diff options
Diffstat (limited to '75843-0.txt')
| -rw-r--r-- | 75843-0.txt | 7398 |
1 files changed, 7398 insertions, 0 deletions
diff --git a/75843-0.txt b/75843-0.txt new file mode 100644 index 0000000..0d88976 --- /dev/null +++ b/75843-0.txt @@ -0,0 +1,7398 @@ + +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75843 *** + +language: Finnish + + + + +HERRANA JA HEITTIÖNÄ + +Pommarin ja värvärin muistelmia sotavuosilta + + +Kirj. + +SULO-WEIKKO PEKKOLA + + + + + +Jyväskylässä, +K. J. Gummerus Osakeyhtiö, +1927. + + + +SISÄLLYS: + +Lukijalle. +Isäntä vaihtuu. +Ensimmäiset edesottamiset leirillä. +Pitennetty loma. +Alokkaita ja lomallaolijoita Tukholmassa. +Sotaopintoja jatketaan. +Värvärinä. +Kolmensadan takaa-ajo. +Ystävämme kasakkakapteeni. +Aseita etapille. +Poroilla halki Lapin. +Kibergin kalastajana. +Mitä Venäjältä kuuluu. +Hylkeitä ja turskia. +Kilpisjärven pamaus. +Elokuvia Tukholmasta. +Kolmoset matkalla. +Korpea ja kangasta. +Oikin maratooni. +Koskenlaskijoina. +Haaparantalaisia. +Hoitokomitea. +Pommarikurssilla Berliinissä. + + + + +LUKIJALLE. + + +Tarkoitukseni näillä muistelmilla ei suinkaan ole esittää joitakin, +diplomaattisen tärkeitä tapahtumia tai pöyristyttävän rohkeita +sankaritekoja, — niistähän on jo runsaassa jääkärikirjallisuudessamme +kerrottu enemmänkin kuin tarpeeksi. Tahdon vain kuvata muutaman +etapille komennetun jääkärin matkojen vaiheita samoinkuin joitakin +mielialoja ja sattumia harjoitusleirillä, siten kuin ne kylmästi +katsoen mieleeni muistuvat. Olen niinmuodoin jättänyt tuon pyhän +ja salaperäisen — ja usein myös harhaanjohtavan glorian pois, ja +esiintyvät kuvaamani henkilöt tässä arkivaatteissaan kuten muutkin +kuolevaiset. + +_Tekijä_. + + + + +ISÄNTÄ VAIHTUU. + + + Antakaa keisarille, mikä keisarin on. + Ja ottakaa pois, mikä hänelle ei kuulu. + +Valju helmikuun aurinko oli jo noussut, kauniisti purppuroiden +vaarojen valkopeitteiset rinteet ja lumitaakkaiset petäjien latvat, +kun kuusimiehisenä joukkona aloitimme päivän työmme Ohtavaaran +juurella. Oli pakkasta siinä 35º C, puut paukahtelivat metsässä, ja +huurremetsotkin olivat kesyjä kuin kotilinnut, pää hartiain välissä +vain istuskelivat mäntyjen latvoissa, silloin tällöin raapaisten +tukollisen havuja nokkaansa. + +Olin silloin — vuonna 1915 — määrätty hoitamaan Jongunjoen +hoitoalueen metsänhoitajanvirkaa ja toimitin nyt siinä ominaisuudessa +tukkipuuleimausta hoitoalueeni etäisimmässä kolkassa Venäjän rajan +kupeella. + +Lunta oli lähes puolitoista metriä, ja se oli lisäksi pehmeätä, +joten leimaustyö ei oikein ollut mieleemme. Mutta kun siinä aikamme +hiihtelimme harjua ylös ponnistellen, toista taas alas sujauttaen, sai +vähitellen oikea metsämiehen tuntu vallan miehissä, ja kohta työntyi +korvia suojaava naapukka takaraivolle antaakseen kuivan talvi-ilman +jäähdytellä höyryäviä ohimoita. + +Näinpä hangessa rämpien saavuimme aukean ja laajan suon laitaan. — Kun +äkkiä synkästä metsästä sukeltaudut aavalle, pysähdyt vaistomaisesti +tähyämään kuin villieläin, joka milloin saalista katseellaan +tavoittaen, milloin vaaraa vainuten pälyilee ympärilleen suojelevan +puun varjossa, valmiina tarvittaessa painumaan takaisin metsän +pimentoihin. + +Niin meiltäkin suon laidassa työ keskeytyi kuin yhteisestä +sopimuksesta. Istuuduimme suksillemme ja panimme tupakaksi +antaen katseemme liitää yli auringossa kimaltelevan hangen, joka +väriloistossaan olisi saattanut minkä hyvänsä kultasepän näyteakkunan +varjoon. + +Tällaiset tupakkatunnit työn lomassa ovat kuin keitaita erämaassa, +vaikkakin jätkän keksimiskyky tällöin pannaan useinkin koetteelle. +— Niin kauan kuin vosmestarin piipusta pölähtelee paksuja, sinisiä +sauhuja, ei ole hätää, mutta kun se rupeaa kurisemaan ilmaisten pesän +tyhjyyden, silloin täytyy keksiä keinoja, millä tätä nautintorikasta +hetkeä voisi pidentää. Järkeillään, kerrotaan soakkunoita eli kaskuja, +tarjotaan vosmestarille tupakkaa piipun täytteeksi, ja kaikenlaista +pientä hommaa riittää housunnapista kaulahuiviin asti. Ja useinkin +täten tienataan lyhyt viisiminuuttinen tupakkaloman jatkoksi. + +Kivivaaran Matti paraikaa kertoi suurista ansioista rajan takana +Muurmannin radalla ja olisi kenties kertonut vaikka iltaan asti, jollei +suon toiselle laidalle, metsästä kapeana urana aukeavalle tukkitielle +olisi ilmestynyt musta, liikkuva piste. + +Se läheni meitä kohti, ja hetken kuluttua voitiin tulija havaita +hevosmieheksi. + +Ken ei kuukausikaupalla ole asustanut penikulmien takaisilla saloilla, +ei myöskään voi käsittää, mitä sieluntiloja tällainen ilmestys +sikäläisessä asukkaassa — vaikkapa vain satunnaisestikin sielläeläjässä +— herättää. + +Katsellaan ja arvaillaan, tunnetaankin jo. Kuka tuntee hevosesta, kuka +luokista, kuka ajajan hattureuhkanasta. Kuka arveli tulijan Kohtavaaran +isännäksi, kuka Melavaaran torppariksi. Joku luuli jo tuntevansa +lupasalmelaiset valjaat, kunnes havaittiin, että "hollirekihän sillä +onkin." + +Kaikkien katseet piristyivät heti, sillä arvattiin, että ajaja ei +kulkenut, tavallisilla asioilla. Eihän näillä saloilla toki kunnon +kulkija käyttänyt kuin tukkirekeä. "Kuka kumma saattoi — — —?" + +Reki läheni, tie lyheni. Istuessamme suon laidassa harvahkon hongikon +alla olimme selvästi havaittavissa parinsadan metrin päässä kulkevalle +tielle. + +Mies pysähdyttikin hevosensa, veti sukset reestään ja lähti hiihtämään +meitä kohti. + +Yltä päältä valkoisena kuurasta, parta jääpuikkoina roikkuen läheni +mies, ja kohta tunsin hänet Uramon Antiksi, Uramon vartiopiirin +vankaksi ja uskolliseksi metsänvartijaksi. + +Antti hiihteli viereeni totisena kuin itse kohtalo ja tervehti +poikkeuksellisen tärkeänä aukoillen turkkinsa nappeja. + +En heti kiinnittänyt huomiota hänen tavallisuudesta poikkeavaan +esiintymiseensä, kyselin vain, vieläkö ne kolme sutta siellä Ruunaan +järvellä ovat syöneet koiria ja lupasin heti leimauksen päätyttyä +saapua sinne jahdille. + +Antti ei vastannut sanaakaan, kaivelihan vain äänettömänä vaatteitaan +ja päästyään kaikkein pyhimpään, s.o. sisätakkinsa povitaskuun, ojensi +minulle paperin: + +"Sähkösanoma herra vosmestarille!" + +Vai sähkösanoma tänne salolle, ryssän rajalle! — Jopa täytyy olla +tärkeä asia, kun sähkösanomaan turvaudutaan, sillä enhän muistanut +koko virkamiesajallani saaneeni yhtään sentapaista tiedonantoa +tai määräystä. — Vaikka eihän tämä "viran puolesta" voinut +ollakaan. Muistin erään vanhemman kolleegani esitelmän siitä, miten +Metsähallituksen määräyksissä esiintyvät käsitteet ovat ymmärrettävät: + +"Ensi tilassa", merkitsee kolme kuukautta, "viipymättä" on yhtäkuin +yksi kuukausi, ja "aivan heti" on noin kaksi viikkoa. + +Saattoiko tiedonanto koskea siis "sitä" asiaa, josta jo syksyllä +valmistavasti keskusteltiin Helsingissä, ja josta olin viime kuun +aikana saanut pari apokryyfistä kirjettä? + +"Mistä sait tämän?" kysyin Antilta. + +"Ylivosmestari Bränder käski tuomaan." + +Avasin paperin, — lähtöpaikka Helsinki — ja luin: + +"Saavu heti, Wili." + +— On omituista, kuinka ajatus- ja huomiokyky teroittuu tällaisen +äkkisysäyksen tultua, — kuten sillä entisellä nuohoojalla, joka +aamiaisaikaan sattui putoamaan kuusikerroksisen talon katolta +keittiöakkunain ohi. Kun hän ihmeellisen sattuman kautta säilyi +kutakuinkin hengissä, saattoi hän heti tapahtuman jälkeen kertoa +tarkalleen kirurgissa, mitä ruokalajeja kussakin keittiössä oli +valmistettu. + +Niinpä minunkin mielessäni vilahti parissa tuokiossa sekä menneisyys, +nykyisyys että tulevaisuus Ajatuksissani myllersivät käsitteet +sellaiset kuin virka, toimi, velat, vekselit, vuosikertomukset, +sukulaiset, ystävät ja morsiamet yhtenä sekamelskana. Vaikka ratkaisu +oli mielessäni jo aikoja sitten tehty, olivat virkamieskäsitteet +sentään sikäli piintyneet ajatuksiini, että valmiin virkauran +jättäminen vallan tuntemattoman varaan jonkunverran askarrutti +aivojani. — Helppoahan oli Helsingissä helmeilevien lasien ääressä +tehdä isänmaallisia päätöksiä seurassa, jossa pidettiin uhkuvia puheita +ja jossa toisten läsnäolo antoi heikommankin päätökselle pontta. + +Mutta täällä minä olin aivan yksin rauhallisissa hommissani kaukana +kavalasta maailmasta; vain miesteni äänettömät, kysyvät katseet +tarkkailivat kasvonilmeitäni. — + +Ei sillä, että olisin hätkähtänyt rikkoa ryssän keisarille antamaani +virkamiesvalaa. Hänhän oli omansa rikkonut jo aikoja sitten. Enkä +muutenkaan ollut viimeaikoina elellyt oikein sovussa hänen kanssaan. +Muuten vain tuntui niin oudolta.— + +"Minkäs teet, niin tee pikemmin", muistui mieleeni ja komensin miehet +kortteeriimme torppaan. Oudoksuen miehet määräystäni tottelivat ja +vielä oudommaksi ottivat, kun torpassa ryhdyin tilinmaksuun. + +"Eihän tällä nyt kiirettä, keritäänhän nämä sittenkin, kun vosmestari +palajaa", sanoivat. + +"Maksetaanhan pois; jos viikon viipynenkin, tottapahan palajan. Parempi +sentään, että on selvät tilit." + +Iltahämyssä istuin rekeen matkani päämääränä Lieksa. Miehet olivat +kaikki pihalla hyvästelemässä, ja taisinpa puristaa heidän karkeita +käsiään tavallista lujemmin. Mitä lienevät miettineet, tavallista +vakavammin vain kuului huuliltaan tuo tavaksi tullut: "Leikit anteeksi". + +Pakkanen kiristyi ja vedin turkinkauluksen ylemmäksi. — Nythän sitä +jouti ajattelemaan asioita rauhallisemmin. Ensimmäinen tunne oli +sydäntä hytkähdyttävä, vapauttava. Olinhan hengessäni astunut Rubiconin +yli, ja arpa oli heitetty. + +Yötä myöten ajellessani järjestelin vielä mielessäni hoitoalueeni +käytännöllisiä asioita: Hakkuut, luovutukset, käsikaupat y.m. oli +saatava kulkemaan entistä latuaan, ja olihan näin poikamiehellä jokunen +yksityisasiakin selvitettävänä. + +Kun aamuyössä syttyvien valojen vilkkuessa saavuimme asuntoni edustalle +Lieksaan, olivat "käytännölliset" toimenpiteet jo teoreettisesti +selvillä ja odottelin vain teelasin ääressä klo 7 aikaan saapuvan +aamujunan tuloa, jotta voisin sähköttää Helsinkiin ja tiedustella +tilannetta. + +Jo ennen kello kymmentä saapuikin vastaus, ei tosin niin lakoonisena +kuin edellinen, vaan yhtä oraakkelimaisena. Paikoitellen lyhennettynä +kuului se näin: + +"Saavu heti. Hei sun —. Eläköön Sulo. — Wili, Oikki, Wäiski, Keppari, +Arvo." + +Täysi tosi oli siis tekeillä. — Kun nimipäivänikin sattui kohdalleen, +13:lle helmikuuta, pääsivät onnittelut samaan lystiin. + +Kun asia oli selvä, matkustin seuraavana aamuna Joensuuhun +pyytääkseni esimieheltäni, ylimetsänhoitaja Branderilta viikon loman +"yksityisasioiden järjestelyä varten", kuten tavanomainen sanamuoto +kuului. + +Joensuun komea kaupungintalo oli vastikään valmistunut, ja sinne +oli samaiseksi illaksi järjestetty juhlalliset naamiaiset tapauksen +kunniaksi. + +Minä henkilökohtaisesti syvästi halveksin naamiaisia, koska niissä +peitetään ihmisen synnynnäiset kasvonpiirteet. Enkä nytkään aikonut +peitellä julkipuoltani, mutta naamiaisten lopputunneilla oli naisten +puute jo niin huutava, että minun täytyi tansseissa esiintyä +poliisimestarin "daamina", joskaan maskeeraukseni ei käsittänyt muuta +kuin taskuuni unohtuneen nenäliinan. Hymy kuitenkin naamion takana oli +yhtä hurmaava kuin parhaimmallakaan läsnäolleella dominolla. + +Turistin "tantalle", joka hoiteli naamiaisten tarjoilupuolen, +lausun myös tämän ohessa tunnustukseni "daamille" tarjotuista +kaviaarivoileivistä, jotka olivat moitteettomia. + +Vesiharmaana ja likaisena ryssän sinellin värisenä esiintyi Helsinki, +astuessani seuraavana aamuna asemalta torille. Yhtä synkiltä näyttivät +ihmisetkin. — Poissa oli ylioppilasaikainen seura, unohtuneet olivat +entiset tavat. — Sulje akkunasi tiiviisti pimeän tullen, painu +kämppääsi ennen kello kahtatoista yöllä. Taikka saat virkaintoisen +poliisin niskaasi ja kuulet uhkauksen: "Minulla on oikeus ampua teidät +vaikka tähän paikkaan". + +Heti Helsinkiin saavuttuani kuulin, että Suvi oli jo jättänyt entisen +isänmaansa ja taisipa olla vaikka korpraali Saksassa. Toisia oli +kuulemma alati lähdössä eikä aikaa saanut hukata. Olisin mielelläni +matkustanut takaisin Joensuuhun, josta ryhmänverran ainakin olisin +saanut miehiä matkaan, mutta kiirettä näyttiin pitävän, ja lopulta +minäkin innostuin niin tähän hoppuun, että joka kadunnurkassa olin +näkevinäni ruumiita ja joka hevosen jätteessä haistoin ihmisen verta. + +Sain kuitenkin käsiini Wäiskin ja Oikin, joiden kanssa kutakuinkin +rauhallisesti saattoi keskustella asioista. Päästyämme "periaatteessa" +yhteisymmärrykseen ryhdyimme järjestelemään asian "käytännöllistä" +puolta. — Olihan minulla vielä provinsseista saapuneena — tuliaisetkin +pitämättä — — —. + +Tämä seikka kaipaa parisen sanaa selvitykseksi: + +Tapana oli näet, että saapuessamme rajaseudulta toimme tullessamme +jonkinlaisia paikallisia oloja kuvaavia tuliaisia. Ne olivat +tosin sangen vähäpätöisiä, mutta kuitenkin olivat ne uutuuksia +pääkaupunkilaisille. Niinpä toimme milloin karjalaistytön tekemän +tupakkamassin, milloin teepurkin tai pontikkapullon taikka vain kolme +kiharaa. Kaikella oli oma viehätyksensä. + +Nyt olin tuonut paketin "dunajevan" palturitupakkaa ja kaksi arkkia +sätkäpaperia. + +Kutsuin asuntooni Centrum-hotelliin joukon entisiä osakuntatovereitani +tarjoten heille heikon whiskygrogin ohella kunnon jätkän tupakkaa. + +Ilta kului hauskasti, vaikkakin minä jo seuraavana aamuna kotirauhan +vuoksi muutin asuntoni Ullanlinnaan, Oikin luokse. — Jäljestäpäin +kuulin, että hotelli oli vielä viikkoa myöhemmin tuoksunut +"tunaskille", ja minun huoneeni lähes kuukauden. + +Ostrobotniassa, maisteri Kokon luona sain matkarahat ja matkan varrella +tarvittavat osoitteet. Ulkomaan passin olin jo hankkinut syystalvella. + +Jotta kuitenkaan minua ei olisi pidetty vallan karkulaisena, päätin +pyytää Metsähallituksesta virallisen eron. Oikki, joka oli kotiystävä +Metsähallituksen sihteerin, maisteri Hakosalon kanssa, meni eräänä +iltana maisterin asuntoon valmistamaan asiaa, samalla myös vihjaisten +matkani päämäärästä. + +Seuraavana päivänä ilmestyin varsin virallisena Metsähallitukseen +"Heikki-Maisterin" puheille esittäen asiani. Sihteeri oli myös +virallinen kuin ainakin keisarin ritari — hänet oli muistaakseni +edellisenä kesänä lyöty jonkun, taisi olla Wladimirin ritarikunnan +jäseneksi. Hän kehoitti minua kohteliaisuussyistä käymään myös +ylitirehtöörin pakeilla, jonne heti sainkin audienssin. + +Asiasta oli nähtävästi jo valmistavasti keskusteltu, koska +ylitirehtööri Hannikainen heti huoneeseen astuttuani sanoi: + +"Jaha, hm, hm, metsänhoitaja aikoo matkustaa Afrikkaan?" + +"Juu, aikomukseni on mennä ensin Englantiin pariksi kuukaudeksi ja +sieltä sitten Sudaniin, jossa veljenikin on." + +"Jaha, hm, hm, metsänhoitaja haluaisi kai saada eron jo tänään?" + +"Juu, kyllä ottaisin sen niin pian kuin mahdollista." + +"Jaha, hm, hm, tulkaa nyt puolen tunnin kuluttua takaisin, kyllä +paperit ovat silloin selvät. Käykää sihteeriltä kuulemassa. — Onnea +vain matkalle ja viekää toisillekin terveisiä." + +Harvoille lienee eropassi valmistettu Metsähallituksessa niin nopeasti +kuin minulle silloin, sillä tosiaankin puolen tunnin kuluttua olin +vapaa kruunusta ja keisarista. Vielä oli kuitenkin finanssipuoli +järjestettävä, sillä hoitoalueessani olin valtion kassaa käytellyt +leimauksiin, hakkuihin ynnä muihin tarvittaviin töihin. + +Heikki-Maisteri pani kuitenkin sähkösanomat kulkemaan, ja jo ennen +iltaa oli sekin puoli asiasta selvitetty. + +Näistä samaisista raha-asioista jouduin vuotta myöhemmin tekemään +yksityisesti tiliä eräälle kurssitoverilleni Kajaanissa, tavatessani +hänet komennusmatkallani. — Hiljaisena ja luottavaisena menin hänen +asuntoonsa, jossa kauan aikaa kertoilin sotamiehen elämästä Saksassa. +Mies kuitenkin oli tavallista harvasanaisempi, mutta lopulta hän avasi +sydämensä minulle näin sanoen: + +"Kuulehan, kun kertovat täällä ruokottomia juttuja sinusta. Olkoon asia +miten tahansa, mutta hyvänä toverina minun täytyy puhua siitä kanssasi." + +"No, annahan kuulua; en minä ainakaan tiedä mitään erikoisemman pahaa +tehneeni." + +"Katsos, kertovat, — sitä on nyt niin vaikea sanoa, — että sinä olisit +vienyt hoitoalueen kassan, noin 35,000 mk. mukanasi, ja sinua nyt +haetaan poliisivoimalla." + +"Sen kyllä uskon, että minua haetaan santarmivoimallakin, mutta +hoitoalueen kassan suhteen minä pesen käteni. Voithan muuten +tiedustella asiata Heikki-Maisterilta. Hän kyllä tuntee ja tietää, +missä kunnossa kassa oli lähtiessäni." + +"Ta mej fan, sitähän minäkin olen aina sanonut enkä ole koskaan +uskonutkaan noihin juoruilun." + +Nyt kulki juttelukin jo vapaasti, ja kyräävät katseet muuttuivat +hienoksi kunnioitukseksi. + +Mutta palatkaamme takaisin Helsinkiin, jossa siteet entisyyden kanssa +olin katkaissut ja odottelin vain hetkeä, jolloin Oikin kanssa +pääsisimme lähtemään. Hänellä kuitenkin oli erinäisiä perhesuhteita, +jotka viivästyttivät matkaamme, ja näiden suhteiden selvenemistä +odotellessani kuljin kaduilla, perheissä ja hotelleissa rinnassani +tunto siitä, että olin sangen tärkeä tekijä parhaillaan käytävässä +maailmansodassa. Monasti, tavatessani tuttavan kadulla, teki mieleni +nostaa oikea käteni kauniisti kaartuen etuviistoon — kuten Mussoliini +nyt myöhemmin on tehnyt —, ja huutaa korkealla äänellä: "Morituri te +salutant", mutta onnekseni muistin aina, että vaikeneminen on kultaa. + +Väiski — tohtori V. Linden — oli ottanut suorittaakseen erinäisiä +värväykseen kuuluvia tehtäviä, joten hän ei voinut lähteä matkalle. +(Hän muuten pysyi viimeiseen saakka paikallaan, kunnes santarmit +laahasivat hänet Shpalernajaan.) + +Syvästi tuntien, että poissaoloni kestää kauemmin kuin Metsähallituksen +määräykset, halusimme viettää pienen hetken läksiäisiksi vaatimattoman +viinilasin ääressä. + +Koska kuitenkin valtakuntamme oli silloin jo siksi raitistunut, ettei +lasillista viiniä tarjottu käypää rahaa vastaan hotelleissa, vaan jos +sellaisen halusit, olit pakotettu ostamaan 25 litran annoksen, otimme +ajurin ja sälytimme kalliin taakkamme Ullanlinnaan, Oikin asuntoon. + +Kolmisen päivää siellä vietimme varsin herttaisia läksiäisiä usean +tuttavan avustuksella. Kuulin minäkin siinä kunniani. Eräs entisistä +osakuntatovereistani, jolle asiamme oli uskottu, otti minut kerran +silmä silmää vasten ja puhui kuin isä pojalleen: + +"Että sinäkin, valtion virkamies, jolla on varma tulo ja tulevaisuus, +ajattelet tuollaisia hullutuksia. Mitäs luulet tekeväsi velkojesi +kanssa, jos koko asia menee myttyyn, etkä enää voi palata Suomeen?" + +"Virasta olen jo saanut eron, tulevaisuudesta en tiedä mitään, ja +kansalaisluottamusta riittää toivoakseni Karunkiin saakka", vastasin +hänelle. Tulinpa aivan kuin ennustuksellisesti lisänneeksi: "Eiköhän +sinunkin olisi viisainta lähteä matkaan?" + +Kävi näet niin, että samainen mies muutamaa kuukautta myöhemmin, +nähtävästi kyllästyneenä rauhantoimiin, eräässä Pohjois-Uudenmaan +kievarissa takkatulen ääressä ampui 12-kaliiperisella lintupyssyllä +suuhunsa. + +Surku miestä; olisihan hänkin tilejä selviteltäessä kerinnyt tehdä +selvää ryssistä, jos olisi kiukkuiselle päälle ruvennut. Nyt meni ilman +aikojaan. + +Vaan minähän tein matkaa. Oikin "perhesuhteet" eivät olleet vielä +selvinneet, ja niin päätin matkustaa yksinäni. + +Sumuisena helmikuun 25:nä sitten istuin Pohjanmaan junan kolmannen +luokan tupakoitsemattomien osastoon aloittaakseni uuden oppikurssin +elämässäni, kurssin, jonka merkitystä ja kantavuutta en vielä silloin +kyennyt arvostelemaan. Saattajia ei asemalla ollut, sillä kerrottiin +jonkun savolaiseen osakuntaan kuuluvan ylioppilaan liikuskelevan +santarmien parissa, ja hänellä oli jonkun verran tietoa hommistamme, +joten sieti olla varovainen. + +Riihimäen-Toijalan välillä poikkesin vaunusillalle vetämään savukkeen. +Heti jäljessäni saapui siihen myös toinenkin mies ja katseli minua +varsin tungettelevasti. + +Hän alkoi keskustelun, joka ensin liikkui jokapäiväisissä asioissa. +Sitten tuli se välttämätön kysymys: "Minne olette matkalla?" Kun +minulla kuitenkin oli reilu passi taskussani, vastasin mutkattomasti, +että "Hernösandiinhan sitä mennään opintomatkalle sahauskouluun." + +"No, sittenhän meillä onkin sama matka", tuli vastaukseksi. + +Tunsin kuitenkin nuoremman metsänhoitajapolven siksi tarkoin, että +tiesin puhuttelijan olevan kaukana koko virkakunnasta. Jatkoin silti +keskustelua, kysyen, milloin hänellä oli publiikki. + +"Enhän minä itse asiassa mikään metsänhoitaja ole, vaan sittenkin +luulen, että meillä on sama matka, joskin vähän pitemmälle kuin +Hernösandiin." + +Nyt haistoin jo provokatsionia. Sauhujen lomassa heittelin häränsilmiä +mieheen ja mietin keinoa, miten helpoimmin pääsisin hänestä eroon. +Kysyin sentään vielä: + +"Kuinka voitte sellaista otaksua?" + +"Kokko sanoi teidän matkustavan tällä junalla ja antoi siksi selvät +tuntomerkit, etten voinut erehtyä. Minun nimeni on Sihvo." + +Nyt haihtuivat epäilykseni. + +Siirryimme vaunuun, jossa kumppalini esitteli minulle matkatoverinsa, +lyhyen, vantteran, tarmokaspiirteisen miehen, veljensä Jussi Sihvon. +Hän oli ammatiltaan merimies, joka nuoruudestaan huolimatta oli jo +kerinnyt purjehtia kolme kertaa maapallon ympäri. + +Saatoimme keskustella aivan huolettomasti, sillä paitsi meitä ei +vaununosastossamme ollut muita kuin yksi pari: rusoposkinen nuorukainen +ja ajan hampaan kuluttama neitonen, näöltään tarjoilijatar. + +Tampereelta lähdettyämme liittyivät he seuraamme. Pitkäksihän +kävisikin yö kolmannen luokan vaunussa ilman makuupaikkaa ellei +olisi juttutovereita. Keskustelussa selvisi, että tämä rusoposkinen +nuorukainen oli matkalla Upsalaan täydentämään opintojaan, jotavastoin +immyt matkasi Amerikkaan dollareita keräämään. + +Ennen Seinäjokea olimme jo selvillä kavaljeerista. Hän oli Jussi +Heiskanen, matkalla Saksaan, kuten mekin. + +Varovaisuuden vuoksi päätimme Tornioon tullessamme lakata tuntemasta +toisiamme. Heiskanen hoidelkoon naikkosta, me toiset selviydymme +passeinemme. + +En malta vaitiololla sivuuttaa pientä tapahtumaa Torniossa. Tapasin +siellä erään lapsuudentuttavani, jota kehoitin lähtemään mukaan. Hän +myönsi asiamme olevan oikean ja kaikin puolin kannattavansa sitä, mutta +niin pian kuin keskustelumme koski häntä henkilökohtaisesti, muuttui +mielipide melko neutraaliseksi. "Kyllä te sieltä vielä häntä koipien +välissä palaatte", lausui hän loppupontenaan. + +Mies oli nähtävästi ylen hermostunut, sillä hän kertoi kamalia juttuja +passintarkastuksen yhteydessä toimitettavista ruumiintarkastuksista +Karungissa ja sai minun luovuttamaan puolitoistakorttelisen Kauhavan +puukkoni ynnä Matkailijayhdistyksen automobiilikartan hallustani. + +Siihen aikaan oli rajalle matkustaminen vielä vaaratonta. Mekin +saavuimme Karunkiin huomaamattomasti, eikä tullikaan kopeloinut +tavaroitamme kuin nimeksi. Passit jätettiin santarmien tarkastettaviksi. + +Tottapa sittenkin lienee santarmeilla ollut jonkunlainen haju +käymistilassa olevasta vierteestä, koska kaikki toiset matkustajat +saivat heti jatkaa matkaansa Ruotsin puolelle. Meidän neljän passeja ei +vain virastosta palautettu. + +Asemahuoneessa sattui pieni välikohtaus, joka painoi vaa'an raskaasti +meidän eduksemme. Muuan naishenkilö joutui riitaan santarmien kanssa +passiasiasta, eikä kielitaidon puutteessa jutusta näyttänyt tulevan +selvää. Silloin aina avulias Aarne Sihvo astui näyttämölle tulkiksi. +Sihvon molotettua muolaalaista ryssäänsä santarmin kanssa, joka +puolestaan teki pulinansa ohella tunnettuja plastillisia liikkeitä, +selvisi asia, ja nainen pääsi jatkamaan matkaansa. Ainakin puoli +tuntia olimme värjöttäneet asemahuoneessa, kunnes lopulta odotukseen +kyllästyneinä kysyimme jonkinlaiselta ispravnikalta passitoimistoa. Hän +johdatti meidät sivuraiteelle työnnettyyn kaksiosaiseen vaunuun, jonka +atmosfääri jo ilmaisi asukkaittensa kansallisuuden. Toisesta osastosta +kuului mahtava sinfonia, josta ei käsittääkseni puuttunut muuta kuin +rummut ja tykit. + +Melko töykeästi esitettyämme asiamme vahtisotilaalle saattoi hän +sanamme "virastoon". Sieltä saapuikin monin helyin koristettu santarmi +— taisi olla vaikka upseeri —; punakka oli naamaltaan ja melko hyvällä +tuulella. Passimme saimme heti molemminpuolisin kohteliain elein ja +liikkein, ja sen jälkeen seurasi pitkä keskustelu, johon minäkin otin +kiivaasti osaa, mutta koko keskustelusta en ymmärtänyt muuta kuin +innokkaat onnentoivotukset kahden puolen. + +Rantatörmällä seisovien vahtisotilaitten ohi porhalsimme hevosilla +joelle. Ohimennen kuulimme vielä ryssäksi: "Onnea matkalle", johon +toivotukseen äänekkäästi yhdyimme. + + * * * * * + +Tukholman junan lähtöaika oli miltei lyönyt saapuessamme Ruotsin +Karungin asemalle, ja kiipesimme pakkasessa höyryävään vaunuun. +Tunsimme elävämme jo turvallisemmalla maaperällä, ja keskustelummekin +sai vapaamman sävyn. + +Valtaamassamme vaununosastossa matkusti myös viisi ruotsiapuhuvaa +nuorukaista, mutta kun käyttämänsä kieli ei korviimme kajahtanut +riikinruotsalaiselta, arvasimme heidänkin matkaavan samoilla asioilla +ja lyöttäydyimme seuraan. Kohta olimme kuin vanhoja tuttavia, vaikkakin +myöhemmin matkamme varrella sain uusien ystäviemme muutamista +lauseista sen käsityksen, ettei meitä suomalaisia siellä Lockstedtin +kenraalikursseilla oikeastaan tarvittu; saimmehan nyt sentään tulla +mukaan koekaniineiksi. + +Professori Alma Söderhjelmin huoneustossa Tukholmassa saimme +saksalaiset passit. Kaikkien nimet vaihdettiin toisiin ja lupaa +kysymättä minullekin annettiin niin ruma nimi kuin Pecker, — ja +etunimeksi vielä Sigurd. Eihän sellainen nimi merkitse oikeastaan +mitään. Vastaväitteistäni huolimatta annettiin passi kouraan, ja toinen +mies astui ristittäväksi. + +Tällaisesta uudestisyntymisestä pahastunut mielialani asettui sentään +kohta kuultuani toisille annettavan paljon naurettavammat nimet. +Heiskasesta tehtiin Heissmann ja Tiaisesta oli tehty kerrassaan Tiene. +Omat mielipiteet eivät näyttäneet vaikuttavan edes parin kirjaimen +vertaa. Eräskin, kuullessaan Sihvolle annettavan nimeksi Sicher, pyysi +omaksi vaatimattomaksi nimekseen Unsicher, mutta ehdotus hylättiin jo +poliittisistakin syistä. + +Kuten olin arvannut, ei saksalainen päällystö koskaan oppinut +lausumaan nimeäni oikein, vaikka se oli selvästi kirjoitettu "Pecker". +Aina niinhyvin rivissä kuin vapaammassakin seurustelussa sanottiin +Pecka; harmikseni lisäsivät he siihen vielä sukupuoltani osoittavan +attribuutin, (kieliopin tekijät sanovat sitä artikkeliksi) joten ennen +niin kunnioitettua olemustani sittemmin kutsuttiin yksinomaan nimellä +"Der Pecka". + +Heti sodan päätyttyä otin takaisin oman perityn nimeni. + + + + +ENSIMMÄISET EDESOTTAMISET LEIRILLÄ. + + +Talviasussaankin viehättää Berliini vastikään Karjalan saloilta sinne +saapunutta. Ikänsä sintua juoneelle metsämiehelle maistuivat sekä +"helles" että "dunkles" jo ennen kuultujen puheittenkin perusteella; +kielot ja ruusut Potzdamerplatzilla saivat yhden ostajan lisää +samoinkuin sen varrella sijaitsevat Probierstubet yhden kundin. + +Mutta sotia käymäänhän sitä oikeastaan olikin lähdetty eikä Berliniin +hupailemaan. Parin päivän kuluttua miehet pantiin matkalle, ja +silloin oli jo matkaajalla tunne, ettei hän ollut kirjoitettua +arabialaista numeroa suurempi. Eihän Berliinissä oltu päästetty edes +kurkistamaankaan "konttoriin", tuskin oli hyvää päivää nyökäytetty, +vaikka kuinka nöyrästi kumarsi. + +Lokaisena maaliskuun ensimmäisen iltana saavuimme tusinansuuruisena +joukkona Lockstedtin asemalle. Vastassamme oli kuskinnäköinen mies, ja +luulin, että meitä oli tultu vaunuilla noutamaan. Myöhemmin kyllä tulin +tuntemaan vastaanottajamme saksalaiseksi aliupseeriksi. + +Kun ei kyytiä annettu, oli pakko käyttää jalkojaan, ja kuin nautakarja +marssimme kasarmille. + +Siellä meidät asetettiin jonkinlaiseen riviin, nähtävästi pituuden +mukaan, ja niin jouduin minä ensimmäiseen komppaniaan, seuraava +toiseen, Sihvo taas ensimmäiseen j.n.e. + +Paljon rautatiellä matkustaneena tiesin hyvin, mikä ero on +ensimmäisellä ja toisella luokalla, ja arvaten täälläkin olevan +samanlaatuisen järjestelmän, olin hyvin tyytyväinen kohtalooni. +Surkuttelin vain mielessäni niitä, jotka myöhästyneinä joutuisivat +esimerkiksi neljänteen taikka viidenteen komppaniaan. Siellähän olisi +jo kuin tavaravaunussa. + +Ja enkös arvannutkin oikein! Viimeksitulleet sullottiin +kasarmin pihalla oleviin, neljäkymmentäviisi vuotta vanhoihin +rautapeltiastioihin, joita kauniimmalla nimellä kutsuttiin parakeiksi. +Talvikylmällä muistutti oleskelu siellä hyvinkin, ellei nyt juuri +avovaunussa, niin joka tapauksessa tavaravaunussa matkustamista. + +Ensimmäisen kerran sotaleirille saapuneen mieliala ei alkupäivinä ole +varsin korkealla. Jo ensimmäisenä päivänä kiskotaan omilla rahoilla +ostetut vaatteet päältä, ja koppava aliupseeri viskelee vasten naamaa +toisia vaatekappaleita, joita ei vielä kertaakaan teon aikana oltu +käyty koettamassa, kuten yleensä kaikkien parempien kraatarien on +tapana tehdä. Jos olisi edes saanut hyvinprässätyn entisen pukunsa +ripustaa henkariin tai asettaa sen kauniisti vaatekaappiin; vaan ei, se +kieraistiin myttyyn ja heitettiin varastohuoneen nurkkaan. Eikä siinä +saanut katsoa, miten housujen laskokset järjestyivät, kiireesti piti +toimia. + +Näytti aluksi vähän oudolta, kun partasuut miehet kulkivat +pfadfinder-puvuissa piiput ja sikaarit hampaissa, silloin tällöin +klasiakin kalistellen. Tällainen yhtymä ei mielestämme soveltunut +partioliikkeen aatteisiin, mutta kaikkeenhan sitä tottuu. Majuri +tosin koetti taistella pahoja taipumuksiamme vastaan ja piti meille +pitkiä esitelmiä nikotiinin ja muitten narkoottisten aineitten +sopimattomuudesta; tulokset olivat sentään niukat. Määräämisvallallaan +hän alkuaikoina kielsi meiltä ravitsevan oluen juomisen, ja kun häneltä +sitä tiukkasimme, saimme kuulla taas opettavaisen luennon: + +"Yksi sigaretti ei vahingoita ketään, mutta se ei myöskään hyödytä +ketään; senvuoksi me emme tupakoi. Lasi olutta ei vahingoita ketään, +mutta se ei myöskään hyödytä ketään; senvuoksi emme juo olutta." + +Esitelmä oli muuten asiallinen ja opettavainen, mutta — ajattelimme +— eihän sotamieheltäkään saa sentään kaikkia nautintoja riistää, ja +jatkoimme tupakoimistamme. Viikon kuluttua saimme taas uuden saarnan: + +"Rakkaat ystäväni! Kävin äsken kanttiinissa ottamassa selkoa, paljonko +tupakkaa on eilispäivänä siellä myyty. Ja arvaatteko, kaksituhatta +sigarettia olette te eilispäivän kuluessa polttaneet. Eikö se ole +vallan kuulumatonta?" + +"Herra majuri, eihän siitä tule kuin vajaat seitsemän savuketta +miestä kohti. Kolme menee aterioitten jälkeen, kaksi harjoituksissa +p-pausseilla ja loput lukutuvassa." + +"Hm, — eihän sitä tosiaan voi paljoksi sanoa." + + * * * * * + +Äkäinen piikkilankaverkko ympäröi joka puolelta kasarmia. Päivisin +pysyttelimme siitä kaukana, iltasin sitä halasimme, kun "suuntanamme" +oli Lohmühlen yksinäinen vieraskoti. Majuri tosin oli ankarasti +kieltänyt poistumasta kasarmialueelta, mutta vapaudentunne — sen +pakotuksestahan olimme tulleet taistelemaankin — oli meissä niin +voimakas, että huolimatta tupavanhimpamme Savoniuksen kamalista +uhkauksista, uskalsimme sentään pari kertaa viikossa poistua ennen +iltahuutoa, jolloin vielä esteettömästi pääsi kasarminportista +kylälle. Savo sammutti lamput Stubessamme jo ennen päivystävän +aliupseerin saapumista, joten poissaoloamme ei huomattu, ja muutenkin +hän oli ystävällinen esimies; vaan varjele itseäsi, ellet Lohmühlestä +palatessasi hamuillut Savon sängylle ja lykännyt bieripulloa kouraansa. +Seuraavana päivänä olisit saanut varoa silmäkulmiasi. + +Palaamisemme Lohmühlestä tapahtui tavallisimmin kentälle johtavan +sementtisen kloakkiputken vieritse. Siinä oli noin koiran kuljettava +reikä, mutta hyvin siitä sovimme kulkemaan, — nimittäin paluumatkalla. +Päivisin harjoituksissa se olisi ollut mahdotonta. + +Myöhemmin kesällä, arvoasteitten kohotessa, siirtyi Savo Stube 16:n +viereiseen vääpelinasuntoon. Siellä ei ollut istumista varten kuin +kaksi tuolia, joista toinen sattuneesta syystä särkyi. Harjoituksissa +ollessamme vaihtoi hän sen Stubemme inventaarioon merkittyyn ehjään +tuoliin jättäen tilalle raajarikon. Tupavanhimpamme Sihvo ei tähän +suostunut ja vaihtoi Savon poissaollessa tuolimme takaisin. Savo +taas vaihtoi takaisin, ja tätä jatkui yhä kiivaammassa tempossa, +kunnes molemmat tuolit olivat sekä käyttö- että korjauskelvottomia. +Tohtorikin, joka sattumoisin vieraili tuvassamme, innostui niin +asiaan, että potkasi Savon sulkeman oven keskipeilit porstuaan ja +ryömi avaamastaan aukosta läpi. — Pataljoonan nikkari sai taas hänkin +puolestaan työtä. + +Komppaniamme vääpeli Piper oli erinomainen mies kaikissa suhteissa. +Hän oli sotilas sielultaan ja mieleltään. Vanhana vääpelinä kykeni +hän grammalleen arvioimaan miehen kapasiteetin, kulkipa kyseessäoleva +henkilö sitten frakissa tai rääsyissä. + +Kerrankin parikymmenmiehisen alokasjoukon saapuessa kasarmille mitä +monikuosisimmissa puvuissa, seisoi hän kasarmimme portailla, hykerteli +käsiään ja sanoi: + +"Jos meillä olisi yksi divisiona tuollaista raaka-ainetta, niin +olisimme jo voittaneet tämän sodan." + +Röyhistin rintaani ja sanoin, että meillä on sellaisia joka kylä täynnä. + +Piper piti tarkkaa huolta komppaniastaan. Niinkauan kuin Hauptmann +ei ollut vielä saapunut aamuharjoituksiin, kulki hän pitkin rivejä +jutellen kanssamme. Yksi mies seisoi kasarmin nurkalla tarkaten, +milloin Hauptmann saapuisi. Kun hän sitten puoliääneen varoitti: "Der +Hauptmann kommt", asettui Piper portaille pari korttelia oviaukosta. +Hän oli huomannut, että akustiikka oli paras siinä kohdalla. Ja +komialta kajahtikin äänensä kasarmin kiviholveissa. + +Sairaat noukittiin aamuisin ennen harjoituksiin lähtöä pois joukosta. +Sitten vääpeli luettelostaan huusi jokaisen miehen nimen, johon +vastattiin kaikuvalla äänellä: "Hier"! + +Musketööri Meurman sairasti — omien puheittensa mukaan — kroonillista +vatsatautia ja sen nojalla jäi useinkin, eritoten maanantaiaamuina +ja sadesäällä pois harjoituksista. Tautinsa loppupuolella hän ei +enää jaksanut nousta sängystään ilmoittautumaan reviiriinkään eli +sairastupaan, makaili vaan ja naureskeli toisten kiiruhtaessa +"antreteniin". + +Kerran sattui Hauptmann kasarmin pihalle jo ennen nimenhuutoa. Kun +vääpeli huusi Meurmanin nimen, kuului alakerroksen avatusta akkunasta +"hier". Hän oli taas jäänyt sänkyynsä ja ilmoittautui sieltäkäsin +läsnäolevaksi. Tavallista nopeammin oli Hauptmann Stubessa, josta +hetken kuluttua kuului toisenkinlaisia huutoja; se oli aamusaarnaa +Meurmannille. — Kroonillinen vatsatauti parani tämän tapauksen jälkeen. + +Myös kauneudenhoidosta koetimme huolehtia käytettävissä olevin keinoin. +Komppaniaamme kuuluva Gruppenfuhrer Kari käytti mielestämme liian +pitkää tukkaa eikä monista kehoituksistamme huolimatta suostunut +sitä leikkuuttamaan. Vaikkakin alakerrassa asuen, sattui hän, en +muista mistä syystä, kerran nukahtamaan ettonettaan Stubessa n:o +16. Me, Stuben vakinaiset asukkaat pidimme hiljaisen kokouksen ja +päätimme, että Karin tukka on nyt lyhennettävä. Tupavanhin Sihvo otti +toimittaakseen operatsionin; pataljoonan parturilta, Villamolta käytiin +lainaamassa sakset, ja tärkeä toimitus alkoi. Kari oli kuitenkin +nukkunut vain koiran unta, ja kun Sihvo äkkinykäyksellä leikkasi +ensimmäisen tukon, nousi Kari kuin ärsytetty jalopeura. Seurasi +kilpajuoksu sänkyjen ympäri paikotellen muuttuen estejuoksuksikin. Pari +kilometriä juostuaan pääsi Karilta nauru, jonka jälkeen asia sovittiin. +— Seuraavana päivänä hän meni parturiin, otsatukassa paistava lovikin +jo siihen kehoitti. + +Majurilla oli tietysti omat pätevät syynsä, joiden perusteella +hän alkuaikoina aitasi meidät piikkilangan sisään. Jo vajavainen +kielitaitommekin olisi paljastanut salaisen joukkomme. + +Yliopistosivistys ei näyttänyt antaneen edes tavalliseen +kasarmikeskusteluun tarvittavaa kielitaitoa. Jokainen uusi tulokas +koetti komppanianpäällikölleen esiintyä mahdollisimman kielitaitoisena, +muutamat sentään vaatimattomastikin. Niinpä eräs komppanianpäällikön +kysymykseen, puhutteko saksaa, vastasi: "Eines kleines", kun taas +toinen vielä vaatimattomammin ilmoitti: "Éin pisschen." — + +Äkkinäisten oli myös vaikeata tottua saksalaisten ääntämistapaan, +joten väärinkäsityksiäkin sattui. — Hauptmann Knaaths tapasi kerran +komppaniamme eteisessä Forsmanin ja kysyi: "Oletteko nähneet Hauptmann +Bade'a täällä?" jolloin Forsman kantapäänsä yhteen lyöden kuuluvalla +äänellä vastasi: "Heute Abend kein baden." — Luuli kait Knaathsin +olevan saunamatkalla. + + * * * * * + +Sotatieteellisten opintojemme ohella halusi majuri Bayer tutustuttaa +meitä myös Saksanmaahan. Siinä tarkoituksessa järjesti hän päivän +kestävän retkeilyn Hampuriin. + +Ensi työksemme kuljimme siellä läpi hampurilaisten ylpeyden, +raatihuoneen sataiset salit, joiden erikoisuus oli siinä, että +kaikissa huoneissa oli erilaiset ja eri puulajeista tehdyt laipiot. +Sitten söimme raa'aksi paistettua pihviä Rathauskellerissa, jonka +jälkeen vajavaisin vatsoin laskeuduimme Elben tunneliin. Kun tästä +pelottavasta luolasta hissi meidät lopulta nosti taas maanpinnalle, +tutkimme valtamerihöyry Vaterlandin perinpohjin. Opas kertoi +parhaiden hyttipaikkojen hinnan Amerikan matkalta olleen 1,200 Rmk. +rauhanaikaista rahaa. — Tämän hän luultavasti kertoi kiusatakseen +meitä, sillä palkkammehan oli vain 1 markka päivältä. — Vaan olivatkin +nämä hytit hintansa veroisia. Kuhunkin kuului suuri kylpyhuone, jossa +paitsi ammetta näimme eriskummallisia porsliiniastioita. Olisin +maksanut 50 penniä rauhanaikaista rahaa, jos olisin saanut viettää +hetkisen yksinäni tällaisessa kylpyhuoneessa. + +Erikoista huomiotani herätti mahtava, Bismarckia muistuttava patsas +ynnä sen esittely. Patsaan juurella seisoi aamusta iltaan mies, +luultavasti vuosipalkalla, ja jokaiselle tätä kiviruhoa töllistelevälle +hän piti pitkän esitelmän patsaan suuruussuhteista. Siinä sai kuulla +millimetrin tarkkuudelle patsaan korkeuden kiireestä kantapäähän, sai +kuulla, että miekka on 9 metriä 20 sm pitkä, vatsan ympärys suunnilleen +sama ja pään läpimitta kolme metriä. Kysyin, kuinka paljon aivoja +sellaisessa pääkopassa mahtoi olla, mutta kun Hauptmann loi minuun +julmistuneen katseen, poistuin vastausta odottamatta jälkijoukkoon, +siellä kun sotatieteitten mukaan on turvallisinta oleskella. +Sen jälkeen en enää tehnyt välikysymyksiä Hauptmannin useista +kehoituksista: "Onko kellään mitään kysymistä", huolimatta, vaikka +mieltäni painoikin epätietoisuus siitä, minkä numeroiset ne Bismarckin +hanskat olivat. + +Illalla meidät vietiin oopperaan katsomaan "Lentävää hollantilaista". +Se olikin minulle tervetullut uutuus, sillä siihen ikääni asti en +ollut nähnyt muita kuin saksalaisia lentäjiä, lukuunottamatta erästä +tanskalaista, joka vuonna 1912 lensi hyvin vaivaloisesti Töölönlahden +jäällä. Varani eivät kuitenkaan sallineet minun tutustua tähän +lentäjään läheisemmin. + +Hauptmannin johdolla istuutui komppania sotilaallisesti sitä varten +varatuille permantopaikoille. Vänä Strömberg ja minä, jotka saavuimme +jälkivarmistuksena, saimme hyttipaikat ensimmäisen rivin oikealla +sivustalla. Ne olivat luultavasti alunperin varatut Hauptmanneille. +Siellä istui jo saapuessamme kolme nuorta naishenkilöä. + +Meitä oli ankarasti kielletty puhelemasta kaupungin asukkaiden kanssa, +jottei diplomaattisesti tärkeä salaisuutemme paljastuisi, emmekä +päivän mittaan olleetkaan puhuneet muuta kuin harjoittelemamme sanat +"dunkles" ja "helles". Vilkasluontoisten seuralaistemme takia jouduimme +kuitenkin pahaan välikäteen. Jo aitioon astuessamme he loistavin silmin +osoittivat monisanaisesti ihastustaan, johon me vain kumarruksin +vastasimme. Useista yrityksistään huolimatta he eivät saaneet meitä +houkutelluiksi keskusteluun kanssaan, kunnes mykkänä esiintyminen alkoi +minua kiukuttaa. Kun vielä sain teatterikiikarin — sen linssit olivat +akkunalasia — heiltä pyytämättäni lainaksi, palasi puhekykymme, ja +aikakin kului hupaisammin. + +Majurin lellipoika ja sihteeri oli kiiluvin silmin seurannut +viatonta seurusteluamme ja leirille palattuamme ilmoitti asian +kunniatuomioistuimeen, jolta sittemmin saimme muistutuksen +sopimattomasta käyttäytymisestä oopperassa ja kotimatkalla. Yöllä, +marssiessamme Wrististä kasarmille, olimme näet ankarasti moittineet +koko lentonäytöstä. + +Kuulemani mukaan jätti samainen sihteeri myöhemmin pataljoonan kunnian +oman onnensa nojaan. Epäilen, tokko kunniatuomioistuin on hänelle +antanut muistutusta. + +Vielä nytkin, muistellessani tätä muistutusta, kiukuttaa se minua, enkä +voi olla vertaamatta tapausta tunnettuun sananparteen, joka sanoo, että +"pienet roistot vangitaan, suuret antavat toistensa käydä vapaina." + +Kun olimme tyydyttävästi oppineet kivääriotteet ja avoimen järjestyksen +sekä jotenkuten laulamaan, arveli majuri Bayer meidän tarvitsevan +muutakin urheilua. + +Ampumaratojen lähistölle sitten järjestettiinkin päivän kestävät +urheilukilpailut. Ohjelmaan kuului ampumista, juoksua, köydenvetoa, +kaikennäköisten kuulien työntöä, käsikranaatinheittoa ja ehkä vielä +muutakin. + +Omasta puolestani en käsitä paljon urheilusta. Ampumiseen otin sentään +innokkaasti osaa; jostain käsittämättömästä syystä en kuitenkaan saanut +parasta tulosta. Köydenvetokilpailussa toimin ensimmäisen komppanian +n.s. ankkurina eli viimeisenä miehenä, johon kaikki luottivat, vaan +kun pojat olivat aamiaisekseen syöneet runsaasti komissilimppua, en +terveydellisistä syistä voinut pysyä paikallani, ja me hävisimme +ottelun. + +Sitten seurasi käsikranaatin heittoa. Hauptmann Knaaths kulki +komppaniassamme miehestä mieheen kysyen: "Heitättekö te?" + +En ollut eläissäni vielä nähnytkään käsikranaattia; kuulopuheista +tiesin niiden sentään olevan verrattomia hyökkäysvälineitä. Siksipä +Hauptmannin kysymykseen vastasin empimättä; "Jawohl, ich werfe." — +Nythän oli mielestäni hyvä tilaisuus kostaa toiselle komppanialle +äskeinen häviömme ja tehdä nuuskaa heistä kaikista. + +Käsitykseni nimittäin oli, että molemmat komppaniat asettuisivat +asemiin vissin välimatkan päähän, jonka jälkeen heittelisimme toisiamme +jonkun aikaa kranaateilla. Se komppania, jolla oli enemmän kuolleita, +olisi tietysti hävinnyt. + +Nyt kuitenkin työnnettiin sylini täyteen puupalikoita, joihin ei oltu +uhrattu edes nalliakaan. Hauptmannin ulvoessa vieressäni nakkelin +ne mahdollisimman nopeasti luotani ja poistuin areenalta metsään. — +Tässäkään urheilulajissa en saanut palkintoa. + + * * * * * + +Eräs sotaministeriön everstikin tuli kerran katsomaan tätä +muukalaislegioonaa. Pidimme taisteluharjoituksen, jota eversti, majuri +ja kaikki hauptmannit olivat seuraamassa; luulen, että burschitkin +olivat katselijoina. + +Hyökkäsimme moitteettomassa ketjussa läpi metsän ja aukean laidassa +avasimme kiivaan tulen ordonnanssejamme vastaan, jotka pitkän matkan +päässä meistä makailivat sinne tänne kentälle siroteltuina eivätkä +uskaltaneet tulla lähemmäksi. Kun luulimme heidän kaikkien jo kuolleen, +lopetimme ampumisen, vaan silloinkos nämä nousivat kuin kumipallot ja +läksivät hyökkäämään kohti. Komennettiin kiivaampaa tulta, ja minäkin +ammuin, jotta piippu höyrysi. + +Vierusmieheni Meurmanin esiintyminen oli hiljaista, ja luulin hänen +jo saaneen kuolettavan kuulan, joten käännyin katsomaan. — Elossa oli +vielä mies, tiheässä pensaikossa näkyi vain kaivelevan kynsiään yhtään +piittaamatta vihamiehistä. + +Kun everstikin oli aivan lähellä, arvelin tällaisen käyttäytymisen +koituvan joukollemme häpeäksi ja karjasin. + +"Ammu sinä peevelin Meurmanni." + +"Älä viitti Pekka olla verenhimoinen. Eihän niillä ole pyssyjäkään", +vastasi kyynillinen Meurman jatkaen alkamaansa hommaa. + +Meurmanin "pyssy" oli muuten aina epäkunnossa, ainakin lukkolaitteisiin +nähden; sen varmistus petti miltei säännöllisesti. Avoimessa +järjestyksessä liikkuen ei tästä tosin ollut kenellekään hengenvaaraa, +vaan suljetussa, — Meurman kun oli minun takamieheni, sain alituiseen +varoa kinttujani. Tavallisissa harjoituksissa käytetyn puukuulan vielä +saattoi sietää, kenttäammunnan nikkelikuula sentään arvelutti. + +Olimme taas kenttäammunnassa ja kiväärit ladattuina kuljimme kohti +kamalaa vihollista. Silloin, "pang", Meurmanin "pyssy" laukesi, ja +kuula meni haarojeni välitse hiekkaan. Kysyin tiukasti Meurmanilta, +oliko hän mustasukkainen minulle, vai mistä nämä paukut johtuvat, mutta +hän vain hymyili ja siirsi uuden panoksen piippuun. + +Ilmoitin asian vääpeli Piperille pyytäen, että Meurmanille annettaisiin +toinen kivääri, sillä en suotta halunnut tarpeettomia reikiä +ruumiiseeni. — Samana päivänä kivääri vaihdettiinkin. + + + + +PITENNETTY LOMA. + + +Puolitoista kuukautta olimme jo Lockstedtin kentillä hinleeganneet +suuntanamme Wasserturmi, mutta kasarmin lukusalin seinällä oleva +sotakartta ei millään lipulla osoittanut rintaman vielä siirtyneen +lähemmäksi kotimaatamme. + +Alunperin lienevät korkeat herrat ajatelleet saksalaisten joukkojen +maihinlaskun Suomen rannikolle tapahtuvaksi keväällä 1915. Niin ainakin +oli meille Helsingissä selitetty. Majuri Bayerilla oli kuitenkin omat +mielipiteensä asioista. Hän ei millään tavoin tahtonut kiirehtiä +historian kulkua, sanoihan