Initial commitHEADmain

4 files changed, 7415 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/75843-0.txt b/75843-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..0d88976
--- /dev/null
+++ b/75843-0.txt
@@ -0,0 +1,7398 @@
+
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75843 ***
+
+language: Finnish
+
+
+
+
+HERRANA JA HEITTIÖNÄ
+
+Pommarin ja värvärin muistelmia sotavuosilta
+
+
+Kirj.
+
+SULO-WEIKKO PEKKOLA
+
+
+
+
+
+Jyväskylässä,
+K. J. Gummerus Osakeyhtiö,
+1927.
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+Lukijalle.
+Isäntä vaihtuu.
+Ensimmäiset edesottamiset leirillä.
+Pitennetty loma.
+Alokkaita ja lomallaolijoita Tukholmassa.
+Sotaopintoja jatketaan.
+Värvärinä.
+Kolmensadan takaa-ajo.
+Ystävämme kasakkakapteeni.
+Aseita etapille.
+Poroilla halki Lapin.
+Kibergin kalastajana.
+Mitä Venäjältä kuuluu.
+Hylkeitä ja turskia.
+Kilpisjärven pamaus.
+Elokuvia Tukholmasta.
+Kolmoset matkalla.
+Korpea ja kangasta.
+Oikin maratooni.
+Koskenlaskijoina.
+Haaparantalaisia.
+Hoitokomitea.
+Pommarikurssilla Berliinissä.
+
+
+
+
+LUKIJALLE.
+
+
+Tarkoitukseni näillä muistelmilla ei suinkaan ole esittää joitakin,
+diplomaattisen tärkeitä tapahtumia tai pöyristyttävän rohkeita
+sankaritekoja, — niistähän on jo runsaassa jääkärikirjallisuudessamme
+kerrottu enemmänkin kuin tarpeeksi. Tahdon vain kuvata muutaman
+etapille komennetun jääkärin matkojen vaiheita samoinkuin joitakin
+mielialoja ja sattumia harjoitusleirillä, siten kuin ne kylmästi
+katsoen mieleeni muistuvat. Olen niinmuodoin jättänyt tuon pyhän
+ja salaperäisen — ja usein myös harhaanjohtavan glorian pois, ja
+esiintyvät kuvaamani henkilöt tässä arkivaatteissaan kuten muutkin
+kuolevaiset.
+
+_Tekijä_.
+
+
+
+
+ISÄNTÄ VAIHTUU.
+
+
+    Antakaa keisarille, mikä keisarin on.
+    Ja ottakaa pois, mikä hänelle ei kuulu.
+
+Valju helmikuun aurinko oli jo noussut, kauniisti purppuroiden
+vaarojen valkopeitteiset rinteet ja lumitaakkaiset petäjien latvat,
+kun kuusimiehisenä joukkona aloitimme päivän työmme Ohtavaaran
+juurella. Oli pakkasta siinä 35º C, puut paukahtelivat metsässä, ja
+huurremetsotkin olivat kesyjä kuin kotilinnut, pää hartiain välissä
+vain istuskelivat mäntyjen latvoissa, silloin tällöin raapaisten
+tukollisen havuja nokkaansa.
+
+Olin silloin — vuonna 1915 — määrätty hoitamaan Jongunjoen
+hoitoalueen metsänhoitajanvirkaa ja toimitin nyt siinä ominaisuudessa
+tukkipuuleimausta hoitoalueeni etäisimmässä kolkassa Venäjän rajan
+kupeella.
+
+Lunta oli lähes puolitoista metriä, ja se oli lisäksi pehmeätä,
+joten leimaustyö ei oikein ollut mieleemme. Mutta kun siinä aikamme
+hiihtelimme harjua ylös ponnistellen, toista taas alas sujauttaen, sai
+vähitellen oikea metsämiehen tuntu vallan miehissä, ja kohta työntyi
+korvia suojaava naapukka takaraivolle antaakseen kuivan talvi-ilman
+jäähdytellä höyryäviä ohimoita.
+
+Näinpä hangessa rämpien saavuimme aukean ja laajan suon laitaan. — Kun
+äkkiä synkästä metsästä sukeltaudut aavalle, pysähdyt vaistomaisesti
+tähyämään kuin villieläin, joka milloin saalista katseellaan
+tavoittaen, milloin vaaraa vainuten pälyilee ympärilleen suojelevan
+puun varjossa, valmiina tarvittaessa painumaan takaisin metsän
+pimentoihin.
+
+Niin meiltäkin suon laidassa työ keskeytyi kuin yhteisestä
+sopimuksesta. Istuuduimme suksillemme ja panimme tupakaksi
+antaen katseemme liitää yli auringossa kimaltelevan hangen, joka
+väriloistossaan olisi saattanut minkä hyvänsä kultasepän näyteakkunan
+varjoon.
+
+Tällaiset tupakkatunnit työn lomassa ovat kuin keitaita erämaassa,
+vaikkakin jätkän keksimiskyky tällöin pannaan useinkin koetteelle.
+— Niin kauan kuin vosmestarin piipusta pölähtelee paksuja, sinisiä
+sauhuja, ei ole hätää, mutta kun se rupeaa kurisemaan ilmaisten pesän
+tyhjyyden, silloin täytyy keksiä keinoja, millä tätä nautintorikasta
+hetkeä voisi pidentää. Järkeillään, kerrotaan soakkunoita eli kaskuja,
+tarjotaan vosmestarille tupakkaa piipun täytteeksi, ja kaikenlaista
+pientä hommaa riittää housunnapista kaulahuiviin asti. Ja useinkin
+täten tienataan lyhyt viisiminuuttinen tupakkaloman jatkoksi.
+
+Kivivaaran Matti paraikaa kertoi suurista ansioista rajan takana
+Muurmannin radalla ja olisi kenties kertonut vaikka iltaan asti, jollei
+suon toiselle laidalle, metsästä kapeana urana aukeavalle tukkitielle
+olisi ilmestynyt musta, liikkuva piste.
+
+Se läheni meitä kohti, ja hetken kuluttua voitiin tulija havaita
+hevosmieheksi.
+
+Ken ei kuukausikaupalla ole asustanut penikulmien takaisilla saloilla,
+ei myöskään voi käsittää, mitä sieluntiloja tällainen ilmestys
+sikäläisessä asukkaassa — vaikkapa vain satunnaisestikin sielläeläjässä
+— herättää.
+
+Katsellaan ja arvaillaan, tunnetaankin jo. Kuka tuntee hevosesta, kuka
+luokista, kuka ajajan hattureuhkanasta. Kuka arveli tulijan Kohtavaaran
+isännäksi, kuka Melavaaran torppariksi. Joku luuli jo tuntevansa
+lupasalmelaiset valjaat, kunnes havaittiin, että "hollirekihän sillä
+onkin."
+
+Kaikkien katseet piristyivät heti, sillä arvattiin, että ajaja ei
+kulkenut, tavallisilla asioilla. Eihän näillä saloilla toki kunnon
+kulkija käyttänyt kuin tukkirekeä. "Kuka kumma saattoi — — —?"
+
+Reki läheni, tie lyheni. Istuessamme suon laidassa harvahkon hongikon
+alla olimme selvästi havaittavissa parinsadan metrin päässä kulkevalle
+tielle.
+
+Mies pysähdyttikin hevosensa, veti sukset reestään ja lähti hiihtämään
+meitä kohti.
+
+Yltä päältä valkoisena kuurasta, parta jääpuikkoina roikkuen läheni
+mies, ja kohta tunsin hänet Uramon Antiksi, Uramon vartiopiirin
+vankaksi ja uskolliseksi metsänvartijaksi.
+
+Antti hiihteli viereeni totisena kuin itse kohtalo ja tervehti
+poikkeuksellisen tärkeänä aukoillen turkkinsa nappeja.
+
+En heti kiinnittänyt huomiota hänen tavallisuudesta poikkeavaan
+esiintymiseensä, kyselin vain, vieläkö ne kolme sutta siellä Ruunaan
+järvellä ovat syöneet koiria ja lupasin heti leimauksen päätyttyä
+saapua sinne jahdille.
+
+Antti ei vastannut sanaakaan, kaivelihan vain äänettömänä vaatteitaan
+ja päästyään kaikkein pyhimpään, s.o. sisätakkinsa povitaskuun, ojensi
+minulle paperin:
+
+"Sähkösanoma herra vosmestarille!"
+
+Vai sähkösanoma tänne salolle, ryssän rajalle! — Jopa täytyy olla
+tärkeä asia, kun sähkösanomaan turvaudutaan, sillä enhän muistanut
+koko virkamiesajallani saaneeni yhtään sentapaista tiedonantoa
+tai määräystä. — Vaikka eihän tämä "viran puolesta" voinut
+ollakaan. Muistin erään vanhemman kolleegani esitelmän siitä, miten
+Metsähallituksen määräyksissä esiintyvät käsitteet ovat ymmärrettävät:
+
+"Ensi tilassa", merkitsee kolme kuukautta, "viipymättä" on yhtäkuin
+yksi kuukausi, ja "aivan heti" on noin kaksi viikkoa.
+
+Saattoiko tiedonanto koskea siis "sitä" asiaa, josta jo syksyllä
+valmistavasti keskusteltiin Helsingissä, ja josta olin viime kuun
+aikana saanut pari apokryyfistä kirjettä?
+
+"Mistä sait tämän?" kysyin Antilta.
+
+"Ylivosmestari Bränder käski tuomaan."
+
+Avasin paperin, — lähtöpaikka Helsinki — ja luin:
+
+"Saavu heti, Wili."
+
+— On omituista, kuinka ajatus- ja huomiokyky teroittuu tällaisen
+äkkisysäyksen tultua, — kuten sillä entisellä nuohoojalla, joka
+aamiaisaikaan sattui putoamaan kuusikerroksisen talon katolta
+keittiöakkunain ohi. Kun hän ihmeellisen sattuman kautta säilyi
+kutakuinkin hengissä, saattoi hän heti tapahtuman jälkeen kertoa
+tarkalleen kirurgissa, mitä ruokalajeja kussakin keittiössä oli
+valmistettu.
+
+Niinpä minunkin mielessäni vilahti parissa tuokiossa sekä menneisyys,
+nykyisyys että tulevaisuus Ajatuksissani myllersivät käsitteet
+sellaiset kuin virka, toimi, velat, vekselit, vuosikertomukset,
+sukulaiset, ystävät ja morsiamet yhtenä sekamelskana. Vaikka ratkaisu
+oli mielessäni jo aikoja sitten tehty, olivat virkamieskäsitteet
+sentään sikäli piintyneet ajatuksiini, että valmiin virkauran
+jättäminen vallan tuntemattoman varaan jonkunverran askarrutti
+aivojani. — Helppoahan oli Helsingissä helmeilevien lasien ääressä
+tehdä isänmaallisia päätöksiä seurassa, jossa pidettiin uhkuvia puheita
+ja jossa toisten läsnäolo antoi heikommankin päätökselle pontta.
+
+Mutta täällä minä olin aivan yksin rauhallisissa hommissani kaukana
+kavalasta maailmasta; vain miesteni äänettömät, kysyvät katseet
+tarkkailivat kasvonilmeitäni. —
+
+Ei sillä, että olisin hätkähtänyt rikkoa ryssän keisarille antamaani
+virkamiesvalaa. Hänhän oli omansa rikkonut jo aikoja sitten. Enkä
+muutenkaan ollut viimeaikoina elellyt oikein sovussa hänen kanssaan.
+Muuten vain tuntui niin oudolta.—
+
+"Minkäs teet, niin tee pikemmin", muistui mieleeni ja komensin miehet
+kortteeriimme torppaan. Oudoksuen miehet määräystäni tottelivat ja
+vielä oudommaksi ottivat, kun torpassa ryhdyin tilinmaksuun.
+
+"Eihän tällä nyt kiirettä, keritäänhän nämä sittenkin, kun vosmestari
+palajaa", sanoivat.
+
+"Maksetaanhan pois; jos viikon viipynenkin, tottapahan palajan. Parempi
+sentään, että on selvät tilit."
+
+Iltahämyssä istuin rekeen matkani päämääränä Lieksa. Miehet olivat
+kaikki pihalla hyvästelemässä, ja taisinpa puristaa heidän karkeita
+käsiään tavallista lujemmin. Mitä lienevät miettineet, tavallista
+vakavammin vain kuului huuliltaan tuo tavaksi tullut: "Leikit anteeksi".
+
+Pakkanen kiristyi ja vedin turkinkauluksen ylemmäksi. — Nythän sitä
+jouti ajattelemaan asioita rauhallisemmin. Ensimmäinen tunne oli
+sydäntä hytkähdyttävä, vapauttava. Olinhan hengessäni astunut Rubiconin
+yli, ja arpa oli heitetty.
+
+Yötä myöten ajellessani järjestelin vielä mielessäni hoitoalueeni
+käytännöllisiä asioita: Hakkuut, luovutukset, käsikaupat y.m. oli
+saatava kulkemaan entistä latuaan, ja olihan näin poikamiehellä jokunen
+yksityisasiakin selvitettävänä.
+
+Kun aamuyössä syttyvien valojen vilkkuessa saavuimme asuntoni edustalle
+Lieksaan, olivat "käytännölliset" toimenpiteet jo teoreettisesti
+selvillä ja odottelin vain teelasin ääressä klo 7 aikaan saapuvan
+aamujunan tuloa, jotta voisin sähköttää Helsinkiin ja tiedustella
+tilannetta.
+
+Jo ennen kello kymmentä saapuikin vastaus, ei tosin niin lakoonisena
+kuin edellinen, vaan yhtä oraakkelimaisena. Paikoitellen lyhennettynä
+kuului se näin:
+
+"Saavu heti. Hei sun —. Eläköön Sulo. — Wili, Oikki, Wäiski, Keppari,
+Arvo."
+
+Täysi tosi oli siis tekeillä. — Kun nimipäivänikin sattui kohdalleen,
+13:lle helmikuuta, pääsivät onnittelut samaan lystiin.
+
+Kun asia oli selvä, matkustin seuraavana aamuna Joensuuhun
+pyytääkseni esimieheltäni, ylimetsänhoitaja Branderilta viikon loman
+"yksityisasioiden järjestelyä varten", kuten tavanomainen sanamuoto
+kuului.
+
+Joensuun komea kaupungintalo oli vastikään valmistunut, ja sinne
+oli samaiseksi illaksi järjestetty juhlalliset naamiaiset tapauksen
+kunniaksi.
+
+Minä henkilökohtaisesti syvästi halveksin naamiaisia, koska niissä
+peitetään ihmisen synnynnäiset kasvonpiirteet. Enkä nytkään aikonut
+peitellä julkipuoltani, mutta naamiaisten lopputunneilla oli naisten
+puute jo niin huutava, että minun täytyi tansseissa esiintyä
+poliisimestarin "daamina", joskaan maskeeraukseni ei käsittänyt muuta
+kuin taskuuni unohtuneen nenäliinan. Hymy kuitenkin naamion takana oli
+yhtä hurmaava kuin parhaimmallakaan läsnäolleella dominolla.
+
+Turistin "tantalle", joka hoiteli naamiaisten tarjoilupuolen,
+lausun myös tämän ohessa tunnustukseni "daamille" tarjotuista
+kaviaarivoileivistä, jotka olivat moitteettomia.
+
+Vesiharmaana ja likaisena ryssän sinellin värisenä esiintyi Helsinki,
+astuessani seuraavana aamuna asemalta torille. Yhtä synkiltä näyttivät
+ihmisetkin. — Poissa oli ylioppilasaikainen seura, unohtuneet olivat
+entiset tavat. — Sulje akkunasi tiiviisti pimeän tullen, painu
+kämppääsi ennen kello kahtatoista yöllä. Taikka saat virkaintoisen
+poliisin niskaasi ja kuulet uhkauksen: "Minulla on oikeus ampua teidät
+vaikka tähän paikkaan".
+
+Heti Helsinkiin saavuttuani kuulin, että Suvi oli jo jättänyt entisen
+isänmaansa ja taisipa olla vaikka korpraali Saksassa. Toisia oli
+kuulemma alati lähdössä eikä aikaa saanut hukata. Olisin mielelläni
+matkustanut takaisin Joensuuhun, josta ryhmänverran ainakin olisin
+saanut miehiä matkaan, mutta kiirettä näyttiin pitävän, ja lopulta
+minäkin innostuin niin tähän hoppuun, että joka kadunnurkassa olin
+näkevinäni ruumiita ja joka hevosen jätteessä haistoin ihmisen verta.
+
+Sain kuitenkin käsiini Wäiskin ja Oikin, joiden kanssa kutakuinkin
+rauhallisesti saattoi keskustella asioista. Päästyämme "periaatteessa"
+yhteisymmärrykseen ryhdyimme järjestelemään asian "käytännöllistä"
+puolta. — Olihan minulla vielä provinsseista saapuneena — tuliaisetkin
+pitämättä — — —.
+
+Tämä seikka kaipaa parisen sanaa selvitykseksi:
+
+Tapana oli näet, että saapuessamme rajaseudulta toimme tullessamme
+jonkinlaisia paikallisia oloja kuvaavia tuliaisia. Ne olivat
+tosin sangen vähäpätöisiä, mutta kuitenkin olivat ne uutuuksia
+pääkaupunkilaisille. Niinpä toimme milloin karjalaistytön tekemän
+tupakkamassin, milloin teepurkin tai pontikkapullon taikka vain kolme
+kiharaa. Kaikella oli oma viehätyksensä.
+
+Nyt olin tuonut paketin "dunajevan" palturitupakkaa ja kaksi arkkia
+sätkäpaperia.
+
+Kutsuin asuntooni Centrum-hotelliin joukon entisiä osakuntatovereitani
+tarjoten heille heikon whiskygrogin ohella kunnon jätkän tupakkaa.
+
+Ilta kului hauskasti, vaikkakin minä jo seuraavana aamuna kotirauhan
+vuoksi muutin asuntoni Ullanlinnaan, Oikin luokse. — Jäljestäpäin
+kuulin, että hotelli oli vielä viikkoa myöhemmin tuoksunut
+"tunaskille", ja minun huoneeni lähes kuukauden.
+
+Ostrobotniassa, maisteri Kokon luona sain matkarahat ja matkan varrella
+tarvittavat osoitteet. Ulkomaan passin olin jo hankkinut syystalvella.
+
+Jotta kuitenkaan minua ei olisi pidetty vallan karkulaisena, päätin
+pyytää Metsähallituksesta virallisen eron. Oikki, joka oli kotiystävä
+Metsähallituksen sihteerin, maisteri Hakosalon kanssa, meni eräänä
+iltana maisterin asuntoon valmistamaan asiaa, samalla myös vihjaisten
+matkani päämäärästä.
+
+Seuraavana päivänä ilmestyin varsin virallisena Metsähallitukseen
+"Heikki-Maisterin" puheille esittäen asiani. Sihteeri oli myös
+virallinen kuin ainakin keisarin ritari — hänet oli muistaakseni
+edellisenä kesänä lyöty jonkun, taisi olla Wladimirin ritarikunnan
+jäseneksi. Hän kehoitti minua kohteliaisuussyistä käymään myös
+ylitirehtöörin pakeilla, jonne heti sainkin audienssin.
+
+Asiasta oli nähtävästi jo valmistavasti keskusteltu, koska
+ylitirehtööri Hannikainen heti huoneeseen astuttuani sanoi:
+
+"Jaha, hm, hm, metsänhoitaja aikoo matkustaa Afrikkaan?"
+
+"Juu, aikomukseni on mennä ensin Englantiin pariksi kuukaudeksi ja
+sieltä sitten Sudaniin, jossa veljenikin on."
+
+"Jaha, hm, hm, metsänhoitaja haluaisi kai saada eron jo tänään?"
+
+"Juu, kyllä ottaisin sen niin pian kuin mahdollista."
+
+"Jaha, hm, hm, tulkaa nyt puolen tunnin kuluttua takaisin, kyllä
+paperit ovat silloin selvät. Käykää sihteeriltä kuulemassa. — Onnea
+vain matkalle ja viekää toisillekin terveisiä."
+
+Harvoille lienee eropassi valmistettu Metsähallituksessa niin nopeasti
+kuin minulle silloin, sillä tosiaankin puolen tunnin kuluttua olin
+vapaa kruunusta ja keisarista. Vielä oli kuitenkin finanssipuoli
+järjestettävä, sillä hoitoalueessani olin valtion kassaa käytellyt
+leimauksiin, hakkuihin ynnä muihin tarvittaviin töihin.
+
+Heikki-Maisteri pani kuitenkin sähkösanomat kulkemaan, ja jo ennen
+iltaa oli sekin puoli asiasta selvitetty.
+
+Näistä samaisista raha-asioista jouduin vuotta myöhemmin tekemään
+yksityisesti tiliä eräälle kurssitoverilleni Kajaanissa, tavatessani
+hänet komennusmatkallani. — Hiljaisena ja luottavaisena menin hänen
+asuntoonsa, jossa kauan aikaa kertoilin sotamiehen elämästä Saksassa.
+Mies kuitenkin oli tavallista harvasanaisempi, mutta lopulta hän avasi
+sydämensä minulle näin sanoen:
+
+"Kuulehan, kun kertovat täällä ruokottomia juttuja sinusta. Olkoon asia
+miten tahansa, mutta hyvänä toverina minun täytyy puhua siitä kanssasi."
+
+"No, annahan kuulua; en minä ainakaan tiedä mitään erikoisemman pahaa
+tehneeni."
+
+"Katsos, kertovat, — sitä on nyt niin vaikea sanoa, — että sinä olisit
+vienyt hoitoalueen kassan, noin 35,000 mk. mukanasi, ja sinua nyt
+haetaan poliisivoimalla."
+
+"Sen kyllä uskon, että minua haetaan santarmivoimallakin, mutta
+hoitoalueen kassan suhteen minä pesen käteni. Voithan muuten
+tiedustella asiata Heikki-Maisterilta. Hän kyllä tuntee ja tietää,
+missä kunnossa kassa oli lähtiessäni."
+
+"Ta mej fan, sitähän minäkin olen aina sanonut enkä ole koskaan
+uskonutkaan noihin juoruilun."
+
+Nyt kulki juttelukin jo vapaasti, ja kyräävät katseet muuttuivat
+hienoksi kunnioitukseksi.
+
+Mutta palatkaamme takaisin Helsinkiin, jossa siteet entisyyden kanssa
+olin katkaissut ja odottelin vain hetkeä, jolloin Oikin kanssa
+pääsisimme lähtemään. Hänellä kuitenkin oli erinäisiä perhesuhteita,
+jotka viivästyttivät matkaamme, ja näiden suhteiden selvenemistä
+odotellessani kuljin kaduilla, perheissä ja hotelleissa rinnassani
+tunto siitä, että olin sangen tärkeä tekijä parhaillaan käytävässä
+maailmansodassa. Monasti, tavatessani tuttavan kadulla, teki mieleni
+nostaa oikea käteni kauniisti kaartuen etuviistoon — kuten Mussoliini
+nyt myöhemmin on tehnyt —, ja huutaa korkealla äänellä: "Morituri te
+salutant", mutta onnekseni muistin aina, että vaikeneminen on kultaa.
+
+Väiski — tohtori V. Linden — oli ottanut suorittaakseen erinäisiä
+värväykseen kuuluvia tehtäviä, joten hän ei voinut lähteä matkalle.
+(Hän muuten pysyi viimeiseen saakka paikallaan, kunnes santarmit
+laahasivat hänet Shpalernajaan.)
+
+Syvästi tuntien, että poissaoloni kestää kauemmin kuin Metsähallituksen
+määräykset, halusimme viettää pienen hetken läksiäisiksi vaatimattoman
+viinilasin ääressä.
+
+Koska kuitenkin valtakuntamme oli silloin jo siksi raitistunut, ettei
+lasillista viiniä tarjottu käypää rahaa vastaan hotelleissa, vaan jos
+sellaisen halusit, olit pakotettu ostamaan 25 litran annoksen, otimme
+ajurin ja sälytimme kalliin taakkamme Ullanlinnaan, Oikin asuntoon.
+
+Kolmisen päivää siellä vietimme varsin herttaisia läksiäisiä usean
+tuttavan avustuksella. Kuulin minäkin siinä kunniani. Eräs entisistä
+osakuntatovereistani, jolle asiamme oli uskottu, otti minut kerran
+silmä silmää vasten ja puhui kuin isä pojalleen:
+
+"Että sinäkin, valtion virkamies, jolla on varma tulo ja tulevaisuus,
+ajattelet tuollaisia hullutuksia. Mitäs luulet tekeväsi velkojesi
+kanssa, jos koko asia menee myttyyn, etkä enää voi palata Suomeen?"
+
+"Virasta olen jo saanut eron, tulevaisuudesta en tiedä mitään, ja
+kansalaisluottamusta riittää toivoakseni Karunkiin saakka", vastasin
+hänelle. Tulinpa aivan kuin ennustuksellisesti lisänneeksi: "Eiköhän
+sinunkin olisi viisainta lähteä matkaan?"
+
+Kävi näet niin, että samainen mies muutamaa kuukautta myöhemmin,
+nähtävästi kyllästyneenä rauhantoimiin, eräässä Pohjois-Uudenmaan
+kievarissa takkatulen ääressä ampui 12-kaliiperisella lintupyssyllä
+suuhunsa.
+
+Surku miestä; olisihan hänkin tilejä selviteltäessä kerinnyt tehdä
+selvää ryssistä, jos olisi kiukkuiselle päälle ruvennut. Nyt meni ilman
+aikojaan.
+
+Vaan minähän tein matkaa. Oikin "perhesuhteet" eivät olleet vielä
+selvinneet, ja niin päätin matkustaa yksinäni.
+
+Sumuisena helmikuun 25:nä sitten istuin Pohjanmaan junan kolmannen
+luokan tupakoitsemattomien osastoon aloittaakseni uuden oppikurssin
+elämässäni, kurssin, jonka merkitystä ja kantavuutta en vielä silloin
+kyennyt arvostelemaan. Saattajia ei asemalla ollut, sillä kerrottiin
+jonkun savolaiseen osakuntaan kuuluvan ylioppilaan liikuskelevan
+santarmien parissa, ja hänellä oli jonkun verran tietoa hommistamme,
+joten sieti olla varovainen.
+
+Riihimäen-Toijalan välillä poikkesin vaunusillalle vetämään savukkeen.
+Heti jäljessäni saapui siihen myös toinenkin mies ja katseli minua
+varsin tungettelevasti.
+
+Hän alkoi keskustelun, joka ensin liikkui jokapäiväisissä asioissa.
+Sitten tuli se välttämätön kysymys: "Minne olette matkalla?" Kun
+minulla kuitenkin oli reilu passi taskussani, vastasin mutkattomasti,
+että "Hernösandiinhan sitä mennään opintomatkalle sahauskouluun."
+
+"No, sittenhän meillä onkin sama matka", tuli vastaukseksi.
+
+Tunsin kuitenkin nuoremman metsänhoitajapolven siksi tarkoin, että
+tiesin puhuttelijan olevan kaukana koko virkakunnasta. Jatkoin silti
+keskustelua, kysyen, milloin hänellä oli publiikki.
+
+"Enhän minä itse asiassa mikään metsänhoitaja ole, vaan sittenkin
+luulen, että meillä on sama matka, joskin vähän pitemmälle kuin
+Hernösandiin."
+
+Nyt haistoin jo provokatsionia. Sauhujen lomassa heittelin häränsilmiä
+mieheen ja mietin keinoa, miten helpoimmin pääsisin hänestä eroon.
+Kysyin sentään vielä:
+
+"Kuinka voitte sellaista otaksua?"
+
+"Kokko sanoi teidän matkustavan tällä junalla ja antoi siksi selvät
+tuntomerkit, etten voinut erehtyä. Minun nimeni on Sihvo."
+
+Nyt haihtuivat epäilykseni.
+
+Siirryimme vaunuun, jossa kumppalini esitteli minulle matkatoverinsa,
+lyhyen, vantteran, tarmokaspiirteisen miehen, veljensä Jussi Sihvon.
+Hän oli ammatiltaan merimies, joka nuoruudestaan huolimatta oli jo
+kerinnyt purjehtia kolme kertaa maapallon ympäri.
+
+Saatoimme keskustella aivan huolettomasti, sillä paitsi meitä ei
+vaununosastossamme ollut muita kuin yksi pari: rusoposkinen nuorukainen
+ja ajan hampaan kuluttama neitonen, näöltään tarjoilijatar.
+
+Tampereelta lähdettyämme liittyivät he seuraamme. Pitkäksihän
+kävisikin yö kolmannen luokan vaunussa ilman makuupaikkaa ellei
+olisi juttutovereita. Keskustelussa selvisi, että tämä rusoposkinen
+nuorukainen oli matkalla Upsalaan täydentämään opintojaan, jotavastoin
+immyt matkasi Amerikkaan dollareita keräämään.
+
+Ennen Seinäjokea olimme jo selvillä kavaljeerista. Hän oli Jussi
+Heiskanen, matkalla Saksaan, kuten mekin.
+
+Varovaisuuden vuoksi päätimme Tornioon tullessamme lakata tuntemasta
+toisiamme. Heiskanen hoidelkoon naikkosta, me toiset selviydymme
+passeinemme.
+
+En malta vaitiololla sivuuttaa pientä tapahtumaa Torniossa. Tapasin
+siellä erään lapsuudentuttavani, jota kehoitin lähtemään mukaan. Hän
+myönsi asiamme olevan oikean ja kaikin puolin kannattavansa sitä, mutta
+niin pian kuin keskustelumme koski häntä henkilökohtaisesti, muuttui
+mielipide melko neutraaliseksi. "Kyllä te sieltä vielä häntä koipien
+välissä palaatte", lausui hän loppupontenaan.
+
+Mies oli nähtävästi ylen hermostunut, sillä hän kertoi kamalia juttuja
+passintarkastuksen yhteydessä toimitettavista ruumiintarkastuksista
+Karungissa ja sai minun luovuttamaan puolitoistakorttelisen Kauhavan
+puukkoni ynnä Matkailijayhdistyksen automobiilikartan hallustani.
+
+Siihen aikaan oli rajalle matkustaminen vielä vaaratonta. Mekin
+saavuimme Karunkiin huomaamattomasti, eikä tullikaan kopeloinut
+tavaroitamme kuin nimeksi. Passit jätettiin santarmien tarkastettaviksi.
+
+Tottapa sittenkin lienee santarmeilla ollut jonkunlainen haju
+käymistilassa olevasta vierteestä, koska kaikki toiset matkustajat
+saivat heti jatkaa matkaansa Ruotsin puolelle. Meidän neljän passeja ei
+vain virastosta palautettu.
+
+Asemahuoneessa sattui pieni välikohtaus, joka painoi vaa'an raskaasti
+meidän eduksemme. Muuan naishenkilö joutui riitaan santarmien kanssa
+passiasiasta, eikä kielitaidon puutteessa jutusta näyttänyt tulevan
+selvää. Silloin aina avulias Aarne Sihvo astui näyttämölle tulkiksi.
+Sihvon molotettua muolaalaista ryssäänsä santarmin kanssa, joka
+puolestaan teki pulinansa ohella tunnettuja plastillisia liikkeitä,
+selvisi asia, ja nainen pääsi jatkamaan matkaansa. Ainakin puoli
+tuntia olimme värjöttäneet asemahuoneessa, kunnes lopulta odotukseen
+kyllästyneinä kysyimme jonkinlaiselta ispravnikalta passitoimistoa. Hän
+johdatti meidät sivuraiteelle työnnettyyn kaksiosaiseen vaunuun, jonka
+atmosfääri jo ilmaisi asukkaittensa kansallisuuden. Toisesta osastosta
+kuului mahtava sinfonia, josta ei käsittääkseni puuttunut muuta kuin
+rummut ja tykit.
+
+Melko töykeästi esitettyämme asiamme vahtisotilaalle saattoi hän
+sanamme "virastoon". Sieltä saapuikin monin helyin koristettu santarmi
+— taisi olla vaikka upseeri —; punakka oli naamaltaan ja melko hyvällä
+tuulella. Passimme saimme heti molemminpuolisin kohteliain elein ja
+liikkein, ja sen jälkeen seurasi pitkä keskustelu, johon minäkin otin
+kiivaasti osaa, mutta koko keskustelusta en ymmärtänyt muuta kuin
+innokkaat onnentoivotukset kahden puolen.
+
+Rantatörmällä seisovien vahtisotilaitten ohi porhalsimme hevosilla
+joelle. Ohimennen kuulimme vielä ryssäksi: "Onnea matkalle", johon
+toivotukseen äänekkäästi yhdyimme.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tukholman junan lähtöaika oli miltei lyönyt saapuessamme Ruotsin
+Karungin asemalle, ja kiipesimme pakkasessa höyryävään vaunuun.
+Tunsimme elävämme jo turvallisemmalla maaperällä, ja keskustelummekin
+sai vapaamman sävyn.
+
+Valtaamassamme vaununosastossa matkusti myös viisi ruotsiapuhuvaa
+nuorukaista, mutta kun käyttämänsä kieli ei korviimme kajahtanut
+riikinruotsalaiselta, arvasimme heidänkin matkaavan samoilla asioilla
+ja lyöttäydyimme seuraan. Kohta olimme kuin vanhoja tuttavia, vaikkakin
+myöhemmin matkamme varrella sain uusien ystäviemme muutamista
+lauseista sen käsityksen, ettei meitä suomalaisia siellä Lockstedtin
+kenraalikursseilla oikeastaan tarvittu; saimmehan nyt sentään tulla
+mukaan koekaniineiksi.
+
+Professori Alma Söderhjelmin huoneustossa Tukholmassa saimme
+saksalaiset passit. Kaikkien nimet vaihdettiin toisiin ja lupaa
+kysymättä minullekin annettiin niin ruma nimi kuin Pecker, — ja
+etunimeksi vielä Sigurd. Eihän sellainen nimi merkitse oikeastaan
+mitään. Vastaväitteistäni huolimatta annettiin passi kouraan, ja toinen
+mies astui ristittäväksi.
+
+Tällaisesta uudestisyntymisestä pahastunut mielialani asettui sentään
+kohta kuultuani toisille annettavan paljon naurettavammat nimet.
+Heiskasesta tehtiin Heissmann ja Tiaisesta oli tehty kerrassaan Tiene.
+Omat mielipiteet eivät näyttäneet vaikuttavan edes parin kirjaimen
+vertaa. Eräskin, kuullessaan Sihvolle annettavan nimeksi Sicher, pyysi
+omaksi vaatimattomaksi nimekseen Unsicher, mutta ehdotus hylättiin jo
+poliittisistakin syistä.
+
+Kuten olin arvannut, ei saksalainen päällystö koskaan oppinut
+lausumaan nimeäni oikein, vaikka se oli selvästi kirjoitettu "Pecker".
+Aina niinhyvin rivissä kuin vapaammassakin seurustelussa sanottiin
+Pecka; harmikseni lisäsivät he siihen vielä sukupuoltani osoittavan
+attribuutin, (kieliopin tekijät sanovat sitä artikkeliksi) joten ennen
+niin kunnioitettua olemustani sittemmin kutsuttiin yksinomaan nimellä
+"Der Pecka".
+
+Heti sodan päätyttyä otin takaisin oman perityn nimeni.
+
+
+
+
+ENSIMMÄISET EDESOTTAMISET LEIRILLÄ.
+
+
+Talviasussaankin viehättää Berliini vastikään Karjalan saloilta sinne
+saapunutta. Ikänsä sintua juoneelle metsämiehelle maistuivat sekä
+"helles" että "dunkles" jo ennen kuultujen puheittenkin perusteella;
+kielot ja ruusut Potzdamerplatzilla saivat yhden ostajan lisää
+samoinkuin sen varrella sijaitsevat Probierstubet yhden kundin.
+
+Mutta sotia käymäänhän sitä oikeastaan olikin lähdetty eikä Berliniin
+hupailemaan. Parin päivän kuluttua miehet pantiin matkalle, ja
+silloin oli jo matkaajalla tunne, ettei hän ollut kirjoitettua
+arabialaista numeroa suurempi. Eihän Berliinissä oltu päästetty edes
+kurkistamaankaan "konttoriin", tuskin oli hyvää päivää nyökäytetty,
+vaikka kuinka nöyrästi kumarsi.
+
+Lokaisena maaliskuun ensimmäisen iltana saavuimme tusinansuuruisena
+joukkona Lockstedtin asemalle. Vastassamme oli kuskinnäköinen mies, ja
+luulin, että meitä oli tultu vaunuilla noutamaan. Myöhemmin kyllä tulin
+tuntemaan vastaanottajamme saksalaiseksi aliupseeriksi.
+
+Kun ei kyytiä annettu, oli pakko käyttää jalkojaan, ja kuin nautakarja
+marssimme kasarmille.
+
+Siellä meidät asetettiin jonkinlaiseen riviin, nähtävästi pituuden
+mukaan, ja niin jouduin minä ensimmäiseen komppaniaan, seuraava
+toiseen, Sihvo taas ensimmäiseen j.n.e.
+
+Paljon rautatiellä matkustaneena tiesin hyvin, mikä ero on
+ensimmäisellä ja toisella luokalla, ja arvaten täälläkin olevan
+samanlaatuisen järjestelmän, olin hyvin tyytyväinen kohtalooni.
+Surkuttelin vain mielessäni niitä, jotka myöhästyneinä joutuisivat
+esimerkiksi neljänteen taikka viidenteen komppaniaan. Siellähän olisi
+jo kuin tavaravaunussa.
+
+Ja enkös arvannutkin oikein! Viimeksitulleet sullottiin
+kasarmin pihalla oleviin, neljäkymmentäviisi vuotta vanhoihin
+rautapeltiastioihin, joita kauniimmalla nimellä kutsuttiin parakeiksi.
+Talvikylmällä muistutti oleskelu siellä hyvinkin, ellei nyt juuri
+avovaunussa, niin joka tapauksessa tavaravaunussa matkustamista.
+
+Ensimmäisen kerran sotaleirille saapuneen mieliala ei alkupäivinä ole
+varsin korkealla. Jo ensimmäisenä päivänä kiskotaan omilla rahoilla
+ostetut vaatteet päältä, ja koppava aliupseeri viskelee vasten naamaa
+toisia vaatekappaleita, joita ei vielä kertaakaan teon aikana oltu
+käyty koettamassa, kuten yleensä kaikkien parempien kraatarien on
+tapana tehdä. Jos olisi edes saanut hyvinprässätyn entisen pukunsa
+ripustaa henkariin tai asettaa sen kauniisti vaatekaappiin; vaan ei, se
+kieraistiin myttyyn ja heitettiin varastohuoneen nurkkaan. Eikä siinä
+saanut katsoa, miten housujen laskokset järjestyivät, kiireesti piti
+toimia.
+
+Näytti aluksi vähän oudolta, kun partasuut miehet kulkivat
+pfadfinder-puvuissa piiput ja sikaarit hampaissa, silloin tällöin
+klasiakin kalistellen. Tällainen yhtymä ei mielestämme soveltunut
+partioliikkeen aatteisiin, mutta kaikkeenhan sitä tottuu. Majuri
+tosin koetti taistella pahoja taipumuksiamme vastaan ja piti meille
+pitkiä esitelmiä nikotiinin ja muitten narkoottisten aineitten
+sopimattomuudesta; tulokset olivat sentään niukat. Määräämisvallallaan
+hän alkuaikoina kielsi meiltä ravitsevan oluen juomisen, ja kun häneltä
+sitä tiukkasimme, saimme kuulla taas opettavaisen luennon:
+
+"Yksi sigaretti ei vahingoita ketään, mutta se ei myöskään hyödytä
+ketään; senvuoksi me emme tupakoi. Lasi olutta ei vahingoita ketään,
+mutta se ei myöskään hyödytä ketään; senvuoksi emme juo olutta."
+
+Esitelmä oli muuten asiallinen ja opettavainen, mutta — ajattelimme
+— eihän sotamieheltäkään saa sentään kaikkia nautintoja riistää, ja
+jatkoimme tupakoimistamme. Viikon kuluttua saimme taas uuden saarnan:
+
+"Rakkaat ystäväni! Kävin äsken kanttiinissa ottamassa selkoa, paljonko
+tupakkaa on eilispäivänä siellä myyty. Ja arvaatteko, kaksituhatta
+sigarettia olette te eilispäivän kuluessa polttaneet. Eikö se ole
+vallan kuulumatonta?"
+
+"Herra majuri, eihän siitä tule kuin vajaat seitsemän savuketta
+miestä kohti. Kolme menee aterioitten jälkeen, kaksi harjoituksissa
+p-pausseilla ja loput lukutuvassa."
+
+"Hm, — eihän sitä tosiaan voi paljoksi sanoa."
+
+        *       *       *       *       *
+
+Äkäinen piikkilankaverkko ympäröi joka puolelta kasarmia. Päivisin
+pysyttelimme siitä kaukana, iltasin sitä halasimme, kun "suuntanamme"
+oli Lohmühlen yksinäinen vieraskoti. Majuri tosin oli ankarasti
+kieltänyt poistumasta kasarmialueelta, mutta vapaudentunne — sen
+pakotuksestahan olimme tulleet taistelemaankin — oli meissä niin
+voimakas, että huolimatta tupavanhimpamme Savoniuksen kamalista
+uhkauksista, uskalsimme sentään pari kertaa viikossa poistua ennen
+iltahuutoa, jolloin vielä esteettömästi pääsi kasarminportista
+kylälle. Savo sammutti lamput Stubessamme jo ennen päivystävän
+aliupseerin saapumista, joten poissaoloamme ei huomattu, ja muutenkin
+hän oli ystävällinen esimies; vaan varjele itseäsi, ellet Lohmühlestä
+palatessasi hamuillut Savon sängylle ja lykännyt bieripulloa kouraansa.
+Seuraavana päivänä olisit saanut varoa silmäkulmiasi.
+
+Palaamisemme Lohmühlestä tapahtui tavallisimmin kentälle johtavan
+sementtisen kloakkiputken vieritse. Siinä oli noin koiran kuljettava
+reikä, mutta hyvin siitä sovimme kulkemaan, — nimittäin paluumatkalla.
+Päivisin harjoituksissa se olisi ollut mahdotonta.
+
+Myöhemmin kesällä, arvoasteitten kohotessa, siirtyi Savo Stube 16:n
+viereiseen vääpelinasuntoon. Siellä ei ollut istumista varten kuin
+kaksi tuolia, joista toinen sattuneesta syystä särkyi. Harjoituksissa
+ollessamme vaihtoi hän sen Stubemme inventaarioon merkittyyn ehjään
+tuoliin jättäen tilalle raajarikon. Tupavanhimpamme Sihvo ei tähän
+suostunut ja vaihtoi Savon poissaollessa tuolimme takaisin. Savo
+taas vaihtoi takaisin, ja tätä jatkui yhä kiivaammassa tempossa,
+kunnes molemmat tuolit olivat sekä käyttö- että korjauskelvottomia.
+Tohtorikin, joka sattumoisin vieraili tuvassamme, innostui niin
+asiaan, että potkasi Savon sulkeman oven keskipeilit porstuaan ja
+ryömi avaamastaan aukosta läpi. — Pataljoonan nikkari sai taas hänkin
+puolestaan työtä.
+
+Komppaniamme vääpeli Piper oli erinomainen mies kaikissa suhteissa.
+Hän oli sotilas sielultaan ja mieleltään. Vanhana vääpelinä kykeni
+hän grammalleen arvioimaan miehen kapasiteetin, kulkipa kyseessäoleva
+henkilö sitten frakissa tai rääsyissä.
+
+Kerrankin parikymmenmiehisen alokasjoukon saapuessa kasarmille mitä
+monikuosisimmissa puvuissa, seisoi hän kasarmimme portailla, hykerteli
+käsiään ja sanoi:
+
+"Jos meillä olisi yksi divisiona tuollaista raaka-ainetta, niin
+olisimme jo voittaneet tämän sodan."
+
+Röyhistin rintaani ja sanoin, että meillä on sellaisia joka kylä täynnä.
+
+Piper piti tarkkaa huolta komppaniastaan. Niinkauan kuin Hauptmann
+ei ollut vielä saapunut aamuharjoituksiin, kulki hän pitkin rivejä
+jutellen kanssamme. Yksi mies seisoi kasarmin nurkalla tarkaten,
+milloin Hauptmann saapuisi. Kun hän sitten puoliääneen varoitti: "Der
+Hauptmann kommt", asettui Piper portaille pari korttelia oviaukosta.
+Hän oli huomannut, että akustiikka oli paras siinä kohdalla. Ja
+komialta kajahtikin äänensä kasarmin kiviholveissa.
+
+Sairaat noukittiin aamuisin ennen harjoituksiin lähtöä pois joukosta.
+Sitten vääpeli luettelostaan huusi jokaisen miehen nimen, johon
+vastattiin kaikuvalla äänellä: "Hier"!
+
+Musketööri Meurman sairasti — omien puheittensa mukaan — kroonillista
+vatsatautia ja sen nojalla jäi useinkin, eritoten maanantaiaamuina
+ja sadesäällä pois harjoituksista. Tautinsa loppupuolella hän ei
+enää jaksanut nousta sängystään ilmoittautumaan reviiriinkään eli
+sairastupaan, makaili vaan ja naureskeli toisten kiiruhtaessa
+"antreteniin".
+
+Kerran sattui Hauptmann kasarmin pihalle jo ennen nimenhuutoa. Kun
+vääpeli huusi Meurmanin nimen, kuului alakerroksen avatusta akkunasta
+"hier". Hän oli taas jäänyt sänkyynsä ja ilmoittautui sieltäkäsin
+läsnäolevaksi. Tavallista nopeammin oli Hauptmann Stubessa, josta
+hetken kuluttua kuului toisenkinlaisia huutoja; se oli aamusaarnaa
+Meurmannille. — Kroonillinen vatsatauti parani tämän tapauksen jälkeen.
+
+Myös kauneudenhoidosta koetimme huolehtia käytettävissä olevin keinoin.
+Komppaniaamme kuuluva Gruppenfuhrer Kari käytti mielestämme liian
+pitkää tukkaa eikä monista kehoituksistamme huolimatta suostunut
+sitä leikkuuttamaan. Vaikkakin alakerrassa asuen, sattui hän, en
+muista mistä syystä, kerran nukahtamaan ettonettaan Stubessa n:o
+16. Me, Stuben vakinaiset asukkaat pidimme hiljaisen kokouksen ja
+päätimme, että Karin tukka on nyt lyhennettävä. Tupavanhin Sihvo otti
+toimittaakseen operatsionin; pataljoonan parturilta, Villamolta käytiin
+lainaamassa sakset, ja tärkeä toimitus alkoi. Kari oli kuitenkin
+nukkunut vain koiran unta, ja kun Sihvo äkkinykäyksellä leikkasi
+ensimmäisen tukon, nousi Kari kuin ärsytetty jalopeura. Seurasi
+kilpajuoksu sänkyjen ympäri paikotellen muuttuen estejuoksuksikin. Pari
+kilometriä juostuaan pääsi Karilta nauru, jonka jälkeen asia sovittiin.
+— Seuraavana päivänä hän meni parturiin, otsatukassa paistava lovikin
+jo siihen kehoitti.
+
+Majurilla oli tietysti omat pätevät syynsä, joiden perusteella
+hän alkuaikoina aitasi meidät piikkilangan sisään. Jo vajavainen
+kielitaitommekin olisi paljastanut salaisen joukkomme.
+
+Yliopistosivistys ei näyttänyt antaneen edes tavalliseen
+kasarmikeskusteluun tarvittavaa kielitaitoa. Jokainen uusi tulokas
+koetti komppanianpäällikölleen esiintyä mahdollisimman kielitaitoisena,
+muutamat sentään vaatimattomastikin. Niinpä eräs komppanianpäällikön
+kysymykseen, puhutteko saksaa, vastasi: "Eines kleines", kun taas
+toinen vielä vaatimattomammin ilmoitti: "Éin pisschen." —
+
+Äkkinäisten oli myös vaikeata tottua saksalaisten ääntämistapaan,
+joten väärinkäsityksiäkin sattui. — Hauptmann Knaaths tapasi kerran
+komppaniamme eteisessä Forsmanin ja kysyi: "Oletteko nähneet Hauptmann
+Bade'a täällä?" jolloin Forsman kantapäänsä yhteen lyöden kuuluvalla
+äänellä vastasi: "Heute Abend kein baden." — Luuli kait Knaathsin
+olevan saunamatkalla.
+
+        *       *       *       *       *
+
+Sotatieteellisten opintojemme ohella halusi majuri Bayer tutustuttaa
+meitä myös Saksanmaahan. Siinä tarkoituksessa järjesti hän päivän
+kestävän retkeilyn Hampuriin.
+
+Ensi työksemme kuljimme siellä läpi hampurilaisten ylpeyden,
+raatihuoneen sataiset salit, joiden erikoisuus oli siinä, että
+kaikissa huoneissa oli erilaiset ja eri puulajeista tehdyt laipiot.
+Sitten söimme raa'aksi paistettua pihviä Rathauskellerissa, jonka
+jälkeen vajavaisin vatsoin laskeuduimme Elben tunneliin. Kun tästä
+pelottavasta luolasta hissi meidät lopulta nosti taas maanpinnalle,
+tutkimme valtamerihöyry Vaterlandin perinpohjin. Opas kertoi
+parhaiden hyttipaikkojen hinnan Amerikan matkalta olleen 1,200 Rmk.
+rauhanaikaista rahaa. — Tämän hän luultavasti kertoi kiusatakseen
+meitä, sillä palkkammehan oli vain 1 markka päivältä. — Vaan olivatkin
+nämä hytit hintansa veroisia. Kuhunkin kuului suuri kylpyhuone, jossa
+paitsi ammetta näimme eriskummallisia porsliiniastioita. Olisin
+maksanut 50 penniä rauhanaikaista rahaa, jos olisin saanut viettää
+hetkisen yksinäni tällaisessa kylpyhuoneessa.
+
+Erikoista huomiotani herätti mahtava, Bismarckia muistuttava patsas
+ynnä sen esittely. Patsaan juurella seisoi aamusta iltaan mies,
+luultavasti vuosipalkalla, ja jokaiselle tätä kiviruhoa töllistelevälle
+hän piti pitkän esitelmän patsaan suuruussuhteista. Siinä sai kuulla
+millimetrin tarkkuudelle patsaan korkeuden kiireestä kantapäähän, sai
+kuulla, että miekka on 9 metriä 20 sm pitkä, vatsan ympärys suunnilleen
+sama ja pään läpimitta kolme metriä. Kysyin, kuinka paljon aivoja
+sellaisessa pääkopassa mahtoi olla, mutta kun Hauptmann loi minuun
+julmistuneen katseen, poistuin vastausta odottamatta jälkijoukkoon,
+siellä kun sotatieteitten mukaan on turvallisinta oleskella.
+Sen jälkeen en enää tehnyt välikysymyksiä Hauptmannin useista
+kehoituksista: "Onko kellään mitään kysymistä", huolimatta, vaikka
+mieltäni painoikin epätietoisuus siitä, minkä numeroiset ne Bismarckin
+hanskat olivat.
+
+Illalla meidät vietiin oopperaan katsomaan "Lentävää hollantilaista".
+Se olikin minulle tervetullut uutuus, sillä siihen ikääni asti en
+ollut nähnyt muita kuin saksalaisia lentäjiä, lukuunottamatta erästä
+tanskalaista, joka vuonna 1912 lensi hyvin vaivaloisesti Töölönlahden
+jäällä. Varani eivät kuitenkaan sallineet minun tutustua tähän
+lentäjään läheisemmin.
+
+Hauptmannin johdolla istuutui komppania sotilaallisesti sitä varten
+varatuille permantopaikoille. Vänä Strömberg ja minä, jotka saavuimme
+jälkivarmistuksena, saimme hyttipaikat ensimmäisen rivin oikealla
+sivustalla. Ne olivat luultavasti alunperin varatut Hauptmanneille.
+Siellä istui jo saapuessamme kolme nuorta naishenkilöä.
+
+Meitä oli ankarasti kielletty puhelemasta kaupungin asukkaiden kanssa,
+jottei diplomaattisesti tärkeä salaisuutemme paljastuisi, emmekä
+päivän mittaan olleetkaan puhuneet muuta kuin harjoittelemamme sanat
+"dunkles" ja "helles". Vilkasluontoisten seuralaistemme takia jouduimme
+kuitenkin pahaan välikäteen. Jo aitioon astuessamme he loistavin silmin
+osoittivat monisanaisesti ihastustaan, johon me vain kumarruksin
+vastasimme. Useista yrityksistään huolimatta he eivät saaneet meitä
+houkutelluiksi keskusteluun kanssaan, kunnes mykkänä esiintyminen alkoi
+minua kiukuttaa. Kun vielä sain teatterikiikarin — sen linssit olivat
+akkunalasia — heiltä pyytämättäni lainaksi, palasi puhekykymme, ja
+aikakin kului hupaisammin.
+
+Majurin lellipoika ja sihteeri oli kiiluvin silmin seurannut
+viatonta seurusteluamme ja leirille palattuamme ilmoitti asian
+kunniatuomioistuimeen, jolta sittemmin saimme muistutuksen
+sopimattomasta käyttäytymisestä oopperassa ja kotimatkalla. Yöllä,
+marssiessamme Wrististä kasarmille, olimme näet ankarasti moittineet
+koko lentonäytöstä.
+
+Kuulemani mukaan jätti samainen sihteeri myöhemmin pataljoonan kunnian
+oman onnensa nojaan. Epäilen, tokko kunniatuomioistuin on hänelle
+antanut muistutusta.
+
+Vielä nytkin, muistellessani tätä muistutusta, kiukuttaa se minua, enkä
+voi olla vertaamatta tapausta tunnettuun sananparteen, joka sanoo, että
+"pienet roistot vangitaan, suuret antavat toistensa käydä vapaina."
+
+Kun olimme tyydyttävästi oppineet kivääriotteet ja avoimen järjestyksen
+sekä jotenkuten laulamaan, arveli majuri Bayer meidän tarvitsevan
+muutakin urheilua.
+
+Ampumaratojen lähistölle sitten järjestettiinkin päivän kestävät
+urheilukilpailut. Ohjelmaan kuului ampumista, juoksua, köydenvetoa,
+kaikennäköisten kuulien työntöä, käsikranaatinheittoa ja ehkä vielä
+muutakin.
+
+Omasta puolestani en käsitä paljon urheilusta. Ampumiseen otin sentään
+innokkaasti osaa; jostain käsittämättömästä syystä en kuitenkaan saanut
+parasta tulosta. Köydenvetokilpailussa toimin ensimmäisen komppanian
+n.s. ankkurina eli viimeisenä miehenä, johon kaikki luottivat, vaan
+kun pojat olivat aamiaisekseen syöneet runsaasti komissilimppua, en
+terveydellisistä syistä voinut pysyä paikallani, ja me hävisimme
+ottelun.
+
+Sitten seurasi käsikranaatin heittoa. Hauptmann Knaaths kulki
+komppaniassamme miehestä mieheen kysyen: "Heitättekö te?"
+
+En ollut eläissäni vielä nähnytkään käsikranaattia; kuulopuheista
+tiesin niiden sentään olevan verrattomia hyökkäysvälineitä. Siksipä
+Hauptmannin kysymykseen vastasin empimättä; "Jawohl, ich werfe." —
+Nythän oli mielestäni hyvä tilaisuus kostaa toiselle komppanialle
+äskeinen häviömme ja tehdä nuuskaa heistä kaikista.
+
+Käsitykseni nimittäin oli, että molemmat komppaniat asettuisivat
+asemiin vissin välimatkan päähän, jonka jälkeen heittelisimme toisiamme
+jonkun aikaa kranaateilla. Se komppania, jolla oli enemmän kuolleita,
+olisi tietysti hävinnyt.
+
+Nyt kuitenkin työnnettiin sylini täyteen puupalikoita, joihin ei oltu
+uhrattu edes nalliakaan. Hauptmannin ulvoessa vieressäni nakkelin
+ne mahdollisimman nopeasti luotani ja poistuin areenalta metsään. —
+Tässäkään urheilulajissa en saanut palkintoa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Eräs sotaministeriön everstikin tuli kerran katsomaan tätä
+muukalaislegioonaa. Pidimme taisteluharjoituksen, jota eversti, majuri
+ja kaikki hauptmannit olivat seuraamassa; luulen, että burschitkin
+olivat katselijoina.
+
+Hyökkäsimme moitteettomassa ketjussa läpi metsän ja aukean laidassa
+avasimme kiivaan tulen ordonnanssejamme vastaan, jotka pitkän matkan
+päässä meistä makailivat sinne tänne kentälle siroteltuina eivätkä
+uskaltaneet tulla lähemmäksi. Kun luulimme heidän kaikkien jo kuolleen,
+lopetimme ampumisen, vaan silloinkos nämä nousivat kuin kumipallot ja
+läksivät hyökkäämään kohti. Komennettiin kiivaampaa tulta, ja minäkin
+ammuin, jotta piippu höyrysi.
+
+Vierusmieheni Meurmanin esiintyminen oli hiljaista, ja luulin hänen
+jo saaneen kuolettavan kuulan, joten käännyin katsomaan. — Elossa oli
+vielä mies, tiheässä pensaikossa näkyi vain kaivelevan kynsiään yhtään
+piittaamatta vihamiehistä.
+
+Kun everstikin oli aivan lähellä, arvelin tällaisen käyttäytymisen
+koituvan joukollemme häpeäksi ja karjasin.
+
+"Ammu sinä peevelin Meurmanni."
+
+"Älä viitti Pekka olla verenhimoinen. Eihän niillä ole pyssyjäkään",
+vastasi kyynillinen Meurman jatkaen alkamaansa hommaa.
+
+Meurmanin "pyssy" oli muuten aina epäkunnossa, ainakin lukkolaitteisiin
+nähden; sen varmistus petti miltei säännöllisesti. Avoimessa
+järjestyksessä liikkuen ei tästä tosin ollut kenellekään hengenvaaraa,
+vaan suljetussa, — Meurman kun oli minun takamieheni, sain alituiseen
+varoa kinttujani. Tavallisissa harjoituksissa käytetyn puukuulan vielä
+saattoi sietää, kenttäammunnan nikkelikuula sentään arvelutti.
+
+Olimme taas kenttäammunnassa ja kiväärit ladattuina kuljimme kohti
+kamalaa vihollista. Silloin, "pang", Meurmanin "pyssy" laukesi, ja
+kuula meni haarojeni välitse hiekkaan. Kysyin tiukasti Meurmanilta,
+oliko hän mustasukkainen minulle, vai mistä nämä paukut johtuvat, mutta
+hän vain hymyili ja siirsi uuden panoksen piippuun.
+
+Ilmoitin asian vääpeli Piperille pyytäen, että Meurmanille annettaisiin
+toinen kivääri, sillä en suotta halunnut tarpeettomia reikiä
+ruumiiseeni. — Samana päivänä kivääri vaihdettiinkin.
+
+
+
+
+PITENNETTY LOMA.
+
+
+Puolitoista kuukautta olimme jo Lockstedtin kentillä hinleeganneet
+suuntanamme Wasserturmi, mutta kasarmin lukusalin seinällä oleva
+sotakartta ei millään lipulla osoittanut rintaman vielä siirtyneen
+lähemmäksi kotimaatamme.
+
+Alunperin lienevät korkeat herrat ajatelleet saksalaisten joukkojen
+maihinlaskun Suomen rannikolle tapahtuvaksi keväällä 1915. Niin ainakin
+oli meille Helsingissä selitetty. Majuri Bayerilla oli kuitenkin omat
+mielipiteensä asioista. Hän ei millään tavoin tahtonut kiirehtiä
+historian kulkua, sanoihan vaan lyhyesti:
+
+"Sotamiehen täytyy aina odottaa."
