halttonen), George Stanton ja
+            Anna Tussey (Tossava), Willian Bryce ja Maria Mollican (Molikka). —
+            Ehtoollisvieraina merkittiin 1713 muitten muassa olleen: Litien (Laitinen)
+            vai<span class="pageno" id="p109">[s. 109]</span>moineen, Henry Roiko ja
+            Annikka Tossava. Hautausmaalla ovat säilyneet Tossavan ja Justisen
+            (Juustisen) hautakivet.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone32">Wiccacon eli Philadelphian seurakunta</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Niinkuin edellä on jo kerrottu, asettui Schuylkill- ja Wiccaco-jokien
+            välille, Delawaren rantamille ja näitten haarajokien varsille joukko
+            suomalaisia ja ruotsalaisia uudisasukkaita kuvernööri Printzin aikana
+            sikäläisten pienten linnojen: Uuden Korsholman, Uuden Vaasan ja Tornion
+            turviin. Aikaa voittaen muodostui seudusta yksi siirtokunnan tärkeimpiä
+            asutuskeskuksia. Sinne rakennettiin 1677 pieni, puolustustornia muistuttava
+            kirkkokin. Kun sittemmin tälle asutukselle perustettiin Philadelphian
+            kaupunki, sai Wiccacon kirkko keskeisen aseman. Sinne saapuivat
+            uudisasukkaat läheltä ja kaukaa jumalanpalveluksiin. Samalla matkallaan
+            etäisimmät ajoivat tärkeimmät kaupunkiasiansakin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Pastori Rudmanin saavuttua Philadelphiaan ja hänen saarnattuaan Wiccacon
+            vanhassa kirkossa muutamia kertoja alkoi se tuntua ahtaalta eikä muutenkaan
+            enää voinut täyttää kasvaneen seurakunnan tarpeita. Syntyi kysymys uuden,
+            tilavamman ja ajanmukaisemman kirkon rakentamisesta. Seurakunnalla oli
+            rakennusrahastossa neljänsadan punnan säästö. Kirkon paikasta syntyi
+            kuitenkin vakavia erimielisyyksiä, mitkä ehkäisivät rakentamista noin vuoden
+            aikaa. Alempana jokivarrella <span class="pageno" id="p110">[s.
+            110]</span>asuvat seurakuntalaiset pyysivät uuden kirkon rakentamista
+            Passayungiin, jossa seurakunnalla oli maata ja pappila. Kaupunkilaiset ja
+            Schuylkillin varrella asuvat vaativat kirkon rakennettavaksi entisen kirkon
+            viereen, siis vanhalle paikalle, sillä siellä se kaupungin kasvaessa tulisi
+            olemaan aina edullisimmalla paikalla. Uplandin, Finlandin ja Racoonin
+            asukkaat keräsivät viisikymmentäkolme nimeä, jotka tahtoivat uuden kirkon
+            rakennettavaksi Tinicum-saarelle. Asian ratkaisemiseksi täytyi ryhtyä
+            sovitteluun, ja pyydettiin kuvernööri Markhamia siinä antamaan arvokasta
+            neuvoaan ja apuaan. Vihdoin päästiin yksimielisyyteen siitä, että kirkko
+            rakennettaisiin entisen viereen, johon hankittaisiin yksi eekkeri lisää
+            maata. Se saatiin lahjaksi Sven Svenssonilta.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Rakennustyöhön ryhdyttiin 1699, ja valmistui kirkko verrattain pian.