vaan lyhyesti: + +"Sotamiehen täytyy aina odottaa." + +Taikka kun lukusalissa kartan ääressä häneltä tiedustelimme, eikö sitä +suurta rynnistystä Suomeen kohta aloiteta, saimme hymyilevän vastauksen: + +"Mailmanhistorian kulku on hidas. Sitä me yksilöt emme voi jouduttaa. +Ja sitäpaitsihan on aivan samantekevää, tuleeko Suomi itsenäiseksi +vuonna 1915 tai 1920." + +Tällainen puhe ei ollut varsin lohduttavaa meille, joista monetkin +olimme lähteneet vain kolmen kuukauden kurssille ja panneet siis +tulevaisuutemme ikäänkuin kolmen kortin varaan. Meillä oli kotona +asioita, jotka eivät sietäneet viivyttelemistä. Pankinjohtajille ei +ollut ollenkaan samantekevää, maksoitko vekselisi kolmen kuukauden +kuluttua vai vuonna 1920. + +Keskusteltuani siis Oikin ja Suven kanssa näistä juoksevista asioista, +päätimme pyytää majurilta lomaa Ruotsissa käydäksemme. Anomuksemme +kuultuaan hän nähtävästi arveli, että aikomuksemme oli livistää pois +koko tappeluksen humusta, jonka vuoksi vähän ivallisesti kysäsi: + +"Habt ihr denn kein Mut mehr?" jonka lauseen käsitimme siten, että +"onkos sisu jo painunut housuihin." + +"Kyllähän meillä sisua vielä riittää", vastasimme, "vaan kun tämä +kasarmielämä näkyy muuttuvan aivan ammatiksi, niin sietäisi järjestää +kotipuolenkin asiat kuntoon." + +"Enhän minä teidän matkaanne suinkaan halua estää. Menkää vain, ja +tervetuloa takaisin." + +Seuraavana päivänä saimmekin kasarmin vintistä siviilivaatteemme, +kansliasta pilettimme ja passimme sekä kasarmin pihalle jääviltä +musketööreiltä kaihoavat katseet jälkeemme. + +Berliinin kaupunki on ventovieraalle aivan kuin erämaa. Vaatii pitemmän +ajan, jotta kerkiäisi tutustua siihen syvemmin. Nyt päätimme viettää +siellä edes kolmisen päivää ja käyttää aikamme tarkoin maan- ja +kansatieteellisiin tutkimuksiin. + +Arvonimukainen esiintyminen vaati tavallista hienompaa pukua, joten +ostin Jägerstrassen varrelta, röyhkeältä preussilaisjuutalaiselta +käytetyn saketin neljälläkymmenellä markalla. Sen verhoamana +liikuin Berliinissä viettämäni päivät ja senjälkeen monta +kuukautta Tukholmassa, ja oli se kaikissa seurapiireissä yleisen +ihailun esineenä. Nykyisin on se vaatekonttorissani myytävänä +kahdellakymmenellä markalla. + +Ilman opasta ei kuitenkaan berliiniläisessä maisemassa voi +turvallisesti liikuskella. Oikki ja minä hankimme sen vuoksi itsellemme +oppaat jo Hampurin-Berliinin pikajunassa. Suven ei onnistunut hankkia +minkäänlaatuista opasta, hän seurasi kuin viidentenä vaununpyöränä +mukanamme. Joskus vain murahteli meille, että "kyllähän teidän nyt on +hyvä pröystäillä flaksillanne, vaan odottakaa, kyllä minä vielä näytän, +minkälainen se oikea morsian on!" + +Suvi nimittäin syvästi halveksi kaikkia valkoihoisia. Hänen mielessään +kangastelivat vain Guinean, Samoan ja Borneon kaunottaret. + + * * * * * + +En ole perehtynyt amerikkalaisten miljoonapohattojen elämäntapoihin +turistimatkoillaan. Meitä kuitenkin pidettiin Berliinissä täysiverisinä +amerikkalaisina, — silloin eivät jenkit vielä olleet sodassa +saksalaisten kanssa, — ja tätä uskoa tukeaksemme vaihdoimme silloin +tällöin jonkun vaivoin opitun englanninkielisen sananparren, kuten +"thank you", "knock out", "never mind" ja muita sellaisia, joilla +näytti olevan valtava reklaamivoima. Myös puhuimme Chicagosta ja +"Friskosta" yhtä tuttavallisesti kuin berliiniläinen juttelee Zoosta, +Charlottenburgista tai Wannsee'stä. + +Tämä amerikkalaistumisemme oli kuitenkin vähällä tulla minulle +rahallisesti kohtalokkaaksi, — jos nimittäin mukanani olisi ollut +valtakunnanpankin shekkikirja. — Ohimennen sanottuna ei sellaista ole +vielä koskaan uskottu haltuuni. + +Kerran näet, istuessamme hotelli Skandinaviassa Friedrichsstrassen +varrella, tarttui eräs seuralaisistamme käsikynkkääni, johti minut +viereiseen huoneeseen ja mitä hurmaavimmin ilmein lausui: + +"Geben Sie mir eine Million, dann bin ich glücklich." + +Valituin sanoin ilmoitin hänelle aina pitäneeni johtotähtenäni +periaatetta, joka lupaa antajalle suuremman autuuden kuin ottajalle +ja olisin sen perusteella mielelläni täyttänyt hänen vaatimattoman +toivomuksensa; vaan koska nyt matkakassani ei enää riittänyt Tukholman +pilettiinkään, englantilaiset viranomaiset kun pidättivät kaikki +Amerikasta Saksaan saapuneet rahalähetykset, en ikäväkseni voinut +täyttää tätä pyyntöä. + +Molemminpuolinen pettymys oli ilmeinen. + +Rauhan tultua lupasin kyllä muistaa häntä ja — tässähän olen nyt +lupaukseni täyttänyt. + + * * * * * + +Huhtikuun yhdeksäntenätoista lyötiin sitten Sassnitzissa leimat +passeihimme, ja olimme siis esteettömiä matkustamaan. Mutta vaikka +laivan lähtöaika oli käsissä, pyysi satamakomendantti meitä asuntoonsa +Rügenin hotelliin, vihjaisten, ettei lautta lähde ilman hänen +määräystään. + +Hotellissa kertoi hän, että pari tuntia sitten oli englantilainen +vedenalainen upottanut erään rahtilaivan sataman suulla. Nyt odotettiin +torpeedoveneitä lautan saattueeksi, ja arveli hän niiden saapuvan +kolmen tunnin kuluttua. Heikkohermoisten matkustajien takia oli tapaus +kuitenkin pidettävä salassa, ja oli hänenkin, satamakomendantin, +uteliaiden kyselyjä välttääkseen, pysyteltävä poissa laiturilta. + +Iltapäivällä lautta sitten lähtikin kahden torpeedoveneen saattamana +eivätkä vihamieliset vedenalaiset enää häirinneet matkaamme +Trelleborgiin. + +Viikon kuluttua olivat kiireellisimmät asiamme kotimaamme kanssa +järjestetyt, joten saatoimme ilmoittaa etapin päällikölle, tohtori +Gummerukselle, että nyt pojat taas lähtevät sotaan. Hänelle oli +kuitenkin saapunut viesti, joka tiedotti Willekeisarin määränneen +koko kurssimme lakkautettavaksi. Jonkun korkean sotaministeriön +virkailijan vastuulla sitä kuitenkin keisarin tietämättä jatkettaisiin +toistaiseksi, vaan raja oli ulkopuolellaolijoille tyystin tukossa. +Gummerus kehoitti meitä kuitenkin odottelemaan, sillä toiveita oli, +että kurssia piankin laajennettaisiin ja oppiaikaa jatkettaisiin. + +Mielellämmekin olisimme Tukholmassa odotelleet vaikka pitemmälti, vaan +elämä vaati siellä paksumpaa povitaskua kuin minkä me omistimme, joten +tohtorin tiedonanto saattoi meidät sangen murheellisiksi mieleltämme. + +Muistimme silloin, että meillä oli varsin huomattavia tuttavuuksia +Kristianiassa. Olihan siellä Nansen, kuuluisan retkeilijän veljenpoika, +oli tuomari Leif Rode sekä hotelli Nobelin nuorempi omistaja +Jens Skjerve, joihin pari vuotta aikaisemmin olimme tutustuneet +soutukilpailuissa Helsingissä. + +Arvelimme tällaisten herrain voivan hommata meille jotain työtä ja +päätimme siis Suven kanssa matkustaa Kristianiaan. Oikki oli ennen +rajan sulkeutumista kerinnyt livahtaa Saksaan. Minulla alkoi jo +häämöittää mielessäni kiiltävät napit ja kultaiset kaluunat toimiessani +jossain Kristianian hotellissa ulosheittäjänä. Suvi taas arveli +paremmin soveltuvansa konttoripäälliköksi sellaiseen konttoriin, missä +on paljon konekirjoittajia. + +En tiedä, oliko syy räntäsateisen sään vaiko mieleni apeuden, ettei +Norjan pääkaupunki ensinäkemältä vaikuttanut puoleensavetävästi. +Vuorienväliseen vuononpohjukkaan puristautuneena olivat rautatieaseman +läheiset kadut harmaine rakennuksineen varsin pikkukaupunkimaisia, ja +siellä kuulemani kieli oli kuin savonmurteella haastettua ruotsinkieltä. + +Vasta kun muutamia päiviä olin nälkäisenä vaeltanut sen laidat kuin +keskustankin, havaitsin sen hyvinkin soveltuvan pääkaupungiksi. +Uudemmassa kaupunginosassa ovat kadut leveitä ja siisteys miltei sama +kuin Helsingissä. Katuyleisöllä on melkoisen kehittynyt nyrkkeilytaito. + +Erikoisen kiintoisa oli kaupungin viisikilometrinen satama, jossa +näimme kymmenittäin suuria valtamerenjättiläisiä. Niistä purettiin +laitureille äärettömiä tavaramääriä, ja tätä katsellessamme saimme +mekin oikein siirtomaatunnun. Rantakrouveissa olutlasin ääressä +kertoivat vastapalanneet ahavoituneet merimiehet mielenkiintoisia +juttuja polyneesialaisista kaunottarista, ja me maakravut osoitimme +niin suurta mielenkiintoa kertomuksiin, että useinkaan emme muistaneet +maksaa olutlasiamme, vaan jäi se kertojan tehtäväksi. + +Näihin rantakrouveihin jouduimme poikkeamaan useinkin, sillä +Kristianian ilmasto on niin oikullista, että kirkkaimmankin aamun +jälkeen voit neljä ja viisikin kertaa päivässä saada roimasateen +niskaasi. Kun meillä ei ollut sateenvarjoa, olimme pakotetut +turvautumaan erinimisten kylttien suojaan. + +Karl Johansgadella havaitsin siellä täällä tauluja, joissa +varoitettiin: "Älä sylje katukäytävälle." + +En aluksi käsittänyt tällaisen kiellon tarkoituksenmukaisuutta, +katukäytävät kun olivat kauttaaltaan likaisen lumisohjun peitossa, +joten mielestäni sinne olisi voinut haitatta syleksiäkin. Vasta +myöhemmin käsitin, mistä tällainen ankara määräys oli aiheutunut. +Norjalainen rahvas näet pureksii vuosittain muutamia tonneja tupakkaa +tai käyttää sitä nuuskan muodossa joko ylä- tai alahuulessaan. + +Tupakanpolttajan huomattavana ulkonaisena tunnusmerkkinä on kauniisti +kiemurteleva, sininen sauhu, jotavastoin pureksija jättää jälkeensä +voimakkaasti ruskeallevivahtavan, pitkänomaisen syljen. + +Jos nyt siis jostain mielihalusta tai muusta syystä Karl Johania +mitellessäsi kertyisi suuhusi enemmälti vettä, jota et halua +sieltä nielemällä poistaa, niin kavahda itsesi, poistu käytävältä +keskikadulle, ja roiskauta sinne tarpeesi, — ettei tarvitsisi tehdä +sen kajaanilaisen kraatarin tavoin, kun hän kundilleen teki housut ja +housuihin tarpeet. + +Tutkittuamme viikon päivät Kristianian liikennettä ja satamaoloja, +havaitsimme eräänä aamuna asunnossamme hotelli Europassa, ettei +matkakassamme sillensä sietänyt enempiä tutkimuksia. Se osoitti 65 +äyrin neton eikä epävarmoja saataviakaan ollut sanottavasti tiedossamme +ja lohdutuksenamme. + +Alakuloisina kävelimme automaattiin, jossa omaisuudestamme uhrasimme +virkistävään olutlasiin ja antiikinnäköiseen voileipään viisikymmentä +äyriä. Senverran jäi sentään äyrejä taskuun, että saimme kulkea +koirilta rauhassa. + +Matkamme päämääränä oli elämää uhkuva satama, mutta huomasimme +kadunnurkassa jo aikaisemmin mainitsemani Nansenin erään naisihmisen +seurassa. Kuin varjot vaelsimme kilometrittäin katuja heidän järjissään +toivoen Nansenin jäävän yksin, jolloin tietysti iskisimme häneen +kuin sudet saaliiseensa. Iloksemme he sitten yliopiston kulmassa +hyvästelivät, ja Nansen kääntyi kotiinsa Drammensvej'lle. + +Jälleentapaamisemme oli aluksi sangen sydämellinen, sillä vanhat +muistotkin jo velvoittivat. Mutta kun Suvi käänsi puheen siihen asiaan, +joka meidät oli saanut matkalle, muuttui duuri molliksi. + +"Kuinka sinä uskallat kertoa minulle tällaista, vaikka tiedät +englantilaisen syntyperäni?" kysyi hän. + +"Katsotko sinä siis, että englantilainen ja ryssä on sama meidän +silmissämme? Mehän tappelemme ryssää vastaan vapautemme puolesta, +emmekä suinkaan kanna vihan kaunaakaan sinun englantilaista äitiäsi +kohtaan." + +"Minä täydellisesti kannatan teidän vapauspyrkimyksiänne kuten kaikki +englantilaisetkin, mutta nythän te joka tapauksessa taistelette +saksalaisten riveissä, enkä minä niinollen voi ryhtyä mihinkään +toimenpiteisiin hyväksenne." + +"Onko Englanti suurista puheistaan huolimatta koskaan vielä pannut edes +tikkua ristiin Suomen vapauden puolesta? Olisi kait sen mielellään +tehnytkin, jos meidän maakamaramme sisältäisivät Klondyken kultasuonia +tai Kapmaan timanttiaarteita: silloin kyllä kuulisi Suomen saloilla +engelskaa muittenkin kuin turistionkijain piipunraosta. — No, ei sitten +muuta, fare well." + +"Muistakaa, että ystävyytemme tähden ei tämä juttu kulje minua +etemmäksi. — Tarvitsetteko rahaa?" + +"Kiitos, emme; sitä on meillä kylliksi." (15 äyriä.) + +Käännyimme jo palataksemme kaupunkiin, kun hän huusi jälkeemme: + +"Kun sentään lähemmin ajattelen asiaanne, on se varsin +mielenkiintoinen. Voisimmeko tavata iltapäivällä Grandissa puhuaksemme +siitä?" + +"Sopii meille mainiosti." Taas tulivat ne 15 äyriä mieleeni; — ei +niitten varaan voi Grandin kohtauksia järjestää, siellä maksoi jo +pjolteri 75 äyriä. Luottavaisina päätimme sentään taivaltaa pitkin +kohtalon osoittamaa, vaikka viitoittamatonta tietä. + +Kun ensimmäisen kohtauksemme tulokset entisten ystävien kanssa olivat +niukanlaiset, päätimme hetimiten tehdä uuden kokeen. Vapisevin sydämin +ja tyhjin vatsoin nousimme hotelli Nobeliin — olin niin hermostunut, +etten muista enää kerrostakaan — ja pyysimme tavata nuorempaa herra +Skjerveä. Hienostoon tottuneeseen palveluskuntaan teki minun sakettini +sekä hotelli Europassa sängynpatjojen välissä prässätyt housunlahkeeni +huomattavan vaikutuksen, jonka huomasimme lakeijain vähemmän +kohteliaista kumarruksista. + +Heti saapui lukusaliin, jossa odotimme, hotellin isäntä ja ryhtyi +keskusteluun kanssamme. Pian oli hänellä selvillä kansallisuutemme +ynnä tuttavuussuhteemme poikansa kanssa, ja siinä tuokiossa oli hän +myös saattanut meidät ruokasaliin aamiaispöytään, jonne samalla saapui +Skjerve junior. + +Ellei ole kysymys jostain kuuluisasta tutkimusmatkailijasta tai +lähetyssaarnaajasta valmistetusta ateriasta, jonka vääräsääriset +mustanahat ovat syöneet, ei juuri kannattaisi puhua tällaisen +tavallisen kuolevaisen aamiaisesta. Kun sentään tämä aamiaisemme — +samoinkuin niin monet muut siellä nauttimamme — oli siksi herkullinen, +etten senjälkeen ole omilla varoillani kyennyt sellaista itselleni +hankkimaan, vaatii luontoni mainitsemaan, että jokapäiväisen leivän +lisäksi siellä nautittiin vadillisittain tuoreita hummereita, +ostereita sekä pikkusormen mittaisia kravuntapaisia nilviäisiä monine, +kuhunkin laatuun soveltuvine viineineen. Moniaita päiviä vierähti +taas, ja auliin isäntämme järjestämissä tilaisuuksissa tutustuimme +yhä lähemmin Kristianiaan ja sen ympäristöön. Teimme hiihtomatkoja +Holmen- ja Voksenkollenilla, kävimme tarkastamassa ylioppilaskunnan +soutuklubin in- ja utriggarit ja paahtavina huhtikuun päivinä +soutelimme puolialastomina utriggarilla Kristianian vuonoa pitkin, +poikin. Yliopistolla kävimme kuuntelemassa erään intialaisen tohtorin +esitelmiä, ja eräänä iltana saimme kutsun ylioppilastanssiaisiin. +Tanssiaisten loppupuolella eksyin jotenkuten Suvesta ja menin +tavalliseen aikaan siivosti hotelliimme. + +Aamulla herätessäni havaitsin Suven seisovan suuren peilin ääressä, ja +kuulin myös vakaumuksella lausutut sanat: + +"Ei meittiä nyt juuri voisi kutsua kuin huononpuoleisen epäjumalan +kuvaksi." + +Hartaasta pyynnöstäni kertoi hän käsittämättömästä syystä joutuneensa +eripuraisuuteen jonkun aivan ventovieraan kanssa Café Boulevardin +edustalla. Asia oli tietysti ratkaistava ritarillisesti nyrkeillä, vaan +kun riitakumppanilla nähtävästi oli muitakin kiireellisiä hommia, ei +Suvi kerinnyt edes kunnolla käärimään takinhihojaan, kun hän jo suuteli +katua, ja erotuomari olisi saanut laskea kymmeneen. — Luulen muuten +Suven siinä sanoneen sen entisen nyrkkeilijän tapaan — maatessaan +matolla ja erotuomarin lukiessa sekunteja, että "saat lukea vaikka +tuhanteen, vaan minä en nouse tästä, ennenkuin tuo hampuusi lähtee pois +näitten nuorien sisäpuolelta." + +Kahdeksan kolausta hän muistaakseni laski saaneensa yläpäähänsä. + +Viihdyimme erinomaisesti kristianialaisten ystäviemme vieraina, mutta +tarkoituksemmehan oli alunpitäin ollut päästä omille jaloillemme. +Ulosheittäjän virkaa, joka minulle olisi niin hyvin soveltunut, siinä +hommassa kun jo pienellä irvistyksellä voi säästää tarpeettomia +liikkeitä, en yrityksistäni huolimatta ollut onnistunut hankkimaan. + +Tuomari Rodelta saimme kuulla, että viitisen kilometrin päässä +kaupungista asui metsänhoitaja Kildal, joka aikaisemmin oli toiminut +Suomessakin, muistaakseni Kemiyhtiössä. Nyt hoiteli hän parooni +Løvenskjoeldin metsiä Kristianian lähistöllä. + +Toukokuisena aamuna kävelimme sitten hänen luokseen työnhakuun. + +Esitin itseni, ammattini ja asiani. + +"Ikävä kyllä, en voi nyt järjestää minkäänlaista työtä +teidänlaisellenne miehelle", oli vastaus esitykseeni. + +"Eikö ole halonhakkuuta?" kysyin. + +"Mitä, tekö halonhakkureiksi?" + +"Kyllä vainen, jos Norjassa vielä halkoja poltetaan." + +"No siinä tapauksessa painukaa kiireen vilkkaa Hakedaliin työnjohtajani +Øienin luo. Hän kyllä järjestää teille töitä. Tai odottakaapas; minä +lähden itse mukaan. — Milloin voitte lähteä?" + +"Vaikka heti." + +"Lähdemme siis huomenaamuna Bergenin junalla. Tapaamme asemalla." + + * * * * * + +Muistellessani nyt myöhemmin Hakedalin viihtyisää tunturilaaksoa, +vertaan sitä aina mielessäni "Kristiina Lauritsantyttären" maisemiin, +vaikkakin seutua halkova Bergenin rautatie rikkoo tunturimatkailijan +tunnelmaa. + +Meille oli sentään kiemurteleva, vuoria kiipeilevä ja vähän väliä +tunneleitapuhkova rata varsin tervetullut, saapuessamme Hakedaliin +kirvein ja sahoin varustettuina. Laaksossa vihersivät koivut jo +hiirenkorvalla, mutta jokiuomaa sivuavan Varingskollenin rinteitä +peitti vielä metrinpaksuinen hanki, ja senvuoksi olimme varanneet +suksetkin matkaamme. + +Ensimmäisinä päivinä luovutimme tukkeja englantilaisille. Niitä +kuljetettiin Ranskan rintamalle juoksuhautoihin, ja piirusta, josta +puoli vuotta sitten saatiin 75 äyriä, maksoivat engelsmannit nyt 5 +kruunua. Kelpasi silloin olla metsänomistajana Norjassa. + +Luovutuksen päätyttyä ryhdyimme halonhakkuuseen, vaikkei siitä paljon +jälkeä syntynyt. Suven saha oli aina epäkunnossa, ja viikon kuudesta +työpäivästä käytti hän kolme sahansa viilaamiseen. Työ ei oikein +lyönyt leiville, ja kun metsänvartija Øien kysyi, haluaisimmeko lähteä +tukinvieritykseen, oli tarjottu "ylöspanijan" virka minulle tervetullut. + +Suvelle olisi halonhakkuu ollut mieluisampaa työtä, koska murahteli +kuin itsekseen: + +"Mitäs se tällainen komento on, kun määrätään työstä toiseen? +Kunnolleen ei ole saanut vielä sahaansa kuntoon, ja nyt pitää lähteä +vesihommiin." + +Sanoin, että hän puolestaan sai viilata sahansa vaikka hampaattomaksi, +minä kuitenkin lähden uittoon. Jotakin kuulin vielä "määräämisvallasta" +ja "luulee olevansa jotain." Rauhassa sitten sentään keräsimme +kamppeemme ja siirryimme ylemmälle jokivarrelle. + +Asunnoksemme saimme jokitörmälle laudoista rakennetun siistin majan. +Kolmantena huonekumppanina asui siellä eräs työnjohtaja, vanhapoika. +Vaikkakin jo oli keski-ikäinen, jaksoi hän yökaudet tanssia +Folketshusilla, ja vasta kun kylänkauppiaan kukko kiekaisi ensimmäisen +herätyshuutonsa, saapui hän kämpällemme. Jo kilometrin päästä kuului +kimeä laulunsa: + +"It's a long way to Tippariiriii — — ——", ja jatkui sitä koko +riisuutumisen ajan, kunnes unen valta voitti. + +Mies ei tupakoinut, ei käyttänyt nuuskaa huulessa, ei myöskään +kallistanut lasia. Siitä huolimatta viihtyi hän kaikissa seuroissa, +tanssitti iltamissa kaikki tytöt ja kotiin tullessaan taas herätti +meidät: "— — — long way to Tippariiriii — — ——". + +Vakavasti sanoin hänelle, ettei sinne niinkään pitkälti ole, jos +tällaista menoa jatkat yökaudet, vaan ei hän ottanut sanoistani vaarin. +— Miten lienee miesparan käynyt! — — + +Tukinuitto alkoi täydellä voimalla, ja aamusta iltaan jylisivät jyrkät +ahteet tukkien vieriessä vuolaaseen virtaan. Lämpimän toukokuunauringon +paahtaessa sulivat tunturien valkovaipat ja ylämaiden järvien rantajäät +valuttaen kohisten talvelliset kahleensa Hakedalin 15 metrin korkuiseen +äkkijyrkkään putoukseen. + +Vaikka norjalainen onkin kuin luotu merimieheksi, en heidän joukossaan +sentään tavannut suomalaisen veroista pölkyllätanssijaa. Kapeat ja +vuolaat joet eivät anna siihen tarvittavaa tottumusta. Minäkin, joka +harjoitustöissämme Parkanossa upposin keskimäärin 15 kertaa päivässä, +löin laudalta uittosakimme miehet. + +Toukokuun loppupuolella saapui kaksi valtionmetsien edustajaa katsomaan +vastavalmistunutta tukkiränniä ylimmillä tuntureilla. Metsänhoitaja +Kildal kehoitti meitäkin mukaan retkelle, se kun varmasti tarjoisi +kiintoisia nähtävyyksiä. + +Kahdella autolla tulimme jokivartta seuraavaa maantietä pitkin +Harestuen-nimiselle järvelle, josta alkoi jalkapolku aina yhä ylöspäin. +Järven rannalla poikkesimme huvilanmalliseen metsänvartijan asuntoon. +Minulta kysyttiin, minkälaisia Suomen valtionmetsien metsänvartijani +asunnot ovat, ja täytyi häpeäkseni tunnustaa, etteivät ne juuri näin +hienoja ole. Niissä on pirtti ja kamari; edellisessä hallitsevat +russakat, jälkimmäisessä luteet. + +"Eihän meilläkään toki kaikkialla tällaista ole", sanoi kysyjä ja +kertoi jutun eräästä englantilaisesta, joka oli tullut ampumaan metsoja +soitimelta. (Norjassa on metsojen ampuminen keväällä sallittu). Kun hän +palasi matkaltaan ja kysyttiin, montako hän oli ampunut, vastasi hän: + +"Minä olen vanginnut —— ——" sitten selattiin sanakirjaa, "—— — viisi +kirppua." + +Sitten he halusivat tietää, kuinka suuria viljelyslohkoja yleensä +kuuluu Suomen valtionmetsänhoitajien virkataloihin, mutta minä näin +jotain mielenkiintoista pihamaalla ja poistuin sinne. Enhän ilennyt +tunnustaa, että valtio, jonka metsät antavat noin 80 % koko maan +viennistä, ei jaksa rakentaa kaikille metsiensä hoitajille edes +virkataloja, vaan saavat useimmat asua kuin renkipojat, ja monasti on +sellainenkin asunto tiukassa; tiesinhän sen omasta kokemuksestani. — +Mitäs tämän jälkeen voidaan enää puhua viljelyspalstoista. + +Nousimme siitä tunturille. Matkalla oli ensin parin kilometrin nousu, +sitten järvi, taas nousu ja järvi ja ylimpänä vielä järvi. Ylimmällä +järvellä vallitsi arktinen ilmasto, ja puolimetrisellä jäällä ajettiin +hevosilla tukkeja koskenniskaan, tukkirännin alkupäähän, jossa +vedenpinta jo pyöräytteli silmiään. + +Valtava oli katsella tämä 850 metrin pituinen tukkiränni. Paikoin kulki +se puittenlatvojen tasalla, paikoin hipoi taas maata aina rotkojen ja +nousujen mukaan. Huikean kyydin siinä tukit saivat, ja sydäntä kutkutti +tunne kehoittaen hyppäämään pölkyn selkään ja laskemaan sileän mäen. +Möljän selkä oli sentään turvallisempi. + +Metsänhoitaja Kildal oli nähtävästi puhunut puolestani vieraillemme, +metsähallituksen herroille, koskapa toinen heistä illalla yläverannalla +kahvia juodessamme ilman valmistavia keskusteluja ilmoitti, että +saisin paikan valtion metsissä, Trondjemin läänissä toimitettavissa +metsänarvioimistöissä. Onneksi vaiko onnettomuudeksi olimme kuitenkin +aamulla saaneet Tukholmasta kirjeen, jossa Gummerus kertoi pääsyn +leirille olevan taas vapaan, joten voisimme palata milloin vain. Ellei +sitä kirjettä olisi saapunut, hoitelisin kenties vieläkin Norjan +kruununmetsiä. + +Kovasti piru kuiskutteli korvaani, että "jää tänne, jää tänne", vaan +minähän taas en jäänytkään. Kiitin tarjouksesta ja minua kohtaan +osoitetusta huomaavaisuudesta maanpakolaisena, mutta koska tehtävämme +vaativat meitä toisaanne, en ikäväkseni voinut ottaa tarjottua paikkaa +vastaan, kun viikon lopulla jo oli aikomuksemme matkustaa. + +Vaikka emme sanallakaan olleet kosketelleet matkamme tarkoitusta ja +päämäärää, vaistosivat he nähtävästi jotain sinnepäin, sillä keskustelu +liikkui pääasiallisesti Saksan asioissa. Erikoisesti huolestutti heitä +saksalaisen metsänhoitajakunnan kohtalo, josta jo siihen — toukokuuhun +1915 — mennessä oli rintamalla kaatunut noin 45 %. Saksassa olivat +kaikki metsänhoitajat jääkäriupseereita joutuen siis uhatuimmille +rintamaosille, ja siitä johtuivat nämä suuret tappiot. — Meillä täällä +Suomessa ovat asiat vähän toisin. Jokainen, joka on käynyt esimerkiksi +Räävelissä, pitää itseään jääkäriupseerina, ja metsänhoitajat ovat dipl +—. No, olkoon sanomatta. + +Puoliyön korvissa kehoittivat harjoitustöitään suorittavat +metsänhoidonkandidaatit Jakobsen ja Meyer lähtemään mukaansa tunturille +metson soitimelle. Kävelimme keskijärvelle saakka, mutta kun minulla +ei ollut puukkoa pitempää tappoasetta, en viitsinyt lähteä tuntureita +rämpimään, vaan jäin nukkumaan kosken lähellä olevaan latoon, jonka +oven edustalla roihusi tukkilaisten nuotio. + +Lienenkö nukkunut tunnin verran, kun jo heräsin kovaan hälinään. +Senverran sain puoliunissani selville, että läheiseen koskeen on +syntynyt suuri ruuhka, joka voidaan purkaa vain räjäyttämällä. Siihen +tarvittava dynamiitti oli säilytettynä ladossa, vaan nyt ei sitä +löydetty mistään. + +Olin nähnyt tarpeekseni tukkiruuhkia, joten käänsin kylkeä ja nukuin +uudelleen, kunnes joku alkoi nykiä pehmeätä päänalustani huutaen: + +"Täällähän se on. Tämä peijakas on ottanut dynamiitin tyynykseen." + +En viitsinyt ilman tyynyäkään nukkua ja läksin katsomaan pamausta. Kun +Jakobsen ja Meyer samalla saapuivat tuloksettomalta metsästykseltään, +laskeuduimme Harestuenin metsänvartija-asunnolle pehmeämmille vuoteille. + +Kolme päivää sen jälkeen olimme Suven kanssa matkalla Tukholmaan. +Hakedalin kaunis laakso ja siellä kohtaamamme ihmiset eivät sentään +noin vain jääneet mielestämme. Vielä unissanikin junavaunussa olin +kuulevinani huonetoverimme kimeän: + +"It's a long wejjjj to Tipparii-riii — — —" + + + + +ALOKKAITA JA LOMALLAOLIJOITA TUKHOLMASSA. + + +Tukholmaan saavuttuamme kuulimme, etteivät asiat vielä olleetkaan +lopullisesti selvinneet, vaan saisimme yhä jatkaa odotustamme. +Ratkaisevan päätöksen piti kuitenkin tulla aivan lähipäivinä. + +Sinne oli silloin jo kerääntynyt melkoinen joukko meikäläisiä, +niinhyvin lomalle saapuneita kuin alokkaiksi pyrkijöitä. Useita +tapaamiani lomallaolijoita en myöhemmin enää koskaan tavannut leirillä. +Heiltä oli nähtävästi sisu loppunut tykkänään, ja aikansa Tukholmassa +rähjättyään painuivat kuka minnekin. Jo pikaisestikin muistellen +vilahtaa mielessäni kymmenkunnan entistä pfadfinderiä, jotka livistivät +tiehensä ja jättivät kesken alkamansa työn. Itsepähän häpeänsä +tuntenevat. + +Siellä tapasin myös erään jo gruppenführeriksi ylennetyn tupatoverini, +L:n, jolla nähdäkseni olisi ollut suuretkin edellytykset sotilasuralla. +Hän oli jostain syystä suutahtanut koko pfadfinderijoukkoon, jonka +vuoksi pyysi lomaa Tukholmassa käydäkseen. Sieltä suoristaan painui +Englantiin ja otti pestin armeijaan. Kolmisen viikkoa äkseerattuaan +karkasi espanjalaisella laivalla Välimerelle ja sieltä Sweitsiin. +Miehen myöhäisempiä vaiheita en tunne. — Tehköön koira kunniansa hänen +kohdallaan. + +Huokeitten hintojensa takia valitsimme Tukholmassa asunnoksemme +kaatumaisillaan olevan hotelli Frankfurtin Skeppsbrolla. Toivon, että +se nyttemmin on jo kaatunut. Eihän siellä juuri muut hirvinneet asua +kuin meikäläiset, mutta kun kahdenhengen huoneen sai puolellatoista +kruunulla vuorokaudessa ja alakerran usvaisen pimeässä ruokasalissa +melkoisen aterian 75 äyrillä, kelpasi se meille hyvin kortteeriksi. + +Kokonainen ryhmä meitä sinne kertyikin, puolet pfadfindereitä, toinen +puoli alokkaita. Päivisin annoimme alokkaille opastusta jalossa +sotataidossa. + +Vaikka kohtelu hotelliväen puolelta oli kutakuinkin moitteetonta, +sattui kuitenkin kerran isännän ja erään lomallaolijan välillä +vallan vähäpätöisestä asiasta riita. Se ei päättynyt suureen ja +äänekkääseen sanatulvaan, kuten berliiniläisten ajurien jokapäiväiset +ja katuelämälle niin kauniin leiman antavat riidat, vaan tässä isäntä +rohkein ottein kävi miehemme takinrinnuksiin aikoen ilmeisellä +mielihalulla heittää hänet ulos. + +Teko oli kuitenkin liian uskallettu, ja seuraavassa hetkessä tunsi +isäntä periskoopeissaan kivääriotteissa kovettuneiden nyrkkien +ominaisuuksia vaipuen nopeammin kuin tavallinen henkilöhissi neljännen +kerroksen portaita alas. + +Alokas Hakkila, joka aikaisemmin oli Suomessa toiminut +rikosasiainkomissaariona, nuhteli vakavasti asianomaista pfadfinderiä +ja sanoi, että tästähän tulee nyt aivan mahdottomia, vaan sai +näyttämötaiteellisella kädenhuiskauksella annetun ylimielisen +vastauksen: + +"Ol' vait', kyll' minä ain' näiss' hotelliloiss' klareeraan. Jos ei muu +auta, niin tyrkkään koko tään rötöksen nurin." + +Kumma kyllä, ei isäntä turvautunut esivallan apuun. Saapui +iltahämärissä huoneeseemme lauhkeana kuin kotieläin ja kysyi, millä +tavoin voisi poistaa silmiinsä ilmestyneet mustat renkaat. + +Muuan pfadfinderi, joka ei tiennyt aamullisesta tapauksesta mitään, +kysyi puolestaan, onko isännällä tapana valvoa myöhään iltaisin +ja selitti yövalvomisen vahingollisuutta varsinkin pimeämmissä +kaupunginosissa. + +Itse pääsyyllinen, joka asiantuntemuksestaan päättäen oli itsekin +kokenut mustia renkaita, selvitti auliisti, että "huomenna muuttuu +väri kredliiniseksi, ylihuomenna viheriävän vivahteiseksi ja torstaina +tiilenpunaiseksi. Kun senjälkeen ilmestynyt keltainen pohjaväri alkaa +haihtua, tulee terveen ihon loiste — mikäli sitä isännällä on — esille. +Sunnuntaina voi isäntä kyllä huoletta mennä kirkkoon." Talon puolesta +tarjotun olutlasin ääressä asia sitten painettiin villakoriin. Emme +kuitenkaan malttaneet olla lausumatta halveksumistamme osoitetun +töykeän kohtelun johdosta ja ilmoitimme muuttavamme toiseen hotelliin, +ellei kohtelu parane. Isäntä lupasi korvata erehdyksensä ja alentaa +vuokria 25 äyrillä huonetta kohti. Kotvan keskusteltuamme hyväksyimme +yksimielisesti tehdyn ehdotuksen, ja senjälkeen minäkin, Hasselströmin +kanssa yhdessä asuen, maksoin toisen kerroksen parhaimmasta huoneesta +vain kruunun ja neljänneksen vuorokaudessa. + +Sattuihan sitä yhtä jos toistakin sotaintoisten miesten kesken. +Kerrankin aamuyöllä Gustaf Adolfin torilla yllytimme Mäkisen ja +Hakkilan ilmitappelukseen, jossa Hakkila nyrjäytti jalkansa, ja +saimme kantaa hänet hotelliimme. Vuoroon nilkkaa sitten hieroimme +ja vähistä rahoistamme saimme uhrata monet äyrit suonisalvoihin ja +kaikenlaatuisiin tippoihin. + +Kerran taas Bernsin ravintolassa jouduimme samaan pöytään neljän +ruotsalaisen kanssa. Yksi heistä oli luutnantti ja kolme alipäällystöön +kuuluvaa, kaikki tosin reservissä ja siviilipuvuissa. Koko yön +juttelimme sotaisista tapahtumista, ja kun kesäaamun ensimmäinen +säde osui kuistin lasiruutuun, ja tarjoilijat sangen vastahakoisesti +toimittivat tilauksemme, vaati tilanne mielestämme jonkunlaisen +sotaharjoituksen. + +Birgerjarlinkadun alkupäässä oli katukäytävälle kaadettuna sylen verran +koivuhalkoja kulkijain haitaksi. + +Pidettyäni lyhyen kansantaloudellisen esitelmän, jossa erikoisesti +painostin sitä seikkaa, ettei näin kesäkuumalla kannata polttaa +koivuhalkoja, vaan on viisainta käyttää ne maanpuolustuksen +hyväksi, otimme kukin halon olallemme, ja luutnantin, nuoremman +kreivi Hamiltonin toimiessa komentajana marssimme keskikatua pitkin +hänen asunnolleen. Vastasaatuja aseitamme emme suinkaan jättäneet +porttiholviin tai porraskäytävään, kuten keskiaikaiset ritarit tekivät, +vaan aselajillemme uskollisina kannoimme ne kreivin salonkiin. + +Suuren, isänmaallisen ja osittain sotaisen tunteen vallitessa +lauloimme ensin seisoalta pianon säestyksellä kaikkien kolmen maan +kansallishymnit. Senjälkeen etsimme kreivin piironginlaatikosta monta +hockeykilpailuissa voitettua pokaalia, ja ohjelmassa seurasivat +"Porilaisten marssi", "Här är gudagott" y.m. kunnes alemman kerroksen +asukas puhelimitse varsin äreässä äänilajissa pyysi, että herra kreivi +pitäisi hiukan pienempää ääntä. + +"Mutta enhän minä ole avannut suutani koko aikana, tahtia olen vain +lyönyt hiljalleen", vastasi isäntämme. + +"No lyökää niitä toisia sitten 'på käften'", kuului ääni, ja puhelin +lyötiin lukkoon. + +Meistä olisi miltei jokainen halunnut keskustella puhelimessa, vaan +kun siellä ei kukaan enää vastannut jyrkimpiinkään kysymyksiimme, +poistuimme syvästi loukkaantuneina koko lokaalista. Halot otimme +tietysti mukaamme, järjestäydyimme sotilaallisesti ja luutnantti +komensi: "Framåt mars, vänster om, suuntana Mälar." Mälarin +rantakallioilla vietimme sitten ihanan aamupäivän. + +Kaupungin poliisi suhtautui hymyillen sotaharjoitukseemme. Kreivi oli +nähtävästi tuttu viranomaisille. + +Muulloinkin osoitti tukholmalainen poliisi sellaista suopeutta ja +ystävällisyyttä, että sen perusteella saattoi päätellä hänen omaavan +suhteellisesti suuremman määrän ihmistuntemusta kuin helsinkiläinen +kolleegansa. + +Lomallelaskettujen joukossa oli muiden muassa musketööri H:m, joka +oli päättänyt ikuisiksi ajoiksi luopua saksalaisesta hegemoniasta. +Silloin emme vielä olleet selvillä hänen mielipiteistään, liikuimme +vain seurassaan kuten toistenkin ihmisten. Vasta kun raja avautui ja +pääsimme matkustamaan, jäi hän petollisesti pois joukostamme. Eräänä +iltapäivänä, luullessaan vapautuneensa koko hommasta, hän humalapäisenä +kovaäänisesti selitti kadulla passikonstaapelille, millä matkoilla +oli ollut, moittien samalla saksalaista sotakomentoa kiirastulta +kehnommaksi. Iltapäiväyleisöä kertyi keskustelua kuuntelemaan, mutta +vaimentaakseen asiaa johti konstaapeli miehen autolla ilmoittamaansa +hotelliin. + +Ajatelkaas! Kadulla julkisesti rähjäävän miehen, joka kaiken lisäksi +puhuu vallan mahdottomia juttuja, vie poliisi hotelliin nukkumaan eikä +suinkaan omiin suojiinsa. Tällaista tapausta ei voisi Helsingissä +odottaa. Siellähän siihen aikaan poliisi, mainetta tavoitellen, +kuljetti avaimenreikää etsivän miehen asuntonsa ovelta puolisen +kilometrin päässä sijaitsevaan putkaan sensijaan, että olisi auttanut +hänet pari kerrosta ylöspäin sänkyynsä. + +H:m sai kyllä nukkua yönsä rauhassa, mutta aamulla toi +kaupunginpalvelija hänelle päivän ensimmäiset, häntä koskevat uutiset, +joissa häntä kehoitettiin hiljaisuudessa poistumaan maasta (huomatkaa, +koko valtakunnasta) kahden vuorokauden kuluessa. + +Ei ollut miehellä paljon valittavaa. Saksaan ei uskaltanut lähteä, +Suomessa vaanivat santarmit, ja jäljellä oli siis joko Köpenhamina tai +Kristiania. Lisäksi olivat miehen ansiomahdollisuudet mitättömät. + +Tanskanmaalle hän sitten kiiruusti painuikin. + +Tapasin miehen viime vuonna Helsingissä: Hän oikaisi Mikonkadun poikki +luokseni ja imelästi hymyillen kysyi: "Kommer du ihåg — — —?" Tarkoitti +niitä Tukholman aikoja. Teki mieleni sanoa hänelle jotain rumaa, vaan +kun ajatukseni juoksu on aina ollut vähän hidas, sanoin vain: "En minä +muista yhtikäs mitään", ja poistuin. + + * * * * * + +Kotimaahan jääneiden omaisten alotteesta syntyi joskus kiusallisia +tilanteita. — Tukholmaan oli saapunut alokas M., joka muiden mukana +odotteli rajan avautumista. Hänen äkkinäinen poistumisensa isiensä +majasta oli herättänyt siellä erikoista huomiota, jonka johdosta hänen +veljensä matkusti Tukholmaan ristiretkentapaiselle käännytysmatkalle. + +Aamulla varhain, M: n vielä nukkuessa hotelli d'Angleterrin dubletissa +huonetoverinsa kanssa, saapui huoneeseen M:n veli ja sanan puhumatta +ryösti tuolinselkämykselle asetetun takin taskusta lompakon, joka +sisällään piti koko matkakassan ynnä edellisenä päivänä valmistetun +saksalaisen passin. M. kyllä heräsi kolinaan, mutta myöhäistä oli enää +tavoittaa ovenraossa ilkkuvaa veljeä. + +Hetkistä myöhemmin tulin hotelliin. Miehet olivat vielä aamupukeissaan, +mielet hirveästi kiihdyksissä. Olihan toki anteeksiantamatonta +sotamieheksi aikovalle hävittää haltuunsa uskottu väärä passi jo +seuraavana päivänä. Rahoista viis, niiden suhteen kyllä selvittäisiin, +mutta uutta passia ei liennyt mennä pyytämään, jotapaitsi mies olisi +asianomaisessa paikassa heti leimattu poliittisesti epäluotettavaksi. + +Pohtiessamme näitä seikkoja soi puhelin, ja siellä veli varsin +ivallisessa äänikerrassa — hän oli nimittäin kanttori ja siinä +ominaisuudessa hallitsi monenlaisia äänikertoja — ilmoitti, että "jos +heti palaat mukanani Suomeen, saat passisi ja lompakkosi takaisin." + +Tuntien uhkauksen voiman vastasi M: + +"Jos heti palautat lompakkoni, voit vielä tavata minua, sillä +iltapäivällä matkustan Saksaan. Passin voit pitää itselläsi, niitä +meillä on tusinoittain." + +Keskustelulla oli odottamamme vaikutus. Vajaan puolen tunnin kuluessa +oli lompakko sisältöineen oikealla omistajallaan, ja veljen ylväs +käytös oli muuttunut alistuvaiseksi kunnioitukseksi. + +Lausuimme hänelle muutamia epäkohteliaita ja halveksumista ilmaisevia +lauseita, jonka ohessa kehoitimme häntä ensi tilassa palaamaan Suomeen +soittamaan uruilla surumarssia ryssille. + + * * * * * + +Avustus, jonka elantoamme varten Tukholmassa saimme tohtori +Hellbergiltä, — alias Gummerus — riitti vain vajavaisesti +ruumiimme vaatimuksiin. Niistä tarpeista, jotka Luteerus luettelee +katkismuksessaan jokapäiväiseen leipään kuuluviksi, voimme saamallamme +avustuksella vaivoin täyttää vain kolme ensimmäistä. Sellaisia kuin +pelto ja lehmäkarja emme toistaiseksi tarvinneet, ja ne kolme viimeistä +olimme jo aikoja sitten jättäneet mielestämme. + +Kun sentään ihmisen mielessä aina elää palava halu +eteenpäinpyrkimiseen, kävelin kerran nälissäni Åttkantenin +tavara-asemalla sopivaa tilaisuutta vaanien. Saketissani kulkien +kyselin noin vaan kuin muina miehinä työmahdollisuuksia ynnä +suuremmanpuoleiselle miehelle maksettavien päiväpalkkojen määriä. + +Läheisessä asema vajassa touhusi eräs lihavanläntä, moitteettomasti +puettu mies jutellen itsekseen pitkiä asioita. Vajan nurkalla ujona +seisten sain tästä yksinpuhelusta senverran selvää, että ymmärsin +"fan"-sanaa käytettävän varsin tiheään. Kun minä siihen aikaan käytin +nimeä Fahnström, menin luonnollisesti vajaan ja kysyin: + +"Minuako täällä niin kaivataan, vai mikä on hätänä?" + +"Sinua juuri; tule hyvä mies auttamaan, kun tämä mahdoton +puolukkatynnyri valuu hukkaan." + +Kolmesatakiloisen tynnyrin kyljestä pursuikin kesäkuumassa makealta +maistuvia puolukoita lattialle, ja mielihyvällä söin niitä kapan +verran. Kun hetkisen olimme sen ääressä hääräilleet, oli vuoto tukittu, +ja tynnyri seisoi päällään satojen muiden vajassa säilytettävien +joukossa. + +Koko tämä valtava määrä oli suomalaista puolukkaa matkalla Saksaan. +Joko ostajan maksukyvyttömyyden tai muiden syiden takia oli se +kuitenkin pysähtynyt Tukholmaan, ja nyt kesän helteessä ratkeilivat ja +ravistuivat astiat toinen toisensa jälkeen. + +Viikon ajaksi sain siinä työmaan, kun vuotavista astioista tavara +siirrettiin toisiin, ehjempiin. Työni tein uskollisesti, mutta +siitä huolimatta sain viisi vuotta sitten haasteen Helsingin +raastuvanoikeuteen, — tosin vain todistajaksi. Minulta vaadittiin +tietoa siitä, kuinka monta tynnyriä oli vuotavaa ja montako ehjää. +Kun en tuntenut koko partian suuruuttakaan, ja kun muistinikin on +vähän hatara, todistin voimieni mukaan ja sanoin, että vaja oli kuin +lahtihuone. + + + + +SOTAOPINTOJA JATKETAAN. + + +Ankarasti näin ahertaen kului aikamme Tukholmassa ohi Juhannuksen, +kunnes vihdoin tuli vapauttava viesti: Saatte lähteä Lockstedtiin. + +Pieni huraus vielä Tukholmassa, ja parin päivän kuluttua nautimme jo +Berliinissä tuoreita luumuja ja kirsikoita. + +Leirille sentään veti mieli — tai paremminkin tyhjä lompakko, kenellä +sellainen vielä oli. Pikimältä tapasin Kekonin ja Tuompon, jotka +kertoivat matkaavansa Suomeen värväämään. Tästä päättäen oli asiamme +siis hyvällä kannalla. + +Niin sumuisena ja pimeänä kuin leiri oli meidät ottanutkin vastaan +ensikerran sinne saapuessamme, yhtä hurmaava ja sieraimia repäisevänä +tervehti se meitä tänä paluuiltanamme. + +Sää oli tyven, ilma kostean helteinen, miltei tropiikkimainen. +Poppelien ja kastanjien levittämä eroottinen tuoksu yhtyi kasinon +orkesterin sävelten kanssa ihanaksi fanfariksi taas alkamallamme +sotilasuralla ja nosti rintamme ainakin puoli korttelia status quo'ta +korkeammalle. + +Viettäessäni ensimmäisen illan paluuni jälkeen Stube 16:ssa +kerroin kotimaamme uutisia, ja useat tarinat sain innokkaitten +"da capo"-huutojen jälkeen toistaa noin parikymmentä kertaa. Kun +luonnollisesti en ollut opetellut näitä kertomuksia ulkoläksyinä, +muuttivat ne joka kerta muotoaan, vaikka sisällys visusti pysytteli +tosiseikoissa, ja siitä kenties johtui niiden yleisömenekki. + +Samassa Stubessa asui muuten erinomainen uniennäkijä ja vielä parempi +niiden kertoja. Kun aamusella puoli kuuden ajoissa aliupseeri oli +mahdollisimman kiukkuisella äänellä ovesta, hihkaissut "aufstehen", ja +muut alkoivat kääntää kylkeään vielä edes minuutiksi, seisoi Pelle jo +sängyssään paitasillaan ja alkoi: + +"Vet ni pojkar, va ja drömde nyss?" + +Sitten seurasi moniosainen kertomus viimeöiden unista, tietysti +vahvasti mielikuvituksen höystämänä — minä en muuten usko, että sellaisia +unia voi katsellakaan, — kunnes koko Stube nauruun pakahtumaisillaan +sai suoritetuksi aamupesunsa, ja joku "dienstfähig" läksi noutamaan +pesukannulla kahvia. + +Vastikään olimme kurssillemme saaneet pari raskasta konekivääriä, +ja minä tunnettuna konemiehenä, — omistinhan parisen vuotta sitten +Fordinkin, — pääsin k.k. osastoon. + +Muuttoni, niin raskas kuin se tupatovereilleni olikin, ei tapahtunut +kommelluksitta. Kantimissa vietimme erojaisia entisen Stubeni kanssa +ja k.k. miesten kanssa samalla kertaa tuliaisia. Perin innostunutta +keskusteluamme jatkaakseni menin kantiinin suljettua Stube 16:iin vielä +kerran lausuakseni jäähyväiset rakkaille tovereilleni. Virkaatekevä +tuparenki, Pikku-Musta otti kuitenkin vaatimattoman jäähyväispuheeni +yrmeästi vastaan ja virkainnoissaan kolautti nyrkillä päähäni. +Entiseltä tupatoveriltani odotin sentään säädyllisempää esiintymistä +ja meninkin sitä pyytämään, jonka johdosta syntyi kilpajuoksu sänkyjen +ympäri. + +Tohtori Salminen, vähäväkisten ystävä, arvasi pienemmän olevan +vaarassa, ja juuri kun kaappi n:o 22 kohdalla olin saavuttamaisillani +Pikku-Mustan, ehätti hän väliin. Kiivaudessaan lähetti hän nyrkkinsä +pääkuortani kohti, vaan liian korkealla tähtäimellä, joten peukalo +sattui puiseen kaapinreunaan kääntyen tavanmukaisesta asennostaan +jyrkästi viistoon. + +Sovinnossa sitten peukaloa koetettiin kiskoa paikoilleen ja voidella +sitä kiväärirasvalla; sitä luullakseni pakotti hirveästi. Poistuin +sitten k.k. kämppään mielessäni päätellen, etten enää koskaan avaa +Stube 16:n ovea, siellä kun ei saa pitää edes jäähyväispuhetta. + + * * * * * + +Konekiväärijoukkue oli muuten pataljoonamme valituinta ainesta, sen +kermaa. En puhu yksinomaan itsestäni, olihan siellä paljon muitakin, +joilta voi asiata tiedustella, jos nimittäin joku epäilisi lausuntoni +todenpitäväisyyttä. + +Stubessa saimme ensimmäiset alkeet konekiväärin tekniikassa. +Taktillisia harjoituksia johti eräs Off. Stellvertr. sangen +humaanisesti. Harjoituskentällä, puolisen kilometriä kasarmeista, oli +pari hehtaarin suuruista istutettua kuusimetsikköä. Sinne aina aamuisin +teimme uhkarohkeita hyökkäyksiä, ammuimme äänettömästi ja kovalla +huudolla valtasimme jommankumman näistä metsäsaarekkeista. + +Tuulensuojaiselle sivulle, josta samalla oli hyvä tähystysmahdollisuus +kasarmilta ruutikellareille johtavalle tielle, valitsimme hyvin +suojatut asemat. Wasserturmin puolelle asetimme kuitenkin aina +ohjesäännönmukaisen kuulovartion — Hauptmannin varalle. + +Istuuduimme kaikki piiriin konekivääritonttumme ympärille, panimme +tupakaksi, ja oppitunti alkoi siten, että jokainen luki ulkoa +konekiväärinosista oppimansa läksyn: + +"Das Maschinengewehr ist eine Waffe, die durch j.n.e." + +Myöhemmin sai tämä lause toisen muodon, kuuluen: + +"Das M. G. ist ein Af f e, der j.n.e." + +Kaikella kunnioituksella konekivääriä kohtaan mainitsen, etten +ollenkaan hyväksynyt tämänlaatuista leikinlaskua harjoituksissa. + +Kun kaikki olivat edelläkerrotun ulkoläksynsä tavanneet, alkoi +komppanianpäällikkö sanoilla: "Hören sie mal", ja sen jälkeen saimme +kuulla kaskuja ja kertomuksia Hampurista, joita uskokoon, ken haluaa. + +Usein keskeytyivät nämä hauskoiksi muodostuneet harjoituksemme +kuulovartion huutoon: "Der Hauptmann kommt", ja silloin pöllysi taas +nummen santa, kun mielettömästi hyökkäilimme Wasserturmia kohti. + +Aamuharjoitukset loppuivat täsmälleen kello 11. Joskus sentään ei +minuutteja tullut aivan tarkkaan lasketuksi, ja kerran tavoitti +Hauptmann meidät aikaisella kotimatkallamme juuri kasarmikellon +kohdalla. + +"Kuinka on mahdollista, että te tulette harjoituksista, vaikka keho +on vasta viittä vaille yksitoista?" Komppanianpäällikkömme hätääntyi +aluksi, sitten vilkaisi kelloon ja keksi selityksen: + +"Kyllä kello nyt varmasti on jo 11; vaan katsokaas herra Hauptmann: +tämän kasarmikellon viisarit ovat niin jumalattoman painavat, että +ne joka lopputunnilla jäävät viisi minuuttia normaaliajasta jälkeen. +Kunhan tuo minuuttiviisari taas ehtii kahdentoista ohi, niin kyllä se +ottaa ajan takaisin." + +"Gut, das glaube ich", sanoi Hauptmann ja ratsasti kasinolle. + + * * * * * + +Kun kuukauden päivät olimme miesvoimin pehmeässä hiekassa kiskoneet +ryssiltä anastettuja konekiväärejämme, uskottiin meille jo +saksalaismallisetkin käytettäväksi. Samalla saimme myös kahdeksan +hevosta ja tarpeellisen määrän ajoneuvoja ja satuloita. + +Nyt alkoikin k.k. komppanialle vaihtelurikas aika ja +jalkaväkikomppanioitten kunnioitus meitä kohtaan kohosi monta +prosenttia. Tunteehan isäntänsä hevosta ajava renkipoikakin itsensä +knallipäistä jalankulkijaa paljon etevämmäksi. Hevosten hoito toi myös +viehätystä. Niitä harjattiin ja hangattiin noin viisi tuntia päivässä. +Kavioita raaputeltiin, korvat, silmät ja nenä tarkastettiin, ja +päivisin saimme joutilailla hevosilla harjoittaa ratsastusta. + +Joka yö piti komppaniastamme olla kaksi miestä tallivahteina. Vaikka +konekiväärimiehet yleensä olivatkin reilua väkeä, — paria Streberiä +lukuunottamatta, — en voi käsittää, että niin monet heistä mieluummin +viettivät