As captured January 19, 2025

1 files changed, 4245 insertions, 4245 deletions

diff --git a/71620-0.txt b/71620-0.txt
index d113596..c54586c 100644
--- a/71620-0.txt
+++ b/71620-0.txt
@@ -1,4245 +1,4245 @@
-

-The Project Gutenberg eBook of Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882

-

-This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and 

-most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 

-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms 

-of the Project Gutenberg License included with this ebook or online 

-at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, 

-you will have to check the laws of the country where you are located 

-before using this eBook.

-

-

-Title: Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882

-

-Author: Johannes Mustakallio

-

-Release Date: September 12, 2023 [eBook #71620]

-

-Language: Finnish

-

-Credits: Tuula Temonen

-

-*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MATKA JääMEREN RANNALLE

-KESäLLä 1882 ***

-

-

-

-

-

-MATKA JÄÄMEREN RANNALLE KESÄLLÄ 1882

-

-Kirj.

-

-Joh. Mustakallio

-

-

-

-

-

-Kuopiossa,

-Kuopion uudessa kirjapainossa,

-1883.

-

-

-

-

-

-

-Tosiaankin siinä on perää, kun sanotaan, että matkustukset

-kotiseuduilta pois kehittäwät ihmistä, ja erittäinkin, jos matka

-on koko kotimaan ulkopuolelle. Toiset näköalat, toiset olosuhteet,

-tawat ja katsantokannat tekemät sen, että selwemmästi tulee arwaamaan

-oman olonsa, jopa antamaan armon toisellekin. Ainainen asuminen

-kotipiirissään totuttaa silmän siihen, mikä on; sen warjopuolia ei näe,

-sen hywiä puolia ei arwosta. Kummankin huomaa paremmin eroitettuna

-kaikesta, missä ennen on liikkunut.

-

-On tullut tawaksi, että ne, jotka tahtowat maailmata nähdä matkaawat

-eteläänpäin ihailemaan luonnon, ihmiskäden ja ihmisneron synnyttämää

-suuruutta. Tosi on; sinne on runsaammin herunut luonnon antimia;

-siellä on taisteltu ihmiskunnan suuret taistelut »miekoin, auroin,

-aattehin.» Mutta ansaitsewat pohjan perätkin katsomista, olot

-sielläkin oppimista. Awarain, äärettömäin olojen jylhyys, koko luonnon

-kolkkous, joka ei huoli ihmisen uhkauksista panna wiljelewän kätensä

-sen päälle, — kannattaa sitäkin käydä katsomassa. Kun istuu sekä

-aineellisen että henkisen wiljelyksen helmassa ja nauttii saawutetun

-inhimillisen siwistyksen hedelmiä, mukawuudet mukamuuksien meressä, se

-tahtoo synnyttää luonnottomia waatimuksia ja kääntää ihmisen nurin,

-luonnollisesta luonnottomaksi. Kuinka hywä ja hyödyllistä on silloin

-nähdä ja tawata ihmistä, joka ei tiedä koko maailman menosta mitäkään,

-ei muusta, kuin siitä turpeesta, jota on hänen allaan, ja siitä

-Luojasta, joka wallitsee korkealla hänen päällään!

-

-Pyydän siis lukijaa seuraamaan kertomustani; se onkin paljon

-huokeampaa, kuin osaa ottaa matkan waiwoihin.

-

-Suomesta kun lähtee Jäämeren rannalle kesäkelillä, on paras ensiksi

-matkustaa jotain tietä Wienan merelle, joko eteläisempää Lieksan

-tai Kuhmon kautta, tahi pohjoisempaa Kuusamon kautta. Me walitsimme

-wiimeksi mainitun. Ennen lähtöä oli pitänyt hankkia Arkangelin

-kuwernööriltä lupakirja saada matkustaa hänen läänissään, joka kirja

-myös oikeutti waatimaan kyytiä matkalla. Suomen kenraalikuwernöörin

-kirje Kuopion tuomiokapitulille, että hän Wenäjän wirastojen kautta oli

-matkamme edistyttämistä puoltanut wirkamiehille Murmannin rannikolla,

-oli myös muassamme. Ja kun wiimeksi oli Wenäjän ruplat waihetettuina

-walmisna taskussa, ei ollut kuin huraus, kun Juhannus-ajan kesäisen

-ilman kauniilla säällä jo oltiin noiden 53 peninkulmain takana, jotka

-eroittawat Kuusamon Kuopiosta. Siihen maantie loppuu. Kuusamo on hywin

-wuorista seutua wiimeisellä taipaleella, ennen kuin tullaan kirkolle,

-näkyi jo korkeita wuoria ja mäen kukkuloita (esimerkiksi Syötewaara),

-joille juhannusaikana aurinko näkyy läpi yön muutamia wuorokausia, ja

-kahden semmoisen kukkulan ylitse menee maantiekin; ne owat Hewosenharja

-ja Kallioharju; sinne näkymät kaikki Kuusamon korkeimmat waarat,

-yksin Nuorunenkin Wenäjän rajalla. Maantien wieruksilla käywät porot

-laitumella, ja oudon uteliaisuudella katseltiin niitä hiekkakuoppia,

-joissa oliwat porot nykyään piehtaroineet. Kumminkaan ei sattunut nyt

-yhtään olemaan näkywissä.

-

-Kirkolta alkaa wenematka. Sitä on kuusi peninkulmaa monen järwen

-yli, joista erinomaisen siewä-saarinen ja -salminen on Muojärwi. Kun

-Muosalmen talon takaiselta mäeltä rupesi katsomaan Muojärwen tyyntä

-selkää, niin sitä olisi kauankin saattanut tehdä, ellei matkan teko

-olisi eteenpäin käskenyt. Tahdottiin näet tyynen yön aikana soutaa

-selän toiselle puolelle. Tämä sama seutu, nyt niin kodikkaalta ja

-hupaiselta näyttäwä sille joka Sawon näköaloihin oli tottunut, oli ihan

-erilainen, kun sitä waaran kukkulalta katsoi. Kaikkien näiden järwien

-rannoilla on taloja, jotka owat paljoa pulskemmasti rakennetut kuin

-ylipäätään Sawossa. Näihin aittoihin, 2,3 p. heinäkuussa, alkoi täällä

-näkyä siellä, täällä tähkäpäitä rukiissa, ihankuin Kuopion seuduilla

-27, 28, 29 p. toukokuussa. Pihlaja alkoi puhkaista nuppujaan kukiksi.

-Wälijärwen talon akkunoihin näkyy juhannusaurinko koko yön, sanoiwat.

-Kuoringin järweltä on kolme ja puoli peninkulman maataiwal suurelle

-Pääjärwelle Wenäjän puolella Oulangan suuhun, jolla wälillä ei ole kuin

-yksi pieni talo. Tällä wälillä on tuo Suomen korkein waara Nuorunen,

-ottamatta lukuun lapintuntureita. Kuoringin talossa tuumailtiin,

-lähtisimmekö nousemaan tuon waaran huipulle, ja kun sen olimme

-päättäneet tehdä, ruwettiin taloon yöksi, ettei woimat kesken loppuisi

-seuraawan päiwän ponnistuksissa. Aamulla kun lähdettiin liikkeelle,

-kantajat muassa, sai kohta koetella, miltä wastamäen nouseminen

-tuntuu. Parin neljänneksen perästä poikettiin polulta lähteäksemme

-nousemaan Nuoruselle, ja oikaistiin Kariloukahtaman wasemman puolitse.

-Siinä oli sankkaa metsää ja leweitä soitakin, waikka maa nousi

-nousemistaan, ynnä lampia ja rämepaikkoja. Kun metsän tiheiköstä

-tultiin aawemmalle kohdalle, näkyi aina waaran kalju päälaki, mutta

-se ei ottanut lähetäkseen; se oli yhäti yhtä kaukana, yhtä korkealla,

-taiwaan sinihuntuun werhottuna. Noustiin loiwaa, noustiin jyrkkää

-rinnettä, kuuma aurinko selässä, siteiden paahtamat kiwikalliot kaswoin

-edessä, hikilöyly kowa. Jo loppui kuuset, sitten männyt, wuorossaan

-koiwut; ja kukkulalla ei ollut muuta kaswia, kuin eräs laji wariksen

-marjan warsia, ja muuramen kukkia ihan kukkulallakin. Merkillisellä

-jyrkkyydellä oli wedetty rajat eri puulajeille, ja taampaa katsoen

-rannut näyttiwät ihmeelliseltä. Korkeimpana huippuna oli kiwikallion

-särmä, joka nousee pystyyn yli muun pyöreämuotoisen wuorenpään. Sinne

-oli noustawa — ja silloin oli ylempänä muuta maailmaa.

-

-Suuri on eroitus mataluuden ja korkeuden wälillä. Mataluus on

-arkipäiwäisyyttä, korkeus ylewyyttä. Niin kuin Nuorunen waltawuudessaan

-kohotaksen yli maiseman, sen kukkulalle ei kuulu koskien kuohu, ei

-laineiden loiske, järwet wain tuolla alhaalla kuin hiiden hinkalossa

-huuhtowat sen juuria; niin Nuorusella seisojakin, hän tuntee mielensä

-kohoawan yli arkielämän, tuo turhanpäiwäisyys, joka niin usein käärii

-hänen intonsa pikku kiusoihin, se on jäänyt jalkain alle; hän on

-irti tawallisesta elostaan, wapaa ja auki korkeille tunteille. Hän

-katsoo kauas, niin kauas kuin silmä kantaa, ja yhä etemmäksi tekee

-hänen mielensä heittää silmänsä. Mutta unelmiin hän ei jouda, hällä

-on todellisuus edessään, tanakka jalansia allaan, joka ei häily.

-Itsenäiseksi tuntee hän itsensä, waltamieheksi, johon ei ylety

-ihmisten moitokset ja kiitokset. Nuorunen on yksinään taiwaan alla,

-on nähnyt wuosituhansien tuulet ja tuiskut, uljasta otsaansa se pitää

-yhtä korkealla kuin alussakin, sen korkeus ei kukistu; ei kesän

-aurinkoiset yöt, eikä syksyn synkkä pimeys sen waltaa muuttele; ja sen

-ikuiset wahtikumppanit, Waltawaara, Iiwaara, Ukonwaara, Possosiiro,

-Päänuorunen, jotka kohoawat taiwaan ranteella, seisowat yhtä

-yksiwakaisesti ja antamat kunnian hälle.

-

-Näköala Nuoruselle on sangen laaja. Länsipuolella pohjaan- ja

-eteläänpäin on toinen toisensa wieressä kaikki ne järwet, joita

-myöten Kuusamon kirkolta asti olimme tulleet, ja erittäinkin

-Tawajärwi, joka on wuoren juurella, tuuheine saarineen miellyttää

-silmää. Idässäpäin etäämpänä wuorelta lewittää laajaa pintaansa

-Pääjärwi, Wenäjän Karjalan suurimpia järwiä, ja siintipä wähä

-wyöhyke Tuoppajärwen tyyntä selkääkin. Korkeita maita on Pääjärwen

-ympärillä, ja sen wuoriset saaret (erittäinkin tuo keskellä selkää

-olema Luptshinki, kenties kolmea wertaa suurempi kuin meidän kartat

-näyttäwät) koettawat myös kohota ylemmä, waan ne jääwät alhaalle,

-kun näkee järwen luoteispuolella huimaaman korkean Päänuorusen

-jyrkän wuoripatsaan ylenewän senpuolisten mäkien ylitse. Sen huippu

-näyttääkin oleman Nuorusen tasalla, ja eräs mies sanoi sen olewan

-korkeamman kuin Nuorusen, mutta lisäsi, kukapa siellä lie käynyt.

-Karjalan puoli on samanlaista, kuin Suomen, mäkistä, järwistä,

-metsäistä. Pohjassa on näköpiirin rajana Paanajärwen wuoret; järwi

-itse on sywässä wuoriseinien wälissa, ettei se sowi näkymään, mutta

-takaa yli maiden näkyy tumman sinisenä paksun leipäkakun muotoinen

-wuorenpää, joka lienee Pesioiwa tahikka Waatimenoiwa, sillä Lapissa

-kyllä 15 peninkulman päähän näkyy tuommoiset korkeat wuoren huiput.

-Luoteisessa seisoo lähempänä Kuntiwaara ja etempänä Waltawaarat, kirkon

-pohjoispuolella. Yli Kuusamon järwen näkyy ne waarat, joita myöten

-maantie tulee kirkolle, ja Muojärwen takaa Iiwaara, jonka harjanteet

-lounaista suuntaa kohden nousewat monta wertaa korkeammalle muita

-mäkiä. Etelässäpäin näyttää, kuin Ukonwaara lähtisi nousemaan ihan

-Kuoringin järwen sywänteestä, ja se on tosiaankin muhkea niinkuin

-ukko ainakin. Sen wasemmaltapuolen taaempana nousemat Possosiiro ja

-Kiiankuurot. Luulisi, etta tuonlaista näköalaa käwisi useinkin ihmiset

-ihantelemassa; niin ei ole laita. Ainoastaan kerranko wai pari sanoi

-Kuoringin isäntä, joka oli oppaanamme, käyneensä täällä, waikka oli

-ikänsä asunut juurella, ja emäntä tyttärineen (jotka kaikki oliwat

-naimisissa kotona) oli sanonut kun kerran käyneensä wuorella; kukapa

-pakottaa, arweli hän, rupeaisi yrittämään semmoiselle joutawalle

-matkalle. Mutta jumalanmolijat tietäwät panna armon tälle paikalle;

-sen näki siitä menijän Karjalan rististä, jota oli pystytetty kallion

-ylimmälle mykkylälle. Niitä ei ole monta enää; risti on rapistunut,

-lahonnut, eikä taida kotwaan aikaan kukaan ryhtyä sen kohentamiseen.

-Siihen aikaan kun Wenäjän hallitus häwitti noita luostarintapaisia

-yhdysasunnoita, joita nuo muka harhauskoiset starowierot oliwat

-perustaneet, pakeni koko joukko heitä Suomen rajan yli ja asuiwat

-jossain yksinäisessä mökissä. He eiwät käy kenenkään luona, eikä kukaan

-heidän luonansa. Korkeimpain wuorten huiput owat heidän enimmästi

-rakastetut molimispaikat. Kuusamossa on näitä pari enää jälellä, yksi

-Hännilän talon lähellä, toinen Tawaniemellä. He eläwät rukouksissa

-ja saawat melkoisia rahasummia Pietarista ja muusta Wenäjästä niitä,

-joiden edestä rukoilewat ja joilla luultawasti ei ole aikaa itse sitä

-tehdä; palkkaawat sentähden miehen sijaansa, jottei possakanteko jäisi

-rästiksi.

-

-Nuorusella käy winha tuuli, kylmä kuin talwen wihuri, waikka oli lämmin

-päiwä, piti ottaa päällystakkia päälleen taretakseen olla jonkun hetken

-kerrallaan kalliolla ja sitte piti kyyristyä kallion taa, johon aurinko

-helteästi paistoi. Kukkulalta lähtee wankka polku alaspäin. Outo

-luulisi siitä, että täällä käy wäkeä, kuin Aawasaksalla. Mutta se onkin

-porojen polku, jonka owat tehneet, kun räkän- (itikan-) aikana nousewat

-tuulen henkeen saadakseen lewähtää rauhassa. Semmoista wiisautta

-käyttämät porot suurella hyödyllä kaikkialla pohjoismaissa, jossa

-syöpäläisten paljous on mahdoton. Lewättyänsä lähtewät he peräkanaa ja

-hywällä mielin alas.

-

-Hywällä mielin rupesimme mekin laskeumaan pois, ja semmoisten hetkien

-perästä kuiskaa lähtijä korwaaansa: »jos ikäwystyt, ystäwäni, oloihisi,

-niin mene korkealle wuorelle.» Wielä kerran Nuorusen koillisnurkalta

-heitettyämme silmäyksen etehemme, jossa näkyi Kiwakan mäen kinkama

-ja sawu nousewan Siikajärwen koiwikkorannalta, ruwettiin painamaan

-alas, ja se ei toki ollut niin waikeata kuin nousu. Siikajärwen talo

-mökkineen on ainoa ihmisasunto tällä taipaleella; sinne laskeuttiin

-myötämäkeä. Tämä puoli Nuorusta on erinomaisen hyötyisätä koimumetsää,

-kun kerran tulee metsärajan alle. Päästiin taloon. Wieraanwaraisuus

-on wanhastaan hywä awu Suomessa, jos missä korwen kainalossa wähäkään

-mökin hökkeliä on; ja lehmänantiahan kesäisaikana on joka paikassa.

-Metsätaiwal Pääjärwelle on waihetellen koiwu- ja petäjä-metsää, suurta

-ikiwanhaa sydänmaata, sangen harwassa kohden raadettu huuhdaksi. Oli

-erinomaista nähdä kuusikkaita pesäseutujensa ympärillä; ne eiwät olleet

-lewottomia, niin kuin Sawossa meno- ja tulomatkallaan, waan istuiwat

-aiwan lewollisina yksi siellä, toinen täällä puiden latwoissa ja

-sykerteliwät sorakielistä wiserrystänsä. Kun päästiin Kiwokan kohdalle,

-näytti se korkealta wuorelta; niin loukeroista ja röykkelikköä oli se,

-kuin olisi koralliryhmän nostanut ylös taiwaalle. Siinä on karhuin

-pesäpaikat, joissa he saawat nukkua talwiuntansa rauhassa, ja noustuaan

-lyödä kesäistä leikkiänsä; eiwät halajakaan ihmisasunnoille, samaten

-kuin ihmisetkään eiwät ikäwöi heidän asunnoillensa. Karhu on näet

-metsän isäntä, tenhonwoimainen, joka ei pelkää ihmislasten, ei taikoja,

-eikä tuuria; kuka sen kanssa tohtisi wäitöksiin ruweta.

-

-Waltakuntain raja ei tee eroitusta; maat, metsät samanlaista,

-suomalaista, jota ei ole aikain waiheet woineet muuttaa; mutta kansan

-owat ne walitettawasti muuttaneet kuin wieraaksi toinen toiselleen,

-että weli ei kättä anna weljelle, eikä sisar sisarelleen. Kun Oulangan

-leweää jokea myöten, joka kuulun Paanajärwen wedet laskee Pääjärween,

-tulee

-

-

-

-Oulangansuun

-

-kylään, niin se tekee suomalaisen aiwan alakuloiseksi. Hän kysyy:

-miksi? ja wastaus jääköön kysyjän omaan kätköönsä salaisuutena. Jos

-raja on sota-raja, se on eri asia; mutta kun se muuttuu kylän rajaksi,

-niin miksi on parin sylen lewyinen aukko niin korkea muuri, ettei

-siwistyksen aurinko jaksa paistaa yli! Kylä näyttää niin surkealta,

-että luulee muuttuneensa muutamia wuosisatoja taa'päin ajassa, jopa

-arwelee näkewänsä jonkun lewäyspaikan, johon tuona suurena muuttoaikana

-Altain jylhiltä wuoriseuduilta Euroopaan suomalainen kansanwaellus

-yritti uutisasutusta tekemään, mutta jätti huoneet rapistumaan,

-jätteet haisemaan haaskain syöjille hywäksi. Käydään sisään, noustaan

-etuliiteristä winoja portaita myöten yläkertaan, ensin etehiseen;

-siinä on tukehduttawa katku, löyhkä, joka panisi kärsäeläimenkin

-sieramet tukkoon; lattialautojen alla on suuret sammiot täysinä yhdeksi

-myöhkäksi märänneitä kalansotkuja käymässä, kiehumassa kesähelteen

-kuumassa ilmassa. Kiireellä tupaan, tarjotaan kättä, toiset eiwät

-tahdo, katsoa wirnottamat wain, kun meillä käsi ojossa, koura auki.

-»Saako taipaleella wäsynyt matkamies tsajua talosta?» »No toki, meillä

-ei ole lehtiä, waan mennään naapurista noutamaan, pannaan samowaara

-kiehumaan.» Tämä hymäntahtoisuus opettaa meille, että tylyys on kaukana

-talosta ja oppaamme neuwoo meitä myös, että starowiero ei anna kättä

-kenellekään eriuskolaiselle. Talosta sai, mitä wain talossa oli; se

-wain heille saattoi hämmennyksen, kun me panimme pyytämällä; olisi

-pitänyt wain käskeä, wenäläisten wirkamiesten tapaan; siltä kait

-näytti. Eri tawat, eri usko, wieraanwaraisuus yhteinen. Kaikki, jotka

-tuliwat »ruotsin pappia» katsomaan, ristiwät ensin itseään owen suussa

-ja tuliwat sitte lähemmä hywää päiwää toiwottamaan. Tuli naapurin noin

-14 wuotias tyttökin. Ensin hänkin risti itsensä jumalan kuwaa päin ja

-meni sitten penkillä istuwia waimoihmisiä terwehtimään, hyppäsi kaulaan

-ja likisti ensin yhtä poskeaan ja sitte toista toisen poskia wastaan,

-painoi päätään wielä toisen kaswoja wastaan ja wetäysi sitten wielä

-taa'päin, teki sywän niiauksen, ja terwehdys oli täysin suoritettu;

-sitte wieraita tarkastamaan. Kun samowaara jo höyrysi pöydän päässä,

-ryhdyttiin juomaan, sokeri suuhun ja tsajuwetta päälle; muuta tosin

-ei, mutta sen tietää matkamies hywäksi. Kolme korkiaa stakanaa

-mieheen, ja sitte pihalle raitista ilmaa hengittämään. Sytytettiin

-paperossi, wedeltiin sawuja, katseltiin Karjalan huonerakennuksia ja

-noita pikkuisia pellon tilkkuja, joissa tiheä ohran oras kaswoi, niin

-tulee Wenäjän pappi pitkässä kauhtanassaan, oikasee suoraa minuun ja

-sanoo: »oletko sie suomen pappi?» Minä jäin wähä ällistelemään tuosta

-yht'äkkisestä ystäwyydestä, enkä heti hoksannutkaan mistä ajasta

-olimme lähemmin tuttawat mutta kun näin wirkaweljen pienet silmät niin

-weljellisesti tuijottawan harmaiden kulmakarwain takaa, työnnän minäkin

-oikeata kättäni wastaan: »olen, mitenkäs sie, pyhä weli, jaksat.»

-»Miks'ei pappi tule papin luo.» »No, näytätkö sie meille kirkkosi.»

-»Jees!» Astuttiin papin weneesen ja soudettiin yli. Joen rannalla

-oli pappila. Se oli samaan tapaan rakennettu, kuin muut talot, wähää

-suurempi, hirret täysipyöreinä seinissä. Siihen wei meidät pappi

-ensin. Muuta wäkeä ei hänellä ollut, kuin aikaihminen tyttärensä.

-Rupesimme kyselemään, kuinka suuri wäkiluku oli seurakunnassa. Se ei

-ollut tiedossa. Minkälaista rahwasta owat nämä? Se ei ollut tiedossa.

-Minkälaisia kirjoja lukemat papit näin yksinäisissä paikoissa? »Aa,

-kirjat owat sakastissa.» Ei, maan itsensä tähden. Se ei ollut tiedossa.

-Mutta se oli tiedossa, kuinka monta ruplaa ja kopeikkaa tämä kirkko oli

-maksanut, kuinka paljo kellot, messukasukat, jumalanäidit, Pietarit,

-Paawalit. Lähdettiin sitä kaikkea katsomaan. Tytär saa käskyn sillä

-aikaa panna samowaara kiehumaan. Kirkko oli aiwan uusi, pyöreistä

-hirsistä. Kun tultiin kynnyksen yli, ruwettiin suoman astumaan

-lattiata pitkin katsomaan sitä kullan kiiltoa ja hopean hohtoa, mikä

-peräseinältä säteili wastaan. Mutta pappi jäi owen suulle ristimään

-itseänsä, ja mekin (huomattuamme erehdyksemme) kaikessa hiljaisuudessa

-wedimme sääremme takaisin, asetuimme kummallekin puolelle ja siinä

-seistiin wieraina miehinä siihen, että tämä pappi ei ristimättömin

-silmin katsele kirkon pyhyyksiä. Paljo oli todellakin kalleuksia. Aito

-kullasta kalkit ja lautaset, pöydät ja kaapit täynnä kullalla kudotuita

-kirkonmenon waatekappaleita. Tämän oli lahjoittanut kreiwi Moskowasta,

-tuon ruhtinas Pietarista, mitä pajari minkin parselin. Pappi kiittää

-ja walittaa: kaikki niin kallista, kaikki niin koreeta, eitä käy kansa

-kirkossa, ei ollenkaan. Starowierot eiwät käytä waltion pappia muulloin

-kuin pakkotiloissa. Mutta — papin tsaju! Tyhjennettiin 2 takanaa

-papissakin; ja silloin tiesi olemansa tsajun juonnin maassa. Pois teki

-mieli ja — nukkumaan.

-

-Aamulla tahdottiin ruokaa, kun ei oltu iltasellakaan saatu; tultiin

-näet liian myöhään kortteeriin. Sitä ruwettiin heti puuhaamaan.

-Halkoja kannettiin tupaan, uuni pantiin lämmitä, ja taikinaa ruwettiin

-tekemään. Tämä tosin ei ollut sille mieleen, jolla oli kiire matkalle,

-mutta Pääjärwen selälle ei ole nälkäisenä lähteminen. Oulangan naiset

-osaamat tehdä hywää kalakukkoa. Se oli mieliruokaa näin kesäisaikana.

-Järwimatka oli joutuisaa, soutajat upeat. Siewällä säällä näki

-selwään ympäristöt, wasemmalla kädellä oli korkean korkea Päänuorunen

-harjanteineen alinomaisena seuraajanamme ja oikealla harmasaarinen

-selkä. Matkamme keskiwälillä pistää pohjoisrannalta pitkä ja jyrkkä

-hiekkaniemi, jonka päästä saa selwän kuwauksen seudun omituisuuksista.

-

-

-

-Niskan

-

-kylän rannalle näkyy wielä 2 peninkulman päähän Oulangansuun kirkko

-ja sen walkealta paistawat seinät. Niskassa on ainoastaan 9 taloa, 28

-lehmää, 9 hewosta. Sillä aikaa kun uusia soutajia hankitaan käymme

-kalmistoa rannalla katsomaan. Korkea, tuuhea taimikko kaswaa hajonneen

-kiwiaidan sisällä. Kaiwetun haudan kohta on luotu korkeammaksi ja

-tehty ruumiin arkun muotoon, itäpuolisessa päässä Karjalan risti.

-Kaikki näytti rapistuneelta. Tästä lähtee meitä wiemään talon wanhus,

-pitkä, suora wartaloltaan, kuin Karjalaiset ainakin, ja erään

-toisen talon isäntä. Ensin laskettiin leweää wesirikasta Pääkoskea

-alas ja sitten Kuntijokea myötäwirtaa. Kun oli lämmin, otti ukko

-talwilakkinsa päästään ja laski wiereensä tuhdolle. Ikänsä 70, 80

-wuotta oliwat tehneet hänen pitkät hiuksensa harmahtawiksi. »Miksikä

-sulla on päälaki keritty?» wanhus ei ole kuulewinansakaan. Sitten

-saatiin tietää, että ukko oli kauan ollut jumalanmolijana poissa

-kotikylästään. Nyt oli hän palannut jälleen omaistensa luo. Näissä

-seuduin on tuommoinen elämänmuutos jokseenkin tawallinen. Tuo keritty

-ympyrä oli warjeluskeino, ettei räähkä (synti) niin hewin tarttuisi.

-Sen näimme monen muun wanhuksen päässä perästäpäin. Ukko sanoi näillä

-seuduin olewan 2 henkeä, jotka osaawat lukea kirjasta, ja praasnikan

-13 aamuna lukewat he selwällä äänellä kokoontuneiden kuullen, tietysti

-slawoonilaisesta kirjasta, wanhemmat miehet, jotka osaamat wähä

-Wenäjätä, ymmärtäwät jotain, nuoremmat ja waimonpuolet eiwät mitään;

-joku kuuluu osaawan lyhyesti sanoa Karjalan kielelläkin, mitä kirjasta

-luki. — Joki on leweä ja rannat owat jyrkät, mutta ei juuri kallioiset,

-kaswawat hyötyisää lehti- ja mänty-metsää; siellä täällä näkyy huuhdan

-paikkoja.

-

-

-

-Kuntijärwen

-

-kylä, joka on muutamia Wenäjän wirstoja eteläpuolella samannimistä

-järweä, ei ole juuri pieni kylä. Siinä on 15 taloa, 36 lehmää, 9

-hewosta; peltoihin ei ollut ollenkaan kylmetty ruista, mutta huuhdissa

-kuului wähä olewan. Noustiin taloon, joka oli niin kuin kaikki muutkin

-oikealla rannalla. Isäntä oli erinomaisen wirkku, kirkassilmäinen,

-nuori mies, puhe ja käytös kuin Wiipurin miehillä; renki niinikään. Kun

-nälkä käski taloon, pyydettiin ruokaa, ja heti oliwat isännät, emännät

-walmiit laittamaan. Mutta tässäpä yhdyttiin tinkapaikkaan. Miehillä

-ei ollut kuppia muassa, talossa ei mieronkuppia; ja näin sisämaassa

-owat starowierot wielä tarkempia waromaan, ettei toisin-uskowainen

-saa heidän ruoka-astioistaan syödä. »No, hywä emäntä, myö meille

-rowe ikuiseksi omaisuudeksi.» Emäntä hyppäsi uunin pankolle, sieppaa

-tuohisen uunilta ja tarjoaa muille. »Pesepä wielä tämä.» Suurella

-kernaudella kiidättää emäntä tuohista nurkkaan wesiastian luo,

-hyrskyttää pari, kolme kertaa huuhtomaweden ympäri tuohisen laitoja

-ja tuo sen takaisin. Puukko tupesta esille; kyllä sillä liiat lisät

-lähtewät laidoista. Siihen sitten ensin maito, monta kupillista

-peräkkää, senperästä kalakeitto ja järjestyksessä juomamesi, ja kun

-wielä saatiin metson tähkä, kowa ja homehtunut tosin, sille laudalle,

-joka penkin ja lawitsan wälille laskettiin ruokapöydäksi, niin jaksoi

-taas lähteä matkalle. Kun tuolla suuressa Sawon pääkaupungissa,

-Kuopiossa, alkaa kowin halu tehdä ruweta tirkistelemään, onko talrikki

-lumiwalkea, onko weitsi ja kahweli kirkas, onko lasi läpi katsottaessa

-täplättä, niin jo pitäisi lähteä tänne; täällä oppii paremmille

-tawoille.

-

-Tästä kulkee tie Koutajärwelle myös Soukelojärwen kautta, mutta me

-läksimme suorempaa tietä Kuukasjärwen kautta. Tässä loppui meiltä

-kaikki apu kartoista; sekä Suomen kenraalikartta että Inbergin kartta

-on wäärä. Kuukasjärwi ei laske Kuntijärween, waan koillispuoleisten

-järwien kautta Koutajärween. Kuntijärwen kylästä

-

-Kuukasjärwen

-

-kylään eli Platonaan, joka on järwen etelärannalla enemmin

-länsipuolella on 20 wirstaa, ja järwien wälillä on 4 wirstan lewyinen,

-korkea maataiwal, jylhää korpimetsää. Tullessamme aamupuoleen yötä

-Platonaan oli kummastuttawaa nähdä, kuinka tarkan huolen Karjalan

-waimonpuolet pitäwät päähineestään eli pääkruunustaan, jolle owat

-panneet wenäläisen nimen »perwäskä». Maatessaan lattialla tuwassa

-(heidän ainoa lämmin suojansa) oli perwäskä löyhdytetty päästä ja oli

-aiwan päälaen wieressä tyynyllä. Kun suurella waiwalla ja ryskeellä

-saatiin talon wäki hereille, oli waimonpuolten ensimmäinen homma unen

-horroksissa hamuilla wuoteellaan, missä perwäskä oli, ettei kukaan

-ennättäisi nähdä heidän tuuheata tukkaansa ilman perwäskätä. Muutamilla

-oli perwäskä korkea ja moniwärinen, kullan kiiltäwä ja punainen. Ja kun

-wielä paniwat punaisen tahi keltaisen huiwin sen päälle ympäri päätä ja

-sitoiwat niskaan kiinni, niin se näytti eriskummaiselta; ja kyllä he

-näyttiwät semmoisella päätörötyksellä auringon paisteessa soutaessaan

-tarkenewan. Aamulla saatiin taas kauan odottaa uunin lämpiämistä,

-kalakukon paistumista ja keiton kiehumista, ettei ennätetty sinä

-päiwänä etemmä kuin Mossaan 3 peninkulmaa. Leipää tehtiin ja

-paistettiin niin kuin ainakin, waikka oli Wenäjän Juhannuspäiwä.

-Emäntäwäen ruokaa laittaissa, oli isäntä nurkassa olewan kuwan edessä

-ristimässä itseään, ja kun oli joitakuita 10 kertoja saanut täyteen,

-siirsi hän yhden helmen wasemmassa kädessään olewassa helminauhassa

-alas, posmattaessaan wenäläisiä sanoja, ja katseli pitkät hetket ja

-tarkasti palawan rukouksen teon alla meitä ja meidän liikkeitämme.

-Platona on toinen kylä tämän järwen rannalla ja siinä on 2 taloa,

-4 lehmää ja huuhdassa oli 2 puutaa ruista kylwössä. Kuukasjärwi on

-lännestä itäänpäin juoksewa, 25, 30 wirstan pitkä, melkeen joka

-paikasta yhtä soikea. Ainoastaan etelä-rannalta pistää kaakkoon päin

-leweänlainen lahti, jonka itäpuolella on korkea ja jyrkkä niemi; sen

-nimi on Hirwiäniemi. Sen eteläpuolella lahden rannalla on Hirwiäniemen

-kylä, jossa sanottiin olewan 8 warakasta taloa; nämä 2 kylää omat

-järwen rannalla.

-

-Kun olimme ennen kuulleet että Karjalan tytöt osaamat soreasti laulaa,

-kehoitimme järwellä niitä 2 tyttöä, jotka toisen talon isännän

-kanssa oliwat lähteneet meitä kyytiin, wirittämään joku laulu matkan

-ratoksi; wähän ujostelemisen perästä rupesiwatkin ja kerran alkuun

-päästyänsä solui lauluja enemmänkin edestä. Suuri osa oli nähtäwästi

-wenäläistä syntyperää, waan muutamat soiwat kait minun korwissani

-perisuomalaisilta ja samassa miellyttäwiltä; ne oliwat mollissa. Tytöt

-lauloiwat, niinkuin tytär laulaa, jolla on paha äitipuoli.

-

-Kuukasjärwen rannoilla kuuluu olewan Lapinhautoja, maahan kaiwettuja,

-seinät kiwestä, waan katto on luultamasti ollut puusta. Erilaiset

-näistä owat ne haudat, joilla ennen on poroja pyydetty; ne owat

-pitkiä, aina 5 syltä, ja 3 leweitä. Järwen päästä laskee lyhyt koski

-Solojärween; (10 wirstaa pitkä) wene wedettiin kannaksen yli. Kun

-katseli ympärilleen luontoa ja sen erityisiä kappaleita, niin näytti

-siltä, kuin ne olisiwat siinä asussa, jossa ne luojan kädestä lähtiwät;

-niin erämaan tapaista on tämä matka, wielä kerran mene taiwallettiin

-ja niin oltiin Mossan- eli Nuoto-järwellä, joka myös lewitäksen samaan

-suuntaan, ja on yhden kokoinen kuin Kuukasjärwi, noin 1 eli 1 1/2

-peninkulman leweä. Kulettiin suoraan yli keskijärwen pohjoisrannalle,

-jossa on

-

-

-

-Mossan

-

-pogosta (kylä), ainoa koko suuren järwen hedelmällisillä rannoilla.

