As captured January 16, 2025

1 files changed, 1070 insertions, 1070 deletions

diff --git a/72976-0.txt b/72976-0.txt
index d3c585f..5315966 100644
--- a/72976-0.txt
+++ b/72976-0.txt
@@ -1,1071 +1,1071 @@
-

-*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN KANSAN VANHOJA RUNOJA YNNä MYöS NYKYISEMPIä LAULUJA 4 ***

-

-

-

-

-

-SUOMEN KANSAN VANHOJA RUNOJA YNNÄ MYÖS NYKYISEMPIÄ LAULUJA IV

-

-Koonnut ja pränttiin antanut

-

-

-Z. TOPELIUS

-

-Läänin Lääkäri ja Ritari

-

-

-

-

-

-Helsingin Kaupungissa,

-Präntätty J. Simeliuksen Lesken tykönä,

-1829.

-

-

-

-

-

-

-      Laulavat Lapinni lapset

-      Vesi-maljan juotuahan

-      Petäjäisessä  pesässä

-      Honkasessa huonehessa;

-      Miksi en minähi laula

-      Suulta suurukselliselta

-      Oluelta ohraselta

-      Ruualta rukihiselta.

-

-

-

-Sisällä-pito.

-

-Vanhoja Runoja.

-

-Esi-puhe.

-Kontion Synty.

-Riien Synty.

-Pistoksen Synnyn alku.

-Vaapsahaisen Sanat.

-Hiiren Sanat.

-Pakkasen Sanat.

-Tulen Sanat.

-Lapsen Saajan Sanat.

-Imehiä.

-Jauho-Runo.

-Tarttuman Loihtu.

-

-Nykyisempiä Runoja.

-

-Viinan ryyppäämisestä.

-Kirpusta.

-Muurarinen ja Kärvänen.

-Vuori Synnyttävä.

-Heinä-Sirkka ja Muurainen.

-Muistutus.

-

-

-

-

-Esi-puhe.

-

-Kontion Synnyn, Riien Synnyn, ja Pistoksen Synnyn on Kajanin tienoilta

-minullen laittanut Kappalainen Suomus-Salmesa Herra C. Saxa.

-Vaapsajaisen, hiiren ja Pakkaisen Sanat ovat Kalajoen Pitäjästä; Tulen

-Sanat Vuokkiniemeltä; Lapsen Saajan Sanat ja Jauho-Runo Kemistä; Imehet

-ja tarttuman Loihtu Savon maalta.

-

-Näitä Runoja kokoillessani, joista vielä yksi tai kaksi vihkoa mahtaa

-ilmantua, olen keksinyt että siellä ja täällä, erinomattain vanhoisa

-Pappi-suvuisa löytyypi kaikenmoisia Runokirjotukksia, vanhoista ajoista

-säilytettynnä, Jonka tähden on minun nöyrä rukoukseni, että maanmiehet,

-joilla tämänlaisia kätköjä olisi, tahtoisivat niitä minullen toimittaa,

-jotta ne täsä kokouksesa saisivat siansa. Ehkä vailinaisina otetaan

-ne kiitollisuudella vastaan, niin muodoin kuin monesta ainehsta

-täysinäinen työ helpommasti valmistetaan.

-

-Myös nykyisempiä Runon Seppiä, jotka soisivat laulujansa julistetuiksi,

-vaadin ja kehoitan minä että niitä tänne lähättäisit. Minun

-asunopaikkani on Nyy-Carlebyyn tai Joensuun kaupungisa Pohjan maalla.

-

-

-

-

-Kontion Synty.

-

-

-    Kulkia, metän Kuningas,

-    Metän käyjä käyretyinen,

-    Hilli Ukko, halli parta

-    Miss' on Ohto syntynynnä,

-    Harva karva kasvanunna,

-    Saatuna sini saparo?

-    Tuoll' on Ohto syntynynnä,

-    Saatuna sini saparo,

-    Pimeässä Pohjolassa,

-    Tarkassa Tapiolassa,

-    Juuressa nyryn närien,

-    Vieressä vihannan viian,

-    Luona karkean karahkan.

-    Jos lähen Ohon oville,

-    Tasa-kärsän tanterille,

-    Pikku-silmäsen pihalle,

-    Kattellani kuoltoani,

-    Lyhyt on jalka, lysmä polvi,

-    Tasa-kärsä talleroinen.

-    Annikki tytär Tapion,

-    Mielikki metän emäntä,

-    Joka on pienin piikojahan,

-    Paras palkkalaisiahan,

-    Kytke kiinni koiriasi,

-    Rakentele rakkiasi,

-    Kuusamisehen kujahan,

-    Talasehen tammisehen,

-    Tullessani tanhuville,

-    Jalon Ohtosen oville.

-    Kukas Ohtosen sukesi,

-    Harvo karvan kasvatteli?

-    Mielikki metän emäntä

-    Sepä Ohtosen sukesi,

-    Harva karvan kasvatteli

-    Alla kuusen kukka latvan,

-    Kukka latvan, kulta lehvän.

-

-      Koska korpien Kuningas

-    Kaikoaapi kammiosta,

-    Linnastahan lähtenöövi,

-    Tuometar, Tapion neiti,

-    Mielikki metän emäntä,

-    Veäs kynnet viertehellä,

-    Hampahat meellä hauvo,

-    Jot' ei koske konnanana,

-    Liikuta lipeänänä

-    Karjaa, maita kulkiessa!

-    Neityt Maria Emoinen,

-    Rakas äiti armollinen,

-    Kuo mulle kulta-kangas,

-    Vaippa vaskinen vanuta,

-    Jolla karjan kaihtesisin,

-    Saara-sorkat suojeleisin

-    Kuusiaisen kulkehissa,

-    Ohto pojan astuissa,

-    Matkatessa Mausiaisen!

-    Annikki tytär Tapion

-    Vestä pilkat pitkin maita,

-    Rasti vaarahin rakoja

-    Vikomata mennä viljan,

-    Kamomata karjan käyvä

-    Kiviksi minun omani,

-    Kannon päiksi kaunihini!

-    Emmäs kiellä kiertämästä,

-    Karjoani kahtomasta,

-    Enkä käymästä epeä;

-    Kiellän kielin koskemasta,

-    Hammasten hajottamasta,

-    Lihan keski liikkumasta.

-

-      Annikki metän emäntä

-    Painas panta pihlajainen,

-    Tahi tuominen rakenna,

-    Tahi vaskesta valuos;

-    Kuin ei vaski vahva liene

-    Sitten rauvasta rakenna,

-    Kytke sillä Ohon kuono,

-    Jot' ei koske konnanana,

-    Liikuta lipeänänä!

-

-      Oisi maata muuallahi,

-    Tarhoa taempanahi,

-    Juosta miehen joutilahan;

-    Kuin mä Ohtona olisin,

-    Mesi-kämmennä kävisin,

-    Emmä noissa noin olisi,

-    Aina akkohin jaloissa;

-    Käpy on kangas käyväksesi,

-    Sormin sorkutellaksesi;

-    Otas juoni juostaksesi,

-    Polku poimetellaksesi

-    Tuonne Manalan metälle.

-

-      Kuittola metän Kuningas

-    Veä ponto portahaksi,

-    Silkki sillaksi sivalla,

-    Poikki Pohjolan joesta,

-    Jot' ei saisi juoni juosta,

-    Ohto sormin sorkutella,

-    Sipsutella sini sukka.

-

-      Niin sanoovi saaren vanhin,

-    Puhas Taaria puhuuvi

-    Yheksältä yö-sialta,

-    Sa-an taipaleen takoa:

-    Lulloseni, Lalloseni,

-    Omenani, Ohtoseni

-    Siniä sullen syötetähän,

-    Mesi nuori juotetahan

-    Urohoisessa väessä,

-    Miehisessä joukkiossa.

-    Kuin minä mies lähen metällen,

-    Uros korvellen kohoan,

-    Vuolen kuonat kullistani,

-    Hopeistani homehet,

-    Otan kolmet koiroani,

-    Viisi villa-hänteäni,

-    Seihtemän sepeliäni.

-    Niin on häntä koirallani

-    Kuin korehin korpi kuusi,

-    Niin on silmä koirallani

-    Kuin on suurin suihti-rengas,

-    Niin on hammas koirallani

-    Kuin on viikate virossa;

-    Sinä koirani komehin,

-    Otukseni oivallisin,

-    Juoksuttele, jouvuttele

-    Aho-maita aukehia,

-    Ensin kuusia kumarra,

-    Havu-latvoja haloa,

-    Hyväile hyötö-puita.

-    Juokse tuonne toisualle

-    Mielusahan Mehtolahan,

-    Tarkkahan Tapiolahan!

-    Mielikki, metän Emäntä

-    Käyvös kättä antamahan,

-    Oikeaa oijentamahan,

-    Sormia sovittamahan!

-    Mikä mieli, mikä muutos

-    Mielusassa Mehtolassa,

-    Tarkassa Tapiolassa!

-    Entinen metän Emäntä

-    Oli kaunis kahtannolta,

-    Ihana imertimiltä,

-    Käet oli kulta-käärehissä,

-    Sormet kulta-sormuksissa;

-    Nykynen metän Emäntä

-    Ruma on varsin rungoltansa,

-    Käet on vihta- käärehissä,

-    Sormet vihta-sormuksissa,

-    Pää vihta-pätinehissä.

-    Koreasti koirat haukku

-    Mieluhissa Mehtolassa,

-    Leveästi lehmät ammo

-    Korven kuulussa koissa.