yönsä käytetyn komissilimpun höyryjen kyllästämässä +kasarmituvassa kuin tallin pehmeällä heinävuoteella. + +Päiväpalveluksen päätyttyä pidettiinkin siis komppaniassamme +huutokauppa, jolloin tallivahtivuorot myytiin vähimmän tarjoavalle. +Vänä Strömbergin kanssa ne tavallisesti saimme, markka mieheen yöstä. + +Olisin varakas ja huomattava mies, jos kaikki tallimarkkani olisin +pannut säästöpankkiin. Ikävä kyllä, ne minulle tultuaan häipyivät +kantiinin kassalaatikkoon. + +Tallimiehen elämä oli muuten paljon vapaampaa kuin tavallisen +tupamiehen. Ei sinne iltaisin tullut kukaan aliupseeri rääkäisemään: +"Alle zu hause", ja aamusiivouksensa sai tallimies tehdä milloin +halusi, kunhan vain hevoset olivat valjaissa kello kuudeksi. + +Saksalaisten konekiväärien mukana olimme myös saaneet uuden +komppanianpäällikön, yliluutnantti Lemke'n. Hän oli vastikään palannut +sairaalasta parantamasta päätautiaan, länsirintamalla kun vihamieliset +ranskalaiset olivat ampuneet häntä päähän. Kuula oli sentään vain +kulkenut tangentin suunnassa ja jättänyt muistoksi muistamattomuuden. +Niinpä Lemke yhden aamuharjoituksen aikana saattoi kysyä jonkun miehen +nimeä viisikin kertaa, iltapäivällä sitä kuitenkaan enää muistamatta. + +Burschinsa ansioksi lienee katsottava se erinomainen täsmällisyys, +jota hän osoitti harjoituksiin saapuessaan. Niiden päättyessä en häntä +nähnyt koskaan; silloin ratsasti hän jo kuin mielipuoli penikulman +päässä harjoituskentältä. En kertaakaan nähnyt hänen kulkevan jalan, +paitsi vajaan viisikymmentä metriä tallista kasinoon, jätettyään +vaahtoavan ratsunsa huostaamme. + +Eräänä elokuisena yönä istuin taas Vänän kanssa tallissa heinäkasalla +tienaamassa markkaani. Edellisenä päivänä oli ollut raskas harjoitus +Hungriger Wolff'in luona, ja iltapimeään olimme saaneet sukia hevosia +kuiviksi. Tapansa mukaan oli komppanianpäällikkömme kesken harjoitusta +hävinnyt Jennyn, länsirintamalta saadun sotasaalisratsun selässä kuin +pilveen. + +Tietäen ja tuntien päällikkömme tavat, emme uskaltaneet nukkua, +sillä vaikkakin hän ratsastusmatkoillaan usein viipyi aamuun saakka, +arvasimme hänen nyt palaavan aikaisemmin, kun seuraavaksi päiväksi +oli ilmoitettu suurempi tarkastus. Ennen kello viittä odotimme häntä +siis saapuvaksi, ja varjele taivas, jolleivät tallinovet silloin +olleet selällään ja Meldungiin tarvittavat sanat huulillasi valmiina +karjahutettaviksi, niin että heinätukot tallin takanurkassa pölähtivät. + +Odottavan aika on tavallisesti ikävä ja pitkä, vaikkakaan en silti +tahtoisi yhtyä runoilijan sanoihin: "surutonta hetkeä en muistakaan". +Vänän kanssa yhteisesti olimme kylältä ostaneet pullollisen huonoa +saksalaista konjakkia ja sitä hyvin varovaisesti nauttien hoidimme +hevosia ja keskustelimme isänmaallisista asioista hiljaisella äänellä +uskoen toisillemme monta salaista asiaa. Odotuksen pitkistyessä +keskustelun sävy kuitenkin kiihtyi, joten hevosetkin jo päätään +kääntämättä saattoivat sitä kuunnella. + +Luonteillemme ominaisen, tunteellisen keskustelun katkaisi +kasarmikellon neljättä näyttäessä säkenöivä kavionkopse kasarmin +kivetyllä kadulla, ja heti senjälkeen terävä hihkaisu: "Tür aufmachen!" + +Sekunnissa saimme tallin neliosaisen oven auki, ja sen edustalla seisoi +komppanianpäällikkömme vaahtoavan Jennyn kera. + +"Laittakaa niin, että Jenny on kuiva ja harjattu kello 6:ksi, tulen +silloin tarkastamaan!" + +"Käskystä herra yliluutnantti!" + +Hevonen oli tosiaan sikamaisesti pidelty; yltä päältä vaahdossa, toisen +etujalan kenkä poissa. + +Annoimme sille vettä vähin erin ja hieroimme kauranpehuilla. Tunnin +kuluttua saatoimme jo ryhtyä harjaamaan. + +Täsmälleen kello 6, viimeistellessämme puhdistustyötä, lyötiin +jumalattomasti tallinovelle. + +"Machen Sie die Tür auf!" kuului komppanianpäällikkömme tuttu ääni. + +Puomi nostettiin, ja vinkuen lensivät taas ovenpuoliskot auki. + +"Wo haben Sie das Pferd?" + +Vänä talutti Jennyä pihalle, minä kolusin lyhtyä nipottaen jälessä. + +Koeteltiin siinä kupeet ja lautaset, niin myös kaula ja korvalliset, +kunnes kuulimme tuomiomme: + +"Gut! Katsokaa, että hevonen saa uuden kengän ja kahden päivän levon. — +Tässä on teille." + +Suureen kouraani lykkäsi pullon konjakkia ja poistui. + +Oli määrätty, että tallivahti valvomansa yön jälkeen sai seuraavan +päivän käyttää lepoon tai muuten "gemütlich". Vänän kanssa vietimme +seuraavan auringonkierron viimeksimainitulla tavalla. + + * * * * * + +Vaikka kuinkakin uskollisesti harjoittelimme leirillä, ei sota silti +ottanut loppuakseen. Olin mielessäni havitellut, että voitonhumusta +selvittyämme voisin uljaana ritarina, kilisevä kukkaro taskussani +matkustaa turistina piippu hampaissa ja Times kourassa huvimatkalle +Bahiaan tai Rio'on. + +Kuukausien kuluessa kuitenkin huomasimme, että ruoka-annoksemme +tuntuvasti vähenivät. Vesipitoisuus niissä kyllä oli riittävä, joka +seikka oli ihmeteltävää auliutta meitä kohtaan muonamestareilta, mutta +kalorioja puuttui päivällisannoksistamme tuntuvasti. Suomalaisen maha +vaatii sentään vahvan ruuan, ja kun ei valtio sitä antanut, keksi +jääkärin vilkas järki muita keinoja sen hankkimiseksi. + +Hevosille syötettiin vielä silloin päivittäin runsas kourallinen +ruskeata farinasokeria kauroihin sekotettuna, jonkavuoksi meidän +tallimiesten ei tarvinnut kärsiä senlaatuisen makean puutetta. Myös +maissinjyviä niille tarjottiin enemmän kuin koko komppanialle herneitä. +Otimme usein hevosen seimestä kourallisen maissia taskuumme ja +pureksimme niitä tallinkynnyksellä lekotellessamme. + +Kerran taas, kun komppanianpäällikkömme tuli tarkastamaan talliamme, +seisoi tallivahti Sairio (vapaussodassa kaatunut) tallinovella suu +täynnä maissia. + +Hän otti asennon ja ohjesäännönmukaisesti ilmoitti tallin ynnä sen +sisällön, mutta ei suusta lähtenyt kuin epäselviä mölähdyksiä. +Lemke tiukkasi kunnollista ilmoitusta, mutta Sairion puhe ei siitä +parantunut. Mölinän mukana pulpahti vain suusta jokunen maissinjyvä +permannolle. Lemke pisti sormensa miehen suuhun ja kaivoi sieltä melko +määrän maissia. + +"Onko teillä niin nälkä, että täytyy syödä hevosenruokaa?" + +"Nälkä, kovin nälkä on, herra yliluutnantti." + +Lemke meni suoraa päätä muonamestarin luo ja määräsi, että Sairiolle on +annettava kaksinkertaiset päivällisannokset. + +Tämän kuultuamme me toiset seisoimme useana päivänä tallinovella suu +huomattavan täynnä maissia, mutta vaikka päivän mittaan siitä kulki +useita upseereja ohi, ei kukaan tullut poskiamme kaivelemaan. Nälkäisin +vatsoin kalusimme vain kovia jyviä Sillä aikaa, kun Sairio pehkuilla +huokui kaksinkertaisten ruoka-annostensa voimaa. + +Kun kerran tuli puhe Sairiosta, niin kerron samalla hänen +myöhäisemmistäkin edesottamisistaan. Hän näet oli luonteeltaan verraton +humoristi ja järjesteli mielensä mukaan erilaisia tilanteita toisille +hauskuudeksi. + +Kerran rintamalla huomasi Sairio, että eräs komppaniamme luutnantti +sai vieraakseen kämppäänsä pari viereisen rintamaosan saksalaista +upseeria. Hyvin käsittäen, ettei trahteeraus rajoittunut yksinomaan +laihan rintamakahvin juontiin, astui hän huoneeseen ja tiukasti +tehtyyn kysymykseen käynnin tarkoituksesta ilmoitti hiljaisella +äänellä vatsaansa kovin pakottavan, joten nyt pyytäisi pienen ryypyn. +Luutnantti, arvaten, että Sairiolla taas oli joku koiruus mielessään, +otti asian leikillisesti. "Jos voimistelet vähän aikaa, saat +ryypyn." Sairio otti päälleen komentajanmuodon, jonka nähtyään moni +suojeluskuntaupseeri olisi kalvennut, asettui rintama upseereita kohti +ja komensi äänellä, joka varmasti kuului Vorgeschobeneen asti: + + "Jetzt beginnen wir mit Turnén!" + "Hände hoch! Fersen hebt! Rumpfrollen!" + +Komensi ja käänteli olemustaan hirveissä mutkissa kaikkiin +ilmansuuntiin, samalla eräässä suhteessa suuresti muistuttaen +haisunäätää. + +Saksalaiset upseerit nauroivat esitykselle katketakseen, ja +luutnanttimme iloitsi keksinnöstään, kunnes äkkiä kaikki muuttuivat +totisiksi ja alkoivat pidellä nenäänsä. Sairiota lukuunottamatta luuli +seurue joutuneensa kaasuhyökkäyksen uhriksi. + +"Lopeta, lopeta", huusi luutnantti ja ojensi lasinsa Sairiolle. "Ota, +ota, mene, mene; ulos!" + +"Hyvää tavaraa niillä tuntui olevankin", sanoi Sairio ulostultuaan. + +Kämpässä toimitettiin hänen poistuttuaan perinpohjainen tuuletus. +Desinfisioimista ei tarvittu. + + * * * * * + +Kerran ryssien kranaatti miltei hipaisi Sairiota, ja ilmanpainosta +hän hetken haukkoilikin tuoreempaa happea, säilyen kuitenkin eheänä. +Jollain tavalla oli täräys sentään vaikuttanut hänen hermostoonsa, +koska mies parisen kuukautta käveli umpimielisenä, ja kämpässä turhaan +odoteltiin hänen remakoita kokkapuheitaan. Pian sentään raikas +talvi-ilma selvitti hämääntyneen huumorin, ja Libaussa oli mies +entisellään. + +Kerronpa tapauksen siltäkin ajalta. + +Kesällä 17 jaettiin konekiväärikomppaniamme kahtia, ja toisen +komppanian päälliköksi määrättiin luutnantti Rütz. + +En tunne hänen siviilissä saamaansa oppimäärää, mutta tavoiltaan +hän oli tyypillinen nousukas. Missään tapauksessa ei esiintymisensä +komppanian edessä saavuttanut miesten suosiota, saati sitten ihailua. +Äkkinäinen kohoaminen komppanianpäälliköksi oli kai noussut päähän. + +Kun komppanianpäällikkö aamuisin tervehti miehistöään, kuului +tavanmukainen tervehdys: + +"Guten morgen Kompanie!" + +Me kun kuitenkin olimme vihittyjä jääkäreiksi, joiden sotilaallinen +taso ja kehitys arvioitiin niin saksalaisessa armeijassa kuin +naismaailmassakin siksi korkealle, että tavallinen rivi jääkäri +hyvinkin vastasi vähintään jalkaväen korpraalia, käyttivät upseerit +aamuisin vastaanottaessaan komppaniansa tervehdystä: + +"Guten Morgen Jäger", johon myös saivat kasarmin pihaa tärisyttävän +vastatervehdyksen: "Guten Morgen Herr — — —", ja titteli tietysti arvon +mukaan. + +Eräänä sunnuntaiaamuna pukutarkastukseen tullessaan oli Rütz nähtävästi +pahalla tuulella tai päätaudissa, koska ei halunnut tervehtiä jääkärejä +heidän arvonsa mukaisesti, vaan karjasi tikkusuorana seisovalle +komppanialle: + +"Guten Morgen Leute." + +Koko komppania vavahti. Olihan hävitöntä, että kuninkaallisia +jääkäreitä kutsutaan miehiksi, yleisöksi, tai miksi nyt kukin Leute +sanan ottaa. + +Oli hetkisen kuolon hiljaisuus; kukaan ei vastannut tervehdykseen. +Sitten kuului Sairion rämähtävä ääni: + +"Guten Morgen Gorilla." + +En tullut kysyneeksi, minkä kuvan Sairio komppanianpäälliköstämme +oli mielessään luonut; itse puolestani, vaikken muutenkaan peiliin +katsoessani pidä itseäni minään Adoniksena, en olisi vaihtanut +fasaadiani Rützin naamaan, — enkä turvallisuussyistä muutakaan +ruumistani. + +Sairion tervehdyksen kuultuaan nousi Rütz ratsultaan kasvoillaan ilme +ja väri, joka irvistelevän komppanian silmissä muistutti iltaruskon +punertamaa ukkospilveä. Saksalaisessa sotilaskielessä oli tälle värille +varattu erikoinen termi, joka kuului yksinkertaisesti "blau". Minä +olisin kutsunut sitä kredliiniksi. + +Tarkastus alkoi ja Rütz komensi: + +"Eturivi kolme askelta eteenpäin." + +Kaikkien puvut olivat Rützin mielestä kunnossa, paitsi takarivissä +seisovan Sairion. Vyö oli vinossa, yksi nappi liian löyhästi ommeltu, +saappaat huonosti kiilloitetut; toisin sanoen, mies siinä kunnossa, +ettei kannattanut lähteä kaupungille pataljoonan mainetta häpäisemään. + +Rützin saarna Sairiolle kesti noin puolen tuntia, eli niin kauvan kuin +nykyisin ex tempore pidetty sotilaallinen luento kestää. Tätäkään +luentoa ei kyllä oltu valmisteltu. Se tuli suoraan sydämen kyllyydestä. +Heikko muistini ei enää jaksa toistaa saarnan erilaisia vaikeasti +lausuttavia ja moninaisia vivahduksia. Mainitsen vain, että siinä +esiintyi koko joukko tavallisimpia ja muutamia harvinaisempiakin +kotieläimiämme, mikäli Rütz niitä tunsi, sitten seurasi luettelossa +tavallisimmat syöpäläisemme ja sen jälkeen monta ruokalajia. + +Sairio kuunteli luentoa ohjesäännönmukaisessa asennossa, ja kun Rütz, +tarpeekseen saarnattuaan, siirtyi seuraavan miehen kohdalle, kääntyi +hän vierusmiehensä puoleen ja röhönaurun päästäen kysyi häneltä +suomeksi: + +"Mitäs se sanoi?" + + * * * * * + +Kuten tunnettua, sopeutuu saksankieli erinomaisesti runouteen +ja erikoisesti loppusoinnullisiin sananparsiin. Tämän huomaamme +seuraavastakin: + +Konekiväärikomppanian kivääriryhmien miehiä kutsuttiin tavallisesti +tehtäviensä mukaan nimityksillä Schütze 1, Schütze 2, j.n.e. ja +senvuoksi konekiväärikomppanian päällikkö joskus tervehti miehiään +sanoilla: "Guten Morgen Schützen". + +Eräänä aamuna toisen komppanian päällikkö, nähtävästi huonolla tuulella +ollen halusi käyttää lyhempää tervehtimistapaa ja lausui vain: + +"Morgen Schütz(en)." + +"Morgen Rütz", karjasi Sairio vastaan sellaisella äänellä, että minulta +putosi sylistäni marmelaatipytty, jota paraikaa kannoin komppaniaan +miesten aamiaiseksi. — Olin nimittäin siihen aikaan k.k. komppanian +muonitusmestarina. + + * * * * * + +Mutta palatkaamme takaisin Lockstedtiin. + +Syyskuussa 1915 meistä sitten tehtiin oikein kuninkaallisia jääkäreitä, +joka titteli mielestämme sopi meille erinomaisesti niin arvoon kuin +tietopuoliseenkin kehitykseen nähden. + +Harjoitukset leirillä alkoivat kuitenkin maistua puulta, ja kun Serbian +rintamalta saapuneet upseerikokelaat kertoivat ihmeellisiä juttuja +sikäläisistä oloista, jouduimme aivan haltioihimme. He kertoivat +ihanista vuoristomaisemista, joissa sota oli pääasiassa sissisotaa, +kertoivat monenlaisia juttuja seikkailuistaan siellä. Lisäksi kuulimme, +että komissileivän neljänneksellä saa siellä rakkautta vaikka kuinka +paljon. + +Niinpä me, yksi joukkue konekiväärikomppaniasta, lähetimme anomuksen +majuri Bayerille, jossa pyysimme päästä Serbian rintamalle. +Hän keskusteli kauan kanssamme kysellen anomuksemme syitä ja +perusteita. Me sanoimme haluavamme rintamatottumusta, kun tässä +tallivahtipalveluksessa ei pääse ylenemään. + +Majuri kuitenkin epäsi anomuksemme ja sanoi, että tallivahdeistakin on +tullut kenraaleja. Me emme uskoneet tällaisia puheita ja sanoimme, että +tuleehan hampuusistakin gentlemanni, kun pukee ylleen hyvinprässätyt +housut ja on röyhkeä kanssaihmisiään kohtaan, mutta vastaväitteet eivät +auttaneet. Leirille saimme jäädä. + +Muistaen majurin puheen olen sittemmin noin kaksi kertaa vuodessa +lähettänyt virka-ansioluetteloni erilaisiin virastoihin, mutta +kenraalia ei minusta ole vielä tehty, niin uskollisesti kuin sen +tallivahdin toimen sentään hoitelinkin; — kapteenina taidan kuoliakin, +elleivät sitäkin titteliä ota pois. + +Kun joukkomme oli päätetty lisätä pataljoonan suuruiseksi, odottelimme +lisää alokkaita. Tulihan niitä tosin joka päivä, tuli joskus ryhmänkin +suuruinen annos, mutta majuri halusi yhä suurempia lähetyksiä. + +Näytti siltä, ettei ilman pataljoonasta käsin hoidettua Suomessa +tapahtuvaa henkilökohtaista värväystä päivittäinen annos suurestikaan +paranisi. Majuri määräsikin, että sopivia miehiä on lähetettävä Suomeen +värväystarkoituksessa. + +Asiaa pohdittuaan päättivät majuri ja Jernström, että rumimmat miehet +pataljoonasta pannaan reisuun. Näissä tarkoituksissa tulikin sitten +Jernström luokseni kysyen, haluaisinko lähteä värväysmatkalle. Kaksi +miestä oli aikomus lähettää ensi tilassa. Kun kuitenkin Suvi edellisenä +iltana oli minulle vihjaissut, että Oikki ja hän mielellään lähtisivät, +vaan koska minut on pantu vaalissa ensi sijalle, ja lausunnostani +riippui nyt, kuka jäisi pois, sanoin Jernströmille, että anna poikien +vaan matkustaa. + +Kului kuukausi, toistakin, alokkaiden tulo oli yhtä niukkaa. +Jonkunverranhan heitä oli tosin saapunut, niin että muutamat +pfadfinderit saivat oman ryhmänsä kouluutettavakseen. Ankarasti he +uusia tulokkaita tuntuivat kohtelevan. Kun suomalaista sotilassanastoa +ei vielä ollut, täytyi käyttää selventäviä lauseparsia käsityskyvyn +kirkastamiseksi. Niinpä M., opettaessaan miehille "asento"-käsitettä, +karjaisi: "Hiljanen seisoo pärkkele", kun taas kentän toiselta laidalta +kuului: "Vaikka minä olen komentanut 'halt', niin te sittenkin vielä +haittaatte." + +Kerran tuli Hauptmann Bade tarkastamaan Gadolinin ryhmän harjoitusta. +Haluten päästä selville miesten kylmäverisyydestä, antoi hän +Gadolinille määräyksen aivan erikoislaatuista komennusta varten. + +Gadolin käveli ryhmänsä eteen, otti asennon ja taivasta osoittaen +karjaisi: + +"Lentokone tuolla ylhäällä ja pudottaa juuri pommeja." + +Miehet kääntelivät hitaasti niskojaan ja töllistelivät taivaalle. +Sitten kuului rivistä ääretöntä halveksumista osoittava: "Haista p—a." + +Suomenkieltä taitamattomana kysyi Hauptmann Gadolinilta, mitä mieltä +miehet olivat asiasta. Vastauksen kuultuaan käänsi hän ratsunsa ja +laukkasi kentän toiseen laitaan. — Vastaisuudessa ei hän enää yritellyt +pelotella miehiämme. + + * * * * * + +Siihen aikaan oli Lockstedtin leirillä upseerikokelaskurssit, joihin +otti osaa yli 2000 saksalaista, suurin osa aliupseereja. He olivat +saapuneet sinne eri rintamilta, omasivat rintamakokemuksen ja olivat +kaikki rohkeita, joukko-osastoistaan erikoisesti valikoituja miehiä. +Meillä oli yhteinen kantiini heidän kanssaan, ja monta hauskaa +iltahetkeä vietimme siellä näiden aspiranttien seurassa. + +Ken ei vuosikaupalla ole joutunut äkseeraamaan, hän ei myöskään +voi käsittää, mikä keidas kantiini on sotamiehille kasarmielämän +yksitoikkoisuudessa. Se on päivisin harjoituksista tultaessa +ensimmäinen virkistyspaikka, ja iltaisin vastaa se täydellisesti +klubikäsitettä. Siellä istuu mies kun mies, ja arvoasteet ovat +melkoisesti tasoittuneet. + +Sattuipa majuri Bayerkin kerran taas kantiiniin, ei tosin mitään +siellä nauttiakseen, vaan tarkastukselle. Päivällä oli Suomesta +saapunut vankkatekoinen alokas kulkien vielä siviilipuvussa ja +aloitti sotilaallisen uransa nakkelemalla kantiinissa viiden pennin +viinaryyppyjä nahkaansa. Hän seisoi tiskin vieressä, ja kun oli +lasillisen ryypännyt, lykkäsi taas kuparilantin ja sanoi: + +"Annappa vielä vinkerporillinen." + +Hetkisen katseli majuri tätä toimitusta, sitten tarttui hän alokkaan +lasia tavoittavaan käteen ja sanoi lempeimmällä äänellään: + +"Rakas ystäväni, älkää ottako niin monta snapsua." + +Alokas vilkaisi sivulleen ja tuntematta, kenen kanssa oli tekemisissä, +asetti lautasenkokoisen kämmenensä majurin rinnalle ja puolikaaressa +työnsi hänet hitaasti mutta vastustamattomasti käden ulottuvilta. +Tarttui sitten paksuilla sormillaan lasiin tyhjentäen sen janoavaan +nieluunsa. Ja sitten: "Annappa vielä vinkerporillinen." + +Hetken katseli majuri tyrmistyneenä ympärilleen; sitten poistui yhtä +nopeasti kuin oli tullutkin. + + + + +VÄRVÄRINÄ. + + +Lokakuu oli puolessaan, kun muuanna iltana harjoitukselta saavuttuamme +kuulin, että majuri halusi puhutella minua. Henki kurkussa laukkasin +pataljoonan toimistoon matkalla muistellen, olisinko tehnyt mitään +pahoja viime aikoina. — Paljon sitä lyhyessä ajassa ehtiikin muistella: +Olihan tosiaan tullut tehtyä vähän luvatontakin; viime sunnuntaina oli +Katajakin kanssa tullut Itzehoesta käsin lähdetyksi pitkänpuoleiselle +tutkimusmatkalle eteläiseen ilmansuuntaan, jolloin olimme eksyneet +ja viipyneet matkalla puolen vuorokautta yli loma-ajan. Niin, ja +sitten tiistaina oli Vänän kanssa tullut lähdetyksi kesken palveluksen +Mühlenbarbeckiin, kun se talon isäntä siellä niin mielellään kuunteli +Porilaisten marssia pianolla. Keskiviikko oli taas lauluilta, ja +silloin oli Piperin kanssa tullut lauletuksi koko yö kasarmin portailla +istuen, eikä majuri sellaisesta oikein pitänyt. + +Kerkisin toimistoon ja löin kantapääni yhteen, että kipeätä teki. + +"Uskaltaisitteko te lähteä Suomeen värväämään?" kysyi majuri. + +"Kyllä uskallan, herra majuri." + +"Vaan minä tarkoitan S-u-o-m-e-e-n." + +"Minä tarkoitan myös S-u-o-m-e-e-n, herra majuri." + +"Katsokaas, minä olen nyt lähettänyt sinne miehen toisensa jälkeen, +vaan harvat ovat uskaltautuneet rajan yli, useimpien matka on +pysähtynyt joko Haaparantaan tai jo Tukholmaan. Tällä tavalla emme saa +miehiä lisää. Teidän täytyy mennä maanmiestenne luo ja selittää heille +asia henkilökohtaisesti. Meidän täytyy, kuulkaa, meidän t-ä-y-t-y-y +saada tänne miehiä, jotta yrityksemme onnistuisi." + +"Ymmärrän, herra majuri." + +"Ja sitten, älkää lähettäkö tänne yksinomaan ylioppilaita ja +sivistyneistöä. Meidän täytyy saada tänne miehiä kaikista +kansankerroksista. Silloin vasta Saksan korkein sotilasjohto uskoo, +että koko Suomen kansa on yrityksemme takana. — Osaatteko puhua +työmiesten kanssa?" + +"Olen sitä tehnyt aivan väsymykseen saakka, herra majuri." + +"Hyvä. Te matkustatte siis jonkun päivän kuluttua. Hauptmann Heldt +saapuu myös Tukholmaan, ja hänelle annan tarpeelliset määräykset. Minä +matkustan aamulla Berliiniin sotaministeriöön, joten emme tapaa ennen +palaamistanne. Wiedérsehen." + +Löimme kättä ja minä poistuin. + +Parin päivän kuluttua oli minulla Hauptmann Heldtin kanssa toimistossa +suunnilleen samasanainen keskustelu kuin edelläkerrottu. Ero oli vain +siinä, että Heldt puhuessaan kanssani istui, jotavastoin majuri oli +puhunut seisaaltaan. Annoin sen kuitenkin anteeksi, sillä tiesinhän, +että ihmistä on arvosteltava monen muunkin seikan eikä vain tittelin +perusteella. Kolmen junalla huristimme Kuhme'en, alias Kuulan, +kanssa Hampuriin. Vietimme illan Rathauskellerissä, sillä Sassnitzin +juna lähti vasta aamulla kello 7. Illan kuluessa eksyimme kuitenkin +toisistamme, ja kun aamulla tulin asemalle, oli juna juuri lähtenyt. +Kuulaa en nähnyt missään, josta päättelin hänen jo matkustaneen. +Tiedusteltuani paksumahaiselta virkailijalta seuraavan junan +lähtöaikaa, osoitti hän minut vaunuun, ja pian olimmekin liikkeellä. +Olin väsynyt ja nukahdin. + +Sitten minut herätettiin ja sanottiin, että juna ei kulje tästä +pitemmälle. Olimme Rostockin kaupungissa, ja seuraava juna lähtisi +kuulemma vasta illalla. Tyydyin kohtalooni, vaikka syyttäni olinkin +sattunut väärään junaan ja tutkistelin tämän vanhanaikaisen +kaupungin arkkitehtuuria koko päivän sekä ulko- että sisäpuolisesta +Sassnitzissa tapasin jo Kuulan. Taaskin oli siellä sattunut vahinko. +Eräs saksalainen torpeedovene oli ahtaassa väylässä puskenut +keulansa rahtilaivan kylkeen, ja rahtilaiva oli silmänräpäyksessä +uponnut. Miehistöstä pelastui ainoastaan toinen lämmittäjä, kaikki +muut hukkuivat. Lämmittäjä kertoi olleensa konehuoneessa tapahtuman +sattuessa eikä hän osannut ollenkaan selittää, miten oli sieltä tullut +pinnalle, torpeedoveneen puhkaisemasta reijästä vaiko ilmakuplien +mukana kiertoportaita pitkin. Minä ainakin uskoin jälkimmäiseen +vaihtoehtoon, sillä mies oli hyvin korkkiruuvin näköinen. + +Haaparannan seuduilla oli jo meri jäässä sinne saapuessamme. Su +virinne ja Willamokin olivat taas tulleet "kuivalle" ja vetäneet +moottoriveneensä talviteloilleen. He olivat syyskuusta saakka +kuljettaneet uusia tulokkaita Kemistä Seittenkarille moottoriveneellä. +Asukkaiden epäilyksiä välttääkseen ryhtyivät he halkotöihin +Seittenkarin itäisimmällä rannalla, asuen metsäkämpällä. Monen jääkärin +matka on senkin kämpän kautta kulkenut. + +Matkojen väliaikoina tekivät miehet halkoja. Joskus käytiin sahallakin, +ja Oikki osti kauppiaalta leikkeleitä, viipaleita ja karamellejä +muitten eväitten ohella. Tämä tuhlaus oli vastoin Suven periaatteita, +jonka vuoksi hän eräänä iltana alkoi jutella kuin itsekseen: + +"Ei tämä ole mikään konditoria tai sarkuuteria, että makkaraa syödään +metrikaupalla ja karamellia niin, että hampaat mätänevät. Sitten +poltetaan sikaareja ja pröystäillään niinkuin Helsingissä. Konkurssi +tässä tulee, jos ei tavat parane. Kyllä nyt pannaan eväät tasan, ja +sitten saat syödä vaikka hummeria ja kaviaaria." + +Eväät tasattiinkin, ja nyt oli kummallakin oma huusholli. + +Heilalassa oli Jonne Sundell vastassa, kun pimeänä marraskuun iltana +Kuulan kanssa menimme rajan yli. Varmemmaksi vakuudeksi lähetti hän +erään nuorukaisen saattamaan meitä Tornion asemalle asti. + +Kuula matkusti saman tien Viipuriin, minä jäin Kemiin insinööri +Pietilän luo odottamaan maisteri Hällforsia ja Suvirinnettä, jotka pari +päivää aikaisemmin olivat lähteneet noutamaan vanhoja Grafton-aikuisia +asevarastoja. Pian he niitä toivatkin suuren laatikollisen: +Mauserpistooleja ja patruunoita. Aseet olivat vuosikausia olleet maahan +haudattuina ja olivat jonkunverran ruostuneita, mutta käyttökelpoisia +niistä vielä tuli. Hällforsin asunto muistutti niihin aikoihin +arsenaalia. Kylläpä olisivat santarmit saaneet mieluisensa saaliin, jos +arvasivat silloin tulla kotitarkastukselle. + +Rovaniemeltä käsin aloitimme Suven kanssa värväyksen. Siellä oli +värväystä hoitamaan ja rahoittamaan määrätty Alpi Pasma. Hän pelkäsi +meitä ensin hirveästi, ja vasta kun Hällfors pyynnöstämme saapui +Rovaniemelle toteamaan henkilöllisyytemme, pääsimme yhteistoimintaan. + +Pasma oli kuitenkin siksi varovainen värväyksessään, ettei aivan +vesiselvänä puhunut kenellekään mitään koko asiasta. Vasta apteekin +tippojen vaikutuksesta sai hän oikean hengen päälleen ja värväsi +silloin kaikki talojen emännät ja tyttäret, yllyttäen heitä lähtemään +Saksaan. Mikäli tunnen, olivat tulokset kuitenkin niukat, jotavastoin +tällainen värväys muodostui meille toisillekin vaaralliseksi. Ja +niin keksi Hällfors kepposen: hän lähetti erään Saksaan menijän +Rovaniemelle, jossa tämä käväisi Pasman luona. "Tulen suoraan +Helsingistä, ja siellä käskivät sanomaan, ettei hetkeäkään saa +viivytellä", sanoi hän, ja ennenkuin Pasma kerkisi kysymään, mitä ei +saa viivytellä, oli mies jo kadonnut. Pasma arvasi heti, että santarmit +olivat jäljillään, ja nyt ei ollut muuta keinoa kuin kiiruimman +kaupalla päästä rajan yli. Niin kiire oli miehellä, ettei muistanut +ottaa mukaansa minkäänlaista matkatavaraa. Muurolassa Jussi Salmela +antoi hänelle toisen sukkaparin taskuun pitkälle hiihtomatkalle. + +Haaparantaan saavuttuaan kuuli Pasma asian oikean laidan ja vannoi +meille kostoa, mutta kun eräänä iltana oli hotellissa tullut julkisesti +haukutuksi muuatta ryssien kätyriä, ei ollut hyvä enää palata Suomeen. +Kun myöhemmin leirillä tapasimme, oli vihansa jo siksi lauhtunut, että +pisti nauruksi koko jutun. Kyllä asia sentään mieltä vähän kaiveli, +koska hän vuosia jälkeenpäin silloin tällöin kesken muita puheita +tokasi: "Kyllä te pojat sentään teitte minulle aika juksun siellä +Rovaniemellä." + +Värväyksen yksityiskohdista on jo niin paljon kirjoitettu asiallista, +etten puutu siihen enemmälti. Liikuimme metsissä tukkityömailla, +värväsimme kylissä ja kaupungeissa. Kaksi viikkoa Pasman lähdön jälkeen +tuli meillekin kuumat oltavat Rovaniemellä, ja minä päätin siirtyä +Kajaanin radan varteen. Helsinkiläisistä ravintoloista oli Päivölä +meikäläiselle turvallisin. Kaikki siellä kävijät olivat tuttuja miehiä, +ja jokainen tunsi toisensa poliittiset mielipiteet. Helsingissä +käydessäni vietin kaiken joutoaikani siellä ja myöhemmin, olojen +kiristyttyä, kun en enää voinut mennä hotelleihin asumaan, sain siellä +nukkua yönikin. Vahtimestari ja disponentti Alitalo oli ylen innostunut +asiaamme, ja pitkät tovit sain kertoa hänelle juttuja sotahommista. + +Istuin kerran taas tohtori Väinö Salmisen ja Eino Leinon kanssa +pienessä klubihuoneessa viettämässä myöhäistä yöhetkeä. Kun aikamme +olimme tarinoineet, sanoi Leino: + +"Näytäs nyt sitten meitillekin niitä sotatemppuja." + +Alitalo toi pitkävartisen harjan, ja minä näyttelin kaikki +kivääriotteet, paraatimarssit, tein syöksyjä ja ammuin, — rumputulta +vain en uskaltanut esittää. + +"Kyllä minussakin vielä notkeutta on", sanoi Salminen ja potkasi +jalkansa yläpuolelle päätään. + +"Äläs, kyllä minäkin tuon tempun teen", innostui Eino Leino, nousi +keskilattialle ja potkasi. Alkuvauhti taisi olla liian kova, sillä hän +lensi istualleen niin, että huone jysähti. + +"Ette toista kertaa enää saa minua houkutelluksi näyttämään +notkeuttani", sanoi hän, kun pyysimme uudelleen saada nähdä saman +esityksen. + +Moninaisin vaihein kiertelin kuukauden ajan Savon radan varrella +ja Itäsuomessa, kunnes katsoin viisaimmaksi poistua joksikin aikaa +Ruotsiin. Alituisessa jännityksessä eläminen kävi jo hermoillekin, ja +öisin vilahteli santarmeja unikuvissa. Liian myöhään en lähtenytkään, +sillä Bruunin vangitsemisen jälkeen olivat kaikki nuuskijat liikkeellä. +Miesten lähettäminen pysäytettiin toistaiseksi; ainoastaan "omalla +riskillä" kulkijoita saapui Haaparantaan seuraavien parin viikon +aikana, kunnes liike taasen alkoi entisestään laajentuneena. + +Kuusilahdessa, Haaparannan eteläpuolella odottelimme öisin pienessä +tuvassa tulijoita. Hiihtomatka pehmeässä lumessa Kemistä Haaparantaan +ei ollut tottumattomalle mikään leikin asia, ja tavallisesti olivat +miehet perille päästyään lopen uupuneita. Lämmintä kahvia, teetä +tai maitoa tarjottiin tulijoille ensimmäiseksi, ja lattialle oli +levitettynä vällyjä ja olkia, joilla he voivat levähtää kello kolmeen +saakka aamulla, jolloin oli lähdettävä junalle. Sukset ja passit jäivät +Haaparantaan, jossa niitä kumpiakin tarvittiin. + +Seisoin eräänä yönä taas pienellä kummulla tuvan lähistöllä +tähystämässä merelle, eikö tulijoita jo kuuluisi. Luokseni asteli +hitaasti ruotsalainen rajavartiosotilas ja ryhtyi keskusteluun +kanssani. Hän tiedusteli, mitä me oikein hommasimme, kuljetimmeko ehkä +spriitavaroita Suomeen. + +"Ei, me emme vie tältä puolen mitään sinne." + +"Siinä tapauksessa te sitten tuotte sieltä jotain tänne." + +"Niin tuommekin, — tuolta näette, mitä me tuomme." Jäältä sukeltausi +näkyviin pitkä jono hiihtomiehiä, lähes kolmekymmentä miestä, vaikka +pimeässä siinä näytti olevan toista vertaa enemmän. + +Sotamies oli ihmeissään. "Mitä miehiä ne ovat?" + +"Pakolaisia", selitin lyhyesti. "Menevät Amerikkaan ryssien kutsuntaa +pakoon." + +"Ahaa, nyt ymmärrän, mitä varten niitä liikkuu täällä joka yö", sanoi +sotilas erotessamme. + +Kun uusien tulokkaiden joukossa oli paljon kielitaidottomia, jotka +lisäksi eivät ymmärtäneet matkustamisen alkeitakaan, piti heidät +hoivata Trelleborgin lautalle. Sassnitzissa taas asui vakinainen +etappimies, joka ohjasi miehet siitä edelleen, samaten Hampurissa. + +J. W. Snellman otti kerran Berliiniin matkustaessaan opastaakseen +kymmenmiehisen joukon pohjolan jätkiä Sassnitziin saakka. Ensimmäisenä +päivänä ruokailuasemilla syötäessä maksoi jokainen mies osuutensa, vaan +kun seuraavana aamuna juotiin kahvia Malmössä, hoiteli yksi miehistä +koko maksupuolen. Snellman sanoikin hänelle: + +"Vai niin, te olette valinneet itsellenne rahastonhoitajan. No sitenhän +maksaminen käykin yksinkertaisemmin." + +"Niin, tuli tuolla vaunussa yön kuluksi pelatuksi venttiä, ja mitenkä +sitten siinä pelin aikana kaikki rahat järjestyivät minulle", vastasi +mies. Nyt hän leikitteli miljonääriä ja tarjosi aamukahvit ja voileivät +koko sakille. Toisilla ei ollut niin äyrin pyörylää taskussaan. + + + + +KOLMENSADAN TAKAA-AJO. + + +Sotamies saa aina olla valmistautunut kokemaan yllätyksiä, olipa hän +sitten leirillä, rintamalla tai komennuksella. Juuri kun on mielessään +suunnitellut muutaman päivän viihtyisän levon, saapi taas käskyn: ota +vuoteesi ja ala kävellä. + +Olin vastikään palannut värväysmatkaltani ja söin päivällistä +Reisenissä Suven kanssa, kun puhelimitse saimme Heldtiltä määräyksen +saapua viipymättä hänen luokseen. + +"Olisihan hän yhtähyvin voinut tulla tänne meitä tapaamaan", arvelimme, +sillä pienoinen Benediktiini neljännes oli juuri avattu. + +Menimme kärsimättömänä odottavan Heldtin konttoriin ja saimme kuulla +tehtävämme. + +"Viimekuluneina päivinä on Suomesta saapunut Ruotsiin noin kolmesataa +nuorta miestä matkan päämääränä Amerikka. Laiva, jolla he matkustavat, +poikkeaa huomisaamuna Göteborgiin, ja teidän tehtävänne on matkustaa +heti sinne ja värvätä heidät kaikki leirille. Verstanden, nich?" + +Paljon sälytettiin taas miesten niskoille. Ylivoimaiseksi arvostelimme +tehtävän suorittamisen ainakin niin lyhyenä aikana, jonka laiva +pysähtyisi Göteborgissa. Kun niin suuri joukko on saanut päähänsä +matkustaa kultaa kuopimaan Amerikkaan ja ehtinyt jo Göteborgiin +saakka, on se sellaisen joukkosuggestion vallassa, että saisi olla +itse apostoli kääntääkseen heidän tiensä sotakentille. Jos saisi +kahdenkesken puhua jokaisen kanssa, olisi asia toinen; nyt piti meidän +mennä siirtolaissalonkiin, pitää siellä selkää karmiva isänmaallinen +puhe, esittää asia ja sanoa, että selvä on, tulkaa perässäni. + +Lausuimme mielipiteemme Heldtille, vaan hän määräsi: "Te matkustatte +iltajunalla, tässä on matkarahat. Värvätkää nyt sitten kaikki." + +"Kun kerran miehestä väkisinkin tehdään turisti, niin mikäs siinä +auttaa, matkustetaan sitten", arvelimme, vaikka emme sitä sanoiksi +saaneet, kun Heldt poistui yksityissalonkiinsa ja sulki oven. + +Seuraavana aamupäivänä ehdimme Göteborgiin. Painuimme suoraan +satamakonttoriin tiedustelemaan, milloin laiva saapuisi. + +"Laiva lähti kaksi tuntia sitten", oli vastaus, "mutta poikkeaa +Kristianiassa huomen aamuna." + +Sähkötimme Heldtille ja kysyimme neuvoa. + +"Seuratkaa", sähkötti hän vastaan. + +Junan lähtöä odotellessamme vietimme iltapäivän parin ruotsalaisen +upseerin seurassa eräässä hotellissa. Keskustelumme, kuten hyvin +saattaa ymmärtää, liikkui pääasiallisesti sotatapahtumissa. Kysyin, +aikoiko Ruotsi ehkä ruveta aktiivisesti puoltamaan germaanilaista +heimoveljeään. Toinen upseereista, kakkulasäärinen luutnantti, vastasi +asiantuntemuksella: + +"Vi svenskar, vi ä' käcka, vi ä' int' fega, men vi börja aldrig me' +kriget." + +Siinä sen sitten kuulit, että tapella ei. Mutta silloin, kun toinen +on hädässä, sopii kyllä tehdä pieni laivastomanööveri aseettomaan +Ahvenanmaahan ja sitten vaatia koko saariryhmää itselleen, jos ei nyt +suorastaan korvauksena, niin ainakin pienenä sympatianosoituksena. + +Meillä kuitenkin Suven kanssa oli vahva aikomus käydä sotaa, ja koko +yön istuimme taas junassa matkalla Kristianiaan apuväkeä hakemaan. +Työ oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Laivakonttorissa +ilmoitettiin, että laiva on lähtenyt kaksi tuntia sitten ensimmäisenä +pysähdyspaikkanaan Bergen. + +Sähkötimme Heldtille ja pyysimme ohjeita. + +"Seuratkaa", kuului vastaus. + +Joku aavistuksentapainen tunne oli mielessäni, ettemme saalista enää +tavoita. Kun käsky oli kuitenkin käynyt ulos Heldtiltä, oli lähdettävä. +Yö kului taaskin junan penkillä, kavutessamme tunturilta toiselle. + +Aamupuoleen yötä, kun jo olimme radan korkeimman kohdan sivuuttaneet, +ja matka kulki miltei yhtämittaista alamaata kohti valtamerta, +kerrottiin jollain asemalla, että Bergen palaa. Unet karisivat kaikkien +silmistä, kaikki lausuivat mielipiteitään tapahtumasta, ja äsken +toisilleen vielä ventovieraat ihmiset olivat nyt kuin vanhoja tuttavia. +Vaunussa oli myös pari Bergenin asukasta, ja he olivat luonnollisesti +levottomia. He sanoivat, että kun Bergenissä tällaisen myrskyn +vallitessa tuli pääsee valloilleen, ei koko kaupungista jää mitään +jäljelle. Ulkona olikin oikea hirmumyrsky. Se vinkui ja tohisi vaunujen +nurkissa ja tuulettajien torvissa voittaen joskus vaununpyörien +aiheuttaman jyrinänkin. + +Oikein olivat bergeniläiset matkustajat arvanneet Koko kaupunki näytti +olevan tulimerenä; liekkien kohina kuului kaamealta, myrsky yhä vain +yltyi. Tuulen alla oleva kaupunginosa oli mennyttä, sammuttamista ei +kannattanut yrittääkään. Ihmiset juoksivat kuin päättömät, kukaan ei +tiennyt mistään mitään. Kysyin missä on laivakonttori. Palanut. Missä +on satama? Palanut. Missä on se Ameriikkaan menevä höyrylaiva, jossa +ovat ne kolmesataa suom —? — Palanut. Missä on Atlantin valtameri? +Palanut. Kaikki palaa täällä. Minullekaan ei jäänyt kuin nämä vaatteeni. + +Oli toivotonta yrittääkään, mitään. Tulelta säästyneessä +kaupunginosassa vilisivät kadut mustanaan väkeä, hotellit olivat +tupaten täynnä, mistään ei saanut edes voileipää nälkäiseen suuhunsa. +Odottamaamme laivaa ei ollut satamassa eikä sitä sinne saapunut koko +päivänä, vaikkakin sen laskelmien mukaan piti ehtiä jo varhain aamulla. + +Kun minkäänlaisia tietoja emme siitä saaneet, palasimme Kristianiaan. + +Jonkinlaiseksi lohdutukseksi sekä itsellemme että Tukholmassa +odottelevalle päämiehellemme saimme sieltä värvätyksi neljä suomalaista +merimiestä, jotka olivat jääneet kuivalle. Satojen ennen heitä +laivakonttorissa ilmoittautuneiden takia katsoivat he pestin saannin +mahdottomaksi. Tapasimme vielä useampiakin maamiehiämme ja koetimme +heitäkin värvätä, vaan tuloksetta. Aivan sama jos olisi puhunut +tunturille. + +Palasimme Tukholmaan, jossa Heldtille selitimme koko laivahistorian +perin pohjin, samalla tietenkin huomauttaen, että jo ennen lähtöämme +olimme katsoneet matkaa turhaksi (paitsi turistimatkana, ajattelimme +hiljaa itseksemme). + +"Mutta kuinka te olette näin kauan viipyneet matkalla?" + +"Kun laivajuttu meni aivan hukkaan, päätimme värvätä Kristianiassa +oleskelevia suomalaisia merimiehiä, ja sen takia olemme viipyneet." + +"No, onnistuitteko?" + +"Onnistuimme, miehet ovat jo luultavasti leirillä." + +"Hyvä, saitteko paljonkin värvätyksi. Saitteko sata?" + +"Emme aivan niin paljoa." + +"No kuinka paljon sitten, sanokaa." + +"Neljä." + +"Neljä?" + +"Neljä." + +"Donnervetter." + +Luulin seuraavassa hetkessä saavani Heldtin silmämunat sisääni, niin +tiukasti hän katseli meidän lempeitä muotojamme. Sitten hän lauhtui +ja sanoi katkerasti: "Niin, rahat ovat kaikki menneet eikä tuloksia +mitään; eikö se ole teidänkin mielestänne surullista?" + +"Surullistahan se on, vaan kun junaliput ovat kalliita, hotellit ovat +kalliita, ruokaakin täytyy aina joskus saada, ja sitten menee vielä +edustukseenkin rahaa, ja kun se raha on niin hupaa kulumaan, niin ei +tällaistakaan matkaa aivan ilmaiseksi voi tehdä." + +"No niin, — olkaa täällä Tukholmassa nyt toistaiseksi, tarvitsen teitä +taas muutaman päivän kuluttua. Ilmoittakaa minulle vielä tänään, missä +asutte." + +Me menimme hotelli Reiseniin jatkamaan viikko sitten keskeytynyttä +päivällistämme. + + + + +YSTÄVÄMME KASAKKAKAPTEENI. + + +Tukholman-Haaparannan välisessä pikajunassa matkustava yleisö oli +näihin aikoihin kansallisuudeltaan mitä kirjavinta. Siellä näki +tummapintaista, näki vaaleanahkaista, siellä kuuli kaikkia maailman +kieliä yhtenä sekasotkuna. Siellä, istui englantilainen diplomaatti +kaikessa rauhassa saksalaisen agentin kanssa, venäläinen upseeri vasta +Muurmannilta paenneen saksalaisen sotavangin kanssa. Kaikki olivat +samanarvoisia matkustajia. + +Tällaiseen seurakuntaan jouduimme mekin, Seilori, Suvi ja minä, eräänä +talvisena iltana. Tilanahtauden takia emme saaneet omaa vaununosastoa, +saati sitten makuupaikkoja. Eräässä osastossa löysimme vielä tyhjän +sohvan, ja sen valtasimme tätä puolentoista vuorokauden matkaa varten. + +Ennestään oli siellä kaksi matkustajaa, joiden kansallisuuden jo +pikainen silmäys kavalsi. Toinen oli tyypillinen mooseksenuskolainen, +nokkaeläin, niinkuin Suvi heti sanoi, toinen, komea, tummapintainen +slaavi, oli serbialaisen upseerin puvussa, joskin vähän vaillinaisessa. +Toinen olkalappu roikkui irtonaisena, toinen oli vallan poissa, +säärikääreet löystyneet ja valuivat nilkkoihin. Edessään pöydällä oli +puoliksi tyhjennetty whiskypullo, ja sen tyhjempi puoli oli nähtävästi +hellittänyt miehen kielen kantimet, sillä puhetta tuli aivan satamalla. + +Ensi töikseen hän esittäytyi meille, kertoi olevansa kasakkakapteeni, +ollut vuoden ajan järjestelyupseerina Serbiassa, nyt saanut lomaa ja +palasi Italian-Ranskan-Hollannin-Ruotsin tietä Pietariin, jossa kaunis +nuori rouvansa ja hyvä viinikellarinsa häntä odottivat. + +"Vaan mitä kieltä herrat mieluimmin puhuvat", kysyi hän sitten. Tähän +asti oli hän yksinpuhelussaan käyttänyt ryssää. + +Ilmoitimme venäjänkielentaitomme olevan vaatimattoman, vaan ehkä +tulemme toimeen englanninkielellä. + +"Oh yes, but I speak very badly. Aber gewiss sprechen Sie deutsch?" + +Hyväksyimme ehdotuksen. Sitten esitti hän seuralaisensa suunnilleen +seuraavasti: "Tämä kaveri tässä, saanko esittää", — silloin me kaikki +kumarsimme ja mukisimme nimemme (minä en kiireessä keksinyt muuta +nimeä kuin Sevastopol) — "on juutalainen ja kulkee ranskalaisella +diplomaattipassilla. Tapasin hänet Parisissa, ja kun meillä molemmilla +on matka Pietariin, olemme matkustaneet yhdessä. — Minä en muuten +tykkää juutalaisista ollenkaan", lisäsi hän esittelynsä lopuksi. + +Koko esittelyn ajan oli juutalainen tehnyt epätoivoisia eleitä +käsillään ja silmillään lopettaakseen puheen, vaan sitä tuli niin +äänekkäästi, että se kuului muihinkin vaununosastoihin suljettujen +ovien läpi. + +"Ehkä saan tarjota herroille lasin whiskyä; minulla on sitä viisi +pulloa, kyllä ne Pietariin asti riittävät", sanoi kapteeni osoittaen +hyllyllä olevaa pakettia. Muuta matkatavaraa ei hänellä ollutkaan. — +Mies näytti tuntevan "mukavastimatkustamisen" taidon. Yön kuluessa +muuttui seurustelu yhä vilkkaammaksi ja äänekkäämmäksi. Seilori +"pumppasi" kapteenilta tietoja, ja kapteeni kertoi auliisti minkä +kerkisi, kunnes juutalainen kuiskutti jotain hänen korvaansa. + +"Höö", pääsi häneltä; "tämä juutalainen sanoo, että te olette +saksalaisia spioneja, vaan minä sanon, että te olette niitä kaikkein +reiluimpia miehiä. Prosit. Ei välitetä tuosta juutalaisesta mitään." Ja +hän kajautti kasakkalaulun, että akkunat tärisivät. + +Pari kertaa oli junailija jo käynyt häntä rauhoittamassa, vaan yhä hän +lauleli ryssäläisiä laulujaan, kunnes aamuyöstä lyykähti nukkumaan. + +Seuraava päivä alkoi ja jatkui samoissa merkeissä iltaan saakka. +Sillä aikaa kun seuralaisemme olivat ravintolavaunussa, merkitsi +Seilori paperille saamansa tiedot, ja heidän palattuaan jatkui +kuulustelu edelleen. Juutalainen yhä katseli meitä epäluuloisesti eikä +sanottavasti ottanut osaa keskusteluun. Hänellä oli asiakirjasalkku +kainalossa. Salkkuaan varjeli hän kuin silmäteräänsä laskematta sitä +käsistään edes hetkeksi. Arvaten salkun sisältävän hyvinkin tärkeitä +papereita, päätimme koettaa saada sen haltuumme. Edellisenä yönä oli +hän istunut sen päällä nukkuessaan, eikähän vaatisi suurtakaan taitoa +siepata se sieltä ja sitten hypätä junasta. Minä päätin koettaa. + +Juutalainen oli kait kuitenkin havainnut meidän himokkaat katseemme, +sillä illalla vaati hän konduktööriltä yksityisosastoa ja pitkien +puheitten jälkeen sen saikin. En siis saanut yrittää ryöväystä. +Kapteenin vei hän mukanaan yksityisosastoon. + +Haaparannan tullissa tapasimme aamulla taas kapteenimme. Hän oli aina +yhtä iloisella tuulella ja heti meidät nähtyään pärähti laulamaan. + +Whiskyt olivat loppuneet ja se vähän suretti, "vaan onhan minulla +Pietarissa hyvä viinikellari", lohdutteli hän. "Tulkaa sinne minun +vieraikseni nyt kanssani, hyvänä pidän, minulla on kaunis rouva." + +Lupasimme tulla jonkun toisen kerran. Matkalaukussamme oli pari pulloa +geneveriä, joista toisen annoimme hänelle evääksi. + +"Ah, genever, tästä minä pidän", sanoi hän pulloa taputellen, nousi +sitten ajuriin ja vielä kaukaa joen jäältä huiskutti kädellään +hyvästiksi. + +Siltä mieheltä ei ainakaan puuttunut elämänhalua. + + + + +ASEITA ETAPILLE. + + +Suomessa toimivat etappimiehet olivat pyytäneet saada "kättä pitempää", +aseita, joilla hädän tullen voisi selvitä parista santarmista +kerrallaan. Ruotsissa oli senlaatuinen tavara kuitenkin jo miltei +loppuunmyyty, Kristianiassa niitä vielä jonkun määrän saimme kerätyksi +eri kaupoista, saimme sekä pitkiä että lyhyitä, ja Suven kanssa +päätimme kuljettaa ne rajan yli Suomeen. + +Haaparannassa tapasimme vanhat tuttavamme kemiläiset luotsit, Allu +Jokisalon, Konstu Aspegrenin ja Winterin. He olivat vastikään, jokainen +luonnollisesti eri päivinä, tuoneet kalliit lähetyksensä Ruotsin +puolelle, vaan sanomat, jotka heiltä kuulimme eivät olleet ilahuttavia: +"Reitti", se on "pitkäreitti" eli junamatka Etelä-Suomesta Kemiin, oli +miltei kokonaan tukossa; ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka tunsivat +matkustamisen taidon sikäläisissä olosuhteissa ja osasivat suhtautua +tilanteisiin, saattoivat ja uskalsivat lähteä taipaleelle Kemin +reitille. Niille taas, jotka vähemmän olivat liikkuneet maailmalla, +tuntui matka kotiseudultaan pohjoiseen siksi uskalletulta urotyöltä, +että he tällä hetkellä jäivät kotinurkkiinsa odottamaan suotuisampaa +hetkeä. + +Tähän kaikkeen oli vaikuttanut ryssien ja heitä hännystävien Suomen +alamaisten toiminta, joka tosiaankin oli jo muodostunut meikäläisille +varsin tungettelevaksi. Maisteri Hällforsin luona Kemissä, jossa +santarmit viime värväysmatkalta palatessani jo olivat käyneet, oli +Aspegrenin kertomuksen mukaan uudelleen toimitettu kotitarkastus. +Koska tiesimme minkälaisia tavaroita hänen talonsa sisälsi, pelkäsimme +pahinta. Kuulimme kuitenkin, että "Pastori" oli ajoissa — eikä suinkaan +liian myöhään — muuttanut persoonallisen asuinmajansa turvallisempaan +paikkaan, — josta muuten meidänkään kesken ei edes kuiskaamallakaan +mainittu. + +Eräänä lopputammikuun ehtoopäivänä istuin Suven kanssa hotellissa +päivällistä syömässä. Siellä kohtasimme taas kuuluisat luotsit. Tänä +iltana aikoivat he palata Kemiin ja kehoittivat seuraamaan mukanaan. +Kun matkareppumme jo olivat kunnossa, suksemme tervatut, pieksumme +rasvatut, päätimme lähteä. + +Sovimme niin, että seitsemän aikaan illalla yksitellen ja eri