-Yhdessä: talossa on 2, toisessa 4, kolmannessa 1 ja neljännessä 1

-lehmä; Yleensä on 34 henkeä, 3 hewosta, 34 lammasta, 84 poroa. Yhden

-nelikon oliwat kylwäneet ruista huuhtaan. Kotipeltoihin ei ollut

-kylwetty ruista, kuin wähä ohraa wain. Talossa, johon yöksi mentiin, eli

-wielä iso-isä ja mummu; sanoiwat olewansa yli 100 wuoden ja näyttiwät

-wielä toimen wanhuksilta. Ei kummakaan: tupakkia ei kuuluwissa, wiinaa

-ei mailla, mantereilla. Starowierot ei kumpaakaan siedä; ja me wedimme

-harwat sawumme aina pihalla; jota kohteliaisuutta Karjalaiset suuresti

-ihmetteliwät. Kaukana suuren maailman pahennuksista kun ihminen luonnon

-yksinkertaisuudessa elää, niin hän elää kauan. Kun wäki asettui ja

-mekin panimme maata, meni mummu uunin taa loukeroonsa, ja minä kuulin

-hänen mainitsewan Wapahtajan nimeä. Ei mummulla olut mitään Jumalan

-sanan kirjaa, ei, kirkkoa, ei pappia — ja kuitenkin saattoi hän olla

-paljoa lähempänä Jumalan waltakuntaa, kuin walistuneessa Suomessa

-monen monta, joilla on joka hyllyllä Raamattu, joka sunnuntai Jumaöan

-palwelus ja papin neuwot saatawana milloin tahansa.

-

-Kylästä kun kuletaan itään ja koilliseen päin tullaan pienen

-Tyllin-joen kautta Lapinjärwelle ja siitä on wene taiwallettawa jyrkkää

-ja kiwistä mäkeä alas Paasmajärwelle, josta jokea myöten tullaan

-Koutajärwelle, jonne Mossasta sanottiin oleman 25 wirstaa. Koko tämä

-matka on erinomaisen synkeämetsäistä. Mossasta alkaa maat Koutaan

-päin madaltua; waarat ja kukkulat loppuwat; mutta wielä kohoaa waara

-idässä päin, Iiwakka, ja wähä etelämpänä Irenien waara Mossan järwen

-eteläpuolella, jotka kumpikin Mossasta lähtijälle owat wiimeiset

-hywästi-jättäjät noilta korkeilta alppiseuduilta Kuusamon kirkolta

-Mossaan asti.

-

-Irenien waarasta on kansan suussa seuraawa satu: Noin 100 wuotta sitte

-tuli sen luo asumaan paennut sotamies, ja löysi wuoresta kultaa, ja

-eli hywästi; mutta kun ruwettiin etsimään hänen kulta-kaiwoksiansa,

-ja aina Pietarista asti tuli herrat wuorelle, peitti hän kaiwoksensa;

-eikä ole sen kowemmin niitä löydetty. Niin, niin; wuoressa on kultaa;

-Mossalaiset tarwitsewat kultaa (sen woi syrjäinenkin todistaa); mutta

-kunnes saadaan tietää, miten kultaa saisi irti, täytyy mossalaisten

-elää kurjan köyhän lailla. »Elä odota, mossalainen, kultaa Irenien

-wuoren haltialta, waan ota pois kulta noista niityistä, metsistä

-ja maista;» mutta Mossalainen ei tätä puhetta ymmärrä. Wanha ukko

-sanoi olewansa toista rotua, kuin Karjalaiset ja Suomalaiset: hänen

-ukon ukoista oli joku tullut Moskowasta tänne, mutta pahaksi onneksi

-oli kieli muuttunut. Hillitse surusi ukko! jos näillä mailla olisi

-semmoista kapinetta, jota kutsutaan »peiliksi», ja sinä kurkistaisit

-siihen, niin sanoisi kuwa tuolta kummasta maailmasta lasin toiselta

-puolen, ettet sinä »sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan walkeana» ole

-isäin isiesi kupeesta wenäläisenä lähtenyt. Mutta siinä woi kyllä olla

-totta, kun esi-isisäsi kertoiwat, että heidän tänne tullessaan asui

-täällä Lappalaisia, joiden kanssa oltiin hywässä sowussa, mutta kun

-suomalaiset sotamiehet retkiään rupesiwat jatkamaan aina tänne asti,

-niin he pakeniwat ja rupesiwat waeltamaan ylös pohjaan päin. Nämä

-sota-retket owat luultawasti samoja, joista Oulangansuussa kerrottiin;

-siellä on käyty peittosotaa (piilo- eli hyökkäys-sotaa), jossa oli

-kowasti oteltu, ja nykyään on wielä löydetty wanha miekka, joka niiltä

-ajoilta oli maassa ollut kätkettynä. Hellät hy wästit jätimme Mossan

-ukolle, kun tiesimme että lähdimme wiimeisestä suomalaisesta talosta

-itäänpäin. Kun korkean metsän sisästä jokea soudettiin ja eteemwe

-aukeniwat

-

-

-

-Koutajärven

-

-aawat wedet, oliwat oudot katseltawat panna pään pyörälle. Lämpimän

-ja selwän päiwän paisteessa oli Koudan korkeasaarinen selkä ihan

-raswatyynenä, ja pitkäsiipiset kalansyöjät, yksi toistaan kiiltäwämpi,

-jopa kalakotkakin, liiteli miettiwässä tyyneydessä sen heijastawalla

-pinnalla; poro nosti päätään rannalla ja pitkät pulskat sarwet

-nyökkyiwät meille, kun se riipi lehtiä puista ja wäliin pysähtyi

-katsomaan meidän matkantekoamme, ruumis pyöreä ja lihawa, kuin

-tallisyöttilään, ja talja kiiltäwä, kuin kewätkyyhkysen kaula; —

-pohjoinen napapiiri juoksee tästä, ja meistä ei ollut kukaan sen yli

-astunut; — kellehän tämä Kouta kaswattaa ikipuitaan, nurminiittyjään

-pitkillä rannoillaan ja kalakarjojaan sywissä wesissään, kun tämän

-4 peninkulman pitkän ja samanlewyisen järwen luona ei asu ihmisiä,

-kuin yhdessä paikassa, 4 mökkiä sen luoteisessa nurkassa; mutta

-ennättäähän sitä sittekin ajatella; »laske, perämies, rannalle;

-Sawon selkien rannoilla eiwät porot laidunta pidä.» Meidän tuloamme

-jäi poro wirkuilla silmillään katsomaan, mutta lähti sitten juosta

-hölkyttelemään poispäin metsän piiloon. Palasimme ja souto alkoi

-yli 4 peninkulman selän, saaret oliwat kallioiset ja järwen pinta

-kuwasti jyrkät rannat kahta korkeammiksi; perämies selwitti: »mi on

-wuodessa päiwiä, se on Koudassa saaria, ja 3 lisää.» Luoteisessa

-näkyi korkeita wuoria, joiden harjuilla wielä lumi walkeana makasi.

-Lähinnä rantaa korkein on Kallakora länsirannalla. Jos Keiteleen

-seurakunnan Koutajärvessä on hywät kalat, niin lie tässäkin, näyttiwät

-kait kalalokit pulskilta eläjiltä; ja passaisi tosiaankin Kukertajan

-kyläläisten täällä rauhassa kukertaa wiinankeitto-kotien ympärillä; ei

-tulisi wallesmanni häiritsemään.

-

-Neljän wirstan taiwal eroittaa Koudan koillisemman lahdelman merestä.

-Kun päästiin rannalle ja noustiin Huppowan waaralle, aukeni aawa Wienan

-meri eteemme ja jalkaimme juuressa oli

-

-

-

-Näseen

-

-suuri kaupunki, johon Mossasta nyt sanoiwat olewan 60 wirstaa, mutta

-edellisille matkustajille oliwat sanoneet 50. Kun marssittiin weräjästä

-sisään, tultiin kaupungin waltakadulle (muita ei juuri olekaan).

-Joka talolla on pytingin ja kadun wälillä tunkio; ties milloin

-niihin lie wiimeksi koskettu! Kirkko oli weräjän, Näseen kaupungin

-tulliportin wieressä, maalaamaton, pieni, nokinen ulkopuoleltakin; on

-toki Temmeskirkko koko linna tämän rinnalla. Mennään kestikiewariin,

-noustaan portaita ylös etehiseen, siinä on owi heti wasemmalle puolelle

-matkustaja huoneesen ja oikealle – en sano, mihin huoneesen; mutta se

-ulkonee ja on harwoista laudoista kokoon kyhätty; ja pihalla ei huoli

-edes tupakkia polttaen seistä, oikeanpuolimaisen owen takana on owi

-asunta-tupaan. Emäntä ei tahtonut antaa meille mitään. Karjalatar oli

-hän, ja onni oli hänet korottanut niin, että oli päässyt wenäläisen

-kanssa naimisiin; nyt hän ei enää muka ymmärtänytkään tuota kurjaa

-karjalan kieltä. Ei tohtinut jalallaan astua siihen huoneesen, jossa

-»Ruotsin pakanat» haltioiwat, ja tekiwät itse ruokansa, juomansa;

-pilkisti wähä owen raosta ja kiljasi; »ei saa kuppia pitää pöydällä.»

-»Pakanat» kiidättiwät kuppia akkuna-laudalle, tekiwät itse wuoteensa

-j.n.e.; niin että emännänki sydä jo lauhtui ennen lähtöämme; hän sanoi

-luulleensa meitä pahemmiksikin ihmisiksi. Sitä siiwoa, mikä tätä

-kylää waiwaa, ei saata ajatella, wielä wähemmin ihmisten nähtäwäksi

-kirjoittaa; nähdä sitä saattaa; mutta »waiwainen kaikki kokee.»

-Näseessä sanottiin olewan 40 taloa, 30 lehmää, 9 hewosta. Iloisella

-mielellä astuttiin seuraawana aamuna suureen wenheesen ja heitettiin

-Näseen kaupunki selkämme taa. Kun lahdesta ulos pääsee, näkee meren

-kaikessa laajuudessaan; kaakkoon päin ei näy maata, aukea aapa wain

-niin kauas kuin silmä kantaa; ja edessä owat Kannanlahden toisella

-puolen korkeat wuoren harjut lumipeittoneen, joka aniharwana kesänä

-sulaa pois. Meri on aiwan tyyni ja päiwä kuuma. Ensimmältään on

-ihastuttawaa katsella tätä luonnon suuruutta, kun istuu weneen kopin

-katolla, waan wiimein käy se yksitoikkoiseksi, kun 4 on aina yhtä ja

-samaa. Wiiwyimmekin näillä 3 peninkulmalla kello 6, 7:sta aamulla

-kello 5:teen j.p. Kojun sisässä oli wiileämpi ja siellä on poron

-taljoista tehty wuode. Eräs wenäläinen ruununmiehen palwelija, joka

-meidän mukanamme matkusti Kuolaan ruununrahoja nostamaan, maata lojotti

-myötäänsä kojun sisässä; häntä näköalat eiwät huwittaneet. Kun yhdessä

-oltiin kojussa, arwelin: mitenkähän tuon miehen kanssa osaisi haastella

-ja kuulla tämänpuolisista oloista; mutta wenäjän miehen kanssa näkyy

-saattawan puhella, waikkei osaa sanaakaan hänen kieltään; sen huomasin

-tämän miehen kohdalta; hän osasi wenäjän kielen, minä kaikki muut

-kielet ja kanssapuhe sujui oiwallisesti. Kojuun sowimme kaikki 4

-kyydittäwää hywästi maata; mutta olon teki ahtaaksi tuo karjalattarien

-alinomainen laulaminen. Wenäläiset ottawat soutajiksi Karjalan

-waimonpuolia, jotka owat kielensä ja syntynsä tähden ylönkatsotuita,

-sekä sentähden huokeapalkkaisempia, kuin wenäläiset. Niillä onkin

-siitä syystä orjan olo, ja pitäwät itsekin, että heidän suurin

-onnettomuutensa on etteiwät ole wenäläisiä. He koettelewat kumminkin

-oppia wenäjän kieltä ja wenäläisiä renkutuksia. Tuota monotoonista,

-wenäjän-sanaista ja nuottista lauluaan pitiwät suonessa melkein koko

-matkan. Orjia, orjan oloja, orjan menoja — sitä on surkea nähdä. Nyt

-osasin panna arwoa sisämaan laululle. Jos tohtisin sanoa, oli se

-tunteellista, tämä lähellä kansallista paatumista; kenties tuntui näin

-senki tähden, kun nämä ruikuttiwat sitä surkeata kohtaloaan, että

-oliwat karjalaisia syntyperäsin, ja niin mielellään sanoiwat rupeawansa

-wenättäriksi; tuolla ei niin. — Hylkeitä näkyi usein merellä; olipa

-muuan peluukakin näkywissä. Sitä katsoo mielellään, joka ei ole ennen

-pohjoisilla wesillä liikkunut. Se oli niin kiiltäwän walkea, kuin

-kosken walkein waahto tahi maito, jonkatähden sitä owat ruwenneet

-suomeksi kutsumaan maitowalaaksi; »beluga» on sen wenäläinen nimi.

-Kun meri rupeaa näyttämään otuksiaan, niin lie owat ihmeellisempiä,

-kuin sisiilampien eläwät. Kun tyynen meren pinnan alta puikahtaa

-ylös tuommoinen 7,8 kyynäränpituinen lumiwalkea tynnöri lappeelleen,

-niin se on oudolle kummallinen näky; on, kuin jääwuoriaan meren

-sywyydet rupeisiwat nostamaan päiwän paistetta ihailemaan. Merimatkan

-loppupuolella soudettiin pohjoisrantaa pitkin korkeiden mäkien

-juurella, joiden lumet eiwät jäähdyttäneet auringon säteiden kuumuutta.

-Niin tultiin perille.

-

-

-

-Kannanlahti

-

-on pieni, likainen, luonnonihanalle paikalle rakennettu kaupunki

-kuohuwan kosken suussa kahden wuorenkukkulan juurella ja aawa meren

-selkä korkeine saarineen, joista moni on paljas, etelässä päin. Siinä

-on 70 taloa, 50 lehmää, 5 hewosta ja 70 á 90 poroa. Porot owat näin

-wähiin huwenneet sentähden että on ruwennut sikiämään paljo susia,

-jotka erittäinkin kesäisaikana tekewät suuria wahinkoja, ja myös lappi

-tappaa roswon tawalla. Hewosia täällä ei tarwita, kun halot iwedetäiin

-kotiin suurilla koirilla.

-

-Niin korkeajalkaisia lehmiä en ollut ennen nähnyt kuin täällä. Se

-kuuluu olewan jotain Arkangelinrotua. Tyytywäisinä käydä roikkuwat ne

-katuja pitkin, yhtä tyytywäisinä kuin porokin, joka teki perjakoille

-seuraa; eikä »perjakan luut romahtaneet», kun karja jyrkkää mäkeä

-laskeutui alas kosken rannalle juomaan saiwowettä. Kun mentiin

-kestikiewariin, jota oli kaupungin rikkain talo, säikäytti meitä se

-uutinen, ettei kaupungissa ollut leipää, ennenkuin tamppi (norjaksi:

-damp-skib, höyrylaiwa) tulisi Arkangelista ja toisi jauhoja. Minä

-koettelin selittää isännän sijaiselle, kuinka tärkeätä meille oli saada

-liepuska ewääksi juuri tästä kaupungista, kun näillä 23 peninkulmalla

-Kuolaan asti, ei yhtään leiwänsaanti-paikkaa ollut, waan ei tämä

-mies ymmärtänyt minun wenäjän kieltäni; mutta kun tuli lyseolainen

-matkatowerini awuksi, alkoi asia selwetä, ja kun wielä maisteri tuli

-lisäksi (3 meitä matkustajia olikin), niin asia selweni ihan selwaksi,

-ja lähti, kun lähtikin 2 leipää, wenäjän limppua, lupaan huomis-aamuksi.

-

-Kun oli lauantai-ilta 8/7 käytiin kirkossakin, joka on kaupungin

-pohjoispuolella; wanha kirkko on kosken wasemmalla puolella. Se oli

-sawustunut mustaksi, kuin sisäänlämpiäwä pirtti; mutta hartaita

-kumartelijoita siellä oli, joista monella ulkonäöstäkin arwaten

-oli täysi tosi edessä; siellä oli myös kestikiewarin emäntä, joka

-tänä kesänä oli jäänyt leskeksi pienten lastensa kanssa. Jumala

-suokoon heille walkeuden. Sieltä käytiin sille mäelle, joka kohoaa

-luoteista kohden kaupungin yli ja jossa hautausmaan kaikki haudat ja

-ristit oliwat karjan jaloissa. Mäelle näkee kaupungin ylitse, kuinka

-_Niwanjoki_ suurella kiireellä työntää runsaita ja wuolaita wesiään

-kalliolohkareiden wälitse alaspäin ja kun kosken kapeassa suussa sen

-riehuwat kuohut owat wiime kerran panneet wähäiset woimansa liikkeelle

-puhaltawat ne äärettömän meren syliin ja ne rauhattomat aallot waipuwat

-niin rauhalliseen lepoon, ettei käy wäreitäkään meren tyynellä selällä.

-Ja illan selwä ilma kantoi tuolta kaukaa korwiimme tutut säwelet —

-säwelet allien laulusta. Ensin wienommin se alkoi, kuin »alta selwien

-wesien» sitte kiihtyi kiihtymistään ja kun nuo tuhannet satakuntaiset

-köörit nostiwat heleän soittonsa kimeimmälleen, wärisiwät ihastuksesta

-kaikki Kannanlahden awarat ilmat; mutta korkeimmaltaan putosi laulu ja

-waipui taas meren sywyyteen ja allit jäiwät pää pystyssä katsomaan:

-»eikö herää Ahti aaltojen kuningas». Mutta Ahti nukkui sikeää unta,

-ja allit alottiwat alusta; laulu soi ensin lempeältä, kuin meren

-lauhkeat tuulen liekot kuuman pään ympäri ja kaswoi taas wäkewäksi

-herätys-huudoksi kaikille silmänkantawille katsomaan ylös; taas laulu

-nukkui pois, ja tyynenä kuin ennenkin käänteli allit päitään luodon

-rantaa kohti: joko nostawat Wellamon neidot puhtaita hartioitaan karin

-puhtaiden kallioin wierellä. Mutta kaikki Ahtolan kansa nukkui sikeää

-unta, niin että allien sieti wielä heläyttää kerran ja kaksi. Kun

-kewät wasta taas lewiää näitten Ahtolan takamaille, kokoontuwat myös

-yhtä lukuisat alli-parwet samallaisiin laulajaisiin; minä kewännä on

-kuulijoita, minä ei, ja heidän mielistään ei ollut huoli. Laulu on aina

-sama. Wellamon wesiä on Wienankin wedet.

-

-Aamulla, sitte kun oli tsaju juotu, joka on illoin ja aamuin aina

-muistettawa työ, tehtiin ewäswarustukset. Noiden limppuin lisäksi

-saatiin woita, suolatonta, sulatettua ja sitte hyytynyttä, niinkuin

-Wenäjällä usein woita säiytetään. Teelehtiä ja sokeria pantiin mukaan

-myös. Kantajat kun tuliwat, oli heillä semmoiset kanto-aseet, kuin on

-tiilin kantajilla tawallisesti selässä, ainoastaan hennommista puista

-ja werkko puiden wälissä selkää wasten. Niihin ruwettiin latomaan

-päällekkäin rippujamme. 2 kantajaa oli meillä. Ja kun wenyi toiselle

-kantajalle, Karjalan miehelle, takka niin korkeaksi, että ylettyi

-ristiluista takaraiwoihin, kysyttiin, tokko tuo kuorma nousee Niwan

-rinnettä 12 wenäjän wirstaa wastamäkeä, ei mies wastannut mitään,

-naurahtihan wain ja pyörähti takka selässä polkka-askelilla ympäri

-kammaria. Kun lähdettiin kaupungista, oli karjaa paimentamassa

-waimonpuoli, joka terwehti meitä suomeksi, ja kun rupesimme kyselemään,

-onko muitakin suomalaisia täällä, sanoi hän niitä olewan muutamia

-miehiä ja muutamia waimonpuolia kesätöissä. Hän oli itse Kuusamosta

-täällä henkeänsä elättämässä. Nyt heitettiin selkämme taa Wenäjän

-alue ja edessämme oli laaja Lappi, ja erittäinkin sitä nähdäksemme

-olimme walinneet tämän waiwaloisen tien. Kannanlahdesta Kuolaan kulkee

-postitie ja se on porrastettu, jossa wähänkin on räme-paikkoja; 4

-weistettyä hirttä wierekkäin ja poikkipuilla naulatut yhteen; sitä

-kulkee kuin lattiaa; ja wälistä on wirstottain yhtä ja samaa porrasta;

-tämmöisellä tiellä kulkee turwallisena, kun näkee ihmiskäden jälkiä.

-Kannanlahdesta kulkee polku Niwajoen törmiä, ainoastaan wälistä

-oikaisee joen mutkia. Yhtämittaistn koskea on koko 12 wirstaa ja kohina

-kuulu aina korwissa koko wälin, waikka joki on näkymättömissäkin;

-se kiertää wälistä kallion jyrkkäyksien seinusten taatse, wälistä

-pauhaa sywässä uurteessa jyrkkien seinusten wälissä, josta sen

-kuohuin ottelu kallioiden kanssa nostaa matkamiehen korwiin Manalan

-wirran pyörteiden jyrinän. Kaikki tämä tien seutu, joki rantoineen,

-on wielä sywä laakso, itäpuolella korkea Rautawaara, länsipuolella

-matalampi wuoren wiete, jonka yläpuolella on yläinen tasanko. Tie

-kulkee länsi-rantaa ja muutamain wirstain päässä joen polweuksessa on

-reunan äpräällä pyöreä töyräs, josta pitkin laaksoa alaspäin näkyi

-aukko kirkasta merta ja laakson pohjassa puotteli Niwa wesiään kuin

-rappusia myöten alas, mutta putousten harjain päällitse kuin katsoi

-aiwan loppuun näkyi Kannanlahden wanhan kirkon torni keskellä wäylää

-ja alimman kosken aallot näyttiwät pyyhkiwän sen hartioita. Korkeata

-petäjä-ja kuusi-metsää kaswaa maa; ainoastaan wuorten kukkulat

-owat paljaat. Wirsta numerot oliwat puun runkoon leikatut. Tämän

-metsätaipaleen perästä alkoiwat maat tulla tasaisemmiksi ja pienen

-järwen yli kulettiin weneellä. Sitä sanoiwat plossaksi eli suwannoksi,

-mutta ei se erittäin suwanto ollut, sillä wirta käwi niin kowa, ettei

-sauwomallakaan wälistä tahdottu päästä ylös. Semmoisissa paikoin

-kala asuu; ja heitettiin uistin weneen perään. Ei wiipynytkään, kun

-jo emä-harjus saatiin wetää weneesen, ja kohta toinenkin. Pyydystä

-ihmetteliwät miehet, ja toiwoiwat: »anna hywä Jumala kolmaskin, niin

-saataisiin mekin osa keitosta.» Tuskin sanottu, ja heidän onnekseen

-nousi wielä kirkas-siwuinen harjus; miehet kopristiwat kowemmin

-airon ja sestan päätä, kun oli Sassheikassa kala-keitto tiedossa.

-Suuremman järwen yli wielä soudettuamme, tultiin taipalelle, joka

-ylettyy Imanteron rantaan. Maa nousee nousemistaan, siksi kun lopulla

-muodostaa harjun, joka pudottaa järwen rantaan. Purojen warsilla kaswaa

-siellä, täällä juhannuskukkia (trollius) ja astuessaan porraspuita

-ei malta olla laskeumatta niiden ihanaa hajua nauttimaan; kuta

-harwempia wirwoitus-lähteitä näissä maissa on, sen kalliimmiksi ne

-arwaa; ja kuka on matkamies, joka ei hetkeksi istahtaisi tarjotun

-tilaisuuden lauhkeata iloa ammentamaan, niinkuin olisi matkan

-perillä, waikka tietää olewansa matkan warrella. Taas kun lähtee

-eteenpäin, tuntee kädestään tuon taitetun kukkasen tutun hajun ja

-näkee metsän muuttuwan matalaksi männiköksi, niin joutaa ajatella

-itseään ja pientä wäsymystään; on wain olemassa, kun sillä kohdalla

-elämätä sattuu olemaan. Mutta kun männiköstä pyörähtää harjulle,

-niin awautuu eteen ihan uusi maailma, ei ennen nähty, ei aawistettu.

-Suuren Imanteron oikeanpuolitse ja korkeain rantawuorien päällitse

-astuu silmiin Umbtekin lumiwalkeat tunturit. Jolla ennen ei lie ollut

-onnea nähdä Alppien lumiwuorien seutuja, sen polwet täytyy wapista

-näin majesteetillisen luonnon taulun edessä. Niinpaljo kuin näkyi

-tuntureista yli wiheriäin wuorien, oli se kaikki peitetty lumella,

-ei semmoisella, kuin nähtiin Kuusamon, Koutajärwen ja Kannanlahden

-wuorilla, joka oli osaksi sulanut ja näytti waalakalta kewätlumelta,

-waan semmoiselta, kuin on sydäntalwella pyryn perästä pakkasella, mikä

-hohtaa ja kimaltelee, kun joskus harwinaiset auringon säteet sille

-loistoa suo; ja kun tuiskun tuuliaispäät jossain kujassa tahi solassa

-rupeawat pyörimään, niin ne rakentawat kinokset eriskummallisiin

-muotoihin: missä on seinä sisäänpäin onteloksi kowerrettu ja hienon

-räystään päältä lähtee wahwa lumiwalli nousemaan, jota seisoo kowassa,

-waikka näyttää puuttuwan perustusta: missä taas on nietoksen alapuoli

-ylöspäin pyöreäksi silitetty ja sen päälle huolettomasti lengolleen

-nakattu käyrä ja ohut harja, niinkuin tuulen pullistama weneen purje;

-toiste katkaisee tuuli juoksewan lumiharjun yhtä jyrkkää ja luopi

-sen teräwän yläsärmän sarwen tyngelle, mikä on aiwan keskitekoisen

-näköistä. Jos näitä kummallisia nietosten muodostuksia ajattelet

-tuhatwertaisesti suurennetuiksi ja nostetuiksi jonkun korkean wuoren

-takaa taiwaan lakia kohden, niin saat jonkunmoisen kuwan Umbtekin

-tuntureista. Kun taiwaan kansi oli selwä ja sininen, jota wasten nämät

-näkyiwät, niin pohjan sini enensi lumiwuorien kuumottawaa, puhdasta

-walkeutta. Mutta ne eiwät ainoastaan kuumottaneet, ne loistiwatkin.

-Kun aurinko paistoi länsiluoteesta tuntureille ja niiltä heijastuwat

-säteet koillis-idästä sattuiwat Sassheikan harjulle, niin tunturien

-itsekullakin kupeella oli eri wäriin wiwahtawa hohteensa, sinertäwä,

-punertawa, kellertawa. Kun kaikki tämä yhtä haawaa aukiaa matkustajan

-eteen, niin se tekee wäkewän waikutuksen. Jos sopisi ottaa lapsellinen

-wertaus, niin sanoisin, etta tämä oli jotakin semmoista, kuin lassa

-tuntee joulupuun ääressä, kun pitkän odotuksen perästä owet awataan

-ja kynnyksen yli saa astua siihen huoneesen, jossa sytytetty joulupuu

-loistaa niin kirkkaalla walolla, että se tuntuu lapsen sydämen

-sisimpään.

-

-Kun tuntureista luo katseensa alempaan maisemaan, on se aiwan

-asumatonta, kenties näyttäisi se kolkoltakin, ellei olisi kowin kaunis

-päiwänpaiste: wuoria wuorien wieressä, alemmat peitetyt tummalla

-hawupuumetsällä, ylemmät kaljupäät; Imanteron eteläselät owat tyyninä

-wuorien wälissä, saaria on siellä täällä, lehtipuurannoilla koristetut

-muutamat, ja onpa koiwurannikoita paikan kussakin mannermaalla myös.

-Muutamien salmien kautta näkyy pohjoisselkiäkin wähä, ja sinnepäin

-on selkää etemmä kuin silmä kantaa. Länteenpäin Akkolan lapin selkiä

-näkemästä estää Sere-tunturi, joka on ensimäisellä suurella niemellä

-Sassheikasta länteen. Selkien yli auringon alta näkyy Monshe-tunturit,

-jotka Umbtekin tunturien perästä owat korkeimmat Lapin niemellä,

-lumiharjalla nekin, waan niiden loisto oli edellisiin nähden kuin kuun

-auringon suhteen.

-

-Tässä kumminkaan ei saa liian kauan luonnon näköaloja ihaella,

-sillä muut owat jo menneet majalle. Mäen alla järwen rannalla on

-lappalais-kota, joka ensinäkemälle sekin on outoa, mutta wielä oudompaa

-on nähdä itse Lappalaiset kodan ympärillä. He hyöriwät ja pyöriwät,

-juoksuttawat kapineita kotaan ja kodasta pois, ja kaiken tämän alla

-porpattawat he niin sukkelaan ja kowasti, että se kuului harjulle

-kummalliselta rätinältä. Lapsetkin liehuimat niin yhtä totisina, että

-tuli ajattelemaan: »eiköhän ole loitsimistyö tuossa paraimmallaan;

-kukaties minkä Turjan lappalainen tekee, jos wäärällä ajalla seuraan

-sortuu; wanhastaanhan Lapin taika-mahti on aina mainittawa.» Mutta

-rohkeutensa saa kumminkin karkaistuksi, kun nuo, näet, owat niin

-ihmeellisesti pientä kansaa, kainaloihin tawallista miestä; ja

-hätätilassa — onhan loitsuja muillakin! Oli miten oli; mutta sen

-ystäwällisempää kohtelua kuin Lappalaisissa, tapaa harwoin. Tuskin sain

-kysyneeksi, oliko tälle kodalle tullut wieraita matkustajia, kun jo

-juoksu potkassa miehet lähtiwät käsi suorana osoittamaan sitä kruunun

-rakentamaa pientä tupaa, joka oli kodan wieressä ja jossa matkatowerit

-oliwat. Jokaisessa pysäyspaikassa Lapissa on kruunu rakennuttanut

-matkustajia warten semmoisen pienen tuwan, jossa, kun on itikat

-sawustettu pois, saattaa lewähtää ja takassa ruokansa keittää, jolla

-sitä nimittäin muassaan on. Tätä tupaa eiwät Lappalaiset ollenkaan

-käytä, waan asuwat kodassaan tuwan wieressä. Kun tämä oli ensimäinen

-lappalaiskota matkallamme, käytiin sen sisässä tarkastamassa; se on

-kuin pistekota Sawon mökkilöissä; owen suusta perään juoksee rinnakkaa

-kaksi hirttä kyynärän werran, wähä waille, toisistaan paljaan maan

-päällä, ja niiden kanssa ristiin, oikealta wasemmalle puolelle juoksee

-samalla tawalla kaksi hirttä saman werran toisistaan. Keskelle kotaa

-jää siis nelisnurkkainen paikka hirsien wäliin; se on liesi, siinä on

-padat ja kahwipannu, jotka rippuwat witjoilla kattohirrestä. Katto

-on auki, mutta sateen ja kylmän ilman aikana pannaan siihen tukku

-päälle, jos nimittäin joskus tuli liedestä sammutetaan. Lappalainen

-tahtoo kumminkin tulen pitää wireellä melkeen aina niin päiwällä kuin

-yölläkin; hän mielellään ratokseen katsoo liekin leimuamista ja sitä

-eloisuutta minkä palaminen tuo myötänsä; se herättää hänen mielessänsä

-hiljaista huwitusta, ja luulenpa suurempaakin kuin kesäyön hohto tahi

-talwisten rewontulien taiwaan lewyinen palo; ja kuka sen on sanonut,

-että pieni tuli padan alla ei woi olla yhtä mieluinen katsella,

-kuin suuri tuli taiwaan alla, kunhan silmä on oikea. Lappalainen

-on walistusta rakastawa, ja pitkät ajat jaksaa hän polwet ristissä

-allaan istua lattialla tahi oikeammin maan päällä lieden ääressä, eikä

-pitkästy aikojaan. Tästä kumminkaan ei pidä kenenkään ajatteleman, että

-hän on perusluonteeltaan alakuloinen ja synkkämielinen; ei suinkaan.

-Lappalainen on hetken lapsi ja jos ei jonakuna silmänräpäyksenä ole

-mitään mieltä painawaa, on hän iloinen kuin lapsi. Sen tulimme kyllä

-näkemään matkallamme eteenpäin. Kun Sassheikan asujamilla oli wene

-walmis ja tuo ensimäinen toimeliaisuuden puuska oli kulunut ohitse,

-tuliwat he jälleen lystille tuulelle. Ollessaan heidän parissaan,

-käy usein oikein kateeksi, kun he jonkin joutawille pikku seikoille

-saattawat alinomaa ihan sydämen pohjasta nauraa, joka teeskentelemätön

-iloisuus wiepi mukanaan muassa olijankin, waikkei hän olisikaan

-lappalaissukua, muistamaan ainoastaan nykyistä ohi lentäwää hetkistä.

-Mutta semmoista kewytluontoisuutta tarmitsewat todellakin Lappalaiset,

-warsinkin Wenäjän puolella, sillä harwassa on niitä, joilla on tulewan

-päimän waroja takanaan; he syöwät kun saawat ja pitäwät paastoja sillä

-wälin; ja näitä ylimääräisiä wahinko-paastoja taitaa useimmalle sattua

-tuon tuostakin. Tuo tapa elää kuin taiwaan linnut on syrjäisestä

-kamalata ajatella; kesällä se mennee mukina; wetää kaloja järwestä;

-mutta talwella — se on waikeampi käsittää. Imanteran lappalaiset

-sanoiwat, että kun alkaa ruoka loppua, niin aina sattuu joku kyydittäwä

-tulemaan, jolta kyytipalkan saa ja sitten saattaa ostaa ruokaa. Heiltä

-on porot häwinneet hywin wähiin, usealla ei ole niitä ensinkään. Lie

-sekin syy heidän köyhyyteensä. Sassheikassa näin ihmeekseni muutamia

-lampaita, ja eräissä muissakin kodissa oli niitä pari kolme. Niinkuin

-Lappalaiset yleisesti, oliwat Sassheikankin lappalaiset erittäin

-lyhytkaswuisia. Mutta he owat kestäwiä ja kowia soutumiehiä. Se

-huomattiin, kun lähettiin

-

-

-

-Imanteron

-

-yli 10 peninkulmaa pitkää järweä soutamaan. Kulettiin joku

-puolipeninkulmaa saarien wälitse, niin tultiin aukealle selälle, johon

-taas sopi näyttäytymään koko seudun luonnon suuruus. Jo wetten ja

-wuorten yli lepäsi (ainoastaan Lapissa, luulemma, tawattawa) mieluinen

-ilman kirkkaus ja eläwyys, joka yhä yleni sitä myöten kuin aurinko

-aleni. Ja puoliyön hetki, joka pitäisi eroittaa päiwän päiwästä, oli

-yhä päiwää ja päiwän paiste eli uupumatonna wuorimetsäin oksilla ja

-tunturilumen wäreilewillä kinoksilla. Oli niinkuin unennäköä, waan ei

-kumminkaan ollut unennäköä. Sen näin awosilmin, että Heinäkuun 9 päiwä

-ei loppunut yöhön, sillä päiwä unhotti mennä lewolle. Rajaa eli merkkiä

-rajoitukseen wuorokausien wälillä oli meillä kuitenkin wähä. Rannan

-wuoriloista oli eräs, joka pisti huippuaan auringon kaswoin eteen, ja

-säteet loppuiwat hetkeksi meidän weneestämme. Mutta kun ympärillään

-näki tuon tyynen ihanuuden, joka järwen pinnalta hiljaa hiipi laaksojen

-tummuuteen ja laaksoista nousi wuorien waloisille kylille ja wuorilta

-tunturien loistawille kukkuloille, oli niinkuin kesäinen päiwänlaskun

-aika iltaruskoneen joskus selwällä säällä Sawon siniwesillä; eli

-ei niin, waan niinkuin aamun koin ennustama päiwännousu kirkkaalle

-taiwaalle kotimetsän takaa; eli ei niinkään, waan jos näkisit

-iltaruskon yli aamunkoin ja yhdistäisit illan kauneuden ja aamun

-ihanuuden syntymäseutusi armaan taiwaan alla; semmoinen on Imanteron

-juhannus-yö.