+            Kooltaan on se saman kokoinen kuin Kristiinankin uusi kirkko, mutta
+            rakennusaineena käytettiin tiiliä. Tavallaan tämä on myöskin ristikirkko,
+            jota kaunistaa tasasuhtaisen korkea torni. Ensimäisenä kolminaisuuden
+            sunnuntaina 1700 vihittiin tämä siirtokunnan kaunein kirkko pyhään
+            tarkoitukseensa ja sai nimekseen “Gloria Dei kirkko”.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Toistasataa vuotta säilyi tämä kirkko luterilaisten rakkaana kokouspaikkana
+            Philadelphiassa. Tällä ajalla hoitivat seurakuntaa seuraavat Ruotsista
+            tulleet papit: Anders Rudman, Jonas Lindeman, Gabriel Falk, Johan Nylander,
+            Gabriel Nesman, Olof Parlin, Carl Wrangel, Anders Cores, Matias Hultzen ja
+            Michael Collin, joka kuoli 1831 ja oli viimeinen luterilainen opettaja
+            Wiccacon seurakun<span class="pageno" id="p111">[s. 111]</span>nassa. Hänen
+            jälkeensä hoitivat seurakuntaa jonkun aikaa episkopaalipapit, ja seurauksena
+            oli se, että niin seurakunta kuin kirkkokin joutuivat mainitun kirkkokunnan
+            huostaan.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Gloria Dei kirkko eli “Old Swedish Church”, joksi sitä myöskin kutsutaan,
+            luetaan nykyään Philadelphian kaupungin vanhimpien ja muistorikkaimpien
+            rakennusten joukkoon. Kirkko on kaikin puolin hyvässä kunnossa ja siinä
+            pidetään säännöllisiä jumalanpalveluksia.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone33">Pienemmät seurakunnat ja kirkot</h3>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Racoonin seurakunta</i> sijaitsi New Jerseyn valtion puolella, Delawaren
+            itärannalla, jossa asui paljon suomalaisia ja ruotsalaisia. Nämä kävivät
+            ensimältä joko Kristiinan taikka Wiccacon kirkoissa. Kumpaankin oli näet
+            suunnilleen yhtä pitkä matka. Mutta 1704 rakensivat he itselleen kirkon ja
+            erkanivat virallisesti Wiccacon seurakuntapiiristä. Sen jälkeen oli
+            Racoonissa omat opettajansa: Abram Lindenius, Petrus Trunberg, Anders
+            Windrufva, Jonas Sandin, Eric Unander, Johan Lidenius, Jonas Wecksel ja
+            Nicholas Collin. Hoitipa Racoonin seurakuntaa suomalainenkin, Turun
+            yliopiston professori Pietari Kalm, joka tieteellisellä matkallaan
+            Amerikassa pysähtyi maanmiestensä keskuuteen vuoden ajaksi. Hän on tavallaan
+            ensimäinen suomalainen seurakunnan opettaja Amerikassa.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Racoonin seurakunta ja kirkko joutui yhdeksännellätoista vuosisadalla
+            englantilaisen episkopaali<span class="pageno" id="p112">[s.
+            112]</span>kirkon haltuun. Vanha kirkko purettiin ja tilalle rakennettiin
+            uusi, komea temppeli.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Tinicumin</i> seurakunta sijaitsi samannimisellä saarella, yhdeksän
+            mailia Philadelphiasta. Sinne rakennettiin siirtokunnan toinen kirkko 1646.
+            Tätä käytettiin vuoteen 1700, jolloin Wiccacon kirkko valmistui.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Pennsneckissä</i>, lähellä Salemia, oli myöskin saarnapaikka. Sinne
+            rakennettiin kirkko 1717, ja kävivät sielä kirkonmenoja pitämässä milloin
+            Wiccacon, milloin Racoonin papit.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Upper Merion</i> sijaitsee Philadelphian luoteisosassa. Se oli siihen
+            aikaan vielä suomalais-ruotsalainen maanviljelysseutu. Pastori Wrangelin
+            aikana 1763 rakennettiin sinne vähäinen kirkkokin. Entisen kirkon tilalle on
+            sittemmin rakennettu upea episkopaalikirkko.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            <i>Kingsing</i>, niinikään Philadelphian laitaosia, kuului Wiccacon
+            seurakuntapiiriin, mutta sinnekin rakennettiin oma kokoushuone 1766. Tämä
+            oli ruotsalaisten ja suomalaisten kymmenes ja viimeinen kirkko
+            siirtokunnassa. Se säilyi luterilaisena kirkkona vuoteen 1831, jolloin sekin
+            joutui episkopaalein haltuun.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone34">Luterilaisen kirkon kohtalo siirtokunnassa</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Niinkuin edellä olemme huomanneet, joutuivat kaikki siirtokunnan
+            luterilaiset seurakunnat yksi toisensa jälkeen englantilaisen
+            episkopaalikirkon hoitoon, josta oli myöskin seurauksena se, että kir<span
+            class="pageno" id="p113">[s. 113]</span>kotkin tulivat sanotun kirkkokunnan
+            omaisuudeksi. Tähän oli monia syitä. Seitsemännentoista vuosisadan lopulla
+            muutti Delawareen, Pennsylvaniaan ja New Jerseyhin sellainen määrä
+            englantilaisia uudisasukkaita, ettei vähälukuinen pohjolan väestö kyennyt
+            heidän kanssaan kilpailemaan kansallisuutensa ja kielensä säilyttämisessä.