teitä +kulkien kokoonnumme asemantakaiseen metsän reunaan. Jäljessämme oli +näet liikkunut pari torniolaista häntyriä, ja toinen heistä istui +paraikaa ravintolahuoneessa koettaen varkain saada korviinsa edes +jonkun sanan keskustelustamme. Halkopinojen takana metsän reunassa +sitten tapasimmekin toisemme ja hävisimme puitten varjoon. Ei siinä +turhia rupateltu, kukin lykkäsi vain lylyään pehmeässä lumessa. Parisen +kilometriä pysyteltiin metsässä, sitten uskallettiin jo aukeammallekin, +ja nyt kulki matka pitkin Ruotsin rantaa kohti etelää. Pimeässä +en tuntenut seutuja, enkä niitä tarkastellutkaan, sillä hiihtihän +kokenut Jokisalo edellä. Silloin tällöin pysähdyimme kuuntelemaan, +vaan hiljaista oli kaikkialla: edessä pimeä lakeus, takana taivaalla +vähitellen häipyvät Tornion ja Haaparannan valoheijastukset. + +Metsässä oli lumi pehmeää, hiihtäjä pujotteli siinä äänettömästi +kuin kettu puiden välistä. Jäällä sitävastoin oli tuuli piessyt +lumen karkeaksi hangeksi, ja hiljaisessa yössä kuului suksen kahina +kilometrinkin päähän. — Ruotsin ranta häipyi pimeyteen, kun Jokisalon +vainun mukaan koetimme seurata valtakuntien rajaviivaa, voidaksemme +mahdollisen yllätyksen sattuessa päästä puolueettomien turviin. +Lähestyimme kohtaa, jossa aioimme poiketa kotoisille vesille. — +Hiihtelin Allun sivulla, ja hän selitti, että erään pienen saaren +luona on ryssien vartio. Jos pääsemme näiden vartioiden välitse +sisäsaaristoon, säästymme ainakin puolentoista penikulman hiihdolta. +Päätimme yrittää, olihan varusteinamme neljä kivääriä; vaikkakin +ainainen voimassaoleva kirjoittamaton laki sanoi, että "etappitiellä ei +saa ampua ketään muuten kuin äärimmäisessä hädässä." + +Yhä useammin pysähdyimme kuuntelemaan, ja kohta häämöitti pimeästä +eteläisempi vartiopaikka satakunta metriä rajasta. — Kaikkialla +oli rauhallista. Latasimme kiväärit valmiiksi ja Jokisalo johdossa +lähestyimme harvassa jonossa salmea. — Lieneekö vahti ollut saaren +toisella puolen vai lieneekö nukkunut, häiritsemättä vain pääsimme läpi +ja nyt luulimme olevamme turvassa. Sivuutimme Puuluodon, (muistaakseni +pohjoispuolitse), ja taivaalla heijastuivat jo Kemin tulet. Edessämme +aukeni aava jääkenttä, jolla suksi juoksi liukkaasti. — Noin puolen +kilometrin päässä reitistämme näkyi eräällä saarella tulia. Siellä oli +ryssien ratsastava osasto. Vahtisotilas lie kuullut suksiemme kahinan +hangella, sillä äkkiä alkoi saarelta kuulua kovaäänistä huutoa, jonka +jälkeen kavioiden kapse jäällä ilmaisi, että ratsut olivat liikkeellä. +Äänet lähenivät, ne tuntuivat kiertelevän edestakaisin ja etsivän kuin +setteri peltopyitä. Makasimme jäällä Iitteinä kuin imupaperi, kiväärit +valmiina. — Tuntui jo verenhaju nenässä, oli kuin olisi odottanut +karhua haaskalle; ero vain siinä, että itse olimme sekä haaskana että +"kyttänä". Tällä kertaa ei karhu löytänyt haaskaa, sillä vahtisotilas +oli kai erehtynyt äänen suunnasta. Kerran kyllä olivat ryssät niin +lähellä, että saatoimme erottaa kuusi sivusuunnassa nopeasti liikkuvaa +varjoa, vaan sitten äänet loittonivat ja häipyivät vahtikojulle. + +Päätimme odottaa paikoillamme hetkisen, kunnes ryssät rauhoittuisivat. +Eikä lepo muutenkaan haitannut. Olkapäätä pakotti raskas taakka, ja +kurkkua kuivasi hiihdon jälkeen. — Puukolla hakkasimme ohuen pintajään +puhki, jonka alta saimme suolatonta vettä. + +Levättyämme nousimme taas suksille, ja luoto luodolta edistyi matkamme. +Eikähän tämä matka ollut mitään hiihtoennätyksiä tavoitteleva, vaan sen +sanon suoraan, että kun Karihaaran sahan tulet pilkahtivat näkyviin, +tunsin itseni perinpohjin "hakatuksi". Puolustukseksi mainittakoon, +että lähes kaksi viikkoa olimme istuneet junassa miltei yhtä mittaa. + +Lähestyttiin Karihaaraa, ja luotsien arvelujen mukaan saattoi sielläkin +nykyjään olla ryssiä. Lautatarhan sivuitse nousimme maihin, emmekä +tavanneet mitään elonmerkkejä. Winter oli, väsymystä syyttäen, jäänyt +jäälle lepäämään, kehoittaen meitä toisia jatkamaan matkaa, mutta kun +olimme onnellisesti sivuuttaneet lautatarhat, saavutti hän meidät +sangen reippaana ja oikaisi rautatien ylikäytävältä suoraan kotiinsa. +Me toiset taakkoinemme ohjasimme tiemme Jokisalon Allun asuntoon, joka +sijaitsi kaupungin itäpuolella Tervaharjulla. Matkaa oli jäljellä ehkä +kilometrin verran, mutta se taival oli raskain. Ensin nousu aukealle +peltotöyräälle, siitä 300 metrin lasku Allun talon tuikkivia tulia +kohti. Puolimatkassa oli aita ja siinä veräjä, josta oli vapaa pääsy, +mutta siksi heikoilta tuntuivat pohelihakset, että otin alamäessäkin +pienen paussin ja huilasin veräjällä hetkisen, jotten vallan kontaten +tarvinnut mennä sisälle. Kello oli silloin kaksi yöllä ja kello +seitsemän olimme lähteneet Haaparannasta. + +Jokisalon emäntä kertoi jo useampana yönä odotelleensa matkamiehiä +palaaviksi, ja nytkin oli hänellä kahvi ja ruoka lämpimänä. Lattialle +laitettu vuode houkutteli puoleensa emmekä hommissamme enää turhia +siekailleet. Kun yöpuulle ruvetessani vaihdoin hikimärän paitani +kuivaan, huomasin, että repunviilekkeet olivat hanganneet olkapääni +verilihalle. + +Väsyneitä kun olimme, nukuimme aamusta puolipäiviin. Sitten aloimme +järjestellä lähetyksiämme. Pistoolit järjestimme riviin, patruunat +kaadoimme repuistamme lattialle, ja järjestely alkoi: + +"Tuo pistooli viedään sille miehelle ja noin monta patruunaa, tuo +sille, tuo sille; tuo pitkällekantava annetaan sille miehelle, siellä +on oikea mies sen käyttäjäksi; tuo huono rämä annetaan taas sinne, +ei hän paremmallakaan mitään tee." Pistooleja oli monenlaisia ja +-kaliiperisia, samoin myös patruunoita. Lattialla olevasta kasasta +niitä noukimme ja lajittelimme, kun huoneeseen hyökkäsi eräs +meikäläisiä useasti kyydinnyt ajuri. Hän kertoi olleensa asemalla junaa +vastassa. Siinä odotellessaan tuli santarmi hänen luokseen kysyen, +missä on Tervaharju ja Allu Jokisalon asunto. Käski ajurin odottamaan, +kunnes hän olisi syönyt. + +Santarmin poistuttua asemahuoneeseen sanoi ajuri tunteneensa jotain +erikoista olevan tekeillä. Kyllä hän sen tiesi, ettei Allun luota +tavallisissa olosuhteissa mitään löydettäisi, mutta nyt tuntui siltä, +että joku vaara uhkaa meikäläisiä. Ja niin hän nykäisi ohjista ajaen +täyttä laukkaa Allun luo. + +"Enkös minä arvannut, että ne perkeleet haistoivat teidät", sanoi hän, +nähdessään asevarastomme kamarin lattialla. + +Kiiruusti sullottiin tavarat takaisin reppuihin. Jokisalo tarkasti +varmuuden vuoksi piironkinsakin, jottei sinne jäisi mitään vaarallista, +ja kohta painuimme hämärtävään metsään. Ajuri kiirehti takaisin +asemalle tuodakseen santarmin tyhjään taloon. Hämärtävässä metsässä ja +pehmeässä lumessa ei hiihtäminen ollut niinkään helppoa. Allu toimi +johtomiehenä, me Suven kanssa rähmäsimme taakkoinemme jäljessä. — +Kun ristiin yli rinnan roikkuu kaksi kivääriä, ja selässä viipottaa +kolmikymmenkiloinen patruunasäkki, saa huoletta jättää hiihtoennätykset +mielestään. Allu kohensikin Suven taakkaa, ottamalla hartioilleen +molemmat kiväärit; minä manailin ja kannoin ristini. + +Aikomuksemme oli oikaista metsän halki maantielle Kemijoen sillan +yläpuolelle. Miten lie Allu kuitenkin hämääntynyt pimeässä metsässä, +kun muuatta mäkeä laskiessamme töksähdimme ryssien kasarmin aitaan +juuri sillan kohdalla. + +Teimme äkkikäännöksen, mutta eihän se haaroihin asti ulottuvassa, +pehmeässä lumessa niinkään nopeasti käynyt, ja pihamaalla seisoskeleva +vahtisotilas huomasi meidät. + +"Stoi, stoi, kto tam, tsort vasmi!" kuului jälkeemme, kun kiirehdimme +suojelevan metsän helmaan. Joukko ryssiä lähti nähtävästi jälkeemme, +sillä neljännestunnin kuulimme heidän ulvovan metsässä kuin sudet +haaskalla. + +Kun äänet häipyivät, hiljensimme kulkuamme, kiersimme maantielle, +hiihtelimme sitä myöten Paakkolaan asti ja poikkesimme majataloon +kahville. Yö olikin jo vierähtänyt aikaiseksi aamuksi, ja tulia syttyi +siellä täällä taloihin. Majatalon vanha kello näytti alun viidettä +tuntia. + +Majatalon isäntä oli jo valveilla. Hän arvasi, ettemme aivan ilman +aikojaan olleet lähteneet yölliselle matkalle, sillä vielähän näinä +aikoina saattoi päivälläkin kulkea, kutsui meidät kamariin, tarjosi +kuumat kupit ja kysyi, mikä Kehno teitä nyt oikein riivaa, kun +tuollaisella hopulla kuljette. Kuultuaan matkamme vaiheet, arveli hän +viisaammaksi saattaa meidät viipymättä Rovaniemelle, koska hänen — +merkityn miehen — taloon ryssät voisivat saapua minä hetkenä tahansa. + +Talosta saimme kahdet komeat turkit, reslareen ja pikkumiehen +kyytipojaksi. Reen perässä istuimme turkeissamme kuin tukkipomot, ja +turkin sisässä oli toisessa kädessämme passi, toisessa varmistamaton +pistooli. Kiväärimme hautasimme reen pohjalle heinien alle, +samoin muutkin tavarat. Ensimmäinen ja kuuleman mukaan vaikein +passin tarkastuspaikka Tervola sivuutettiin pimeässä huomaamatta, +passintarkastajat nähtävästi nukkuivat. Vasta kun olimme parisataa +metriä tarkastuspaikan ohi, kuulimme huutoja jälestämme, vaan poika +kiristi vauhtia — ja taas oli yksi passintarkastaja saanut pitennettyä +elinikää. + +Loppumatka kului rauhallisesti Rovaniemelle saakka, jossa vasta pienen +passeja koskevan riidan jälkeen majatalon isännän kanssa saatoimme +ruveta toimimaan. + +Sieltäkäsin lähetimme etappimiehille mukanamme tuomat aseet ynnä muut +tuliaiset ja parin päivän kuluttua suuntasimme reittimme yhä itäänpäin. + + + + +POROILLA HALKI LAPIN. + + +Tarina kertoo, että kun Suonien ja Venäjän välinen rajalinja aikoinaan +— taisi olla Uudenkaupungin rauhan jälkeen — ajettiin, tehtiin työ +"tuurittain" siten, että joka toinen päivä määräsivät suomalaiset +insinöörit rajan suunnan ja joka toinen päivä ryssät. Se oli ollut vain +sellainen hiljainen sopimus rajanaukaisijain kesken, sillä saivathan +insinöörit näinollen pitää rokulia puolet työajastaan. Mutta raja tuli +myös rokulipäivien mukainen. Kun suomalaiset olivat ohjissa, iskettiin +rajan suunta mahdollisimman itäiseksi, ja kun ryssät seuraavana päivänä +jatkoivat työtä, kääntyi suunta länteen. + +Katsellessaan vähänkin suurempaan mittakaavaan, esim. 1:400,000 +piirrettyä rajakarttaa, uskoo tarinan mielellään todeksi. Eihän toki +täysijärkinen ihminen kykene sellaista rajaa ajamaan muuta kuin toisen +kiusaksi. Varsinkin Suojärven kohdalla oleva mutka tuopi mieleen +harmaapartaisten raja-asukkaiden perintätiedot. Siellä näet, menivät +ryssäläiset insinöörit uskonveljiensä luo Annantehtaalle, jossa muutama +päivä kului viinan humussa. Sillävälin käänsivät suomalaiset rajan +suunnan suoraan Aunukseen. Kun ryssät lopulta selvisivät humalastaan ja +aikoivat taas ryhtyä tositöihin, eivät he löytäneet koko työsakkia. Se +oli silloin jo Hyrsylässä, ja rajan suunta vahvasti etelään viettävä. +Vasta avattua linjaa pitkin kulkien työsakki kuitenkin löytyi, ja +ryssät ottivat nyt johdon käsiinsä. Pitkällisen lystinpidon jälkeen +oli sekä silmä että käsi epävakainen, joten raja lähimpinä päivinä +vedettiin pääasiassa jokien uomia pitkin, kuten kartta lähemmin +osoittaa. Tulihan siihen tosin pieni mutka, mutta soromnoo, olihan +Annantehtaalla sensijaan pidetty hauskaa. + +Suojärveltä lähdettyä oli krouveja harvemmassa, ja rajakin sai +suoremman suunnan. Tapahtui ryssille sittenkin vielä pieni vahinko: +Kansakoulua käyneet lukijat muistanevat siellä opetetun, että +Suomen raja kulkee Talkkunaoaivista Jonkerinkiveen, Jonkerinkivestä +Kolmikantaan j.n.e. — Näin lienee myös mainittu rauhansopimuksessa, +vaan todellisuudessa kääntyy raja itäänpäin jo aikaisemmin, 12 km. +Jonkerinkivestä sijaitsevasta Otralammen saaresta, jossa kulmapyykkinä +on suurehko kivi. + +Jos joku kuitenkin epäilee juttuni todenpitäväisyyttä, soudattakoon +itsensä Lieksan-Kuhmoniemen maantietä sivuavan Jonkerinjärven saareen. +Siellä, sammaloituneen seinäsileän kiven kyljessä häämöittää kolme +taltalla hakattua kruununkuvaista — Kalmarin unionin merkki — (myös +yleisesti tavattu ruotsalaisessa 5 äyrin kuparilantissa.) Kolmetoista +vuotta sitten hankasin sammaleen pois kruunujen kohdalta, ja jollei +aika ole syönyt kiveä samassa määrin kuin minua, luulisin kruunujen +vieläkin olevan näkyvissä. + +Tämä oli se Jonkerinkivi, johon raja rauhanehtojen mukaisesti piti +vedettämän, mutta lienee mainittu Otralammen kivi ollut ryssille +yhtä mieluisa. Nämä jututhan ovat tosin seikkoja, jotka eivät kuulu +kertomukseni puitteisiin, mutta kun Ala-Kurttia lähestyessäni istahdin +levähtämään rajaviivalle, valtasivat vanhat muistot mieleni. — +Ihmeelliseltä tuntui tosiaan, että samaan heimoon kuuluvien, samaa +kieltä haastavien ihmisten välille on vedetty juopa, jota ei saada +poistetuksi muulla kuin raudalla ja verellä. Huonosti on Ruotsi +aikanaan valvonut etujaan Karjalan suhteen. Luuli kait, ettei sieltä +montakaan veroäyriä tipahda. + + * * * * * + +Ei tule niin tyventä säätä, ettei Kaitatunturilla lumi pöllyisi. +Nytkin oli metsässä, tunturin juurella tyyni kuin ketunpesässä. +Mutta nousitpas tunturin laelle. Vihlova tuuli puri kolminkertaisen +villapaitakerroksen läpi kuin poltinrauta saattaen piankin hionneen +pinnan kananlihalle. + +Tunturin rinnettä kipusi hevosjono. Siinä oli kaakkia ja luuskaa, oli +vetreätäkin voimaa, tuomassa aseita ryssille Kantalahdesta. Siinä +hikoili Suomen mies hevosineen patruunakuorman vieressä käsittämättä, +että päänsä pantiksi niitä kuljetti. Raskas oli kuorma vetää ylös +jyrkkää tunturinrinnettä, hevoset vaahtosivat, miehet kiroilivat. +Oli kuin markkinoilla ikään. Ja markkinoitahan tässä oikeastaan +elettiinkin, suuria, koko maailman messuja, jossa lihaa ja verta +tarjottiin halvalla. + +Kun sivakoillani painalsin myötämäkeen alas jängälle, olin jo +mielessäni tehnyt varman päätöksen: "Tälle ryssien aseiden +kuljetukselle me panemme vielä jyrkän topin." + +Iltamyöhäisellä saavuin Sallan kievariin, jossa aikaisemman +sopimuksemme mukaisesti tapasin Suven. Teimme vielä kiertokäynnin +kylällä todetaksemme, että kaikki olivat aikanaan nukkumassa. Kun +nimismiehenkin asunto oli pimeänä, palasimme rauhallisina kievariin. + +Aamusella heräsin varsin äänekkääseen ryssänkieliseen keskusteluun. +Nykyisenä, radion aikakautena se ei hämmästyttäisi ketään Magna vox'iin +tottunutta kuulijaa, koska ryssänkielisiä esitelmiä saa kuunnella +vaikka kuinka rauhallisessa kodissa. Meihin tämä kuitenkin vaikutti +kuin sähköisku, ja tuokiossa olivat pistoolimme valmiina ottamaan +vastaan melkein mitä tahansa. Kun öljylamppu oli sytytetty, havaitsimme +saaneemme seuraksemme vain kaksi pitkävillaisiin lammasnahkaturkkeihin +puettua siviiliryssää. Toinen, kooltaan varsin valtava, näytti olevan +määrääjänä, toinen taas, hintelämpitekoinen, oli luonteeltaan hiukan +sentimentaalinen, kuten tulin myöhemmin kokemaan. + +Majatalon isäntä kertoi heidän saapuneen järjestämään ja rahoittamaan +Kantalahden-Rovaniemen välillä toimitettavaa sotatarvikkeiden +kuljetusta, ja tämän kuultuamme me rauhoituimme. + +Kahvit juotuaan poistui se tukevampi mies kylälle, hintelämmän jäädessä +meille seuraksi majatalon ainoaan vierashuoneeseen. + +Sängynlaidalla istuen suunnittelimme Suven kanssa hiljaisella +äänellä tulevia matkojamme. Huonetoverillamme ryssällä oli +nähtävästi sulkutauti, sillä hän lapikoi huovikkaissaan lattian +poikki nurkasta toiseen. Venäläisen tavan mukaan oli hän myös +sentimentaalis-musikaalinen, sillä koko pitkän edestakaisinmarssinsa +ajan hän vihelsi Mandshurian kukkuloilla-nimistä valssia. + +Arvattavasti olivat musikaaliset opintonsa kuitenkin jääneet kesken, +sillä kahta tahtijaksoa pitemmälle hän ei päässyt. Sitten täytyi +aloittaa taas uudestaan. + +Hyvät ystävät! Jaksaisitteko te kuunnella vihellettävän Mandshurian +kukkuloitten kahta ensimäistä tahtijaksoa noin kolmen tunnin ajan? +Minä ainakin tunsin itseni kiusatuksi. Koetin antaa miehelle uusia +aiheita viheltäen "Kukkuu, kukkuu" ja "Voi minua poika raukkaa", vaan +yritykseni oli toivotonta. Hän laukkasi kuin mielipuoli seinästä +seinään yhä viheltäen: Tyt tyt tyt tyyt tyt tyy — — — + +Minua himoitti suuresti antaa hänelle nyrkilläni muutamia muistoja +Mandshuriasta, mutta rauhaarakastavana ihmisenä jätin hänet +viheltämään. Suven kanssa poistuin kylälle porojen ostoon. + +Määräyksemme mukaan piti meidän nimittäin matkustaa Jäämerelle +ottamaan selkoa siellä liikuskelevista englantilaisista ja +venäläisistä merivoimista, samoinkuin sotatarpeita välittävästä +liikenteestä. Iltapäivään mennessä olimmekin jo onnistuneet ostamaan +vankkarakenteiset, ajokelpoiset härät, joilla huoletta saattoi +uskaltautua tuolle 550 km, pituiselle taipaleelle. + +Olin päättänyt matkata Lapin halki suksilla. Kun käyttämäni +haapaveteläiset eivät mielestäni soveltuneet tarkoitukseen, kuljin +talosta taloon kysellen mieleisiäni. Kauppaa hierottiin yhtä kauan +kuin puolen manttaalin talosta, mutta sitten sainkin sellaiset, +että Lampisenkin kultamitaliset olisivat niiden rinnalla kalvenneet +kuin jäniksenkarva syksyllä. Ne olivat lähes kaksi syltä pitkät, ja +valmistetut Sallatunturin niveräisestä, kitukasvuisesta, tuulten +vääntämästä ja pieksämästä koivusta. Toisessa suksessa laskin 35, +toisessa 22 oksaa. Niistä ei ainakaan ensimmäisillä penikulmilla pinta +kulu. + +Kun näinkin pitkälle talottomalle taipaleelle lähtee, on parasta jo +ajoissa ajatella, mitä matkalla tarvitsee. Palattuamme siis majataloon, +josta viheltelevä ryssä oli jo omaksi onnekseen poistunut, tarkastimme +visusti nahkaiset, mustalla sydämenkuvalla koristetut jätkänlaukkumme, +puuttuisiko sieltä ehkä jotakin jokapäiväisen leipämme tarpeista. +Toimittamamme inventaario osoitti varastomme sangen monipuoliseksi, +etenkin, mikäli asia koskee Suven reppua. Mainitakseni vain pari +varkain tekemääni pistokoetta — Suven reppu oli näet pyhä paikka, +jonne vieraitten kynsiä ei päästetty kopeloimaan — tapasin siellä +muun muassa 15 punttia pikanellia, "parasta Tanskan punttirullaa", +kuten Jukolan Juhani sanoisi. Kysyin Suvelta, aikoiko hän tykkänään +muuttaa ruokajärjestystään, mutta hän sanoi, että kun meitin kerran +täytyy esiintyä jätkinä, niin vaatii olla mukana purutupakkaakin. Minun +mielestäni tällainen purutupakan paljous oli sentään jo liikanaista ja +muistutti mieleen pikemminkin tukkukauppiaan kuin Pohjolan lentojätkän. +Suvi kuitenkin väitti maksaneensa niistä tyyriit rahat Haaparannassa — +15 äyriä puntilta — eikä suinkaan aikonut jättää päärlyjään kievarin +sioille, joten katsoin houkutteluni turhiksi. + +Sitten osui Suven repusta kouraani lähes kaksi kiloa painava paketti +sisältäen kuusituumaisia traakspiikin rautanauloja. Kysymykseeni, +aikoiko hän ruveta timpermanniksi Lapissa, sain järkevän selityksen: + +"Kutes olet huomannut, ei taloissa ole minkäänlaisia nauloja, mihin +voisi yöpyessään ripustaa takkinsa ja lakkinsa. On se sentään komiaa, +kun taloon tultuaan ottaa naulan taskustaan ja lyö sen seinään. Siinä +on sitten miehellä oma omituinen naulansa, jossa voi kuivattaa niin +pompan kuin kallokkaatkin." + +Omasta puolestani oli yhdentekevää, vaikka Suvi olisi kuljettanut +tonnin verran erilaisia rautanauloja repussaan, sillä kokemuksestani +tiesin, että minkäänlaiset poistot eivät voineet tulla kysymykseen. +Vaatimattomasti sentään kysäsin vielä, miksei hän ollut ottanut +matkaansa edes yhtä riisiä toalettipaperia, koska sitä muun muassa voi +käyttää voileipien kääreeksi, — kuten Lockstedtissa olin havainnut +erään entisen espiskeikarin tekevän. Suvi kuitenkin otti pahaksi +puheeni ja murahteli vain, että "olen minä ennenkin ollut Lapissa, eikä +tarvitte tulla neuvomaan." + +Varustettuina siis kutakuinkin monipuolisesti porhalsimme +aamunkoitteessa Sallajoen jäälle. Suksilla seisten, vetohihna +vyötäisten ympärillä, ajohihna ranteessa ja vauhko porohärkä edessä, +sai mies hyvinkin "balanseerata" alkutaipaleella, jottei varsin pahoja +kuperkeikkoja tekisi, varsinkin kun hartioilla keikkui parileiviskäinen +reppu. Pianhan kuitenkin jalat vakaantuivat tähänkin kulkuun ja +Tenniöjoelle saavuttuamme kävi ajo kuin vanhalta poromieheltä. + +Nousun kylässä poikkesimme muutamaan taloon paistattamaan pari +poronkoipea eväiksemme. Suvi oli jo saanut kylläkseen suksista ja osti +pulkan, "se kun oli paremmin lappalaisiin maisemiin soveltuva". + +Kuoskussa poikkesimme taas taloon ja luulimme tulleemme häähuoneeseen, +sillä kansaa oli pirtissä viljalti ja juhlamieli tuntui leijailevan +kaikkien yllä. Heti tupaan tultuamme astui luoksemme mieshenkilö, jonka +puheestaan päättelin karjalaiseksi: + +"Tulgoa miehet, tulgoa, juogoa koohvia, minä maksan." + +Otimme kiitollisuudella kutsun vastaan samalla tiedustellen, mikä +mahtoi olla syynä tällaiseen jupileeraukseen. Mies levitti kätensä ja +autuasta hymyä tavoitteleva irvistys naamallaan sanoi: + +"Ah, katshos veli, kun ei vielä viety Golgatalle." Olihan tuossa jo +toki juhlimisen aihetta, vaikkakaan en voinut käsittää, kenellä olisi +ollut syytä ja halua viedä häntä sanotulle mäelle. Hetken kuluttua +sain eräältä vieraalta yksityiskohtaisemman selityksen. Mies oli näet +Venäjän alamainen ja ikäluokkansa mukana kutsuttu rintamalle. Jostain +syystä oli hän kuitenkin saanut peruutuksen tai jonkunlaisen lykkäyksen +ja siitä iloissaan tarjosi nyt kahvit koko kylälle. Vertauksensa oli +varsin sattuva, sillä rintama: sehän oli ryssän Golgata. + +Aamusella taipaleelle painuessamme sattui Suvelle kommellus, joka oli +koitua kohtalokkaaksi hänen poromiesmaineelleen. Valjastimme paraikaa +ajokkaitamme, kun Suven härkä sattui töykkäisemään häntä selkään, jotta +toinen sarvi heltisi. + +Toissarvinen ajokas ei ole juuri minkään näköinen. Tämän oivalsi +Suvikin ja hienosti kiroillen kiirehti lähtöään päästäkseen pois +ihmisten ilmoilta. Kiireessä kuitenkin sekaantuivat länget, vetohihnat +ja ajonuorat. En huomannut ollenkaan tätä vahinkoa. Poroni äksyili ja +tempoili, ja niin päästin hihnat löysälle. Tuulispäänä kimpausimme +pirtinnurkkaa kiertävälle tielle, ja vähältä piti, etten heittänyt +volttia nurkalla. + +Vasta kun satakunta metriä olin hoippuroinut suksillani, +uskalsin katsahtaa jälkeeni, nähdäkseni, miten Suven oli käynyt. +Toissarvisellaan hän juuri hurautti nurkan takaa ja silloin sattui +se kommellus, josta vielä viikkoja myöhemmin sain kantaa syytä. +Äkkimutkassa, iljanteeksi ajetulla tiellä liukui pulkka sivulle, +pyörähti sitten kolmisen kertaa ympäri ja siellähän sekamelskassa +makasivat niin Suvi ja poronpaistit kuin tikkurieskat, rautanaulat, +pikanellit ynnä muut. + +Poro laukkasi valtoimenaan jäljissäni. Pulkan sivulla laahaavaan +ajohihnaan tarrauduin kiinni ja kohta sain elukan asettumaan. Suvi +tulla jähmäsi perästä tavaroineen. + +Sain kuulla melko pitkän — tosin minulle tarkoitetun yksinpuhelun: + +"Että viitsiikin tehdä tuollaista ja lähteä ennenkuin toinen on saanut +pulkkansa kuntoon, vaikka hyvin tietää, minkälainen hullu tämä poro on. +Tahtoi tietysti näyttää ihmisille olevansa muka tekijä poromieheksi." + +Näin hän murahteli itsekseen, sulloi omaisuutensa pulkkaan ja kohta +hävisimme matalakasvuisen männikön suojaan, jossa päivän mittaan +unohtuivat niin kunniat kuin häpeätkin. + +Lapin-matkailijan on viisainta olla liiaksi luottamatta Suomen +Yleiskartan yksityiskohtiin, jos haluaa säästyä sivuhyppäyksiltä. Sen +tulin kokemaan tällä matkallani. On aina viisainta ottaa alkuasukkailta +selko talojen välisien taipaleiden pituuksista ja kulkea heidän pirtin +nurkalta sormellaan osoittamaansa suuntaan taivaan merkit oppainaan, +sillä malmiperäinen maakamara panee kompassinkin tanssimaan jazzia +täällä muuten niin yksitoikkoisilla maisemilla. + +Käyttämääni karttalehteen merkitsin matkani varrella useita +huomattaviakin korjauksia ja olisin sen mielelläni antanut Suomen +Matkailijayhdistyksen käytettäväksi, vaan Suomeen lähtiessäni v. +1917 jätin koko irtaimen omaisuuteni Berliiniin hyvien ihmisten +haltuun, ja siellä ovat vieläkin kartat, silkkiset paidat ja kravatit +ynnä monet muut tarpeelliset tavarat aina postimerkkikokoelmaani +myöten. — Nykyisin olen jo menettänyt kaiken toivoni tavaroitteni +takaisinsaamisesta, joskus sentään tulee mieleeni haikea toivomus, että +"kunhan vaan hoitelisivat niitä hyvin." + + * * * * * + +Tanhuan taloon loppui tie tykkänään. Siitä ei ollut sitten Loppiaisen +kulkenut yhtään raitoa eikä muutakaan kulkijaa, ja viikon päästähän +oli jo käsissä Matti, jonka "toinen silmä vettä vuotaa". Lunta oli +tupruttanut vahvasti, jängät paistoivat sileinä kuin merenselkä eikä +tien haamuakaan erottanut missään. Lohdutukseksemme kuulimme kuitenkin, +että kyllähän tuollaiset kulkijat tienpohjan löytävät, onhan siellä +jängällä aina joku paalukin osviittana. + +Umpikelissä siis lähdimme tarpomaan pohjoista kohti. Aamupimeässä +pihalla käydessäni tuntui vielä pakkasen hiven nenässäni, päivän +valjetessa vaihtui ilma nuoskeaksi, ja kun parituntisen metsätaipaleen +jälkeen aava aukeni eteemme, vihmoi harmaa taivas hienoa usvaa +kasvoillemme. + +Vesikelillä ei kulkenut suksi enemmän kuin pulkkakaan metrin +paksuisessa lumessa. Joskin metsässä vielä poro jotenkuten saattoi +seurata aikaisemmin avattua latua, kävi sen kulku jängällä vallan +vaikeaksi. Jo pari kertaa oli ajokkaani kääntynyt ympäri ja vihaisesti +mulkoillen käynyt päälleni, mutta kun poronnahkaisella kintaillani +olin sitä vedellyt muutaman kerran korville, jatkoi se taas kulkuaan +virstanverran. Kohta sain suksillani ruveta aukomaan tietä vetäen poroa +perässäni. Suvi seurasi keikkuvalla pulkallaan kykynsä mukaan. + +Hiestä ja vihmasta läpimärkinä katkaisimme lohduttomalta näyttävän +jängän, hurautimme mäntykankaan poikki, ja taasen aukeni aapa +eteemme. Paljon ei turhia puhuttu, eivät sanansutkauksetkaan kieleltä +kirvonneet. Suvi siellä jälkipäässä vaan pureskeli pikanellia ja +päästeli muutamia ärräpäitä, kun harha-askeleen otettuaan vajosi +kainaloita myöten pehmeään lumeen. + +Päivä painui illaksi, ja illan tullen seestyi taivas. Vanha kuukin +oli jo korkealla naavaisen jängänlaitakuusikon yläpuolella, mutta +tavoittamaamme taloa ei näkynyt. Taivaalla syttyivät revontulet, ja +parissa tunnissa muuttui ilma paukahtelevaksi pakkaseksi. Läpimärät +vaatteemme saivat valkoisen, kahahtelevan pinnan, silmäripsistä riippui +kirkas jäähelmi, ja huurteista, pikanellin värjäämää parransänkeämme +katselivat poromme ilmeisellä mielihalulla iltaruuakseen. + +Jäkäläiselle kankaalle yövyimme. Siinä oli ruokaa poroille, oli myös +keloja nuotiota varten. Porot sidoimme liekaan ja ryhdyimme rakovalkean +tekoon. + +Olin jo nakutellut vähäisen pystykuivan kelon lähes puoleenväliin +poikki, kun kirveenterä heltisi varrestaan upoten pehmeään lumeen. +Eihän tämä ollut itse asiassa mikään mainittava tapaus, vaan kun hetken +olin kirveenterää kohminut hangesta tuloksetta, selvisi tilanteen +kaameus mielessäni. Hiestyneinä ja läpimärkinä ollen kaipasimme +pikaista lämmönlähdettä, mutta ainoa välikappaleemme, kirves, oli +kadonnut. + +Kopeloimme lunta puun ympäriltä, sukelsimme siihen kuin porot jäkälää +etsiessään, kiteitä, jauhomaista lunta vain oli kaikkialla. + +Mukanamme oli kauha, sellainen "vesikuuppa", jolla tapasimme keittää +teetä nuotiolla yöpyessämme. Nyt päätin aloittaa systemaattisen +kirveenetsinnän ja tyhjentää koko puun ympäristön lumesta. + +Suvi sanoi, ettei kannata yrittääkään, arvellen paremmaksi hautautua +eskimon tavoin hankeen, ja hetkisen yritettyäni jo miltei uskoin häntä. +Lunta oli näet paljon, pinnalta hiukan kohmettunutta, alta pehmeää. Se +oli kuin kristallisokeria tai jauhomaista, vellovaa, valuvaa ainetta, +jota ei voinut palloksi puristaa. Mikäli sitä nosteli kuopasta pois, +sikäli sitä polven korkeudelta valui tilalle. Kolmesataa kauhallista +olin jo laskenut ammentaneeni, kun lopetin laskemisen ja nyt syydin +sitä mielettömästi puoleen ja toiseen, sillä olin päättänyt puhdistaa +puunjuuren lumesta, vaikka kesä tulisi. + +Kelon ympäristö paistoi jo metrin säteellä paljaana jäkälää myöten, ja +etsintä näytti yhtä tuloksettomalta kuin kaivosta onkiminen. Oli siinä +käden ulottuvilla paljastunut, ajan hampaan halkaisema kivenkylkikin, +jonka musta onkalo erottautui jyrkästi sinertävästä lumiseinästä. Ja +sieltä halkeamasta paistoi revontulten kelmeässä loisteessa kirveen +kirkas terä. Olipa tosiaan löytänyt kolon itselleen. + +Kohta loimusi kirkas rakovalkea Suven rakentamien lumivallien välissä. +Vaikka vinha koillinen puhalsikin, istuimme aivan kuin katoksen alla, +sillä tulen sulattamassa holvissa saatoimme hetken kuluttua riisuutua +ilkosen alasti ja kuivata vaatteemme. Pakkanen natisi siinä 30 C. +korvissa, mutta komeroissamme, kiehuvan teekauhan ääressä oli lämmin +kuin pirtissä. + +Huumorikin sai taas vallan, ja Suvi teki omasta päästään laulun +ja lauluun nuotin. Nuottia en muista, kun ei ollut nuottipaperia +matkassani. Ensimmäinen värssy alkoi näin: + + "Poijasta nousee höyry, Nousee höyry ja nousee höyry; Ja koskas se + saadaan se löyly Sumfati rallallei." + +Löylyä tosin jo kaipasimme, vaan toistaiseksi täytyi tyytyä +tikkurieska-poronpaisti-saajuheinäillalliseen. + +Saajua juodessamme kahdeksatta kuppia, tuli päiväjärjestykseen muuan +kysymys, joka jo pitemmän ajan oli painajaisena häirinnyt muuten niin +välitöntä toveruussuhdettamme. + +Nuotioilla öitä viettäessämme olin useasti huomannut, kuinka Suvi, +lepattavan rakovalkean yli katseli karsain silmin, kun teemukia +kohti lohkasin puukollani topankyljestä noin kyyhkysenmunan kokoisen +sokerinokareen. Suvi taas puolestaan käytti samaista teevesimäärää +nauttiessaan noin kynnenmustuaisen verran tätä makeata ainetta. Kun +kulunut päivä oli ollut varsin raskas erikoisesti minulle, joka koko +matkan olin aukonut tietä, lohkaisin topan kyljestä — muistaen sokerin +suuren ravintoarvon — suunnilleen sorsanmunan kokoisen nokareen. +Tämä oli jo sentään Suven mielestä haaskausta, ja hän jutteli kuin +itsekseen, mutta kuitenkin siksi äänekkäästi, ettei välillämme +loimottavan nuotion humina sekoittanut sanojen kaunista kaikua: + +"Ei tuota sokeriakaan sentään tarvittisi syödä kuin tikkurieskaa; se on +siksi tyyristä tavaraa ja vielä yhteisillä rahoilla ostettua." + +Tosiasiana mainittakoon, että tuon vajaan viisikiloisen sokeritopan +olimme ostaneet yhteisesti Sallan kauppiaalta å 2 markkaa kilo, ja +olin minä kuljettanut sitä selkärepussani tähän asti. Nyt vaati Suvi +jyrkästi, että moisen tuhlauksen välttämiseksi tavara jaettaisiin +kristillisesti tasan, jonka jälkeen kumpikin hoitaisi oman osuutensa, +kuten poronkoivetkin oli hoidettu. + +Suostuin vaatimukseen arvelematta, sillä parinkin kilon vähennys +repussa tuntui huojennukselta tuolla monipäiväisellä taipaleella. + +Nuotion välkkeessä, alushousuisillamme seisten, löimme kirveenhamaralla +sokeritopan poikki, sitten halki ja taasen poikki, kunnes voimme +päätellä, että kumpikin oli saanut grammalleen yhtä paljon. Mennäkseni +tapauksien edelle ja etten unohtaisi asiaa, kerron, että Inarin +Tsjuolisvuonon autiokämpässä yöpyessämme huomasin oman sokeriosuuteni +loppuunkuluneeksi, jotavastoin Suven varasto oli miltei koskematon. +Pyysin silloin saada ostaa häneltä kilon verran tätä keripukkia +vastustavaa ainetta, ja Suvi auliisti mittasikin käsiarviolla pyytämäni +määrän. Tavarasta maksoin kaksi markkaa kilolta eli siis saman määrän, +mihin Sallan kauppias oli tavaran noteerannut. Kolmisensataa kilometriä +oli Suvi kuljettanut sitä ilmaiseksi ja vain tarkastaakseen, etten minä +elänyt tuhlaavasti. + + * * * * * + +Kun vinhaa vauhtia laskettelee Raututunturin pohjoisrinnettä alas, +luulisi kulkevansa aivan päinvastaiseen ilmansuuntaan, sillä niin +erilainen on luonto tämän tunturin vastakkaisilla puolilla. Etelässä +penikulmittain jänkiä, ja jänkien laidoilla kitukasvuisia kuusimetsiä, +pohjoisessa, Ivalojoen varsilla taasen kauniita mäntymetsiköltä, jotka +hyvinkin vetävät vertoja monille Etelä-Suomen metsille. Golfvirran +vaikutus tuntuu jo täällä, ja usein huomaa, että etelätuuli on +pohjoistuulta kylmempi. + +Kyrönkylässä yöpyessämme kutsui majapaikkamme isäntä minut nurkan +taakse ja kysyi, oliko meillä "liikettä", pyytäen toimittamaan +hänellekin muutamia vaatimattomia kolleja. En aluksi käsittänyt, mitä +hän "liikkeellä" tarkoitti, vasta myöhemmin sain kuulla, että "liike" +oli yhtäkuin salakuljetus. Kun en ollut tähän ammattiin lähemmin +perehtynyt, jäi isännän pyyntö ainakin sillä kertaa täyttämättä. + +Ennen Tiiaisniemeä poikkesimme muutamaan lappalaismökkiin, jossa +isäntä oli kuuromykkä. Rihvelitaulun avulla keskustelu sentään kävi +aika sujuvasti. Kun loppumatkan varalle halusimme säästää eväitämme, +kysyimme, saisiko talosta ruokaa. Isäntä kirjoitti taululle: + +"Ei ole muuta kuin lohta, jos se kelpaa?" + +"Kyllä vain", nyökäytimme päätämme, ja niin lähti ukko toimittamaan +ateriaa. + +Seurasin häntä pihamaalle nähdäkseni, minkälainen kalavarastonsa oli, +sillä pirttiä lukuunottamatta en ollut lähistöllä ha vainut mitään +vajaa tai muutakaan varastohuonetta. Eikä niitä näytty tarvittavankaan. +Valtaisesta luminietoksesta pirtin seinustalla kopeloi ukko ilmoille +kolme noin kilon painoista lohta iltaiseksemme. + +Kauhistuin hengessäni tätä ruokamäärää, josta minut nyt pantaisiin +edesvastuuseen. Monin osviitoin ja merkein yllytin miestä panemaan +kaksi kalaa takaisin jääkellariinsa. Hän taasen valituin elein ja +hirveästi irvistellen koetti tehdä ymmärrettäväkseni omia mielialojaan, +vaikka en niistä rasittavimmallakaan aivojeni ponnistuksella saanut +tolkkua. + +Näin riitelimme äänettömästi kalpeassa kuutamossa melko tovin, ja olisi +hyvinkin sietänyt olla filminpyörittäjä ikuistamassa kohtaustamme. +Luulen muuten, että meillä molemmilla olisi melkoiset edellytykset +sanattomalla areenalla, sillä minä ainakin käyttelin käsiäni, silmiäni, +huuliani ja muitakin ruumiinosiani niin havainnollisesti, että itsekin +ihmettelin taitoani. + +Lopulta keksi isäntä osoittaa sormellaan omaa suutaan, ja siitä +käsitin, että ne kaksi kalaa olivat aiotut hänelle ynnä vähäläntäiselle +eukolleen. Selitys tyydytti minua, mutta samalla kuitenkin mielessäni +ihmettelin, minkälaisesta autokumista heidän mahalaukkunsa olivat +valmistetut, kun he aikoivat ahtaa sinne kilon painoisen lohen. Niin +myös välähtivät mielessäni ne viisituhatta vaatimatonta filistealaista, +jotka tyytyivät kolmeen leipään ja kahteen kalaan, — jotka vielä +saattoivat olla turskia taikka särkiä. Kirjathan, niin paljon kuin +niissä kalastuksesta puhutaankin, visusti vaikenevat saatujen kalojen +laadusta. Laatukysymys on taas minulle — ammattikalastajalle — varsin +tärkeä seikka noteerauksessa torilla. + +Lappalainen ei turhia nuukaile kalaruokaa valmistaessaan. Jäätyneet +lohet vedettiin sahalla kappaleiksi. Suolineen, munaskuineen kaikki +sitten perunapataan, suolaa mausteeksi, ja kohta oli höyryävä ateria +valmis. + +Hyvinkin pistelimme Suven kanssa sen yhden lohen maaruihimme, kun taas +ukko ja akka tekivät selvän lopuskoista. + +Ja niin painuimme kaikki poronnahkojen väliin perhesänkyyn. + + * * * * * + +Inarin itärannalla — taisi olla Vuopioniemessä — eleli silloin kruunun +uutisasukkaana muuan, aikoinaan etelästä muuttanut mies, jonka luokse +poikkesimme. Pirttinsä oli vasta rakennettu, valoisa ja siisti. + +Isäntä runsaasti minun mittaiseni — kolmen kyynärän pituinen ja +kämmenen levyinen —, emäntä leikillinen lappalainen, varreltaan noin +kolme jalkaa. Erakkoina elelivät he niemessään kaukana muusta kansasta. +Kulkupuhe tiesi kertoa, että he olivat sangen varakkaitakin. Isäntä oli +näet omin käsin rakentanut kruunun maalle neljä tai viisi uutistorppaa +ja kuntoon saatuaan myynyt ne melkoisella voitolla. + +Meidät otettiin perin ystävällisesti vastaan. Ensi työksemme +saimme tehdä selkoa sotatapahtumista, sillä sanomalehti ei näille +nurkkakunnille juorujaan levittänyt. Siirryimme sitten liikeasioihin. +Isäntä kertoi ostaneensa Norjasta suurehkon määrän jauhoja ja +tiedusteli meiltä, vieläkö sota kauankin kestää, ja kannattaisiko +varastoja lisätä tänä halpana aikana. Vakavana mielipiteenämme +ilmoitimme sodan vielä kestävän hirveän monta vuotta, kehoittaen +isäntäämme kiinnittämään kaikki liikenevät varansa elintarpeisiin. + +Tällä kertaa osui ennustuksemme kutakuinkin oikeaan. + +"Niin, niin, huokasi isäntä, kunhan nyt vain meidän keisarimme +voittaisi." + +"Sitähän minäkin, myöntelin puolestani; kunhan vain _meidän_ keisarimme +voittaisi." + + * * * * * + +Aikomuksemme oli ennättää päivässä Vuopioniemestä Järvenpäähän, Inarin +pohjoisimpaan kolkkaan, mutta kun keli taas muuttui nuoskeaksi, +väsyivät porot taipaleella, ja olimme pakoitetut yöpymään Ganjal eli +Kyynelvuonon autiokämppään. Tällaisia autiotupia on poroteiden varsille +rakennettu useampiakin väsyneen matkamiehen lepopaikoiksi, ja ovat ne, +kuten nytkin meille, varsin tervetulleita. Tuvassa on kirves, pata, +tulitikkuja, poronnahkoja ja pieni tuikkulamppu kulkijan käytettäväksi, +ja pidettäisiin raskaana rikoksena, jos ken sieltä poistuessaan veisi +jotain mukanaan. Vaistomaisesti kääntyy matkaaja lähtiessään vielä +ovelta takaisin todetakseen, että tulitikkuja jäi riittävästi selvästi +havaittavalle paikalle, ja että sylyksellinen pilkottuja kelopuita oli +lieden juurella. + +Tässä autiotuvassa oli oikein muurattu liesikin, ja kun olimme vieneet +porot jäkäläkankaalle, viritimme roihuavan tulen takkaan. Pian +lämpisi tupa, kohta porisi teevesi liedellä, ja olomme tuntui sangen +kodikkaalta. Tuntui kuin olisi tuo tupa rakennettu vartavasten meille, +henkipatoille maailmankiertäjille kodiksi, jossa saa rauhassa kavalalta +maailmalta levähtää. + +Mutta eihän koti ilman kotieläimiä ole oikea koti, sen saimme +piankin havaita. Matkamme varrella olimme monenakin yönä nukkuneet +kunnioitettavan vanhojen ja monenlaisia matkamiehiä lämmittäneiden +porontaljojen turvissa, ja siellä oli ystävä löytänyt isäntänsä. + +Niinpä nyt, istuessamme yhä lämpenevässä autiotuvassa tuijotellen +räiskyviin liekkeihin, alkoivat eri tahoilta keräämämme kotieläimet +monilla ilveillä osoittaa, että heilläkin oli viihtyisä olo. Sen +tunsimme aluksi puolittain miellyttävänä kutituksena rinnanpuolella, +siitä siirtyi se selkäpuolelle samalla muuttuen yhä tunteellisemmaksi, +kunnes kohta koko ruumis kihisi kuin keltiäispesässä. + +Perinpohjaisemmin tutkiaksemme asian alkusyitä riisuuduimme. Ihoamme +lähinnä ollut vaatekerta antoikin tarkastuksessa runsaan sadon. +Näky oli rauhan majoissa asustaneen ihmisen silmissä kamala, mutta +metsästäjälle varsin mielenkiintoinen. Sieltä löytyi suurta ja pientä, +löytyi pitkulaista ja litteätä. Joku yliopistollinen tiedemies olisi +monestakin eksemplaarista maksanut ainakin markan kappaleelta, mutta +koska ne meille vallitsevissa olosuhteissa olivat melko arvottomia, +nakkasimme kyseessäolevat vaatekappaleet hangelle, jossa lukuisat +ystävämme saattoivat ihailla kauniita revontulia, mutta saivat myös +kiristyvässä pakkasessa tuta tämän katoavan elämän kovuutta. + +Yön kohmettamaa vuononpintaa pitkin hurautimme seuraavana päivänä +Järvenpään, Suomen pohjoisimman majatalon pihalle. Ystävällinen isäntä +tuli jo kujalle vastaamme, nouti jäkälää poroillemme ja johti meidät +huoneeseen. + +Talo oli hyvin rakettu, asumukset poikkeuksellisen siistit ja kohtelu +hyvä. Se olkoon vilpitön tunnustukseni tästä majatalosta. + +Tarjoilusta huolehtivat isännän kolme reipasta tytärtä. Suvi heti +rakastui nuorimpaan ja kotvan perästä uskoi minulle kahdenkesken, että +"kun minä rikastun, tulen naimaan täältä." Hän tosin jo Muteniassa +oli antanut samankaltaisen lupauksen eräälle lappalaistytölle, mutta +arvatenkin olivat tunteensa Inarin jäällä muuttuneet, enkä siis +lausunut epäilyksen sanaakaan hänen aikomuksensa vakavuuden suhteen. +Myöntelin vain, että kyllähän tällaisesta talosta passaa vinhasti naida. + +Kahden päivän matka oli vielä edessämme Jäämeren rannalle Reisivuonoon. +Matkaseuraksemme saimme majatalon isännän, hän kun 15 poroa +käsittävällä raidollaan lähti tavaranhakuun Norjaan. Yhden yön vietimme +vielä autiotuvassa, ja ennenkuin seuraava puolipäivä oli käsissä, jäi +vaivaiskoivumetsään hakattu valtakuntien rajaviiva jälkeemme. + +Valtava on Jäämeri, kun sitä ensi kertaa katselet korkealta tunturilta. +Olet päiväkausia vaeltanut tuiskujen tuivertamilla ylängöillä, +edessäsi, takanasi, kaikkialla yhtä yksitoikkoiset maisemat. Tunturi +toisensa jäljestä, vaivaiskoivuja, riekkoja. Yhtä samaa aamusta iltaan, +joka päivä. Kun tällaisten maisemien katselemiseen kyllästyneenä +hoputat poroasi yhä kiivaampaan vauhtiin luullen tuntureita riittävän +iäisesti, ja sitten äkkiä, varoituksetta, tie kääntyykin paaden +syrjästä jyrkästi alaspäin, ja syvällä allasi näet tumman, huokuvan +meren, pysähdyt vaistomaisesti katselemaan tätä oudon valtaisaa näkyä. +Tuntureilla et löytänyt silmällesi mitään kiinnekohtaa, et mitään +esinettä, josta olisit voinut arvostella etäisyys- ja korkeussuhteita. +Matkathan mitattiin siellä vain päiväkaupalla. Elämä oli tunturilla +kuollutta, talvinen viima tappavan purevaa. Ja nyt näetkin allasi +laaksossa — kuin käden ulottuvilla — täydessä touhussa hääräävän +elämän; olet saapunut sulan veden ääreen, jossa raha ja tavara +vaihtavat omistajaansa. + +Mutta kuinka pieneltä kaikki näyttääkään täältä tunturilta katsoen. +Talot rannalla ovat kuin tulitikkulaatikkoja. Jäämeren myrskyjä uhmaava +matkustajahöyry on kuin pieni hinaaja, ja jäällä liikuskelevat ihmiset +noin sittiäisen kokoisia. + +Tätä katsellessasi luulet kaikkea näköhäiriöksi, harhakuvaksi, joka +kohta taas vaihtuu tunturien kylmään yksitoikkoisuuteen Mutta silmäsi +eivät ole vielä tottuneet Jäämeren tarjoamiin maisemiin. Siellä ovat +avaruussuureet vallan toiset kuin mihin metsärajan eteläpuolelta +saapuneen silmä on tottunut. + +Järvenpään isäntä hankki meille vuonon rannalla olevasta kylästä +kortteerin, jossa pitkästä aikaa saimme maitoruokaakin, muun muassa +mannaryynivelliä. + +Jos kuitenkin joku lukijoista joutuisi joskus tekemään edelläkertomaani +muistuttavan retken, kehoittaisin häntä matkansa päätyttyä, yörauhansa +vuoksi suhtautumaan varsin varovaisesti maitoruokiin. Sillä kun parikin +viikkoa on elänyt yksinomaan tikkurieskan, poronpaistin ja teen +varassa, sietää varotellen syödä mannaryynivelliä. + +Minä ainakin sain ahneuksissani latkimastani vellistä taudin, jonka +nimeä en viitsi tässä mainita. Opastukseksi toisille kerron kuitenkin, +että syönnin jälkeisen yön vietin pääasiassa kuuta katselemalla. Ja +näkyipä Suvenkin haamu vilahtelevan silloin tällöin nurkan takana. + +Aamusella oli ensi työmme vaihtaa kaikki Jäämeren oloissa tarpeeton +irtaimistomme rahaksi. Möimme siis porot, sukset, pulkan ja kallokkaat, +ja Norjan kruunuja kertyi taskuumme siksi paljon, että saatoimme +hyttipaikassa matkustaa Vesisaareen. Koko matkakassamme oli näet +ruplia, ja niitä taas ei otettu maksuvälineinä vastaan muualla kuin +Vesisaaren ja Vuoreijan pankeissa. + +Minä en paljoakaan käsitä pankkiasioista enkä noteerauksista. +Elämäni taipaleella olen niihin kyllä koettanut perehtyä vekselien +ja kassakreditiivien kautta, mutta aina olen saanut maksaa tyyriit +oppirahat. + +Tällä matkallani kuitenkin havaitsin, että vallitsevat olosuhteet +olisivat saattaneet tehdä minusta hyvinkin loistavan ja edustuskykyisen +pankkitirehtöörin. Asian kulku oli näet seuraava: + +Haaparannasta lähtiessäni vaihdoin koko matkakassani, noin 5000 kruunua +Suomen rahaksi, joka silloin oli halpaa Ruotsissa. Vienan Kemissä +vaihdoin rahani rupliin, sillä markka kulki siellä korkeassa arvossa, +ja kun Vesisaaren pankissa möin jäljellä olevat kolmisentuhatta +ruplaani Norjan kruunuihin, sain niistä sellaisen hinnan, että +luulin erehdyksen tapahtuneen. Poistuinkin pankista nopeasti ja +huomaamattomasti, vilkaisinpa vielä kadunnurkassa taakseni. + +Ne pari päivää, jotka vietimme Vesisaaressa, käytimme tarkoin +perehtyäksemme Jäämeren kalastukseen. Varanginvuono on nimittäin yksi +niitä harvoja paikkoja, josta saadaan "lotaa" eli villakuoretta, +turskanpyynnissä välttämätöntä syöttikalaa. + +Vuono Vesisaaren kohdalla on varsin matala. Kevättalvella ajautuu +villakuore sinne uskomattoman suurina parvina. Pari venettä käsittävä +pyyntijoukkue kiertää pohjasta pintaan ulottuvalla tiheäsilmäisellä +nuotalla vissin vesialueen, joka vähitellen kiristetään yhä +ahtaammaksi, kunnes kierroksen halkaisija saattaa olla noin 50 metriä. +Silloin on lotaa nuotassa aivan kiehumalla. Pitkävartisilla haaveilla +ammennetaan kalaa veneisiin, rannassa pakataan se kuumeisella kiireellä +laatikoihin, ja jo seuraavana päivänä syötetään Hammerfestissa +turskaliinoja Vesisaaren kuoreilla. + +Matkamme päämäärä oli kuitenkin Wardö eli Wuoreija, josta paremmin kuin +Vesisaaresta saatoimme seurata meriliikennettä. Paikallisliikennettä +välittävän laivan turskalle ja hylkeenrasvalle tuoksuvassa +peräsalongissa saimme ensimmäisen tunnun tulevien kuukausien elämästä. +Vinkuva lounaismyrsky syyti vetelää lunta taivaan täydeltä. Raskaat, +laivankorkuiset laineet pitelivät laivaa leikkikalunaan, jotta +matkustajien vatsalaukut nousivat milloin ylös kurkkuun, milloin +taas laskeutuivat alas niin pitkälle kuin ruokatorvi salli. Aina +ylösnoustessaan tyhjensi mahalaukku matkustajien nauttiman vähäisen +kahviannoksen hytin permannolle, ja näin syntyi vähäisiä läikkiä sinne +tänne korkkimatolle. + +Mutta jos meri ottaa, niin kyllä se antaakin. Laivan kääntyessä +Varangin niemen ympäri läntiseen suuntaan, löi valtainen aalto yli koko +etukeulan, — "taittoi", kuten asiantuntijat sanoivat. Messinkiripaiset +ovenlukot aukenivat kuin potkaisulla, ja vesi hulisi yli koko +keskilaivan konehuoneeseen ja peräsalonkiin asti. Vesisaaresta ostamani +rasvanahkaiset merisaappaat kestivät kuitenkin tämän korttelinpaksuisen +vesikokeen. Siivoojalle tämä tapaus oli luullakseni mieluinen, häneltä +kun säästyi lattianpuhdistus. + +Minkäänlaista pakokauhua en matkustajissa huomannut, sillä laivassa ei +ollut pelastusveneitä. Osittain märkinä saavuimme näin Vuoreijaan. + + + + +KIBERGIN KALASTAJANA. + + +Wardön aallonmurtajan länsipuolella sijaitsevalta laivalaiturilta +johtaa tie kaupunkiin. Se on pitkä ja huonosti valaistu. Tuiskussa +astelimme sitä myöten aivan rauhallisina, kun vastaamme tuli kolme +ryssää. Ylimielisyydessään koettivat he anastaa kainalostani +sikaarilaatikon, jonka olin ostanut laivasta ja uhrannut siihen suuren +osan ajokkaani hinnasta. + +Asiasta sukeutui pieni katukohtaus, joka päättyi siihen, että +minä hetken kuluttua sain yksinäni poimia sinne tänne sinkoilleet +sikaarini rikkinäiseen laatikkoon. Totesin kuitenkin, että yksi +uusista tuttavistani makasi hangessa puoleksi lumeen peittyneenä, +mutta ohimennen saappaallani tehty "pistokoe" osoitti hänessä olevan +siksi paljon henkeä, että arvelin hänen huoletta saattavan vielä +seuraavanakin päivänä jatkaa tätä maallista vaellustaan. + +Kaihoavin katsein tavoittelin Suvea näköpiiriini, mutta hän oli +poistunut siivosti kohtauspaikalta. + +Nyt huomasin myöskin, etteivät molemmat okulaarini olleet täysin +kunnossa. Tappelussa olin saanut melkoisen kolauksen silmäkulmaani, ja +nyt näin vain toisella silmälläni tuiskussa haamoittavan kaupungin, kun +taas toisessa vielä kimaltelivat Otava ja Pohjantähti. Yhä sakenevassa +pyryssä kahlasin kaupunkiin. + +Rakennusryhmityksensä puolesta eivät Pohjois-Norjan kaupungit tarjoa +matkaajalle mitään ylentäviä näkyjä. Niin ei myöskään Wardö kyennyt +näyttämään minun toiselle silmälleni erikoisempaa delikatessia. + +"Nuuskatoosa", mutisin itsekseni, etsiessäni kahvilaa tai muuta +kortteeripaikkaa. + +Eksyin siinä tupakan ja märkien vaatteiden tuoksun kyllästämään, +luolamaiseen ravintolaan. + +Elämän ilo vieri siellä valtoinaan. Innokkaasti keskustelevia, +kalastajapukuisia miesryhmiä istuskeli pöytien ääressä, gramofooni +soitteli haikeasti: "Gud vet, vem kysser dej nu", ja joku +sentimentaalisempi luonne yritti jotain lauluntapaistakin. + +Istuuduin tyhjään pöytään ja tilasin kahvia ja smultkringeleitä. Se oli +mielestäni sopiva tapa osoittaa luonteeni vaatimattomuutta. + +Uteliaisuudesta tarkastelin syrjäsilmin, — vai sanoisinko +syrjäsilmällä, minulla kun oli vain yksi käyttökelpoinen silmä — +seuruetta. Reippaannäköisiä nuorukaisia näyttivät kaikki olevan, niin +käsivarsien kuin leukapielten liikkeet osoittivat, ettei tässä napilla +pelattu. + +Tämä oli oikein kalastajien hotelli, jossa kaikki tunsivat toisensa. +Ventovieraana minut piankin havaittiin, ja kohta astui pöytäni ääreen +nahkapukuinen, hintelätekoinen mies kysyen selvällä kveenin kielellä, +tulenko Suomesta. (En silloin vielä tiennyt, että Finnmarkenissa +syntynyt norjalainen nimittää suomalaisia kainulaisiksi eli kveeneiksi +ja heidän käyttämäänsä kieltä kveeninkieleksi. Vasta myöhemmin sain +kuulla, että minäkin olen kainulainen enkä mikään suomalainen.) + +Ilmoitin saapuneeni Norjaan "viskuuseen", kevätkalastus eli "viskuu" +kun oli juuri alkamassa. Lähemmin tutustuttuamme, ja kun seuralaiseni +oli kuullut mistä olin saanut niin kauniin ja luonnottoman kirjavan +silmän, huudahti hän: + +"Kas siinä juuri sellainen mies, jota tarvitsemme! Miehistömme on vielä +yhtä vailla. Lähde mukaan!" + +Koko seurue siirtyi pöytääni, ja läiskähtävällä kädenlyönnillä +vahvistimme sopimuksen, jonka mukaan minä sitouduin kevätkalastuksen +aikana neljännellä osalla kalastamaan kippari Alfred Halvarin +venekunnassa. Sopimuksemme sisälsi, että minä kustannan neljänneksen +pyyntivehkeistä; saadun saaliin arvosta vedetään pois yksi-neljännes +laivalle ynnä lisäksi petrooliin ja öljyyn käytetyt rahat, jonka +jälkeen me neljä osakasta tasaamme keskenämme lopuskat. + +Puhuttu ja selvä. Ei siinä tarvittu mitään papereita enempää kuin +juristejakaan. + +Pullon madeiraa ryyppäsimme sopimuksen päälle ja sitten läksimme +laivalle. + +Ihmettelin suuresti, että vaikka Wardön satama-allas on kutakuinkin +suuri, ankkuroitiin kalastajalaivat muutamankymmenen metrin päähän +laiturista, joten laivaan piti aina kulkea jollalla. Asiaan sain +piankin selityksen: Vuoksi ja luode ovat tällä rannikolla siksi +voimakkaita, ettei ole syytä kiinnittää pienempiä aluksia laituriin; +sitäpaitsi ne eivät kalastuksen aikana vallitsevan vilkkaan liikenteen +takia sinne mahtuisikaan. + +Tuleva asuntomme, laivan keulahytti oli kosteantuntuinen ja haisi +tukevasti turskalle ynnä suolasillille. En sitä sentään ottanut +pahakseni, nenässäni kun oli jo muitakin haisuja ja näkökykyni noin 50 +prosenttia tavallisuutta heikompi. + +Kippari veti kaapista pari pulloa Bergenin paksua ja mustaa Karhuolutta +janoomme. Sain taasen ihmettelyn aihetta, sillä kahvilassa olin +kuullut, ettei Finnmarkenin kalastajille myyty pullottain muuta +kuin viinejä. Niitä sai jokaisesta sekatavarakaupasta 75 äyrin +hallonviinistä 18 kruunun samppanjaan asti. Olutta et saanut, et +myöskään puolikasta konjakkia vatsatautiisi. + +Mutta jos valtion monopolin alla huokailevasta kaupasta Tromsössä, +joka paikkakunta ei enää kuulunut Finnmarkenin amtiin, tilasit +laatikollisen tai vaikkapa laivanlastillisen whiskyä, konjakkia tai +muuta samantapaista ainetta, saapui se seuraavana päivänä vapaasti +käytettäväksesi. + +Mitä järkeä tässä järjestelmässä oli, sitä olen monet kerrat +mietiskellyt. Se on jäänyt minulle yhtä ongelmalliseksi kuin omat +kieltolakiongelmamme. + + * * * * * + +Ensimmäisen yön nukuin siis Jäämeren pitkillä mainingeilla tuntien +olevani kuin vanha turskanpyytäjä. Senpävuoksi, kun Suvi seuraavana +aamuna pitkän etsintänsä jälkeen löysi minut eräästä kahvilasta, oli +käytökseni häntä kohtaan verrattain ylimielistä. Ilmoitin ottaneeni +pestin kevätviskuuseen, puhelin ammattikielellä lenkoista ja juksista, +ja seuraavana päivänä alkavasta Pitsperinmatkastamme kerroin noin vain +kuin ohimennen, kuin jokapäiväisestä onkiretkestä. + +Melkoisella kateudella kuunteli Suvi keskusteluamme, vaikkakaan ei +sitä erikoisemmin näyttänyt. Sanoi vaan, että asiamme vaatii hänen +matkustamaan Hammerfestiin, sillä sen ohitsehan kaikkien Jäämeren +laivojen täytyy kulkea. Muisti kait maantieteestä, että Hammerfest on +Euroopan pohjoisin kaupunki. + +Tehtyämme matkaa varten tarpeelliset ostokset kaupungilla, kutsuin +Suven laivaan jäähyväisille. Kahviloissa ei nähtävästi ollut +turvallista oleskella, sillä eräs kalastaja kertoi poliisien käyneen +kyselemässä Suvea hänen yökortteerissaan, Karsikon muorilla. + +Pieniä läksiäisiä pitäen kuluikin ilta lähelle puoliyötä, jolloin +Suven piti kiiruhtaa Hammerfestin laivaan. Pari laivamiehistämme +oli kuitenkin lähtenyt ainoalla jollallamme kaupungille +laskiaistanssiaisiin, — oli näet laskiaistiistai —, eikä heitä kuulunut +palaaviksi. Huikkailin ja huutelin kannella kotvan, vaan ääneni hukkui +maininkien kollinaan. + +Hetken kuluttua näyttäytyi Suven pää kajuutan luukussa, ja ivalliselta +kuulostava ääni kysyi, eikö sitä lupaamaasi jollaa jo ala kuulua. +Ilmoitin hänelle, että ellei jollaa muuten saada, haen sen vaikka +uimalla. Höyryävän kajuutanaukon sulkeutuessa kuulin vielä jonkunlaista +mukinaa, josta erotti senverran, että "kyllähän sitä voi puheillaan +pröystäillä." + +Tämä jo suututti minua; tottahan mies nyt tuollaisen matkan kykenee +uimaan. Riipaisin yltäni nahkatakin, "isländarin" ja muun ruumiini +verhon ja sitten — pää edellä reelingiltä mereen. + +Kammottavana kuulsi kuutamossa kristallikirkkaan veden läpi vihertävä +merenpohja ja kolkosti lupsahtelivat raskaat mainingit laiturin +mustissa onkaloissa, kun halkoilin nelisenkymmentä metriä jääkylmää +suolavettä. Monien joukosta löysin lopulta oman jollamme, ja olin +siihen juuri nousemassa, kun ylhäältä laiturilta kuulin tuttuja ääniä, +joista päätin miestemme jo saapuneen. + +"Soutakaa jolla laivalle", huikkasin heille ja käännyin paluumatkalle. + +Monta ajatusta kerkisi välähtää mielessäni tuolla yöllisellä +uintimatkallani. Haikaloja ja kaikenlaisia merihirviöitä, joista +poikasena olin lukenut, vilisi silmissäni, mutta sittenkin olin vähän +niinkuin ylpeä matkastani, enkä suinkaan suotta. + +Ernst Lampén kertoo rantasalmelaisten hakkapeliittain uineen Lechvirran +yli, lordi Byron kertoo uineensa Hellespontoon poikki, ja nyttemminhän +ovat jo muutamat neitosetkin uiden katkaisseet Kanaalin, mutta vähän +niitä on sentään sellaisia, jotka laskiaistiistaina ovat uineet +Jäämeren yli. Päästyäni laivalle olin siksi kohmettunut, etten omin +voimin kyennyt kiipeämään kannelle. Uin kajuutanakkunan kohdalle +ja ruutua koputtamalla hälyytin apuväkeä. Saunakuumassa hytissä +kuumennettua olutta juoden ruumiinlämpöni pian palasi, ja kohta oli +koko tapaus unohdettu. — Jäämerellä sattuu joka päivä suurempiakin +asioita. + +Aamun sarastukseen oli vielä muutamia meripenikulmia, kun hehkutimme +kuulamoottorin jyskyttämään pohjoista kohti Pitsperin pankille. + +Norjan rannikon ja Huippuvuorten välillä on kolme idästä länteen +juoksevaa merenpohjan kohoumaa eli harjannetta, pankkia, joissa meren +syvyys on vain kahdensadan sylen vaiheilla. Pohjoisinta, Huippuvuorten +lähellä olevaa harjannetta kutsuttiin Spitsbergin pankiksi, ja sinne +nyt olimme matkalla holkerinpyyntiin. + +Holkeri on ainoa Jäämerellä sanottavammin tavattavista hainsukuisista +kaloista. Se liikkuu parvissa näillä pankeilla, ja kalastetaan sitä +maksansa vuoksi. Maapallon eläimistö kertoo tarkemmin sen elintavoista +ja pyydystyksestä. Meidän pyyntitapamme erosi kuitenkin suuresti siinä +kerrotusta, sillä ongimme niitä yksinomaan pohjasta, eräänlaisella +pohjaongella. + +Laivan kumpaankin sivuun kiinnitettiin kaksi käsin veivattavaa +kelaa, joiden ympäri juoksi siima. Kussakin siimassa oli kaksi +puolentoistakorttelin mittaista, ketjuihin kiinnitettyä koukkua. +Syötteinä käytettiin kutakin koukkua kohti pari kiloa raakaa +hylkeenihraa. Tällainen syötti vaati tietysti joltisen painonkin, ja +se olikin vähän toisenlainen kuin särkiongessa: rautainen, viiden +kilon painoinen, keilamainen pultti. Sen ontto sisus täytettiin +moottoriöljyllä, joka pienen aukon kautta hiljalleen pursui ulos ja +merivirran kuljettamana houkutteli holkereita syötille. + +Kohoja eli korkkeja ei näissä ongissa käytetty, vaikka sellainen +punaisenvihreäksi maalattu korkki olisi mielestäni suuresti lisännyt +tunnelmaa. + +Kun nämä niinkutsutut juksat oli laskettu pohjaan ja sitten kelalla +veivattu muutama varvi siimaa takaisin, joten syötit olivat noin kolme +syltä merenpohjasta, alkoi odotus. Aina kymmenen minuutin kuluttua +käytiin "veivaamassa", ellei nykimistä tuntunut, jätettiin juksa +silleen. + +Kun sitten kala lopulta tarttui, alkoi samanlainen väsytys kuin +lohenonkijalle. Vuoroon kiristäen ja taasen vähän löysäten kiertyi +siima hiljalleen kelalle, ja viimein nousikin lopen uupunut, +parisylinen holkeri laivan kupeelle. + +Jos sää oli tyven, käännettiin kala vedessä seljälleen, vatsa avattiin +pitkävartisilla, vesurintapaisilla veitsillä, ja tiheäsilmäisillä, +pitkävartisilla haavilla ammennettiin maksa ruumassa odottaviin +tynnyreihin. + +Jos taasen oli merenkäynti, vinssattiin saalis kannelle ja siellä +toimitettiin tarvittava operatsioni. + +Holkerista käytettiin ainoastaan maksa; liha oli haurasta kuin laho +puu ja aivan arvotonta. Maksaa kertyi nelimetrisestä kalasta noin +hehtolitran verran, toisista aina puolentoistakin, riippuen tietysti +siitä, minkälainen kalan ruokalista oli viime aikoina ollut. + +Niin raatelevaisia olivat nämä pedot, että kun joku parvesta tarttui +juksaan, ja oli kykenemätön itseään puolustamaan, repivät toiset sen +heti palasiksi. Kerran murkinoidessamme jäivät pyydyksemme tavallista +pitemmäksi aikaa kokematta. Kelattuamme siimat pinnalle, saimme yhdestä +juksasta ainoastaan holkerin pään ja toisesta tosin kokonaisen kalan, +mutta siltä oli vatsa revitty auki ja maksa hotkittu parempiin suihin. + +Monasti olin epäluulolla suhtautunut Jack Londonin kertomuksiin +Etelämerien haikaloista, joitten iho muka oli niin karkeaa, että yksi +pyrstön sivallus veti miehen ihon verilihalle. + +Pian sentään täällä havaitsin, ettei hain kanssa sovi tanssia shimmyä, +ei edes nahkatakissakaan. Kun ensimmäinen holkeri oli saatu kannelle +ja otettu siltä, mitä tarvitsimme, leikkasivat miehet kyljestä +kymmenkiloisen viipaleen. Se asetettiin peräkannelle ja vakavasti +uskoin saavani illalliseksi rosvonpaistia. Hetken kuluttua pelkoni +haihtui nähdessäni tätä lihavaa kyljyspalaa käytettävän tahkona +veitsien teroittamiseen. — Holkerin pinta oli tosiaan karkeaa kuin +hietapaperi. Sellaisen pyrstön voimakas sivallus saattoi kyllä ihmisen +ihon muullekin kuin kananlihalle. + +Holkerin raatoa ei ilman muuta heitetty mereen. Sellaisenaan se olisi +painunut pohjaan ja vienyt koko kalaonnen. Sitä estääkseen käytettiin +erästä — tosin laissa kiellettyä — keinoa. Tyhjän olutpullon suulle +lyötiin korkki, pullo työnnettiin kalan sisuksiin, ja sitten sai +merivirta viedä raadon vaikka Novaja-Semljaan. + +En koskaan ollut uskonut merivirtoihin, sillä tuntuihan mahdottomalta, +että aavalla merellä, jossa vettä on vaikka kuinka viljalti, joku +yksinäinen virta taikka joki saattaisi kulkea aivan omia teitään. +Pitsperin pankilla sain sentään vahvan uskon niihinkin hoidellessani 45 +asteen kulmassa nousevaa ankkurikettinkiä, kun vaihdoimme onkipaikkaa. +Niin nopea oli virran juoksu, että mereen heitetty, kirkuvan +lintuparven ympäröimä holkerinraato hävisi näköpiiristä vajaassa +puolessa tunnissa. + +Kaikin puolin mielenkiintoinen oli tämä kalastaja-aikani. Sain kokea +uusia elämyksiä, sain oppia tuntemaan Jäämeren mahtavaa luontoa, nähdä, +kuinka karujen rantojen asukkaat nostivat jokapäiväisen leipänsä +vaahtoavista aalloista. Tämä työ oli mielestäni oikeata miehen +ammattia, se oli kuin kullankaivajan hommaa. Ei siinä keploteltu +minkäänlaisilla jo ennestään käytännössä löytyvillä omaisuuksilla eikä +hankittu voittoja perityillä mailla ja metsillä. Raa'asta luonnosta, +vellovista vesistä kiskottiin täällä saalis, joka ennen ottajaansa +oli arvottomana liikkunut syvyyksissä. — Mutta ottajan työ ei ollut +lastenleikkiä. + +Erinomaisen hauskaa oli myös tutustua Jäämeren eläimistöön. +Puhumattakaan linnuista, joita näin niin paljon ja monenlaisia, ettei +niistä puoletkaan mahtuisi "Maapallon eläimistöön", tein tuttavuutta +monen vesieläimen kanssa. Näin meriravun, jonka kuori muuttui +keittämättä punaiseksi, näin valaskalan, jota kohtaan kouluaikojeni +uskontotunneilta saakka tunsin suurta kunnioitusta — se kun näet +nielasi sen Joonas-vainajan-eikä paljon puuttunut, etten joutunut +merenpohjanilviäisten syötäväksi, kuten myöhemmin kuulette. + +Myrskyisellä säällä olivat pyöriäiset, springarit, ainaisena seuranamme +ja huvinamme. Puolisen päivää saattoivat ne monilukuisin parvin +näytellä akrobaattimaisia temppujaan laivamme ympärillä. Vaahtoavan +aallon harjalta laivan keulapuolella tekivät ne kauniita voltteja +ilmaan, sukeltaakseen jälleen laivan alle potkuria ihmettelemään. Ne +nähtävästi nauttivat näistä hypyistään; niin, usein muistan nähneeni +niiden nauraneenkin onnistuneen hypyn jälkeen. + +Uteliaat valaat saapuivat usein laivamme vierelle viipyen siinä +tuntikausia. Valas on turskanpyytäjän ystävä eikä sitä näillä vesillä +sallita vahingoitettavan. Se näet ajaa turskaparvet rannikoille, jossa +ne taas joutuvat kalastajien liinoihin. + +Joku yhtiö aikoi kerran ruveta harjoittamaan valaanpyyntiä oikein +ammattimaisesti. Pitkin Norjan pohjoisrannikkoa rakennettiin suuria +traanikeittimöitä, ja liike menestyi hyvin. Myöskin Kibergin +kalastajakylän lähellä, kymmenisen kilometriä Wuoreijasta itään, oli +tunturin juurella eräs yhtiön valtavista keittimöistä. + +Valaiden vähentyessä ulapalta, vähenivät myös turskat rannikolta, +ja nälkäkuolema häämötti livekalanpyytäjien silmissä. Kerran he +sitten, innostuneen mielialan villitseminä, marssivat joukolla +traanikeittimölle ja nuijivat pannut sekä padat myttyyn, kuten +aikoinaan Jukolan veljekset viinapannunsa. Asiasta ei kuulemani +mukaan syntynyt minkäänlaista oikeudenkäyntiä, niin myrtynyt oli +koko rannikkoväestön mieliala oikeusviranomaisia myöten tätä +valaanpyyntiyhtymää kohtaan. + +Minun siellä ollessani käyttivät asukkaat tuota harmaata, +myrskyjen repimää ja hylyksi jätettyä laajaa traanikeittohallia +tanssisalonkinaan, johon tarkoitukseen se erinomaisesti soveltui. + + * * * * * + +Täysinäisin maksatynnyrein palasimme puolentoista viikon kuluttua +Vuoreijaan. Heti satamaan saavuttuamme kertoi eräs Kibergin kalastaja +poliisimestarin käyneen moottoriveneellään siellä etsimässä minua. +Hän neuvoi minua pysyttelemään laivassa ja lupasi saattaa veneellään +Venäjän puolelle. Luuli kait minua ryssien vakoilijaksi. + +Sanoin, etten tiennyt tehneeni mitään pahaa ja lupasin mennä +poliisimestarilta tiedustelemaan käyntinsä tarkoitusta. + +"Älä hyvä mies mene sinne", sanoi Oskari, "hän vangitsee sinut heti." + +Kaikki toisetkin varoittivat menemästä poliisikamariin, "et sieltä +kuitenkaan takaisin tule", sanoivat he. + +Pysyin kuitenkin päätöksessäni. Oskari saattoi minua poliisikamarin +kadunnurkkaukseen jääden siihen odottamaan. + +Ilmoitettuani nimeni etuhuoneessa istuvalle konstaapelille ohjasi hän +minut suoraa päätä poliisimestarin huoneeseen ja ilmoitti tulijan. + +"Jaha, Te olette Antti Hautamäki Suomesta. Istukaa, tehkää hyvin. +Poltatteko piippua vai sikaareja", lausui hän ensi sanoikseen työntäen +tupakkalaatikon eteeni. + +Tällainen vastaanotto hämmästytti minua; arastellen istuin osoitetulle +tuolille ja täytin piippuni. + +"Tietänette kait, että matkatoverinne on vangittu Hammerfestissa?" + +"En ole kuullut, tunti sitten saavuimme mereltä. — Ja mistä syystä tämä +vangitseminen?" + +"Ilmiantojen perusteella. Nyt hän kyllä on taas vapaana. Teistäkin +tehtiin minulle ilmianto, että kuljeksitte tunturilla valokuvailemassa +ja olette valokuvannut satamassa olevan sotalaivan. Asia on nyt +kuitenkin selvinnyt. Minkätakia käytätte väärää nimeä?" + +"Nimeni on passini mukainen." + +"Minulla on täällä kuitenkin kirje", hän kaivoi kirjeen +pöytälaatikosta, "jossa sanotaan, että te olette metsänhoitaja Pekkola +ja olette harjoittanut Suomessa agitatsionia venäläisiä vastaan, jonka +vuoksi olitte pakoitettu poistumaan sieltä." + +Tällaisten tosiseikkojen edessä en voinut muuta kuin myöntää kirjeen +todenperäisyyden. Sanoin kuitenkin: + +"En minä siellä erikoisempaa agitatsionia harjoittanut, rajaseutuja +tuntien auttelin vain muutamia santarmien vainoomia nuorukaisia Ruotsin +puolelle." + +"Suomesta menee nykyisin paljon nuoria miehiä ulkomaille. Niitä on +kuulemma mennyt Saksaankin." + +"Olen kyllä kuullut sentapaisia huhuja, vaan en usko niiden +todenperäisyyttä." + +Seurasi hetken vaitiolo, piiput vain kärisivät. Sitten sanoi +poliisimestari hymyillen: + +"Te olette myös ollut Saksassa." + +"Mistä poliisimestari sellaista päättelee?" kysyin. + +"Kun sisään astuessanne löitte kantapäät yhteen, että kalahti, +päättelin heti teidän olleen 'joukoissa'. Suomessa ette ole voinut +saada harjoitusta, ja ainoa mahdollisuus siis oli, että tekin olette +ollut Saksassa." + +"Kylläkait asia niin on." + +"Jos minä olisin suomalainen, olisin tehnyt 'akkurat' samoinkuin tekin. +— Minkä arvon saitte?" + +"Luutnantin." + +Hän hyppäsi tuoliltaan ja käsi ojennettuna tuli luokseni. + +"Minä olen myös luutnantti kuninkaallisessa Tromsön rykmentissä. +Olkaamme tovereita. Nimeni on Ole." + +Keskustelimme pitkälti vallitsevista oloista. Hän kuunteli +mielenkiinnolla juttujani Saksasta. Kun kysyin, miten norjalaiset +ylimalkaan suhtautuvat sotaan, vastasi hän: + +"Ikävä kyllä on meillä niin läheiset suhteet Englannin kanssa, että +suurin osa kansastamme unohtaa sen vaaran, mikä meitä Venäjältä +käsin uhkaa. Uskallan kuitenkin vakuuttaa, että kaksi kolmannesta +upseeristosta on täydellisesti teidän kannallanne." + +Sitten kysyi hän: "Minkätakia olet nyt Norjassa?" + +"Tapausten kehitystä odotellessani tulin tänne kalastamaan, sekä +ansaitakseni että urheillakseni, kun en voi Suomeenkaan mennä." + +Selitys ei nähtävästi mennyt täydestä, koska hän sanoi: + +"Arvaan kyllä asiasi enkä sitä tahdo udellakaan, sillä joka tapauksessa +valehtelisit. Kuitenkin neuvon, ettet kirjeissä ilmoita mitään +asioitasi. Täällä sensuroidaan silloin tällöin, noin pari kertaa +kuussa, kaikki kirjeet koko linjalla, ja jos saisivat käsiinsä jotain +'vaarallista', olisimme molemmat kiikissä. Mikäänhän ei estä sinua +matkustamasta Tukholmaan tietoinesi. Lupaathan sen?" + +Kun repussani oli kolmenlaista salamustetta, saatoin hyvinkin luvata +olla kirjoittamatta mitään näkyvää tai silmin havaittavaa. + +Erotessamme pyysi hän minua aina kaupungissa käydessäni poikkeamaan +luonaan kertomassa Saksan uutisia ja varoitti liikuskelemasta +kameran kanssa linnoituksen lähistöllä, koska silloin joutuisin +sotilasviranomaisten kanssa tekemisiin, ja hän olisi avuton auttamaan. + +"Joka tapauksessa täytyy minun antaa sinulle omalle nimellesi +kirjoitettu passi; voithan silti käyttää ottamaasi nimeä ja passia +kalastajien keskuudessa, etteivät turhia epäilisi." + +Oskari odotti uskollisesti kadunnurkassa. "Tulithan sieltä vielä, +luulin jo, että nyt ne veivät Antin", sanoi hän. "Nyt minä ostan pullon +viiniä tämän päälle." + +Suvirinteen vangitsemisen yksityiskohdat kuulin vasta kesällä +Haaparannassa. — Vaikka poliisit jo Vuoreijassa olivat häntä epäillen +katselleet, sai hän astua rauhassa Hammerfestin laivaan. Siellä oli +hänet heti maihin päästyään vangittu. + +Suven suureksi harmiksi penkoivat poliisit hävyttömästi hänen hyvin +järjestetyn reppunsa. Pikanellit, rautanaulat, poronlasso, kilo sokeria +y.m. tavarat ladottiin pöydälle kaikkien katseltaviksi. Erikoista +huomiota oli herättänyt mauserpistooli ja siihen kuuluvat satakunta +paukkua sekä cowboymallinen puukko. + +Kun kuulustelut eivät näyttäneet johtavan vapauttavaan päätökseen, +sähkötti Suvi Kristiaaniaan tuomari Rodelle. Kolmantena päivänä hän +Roden lähettämän lausunnon perusteella pääsikin vapaaksi, heitti +pikanellirepun selkäänsä ja matkusti ensimmäisellä hurtigrutella pois +"noitten epäluuloisten norrbaggien maasta." + +Toista yötä sellissä viettäessään oli hän keskellä yötä kuullut +omituista rapinaa korkealla sijaitsevasta akkunasta. Hämärää vastaan +näki hän, miten akkuna ulkopuolelta avattiin, musta varjo ilmestyi +aukkoon, ja ääni kehoitti häntä nousemaan ylös. Aavistaen, että häntä +koetettiin petollisesti houkutella pakenemaan, makasi Suvi liikkumatta, +ollen nukkuvinaan. Eihän Hammerfestista olisi mitenkään päässyt +pakenemaankaan, ja sitäpaitsi tyyriit tavarat olivat poliisin huostassa +eikä ilman niitä voinut lähteä matkalle. Hetken kuluttua varjo hävisi +akkunasta. + +Minä sain siis rauhallisesti jatkaa kalastustani, vaikka vähällä piti, +ettei kalastushommani ja samalla muukin maallinen vaellukseni loppunut +lyhyeen, toisin sanoen holkerin suuhun. + +Olimme taas pankilla, juksat ulkona. Sää tuntui keväiseltä, ei tuulen +viimaakaan, pitkät mainingit vain nykivät harvakseen ankkuritouvia. +Suuri valas uskaltautui aivan lähellemme syytäen usvasuihkuja korkealle +ilmaan; minä makasin selälläni kajuutan katolla auringonpaisteessa ja +tutkin espanjan kielioppia. + +Äkkiä, ilman että tuulta tunsikaan, kävi meri levottomaksi. Ne olivat +aluksi vain pieniä laineita, mutta ne löivät laivankylkeä vastaan +tiheään ja äkäisesti. Heti jäljestä tuli ensimmäinen tuulenpuuska, ja +koillisesta lähestyi uhkaavan musta pilvi. + +Kippari kiiruhti kannelle: "Hei pojat, nyt saamme sellaisen ilman, jota +ette ole nähneetkään. Juksat ylös ja äkkiä!" + +Puolituntinen kului, ennenkuin juksat ja ankkuri oli saatu kannelle, +mutta silloin meri jo vaahtosi kuohupäinä. Moottori oli käynnissä, +purjeet vedettiin avuksi ja huimaa vauhtia kiidettiin kohti rannikkoa. +— Ihmeelliseltä tuntui, että näin lyhyessä ajassa voi puhjeta sellainen +hirmumyrsky. Laineet valelivat alituiseen laivaa, ja myrskyn mukana +seurannut kylmä viima hyyti joka laineen jälkeen ohuen jääkerroksen +kannelle, ettei kohta voinut kulkea keulasta perään kuin konttaamalla. + +Omituisen painavalta näytti Jäämeren kylmä vesi. En koskaan ollut +nähnyt sellaisia laineita. Ne olivat laajoja, monen hehtaarin alan +käsittäviä vesivuoria, jotka nousivat ja laskivat hitaasti, ja niillä +kiehui talonkorkuisia laineita valkoisenaan. Kun sellainen suuri +laine otti aluksen harjalleen, näki sieltä äärettömän pitkälle yli +ulapan; kun taas laiva painui suuren aallon kainaloon, tuntui siltä +kuin painuisi yhtä päätä syvyyksiin: joka puolella mastonkorkuiset +vesimassat. + +Ilta pimeni ja vahtivuoroni päätyttyä laskeuduin kajuuttaan kojuuni +lepäämään. Oskari puuhaili kahvipannunsa kanssa kamiinan luona. Kaikki +tavarat lentelivät edestakaisin lattialla. + +Kahvia hörppiessämme kuului kannelta kova rysäys, vettä ryöpsähti +kamiinan piipusta sisään sammuttaen tulen, ja vahtimies huikkasi +ovelta: "Tuokaa kirves nopeasti!" + +Sieppasin kirveen nurkasta ja syöksyin kannelle. Fokkimaston raakapuu +oli pudonnut alas ja laahasi purjeineen sivulla. "Lyö poikki", huusi +Halvari ja minä iskin kirveellä köydet poikki. Sinne meni purje ja +raakapuu sekä kompassi, jonka raakapuu oli pudotessaan murskannut. + +Laine oli "taittanut" eli toisin sanoen lyönyt suoraan ylhäältä +kannelle, niin korkealle, että tapasi purjeen reväisten sen irti. +Uskomattomalta tuntui, ettemme olleet hautautuneet kuohuihin. + +Ilman kompassia laskettelimme nyt umpimähkään, kunnes puoliyön +aikaan näimme vilahduksen Vardön majakkatulesta. Se häipyi heti +näköpiiristämme pitkäksi aikaa, mutta kun uudelleen nousimme +"vuorelle", tuikahti se taas silmiimme, ja sitä kohti ohjasimme. + +Menin takaisin kajuuttaan ja kohta nukuin sikeästi; en edes öljy takkia +vetänyt yltäni. + +Aamulla heräsin, kun kajuutan pienestä akkunasta osui kirkas +auringonsäde silmääni. Toiset näkyivät vielä nukkuvan. Kajuutan ilma +tuntui ällöttävältä: petroolin, sillin, kahvin ja märkien vaatteiden +tuoksu sekaantui sieraimissa ihanaksi vatkuliksi. Nousin kannelle +saadakseni tuoreempaa ilmaa, ja mikä näky! Kirkkaalta taivaalta helotti +häikäisevä aurinko, tuuli oli tyyntynyt, vain mainingit ulkomöljällä +heittelivät pärskeitään korkealle ilmaan muistuttaen yöllisestä +temmellyksestä. + +Olimme jäälastissa; korttelin paksuinen jääkerros peitti koko kannen, +yksinpä ison purjeen raakapuunkin. Mitenkähän olisi käynyt, jos myrskyn +alkaessa olimme Pitsperin pankilla saakka? Puoli korttelia jäätä lisää, +ja holkerien eväiksi olisimme painuneet. Yöllä, vähää ennen meidän +saapumistamme, oli eräs kalastaja-alus satamaan pyrkiessään ajanut +möljään. Kukaan ei pelastunut. Päivällä näimme rantaan ajautuneen +hylyn syrjällään möljän vieressä. Kippari ja kaksi poikaansa jäivät +löytämättä. + +Kesällä laivamme vedettiin telakalle puhdistettavaksi ja tervattavaksi. +Halvari meni eräänä päivänä katsomaan ja koettelemaan saumoja; paineli +peukalollaan laitoja, tutkistellen, mitä paikkoja tarvitsisi tilkitä, +kun painoikin peukalonsa ruumaan asti. Lähemmin tarkastellessaan +havaitsi hän aluksen niin lahoksi, että se ainoastaan pohjakaarien ja +tervatun ulkokuoren varassa oli pysynyt koossa. Palkoveneellä olimme +tosiaankin uhmanneet Jäämerta koko kevätkalastuksen ajan. + + + + +MITÄ VENÄJÄLTÄ KUULUU. + + +Venäjälle suuntautuva liikenne oli Jäämerellä tällöin vilkasta. +Joka päivä näimme suuria rahtihöyryjä matkalla Arkangeliin +sotatarvelastissa. Muurmannin rata ei vielä ollut läheskään valmis, +Aleksandrowskissa paraikaa vasta rakennettiin laituria suurempia +laivoja varten. Perustus oli jo kaksi kertaa saatu valmiiksi, mutta +meri oli sen taas sortanut. Laivojen täytyi siis toistaiseksi mennä +Arkangeliin, rautatien päätekohtaan. + +Vienanmeri oli kuitenkin jäässä, ja kaikki laivat saivat jäädä +odottamaan satamaan pääsyä. Niitä kerääntyikin sinne maaliskuuhun +mennessä lähes kahdeksankymmentä. Kun ryssät huomasivat, että jotkut +kapteenit odotukseen kyllästyneinä kääntyisivät takaisin, tulivat he +laivaan ja ottivat joitain tärkeitä koneosia pois, joten laiva ei +päässyt liikkeelle. Niin ainakin kertoivat merimiehet. + +Englantilaiset järjestivät Jäämeren sotalaivaston Kaksi brittiläistä +risteilijää liikkui siellä alituiseen, ja kauppalaivoista tehtiin +apuristeilijöitä varustamalla ne tykeillä. Miehistö niissä oli +venäläinen. + +Myöhemmin kesällä muuttui näiden apuristeilijäin esiintyminen vallan +röyhkeäksi norjalaisia kalastaja-aluksia kohtaan, tulivatpa aina +Norjan aluevesille asti ja veivät kalastajat mukanaan Kuolaan. Pian +saapuivat kuitenkin saksalaisten vedenalaiset, ja nyt pysyi ryssien +jäämerenlaivasto kiltisti Vienanmerellä. Englantilaiset risteilijätkin +katsoivat parhaimmaksi poistua Thamesin jokisuulle, josta oli hyvä +vetäytyä kuin koira koppiinsa. + +Moni rahtilaiva löysi hautansa Jäämerellä, mutta vielä useampi pääsi +perille Arkangeliin. Pitkin kesää niitä siellä "lossattiin" kovalla +kiireellä, olihan taas suuria tekeillä: Romania oli saatava sotaan. Sen +varusteet kun sentään olivat heikot, lähettivät Englanti ja. Ameriikka +tarvittavia sotavarusteita heikommalleen. + +Arkangelin-Vologdan rata oli kuitenkin kapearaiteisempi kuin Venäjän +pääradat, ja sitä ryhdyttiin kiireellä levittämään, sillä tavarain +purkaus ja uudelleenlastaus Vologdassa tuotti suuria hankaluuksia. +Mutta kun töitä tehtiin niinkuin niitä yleensä Venäjällä tehdään, +valmistui työ vasta silloin, kun Romania jo oli julistanut sodan +Saksalle. Pianhan nyt kyllä olisi sotatarpeet saatu kujetetuiksi +rintamalle, mutta silloin sattui se rötöskä, se Arkangelin pamaus. +Vaarallisten aineiden varomattoman käsittelyn takia meni koko Romanian +rintamalle aiottu sotatarvevarasto ilmaan yhdellä kertaa eikä +vähitellen, niinkuin sitä kait oli haviteltu käytettäväksi ja kuten +sodassa yleensä on tapana. + +Silminnäkijän kertoman mukaan oli tapaus tällainen: + +Lastien purkaus kävi täydellä höyryllä, ja laiturissa oli kaksikin +laivaa rinnakkain, joista ulompana olevaa purettiin sisemmän kannelle +ja siitä laiturille. Eräässä ulommassa laivassa tapahtui räjähdys, +niin voimakas, että viereinenkin laiva räjähti. Mustanpunaiset liekit +nousivat kohta taivaalle, ja voimakas tuuli painoi ne satojen metrien +pituisiin tavarakasoihin laiturilla, joka kohta oli räiskyvänä +tulimerenä. Se ei ollut mitään tavallista juhannuskokkoa, sillä +sirpaleet lentelivät laajalti, ja ihmishenkiä tuhoutui, Ryssät eivät +koskaan ole antaneet tilastoa kuolleista, mutta jotkut arvelevat +lukumäärän nousseen satoihin. Englantilaiset lehdet kertoivat niitä +olleen tuhansia. + +Samaan aikaan kun tällainen melske kävi laiturilla, tapahtui merellä +vallan kummia. Purkamistaan odotteleva ulapalle ankkuroitu laiva +räjähti aivan itsekseen ja upposi, ja hetken kuluttua toinen. Silloin +nostivat jäljelläolevat laivat ankkurinsa ja kiiruimmiten suuntasivat +kulkunsa avoimelle merelle. Jotkut menivät saman tien Englantiin +saakka, toiset palasivat takaisin satamaan. + +Jonkun aikaa Arkangelin tapauksen jälkeen kuului myös Kantalahdesta +paukkuja. + +Sinne oli edellisenä talvena hevosilla rahdattu suuret määrä +sotatarpeita aikomuksella kuljettaa ne edelleen Muurmannin rataa +pitkin rintamalle. Urakalla rakennettu rata, jonka vallit sisälsivät +keskimäärin 90 % lunta ja 10 % soraa, ei kestänyt kesän hellettä, ja jo +kesäkuussa oli rata kuin huononpuoleinen viertotie. + +Sotatarpeet jäivät siis Kantalahteen radan varteen, kunnes rata +saataisiin kuntoon. Ja kovasti siellä touhuttiinkin. Työsakkiin +kuului aina pomo, kuusi miestä ja yksi lapio. Vuoron perään lapiota +käytettiin, ja miehet saivat palkkaa sen mukaan kuinka kauan kukin oli +lapiota heilutellut. Pomo taas nosti täyden päiväpalkan joka miehestä. + +Suuret tavaravarastot radan varrella olivat kiusaksi ihmisille ja +esteenä yleiselle liikenteelle. Tämän oivalsi joku ymmärtäväisempi +ihminen ja pisti "bachsteinin" kasan rakoon. Huomautti siitä kuitenkin +lähistöllä työskentelevälle tuntemalleen suomalaiselle työmiehelle +kehoittaen poistumaan paikalta noin 15 minuutin kuluttua. + +Mies taas puolestaan päätti varoittaa toisia, ja kun 15 minuuttia oli +kulunut, mölähti hän: "Hei suomalaiset, painukaa h—iin, nyt paukkuu!" +Kaikki, jotka kieltä ymmärsivät, hävisivät kasojen luota eri suuntiin. +Pakokauhu tarttui ryssiinkin, ja kohta oli salaperäinen varasto +yksinään, hyljättynä. — Mitään pamausta vaan ei kuulunut. + +Sitten, hetken kuluttua alkoi kasan raosta kuulua pientä pihinää, +joka vähitellen muuttui pajan palkeiden tohinaksi. Laatikoiden +välistä syöksähti esiin parin metrin pituinen punakeltainen liekki, +kapea kuin miekan terä ja sammui ilmestyäkseen heti toisesta raosta +ja kohta taas kolmannesta. Yhä tiheämmin ne tuikahtelivat, ja +samalla alkoi kasan sisuksista kuulua rätinää kuin olisi joku siellä +pyörittänyt jänisräikkää. Rätinä muuttui kohta rumputuleksi, ja +vedellä sammuttamaton palava massa valui pitkin varastoa sytyttäen +sen roihuvaksi nuotioksi. Se oli taas sellainen "Pax tecum" ryssille, +osviitta, että "pankaa aseet pois, kun patruunat palavat täällä +tuntureilla." + +Ryssillä oli kova touhu saada selville, kuka oli suomalaisia huudollaan +varoittanut. Useita vangittiin, kukaan ei tiennyt mitään. Kaikki olivat +huudon kuulleet, mutta huutajaa ei ollut missään. + +"No, soromnoo, kun paloi, niin minkäs sille mahtaa, — vähemmän on +vahtimista", arvelivat ryssät, ja radan rakennusta jatkettiin entisellä +innolla. + + + + +HYLKEITÄ JA TURSKIA. + + +Siitä lähtien, kun Vardön poliisimestari oli käynyt minua tavoittamassa +Kibergin kalastajakylässä, katselivat kalastajat minua epäluuloisesti. +Kun kuitenkin kuljin vielä varsin vapaana ja ystävällisesti +keskustellen kävelin poliisimestarin kanssa kaduilla, tuli olemukseni +kibergiläisille arvoitukseksi. Sitä lisäsi vielä eräs kirjejuttu. +Kibergin postitoimistoon oli Suomesta saapunut kirje Bror Gottlundille. +Postinhoitaja kyseli kyläläisiltä, missä senniminen henkilö asui, +kukaan ei tiennyt. Minultakin kysyttiin, ja mieleeni välähti, etteihän +se voi olla kenellekään muulle kuin minulle. Bror = Veikko ja Gottlund +taas oli esi-isieni nimi. Pyysin nähdä kirjeen ja kuoressa tunsin +siskoni käsialan. Hän kun ei tiennyt, mitä nimeä Norjassa käytin, oli +keksinyt tällaisen osoitteen arvellen, että "eiköhän pojan järki mahda +vielä toimia niin paljon, että hoksaa nimenmuutoksen." Kibergiläiset +saivat uutta ihmettelyn aihetta. + +Seurustelin alituiseen kalastajien kanssa ja keksin joukosta aina +jonkun luotettavan, jonka saatoin lähettää asioille. Vardön ja Venäjän +pohjoisten satamien välinen laivaliike olikin silloin vilkas eikä +passintarkastuskaan Venäjän satamissa ollut ylen ankara, kunhan vain +sanoi tulleensa rautatientöihin. Vardössä olin vuokrannut pienen +murjun, vinttikamarin, jossa kylläkään en koskaan asunut; se oli +ikäänkuin konttorihuone, ja siellä tapasin lähettini. Kibergissä +kalastushommissa ollessani asuin taas Oskarin kanssa kauppias Moenilta +vuokraamassamme laudoista rakennetun tavaravajan yläkerrassa. +Kauppiaalta saimme lainaksi rautakamiinan, ja aamusta iltaan poltimme +kivihiiltä saadaksemme lämpömäärän pysymään edes nollassa. Puuta +ei tällä rannikolla polteta, eihän siellä kasva edes varpuakaan. +Lapsillekin annetaan vitsaa turpeella. + +Maaliskuussa saapuivat hylkeet. Ne tulivat parvissa kuin muuttolinnut, +tuhansia hylkeitä kerrallaan. En ollut uskoa silmiäni ensikerran +nähdessäni tuollaisen hyljeparven. Teki mieleni sanoa sen entisen +likan tavoin, kun hän näki krokotiilin eläintarhassa, että "tuollaista +elävää ei olekaan". Tulimme juuri mereltä kolmepäiväiseltä matkalta, ja +lähestyimme Kibergin lahtea, kun Oskari huusi: + +"Ei tappanut vielä nälkään, katsokaas pojat." + +Katsoin osoitettuun suuntaan. Sieltä läheni meitä nopeasti musta parvi, +jota luulin ensin lintuparveksi, vaan kohta havaitsinkin hylkeen +mulkosilmät. Niitä kihisi ja pyöri laivan ympärillä satoja, tuhansia. +Uteliaina katselivat ne outoa kummitusta ymmärtämättä sitä peljätä. +Olivat uineet suoraan jäävuoriltaan tänne, eivätkä tienneet tulleensa +vaarallisimman vihollisensa alueelle. + +"Eihän tappanut vielä. Nyt tehdäänkin rahaa", sanoivat toisetkin. + +Maihin päästyä alkoi kova touhu hyljeverkkojen kuntoonsaamiseksi. +Naisväki oli jo edellisenä päivänä kuullut hylkeitä nähdyn ja oli +järjestänyt lenkat valmiiksi pihalle, joten samana iltana saimme vielä +muutamia lenkkoja lasketuksi. Pyynnin paraimmillaan ollessa meidän +venekunnallamme oli niitä vähän päälle 2 kilometriä. + +Lenkat, 4 syltä korkeat ja 60 syltä pitkät, suurisilmäiset verkot, +laskettiin luotojen kupeilta sekä merelle että rantaan päin kuten +verkot ikään. Suhteet olivat vain toiset kuin särkiverkon. Aamulla +sitten käytiin kokemassa; yläpaulasta vetäen kuljetettiin venettä +lenkkaa pitkin, ja ainahan sieltä joku silmukoitiin takertunut, +"ryssä" nousikin. Parhaan saaliimme muistan olleen 15 hyljettä yhtenä +päivänä. Kun hylkeestä keskimäärin saatiin 35-40 kiloa "päkkiä", ja +pakista maksettiin vähän päälle 2 kruunua kilolta, oli siinä melkoinen +päiväraha kolmemiehiselle venekunnalle. + +Oskari oli muuten erinomainen toveri, aina iloinen ja peräti +rehellinen. Kippariamme hän vihasi ja sanoi minulle: "Pidä varasi, se +aikoo puljuttaa sinua näissä tilityksissä." Vardössä ollessani hoiti +näet kippari aina minun osuuteni ja tilitti sen saapuessani. Vähän +rajupäinen Oskari toisinaan oli. Kerran viivyin Vardössä pitempään +kuin olin luvannut, ja palatessani tuli kippari jo laiturilla vastaan +muodoltaan kauhistuneena. Hän sanoi, että Oskari on vallan raivoissaan; +pitkin aamupäivää on särjetystä ikkunasta lennellyt ulos kahvipannuja, +tyhjiä olut ja viinipulloja, tuoleja, pakkilaatikoita y.m. irtaimistoa, +jonka ohella hän on ottanut minun mauserpistoolini ja paukuttelee +sillä, kun kuulee vähänkin kolinaa portaissa. Varoitti minua menemästä +sinne. + +Tunsinhan minä toki huonetoverini. Hyvänahkaisempaa miestä ei +ollutkaan. Kävelin asunnollemme makasiinille ja nousin portaita. +Kippari jäi noin sadan metrin päähän. Silloin tuli nikkelikuula oven +läpi, ja huoneesta kuului karjaisu. Huikkasin nimeni, ja heti hyökkäsi +Oskari sieltä porstuaan silmät ilosta loistaen. + +"Tulithan Antti vielä takaisin, ja minä kun luulin, että jo jätit +minut. Minä vähän tässä vain peloittelin kipparia, kun hän yritteli +ilman lupaa käytellä meidän tavaroitamme." + +Finnmarkenin kansallisuus- ja kielikysymys selveni minulle tällä +matkallani. Oskarin vanhemmat olivat molemmat norjalaisia. Oskari oli +syntynyt Norjassa ja pienen ikänsä siellä elänyt, mutta norjankieltä +ei hän taitanut muuta kuin pari ruokotonta lausepartta, ja äänsi nekin +huonosti. + +"Suomalainen minä olen enkä mikään norjalainen", sanoi hän, kun +tiedustelin asiain juuria. + +Kibergissä puhuivat kaikki suomea, kansakoulunopettajaa ja muutamia +etelästä importeerattuja lukuunottamatta. Siitä huolimatta opetettiin +kansakoulussa yksinomaan norjankielellä ja lapset, jotka eivät +ymmärtäneet sanaakaan norjalaisesta piplianhistoriasta, saivat +iltakaudet jankata oppiakseen ulkoa läksynsä. Vähemmälläkin luulisi +tulevan uskonnolliseksi. + +Yhtään ääntä ei kuitenkaan ole vielä noussut Finnmarkenin +suomalaisten kansallisuuden ja kielen säilyttämisen puolesta. Siellä +ummikkosuomalaiset yhä jankkaavat norjankielistä aapistaan. Eikä +ihmekään, emmehän ole kummia saaneet aikaan Petsamossakaan, joka +sentään on omaa aluettamme. Ne valtion avustukset, jotka Petsamon +pääelinkeinon, kalastuksen hyväksi on myönnetty, ovat pääasiassa +menneet sinne tehtyihin opintomatkoihin ja päällysmiesten palkkoihin. + +Ennenkuin jätin Jäämeren rannikot, kerkisin turskanpyyntiinkin. +Miehistöämme oli lisätty, turskaliinat laitettu kuntoon ja Tenovuonon +suulle laskimme viisikilometrisen selkäliinamme. Satamissa odotteleviin +laivoihin veimme aamuisin saaliimme, joka kalaonnen mukaan vaihteli +kolmen ja kolmentoistatuhannen kilon välillä matkalta. + +Tenovuonon varrella, tunturin kupeella on autio, ravistunut asunto. +Siellä oli parikymmentä vuotta sitten tehty kamala murha. Talon isäntä +oli salakavalasti tapettu, ja pahoin ruhjottuna hänet löydettiin vasta +aikoja tapauksen jälkeen, paikka kun on perin autio, eikä sinne eksy +kuin sattumalta joku kalastaja. Kukaan ei ollut uskaltanut ruveta +paikkaa asumaan, — siellä kummitteli. + +Jouduimme kerran lähelle tätä paikkaa ja yövyimme siellä, sillä +kajuuttamme oli liian ahdas koko miehistön nukkua samanaikaisesti. + +Liesi oli vielä kutakuinkin kunnossa. Keitimme turskaa ja kahvia, +lojuimme lattialla tupakoiden ja kertoillen juttuja. Joku miehistä +poistui rantaan katsomaan, olimmeko vetäneet jollan tarpeeksi +korkealle, ettei nousuvesi sitä veisi. + +Takaisin tultuaan hän katseli ihmeissään ympärilleen ja kysyi, minne +se vieras meni. Emme tienneet kenestäkään vieraasta mitään. Hän +kertoi, että nykäistyään jollaa muutaman askeleen ylemmäs rannalle +ja käännyttyään takaisin tuvalle, oli tietä pitkin edellään kulkenut +ruskeatakkinen mies "sydwesti" päässään ja tullut eteisen ovesta sisään +nelisenkymmentä askelta hänen edellään. Kun ei ketään ollut saapunut +tupaan, tarkastimme pienen eteisen ja yliset, vaan kaikki oli tyhjää; +autiolla rannallakaan ei näkynyt edes lintua. — Pakokauhussa keräsimme +kamppeemme ja soudimme turvalliselle aluksellemme. Kummitus se oli. + +— Jokohan peijakas kummitteli ihan valoisana huhtikuun yönä? — Pois +piti minun näiltä rannikoilta. — + + + + +KILPISJÄRVEN PAMAUS. + + +Vapunaattona nousin Vardössä laivaan, sain hyttipaikan yläkannella ja +tunsin taas olevani kuin turisti ainakin. + +Kolmekuukautinen raskas työpäivä oli enää muisto, ja uudet toimet +askarruttivat mieltäni. + +Ajatuksissani kirvelivät ne monet laivanlastit, joita U.S.A. ja +Britannia lähettivät ryssille. Merivahinkojen ja muiden haaverien +kautta oli vain vähäinen osa jäänyt matkan varrelle. + +Jo Kirkkoniemessä olin nähnyt yhden laivanlastin ampumatarpeita ja +lentokoneiden osia. Salmijärvellä oli samansuuruinen varasto. Vardön +satama-alueella oli niitä yksi laivalasti ja Skibottenin rantatörmällä +kaksi valtaista kasaa, arviolta kolme laivalastia, odottamassa +kuljettajiaan. + +Kaikki tämä oli sotatarvetavaraa, aiottu ryssille pienten kansojen +vapauttamiseksi. + +En mielessäni hyväksynyt tällaista puolueettomuutta. Monet tuhannet +tonnit sotatarpeita kulotettiin täten Norjan alueen läpi, vaan jos +minulla tavattiin taskullinenkaan dynamiittia, olin ehdottomasti +kontrabandisti ja sain istua linnassa kolme vuotta. Antaako tällaisen +määrän sotatarpeita esteettömästi saapua ryssien käsiin? Ei! Se on +hävitettävä tavalla tai toisella. + +Sitävarten istuin "Polarlysenin" kajuutassa matkalla etappiin. +Suunnitelma oli mielessäni valmis, välineet vain puuttuivat. + +Haaparannassa tapasin Erkki Malmbergin, jolle esitin asian. Hän +hyväksyi täydellisesti ehdotukseni, ja teimme seuraavan ohjelman: + +Varustamme retkikunnan ja järjestämme sen siten, että samana päivänä ja +samalla tunnilla pannaan kaikki edellämainitut varastot tuhkaksi. + +Kun kuitenkin räjähdysaine varastomme oli mitättömän pieni, käsittäen +vain viisi räjähdyspanosta, tilasi Malmberg niitä Berliinistä lisää. +Tämän takia siirtyi suunnitelmamme toteuttaminen viikon verraksi +eteenpäin. + +Voidaksemme pitää asian mahdollisimman salassa, matkustin minä +Tromsöhön odottamaan asiain kehittymistä, ja oli sovittu, että retkelle +lähtevät miehet tulevat sinne saamaan minulta lähempiä ohjeita. Kaikki +ei kuitenkaan mennyt suunnitelmiemme mukaan. + +H. ja R. olivat matkustaneet Suomeen värväystarkoituksessa. +Rovaniemellä kuitenkin nousi sisu kaulaan, ja miehet palasivat tyhjin +toimin Haaparannalle. Oleilivat siellä kievarissa — kuin Haapavaaran +Jyrin karhu kierroksessa — ja Malmbergille tuskailivat, että "mitäs +tässä nyt tehdään, kun ei ilkiäisi tyhjin toimin palata Saksaankaan". + +Malmberg kertoi silloin suunnitelmastamme Norjassa olevien varastojen +suhteen sanoen, että he saisivat, jos halutti, lähteä mukaan retkelle. + +Miehet innostuivat heti asiaan, lupasivat vielä samana päivänä lähteä +matkalle. Malmberg selitti, ettei se tullut kysymykseenkään, ennenkuin +toiset retkikunnan jäsenet olivat saapuneet Tukholmasta mukanaan +Saksasta tuodut eväät. Mutta tällaisista estelyistä miehet välittivät +viisi. He sanoivat, että elleivät he saisi mukaansa Haaparannassa +olevaa räjähdysainevarastoamme, jota oli noin viisi kiloa, he joka +tapauksessa menisivät Siilastuvalle ja vaikka sulin käsin heittelisivät +tavarat järveen. — Selitykseksi mainittakoon kuitenkin, että +tavaraa oli lähes kolme laivanlastia, ja Kilpisjärvi tällöin vielä +metrinpaksuisessa jäässä. + +Asiasta näytti tulevan pannukakku toivomamme suuren