-

-      Louki (sic!) Pohjolan Emäntä

-    Pistäs villanen pivosi,

-    Käännä karva-kämmenesi;

-    Oisi laajalta luvattu,

-    Sukeukselta suvattu,

-    Tapiolta taivotettu

-    Saalis suuri saahakseni,

-    Mesi-kämmen käätäkseni.

-    Hilli Ukko, Halli-parta

-    Hiihatas hiasta miestä,

-    Takin helmasta taluta,

-    Veä verka-kauluksesta,

-    Saata sillen saareksellen,

-    Sillen kummullen kuleta,

-    Josta saalis saatasihin,

-    Erän toimi tuotasihin.

-

-      Kosk' oli saalis saatununna

-    Noin ne ennen vanhat virkko:

-    En minä pahon pitänyt,

-    Eikä toinen kumppanini:

-    Ite vierit vempeleeltä,

-    Horjahit haon selältä

-    Puhki kultasen kupusi,

-    Halki marjasen mahasi;

-    Päret jousi, puikko nuoli,

-    Minä mies vähä väkinen,

-    Uros heikko hengellinen.

-    Lähes nyt kulta kulkemahan,

-    Sipomahan sini-sukka,

-    Verka housu vieremähän

-    Urohoisehen väkehen,

-    Miehisehen joukkiohon.

-    Ellös vaimoja varuo,

-    Katet-lakkia kamoja,

-    Syltty-sukkia surejo,

-    Peitto-päitä peljästyö.

-    Meill' on aitta ammon tehty

-    Hopeaisillen jaloillen,

-    Kultasillen pahtahillen,

-    Jonne viemme vierahamme,

-    Kuletamme kultasemme.

-    Anna Päivälän miniä,

-    Tuometar Tapion Neiti,

-    Kuin lienee vihattu vieras

-    Ovi kiinni ottoate;

-    Vaan kuin lienee suotu vieras

-    Ovi avoinna piteätä,

-    Kulettaissa kultoamme,

-    Ohon astuissa sisähän.

-    Niin tuo Ohto pyörteleksen

-    Mesi kämmen käänteleksen

-    Niin kuin pyy pesäsän päällä

-    Hanhi hautomaksillahan.

-

-

-

-

-    Riien Synty.

-

-

-    Naata nuorin neitosia

-    Teki tiellen vuotehesan,

-    Pahnasan pahalle maalle;

-    Perin tuulehen makasi,

-    Kalton säähän karkeahan.

-    Tuuli nosti turkin helmat,

-    Ahava hamehen helmat,

-    Teki tuuli tiineheksi,

-    Ahavainen paksuksehen:

-    Tuosta tyyty, tuosta täyty

-    Tuosta paksuksi paneksen.

-    Kanto kohtua kovoa,

-    Vatan täyttä vaikeata;

-    Kanto kuuta kaksi, kolmet,

-    Kanto kuuta viisi, kuusi,

-    Jo kanto kaheksan kuuta,

-    Kanto kuuta kymmenkunnan

-    Kanto kuuta kaksitoist;

-    Jo kuulla kahella toista

-    Tuotihin kavon kipua,

-    Immin tulta tuikattihin.

-    Juoksi polvesta merehen,

-    Vyö-lapasta laineheseen,

-    Sukka-rihmasta sulahan;

-    Heti huutaa heiahutti

-    Ainosillen ahvenillen,

-    Kaikillen veen kaloillen:

-    Tuuos kiiskinen kinasi,

-    Matikainen nuljaskasi;

-    Nyt tuloovi Immin tuska

-    Pakko neitosen paneksen.

-    Sivalti simasen siiven

-    Vyöltä Vanhan Väinämöisen,

-    Jolla voiti luun limiä,

-    Siveli sivuja myöten,

-    Perä vieriä veteli;

-    Syrjin syöstihin merehen,

-    Vesii-hiien hinkalohon,

-    Sala-kammun karsinahan,

-    Lumme-korjuhun kotihin.

-    Alla raanusan yheksän,

-    Alla viien villa vaipan

-    Teki poikoa yheksän,

-    Tyttö-lapsen kymmenennen;

-    Sikiötähän sitoovi,

-    Saamiahan solmiaavi

-    Kylpy-pelsimen perillä,

-    Saunan lautaen laella,

-    Nimitteli poikiahan,

-    Lasketteli lapsiahan,

-    Minkä kuuseksi kuvasi,

-    Minkä mainihti maoksi.

-

-      Riisi on poika Ruivantehen,

-    Ruivantehen, Räyväntehen,

-    Isätön, emätön lapsi,

-    Suuton, silmitön sikiä.

-    Kuinkas taisi suuton syyä,

-    Kielitön nisän imeä,

-    Hampaiton haukkaella,

-    Näkemätön närvistellä?

-    Voi sinua piian pilkka,

-    Piian pilkka, naisten nauru,

-    Etkös nyt häiy häpeä,

-    Paha poikkehen pakene

-    Ristittyä rikkomasta,

-    Kastettua kalvamasta!

-    Miss' on Riisi ristittynä,

-    Kaluaja kastettuna?

-    Tuoll' on Riisi ristittynä

-    Kaivolla kalevan pojan,

-    Ketaroilla pienen kelkan.

-    Oliko vesi puhasta?

-    Ei ollut vesi puhasta;

-    Se vesi veren sekanen,

-    Pesi huorat huntujahan,

-    Pahat vaimot paitojahan,

-    Joilla Riisi ristittihin,

-    Kaluaja kastettihin

-    Hamehissa haisevissa,

-    Nukka-vieroissa nutuissa.

-

-      Kunne ma sinun manoan

-    Ristittyä rikkomasta,

-    Kastettua kautumasta?

-    Tuonne ma sinun manoan

-    Suuhun juoksevan sutosen,

-    Kesä-peuran kielen alle;

-    Hyvä on siellä ollaksesi,

-    Armas aikaellaksesi,

-    Lempi liehakellaksesi,

-    Siell' on voiset vuotehesi,

-    Siasi sianlihaiset;

-    Siellä itkeevi isäsi,

-    Valittaavl vanhempasi:

-    Kunne joutu poikuoni?

-    Ja jos et sitä totelle

-    Livu liitto-leivillesi,

-    Mäne määrä- mämmillesi.

-    Ja jos et sitä totelle

-    Ottuos sukusi sukset,

-    Heimokuntasi hevoset

-    Kotihisi mennäksesi,

-    Lemmon leppäset sivakat,

-    Hiien kalhut, rauta-kannat,

-    Pahan hengen paksun sauvan,

-    Joilla hiihat Hiien maita,

-    Lemmon maita leuhattelet.

-    Ehtiivi sinun emosi

-    Kotihisan Koiroahan.

-    Hyvin oot tehnyt, koskas tullut;

-    Teet paremmin kuin palajat.

-    Anna mennä männessähän

-    Venehellä vettä myöten,

-    Suksella mäkiä myöten,

-    Hevosella tietä myöten;

-    On lipua liiaksihin

-    Mäen alle mäntähissä.

-    Ja jos et sitä totelle

-    Tuonne ma sinun manoan

-    Jalaksillen juoksevillen

-    Portimo kiven kolohon.

-    Ja jos et sitä totelle

-    Tuonne ma sinun manoan

-    Korpin kiljuvan kitahan,

-    Suuhun vankuvan vareksen.

-    Ja jos et sitä totelle

-    Tuonne ma sinun manoan

-    Suuhun Antero Vipusen,

-    Joka on viikon maassa maannut

-    Kauvon liekona levännyt;

-    Kulmill' on oravi-kuusi

-    Paju-pehko parran päällä.

-    Ja jos et sitä totelle

-    Tuonne ma sinun manoan

-    Kirjo kirkon kynnyksehen,

-    Sata-lauvan lappeahan,

-    Tuhat malkosen maluhun;

-    Papit siellä pauhoavat

-    Miehet messua pitävät.

-    Ja jos et sitä totelle

-    Tuonne ma sinun manoan

-    Suurillen sota-keoillen,

-    Miesten tappu-tanterillen,

-    Joss' on verta vyöhön asti,

-    Siell' on luutonta lihoa,

-    Suonitonta pohkeata

-    Syyä miehen nälkähisen,

-    Hilpoa himertynehen,

-    Haukata halun alasen.

-

-

-

-

-Pistoksen Synnyn Alku.

-

-

-(Toisin.) [Katso II Osa, 1 sivu.]

-

-    Oli ennen neljä neittä.

-    Koko kolmet morsianta;

-    Nepä heiniä tekivät,

-    Kokoelit kortehia

-    Nenässä utusen niemen,

-    Lässä saaren terhennisen.

-    Kuin niitit, ne haravoit,

-    Heti ruoposit ruollen,

-    Lapohollen laskettelit,

-    Pistit pielihin välehin.

-    Tuli poika Pohjolasta,

-    Nimeltä tulinen Tursas.

-    Ne Tursas tulehen tunki,

-    Paiskasi panun väkehen.

-    Tuli tuhkia vähänen,

-    Kypeniä kouran täysi.

-    Ne kypenet kylvettihin

-    Portin Pohjolan etehen,

-    Kirjo-kannon kynnys alle.

-    Tähän kasvo kaunis tammi,

-    Virpi virhetön yleni;

-    Latva täytti taivahille,

-    Lehvät ilmoillen levesit,

-    Estit päivän paistamasta,

-    Esti kuun kumottamasta,

-    Pietti pilvet juoksemasta,

-    Hattarat harittamasta.

