diff options
Diffstat (limited to '75330-0.txt')
| -rw-r--r-- | 75330-0.txt | 2920 |
1 files changed, 2920 insertions, 0 deletions
diff --git a/75330-0.txt b/75330-0.txt new file mode 100644 index 0000000..8cd6d1e --- /dev/null +++ b/75330-0.txt @@ -0,0 +1,2920 @@ + +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75330 *** + +language: Finnish + + + + +YLEINEN MAATIEDE + +Luonnollinen Maatiede ynnä Venäjän valtakunta, Euroopassa olevine +alusmainensa, valtiollisesti + + +Kirj. + +LAVUS KORANDER [Claes Fredrik Corander + + + + + +Viipurissa, +N. A. Zilliakuksen kirjapainossa, +1862. + + + + + + + Imprimatur: _Carl Reinh. Lindberg_. + + + + +Johdatus. + + +Kertoelma maasta, minkäläinen se on ja mitä siinä on, nimitetään +_Maatieteeksi_, eli muukalaisella nimellä _Geografiaksi_. Maatieteen +pää-aineena on siis maa; mutta maan täydelliseen tuntemiseen tarvitaan +myös muutamia tietoja auringosta, kuusta ja tähdistä. Sentähden +jutellaan tässä johdatuksessa vähän taivaankin rakennuksesta. Jos +selkeänä talvi-yönä silmäillään taivaan kirkasta kantta, niin pian +kyllä havaitaan sen muuttelevan muotoansa melkein joka silmäräpäys. +Muutamat tähdet näkyvät nousevan idästä ja pyrkivän keskitaivaalle, +josta taas toiset, yhtä kiireesti, katoavat länteen. Koko taivaan +avara laki näkyy, paljain silmin sitä katsellessa, kiepuvan idästä +länteen, vieden mukanansa auringon, kuun ja kaikki tähdet; vaikka ei +olekaan niin. Tämän asian selvitykseksi, muistutetaan jo alussa, ettei +ihmisen silmiin olekaan yksin luottamista, vaikka sanotaan, totuuden +vakuutukseksi: "oma silmä näki". Sillä kaikista luojan antamista +aistimista on _näkö_ useimmin pettävä. Se tarvitsee enemmin, kuin +muut aistimet, ymmärryksen apua ja johdatusta, ettei se saattaisi +meitä vääriin luuloihin. Jos esimerkiksi ajaessa istumme takaperin +rattailla, niin emme älyäkään kulkuamme eteenpäin, vaan silmissämme +näkyy ikäänkuin puut, huoneet ja muut paikallaan pysyväiset kappaleet +pakenisivat meistä takaperin. Kun silmät näin vähällä matkalla +meitä jo näin pettävät, miten paljon eivätkö sitten petä meitä +taivasta katsellessa. Sillä samoinkuin, ankarasti ajaessa ja rajusti +purjehtiessa, kaikki näkyy silmissämme meistä pakenevan, samoin näkyy +taivaan lakikin kiepuvan idästä länteen, vaikka se tulee siitä, että +maa kerran vuorokaudessa pyörähtää keskensä ympäri, lännestä itään. + +Jo kauan Kristuksen syntymää ennen arvelivat muutamat Greekan maan +viisaat maan liikkuvan ja taivaan olevan liikkumatta, jota taas toiset +väittivät vääräksi. Niin oli Greekalainen _Pythagoras_ sanonut: +"miten se on mahdollista, että koko taivas kääntäiksen vuorokaudessa +maan ympäri? Eiköhän se ole paljoa luonnollisempi, että maa itse +käännäiksen, ja että aurinko, kuu ja tähdet siten näkyvät pyörivän +maan ympäri". Vasta tuhansien vuosien kuluttua, tuli tämä tarkoin +tunnetuksi. Preussin maalla majaileva Puolalainen Kopernikus oli +ensimäinen, joka täydelleen oli vakuutettu maan liikunnosta lännestä +itään; sanoen, auringon ja taivaan pyörimisen maan ympäri olevan, kuin +se todella onkin, ainoasti pelkän eksyttäväisen näkövirheen. + +Taivaan pallot, eli tähdet taivaalla, ovat Kopernikuksen ja kaikkien +nyky-aikaisien oppineiden selityksen jälkeen _Aurinkoja, Maita, +Kuita_ ja _Tukkatähtiä_. Auringoilla on oma valonsa ja ne pysyvät +keskenänsä aina yksillä paikoilla, jonka tähden niitä myös nimitetään +_kiintonaisiksi_ ja _kiiltäviksi_ tähdiksi. Maat, jotka auringoilta +lainaavat valonsa ja lämpymänsä, ovat, kuin meidänkin maa, itsestään +tummeat ja auringoita kiertäväiset kappaleet, ja niitä nimitetään +sentähden kiertotähdiksi eli kiertolaisiksi. Kuut taas seuraavat +juoksussaan maita samoinkuin maat aurinkoja. Tukkatähtien perustusta ei +vielä oikein tunneta; se vaan tiedetään, että ne kiertävät aurinkoa, +samoinkuin maa, ja että heidän seurassansa on hajoitetun tukan näköinen +sädevasta eli pursto, josta niitä myös nimitetään purstotähdiksi. + + + +Aurinko. + + +Kiiltäviä ja kiintonaisia lähtiä on taivaalla lukematoin joukko, ja +ne jaetaan erityisiin tähti-sikeröihin, niinkuin Otava seitsemin +tähtineen, Seulajaiset, Wäinämöisen viitake ja monet muut. Näistä +kiiltävistä tähdistä on aurinko meille likein. + +Huono ja vähäpätöinen on kynttilän valo ja tulisoihto, joilla yön +pimeydessä nähdään, auringon valoa vastaan, ja melkein yhtä vähäinen +on kooltaan auauringon suhteen koko maapallokin, jonka avaruutta +ihmetellään. Siinä on jo jonkulainen kuva ja mitta auringon valolle, +arvolle ja suuruudelle. Mutta matka maasta aurinkoon on vieläkin +ankarampi: se on niin pitkä, että sitä tuskin numeroista voipi +käsittääkään. Kotkan siivillä lentäen, tuhannen askelta minuutissa, +viivyttäisiin kuitenkin viisi sataa vuotta, ennen kuin maasta aurinkoon +ennätettäisiin; sillä matka maasta aurinkoon on 10 miljonaa Suomen +penikulmaa. Mutta tämän pitkän matkankin uhalla rientää kuitenkin +auringon valo maahan, ja vieläpä paljoa avarammallekin. + +Mutta tätä valon voimaa vastaa auringon avaruuskin. Puolen toista +miljonaa saisi maan kokoisia palloja yhteen sovittaa, ennen kuin +siitä syntyisi auringon kokoinen pallo. Sen suuruus on 12598 kertaa +enempi, kuin maan pinta manterineen ja merineen. Maan pienoinen toveri +aurinkoa kiertäissä, nimittäin kuu, on kyllä meistä 35 tuhannen +Suomen penikulman päässä. Mutta jos aurinko olisi onsi sisältä, ja +maa asetettaisiin aivan auringon keskelle, niin kuu sopisi siinäkin +aivan hyvin tavallisessa kulkukehänsä laajuudessa maata kiertämään; +sillä auringon keskuudesta on sen pintaan 64,312 suomen penikulmaa. +Jos kaikki kiertotähdet ja meidänkin maa liitettäisiin yhteen, niin +ne olisivat näin yhtenäkin, auringon rinnalla, ainoasti kuin luodin +painoinen pallo sata naulaisen rinnalla. + + + +Maa. + + +Jos kysytään lapselta taikka aikaiseltakin, joka ei luonnon lakia ole +tutkinunna, kumpainenko on yläpuolella ja kumpainenko on allapäin, +maako vai aurinko, niin hän epäilemättä sanoo, maan olevan alempana ja +auringon ylempänä, koska tuo loistavainen aurinko, päivittäin kulkee +päämme yli taivahan laella. Kuitenkin on tämä asia aika erhetys. Näin +kaukaisia kappaleita katsellessa, ei olekaan luottamista omiin silmiin. +Niin tiedetään, kuin jo sanottiin, auringon nousun ja laskun tulevan +siitä, että maa vuorokaudessa pyörähtää kerran keskensä ympäri; ja +kuin maa pyöriminen käypi lännestä itään, niin aurinko meidän silmissä +näyttää pyörivän idästä länteen. Samoinpa myös auringon näkyminen +yläpuolella on sama kuin maasta ulkopuolella näkyminen, eikä suinkaan +niin, että maa olisi taivaan avaruudessa päivällä alempana ja yöllä +ylempänä. Maan liikunto taivaan avaruudessa on kahtalainen: _se kiertää +aurinkoa, ja pyörii_ samalla keskensä ympäri niin tarkasti aina saman +suunnan pitäen, kuin sillä olisi akseli. Senpä tähden sanotaankin sitä +maan läpi ajateltua viivaa jonka ympäri se pyörii, _akseliksi_. Jos +pallon viskaamme eli kiekon lyömme ylös ilmaan, niin silläkin on ihan +sama kahdenlainen liikunto, vaikk'ei silläkään ole akselia: se pyörii +eteenpäin ja ympäri. Siitä näemme, että vahvalla voimalla pyörimään +pantu kappale kiepuessaan ei kallista päitänsä sinne eikä tänne, vaan +pysyy sunnnassaan ihan käänteleimättä, niin kuin olisi sillä akseli +taikka napa. Ja tämä kerran saatu suunta ei muutu, jos ei voima, +ensimäistä voimaa suurempi, sitä muuta. Niin pyörii maapalloki ihan +kääntymättä, vaikka akselinsa on tyhjä, ainoastaan ajatuksen vetämä +linja, jonka päitä kutsutaan yhtä _Pohjois_- ja toista _Etelänavaksi_. +Maa kiepahtaa tämän akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa, eli +oikeittain 23 tunnissa ja 56 minuutissa, ja tämä pyöriminen on yksi +maan liikunnoita; kiertäminen aurinkoa on sen toinen liikunto. + +Sadevesi, joka kesällä putoaa pilvistä, on, kuin muutkin sulat aineet, +pienissä pyöreissä pisaroissa. Tähän on syynä se, että kaikenlainen +aine, sulana tai muuten irrallaan ollessa, pyrkii kappaleen keskelle, +ja joka pienimmänkin osan siihin pyrkiessä, tulee koko kappale +ymmyrjäiseksi. Maa-pallossakin on tämmöinen keskus, johon kaikki maata +pienemmät kappaleet pyrkiivät päästä, eli, kuin sitä tavallisessa +puheessa sanotaan, "putoavat". Mutta samoinkuin maan keskus vetää +luoksensa eli valtaa keveämpiä kappaleita, eli saattaa ne putoamaan +maahan, samoin vetää myös aurinkokin luoksensa kaikkia sen ympärillä +olevia maapalloja eli, kuin niitä myöskin nimitetään, kiertotähtiä. Ja +niinkuin aurinko valtaa maata ja muita kiertotähtiä, niin valtaa maa +taas vuorostansa kuuta, joka on maata paljoa pienempi pallo. + +Mutta voimme kysyä, miksikä ei silloin kuu putoa maahan kiini ja +maa aurinkoon, niinkuin kivi putoaa maahan? Jos pöydälle asetat +kerän ja töytäät sen yhdellä kädellä eteenpäin toiselle sivulle, +niin se ei mene eteenpäin eikä sivulle, vaan väli suuntaa; jos taas +valitseisit keskellä pöytää yhden paikan, jota kohti yhtätasaisella +voimalla alituisesti työnteleisit kerää yhdellä kädelläsi samalla +kun toisella kädelläsi sitä ajasit kohdastaan eteenpäin, niin se +ei menisi kohdastaan edespäin eikä myöskään sitä merkittyä paikkaa +kohden, vaan sen ympäri, Eli vielä selkeemmin, jos kerä ripustetaan +lankaan ja ruvetaan viipottamaan, niin kerä ulostuu kädestäs niin +kauas kuin lankaa piisaa, vaan kun lanka on kiinipitimenä, täytyy sen +lentää käden ympäri. Että eteenmeno-vauhti on se, joka viipottaessa +kerän ulostaa niin kovasti että lanka kiintenee, nähdään jos +lanka silloin katkeaa. Kerä ottaa poislentäessään saman suunnan +viipoitus-kehästä, kuin sivuavalla viivalla on ympyrän kehälle. Samoin +kuin nyt eteenmeno-vauhti ulostaa kerän viipottavasta keskuksesta, +samoin estää eteytyvän liikunnon voima kuun maahan ja maan aurinkoon +putoamasta, jota vastaan keskuksen vetovoima estää ne kehistään pois +sinkoamasta oudoille teille maailman avaruuteen. Alkuaikoina, ehkä +jo mailman luomisessa, viskasi eli työnsi joku voima, jota tässä +alkuvoimaksi kutsumme, maamme kulkemaan avaruudessa suoraan eteenpäin. +Mutta kulullansa sattui maa lähestymään aurinkoa, joka jo tunnetulla +vetovoimallaan tahtoi vetää tätä pientä palloa tyköönsä. Kaksi voimaa +riiteli siis tässä, kuka vaan maata valtaansa saisi: toinen tahtoi +sitä suoraan juoksemaan, toinen veti sitä tykönsä. Sille tuli siis +täytyminen kiertää aurinkoa kehässä, niinkuin kerä kättämme, saatuansa +viipotuksesta eteenmeno-vanhdin. Vaan kun siinä tyhjässä ja pimeässä +avaruudessa, jossa maa ja kuu sekä monet taivaan pallot kulkevat, ei +löydy ilmaa, sitä vähemmin muuta kovempaa, joka niiden kulkua estäisi, +niin ei maa eikä kuu enemmän kuin muutkaan tähdet juoksussansa taukoa, +mutta kiertävät alituisesti aurinkoa siinä kerran heille sattuneessa +kulkukehässään. Tämä muuttumatoin aurinkoa kiertäminen on, niinkuin +sanottu, maan toinen liikunto, ja täyttääkseen kiertokehänsä eli +ehtiäksensä kerran auringon ympäri, tarvitsee maa 365 vuorokautta ja +noin 6 tuntia, jota aikaa vuodeksi sanotaan. Me ihmiset vaellamme +siis maan turvissa auringon ympäri, melkeen kuin tietämättämme; sillä +sitäkään ei näkö-aistin meille järjen avutta ilmoita. + + + +Aurinko-kunta. + + +Aurinkoa kiertää, paitsi meidän maa, koko joukko muita kiertotähtejä, +toinen toistansa ulompana. Tässä emme aluksi mainitse muita +kiertotähtiä, kuin niitä, joita paljainkin silmin voidaan nähdä. Niitä +on 6, nimittäin _Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter ja Saturnus_. +Maata seuraa ainoasti yksi kuu, se öitämme valaiseva tavallinen kuu; +mutta maata suuremmilla kiertotähdillä on useampiakin kuita. Niin +on Jupiterilla 4, Uranuksella 7 kuuta. Kaikki aurinkoamme kiertävät +kiertotähdet ja heitä seuraavata 18 kuuta nimitetään yhteensä meidän +_aurinkokunnaksi_. Mutta aurinkoja löytyy tähtien seassa useampiakin, +joita kaikkia seuraa omituiset maansa ja kuunsa. Jokaisella auringolla +eli kiiltävällä tähdellä on sillä tavoin oma aurinkokuntansa, ja kun +auringoita on lukemattomia, niin löytyy aurinkokuntiaki käsittämätöin +paljous. Moni monituinen näitä auringoita, tähtiä ja kuita on meidän +aurinkoa, maatamme ja kuutamme paljoa isompi, vaikka kaukaisuus sen +tekee, että näkyvät meistä kuin olisivat ainoasti pieniä kiiltäviä +pilkkuja taivahalla. Aivan sama tapahtuisi maammeki kanssa, jos sitä +voisimme kaukaa katsella. Jos ihminen taitaisi jollakin keinoin +matkustaa ja päästä siihen avaruuteen, jossa kiiltotähdet ovat, +ja sieltä silmäilisi meidän aurinkoa, maata ja kuutamme, niin ne +näyttäisivät silmissämme ikäänkuin tuli-kipunat taivaan laella. + +Jotka eivät koti-tienojaan etempänä ole käyneet, eivätkä ole luonnon +opissa harjauntuneet, niistä kuuluu kyllä kummalta jo se, kun +puhutaan siitä polttavasta kuumuudesta, joka Joulu- ja Tammikuun +aikana vallitsee eteläisellä maan puoliskolla, niinkuin Hyväntoivon +niemellä, Australiassa ja Kiilissä (Chilissä). Kova pakkanen samoilla +tienoilla Heinä- ja Elokuussa on heistä yhtä kummallinen. Kun jo +tämä meitä oudostuttaa, niin miten emmekö hämmästyisi, jos voisimme +muuttaa asuinsiamme siihen palavaan ilmapiiriin, jossa Merkurius +kiepuu auringon ympäri, jossa auringon säteet ovat seitsemän +kertaa niin kuumat, kun meillä täällä maan päällä, ja jos siitä +sitten matkustaisimme aurinkokunnan vihdoin viimiselle rajalle ja +kaukaisimmalle perälle, jossa Neptunus tiettävästi on viimeinen +kiertotähti, ja jossa kaukaisuuspiirissä siis on yhdeksän sataa kertaa +kylmempi kun meillä. + +Ne kiertotähdet eli planeetat, jotka maan tavalla hiukan soikeissa +eli melkein ympyrjäisissä radoissa kulkevat auringon ympäri, jaetaan +parhaiten kolmeen luokkaan. _Ensimäiseen luokkaan_ kuuluu neljä +kooltansa keskinkertaista ja muiden suhteen joksensakin likellä +aurinkoa olevaa tähteä, nimittäin: Merkurius, Venus, Maa (Cybele) +ja Mars. Kolmekymmentä kertaa sen matkan päässä, kuin auringosta on +maahan, on niin ikään neljä summattoman suurta kiertotähteä, nimittäin: +Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus, jotka siis tekevät toisen +tähtiluokan. Martin ja Jovin eli Jupiterin välillä on ääretöin avaruus, +joka kuitenkaan ei ole tyhjä; sillä siinä kiepuu suuri joukko pieniä +kiertotähtiä, ja ovat niin muodoin kolmas kiertotähtien luokka. Näiden +pienien tähtien lukua ei vielä tarkoin tunneta, sillä vuosittain +keksitään aina joku uusi tähti tässä luokassa. Tämän vuosi-sadan +alusta, jolloin ensimäinen keksittiin, vuoteen 1860 on niiden luku +noussunna niin, että tunnetaan näitä jo 58 kappaletta. Yleesen on siis +66 tunnettua kiertotähteä meidän aurinkokunnassa: neljä suurta, neljä +keskinkertaista ja viiskymmentä ja kahdeksan pientä tähteä. + +Neljä keskinkertaista kiertotähteä, vaikka yhteen luokkaan luettuna, +eivät kuitenkaan ole keskenänsä yhtäsuuret. Ainoasti meidän maa +ja Venus, eli kun sitä suomeksi sanotaan _kointähti_, ovat sekä +suuruudeltansa että muussakin tarkoituksessa melkein yhtäläiset, paitsi +kuitenkin sitä, että maalla on yksi kuu, mutta Venuksella ei yhtään, +vaikka sillä on kauneuden jumalattaren nimi. Merkurius ja Mars ovat +paljoa pienemmät. Edellinen on kooltansa ainoasti kuusitoistakymmenes +osa maatamme, ja jälkimäinen, maahan verrattuna, on seitsemäs osa sitä. +Siihen siaan ovat ne suuret ja kaukaiset kiertotähdet Jupiter 1,400, +Saturnus 7 tai 8 sataa, Uranus 80 ja Neptunus 100 kertaa suuremmat kun +maa. Me kun opimme tietämään, kesämme tulevan siitä, että auringon +lämmittäväiset valosäteet kesällä sattuvat meihin suoremmin, niin +tekisi mielemme päättää, että koko kesän lämmin tulee valosäteiden +lyhennyksestä; vaan se ei kuitenkaan tässä paljo mitään tunnu. Mutta +semmoisella matkalla se jotakin tekee, kuin on Merkuriuksen ja +Neptunuksen välillä, sillä aurinko paistaa edelliselle 6000 kertaa +lyhemmillä ja siis lämpeemmilläki säteillä kuin jälkimäiselle. Mutta +kiertotähtien vuoden vaiheet eli ajat eivät synny ainoasti heidän +kaukaisuudesta, mutta paraaksi osaksi kuitenkin monesta muustaki +syystä, josta vasta jutellaan. Edeltäkäsin voimme kuitenki sanoa, +että planeetat, vuoden vaiheiden suhteen, jaetaan kolmeen lajiin, +vaikk'eivät kuitenkaan yhdy mainittuun jakoon, jos, niinkuin sanottu, +ainoasti niiden suuruutta ja kaukaisuutta katsoisimme. Ensimäisellä +lajilla on vuoden aiat yleesen yhtäläiset kuin maallaki, toisella taas +on ihmeen suuret eroitukset ilmassa ja vuoden ajoissa, kolmannella on +kyllä ilman vaiheita, mutta ei mitään eroitusta ajoissa yhden eli saman +piirin alla. + + + +Vuoden vaiheet. + + +Kun maa päättaä vuotuisen juoksunsa auringon ympäri, niin on juuri +sentähden, että maan akseli aina pysyy muuttumatta yhtäälle päin +kallellansa, kumpainenkin maan napa ja sen ympärillä olevat seudut +kerran vuodessa käännetyt aurinkoa kohden. Niin saapi pohjimmainen maan +puoli kesää puolen vuotta ja toinen eli eteläinen puoli taas toisen +puolen vuotta. Tästä _maa-akselin muuttumattomasti kallellaan olosta_ +syntyy vuosi-aikojen vaiheet. Toinen vaihe on taas yön ja päivän +välillä, joka tulee siitä, että _maa vuorokaudessa pyörähtää akselinsa +ympäri_. - Tässä käsittääkseen voipi tehdä seuraavan kokeen auringon +valolta suletussa huoneessa. Pöydälle vedetään isonlainen ympyrä ja +vedetään kaksi viivaa sen läpi ristiin, niin että kehä jakautuu neljään +osaan, ja palava kynttilä asetetaan muka auringoksi kehän keskelle. +Maanpalloksi otetaan lankakerä, jonka läpi pistetään sukkapuikko, +muka navaksi, että siinä kerää pyörittäessä voitasiin sama kallellaan +olon suunta yhtä tarkasti muuttumatonna pitää, kuin maakin pitää sen +pyöriessään ja kiertäessään auringon ympäri. Jos nyt ympyrämme kohdalla +valon tasalle nostamme kerän, pitäen sitä yhden ristiviivan kohdalla +ulospäin vähän kallellaan, niin sen valaistu puoli kuvaa nyt sitä maan +puolta, jolla on päivä, ja toinen eli kerän pimea puoli sitä, jolla on +yö. Jos panemme kerään merkin, tarkoittaen sillä tavoin sitä paikkaa, +jossa itse asumme, niin näemme, miten sille paikalle aurinko nousee ja +laskeutuu, synnyttäen päivän ja yön, jota vuorokaudeksi sanotaan. Mutta +jos merkin panemme kerään kovin ylös, liki pohjoisnapaa, niin kynttilän +valo ei tapaakaan sitä paikkaa, vaikka kerää kuinkakin pyöritetään +akselinsa ympäri. Sillä kohdalla maata ei siis olekaan nyt auringon +nousua, ei päivää eikä valoa. Niin se Suomen pohjoisimmassa tienossa +eli Lapissa talvella todella onkin. Kerän yläisimmät tienot kuvailevat +siis Lapin seutuja, joilla silloin on talvi ja viikkomääriä kestävää +pimeyttä, sillä aurinko ei nouse näitä seutuja valaisemaan. Kerän +pyöriessä näemme kynttilän valon ylimatkaan valaisevan kutakin paikkaa +kerän ylapuolella lyhemmän ajan, kuin seutuja kerän ala-puolella. +Me, jotka maan pobjoispuoliskolla asumme, tunnemme nyt pitkien ja +kylmien öiden vaikutukset ja nimitämme tätä vuoden aikaa talveksi. +Joulukuun 22 päivänä on tämä kallellaan olon vaikuttama yön ja päivän +eroitus suurin. Silloin on _talvinen päivän-seisahdus_; sillä silloin +seisahtuuvat meillä päivät lyhenemästä. + +Jos nyt kuletamme kerää pitkin ympyrän kehää eteenpäin, pitäen sitä +samalle suunnalle kallellaan, niin kynttilän valo nousee nousemistaan +aina likemmä ja likemmä pohjoisnapaa. Kun kerä näin on kiertänyt, +neljännen osan, niin kynttilän valo jo tapaa itseä pohjoisnapaa. Se +tapahtuu luonnossaki maaliskuun 21 päivänä, jota _keväiseksi päivän +tasaukseksi_ nimitetään; sillä nyt valaisee aurinko ihan tasaisesti +maan koko pintaa pohjoisnavasta etelänapaan asti: päivää nyt on joka +paikassa, asukoon ihminen vaikka missä, tarkalleen 12 tuntia, ja yötä +yhden verran. Kun kerää viedään vielä eteenpäin, niin kynttilävalo +enenee pohjoisella puoliskolla samassa määrässä, kuin se häviää +eteläpuoliskosta. Päivät pohjoisessa ja yöt eteläisessä muuttuuvat +aina pitemmiksi: lämmin enenee pohjoisnavan tienoilla, jossa ei yötä +enää tavatakaan ja vähenee etelänavan luona, jossa kuusi kuukautta +pitkä yö jo on alkanunna. Neljännen osan kehää kuljettuansa, on taas +kerän pohjoisnapa jo käännetty niin paljon kuin pääsee aurinkoon +päin, mutta etelänapa on syvimmässa pimeydessä. Näin seisoo maa +kesäkuun 21 päivänä, joka on kesäinen päivän seisahdus, sillä päivät +seisahtuvat nyt pitenemästä, jota ne tähän saakka ovat tehnynnä. Nyt +on siis kesä puolessa. Jos taas kerää kuletetaan pitkin kolmattakin +kehän osuutta, niin päivien pituus vähenee pohjoispuoliskossa ja valo +enenee enenemistään etelään, kunnes tämäki neljännes on kuljettu. +Nyt valaisee kynttilä eli aurinko maapintaa jälleen aivan tasaisesti +pohjaisnavasta etelänapaan saakka. Päivät sekä yö ovat taas 12 tuntia +pitkät ympäri koko maan. Tämä tapahtuu Syyskuun 23 päivänä, jolloin +on syksyinen päivän tasaus. Siitä kulettua viimeistäkin kehän osuutta +aina eteenpäin lyhentyy päivä lyhentymistään sekä vähentyy lämmin ja +valo vähenemistään pohjoisessa puolikossa, kunnes kerä on ehtinyt +ensimäiseen viivaan, josta kulkeminen alkoi. Silloin ollaan taas +talvisessa päivän tasauksessa; ja vuosi on nyt lopussa