pamauksen sijasta, +ja kiiruusti Malmberg sähköteitse kutsui Suvirinteen ja Villamon +Tukholmasta, jotta matkalla olisi mukana kiveliöntunteviakin miehiä. + +Kun matka tuli näin hätiköimällä päätetyksi, oli pakko luopua +alkuperäisestä suunnitelmasta, varsinkin, kun käytettävissä oleva +räjähdysainemäärä oli naurettavan pieni. Solisevia kevätpuroja seuraten +miehet sitten painuivat Kilpisjärvelle. + +Kuulaana toukokuun iltana nousivat miehemme Kilpisjärven jäältä +Siilastuvalle. Hiukan kyräillen ottivat suomalaiset varastonvartijat +heidät vastaan, sallivat toki sentään matkamiesten yöpyä lattialla. +Paikan komendantti, kapteeni Stenberg oli Norjan puolella Skibottenissa. + +Ulkona, hiekkaisella nummella oli mahtava kasa ryssien sotatarvikkeita. +Siinä oli 5,000,000 kiväärin patruunaa, oli kranaatin kärkikappaleita, +kenttäpuhelimia y.m. + +Iltahämyssä tavarakasaa katsellessa tehtiin sitten suunnitelma +seuraavaa päivää varten. + +Vieraat olivat koko illan ja yön varsin sävyisiä ja sietivät +murisematta vartioiden kokkapuheita. Vaan aamulla tuli huoneen hallitus +toisiin käsiin. + +Terävin ja valituin sanoin ilmoitti Villamo tuvassaolijoille, +että "herrojen terveydelle ei olisi lainkaan haitaksi, vaikka +pysytteleisitte toistaiseksi täällä tuvassa, sillä ulkona alkaa kohta +paukkua. Ja muutenkin, jos jäljestäpäin jotakin kysytään, ei ole tarvis +tietää koko asiasta mitään." + +Vartijat suostuivat tehtyyn ehdotukseen täydellisesti — joskin +kasvoiltaan hiukan kalpeina — sillä näköpiirissä vilahteli tämän tästä +mauserin tunnoton piippu. + +Nyt kaivettiin keskelle tavarakasaa komero, johon mukanatuodut +räjähdysaineet upotettiin. Sähisten syttyi ruutilanka, ja sitten +kipaistiin kiven taakse tunturin juurelle. + +Seurasi kumea räjähdys. Kymmenittäin lenteli patruunalaatikoita +vinhasti pyörien sadan metrin korkeudessa, ja irrallisia patruunoita +vilisi kuin sääskiä juhannuksena, mutta siihen se lysti loppuikin. +Annos oli ollut liian pieni täyttä totta tehdäkseen. + +Juuri silloin ilmestyi näyttämölle mies, jonka läsnäoloa ei siellä +kaivattu. Se oli kapteeni Stenberg, joka ratsain saapui tunturien +lomitse johtavaa tietä residenssiinsä. Hän näki tämän kauhistuksen, +näki myös kivien takana kyyröttelevät miehet. Hurjasti huutaen ja +välähtelevää, nikkelöityä pistooliaan heilutellen hän ratsasti +miehiämme kohti pysähtymiskehoituksista huolimatta. Vasta kun Suvi +tasajyvällä ampui vinkuvan kuulan korvan ohi, putosi pistooli mieheltä, +ja vallan säädyllisesti antoi hän saattaa itsensä huoneeseen. + +Suvi korjasi kiveliöstä kauniin pistoolin sotasaaliina. + +Tämä historiallinen esine sai kaikkialla suurta ihailua osakseen, +kunnes muistaakseni Kitty sen lopullisesti sai ja vei muistona +Lontooseen. Ihminen joutuu näet joskus anteliaalle päälle. + +Kapteeni Stenberg oli nyt huoneessaan, josta kaikki aseet oli Villamon +käskystä viety keittiöön palvelustytön huostaan. Ulkona odotti vuoren +korkuinen tavarakasa vielä ottajaansa. Ainoa mahdollinen hävityskeino +oli nyt tuli. Kiiruusti lyötiin kirveellä laatikon syrjä auki, +tulitikku lastuvilloihin ja pian roihusi koko varasto kokkona, jota ei +sietänyt mennä sammuttelemaan. + +Jonkunlainen todistuskappale piti toki saada hyvintoimitetusta työstä, +ja sitä varten marssivat Villamo ja Suvirinne kapteeni Stenbergin +huoneeseen. Villamo esiintyi komentajana, Suvi seisoi ovensuussa +asennossa, puukoteloon kiinnitetty mauser sotilaallisesti olallaan. + +"Antakaa meille kirjallinen todistus siitä, paljonko ja mitä laatua +tavaraa tuolla kasassa on", sanoi Villamo. + +"En minä tiedä, mitä siellä on." + +"Ellette ole ennen tienneet, niin nyt ainakin kuulette." + +Ulkoa kuului tosiaankin hornamaista räiskettä, puhinaa ja paukkinaa: +Put, puti put, — piuuu, put, put prrrr. + +"En minä anna mitään todistetta." + +"Vai ette anna?" — Mauserin hana nousi naksahtaen vireeseen. + +"Kyllä minä kirjoitan", tuli hätäinen vastaus, ja kohta oli Villamolla +täysi inventaario tavaroista, jotka paraikaa muuttuivat tuhkaksi. + +"Hyvästi nyt vain ja koettakaa vastedes pysytellä merellä omassa +ammatissanne. Terveytenne vuoksi kehoitan teitä pysyttelemään +huoneessanne täsmälleen tunnin. — Jos kovin kiire tulee, niin onhan +tuolla nurkassa komuuti." + +Suvi teki sotilaallisen käännöksen, ovi kierrettiin ulkopuolelta +reikeliin ja matka suunnattiin etelää kohti. + +Vielä järven toiselle puolen kuului räjähdyksien pauke, ja mustana +viiruna kohosi savupilvi taivaalle osoittaen ihmetteleville +lappalaisille, etteivät hekään saaneet olla rauhassa koko maailman +nielevästä kansojen kamppailusta. + + * * * * * + +Kunniamerkit ovat varsin kauniit kantaa rinnassa, varsinkin kun tietää +tehneensä jotain niiden edestä. Jos sitä vastoin samanlaisesta työstä +annetaan toiselle tunnustus ja toinen jätetään unhoon, menettää annettu +tunnustus ja kunniamerkki arvonsa sivullisenkin silmissä. + +Haaparantaan saavuttuaan jäivät Villamo ja Suvirinne valmistamaan +uutta matkaa Suomeen, jotavastoin toiset retkeilijät kiiruimmiten +painuivat Lockstedtiin ja esittivät matkansa tulokset majuri Bayerille. +Seuraavalla viikolla kiinnitti majuri heidän rintaansa rautaristin +"tunnustuksena uhkarohkeasta ja hyvin toimitetusta, tulosrikkaasta +komennusmatkasta." + +Vaan mitäs saivat Villamo ja Suvirinne? — Ei lumppuryssän prenikkaa +annettu heille koko Kilpisjärven jupakasta, josta kuitenkaan ilman +heitä ei olisi tullut yhtään mitään. + +En tiedä, miten asiain kulku oli esitetty majuri Bayerille, minä vain +ajattelen — — —. + + * * * * * + +Malmbergin kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti odottelin minä +Tromsössä. Kolkossa hotellihuoneessani järjestelin mielessäni +yksityiskohdittain uskalletun tehtävämme eri osat, edeltäpäin jo +nauttien siitä hälinästä, minkä aikomamme täräykset aiheuttaisivat koko +Ruijan valtakunnassa. + +Samana päivänä, jolloin Kilpisjärven retkikunta lähti Haaparannasta, +sain Malmbergilta sähkösanoman: "Pojat matkustavat tänään, kirje +seuraa." Tästä käsitin että "pojat" tulevat Tromsöön, kuten puhe oli +ollut, ja siellä jakaudumme sopivanvahvuisiin ryhmiin, kukin aina eri +varastopaikkaa varten. Tosin mielessäni ihmettelin, että räjähdysaineet +olivat näin nopeasti saapuneet, vaan kohtahan kuulisin asiasta lähemmin. + +Odottelin siis edelleenkin aina neljänteen päivään asti. Vaan kun +ehtoosta ja aamusta tuli viides päivä, nousin laivaan, jonka päämääränä +oli Skibotten. + +Tämä pieni kylä sijaitsee Lyngenfjordin rannalla viitisenkymmentä +kilometriä Suomen rajasta. Vuono on rantojaan myöten niin syvä, +että suuret valtamerihöyryt saattavat purkaa lastinsa maalle ilman +apuvälineitä. Tätä tietä olivat Siilastuvankin tavarat kuljetetut. +Kelirikon takia oli Skibotteniin jäänyt kaksi laivalastia ryssien +tavaroita, ja olivat ne ladotut ranta-aukealle taivasalle. + +Tavaroiden laatu oli moninaista, ja jo edellisellä kerralla +Skibottenissa käydessäni olin havainnut, että niiden hävittämiseksi +tarvittaisiin "termiittejä", sillä kankaisiin, saappaisiin ja +kenttäpuhelimiin eivät räjähdysaineet suuriakaan tehoa. Termiitti +sitävastoin oli kevyt kuljetettava, parinnyrkin kokoinen, vaan +kehitti lämpömäärän, joka kykeni muutamassa hetkessä sulattamaan +parin senttimetrin paksuisen teräspanssarin. Se oli jonkunlaista +"juoksevaa tulta", paloi kohisten ja syöksi pitkiä pihahtelevia +liekkejä ympärilleen eikä sitä kannattanut ryhtyä vedellä sammuttamaan. +Sellaisia olimmekin Saksasta pääasiassa tilanneet tarkoitusta varten. +Skibottenissa en tavannut ketään meikäläisistä eikä heitä vielä +seuraavanakaan päivänä kuulunut tuleviksi. Jotain täytyy nyt olla +vinossa, arvelin ja päätin palata takaisin Tromsöhön. + +Kuulin silloin tavarankuljetuksessa olleiden suomalaisten ajomiesten +keskustelevan, että "tämä homma ei enää kannata, lähdetään pojat +Ameriikkaan." + +Kerroin heille yrityksestämme Saksassa kehoittaen iltalaivassa +lähtemään mukaani. Kymmenkunnan miestä innostuikin heti ajatukseen, +lupasivatpa hankkia toisiakin matkaan. + +Iltapäivällä saapui kylään tärisyttävä viesti: Siilastuvan varastot +on räjäytetty ilmaan. Heti sen jälkeen havaitsin minua pidettävän +silmällä. Lieneekö ollut joku Efialtes uskottujeni joukossa vai oliko +esiintymiseni muuten herättänyt epäluuloja, en voinut päätellä; +rauhattomaksi tunsin oloni. + +Kävelin rantaan, jossa muuan ukko puuhaili veneellään. Jälessäni saapui +sinne eräs uskotuistani, nyhkäisi minua kylkeen, sanoen: + +"Poliisit aikovat vangita teidät heti kun nimismies kerkiää tänne +laivalla Birtavaarasta. Ovat soittaneet sinne." + +"Milloin laiva tulee?" + +"Puolen tunnin kuluttua sen pitäisi täällä olla." + +Nyt olivat hyvät keinot tarpeen. — Hyvää maksua vastaan lupasi veneukko +saattaa meidät vuonon toiselle rannalle. En enää rohjennut mennä +taloon, ajomies sieltä salavihkaa vain nouti reppuni ja ilmoitti +tovereilleen aikomuksestamme. Pian olimme vesillä, ja kaksihankainen +läheni voimakkain aironvedoin turvallisempaa tunturia kohti. + +Puolimatkaan päästyämme näimme höyrylaivan savuavan niemen takaa; +siellähän se tuli minun vangitsijani. Kun laiva ehti Skibottenin +laituriin, olimme mekin jo toisella rannalla ja hävisimme tunturiin. + +Yötä myöten jatkoimme tunturitaivalta Lyngeniin, josta laiva +viiden aikaan aamulla vei meidät Tromsöhön. Yö oli valoisa, ilma +kevääntuoksuinen, ja valkoharjaisilla tuntureilla rusotti Lapin +ainainen aurinko. Matkan varrella kerroin miehille lähemmin +Saksanmatkasta ja oloista siellä ja ikuistin heidät kameraani. + +Tromsössä ei suomalaisten maine ollut kovinkaan korkealla. Tuntui +miltei mahdottomalta saada yösijaa joukolleni. Kuullessaan vieraiden +puhuvan suomea, he heti sanoivat: "Ei, ei, ne tappelevat. Emme voi +ottaa." + +Vannoin ja vakuutin, että nämä ovat hyvin siivoja miehiä, eivätkä ole +vielä koskaan tapelleet ja säädyllisellä esiintymiselläni sainkin +kaikki majoitetuksi eri paikkoihin kaupungissa. + +Aamulla, lähtiessämme laivalla etelään päin, etsin turhaan kahta +miestä, mutta kun toisetkaan eivät heistä tienneet mitään, arvasin +sotahommien miehiä hirvittäneen. + +Lödingenissä olisimme saaneet odottaa Narvikin laivaa kaksi +vuorokautta. Se on kuitenkin kallis paikka niin ruokaan kuin asuntoihin +nähden, joten aikaa ja rahoja säästääkseni vuokrasin moottoriveneen. +Sää oli myrskyinen ja miehet tottumattomia merellä. Kajuutassa tuoksui +ylenannettu aamiainen enkä viihtynyt siellä; viihtyisämpi oli olo +kannella, vaikkakin likomärkänä; laineet kun huuhtelivat lakkaamatta +sitä keulasta perään saakka. + +Lähettämäni sähkösanoman johdosta oli Wallenius Bodenissa meitä +vastassa ja saattoi miehet edelleen Trelleborgiin. Kaksi miestä karkasi +täälläkin. Toisen nimeä en muista, toinen oli Huhtala nimeltään. Hän +myöhemmin ilmiantoi minut Seittenkarin poliisille ja sain kutsun +poliisilaitokseen tekemään selkoa hommistani. Kun ei poliisi kuitenkaan +ymmärtänyt suomenkielistä passiani, käänsin sen hänelle puuta heinää +puhuen, eikä ilmianto aiheuttanut mitään ikävyyksiä. Olin kuitenkin +siksi kiukuissani, että etsin Huhtalaa pitemmän ajan, antaakseni +hänelle yhden pääpillerin, mutta mies oli kadonnut paikkakunnalta. +Nyttemmin on aika vihani lauhduttanut, ja minun puolestani eläköön se +roisto miten kykenee. + +Haaparannalla kertoi Malmberg Kilpisjärven historian alkuvaiheista. +Miehet eivät vielä olleet matkaltaan palanneet eikä hän tiennyt, miten +siellä oli käynyt. Minä puolestani kerroin matkani vaiheet; tiesin, +että räjähdys oli toimitettu, vaan miehistä en tiennyt mitään. Odotimme +siis jännityksellä heidän paluutaan. + +Kolmantena päivänä he sitten saapuivat mukanaan täydet kantamukset +sotasaalista: kenttäpuhelimia, patruunoita y.m. ja kuvailivat matkansa +vaiheet, tosin paljon elävämmin kuin mitä minä tässä olen kyennyt +kertomaan. + + * * * * * + +Viettäessäni neljä kuukautta Jäämerellä ja muilla matkoilla, olivat +Haaparantaan säilytettäväksi jättämäni tavarat joutuneet yleisen +käsittelynalaisiksi. Villamo herrasteli minun jo kuuluisaksi tulleessa +saketissani. Kun hän sentään oli melkein kaksi korttelia minua lyhempi, +ulottuivat liepeet aina nilkkoihin, joten hän katsoi sen hyvin +soveltuvan kevätpalttooksi. Ja kevätpalttoon näköinen se olikin, kun +taas vedin sen ylleni. Walter oli anastanut hienon, Berlinistä ostamani +hatun. Vaadin tiukasti omaisuuttani takaisin, vaan hän puolestaan sanoi +ostaneensa sen Tuompolta. Tuompo oli silloin jo matkustanut leirille, +enkä saanut häntä käsiini, joten jätin asian lepäämään. + +Jossain tilaisuudessa oli Pikku-Jussi arvellut, että minun arvokas +kalabassipiippuni hyvin sopisi hänenkin hampaisiinsa. Suvi tämän +nähtyään huomautti, että "Pekka on antanut minun tehtäväkseni hoidella +tätä kalabassia, eikä kellään ole oikeutta vetää siitä sauhuakaan, se +on siksi tyyris piippu." Asia ei selvinnyt muuten kuin tappelulla, +jossa piippu meni poikki. Nyt, kun siitä ei ollut enää kummallekaan +iloa eikä kunniaa, sopivat he riidan ja pakkasivat piipun kauniisti +kapsäkkiini. + + + + +ELOKUVIA TUKHOLMASTA. + + +Tukholmassa tein Hauptmann Lassenille yksityiskohtaisesti selkoa +matkastani. Sitten hän kysyi, minnekkä olin pannut rahat, jotka sain +mukaani. Teki mieleni vastata erään tohtorin tavoin, että olen ne +syönyt, juonut ja niin edespäin, vaan alamaisimmin kuitenkin ilmoitin +yksinkertaisesti niiden kuluneen. Enhän voinut kulettaa mukanani +kassakirjaa ja merkitä joka oston ja menon laatua. Jos jouduin kiinni, +olivat sellaiset muistiinpanot vaarallisimpia todisteita. Muistini taas +ei riittänyt kuin suurimpiin menoihin. + +"Ehdotan, että annettaisiin asia olla sellaisenaan." + +"Tehkää lasku valmiiksi huomiseksi", määräsi Lassen lyhyesti. + +Ja teinhän minä totisesti laskun, kaksi arkkia käsittävän tilin, jossa +m.m. oli sellaisia posteja kuin 1 kilo tikkurieskaa 85 penniä, kilo +sokeria Smk 2: —, pullo madeiraa Vardössä edustusta varten kr. I:75. +ryssän soltun lahjomiseen Kantalahdessa 5 ruplaa j.n.e. — Laskun +loppusumma osoitti noin 2,500 kruunua hyväkseni. + +Lassen katseli laskua, luki ja ihmetteli: Kruunut, ruplat ja markat +menivät sekaisin hänen päässään. + +Selviteltyäni lisäksi vielä erinäisiä kärsimiäni kurssihäviöitä, käveli +hän kassakaapilleen ja maksoi minulle puuttuvan summan. + +"Ja nyt te veitte kassan viimeistä äyriä myöten", sanoi Lassen lopuksi. + +Olin siis, kuten kuulemma Monte Carlossa tällaisessa tapauksessa +sanottaisiin, räjäyttänyt pankin. + + * * * * * + +Lyhyt lepoaika pitkän matkan jälkeen ei ollut haitaksi. E. Malmberg oli +myös saapunut pääkaupunkiin ja yhdessä menimme autonohjaajakurssille +Se oli erikoisen kiintoisaa hommaa. Alkuaikana ajoimme pääasiallisesti +katulyhtyihin ja puhelinpylväisiin ja sai vanha Mercedes-raukkamme +kokea monta kovaa kolausta. Myöhemmin taitomme lisääntyessä, kun +saatoimme jo lisätä nopeuttakin, oli suurin huvimme saada aikaan +yhteentörmäyksiä muitten ajopelien kanssa. Kateellisina kuuntelivat +toiset hoitokomitean miehet, kun iltaisin keskustelimme kuluneen päivän +saavutuksista. Suvi sanoikin J. W:lle, että "kun minä rikastun, niin +menen autokurssille." + +Rintamalta saapui silloin tällöin Tukholmaan asti lomalle joitain +äveriäämpiä jääkäreitä, jotka saivat kotimaasta rahoja. Useat heistä +asuivat hotelli de Postissa, joka oli Suven ja minunkin vakituinen +kortteeri Tukholmassa käydessämme. Suvi sentään usein muutteli +kortteeripaikkaa, ja kun hänet taas jonakin aamuna tapasi ja kysyi, +missä hotellissa oli ollut, vastasi hän: "Tuollapa nukuin Perseliuksen +puistossa. Mistäs minulla rahoja olisi kalliisiin hotelliraaksuihin ja +juomarahoihin." + +Oli nautinto katsella, millä innolla rintamalta saapuneet kävivät +käsiksi Tennstupetin herkulliseen voileipäpöytään ja kärisevään +schnitzeliin. Rintamaelämä oli jo hienostakin espiskeikarista +karistanut pois paljon turhamaista ja puheensävynsäkin oli muodostunut +jurommaksi ja suorasukaisemmaksi. + +Saapui Tukholmaan taas kerran hienosti sivistynyt, tavoiltaan ja +puheiltaan sävyisäksi tunnettu jääkäri, tapaamaan Suomesta sinne +matkustanutta morsiantaan ja tulevaa anoppiaan. Syödessään päivällistä +Rosendalissa liikkui keskustelu luonnollisesti jääkäreissä. Olihan +siellä useitakin anopille tuttuja nuorukaisia, ja kun taas tuli joku +nimi mainituksi, kysäsi hän: + +"Mitä sinä tykkäät herra — — sta? Minkälainen mies hän on?" johon +jääkäri ykskantaan vastasi: + +"Kyllä se mies on minun mielestäni suuri p——." + +Jonka jälkeen kaikki kolme punastuivat ja katselivat hetkisen eri +suuntiin. + + * * * * * + +Emme saaneet liikkua vallan häiritsemättä kaduilla. Hämäräperäiset +olennot seurasivat varsinkin meidän pommarien liikkeitä kaikkialla. +Senvuoksi ei toimistoissakaan saanut käydä kuin aivan tärkeissä +asioissa, koska niitäkin oli havaittu vartioitavan. + +Muistan eräänkin tapauksen, jolloin oli pakko suorastaan konkreettisin +keinoin häätää tungettelija. Lomalle saapuneiden, Rosenbröijerin ja +Nordenswanin kanssa istuin Skansenilla Novillassa rapuja syömässä. +Huoneeseen astui punanaamainen mies, jonka tunsin jo edelliseltä +vuodelta, jolloin hän hotelli Reisenissä useampaan otteeseen oli +yrittänyt tunkeutua seuraamme. Jo silloin eräänä pimeänä iltana aioimme +Bruunin kanssa antaa hänelle hieman opetusta Skeppsbron syrjäkadulla, +jonne mies oli meitä seurannut, vaan pääsi hän onnekseen karkuun. + +Nyt Novillassa astui hän röyhkeästi tuolini taa lasketellen +kompasanoja. Äänestä päättäen oli hän hienossa hiprakassa. En malttanut +olla heittämättä muutamaa sanaa vastaukseksi, ja hetken kuluttua tunsin +töykkäyksen niskassani, joka kylläkään ei ollut tarkoitettu miksikään +"massaasiksi". Mitään vastaamatta järsin näöltäni rauhallisena +ravunhäntää, ja kohta tuli toinen töykkäys. Vastapäätä istuva +Rosenbröijer huomasi naamastani, mitä ajattelin ja kuiskasi: + +"Älä lyö ihan vielä." + +Nyt vaati tungettelija varsin kovaäänisesti minulta selvitystä johonkin +muka aiheuttamaani solvaukseen ja töykkäsi vielä kerran. Tätä minä olin +odottanutkin ja lähetin taakseni katsomatta ravunhäntäisen vasemman +nyrkkini heittolaukauksella takaviistoon seurauksella, että miehen +silmäkulma repesi silmästä hamaan hiusrajaan saakka. — Eipä olisi +tullut saapasnahkaa siitä miehestä. + +Mutta mikä mölinä siitä nousikaan. Mies huusi kuin teuraaksi vietävä +sika, sitten äkkiä poistui, saapuakseen seuraavassa tuokiossa takaisin +mukanaan kaksi poliisia. + +Kohta laskeutui esivallan raskas käsi olalleni, ja virallinen ääni +ilmoitti minulle: "Ni är häktad." + +"Jaha, jaha, mutta ehkä saan ensin suorittaa laskuni?" + +"Kyllä, olkaa hyvä." + +Kärsivällisesti katseli poliisi, kunnes olin ottanut viimeisen snapsun +ja puraissut ravunhännän sen päälle. Sitten marssimme juhlallisesti +ravintolasta — tosin ilman musiikkia. + +Kun kerran tuli siellä käydyksi, niin voinhan samalla Tukholmaan +osuville maanmiehilleni neuvoa, että Skansenin poliisilaitos sijaitsee +aivan lähellä varietee Novillaa, joten sinne päästäkseen ei kävelyyn +tarvitse uhrata kallista ehtooaikaa. + +Pianpa siis olimme kamarissa, ja asian käsittely alkoi. Syytteen +kuultuaan kysyi komisario, olisiko minulla jotain sanottavaa ikäänkuin +puolustuksekseni. Minä selvitin ravunsyönnin hyvin tarkkaan, +samoin muutkin edesottamiseni, mutta syyttäjä, jonka naama nyt oli +yltäänsä veressä, hän kun oli sitä lääppinyt käsillään, keskeytti +kaunopuheisen esitykseni tämän tästä haluten tietää, keitä oli mukanani +pöydässä. Koko meidän riitamme näytti muuttuvan sivuasiaksi. Olin jo +laajaperäisen kertomukseni lopussa, kun hän härän äänellä karjasi: + +"Minä tahdon tietää, ketä ne toiset olivat siinä pöydässä." + +"Tekö täällä kuulustelette vai komisario", sanoin hänelle ja +muistaakseni irvistin. + +"Viekää mies putkaan", kuului komennus. + +Jäätyämme komisarion kanssa kahden, kysyi hän: + +"Ketä ne sitten oikein ovat ne teidän seuralaisenne, kun hän niin +innokkaasti tahtoi saada heistä selkoa." + +Nyt selitin hänelle asian mutkattomasti, samalla mainiten, mitä tiesin +tästä uudesta ystävästäni. + +"Hyvä on. Kyllä tunnen sentapaiset herrat. Jos jotain vielä asian +suhteen tarvitsisin tietää, niin soitan huomenna hotelliinne. Hyvää +yötä." + +"Sitä samaa." + +Lähtiessämme Novillasta olin kuiskannut Rosenbröijerille, että he +varmuuden vuoksi siirtyisivät Kristallipalatsiin. Arvellen heidän +vielä istuvan Novillassa — asiasta kun olin suoriutunut näin nopeasti +— poikkesin sinne. Äänekkäät kuiskaukset: "tuolla hän on taas", +kuuluivat ympäri salin. Siellä oli myös eräs tanskalainen nyrkkeilijä, +joka kuluneena päivänä oli voitollisesti otellut näöltään ylivoimaisen +ruotsalaisen kanssa. Hän nousi pöydästään, tuli minua kattelemaan +sanoen: + +"Näin lyöntinne, se oli hyvin tehty. Saanko pyytää pöytääni. Nimeni on +— —." + +"Kiitos, minun nimeni on vain Pekkola. — Kyllä minäkin tämänpäiväisissä +kilpailuissa näin Teidän antavan kunnon leukalyöntejä Kallelle." + +Hetkisen keskusteltuamme poistuin Kristallipalatsiin, jossa toverini jo +levottomina minua odottivat. Iltamme päättyi siivosti. + +Tukholmalaisen ystävämme Runeborgin kehoituksesta läksimme kerran +huvimatkalle Vaxholmaan. Otin kamerankin mukaani ollenkaan muistamatta, +että Vaxholm on linnoitus. Tukholman turva. + +Söimme, joimme, uimme ja valokuvasimme ja vasta Tukholmaan palattuamme +huomasimme meitä seurattavan. Tarkoituksellisesti poikkesimme erääseen +valokuvaamoon, jonne jätimme niin kameran kuin filmit. + +Seuraavana päivänä kuulimme valokuvaamossa kahden etsivän käyneen +siellä vaatien nähdäkseen ottamiamme kuvia. Eivät nähtävästi katsoneet +niitä Svean turvallisuudelle vaarallisiksi, koska olivat sanoneet: + +"Jaså, se olikin vain huvimatka." + +Halusimme kerran saada tietää, kuinka suuri Tukholmassa oleskeleva +seurakuntamme oli ja päätimme senvuoksi viettää yhteisen juhannuksen +"Höyhensaarilla". Kapula pantiin kiertämään kaikkiin hotelleihin +ja toimistoihin, ja arvelimme saavamme kokoon noin viisitoista tai +kaksikymmentä miestä. Kaikkien hämmästys oli sentään suuri, kun +pääluku illan kuluessa kasvoi yli viidenkymmenen. Kuuli siinä sitten +ihmettelyjä: Mitäs sinä täällä teet? Millä matkoilla sinä kuljet? En +luullut sinun enää elävänkään, ja muita sentapaisia. Kuka oli matkalla +pohjoiseen, kuka etelään, kuka lomalla tai muissa hommissa. + +Valtasimme koko tanssisalia sivuavan lasiseinäisen ruokailuhuoneen, +josta muu yleisö vähitellen poistui. Siihen vaikutti suuresti +pitkän pöytämme kumpaankin päähän isketyt kauhavalaiset, joiden +terä oli kortteli ja tuuma, ynnä moniaat siellä täällä piipottavat +lyhyempiteräiset. Nämä olivat vain kulisseja, peloitusvälineitä +asiaan kuulumattomille, jotta olisimme saaneet rauhassa viettää +lehtimajajuhlamme. Silloin tällöin avautui kuitenkin parvekkeelle vievä +ovi, ja kynnyksestä yläpieleen saakka näkyi rakosessa kauhistuneita +naamoja. + +Aamuyöstä palasimme laivalla kaupunkiin. Laivassa oli tungos, ja +erehdyksessä istui Lund erään ruotsalaisen syliin. Asiasta syntyi +monisanainen kabinettikysymys, joka päätettiin sopia Lundin ja toisen +asianomaisen välisellä tappeluksella Berzeliuksen puistossa. Minä +toimisin Lundin sekundanttina, toisella oli niitä kolme. + +Puistossa etsimme sopivan aukeaman, ja Lund odotti vastustajaansa. Tämä +oli kuitenkin lähettänyt yhden sekundanteistaan hakemaan poliisia, joka +heti saapuikin ja tiukasti kysyi: + +"Mitä herrat täällä tappelevat?" + +Minä selitin, ettei vielä oltu päästy alkuunkaan, ja kun poliisi näki +kaiken olevan rauhallista, poistui hän Strandvägenille. + +Ruotsalaiset seisoivat vähän matkan päässä meistä ja neuvottelivat. +Lund vaati äänekkäästi tappelun alkamista. Hetken kuluttua ilmoitti +vastapuoli, ettei hän tappelekaan, vaan saa asia olla sinään. +Tällaiseen ehdotukseen ei Lund millään suostunut: + +"Jaa, siinä tapauksessa täytyy hänen pyytää minulta anteeksi." + +Sekundanttina välitin tämän vaatimuksen toiseen leiriin, mutta se +torjuttiin siellä jyrkästi. Vastapuoli selitti, ettei hänellä ole +mitään syytä anteeksipyyntöön. + +Saatoin vastauksen Lundille ja kysyin, minkätakia ruotsalaisen piti +pyytää anteeksi. + +"No sentakia justiin, että minä istuin sen syliin. Sano sille, että +jos se ei tahdo tapella eikä pyytää anteeksi, niin minä lyön joka +tapauksessa." + +Taas kävelin aukean yli ja vakavasti selitin tilanteen. Hetken +mietittyään sanoi vastustaja: + +"Ja, i så fall har jag ingenting annat, än att komma fram med min +ursäkt", jonka jälkeen seurasi sydämellinen kättely ja anteeksipyyntö. + + + + +KOLMOSET MATKALLA. + + +Heinäkuussa 1916 ilmoitti kapteeni Lassen Tukholmassa +tiedonantoverkoston Etelä-Suomessa joutuneen epäkuntoon, — luultavasti +joidenkin vangitsemisien johdosta, ja kysyi, haluaisinko lähteä +ottamaan selkoa asiasta ja järjestämään toimintansa lopettaneet paikat +uudelleen. + +Vaikka tiesin, että liikkuminen Suomessa oli turvallisuudelleni +arveluttavaa, suostuin ehdotukseen. Asia ei sietänyt viivyttelemistä +eikä tavallisestikaan tällaisille retkille lähtiessä suotu pitkiä +aikoja matkavalmistuksiin. Kun asia oli päätetty, sanoi siis Lassen: + +"Tehkää kustannusarvio matkaanne varten ja tulkaa tunnin kuluttua +hakemaan rahat. — Mistä aiotte mennä rajan yli?" + +"Mieluimmin Haaparannasta." + +"Selvä; matkustatte siis tänä iltana?" + +"Mahdollisimman pian." + +Saatuani asiat Lassenin kanssa järjestykseen, poikkesin hoitokomiteaan, +jossa Erkki Malmberg paraikaa aukoili vastikääa Saksasta saapuneita +pommipaketteja. Ne piti ensitilassa saatettaman Suomen puolelle +— ja tietysti sieltä edelleen — ja Malmberg kysyi, haluaisinko +lähteä hänen mukanaan saattamaan niitä käsipakaasina Haaparantaan, +kaikkivoipa tulli kun ei sentapaista tavaraa sallinut kuljetettavan, ja +rahtitavaralähetykset luonnollisesti joutuivat sen armottomiin käsiin. + +Kun kerran matkani piti Haaparantaan, saatoin hyvinkin kuljettaa +pommejakin mukanani. Suvi liittyi seuraamme, ja kolmisin taas toimme +raskaat matkalaukkumme junaan. + +Niin tarkkoja olivat ryssien etsijät Tukholmassa, että vaikka +matkastamme hoitokomiteaa lukuunottamatta ei kenelläkään ollut tietoa, +löytyi santarmien arkistosta myöhemmin Tukholman asemalla otettu kuva, +joka esittää meidät juuri junaan astumassa. + +Bodeniin saakka tiesimme matkustamisen olevan vaaratonta. Siellä sitten +nousivat tullimiehetkin pikajunaan tutkien jokaisen matkakollin, +jossa epäilivät löytävänsä kontrabandia. Jos sitävastoin matkusti +ensin Luulajaan ja sieltä paikallisjunalla takaisin Bodenin kautta +Haaparantaan, sai olla tullimiehiltä rauhassa. + +Tätä reittiä käyttäen aioimmekin häivyttää viranomaiset jäljiltämme. +Suurempaa huomiota herättämättä saimme kuusi miehenkantamaa kolliamme +siirretyiksi Luulajan junaan, ja olisimme rauhallisina nauttineet +kesäpäivän helteestä, ellei seuraamme juuri junan lähtiessä olisi +liittynyt henkilö, jonka lakistaan tunsimme tullimieheksi. + +Tällaisissa tapauksissa on viisainta esiintyä hyvin kohteliaasti. +Tarjosimme tullimiehelle kuin ohimennen tupakkamassimme, ja se antoi +heti aiheen tuttavalliseen keskusteluun. + +Tiedustelimme uuden tuttavamme asuinpaikkaa, perhesuhteita sekä yleistä +hyvinvointia, samalla visusti tarkaten olisiko hänen mielenkiintonsa +herännyt tavaroitamme kohtaan. Auliisti kertoi hän koko elämänsä +juoksun, samoin kuin useiden sukulaistensakin. Keskustelun aikana kävi +myös ilmi, että hän ei nyt ollut virantoimituksessa, vaan paluumatkalla +kotiinsa. + +Ammattiaan koskevista seikoista hän antoi aivan pöyristyttäviä tietoja. +Kertoi että nykyjään kuljetetaan suunnattomat määrät kaikenlaista +kiellettyä tavaraa. Saksalaisten agentit kuljettavat Suomeen myrkkyjä, +kaasuja ja pommeja, ja sehän on hirveä rikos, kun kerran Ruotsi on +puolueeton valtakunta. Olimme uteliaita tietämään, mitenkä tällaiset +kontrabandistit keksitään suuren matkustajatulvan joukosta ja saimme +kuulla suuren psykoloogisen totuuden: + +"Heidät tuntee miltei erehtymättömästi katseestaan. Ei tarvitse kuin +vilkaista mieheen, niin näkee heti, kuljettaako hän luvatonta tavaraa." + +Lausuimme suuren kunnioituksemme hänen tarkkanäköisyydelleen, ja +keskustelumme olisi kenties pitemmältikin käsitellyt eri ihmisten +sielullisia ominaisuuksia ja psykoloogista havainto-oppia, ellei +junailija olisi ilmoittanut matkatoverillemme, että "heti pysähdymme +teidän asemallenne". + +Lyhyt tuttavuutemme loppui syvään yhteisymmärrykseen. + +Luulajan hotellin yläterassilta on ihana näköala Pohjanlahdelle, ja +on siellä viihtyisiä istumapaikkojakin aurinkotelttojen alla. Reipas +sotilasorkesteri soitteli niitä vanhanajan kauniita kappaleita, joissa +ei vielä ollut jazzin tuntuakaan. Musiikkiin ihastuneina kutsuimme +miellyttävän kapellimestarin pöytäämme teltan alle. + +Päivä oli helteisen kuuma, ja koko miespuolinen yleisö istui +paitahihasillaan. Naisetkin olisivat luultavasti tehneet samoin, mutta +heillä ei ollut hihoja ollenkaan. + +Tarjosimme kapellimestarille mehuvettä eli samaa, jota itsekin nautimme +ja luonnollisesti esittäydyimme. + +Mala kävi täydestä engelsmannista, minä varovaisuuden vuoksi esiinnyin +suomalaisena, ja Suvi taas sanoi olevansa tanskalainen liikemies. + +Onnettomuudeksi oli kapellimestari skånelainen ja hallitsi +täydellisesti tanskankieltä, jota sanoi mielellään käyttävänsä pitkästä +aikaa. + +Virinnyt tanskankielinen keskustelu muodostui meille kuuntelijoille +varsin piinalliseksi, kunnes Suvi suuttui ja sanoi selvällä +suomenkielellä: + +"Puhu mitäs puhut, minä vaan en viitsi kanssas mongertaa tuollaista +kieltä." + +Minä puolestani olin jo aikoja sitten päättänyt esittelyissäni karttaa +varsin vieraita kansallisuuksia. Tähän antoi vakavan sysäyksen Kekonin +kertomus Uumajasta, jossa hän valvoi etapin hommia. + +Kerran näet saapui sinne pataljoonasta jääkäri komennuksella Suomeen. +Istuivat Kekonin kanssa aamiaispöydässä, ja seuraan liittyi Kekonin +jokapäiväinen pöytätoveri, sikäläisen saksalaisen tukkukaupan edustaja, +joka jonkun verran tiesi asioistamme, vaan jonka ei silti tarvinnut +tietää kaikista komennetuista. Kekoni ei kerinnyt varoittaa jääkäriä, +joka mielestään täydellisen saksankielentaidon omaten heti esittäytyi: + +"Bauer, Kauffmann aus Perlin." + +"Jaha, maanmiehiäni; oikein hauska tavata. Mitä kotimaahan kuuluu?" + +Tällainen sanatulva oli jo liikaa jääkärille, hänen +saksankielentaitonsa kun pääasiallisesti supistui tuohon vaivoin +opettelemaansa esittelylauseeseen. Hän kääntyikin Kekonin puoleen ja +sanoi: + +"Tonnerwetter, mitä h—iä minä nyt sanon?" + +"Et tarvitse muuta kuin pidät suusi kiinni", vastasi Kekoni. Sitten +uskotteli hän saksalaiselle, että mies oli joku salakuljettaja, joka ei +halua tunnustaa oikeata kansallisuuttaan. Selitys tuntui tyydyttävän. +Onnellisesti saavuimme tavaroinemme Haaparantaan. Siellä kuulimme +ikävän uutisen. Pari päivää aikaisemmin oli kaksi pommaria mennyt rajan +yli Korpikylän kohdalta. Jokivartta noudattavalla tiellä tapasivat he +ryssien kulkuvartion, joka alkoi takaa-ajon. Miehet pääsivät metsään +pakoon, mutta hätäpäissään pudotti toinen pommisäkkinsä tielle, josta +ryssät sen korjasivat. + +Kasarmilla reppu sitten perinpohjin tarkastettiin. Sieltä löytyi +teräksisiä tuubeja, peltipurkkeja ja kirkasta ainetta sisältäviä +umpinaisia lasiputkia, joiden kokoomus oli ryssille tuntematon. +He kuitenkin aavistivat olevansa tekemisissä hyvinkin arvokkaan +lääkevaraston kanssa ja veivät repun Tornion apteekkiin kysyen, voisiko +näitä aineita nauttia sellaiseen tautiin, jonka nimeä ei kaikkien +kuullen viitsi mainita. + +Apteekkari havaitsi heti ensi näkemältä, mihin tautiin tällaiset +lääkkeet olivat aiotut ja kiireenvilkkaa lähetti ryssät pois alueeltaan. + +Vahvan sotilasvartioston saattamana kuljetettiin pommisäkki sitten +Pietariin, jonne se häipyi, kuten niin paljon muutakin on häipynyt. +Eivät edes tyhjää reppua toimittaneet takaisin. + +Seurauksena tästä jupakasta oli kuitenkin tiukempi rajanvartiointi. +Ei ollut nyt yrittämistäkään "soudella uistinta" aivan Tornion +lähettyvillä. Mutta Suomellahan on pitkä maaraja, pääseehän siitä +yli useammastakin paikasta. Päätimme ylittää rajan Ylitornion +pohjoispuolella olevilla asumattomilla metsäseuduilla. + +Meitä oli kolme matkaajaa: Oikki, Suvi ja minä. Oikki oli odottanut +saapumistamme Haaparannalla. Edellisten päivien tapahtumien vuoksi oli +kaupunkiin ilmestynyt mulkosilmäisiä henkilöitä, jotka varjojen tavoin +seurasivat liikkeitämme siellä. + +"Mutkan kautta tie suorin". — Sen älyten ja välttääksemme mielestämme +tarpeetonta Shpalernajanreittiä, varustauduimme kuin merimatkalle. + +Tarkoituksemme oli käyttää Seittenkari-LuulajaBoden-Ylitornion tietä. + +Kovaäänisesti puhellen Kemistä, moottoriveneistä y.m.s. nousimme +Seittenkarille menevään laivaan, varmasti tietäen, että puhelin- ja +sähkösanomat olivat jo matkalla —valmistaakseen meille juhlallisen +vastaanoton Kemissä. + +Erkki Malmberg oli ennen lähtöämme käynyt Norrbottenin komendantin +luona ja toi meille sen turvallisen tiedon, että Ylitorniolle +sijoitetut sotilashenkilöt eivät keskeytä matkaamme. — Tullista +saisimme itse suoriutua. + +Voidaksemme seuraavana päivänä päästä viivytyksittä junaan, yövyimme +Seittenkarissa postinhoitajattaren luona, jossa Oikki oli perheystävä. + +Vastikään hankkimamme pitkät parabellumpistoolimme kaipasivat +tarkistusta, joten kuljimme viehättävässä naisseurassa saaren +itärannalle niitä koettelemaan. + +Aikamme siellä paukuteltuamme palasimme tyytyväisin mielin kapeata +metsäpolkua pitkin kylään, kun takanamme räiskähti sarja laukauksia, ja +ruotsalainen patrulli "piiritti" meidät. + +Minä kävelin joukon viimeisenä ja sain ensi ryöpyn niskaani: "Mitä +herrat ampuvat täällä?" + +"Harjoituslaukauksia vain." + +"Tuletteko Suomesta?" + +"Emme suinkaan. Haaparannasta saavuimme iltalaivalla." + +"No mitä te sitte täällä ammutte? Tämä on raja-aluetta. Lienette +salakuljettajia? Minkänäköisillä aseilla ammuitte?" + +Vedin povestani pitkän Marine-Parabellumin ja toisesta 11 millimetrin +Coltin. + +"Tällaisillahan me kokeilimme. Ne ovat jumalattoman tarkkakäyntisiä." + +Aseet tekivät huomattavan vaikutuksen patrullin johtajaan. + +"Onko teillä patruunoita näihin?" + +"Ei ole mukana, vaan tuolla postitalossa on enemmänkin." + +"No menkää nyt sitten, mutta muistakaa, että täällä rajan vieressä ei +saa ampua." + +Turvallisin tuntein nukuimme yömme, sillä ystävällinen patrulli vartioi +aamuun saakka tilapäistä asuntoamme, saattoipa meidät vielä aamusella — +tosin noin 100 m. välimatkalla — laivalaiturille. + +Lakkia heiluttaen erkanimme laiturista. + +Plantingin kievarissa Ylitorniolla tapasimme rakkaat ja raskaat +pommisäkkimme, jotka heinäkuormassa olivat maanteitse saapuneet sinne +jo ennen meitä. + +Siellä tapasin myös opintoverini, metsänhoitaja Viljo Lyytikäisen. +Hän oli edellisenä talvena hädin tuskin päässyt ryssien kahleita +pakoon, sai suurien vaikeuksien jälkeen perheensäkin Ylitornioon, +jossa nyt hoiteli värvärien ja alokkaiden rajanylikulkua. Hän oli +väsymätön ja rohkea mies hommissaan. Päivät päästään hän sauvoi +venellään joella, tutki jokaisen poukaman ja putaan löytääkseen aina +uusia ylimenopaikkoja. Samaten saattoi hän tuntikausia makailla +rantapajukossa kiikarillaan tähystellen ryssien vahdinvaihtoja +vastarannalla. Ryssätkin urkkijainsa kautta olivat saaneet tietää +Lyytikäisen hommista ja tunsivat hyvin hänen leveät hartiansa jo +matkankin päästä. Kun hän opasteli miehiä rajan yli, ei kenenkään +tarvinnut pelätä matkan epäonnistuvan. Kun Suomen puolelta +oli tulijoita, ilmestyi erään asiallemme myötämielisen talon +rannanpuoleiseen akkunanpieleen valkoinen liina. Silloin oli +Lyytikäinen aina veneellään vastassa. Monet kymmenet ja sadatkin +kerrat souteli hän rajan yli, milloin miehiä kuljettaen, milloin taas +tiedustelumatkoilla. + +Kuvaavaa Lyytikäisen toiminnalle oli se, että hän peräti harvoin +turvautui toisten tietoihin. Jos joku asia Suomen puolella oli +epäselvä, souti hän joen yli ja otti itse selvän tilanteesta +luottamatta ylikulkijain puheisiin. Ryssät kyllä hänen matkansa +tunsivat, mutta monista yrityksistään huolimatta eivät koskaan +saaneet häntä "jyvälleen", vaikkakin Lyytikäinen usein sai kiittää +pelastumisestaan korkeata kaislikkoa, jonne hän hävisi ryssien käsistä +kuin sorsa metsämieheltä. + +Kerran piti Lyytikäisen saattaa joen yli kiireellinen kulkija, joka +Tervolan reittiä myöten pyrki Etelä-Suomeen. Tähän asti olivat ryssät +vahtivuoroillaan kulkeneet edestakaisin jokirantatietä, ja oli +Lyytikäisen ollut verrattain helppoa kaislikon reunassa uistellessaan +heittää mies maihin silloin, kun vahtisolttu poistui loitommalle. + +Viimeisten viikkojen tapahtumien johdosta oli kuitenkin vahtivuoroja +lisätty, ja vartiointia muutenkin tiukennettu. Ryssät nykyjään +makailivat rantapensaikossa tarkaten liikettä joen toisella puolella. + +Matkaaja kiirehti lähtöä: "Hyvinhän tästä nyt pääsee, eihän tuolla näy +niin ristin sielua koko rannalla." + +"Älähän hättäile", sanoi Lyytikäinen, "vuottelehan tuolla kamarissa. +Minusta näyttää ranta aivan liian hiljaiselta." + +Hän otti kiikarinsa ja hiipi puiden suojassa pienen ulkonevan niemen +päässä olevalle pensaikolle. Siitä tarkasteli vastaista rantaa, vaan +kaikkialla oli hiljaista. Talot olivat autioita, sillä olihan kuumin +heinäaika, ja jokainen, joka kynnelle kykeni, oli painunut takamaille +heinäntekoon. Ei näkynyt ryssiäkään missään; saattoivat hyvinkin näin +helteisenä päivänä kuorsata kortteereissaan. + +Mutta Lyytikäistä ei petetty — — —. Kului tunti, kohta kaksikin, yhä +vain hän tarkasteli liikkumattomana. Sitten äkkiä sattui kiikariin +outo välähdys vastarannan pensaikosta: kiväärinpiipusta heijastunut +auringonsäde. + +Lyytikäinen hyppäsi esille piilostaan, pui nyrkkiään ja huusi rasva +tyynen joen yli: "Nouse pois sieltä pajukosta, kyllä minä sinun p—een +olen jo nähnyt." + +Ja katso, pensaikosta ryömikin ryssä, heristi kivääriään uhkaavasti ja +käveli sitten jokitörmää ylös, häviten pohjoiseen johtavalle tielle. +Pian olivat miehemme veneessä, ja ennenkuin nolattu ryssä kerkisi +kierrokseltaan takaisin, oli matkamies jo Suomen puolella metsän +kätköissä. — Lyytikäinen vaan "svirvlaili" haukia ruohikon reunassa. + + + + +KORPEA JA KANGASTA. + + +Metsähän on aina ollut meidän turvamme, ja metsäisiä polkuja, kenenkään +jääkärin vielä käyttämättömiä taipaleita pitkin päätimme raskaine +taakkoinemme painaltaa Kajaaniin. + +Majatalosta luvattiin meille auto, ja sitä odotellessamme pistäysimme +kahvilla Lyytikäisen maanpakolaiskodissa. + +Tunti kului hauskasti jutellen, ja Lyytikäisen kertoillessa pakonsa +vaiheita. Erikoisesti tuntui hänen mieltään painavan se seikka, että +Metsähallitusta oli hänen toimintansa johdosta alettu ahdistaa, hän kun +ei ollut ehtinyt pyytää virallista eroa. + +Talon ystävällinen rouva tarjoili meille kahvia kupin toisensa jälkeen +sanoen sen virkistävän pitkällä jalkamatkallamme. Lähtöä tehdessämme +pyysi hän meitä kuukauden päästä saapumaan kummeiksi "eräälle +odotettavalle", johon pyyntöön mielihyvin suostuimme, mikäli meitä ei +vielä silloin ole ripustettu silmukkaan. + +Auto oli lähtövalmiina majatalon pihalla, ajajana nuorempi Planting, +asiamme täysin oivaltava mies. + +Hän kertoi vastikään kahden upseerin käyneen tiedustelemassa, olimmeko +onnellisesti päässeet perille. Olivat kehoittaneet "painamaan lusikan +alas", se on, ajamaan kovinta vauhtia joen varrella sijaitsevien +tullipaikkojen kohdalla, luvaten vastata mahdollisista peräänkyselyistä. + +Lyytikäinen seurasi mukanamme. Täydellä kaasulla sivuutimme erinäiset +tullipostit aina ohi Turtolan, huolimatta tienviereen kiiruhtavien +tullimiesten viittoiluista ja pysähdysmerkeistä, kunnes ennen Pelloa +Planting pysäytti auton ja kysyi, joko kohta räjähdämme atoomeiksi, +sillä hän tunsi sieraimissaan kaasua, joka ei voinut johtua mistään +muusta kuin matkatavaroistamme. + +Tyhjensimme tavarat nopeasti tielle, mutta eihän niissä ollut mitään +vikaa. Kohta sentään keksimme pahaaennustavan tuoksun syyn. Ylen +helteisellä säällä oli poistoputken läheisissä puuosissa maali alkanut +kiehua, ja se oli muuten rauhallisen Plantingin nenässä ennustanut +turmiota. + +Jossain Pellon ja Jarhoisten välillä olevan talon kohdalla pysähdyimme +ja pyysimme venettä lainaksi koettaaksemme kalojen ruokahalua. + +Vene meille auliisti annettiinkin, vieläpä ystävällisesti neuvottiin, +että Suomen puoleinen tulliasema on vajaan puolen kilometrin päässä +joen toisella puolen. + +Läksimme "uistelemaan", ja pian istuimme kotimaan rantatörmällä. +Pitkä lapikastaival oli edessä, ja näin yötä vastenhan sopi haukata +voileipääkin vahvistukseksi Ylitorniosta ostamiemme sardinien +säestyksellä. + +Lyytikäistäkin pyysimme ottamaan osaa vaatimattomaan ateriaamme, vaan +havaitsimme, että matkalle varaamamme näkkileipäpaketti oli unohtunut +Ylitornion kievariin. + +"Eihän miehiä leivättä laiteta matkalle", sanoi Lyytikäinen, ja +estelyistämme huolimatta souti Ruotsin puoleiseen taloon, josta kohta +toi kunnollisen annoksen oikeata reikäleipää. + +Iltahämyssä katkoilimme jäniksen passilla taivalta maantielle ja +siitä vielä kolmisen kilometriä itäänpäin Olosjoen rantaan, jonne +saavuimme aamuyöstä. Joki — tai oikeammin puro — oli mielestäni sopiva +oleskelupaikka harrille, jonka vuoksi ehdotin, että ongittaisiin +jokunen kala aamiaiseksi. + +Oikki ja Suvi halveksuivat ehdotustani ja laskeutuivat levolle +sytyttämänsä nuotion ääreen. + +Minua harmitti tällainen ylimielisyys. Etsin lompakostani Haaparannasta +ostamani perhoset, taitoin vavan pajukosta ja tunnustelin, vieläkö kala +tarttuu metsämiehen onkeen. + +"Toiset syö toiset ei" sanoi entinenkin onkija, enkä parin tunnin +odotuksella saanut kuin viisi korttelin mittaista harria. + +Paistoin ne riutuvalla hiilloksella, ja ennenkuin lopetin ateriani, +punasi nouseva aurinko jo puiden latvat, ja läheisiltä luhtaniityiltä +tunkeutui valkoinen usva jokiuomaa pitkin kankaalle asti. + +Järjestin ne viisi harrinselkäruotoa yksiriviseen rintamaan ja komensin +sotaäänellä: + +"Aufstehen! Nouskaa pojat harria syömään." + +En tahdo kuvata niitä silmäyksiä, jotka kylmäverisesti kestin lähimpinä +hetkinä, sen kuitenkin perhossiimaani keriessäni havaitsin, että +kahvelipalat ja metrimakkara tekivät hyvin kauppansa. + +Seuraava päivä korvasi kyllä aikaisemmat pettymykset, sillä onnistuimme +pistooleillamme ampumaan metson ja koppelon; varsin tervetullut lisä +muonavarastoihimme. + +Aluksi Kolarin — Pellon pitäjien rajaa, sitten jalkapolkuja noudatellen +saavuimme Meltaukseen. Siellä kuulimme, että ryssien ratsastavat +patrullit vartioivat Rovaniemeen johtavaa maantietä. Vesireitti oli +siis turvallisempi meille ja ostimmekin 80 markalla kievarista veneen, +jolla aloimme viilettää etelää kohti. + +Jos kuka arvoisasta yleisöstä kesämatkallaan saapuu Inarista käsin +eteläänpäin, kehoittaisin häntä käyttämään samaa matkustustapaa. Sillä +ihanampia heinäkuun öitä kuin tällä matkallamme, olen harvoin kokenut. +— Virta venhettä vei, joskus airoilla auttelimme. Uistin lipui venheen +perässä ja antoi aina illaksi tuoreen paistikalan. + +Tutkin tällä matkalla Ounasjoen itärannan kykyni mukaan, ja tulin +yllättäviin loppupäätelmiin. Ajattelin silloin, että jos minulla olisi +rahaa, ja jos tänne perustettaisiin yhtiö rautatien rakentamiseksi +Petsamoon, niin minä ensimmäisenä ostaisin kaikella liikkuvalla +kapitaalillani osakkeita sanottuun yritykseen. Sillä Ounasjoen rannat +ovat luonnostaan kuin valmiiksi rakennettuja rautatiepenkereitä. Ei +muuta kuin pölkyt poikittain, kiskot pitkittäin, ja sitten veturi +kiskoille. Kun kuitenkin monien kiireellisten asioiden takia en ole +lähemmin kerinnyt tutustumaan tie- ja vesirakennuksiin, en kehoittaisi +ketään ottamaan vakavalta kannalta ehdotustani. Voisi käydä samoin +kuin edellisenä keväänä Muurmannin radalla. Siellä näet ryssät tekivät +hirveällä touhulla rautatietä. Kuusimiehistä työsakkia kohti oli yksi +työnjohtaja ja yksi lapio. Arvaa sen, että näin työ tuli tarkimmin +tehdyksi. + +Kankaalla työ kutakuinkin kävi laatuun, kun sorainen pohja oli vankka, +mutta karjalaiset seudut tarjoavat tientekijälle runsaasti veteliä +soita ja nevoja. + +Talvi oli ankara, ja jängät vahvassa jäässä. Työnjohtaja muisteli +kai historiankirjoista, että ryssät Japanin sodan aikana rakensivat +rautatien jäätyneen Baikal-järven yli ja päätti nyt itsekin koettaa +samaa keinoa nevalla. Kapulat lyötiin poikittain, kiskot päälle, ja +niin valmistui uutta rataa kilometrittäin. Kestihän sellainen rata +keveän työveturin painon, mutta rakentajat eivät olleet ottaneet +huomioon, että Karjalan hetteinen neva ei nuku koskaan. Kun siis +koeveturi lähetettiin aapaa halkovalle, linjasuoralle radalle, niin +— hupsis — alusta petti, ja neva nielaisi koko otuksen. Hädintuskin +pelastuivat kuljettaja ja lämmittäjä, veturista jäi vain savutorvi +sammaleenpinnalle törröttämään. + +Hetkisen mietittyään tarvittavien toimenpiteiden laatua arvelivat +työmiehet, että "eihän tässä napilla pelata, kun ryssän henki on +kysymyksessä"; hakkasivat savutorven poikki, löivät mutaa päälle, ja +pian oli rata taas entisessä kunnossaan. + +Tämän jutun kertoi minulle muuan mukanaollut, ja kertoja vielä elää, +joten se on