+            Englannin kieli yleistyi kaikkialla. Nuori polvi unohti äidinkielensä, ja
+            kirkonmenojen pitämistä vaadittiin englannin kielellä. Kauan taisteli
+            luterilainen kirkko itsensä säilyttämiseksi, ja parhaansa tekivät siinä
+            suhteessa Ruotsista kutsutut papitkin. Mutta sittemmin lakattiin kutsumasta
+            opettajia Ruotsista ja seurakuntia hoitamaan pyydettiin episkopaalipappeja.
+            Kirkonmenojen yhtäläisyys on näillä kirkkokunnilla suuri, joka seikka
+            tavallaan myöskin vaikutti siihen, että siirtokunnan luterilainen väestö
+            ajanpitkään muuttui episkopaaliseksi.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone35">Lastenopetus ja koulut</h3>
+          <p class="paragraph">
+            Harvat Delawareen muuttaneista suomalaisista ja ruotsalaisista osasivat
+            lukea, kirjoitustaidosta puhumattakaan. Lukutaito nimittäin yleistyi
+            Ruotsissa ja Suomessa vasta vähän sen jälkeen, kuin nämä varhaisimmat
+            siirtolaiset muuttivat Amerikaan. Delawaren seurakuntain papit alkoivat
+            opettaa uudisasukkaita lukemaan, varsinkin nuorempaa väkeä.
+            Ripillepääsemisen ehdoksi asetettiin lukutaito ja Lutheruksen Vähän
+            Katekismuksen ulkoa osaaminen. Tätä sääntöä ei voitu kuitenkaan noudattaa
+            kuin osittaisesti. Kirkonmenojen ohella <span class="pageno" id="p114">[s.
+            114]</span>kuulusteltiin lasten lukutaitoa ja annettiin kotiläksyjä.
+            Vanhemmalle väestölle pidettiin katekismussaarnoja ja kyseltiin heidänkin
+            käsitystään ja tietojaan uskonopissa. Jotkut papit pitivät “vanhanmaan”
+            tapaan lukusiakin eli kinkereitä.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Lastenkouluja myöskin pidettiin silloin tällöin siirtokunnassa, joissa
+            opetettiin ruotsin kieltä ja uskontoa. Nämä koulut olivat kuitenkin vain
+            tilapäisiä, muutamia kuukausia, korkeintaan vuoden kestäviä kiertokouluja.
+            Ensimäisenä koulunopettajana mainitaan Evert Pietersson, joka piti 1658
+            Uplandissa koulua, missä kävi kaksikymmentäviisi oppilasta. Hän piti myöskin
+            raamatunselityksiä Finlandissa ja Uplandissa, mutta kieltäytyi rupeamasta
+            papiksi. Hänen jälkeensä pitivät lastenkoulua Hans Stolt ja Lenmayer.
+            Taitavana opettajana mainitaan 1713 siirtokuntaan saapunut Skaran kymnaasin
+            oppilas Arvid Hernborn, joka piti koulua kahtena vuotena, palaten sen
+            jälkeen takaisin Ruotsiin. Sittemmin löytyy kirjoissa seuraavien
+            lastenopettajain nimet: Sven Colsberg, Olof Melander ja Johan Göding. Etevin
+            näistä opettajista lienee ollut Göteborgista kotoisin oleva, Lundin
+            yliopistossa opiskellut Nicholas Forsberg, joka piti koulua 1750. Viimeinen
+            Ruotsista tullut opettaja oli Joachim Reinicke (Reinikka), nimestä päättäen
+            suomalainen. Hän niinikään oli saanut verrattain hyvän koulukasvatuksen ja
+            vaikutti myöhemmin herrnhutilaisen veljeskunnan saarnamiehenä Racoonissa ja
+            Molikkamäellä asuvien suomalaisten ja ruotsalaisten keskuudessa.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone36">Suomalainen tiedemies ja Amerikan matkailija Pietari Kalm</h3>
+          <span class="pageno" id="p115">[s. 115]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Turun yliopiston luonnontieteiden professori Pietari Kalm matkusteli
+            tieteellisellä tutkimusretkellään Pohjois-Amerikassa vuosina 1748—1751.