-    Neiet neuvoa pitävät

-    Kuinkas kuutta lietänehen,

-    Otavatta oltanehen,

-    Päivätä elättänehen.

-    Etittihin tuota miestä,

-    Haettihin miestä mointa

-    Väestä, pitäjähästä,

-    Kuuen kirkon kuulusalta,

-    Joka nyt taisi tammen kaata,

-    Puun sorean sorrutella,

-    Puun vihannan vieretellä.

-    Mies musta merestä nousi,

-    Aallollen ylenteleksen.

-    Koko korttelin pitunen,

-    Vähän vaaksan korkeunen,

-    Maljan alle maata' mahtu,

-    Seulan alle seisomahan;

-    Astua lykytteleevi,

-    Levehillä liehumilla;

-    Syltä oli housu-lahkehesta,

-    Puolta toista polven päältä,

-    Kahta kartehen perästä j.n.e.

-

-

-

-

-Vaapsahaisen Sanat.

-

-

-    Ampiainen, angervainen

-    Synnyttattari synnyttää,

-    Kasvattattari kasvattaa,

-    Pistä piikkis, taita nuoles,

-    Käännä kärki käppyrään,

-    Mieles mesi-leipää!

-

-

-

-

-    Hiiren Sanat.

-

-    (Heiniä suovaan pannessa.)

-

-

-    Hiukka hiiren hampaaseen,

-    Karsi kaunajan kitahan!

-    Jos karvan nielet,

-    Toisen puret,

-    Kolmannelle kohta kuolet.

-

-

-

-

-    Pakkasen Sanat.

-

-    (Lisäys. Katso II Osa, 26 sivu.)

-

-

-    Panen Pakkasen rekehen,

-    Pakkasen keulan pajulle,

-    Pakkasen perä-pajulle,

-    Kesän keskelle rekeä

-    Ite keskelle keseä.

-

-

-

-

-    Tulen Sanat.

-

-    Taian minä tulen lumoja,

-    Valtiasta vaivutella:

-    Neito laskien Lapista

-    Vaskisella Venehellä,

-    Jäinen kokka, jäinen keula,

-    Jäinen jälkkäres sisässä,

-    Jäinen kattila tulella,

-    Jäinen sanka kattilassa.

-    Jos se on tulessa palanut,

-    Hauvo metinen sauna

-    Metisellä kiukahalla!

-    Mettiäinen mettä tuo

-    Meren yheksän takoa,

-    Meri puolen kymmenettä,

-    Haavolle paranteheksi,

-    Kipiöille voiteheksi.

-

-

-

-

-    Lapsen Saajan Sanat.

-

-    Neity Maria emonen,

-    Rakas äiti armollinen,

-    Käys tänne käpein kengin,

-    Helmon hienon helmotellen,

-    Sukin valkein vaella,

-    Sukin mustin muikuttele!

-    Tule saunahan salahan,

-    Piilten pirtti-huoneheseen,

-    Tule! tänne tarvitahan

-    Kivut kiinni ottamahan,

-    Vaivat vaikahuttamahan!

-    Päästä piika pintehistä,

-    Vaimo vattan vääntehistä!

-    Ota kiiskiltä kinaa,

-    Matehelta nuljaskata,

-    Hauvo nuilla hautehilla,

-    Voia nuilla voitehilla,

-    Joilla Jesus voieltihin,

-    Kastettihin kaikkivalta,

-    Päästä päivistä pahoista,

-    Sitehistä sitkehistä,

-    Kipu-vöistä kiintehistä!

-

-

-

-

-Imehiä.

-

-

-    Joulu toi joukossa tuleepi,

-    Tanssissa Tapanin päivä.

-    Tanssas toi taitava Tapani

-    Puoli yöstä puoli yöhön.

-    — — —

-    — — —

-    Tapanill' on talli renki,

-    Vei toi hevoista vedelle

-    Läpi säärtä lähtehelle,

-    Kaivolle kadikkaselle;

-    Lähde läikky, hepo kuorsu.

-    "Mitäs kuorsut koiran ruoka,

-    Hirnut Hiisien hevoinen?"

-    — — —

-    — — —

-    Iskin mä silmäni itähän,

-    Näjin tähden taivahalla,

-    Pilkun pilvien raossa.

-    Meninpä Ruotuksen tupahan.

-    Ruotus haastoi rualtansa,

-    Tiivas tiiskinsä nojalta:

-    "Siis mä tuon todeksi uskon,

-    "Jos toi härkä mylvineepi,

-    "Kuin on luina laattialla,

-    "Liha syöty, luut lusittu,

-    "Kesi kenkinä pidetty."

-    Rupeispa härkä mylvimähän,

-    Luillansa luhisemahan,

-    Kynsin maata kaappimahan.

-

-    "Siis mä tuon todeksi uskon,

-    Jos toi kukko laulaneepi,

-    Kuin on paistina vaissa,

-    Kuin on voilla voideltuna,

-    Jäsenille järköitetty,

-    Höyhenille höykytetty."

-    Rupeis toi kukko laulamahan,

-    Kukko kuudelta sanalta,

-    Kananpoika kahdeksalta.

-

-    "Siis mä tuon todeksi uskon

-    Jos toi veitsen pää vesoisi,

-    Kuin on lyöty laattiahan."

-    Rupespa veitsen pää vesohon,

-    Vesois kuudelta vesalta,

-    Kulta lehti kunkin päässä,

-    — — —

-    — — —

-    Jo ma nyt luovun Ruotuksesta,

-    Otan uskon Jesuksesta.

-

-Tämä paljo vaillinainen Runo, jonka Savon maalta on minulle

-toimittanut Hovi-Rätin Assessori Herra C.H. Asp, arvellaan olevan

-niiltä ajoilta, koska Christin usko Ruotsalaisilta Papeilta täällä

-ensin levitettiin ja ne imehitten saarnajat luultiin itte imehiä

-tekevän, että myös pakanalliset loihtu-miehet toisia imehiä näitä

-vastaan yrittelit.

-

-

-

-

-Jauho Runo

-

-

-    Jos mun tuttuni tulisi,

-    Ennen nähtyni näkyisi!

-    Sille suuta suikkajaisin;

-    Olis suu suen veressä;

-    Sillen kättä käppäjäisin,

-    Jospa kärme kämmen-päässä.

-    Olisko tuuli mielellissä

-    Ahavainen kielellissä:

-    Sanan toisi, sanan veisi,

-    Sanan liian liikuttaisi,

-    Kahden rakkaan välillä.

-    Ennenpä heitän herkku-ruat,

-    Paistit pappilan unohtan

-    Ennenkuin heitä herttaiseni,

-    Kesän keskyteltyäni,

-    Talven taivuteltuani.

-

-

-

-

-Tarttuman Loihtu.

-

-

-    Tuonne ma sinun manoan,

-    Tuonne kuollehen kuoppahan,

-    Iki männehen ihoon,

-    Joss' on muutkin murha-miehet,

-    Ikuiset pahan tekiät.

-    Jos on kalman kammiosta,

-    Männös kalman kammiohon;

-    Jos vesi-Hiien hinkalosta

-    Männös vesi-Hiien hinkalohon,

-    Syömästä, kaloamasta,

-    Ristittyä rikkomasta,

-    Kastettua koatamasta,

-    Tehtyä tellomasta.

-    Siellä on syyä syöläisen

-    Haukata halun alaisen.

-

-

-

-

-

-Nykyisempiä Runoja.

-

-

-

-

-Runo viinan ryyppäämisestä.

-

-

-    Kuules, viina! kuin ma laulan,

-    Kuules, Putelli! puheeni.

-    En minä moiti mahtiasi,

-    Enkä voimias vähennä.

-    Viina on Jumalan vilja,

-    Ja on kyllä kelpo ruoka,

-    Siivo syöjille suloinen,

-    Jotka ryypyn ryyppäjävät,

-    Harvoin kaksi kallistavat,

-    Kolmest' ei koskaan huoli.

-    Kuinka kultainen kulekset

-    Herran lahja hielukselet

-    Sydämmess' syömättömässä,

-    Eine-ryyppynä esitte,

-    Annat aamusta varahin

-    Ruoka-lystin ruumihille.

-    Vaan ne kuin ovat ystävänä

-    Suunsa kanssa suuttumata,

-    Siihen hankkivat halulla

-    Kaikin ajoin kantamista,

-    Niille on ikänsä ollut

-    Ruoka varsin vaarallinen.

-    Eikä se sukua katso,

-    Eikä säätyä eroita.

-    Teki se ennen tengan reijän

-    Talonpojankin povelle;

-    Potkaisi se Porvarinkin

-    Kauppa-kaaren kallellensa;

-    Saa se Saarnamiehistäkin

-    Vaarsin valmiista Papeista

-    Tekee Teiniks' toisen kerran;

-    Lukkareilla laulattaapi

-    Väärän virrenkin välistä;

-    Toisinaan se toimittaapi

-    Tuomarinkin tuhnioksi;

-    Lautamiehet laitteleepi

-    Juttu-miesten mieltä myöden,

-    Kuin käyvät käräjä-miesten

-    Arkun kantta aukomassa:

-    Sitte torkkuvat tuvassa,

-    Virka vaihtuupi uneksi.

-    Minkäs tekee mittareille?

-    Minkä muille muutamille

-    Virkamiehille vähille?

-    Nimismiehet niinkuin muutkin

-    Paneepi pahalle tielle,

-    Viskaapi virattomaksi,

-    Toimittaapi Tolppariksi.