-

-Nämä rantamaat saattaisiwat olla asuttujakin; sitä kait osoitti

-kaswillisuuden runsaus ja hyötyisyys rannikoilla; waan olojen tällään

-ollessa ei taida nykyinen tila parantua. Etupäässä karjanhoito

-luultawasti menestyisi ja elättäisi melkoiset kylät järwien luona.

-Imantero on wanhastaan maailmassa tunnettu järwi. Monen kansan se lie

-nähnyt tulewan isännäkseen ja taas muuttawan majaa; joka sen wiimeksi

-perii, se sen wiljellee.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Aamulämpimän wiileällä ilmalla on suurella selällä kummallinen, oma

-waikutuksensa. Jo uupui Lappalaisen wikkelä kieli ja hiljaisuus

-laskeutui wenekunnan yli. Weneen pohjaan poron taljoista mukawasti

-tehty pehmeä wuode weti joutilasna istujan puoleensa, ja miesten

-silmät alkoiwat totella sitä kätkyen soudatusta, jossa wene tasaisten

-aironwetojen kautta myötäänsä oli. Niin minä hullausin lähtemään

-Umbtekin tunturille katsomaan sitä maalimaa, joka sinne mahtuisi

-näkymään. Oli pikku mökki wuoren juurella punaiseksi maalattu ja

-aitauksen sisäpuolella oli mies waimoneen. Päätin kysyä tietä,

-lähenen porttia, rykäsin, että kurkustani pääsisiwät irti kaikki ne

-wenäläiset sanat, joita siellä wain mahdollisesti woisi löytyä, ja sain

-puserretuksi: gdä... gdä...; silloin mies wirkkaa: »mitä te tahdotte»,

-ja minä jäin miestä katsomaan silmiin ja huomasin, ettei ollutkaan

-sitä rotua joksi luulin. Heidän seurassaan oli nousu waaratta, waikka

-oli waiwaloinenkin. Kuta korkeammalle noustiin, sitä enemmin näkyi

-Pohjolan aukeita aloja. Jo kukkulalle päästessä oli se onhea näky,

-kun kaikille maille oli laskeutunut sumu, jonka läpi wesien, wuorien

-kuwat haamoittiwat, ja jota wihurit pyörille kääriwät. Mutta sumu lähti

-pakenemaan pois pohjan tuntemattomille perille. Ja kukkulan alatse

-lensiwät wuosisadat kuin pilwen hattarat ja wuosituhannet wyöryiwät

-kuin wäkewät ukkosen pilwet. Kun jäljetkin olitwat pois lakaistut,

-walkeniwat maat ja niiden wiljelykset seisowat loistossaan. Loipa

-silmänsä pohjoseen päin, niin siellä oli järwen rannoilla kylä kylän

-takana ja yksin jäämeren rannikoltakin siinti kylät, suuret kylät

-ja suuret rakennukset; taikkapa katsoi etelään, niin ei olisi lukua

-löytänyt sille asuntojen paljoudelle, eikä nimitystä niille laitosten

-moninaisille lajeille, joita silmä näki maat olewan täynnä yli Wienan

-meriwesien ja Aunuksen sisäjärwien. Ja ne tiet ja se wilkas liike

-korkeasta pohjosesta sywään etelään; ja se yhdenlaisuus, samannäköisyys

-rakennuksissa ja ihmisissä korkeasta Pohjosesta sywään etelään; minä

-ihmettelin. Mutta kun oppaani sen näki, kysyi hän: »kuka te olette.»

-»Minä olen Suomen waltion waroilla lähetetty papin wirkaa tekemään

-tuolla rannalla olewille suomalaisille.» Hän tarkasti minua yläältä

-alas ja alaalta ylös, niin että minusta alkoi tuntua hywin kamalalta;

-ja sanoi: »ei suinkaan, onhan siellä papit.» Minä heti lewittämään

-papereitani ja selitän: »tässä on Suomen Kenraalikuwernöörin kirje,

-joka sanoo asiani.» Kun mies yhä niin pitkään katsoo minua silmiin,

-ahdisti sydäntäni, ja harmissani lisäsin tiukasti: »kyllä tästä on

-ruotsalainen käännös Kuopion Tuomiokapitulissa.» Silloin mies oikaisi

-wartalonsa, kääntyi werkalleen selin minuun, nakkasi peukalonsa yli

-oikean olkansa ja lausui matalalla äänellä waimolleen: »tuo kulkee

-wenäjän papereilla, joista kuuluu olewan ruotsalaisia käännöksiä.»

-Minusta tuntui niinkuin joku olisi kaatanut wilua wettä päälleni ja

-samassa heräsin, kun makuulta istualleni hyppäsin poron taljalla ja

-huomasin, että olin käsiwarteni heittänyt weneen laidan ulkopuolelle,

-ja se oli Imanteron wiileitä wesiä wiilettänyt.

-

-Seuraawan pysäyspaikan nimeä en tiedä miten kirjoittaisin, lapiksiko

-wai wenäjäksi, waiko karjalan nimityksen mukaan. Koska olen weli

-karjalaiselle, sanon ma karjalaisittain: Jokostrowa. Siinä oli kaksi

-lapinasuntoa. Asujamet köyhiä, iloisia, puheliaita. Yksi karjalatar oli

-joutunut tänne Lappiin naimisiin ja jäätyänsä leskeksi oli ruwennut

-tähän taloon piiaksi. Hän ja talon emäntä, joka, mikä hänkin lie ollut,

-kun oli pitkä, hoikka ja rotewa kuin karjalan nainen, ehkä sanoi

-olewansa lappalaissukua, nämä osasiwat, jaksoiwat ja wiitsiwät laulua

-pitää äänessä koko seuraaman taipaleen, waikka oli Kuuma päiwä ja hiki

-walui soutajilta wirtana otsasta. Laulut olimat enimmäkseen wenäläisiä;

-ainoastaan jotkut taisiwat olla lappalais-sanaisia, wai lienewätkö

-olleet sekakielisiä, siltä minusta kuulusti. Näissä wiimemainituissa

-oli nuotti surkea ja siihen kuului semmoisia äänen puserruksia, kuin

-joku itkettyään ääneen sitte rupeaa nikottelemaan. Tämä oli wiime

-kerta kun saatiin lapin laulua kuulla, ja kylliksi se olikin jo

-korwiamme koetellut. Niinkuin soutajilla, oli meilläkin lämmin, niin

-että istuimme paitahihaisilla; mutta kuin arwaamatta sattui nostamaan

-silmänsä oikealle rannalle ja sieltä kylmät lumikinokset tunturin

-kupeilta wastasiwat silmiin, niin wilun wäristykset käwiwät ruumiin

-läpi; sen tekee tottumus, kun nimittäin jo lapsuudesta ruumiimme oli

-luonnolliseksi sen kokenut, että sitä pitää wilustaa kinosten keskellä.

-Siitä myös olen wakuutettu, ettei kukaan soutajista tätä tuntenut

-itsessään; heistä oli se ikäänkuin tiedottomasti luonnollista, että

-saattaa hiostuttaakin waikka suuren kinoksen alla, kunhan aurinko

-säteitään antaa. Sitä uutta me nyt opimme. Umbtekin mahdottomien lumien

-ja iljanteiden alla oli korkein ja kaunein kesälämmin.

-

-Taipaleen keskipaikoilla pistää itärannalta selälle matala

-hiekka-särkkä, joka näytti etempää aiwan paljaalta, mutta kun noustiin

-sen niemelle ja astuttiin sen wähäiselle penkereelle, juoksi sen

-keskitse pitkinpuolin kostea alanne, ja siinä kaswoi monenlaisia

-outoja, jotenkin suuria kukkia, joita emme ennen olleet nähneet; niistä

-oli komein eräs wallmo-(unikukka-) laji, heleän keltanen, joka kaswaa

-Lapin wuorilla, mutta näkyy olostuwan täällä alaallakin, sillä paljo

-niitä oli ja hyötyisiä. Loppupuolella taiwalta näkyi itärannalta lapin

-asunto. Sen nimen sanoiwat oleman Kunarjeka ja se on nykyään autioksi

-jätetty. Keskiwälillä on Rikkataiwal, myös itärannalla. Seuraawa

-stantsia on Rasnawoloka, pienen lahdelman perukassa, länsi rannalla.

-Rannat owat korkeat ja lehtoiset. Talon kartanolta kun niiden mäkien

-wälitse, jotka omat kummankin puolen lahden suussa, katsoo selälle ja

-näkee sen saaret ja niemisen itärannan wiheriän metsän ynnä walkeat

-tunturit sen ylä puolella, niin se on kaunis näköala. Tähän oli

-Lappalaisia kokoontunut koko joukko yhteen kalastamaan ja he oliwat

-enemmin pyhäpuwussa, kuin meidän entiset soutajat oliwat olleet. Minä

-en tiedä tekeekö Lappalainen yhtä arwollisen terwehdyksen arkipuwussa

-kuin pyhäpuwussa, mutta terwehtiwät kait nyt Rasnawololaiset meidän

-soutajia niin juhlallisilla menoilla, että sitä sieti katsella;

-ja waimothan ne näissä loistaa aina, olipa pohjoisnawan taikka

-päiwäntasaajan alla. Pitäisi käyttää ranskalaista sanaa, jos tahtoisi

-sanoa, kuinka sirosti nuo lapin tyttäret kumarsiwat ja niiasiwat

-meidän emännän edessä, sitte kun oli tawalliset suutelemiset puolelle

-ja toiselle järjestyksessä toimitettu. Ei isäntämiestäkään näyttänyt

-wäsymys waiwaawan, kun hän puuttui muiden seuraan, waikka oli soutanut

-yhtä mittaa wähillä pysäyksillä lähes 8 peninkulmaa. Hän sattui olemaan

-sassheikassa ja lähti sieltä soutamaan, ensin kotiinsa ja sitte tänne.

-Lappalaisten seura-elämä on sangen wilkasta. Näilläkin oli paljo

-sanomista toisilleen ja wikkelällä kielellä he toiwat ajatuksensa ilmi;

-ainoastaan waimonpuolien oli pitäyminen wähä hiljempina ja muutenkin

-takapuolella. Wasta käsin emme tulleet niinkään tilaisuuteen lähemmin

-nähdä tämän pienen kansan pientä seurustelua suuren luonnon keskellä.

-

-Samanlaisessa kojuweneessä lähettiin tästäkin eteenpäin, ja muutaman

-tahi puolentoista peninkulman perästä tultiin Imanteron pohjoispäähän.

-Siinä oli autioksi jätetty lappalaiskoto, jossa isäntämme, kyytimies,

-sanoi syntyneensä. Harwat owat ihmisasunnot Imanteron ympärillä ja

-niistäkin muutamat autiot. Nämä Lappalaiset arweliwat, että kenties

-15 perhettä asuu järwen ympärillä. Noustuamme wastamaata jonkun

-matkaa ja päästyämme mäen päälle heitimme hywästit suurelle Imanteron

-järwelle, joka meille oli paljo uutta nähtäwää tarjonnut. Jo alkoi

-lumitunturitkin jäädä jälelle päin, sitte kun koko järwi-matkan oliwat

-kohdallamme kulkeneet. Pieni Pieresjarer (järmi) mentiin yli, ja sen

-pohjoispuolella on kaitanen ja matala taiwal, joka eroittaa Jäämereen

-juoksewat wedet Wienanmereen juoksewista. Kuollajärwen itärannalla on

-Maanselkä, stantsia, jolla ei taida olla muuta nimeä kun tämä selwästi

-perisuomalainen. Siinä maattiin yötä eli paremmin sanoakseni maattiin

-päiwää, kun ei sattunut yötä olemaan lepoajaksi; eikä juuri paljo

-maattukaan, sillä tässä keskiyön auringon maassa piti unenkin paeta

-silmistä, kun näki keskiyön auringon terän waeltawan, säteilewänä ja

-lämmittäwänä kuin ainakin, päiwättömän pohjosen taiwaalla laskupaikasta

-yli nousupaikkaan. Tiesiwät sääsketkin, ettei tämmöinen yö ole lewoksi

-heille suotu. Kulettuamme yli Kuollajärwen (Kuollejaurin) suurenlaisen

-selän näkyi wielä wiimeisen kerran sinisen tummana (kun aurinko oli

-itä-etelässä), walkeawiiwaisena Umbtek warjoinensa. Kuollajärwen

-pohjoispuolella on jotenkin korkea wuori, joka sitte seuraa matkamiestä

-muutamia peninkulmia. Sen nimi on lapiksi Koado aiwentsh ja wenäjäksi

-sanoiwat sitä mashowa tunder'iksi. Kuollajärwestä on 10 wirstan

-taiwal Pullijawriin eli Puolajärween, josta wielä on pieni järwi

-ennenkuin tullaan wiimeiseen stantsiaan Kitsaan, joka on somalla

-paikalla erään haarajoen suussa suuren Kuolan (eli Kuollan, miten

-lie oikein kirjoittaa) joen warrella. Tässä oli myös Karjalan miehiä

-meren rannalle kalaan ja suurempien jokien suuhun simpukan pyyntiin

-menemässä. Kuolan joessa, esm. joku peninkulma ennenkuin joki wuonoon

-laskee, on hywä simpukan pyyntipaikka; siinä sanoi joku miehistä

-ennenkin olleensa pyynnissä ja ansainneensa hywät päiwäpalkat. Sen

-mukaan kuin käsitin, lieneekin täällä parempi helmien löyntipailka,

-kuin esm. Pohjanmaan jokiloissa. Meitä seurasi semmoinen onnellinen

-sattumus, että joka stantsiassa oli joku karjalainen, jonka kanssa

-saattoi haastella omalla kielellään, niin että olisimme tulleet toimeen

-osaamatta sanaakaan wenäjän kieltä, jos tuota ei paljo osattukaan.

-Kun Kitsasta tullaan Kuolaan, jossa ruuan saanti tietysti on kuin

-kaupungissa konsanaan, jaettiin tähteet Kannanlahden limpuista Kitsan

-asukkaille, ja ilosta säteiliwät Lapin lasten silmät, kun woihin

-kastettua selwää ruisleipää saiwat maistella. Ulkonaiset rasitukset ja

-ylönkatse kenties myös hallitsewain kansain puolelta omat waiwuttaneet

-nämä Lappalaiset kurjaan tilaan. Eiwät he taida pitääkään itseään

-muitten ihmisten weroisina.

-

-Wiimeisellä taipaleella on enin käwelymatkaa koko matkalla

-Kannanlahdesta Kuolaan, 18 wirstaa alussa ja 3 wirstaa lopussa, sillä

-wälin 15 wirstaa wenematkaa. Lappalaisia lähti meille kantomiehiksi,

-ja karjalan miehiä lähti mukaan. Kello jo oli ennättänyt kymmeniin

-illalla ennenkuin jouduimme taipaleelle. Ensin Kitsasta on pitkä ja

-jyrkkä wastamäki, jota kesti nousta lähes pari tuntia, mutta tie oli

-hywä ja karjalan miehistä mainio astuja oli asettunut etukynteen;

-siten matka joutui. Wähää ennen kl. 12 oltiin waaran päällä ja

-saatiin päiwäpaisteessa ruweta laskeumaan. Kirkas olikin ilma,

-puut yhä harweniwat, niin että aurinko sopi myötäänsä hellittämään

-wasten naamaa. Eillimäiset kiirehtiwät kulkuaan, me puitimme

-perästä ja Lappalaiset alkoiwat etemmä ja etemmä jäädä jälkeen.

-Lewähdyspaikoissa kaikki taas kokouttiin yhteen. Maa oli korkeata

-ylänköä loiwan wietteisiä mäkiä täynnä, mutta kumminkin märkää rämettä

-yltäänsä, paitsi mäen kukkulat. Kummallakin puolella oli korkeita

-waaroja, joiden juurella harwaa mäntymetsää näkyi, pohjoispuolella

-puut pienempiä ja kituliaampia, etäällä toisistaan, eteläpuolella

-hyötyisemmät ja tiheämmässä. Puuraja luetaan kulkewan halki Turjan

-niemen kaakosta Kuolaan. Tästä sai jo jommoisenkin kuwan pohjoisen

-Lapin luonnosta, ja minä katselin sitä tarkoin kun luulin tämän olewan

-ainoan kerran kun tulisimme kulkemaan sisämaiden läpi. Laaksopaikoissa

-astuessamme sileitä porraspuita kuului wasemmalta puolelta Kuolan

-joen kowien koskien pauhaaminen wälistä etempää wälistä lähempää.

-Puolitoista peninkulmaa saimme sitte weneellä laskea myötäwirtaa

-jokea. Rannoilla kaswoi pientä lehtimetsää. Kaupungin yläpuolella

-olewien koskien tähden noustiin taas maalle joen wasemmalle rannalle

-ja päästyämme tämän päälle aukeni eteemme puista paljas ylänkö, jonka

-pohjois-reunaa rajoittiwat wuoriselänteet walkeilla lumiharjuilla.

-Matkamies katsoo pitkään, kun kuulee ettei kaupunkiin ole kuin 3

-wirstaa ja näkee edessään aawan aukean, joka näyttää kohoawan merta

-kohden korkeiksi waaroiksi, mutta yhtäkkiä ratkiaa maa ja hän näkee

-jalkainsa edessä sywän sileän alangon, hiekka-niemekkeen Kuolan joen

-ja Tuulomajoen wälillä, jolla lakealla kentällä sijaitsee Kuolan

-kaupunki. Mäeltä katsoen näyttää kaupunki, wiheriän nurmikentän

-pohjois-ja koillis-nurkassa, hywin wähäpätöiseltä, ainoastaan nuo

-2 kirkkoa, suurempi kiwestä ja walkeaksi siwuttu, pienempi puusta,

-keltaiseksi maalattu wanha rakennus pienellä saarella kaupungin

-kupeella, kohottawat wähä sen ulkonäköä; mutta kaupunkia ei katsoja

-juuri tarkkaakaan, sillä sen asema ja ympäristö wetäwät toko hänen

-huomionsa sen ulkopuolelle. Koski itäpuolella ja Tuuloman leweä wirta

-luoteispuolella antawat kaupungille wähä wirkeyttä, mutta muuten on

-se jyrkkäin, jylhäin wuoriseinämien kolossa, eikä suinkaan silmä

-löydä wiheriän puun tapaista, katsoi minne tahansa. Koillisesta

-wain näkyy korkean salmensolan kautta wähä wäljempää, nimittäin

-wuonon selkää. Päästessämme perille oli kello jo 6 aamulla ja siinä

-luulossa, että nyt kaikki maamatkat oliwat lopussa ja me niinkuin

-entisetkin murmannilaiselle rannikolle matkustawaiset pääsimme meritse

-eteenpäin kulkemaan, rupesimme mielihywällä lewolle kestikiewarin

-jotenkin siistissä huoneessa. Lie unet maistuneet lappalaiselle

-kantomiehellemmekin, sillä oman sanansa mukaan ei hän ollut nukkunut

-sitte sunnuntai-aamun ja nyt oli jo keskiwiikko-aamu.

-

-Heti puolisten jälkeen kokoontuimat seudun suomalaiset huoneesemme,

-jossa pidettiin tawalliset papilliset toimitukset; niistä ynnä jokaisen

-paikan wäkiluwusta antawat loppuun liitetyt luettelot tarkemman selwän.

-Suomalaiset oliwat haudanneet kuolleensa wanhan kirkon saarelle,

-jonne piti hieruan (laskuweden) aikana kahlata wirran poikki. Hautoja

-lukiessa ja ihmisjoukon seistessä karttui sinne niin suuri sääskien

-paljous, että se oli tosi-waiwaksi paikalla asujillekin, mitä sitte

-tottumattomalle wasta tulleelle. Mutta niin hupainen kuin tämä päiwä

-oli, kun sain ruweta wartonaiseen toimeeni, jota warten olen tullut

-näille pohjan perille, niin ikäwä oli seuraawa päiwä, sillä wenäläinen

-kyyditsijä Kuolassa, ruunun palkkaama, kieltäytyi antamasta wenekyytiä.

-Tästä kuletaan nimittäin suurilla weneillä 8 peninkulmaa meritse

-Jeretiikaan, joka on kauppa-paikka saarella Uuramuonon suussa, ja

-siitä 2 peninkulmaa Uuran kylään. Pitkällisten keskusteluin perästä

-suostui wiimein wenäläinen antamaan meille oppaan maitse; ja meidän

-piti antautua tuolle tiettömälle kolkolle 6 peninkulman taipaleelle

-jalkaisin waeltamaan. Iloisia muistia mulla siis ei ole Kuolasta.

-Kestikiewarissakaan ei saanut mitään ruokaa. Ensin täytyi kupetsasta

-käydä aineet ostamassa ja sitte rupesi emäntä toki keittämään; ja

-niin saatiin kuitenkin kunnon ryynipuuro. Maitoa saa Kuolassa myös.

-Lehmiä on noin 30—40, ja niin suuria ja pitkäkoipisia lehmiä en ole

-koskaan nähnyt. Kentällä ja kosken partailla näkyi olewan kyllä

-ruohoa, 1 hewonen kuului kaupungissa myös olewan. Katsellessamme

-karjaa rannalla huomasimme siellä pikku mökkiä eli niinkuin ensin

-luulimme huwihuoneita, mutta kun kurkistimme akkunasta sisään näimme

-niiden olewan kappelia, joissa oli jumalankuwia nurkissa. Semmoisiksi

-huoneiksi oliwat ne meistä kowin kehnoja; mutta maassa maan tawalla.

-

-2 suomalaista lähti meille kantomiehilsi Uuraan. Alkutaimal kulettiin

-pienellä meneellä. Joku peninkulma kaupungista supistuu wuono salmeksi,

-jonka länsipuoli on korkea kallioseinä. Sen ra'oissa ja ulkonewilla

-pankoilla pesii ja asuu suuret joukot kaikenlaisia wesilintuja,

-kalalokkia, tiiroja y.m., joista erittäinkin ensinmainitut owat

-toisenlaisia kuin sisämaissa. Myötäänsä kantoiwat emät pitkissä

-jonoissa kaloja korkeihin pesiinsä, ja pojat rääkyiwät, niin että

-kalliot soiwat. Mutta tiirat oliwat oppineet kummallisiksi loisiksi;

-tähystiwät milloin wesilintu toi kalaa pesäänsä, ja heti kuin emä oli

-lähtenyt toista hakemaan, lensiwät he lähelle poikain päälle rääkyen,

-ja kun nämä ojensiwat kaulansa ja suu auki nostiwat päänsä pystyyn

-luullen emän tulewan, tekiwät nuo ilkiwaltaiset tiirat mestarillisen

-pyöräyksen alaspäin, sieppasiwat kalan poikain edestä suuhunsa

-ja puikahtiwat waiti pois. Linnuilla on meressä ruokaa ja asunto

-rauhallinen näissä ihmisistä köyhissä maissa; sentähden ne wiljehtiwät

-niin hywästi ja enenewät mahdottoman suuriin määriin. Kuuluwat

-Kuolalaiset joskus koetelleen päästä lintujen pesille. Eras wenäläinen

-nuorukainen oli wuoren päältä laskeunut nuoraa myöten kallioseinän

-siwulle munia kootakseen pesistä, waan nuora oli kallion teräwiä särmiä

-wastaan hankautunut niin etta oli katkennut, poika parka pudonnut alas

-kuolijaaksi. Sitten ei sanota koetellun enää häiritä lintukarjoja tällä

-paikalla. Mutta waikka kyllä on paljo lintuja tassa, niin että se kyllä

-kummaksi käy sille, joka on nähnyt ainoastaan Suomen lintuparwet, ei se

-kumminkaan ollut sinnepäinkään, mitä nähtiin aawan meren rannalla.

-

-Kuolan wuonon kummallakin rannalla oli lapinkotia, 2 länsi- ja 1

-itärannalla meidän näkemiämme; ne oliwat suuren turpeen kaltaisia,

-ja kyyristyen täytyy niihin sisään mennä. Purjehdittuamme lähes

-pari peninkulmaa pantiin maalle erään nykyisin aution, pienen,

-hirsistä tehdyn mökin luona, ja siitä oli alettawa tuo wähintäänkin

-4 peninkulmaa pitkä maataiwal. Mökin luona laittauttiin reilaan. Se

-oli merkillisellä paikalla, sillä ympärillä oli puita. Lahdelman

-pohjoisranta oli korkea ja siten suojeltu pohjatuulilta; lisäksi oli

-se multamaata ja sillä kaswoi tawallisen pitkiä koiwuja, jotka oliwat

-kewät-wihannossaan; jopa pistihen koiwikosta ujosti esiin tuomikin;

-se oli wasta puhkaissut kukkansa auki ja lewitti suloista tuoksuansa

-pitkin tyyniperää rantaa. Sisempänä lahdenperässä oli toisiakin ja

-tekiwät samaa wirkaa. Nähtiinpä pihlajiakin; ne oliwat nupussa ja

-odottiwat lämpimän lisää. Tuota katsellessaan luuli olewansa kewään

-alussa; ja pohjoislapin kewät olikin nyt kohta paraillaan; mutta meille

-se oli jo kolmas: ensimäinen Kuopiossa, toinen Kuusamossa, kolmas

-Kuolassa; kotoa lähtiessämme oli kewät jo ohitse, ja tuomen ja pihlajan

-kukinta loppunut; mutta aiwan alku-tuoreudessaan kohtasi meitä kewät

-taas Kuusamon wuoriseuduilla, ja ihmeeksemme saimme ihailla wielä

-kerran kewäimen suloutta täällä kylmyyden kotipaikoilla. Mutta tähän

-täytyikin meidän jättää kewäimen yksin suloinensa iloa pitämään; tästä

-ylöspäin, siellä on maita, jossa ei kewään, ei kesän kauneutta näy.

-Jyrkän rannan-törmän päältä alkaa 2 tahi 3 wirstan wastamaa wetistä

-rämettä, jossa siellä, täällä puroja myöten wesi laskee wuorilta

-mereen, mutta enimmittäin waluu se sammalikon läpi joka paikasta,

-ja ainoastaan näkywien kallion kylkien kohdalla se juoksee pikku

-koskina. Tämmöistä maata noustessaan wuorille tietää olewansa työssä;

-waiwannäköä ei Lapissa wältä kukaan; pitää kaiken woimansa perästä

-polkaista rahkasammaleesen kuoppa siksi kuin kowa wastaa kantapäätä;

-siitä tun wetää jalkansa ylös, on selwittelemistä, ettei takerru

-waiwaiskoiwu-warpuihin, jotka owat tiheät kuin pajupehkot puroin

-warsilla; ja taas, kun on pujotellut saappaansa läpi warwikon, pitää

-työntää jalkansa lähes polwiin asti sammaleesen, ennenkuin kykenee

-toista nostamaan. Wähän wäliä istuu mielellään mättäälle lewähtämän,

-ja ikäwällä katsoo wuoren kukkulalle, jossa on kowempi maa astua;

-ainoastaan lyhyttä peuran jäkälää on someroisen maan-kamaran päällä;

-sanotaan »mäen welkansa maksawan;» luulossa että saa ruweta myötämäkiä

-laskemaan, astutaan mäen päälle; mutta se toiwo peräti petti; heti

-takana ensimäisen on toinen kahta korkeampi wuori, jolle taas

-kiipeämään. Ne notkelmat, jotta wuoren korkeilta syrjiltä juoksewat

-alas sywiin laaksoihin, oliwat lunta täynnä; ja kun saapas liukahteli

-luisulla hangella, hirwitti katsoa alas, sillä sywyyden hämärään

-pohjaan olisi ollut kamala wauhti laskea mäkeä. Lumijuowain wälillä on

-sulaa kalliota ja karkeata someromaata wuorotellen; sitä on hywä astua,

-kun saa pikkuisen matkan päässä lewähtää. Mereen päin wiettäwällä

-puolella ei olekaan niin paljo sääskiä, kuin sisämaassa, jonkatähden

-saa rauhassa lewähtää, ja se ei ole wähä etu. Päästiin wuorelle. Sen

-kukkulalla käwi läpitunkewa wiima jäämereltä, joka liiaksikin ankarasti

-kuiwasi hien ruumiilta. Mutta helposti lensiwät tuuliaispäät tunturien

-päällitse; raittiit ne oliwat, ja helppo oli hengittää. Wälistä puski

-tuuli niin että piti ottaa lakkinsa käteen, sillä waikea olisi käydä

-noutamassa, jos wihuri keweän kesälakin siirtäisi toiselle tunturille.

-Waikka täältä kylmyydestä pois päästäkseen mielellään kiirehtii

-eteenpäin, pitää kumminkin siksi kestää seistä, että saa katsotuksi

-tämän kolkon ilman alan autiot seudut. Niinkauas kuin silmä kantaa,

-on mäkiä mäkien wieressä tällä tunturi-ylängöllä, kaikki kaljuja,

-ei puuta, ei pensasta, ei edes pieniä kaswin warsiakaan ole; niin

-puhtaaksi on pohjostuuli porottanut nämä maat. Kaikille ilman suunnille

-on pelkkää autioutta, ääretöntä paljasta ja karkeata wuoristoa, jossa

-ei elämän merkkiä näy. Tämän ympäristön keskellä ymmärtää, kuinka

-totta sanoo, kun Kalewala puhuu »Lapin raukoista rajoista.» Kuolan

-wuono oli jo jäänyt niin kallioiden lomaan, ettei sitä näkynyt, mutta

-sisäjärwiä näkyi useita, suuriakin ja saarisia, mutta lintua ei nähty

-koko matkalla yht'ainoata, ei wesilintua eikä kalalokkia; josta woi

-arwata, etta järwet owat jolo kalattomia taikka luultawammasti hywin

-wähä-kalaisia. Ennenkuin tästä lähdetään tunturia alas laskeumaan,

-kysytään oppaalta: »minnepäin ruwetaan nyt painamaan.» Hän tirkistelee

-kipeillä silmillään ja osoittaa erästä kaukana siintäwää wuoren

-yppylää: »tuolla on puoliwäli.» »Puoliwälikö!» urahtaa yksi ja toinen

-meistä yksiwakaisella äänellä; mutta wenäläinen nyökyttää päätään ja

-sanoo: da, da. Me silloin huomasimme ettemme olleet wäärin ymmärtäneet;

-ja meidän täytyi antaa puoliwälin olla niin kaukana, kun sitä ei woitu

-siirtää lähemmäksi. Alaspäin oli huokea astua, siksi kun tultiin taas

-rämeille; niillä kaswoi pikku mäntyjäkin eteläpuolella mäkien rinteitä;

-mutta kitulijaita ja surkeita ne oliwat. Rämeiden poikki päästyään, saa

-taas waaroja nousta ja waaroja laskea. Somimmat paikat oliwat pienet

-mäkiharjanteet järwien wälillä. Eräässä kohden oli wasemmalla puolen

-olewan järwen pinta melkeen harjun tasalla, mutta oikeanpuolimainen

-järwi oli sywän ja jyrkän mäen alla laakson pohjassa wuorien wälissä,

-eikä minkäänlaista yhteyttä ollut näiden järwien wälillä, waikka harja

-oli jotenkin kaitanen. Toisien järrwien siwu kun mentiin, täytyi

-kiweltä kiwelle hyppimällä kulkea yli kuohuwien koskien, mutta ne eiwät

-muodostaneet mitään jokia, maan ryntäsiwät järwestä järween mistä

-kallion kolosta milloinkin, niinkuin täydestä maljasta wesi läikähtää

-yli laidan mistä kohti sattuu. Ajattelin, ettei suinkaan sinä ilmoisna

-ikänä ihmisjalka ole näitä maita kahlannut; ja niinpä taisi ollakin,

-sillä oppaamme rupesi meitä kierrättelemään niin kummallisia teitä

-järwiä pitkin ja soita poikki aina wain sinne, missä korkeinta mäen

-kukkulaa oli. Minä jo luulin että hän tekee meille harmia siitä kun

-minä suota rämpiessäni heitin takkini hänen taakkansa päälle, josta hän

-tuntui kowasti suuttuwan ja äisteli mulle jotakin, jota en ymmärtänyt.

-Minä kun en muuta osannut, sanoin: harasho, ja heittäysin pitkälleni

-lewähtämään; mutta siitäkös tulistui wenäjän mies, tuppasi takkini

-takkansa koloihin ja sytöi sillä wauhdilla, että olisin tawallisissa

-oloissa surkutellut takki-riepuani, mutta nyt mielelläni siitä erosin,

-tuli mihin tuli; se olikin painanut kauan hartioitani kuin raskaskin

-kuorma; siihen äreään puheesen, jota mies takkaansa laitellessaan

-piti, en walitettawasti saattanut mitään lauhduketta antaa; ja kun

-en muuta osannut, sanoin mättäältä jolla selälläni makasin: harasho;

-silloin ei takka paljo painanut, kun mies wiskasi sen selkäänsä ja

-pahaa porinata pitäen lähti astua wiuhkaisemaan, että »töppöset

-löyhki», niinkuin sanotaan; kantajammekin nostiwat päätään: »joko

-se lähti». Ei muu auttanut, kuin kesken lewähdyksen ylös ja polkea

-perästä. Miehet selittiwät että wenäjän mies sitä nurkui, että hänelle

-pannaan kantamista, waikk'ei hän muuta kuin opastamista warten ollut

-isäntänsä käskystä tänne lähtenyt. Me käskimme miesten tulkita, että

-hän saa kantamisestaan meiltä maksun, ja rauha oli jälleen rakennettu.

-Kumminkin näytti hänen käytöksensä perästäpäin oudolta; ja meillä käwi

-jo salaisesti ne ajatukset, että oppaamme kenties karkaa kotiinsa

-tältä waiwaloiselta taipaleelta. Kantajamme pitiwät toisia epäluuloja

-oppaastamme, ja kun hän yhdellä mäellä kysyi: »näkeekö kukaan täällä

-jossakin pienempää kiweä suuremman päälle nostettuna», niin wirkkoiwat

-hekin, että he jo ammoisen aikaa owat katsastaneet, että taitaa opas

-joutaa pois wiralta. Erottiin jokainen eri suunnille etsimään kiweä

-kiwen päältä. Jonkun ajan perästä löytyikin semmoinen tien mutta, ja

-nyt opaskin sanoi tuntewansa seudun, ja korjasi äsköisen osoituksensa

-puoliwälin tunturista; oikea tunturi, meidän kulettawa, olikin

-wasemmalle kädelle siitä, mikä ensin oikeaksi luultiin; mutta yhtä

-kaukana se oli sekin. »Onko tuo nyt oikea tunturi», »da, da» wastaa

-wenäläinen; »sitte kaikki pahat tuulet pois, ja marssitaan eteenpäin».