ja toinen tuleva +yhdellä tavalla aljettavana. + +Tästä nyt sanotusta voipi ymmärtää, että kun meillä on kesä, niin +maan eteläisemmassä osassa on talvi, kun meillä on syksy, niin siellä +on kevät j.n.e. Samate ymmärretään, että päivien pituus enentyy +pohjoisessa maan puoliskossa Joulukuun 22 päivästä alkaen Kesäkuun +21 päivään saakka ja vähentyy vuoden toisina aikoina. Maaliskuun +21 päivänä alkaa maan pohjaisnavassa päivä, jota kestää kokonaista +kuusi kuukautta, ja etelanavassa taas yö, jota kestää yhden verran, +aurinkoa silloin siellä ihan näkemättä. Mutta Syyskuun 23 päivänä +alkaa kuuden kuukauden päivä etelänavassa ja puolen vuotta kestävä +yö pohjoisnavassa. Napoja aivan likellä ei ihmisiä kuitenkaan löydy. +Kerän kiertäessä kynttilää, näimme myös pohjoisnavan olevan kesä-aikana +aurinkoa likempänä, kuin etelänavan; auringon säteet putoavat silloin +pohjoisempiin tienoihin paljoa suoremmassa suunnassa, kuin etelänavan +tienoihin, ja siitä se kuumuus ja lämmin tulee, joka kesän synnyttää. +Samasta syystä on maan eteläpuoliskolla kesä meidän joulu-aikoina. + +Kevät on taas se vuoden aika, jona napapiirin alat pääsevät puolen +vuoden pimeydestä yhtä pitkään valoon. Niihin koskevaiset lämpimät +ilman alat, joissa toisessa me Suomalaiset asumme, vaihtavat silloin +heidän 15 ja 20 hetkeä kestävät yönsä yhtä pitkiksi päiviksi. Lumi, +joka on peittänyt koko kylmän alan ja osan lämmintäkin alaa, sulaa +silloin pois. Puut alkavat viheriöidä ja ne kasvut, jotka talvi +hävitti, kasvavat uudestaan siemenistään. _Syksy_ on se väli-aika, +jolloin kesä talveksi muuttuu, jolloin puut ja ruohot tekevät siemeniä, +jolloin koko luonto varustaiksen talven pakkaista kärsimään. + +Vuoden ajan vaiheet, talven, kevään, kesän ja syksyn nähtiin syntyvän +maan akselin kallellaan olosta aurinkoa kohden, se vaikuttaa päiville +muuttuvaista pituutta lämpimässä sekä kuumassa alassa, eikä yksin +maan kiepuminen akselinsakaan ympäri voi estää sitä kestävää, kolmen +kuukauden pitkää pimeyttä, jossa ihmiset elävät pohjoisimmassa maamme +tienoissa. Mutta jos maa ei olisi kallellaan, niin myöskin yöt ja +päivät olisivat aina ja joka paikassa yhtä pitkät, eika erotusta +olisi kesän, syksyn, talven ja kevään valillä. Vaikkaki maan napojen +keski välillä, niissä niin kutsutuissa kesä maissa, ei lumesta eika +pakkaisesta mitään tiedetä, niin on sielläki muutamia kuukausia yhä +kestävä sade-aika, joka erotaiksen kesän pitkällisestä ja polttavasta +poudasta. Tämäkin eroitus on jo tarpeellinen, mutta vielä suuremmasta +arvosta ihmiselle sekä koko luonnolle on vuoden aikojen täydellinen +vaihe. + +Se runsas viljan tulo, joka Euroopassa ja Amerikassa antaa elatuksen +neljännelle osalle ihmiskuntaa, tulee niin hyvin talven kylmyydestä, +kuin kevään ja kesän lämpymästä. Se kuuluu kyllä kammalta, mutta +on kuitenkin totinen tosi. Sillä jos kasvut eivät kuolisi talven +kylmyydestä, niin ne eivät myöskään tekisi terää eikä tähkäpäitä. +Tästä saadaan selvä, kun mennään kuumiin kesämaihin. Tuskin päästään +semmoiseen lämpymään, jossa kasvuilla ei ole mitään haittaa talven +kovuudesta, ennenkuin jo nähdään niiden viheriöitsevän kaiken vuotta, +mutta tekemättä tahkäpäitä. Kasvu ikäänkuin aavistaisi siemenen +teon tarpeellisuutta siinä, jossa ilman kovuus seisattaa kasvujen +elon. Silmin nähtävä on tämä luonnon vaikutus korkeilla vuorilla +kuumissa kesämaissa, joissa ilman erotukset ovat likempäna toisiansa +ja selvemmin nähtävinä, kuin jos kulkisimmc kesämaista talvimaihin. +Kylmilla vuorien rinteillä kesämaissa viljat tekevät tähkapäitä, +mutta lämpimissa laksoissa vuoren juurella kasvaa vaan uusia olkia +kasvun juuresta, ja laiho viheriöitsee viheriötsemistään siementä +tekemättä. Ei ainoasti ilman kylmyys, mutta myös muukin vaikutus voipi +pakottaa viljakasvuja terää tekemään. Niin on esimerkiksi havaittu, +että Jamaikan saarella, jossa pitkällinen pouta vuosittain näännyttää +kasvun, käypi viljaa viljeleminen, mutta ei niissä kesämaissa, joissa +vettä sataa kaiken vuotta. Keväällä ja kesällä herättävät kylmien ja +viileiden maiden pitkät päivät vilkkaamman elon ja vireyden eläimienki +seassa. Maalla ja meressä vilisee silloin aina napapiiriin asti +lukematoin eläimien paljous. Kaikki tämä jo mainittu eläimien paljous +sekä etenkin niiden suuruus saattaa epäilemään, tokiko nuo kiitetyt +kesämaat silloin voivat ottaa voiton kylmiltä mailta, liiatenkin +jäämereltä. Mutta kun sitte se aika tulee, jolloin päivä ei paistakaan, +lämmin vähenee, kun yöt pimenee ja päivät lyhenee ja se kaikkia +kuolettava talvi tulee, niin silloin on polo Pohjolassa elo leivätön +Lapissa. + + + +Miten maata kuvataan ja viivataan. + + +Maata kuvataan ympyräiselle pallolle, josta syntyy pallo-kartta, taikka +viivataan kaksi ympyrän kehää paperille; toiseen ympyrään kuvataan +maan pallon toinen puoli ja toiseen taas toinen, ja niin saadaan +kehä-kartta. Manner painetaan tavallisesti jollakulla värillä; vaan +vesi jätetään enimmiten paperin karvaiseksi. + +Sekä pallo- että kehäkartoissa on monta viivaa. Näistä on se +merkillisin, joka on viivattu maan ympäri idästä länteen, yhtä kaukana +maan kummastakin navasta. Sitä sanotaan _Equatoriksi_ eli _päivän +tasaajaksi_; sillä kun auringon säteet paistavat kohtisuoraan tätä +viivaa vasten, niin päivä ja yö ovat yli koko maan yhtä pitkät, eli +12 hetkeä kumpikin. Päiväntasaaja on noin 3600 peninkulmaa pitkä, +ja jaetaan, kun muntkin ympyrät, 360:een yhtä-suureen osaan, joita +sanotaan gradiksi eli asteiksi. Joka aste on siis 10 penikulmaa +pitkä. Päiväntasaaja jakaa myös maapinnan kahteen yhtä suureen osaan, +nimittäin: _Pohjois_- ja _Eteläpuoliskoon_. Pohjoispuolisko on se maan +puoli, jonka keskellä pohjoisnapa löytyy. Eteläpuoliskoksi sanotaan +taas etelänavan ympäristölle kuuluvaa maan puoliskoa. + +Maan navasta maan napaan, kohtisuoraan päiväntasaajata vasten, +vedetaän 360 kaaren kalttaista viivaa, joita sanotaan _Meridianiksi_ +eli _puolipäivän-piiriksi_ sentähden, että kaikissa paikoissa yhden +meridianin alla on yhtäaikaa puolen päivän aika. Puolipäivän piiriä +voipi viivata minkä paikan lävitse tahansa mutta tavallisesti viivataan +ensimäinen puolipäiväpiiri pienen Ferro-nimisen saaren sivutse, josta +sitä sanotaankin _Ferron puolipäiväpiiriksi_. Siten jakaantuu maa +uudelleen kahteen osaan _Itä- ja Länsipuoliskoon_. Itäpuoliskoksi +sanotaan ensimäisestä puolipäiväpiiristä itään päin olevata maan +puoliskoa, ja Länsipuoliskoksi sitä, joka samasta puolipäiväpiiristä +jääpi länteen. Suurin osa manteretta on kahdessa jaksossa, yksi +kummallakin maa-puoliskolla. Näistä sanotaan suurempata ja leveämpää +vanhaksi mantereeksi sen suhteen, että vanhimmat tunnetut kansat +ovat siinä pitäneet asuntoa; toista, keskeltään kapeaa ja ikään kuin +kahdessa osassa olevata mannerta nimitetään _uudeksi mantereeksi_. +Paitsi näitä on vielä itäisen maan-puoliskon kaakkois-reunalla +isonlainen manner, nimeltä _Uus Holland_. + +Päiväntasaajan molemmin puolin on viivattu rinnatusten kulkevia +yhtäsuuntaisia ympyröitä, joita sentähden sanotaan _leveys- eli +tasa-piireiksi_. Näitä tasapiiriä on 90 pohjois-puolella ja +yhden verran etelä-puolella päiväntasaajaa. Päiväntasaajasta 23 +1/2 astetta pohjoiseen ja etelään päin on kaksi ympyrää, joita +sanotaan _käännepiireiksi_. Pohjois-puolimaisen erityinen nimi on +_ravun_-käännepiiri ja etelä-puolimaisen _kauriin_-käännepiiri. +Yhtä-pitkältä molemmista maan-navoista, kun käännepiirit ovat +päiväntasaajasta, on taas toinen yhtä-suuntanen ympyrä-pari, nimittäin: +napa-piirit, joista toista sanotaan pohjoiseksi toista eteläiseksi +napapiiriksi. + +Käänne- ja napapiireillä jaetaan maan pinta viiteen _ilman-alaan_. +Napapiireillä rajoitettuja aloja, joita on kaksi, sanotaan _kylmiksi_ +aloiksi eli _talvi-maiksi_; napa- ja käännepiirien välillä olevata +kahta alaa nimitetään _lämpimiksi_ aloiksi ja käännepiirien väli saapi +nimen: _kuuma-ala_ eli _kesä-maa_. + + + +Manner ja meri. + + +Mantereita on kolme: _Vanha_- eli _Itä-manner_, _Uusi_- eli +_Länsi-manner_, ja _Uusi-Holland_ eli _Kaakkois-manner_. + +Vanha- eli Itä-manner on maanpallon itä-puoliskolla, paitsi koillista +niemekettä, jota on vähän länsi-puoliskollakin. Leveydellään +täyttää se melkein koko itä-puoliskon, ja on suurimmaksi osaksi sen +pohjois-puoliskolla. Ainoasti yksi vanhan mantereen niemi ylettyy +eteläiselle maa-puolelle. Länsi reunallaan lähenee vanha manner +ensimäistä puolipäiväpiiriä. Sen laajuus idästä länteen on melkein +puolta suurempi, kun pohjoisesta etelään. Valtameren selkä tunkeiksen +lännestä melkein vanhan mantereen keskelle. Sitä sanotaan sentähden +_Väli-mereksi_. Toinen kaitanen lahti, nimeltä _Arabian-lahti_ eli +_Punanen meri_, tulee etelästä niin likeelle Välimertä, että niihen +välille jääpi ainoasti pari penikulmaa leveä _Suetsin_ taipale. Nämä +vedet jakavat itä-mantereen kahteen osaan. _Urali_-vuoret, jotka +menevät melkein suoraan etelästä pohjoseen, jakavat suuremman näistä +osista vielä kahteen osaan. Siten jakaantuu vanha manner kolmeen +maa-osaan, jotka nimitetään Aasia, Euroopa ja Afrika. + +Uusi- eli Länsi-manner on kokonaan maanpallon länsi-puoliskolla. Tämä +manner on pohjosesta etelään aivan pitkä, mutta idästä länteen hyvin +kapea. Sen koillis-puolella on maailman suurin saari Grönland eli +Vihantamaa, jonka länsi-ranta, sikäli kuin se on tunnettu, kulkee +aivan liki Ferron puolipäivä-piiriä. Uusi-manner on jaettu kahteen +osaan, jotka Panama-taipale päiväntasaajan pohjois-puolella yhdistää. +Pohjois-osa on kokonaan maanpallon pohjois-puoliskolla. Suurin leveys +on pohjoisessa, josta se sitten kapenee vähitellen etelään päin. +Etelä-osa on suurimmaksi osaksi maanpallon etelä-puoliskolla, ja +sen itä-reunalla, ainoasti ylimmäinen reuna pistäiksen pohjoiselle +maa-puoliskolle. Tämäkin osa uuden maailman manteretta on levein +pohjoisessa ja kapenee etelässä kapenemistaan niin, että se näöltään +on melkein kolmi-kolkkanen. Koko uusi-manner pidetään tavallisesti +yhtenä maa-osana, nimeltä Amerika, jonka pohjois-puolta sanotaan +Pohjois-amerikaksi ja etelä-puolta Etelä-amerikaksi. + +Uusi-holland on vanhasta mantereesta kaakkoseen päin, itäisen +maa-puoliskon etelä-alalla. Laajuus poikki maan, idästä länteen, on +suurin keski-paikalla. Halki maan, pohjoisesta etelään, on tämä manner +lyhkäisempi, kuin poikelleen. Pohjoisin niemi on nimeltään Cap York, +(lue Kaap Jork), ja etelin Cap Vilson, (lue Kaap Uïls'n). Uus-holland +ja sen ympärillä oleva avara saaristo pidetään viidentenä maa-osana, +nimellä Australia. + +Maa-osia on siis viisi, nimittäin: _Aasia, Afrika, Euroopa, Amerika ja +Australia_. + +Aasia on vanhan mantereen koillis-puoli. Lännessä se yhtyy Euroopan +kanssa, ja lounais-suunnalla Afrikan kanssa Suetsin taipaleen +kautta. Bering'in salmi erottaa itä-pohjimmaisen kulman Amerikasta. +Pohjoisimmat niemet ovat Cap Taimura ja Severovostotshnoi. Itäpuolella +on kolme suurta niemi-maata: Tshuktshi'en maa, josta rannimmainen +niemeke on Itä-niemi; Kamtshatka, jonka eteläisin niemi on Lopatka +ja Korea. Etelä-rannalla on myös kolme vielä suurempata niemi-maata: +Itäinen Indian niemi, josta toista ja pitempätä puolta sanotaan +Malakka-niemeksi: Läntinen Indian niemi ja Arabian niemi. Länteen päin +on ainoasti yksi niemi-maa Länsi-aasia, Pieni-aasia eli Natolia. Aasian +maa-osaan Luuluvat seuraavat suuret saaret: Kypros, löytyvä Väli-meren +koillis-päässä; Sokotora, Arabian etelä-puolella; Ceylon eli Seilan +läntisen India-niemen etelä-rannalla; Suuret Indian eli Sunda-saaret, +Sumatra, Borneo, Java ja Celebes, kaikki Itäisestä Indian-niemestä +kaakkoseen; Pienet Sunda-saaret aivan perätysten Javan ja uuden +Hollannin välillä Balista Timorihin asti; Molukki- eli Ryyti-saaret, +Celeben saaresta itään; Philippi-saaret, Lutson- eli Manila ja Palavan +(Paragoa), Borneosta koilliseen; Hainan ja Taivan, lähellä itärantaa; +Japanin saaret (Kiusu, Sikokf, Nipon ja Jesso) ja Tarakai eli Sachalin, +myös itä-rannalla; Uusi-sipirja, pohjois-rannalla. + +Afrika on vanhan mantereen lounais-osa. Suetsin taipale yhdistää +sen Aasian kanssa. Pohjoisessa on Välimeri, idässä Punanen meri ja +muuten Valtameri. Länsipuolella tekee Valtameri sen suuren Guinean +lahden. Tämä lahti jakaa Afrikan kahteen suureen niemeen. _Läntinen_ +näitä niemiä, Väli- ja Valtameren välillä, on joksikin leveä ja +rannoiltaan melkeen kaaren muotoinen. _Eteläinen_ taas, Valtameren +välillä, on alussa aivan leveä, mutta kapenee etelässä ja loppuu +ikäänkuin katkennut veitsen terä. Afrikan itäisin niemi on _Kap +Guardafui_. Eteläisimmät niemet ovat _Hyväntoivon-niemi_ ja sitä vähän +kaakkosempana _Cap Agulhas_ eli _Neula-niemi_. Länteisin on _Cap Verde_ +eli _Vihanta-niemi_. Luoteisin niemi, _Gibraltar_-salmen kohdalla, +_Cap Spartel_ ja pohjoisimmat _Cap Bon_ ja _Cap Blanko_. Poikki-maisin +Blanko-niemekkeestä Neula-niemekkeelle on vähäistä pitempi matka, kuin +poikki-maisin Vihanta-niemestä Guardafui niemelle. Afrikaan kuuluu +suuri _Madagaskar_-saari kaakkois-rannalla: _Masgarenhan_ saaret, +joista _Mauritius_ ja _Burbon_ ovat suurimmat, Madagaskarista itään +päin; ja luode-puolella _Asori_- eli _Terceira_-saaristo; Pohjoiset +_Kanaria_- eli _Madeira_-saaret; _Eteläiset Kanaria-saaret_, Teneriffa, +Ferro ja Kanaria, ja _Vihanta-niemen_ saaret. + +Euroopa on luode-osa vanhan maailman manteretta. Idässä se yhtyy +Aasiaan. Rajana molempien maa-osien välillä on _Urali_-vuoret, +_Urali_-virta, _Kaspin-meri_, _Kaukason-vuori_ ja _Musta-meri_. +Väli-meri erottaa Euroopan Afrikasta. Lännessä ja pohjoisessa on +Valta-meri. Suurin pituus on itä-pohjoisesta, Aasian rajalta, lounaseen +niemeen _Cap Vincent_. Pohjoisin niemi mantereesta on _Nordkyn_, mutta +_Magerö-saarelle_ on vielä pohjoisimpi niemeke _Nordkap_. Itämeri +tunkeiksen lännestä Euroopan pohjoispuoleen. Itämeren ja Valtameren +välillä on _Skandinavian_ ja _Juutin_ niemet, joista edellinen on +jaettu kahteen valtakuntaan Ruotsi ja Norja; lännessä on _Pyrenean_ +niemi, eli Spanja ja Portugali; ja etelässä: _Italian, Greekan_ ja +_Krimin_ niemet. + +Eteläisimmät niemen nenät eli niemekkeet ovat _Cap Matapan_ Greekan +niemellä, ja _Cap Tariffa_ Gibraltarin salmen kohdalla, kaikkein +etelin. - Suurin Euroopaan kuuluva saari on _Britannia_ eli England ja +Skottland. Muita saaria on _Novaja Semljä_, koillis-rannalla: _Island_ +eli _Jäämaa_, meren selällä. _Huippu-saaret_ eli _Spetsbergen_, lähellä +pohjois-napaa; Vihantamaan ja Norjan välillä; _Irland_, Britannian +itä-puolella; _Tanskan_ saaret _Seeland, Fyen, Langeland, Laaland_ +ja _Falster_; Skandinavian ja Juutin niemen välillä; _Kandia_ eli +_Kreeta_, Kaakkoseen Greekan niemeltä; _Negroponte_ eli _Egribos_, +Greekan itärannalla; _Sicilia_, Italian ja Afrikan välillä; _Sardinia_ +ja _Korsika_, Italian länsi-puolella; _Baleari_-saaristo _Mallorka_ +(lue Maljorka) ja _Menorka_ ja _Pithiusi_-saaristo, _Ivitsa_ ja +_Formentera_, Spanjan itä-rannalla. + +Amerika eli uuden maailman manner, on kokonaan maa-pallon +läns-puoliskolla. Molemmat niemi-maat, _Pohjois_- ja _Etelä-amerika_, +yhdistää _Panama_-taipale. Pohjois-amerikan suurin pituus on luoteesta +kaakkoseen _Vales_- (Uels'n) niemesta Panama-taipaleelle. Etelä-amerika +on pisin halki maan, pohjois-niemekkeestä _Cap Gallinas_ aina _Cap +Horn_ niemekkeesen. Pohjois-amerikan länsirannalla on kaksi kaitaista +niemi-suikaletta: _Alashka_ luodetta, ja _Kalifornia_ lounasta +kohden. Itä-rannalla on 4 nientä: _Labrador_, leveä, koillista kohden +käypä niemimaa, _Uusi-Skottland_, pienenläntä niemi Labradorin +etelä-puolella, ainoasti kapealla taipaleella yhdistetty mantereesen. +_Florida_ ja _Jukatan_ melkein vastatusten kaakkois-rannalla. +Etelä-amerikassa ei olekaan suurempia niemi-maita. - Amerikaan kuuluu +seuraavat suuret saaret: _Grönland_ eli Vihanta-maa, maailman suurin +saari; _New-Foundland_, Labradorista etelään; _Suuret Antilli-saaret_, +_Kuba, Jamaikka, Haiti_ eli _Hispaniola_ ja _Portoriko_ etelään +ja kaakkoseen Florida-niemeltä; _Bahaman_ eli _Lukaijan_ saaristo +edellisistä pohjoiseen; _Pienet Antillit_, Portorikosta Etelä-amerikaa +kohden; _Falklannin_ saaristo eli _Maluinit_ Etelä-amerikan +etelä-rannalla; _Tuli-maa_ ja _Gallapagon_ eli _Kilpikonnan_ saaret +länsirannalla päivätasaajan alla; _Nutka_ eli _Qvadra-wancouerin_ saari +Pohjois-amerikan länsi-rannalla; _Kuningatar Charlotan_ (Saarlotan) +saari molemmat vähän pohjoiseen edellisestä; _Sitka, Kodjak_ ja +_Aleutta_-saaristo, kaikki luodepuolella. + +_Australia_- eli _Oceania_-nimiseen maa-osaan kuuluu Uus-holland ja +summaton joukko saaria, Aasiasta kaakkoseen päin, osaksi itäisellä +ja toiseksi osaksi läntisellä maa-puoliskolla. Suurimmat saaret +ovat: _Uusi Guinea_, Hollannin pohjois-puolella; _U. Britannia_ +ja _U. Irland_, molemmat Uuden Guinean itä-puolella; _Uusi +Kaledonia_, Uudesta Hollannista itään päin; _Van Diemenin maa_, +Uuden Hollannin kaakkois-rannalla; _Uusi Seeland_, Van Diemen maasta +ulompana itään. - Merkillisimpiä tähän maaosaan kuuluvia saaristoja +päivätasaajan pohjois-puolella ovat: _Marianit_ eli _Ladronit_ +(Varas-saaristo), _Filipin_-saarista ulompana itään; _Karoliinan_ +saaristo, edellisestä etelään; _Lord Mulgraven_ saaristo, osaksi +päivätasaajan alapuolella; _Sandvikin_ saaristo, viimeisistä +paljon koillista kohden; päivätasaajan etelä-puolella: _Salamonin_ +saaristo, Uudesta Britanniasta itään päin; _Uudet Hebridit_, itään +päin Uudesta Kaledoniasta; _Ystävyys_-saaristo, etäälle itään +Kaledoniasta; _Seuruus_-saaristo, Ystävyys-saarista vähän koilliseen; +_Mendanna_-saaristo, koilliseen Seuruus-saarista: _Alainen_ saaristo, +viimemainitusta kaakkoseen. + +Valta-meri jaetaan tavallisesti viiteen osaan, nimittäin +_Pohjois-jäämeri, Etelä-jäämeri, Atlantin meri, Intian meri,_ ja +_Tyyni_- eli _Aava meri_. + +Pohjois-jäämeri on pohjois-navan ympärillä, Euroopan, Aasian ja +Amerikan pohjois-rantojen välillä. Molemmin puolin Jäämaan saarta eli +Islannia, ja Barrovin kanavan kautta yhtyy tämä meri Atlantin meren +kanssa. _Beringin_ salmi yhdistää sen Tyynen eli Aavan meren kanssa. +Euroopan rannalla tekee Jäämeri suuren lahden, nimeltä _Valkea-meri_, +ja Aasian rannalla _Obin_ lahden. Novaja Semljä-saarien ja mantereen +välillä olevaa kaitaa vettä sanotaan _Kara-mereksi_. Jäämeren nimen on +tämä Valtameren osa saanut sentähden, että se suurimmaksi osaksi on +peitetty ikuisella jäällä. Merkillistä on kuitenkin, että perimmäisessä +pohjoisessa, eli pohjois-navan ympärillä sanotaan oleva sula meri, +vaikka ei välimatkalla sinne. + +Etelä-jäämeri piirittää etelä-navan, eikä koske mihinkään mantereesen, +mutta yhtyy pohjoisessa Atlantin, Indian ja Tyynen meren kanssa. Tämä +meri on myös koko vuoden peitettynä paksulla sulamattomalla jäällä. + +Atlantin meri on vanhan mantereen länsi-puolella ja uuden mantereen +itä-puolella. Tämän meren itärannalla on siis Euroopan ja Afrikan +maa-osat ja länsirannalla Amerika. Pohjois-jäämereen päästään tästä +taikka Euroopan ja Vihanta-maan välitse, taikka _Baffin_ lahden ja +Barrovin salmen kautta. Etelässä se yhtyy Etelä-jäämeren kanssa: Indian +meren kanssa kaakkos-ilmalla, Afrikan alatse, Hyvän-toivon niemen +kohdalla: ja Tyynen meren kanssa lounat-suunnalla, Amerikan alatse, +Horn-niemekkeen paikoilla, ja _Magelhaenin_, (lue _Mageljaenin_) salmen +kautta. Atlantin meren pohjois-puolta, joka on Jäämaan ja Britannian +saarien ja Skandinavian ja Juutin niemien välillä, sanotaan _Pohjan +mereksi_, ja sen eteläistä puolta, joka on Afrikan länsirannalla, +_Etiopian_ mereksi. - Länteen päin tekee Atlantin meri Amerikan +rannalla seuraavaiset lahdet: Baffirn lahti, joka Dawis-salmen kautta +tunkeiksen svvälle Vihanta-maan ja niiden pohjassa olevien saarimaiden +väliin; Hudsonin lahti ja Hudsonin salmi Baffin maan ja Labradorin +välillä; Lorentso-lahti, New-Foundlannin ja Uuden Skottlannin välillä; +Meksikon lahti Floridan ja Yukatanin välillä; Karaibian mereksi +sanotaan sitä meren osaa, joka on Antilli-saarien etelä-puolella. — +Itä-puolella on: Afrikan rannalla, päivätasaajan alla, Guinean lahti +ja Euroopan rannalla Biskaijan eli Franskan lahti, Pyrenean-niemen +pohjois-puolella. + +Pohjan merestä mänee _Skager-rack_ niminen lahti syvälle mantereesen +Norjan ja Juutin niemen välillä; mutta Juutin niemen pohjois-päässä +se käännäiksen kaakkoseen ja nimitetään Ruotsin ja Juutin välillä +_Kattegatiksi_. Eteläpuolella on _Zuider-Zee_ (lue _Söider-see_). +Britannian eteläpuolella yhtyy Pohjan meri Atlantin mereen _La Manche_ +salmen kautta. Salmen kapein paikka on _Pas de Calais_ (lue _Paa dö +Kalee_), jota myös Franskan kanavaksi kutsutaan. _Irlannin_ meri +erottaa Britannian Irlannista. + +Yhteydessä Atlannin meren kanssa ovat _Itämeri_ ja _Välimeri_. +Itämereen tullaan Kattegatista kolmen salmen kautta: _Öresund_ +(Äyrisalmi), Ruotsin ja Seelannin saaren välillä; _Suuri Belt_, +Seelannin ja Fyenin välillä; ja _Pieni Belt_, Fyenin ja Juutlannin +välillä. Sittemmin jakaantuu