-    Siinä se siivon tekeepi,

-    Kuin se vaimoja vetääpi

-    Penkin päähän pitkäksensä,

-    Lakki päässä pyörähtääpi,

-    Pois nokka nenän kohalta:

-    On outo näkevän nähdä

-    Paha pitävän pitää,

-    Joita varjele Jumala

-    Näkemästä, kuulemasta.

-

-        (Tekiä: Matti Korhoin, Rautalammen Pitäjästä.)

-

-

-

-

-Kirpusta.

-

-Elias Tuoriniemelta.

-

-

-    Saattasinkoma sanoa

-    Kirjotella kirpustakin?

-    Kirottu on kirppu rukka

-    Ijankaiken ihmisiltä;

-    Siitä on kirppu kirottu

-    Moitittava musta lintu,

-    Kuin on hyvä hyppimähän.

-    Vielä potkiipi povessa,

-    Tohtii tulla turkkihinkin,

-    Valta-miesten vaatteisiinkin

-    Hyvän huovin housuhinkin

-    Suuren herran sukkahankin

-    Papin paijanki sisälle.

-    Käypi se kirppu kirkossakin

-    Kirkko-miehen kintahassa.

-    Kaikki sitä kanteleepi

-    Kaikki kurjat kuljettaapi

-    Yli soijen, yli maijen,

-    Syän maijen synkiöinkin.

-    Varsin tuttu vaimoillenkin

-    Miesten luona mielellänsä;

-    Syöpi lasta laattialla

-    Käypi lasten kätkyesä

-    Vanhojakin valvottaapi,

-    Ei anna nuorten nukkua

-    Eikä maata matka-miehen.

-    Alla se aina asuupi

-    Vuosi kauet vuotehilla,

-    Aina on koirain kotona,

-    Aina pentuin pesässä.

-    Sitä en tiiä kusta siinnee,

-    Kusta synty syöpäläisen;

-    Sienneekö sillan alta

-    Tulleeko tupa-rikasta

-    Vaanko vanhoista sioista

-    Vaanko vattu-raunioista.

-    Kirppu on kiivas juoksemahan

-    Sekä hyvä hyppimähän,

-    Kuka kirpun kiinni saapi

-    Jalat alta ampukohon

-    Linnun lyököhön lihaksi

-    Pankohon pataluhaksi:

-    Osan kukin ottakohon,

-    Sääski veren särpäköhön

-    Kissalle liha-kipene

-    Koira luut korjatkohon!

-

-    Tämä on juoru joutavasta

-    Työ on tehty tyhjän eestä;

-    Lukkari minun lupasi

-    Vaati vaha kumppalini

-    Juoruamaan joutavasta

-    Kirjottamaan Kirpustakin.

-

-

-

-

-Muurahinen ja Kärvänen.

-

-Satu.

-

-

-    Kerran muuan Muurahinen

-    Sekä kärvänen keviä

-    Rikeneltä riistelivät

-    Kahen kesken kamppaelit

-    Kumpi heistä kuulusampi

-    Oli onnesta parempi.

-

-    Ensin kärvänen käkesi

-    Tällä lailla lausumahan:

-    "Etpä taija ensinkänä

-    Vetäyä verrakseni,

-    Minä kirkkohon kivasti

-    Kuljen kunnolla hyvällä,

-    Josa astun alttarille

-    Lentelen paikat parahat;

-    Menen hopusa hovihin

-    Linnahan ilmi-isohon

-    Kusa minä kuninkahan

-    Laskeun pää-laelle;

-    Vaimo väelle väleen

-    Näpperöille neitosille

-    Annan suuta sukkelasti

-    Makiasti maiskuttelen;

-    Empä minä ensinkänä

-    Tee työtä työlähästi

-    Mutta ruan runsahimman,

-    Ehdon päältä elatuksen

-    Mulle onni oikaseevi

-    Antaavi hyvin alati.

-    Varsinko sinä vakasti

-    Taijat raaka talonpoika

-    Näitä ehtiä etuja

-    Olla niistä osallinen?"

-

-    Muurahinen muutamilla

-    Saatti vastata sanoilla:

-    "Sekä kirkossa kivasti

-    Että liion linnassakin

-    Sua varsin vainotahan

-    Vihatahan viekkahasti.

-    Kyllä sanot sakeasti

-    Kerskajat kelpo hyvästi

-    Että kuljet kunningasten,

-    Laskeut pää laelle,

-    Suuta kanssa sukkelasti

-    Antelet akka väelle;

-    Mutta koska koreasti

-    Kesä-kauen kempimällä

-    Minä ehdin elatusta

-    Valmistan talven varoja,

-    Sinun siivota peräti

-    Näen syöväs synkiästi

-    Talkkunat nurkan takana

-    Niiden päällä pärisevän.

-    Ettei työtä ensinkänä

-    Sulla ole otollista,

-    Niin olet typi tyheä

-    Kanssa kaikesta kalusta:

-    Eipä maaten markat tule

-    Istuin iku-hopeat.

-    Siitä pulskasti puhelet

-    Kelvoksesti kerskaelet,

-    Jota joutasit hävyllä

-    Vaiketa varsin väleen.

-    Kyllä kerkiät kesällä

-    Puhumahan pulkiasti,

-    Mutta talven tarjottua

-    Vilun ollesa vikevän

-    Suljet suusi surkiasti

-    Tukit turpposi äkisti,

-    Koska jou'ut kohmelohon

-    Tyhmä tyrmistyt viluhun,

-    Silloin minä mielelläni

-    Ilman vaarata isota

-    Matelen maan sisähän

-    Hyvän pesäni perälle,

-    Ruan äärehen äkeän

-    Kesällä hyvin kerätyn."

-

-    Ihmisen, joka ilolla

-    Ahkeroitseevi alati

-    Avuista aivan jaloista

-    Tahi tavoista hyvistä,

-    Kaikki tahtovat hyväksi

-    Arvosa aina pitävät;

-    Mutta jotka itsiänsä

-    Keyvät kerskaten hyväksi

-    Että saadansa etua

-    Kuultaksensa kunniata

-    Kielellänsa kiirehtivät,

-    Astuvat alle häpiän.

-

-

-

-

-Vuori Synnyttävä.

-

-Satu.

-

-

-    Vuori kerran kelvoksehen

-    Lapsen piinahan lamau,

-    Jossa äänsi äkeästi

-    Vaikeasti valitteli.

-    Olikin suuri odotus

-    Mailmassa mainittava

-    Sitä nähdä sikiätä

-    Kyllä outoa kylissä.

-    Mutta lapsen laadullisen

-    Siivo sikiäu siahan

-    Työnsi hiiren hiljaksensa

-    Ennen nähtynä elävän.

-

-    Monella ovat mokomat

-    Aivan suuret aivotukset

-    Jotka päätyvät peräti

-    Raukeavat rapakkohon.

-

-

-

-

-Heinä-Sirkka ja Muurainen.

-

-Satu.

-

-

-         Huvi Laiskan työ,

-         Nälkä Laiskan palkka.

-

-    Läksi muinen marja-sirkka

-    Laiska lintu liikkehelle,

-    Elatusta etsimähän

-    Ruokaansa rukoilemahan

-    Toisten pienusten pesille,

-    Muiden säästen säästöksistä,

-    Joutui muuraisen * ) majalle,  [ * ) Viholaisen, Kusiaisen. ]

-    Ahkeraisen aitan suulle:

-    "Anna kullainen apua,

-    Vatsan tyhjän vahvistusta!

-    Talvi kylmä kumppanina,

-    Nälkä vieraana vihainen!"

-

-    "Miss' on varas, veikkoiseni?

-    Omat kesäiset kokoomas?

-    Missä kotos? missä kätkös?

-    Missä aittas maanalainen?"

-

-    "Köyhä on kotoa paitsi,

-    Sekä vaivanen varoja;

-    Eipä ehtinyt kesällä

-    Tulla talvi mieleheni,

-    Pahat päivät muistohoni,

-    Olipa muuta muistamista,

-    Työtä toista tehtävätä:

-    Aivan lauloin ahkerasti,

-    Sekä soittelin somasti,

-    Oman henkeni huviksi

-    Heinämiesten hauskuudeksi."

-

-    "Koskas laulelit kesällä

-    Soittelit suviset päivät;

-    Tanssaile nyt talvikausi

-    Hyppää onnella hyvällä!

-    Enkä kuule, enkä maksa"

-    Laiskan turhia loruja.

-

-

-

-

-Muistutus.

-

-

-    Jopas joskus, ystäväni!

-    Näjit nuolen pyrkiväisen,

-    Joka, joutsen lauvettua,

-    Paitsi viipyä pakeni,

-    Matkan määrätyn mitalta

-    Riensi säätylle sialle?

-

-    Noin on hetkeskin nopia,

-    Elämäs erä-pikainen,

-    Matkas määrältä mitattu,

-    Sekä säätyllä sialla

-    Päiväs, paitsi viivytystä

-    Kalman varjoissa katoovat.

-

-    Kiiruhda siis kiivahasti

-    Töissäs taitavan tavalla,

-    Vielä viipyissä kipinän,

-    Tulen taivaisen tykönäs;

-    Käytä hetkinen hyväkses,

-    Elä täydellä todella,

-    Että vielä elämästäs

-    Esimerkki etsittävä,

-    Muisto muillekkin ajoille,

-    Olis jäljelle jätetty,

-    Lepo löytyis tuntos luonna,

-    Koskas vaivut kuolemassa

-    Kuljet toisille tiloille

-    Isän-maalle matkustelet!