+
+Taikka kun lukusalissa kartan ääressä häneltä tiedustelimme, eikö sitä
+suurta rynnistystä Suomeen kohta aloiteta, saimme hymyilevän vastauksen:
+
+"Mailmanhistorian kulku on hidas. Sitä me yksilöt emme voi jouduttaa.
+Ja sitäpaitsihan on aivan samantekevää, tuleeko Suomi itsenäiseksi
+vuonna 1915 tai 1920."
+
+Tällainen puhe ei ollut varsin lohduttavaa meille, joista monetkin
+olimme lähteneet vain kolmen kuukauden kurssille ja panneet siis
+tulevaisuutemme ikäänkuin kolmen kortin varaan. Meillä oli kotona
+asioita, jotka eivät sietäneet viivyttelemistä. Pankinjohtajille ei
+ollut ollenkaan samantekevää, maksoitko vekselisi kolmen kuukauden
+kuluttua vai vuonna 1920.
+
+Keskusteltuani siis Oikin ja Suven kanssa näistä juoksevista asioista,
+päätimme pyytää majurilta lomaa Ruotsissa käydäksemme. Anomuksemme
+kuultuaan hän nähtävästi arveli, että aikomuksemme oli livistää pois
+koko tappeluksen humusta, jonka vuoksi vähän ivallisesti kysäsi:
+
+"Habt ihr denn kein Mut mehr?" jonka lauseen käsitimme siten, että
+"onkos sisu jo painunut housuihin."
+
+"Kyllähän meillä sisua vielä riittää", vastasimme, "vaan kun tämä
+kasarmielämä näkyy muuttuvan aivan ammatiksi, niin sietäisi järjestää
+kotipuolenkin asiat kuntoon."
+
+"Enhän minä teidän matkaanne suinkaan halua estää. Menkää vain, ja
+tervetuloa takaisin."
+
+Seuraavana päivänä saimmekin kasarmin vintistä siviilivaatteemme,
+kansliasta pilettimme ja passimme sekä kasarmin pihalle jääviltä
+musketööreiltä kaihoavat katseet jälkeemme.
+
+Berliinin kaupunki on ventovieraalle aivan kuin erämaa. Vaatii pitemmän
+ajan, jotta kerkiäisi tutustua siihen syvemmin. Nyt päätimme viettää
+siellä edes kolmisen päivää ja käyttää aikamme tarkoin maan- ja
+kansatieteellisiin tutkimuksiin.
+
+Arvonimukainen esiintyminen vaati tavallista hienompaa pukua, joten
+ostin Jägerstrassen varrelta, röyhkeältä preussilaisjuutalaiselta
+käytetyn saketin neljälläkymmenellä markalla. Sen verhoamana
+liikuin Berliinissä viettämäni päivät ja senjälkeen monta
+kuukautta Tukholmassa, ja oli se kaikissa seurapiireissä yleisen
+ihailun esineenä. Nykyisin on se vaatekonttorissani myytävänä
+kahdellakymmenellä markalla.
+
+Ilman opasta ei kuitenkaan berliiniläisessä maisemassa voi
+turvallisesti liikuskella. Oikki ja minä hankimme sen vuoksi itsellemme
+oppaat jo Hampurin-Berliinin pikajunassa. Suven ei onnistunut hankkia
+minkäänlaatuista opasta, hän seurasi kuin viidentenä vaununpyöränä
+mukanamme. Joskus vain murahteli meille, että "kyllähän teidän nyt on
+hyvä pröystäillä flaksillanne, vaan odottakaa, kyllä minä vielä näytän,
+minkälainen se oikea morsian on!"
+
+Suvi nimittäin syvästi halveksi kaikkia valkoihoisia. Hänen mielessään
+kangastelivat vain Guinean, Samoan ja Borneon kaunottaret.
+
+        *       *       *       *       *
+
+En ole perehtynyt amerikkalaisten miljoonapohattojen elämäntapoihin
+turistimatkoillaan. Meitä kuitenkin pidettiin Berliinissä täysiverisinä
+amerikkalaisina, — silloin eivät jenkit vielä olleet sodassa
+saksalaisten kanssa, — ja tätä uskoa tukeaksemme vaihdoimme silloin
+tällöin jonkun vaivoin opitun englanninkielisen sananparren, kuten
+"thank you", "knock out", "never mind" ja muita sellaisia, joilla
+näytti olevan valtava reklaamivoima. Myös puhuimme Chicagosta ja
+"Friskosta" yhtä tuttavallisesti kuin berliiniläinen juttelee Zoosta,
+Charlottenburgista tai Wannsee'stä.
+
+Tämä amerikkalaistumisemme oli kuitenkin vähällä tulla minulle
+rahallisesti kohtalokkaaksi, — jos nimittäin mukanani olisi ollut
+valtakunnanpankin shekkikirja. — Ohimennen sanottuna ei sellaista ole
+vielä koskaan uskottu haltuuni.
+
+Kerran näet, istuessamme hotelli Skandinaviassa Friedrichsstrassen
+varrella, tarttui eräs seuralaisistamme käsikynkkääni, johti minut
+viereiseen huoneeseen ja mitä hurmaavimmin ilmein lausui:
+
+"Geben Sie mir eine Million, dann bin ich glücklich."
+
+Valituin sanoin ilmoitin hänelle aina pitäneeni johtotähtenäni
+periaatetta, joka lupaa antajalle suuremman autuuden kuin ottajalle
+ja olisin sen perusteella mielelläni täyttänyt hänen vaatimattoman
+toivomuksensa; vaan koska nyt matkakassani ei enää riittänyt Tukholman
+pilettiinkään, englantilaiset viranomaiset kun pidättivät kaikki
+Amerikasta Saksaan saapuneet rahalähetykset, en ikäväkseni voinut
+täyttää tätä pyyntöä.
+
+Molemminpuolinen pettymys oli ilmeinen.
+
+Rauhan tultua lupasin kyllä muistaa häntä ja — tässähän olen nyt
+lupaukseni täyttänyt.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Huhtikuun yhdeksäntenätoista lyötiin sitten Sassnitzissa leimat
+passeihimme, ja olimme siis esteettömiä matkustamaan. Mutta vaikka
+laivan lähtöaika oli käsissä, pyysi satamakomendantti meitä asuntoonsa
+Rügenin hotelliin, vihjaisten, ettei lautta lähde ilman hänen
+määräystään.
+
+Hotellissa kertoi hän, että pari tuntia sitten oli englantilainen
+vedenalainen upottanut erään rahtilaivan sataman suulla. Nyt odotettiin
+torpeedoveneitä lautan saattueeksi, ja arveli hän niiden saapuvan
+kolmen tunnin kuluttua. Heikkohermoisten matkustajien takia oli tapaus
+kuitenkin pidettävä salassa, ja oli hänenkin, satamakomendantin,
+uteliaiden kyselyjä välttääkseen, pysyteltävä poissa laiturilta.
+
+Iltapäivällä lautta sitten lähtikin kahden torpeedoveneen saattamana
+eivätkä vihamieliset vedenalaiset enää häirinneet matkaamme
+Trelleborgiin.
+
+Viikon kuluttua olivat kiireellisimmät asiamme kotimaamme kanssa
+järjestetyt, joten saatoimme ilmoittaa etapin päällikölle, tohtori
+Gummerukselle, että nyt pojat taas lähtevät sotaan. Hänelle oli
+kuitenkin saapunut viesti, joka tiedotti Willekeisarin määränneen
+koko kurssimme lakkautettavaksi. Jonkun korkean sotaministeriön
+virkailijan vastuulla sitä kuitenkin keisarin tietämättä jatkettaisiin
+toistaiseksi, vaan raja oli ulkopuolellaolijoille tyystin tukossa.
+Gummerus kehoitti meitä kuitenkin odottelemaan, sillä toiveita oli,
+että kurssia piankin laajennettaisiin ja oppiaikaa jatkettaisiin.
+
+Mielellämmekin olisimme Tukholmassa odotelleet vaikka pitemmälti, vaan
+elämä vaati siellä paksumpaa povitaskua kuin minkä me omistimme, joten
+tohtorin tiedonanto saattoi meidät sangen murheellisiksi mieleltämme.
+
+Muistimme silloin, että meillä oli varsin huomattavia tuttavuuksia
+Kristianiassa. Olihan siellä Nansen, kuuluisan retkeilijän veljenpoika,
+oli tuomari Leif Rode sekä hotelli Nobelin nuorempi omistaja
+Jens Skjerve, joihin pari vuotta aikaisemmin olimme tutustuneet
+soutukilpailuissa Helsingissä.
+
+Arvelimme tällaisten herrain voivan hommata meille jotain työtä ja
+päätimme siis Suven kanssa matkustaa Kristianiaan. Oikki oli ennen
+rajan sulkeutumista kerinnyt livahtaa Saksaan. Minulla alkoi jo
+häämöittää mielessäni kiiltävät napit ja kultaiset kaluunat toimiessani
+jossain Kristianian hotellissa ulosheittäjänä. Suvi taas arveli
+paremmin soveltuvansa konttoripäälliköksi sellaiseen konttoriin, missä
+on paljon konekirjoittajia.
+
+En tiedä, oliko syy räntäsateisen sään vaiko mieleni apeuden, ettei
+Norjan pääkaupunki ensinäkemältä vaikuttanut puoleensavetävästi.
+Vuorienväliseen vuononpohjukkaan puristautuneena olivat rautatieaseman
+läheiset kadut harmaine rakennuksineen varsin pikkukaupunkimaisia, ja
+siellä kuulemani kieli oli kuin savonmurteella haastettua ruotsinkieltä.
+
+Vasta kun muutamia päiviä olin nälkäisenä vaeltanut sen laidat kuin
+keskustankin, havaitsin sen hyvinkin soveltuvan pääkaupungiksi.
+Uudemmassa kaupunginosassa ovat kadut leveitä ja siisteys miltei sama
+kuin Helsingissä. Katuyleisöllä on melkoisen kehittynyt nyrkkeilytaito.
+
+Erikoisen kiintoisa oli kaupungin viisikilometrinen satama, jossa
+näimme kymmenittäin suuria valtamerenjättiläisiä. Niistä purettiin
+laitureille äärettömiä tavaramääriä, ja tätä katsellessamme saimme
+mekin oikein siirtomaatunnun. Rantakrouveissa olutlasin ääressä
+kertoivat vastapalanneet ahavoituneet merimiehet mielenkiintoisia
+juttuja polyneesialaisista kaunottarista, ja me maakravut osoitimme
+niin suurta mielenkiintoa kertomuksiin, että useinkaan emme muistaneet
+maksaa olutlasiamme, vaan jäi se kertojan tehtäväksi.
+
+Näihin rantakrouveihin jouduimme poikkeamaan useinkin, sillä
+Kristianian ilmasto on niin oikullista, että kirkkaimmankin aamun
+jälkeen voit neljä ja viisikin kertaa päivässä saada roimasateen
+niskaasi. Kun meillä ei ollut sateenvarjoa, olimme pakotetut
+turvautumaan erinimisten kylttien suojaan.
+
+Karl Johansgadella havaitsin siellä täällä tauluja, joissa
+varoitettiin: "Älä sylje katukäytävälle."
+
+En aluksi käsittänyt tällaisen kiellon tarkoituksenmukaisuutta,
+katukäytävät kun olivat kauttaaltaan likaisen lumisohjun peitossa,
+joten mielestäni sinne olisi voinut haitatta syleksiäkin. Vasta
+myöhemmin käsitin, mistä tällainen ankara määräys oli aiheutunut.
+Norjalainen rahvas näet pureksii vuosittain muutamia tonneja tupakkaa
+tai käyttää sitä nuuskan muodossa joko ylä- tai alahuulessaan.
+
+Tupakanpolttajan huomattavana ulkonaisena tunnusmerkkinä on kauniisti
+kiemurteleva, sininen sauhu, jotavastoin pureksija jättää jälkeensä
+voimakkaasti ruskeallevivahtavan, pitkänomaisen syljen.
+
+Jos nyt siis jostain mielihalusta tai muusta syystä Karl Johania
+mitellessäsi kertyisi suuhusi enemmälti vettä, jota et halua
+sieltä nielemällä poistaa, niin kavahda itsesi, poistu käytävältä
+keskikadulle, ja roiskauta sinne tarpeesi, — ettei tarvitsisi tehdä
+sen kajaanilaisen kraatarin tavoin, kun hän kundilleen teki housut ja
+housuihin tarpeet.
+
+Tutkittuamme viikon päivät Kristianian liikennettä ja satamaoloja,
+havaitsimme eräänä aamuna asunnossamme hotelli Europassa, ettei
+matkakassamme sillensä sietänyt enempiä tutkimuksia. Se osoitti 65
+äyrin neton eikä epävarmoja saataviakaan ollut sanottavasti tiedossamme
+ja lohdutuksenamme.
+
+Alakuloisina kävelimme automaattiin, jossa omaisuudestamme uhrasimme
+virkistävään olutlasiin ja antiikinnäköiseen voileipään viisikymmentä
+äyriä. Senverran jäi sentään äyrejä taskuun, että saimme kulkea
+koirilta rauhassa.
+
+Matkamme päämääränä oli elämää uhkuva satama, mutta huomasimme
+kadunnurkassa jo aikaisemmin mainitsemani Nansenin erään naisihmisen
+seurassa. Kuin varjot vaelsimme kilometrittäin katuja heidän järjissään
+toivoen Nansenin jäävän yksin, jolloin tietysti iskisimme häneen
+kuin sudet saaliiseensa. Iloksemme he sitten yliopiston kulmassa
+hyvästelivät, ja Nansen kääntyi kotiinsa Drammensvej'lle.
+
+Jälleentapaamisemme oli aluksi sangen sydämellinen, sillä vanhat
+muistotkin jo velvoittivat. Mutta kun Suvi käänsi puheen siihen asiaan,
+joka meidät oli saanut matkalle, muuttui duuri molliksi.
+
+"Kuinka sinä uskallat kertoa minulle tällaista, vaikka tiedät
+englantilaisen syntyperäni?" kysyi hän.
+
+"Katsotko sinä siis, että englantilainen ja ryssä on sama meidän
+silmissämme? Mehän tappelemme ryssää vastaan vapautemme puolesta,
+emmekä suinkaan kanna vihan kaunaakaan sinun englantilaista äitiäsi
+kohtaan."
+
+"Minä täydellisesti kannatan teidän vapauspyrkimyksiänne kuten kaikki
+englantilaisetkin, mutta nythän te joka tapauksessa taistelette
+saksalaisten riveissä, enkä minä niinollen voi ryhtyä mihinkään
+toimenpiteisiin hyväksenne."
+
+"Onko Englanti suurista puheistaan huolimatta koskaan vielä pannut edes
+tikkua ristiin Suomen vapauden puolesta? Olisi kait sen mielellään
+tehnytkin, jos meidän maakamaramme sisältäisivät Klondyken kultasuonia
+tai Kapmaan timanttiaarteita: silloin kyllä kuulisi Suomen saloilla
+engelskaa muittenkin kuin turistionkijain piipunraosta. — No, ei sitten
+muuta, fare well."
+
+"Muistakaa, että ystävyytemme tähden ei tämä juttu kulje minua
+etemmäksi. — Tarvitsetteko rahaa?"
+
+"Kiitos, emme; sitä on meillä kylliksi." (15 äyriä.)
+
+Käännyimme jo palataksemme kaupunkiin, kun hän huusi jälkeemme:
+
+"Kun sentään lähemmin ajattelen asiaanne, on se varsin
+mielenkiintoinen. Voisimmeko tavata iltapäivällä Grandissa puhuaksemme
+siitä?"
+
+"Sopii meille mainiosti." Taas tulivat ne 15 äyriä mieleeni; — ei
+niitten varaan voi Grandin kohtauksia järjestää, siellä maksoi jo
+pjolteri 75 äyriä. Luottavaisina päätimme sentään taivaltaa pitkin
+kohtalon osoittamaa, vaikka viitoittamatonta tietä.
+
+Kun ensimmäisen kohtauksemme tulokset entisten ystävien kanssa olivat
+niukanlaiset, päätimme hetimiten tehdä uuden kokeen. Vapisevin sydämin
+ja tyhjin vatsoin nousimme hotelli Nobeliin — olin niin hermostunut,
+etten muista enää kerrostakaan — ja pyysimme tavata nuorempaa herra
+Skjerveä. Hienostoon tottuneeseen palveluskuntaan teki minun sakettini
+sekä hotelli Europassa sängynpatjojen välissä prässätyt housunlahkeeni
+huomattavan vaikutuksen, jonka huomasimme lakeijain vähemmän
+kohteliaista kumarruksista.
+
+Heti saapui lukusaliin, jossa odotimme, hotellin isäntä ja ryhtyi
+keskusteluun kanssamme. Pian oli hänellä selvillä kansallisuutemme
+ynnä tuttavuussuhteemme poikansa kanssa, ja siinä tuokiossa oli hän
+myös saattanut meidät ruokasaliin aamiaispöytään, jonne samalla saapui
+Skjerve junior.
+
+Ellei ole kysymys jostain kuuluisasta tutkimusmatkailijasta tai
+lähetyssaarnaajasta valmistetusta ateriasta, jonka vääräsääriset
+mustanahat ovat syöneet, ei juuri kannattaisi puhua tällaisen
+tavallisen kuolevaisen aamiaisesta. Kun sentään tämä aamiaisemme —
+samoinkuin niin monet muut siellä nauttimamme — oli siksi herkullinen,
+etten senjälkeen ole omilla varoillani kyennyt sellaista itselleni
+hankkimaan, vaatii luontoni mainitsemaan, että jokapäiväisen leivän
+lisäksi siellä nautittiin vadillisittain tuoreita hummereita,
+ostereita sekä pikkusormen mittaisia kravuntapaisia nilviäisiä monine,
+kuhunkin laatuun soveltuvine viineineen. Moniaita päiviä vierähti
+taas, ja auliin isäntämme järjestämissä tilaisuuksissa tutustuimme
+yhä lähemmin Kristianiaan ja sen ympäristöön. Teimme hiihtomatkoja
+Holmen- ja Voksenkollenilla, kävimme tarkastamassa ylioppilaskunnan
+soutuklubin in- ja utriggarit ja paahtavina huhtikuun päivinä
+soutelimme puolialastomina utriggarilla Kristianian vuonoa pitkin,
+poikin. Yliopistolla kävimme kuuntelemassa erään intialaisen tohtorin
+esitelmiä, ja eräänä iltana saimme kutsun ylioppilastanssiaisiin.
+Tanssiaisten loppupuolella eksyin jotenkuten Suvesta ja menin
+tavalliseen aikaan siivosti hotelliimme.
+
+Aamulla herätessäni havaitsin Suven seisovan suuren peilin ääressä, ja
+kuulin myös vakaumuksella lausutut sanat:
+
+"Ei meittiä nyt juuri voisi kutsua kuin huononpuoleisen epäjumalan
+kuvaksi."
+
+Hartaasta pyynnöstäni kertoi hän käsittämättömästä syystä joutuneensa
+eripuraisuuteen jonkun aivan ventovieraan kanssa Café Boulevardin
+edustalla. Asia oli tietysti ratkaistava ritarillisesti nyrkeillä, vaan
+kun riitakumppanilla nähtävästi oli muitakin kiireellisiä hommia, ei
+Suvi kerinnyt edes kunnolla käärimään takinhihojaan, kun hän jo suuteli
+katua, ja erotuomari olisi saanut laskea kymmeneen. — Luulen muuten
+Suven siinä sanoneen sen entisen nyrkkeilijän tapaan — maatessaan
+matolla ja erotuomarin lukiessa sekunteja, että "saat lukea vaikka
+tuhanteen, vaan minä en nouse tästä, ennenkuin tuo hampuusi lähtee pois
+näitten nuorien sisäpuolelta."
+
+Kahdeksan kolausta hän muistaakseni laski saaneensa yläpäähänsä.
+
+Viihdyimme erinomaisesti kristianialaisten ystäviemme vieraina, mutta
+tarkoituksemmehan oli alunpitäin ollut päästä omille jaloillemme.
+Ulosheittäjän virkaa, joka minulle olisi niin hyvin soveltunut, siinä
+hommassa kun jo pienellä irvistyksellä voi säästää tarpeettomia
+liikkeitä, en yrityksistäni huolimatta ollut onnistunut hankkimaan.
+
+Tuomari Rodelta saimme kuulla, että viitisen kilometrin päässä
+kaupungista asui metsänhoitaja Kildal, joka aikaisemmin oli toiminut
+Suomessakin, muistaakseni Kemiyhtiössä. Nyt hoiteli hän parooni
+Løvenskjoeldin metsiä Kristianian lähistöllä.
+
+Toukokuisena aamuna kävelimme sitten hänen luokseen työnhakuun.
+
+Esitin itseni, ammattini ja asiani.
+
+"Ikävä kyllä, en voi nyt järjestää minkäänlaista työtä
+teidänlaisellenne miehelle", oli vastaus esitykseeni.
+
+"Eikö ole halonhakkuuta?" kysyin.
+
+"Mitä, tekö halonhakkureiksi?"
+
+"Kyllä vainen, jos Norjassa vielä halkoja poltetaan."
+
+"No siinä tapauksessa painukaa kiireen vilkkaa Hakedaliin työnjohtajani
+Øienin luo. Hän kyllä järjestää teille töitä. Tai odottakaapas; minä
+lähden itse mukaan. — Milloin voitte lähteä?"
+
+"Vaikka heti."
+
+"Lähdemme siis huomenaamuna Bergenin junalla. Tapaamme asemalla."
+
+        *       *       *       *       *
+
+Muistellessani nyt myöhemmin Hakedalin viihtyisää tunturilaaksoa,
+vertaan sitä aina mielessäni "Kristiina Lauritsantyttären" maisemiin,
+vaikkakin seutua halkova Bergenin rautatie rikkoo tunturimatkailijan
+tunnelmaa.
+
+Meille oli sentään kiemurteleva, vuoria kiipeilevä ja vähän väliä
+tunneleitapuhkova rata varsin tervetullut, saapuessamme Hakedaliin
+kirvein ja sahoin varustettuina. Laaksossa vihersivät koivut jo
+hiirenkorvalla, mutta jokiuomaa sivuavan Varingskollenin rinteitä
+peitti vielä metrinpaksuinen hanki, ja senvuoksi olimme varanneet
+suksetkin matkaamme.
+
+Ensimmäisinä päivinä luovutimme tukkeja englantilaisille. Niitä
+kuljetettiin Ranskan rintamalle juoksuhautoihin, ja piirusta, josta
+puoli vuotta sitten saatiin 75 äyriä, maksoivat engelsmannit nyt 5
+kruunua. Kelpasi silloin olla metsänomistajana Norjassa.
+
+Luovutuksen päätyttyä ryhdyimme halonhakkuuseen, vaikkei siitä paljon
+jälkeä syntynyt. Suven saha oli aina epäkunnossa, ja viikon kuudesta
+työpäivästä käytti hän kolme sahansa viilaamiseen. Työ ei oikein
+lyönyt leiville, ja kun metsänvartija Øien kysyi, haluaisimmeko lähteä
+tukinvieritykseen, oli tarjottu "ylöspanijan" virka minulle tervetullut.
+
+Suvelle olisi halonhakkuu ollut mieluisampaa työtä, koska murahteli
+kuin itsekseen:
+
+"Mitäs se tällainen komento on, kun määrätään työstä toiseen?
+Kunnolleen ei ole saanut vielä sahaansa kuntoon, ja nyt pitää lähteä
+vesihommiin."
+
+Sanoin, että hän puolestaan sai viilata sahansa vaikka hampaattomaksi,
+minä kuitenkin lähden uittoon. Jotakin kuulin vielä "määräämisvallasta"
+ja "luulee olevansa jotain." Rauhassa sitten sentään keräsimme
+kamppeemme ja siirryimme ylemmälle jokivarrelle.
+
+Asunnoksemme saimme jokitörmälle laudoista rakennetun siistin majan.
+Kolmantena huonekumppanina asui siellä eräs työnjohtaja, vanhapoika.
+Vaikkakin jo oli keski-ikäinen, jaksoi hän yökaudet tanssia
+Folketshusilla, ja vasta kun kylänkauppiaan kukko kiekaisi ensimmäisen
+herätyshuutonsa, saapui hän kämpällemme. Jo kilometrin päästä kuului
+kimeä laulunsa:
+
+"It's a long way to Tippariiriii — — ——", ja jatkui sitä koko
+riisuutumisen ajan, kunnes unen valta voitti.
+
+Mies ei tupakoinut, ei käyttänyt nuuskaa huulessa, ei myöskään
+kallistanut lasia. Siitä huolimatta viihtyi hän kaikissa seuroissa,
+tanssitti iltamissa kaikki tytöt ja kotiin tullessaan taas herätti
+meidät: "— — — long way to Tippariiriii — — ——".
+
+Vakavasti sanoin hänelle, ettei sinne niinkään pitkälti ole, jos
+tällaista menoa jatkat yökaudet, vaan ei hän ottanut sanoistani vaarin.
+— Miten lienee miesparan käynyt! — —
+
+Tukinuitto alkoi täydellä voimalla, ja aamusta iltaan jylisivät jyrkät
+ahteet tukkien vieriessä vuolaaseen virtaan. Lämpimän toukokuunauringon
+paahtaessa sulivat tunturien valkovaipat ja ylämaiden järvien rantajäät
+valuttaen kohisten talvelliset kahleensa Hakedalin 15 metrin korkuiseen
+äkkijyrkkään putoukseen.
+
+Vaikka norjalainen onkin kuin luotu merimieheksi, en heidän joukossaan
+sentään tavannut suomalaisen veroista pölkyllätanssijaa. Kapeat ja
+vuolaat joet eivät anna siihen tarvittavaa tottumusta. Minäkin, joka
+harjoitustöissämme Parkanossa upposin keskimäärin 15 kertaa päivässä,
+löin laudalta uittosakimme miehet.
+
+Toukokuun loppupuolella saapui kaksi valtionmetsien edustajaa katsomaan
+vastavalmistunutta tukkiränniä ylimmillä tuntureilla. Metsänhoitaja
+Kildal kehoitti meitäkin mukaan retkelle, se kun varmasti tarjoisi
+kiintoisia nähtävyyksiä.
+
+Kahdella autolla tulimme jokivartta seuraavaa maantietä pitkin
+Harestuen-nimiselle järvelle, josta alkoi jalkapolku aina yhä ylöspäin.
+Järven rannalla poikkesimme huvilanmalliseen metsänvartijan asuntoon.
+Minulta kysyttiin, minkälaisia Suomen valtionmetsien metsänvartijani
+asunnot ovat, ja täytyi häpeäkseni tunnustaa, etteivät ne juuri näin
+hienoja ole. Niissä on pirtti ja kamari; edellisessä hallitsevat
+russakat, jälkimmäisessä luteet.
+
+"Eihän meilläkään toki kaikkialla tällaista ole", sanoi kysyjä ja
+kertoi jutun eräästä englantilaisesta, joka oli tullut ampumaan metsoja
+soitimelta. (Norjassa on metsojen ampuminen keväällä sallittu). Kun hän
+palasi matkaltaan ja kysyttiin, montako hän oli ampunut, vastasi hän:
+
+"Minä olen vanginnut —— ——" sitten selattiin sanakirjaa, "—— — viisi
+kirppua."
+
+Sitten he halusivat tietää, kuinka suuria viljelyslohkoja yleensä
+kuuluu Suomen valtionmetsänhoitajien virkataloihin, mutta minä näin
+jotain mielenkiintoista pihamaalla ja poistuin sinne. Enhän ilennyt
+tunnustaa, että valtio, jonka metsät antavat noin 80 % koko maan
+viennistä, ei jaksa rakentaa kaikille metsiensä hoitajille edes
+virkataloja, vaan saavat useimmat asua kuin renkipojat, ja monasti on
+sellainenkin asunto tiukassa; tiesinhän sen omasta kokemuksestani. —
+Mitäs tämän jälkeen voidaan enää puhua viljelyspalstoista.
+
+Nousimme siitä tunturille. Matkalla oli ensin parin kilometrin nousu,
+sitten järvi, taas nousu ja järvi ja ylimpänä vielä järvi. Ylimmällä
+järvellä vallitsi arktinen ilmasto, ja puolimetrisellä jäällä ajettiin
+hevosilla tukkeja koskenniskaan, tukkirännin alkupäähän, jossa
+vedenpinta jo pyöräytteli silmiään.
+
+Valtava oli katsella tämä 850 metrin pituinen tukkiränni. Paikoin kulki
+se puittenlatvojen tasalla, paikoin hipoi taas maata aina rotkojen ja
+nousujen mukaan. Huikean kyydin siinä tukit saivat, ja sydäntä kutkutti
+tunne kehoittaen hyppäämään pölkyn selkään ja laskemaan sileän mäen.
+Möljän selkä oli sentään turvallisempi.
+
+Metsänhoitaja Kildal oli nähtävästi puhunut puolestani vieraillemme,
+metsähallituksen herroille, koskapa toinen heistä illalla yläverannalla
+kahvia juodessamme ilman valmistavia keskusteluja ilmoitti, että
+saisin paikan valtion metsissä, Trondjemin läänissä toimitettavissa
+metsänarvioimistöissä. Onneksi vaiko onnettomuudeksi olimme kuitenkin
+aamulla saaneet Tukholmasta kirjeen, jossa Gummerus kertoi pääsyn
+leirille olevan taas vapaan, joten voisimme palata milloin vain. Ellei
+sitä kirjettä olisi saapunut, hoitelisin kenties vieläkin Norjan
+kruununmetsiä.
+
+Kovasti piru kuiskutteli korvaani, että "jää tänne, jää tänne", vaan
+minähän taas en jäänytkään. Kiitin tarjouksesta ja minua kohtaan
+osoitetusta huomaavaisuudesta maanpakolaisena, mutta koska tehtävämme
+vaativat meitä toisaanne, en ikäväkseni voinut ottaa tarjottua paikkaa
+vastaan, kun viikon lopulla jo oli aikomuksemme matkustaa.
+
+Vaikka emme sanallakaan olleet kosketelleet matkamme tarkoitusta ja
+päämäärää, vaistosivat he nähtävästi jotain sinnepäin, sillä keskustelu
+liikkui pääasiallisesti Saksan asioissa. Erikoisesti huolestutti heitä
+saksalaisen metsänhoitajakunnan kohtalo, josta jo siihen — toukokuuhun
+1915 — mennessä oli rintamalla kaatunut noin 45 %. Saksassa olivat
+kaikki metsänhoitajat jääkäriupseereita joutuen siis uhatuimmille
+rintamaosille, ja siitä johtuivat nämä suuret tappiot. — Meillä täällä
+Suomessa ovat asiat vähän toisin. Jokainen, joka on käynyt esimerkiksi
+Räävelissä, pitää itseään jääkäriupseerina, ja metsänhoitajat ovat dipl
+—. No, olkoon sanomatta.
+
+Puoliyön korvissa kehoittivat harjoitustöitään suorittavat
+metsänhoidonkandidaatit Jakobsen ja Meyer lähtemään mukaansa tunturille
+metson soitimelle. Kävelimme keskijärvelle saakka, mutta kun minulla
+ei ollut puukkoa pitempää tappoasetta, en viitsinyt lähteä tuntureita
+rämpimään, vaan jäin nukkumaan kosken lähellä olevaan latoon, jonka
+oven edustalla roihusi tukkilaisten nuotio.
+
+Lienenkö nukkunut tunnin verran, kun jo heräsin kovaan hälinään.
+Senverran sain puoliunissani selville, että läheiseen koskeen on
+syntynyt suuri ruuhka, joka voidaan purkaa vain räjäyttämällä. Siihen
+tarvittava dynamiitti oli säilytettynä ladossa, vaan nyt ei sitä
+löydetty mistään.
+
+Olin nähnyt tarpeekseni tukkiruuhkia, joten käänsin kylkeä ja nukuin
+uudelleen, kunnes joku alkoi nykiä pehmeätä päänalustani huutaen:
+
+"Täällähän se on. Tämä peijakas on ottanut dynamiitin tyynykseen."
+
+En viitsinyt ilman tyynyäkään nukkua ja läksin katsomaan pamausta. Kun
+Jakobsen ja Meyer samalla saapuivat tuloksettomalta metsästykseltään,
+laskeuduimme Harestuenin metsänvartija-asunnolle pehmeämmille vuoteille.
+
+Kolme päivää sen jälkeen olimme Suven kanssa matkalla Tukholmaan.
+Hakedalin kaunis laakso ja siellä kohtaamamme ihmiset eivät sentään
+noin vain jääneet mielestämme. Vielä unissanikin junavaunussa olin
+kuulevinani huonetoverimme kimeän:
+
+"It's a long wejjjj to Tipparii-riii — — —"
+
+
+
+
+ALOKKAITA JA LOMALLAOLIJOITA TUKHOLMASSA.
+
+
+Tukholmaan saavuttuamme kuulimme, etteivät asiat vielä olleetkaan
+lopullisesti selvinneet, vaan saisimme yhä jatkaa odotustamme.
+Ratkaisevan päätöksen piti kuitenkin tulla aivan lähipäivinä.
+
+Sinne oli silloin jo kerääntynyt melkoinen joukko meikäläisiä,
+niinhyvin lomalle saapuneita kuin alokkaiksi pyrkijöitä. Useita
+tapaamiani lomallaolijoita en myöhemmin enää koskaan tavannut leirillä.
+Heiltä oli nähtävästi sisu loppunut tykkänään, ja aikansa Tukholmassa
+rähjättyään painuivat kuka minnekin. Jo pikaisestikin muistellen
+vilahtaa mielessäni kymmenkunnan entistä pfadfinderiä, jotka livistivät
+tiehensä ja jättivät kesken alkamansa työn. Itsepähän häpeänsä
+tuntenevat.
+
+Siellä tapasin myös erään jo gruppenführeriksi ylennetyn tupatoverini,
+L:n, jolla nähdäkseni olisi ollut suuretkin edellytykset sotilasuralla.
+Hän oli jostain syystä suutahtanut koko pfadfinderijoukkoon, jonka
+vuoksi pyysi lomaa Tukholmassa käydäkseen. Sieltä suoristaan painui
+Englantiin ja otti pestin armeijaan. Kolmisen viikkoa äkseerattuaan
+karkasi espanjalaisella laivalla Välimerelle ja sieltä Sweitsiin.
+Miehen myöhäisempiä vaiheita en tunne. — Tehköön koira kunniansa hänen
+kohdallaan.
+
+Huokeitten hintojensa takia valitsimme Tukholmassa asunnoksemme
+kaatumaisillaan olevan hotelli Frankfurtin Skeppsbrolla. Toivon, että
+se nyttemmin on jo kaatunut. Eihän siellä juuri muut hirvinneet asua
+kuin meikäläiset, mutta kun kahdenhengen huoneen sai puolellatoista
+kruunulla vuorokaudessa ja alakerran usvaisen pimeässä ruokasalissa
+melkoisen aterian 75 äyrillä, kelpasi se meille hyvin kortteeriksi.
+
+Kokonainen ryhmä meitä sinne kertyikin, puolet pfadfindereitä, toinen
+puoli alokkaita. Päivisin annoimme alokkaille opastusta jalossa
+sotataidossa.
+
+Vaikka kohtelu hotelliväen puolelta oli kutakuinkin moitteetonta,
+sattui kuitenkin kerran isännän ja erään lomallaolijan välillä
+vallan vähäpätöisestä asiasta riita. Se ei päättynyt suureen ja
+äänekkääseen sanatulvaan, kuten berliiniläisten ajurien jokapäiväiset
+ja katuelämälle niin kauniin leiman antavat riidat, vaan tässä isäntä
+rohkein ottein kävi miehemme takinrinnuksiin aikoen ilmeisellä
+mielihalulla heittää hänet ulos.
+
+Teko oli kuitenkin liian uskallettu, ja seuraavassa hetkessä tunsi
+isäntä periskoopeissaan kivääriotteissa kovettuneiden nyrkkien
+ominaisuuksia vaipuen nopeammin kuin tavallinen henkilöhissi neljännen
+kerroksen portaita alas.
+
+Alokas Hakkila, joka aikaisemmin oli Suomessa toiminut
+rikosasiainkomissaariona, nuhteli vakavasti asianomaista pfadfinderiä
+ja sanoi, että tästähän tulee nyt aivan mahdottomia, vaan sai
+näyttämötaiteellisella kädenhuiskauksella annetun ylimielisen
+vastauksen:
+
+"Ol' vait', kyll' minä ain' näiss' hotelliloiss' klareeraan. Jos ei muu
+auta, niin tyrkkään koko tään rötöksen nurin."
+
+Kumma kyllä, ei isäntä turvautunut esivallan apuun. Saapui
+iltahämärissä huoneeseemme lauhkeana kuin kotieläin ja kysyi, millä
+tavoin voisi poistaa silmiinsä ilmestyneet mustat renkaat.
+
+Muuan pfadfinderi, joka ei tiennyt aamullisesta tapauksesta mitään,
+kysyi puolestaan, onko isännällä tapana valvoa myöhään iltaisin
+ja selitti yövalvomisen vahingollisuutta varsinkin pimeämmissä
+kaupunginosissa.
+
+Itse pääsyyllinen, joka asiantuntemuksestaan päättäen oli itsekin
+kokenut mustia renkaita, selvitti auliisti, että "huomenna muuttuu
+väri kredliiniseksi, ylihuomenna viheriävän vivahteiseksi ja torstaina
+tiilenpunaiseksi. Kun senjälkeen ilmestynyt keltainen pohjaväri alkaa
+haihtua, tulee terveen ihon loiste — mikäli sitä isännällä on — esille.
+Sunnuntaina voi isäntä kyllä huoletta mennä kirkkoon." Talon puolesta
+tarjotun olutlasin ääressä asia sitten painettiin villakoriin. Emme
+kuitenkaan malttaneet olla lausumatta halveksumistamme osoitetun
+töykeän kohtelun johdosta ja ilmoitimme muuttavamme toiseen hotelliin,
+ellei kohtelu parane. Isäntä lupasi korvata erehdyksensä ja alentaa
+vuokria 25 äyrillä huonetta kohti. Kotvan keskusteltuamme hyväksyimme
+yksimielisesti tehdyn ehdotuksen, ja senjälkeen minäkin, Hasselströmin
+kanssa yhdessä asuen, maksoin toisen kerroksen parhaimmasta huoneesta
+vain kruunun ja neljänneksen vuorokaudessa.
+
+Sattuihan sitä yhtä jos toistakin sotaintoisten miesten kesken.
+Kerrankin aamuyöllä Gustaf Adolfin torilla yllytimme Mäkisen ja
+Hakkilan ilmitappelukseen, jossa Hakkila nyrjäytti jalkansa, ja
+saimme kantaa hänet hotelliimme. Vuoroon nilkkaa sitten hieroimme
+ja vähistä rahoistamme saimme uhrata monet äyrit suonisalvoihin ja
+kaikenlaatuisiin tippoihin.
+
+Kerran taas Bernsin ravintolassa jouduimme samaan pöytään neljän
+ruotsalaisen kanssa. Yksi heistä oli luutnantti ja kolme alipäällystöön
+kuuluvaa, kaikki tosin reservissä ja siviilipuvuissa. Koko yön
+juttelimme sotaisista tapahtumista, ja kun kesäaamun ensimmäinen
+säde osui kuistin lasiruutuun, ja tarjoilijat sangen vastahakoisesti
+toimittivat tilauksemme, vaati tilanne mielestämme jonkunlaisen
+sotaharjoituksen.
+
+Birgerjarlinkadun alkupäässä oli katukäytävälle kaadettuna sylen verran
+koivuhalkoja kulkijain haitaksi.
+
+Pidettyäni lyhyen kansantaloudellisen esitelmän, jossa erikoisesti
+painostin sitä seikkaa, ettei näin kesäkuumalla kannata polttaa
+koivuhalkoja, vaan on viisainta käyttää ne maanpuolustuksen
+hyväksi, otimme kukin halon olallemme, ja luutnantin, nuoremman
+kreivi Hamiltonin toimiessa komentajana marssimme keskikatua pitkin
+hänen asunnolleen. Vastasaatuja aseitamme emme suinkaan jättäneet
+porttiholviin tai porraskäytävään, kuten keskiaikaiset ritarit tekivät,
+vaan aselajillemme uskollisina kannoimme ne kreivin salonkiin.
+
+Suuren, isänmaallisen ja osittain sotaisen tunteen vallitessa
+lauloimme ensin seisoalta pianon säestyksellä kaikkien kolmen maan
+kansallishymnit. Senjälkeen etsimme kreivin piironginlaatikosta monta
+hockeykilpailuissa voitettua pokaalia, ja ohjelmassa seurasivat
+"Porilaisten marssi", "Här är gudagott" y.m. kunnes alemman kerroksen
+asukas puhelimitse varsin äreässä äänilajissa pyysi, että herra kreivi
+pitäisi hiukan pienempää ääntä.
+
+"Mutta enhän minä ole avannut suutani koko aikana, tahtia olen vain
+lyönyt hiljalleen", vastasi isäntämme.
+
+"No lyökää niitä toisia sitten 'på käften'", kuului ääni, ja puhelin
+lyötiin lukkoon.
+
+Meistä olisi miltei jokainen halunnut keskustella puhelimessa, vaan
+kun siellä ei kukaan enää vastannut jyrkimpiinkään kysymyksiimme,
+poistuimme syvästi loukkaantuneina koko lokaalista. Halot otimme
+tietysti mukaamme, järjestäydyimme sotilaallisesti ja luutnantti
+komensi: "Framåt mars, vänster om, suuntana Mälar." Mälarin
+rantakallioilla vietimme sitten ihanan aamupäivän.
+
+Kaupungin poliisi suhtautui hymyillen sotaharjoitukseemme. Kreivi oli
+nähtävästi tuttu viranomaisille.
+
+Muulloinkin osoitti tukholmalainen poliisi sellaista suopeutta ja
+ystävällisyyttä, että sen perusteella saattoi päätellä hänen omaavan
+suhteellisesti suuremman määrän ihmistuntemusta kuin helsinkiläinen
+kolleegansa.
+
+Lomallelaskettujen joukossa oli muiden muassa musketööri H:m, joka
+oli päättänyt ikuisiksi ajoiksi luopua saksalaisesta hegemoniasta.
+Silloin emme vielä olleet selvillä hänen mielipiteistään, liikuimme
+vain seurassaan kuten toistenkin ihmisten. Vasta kun raja avautui ja
+pääsimme matkustamaan, jäi hän petollisesti pois joukostamme. Eräänä
+iltapäivänä, luullessaan vapautuneensa koko hommasta, hän humalapäisenä
+kovaäänisesti selitti kadulla passikonstaapelille, millä matkoilla
+oli ollut, moittien samalla saksalaista sotakomentoa kiirastulta
+kehnommaksi. Iltapäiväyleisöä kertyi keskustelua kuuntelemaan, mutta
+vaimentaakseen asiaa johti konstaapeli miehen autolla ilmoittamaansa
+hotelliin.
+
+Ajatelkaas! Kadulla julkisesti rähjäävän miehen, joka kaiken lisäksi
+puhuu vallan mahdottomia juttuja, vie poliisi hotelliin nukkumaan eikä
+suinkaan omiin suojiinsa. Tällaista tapausta ei voisi Helsingissä
+odottaa. Siellähän siihen aikaan poliisi, mainetta tavoitellen,
+kuljetti avaimenreikää etsivän miehen asuntonsa ovelta puolisen
+kilometrin päässä sijaitsevaan putkaan sensijaan, että olisi auttanut
+hänet pari kerrosta ylöspäin sänkyynsä.
+
+H:m sai kyllä nukkua yönsä rauhassa, mutta aamulla toi
+kaupunginpalvelija hänelle päivän ensimmäiset, häntä koskevat uutiset,
+joissa häntä kehoitettiin hiljaisuudessa poistumaan maasta (huomatkaa,
+koko valtakunnasta) kahden vuorokauden kuluessa.
+
+Ei ollut miehellä paljon valittavaa. Saksaan ei uskaltanut lähteä,
+Suomessa vaanivat santarmit, ja jäljellä oli siis joko Köpenhamina tai
+Kristiania. Lisäksi olivat miehen ansiomahdollisuudet mitättömät.
+
+Tanskanmaalle hän sitten kiiruusti painuikin.
+
+Tapasin miehen viime vuonna Helsingissä: Hän oikaisi Mikonkadun poikki
+luokseni ja imelästi hymyillen kysyi: "Kommer du ihåg — — —?" Tarkoitti
+niitä Tukholman aikoja. Teki mieleni sanoa hänelle jotain rumaa, vaan
+kun ajatukseni juoksu on aina ollut vähän hidas, sanoin vain: "En minä
+muista yhtikäs mitään", ja poistuin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kotimaahan jääneiden omaisten alotteesta syntyi joskus kiusallisia
+tilanteita. — Tukholmaan oli saapunut alokas M., joka muiden mukana
+odotteli rajan avautumista. Hänen äkkinäinen poistumisensa isiensä
+majasta oli herättänyt siellä erikoista huomiota, jonka johdosta hänen
+veljensä matkusti Tukholmaan ristiretkentapaiselle käännytysmatkalle.
+
+Aamulla varhain, M: n vielä nukkuessa hotelli d'Angleterrin dubletissa
+huonetoverinsa kanssa, saapui huoneeseen M:n veli ja sanan puhumatta
+ryösti tuolinselkämykselle asetetun takin taskusta lompakon, joka
+sisällään piti koko matkakassan ynnä edellisenä päivänä valmistetun
+saksalaisen passin. M. kyllä heräsi kolinaan, mutta myöhäistä oli enää
+tavoittaa ovenraossa ilkkuvaa veljeä.
+
+Hetkistä myöhemmin tulin hotelliin. Miehet olivat vielä aamupukeissaan,
+mielet hirveästi kiihdyksissä. Olihan toki anteeksiantamatonta
+sotamieheksi aikovalle hävittää haltuunsa uskottu väärä passi jo
+seuraavana päivänä. Rahoista viis, niiden suhteen kyllä selvittäisiin,
+mutta uutta passia ei liennyt mennä pyytämään, jotapaitsi mies olisi
+asianomaisessa paikassa heti leimattu poliittisesti epäluotettavaksi.
+
+Pohtiessamme näitä seikkoja soi puhelin, ja siellä veli varsin
+ivallisessa äänikerrassa — hän oli nimittäin kanttori ja siinä
+ominaisuudessa hallitsi monenlaisia äänikertoja — ilmoitti, että "jos
+heti palaat mukanani Suomeen, saat passisi ja lompakkosi takaisin."
+
+Tuntien uhkauksen voiman vastasi M:
+
+"Jos heti palautat lompakkoni, voit vielä tavata minua, sillä
+iltapäivällä matkustan Saksaan. Passin voit pitää itselläsi, niitä
+meillä on tusinoittain."
+
+Keskustelulla oli odottamamme vaikutus. Vajaan puolen tunnin kuluessa
+oli lompakko sisältöineen oikealla omistajallaan, ja veljen ylväs
+käytös oli muuttunut alistuvaiseksi kunnioitukseksi.
+
+Lausuimme hänelle muutamia epäkohteliaita ja halveksumista ilmaisevia
+lauseita, jonka ohessa kehoitimme häntä ensi tilassa palaamaan Suomeen
+soittamaan uruilla surumarssia ryssille.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Avustus, jonka elantoamme varten Tukholmassa saimme tohtori
+Hellbergiltä, — alias Gummerus — riitti vain vajavaisesti
+ruumiimme vaatimuksiin. Niistä tarpeista, jotka Luteerus luettelee
+katkismuksessaan jokapäiväiseen leipään kuuluviksi, voimme saamallamme
+avustuksella vaivoin täyttää vain kolme ensimmäistä. Sellaisia kuin
+pelto ja lehmäkarja emme toistaiseksi tarvinneet, ja ne kolme viimeistä
+olimme jo aikoja sitten jättäneet mielestämme.
+
+Kun sentään ihmisen mielessä aina elää palava halu
+eteenpäinpyrkimiseen, kävelin kerran nälissäni Åttkantenin
+tavara-asemalla sopivaa tilaisuutta vaanien. Saketissani kulkien
+kyselin noin vaan kuin muina miehinä työmahdollisuuksia ynnä
+suuremmanpuoleiselle miehelle maksettavien päiväpalkkojen määriä.
+
+Läheisessä asema vajassa touhusi eräs lihavanläntä, moitteettomasti
+puettu mies jutellen itsekseen pitkiä asioita. Vajan nurkalla ujona
+seisten sain tästä yksinpuhelusta senverran selvää, että ymmärsin
+"fan"-sanaa käytettävän varsin tiheään. Kun minä siihen aikaan käytin
+nimeä Fahnström, menin luonnollisesti vajaan ja kysyin:
+
+"Minuako täällä niin kaivataan, vai mikä on hätänä?"
+
+"Sinua juuri; tule hyvä mies auttamaan, kun tämä mahdoton
+puolukkatynnyri valuu hukkaan."
+
+Kolmesatakiloisen tynnyrin kyljestä pursuikin kesäkuumassa makealta
+maistuvia puolukoita lattialle, ja mielihyvällä söin niitä kapan
+verran. Kun hetkisen olimme sen ääressä hääräilleet, oli vuoto tukittu,
+ja tynnyri seisoi päällään satojen muiden vajassa säilytettävien
+joukossa.
+
+Koko tämä valtava määrä oli suomalaista puolukkaa matkalla Saksaan.
+Joko ostajan maksukyvyttömyyden tai muiden syiden takia oli se
+kuitenkin pysähtynyt Tukholmaan, ja nyt kesän helteessä ratkeilivat ja
+ravistuivat astiat toinen toisensa jälkeen.
+
+Viikon ajaksi sain siinä työmaan, kun vuotavista astioista tavara
+siirrettiin toisiin, ehjempiin. Työni tein uskollisesti, mutta
+siitä huolimatta sain viisi vuotta sitten haasteen Helsingin
+raastuvanoikeuteen, — tosin vain todistajaksi. Minulta vaadittiin
+tietoa siitä, kuinka monta tynnyriä oli vuotavaa ja montako ehjää.
+Kun en tuntenut koko partian suuruuttakaan, ja kun muistinikin on
+vähän hatara, todistin voimieni mukaan ja sanoin, että vaja oli kuin
+lahtihuone.
+
+
+
+
+SOTAOPINTOJA JATKETAAN.
+
+
+Ankarasti näin ahertaen kului aikamme Tukholmassa ohi Juhannuksen,
+kunnes vihdoin tuli vapauttava viesti: Saatte lähteä Lockstedtiin.
+
+Pieni huraus vielä Tukholmassa, ja parin päivän kuluttua nautimme jo
+Berliinissä tuoreita luumuja ja kirsikoita.
+
+Leirille sentään veti mieli — tai paremminkin tyhjä lompakko, kenellä
+sellainen vielä oli. Pikimältä tapasin Kekonin ja Tuompon, jotka
+kertoivat matkaavansa Suomeen värväämään. Tästä päättäen oli asiamme
+siis hyvällä kannalla.
+
+Niin sumuisena ja pimeänä kuin leiri oli meidät ottanutkin vastaan
+ensikerran sinne saapuessamme, yhtä hurmaava ja sieraimia repäisevänä
+tervehti se meitä tänä paluuiltanamme.
+
+Sää oli tyven, ilma kostean helteinen, miltei tropiikkimainen.
+Poppelien ja kastanjien levittämä eroottinen tuoksu yhtyi kasinon
+orkesterin sävelten kanssa ihanaksi fanfariksi taas alkamallamme
+sotilasuralla ja nosti rintamme ainakin puoli korttelia status quo'ta
+korkeammalle.
+
+Viettäessäni ensimmäisen illan paluuni jälkeen Stube 16:ssa
+kerroin kotimaamme uutisia, ja useat tarinat sain innokkaitten
+"da capo"-huutojen jälkeen toistaa noin parikymmentä kertaa. Kun
+luonnollisesti en ollut opetellut näitä kertomuksia ulkoläksyinä,
+muuttivat ne joka kerta muotoaan, vaikka sisällys visusti pysytteli
+tosiseikoissa, ja siitä kenties johtui niiden yleisömenekki.
+
+Samassa Stubessa asui muuten erinomainen uniennäkijä ja vielä parempi
+niiden kertoja. Kun aamusella puoli kuuden ajoissa aliupseeri oli
+mahdollisimman kiukkuisella äänellä ovesta, hihkaissut "aufstehen", ja
+muut alkoivat kääntää kylkeään vielä edes minuutiksi, seisoi Pelle jo
+sängyssään paitasillaan ja alkoi:
+
+"Vet ni pojkar, va ja drömde nyss?"
+
+Sitten seurasi moniosainen kertomus viimeöiden unista, tietysti
+vahvasti mielikuvituksen höystämänä — minä en muuten usko, että sellaisia
+unia voi katsellakaan, — kunnes koko Stube nauruun pakahtumaisillaan
+sai suoritetuksi aamupesunsa, ja joku "dienstfähig" läksi noutamaan
+pesukannulla kahvia.
+
+Vastikään olimme kurssillemme saaneet pari raskasta konekivääriä,
+ja minä tunnettuna konemiehenä, — omistinhan parisen vuotta sitten
+Fordinkin, — pääsin k.k. osastoon.
+
+Muuttoni, niin raskas kuin se tupatovereilleni olikin, ei tapahtunut
+kommelluksitta. Kantimissa vietimme erojaisia entisen Stubeni kanssa
+ja k.k. miesten kanssa samalla kertaa tuliaisia. Perin innostunutta
+keskusteluamme jatkaakseni menin kantiinin suljettua Stube 16:iin vielä
+kerran lausuakseni jäähyväiset rakkaille tovereilleni. Virkaatekevä
+tuparenki, Pikku-Musta otti kuitenkin vaatimattoman jäähyväispuheeni
+yrmeästi vastaan ja virkainnoissaan kolautti nyrkillä päähäni.
+Entiseltä tupatoveriltani odotin sentään säädyllisempää esiintymistä
+ja meninkin sitä pyytämään, jonka johdosta syntyi kilpajuoksu sänkyjen
+ympäri.
+
+Tohtori Salminen, vähäväkisten ystävä, arvasi pienemmän olevan
+vaarassa, ja juuri kun kaappi n:o 22 kohdalla olin saavuttamaisillani
+Pikku-Mustan, ehätti hän väliin. Kiivaudessaan lähetti hän nyrkkinsä
+pääkuortani kohti, vaan liian korkealla tähtäimellä, joten peukalo
+sattui puiseen kaapinreunaan kääntyen tavanmukaisesta asennostaan
+jyrkästi viistoon.
+
+Sovinnossa sitten peukaloa koetettiin kiskoa paikoilleen ja voidella
+sitä kiväärirasvalla; sitä luullakseni pakotti hirveästi. Poistuin
+sitten k.k. kämppään mielessäni päätellen, etten enää koskaan avaa
+Stube 16:n ovea, siellä kun ei saa pitää edes jäähyväispuhetta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Konekiväärijoukkue oli muuten pataljoonamme valituinta ainesta, sen
+kermaa. En puhu yksinomaan itsestäni, olihan siellä paljon muitakin,
+joilta voi asiata tiedustella, jos nimittäin joku epäilisi lausuntoni
+todenpitäväisyyttä.
+
+Stubessa saimme ensimmäiset alkeet konekiväärin tekniikassa.
+Taktillisia harjoituksia johti eräs Off. Stellvertr. sangen
+humaanisesti. Harjoituskentällä, puolisen kilometriä kasarmeista, oli
+pari hehtaarin suuruista istutettua kuusimetsikköä. Sinne aina aamuisin
+teimme uhkarohkeita hyökkäyksiä, ammuimme äänettömästi ja kovalla
+huudolla valtasimme jommankumman näistä metsäsaarekkeista.
+
+Tuulensuojaiselle sivulle, josta samalla oli hyvä tähystysmahdollisuus
+kasarmilta ruutikellareille johtavalle tielle, valitsimme hyvin
+suojatut asemat. Wasserturmin puolelle asetimme kuitenkin aina
+ohjesäännönmukaisen kuulovartion — Hauptmannin varalle.
+
+Istuuduimme kaikki piiriin konekivääritonttumme ympärille, panimme
+tupakaksi, ja oppitunti alkoi siten, että jokainen luki ulkoa
+konekiväärinosista oppimansa läksyn:
+
+"Das Maschinengewehr ist eine Waffe, die durch j.n.e."
+
+Myöhemmin sai tämä lause toisen muodon, kuuluen:
+
+"Das M. G. ist ein Af f e, der j.n.e."
+
+Kaikella kunnioituksella konekivääriä kohtaan mainitsen, etten
+ollenkaan hyväksynyt tämänlaatuista leikinlaskua harjoituksissa.
+
+Kun kaikki olivat edelläkerrotun ulkoläksynsä tavanneet, alkoi
+komppanianpäällikkö sanoilla: "Hören sie mal", ja sen jälkeen saimme
+kuulla kaskuja ja kertomuksia Hampurista, joita uskokoon, ken haluaa.
+
+Usein keskeytyivät nämä hauskoiksi muodostuneet harjoituksemme
+kuulovartion huutoon: "Der Hauptmann kommt", ja silloin pöllysi taas
+nummen santa, kun mielettömästi hyökkäilimme Wasserturmia kohti.
+
+Aamuharjoitukset loppuivat täsmälleen kello 11. Joskus sentään ei
+minuutteja tullut aivan tarkkaan lasketuksi, ja kerran tavoitti
+Hauptmann meidät aikaisella kotimatkallamme juuri kasarmikellon
+kohdalla.
+
+"Kuinka on mahdollista, että te tulette harjoituksista, vaikka keho
+on vasta viittä vaille yksitoista?" Komppanianpäällikkömme hätääntyi
+aluksi, sitten vilkaisi kelloon ja keksi selityksen:
+
+"Kyllä kello nyt varmasti on jo 11; vaan katsokaas herra Hauptmann:
+tämän kasarmikellon viisarit ovat niin jumalattoman painavat, että
+ne joka lopputunnilla jäävät viisi minuuttia normaaliajasta jälkeen.
+Kunhan tuo minuuttiviisari taas ehtii kahdentoista ohi, niin kyllä se
+ottaa ajan takaisin."
+
+"Gut, das glaube ich", sanoi Hauptmann ja ratsasti kasinolle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun kuukauden päivät olimme miesvoimin pehmeässä hiekassa kiskoneet
+ryssiltä anastettuja konekiväärejämme, uskottiin meille jo
+saksalaismallisetkin käytettäväksi. Samalla saimme myös kahdeksan
+hevosta ja tarpeellisen määrän ajoneuvoja ja satuloita.
+
+Nyt alkoikin k.k. komppanialle vaihtelurikas aika ja
+jalkaväkikomppanioitten kunnioitus meitä kohtaan kohosi monta
+prosenttia. Tunteehan isäntänsä hevosta ajava renkipoikakin itsensä
+knallipäistä jalankulkijaa paljon etevämmäksi. Hevosten hoito toi myös
+viehätystä. Niitä harjattiin ja hangattiin noin viisi tuntia päivässä.
+Kavioita raaputeltiin, korvat, silmät ja nenä tarkastettiin, ja
+päivisin saimme joutilailla hevosilla harjoittaa ratsastusta.
+
+Joka yö piti komppaniastamme olla kaksi miestä tallivahteina. Vaikka
+konekiväärimiehet yleensä olivatkin reilua väkeä, — paria Streberiä
+lukuunottamatta, — en voi käsittää, että niin monet heistä mieluummin
+viettivät yönsä käytetyn komissilimpun höyryjen kyllästämässä
+kasarmituvassa kuin tallin pehmeällä heinävuoteella.
+
+Päiväpalveluksen päätyttyä pidettiinkin siis komppaniassamme
+huutokauppa, jolloin tallivahtivuorot myytiin vähimmän tarjoavalle.