+            Hänen tutkimuksensa kohdistuivat etupäässä Amerikan ilmastoon, maanlaatuun,
+            kasvistoon ja eläinkuntaan. Vuoden verran asui hän maanmiestensä keskuudessa
+            Delawaressa ja Pennsylvaniassa ja kuvailee matkakirjeissään siirtokunnan
+            tilaa kahdeksannentoista vuosisadan keskivaiheilla.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Pietari Kalm oli Närpiön kirkkoherran poika, syntynyt 1716. Tultuaan
+            yhdeksäntoistavuotiaana ylioppilaaksi Turun akatemiaan alkoi hän opiskella
+            luonnontieteitä. Hänen lahjakkuutensa ja huomattava etevyytensä niissä
+            aineissa, joita hän harrasti, herätti yliopiston rehtorin erityistä
+            huomiota, josta syystä hän esitti tämän nuoren tiedemiehen tieteitä
+            suosivalle kreivi Bjelkelle, jonka arvokasta apua tämä sai sittemmin
+            jatkuvasti nauttia.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Ylioppilaana ollessaan teki Kalm jo laajoja tutkimusmatkoja, ensin omassa
+            maassaan: Savossa, Karjalassa ja Pohjanmaalla, sitten Ruotsissa. Hän alkoi
+            erityisemmin tutkia kasvitiedettä kuuluisan tiedemiehen Carl von Linnén
+            johdolla. Hänet nimitettiin tiedeseuran jäseneksi, vaikkei hän vielä ollut
+            päättänytkään yliopistollisia lukujaan. Ystävänsä kreivi Bjelken kanssa
+            suoritti hän vaikean tutkimusmatkan Venäjälle, edeten Aasian rajalle saakka.
+            Senjälkeen seurasi matka Englantiin. Suoritettuaan asianomaiset tutkinnot
+            yliopistossa ni<span class="pageno" id="p116">[s. 116]</span>mitettiin hänet
+            dosentiksi ja 1747 professoriksi Turun yliopistoon.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Upsalan, Turun ja Lundin yliopistojen, Ruotsin tiedeseuran ja Ruotsin
+            hallituksen yhteisvaroilla läksi tohtori Kalm laajimmalle tutkimusmatkalleen
+            Pohjois-Amerikaan. Englannissa sai hän menomatkallaan osakseen ansaittua
+            huomiota ja arvokasta apuakin. Hänen saavuttuaan Philadelphiaan ottivat
+            hänen sikäläiset maanmiehensä hänet vastaan mitä suurimmalla
+            huomaavaisuudella, jota hän sai osakseen myöskin Pennsylvanian valtion
+            viranomaisilta. Täältä teki hän matkoja kaikkialle Pohjois-Amerikan
+            rantamille aina Canadaan saakka sekä sisämaahan Niagaran putoukselle asti.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Asuessaan maanmiestensä keskuudessa Philadelphiassa ja Racoonissa meni Kalm
+            naimisiin pari vuotta leskenä olleen pastorska Sandinin kanssa. Tämä seikka
+            saattoi hänet viipymään siirtokunnassa noin vuoden ajan. Tapahtuipa vielä
+            niinkin, että Racoonin seurakuntalaiset pyysivät professori Kalmia pitämänä
+            heille jumalanpalveluksia ja tekemään muutakin kirkollista palvelusta, siksi
+            kun Ruotsista saapuisi uusi opettaja. Hän noudatti ystävällistä pyyntöä ja
+            saarnaili vuoden ajan sikäläisille suomalaisille ja ruotsalaisille.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Tällä ajalla tutustui hän siirtokunnan elämään perinpohjin ja antaa heistä
+            arvokkaita tietoja ja kuvauksia kirjoittamassaan matkakertomuksessa. Niinpä
+            tapasi hän muutamia vanhuksia, joitten isät olivat saapuneet siirtokuntaan
+            sata vuotta aikaisemmin. Tällaisia vanhuksia mainitsee hän
+            yhdeksänkymmenenyhden vuotiaan Nils Gustavessen, vähän nuoremmat Aeke
+            Helmin, Maunu Keenin, <span class="pageno" id="p117">[s. 117]</span>Sven
+            Lockin y. m. Peter Rambon vanhassa kodissa oli hän yötä. Philadelphiassa
+            vieraili hän kauppias Petr Cockin varakkaassa talossa ja pastori
+            Hesseliuksen luona.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Suomalaisten ja ruotsalaisten kertoo hän säilyttäneen monessa suhteessa
+            alkuperäiset tapansa, vieläpä kielensäkin, varsinkin Racoonissa, Uplandissa
+            ja Finlandissa. Savupirtit olivat hävinneet ja tilalla oli yksinkertaiset
+            vaatimattomat asuintuvat. Takkavalkean taikka pärevalon ääressä tekivät
+            miehet käsitöitään ja naiset kutomuksiaan. Kotiteollisuus oli yleinen. Tavat
+            olivat yksinkertaiset ja vaatimukset vähäiset. Ahkeruus ja säästäväisyys oli
+            saattanut suomalaiset ja ruotsalaiset hyviin aineellisiin varoihin.