-

-

-

-

-

-

+
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN KANSAN VANHOJA RUNOJA YNNä MYöS NYKYISEMPIä LAULUJA 4 ***
+
+
+
+
+
+SUOMEN KANSAN VANHOJA RUNOJA YNNÄ MYÖS NYKYISEMPIÄ LAULUJA IV
+
+Koonnut ja pränttiin antanut
+
+
+Z. TOPELIUS
+
+Läänin Lääkäri ja Ritari
+
+
+
+
+
+Helsingin Kaupungissa,
+Präntätty J. Simeliuksen Lesken tykönä,
+1829.
+
+
+
+
+
+
+      Laulavat Lapinni lapset
+      Vesi-maljan juotuahan
+      Petäjäisessä  pesässä
+      Honkasessa huonehessa;
+      Miksi en minähi laula
+      Suulta suurukselliselta
+      Oluelta ohraselta
+      Ruualta rukihiselta.
+
+
+
+Sisällä-pito.
+
+Vanhoja Runoja.
+
+Esi-puhe.
+Kontion Synty.
+Riien Synty.
+Pistoksen Synnyn alku.
+Vaapsahaisen Sanat.
+Hiiren Sanat.
+Pakkasen Sanat.
+Tulen Sanat.
+Lapsen Saajan Sanat.
+Imehiä.
+Jauho-Runo.
+Tarttuman Loihtu.
+
+Nykyisempiä Runoja.
+
+Viinan ryyppäämisestä.
+Kirpusta.
+Muurarinen ja Kärvänen.
+Vuori Synnyttävä.
+Heinä-Sirkka ja Muurainen.
+Muistutus.
+
+
+
+
+Esi-puhe.
+
+Kontion Synnyn, Riien Synnyn, ja Pistoksen Synnyn on Kajanin tienoilta
+minullen laittanut Kappalainen Suomus-Salmesa Herra C. Saxa.
+Vaapsajaisen, hiiren ja Pakkaisen Sanat ovat Kalajoen Pitäjästä; Tulen
+Sanat Vuokkiniemeltä; Lapsen Saajan Sanat ja Jauho-Runo Kemistä; Imehet
+ja tarttuman Loihtu Savon maalta.
+
+Näitä Runoja kokoillessani, joista vielä yksi tai kaksi vihkoa mahtaa
+ilmantua, olen keksinyt että siellä ja täällä, erinomattain vanhoisa
+Pappi-suvuisa löytyypi kaikenmoisia Runokirjotukksia, vanhoista ajoista
+säilytettynnä, Jonka tähden on minun nöyrä rukoukseni, että maanmiehet,
+joilla tämänlaisia kätköjä olisi, tahtoisivat niitä minullen toimittaa,
+jotta ne täsä kokouksesa saisivat siansa. Ehkä vailinaisina otetaan
+ne kiitollisuudella vastaan, niin muodoin kuin monesta ainehsta
+täysinäinen työ helpommasti valmistetaan.
+
+Myös nykyisempiä Runon Seppiä, jotka soisivat laulujansa julistetuiksi,
+vaadin ja kehoitan minä että niitä tänne lähättäisit. Minun
+asunopaikkani on Nyy-Carlebyyn tai Joensuun kaupungisa Pohjan maalla.
+
+
+
+
+Kontion Synty.
+
+
+    Kulkia, metän Kuningas,
+    Metän käyjä käyretyinen,
+    Hilli Ukko, halli parta
+    Miss' on Ohto syntynynnä,
+    Harva karva kasvanunna,
+    Saatuna sini saparo?
+    Tuoll' on Ohto syntynynnä,
+    Saatuna sini saparo,
+    Pimeässä Pohjolassa,
+    Tarkassa Tapiolassa,
+    Juuressa nyryn närien,
+    Vieressä vihannan viian,
+    Luona karkean karahkan.
+    Jos lähen Ohon oville,
+    Tasa-kärsän tanterille,
+    Pikku-silmäsen pihalle,
+    Kattellani kuoltoani,
+    Lyhyt on jalka, lysmä polvi,
+    Tasa-kärsä talleroinen.
+    Annikki tytär Tapion,
+    Mielikki metän emäntä,
+    Joka on pienin piikojahan,
+    Paras palkkalaisiahan,
+    Kytke kiinni koiriasi,
+    Rakentele rakkiasi,
+    Kuusamisehen kujahan,
+    Talasehen tammisehen,
+    Tullessani tanhuville,
+    Jalon Ohtosen oville.
+    Kukas Ohtosen sukesi,
+    Harvo karvan kasvatteli?
+    Mielikki metän emäntä
+    Sepä Ohtosen sukesi,
+    Harva karvan kasvatteli
+    Alla kuusen kukka latvan,
+    Kukka latvan, kulta lehvän.
+
+      Koska korpien Kuningas
+    Kaikoaapi kammiosta,
+    Linnastahan lähtenöövi,
+    Tuometar, Tapion neiti,
+    Mielikki metän emäntä,
+    Veäs kynnet viertehellä,
+    Hampahat meellä hauvo,
+    Jot' ei koske konnanana,
+    Liikuta lipeänänä
+    Karjaa, maita kulkiessa!
+    Neityt Maria Emoinen,
+    Rakas äiti armollinen,
+    Kuo mulle kulta-kangas,
+    Vaippa vaskinen vanuta,
+    Jolla karjan kaihtesisin,
+    Saara-sorkat suojeleisin
+    Kuusiaisen kulkehissa,
+    Ohto pojan astuissa,
+    Matkatessa Mausiaisen!
+    Annikki tytär Tapion
+    Vestä pilkat pitkin maita,
+    Rasti vaarahin rakoja
+    Vikomata mennä viljan,
+    Kamomata karjan käyvä
+    Kiviksi minun omani,
+    Kannon päiksi kaunihini!
+    Emmäs kiellä kiertämästä,
+    Karjoani kahtomasta,
+    Enkä käymästä epeä;
+    Kiellän kielin koskemasta,
+    Hammasten hajottamasta,
+    Lihan keski liikkumasta.
+
+      Annikki metän emäntä
+    Painas panta pihlajainen,
+    Tahi tuominen rakenna,
+    Tahi vaskesta valuos;
+    Kuin ei vaski vahva liene
+    Sitten rauvasta rakenna,
+    Kytke sillä Ohon kuono,
+    Jot' ei koske konnanana,
+    Liikuta lipeänänä!
+
+      Oisi maata muuallahi,
+    Tarhoa taempanahi,
+    Juosta miehen joutilahan;
+    Kuin mä Ohtona olisin,
+    Mesi-kämmennä kävisin,
+    Emmä noissa noin olisi,
+    Aina akkohin jaloissa;
+    Käpy on kangas käyväksesi,
+    Sormin sorkutellaksesi;
+    Otas juoni juostaksesi,
+    Polku poimetellaksesi
+    Tuonne Manalan metälle.
+
+      Kuittola metän Kuningas
+    Veä ponto portahaksi,
+    Silkki sillaksi sivalla,
+    Poikki Pohjolan joesta,
+    Jot' ei saisi juoni juosta,
+    Ohto sormin sorkutella,
+    Sipsutella sini sukka.
+
+      Niin sanoovi saaren vanhin,
+    Puhas Taaria puhuuvi
+    Yheksältä yö-sialta,
+    Sa-an taipaleen takoa:
+    Lulloseni, Lalloseni,
+    Omenani, Ohtoseni
+    Siniä sullen syötetähän,
+    Mesi nuori juotetahan
+    Urohoisessa väessä,
+    Miehisessä joukkiossa.
+    Kuin minä mies lähen metällen,
+    Uros korvellen kohoan,
+    Vuolen kuonat kullistani,
+    Hopeistani homehet,
+    Otan kolmet koiroani,
+    Viisi villa-hänteäni,
+    Seihtemän sepeliäni.
+    Niin on häntä koirallani
+    Kuin korehin korpi kuusi,
+    Niin on silmä koirallani
+    Kuin on suurin suihti-rengas,
+    Niin on hammas koirallani
+    Kuin on viikate virossa;
+    Sinä koirani komehin,
+    Otukseni oivallisin,
+    Juoksuttele, jouvuttele
+    Aho-maita aukehia,
+    Ensin kuusia kumarra,
+    Havu-latvoja haloa,
+    Hyväile hyötö-puita.
+    Juokse tuonne toisualle
+    Mielusahan Mehtolahan,
+    Tarkkahan Tapiolahan!
+    Mielikki, metän Emäntä
+    Käyvös kättä antamahan,
+    Oikeaa oijentamahan,
+    Sormia sovittamahan!
+    Mikä mieli, mikä muutos
+    Mielusassa Mehtolassa,
+    Tarkassa Tapiolassa!
+    Entinen metän Emäntä
+    Oli kaunis kahtannolta,
+    Ihana imertimiltä,
+    Käet oli kulta-käärehissä,
+    Sormet kulta-sormuksissa;
+    Nykynen metän Emäntä
+    Ruma on varsin rungoltansa,
+    Käet on vihta- käärehissä,
+    Sormet vihta-sormuksissa,
+    Pää vihta-pätinehissä.
+    Koreasti koirat haukku
+    Mieluhissa Mehtolassa,
+    Leveästi lehmät ammo
+    Korven kuulussa koissa.
+
+      Louki (sic!) Pohjolan Emäntä
+    Pistäs villanen pivosi,
+    Käännä karva-kämmenesi;
+    Oisi laajalta luvattu,
+    Sukeukselta suvattu,
+    Tapiolta taivotettu
+    Saalis suuri saahakseni,
+    Mesi-kämmen käätäkseni.
+    Hilli Ukko, Halli-parta
+    Hiihatas hiasta miestä,