-Oppaan silmät wettä keitti, kun tähysteli noita kiwiä kiwien päältä;

-mutta katosi meiltäkin kaikki pahat epäluulot, niin uuras tien urkkija

-oli hän. Ja kun näimme ne kengän hieromat, mitkä oliwat jaloissansa, ja

-ne waate-repaleet, joilla koki kipeitään peitellä, niin käwi mies-parka

-meille sääliksi.

-

-Kuta etemmäksi päästiin, sitä hitaammaksi käwi matkanteko; noustessamme

-puoliwälitunturin päälle, ei tahtonut wasen jalka jaksaa oikean

-rinnalle, eikä oikea edelle wasemmasta. Tunturin päällä suuren

-kiwen takana otettiin pitkä lepo; se olikin tositarpeesen. Näköala

-tällekin tunturille on kolkkoa; laaksoin pohjissa olewia puita ei

-näy. Göthe, Saksan runoilija, kuuluu sanoneen Neapelin näköalasta:

-»joka on nähnyt Neapelin, ei woi tulla onnettomaksi». Yhtä hywästi

-saattaisi sanoa: »joka on nähnyt Lapin raukkoja rajoja, ei woi tulla

-onnelliseksi;» niin kolkon ja kylmän kuwan ne jättäwät katsojan

-mieleen. Mutta kun me ajattelemme seudun kolkkoutta, näkyy ihmispäitä

-wilkkuwan wieressä olewan tunturin harjun takaa; ne hääliwät edes

-ta'as; pilkistäwät kiwen takaa ja katoawat. Me jo rupesimme lukemaan,

-kuiuka monta meitä on; »6 miestä!» ei Lapissa sen suurempaa sotajoukkoa

-tarwitse — ja me makaisimme tyynesti. Ei kaukaakaan, kun jo wetäypi

-3 kolttalappalaista meidän tunturillemme, awopäin ja säikähtyneenä.

-He oliwat lähisen tunturin huipulta katsoneet kauan, mitä liikettä se

-oli, kun me kiwen takana makailimme ja kääntelimme ruumistamme, ja

-tulleet siihen päätökseen että me olimme karhuja. Laukkunsa, lakkinsa

-ja muut kapineensa heittiwät tunturille ja tuliwat nyt tarkemmin

-asiaa tutkimaan meidän luoksemme. Huomattuansa meidät matkamiehiksi

-tuliwat tietä kysymään. Kolttalaiset eiwät nimittäin olleet ennen

-käyneet tätä tietä, tiesiwät wain missäpäin Kuola on, ja oliwat

-lähteneet sitä suuntaa tunturien yli waeltamaan; oikeassa oliwatkin,

-mutta siinä erehtyiwät, kun luuliwat Kuolan olewan sen tunturin alla,

-jolla me lewähdimme, ja kun me ilmoitimme heille, että he owat wasta

-puoliwälissä Kuolan wuonon lahteen, josta wielä saawat kierrellä

-wuonon rantoja pari peninkulmaa, ennenkuin saapuwat kaupunkiin, niin

-suurilla silmillä katsoiwat pitkään toinen toiseensa; lähtiwät sitte

-noutamaan rippujaan ja pitkittiwät matkaansa. Sanoiwatko nuo totta,

-wai oliwat roswoamis-matkoilla, niinkuin yleisesti kolttalaisilla

-tapana on, sitä emme tienneet, mutta meidän kantomiehemme wakuuttiwat,

-että semmoinen kolttalainen on; kunhan saa wähänkään suunnan tietää

-jonnekin, niin kyllä hän osaa sinne, tunturit owat hälle tuttuja,

-ei hän niille eksy. Kolttalappalaiset, eräs lappalaissuku, jotka

-owat kaikki wenäläiskreikkalaista uskoa ja suurempikaswuisia, kuin

-tawalliset lappalaiset, owat ylönkatsotut joka paikassa; luulenma

-juuri epärehellisyytensä wuoksi. Meidän lewähdyspaikastamme lounaasen

-päin joku matka on tawallinen koiwumetsä, jossa on peuransyöttöpaikka

-talwella; se on ainoa metsikkö tällä tunturi taipaleella

-(lukuunottamatta Uuran wuonon koiwikkoa) ja on puoliwälissä, kun suoraa

-tietä talwella ajetaan Uurasta Kuolaan, 6 peninkulmaa. Wirkistyneinä

-lähdettiin eteenpäin. Matka oli samanlaista alinomaista nousemista ja

-laskeumista. Sen uuden löydön teimme kuitenkin, että waaroilla kaswoi

-pieni kukka; nimeä en tiedä; se wiwahti paljo neilika-lajiin. Nähtiin

-tunturi-metsäkanojakin, jotka juosten, lentäen pyöriwät edessämme ja

-surkealla äänellään walittiwat olemistaan, mutta laaksoihin eiwät

-lähteneet, palasiwat korkeille tuntureilleen; siellä oli heillä

-kumminkin hywä olla. Wastahakoisesti ja pelkotunteilla mekin tällä

-matkan loppupuoliskolla lähestyimme laaksoin pohjia; kyllä meillä jo

-oli ollut tekemistä noiden pohjoisimpain maitten kiusantekijöiden

-kanssa, mutta nyt wasta meille pula tuli. Sitä sääskien paljoutta,

-mitä oli tyynissä laaksoissa, on mahdoton toiselle selittää tahi

-uskottawaksi saattaa. Meillä oli niistä tosi waiwa. Ilma oli niin

-kuuma, ettei käwellessään jaksanut minkäänlaista liina-bashlik'ia

-taikka harsowaatetta pitää kaswoillaan, ja tunkeutuiwat ne niidenkin

-läpi jos jostakin reiästä. Kun sääskiä on niin paljo ja syötäwiä

-ihmisiä niin erittäin wähä, niin ehdättäwät edelliset toinen toisensa

-kilwan ihmisraukkain niskaan, eiwätkä huoli huiskuttamisesta ja

-pieksämisestä mitään, waan töytääwät suoraan ihoon ja pistäwät samassa

-nahan läpi. Näin parhaaksi koetella suojella ainoastaan kaswojani ja

-heittää niska ja kädet aiwan alttiiksi. Tuskalla saattoi pelastaa

-silmänsä, sieramensa ja korwansa tukkoon joutumasta; myötäänsä

-piti pyhkiå nenäliinalla sitä syöpäläisten siiwoa silmiltään pois;

-kuolleita oli kuin tahasta ja yhä utakammasti toista tuli; missä wain

-wähänkään lehtimetsää ja lätäkköpaikkaa oli, sieltä niitä sawupilwinä

-pemahti wastaan. Pysäyspaikoissa sai parhaiten rauhassa olla, jos

-päälllyspaidan eli liinapaidan weti korwiensa yli ja rupesi pitkälleen

-kaswot mätästä wasten. Muuten on näissä taisteluissa syöpäläisiä

-wastaan paras neuwo ajatella: wähät muusta, kunhan hengissä pysyy.

-Sittekuin oli kylään tultu, sanoiwat Uuralaiset, ettei tänä kesänä

-paljo sääskiä ollut, waan kun on ollut pitkälliset tyyneet, silloin

-niitä paljo on; notkopaikoissa ei silloin saata kukaan olla. Siihen me

-emme osanneet mitään wirkkaa.

-

-Keskiyön aikoihin noustiin wuoriseudun wiimeiselle korkealle

-tunturille, jolle näkyy aawa meri niemineen, saarineen. Oli kuinka

-myrskyinen ja julma tahansa, etäälle se wain näyttää tyyneltä ja

-miellyttäwältä, kun päiwä takaa paistaa. Sentähden oli meistäkin,

-niinkuin jo olisi oltu muun maailman yhteydessä erillään erämaan

-kolkkoudesta, kun meri nähtiin. Kuta lähemmä matkan päätä päästiin,

-sitä enemmin oli lehtipuuta ja joitakuita wirstoja wuonon perästä on

-tawallista pientä koiwikkoa, josta jo alkoi polku wetää taloihin.

-Keweniwät jalat, kun pääsiwät polun päälle, eikä kenenkään mieli tehnyt

-lewähtämään; uteliaalla toimeliaisuudella hiipi toinen toisestaan siwu,

-ja rantamäen koiwikosta astuttiin ulos; silloin näkiwät silmämme ensi

-kerran suomalaisen uutisasutuksen jäämeren rannalla. Montakertaa olin

-kotonani ajatellut, minkähänlaiset kansalaistemme asumasiat mahtanewat

-olla noilla kaukaisilla perukoilla; waeltaissamme kauwan wallan

-wieraista omista olipa jo muistissamme melkeen solahtanut tuonnemmaksi,

-minkälainen suomalaisen talo onkaan; ja ainakin arwellen suomalaisten

-ihan eri lailla asuwan täällä korkeassa pohjaisessa kuin kotonaan,

-kiinnitin silmäni heidän taloihinsa, jotka waloisan aamuyön tyyneydessä

-pitiwät hiljaista yölepoansa meidän edessämme; mikä sywästi ilahuttawa

-näky oli toki tuo, kun huomasimme talossa 2 pientä tupaa wastakkaa

-ja wälillä porstuan, johon on kartanolta owi portaineen, kartanon

-toisella puolella pienen nawetan ja kodan, huomasimme huoneiden

-ympärillä semmoisen siisteyden ja puhtauden, joka meidän matkamme

-warrella oli jäänyt Suomeen, näimme pystöaidan, joku ympäröi pihan ja

-pienen nurminiityn; kun wielä tiesimme nyt astuwamme kansalaistemme

-katon alle, jossa tarjotaan kättä, puhetta ja ruokaa semmoista kuin

-syntymämaalla, niin woi jokainen arwata miten lämpimillä tunteilla me

-nousimme

-

-

-

-Saaniwuonon

-

-Juhana Petter Lyhytniemen owea kolkuttamaan. Wanhat owat aina

-warullaan; heti heräsikin isännän äiti ja tuli kysymään tulijoista;

-mutta kun kuuli, kuinka kaukaa tällä kerralla oliwat wieraat, meni

-hän emäntätä herättämään; ja yhtäkkiä olikin tupa järjestyksessä; ja

-me heti sisään, kun lukko aukeni. Isännät owat kaikki tähän aikaan

-kesässä kalassa. Me tiesimme, että tässä talossa ei tarwitse itse

-tehdä wuodettaan, niinkuin matkalla tähän asti, ja sanoimme: »älkää

-nyt, emäntä, ruwetko muuhun puuhaan, waan laittakaa meille wuode,

-että pääsemme lewolle». »Kahwi on heti walmista», arweli emäntä ja

-kiirehti toiseen tupaan, mutta meistä ei kukaan yrittänytkään emäntää

-kieltämään, sitä juomaa ei oltu nähtykään sittekuin Kuusamossa, ja

-jos yksi ja toinenkin, niin taisi joku maisterimies meistä olla

-erittäinkin kahwin rakastajia miehiä. Hywällä mielellähän me joimme

-kahwit. Sitte kerrottiin emännälle äsköinen kehoitus, wäsymys oli

-näet käskijä; »tee-wesi on heti walmista;» silloin ei katsottukaan

-toisiimme niin hymysuin, kuin äsken; mutta emännän hywä tahto loisti

-hänen silmistänsä, ja mielelläänhän tekee toiselle mieliksi, kun niin

-wähällä woipi. Tuskin oli teet saatu loppuun, kun emäntä kantaa pöytään

-tuoreita loistawia wiilipyttyjä ja kowaa keltaista woita, walmistaa

-ruokapöydän, niin kunnollisen, ettei semmoista oltu nähty sittekuin

-Kuusamossa; eikä yksikään meistä yrittänytkään kieltämään; käski nälkä

-pöytään, waikka wäsymys wuoteesen; mutta tuon ruuan ääressä olikin

-ruokahalu semmoinen, ettei mokomaa — sittekuin Kuusamossa. Ja kun

-emäntäkin wähä asettui liehumasti, että saatiin ruweta haastelemaan,

-kuultiin että hänkin oli Kuusamosta, ja hänen miehensä ja anoppinsa

-ja lapsensa, kaikki, kaikki oliwat Kuusamosta, ja kuinka tänne oliwat

-Kuusamosta tulleet, siitä olisimme tarkastikin saaneet kuulla,

-jos olisimme jaksaneet, mutta kun emme jaksaneet, täytyi se jäädä

-wastaiseksi; mutta heti kun se oli lykätty wastaiseksi, ummistui meidän

-silmämme ja ainoastaan muutamia silmänräpäyksiä liikkui wielä lämpimät

-kiitollisuuden tunteet Kuusamolaisten ystäwällisyydestä wäsyneessä

-mielessämme, ja sitte waiwuimme semmoiseen makiaan uneen, ettei mokomaa

-— — sittekuin Kuusamossa.

-

-Jo edeltä puolenpäiwää kello 10 aikana herätettiin meidät sillä

-ilmiannolla, että jos mieli tänä pänä Uuraan, niin oli nyt hieruan

-aikana mentäwä, ennenkuin ulli-wesi (nousuwesi) peittää wuonon perän

-leweät lietteet. Meren rannalla woi näit jo ennakolta tietää, milloin

-wesi on wähimmillään. Se nousee 6 1/2 tuntia ja laskee 6 1/2 tuntia;

-jos hieruan aika tänään on 9 aikana e.p.p., niin se on huomenna kl.

-10 ja ylihuomenna kl. 11, j.n.e. aina 1 tuntia myöhemmin. Sentähden

-piti meidän tuo pikku 3 wirstaa matka tehdä ennen puoltapäiwää,

-ellemme tahtoneet ruweta kiertämään poluttomia rantatörmiä. Ja pitkiin

-käwelemisiin ei tehnyt mieli, sittekuin olimme kulkeneet tuon waikean

-wiime taipaleen; noin 12 aikana olimme edellisenä päiwänä lähteneet

-Kuolasta ja kl. 3 aamulla tultiin Saaniwuonoon. Oli merkillistä että

-tämä 14 päiwä Heinäkuuta oli juuri se päiwä, jonka seuduissa olin jo

-kotoa kirjoittanut tulewani Uuraan, jos terwennä pysyisin. Saaniwuonon

-länsirannalla ja joen wasemmalla puolen on Lyhytniemen talo; ne muut

-3 suomalaista ja 1 karjalainen owat wuonon itärannalla. Joki laskee

-wuonoon Saanijärwestä, johon pienempi Lastajärwi etelästä laskee. Uuran

-wuono on paljoa suurempi kuin Saaniwuono, ja kummallista on kuinka pian

-sen hiekkalietteet kuiwawat heti weden laskun perästä, niin että niitä

-saattaa kuiwin jaloin käwellä; tuskin jalkopohjakaan kastuu. Kuiwanakin

-ollessa asuu hiekkapohjassa eräs pikku, wikkelä kala, Pisanki, teräwä

-kuin äimä; ja aiwan kuin mato kaiwaa se tien itselleen mullassa.

-Lietteet kuwastawat walkeammilta luin owatkaan noita tummia ja korkeita

-kallioseiniä wastaan, jotka owat wuonon ympärillä.

-

-

-

-Uuran

-

-kylästä oli samaten kaikki mieswäki kalassa, mutta heti tultuamme

-lähti pari henkeä pienellä weneellä wiemään merelle sanaa tulostamme.

-Minulle oli jo tilattu walmiiksi kortteeri eräässä talossa Uura-joen

-suussa. Kaikki kylän talot, joista suurin osa on hirsistä rakennettu,

-ainoastaan muutamat turpeista, owat asetetut joen wasemmalle puolen

-pitkin rantaa, kenties 3 wirstan matkalle joen suusta ylöspäin; yksi

-lappalainen talo, Wilkis-oiwi, on oikealla puolen jokea joensuussa

-ja toinen suomalainen talo, joka on ylinnä joen warrella, on samaten

-oikealla rannalla. Joessa on koskia ja siitä saadaan muutamia

-lohi-lajia; tawataanpa wälistä made ja haukikin joen suussa; muuten

-on niissä järwissä, joista Uurajoki laskee, niinkuin muissakin

-pohjoislapin järwissä ahwen, hauki ja muutamia lohikaloja. Uurajärwessä

-ei kuulu tawatun särkeä, eikä siikaa; waikka ne löytywät Tuuloman

-järwissä. Löytyy rääpyskin Imanterossa ja sen pohjoispuolella olewissa

-järwissä. Näistä maajärwien kaloista eiwät suomalaiset, niinkuin

-muutkin rannan asukkaat, paljo hyödy. Pyytäwät joskus loma-aikana,

-kun merikalastus joudattaa, ja laittawat lapsensa ja waimonpuolensa

-pyytämään, että saisiwat wälistä maistaa sitä kalaa johon owat Suomessa

-tottuneet, sillä kaikella merenkalalla on omituinen ihwinen maku, joka

-warsinkin wastatulleen suuhun maistuu hywin oudolta. Merikalastusta

-warten oiwat Suomalaiset tänne tulleet ja siitä he eläwät. Sitä

-ruwetaan Maarian päiwältä kewäällä ja pitkitetään Juhannukseen,

-jolloin tullaan kotiin joksikuksi wiikoksi tahi pariksi; sitte taas

-mennään merelle ja wiiwytään Elokuun alkupuolelle ja keskipaikoille,

-jolloin woi kalastuksen pitää jo loppuneena, waikka yksi ja toinen

-pitkittää yhä edelleen, sillä merestä saattaa kalastaa milloin tahansa,

-kunhan ei erinomaista saalista aina halua. Kala, joka on kaikkein

-paras pyydettewä, on turska, jonka pyytäjät jo merellä heti saannin

-perästä myöwät wenäläisille kauppijoille, tahi wiewät norjalaisille

-maakauppijaille tällä murmannilaisella rannikolla tahi sitte wiewät

-suoraan Wuoreijaan (Wardö'hön,) tahikka Wesisaareen (Wadsö'hön)

-kaupan. Turska kuiwataan pitkissä jälleissä eli toisin sanoen orsilla

-paljaan taiwaan alla. Turskan hinta on kolmekertaa suurempi kuin

-muiden kalain, waikka itse kala tuorenna ei ole niinkään makea kuin

-muut kalat. Kun on oikein hywä turskan saanti, niin on tapahtuuut,

-etta mies päiwässä ansaitsee 160 kruunua. Mutta toisinaan taas saawat

-kalastajat tehdä turhaa työtä päiwittäin, wiikottain. Turska syö

-nimittäin pientä lota-kalaa, ja jos lota-parwit eiwät jostakin syystä

-ajau rantaan päin, niin turskakin asuu yksi siellä, toinen täällä.

-Helposti kalastaja huomaa, milloin lota-parwi lähestyy, sillä sitä

-seuraa toisetkin wiholliset kwin turskat, jotka eiwät kalastajan

-silmään pistä, nimittäin kajawat, pitäen sitä suurempaa ääntä, kuta

-suurempi on heidän ruoka-alansa. Minnepäin kajawat wetäywät, sinne

-rientää kalastajakin weneineen. Kalastajain pitää aina olla wartiolla,

-wuorotellen toinen toisensa perästä, merkitä lintuin lento-suuntia,

-koetella ongellaan eli koukullaan, oli sää mikä tahansa, tahi aika mikä

-tahansa. Jos kaloja ei kuulu missään, makaawat muut kajuutassa, yksi

-on main kokeilla. Ohilullewiltakin kysytään missäpäin kaloja olisi

-nähty enemmältä; ja sitä myöten mennään wälistä Ruijan rannalle, toisen

-kerran Kalasaarennon (niinkuin kartoilla on kirjoitettu) rannikolle,

-jopa Kiltinäänkin asti Kuolawuonon itäpuolella. Paitsi tätä alinomaista

-huolta on kalastajalla jokapäiwäinen pelko äkkimyrskyn nousemisesta.

-Liikuttaissansa koukkuaan weneen laidalla pälyy hän joka suunnalle

-pitkin meren pintaa, missä sattuisi hawaitsemaan mustan wäreen käywän

-wenettä kohti; silloin kysytään näppäryyttä panna purjeet kokoon,

-ankkurit järjestykseen ja peränpitimet reilaan, sillä tuuliaispää

-ei odota kauan, kun kerran tulossa on, ennenkuin jo tupruaa weneen

-ympärillä ja raiwoon nostaa weden ja ilman; joka wene silloin ei ole

-walmis tuulta wastustumaan, se pyörähtää kumoon auttamattomasti. Tämä

-ainainen huoli ja epäwakaisuus kaiken puolesta tekee tunnokkaamman

-miehen koko elämän sangen lewottomaksi, ja hänen päänsä harmaaksi

-ennen aikaa. Muuten on kyllä löyhä työ miehillä, ja moni arwelikin,

-selittäessään meille olojaan meren rannalla: »mitenhän käwisikään,

-jos pitäisi ruweta maatyötä tekemään!» Toiselta puolen walittiwat

-epäterweelliseksi ja ruumista jähmeyttäwäksi tuota elantojärjestystä,

-kesällä walwoa päiwät päästään ja yöt lisäksi, ja talwella maata päiwät

-päästään ja yöt lisäksi. Jos pimeän aikana juuri käwisikin laatuun

-toimittaa jotain käsityötä, niin eiwät he sitä rupea tekewään; wähä

-korjailewat weneitään; ne tahtowat he hywät ja hywät ne näkyiwät

-melkeen wähillä poikkeuksilla olewankin; sillä lähteä huonolla weneellä

-aawalle merelle, jossa äkkipikaa usein tyynestäkin wihurit nostawat

-myrskyn, on sama kuin mennä tapposen tahallaan surman suuhun. Wahinko

-wain että useammat suomalaiset sinne lähteneistä owat warattomia,

-etteiwät jaksa hankkia itselleen omaa wenettä, mutta jos werrataan

-nykyaikaa jo kuluneihin, esim. muuankaan tahi pari kymmenkunta wuotta

-taa'päin, niin huomataan suuri edistys. Muutamilla warakkailla on 2

-jopa 3:kin wenettä, ja wähempikin warainen, joka on jaksanut talon

-hommata itselleen, pyrkii pyrkimälläkin hankkimaan lisäksi wenettä,

-joskohta ei kokonaista jaksi, niin kumminkin puolet weneestä, ja

-toinen pienen talon mies ottaa toiset puolet tehdäkseen. Nämä

-weneet eiwät näet olekaan sitä kokoa kuin sisäjärwien soutuweneet,

-waan suuria, tawallisen lankku-lotjan kokoisia, joita woisi kutsua

-jollakin laiwanimityksellä. Suurimmat weneistä owat kaksimastoisia ja

-niitä kutsutaan Ruijan kielellä »lysterbåtiksi»; niitä on harwalla

-suomalaisella. Useimmalla on wähä pienempää kokoa wene, joka on

-yksimastoinen, ja kutsutaan »fembörding» josta meikäläiset owat

-ottaneet niitä kutsuakseen »wämpööriiksi»; se on sopiwin kala-wene

-merellä. Wielä on myös monella »otrinki,» joka on pienin merellä

-kulkewista weneistä; se on muuten rakennukselleen wämpöörin kaltainen.

-Kaikissa näissä on perässä kajuuta, jossa on rautauuni, 2,3 reikäinen,

-pannuineen, patoineen, ja penkit owat naulatut seiniin ympäriinsä.

-Koko talous on matkassa. Weneessä on tawallisesti. 4 miestä, joista

-yksi on weneen omistaja, kapteeni, ja toiset 3 osamiehiä saaliisen.

-Kalat jaetaan sopimuksen mukaan, kenties enimmästi niin että wene saa

-puolet ja toinen puoli jaetaan tasan 4 miehelle. Jako tietysti on

-toisellainen, jos jollakin on osa weneessä, tahi jos joku on toisen

-työssä, tahi pidetään huonompana työmiehenä. Kowin huonoja työmiehiä

-sinne ei toki tulekaan, sillä se on kaikille tietty asia, että joka

-näillä mailla ei itse elätä henkeään, kuolkoon; ei auta täällä

-asetusten nojalla ruweta suurella suulla waatiwaan itselleen laillista

-waiwais-eläkettä; ja jos joku tapaturman kautta työhön kykenemättömäksi

-tullut sai hywiltä ihmisiltä köyhän apua, kyllä se tiesi toisten

-armosta eläwänsä.

-

-Toinen kala, jota suomalaiset myös pyytäwät, waikka wähemmässä

-määrässä kuin turskaa, on saita. Se kala liikkuu weden pinnalla, kun

-on pyydettäwissä, ja ui suurissa parwissa. Se syö nimittäin pientä

-ewällistä eläwätä, jota kutsuiwat kalaksi, waikt'eiwitt tienneet

-nimeä; se pieni eläwä on eräs molluski-laji, joka nousee weden

-pinnalle wälistä. Saita-nuotta on nelis-nurkkuinen, kuin huiwi, noin

-15—22 syltä kanttiinsa, joka nurkkaan sidotaan köysi 40—50 syltä

-pitkä. Kun huomataan saidan olewan liikkeellä, wiedään tämä nuotta

-eteen, lasketaan weden pinnan alle ja odotetaan siksikuin saitaparwi

-on uinut päälle, silloin wiskataan kiwiä parwen keskelle, ja saita

-on sentapainen etta wähästäkin melskeestä säikähdyttyänsä, menee

-pohjaan suoraan kwin kiwi. Kuin kala weden pinnalta on painunut nuotan

-päälle, soudetaan weneet yhteen ja nuotasta tehdään pussi, jonka

-pohjassa saitaparwi kiehuu. Muita kaloja ei näin tukussa saada, eikä

-saata pyytääkään. Jos Jäämeren kummallisia kaloja tahtoisin mainita,

-niin ottaisin esimerkiksi Kunttipillarin (pikku horkkelin), jolla on

-monisarwinen pää ja rintaewät leweät kuin siiwet; se on lentokalan

-näköön; eräs toinen on tuo ilettäwän ruma Ronkeksi (wilukala), joka on

-limainen ja täynnä kuhmuja, niinkuin olisi isossa rokossa.

-

-Pian leweni sana tulostani merellä, ja miehet alkoiwat kokoontua

-wähitellen kylään. Tosin en ketään ollut ennen nähnyt, mutta kyllä

-he oliwat tutut, jopa toinen toistaan tutummat. Kuulumiset kysyttiin

-ja selitettiin, kuuden wuoden kuulumiset. Kuka oli käskenyt sanoa

-terweisiä Kuusamosta, kuka Pudasjärweltä, Oulusta, Näseestä; ne tuliwat

-kaikki perille, ja kait oliwat yhtä lämpimiä, waikk'ei puoliakaan

-nimenomaan muistettu. »Johan se kuuluu kuolleen, Snellmankin, joka

-meitä täällä käwi opettamassa.» »Ei, sen nimellistä on monta Suomessa,

-ja se Snellman, joka on kuollut, oli senaattori, ja suuri Suomen

-kansallisuuden puollustaja, jonka tähden hänen kuolemansa on kuulunut

-tänne asti.» »Wai wielä se Snellman elää joka käwi täällä», wirkkoiwat

-emännät penkiltä, »entäs se kirktoherr Thauwon». Oli heillä muistissa

-pappein wiime käynnit ja heidän innokkaista kyselemisistänsä olisi

-outokin ymmärtänyt, että Murmannin rannikon suomalaisille on se juhlia,

-kun Suomesta lähetetään sinne pappi. Siellä on käynyt Iin nykyinen

-kirkkoherra Johan Fredrik Thauwon Kuolajärweltä talwella 1870 ja

-Polangalta kesillä 1871, 1872, 1873 ja 1874; ja myös Muhoksen nykyinen

-kirkkoherra Gustaf Adolf Snellman Pudasjärweltä kesällä 1876, jonka

-perästä ei pappia Suomesta ollut siellä käynyt.

-

-Rippikoulussa oli 3 lapinlastakin; ryhdyin oppimaan tuota lapsellista

-kieltä, mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin Norjan kieli ruotsin

-taitawalle; wanha tulkki Abram Arpela oli kyllä apuna, mutta ei hänkään

-osannut lausua noita waikeita kurkku-ääniä niinkuin lapset; niiltä se

-sujui luontewusti. Hankaluutta lapinkielessä tekee se, kun Norjalaiset

-owat kääntäneet ja painaneet heidän kirjansa, ja kirjoittaneet

-kirjaimet oman kielensä mukaan. Jos suomalainen oppinut olisi

-kirjoittanut heidän katkismuksensa, niin se olisi lappalaisellekin

-helpompi oppia. Mutta jos oli haluakin saada wähä oppia tätä kieltä

-esim. Luth. wäh. katkismuksen, niin ei ollut aikaa. Aamusta iltaan oli

-asiamiehiä kylästä ja ympärillä olewista taloista ja kodista. Uuran yöt

-oliwat sitte niin kauniit, että unonen wasta myöhään, eli sanoakseni,

-warhain wasta aamulla tohti astua pikku kamariimme, joka oli pohjoista

-kohden ja pikku akkunallaan tarkasti kokoili yön auringon miedot

-säteet peräseinälle; ja ainoastaan sen wähäisen hetken, kun aurinko

-siwuutti korkean wuoren kukkulan, joka oli meistä pohjaan päin, oli

-tuo ystäwällinen päiwän paiste matalalta peräseinältämme poissa, waan

-se saapui kohta jälleen ja toi muassaan muistot kaukaa Sawon salmien

-rannoilta niistä nukkujista, joiden lapsuuden wiattomuus lepää heidän

-kaswoillansa, niinkuin puhdas, läpipuhdas päiwänpaiste.

-

-Tawallisissa oloissa maataan pitkään aamusella. Jos 7 ja 8 wälillä

-lähtee kylään käwelemään, niin ei näe ketään liikkeellä; kaikki

-on yöunessaan; wasta 9 aikana ja wähää ennen alkaa wäki nousta.

-Miehillä ei ole juuri mitään tekemistäkään kotona; »mutta mitäs

-waimonpuolet tekewät kun olette itse kalassa», kysyin eräältä

-isännältä; »juowat kahwia ja käywät kylässä», kuului lyhyt wastaus,

-ja liki mailleenpa taisi sattuukin; olkoon kumminkin kaukana tässä

-ruweta moittimis-lauseita heistä latelemaan; olot tekewät ihmisen

-mukaiseksensa; mutta nyt kun suomalaiset owat hankkineet itselleen

-lehmiä, lampaita, on emännillä niiden hoitamisessa ja ruuan

-kokoamisessa koko työpaikka; joen warsilta kootaan heiniä, talon

-ympärille lannoitetaan pikku niitty, jopa pikku pottumaakin, peuran

-jäkäliä kankailta nyhdetään ja pannaan suuriin kokoihin, tuodaan

-kotiinkin kesällä, turskan päitä kuiwataan, joita keitetään sitte

-jäkälien kanssa hywiksi hauteiksi lehmille. Näissä töissä tietysti

-miehet auttawat, kun owat kotona, ja erittäinkin syyspuoleen owat

-he kyllä kotona. Willoista tehdään päällyswaatteita ja sukkia, muut

-pito-waatteet ostetaan. On waimowäellä siis työtä, ja kun lukuun

-otetaan se seikka wielä, että meren rannalle on waeltanut enempi

-miehenpuolia kuin waimonpuolia, jonka wuoksi siellä on olemassa puute

-waimonpuolisista ihmisistä ja moni mies, waikka todellakin haluaisi

-ruweta perhe-elämään, näkee kumminkin täytywänsä olla sitä wailla,

-ellei lähde Suomesta noutamaan waimoa itselleen, mikä tietysti tulisi

-sangen kalliiksi — kun tämä waimowäen harwalukuisuus tiedetään

-tosiasiaksi, niin arwaa myös, että heillä on sitä enemmän työtä

-kyläpaikoissa, joissa monta tarwitsee heidän apuansa leipomisessa,

-ruuan laittamisessa, waatteen korjaamisessa j.n.e.

-

-Uuran ympärillä on petoeläimiäkin, karhuja ja susia. Uuran joen suusta

-pari wenäjän wirstaa ylöspäin oli karhu wähää ennen meidän tuloamme

-repinyt pahasti yhtä isäntää, joka oli witaksia mennyt hakemaan. Yksi

-sormi oli kädessä aiwan poikki ja toisia oli pureskeltu. Sudet tekewät

-lampaissa paljo häwiötä. Yhdestä talosta oliwat niinikään wähää ennen

-tuloamme tappaneet 7 lammasta. Ympäristöllä on jäniksiäkin, jotka

-syöwät heinäsuowat ja jäkäläko'ot kylän reunalla. Lappalaiset pyytäwät

-kettuja, ampumalla ja muulla pyyntikeinolla. Wahinkoa tekemät myös

-porot, kun laumoissa laskeuwat sisätuntureilta meren rannalle. Yksin

-kartanon ympärilläolewaa heinääkin ja muun kaswin warsia on waikea

-niiltä warjella; niitetty heinä pannaan sentähden korkeille pylwäille

-kuiwamaan ja säilymään poroilta. Pyydettäwää riistaa owat wielä

-tawalliset ja tunturi-metsäkanat. Suomalainen ei aikaansa tuhraa näiden

-metsästämiseen; rauhassa hältä sa lappalainen ja kolttalainen wallita

-tunturien aawoja ylämaita, niinkuin he wuosisatoja jo ennen owat

-tehneet. Kalastukseen on suomalainen kyllä omiaan, ja kun hän rikkaan

-meren köyhälle rannalle saapuu, katsoo hän ensi työkseen ympärilleen,

-missä wakaan jalansian keksisi; hän rakentaa mökin itselleen, jos ei

-muusta, niin maan turpeista; se on hänen kotinsa, johon hän meren

-epäwakaisilta ilmoilta tulee lewon pitoon, niinkuin ennen kotimökkiinsä

-Suomen salolla. Sitte on hänelle mieleen yhteis-elämä; yhden mökin

-wiereen nousee toinen, ja kolmas; ja niin syntyy kylä. Mutta se on

-hänelle wastenmielistä, kun ei ole yhteis-elämälle mitään lakia;

-kaswaneena lakien suojelemassa yhteiskunnassa, kaipaa hän sywästi

-laillista järjestystä ja sen walwojia; tässä on Murmannin rannikon

-Suomalaisten kipein kohta. Sitä walittiwatkin jok'ainoassa kylässä.

-Keskinäisille riidoille ei löydy mitään ratkaisijaa; mutta jos tämä

-puute olisikin jotakuinkin kärsittäwissä, niin on suurin se, ettei

-löydy tuomaria eri kansallisuuksien wälillä, erittäinkin wenäläisten ja

-muiden. Wenäjän wirkamiehiä on tosin, mutta ne owat kaukana Kuolassa,

-ja eiwät ymmärrä muuta kuin wenäjää. Näistäkin puhuttiin samaa, mitä

-ylipäätään wirkamiehistä Wenäjällä, mutta sen puheen perää en tietysti

-takaa. En ole mikään yleinen kanteen nostaja; ainoastaan »relata

-resero» niinkuin wanhat Romalaiset sanoiwat, s.o. kerron toisten

-kertomia.