+Vänä Strömbergin kanssa ne tavallisesti saimme, markka mieheen yöstä.
+
+Olisin varakas ja huomattava mies, jos kaikki tallimarkkani olisin
+pannut säästöpankkiin. Ikävä kyllä, ne minulle tultuaan häipyivät
+kantiinin kassalaatikkoon.
+
+Tallimiehen elämä oli muuten paljon vapaampaa kuin tavallisen
+tupamiehen. Ei sinne iltaisin tullut kukaan aliupseeri rääkäisemään:
+"Alle zu hause", ja aamusiivouksensa sai tallimies tehdä milloin
+halusi, kunhan vain hevoset olivat valjaissa kello kuudeksi.
+
+Saksalaisten konekiväärien mukana olimme myös saaneet uuden
+komppanianpäällikön, yliluutnantti Lemke'n. Hän oli vastikään palannut
+sairaalasta parantamasta päätautiaan, länsirintamalla kun vihamieliset
+ranskalaiset olivat ampuneet häntä päähän. Kuula oli sentään vain
+kulkenut tangentin suunnassa ja jättänyt muistoksi muistamattomuuden.
+Niinpä Lemke yhden aamuharjoituksen aikana saattoi kysyä jonkun miehen
+nimeä viisikin kertaa, iltapäivällä sitä kuitenkaan enää muistamatta.
+
+Burschinsa ansioksi lienee katsottava se erinomainen täsmällisyys,
+jota hän osoitti harjoituksiin saapuessaan. Niiden päättyessä en häntä
+nähnyt koskaan; silloin ratsasti hän jo kuin mielipuoli penikulman
+päässä harjoituskentältä. En kertaakaan nähnyt hänen kulkevan jalan,
+paitsi vajaan viisikymmentä metriä tallista kasinoon, jätettyään
+vaahtoavan ratsunsa huostaamme.
+
+Eräänä elokuisena yönä istuin taas Vänän kanssa tallissa heinäkasalla
+tienaamassa markkaani. Edellisenä päivänä oli ollut raskas harjoitus
+Hungriger Wolff'in luona, ja iltapimeään olimme saaneet sukia hevosia
+kuiviksi. Tapansa mukaan oli komppanianpäällikkömme kesken harjoitusta
+hävinnyt Jennyn, länsirintamalta saadun sotasaalisratsun selässä kuin
+pilveen.
+
+Tietäen ja tuntien päällikkömme tavat, emme uskaltaneet nukkua,
+sillä vaikkakin hän ratsastusmatkoillaan usein viipyi aamuun saakka,
+arvasimme hänen nyt palaavan aikaisemmin, kun seuraavaksi päiväksi
+oli ilmoitettu suurempi tarkastus. Ennen kello viittä odotimme häntä
+siis saapuvaksi, ja varjele taivas, jolleivät tallinovet silloin
+olleet selällään ja Meldungiin tarvittavat sanat huulillasi valmiina
+karjahutettaviksi, niin että heinätukot tallin takanurkassa pölähtivät.
+
+Odottavan aika on tavallisesti ikävä ja pitkä, vaikkakaan en silti
+tahtoisi yhtyä runoilijan sanoihin: "surutonta hetkeä en muistakaan".
+Vänän kanssa yhteisesti olimme kylältä ostaneet pullollisen huonoa
+saksalaista konjakkia ja sitä hyvin varovaisesti nauttien hoidimme
+hevosia ja keskustelimme isänmaallisista asioista hiljaisella äänellä
+uskoen toisillemme monta salaista asiaa. Odotuksen pitkistyessä
+keskustelun sävy kuitenkin kiihtyi, joten hevosetkin jo päätään
+kääntämättä saattoivat sitä kuunnella.
+
+Luonteillemme ominaisen, tunteellisen keskustelun katkaisi
+kasarmikellon neljättä näyttäessä säkenöivä kavionkopse kasarmin
+kivetyllä kadulla, ja heti senjälkeen terävä hihkaisu: "Tür aufmachen!"
+
+Sekunnissa saimme tallin neliosaisen oven auki, ja sen edustalla seisoi
+komppanianpäällikkömme vaahtoavan Jennyn kera.
+
+"Laittakaa niin, että Jenny on kuiva ja harjattu kello 6:ksi, tulen
+silloin tarkastamaan!"
+
+"Käskystä herra yliluutnantti!"
+
+Hevonen oli tosiaan sikamaisesti pidelty; yltä päältä vaahdossa, toisen
+etujalan kenkä poissa.
+
+Annoimme sille vettä vähin erin ja hieroimme kauranpehuilla. Tunnin
+kuluttua saatoimme jo ryhtyä harjaamaan.
+
+Täsmälleen kello 6, viimeistellessämme puhdistustyötä, lyötiin
+jumalattomasti tallinovelle.
+
+"Machen Sie die Tür auf!" kuului komppanianpäällikkömme tuttu ääni.
+
+Puomi nostettiin, ja vinkuen lensivät taas ovenpuoliskot auki.
+
+"Wo haben Sie das Pferd?"
+
+Vänä talutti Jennyä pihalle, minä kolusin lyhtyä nipottaen jälessä.
+
+Koeteltiin siinä kupeet ja lautaset, niin myös kaula ja korvalliset,
+kunnes kuulimme tuomiomme:
+
+"Gut! Katsokaa, että hevonen saa uuden kengän ja kahden päivän levon. —
+Tässä on teille."
+
+Suureen kouraani lykkäsi pullon konjakkia ja poistui.
+
+Oli määrätty, että tallivahti valvomansa yön jälkeen sai seuraavan
+päivän käyttää lepoon tai muuten "gemütlich". Vänän kanssa vietimme
+seuraavan auringonkierron viimeksimainitulla tavalla.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vaikka kuinkakin uskollisesti harjoittelimme leirillä, ei sota silti
+ottanut loppuakseen. Olin mielessäni havitellut, että voitonhumusta
+selvittyämme voisin uljaana ritarina, kilisevä kukkaro taskussani
+matkustaa turistina piippu hampaissa ja Times kourassa huvimatkalle
+Bahiaan tai Rio'on.
+
+Kuukausien kuluessa kuitenkin huomasimme, että ruoka-annoksemme
+tuntuvasti vähenivät. Vesipitoisuus niissä kyllä oli riittävä, joka
+seikka oli ihmeteltävää auliutta meitä kohtaan muonamestareilta, mutta
+kalorioja puuttui päivällisannoksistamme tuntuvasti. Suomalaisen maha
+vaatii sentään vahvan ruuan, ja kun ei valtio sitä antanut, keksi
+jääkärin vilkas järki muita keinoja sen hankkimiseksi.
+
+Hevosille syötettiin vielä silloin päivittäin runsas kourallinen
+ruskeata farinasokeria kauroihin sekotettuna, jonkavuoksi meidän
+tallimiesten ei tarvinnut kärsiä senlaatuisen makean puutetta. Myös
+maissinjyviä niille tarjottiin enemmän kuin koko komppanialle herneitä.
+Otimme usein hevosen seimestä kourallisen maissia taskuumme ja
+pureksimme niitä tallinkynnyksellä lekotellessamme.
+
+Kerran taas, kun komppanianpäällikkömme tuli tarkastamaan talliamme,
+seisoi tallivahti Sairio (vapaussodassa kaatunut) tallinovella suu
+täynnä maissia.
+
+Hän otti asennon ja ohjesäännönmukaisesti ilmoitti tallin ynnä sen
+sisällön, mutta ei suusta lähtenyt kuin epäselviä mölähdyksiä.
+Lemke tiukkasi kunnollista ilmoitusta, mutta Sairion puhe ei siitä
+parantunut. Mölinän mukana pulpahti vain suusta jokunen maissinjyvä
+permannolle. Lemke pisti sormensa miehen suuhun ja kaivoi sieltä melko
+määrän maissia.
+
+"Onko teillä niin nälkä, että täytyy syödä hevosenruokaa?"
+
+"Nälkä, kovin nälkä on, herra yliluutnantti."
+
+Lemke meni suoraa päätä muonamestarin luo ja määräsi, että Sairiolle on
+annettava kaksinkertaiset päivällisannokset.
+
+Tämän kuultuamme me toiset seisoimme useana päivänä tallinovella suu
+huomattavan täynnä maissia, mutta vaikka päivän mittaan siitä kulki
+useita upseereja ohi, ei kukaan tullut poskiamme kaivelemaan. Nälkäisin
+vatsoin kalusimme vain kovia jyviä Sillä aikaa, kun Sairio pehkuilla
+huokui kaksinkertaisten ruoka-annostensa voimaa.
+
+Kun kerran tuli puhe Sairiosta, niin kerron samalla hänen
+myöhäisemmistäkin edesottamisistaan. Hän näet oli luonteeltaan verraton
+humoristi ja järjesteli mielensä mukaan erilaisia tilanteita toisille
+hauskuudeksi.
+
+Kerran rintamalla huomasi Sairio, että eräs komppaniamme luutnantti
+sai vieraakseen kämppäänsä pari viereisen rintamaosan saksalaista
+upseeria. Hyvin käsittäen, ettei trahteeraus rajoittunut yksinomaan
+laihan rintamakahvin juontiin, astui hän huoneeseen ja tiukasti
+tehtyyn kysymykseen käynnin tarkoituksesta ilmoitti hiljaisella
+äänellä vatsaansa kovin pakottavan, joten nyt pyytäisi pienen ryypyn.
+Luutnantti, arvaten, että Sairiolla taas oli joku koiruus mielessään,
+otti asian leikillisesti. "Jos voimistelet vähän aikaa, saat
+ryypyn." Sairio otti päälleen komentajanmuodon, jonka nähtyään moni
+suojeluskuntaupseeri olisi kalvennut, asettui rintama upseereita kohti
+ja komensi äänellä, joka varmasti kuului Vorgeschobeneen asti:
+
+    "Jetzt beginnen wir mit Turnén!"
+    "Hände hoch! Fersen hebt! Rumpfrollen!"
+
+Komensi ja käänteli olemustaan hirveissä mutkissa kaikkiin
+ilmansuuntiin, samalla eräässä suhteessa suuresti muistuttaen
+haisunäätää.
+
+Saksalaiset upseerit nauroivat esitykselle katketakseen, ja
+luutnanttimme iloitsi keksinnöstään, kunnes äkkiä kaikki muuttuivat
+totisiksi ja alkoivat pidellä nenäänsä. Sairiota lukuunottamatta luuli
+seurue joutuneensa kaasuhyökkäyksen uhriksi.
+
+"Lopeta, lopeta", huusi luutnantti ja ojensi lasinsa Sairiolle. "Ota,
+ota, mene, mene; ulos!"
+
+"Hyvää tavaraa niillä tuntui olevankin", sanoi Sairio ulostultuaan.
+
+Kämpässä toimitettiin hänen poistuttuaan perinpohjainen tuuletus.
+Desinfisioimista ei tarvittu.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kerran ryssien kranaatti miltei hipaisi Sairiota, ja ilmanpainosta
+hän hetken haukkoilikin tuoreempaa happea, säilyen kuitenkin eheänä.
+Jollain tavalla oli täräys sentään vaikuttanut hänen hermostoonsa,
+koska mies parisen kuukautta käveli umpimielisenä, ja kämpässä turhaan
+odoteltiin hänen remakoita kokkapuheitaan. Pian sentään raikas
+talvi-ilma selvitti hämääntyneen huumorin, ja Libaussa oli mies
+entisellään.
+
+Kerronpa tapauksen siltäkin ajalta.
+
+Kesällä 17 jaettiin konekiväärikomppaniamme kahtia, ja toisen
+komppanian päälliköksi määrättiin luutnantti Rütz.
+
+En tunne hänen siviilissä saamaansa oppimäärää, mutta tavoiltaan
+hän oli tyypillinen nousukas. Missään tapauksessa ei esiintymisensä
+komppanian edessä saavuttanut miesten suosiota, saati sitten ihailua.
+Äkkinäinen kohoaminen komppanianpäälliköksi oli kai noussut päähän.
+
+Kun komppanianpäällikkö aamuisin tervehti miehistöään, kuului
+tavanmukainen tervehdys:
+
+"Guten morgen Kompanie!"
+
+Me kun kuitenkin olimme vihittyjä jääkäreiksi, joiden sotilaallinen
+taso ja kehitys arvioitiin niin saksalaisessa armeijassa kuin
+naismaailmassakin siksi korkealle, että tavallinen rivi jääkäri
+hyvinkin vastasi vähintään jalkaväen korpraalia, käyttivät upseerit
+aamuisin vastaanottaessaan komppaniansa tervehdystä:
+
+"Guten Morgen Jäger", johon myös saivat kasarmin pihaa tärisyttävän
+vastatervehdyksen: "Guten Morgen Herr — — —", ja titteli tietysti arvon
+mukaan.
+
+Eräänä sunnuntaiaamuna pukutarkastukseen tullessaan oli Rütz nähtävästi
+pahalla tuulella tai päätaudissa, koska ei halunnut tervehtiä jääkärejä
+heidän arvonsa mukaisesti, vaan karjasi tikkusuorana seisovalle
+komppanialle:
+
+"Guten Morgen Leute."
+
+Koko komppania vavahti. Olihan hävitöntä, että kuninkaallisia
+jääkäreitä kutsutaan miehiksi, yleisöksi, tai miksi nyt kukin Leute
+sanan ottaa.
+
+Oli hetkisen kuolon hiljaisuus; kukaan ei vastannut tervehdykseen.
+Sitten kuului Sairion rämähtävä ääni:
+
+"Guten Morgen Gorilla."
+
+En tullut kysyneeksi, minkä kuvan Sairio komppanianpäälliköstämme
+oli mielessään luonut; itse puolestani, vaikken muutenkaan peiliin
+katsoessani pidä itseäni minään Adoniksena, en olisi vaihtanut
+fasaadiani Rützin naamaan, — enkä turvallisuussyistä muutakaan
+ruumistani.
+
+Sairion tervehdyksen kuultuaan nousi Rütz ratsultaan kasvoillaan ilme
+ja väri, joka irvistelevän komppanian silmissä muistutti iltaruskon
+punertamaa ukkospilveä. Saksalaisessa sotilaskielessä oli tälle värille
+varattu erikoinen termi, joka kuului yksinkertaisesti "blau". Minä
+olisin kutsunut sitä kredliiniksi.
+
+Tarkastus alkoi ja Rütz komensi:
+
+"Eturivi kolme askelta eteenpäin."
+
+Kaikkien puvut olivat Rützin mielestä kunnossa, paitsi takarivissä
+seisovan Sairion. Vyö oli vinossa, yksi nappi liian löyhästi ommeltu,
+saappaat huonosti kiilloitetut; toisin sanoen, mies siinä kunnossa,
+ettei kannattanut lähteä kaupungille pataljoonan mainetta häpäisemään.
+
+Rützin saarna Sairiolle kesti noin puolen tuntia, eli niin kauvan kuin
+nykyisin ex tempore pidetty sotilaallinen luento kestää. Tätäkään
+luentoa ei kyllä oltu valmisteltu. Se tuli suoraan sydämen kyllyydestä.
+Heikko muistini ei enää jaksa toistaa saarnan erilaisia vaikeasti
+lausuttavia ja moninaisia vivahduksia. Mainitsen vain, että siinä
+esiintyi koko joukko tavallisimpia ja muutamia harvinaisempiakin
+kotieläimiämme, mikäli Rütz niitä tunsi, sitten seurasi luettelossa
+tavallisimmat syöpäläisemme ja sen jälkeen monta ruokalajia.
+
+Sairio kuunteli luentoa ohjesäännönmukaisessa asennossa, ja kun Rütz,
+tarpeekseen saarnattuaan, siirtyi seuraavan miehen kohdalle, kääntyi
+hän vierusmiehensä puoleen ja röhönaurun päästäen kysyi häneltä
+suomeksi:
+
+"Mitäs se sanoi?"
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kuten tunnettua, sopeutuu saksankieli erinomaisesti runouteen
+ja erikoisesti loppusoinnullisiin sananparsiin. Tämän huomaamme
+seuraavastakin:
+
+Konekiväärikomppanian kivääriryhmien miehiä kutsuttiin tavallisesti
+tehtäviensä mukaan nimityksillä Schütze 1, Schütze 2, j.n.e. ja
+senvuoksi konekiväärikomppanian päällikkö joskus tervehti miehiään
+sanoilla: "Guten Morgen Schützen".
+
+Eräänä aamuna toisen komppanian päällikkö, nähtävästi huonolla tuulella
+ollen halusi käyttää lyhempää tervehtimistapaa ja lausui vain:
+
+"Morgen Schütz(en)."
+
+"Morgen Rütz", karjasi Sairio vastaan sellaisella äänellä, että minulta
+putosi sylistäni marmelaatipytty, jota paraikaa kannoin komppaniaan
+miesten aamiaiseksi. — Olin nimittäin siihen aikaan k.k. komppanian
+muonitusmestarina.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Mutta palatkaamme takaisin Lockstedtiin.
+
+Syyskuussa 1915 meistä sitten tehtiin oikein kuninkaallisia jääkäreitä,
+joka titteli mielestämme sopi meille erinomaisesti niin arvoon kuin
+tietopuoliseenkin kehitykseen nähden.
+
+Harjoitukset leirillä alkoivat kuitenkin maistua puulta, ja kun Serbian
+rintamalta saapuneet upseerikokelaat kertoivat ihmeellisiä juttuja
+sikäläisistä oloista, jouduimme aivan haltioihimme. He kertoivat
+ihanista vuoristomaisemista, joissa sota oli pääasiassa sissisotaa,
+kertoivat monenlaisia juttuja seikkailuistaan siellä. Lisäksi kuulimme,
+että komissileivän neljänneksellä saa siellä rakkautta vaikka kuinka
+paljon.
+
+Niinpä me, yksi joukkue konekiväärikomppaniasta, lähetimme anomuksen
+majuri Bayerille, jossa pyysimme päästä Serbian rintamalle.
+Hän keskusteli kauan kanssamme kysellen anomuksemme syitä ja
+perusteita. Me sanoimme haluavamme rintamatottumusta, kun tässä
+tallivahtipalveluksessa ei pääse ylenemään.
+
+Majuri kuitenkin epäsi anomuksemme ja sanoi, että tallivahdeistakin on
+tullut kenraaleja. Me emme uskoneet tällaisia puheita ja sanoimme, että
+tuleehan hampuusistakin gentlemanni, kun pukee ylleen hyvinprässätyt
+housut ja on röyhkeä kanssaihmisiään kohtaan, mutta vastaväitteet eivät
+auttaneet. Leirille saimme jäädä.
+
+Muistaen majurin puheen olen sittemmin noin kaksi kertaa vuodessa
+lähettänyt virka-ansioluetteloni erilaisiin virastoihin, mutta
+kenraalia ei minusta ole vielä tehty, niin uskollisesti kuin sen
+tallivahdin toimen sentään hoitelinkin; — kapteenina taidan kuoliakin,
+elleivät sitäkin titteliä ota pois.
+
+Kun joukkomme oli päätetty lisätä pataljoonan suuruiseksi, odottelimme
+lisää alokkaita. Tulihan niitä tosin joka päivä, tuli joskus ryhmänkin
+suuruinen annos, mutta majuri halusi yhä suurempia lähetyksiä.
+
+Näytti siltä, ettei ilman pataljoonasta käsin hoidettua Suomessa
+tapahtuvaa henkilökohtaista värväystä päivittäinen annos suurestikaan
+paranisi. Majuri määräsikin, että sopivia miehiä on lähetettävä Suomeen
+värväystarkoituksessa.
+
+Asiaa pohdittuaan päättivät majuri ja Jernström, että rumimmat miehet
+pataljoonasta pannaan reisuun. Näissä tarkoituksissa tulikin sitten
+Jernström luokseni kysyen, haluaisinko lähteä värväysmatkalle. Kaksi
+miestä oli aikomus lähettää ensi tilassa. Kun kuitenkin Suvi edellisenä
+iltana oli minulle vihjaissut, että Oikki ja hän mielellään lähtisivät,
+vaan koska minut on pantu vaalissa ensi sijalle, ja lausunnostani
+riippui nyt, kuka jäisi pois, sanoin Jernströmille, että anna poikien
+vaan matkustaa.
+
+Kului kuukausi, toistakin, alokkaiden tulo oli yhtä niukkaa.
+Jonkunverranhan heitä oli tosin saapunut, niin että muutamat
+pfadfinderit saivat oman ryhmänsä kouluutettavakseen. Ankarasti he
+uusia tulokkaita tuntuivat kohtelevan. Kun suomalaista sotilassanastoa
+ei vielä ollut, täytyi käyttää selventäviä lauseparsia käsityskyvyn
+kirkastamiseksi. Niinpä M., opettaessaan miehille "asento"-käsitettä,
+karjaisi: "Hiljanen seisoo pärkkele", kun taas kentän toiselta laidalta
+kuului: "Vaikka minä olen komentanut 'halt', niin te sittenkin vielä
+haittaatte."
+
+Kerran tuli Hauptmann Bade tarkastamaan Gadolinin ryhmän harjoitusta.
+Haluten päästä selville miesten kylmäverisyydestä, antoi hän
+Gadolinille määräyksen aivan erikoislaatuista komennusta varten.
+
+Gadolin käveli ryhmänsä eteen, otti asennon ja taivasta osoittaen
+karjaisi:
+
+"Lentokone tuolla ylhäällä ja pudottaa juuri pommeja."
+
+Miehet kääntelivät hitaasti niskojaan ja töllistelivät taivaalle.
+Sitten kuului rivistä ääretöntä halveksumista osoittava: "Haista p—a."
+
+Suomenkieltä taitamattomana kysyi Hauptmann Gadolinilta, mitä mieltä
+miehet olivat asiasta. Vastauksen kuultuaan käänsi hän ratsunsa ja
+laukkasi kentän toiseen laitaan. — Vastaisuudessa ei hän enää yritellyt
+pelotella miehiämme.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Siihen aikaan oli Lockstedtin leirillä upseerikokelaskurssit, joihin
+otti osaa yli 2000 saksalaista, suurin osa aliupseereja. He olivat
+saapuneet sinne eri rintamilta, omasivat rintamakokemuksen ja olivat
+kaikki rohkeita, joukko-osastoistaan erikoisesti valikoituja miehiä.
+Meillä oli yhteinen kantiini heidän kanssaan, ja monta hauskaa
+iltahetkeä vietimme siellä näiden aspiranttien seurassa.
+
+Ken ei vuosikaupalla ole joutunut äkseeraamaan, hän ei myöskään
+voi käsittää, mikä keidas kantiini on sotamiehille kasarmielämän
+yksitoikkoisuudessa. Se on päivisin harjoituksista tultaessa
+ensimmäinen virkistyspaikka, ja iltaisin vastaa se täydellisesti
+klubikäsitettä. Siellä istuu mies kun mies, ja arvoasteet ovat
+melkoisesti tasoittuneet.
+
+Sattuipa majuri Bayerkin kerran taas kantiiniin, ei tosin mitään
+siellä nauttiakseen, vaan tarkastukselle. Päivällä oli Suomesta
+saapunut vankkatekoinen alokas kulkien vielä siviilipuvussa ja
+aloitti sotilaallisen uransa nakkelemalla kantiinissa viiden pennin
+viinaryyppyjä nahkaansa. Hän seisoi tiskin vieressä, ja kun oli
+lasillisen ryypännyt, lykkäsi taas kuparilantin ja sanoi:
+
+"Annappa vielä vinkerporillinen."
+
+Hetkisen katseli majuri tätä toimitusta, sitten tarttui hän alokkaan
+lasia tavoittavaan käteen ja sanoi lempeimmällä äänellään:
+
+"Rakas ystäväni, älkää ottako niin monta snapsua."
+
+Alokas vilkaisi sivulleen ja tuntematta, kenen kanssa oli tekemisissä,
+asetti lautasenkokoisen kämmenensä majurin rinnalle ja puolikaaressa
+työnsi hänet hitaasti mutta vastustamattomasti käden ulottuvilta.
+Tarttui sitten paksuilla sormillaan lasiin tyhjentäen sen janoavaan
+nieluunsa. Ja sitten: "Annappa vielä vinkerporillinen."
+
+Hetken katseli majuri tyrmistyneenä ympärilleen; sitten poistui yhtä
+nopeasti kuin oli tullutkin.
+
+
+
+
+VÄRVÄRINÄ.
+
+
+Lokakuu oli puolessaan, kun muuanna iltana harjoitukselta saavuttuamme
+kuulin, että majuri halusi puhutella minua. Henki kurkussa laukkasin
+pataljoonan toimistoon matkalla muistellen, olisinko tehnyt mitään
+pahoja viime aikoina. — Paljon sitä lyhyessä ajassa ehtiikin muistella:
+Olihan tosiaan tullut tehtyä vähän luvatontakin; viime sunnuntaina oli
+Katajakin kanssa tullut Itzehoesta käsin lähdetyksi pitkänpuoleiselle
+tutkimusmatkalle eteläiseen ilmansuuntaan, jolloin olimme eksyneet
+ja viipyneet matkalla puolen vuorokautta yli loma-ajan. Niin, ja
+sitten tiistaina oli Vänän kanssa tullut lähdetyksi kesken palveluksen
+Mühlenbarbeckiin, kun se talon isäntä siellä niin mielellään kuunteli
+Porilaisten marssia pianolla. Keskiviikko oli taas lauluilta, ja
+silloin oli Piperin kanssa tullut lauletuksi koko yö kasarmin portailla
+istuen, eikä majuri sellaisesta oikein pitänyt.
+
+Kerkisin toimistoon ja löin kantapääni yhteen, että kipeätä teki.
+
+"Uskaltaisitteko te lähteä Suomeen värväämään?" kysyi majuri.
+
+"Kyllä uskallan, herra majuri."
+
+"Vaan minä tarkoitan S-u-o-m-e-e-n."
+
+"Minä tarkoitan myös S-u-o-m-e-e-n, herra majuri."
+
+"Katsokaas, minä olen nyt lähettänyt sinne miehen toisensa jälkeen,
+vaan harvat ovat uskaltautuneet rajan yli, useimpien matka on
+pysähtynyt joko Haaparantaan tai jo Tukholmaan. Tällä tavalla emme saa
+miehiä lisää. Teidän täytyy mennä maanmiestenne luo ja selittää heille
+asia henkilökohtaisesti. Meidän täytyy, kuulkaa, meidän t-ä-y-t-y-y
+saada tänne miehiä, jotta yrityksemme onnistuisi."
+
+"Ymmärrän, herra majuri."
+
+"Ja sitten, älkää lähettäkö tänne yksinomaan ylioppilaita ja
+sivistyneistöä. Meidän täytyy saada tänne miehiä kaikista
+kansankerroksista. Silloin vasta Saksan korkein sotilasjohto uskoo,
+että koko Suomen kansa on yrityksemme takana. — Osaatteko puhua
+työmiesten kanssa?"
+
+"Olen sitä tehnyt aivan väsymykseen saakka, herra majuri."
+
+"Hyvä. Te matkustatte siis jonkun päivän kuluttua. Hauptmann Heldt
+saapuu myös Tukholmaan, ja hänelle annan tarpeelliset määräykset. Minä
+matkustan aamulla Berliiniin sotaministeriöön, joten emme tapaa ennen
+palaamistanne. Wiedérsehen."
+
+Löimme kättä ja minä poistuin.
+
+Parin päivän kuluttua oli minulla Hauptmann Heldtin kanssa toimistossa
+suunnilleen samasanainen keskustelu kuin edelläkerrottu. Ero oli vain
+siinä, että Heldt puhuessaan kanssani istui, jotavastoin majuri oli
+puhunut seisaaltaan. Annoin sen kuitenkin anteeksi, sillä tiesinhän,
+että ihmistä on arvosteltava monen muunkin seikan eikä vain tittelin
+perusteella. Kolmen junalla huristimme Kuhme'en, alias Kuulan,
+kanssa Hampuriin. Vietimme illan Rathauskellerissä, sillä Sassnitzin
+juna lähti vasta aamulla kello 7. Illan kuluessa eksyimme kuitenkin
+toisistamme, ja kun aamulla tulin asemalle, oli juna juuri lähtenyt.
+Kuulaa en nähnyt missään, josta päättelin hänen jo matkustaneen.
+Tiedusteltuani paksumahaiselta virkailijalta seuraavan junan
+lähtöaikaa, osoitti hän minut vaunuun, ja pian olimmekin liikkeellä.
+Olin väsynyt ja nukahdin.
+
+Sitten minut herätettiin ja sanottiin, että juna ei kulje tästä
+pitemmälle. Olimme Rostockin kaupungissa, ja seuraava juna lähtisi
+kuulemma vasta illalla. Tyydyin kohtalooni, vaikka syyttäni olinkin
+sattunut väärään junaan ja tutkistelin tämän vanhanaikaisen
+kaupungin arkkitehtuuria koko päivän sekä ulko- että sisäpuolisesta
+Sassnitzissa tapasin jo Kuulan. Taaskin oli siellä sattunut vahinko.
+Eräs saksalainen torpeedovene oli ahtaassa väylässä puskenut
+keulansa rahtilaivan kylkeen, ja rahtilaiva oli silmänräpäyksessä
+uponnut. Miehistöstä pelastui ainoastaan toinen lämmittäjä, kaikki
+muut hukkuivat. Lämmittäjä kertoi olleensa konehuoneessa tapahtuman
+sattuessa eikä hän osannut ollenkaan selittää, miten oli sieltä tullut
+pinnalle, torpeedoveneen puhkaisemasta reijästä vaiko ilmakuplien
+mukana kiertoportaita pitkin. Minä ainakin uskoin jälkimmäiseen
+vaihtoehtoon, sillä mies oli hyvin korkkiruuvin näköinen.
+
+Haaparannan seuduilla oli jo meri jäässä sinne saapuessamme. Su
+virinne ja Willamokin olivat taas tulleet "kuivalle" ja vetäneet
+moottoriveneensä talviteloilleen. He olivat syyskuusta saakka
+kuljettaneet uusia tulokkaita Kemistä Seittenkarille moottoriveneellä.
+Asukkaiden epäilyksiä välttääkseen ryhtyivät he halkotöihin
+Seittenkarin itäisimmällä rannalla, asuen metsäkämpällä. Monen jääkärin
+matka on senkin kämpän kautta kulkenut.
+
+Matkojen väliaikoina tekivät miehet halkoja. Joskus käytiin sahallakin,
+ja Oikki osti kauppiaalta leikkeleitä, viipaleita ja karamellejä
+muitten eväitten ohella. Tämä tuhlaus oli vastoin Suven periaatteita,
+jonka vuoksi hän eräänä iltana alkoi jutella kuin itsekseen:
+
+"Ei tämä ole mikään konditoria tai sarkuuteria, että makkaraa syödään
+metrikaupalla ja karamellia niin, että hampaat mätänevät. Sitten
+poltetaan sikaareja ja pröystäillään niinkuin Helsingissä. Konkurssi
+tässä tulee, jos ei tavat parane. Kyllä nyt pannaan eväät tasan, ja
+sitten saat syödä vaikka hummeria ja kaviaaria."
+
+Eväät tasattiinkin, ja nyt oli kummallakin oma huusholli.
+
+Heilalassa oli Jonne Sundell vastassa, kun pimeänä marraskuun iltana
+Kuulan kanssa menimme rajan yli. Varmemmaksi vakuudeksi lähetti hän
+erään nuorukaisen saattamaan meitä Tornion asemalle asti.
+
+Kuula matkusti saman tien Viipuriin, minä jäin Kemiin insinööri
+Pietilän luo odottamaan maisteri Hällforsia ja Suvirinnettä, jotka pari
+päivää aikaisemmin olivat lähteneet noutamaan vanhoja Grafton-aikuisia
+asevarastoja. Pian he niitä toivatkin suuren laatikollisen:
+Mauserpistooleja ja patruunoita. Aseet olivat vuosikausia olleet maahan
+haudattuina ja olivat jonkunverran ruostuneita, mutta käyttökelpoisia
+niistä vielä tuli. Hällforsin asunto muistutti niihin aikoihin
+arsenaalia. Kylläpä olisivat santarmit saaneet mieluisensa saaliin, jos
+arvasivat silloin tulla kotitarkastukselle.
+
+Rovaniemeltä käsin aloitimme Suven kanssa värväyksen. Siellä oli
+värväystä hoitamaan ja rahoittamaan määrätty Alpi Pasma. Hän pelkäsi
+meitä ensin hirveästi, ja vasta kun Hällfors pyynnöstämme saapui
+Rovaniemelle toteamaan henkilöllisyytemme, pääsimme yhteistoimintaan.
+
+Pasma oli kuitenkin siksi varovainen värväyksessään, ettei aivan
+vesiselvänä puhunut kenellekään mitään koko asiasta. Vasta apteekin
+tippojen vaikutuksesta sai hän oikean hengen päälleen ja värväsi
+silloin kaikki talojen emännät ja tyttäret, yllyttäen heitä lähtemään
+Saksaan. Mikäli tunnen, olivat tulokset kuitenkin niukat, jotavastoin
+tällainen värväys muodostui meille toisillekin vaaralliseksi. Ja
+niin keksi Hällfors kepposen: hän lähetti erään Saksaan menijän
+Rovaniemelle, jossa tämä käväisi Pasman luona. "Tulen suoraan
+Helsingistä, ja siellä käskivät sanomaan, ettei hetkeäkään saa
+viivytellä", sanoi hän, ja ennenkuin Pasma kerkisi kysymään, mitä ei
+saa viivytellä, oli mies jo kadonnut. Pasma arvasi heti, että santarmit
+olivat jäljillään, ja nyt ei ollut muuta keinoa kuin kiiruimman
+kaupalla päästä rajan yli. Niin kiire oli miehellä, ettei muistanut
+ottaa mukaansa minkäänlaista matkatavaraa. Muurolassa Jussi Salmela
+antoi hänelle toisen sukkaparin taskuun pitkälle hiihtomatkalle.
+
+Haaparantaan saavuttuaan kuuli Pasma asian oikean laidan ja vannoi
+meille kostoa, mutta kun eräänä iltana oli hotellissa tullut julkisesti
+haukutuksi muuatta ryssien kätyriä, ei ollut hyvä enää palata Suomeen.
+Kun myöhemmin leirillä tapasimme, oli vihansa jo siksi lauhtunut, että
+pisti nauruksi koko jutun. Kyllä asia sentään mieltä vähän kaiveli,
+koska hän vuosia jälkeenpäin silloin tällöin kesken muita puheita
+tokasi: "Kyllä te pojat sentään teitte minulle aika juksun siellä
+Rovaniemellä."
+
+Värväyksen yksityiskohdista on jo niin paljon kirjoitettu asiallista,
+etten puutu siihen enemmälti. Liikuimme metsissä tukkityömailla,
+värväsimme kylissä ja kaupungeissa. Kaksi viikkoa Pasman lähdön jälkeen
+tuli meillekin kuumat oltavat Rovaniemellä, ja minä päätin siirtyä
+Kajaanin radan varteen. Helsinkiläisistä ravintoloista oli Päivölä
+meikäläiselle turvallisin. Kaikki siellä kävijät olivat tuttuja miehiä,
+ja jokainen tunsi toisensa poliittiset mielipiteet. Helsingissä
+käydessäni vietin kaiken joutoaikani siellä ja myöhemmin, olojen
+kiristyttyä, kun en enää voinut mennä hotelleihin asumaan, sain siellä
+nukkua yönikin. Vahtimestari ja disponentti Alitalo oli ylen innostunut
+asiaamme, ja pitkät tovit sain kertoa hänelle juttuja sotahommista.
+
+Istuin kerran taas tohtori Väinö Salmisen ja Eino Leinon kanssa
+pienessä klubihuoneessa viettämässä myöhäistä yöhetkeä. Kun aikamme
+olimme tarinoineet, sanoi Leino:
+
+"Näytäs nyt sitten meitillekin niitä sotatemppuja."
+
+Alitalo toi pitkävartisen harjan, ja minä näyttelin kaikki
+kivääriotteet, paraatimarssit, tein syöksyjä ja ammuin, — rumputulta
+vain en uskaltanut esittää.
+
+"Kyllä minussakin vielä notkeutta on", sanoi Salminen ja potkasi
+jalkansa yläpuolelle päätään.
+
+"Äläs, kyllä minäkin tuon tempun teen", innostui Eino Leino, nousi
+keskilattialle ja potkasi. Alkuvauhti taisi olla liian kova, sillä hän
+lensi istualleen niin, että huone jysähti.
+
+"Ette toista kertaa enää saa minua houkutelluksi näyttämään
+notkeuttani", sanoi hän, kun pyysimme uudelleen saada nähdä saman
+esityksen.
+
+Moninaisin vaihein kiertelin kuukauden ajan Savon radan varrella
+ja Itäsuomessa, kunnes katsoin viisaimmaksi poistua joksikin aikaa
+Ruotsiin. Alituisessa jännityksessä eläminen kävi jo hermoillekin, ja
+öisin vilahteli santarmeja unikuvissa. Liian myöhään en lähtenytkään,
+sillä Bruunin vangitsemisen jälkeen olivat kaikki nuuskijat liikkeellä.
+Miesten lähettäminen pysäytettiin toistaiseksi; ainoastaan "omalla
+riskillä" kulkijoita saapui Haaparantaan seuraavien parin viikon
+aikana, kunnes liike taasen alkoi entisestään laajentuneena.
+
+Kuusilahdessa, Haaparannan eteläpuolella odottelimme öisin pienessä
+tuvassa tulijoita. Hiihtomatka pehmeässä lumessa Kemistä Haaparantaan
+ei ollut tottumattomalle mikään leikin asia, ja tavallisesti olivat
+miehet perille päästyään lopen uupuneita. Lämmintä kahvia, teetä
+tai maitoa tarjottiin tulijoille ensimmäiseksi, ja lattialle oli
+levitettynä vällyjä ja olkia, joilla he voivat levähtää kello kolmeen
+saakka aamulla, jolloin oli lähdettävä junalle. Sukset ja passit jäivät
+Haaparantaan, jossa niitä kumpiakin tarvittiin.
+
+Seisoin eräänä yönä taas pienellä kummulla tuvan lähistöllä
+tähystämässä merelle, eikö tulijoita jo kuuluisi. Luokseni asteli
+hitaasti ruotsalainen rajavartiosotilas ja ryhtyi keskusteluun
+kanssani. Hän tiedusteli, mitä me oikein hommasimme, kuljetimmeko ehkä
+spriitavaroita Suomeen.
+
+"Ei, me emme vie tältä puolen mitään sinne."
+
+"Siinä tapauksessa te sitten tuotte sieltä jotain tänne."
+
+"Niin tuommekin, — tuolta näette, mitä me tuomme." Jäältä sukeltausi
+näkyviin pitkä jono hiihtomiehiä, lähes kolmekymmentä miestä, vaikka
+pimeässä siinä näytti olevan toista vertaa enemmän.
+
+Sotamies oli ihmeissään. "Mitä miehiä ne ovat?"
+
+"Pakolaisia", selitin lyhyesti. "Menevät Amerikkaan ryssien kutsuntaa
+pakoon."
+
+"Ahaa, nyt ymmärrän, mitä varten niitä liikkuu täällä joka yö", sanoi
+sotilas erotessamme.
+
+Kun uusien tulokkaiden joukossa oli paljon kielitaidottomia, jotka
+lisäksi eivät ymmärtäneet matkustamisen alkeitakaan, piti heidät
+hoivata Trelleborgin lautalle. Sassnitzissa taas asui vakinainen
+etappimies, joka ohjasi miehet siitä edelleen, samaten Hampurissa.
+
+J. W. Snellman otti kerran Berliiniin matkustaessaan opastaakseen
+kymmenmiehisen joukon pohjolan jätkiä Sassnitziin saakka. Ensimmäisenä
+päivänä ruokailuasemilla syötäessä maksoi jokainen mies osuutensa, vaan
+kun seuraavana aamuna juotiin kahvia Malmössä, hoiteli yksi miehistä
+koko maksupuolen. Snellman sanoikin hänelle:
+
+"Vai niin, te olette valinneet itsellenne rahastonhoitajan. No sitenhän
+maksaminen käykin yksinkertaisemmin."
+
+"Niin, tuli tuolla vaunussa yön kuluksi pelatuksi venttiä, ja mitenkä
+sitten siinä pelin aikana kaikki rahat järjestyivät minulle", vastasi
+mies. Nyt hän leikitteli miljonääriä ja tarjosi aamukahvit ja voileivät
+koko sakille. Toisilla ei ollut niin äyrin pyörylää taskussaan.
+
+
+
+
+KOLMENSADAN TAKAA-AJO.
+
+
+Sotamies saa aina olla valmistautunut kokemaan yllätyksiä, olipa hän
+sitten leirillä, rintamalla tai komennuksella. Juuri kun on mielessään
+suunnitellut muutaman päivän viihtyisän levon, saapi taas käskyn: ota
+vuoteesi ja ala kävellä.
+
+Olin vastikään palannut värväysmatkaltani ja söin päivällistä
+Reisenissä Suven kanssa, kun puhelimitse saimme Heldtiltä määräyksen
+saapua viipymättä hänen luokseen.
+
+"Olisihan hän yhtähyvin voinut tulla tänne meitä tapaamaan", arvelimme,
+sillä pienoinen Benediktiini neljännes oli juuri avattu.
+
+Menimme kärsimättömänä odottavan Heldtin konttoriin ja saimme kuulla
+tehtävämme.
+
+"Viimekuluneina päivinä on Suomesta saapunut Ruotsiin noin kolmesataa
+nuorta miestä matkan päämääränä Amerikka. Laiva, jolla he matkustavat,
+poikkeaa huomisaamuna Göteborgiin, ja teidän tehtävänne on matkustaa
+heti sinne ja värvätä heidät kaikki leirille. Verstanden, nich?"
+
+Paljon sälytettiin taas miesten niskoille. Ylivoimaiseksi arvostelimme
+tehtävän suorittamisen ainakin niin lyhyenä aikana, jonka laiva
+pysähtyisi Göteborgissa. Kun niin suuri joukko on saanut päähänsä
+matkustaa kultaa kuopimaan Amerikkaan ja ehtinyt jo Göteborgiin
+saakka, on se sellaisen joukkosuggestion vallassa, että saisi olla
+itse apostoli kääntääkseen heidän tiensä sotakentille. Jos saisi
+kahdenkesken puhua jokaisen kanssa, olisi asia toinen; nyt piti meidän
+mennä siirtolaissalonkiin, pitää siellä selkää karmiva isänmaallinen
+puhe, esittää asia ja sanoa, että selvä on, tulkaa perässäni.
+
+Lausuimme mielipiteemme Heldtille, vaan hän määräsi: "Te matkustatte
+iltajunalla, tässä on matkarahat. Värvätkää nyt sitten kaikki."
+
+"Kun kerran miehestä väkisinkin tehdään turisti, niin mikäs siinä
+auttaa, matkustetaan sitten", arvelimme, vaikka emme sitä sanoiksi
+saaneet, kun Heldt poistui yksityissalonkiinsa ja sulki oven.
+
+Seuraavana aamupäivänä ehdimme Göteborgiin. Painuimme suoraan
+satamakonttoriin tiedustelemaan, milloin laiva saapuisi.
+
+"Laiva lähti kaksi tuntia sitten", oli vastaus, "mutta poikkeaa
+Kristianiassa huomen aamuna."
+
+Sähkötimme Heldtille ja kysyimme neuvoa.
+
+"Seuratkaa", sähkötti hän vastaan.
+
+Junan lähtöä odotellessamme vietimme iltapäivän parin ruotsalaisen
+upseerin seurassa eräässä hotellissa. Keskustelumme, kuten hyvin
+saattaa ymmärtää, liikkui pääasiallisesti sotatapahtumissa. Kysyin,
+aikoiko Ruotsi ehkä ruveta aktiivisesti puoltamaan germaanilaista
+heimoveljeään. Toinen upseereista, kakkulasäärinen luutnantti, vastasi
+asiantuntemuksella:
+
+"Vi svenskar, vi ä' käcka, vi ä' int' fega, men vi börja aldrig me'
+kriget."
+
+Siinä sen sitten kuulit, että tapella ei. Mutta silloin, kun toinen
+on hädässä, sopii kyllä tehdä pieni laivastomanööveri aseettomaan
+Ahvenanmaahan ja sitten vaatia koko saariryhmää itselleen, jos ei nyt
+suorastaan korvauksena, niin ainakin pienenä sympatianosoituksena.
+
+Meillä kuitenkin Suven kanssa oli vahva aikomus käydä sotaa, ja koko
+yön istuimme taas junassa matkalla Kristianiaan apuväkeä hakemaan.
+Työ oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Laivakonttorissa
+ilmoitettiin, että laiva on lähtenyt kaksi tuntia sitten ensimmäisenä
+pysähdyspaikkanaan Bergen.
+
+Sähkötimme Heldtille ja pyysimme ohjeita.
+
+"Seuratkaa", kuului vastaus.
+
+Joku aavistuksentapainen tunne oli mielessäni, ettemme saalista enää
+tavoita. Kun käsky oli kuitenkin käynyt ulos Heldtiltä, oli lähdettävä.
+Yö kului taaskin junan penkillä, kavutessamme tunturilta toiselle.
+
+Aamupuoleen yötä, kun jo olimme radan korkeimman kohdan sivuuttaneet,
+ja matka kulki miltei yhtämittaista alamaata kohti valtamerta,
+kerrottiin jollain asemalla, että Bergen palaa. Unet karisivat kaikkien
+silmistä, kaikki lausuivat mielipiteitään tapahtumasta, ja äsken
+toisilleen vielä ventovieraat ihmiset olivat nyt kuin vanhoja tuttavia.
+Vaunussa oli myös pari Bergenin asukasta, ja he olivat luonnollisesti
+levottomia. He sanoivat, että kun Bergenissä tällaisen myrskyn
+vallitessa tuli pääsee valloilleen, ei koko kaupungista jää mitään
+jäljelle. Ulkona olikin oikea hirmumyrsky. Se vinkui ja tohisi vaunujen
+nurkissa ja tuulettajien torvissa voittaen joskus vaununpyörien
+aiheuttaman jyrinänkin.
+
+Oikein olivat bergeniläiset matkustajat arvanneet Koko kaupunki näytti
+olevan tulimerenä; liekkien kohina kuului kaamealta, myrsky yhä vain
+yltyi. Tuulen alla oleva kaupunginosa oli mennyttä, sammuttamista ei
+kannattanut yrittääkään. Ihmiset juoksivat kuin päättömät, kukaan ei
+tiennyt mistään mitään. Kysyin missä on laivakonttori. Palanut. Missä
+on satama? Palanut. Missä on se Ameriikkaan menevä höyrylaiva, jossa
+ovat ne kolmesataa suom —? — Palanut. Missä on Atlantin valtameri?
+Palanut. Kaikki palaa täällä. Minullekaan ei jäänyt kuin nämä vaatteeni.
+
+Oli toivotonta yrittääkään, mitään. Tulelta säästyneessä
+kaupunginosassa vilisivät kadut mustanaan väkeä, hotellit olivat
+tupaten täynnä, mistään ei saanut edes voileipää nälkäiseen suuhunsa.
+Odottamaamme laivaa ei ollut satamassa eikä sitä sinne saapunut koko
+päivänä, vaikkakin sen laskelmien mukaan piti ehtiä jo varhain aamulla.
+
+Kun minkäänlaisia tietoja emme siitä saaneet, palasimme Kristianiaan.
+
+Jonkinlaiseksi lohdutukseksi sekä itsellemme että Tukholmassa
+odottelevalle päämiehellemme saimme sieltä värvätyksi neljä suomalaista
+merimiestä, jotka olivat jääneet kuivalle. Satojen ennen heitä
+laivakonttorissa ilmoittautuneiden takia katsoivat he pestin saannin
+mahdottomaksi. Tapasimme vielä useampiakin maamiehiämme ja koetimme
+heitäkin värvätä, vaan tuloksetta. Aivan sama jos olisi puhunut
+tunturille.
+
+Palasimme Tukholmaan, jossa Heldtille selitimme koko laivahistorian
+perin pohjin, samalla tietenkin huomauttaen, että jo ennen lähtöämme
+olimme katsoneet matkaa turhaksi (paitsi turistimatkana, ajattelimme
+hiljaa itseksemme).
+
+"Mutta kuinka te olette näin kauan viipyneet matkalla?"
+
+"Kun laivajuttu meni aivan hukkaan, päätimme värvätä Kristianiassa
+oleskelevia suomalaisia merimiehiä, ja sen takia olemme viipyneet."
+
+"No, onnistuitteko?"
+
+"Onnistuimme, miehet ovat jo luultavasti leirillä."
+
+"Hyvä, saitteko paljonkin värvätyksi. Saitteko sata?"
+
+"Emme aivan niin paljoa."
+
+"No kuinka paljon sitten, sanokaa."
+
+"Neljä."
+
+"Neljä?"
+
+"Neljä."
+
+"Donnervetter."
+
+Luulin seuraavassa hetkessä saavani Heldtin silmämunat sisääni, niin
+tiukasti hän katseli meidän lempeitä muotojamme. Sitten hän lauhtui
+ja sanoi katkerasti: "Niin, rahat ovat kaikki menneet eikä tuloksia
+mitään; eikö se ole teidänkin mielestänne surullista?"
+
+"Surullistahan se on, vaan kun junaliput ovat kalliita, hotellit ovat
+kalliita, ruokaakin täytyy aina joskus saada, ja sitten menee vielä
+edustukseenkin rahaa, ja kun se raha on niin hupaa kulumaan, niin ei
+tällaistakaan matkaa aivan ilmaiseksi voi tehdä."
+
+"No niin, — olkaa täällä Tukholmassa nyt toistaiseksi, tarvitsen teitä
+taas muutaman päivän kuluttua. Ilmoittakaa minulle vielä tänään, missä
+asutte."
+
+Me menimme hotelli Reiseniin jatkamaan viikko sitten keskeytynyttä
+päivällistämme.
+
+
+
+
+YSTÄVÄMME KASAKKAKAPTEENI.
+
+
+Tukholman-Haaparannan välisessä pikajunassa matkustava yleisö oli
+näihin aikoihin kansallisuudeltaan mitä kirjavinta. Siellä näki
+tummapintaista, näki vaaleanahkaista, siellä kuuli kaikkia maailman
+kieliä yhtenä sekasotkuna. Siellä, istui englantilainen diplomaatti
+kaikessa rauhassa saksalaisen agentin kanssa, venäläinen upseeri vasta
+Muurmannilta paenneen saksalaisen sotavangin kanssa. Kaikki olivat
+samanarvoisia matkustajia.
+
+Tällaiseen seurakuntaan jouduimme mekin, Seilori, Suvi ja minä, eräänä
+talvisena iltana. Tilanahtauden takia emme saaneet omaa vaununosastoa,
+saati sitten makuupaikkoja. Eräässä osastossa löysimme vielä tyhjän
+sohvan, ja sen valtasimme tätä puolentoista vuorokauden matkaa varten.
+
+Ennestään oli siellä kaksi matkustajaa, joiden kansallisuuden jo
+pikainen silmäys kavalsi. Toinen oli tyypillinen mooseksenuskolainen,
+nokkaeläin, niinkuin Suvi heti sanoi, toinen, komea, tummapintainen
+slaavi, oli serbialaisen upseerin puvussa, joskin vähän vaillinaisessa.
+Toinen olkalappu roikkui irtonaisena, toinen oli vallan poissa,
+säärikääreet löystyneet ja valuivat nilkkoihin. Edessään pöydällä oli
+puoliksi tyhjennetty whiskypullo, ja sen tyhjempi puoli oli nähtävästi
+hellittänyt miehen kielen kantimet, sillä puhetta tuli aivan satamalla.
+
+Ensi töikseen hän esittäytyi meille, kertoi olevansa kasakkakapteeni,
+ollut vuoden ajan järjestelyupseerina Serbiassa, nyt saanut lomaa ja
+palasi Italian-Ranskan-Hollannin-Ruotsin tietä Pietariin, jossa kaunis
+nuori rouvansa ja hyvä viinikellarinsa häntä odottivat.
+
+"Vaan mitä kieltä herrat mieluimmin puhuvat", kysyi hän sitten. Tähän
+asti oli hän yksinpuhelussaan käyttänyt ryssää.
+
+Ilmoitimme venäjänkielentaitomme olevan vaatimattoman, vaan ehkä
+tulemme toimeen englanninkielellä.
+
+"Oh yes, but I speak very badly. Aber gewiss sprechen Sie deutsch?"
+
+Hyväksyimme ehdotuksen. Sitten esitti hän seuralaisensa suunnilleen
+seuraavasti: "Tämä kaveri tässä, saanko esittää", — silloin me kaikki
+kumarsimme ja mukisimme nimemme (minä en kiireessä keksinyt muuta
+nimeä kuin Sevastopol) — "on juutalainen ja kulkee ranskalaisella
+diplomaattipassilla. Tapasin hänet Parisissa, ja kun meillä molemmilla
+on matka Pietariin, olemme matkustaneet yhdessä. — Minä en muuten
+tykkää juutalaisista ollenkaan", lisäsi hän esittelynsä lopuksi.
+
+Koko esittelyn ajan oli juutalainen tehnyt epätoivoisia eleitä
+käsillään ja silmillään lopettaakseen puheen, vaan sitä tuli niin
+äänekkäästi, että se kuului muihinkin vaununosastoihin suljettujen
+ovien läpi.
+
+"Ehkä saan tarjota herroille lasin whiskyä; minulla on sitä viisi
+pulloa, kyllä ne Pietariin asti riittävät", sanoi kapteeni osoittaen
+hyllyllä olevaa pakettia. Muuta matkatavaraa ei hänellä ollutkaan. —
+Mies näytti tuntevan "mukavastimatkustamisen" taidon. Yön kuluessa
+muuttui seurustelu yhä vilkkaammaksi ja äänekkäämmäksi. Seilori
+"pumppasi" kapteenilta tietoja, ja kapteeni kertoi auliisti minkä
+kerkisi, kunnes juutalainen kuiskutti jotain hänen korvaansa.
+
+"Höö", pääsi häneltä; "tämä juutalainen sanoo, että te olette
+saksalaisia spioneja, vaan minä sanon, että te olette niitä kaikkein
+reiluimpia miehiä. Prosit. Ei välitetä tuosta juutalaisesta mitään." Ja
+hän kajautti kasakkalaulun, että akkunat tärisivät.
+
+Pari kertaa oli junailija jo käynyt häntä rauhoittamassa, vaan yhä hän
+lauleli ryssäläisiä laulujaan, kunnes aamuyöstä lyykähti nukkumaan.
+
+Seuraava päivä alkoi ja jatkui samoissa merkeissä iltaan saakka.
+Sillä aikaa kun seuralaisemme olivat ravintolavaunussa, merkitsi
+Seilori paperille saamansa tiedot, ja heidän palattuaan jatkui
+kuulustelu edelleen. Juutalainen yhä katseli meitä epäluuloisesti eikä
+sanottavasti ottanut osaa keskusteluun. Hänellä oli asiakirjasalkku
+kainalossa. Salkkuaan varjeli hän kuin silmäteräänsä laskematta sitä
+käsistään edes hetkeksi. Arvaten salkun sisältävän hyvinkin tärkeitä
+papereita, päätimme koettaa saada sen haltuumme. Edellisenä yönä oli
+hän istunut sen päällä nukkuessaan, eikähän vaatisi suurtakaan taitoa
+siepata se sieltä ja sitten hypätä junasta. Minä päätin koettaa.
+
+Juutalainen oli kait kuitenkin havainnut meidän himokkaat katseemme,
+sillä illalla vaati hän konduktööriltä yksityisosastoa ja pitkien
+puheitten jälkeen sen saikin. En siis saanut yrittää ryöväystä.
+Kapteenin vei hän mukanaan yksityisosastoon.
+
+Haaparannan tullissa tapasimme aamulla taas kapteenimme. Hän oli aina
+yhtä iloisella tuulella ja heti meidät nähtyään pärähti laulamaan.
+
+Whiskyt olivat loppuneet ja se vähän suretti, "vaan onhan minulla
+Pietarissa hyvä viinikellari", lohdutteli hän. "Tulkaa sinne minun
+vieraikseni nyt kanssani, hyvänä pidän, minulla on kaunis rouva."
+
+Lupasimme tulla jonkun toisen kerran. Matkalaukussamme oli pari pulloa
+geneveriä, joista toisen annoimme hänelle evääksi.
+
+"Ah, genever, tästä minä pidän", sanoi hän pulloa taputellen, nousi
+sitten ajuriin ja vielä kaukaa joen jäältä huiskutti kädellään
+hyvästiksi.
+
+Siltä mieheltä ei ainakaan puuttunut elämänhalua.
+
+
+
+
+ASEITA ETAPILLE.
+
+
+Suomessa toimivat etappimiehet olivat pyytäneet saada "kättä pitempää",
+aseita, joilla hädän tullen voisi selvitä parista santarmista
+kerrallaan. Ruotsissa oli senlaatuinen tavara kuitenkin jo miltei
+loppuunmyyty, Kristianiassa niitä vielä jonkun määrän saimme kerätyksi
+eri kaupoista, saimme sekä pitkiä että lyhyitä, ja Suven kanssa
+päätimme kuljettaa ne rajan yli Suomeen.
+
+Haaparannassa tapasimme vanhat tuttavamme kemiläiset luotsit, Allu
+Jokisalon, Konstu Aspegrenin ja Winterin. He olivat vastikään, jokainen
+luonnollisesti eri päivinä, tuoneet kalliit lähetyksensä Ruotsin
+puolelle, vaan sanomat, jotka heiltä kuulimme eivät olleet ilahuttavia:
+"Reitti", se on "pitkäreitti" eli junamatka Etelä-Suomesta Kemiin, oli
+miltei kokonaan tukossa; ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka tunsivat
+matkustamisen taidon sikäläisissä olosuhteissa ja osasivat suhtautua
+tilanteisiin, saattoivat ja uskalsivat lähteä taipaleelle Kemin
+reitille. Niille taas, jotka vähemmän olivat liikkuneet maailmalla,
+tuntui matka kotiseudultaan pohjoiseen siksi uskalletulta urotyöltä,
+että he tällä hetkellä jäivät kotinurkkiinsa odottamaan suotuisampaa
+hetkeä.
+
+Tähän kaikkeen oli vaikuttanut ryssien ja heitä hännystävien Suomen
+alamaisten toiminta, joka tosiaankin oli jo muodostunut meikäläisille
+varsin tungettelevaksi. Maisteri Hällforsin luona Kemissä, jossa
+santarmit viime värväysmatkalta palatessani jo olivat käyneet, oli
+Aspegrenin kertomuksen mukaan uudelleen toimitettu kotitarkastus.
+Koska tiesimme minkälaisia tavaroita hänen talonsa sisälsi, pelkäsimme
+pahinta. Kuulimme kuitenkin, että "Pastori" oli ajoissa — eikä suinkaan
+liian myöhään — muuttanut persoonallisen asuinmajansa turvallisempaan
+paikkaan, — josta muuten meidänkään kesken ei edes kuiskaamallakaan
+mainittu.
+
+Eräänä lopputammikuun ehtoopäivänä istuin Suven kanssa hotellissa
+päivällistä syömässä. Siellä kohtasimme taas kuuluisat luotsit. Tänä
+iltana aikoivat he palata Kemiin ja kehoittivat seuraamaan mukanaan.
+Kun matkareppumme jo olivat kunnossa, suksemme tervatut, pieksumme
+rasvatut, päätimme lähteä.