Itämeri kolmeen lahteen: _Pohjan lahti_, +pohjoiseen päin; _Suomen lahti_, itään päin ja _Riigan lahti_ +kaakkoseen päin. - Välimereen on ainoasti yksi kulku, Afrikan ja +Pyrenea-niemen välillä, nimeltä _Gibraltarin salmi_. Pohjois-rannalla +on kaksi suurta lahtea: _Arkipelagi_ eli _Egean meri_, pienen +Aasian ja Greekan niemen välillä, ja _Adrian meri_. Italian niemen +koillis-puolella on myös kaksi lahtea, nimittäin _Lionin_ ja _Genuan_ +lahdet, Franskan ja Italian rannalla. Etelä-puolella Afrikan rannalla +on _Sidra-lahti_. _Tyrrenin mereksi_ sanotaan sitä Välimeren selkää, +joka on Italian, Sicilian, Sardinian ja Korsikan välillä. Tältä meren +selältä päästään Italian ja Sicilian välitse, _Messina-salmen_ kautta, +Jonian mereen eli sille Välimeren selälle, joka on Greekan, Italian +ja Sicilian välillä. _Jonian_ merellä on kaksi lahtea, nimittäin: +_Tarento-lahti_ Italian etelä-rannalla, ja _Lepanto-lahti_, joka menee +niin syvälle Greekan mantereesen, että se jakaa sen kahteen niemeen +_Hellas_ ja _Peloponneso_. Näitä yhdistävää taipaletta sanotaan +_Korintin_ taipaleeksi. Välimerestä päästään vielä _Dardanelli_-salmen +kautta _Marmora_-mereen ja _Konstantinopolin_ salmen kautta _Mustaan_ +mereen, joka lännessä ja pohjoisessa koskee Euroopaan, mutta etelässä +ja idässä Aasiaan. + +Indian meri on melkein itäisen maanpuoliskon keskellä. Sen rajana on +lännessä Afrikan itä-ranta, pohjoisessa Aasian etelä-ranta ja idässä +Uuden Hollannin länsiranta. Etelässä sitä kestää aina Etelä-jäämereen +asti. Mutta se yhtyy myös, Afrikan etelä-puolella, Atlantin meren +kanssa, ja Tyynen meren kanssa Uuden Hollannin sekä pohjois-puolella, +Indian saarien välitse, että etelä-puolella Van Diemen'in maan +seuduilla. Pohjoisessa on kolme suurta lahtea: _Arabianmeri_, +Arabian etelä-puolella, Afrikan ja Indian välillä; _Bengalin_ lahti, +molempien India-niemien välissä, ja _Kiinanmeri_, Kiinan ja Indian +mantereiden ja Sunda-saarien välillä oleva meren selkä. Arabian +merestä menee luoteesen päin kaksi pienempää lahtea: _Arabian_ lahti +eli _Punanen meri_, aivan kapea, Arabian Afrikasta erottava lahti, +jonka kulkua valtamereen sanotaan _Bab-el-Mandeb_-salmeksi, ja +_Persian_ lahti, Arabian niemen itä-puolella, yhdistetty valtamereen +_Ormus_-salmen kautta. Leveä salmi, nimeltä _Mosambik_-salmi, erottaa +Madagaskar-saaren Afrikan mantereesta. Indian merestä Kiinan mereen +on kaksi kulkua: _Malakka_-salmi, Malakka-niemen ja Sumatra-saaren +välillä, ja _Sunda_-salmi, Sumatra- ja Jaava-saaren välillä. Kiinan +merellä on kaksi lahtea: _Siamin_ ja _Tonkinin_ lahdet. + +Tyyni- eli Aava-meri peittää paremmin kuin puolen länteistä ja hyvän +osan itäistäkin maa-puoliskoa. Tämä on suurin kaikista valtameristä, +ja nimitetään senvuoksi myös _Aavaksi mereksi_. Idässä koskee +tähän Amerikan länsi-ranta, lännessä Aasian ja Uuden Hollannin +itärannat, pohjoisessa se yhtyy Pohjois- jäämereen Beringin salmen +kautta, kaakkos-puolella Atlantin meren kanssa Magelhaenin salmen +kautta ja Hoorn-niemen ympäritse; ja lännessä monen salmen kautta +Aasian ja Australian välillä Indian meren kanssa. Etelässä ei ole +mitään erinäistä rajaa, mutta tavallisesti sanotaan sen ylettyvän +eteläiseen napapiiriin saakka. Itään päin mutkistaiksen tämä meri +Amerikan rannalla ja tekee päivätasaajan yläpuolella kaksi lahtea: +_Panama_-lahti, yhtänimisen taipaleen kohdalla, ja _Kalifornian_ lahti, +yhtänimisen niemen ja mantereen välillä. Sitä meren selkää, joka on +Alashka-niemen, _Repo ja Aleutti_-saarien pohjois-puolella, sanotaan +Beringin mereksi. Länteen päin pistäiksen Tyyni-meri Aasian mantereesen +kahdella lahdella: _Tunguusin eli Ochotskan_ meri, Kamtshatka-niemen +länsi-puolella, ja _Hoang-hai_ eli _Keltameri_, Korea-niemen +länsi-puolella. _Japanin_ mereksi sanotaan, yhtänimisien saarien +ja mantereen välillä olevaa meren selkää. Etelässä Uuden Hollannin +pohjois-rannalla on _Karpentaria_-lahti. + + + +Tuulet ja meren virrat. + + +Kun, niinkuin luonnon opista tietty on, lämmin keventää ilmaa, niin +nousee myös auringon vaikutuksesta ilma ylöspäin kuumassa ilma-alassa, +tästä syntyy siis kaksi valtatuulta, yksi maan pintaa myöden, joka +tuopi kylmää ilmaa maan napapiiristä päiväntasaajaa kohden, ja toinen +joka sinne päiväntasaajasta siaan viepi lämmintä ilmaa, joka ollen +keveämpi, kulkee päällitse, ja siis vastahakaan sitä napamaista aina +päiväntasajaa kohden kulkevaa ilmakertaa. Päiväntasaajan tienoilla +nousee lämmin ilma aina ylöspäin, että ei muuta tuulta tunnukaan. Tätä +kestää noin 4 astetta molemmin puolin päiväntasaajata ja sanotaan +_Tyyneen ilman alaksi_. + +Kun ilma maapallon kanssa pyörii sukkelammin päiväntasaajan, kuin +napojen tienoilla, niin ei raskaampi pohjoinen ilma, joka pyrkii +etelään, jaksakaan pyöriä niin sukkelaan, kuin maan koillis-kohdalla. +Senpätähden pohjois-tuulet muuttuvat sitä itäisimmiksi, kuta enemmän ne +lähestyvät käännepiirejä. Ja samaa syyn tähden muuttuvat etelä-tuulet +länsi-tuuliksi, kuta likemmä ne tulevat tätä piiriä. Siten syntyy, +molemmin puolin Tyyneen ilman alaa, semmoinen ala, jossa kaiken vuotta +tuulee pohjois-puolella koillis-tuuli ja etelä-puolella lounas-tuuli. +Kymmenennen ja kahden kymmenennen tasapiirin välillä on siis _pysyvien +tuulien_ ala. + +Kuta enemmin tullaan pohjoiseen, sitä enemmin jähtyvät eteläiset +lämpimät tuulet, ja laskeutuvat alemma. Kun he kohtaavat pohja-tuulia, +niin siitä syntyy ikäänkun riita lämpimien ja kylmien tuulien välillä; +milloin ovat eteläiset ja milloin pohjoiset tuulet voiton puolella +ja niin syntyy _muuttuvaisien tuulien_ ala kolmannen kymmenennen +tasapiirin yläpuolella. + +Kuun vetovoiman tähden, vetäikse meren vesi sille kohdalle, jossa +on kuuta likempänä. Meren vesi nousee siis niillä paikoilla, joihin +kuu lähenee, mutta alenee niillä paikoilla, joista kuu pakenee. Tätä +sanotaan _vesi-paoksi_ ja _vesi-nousuksi_, ja sitä kestää 6 hetkeä +kerrassaan, siis kaksi kertaa vuorokaudessa. + +Mutta samoin kuin lämpimen vaikutuksesta syntyi tuulet, niinpä +myös syntyy meren virratkin. Vesi kuivaa ja nousee höyrynä ilmaan +käännepiirien välillä kuumassa ilma-alassa ja kylmää vettä virtaa +napapiirien tienoilta siaan ja siis keveämpi virta juoksee päällempänä, +jonkatähden taas kylmempi vesi juoksee vastapäin. Mutta samasta syystä +kuin yllämainitut kaksi pää- eli valtatuulta saivat, maan liikunnon +tähden itäisen suunnan, niin virtaavat myös kylmät napavirrat ei +suoraan pohjoisesta, mutta koillisesta, ja lämpimet virrat ei suoraan +etelästä, mutta lounaasta. Vaikka nyt tuulien ja meren virtojen +perisyy ja suunta on tämä, niin on kuitenkin monta sivu vaikutusta, +joista suuntakin muuttuu. Niinpä käypi meren vedellekin Meksikon +lahdessa. Varistunut vesi virtaa siitä pitkin Amerikan itä-rantaa, +mutta käännäiksen enemmin itään päin, ja jakaiksen kahteen pienempään +virtaan. Yksi virtaama-haara menee Atsori-saarien sivutse Pyrenean +niemen rannoille; mutta toinen enemmin pohjoiseen Norjan rannoille. +Yhtälaisia meren virtoja on myös muissakin valtamerissä, vaikka niitä +ei muualla ole niin tarkoin tutkittu kuin Atlantin meressä. + + + +Vuoria ja tasamaita. + + +Euroopassa: _Ural-vuori_, menee pohjoisesta etelään Aasian rajalla. +Tästä etelään ja länteen päin, Itämerestä ja Suomen lahdesta aina +Mustaan ja Kaspin mereen asti, on maa yhtä ainoata tasamaata. — +_Kölen eli Turjan_ selänne kulkee Skandinavian niemen halki, alkaen +Nordkyn niemekkeestä etelään aina Rörås (lue Röroos) nimisen kaupungin +tienoille. Siitä se käännäikse _Dovrefieldin_ nimellä, länteen, mutta +mutkistnu kohta _Langefieldin_ nimellisenä lounaaseen ja loppuu mereen +_Lindesnäs_-niemekkeellä. - Britannian saaren pohjois-puoli on kokonaan +täytetty _Grampian_-vuorilla. Saman saaren etelä-puolella kulkee halki +maan eli pohjoisesta etelään _Peak_ (lue _Piik_) vuoret. + +Edellä mainittu Itä-euroopan tasamaa ylettyy Itä- ja Pohja-merien +etelä-rannoitse aina Atlantin mereen saakka. Sitä vastoin on taas +melkein koko etelä-puoli Europaa hyvinkin vuorista. Suurimmat +Etelä-euroopan vuorien selänteistä: _Alppi-tunturit_, poikki maan +idästä länteen, täyttävät koko Sveitsin ja etelä-osan Saksan maata. +Niiden korkein kukkula Italian rajalla, nimeltä _Montblank_ on yli +14 tuhatta jalkaa korkea; _Karpatit_ ovat kaaren muotoiset jyrkät +vuoret edellisistä koilliseen päin; _Pyrenean_ vuoristo, yhtänimisen +niemen pohjois-laidalla Biskaija lahden ja Välimeren välillä, on +Alppien jälkeen Euroopan korkein vuoriharju. Italian niemen halki +kulkee ikääskuin jatkona Alppituntureista _Apenninit_, joiden korkein +kukkula on _Gran-sasso_; mutta erillään pääselänteestä ovat tulivuoret +_Vesuvius_, Italian länsi-rannalla, ja _Etna_, Sisilian saaren +itä-rannalla. Vielä juoksee yksi selänne Adrian meren pohjois-päitse +ja kääntyy Greekan niemelle päin, jossa jakautuu. Yksi selänne juoksee +Mustaan mereen päin _Balkanin_ nimellä ja toinen selänne eroaa siitä +nimellä _Pindus_ ja menee Greekan niemimaan halki etelään päin. + +Aasiassa: Itä-aasian keskimäinen osa on maapallon korkeimpia +paikkakuntia. Leveät ja pitkät vuoriharjut rajottaavat tämän ylängön +sekä etelässä, että pohjoisessa. + +Pohjoinen vuoriharju alkaa Irtish virran itä-puolelta ja kulkee +_Altain_-nimellä itään aina Baikal-järvelle asti. Tämän järven +itä-puolella, Amur- ja Lena-virtojen välillä on _Da-ur_-niminen +jylhä vuorimaa. Tästä vuorimaasta eroaa _Jablonoi-krebet_-niminen +vuoriharju menemään koilliseen, mutta nimitetään Ohotskan meren +tienoilla _Stanovoi-krebet_, jolla nimellä se menee aina Beringin +salmelle saakka. - Eteläinen vuoriharju on, läntisen India-niemen +pohjois-puolella Sind ja Bramaputra virtojen välillä, nimeltään +_Himalaija_. Sen harjun, ja koko maanpiirin, korkein kukkula on +_Everest_ yli 27 tuhatta jalkaa (Kintshindjunga ja Davala-giri ovat +vähä matalampia). + +Nämä ovat Itä-aasian keskimäisen ylängön rajavuoriselänteet. Mutta tämä +ylänkö ei ole mikään tasanen kangas, vaan siinä on monta korkeaakin +vuoriharjua. Himalaijan länsi-puolimaisesta kulmasta kulkee vahva +vuori-selkämä itään _Kuen-lyenin_ ja _Kulkunin_ nimellä ja menee itään +Jan-tse-kiang ja Hoang-ho-virtojen pohjois-puolitse. Vastapäätä, +Kuen-lyenin länsi-kulmasta, eroaa vuoriharju, nimeltä _Belur-tag_ +(eli _Sumu-harju_) etelästä pohjoiseen. Päästyänsä 41 tasapiirin +kohdalle, loppuu se tykkänään, mutta siihen siaan erkanee tästä itään +suuri vuoriharju, joka, nimeltä _Thian-shan_ (eli _Taivaan harju_) ja +_Mussart (eli Jää-harju)_ loppuu _Kobi- eli Shamo_-nimisessä erämaassa +_Siolkki_-vuorien länsi-reunalla. - Belurtagista länteen päin on +Turanien alanko Aralinjärveä ja Kaspin merta vasten, jossa veden pinta +on alempana, kun vesi Valtameressä. Läntinen puoli Keski-aasiasta +ei siis ole mikään ylänkö, kuin sen itäpuoli, mutta ihan vastoin, +kentiesi, maanpiirin matalin alanko. Himalaijan ja Kuen-lyenin välinen +maa on vanhan mantereen korkein ylänkö. + +Siitä, jossa Belur-tag, Kuen-lyen ja Himalaija yhtyvät, eroaa vielä +neljäskin vuoriharju, nimeltä _Hindukhu_ (eli _Indian harju_) länteen +päin; mutta se alenee alenemistaan, _Kuur_-nimellä, ja muuttuu viimein +ylängöksi. Mutta Kaspin meren kaakkois-puolella kohottaiksen vuori +jälleen ja piirittää, _Albors_-nimisenä, tämän meren etelärannan. +Korkein kukkula on _Demavend_. - Kaspin merestä lounaaseen ja +Mustasta merestä kaakkoseen on _Armenian_ jylhä vuorimaa, jonka +korkeimmalle kukkulalle, nimeltä _Ararat_, Noakin arkin luullaan +seisahtuneen. Tästä pohjoiseen päin alenee maa syväksi laksoksi, +jossa _Kuur- ja Aras_-virrat juoksevat, mutta kohoaa sitten jälleen +korkeaksi vuoriharjuksi, nimeltä _Kaukaso_, jonka korkein kukkula on +_Elborus_. Ararat-kukkulasta etelään päin on _Sagrosh_-vuoret aina +Persian lahdelle asti. Tämän vuoren itä-puolella, Persian lahden ja +Kaspin meren välillä, on _Iranin_ lakeus eli tasanen ylänkö. Saman +vuoriharjun länsi-puolella on syvä alanko eli notko, jossa _Tigris- +ja Eufrat_-virrat juoksevat. Viimeksi mainitun virran länsi-puolella +alkaa yläinen erämaa, joka etelässä jatkaantuu aina Arabia-niemen +etelä-reunalle. Välimeren itä-ranteella ovat _Libanon_-vuoret, josta +kuningas Salomo tuotti sedripuita tempeli-rakennukseen Jerusalmiin. — +Niemekkeellä Arabia-lahden päässä kohottaiksen Siinain-vuori, jossa +Jumala Moseksen kautta ilmoitti käskynsä Israelin kansalle. + +Hindukhu-harjusta etelään ovat _Suleimanin eli Salomonin_-vuoret. +_Vindhyan_-vuoret, jotka menevät poikki maan, jakavat Etu-indian +niemen kahteen osaan, joista pohjois-puolimainen osa, näiden ja +Himalaija-harjun välillä, on matalaa viljavaa laksoa, jossa Ganges +virta monine haaroineen juoksee, mutta eteläinen osa on jotenki korkea +ylänkö, nimeltä _Dekan_. - Altai- ja Daur-vuorista pohjoiseen päin on +melkeen koko maa, nimeltä _Sipirja_, yhtä ainoata Jäämereen vierättävää +alankoa, joka Jäämeren rannoilla muuttuu pelkäksi puuttomaksi lumi- ja +jää-lakeudeksi. Yhtä alankoa kestää vielä Irtish-virran toisellakin +puolella, aina Aral-järvellen asti. + +Afrikassa: Luode-reunalla, lounaasta kaakkoseen, kulkee +_Atlas_-niminen, monikertanen vuoriharju aina Bon-niemekkeelle +asti. Matalampi rantavuori, nimeltä _Harudsh_, kiertää Sidra-lahden +etelä-rannatse ja levenee saman lahden itä-puolella tasaseksi +ylängöksi, nimeltä _Barka_. Atlas- ja Harudsh-vuorien etelä-puolella +on Sahara-niminen erämaa, eli koko maanpiirin suurin ja auhtoin +hiekka-lakeus. Sitä kestää melkein poikki koko Afrikan, ja se +on joksikin tasasta, eikä sanota kohoavan paljon meren pintaa +korkeammalle. - Saharan ja Guinea-lahden välillä ovat _Kong_-vuoret. +Arabia-lahden eteläpohjukan länsi-puolella on _Abysinian_ jylhä +vuorimaa, josta matalampia vuorihaaroja eroaa pohjoiseen päin molemmin +puolin Niili-virtaa. Itäinen haara on nimeltään _Mokattam_ ja läntinen +_Libyan_ harju. Niili-virran lakso, _Egypti_, on hyvin alaista ja +Afrikan paras vilja-maa. Etelä-afrika on ainoasti rannoilta tunnettu. +Sen sisusta luullaan korkeaksi ylängöksi. Vuorista tunnetaan siellä +ainoasti _Mandarra_-vuoret Tsad-järven etelä-puolella ja Kuu-vuoret +päivätasaajan alla, sekä _Lupata_-vuoret itä-reunalla. + +Amerikassa: Amerikan eteläisimmästä niemestä aina Jäämereen asti, +kulkee aivan länsi-rannatse katkeamaton vuoriharju, joka onkin +maanpirin pisin vuoriselkämä. Sitä sanotaan Etelä-amerikassa nimellä +_Cordilleras de los Andes_ eli _Vaski-harju_, mutta Pohjois-amerikassa +on _Andes_-nimi aivan tuntematon. Etelä-osa tätä selännettä menee +suoraan pohjoiseen. Keskellä selännettä on _Aconcagua_-niminen +tuli-tunturi, uuden mantereen korkein kukkula, joka on yli 22 tuhatta +jalkaa. Pohjoinen osa, joka mutkistuu vähän länteen päin, ei olekaan +yhtä ainoata harjua, mutta paikoin kahta ja toisin paikoin kolmea +rinnatusten kulkevata harjua, joiden välissä on syviä vuorilaksoja, +niinkun _Titicaca_- (lue Titikaaka) järven lakso. Sen ympäristössä on +_Pic-Sahaman_ 20 tuhatta jalkaa korkea tunturi ja vähän matalammat +_Illimani_ ja _Nevada de Sorata_. Päiväntasaajan alla on Qvito- +(lue Kiito) niminen 9 tuhatta jalkaa korkea ylänkö, jossa kasvaa +Keski-euroopan hedelmiä. Qviton länsi-reunalla on _Cotopaxin_ hirmunen +tuli-tunturi, ja _Chimborazon_ (lue Tjimboratso) 20 tuhatta jalkaa +korkea kukkula. Tästä vähän pohjoiseen jakaantuu Cordilleras-vuori +kolmeen harjuun. Itä-puolimainen, nimeltä _Suma Paz_, lähtee koilliseen +Marakaybo-lahden itä-rannatse Orinoko-virran suulle; Keskimäinen, +_Quin-diu_, menee Kauka- ja Magdalena-virtojen välillä, ja läntinen +_Choco_-niminen haara kulkee pitkin länsirantaa Panama-taipaleesen. + +Pohjois-amerikassa, Meksiko-lahden ja Tyyneen meren välillä +levittäiksen Cordilleri-vuoret _Meksikon_ ylängöksi, ja erottaiksen +21 tasapiirin kohdalla kolmeen harjuun. Itä-puolimainen näistä, +nimeltä _Cordilleras de Texas_, menee koilliseen Mississippi- ja +Missuri-virtojen yhdyntä paikoille; läntinen, _Cordilleras de Sonora_, +menee enemmin luoteesen ja loppuu Kalifornian lahden pohjois-päässä; +mutta keskimäinen eli emäharju, nimeltä _Sierra Madre_, rientää +suoraan pohjoiseen, tekee summattoman suuren 11 tuhatta jalkaa korkean +pesävuoren, _Sierra Verde_, josta Pohjois-amerikan suurimmat virrat +saavat alkunsa, ja menee siitä nimellä _Chippevai_, (lue _Tjippevee_), +eli _Louhi_-harju Jäämeren rannoille. Kalifornian niemen eteläisimmästä +päästä alkaa toinen vuoriharju, joka pohjoisessa särkeentyy +lukemattomiin niemekkeihin ja saariin, ja loppuu Alashka-niemellä. +Sille on annettu nimeksi Pohjois-amerikan _Ranta-alpit_, ja sen +korkein kukkula, joka myös on Pohjois-amerikan korkein vuori on +_Sant Elias_. Muuten on Pohjois-amerikan pohjois-puoli melkeen yhtä +ainoata tasamaata Tyyneen meren ranta-kivistä alkaen aina Labradorin +kivikkoiselle niemelle asti. Tällä lakeudella on paljo suuria järviä +ja virtoja, josta syystä sitä on useasti verrattuna Suomen maahan. +Pohjois-amerikan itä-puolella kulkee lounaasta kaakkoseen, vähän +matkaa Altantin merestä, kahdet vuoriharjut, joista rannimmaista +sanotaan _Sini-vuoriksi_ ja sisimmäistä ja korkeampata _Alleghany_- +eli _Apalachi_-vuoriksi. Näiden ja läntisien rantavuorien välillä on +maanpiirin suurin ja laajin tasamaa eli lakeus. Savanneiksi sanotaan +täällä olevia puuttomia, mutta heinäkkäitä niittymaita, niinkin +avaroita, ettei silmä kannata toiselta laidalta toisellen. + +Etelä-amerikaa silmäillessä, löydetään Karaibia-meren etelä- ja +Marakaibo-lahden länsi-puolella, hyvinkin korkea lumitunturi, nimeltä +_Sierra Nevada de Santa Marta_. Orinoko-virran itä- ja etelä-puolella +on leveä _Guyanan vuorimaa_, jota kestää aina Amatson virran suuhun +asti. Tämän vuorimaan länsi- ja etelä-puolella on avara alanko, +jossa Orinoko ja Amatson virrat juoksevat. Amatson virran ympärillä +on maailman avarimmat ja synkimmät metsät, eli kun täällä sanotaan +_Selvas_. Orinoko-virran alangossa on taas äärettömiä, miehen korkuista +heinää kasvavia niittuja, _Llanos_ (lue _Ljanos_), joita myös +sanotaan _Ruoho-meriksi_ (mar de yerbas). Etelä-amerikan itä-puoli, +Amatson-virran etelä-puolella, on taas _Brasilian ylänkö_, jossa on +monta vuoriharjuakin, jotka kaikki kulkevat pohjoisesta etelään. +Etelään päin alenee tämä ylänkö ja muuttuu vähitellen tasamaiksi, +jota kestää aina Magelhaenin salmelle saakka. Plata-virran rannoilla +sanotaan näitä tasamaita nimellä _Pampas_, jotka ovat yhtäläisiä, +kun Pohjois-amerikan Savannit, nimittäin puuttomia ja pensaattomia +niittymaita; jossa kesyttömiä hevos- ja lehmä-laumoja kulkee omassa +vallassaan. Mutta etelämpänä Patagoniassa muuttuu tämä auhtoksi kivi- +ja sora-peräiseksi maaksi, joka ei kasva paljon muuta ruohoa, kun +ohdakkeita ja orjantappuroita. + + + +Järviä ja sisämeriä. + + +Maan syvennöksiin seisattunutta ja seisovaa vettä kutsutaan järviksi, +ja suurimpia sisämeriksi. Järven ja sisämerien vesi on tavallisesti +mautonta, mutta meren vesi suolaista; mutta on niitäkin järviä, joissa +vesi on suolasta. Suurimmat järvet Euroopassa ovat: Aalto-järvi +eli Laatokka, Suomen lahden koillis-puolella; Ääninen eli Onega, +edellisestä koilliseen; Saimaa eli Saimen ja Päijänne, molemmat Suomen +lahdesta pohjoiseen; Ilmen (eli Ilmajärvi), Aaltojärven etelä-puolella; +Peippoisjärvi, Suomen lahdesta etelään; Venern (lue Veenern), Vettern +ja Mälarn, Ruotsissa; Balaton, ja Fertö-tava (eli saksaksi Platten ja +Neusiedler järvet) molemmat Ungarissa Karpati vuorien etelä-puolella; +Genevan, Neuchâtel ja Bodenjärvi, Lago Maggiore (lue Madjore), Lago di +Como, Lago di Iseo ja Lago di Garda, kaikki Alppi-vuorien rinteillä. +Aasiassa: Kaspin meri, kaikkein suurin järvi eli oikea sisämeri +maanpiirillä; Aral, edellisestä itään; vielä etempänä ovat Balkash +ja Baikal, Altai vuorien etelä-rinteillä; Lop-noor ja Kuku-noor, +Keski-aasian ylängöllä; Van ja Urmia, Armenian vuorimaassa; ja Kuollut +meri, lähellä Välimeren itä-rantaa. Afrikassa: Tsad, Keski-afrikassa; +Tsana, Abysinian vuorimaassa; Njassi ja Ngami Etelä-afrikassa. +Pohjois-amerikassa: Karhu-järvi, Orja-järvi, Atapescow ja Vinipeg ovat +kaikki perätysten Jäämerestä etelään; Ylä-järvi, Kaspin meren jälkeen +suurin maanpiirillä, Michigan (lue Mitjigan), Huron (lue Juuron), Erie +(lue Iiri) ja Ontario, jotka kaikki viis ovat toisiinsa yhdistettynä +kapeemmilla tahi leveemmillä salmilla; Nikaragua, kaidalla maapalstolla +Panama-taipaleen pohjois-puolella. Etelä-amerikassa: Marakaibo, +pohjois-reunalla; Titicaca, länsi-reunalla, ja Guanacache, etelässä. + + + +Virtoja. + + +Euroopassa: Jäämereen laskee vetensä _Petshora_, tuleva Urali-vuorista. +Valkeaan mereen menee _Viena_ (eli _Dvina_) ja _Onega_. + +Itämereen ja sen lahtiin juoksevat: Turjanharjulta tulevat _Tornion, +Kainuun, Luulajan, Piitimen, Skelleften, Uumon, Ongermanin, Indalin, +Niurundan_ ja _Daalin_ joet; Vetterin järvestä _Motala_; Suomen +puolella _Kemin, Oulun, Kyrön_ ja _Kokemäen_ joet, jotka kaikki +menevät Kainuun eli Pohjan lahteen. Suomen