+          </p>
+          <p class="paragraph">
+            Pietari Kalm perheineen palasi v. 1651 Englannin kautta takaisin Ruotsiin ja
+            Suomeen ja jatkoi vuosikausia hedelmällistä työtään tieteen palveluksessa ja
+            nuorison kasvatukssesa. Pari vuotta myöhemmin painettiin Tukholmassa Kalmin
+            tutkimusmatkojen tuloksena kaksiniteinen teos: “En Resa Till Norra America”.
+            Sama teos käännettiin englannin kielelle joku vuosi myöhemmin ja painettiin
+            Londonissa. Että teoksella on vieläkin tieteellinen arvo, todistaa se
+            seikka, että sanotusta englantilaisesta teoksesta on nyttemmin otettu uusi
+            painos McMillanin kustannuksella. Useimmissa Amerikan suurimmissa
+            kirjastoissa tapaa mainitun teoksen.
+          </p>
+        </div>
+        <div class="section">
+          <h3 id="sectionNone37">Loppulause</h3>
+          <span class="pageno" id="p118">[s. 118]</span>
+          <p class="paragraph">
+            Ne suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka 17:nnellä vuosisadalla saapuivat
+            Amerikaan, ovat nykyään sulautuneet yhteen englantilaisten ja
+            hollantilaisten kanssa, niin ettei enää huomaa kansallisia eroavaisuuksia
+            ollenkaan. He ovat Delawaren, Pennsylvanian ja New Jerseyn valtioita
+            raivanneet asutukselle ja laskeneet varhaisimman sivistyksen perustukset
+            kristilliselle pohjalle. Wilmingtonin, Chesterin ja Philadelphian kaupunkien
+            nimiluetteloissa tapaa paljon vanhoista suomalaisnimistä johtuneita,
+            nykyisiä sukunimiä: Rambo, Molica, Tussey, Senice, Laicon, Helm, Parchon y.
+            m.
+          </p>
+        </div>
+      </div>
+    </div>
+    <div class="footnotes">
+      <h2>Viitteet</h2>
+      <div class="footnote"><a href="#fnref1" id="fn1">[1]</a> HUOM!  Ei nuijasodan surkeankuuluisa Suomen maan
+            käskynhaltija Suitian Klaus Fleming, vaan Louhisaaren sukuhaaraan kuuluva Klaus
+            Laurinpoika Fleming, valtiomies ja amiraali, synt.  Louhisaaressa v.  1592.</div>
+    </div>
+<div style='text-align:center'>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75894 ***</div>
+  </body>
+</html>
+
diff --git a/75894-h/images/kuva-1.jpg b/75894-h/images/kuva-1.jpg
new file mode 100644
index 0000000..8bff280
--- /dev/null
+++ b/75894-h/images/kuva-1.jpg
diff --git a/75894-h/images/kuva-2.jpg b/75894-h/images/kuva-2.jpg
new file mode 100644
index 0000000..082c4be
--- /dev/null
+++ b/75894-h/images/kuva-2.jpg
diff --git a/75894-h/images/kuva-3.jpg b/75894-h/images/kuva-3.jpg
new file mode 100644
index 0000000..e8861d3
--- /dev/null
+++ b/75894-h/images/kuva-3.jpg
diff --git a/75894-h/images/kuva-4.jpg b/75894-h/images/kuva-4.jpg
new file mode 100644
index 0000000..54f1d73
--- /dev/null
+++ b/75894-h/images/kuva-4.jpg
diff --git a/75894-h/images/kuva-5.jpg b/75894-h/images/kuva-5.jpg
new file mode 100644
index 0000000..fdfa6c3
--- /dev/null
+++ b/75894-h/images/kuva-5.jpg
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..b5dba15
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This book, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this book outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..1d86f32
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+book #75894 (https://www.gutenberg.org/ebooks/75894)