+
+Sovimme niin, että seitsemän aikaan illalla yksitellen ja eri teitä
+kulkien kokoonnumme asemantakaiseen metsän reunaan. Jäljessämme oli
+näet liikkunut pari torniolaista häntyriä, ja toinen heistä istui
+paraikaa ravintolahuoneessa koettaen varkain saada korviinsa edes
+jonkun sanan keskustelustamme. Halkopinojen takana metsän reunassa
+sitten tapasimmekin toisemme ja hävisimme puitten varjoon. Ei siinä
+turhia rupateltu, kukin lykkäsi vain lylyään pehmeässä lumessa. Parisen
+kilometriä pysyteltiin metsässä, sitten uskallettiin jo aukeammallekin,
+ja nyt kulki matka pitkin Ruotsin rantaa kohti etelää. Pimeässä
+en tuntenut seutuja, enkä niitä tarkastellutkaan, sillä hiihtihän
+kokenut Jokisalo edellä. Silloin tällöin pysähdyimme kuuntelemaan,
+vaan hiljaista oli kaikkialla: edessä pimeä lakeus, takana taivaalla
+vähitellen häipyvät Tornion ja Haaparannan valoheijastukset.
+
+Metsässä oli lumi pehmeää, hiihtäjä pujotteli siinä äänettömästi
+kuin kettu puiden välistä. Jäällä sitävastoin oli tuuli piessyt
+lumen karkeaksi hangeksi, ja hiljaisessa yössä kuului suksen kahina
+kilometrinkin päähän. — Ruotsin ranta häipyi pimeyteen, kun Jokisalon
+vainun mukaan koetimme seurata valtakuntien rajaviivaa, voidaksemme
+mahdollisen yllätyksen sattuessa päästä puolueettomien turviin.
+Lähestyimme kohtaa, jossa aioimme poiketa kotoisille vesille. —
+Hiihtelin Allun sivulla, ja hän selitti, että erään pienen saaren
+luona on ryssien vartio. Jos pääsemme näiden vartioiden välitse
+sisäsaaristoon, säästymme ainakin puolentoista penikulman hiihdolta.
+Päätimme yrittää, olihan varusteinamme neljä kivääriä; vaikkakin
+ainainen voimassaoleva kirjoittamaton laki sanoi, että "etappitiellä ei
+saa ampua ketään muuten kuin äärimmäisessä hädässä."
+
+Yhä useammin pysähdyimme kuuntelemaan, ja kohta häämöitti pimeästä
+eteläisempi vartiopaikka satakunta metriä rajasta. — Kaikkialla
+oli rauhallista. Latasimme kiväärit valmiiksi ja Jokisalo johdossa
+lähestyimme harvassa jonossa salmea. — Lieneekö vahti ollut saaren
+toisella puolen vai lieneekö nukkunut, häiritsemättä vain pääsimme läpi
+ja nyt luulimme olevamme turvassa. Sivuutimme Puuluodon, (muistaakseni
+pohjoispuolitse), ja taivaalla heijastuivat jo Kemin tulet. Edessämme
+aukeni aava jääkenttä, jolla suksi juoksi liukkaasti. — Noin puolen
+kilometrin päässä reitistämme näkyi eräällä saarella tulia. Siellä oli
+ryssien ratsastava osasto. Vahtisotilas lie kuullut suksiemme kahinan
+hangella, sillä äkkiä alkoi saarelta kuulua kovaäänistä huutoa, jonka
+jälkeen kavioiden kapse jäällä ilmaisi, että ratsut olivat liikkeellä.
+Äänet lähenivät, ne tuntuivat kiertelevän edestakaisin ja etsivän kuin
+setteri peltopyitä. Makasimme jäällä Iitteinä kuin imupaperi, kiväärit
+valmiina. — Tuntui jo verenhaju nenässä, oli kuin olisi odottanut
+karhua haaskalle; ero vain siinä, että itse olimme sekä haaskana että
+"kyttänä". Tällä kertaa ei karhu löytänyt haaskaa, sillä vahtisotilas
+oli kai erehtynyt äänen suunnasta. Kerran kyllä olivat ryssät niin
+lähellä, että saatoimme erottaa kuusi sivusuunnassa nopeasti liikkuvaa
+varjoa, vaan sitten äänet loittonivat ja häipyivät vahtikojulle.
+
+Päätimme odottaa paikoillamme hetkisen, kunnes ryssät rauhoittuisivat.
+Eikä lepo muutenkaan haitannut. Olkapäätä pakotti raskas taakka, ja
+kurkkua kuivasi hiihdon jälkeen. — Puukolla hakkasimme ohuen pintajään
+puhki, jonka alta saimme suolatonta vettä.
+
+Levättyämme nousimme taas suksille, ja luoto luodolta edistyi matkamme.
+Eikähän tämä matka ollut mitään hiihtoennätyksiä tavoitteleva, vaan sen
+sanon suoraan, että kun Karihaaran sahan tulet pilkahtivat näkyviin,
+tunsin itseni perinpohjin "hakatuksi". Puolustukseksi mainittakoon,
+että lähes kaksi viikkoa olimme istuneet junassa miltei yhtä mittaa.
+
+Lähestyttiin Karihaaraa, ja luotsien arvelujen mukaan saattoi sielläkin
+nykyjään olla ryssiä. Lautatarhan sivuitse nousimme maihin, emmekä
+tavanneet mitään elonmerkkejä. Winter oli, väsymystä syyttäen, jäänyt
+jäälle lepäämään, kehoittaen meitä toisia jatkamaan matkaa, mutta kun
+olimme onnellisesti sivuuttaneet lautatarhat, saavutti hän meidät
+sangen reippaana ja oikaisi rautatien ylikäytävältä suoraan kotiinsa.
+Me toiset taakkoinemme ohjasimme tiemme Jokisalon Allun asuntoon, joka
+sijaitsi kaupungin itäpuolella Tervaharjulla. Matkaa oli jäljellä ehkä
+kilometrin verran, mutta se taival oli raskain. Ensin nousu aukealle
+peltotöyräälle, siitä 300 metrin lasku Allun talon tuikkivia tulia
+kohti. Puolimatkassa oli aita ja siinä veräjä, josta oli vapaa pääsy,
+mutta siksi heikoilta tuntuivat pohelihakset, että otin alamäessäkin
+pienen paussin ja huilasin veräjällä hetkisen, jotten vallan kontaten
+tarvinnut mennä sisälle. Kello oli silloin kaksi yöllä ja kello
+seitsemän olimme lähteneet Haaparannasta.
+
+Jokisalon emäntä kertoi jo useampana yönä odotelleensa matkamiehiä
+palaaviksi, ja nytkin oli hänellä kahvi ja ruoka lämpimänä. Lattialle
+laitettu vuode houkutteli puoleensa emmekä hommissamme enää turhia
+siekailleet. Kun yöpuulle ruvetessani vaihdoin hikimärän paitani
+kuivaan, huomasin, että repunviilekkeet olivat hanganneet olkapääni
+verilihalle.
+
+Väsyneitä kun olimme, nukuimme aamusta puolipäiviin. Sitten aloimme
+järjestellä lähetyksiämme. Pistoolit järjestimme riviin, patruunat
+kaadoimme repuistamme lattialle, ja järjestely alkoi:
+
+"Tuo pistooli viedään sille miehelle ja noin monta patruunaa, tuo
+sille, tuo sille; tuo pitkällekantava annetaan sille miehelle, siellä
+on oikea mies sen käyttäjäksi; tuo huono rämä annetaan taas sinne,
+ei hän paremmallakaan mitään tee." Pistooleja oli monenlaisia ja
+-kaliiperisia, samoin myös patruunoita. Lattialla olevasta kasasta
+niitä noukimme ja lajittelimme, kun huoneeseen hyökkäsi eräs
+meikäläisiä useasti kyydinnyt ajuri. Hän kertoi olleensa asemalla junaa
+vastassa. Siinä odotellessaan tuli santarmi hänen luokseen kysyen,
+missä on Tervaharju ja Allu Jokisalon asunto. Käski ajurin odottamaan,
+kunnes hän olisi syönyt.
+
+Santarmin poistuttua asemahuoneeseen sanoi ajuri tunteneensa jotain
+erikoista olevan tekeillä. Kyllä hän sen tiesi, ettei Allun luota
+tavallisissa olosuhteissa mitään löydettäisi, mutta nyt tuntui siltä,
+että joku vaara uhkaa meikäläisiä. Ja niin hän nykäisi ohjista ajaen
+täyttä laukkaa Allun luo.
+
+"Enkös minä arvannut, että ne perkeleet haistoivat teidät", sanoi hän,
+nähdessään asevarastomme kamarin lattialla.
+
+Kiiruusti sullottiin tavarat takaisin reppuihin. Jokisalo tarkasti
+varmuuden vuoksi piironkinsakin, jottei sinne jäisi mitään vaarallista,
+ja kohta painuimme hämärtävään metsään. Ajuri kiirehti takaisin
+asemalle tuodakseen santarmin tyhjään taloon. Hämärtävässä metsässä ja
+pehmeässä lumessa ei hiihtäminen ollut niinkään helppoa. Allu toimi
+johtomiehenä, me Suven kanssa rähmäsimme taakkoinemme jäljessä. —
+Kun ristiin yli rinnan roikkuu kaksi kivääriä, ja selässä viipottaa
+kolmikymmenkiloinen patruunasäkki, saa huoletta jättää hiihtoennätykset
+mielestään. Allu kohensikin Suven taakkaa, ottamalla hartioilleen
+molemmat kiväärit; minä manailin ja kannoin ristini.
+
+Aikomuksemme oli oikaista metsän halki maantielle Kemijoen sillan
+yläpuolelle. Miten lie Allu kuitenkin hämääntynyt pimeässä metsässä,
+kun muuatta mäkeä laskiessamme töksähdimme ryssien kasarmin aitaan
+juuri sillan kohdalla.
+
+Teimme äkkikäännöksen, mutta eihän se haaroihin asti ulottuvassa,
+pehmeässä lumessa niinkään nopeasti käynyt, ja pihamaalla seisoskeleva
+vahtisotilas huomasi meidät.
+
+"Stoi, stoi, kto tam, tsort vasmi!" kuului jälkeemme, kun kiirehdimme
+suojelevan metsän helmaan. Joukko ryssiä lähti nähtävästi jälkeemme,
+sillä neljännestunnin kuulimme heidän ulvovan metsässä kuin sudet
+haaskalla.
+
+Kun äänet häipyivät, hiljensimme kulkuamme, kiersimme maantielle,
+hiihtelimme sitä myöten Paakkolaan asti ja poikkesimme majataloon
+kahville. Yö olikin jo vierähtänyt aikaiseksi aamuksi, ja tulia syttyi
+siellä täällä taloihin. Majatalon vanha kello näytti alun viidettä
+tuntia.
+
+Majatalon isäntä oli jo valveilla. Hän arvasi, ettemme aivan ilman
+aikojaan olleet lähteneet yölliselle matkalle, sillä vielähän näinä
+aikoina saattoi päivälläkin kulkea, kutsui meidät kamariin, tarjosi
+kuumat kupit ja kysyi, mikä Kehno teitä nyt oikein riivaa, kun
+tuollaisella hopulla kuljette. Kuultuaan matkamme vaiheet, arveli hän
+viisaammaksi saattaa meidät viipymättä Rovaniemelle, koska hänen —
+merkityn miehen — taloon ryssät voisivat saapua minä hetkenä tahansa.
+
+Talosta saimme kahdet komeat turkit, reslareen ja pikkumiehen
+kyytipojaksi. Reen perässä istuimme turkeissamme kuin tukkipomot, ja
+turkin sisässä oli toisessa kädessämme passi, toisessa varmistamaton
+pistooli. Kiväärimme hautasimme reen pohjalle heinien alle,
+samoin muutkin tavarat. Ensimmäinen ja kuuleman mukaan vaikein
+passin tarkastuspaikka Tervola sivuutettiin pimeässä huomaamatta,
+passintarkastajat nähtävästi nukkuivat. Vasta kun olimme parisataa
+metriä tarkastuspaikan ohi, kuulimme huutoja jälestämme, vaan poika
+kiristi vauhtia — ja taas oli yksi passintarkastaja saanut pitennettyä
+elinikää.
+
+Loppumatka kului rauhallisesti Rovaniemelle saakka, jossa vasta pienen
+passeja koskevan riidan jälkeen majatalon isännän kanssa saatoimme
+ruveta toimimaan.
+
+Sieltäkäsin lähetimme etappimiehille mukanamme tuomat aseet ynnä muut
+tuliaiset ja parin päivän kuluttua suuntasimme reittimme yhä itäänpäin.
+
+
+
+
+POROILLA HALKI LAPIN.
+
+
+Tarina kertoo, että kun Suonien ja Venäjän välinen rajalinja aikoinaan
+— taisi olla Uudenkaupungin rauhan jälkeen — ajettiin, tehtiin työ
+"tuurittain" siten, että joka toinen päivä määräsivät suomalaiset
+insinöörit rajan suunnan ja joka toinen päivä ryssät. Se oli ollut vain
+sellainen hiljainen sopimus rajanaukaisijain kesken, sillä saivathan
+insinöörit näinollen pitää rokulia puolet työajastaan. Mutta raja tuli
+myös rokulipäivien mukainen. Kun suomalaiset olivat ohjissa, iskettiin
+rajan suunta mahdollisimman itäiseksi, ja kun ryssät seuraavana päivänä
+jatkoivat työtä, kääntyi suunta länteen.
+
+Katsellessaan vähänkin suurempaan mittakaavaan, esim. 1:400,000
+piirrettyä rajakarttaa, uskoo tarinan mielellään todeksi. Eihän toki
+täysijärkinen ihminen kykene sellaista rajaa ajamaan muuta kuin toisen
+kiusaksi. Varsinkin Suojärven kohdalla oleva mutka tuopi mieleen
+harmaapartaisten raja-asukkaiden perintätiedot. Siellä näet, menivät
+ryssäläiset insinöörit uskonveljiensä luo Annantehtaalle, jossa muutama
+päivä kului viinan humussa. Sillävälin käänsivät suomalaiset rajan
+suunnan suoraan Aunukseen. Kun ryssät lopulta selvisivät humalastaan ja
+aikoivat taas ryhtyä tositöihin, eivät he löytäneet koko työsakkia. Se
+oli silloin jo Hyrsylässä, ja rajan suunta vahvasti etelään viettävä.
+Vasta avattua linjaa pitkin kulkien työsakki kuitenkin löytyi, ja
+ryssät ottivat nyt johdon käsiinsä. Pitkällisen lystinpidon jälkeen
+oli sekä silmä että käsi epävakainen, joten raja lähimpinä päivinä
+vedettiin pääasiassa jokien uomia pitkin, kuten kartta lähemmin
+osoittaa. Tulihan siihen tosin pieni mutka, mutta soromnoo, olihan
+Annantehtaalla sensijaan pidetty hauskaa.
+
+Suojärveltä lähdettyä oli krouveja harvemmassa, ja rajakin sai
+suoremman suunnan. Tapahtui ryssille sittenkin vielä pieni vahinko:
+Kansakoulua käyneet lukijat muistanevat siellä opetetun, että
+Suomen raja kulkee Talkkunaoaivista Jonkerinkiveen, Jonkerinkivestä
+Kolmikantaan j.n.e. — Näin lienee myös mainittu rauhansopimuksessa,
+vaan todellisuudessa kääntyy raja itäänpäin jo aikaisemmin, 12 km.
+Jonkerinkivestä sijaitsevasta Otralammen saaresta, jossa kulmapyykkinä
+on suurehko kivi.
+
+Jos joku kuitenkin epäilee juttuni todenpitäväisyyttä, soudattakoon
+itsensä Lieksan-Kuhmoniemen maantietä sivuavan Jonkerinjärven saareen.
+Siellä, sammaloituneen seinäsileän kiven kyljessä häämöittää kolme
+taltalla hakattua kruununkuvaista — Kalmarin unionin merkki — (myös
+yleisesti tavattu ruotsalaisessa 5 äyrin kuparilantissa.) Kolmetoista
+vuotta sitten hankasin sammaleen pois kruunujen kohdalta, ja jollei
+aika ole syönyt kiveä samassa määrin kuin minua, luulisin kruunujen
+vieläkin olevan näkyvissä.
+
+Tämä oli se Jonkerinkivi, johon raja rauhanehtojen mukaisesti piti
+vedettämän, mutta lienee mainittu Otralammen kivi ollut ryssille
+yhtä mieluisa. Nämä jututhan ovat tosin seikkoja, jotka eivät kuulu
+kertomukseni puitteisiin, mutta kun Ala-Kurttia lähestyessäni istahdin
+levähtämään rajaviivalle, valtasivat vanhat muistot mieleni. —
+Ihmeelliseltä tuntui tosiaan, että samaan heimoon kuuluvien, samaa
+kieltä haastavien ihmisten välille on vedetty juopa, jota ei saada
+poistetuksi muulla kuin raudalla ja verellä. Huonosti on Ruotsi
+aikanaan valvonut etujaan Karjalan suhteen. Luuli kait, ettei sieltä
+montakaan veroäyriä tipahda.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ei tule niin tyventä säätä, ettei Kaitatunturilla lumi pöllyisi.
+Nytkin oli metsässä, tunturin juurella tyyni kuin ketunpesässä.
+Mutta nousitpas tunturin laelle. Vihlova tuuli puri kolminkertaisen
+villapaitakerroksen läpi kuin poltinrauta saattaen piankin hionneen
+pinnan kananlihalle.
+
+Tunturin rinnettä kipusi hevosjono. Siinä oli kaakkia ja luuskaa, oli
+vetreätäkin voimaa, tuomassa aseita ryssille Kantalahdesta. Siinä
+hikoili Suomen mies hevosineen patruunakuorman vieressä käsittämättä,
+että päänsä pantiksi niitä kuljetti. Raskas oli kuorma vetää ylös
+jyrkkää tunturinrinnettä, hevoset vaahtosivat, miehet kiroilivat.
+Oli kuin markkinoilla ikään. Ja markkinoitahan tässä oikeastaan
+elettiinkin, suuria, koko maailman messuja, jossa lihaa ja verta
+tarjottiin halvalla.
+
+Kun sivakoillani painalsin myötämäkeen alas jängälle, olin jo
+mielessäni tehnyt varman päätöksen: "Tälle ryssien aseiden
+kuljetukselle me panemme vielä jyrkän topin."
+
+Iltamyöhäisellä saavuin Sallan kievariin, jossa aikaisemman
+sopimuksemme mukaisesti tapasin Suven. Teimme vielä kiertokäynnin
+kylällä todetaksemme, että kaikki olivat aikanaan nukkumassa. Kun
+nimismiehenkin asunto oli pimeänä, palasimme rauhallisina kievariin.
+
+Aamusella heräsin varsin äänekkääseen ryssänkieliseen keskusteluun.
+Nykyisenä, radion aikakautena se ei hämmästyttäisi ketään Magna vox'iin
+tottunutta kuulijaa, koska ryssänkielisiä esitelmiä saa kuunnella
+vaikka kuinka rauhallisessa kodissa. Meihin tämä kuitenkin vaikutti
+kuin sähköisku, ja tuokiossa olivat pistoolimme valmiina ottamaan
+vastaan melkein mitä tahansa. Kun öljylamppu oli sytytetty, havaitsimme
+saaneemme seuraksemme vain kaksi pitkävillaisiin lammasnahkaturkkeihin
+puettua siviiliryssää. Toinen, kooltaan varsin valtava, näytti olevan
+määrääjänä, toinen taas, hintelämpitekoinen, oli luonteeltaan hiukan
+sentimentaalinen, kuten tulin myöhemmin kokemaan.
+
+Majatalon isäntä kertoi heidän saapuneen järjestämään ja rahoittamaan
+Kantalahden-Rovaniemen välillä toimitettavaa sotatarvikkeiden
+kuljetusta, ja tämän kuultuamme me rauhoituimme.
+
+Kahvit juotuaan poistui se tukevampi mies kylälle, hintelämmän jäädessä
+meille seuraksi majatalon ainoaan vierashuoneeseen.
+
+Sängynlaidalla istuen suunnittelimme Suven kanssa hiljaisella
+äänellä tulevia matkojamme. Huonetoverillamme ryssällä oli
+nähtävästi sulkutauti, sillä hän lapikoi huovikkaissaan lattian
+poikki nurkasta toiseen. Venäläisen tavan mukaan oli hän myös
+sentimentaalis-musikaalinen, sillä koko pitkän edestakaisinmarssinsa
+ajan hän vihelsi Mandshurian kukkuloilla-nimistä valssia.
+
+Arvattavasti olivat musikaaliset opintonsa kuitenkin jääneet kesken,
+sillä kahta tahtijaksoa pitemmälle hän ei päässyt. Sitten täytyi
+aloittaa taas uudestaan.
+
+Hyvät ystävät! Jaksaisitteko te kuunnella vihellettävän Mandshurian
+kukkuloitten kahta ensimäistä tahtijaksoa noin kolmen tunnin ajan?
+Minä ainakin tunsin itseni kiusatuksi. Koetin antaa miehelle uusia
+aiheita viheltäen "Kukkuu, kukkuu" ja "Voi minua poika raukkaa", vaan
+yritykseni oli toivotonta. Hän laukkasi kuin mielipuoli seinästä
+seinään yhä viheltäen: Tyt tyt tyt tyyt tyt tyy — — —
+
+Minua himoitti suuresti antaa hänelle nyrkilläni muutamia muistoja
+Mandshuriasta, mutta rauhaarakastavana ihmisenä jätin hänet
+viheltämään. Suven kanssa poistuin kylälle porojen ostoon.
+
+Määräyksemme mukaan piti meidän nimittäin matkustaa Jäämerelle
+ottamaan selkoa siellä liikuskelevista englantilaisista ja
+venäläisistä merivoimista, samoinkuin sotatarpeita välittävästä
+liikenteestä. Iltapäivään mennessä olimmekin jo onnistuneet ostamaan
+vankkarakenteiset, ajokelpoiset härät, joilla huoletta saattoi
+uskaltautua tuolle 550 km, pituiselle taipaleelle.
+
+Olin päättänyt matkata Lapin halki suksilla. Kun käyttämäni
+haapaveteläiset eivät mielestäni soveltuneet tarkoitukseen, kuljin
+talosta taloon kysellen mieleisiäni. Kauppaa hierottiin yhtä kauan
+kuin puolen manttaalin talosta, mutta sitten sainkin sellaiset,
+että Lampisenkin kultamitaliset olisivat niiden rinnalla kalvenneet
+kuin jäniksenkarva syksyllä. Ne olivat lähes kaksi syltä pitkät, ja
+valmistetut Sallatunturin niveräisestä, kitukasvuisesta, tuulten
+vääntämästä ja pieksämästä koivusta. Toisessa suksessa laskin 35,
+toisessa 22 oksaa. Niistä ei ainakaan ensimmäisillä penikulmilla pinta
+kulu.
+
+Kun näinkin pitkälle talottomalle taipaleelle lähtee, on parasta jo
+ajoissa ajatella, mitä matkalla tarvitsee. Palattuamme siis majataloon,
+josta viheltelevä ryssä oli jo omaksi onnekseen poistunut, tarkastimme
+visusti nahkaiset, mustalla sydämenkuvalla koristetut jätkänlaukkumme,
+puuttuisiko sieltä ehkä jotakin jokapäiväisen leipämme tarpeista.
+Toimittamamme inventaario osoitti varastomme sangen monipuoliseksi,
+etenkin, mikäli asia koskee Suven reppua. Mainitakseni vain pari
+varkain tekemääni pistokoetta — Suven reppu oli näet pyhä paikka,
+jonne vieraitten kynsiä ei päästetty kopeloimaan — tapasin siellä
+muun muassa 15 punttia pikanellia, "parasta Tanskan punttirullaa",
+kuten Jukolan Juhani sanoisi. Kysyin Suvelta, aikoiko hän tykkänään
+muuttaa ruokajärjestystään, mutta hän sanoi, että kun meitin kerran
+täytyy esiintyä jätkinä, niin vaatii olla mukana purutupakkaakin. Minun
+mielestäni tällainen purutupakan paljous oli sentään jo liikanaista ja
+muistutti mieleen pikemminkin tukkukauppiaan kuin Pohjolan lentojätkän.
+Suvi kuitenkin väitti maksaneensa niistä tyyriit rahat Haaparannassa —
+15 äyriä puntilta — eikä suinkaan aikonut jättää päärlyjään kievarin
+sioille, joten katsoin houkutteluni turhiksi.
+
+Sitten osui Suven repusta kouraani lähes kaksi kiloa painava paketti
+sisältäen kuusituumaisia traakspiikin rautanauloja. Kysymykseeni,
+aikoiko hän ruveta timpermanniksi Lapissa, sain järkevän selityksen:
+
+"Kutes olet huomannut, ei taloissa ole minkäänlaisia nauloja, mihin
+voisi yöpyessään ripustaa takkinsa ja lakkinsa. On se sentään komiaa,
+kun taloon tultuaan ottaa naulan taskustaan ja lyö sen seinään. Siinä
+on sitten miehellä oma omituinen naulansa, jossa voi kuivattaa niin
+pompan kuin kallokkaatkin."
+
+Omasta puolestani oli yhdentekevää, vaikka Suvi olisi kuljettanut
+tonnin verran erilaisia rautanauloja repussaan, sillä kokemuksestani
+tiesin, että minkäänlaiset poistot eivät voineet tulla kysymykseen.
+Vaatimattomasti sentään kysäsin vielä, miksei hän ollut ottanut
+matkaansa edes yhtä riisiä toalettipaperia, koska sitä muun muassa voi
+käyttää voileipien kääreeksi, — kuten Lockstedtissa olin havainnut
+erään entisen espiskeikarin tekevän. Suvi kuitenkin otti pahaksi
+puheeni ja murahteli vain, että "olen minä ennenkin ollut Lapissa, eikä
+tarvitte tulla neuvomaan."
+
+Varustettuina siis kutakuinkin monipuolisesti porhalsimme
+aamunkoitteessa Sallajoen jäälle. Suksilla seisten, vetohihna
+vyötäisten ympärillä, ajohihna ranteessa ja vauhko porohärkä edessä,
+sai mies hyvinkin "balanseerata" alkutaipaleella, jottei varsin pahoja
+kuperkeikkoja tekisi, varsinkin kun hartioilla keikkui parileiviskäinen
+reppu. Pianhan kuitenkin jalat vakaantuivat tähänkin kulkuun ja
+Tenniöjoelle saavuttuamme kävi ajo kuin vanhalta poromieheltä.
+
+Nousun kylässä poikkesimme muutamaan taloon paistattamaan pari
+poronkoipea eväiksemme. Suvi oli jo saanut kylläkseen suksista ja osti
+pulkan, "se kun oli paremmin lappalaisiin maisemiin soveltuva".
+
+Kuoskussa poikkesimme taas taloon ja luulimme tulleemme häähuoneeseen,
+sillä kansaa oli pirtissä viljalti ja juhlamieli tuntui leijailevan
+kaikkien yllä. Heti tupaan tultuamme astui luoksemme mieshenkilö, jonka
+puheestaan päättelin karjalaiseksi:
+
+"Tulgoa miehet, tulgoa, juogoa koohvia, minä maksan."
+
+Otimme kiitollisuudella kutsun vastaan samalla tiedustellen, mikä
+mahtoi olla syynä tällaiseen jupileeraukseen. Mies levitti kätensä ja
+autuasta hymyä tavoitteleva irvistys naamallaan sanoi:
+
+"Ah, katshos veli, kun ei vielä viety Golgatalle." Olihan tuossa jo
+toki juhlimisen aihetta, vaikkakaan en voinut käsittää, kenellä olisi
+ollut syytä ja halua viedä häntä sanotulle mäelle. Hetken kuluttua
+sain eräältä vieraalta yksityiskohtaisemman selityksen. Mies oli näet
+Venäjän alamainen ja ikäluokkansa mukana kutsuttu rintamalle. Jostain
+syystä oli hän kuitenkin saanut peruutuksen tai jonkunlaisen lykkäyksen
+ja siitä iloissaan tarjosi nyt kahvit koko kylälle. Vertauksensa oli
+varsin sattuva, sillä rintama: sehän oli ryssän Golgata.
+
+Aamusella taipaleelle painuessamme sattui Suvelle kommellus, joka oli
+koitua kohtalokkaaksi hänen poromiesmaineelleen. Valjastimme paraikaa
+ajokkaitamme, kun Suven härkä sattui töykkäisemään häntä selkään, jotta
+toinen sarvi heltisi.
+
+Toissarvinen ajokas ei ole juuri minkään näköinen. Tämän oivalsi
+Suvikin ja hienosti kiroillen kiirehti lähtöään päästäkseen pois
+ihmisten ilmoilta. Kiireessä kuitenkin sekaantuivat länget, vetohihnat
+ja ajonuorat. En huomannut ollenkaan tätä vahinkoa. Poroni äksyili ja
+tempoili, ja niin päästin hihnat löysälle. Tuulispäänä kimpausimme
+pirtinnurkkaa kiertävälle tielle, ja vähältä piti, etten heittänyt
+volttia nurkalla.
+
+Vasta kun satakunta metriä olin hoippuroinut suksillani,
+uskalsin katsahtaa jälkeeni, nähdäkseni, miten Suven oli käynyt.
+Toissarvisellaan hän juuri hurautti nurkan takaa ja silloin sattui
+se kommellus, josta vielä viikkoja myöhemmin sain kantaa syytä.
+Äkkimutkassa, iljanteeksi ajetulla tiellä liukui pulkka sivulle,
+pyörähti sitten kolmisen kertaa ympäri ja siellähän sekamelskassa
+makasivat niin Suvi ja poronpaistit kuin tikkurieskat, rautanaulat,
+pikanellit ynnä muut.
+
+Poro laukkasi valtoimenaan jäljissäni. Pulkan sivulla laahaavaan
+ajohihnaan tarrauduin kiinni ja kohta sain elukan asettumaan. Suvi
+tulla jähmäsi perästä tavaroineen.
+
+Sain kuulla melko pitkän — tosin minulle tarkoitetun yksinpuhelun:
+
+"Että viitsiikin tehdä tuollaista ja lähteä ennenkuin toinen on saanut
+pulkkansa kuntoon, vaikka hyvin tietää, minkälainen hullu tämä poro on.
+Tahtoi tietysti näyttää ihmisille olevansa muka tekijä poromieheksi."
+
+Näin hän murahteli itsekseen, sulloi omaisuutensa pulkkaan ja kohta
+hävisimme matalakasvuisen männikön suojaan, jossa päivän mittaan
+unohtuivat niin kunniat kuin häpeätkin.
+
+Lapin-matkailijan on viisainta olla liiaksi luottamatta Suomen
+Yleiskartan yksityiskohtiin, jos haluaa säästyä sivuhyppäyksiltä. Sen
+tulin kokemaan tällä matkallani. On aina viisainta ottaa alkuasukkailta
+selko talojen välisien taipaleiden pituuksista ja kulkea heidän pirtin
+nurkalta sormellaan osoittamaansa suuntaan taivaan merkit oppainaan,
+sillä malmiperäinen maakamara panee kompassinkin tanssimaan jazzia
+täällä muuten niin yksitoikkoisilla maisemilla.
+
+Käyttämääni karttalehteen merkitsin matkani varrella useita
+huomattaviakin korjauksia ja olisin sen mielelläni antanut Suomen
+Matkailijayhdistyksen käytettäväksi, vaan Suomeen lähtiessäni v.
+1917 jätin koko irtaimen omaisuuteni Berliiniin hyvien ihmisten
+haltuun, ja siellä ovat vieläkin kartat, silkkiset paidat ja kravatit
+ynnä monet muut tarpeelliset tavarat aina postimerkkikokoelmaani
+myöten. — Nykyisin olen jo menettänyt kaiken toivoni tavaroitteni
+takaisinsaamisesta, joskus sentään tulee mieleeni haikea toivomus, että
+"kunhan vaan hoitelisivat niitä hyvin."
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tanhuan taloon loppui tie tykkänään. Siitä ei ollut sitten Loppiaisen
+kulkenut yhtään raitoa eikä muutakaan kulkijaa, ja viikon päästähän
+oli jo käsissä Matti, jonka "toinen silmä vettä vuotaa". Lunta oli
+tupruttanut vahvasti, jängät paistoivat sileinä kuin merenselkä eikä
+tien haamuakaan erottanut missään. Lohdutukseksemme kuulimme kuitenkin,
+että kyllähän tuollaiset kulkijat tienpohjan löytävät, onhan siellä
+jängällä aina joku paalukin osviittana.
+
+Umpikelissä siis lähdimme tarpomaan pohjoista kohti. Aamupimeässä
+pihalla käydessäni tuntui vielä pakkasen hiven nenässäni, päivän
+valjetessa vaihtui ilma nuoskeaksi, ja kun parituntisen metsätaipaleen
+jälkeen aava aukeni eteemme, vihmoi harmaa taivas hienoa usvaa
+kasvoillemme.
+
+Vesikelillä ei kulkenut suksi enemmän kuin pulkkakaan metrin
+paksuisessa lumessa. Joskin metsässä vielä poro jotenkuten saattoi
+seurata aikaisemmin avattua latua, kävi sen kulku jängällä vallan
+vaikeaksi. Jo pari kertaa oli ajokkaani kääntynyt ympäri ja vihaisesti
+mulkoillen käynyt päälleni, mutta kun poronnahkaisella kintaillani
+olin sitä vedellyt muutaman kerran korville, jatkoi se taas kulkuaan
+virstanverran. Kohta sain suksillani ruveta aukomaan tietä vetäen poroa
+perässäni. Suvi seurasi keikkuvalla pulkallaan kykynsä mukaan.
+
+Hiestä ja vihmasta läpimärkinä katkaisimme lohduttomalta näyttävän
+jängän, hurautimme mäntykankaan poikki, ja taasen aukeni aapa
+eteemme. Paljon ei turhia puhuttu, eivät sanansutkauksetkaan kieleltä
+kirvonneet. Suvi siellä jälkipäässä vaan pureskeli pikanellia ja
+päästeli muutamia ärräpäitä, kun harha-askeleen otettuaan vajosi
+kainaloita myöten pehmeään lumeen.
+
+Päivä painui illaksi, ja illan tullen seestyi taivas. Vanha kuukin
+oli jo korkealla naavaisen jängänlaitakuusikon yläpuolella, mutta
+tavoittamaamme taloa ei näkynyt. Taivaalla syttyivät revontulet, ja
+parissa tunnissa muuttui ilma paukahtelevaksi pakkaseksi. Läpimärät
+vaatteemme saivat valkoisen, kahahtelevan pinnan, silmäripsistä riippui
+kirkas jäähelmi, ja huurteista, pikanellin värjäämää parransänkeämme
+katselivat poromme ilmeisellä mielihalulla iltaruuakseen.
+
+Jäkäläiselle kankaalle yövyimme. Siinä oli ruokaa poroille, oli myös
+keloja nuotiota varten. Porot sidoimme liekaan ja ryhdyimme rakovalkean
+tekoon.
+
+Olin jo nakutellut vähäisen pystykuivan kelon lähes puoleenväliin
+poikki, kun kirveenterä heltisi varrestaan upoten pehmeään lumeen.
+Eihän tämä ollut itse asiassa mikään mainittava tapaus, vaan kun hetken
+olin kirveenterää kohminut hangesta tuloksetta, selvisi tilanteen
+kaameus mielessäni. Hiestyneinä ja läpimärkinä ollen kaipasimme
+pikaista lämmönlähdettä, mutta ainoa välikappaleemme, kirves, oli
+kadonnut.
+
+Kopeloimme lunta puun ympäriltä, sukelsimme siihen kuin porot jäkälää
+etsiessään, kiteitä, jauhomaista lunta vain oli kaikkialla.
+
+Mukanamme oli kauha, sellainen "vesikuuppa", jolla tapasimme keittää
+teetä nuotiolla yöpyessämme. Nyt päätin aloittaa systemaattisen
+kirveenetsinnän ja tyhjentää koko puun ympäristön lumesta.
+
+Suvi sanoi, ettei kannata yrittääkään, arvellen paremmaksi hautautua
+eskimon tavoin hankeen, ja hetkisen yritettyäni jo miltei uskoin häntä.
+Lunta oli näet paljon, pinnalta hiukan kohmettunutta, alta pehmeää. Se
+oli kuin kristallisokeria tai jauhomaista, vellovaa, valuvaa ainetta,
+jota ei voinut palloksi puristaa. Mikäli sitä nosteli kuopasta pois,
+sikäli sitä polven korkeudelta valui tilalle. Kolmesataa kauhallista
+olin jo laskenut ammentaneeni, kun lopetin laskemisen ja nyt syydin
+sitä mielettömästi puoleen ja toiseen, sillä olin päättänyt puhdistaa
+puunjuuren lumesta, vaikka kesä tulisi.
+
+Kelon ympäristö paistoi jo metrin säteellä paljaana jäkälää myöten, ja
+etsintä näytti yhtä tuloksettomalta kuin kaivosta onkiminen. Oli siinä
+käden ulottuvilla paljastunut, ajan hampaan halkaisema kivenkylkikin,
+jonka musta onkalo erottautui jyrkästi sinertävästä lumiseinästä. Ja
+sieltä halkeamasta paistoi revontulten kelmeässä loisteessa kirveen
+kirkas terä. Olipa tosiaan löytänyt kolon itselleen.
+
+Kohta loimusi kirkas rakovalkea Suven rakentamien lumivallien välissä.
+Vaikka vinha koillinen puhalsikin, istuimme aivan kuin katoksen alla,
+sillä tulen sulattamassa holvissa saatoimme hetken kuluttua riisuutua
+ilkosen alasti ja kuivata vaatteemme. Pakkanen natisi siinä 30 C.
+korvissa, mutta komeroissamme, kiehuvan teekauhan ääressä oli lämmin
+kuin pirtissä.
+
+Huumorikin sai taas vallan, ja Suvi teki omasta päästään laulun
+ja lauluun nuotin. Nuottia en muista, kun ei ollut nuottipaperia
+matkassani. Ensimmäinen värssy alkoi näin:
+
+    "Poijasta nousee höyry, Nousee höyry ja nousee höyry; Ja koskas se
+    saadaan se löyly Sumfati rallallei."
+
+Löylyä tosin jo kaipasimme, vaan toistaiseksi täytyi tyytyä
+tikkurieska-poronpaisti-saajuheinäillalliseen.
+
+Saajua juodessamme kahdeksatta kuppia, tuli päiväjärjestykseen muuan
+kysymys, joka jo pitemmän ajan oli painajaisena häirinnyt muuten niin
+välitöntä toveruussuhdettamme.
+
+Nuotioilla öitä viettäessämme olin useasti huomannut, kuinka Suvi,
+lepattavan rakovalkean yli katseli karsain silmin, kun teemukia
+kohti lohkasin puukollani topankyljestä noin kyyhkysenmunan kokoisen
+sokerinokareen. Suvi taas puolestaan käytti samaista teevesimäärää
+nauttiessaan noin kynnenmustuaisen verran tätä makeata ainetta. Kun
+kulunut päivä oli ollut varsin raskas erikoisesti minulle, joka koko
+matkan olin aukonut tietä, lohkaisin topan kyljestä — muistaen sokerin
+suuren ravintoarvon — suunnilleen sorsanmunan kokoisen nokareen.
+Tämä oli jo sentään Suven mielestä haaskausta, ja hän jutteli kuin
+itsekseen, mutta kuitenkin siksi äänekkäästi, ettei välillämme
+loimottavan nuotion humina sekoittanut sanojen kaunista kaikua:
+
+"Ei tuota sokeriakaan sentään tarvittisi syödä kuin tikkurieskaa; se on
+siksi tyyristä tavaraa ja vielä yhteisillä rahoilla ostettua."
+
+Tosiasiana mainittakoon, että tuon vajaan viisikiloisen sokeritopan
+olimme ostaneet yhteisesti Sallan kauppiaalta å 2 markkaa kilo, ja
+olin minä kuljettanut sitä selkärepussani tähän asti. Nyt vaati Suvi
+jyrkästi, että moisen tuhlauksen välttämiseksi tavara jaettaisiin
+kristillisesti tasan, jonka jälkeen kumpikin hoitaisi oman osuutensa,
+kuten poronkoivetkin oli hoidettu.
+
+Suostuin vaatimukseen arvelematta, sillä parinkin kilon vähennys
+repussa tuntui huojennukselta tuolla monipäiväisellä taipaleella.
+
+Nuotion välkkeessä, alushousuisillamme seisten, löimme kirveenhamaralla
+sokeritopan poikki, sitten halki ja taasen poikki, kunnes voimme
+päätellä, että kumpikin oli saanut grammalleen yhtä paljon. Mennäkseni
+tapauksien edelle ja etten unohtaisi asiaa, kerron, että Inarin
+Tsjuolisvuonon autiokämpässä yöpyessämme huomasin oman sokeriosuuteni
+loppuunkuluneeksi, jotavastoin Suven varasto oli miltei koskematon.
+Pyysin silloin saada ostaa häneltä kilon verran tätä keripukkia
+vastustavaa ainetta, ja Suvi auliisti mittasikin käsiarviolla pyytämäni
+määrän. Tavarasta maksoin kaksi markkaa kilolta eli siis saman määrän,
+mihin Sallan kauppias oli tavaran noteerannut. Kolmisensataa kilometriä
+oli Suvi kuljettanut sitä ilmaiseksi ja vain tarkastaakseen, etten minä
+elänyt tuhlaavasti.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun vinhaa vauhtia laskettelee Raututunturin pohjoisrinnettä alas,
+luulisi kulkevansa aivan päinvastaiseen ilmansuuntaan, sillä niin
+erilainen on luonto tämän tunturin vastakkaisilla puolilla. Etelässä
+penikulmittain jänkiä, ja jänkien laidoilla kitukasvuisia kuusimetsiä,
+pohjoisessa, Ivalojoen varsilla taasen kauniita mäntymetsiköltä, jotka
+hyvinkin vetävät vertoja monille Etelä-Suomen metsille. Golfvirran
+vaikutus tuntuu jo täällä, ja usein huomaa, että etelätuuli on
+pohjoistuulta kylmempi.
+
+Kyrönkylässä yöpyessämme kutsui majapaikkamme isäntä minut nurkan
+taakse ja kysyi, oliko meillä "liikettä", pyytäen toimittamaan
+hänellekin muutamia vaatimattomia kolleja. En aluksi käsittänyt, mitä
+hän "liikkeellä" tarkoitti, vasta myöhemmin sain kuulla, että "liike"
+oli yhtäkuin salakuljetus. Kun en ollut tähän ammattiin lähemmin
+perehtynyt, jäi isännän pyyntö ainakin sillä kertaa täyttämättä.
+
+Ennen Tiiaisniemeä poikkesimme muutamaan lappalaismökkiin, jossa
+isäntä oli kuuromykkä. Rihvelitaulun avulla keskustelu sentään kävi
+aika sujuvasti. Kun loppumatkan varalle halusimme säästää eväitämme,
+kysyimme, saisiko talosta ruokaa. Isäntä kirjoitti taululle:
+
+"Ei ole muuta kuin lohta, jos se kelpaa?"
+
+"Kyllä vain", nyökäytimme päätämme, ja niin lähti ukko toimittamaan
+ateriaa.
+
+Seurasin häntä pihamaalle nähdäkseni, minkälainen kalavarastonsa oli,
+sillä pirttiä lukuunottamatta en ollut lähistöllä ha vainut mitään
+vajaa tai muutakaan varastohuonetta. Eikä niitä näytty tarvittavankaan.
+Valtaisesta luminietoksesta pirtin seinustalla kopeloi ukko ilmoille
+kolme noin kilon painoista lohta iltaiseksemme.
+
+Kauhistuin hengessäni tätä ruokamäärää, josta minut nyt pantaisiin
+edesvastuuseen. Monin osviitoin ja merkein yllytin miestä panemaan
+kaksi kalaa takaisin jääkellariinsa. Hän taasen valituin elein ja
+hirveästi irvistellen koetti tehdä ymmärrettäväkseni omia mielialojaan,
+vaikka en niistä rasittavimmallakaan aivojeni ponnistuksella saanut
+tolkkua.
+
+Näin riitelimme äänettömästi kalpeassa kuutamossa melko tovin, ja olisi
+hyvinkin sietänyt olla filminpyörittäjä ikuistamassa kohtaustamme.
+Luulen muuten, että meillä molemmilla olisi melkoiset edellytykset
+sanattomalla areenalla, sillä minä ainakin käyttelin käsiäni, silmiäni,
+huuliani ja muitakin ruumiinosiani niin havainnollisesti, että itsekin
+ihmettelin taitoani.
+
+Lopulta keksi isäntä osoittaa sormellaan omaa suutaan, ja siitä
+käsitin, että ne kaksi kalaa olivat aiotut hänelle ynnä vähäläntäiselle
+eukolleen. Selitys tyydytti minua, mutta samalla kuitenkin mielessäni
+ihmettelin, minkälaisesta autokumista heidän mahalaukkunsa olivat
+valmistetut, kun he aikoivat ahtaa sinne kilon painoisen lohen. Niin
+myös välähtivät mielessäni ne viisituhatta vaatimatonta filistealaista,
+jotka tyytyivät kolmeen leipään ja kahteen kalaan, — jotka vielä
+saattoivat olla turskia taikka särkiä. Kirjathan, niin paljon kuin
+niissä kalastuksesta puhutaankin, visusti vaikenevat saatujen kalojen
+laadusta. Laatukysymys on taas minulle — ammattikalastajalle — varsin
+tärkeä seikka noteerauksessa torilla.
+
+Lappalainen ei turhia nuukaile kalaruokaa valmistaessaan. Jäätyneet
+lohet vedettiin sahalla kappaleiksi. Suolineen, munaskuineen kaikki
+sitten perunapataan, suolaa mausteeksi, ja kohta oli höyryävä ateria
+valmis.
+
+Hyvinkin pistelimme Suven kanssa sen yhden lohen maaruihimme, kun taas
+ukko ja akka tekivät selvän lopuskoista.
+
+Ja niin painuimme kaikki poronnahkojen väliin perhesänkyyn.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Inarin itärannalla — taisi olla Vuopioniemessä — eleli silloin kruunun
+uutisasukkaana muuan, aikoinaan etelästä muuttanut mies, jonka luokse
+poikkesimme. Pirttinsä oli vasta rakennettu, valoisa ja siisti.
+
+Isäntä runsaasti minun mittaiseni — kolmen kyynärän pituinen ja
+kämmenen levyinen —, emäntä leikillinen lappalainen, varreltaan noin
+kolme jalkaa. Erakkoina elelivät he niemessään kaukana muusta kansasta.
+Kulkupuhe tiesi kertoa, että he olivat sangen varakkaitakin. Isäntä oli
+näet omin käsin rakentanut kruunun maalle neljä tai viisi uutistorppaa
+ja kuntoon saatuaan myynyt ne melkoisella voitolla.
+
+Meidät otettiin perin ystävällisesti vastaan. Ensi työksemme
+saimme tehdä selkoa sotatapahtumista, sillä sanomalehti ei näille
+nurkkakunnille juorujaan levittänyt. Siirryimme sitten liikeasioihin.
+Isäntä kertoi ostaneensa Norjasta suurehkon määrän jauhoja ja
+tiedusteli meiltä, vieläkö sota kauankin kestää, ja kannattaisiko
+varastoja lisätä tänä halpana aikana. Vakavana mielipiteenämme
+ilmoitimme sodan vielä kestävän hirveän monta vuotta, kehoittaen
+isäntäämme kiinnittämään kaikki liikenevät varansa elintarpeisiin.
+
+Tällä kertaa osui ennustuksemme kutakuinkin oikeaan.
+
+"Niin, niin, huokasi isäntä, kunhan nyt vain meidän keisarimme
+voittaisi."
+
+"Sitähän minäkin, myöntelin puolestani; kunhan vain _meidän_ keisarimme
+voittaisi."
+
+       *       *       *       *       *
+
+Aikomuksemme oli ennättää päivässä Vuopioniemestä Järvenpäähän, Inarin
+pohjoisimpaan kolkkaan, mutta kun keli taas muuttui nuoskeaksi,
+väsyivät porot taipaleella, ja olimme pakoitetut yöpymään Ganjal eli
+Kyynelvuonon autiokämppään. Tällaisia autiotupia on poroteiden varsille
+rakennettu useampiakin väsyneen matkamiehen lepopaikoiksi, ja ovat ne,
+kuten nytkin meille, varsin tervetulleita. Tuvassa on kirves, pata,
+tulitikkuja, poronnahkoja ja pieni tuikkulamppu kulkijan käytettäväksi,
+ja pidettäisiin raskaana rikoksena, jos ken sieltä poistuessaan veisi
+jotain mukanaan. Vaistomaisesti kääntyy matkaaja lähtiessään vielä
+ovelta takaisin todetakseen, että tulitikkuja jäi riittävästi selvästi
+havaittavalle paikalle, ja että sylyksellinen pilkottuja kelopuita oli
+lieden juurella.
+
+Tässä autiotuvassa oli oikein muurattu liesikin, ja kun olimme vieneet
+porot jäkäläkankaalle, viritimme roihuavan tulen takkaan. Pian
+lämpisi tupa, kohta porisi teevesi liedellä, ja olomme tuntui sangen
+kodikkaalta. Tuntui kuin olisi tuo tupa rakennettu vartavasten meille,
+henkipatoille maailmankiertäjille kodiksi, jossa saa rauhassa kavalalta
+maailmalta levähtää.
+
+Mutta eihän koti ilman kotieläimiä ole oikea koti, sen saimme
+piankin havaita. Matkamme varrella olimme monenakin yönä nukkuneet
+kunnioitettavan vanhojen ja monenlaisia matkamiehiä lämmittäneiden
+porontaljojen turvissa, ja siellä oli ystävä löytänyt isäntänsä.
+
+Niinpä nyt, istuessamme yhä lämpenevässä autiotuvassa tuijotellen
+räiskyviin liekkeihin, alkoivat eri tahoilta keräämämme kotieläimet
+monilla ilveillä osoittaa, että heilläkin oli viihtyisä olo. Sen
+tunsimme aluksi puolittain miellyttävänä kutituksena rinnanpuolella,
+siitä siirtyi se selkäpuolelle samalla muuttuen yhä tunteellisemmaksi,
+kunnes kohta koko ruumis kihisi kuin keltiäispesässä.
+
+Perinpohjaisemmin tutkiaksemme asian alkusyitä riisuuduimme. Ihoamme
+lähinnä ollut vaatekerta antoikin tarkastuksessa runsaan sadon.
+Näky oli rauhan majoissa asustaneen ihmisen silmissä kamala, mutta
+metsästäjälle varsin mielenkiintoinen. Sieltä löytyi suurta ja pientä,
+löytyi pitkulaista ja litteätä. Joku yliopistollinen tiedemies olisi
+monestakin eksemplaarista maksanut ainakin markan kappaleelta, mutta
+koska ne meille vallitsevissa olosuhteissa olivat melko arvottomia,
+nakkasimme kyseessäolevat vaatekappaleet hangelle, jossa lukuisat
+ystävämme saattoivat ihailla kauniita revontulia, mutta saivat myös
+kiristyvässä pakkasessa tuta tämän katoavan elämän kovuutta.
+
+Yön kohmettamaa vuononpintaa pitkin hurautimme seuraavana päivänä
+Järvenpään, Suomen pohjoisimman majatalon pihalle. Ystävällinen isäntä
+tuli jo kujalle vastaamme, nouti jäkälää poroillemme ja johti meidät
+huoneeseen.
+
+Talo oli hyvin rakettu, asumukset poikkeuksellisen siistit ja kohtelu
+hyvä. Se olkoon vilpitön tunnustukseni tästä majatalosta.
+
+Tarjoilusta huolehtivat isännän kolme reipasta tytärtä. Suvi heti
+rakastui nuorimpaan ja kotvan perästä uskoi minulle kahdenkesken, että
+"kun minä rikastun, tulen naimaan täältä." Hän tosin jo Muteniassa
+oli antanut samankaltaisen lupauksen eräälle lappalaistytölle, mutta
+arvatenkin olivat tunteensa Inarin jäällä muuttuneet, enkä siis
+lausunut epäilyksen sanaakaan hänen aikomuksensa vakavuuden suhteen.
+Myöntelin vain, että kyllähän tällaisesta talosta passaa vinhasti naida.
+
+Kahden päivän matka oli vielä edessämme Jäämeren rannalle Reisivuonoon.
+Matkaseuraksemme saimme majatalon isännän, hän kun 15 poroa
+käsittävällä raidollaan lähti tavaranhakuun Norjaan. Yhden yön vietimme
+vielä autiotuvassa, ja ennenkuin seuraava puolipäivä oli käsissä, jäi
+vaivaiskoivumetsään hakattu valtakuntien rajaviiva jälkeemme.
+
+Valtava on Jäämeri, kun sitä ensi kertaa katselet korkealta tunturilta.
+Olet päiväkausia vaeltanut tuiskujen tuivertamilla ylängöillä,
+edessäsi, takanasi, kaikkialla yhtä yksitoikkoiset maisemat. Tunturi
+toisensa jäljestä, vaivaiskoivuja, riekkoja. Yhtä samaa aamusta iltaan,
+joka päivä. Kun tällaisten maisemien katselemiseen kyllästyneenä
+hoputat poroasi yhä kiivaampaan vauhtiin luullen tuntureita riittävän
+iäisesti, ja sitten äkkiä, varoituksetta, tie kääntyykin paaden
+syrjästä jyrkästi alaspäin, ja syvällä allasi näet tumman, huokuvan
+meren, pysähdyt vaistomaisesti katselemaan tätä oudon valtaisaa näkyä.
+Tuntureilla et löytänyt silmällesi mitään kiinnekohtaa, et mitään
+esinettä, josta olisit voinut arvostella etäisyys- ja korkeussuhteita.
+Matkathan mitattiin siellä vain päiväkaupalla. Elämä oli tunturilla
+kuollutta, talvinen viima tappavan purevaa. Ja nyt näetkin allasi
+laaksossa — kuin käden ulottuvilla — täydessä touhussa hääräävän
+elämän; olet saapunut sulan veden ääreen, jossa raha ja tavara
+vaihtavat omistajaansa.
+
+Mutta kuinka pieneltä kaikki näyttääkään täältä tunturilta katsoen.
+Talot rannalla ovat kuin tulitikkulaatikkoja. Jäämeren myrskyjä uhmaava
+matkustajahöyry on kuin pieni hinaaja, ja jäällä liikuskelevat ihmiset
+noin sittiäisen kokoisia.
+
+Tätä katsellessasi luulet kaikkea näköhäiriöksi, harhakuvaksi, joka
+kohta taas vaihtuu tunturien kylmään yksitoikkoisuuteen Mutta silmäsi
+eivät ole vielä tottuneet Jäämeren tarjoamiin maisemiin. Siellä ovat
+avaruussuureet vallan toiset kuin mihin metsärajan eteläpuolelta
+saapuneen silmä on tottunut.
+
+Järvenpään isäntä hankki meille vuonon rannalla olevasta kylästä
+kortteerin, jossa pitkästä aikaa saimme maitoruokaakin, muun muassa
+mannaryynivelliä.
+
+Jos kuitenkin joku lukijoista joutuisi joskus tekemään edelläkertomaani
+muistuttavan retken, kehoittaisin häntä matkansa päätyttyä, yörauhansa
+vuoksi suhtautumaan varsin varovaisesti maitoruokiin. Sillä kun parikin
+viikkoa on elänyt yksinomaan tikkurieskan, poronpaistin ja teen
+varassa, sietää varotellen syödä mannaryynivelliä.
+
+Minä ainakin sain ahneuksissani latkimastani vellistä taudin, jonka
+nimeä en viitsi tässä mainita. Opastukseksi toisille kerron kuitenkin,
+että syönnin jälkeisen yön vietin pääasiassa kuuta katselemalla. Ja
+näkyipä Suvenkin haamu vilahtelevan silloin tällöin nurkan takana.
+
+Aamusella oli ensi työmme vaihtaa kaikki Jäämeren oloissa tarpeeton
+irtaimistomme rahaksi. Möimme siis porot, sukset, pulkan ja kallokkaat,
+ja Norjan kruunuja kertyi taskuumme siksi paljon, että saatoimme
+hyttipaikassa matkustaa Vesisaareen. Koko matkakassamme oli näet
+ruplia, ja niitä taas ei otettu maksuvälineinä vastaan muualla kuin
+Vesisaaren ja Vuoreijan pankeissa.
+
+Minä en paljoakaan käsitä pankkiasioista enkä noteerauksista.
+Elämäni taipaleella olen niihin kyllä koettanut perehtyä vekselien
+ja kassakreditiivien kautta, mutta aina olen saanut maksaa tyyriit
+oppirahat.
+
+Tällä matkallani kuitenkin havaitsin, että vallitsevat olosuhteet
+olisivat saattaneet tehdä minusta hyvinkin loistavan ja edustuskykyisen
+pankkitirehtöörin. Asian kulku oli näet seuraava:
+
+Haaparannasta lähtiessäni vaihdoin koko matkakassani, noin 5000 kruunua
+Suomen rahaksi, joka silloin oli halpaa Ruotsissa. Vienan Kemissä
+vaihdoin rahani rupliin, sillä markka kulki siellä korkeassa arvossa,
+ja kun Vesisaaren pankissa möin jäljellä olevat kolmisentuhatta
+ruplaani Norjan kruunuihin, sain niistä sellaisen hinnan, että
+luulin erehdyksen tapahtuneen. Poistuinkin pankista nopeasti ja
+huomaamattomasti, vilkaisinpa vielä kadunnurkassa taakseni.
+
+Ne pari päivää, jotka vietimme Vesisaaressa, käytimme tarkoin
+perehtyäksemme Jäämeren kalastukseen. Varanginvuono on nimittäin yksi
+niitä harvoja paikkoja, josta saadaan "lotaa" eli villakuoretta,
+turskanpyynnissä välttämätöntä syöttikalaa.
+
+Vuono Vesisaaren kohdalla on varsin matala. Kevättalvella ajautuu
+villakuore sinne uskomattoman suurina parvina. Pari venettä käsittävä
+pyyntijoukkue kiertää pohjasta pintaan ulottuvalla tiheäsilmäisellä
+nuotalla vissin vesialueen, joka vähitellen kiristetään yhä
+ahtaammaksi, kunnes kierroksen halkaisija saattaa olla noin 50 metriä.
+Silloin on lotaa nuotassa aivan kiehumalla. Pitkävartisilla haaveilla
+ammennetaan kalaa veneisiin, rannassa pakataan se kuumeisella kiireellä
+laatikoihin, ja jo seuraavana päivänä syötetään Hammerfestissa
+turskaliinoja Vesisaaren kuoreilla.
+
+Matkamme päämäärä oli kuitenkin Wardö eli Wuoreija, josta paremmin kuin
+Vesisaaresta saatoimme seurata meriliikennettä. Paikallisliikennettä
+välittävän laivan turskalle ja hylkeenrasvalle tuoksuvassa
+peräsalongissa saimme ensimmäisen tunnun tulevien kuukausien elämästä.
+Vinkuva lounaismyrsky syyti vetelää lunta taivaan täydeltä. Raskaat,
+laivankorkuiset laineet pitelivät laivaa leikkikalunaan, jotta
+matkustajien vatsalaukut nousivat milloin ylös kurkkuun, milloin
+taas laskeutuivat alas niin pitkälle kuin ruokatorvi salli. Aina
+ylösnoustessaan tyhjensi mahalaukku matkustajien nauttiman vähäisen
+kahviannoksen hytin permannolle, ja näin syntyi vähäisiä läikkiä sinne
+tänne korkkimatolle.
+
+Mutta jos meri ottaa, niin kyllä se antaakin. Laivan kääntyessä
+Varangin niemen ympäri läntiseen suuntaan, löi valtainen aalto yli koko
+etukeulan, — "taittoi", kuten asiantuntijat sanoivat. Messinkiripaiset
+ovenlukot aukenivat kuin potkaisulla, ja vesi hulisi yli koko
+keskilaivan konehuoneeseen ja peräsalonkiin asti. Vesisaaresta ostamani
+rasvanahkaiset merisaappaat kestivät kuitenkin tämän korttelinpaksuisen
+vesikokeen. Siivoojalle tämä tapaus oli luullakseni mieluinen, häneltä
+kun säästyi lattianpuhdistus.