-

-Pohjois-wenäläiset owat wiime aikoina ruwenneet pitämään näitä

-meren rannikoita yksinomaisena alusmaanaan; katsowat sentähden

-karsaalla silmällä suomalaisia, jotka uutis-asukkaina eli

-»kolonisteina», niinkuin niitä nimitetään, perustawat kyliä kylien

-perästä Murmannilaiselle rannikolle; tekewät kaikenkaltaista kiusaa

-suomalaisille estääkseen heitä waurastumasta; leikkelewät weneen

-köydet poikki, jos joku suomalainen tulee heidän satamaansa kaloja

-myömään; nakkelemat kiwiä saitaparwiin, jos näkewät suomalaisten sitä

-nuottansa päälle odottawan, mainitsemattakaan pieniä löylytyksiä

-ja selkäsaunoja, jotka siellä niinkuin muuallakin maksetaan, jos

-jaksetaan, samassa rahassa. Kuuluu joku suomalainen näistä tehneen

-suullisen walituksen kuwernöörillekin ja siihen saaneen tuon wiisaan

-wastauksen: »antakaa takaisin»; se on tietty: kuka aawalla merellä

-pystyy polisinwirkaa toimittamaan, ja se wenäläinen wahti-jahti, joka

-sitä warten on rakennettu, oleilee Wuoreijassa, eikä näy kuin ihmeeksi

-kalastus-wesillä. Maat, meret owat keisarin; ja kun suomalaiset

-pitäwät itseään yhtä hywinä keisarin alamaisina kuin wenäläisetkin,

-eiwätkä luowu oikeuksistaan, niin siitä syntyy riita. Mutta olisiwat

-suomalaiset jo aikaa näiltä rannoilta muuttaneet pois, ellei Korkea

-Esiwalta olisi ruwennut heitä semmoisella huolenpidolla auttamaan, jota

-ei kyllin saata kiittää. Korkeilta wirkamiehiltä on sangen usein tullut

-kowia kieltoja alhaisille wirkamiehille ja wenäläisille kalastajille,

-ettei harwalukuisia suomalaisia saa polkea. Hallitus on myös luwannut

-200 ruplaa sille, jota hankkii itselleen oman kalaweneen, waikka tätä

-rakennusapua ei ole saaneet ulos räntteriasta useammat, kuin pari kolme

-suomalaista, jotka owat olleet wähä (niinkuin sanotaan) herrasmiehiä.

-Stanowoi panee kaikenlaisia esteitä awunsaamiseen, ja hänen

-puoltosanattansa ei rahaa anneta. Saa aluksi panna 50 ruplaa likoon,

-eikä sittekään tiedä, tokko raha-apu lähtee, waikka wene jo olisi

-puoleksi walmis; ei ole kumma, jos harwat ryhtyiwät rahan pyyntiin.

-Kyläjärjeslys ja weronkanto on samanlainen kuin Wenäjällä; joku isäntä

-walitaan joka kylässä 3:ksi wuodeksi päätösten toimeenpanijaksi;

-hän on staarosta, meidän nimityksen mukaan lautakunnan esimies, jos

-semmoista olisi joka kylässä. Hän kokoo kylän miehiltä werorahat

-ja wie räntteriaan. Koko kylälle pannaan joku rahasumma weroa, ja

-warojaan ja kalastusonneaan myöten maksaa itsekukin osan siitä

-kylän miesten suostumuksen tahi weroituksen mukaan. Suomalaisissa

-kylissä ei ole 25 wuoteen ollut henkikirjoitusta, waan wuosittain

-maksetaan sen henkiluwun mukaan, mikä oli olemassa neljännes-wuosisata

-takaperin; kaikki siitä nuoremmat owat wapaat ja moni maksaa weroa,

-joka aikaa sitten on wirunut »alla selwien wesien, päällä mustien

-mutien», mutta »maassa maan tawalla», Wenäjällähän »kuolleet sielut»

-owat kirjoissa eläwitten keskellä. Wero, joka kyläkunnille suuruuden

-mukaan on määrätty, on sangen pieni; mutta sotapalweluksessa pitää

-suomalaistenkin nuorukaisten käydä, jotka owat asewelwollisuus-iässä.

-Erään lesken poika Puumangista oli ollut Turkin sodassa ja saatuansa

-luwan palata kotia oli päässyt Arkangeliin asti, mutta kuollut tautiin

-siellä. Wenäjän mallin mukaan on suomalaisilla kylilläkin »prawlenia»

-eli kylän esiwalta. Uurasta, Laatsiwuonosta ja Kakkarista walitaan yksi

-mies (staarosta), toinen kylistä, jotka owat Tsipnawolokasta Puumankiin

-asti, ja kolmas mies Petsamosta. Tästä näiden miesten oikeudesta saa

-wedota stanowoihin (wallesmanniin), sitte isprawnikaan (kaupungin

-pormestariin), ja yhä ylemmä kuwernööriin, mutta se tosiaankaan ei

-kannata, sillä asia wiipyy wirastoissa wuosikausia ja wiimein hukkuu

-kokonaan. Se minkä kylän miehet päättäwät, se on laki, ensimäisessä

-ja wiimeisessä kädessä, ja sen walwojina owat sen tekijät. Kuinka

-suuri puute on oikeuden walwojista osoittaa seuraawa surkia tapaus:

-kaksi wenekunta kalasaarennon kohdalla rupesi huonona saaliin aikana

-alkukesästä wierailemaan toisissaan; juowuttuaan löi eräs Sellberg

-toista miestä, Juntusta, joka muistutti muutaman kymmenen kruunun

-saamistaan edelliseltä, puukolla rintaan kuoleman haawan. Toiset

-pakoittiwat Sellbergin wiemään toweriaan paatilla Potshein lasarettiin:

-mutta irti pääsi Sellberg kumminkin ja oleili wielä 2 wiikkoa samoilla

-seuduin, siksi kuin asiasta ruwettiin tarkemmin kysymään; silloin lähti

-Sellberg Ruijan puolelle ja heti Wenäjän wirkamiesten kirjeet perässä

-pyynnöllä: ottakaa kiinni; mutta sitäkö Sellberg odottamaan, oikaisi

-Amerikaan.

-

-Uuran kylässä on rukoushuoneen kehä. Eräs mies otti sen urakalla

-rakentaakseen, mutta saatuaan rahat, heitti huoneen keskoiseksi

-ja muutti Amerikaan. Kattolaudatkin oliwat jo hankitut walmiiksi.

-Kirkonkokouksessa 22/7 päättiwät kylänmiehet kattaa rakennuksensa,

-mutta jos se siitä walmistuu, se on epätiedossa; erinomaisen hywä

-asia olisi kyläläisille, että saisiwat huoneen, jossa sopisi

-kokoomua pyhinä ja joskus arkinakin. Yhteinen sopu on wälttämatön

-tämmöisille uutis-asutuksille, ja yhteiset kokoukset sitä synnyttäwät

-ja ylläpitäwät. Miten liekään naapurien wäli silloin tällöin,

-wieraanwaraisuus on aina kuitenkin pysywäinen. Kulkiessani kylän

-taloissa huomasin myös puhtauden ja siisteyden olewan hywäksi

-tawaksi otetun joka mökkiin; ja maidon hoidossa owat suomalaiset

-norjalaisista edellä. Suuremmissa taloissa on wiisin, kuusin lehmiä

-ja samat werrat lampaita, joku ylikin. Loinenkin pyytää haalia kokoon

-sen werran waroja, että jaksaa lehmän lunastaa itselleen. Elukat

-hoidetaan hywästi. Laidunmaat eiwät ole sen suuremmat kuin kartanoiden

-ympäristöt; ja suitsut palawat melkeen sammumatta wuorokauden ympäri.

-Tuo suitsun teko onkin hywä ja tehohtewa sääskien karkoituskeino. Jos

-rupeaa johonkin wuolu-tai weisto-työhön, niin tekaisee suitsun, ja

-rauhassa saa olla. Kun kylään wihittiin kirkkomaa tyynenä pyhililtana

-23/7 niin olisi wäkijoukon ollut sangen waikea seista ulkona, mutta

-yhtäkkiä rupesi joka ryhmän wierestä makea sawu nousta tupruamaan

-ilmaan, ja tuulen henkeä oli siksi että se leimautti willistä tuota

-hywilnhajuista turwe-suitsutusta wasten kaswoja, ja sääskipilwet

-hajosiwat pois silmiltä. Kun tämä wiimeinen toimitus oli tehty, olin

-walmis kylästä lähtemään. Mutta kun katsoin wuouolle, wirtasiwat

-wiimeiset Ullin wedet rannoilta pois ja hiekka jäi walkeana paistamaan.

-Sanotaan ettei mikään niin pian kuiwa kuin kyynel, waan wielä siitäkin

-kiireemmin kuiwawat Uuran lietteet ja tekeywät kuiwiksi tantereiksi,

-niinkuin ei koskaan laineet olisi loiskuneet niiden päällä. Kuuden

-tunnin perästä on taas wesi ylimmällään ja silloin me lähdimme kl.

-12 yöllä, heitettyämme ystäwälliset hywästit rannalla seisowille

-Uuralaisille. Toiwottawa wain olisi että tämä ranta rupeisi tuntumaan

-heistä kotirannalta, koska se kerran heidän omasta walinnastaan on

-siksi tullut. Wuonolla oli aiwan tyyni ja otrinkia piti airoilla wetää

-eteenpäin. Siinä jouti katselemaan peluukaa (maitowalasta), joka

-walkeata kylkeään nosti ilman lämpimyyttä nauttimaan, eikä kukaan näin

-wuonon sisässä sitä häirinnytkään, jonka tähden se nutkuikin niin

-siki, ettei liikahtanut waikka meidän wene kulki lähitse. Uurawuonon

-rarmat owat ihan jyrkkiä ja korkeita kallioseiniä, joilla ei mitään

-wihantata näy muuta kuin jossakin laaksopaikassa muutamia kukan warsia

-ja itärannalla muutamassa kohden koiwun wesoja; mutta turhaan etsin

-täällä nähdäkseni mäntyä, niinkuin Kuolan wuonon itä-rannalla olin

-yhden nähnyt. Wesillä pistää myös mielellään kätensä ewäsnyyttyynkin;

-siellä on toista tusinaa semmoisia leipäjuustoja, joita ei koko

-Suomessa osata tehdä muualla kuin Pohjanmaalla; ne muistuttawat Uuran

-emäntäin hywäntahtoisuutta; mutta se niissä on wikana, ettei niitä

-saata säilyttää ollenkaan; pitää kohta syödä. Jo oli lappalainenkin

-oppinut syömään Pohjanmaan juustoja, wieläpä kehui makeiksi. Nähdessään

-meren loistawan pinnan ja yön waloisuuden tulee ajattelemaan, että

-tosiaankin kaikkein wähin näissä seuduin sopii kesällä tuo kohta

-wirsikirjassamme, kun »rukoukset merellä» ja »matkustawaisten

-rukoukset» puhuwat »pimiästä yöstä» ja sen »kauhistuksista», mutta

-niiden tekijä ei lienekään asunut jäämeren rannalla. Uurawuonon

-suussa on suuri Salim-saari ja sen itäpuolella tuo ennen mainittu

-Jeretiikan pieni saari, jossa on kauppa-paikkakin. Ohimennen en

-saata olla mainitsematta, että asiantuntijat sanowat wiimemainitun

-eteläpuolella olewan mitä paraan sataman, kuin woi löytyä, sota-ja

-kauppalaiwoille. Sinne ei sowi mitkään tuulet, sillä kaikki rannat

-owat korkeita ja mannermaan wieressä on wielä 5 pientä saarta, jotka

-salmissakin murtawat jäämeren tuimat aallot, jos myrsky on kowakin.

-Laiwasataman sisäpuolella olisi wielä mainio wenesatama, jossa

-weneet kuuluwat pysywän eheinä, jospa löydettyinä yhteen. Tämä olisi

-siis hywä kauppalan tahi kaupungin paikka. Ja satama on kyllin sywä

-suurimmillekin laiwoille, ja kyllin lawea tuhansille. Seutu on lisäksi

-parempia kalastuspaikkoja rannikolla.

-

-Meidän matkamme kääntyi tästä länteenpäin, ja wähän kulettuamme merta

-noustiin merkilliselle Einaniemelle. Se pistää ulos mereen; niemen

-kärki on korkea kallio-möhkäle, ja sen takana on kaunis nurmikannas,

-joka kaswaa runsaasti kukkia; kannaksen mannerpuolella on taas korkea

-kallio-wuori. Tämä kannas on aina ollut ihmisten asuntopaikka; tälle

-muuttiwat suomalaisetkin muutamaksi talweksi, ennenkuin Uuraan

-perustiwat kotinsa. Sitä ennen oli tässä asunut lappalaisia ja niiden

-kotien perustukset huomasi selwästi. Mutta ennen lappalaisia oli tässä

-asunut toinen, wieras kansa, joka teki asuntonsa kokonaan pyöreistä

-kiwistä. Kannaksella näkyi wähä haamua semmoisesta kiwikodasta, mutta

-warmasti sitä ei olisi saattanut sanoa asumapaikan raunioksi; mutta

-wähän matkaa lounaasen on pikku lahti, jonka perässä on loiwa rinne

-paljaista pyöreistä kiwistä; lähellä rantaa on kiwikossa sywä hauta

-noin kolmea syltä pitkä ja kahta leweä muodoltaan pyöreäpäinen,

-jonka selwästi näkee ihmiskäden tekemäksi, waikka seinät owat aiwan

-lewinneet alas; sen ympärillä on 4 pienempää hautaa, joiden seinät owat

-samaten lewällään. Semmoisia kotia pyöreistä, päänkokoisista kiwistä

-eiwät lappalaiset kuulu milloinkaan tehneen, sanottiin warmaksi; ja

-lappalaiset itse sanowat, että se kansa, joka tuommoisissa kodissa

-asui, pakeni pois heidän näille rannoille tullessa. Minä panin

-arweluun, että olisikohan tuo tarun kansa woinut olla samojedeja,

-waan siitä en yritäkään sen enempätä sanomaan. Totena pidin, että

-oltiin toisen kansan asumasiojen ääressä, kuin lappalaisten. Nämä

-rauuiot oliwat kukaties kuinka monen wuosisadan takaa nyt todistamassa

-tekijäinsä katoawaisuudesta.

-

-Kun kannaksen alawalta nurmikentältä lähdettiin nousemaan mannermaan

-wuorikalliolle, pistäytyi metsäeläin eräälle ulkonewalle nurkalle

-katsomaan alas meidän tuloamme, ja minä ihmettelin, että täälläkin oli

-jotain wuohilajia tyhjillä kallioilla kiipeilemässä; mutta kun tultiin

-yläälle, näin että se oli poro, ja aika poro olikin, waikka wuoren alle

-niin pieneltä näytti; se juosta hölkytteli meidän ympärillämme ja ihra

-hyllyi lautasella. Kalliotörmän päälle oli suuri ja ihana näköala; aamu

-oli kirkas ja meri raswatyyni. Laiwoja seisoi siellä, täällä; millä

-oli purje päällä, mikä oli jo ottanut purjeen alas. Etäältä muutamien

-peninkulmain päästä nähtiin tulewan suuren kaksimastoisen höyrylaiwan,

-ja soutajat oliwat heti walmiit antamaan tietää, että Arkangelin

-kuwernööri ajaa laiwallaan tarkastusmatkalle Kalasaarennon rannoille.

-Nähtiin, että laiwa tulee Jeretuukasta ja aikoo Potsheihin; sen musta

-sawu eroaa jyrkästi taiwaan karwen selwyydestä. Tämmöisellä ilmalla

-saa myös selwän kuwan Jäämeren rannasta. Kaukaa idästä näkyy Kiltinän

-jyrkkä ranta, ja koko ranta siitä asti on yhtämittaista kallioseinää;

-samallaista on länteenpäin, ja luoteisesta näkyy Kalasaarennon

-(eli Karabellan niemen) yhtä korkeat ja, jos mahdollista, wielä

-jyrkemmät rantakalliot. Jos meri mahtawuudessaan näyttää wäkewältä ja

-raiwoon syttyneenä tahtookin wäkiwaltaa tehdä, niin wahwat sillä on

-rantawarustuksetkin, jotka woiwat sen tuimimmillekin puskuille sanoa:

-tähän asti, eikä etemmä.

-

-Jäämeren wesi on kirkasta; monen sylen sywyydestä näkee pohjan.

-Einoniemen seuduilla katseltiin sitä kauan. Kallion seinä, jonka

-ilma weden pinnan yläpuolella on tehnyt rumemmaksi, on pinnan alla

-siniseltä, harmaalta ja walkealta loistawa; se on wiiwakas ja täpläkäs,

-puhdas kuin taiwaankansi. Harwassa kaswaa pohjassa merikasweja, jotka

-lewittäwät lehtiään niinkuin säteitä keskipisteestä; kun näitä on

-suurempia ja pienempiä, antawat ne meren pohjalle niin kauniin näön,

-ettei marmori-pöytä kukka-buketteineen saata wertoja wetää. Meidän

-kulkumme käwi aiwan hitaasti; soudettiin siwu Ara-wuonon suun ja sitte

-Kassi-wuonon, ja wasta jälkeen puolenpäiwän päästiin

-

-

-

-Kakkarin

-

-kylään, joka on Laatsiwuonon suussa itärannalla. Ainoastaan muutamia

-aikaihmisiä oli lasten kanssa kotona. Siitä lähetettiin sana merelle

-läheisyyteen, jossa oli kalastajia, että tulisiwat kotiin, mutta

-kalastajissa olikin wain wuonon perästä miehiä, jotka parilla

-wämpöörillä tuliwat Kakkariin ja hankkiwat meille ruokaa, sillä talojen

-emäntä-wäkikin sattui olemaan poissa. Tämä kylä on korkean wuoriseinän

-eteläpuolella aiwan rannalla. Wenäjän Karjalaisia asuu kahdessa

-talossa, joissa oli muutamia wenäläisiäkin. Toista wuotta taapäin

-oli tässä kylässä tapahtunut se tapaturma, että Joh. Abr. Arpela

-(Uuran ukko Arpelan poika) oli laittanut 12 wuotiaan poikansa jäkäliä

-keräämään taloin wieressä olewille wuorille, ja tuo oli liukahtanut

-eräältä kalliokulmalta ja putosi alas kuoliaaksi.

-

-Kylään näkyy Muotkawuonon suuri selkä luoteisesta, mutta wieressä

-olewat korkeat kalliot estäwät aawan meren näkymästä. Kun tämä

-kylä on wuonon suussa, johon pian mereltä sopii pistäytä, on se

-tawallinen kalastajain ja kalanostajien käyntipaikka. Nytkin oli

-siinä wiikkokausia eräs wenäläinen turskan-ostaja laiwa majaillut.

-Matka wuonon perään oli aiwan hidasta kulkea tyynen aikana suurella

-wämpöörillä, waikka oli miehiä panna joka airon nenään kaksittainkin.

-Kumpikin ranta on korkeata kiwiwuorta ja hywin mutkaista. Joku hylje

-olisi saatu ampua, mutta pyssyt oliwat kajuutassa, ja kun niitä miehet

-rupesiwat esiin kiirehtimään, sukelsi hylje pois ja pääsi johonkin

-kiwen louteroon piiloon. Jo oli yö ennättänyt kulua puoliwäliin,

-ennenkuin päästiin

-

-

-

-Laatsiwuonon

-

-kylään, joka on Laatsi-joen (eli niinkuin toiset lausuwat Läätsinjoen)

-suun itäpuolella. Kuonon perukka on samanlaista aukeata lietettä,

-kuin Uurassakin. Tämä kylä on wasta 5 wuoden wanha, ja sentähden se

-onkin ulkonäöltään surkeampi kuin mikään muu kylä jossa käwin; kaikki

-tuwat turpeista, ja niinkuin yhtä yökortteeria warten kyhätyt. Mutta

-noustaan lietteeltä rantatörmän päälle; silloin awautuu eteen sangen

-awara kenttämaa, josta saisi hywääkin niittyä, jos olot olisiwat

-toisenlaiset. Mutta kun maanwiljelijä (jos semmoista nimitystä

-saa käyttää näillä mailla) tietää, että se heinämaa, jonka hän on

-walmistanut, kenties piankin tapahtumassa weronlaskussa, tulee toisen

-omaksi, niin ei hän saata tosi työtä uhrata niityn tekoon; muuten maa

-on Laatsiwuonon perässä hywää, ja sisäänpäin mannermaahan se kaswaa

-jokaisen täällä tawattawan puulajin, niinkuin koiwun, lepän, pihlajan

-j.n.e. (petäjätä ei löydy). Kun astuu tupaan, hämmästyy nähdessään

-sitä siisteyttä, mikä noiden ulkoapäin rumain asuntojen sisällä on.

-Emäntäwäki katsoi suurilla silmillä, mikä miehille oli tullut, kun

-päiwää ennen oliwat kotoa lähteneet kuukauden kalastus- matkalle

-walmistettiin ewäin, ja nyt yhtäkkiä miehissä palasiwat kotiin. Erehdys

-tuli pian korjatuksi, ja sana wieraan tulosta kulki nopeasti kotien

-ympäri. Se tupa, johon me menimme oli sisältä wuorattu halaistuilla

-koiwurangoilla, jotka seisoiwat pystyssä ja joista kupera puoli oli

-lyöty turpeiden sisään. Tupa oli myös jotenkin korkea; se näytti sangen

-siewältä, ettei suinkaan olisi luullut olewan tuwassa turwekatossa ja

-turweseinäisessä. Paitsi siisteyttä asui tuon turwekaton alla myös

-erinomainen ystäwällisyys wierasta kohtaan, joka kohtelu ainoastansa

-sen kautta tuli surumielisyydellä sekoitetuksi, että kaikki asujumet

-näyttiwät muuttamalla jalalla asuwan; kuka aikoi ensi syksynä,

-kuka ensi kesänä tuohon kulta-maahan Amerikaan, joka kohta nielee

-pohjois-Suomen parhaat työwoimat kultaiseen suuhunsa. Tuommoinen

-kansanwaelluksen kiihko, kun se kerran leimahtaa liikkuwan pohjalaisen

-mielessä palamaan, sitä ei pidätä mikään, ei kerrassaan mikään;

-Ameriikaan, mahtuuhan sinne miestä ja kukapa hukkuneiden haudoilta

-huutaa!

-

-Hywän toimeentulon woisi Laatsilainen hankkia itselleen toimella ja

-työllä, waan kun hän aikoo ja aikoo pois, eikä perehdy paikoilleen,

-niin »aika kuluu arwellessa.» Seuraawan päiwän j.p.p. puhalsi

-raittiisti lounaasta ja paluumatka Kakkariin, sama taiwal, jota

-päiwää ennen olimme kl. 5—12 kitkuttaneet, meni nyt wähemmässä kuin

-kolmessa kwartissa. Kakkarissa wielä pistäyttiin; oli mnutamia

-lapsia kastettawia. Heti aiottiin sitte matkaa pitkittää, kun oli

-erittäin sopiwa, perintakainen tuuli, mutta nuo lappalaiset, ne

-eiwät milloinkaan joudu muiden mukaan; me muut olimme weneillä,

-Lassi Orhufwud jäi taloonsa myötään etsimään. Wähän perästä tultiin

-sanomaan, niinkuin me weneiltä kyllä näimmekin, että Kassiwuonon

-wanha mummu tulee tapaamaan pappia. Se oli lappalais-Lassin ansio

-että mummu parka ennätti ajoissa perille. Mummu oli pitkän ikänsä

-asunut Kassiiwuonon mökissä, eikä osannut ollenkaan muuta kieltä kuin

-lappia; hänen lastenlapsensa kuljettuwat hänet nyt Kakkariin. Sitte

-lähettiin taas weneille, mutta Lassi kuhnustelee wielä kotona; nyt

-olisi Lassiparka saanut kowat torat, ettei nämä ajat olisi olleet

-hänelle niin erinomaisen merkilliset; hältä oli 2 pikku tytärtä

-pantu kasteesen ja nyt mentiin wihkimään wanhinta tytärtään (eli

-tytärlentämää), wähemmästäkin joutuu lappalainen hämminkiin. Muuten on

-se wikana toko lappalais-suwussa, että heiltä ei tahdo lähdöstä tulla

-mitään. Harwoin pääsee lappalainen liikkeelle, ennenkuin lähtöpäiwän

-illalla yötä wasten; (kewät-talwesta onkin helpompi porolle juosta

-yöllä, kuin päiwällä). Oli yö kuin pimeä tahansa, ei hän eksymistä

-pelkää; nuo aawat tunturit owat hälle aiwan tutut. Ihmeistä ihme oli

-(sanoiwat he) se, kun Vilkisoiwin ukko eksyi wiime kewännä tuntureille

-ja sinne kuoli; kenties oli joku äkki tauti kohdannut häntä matkalla.

-Tultuansa istui Lassi wuori-penkille, eikä ollut milläänkään, mutta

-älä wedä purjetta ylös wielä, jos kuinkin tuuli houkutteleisi; Lassi

-kaiwaa tupakkimassinsa esiin, pistää piippu-nykeröisen täyteen ja

-katseltuaan taiwaan ilmoja ja tuulen perukoita käänteleksen tulta

-ottamaan tulitikulla; mutta heti kun sawukattila suussa pääsi

-suitsuamaan, kopristi Lassi peränpitimestä; ja se otto näytti niinkuin

-miehellä olisi ollut kiire. Pian tottelikin wene, kun summaton suuri

-purje pingoitettiin täyteen kokoonsa tuulta kokoamaan; ja se lensi

-meren aaltojen harjoja, ettei suinkaan höyrylaiwojen olisi tarwinnut

-yrittääkään sen rinnalle. Miehistä oli tuulta ihan parahiksi, minusta

-oli wähä liiaksi; raittiin ilon se raitis wauhti nosti jokaisen

-rintaan; nuo kulut owatkin mitä paraimpia huiweja.

-

-Tultiin noin keskipaikoille Muotkawuonoa, ja tuuli wähä lauhtui; niin

-rupesi kuulumaan suhauksia niinkuin kanuunan laukauksia, joita kaiku

-rantakallioilta niin yhtä mittaa kertoo, että siitä syntyy yksi pitkä

-jymisewä säwel. Minä ajattelin, että joku osa wenäjän laiwastoa lienee

-Tsipna Wolokan niemen takana ampumaharjoituksissa, niinkuin wälistä

-kuuluu tekewän; mutta kuin ne suhaukset kuuluiwat niin erinomaisen

-oudoilta, etten ollut ikänä moista musiikin kuullut, hyppäsin weneen

-laidalle ja pitelin mastoköysistä kiinni. Tuossa oli tawattoman kumma

-näky. Wesisäteitä ruiskusi ylös weden pinnalta, ja pian kuului tuo outo

-suhaus perästä. Ne näkyiwät kaukaa wasemmasta puolen wuonon perästä,

-niinkuin edestämmekin ja aawalta mereltä samoten. Wene riensi lähemmä,

-ja jo alkoi näkyä tuon maailman suurimman eläwän, walaan, selkää ja

-päätä. Sen kulku merellä on erittäin arwollista ja juhlallista. Se

-nostaa mahdottoman awarata ruumistansa noin puolitiehen harwastellen ja

-niin wakawasti kuin olisi höyrykoneet tuon kolossin alla. Aallot, jotta

-heitteliwät meidän wämpööriämme eiwät wähintäkään heilauttaneet walaita.

-

-Minä katselin noita jättiläis-elukoita, niitä jotka oliwat lähempänä,

-ja niitä jotka kaukaa meren aapaa pitkin suoraa suuntaansa pitiwät

-Muotkawuouon äyriäisparweille. Walasten nousu ja lasku, kun ensin

-turpansa kohottawat wedestä ylös ja sitte ruiskureiästään puhaltawat

-wesipatsaan ilmaan ja heti imasewat ilmaa röhisewällä äänellä sisäänsä,

-ja jonkun minuutin ajan näyttäwät suurta selkäänsä, jonka perästä taas

-waipuwat kauaksi aikaa weden alle — se on niin wakaata ja turwallista,

-että luulisi heidän tietäwän, ettei kukaan woimassa ja suuruudessa

-woi heidän kanssansa käydä kilpailemaan. Walaita oli monta yhtaikaa

-liikkeessä meidän ympärillämme; mutta erittäinkin yhtä minä seurasin

-silmilläni, joka wuonon perästä ui pitkin meihin päin. Laskin että, jos

-se pitää samaa wauhtiaan ja meidän weneemme taas menee kulkuaan, niin

-tultaisiin jotenkin likekkää risteyspaikassa. Se piti yhtäsuoraa hotua

-ja oli noin määrälleen 5 minuutia weden alla, ennenkuin aina nosti

-ruumistansa joksikuksi minuutiksi aalloista yli, ja sen sileä selkä

-kimalteli auringon paisteessa jo etäällä. Tultuaan lähemmä wenettämme

-katosi se kauaksi aikaa, ja minä katselin ympäri merta mihin se joutui;

-silloin yhtäkkiä nostaa se turpaansa weneen wierestä, ainoastaan

-jotakuta 10 syltä meistä; se oli koko hirwiö nähdä; tiedottomasti

-puristuiwat kynteni köysiin, ja minä olin huutamaisillani kumppanilleni

-weneen pohjassa katsoa nyt ylös, kun se samassa suhautti emäpylwään

-wettä sieramestaan, niin että waarat wastasiwat rannoilta. Totta se

-tuli suoraa sywyydestä, koska työnsi päänsä pystysuoraan ilmaan; kun

-oli särpäissyt merestä henkeä, niin että lihakset lotisiwat sieramen

-ympärillä, alkoi se paneutua mahalleen ja ihraiset siwut pullottiwat

-pyöreinä kuin laiwan kupeet ja työnsiwät wedet pois tieltä. Wilahti

-pieni silmä wielä mennessään aaltoihin ja pää painui kosken kohinalla

-meren wäljiin alawesihin, mutta leweä pyrstö-ewä kohosi wuorostaan

-ilmaan, teki hitaan heiluuksen toiselle syrjälle ja upotessuun weden

-pintaan antoi semmoisen potkauksen hywästiksi, että waahtona aallot

-kuohuiwat ympärillä. Otus oli kadonnut, ja meidän weneemme rupesi

-kiikkumaan niillä laineilla, joita sen wiimeinen hännän lyönti pani

-kulkemaan tuulisella merellä, niin kowa hyöky lewisi tuon jättillään

-liikunnosta. Sen enempää ei sitä näkynyt, ei kuulunut.

-

-Weneemme kiiti eteenpäin. Saarennon kaakkoisnurkan ympäri, jossa on

-kaksi lintupahtaa eli korkeaa ja jyrkkää kallioseinää kaikenlaisten

-merilintujen pesiä täynnä, oli purjehdittawa Tsipna Wolokan niemeen

-saarennon koillisimmassa nurkassa. Kuta lähemmä tultiin, sen selwemmin

-näkyiwät lintupahtain ylhäiset pankot, pesäreiät ja rotkot. Tultuamme

-niiden alle noin pari, kolme wirstaa rannasta, ja juuri kun wene

-paraikaa lensi kuin luistinjäällä, herkesi yhtäkkiä tuuli tahi

-sanoakseni alkoi tuulla joka neljältä ilmansuunnalta, niin että se löi

-mielenkin hämilleen. Suuri purje yläältä alas asti wapisi kuin haawan

-lehti, työnsi wälistä eteenpäin wälistä taapäin, toiselle ja toiselle

-syrjälle. Siihenkin tottui pian ja katsoi tuulen wehkeitä tyynesti. Se

-laimeni kohta ja meren hitaiset aallot rupesiwat meitä tuudittamaan

-kätkyessämme. Tuommoisessa tyynessä kiikkumisessa lyö meri pian,

-eli, niinkuin meillä sanotaan, saa matkustaja meritaudin. Mutta tätä

-oloaan ei tarwinnut kauan aprikoida, sillä yhtä haawaa nostiwat kaikki

-lintupahtain asujamet äärettömän rääkynän ja pemahtiwat lentoon; täytyi

-repäistä silmänsä selälleen, ja paksu pilwi wyöryi wenettämme kohti

-niin moniäänisellä huudolla, ettei siitä Saimaanrannoilla woi luoda

-itselleen mitään kaukaista ajatustakaan. Tuon kirkuwan lauman säwelet

-täyttiwät ilman ja hyppiwät aaltojen harjalla pitkin selkämerta; ja

-kun sen suhina ja siipien winkuminen wetäysi päälle ja ympäri, luuli

-olewansa hengen waarassa. Waan mitä wielä! lintu tuli poikineen

-kysymään: mistä kaukaa nämä wieraat owat? Liiteteikse, laateleikse,

-katsoi kokan ja perän puolelta, jopa maston nenästäkin; ja kun näki,

-että me olimme Kuopiosta kotoisin, niin kysyminen lakkasi. Tuo sankko

-parwi hälweni ja sinitaiwaan selwyys pääsi taas silmään. Hiljaisesti

-lähti itsekukin istumasijoilleen. Päästyänsä wuoren pankkoloille

-ojensiwat he jalkansa suoraksi, lewittiwät siipensä täysipitkiksi

-ja peittiwät niillä sitte kirkkaat kupeensa. Tyytywäisinä jäiwät he

-istumaan, he kun oliwat kotona. Ei kuitenkaan ihan kaikki jättäneet

-meitä. Moniaita kalalokkia ja tiiroja jäi kaareilemaan ympärillemme.

-Noillekin on pohjolan kirkkaudesta ylettynyt osansa. Rinta oli

-walkea, niin walkea ja kirkas kuin aamun koi, ja puhdas, puhtaampi

-kuin pesty willa; mutta päiwä painui mailleen, ja nämäkin lähtiwät

-kotiin, ojensiwat jalkansa pitäwälle permannolle, lewittiwät siipensä

-oikosuoraksi ja sowitteliwat hitaasti pitkin kylkiä; ja kun kaikki oli

-paikoillaan, jäiwät he tyytywäisinä istumaan tutuille asuinsijoilleen.

-Mutta walkea rinta heijasti auringon jäähywäissäteet ihmisen silmään;

-»kuinka monta, kuinka monta kirkasta kesää pitäisi minun antaa

-jäämeren wiileäin aalloin huuhtoa rintaani, ennenkuin se tulisi yhtä

-kirkkaaksi kuin sinun. Sulla on tukewa jalansija; kun myrskyn nousua

-pilwien tummuus ennustaa, pistäyt sinä kallion rakoon; sen seiniä ei

-rajuilma murra, ei, waikka se ampuisi suoraan pohjoisnawasta.» Päiwä

-ummisti silmänsä, waan ainoasti pikkuruiseksi hetkeä, ja ainoasti

-silmänräpäyksen ajan ennätti pohjan yötä ihaella, kun päiwä jo taas

-awasi silmänsä ja walo wuosi meren pintaa pitkin.

-

-Lähetessämme karabellan kauppapaikkaa, joka on mereen pistäwällä

-niemellä, huomasimme eriskummallisesti muodostuneen wuoren seinän,

-joka niinkuin muukin ranta, oli äkkijyrkkä mereen. Kiwettyneitä

-sawikerroksia, toinen mustempi, toinen harmaampi; oli päällekkäin

-monta, jotka muodostiwat puolikuun, kupera puoli alaspäin; kerrokset

-oliwat yhtä tasaisia ja niin säännöllisiä kuin sisäkkäin piirretyt

-ympyrät, joiden yläpuoli olisi pois pyhitty. Semmoisia kuwioita oli

-kolme wieretysten ja keskimäinen oli keskeltä ontto ja näytti aiwan

-ihmiskäden tekemältä laiwan warwilta kaukaa. Tämmöistä monikerroksista

-wuorta on ennen luultawasti ollut ulohtaammalle mereen, waan aallot ja

-meriwirrat owat sen syöneet poikki ja silittäneet seinän, että se on

-kuin weistetty. Karabellan siwu purjehdittiin, ja noustiin Anikieff

-(eli Oneka) nimiselle saarelle, joka on juuri Tsipna Wolokan niemen

-ulkopuolella eteläänpäin. Koko saari on pehmeätä kiweä, johon wesi on

-tehnyt monenlaisia leikkauksia ja sywänteitä. Pienet rantakiwet owat

-kuluneet pyöreiksi ja omat siewän näköisiä; niistä muutamia kuljetimme

-kotiin asti. Eräässä kohti oli saaren päässä kiwikallio aiwan tasanen

-ja sileä kuin lattia ja siihen oli hakattu nimiä täyteen 15 sataluwun

-loppupuolelta meidän aikaamme asti. Siinä oli wanhimmat hollantilaisia

-nimiä, sitte norjalaisia, ranskalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia,

-suomalaisia, wenäläisiä, j.n.e. Mitään historiallisesti uutta eiwät

-pohjoismerien retkien tutkijat sano näistä saatawan, mutta hupaista

-oli nähdä noita kolmen wuosisadan wanhoja nimiä ja siitä nuorempia

-joka ajalta, jotka kokiwat olla toinen toistaan sirommasti hakatut.