tosi. + +Sekä uteliaisuus että asioittemme järjestely vaativat meitä poikkeamaan +Rovaniemellä asiallemme varman ja uskollisen ystävän, metsänhoitaja +Gottlebenin luona. + +Saimme häneltä tärkeitä tietoja aikomaamme matkaa varten. Olosuhteethan +olivat suuresti muuttuneet sitten kevättalven. Entisistä etappimiehistä +oli moni mennyt leirille, joitakuita oli vangittu, ja useat +jäljellejääneet kaipasivat edes hetkellistä jääkärin hahmossa esitettyä +moraalista yllykettä, uskaltaakseen taas jatkaa toimintaansa. + +Gottleben itse oli — jo nimensäkin vuoksi — "prikattu" ryssien +kirjoissa. Saksalainen nimihän santarmien mielestä jo osoitti, +että tässä on mies, joka vähintäin aikoo ampua rakastetun tsaarin. +Osoittaakseen uskollisuuttaan tsaaria kohtaan, olisi hänen pitänyt, +silloin kun ryssät muuttivat Pietarin nimen Petrogradiksi, muuttaa +esi-isiltänsä saamansa nimen vaikka Gottegradiksi. Tämähän yksin jo +olisi osoittanut hänet poliittisesti luotettavaksi. + +Gottleben arveli, että aikomamme Kitkan-Kajaanin reitti olisi varmin, +koska Kemin-Oulun rataa pidettiin tarkoin silmällä. — Rautateitse emme +missään tapauksessa voisi rantatietä kulkea. Rovaniemen radallakin jo +santarmit jokaisessa kulkijassa haistoivat "germanskij spion." + +Voimiamme säästääksemme kahlehdimme haahtemme Kemijoen liikennettä +välittävään höyrylaivaan ja pääsimme parilla markalla miestä kohti aina +Pekkalan talon kohdalle, jossa yövyimme. + +Täällä muuttuu Kemijoki koskirikkaaksi, eikä laiva pääse kiipeämään +pitemmälle. Yhtämittaa sauvoen nousimme veneellämme sitä pitkin +Auttijoen suuhun, ja päivän kerän loimottaessa lounaasta olimme +kuuluisan Auttikönkään alla. + +Sakari Pälsi on Suomen Kuvalehdessä vuodelta 1923 niin sattuvasti +kertonut Auttikönkäästä, ettei minun kannata ruveta parantelemaan +hänen kuvaustaan tästä yksinäisyydessään riehuvasta kalliononkalosta. +Luvallaan lainaankin tähän kuvauksesta palasen: + +"Kemi käymättä, mies Torniossa tappamatta ja pitäisi yöksi joutua +Auttikönkähällen kylpömähän", kerrotaan vanhan peräpohjalaisen pirun +luetelleen kiireitään, ja jatkuu kuvaus kylpypaikasta edelleen: + +"Maineellaan Auttiköngäs peljättää matkan päästä, sen suuresta voimasta +ja rajusta näöstä saa jo kaukana kuulla kuvauksia. Tosiasia onkin, että +ensi kertaa putousta katsottuaan peräytyy sen ääreltä ja tavoittaa +sopivaa puuta tuekseen. Putous on yllättävimpiä luonnonnähtävyyksiä, +mitä meidän maamme voi tarjota. Se on aika korkea, sanottakoon +kaksikymmentä metriä, vaikka luvut eivät olekaan soveliaita ilmaisemaan +sen vaikuttavuutta." + +Olimme siis tulleet pirun saunanlöylyille, ja kun emme halunneet häntä +häiritä, vedimme veneemme könkään yläpuolelle, josta alkoi rannoilta +veteen kaartuvien puiden varjostama tyven jokimatka Auttijärvelle. + +Kalarikkaampaa järveä ei ainakaan eteläisemmissä vesistöissämme tapaa. +Tuskin oli kymmenkunta metriä uistinkelastamme solunut veteen, kun +siima vinkasi ja Oikki huikkasi, että "nyt se nappasi, se iso!" + +Oikki veteli siimaa veneeseen, vaan tavallista suurempi siellä olikin, +koska siima usein luisti takaisin sormien välistä. + +"Nykäise se suoraan laidan yli", sanoin Oikille, peläten sen muuten +riuhtovan itsensä irti, haavia kun meillä ei ollut. + +Oikki nykäisi, kala nousi jo veneen laidalle, ja silloin katkesi +tapsi. Hetkisen haukkoi hauki vettä kuin tapausta ihmetellen sitten +painui se voimakkaalla pyörähdyksellä veden mustiin. — Heikotpa olivat +haaparantalaisen kauppiaan vetimet. + +Se oli tosiaan suuri hauki; suu kuin krokotiilin, ja vaikka päätä oli +jo metrin verran veneenlaidalla, ei korvia vielä näkynyt. + +Ensi aluksi ei kukaan puhunut mitään. Sitten puhuimme hyvin paljon ja +nopeasti, mutta katson tarpeettomaksi toistaa tässä puheitamme. + +Rauhallisina kiinnitimme uuden uistimen siimaan ja kun puolisen tunnin +kuluttua laskimme maihin järven lounaisrannalla, oli saaliinamme kolme +kilonpainoista ahventa ja pari samankokoista haukea, pienemmistä +puhumattakaan. + +Rantaa varjosti jyrkkä kallio tarjoten hyvän yöpymispaikan juurellaan. +Kohta roihusi nuotio, ja ahvenet paistuivat vartaissa. Suvi kuitenkin +oli vähän yrmeä, kun hän ei ollut vetänyt yhtään niistä suuremmista +ahvenista ja sanoi luopuvansa koko kalansyönnistä. + +Tikkurieskaa ja kuivettunutta metwurstia hän sitten pureskelikin +iltaisekseen ja laskeutui levolle nuotioksemme kaadetun kelon viereen. +Oikki ja minä söimme kiloisen ahvenen mieheen, jonka jälkeen joimme +litranverran teetä. + +Parisen tuntia olin tainnut nukkua, kun heräsin äänekkääseen +yksinpuheluun. Suvi siinä jutteli itsekseen ja tuntui syyttelevän meitä +murhapolttoyrityksestä ja tupakkamassinsa polttamisesta. Tuli oli näet +yön kuluessa hivutellut liekkinsä keloa pitkin Suven housuihin ja +polttanut kelolle asetetun tupakkamassin. Piippu toki säilyi. + +Ehtoosta ja aamusta tuli taas helteinen päivä. Kruununmetsissä järven +itäpuolella riehui valtava metsäpalo, ja koko seutu oli kitkerän savun +peittämänä, jotta aurinkokin vain kaamean punaisena pyörylänä kumotti +sen läpi. + +Jo varhain aamulla oli Auttijärvi jäänyt jälkeemme ja nyt soutelimme +kartalla varsin suoraa, mutta luonnossa verrattoman mutkikasta +Korojokea pitkin kohti Kitkan vedenjakajaa. Korojoki mutkittelee +puolella juoksullaan parinmetrin korkuisten rantaäyräiden välissä +laajojen luonnonniittylakeuksien läpi. Niin mutkikas se paikoin oli, +että usein luulimme soutavamme aivan ympyrää. + +Kun joki metsänlaidassa kapeni niin, että airot jo rantoja hipoivat, +nostimme veneen suuren kuusen suojaan, jonne sen peitimme havuilla +halkeilemisen estämiseksi. + +Posionperään johti kapea polku metsien halki, Kitkan laivan +"salongissa" pääsimme Raistakkaan, ja seuraavana aamuna oli +Taivalkosken maantie lapikkaan alla. + +Puolisen penikulmaa ennen Taivalkosken kirkonkylää tapasimme eräällä +suolla metsänhoitaja Volasen, joka kauniin rouvansa kanssa poimi siellä +lakkoja. Hän saattoi meitä majataloon saakka ja pyysi iltapäivällä +käymään luonaan. + +En tiedä, mitkä vaistot ihmisten kulkuja ohjaavat, omituiselta tuntui +minusta vain, kun iltapäivällä heti Volasen luo saavuttuani sinne tuli +myös nimismies. + +Keskustelimme jokapäiväisistä asioista, Volanen esitti minut +jonkunnimisenä metsänhoitajana, joimme kahvia, ja sitten nimismies +poistui. Ennen lähtöään hän isännällemme kahdenkesken ilmoitti minua +etsittävän valokuvakuulutusten avulla ja kehoitti Volasta varoittamaan +minua uskaltautumasta liian kauas Etelä-Suomeen. En tiedä, oliko hän +tuntenut minut valokuvan perusteella, vaiko saanut jo etukäteen tiedon +tulostamme. Joka tapauksessa olin sangen kiitollinen varoituksesta. + +Lähin päämäärämme, Kajaani, oli Savon radan loppukohtana tunnettu +meikäläisille kulkijoille vaaralliseksi. Kaiken lisäksi etsivät +poliisiviranomaiset paraikaa jotakin kotkalaista suurrosvoa, ja +vähäisimmästäkin syystä saattoi mies joutua kuulusteltavaksi sekä +tarkastettavaksi, ja sitähän taas eivät meidän pommisäkkimme sietäneet +enempää kuin omat persoonammekaan. + +Raskaitten taakkojemme takia tilasimme majatalosta hevoset. +Kiireellisenä heinäntekoaikana ei niitä kuitenkaan sinä iltana liiennyt +kuin yksi, ja sillä minä jatkoin matkaa joutuen siten päivänmatkan +seuralaisteni edelle. + +Käsittämättömältä tuntui, että Taivalkosken-Puolangan väliselle +taipaleelle on 12 kilometrin matka jätetty maantiettä. Jos halusit +kärrypelillä tai autolla matkustaa sanotun välin, sait tehdä sen +Pudasjärven-Oulun-Kajaanin kautta. En tiedä, lieneekö tie nyttemmin jo +tehty. Silloin ainakin jo tästä seikasta tunsin, ettei Ilmari Kianto +syyttä ole näiden seutujen orpoutta toitottanut. + +Katkesihan se tietönkin taival, vaikka yksin astellessani sitä pahasti +manailinkin. Maantien varteen ehdittyäni sain taas kyytihevosen ja +puheliaan kyytimiehen, joten öinen matkamme Puolangalle ei tuntunut +yksitoikkoiselta. + +Kyytimies kertoi kuljettaneensa paljon salaperäisiä kulkijoita +pohjoiseen päin, ja vaikka vakuuttelin, etten minä millään muotoa +kuulunut sellaisiin, kehoitti hän varomaan Puolangan nimismiestä, joka +hanakasti vahti kaikkia matkamiehiä. Talvellakin oli kantanut suuria +kiviä asuntonsa ohi johtavalle tielle akkunansa alle, jotta matkaajan +reki kaatuisi niihin, ja hän yöpuultaan kerkiäisi toimittamaan +tarkastuksen. — Aate siis suuresti vivahti nykyiseen vaijerisysteemiin. +Ihmiset näille hänen hommilleen nauroivat, sillä, lisäsi kyytimieheni, +"eihän sellainen ukonkäppyrä saisi kiinni pientä poikaakaan." + +Minä kerroin saapuvani metsänhoidolliselta tarkastusmatkalta Lapista. + +"No sittenhän te olette kai samaa joukkoa kuin se Kajanteri ja Lakari, +jotka tunti sitten lähtivät meiltä. Nehän tulivat myös sieltä ylämaista +ja puhuivat joistain suojametsistä?" + +"Samaa sakkia, kyytihevosen puutteessa jäin vain jälkeen." + +"Kyllä me heidät Puolangan kievarissa tavoitamme", arveli kyytimies. +Tämän jälkeen hän muuttui vähäsanaisemmaksi, ja vaikkakin arvasin +hänet mieleltään meikäläiseksi, en katsonut tarpeelliseksi ilmaista +liikkuvani samoilla asioilla. + +Oletetut matkatoverini, professori Cajander ja tohtori Lakari, +jotka tosiaan tekivät paluuta eräältä suojametsäalueita koskevalta +tutkimusmatkaltaan Perä-Pohjolasta, olivatkin yöpyneet matkan varrella, +joten en heitä Puolangan kievarissa vielä tavannut. Vasta aamulla +kahvia tuodessaan kertoi emäntä herrojen jo saapuneen ja kysyi, +katetaanko aamiaiseni samaan pöytään kuin professorienkin. + +"Tottakai me yhdessä syömme", vastasin. + +Hämmästyksen sekaisin ilmein katsoivat pöytätoverini minuun +istuutuessani haikailematta — tosin kohteliaasti kumartaen — varatulle +paikalleni ruokailuhuoneessa. + +Keskustelumme oli aluksi jäykänpuoleista, kunnes tohtori Lakari emännän +poistuttua rohkaisi mielensä kysyen mutkattomasti: + +"Mitäs sinne alas nyt sitten oikein kuuluu?" + +Selvittelin harjoitusten edistymistä ja saksalaista komentoa, +olisinpa kohta näyttänyt sotaliikkeitäkin, kun huoneeseen astui +ovelle koputtamatta pitäjän nimismies keskeyttäen esitykseni ja +tungettelevasti katsellen meitä ynnä ruoka-annoksiamme. + +Puurolusikkaa pitelevää kättäni nyki vaistomaisesti takataskuun +päin, siellä kun oli tarpeellisia tilanteita varten varattuna n.s. +pääpillereitä, mutta nähtyäni vieraamme lyhyen varren, arvelin +lusikallakin selviäväni mahdollisesti koituvista kommelluksista. + +Huoneeseeni jättämäni pommisäkin suhteen olin jonkunverran hermostunut, +mutta siihen aikaan oli ihmisillä vielä siksi paljon kunniantuntoa, +etteivät asianomaisen poissaollessa menneet kopeloimaan hänen +matkatavaroitaan. (Nykyjäänhän ei kotonasi saa olla edes pientä +lokeroakaan, johon kaikenlaisten nuuskijoitten haisevat hyppyset eivät +lain suojalla pääsisi ronkkimaan.) + +Tutkittuaan tarkkaan matkustajaluettelon poistui nimismies pihamaalle; +vielä melkoisen ajan aamiaisemme jälkeen huomasin hänen kyräilevän +nurkkien takana, vaikkei luullakseni siellä ollut minkäänlaista +virantoimitusta. + +Majatalon isäntä tuntui olleen jääkäriliikkeen ystävä. Hevosmatkallamme +Mieslahteen kertoi hänkin kyydinneensä monenlaisia kulkijoita ja sanoi, +että "ne muutamat tuntuvat olevan oikein reippaita poikia." + +Kajaanissa hain ensi työkseni käsiini apteekkari Ilmari Arvelan. Minut +nähdessään hän vallan kauhistui: + +"Oletko sinä aivan hullu, kun tulet tänne suoraan suden suuhun; eikö +siellä ole enää ketään muuta lähetettävänä? Veljesi on vangittu pari +viikkoa sitten, ja sinut tuntee kohta koko Pohjois-Suomi. Varmasti käy +liikkumisesi täällä mahdottomaksi." + +"Älähän nyt hätäile; eiköhän tässä vielä pärjätä. Pannaan kuriirit +kiertämään." + +Veljeni vangitsemisjuttu askarrutti ajatuksiani; tietysti +koirankuonolaiset ryssät minuakin nyt vaanivat kaikkialla. + +"Jopa on veljessarja joutunut hajalle", arvelin mielessäni: vanhin +veljeni Englannin armeijassa jossain Port Suezin seuduilla, +keskimmäinen Shpalernajassa tyrmässä ja minä nuorin laukkaamassa +saksalaisten juoksupoikana ympäri napapiiriä. + +Kun maailma oli maalattu perin mustaksi muodoltaan ja vihaiseksi meitä +kohtaan, emme uskaltaneet enää liikkua kolmisin. Kukin painuimme +omille asioillemme; erotessamme sovimme vain päivästä, jolloin taas +kohtaisimme toisemme Kajaanissa lähteäksemme yhdessä paluumatkalle. + + + + +OIKIN MARATOONI. + + +Matkatavaramme pommit lähetettiin eri teitä määräpaikkoihinsa. Pietarin +reitillä keksi Raivolan asemalla toimiva sähköttäjä Niemann varsin +mukavan kuljetustavan. Hänellä rautatievirkailijana oli lupa matkustaa +rajan yli miten usein halusi ilman, että epäilyksiä syntyi. Hän +otti muutamia "esineitä" kerrallaan mukanaan vaunuun ja piilotti ne +puulaatikkoon, jota ankarat tullimiehet Valkeasaarella eivät älynneet +tarkastaa. Kun matkustajat olivat Pietarissa poistuneet asemalta, +noudettiin tavarat taas kätköstään ja lähetettiin sukulaistensa luokse. + +Pohjoisemman rajan yli oli kuljetus turvallisempaa, mutta lapikas siinä +kului. + +Samoihin aikoihin matkustivat auliit auttajamme toimintamme +hermokohtiin järjestelytöihin, ja parin viikon kuluttua alkoivatkin +asiat selvitä. Nyt emme enää tarvinneet peljätä kirjeidenkään +pidätyksiä, kun saatoimme etappimiehille jakaa viidenlaisia +salamusteita, joiden kokoomuksesta ei ryssillä ollut aavistustakaan, +eivätkä he keinoillaan kyenneet saamaan kirjoitusta esille. + +Postimerkin asento kirjekuoressa aina ilmaisi saajalle, mitä mustetta +kulloinkin oli käytetty. + +Kohta lähestyi se päivä, jonka olimme määränneet kohtausajaksemme Elja +Rihtniemen luona Kajaanissa. + + * * * * * + +Varovaisuuden vuoksi nousin junasta jo Murtomäen pysäkillä, josta +tepastelin metsänhoitaja Lagukselta saamani tukkimitta repustani +roikkuen. Sen piti näet osoittaa, että kuljin metsähommissa. +Kaupungissa yövyin metsänhoitaja Röngän luona. Nukuttuani edellisen +yön kuusen juurella sääskien kynsissä, nautin nyt sen sijaan pehmeästä +vuoteesta sitä enempi. Tuntui näinollen hiukan epämieluisalta, kun +Rönkä aamulla herätti minut kuin kasarmissa. + +"Nyt se s—n santarmi otti Suvirinteen kiinni." + +Siristelin unet silmistäni ja päästyäni tolkkuuni sanoin: + +"Ei se voi olla mahdollista, sillä Suvirinnehän tulee kaupunkiin vasta +päivällä." + +"Sitte se oli Villamo. Minä näin kuinka ne painoivat peräkkäin +seminaarille päin. Kaikki poliisit ovat liikkeellä. Kyllä sinun nyt +täytyy lähteä." + +"Jos kerran kaikki poliisit ovat liikkeellä, niin mitäs minä siellä +enää teen. Eiköhän liene viisainta, että odottelen täällä, kunnes +kaupunki rauhoittuu." + +"Kyllä ne perhanat löytävät sinut täältäkin. Eiköhän sittenkin ole +viisainta, että menet metsään piiloon." + +"Mennään sitten metsään, ettei huoneelle tapahtuisi häpeätä." + +Kadulle tultuani näytti tosiaan jotain erikoista olevan tekeillä, sillä +väkeä riensi Ämmälle päin kuin paraatia katsomaan. + +Arvaten läsnäoloni siellä tällä kertaa hyödyttömäksi, ja kun en +halunnut joutua todistajaksi mihinkään tappelusjuttuun, ohjasin kulkuni +metsäänpäin vievälle kadulle. Kyllähän näissä oloissa mies aina saadaan +pois kajaanilaisesta vankilasta, mietin itsekseni. Olihan meillä vielä +sentään niin paljon "munitsuunia" käsillä, että saatoimme räjähdyttää +vaikka yhden kaupunginosan ilmaan. + +Kävelin pitkin autiota katua harmitellen, etten ollut saanut vielä +Pokkia, tai Rihtniemeä käsiini, kun eräästä avatusta akkunasta kuului: + +"Terve Pekka, johan olet palannut etelästä." + +Huutaja oli kapellimestari Eino Wirnes, Helsingistä saapuvan salaisen +postimme välittäjä. Ajatuksissani kulkien en ollut edes huomannut, mitä +katua kuljin. + +"Käyhän sisään, aamiainen on heti valmis." + +Wirnes ei vielä tietänyt mitään sattuneesta kahinasta. Kun kerroin +hänelle siitä, sanoi hän nauraen: + +"Äkkiä ne ovat tämän kaupungin poliisit ja santarmit vaarattomiksi +tehdyt. Vähältä piti etten yhtä jo eilen ampunut, kun tuli postia +nuuskimaan." + +Mainitut viranomaiset olivat jo uhkailleet Wirnestä pitemmän ajan +vangitsemisella, mutta siitä huolimatta hän säännöllisesti toimitti +veturinkuljettajan tuoman postin perille. Rohkea esiintymisensä piti +poliisit hänestä loitolla avoimella kentällä. Sen he taas tiesivät, +etteivät kotitarkastuksessa löytäisi mitään. + +Söimme suuruksen kuten aikanaan Sandels, joskaan ei aivan samanlaisissa +olosuhteissa, niin kuitenkin samanlaisin tuntein. (Minä kuvittelin +itseäni Sandelsiksi.) Silloin saapui adjutanttikin Elias Väyrysen +haahmossa harppoen pitkin santaista katua. + +Mainitsin hänen nimensä akkunassa, ja tuokiossa oli hän huoneessa: + +"Täälläkös sinä peijakas oletkin, ja me kun olemme tuntikaupalla +etsineet metsästä." + +Nyt kuulimme päivän tuoreimmat uutiset. Väyrynen kertoi: + +Villamo oli saapunut junalla kaupunkiin, kävellyt kenkäpuotiin, josta +osti pieksut. Astuttuaan kaupasta odottivat poliisi Pietarinen ja +santarmi ulkopuolella kehoittaen seuraamaan poliisikamariin. Villamo +seurasi kehoitusta. Poliisikamarin edustalla olevalla torilla jätti +santarmi Villamon Pietarisen huomaan lähtien itse Ämmän sillalle päin. + +Poliisikamarin portille tultuaan Villamo nähtävästi muisti erään paljon +käytetyn iskulauseen, joka puhuu vapaudesta y.m. Kun jo oli parisen +katunurkkaa veljeilty Pietarisen kanssa, oli jo vapaudenkin aika, ja +iskulause sattui Pietarista päin naamaa sortaen hänet pakaroilleen +kadulle. Näin oli saavutettu melkoinen tasa-arvoisuus, — Pietarinen oli +näet puolen metriä pitempi Villamoa. Vapauttakin oli nyt tarpeeksi, +ja Villamo painalsi torin poikki seminaarille päin. Santarmi oli +nähnyt tämän parissa sekunnissa tapahtuneen välikohtauksen ja lähti +kiivaasti otattamaan Villamon jäljestä. Villamon isänmaallinen innostus +oli kuitenkin suurempi kuin santarmin, sillä hän ehätti ensimmäisenä +suvannolle, jossa oli kymmenittäin veneitä. Köysi poikki vain, ja +muutamilla voimakkailla aironvedoilla oli vene keskellä suvantoa. +Siellä Villamo tempasi povestaan mauserin, veti sen vireeseen ja +souteli rauhallisesti toiselle rannalle. Hattu ja reppu olivat jääneet +poliisikamarin portille. + +Jo oli santarmikin kerinnyt hengästyneenä rannalle. Kovasti käsiään +huitoen huusi hän: "Ottaga giinni, ottaga giinni", tarkoittaen +huudoillaan herättää toisella rannalla hommailevien tukkimiesten +huomiota. He, luullen voivansa nyt toimittaa jotain suurta, +kerääntyivät puoliympyrään rannalle keksit valmiina ottamaan kiinni +olettamansa suurrosvon. + +Rantaan päästyään ojensi Villamo mauserinsa: + +"Puolen tietä postille", — ja jätkien rintama aukeni keskeltä +leveämmäksi kuin tarvis olisi vaatinutkaan. + +Villamo hyppäsi rantatöyräälle ja kääntyi jätkiin päin: "Antakaa joku +teistä minulle lakki, ettei lakitta tarvitsisi lähteä matkalle." + +Jätkät seisoivat hölmistyneinä eikä kukaan liikahtanutkaan. + +Villamo hävisi metsän peittoon. + +Jäljestäpäin, saatuaan tietää, mikä mies oli laatuaan, olivat he +keskenään tuumailleet: + +"Olisi sille sentään pitänyt lakki antaa. — Vaan kyllä oli miehellä +hyvät aseet. Seitsemänpiippuista revelvooriakin vain heilutteli." + +Toisella rannalla katseli santarmi neuvottomana tapauksen kulkua. Joku +paikalle kerääntyneestä yleisöstä kysyi, eikö hänellä ole asetta, millä +ampua. + +"Kyllä on, vaan ei se kanna noin pitkälle", vastasi santarmi. + +Asiain nykyisellä ollen emme voineet ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. +Sen kyllä tiesimme, etteivät santarmit ja poliisit Villamoa metsästä +ota. Mutta emme mekään uskaltaneet lähteä hänen jäljilleen, kun +Kajaanin-Paltamon välinen metsä ihan vilisi etsijöitä. Santarmien +mukana otti etsintään osaa useita kaupunkilaisiakin, ja Väyrynen oli +innoissaan: + +"Kyllä tämä sentään oli hyvä sattuma; nyt kerrankin näemme, keitä +santarmien palveluksessa on. Sinne meni pyssyt olalla äsken parikin +miestä, joita olen jo kauan epäillyt." + +Kun kaupungin koko esivalta oli metsästysmatkalla, saatoimme huoletta +liikuskella kaduilla. Pian oli koko Kajaanin etappi koolla, ja menimme +turistihotelliin kahville. Sinne en muutamaa tuntia aikaisemmin +olisi kuolemaksenikaan poikennut, sillä heti olisin saanut jälkeeni +santarmin, ja olisi syntynyt turhanpäiväinen rähinä, jota aina koetan +välttää hotelleissa. + +Nyt istuimme siellä vapaasti. Avonaisista akkunoista kuului Ämmän +mahtava kohina, emmekä malttaneet olla kajauttamatta: + +"— ——— Wer will des Stromes Hüter sein——" niin että se kuului yli +hiljaisen kaupungin. + +Joukkoomme oli jo kerinnyt Suvirinnekin, saapuneena seuraavalla junalla +Villamon jälkeen. + +Heti asemalta oli häntä lähtenyt seuraamaan eräs henkilö, jonka +esiintymistä ja silmien välkettä Suvi ei suvainnut. Tunnustellakseen +miehen tarkoituksia, poikkesi hän muutaman vajan taakse ikäänkuin +jollekin asialle. Varjo seurasi mukana. + +"Mitäs helv—ä sinä minun perässäni juokset; eikös nyt enää saa rauhassa +k—aan", kivahti Suvi. + +"Kukas teitä kaikkia kulkijoita tietää, millä asioilla liikutte. +Onkohan teillä passiakaan." + +"Minulla onkin sellaiset passit ja protokollat, ettet sinä ole eläissäs +nähnytkään. Ja nyt ala laputtaa vähän äkkiä, äläkä kurkistele toisen +hommia." + +Mies poistui, ja Suvi saapui häiritsemättä kaupunkiin. + +Siltä varalta, että Villamo sittenkin joutuisi satimeen, suunnittelimme +turistihotellissa ohjelman hänen vapauttamisekseen. Kaupungilla +kerrottiin Kuopiosta kohtapuoleen saapuvan jonkun santarmieverstin +mukanaan 16 santarmia jatkamaan Villamon etsintää. — Vähänpä tunsivat +sentään santarmit meikäläisiä ja maamme luontoa luullessaan Kajaanista +pohjoiseenpäin leviäviltä saloilta saavuttavansa sinne häipyneen +miehen. Tuntien Villamon luonteen arvasimme kuitenkin, ettei hän noin +vain ilman muuta ota jäniksenpassia; tuleehan nyt toki, ellei muuta, +niin sanomaan hyvästit kajaanilaisille kavereille. + +Illan lähestyessä menimme tohtori Arvelinin autiolle huvilalle +Oulujärven eteläpuolella, joku kilometri kaupungista odotellaksemme +mahdollisia tietoja. Valtasimme siellä erään yläkerroksen ilmavan +huoneen, kannoimme korvollisen vettä virkistykseksemme enkä huomannut, +mistä siihen korvon viereen ilmestyi pullo oikeata skottilaistakin. +Vuoron perään pidimme vahtia pihamaalla. + +Puolenyön tienoissa ilmoitti vahti, että äsken oli Paltaniemestä +käsin soutanut mies, jolla, mikäli hän hämärässä saattoi erottaa, ei +ollut päänpeitettä. Tunnin kuluttua hälyytti toinen, että veneellinen +huutavia ryssiä saapuu melkein suoraan huvilan rantaan. + +Pihalle tultuamme totesimmekin ilmoituksen oikeaksi, sillä kova mölinä +läheni huvilaa. Peräännyimme nopeasti kaupunkiin, ja ensimmäinen siellä +kohtaamamme henkilö oli — Villamo. Hattu päässä, piippu suussa ja mies +terveenä; silloinhan on kaikki hyvin. Hatun oli hän jo kerinnyt käydä +lainaamassa joltain tuttavaltaan ja halusi nyt tavata meitä toisiakin +saamansa osoitteen mukaan. + +Hän kertoi jo aikaisemmin päivällä aikoneensa tulla kaupunkiin, vaan +hatuttomin päin ei oikein iljennyt, piilottelihe vain metsässä. +Iltamyöhäisellä tuli jo kaipuu niin suureksi, että piti "lainata" vene +ja saapua kiertoteitse, Ämmän silta kun oli vartioitu. + +Kaupungissa ei ollut turvallista viipyä ja Rihtniemi sanoi, että +"painukaa pojat kiiruusti pohjoista kohti", vaan se ei vielä käynyt +laatuun. Etelästä ja lännestä odotettiin lähettejä, ja kaiken uhallakin +oli jäätävä odottamaan, kysymys oli vain paikasta. + +Kuutisen kilometriä Kajaanista eteläänpäin hevostien ja junatien +välisellä metsätaipaleella on pieni lampi ja lammen rannalla erämiesten +rakentama maja kivikiukaineen. Sen katsoivat kajaanilaiset sopivaksi +oleskelupaikaksemme ja lähtivät meitä sinne opastamaan. Kun sorsajahti +oli juuri alkanut, ottivat he haulikkonsa mukaan, jotta retki +näyttäisi metsästysretkeltä. Tarpeellinen tämä varokeino olikin, sillä +puolimatkassa tapasimme kaksi siviilipukuista poliisia palaamassa +etsiskelymatkaltaan. Nähdessään tutut kaupunkilaiset haulikkoineen, +he hyvää iltaa toivottaen sivuuttivat meidät, — onnekseen. Jos vain +kolmisin heidät tapasimme, olisi etsintämatkansa ratkaistu siinä +hiekkaisella harjulla. + +Eino Wirneksen, Oulun lähetin saavuttua kolmantena päivänä papereineen +kämpällemme mukanaan aimo kantamus ruokatavaroita matkaamme varten, +saatoimme ajatella korpivaellukselle lähtöä. Wirnes kertoi ryssien ja +poliisien yhä etsivän Villamoa. Santarmieversti oli matkustanut aina +Suomussalmelle asti. Kuuleman mukaan oli heillä jo tiedossaan, että +meitä oli kolme samaan joukkoon kuuluvaa, "kolme musketööriä", eli +kuten Heldt Tukholmassa sanoi: "Die drei wilde Kerls da oben". + +Asiamme eivät enää vaatineet viipymistämme, ja aamuyöstä päätimme +lähteä kohti Lappia. + +Yö oli haudantyyni, ympäröivältä rämeeltä noussut usva peitti lammen +pinnan kuin käärinliina. Oikki pilkkoi puita avoimesta ovesta +loimottavan kiuastulen välkkeessä, Suvi keitteli majassa teevettä, ja +minä peseskelin lammen rannalla ainoata nenäliinaani. Tunnelma oli mitä +rauhallisin, ja mekin tunsimme hyvin sopeutuvamme luontoon. + +Äkkiä kuulin lammen toiselta rannalta metsäkanan nauravan räkätyksen, +sellaisen, kun se päästää tullessaan yllätetyksi. Hetken kuluttua +kuului ääni uudelleen, tällä kertaa vähän edempänä. + +Lopetin kiiruusti pyykinpesuni ja ilmoitin havaintoni tovereilleni +Arvostelimme tilanteen seuraavasti: Jos siellä oli joku ihminen, ei +se voinut olla metsämies, sillä pimeyden takia ei voinut enää ampua. +Kulkijalla täytyi siis olla muita harrastuksia, esimerkiksi meihin. — +Aikomus oli nähtävästi järven ympäri kiertäen tehdä saartoliike, koska +he arvelivat meidän vartioivan maantieltä kämpälle johtavaa polkua. + +Kun emme kuitenkaan olleet järjestäneet minkäänlaista vartiointia, +saattoi maantieltä saapuva saartoketju jo vaania läheisessä pensaikossa +odotellen vain toisten saapumista. Päätimme, että minä riennän +järvenrantaa pitkin ottamaan selkoa, tuleeko sieltä ketään, Villamo +pilkkoo silmänlumeeksi puita edelleen, jolla aikaa Suvi kämpässä +kiiruusti ahtaa tavarat reppuihin. + +Etenin kämpästä parisataa metriä rämeen laitaan. Siinä odottelin +melko tovin ja melkein jo uskoin, että kettu se vaan on metsäkanaa +peloitellut, kun korviini alkoi kuulua tuttua ääntä, sellaista litinää +ja loksotusta, joka syntyy, kun ihminen kävelee vetelässä suossa ja +nostelee saappaitaan. Tyvenessä yössä se kuuluu kauas. + +Äänistä päättelin tulijoita olevan useampiakin. En jäänyt heitä +odottelemaan, vaikkakin suon laidasta, kaatuneen kelohongan takaa +olisin voinut aikaansaattaa tuhoakin pitkällä parabellumillani. +Riensin kämpälle, siellä heitimme reput selkämme ja hävisimme nopeasti +eteläisen kummun taa "kuin kuvajaiset hattarojen". + +Kuten näyttelijät, jätimme mekin poistuessamme kulissit entiselleen; +pirtin oven auki, lekottavan tulen uuniin, jonka loimo paistoi kauas +yli lammen; lisäsimmepä vielä pari kannonväkkyrää pesään, jotta +tulijoillakin olisi lämmintä. + +Kajaanin tiestä erkani toinen, vastavalmistunut, Nuasjärven etelärantaa +seuraava maantie Sotkamoon, ja sen katsoimme soveliaimmaksi kulkea. +Ennen tienhaaraa tapasimme kajaanilaiset etappimiehet, jotka keskellä +yötä olivat lähteneet varoittamaan meitä. Heidän tietämänsä mukaan +oli koko etsintäjoukkue liikkeellä kämpällemme. — Olimmehan tosiaan +päässeet kuin koira veräjästä. + +Kaikki oli siis hyvin. Kajaanilaiset palasivat kotiinsa me käännyimme +metsätaipaleellemme. Suuremman moraalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi +esitimme kivääriotteita ja komensimme kaikuvasti saksankielellä. +Villamo ja Suvirinne muodostivat ryhmän, minä komensin paraatimarssia, +ja päätä kääntämättä, kättä huiskauttamatta katosimme santaisen +tienpolven taa. + +Rihtniemi oli kehoittanut meitä pysähtymään Hallan Ukon luokse, +siksi kunnes eräs pommiasia oli selvitetty. Lupasi lähettää tiedot +sinne, ja tätä varmaa levähdyspaikkaa kohti lapikoimme pehmeätä tietä +myöten. Sotkamon kirkonkylän sivuutimme laulamatta, sitten taas +metsätaipaleella kajahteli: "Det gingo tre jäntor i solen". Laulu sopi +niin erinomaisesti meihin, se oli kirjoitettu kuin meidän matkastamme. + +Puolentoista vuorokauden kuluttua saavuimme Hyrynsalmen kirkonkylän +majataloon. Emäntä katseli meitä tiukkaan, sanoi sitten: + +"Teitä on täällä jo odotettu." + +"Kuka sitten?" + +"Hallan tyttö ja poika ovat jo aamusta saakka täällä istuneet. Juuri +lähtivät rantaan." + +Ihmettelimme, miten tieto tulostamme oli näin nopeasti kerinnyt +perille, vaikkakin tarkoituksemme oli liikkua aivan huomaamattomasti. +Emäntä kertoi, että Rihtniemen Elja se tänne jo eilen sanan toimitti ja +käski saattaa sanan Ukolle. + +Ehtoo vaihtui jo yöksi saapuessamme Hallan avaraan pirttiin. Kylpy +oli lämmitetty, vastat haudottu, ja Ukko itse heitteli löylyä, varsin +tarkoituksella korventaa meidät elävältä ja aina väliin kysyen: +"Vieläkö lyön?" + +"Lyö vaan, jos itte tulet tänne tuhannen palavaan pätsiin." + +Ja tulihan Ukko, rapsutteli vastallaan eikä vielä kunnolla hionnutkaan, +kun minä jo läksin vilvoittelemaan. + + + + +KOSKENLASKIJOINA. + + +Muutaman päivän kuluttua olimme taas polulla pohjoista kohti. Ikävä oli +erota Hallan suopeista suojista — — + +Ukko saatteli meitä Löytöjoelle saakka parin virstan verran. Kohisevan +puron yli kaartuvalla sillalla pysähdyimme innokkaasti keskustellen +ja katsellen veden kuulaita kierteitä. Äkkiä Ukko kesken puhettaan +huudahti: "Katsokaas pojat, tuolla on hauki", ja osoitti sormellaan +pientä suvantopaikkaa, jossa valkoiset sakkatäplät vain hiljalleen +pyörähtelivät. Siellä, tummasammaleisen kiven kupeessa lekottelikin +hauenvonkale. + +Seuraavassa hetkessä pamahtivat Villamon ja minun pistoolit kuin yksi +laukaus; pohjamuta vain kiehui kiven vieressä. + +Suvi sanoi, että kyllä hänkin olisi kerinnyt ampua, vaan kun ei tähtäin +ollut tarkistettu. + +"Ei tainnut osua", sanoi Ukko kiiruhtaen vesirajaan. Hetken +kopeloituaan sameavetistä kivensyrjää nosti hän sieltä noin +kilonpainoisen hauen, jonka pää riepotti vain etuevistä kiinni ja +keskiruumiissa paistoi sormen mentävä reikä. + +"Jos näin aina käyttelette aseitanne, niin turvallisesti voitte kulkea +vaikka ryssän komppanian läpi", sanoi Ukko. "Tämän minä vien muistoksi +kotiini." + +Virsta virstalta katkeili taas taival, enimmäkseen jalkapatikassa, +harvemmin hevoskyydillä. Laiskoja kulkijoita olivatkin sen puolen +kievarihevoset. Eräästäkin kievarista ennen Kitkalle saapumistamme +otimme kaksi kyytihevosta vahvistettua taksaa vastaan, mutta niillä ei +olisi kunniaa niittänyt olympialaisissa. Eivät edes alamäessä pistäneet +hölkäksi. Oikin kanssa käyttämämme kaakin hylkäsimme tielle jo kolme +kilometriä kuljettuamme, Suvi vain sanoi, että kun kerran on ottanut +viedäkseen, niin vieköön perille saakka. + +Ero kyytimiehestämme ei ollut erikoisen hellä, hän kun vaati +kyytimaksua koko matkalta, — mutta pieniähän ne ovat sellaiset riidat. + +Korojoella odotteleva veneemme jo itkeskeli, kun viikon viivyimme +matkalla. Taputtelimme sitä kuten Väinämöinen muinoin omaansa — +vaikka meidän veneemme oli mielestämme paljon parempi kuin hänen — +ja vieräytimme sen omaan elementtiinsä. Nythän se taas saisi kantaa +rakkaita isäntiään pitkän matkan. Mutta tietämättömät olivat vielä +tulevalla matkalla koettavat kolaukset. + +Seurueemme oli jo lähes kaksinkertaistunut: Hallasta lähti mukanamme +muuan nuorukainen pyrkien leirille; sitäpaitsi oli Villamo antanut +pettää itseään jossain koirakaupassa, ja sen johdosta saimme +vuoronperään taluttaa karvaista piskiä, jota asiantuntijat kutsuivat +pystykorvaksi. Kyllähän sen korvat tavallisen pystyt olivatkin, mutta +Auttikönkäällä ne jo löivät luppaa. Vili oli sen nimi, ja Villamo +jo matkan varrella halaili sitä ajatellessaan henkilöä, jolle sen +Norrbottenissa lahjoittaisi. Sen tiesin, ettei Vili koskaan Saksanmaata +näkisi ja jos näkisikin, niin vain hyvin lyhyen hetken, sillä näin +hyvin lihotetusta pennusta saisi erinomaisia kotlettipaloja. + +Tuttuja Korojoen kysymysmerkkejä ja kahdeksannumeroita taas soutelimme +Auttikönkäälle. Siinä, ennen maataivalta tapaa matkamies puraista +palan, sillä veneen veto kuivalla maalla vaatii kahden puolen +puhkumista. + +Rantatörmältä katsellessamme ahnaaseen kallionrotkoon vaipuvia +mustasilmäisiä pyörteitä pisti päähämme verraton ajatus: "Mitähän, +jos hiljalleen hivuttaisimme veneen tukkiränniä pitkin alas; +säästäisimmehän paljon aikaa. Kai nyt neljä reipasta miestä kykenee +yhden veneen pidättelemään." + +Sanottu ja tehty. Köysi sidottiin veneen perään, ja keula soljahti +rännin aukkoon. Muutama metri meni aivan kuin oli ajateltu, mutta +sitten tuli jyrkempi luisu. Kolme meistä hoiteli venettä laidoista, +Suven hillitessä sen kulkua pylvään ympäri kierretyllä köydellä. + +"Pysyykö nyt?" kysyin Suvelta, kun meidän taas piti siirtyä muutama +askel alaspäin ja hellittää otettamme. + +"Kyllä pysyy", huikkasi Suvi, ja me irroitimme kätemme. + +Ja silloin se laukesi. Pyöreän, kuoritun paalun ympäri kierretty köysi +luisti kuin rasvattu, Suven kämmenet höyrysivät, ja vene kiisi vinhaa +vauhtia rännin alapäätä kohti. + +Se oli komiata katsella. — Ainoa koko joukostamme, joka sai nauttia +kyydistä oli Vili, se kun keskituhtoon sidottuna ei päässyt pois +veneestä. Niin mielenkiintoisen kuin arvelin tällaisen huvimatkan +olleenkin, aiheutti se Vilille pari päivää kestävän vatsataudin, joka +myöhemmin, Kemijoen koskissa muuttui kroonilleseksi, suuresti häiriten +yleistä hyvinvointiamme. + +Tukkirännin suu oli tehty kapeammaksi, jotta se paremmin heittäisi +tukit suvantoon, ja siihen nieluun veneemme juuttui kiinni kuin +naulattu. + +Näytti jo siltä, että jäisimme vallan jalkamiehiksi, niin lujassa +oli vene. Metsästä noutamillamme kangilla se lopulta irtaantui, ja +reippaasti laskimme alakoskeen. + +Emme sentään tunteneet Autin syntyjä syviä enempää kuin sen paasiakaan +ja ajoimme kivelle, petolliselle salakarille. Hetkisen pyöri vene +karusellia, sitte se käänsi pohjapuolensa ylöspäin, ikäänkuin +tervattavaksi. Siihen ei nyt kylläkään ollut aikaa, pääasiallisin +huolemme oli saada riittävästi happea ja muita vitamiineja +keuhkoihimme. Me irtolaiset tulimme kutakuinkin toimeen, mutta +heikommat oltavat oli Vilirukalla, joka selkäreppujemme tavoin oli yhä +kahlehdittuna veneeseen kuin kaleeriorja. + +Vesi Auttikönkään alla on sentään niin kuohuista, että siinä voi +hengittää aivan umpisukkelossakin, ja kun suvannon tyvenessä rannassa +toimitimme inventaarion, emme havainneet suurempia vaillinkeja niin +hengen kuin tavarankaan suhteen. Tosin yksi airo ja istuinlauta +olivat matkanneet meitä nopeammin, vaan ne saavutimme myöhemmin +rauhallisemmilla vesillä. + +"Ken on Autin laskenut, laskee Imatrankin", arvelimme, ja pieniähän +silloin ovat Kemijoen kosket meikäläisille. Ne laskimmekin järjestään +kaikki, vaikkakin useasti pohja ylöspäin. + +Koulussa oli laskutaitomme kohtalainen, vaan koskenlasku on aivan +erilaista, siellä kun on sellaisia problemeja, joita ei voi ratkaista +kuin paikallistuntemuksen avulla. + +Viimeisessä koskessa ennen laivareittiä piti vähältä, ettemme jääneet +uimamaistereiksi. Kuperkeikassa vene yritti väkisin ryöstäytyä +käsistämme, kun sitä laakean kiven vieressä, pohjassa seisten, +tyhjensimme vedestä. Koko veneen irtaimisto uiskenteli suvannossa, ja +sieltä tukkimiehet niitä meille keräilivät, kun lopultakin perämelan +varassa itsekin sinne kerkisimme. + +Suvannon rannalla olevassa talossa saimme yösijan. Kysyimme, saisiko +talossa ruokaa, ja emäntä vastasi jokseenkin siihen tapaan, että kun ei +ole keittoa tarjottavana, ei ilkiäisi ihan pelkkää kalaakaan syöttää. +Sanoimme tyytyvämme minkälaiseen ruokaan tahansa, eikä kestänytkään +kuin tuokion, kun emäntä jo kantoi pöydälle pari kannua tuoretta +piimää, kolme tai neljä vastaleivottua reikäleipää, lautasellisen voita +ja lähes puolen metrin pituisen, riimisuolaisen, halaistun lohen. — +Vaikka tapahtumasta on jo kulunut yli kymmenen vuotta, tulee vieläkin +vesi suuhuni muistellessani tätä ehtoollista. + +Koskenlaskussa kastuneet vaatteemme olimme ripustaneet kuivamaan +pihalle ja aterioimme paitasillamme. Ei emäntä meitä silti ujostellut, +jutustelihan vain kanssamme. Kuultuaan, että saavuimme vesien +yläjuoksuilta, kysyi hän, kuka meillä oli laskumiehenä. + +"Tämä vosmestarihan se kosket laski", sanoi Villamo minua osoittaen. + +"Taidatte sitten ollakin tuttu näillä vesillä?" + +"Onhan sitä tullut viiletetyksi näitäkin koskia. Tulipa tuo +Auttiköngäskin lasketuksi." + +"Sus siunatkoon", päivitteli emäntä, "ja elävinä pääsitte?" + +"Niinkuin tässä ollaan." + +Ei hän sentään Autin laskemista todeksi uskonut, ennenkuin selitimme, +miten se oli tapahtunut, ja pääsipä silloin emännältä helakka nauru. + +Aamulla lähtiessämme kysyimme hintaa iltaisesta, yösijasta ja +aamukahvista, ja emäntä vähän arkaillen sanoi, että "olisikohan 60 +penniä miehestä liikaa?" + +Ajatelkaas — 60 penniä mieheen — ja me kun olimme syöneet sen +puolenmetrisen lohen aivan tarkkaan, rähjänneet talon paraan huoneen +likomärillä vaatteillamme ja muutenkin eläneet paremmin kuin Heinolan +parhaimmassa hotellissa. + +Matkustimme herroiksi laivalla Rovaniemelle, jossa taas piti tavattaman +metsänhoitaja Gottleben. Veneemme oli kytkettynä laivan perään. + +Lähestyessämme viimeistä laituria ennen Rovaniemeä, valtasi mielemme +outo aavistus jostain vaarasta. Mitään syytä emme siihen keksineet +aavistus vain käski irroittaa veneemme laivasta. Laiturissa sen +teimmekin, — tosin vähän häpeillen arkuuttamme, vaikkei sitä kukaan +toiselleen sanonut, — ja soutaen jatkoimme kulkua. Veneen veimme +kaislikkoon kilometrin verran Ounasjokea ylöspäin itse saapuen +jalkaisin kylään. + +Ryssiä näkyi liikuskelevan tavallista tiheämmin kaduilla. Tavatessamme +Gottlebenin kehoitti hän meitä nopeasti poistumaan metsiin. Viime +viikolla oli Rovaniemi saanut 30 miestä käsittävän sotilasvartion, joka +tunnollisesti tarkasti jokaisen niin junalla kuin laivalla saapuvan +henkilön. + +Kiipelissä olisimme olleet, jos Rovaniemelle asti nautimme höyrylaivan +mukavuuksista. Taaskin oli suojelusenkelimme meitä ajoissa varoittanut. +Rovaniemen-Kittilän maantielle järjestettyjen ratsupartioiden takia +kehoitti Gottleben meitä käyttämään Tervolan reittiä. Vaan kun meriväki +on aina erittäin, pysyimme suunnitelmassamme: vesiteitse Meltaukseen. +Olivathan Ounasjoen rantatörmät sentään niin korkeat, että niiden +suojassa saattoi huoletta soudella maantielläkulkijan huomaamatta. + +Soutaen ja sauvoen edistyi matka Juopperiin. Kun vesitie tässä päättyi +— meihin nähden —, loppuunmöimme kolhitun veneemme kievarin isännälle +melkoisella hinnanalennuksella, eli 20 mk. ostohintaa halvemmalla. +Koko edestakaisinmatkamme Meltauksesta Korojoen latvoille oli siis +kulkuvälineiden muodossa maksanut meille 32 markkaa, josta 20 mk. tuli +veneen ja 12 mk laivapilettien osalle. + +Kievarin isännältä kyselimme, missä ne ryssien ratsupatrullit ovat, +ja hän kertoi niiden tunti sitten vierailleen talossaan, kuljettaen +eteläänpäin erästä Muurmannilta paennutta itävaltalaista upseeria. +"Jos kerkisitte tänne tiimaa aikaisemmin, olisitte saaneet yhden +matkatoverin lisää", sanoi hän lopuksi. + +Nahkainen pieksunpohja sai taas kyytinsä metsätaipaleella pyrkiessämme +läntiselle rajalle pitkin sotkuisia polkuja. Niitä kulki siellä ristiin +rastiin, joten tuppasi eksyttämään. Konttijärvella oli pakko kysellä +suorimpia suuntia Orajärvelle, ja kun Pellon poliisi sattumoisin oli +talossa, suostui hän oppaaksemme. Kerroimme Orajärven puolessa valtion +metsissä alkavamme suurehkoja metsänleimuita, ja poliisikin, valtion +virkamiehenä katsoi vähän kuin velvollisuudekseen antaa meille +virka-apuaan. + +Kautta rantain koetimme saada tietoomme, miten olot kuluneen kuukauden +aikana olivat rajalla muuttuneet. + +Komppania ryssiä kuului vetävän puhelinjohtoa jokirantatietä pitkin +Muonionniskaan. Eilen olivat Pellossa, tänään kai jo Orajärvellä. + +Vai komppania ryssiä? Teki mieli muuttaa matkasuunnitelmaa, mutta kun +kerran tuli puhutuksi, niin mennään vain. + +Puolimatkassa poliisi sitten osoitti meille tuskin havaittavan +polunpään sanoen sen johtavan Orajärvelle. Itse läksi hän Pelloon. +Kiitimme opastuksesta ja keventynein mielin astelimme edelleen. + +Polusta eksyimme jo ensimmäisellä kilometrillä Kun kompassin mukaan +olimme kulkeneet toista tuntia, ja lehmien iltahuudon hetki oli +käsissä, aukeni eteemme kaunis järvimaisema. Parvi pyitä pyrähti +läheisiin puihin, emmekä suinkaan päästäneet tilaisuutta ohi. Kolmesta +pistoolista tuli kuulia kuin Masurilla kranaatteja, ja kaamea kaiku +kiiri yli iltatyvenen järven. + +Vasta kun ammuttavia ei enää näkynyt, havaitsi joku kylän järven +toisella rannalla. Orajärvi oli siis jo edessämme, ja tällaisella +pauhinalla olimme ilmiantaneet tulomme. Jos siellä nyt majaili +komppania ryssiä, saimme varmasti lämpimän vastaanoton. + +Kuljimme varovaisesti järven etelärantaa. Metsä lyheni ja muuttui +leveäoksaiseksi typpyrämänniköksi, vaihtuen alavammalla rantamaalla +leppäviidakoksi. + +Olimme jo lähellä maantietä. Sieltä kuului kärryjen kolinaa ja ryssien +molotusta. Kylässä kalkahtelivat karjankellot, joku pahansisuinen +koira ärhenteli järvelle päin, ja lehmitarhassa karjapiiat lauloivat +ihastuneille ryssille: + + "Sydämestäni rakastan sua elinaikani" + +Aurinko teki laskuaan, mutta ilma oli vielä paahtavan kuuma. Makasimme +pensaikossa maantien varrella odotellen liikenteen asettumista. +Kun ketään ei enää ollut näkyvissä, juoksimme nopeasti tien takana +aukeavan, parisatametrisen, kantoisen raivion yli metsään. Vilikin, +joka matkamme varrella oli haukkunut kaikki elävät käärmeitä myöten, +aavisti kaiketi hetken tärkeyden ja liputteli välissämme matalana kuin +kärppä sivuilleen vilkaisematta Ei kuulunut jälkeemme paukkuja eikä +muutakaan papatusta. Jäljelläoleva penikulmainen taival rajalle ja +soutu — tai vaikkapa uinti — yli Tornionjoen oli enää vain leikkiä. + +Yö taisi olla jo puolessa, kun tukkisuman yli käyden ja kontaten +pääsimme Naamijoen suuhun raketulle tullituvalle. Siellä tiesimme +olevan useita veneitä, joista toki voisimme yhden "lainata". +Yllätyksellä kuitenkin totesimme, että kaikki veneet olivat nostetut +maalle noin kymmenisen metrin päähän vesirajasta. Airoja ei näkynyt, +ei sauvoimiakaan. Olivat nähtävästi varustautuneet tämäntapaisten +lainaamisten varalta. "Emme sentään uimaankaan lähde", arvelimme, +Tullitalo oli pimeänä, ja akkunan läpi kuului selkää karmiva kuorsaus. +Hiiviskelimme kuin murtovarkaat nurkissa ja hetken kuluttua löysimme +sauvoimia, airot kai olivat lukkojen takana. + +Rantatöyräälle vedetyistä veneistä valitsimme meille sopivimman ja +käsivarassa kannoimme sen äärimmäisen äänettömästi veteen. Vain +rantahiekka narskahteli anturoitten alla. + +Pian soluimme pehmeässä läpinäkymättömässä usvassa kohti turvallisempaa +rantaa. Tuli taas mieleen kuten monasti ennenkin kysymys: + +Kuinka voi tällaisella kapealla vesirännillä olla niin suuri vaikutus +ihmisiin ja heidän elämänsä juoksuun? Tällä puolen ei henkemme ollut +sääskenkään veroinen, ja tuolla usvantakana, jonne olimme matkalla, +pidettiin meitä verrattain kunniallisina kansalaisina, joiden päästä +oli vaarallista mennä taittelemaan hiuskarvoja. + +Keskellä jokea pääsi meidän tavallisesti niin surunvoittoinen +olemuksemme kahleistaan ja täyttä kurkkua kajahutimme "Die Wacht am +Rhein". + +Riikin rannalla kannoimme muistaakseni veneen kaksi kertaa niin +pitkälle vesirajasta kuin se oli ollut toisella puolen. Nimittäin, +ettei luultaisi, että joku huolimaton ja hutilus oli sitä käyttänyt. +Suotakoon anteeksi, jos teimme tuhmasti, vaan olihan mieliimme aina +teroitettu, että täytyy olla varovainen toisen tavaran kanssa. + +Jarhoisten kievari oli täyteen sullottu. Saimme sentään tilan lattialle +ilman patjaa ja peitettä, jopa ilman lakanaakin. + +Katselin paraikaa ihanaa unta suurista harreista ja kimaltelevista +vesipyörylöistä, kun ovi aukeni, ja ruotsalaisen rajavartioston +aliupseeri karjaisi: + +"Onko täällä ketään, joka on tullut yöllä rajan yli?" + +"Nej då", vastasimme sointuvimmalla Skånen murteella. + +Ovi painui jälleen kiinni. — Taaskin oli tunnettu kielitaitomme +pelastanut tilanteen. + +Hetken kuluttua nousi nurkasta mies, joka yöllä saapuessamme oli jo +nukkumassa. Se kuva pysyy aina mielessäni: Naama rehevä ja silmät kuin +päivänpaiste, hattu pohjolan jätkien viimeistä kuosia, takki väljä, +ruskehtava; housujen takalisto roikkui polviniveliin asti, pieksut, +alkujaan pitkävartiset, poimuttuivat tsaarimaisesti nilkkoihin. + +Siinä oli Iisu Manninen, koettu mies Pohjolassa. + +Vaan oli muitakin matkustavaisia. Oli kolmattakymmentä Kuolasta +paennutta saksalaista ja itävaltalaista sotavankia, joita nyt +saatettiin ihmisten ilmoille. + +Kaamea oli heidän matkansa ollut yli tuntemattomain kiveliöiden. Yhden +tovereistaan olivat sinne haudanneet käsin kaivamaansa kuoppaan, +toinen oli sairaana ja verisin jaloin jäänyt muutamaan tunturimajaan +lappalaisten hoidettavaksi, eivätkä muutkaan olleet kehuttavassa +kunnossa. + +Siitä huolimatta ei miesten mieli ollut matkalla masentunut. "Takaisin +rintamalle", oli tunnuslause, "ja nyt näytetään ryssille, miltä +keripukki tuntuu". Kuudella, hevospelillä matkasimme maanteitse +Ylitorniota kohti. Jouduin Iisu Mannisen ja viiden