+
+Minkäänlaista pakokauhua en matkustajissa huomannut, sillä laivassa ei
+ollut pelastusveneitä. Osittain märkinä saavuimme näin Vuoreijaan.
+
+
+
+
+KIBERGIN KALASTAJANA.
+
+
+Wardön aallonmurtajan länsipuolella sijaitsevalta laivalaiturilta
+johtaa tie kaupunkiin. Se on pitkä ja huonosti valaistu. Tuiskussa
+astelimme sitä myöten aivan rauhallisina, kun vastaamme tuli kolme
+ryssää. Ylimielisyydessään koettivat he anastaa kainalostani
+sikaarilaatikon, jonka olin ostanut laivasta ja uhrannut siihen suuren
+osan ajokkaani hinnasta.
+
+Asiasta sukeutui pieni katukohtaus, joka päättyi siihen, että
+minä hetken kuluttua sain yksinäni poimia sinne tänne sinkoilleet
+sikaarini rikkinäiseen laatikkoon. Totesin kuitenkin, että yksi
+uusista tuttavistani makasi hangessa puoleksi lumeen peittyneenä,
+mutta ohimennen saappaallani tehty "pistokoe" osoitti hänessä olevan
+siksi paljon henkeä, että arvelin hänen huoletta saattavan vielä
+seuraavanakin päivänä jatkaa tätä maallista vaellustaan.
+
+Kaihoavin katsein tavoittelin Suvea näköpiiriini, mutta hän oli
+poistunut siivosti kohtauspaikalta.
+
+Nyt huomasin myöskin, etteivät molemmat okulaarini olleet täysin
+kunnossa. Tappelussa olin saanut melkoisen kolauksen silmäkulmaani, ja
+nyt näin vain toisella silmälläni tuiskussa haamoittavan kaupungin, kun
+taas toisessa vielä kimaltelivat Otava ja Pohjantähti. Yhä sakenevassa
+pyryssä kahlasin kaupunkiin.
+
+Rakennusryhmityksensä puolesta eivät Pohjois-Norjan kaupungit tarjoa
+matkaajalle mitään ylentäviä näkyjä. Niin ei myöskään Wardö kyennyt
+näyttämään minun toiselle silmälleni erikoisempaa delikatessia.
+
+"Nuuskatoosa", mutisin itsekseni, etsiessäni kahvilaa tai muuta
+kortteeripaikkaa.
+
+Eksyin siinä tupakan ja märkien vaatteiden tuoksun kyllästämään,
+luolamaiseen ravintolaan.
+
+Elämän ilo vieri siellä valtoinaan. Innokkaasti keskustelevia,
+kalastajapukuisia miesryhmiä istuskeli pöytien ääressä, gramofooni
+soitteli haikeasti: "Gud vet, vem kysser dej nu", ja joku
+sentimentaalisempi luonne yritti jotain lauluntapaistakin.
+
+Istuuduin tyhjään pöytään ja tilasin kahvia ja smultkringeleitä. Se oli
+mielestäni sopiva tapa osoittaa luonteeni vaatimattomuutta.
+
+Uteliaisuudesta tarkastelin syrjäsilmin, — vai sanoisinko
+syrjäsilmällä, minulla kun oli vain yksi käyttökelpoinen silmä —
+seuruetta. Reippaannäköisiä nuorukaisia näyttivät kaikki olevan, niin
+käsivarsien kuin leukapielten liikkeet osoittivat, ettei tässä napilla
+pelattu.
+
+Tämä oli oikein kalastajien hotelli, jossa kaikki tunsivat toisensa.
+Ventovieraana minut piankin havaittiin, ja kohta astui pöytäni ääreen
+nahkapukuinen, hintelätekoinen mies kysyen selvällä kveenin kielellä,
+tulenko Suomesta. (En silloin vielä tiennyt, että Finnmarkenissa
+syntynyt norjalainen nimittää suomalaisia kainulaisiksi eli kveeneiksi
+ja heidän käyttämäänsä kieltä kveeninkieleksi. Vasta myöhemmin sain
+kuulla, että minäkin olen kainulainen enkä mikään suomalainen.)
+
+Ilmoitin saapuneeni Norjaan "viskuuseen", kevätkalastus eli "viskuu"
+kun oli juuri alkamassa. Lähemmin tutustuttuamme, ja kun seuralaiseni
+oli kuullut mistä olin saanut niin kauniin ja luonnottoman kirjavan
+silmän, huudahti hän:
+
+"Kas siinä juuri sellainen mies, jota tarvitsemme! Miehistömme on vielä
+yhtä vailla. Lähde mukaan!"
+
+Koko seurue siirtyi pöytääni, ja läiskähtävällä kädenlyönnillä
+vahvistimme sopimuksen, jonka mukaan minä sitouduin kevätkalastuksen
+aikana neljännellä osalla kalastamaan kippari Alfred Halvarin
+venekunnassa. Sopimuksemme sisälsi, että minä kustannan neljänneksen
+pyyntivehkeistä; saadun saaliin arvosta vedetään pois yksi-neljännes
+laivalle ynnä lisäksi petrooliin ja öljyyn käytetyt rahat, jonka
+jälkeen me neljä osakasta tasaamme keskenämme lopuskat.
+
+Puhuttu ja selvä. Ei siinä tarvittu mitään papereita enempää kuin
+juristejakaan.
+
+Pullon madeiraa ryyppäsimme sopimuksen päälle ja sitten läksimme
+laivalle.
+
+Ihmettelin suuresti, että vaikka Wardön satama-allas on kutakuinkin
+suuri, ankkuroitiin kalastajalaivat muutamankymmenen metrin päähän
+laiturista, joten laivaan piti aina kulkea jollalla. Asiaan sain
+piankin selityksen: Vuoksi ja luode ovat tällä rannikolla siksi
+voimakkaita, ettei ole syytä kiinnittää pienempiä aluksia laituriin;
+sitäpaitsi ne eivät kalastuksen aikana vallitsevan vilkkaan liikenteen
+takia sinne mahtuisikaan.
+
+Tuleva asuntomme, laivan keulahytti oli kosteantuntuinen ja haisi
+tukevasti turskalle ynnä suolasillille. En sitä sentään ottanut
+pahakseni, nenässäni kun oli jo muitakin haisuja ja näkökykyni noin 50
+prosenttia tavallisuutta heikompi.
+
+Kippari veti kaapista pari pulloa Bergenin paksua ja mustaa Karhuolutta
+janoomme. Sain taasen ihmettelyn aihetta, sillä kahvilassa olin
+kuullut, ettei Finnmarkenin kalastajille myyty pullottain muuta
+kuin viinejä. Niitä sai jokaisesta sekatavarakaupasta 75 äyrin
+hallonviinistä 18 kruunun samppanjaan asti. Olutta et saanut, et
+myöskään puolikasta konjakkia vatsatautiisi.
+
+Mutta jos valtion monopolin alla huokailevasta kaupasta Tromsössä,
+joka paikkakunta ei enää kuulunut Finnmarkenin amtiin, tilasit
+laatikollisen tai vaikkapa laivanlastillisen whiskyä, konjakkia tai
+muuta samantapaista ainetta, saapui se seuraavana päivänä vapaasti
+käytettäväksesi.
+
+Mitä järkeä tässä järjestelmässä oli, sitä olen monet kerrat
+mietiskellyt. Se on jäänyt minulle yhtä ongelmalliseksi kuin omat
+kieltolakiongelmamme.
+
+        *       *       *       *       *
+
+Ensimmäisen yön nukuin siis Jäämeren pitkillä mainingeilla tuntien
+olevani kuin vanha turskanpyytäjä. Senpävuoksi, kun Suvi seuraavana
+aamuna pitkän etsintänsä jälkeen löysi minut eräästä kahvilasta, oli
+käytökseni häntä kohtaan verrattain ylimielistä. Ilmoitin ottaneeni
+pestin kevätviskuuseen, puhelin ammattikielellä lenkoista ja juksista,
+ja seuraavana päivänä alkavasta Pitsperinmatkastamme kerroin noin vain
+kuin ohimennen, kuin jokapäiväisestä onkiretkestä.
+
+Melkoisella kateudella kuunteli Suvi keskusteluamme, vaikkakaan ei
+sitä erikoisemmin näyttänyt. Sanoi vaan, että asiamme vaatii hänen
+matkustamaan Hammerfestiin, sillä sen ohitsehan kaikkien Jäämeren
+laivojen täytyy kulkea. Muisti kait maantieteestä, että Hammerfest on
+Euroopan pohjoisin kaupunki.
+
+Tehtyämme matkaa varten tarpeelliset ostokset kaupungilla, kutsuin
+Suven laivaan jäähyväisille. Kahviloissa ei nähtävästi ollut
+turvallista oleskella, sillä eräs kalastaja kertoi poliisien käyneen
+kyselemässä Suvea hänen yökortteerissaan, Karsikon muorilla.
+
+Pieniä läksiäisiä pitäen kuluikin ilta lähelle puoliyötä, jolloin
+Suven piti kiiruhtaa Hammerfestin laivaan. Pari laivamiehistämme
+oli kuitenkin lähtenyt ainoalla jollallamme kaupungille
+laskiaistanssiaisiin, — oli näet laskiaistiistai —, eikä heitä kuulunut
+palaaviksi. Huikkailin ja huutelin kannella kotvan, vaan ääneni hukkui
+maininkien kollinaan.
+
+Hetken kuluttua näyttäytyi Suven pää kajuutan luukussa, ja ivalliselta
+kuulostava ääni kysyi, eikö sitä lupaamaasi jollaa jo ala kuulua.
+Ilmoitin hänelle, että ellei jollaa muuten saada, haen sen vaikka
+uimalla. Höyryävän kajuutanaukon sulkeutuessa kuulin vielä jonkunlaista
+mukinaa, josta erotti senverran, että "kyllähän sitä voi puheillaan
+pröystäillä."
+
+Tämä jo suututti minua; tottahan mies nyt tuollaisen matkan kykenee
+uimaan. Riipaisin yltäni nahkatakin, "isländarin" ja muun ruumiini
+verhon ja sitten — pää edellä reelingiltä mereen.
+
+Kammottavana kuulsi kuutamossa kristallikirkkaan veden läpi vihertävä
+merenpohja ja kolkosti lupsahtelivat raskaat mainingit laiturin
+mustissa onkaloissa, kun halkoilin nelisenkymmentä metriä jääkylmää
+suolavettä. Monien joukosta löysin lopulta oman jollamme, ja olin
+siihen juuri nousemassa, kun ylhäältä laiturilta kuulin tuttuja ääniä,
+joista päätin miestemme jo saapuneen.
+
+"Soutakaa jolla laivalle", huikkasin heille ja käännyin paluumatkalle.
+
+Monta ajatusta kerkisi välähtää mielessäni tuolla yöllisellä
+uintimatkallani. Haikaloja ja kaikenlaisia merihirviöitä, joista
+poikasena olin lukenut, vilisi silmissäni, mutta sittenkin olin vähän
+niinkuin ylpeä matkastani, enkä suinkaan suotta.
+
+Ernst Lampén kertoo rantasalmelaisten hakkapeliittain uineen Lechvirran
+yli, lordi Byron kertoo uineensa Hellespontoon poikki, ja nyttemminhän
+ovat jo muutamat neitosetkin uiden katkaisseet Kanaalin, mutta vähän
+niitä on sentään sellaisia, jotka laskiaistiistaina ovat uineet
+Jäämeren yli. Päästyäni laivalle olin siksi kohmettunut, etten omin
+voimin kyennyt kiipeämään kannelle. Uin kajuutanakkunan kohdalle
+ja ruutua koputtamalla hälyytin apuväkeä. Saunakuumassa hytissä
+kuumennettua olutta juoden ruumiinlämpöni pian palasi, ja kohta oli
+koko tapaus unohdettu. — Jäämerellä sattuu joka päivä suurempiakin
+asioita.
+
+Aamun sarastukseen oli vielä muutamia meripenikulmia, kun hehkutimme
+kuulamoottorin jyskyttämään pohjoista kohti Pitsperin pankille.
+
+Norjan rannikon ja Huippuvuorten välillä on kolme idästä länteen
+juoksevaa merenpohjan kohoumaa eli harjannetta, pankkia, joissa meren
+syvyys on vain kahdensadan sylen vaiheilla. Pohjoisinta, Huippuvuorten
+lähellä olevaa harjannetta kutsuttiin Spitsbergin pankiksi, ja sinne
+nyt olimme matkalla holkerinpyyntiin.
+
+Holkeri on ainoa Jäämerellä sanottavammin tavattavista hainsukuisista
+kaloista. Se liikkuu parvissa näillä pankeilla, ja kalastetaan sitä
+maksansa vuoksi. Maapallon eläimistö kertoo tarkemmin sen elintavoista
+ja pyydystyksestä. Meidän pyyntitapamme erosi kuitenkin suuresti siinä
+kerrotusta, sillä ongimme niitä yksinomaan pohjasta, eräänlaisella
+pohjaongella.
+
+Laivan kumpaankin sivuun kiinnitettiin kaksi käsin veivattavaa
+kelaa, joiden ympäri juoksi siima. Kussakin siimassa oli kaksi
+puolentoistakorttelin mittaista, ketjuihin kiinnitettyä koukkua.
+Syötteinä käytettiin kutakin koukkua kohti pari kiloa raakaa
+hylkeenihraa. Tällainen syötti vaati tietysti joltisen painonkin, ja
+se olikin vähän toisenlainen kuin särkiongessa: rautainen, viiden
+kilon painoinen, keilamainen pultti. Sen ontto sisus täytettiin
+moottoriöljyllä, joka pienen aukon kautta hiljalleen pursui ulos ja
+merivirran kuljettamana houkutteli holkereita syötille.
+
+Kohoja eli korkkeja ei näissä ongissa käytetty, vaikka sellainen
+punaisenvihreäksi maalattu korkki olisi mielestäni suuresti lisännyt
+tunnelmaa.
+
+Kun nämä niinkutsutut juksat oli laskettu pohjaan ja sitten kelalla
+veivattu muutama varvi siimaa takaisin, joten syötit olivat noin kolme
+syltä merenpohjasta, alkoi odotus. Aina kymmenen minuutin kuluttua
+käytiin "veivaamassa", ellei nykimistä tuntunut, jätettiin juksa
+silleen.
+
+Kun sitten kala lopulta tarttui, alkoi samanlainen väsytys kuin
+lohenonkijalle. Vuoroon kiristäen ja taasen vähän löysäten kiertyi
+siima hiljalleen kelalle, ja viimein nousikin lopen uupunut,
+parisylinen holkeri laivan kupeelle.
+
+Jos sää oli tyven, käännettiin kala vedessä seljälleen, vatsa avattiin
+pitkävartisilla, vesurintapaisilla veitsillä, ja tiheäsilmäisillä,
+pitkävartisilla haavilla ammennettiin maksa ruumassa odottaviin
+tynnyreihin.
+
+Jos taasen oli merenkäynti, vinssattiin saalis kannelle ja siellä
+toimitettiin tarvittava operatsioni.
+
+Holkerista käytettiin ainoastaan maksa; liha oli haurasta kuin laho
+puu ja aivan arvotonta. Maksaa kertyi nelimetrisestä kalasta noin
+hehtolitran verran, toisista aina puolentoistakin, riippuen tietysti
+siitä, minkälainen kalan ruokalista oli viime aikoina ollut.
+
+Niin raatelevaisia olivat nämä pedot, että kun joku parvesta tarttui
+juksaan, ja oli kykenemätön itseään puolustamaan, repivät toiset sen
+heti palasiksi. Kerran murkinoidessamme jäivät pyydyksemme tavallista
+pitemmäksi aikaa kokematta. Kelattuamme siimat pinnalle, saimme yhdestä
+juksasta ainoastaan holkerin pään ja toisesta tosin kokonaisen kalan,
+mutta siltä oli vatsa revitty auki ja maksa hotkittu parempiin suihin.
+
+Monasti olin epäluulolla suhtautunut Jack Londonin kertomuksiin
+Etelämerien haikaloista, joitten iho muka oli niin karkeaa, että yksi
+pyrstön sivallus veti miehen ihon verilihalle.
+
+Pian sentään täällä havaitsin, ettei hain kanssa sovi tanssia shimmyä,
+ei edes nahkatakissakaan. Kun ensimmäinen holkeri oli saatu kannelle
+ja otettu siltä, mitä tarvitsimme, leikkasivat miehet kyljestä
+kymmenkiloisen viipaleen. Se asetettiin peräkannelle ja vakavasti
+uskoin saavani illalliseksi rosvonpaistia. Hetken kuluttua pelkoni
+haihtui nähdessäni tätä lihavaa kyljyspalaa käytettävän tahkona
+veitsien teroittamiseen. — Holkerin pinta oli tosiaan karkeaa kuin
+hietapaperi. Sellaisen pyrstön voimakas sivallus saattoi kyllä ihmisen
+ihon muullekin kuin kananlihalle.
+
+Holkerin raatoa ei ilman muuta heitetty mereen. Sellaisenaan se olisi
+painunut pohjaan ja vienyt koko kalaonnen. Sitä estääkseen käytettiin
+erästä — tosin laissa kiellettyä — keinoa. Tyhjän olutpullon suulle
+lyötiin korkki, pullo työnnettiin kalan sisuksiin, ja sitten sai
+merivirta viedä raadon vaikka Novaja-Semljaan.
+
+En koskaan ollut uskonut merivirtoihin, sillä tuntuihan mahdottomalta,
+että aavalla merellä, jossa vettä on vaikka kuinka viljalti, joku
+yksinäinen virta taikka joki saattaisi kulkea aivan omia teitään.
+Pitsperin pankilla sain sentään vahvan uskon niihinkin hoidellessani 45
+asteen kulmassa nousevaa ankkurikettinkiä, kun vaihdoimme onkipaikkaa.
+Niin nopea oli virran juoksu, että mereen heitetty, kirkuvan
+lintuparven ympäröimä holkerinraato hävisi näköpiiristä vajaassa
+puolessa tunnissa.
+
+Kaikin puolin mielenkiintoinen oli tämä kalastaja-aikani. Sain kokea
+uusia elämyksiä, sain oppia tuntemaan Jäämeren mahtavaa luontoa, nähdä,
+kuinka karujen rantojen asukkaat nostivat jokapäiväisen leipänsä
+vaahtoavista aalloista. Tämä työ oli mielestäni oikeata miehen
+ammattia, se oli kuin kullankaivajan hommaa. Ei siinä keploteltu
+minkäänlaisilla jo ennestään käytännössä löytyvillä omaisuuksilla eikä
+hankittu voittoja perityillä mailla ja metsillä. Raa'asta luonnosta,
+vellovista vesistä kiskottiin täällä saalis, joka ennen ottajaansa
+oli arvottomana liikkunut syvyyksissä. — Mutta ottajan työ ei ollut
+lastenleikkiä.
+
+Erinomaisen hauskaa oli myös tutustua Jäämeren eläimistöön.
+Puhumattakaan linnuista, joita näin niin paljon ja monenlaisia, ettei
+niistä puoletkaan mahtuisi "Maapallon eläimistöön", tein tuttavuutta
+monen vesieläimen kanssa. Näin meriravun, jonka kuori muuttui
+keittämättä punaiseksi, näin valaskalan, jota kohtaan kouluaikojeni
+uskontotunneilta saakka tunsin suurta kunnioitusta — se kun näet
+nielasi sen Joonas-vainajan-eikä paljon puuttunut, etten joutunut
+merenpohjanilviäisten syötäväksi, kuten myöhemmin kuulette.
+
+Myrskyisellä säällä olivat pyöriäiset, springarit, ainaisena seuranamme
+ja huvinamme. Puolisen päivää saattoivat ne monilukuisin parvin
+näytellä akrobaattimaisia temppujaan laivamme ympärillä. Vaahtoavan
+aallon harjalta laivan keulapuolella tekivät ne kauniita voltteja
+ilmaan, sukeltaakseen jälleen laivan alle potkuria ihmettelemään. Ne
+nähtävästi nauttivat näistä hypyistään; niin, usein muistan nähneeni
+niiden nauraneenkin onnistuneen hypyn jälkeen.
+
+Uteliaat valaat saapuivat usein laivamme vierelle viipyen siinä
+tuntikausia. Valas on turskanpyytäjän ystävä eikä sitä näillä vesillä
+sallita vahingoitettavan. Se näet ajaa turskaparvet rannikoille, jossa
+ne taas joutuvat kalastajien liinoihin.
+
+Joku yhtiö aikoi kerran ruveta harjoittamaan valaanpyyntiä oikein
+ammattimaisesti. Pitkin Norjan pohjoisrannikkoa rakennettiin suuria
+traanikeittimöitä, ja liike menestyi hyvin. Myöskin Kibergin
+kalastajakylän lähellä, kymmenisen kilometriä Wuoreijasta itään, oli
+tunturin juurella eräs yhtiön valtavista keittimöistä.
+
+Valaiden vähentyessä ulapalta, vähenivät myös turskat rannikolta,
+ja nälkäkuolema häämötti livekalanpyytäjien silmissä. Kerran he
+sitten, innostuneen mielialan villitseminä, marssivat joukolla
+traanikeittimölle ja nuijivat pannut sekä padat myttyyn, kuten
+aikoinaan Jukolan veljekset viinapannunsa. Asiasta ei kuulemani
+mukaan syntynyt minkäänlaista oikeudenkäyntiä, niin myrtynyt oli
+koko rannikkoväestön mieliala oikeusviranomaisia myöten tätä
+valaanpyyntiyhtymää kohtaan.
+
+Minun siellä ollessani käyttivät asukkaat tuota harmaata,
+myrskyjen repimää ja hylyksi jätettyä laajaa traanikeittohallia
+tanssisalonkinaan, johon tarkoitukseen se erinomaisesti soveltui.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Täysinäisin maksatynnyrein palasimme puolentoista viikon kuluttua
+Vuoreijaan. Heti satamaan saavuttuamme kertoi eräs Kibergin kalastaja
+poliisimestarin käyneen moottoriveneellään siellä etsimässä minua.
+Hän neuvoi minua pysyttelemään laivassa ja lupasi saattaa veneellään
+Venäjän puolelle. Luuli kait minua ryssien vakoilijaksi.
+
+Sanoin, etten tiennyt tehneeni mitään pahaa ja lupasin mennä
+poliisimestarilta tiedustelemaan käyntinsä tarkoitusta.
+
+"Älä hyvä mies mene sinne", sanoi Oskari, "hän vangitsee sinut heti."
+
+Kaikki toisetkin varoittivat menemästä poliisikamariin, "et sieltä
+kuitenkaan takaisin tule", sanoivat he.
+
+Pysyin kuitenkin päätöksessäni. Oskari saattoi minua poliisikamarin
+kadunnurkkaukseen jääden siihen odottamaan.
+
+Ilmoitettuani nimeni etuhuoneessa istuvalle konstaapelille ohjasi hän
+minut suoraa päätä poliisimestarin huoneeseen ja ilmoitti tulijan.
+
+"Jaha, Te olette Antti Hautamäki Suomesta. Istukaa, tehkää hyvin.
+Poltatteko piippua vai sikaareja", lausui hän ensi sanoikseen työntäen
+tupakkalaatikon eteeni.
+
+Tällainen vastaanotto hämmästytti minua; arastellen istuin osoitetulle
+tuolille ja täytin piippuni.
+
+"Tietänette kait, että matkatoverinne on vangittu Hammerfestissa?"
+
+"En ole kuullut, tunti sitten saavuimme mereltä. — Ja mistä syystä tämä
+vangitseminen?"
+
+"Ilmiantojen perusteella. Nyt hän kyllä on taas vapaana. Teistäkin
+tehtiin minulle ilmianto, että kuljeksitte tunturilla valokuvailemassa
+ja olette valokuvannut satamassa olevan sotalaivan. Asia on nyt
+kuitenkin selvinnyt. Minkätakia käytätte väärää nimeä?"
+
+"Nimeni on passini mukainen."
+
+"Minulla on täällä kuitenkin kirje", hän kaivoi kirjeen
+pöytälaatikosta, "jossa sanotaan, että te olette metsänhoitaja Pekkola
+ja olette harjoittanut Suomessa agitatsionia venäläisiä vastaan, jonka
+vuoksi olitte pakoitettu poistumaan sieltä."
+
+Tällaisten tosiseikkojen edessä en voinut muuta kuin myöntää kirjeen
+todenperäisyyden. Sanoin kuitenkin:
+
+"En minä siellä erikoisempaa agitatsionia harjoittanut, rajaseutuja
+tuntien auttelin vain muutamia santarmien vainoomia nuorukaisia Ruotsin
+puolelle."
+
+"Suomesta menee nykyisin paljon nuoria miehiä ulkomaille. Niitä on
+kuulemma mennyt Saksaankin."
+
+"Olen kyllä kuullut sentapaisia huhuja, vaan en usko niiden
+todenperäisyyttä."
+
+Seurasi hetken vaitiolo, piiput vain kärisivät. Sitten sanoi
+poliisimestari hymyillen:
+
+"Te olette myös ollut Saksassa."
+
+"Mistä poliisimestari sellaista päättelee?" kysyin.
+
+"Kun sisään astuessanne löitte kantapäät yhteen, että kalahti,
+päättelin heti teidän olleen 'joukoissa'. Suomessa ette ole voinut
+saada harjoitusta, ja ainoa mahdollisuus siis oli, että tekin olette
+ollut Saksassa."
+
+"Kylläkait asia niin on."
+
+"Jos minä olisin suomalainen, olisin tehnyt 'akkurat' samoinkuin tekin.
+— Minkä arvon saitte?"
+
+"Luutnantin."
+
+Hän hyppäsi tuoliltaan ja käsi ojennettuna tuli luokseni.
+
+"Minä olen myös luutnantti kuninkaallisessa Tromsön rykmentissä.
+Olkaamme tovereita. Nimeni on Ole."
+
+Keskustelimme pitkälti vallitsevista oloista. Hän kuunteli
+mielenkiinnolla juttujani Saksasta. Kun kysyin, miten norjalaiset
+ylimalkaan suhtautuvat sotaan, vastasi hän:
+
+"Ikävä kyllä on meillä niin läheiset suhteet Englannin kanssa, että
+suurin osa kansastamme unohtaa sen vaaran, mikä meitä Venäjältä
+käsin uhkaa. Uskallan kuitenkin vakuuttaa, että kaksi kolmannesta
+upseeristosta on täydellisesti teidän kannallanne."
+
+Sitten kysyi hän: "Minkätakia olet nyt Norjassa?"
+
+"Tapausten kehitystä odotellessani tulin tänne kalastamaan, sekä
+ansaitakseni että urheillakseni, kun en voi Suomeenkaan mennä."
+
+Selitys ei nähtävästi mennyt täydestä, koska hän sanoi:
+
+"Arvaan kyllä asiasi enkä sitä tahdo udellakaan, sillä joka tapauksessa
+valehtelisit. Kuitenkin neuvon, ettet kirjeissä ilmoita mitään
+asioitasi. Täällä sensuroidaan silloin tällöin, noin pari kertaa
+kuussa, kaikki kirjeet koko linjalla, ja jos saisivat käsiinsä jotain
+'vaarallista', olisimme molemmat kiikissä. Mikäänhän ei estä sinua
+matkustamasta Tukholmaan tietoinesi. Lupaathan sen?"
+
+Kun repussani oli kolmenlaista salamustetta, saatoin hyvinkin luvata
+olla kirjoittamatta mitään näkyvää tai silmin havaittavaa.
+
+Erotessamme pyysi hän minua aina kaupungissa käydessäni poikkeamaan
+luonaan kertomassa Saksan uutisia ja varoitti liikuskelemasta
+kameran kanssa linnoituksen lähistöllä, koska silloin joutuisin
+sotilasviranomaisten kanssa tekemisiin, ja hän olisi avuton auttamaan.
+
+"Joka tapauksessa täytyy minun antaa sinulle omalle nimellesi
+kirjoitettu passi; voithan silti käyttää ottamaasi nimeä ja passia
+kalastajien keskuudessa, etteivät turhia epäilisi."
+
+Oskari odotti uskollisesti kadunnurkassa. "Tulithan sieltä vielä,
+luulin jo, että nyt ne veivät Antin", sanoi hän. "Nyt minä ostan pullon
+viiniä tämän päälle."
+
+Suvirinteen vangitsemisen yksityiskohdat kuulin vasta kesällä
+Haaparannassa. — Vaikka poliisit jo Vuoreijassa olivat häntä epäillen
+katselleet, sai hän astua rauhassa Hammerfestin laivaan. Siellä oli
+hänet heti maihin päästyään vangittu.
+
+Suven suureksi harmiksi penkoivat poliisit hävyttömästi hänen hyvin
+järjestetyn reppunsa. Pikanellit, rautanaulat, poronlasso, kilo sokeria
+y.m. tavarat ladottiin pöydälle kaikkien katseltaviksi. Erikoista
+huomiota oli herättänyt mauserpistooli ja siihen kuuluvat satakunta
+paukkua sekä cowboymallinen puukko.
+
+Kun kuulustelut eivät näyttäneet johtavan vapauttavaan päätökseen,
+sähkötti Suvi Kristiaaniaan tuomari Rodelle. Kolmantena päivänä hän
+Roden lähettämän lausunnon perusteella pääsikin vapaaksi, heitti
+pikanellirepun selkäänsä ja matkusti ensimmäisellä hurtigrutella pois
+"noitten epäluuloisten norrbaggien maasta."
+
+Toista yötä sellissä viettäessään oli hän keskellä yötä kuullut
+omituista rapinaa korkealla sijaitsevasta akkunasta. Hämärää vastaan
+näki hän, miten akkuna ulkopuolelta avattiin, musta varjo ilmestyi
+aukkoon, ja ääni kehoitti häntä nousemaan ylös. Aavistaen, että häntä
+koetettiin petollisesti houkutella pakenemaan, makasi Suvi liikkumatta,
+ollen nukkuvinaan. Eihän Hammerfestista olisi mitenkään päässyt
+pakenemaankaan, ja sitäpaitsi tyyriit tavarat olivat poliisin huostassa
+eikä ilman niitä voinut lähteä matkalle. Hetken kuluttua varjo hävisi
+akkunasta.
+
+Minä sain siis rauhallisesti jatkaa kalastustani, vaikka vähällä piti,
+ettei kalastushommani ja samalla muukin maallinen vaellukseni loppunut
+lyhyeen, toisin sanoen holkerin suuhun.
+
+Olimme taas pankilla, juksat ulkona. Sää tuntui keväiseltä, ei tuulen
+viimaakaan, pitkät mainingit vain nykivät harvakseen ankkuritouvia.
+Suuri valas uskaltautui aivan lähellemme syytäen usvasuihkuja korkealle
+ilmaan; minä makasin selälläni kajuutan katolla auringonpaisteessa ja
+tutkin espanjan kielioppia.
+
+Äkkiä, ilman että tuulta tunsikaan, kävi meri levottomaksi. Ne olivat
+aluksi vain pieniä laineita, mutta ne löivät laivankylkeä vastaan
+tiheään ja äkäisesti. Heti jäljestä tuli ensimmäinen tuulenpuuska, ja
+koillisesta lähestyi uhkaavan musta pilvi.
+
+Kippari kiiruhti kannelle: "Hei pojat, nyt saamme sellaisen ilman, jota
+ette ole nähneetkään. Juksat ylös ja äkkiä!"
+
+Puolituntinen kului, ennenkuin juksat ja ankkuri oli saatu kannelle,
+mutta silloin meri jo vaahtosi kuohupäinä. Moottori oli käynnissä,
+purjeet vedettiin avuksi ja huimaa vauhtia kiidettiin kohti rannikkoa.
+— Ihmeelliseltä tuntui, että näin lyhyessä ajassa voi puhjeta sellainen
+hirmumyrsky. Laineet valelivat alituiseen laivaa, ja myrskyn mukana
+seurannut kylmä viima hyyti joka laineen jälkeen ohuen jääkerroksen
+kannelle, ettei kohta voinut kulkea keulasta perään kuin konttaamalla.
+
+Omituisen painavalta näytti Jäämeren kylmä vesi. En koskaan ollut
+nähnyt sellaisia laineita. Ne olivat laajoja, monen hehtaarin alan
+käsittäviä vesivuoria, jotka nousivat ja laskivat hitaasti, ja niillä
+kiehui talonkorkuisia laineita valkoisenaan. Kun sellainen suuri
+laine otti aluksen harjalleen, näki sieltä äärettömän pitkälle yli
+ulapan; kun taas laiva painui suuren aallon kainaloon, tuntui siltä
+kuin painuisi yhtä päätä syvyyksiin: joka puolella mastonkorkuiset
+vesimassat.
+
+Ilta pimeni ja vahtivuoroni päätyttyä laskeuduin kajuuttaan kojuuni
+lepäämään. Oskari puuhaili kahvipannunsa kanssa kamiinan luona. Kaikki
+tavarat lentelivät edestakaisin lattialla.
+
+Kahvia hörppiessämme kuului kannelta kova rysäys, vettä ryöpsähti
+kamiinan piipusta sisään sammuttaen tulen, ja vahtimies huikkasi
+ovelta: "Tuokaa kirves nopeasti!"
+
+Sieppasin kirveen nurkasta ja syöksyin kannelle. Fokkimaston raakapuu
+oli pudonnut alas ja laahasi purjeineen sivulla. "Lyö poikki", huusi
+Halvari ja minä iskin kirveellä köydet poikki. Sinne meni purje ja
+raakapuu sekä kompassi, jonka raakapuu oli pudotessaan murskannut.
+
+Laine oli "taittanut" eli toisin sanoen lyönyt suoraan ylhäältä
+kannelle, niin korkealle, että tapasi purjeen reväisten sen irti.
+Uskomattomalta tuntui, ettemme olleet hautautuneet kuohuihin.
+
+Ilman kompassia laskettelimme nyt umpimähkään, kunnes puoliyön
+aikaan näimme vilahduksen Vardön majakkatulesta. Se häipyi heti
+näköpiiristämme pitkäksi aikaa, mutta kun uudelleen nousimme
+"vuorelle", tuikahti se taas silmiimme, ja sitä kohti ohjasimme.
+
+Menin takaisin kajuuttaan ja kohta nukuin sikeästi; en edes öljy takkia
+vetänyt yltäni.
+
+Aamulla heräsin, kun kajuutan pienestä akkunasta osui kirkas
+auringonsäde silmääni. Toiset näkyivät vielä nukkuvan. Kajuutan ilma
+tuntui ällöttävältä: petroolin, sillin, kahvin ja märkien vaatteiden
+tuoksu sekaantui sieraimissa ihanaksi vatkuliksi. Nousin kannelle
+saadakseni tuoreempaa ilmaa, ja mikä näky! Kirkkaalta taivaalta helotti
+häikäisevä aurinko, tuuli oli tyyntynyt, vain mainingit ulkomöljällä
+heittelivät pärskeitään korkealle ilmaan muistuttaen yöllisestä
+temmellyksestä.
+
+Olimme jäälastissa; korttelin paksuinen jääkerros peitti koko kannen,
+yksinpä ison purjeen raakapuunkin. Mitenkähän olisi käynyt, jos myrskyn
+alkaessa olimme Pitsperin pankilla saakka? Puoli korttelia jäätä lisää,
+ja holkerien eväiksi olisimme painuneet. Yöllä, vähää ennen meidän
+saapumistamme, oli eräs kalastaja-alus satamaan pyrkiessään ajanut
+möljään. Kukaan ei pelastunut. Päivällä näimme rantaan ajautuneen
+hylyn syrjällään möljän vieressä. Kippari ja kaksi poikaansa jäivät
+löytämättä.
+
+Kesällä laivamme vedettiin telakalle puhdistettavaksi ja tervattavaksi.
+Halvari meni eräänä päivänä katsomaan ja koettelemaan saumoja; paineli
+peukalollaan laitoja, tutkistellen, mitä paikkoja tarvitsisi tilkitä,
+kun painoikin peukalonsa ruumaan asti. Lähemmin tarkastellessaan
+havaitsi hän aluksen niin lahoksi, että se ainoastaan pohjakaarien ja
+tervatun ulkokuoren varassa oli pysynyt koossa. Palkoveneellä olimme
+tosiaankin uhmanneet Jäämerta koko kevätkalastuksen ajan.
+
+
+
+
+MITÄ VENÄJÄLTÄ KUULUU.
+
+
+Venäjälle suuntautuva liikenne oli Jäämerellä tällöin vilkasta.
+Joka päivä näimme suuria rahtihöyryjä matkalla Arkangeliin
+sotatarvelastissa. Muurmannin rata ei vielä ollut läheskään valmis,
+Aleksandrowskissa paraikaa vasta rakennettiin laituria suurempia
+laivoja varten. Perustus oli jo kaksi kertaa saatu valmiiksi, mutta
+meri oli sen taas sortanut. Laivojen täytyi siis toistaiseksi mennä
+Arkangeliin, rautatien päätekohtaan.
+
+Vienanmeri oli kuitenkin jäässä, ja kaikki laivat saivat jäädä
+odottamaan satamaan pääsyä. Niitä kerääntyikin sinne maaliskuuhun
+mennessä lähes kahdeksankymmentä. Kun ryssät huomasivat, että jotkut
+kapteenit odotukseen kyllästyneinä kääntyisivät takaisin, tulivat he
+laivaan ja ottivat joitain tärkeitä koneosia pois, joten laiva ei
+päässyt liikkeelle. Niin ainakin kertoivat merimiehet.
+
+Englantilaiset järjestivät Jäämeren sotalaivaston Kaksi brittiläistä
+risteilijää liikkui siellä alituiseen, ja kauppalaivoista tehtiin
+apuristeilijöitä varustamalla ne tykeillä. Miehistö niissä oli
+venäläinen.
+
+Myöhemmin kesällä muuttui näiden apuristeilijäin esiintyminen vallan
+röyhkeäksi norjalaisia kalastaja-aluksia kohtaan, tulivatpa aina
+Norjan aluevesille asti ja veivät kalastajat mukanaan Kuolaan. Pian
+saapuivat kuitenkin saksalaisten vedenalaiset, ja nyt pysyi ryssien
+jäämerenlaivasto kiltisti Vienanmerellä. Englantilaiset risteilijätkin
+katsoivat parhaimmaksi poistua Thamesin jokisuulle, josta oli hyvä
+vetäytyä kuin koira koppiinsa.
+
+Moni rahtilaiva löysi hautansa Jäämerellä, mutta vielä useampi pääsi
+perille Arkangeliin. Pitkin kesää niitä siellä "lossattiin" kovalla
+kiireellä, olihan taas suuria tekeillä: Romania oli saatava sotaan. Sen
+varusteet kun sentään olivat heikot, lähettivät Englanti ja. Ameriikka
+tarvittavia sotavarusteita heikommalleen.
+
+Arkangelin-Vologdan rata oli kuitenkin kapearaiteisempi kuin Venäjän
+pääradat, ja sitä ryhdyttiin kiireellä levittämään, sillä tavarain
+purkaus ja uudelleenlastaus Vologdassa tuotti suuria hankaluuksia.
+Mutta kun töitä tehtiin niinkuin niitä yleensä Venäjällä tehdään,
+valmistui työ vasta silloin, kun Romania jo oli julistanut sodan
+Saksalle. Pianhan nyt kyllä olisi sotatarpeet saatu kujetetuiksi
+rintamalle, mutta silloin sattui se rötöskä, se Arkangelin pamaus.
+Vaarallisten aineiden varomattoman käsittelyn takia meni koko Romanian
+rintamalle aiottu sotatarvevarasto ilmaan yhdellä kertaa eikä
+vähitellen, niinkuin sitä kait oli haviteltu käytettäväksi ja kuten
+sodassa yleensä on tapana.
+
+Silminnäkijän kertoman mukaan oli tapaus tällainen:
+
+Lastien purkaus kävi täydellä höyryllä, ja laiturissa oli kaksikin
+laivaa rinnakkain, joista ulompana olevaa purettiin sisemmän kannelle
+ja siitä laiturille. Eräässä ulommassa laivassa tapahtui räjähdys,
+niin voimakas, että viereinenkin laiva räjähti. Mustanpunaiset liekit
+nousivat kohta taivaalle, ja voimakas tuuli painoi ne satojen metrien
+pituisiin tavarakasoihin laiturilla, joka kohta oli räiskyvänä
+tulimerenä. Se ei ollut mitään tavallista juhannuskokkoa, sillä
+sirpaleet lentelivät laajalti, ja ihmishenkiä tuhoutui, Ryssät eivät
+koskaan ole antaneet tilastoa kuolleista, mutta jotkut arvelevat
+lukumäärän nousseen satoihin. Englantilaiset lehdet kertoivat niitä
+olleen tuhansia.
+
+Samaan aikaan kun tällainen melske kävi laiturilla, tapahtui merellä
+vallan kummia. Purkamistaan odotteleva ulapalle ankkuroitu laiva
+räjähti aivan itsekseen ja upposi, ja hetken kuluttua toinen. Silloin
+nostivat jäljelläolevat laivat ankkurinsa ja kiiruimmiten suuntasivat
+kulkunsa avoimelle merelle. Jotkut menivät saman tien Englantiin
+saakka, toiset palasivat takaisin satamaan.
+
+Jonkun aikaa Arkangelin tapauksen jälkeen kuului myös Kantalahdesta
+paukkuja.
+
+Sinne oli edellisenä talvena hevosilla rahdattu suuret määrä
+sotatarpeita aikomuksella kuljettaa ne edelleen Muurmannin rataa
+pitkin rintamalle. Urakalla rakennettu rata, jonka vallit sisälsivät
+keskimäärin 90 % lunta ja 10 % soraa, ei kestänyt kesän hellettä, ja jo
+kesäkuussa oli rata kuin huononpuoleinen viertotie.
+
+Sotatarpeet jäivät siis Kantalahteen radan varteen, kunnes rata
+saataisiin kuntoon. Ja kovasti siellä touhuttiinkin. Työsakkiin
+kuului aina pomo, kuusi miestä ja yksi lapio. Vuoron perään lapiota
+käytettiin, ja miehet saivat palkkaa sen mukaan kuinka kauan kukin oli
+lapiota heilutellut. Pomo taas nosti täyden päiväpalkan joka miehestä.
+
+Suuret tavaravarastot radan varrella olivat kiusaksi ihmisille ja
+esteenä yleiselle liikenteelle. Tämän oivalsi joku ymmärtäväisempi
+ihminen ja pisti "bachsteinin" kasan rakoon. Huomautti siitä kuitenkin
+lähistöllä työskentelevälle tuntemalleen suomalaiselle työmiehelle
+kehoittaen poistumaan paikalta noin 15 minuutin kuluttua.
+
+Mies taas puolestaan päätti varoittaa toisia, ja kun 15 minuuttia oli
+kulunut, mölähti hän: "Hei suomalaiset, painukaa h—iin, nyt paukkuu!"
+Kaikki, jotka kieltä ymmärsivät, hävisivät kasojen luota eri suuntiin.
+Pakokauhu tarttui ryssiinkin, ja kohta oli salaperäinen varasto
+yksinään, hyljättynä. — Mitään pamausta vaan ei kuulunut.
+
+Sitten, hetken kuluttua alkoi kasan raosta kuulua pientä pihinää,
+joka vähitellen muuttui pajan palkeiden tohinaksi. Laatikoiden
+välistä syöksähti esiin parin metrin pituinen punakeltainen liekki,
+kapea kuin miekan terä ja sammui ilmestyäkseen heti toisesta raosta
+ja kohta taas kolmannesta. Yhä tiheämmin ne tuikahtelivat, ja
+samalla alkoi kasan sisuksista kuulua rätinää kuin olisi joku siellä
+pyörittänyt jänisräikkää. Rätinä muuttui kohta rumputuleksi, ja
+vedellä sammuttamaton palava massa valui pitkin varastoa sytyttäen
+sen roihuvaksi nuotioksi. Se oli taas sellainen "Pax tecum" ryssille,
+osviitta, että "pankaa aseet pois, kun patruunat palavat täällä
+tuntureilla."
+
+Ryssillä oli kova touhu saada selville, kuka oli suomalaisia huudollaan
+varoittanut. Useita vangittiin, kukaan ei tiennyt mitään. Kaikki olivat
+huudon kuulleet, mutta huutajaa ei ollut missään.
+
+"No, soromnoo, kun paloi, niin minkäs sille mahtaa, — vähemmän on
+vahtimista", arvelivat ryssät, ja radan rakennusta jatkettiin entisellä
+innolla.
+
+
+
+
+HYLKEITÄ JA TURSKIA.
+
+
+Siitä lähtien, kun Vardön poliisimestari oli käynyt minua tavoittamassa
+Kibergin kalastajakylässä, katselivat kalastajat minua epäluuloisesti.
+Kun kuitenkin kuljin vielä varsin vapaana ja ystävällisesti
+keskustellen kävelin poliisimestarin kanssa kaduilla, tuli olemukseni
+kibergiläisille arvoitukseksi. Sitä lisäsi vielä eräs kirjejuttu.
+Kibergin postitoimistoon oli Suomesta saapunut kirje Bror Gottlundille.
+Postinhoitaja kyseli kyläläisiltä, missä senniminen henkilö asui,
+kukaan ei tiennyt. Minultakin kysyttiin, ja mieleeni välähti, etteihän
+se voi olla kenellekään muulle kuin minulle. Bror = Veikko ja Gottlund
+taas oli esi-isieni nimi. Pyysin nähdä kirjeen ja kuoressa tunsin
+siskoni käsialan. Hän kun ei tiennyt, mitä nimeä Norjassa käytin, oli
+keksinyt tällaisen osoitteen arvellen, että "eiköhän pojan järki mahda
+vielä toimia niin paljon, että hoksaa nimenmuutoksen." Kibergiläiset
+saivat uutta ihmettelyn aihetta.
+
+Seurustelin alituiseen kalastajien kanssa ja keksin joukosta aina
+jonkun luotettavan, jonka saatoin lähettää asioille. Vardön ja Venäjän
+pohjoisten satamien välinen laivaliike olikin silloin vilkas eikä
+passintarkastuskaan Venäjän satamissa ollut ylen ankara, kunhan vain
+sanoi tulleensa rautatientöihin. Vardössä olin vuokrannut pienen
+murjun, vinttikamarin, jossa kylläkään en koskaan asunut; se oli
+ikäänkuin konttorihuone, ja siellä tapasin lähettini. Kibergissä
+kalastushommissa ollessani asuin taas Oskarin kanssa kauppias Moenilta
+vuokraamassamme laudoista rakennetun tavaravajan yläkerrassa.
+Kauppiaalta saimme lainaksi rautakamiinan, ja aamusta iltaan poltimme
+kivihiiltä saadaksemme lämpömäärän pysymään edes nollassa. Puuta
+ei tällä rannikolla polteta, eihän siellä kasva edes varpuakaan.
+Lapsillekin annetaan vitsaa turpeella.
+
+Maaliskuussa saapuivat hylkeet. Ne tulivat parvissa kuin muuttolinnut,
+tuhansia hylkeitä kerrallaan. En ollut uskoa silmiäni ensikerran
+nähdessäni tuollaisen hyljeparven. Teki mieleni sanoa sen entisen
+likan tavoin, kun hän näki krokotiilin eläintarhassa, että "tuollaista
+elävää ei olekaan". Tulimme juuri mereltä kolmepäiväiseltä matkalta, ja
+lähestyimme Kibergin lahtea, kun Oskari huusi:
+
+"Ei tappanut vielä nälkään, katsokaas pojat."
+
+Katsoin osoitettuun suuntaan. Sieltä läheni meitä nopeasti musta parvi,
+jota luulin ensin lintuparveksi, vaan kohta havaitsinkin hylkeen
+mulkosilmät. Niitä kihisi ja pyöri laivan ympärillä satoja, tuhansia.
+Uteliaina katselivat ne outoa kummitusta ymmärtämättä sitä peljätä.
+Olivat uineet suoraan jäävuoriltaan tänne, eivätkä tienneet tulleensa
+vaarallisimman vihollisensa alueelle.
+
+"Eihän tappanut vielä. Nyt tehdäänkin rahaa", sanoivat toisetkin.
+
+Maihin päästyä alkoi kova touhu hyljeverkkojen kuntoonsaamiseksi.
+Naisväki oli jo edellisenä päivänä kuullut hylkeitä nähdyn ja oli
+järjestänyt lenkat valmiiksi pihalle, joten samana iltana saimme vielä
+muutamia lenkkoja lasketuksi. Pyynnin paraimmillaan ollessa meidän
+venekunnallamme oli niitä vähän päälle 2 kilometriä.
+
+Lenkat, 4 syltä korkeat ja 60 syltä pitkät, suurisilmäiset verkot,
+laskettiin luotojen kupeilta sekä merelle että rantaan päin kuten
+verkot ikään. Suhteet olivat vain toiset kuin särkiverkon. Aamulla
+sitten käytiin kokemassa; yläpaulasta vetäen kuljetettiin venettä
+lenkkaa pitkin, ja ainahan sieltä joku silmukoitiin takertunut,
+"ryssä" nousikin. Parhaan saaliimme muistan olleen 15 hyljettä yhtenä
+päivänä. Kun hylkeestä keskimäärin saatiin 35-40 kiloa "päkkiä", ja
+pakista maksettiin vähän päälle 2 kruunua kilolta, oli siinä melkoinen
+päiväraha kolmemiehiselle venekunnalle.
+
+Oskari oli muuten erinomainen toveri, aina iloinen ja peräti
+rehellinen. Kippariamme hän vihasi ja sanoi minulle: "Pidä varasi, se
+aikoo puljuttaa sinua näissä tilityksissä." Vardössä ollessani hoiti
+näet kippari aina minun osuuteni ja tilitti sen saapuessani. Vähän
+rajupäinen Oskari toisinaan oli. Kerran viivyin Vardössä pitempään
+kuin olin luvannut, ja palatessani tuli kippari jo laiturilla vastaan
+muodoltaan kauhistuneena. Hän sanoi, että Oskari on vallan raivoissaan;
+pitkin aamupäivää on särjetystä ikkunasta lennellyt ulos kahvipannuja,
+tyhjiä olut ja viinipulloja, tuoleja, pakkilaatikoita y.m. irtaimistoa,
+jonka ohella hän on ottanut minun mauserpistoolini ja paukuttelee
+sillä, kun kuulee vähänkin kolinaa portaissa. Varoitti minua menemästä
+sinne.
+
+Tunsinhan minä toki huonetoverini. Hyvänahkaisempaa miestä ei
+ollutkaan. Kävelin asunnollemme makasiinille ja nousin portaita.
+Kippari jäi noin sadan metrin päähän. Silloin tuli nikkelikuula oven
+läpi, ja huoneesta kuului karjaisu. Huikkasin nimeni, ja heti hyökkäsi
+Oskari sieltä porstuaan silmät ilosta loistaen.
+
+"Tulithan Antti vielä takaisin, ja minä kun luulin, että jo jätit
+minut. Minä vähän tässä vain peloittelin kipparia, kun hän yritteli
+ilman lupaa käytellä meidän tavaroitamme."
+
+Finnmarkenin kansallisuus- ja kielikysymys selveni minulle tällä
+matkallani. Oskarin vanhemmat olivat molemmat norjalaisia. Oskari oli
+syntynyt Norjassa ja pienen ikänsä siellä elänyt, mutta norjankieltä
+ei hän taitanut muuta kuin pari ruokotonta lausepartta, ja äänsi nekin
+huonosti.
+
+"Suomalainen minä olen enkä mikään norjalainen", sanoi hän, kun
+tiedustelin asiain juuria.
+
+Kibergissä puhuivat kaikki suomea, kansakoulunopettajaa ja muutamia
+etelästä importeerattuja lukuunottamatta. Siitä huolimatta opetettiin
+kansakoulussa yksinomaan norjankielellä ja lapset, jotka eivät
+ymmärtäneet sanaakaan norjalaisesta piplianhistoriasta, saivat
+iltakaudet jankata oppiakseen ulkoa läksynsä. Vähemmälläkin luulisi
+tulevan uskonnolliseksi.
+
+Yhtään ääntä ei kuitenkaan ole vielä noussut Finnmarkenin
+suomalaisten kansallisuuden ja kielen säilyttämisen puolesta. Siellä
+ummikkosuomalaiset yhä jankkaavat norjankielistä aapistaan. Eikä
+ihmekään, emmehän ole kummia saaneet aikaan Petsamossakaan, joka
+sentään on omaa aluettamme. Ne valtion avustukset, jotka Petsamon
+pääelinkeinon, kalastuksen hyväksi on myönnetty, ovat pääasiassa
+menneet sinne tehtyihin opintomatkoihin ja päällysmiesten palkkoihin.
+
+Ennenkuin jätin Jäämeren rannikot, kerkisin turskanpyyntiinkin.
+Miehistöämme oli lisätty, turskaliinat laitettu kuntoon ja Tenovuonon
+suulle laskimme viisikilometrisen selkäliinamme. Satamissa odotteleviin
+laivoihin veimme aamuisin saaliimme, joka kalaonnen mukaan vaihteli
+kolmen ja kolmentoistatuhannen kilon välillä matkalta.
+
+Tenovuonon varrella, tunturin kupeella on autio, ravistunut asunto.
+Siellä oli parikymmentä vuotta sitten tehty kamala murha. Talon isäntä
+oli salakavalasti tapettu, ja pahoin ruhjottuna hänet löydettiin vasta
+aikoja tapauksen jälkeen, paikka kun on perin autio, eikä sinne eksy
+kuin sattumalta joku kalastaja. Kukaan ei ollut uskaltanut ruveta
+paikkaa asumaan, — siellä kummitteli.
+
+Jouduimme kerran lähelle tätä paikkaa ja yövyimme siellä, sillä
+kajuuttamme oli liian ahdas koko miehistön nukkua samanaikaisesti.
+
+Liesi oli vielä kutakuinkin kunnossa. Keitimme turskaa ja kahvia,
+lojuimme lattialla tupakoiden ja kertoillen juttuja. Joku miehistä
+poistui rantaan katsomaan, olimmeko vetäneet jollan tarpeeksi
+korkealle, ettei nousuvesi sitä veisi.
+
+Takaisin tultuaan hän katseli ihmeissään ympärilleen ja kysyi, minne
+se vieras meni. Emme tienneet kenestäkään vieraasta mitään. Hän
+kertoi, että nykäistyään jollaa muutaman askeleen ylemmäs rannalle
+ja käännyttyään takaisin tuvalle, oli tietä pitkin edellään kulkenut
+ruskeatakkinen mies "sydwesti" päässään ja tullut eteisen ovesta sisään
+nelisenkymmentä askelta hänen edellään. Kun ei ketään ollut saapunut
+tupaan, tarkastimme pienen eteisen ja yliset, vaan kaikki oli tyhjää;
+autiolla rannallakaan ei näkynyt edes lintua. — Pakokauhussa keräsimme
+kamppeemme ja soudimme turvalliselle aluksellemme. Kummitus se oli.
+
+— Jokohan peijakas kummitteli ihan valoisana huhtikuun yönä? — Pois
+piti minun näiltä rannikoilta. —
+
+
+
+
+KILPISJÄRVEN PAMAUS.
+
+
+Vapunaattona nousin Vardössä laivaan, sain hyttipaikan yläkannella ja
+tunsin taas olevani kuin turisti ainakin.
+
+Kolmekuukautinen raskas työpäivä oli enää muisto, ja uudet toimet
+askarruttivat mieltäni.
+
+Ajatuksissani kirvelivät ne monet laivanlastit, joita U.S.A. ja
+Britannia lähettivät ryssille. Merivahinkojen ja muiden haaverien
+kautta oli vain vähäinen osa jäänyt matkan varrelle.
+
+Jo Kirkkoniemessä olin nähnyt yhden laivanlastin ampumatarpeita ja
+lentokoneiden osia. Salmijärvellä oli samansuuruinen varasto. Vardön
+satama-alueella oli niitä yksi laivalasti ja Skibottenin rantatörmällä
+kaksi valtaista kasaa, arviolta kolme laivalastia, odottamassa
+kuljettajiaan.
+
+Kaikki tämä oli sotatarvetavaraa, aiottu ryssille pienten kansojen
+vapauttamiseksi.
+
+En mielessäni hyväksynyt tällaista puolueettomuutta. Monet tuhannet
+tonnit sotatarpeita kulotettiin täten Norjan alueen läpi, vaan jos
+minulla tavattiin taskullinenkaan dynamiittia, olin ehdottomasti
+kontrabandisti ja sain istua linnassa kolme vuotta. Antaako tällaisen
+määrän sotatarpeita esteettömästi saapua ryssien käsiin? Ei! Se on
+hävitettävä tavalla tai toisella.
+
+Sitävarten istuin "Polarlysenin" kajuutassa matkalla etappiin.
+Suunnitelma oli mielessäni valmis, välineet vain puuttuivat.
+
+Haaparannassa tapasin Erkki Malmbergin, jolle esitin asian. Hän
+hyväksyi täydellisesti ehdotukseni, ja teimme seuraavan ohjelman:
+
+Varustamme retkikunnan ja järjestämme sen siten, että samana päivänä ja
+samalla tunnilla pannaan kaikki edellämainitut varastot tuhkaksi.
+
+Kun kuitenkin räjähdysaine varastomme oli mitättömän pieni, käsittäen
+vain viisi räjähdyspanosta, tilasi Malmberg niitä Berliinistä lisää.
+Tämän takia siirtyi suunnitelmamme toteuttaminen viikon verraksi
+eteenpäin.
+
+Voidaksemme pitää asian mahdollisimman salassa, matkustin minä
+Tromsöhön odottamaan asiain kehittymistä, ja oli sovittu, että retkelle
+lähtevät miehet tulevat sinne saamaan minulta lähempiä ohjeita. Kaikki
+ei kuitenkaan mennyt suunnitelmiemme mukaan.
+
+H. ja R. olivat matkustaneet Suomeen värväystarkoituksessa.
+Rovaniemellä kuitenkin nousi sisu kaulaan, ja miehet palasivat tyhjin
+toimin Haaparannalle. Oleilivat siellä kievarissa — kuin Haapavaaran
+Jyrin karhu kierroksessa — ja Malmbergille tuskailivat, että "mitäs
+tässä nyt tehdään, kun ei ilkiäisi tyhjin toimin palata Saksaankaan".
+
+Malmberg kertoi silloin suunnitelmastamme Norjassa olevien varastojen
+suhteen sanoen, että he saisivat, jos halutti, lähteä mukaan retkelle.
+
+Miehet innostuivat heti asiaan, lupasivat vielä samana päivänä lähteä
+matkalle. Malmberg selitti, ettei se tullut kysymykseenkään, ennenkuin
+toiset retkikunnan jäsenet olivat saapuneet Tukholmasta mukanaan
+Saksasta tuodut eväät. Mutta tällaisista estelyistä miehet välittivät
+viisi. He sanoivat, että elleivät he saisi mukaansa Haaparannassa
+olevaa räjähdysainevarastoamme, jota oli noin viisi kiloa, he joka
+tapauksessa menisivät Siilastuvalle ja vaikka sulin käsin heittelisivät
+tavarat järveen. — Selitykseksi mainittakoon kuitenkin, että
+tavaraa oli lähes kolme laivanlastia, ja Kilpisjärvi tällöin vielä
+metrinpaksuisessa jäässä.
+
+Asiasta näytti tulevan pannukakku toivomamme suuren pamauksen sijasta,
+ja kiiruusti Malmberg sähköteitse kutsui Suvirinteen ja Villamon
+Tukholmasta, jotta matkalla olisi mukana kiveliöntunteviakin miehiä.