-Kalliot omat liuskakiwiä, joiden lewyjen wäliin wesi oli syönyt sywät

-uurteet. Siitä olisi taulukiweä saanut. Saari on jotenkin korkea, että

-ole aiwan pienikään, mutta kumminkin kuuluu myrskyllä meren aallot

-yli hyökäisewän, ja wesi pärskyy yli sen wenäjän ristin, joka on mäen

-kukkulalle pystytetty.

-

-Aamupuoleen yötä 26/7 tultiin

-

-

-

-Tsipna Wolokan

-

-eli Potshein kauppapaikkaan, jossa asuu myös ruijalaisia kalastajia

-ja työmiehiä. Hywäntahtoisesti antoi meille yösijan erään ruijalaisen

-warakkaan kauppiaan (joka itse sattui olemaan poissa) rouwa komeasti

-hirsistä rakennetun pytinkinsä yläkerrassa. Kaikki tuwat ja muutkin

-huoneet oliwat hirsistä tehdyt ja punamullalla maalatut. Tämä oli aiwan

-kuin eurooualaisen simistyksen pesäpaikka siihen nähden mitä kyliä olin

-äsken kulkenut! Pikkuisen matkan päähän taloista oli tehty täydellinen

-ja siewä wenäläinen kirkko, waikk'ei yhtä ainoata wenäläistä löydy

-kylässä. Mutta kalastusaikana on täällä kyllä wenäjän miehiä, jotka

-joskus kuuluwat pääsewän kirkossa käymään. Kuolasta käy täällä pappi.

-Kylä on auki kaikille tuulille, enempi kuin mikään muu kylä rannikolla;

-sentähden kuuluukin talwi olewan lewoton ilmain puolesta. Näköala

-on ainoastaan merta ja merta joka suunnalle; lounaasta wain näkywät

-saarennon kiwikalliot, aiwan paljaina ja raunion tapaisina. Kylän luona

-on kumminkin nurminiittyä jotenkin paljo, erittäinkin edellämainitulla

-kauppiaalla. Kartanoniityllä käwi hänen muhkea ja koristettu

-ajoporonsa laitumella, ja hywä olikin ruokamaa sillä. Potaatia oli

-myös kylwetty erääsen pieneen pellon tilkkuun, ja joskus kuuluu sen

-kylwö menestywänkin. Tämän niemen kohdalla tuntuwatkin myrskyt kaikessa

-woimassaan, ja näissä on moni mies kowan kokenut. Mainittawin wiime

-aikain rajuilmoista on eräs, joka muutamia wuosia sitten raiwosi näillä

-seuduin (muistaakseni Huhtikuun keskellä 1878). Kaikkiaan arwellaan

-tämän niemen ympärillä noin 90 wämpööriä ja 25 laiwaa joutuneen

-haaksirikkoon sinä päiwänä. Muutamat oliwat kumminkin woineet pitää

-aluksensa aawalla merellä, ett'eiwät ne särkyneet rantoja wasten.

-Harwoin kuuluu se alus jääwän eheäksi, joka sortuu lähelle rantaa, ja

-harwoin pelastuu semmoisen aluksen miehet. Jos alus sattuu kalliorantaa

-wasten pieksää tuuli yksin mastoja lankkupuutkin pirstaleiksi teräwiä

-kiwinurkkia wastaan; mutta yhtä wähän on pelastusta odottaminen, jos

-sattuu hietarantakin wastaan; hyökyaallot wyörywät kauhealla wauhdilla

-rantaa ylöspäin, ja aallon harjalta putoo wesi julmalla woimalla suoraa

-maahan aallon etupuolella sen wyöryessä rantatörmälle, niin että siinä

-wene ja ihmisruumis musertuu; wielä lisäksi käy eteenpäin ryntääwäin

-hyökyaaltojen alati wäkewä wirta takaisin mereen pohjaa myöten, joka

-nielee eläwänä senkin, ken mahdollisesti olisi eheänä päässyt aallon

-runteluista. Monta suomalaista wenettä olikin silloin miehineen

-päiwineen joutunut hukkaan; ainoastaan puoliwäliin toistakymmentä

-ruumista löydettiin sitten tyynen tultua rannoilta. Mutta monta

-wenettä, joissa oli ripeitä suomen miehiä, säilyikin, kun jaksoiwat

-pysytelläitä ulohtaammalla. Eräät meidän kyytimiehistämme sanoiwat

-päässeensä suurella waiwalla Onekan saaren taakse ja siellä pitäneet

-koko jumalan-ilman ajan sääpitoa. Toisesta ukkokääpiöstä kertoiwat myös

-soman tarinan. Siikanne oli juuri wiskaamaisillaan wenettä muruiksi

-wasten kalliosenää, kun ukko weneen laidalta potkaisee itsensä ylös ja

-saa kourillaan eräästä kallionraosta kiinni; aalto hyrskäisee takaisin

-ja ukko jää monen sylen korkeuteen riippumaan kynsistään; mutta hän ei

-odota jouden toista yritystä; sillaikaa kun wähemmät waahtopää-aallot

-ajelewat toisiaan hänen allansa ja puskiwat itsensä kuolijaaksi

-kallion rintaan, tirkistelee hän yläpuolelleen, arwellen, eiköön

-tuolla mahtaisi löytyä jotain kowerrusta kiwiseinässä, johon kohta

-saattaisi kyntensä sowitella; kun oli keksinyt koloa wähä, jäi hän

-tyynesti kaswot selkänsä yli odottamaan, milloin toinen siikanne löisi

-kuohunsa hänen selkäänsä. Kun se kohinalla lähestyy ja lyödä tuppaa

-takapuolille ukkoa, tietää hänkin heittää kyntensä kalliosta irti ja

-hypähtää weden wallassa pitkin kalliota ylöspäin, siksi että taas saa

-kourillaan puristetuksi siitä särmästä, jonka oli jo ennen itselleen

-katsonut; siihen ukko taas riippumaan kuin yölepakko räystään alla, ja

-kolmatta siikannetta wuottaissa walitsee hän uuden kiwenraon sopiwan

-matkan päässä ylöspäin. Mutta jo olisi ukko erehtynyt laskuissaan,

-jos wähänkään tuuli lauhtuisi ja kolmas siikanne ei olisi kiiwaampi

-kahta ensimäistä. Sitä ukko miettii ja kaswot olkansa yli katsastelee

-hän meren tytärten kamalaa leikkiä allaan suitsummassa sywänteessä.

-Älä huoli! jo waeltaa selältä mahdoton kirjapää aalto niin äkäisessä

-raiwossa, kuin aikoisi kiwikalliosta läpi, ja sen siikanne kiskaisee

-ukon äreästi ilmaan, että hänen täytyy lyömällä lyödä koukut merimiehen

-sormensa kallioon kiinni, ettei tohinassa alas tulisi nykäistyksi. Jo

-jäi Ahti, aaltojen kuningas, yhtä ukkoa waille. Päästyänsä kolmannesta

-siikanteesta, tiesi utto pääsneensä weden wallasta. Hiljakseen

-kimusi hän pitkin kallion rakoa ja sai jalkansa eräälle ullonewalle

-pankolle, jonne sitte hilasi ruumiinsa perästä. Siitä neuwotteli hän

-itsensä wuoren päälle, käydä kupitti taloon ja pääsi piimätuopin

-ääreen; silloin täytyi muistin tuosta kiusallisesta tapauksesta, kun

-meriwesi läpi waatteiden kasteli, jopa oli lähes hengen päälle käydä,

-wäistyä syrjään, wielä wähä pitkällään tuwan lämpimässä, ja waatteet

-wähäkuimahtawat, niin maailma on taas kohdallaan.

-

-Tässä kylässä saimme ensi kerran tutustua norjalaisten kanssa. He

-owat todellakin walistunutta kansaa, ja mitä koulusiwistykseen tulee,

-etewimpiä kaikista tämän meren rannan asujamista; mutta juoppous

-on heissä yhtä tawallista kuin muissakin. Keskustellessani heidän

-kanssansa kysyin, tokko selwästi ymmärsiwät minun ruotsalaista

-puhettani; ja kaikki sanat sanoiwat tajuawansa. Norjalaiset

-owat häissäkin yksiwakaiset ja tosi-puheet syntywät heiltä ihan

-kuin itsestänsä. Tämän kylän asukkaat tuntuiwat olewan hywissä

-waroissa. Norjalaiset näillä rannoilla korkeassa Pohjosessa

-lämmittäwät huoneitaan samaten kuin kansalaisensa aiwan etelässäkin,

-rautakamiineilla, jotka useimmittain owat niin sirosti tehdyt,

-että luulisi niitä kaapeiksi läpi kowerrettuine owineen, ainoasti

-koristukseksi seinän wiereen pannuiksi. Semmoinen kamiini antaa

-erittäin kuiwan lämpimän ja jäähtyy heti kuin halot taikka turpeet,

-joita enimmittäin täällä poltetaan, owat sammuneet. Sentähden onkin

-tapana, että se joka wiimeksi menee maata, työntää jonkun pölkyn pään

-tai terwaskannon (jos tuota on ollut woimaa hankkimaan) yöksi palaa

-kituuttamaan, ja joka ensiksi nousee aamulla lisää poltto-ainetta

-uuniin. Kylmä sittekin ahdistaisi, mutta tawallisesti maataan kahden

-pehmeän höyhen-polsterin wälissä, jotka jos makuu-huone on kowin kylmä

-ensin lämmitetään jollain tawalla, ja sitte aika kyydillä hypätään

-niiden wäliin, heti kun on watteet riisuttu päältään. Kowin kylmä

-toki tassa kylässä ei ole ilma edes talwisydännätään, korkeintaan ja

-ani harwoin 14° cels., niinkuin ne sanoiwat joilla oli lämpömittari.

-Kesällä miten he maannewat, en osaa ymmärtää; wesilikomärkiinä kait

-minä yöllä heräsin patjojen wälissä, otin entisen tapani ja rupesin

-palttooni alle; mutta tolkun keino tuo talwella mahtaa olla lyykistyä

-wärisewin jäsenin höyhen-untuwain sisään, jossa on kuin uunilinnun

-poika pesässään. Ennenkuin tällä kertaa eroan norjalaisista,

-täytyy minun heille, erittäinkin äsken mainitun kauppiaan rouwalle

-kiitokseksi, ja miksei myös meille itsellemme opiksi, mieleeni

-johdattaa sitä kiitettäwää yksinkertaisuutta, mikä heillä on iltaruuan

-laitossa. Rouwa kantoi pienen puurokupin pöytään minun sijalleni ja

-toisen kumppanini sijalle, sitte maitoastian kummankin kupin eteen ja

-lusikan wäliin. Tulimme wähä hämillemme, kun rouwa jo käski syömään —

-pöydällähän ei ollut kuin puuro, maito ja yksi ase! Ja tun ystäwällinen

-rouma awosydämmisesti teki pyyntönsä, arwelimme: kukahan Sawon rikkaan

-talon rouwista noin ujostelematta pyytäisi herraswieraita tuommoiseen

-iltapöytään.

-

-Seuraawa päiwä oli niin tuulinen, etteiwäit tohtineet lähteä

-meitä kyytiin weneellä; siis jalkapatikassa 2 1/2 à 3 peninkulmaa

-wuorien yli Sopuskaan; Lassi ju wasta saatu wäwypoikunsa, rotewa

-norjalainen, oppaiksi. Kylästä wähän matkan päässä on paikka, jossa

-kaksintaistelussa sankari Onekan täytyi heittää henkensä. Tämä sadun

-uros oli kauan pitänyt rannikon kalastajia weronalaisina. Joka syksy

-ilmestyi hän — mistä lie tullutkaan — saatawiaan kokoamaan; ja

-onneton se, jolta weromäärästä wähäkään puuttui. Tapansa mukaan tuli

-hän kerran tähän kylään saamaan kala-osuutensa. Silloin astuu eräs

-suikkapoika (semmoinen joka täkykaloja koukkuihin pistelee) esiin

-ja sanoo: »mikä weroherra sinä olet meiltä weroa kiskomaan.» Sitä

-julmuutta, kun Oneka yltyi suuttuman! »tulepa tänne tanterelle, kyllä

-minä sinusta teen selwän.» Mutta kun he tappelutanterella seisoiwat

-wastatusten, suureni suikkapoika turpeaksi sankariksi hänkin; ja

-se kaksintaislelu, joka tuossa syntyi oli semmoista paininlyöntiä,

-että katsojia peloitti; kiwiä sinkoili maasta ympäri kuin tomua, ja

-sywiä kuoppia kaiwoimat kantapäät kiwimaahan. Mutta Oneta sortui

-alle ja pääsi hengestään, nimen main jätti saarelle, joka on paikan

-kohdalla meressä. Siitä päiwin ei ole nämä seudut olleet yksityisen

-weronkiskojan ryöstettäwinä. Kuinka kauan aikaa tuosta tapauksesta nyt

-on, sitä ei tiedetä, mutta niin sanoi Lassi, että ijänikuiset wanhat

-esi-isät jo puhuiwat tuosta tappelusta niinkuin hywin wanhasta asiasta

-ja tositapauksesta.

-

-Me kuljimme meren rantaa, sileätä enimmästi kuiwaa maata, jota paikka

-paikoin kaswoi lyhyttä kanerwaa ja märemmissä kohden sammalta. Tässä

-nousee ranta merestä tasaisesti, muodostaen loiwan rinteen, ylös

-wuorille, jotka täyttäwät niemen sisämaan; niiden kukkulat oliwat

-wasemmalla puolellamme ja meri oikealla. Me oikaisimme suoraan ja

-niemekkeet jäiwät meistä etäälle ja hywin alhaalle, ja näyttiwät

-olewan mustan-tumman merenpinnan tasalla; walkea juowa eroitti niiden

-harmaan somerohiekan meren wäristä; se oli waahtoa, kun aallot

-puhkesiwat rantoja wasten. Niemen nenissä, jossa sattui kiwikalliota

-olemaan, oli juowa paksumpi, niinkuin kerä, ja tarkasti katsoessa

-woi eroittaa, miten waahto wälistä pärskyi kallioista ulos merelle,

-mutta ainoastaan joskus jaksoi tuuliainen tuoda korwaan kai'un tuosta,

-kun joku wäkewä siikanne paiskasi wetiset woimansa kallion otsaan.

-Kun niemistä katsoi ulommaksi, näkyi sieltä wettä ja wettä wain, ja

-läpitunkewa tuuli käwi sieltä ruumiisen. Sieti olla waatetta päällä,

-mutta olikin sitä kantajillamme; norjalainen sanoi käywänsä kesät läpi

-talwiwaatteissa, kelpo ketineet olikin hänellä: tawallinen willapaita,

-pumpulipaita, paksu willa-röijy, wahwat liiwit ja merimiehen paksu

-takki kokowillawuorineen. Loppupuolella matkaa, kun ilma lämpeni,

-nousi häneltä hiki selästä laukun-nahkaan. Yksi puro eli joki oli

-matkallamme. Se oli kaiwanut uran itselleen kiwikallioon; rannat oliwat

-useassa kohden kuin hakatut seinät, jonka tähden puroa ei huomannut

-ennen kuin se juuri pöllähti eleen. Kuljettiin wähän matkaa, niin sanoo

-norjalainen: »tässä se nyt on Karabellan niemen metsä.» Me katsoimme

-ympärillemme ja etemmäksikin; sitte miehen silmiin, mutta hän ei

-näyttänyt leikkiä laskewalta. »Missä se on?» »Tuossa edessämme;» ja

-todellakin päästyämme pienen mäen alle huomasimme pensastoa; mutta

-erehdys! Se on koiwikkoa, 2, 3 sylen pituista koiwumetsää; miehen

-polwen paksuiset maitowalkeat koiwun rungot kiiltäwät lehtien wälistä.

-Ihmeellistä! ne oliwat kaswaneet pitkin maata ja tuuhealehtiset oksat

-rehoittiwat kummallakin, puolella; lehdetkin oliwat melkein yhtäsuuret

-kuin etelämpänä. Juuresta oli runko sangen paksu, waan oheni sitte

-melkeen heti ja käyränä mutkitteli se yhtä paksuna muutamia syliä noin

-kyynärän werran maasta. Tosi metsää se oli. Sawossa luullaan, että

-metsän pitää pystysuoraan kohdalleen kaswaa; kuka sen on sanonut! Jos

-se woi kaswaa suoraan maan sisään, sitä minä en tiedä, enkä ole nähnyt,

-mutta sen olen nähnyt, että metsä kaswaa ihan pitkin maata. Karabellan

-metsä oli alaltaan noin tawallisen pihan kokoinen ja oli näöltään

-etempää niinkuin heitetty rasi meillä. Woipi arwata syynkin tuohon

-koiwujen wiisaasen käytökseen: jos ne nostaisiwat latwansa pystyyn,

-niin kyllä pohjoinen osaisi kohti ja tukistaisi lakkapäät paljaiksi,

-mutta nyt se huristaa yli, eikä hoksaakaan, että alempana olisi ollut

-syötäwää; on myös meren puolella wähä kinnarin kynnystä, josta se

-kiireissään kimpoaa toiselle harjulle. Kaikilla an keinonsa pettää

-wainoojansa. Mutta muutamia kukkalajia kaswoi ihan pohjoisrannalla.

-Erästä kaunista, walkeata kukkaa, joka oli muodoltaan kuin metsätähti

-ja muuramen kukkaa wähä suurempi, kaswoi suuret aukot aiwan walkeana;

-se oli omituista nähdä noin korkeassa pohjasessa. Matkan puoliwälissä,

-wähä päälle, tultiin wuoren pyöreälle harjalle, jonne näkyi wielä

-Tsipna Wolokan kyla ja Sopiskan kyla edessämme, kuin myöskin korkea

-kallioniemi saarennon luoteisnurkassa, joka niemi pistää ulos

-Muotkawuonoon sen pohjoisrannalta ja jakaa wuonon sisä-ja ulko-osaan.

-Sopuskan kylän takaa näkyiwät mustat, korkeat Karpinkalliot, jotka

-laskewat mereen. Jotenkin selwän kuwan sai tästä katsoen koko saarennon

-muodosta ja luonnosta; sen sisäosat owat paljaita ja autioita

-mykkelikkömaita, joissa porot kuuluwat paikan kussakin löytäwän ruokaa,

-ja karhut löytäwät tien sinne poroin perässä. Astuessamme myötämaata

-kylään, joutaa pitää puhetta, syödä Uuran juustojäännöksiä j.n.e.,

-sillä mitään erinomaista ei ole katseltawana, kun rantakin on etäällä

-mäkien takana ja sisäwuorien tyhjiä kupeita ei jaksa enempätä katsella.

-»Käwihän teillä kuwernöörikin.» »Joo, laski komean laiwansa rannan luo,

-jossa wäki juhlawaatteissa oli wastassa, nousi paatilla rantaan, astui

-ylös mäelle, jossa minä seisoin ja käski minun opastaa itseään maata

-myöten Sopuskaan. Minä pyysin wain saada pistäytä mökissäni ewästä

-ottamassa ja panemassa wähä parempaa waatetta päälleni. Hän kielsi sen

-ja niin lähdettiin astumaan muut herrat muassa; laiwa ajoi meritse

-Sopuskaan. Hywästi jaksoiwat herrat kulkea, waan hitaastihan sitä

-mentiinkin. Sopuskassa oli wäki rannalla odottamassa, jos kuwernööri

-tahtoisi jotain kysäistä, waan hän nosti ainoastaan lakkiansa, astui

-paattiin ja nousi laiwaan. Waitokuwassa oli hän antanut soutaa itseään

-paatissa ympäri lahden rantoja myöten; silloin oli yö. Sen perästä meni

-hän Arkangeliin.» »Eikö hän mitään tiedustellut kolonistain oloista?»

-— Norjalainen astui niin pitkiä askelia, että minun täytyi panna

-hölkkäjuoksu pysyäkseni wähäkään rinnalla.

-

-

-

-Sopuska

-

-on pieni kylä; siinä ei ole monta taloa; ne owat erään pienen lahden

-pohjassa. Kylässä on ainoastaan norjalaisia taloja; meidät wietiin

-kauppiaan luo, jonka emäntä oli suomalaista syntyperää ja osasi

-suomea, waikka hän meidän mielestämme sitä wähä kainosteli, eli

-(liekölupa sanoa) häpesi. Piika talossa oli Kuusamosta, ja erään

-toisen talon nuori emäntä. Wiimemainittu oli muutamia wuosia sitte

-tullut naiduksi talon pojalle, ja sinä päiwänä kun me olimme kylässä,

-käwi hän rippikoulun, tuli konfirmeeratuksi, kuulutettiin 3 kertaa

-julkisessa jumalanpalweluksessa miehensä kanssa, käwi ensiripillä, tuli

-wihityksi ja kirkotelluksi, ja 2 lastansa kastettiin. Kelle teistä,

-Samon emännät, on niin paljo yhtenä päitwänä tapahtunut!! Sopuskan

-norjalaiset tuntuiwat minusta olewan myös hywissä waroissa, niinkuin

-Tsipna Wolokankin. Karppi eli Skarpi wuonossa taitaa olla köyhemmän

-puoleisia norjalaisia. Paljo oli turskia kuiwamassa sillä kauppiaalla,

-jonka luona olimme kortteeria; niin awaroita jälliä emme tulleet

-näkemään muualla kuin Waitokuwassa. Kaikki talot oliwat hirsistä,

-ja kauppiaan talo kaksinkertainen keskeltä, jossa me yläkerrassa

-taas saimme maata; yö oli jotenkin kylmä ja norjan patjat tuliwat

-hywään tarpeesen. Kylään sattui tulemaan 2 puumankilaista, joiden

-wämpöörissä meille sopi lähteä Waitokuwaan. Puolisten aikana lähdettiin

-risteilemään ja muutamien luowien perästä päästiin lahdelmasta merelle

-ja annettiin mennä suoraa pohjoista kohden, että päästäisiin sitte

-toisella käännöksellä perille, mutta ei tahtonut wedellä eteenpäin.

-Wiimein laskettiin niin ulos merelle että oltiin rannasta noin kolmisen

-peninkulmaa, mutta silloin loppui tuuli ja wene rupesi yhdessä kohden

-tuutimaan ylös ja alas aaltojen päällä ja wälissä, joiden harjat ja

-laaksot oliwat niin sanoakseni raswatyyniä. Jo rupesi meri lyömään

-ja weri tuntui ikäänkuin myrkytettynä kiertelewän ympäri pään ja

-watsan. Piti rohkaista mielensä. Keksin toimen: »tuokaa, miehet,

-esiin kaikki koukut ja kääntimet.» Ruwettiin oikeen innolla meren

-karjaa ahdistelemaan; kyllä miehet wähin nauruun suutansa wetiwät, ja

-annettuansa koukut rihmoinensa meille meniwät kajuutaan. Mitäpä me

-siitä; pääasia oli, että meillä oli jotain harrasta touhua. Onki mereen

-ja rihma sen puuhaarukan päälle, joka oli weneenlaitaan pystytetty

-ja jossa oli haarojen wälissä pikku kiekka rihmaa warten; sitte

-kaikesta woimasta »jaakaamaan,» se on: nykäisemään kowasti rihmasta,

-että koukku yhtäkkiä hyppää ylöspäin. Sitä tehtiin joku 5 minuutia,

-rukkaset käsissä, ja jo alkoi tottumattomille tulla aika wari. »Jo

-wähä nykäisi.» »Nostakaa heti ylös kala.» Minä lapan nuoraa kotwan

-aitaa; tietäähän sen, kun on noin 150 à 200 kyynärää. Nousee turska

-sywistä pesistään, kaunis kala; kitusistaan oli se kiinni. »Nyt sopii

-tuoretta kalaa ruweta keittämään, pata siis tulelle.» Mutta ei mikään

-kala-keitto ole niin hywä kuin hyyskän liha ja turskan maksa yhdessä.

-

-Turska antoi palasen mahapaitaansa; se koukkkuun ja koukku taas

-mereen kalaa noutamaan; kenties sattuisi hyyssä; sitte saataisiin

-merimiehen kalakeitto. Eipä aikaakaan, kun kumppanini keulassa rupeaa

-kalaa wetämään ylös. Pätkähti hyyssä weneen pohjaan; kirkkaat kupeet

-paistawat kuin siialla. Kala oli toista kyynärää pitkä. Saatiin wielä

-turska mieheen. Joka ei tahto panna koukkuun turskan mahanahkaa,

-saattaa kyllä onkia sitä ilmankin; kun onki sattuu kalaparween, niin

-kyllä se johonkin nykäistessä tarttuu kiinni, ja teräwä wäkä nostaa

-kalan waikka häntäpuolesta. Woi saada jonkun mielenkuwauksen siitä

-wilkkaasta liikkeestä, mikä mahtaa olla wesimaailmassa pohjoisessa,

-kun tulee kokemaan tätä kalain paljoutta, josta ihmiset eläwät. Kun

-Homerus, ennenmuinoinen runoruhtinas, lauloi merestä, sanoi hän aina

-»tuo hedelmätön meri»; silloin löi ukko kiween, mutta »torkkuu joskus

-mainio Homeruskin» arweli jo Horatius ja jäämeren kalastajana minä

-lisään: se on tosi.

-

-Sitte seurasi wielä yksi noita unohtumattomasti kauniita pohjan

-kesäöitä, mutta se oli wiimeinen, ja kenties se sentähden olikin niin

-ylenmäärin ihana. Ilmat rupesiwat tästä lähtien sateisiksi.

-

-Aamupuoleen noussut perintakainen tuuli wei meidät wähään aikaan

-

-

-

-Waitokuwan

-

-kylään, jonka talot omat ympäri, ei ainoastaan itäisellä puolella,

-waan myös läntisellä, melkoisen wuonon (Aidewuodna.) Niemekkeet, jotka

-pistäwät ulos mereen owat paljasta kalliota; siellä täällä on ilmi

-karia ja matalassa wuonossa kiwiä; edessä aawa meri — semmoinen on

-näköala tästä kylästä. Myötäänsä kulkee siwuitse weneitä, purje-ja

-höyrylaiwoja; ei paikat ihmisettömiä ole milloinkaan. Juuri sentähden,

-että tämä kylä on kaikkein kansallisuuksien yhtymä paikka sekä kaupan

-että muun puolesta, luulen myös siweyden olewan huonolla pohjalla;

-semmoinen maine kait kylällä oli. Wuonon länsirannalla asuu kylän

-pienempi kauppijas, selwä suomalainen, ja perässä suuremman kaupan

-pitäjä, norjalainen, jota sanottiin rikkaaksi; kenties, koskapa hänessä

-samppaniaakin liikuteltiin meidän siellä ollessa; sitä ei olisi luullut

-noilla seuduin maalimata. Hänellä oli warsin awarat jällit punaiseksi

-maalatun kartanonsa takana. Ne oliwat täynnä halotuita turskia, jotka

-oliwat kuiwamassa auringonpaisteessa. Sydötään 2 seiwästä wierekkään

-maahan, nenät ristiin, ja niiden päälle orsi. Orsia orsien wieressä

-on tuhansia, laajat tasangot aiwan täynnä; jaturskia, joita parittain

-hännästä yhteen sidotaan ja heitetään orrelle, on kymmeniä joka orrella

-riippumassa. Luulisi ettei kaloja muualla maalimassa olekaan, kun näkee

-tätä kalan siiwoa; niin paljolta ne näyttäwät. Kyllä nämä kauppijaat

-ruokkiwatkin monta miestä yli koko Europan, erittäinkin Wenäjällä.

-Arkangelin ja Pietarin kautta tulewat turskat Kuopioon.

-

-Ympäri wuonon on rannoilla tasaista maata, jota kyllä, kun tämä on

-wanha kylä, näkyi tehdyn niityksikin; mutta alaan nähden pitäisi sen

-elättää enempikin kuin jonkun kymmenkunnan lehmää, mikä kylässä on.

-Taitaapa täälläkin olla niin, että kuta kunnollisempi mies, sitä

-warakkaampi, ja päin wastoin; tämä tietysti yleisesti sanottu ja

-monilla poikkeuksilla. Ainoastaan muutamia turwetupia on kylässä,

-kaikki muut oliwat hirsistä ja hywässä reilassa. Tässäki kylässä täytyi

-admitteerata ja wihkiä eräs mies yhtä haawaa; hän oli aiwan huono

-lukija, mutta sanottiin olewan muuten kelpo miehen. Hun mielellään

-lupasi tulla rippikouluun, kunhan ensin tulisi wihityksi waimonsa

-kanssa, joka siitä syystä ei woinut odottaa, että oli lapsiwuoteesen

-lankeewa. He wihittiinkin; ennestään oli heillä jo yksi lapsi. Mies

-sitte oli uskollisesti rippikoulussa Puumangissa.

-

-Tästä on wain 4 wirstaa yli niemen etelään päin toiseen kylään, wälillä

-on korkeanlainen hietaharju, jolle näkyy kumpikin kylä ja aawa meri

-lännestä yli paljaan niemen. Koko taiwal kylästä kylään on karkeata

-hiekka-maata, joka kaswaa lyhyttä jäkälää ja kanerwata, kalliota ei ole

-matkan warrella.

-

-

-

-Kerwana.

-

-Puolet taloista owat turpeista, ja toisetkin owat uutismökin, näköisiä.

-Asukkaat owat niin kutsutuita »hihhuleita» eli oman nimityksensä mukaan

-wain »kristityitä» ja erittäin ystäwällisiä wierasta kohtaan.

-

-Tämän kylän ympärille saisi myös niittyä paljon enempi kuin mitä on

-huoneiden ympärille tehty. Karjaa näillä on melkeen sama werta kuin

-Waitokuwalaisilla.

-

-

-

-Puumanki

-

-(eli Pummanki) on suurin ju wäkirikkain kylä koko rannikolla (sen

-mukaan kuin minulle wäkiluwun sanoiwat; liekö tuo oikein, en tietä).

-Kun Kerwanasta tulee Puumankiin, jota walia on lähes puolitoista

-peninkulmaa, näkyy oikealla kädellä korkeanlaiset kalliowuoret aina

-niemen nenään asti, edessä on tasanko, jonka pieni puro leikkaa halki,

-ja wasemmalla on lyhyt ja korkeanpuoleinen someroharju-niemi, jonka

-taakse rantaa wetäypi ja muodostaa sielläkin hywän sataman. Puron

-länsipuolella on talo hirsistä, 2 tupaa wastakkaa ja kamari wälissä,

-jossa me asuimme sen aikaa tuin olimme kylässä. Wieressä länteen

-päin on muutamia turwe-tupia nawetoineen, kotineen. Meren rannasta

-näihin taloihin saattaa olla 1/3 wirstaa. Tästä lähdetään kaakkoon

-päinsuoruun sisäsatamata kohden, kun aiotaan pääkylään, johon on

-kortteeritalostamme toista wirstaa. Talot owat puron warrella ja

-sataman rannalla joku, sillä puro tekee polwen lähelle satamata. Suurin

-osa taloista on turpeista, waan sangen siistiä sisältä ja suurilla

-akkunoilla warustetut. Potaatimaata oli monella ja lehdet oliwat

-erittäin suuria ja kirkkaita; odotettiin hywää potaatiwuotta, mutta ei

-sitä monta kappaa ollut kylmässäkään. Heinämaatkin talojen ympärillä ja

-puron warsilla oliwat erittäin kaswawia. Sitä kenttää, joka oli kylän

-osien wälillä, käytettiin laitumeksi, ja siinä näki joka päiwä, kun

-aina kulki pääkylään kortteeristaan, koko karjan, monta kymmentä lehmää

-suuria lihawia ja hywin hoidetuita, käywän ruokamaalla. Saattuisiwat

-kyläläiset pitää enempikin lehmiä ja lampaita sillä heidän on

-suurimmaksi osaksi 2 Haanö eli Lunni-saarta, jossa kaswaa hywä heinä,

-mutta he wiewät wenelastittain heiniä Wesisaareen ja Wuoreijaan (Wardö)

-ja saawat hywän hinnan. Asukkaat owat hywästi toimeen tulewia ja suurin

-syy siihen on että kylässä wietetään siweätä elämätä kaikin puolin.

-Heidän seuransa tuntuukin sentähden aiwan kodikkaalta ja tutulta. Jos

-kuka kysyisi minulta Puumankilaisista, niin minä heitä kiittäisin.

-»Melkeen kaikki owat kuusamolaisia ja n.k. Kristityitä.» Warjellakseen

-omaisuuttansa warkauksista oliwat Puumunkilaiset, kun kylä alkoi

-suureta, päättäneet antaa miehissä sille selkään, joka warastaa.

-Jo tuli kesällä muuan maanmies muka kalaa merestä ottamaan, waan

-erehtyi ottamaan maalla toisen omaa; isäntämiehet nuhtelemaan, »waan

-näyttäkääpä toteen» sanoo mies niinkuin ainakin Suomessa; ei auttanut

-nyt juridiika; maha penkkiä wasten ja selkänahka muokkaan; mutta

-osaisikin mies heti, mistä tie lähtee Ameriikaan. Seuraawana kesänä

-tulee samantapainen mies; isännät taas käyttäwät wähä kättä pitempää ja

-opettawat, mikä on Puumangin peruslaki. Ei sekään kalan pyytäjä tuohon

-lakiin tyytynyt; Amerika peri senkin.

-

-Kylän hautuumaa on pääkylästä pohjaan päin niemen nenässä. Harwoin

-täällä saa keski-ikäisiä miehiä haudata; ne nielee meri; joku sattuu

-ajautumaan sitte rannalle ja pääsee wihittyyn multaan.

-

-Elokuun alussa oli wielä muutamia kuumia päiwiä; teki mieli rannalle;

-pannaan waatteet luisulla ruunalla noille kauniille, kirjawille

-kiwille, jotka owat meriwirrassa ulliweden aikana; outo ei muistakaan,

-waan sukeltaa niinkuin Kallaweden aaltoihin ja silmiä rupeaa

-karwastelemaan; se wesi on suolaisempata kuin Suomen lahdessa, eikä

-siinä tee mieli kuin pistäytyä wain, sillä se ei ole paljoa lämpimämpää

-kuin taiwellakaan. Mutta rannalla seisoessaan hiottaa, niin lämmin on

-ilma ja aurinko kuuma. Siellä pitäisi olla Wisbyn kylpylaitos, jossa

-kuulutaan potilaita totutettuwan auringonkylpyyn. Mutta äläpä mene

-ajatuksillasi kauas, jo rupeaa meriwirta waatteita huuhtomaan kiweltä

-pois. Ne kaapataan kainaloon ja siirrytään ylemmäksi, ja wähän hetken

-päästä taas ylemmäksi, sillä kun meri nousee, niin siinä ei auta muu

-kuin pakeneminen, waikka olisi koko waltakunnan sotajoukko wastassa. On

-se meri julma joskus, mutta on se wirkistäwäkin. Kun täällä on kuuma,

-ei kärsi kättä panna terwattua lautaa wasten, eikä jalkaa tummalle

-kiwelle.