lahteen virtaavat: _Kymi_ +Päijänteestä, _Neva_ Aaltojärvestä ja _Narova_ Peippoisjärvestä. +Aaltojärveen laskevat: _Vuoksi_ Saimaasta, _Syväri_ (venäjäksi _Svir_) +Aänijärvestä, ja _Velhojoki_ (venäjäksi _Volkov_) Ilmenestä. Riigan +lahteen juoksee _Väinö-joki_, (saksaksi _Dyyna_) Volkonski metsästä. + +Itämeren etelä-rannalta juoksevat: _Niemen_ (lue _Niimen_, venäjäksi +_Nieman_), jota rannempana sanotaan _Memeliksi, Pregel, Vislaa_ (eli +saksaksi _Weichsel_), joka alkaa Karpati- ja Sudeeti-vuorien vaiheelta, +ja _Oder_, joka saapi alkunsa Sudeeti-vuorista. + +Pohjan mereen juoksevat: _Elbe_, joka alkaa Riesengebirgestä +(Jättiläis-vuorista), ja saapi oikealta puolelta lisä-joet _Havel_ +ja _Spree_ ja vasemmalta puolelta _Moldau_ ja _Saale_; _Weser_ +Tyyringen metsäharjusta _Ems_ ja _Rein_ (eli _Reen_) joka alkaa _S:t +Gotthard_-kukkulalta, juoksee Boden-järven läpi, saapi sieltä tultuansa +_Aar_-nimisen lisä-virran, käännäiksen Baselin kaupungin kohdalla +pohjoiseen, saapi oikealta puolelta _Neckar_- ja _Main_-nimiset +lisä-virrat ja vasemmalta puolelta _Mosel_ ja _Maas_. Vähän matkaa +tämän suusta laskeiksen myös _Schelde_, tuleva Ardennai-vuorista. — +Kattegatin lahteen juoksee _Götha_, Venerin järvestä, ja _Glommen_ +Dowre-vuorista. Englannissa juoksee Pohjan mereen _Themes_ (lue +_Teems_). Ja Kanavaan heittäiksen _Seine_ (lue _Seen_) virta _Côte +d'or_-vuorista. + +Atlantin mereen menevät: _Loire_, (lue _Loar_), Sevenni-vuorista, +_Garonne_ (lue _Garon_), Pyrenean vuorista, joka saapi oikealta +puolelta suuren lisä-virran _Dordogne_ (lue _Dordonj_), ja nimitetään +siitä lähtien _Gironde_ (lue _Shirongd_); Pyrenean niemellä +juoksee niinikään Atlantin mereen: _Minho_ (lue _Minjo_), _Duero_ +(lue _Duuro_), _Taijo_ eli _Teijo, Guadiana_ (eli _Vadi-ana_) ja +_Guadalqvivir_ (eli _Vad-al-Kiibir_). + +Välimereen menevät: _Ebro_, Pyrenean niemellä; _Rhône_ (lue _Roon_), +Alppi-vuorista; _Arno_ ja _Tiiber_, Italian niemellä Apennini-vuorista. +Adrian mereen menevät: _Adige_ (saksaksi _Etsh_) ja _Po_ (lue _Puu_), +_Monte Viso_-kukkulalta Alppi-vuorista. + +Mustaan mereen menee: _Donau_ (eli _Donava_), joka alkaa +_Schwarzwald'ista_ (eli Mustasta metsästä), saapi oikealta puolelta +lisä-virrat _Lech, Isar, Inn, Drau_ eli _Drave, Sau_ ja vasemmalta +puolelta _Theiss, Aluta, Sereth_ ja _Pruth_. Mustaan mereen myös +_Dniester, Bog_ ja _Dnieper_, ja Asovan mereen _Don_. + +Kaspin mereen menee Euroopan suurin virta _Volga_ (latinaksi _Rha_), +joka alkaa Volkonski metsästä, saapi oikealta puolelta suuren +lisä-virran _Okâ_ ja vasemmalta puolelta vielä sauremman _Kâma_. +Kaspin mereen juoksevat vielä: _Ural_ yhtänimisistä vuorista, _Kumâ_ +ja _Terek_ Kaukasus vuorista. Aasian ja Euroopan rajaa kuletetaan +tavallisesti Kumâ-jokea myöten ja sittemmin pitkin _Kubanj_-jokea, +joka, alkaen Kaukasus-vuorista menee Mustaan mereen. + +Aasiassa: Jäämereen juoksevat: Kaksois-virrat _Ob_ eli _Konda_ +ja _Irtish_, molemmat Altai-vuorista; Jenisei eli Kemi, jolla +Altai-vuorista tulevalla virralla on kaksi suurta sisä-virtaa, +nimittäin _Ankara_ eli _Ylä-tunguska_, joka juoksee Baikal-järven +lävitse, ja _Ala-tunguska: Lêna_, joka alkaa Baikal-järven +pohjois-puolella, ja ottaa oikealta puolelta Stanovoi-vuorista tulevan +_Aldan_-nimisen sisä-virran. + +Ohotskan mereen menee _Amur_, jonka alku-purot, _Onon_ ja _Argun_, +lähtevät Altai-vuorien itäisemmästä kulmasta. + +Keltamereen juoksevat _Hoang-ho_ (eli _Kelta-virta_) ja _Jan-tse-kiang_ +(eli _Sini-virta_), jotka ovat pisimmät virrat Aasiassa, ja alkavat +Kuenlyen vuorien itäisimmästä osasta. + +Itäisestä Indian niemestä menee: _May-ka-ung_ Kiinan mereen, +_Menam_ Siamin lahteen, _Saluen_ ja _Iravaddi_ Bengalin lahteen. +Himalaija-vuorista juoksee niinikään Bengalin lahteen Brâmaputra ja +Ganges, jotka rannempana ovat ihan suutasuksin. Araabian mereen juoksee +Himalaija- ja Kuenlyen-vuorien vaiheelta Sind eli Indus, joka saapi +idässä viisi haarasen lisä-virran Pendsnud eli Viis-virta. + +Persian lahteen lankeevat: _Degr_ eli _Tigris_ ja _Frat_ eli _Eufrat_, +jotka saavat alkunsa Armenian vuori-maasta. Molempien yhteen +jouduttua, saapi virta nimen _Schat-el-arabi_. Pienen Aasian emävirta +on _Kisil-irmak_ (muinoin _Halys_), juokseva Taurus-vuorista Mustaan +mereen. Belur-vuoren länsi-rinteiltä lähtevät _Siir_ ja _Aamu_ menemään +Aral-järveen. Kaspin mereen tulevat Kaukasus-vuorista alkava _Kuur_ ja +Ararat-kukkulalta lähtevä _Aras_. + +Afrikassa: Koillis-kulmassa on tämän maa-osan suurin virta _Niili_, +joka syntyy kahdesta alku-purosta. Länsipuolimainen niistä, nimellä +_Bar-el-abiad_ (eli _Valko-niili_), alkaa luultavasti Kuu-vuorista; +itä-puolimainen, nimellä _Bar-el-azrek_ (eli _Sini-niili_), tulee +Abysinin vuorimaasta. Atlantin mereen menevät _Senegal_ ja _Gambia_, +molemmat Kong-vuorista. Guinean lahteen juoksee myös Kong-vuorista +_Djoliba_ eli _Niiger_. Etelämpänä samalla rannalla ovat: _Kongo_ eli +_Zaire_ ja _Coanza_ ja vielä etelämpänä _Oranje_- eli _Gariep_-virta. +Indian mereen juoksee Ylä-afrikasta monta virtaa, mutta niitä ei vielä +tarkoin tunneta. Jokseen tunnetuita ovat _Limpopo_ ja _Sambeze_, jotka +molemmat juoksevat Motsambik-kanavaan. + +Pohjois-amerikassa: Chippevay-vuorista lähtee _Atapescow_-virta +yhtänimiseen järveen, josta vesi _Orja_-virtaa myöten juoksee +Orja-järveen ja siitä _Mackenzie_-virtaa myöten Jäämereen. +Chippevay-vuorista tulee _Saskatshawa_-virta Vinipeg-järveen, josta +_Nelson_-virta menee Hudsonin lahteen. Nelson-virrasta vähän pohjoiseen +juoksee samaan lahteen _Missinippi_ eli _Churchil_ (lue _Tjörtjil_). +Viidestä suuresta järvestä juoksee _Lorentso_-virta Lorentso- lahteen. +Erie ja Ontario järvien välillä on maailman kuuluisin puote _Niagara_. +Pohjois-amerikan suurin virta Missisippi, joka alkaa _Maaharjan_ +etelä-puolelta, saapi oikealta kädeltä Sierraverde-vuorista tulevan +_Missuri_-haaran, ja sittemmin vasemmalta puolelta _Ohio_ (lue +_Oheijo_), ja taas oikealta kädeltä _Arkansas_- ja _Puna_-virran, +ja loppuu viimen Meksikon lahteen. Yhteen lahteen juoksee myöskin +_Rio-del-norte_ Sierraverde-vuorista. Pohjois-amerikan länsi-rannalla +ovat _Kolumbia_ eli _Oregan_ ja _Kolorado_ merkillisimmät. + +Etelä-amerikassa: Luode-kulmalla menevät _Magdalena_- ja _Cauca_-virrat +suutasuksin Karaibia-mereen. Atlantin mereen juoksee _Orinoko_ +ruoho-niittyjen keskitse. Maapiirin suurin virta _Amatson_ eli +_Marannon_ (lue _Maranjon_), alkaa liki länteistä rantaa _Lauricocha_ +(lue _Laurikotsha_) järvestä, saapi oikealta kädeltä _Ukajale, Madeira_ +ja _Topajos_ paitsi muita pienempiä ja vasemmalta puolelta _Rio-Negro_. +Marannonin suuhun tulee myös etelästä _Tokantin_. Vähän etelämpänä +juoksee _San Francesco_. Vielä etelämpänä on _La Plata_. Emä-virta +on _Parana_, joka oikealta puolella saapi lisä-virran _Paraguay_, ja +vasemmalta _Uraguay_, jonka jälkeen virta saapi nimen La Plata. + +Uuden Hollannin virrat ovat pienempiä, kun muiden maa-osien, ja +pääliseksi vielä vähän tunnettuja. + + + +Ihminen. + + +Ihmiskunnan alku oli kyllä yhdestä ainoasta parikunnasta; mutta +erinäiset ilmalaadut, moninaiset elatuskeinot ja muut semmoiset syyt +ovat ajanpitkään jakaneet sen moniin eri-lajeihin, jotka erottaiksen +toisistaan ruumiin rakennuksessa, ihon karvassa, mielen laadussa, +kielessä ja tavoissa. + +Näitä ihmislajia luetaan tavallisesti viideksi: 1. _Kaukaasialaiset_, +jotka ovat valkea-ihosia ja kookkaita. Tätä lajia ovat enin osa +Lounas-aasian asukkaita, asujamet Afrikan pohjois-rannalla ja suurin +osa Euroopalaisia. 2. _Mongolilaiset_, jotka ovat vehnän karvasia ja +ruumiikkaita. Tätä lajia ovat Koillis-aasian asukkaat ja kaikki kylmän +ilma-alan ihmiset. 3. _Malayilaiset_, joita tavataan Malakka-niemellä +ja Australian saaristoissa, ovat iholtaan tumman ruskeita. 4. +_Neekeriläiset_, jotka ovat aivan musta-ihosia ihmisiä Afrikan +maa-osassa. 5. Amerikalaisia, jotka iholtaan ovat vasken-karvasia ja +varreltaan kehnoja. Tätä kantaa ovat Amerikan alku-asukkaat. + +_Kansaksi_ sanotaan ihmisiä, joiden yhtäheimoisuus näkyy kielen +ja tapain yhtäläisyydessä. Kansoja ovat esimerkiksi Suomalaiset, +Venäläiset ja Ruotsalaiset, asukoot vaikka missä valtakunnassa. + +Elatuskeinojen suhteen erottaiksen ihmiset kolmeen osaan: 1. +_Kesyttömät_ eli _Villikansat_, jotka elelevät, jokainen erikseen, +metsästämisellä, kalastamisella taikka metsän hedelmillä, ja vhdistyvät +ainoasti vihollisia vasten. 2. _Karjankaitsiat_ eli _Paimenkansat_, +joilla ei ole pysyväistä asunsijaa, vaan muuttavat majoineen ja +karjalaumoineen paikasta paikkaan, etsistellen parempia laitumia. 3. +_Sivistyneet_ kansat, jotka viljelevät maata, käyvät kauppaa, tekevät +askareita, harjottavat tiedollisuutta valtakunnissa. + +_Valtakunnaksi_ sanotaan pienempää taikka suurempaa ihmisten yhteyttä, +joilla on yhtäläiset lait ja omantakeinen hallitus. Mutta hallitusmuoto +on monenlainen. Yksivallaksi sanotaan semmoista valtakuntaa, jossa +yksi on hallituksen pää-miehenä. Tämmöisiä päämiehiä nimitetään millon +Keisariksi, millon Kuninkaaksi, Ruhtinaksi, Herttuaksi ja Paaviksi +j.n.e. Mutta yksivallat saattavat hallituksen suhteen olla joko +_rajattomia_ taikka _rajotettuja_. Edellisissä on päällikön tahto +valtakunnan lakina, jollon häntä myös sanotaan _Itsevaltaiseksi_; +jälkimäisissä taas on päällikön tahto rajotettu perustuslaeilla, jotka +määräävät kansan ja hallitsian välin. Kansan edusmiehet kokoontuvat +tämmöisessä valtakunnassa päällikön kanssa lakia laatimaan, ja heillä +on myös valta tutkia hallituksen tilin tekoa. _Tasavallaksi_ sanotaan +taas semmoista valtakuntaa, jossa kansalla on ylimmäinen valta, vaan +jossa hallitus on annettu yhdelle eli useammalle määrä-ajaksi valitulle +_Esimiehelle_, joka on velvoitettu vuotuiseen tilin tekoon. Niin ovat +esimerkiksi Euroopassa: Venäjän ja Turkin valtakunnat rajattomia +yksivaltoja; England, Suomi ja Ruotsi rajotettuja yksivaltoja; Shveitsi +ja muutamia muita pienempiä valtakuntia ovat tasavaltoja. + +Uskonnon suhteen sanotaan ihmisiä _pakanoiksi_, jos heillä on +epäjumaloita, se on jos palvelevat kuvia, eläimiä taikka luonnon +voimia. Mutta yhtä ja totista Jumalaa palvelevaiset ihmiset ovat joko +_Israelilaisia, Kristityitä_ taikka _Mahomettiläisiä_. + +Näistä on Israelilaisien uskonto vanhin. Sen uskon opin ilmoitti +Jumala, _Mooseksen_ kautta, Israelin kansalle, jonka tähden sitä +myös sanotaan _Mooseksen_ uskonnoksi. Se perustaikse pyhän raamatun +ensimäiseen osaan eli _Vanhaan Testamenttiin_, joka myöskin on +alkuperäisesti kirjoitettu Hebrean kielellä. + +Tästä sai Ristin taikka Kristin uskonto alkunsa Wapahtajamme, Jesuksen +Kristuksen, säätämällä. Se perustaikse sekä Vanhaan että paraiten +_Uuteen Testamenttiin_, ja on yksi ja yleinen uskonto; vaikka se, +aikojen kuluessa, on jakaunut moneen eri kirkko- (eli tunnustus-) +kuntaan. Maailman suurimmat piispat, Roomin _paavi_ ja Konstantinopolin +_patriarkka_, riitaantuivat keskenään, jota riitaa hierottiin pari +sataa vuotta siksi, kun molemmat, vuonna 1054, tykkänään erosivat +toisistaan. Niin syntyi _Greekan katoliikiläinen_ ja _Roomin +katoliikiläinen_ uskokunta. Greekan katoliikin uskontoa tunnustavat +Greekalaiset ja Venäläiset. Roomin katoliikin, eli kuin tavallisesti +sanotaan paavin uskontoa, koska se pitää paavia Kristuksen siallisena +maalla, tunnusti muinoin koko Länsi-euroopa. Mutta, viidennentoista +sataluvun alussa, erosi siitä _evankeliumillinen Luteruksen puhdistama +uskonto_ ja samoten _evankeliumillinen Kalviinin puhdistama uskonto._ + +Mahometin uskonnon perusti Arabialainen kauppias nimeltä _Mahometi_, +noin 622 vuotta jälkeen Kristuksen syntymää. Tämä Kristuksen, Mooseksen +ja pakanoidenkin opetuksesta yhteen sovitettu uskonto perustaikse +_Koran_-nimiseen, Arabian kielellä kirjoitettuun, kirjaan, joka on +heidän raamattunansa. + + + + +Suomen maa. + + + +I. Maa. + + +1. Nimi ja ala. Euroopan pohjoisimmalla puolella, 60 ja 70 tasapiirin +ja 38 ja 50 puolipäivä-piirin välillä on _Suomi_ eli _Suomen maa_. +Meren vesi on kahden puolen maata nimittäin: _Pohjanlahti_ lännessä ja +_Suomenlahti_ etelässä. Tästä niemen tapaisesta muodostaan sanotaan +sitä myös _Suomen niemeksi_. Muukalaiset ovat antaneet sille nimen +_Finland_ (vanhan aikuisesta islannilaisesta sanasta _Fen_, suomeksi +suo. _Fen-land_), merkitsevä yhtä, kuin oma antama nimiki _Suomiehen +maa_, josta sitten lienee saatuna Suomen maa. + +2. _Rajat_. Suomen rajaan koskevat, paitsi jo mainitut Pohjan ja Suomen +lahdet: itä-puolella _Venäjän_ valtakunta, pohjois-kulmalla _Norja_ ja +länsi-suunnalla _Ruotsi_. + +Venäjän rajana on ensin _Raja-joki_, jonka lähteiltä raja seuraa +pienempien ojien varsia _Aalto-järven_ eli _Laadogan_ rannalle. +Tämän järven halki kulettua _Viina-joen_ suulle, jossa parin syltä +veden pinnasta kohotaiva _Variskivi_ on raja-pyykkinä, lähtee raja +juoksemaan monessa mutkassa pohjoiseen _Kolmikunnan raja-kivelle_, +jossa Wiipurin ja Kuopion läänit Suomen puolella ja Aunuksen +kuvernementti Venäjän puolella kohtaavat toinen toisensa. Siitä se +käännäikse luoteesen ja juoksee suoraan _Jonkerin kivellen_; tästä taas +pohjoiseen _Maanselän harjua_ myöten _Kaarto-järvelle_. Mutta Maanselkä +mutkistaikse luoteesen ja raja kulkee yhä pohjoiseen tunturi tunturilta +_Enarin-järven_ itä-rannatse _Teno-joelle_ asti. + +Norjan Lappia vasten kulkee raja ensin lounaasen pitkin Teno-joen +vartta aina _Lapin tuntureille_, josta käännäikse Lapin tunturia myöten +kulkemaan luoteesen siksi, kuin se pääsee pienen _Jedekin-järven_ +rannalle. + +Tästä kääntyy raja etelään juoksemaan Ruotsin rajaa vasten: ensin +_Könkämä_- ja _Muonio-joen_, sitten _Tornio-virran_ vartta myöten, aina +sen suulle asti, Pohjan lahden pohjimmaiseen pohjaan. + +3. _Mantereen muoto_. Tuli ja vesi ovat ne kaksi ankaraa luonnon +voimaa, jotka ovat antaneet Suomenkin mantereelle nykyisen muotonsa. +Alimaiset kovat kivet ovat tulen synnyttämiä; mutta päällimäiset +pehmeemmät kalkki- ja liitu-kerrat ovat taas veden valamia. Siitä +nähden, että maanharjut ja vesi-urat etenkin ylämaassa, kulkevat +rinnatusten, enimmäksen koillisesta lounaaseen, ja siitä, että vuorien +ja mäkien koillis-kulma on jyrkkä ja tasainen, ikäänkuin veden +silittämä, mutta toisahalta taas hyvin luisu, ovat luonnon tutkiat +päättäneet, ankaran meri-virran ennen vanhaan kulkeneen halki maan +koillisesta lounaaseen, eli toisin sanoin: Suomen maa on ennen vanhaan +ollunna meren pohjana, ja vähitellen kohotainna veden pinnasta. Tätä +todistaa sekin, että Suomen manner vielä nytkin kohotaikse korkiammalle +meren pintaa. Niin on esimerkiksi muinaiset hyvät laivavalkamat nyt +niin mataloineet, ettei niihin enään pääsekään. Missä vanhat miehet +nuoruudessaan soutivat veneillä, käyvät heidän poikansa kuivin jaloin. +Oppineiden luvun jälkeen kohoaa Suomen ranta Torniosta Waasaan asti 4 ½ +jalkaa sadassa vuodessa. Mutta etelässä Suomen lahden ranta ainoasti 2 +jalkaa vuosisadassa. + +Suomen manner on yleesen epätasaista maata: se on täynnä mäkiä, metsiä, +jokia ja järviä, jotka viimeksi mainitut peittävät paremmin, kuin +kahdeksanneksen koko mantereesta. Suomen vuorissa on, kuin pohjan +mailla yleesen, harmaa ja ruskea kivi valtaava. Mutta harmaa ja ruskea +kivi ei olekaan yhtä ainoata kivi-lajia, vaan siinä on sekasin kolmea +eri kivettä. Näitä kiveitä sanotaan _paasiksi_, ruotsiksi _fältspat_, +jos murtaissa lohkeavat sileä-pintaisiksi ja ovat näöltään valkeita, +harmaita tahi punertavia; mutta _ukon-piiksi_ eli _ukon-kiveksi_, +ruotsiksi _quartz_, jos murtuvat epätasaisiin muruihin eli rakeisiin. +Ukon-pii on, kuin edellinenki, valkea tai harmaa. Mutta näiden seassa +löytyy muita vielä pienempiä muruja, jotka, kynnellä eli veitsen +kärellä painaessa, helposti murenevat hienoiksi levyiksi, ja ovat +näöltään mustempia kuin edelliset. Niitä sanotaan _katin-kullaksi_, +ruotsiksi _glimmer_. + +Maan laaduista ovat tavallisimmat savi, hiekka ja hiekka-multa, +suon-muta, rusko-multa ja sora. Näistä on savi, hiekka-multa, +suon-muta, ja rusko-multa soveljaita viljellä; mutta hiekka ja +kivisekainen sora saadaan vaivoin kunnon viljaa kantamaan. + +4. _Maan harjuja_. Halki maan pohjoisesta etelään kulkee muutama +monimutkainen, millon leveämpi millon kapeampi, paikoin vuorinen, +hiekkanen ja sorainen, paikoin taas mutainen, soinen ja metsänen +maanharju, nimeltä _Maa-selkä_. Se erkanee Ruijan tunturista Norjan +maalta ja kulkee kaakkoiseen ensin Suomen rajana Norjaa vasten +ja sitten Suomen rajain sisällä _Peltovuoma_-tunturille. Siitä +itään päin muuttuu vuori yläiseksi tasamaaksi, vaan kohotaikse +kohta taas harjanneeksi ja kulkee nimellä _Suola-selkä_ itään aina +_Talkkuna-oivi_ kukkulalle, Venäjän rajalle. Talkkuna-oivilta menee +Maanselkä etelään Suomen piirin sisällä siksi, kuin se uudestaan +tapaa Venäjän rajan _Kuusamon_ 8 sadan jalan korkeilla kankailla. +Kuusamossa jakaikse vuori kahteen haaraan, joista toinen nimellä +_Kainuun selänne_, kulkee lounaaseen Oulu-järven rannoille; Mutta +toinen Venäjän rajaa myöten etelään Jonkerikivelle asti. Mutta nyt se +muuttaa monimutkaisen juoksunsa ensin länteen ja sitten lounaaseen, +erottain, _Suomen selänteen_ nimellisenä, Pohjanmaan, Karjalasta, +Savosta, Hämeestä ja Satakunnasta, ja loppuu _Pohjan_ ja _Hämeen_ +5 ja 6 sadan jalan korkuisilla kankailla Ikalisten ja Hämeenkyrön +pitäjissä. Mutta ilmestyy jälleen Satakunnan vesien etelä-puolella, +ja kulkee, _Salpaus-selänteen_ nimisenä, kaakkoiseen ja sitten itään +Päijänteen ja Saimaan vesien etelä-rannatse. Tämä pohjan perillä +tuhatta jalkaa korkea, vaan Kuusamosta Oulu-järven tienoille 8 sataa, +ja sen ala-puolla 6 ja 7 sataa, mutta sitten 5 ja 4 sataa jalkaa korkea +vuoriharju eroittaa Suomen alaiset ranta-maat ylä-maista, joilla +järvenkin vesi on 2 ja 3 sataa jalkaa korkeampi, kuin meren pinta. + +Suomen selänteestä erkanee etelään, paitsi monta pienempätä, +seuraavaiset kolme suurempaa sivu-haaraa, nimittäin: _Karjalan +selänne_, joka eroittaen Savon ja Karjalan vedet toisistansa, kulkee +Nurmeksen, Juuvan ja Kaavin pitäjien kautta etelään Orivirralle, +ja sen etelä-puolla Kerimäelle. Toinen eli _Savon selänne_, joka +Iisalmen pitäjästä kulkee Pielaveden, Kuopion, Pieksämäen, Mikkelin, +Savitaipaleen ja Lemin pitäjien läpi Lappeenrannan tienoille, jossa se +yhtyy Salpaus-selänteesen. Se eroittaa Savon vedet Hämeen vesistä, ja +nimitetään sentähden _Veden jakajaksi_. Kolmas sivuhaara on _Hämeen +selänne_, joka alkaen Soinin kappelista kulkee ensin pitkin Satakunnan +ja Hämeen välillä olevaa rajaa, ja sitten Hämeen lävitse Uudenmaan +rajalle, jossa se niinikään yhtyy Salpaus-selänteesen. + +Yksinäisistä vuoren kukkuloista ovat vielä mainittavat _Aavasaksa_, +Tornion virran varrella, jolle kukkulalle muukalaiset matkustavat +kesällä sydänyön aurinkoa ihailemaan. _Pelt-oivi_ Suomen korkein +kukkula, Teno-joen ja Enari-järven vaiheilla, on arviolta 2,200 jalkaa +korkea. _Ounas-tunturi_ 1,124 jalkaa ja _Jeris-tuntari_ 1,200 jalkaa +korkea. + +Summatoin joukko kivi-karia, luotoja ja saaria löytyy Suomen +etelä-rannoilla. Näitä sanotaan saaristoiksi, joista on kuuluisin +_Ahven-maa_ eli _Oolannin-saaristo_, Pohjan lahden suussa. Muuten on +Pohjan lahdessa saaristoa ainoasti harvassa siellä ja täällä, paitsi +kuitenkin sen kapeimmalla paikalla, jota sanotaan _Merenkurkuksi_ ja +ruotsiksi _Qvarken_. + +5. _Vesistöt_. Vettä on Suomen maassa erinomattain paljon, sillä +melkeen kahdeksas osa Suomen aluuta on veden vallassa. Suomen emävuoren +ja sen haarojen suhteen jakauntuu Suomen vedet viiteen eri vesikuntaan, +joista yksi laskeiksen Jäämereen, kaksi Pohjan lahteen, yksi Suomen +lahteen ja yksi Aaltojärveen. + +_Pohjois-Lapin vesikunta_, Lapintunturien pohjois-puolella. Suurin +järvi tässä vesikunnassa on _Inari-järvi_, johon tulee _Ivalo-joki_ +etelästä ja _Vasko-joki_ lounaasta, joka vesi sitten Inari-järvestä +laskeiksen _Paats-joen_ kautta Suomen rajan yli _Varanko-lahteen_ +Jäämereen. Suurin joki on _Teno-joki_, joka, saatuansa oikealta +puolelta _Tseskem-joen_, juoksee Norjan rannalla olevaan _Teno-lahteen_. + +_Pohjan-maan vesikunta_, jonka vedet tulevat sekä Lapin-tunturista +että Maanselältä. Merkillisimmät virrat ja järvet ovat: _Tornio-joki_ +ja sen itäinen lisä-joki _Muonio_, joka oikeistaan onkin emävirta. +_Kemi-joki_, joka alkaa liki Venäjän rajaa siitä jossa Maanselkä +keännäikse etelään; saapi oikealta puolelta yhdistetyn _Luiro_- ja +_Kittisen-joen_, kulkee sitten _Kemi- järven_ halki ja saapi vielä +oikealta puolelta Ounas-tunturilta juoksevan _Ounas-joen_ lisäjoeksi. +— _Ii-joki_ yhtänimisestä järvestä Kuusamon kankailta. — Virtava +_Oulun-joki_ lähtee _Niska-kosken_ kautta _Oulu-järvestä_, johon +suuria lisävesiä tulee koillisesta _Kiehimä-jokea_ myöten, ja idästä +_Ämmä-kosken_ kautta. — _Siika-joki_ tulee _Iso-Lamu_-järvestä. — +_Pyhä-joki_ yhtä nimisestä järvestä. — _Kaksihaaranen Kala-joki_. +— _Ähtävä_ (ruotsiksi _Esse_), _Lappa-järvestä_. — _Lapuan-joki +Kuortaneen-järvestä_, ja viimein _Kyrön-joki_, joka alkaa +_Laukas-vuorelta_ Pohjankankaalta, nimitetään alkujuoksullaan +_Kauha-joeksi_, keski matkallaan _Ilma-joeksi_, ja suu puolellaan vasta +_Kyrön-joeksi_. + +_Satakunnan vesikunta_. Pieni _Pyhä-järvi_, Tampereen kaupungin +etelä-puolella on tämän vesikunnan sydänjärvi, johon lisävesiä +tulee sekä pohjoisesta että etelästä. Pohjoisesta tulee _Etsäri, +Toivesi, Keurus-vesi_ ja _Näsi-järvi_, joka Tammer-kosken kautta +heittäiksen Pyhäjärveen. Etelästä tulee siihen taas: _Längelmä_- ja +_Pelkäne-vesi, Roine, Mallas-vesi_ ja _Vanaja-vesi_. Nämä kaikki vedet +juoksevat Pyhäjärvestä Nokia-kosken kautta _Kulo-veteen_, johonka myös +_Kyrös-järvi_ tulee pohjoisesta, ja viimein _Kokemäen-jokea_ myöten +Pohjan lahteen. + +_Hämeen vesikunta_. Tämän vesikunnan emäjärvi on 18 peninkulmaa +pitkä _Päijänne_, johon pohjoisesta tulee _Kivi-järvi, Kolima ja +Keitele_; koillisesta _Piela-vesi, Nilakka-vesi, Iis-vesi_ ja +_Konne-vesi_. Kaikki nämä vedet yhtyvät _Leppä-veteen_ ja menevät +siitä _Haapa-kosken_ kautta Päijänteesen. Tästä tulee niinikään +Päijänteesen _Taino-kosken_ kautta _Kyy-vesi_ ja _Puola-vesi_ ja +etelästä _Vesi-järvi_. Päijänteestä juoksee vesi _Kalkin-kosken_ kautta +_Ruotsin-veteen_, joka _Jyrängön-virran_ kautta menee _Konne-veteen_. +Tästä alkaa sitten _Kymin-virta_, joka välisten levenee järviksi, +mutta hoikkenee kohta taas virraksi ja juoksee viimein viisihaaraisena +Suomen lahteen, tehden kulullansa monta puotetta niinkuin: _Jyränkö, +Keltin-koski, Anjala_ ja _Korkea-koski_. + +_Savon ja Karjalan vesikunta_. Emävesi tässä vesikunnassa on suuri +Saimaa. Tähän emäveteen tulee suuria lisävesiä sekä Savosta että +Karjalasta. Savosta tulee _Kallavesi_, johon pohjoisesta lankee +_Onkivesi_, koillisesta _Syväri_ ja _Vuotjärvi_ ja idästä _Suojärvi_ ja +_Suvasvesi_. Karjalasta taas tulee _Pielinen, Höytiäinen, Viini-järvi_ +ja _Ori-vesi_. Kaikki edellä mainitut sekä Savon että Karjalan vedet +yhtyvät _Hauki-veteen_. Haukivesi menee sitten _Pihlaja-veteen_, +joka _Puumala-salmen_ kautta yhtyy Saimaasen. Saimaasta lähtee +_Vuoksen_-virta, joka Aalto-järveen mennessänsä tekee monta puotetta, +joista _Imatran_-koski on kovin. + +6. _Ilman-laatu_. Näin pohjoisessa kuin Suomi on, ei ilma taida +olla muuta kuin kylmää. Kuitenkaan ei ole missään muualla, paitsi +Ruotsin ja Norjan maalla, saman tasapiirin alla, yhtä mieto ilma, +kuin Suomessa. Talvi on pitkä ja kova, kesä lyhyt ja kuuma. Syksyä ja +kevättä ainoasti muutamia viikkoja. Ja kuta korkeammallen pohjoiseen +noustaan, sitä lyhyemmät ovat syksyt ja keväät. Kuitenkin ollaan viime +vuosina havaittuna joitakuita muutoksia tässä asiassa. Talvet ovat +tulleet myöhemmin ja olleet miedommat, kuin ennen vanhaan. Keväät +ja syksyt pitemmät ja kesät vähemmin kuumat. Ilma on siis yleesen +tasaunut, joka arvattavasti tulee siitä, että maata on enemmin +viljelty, soita perattu, ja metsiä raivattu. Yöhallat turmelevat vielä +nytkin monin paikoin viljoja; mutta harvenevat sitä myöten kuin soita +ja korpia raivataan ja maata viljellään. — Muuten on suuri eroitus +ilman välillä etelässä ja pohjoisessa. Sillä perimäisessä pohjoisessa +ei ilmakaan voi olla yhtäläinen, kuin etelässä, jossa yön ja päivän +vaihe on joka vuorokausi. — Eroitus on myöskin tehtävä ylämaiden ja +rantamaiden välillä. Meren vesi, joka on huonompi lämpimen johdattaja, +kuin mannermaa, pysyy syksyllä kauemmin lämpimänä kuin manner, ja +hidastuttaa talven tulon rantamailla; mutta kerran taas kylmettyänsä +pysyy se kauemmin kylmänä. Sentähden pääsee ruohot taas keväällä +aikasemmin maahan ylämaissa, kuin rantamaissa. — Kuta korkeammalle +pohjoiseen tulemme, sitä pikemmin joutavat kasvut ja viljat. Torniossa, +jossa päivää on neljä tuntia pitemmältä, kun etelä-suomessa, tekee +ohra tähkäpäitä viidennellä viikolla ja valmistuu yhdeksännellä ja +kymmenellä, sitä vastoin kuin se etelässä vaatii 14 ja 16 viikkoa +kypsyäksensä. — Talvea kestää pohjoisessa 7 ja 8 kuukautta, etelässä +5 ja 6 kuukautta. — Ilma on yleeseen puhdas ja raitis. Välistä +ilmaantuneet surmaavaiset kulkutaudit ovat enimmiten tulleet +katovuosina nautituista sopimattomista elon-aineista. Kolera-ruttokaan +ei ole tehnyt Suomessa niin suurta rasitusta, kuin muilla mailla, eikä +päässyt leviämäänkään rantamaista ylemmälle. Tavallisimmat taudit +ovat pistokset, kuumetaudit, kolotus ja luuvalo, jotka tulevat ilman +kylmyydestä, tahikka paremmin sanoakseni huonoista vaatteista ja +asuinsioista ja liiasta suolan syömisestä. + + + +II. Asukkaat. + + +1. _Kansakuntia: Lappalaisia_ sanotaan Suomen vanhimmiksi asukkaiksi, +jotka Suomalaisien maahan muuttaissa olivat ottaneet pakonsa +perimäiseen pohjoiseen. Jos tällä puheella on perää, niin se on +niin ymmärrettävä, että kala-lappalaisia on ennen asunut järvien +rannoilla ja jokien varsilla; mutta peura-lappalaisia el Suomesse ole +ollutkaan, sillä peura kuolisi täällä nälkään, kun ei ole kylliksi +peuran jäkälää, jolla tämä eläin paraittain elättää henkensä. Heitä +ei nyt enään ole kuin 1000 henkeä Suomen piirin sisällä. Suomalaiset +ovat ottaneet melkein koko maan haltuunsa. Mutta maassamme löytyy myös +_Ruotsalaisia asukkaita_. Näihin joukkoon on luettava melkein koko +vallassäätymme. Ruotsalaisia talonpojan säädystä asuu Suomen lahden +rannoilla, Kymivirrasta alkaen aina Turun tienoillen. Koko Ahvenanmaa +ja Turun saaristo on myos heidän hallussa. Niinikään puhutaan ruotsia +Pohjan lahden rannoilla, Satakunnasta Kokkolan kaupunkiin asti. +Samoin kun nämä Ruotsin vallan aikana tulivat maahamme, niin on, nyt +Venäjän hallituksen alla, heitäkin muuttanut Suomeen. _Venäläiset_ +ovat enimmiten kauppioita kaupungeissaimme. Venäläisiä maanviljeliöitä +tavataan ainoastaan _Pyhäristin_ pitäjässä Wiipurin läänissä; mutta +heidän uskolaisia eli Greekan uskon tunnustajoita, on Suomalaisestaki +suvusta pitkin Venäjän rajaa. _Mustalaisia_ tavataan siellä ja täällä +sydänmaan kylissä. _Saksalaisia_ on vähän Wiipurissa ja Helsingissä. Ja +joku _Juutalainenki_ suurimmissa kaupungeissa. + +Vuonna 1855 nousi Suomen asukkaiden mnäärä 1,688,705 hengen paikoille, +joita 818,867 oli miespuolta ja 859,838 naispuolta. Kansakunnittain +jaettuna on Suomalaisia 1,502,515 henkeä, Ruotsalaisia 125,000. +Venäläisiä 7000. Lappalaisia 1000. Mustalaisia arviolta 1000 ja +Saksalaisia 400. Viimeisinä aikoina on vuosittain syntynä noin 50 ja 60 +tuhatta henkeä; kuolluna on ainoastaan 30 ja 40 tuhatta, jonkatähden +väkiä on lisääntynä 18 ja 20 tuhatta yhteen vuoteen. + +2. _Säätyjä._ Suomen asukkaat ovat jaettuna neljään eri säätyyn, jotka +ovat: _aateli_-sääty, _papin_ sääty, _porvarin_ sääty ja _talonpojan_ +sääty. Aatelin äsenet, jotka ovat ruhtinoita, kreivejä, vapaa-herroja +eli paroneja ja aatelis-miehiä, ovat vapautetut henki-rahan maksusta, +saavat hallita vapaita tiloja, joista ruunullen ei makseta veroa. +Papis-sääty on samoin vapautettu henki-rahoista ja saavat hallita +puustellia ilman verotta. _Porvari-säädyllä_ on yksinänsä lupa pitää +julkinaista kauppaa, tehdä käsitöitä kaupungeissa, muiden työmiesten ja +kauppioiden siitä estämättä. Talonpojat ovat ruunun tilalaisia, jotka +viljelevät ruunun maata, vero-tilalaisia, jotka viljelevät omaa ostamaa +maata, josta he maksavat veron ruunullen, ja vapaa-tilalaisia, jotka +viljelevät alkujansa aatelistolle kuuluneita maita. + +3. _Elatuskeinoja._ Ikivanhoista ajoista asti ovat Suomalaiset olleet +ahkeroita maanviljeliöitä ja maanviljelystä on Suomessa jo satoja +vuosia pidetty parhaana sekä elatus-keinona että rahanki saaliina. +Suomalaisien suurimmaksi ansioksi on se ehkä luettava, että ovat +levittäneet maanviljelyksen perimäiseen pohjoiseen. Sillä ei missäkään +muualla, paitsi Norjassa, eikä sielläkään muualla, kun Suomen kylissä, +viljellä maata yhtä ylhäällä pohjoisessa, kun meidän maassa, nimittäin: +Enontekissä, Muonio- joen varrella, 68 tasapiirin alla, ja Kyrön +kylissä, Ivalo-joen ranteilla, Inari-järven etelä-rannoille asti, +lähellä 69 tasapiiriä. Mutta kun maa oli laiha ja kivinen, josta töin +tuskin saatiin kunnon peltoa, niin ovat Suomalaiset jo ikivanhoista +ajoista viljelleet maata omalla tavallansa, nimittäin sillä lailla, +että metsä kaadetaan kaskeksi, kaski poltetaan ja siihen kylvetään +ohraa tahi ruista, ja sitten kauraa ja tattaria. Pari tahi kolme viljaa +kun maasta- on niin otettu jätetään se karjan laitumeksi. Kun tälläinen +kasken hakkuu ja poltto raiskaa metsää, jota tarvitaan muihinkin +tarpeisiin, niin on hallitus koetellut estää paloviljellystä, minkä on +taitanut. Huhtaa ei siis enään hakata paljon muualla, kuin Itä-suomessa +eli Savossa, Karjalassa ja Kainuun maalla. Toinen ja etusampi +keino viljellä maata on suon perkuu; sillä se antaa eloa, muuttaa +hallaperäset suot niituiksi ja tekee ilman raittiimmaksi. Sentähden +auttaa hallitus tämänlaista maaviljelystä monin tavoin. Pellon viljelys +on kuitenkin nykyjään paras ja tavallisin. Tavallisimmat viljat ovat +ruis, ohra ja kaura. Vehnää viljellään ainoasti Etelä-suomessa, ja +tattaria kaakkos- puolella. Ruista viljellään kaikkien enin, sen +jälkeen ohraa ja sitten kauraa. Keski-suomessa ei vehnä enään tahdo +loistaa, Pohjos-savossa loppuu kaura ja ruis Kainuun maalla, mutta +ohraa viljellään vielä Lapissakin. Vanhuudestaan ovat Suomalaiset +viljelleet nauriita, jotka kasvavat kaikin paikoin, mutta tällä +vuosisadalla ovat potaatit Etelä- ja Länsi-suomessa vähentäneet nauriin +viljelyksen. Herneitä ja papuja viljellään myös enimmiten etelässä, +eivätkä menesty enään pohjois-puolella Oulua. Pellava, joka on parasta +Hämeessä, muuttuu pohjois-puolella Waasaa karkeaksi, mutta hamppua +kasvaa ylempänäkin pohjoisessa. + +Karjan korjuu on maanviljellyksen rinnalla myös paraita elatus-keinoja, +etenkin Karjalassa, jossa on vähän peltoa, mutta paljon vuoria eli +vasta viljeltyjä ahoja, jotka ovat hyviä karjan laitumia. Hevoset ovat +hyviä, vaikka pieniä. Savon ja Karjalan hevosia sanotaan paraiksi. +Niitä myödään paljon Venäjälle. + +Metsästäminen oli ennen aikaan oivallinen elatuskeino; mutta on nyt, +metsien hävitettyä, vaivaa tuskin maksava askaroiminen. Kuitenkin +pyydetään vielä nytkin kettuja sangoilla, jäniksiä langoilla, karhuja +ja susia kaadetaan keihäillä, oravia, kärppiä, ahmoja, ilveksiä, +saukkoja ja majavia, joiden nahkoja myödään Venäjälle, mutta tuodaan +sieltä Suomeen takasi turkkina. Samoin ammutaan ja pyydetään paljon +lintuja, joita niinikään viedään Venäjälle. Rantamaissa ammutaan myös +hylkeitä. + +Rautaa saadaan sekä Uuden maan ja Perisuomen vuorista, että Savon ja +Karjalan järvistä. Vaskea valmistetaan _Orijärven_ kaivannossa Kiiskon +pitäjässä Uudella maalla, josta saadaan noin 300 leiviskää vuosittain +ja _Pitkärannassa_ Impilahden pitäjässä Aaltojärven rannalla. Vuonna +1850 saatiin 1,171 puutaa. Kultaa ja hopeata on siellä ja täällä +löydetty; mutta ei missään niin, että olisi palkinnut tekovaivaa. + +Jos on vähä kultaa ja hopeata, niin on sitä enemmän kiveä, jotka +ovat soveljaita komeisiin rakennuksiin. _Pyterlahden murroksesta_, +meren raunalla Wirolahden pitäjässä Wiipurin ja Haminan välillä, +särjetään ja viedään summattoman paljon kiviä Pietariin ja Retusaaren +linnaan. Pyterlahdesta on se Keisar-Aleksanderin muistopylväski, joka +seisoo Aleksanderin torilla Pietarissa talvilinnan edessä, niin myös +Iisakin kirkon patsaat eli pilarit ja vieläpä Keisari Napoleonin +muistopatsas Pariisissaki. Pienemmistä murroksista Wiipurin, Wirolahden +ja Wehkalahden pitajistä ovat Neva-joen ja kaivantojen rannekivet. +Vanhan Wiipurin puistosta ovat patsaat Kasanin kirkkoon otettuna. +Säkkijärvellä ja Wirolahdessa särkevät myös yksityisetki miehet kiviä +ja myövät Pietariin ja Retusaareen. Ruskeat perustuskivet, jotka +kannattavat Iisakin kirkkoa, ovat tuotu Impilahdelta. Sortavalasta on +saatu sinertävää marmorikiveä marmorihovin rakennuksiin. _Marmorikiveä_ +löytyy paljon Sortavalassa ja Ruskialassa, josta sitä viedään Iisakin +kirkon rakennukseen. _Kalkkia_ melkein joka paikassa. Astioiksi +kelpaavaa _savea_ monin paikoin. + +Metsän hoito on Suomessa vielä huonolla jalalla, sillä, metsiä on +tähän asti raiskattu, huolimatta siitä, että metsät hoidettuna +tuottavat asukkaille hyvän rahan tulon. Suomen metsissä valtaava +puu on petäjä, kuusi ja koivu. Kuusia kasvaa Inarijärven rannoilla +68 tasapiirin alla. Siitä pohjoiseen kasvaa vielä mäntyjä, jotka +Utsjoella ovat huonoja, miehen korkuisia. 70 tasapiirin kohdalla +on ainoasti vaivais-koivuja. Notkoissa ja joen ranteilla kasvaa +vielä paju-pensaita, leppiä, tuomia ja haapoja. Kataja kasvaa sekä +alangoilla että vuorilla. Leppä, haapa, pihlaja, tuomi, raita ja paju +kasvaa samoin jokapaikassa, mutta ei missään niin, että tekisivät +metsiä. Puista, joita ei kasva jokapaikassa, ovat: härkäpuu, +orastuomi, pajatin, orjantappura, kuusain, höysipuu, siestain eli +musta viinamarja, taikinainen, pähkinäpuu, omenapuu, tammi, vaahteri, +niinipuu eli lehmus, saarni, jalava. _Tammi_ kasvaa Peri-suomessa aina +Porin tienoille, ja siellä täällä pitkin Suomen lahden rantoja _Lehmus_ +eli _Niinipuu_ kasvaa vielä Kuopion tienoilla Savossa ja Ilmajoella +Kainuun maalla. _Vaahteria_ sanotaan kasvavan eteläisessä Satakunnassa, +Hämeessä, Savon linnassa ja Walamon saaressa Aaltojärvellä. _Jalava_ +Sääksmäellä, Wanajassa, Hollolassa, kuin myös Walkjärvellä, +Pyhäjärvellä, Sortavalassa ja Walamon saaressa. _Saarni_ ei muualla +kuin Ahven-maalla. _Pähkinäpuu_ pitkin Suomen lahden rantaa. _Omenapuu_ +kasvaa monin paikoin Etelä-suomen metsissä, vieläpä Hämeessä ja Savossa +Vuonna 1788 istutettiin Ruunun kustannuksella Saksan kuusia Uuden +kirkon pitäjään, ja ovat nyt jonkunlainen metsä. + +_Kasviston_ ja _puiston_ viljelykselle tahtoo ilmoista olla este. +Merkillisimmät kasvistot ovat tohtori Sahlbergin istuttama kasvisto +Yläneen kappelissa Pöytyän pitäjässä, _Monrepos_ Wiipurissa ja +_Yliopiston_ kasvisto Helsingissä. + +Maanviljelystä ja muita talouteen kuuluvia askareita varten +perustettiin vuonna 1797 Turkuun _Huoneen hallitus seura_. Vuonna 1836 +perustettiin _Mustialaan_ Tammelan pitäjääsen _maaviljelys koulu_. + +4. _Käsitöitä_ ja _keinotöitä_. Talontarpeita, työkaluja ja vaatteita +askaroidaan kaikin paikoin Suomessa, paitsi Wiipurin läänissä, jossa +tavallisimpiaki sekä kaluja että vaatteita ostetaan Venäjältä. +Muistettava on kuitenkin Walkialan pitäjä, jossa lattian peitteitä +valmistetaan kaupaksi, jotka välisten maksavat 45 Suomen markkaa +kappale. Muutamissa Mikkelin läänin pitäjissä, niinkuin Mikkelissä, +Kangasniemessä ja Korpilahden kappelissa kudotaan pellava- liina- +ja villa-vaatetta, joita myödään Mikkelin talvi-markkinoilla. +Uudella maalla, Peri-suomessa ja Kainuun maalla kudotaan puumuli- +ja puolivilla-vaatetta, joita myödään sekä Suomessa että viedään +Pietariin, Räveliin ja Riikaan. Rauman ja Uuden kaupungin tienoilla +tehdään puu-astioita, joita viedään Tanskan pääkaupunkiin. Raumaan +ympäristöllä kudotaan myös pitsiä, joita myödään Suomessa ja viedään +Venäjälle 1,500 hopea ruplan edestä vuosittain. Pohjalaiset ovat +yleensä sukkelia kirvesmiehiä ja nikkaria. Turun, Helsingin ja Wiipurin +ja muiden kaupunkien laivaveistämillä tapaa enimmäksen pohjalaisia. +Mutta Haminassa pidetään kymiläisiä yhtä taitavina laivantekiöinä kuin +pohjalaisetkin. + +Yleiseen ovat käsi- ja keinotyöt huonolla kannalla, sillä ulkomailta +tuodut teokset ovat sekä somempi tekoisia että huokeampia, kun oman +maan käsityöt. Käsitöillisiä ammattia on noin 50 eri-lajia. Vuonna 1851 +oli maalla 10,961 ja kaupungissa 7,324 käsityön tekiätä. Vaprikoita eli +tehtaita oli kyllä vuonna 1851 148; mutta enin osa vasta alkavia, jotka +eivät voi mihinkään määrään täyttää kotimaan tarvista. Paraimmat ovat +_Tampereen puumuli-tehdas. Suotniemen Vajansi_- ja _posliini-tehdas_ +Kaukolan kappelissa Räisälän pitäjässä, liki Käkisalmea. _Leistilän_ +ja _Jäppilän lasi-tehtaat_ Uudella kirkolla Wiipurin läänissä. +Verka-tehtaista on kaksi merkillistä nimittäin _Jokioisten_ vaprikka +Tammelassa ja _Littoisten_ vaprikka Liedossa. _Havin kynttilä_-vaprikka +Wiipurin pitäjässä. Sepän pajoista on _Fiskarin_ paja paras. +Paperi-tehtaista on kaksi oivallista, toinen _Tampereella_ toinen +_Tervakoskella_ Janakkalan pitäjässä. Monista lasi-tehtaista on +Nuottajärven tehdas Turun maalla merkillisin. Ainoa sokeri-tehdas on +_Tölön_ vaprikka lähellä Helsinkiä. Tupakka-tehtaista on _Rettigin_ +tehdas Turussa paras. _Oldenburgin_ tikkutehtaasta Porissa laitetaan +tulitikkuja kaiken maailman markkinoille. + +Käsi- ja keino-työn tekiöitä varten on joka kaupungissa sunnuntaikoulu, +ja paitsi niitä on Turussa, Helsingissä ja Waasassa teollisuuskoulu. + +5. _Kauppa._ Suomesta viedään muille maille enimmäkseen metsän ja +karjan antimia. Lautoja, malkoja, lankkuja, viedään muille maille +etenkin Wiipurista ja Porista; pikiä, tervaa ja potaskaa Kainuun +maalta etenkin Oulusta; ruoteita ja puu-astioita Raumaasta ja Uudesta +kaupungista. Polttopuita viedään Suomen lahden ja Aaltojärven +rannoilta Pietariin. Viime vuosina on myös ruvettu viemään ulkomaille +kattopäreitä. Myös rakennetaan laivoja kaupaksi. Raavaita, lampaita, +sikoja, raavaan-, lampaan- ja sian-lihaa, voita, juustoa ja talia, +vuotia ja nahkoja viedään Itä-suomesta Venäjälle ja Länsi-suomesta +Ruotsiin ja vähän muihinkin maihin. Kaloja ylettyy ulkomaille: +silakoita eli hailia, lahnoja ja siikoja, muikkuja- ja muikun mätiä, +muita mainitsematta. Muuten viedään ulkomaille myös hylkeen rasvaa, +turkiksia, lintuja, palttinaa, puumuli-vaatetta, sukkia, vanttuita, +peuran nahkasia kinttaita, ikkuna-lasia ja rautaa. + +Muualta tuodaan: suoloja, rautaa, rauta- ja teräskaluja, vaskea ja +muita metallia, kaloja erittäinki silliä, paineita eli väri-aineita, +viinoja, puun hedelmiä, ryytiä, tupakkata, kahvea, teelehtiä, sokuria, +silkkiä, puumulia, puumuli-, pellava- ja villa-vaatetta, lasia ja +posliinia, apteeki tavaroita, paperia m. m. ja katovuosina eloakin, +suurimoita (ryyniä) ja jauhoja. + +Suomen alukset, joita ennen sotaa oli päälle 5 sataa, purjehtivat +kaikilla valtamerillä, ympäri koko maanpalloa. Enimmäkseen käydään +kuitenkin Spaniassa suoloja noutamassa. Pienemmillä aluksilla kuljetaan +ahkerasti, usein kahdesti kesässä, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, +Belgiassa, Englannissa ja Franskassa; suuremmilla taas Italiassa ja +Spaniassa. Muissa maanosissa käydään Brasiliassa, Etelä-amerikassa, +kahvea ja tupakan lehtiä noutamassa; Itä-intiassa silkin nounnissa +ja Pohjois-amerikassa valaskaloja pyytämässä. Erinomattain etuisaksi +sanotaan rahdin tekoa, ja niin on Suomen laivat ulkomailla useasti +monta vuotta kuljettamassa vieraita tavaroita toisesta valtakunnasta +toiseen, ja ansaitsevat sillä lailla runsaan rahan saaliin. Paitsi +jo mainituita kauppioiden laivoja on Suomessa noin 1000 pienempätä +talonpojan alusta, jotka käyvät kauppaa Itämeren satamissa. + +Taitavien laivan päällikköjen valmistusta varten on meillä kolme +merimies koulua: Helsingissä, Turussa ja Waasassa. + +Kotimainen kaupan liike on, muihin maihin verrattuna, vielä huonolla +jalalla, kun ei ole niinkuin muualla rautateitä, eikä kylliksi +kaivantoja, joilla kovat kosket kierettäisiin. Kuitenki on kosken +perkuilla ja kaivantojen kaivamisella, koeteltu auttaa kotimaista +kaupan kulkua. Monet hallaperäiset suot ovat sillä muuttuneet +viljamaiksi. Mainiommat elikkä paraat kaivannot ovat: Kainuun maalla, +lähellä Kajanin linnaa _Ämmäkosken kaivanto_ ja _sulku-laitos_, +Oulu-järven ja Nuas-järven välillä. _Satakunnan kaivanto_, joka, +katkaisemalla Kangasalan maanharjun, yhdistää Längelmä-veden ja Roineen +toisihinsa. Savossa _Konnuksen_ ja _Taipaleen_ eli Warkauden kaivannot +sulkuinensa, joilla pohjois- ja etelä-Savon vedet yhdistetään. +Lappeenrannan ja Wiipurin välillä on suuri 5 peninkulmaa pitkä _Saimaan +kaivanto_. + +6. _Uskonto._ Kaikki uskonnot ovat Suomessa tavalliset, vaan +_evankeliumillinen Luteruksen puhdistama uskonto_ on toki maamme +pää-uskonto. Siihen kastettu ja siinä kasvatettu ihminen ei saa luopua +siitä, eikä antaida toiseen uskoon, maanpakolaisuuden haastolla. +Yhteen laskettuna oli Suomen väkiluku vuonna 1855 1,688,705 henkeä. +Näistä tunnustaa 1,589,771 Luteruksen puhdistamaa uskontoa, ja muut, +eli 37,352 henkeä, _Greekan uskontoa_. Vanhassa voittomaassa on myös +vähän katoliikiläisiä, joilla on oma kirkko Wiipurissa. Lisäksi vielä +on Helsingissäkin Suomen valtavaroilla rakennettu katoliikin kirkko; +Juutalaisilla on Sveaporissa ja Wiipurissa oma pappinsa ja rukoushuone +eli synagoga. + +Uskonnon ja kirkon hoito on arkkipiispan ja Porkoon ja Kuopion +piispojen hallussa, joilla kullaki on tuomiokapituli apuna. Maa +jaetaan sen suhteen kolmeen hiippakuntaan. Turun hiippakuntaa on +Peri-suomi, Ahvenanmaa, Satakunta, Waasan lääniin kuuluva osa Kainuun +maata ja länteinen osa Hämettä ja Uutta maata. Porvoon hiippakuntaa +on itä-puolella Hämeen harjua oleva osa