+
+Kun matka tuli näin hätiköimällä päätetyksi, oli pakko luopua
+alkuperäisestä suunnitelmasta, varsinkin, kun käytettävissä oleva
+räjähdysainemäärä oli naurettavan pieni. Solisevia kevätpuroja seuraten
+miehet sitten painuivat Kilpisjärvelle.
+
+Kuulaana toukokuun iltana nousivat miehemme Kilpisjärven jäältä
+Siilastuvalle. Hiukan kyräillen ottivat suomalaiset varastonvartijat
+heidät vastaan, sallivat toki sentään matkamiesten yöpyä lattialla.
+Paikan komendantti, kapteeni Stenberg oli Norjan puolella Skibottenissa.
+
+Ulkona, hiekkaisella nummella oli mahtava kasa ryssien sotatarvikkeita.
+Siinä oli 5,000,000 kiväärin patruunaa, oli kranaatin kärkikappaleita,
+kenttäpuhelimia y.m.
+
+Iltahämyssä tavarakasaa katsellessa tehtiin sitten suunnitelma
+seuraavaa päivää varten.
+
+Vieraat olivat koko illan ja yön varsin sävyisiä ja sietivät
+murisematta vartioiden kokkapuheita. Vaan aamulla tuli huoneen hallitus
+toisiin käsiin.
+
+Terävin ja valituin sanoin ilmoitti Villamo tuvassaolijoille,
+että "herrojen terveydelle ei olisi lainkaan haitaksi, vaikka
+pysytteleisitte toistaiseksi täällä tuvassa, sillä ulkona alkaa kohta
+paukkua. Ja muutenkin, jos jäljestäpäin jotakin kysytään, ei ole tarvis
+tietää koko asiasta mitään."
+
+Vartijat suostuivat tehtyyn ehdotukseen täydellisesti — joskin
+kasvoiltaan hiukan kalpeina — sillä näköpiirissä vilahteli tämän tästä
+mauserin tunnoton piippu.
+
+Nyt kaivettiin keskelle tavarakasaa komero, johon mukanatuodut
+räjähdysaineet upotettiin. Sähisten syttyi ruutilanka, ja sitten
+kipaistiin kiven taakse tunturin juurelle.
+
+Seurasi kumea räjähdys. Kymmenittäin lenteli patruunalaatikoita
+vinhasti pyörien sadan metrin korkeudessa, ja irrallisia patruunoita
+vilisi kuin sääskiä juhannuksena, mutta siihen se lysti loppuikin.
+Annos oli ollut liian pieni täyttä totta tehdäkseen.
+
+Juuri silloin ilmestyi näyttämölle mies, jonka läsnäoloa ei siellä
+kaivattu. Se oli kapteeni Stenberg, joka ratsain saapui tunturien
+lomitse johtavaa tietä residenssiinsä. Hän näki tämän kauhistuksen,
+näki myös kivien takana kyyröttelevät miehet. Hurjasti huutaen ja
+välähtelevää, nikkelöityä pistooliaan heilutellen hän ratsasti
+miehiämme kohti pysähtymiskehoituksista huolimatta. Vasta kun Suvi
+tasajyvällä ampui vinkuvan kuulan korvan ohi, putosi pistooli mieheltä,
+ja vallan säädyllisesti antoi hän saattaa itsensä huoneeseen.
+
+Suvi korjasi kiveliöstä kauniin pistoolin sotasaaliina.
+
+Tämä historiallinen esine sai kaikkialla suurta ihailua osakseen,
+kunnes muistaakseni Kitty sen lopullisesti sai ja vei muistona
+Lontooseen. Ihminen joutuu näet joskus anteliaalle päälle.
+
+Kapteeni Stenberg oli nyt huoneessaan, josta kaikki aseet oli Villamon
+käskystä viety keittiöön palvelustytön huostaan. Ulkona odotti vuoren
+korkuinen tavarakasa vielä ottajaansa. Ainoa mahdollinen hävityskeino
+oli nyt tuli. Kiiruusti lyötiin kirveellä laatikon syrjä auki,
+tulitikku lastuvilloihin ja pian roihusi koko varasto kokkona, jota ei
+sietänyt mennä sammuttelemaan.
+
+Jonkunlainen todistuskappale piti toki saada hyvintoimitetusta työstä,
+ja sitä varten marssivat Villamo ja Suvirinne kapteeni Stenbergin
+huoneeseen. Villamo esiintyi komentajana, Suvi seisoi ovensuussa
+asennossa, puukoteloon kiinnitetty mauser sotilaallisesti olallaan.
+
+"Antakaa meille kirjallinen todistus siitä, paljonko ja mitä laatua
+tavaraa tuolla kasassa on", sanoi Villamo.
+
+"En minä tiedä, mitä siellä on."
+
+"Ellette ole ennen tienneet, niin nyt ainakin kuulette."
+
+Ulkoa kuului tosiaankin hornamaista räiskettä, puhinaa ja paukkinaa:
+Put, puti put, — piuuu, put, put prrrr.
+
+"En minä anna mitään todistetta."
+
+"Vai ette anna?" — Mauserin hana nousi naksahtaen vireeseen.
+
+"Kyllä minä kirjoitan", tuli hätäinen vastaus, ja kohta oli Villamolla
+täysi inventaario tavaroista, jotka paraikaa muuttuivat tuhkaksi.
+
+"Hyvästi nyt vain ja koettakaa vastedes pysytellä merellä omassa
+ammatissanne. Terveytenne vuoksi kehoitan teitä pysyttelemään
+huoneessanne täsmälleen tunnin. — Jos kovin kiire tulee, niin onhan
+tuolla nurkassa komuuti."
+
+Suvi teki sotilaallisen käännöksen, ovi kierrettiin ulkopuolelta
+reikeliin ja matka suunnattiin etelää kohti.
+
+Vielä järven toiselle puolen kuului räjähdyksien pauke, ja mustana
+viiruna kohosi savupilvi taivaalle osoittaen ihmetteleville
+lappalaisille, etteivät hekään saaneet olla rauhassa koko maailman
+nielevästä kansojen kamppailusta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kunniamerkit ovat varsin kauniit kantaa rinnassa, varsinkin kun tietää
+tehneensä jotain niiden edestä. Jos sitä vastoin samanlaisesta työstä
+annetaan toiselle tunnustus ja toinen jätetään unhoon, menettää annettu
+tunnustus ja kunniamerkki arvonsa sivullisenkin silmissä.
+
+Haaparantaan saavuttuaan jäivät Villamo ja Suvirinne valmistamaan
+uutta matkaa Suomeen, jotavastoin toiset retkeilijät kiiruimmiten
+painuivat Lockstedtiin ja esittivät matkansa tulokset majuri Bayerille.
+Seuraavalla viikolla kiinnitti majuri heidän rintaansa rautaristin
+"tunnustuksena uhkarohkeasta ja hyvin toimitetusta, tulosrikkaasta
+komennusmatkasta."
+
+Vaan mitäs saivat Villamo ja Suvirinne? — Ei lumppuryssän prenikkaa
+annettu heille koko Kilpisjärven jupakasta, josta kuitenkaan ilman
+heitä ei olisi tullut yhtään mitään.
+
+En tiedä, miten asiain kulku oli esitetty majuri Bayerille, minä vain
+ajattelen — — —.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Malmbergin kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti odottelin minä
+Tromsössä. Kolkossa hotellihuoneessani järjestelin mielessäni
+yksityiskohdittain uskalletun tehtävämme eri osat, edeltäpäin jo
+nauttien siitä hälinästä, minkä aikomamme täräykset aiheuttaisivat koko
+Ruijan valtakunnassa.
+
+Samana päivänä, jolloin Kilpisjärven retkikunta lähti Haaparannasta,
+sain Malmbergilta sähkösanoman: "Pojat matkustavat tänään, kirje
+seuraa." Tästä käsitin että "pojat" tulevat Tromsöön, kuten puhe oli
+ollut, ja siellä jakaudumme sopivanvahvuisiin ryhmiin, kukin aina eri
+varastopaikkaa varten. Tosin mielessäni ihmettelin, että räjähdysaineet
+olivat näin nopeasti saapuneet, vaan kohtahan kuulisin asiasta lähemmin.
+
+Odottelin siis edelleenkin aina neljänteen päivään asti. Vaan kun
+ehtoosta ja aamusta tuli viides päivä, nousin laivaan, jonka päämääränä
+oli Skibotten.
+
+Tämä pieni kylä sijaitsee Lyngenfjordin rannalla viitisenkymmentä
+kilometriä Suomen rajasta. Vuono on rantojaan myöten niin syvä,
+että suuret valtamerihöyryt saattavat purkaa lastinsa maalle ilman
+apuvälineitä. Tätä tietä olivat Siilastuvankin tavarat kuljetetut.
+Kelirikon takia oli Skibotteniin jäänyt kaksi laivalastia ryssien
+tavaroita, ja olivat ne ladotut ranta-aukealle taivasalle.
+
+Tavaroiden laatu oli moninaista, ja jo edellisellä kerralla
+Skibottenissa käydessäni olin havainnut, että niiden hävittämiseksi
+tarvittaisiin "termiittejä", sillä kankaisiin, saappaisiin ja
+kenttäpuhelimiin eivät räjähdysaineet suuriakaan tehoa. Termiitti
+sitävastoin oli kevyt kuljetettava, parinnyrkin kokoinen, vaan
+kehitti lämpömäärän, joka kykeni muutamassa hetkessä sulattamaan
+parin senttimetrin paksuisen teräspanssarin. Se oli jonkunlaista
+"juoksevaa tulta", paloi kohisten ja syöksi pitkiä pihahtelevia
+liekkejä ympärilleen eikä sitä kannattanut ryhtyä vedellä sammuttamaan.
+Sellaisia olimmekin Saksasta pääasiassa tilanneet tarkoitusta varten.
+Skibottenissa en tavannut ketään meikäläisistä eikä heitä vielä
+seuraavanakaan päivänä kuulunut tuleviksi. Jotain täytyy nyt olla
+vinossa, arvelin ja päätin palata takaisin Tromsöhön.
+
+Kuulin silloin tavarankuljetuksessa olleiden suomalaisten ajomiesten
+keskustelevan, että "tämä homma ei enää kannata, lähdetään pojat
+Ameriikkaan."
+
+Kerroin heille yrityksestämme Saksassa kehoittaen iltalaivassa
+lähtemään mukaani. Kymmenkunnan miestä innostuikin heti ajatukseen,
+lupasivatpa hankkia toisiakin matkaan.
+
+Iltapäivällä saapui kylään tärisyttävä viesti: Siilastuvan varastot
+on räjäytetty ilmaan. Heti sen jälkeen havaitsin minua pidettävän
+silmällä. Lieneekö ollut joku Efialtes uskottujeni joukossa vai oliko
+esiintymiseni muuten herättänyt epäluuloja, en voinut päätellä;
+rauhattomaksi tunsin oloni.
+
+Kävelin rantaan, jossa muuan ukko puuhaili veneellään. Jälessäni saapui
+sinne eräs uskotuistani, nyhkäisi minua kylkeen, sanoen:
+
+"Poliisit aikovat vangita teidät heti kun nimismies kerkiää tänne
+laivalla Birtavaarasta. Ovat soittaneet sinne."
+
+"Milloin laiva tulee?"
+
+"Puolen tunnin kuluttua sen pitäisi täällä olla."
+
+Nyt olivat hyvät keinot tarpeen. — Hyvää maksua vastaan lupasi veneukko
+saattaa meidät vuonon toiselle rannalle. En enää rohjennut mennä
+taloon, ajomies sieltä salavihkaa vain nouti reppuni ja ilmoitti
+tovereilleen aikomuksestamme. Pian olimme vesillä, ja kaksihankainen
+läheni voimakkain aironvedoin turvallisempaa tunturia kohti.
+
+Puolimatkaan päästyämme näimme höyrylaivan savuavan niemen takaa;
+siellähän se tuli minun vangitsijani. Kun laiva ehti Skibottenin
+laituriin, olimme mekin jo toisella rannalla ja hävisimme tunturiin.
+
+Yötä myöten jatkoimme tunturitaivalta Lyngeniin, josta laiva
+viiden aikaan aamulla vei meidät Tromsöhön. Yö oli valoisa, ilma
+kevääntuoksuinen, ja valkoharjaisilla tuntureilla rusotti Lapin
+ainainen aurinko. Matkan varrella kerroin miehille lähemmin
+Saksanmatkasta ja oloista siellä ja ikuistin heidät kameraani.
+
+Tromsössä ei suomalaisten maine ollut kovinkaan korkealla. Tuntui
+miltei mahdottomalta saada yösijaa joukolleni. Kuullessaan vieraiden
+puhuvan suomea, he heti sanoivat: "Ei, ei, ne tappelevat. Emme voi
+ottaa."
+
+Vannoin ja vakuutin, että nämä ovat hyvin siivoja miehiä, eivätkä ole
+vielä koskaan tapelleet ja säädyllisellä esiintymiselläni sainkin
+kaikki majoitetuksi eri paikkoihin kaupungissa.
+
+Aamulla, lähtiessämme laivalla etelään päin, etsin turhaan kahta
+miestä, mutta kun toisetkaan eivät heistä tienneet mitään, arvasin
+sotahommien miehiä hirvittäneen.
+
+Lödingenissä olisimme saaneet odottaa Narvikin laivaa kaksi
+vuorokautta. Se on kuitenkin kallis paikka niin ruokaan kuin asuntoihin
+nähden, joten aikaa ja rahoja säästääkseni vuokrasin moottoriveneen.
+Sää oli myrskyinen ja miehet tottumattomia merellä. Kajuutassa tuoksui
+ylenannettu aamiainen enkä viihtynyt siellä; viihtyisämpi oli olo
+kannella, vaikkakin likomärkänä; laineet kun huuhtelivat lakkaamatta
+sitä keulasta perään saakka.
+
+Lähettämäni sähkösanoman johdosta oli Wallenius Bodenissa meitä
+vastassa ja saattoi miehet edelleen Trelleborgiin. Kaksi miestä karkasi
+täälläkin. Toisen nimeä en muista, toinen oli Huhtala nimeltään. Hän
+myöhemmin ilmiantoi minut Seittenkarin poliisille ja sain kutsun
+poliisilaitokseen tekemään selkoa hommistani. Kun ei poliisi kuitenkaan
+ymmärtänyt suomenkielistä passiani, käänsin sen hänelle puuta heinää
+puhuen, eikä ilmianto aiheuttanut mitään ikävyyksiä. Olin kuitenkin
+siksi kiukuissani, että etsin Huhtalaa pitemmän ajan, antaakseni
+hänelle yhden pääpillerin, mutta mies oli kadonnut paikkakunnalta.
+Nyttemmin on aika vihani lauhduttanut, ja minun puolestani eläköön se
+roisto miten kykenee.
+
+Haaparannalla kertoi Malmberg Kilpisjärven historian alkuvaiheista.
+Miehet eivät vielä olleet matkaltaan palanneet eikä hän tiennyt, miten
+siellä oli käynyt. Minä puolestani kerroin matkani vaiheet; tiesin,
+että räjähdys oli toimitettu, vaan miehistä en tiennyt mitään. Odotimme
+siis jännityksellä heidän paluutaan.
+
+Kolmantena päivänä he sitten saapuivat mukanaan täydet kantamukset
+sotasaalista: kenttäpuhelimia, patruunoita y.m. ja kuvailivat matkansa
+vaiheet, tosin paljon elävämmin kuin mitä minä tässä olen kyennyt
+kertomaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Viettäessäni neljä kuukautta Jäämerellä ja muilla matkoilla, olivat
+Haaparantaan säilytettäväksi jättämäni tavarat joutuneet yleisen
+käsittelynalaisiksi. Villamo herrasteli minun jo kuuluisaksi tulleessa
+saketissani. Kun hän sentään oli melkein kaksi korttelia minua lyhempi,
+ulottuivat liepeet aina nilkkoihin, joten hän katsoi sen hyvin
+soveltuvan kevätpalttooksi. Ja kevätpalttoon näköinen se olikin, kun
+taas vedin sen ylleni. Walter oli anastanut hienon, Berlinistä ostamani
+hatun. Vaadin tiukasti omaisuuttani takaisin, vaan hän puolestaan sanoi
+ostaneensa sen Tuompolta. Tuompo oli silloin jo matkustanut leirille,
+enkä saanut häntä käsiini, joten jätin asian lepäämään.
+
+Jossain tilaisuudessa oli Pikku-Jussi arvellut, että minun arvokas
+kalabassipiippuni hyvin sopisi hänenkin hampaisiinsa. Suvi tämän
+nähtyään huomautti, että "Pekka on antanut minun tehtäväkseni hoidella
+tätä kalabassia, eikä kellään ole oikeutta vetää siitä sauhuakaan, se
+on siksi tyyris piippu." Asia ei selvinnyt muuten kuin tappelulla,
+jossa piippu meni poikki. Nyt, kun siitä ei ollut enää kummallekaan
+iloa eikä kunniaa, sopivat he riidan ja pakkasivat piipun kauniisti
+kapsäkkiini.
+
+
+
+
+ELOKUVIA TUKHOLMASTA.
+
+
+Tukholmassa tein Hauptmann Lassenille yksityiskohtaisesti selkoa
+matkastani. Sitten hän kysyi, minnekkä olin pannut rahat, jotka sain
+mukaani. Teki mieleni vastata erään tohtorin tavoin, että olen ne
+syönyt, juonut ja niin edespäin, vaan alamaisimmin kuitenkin ilmoitin
+yksinkertaisesti niiden kuluneen. Enhän voinut kulettaa mukanani
+kassakirjaa ja merkitä joka oston ja menon laatua. Jos jouduin kiinni,
+olivat sellaiset muistiinpanot vaarallisimpia todisteita. Muistini taas
+ei riittänyt kuin suurimpiin menoihin.
+
+"Ehdotan, että annettaisiin asia olla sellaisenaan."
+
+"Tehkää lasku valmiiksi huomiseksi", määräsi Lassen lyhyesti.
+
+Ja teinhän minä totisesti laskun, kaksi arkkia käsittävän tilin, jossa
+m.m. oli sellaisia posteja kuin 1 kilo tikkurieskaa 85 penniä, kilo
+sokeria Smk 2: —, pullo madeiraa Vardössä edustusta varten kr. I:75.
+ryssän soltun lahjomiseen Kantalahdessa 5 ruplaa j.n.e. — Laskun
+loppusumma osoitti noin 2,500 kruunua hyväkseni.
+
+Lassen katseli laskua, luki ja ihmetteli: Kruunut, ruplat ja markat
+menivät sekaisin hänen päässään.
+
+Selviteltyäni lisäksi vielä erinäisiä kärsimiäni kurssihäviöitä, käveli
+hän kassakaapilleen ja maksoi minulle puuttuvan summan.
+
+"Ja nyt te veitte kassan viimeistä äyriä myöten", sanoi Lassen lopuksi.
+
+Olin siis, kuten kuulemma Monte Carlossa tällaisessa tapauksessa
+sanottaisiin, räjäyttänyt pankin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Lyhyt lepoaika pitkän matkan jälkeen ei ollut haitaksi. E. Malmberg oli
+myös saapunut pääkaupunkiin ja yhdessä menimme autonohjaajakurssille
+Se oli erikoisen kiintoisaa hommaa. Alkuaikana ajoimme pääasiallisesti
+katulyhtyihin ja puhelinpylväisiin ja sai vanha Mercedes-raukkamme
+kokea monta kovaa kolausta. Myöhemmin taitomme lisääntyessä, kun
+saatoimme jo lisätä nopeuttakin, oli suurin huvimme saada aikaan
+yhteentörmäyksiä muitten ajopelien kanssa. Kateellisina kuuntelivat
+toiset hoitokomitean miehet, kun iltaisin keskustelimme kuluneen päivän
+saavutuksista. Suvi sanoikin J. W:lle, että "kun minä rikastun, niin
+menen autokurssille."
+
+Rintamalta saapui silloin tällöin Tukholmaan asti lomalle joitain
+äveriäämpiä jääkäreitä, jotka saivat kotimaasta rahoja. Useat heistä
+asuivat hotelli de Postissa, joka oli Suven ja minunkin vakituinen
+kortteeri Tukholmassa käydessämme. Suvi sentään usein muutteli
+kortteeripaikkaa, ja kun hänet taas jonakin aamuna tapasi ja kysyi,
+missä hotellissa oli ollut, vastasi hän: "Tuollapa nukuin Perseliuksen
+puistossa. Mistäs minulla rahoja olisi kalliisiin hotelliraaksuihin ja
+juomarahoihin."
+
+Oli nautinto katsella, millä innolla rintamalta saapuneet kävivät
+käsiksi Tennstupetin herkulliseen voileipäpöytään ja kärisevään
+schnitzeliin. Rintamaelämä oli jo hienostakin espiskeikarista
+karistanut pois paljon turhamaista ja puheensävynsäkin oli muodostunut
+jurommaksi ja suorasukaisemmaksi.
+
+Saapui Tukholmaan taas kerran hienosti sivistynyt, tavoiltaan ja
+puheiltaan sävyisäksi tunnettu jääkäri, tapaamaan Suomesta sinne
+matkustanutta morsiantaan ja tulevaa anoppiaan. Syödessään päivällistä
+Rosendalissa liikkui keskustelu luonnollisesti jääkäreissä. Olihan
+siellä useitakin anopille tuttuja nuorukaisia, ja kun taas tuli joku
+nimi mainituksi, kysäsi hän:
+
+"Mitä sinä tykkäät herra — — sta? Minkälainen mies hän on?" johon
+jääkäri ykskantaan vastasi:
+
+"Kyllä se mies on minun mielestäni suuri p——."
+
+Jonka jälkeen kaikki kolme punastuivat ja katselivat hetkisen eri
+suuntiin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Emme saaneet liikkua vallan häiritsemättä kaduilla. Hämäräperäiset
+olennot seurasivat varsinkin meidän pommarien liikkeitä kaikkialla.
+Senvuoksi ei toimistoissakaan saanut käydä kuin aivan tärkeissä
+asioissa, koska niitäkin oli havaittu vartioitavan.
+
+Muistan eräänkin tapauksen, jolloin oli pakko suorastaan konkreettisin
+keinoin häätää tungettelija. Lomalle saapuneiden, Rosenbröijerin ja
+Nordenswanin kanssa istuin Skansenilla Novillassa rapuja syömässä.
+Huoneeseen astui punanaamainen mies, jonka tunsin jo edelliseltä
+vuodelta, jolloin hän hotelli Reisenissä useampaan otteeseen oli
+yrittänyt tunkeutua seuraamme. Jo silloin eräänä pimeänä iltana aioimme
+Bruunin kanssa antaa hänelle hieman opetusta Skeppsbron syrjäkadulla,
+jonne mies oli meitä seurannut, vaan pääsi hän onnekseen karkuun.
+
+Nyt Novillassa astui hän röyhkeästi tuolini taa lasketellen
+kompasanoja. Äänestä päättäen oli hän hienossa hiprakassa. En malttanut
+olla heittämättä muutamaa sanaa vastaukseksi, ja hetken kuluttua tunsin
+töykkäyksen niskassani, joka kylläkään ei ollut tarkoitettu miksikään
+"massaasiksi". Mitään vastaamatta järsin näöltäni rauhallisena
+ravunhäntää, ja kohta tuli toinen töykkäys. Vastapäätä istuva
+Rosenbröijer huomasi naamastani, mitä ajattelin ja kuiskasi:
+
+"Älä lyö ihan vielä."
+
+Nyt vaati tungettelija varsin kovaäänisesti minulta selvitystä johonkin
+muka aiheuttamaani solvaukseen ja töykkäsi vielä kerran. Tätä minä olin
+odottanutkin ja lähetin taakseni katsomatta ravunhäntäisen vasemman
+nyrkkini heittolaukauksella takaviistoon seurauksella, että miehen
+silmäkulma repesi silmästä hamaan hiusrajaan saakka. — Eipä olisi
+tullut saapasnahkaa siitä miehestä.
+
+Mutta mikä mölinä siitä nousikaan. Mies huusi kuin teuraaksi vietävä
+sika, sitten äkkiä poistui, saapuakseen seuraavassa tuokiossa takaisin
+mukanaan kaksi poliisia.
+
+Kohta laskeutui esivallan raskas käsi olalleni, ja virallinen ääni
+ilmoitti minulle: "Ni är häktad."
+
+"Jaha, jaha, mutta ehkä saan ensin suorittaa laskuni?"
+
+"Kyllä, olkaa hyvä."
+
+Kärsivällisesti katseli poliisi, kunnes olin ottanut viimeisen snapsun
+ja puraissut ravunhännän sen päälle. Sitten marssimme juhlallisesti
+ravintolasta — tosin ilman musiikkia.
+
+Kun kerran tuli siellä käydyksi, niin voinhan samalla Tukholmaan
+osuville maanmiehilleni neuvoa, että Skansenin poliisilaitos sijaitsee
+aivan lähellä varietee Novillaa, joten sinne päästäkseen ei kävelyyn
+tarvitse uhrata kallista ehtooaikaa.
+
+Pianpa siis olimme kamarissa, ja asian käsittely alkoi. Syytteen
+kuultuaan kysyi komisario, olisiko minulla jotain sanottavaa ikäänkuin
+puolustuksekseni. Minä selvitin ravunsyönnin hyvin tarkkaan,
+samoin muutkin edesottamiseni, mutta syyttäjä, jonka naama nyt oli
+yltäänsä veressä, hän kun oli sitä lääppinyt käsillään, keskeytti
+kaunopuheisen esitykseni tämän tästä haluten tietää, keitä oli mukanani
+pöydässä. Koko meidän riitamme näytti muuttuvan sivuasiaksi. Olin jo
+laajaperäisen kertomukseni lopussa, kun hän härän äänellä karjasi:
+
+"Minä tahdon tietää, ketä ne toiset olivat siinä pöydässä."
+
+"Tekö täällä kuulustelette vai komisario", sanoin hänelle ja
+muistaakseni irvistin.
+
+"Viekää mies putkaan", kuului komennus.
+
+Jäätyämme komisarion kanssa kahden, kysyi hän:
+
+"Ketä ne sitten oikein ovat ne teidän seuralaisenne, kun hän niin
+innokkaasti tahtoi saada heistä selkoa."
+
+Nyt selitin hänelle asian mutkattomasti, samalla mainiten, mitä tiesin
+tästä uudesta ystävästäni.
+
+"Hyvä on. Kyllä tunnen sentapaiset herrat. Jos jotain vielä asian
+suhteen tarvitsisin tietää, niin soitan huomenna hotelliinne. Hyvää
+yötä."
+
+"Sitä samaa."
+
+Lähtiessämme Novillasta olin kuiskannut Rosenbröijerille, että he
+varmuuden vuoksi siirtyisivät Kristallipalatsiin. Arvellen heidän
+vielä istuvan Novillassa — asiasta kun olin suoriutunut näin nopeasti
+— poikkesin sinne. Äänekkäät kuiskaukset: "tuolla hän on taas",
+kuuluivat ympäri salin. Siellä oli myös eräs tanskalainen nyrkkeilijä,
+joka kuluneena päivänä oli voitollisesti otellut näöltään ylivoimaisen
+ruotsalaisen kanssa. Hän nousi pöydästään, tuli minua kattelemaan
+sanoen:
+
+"Näin lyöntinne, se oli hyvin tehty. Saanko pyytää pöytääni. Nimeni on
+— —."
+
+"Kiitos, minun nimeni on vain Pekkola. — Kyllä minäkin tämänpäiväisissä
+kilpailuissa näin Teidän antavan kunnon leukalyöntejä Kallelle."
+
+Hetkisen keskusteltuamme poistuin Kristallipalatsiin, jossa toverini jo
+levottomina minua odottivat. Iltamme päättyi siivosti.
+
+Tukholmalaisen ystävämme Runeborgin kehoituksesta läksimme kerran
+huvimatkalle Vaxholmaan. Otin kamerankin mukaani ollenkaan muistamatta,
+että Vaxholm on linnoitus. Tukholman turva.
+
+Söimme, joimme, uimme ja valokuvasimme ja vasta Tukholmaan palattuamme
+huomasimme meitä seurattavan. Tarkoituksellisesti poikkesimme erääseen
+valokuvaamoon, jonne jätimme niin kameran kuin filmit.
+
+Seuraavana päivänä kuulimme valokuvaamossa kahden etsivän käyneen
+siellä vaatien nähdäkseen ottamiamme kuvia. Eivät nähtävästi katsoneet
+niitä Svean turvallisuudelle vaarallisiksi, koska olivat sanoneet:
+
+"Jaså, se olikin vain huvimatka."
+
+Halusimme kerran saada tietää, kuinka suuri Tukholmassa oleskeleva
+seurakuntamme oli ja päätimme senvuoksi viettää yhteisen juhannuksen
+"Höyhensaarilla". Kapula pantiin kiertämään kaikkiin hotelleihin
+ja toimistoihin, ja arvelimme saavamme kokoon noin viisitoista tai
+kaksikymmentä miestä. Kaikkien hämmästys oli sentään suuri, kun
+pääluku illan kuluessa kasvoi yli viidenkymmenen. Kuuli siinä sitten
+ihmettelyjä: Mitäs sinä täällä teet? Millä matkoilla sinä kuljet? En
+luullut sinun enää elävänkään, ja muita sentapaisia. Kuka oli matkalla
+pohjoiseen, kuka etelään, kuka lomalla tai muissa hommissa.
+
+Valtasimme koko tanssisalia sivuavan lasiseinäisen ruokailuhuoneen,
+josta muu yleisö vähitellen poistui. Siihen vaikutti suuresti
+pitkän pöytämme kumpaankin päähän isketyt kauhavalaiset, joiden
+terä oli kortteli ja tuuma, ynnä moniaat siellä täällä piipottavat
+lyhyempiteräiset. Nämä olivat vain kulisseja, peloitusvälineitä
+asiaan kuulumattomille, jotta olisimme saaneet rauhassa viettää
+lehtimajajuhlamme. Silloin tällöin avautui kuitenkin parvekkeelle vievä
+ovi, ja kynnyksestä yläpieleen saakka näkyi rakosessa kauhistuneita
+naamoja.
+
+Aamuyöstä palasimme laivalla kaupunkiin. Laivassa oli tungos, ja
+erehdyksessä istui Lund erään ruotsalaisen syliin. Asiasta syntyi
+monisanainen kabinettikysymys, joka päätettiin sopia Lundin ja toisen
+asianomaisen välisellä tappeluksella Berzeliuksen puistossa. Minä
+toimisin Lundin sekundanttina, toisella oli niitä kolme.
+
+Puistossa etsimme sopivan aukeaman, ja Lund odotti vastustajaansa. Tämä
+oli kuitenkin lähettänyt yhden sekundanteistaan hakemaan poliisia, joka
+heti saapuikin ja tiukasti kysyi:
+
+"Mitä herrat täällä tappelevat?"
+
+Minä selitin, ettei vielä oltu päästy alkuunkaan, ja kun poliisi näki
+kaiken olevan rauhallista, poistui hän Strandvägenille.
+
+Ruotsalaiset seisoivat vähän matkan päässä meistä ja neuvottelivat.
+Lund vaati äänekkäästi tappelun alkamista. Hetken kuluttua ilmoitti
+vastapuoli, ettei hän tappelekaan, vaan saa asia olla sinään.
+Tällaiseen ehdotukseen ei Lund millään suostunut:
+
+"Jaa, siinä tapauksessa täytyy hänen pyytää minulta anteeksi."
+
+Sekundanttina välitin tämän vaatimuksen toiseen leiriin, mutta se
+torjuttiin siellä jyrkästi. Vastapuoli selitti, ettei hänellä ole
+mitään syytä anteeksipyyntöön.
+
+Saatoin vastauksen Lundille ja kysyin, minkätakia ruotsalaisen piti
+pyytää anteeksi.
+
+"No sentakia justiin, että minä istuin sen syliin. Sano sille, että
+jos se ei tahdo tapella eikä pyytää anteeksi, niin minä lyön joka
+tapauksessa."
+
+Taas kävelin aukean yli ja vakavasti selitin tilanteen. Hetken
+mietittyään sanoi vastustaja:
+
+"Ja, i så fall har jag ingenting annat, än att komma fram med min
+ursäkt", jonka jälkeen seurasi sydämellinen kättely ja anteeksipyyntö.
+
+
+
+
+KOLMOSET MATKALLA.
+
+
+Heinäkuussa 1916 ilmoitti kapteeni Lassen Tukholmassa
+tiedonantoverkoston Etelä-Suomessa joutuneen epäkuntoon, — luultavasti
+joidenkin vangitsemisien johdosta, ja kysyi, haluaisinko lähteä
+ottamaan selkoa asiasta ja järjestämään toimintansa lopettaneet paikat
+uudelleen.
+
+Vaikka tiesin, että liikkuminen Suomessa oli turvallisuudelleni
+arveluttavaa, suostuin ehdotukseen. Asia ei sietänyt viivyttelemistä
+eikä tavallisestikaan tällaisille retkille lähtiessä suotu pitkiä
+aikoja matkavalmistuksiin. Kun asia oli päätetty, sanoi siis Lassen:
+
+"Tehkää kustannusarvio matkaanne varten ja tulkaa tunnin kuluttua
+hakemaan rahat. — Mistä aiotte mennä rajan yli?"
+
+"Mieluimmin Haaparannasta."
+
+"Selvä; matkustatte siis tänä iltana?"
+
+"Mahdollisimman pian."
+
+Saatuani asiat Lassenin kanssa järjestykseen, poikkesin hoitokomiteaan,
+jossa Erkki Malmberg paraikaa aukoili vastikääa Saksasta saapuneita
+pommipaketteja. Ne piti ensitilassa saatettaman Suomen puolelle
+— ja tietysti sieltä edelleen — ja Malmberg kysyi, haluaisinko
+lähteä hänen mukanaan saattamaan niitä käsipakaasina Haaparantaan,
+kaikkivoipa tulli kun ei sentapaista tavaraa sallinut kuljetettavan, ja
+rahtitavaralähetykset luonnollisesti joutuivat sen armottomiin käsiin.
+
+Kun kerran matkani piti Haaparantaan, saatoin hyvinkin kuljettaa
+pommejakin mukanani. Suvi liittyi seuraamme, ja kolmisin taas toimme
+raskaat matkalaukkumme junaan.
+
+Niin tarkkoja olivat ryssien etsijät Tukholmassa, että vaikka
+matkastamme hoitokomiteaa lukuunottamatta ei kenelläkään ollut tietoa,
+löytyi santarmien arkistosta myöhemmin Tukholman asemalla otettu kuva,
+joka esittää meidät juuri junaan astumassa.
+
+Bodeniin saakka tiesimme matkustamisen olevan vaaratonta. Siellä sitten
+nousivat tullimiehetkin pikajunaan tutkien jokaisen matkakollin,
+jossa epäilivät löytävänsä kontrabandia. Jos sitävastoin matkusti
+ensin Luulajaan ja sieltä paikallisjunalla takaisin Bodenin kautta
+Haaparantaan, sai olla tullimiehiltä rauhassa.
+
+Tätä reittiä käyttäen aioimmekin häivyttää viranomaiset jäljiltämme.
+Suurempaa huomiota herättämättä saimme kuusi miehenkantamaa kolliamme
+siirretyiksi Luulajan junaan, ja olisimme rauhallisina nauttineet
+kesäpäivän helteestä, ellei seuraamme juuri junan lähtiessä olisi
+liittynyt henkilö, jonka lakistaan tunsimme tullimieheksi.
+
+Tällaisissa tapauksissa on viisainta esiintyä hyvin kohteliaasti.
+Tarjosimme tullimiehelle kuin ohimennen tupakkamassimme, ja se antoi
+heti aiheen tuttavalliseen keskusteluun.
+
+Tiedustelimme uuden tuttavamme asuinpaikkaa, perhesuhteita sekä yleistä
+hyvinvointia, samalla visusti tarkaten olisiko hänen mielenkiintonsa
+herännyt tavaroitamme kohtaan. Auliisti kertoi hän koko elämänsä
+juoksun, samoin kuin useiden sukulaistensakin. Keskustelun aikana kävi
+myös ilmi, että hän ei nyt ollut virantoimituksessa, vaan paluumatkalla
+kotiinsa.
+
+Ammattiaan koskevista seikoista hän antoi aivan pöyristyttäviä tietoja.
+Kertoi että nykyjään kuljetetaan suunnattomat määrät kaikenlaista
+kiellettyä tavaraa. Saksalaisten agentit kuljettavat Suomeen myrkkyjä,
+kaasuja ja pommeja, ja sehän on hirveä rikos, kun kerran Ruotsi on
+puolueeton valtakunta. Olimme uteliaita tietämään, mitenkä tällaiset
+kontrabandistit keksitään suuren matkustajatulvan joukosta ja saimme
+kuulla suuren psykoloogisen totuuden:
+
+"Heidät tuntee miltei erehtymättömästi katseestaan. Ei tarvitse kuin
+vilkaista mieheen, niin näkee heti, kuljettaako hän luvatonta tavaraa."
+
+Lausuimme suuren kunnioituksemme hänen tarkkanäköisyydelleen, ja
+keskustelumme olisi kenties pitemmältikin käsitellyt eri ihmisten
+sielullisia ominaisuuksia ja psykoloogista havainto-oppia, ellei
+junailija olisi ilmoittanut matkatoverillemme, että "heti pysähdymme
+teidän asemallenne".
+
+Lyhyt tuttavuutemme loppui syvään yhteisymmärrykseen.
+
+Luulajan hotellin yläterassilta on ihana näköala Pohjanlahdelle, ja
+on siellä viihtyisiä istumapaikkojakin aurinkotelttojen alla. Reipas
+sotilasorkesteri soitteli niitä vanhanajan kauniita kappaleita, joissa
+ei vielä ollut jazzin tuntuakaan. Musiikkiin ihastuneina kutsuimme
+miellyttävän kapellimestarin pöytäämme teltan alle.
+
+Päivä oli helteisen kuuma, ja koko miespuolinen yleisö istui
+paitahihasillaan. Naisetkin olisivat luultavasti tehneet samoin, mutta
+heillä ei ollut hihoja ollenkaan.
+
+Tarjosimme kapellimestarille mehuvettä eli samaa, jota itsekin nautimme
+ja luonnollisesti esittäydyimme.
+
+Mala kävi täydestä engelsmannista, minä varovaisuuden vuoksi esiinnyin
+suomalaisena, ja Suvi taas sanoi olevansa tanskalainen liikemies.
+
+Onnettomuudeksi oli kapellimestari skånelainen ja hallitsi
+täydellisesti tanskankieltä, jota sanoi mielellään käyttävänsä pitkästä
+aikaa.
+
+Virinnyt tanskankielinen keskustelu muodostui meille kuuntelijoille
+varsin piinalliseksi, kunnes Suvi suuttui ja sanoi selvällä
+suomenkielellä:
+
+"Puhu mitäs puhut, minä vaan en viitsi kanssas mongertaa tuollaista
+kieltä."
+
+Minä puolestani olin jo aikoja sitten päättänyt esittelyissäni karttaa
+varsin vieraita kansallisuuksia. Tähän antoi vakavan sysäyksen Kekonin
+kertomus Uumajasta, jossa hän valvoi etapin hommia.
+
+Kerran näet saapui sinne pataljoonasta jääkäri komennuksella Suomeen.
+Istuivat Kekonin kanssa aamiaispöydässä, ja seuraan liittyi Kekonin
+jokapäiväinen pöytätoveri, sikäläisen saksalaisen tukkukaupan edustaja,
+joka jonkun verran tiesi asioistamme, vaan jonka ei silti tarvinnut
+tietää kaikista komennetuista. Kekoni ei kerinnyt varoittaa jääkäriä,
+joka mielestään täydellisen saksankielentaidon omaten heti esittäytyi:
+
+"Bauer, Kauffmann aus Perlin."
+
+"Jaha, maanmiehiäni; oikein hauska tavata. Mitä kotimaahan kuuluu?"
+
+Tällainen sanatulva oli jo liikaa jääkärille, hänen
+saksankielentaitonsa kun pääasiallisesti supistui tuohon vaivoin
+opettelemaansa esittelylauseeseen. Hän kääntyikin Kekonin puoleen ja
+sanoi:
+
+"Tonnerwetter, mitä h—iä minä nyt sanon?"
+
+"Et tarvitse muuta kuin pidät suusi kiinni", vastasi Kekoni. Sitten
+uskotteli hän saksalaiselle, että mies oli joku salakuljettaja, joka ei
+halua tunnustaa oikeata kansallisuuttaan. Selitys tuntui tyydyttävän.
+Onnellisesti saavuimme tavaroinemme Haaparantaan. Siellä kuulimme
+ikävän uutisen. Pari päivää aikaisemmin oli kaksi pommaria mennyt rajan
+yli Korpikylän kohdalta. Jokivartta noudattavalla tiellä tapasivat he
+ryssien kulkuvartion, joka alkoi takaa-ajon. Miehet pääsivät metsään
+pakoon, mutta hätäpäissään pudotti toinen pommisäkkinsä tielle, josta
+ryssät sen korjasivat.
+
+Kasarmilla reppu sitten perinpohjin tarkastettiin. Sieltä löytyi
+teräksisiä tuubeja, peltipurkkeja ja kirkasta ainetta sisältäviä
+umpinaisia lasiputkia, joiden kokoomus oli ryssille tuntematon.
+He kuitenkin aavistivat olevansa tekemisissä hyvinkin arvokkaan
+lääkevaraston kanssa ja veivät repun Tornion apteekkiin kysyen, voisiko
+näitä aineita nauttia sellaiseen tautiin, jonka nimeä ei kaikkien
+kuullen viitsi mainita.
+
+Apteekkari havaitsi heti ensi näkemältä, mihin tautiin tällaiset
+lääkkeet olivat aiotut ja kiireenvilkkaa lähetti ryssät pois alueeltaan.
+
+Vahvan sotilasvartioston saattamana kuljetettiin pommisäkki sitten
+Pietariin, jonne se häipyi, kuten niin paljon muutakin on häipynyt.
+Eivät edes tyhjää reppua toimittaneet takaisin.
+
+Seurauksena tästä jupakasta oli kuitenkin tiukempi rajanvartiointi.
+Ei ollut nyt yrittämistäkään "soudella uistinta" aivan Tornion
+lähettyvillä. Mutta Suomellahan on pitkä maaraja, pääseehän siitä
+yli useammastakin paikasta. Päätimme ylittää rajan Ylitornion
+pohjoispuolella olevilla asumattomilla metsäseuduilla.
+
+Meitä oli kolme matkaajaa: Oikki, Suvi ja minä. Oikki oli odottanut
+saapumistamme Haaparannalla. Edellisten päivien tapahtumien vuoksi oli
+kaupunkiin ilmestynyt mulkosilmäisiä henkilöitä, jotka varjojen tavoin
+seurasivat liikkeitämme siellä.
+
+"Mutkan kautta tie suorin". — Sen älyten ja välttääksemme mielestämme
+tarpeetonta Shpalernajanreittiä, varustauduimme kuin merimatkalle.
+
+Tarkoituksemme oli käyttää Seittenkari-LuulajaBoden-Ylitornion tietä.
+
+Kovaäänisesti puhellen Kemistä, moottoriveneistä y.m.s. nousimme
+Seittenkarille menevään laivaan, varmasti tietäen, että puhelin- ja
+sähkösanomat olivat jo matkalla —valmistaakseen meille juhlallisen
+vastaanoton Kemissä.
+
+Erkki Malmberg oli ennen lähtöämme käynyt Norrbottenin komendantin
+luona ja toi meille sen turvallisen tiedon, että Ylitorniolle
+sijoitetut sotilashenkilöt eivät keskeytä matkaamme. — Tullista
+saisimme itse suoriutua.
+
+Voidaksemme seuraavana päivänä päästä viivytyksittä junaan, yövyimme
+Seittenkarissa postinhoitajattaren luona, jossa Oikki oli perheystävä.
+
+Vastikään hankkimamme pitkät parabellumpistoolimme kaipasivat
+tarkistusta, joten kuljimme viehättävässä naisseurassa saaren
+itärannalle niitä koettelemaan.
+
+Aikamme siellä paukuteltuamme palasimme tyytyväisin mielin kapeata
+metsäpolkua pitkin kylään, kun takanamme räiskähti sarja laukauksia, ja
+ruotsalainen patrulli "piiritti" meidät.
+
+Minä kävelin joukon viimeisenä ja sain ensi ryöpyn niskaani: "Mitä
+herrat ampuvat täällä?"
+
+"Harjoituslaukauksia vain."
+
+"Tuletteko Suomesta?"
+
+"Emme suinkaan. Haaparannasta saavuimme iltalaivalla."
+
+"No mitä te sitte täällä ammutte? Tämä on raja-aluetta. Lienette
+salakuljettajia? Minkänäköisillä aseilla ammuitte?"
+
+Vedin povestani pitkän Marine-Parabellumin ja toisesta 11 millimetrin
+Coltin.
+
+"Tällaisillahan me kokeilimme. Ne ovat jumalattoman tarkkakäyntisiä."
+
+Aseet tekivät huomattavan vaikutuksen patrullin johtajaan.
+
+"Onko teillä patruunoita näihin?"
+
+"Ei ole mukana, vaan tuolla postitalossa on enemmänkin."
+
+"No menkää nyt sitten, mutta muistakaa, että täällä rajan vieressä ei
+saa ampua."
+
+Turvallisin tuntein nukuimme yömme, sillä ystävällinen patrulli vartioi
+aamuun saakka tilapäistä asuntoamme, saattoipa meidät vielä aamusella —
+tosin noin 100 m. välimatkalla — laivalaiturille.
+
+Lakkia heiluttaen erkanimme laiturista.
+
+Plantingin kievarissa Ylitorniolla tapasimme rakkaat ja raskaat
+pommisäkkimme, jotka heinäkuormassa olivat maanteitse saapuneet sinne
+jo ennen meitä.
+
+Siellä tapasin myös opintoverini, metsänhoitaja Viljo Lyytikäisen.
+Hän oli edellisenä talvena hädin tuskin päässyt ryssien kahleita
+pakoon, sai suurien vaikeuksien jälkeen perheensäkin Ylitornioon,
+jossa nyt hoiteli värvärien ja alokkaiden rajanylikulkua. Hän oli
+väsymätön ja rohkea mies hommissaan. Päivät päästään hän sauvoi
+venellään joella, tutki jokaisen poukaman ja putaan löytääkseen aina
+uusia ylimenopaikkoja. Samaten saattoi hän tuntikausia makailla
+rantapajukossa kiikarillaan tähystellen ryssien vahdinvaihtoja
+vastarannalla. Ryssätkin urkkijainsa kautta olivat saaneet tietää
+Lyytikäisen hommista ja tunsivat hyvin hänen leveät hartiansa jo
+matkankin päästä. Kun hän opasteli miehiä rajan yli, ei kenenkään
+tarvinnut pelätä matkan epäonnistuvan. Kun Suomen puolelta
+oli tulijoita, ilmestyi erään asiallemme myötämielisen talon
+rannanpuoleiseen akkunanpieleen valkoinen liina. Silloin oli
+Lyytikäinen aina veneellään vastassa. Monet kymmenet ja sadatkin
+kerrat souteli hän rajan yli, milloin miehiä kuljettaen, milloin taas
+tiedustelumatkoilla.
+
+Kuvaavaa Lyytikäisen toiminnalle oli se, että hän peräti harvoin
+turvautui toisten tietoihin. Jos joku asia Suomen puolella oli
+epäselvä, souti hän joen yli ja otti itse selvän tilanteesta
+luottamatta ylikulkijain puheisiin. Ryssät kyllä hänen matkansa
+tunsivat, mutta monista yrityksistään huolimatta eivät koskaan
+saaneet häntä "jyvälleen", vaikkakin Lyytikäinen usein sai kiittää
+pelastumisestaan korkeata kaislikkoa, jonne hän hävisi ryssien käsistä
+kuin sorsa metsämieheltä.
+
+Kerran piti Lyytikäisen saattaa joen yli kiireellinen kulkija, joka
+Tervolan reittiä myöten pyrki Etelä-Suomeen. Tähän asti olivat ryssät
+vahtivuoroillaan kulkeneet edestakaisin jokirantatietä, ja oli
+Lyytikäisen ollut verrattain helppoa kaislikon reunassa uistellessaan
+heittää mies maihin silloin, kun vahtisolttu poistui loitommalle.
+
+Viimeisten viikkojen tapahtumien johdosta oli kuitenkin vahtivuoroja
+lisätty, ja vartiointia muutenkin tiukennettu. Ryssät nykyjään
+makailivat rantapensaikossa tarkaten liikettä joen toisella puolella.
+
+Matkaaja kiirehti lähtöä: "Hyvinhän tästä nyt pääsee, eihän tuolla näy
+niin ristin sielua koko rannalla."
+
+"Älähän hättäile", sanoi Lyytikäinen, "vuottelehan tuolla kamarissa.
+Minusta näyttää ranta aivan liian hiljaiselta."
+
+Hän otti kiikarinsa ja hiipi puiden suojassa pienen ulkonevan niemen
+päässä olevalle pensaikolle. Siitä tarkasteli vastaista rantaa, vaan
+kaikkialla oli hiljaista. Talot olivat autioita, sillä olihan kuumin
+heinäaika, ja jokainen, joka kynnelle kykeni, oli painunut takamaille
+heinäntekoon. Ei näkynyt ryssiäkään missään; saattoivat hyvinkin näin
+helteisenä päivänä kuorsata kortteereissaan.
+
+Mutta Lyytikäistä ei petetty — — —. Kului tunti, kohta kaksikin, yhä
+vain hän tarkasteli liikkumattomana. Sitten äkkiä sattui kiikariin
+outo välähdys vastarannan pensaikosta: kiväärinpiipusta heijastunut
+auringonsäde.
+
+Lyytikäinen hyppäsi esille piilostaan, pui nyrkkiään ja huusi rasva
+tyynen joen yli: "Nouse pois sieltä pajukosta, kyllä minä sinun p—een
+olen jo nähnyt."
+
+Ja katso, pensaikosta ryömikin ryssä, heristi kivääriään uhkaavasti ja
+käveli sitten jokitörmää ylös, häviten pohjoiseen johtavalle tielle.
+Pian olivat miehemme veneessä, ja ennenkuin nolattu ryssä kerkisi
+kierrokseltaan takaisin, oli matkamies jo Suomen puolella metsän
+kätköissä. — Lyytikäinen vaan "svirvlaili" haukia ruohikon reunassa.
+
+
+
+
+KORPEA JA KANGASTA.
+
+
+Metsähän on aina ollut meidän turvamme, ja metsäisiä polkuja, kenenkään
+jääkärin vielä käyttämättömiä taipaleita pitkin päätimme raskaine
+taakkoinemme painaltaa Kajaaniin.
+
+Majatalosta luvattiin meille auto, ja sitä odotellessamme pistäysimme
+kahvilla Lyytikäisen maanpakolaiskodissa.
+
+Tunti kului hauskasti jutellen, ja Lyytikäisen kertoillessa pakonsa
+vaiheita. Erikoisesti tuntui hänen mieltään painavan se seikka, että
+Metsähallitusta oli hänen toimintansa johdosta alettu ahdistaa, hän kun
+ei ollut ehtinyt pyytää virallista eroa.
+
+Talon ystävällinen rouva tarjoili meille kahvia kupin toisensa jälkeen
+sanoen sen virkistävän pitkällä jalkamatkallamme. Lähtöä tehdessämme
+pyysi hän meitä kuukauden päästä saapumaan kummeiksi "eräälle
+odotettavalle", johon pyyntöön mielihyvin suostuimme, mikäli meitä ei
+vielä silloin ole ripustettu silmukkaan.
+
+Auto oli lähtövalmiina majatalon pihalla, ajajana nuorempi Planting,
+asiamme täysin oivaltava mies.
+
+Hän kertoi vastikään kahden upseerin käyneen tiedustelemassa, olimmeko
+onnellisesti päässeet perille. Olivat kehoittaneet "painamaan lusikan
+alas", se on, ajamaan kovinta vauhtia joen varrella sijaitsevien
+tullipaikkojen kohdalla, luvaten vastata mahdollisista peräänkyselyistä.
+
+Lyytikäinen seurasi mukanamme. Täydellä kaasulla sivuutimme erinäiset
+tullipostit aina ohi Turtolan, huolimatta tienviereen kiiruhtavien
+tullimiesten viittoiluista ja pysähdysmerkeistä, kunnes ennen Pelloa
+Planting pysäytti auton ja kysyi, joko kohta räjähdämme atoomeiksi,
+sillä hän tunsi sieraimissaan kaasua, joka ei voinut johtua mistään
+muusta kuin matkatavaroistamme.
+
+Tyhjensimme tavarat nopeasti tielle, mutta eihän niissä ollut mitään
+vikaa. Kohta sentään keksimme pahaaennustavan tuoksun syyn. Ylen
+helteisellä säällä oli poistoputken läheisissä puuosissa maali alkanut
+kiehua, ja se oli muuten rauhallisen Plantingin nenässä ennustanut
+turmiota.
+
+Jossain Pellon ja Jarhoisten välillä olevan talon kohdalla pysähdyimme
+ja pyysimme venettä lainaksi koettaaksemme kalojen ruokahalua.
+
+Vene meille auliisti annettiinkin, vieläpä ystävällisesti neuvottiin,
+että Suomen puoleinen tulliasema on vajaan puolen kilometrin päässä
+joen toisella puolen.
+
+Läksimme "uistelemaan", ja pian istuimme kotimaan rantatörmällä.
+Pitkä lapikastaival oli edessä, ja näin yötä vastenhan sopi haukata
+voileipääkin vahvistukseksi Ylitorniosta ostamiemme sardinien
+säestyksellä.
+
+Lyytikäistäkin pyysimme ottamaan osaa vaatimattomaan ateriaamme, vaan
+havaitsimme, että matkalle varaamamme näkkileipäpaketti oli unohtunut
+Ylitornion kievariin.
+
+"Eihän miehiä leivättä laiteta matkalle", sanoi Lyytikäinen, ja
+estelyistämme huolimatta souti Ruotsin puoleiseen taloon, josta kohta
+toi kunnollisen annoksen oikeata reikäleipää.
+
+Iltahämyssä katkoilimme jäniksen passilla taivalta maantielle ja
+siitä vielä kolmisen kilometriä itäänpäin Olosjoen rantaan, jonne
+saavuimme aamuyöstä. Joki — tai oikeammin puro — oli mielestäni sopiva
+oleskelupaikka harrille, jonka vuoksi ehdotin, että ongittaisiin
+jokunen kala aamiaiseksi.
+
+Oikki ja Suvi halveksuivat ehdotustani ja laskeutuivat levolle
+sytyttämänsä nuotion ääreen.
+
+Minua harmitti tällainen ylimielisyys. Etsin lompakostani Haaparannasta
+ostamani perhoset, taitoin vavan pajukosta ja tunnustelin, vieläkö kala
+tarttuu metsämiehen onkeen.
+
+"Toiset syö toiset ei" sanoi entinenkin onkija, enkä parin tunnin
+odotuksella saanut kuin viisi korttelin mittaista harria.
+
+Paistoin ne riutuvalla hiilloksella, ja ennenkuin lopetin ateriani,
+punasi nouseva aurinko jo puiden latvat, ja läheisiltä luhtaniityiltä
+tunkeutui valkoinen usva jokiuomaa pitkin kankaalle asti.
+
+Järjestin ne viisi harrinselkäruotoa yksiriviseen rintamaan ja komensin
+sotaäänellä:
+
+"Aufstehen! Nouskaa pojat harria syömään."
+
+En tahdo kuvata niitä silmäyksiä, jotka kylmäverisesti kestin lähimpinä
+hetkinä, sen kuitenkin perhossiimaani keriessäni havaitsin, että
+kahvelipalat ja metrimakkara tekivät hyvin kauppansa.
+
+Seuraava päivä korvasi kyllä aikaisemmat pettymykset, sillä onnistuimme
+pistooleillamme ampumaan metson ja koppelon; varsin tervetullut lisä
+muonavarastoihimme.
+
+Aluksi Kolarin — Pellon pitäjien rajaa, sitten jalkapolkuja noudatellen
+saavuimme Meltaukseen. Siellä kuulimme, että ryssien ratsastavat
+patrullit vartioivat Rovaniemeen johtavaa maantietä. Vesireitti oli
+siis turvallisempi meille ja ostimmekin 80 markalla kievarista veneen,
+jolla aloimme viilettää etelää kohti.
+
+Jos kuka arvoisasta yleisöstä kesämatkallaan saapuu Inarista käsin
+eteläänpäin, kehoittaisin häntä käyttämään samaa matkustustapaa. Sillä
+ihanampia heinäkuun öitä kuin tällä matkallamme, olen harvoin kokenut.
+— Virta venhettä vei, joskus airoilla auttelimme. Uistin lipui venheen
+perässä ja antoi aina illaksi tuoreen paistikalan.
+
+Tutkin tällä matkalla Ounasjoen itärannan kykyni mukaan, ja tulin
+yllättäviin loppupäätelmiin. Ajattelin silloin, että jos minulla olisi
+rahaa, ja jos tänne perustettaisiin yhtiö rautatien rakentamiseksi
+Petsamoon, niin minä ensimmäisenä ostaisin kaikella liikkuvalla
+kapitaalillani osakkeita sanottuun yritykseen. Sillä Ounasjoen rannat
+ovat luonnostaan kuin valmiiksi rakennettuja rautatiepenkereitä. Ei
+muuta kuin pölkyt poikittain, kiskot pitkittäin, ja sitten veturi
+kiskoille. Kun kuitenkin monien kiireellisten asioiden takia en ole
+lähemmin kerinnyt tutustumaan tie- ja vesirakennuksiin, en kehoittaisi
+ketään ottamaan vakavalta kannalta ehdotustani. Voisi käydä samoin
+kuin edellisenä keväänä Muurmannin radalla. Siellä näet ryssät tekivät
+hirveällä touhulla rautatietä. Kuusimiehistä työsakkia kohti oli yksi
+työnjohtaja ja yksi lapio. Arvaa sen, että näin työ tuli tarkimmin
+tehdyksi.
+
+Kankaalla työ kutakuinkin kävi laatuun, kun sorainen pohja oli vankka,
+mutta karjalaiset seudut tarjoavat tientekijälle runsaasti veteliä
+soita ja nevoja.
+
+Talvi oli ankara, ja jängät vahvassa jäässä. Työnjohtaja muisteli
+kai historiankirjoista, että ryssät Japanin sodan aikana rakensivat
+rautatien jäätyneen Baikal-järven yli ja päätti nyt itsekin koettaa
+samaa keinoa nevalla. Kapulat lyötiin poikittain, kiskot päälle, ja
+niin valmistui uutta rataa kilometrittäin. Kestihän sellainen rata
+keveän työveturin painon, mutta rakentajat eivät olleet ottaneet
+huomioon, että Karjalan hetteinen neva ei nuku koskaan. Kun siis
+koeveturi lähetettiin aapaa halkovalle, linjasuoralle radalle, niin
+— hupsis — alusta petti, ja neva nielaisi koko otuksen. Hädintuskin
+pelastuivat kuljettaja ja lämmittäjä, veturista jäi vain savutorvi
+sammaleenpinnalle törröttämään.
+
+Hetkisen mietittyään tarvittavien toimenpiteiden laatua arvelivat
+työmiehet, että "eihän tässä napilla pelata, kun ryssän henki on
+kysymyksessä"; hakkasivat savutorven poikki, löivät mutaa päälle, ja
+pian oli rata taas entisessä kunnossaan.
+
+Tämän jutun kertoi minulle muuan mukanaollut, ja kertoja vielä elää,
+joten se on tosi.