-

-Toista wiikkoa oltuamme kylässä, sanottiin ystäwälliset hywästit

-kyläläisille ja kortteerimme isännälle, joka kenties lukijalle on

-tuttu Thauwonin kertomuksesta Kirjallisessa Kuukauslehdessä wuodelta

-1870, ja astuttiin wämpööriin purjehtiaksemme 12 peninkulmaa meren

-yli Wesisaareen. Tuuli käwi koillisesta, ensin laimeammasti, sitte

-ankarammusti. Niin paljo alle tuulen emme woineet laskea, että olisimme

-käyneet Lunnisaarissa, joilla kumppanini kerran oli wiikon kuluessa

-käynyt. Ne owat olleet aina mainittawat lintusaaret. Lunnilinnut

-kaiwawat pesänsä mahan, ja reikiä on tasaisella ranta-kentällä pitkin

-saarta niin tiheässä että tuskin saattaa astua polkaisematta pesän

-reiälle. Linnut eiwät pelkää pesissään, maan pieksäwät nokallaan, jos

-tahtoo heitä kiinni ottaa; nokka on syrjiltä litteä ja teräwä niinkuin

-kirween terä. Niitä on niin paljo, että kun ne lentäwät pois pesistään,

-taikka palajawat takaisin, niin tahtowat ihan pahki sattua ihmiseen.

-Kun linnut illoin, aamuin ja myös puolenpäiwän aikana owat menneet

-pesiinsä, lewitetään reikäin suulle merkot, joihin linnut takertuwat;

-sillä lailla niitä käydään pyytämässä. Munia tietysti kewäällä myös

-käydään kokoamassa. Sekä munat että itse linnut omat hywiä ruuaksi.

-Tässä en woi olla mainitsematta erästä pyyntitapaa, jota sanoiwat myös

-käytettäwän, waikka se kuuluu kummalta. Höyheniensä tähden pyydetään

-kalalokkia ja tiiroja, joita näillä rannoilla on niin mahdottoman

-paljo. Mies paneutuu selälleen ja lewittää lakanan yltäänsä päällensä;

-päänsä yli hän pitää lakanan reunasta kiinni, panee kalan rintansa

-päälle ja kun lintu tulee kalaa ottamaan, paiskaa hän käsillään lakanan

-yhtäkkiä päälle; lintu on loukussa, niskat poikki; ja toista odottamaan

-lewitetään lakana jälleen. Tämä lintuin paljous tekee nuo kallioiset

-ja someroiset rannat eläwiksi, muuten ne olisiwatkin kuolleet kuin

-häwitetyt rauniot.

-

-Jota kerta tuin wämpöörimme merellä nousi aallon harjalle näimme paljo

-weneitä ja laiwoja, jotka kulkiwat mikä minnekin, mutta ei mistä olisi

-hädässä ollut apua. Me olimme tällä matkalla hukkua.

-

-

-

-Wesisaari

-

-on siewä kaupunki ja rakennukset omat aiwan wanhan aikuiseen malliin

-rakennetut, useat 2 ju 3 kertaisia; kaikki puurakennuksia. Muutamain

-kartanoin sisässä seinnnwieruksilla oli ryytimaan kukkia istutettu ja

-ne kaswoiwat aiwan loistawasti. Kaupungissa on myös wesijohtolaitos

-niinkuin suurissa kaupungeissa. Useammalla talolla kaupungin pääosassa

-on johto kotiin ja turun lähellä on pieni maja, jossa wesi torwesta

-juoksee yöt päiwät alas; siinä käwi lappalaista lakkimassa. Sattui

-olemaan joku merkkipäiwä lappalaisille ja ne oliwat kaupunkiin tulleet

-kuin markkinoille. Ne oliwat koreat, kirjawat kiireestä kantapäähän,

-ja huojuen kummallekin puolelle kätkyen lailla kulkiwat he katuja

-ylös ja alas. Pitkä wiitta sinisestä werasta reunustettu kelta-ja

-puna-wärillä oli useammalla. Ukot ja akat oliwat juowuksissa melkeen

-kaikki, ju moni makasi tainnoksissa lautatapulien wälissä rannalla.

-Mutta mitä en ennen ollut nähnyt, ainoastaan lukenut Castrénin

-matkakertomuksista, näin nyt. Paraimmassa humala-ilossa riehuwat ukot

-ja akat meniwät nukkuneiden tykö, wäänsiwät suun auki ja kaasiwat

-sisään tulijuomaa, etteiwät näet nuo heikot, jotka oliwat riemusta pois

-uupuneet tiedottomiksi, jäisi osattomiksi nautinnosta; tarkoitus oli

-muka hywä, ja ahmatasti nieliwät nukkuneet, silmät pikkuisen raollaan,

-kurkkutorwesta alas lisää humalaa, koettiwat wetää suupieliään nauruun

-kiitoksen osoitukseksi ja sitte kuorsasiwat kuin kuolewaiset. Katselin

-sitte nuorempaa wäkeä; harwat nuorukaiset oliwat wähä päissään,

-tyttylöistä ei ketään, ja heidän käytöksensä oli niin erittäin siiwoa,

-kohteliasta ja sironsiewistettyä, että ajatukset kohta meniwät

-Imanteron lappalaisiin. Lappalainen kuuluu jo ennakolta määrääwän,

-kuinka monta poron wasua hän myö kiiltäwään kultaan, joka pannaan

-kätköön, ja kuinka monta hän myö wiinaan, joka on loppuun juotawa; ja

-siitä on tietysti rippuwa, kuinka kauan hän wiipyy kaupungissa, mutta

-heti kun kauppias on wiimeisen tipan antanut, ja se on onnellisesti

-kallistettu kurkkuun, lähtee lappalainen kotiansa.

-

-Nämä Norjan lappalaiset owat ylipäätään warakkaita; monta on 4,000

-poron isäntää, ja jos arwataan poron hinta 20 kruunuksi, joka on alin

-määrä, niin on heidän omaisuutensa 80,000 kruunun arwoinen. Mutta panee

-waltio heidän osakseen hywän weronkin. Tawallinen weromäärä on 120

-kruunua miestä kohden, joka on 16 wuottta täyttänyt ja siitä alle ja

-yli miten mies on; mutta waltio on myös ottanut tehdäkseen pystöaitaa

-monia peninkulmia porojen kuljetusta ja koossa pysymistä warten. Waikka

-lappalaisilla siis on korkeat werot, on heillä niin monta etua myös,

-että heidän ei käy nurkuminen; kaikki maakin katsotaan lappalaisen

-omaksi, jossa norjalainen ja suomalainen loisena majailee ja erityisten

-sääntöjen kautta saa lunastaa itselleen pieniä tilkkuja talon paikaksi

-ja heinämaaksi sen ympärille. Suurten taisteluin ja koetuksien perästä

-on Norjan waltiopäiwillä päästy tämmöisen, wieraankin katsoen sangen

-järkewän lain wakawalle pohjalle. Lappalaiset eiwät enää saata sanoa,

-että heitä ahdistetaan omassa maassansa.

-

-Tästä kaupungin pää-osasta, jossa on suuria ja rikkaita kauppapuoteja,

-wuonon suuhun päin on suomalaisten kaupungin osa, joka jo ulkoa-päinkin

-nähden on köyhempi. Suomalainen wäestö on kuitenkin lukuisampi ja yhä

-kaswaa suuressa määrässä. Puolen toista kymmentä wuotta takaperin oli

-wäkiluku Wesisaaressa 500 norjalaista ja wähä yli 700 suomalaista,

-mutta nyt on jo suomalaisia 1,500 henkeä, jota wastaan norjalaisia

-on entinen määrä. Kaikki wirkamiehet owat kuitenkin norjalaisia,

-ja ne erittäinkin katsowat karsaalla silmällä suomalaisen wäeston

-myötäistä karttumista. Suomalaiset puolestaan pitäwät kowasti kiinni

-kansallisuudestansa, ja se into käy wuosi wuodelta kiiwaammaksi. Sanoi

-eräs kauppias, että jos suomalainen poikanulikka tulee jotain ostamaan,

-eikä saa suomalaista puhetta takaisin, niin hän menee heti paikalla

-tiehensä. Kaikki lapset, pojat ja tytöt, osaawat norjan kieltä, sillä

-kouluja ei ole muita kuin norjankielisiä ja joka lapsen täytyy käydä

-koulussa, mutta omasta kielestään he niin tarkan huolen pitäwät, että

-joka kauppiaan täytyy, saadakseen tawaralleen menekkiä kaupungin

-suuren enemmistön seassa, oppia itse ja katsoa että puotipalwelijat

-osaawat suomen kielen. Mitä hirweätä boykottaamista eli wääryyttä maan

-siwistyneitä kohtaan! »Mutta mitkähän oliwat ne ylioppilaat tai nuoret

-maisterit, jotka tuommoista suomikiihkoa heritteliwät?» Niin, niin!

-mutta nyt ollaan wapaassa Norjassa. On kuitenkin kaikella wapaudella

-rajansa; waikka matkustawan suomalaisen tekisi mieli kehahtaa, jopa

-kuiskata joku kehoituksen sana kansalaisensa korwaan, niin — — muista,

-muista! nyt ollaan wieraassa waltakunnassa, jonka sisällisiin oloihin

-ei ole lupa Suomen alamaisen sekautua; saat pitää silmää auki, mutta

-suu kiinni!

-

-Niitä riitoja, jotka waltiopäiwämies-waaleissa owat ympäri koko Norjan

-syntyneet, on täälläkin ollut, ja Suomalaiset owat olleet kuninkaan

-puolella, sillä esiwalta suo oikeuden heille, waan wirkamiehet, kuta

-alhaisemmat, sitä äkäisemmästi koettawat polkea heitä. Kirkkoherra on

-heillä hywä; hän pitää suomalaisenkin jumalan-palweluksen jota pyhä,

-waikk'ei osaa suomea puhella. Heillä on kiwikirkko, sangen kaunis, 2

-korkealla kaakeliuunilla lämmitettäwä, erittäin mukawa ja korkealla

-paikalla, josta näkyy koko kaupunki alapuolella ja heti takana leweä

-Warenkiwuono, jonka eteläranta kuumotti korkeana niinkuin leweä

-siniwiiwa. Norjan korkeilta rantawuorilta on aina wapaa, awara näköala;

-se on opettanut norjalaisen wapaaksi. Kun on tullut ylös Jäämeren

-rannalle sitä tietä kuin me, ja saapuu sitte Norjaan, niin on kuin

-kaikki kahleet laukiaisi, kun haastelee niin wapaan, kerrassaan omalla

-pohjalla seisowaisen miehen kanssa kuin norjalainen on. Jos wenäläinen

-on wapaan miehen weroisista alimmainen, niin on norjalainen ylimmäinen;

-suomalainen keskimäinen. Juoppoutta owat norjalaiset koettaneet sillä

-tawalla estää että owat korottaneet wäkewäin juomain tullin hywin

-kalliiksi. Semmoiset juomat owat täällä 3 kertaa kalliimmat kuin

-kylissä murmannilaisella rannikolla, jossa ne niinkuin muukin tawara

-owat ihan tullittomia. Raittius-seuroja on täälläkin olemassa; ne owat

-paljo hywää waikuttaneet; niille tilasiwat myös Suomesta suomalaista

-raittiuslehteä.

-

-Kaupungin kohdalla on pieni saari, jolla on walastehdas, 2

-kertainen lautarakennus. Yksi walas oli juuri nyt nyljettäwänä ja

-walmistettawana. Kalleinta on siinä raswa, jota käytetään moniin

-tarpeisin. Lihaa syöwät kurjimmat köyhät; se on karkeasyistä; muuten

-jauhetaan se, niinkuin kaikki luukin, niityille ja pelloille höystöksi.

-Walas on kallis kala; suuri on 4,000 á 5,000 kruunun arwoinen, ja

-joka semmoisen eläwän raadon löytää, kun se itse joko ammuttuna tahi

-muuten innoissaan rannalle työntäypi, taikka waakina (miekkawalas)

-sen hierualle ajaa, se mies saa wähällä työllä suuren rahasumman.

-Uuralaiset kuuluiwat wiikkautta jälkeen minun lähtöni Kiltinän rannalta

-löytäneen aika walaan raadon. Tehtaan alla meressä oli 3 suurta raatoa

-huuhtoutumassa ja haisemassa. Ei ole ihme, että tuommoiset walastamppia

-lennättäwät jälessään niinkuin kaarnawenettä; niin mahdottoman awaroita

-ne oliwat. Woi olla tosi, mitä eräs kyytimieheni merellä kertoi

-mulle. Hän oli wämpöörissä kalastamassa eräänä kauniina kesäiltana

-ulohtaalla merellä; niin tulee walastamppi täydessä höyrywoiman

-kulussa ja sihtailee erästä aika suurta walasta, joka uiskenteli hänen

-onkimapaikan tienoilla. Jo laukaisi kerran kanuuuallaan ja sattuikin

-kohti, harppuunan wäkä otti kowasti raswaiseen lihaan, mutta tulipommi,

-joka aina on laulauksen etunenässä, ei räjähtänytkään walaan ruumiin

-sisässä; jos nimittäin tulikuula räjähtäessään saa silpoa eläwän

-sisus-osat yhdeksi myrskäksi, niin se tietysti silmänräpäyksessä

-kuolee, sidotaan tampin kupeelle ja wiedään Wesisaareen. Mies sanoi,

-että kun walas lähti pökäisemään ulos merelle, niin korkeat aallot

-kuohuiwat kummankin puolen ja tamppi tuuti kuin kätkyt siinä uurteessa,

-jonka walas oli edeltäpäin mennen kyntänyt meren pintaan; eikä kauan

-wiipynytkään, kuin wain siinti enää menijöitä; ja ne katosiwat. 12

-tunnin perästä, aamulla noin 6 aikana, näkee hän enemmin lännestä

-päin walaan taas tulewan ja tamppi perässä, walas ryystää wetää

-henkeä itseensä ja kun joskus puhaltaa wesipylwään ilmaan, niin se

-oli punainen tuin weri. Päästessään juuri samaan paikkaan, josta

-lähti, puhaltaa se wiimeisen werisäteen päiwänpaisteesen ja kellistyy

-kuoliaaksi sillä paikalla, jonka itse oli walinnut. Mutta miehet

-kuin muurahaiset nyt hakkaamaan, waikka oli yö tainnut olla pitkä

-malaan wapaassa kyydissä; joka on woitolla wuorossaan, eihän se

-säästä; ja walaan lämmin weri tulwasi niistä lähteistä, jotka eiwät

-jo olleet kuiwaneet, sillä runsaudella pitkin merta, että ympärys

-punaisena ruskotti. Sääliksi käy walaita nykyaikaan; niillä kauheilla

-murha-aseilla, joita nyky-ajan nero on keksinyt, kun wainoa käydään,

-niin ei kestä monta wuosikymmentä, ennenkuin näiltä meriltä nuo jalot,

-mahtawat eläimet owat lopen kaikki. Aina 25 sylen pituisiksi woiwat ne

-kaswaa, sanottiin mulle.

-

-Walastamppia kuuluu täällä olewan lopulle toista kymmentä, ja ne

-kun käywät pitkin rantoja paukkamassa paraan kalastuksen aikana, ei

-ole kumma, että turskan saanti käy huonoksi, niinkuin joka kylässä

-walitettiin. Walittiwat suomalaiset myös, että norjalaiset kiireissään

-perkkaawat kalat merellä ja heittäwät suoskut mereen, ja turska syö

-niitä yhdessä kohden, eikä silloin tule pyydyksiin, wielä sanoiwat

-senkin oleman wälistä wastuksena, kun Huippuwuorilta ja Nowaja

-semljasta tulee hylkeitä niin joukossa, että niitä on kuin kantoja

-halmeella; ne lewittäwät semmoisen hajun, että kala pakenee pois.

-

-Ilma on täällä niinkuin murmannilaisellakin rannikolla sangen lauhaa

-yli wuoden. Keskilämpö Wuoreijassa esm. näin: Tammik. —6, Helmik. —5,

-Maalisk. —3, Huhtik. —1, Touk. +1, Kes. +4, Hein. +6, Elok. +7, Syysk.

-+4, Lokat, +1, Marrask. —2, Joulut. —4, kaikki C°. Wesi on kesällä

-wähintään +8 ja talmella +2. Rantakiwetkään eiwät jäädy aawan meren

-luona, ainoastaan sywimpäin wuonojen perukat jäätywät pariksi, kolmeksi

-kuukaudeksi. Lämmin Golf-wirta, joka kuumasta ilman alasta läpi

-waltameren liikkuu tänne asti, tekee nämä paikat niin lauhamaisiksi.

-

-Täältä olisi mukala matka kotiin: tampilla Trondhjemiin, siitä

-rautatietä; mutta jäisi Suomenlappi näkemättä. Sentähden istauttiin

-taus meriulukseen. Rannalle jäiwät uudet tuttawamme, eräs

-suomalais-norjalainen kauppias ja eräs dosentti kaswitieteessä, joka

-oli Kristianiasta lähtenyt tutkimusmatkoille; tuuli tempasi meidät

-merelle ja lennettiin kuin siwilla Näätämömöwuonon suuhun. Kewyt ja

-siro olikin Otrinkimme, maalattu punaisella ja sinisellä ulkopuolelta;

-se oli halkoja tuonut kaupunkiin. Merelle näyttäwät wuononsuut

-omituisilta; ne owat sywiä porttia jyrkässä kallioseinässä, joista

-pääsee wettä myöten Lapin korkeain wuorien sisusosiin, mutta päästyänsä

-lähemmä näkee portin laajenewan, ja siellä on awarat wedet takanakin.

-Näätämöwuonon suussa tuli pysäys; tuuli loppui ja kallion rinteellä

-oli pikku mökki; se oli ihan kuin sattumoiltaan, että miehet osusiwat

-siihen; rupesi satamaan lisäksi. Miehet sysäsiwät paatin wesille ja

-käwiwät katon alle. Taisi olla tutut paikat, siltä tuntuiwat ne äänet,

-jotka sateen läpi pääsiwät weneelle. Muutamain tuntien perästä tuliwat

-miehet hoippuen tuosta rommin myymälästä paljasta kallion kylkeä

-alas ja pääsiwät onnellisesti paattiin ja niin otrinkiimme. Wanha

-lappalaisukko, joka lakittomin päin oli tehnyt koko markkinamatkansa,

-wetäysi porontaljaturkkineen, — kinttaineen, — housuineen ja

-kallokkaineen kajuuttaan, jossa ennenkin oli maannut; siellä on niin

-lämmin, kuin saunassa; myötäinen tuli uunissa. Toinen mies, otringin

-omistaja, lapin ukon wäwyksi tulewa suomalainen, joka ikänsä oli etelä

-Warengin pitäjässä asunut, weti purjeen ylös, mutta matka ei kulunut;

-yö oli kohta puolessa, sade kiihtyi ja alkoi walua nahkatakin läpi ihoa

-pitkin; jo tohti joku meistä pistää päänsä kajuutan owesta sisään; »en

-tee tuota toista kertaa» arweli, kun taas sai meri-ilmaa hengittää.

-Haju oli kauheata! kajuutata ei oltu pesty, sittekuin se lie tehty, ja

-perässä olija ukkokääpä haisi pahemmin kuin walaan raato Wesisaaressa.

-Mutta wiime yö oli walwottu merellä, koko päiwä oli juostu Wesisaaren

-sisässä ja ympärillä, uni teki wäkinäisyyttä. Astuttiin kynnyksen

-yli kajuuttaan, siellä käwi wilinä hämärässä; nuo pitkäsääriset,

-mustat pikkueläwät hyppeliwät puolelta toiselle ja penkiltä penkille;

-niillähän lystit oli; ei lupin peuratkaan niin wikkelöitä ole. Mutta

-pitkin penkkiä perästä owen suuhun waeltaa laumottain hitailla ja

-wakawilla askelilla noita harmaita, mataloita purijoita, ja missa rakoa

-on seinässä irwistämässä, se on täynnä sekin punatakkisia wuottajia,

-jotka werimaha takanaan tarkastelewat raon alareunalta, tokko wieraita

-sattuisi penkille tulemaan — — »Ei, minä en sowi näille markkinoille;»

-astuttiin ulos. Muttu taiwas ei armahda; se kaataa wettä kuin saawista,

-ja joka kerta kuin pää nyykähtää rinnalle osaawat sateen kuurot niskaan

-semmoisella wauhdilla, että säikähtää torkkuja. Yökylmälin pitää liki

-ja wärisyttää jäseniä. Mutta kajuutassa olisi niin lämmin, niin lämmin!

-Ei muuta, kuin silmät, sieramet tukkoon ja tulisessa, sokeassa wimmassa

-wiskata ruumisriepunsa owesta sisään kajuutan penkille ja — heti

-nukkumaan. Wähän wäliä, joka kerta kuin oltiin läkähtymässä, pantiin

-suu owelle, haukattiin raitista ilmaa ja — heti nukkumaan. Kunhan henki

-pysyy, wähät muusta. Tämmöinen oli yön wirka tahi jotakin sinnepäin;

-merimiehillähän on kaikissa maissa lupa liioitella, enkä tiedä, tokkopa

-se lie Norjan wupuussu laissakaan kielletty; loppulitwiiki wain oli,

-että kyllä miehistä kainous katosi.

-

-Aamulla 9/8 herkesi satamasta ja päiwäkin pilkisteli pilwien lomasta.

-Me kiirehdimme ulos ja kömpi ukko Joonikin perästä. Hän oli iloinen

-ja wiaton kuin lapsi; rupesi selittämään, miten hywä on talwella

-olla poron paimenessa: makaa lumihangessa ja yöksi heitäksen kiwen

-syrjään; siellä on parempi kuin huoneissa. Heillä onkin silloin kahdet

-talwipeskit, kuhdet kallokkaat, ja niin poispäin. Wähät ewäät taitaakin

-hukka saada lappalaisilta, koska ryntäypi suomalaisten päälle, niinkuin

-kertoiwat että hukka oli Muotkassa syönyt lampaat ja porot hywin wähiin.

-

-Näätämönwuonossa on kummankin puolen korkeat jyrkät kalliorannat.

-Siellä täällä on kiwijalan raunioita, joita nämäkin lappalaiset

-sanoiwat muun kansan asuntojen jäännöksiksi. Semmoisia oli myös

-Sopuskan ja Potshein wälillä.

-

-Ristiwuonon eteläpuolella poikkeuttiin lappalaismökkiin. Kota oli

-turpeilla seinustettu, katto auki. Eukko keitti heti kahwit; sitä

-näkyi heillä olewan, waikka tämä oli surkein ihmisasunto, minkä me

-koko matkallamme näimme. Mutta jokapäimäinen leipänsä on heillä

-kyllä mahtanut olla, sillä meidän istuessamme tulee pyöreänaamuisia,

-punaposkisia poikia toinen toisensa perästä mökkiin, ryyppääwät

-kahwikupin suuhunsa, wetäwät loukosta piimäpytyn luttiahirrelle ju

-syöwät sen puheella ju naurulla höystäen; ei lapin lapsiltakaan

-puhetta puutu; mutta leipää ei ollut kuin nimeksi. Owen suussa

-oikealla puolella oli parsi, jossa talon lehmä talwella asuu; meistä

-näytti, että se asuu siinä kesälläkin. Wähän matkan päässä oli toinen

-kota samallainen; ja pitkin wuonon rantoja oli kotia tuon tuostakin.

-Näätämöjoen suussa owat rannat, rinteet ja jokeen pistäwät, paljaat

-niemekkeet puhdasta hiekkaa. Joki on leweä suusta, paikoin lähes

-wenäjän wirstan. Päästiin Mikkolaan, jonne sanoiwat Wesisaaresta

-olewan 5 peninkulmaa (suoraan 4). Joen warrella oli monta muutakin

-suomalaista taloa, maan Mikkola on warakkain ja kauppatalo. Tästä oli

-kyyti otettawa Kyrön kylään, Inarin eteläpuolella, noin 16 peninkulmaa,

-sillä sekä Jankilan Kalle, metsäwahti, että Kettumatti tiettiin olewan

-heinänteossa kaukana kotoansa. Kylästä tuli yksi mies. Kuusamolainen

-synnynnältään, ja entinen kyytimiehemme lähti toiseksi; tämä sanoi

-soutawansa, kun oli kotinsa saanut ankkuriin ukko Joonin kodan kohdalle

-wuonon itäpuolella; hän tarkoitti otrinkiaan; muuta kotia hällä ei

-ollut, ja siinä hän asui kesät, talwet.

-

-Mikkolasta kuljetaan wähän matkaa pientä koiwumetsää ja tullaan sitte

-Näätämöjoelle, joka on jommoinenkin wirta weden paljoudeltaan. Sen

-wasemmalla rannalla on pikku taloja ja kulkupaikasta wähä ylempänä

-on pauhaawa putous, suurin seudun koskista. Joelta lähtee osattama

-polku luodetta kohden; tuhannet suomalaiset, jotka wuosittain kulkewat

-merellä kalassa, owat tehneet sen tasaiseksi Ensin hiekkakangasta,

-jota kenties ennen muinoin on ollut meren pohjana. Se ylettyy jyrkkään

-törmään, jota wastaan kenties aallot owat käyneet ja nostaneet

-irtonaisen hiekan korkeaksi rantaharjuksi, josta wielä joku matka on

-kuiwaa hietamaata, siksi kuin alkaa maa muuttua kiwiseksi ja nousee

-nousemistaan ylöspäin. Pieniä paljaita kallioita yli kulkiessa täytyy

-tarkasti katsoa, missä askeleen jälkiä tuntuu, muuten eksyy. Astuttiin

-jonkun tunnin matka; jo oli petäjä kalliolla kaswamassa, mutta se

-oli jäänyt matalaksi, kituliaaksi, sylen korkuiseksi; pohjaistuulet

-owat siitä kulkeneet sisämaihin ja wieneet latwakerkkäin mehut

-muassaan, mutta leweydelleen se oli kaswanut ja jäänyt tasalatwaksi

-jo pituutensa puolitiessä. Parin peninkulman päässä on Suomen raja.

-(Kenraali-kartta on tässä aiwan wäärä.) Outo ei olisi sitä eroittunut,

-sillä siinä oli wain pientä lehtimetsää eli pensastoa. 2 neljänneksen

-perästä piti meidän tulla Jankilan Kallen taloon, metsäwahtiin, mutta

-ne neljännekset oliwat pitkiä; lie lappalainen niitä kewätporolla

-mitannut. Tämä lopputaiwal oli enimmästään lyhyttä mäntymetsää,

-joka kaswoi kuiwalla kankaalla. Kahlattiin leweän, sorapohjaisen

-Pakanajoen yli ja oltiin talossa. Tuntui tutulta tämä talo; se on

-ruunun rakentama metsäwahdin torppa: tupa, kamari, wieläpä saunakin.

-Tässä tapasi meitä 14 nuorta miestä pohjois-Suomesta ja 2 karjalaista.

-He oliwat Wesisaaressa odottaneet joukon lisää, mutta kun oliwat

-saaneet kuulla meidän lähdöstä, oliwat he kiiruhtaneet perästä

-päästäkseen huokeammasta maksusta Inarin yli, joka matka aina kuuluu

-tulewan werrattain kalliiksi. Kahdenkymmenin miehin lähdettiin nyt

-matkaa tekemään iltapuoleen Elok. 10 p:nä. Toisellainen into oli nyt

-taipaleella muassa kuin ennen. Tietäähän sen, kun on käynyt raittiilla

-merellä ja palajaa kotiin pari, kolme, jopa jollakin joskus kuusikin

-sataa kruunua lakkarissa, eikä muuta tässä mailmassa huolittawaa,

-kunhan laukku selässä pysyy, niin silloin ei paljo mieltä paina nuo

-pari tai puolikolmatta wuosikymmentä, jotka owat sattuneet iästä pois

-lohkiamaan. Ja kun lopulleen kaksikymmentä ylimielistä suuta yhteen

-ääneen nauruun rehahti, niin se tuntui niin riemastuttawan »Lapin

-raukkoja rajoja» ja kylmiä kallioita, että hekin yltyiwät päästämään

-ihan saman säwelen.

-

-Matka Suolisjärwen päähän (3 penink.) on louhikko-wuoria ja pieniä

-järwiä täynnä; suurin on Tuulijärwi, jonka itäpuolitse polku kulkee;

-sen rantakallioille näkyi Wainowetojärwen selkää, jonka järwen

-sanoiwat suuremmaksi Tuulijärweä. Polku käy monessa kohden kaitaisia

-harjuja pitkin järwet kummankin puolen, ja tarjoo siten sangen

-usein miellyttäwiä näköaloja waikka metsä on kuiwettuneen näköistä.

-Yösydäntä maattiin nuotiotulen ääressä. Ei ollut wähä hämmästys, kun

-aamupuoleen heräsin ja näin, että joku miehistä keittää kahwipunnulla

-kahwia, toinen teetä. Laukussa oli miehillä sokeriakin. Suolisjärwelle

-päästyämme rupesiwat pojat rakentamaan majoja metsään. Kirwes heilui,

-puita kaatui, sammalia nousi maasta kuin pölyä. »En minä tähän rupea

-asumaan;» »joka menee, se menköön;» niin lähdin lewotonna rantaan.

-Huomasinhan minäkin, että tuuli oli kowa ja wastainen, eikä ollut

-ajattelemistakaan tällä tuulella selälle lähteä. Kyröläisten weneitä

-oli 2 rannalla, toinen kantoi noin 20, toinen 50 henkeä. Lupa oli ottaa

-mikä tahansa. Kun oli wähän aikaa katseltu, kuinka tuimasti aallot

-löiwät wasten rantaa, ja tarkasteltu sitä pylwästä, jonka »lantalaiset»

-(Suomesta kulkewat kalastajat) joutessaan oliwat kiwistä rakentaneet

-wenewalkaman wiereen, mentiin ikäwämielin metsämajoille. Ilma rupesi

-sateiseksi. Meille tehtiin weneiden purjeista mukawa teltta. Me olimme

-waiti, mutta nuo lantalaiset eiwät tahtoneet puheen wuoroa saada toinen

-toisiltaan. Kusti selitti: kolmisen wuotta takaperin päästiin niinikään

-tänne, etelä puhalsi ja tuo selkä kuohui walkeassa waahdessa, 2 wiikkoa

-hierottiin mätästä kyljellään ja kahdet ewäät haettiin Näätämöstä,

-kaksi miestä kerrallaan, mutta ha, ha, ha — on päiwiä Lapissa. Pekka

-pitkitti: oli meiltäkin toinen wiikto lukkoon mennä, kun eräänä syksynä

-tässä odotettiin wenettä soutamaan Inarin takaa. Ja kolmas, neljäs,

-wiides säesti, kuinka monta kertaa tässä on miesjoukko ruwennut wenettä

-tekemään, waan kesken työn on aina sattunut wene tulemaan, jossa owat

-päässeet järwen yli. Kerran oli wene ollut aiwan walmistumassa ja

-miehet oliwat kehuneet omin neuwoin osaawansa kulkea lapin lammit,

-mutta siinä samassa oli ko'okas wene purjehtinut rantaan, ja oliwat

-kehujatkin nähneet sen olewan toista kuin heidän jykertämänsä;

-murskaksi oliwat lyöneet lähes walmiin kalun. Harwapuheinen

-Rietrikkikin sanoi tässä toista wiikkoa pitäneensä säänpitoa. Siinä

-oli meille lohdutusta. Minä käänsime toiselle syrjälle ja imin sawuja

-sikarin päästä; — tawallisesti siis 2 wiikkoa, arwelin minä. Koko se

-perjantaipäiwä kului hywin hitaasti, paksut pilwet tihmoiwat wettä

-leweäin oksain wälitse purjeelle, jonka läpi pärskyi pisaroita kirjan

-lehdillekin, mutta raskas tuuli kulki kiireesti pohjaiseen ja huokui

-raskaasti sen hongan latwassa, jonka alla telttamme oli. Sitte seurasi

-synkeä yö, joka kului wielä hitaammasti. Unonen pysyi etäällä ja äreitä

-ääniä tuli erään hongan juurelta; siellä oli öhkän walwomassa puolet

-miehistä. Joka kerta kuin kortti oli lyöty kannon päähän, syntyi riita,

-mikä se on; kaikki hyppäsiwilt seisalleen ja kiljuiwat karkeita sanoja;

-wetäistiin lakin alla tikulla tuli ja miehet istahtiwat; mutta kannon

-pää oli yhtä pimeä wastakin ja saattoi samat rettelöt.

-

-Suurella waiwalla sain miehet aamulla lähtemään liikkeelle, mutta

-kun kerran tuliwat suureen weneesen, soutiwat he kuin hullut; olikin

-kowanlainen wastatuuli. Suolisjärwi on jyrkkärantainen. Pienen,

-2 wenepituutta leweän kannaksen yli wedettiin wene ja soudettiin

-Suoliswuonon keskipaikoille, jossa oli wanhastaan kahwinkeittopaikka.

-Käytiin sitte Kettumatissa ewäiden haussa, mutta ei ollut ketään

-kotona. Hän on lappalainen kauppias. Talossa on tupa ja perässä

-tapetseerattu kammari, jossa oli suomalainen Uusi Testamentti. Lehmi-ja

-lammas-nawetta oli myös. Tässä kääntyi tuuli; ju nuo wallattomat

-nuorukaiset pitiwät koko purjetta yläällä, waikka puhalsi, että wene

-oli usein mennä silmälleen aallon sisään. Ei wiipynytkään monta tuntia,

-ennenkuin oltiin perillä. Tällä matkalla saimme nähdä, kuinka hywästi

-meidän kyytimiehemme, kuusamolainen, osasi tuulessa perää pitää, ja

-toinen kyytimies purjenuoraa hallita. Weskoniemen talot oliwat huonon

-näköisiä. Asukkaat kuuluwat oleman puoleksi lappalaisia, puoleksi

-suomalaisia. Iwalo- (eli niinkuiu täällä aina sanotaan Iiwwalo-)joen

-suu on monihaarainen ja kaikki rannat owat erinomaisia heinäniittyjä,

-mutta työmoimain wähyys taitaa tehdä, että heinä jää korjaamatta. Heti

-kun tulee eteläpuolelle Inarin, näkee korkeita kuusia, jotka koko

-seudun kaunistawat, ja noita lempilintuja, pääskysiä, joita koko kesänä

-ei oltu nähty, sittekuin Lappiin tultiin. Kun lisäksi rannoilla nähtiin

-lentelewän rantapääskysiä, karjasirkkuja j.n.e. ja nuo tuttuun tapaan

-rakennetut talot seisoiwat edessämme, niin nyt wasta tuntui, että

-oltiin oikein Suomessa.

-

-

-

-Kyrön

-

-kylä on werrattain suuresti rakennettu, suuret tuwat wastakkaa ja

-kammarit wälissä. Koppelon talossa oltiin yötä. Wene oli siitä, weneen

-hyyry oli 40 kruunua ja kyytimiesten palkka 60 kruunua. Tästä on 3

-neljännestä pääkylään, josta taas 3 Törmäseen. Kyröläiset owat puhtaita

-suomalaisia. Kertomus heidän tulosta tänne on tämä: sotamies-ottoa

-pakoon tuli tänne ensin Heikki niminen mies Isostakyröstä; sitte

-tuli tänne Tuomas Kittilästä, ja wielä Mauno Peltowuomasta. Niistä

-owat kyröläiset polweutuneet; Koppelon isännän isän isä oli sanotun

-Heikin poika. Kylän wanhain miestin muistin aikaan wielä Lappalaiset

-pelkäsiwät heitä, mutta nyt eiwät enää. Naimisliittoja ei kuitenkaan

-koskaan tapahdu heidän ja Lappalaisten wälillä. Lappalaiset alkawat jo

-yhä enemmin pitää lehmiä, niinkuin näkewät suomalaisten tekewän.