+    Takin helmasta taluta,
+    Veä verka-kauluksesta,
+    Saata sillen saareksellen,
+    Sillen kummullen kuleta,
+    Josta saalis saatasihin,
+    Erän toimi tuotasihin.
+
+      Kosk' oli saalis saatununna
+    Noin ne ennen vanhat virkko:
+    En minä pahon pitänyt,
+    Eikä toinen kumppanini:
+    Ite vierit vempeleeltä,
+    Horjahit haon selältä
+    Puhki kultasen kupusi,
+    Halki marjasen mahasi;
+    Päret jousi, puikko nuoli,
+    Minä mies vähä väkinen,
+    Uros heikko hengellinen.
+    Lähes nyt kulta kulkemahan,
+    Sipomahan sini-sukka,
+    Verka housu vieremähän
+    Urohoisehen väkehen,
+    Miehisehen joukkiohon.
+    Ellös vaimoja varuo,
+    Katet-lakkia kamoja,
+    Syltty-sukkia surejo,
+    Peitto-päitä peljästyö.
+    Meill' on aitta ammon tehty
+    Hopeaisillen jaloillen,
+    Kultasillen pahtahillen,
+    Jonne viemme vierahamme,
+    Kuletamme kultasemme.
+    Anna Päivälän miniä,
+    Tuometar Tapion Neiti,
+    Kuin lienee vihattu vieras
+    Ovi kiinni ottoate;
+    Vaan kuin lienee suotu vieras
+    Ovi avoinna piteätä,
+    Kulettaissa kultoamme,
+    Ohon astuissa sisähän.
+    Niin tuo Ohto pyörteleksen
+    Mesi kämmen käänteleksen
+    Niin kuin pyy pesäsän päällä
+    Hanhi hautomaksillahan.
+
+
+
+
+    Riien Synty.
+
+
+    Naata nuorin neitosia
+    Teki tiellen vuotehesan,
+    Pahnasan pahalle maalle;
+    Perin tuulehen makasi,
+    Kalton säähän karkeahan.
+    Tuuli nosti turkin helmat,
+    Ahava hamehen helmat,
+    Teki tuuli tiineheksi,
+    Ahavainen paksuksehen:
+    Tuosta tyyty, tuosta täyty
+    Tuosta paksuksi paneksen.
+    Kanto kohtua kovoa,
+    Vatan täyttä vaikeata;
+    Kanto kuuta kaksi, kolmet,
+    Kanto kuuta viisi, kuusi,
+    Jo kanto kaheksan kuuta,
+    Kanto kuuta kymmenkunnan
+    Kanto kuuta kaksitoist;
+    Jo kuulla kahella toista
+    Tuotihin kavon kipua,
+    Immin tulta tuikattihin.
+    Juoksi polvesta merehen,
+    Vyö-lapasta laineheseen,
+    Sukka-rihmasta sulahan;
+    Heti huutaa heiahutti
+    Ainosillen ahvenillen,
+    Kaikillen veen kaloillen:
+    Tuuos kiiskinen kinasi,
+    Matikainen nuljaskasi;
+    Nyt tuloovi Immin tuska
+    Pakko neitosen paneksen.
+    Sivalti simasen siiven
+    Vyöltä Vanhan Väinämöisen,
+    Jolla voiti luun limiä,
+    Siveli sivuja myöten,
+    Perä vieriä veteli;
+    Syrjin syöstihin merehen,
+    Vesii-hiien hinkalohon,
+    Sala-kammun karsinahan,
+    Lumme-korjuhun kotihin.
+    Alla raanusan yheksän,
+    Alla viien villa vaipan
+    Teki poikoa yheksän,
+    Tyttö-lapsen kymmenennen;
+    Sikiötähän sitoovi,
+    Saamiahan solmiaavi
+    Kylpy-pelsimen perillä,
+    Saunan lautaen laella,
+    Nimitteli poikiahan,
+    Lasketteli lapsiahan,
+    Minkä kuuseksi kuvasi,
+    Minkä mainihti maoksi.
+
+      Riisi on poika Ruivantehen,
+    Ruivantehen, Räyväntehen,
+    Isätön, emätön lapsi,
+    Suuton, silmitön sikiä.
+    Kuinkas taisi suuton syyä,
+    Kielitön nisän imeä,
+    Hampaiton haukkaella,
+    Näkemätön närvistellä?
+    Voi sinua piian pilkka,
+    Piian pilkka, naisten nauru,
+    Etkös nyt häiy häpeä,
+    Paha poikkehen pakene
+    Ristittyä rikkomasta,
+    Kastettua kalvamasta!
+    Miss' on Riisi ristittynä,
+    Kaluaja kastettuna?
+    Tuoll' on Riisi ristittynä
+    Kaivolla kalevan pojan,
+    Ketaroilla pienen kelkan.
+    Oliko vesi puhasta?
+    Ei ollut vesi puhasta;
+    Se vesi veren sekanen,
+    Pesi huorat huntujahan,
+    Pahat vaimot paitojahan,
+    Joilla Riisi ristittihin,
+    Kaluaja kastettihin
+    Hamehissa haisevissa,
+    Nukka-vieroissa nutuissa.
+
+      Kunne ma sinun manoan
+    Ristittyä rikkomasta,
+    Kastettua kautumasta?
+    Tuonne ma sinun manoan
+    Suuhun juoksevan sutosen,
+    Kesä-peuran kielen alle;
+    Hyvä on siellä ollaksesi,
+    Armas aikaellaksesi,
+    Lempi liehakellaksesi,
+    Siell' on voiset vuotehesi,
+    Siasi sianlihaiset;
+    Siellä itkeevi isäsi,
+    Valittaavl vanhempasi:
+    Kunne joutu poikuoni?
+    Ja jos et sitä totelle
+    Livu liitto-leivillesi,
+    Mäne määrä- mämmillesi.
+    Ja jos et sitä totelle
+    Ottuos sukusi sukset,
+    Heimokuntasi hevoset
+    Kotihisi mennäksesi,
+    Lemmon leppäset sivakat,
+    Hiien kalhut, rauta-kannat,
+    Pahan hengen paksun sauvan,
+    Joilla hiihat Hiien maita,
+    Lemmon maita leuhattelet.
+    Ehtiivi sinun emosi
+    Kotihisan Koiroahan.
+    Hyvin oot tehnyt, koskas tullut;
+    Teet paremmin kuin palajat.
+    Anna mennä männessähän
+    Venehellä vettä myöten,
+    Suksella mäkiä myöten,
+    Hevosella tietä myöten;
+    On lipua liiaksihin
+    Mäen alle mäntähissä.
+    Ja jos et sitä totelle
+    Tuonne ma sinun manoan
+    Jalaksillen juoksevillen
+    Portimo kiven kolohon.
+    Ja jos et sitä totelle
+    Tuonne ma sinun manoan
+    Korpin kiljuvan kitahan,
+    Suuhun vankuvan vareksen.
+    Ja jos et sitä totelle
+    Tuonne ma sinun manoan
+    Suuhun Antero Vipusen,
+    Joka on viikon maassa maannut
+    Kauvon liekona levännyt;
+    Kulmill' on oravi-kuusi
+    Paju-pehko parran päällä.
+    Ja jos et sitä totelle
+    Tuonne ma sinun manoan
+    Kirjo kirkon kynnyksehen,
+    Sata-lauvan lappeahan,
+    Tuhat malkosen maluhun;
+    Papit siellä pauhoavat
+    Miehet messua pitävät.
+    Ja jos et sitä totelle
+    Tuonne ma sinun manoan
+    Suurillen sota-keoillen,
+    Miesten tappu-tanterillen,
+    Joss' on verta vyöhön asti,
+    Siell' on luutonta lihoa,
+    Suonitonta pohkeata
+    Syyä miehen nälkähisen,
+    Hilpoa himertynehen,
+    Haukata halun alasen.
+
+
+
+
+Pistoksen Synnyn Alku.
+
+
+(Toisin.) [Katso II Osa, 1 sivu.]
+
+    Oli ennen neljä neittä.
+    Koko kolmet morsianta;
+    Nepä heiniä tekivät,
+    Kokoelit kortehia
+    Nenässä utusen niemen,
+    Lässä saaren terhennisen.
+    Kuin niitit, ne haravoit,
+    Heti ruoposit ruollen,
+    Lapohollen laskettelit,
+    Pistit pielihin välehin.
+    Tuli poika Pohjolasta,
+    Nimeltä tulinen Tursas.
+    Ne Tursas tulehen tunki,
+    Paiskasi panun väkehen.
+    Tuli tuhkia vähänen,
+    Kypeniä kouran täysi.
+    Ne kypenet kylvettihin
+    Portin Pohjolan etehen,
+    Kirjo-kannon kynnys alle.
+    Tähän kasvo kaunis tammi,
+    Virpi virhetön yleni;
+    Latva täytti taivahille,
+    Lehvät ilmoillen levesit,
+    Estit päivän paistamasta,
+    Esti kuun kumottamasta,
+    Pietti pilvet juoksemasta,
+    Hattarat harittamasta.
+    Neiet neuvoa pitävät
+    Kuinkas kuutta lietänehen,
+    Otavatta oltanehen,
+    Päivätä elättänehen.
+    Etittihin tuota miestä,
+    Haettihin miestä mointa
+    Väestä, pitäjähästä,
+    Kuuen kirkon kuulusalta,