+
+Sekä uteliaisuus että asioittemme järjestely vaativat meitä poikkeamaan
+Rovaniemellä asiallemme varman ja uskollisen ystävän, metsänhoitaja
+Gottlebenin luona.
+
+Saimme häneltä tärkeitä tietoja aikomaamme matkaa varten. Olosuhteethan
+olivat suuresti muuttuneet sitten kevättalven. Entisistä etappimiehistä
+oli moni mennyt leirille, joitakuita oli vangittu, ja useat
+jäljellejääneet kaipasivat edes hetkellistä jääkärin hahmossa esitettyä
+moraalista yllykettä, uskaltaakseen taas jatkaa toimintaansa.
+
+Gottleben itse oli — jo nimensäkin vuoksi — "prikattu" ryssien
+kirjoissa. Saksalainen nimihän santarmien mielestä jo osoitti,
+että tässä on mies, joka vähintäin aikoo ampua rakastetun tsaarin.
+Osoittaakseen uskollisuuttaan tsaaria kohtaan, olisi hänen pitänyt,
+silloin kun ryssät muuttivat Pietarin nimen Petrogradiksi, muuttaa
+esi-isiltänsä saamansa nimen vaikka Gottegradiksi. Tämähän yksin jo
+olisi osoittanut hänet poliittisesti luotettavaksi.
+
+Gottleben arveli, että aikomamme Kitkan-Kajaanin reitti olisi varmin,
+koska Kemin-Oulun rataa pidettiin tarkoin silmällä. — Rautateitse emme
+missään tapauksessa voisi rantatietä kulkea. Rovaniemen radallakin jo
+santarmit jokaisessa kulkijassa haistoivat "germanskij spion."
+
+Voimiamme säästääksemme kahlehdimme haahtemme Kemijoen liikennettä
+välittävään höyrylaivaan ja pääsimme parilla markalla miestä kohti aina
+Pekkalan talon kohdalle, jossa yövyimme.
+
+Täällä muuttuu Kemijoki koskirikkaaksi, eikä laiva pääse kiipeämään
+pitemmälle. Yhtämittaa sauvoen nousimme veneellämme sitä pitkin
+Auttijoen suuhun, ja päivän kerän loimottaessa lounaasta olimme
+kuuluisan Auttikönkään alla.
+
+Sakari Pälsi on Suomen Kuvalehdessä vuodelta 1923 niin sattuvasti
+kertonut Auttikönkäästä, ettei minun kannata ruveta parantelemaan
+hänen kuvaustaan tästä yksinäisyydessään riehuvasta kalliononkalosta.
+Luvallaan lainaankin tähän kuvauksesta palasen:
+
+"Kemi käymättä, mies Torniossa tappamatta ja pitäisi yöksi joutua
+Auttikönkähällen kylpömähän", kerrotaan vanhan peräpohjalaisen pirun
+luetelleen kiireitään, ja jatkuu kuvaus kylpypaikasta edelleen:
+
+"Maineellaan Auttiköngäs peljättää matkan päästä, sen suuresta voimasta
+ja rajusta näöstä saa jo kaukana kuulla kuvauksia. Tosiasia onkin, että
+ensi kertaa putousta katsottuaan peräytyy sen ääreltä ja tavoittaa
+sopivaa puuta tuekseen. Putous on yllättävimpiä luonnonnähtävyyksiä,
+mitä meidän maamme voi tarjota. Se on aika korkea, sanottakoon
+kaksikymmentä metriä, vaikka luvut eivät olekaan soveliaita ilmaisemaan
+sen vaikuttavuutta."
+
+Olimme siis tulleet pirun saunanlöylyille, ja kun emme halunneet häntä
+häiritä, vedimme veneemme könkään yläpuolelle, josta alkoi rannoilta
+veteen kaartuvien puiden varjostama tyven jokimatka Auttijärvelle.
+
+Kalarikkaampaa järveä ei ainakaan eteläisemmissä vesistöissämme tapaa.
+Tuskin oli kymmenkunta metriä uistinkelastamme solunut veteen, kun
+siima vinkasi ja Oikki huikkasi, että "nyt se nappasi, se iso!"
+
+Oikki veteli siimaa veneeseen, vaan tavallista suurempi siellä olikin,
+koska siima usein luisti takaisin sormien välistä.
+
+"Nykäise se suoraan laidan yli", sanoin Oikille, peläten sen muuten
+riuhtovan itsensä irti, haavia kun meillä ei ollut.
+
+Oikki nykäisi, kala nousi jo veneen laidalle, ja silloin katkesi
+tapsi. Hetkisen haukkoi hauki vettä kuin tapausta ihmetellen sitten
+painui se voimakkaalla pyörähdyksellä veden mustiin. — Heikotpa olivat
+haaparantalaisen kauppiaan vetimet.
+
+Se oli tosiaan suuri hauki; suu kuin krokotiilin, ja vaikka päätä oli
+jo metrin verran veneenlaidalla, ei korvia vielä näkynyt.
+
+Ensi aluksi ei kukaan puhunut mitään. Sitten puhuimme hyvin paljon ja
+nopeasti, mutta katson tarpeettomaksi toistaa tässä puheitamme.
+
+Rauhallisina kiinnitimme uuden uistimen siimaan ja kun puolisen tunnin
+kuluttua laskimme maihin järven lounaisrannalla, oli saaliinamme kolme
+kilonpainoista ahventa ja pari samankokoista haukea, pienemmistä
+puhumattakaan.
+
+Rantaa varjosti jyrkkä kallio tarjoten hyvän yöpymispaikan juurellaan.
+Kohta roihusi nuotio, ja ahvenet paistuivat vartaissa. Suvi kuitenkin
+oli vähän yrmeä, kun hän ei ollut vetänyt yhtään niistä suuremmista
+ahvenista ja sanoi luopuvansa koko kalansyönnistä.
+
+Tikkurieskaa ja kuivettunutta metwurstia hän sitten pureskelikin
+iltaisekseen ja laskeutui levolle nuotioksemme kaadetun kelon viereen.
+Oikki ja minä söimme kiloisen ahvenen mieheen, jonka jälkeen joimme
+litranverran teetä.
+
+Parisen tuntia olin tainnut nukkua, kun heräsin äänekkääseen
+yksinpuheluun. Suvi siinä jutteli itsekseen ja tuntui syyttelevän meitä
+murhapolttoyrityksestä ja tupakkamassinsa polttamisesta. Tuli oli näet
+yön kuluessa hivutellut liekkinsä keloa pitkin Suven housuihin ja
+polttanut kelolle asetetun tupakkamassin. Piippu toki säilyi.
+
+Ehtoosta ja aamusta tuli taas helteinen päivä. Kruununmetsissä järven
+itäpuolella riehui valtava metsäpalo, ja koko seutu oli kitkerän savun
+peittämänä, jotta aurinkokin vain kaamean punaisena pyörylänä kumotti
+sen läpi.
+
+Jo varhain aamulla oli Auttijärvi jäänyt jälkeemme ja nyt soutelimme
+kartalla varsin suoraa, mutta luonnossa verrattoman mutkikasta
+Korojokea pitkin kohti Kitkan vedenjakajaa. Korojoki mutkittelee
+puolella juoksullaan parinmetrin korkuisten rantaäyräiden välissä
+laajojen luonnonniittylakeuksien läpi. Niin mutkikas se paikoin oli,
+että usein luulimme soutavamme aivan ympyrää.
+
+Kun joki metsänlaidassa kapeni niin, että airot jo rantoja hipoivat,
+nostimme veneen suuren kuusen suojaan, jonne sen peitimme havuilla
+halkeilemisen estämiseksi.
+
+Posionperään johti kapea polku metsien halki, Kitkan laivan
+"salongissa" pääsimme Raistakkaan, ja seuraavana aamuna oli
+Taivalkosken maantie lapikkaan alla.
+
+Puolisen penikulmaa ennen Taivalkosken kirkonkylää tapasimme eräällä
+suolla metsänhoitaja Volasen, joka kauniin rouvansa kanssa poimi siellä
+lakkoja. Hän saattoi meitä majataloon saakka ja pyysi iltapäivällä
+käymään luonaan.
+
+En tiedä, mitkä vaistot ihmisten kulkuja ohjaavat, omituiselta tuntui
+minusta vain, kun iltapäivällä heti Volasen luo saavuttuani sinne tuli
+myös nimismies.
+
+Keskustelimme jokapäiväisistä asioista, Volanen esitti minut
+jonkunnimisenä metsänhoitajana, joimme kahvia, ja sitten nimismies
+poistui. Ennen lähtöään hän isännällemme kahdenkesken ilmoitti minua
+etsittävän valokuvakuulutusten avulla ja kehoitti Volasta varoittamaan
+minua uskaltautumasta liian kauas Etelä-Suomeen. En tiedä, oliko hän
+tuntenut minut valokuvan perusteella, vaiko saanut jo etukäteen tiedon
+tulostamme. Joka tapauksessa olin sangen kiitollinen varoituksesta.
+
+Lähin päämäärämme, Kajaani, oli Savon radan loppukohtana tunnettu
+meikäläisille kulkijoille vaaralliseksi. Kaiken lisäksi etsivät
+poliisiviranomaiset paraikaa jotakin kotkalaista suurrosvoa, ja
+vähäisimmästäkin syystä saattoi mies joutua kuulusteltavaksi sekä
+tarkastettavaksi, ja sitähän taas eivät meidän pommisäkkimme sietäneet
+enempää kuin omat persoonammekaan.
+
+Raskaitten taakkojemme takia tilasimme majatalosta hevoset.
+Kiireellisenä heinäntekoaikana ei niitä kuitenkaan sinä iltana liiennyt
+kuin yksi, ja sillä minä jatkoin matkaa joutuen siten päivänmatkan
+seuralaisteni edelle.
+
+Käsittämättömältä tuntui, että Taivalkosken-Puolangan väliselle
+taipaleelle on 12 kilometrin matka jätetty maantiettä. Jos halusit
+kärrypelillä tai autolla matkustaa sanotun välin, sait tehdä sen
+Pudasjärven-Oulun-Kajaanin kautta. En tiedä, lieneekö tie nyttemmin jo
+tehty. Silloin ainakin jo tästä seikasta tunsin, ettei Ilmari Kianto
+syyttä ole näiden seutujen orpoutta toitottanut.
+
+Katkesihan se tietönkin taival, vaikka yksin astellessani sitä pahasti
+manailinkin. Maantien varteen ehdittyäni sain taas kyytihevosen ja
+puheliaan kyytimiehen, joten öinen matkamme Puolangalle ei tuntunut
+yksitoikkoiselta.
+
+Kyytimies kertoi kuljettaneensa paljon salaperäisiä kulkijoita
+pohjoiseen päin, ja vaikka vakuuttelin, etten minä millään muotoa
+kuulunut sellaisiin, kehoitti hän varomaan Puolangan nimismiestä, joka
+hanakasti vahti kaikkia matkamiehiä. Talvellakin oli kantanut suuria
+kiviä asuntonsa ohi johtavalle tielle akkunansa alle, jotta matkaajan
+reki kaatuisi niihin, ja hän yöpuultaan kerkiäisi toimittamaan
+tarkastuksen. — Aate siis suuresti vivahti nykyiseen vaijerisysteemiin.
+Ihmiset näille hänen hommilleen nauroivat, sillä, lisäsi kyytimieheni,
+"eihän sellainen ukonkäppyrä saisi kiinni pientä poikaakaan."
+
+Minä kerroin saapuvani metsänhoidolliselta tarkastusmatkalta Lapista.
+
+"No sittenhän te olette kai samaa joukkoa kuin se Kajanteri ja Lakari,
+jotka tunti sitten lähtivät meiltä. Nehän tulivat myös sieltä ylämaista
+ja puhuivat joistain suojametsistä?"
+
+"Samaa sakkia, kyytihevosen puutteessa jäin vain jälkeen."
+
+"Kyllä me heidät Puolangan kievarissa tavoitamme", arveli kyytimies.
+Tämän jälkeen hän muuttui vähäsanaisemmaksi, ja vaikkakin arvasin
+hänet mieleltään meikäläiseksi, en katsonut tarpeelliseksi ilmaista
+liikkuvani samoilla asioilla.
+
+Oletetut matkatoverini, professori Cajander ja tohtori Lakari,
+jotka tosiaan tekivät paluuta eräältä suojametsäalueita koskevalta
+tutkimusmatkaltaan Perä-Pohjolasta, olivatkin yöpyneet matkan varrella,
+joten en heitä Puolangan kievarissa vielä tavannut. Vasta aamulla
+kahvia tuodessaan kertoi emäntä herrojen jo saapuneen ja kysyi,
+katetaanko aamiaiseni samaan pöytään kuin professorienkin.
+
+"Tottakai me yhdessä syömme", vastasin.
+
+Hämmästyksen sekaisin ilmein katsoivat pöytätoverini minuun
+istuutuessani haikailematta — tosin kohteliaasti kumartaen — varatulle
+paikalleni ruokailuhuoneessa.
+
+Keskustelumme oli aluksi jäykänpuoleista, kunnes tohtori Lakari emännän
+poistuttua rohkaisi mielensä kysyen mutkattomasti:
+
+"Mitäs sinne alas nyt sitten oikein kuuluu?"
+
+Selvittelin harjoitusten edistymistä ja saksalaista komentoa,
+olisinpa kohta näyttänyt sotaliikkeitäkin, kun huoneeseen astui
+ovelle koputtamatta pitäjän nimismies keskeyttäen esitykseni ja
+tungettelevasti katsellen meitä ynnä ruoka-annoksiamme.
+
+Puurolusikkaa pitelevää kättäni nyki vaistomaisesti takataskuun
+päin, siellä kun oli tarpeellisia tilanteita varten varattuna n.s.
+pääpillereitä, mutta nähtyäni vieraamme lyhyen varren, arvelin
+lusikallakin selviäväni mahdollisesti koituvista kommelluksista.
+
+Huoneeseeni jättämäni pommisäkin suhteen olin jonkunverran hermostunut,
+mutta siihen aikaan oli ihmisillä vielä siksi paljon kunniantuntoa,
+etteivät asianomaisen poissaollessa menneet kopeloimaan hänen
+matkatavaroitaan. (Nykyjäänhän ei kotonasi saa olla edes pientä
+lokeroakaan, johon kaikenlaisten nuuskijoitten haisevat hyppyset eivät
+lain suojalla pääsisi ronkkimaan.)
+
+Tutkittuaan tarkkaan matkustajaluettelon poistui nimismies pihamaalle;
+vielä melkoisen ajan aamiaisemme jälkeen huomasin hänen kyräilevän
+nurkkien takana, vaikkei luullakseni siellä ollut minkäänlaista
+virantoimitusta.
+
+Majatalon isäntä tuntui olleen jääkäriliikkeen ystävä. Hevosmatkallamme
+Mieslahteen kertoi hänkin kyydinneensä monenlaisia kulkijoita ja sanoi,
+että "ne muutamat tuntuvat olevan oikein reippaita poikia."
+
+Kajaanissa hain ensi työkseni käsiini apteekkari Ilmari Arvelan. Minut
+nähdessään hän vallan kauhistui:
+
+"Oletko sinä aivan hullu, kun tulet tänne suoraan suden suuhun; eikö
+siellä ole enää ketään muuta lähetettävänä? Veljesi on vangittu pari
+viikkoa sitten, ja sinut tuntee kohta koko Pohjois-Suomi. Varmasti käy
+liikkumisesi täällä mahdottomaksi."
+
+"Älähän nyt hätäile; eiköhän tässä vielä pärjätä. Pannaan kuriirit
+kiertämään."
+
+Veljeni vangitsemisjuttu askarrutti ajatuksiani; tietysti
+koirankuonolaiset ryssät minuakin nyt vaanivat kaikkialla.
+
+"Jopa on veljessarja joutunut hajalle", arvelin mielessäni: vanhin
+veljeni Englannin armeijassa jossain Port Suezin seuduilla,
+keskimmäinen Shpalernajassa tyrmässä ja minä nuorin laukkaamassa
+saksalaisten juoksupoikana ympäri napapiiriä.
+
+Kun maailma oli maalattu perin mustaksi muodoltaan ja vihaiseksi meitä
+kohtaan, emme uskaltaneet enää liikkua kolmisin. Kukin painuimme
+omille asioillemme; erotessamme sovimme vain päivästä, jolloin taas
+kohtaisimme toisemme Kajaanissa lähteäksemme yhdessä paluumatkalle.
+
+
+
+
+OIKIN MARATOONI.
+
+
+Matkatavaramme pommit lähetettiin eri teitä määräpaikkoihinsa. Pietarin
+reitillä keksi Raivolan asemalla toimiva sähköttäjä Niemann varsin
+mukavan kuljetustavan. Hänellä rautatievirkailijana oli lupa matkustaa
+rajan yli miten usein halusi ilman, että epäilyksiä syntyi. Hän
+otti muutamia "esineitä" kerrallaan mukanaan vaunuun ja piilotti ne
+puulaatikkoon, jota ankarat tullimiehet Valkeasaarella eivät älynneet
+tarkastaa. Kun matkustajat olivat Pietarissa poistuneet asemalta,
+noudettiin tavarat taas kätköstään ja lähetettiin sukulaistensa luokse.
+
+Pohjoisemman rajan yli oli kuljetus turvallisempaa, mutta lapikas siinä
+kului.
+
+Samoihin aikoihin matkustivat auliit auttajamme toimintamme
+hermokohtiin järjestelytöihin, ja parin viikon kuluttua alkoivatkin
+asiat selvitä. Nyt emme enää tarvinneet peljätä kirjeidenkään
+pidätyksiä, kun saatoimme etappimiehille jakaa viidenlaisia
+salamusteita, joiden kokoomuksesta ei ryssillä ollut aavistustakaan,
+eivätkä he keinoillaan kyenneet saamaan kirjoitusta esille.
+
+Postimerkin asento kirjekuoressa aina ilmaisi saajalle, mitä mustetta
+kulloinkin oli käytetty.
+
+Kohta lähestyi se päivä, jonka olimme määränneet kohtausajaksemme Elja
+Rihtniemen luona Kajaanissa.
+
+        *       *       *       *       *
+
+Varovaisuuden vuoksi nousin junasta jo Murtomäen pysäkillä, josta
+tepastelin metsänhoitaja Lagukselta saamani tukkimitta repustani
+roikkuen. Sen piti näet osoittaa, että kuljin metsähommissa.
+Kaupungissa yövyin metsänhoitaja Röngän luona. Nukuttuani edellisen
+yön kuusen juurella sääskien kynsissä, nautin nyt sen sijaan pehmeästä
+vuoteesta sitä enempi. Tuntui näinollen hiukan epämieluisalta, kun
+Rönkä aamulla herätti minut kuin kasarmissa.
+
+"Nyt se s—n santarmi otti Suvirinteen kiinni."
+
+Siristelin unet silmistäni ja päästyäni tolkkuuni sanoin:
+
+"Ei se voi olla mahdollista, sillä Suvirinnehän tulee kaupunkiin vasta
+päivällä."
+
+"Sitte se oli Villamo. Minä näin kuinka ne painoivat peräkkäin
+seminaarille päin. Kaikki poliisit ovat liikkeellä. Kyllä sinun nyt
+täytyy lähteä."
+
+"Jos kerran kaikki poliisit ovat liikkeellä, niin mitäs minä siellä
+enää teen. Eiköhän liene viisainta, että odottelen täällä, kunnes
+kaupunki rauhoittuu."
+
+"Kyllä ne perhanat löytävät sinut täältäkin. Eiköhän sittenkin ole
+viisainta, että menet metsään piiloon."
+
+"Mennään sitten metsään, ettei huoneelle tapahtuisi häpeätä."
+
+Kadulle tultuani näytti tosiaan jotain erikoista olevan tekeillä, sillä
+väkeä riensi Ämmälle päin kuin paraatia katsomaan.
+
+Arvaten läsnäoloni siellä tällä kertaa hyödyttömäksi, ja kun en
+halunnut joutua todistajaksi mihinkään tappelusjuttuun, ohjasin kulkuni
+metsäänpäin vievälle kadulle. Kyllähän näissä oloissa mies aina saadaan
+pois kajaanilaisesta vankilasta, mietin itsekseni. Olihan meillä vielä
+sentään niin paljon "munitsuunia" käsillä, että saatoimme räjähdyttää
+vaikka yhden kaupunginosan ilmaan.
+
+Kävelin pitkin autiota katua harmitellen, etten ollut saanut vielä
+Pokkia, tai Rihtniemeä käsiini, kun eräästä avatusta akkunasta kuului:
+
+"Terve Pekka, johan olet palannut etelästä."
+
+Huutaja oli kapellimestari Eino Wirnes, Helsingistä saapuvan salaisen
+postimme välittäjä. Ajatuksissani kulkien en ollut edes huomannut, mitä
+katua kuljin.
+
+"Käyhän sisään, aamiainen on heti valmis."
+
+Wirnes ei vielä tietänyt mitään sattuneesta kahinasta. Kun kerroin
+hänelle siitä, sanoi hän nauraen:
+
+"Äkkiä ne ovat tämän kaupungin poliisit ja santarmit vaarattomiksi
+tehdyt. Vähältä piti etten yhtä jo eilen ampunut, kun tuli postia
+nuuskimaan."
+
+Mainitut viranomaiset olivat jo uhkailleet Wirnestä pitemmän ajan
+vangitsemisella, mutta siitä huolimatta hän säännöllisesti toimitti
+veturinkuljettajan tuoman postin perille. Rohkea esiintymisensä piti
+poliisit hänestä loitolla avoimella kentällä. Sen he taas tiesivät,
+etteivät kotitarkastuksessa löytäisi mitään.
+
+Söimme suuruksen kuten aikanaan Sandels, joskaan ei aivan samanlaisissa
+olosuhteissa, niin kuitenkin samanlaisin tuntein. (Minä kuvittelin
+itseäni Sandelsiksi.) Silloin saapui adjutanttikin Elias Väyrysen
+haahmossa harppoen pitkin santaista katua.
+
+Mainitsin hänen nimensä akkunassa, ja tuokiossa oli hän huoneessa:
+
+"Täälläkös sinä peijakas oletkin, ja me kun olemme tuntikaupalla
+etsineet metsästä."
+
+Nyt kuulimme päivän tuoreimmat uutiset. Väyrynen kertoi:
+
+Villamo oli saapunut junalla kaupunkiin, kävellyt kenkäpuotiin, josta
+osti pieksut. Astuttuaan kaupasta odottivat poliisi Pietarinen ja
+santarmi ulkopuolella kehoittaen seuraamaan poliisikamariin. Villamo
+seurasi kehoitusta. Poliisikamarin edustalla olevalla torilla jätti
+santarmi Villamon Pietarisen huomaan lähtien itse Ämmän sillalle päin.
+
+Poliisikamarin portille tultuaan Villamo nähtävästi muisti erään paljon
+käytetyn iskulauseen, joka puhuu vapaudesta y.m. Kun jo oli parisen
+katunurkkaa veljeilty Pietarisen kanssa, oli jo vapaudenkin aika, ja
+iskulause sattui Pietarista päin naamaa sortaen hänet pakaroilleen
+kadulle. Näin oli saavutettu melkoinen tasa-arvoisuus, — Pietarinen oli
+näet puolen metriä pitempi Villamoa. Vapauttakin oli nyt tarpeeksi,
+ja Villamo painalsi torin poikki seminaarille päin. Santarmi oli
+nähnyt tämän parissa sekunnissa tapahtuneen välikohtauksen ja lähti
+kiivaasti otattamaan Villamon jäljestä. Villamon isänmaallinen innostus
+oli kuitenkin suurempi kuin santarmin, sillä hän ehätti ensimmäisenä
+suvannolle, jossa oli kymmenittäin veneitä. Köysi poikki vain, ja
+muutamilla voimakkailla aironvedoilla oli vene keskellä suvantoa.
+Siellä Villamo tempasi povestaan mauserin, veti sen vireeseen ja
+souteli rauhallisesti toiselle rannalle. Hattu ja reppu olivat jääneet
+poliisikamarin portille.
+
+Jo oli santarmikin kerinnyt hengästyneenä rannalle. Kovasti käsiään
+huitoen huusi hän: "Ottaga giinni, ottaga giinni", tarkoittaen
+huudoillaan herättää toisella rannalla hommailevien tukkimiesten
+huomiota. He, luullen voivansa nyt toimittaa jotain suurta,
+kerääntyivät puoliympyrään rannalle keksit valmiina ottamaan kiinni
+olettamansa suurrosvon.
+
+Rantaan päästyään ojensi Villamo mauserinsa:
+
+"Puolen tietä postille", — ja jätkien rintama aukeni keskeltä
+leveämmäksi kuin tarvis olisi vaatinutkaan.
+
+Villamo hyppäsi rantatöyräälle ja kääntyi jätkiin päin: "Antakaa joku
+teistä minulle lakki, ettei lakitta tarvitsisi lähteä matkalle."
+
+Jätkät seisoivat hölmistyneinä eikä kukaan liikahtanutkaan.
+
+Villamo hävisi metsän peittoon.
+
+Jäljestäpäin, saatuaan tietää, mikä mies oli laatuaan, olivat he
+keskenään tuumailleet:
+
+"Olisi sille sentään pitänyt lakki antaa. — Vaan kyllä oli miehellä
+hyvät aseet. Seitsemänpiippuista revelvooriakin vain heilutteli."
+
+Toisella rannalla katseli santarmi neuvottomana tapauksen kulkua. Joku
+paikalle kerääntyneestä yleisöstä kysyi, eikö hänellä ole asetta, millä
+ampua.
+
+"Kyllä on, vaan ei se kanna noin pitkälle", vastasi santarmi.
+
+Asiain nykyisellä ollen emme voineet ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.
+Sen kyllä tiesimme, etteivät santarmit ja poliisit Villamoa metsästä
+ota. Mutta emme mekään uskaltaneet lähteä hänen jäljilleen, kun
+Kajaanin-Paltamon välinen metsä ihan vilisi etsijöitä. Santarmien
+mukana otti etsintään osaa useita kaupunkilaisiakin, ja Väyrynen oli
+innoissaan:
+
+"Kyllä tämä sentään oli hyvä sattuma; nyt kerrankin näemme, keitä
+santarmien palveluksessa on. Sinne meni pyssyt olalla äsken parikin
+miestä, joita olen jo kauan epäillyt."
+
+Kun kaupungin koko esivalta oli metsästysmatkalla, saatoimme huoletta
+liikuskella kaduilla. Pian oli koko Kajaanin etappi koolla, ja menimme
+turistihotelliin kahville. Sinne en muutamaa tuntia aikaisemmin
+olisi kuolemaksenikaan poikennut, sillä heti olisin saanut jälkeeni
+santarmin, ja olisi syntynyt turhanpäiväinen rähinä, jota aina koetan
+välttää hotelleissa.
+
+Nyt istuimme siellä vapaasti. Avonaisista akkunoista kuului Ämmän
+mahtava kohina, emmekä malttaneet olla kajauttamatta:
+
+"— ——— Wer will des Stromes Hüter sein——" niin että se kuului yli
+hiljaisen kaupungin.
+
+Joukkoomme oli jo kerinnyt Suvirinnekin, saapuneena seuraavalla junalla
+Villamon jälkeen.
+
+Heti asemalta oli häntä lähtenyt seuraamaan eräs henkilö, jonka
+esiintymistä ja silmien välkettä Suvi ei suvainnut. Tunnustellakseen
+miehen tarkoituksia, poikkesi hän muutaman vajan taakse ikäänkuin
+jollekin asialle. Varjo seurasi mukana.
+
+"Mitäs helv—ä sinä minun perässäni juokset; eikös nyt enää saa rauhassa
+k—aan", kivahti Suvi.
+
+"Kukas teitä kaikkia kulkijoita tietää, millä asioilla liikutte.
+Onkohan teillä passiakaan."
+
+"Minulla onkin sellaiset passit ja protokollat, ettet sinä ole eläissäs
+nähnytkään. Ja nyt ala laputtaa vähän äkkiä, äläkä kurkistele toisen
+hommia."
+
+Mies poistui, ja Suvi saapui häiritsemättä kaupunkiin.
+
+Siltä varalta, että Villamo sittenkin joutuisi satimeen, suunnittelimme
+turistihotellissa ohjelman hänen vapauttamisekseen. Kaupungilla
+kerrottiin Kuopiosta kohtapuoleen saapuvan jonkun santarmieverstin
+mukanaan 16 santarmia jatkamaan Villamon etsintää. — Vähänpä tunsivat
+sentään santarmit meikäläisiä ja maamme luontoa luullessaan Kajaanista
+pohjoiseenpäin leviäviltä saloilta saavuttavansa sinne häipyneen
+miehen. Tuntien Villamon luonteen arvasimme kuitenkin, ettei hän noin
+vain ilman muuta ota jäniksenpassia; tuleehan nyt toki, ellei muuta,
+niin sanomaan hyvästit kajaanilaisille kavereille.
+
+Illan lähestyessä menimme tohtori Arvelinin autiolle huvilalle
+Oulujärven eteläpuolella, joku kilometri kaupungista odotellaksemme
+mahdollisia tietoja. Valtasimme siellä erään yläkerroksen ilmavan
+huoneen, kannoimme korvollisen vettä virkistykseksemme enkä huomannut,
+mistä siihen korvon viereen ilmestyi pullo oikeata skottilaistakin.
+Vuoron perään pidimme vahtia pihamaalla.
+
+Puolenyön tienoissa ilmoitti vahti, että äsken oli Paltaniemestä
+käsin soutanut mies, jolla, mikäli hän hämärässä saattoi erottaa, ei
+ollut päänpeitettä. Tunnin kuluttua hälyytti toinen, että veneellinen
+huutavia ryssiä saapuu melkein suoraan huvilan rantaan.
+
+Pihalle tultuamme totesimmekin ilmoituksen oikeaksi, sillä kova mölinä
+läheni huvilaa. Peräännyimme nopeasti kaupunkiin, ja ensimmäinen siellä
+kohtaamamme henkilö oli — Villamo. Hattu päässä, piippu suussa ja mies
+terveenä; silloinhan on kaikki hyvin. Hatun oli hän jo kerinnyt käydä
+lainaamassa joltain tuttavaltaan ja halusi nyt tavata meitä toisiakin
+saamansa osoitteen mukaan.
+
+Hän kertoi jo aikaisemmin päivällä aikoneensa tulla kaupunkiin, vaan
+hatuttomin päin ei oikein iljennyt, piilottelihe vain metsässä.
+Iltamyöhäisellä tuli jo kaipuu niin suureksi, että piti "lainata" vene
+ja saapua kiertoteitse, Ämmän silta kun oli vartioitu.
+
+Kaupungissa ei ollut turvallista viipyä ja Rihtniemi sanoi, että
+"painukaa pojat kiiruusti pohjoista kohti", vaan se ei vielä käynyt
+laatuun. Etelästä ja lännestä odotettiin lähettejä, ja kaiken uhallakin
+oli jäätävä odottamaan, kysymys oli vain paikasta.
+
+Kuutisen kilometriä Kajaanista eteläänpäin hevostien ja junatien
+välisellä metsätaipaleella on pieni lampi ja lammen rannalla erämiesten
+rakentama maja kivikiukaineen. Sen katsoivat kajaanilaiset sopivaksi
+oleskelupaikaksemme ja lähtivät meitä sinne opastamaan. Kun sorsajahti
+oli juuri alkanut, ottivat he haulikkonsa mukaan, jotta retki
+näyttäisi metsästysretkeltä. Tarpeellinen tämä varokeino olikin, sillä
+puolimatkassa tapasimme kaksi siviilipukuista poliisia palaamassa
+etsiskelymatkaltaan. Nähdessään tutut kaupunkilaiset haulikkoineen,
+he hyvää iltaa toivottaen sivuuttivat meidät, — onnekseen. Jos vain
+kolmisin heidät tapasimme, olisi etsintämatkansa ratkaistu siinä
+hiekkaisella harjulla.
+
+Eino Wirneksen, Oulun lähetin saavuttua kolmantena päivänä papereineen
+kämpällemme mukanaan aimo kantamus ruokatavaroita matkaamme varten,
+saatoimme ajatella korpivaellukselle lähtöä. Wirnes kertoi ryssien ja
+poliisien yhä etsivän Villamoa. Santarmieversti oli matkustanut aina
+Suomussalmelle asti. Kuuleman mukaan oli heillä jo tiedossaan, että
+meitä oli kolme samaan joukkoon kuuluvaa, "kolme musketööriä", eli
+kuten Heldt Tukholmassa sanoi: "Die drei wilde Kerls da oben".
+
+Asiamme eivät enää vaatineet viipymistämme, ja aamuyöstä päätimme
+lähteä kohti Lappia.
+
+Yö oli haudantyyni, ympäröivältä rämeeltä noussut usva peitti lammen
+pinnan kuin käärinliina. Oikki pilkkoi puita avoimesta ovesta
+loimottavan kiuastulen välkkeessä, Suvi keitteli majassa teevettä, ja
+minä peseskelin lammen rannalla ainoata nenäliinaani. Tunnelma oli mitä
+rauhallisin, ja mekin tunsimme hyvin sopeutuvamme luontoon.
+
+Äkkiä kuulin lammen toiselta rannalta metsäkanan nauravan räkätyksen,
+sellaisen, kun se päästää tullessaan yllätetyksi. Hetken kuluttua
+kuului ääni uudelleen, tällä kertaa vähän edempänä.
+
+Lopetin kiiruusti pyykinpesuni ja ilmoitin havaintoni tovereilleni
+Arvostelimme tilanteen seuraavasti: Jos siellä oli joku ihminen, ei
+se voinut olla metsämies, sillä pimeyden takia ei voinut enää ampua.
+Kulkijalla täytyi siis olla muita harrastuksia, esimerkiksi meihin. —
+Aikomus oli nähtävästi järven ympäri kiertäen tehdä saartoliike, koska
+he arvelivat meidän vartioivan maantieltä kämpälle johtavaa polkua.
+
+Kun emme kuitenkaan olleet järjestäneet minkäänlaista vartiointia,
+saattoi maantieltä saapuva saartoketju jo vaania läheisessä pensaikossa
+odotellen vain toisten saapumista. Päätimme, että minä riennän
+järvenrantaa pitkin ottamaan selkoa, tuleeko sieltä ketään, Villamo
+pilkkoo silmänlumeeksi puita edelleen, jolla aikaa Suvi kämpässä
+kiiruusti ahtaa tavarat reppuihin.
+
+Etenin kämpästä parisataa metriä rämeen laitaan. Siinä odottelin
+melko tovin ja melkein jo uskoin, että kettu se vaan on metsäkanaa
+peloitellut, kun korviini alkoi kuulua tuttua ääntä, sellaista litinää
+ja loksotusta, joka syntyy, kun ihminen kävelee vetelässä suossa ja
+nostelee saappaitaan. Tyvenessä yössä se kuuluu kauas.
+
+Äänistä päättelin tulijoita olevan useampiakin. En jäänyt heitä
+odottelemaan, vaikkakin suon laidasta, kaatuneen kelohongan takaa
+olisin voinut aikaansaattaa tuhoakin pitkällä parabellumillani.
+Riensin kämpälle, siellä heitimme reput selkämme ja hävisimme nopeasti
+eteläisen kummun taa "kuin kuvajaiset hattarojen".
+
+Kuten näyttelijät, jätimme mekin poistuessamme kulissit entiselleen;
+pirtin oven auki, lekottavan tulen uuniin, jonka loimo paistoi kauas
+yli lammen; lisäsimmepä vielä pari kannonväkkyrää pesään, jotta
+tulijoillakin olisi lämmintä.
+
+Kajaanin tiestä erkani toinen, vastavalmistunut, Nuasjärven etelärantaa
+seuraava maantie Sotkamoon, ja sen katsoimme soveliaimmaksi kulkea.
+Ennen tienhaaraa tapasimme kajaanilaiset etappimiehet, jotka keskellä
+yötä olivat lähteneet varoittamaan meitä. Heidän tietämänsä mukaan
+oli koko etsintäjoukkue liikkeellä kämpällemme. — Olimmehan tosiaan
+päässeet kuin koira veräjästä.
+
+Kaikki oli siis hyvin. Kajaanilaiset palasivat kotiinsa me käännyimme
+metsätaipaleellemme. Suuremman moraalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi
+esitimme kivääriotteita ja komensimme kaikuvasti saksankielellä.
+Villamo ja Suvirinne muodostivat ryhmän, minä komensin paraatimarssia,
+ja päätä kääntämättä, kättä huiskauttamatta katosimme santaisen
+tienpolven taa.
+
+Rihtniemi oli kehoittanut meitä pysähtymään Hallan Ukon luokse,
+siksi kunnes eräs pommiasia oli selvitetty. Lupasi lähettää tiedot
+sinne, ja tätä varmaa levähdyspaikkaa kohti lapikoimme pehmeätä tietä
+myöten. Sotkamon kirkonkylän sivuutimme laulamatta, sitten taas
+metsätaipaleella kajahteli: "Det gingo tre jäntor i solen". Laulu sopi
+niin erinomaisesti meihin, se oli kirjoitettu kuin meidän matkastamme.
+
+Puolentoista vuorokauden kuluttua saavuimme Hyrynsalmen kirkonkylän
+majataloon. Emäntä katseli meitä tiukkaan, sanoi sitten:
+
+"Teitä on täällä jo odotettu."
+
+"Kuka sitten?"
+
+"Hallan tyttö ja poika ovat jo aamusta saakka täällä istuneet. Juuri
+lähtivät rantaan."
+
+Ihmettelimme, miten tieto tulostamme oli näin nopeasti kerinnyt
+perille, vaikkakin tarkoituksemme oli liikkua aivan huomaamattomasti.
+Emäntä kertoi, että Rihtniemen Elja se tänne jo eilen sanan toimitti ja
+käski saattaa sanan Ukolle.
+
+Ehtoo vaihtui jo yöksi saapuessamme Hallan avaraan pirttiin. Kylpy
+oli lämmitetty, vastat haudottu, ja Ukko itse heitteli löylyä, varsin
+tarkoituksella korventaa meidät elävältä ja aina väliin kysyen:
+"Vieläkö lyön?"
+
+"Lyö vaan, jos itte tulet tänne tuhannen palavaan pätsiin."
+
+Ja tulihan Ukko, rapsutteli vastallaan eikä vielä kunnolla hionnutkaan,
+kun minä jo läksin vilvoittelemaan.
+
+
+
+
+KOSKENLASKIJOINA.
+
+
+Muutaman päivän kuluttua olimme taas polulla pohjoista kohti. Ikävä oli
+erota Hallan suopeista suojista — —
+
+Ukko saatteli meitä Löytöjoelle saakka parin virstan verran. Kohisevan
+puron yli kaartuvalla sillalla pysähdyimme innokkaasti keskustellen
+ja katsellen veden kuulaita kierteitä. Äkkiä Ukko kesken puhettaan
+huudahti: "Katsokaas pojat, tuolla on hauki", ja osoitti sormellaan
+pientä suvantopaikkaa, jossa valkoiset sakkatäplät vain hiljalleen
+pyörähtelivät. Siellä, tummasammaleisen kiven kupeessa lekottelikin
+hauenvonkale.
+
+Seuraavassa hetkessä pamahtivat Villamon ja minun pistoolit kuin yksi
+laukaus; pohjamuta vain kiehui kiven vieressä.
+
+Suvi sanoi, että kyllä hänkin olisi kerinnyt ampua, vaan kun ei tähtäin
+ollut tarkistettu.
+
+"Ei tainnut osua", sanoi Ukko kiiruhtaen vesirajaan. Hetken
+kopeloituaan sameavetistä kivensyrjää nosti hän sieltä noin
+kilonpainoisen hauen, jonka pää riepotti vain etuevistä kiinni ja
+keskiruumiissa paistoi sormen mentävä reikä.
+
+"Jos näin aina käyttelette aseitanne, niin turvallisesti voitte kulkea
+vaikka ryssän komppanian läpi", sanoi Ukko. "Tämän minä vien muistoksi
+kotiini."
+
+Virsta virstalta katkeili taas taival, enimmäkseen jalkapatikassa,
+harvemmin hevoskyydillä. Laiskoja kulkijoita olivatkin sen puolen
+kievarihevoset. Eräästäkin kievarista ennen Kitkalle saapumistamme
+otimme kaksi kyytihevosta vahvistettua taksaa vastaan, mutta niillä ei
+olisi kunniaa niittänyt olympialaisissa. Eivät edes alamäessä pistäneet
+hölkäksi. Oikin kanssa käyttämämme kaakin hylkäsimme tielle jo kolme
+kilometriä kuljettuamme, Suvi vain sanoi, että kun kerran on ottanut
+viedäkseen, niin vieköön perille saakka.
+
+Ero kyytimiehestämme ei ollut erikoisen hellä, hän kun vaati
+kyytimaksua koko matkalta, — mutta pieniähän ne ovat sellaiset riidat.
+
+Korojoella odotteleva veneemme jo itkeskeli, kun viikon viivyimme
+matkalla. Taputtelimme sitä kuten Väinämöinen muinoin omaansa —
+vaikka meidän veneemme oli mielestämme paljon parempi kuin hänen —
+ja vieräytimme sen omaan elementtiinsä. Nythän se taas saisi kantaa
+rakkaita isäntiään pitkän matkan. Mutta tietämättömät olivat vielä
+tulevalla matkalla koettavat kolaukset.
+
+Seurueemme oli jo lähes kaksinkertaistunut: Hallasta lähti mukanamme
+muuan nuorukainen pyrkien leirille; sitäpaitsi oli Villamo antanut
+pettää itseään jossain koirakaupassa, ja sen johdosta saimme
+vuoronperään taluttaa karvaista piskiä, jota asiantuntijat kutsuivat
+pystykorvaksi. Kyllähän sen korvat tavallisen pystyt olivatkin, mutta
+Auttikönkäällä ne jo löivät luppaa. Vili oli sen nimi, ja Villamo
+jo matkan varrella halaili sitä ajatellessaan henkilöä, jolle sen
+Norrbottenissa lahjoittaisi. Sen tiesin, ettei Vili koskaan Saksanmaata
+näkisi ja jos näkisikin, niin vain hyvin lyhyen hetken, sillä näin
+hyvin lihotetusta pennusta saisi erinomaisia kotlettipaloja.
+
+Tuttuja Korojoen kysymysmerkkejä ja kahdeksannumeroita taas soutelimme
+Auttikönkäälle. Siinä, ennen maataivalta tapaa matkamies puraista
+palan, sillä veneen veto kuivalla maalla vaatii kahden puolen
+puhkumista.
+
+Rantatörmältä katsellessamme ahnaaseen kallionrotkoon vaipuvia
+mustasilmäisiä pyörteitä pisti päähämme verraton ajatus: "Mitähän,
+jos hiljalleen hivuttaisimme veneen tukkiränniä pitkin alas;
+säästäisimmehän paljon aikaa. Kai nyt neljä reipasta miestä kykenee
+yhden veneen pidättelemään."
+
+Sanottu ja tehty. Köysi sidottiin veneen perään, ja keula soljahti
+rännin aukkoon. Muutama metri meni aivan kuin oli ajateltu, mutta
+sitten tuli jyrkempi luisu. Kolme meistä hoiteli venettä laidoista,
+Suven hillitessä sen kulkua pylvään ympäri kierretyllä köydellä.
+
+"Pysyykö nyt?" kysyin Suvelta, kun meidän taas piti siirtyä muutama
+askel alaspäin ja hellittää otettamme.
+
+"Kyllä pysyy", huikkasi Suvi, ja me irroitimme kätemme.
+
+Ja silloin se laukesi. Pyöreän, kuoritun paalun ympäri kierretty köysi
+luisti kuin rasvattu, Suven kämmenet höyrysivät, ja vene kiisi vinhaa
+vauhtia rännin alapäätä kohti.
+
+Se oli komiata katsella. — Ainoa koko joukostamme, joka sai nauttia
+kyydistä oli Vili, se kun keskituhtoon sidottuna ei päässyt pois
+veneestä. Niin mielenkiintoisen kuin arvelin tällaisen huvimatkan
+olleenkin, aiheutti se Vilille pari päivää kestävän vatsataudin, joka
+myöhemmin, Kemijoen koskissa muuttui kroonilleseksi, suuresti häiriten
+yleistä hyvinvointiamme.
+
+Tukkirännin suu oli tehty kapeammaksi, jotta se paremmin heittäisi
+tukit suvantoon, ja siihen nieluun veneemme juuttui kiinni kuin
+naulattu.
+
+Näytti jo siltä, että jäisimme vallan jalkamiehiksi, niin lujassa
+oli vene. Metsästä noutamillamme kangilla se lopulta irtaantui, ja
+reippaasti laskimme alakoskeen.
+
+Emme sentään tunteneet Autin syntyjä syviä enempää kuin sen paasiakaan
+ja ajoimme kivelle, petolliselle salakarille. Hetkisen pyöri vene
+karusellia, sitte se käänsi pohjapuolensa ylöspäin, ikäänkuin
+tervattavaksi. Siihen ei nyt kylläkään ollut aikaa, pääasiallisin
+huolemme oli saada riittävästi happea ja muita vitamiineja
+keuhkoihimme. Me irtolaiset tulimme kutakuinkin toimeen, mutta
+heikommat oltavat oli Vilirukalla, joka selkäreppujemme tavoin oli yhä
+kahlehdittuna veneeseen kuin kaleeriorja.
+
+Vesi Auttikönkään alla on sentään niin kuohuista, että siinä voi
+hengittää aivan umpisukkelossakin, ja kun suvannon tyvenessä rannassa
+toimitimme inventaarion, emme havainneet suurempia vaillinkeja niin
+hengen kuin tavarankaan suhteen. Tosin yksi airo ja istuinlauta
+olivat matkanneet meitä nopeammin, vaan ne saavutimme myöhemmin
+rauhallisemmilla vesillä.
+
+"Ken on Autin laskenut, laskee Imatrankin", arvelimme, ja pieniähän
+silloin ovat Kemijoen kosket meikäläisille. Ne laskimmekin järjestään
+kaikki, vaikkakin useasti pohja ylöspäin.
+
+Koulussa oli laskutaitomme kohtalainen, vaan koskenlasku on aivan
+erilaista, siellä kun on sellaisia problemeja, joita ei voi ratkaista
+kuin paikallistuntemuksen avulla.
+
+Viimeisessä koskessa ennen laivareittiä piti vähältä, ettemme jääneet
+uimamaistereiksi. Kuperkeikassa vene yritti väkisin ryöstäytyä
+käsistämme, kun sitä laakean kiven vieressä, pohjassa seisten,
+tyhjensimme vedestä. Koko veneen irtaimisto uiskenteli suvannossa, ja
+sieltä tukkimiehet niitä meille keräilivät, kun lopultakin perämelan
+varassa itsekin sinne kerkisimme.
+
+Suvannon rannalla olevassa talossa saimme yösijan. Kysyimme, saisiko
+talossa ruokaa, ja emäntä vastasi jokseenkin siihen tapaan, että kun ei
+ole keittoa tarjottavana, ei ilkiäisi ihan pelkkää kalaakaan syöttää.
+Sanoimme tyytyvämme minkälaiseen ruokaan tahansa, eikä kestänytkään
+kuin tuokion, kun emäntä jo kantoi pöydälle pari kannua tuoretta
+piimää, kolme tai neljä vastaleivottua reikäleipää, lautasellisen voita
+ja lähes puolen metrin pituisen, riimisuolaisen, halaistun lohen. —
+Vaikka tapahtumasta on jo kulunut yli kymmenen vuotta, tulee vieläkin
+vesi suuhuni muistellessani tätä ehtoollista.
+
+Koskenlaskussa kastuneet vaatteemme olimme ripustaneet kuivamaan
+pihalle ja aterioimme paitasillamme. Ei emäntä meitä silti ujostellut,
+jutustelihan vain kanssamme. Kuultuaan, että saavuimme vesien
+yläjuoksuilta, kysyi hän, kuka meillä oli laskumiehenä.
+
+"Tämä vosmestarihan se kosket laski", sanoi Villamo minua osoittaen.
+
+"Taidatte sitten ollakin tuttu näillä vesillä?"
+
+"Onhan sitä tullut viiletetyksi näitäkin koskia. Tulipa tuo
+Auttiköngäskin lasketuksi."
+
+"Sus siunatkoon", päivitteli emäntä, "ja elävinä pääsitte?"
+
+"Niinkuin tässä ollaan."
+
+Ei hän sentään Autin laskemista todeksi uskonut, ennenkuin selitimme,
+miten se oli tapahtunut, ja pääsipä silloin emännältä helakka nauru.
+
+Aamulla lähtiessämme kysyimme hintaa iltaisesta, yösijasta ja
+aamukahvista, ja emäntä vähän arkaillen sanoi, että "olisikohan 60
+penniä miehestä liikaa?"
+
+Ajatelkaas — 60 penniä mieheen — ja me kun olimme syöneet sen
+puolenmetrisen lohen aivan tarkkaan, rähjänneet talon paraan huoneen
+likomärillä vaatteillamme ja muutenkin eläneet paremmin kuin Heinolan
+parhaimmassa hotellissa.
+
+Matkustimme herroiksi laivalla Rovaniemelle, jossa taas piti tavattaman
+metsänhoitaja Gottleben. Veneemme oli kytkettynä laivan perään.
+
+Lähestyessämme viimeistä laituria ennen Rovaniemeä, valtasi mielemme
+outo aavistus jostain vaarasta. Mitään syytä emme siihen keksineet
+aavistus vain käski irroittaa veneemme laivasta. Laiturissa sen
+teimmekin, — tosin vähän häpeillen arkuuttamme, vaikkei sitä kukaan
+toiselleen sanonut, — ja soutaen jatkoimme kulkua. Veneen veimme
+kaislikkoon kilometrin verran Ounasjokea ylöspäin itse saapuen
+jalkaisin kylään.
+
+Ryssiä näkyi liikuskelevan tavallista tiheämmin kaduilla. Tavatessamme
+Gottlebenin kehoitti hän meitä nopeasti poistumaan metsiin. Viime
+viikolla oli Rovaniemi saanut 30 miestä käsittävän sotilasvartion, joka
+tunnollisesti tarkasti jokaisen niin junalla kuin laivalla saapuvan
+henkilön.
+
+Kiipelissä olisimme olleet, jos Rovaniemelle asti nautimme höyrylaivan
+mukavuuksista. Taaskin oli suojelusenkelimme meitä ajoissa varoittanut.
+Rovaniemen-Kittilän maantielle järjestettyjen ratsupartioiden takia
+kehoitti Gottleben meitä käyttämään Tervolan reittiä. Vaan kun meriväki
+on aina erittäin, pysyimme suunnitelmassamme: vesiteitse Meltaukseen.
+Olivathan Ounasjoen rantatörmät sentään niin korkeat, että niiden
+suojassa saattoi huoletta soudella maantielläkulkijan huomaamatta.
+
+Soutaen ja sauvoen edistyi matka Juopperiin. Kun vesitie tässä päättyi
+— meihin nähden —, loppuunmöimme kolhitun veneemme kievarin isännälle
+melkoisella hinnanalennuksella, eli 20 mk. ostohintaa halvemmalla.
+Koko edestakaisinmatkamme Meltauksesta Korojoen latvoille oli siis
+kulkuvälineiden muodossa maksanut meille 32 markkaa, josta 20 mk. tuli
+veneen ja 12 mk laivapilettien osalle.
+
+Kievarin isännältä kyselimme, missä ne ryssien ratsupatrullit ovat,
+ja hän kertoi niiden tunti sitten vierailleen talossaan, kuljettaen
+eteläänpäin erästä Muurmannilta paennutta itävaltalaista upseeria.
+"Jos kerkisitte tänne tiimaa aikaisemmin, olisitte saaneet yhden
+matkatoverin lisää", sanoi hän lopuksi.
+
+Nahkainen pieksunpohja sai taas kyytinsä metsätaipaleella pyrkiessämme
+läntiselle rajalle pitkin sotkuisia polkuja. Niitä kulki siellä ristiin
+rastiin, joten tuppasi eksyttämään. Konttijärvella oli pakko kysellä
+suorimpia suuntia Orajärvelle, ja kun Pellon poliisi sattumoisin oli
+talossa, suostui hän oppaaksemme. Kerroimme Orajärven puolessa valtion
+metsissä alkavamme suurehkoja metsänleimuita, ja poliisikin, valtion
+virkamiehenä katsoi vähän kuin velvollisuudekseen antaa meille
+virka-apuaan.
+
+Kautta rantain koetimme saada tietoomme, miten olot kuluneen kuukauden
+aikana olivat rajalla muuttuneet.
+
+Komppania ryssiä kuului vetävän puhelinjohtoa jokirantatietä pitkin
+Muonionniskaan. Eilen olivat Pellossa, tänään kai jo Orajärvellä.
+
+Vai komppania ryssiä? Teki mieli muuttaa matkasuunnitelmaa, mutta kun
+kerran tuli puhutuksi, niin mennään vain.
+
+Puolimatkassa poliisi sitten osoitti meille tuskin havaittavan
+polunpään sanoen sen johtavan Orajärvelle. Itse läksi hän Pelloon.
+Kiitimme opastuksesta ja keventynein mielin astelimme edelleen.
+
+Polusta eksyimme jo ensimmäisellä kilometrillä Kun kompassin mukaan
+olimme kulkeneet toista tuntia, ja lehmien iltahuudon hetki oli
+käsissä, aukeni eteemme kaunis järvimaisema. Parvi pyitä pyrähti
+läheisiin puihin, emmekä suinkaan päästäneet tilaisuutta ohi. Kolmesta
+pistoolista tuli kuulia kuin Masurilla kranaatteja, ja kaamea kaiku
+kiiri yli iltatyvenen järven.
+
+Vasta kun ammuttavia ei enää näkynyt, havaitsi joku kylän järven
+toisella rannalla. Orajärvi oli siis jo edessämme, ja tällaisella
+pauhinalla olimme ilmiantaneet tulomme. Jos siellä nyt majaili
+komppania ryssiä, saimme varmasti lämpimän vastaanoton.
+
+Kuljimme varovaisesti järven etelärantaa. Metsä lyheni ja muuttui
+leveäoksaiseksi typpyrämänniköksi, vaihtuen alavammalla rantamaalla
+leppäviidakoksi.
+
+Olimme jo lähellä maantietä. Sieltä kuului kärryjen kolinaa ja ryssien
+molotusta. Kylässä kalkahtelivat karjankellot, joku pahansisuinen
+koira ärhenteli järvelle päin, ja lehmitarhassa karjapiiat lauloivat
+ihastuneille ryssille:
+
+    "Sydämestäni rakastan sua elinaikani"
+
+Aurinko teki laskuaan, mutta ilma oli vielä paahtavan kuuma. Makasimme
+pensaikossa maantien varrella odotellen liikenteen asettumista.
+Kun ketään ei enää ollut näkyvissä, juoksimme nopeasti tien takana
+aukeavan, parisatametrisen, kantoisen raivion yli metsään. Vilikin,
+joka matkamme varrella oli haukkunut kaikki elävät käärmeitä myöten,
+aavisti kaiketi hetken tärkeyden ja liputteli välissämme matalana kuin
+kärppä sivuilleen vilkaisematta Ei kuulunut jälkeemme paukkuja eikä
+muutakaan papatusta. Jäljelläoleva penikulmainen taival rajalle ja
+soutu — tai vaikkapa uinti — yli Tornionjoen oli enää vain leikkiä.
+
+Yö taisi olla jo puolessa, kun tukkisuman yli käyden ja kontaten
+pääsimme Naamijoen suuhun raketulle tullituvalle. Siellä tiesimme
+olevan useita veneitä, joista toki voisimme yhden "lainata".
+Yllätyksellä kuitenkin totesimme, että kaikki veneet olivat nostetut
+maalle noin kymmenisen metrin päähän vesirajasta. Airoja ei näkynyt,
+ei sauvoimiakaan. Olivat nähtävästi varustautuneet tämäntapaisten
+lainaamisten varalta. "Emme sentään uimaankaan lähde", arvelimme,
+Tullitalo oli pimeänä, ja akkunan läpi kuului selkää karmiva kuorsaus.
+Hiiviskelimme kuin murtovarkaat nurkissa ja hetken kuluttua löysimme
+sauvoimia, airot kai olivat lukkojen takana.
+
+Rantatöyräälle vedetyistä veneistä valitsimme meille sopivimman ja
+käsivarassa kannoimme sen äärimmäisen äänettömästi veteen. Vain
+rantahiekka narskahteli anturoitten alla.
+
+Pian soluimme pehmeässä läpinäkymättömässä usvassa kohti turvallisempaa
+rantaa. Tuli taas mieleen kuten monasti ennenkin kysymys:
+
+Kuinka voi tällaisella kapealla vesirännillä olla niin suuri vaikutus
+ihmisiin ja heidän elämänsä juoksuun? Tällä puolen ei henkemme ollut
+sääskenkään veroinen, ja tuolla usvantakana, jonne olimme matkalla,
+pidettiin meitä verrattain kunniallisina kansalaisina, joiden päästä
+oli vaarallista mennä taittelemaan hiuskarvoja.
+
+Keskellä jokea pääsi meidän tavallisesti niin surunvoittoinen
+olemuksemme kahleistaan ja täyttä kurkkua kajahutimme "Die Wacht am
+Rhein".
+
+Riikin rannalla kannoimme muistaakseni veneen kaksi kertaa niin
+pitkälle vesirajasta kuin se oli ollut toisella puolen. Nimittäin,
+ettei luultaisi, että joku huolimaton ja hutilus oli sitä käyttänyt.
+Suotakoon anteeksi, jos teimme tuhmasti, vaan olihan mieliimme aina
+teroitettu, että täytyy olla varovainen toisen tavaran kanssa.
+
+Jarhoisten kievari oli täyteen sullottu. Saimme sentään tilan lattialle
+ilman patjaa ja peitettä, jopa ilman lakanaakin.
+
+Katselin paraikaa ihanaa unta suurista harreista ja kimaltelevista
+vesipyörylöistä, kun ovi aukeni, ja ruotsalaisen rajavartioston
+aliupseeri karjaisi:
+
+"Onko täällä ketään, joka on tullut yöllä rajan yli?"
+
+"Nej då", vastasimme sointuvimmalla Skånen murteella.
+
+Ovi painui jälleen kiinni. — Taaskin oli tunnettu kielitaitomme
+pelastanut tilanteen.
+
+Hetken kuluttua nousi nurkasta mies, joka yöllä saapuessamme oli jo
+nukkumassa. Se kuva pysyy aina mielessäni: Naama rehevä ja silmät kuin
+päivänpaiste, hattu pohjolan jätkien viimeistä kuosia, takki väljä,
+ruskehtava; housujen takalisto roikkui polviniveliin asti, pieksut,
+alkujaan pitkävartiset, poimuttuivat tsaarimaisesti nilkkoihin.
+
+Siinä oli Iisu Manninen, koettu mies Pohjolassa.
+
+Vaan oli muitakin matkustavaisia. Oli kolmattakymmentä Kuolasta
+paennutta saksalaista ja itävaltalaista sotavankia, joita nyt
+saatettiin ihmisten ilmoille.
+
+Kaamea oli heidän matkansa ollut yli tuntemattomain kiveliöiden. Yhden
+tovereistaan olivat sinne haudanneet käsin kaivamaansa kuoppaan,
+toinen oli sairaana ja verisin jaloin jäänyt muutamaan tunturimajaan
+lappalaisten hoidettavaksi, eivätkä muutkaan olleet kehuttavassa
+kunnossa.
+
+Siitä huolimatta ei miesten mieli ollut matkalla masentunut. "Takaisin
+rintamalle", oli tunnuslause, "ja nyt näytetään ryssille, miltä
+keripukki tuntuu". Kuudella, hevospelillä matkasimme maanteitse
+Ylitorniota kohti. Jouduin Iisu Mannisen ja viiden saksalaisen kera
+ensiksi saamiimme ajoneuvoihin. Ne olivat tarkoitukseen varsin sopivat.