saksalaisen kera +ensiksi saamiimme ajoneuvoihin. Ne olivat tarkoitukseen varsin sopivat. +Nelipyöräisille asetettu lavetti, jossa selkä selkää vasten istuimme. +Jalat roikkuivat joko alaspäin tai takaviistoon, riippuen vauhdista. +Iltapäivällä arvelimme saapuvamme Ylitornioon. + +Kokeellisemmat uutiset kerrottuamme aloimme laulaa. Eihän sotamies, +ja varsinkaan saksalainen, voi olla laulamatta missään tilaisuudessa. +Minä kuulin kerran Berliinissä, enkä suinkaan ainoata kertaa, +kvartettilaulua sellaisesta paikasta, missä meikäläinen tavallisesti +vain vaatimattomasti ähkyilee. + +Pitkällä matkalla ehdimme laulaa koko saksalaisen sotilaslaulukirjan +kannesta kanteen ulkomuistista. Sitten Iisu esitti yksinlaulua, ja kun +en Klemetin kansanlaulukokoelmissa ole esittämäänsä laulua havainnut, +panen tähän siitä pari värssyä: + + Helpäsinkin kaupungissa, senpä lahten rannalla, Siellä se ompi + pojilla se koti komia. Sum prallai prallai prallalalei, sum prallai + praalialalei, Siellä se ompi pojilla, se koti komia. + + Korkiat kivimuurit kivestä tehty on, Ei sovi poikain sanua, että olen + koditon. Sum prallai — — — + + — Ja pojat iloissansa he arpaa nostavat, Vaan ilo heiltä haihtuu pois, + kun kiväärin he saa. Sum prallai — — — + +Saksalainen laulu "Ich hatt' einen Kameraden", oli mielestämme saatava +suomalaiseen asuun. Kun meillä oli suuret runolliset taipumukset, emme +malttaneet jättää asiaa lepäämään, vaan aloimme käännöstyön heti. +Laulun alku- ja keskiosa tuntuivat suomennettuina vähän ontuvilta, +loppuosan sensijaan hyväksyimme Suomen armeijaa varten. Kaikkihan sen +tuntenevatkin: + + Hampuri on kaunis kaupunki, niinkus näät Helsinki on vielä kauniimpi, + niinkus näät, j.n.e. + +Puhelimitse olimme tiedoittaneet tulostamme Ylitornion majataloon, ja +saapuessamme odottikin siellä jo valmiiksi katettu päivällispöytä. +Saksalaiset iskivät hanakasti lihapulliin, eiväthän he ainakaan yhteen +vuoteen olleet sellaista ateriaa nähneetkään. Ruokailemaan ruvetessamme +oli isäntä vihjaissut minulle, että "tuolla kaapissa on sitten +palanpainettakin. Ottakaa sieltä, jos niille kelpaa". Ja näyttipä +kelpaavan. + +Tapasin majatalossa myös muutamia Itäisen ja Läntisen etapin miehiä +matkalla hommiinsa Suomeen. Varoitimme heitä kulkemasta liian suurissa +joukoissa, koska se olosuhteiden herkistämissä ihmisissä herättäisi +epäluuloja. Näissä pohjoisissa harvaan asutuissa seuduissa kulkee +huhu usein nopeammin kuin valtion posti ja kulkiessaan kasvaa, +joten alkujaan viisimiehisen joukon suuruus on huhun mukaan lopulta +viisikymmentä. + +Simon kahakka oli sittemmin yksi seuraus tällaisen isomman joukon +liikehtimisestä. + +Tieto saksalaisten sotavankien saapumisesta oli ehtinyt edellämme +Karunkiin. Uteliaisuudesta, enemmän ehkä sentään osanotosta, oli väkeä, +pääasiassa naisia, kerääntynyt asemalle. Kahvia, suklaata, voileipiä +ja savukkeita tarjottiin ilmaiseksi. Meitä etappimiehiäkin luultiin +kai sotavangeiksi, koska saimme samanlaisen trahtamentin kuin toiset. +Ulkomuotomme saattoi ehkä antaa tukea tälle luulolle. Muuankin rouva +tarjosi minulle savukelaatikkoa, jolloin tokaisin: + +"En minä ole mikään sotavanki — ainakaan toistaiseksi." + +"Älkää viitsikö, kyllä minä näen, ottakaa pois vain." + +Otin kiitollisuudella almun vastaan, sillä Suomesta tuomamme +tupakkavarasto oli matkallamme jaettu ja kulutettu. + +Karungissa tiet erkanivat, saksalaisten kotimaahansa, meidän +Haaparantaan, jossa hoitokomitea jo odotteli meitä ja matkamme tuloksia. + + + + +HAAPARANTALAISIA. + + +Maantieteellisen asemansa vuoksi tuli Haaparannasta sangen tärkeä +etappipaikka. Kaikki pohjoisen reitin käyttäjät poikkesivat sinne, kuka +pitemmäksi kuka lyhyemmäksi ajaksi. + +Siellä asui myös miltei vakinaisesti sekä jääkäreitä että ei-jääkäreitä +toimien saman päämäärän tavoittamiseksi. Värväys-, tiedustelu-, +pommari- y.m. hommat vaativat omat, vakituiset yhdysmiehensä. + +Jo heinäkuussa saapuivat sinne Lockstedtista Kekoni ja Tuompo. Heitä +seurasi elokuussa Thomas Wolff, vaikka hänen hermonsa eivät kestäneet +pitkäaikaista oleskelua näin lähellä rajaa. Ei paljon puuttunut, +ettei Kekoni kerran saanut kuulaa rintaansa hänen pistoolistaan, +saapuessaan illalla yhteiseen asuntoonsa kaupungin lähistöllä olevassa +huvilassa. Kekonin avatessa ovea ojentui pistoolin piippu rintaansa +vasten, ja oven takana seisoi Wolff kalpeana, silmät päässä pyöreinä +kuin hyypiöllä, ja vapiseva sormi liipasimella, kunnes hän tulijan +tunnettuaan rauhoittui. Pian hän sitten matkustikin takaisin leirille. + +Kekoni ja Tuompo vuokrasivat syksyllä kaupungissa asunnon, ja se oli +myöhemmin minun ja monen muun läpikulkijan väliaikaisena kortteerina. +Monta salaista karttaa ja kirjettä ovat sen seinät nähneet, kun +Suomesta tullutta postia siellä selviteltiin. + +Siihen aikaan olivat ryssien asiamiehet Haaparannalla vielä siksi +röyhkeitä, että tunkeutuivat eräänäkin yönä, Kekonin ollessa yksin +kotonaan, huoneeseen aikomuksella viedä hänet väkivalloin pihalla +odottavaan rekeensä ja sitten Suomen puolelle, — ansaitakseen +ryssiltä 10,000 markkaa. Yhdeksänmillisellä mauserilla on kuitenkin +suuri moraalinen vaikutus, ja kun Kekoni unenpöpperössä — tajuamatta +vielä kunnolleen, mitä asiaa yöllinen visiitti koski — tempasi +sen päänaluiseltaan ja heilautteli kädessään, hävisivät yörauhan +häiritsijät niin nopeasti, että kortteerin emäntä luuli vinttikamarin +portaiden sortuneen. Kekoni sanoi heidän kulkeneen "mars, mars". + +Villamoa ja Suvirinnettä, jotka samoihin aikoihin toimivat +Seittenkarissa, seuraili myös muuan nuuskija. Jossain tilaisuudessa +muuttui hänen käytöksensä suorastaan tungettelevaksi, ja hän yllytti +sahan työmiehiä käymään käsiksi miehiimme. Villamon rystyset kuitenkin +lopettivat nuuskijan yllytykset lyhyeen, ja hän katsoi parhaimmaksi +poistua koko saarelta. En muista enää miehen nimeä, — enkä sitä +rakkaudella muistelisikaan. + +Myöhemmin, meikäläisten joukon yhä kasvaessa Haaparannalla, eivät +he enää yrittäneet väkivaltaisia tekoja, tyytyivät vain kaivelemaan +päällysvaatteittemme taskuja hotellin eteisessä. Sen tietäen jätimme +taskuihimme sopivalla tekstillä varustettuja kirjelappusia ja muuta +opettavaista, mitä kulloinkin keksimme. + +Kun he eivät ruumiillisesti uskaltaneet meitä vahingoittaa, koettivat +he henkisiä kykyjään. Laativat meistä laulun, jota kutsuivat "Värvärin +lauluksi", ja renkuttelivat sitä iltahämyssä kadunnurkissa. Se alkoi: + + Minä kuljen niitä teitä, + joita kulkee värväreitä, + Ja Saksan agenttei, + Ja Saksan agenttei. + +Toinen värssy jääköön pois. Kolmas taas kuului: + + Kun yö on maattuna putkass', + Ja hantaakit väännetty mutkaks', + Niin sitten Tokholmiin, + Ja sitten Tokholmiin. + +Kolmas värssy oli kovin luoteltu. Hantaakinvääntämisjuttu oli itsessään +vähäpätöinen tapaus, vaikka siitä tehtiin härkänen. + +Saapui näet kerran Haaparannalle taas mies komennuksella ja tovereineen +vuokrasi huoneen majatalossa. Illalla tuli hotellissa viivähdetyksi +myöhään, sitten piti käydä herättämässä Kekoni ja Tuompo ja keskustella +hetkinen heidänkin kanssaan, ja sitten kiireen vilkkaa kotiin +nukkumaan. Majatalon käytävässä vasta tuli pulmallinen kysymys mieleen: + +"Missäs numerossa minä asunkaan?" + +Muistia koetettiin terästää, vaan kun ei muista, niin ei muista. S +"Kyllä maar minä sen sentään löydän, kun kysyn joka ovelta. — Niin, +ei auta, alla måste frågas, sanoi se ryssän luutnanttikin Helsingin +kadulla." + +Varovasti oville koputellen pyysi hän hiljaisella äänellä: "Kaveri, +avaa ovi." Kulki ensin alakerran, sitten yläkerran, sitten taas +alakerran. Oikeata ovea ei löytynyt. + +"Olenkohan minä käynytkään joka ovella. Panenpa merkin joka oveen, muut +es menee riitingit sekaisin." + +Etsintä aloitettiin uudelleen ja kun ei muitakaan merkkejä ollut +matkassa, väänsi hän ensimmäisen oven metallisen rivan suoraksi, samoin +toisen ja niin edespäin, kunnes viimeinen alakerran ovi aukeni. Sen +ripa jäi kääntämättä, joten majatalon isännän oli aamulla varsin helppo +todeta, kuka oli vetänyt sormikoukkua yöllä. + +Keskusteltuaan hetkisen kiivaasti isännän kanssa, meni mies +rakennusainekauppaan ja osti uudet "hantaakit" koko alakertaan, ostipa +vielä omaankin oveensa, "ettei se olisi silmätikkuna matkustajille", +kuten hän sanoi. + +Eräs saksalainen toimi Heldtin värväyshomman asiamiehenä Haaparannassa. +Kun eivät asiat koskeneet virkatoimia, oli hän kutakuinkin mukiinmenevä +mies, täydellinen saksalaisen perikuva. Mielellään käytti hän toisten +heikkouksia edukseen ja sekaantui asioihin, jotka eivät hänen +ammattiinsa kuuluneet. + +Vaikkakin kuuluin vallan toiseen ammattikuntaan, jouduin usein +seurustelemaan hänen kanssaan. Erikoisen ystävällistä oli seurustelumme +saavuttuani komennusmatkalta. Keskustellessa livahti aina joku +uutinenkin kieleltäni, ja heti sähkötti hän päämiehelleen Tukholmaan: + +"Järjestämäni tiedustelun kautta olen saanut selville j.n.e." tai + +"Suomeen lähettämäni kuriirit ilmoittavat — —." + +Jokapäiväiset ilmoituksensa olivat kuitenkin Lund'in kertoman mukaan +seuraavanlaisia: + +"Tilanne Suomessa ennallaan." + +"Suomessa havaittavissa nousevaa innostusta." + +"Etapilla vallitsee toivorikas mieliala", y.m., ja vaihdettiin näitä +ilmoituksia aina tarpeen mukaan, ettei "tilanne" olisi muodostunut +liian yksitoikkoiseksi. + +Useasti kehoitin häntä seuraamaan mukanani Suomeen ottaakseen oikein +paikan päällä selkoa tilanteesta, mutta aina oli hänellä niin "paljon +työtä", ettei mitenkään päässyt lähtemään. + + * * * * * + +Viron vapautusta myös valmisteltiin, ja propagandatyötä varten asusteli +Haaparannassa muuan virolainen, salanimellä Walter. Hoitokomitea +risti hänet "Eesti rahva konsuliksi". Hän lähetteli kirjallisuutta ja +lentolehtisiä Viroon, jotta kansa sielläkin heräisi vapaustaisteluun. +Kun tämä työ ei kuitenkaan tyystin vienyt hänen aikaansa, piti hän +pääkirjaa siitä, kuinka monta puolikasta kukin suomalainen oli +ryypännyt sinä ja sinä iltana. — Hän itse puolestaan ei koskaan +sylkenyt lasiin, kunhan vain ei tarvinnut ottaa osaa tilitykseen. + +Melko harvoin oli Walterilla lähetettävänä poliittisia tiedonantoja +päämiehelleen, joten nämä ryyppyilmoitukset hänen mielestään hyvin +täyttivät vajauksen. Niiden lähettäminen loppui kuitenkin lyhyeen kuin +kanan laulu, kun Tukholmasta kirjoitettiin, että "emme me halua tietää, +kuinka paljon suomalaiset siellä juovat, ilmoittakaa mieluummin, mitä +Viroon lähetetyt miehet hommaavat." + +Näitten ilmoitustensa johdosta häntä usein härnäsimme: + +"Sinä kuljeksit ja nuuskit täällä jäljessämme ja sitten raportteeraat +Tukholmaan, että nyt pojat taas ovat olleet päissään." + +"Ei minä mitä raaportteera, minä ilmoitta vaan politiikka." + +"Ilmoita mitäs ilmoitat, vaan älä sekaannu meidän asioihimme. Painu +Viroon raaportteeraamaan, äläkä täällä muni minkään tekemättä." + +"Minä ei ole raaporteerannu mitään." Keskustelu loppui tavallisesti +siihen, että Walter kiukustuneena tiuskaisi: "Kaikki suomalainen +ylioppilainen juoppo." + +"Ja kaikki eesti santarmi", jatkoi Lund, ja silloin Walter poistui +seurasta. + +Kaikilla on omat heikkoutensa eikä Walterkaan ollut niitä ilman. Hän +näet ihaili naisia rajattomasti. Iltaisin teki hän pitkiä kävelymatkoja +heidän kanssaan asemalle päin ja kertoi seuraavana päivänä uusista +valloituksistaan. Kerran, ollessamme kahden kävelyllä, uskoi hän +minulle salaisuuden: + +"Senvuoksihan Lunti ja Seilori minua vihaavat, kun tytöt rakastavat +minua enemmän kuin heitä." + +"Eihän sinua kukaan vihaa", sanoin. "Eiväthän ne pojat välitä tytöistä +pennin edestä." + +"Kyllä ne vaan välittäisi, mutta kun minä vien niiltä kaikki tytöt. Ne +pitävät minua jonkunlaisena Ton Juhanina." + +Ikävä kyllä, olin vähän löyhäsuinen, ja keskustelumme tuli pian Lundin +tiedoksi, joten hän sai uutta ivan aihetta. Kun hän tästälähin kohtasi +Walterin kadulla, oli tavallinen tervehdys: + +"No mitäs sille Ton Juhanille kuuluu?" + +"Älä sinä puhu mitä, sinä ole kans yks Ton Kiihotti." + +Yksitoikkoinen paikallaanolo kävi kuitenkin rasittavaksi, ja +talvemmalla Walter rupesi urheilemaan. Näistä harrastuksistaan +kirjoittaa hän Uumajaan Kekonille, mainiten muun muassa: + +"— ——— Olen ostanut itselleni sukset. Olen käynyt neitosten kanssa +hiihtelemässä ja olenpa saanut suutelmiakin." + + * * * * * + +Mainitsemisen arvoinen on myös Lantto, joka toimi Norrbottenin läänin +tulliylivalvojana. Nimi kajahtaa suomalaiselta, vaan mies oli kotoisin +Skånesta. + +Hän oli sangen joviaalinen herra, suhtautui suopeasti yritykseemme eikä +piitannut pomminkuljetuksistamme. Pyynnöstään annoimme kunniasanamme, +ettemme tuo Saksasta emmekä vie Suomeen aspiriinia, salvarsania tai +muita sellaisia lääkeaineita, joista ryssillä oli kova puute, ja +joiden kaupalla Ruotsi siis ansaitsi hyvin. Hän taas puolestaan lupasi +ummistaa silmänsä muille hommillemme. Pienistä tullareista saimme +suoriutua, miten taisimme, sillä jos jouduimme kiinni, ei hänen nimensä +saanut tulla kaikkitietävien sanomalehtien palstoille. + +Lantolla oli taskussaan kuninkaallinen valtakirja, jonka nojalla hän +saattoi muitta mutkitta karkoittaa Norrbottenin läänistä valtakunnan +turvallisuudelle vaaralliseksi katsomansa ulkomaalaisen. Kolmisen +kertaa sovellutti hän meikäläisiinkin kulkijoihin tätä oikeuttaan. + +Asuimme majatalossa vierekkäisissä huoneissa, ja jouduimme usein +viettämään iltahetkiä yhdessä. Aamulla hän sitten puolipukeissaan tuli +minua herättämään ovelta jo kysyen: "Har du en trammare?" Olihan sitä +toki tilkkanen vielä jäljellä. Sängynlaidalla istuen rupattelimme, +kunnes Dahlen kovalla kiireellä syöksyi huoneeseen, riipaisi +päällystakin yltään ja hävisi taas käytävään. Olimme tähän jo niin +tottuneet, että se tuntui meistä aivan luonnolliselta. — Hän asui parin +kadunnurkkauksen päässä majatalosta ilman nykyaikaisia mukavuuksia, ja +siitä tällainen joka-aamuinen hoppu. + + * * * * * + +Ikuisessa muistossani pysyy myös Savukosken matkustajakodin topakka +Anna. Tässäkin hotellissa asui useita pommareita, ja eräs heistä +rakastui silmittömästi Annaan, ilmaisi hänelle tunteensa ja sanoi: + +"Kun minä rikastun, niin tulen Sinut naimaan." + +Anna ei kuitenkaan suvainnut mitään tunteenpuuskia eikä antanut toivon +hiventäkään. Vaan miehen rakkaus oli uskollista ja kärsivällistä +laatua, ja monta yötä nukkui hän lattialla suljetun oven edessä +vartioiden rakastettuaan. + +Joskus, kun mies yritteli liiaksi lähennellä Annaa, koppasi tämä hänet +syliinsä, kantoi sänkyyn ja komensi: "Pysy siinä nyt", ja mies totteli +kiltisti. Pari kunnollista korvatillikkaa oli vielä tuoreessa muistossa. + + + + +HOITOKOMITEA. + + +Hoitokomitea eli firma oli aivan omaperäinen yhtymä, jonka tehtävät +vain välillisesti sivusivat jääkäriliikkeen toimintaa, mutta joka +siitä huolimatta oli sille välttämätön ja omalla alallaan varsin +tuntuvasti vaikutti sotatoimiin. Se oli suoranaisessa yhteydessä Saksan +korkeimpien sotilasvirastojen kanssa samalla itsenäisesti suunnitellen +ja järjestellen työnsä, joka oli mahdollisimman monipuolista ja liikkui +kaikkia sota-asioita koskevilla aloilla. Niinkutsuttu Liisankadun +toimisto Helsingissä oli sen ensimmäinen päämaja, mutta kun santarmit +joulukuussa 1915 penkoivat täydellisesti toimiston, jatkoi se +toimintaansa Ruotsista käsin. + +Tukholmassa Birger Jarlin kadun varrella sijaitsi hoitokomitean +pääkonttori, ja sitä hoiteli J. W. Snellman. Se ei ollut mitään +rauhallista hommaa ainakaan rahastuksen suhteen, sillä usein sai hän +keskellä yötä nousta vuoteestaan avaamaan oven jollekin "satunnaisesti" +rahapulaan joutuneelle pommarille. Tavallisesti oli tulijalla paljon +muitakin asioita haastettavana ja huolia kerrottavana, kunnes J. W. +kiukustui ja ajoi miehen ulos. Lopulta hän ei avannut enää oveakaan, +työnsi vain oven postiluukusta viisikruunuisen ulkopuolella odottavan +kouraan. + +Pommari S. ei komennuksilta saavuttuaan suostunut odottamaan +Haaparannassa uusia määräyksiä, matkustelihan edestakaisin Tukholman +ja Haaparannan väliä, käyden aina tiukkaamassa rahoja J. W:ltä, joka +silloin sai kuulla seuraavanlaisen saarnan: + +"Tänne Tukkisaareen meidät komennetaan, vaan heiniä ei anneta. Tässä +laihtuu kohta niin, ettei enää pysty lähtemään komennukselle." + +Jolloin J. W. taas heltyi ja antoi "heiniä". + +Haaparannan konttorissa pitivät isännyyttä E. Malmberg (Lund) ja R. +Heikel. Edellinen heistä oli salamusteiden erikoistuntija, jotavarten +konttorissa oli kemiallista laboratoriota muistuttava osasto; +jälkimmäinen taasen oli innostunut meriasioihin ja tunsi kaikkien +suurvaltojen sotalaivat noin kolmen meripenikulman päästä nimeltään ja +kaliiperiltaan. Ilmankos häntä kutsutuinkin Seiloriksi. + +Me toiset hoitokomitean miehet olimme sitten juoksupoikia, jotka +teimme, mitä kulloinkin määrättiin, — tai minkä milloinkin havaitsimme +hyväksi. + +Hoitokomitean toiminta ulottui laajalle, Moskovaa ja Jäämerta myöten. +Järjestelyn täsmällisyydestä mainittakoon esimerkkinä, että kun joku +sotalaiva lähti Helsingin satamasta, sai Saksan Admiralstabi siitä +tiedon kaksi tuntia myöhemmin sekä välittömästi sen jälkeen Saksan +Itämerenlaivasto ja lentojoukot. + +Paljon hoitokomitean suorittamista töistä on jäänyt salaisuudeksi — ja +jäänee ainiaaksi. Yleisesti tunnettuja ovat kuitenkin sellaiset kuin +Pietarin asetehtaiden räjäytykset, Arkangelin pamaus, Kilpisjärven +varastojen hävitys, Kantalahden räjäytykset, Slavan pommitus, +räjähdykset venäläisissä laivoissa Helsingissä y.m. + + + + +POMMARIKURSSILLA BERLIINISSÄ. + + +Tutustuaksemme uusimpiin keksintöihin "pommarialalla", matkustimme +Berliiniin, jossa Admiralstabi järjesti kurssin tarkoitusta varten. + +Se olikin monipuolinen ja opettavainen kurssi. Berlinin ulkopuolella +sijaitsevilla hiekkakentillä harjoittelimme räjäyttämistä mitä +erilaatuisimmilla aineilla. Sokerista saimme itse valmistaa voimakasta +räjähdysainetta ja kokeilla sillä. Seurasimme saksalaisten harjoituksia +tulensyöksijöillä ja kaasuilla. Tutustuimme ilmalaivojen rakenteeseen +ja kiintopalloihin. Saimme opetusta veturinkuljetuksessa ja neuvoja, +miten sellainen vehe helpoimmin tehtiin käyttökelvottomaksi. + +Ahkerasti myös harjoittelimme pilkkaanammuntaa karbiinilla ja +pistoolilla. Itse Admiralstabin yliesikuntalääkäri, joka on +jo korkea herra, piti meille luentoja sairashoidosta ja johti +sidontaharjoituksia. Niinikään sukeltausimme myrkkytieteen +salaisuuksiin ja pian tiesimme jyvälleen, kuinka suuri annos kutakin +ainetta pystyi oikaisemaan miehen koivet. Moni keskiaikainen myrkyttäjä +olisi kadehtinut saavuttamaamme taitoa. Strengbergin hylsyistä +valmistimme Fennia savukkeita, joissa tupakkasekoitus oli maultaan sama +kuin oikeassa Fenniassa, vaan vaikutus hieman voimakkaampi. Yksi savuke +näet saattoi miehen muutaman tunnin sikeään uneen. + +Admiralstabin labyrinttimaisissa käytävissä, jonne harvoilla +ulkomaalaisilla oli oikeus astua, liikuimme me kuin kotonamme. +Kaupungilla kulkiessamme suojasi meitä Admiralstabin antama +henkilötodistus, joka kuului: + +Suomalainen Pecker on Admiralstabin palveluksessa ja kehoitetaan +kaikkia viranomaisia tarvittaessa antamaan hänelle virka-apua. + +Tuollaisella paperilla oli valtava vaikutus berliiniläiseen. Asuin +parisen viikkoa eräässä täysihoitolassa, ja epäluuloinen emäntäni +antoi minut ilmi poliisille. Eräänä aamuna saapui siviilipukuinen mies +luokseni, vaatien seuraamaan mukanaan lähimmälle poliisiasemalle. +Olisin päässyt miehestä eroon näyttämällä passiani, vaan määräyksen +mukaan sai sen esittää vasta hätätilassa, ja seurasin siis kehoitusta. +Poliisiasemalla varsin töykeä herra alkoi kuulustella minua, mutta +kun oli turva taskussani, vastasin yhtä töykeästi. Keskustelu kulki +jo tiukassa äänilajissa, kunnes katsoin viisaimmaksi ojentaa paperini +poliisipäällikölle. Hän hämmästeli hetkisen, pyyteli sitten anteeksi +puhuen jostain väärinkäsityksestä. + +Poistuessani kiirehti eräs konstaapeli avaamaan minulle ovea ja +tavoistaan poiketen kumarsi syvään. + +Kerran taas istuin parin toverini kanssa Winzerstubessa +Leipzigerstrassen varrella. Keskustelimme tietysti suomenkielellä, +ja sen kuuli läheinen pöytäseurue, neljä nuorenpuoleista miestä. +Hetken kuluttua alkoivat he heitellä meihin vihaisia silmäyksiä +ja lausuivat kuultavaksemme tarkoitettuja kompasanoja "verdammte +Ausländereistä", kirotuista ulkomaalaisista. Tilanne näytti jo +uhkaavalta, ja kun emme halunneet tyhjentää koko viinitupaa, kutsuimme +yli viinurin, jolle esitin tärkeän paperini pyynnöllä, että viereinen +pöytä tyhjennettäisiin. Viinuri luki, teki alamaisen kumarruksen, ja +seuraavassa hetkessä hävisivät solvaajat koko lokaalista. + +Tässä Winzerstubessa vietimme muuten monta viihtyisää iltaa. — +Kirjassaan "Berliini" antaa Jules Huret siitä sattuvan kuvan +rauhanajalta. Tavat tuntuivat olevan samanlaiset vielä kolmantena +sotavuotena. Luulen, että jos vielä kerran joudun Berliiniin, johtavat +askeleeni varmaankin tähän viinitupaan. + +Tulimme täällä pian suosituiksi. Tavallisuuttaan vähän runsaammat +juomarahat edeskäyville ja pullo viiniä orkesterille silloin tällöin +vaikuttivat eduksemme. Saapuessamme illalla huoneustoon keskeytti +kapellimestari esittämänsä kappaleen ja aloitti heti 30-vuotisen- +tai Porilaisten marssin. Monasti toi hän minullekin tahtipuikon +käteeni näitä kappaleita soitettaessa, kun itse istui pöydässämme +seurustelemassa, ja silloin sain hoidella kapellimestarin virkaa, eikä +yleisöllä ollut valittamisen aihetta. + + * * * * * + +Berliiniläinen poliisi ymmärtää huumoria. Hän sallii lauluakin kadulla, +tarkoitan nimittäin yksinlaulua yöaikaan. Vaan auta armias, jos muuten +rikot yleisiä järjestysohjeita vastaan. Silloin on leikki kaukana eikä +kohtelu suopeata. + +Kerronpa tapauksen: Winzerstube oli suljettu yöksi, ja poistunut yleisö +odotteli viimeisiä raitiovaunuja kotiin päästäkseen. Katukäytävän +vieressä yleisön jaloissa oli irrallisia raitiotiekiskoja, ja pari +viinin innostamaa berliiniläistä kantoi kiskon poikittain kadulle, +ei tosin missään pahassa tarkoituksessa, vaan jotain toimittaakseen +odotellessaan. Kohta läheni vaunu eikä ilakoiva ihmisjoukko älynnyt +vaaraa, odotteli vain, että "minkähän täräyksen tuo nyt antaa?" +Minä olin syrjästäkatsojana seurannut tapauksen kulkua. Mitkään +filantropistiset tunteet eivät saattaneet minua liikkeelle; luulen, +että voimankoetus vain oli mielessäni, kun viime hetkessä nostin kiskon +vaunun tieltä, pyöräytin sitä kerran ympäri, jotta yleisö hajaantuisi, +ja sitten asetin sen katuvierelle. + +Kaksi konstaapelia saapui samalla väkijoukkoon etsien tapahtuman +aiheuttajia. Toinen heistä pääsi karkuun, toverinsa sai taas erilaisen +lähdön. Tyrkkien, lyöden ja potkien ajoivat poliisit miestä edellään, — +sääliksi kävi miesparkaa, sillä kuin lankavyyhti oli hän noiden kahden +tukevan poliisin kourissa. Siinä ei miestä talutettu, kulku muistutti +pikajuoksua, ja nopeasti katosivat he kadunnurkan taakse. + + * * * * * + +Kun harjoituksemme vaativat vain aamupuolen päivistämme, riitti +aikaa runsaasti muihinkin harrastuksiin. Sen käytimme pääasiassa +tutustuaksemme tähän rakennusten erämaahan, ja sitävarten kiertelimme +kaikilla käytettävissäolevilla liikennevälineillä ympäri kaupunkia. + +Olimme taas kerran Iisu Mannisen kanssa tällaisella tutkimusmatkalla +auringonlaskun jälkeen. Ihailimme taloja ja niiden fasaadipuolia, +tarkastelimme kylttejä ja satunnaisilta ohikulkijoilta kyselimme +kohteliaasti, olisiko ehkä joitain erikoisen huomattavia nähtävyyksiä +näillä main. + +Siinä kävellessämme loppui katu aivan tykkänään päättyen korkeaan +kiviseinään. Suuresti pahastuimme tällaisesta rakennusryhmityksestä, +joka aiheuttaa turhia jalkavaivoja vieraalle kulkijalle. Palatessamme +vapaammille kulkuteille huomasimme katunurkkauksessa kyltin, jossa +luettiin: Kein Durchgang, ja tarkoitti ilmoitus nähtävästi tätä +umpisuolta. Suomenkielistä tekstiä ei siinä ollut ollenkaan, jotapaitsi +kyltti oli mielestämme asetettu aivan liian kauas keskikadulta, +jota yleensä käytimme. Arvelimme sellaisen rautateiden varsilla +usein tavattavan poikittaisen puomin, joita meillä nykyisin yleisen +turvallisuuden vuoksi käytetään metsäteilläkin, paljon paremmin +vastaavan tarkoitusta. Kiipesimme siis rautaputkista kylttitankoa +pitkin ylös, ja nöyrästi se taipuikin haluamaamme asentoon. Tehtyämme +näin huomattavan palveluksen berliiniläisille, poistuimme tyytyväisin +mielin asuntoomme. + +Seuraavana aamuna jo ennen heräämistämme saapui kaupunginpalvelija +asuntoomme, vaatien meitä poliisilaitokselle. Närkästyimme tällaisesta +tungettelevaisuudesta, mutta hän pysyi vaatimuksessaan ilmoittaen meitä +syytettävän valtakunnan pääkaupungin särkemisestä Me kyllä uhkasimme +syyttää häntä yö- ja kotirauhan häiritsemisestä, mutta lähemmin asiaa +harkittuamme katsoimme viisaimmaksi seurata mukana tällä kertaa. — +Sivumennen sanottakoon, että sydämeni, joka muuten jyskyttää hyvin +tasaisesti, tanssi matkallamme polskaa. + +Perillä kuulimme yksityiskohtaisen selostuksen edellisen illan +tapauksesta. Eräs toimiamme vavisten seurannut nurkkakrouvari oli +sen kertonut. Myös meille ilmoitettiin, että tavallinen ihminen +tällaisesta hommasta istuu pari vuotta aivan yksinäisessä paikassa, +vaan nyt asia kyllä järjestyisi, jos suostuisimme korvaamaan kaupungin +uudestaanrakentamiskulut. + +Tämä oli mielestämme kohtuullinen vaatimus, emmekä tehneetkään +vastaväitteitä. Poistuimme sitten rakennuspaikalle. + +Siellä oli jo yksi mies kaivautunut maan alle etsiessään pylvään +juuria, ja surkuttelimme hänen kohtaloaan. Osoitimme hänelle sitten +paikan, johon uusi kyltti tulee pystytettäväksi ja ilmoitimme, että me +kustannamme työn. + +Parin päivän kuluttua poikkesimme taas tarkastamaan töiden edistymistä. +Kyltti oli silloin jo pystyssä — tosin entisellä paikallaan, ja pian +saimme poliisilaitokseltakin laskun: + +An, Berliinin korjaus ...... Rmk. 50:— + +Maksoimme laskun käteisellä. + + * * * * * + +Vaikka asuimme täysihoitoloissa — kerkisimme niitä kokeilla useampiakin +— oli hoito mielestämme vain puolinaista. Vatsamme eivät tyytyneet +yksinomaan perunapulliin ja senkin seitsemänlaisesti valmistettuun +kaaliruokaan. Lisäannoksia täytyi hankkia ravintoloista. + +Nautakarjan- ja sianliha oli tiukasti korteilla. Villieläinten lihaa +sai sitävastoin vapaasti lihattominakin päivinä, joita oli viikossa +kaksi, tiistai ja perjantai. Haukea tarjoiltiin joka ravintolassa, +— tosin kalliiseen hintaan. Rmk. 4: 50 annos, "Falscher Hase" eli +suomeksi kissanliha-annos runsaan kaalilautasen höystämänä noteerattiin +vain puoleentoista markkaan, variksenkoipia sai 75 pfennigillä parin ja +vadillinen jokisimpukoita, joita syötiin kuin ostereita, maksoi vain +50 pf. Kun vielä mainitsen simpukoista, makaronista ja leivänmurenista +peltimuotissa paistetun 60 pf. maksavan "ragu'n", käsittää jokainen, +ettei ruokalajeista ollut puutetta. + +Kurssiemme aikana opimme kutakuinkin tuntemaan Keski-Berliinin +ravintolat Ayschingereista Kempinskiin ja Rheingoldiin saakka. +Tiesimme, mistä ja keneltä oli annos tilattava, saadakseen sen +edullisimmin. + +Huokeitten hintojensa takia olivat sentään sellaiset paikat kuin Mutin +kahvila, Oravakissa ja Tornio suosituimmat. Nimet tuntuvat paikallisiin +oloihin katsoen kenties oudoilta, kunnes selvitän niiden synnyn: + +Mutin kahvilan omisti keski-ikäinen rouvasihminen, jonka mies oli +rintamalla. Hän hoivaili jääkäreitä kuin poikiaan, ja siksi kutsuttiin +häntä yleisesti Mutiksi. Oravakissan kahvilassa oli taas kissa, +jolla oli oravan häntä, — tai ainakin suuresti sitä muistuttava, ja +viimeksimainitun ristimme vain kotoisen tunnelman saavuttamiseksi +Torinosta Tornioksi. + +Mutin kahvila sijaitsi jääkäritoimiston alakerrassa, ja sinne +luonnollisesti poikkesivat kaikki lomalletulijat korkeimpia herroja +lukuunottamatta. Siellä tapasimme heitä joka päivä tarragonalasin +ääressä, taisipa jokunen nukahtaa yönsäkin Mutin hoivissa. + +Muuan kurssilaisistamme järjesti asunto- ja ruokaolonsa hyvin +käytännöllisesti: hän rupesi krouvariksi. Ihmettelin, millä keinoin +hän oli päässyt meistä toisista niin paljon edelle, mutta Suvi selitti +asian lyhyesti: mikäs konsti on päästä omistajaksi tuollaiseen +krouviin, jossa on vain kolme yksinäistä likkalasta, kun miehellä on +kolme synnynnäistä ominaisuutta: i) naisia nauratteleva käytös, 2) +piippu ja 3) röyhkeys kavereita kohtaan. Viimeinen momentti johtui +nähtävästi siitä, ettei krouvari ollut kutsunut ketään meistä hoitamaan +baaria eli lasikauppaa. + +Moneen päivään emme olleet tavanneet häntä kuin palveluksessa, +sitten hävisi mies taas piilopirttiinsä. Mutta Berliinissäkin on +vaikeata eksyttää jääkäriä. Kun eräänä iltana olimme tavanmukaisella +tutkimusmatkallamme, löysimme hänet. Olimme käyneet sellaisissa +paikoissa kuin Bierstube, Probierstube, Bauerschenke, Cafe, Weinstube, +Ayschinger ja lisäksi monessa muussa, kunnes erehdyimme muutamaan +nurkkakrouviin. Ja siellähän etsimämme mies, Grobschnitt'illä täytetty +piippu hampaissaan tarjoili vieraille olutta. + +Viittauksestaan hävisi saapuessamme eräs naisihminen takahuoneeseen. +Vilkkaasti aloittamamme keskustelun keskeytti isäntä virallisin ilmein: +"Täällä ei saa rähistä." + +Hiljaisella äänellä tilasimme sitten lasin huonoa olutta ja poistuimme. + +Kadulla purki Suvi kiukkunsa ilmoille: "Hätäkös miehen on lihoa +tuollaisessa paikassa, kun käytettävänään on 4 leipäkorttia, 4 +lihakorttia, yhtämonta sokerikorttia ja kaikkien rasvakortit. Ja +viittii vielä olla noin koppava." + +Niin hyvin osasi asianomainen kätkeytyä tänne piiloonsa, että +palattuamme pataljoonaan sai Admiralstabin etsivä viikon verran koluta +Berliiniä löytääkseen hänet. + +Eräs toinen kurssilaisistamme asettui vakituisesti asumaan jonkun +lesken luo. Tämän mies, aktiivivääpeli, oli sodan alkukuukausina +kaatunut itärintamalla. Siellä, valmiissa kodissa miehemme lepäsi +laakereillaan keinutuolissa istuen ja B. Z. iltalehteä lukien. Yllään +oli vainajan yömekko, hampaissaan saksalainen piippu ja ympärillään +neljä tai viisi kirkuvaa lasta. Kelpasi siinä toki elellä. + +Mutin kahvilassa vietti kerran muuan berliiniläinen nuoripari häitään. +Meidätkin, "stamkundit" kutsuttiin sinne, jotapaitsi joukko lomalla +oleviakin sattui mukaan. + +Kesken tanssin melskeen putosi seinältä metallinen Pappenheimin +korkokuva rämisten lattialle. Joku jääkäri nosti sen kaikkien +nähtäväksi ja yleisen historian perusteella kertoi innostuneena +30-vuotissodan tapahtumista, kiinnittäen erikoista huomiota siihen, +että Pappenheim sai suomalaisilta siihen määrin selkäänsä, että +hänet täytyi haudata. — Nähtävästi ei puhuja ollut tyytyväinen maan +asujainten puolelta saamaansa kohteluun, koska lisäsi: "Ja kyllä me +vielä näille nappisaksoille näytämme, ettemme sentään ole mitään +trenkipoikia heille. Eikös niin pojat?" + +Kaikuva eläköön kuului jääkärien pöydästä, ja saksalaisetkin yhtyivät +siihen taputtaen innokkaasti käsiään. — Puheen suomenkielistä sisältöä +he eivät olleet käsittäneet, mutta kun ihminen oikein innostuu, niin +taputtaahan sitä käsiään vaikka omissa hautajaisissaan. + +Ettei kuitenkaan vääryyttä tapahtuisi, on mainittava, että saksalainen +siviiliväestö miltei poikkeuksetta suhtautui meihin suopeasti, jopa +joskus ystävällisemmin kuin omiin maanmiehiinsä. Ainoastaan muutamat — +tai useatkin armeijan aliupseerit ja jotkut nousukasupseerit kohtelivat +meitä kuin alempaan rotuun kuuluvia, vaivoin siedettäviä olentoja. +Heidän syykseen ja niskoilleen lasken, että moni jääkäri tunsi katkeraa +vihaa koko saksalaista kansakuntaa kohtaan. Tästä syystä myös aiheutui +edelläkerrottu hääpuhe. + +Lopultakin päättyi pommikurssimme ja saimme määräyksen valmistautua +matkaan. Ensi tehtävämme koskisi Muurmannin radan eteläosaa. + +H. Renforsin kanssa piti minun etukäteen matkustaa Haaparannalle, +hankkia porot ja muut tarpeelliset matkavarusteet; toiset, kuusi miestä +seurasivat jäljestä mukanaan räjähdysaineet. + +Aikaisemmin olimme jo kaksikin kertaa olleet lähtövalmiina, vaan +kummallakin kerralla oli lähtö peruutettu. Tämä kerta näytti +tekevän totta, kun saimme passimme leimatuiksi ja taskuun melkoisen +matkakassan. — Olihan suuria tekeillä. + +Kiitäessämme pikajunalla kohti Tanskan rajaa kangasti jo mielessämme +ihana poromatka poikki Pohjois-Suomen. Yksityiskohdittain +suunnittelimme matkamme vaiheet varaten kullekin päivälle omat +tehtävänsä. Päivän pysähdys Kööpenhaminassa kuului ohjelmaan. + +Myöhään illalla saapui juna rajalle. Vaunusta astuessamme tuli muuan +vääpeli luoksemme, tuoden tiedon että Admiralstabista saapuneen +sähkösanoman mukaan emme voikaan matkustaa. Syytä hän ei tiennyt, +ilmoituksessa oli vain lakooninen kielto. No tämäpä nyt oli. +Keskeytetään näin kiintoisa matka alkuunsa. Mikähän lie tullut herrojen +päähän! Vääpeli kutsui meidät väliaikaiseen, laudoista kyhättyyn +asuntoonsa asemapihalla. Hehkuvan kamiinan ääressä tarjosi hän meille +komissileipää ja rajan takaa hankkimaansa tanskalaista juustoa. Sitten +läksimme tarkastamaan rajavartioita. + +Itä- ja Pohjanmeren välisellä kannaksella on aina kosteata. Nytkin, +vaikka yö oli kuutamoinen ja lämpömäärä muutamia asteita alle nollan, +tunki raaka usva läpi vaatteiden. Lohduttoman aukealta näytti +holsteinilainen maisema, elon merkkiä ei missään. Siellä täällä +seisovat, kaapuihinsa kääriytyneet vahtisotilaatkin olivat kuin +muumioita. + +Olin kuullut, että tämänkin rajan yli on monta desertööriä livistänyt +Tanskaan, jota seikkaa ihmettelin seudun aukeuden ja verrattain hyvän +vartioinnin takia. Vaan vääpeli selitti: + +"Eihän niitä viitsi ampuakaan. Ja mitä luulette sellaisilla miehillä +tehtävän rintamalla; parempi, kun ovat poissa syömästä vähiä +eväitämme. — Sitäpaitsi, olisittepa täällä syysyönä myrskyssä; saisi +marssia vaikka koko komppania vahtipostien läpi. Hyvä, jos saa nämä +donnerwetterin rajavahdit pysymään paikoillaan." + +Loppuyön vietimme lautakojussa puulavitsoilla. Pakkanen pyrki +väkisinkin seinien sisäpuolelle, joten kamiinaan täytyi alituiseen +lisätä puita. Eikä nukkumisesta muutenkaan olisi tullut mitään, kun +vääpeli oli puhelias mies, ja jutun aihetta riitti loppumattomiin. +Aikaisella aamujunalla matkasimme takaisinpäin. Keskeytyneen matkamme +johdosta oli mieliala vaunussa alakuloinen, ja Hampuriin saavuttuamme +päätimme sitä kohottaa. Poikkesimme siis hetkeksi kaupungille, ja — +Sant Paulin kaupunginosa nieli meidät. + +Kolmantena päivänä palasimme Berliiniin, mutta olihan vaelluksemme kuin +Jukolan Simeonin ja Eeron, kun he Hämeenlinnasta palasivat Impivaaraan. +— Admiralstabi tiukkasi meiltä tilitystä käyttämistämme varoista; sitä +emme aivan täsmälleen voineet antaa, matkalla kun oli yhtä ja toista +jäänyt unhoon. + +Parisen päivää hikoiltuamme saimme sentään kokoon laskun, jonka saldo +osoitti suunnilleen niitä ropoja, jotka olivat unohtuneet taskuumme. +Laskussa oli m.m. mainittu se krokotiilinnahkainen sikaarikoteloni, +joka kiireessä jäi junaan. + +Fregattenkapitän Reichard, jolle laskumme esitimme, ei sitä suuremmin +hämmästellyt, lausuihan vain: "Ja, ja, der Pecker, der Pecker, er kann +schreiben." + +Kohta saimme kuulla matkamme keskeytyksen syyn. Lyytikäinen ja Manns +olivat Ylitornion lähettyvillä tehneet tavanmukaisen partioretken +Suomen puolelle, jolloin Manns itsepuolustuksekseen sattui ampumaan +erään ryssän. + +Tämän kuultuaan Heldt säikähtyneenä sähkötti kaikille etapeille, ja +koko liikenne rajalle pysäytettiin väliaikaisesti. + + * * * * * + +Meni taas moniaita päiviä ilman, että matkastamme hiiskuttiin +sanaakaan. Vaikka selitimme, ettei yhden ryssän ampuminen estäisi +meitä kulkemasta rajan yli, pudisteli Reichard vain päätään ja oli +murheellinen. + +Viivästymisen syynkin saimme tietää. Ruotsiin oli niinä päivinä +lähetetty suurehko annos varsin myrkyllisiä aineita tarkoituksiin, +joista on paras vaieta. Niiden edelleenkuljetuksesta Suomeen huolehti +ruotsinmaalainen von Rosen. Lähetys joutui kuitenkin matkalla +viranomaisten käsiin, ja asiasta oli syntyä kansainvälinen juttu. + +Nyt olivat viranomaiset kahta valppaampia eikä meidänkään tavaroittemme +kuljetusta läpi Ruotsin voitu ajatella. Siellä tuntui mielipide +painuneen vahvasti ententen puolelle. + +Ettei toivoa vielä oltu menetetty, sen huomasimme saadessamme kutsun +saapua Admiralstabiin kiireellistä rokotusta varten. En tiedä, +minkälaisia tauteja vastaan meitä seerumeilla peitottiin, yksitoista +pistosta sain ainakin minä ruumiiseeni kolmen päivän aikana. + +Rintalihakseni olivat tuskin toipuneet tästä hevoskuurista, kun +taas sain määräyksen olla matkavalmiina eli toisin sanoen pysytellä +välittömässä kosketuksessa päällikköni kanssa, jotta hän milloin +tahansa voisi antaa määräyksiään. + +Kristianiassa toimi siihen aikaan Saksan edustajana — tosin vain +epävirallisena ja erikoistehtäviä varten — suomalainen "parooni +Rautenfels". Apulaisina oli hänellä viisi suomalaista sijoitettuina eri +kaupunkeihin Norjan rannikolla. Koska ei ole tiedossani, minkä verran +Norjan tuomioistuimien tutkimuksissa kävi selville näitten miesten +hommista, en halua niitä tässäkään lähemmin selostaa, etten puhuisi +liikoja. Norjan sanomalehdet kertoivat, että monta Englantiin matkalla +olevaa laivaa räjähti ilmaan päästyään muutaman penikulman päähän +niistä satamapaikoista, joissa miehemme asuivat. + +Odotellessani ylläkerrottuina päivinä määräyksiä, tapasin kadulla +Rautenfelsin, joka kehoitti lähtemään automatkalle Spandauhun. +Matkan teimmekin tuoden palatessamme useita laatikollisia pommeja, +helvetinkoneita y.m. Yleisesikunnassa laatikot lukittiin ja sinetöitiin +kuriiritavaraksi. + +Suuren kollimäärän takia pyysi Rautenfels minua matkustamaan kanssaan +Kristianiaan, ja sen olisin tehnytkin, vaan en saanut sinä päivänä enää +passiani Admiralstabista. + +Kun sitten parin päivän kuluttua tein lähtöä, tuli kutsu saapua +kiireesti erääseen salaiseen huoneustoon Admiralstabin lähistöllä. +Sitä käytimme vakoojien välttämiseksi tärkeämpiä keskusteluja varten. +Aavistin pahaa rientäessäni kohtauspaikalle. Kun joku asia rupeaa +kivestämään, ei se sitten enää selviä millään keinoin. Niin oli nytkin. + +Päällikköni oli jo huoneessa, ja donnerwettereitä sateli tiheään. + +Hän kertoi norjalaisten viranomaisten avanneen kuriirilaatikot +Kristianiassa ja sisällön nähtyään vanginneen Rautenfelsin sekä sen +jälkeen eri satamakaupungeissa toimineet viisi suomalaista. Näiden +viimeksimainittujen avuksi ei voitu tehdä mitään, he kun kaikki +liikkuivat Suomesta saamillaan passeilla. Rautenfels sitävastoin oli +Saksan valtuutettu, ja hänet oli saatava pois. Saksan lähettiläs +Kristianiassa pyysi ensin ystävällisessä äänilajissa hänen +vapauttamistaan, vaan Norjan viranomaiset jyrkästi kieltäytyivät. +Silloin yleisesikunta lähetti sähkösanoman, lyhyen mutta pontevan: +Ellei Rautenfels ole vapaa 12 tunnin kuluessa, ottaa Saksa hänet +väkivallalla, (mit Gewalt, kuten sanamuoto kuului.) Jonkun tunnin +kuluttua saapui Rautenfelsiltä sähkösanoma, jossa hän ilmoitti olevansa +matkalla Berliiniin. + +Pari päivää myöhemmin tapasin hänet Berliinin kadulla. Muotonsa oli +vallan murheellinen, eikä onnitteluni vapautumisensa johdosta näyttänyt +häntä erikoisemmin ilahuttavan. + +"Hätäkös sinulla on, kun pääset kohta taas matkoille; minulla ei ole +enää asiaa Skandinaaviaan ja saan kai jäädä koko sodan ajaksi tänne +kuivaan Berliiniin." + +Toiset pidätetyt saivat selviytyä omin neuvoin. Heitä syytettiin Norjan +puolueettomuuden loukkaamisesta, ja oikeus tuomitsi heidät 3-5 vuoden +vankeuteen. — Unelmaksi jäi niille pojille vapaussotamme. + +Tälläkin kertaa oli suojelusenkelini estänyt matkani. Jos saavuin +Rautenfelsin kanssa Kristianiaan, olin varmasti samassa kliisterissä +kuin toisetkin. Ansioluetteloni norjalaisen poliisin kirjoissa oli jo +siksi kirjava, että tällainen lisäys olisi saattanut minut 10 vuodeksi +telkien taakse. + +Tukholmasta ilmoitettiin, että järjestön oli antanut ilmi Pusa-niminen +suomalainen, joka liikkui suomalaisten keskuudessa aktivistina, +mutta seurusteli tiheään — kuten jälestäpäin kävi selville — Ranskan +lähetystössä. Heti tapauksen jälkeen hän aavistamaansa kostoa peläten +hävisi Kööpenhaminaan. + +Rautenfelsin juttu oli antanut uutta toimintaintoa +ententeystävällisille aineksille Ruotsissakin. Saksalaisten toiminta +alkoi näyttää heidän silmissään vaaralliselta puolueettomuudelleen, +ja niin sai eräs tärkeissä tehtävissä toiminut saksalainen Hauptmann +käskyn saapua Tukholman poliisilaitokseen, jossa ilmoitettiin, että +hänen on vangitsemisen uhalla poistuttava maasta varsin lyhyen +ajan kuluessa. Miehen tarpeelliset tuntomerkit ikuistutettiin +poliisilaitoksen rekisteriin. + +Suomalaiset toimistot, joita siihen aikaan oli Tukholmassa useitakin +— kun jokainen, kellä oli varoja ja suhteita, eikä halunnut viettää +aikaansa sotaisemmissa hommissa, perusti toimiston — päättivät pitää +pienen illanvieton poistuvalle tunnolliselle uskonveljelle. + +Jäähyväisissä nousee tunnelma tavallisesti korkeaan potenssiin, ja +tällöinkin myöhäisemmillä tunneilla nousivat vesikarpalot herra +Hauptmannin silmiin, jota seikkaa yleisesti pidetään tunnelman +korkeimpana asteena. Kiitospuheessaan hän kaunein sanoin kuvasi +mennyttä aikaa Tukholmassa, lausui kuitenkin samalla ilmi tuntemansa +halveksumisen koko Sveanmaata ja eritoten sen poliisilaitosta kohtaan, +lopettaen sanoilla: + +"—— — und die Schweinehunde haben sogar meine Ohren gemessen." + +Poliisilaitos oli "erikoisia tuntomerkkejä" varten ottanut tarkan mitan +Hauptmannin korvien ulottuvaisuuksista. + +Vallitsevissa oloissa ei voitu ajatellakaan suunnitelmamme mukaisen +suuremman pommivaraston kuljettamasta Ruotsiin, siellä kun jo korviakin +mitattiin. Ensi kerralla saattoi sattua, että mies siellä punnittiin ja +havaittiin varsin köykäiseksi. Lähtömme lykkääntyi taas epämääräiseen +tulevaisuuteen. + +Odotellessa muuttui elämä Berliinissä perin yksitoikkoiseksi. +Vaihtelua saadaksemme pyysimme päästä pataljoonaan siksi, kunnes asiat +selviäisivät, ja pyyntöömme suostuttiinkin. + +Tähän loppui monikuukautinen pommarikurssimme Admiralstabissa. + +Kaikki kurssilaiset eivät sentään olleet halukkaita niin vain +luopumaan Berliinin riemuista. He ilmoittivat, etteivät aio matkustaa +pataljoonaan, koska heidät kerran on muihin hommiin määrätty ja +tyyriillä varoilla opetettu. Freg. kapteeni R. ei ryhtynyt asiasta +kiistelemään, sanoi vain, että kyllä se heidänkin matkansa järjestyy. + +Ja se järjestyikin nopeasti. Seuraavana aamuna ilmestyi sivilipukuinen +herrasmies asuntoomme ja ilmoitti, että näiden kahden herran passit +ovat nyt kunnossa, ja pitäisi lähteä matkalle. Kiiruusti sulloivat +miehet tavaransa matkalaukkuihin, ja sitten Lehrter Bahnhofille. +Tiedustellessamme matkan päämäärää, saimme vain salaperäisen hymyn +vastaukseksi. Heidän poistuttuaan huokasimme kaihoisasti, sillä +arvasimme miesten olevan matkalla Tukholmaan. + +Vasta viikkoja myöhemmin kuulimme herrojen matkustaneen — +vankileirille. — Kapteeni R. oli siis täyttänyt heidän vaatimuksensa +eikä lähettänyt heitä pataljoonaan. + +Miehet joutuivat aluksi englantilaisten ja ranskalaisten sotavankien +kanssa maatöihin, kunnes toinen heistä kimpaantui, heitti lapion +maahan sanoen: "Minä en rupia tällaisia töitä tekemään." Ystävälliset +viranomaiset ottivat taaskin vaatimuksen korviinsa, ja siirsivät heidät +"kirjavien" leiriin. Talikko annettiin käteen ja miehet pantiin luomaan +sontaa. — Tämä työ nähtävästi jo miellytti, sillä kuuleman mukaan ei +uusia vaatimuksia enää tehty. + +Oleskelu leirillä muodostui miehille kielitieteellisesti sangen +opettavaiseksi, sillä sieltä palattuaan he kutakuinkin tyydyttävästi +saattoivat tervehtiä toisiaan esim. seuraavasti: + +"Salem aleikum!" + +"Eskot pas!" + +Vastatervehdys ei ollut tosin aivan kohtelias, sillä vajavainen +arabiankielentaitoni ilmoittaa, että se merkitsee melkein samaa +kuin sitä hyvin muistuttava suomalainen sananparsi niistä Eskon +puheista. Tällaisilla ynnä monilla muilla korvalle selittämättömillä +lauseparsilla he myöhemmin, sodan päätyttyä kasinolla löivät +hämmästyksellä kaikki nuoremmat upseerit. + +Libausta käsin ryhtyi Hauptzugführer Jernström heti toimenpiteisiin +miesten vapauttamiseksi. Vaan niin kävi kuin Talpakan Nikolainkin, että +heidän "kauniimman kesän tuolla linnassa olla piti." + +Pataljoonassa pidettiin asia visusti salassa. Se ei päässyt edes +kaikkien Zugführerienkään tietoon koska Hägglund elokuussa, jolloin +miehet juuri saapuivat "leiriltään", tavatessaan toisen heistä +Berliinissä, viattomasti kysyi: + +"Missä sinä olet ollut, kun ei moniin aikoihin ole näkynyt?" + +"Olenpahan tässä matkustellut firman hommissa", kuului totuudenmukainen +vastaus. + +Meitä toisia komennettuja ei lähetetty suoraan pataljoonaan, vaan +saimme jäädä Münster-leirille, josta Admiralstabi milloin tahansa sai +meidät käsiinsä ja saattoi lähettää matkalle. + +Odottamattomat tapaukset Venäjällä tekivät matkamme kuitenkin +tarpeettomaksi — siinä mielessä kuin sitä oli ajateltu — ja tähän +päättyivät juoksumme värvärinä, pommarina ja muun koiruuden tekijänä. + + + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75843 *** |