Hämettä, Uutta maata +Helsingistä asti itään, Mikkelin ja Wiipurin lääniin kuuluvat osat +Savoa ja Karjalata. Kuopion hiippakuntaa on Oulun ja Kuopion läänit +eli pohjimmaiset osat Savoa, Karjalaa ja Kainuun maata sekä Lapin +maa. Joka hiippakunta on taas jaettuna _provastikuntiin_, joissa +kihlakunnan provasti on esimiehenä. Joka provastikunnassa on erimäärä +kirkkoherrojen hallittavia emäpitäjiä. Yhteen emäpitäjääsen kuuluu +useasti joku kappeli-seurakunta. Provastikuntia on yhteesen 41 eli +Turun hiippakunnassa 18, Porkoon 14 ja Kuopion 9. + +Suomessa olevien Greekalaisien seurakuntien kirkollinen päämies on +_protojerei_ eli tuomioprovasti Wiipurissa ja metropoliita Pietarissa. +Greekan uskolaisia seurakuntia on kolmessa paikassa: Pyhäristin pitäjän +kylässä asuvaiset Venäläiset, joilla on oma kirkko; Taipaleen kylä +Liperin pitäjässä, moniaita kyliä Ilomantsin pitäjässä; koko Suistamon, +Suojärven ja Salmen pitäjät sekä Kitelän kappeli Impilahden pitäjätä. +Paitsi näitä maa-seurakuntia on heillä kirkkoja Helsingissä, Haminassa, +Wiipurissa, Käkisalmessa, Savolinnassa, Sortavalassa ja Kuopiossa. +Heillä on myös kaksi luostaria Walamon ja Konevitsan saarissa, molemmat +Aaltojärvessä. + +7. _Sivistys._ Jo ikivanhoista ajoista on Suomalaisilla ollunna +jonkunlainen omituinen kansallinen sivistys. Sen aikunen viisaus, eli +esivanhempamme mieliala ilmotaiksen vanhoissa runoissa, tavoissa, +arvoituksissa ja sananlaskuissa. Mutta Ruotsista tuotiin maahamme +kristin uskonto ja sen kanssa toisenlainen sivistys. Tämän uuden +opin tulkit ovat _Pyhä Raamattu, Wirsikirja ja Katkismus_. Näitä ja +muita jumalisia kirjoja luetaan jotenkin ahkeraan, ja harvassa on +niitä, jotka ei näitä kirjoja voi lukea; mutta muihin tieteellisesti +sivistäviin kirjoihin ei kansa vielä tahdo mieltyä. Kristillisyyden +levitessä on vanhan aikuinen kansallinen viisaus hävinnyt; mutta +on kuitenkin siellä ja täällä niin säilynyt, että viime-aikoina on +kansan suusta koottu ja präntätty viisi arvoisata kirjaa: Kalevala, +_Kanteletar, Sananlaskuja, Arvoituksia ja Satuja_. + +Tieteellistä sivistystä varten on Suomessa yksi yliopisto Helsingissä. +Sitä lähin ovat lukiot eli gymnasiumit ja sitten koulut. Lukioita +on 6, nimittäin: Turussa, Porvoossa, Wiipurissa, Hämeenlinnassa, +Waasassa ja Kuopiossa. Ylä-alkeiskouluja on 15: Kokkolassa, Waasassa, +Porissa, Turussa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Helsingissä, Porvoossa, +Haminassa, Wiipurissa, Savonlinnassa, Heinolassa, Jyväskylässä, +Kuopiossa ja Oulussa. Ala-alkeiskouluja on joka kaupungissa. +Naiskouluja 7: Turussa, Waasassa, Helsingissä, Haminassa, Wiipurissa, +Kuopiossa ja Oulussa. Merimiehen kouluja 3: Helsingissä, Turussa ja +Waasassa. Kauppakouluja Turussa ja Waasassa. Keino- ja käsityöläisiä +varten on sunnuntaikouluja joka kaupungissa, ja heidän täydellisempätä +oppia varten on 3 _teollisuus_-koulua: Helsingissä, Turussa ja +Waasassa. Haminan kaupungissa on sotakoulu, jossa Venäjän sotaherroiksi +aikoville annetaan tarpeellista opetusta. Tammelan pitäjässä Hämeessä +on _Mustialan maaviljelys_-koulu. Paitsi näitä on myös kansan +opetukseksi joka läänissä kaksi pienempätä maaviljelys-koulua, sekä +muutamia lapsukais-kouluja ja pitäjä- ja kylä-kouluja. Sivistystä +levittävistä seuroista ovat mainittavat _Suomalaisen kirjallisuuden +seurat_ Helsingissä ja Wiipurissa, sekä _Talous-seura_ Turussa. + + + +III. Maan jako. + + +1. _Historiallinen jako._ Suomen kansan sanoimme olevan kolmea eri +sukukuntaa, nimittäin: _hämäläisiä, karjalaisia ja kainuulaisia_. Vaan +jo vanhoista ajoista on Suomen maa jaettu yhdeksään eri maakuntaan, +joiden asukkaat erottaiksen toisistansa kielen murteessa, ruumiin +rakennuksessa, tavoissa ja elatuskeinoissa. Ruotsin vallan aikana +annettiin kullenkin maakunnalle omituinen kunnianimi. Niin ovat +_Peri-suomi_ eli _Turun maa, Satakunta_ ja _Karjala herttuakuntia; +Ahvenmaa, Uusmaa, Häme, Satakunta_ ja _Kainuu reivikuntia_; mutta +Lapin maalle ei tämmöistä kunnianimeä annettukaan. Muuten tavallinen +maan jako on kun puhutaan vanhasta ja uudesta voittomaasta. Vanhalla +voittomaalla ymmärretään se osa Suomen Suuriruhtinakuntaa, joka +ennen Haminan rauhaa oli Venäjän vallassa: se on maa Kymin virran +itä-puolella ja Savonlinnan etelä-puolella. + +2. _Kirkollinen jako._ Katso uskonto. + +3. _Laillinen jako._ Oikeuden valvonnon suhteen on Suomi jaettu +kolmeen hovi-oikeuskuntaan, nimittäin: _Turun, Waasan ja Wiipurin_. +Hovi-oikeudessa istuu esimies ja neuvot ja asessorit. Hovi-oikeuden +alle kuuluu kaikki ala-oikeudet maalla ja kaupungissa. Ala-oikeudet +maalla ovat kahta laatua, nimittäin: _lakikunnan_ ja _kihlakunnan +oikeudet_, joiden esimiehet ovat _lakikunnan_ ja _kihlakunnan +tuomarit_. Kunkin tuomarin apuna on 12 lautamiestä. Suomessa 6 +lakikuntaa ja 49 kihlakuntaa. Kaupungissa on lain ja oikeuden hoito +_raastuvan oikeuden_ hallussa, jonka esimies on pormestari ja +neuvomiehet. Yhdeksässä suuremmassa kanupungissa on myös alaisempi +oikeus, nimeltä _kämnerin_ oikeus. Tätä paitsi pidetään Suomessa myös +_maajaon_ oikeutta. + +Kolmen hovi-oikeuden välillä on maa niin jaettu, että Turun +hovi-oikeuteen tulevat asiat Turun, Hämeen ja Uudenmaan läänistä, +joissa on 2 lakikuntaa, 19 kihlakuntaa ja 11 kaupunkia; Waasan +hovi-oikeuteen vedotaan Waasan ja Oulun läänistä, joissa on 2 +lakikuntaa, 11 kihlakuntaa ja 11 kaupunkia; ja Wiipurin hovi-oikeuteen +vedotaan Kuopion, Mikkelin ja Wiipurin läänistä, jotka ovat jaetut 2 +lakikuntaan, 19 kihlakuntaan ja 10 kaupunkiin. + +4. _Vallallinen jako._ Vuonna 1831 annetun julistuksen jälkeen, +jaetaan Suomi kahdeksaan maaherran lääniin, jotka nimitetään _Oulun, +Waasan, Turun, Uudenmaan, Wiipurin, Kuopion, Mikkelin ja Hämeenlinnan_ +lääni. Oulun lääniä on Suomen Lappi, pohjois-osa Itäistä pohjan +maata ja Suomeen kuuluva osa Läntistä pohjan maata; Waasan lääniä on +etelä-osa Itäistä pohjan maata, Keurun pitäjä Satakuntaa, ja luode-osa +Hämettä; Turun lääniä on Peri-suomi, Ahvenmaa, paras osa Satakuntaa +ja länsi-puoli Uuttamaata; Uudenmaan lääniä on keskimäinen ja paras +osa Uuttamaata, ja kaakkois-osa Hämettä; Wiipurin lääniä on itä-puoli +Uuttamaata, etelä-osa Karjalaa ja Savoa sekä Walkialan pitäjä Hämettä; +Kuopion lääniä on pohjois-osa Karjalaa ja Savoa, sekä koillis-puoli +Hämettä; Mikkelin lääniä on keski-osa Savoa ja länsi-puoli Hämettä; ja +Hämeenlinnan lääniä on lounat-osa Hämettä ja itä-puoli Satakuntaa. + +Joka lääni jaetaan sitten _voutikuntiin_, ja ne taas nimismieskuntiin. +Kaupungissa on hallitus _majistraatilla_ ja _pormestarilla_. Mutta +Sortavalassa, Heinolassa ja Mikkelissä ei olekaan pormestaria eikä +majistraatia, vaan siihen siaan _järjestys-mies_ ja _järjestys-oikeus_. +Turussa, Helsingissä ja Wiipurissa on myös poliisi-kämneri ja +poliisi-mestari. + + + +IV. Hallitus. + + +Suomen Suuriruhtinanmaa on _perustuslaillinen_, vuonna 1809 Venäjän +valtakuntaan yhdistetty _yksivalta_. Venäjän keisari on Suomen +Suuriruhtinas; mutta Suomea hallitaan omien lakien jälkeen, varsin +eritavalla kuin Venäjätä. Meidän peruslakimme ovat vuonna 1772 Elokuun +21 päivänä annettu _hallitusmuoto_, ja vuonna 1789 Huuhtikuun 3 päivänä +annettu _yhdistys- ja vakuutuskirja_, jotka molemmat Venäjän keisari +on entiseen voimaansa valallansa vahvistanut. Näiden lakien jälkeen on +hallitsialla korkein tuomio- ja toimitus-valta; mutta lakia laativa +valta on jaettuna hänen ja suomen säätyjen välillä ja veron määrääminen +on säätyjen vallassa. Suomen säädyt, nimittäin aatelimiehet, papit, +porvarit ja talonpojat, kokoontuvat _valtio-päiville_, eli niinkuin +ennen sanottiin "herrojen päiville", keskustelemaan valtakunnan +yhteisistä asioista, ja laatimaan lakia ja uusia asetuksia; vaikka +Suomen säädyt Venäjän vallan ailkana eivät ole olleet koolla, kuin +yhden kerran Porvoon kaupungissa vuonna 1809 Maaliskuun 25 päivästä +Heinäkuun 19 päivään. + +Pietarissa istuva _Suomen valtio-ministeristö_ ja siihen yhdistetty +_Suomen asiain toimikunta_, joiden molempien esimiehenä eli puheen +johdattajana on _valtio-ministeri_, valmistaa ja esittelee Keisarille +ne asiat ja jutut, jotka ovat hänen itsensä päätettäviä. Mutta +ylimäisen maassa olevan hallituksen esimiehenä on _Kenraali Kuvernöri_. +Kaikki ne asiat, jotka eivät ole hallitsian itsensä päätettäviä, +ratkaisee Keisarin nimessä Suomen Senaati, joka on jaettu kahteen +osastoon, nimittäin: _Oikeus- ja Hallitus-osasto_. Kummassakin +istuu 9 Keisarin määräämää jäsentä. Paitsi semmoisia asioita, jotka +ovat päätettävät molempien osastoin yhteisessä istunnossa, eli +_in pleno_, on oikeus-osastolla ylimäinen lakia käyttävä valta ja +hallitus-osastolla korkein hallitusvalta, jonka vuoksi se on jaettu +seitsemään toimikuntaan, nimittäin: _kanslia-, rahasto-, tilinteko-, +sota-, kirkko-, talous- ja prokuraatorin_-toimikunta. + +_Sotavoima._ Suomalaista sotaväkeä on _Henkivartion tark'ampuva +tappelu-joukko_ ja _meriväestö_ molemmat Helsingissä, tuhannen miestä +kummassakin ja 9 tappelu-joukkoa _ruotuväkeä_, nimittäin: Turun, +Waasan, Oulun, Kuopion, Mikkelin, Hämeenlinnan, Porin, Uudenmaan ja +Wiipurin tappelu-joukko, jossa kussakin on rauhan aikana 320 miestä. + +_Rahavarat_. Suomen omituinen raha on _markka_, joka vastaa Venäjän +25 kopekkaa, eli Franskan rahaa yhden frankin. Markka jaetaan sataan +penniin, ja niin vastaa yksi penni yhden franskan centimin eli yhden +neljänneksen Venäjän kopeikkaa. Suomen kruunun tulot ovat: Maaveroja +624,400 rupl. Tehdasveroja 23,100 rupl. Henkiveroja 305,100 rupl. +Välillisiä veroja ja ulostekoja 1,827,800 rupl. Satunnaisia tuloja +225,450 rupl. eli yhteensä 3,005,870 rupl. taikka yli 12 ½ miljoonaa +markkaa suomen rahassa. Menot ovat: Ylimäisille virkakunnille 22,470 +rupl. Oikeushoidon virastolle 108,990 rupl. Sotilas-virastolle 57,990 +rupl. Yhteiselle siviili-virastolle noin 762,700 rupl. Kirkollisille +ja Opetus-virastoille noin 328,000 rupl. joista ainoastaan 2,175 rupl. +kansan opetukseen. Laupeihin laitoksiin ja yhteisen järjestyksen +hoitoon noin 269,000 rupl., joista likimäärin 115,000 rupl. vankien +hoitoon. Kauppa ja elatus-keinoihin noin 297,000 rupl. Lahjoituksiin ja +apuihin 157,570 rupl. ja yhteisiin ylimääräisiin menöihin yli 530,000 +rupl., joista yli 322 tuhatta ruplaa menee, sen suureksi osaksi viime +vuosikymmenellä syntyneen valtio-velan kasvu-maksuun ja kuoletukseen; +joten vuotuiset menot ovat ylimäärään 2,831,500 rupl. taikka likimäärin +11 1/3 miljoonaa markkaa suomen rahassa. + +Suomen Suuriruhtinakunnan vaakuna eli sinetti on punaselle pohjalle +maalattu, ruusujen keskellä pystyssä seisova jalopeura: Oikeassa +käpälässä pitää se ylöspäin käännettyä miekkaa ja vasemmassa alaspäin +käännettyä sapelia, jonka hamaralla se seisoo takajaloillansa. +Maakunnilla, läänillä, kihlakunnilla, kaupungeilla ja virkakunnilla on +omat sinettinsä. + + + +V. Muistettavia paikkoja. + + +1. Uudenmaan läänissä: _Helsinki_ (Helsingfors), pääkaupunki, Senaatin +ja kenraali-kuvernörin asunto, yliopisto, Suomen kirjallisuusseura +ja monta koulua, 20 t. asujanta. — _Wiapori_ (Sveaborg), hyvästi +varustettu linnoitus, puolen peninkulmaa Helsingin rannasta. — +_Tammisaari_ (Ekenäs), Hankoniemen seuduilla, hyvä nahkasormikkaiden +tehdas, hyviä kilohailia, 1,300 a. — _Porvoo_ (Borgå), yhtänimisen joen +rannalla, piispa, lukio, ylä- ja ala-alkeiskoulu, likimäärin 3 t. a. — +_Loviisa_ (Lovisa) hyvä kauppa, 2,600 a. + +2. Turun läänissä: _Turku_ (Åbo), Aurajoen suussa, entinen pääkaupunki, +maaherra, hovi-oikeus, arkkipiispa, lukio ja monta koulua, hyvä kauppa +ja tehdas-paikka, 18 t. a. — _Naantali_ (Nådendal), täällä neulotaan +paljon sukkia ja vanttuita, 600 a. — _Uuskaupunki_ (Nystad), hyvä +satama, väkevä kauppa etenkin puu-astioille, 2,900 a. — _Rauma_ +(Raumo), yhtäläinen kauppa kuin edellisellä, täällä neulotaan hienoja +pitsiä, 2,500 a. — _Pori_ (Björneborg), Kokemäenjoen varrella, maan +paraita kauppapaikkoja, lavea tikku-tehdas, 6,400 a. — _Tampere_ +(Tammerfors), Tammerkosken rannalla, suomen paras tehdaspaikka, 3,800 +a. — _Marianhamina_ (Mariehamn), nykyjään perustettu. + +3. Hämeenlinnan läänissä: _Hämeenlinna_ (Tavastehus): maaherran ja +lukion istuin; 3,100 a. — _Anjapelto_ kylä Päijänteen etelä-rannalla, +höyrylaivan satama. + +4. Wiipurin läänissä: _Wiipuri_ (Wiborg), tukevasti varustettu +muureilla. Siinä on vanha Wiipurin linna, maaherran, hovi-oikeuden +ja lukion istuin, suomalainen kirjallisuudenseura, monta suomalaista +koulua, Suomen paraita kauppapaikkoja, 8 tuhatta 5 sataa asukasta. +Lähellä kaupuntia on _Vanha Wiipuri_ eli _Monrepos_-niminen puutarha. +— _Hamina_ (Fredrikshamn), varustettu sotakoulu, hyvä kauppa, +2 tuhatta 9 sataa asukasta. — _Ruotsin salmi_ (Svensksund) eli +_Kotka_, pieni varustuksilla vahvistettu kaupunki Kymivirran suussa.— +_Kymin linnoitus_, yhtänimisen virran varrella. — _Lappeenranta_ +(Willmanstrand), Saimaan etelä-rannalla, pieni kaupunki, 900 +a. Kaupungin vieressä on vanha linnoitus, joka nyt on naisväen +kuritushuoneena. — _Käkisalmi_ (Kexholm), Wuoksen entisessä suussa, +1,500 a. — _Sortavala_, Aaltojärven pohjois-rannalla, 500 a. — +Wiipurin läänissä on vielä merkittävä: _Pyterlahden_ kivi-murros +Wirolahden pitäjässä. _Ruskialan_ marmori-murros Aaltojärven rannalla. +_Pitkärannan_ vaski-kaivanto Impilahden pitäjässä. — Ja _Rokkalan_ +lasi-tehdas Kakin pitäjässä. — Tähän lääniin kuuluvista saarista ovat +suurimmat: _Koivisto, Suursaari, Lavansaari ja Tytärsaari_ Suomen +lahdessa, ja _Walamo_ ja _Konevitsa_, Aaltojärvessä, joissa viimeksi +mainituissa on Greekan katoliikiläinen luostari. — _Lauritsala_, +laivasatama, Saimaan kanavan niskassa. + +5. Mikkelin läänissä: _Mikkeli_ (S:t Michel), Saimaan lahden +rannalla, läänihallituksen istuin, hyvä jyvä- ja voikauppa, 700 a. — +_Savonlinna_ (Nyslott), Haukiveden ja Pihlajaveden välisessä saaressa, +ylä-alkeiskoulu, jonkunlainen kauppa, 1000 a. — _Jyränkö_ (Heinola), +yhtänimisen virran varrella Heinolan pitäjässä, ylä-alkeiskoulu, +1000 a. — Historiallisesti muistettavia paikkoja: _Haapaniemi_, +Haapaveden rannalla, Rantasalmen pitäjässä, sotakoulu vuodesta 1781 +vuoteen 1818. — _Parkumäki_, Rantasalmen pitäjässä, tappelu v. 1789. — +_Punkaharju_, kaunis puistikko. — _Puumalan salmi_, meritappelu 1789, +nyt höyrylaivojen pysäyspaikka. — _Porosalmi_, 7 virstaa Mikkelistä +etelään, tappelu 1789. — _Raahen linna_ Ristiinan pitäjässä, kuninkaan +kartano ja linnan jäännökset, sotakoulu muutettiin täältä vuonna 1781 +Haapaniemeen. + +6. Kuopion läänissä: _Kuopio_, Kallaveden kainalossa, Hiippakunnan +ja läänin hallituksen istuin, lukio ja monta koulua, merikauppa, +4000 a. — _Pielisensuu_ eli _Pielisen Joensuu_, merikauppa, 600 a. — +_Laivalinna_ eli _Warkaus_, Leppävivirran varrella, alkava kauppala, +hyvä rautatehdas. — _Iisalmi_, kauppala yhtänimisessä pitäjässä. +— _Virtasilta_, Iisalmen kirkon pohjois-puolella, tappelu 1808. — +_Toivalan_ kylä, niinikään kuulusa 1808. + +7. Waasan läänissä: _Waasa_ (Wasa), Maaherran ja Hovi-oikeuden +istuin, lukio ja monta koulua, hyvä kauppa, 3,500 a. — _Ristiina_ +(Christinestad), hyvä satama, lavea kauppa, 2,300 a. — _Kaskinen_ +(Kaskö), Pohjanmaan paras satama, vähä kauppa, 700 a. — _Lapuansuu_ +eli _Lapuan Joensuu_ (Ny Carleby), pieni kauppa, 1,200 a. — +_Pietarsaari_, (Jacobstad), hyvä kauppa, 1,800 a. — _Kokkola_ (Gamla +Carleby), kohtuullinen kauppa, suomalainen ylä-alkeiskoulu 2,300 a. — +_Jyväskylä_, Jyväsjärven rannalla Päijänteen pohjoispäässä, ensimäinen +suomalainen ylä-alkeiskoulu, 800 a. — Historiallisesti muistettavia +paikkoja: _Oravaisten_ kylä Wöyrin pitäjässä, kova tappelu v. 1808. +— _Iso-kylä_ Lapualla, _Ruonan silta, Salmi ja Alavo_, Kuortaneen +pitäjässä, niinikään tappo-tanteria 1808. + +8. Oulun läänissä: _Oulu_ (Uleåborg), yhtänimisen joen suussa, +maaherran asunto, Suomen paraita kauppapaikkoja, suurin tervahovi +maanpiirillä, ylä-alkeiskoulu, 6,300 a. — _Tornio_ (Torneå), +yhtänimisen joen suussa, pienenläntä kauppa, lukio ja lapin tavaraa, +600 a. — _Raahe_ (Brahestad), Salon pitäjässä, hyvä satama ja kauppa, +2,400 a. — _Kajaani_ (Kajana), pieni kaupunki Koivukosken rannalla, +900 a. — _Sauvonsaari_, äsken perustettu kauppala Kemivirran suussa. +— Historiallisesti muistettavia paikkoja: _Siikajoki, Revonlahti ja +Pulkkila_, tappelupaikkoja Siikajoen varrella. — Olkijoen kylä Salon +pitäjässä, jossa tehtiin sotalahko 19 p. Marraskuuta 1808. + + + + +Venäjän valtakunta. + + + +I. Maa. + + +1. _Piiri ja rajat._ Venäjän valtakunta on avaruudeltaan suurin, +kuin maalla ihmismuistiin on ollunna. Se sisältää puolen Euroopaa, +kolmanneksen Aasiaa ja osan Amerikaa. Mitaten on se 392 tuhatta +maatieteellistä eli 280 tuhatta Suomen pelispeninkulmaa. Asujamia +siinä on 66 miljoonaa, jotka puhuvat 40 erikieltä, ja ovat kaikki +yhden keisarin vallan alaisia. Mutta tässä jutellaan ainoasti Venäjän +keisarin vallan alaisista maista Euroopassa, jotka ovat laajuudeltaan +50 neliöpeninkulmaa, ja jossa asuu 62 miljonaa ihmisiä. + +Venäjän vallan alaisien maiden rajana on pohjoisessa: Jäämeri kolmine +lahtineen _Kara, Tsheskaja ja Valkia-meri_, jolla viimeksi mainitulla +taas on kolme lahtea: _Vienan, Onegan ja Kannan_ lahdet. Luoteessa +erottaa Teno-joki Venäjän aluuden Norjan valtakunnasta. Lännessä ovat +Muonion ja Tornion virrat luonollinen raja Ruotsia vasten. Tornion +virran suusta kulkee raja Pohjan lahden ja Itämeren halki lähelle +Memel-virran suuta. Siitä menee raja monessa mutkassa Preussin ja +Itävallan valtakuntia vasten Pruth-virran ylävarrelle, joka erottaa +Venäjän Turkin valtakunnasta. Pruth-virran keski-varrelta kääntyy +raja itään Mustaan mereen, jonka meren koillis-rannalta se kulkee +Kuban-virtaa myöten ja sitten Terek-virtaa myöten Kaspian mereen. Tämän +meren pohjois-rannasta käännäikse raja pohjoiseen, ensin Ural-virtaa +myöten ja sitten Ural-vuoria myöten Kara-joen suuhun Kara-lahteen. + +2. _Valtakunnan osat._ Edellä rajotetun piirin sisällä on kolme eri +valtakuntaa, nimittäin: _Venäjän keisarikunta_, johon myöskin Aasiassa +ja Amerikassa olevaiset maat luetaan, ja joissa keisarilla on rajaton +valta; _Puolan kuninkaallinen valta_ ja _Suomen Suuriruhtinanmaa_, +joilla kumpasellakin on omantakeiset valtakunnalliset asetuksensa. + +Ensimäinen näitä, eli Venäjän keisarikunta, jaetaan taas seitsemään +eri-osaan, jotka nimitetään: _Iso-venäjä_, keskimäinen ja +pohjois-puoli; _Itämeren maat_, jotka paraaksi osaksi ovat vanhaa +Ruotsin aluuta; _Länsi-venäjä_, Puolalta voitettu maa; _Pieni-venäjä_, +Ison Venäjän etela-puolella; _Etelä-venäjä_, Mustan meren rantamaat, +jotka ennen olivat Turkin vallan alaisia; _Astrakan_ ja _Kaukaasia_, +kaakkois-puoli, ja _Kasan_ ja _Permia_, itäinen osa, jotka samoin kuin +kaakkois-puolikin ovat Mongoleilta valloitettuja maita. + +3. _Mantereen muoto, vuoret ja virrat._ Maa on paraaksi osaksi +summattoman suuri tasamaa. Itä-reunalla on jo mainitut kultarikkaat +Urali vuoret. Muuten kulkee lounaasta koilliseen metsänen maanharju, +jonka korkeinta kohtaa, Ilma-järven etelä-puolella, jossa Dyna-, +Dieper- ja Wolga-virrat saavat alkunsa, sanotaan _Waldai- eli +Volkonski_-metsäksi. Tämä maaharju jakaa Venäjän kahteen osaan, joista +eteläinen on vierettävä Mustan ja Kaspian merelle, ja toinen eli +pohjois-puoli taas Jäämerelle. + +Pohjois-puoli on hyvin metsänen, järvinen ja soinen maa. Täällä on +Euroopan suurin järvi: _Laatokka_ eli _Aaltojärvi_, johon Saimaasta +juoksee Wuoksen virta, _Äänisestä eli Onegasta Syväri eli Svir_ ja +_Volkova (Velho-joki), Ilma-järvestä_. Kaikki Aaltojärveen yhtyneet +vedet juoksevat sitten _Nevan-virtaa_ myöten Suomen lahteen. Laatokan +jälkeen suurin järvi Euroopassa on _Onega_. Paitsi näitä on vielä +mainittavat _Bjeloje-osero (Valkea-järvi), Peippunen_, josta _Narvan_ +joki juoksee Suomen lahteen, ja Lapin maassa _Imandra_, joka on sulana +ainoasti muutamia kuukausia vuodessa. + +Suurimmat virrat. Itämereen menevät: _Niemen eli Nieman_, jolla on +lisäjoki _Wiilia; ja Dyyna (Wäinö-joki)_, joka juoksee _Riigan_ +lahteen. Jäämereen menevät: _Onega, Wiena_, jonka alkuvirrat ovat +_Suchôna_, Kubinkan järvestä, ja oikean puolimainen lisävirta +_Wytshegda; Mesen ja Petshora_, jotka molemmat juoksevat tasasta +autio-kangasta myöten. + +Etelä-osa Venäjätä on, niinkuin vasta sanottiin, myöskin pelkkää +tasasta Mustalle merelle vierettävää kangasta. Jos pohjois-puolella oli +avaroita järviä, niin täällä taas on ankaroita virtoja. Mustaan mereen +juoksee mainion Donavan vasemman puoleinen sivuvirta Pruth, joka alkaen +Itävallan maista, on keski-varrellaan rajana Turkkia vasten. Samoten +Itävallasta tulee Mustaan mereen juokseva _Dnjester_. Mutta tykkänään +Venäjän piirissä ovat seuraavat myöskin Mustaan mereen juoksevaiset +_Bog ja Dnieper_, joka viimeksi mainittu, alkeen Volkonski-metsästä +on 160 suomen peninkulmaa pitkä, ja saapi oikealta puolelta _Beresina +ja Pripet_ ja vasemmalta kädeltä _Desnâ ja Workslâ_-nimelliset +sivuvirrat. Assovan järveen juoksee 130 peninkulmaa pitkä _Don_, +johon vasemmalta puolelta tulee lisävirrat _Koper ja Medveditsa_, ja +oikealta kädeltä _Donets, eli Pieni Don_. Mustaan mereen juoksee vielä +ennenmainittu _Kuban_-niminen rajajoki. Kaspin mereen juoksevat myös +ennenmainittu rajajoki _Terek_, ja ahovirta _Kumâ_, joka, juostuansa +50 peninkulmaa, ei ennätä mereen, vaan katoaa hiekkakankaalle liki +meren rantaa. Euroopan suurin virta on _Wolga_. Alkaen pienestä +järvestä Volkonski-metsästä, juoksee tämä kalanen 240 peninkulmaa pitkä +virta ensin itään, saaden tällä matkalla vasemmalta kädeltä tulevan +_Tvertsâ_ ja oikealta puolelta tulevan _Okâ_ nimiset lisävirrat; +sittemmin käännäikse emävirta etelään, ja saapi vasemmalta tulevan +_Kaama_-virran, jolla taas on kaksi lisävirtaa: _Wjätkä_ oikealla ja +_Bjelaja_ vasemmalla puolella. Viiminen Kaspin mereen juokseva virta on +_Ural_, joka alkaa yhtänimisistä vuorista, ja on 130 peninkulmaa pitkä. + +4. _Ilma_. Venäjän maa, joka ylettyy Jäämeren puuttomilta +lumi-tunturilta aina Mustan ja Kaspin meren ruohottaville rannoille, +on ilman suhteen hyvinkin erikaltaista. Yleesen ei ilma täällä +ole yhtä mieto ja ihana, kuin Länsi-Euroopassa yhden leveyden eli +tasapiirin alla. Niin ovat esimerkiksi Franskan maa ja Musta meri +yksien tasapiirien välillä; kuitenkin pysyvät Franskan satamat kaiken +vuotta sulana, kun Mustan ja Kaspin meren rannat ovat jäässä melkein +yhtä kauan kuin Itämeren etelärannat. Samoin on syksy ja kevät Venäjän +avoilla kankailla tuskin tuntuvakaan. Kylmä talvi seuraa äkkiää kuumaa +kesää. Sentähden kohtaavatkin kameli ja peura toinen toisensa melkein +yksillä kankailla. + +Jäämeren rannoilla, jossa talvea kestää yhdeksän kuukautta, ennättää +maa lyhyen kesän aikana tuskin sulaakaan. Vuoren tunturit ovat kaiken +vuotta lumen vallassa. Pellon viljelystä ei ole sanottavaksikaan. Maa +kasvaa ainoasti karpaloita, muuramia, sammalia, jäkälöitä, kanarvia, +paju-pensaita ja vaivais-koivuja, eikä ole niitäkään perimmäisessä +pohjoisessa. Kesyjä eläimiä ei täällä pidetä muuta kuin koiria ja +poroja, joita kumpasiakin valjastetaan pulkka-reen eli ahkion eteen, +lumikankaita ajeltaessa. Mutta siihen siaan on paljon metsäeläimiä, +kuin karhuja, susia, ilveksiä, kettuja, majavia, näätiä, saukkoja ja +kärppiä. Ihmisistä ei moni ole eläissänsä päässyt leivän makuun. He +elelevät peuran lihalla, kaloilla ja karpaloilla. Hylkeen rasva on +heidän paras herkkunsa. + +Maaharjua lähetessä muuttaa maa luontonsa, vaikk'ei se vieläkään ole +varsin viljavata, kun se paraaksi osaksi on hiekkaharjua ja rahkasuota; +mutta kasvaa kumminkin avaroita metsiä, joissa on, paitsi Suomessa +tavallisia havu- ja lehti-puita, myös paljon saksan kuusia. Peltoa, +missä sitä vähän on, siinä viljellään ohraa, ruista, kauraa, tattaria, +potaattia ja hamppua. Mutta oikea viljamaa alkaa vasta 60 tasapiirin +etelä-puolella, jossa tavallisinakin vuosina saadaan ruista, vehnää, +tupakkaa, sipulia, kaalia, juuri-kasvuja, palko-viljaa ja puu-hedelmiä +niin runsaasti että riittää muuallekin myödä. + +Mustan meren rannoilla on ilma aivan mieto ja mielusa. Täällä on +ihanoita puutarhoja, kellertäviä peltoja, joissa kasvatetaan vehnäsä, +mais-, hirsi- ja riisi-jyviä, melonia, arbuusia, persikoita, aprikosia, +viikunoita, viinaa, mantelia, ja silkki-pensaita. Mutta toisin paikoin +tahtoo liika kuivuus niin vaivata maata, ettei viinin kasvatus eikä +pellonkaan viljelys tahdo menestyä. Kaspin meren rannoilla on maa niin +suolaista ja ilma niin kuumaa, että suola-lähteistä kuivataan suoloja. +Sulan maan aikana, jota kestää 9 kuukautta, on maa hyvä karjalaidun, +talvella taas on koko kangas lumen vallassa. Rajut itä-tuulet ajaa +pölyyttävät lumen koviin nietoksiin, niin että se on laineissa kuin +aava meren selkä kovalla myrskyllä. + + + +II. Asukkaat. + + +1. _Kansoja._ Venäjän avarassa maassa asuu monta eri-kansaa. Enin osa, +47 miljonaa, on _Venäläisiä_, joita sanotoan _suuriksi, pieniksi ja +valkeiksi Venäläisiksi_ sen paikan nimeltä, jossa asuntoa pitävät. +Näihin on luettava myös _Kasakoita_ joku 3 miljonaa, jotka majailevat +Dnieper-virran tienoilla, Don ja Ural-virtojen varsilla ja Mustan meren +koillis-rannalla. Siihen vielä _Lettiläisiä ja Litauvilaisia_ 1 ½ milj. +_Turkkilaisia_ Krimin niemellä ja Tauriassa 1 ¼ milj. _Suomalaisia_, +maanharjun pohjois-puolella ja Wolga-virran varsilla, yli 2 milj. +_Juutalaisia_ siellä täällä ja enin Puolan raja-maissa 1 ½ milj. +_Saksalaisia, Mustalaisia, Kalmukkeja_ ja muita muukalaisia yhteesen 2 +miljonaa. Koko väkiluku nousee Euroopassa 64 miljonaan. + +Kun Venäjällä asuu paljon meidän heimolaisia, niin liitetään tähän +erityinen luettelo, osottava mitä sukua ne ovat ja kuinka paljon +kutakin sukua. + + _Selviä Suomalaisia_: + + Wirolaisia, Wirossa 633,500. + Karjalaisia, Arkangelin, Nougorodin, Aunuksen + ja Tverin läänissä 171,700. + Savakoita, Äyrämöisiä ja Inkeriläisiä, Inkerissä 90,200. + Wepsäläisiä, Aunuksen ja Nougorodin läänissä 15,600. + Watjalaisia, Pietarin läänissä 5,200. + Liiviläisiä, Liivin ja Kuurin maalla 2,100. + Yhteensä 918,300. + +_Suomalaisia heimokansoja_ noin 1 ½, miljonaa, joiden seassa +Mordvalaisia 480,000; Tshuvasheja 430,000; Wotjakeja 187,000; +Tsheremissejä 165,000; Syrjänejä ja Permiläisiä 124,000 j.n.e. + +2. _Säätyjä._ Vapaa sääty on Venäjällä kahtalainen, nimittäin: +_suku-aateli ja virka-aateli_. Ensimäinen näitä, johon kaikki vanhimmat +ja kuulusimmat suvut kuuluvat, saadaan jo syntyessä, ja kulkee +miespolvesta miespolveen; toiseen päästään kruunun palveluksella, sillä +kaikki sekä sota-upseerit että virkamiehet ovat aatelin arvoisia, +ja jaetut 14 arvo-luokkaan. Upseerien lapset ovat myös aatelia, +ja virkamiehien 8 ensimäisessä luokassa; mutta ei 6 ala-luokan +virkamiehien lapset. Suku-aatelista on enin osa _ruhtinoita_, ja vaan +pienempi osa _kreiviä ja parooneja_. Venäjän vapaa sääty on hyvin +rikas ja heidän hallussa on melkein koko maa. Muuten ei vapaalla +säädyllä ole muuta etu-oikeutta, kuin ettei heitä tehdä sotamiehiksi. +_Porvarien_ sääty on jaettu kuuteen luokkaan, heistä saapi ainoasti +kauppamiehet lunastaa itsensä vapaiksi sotaväestä. _Talonpojan_ sääty +on kahta laatua: 1) _vapaita_ talonpoikia, johon luokkaan luetaan +kaikki ne, joilla on oma ostama maa, kaikki muualta muuttaneet siirto- +eli maja-miehet, ja kaikki veroa maksavaiset paimenkansat Tauriassa +ja Sipirjassa, ja 2) _kruunun_ talonpoikia, johon luokkaan luetaan +ne, jotka viljelevät kruunun maata, sijoteltu sotaväki, palveluksesta +eronneet sotamiehet ja niiden lapset, käsitöillä eläväiset talonpojat +ja Sipirjaan tuomitut asukkaat. + +3. _Elatuskeinoja._ Paras elatuskeino ja rahan saalis on maaviljelys, +joka menestyy paraiten keski- ja länsipuolella. Vaikka sitä ei +sielläkään harjoiteta yhtäläisellä taidolla ja ahkeruudella, kun +muissa Euroopan sivistyneissä maissa, niin saadaan kuitenkin eloa 350 +miljonaa tynnyriä vuodessa, ja venäjän jauho-kulia kuletetaan ympäri +Euroopaa. Pellavaa ja hamppua kasvatetaan Länsi Venäjässä noin 2 +miljonaa leiviskää, ja humaloita ja tupakkaa paljon Pienessä Venäjässä. +Nummi-juuria, joista tehdään sokeria, viljellään myös paljo. Kasviston +ja puistoin hoito on Krimin niemellä aivan hyvä. Silkkiä kasvatetaan +Kaukaasiassa noin 6 tai 7 tuhatta naulaa. + +Karjan kaitseminen on maaviljelyksen rinnalla paraita, ja paikka +paikoin, niinkun kaakkos-kankailla, ainoa elatuskeino. Hevonen +on siellä mieluinen eläin. Suuria hevois-laumoja juoksentelee +kankailla, niinkuin muitaki metsän eläimiä. Kun eivät ole kenenkään +omia, niin kasakat ja muut asukkaat pyytävät niitä permillä eli +ansoilla ja totuttavat työhön. Sarvi-karja on suurta ja hyvää, +etenkin Etelä-venäjässä. Lampailla on yleesen karkea villa, mutta +hieno-villasia lampaita on viime vuosina tuotu ulkomailta. Tauriassa +on kuitenkin hieno-villasia lampaita ja silkki-karvasia vuohia. Sikoja +syötetään paljon Don-virran varrella. Mehiläisiä, joista saadaan +hunajata, hoidetaan paljon. Kameelit ja aasit ovat etelässä tavallisia +eläimiä. + +Kalan saalis on hyvä, etenkin sampi-saalis Wolga- ja Ural-virroissa +ja Kaspin meressä, joista kapa-sampia ja sammin mätiä eli "kaviaria" +viedään ulkomaillekin. Muuten pyydetään sorvia ja sardellia Mustasta +merestä, silliä ja makrilliä ynnä muita tavallisimpia meri-kaloja +Valkeasta merestä ja lohia Vienan virrasta. + +Metsästäminen on yhtä hyvä ja etusa, kun kalan pyyntö, mutta ainoasti +pohjos- ja kaakkos-puolella, jossa on paljon lintuja ja muita metsän +eläimiä, joiden nahoista venäläiset saavat hyviä turkin aineita sekä +itselleen että muillekin myödä. Etelä-venäjässä ajetaan villisikoja ja +Jäämerestä pyydetään hylkeitä ja valaskaloja. + +Ural-vuorista, etenkin niiden keski-osasta, kaivetaan paljon +kultaa, hopeaa, platinaa, vaskea, rautaa, lyijyä ja kalliita kiviä. +Marmori kiveä, kalkkia ja kivihiiliä saadaan Ural-virran rannoilta, +ja alabaster-kiveä Okâ-virran varrelta. Salpetteriä valmistetaan +pienessa Venäjässä. Suoloja sekä säretään Ural-vuorista että kuivataan +sula-lähteistä kaakkois-kankaalla. + +Työ-tehtaita eli vaprikoita on kyllä 8 tuhatta; mutta ne eivät +riitä koti-tarpeeksikaan. Niissä valmistetaan enimmiten puumuli- ja +silkki-vaatetta, nahkoja, kynttilöitä, öljyä, karkeita hamppu- ja +pellava-palttinoita, köysiä, lasia, peiliä, posliinia ja tupakkaa. + +4. _Kaupan käynti_ on Venäjällä joksenkin vilkas, mutta enimmiten +vieraiden vallassa. Muiden maiden kauppiaat lähettävät laivansa +Venäjän satamoihin, ostamaan sieltä kaikenlaista valmistamatonta, +eli luonnon kasvattamaa ainetta, joita he sitten, vuoden tahi parin +kuluttua, tuovat takaisi valmistettuna tarvekaluiksi. Niin noutavat +ulkomaalaiset Jäämeren rannoilta, _Arkangelin_ satamasta, metsän +antimia, niinkun laivan aineita, tervaa, potaskaa, hylkeen rasvaa ja +turkiksia; vähän hamppua, purjevaatetta, köysiä ja rautaa. Itämeren +valkamoista, _Pietarista, Tallinnasta eli Räävelistä, Riigasta ja +Liibausta_ tuotetaan, paitsi metsän antimia, myös paljon eloa, pellavaa +ja hamppua, pellavaan ja hampun siemeniä ja niistä tehtyä öljyä, +talia, saipuata, raavaan vuotia, pajutettuja nahkoja, turkiksia, +purje-vaatetta, ja köysiä sekä vähän metallia ja metalli-kaluja. Mustan +meren satamoista, jotka ovat _Odessa, Taganrog ja Kertsh_, kuletetaan: +vehnää, pellavaa, villoja, talia ja pajutettuja nahkoja. Kaspin meren +rannoilta, _Astrakan_- ja _Kisliär_-nimisistä satamista, tuodaan +rautakaluja ja kankaita. Maata myöden viedään Preussin maalle lautoja +ja malkoja, Itävaltaan pajutettuja nahkoja ja raavaita, Turkin maalle +ja Aasiaan puumuli-vaatetta ja muita teoksia. — Ulkomailta tuodaan +Venäjälle juomia, paineita eli väriä, puumulia ja puumuli-kankaita, +silkkiä ja silkki-vaatetta, valmistamatonta eli hiekka-sokeria, kahvia, +ryytiä ja muita siirtomaiden tavaroita. Teelehtiä tuodaan maa-matkaa +Kiinan maasta. + +Sisämainen kaupan käynti on joksenkin vireä Wolga-, Dyna- ja +Wiena-virroilla, niinkun myös kanavilla ja Pietarissa Moskovaan +saattavalla rautatiellä. Yleesen ovat kaikki Venäjän virrat, paitsi +Dnieper, aluksilla kulettavia. Laiva-liikettä varten on Dnieper-virran +koskia perattuna ja sulku-laitoksia tehtynä. Paitsi sitä on kaivettu +830 penikulmaa kanavia, joista paraimmat ovat: _Kubinskan, Marian ja +Wishnii-volotshotskan_ kanavat, jotka yhdistävät Wolga-virran haaroja +Suomen lahteen ja Jäämereen menevien virtojen kanssa. _Aaltojärven_ +kanava, jolla vältetään vaarallinen kulku Aaltojärvellä, menee Wolkovan +suusta Nevajoen niskalle. _Beresinan_ kanava, Dnieper-virtaan juoksevan +Beresinan ja Dynan välillä. Näiden kanavien avulla käypi Pietarista +aluksilla kulkeminen sekä Jäämereen että Mustaan ja Kaspin mereen. + +5. _Uskonto. Greekan katoliikiläinen_, eli niinkuin Venäläiset itse +sitä nimittävät,_"oikea uskonto"_ on valtakunnan pää-uskonto, sillä +siihen kerran kastettu ei saa enään siitä luopua. Sitä tunnustaa 48 +miljonaa ihmistä, joiden luku nousee vuodesta vuoteen myös siten, +että lapset, jotka syntyvät vanhemmista, joista toinen, olkoonpa +mies tahi vaimo, on Greekalainen, ristitään siihen uskontoon. +Mutta laillinen turva ja suojelus on sallittuna kaikille muillekin +uskon tunnustajoille, kuitenkin muutamilla välipuheilla. Niin +eivät esimerkiksi muut, kuin Greekan uskolaiset saa pitää kirkon +kelloja Pietarissa ja muissa paikoissa, jossa Greekan uskonto on +pää-uskontona. _Luterilaisia_ asuu 1 ¾ miljonaa Itämeren maissa. +_Roomin katoliikiläisiä_, eli kuin tavallisessa puheessa sanotaan +_paavin uskolaisia_, on noin 3 miljonaa Länsi-venäjässä. _Mooseksen +uskolaisia_ 1 miljona myös Länsi-venäjässä. _Mahometin_ oppilaisia +liki 3 miljonaa Tauriassa ja Krimin niemellä, ja _pakanoita_ 1 miljona +Aasian raja-maissa. + +Greekan uskonnon ylimäinen päämies eli patriarkka on keisari itse, ja +kirkon hengellinen oikeus on Pietarissa asuntoa pitävä _pyhä johdattava +synodi eli kokous_. Synodin alla on 51 hiippakuntaa ja konsistoriumia, +joiden päämiehet ovat taikka _metropoliitoja, arkkipiispoja tai +piispoja_. Metropoliitoja on 3, nimittäin Pietarissa, Moskovassa ja +Kiievassa, arkkipiispoja 28 ja piispoja 38, tavallisia pappia 120,000, +kirkkoja 34,000 ja rukoushuoneita 9,000. Luostaria, joiden päämiehet +ovat _arkkimandriitoja, igumeneja_ ja _igumenjoja eli nais-igumeneja_ +on noin 500. — Katoliikiläisillä on 6 piispaa, 100 luostaria ja 900 +pitäjän kirkkoa. — Luterilaisilla on 3 hiippakunnan hallitusta. — +Juutalaisilla 600 synagoogaa, 2,000 rukoushuonetta, 950 rabbiinia eli +pappia ja 3,900 koulua. Mahomedin uskolaisilla 4,700 moskieta eli +kirkkoa. + +6. _Kansallinen sivistys_ on vielä huonolla kannalla. Harva talonpoika +taitaa kirjaa lukea ja vielä harvempi kirjottaa. Mutta kansakouluja +laitetaan ehtimiseen, joista on toivo, että sivistys on nousemassa. +Korkeampata eli tieteellistä sivistystä varten on 6 yli-opistoa, +nimittäin: _Pietarissa, Tartolinnassa eli Dorpatissa, Moskovassa, +Kasanissa, Kiievassa ja Charkovassa_, 4 lyseumia, 65 lukioa ja monta +koulua. Paitsi näitä on vielä erinäisiä oppineiden seuroja ja erinäisiä +säätyjä varten perustettu oppilaitoksia, niinkuin papin seminariumia, +maaviljelys-, vuorityön-, kaupanteon-, merimiesten- ja käsitöiden-, +sekä monta sota-koulua. + + + +III. Hallitus. + + +1. _Hallitus-muoto_ on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä +ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä +lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima. Keisarin +apuna hallituksessa on _Valtioneuvosto_, jolta keisari kysyy +neuvoa uutta lakia laatiessa ja asetuksia antaessa. Jäseninä siinä +ovat kaikki lailliseen ikään ehtineet _suuret ruhtinat_, kaikki +valtakunnan ministerit, ja muita keisarin nimittämiä suuri-sukuisia +ja korkea-arvoisia herroja, yhteesen 40 henkeä. Kirkollisia asioita +hoitaa _Pyhä Synoodi_, jossa keisari itse, kuin kirkon patriarkka, +istuu esimiehenä. Muita jäseniä ovat Nougorodin Pietarissa asuva +metropoliita, 3 arkkipiispaa, 1 piispa, nimittäin keisarin +rippi-isä, 1 arkkimandriita, ylimäinen sota-pappi ja 1 protohierei +eli tuomio-rovasti. Lain asioissa on _Johdattava Senaati_ korkein +tuomio-oikeus, ja talouden asioissa on _Valtio-ministeristö_ ylimäinen +toimitus-oikeus. Venäjällä on jo vanhastaan ollut, ennen kuin muissa +maissa, _oman tunnon eli sovinto-oikeuksia_, joiden tarkoitus on +sovittamalla estää riitoja nousemasta. + +2. _Hallitsia_ on _Aleksander Toinen_ ja hänen lyhyin ja tavallisin +nimityksensä: _kaiken Venäjän keisari ja itsevaltias, Puolan tsaari +ja Suomen suuriruhtinas_; mutta laveammassa nimityksessä luetellaan +melkeen kaikki valtakunnan maakunnat ja lopussa nimittäiksen keisari +Norjan perilliseksi, Shlesvigin, Holsteinin ja Oldenburgin herttuaksi. +Keisarin pojat ja tyttäret ovat _suuria ruhtinoita_ ja _suuria +ruhtinattareita_, ja vallan perillistä sanotaan _cesaarevitsiksi_. +Keisarit asuivat ennen _Kremlin_ linnassa Moskovassa, vaan nykyjään +tavallisesti _talvi-hovissa_ Pietarissa. + +3. _Tulot ja menot._ Valtakunnan tuloja ovat: _henki-rahat_ miesväeltä +sekä maalla että kaupungissa, josta maksusta kuitenkin ovat vapaat +kaikki vaimoväki, koko vapaa sääty, papit ja rikkaammat porvarit, jotka +viimeksi mainitut siihen siaan maksaavat porvari-rahaa; _aprakka_, +jota kannetaan kaikilta kruunun maata viljeleviltä talonpojilta, mutta +herrojen talonpojat maksavat aprakkansa heille; _viina- ja suola_-vero, +sillä Venäjällä ei saa syödä muuta suolaa eikä juoda muuta viinaa, kuin +kruunun tehtaissa valmistettua; _tulli-rahat_ ulkomailta tuoduista +ylellisyyden tavaroista, kartta-paperin, valtuus- ja palkinto-kirjojen +_lunastus; voitto_ postin kuletuksesta; _metsä-vero_ ja Wolga-virran +ja Kaspin meren _kala-arenti; tulot_ kruunun ruuti-, salpetteri- ja +peili-tehtaista, kulta-, hopea-, vaski- ja rauta-kaivannoista, ja +_vuokra_ kruunun myllyistä, aitoista ja muista rakennuksista. Kaikki +kruunun tulot yhteesen nousevat vuodessa noin 290 miljonaan hopea +ruplaan. — Menot ovat monenlaisia ja vaikeammat määrätä, sillä toisena +vuonna menee enemmän ja toisena vähemmän. Vuonna 1860 tekivät 305 +miljonaa ruplaa hop., joista 101 milj. meni sotaväelle. Valtiovelkaa +on, paitsi 644 milj., joka on kiertävässä paperirahassa, noin 980 +miljonaa, joiden vuotuinen korko tekee 58 milj. rupl. hop. + +4. _Sotaväki_. Vuonna 1689, ensimäisen Pietarin noustessa +hallitus-istuimelle, ei Venäjällä ollut yhtäkään sota-alusta, eikä +seisovaa sotaväkeä muuta, kun 15 tuhatta jousimiestä, joiden sanotaan +olleen yhtä vahingolliset omalle hallitukselle, kun vihollisillekin. +Mutta Pietari hankki ensimäisen sota-aluksen Hollannista, erotti +kunnottomat jousimiehet palveluksesta, ja asetti heidän siaan hyvin +harjotetun pyssy-väestön, joka hänen viime vuosina sanotaan nousneen +200 tuhanteen mieheen. Siitä ajoin on Venäjän sotaväkeä lisättynä +lisäämistään niin että se ennen viime sotaa nousi noin miljonan +paikoille. Nykyjään on paitsi kosakkeja, noin 577,000 sotamiestä. +Sota-aluksia oli sillon suurempia ja pienempiä yhteesen 8 sataa vaan +nykyjään 313. Sotamiehiä otetaan sitomalla tarpeen mukaan, millon +enemmän millon vähemmän. Rauhan aikona on otettuna tavallisesti 8 +ja välistä vaan 4 miestä tuhannesta; mutta sota-aikona 10 ja 12 +tuhannesta. Linnotuksia eli västinkiä on monta, joista paraimmat ovat +Ruotsilta, Puolalta ja Turkilta voitetuissa raja-maissa, niinkun +_Kronstadt_ Retusaarella, _Riiga_ Liivinmaalla, _Brezc-litovsk_ +Litauvin maalla, _Sevastopol_ Krimin niemellä. Sota-satamia on +niinikään monta. Paraimmat ovat: Suomen lahden rannoilla _Retusaari +ja Tallinna_; Mustan meren rannoilla _Sevastopol, Nikolaijev, Kerson +ja Taganrog_; Kaspin meren rannalla _Astrakan_ ja Jäämeren rannalla +_Arkangeli_. + + + +IV. Paikka-kuntia. + + +Itämeren maat. + +1. _Inkerin maa_, Suomen lahden, Rajajoen, Aaltojärven, Peippusen +ja Nevanjoen välillä, on tasasta alankomaata, joka kasvaa avaroita +havu-metsiä. Asukkaat ovat Suomalaisia ja tunnustavat Luteruksen +pahdistamaa uskontoa. Venäläisiä ja Saksalaisia asuu kaupungeissa. Tämä +maa on Pähkinä-linnan rauhasta, eli vuodesta 1323, ollut Venäjän vallan +alla; tuli vuonna 1617 Ruotsin vallan alle; mutta voitettiin heiltä +taas takasin vuonna 1703. + +Kaupunkia: _Pietari_, perustettu vuonna 1703 Nevajoen suuhun, on +Euroopan suurimpia ja kauniimpia kaupunkia, keisarin ja Inkerin läänin +kuvernörin istuin, yliopisto, monta akatemiaa ja koulua, metropoliita +ja korkein papillinen hallitus, hyvä tehdas- ja kauppa-paikka, +500 tuhatta asukasta. Komeita kartanoita on monta: _talvi-hovi_, +jossa keisari tavallisesti asuu; _eräkäs-hovi_, jossa on puutarha +yläkerrassa; _marmori-hovi_, joka on tehty pelkästä kivestä ja +metallista, puuta siinä ei ole kipenettäkään; _Iisakin kirkko_, +suurin pohjos-euroopassa, rakennettu marmori kivestä 56 jalkaa +korkeiden kivi-pylväiden päälle; _Tsaari Pietarin_ vaskesta valettu +_kuva-patsas_ ja _Keisar Aleksanderin muisto-patsas_, tehty yhdestä +84 jalkaa pitkästä kivestä, on yli puolentoista sataa jalkaa korkea. +Tämä on korkein ykskivi-teos koko mailmassa. _Keisarin huvitus-hovin_ +tienoolla on: _Gatshina ja Tsaarien hovi eli Tsarkoje-selo_, molemmat +Pietarista vähän etelään; _Pietarin hovi eli Petterhof_ ja _Rampova +eli Oranienbaum_, molemmat Suomen lahden rannalla; _Kamennoi Ostrova_, +saari Nevan suussa. Kaikissa näissä on hyviä kasvistoja ja kauniita +puistoja. + +Muita kaupunkia on vielä: Retusaari eli Kronstadt, vahvasti perustettu +linnoitus Suomen lahden pohjassa, sota-laivaston satama, 50 t.a. +Pähkinä-linna eli Shlysselburg, vanhan aikunen linnoitus Nevan +niskalla. Täällä tehtiin Ruotsin ja Venäjän välillä ensimäinen rauha +v. 1323, jollon Suomen kansa jaettiin kummankin vallan välillä niin +että Ruotsi sai nykysen Suomen Suuriruhtinanmaan, ja Venäläiset kaikki +ne Suomalaiset, jotka asuvat nykysestä Suomen rajasta itään ja etelään +päin, 5 t.a. Narva, varustuksilla vahvistettu kaupunki Narva-virran +suussa, muistettava tappelutanner vuonna 1700, 5 t.a. + +2. _Wiron maa_, tasanen ja joksensa viljava alanko. Narva-virran +länsi-puolella. "Maa-rahvas" eli Wirolaiset ovat Suomen heimoa ja +tunnustavat Luteruksen puhdistamaa uskontoa, mutta herrat maalla ja +kaupunkilaiset ovat Saksalaisia. _Hiidenmaan_ (Päiväsalon) saaressa +asuu ruotsalaisia. + +Kaupunki: _Tallinna eli Rääveli_, vanhan aikunen, Tanskan kuninkaan +Woldemarin vuonna 1218 perustama kauppa-kaupunki, hyvä satama, jossa +osa Venäjän sota-laivastoa lepää talvella, viepi ulkomaille pellavan ja +hampun siemeniä, eloa ja nahkaa, 23 t.a. + +3. _Liivin maa_, Peippusen, Riigan lahden ja Dyyna-virran välillä, on +epätasaista ranta-maata, mäkiä, kankaita, soita, järviä ja peltoja +on vuorotellen. Ikivanhat asukkaat _Liiviläiset_, jotka ovat Suomen +heinoa, ovat häviämässä. Uudemmat asukkaat _Lettiläiset_ ovat Venäjän +sukua. Aatelisto ja kaupunkilaiset ovat _Saksalaisia_. Uskonto +Luteruksen puhdistama. Tähän kuuluu myös _Kurensaaren eli Saarenmaan_ +viljava saari. + +Kaupunkia: _Riiga_, lähellä Dyyna-virran suuta, kuvernörin asunto, +lavea kauppa, sokeri- ja verka-tehtaita, 60 t.a. — _Tartolinna eli +Dorpat_, ihanassa laksossa liki Peippusen rantaa, vanha ruotsin vallan +aikaan perustettu yli-opisto, peili-tehdas, 12 t.a. + +4. _Kuurin maa_, Riigan lahden ja Itämeren välillä, on yleesen +tasasta ja viljavata maata, mutta keskellä on hiekka-harju. Asukkaat +Kuurilaiset ovat Venäjän heimoa, vapaa sääty osaksi Puolalaisia +ja toiseksi osaksi Saksalaisia. Kolmannes osa kansaa pysyy Paavin +uskonnossa, mutta kaksi kolmannesta tunnustavat Luteruksen puhdistamaa +uskontoa. + +Kaupunkia: _Mitau_, hiekka-kankaalla, pienen puron varrella, oli ennen +omantakeisien iso-herttuiden, vaan nyt ainoasti maaherran asunto, 30 +t.a. — _Libau_, Itämeren rannalla, hyvä kauppa, 12 t.a. + + +Suuri-venäjä. + +Wolkonski-metsä jakaa sen kahteen palstoon. Pohjos-osa, ja etenkin +sen koillis-puoli on yhden muotoista metsätöntä alamaata ja kolkkoa +kangasta. Etelämpänä, maa-harjun rinteillä kasvaa avaroita metsiä, +joista pyydetään paljon kallis-nahkasia eläviä. Walkea-meren rannoilla +ja Wiena-joen varsilla käypi jo maata viljeleminen. Asukkaat, joista +enin osa tunnustaa Greekan uskontoa, ja muutamat ovat vielä pakanoita, +ovat enimmäkseen Suomen sukua. Walkean meren länsi-puolella majailee +_Lappalaisia_ ja sen itä-puolella _Samojediläisiä_. Lappalaisista +etelään päin asuu _Karjalaisia_ ja Samojedien etelä-puolella +_Syrjäläisiä eli Syrjäniä_. Venäläisiä asuu ylen ympäriseen. + +Kaupunkia: _Arkangel_, 9 peninkulmaa Wiena-virran suusta, maaherran +asunto, Pohjos-venäjän paras kauppa-kaupunki, josta Englannilaiset +ja Hollannilaiset noutavat tervaa, talia, hylkeen rasvaa, rautaa ja +turkiksia. Tehtaissa valmistetaan sokeria, purjeita ja köysiä. — +_Mesen_, yhtänimisen virran varrella, myöpi muukalaisille turkiksia, +mursun hampaita, hylkeen rasvaa ja höyheniä. — _Kolari_, Turjan +niemellä, kauppa yhtäläinen, kuin edellisellä. — _Savodoi eli +Petruska_, Äänisen länsi-rannalla, Aunuksen läänin maaherran asunto, +puuskien eli tykkien valanto, 7 t.a. — _Nougorod_, Wolkova-joen +niskalla, kävi ennen laveata kauppaa, maaherran asunto, 10 t.a. +— _Pleskova_ (suomeksi Pihkava), Welika-joen suussa, maaherran +asunto, oli ennen varakas, jota isot markkinat vielä muistuttaa, nyt +pienenlainen, 10 t.a. — _Wologda_, Suchoona-virran varrella, maaherra, +15 t.a. + +Saaria: _Novaja Semlja_, on kymmenen kuukautta lumen alla, melkein +autio ja ruohoton. Rannoilla pyydetään valkeita karhuja, mursuja, +hylkeitä ja vesi-lintuja Täällä majailee ainoasti metsä- ja +kala-miehiä, eivätkä nekään kaiken vuotta. _Waigatsh ja Kalgujeva_ ovat +yhtäläiset, kun edellinen. + +Etelä-osa on Venäjän väki-rikkain maa. Wolga, Okâ, Dnieper ja +Don-virtojen varsilla tekee vilja hyvän terän, ja hedelmä- ja +tammi-puita kasvaa metsissä. Asukkaat, joita on 20 miljonaa, ovat +enimmiten _Venäläisiä_. Ainoasti idässä on _Suomalaisia_ ja etelässä +vähän _Tatarilaisia_. + +Kaupunkia, joissa on maaherra ja lukio, on 13, nimittäin: _Jaroslavl_, +Wolgan varrella, 30 t.a. — _Kostroma_ (lue _Kastrooma_), niinikään +Wolgan varrella, 12 t.a. — _Nishnei-Nougorod_, Okâ-virran suussa, +suuret markkinat, joilla vaihetaan Aasian ja Euroopan tavaroita, 27 +t.a. — _Wladimir_, Kläsmä-joen varrella, ennen ruhtinoiden asunto, 12 +t.a. — _Twêr_, Tvertsaa-virran suussa, 17 t.a. — _Moskova_, yhtänimisen +joen varrella, perusteltu 1156, ennen Pietaria Venäjän pääkaupunki, +jossa keisari vieläkin kruunataan, yli-opisto, metropoliita, monta +tehdasta, hyvä vaihto-kauppa, 400 kirkkoa, 380 t.a. Sisimäinen osa on +nimeltä _Kreml_. — _Tambova_, 13 t.a. — _Tûla_, mainio rauta-paja, +jossa valmistetaan pyssyjä sotaväelle, 50 t.a. — _Kalûga_, Okâ-virran +varrella, 35 t.a. — _Smolensk_, Dnieper-virran rannalla, 25 t.a. — +_Woronesh_, lähellä Don-virtaa, vanhan aikuinen, 40 t.a. — _Kursk_, +lähellä Desnaa, suuret markkinat, 25 t.a. — _Orel_ (lue Arjol), +Okâ-virran varrella, 30 t.a. + + +Länsi-venäjä. + +1. _Litauvin maa_, (Liettua) Nieman ja Wiilia-virtojen varrella, on +hyvin metsästä ja soista maata. Maan asukkaat, Litauvilaiset, ovat +Venäjän heimoa; mutta kaupunkien asukkaat ovat Puolalaisia, Juutalaisia +ja Saksalaisia. + +Kaupunkia, jossa on maaherra, on 3: _Kowno_, Wilia-virran suussa, 7 +t.a. — _Wilno_, Wilia-virran varrella, oli ennen Litauvin ruhtinoiden +asunto, ja on vieläkin kaunis kaupunki, jonkunlainen kauppa, lääkärien +akatemia, 50 t.a. — _Grodno_, Niemanin varrella, verka-, silkki- ja +sametti-tehtaita, suuret markkinat, 15 t.a. + +2. _Walkea-venäjä_, on, niinkuin edellinenkin metsänen ja soinen. +Pripets-virran varrella on suurimmat suot koko Euroopassa. + +Maaherran kaupunkia: _Witebsk_, Dyyna-virran varrella, 15 t.a. — +_Minsk_, 13 t.a. — _Mohilev_, Dnieper-virran varrella, katoliikiläinen +arkkipiispa, 23 t.a. + +3. _Wolyynia ja Podoolia._ Maa on yhtäläistä, kun edellinen, mutta +viljavampaa. Eloa, liinaa ja pellavaa viljellään paljon. Asukkaat ovat +Rusniakeja eli sekaantuneita Venäläisiä ja Puolalaisia. Aatelisto ja +porvarit ovat selviä Puolalaisia. + +Maaherran kaupunkia on 2: _Shitomiir_, nahka-tehtaita ja hyvä kauppa, +95 t.a. — _Kaminiets_, vahva linnoitus 16 t.a. + + +Pieni Venäjä. + +Asukkaat, pienet Venäläiset ja Kasakat, ovat ahkeroita karjan +kaitsioita ja pitävät paljon mehiläisiä, mutta viljelevät myös eloa, +pellavaa, hamppua, humaloita, tupakkaa ja hedelmä-puita. Moniain +paikoin saavat salpetteriä maasta. + +Kaupunkia, joissa on kuvernöri: _Kiiew_, Dnieper-virran varrella, +Venäjän vanha pääkaupunki, yli-opisto metropoliita, ja kuuluisa +luostari, jonka maan alaisissa kammioissa säilytetään pyhien miehien +ruumiita, joita jumaliset asukkaat käyvät ahkeraan kumartamassa, lavea +kauppa ja markkinat, 44 t.a. — _Charkova_ (Harkova), Donets-virran +varrella, yli-opisto ja suuret markkinat, 23 t.a. — _Pultava_, mäen +kukkulalla Worskla-virran varrella, linnoitettu, kuuluisa tappelu 1709. +Pietar ensimäisen ja Kaarle kaksitoistakymmenennen välillä, 9 t.a. — +_Tshernigow_, Desna-virran varrella, saippua-vaaprikka, 11 t.a. + + +Eteläinen Venäjä. + +Eteläinen Venäjä jaetaan tavallisesti kolmeen pienempään osaan: +_Bessarâbia, Uusi Venäjä_ ja _Donskan kasakoin maa_, joista keskimäinen +taas jaetaan myös kolmeen vielä pienempään osaan: _Cherson, +Jekaterinoslavl ja Tauria_. + +Bessarâbiaksi sanotaan Dniester ja Pruth virtojen ja Mustan meren +välillä olevata, hyvää vilja- ja viina-maata. Vanhat asukkaat puhuvat +huonoa latinaa; mutta viime vuosina on tänne muuttanut paljon +saksalaisia, venäläisiä ja puolalaisia maja-miehiä. Läänin kuvernöri +asuu Kishinevan kaupungissa, 42 t.a. — _Chotim_, vahvasti varustettu, +tappelu 1739, 15 t.a. — _Bender_, niinikään vahvoilla varustuksilla, +15 t.a. — _Akierman_, linnoitettu, 25 t.a. ennenvanhaan ruomalainen +maja-paikka, nimeltä Alba Julia. + +_Uudeksi Venäjäksi_ sanotaan ranta-maata Dniester-virran suusta +Don-virran suuhun. Tämä Tatarilaisten asunto-maa valloitettiin +1783. Paitsi Tatarilaisia on tänne muuttanut paljon greekalaista, +armenilaista, venäläistä ja saksalaista maja-väkeä. Maa on, kuin +eteläinen ranta-maa ainakin, lihavata, ja kantaa viljalta vehnää, +pellavaa, silkkiä ja hedelmäpuita. _Krimin-niemi_ on etenkin +mieluisa maa. Siellä kasvaa kesämaan hedelmiä, niin kuin viina- +ja viikuna-puita. Eläimistä ovat merkittävät: kamelit ja aasit, +hienovillaset lampaat ja silkkikarvaiset vuohet. — Kaupunkia: _Odessa_, +paras kauppa-paikka Mustan meren rannalla, 70 t.a. — _Nikolajew_, +sota-satama Bog-virran suussa, 30 t.a. — _Cherson_, Dnieper-virran +suussa, sota-satama, kuvernörin asunto, lavea kauppa, 29 t.a. — +_Jekaterinoslavl_, kuvernörin asunto, verka- ja sukka-teko, 12 +t.a. — _Simferôpol_, kuvernörin asunto, keskellä Krimin nientä, 9 +t.a. — _Taganrog_, hyvä kauppa-paikka ja sota-satama Assovan meren +koillis-päässä. — _Sevastôpol_, vahvasti perustettu sota-satama, 40 +t.a. — _Kertsh_, ankara kauppa-paikka Krimi nniemen itä-reunalla. +— _Baktshi-sarai_, Tatarilainen kaupunki, oli ennen omituisien +ruhtinoiden asunto; siinä on vieläkin mahometiläinen _mufti_ eli +ylimäinen pappi ja 31 mahometiläistä kirkkoa, 4 safjaani-, 1 pyssy- +ja 1 veitsi-tehdas. Vaikka rakennettu ihanaan laksoon ja kauniiseen +puistikkoon, on se kuitenkin kohin kolkko, kuin huoneiden ikkunat, +itämaiden tavan jälkeen, ovat pihan puolella, eikä kuin muualla kadun +puolella. + +_Donin Kasakain maa_, metsätöin, suola lähteillä täytetty kangas, +jolla Kasakat ja Kalmukit kaitsevat karjojansa. Viina-puita kasvaa +paljon. Kasakoin ataman eli päämies asuu _Novo Tsherkask_ nimellisessä +kaupungissa, jossa on 18 t.a. + + +Astrakan ja Kaukasia. + +Kapea maan suikale, Assovan ja Mustan meren rannoilta aina Ural-virran +lähteille. Maa on paraaksi osaksi suolainen, tuskin, ja tokkopa +tuskinkaan vilja-maaksi kelpaava lakeus. Etelässä kasvaa kuitenkin +kesämaan hedelmiä, niinkuin viikunoita, oliivi-puita, mantelia, +viina-puita ja silkki-pensaita. Seiven saalis on hyvä Wolga-virrassa. +Sen rannoilla viljellään tupakkaa, sinappia ja muita ruohoja. +Ural-vuoresta saadaan platinaa, rautaa ja vaskea. — Asukkaat, joiden +paras, miltei vaan ainoa elatuskeino on karjan korjuu, ovat Mustan +meren rannoilla _Kasakoita_, Kaspian meren rannoilla, Wolga-virran +lounat-puolella _Kalmukkia_ eli Koirankuonolaisia, Wolga-virran +toisella puolella niinikään Kaspian meren rannoilla _Kirgisiläisiä_ ja +Bashkiiriä. Maata viljeleviä ovat taas seuraavaista kolme Suomalaista +kansaa: _Watjalaiset_ Urali-virran keski varrella; _Tshuvashilaiset_ +Wolga-virran varrella, ja Tsheremissiläiset Kaaman-virran varrella. +Moniaisiin paikkoin Wolga-virran ympäristölle ovat myöhempinä aikoina +muuttana Venäläistä ja Saksalaista maja-väkeä, jotka ovat ahkeroita +maan viinan viljeliöitä. + +Kuvernörin kaupunkia on seuraavat 5: _Stavrôpol_, kauniit kasvistot, +viinan ja silkin viljelys, 7. t.a. — _Astrachan._ 7 peninkulmaa +Wolga-virran suusta, käypi laveata kauppaa Aasiassa ja pyytää kaloja +Kaspian merestä, sota-satama, 37 kristin uskoista kirkkoa, 15 +mahometin uskoista rukous-huonetta ja 1 intialainen pagodi-temppeli. +Asukkaat, joita on 45 tuhatta, ovat monta eri kansaa, joiden joukossa +on Intialaisia, Persialaisia ja Armenialaisia. — _Saratow_, hyvä +kala-paikka Wolga-virran varrella, pitää vaihto-kauppaa Moskovan ja +Astrakanin välillä, 42 t.a. — _Orenburg_, Ural-virran varrella, käypi +kauppaa Aasiassa. Täälla asuu myös mahomettiläinen mufti eli ylimäinen +pappi, 12 t.a. — _Samâra_, Wolga-virran varrella, myöpi paljon eläimiä +ja sammin mätiä eli kaviaaria, 10 t.a. + + +Kasan ja Permia. + +Kaama, Wiätkä ja Wolga-virtojen ympärillä. Ilma on kylmää ja maa +auhtoa; mutta Urali-vuorista saadaan paljon kultaa, platinaa ja +kalliita kiviä. Asukkaat ovat enimmäkseen Suomalaisia, niinkuin +pohjoisessa _Syrjäniläisiä, Permiläisiä ja Woguleja_ Kaama-virran +lähteillä, _Wotjäkejä_ Wiätkä-virran varrella, _Tsheremissejä_ +Wolga-virran pohjois-puolella ja Kaama-virran suupuolella, Tshuvasheja +ja Mordviinejä läns-puolella Wolga-virtaa. Muu kansa on _Tatarilaisia, +Kasakoita ja Venäläisiä_. Kuvernöriä on 5, jotka asuvat seuraavissa +kaupungeissa: _Perm_, Kaama-virran varrella ja vaski-pajoja, 10 t.a. +— _Wiätka_, yhtänimisen virran varrella, käypi kauppaa Arkangelissä, +10 t.a. — _Kasan_, Kasanin joen suussa, yli-opisto, 66 kirkkoa, +10-mahometiläistä rukous-huonetta, valmistaa saipuata, kyntilöitä, +nahkoja, puuvilloja, lampaan villoja ja ruutia, 50 t.a. — _Simbirsk_, +Wolga-virran varrella, 17 t.a. — _Pensa_, vuoren kiteiden eli +kristallien hionta, 11 t. asujanta. + + + + +Puolan maa. + + + +I. Maa. + + +1. _Ala ja rajat_. Puolan maata kestää 35 puolipäivä-kaaresta 42 +saakka, ja pituudeltaan 50 tasa-ympyrästä 59:teen saakka. Nieman- ja +Buug-virrat erottavat Puolan Venäjän maasta: etelässä on Itävalta ja +lännessä sekä luoteessa Preussin valtakunta. + +2. _Mantereen muoto_. Maa on melkein tasasta: vuoria ei ole, +tuskin sanottavaksikaan, eteläinen puoli on kuitenkin mäkistä. +Sudeeti-vuorista alkava _Wislaa_ (saksalaisien Weiksel), on maan +emävirta. Se juoksee ensin koilliseen, Itävallan rajaa myöten, +käännäiksen sitten pohjoiseen, mutta mutkistuu kohta taas luoteesen +ja laskeeksen Itämereen. Virta on sekä rajalla että maankin sisässä +aluksilla kulettava. Sen lisävirroista ovat _Bûg_ ja sen sivuvirta +_Narew_ oikealla ja _Pilitsa_ vasemmalla puolella, merkillisimmät. +Äsken mainittu Nieman eli Niimen on rajana Venäjätä vasten. _Wartha_, +josta ainoasti alkupuoli on tähän kuuluva, juoksee Oder-virtaan. + +3. _Maan jako_. Ennenvanhaan oli 8 lääniä eli _"voivodia"_, vaan +nykyjään ainoasti seuraavata 5: _Augustovo_, pohjos-puoli, _Plock_, +Wislaa-virran pohjos-puolella, _Warshau_, Weiksel-virran etelä-puolella +Pilitsa-virtaan saakka, _Radom_, Pilitsasta Wislaan asti, ja _Lublin_, +Weikselin ja Bûgin välillä. + +4. _Ilma_. Lämpymä on tasan jaettuna vuoden yli Warshaussa ja sen +ympäristöllä 7 astetta; vaikka talvi, jota kestää 5 kuakautta, on +useasti hyvinkin luminen ja yhtä kova, kun Suomen etelä-rannoilla. +Tässä maassa omituinen rutto-tauti on _plica polonica_. Raavaan rutto +on aivan tavallinen. + +5. _Luonnon tuotteita_. Ainoasti etelä-osassa saadaan rautaa, vaskea, +lyjyä ja sinkkiä. Turpeita ja kivi-hiiliä poltetaan Radomin läänissä, +jossa on huonot metsät. Suoloja ei ole omaksi tarpeeksikaan. — Vaikka +maa on lihavata, niin on ruohosta kuitenkin huono. Eloa viljellään +kuitenkin niin, että ruista ja vehnää viedään muille maille. +Palko-viljoista ylettyy herneitä niinikään muille maille. Humalaa +kasvaa Augustovon läänissä hoitamatta metsissä. — Metsää on vielä +paljon, vaikka sitä paikka paikoin on raiskattukin. Metsät peittävät +yhden neljänneksen maata, ja ovat paraaksi osaksi havu-puuta ja +joillakuilla paikoilla tammeakin. Hedelmä-puita kasvatetaan ainoasti +kaupungeissa, niiden ympäristöllä ja suuremmissa maa-kartanoissa. — +Hevosia, lampaita ja lehmiä on paljon ja hyviä, vaikka ennenvanhaan +kuulusa hevos-lai on hävinnyt. Mehiläisiä hoidetaan hyvin, ja hunajaa +syödään sekä kotona, että myödään muille maille. Jänikset, metsä-siat +ja sudet ovat tavallisia, vaan karhuja tavataan harvon. Virrat ovat +hyvin kalasia, mutta muuten on kalan puute. + + + +II. Asukkaat. + + +1. _Kansoja_. Maan viljeliät ovat kaikki Puolalaisia, ainoasti +pohjoisessa sekotettuna Litauvilaisten ja Lublinin läänissä punasien +Venäläisien kanssa. Suuria Venäläisiä on vähän, _Saksalaisia_ ainoasti +porvarina suurimmissa kaupungeissa ja _Juutalaisia_ 6 sataa tuhatta, +jotka jo vanhoista ajoista alkain ovat saaneet porvari-oikeuden. +Yhteesen on väkeä 4 miljonaa 8 sataa tuhatta. + +2. _Säätyjä. Aatelis-miehiä_ on ylen paljon, yhteesen 3 sataa +tuhatta niin, että 14 hengestä yks on aatelinen. Viimesinä aikona +ovat kuitenkin aatelimiehet vähennyt siten, että kaikki ne, jotka +eivat ole voinneet näyttää aateli-oikeuttansa ovat muutetut porvarin +säädyyn. _Papit_ olivat ennen hyvinkin rikkaita, ja lahjotetut monilla +etuoikeuksilla, joita nykysinä aikona ollaan vähän vähennetty. +_Porvarit ja talonpojat_ ovat vapaita ja saavat hallita maata; mutta +ovat vielä huonolla sivistyksen kannalla. + +3. _Keinollisuus_. Keino- ja käsitöitä oli vanhassa Puolassa tuskin +ensinkään; mutta sittemmin kasvoi keino- ja käsityöt niin, että +kymmenen vuoden päästä voitiin viedä verkoja Venäjälle. Sodan aikana +1830 vaikeni kyllä keinollisuus, mutta nyt alkaa taas verka- ja +puumuli-kankaita enetä. Muuten ovat paperin teko, nahkojen pajuttaminen +paraita keino-töitä. Yleesen nousee keino-töiden vuotuinen arvo noin 40 +miljonaan hopea ruplaan. + +4. _Kauppaa_ käydään enimmäksen elolla, villa- ja puumuli-kankailla, +laiva-aineilla, jäniksen nahoilla ja sian harjaksilla. Muualta tuodaan +kulta-, hopea-, tina-, vaski- ja teräs-kaluja sekä viinoja. Näiden +muualta tuotujen tavaroiden hinta nousee melkein yhtä korkealle, kun +muualle vietyjenkin. Warshaussa, Puolan paraassa kauppa-kaupungissa, ja +Lublinissa pidetään suuria markkinoita. Kauppaa varten on Warshauhin +laitettu rahasto, mutta rahat ovat Venäjän ruplia. Puolan omituiset +rahat ovat hävitetyt. Hyviä teitä on tehtynä, ja rautatie kulkee +Warshausta nyt Itävallan alaiseen Krakaun kaupunkiin. + +5. _Uskonto_. Ei mitäkään valta-uskontoa ole maassa; vaikka enin osa +asukkaita, eli likeillen 4 miljonaa tunnustavat Roomin katoliikin +uskontoa. Niillä on vksi arkki-piispa Warshaussa ja 5 piispaa muissa +kaupungeissa. Muiden uskontojen tunnustajoista on enin Juutalaisia, +noin ½ miljonaa. Greekan uskolaisia ¼ milj. ja Kalviinin ja Luteruksen +puhdistaman uskonnon tunnustajoita yhteesen, niinikään ¼ miljonaa. + +6. _Tieteet ja taiteet_. Puolan kielellä oli 16 ja 17 sata-luvulla +loistava kirjallisuus, joka viime-aikona on joksenkin vähennyt siten, +että franskan kieli on otettu puhe- ja kirja-kieleksi korkeimpien +säätyjen parissa, ja latinan kieli on vanhuudesta ollut valta-kielenä. +Kansan sivistvs on jo vanhoista ajoista asti ollunna takapajulla. +Nyky-aikona on sitä toki koetettu vähän auttaa. Warshaussa oli ennen +kuulusa yli-opisto, mutta sekin hävitettiiin, kapinan kukistettua +vuonna 1831. Vuonna 1840 pantiin kaikki oppi-laitokset, joita, paitsi +joitakuita eri-säätyjä varten tehtyjä laitoksia, oli 11 lukioa ja 22 +koulua, venäjän sivistys-ministeristön alle. + +7. _Hallitus-muoto_. Puolan kuninkaallista valtaa perustaissa, +ruhtinoiden kokouksessa Wienin kaupungissa 1815, tehtiin siitä +perustus-laillinen eräs-valta, jonka kuningas oli Venäjän keisari. +Kuninkaalle annettiin täydellinen hallitus-voima; mutta lakia-laativa +voima jaettiin kuninkaan ja säätyjen välillä. Säätyjen edus-miehet, +jotka jaettiin kahteen kammariin, nimittäin: senaatiin ja maalaisten +kammariin, kokoontuivat joka toinen vuosi Warshauhin lakia laatimaan. +Ensimäisen kammarin eli senaatin jäseniä olivat kuninkaan pojat 18 +vuoden ikään tultuansa, piispat, palatiinit ja kastellaanit, sekä +kuninkaan valitsemat elinaikuiset edus-miehet. Toisessa kammarissa +istui 77 aatelin ja 51 talonpoikien kuudeksi vuodeksi valittua +edus-miestä, joista kolmannes osa joka kolmas vuosi erotettiin arvan +heitolla. Mutta vuonna 1830 nostetun kapinan kukistettua, kadotti Puola +perustus-lakinsa, edus-miehensä ja sotavakensä. Vuonna 1832 Helmikuun +26 päivänä annettu asetus jättää kaiken vallan _hallitus-seuralle_, +joka hallitsee maata keisarin nimessä. Tämä seura muutettiin vuonna +1841 _senaatiksi_, jonka esimies,_"namestnik"_, ja kaikki muutkin +jäsenet ovat keisarin nimittämiä. Senaati jaetaan neljään osaan, +ensimäinen pitää huolta kirkon ja koulun asioista, toinen lain +asioista, kolmas talouden asioista ja neljäs tutkii valtakunnan tuloja +ja menöjä. + +8. _Kaupunkia. Warshau_, Weiksel-virran varrella, hallituksen asunto, +hyvä tehdas- ja kauppa-paikka, suuret markkinat, mainioita akatemioja +ja kouluja, linnoitettu, 160 t.a. — _Plock_. Weikselin varrella, +kohtuullinen kauppa, 10 t.a. — _Modlin_, Venäläisien _Novo Georgiewsk_, +luja linnoitus. — _Suwalki_, Augustovon läänin maaherran asunto, 5 t.a. +— _Lublin_, elo- ja viina-kauppa, isot markkinat, 14 t.a. — _Zamosc_, +paras linnoitus, kaupunki on Zamoiski-nimisen ruhtina suvun oma, 5 t.a. +— _Radom_, jonkunlainen tehdas- ja kauppa-paikka, 7 t.a. — _Kalish_, +Prosna-virran varrella, villa-tehtaita, 12 t. asujanta. + + + +Venäläisen voittomaita. + + +Aasian maa-osassa Kaukason vuorimaa aina Araratin vuoren tienolle +saakka, ja koko Sipirian lakeus aina Beringin salmelle asti, itään +päin, ja Altai vuoriin ja Amur virtaan asti, etelään päin, ja vielä +Amerikan maaosasta koko luoteinen niemi ja muutamia saaria. Yleesensä +noin 294,000 neliöpenikulmaa ja vähän yhdeksättä miljonaa asujamia. + + + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75330 *** |