+Nelipyöräisille asetettu lavetti, jossa selkä selkää vasten istuimme.
+Jalat roikkuivat joko alaspäin tai takaviistoon, riippuen vauhdista.
+Iltapäivällä arvelimme saapuvamme Ylitornioon.
+
+Kokeellisemmat uutiset kerrottuamme aloimme laulaa. Eihän sotamies,
+ja varsinkaan saksalainen, voi olla laulamatta missään tilaisuudessa.
+Minä kuulin kerran Berliinissä, enkä suinkaan ainoata kertaa,
+kvartettilaulua sellaisesta paikasta, missä meikäläinen tavallisesti
+vain vaatimattomasti ähkyilee.
+
+Pitkällä matkalla ehdimme laulaa koko saksalaisen sotilaslaulukirjan
+kannesta kanteen ulkomuistista. Sitten Iisu esitti yksinlaulua, ja kun
+en Klemetin kansanlaulukokoelmissa ole esittämäänsä laulua havainnut,
+panen tähän siitä pari värssyä:
+
+    Helpäsinkin kaupungissa, senpä lahten rannalla, Siellä se ompi
+    pojilla se koti komia. Sum prallai prallai prallalalei, sum prallai
+    praalialalei, Siellä se ompi pojilla, se koti komia.
+
+    Korkiat kivimuurit kivestä tehty on, Ei sovi poikain sanua, että olen
+    koditon. Sum prallai — — —
+
+    — Ja pojat iloissansa he arpaa nostavat, Vaan ilo heiltä haihtuu pois,
+    kun kiväärin he saa. Sum prallai — — —
+
+Saksalainen laulu "Ich hatt' einen Kameraden", oli mielestämme saatava
+suomalaiseen asuun. Kun meillä oli suuret runolliset taipumukset, emme
+malttaneet jättää asiaa lepäämään, vaan aloimme käännöstyön heti.
+Laulun alku- ja keskiosa tuntuivat suomennettuina vähän ontuvilta,
+loppuosan sensijaan hyväksyimme Suomen armeijaa varten. Kaikkihan sen
+tuntenevatkin:
+
+    Hampuri on kaunis kaupunki, niinkus näät Helsinki on vielä kauniimpi,
+    niinkus näät, j.n.e.
+
+Puhelimitse olimme tiedoittaneet tulostamme Ylitornion majataloon, ja
+saapuessamme odottikin siellä jo valmiiksi katettu päivällispöytä.
+Saksalaiset iskivät hanakasti lihapulliin, eiväthän he ainakaan yhteen
+vuoteen olleet sellaista ateriaa nähneetkään. Ruokailemaan ruvetessamme
+oli isäntä vihjaissut minulle, että "tuolla kaapissa on sitten
+palanpainettakin. Ottakaa sieltä, jos niille kelpaa". Ja näyttipä
+kelpaavan.
+
+Tapasin majatalossa myös muutamia Itäisen ja Läntisen etapin miehiä
+matkalla hommiinsa Suomeen. Varoitimme heitä kulkemasta liian suurissa
+joukoissa, koska se olosuhteiden herkistämissä ihmisissä herättäisi
+epäluuloja. Näissä pohjoisissa harvaan asutuissa seuduissa kulkee
+huhu usein nopeammin kuin valtion posti ja kulkiessaan kasvaa,
+joten alkujaan viisimiehisen joukon suuruus on huhun mukaan lopulta
+viisikymmentä.
+
+Simon kahakka oli sittemmin yksi seuraus tällaisen isomman joukon
+liikehtimisestä.
+
+Tieto saksalaisten sotavankien saapumisesta oli ehtinyt edellämme
+Karunkiin. Uteliaisuudesta, enemmän ehkä sentään osanotosta, oli väkeä,
+pääasiassa naisia, kerääntynyt asemalle. Kahvia, suklaata, voileipiä
+ja savukkeita tarjottiin ilmaiseksi. Meitä etappimiehiäkin luultiin
+kai sotavangeiksi, koska saimme samanlaisen trahtamentin kuin toiset.
+Ulkomuotomme saattoi ehkä antaa tukea tälle luulolle. Muuankin rouva
+tarjosi minulle savukelaatikkoa, jolloin tokaisin:
+
+"En minä ole mikään sotavanki — ainakaan toistaiseksi."
+
+"Älkää viitsikö, kyllä minä näen, ottakaa pois vain."
+
+Otin kiitollisuudella almun vastaan, sillä Suomesta tuomamme
+tupakkavarasto oli matkallamme jaettu ja kulutettu.
+
+Karungissa tiet erkanivat, saksalaisten kotimaahansa, meidän
+Haaparantaan, jossa hoitokomitea jo odotteli meitä ja matkamme tuloksia.
+
+
+
+
+HAAPARANTALAISIA.
+
+
+Maantieteellisen asemansa vuoksi tuli Haaparannasta sangen tärkeä
+etappipaikka. Kaikki pohjoisen reitin käyttäjät poikkesivat sinne, kuka
+pitemmäksi kuka lyhyemmäksi ajaksi.
+
+Siellä asui myös miltei vakinaisesti sekä jääkäreitä että ei-jääkäreitä
+toimien saman päämäärän tavoittamiseksi. Värväys-, tiedustelu-,
+pommari- y.m. hommat vaativat omat, vakituiset yhdysmiehensä.
+
+Jo heinäkuussa saapuivat sinne Lockstedtista Kekoni ja Tuompo. Heitä
+seurasi elokuussa Thomas Wolff, vaikka hänen hermonsa eivät kestäneet
+pitkäaikaista oleskelua näin lähellä rajaa. Ei paljon puuttunut,
+ettei Kekoni kerran saanut kuulaa rintaansa hänen pistoolistaan,
+saapuessaan illalla yhteiseen asuntoonsa kaupungin lähistöllä olevassa
+huvilassa. Kekonin avatessa ovea ojentui pistoolin piippu rintaansa
+vasten, ja oven takana seisoi Wolff kalpeana, silmät päässä pyöreinä
+kuin hyypiöllä, ja vapiseva sormi liipasimella, kunnes hän tulijan
+tunnettuaan rauhoittui. Pian hän sitten matkustikin takaisin leirille.
+
+Kekoni ja Tuompo vuokrasivat syksyllä kaupungissa asunnon, ja se oli
+myöhemmin minun ja monen muun läpikulkijan väliaikaisena kortteerina.
+Monta salaista karttaa ja kirjettä ovat sen seinät nähneet, kun
+Suomesta tullutta postia siellä selviteltiin.
+
+Siihen aikaan olivat ryssien asiamiehet Haaparannalla vielä siksi
+röyhkeitä, että tunkeutuivat eräänäkin yönä, Kekonin ollessa yksin
+kotonaan, huoneeseen aikomuksella viedä hänet väkivalloin pihalla
+odottavaan rekeensä ja sitten Suomen puolelle, — ansaitakseen
+ryssiltä 10,000 markkaa. Yhdeksänmillisellä mauserilla on kuitenkin
+suuri moraalinen vaikutus, ja kun Kekoni unenpöpperössä — tajuamatta
+vielä kunnolleen, mitä asiaa yöllinen visiitti koski — tempasi
+sen päänaluiseltaan ja heilautteli kädessään, hävisivät yörauhan
+häiritsijät niin nopeasti, että kortteerin emäntä luuli vinttikamarin
+portaiden sortuneen. Kekoni sanoi heidän kulkeneen "mars, mars".
+
+Villamoa ja Suvirinnettä, jotka samoihin aikoihin toimivat
+Seittenkarissa, seuraili myös muuan nuuskija. Jossain tilaisuudessa
+muuttui hänen käytöksensä suorastaan tungettelevaksi, ja hän yllytti
+sahan työmiehiä käymään käsiksi miehiimme. Villamon rystyset kuitenkin
+lopettivat nuuskijan yllytykset lyhyeen, ja hän katsoi parhaimmaksi
+poistua koko saarelta. En muista enää miehen nimeä, — enkä sitä
+rakkaudella muistelisikaan.
+
+Myöhemmin, meikäläisten joukon yhä kasvaessa Haaparannalla, eivät
+he enää yrittäneet väkivaltaisia tekoja, tyytyivät vain kaivelemaan
+päällysvaatteittemme taskuja hotellin eteisessä. Sen tietäen jätimme
+taskuihimme sopivalla tekstillä varustettuja kirjelappusia ja muuta
+opettavaista, mitä kulloinkin keksimme.
+
+Kun he eivät ruumiillisesti uskaltaneet meitä vahingoittaa, koettivat
+he henkisiä kykyjään. Laativat meistä laulun, jota kutsuivat "Värvärin
+lauluksi", ja renkuttelivat sitä iltahämyssä kadunnurkissa. Se alkoi:
+
+    Minä kuljen niitä teitä,
+    joita kulkee värväreitä,
+    Ja Saksan agenttei,
+    Ja Saksan agenttei.
+
+Toinen värssy jääköön pois. Kolmas taas kuului:
+
+    Kun yö on maattuna putkass',
+    Ja hantaakit väännetty mutkaks',
+    Niin sitten Tokholmiin,
+    Ja sitten Tokholmiin.
+
+Kolmas värssy oli kovin luoteltu. Hantaakinvääntämisjuttu oli itsessään
+vähäpätöinen tapaus, vaikka siitä tehtiin härkänen.
+
+Saapui näet kerran Haaparannalle taas mies komennuksella ja tovereineen
+vuokrasi huoneen majatalossa. Illalla tuli hotellissa viivähdetyksi
+myöhään, sitten piti käydä herättämässä Kekoni ja Tuompo ja keskustella
+hetkinen heidänkin kanssaan, ja sitten kiireen vilkkaa kotiin
+nukkumaan. Majatalon käytävässä vasta tuli pulmallinen kysymys mieleen:
+
+"Missäs numerossa minä asunkaan?"
+
+Muistia koetettiin terästää, vaan kun ei muista, niin ei muista. S
+"Kyllä maar minä sen sentään löydän, kun kysyn joka ovelta. — Niin,
+ei auta, alla måste frågas, sanoi se ryssän luutnanttikin Helsingin
+kadulla."
+
+Varovasti oville koputellen pyysi hän hiljaisella äänellä: "Kaveri,
+avaa ovi." Kulki ensin alakerran, sitten yläkerran, sitten taas
+alakerran. Oikeata ovea ei löytynyt.
+
+"Olenkohan minä käynytkään joka ovella. Panenpa merkin joka oveen, muut
+es menee riitingit sekaisin."
+
+Etsintä aloitettiin uudelleen ja kun ei muitakaan merkkejä ollut
+matkassa, väänsi hän ensimmäisen oven metallisen rivan suoraksi, samoin
+toisen ja niin edespäin, kunnes viimeinen alakerran ovi aukeni. Sen
+ripa jäi kääntämättä, joten majatalon isännän oli aamulla varsin helppo
+todeta, kuka oli vetänyt sormikoukkua yöllä.
+
+Keskusteltuaan hetkisen kiivaasti isännän kanssa, meni mies
+rakennusainekauppaan ja osti uudet "hantaakit" koko alakertaan, ostipa
+vielä omaankin oveensa, "ettei se olisi silmätikkuna matkustajille",
+kuten hän sanoi.
+
+Eräs saksalainen toimi Heldtin värväyshomman asiamiehenä Haaparannassa.
+Kun eivät asiat koskeneet virkatoimia, oli hän kutakuinkin mukiinmenevä
+mies, täydellinen saksalaisen perikuva. Mielellään käytti hän toisten
+heikkouksia edukseen ja sekaantui asioihin, jotka eivät hänen
+ammattiinsa kuuluneet.
+
+Vaikkakin kuuluin vallan toiseen ammattikuntaan, jouduin usein
+seurustelemaan hänen kanssaan. Erikoisen ystävällistä oli seurustelumme
+saavuttuani komennusmatkalta. Keskustellessa livahti aina joku
+uutinenkin kieleltäni, ja heti sähkötti hän päämiehelleen Tukholmaan:
+
+"Järjestämäni tiedustelun kautta olen saanut selville j.n.e." tai
+
+"Suomeen lähettämäni kuriirit ilmoittavat — —."
+
+Jokapäiväiset ilmoituksensa olivat kuitenkin Lund'in kertoman mukaan
+seuraavanlaisia:
+
+"Tilanne Suomessa ennallaan."
+
+"Suomessa havaittavissa nousevaa innostusta."
+
+"Etapilla vallitsee toivorikas mieliala", y.m., ja vaihdettiin näitä
+ilmoituksia aina tarpeen mukaan, ettei "tilanne" olisi muodostunut
+liian yksitoikkoiseksi.
+
+Useasti kehoitin häntä seuraamaan mukanani Suomeen ottaakseen oikein
+paikan päällä selkoa tilanteesta, mutta aina oli hänellä niin "paljon
+työtä", ettei mitenkään päässyt lähtemään.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Viron vapautusta myös valmisteltiin, ja propagandatyötä varten asusteli
+Haaparannassa muuan virolainen, salanimellä Walter. Hoitokomitea
+risti hänet "Eesti rahva konsuliksi". Hän lähetteli kirjallisuutta ja
+lentolehtisiä Viroon, jotta kansa sielläkin heräisi vapaustaisteluun.
+Kun tämä työ ei kuitenkaan tyystin vienyt hänen aikaansa, piti hän
+pääkirjaa siitä, kuinka monta puolikasta kukin suomalainen oli
+ryypännyt sinä ja sinä iltana. — Hän itse puolestaan ei koskaan
+sylkenyt lasiin, kunhan vain ei tarvinnut ottaa osaa tilitykseen.
+
+Melko harvoin oli Walterilla lähetettävänä poliittisia tiedonantoja
+päämiehelleen, joten nämä ryyppyilmoitukset hänen mielestään hyvin
+täyttivät vajauksen. Niiden lähettäminen loppui kuitenkin lyhyeen kuin
+kanan laulu, kun Tukholmasta kirjoitettiin, että "emme me halua tietää,
+kuinka paljon suomalaiset siellä juovat, ilmoittakaa mieluummin, mitä
+Viroon lähetetyt miehet hommaavat."
+
+Näitten ilmoitustensa johdosta häntä usein härnäsimme:
+
+"Sinä kuljeksit ja nuuskit täällä jäljessämme ja sitten raportteeraat
+Tukholmaan, että nyt pojat taas ovat olleet päissään."
+
+"Ei minä mitä raaportteera, minä ilmoitta vaan politiikka."
+
+"Ilmoita mitäs ilmoitat, vaan älä sekaannu meidän asioihimme. Painu
+Viroon raaportteeraamaan, äläkä täällä muni minkään tekemättä."
+
+"Minä ei ole raaporteerannu mitään." Keskustelu loppui tavallisesti
+siihen, että Walter kiukustuneena tiuskaisi: "Kaikki suomalainen
+ylioppilainen juoppo."
+
+"Ja kaikki eesti santarmi", jatkoi Lund, ja silloin Walter poistui
+seurasta.
+
+Kaikilla on omat heikkoutensa eikä Walterkaan ollut niitä ilman. Hän
+näet ihaili naisia rajattomasti. Iltaisin teki hän pitkiä kävelymatkoja
+heidän kanssaan asemalle päin ja kertoi seuraavana päivänä uusista
+valloituksistaan. Kerran, ollessamme kahden kävelyllä, uskoi hän
+minulle salaisuuden:
+
+"Senvuoksihan Lunti ja Seilori minua vihaavat, kun tytöt rakastavat
+minua enemmän kuin heitä."
+
+"Eihän sinua kukaan vihaa", sanoin. "Eiväthän ne pojat välitä tytöistä
+pennin edestä."
+
+"Kyllä ne vaan välittäisi, mutta kun minä vien niiltä kaikki tytöt. Ne
+pitävät minua jonkunlaisena Ton Juhanina."
+
+Ikävä kyllä, olin vähän löyhäsuinen, ja keskustelumme tuli pian Lundin
+tiedoksi, joten hän sai uutta ivan aihetta. Kun hän tästälähin kohtasi
+Walterin kadulla, oli tavallinen tervehdys:
+
+"No mitäs sille Ton Juhanille kuuluu?"
+
+"Älä sinä puhu mitä, sinä ole kans yks Ton Kiihotti."
+
+Yksitoikkoinen paikallaanolo kävi kuitenkin rasittavaksi, ja
+talvemmalla Walter rupesi urheilemaan. Näistä harrastuksistaan
+kirjoittaa hän Uumajaan Kekonille, mainiten muun muassa:
+
+"— ——— Olen ostanut itselleni sukset. Olen käynyt neitosten kanssa
+hiihtelemässä ja olenpa saanut suutelmiakin."
+
+       *       *       *       *       *
+
+Mainitsemisen arvoinen on myös Lantto, joka toimi Norrbottenin läänin
+tulliylivalvojana. Nimi kajahtaa suomalaiselta, vaan mies oli kotoisin
+Skånesta.
+
+Hän oli sangen joviaalinen herra, suhtautui suopeasti yritykseemme eikä
+piitannut pomminkuljetuksistamme. Pyynnöstään annoimme kunniasanamme,
+ettemme tuo Saksasta emmekä vie Suomeen aspiriinia, salvarsania tai
+muita sellaisia lääkeaineita, joista ryssillä oli kova puute, ja
+joiden kaupalla Ruotsi siis ansaitsi hyvin. Hän taas puolestaan lupasi
+ummistaa silmänsä muille hommillemme. Pienistä tullareista saimme
+suoriutua, miten taisimme, sillä jos jouduimme kiinni, ei hänen nimensä
+saanut tulla kaikkitietävien sanomalehtien palstoille.
+
+Lantolla oli taskussaan kuninkaallinen valtakirja, jonka nojalla hän
+saattoi muitta mutkitta karkoittaa Norrbottenin läänistä valtakunnan
+turvallisuudelle vaaralliseksi katsomansa ulkomaalaisen. Kolmisen
+kertaa sovellutti hän meikäläisiinkin kulkijoihin tätä oikeuttaan.
+
+Asuimme majatalossa vierekkäisissä huoneissa, ja jouduimme usein
+viettämään iltahetkiä yhdessä. Aamulla hän sitten puolipukeissaan tuli
+minua herättämään ovelta jo kysyen: "Har du en trammare?" Olihan sitä
+toki tilkkanen vielä jäljellä. Sängynlaidalla istuen rupattelimme,
+kunnes Dahlen kovalla kiireellä syöksyi huoneeseen, riipaisi
+päällystakin yltään ja hävisi taas käytävään. Olimme tähän jo niin
+tottuneet, että se tuntui meistä aivan luonnolliselta. — Hän asui parin
+kadunnurkkauksen päässä majatalosta ilman nykyaikaisia mukavuuksia, ja
+siitä tällainen joka-aamuinen hoppu.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ikuisessa muistossani pysyy myös Savukosken matkustajakodin topakka
+Anna. Tässäkin hotellissa asui useita pommareita, ja eräs heistä
+rakastui silmittömästi Annaan, ilmaisi hänelle tunteensa ja sanoi:
+
+"Kun minä rikastun, niin tulen Sinut naimaan."
+
+Anna ei kuitenkaan suvainnut mitään tunteenpuuskia eikä antanut toivon
+hiventäkään. Vaan miehen rakkaus oli uskollista ja kärsivällistä
+laatua, ja monta yötä nukkui hän lattialla suljetun oven edessä
+vartioiden rakastettuaan.
+
+Joskus, kun mies yritteli liiaksi lähennellä Annaa, koppasi tämä hänet
+syliinsä, kantoi sänkyyn ja komensi: "Pysy siinä nyt", ja mies totteli
+kiltisti. Pari kunnollista korvatillikkaa oli vielä tuoreessa muistossa.
+
+
+
+
+HOITOKOMITEA.
+
+
+Hoitokomitea eli firma oli aivan omaperäinen yhtymä, jonka tehtävät
+vain välillisesti sivusivat jääkäriliikkeen toimintaa, mutta joka
+siitä huolimatta oli sille välttämätön ja omalla alallaan varsin
+tuntuvasti vaikutti sotatoimiin. Se oli suoranaisessa yhteydessä Saksan
+korkeimpien sotilasvirastojen kanssa samalla itsenäisesti suunnitellen
+ja järjestellen työnsä, joka oli mahdollisimman monipuolista ja liikkui
+kaikkia sota-asioita koskevilla aloilla. Niinkutsuttu Liisankadun
+toimisto Helsingissä oli sen ensimmäinen päämaja, mutta kun santarmit
+joulukuussa 1915 penkoivat täydellisesti toimiston, jatkoi se
+toimintaansa Ruotsista käsin.
+
+Tukholmassa Birger Jarlin kadun varrella sijaitsi hoitokomitean
+pääkonttori, ja sitä hoiteli J. W. Snellman. Se ei ollut mitään
+rauhallista hommaa ainakaan rahastuksen suhteen, sillä usein sai hän
+keskellä yötä nousta vuoteestaan avaamaan oven jollekin "satunnaisesti"
+rahapulaan joutuneelle pommarille. Tavallisesti oli tulijalla paljon
+muitakin asioita haastettavana ja huolia kerrottavana, kunnes J. W.
+kiukustui ja ajoi miehen ulos. Lopulta hän ei avannut enää oveakaan,
+työnsi vain oven postiluukusta viisikruunuisen ulkopuolella odottavan
+kouraan.
+
+Pommari S. ei komennuksilta saavuttuaan suostunut odottamaan
+Haaparannassa uusia määräyksiä, matkustelihan edestakaisin Tukholman
+ja Haaparannan väliä, käyden aina tiukkaamassa rahoja J. W:ltä, joka
+silloin sai kuulla seuraavanlaisen saarnan:
+
+"Tänne Tukkisaareen meidät komennetaan, vaan heiniä ei anneta. Tässä
+laihtuu kohta niin, ettei enää pysty lähtemään komennukselle."
+
+Jolloin J. W. taas heltyi ja antoi "heiniä".
+
+Haaparannan konttorissa pitivät isännyyttä E. Malmberg (Lund) ja R.
+Heikel. Edellinen heistä oli salamusteiden erikoistuntija, jotavarten
+konttorissa oli kemiallista laboratoriota muistuttava osasto;
+jälkimmäinen taasen oli innostunut meriasioihin ja tunsi kaikkien
+suurvaltojen sotalaivat noin kolmen meripenikulman päästä nimeltään ja
+kaliiperiltaan. Ilmankos häntä kutsutuinkin Seiloriksi.
+
+Me toiset hoitokomitean miehet olimme sitten juoksupoikia, jotka
+teimme, mitä kulloinkin määrättiin, — tai minkä milloinkin havaitsimme
+hyväksi.
+
+Hoitokomitean toiminta ulottui laajalle, Moskovaa ja Jäämerta myöten.
+Järjestelyn täsmällisyydestä mainittakoon esimerkkinä, että kun joku
+sotalaiva lähti Helsingin satamasta, sai Saksan Admiralstabi siitä
+tiedon kaksi tuntia myöhemmin sekä välittömästi sen jälkeen Saksan
+Itämerenlaivasto ja lentojoukot.
+
+Paljon hoitokomitean suorittamista töistä on jäänyt salaisuudeksi — ja
+jäänee ainiaaksi. Yleisesti tunnettuja ovat kuitenkin sellaiset kuin
+Pietarin asetehtaiden räjäytykset, Arkangelin pamaus, Kilpisjärven
+varastojen hävitys, Kantalahden räjäytykset, Slavan pommitus,
+räjähdykset venäläisissä laivoissa Helsingissä y.m.
+
+
+
+
+POMMARIKURSSILLA BERLIINISSÄ.
+
+
+Tutustuaksemme uusimpiin keksintöihin "pommarialalla", matkustimme
+Berliiniin, jossa Admiralstabi järjesti kurssin tarkoitusta varten.
+
+Se olikin monipuolinen ja opettavainen kurssi. Berlinin ulkopuolella
+sijaitsevilla hiekkakentillä harjoittelimme räjäyttämistä mitä
+erilaatuisimmilla aineilla. Sokerista saimme itse valmistaa voimakasta
+räjähdysainetta ja kokeilla sillä. Seurasimme saksalaisten harjoituksia
+tulensyöksijöillä ja kaasuilla. Tutustuimme ilmalaivojen rakenteeseen
+ja kiintopalloihin. Saimme opetusta veturinkuljetuksessa ja neuvoja,
+miten sellainen vehe helpoimmin tehtiin käyttökelvottomaksi.
+
+Ahkerasti myös harjoittelimme pilkkaanammuntaa karbiinilla ja
+pistoolilla. Itse Admiralstabin yliesikuntalääkäri, joka on
+jo korkea herra, piti meille luentoja sairashoidosta ja johti
+sidontaharjoituksia. Niinikään sukeltausimme myrkkytieteen
+salaisuuksiin ja pian tiesimme jyvälleen, kuinka suuri annos kutakin
+ainetta pystyi oikaisemaan miehen koivet. Moni keskiaikainen myrkyttäjä
+olisi kadehtinut saavuttamaamme taitoa. Strengbergin hylsyistä
+valmistimme Fennia savukkeita, joissa tupakkasekoitus oli maultaan sama
+kuin oikeassa Fenniassa, vaan vaikutus hieman voimakkaampi. Yksi savuke
+näet saattoi miehen muutaman tunnin sikeään uneen.
+
+Admiralstabin labyrinttimaisissa käytävissä, jonne harvoilla
+ulkomaalaisilla oli oikeus astua, liikuimme me kuin kotonamme.
+Kaupungilla kulkiessamme suojasi meitä Admiralstabin antama
+henkilötodistus, joka kuului:
+
+Suomalainen Pecker on Admiralstabin palveluksessa ja kehoitetaan
+kaikkia viranomaisia tarvittaessa antamaan hänelle virka-apua.
+
+Tuollaisella paperilla oli valtava vaikutus berliiniläiseen. Asuin
+parisen viikkoa eräässä täysihoitolassa, ja epäluuloinen emäntäni
+antoi minut ilmi poliisille. Eräänä aamuna saapui siviilipukuinen mies
+luokseni, vaatien seuraamaan mukanaan lähimmälle poliisiasemalle.
+Olisin päässyt miehestä eroon näyttämällä passiani, vaan määräyksen
+mukaan sai sen esittää vasta hätätilassa, ja seurasin siis kehoitusta.
+Poliisiasemalla varsin töykeä herra alkoi kuulustella minua, mutta
+kun oli turva taskussani, vastasin yhtä töykeästi. Keskustelu kulki
+jo tiukassa äänilajissa, kunnes katsoin viisaimmaksi ojentaa paperini
+poliisipäällikölle. Hän hämmästeli hetkisen, pyyteli sitten anteeksi
+puhuen jostain väärinkäsityksestä.
+
+Poistuessani kiirehti eräs konstaapeli avaamaan minulle ovea ja
+tavoistaan poiketen kumarsi syvään.
+
+Kerran taas istuin parin toverini kanssa Winzerstubessa
+Leipzigerstrassen varrella. Keskustelimme tietysti suomenkielellä,
+ja sen kuuli läheinen pöytäseurue, neljä nuorenpuoleista miestä.
+Hetken kuluttua alkoivat he heitellä meihin vihaisia silmäyksiä
+ja lausuivat kuultavaksemme tarkoitettuja kompasanoja "verdammte
+Ausländereistä", kirotuista ulkomaalaisista. Tilanne näytti jo
+uhkaavalta, ja kun emme halunneet tyhjentää koko viinitupaa, kutsuimme
+yli viinurin, jolle esitin tärkeän paperini pyynnöllä, että viereinen
+pöytä tyhjennettäisiin. Viinuri luki, teki alamaisen kumarruksen, ja
+seuraavassa hetkessä hävisivät solvaajat koko lokaalista.
+
+Tässä Winzerstubessa vietimme muuten monta viihtyisää iltaa. —
+Kirjassaan "Berliini" antaa Jules Huret siitä sattuvan kuvan
+rauhanajalta. Tavat tuntuivat olevan samanlaiset vielä kolmantena
+sotavuotena. Luulen, että jos vielä kerran joudun Berliiniin, johtavat
+askeleeni varmaankin tähän viinitupaan.
+
+Tulimme täällä pian suosituiksi. Tavallisuuttaan vähän runsaammat
+juomarahat edeskäyville ja pullo viiniä orkesterille silloin tällöin
+vaikuttivat eduksemme. Saapuessamme illalla huoneustoon keskeytti
+kapellimestari esittämänsä kappaleen ja aloitti heti 30-vuotisen-
+tai Porilaisten marssin. Monasti toi hän minullekin tahtipuikon
+käteeni näitä kappaleita soitettaessa, kun itse istui pöydässämme
+seurustelemassa, ja silloin sain hoidella kapellimestarin virkaa, eikä
+yleisöllä ollut valittamisen aihetta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Berliiniläinen poliisi ymmärtää huumoria. Hän sallii lauluakin kadulla,
+tarkoitan nimittäin yksinlaulua yöaikaan. Vaan auta armias, jos muuten
+rikot yleisiä järjestysohjeita vastaan. Silloin on leikki kaukana eikä
+kohtelu suopeata.
+
+Kerronpa tapauksen: Winzerstube oli suljettu yöksi, ja poistunut yleisö
+odotteli viimeisiä raitiovaunuja kotiin päästäkseen. Katukäytävän
+vieressä yleisön jaloissa oli irrallisia raitiotiekiskoja, ja pari
+viinin innostamaa berliiniläistä kantoi kiskon poikittain kadulle,
+ei tosin missään pahassa tarkoituksessa, vaan jotain toimittaakseen
+odotellessaan. Kohta läheni vaunu eikä ilakoiva ihmisjoukko älynnyt
+vaaraa, odotteli vain, että "minkähän täräyksen tuo nyt antaa?"
+Minä olin syrjästäkatsojana seurannut tapauksen kulkua. Mitkään
+filantropistiset tunteet eivät saattaneet minua liikkeelle; luulen,
+että voimankoetus vain oli mielessäni, kun viime hetkessä nostin kiskon
+vaunun tieltä, pyöräytin sitä kerran ympäri, jotta yleisö hajaantuisi,
+ja sitten asetin sen katuvierelle.
+
+Kaksi konstaapelia saapui samalla väkijoukkoon etsien tapahtuman
+aiheuttajia. Toinen heistä pääsi karkuun, toverinsa sai taas erilaisen
+lähdön. Tyrkkien, lyöden ja potkien ajoivat poliisit miestä edellään, —
+sääliksi kävi miesparkaa, sillä kuin lankavyyhti oli hän noiden kahden
+tukevan poliisin kourissa. Siinä ei miestä talutettu, kulku muistutti
+pikajuoksua, ja nopeasti katosivat he kadunnurkan taakse.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun harjoituksemme vaativat vain aamupuolen päivistämme, riitti
+aikaa runsaasti muihinkin harrastuksiin. Sen käytimme pääasiassa
+tutustuaksemme tähän rakennusten erämaahan, ja sitävarten kiertelimme
+kaikilla käytettävissäolevilla liikennevälineillä ympäri kaupunkia.
+
+Olimme taas kerran Iisu Mannisen kanssa tällaisella tutkimusmatkalla
+auringonlaskun jälkeen. Ihailimme taloja ja niiden fasaadipuolia,
+tarkastelimme kylttejä ja satunnaisilta ohikulkijoilta kyselimme
+kohteliaasti, olisiko ehkä joitain erikoisen huomattavia nähtävyyksiä
+näillä main.
+
+Siinä kävellessämme loppui katu aivan tykkänään päättyen korkeaan
+kiviseinään. Suuresti pahastuimme tällaisesta rakennusryhmityksestä,
+joka aiheuttaa turhia jalkavaivoja vieraalle kulkijalle. Palatessamme
+vapaammille kulkuteille huomasimme katunurkkauksessa kyltin, jossa
+luettiin: Kein Durchgang, ja tarkoitti ilmoitus nähtävästi tätä
+umpisuolta. Suomenkielistä tekstiä ei siinä ollut ollenkaan, jotapaitsi
+kyltti oli mielestämme asetettu aivan liian kauas keskikadulta,
+jota yleensä käytimme. Arvelimme sellaisen rautateiden varsilla
+usein tavattavan poikittaisen puomin, joita meillä nykyisin yleisen
+turvallisuuden vuoksi käytetään metsäteilläkin, paljon paremmin
+vastaavan tarkoitusta. Kiipesimme siis rautaputkista kylttitankoa
+pitkin ylös, ja nöyrästi se taipuikin haluamaamme asentoon. Tehtyämme
+näin huomattavan palveluksen berliiniläisille, poistuimme tyytyväisin
+mielin asuntoomme.
+
+Seuraavana aamuna jo ennen heräämistämme saapui kaupunginpalvelija
+asuntoomme, vaatien meitä poliisilaitokselle. Närkästyimme tällaisesta
+tungettelevaisuudesta, mutta hän pysyi vaatimuksessaan ilmoittaen meitä
+syytettävän valtakunnan pääkaupungin särkemisestä Me kyllä uhkasimme
+syyttää häntä yö- ja kotirauhan häiritsemisestä, mutta lähemmin asiaa
+harkittuamme katsoimme viisaimmaksi seurata mukana tällä kertaa. —
+Sivumennen sanottakoon, että sydämeni, joka muuten jyskyttää hyvin
+tasaisesti, tanssi matkallamme polskaa.
+
+Perillä kuulimme yksityiskohtaisen selostuksen edellisen illan
+tapauksesta. Eräs toimiamme vavisten seurannut nurkkakrouvari oli
+sen kertonut. Myös meille ilmoitettiin, että tavallinen ihminen
+tällaisesta hommasta istuu pari vuotta aivan yksinäisessä paikassa,
+vaan nyt asia kyllä järjestyisi, jos suostuisimme korvaamaan kaupungin
+uudestaanrakentamiskulut.
+
+Tämä oli mielestämme kohtuullinen vaatimus, emmekä tehneetkään
+vastaväitteitä. Poistuimme sitten rakennuspaikalle.
+
+Siellä oli jo yksi mies kaivautunut maan alle etsiessään pylvään
+juuria, ja surkuttelimme hänen kohtaloaan. Osoitimme hänelle sitten
+paikan, johon uusi kyltti tulee pystytettäväksi ja ilmoitimme, että me
+kustannamme työn.
+
+Parin päivän kuluttua poikkesimme taas tarkastamaan töiden edistymistä.
+Kyltti oli silloin jo pystyssä — tosin entisellä paikallaan, ja pian
+saimme poliisilaitokseltakin laskun:
+
+An, Berliinin korjaus ...... Rmk. 50:—
+
+Maksoimme laskun käteisellä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vaikka asuimme täysihoitoloissa — kerkisimme niitä kokeilla useampiakin
+— oli hoito mielestämme vain puolinaista. Vatsamme eivät tyytyneet
+yksinomaan perunapulliin ja senkin seitsemänlaisesti valmistettuun
+kaaliruokaan. Lisäannoksia täytyi hankkia ravintoloista.
+
+Nautakarjan- ja sianliha oli tiukasti korteilla. Villieläinten lihaa
+sai sitävastoin vapaasti lihattominakin päivinä, joita oli viikossa
+kaksi, tiistai ja perjantai. Haukea tarjoiltiin joka ravintolassa,
+— tosin kalliiseen hintaan. Rmk. 4: 50 annos, "Falscher Hase" eli
+suomeksi kissanliha-annos runsaan kaalilautasen höystämänä noteerattiin
+vain puoleentoista markkaan, variksenkoipia sai 75 pfennigillä parin ja
+vadillinen jokisimpukoita, joita syötiin kuin ostereita, maksoi vain
+50 pf. Kun vielä mainitsen simpukoista, makaronista ja leivänmurenista
+peltimuotissa paistetun 60 pf. maksavan "ragu'n", käsittää jokainen,
+ettei ruokalajeista ollut puutetta.
+
+Kurssiemme aikana opimme kutakuinkin tuntemaan Keski-Berliinin
+ravintolat Ayschingereista Kempinskiin ja Rheingoldiin saakka.
+Tiesimme, mistä ja keneltä oli annos tilattava, saadakseen sen
+edullisimmin.
+
+Huokeitten hintojensa takia olivat sentään sellaiset paikat kuin Mutin
+kahvila, Oravakissa ja Tornio suosituimmat. Nimet tuntuvat paikallisiin
+oloihin katsoen kenties oudoilta, kunnes selvitän niiden synnyn:
+
+Mutin kahvilan omisti keski-ikäinen rouvasihminen, jonka mies oli
+rintamalla. Hän hoivaili jääkäreitä kuin poikiaan, ja siksi kutsuttiin
+häntä yleisesti Mutiksi. Oravakissan kahvilassa oli taas kissa,
+jolla oli oravan häntä, — tai ainakin suuresti sitä muistuttava, ja
+viimeksimainitun ristimme vain kotoisen tunnelman saavuttamiseksi
+Torinosta Tornioksi.
+
+Mutin kahvila sijaitsi jääkäritoimiston alakerrassa, ja sinne
+luonnollisesti poikkesivat kaikki lomalletulijat korkeimpia herroja
+lukuunottamatta. Siellä tapasimme heitä joka päivä tarragonalasin
+ääressä, taisipa jokunen nukahtaa yönsäkin Mutin hoivissa.
+
+Muuan kurssilaisistamme järjesti asunto- ja ruokaolonsa hyvin
+käytännöllisesti: hän rupesi krouvariksi. Ihmettelin, millä keinoin
+hän oli päässyt meistä toisista niin paljon edelle, mutta Suvi selitti
+asian lyhyesti: mikäs konsti on päästä omistajaksi tuollaiseen
+krouviin, jossa on vain kolme yksinäistä likkalasta, kun miehellä on
+kolme synnynnäistä ominaisuutta: i) naisia nauratteleva käytös, 2)
+piippu ja 3) röyhkeys kavereita kohtaan. Viimeinen momentti johtui
+nähtävästi siitä, ettei krouvari ollut kutsunut ketään meistä hoitamaan
+baaria eli lasikauppaa.
+
+Moneen päivään emme olleet tavanneet häntä kuin palveluksessa,
+sitten hävisi mies taas piilopirttiinsä. Mutta Berliinissäkin on
+vaikeata eksyttää jääkäriä. Kun eräänä iltana olimme tavanmukaisella
+tutkimusmatkallamme, löysimme hänet. Olimme käyneet sellaisissa
+paikoissa kuin Bierstube, Probierstube, Bauerschenke, Cafe, Weinstube,
+Ayschinger ja lisäksi monessa muussa, kunnes erehdyimme muutamaan
+nurkkakrouviin. Ja siellähän etsimämme mies, Grobschnitt'illä täytetty
+piippu hampaissaan tarjoili vieraille olutta.
+
+Viittauksestaan hävisi saapuessamme eräs naisihminen takahuoneeseen.
+Vilkkaasti aloittamamme keskustelun keskeytti isäntä virallisin ilmein:
+"Täällä ei saa rähistä."
+
+Hiljaisella äänellä tilasimme sitten lasin huonoa olutta ja poistuimme.
+
+Kadulla purki Suvi kiukkunsa ilmoille: "Hätäkös miehen on lihoa
+tuollaisessa paikassa, kun käytettävänään on 4 leipäkorttia, 4
+lihakorttia, yhtämonta sokerikorttia ja kaikkien rasvakortit. Ja
+viittii vielä olla noin koppava."
+
+Niin hyvin osasi asianomainen kätkeytyä tänne piiloonsa, että
+palattuamme pataljoonaan sai Admiralstabin etsivä viikon verran koluta
+Berliiniä löytääkseen hänet.
+
+Eräs toinen kurssilaisistamme asettui vakituisesti asumaan jonkun
+lesken luo. Tämän mies, aktiivivääpeli, oli sodan alkukuukausina
+kaatunut itärintamalla. Siellä, valmiissa kodissa miehemme lepäsi
+laakereillaan keinutuolissa istuen ja B. Z. iltalehteä lukien. Yllään
+oli vainajan yömekko, hampaissaan saksalainen piippu ja ympärillään
+neljä tai viisi kirkuvaa lasta. Kelpasi siinä toki elellä.
+
+Mutin kahvilassa vietti kerran muuan berliiniläinen nuoripari häitään.
+Meidätkin, "stamkundit" kutsuttiin sinne, jotapaitsi joukko lomalla
+oleviakin sattui mukaan.
+
+Kesken tanssin melskeen putosi seinältä metallinen Pappenheimin
+korkokuva rämisten lattialle. Joku jääkäri nosti sen kaikkien
+nähtäväksi ja yleisen historian perusteella kertoi innostuneena
+30-vuotissodan tapahtumista, kiinnittäen erikoista huomiota siihen,
+että Pappenheim sai suomalaisilta siihen määrin selkäänsä, että
+hänet täytyi haudata. — Nähtävästi ei puhuja ollut tyytyväinen maan
+asujainten puolelta saamaansa kohteluun, koska lisäsi: "Ja kyllä me
+vielä näille nappisaksoille näytämme, ettemme sentään ole mitään
+trenkipoikia heille. Eikös niin pojat?"
+
+Kaikuva eläköön kuului jääkärien pöydästä, ja saksalaisetkin yhtyivät
+siihen taputtaen innokkaasti käsiään. — Puheen suomenkielistä sisältöä
+he eivät olleet käsittäneet, mutta kun ihminen oikein innostuu, niin
+taputtaahan sitä käsiään vaikka omissa hautajaisissaan.
+
+Ettei kuitenkaan vääryyttä tapahtuisi, on mainittava, että saksalainen
+siviiliväestö miltei poikkeuksetta suhtautui meihin suopeasti, jopa
+joskus ystävällisemmin kuin omiin maanmiehiinsä. Ainoastaan muutamat —
+tai useatkin armeijan aliupseerit ja jotkut nousukasupseerit kohtelivat
+meitä kuin alempaan rotuun kuuluvia, vaivoin siedettäviä olentoja.
+Heidän syykseen ja niskoilleen lasken, että moni jääkäri tunsi katkeraa
+vihaa koko saksalaista kansakuntaa kohtaan. Tästä syystä myös aiheutui
+edelläkerrottu hääpuhe.
+
+Lopultakin päättyi pommikurssimme ja saimme määräyksen valmistautua
+matkaan. Ensi tehtävämme koskisi Muurmannin radan eteläosaa.
+
+H. Renforsin kanssa piti minun etukäteen matkustaa Haaparannalle,
+hankkia porot ja muut tarpeelliset matkavarusteet; toiset, kuusi miestä
+seurasivat jäljestä mukanaan räjähdysaineet.
+
+Aikaisemmin olimme jo kaksikin kertaa olleet lähtövalmiina, vaan
+kummallakin kerralla oli lähtö peruutettu. Tämä kerta näytti
+tekevän totta, kun saimme passimme leimatuiksi ja taskuun melkoisen
+matkakassan. — Olihan suuria tekeillä.
+
+Kiitäessämme pikajunalla kohti Tanskan rajaa kangasti jo mielessämme
+ihana poromatka poikki Pohjois-Suomen. Yksityiskohdittain
+suunnittelimme matkamme vaiheet varaten kullekin päivälle omat
+tehtävänsä. Päivän pysähdys Kööpenhaminassa kuului ohjelmaan.
+
+Myöhään illalla saapui juna rajalle. Vaunusta astuessamme tuli muuan
+vääpeli luoksemme, tuoden tiedon että Admiralstabista saapuneen
+sähkösanoman mukaan emme voikaan matkustaa. Syytä hän ei tiennyt,
+ilmoituksessa oli vain lakooninen kielto. No tämäpä nyt oli.
+Keskeytetään näin kiintoisa matka alkuunsa. Mikähän lie tullut herrojen
+päähän! Vääpeli kutsui meidät väliaikaiseen, laudoista kyhättyyn
+asuntoonsa asemapihalla. Hehkuvan kamiinan ääressä tarjosi hän meille
+komissileipää ja rajan takaa hankkimaansa tanskalaista juustoa. Sitten
+läksimme tarkastamaan rajavartioita.
+
+Itä- ja Pohjanmeren välisellä kannaksella on aina kosteata. Nytkin,
+vaikka yö oli kuutamoinen ja lämpömäärä muutamia asteita alle nollan,
+tunki raaka usva läpi vaatteiden. Lohduttoman aukealta näytti
+holsteinilainen maisema, elon merkkiä ei missään. Siellä täällä
+seisovat, kaapuihinsa kääriytyneet vahtisotilaatkin olivat kuin
+muumioita.
+
+Olin kuullut, että tämänkin rajan yli on monta desertööriä livistänyt
+Tanskaan, jota seikkaa ihmettelin seudun aukeuden ja verrattain hyvän
+vartioinnin takia. Vaan vääpeli selitti:
+
+"Eihän niitä viitsi ampuakaan. Ja mitä luulette sellaisilla miehillä
+tehtävän rintamalla; parempi, kun ovat poissa syömästä vähiä
+eväitämme. — Sitäpaitsi, olisittepa täällä syysyönä myrskyssä; saisi
+marssia vaikka koko komppania vahtipostien läpi. Hyvä, jos saa nämä
+donnerwetterin rajavahdit pysymään paikoillaan."
+
+Loppuyön vietimme lautakojussa puulavitsoilla. Pakkanen pyrki
+väkisinkin seinien sisäpuolelle, joten kamiinaan täytyi alituiseen
+lisätä puita. Eikä nukkumisesta muutenkaan olisi tullut mitään, kun
+vääpeli oli puhelias mies, ja jutun aihetta riitti loppumattomiin.
+Aikaisella aamujunalla matkasimme takaisinpäin. Keskeytyneen matkamme
+johdosta oli mieliala vaunussa alakuloinen, ja Hampuriin saavuttuamme
+päätimme sitä kohottaa. Poikkesimme siis hetkeksi kaupungille, ja —
+Sant Paulin kaupunginosa nieli meidät.
+
+Kolmantena päivänä palasimme Berliiniin, mutta olihan vaelluksemme kuin
+Jukolan Simeonin ja Eeron, kun he Hämeenlinnasta palasivat Impivaaraan.
+— Admiralstabi tiukkasi meiltä tilitystä käyttämistämme varoista; sitä
+emme aivan täsmälleen voineet antaa, matkalla kun oli yhtä ja toista
+jäänyt unhoon.
+
+Parisen päivää hikoiltuamme saimme sentään kokoon laskun, jonka saldo
+osoitti suunnilleen niitä ropoja, jotka olivat unohtuneet taskuumme.
+Laskussa oli m.m. mainittu se krokotiilinnahkainen sikaarikoteloni,
+joka kiireessä jäi junaan.
+
+Fregattenkapitän Reichard, jolle laskumme esitimme, ei sitä suuremmin
+hämmästellyt, lausuihan vain: "Ja, ja, der Pecker, der Pecker, er kann
+schreiben."
+
+Kohta saimme kuulla matkamme keskeytyksen syyn. Lyytikäinen ja Manns
+olivat Ylitornion lähettyvillä tehneet tavanmukaisen partioretken
+Suomen puolelle, jolloin Manns itsepuolustuksekseen sattui ampumaan
+erään ryssän.
+
+Tämän kuultuaan Heldt säikähtyneenä sähkötti kaikille etapeille, ja
+koko liikenne rajalle pysäytettiin väliaikaisesti.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Meni taas moniaita päiviä ilman, että matkastamme hiiskuttiin
+sanaakaan. Vaikka selitimme, ettei yhden ryssän ampuminen estäisi
+meitä kulkemasta rajan yli, pudisteli Reichard vain päätään ja oli
+murheellinen.
+
+Viivästymisen syynkin saimme tietää. Ruotsiin oli niinä päivinä
+lähetetty suurehko annos varsin myrkyllisiä aineita tarkoituksiin,
+joista on paras vaieta. Niiden edelleenkuljetuksesta Suomeen huolehti
+ruotsinmaalainen von Rosen. Lähetys joutui kuitenkin matkalla
+viranomaisten käsiin, ja asiasta oli syntyä kansainvälinen juttu.
+
+Nyt olivat viranomaiset kahta valppaampia eikä meidänkään tavaroittemme
+kuljetusta läpi Ruotsin voitu ajatella. Siellä tuntui mielipide
+painuneen vahvasti ententen puolelle.
+
+Ettei toivoa vielä oltu menetetty, sen huomasimme saadessamme kutsun
+saapua Admiralstabiin kiireellistä rokotusta varten. En tiedä,
+minkälaisia tauteja vastaan meitä seerumeilla peitottiin, yksitoista
+pistosta sain ainakin minä ruumiiseeni kolmen päivän aikana.
+
+Rintalihakseni olivat tuskin toipuneet tästä hevoskuurista, kun
+taas sain määräyksen olla matkavalmiina eli toisin sanoen pysytellä
+välittömässä kosketuksessa päällikköni kanssa, jotta hän milloin
+tahansa voisi antaa määräyksiään.
+
+Kristianiassa toimi siihen aikaan Saksan edustajana — tosin vain
+epävirallisena ja erikoistehtäviä varten — suomalainen "parooni
+Rautenfels". Apulaisina oli hänellä viisi suomalaista sijoitettuina eri
+kaupunkeihin Norjan rannikolla. Koska ei ole tiedossani, minkä verran
+Norjan tuomioistuimien tutkimuksissa kävi selville näitten miesten
+hommista, en halua niitä tässäkään lähemmin selostaa, etten puhuisi
+liikoja. Norjan sanomalehdet kertoivat, että monta Englantiin matkalla
+olevaa laivaa räjähti ilmaan päästyään muutaman penikulman päähän
+niistä satamapaikoista, joissa miehemme asuivat.
+
+Odotellessani ylläkerrottuina päivinä määräyksiä, tapasin kadulla
+Rautenfelsin, joka kehoitti lähtemään automatkalle Spandauhun.
+Matkan teimmekin tuoden palatessamme useita laatikollisia pommeja,
+helvetinkoneita y.m. Yleisesikunnassa laatikot lukittiin ja sinetöitiin
+kuriiritavaraksi.
+
+Suuren kollimäärän takia pyysi Rautenfels minua matkustamaan kanssaan
+Kristianiaan, ja sen olisin tehnytkin, vaan en saanut sinä päivänä enää
+passiani Admiralstabista.
+
+Kun sitten parin päivän kuluttua tein lähtöä, tuli kutsu saapua
+kiireesti erääseen salaiseen huoneustoon Admiralstabin lähistöllä.
+Sitä käytimme vakoojien välttämiseksi tärkeämpiä keskusteluja varten.
+Aavistin pahaa rientäessäni kohtauspaikalle. Kun joku asia rupeaa
+kivestämään, ei se sitten enää selviä millään keinoin. Niin oli nytkin.
+
+Päällikköni oli jo huoneessa, ja donnerwettereitä sateli tiheään.
+
+Hän kertoi norjalaisten viranomaisten avanneen kuriirilaatikot
+Kristianiassa ja sisällön nähtyään vanginneen Rautenfelsin sekä sen
+jälkeen eri satamakaupungeissa toimineet viisi suomalaista. Näiden
+viimeksimainittujen avuksi ei voitu tehdä mitään, he kun kaikki
+liikkuivat Suomesta saamillaan passeilla. Rautenfels sitävastoin oli
+Saksan valtuutettu, ja hänet oli saatava pois. Saksan lähettiläs
+Kristianiassa pyysi ensin ystävällisessä äänilajissa hänen
+vapauttamistaan, vaan Norjan viranomaiset jyrkästi kieltäytyivät.
+Silloin yleisesikunta lähetti sähkösanoman, lyhyen mutta pontevan:
+Ellei Rautenfels ole vapaa 12 tunnin kuluessa, ottaa Saksa hänet
+väkivallalla, (mit Gewalt, kuten sanamuoto kuului.) Jonkun tunnin
+kuluttua saapui Rautenfelsiltä sähkösanoma, jossa hän ilmoitti olevansa
+matkalla Berliiniin.
+
+Pari päivää myöhemmin tapasin hänet Berliinin kadulla. Muotonsa oli
+vallan murheellinen, eikä onnitteluni vapautumisensa johdosta näyttänyt
+häntä erikoisemmin ilahuttavan.
+
+"Hätäkös sinulla on, kun pääset kohta taas matkoille; minulla ei ole
+enää asiaa Skandinaaviaan ja saan kai jäädä koko sodan ajaksi tänne
+kuivaan Berliiniin."
+
+Toiset pidätetyt saivat selviytyä omin neuvoin. Heitä syytettiin Norjan
+puolueettomuuden loukkaamisesta, ja oikeus tuomitsi heidät 3-5 vuoden
+vankeuteen. — Unelmaksi jäi niille pojille vapaussotamme.
+
+Tälläkin kertaa oli suojelusenkelini estänyt matkani. Jos saavuin
+Rautenfelsin kanssa Kristianiaan, olin varmasti samassa kliisterissä
+kuin toisetkin. Ansioluetteloni norjalaisen poliisin kirjoissa oli jo
+siksi kirjava, että tällainen lisäys olisi saattanut minut 10 vuodeksi
+telkien taakse.
+
+Tukholmasta ilmoitettiin, että järjestön oli antanut ilmi Pusa-niminen
+suomalainen, joka liikkui suomalaisten keskuudessa aktivistina,
+mutta seurusteli tiheään — kuten jälestäpäin kävi selville — Ranskan
+lähetystössä. Heti tapauksen jälkeen hän aavistamaansa kostoa peläten
+hävisi Kööpenhaminaan.
+
+Rautenfelsin juttu oli antanut uutta toimintaintoa
+ententeystävällisille aineksille Ruotsissakin. Saksalaisten toiminta
+alkoi näyttää heidän silmissään vaaralliselta puolueettomuudelleen,
+ja niin sai eräs tärkeissä tehtävissä toiminut saksalainen Hauptmann
+käskyn saapua Tukholman poliisilaitokseen, jossa ilmoitettiin, että
+hänen on vangitsemisen uhalla poistuttava maasta varsin lyhyen
+ajan kuluessa. Miehen tarpeelliset tuntomerkit ikuistutettiin
+poliisilaitoksen rekisteriin.
+
+Suomalaiset toimistot, joita siihen aikaan oli Tukholmassa useitakin
+— kun jokainen, kellä oli varoja ja suhteita, eikä halunnut viettää
+aikaansa sotaisemmissa hommissa, perusti toimiston — päättivät pitää
+pienen illanvieton poistuvalle tunnolliselle uskonveljelle.
+
+Jäähyväisissä nousee tunnelma tavallisesti korkeaan potenssiin, ja
+tällöinkin myöhäisemmillä tunneilla nousivat vesikarpalot herra
+Hauptmannin silmiin, jota seikkaa yleisesti pidetään tunnelman
+korkeimpana asteena. Kiitospuheessaan hän kaunein sanoin kuvasi
+mennyttä aikaa Tukholmassa, lausui kuitenkin samalla ilmi tuntemansa
+halveksumisen koko Sveanmaata ja eritoten sen poliisilaitosta kohtaan,
+lopettaen sanoilla:
+
+"—— — und die Schweinehunde haben sogar meine Ohren gemessen."
+
+Poliisilaitos oli "erikoisia tuntomerkkejä" varten ottanut tarkan mitan
+Hauptmannin korvien ulottuvaisuuksista.
+
+Vallitsevissa oloissa ei voitu ajatellakaan suunnitelmamme mukaisen
+suuremman pommivaraston kuljettamasta Ruotsiin, siellä kun jo korviakin
+mitattiin. Ensi kerralla saattoi sattua, että mies siellä punnittiin ja
+havaittiin varsin köykäiseksi. Lähtömme lykkääntyi taas epämääräiseen
+tulevaisuuteen.
+
+Odotellessa muuttui elämä Berliinissä perin yksitoikkoiseksi.
+Vaihtelua saadaksemme pyysimme päästä pataljoonaan siksi, kunnes asiat
+selviäisivät, ja pyyntöömme suostuttiinkin.
+
+Tähän loppui monikuukautinen pommarikurssimme Admiralstabissa.
+
+Kaikki kurssilaiset eivät sentään olleet halukkaita niin vain
+luopumaan Berliinin riemuista. He ilmoittivat, etteivät aio matkustaa
+pataljoonaan, koska heidät kerran on muihin hommiin määrätty ja
+tyyriillä varoilla opetettu. Freg. kapteeni R. ei ryhtynyt asiasta
+kiistelemään, sanoi vain, että kyllä se heidänkin matkansa järjestyy.
+
+Ja se järjestyikin nopeasti. Seuraavana aamuna ilmestyi sivilipukuinen
+herrasmies asuntoomme ja ilmoitti, että näiden kahden herran passit
+ovat nyt kunnossa, ja pitäisi lähteä matkalle. Kiiruusti sulloivat
+miehet tavaransa matkalaukkuihin, ja sitten Lehrter Bahnhofille.
+Tiedustellessamme matkan päämäärää, saimme vain salaperäisen hymyn
+vastaukseksi. Heidän poistuttuaan huokasimme kaihoisasti, sillä
+arvasimme miesten olevan matkalla Tukholmaan.
+
+Vasta viikkoja myöhemmin kuulimme herrojen matkustaneen —
+vankileirille. — Kapteeni R. oli siis täyttänyt heidän vaatimuksensa
+eikä lähettänyt heitä pataljoonaan.
+
+Miehet joutuivat aluksi englantilaisten ja ranskalaisten sotavankien
+kanssa maatöihin, kunnes toinen heistä kimpaantui, heitti lapion
+maahan sanoen: "Minä en rupia tällaisia töitä tekemään." Ystävälliset
+viranomaiset ottivat taaskin vaatimuksen korviinsa, ja siirsivät heidät
+"kirjavien" leiriin. Talikko annettiin käteen ja miehet pantiin luomaan
+sontaa. — Tämä työ nähtävästi jo miellytti, sillä kuuleman mukaan ei
+uusia vaatimuksia enää tehty.
+
+Oleskelu leirillä muodostui miehille kielitieteellisesti sangen
+opettavaiseksi, sillä sieltä palattuaan he kutakuinkin tyydyttävästi
+saattoivat tervehtiä toisiaan esim. seuraavasti:
+
+"Salem aleikum!"
+
+"Eskot pas!"
+
+Vastatervehdys ei ollut tosin aivan kohtelias, sillä vajavainen
+arabiankielentaitoni ilmoittaa, että se merkitsee melkein samaa
+kuin sitä hyvin muistuttava suomalainen sananparsi niistä Eskon
+puheista. Tällaisilla ynnä monilla muilla korvalle selittämättömillä
+lauseparsilla he myöhemmin, sodan päätyttyä kasinolla löivät
+hämmästyksellä kaikki nuoremmat upseerit.
+
+Libausta käsin ryhtyi Hauptzugführer Jernström heti toimenpiteisiin
+miesten vapauttamiseksi. Vaan niin kävi kuin Talpakan Nikolainkin, että
+heidän "kauniimman kesän tuolla linnassa olla piti."
+
+Pataljoonassa pidettiin asia visusti salassa. Se ei päässyt edes
+kaikkien Zugführerienkään tietoon koska Hägglund elokuussa, jolloin
+miehet juuri saapuivat "leiriltään", tavatessaan toisen heistä
+Berliinissä, viattomasti kysyi:
+
+"Missä sinä olet ollut, kun ei moniin aikoihin ole näkynyt?"
+
+"Olenpahan tässä matkustellut firman hommissa", kuului totuudenmukainen
+vastaus.
+
+Meitä toisia komennettuja ei lähetetty suoraan pataljoonaan, vaan
+saimme jäädä Münster-leirille, josta Admiralstabi milloin tahansa sai
+meidät käsiinsä ja saattoi lähettää matkalle.
+
+Odottamattomat tapaukset Venäjällä tekivät matkamme kuitenkin
+tarpeettomaksi — siinä mielessä kuin sitä oli ajateltu — ja tähän
+päättyivät juoksumme värvärinä, pommarina ja muun koiruuden tekijänä.
+
+
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75843 ***
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..b5dba15
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This book, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this book outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..e3910c1
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+book #75843 (https://www.gutenberg.org/ebooks/75843)