+    Joka nyt taisi tammen kaata,
+    Puun sorean sorrutella,
+    Puun vihannan vieretellä.
+    Mies musta merestä nousi,
+    Aallollen ylenteleksen.
+    Koko korttelin pitunen,
+    Vähän vaaksan korkeunen,
+    Maljan alle maata' mahtu,
+    Seulan alle seisomahan;
+    Astua lykytteleevi,
+    Levehillä liehumilla;
+    Syltä oli housu-lahkehesta,
+    Puolta toista polven päältä,
+    Kahta kartehen perästä j.n.e.
+
+
+
+
+Vaapsahaisen Sanat.
+
+
+    Ampiainen, angervainen
+    Synnyttattari synnyttää,
+    Kasvattattari kasvattaa,
+    Pistä piikkis, taita nuoles,
+    Käännä kärki käppyrään,
+    Mieles mesi-leipää!
+
+
+
+
+    Hiiren Sanat.
+
+    (Heiniä suovaan pannessa.)
+
+
+    Hiukka hiiren hampaaseen,
+    Karsi kaunajan kitahan!
+    Jos karvan nielet,
+    Toisen puret,
+    Kolmannelle kohta kuolet.
+
+
+
+
+    Pakkasen Sanat.
+
+    (Lisäys. Katso II Osa, 26 sivu.)
+
+
+    Panen Pakkasen rekehen,
+    Pakkasen keulan pajulle,
+    Pakkasen perä-pajulle,
+    Kesän keskelle rekeä
+    Ite keskelle keseä.
+
+
+
+
+    Tulen Sanat.
+
+    Taian minä tulen lumoja,
+    Valtiasta vaivutella:
+    Neito laskien Lapista
+    Vaskisella Venehellä,
+    Jäinen kokka, jäinen keula,
+    Jäinen jälkkäres sisässä,
+    Jäinen kattila tulella,
+    Jäinen sanka kattilassa.
+    Jos se on tulessa palanut,
+    Hauvo metinen sauna
+    Metisellä kiukahalla!
+    Mettiäinen mettä tuo
+    Meren yheksän takoa,
+    Meri puolen kymmenettä,
+    Haavolle paranteheksi,
+    Kipiöille voiteheksi.
+
+
+
+
+    Lapsen Saajan Sanat.
+
+    Neity Maria emonen,
+    Rakas äiti armollinen,
+    Käys tänne käpein kengin,
+    Helmon hienon helmotellen,
+    Sukin valkein vaella,
+    Sukin mustin muikuttele!
+    Tule saunahan salahan,
+    Piilten pirtti-huoneheseen,
+    Tule! tänne tarvitahan
+    Kivut kiinni ottamahan,
+    Vaivat vaikahuttamahan!
+    Päästä piika pintehistä,
+    Vaimo vattan vääntehistä!
+    Ota kiiskiltä kinaa,
+    Matehelta nuljaskata,
+    Hauvo nuilla hautehilla,
+    Voia nuilla voitehilla,
+    Joilla Jesus voieltihin,
+    Kastettihin kaikkivalta,
+    Päästä päivistä pahoista,
+    Sitehistä sitkehistä,
+    Kipu-vöistä kiintehistä!
+
+
+
+
+Imehiä.
+
+
+    Joulu toi joukossa tuleepi,
+    Tanssissa Tapanin päivä.
+    Tanssas toi taitava Tapani
+    Puoli yöstä puoli yöhön.
+    — — —
+    — — —
+    Tapanill' on talli renki,
+    Vei toi hevoista vedelle
+    Läpi säärtä lähtehelle,
+    Kaivolle kadikkaselle;
+    Lähde läikky, hepo kuorsu.
+    "Mitäs kuorsut koiran ruoka,
+    Hirnut Hiisien hevoinen?"
+    — — —
+    — — —
+    Iskin mä silmäni itähän,
+    Näjin tähden taivahalla,
+    Pilkun pilvien raossa.
+    Meninpä Ruotuksen tupahan.
+    Ruotus haastoi rualtansa,
+    Tiivas tiiskinsä nojalta:
+    "Siis mä tuon todeksi uskon,
+    "Jos toi härkä mylvineepi,
+    "Kuin on luina laattialla,
+    "Liha syöty, luut lusittu,
+    "Kesi kenkinä pidetty."
+    Rupeispa härkä mylvimähän,
+    Luillansa luhisemahan,
+    Kynsin maata kaappimahan.
+
+    "Siis mä tuon todeksi uskon,
+    Jos toi kukko laulaneepi,
+    Kuin on paistina vaissa,
+    Kuin on voilla voideltuna,
+    Jäsenille järköitetty,
+    Höyhenille höykytetty."
+    Rupeis toi kukko laulamahan,
+    Kukko kuudelta sanalta,
+    Kananpoika kahdeksalta.
+
+    "Siis mä tuon todeksi uskon
+    Jos toi veitsen pää vesoisi,
+    Kuin on lyöty laattiahan."
+    Rupespa veitsen pää vesohon,
+    Vesois kuudelta vesalta,
+    Kulta lehti kunkin päässä,
+    — — —
+    — — —
+    Jo ma nyt luovun Ruotuksesta,
+    Otan uskon Jesuksesta.
+
+Tämä paljo vaillinainen Runo, jonka Savon maalta on minulle
+toimittanut Hovi-Rätin Assessori Herra C.H. Asp, arvellaan olevan
+niiltä ajoilta, koska Christin usko Ruotsalaisilta Papeilta täällä
+ensin levitettiin ja ne imehitten saarnajat luultiin itte imehiä
+tekevän, että myös pakanalliset loihtu-miehet toisia imehiä näitä
+vastaan yrittelit.
+
+
+
+
+Jauho Runo
+
+
+    Jos mun tuttuni tulisi,
+    Ennen nähtyni näkyisi!
+    Sille suuta suikkajaisin;
+    Olis suu suen veressä;
+    Sillen kättä käppäjäisin,
+    Jospa kärme kämmen-päässä.
+    Olisko tuuli mielellissä
+    Ahavainen kielellissä:
+    Sanan toisi, sanan veisi,
+    Sanan liian liikuttaisi,
+    Kahden rakkaan välillä.
+    Ennenpä heitän herkku-ruat,
+    Paistit pappilan unohtan
+    Ennenkuin heitä herttaiseni,
+    Kesän keskyteltyäni,
+    Talven taivuteltuani.
+
+
+
+
+Tarttuman Loihtu.
+
+
+    Tuonne ma sinun manoan,
+    Tuonne kuollehen kuoppahan,
+    Iki männehen ihoon,
+    Joss' on muutkin murha-miehet,
+    Ikuiset pahan tekiät.
+    Jos on kalman kammiosta,
+    Männös kalman kammiohon;
+    Jos vesi-Hiien hinkalosta
+    Männös vesi-Hiien hinkalohon,
+    Syömästä, kaloamasta,
+    Ristittyä rikkomasta,
+    Kastettua koatamasta,
+    Tehtyä tellomasta.
+    Siellä on syyä syöläisen
+    Haukata halun alaisen.
+
+
+
+
+
+Nykyisempiä Runoja.
+
+
+
+
+Runo viinan ryyppäämisestä.
+
+
+    Kuules, viina! kuin ma laulan,
+    Kuules, Putelli! puheeni.
+    En minä moiti mahtiasi,
+    Enkä voimias vähennä.
+    Viina on Jumalan vilja,
+    Ja on kyllä kelpo ruoka,
+    Siivo syöjille suloinen,
+    Jotka ryypyn ryyppäjävät,
+    Harvoin kaksi kallistavat,
+    Kolmest' ei koskaan huoli.
+    Kuinka kultainen kulekset
+    Herran lahja hielukselet
+    Sydämmess' syömättömässä,
+    Eine-ryyppynä esitte,
+    Annat aamusta varahin
+    Ruoka-lystin ruumihille.
+    Vaan ne kuin ovat ystävänä
+    Suunsa kanssa suuttumata,
+    Siihen hankkivat halulla
+    Kaikin ajoin kantamista,
+    Niille on ikänsä ollut
+    Ruoka varsin vaarallinen.
+    Eikä se sukua katso,
+    Eikä säätyä eroita.
+    Teki se ennen tengan reijän
+    Talonpojankin povelle;
+    Potkaisi se Porvarinkin
+    Kauppa-kaaren kallellensa;
+    Saa se Saarnamiehistäkin
+    Vaarsin valmiista Papeista
+    Tekee Teiniks' toisen kerran;
+    Lukkareilla laulattaapi
+    Väärän virrenkin välistä;
+    Toisinaan se toimittaapi
+    Tuomarinkin tuhnioksi;
+    Lautamiehet laitteleepi
+    Juttu-miesten mieltä myöden,
+    Kuin käyvät käräjä-miesten
+    Arkun kantta aukomassa:
+    Sitte torkkuvat tuvassa,
+    Virka vaihtuupi uneksi.
+    Minkäs tekee mittareille?
+    Minkä muille muutamille
+    Virkamiehille vähille?
+    Nimismiehet niinkuin muutkin
+    Paneepi pahalle tielle,
+    Viskaapi virattomaksi,
+    Toimittaapi Tolppariksi.
+    Siinä se siivon tekeepi,
+    Kuin se vaimoja vetääpi
+    Penkin päähän pitkäksensä,
+    Lakki päässä pyörähtääpi,
+    Pois nokka nenän kohalta:
+    On outo näkevän nähdä
+    Paha pitävän pitää,
+    Joita varjele Jumala
+    Näkemästä, kuulemasta.
+
+        (Tekiä: Matti Korhoin, Rautalammen Pitäjästä.)
+
+
+
+
+Kirpusta.
+
+Elias Tuoriniemelta.
+
+
+    Saattasinkoma sanoa
+    Kirjotella kirpustakin?
+    Kirottu on kirppu rukka
+    Ijankaiken ihmisiltä;
+    Siitä on kirppu kirottu
+    Moitittava musta lintu,
+    Kuin on hyvä hyppimähän.
+    Vielä potkiipi povessa,
+    Tohtii tulla turkkihinkin,
+    Valta-miesten vaatteisiinkin
+    Hyvän huovin housuhinkin
+    Suuren herran sukkahankin
+    Papin paijanki sisälle.
+    Käypi se kirppu kirkossakin
+    Kirkko-miehen kintahassa.
+    Kaikki sitä kanteleepi
+    Kaikki kurjat kuljettaapi
+    Yli soijen, yli maijen,
+    Syän maijen synkiöinkin.
+    Varsin tuttu vaimoillenkin
+    Miesten luona mielellänsä;
+    Syöpi lasta laattialla
+    Käypi lasten kätkyesä
+    Vanhojakin valvottaapi,
+    Ei anna nuorten nukkua
+    Eikä maata matka-miehen.
+    Alla se aina asuupi
+    Vuosi kauet vuotehilla,
+    Aina on koirain kotona,
+    Aina pentuin pesässä.
+    Sitä en tiiä kusta siinnee,
+    Kusta synty syöpäläisen;
+    Sienneekö sillan alta
+    Tulleeko tupa-rikasta
+    Vaanko vanhoista sioista
+    Vaanko vattu-raunioista.
+    Kirppu on kiivas juoksemahan
+    Sekä hyvä hyppimähän,
+    Kuka kirpun kiinni saapi
+    Jalat alta ampukohon
+    Linnun lyököhön lihaksi
+    Pankohon pataluhaksi:
+    Osan kukin ottakohon,
+    Sääski veren särpäköhön
+    Kissalle liha-kipene
+    Koira luut korjatkohon!
+
+    Tämä on juoru joutavasta
+    Työ on tehty tyhjän eestä;
+    Lukkari minun lupasi
+    Vaati vaha kumppalini
+    Juoruamaan joutavasta
+    Kirjottamaan Kirpustakin.
+
+
+
+
+Muurahinen ja Kärvänen.
+
+Satu.
+
+
+    Kerran muuan Muurahinen
+    Sekä kärvänen keviä
+    Rikeneltä riistelivät
+    Kahen kesken kamppaelit
+    Kumpi heistä kuulusampi
+    Oli onnesta parempi.
+
+    Ensin kärvänen käkesi
+    Tällä lailla lausumahan:
+    "Etpä taija ensinkänä
+    Vetäyä verrakseni,
+    Minä kirkkohon kivasti
+    Kuljen kunnolla hyvällä,
+    Josa astun alttarille
+    Lentelen paikat parahat;
+    Menen hopusa hovihin
+    Linnahan ilmi-isohon
+    Kusa minä kuninkahan
+    Laskeun pää-laelle;
+    Vaimo väelle väleen
+    Näpperöille neitosille
+    Annan suuta sukkelasti
+    Makiasti maiskuttelen;
+    Empä minä ensinkänä
+    Tee työtä työlähästi
+    Mutta ruan runsahimman,
+    Ehdon päältä elatuksen
+    Mulle onni oikaseevi
+    Antaavi hyvin alati.
+    Varsinko sinä vakasti
+    Taijat raaka talonpoika
+    Näitä ehtiä etuja
+    Olla niistä osallinen?"
+
+    Muurahinen muutamilla
+    Saatti vastata sanoilla:
+    "Sekä kirkossa kivasti
+    Että liion linnassakin
+    Sua varsin vainotahan
+    Vihatahan viekkahasti.
+    Kyllä sanot sakeasti
+    Kerskajat kelpo hyvästi
+    Että kuljet kunningasten,
+    Laskeut pää laelle,
+    Suuta kanssa sukkelasti
+    Antelet akka väelle;
+    Mutta koska koreasti
+    Kesä-kauen kempimällä
+    Minä ehdin elatusta
+    Valmistan talven varoja,
+    Sinun siivota peräti
+    Näen syöväs synkiästi
+    Talkkunat nurkan takana
+    Niiden päällä pärisevän.
+    Ettei työtä ensinkänä
+    Sulla ole otollista,
+    Niin olet typi tyheä
+    Kanssa kaikesta kalusta:
+    Eipä maaten markat tule
+    Istuin iku-hopeat.
+    Siitä pulskasti puhelet
+    Kelvoksesti kerskaelet,
+    Jota joutasit hävyllä
+    Vaiketa varsin väleen.
+    Kyllä kerkiät kesällä
+    Puhumahan pulkiasti,
+    Mutta talven tarjottua
+    Vilun ollesa vikevän
+    Suljet suusi surkiasti
+    Tukit turpposi äkisti,
+    Koska jou'ut kohmelohon
+    Tyhmä tyrmistyt viluhun,
+    Silloin minä mielelläni
+    Ilman vaarata isota
+    Matelen maan sisähän
+    Hyvän pesäni perälle,
+    Ruan äärehen äkeän
+    Kesällä hyvin kerätyn."
+
+    Ihmisen, joka ilolla
+    Ahkeroitseevi alati
+    Avuista aivan jaloista
+    Tahi tavoista hyvistä,
+    Kaikki tahtovat hyväksi
+    Arvosa aina pitävät;
+    Mutta jotka itsiänsä
+    Keyvät kerskaten hyväksi
+    Että saadansa etua
+    Kuultaksensa kunniata
+    Kielellänsa kiirehtivät,
+    Astuvat alle häpiän.
+
+
+
+
+Vuori Synnyttävä.
+
+Satu.
+
+
+    Vuori kerran kelvoksehen
+    Lapsen piinahan lamau,
+    Jossa äänsi äkeästi
+    Vaikeasti valitteli.
+    Olikin suuri odotus
+    Mailmassa mainittava
+    Sitä nähdä sikiätä
+    Kyllä outoa kylissä.
+    Mutta lapsen laadullisen
+    Siivo sikiäu siahan
+    Työnsi hiiren hiljaksensa
+    Ennen nähtynä elävän.
+
+    Monella ovat mokomat
+    Aivan suuret aivotukset
+    Jotka päätyvät peräti
+    Raukeavat rapakkohon.
+
+
+
+
+Heinä-Sirkka ja Muurainen.
+
+Satu.
+
+
+         Huvi Laiskan työ,
+         Nälkä Laiskan palkka.
+
+    Läksi muinen marja-sirkka
+    Laiska lintu liikkehelle,
+    Elatusta etsimähän
+    Ruokaansa rukoilemahan
+    Toisten pienusten pesille,
+    Muiden säästen säästöksistä,
+    Joutui muuraisen * ) majalle,  [ * ) Viholaisen, Kusiaisen. ]
+    Ahkeraisen aitan suulle:
+    "Anna kullainen apua,
+    Vatsan tyhjän vahvistusta!
+    Talvi kylmä kumppanina,
+    Nälkä vieraana vihainen!"
+
+    "Miss' on varas, veikkoiseni?
+    Omat kesäiset kokoomas?
+    Missä kotos? missä kätkös?
+    Missä aittas maanalainen?"
+
+    "Köyhä on kotoa paitsi,
+    Sekä vaivanen varoja;
+    Eipä ehtinyt kesällä
+    Tulla talvi mieleheni,
+    Pahat päivät muistohoni,
+    Olipa muuta muistamista,
+    Työtä toista tehtävätä:
+    Aivan lauloin ahkerasti,
+    Sekä soittelin somasti,
+    Oman henkeni huviksi
+    Heinämiesten hauskuudeksi."
+
+    "Koskas laulelit kesällä
+    Soittelit suviset päivät;
+    Tanssaile nyt talvikausi
+    Hyppää onnella hyvällä!
+    Enkä kuule, enkä maksa"
+    Laiskan turhia loruja.
+
+
+
+
+Muistutus.
+
+
+    Jopas joskus, ystäväni!
+    Näjit nuolen pyrkiväisen,
+    Joka, joutsen lauvettua,
+    Paitsi viipyä pakeni,
+    Matkan määrätyn mitalta
+    Riensi säätylle sialle?
+
+    Noin on hetkeskin nopia,
+    Elämäs erä-pikainen,
+    Matkas määrältä mitattu,
+    Sekä säätyllä sialla
+    Päiväs, paitsi viivytystä
+    Kalman varjoissa katoovat.
+
+    Kiiruhda siis kiivahasti
+    Töissäs taitavan tavalla,
+    Vielä viipyissä kipinän,
+    Tulen taivaisen tykönäs;
+    Käytä hetkinen hyväkses,
+    Elä täydellä todella,
+    Että vielä elämästäs
+    Esimerkki etsittävä,
+    Muisto muillekkin ajoille,
+    Olis jäljelle jätetty,
+    Lepo löytyis tuntos luonna,
+    Koskas vaivut kuolemassa
+    Kuljet toisille tiloille
+    Isän-maalle matkustelet!
+
+
+
+
+
+
 *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN KANSAN VANHOJA RUNOJA YNNä MYöS NYKYISEMPIä LAULUJA 4 ***
\ No newline at end of file