-

-Törmäsissä erosi meistä 6 miestä kullan kaiwuun Kultalaan; sieltä

-meneekin oikea kyytitie etelään, mutta me päätimme lähteä toisten

-miesten kanssa suoraan Lapintunturien yli Mutemian kylään, jonne

-lasketaan olewan 8 (kartan mukaan suoraan 6 1/2) peninkulmaa. Pari

-peninkulmaa on polkua; maa nousee nousemistaan. Alajoen yli kahlattiin,

-wesi wirtasi yli polwista; joilla ei ollut kuin pitkät saapaswarret

-kuin meillä kastuiwat ja kaasiwat wedet pois saappaistaan toisella

-rannalla. Hongikkoa ja kuusikkoa on siksikuin tullaan tunturien alle.

-Kuuset, männyt, koiwut jopa waiwaiskoiwutkin jätetään taaksemme ja

-tuntureilla on kuiwa sora, jonka päällä paikoin kaswaa jäkälää ja

-marjan warsia. Jäkälä-maat täällä oliwat harmaampia ja paljo rupempia

-kuin Inarin pohjoispuolella. Siellä ne oliwat kirkkaan hopeankarwaiset,

-hohtawat kuin kewät-hanki ja niin eheät kuin ei poron jalka olisi

-niitä koskaan tallannut; täällä murenneen näköisiä, mullan kanssa

-sekoitettuja ja lyhytkaswuisia. Jo ensimäisille, matalammille

-tuntureille näkyi, kuinka selkätunturien harjanteet juoksewat kaukaa

-lännestä ja pakenewat kauas itään. Niille päästessä saa ihmetellä

-Lapin tunturi-maailmaa. Kun päiwä oli selwä näkyi, mitä näkyä

-saattoi: tunturi-harjuja, -kukkuloita, etäiset sinertäwiä, läheiset

-harmaita, ja lomista siintiwät alhaiset metsäseudut wiheriänsinisenä.

-Kiwikallioita ei ylhäällä näy, eikä erinomaisempia jyrkkäyksiä; kaikki

-on pyöreämuotoista, yksin notkelmatkin laaksoin pohjassa. Edestämme

-kuumotti yli taiwaan rannan Nattastentunturien kaksi pyöreäpäistä

-ypälettä; ne oliwat meille merkkinä, sittekuin polku loppui; ja kun

-kerran merkitsimme komppassissa, missäpäin ne oliwat, niin mikä hätä

-oli osatessa. Kirkkaalla päiwällä ja pilwien pysyessä yläällä on

-tunturia hupainen käwellä, waan sumu-ilmassa ja pilwien sisässä on

-tätä taiwalta ikäwä astua. Tuntureilla tuntui ilma erittäin puhtaalta

-ja raittiilta, ja astuminen oli helppoa, waikka miehet kiirehtiwät,

-kaikilla takka selässä; jääwää ei odotettu; »joka ei jaksa, se

-jääköön», tuon tiesi itsekukin. Puolen peninkulman päässä aina

-lewähdettiin ja joskus kahwi keitettiin. Yö joutui ja taiwaan sini

-tummeni yhtä mustaksi kuin lähitunturien kupeet; kohdattiin kaatunut

-honka, jolle tehtiin nuotio; sillä oli ennenkin yötä pidetty, kukaties

-kuinka monta kertaa. Joku syli, toista hakuttiin taas hongasta;

-niitä pitää säästäen käyttää, sillä niitä on harwassa keskitunturien

-mataloissa laaksoissa. Mielellään paloi terwas ja lewitti pimeään yöhön

-lämmittäwiä liekkiä joka haaralle, ja joka haaralla makasikin wäsyneitä

-miehiä, jotka ani harwoin käänsiwät toista syrjää tulelle; ainoastaan

-2 oli, jotta usein pyöriwät lämpimillä jäkälillä, eiwätkä sietäneet

-semmoista paistamista kuin muut; kutka ne oliwat, arwannee lukija. Kun

-yhtä puolta kuumensi, niin toista kylmensi, siitä wuoroin wääntäminen

-oikeata ja wasenta kylkeä. Yö oli hiljainen kuin haudassa, waikka

-suinkaan emme olleet alapuolella ihmisliikettä. Mina en ole koskaan

-haudassa yötä maannut, mutta jos siellä on yhtä hiljainen kuin täällä,

-lähellä pilwien teitä, niin siellä on hywin hiljainen; joku toukka

-sielläkin liikahtanee. Ainoastaan joskus weti joku wäsyneistä sywän

-huokauksen, niin hartaan ja yksitotisen kuin koto elämänsä ja olentonsa

-rippuisi siitä yhdestä hengenwedosta; tuntureilla ylettyi tuota luojan

-luomaa ilmaa jokaiselle meistä kahdestatoista; hän sai sitä mielin

-määrin rintaansa ja tyytyi. Warowasti ja hiljaisesti riemuitsiwat

-liekitkin, ympäri terwashonkaa, etteiwät herättäisi unta tarwitsewia,

-mutta ei he raskineet leikkiään lopettaa koko yönä, niin kauan kuin

-wähäkään oli jälellä, jonka kanssa he osasiwat pitää tuota tuskin

-kuuluwaa rätinäänsä.

-

-Syysyö oli ohi mennyt ja päiwän kajo tuntui taiwaalla, niin että woi

-eroittaa tunturien huiput taiwaan tummalla kannella; silloin läksi

-12 miestä nuotiolta nukkumasta, 10 kuorma selässä, 2 ilman. Mutta

-10 miestä eiwät uskoneet 2 miehen 2 komppassia, ja niin lähtiwät

-he Nattastentunturia siwu ajamaan wasemman puolitse. Tunturien

-eteläjuurilta lähtee pieniä koiwumetsä-harjuja, toinen toisensa

-wieressä, jotka kaikki uppoawat aawoihin jänkiin tunturien wieressä.

-Niitä poikki kulettiin ylös ja alas, tehtiin 3 neljänneksen mutka,

-kunnes eräältä kukkulalta nähtiin Nattaset oikealta kädeltä; sitte

-lähdettiin kohti painamaan. Ruualla woimat wahwistuiwat. Meillä oli

-wielä jälellä ne 2 leipää, jotka kantomiehen säkissä oliwat sattuneet

-aiwan selkää wasten ja oliwat litkuiset selkahiestä; ensimäisessä

-lähteessä lähti ihmimaku suusta. Lähettiin Nattasia, mutta wielä oli

-neljänneksen lewyinen wetelä jänkä yli mentäwä. Otettiin ensiksikin

-lewot syötyämme Sitte lähdettiin porkkaamaan. Muutamia satoja syliä

-meni hywästi, kun kiirettä piti. Mutta kun seisoin hyllywällä mättäällä

-ja näin, miten leweät aulakkeet juoksiwat pitkin suota, silkka wesi

-pohjattoman liejun päällä, jo sanoin: »ei tullut mitään yli menosta»

-»On tästä ennenkin poikki päästy», sanoi mies, joka sattui wiereen;

-»niin, lentäwä lintu;» »jopa kaksijalka ihminen», wirkkoi mies. Yksi

-koetteli yhdestä, toinen toisesta paikasta; joku juoksi ensimäisenä,

-toiset heti tohtiwat perästä. Aulakkein toisella puolella on mätäsriwi,

-joka pienenä harjuna seuraa aulakkeiden suuntaa. Se on keltaissaan

-wasta kypsyneitä, mehukkaita lakkoja; niitä ehdättiwät kaikki

-nokkimaan. Joka ensin sai kyllänsä, rupesi katsomaan kulku-kohtaa,

-käwi kaukana ja palasi taas takaisin; pääsi jostakin poikki ja rupesi

-toisella mätäspenkerellä lakkoja syömään, niinkuin ei mikään asia

-maailmassa häneen koskisi. Mikä tuli paremmin, mitä pahemmin perässä;

-ei suinkaan kukaan puolella silmäyksellä wilkaissut toisiin, pääsewätkö

-he, wai jääwät. Tuo oli tosisuostumus lantalaisilla: joka ei jaksa,

-se jääköön. Laukattiin yli kauheasti hyllywäin liejujuomien ja oltiin

-pelossa; syötiin lakkoja penkereillä ja oltiin ihankuin kotona. Paha

-paikka oli keskisuolla. Kusti aikoi rennosti sen kulkea, juoksi kuin

-hurja aulakkeelle ja upposi wyötäryksiään myöten mutaan, rypi, ryömi

-tai miten lie huppuroinut, mutta pääsi yli, hyppäsi tasakäpälässä

-penkerelle, kirosi, löi käsiwartensa hajalleen, että rapa roiskui

-ympäri — ja rupesi lakkoja syömään. Kaikessa hiljaisuudessa kysäisin

-wierimäiseltäni: »pääseeköön tästä yli», ja tuo kirkaisi: »hätäkö —

-nuorilla miehillä — tässä walmiissa maailmassa!» »No, walmis kait se

-on tästä kohti», mukisin itsekseni ja rupesin lakkoja syömään. Miten

-lie yli päästykään, waan minä ihmettelin, että meitä oli 12, kun oltiin

-suon poikki ja otettiin hywät unet.

-

-En jaksanut odottaa unen loppua, läksin polulle, joka kulkee

-Nattastentunturien wälitse, ja nousin oikeanpuolimaiselle kukkulalle.

-Aukesi awara näköala: Sompiojärwi wuoren juurella, äärettömät jängät

-oikealle ja wasemalle, niillä pieniä mäkiä, ja korkeammat wuoret

-rajoittawat kaukana näköalan. Wasemmalta näkyi yli muiden wuorien

-ymmyrpyoreänä Sallantunturi Kuolajärwen kirkon tuolta puolen; on

-kummastuttawa, että niin selwään tunturi woi näkyä 15 peninkulman

-takaa. Silmä tahtoo tunturin läheisyydestä lentää kohtisuoraa

-näköalan ulkorajoille; nuo aawat tyhjät jängät eiwät woi huomiota

-kiinnittää. Mutta tarkemmin katsoessa huomaa niissäkin waihetusta;

-siellä, täällä tulee näkywiin joku mutka noista Lapin lukuisista

-wirroisia, ja silmä ei uuwu etsiessään tuommoista loistopaikkaa

-jänkien keskeltä. Noita wuoria, jotka oikealta siintiwät melkein

-yhtä kaukaa, kuin Sallantunturi, eiwät miehet tienneet nimittää.

-Takana oli noiden puuttomain tunturien wahwa wuorijakso, joiden yli

-olimme waeltaneet. Nattastentunturit owat pelkkää kiweä, suuria

-kalliolohkareita alapuolella ja pienempää kiweä kuta ylemmä nousee.

-Kiwet owat mustanharmaita ja kukkulat näyttäwät sentähden tulessa

-palaneilta. Kun kengän pohja oli soilla pehmeäksi wettynyt, heltyi

-jalka kiweltä kiwelle hyppiessä. Mutta ei olekaan enää, kuin lyhyt

-peninkulma Sompiojärwen rannalle, johon käwelymatka loppui. Se taiwal

-on kaunista koiwumetsää. Walkamassa on kaikkine wärkkineen walmiiksi

-tehtyjä weneitä, suurempia ja pienempiä, wartta wasten lantalaisille

-myötäwäksi. Sompiojärwi on aiwan matala ja mutapohjainen, rannatkin

-owat wetelää rämettä ja kaswawat runsaasti lakkoja. Harwat owat

-lappalaisen kesäherkut, mutta hywät. Lakat owat suuria, läpikuultawia

-ja niin mehuisia, etta tuskin hyppisillä suuhun saapi; niille ei

-koskaan kyllästy. Juuri olimme wiimeisiä miehiä odottaissamme

-ennättäneet heittäytä weneen kokkateljolle nukkumaan, kun syntyi

-yhtäkkinen huuto ja räiske walkamaan laskewan puron warrella. Hyppäsin

-ylös katsomaan, mitä metelin-wäki näin ihmisettömillä mailla tuommoista

-sotahuutoa nostaa. Näin, kuinka parwi lappalaispoikia juosta wilistiwät

-pensastossa ja kiwien yli toistakymmentä koiraa muassa; he oliwat

-lymystään karanneet esiin ja ajoiwat nyt pikkulintusia, jotka maata

-myöten lensiwät pakoon. Täta metsästystä katsoessani, näin muutamia

-lappalaiskotia olewan puron warrella metsässä. Ne oliwat kesäkotia ja

-turpeilla ulkoa seinustetut. Kaikki miehet sinne saamaan kalakeittoa

-ja jos muuta syötäwää kodossa löytyisi. Kotia oli 3, yksi suurempi

-ja kaksi pienempää. Kylä oli wäkirikas. Suuressa kodassa asui 3

-perekuntaa: wanha isäntä waimoneen ja 4 lasta, nuori isäntä, edellisen

-poika, waimoneen ja 2 lasta, sekä loinen waimoneen, jolla muistaakseni

-oli yksi lapsi. Koiria, pieniä, pystökorwaisia ja tupsuhäntäisiä, oli

-8 samassa kodassa, ensimäisen joukon 4, toisen 2, ja kolmannen 2.

-Muitten kotien wäkilukua ja koirakarjaa en tullut lukeneeksi. Astutaan

-suuren kodan edustalle; siinä on likainen siiwo, joka panee arwelemaan,

-ruwetako ruokaa pyytämään, waiko ei. Kumminkin,

-

-    »— Ei saapa sijaa kaho,

-    maata kuolewa walihe»;

-

-tartuttiin kallistuneen owen ripaan ja astuttiin sisään.

-

-19 wuotias wanhin tytär, pyöreämuotoinen ja punainen kuin puolukka,

-on juuri leipää tekemässä. Istuu kodan perässä, sekoittaa kuiwia

-jauhoja weteen pienessä purtilossa, ottaa kourallisen taikinaa, panee

-suureen wisakuppiin ja rupeaa taikinaa litistelemään nyrkillään

-ympäri pyöreän kupin pohjaa ja laitoja, niin että siitä syntyy ohut

-lewy, joka kupista warowasti nostetaan lieden päällä rippumaan pataan

-paistumaan. Hetken perästä on leipä paistunut ja walmis; se oi'otaan

-ja pannaan syötäwäksi. Suomen emännät eiwät leipää niin yhtäkkiä saa

-walmiiksi. Toinen pata oli myös tulella, jossa keitettiin siikoja

-meille. Sillä lailla saimme kelpo atrian, jonka söimme hirrellä majan

-ulkopuolella. Mutta meidän wierailumme ei ollut mielä loppunut.

-Nousi mustat ukkosen pilwet ja rupesi rankasti satamaan. Kaikki

-missä henki lie ollut syöksyi sateesta sisään semmoisen suojan,

-jossa ei ollut kattoa, ja se yhteentörmäys oli kamala: koirat

-winkuiwat jaloissa, lapset huusimat koirain alla, miehet tiuskuiwat

-waroittawalla äreydellä, kun wierasten aikana juletaan tuommoista

-hälinää pitää, mutta akat kaatattiwat toimessa, kun nuo koiran

-penikat kaatawat lapset ja polkewat silmille. Mutta tätä kaikkea ei

-saattanut pakanakaan olla häpeemättä, wähin talon haltiat, isännät.

-Ihan wierasten tähden katsoi emä-isäntä welwollisuudekseen suuttua ja

-poika-isäntä näki isänsä silmistä yritettäwät hankkeet ja tahtoi olla

-niissä osallinen, eikä loinenkaan tahtonut olla muita huonompi; ja

-kun nuo kolmikannassa sydäntyiwät koira-parwia kiinni saamaan, niin

-siinä hilske käwi; mikä makasi lattialla, sitä niskasta, mikä pakeni

-seinänwieruksille, sitä etujalasta, takukäpälästä, mikä oli poron

-taljan alle pääsemässä, sitä hännästä; ukko heilautti kerran olkansa

-yli ja paiskasi pentua owea wasten, niin että se oli owen muassaan

-wiedä, kun niin ylenmääräisellä kiireellä ja wonkumisella pihalle

-joutui; toiset laitettiin syytämällä perästä ja kaikki jäiwät selkä

-koukussa ulisemaan owen taa. Tyytywäisinä laskeutuiwat miehet makuulle,

-ja nyt wasta huomattiin, kuinka kowasti satoi. Useammasta paikoin wuosi

-kodan seinät. Siirryin tuossa noin 3 1/2 sylen pituisessa ja 2 1/2

-sylen lewyisessä pistekodassa paitasta paikkaan, kunues isäntä käski

-minut peräseinän wiereen eräälle taljalle; siihen ei satanut, mutta

-siinä kihisi noita tuskallisia pikku eläwiä, joihin ei kowimmallakaan

-kylmälisloisuudella saattanut tottua. Mutta ihmisten maatessa tuumiwat

-koirat, että saamme kait mekin sadetta pitää kodassa semmoisen katon

-alla, jota ei ole olemassakaan. Jo yksi aukaisi turwallaan owen ja

-puikahti sisään; samassa silmänräpäyksessä toinen, kolmas j.n.e aina

-kahdeksanteen. Heti päästessään sisään puisteli ensimäinen koira kaikki

-sateen kuurot selästään pois, jotta pärskyi wesi ympäri seiniä, ja

-samassa silmänräpäyksessä rupesi samaan toimeen toinen, kolmas j.n.e.

-aina kahdeksanteen asti. Mutta kun isäntä näki, että sisällä satoi

-tiukemmasti kuin ulkona, nosteli hän hartioitaan ja suuttui ja häpesi;

-häpesi, ettei noilla pennuilla ollut wieraskoreutta hituakaan; suuttui,

-kun nuo hiiden hurtat eiwät pysyneet ihmisistä erillään. Minä katsoin

-ukon wehkeitä ja huomasin, kuinka tuimasti silmä katsoi; ja minä

-pelkäsin, sillä minä näin, että nyt tulee wiimeinen kahakka pahemmaksi,

-kuin ensimäinen. Tietäähän tuon, kun koirat winkuin ja wonkuin oliwat

-kyydityt pihalle, tuliwat ne samaa tietä takaisin ja kasteliwat kaikki.

-Akat puuttuiwat peliin ja poron wartijat saiwat maata rauhassa, johon

-oliwat kyyristyneet. Pilwi olikin jo mennyt ohitse ja meidän miehet

-lähtiwät lappalaisten kanssa walkamalle weneen hinnasta sopimaan.

-Lappalainen pitää koiraansa hyiwästi, niinkuin lasta; se on hälle

-suureksi awuksi talwella poron paimentamistyössä; ilman niitä ei hän

-woisi porokarjaansa pitää koossa, ja silloin hukka ne kohta raatelisi.

-

-Kesällä ei ole lappalaisilla mitään tekemistä; waimonpuolet walmistawat

-ruuan, mutta miesten takana owat kaikki ruuau aineet, ja usein

-keittäwättin miehet; puita he eiwät hanki, se on waimonpnolten tehtäwä.

-Näillä ei ollut lehmiä, eikä ainoatakaan siementä maahan kylwetty.

-Kysyin emännältä, eikö tuo epäwakainen elanto käy ikäwäksi, ja hän

-alkoi awosydämmisesti selittää, että kun hän kulkee suomalaisten

-talojen siwu ja näkee, kuinka waimot saawat asua lämpimässä

-tuwassa yhdessä kohden kesät, talwet, ja käydä pihan nawetassa

-lehmiä lypsämässä, eikä tarwitse tuiskussa ja pakkasessa kahlaella

-lumihangessa ympäri tuntureita, niin nousee usein mieleen harras halu

-saada asua taloissa niinkuin suomalaisetkin, mutta tämä ei ole heille

-sallittu; lappalaiset owat luodut waeltamaan ympäri, ja tätä Luojan

-määräystä ei saa kukaan hyljätä. Waikka eukko piti puheensa sangen

-synkällä mielellä, kaikui siitä sama ajatus kuin Ap.T. 17 luk. 26 w.:

-Jumala on tehnyt kaiken ihmisten sukukunnan yhdestä werestä kaiken maan

-piirin päälle asumaan, ja määräsi aiwotut ajat, ja heidän asumisensa

-rajat. Tämän luennon perästä ajattelin: lappalaiswaimo on yhtä

-ymmärtäwäinen, kuin hänen suomalaiset sisarensa, miehet sekoittawat

-usein pois selwän asian. Kotaan kokoontui joukko keskenkaswuisia ja

-pieniä lapsia. Heillä oli kaikilla takki wähä polwien alle, kaitaiset

-housut, joiden lahkeet oliwat käännetyt kallokkaiden suun sisään.

-Useimmilla oliwat nämä waatteet poron nahasta, josta oli karwa ajettu

-pois. Wyö oli wyötärysten ympärillä ja siinä tuppipuukko. Lakki oli

-waatteesta. Minun nähdäkseni oli yhdet waatteet pojilla ja tytöillä,

-jonkatähden minä käännyin emäntään kysyen, mitkä näistä oliwat poikia,

-mitkä tyttöjä. Se herätti imelän naurun koko wäkijoukossa, jota sydämen

-pohjasta otettiin toisen ja kolmannenkin kerran. Eukot ja lapset oliwat

-ihmeissään ja kaikkein kaswoissa woi lukea kysymyksen: mistähän tuo on,

-joka ei osaa eroittaa miehenpuolia waimonpuolista. Kumminkin odotin

-wastausta, ja emäntä sanoi matalalla äänellä kohentaessaan kekäleitä

-kahwipannun alle: miehenpuolillahan on aina wyö nahasta, waimonpuolilla

-neulottu, särmäkäs lakki miehillä, pyöreä tytöillä. Sain tietä asian

-ja olipa kumma, etten tuota huomannut. Wanhat waimot kääräisewät usein

-huiwin ympäri pään, niin että siitä syntyy pyöreä lakki tawallaan

-siitäkin. Sitä paitsi on waimoin lakki useimmittain neulottu. Nämä owat

-eteläisimmät lappalaiset.

-

-Kun wene oli walittu, lähdettiin soutamaan Sompion samaskaista wettä ja

-puolen yön aikaan tultiin kylään oltuamme lähes 2 wuorokautta waikealla

-taipaleella

-

-

-

-Mutenia

-

-on köyhä kylä ja kartanot huonompia kuin Kyrössä. Mitkä meistä

-näyttiwät mukawilta, oliwat rankiset; pitkin sänkyä pannaan kattoon

-orsi, josta rippuu harsonkaltainen waate ympäri koko wuoteen; sinne

-eiwät osaa sääsket, ja siellä saa maata aiwan rauhassa. Rankiset owat

-hywä keksintö noissa sääskien rasittamissa maissa. Sekä Sompiojoen

-että Riestojoen warret owat niin erinomaisia heinämaita, että luulisi

-suuremmankin kylän niistä rikastuwan kuin Mutenian 4 köyhää taloa;

-mutta hitaus työhön taitaa miehiä waiwata; siltä kait näytti; kun me

-16/8 kello 11 e.p.p. lähdimme matkalle, eiwät heinämiehet olleet wielä

-käyneet niityllä; »kuka sinne näin warain kiirehtii:» sanoi isäntä.

-Suurella heinän kaswawalla suolla mutkittelee Sompiojoki niin, että

-kotwan aikaa soudettuamme tulimme usein melkeen samoille paikoille,

-joissa jo äsken olimme olleet. Kuinka paljo joet mutkittelewat, woi

-siitäkin arwata, että wenematka Muteninsta Lokkaan on 6 peninkulmaa,

-mutta kartalla suoraan mitaten ainoastaan 2 1/2. Se oli päiwän matka,

-Rieston kylässä käytiin puolisella. Kaikissa taloissa saa matkamies

-huokeasta hinnasta niin erinomaisen hywää wiilipiimää, että harwoin

-muussa Suomessa niin hywää saa. Siisteys taloissa on täällä jo

-wanhastaan arwossa pidetty awu. Riestojoen suupuolella alkawat nuo

-aawat jängät, joista ei silmä ääriä eroita; ne kallistuwat etelään,

-niin että wirta käy joessa, ja weneestäkin huomaa, kuinka paljo

-alempana maat edessäpäin owat; jokiloita laskee aina kuin myötämäkeä.

-Lokan seuduilta alkawat kosket. Niissä oli huima meno. Ei kukaan

-miehistä ollut ennen näitä koskia laskenut, ja waikka Muteniassa oli

-puhe, että pahimmissa koskissa otettaisiin laskumies, niin se jäi

-tekemättä koko matkalla. Muutamat miehistä oliwat olleet weneessä

-kerran tai kaksi, kun tuntijat oliwat koskia laskeneet kuluneina

-wuosina, mutta useat oliwat silloin nukkuneet. Kuka sattui perään, se

-wiiletti alas koskesta. Leweän, pitkän melan oliwat miehet tehneet

-suuresta kuusesta joen rannalla, ja siihen täytyi usein toisen miehen

-hypätä awuksi, kun laskumies yksinään ei sillä jaksanut suurta, 25

-hengen wetämää wenettämme hallita. Wälistä ehdottelin, että joku

-käwisi rantaa myöten katsomassa, missä wäylä koskessa kulkee; sitä

-ei ollut kukaan kuulewinaankaan. Suwantowesissä puolet miehistä

-soutawat, toiset nukkuwat, mutta kun kosken kohina edestä kuuluu,

-käskee perämies: joka aironpäähän mies ja soutu tulinen! Joka airotta

-jää, se pitkittää uniaan, mutta kosken niskassa puistetaan nukkuwia

-niskasta ja ärjäistään korwaan: nouse ylös hengen lähtöäsi katsomaan!

-Jouten istujain päät tuijottawat pystyssä, sillä kosken kuohut pitäwät

-julmaa jyminää jawalkeassa waahdessa kiuhuu keskikohta ja kumpikin

-ranta. Neuwojat owat aina wiisaammat kuin työssä olija. Istujat

-joutawat nähdä, kuinka wihaisesti aallot menettä nakkelewat, yksi

-huutaa: »tuolla wäylä kulkee»; toinen hakkaa kädellään wasemmalle ja

-tiuskaa: »laske, tolwana, harjawettä;» kolmas taas pieksää oikealle

-ja on kiiwas: »täällähän wahwa wesi, tästähän waltawedet puotoawat».

-Minä kuulin joka sanan, waikka koski pauhasi ylen kowasti, ja katsoin

-perämieheen, jonka jaloissa istuin. Hän seisoi turwallisena melan

-ponnessa, eikä ollut tietäkseenkään, että weneessä ketään on paitsi

-hän, katsoi wakaasti eteensä silmiään räpäyttämättä; olipahan niinkuin

-olisi kaukaa tulipaloa katsonut. Ennenkuin kukaan ennätti ruweta

-riitelemään, miks'ei häntä totella, oltiin jo kosken alla ja wene

-luisti sileää wirtaa alas. Heti toiset soutamaan, toiset makaamaan,

-siksi kuin taas kuuluu kosken jymeä ääni. Jos rokonarpinen Iiwana,

-karjalainen, wanha mies, sattui perään, niinkuin tawallisinta oli,

-niin täytyi weneen totella hänen wankkain käsiwartensa ponnistuksia,

-waikta kuinka wäkewästi aallot olisiwat heilutelleet wenettä, ja häntä

-ei wähän wähääkään koskeneet wiitteloimiset ja holina weneen pohjasta.

-Hän Karjalan koskissa oli oppinut laskemaan. Usein oli kokan edessä

-peloittawa paasi, jonka ympärillä wesi raiwosi, waan Iiwana liikautti

-wähä keulaa puoleen, ja kun wirta hyökäisi pois kiwen kupeesta,

-tyrkkäsi se weneen wäylälle, ettei laitakaan raapaissut kallion särmää.

-Joskus tulin minäkin taitepaikassa, kun alus näytti teräwälle kalliolle

-juuri räiskähtäwän, kowasti ajattelemaan: »taisi tulla tuho;» »uusi

-wene, wanhat kiwet», wirktoi Iiwana tuimasti, kun kiwen nurkka laitaa

-jyysti ja wene solahti putouksen alle. Mutta kerran tuli Iiwanalle

-erehdys: laskettiin Tanhuan alapuolella koskea ja keskellä oli korkea

-kiwi, jonka kummankin puolitse wahwa wesi näytti kulkewan putouksesta

-alas; Iiwana antoi mennä wilistää wasemmalta puolen; wene hyppäsi

-alas ja rasahti niin pahalla äänellä melkein kulwalle somerokarille,

-että sen luuli muruiksi särkywän, mutta ennenkuin Iiwana ennätti

-kättään melasta irti päästää, oliwat jo nuo rajuintoiset soutajat

-wenettä wäylälle wetämässä, he ryskyttiwät weneriepua pitkin kiwikkoa

-sitä iilakkaa, että hampaat lotisiwat wastakkaa weneessä istujilla;

-sitte hyppäsiwät teljoille ja soutiwat tuhatta hullummasti; wirran

-wesi juosta tillitti halkeimista sisään arweluttawalla wauhdilla,

-mutta olihan noita joutilaita ruweta wiskaimeen käsiksi. Perästäpäin

-jokainen näki, että wäylä kulki tuon karkean kiwen oikealta puolen,

-ja wasemmalta puolen wirtasi wesi leweänä erään harjun yli ja hajosi

-siitä joka haaralle tasaista somero-pohjaa myöten, jolle weneemme

-wiskautui kiireimmässä kulussa ollessaan. Mutta waikka wene oli rikki,

-eiwät kosket olleet lopussa; eiwät miehet siitä huolineet, nukkuiwat

-wuorotellen suwannot ja kosken niskassa huihkasiwat lähtiessään;

-waan wene ratai joka aallon kohdalla sangen surkealla äänellä. Siinä

-oli joka koskessa päätään kaupalla; mutta kun tuon päättömän joukon

-päättömään kulkuun tottui, niin istui tyynenä, arwelihan: onko minun

-pääni kalliimpi kuin muiden?

-

-Tätä wenematkaa kesti 3 päiwää ja puoli yötä. Toinen päiwämatka oli

-Lokasta Tanhuaan. Tälle taipaleelle näkyiwät wielä Nattaset. Lokassa

-owat kartanot kunnossa ja työnteko woimassa. Kylästä on Uopajaan eli

-(niinkuin kartta sanoo) Wuopajanniemen lounaisnurkkaan 2 peninkulmaa;

-siitä lähtiwät muut jalan Tanhuaan, ainoastaan 5 miestä weneesen.

-Luiron joki palajaa siinä takaisin ja tekee suuren mutkan pohjaiseen;

-sillä 7 peninkulman taipaleella on neljättäkymmentä koskea, joista

-kowin on Ylköngäs. Maamatkaa on 3 peninkulmaa, enimmittäin wetelää

-suota, joka painuu jalan alla pahemmin kuin ohut syys-jää. Eräältä

-mäeltä näki, missä asti joki mutkitteli, sen rannoilla kaswaa korkeata

-kuusimetsää, joka mustantummana juowana kiertelee sinne, tänne

-awaralla jängällä. Jo 7 aikana tuliwat wenemiehet Tanhuaan, waikka

-noin 1 seuduilla Uopajasta lähtiwät. Wähän yläpuolella taloa oli

-2 weneessään asumassa englantilainen, joka jo kolmatta wuotta oli

-ollut Lapin luontoa tutkimassa; mies oli wanhanpuoleinen ja, niinkuin

-englantilaiset ainakin, pysyi omissa tuumissaan, karttoi ihmisiä,

-eikä ollut koko kesänä talossa yötä ollut. Tanhuasta on Luiron kylään

-6 peninkulmaa, jolla wälillä on 12 koskea, kowin kaikista Alaköngäs,

-jossa sauwoimet käsissä seisoiwat soutamattomat miehet odottaen,

-milloin raihnainen weneresumme kiwelle karahtaisi. Se päästiin

-hengissä ja nyt oltiin selwillä wesillä. Luirossa oli jo eräällä

-talolla 10 kappaa ruista kylwössä, josta odottiwat parempaa satoa,

-kuin miesmuistiin oli tullut. Koko Luiron joen warrella oli kesäinen

-myrsky kaatanut noita kauniita rantakuusia joukottain leweään wirtaan.

-Luiron ja Kitisjoen haarauksessa on korkea, wiheriä niemi, jolla kaswaa

-korkeata koiwumetsää; se on kauuis paikka. Luirosta on Kemijärwen

-kirkolle 6 peninkulmaa. Kemijoen warrella on pulskia kartanoita ja

-kauniita peltoja. Kansa täällä on koreammassa puwussa, kuin esim.

-Sawossa. Matkallani huomasin, että waimonpuolet, nuoretkin, tupakoiwat.

-Ja kun Kemijärwen tyttäret kirkon mäellä käwelewat, moni silkissä

-sihisten, suussa suuri, summaton suuri, kulunut wisakoppa, jossa on 2

-tuuman pituinen, reiällinen puu-patukka wartena, niin se on lystikäs

-näky.

-

-Pappilassa erosimme, lantalaiset ja me. Suurin osa heistä, 6

-miestä, pitkittiwät matkaa weneellä Kemijärwen yli ja sitte maitse

-kotipitäjäänsä, Kuusamoon, ja yhä wenäjän Karjalaan 2 heistä. Kättä

-lyötiin ja hywässä sowussa hywästit heitettiin. Kun loppu on hywä, on

-kaikki hywä.

-

-Kemijänweltä wetää selwä maantie Kuopioon, 62 peninkulmaa. Tuntui

-ensimältään oudolta ajaa maantiellä, kun saattoi olla wakuutettu siitä,

-ettei se petä eikä eksy. Waiwaloiselta matkalta palatessaan, tietää

-arwostaa niitä etuja, joita edistynyt wiljelys on kotiseuduilleen

-tuonut. Mutta Jäämeren rantalaisille ja Lapin yksinkertaiselle kansalle

-toiwoo heissä käynyt tosi onnea ja menestystä.

-

-Loppu.

-

-

-

-

- Kertomus kesällä 1882 waltiowaroilla tehdystä matkasta

- Muurmannilaiselle rannikolle Jäämeren luona papillisilla toimilla

- tekemään siellä olewille ewankelis-lutherilaisille Suomalaisille

- palwelusta.

-

-                                          (Senaatiin annettu).

-

-Sittekun allekirjoittaja oli Kuopion Tuomiokapitulilta saanut

-määräyksen tähän toimeen, piti jo ajoissa antaa tulosta ilmoitus

-Suomalaisille, joiden tykö oli lähteminen. Maaliskuussa kirjoitin

-Uuran, Waitokuwan ja Puumangin kyliin saapuwani ensin mainittuun

-kylään Heinäkuun keskipaikoilla. Suomen Kenraalikuwernööri oli myös

-suosiollisesti ottanut kirjoittaaksensa Arkangelin kuwernöörille,

-että hän alempain wirkamiestensä kautta kysymyksessä olewalla

-rannikolla olisi awullinen antamaan tietoa asiasta Suomalaisille,

-jotka kalastus-retkillään usein kulkewat monia kymmeniä peninkulmia

-kotipaikoiltaan.

-

-Lähdettyäni matkalle Kesäkuun 23 päiwänä matkustin Kuusamon rajalta

-Pääjärwen, Kuukasjärwen ja Kontajärwen kautta Näseesen (Knäsja),

-jonne saawuin Heinäkuun 7 päiwä. Siellä asui suurimmassa köyhyydessä

-kaksi parikuntaa, joista toinen oli yli 10 wuotta ollut wihkimättä,

-eiwätkä nykyään tulleet wihityiksi, kun ei heillä ollut minkäänlaisia

-todistuksia esteettömyyteensä. Heidän kaksi nuorinta lasta kastettiin,

-joista wanhempi oli lähes 6 wuotias. Näillä wierailla, mailla panewat

-kumminkin wanhemmat lapsensa heti syntymisen jälkeen hätäkasteesen,

-jonka wuoksi tässä kertomuksessa, niinkuin tätä ennen tehdyissä

-kertomuksissakin tämänlaisesta matkasta, on lyhimmittäin käytetty

-sanaa »kastettiin», waikka oikeammin pitäisi olla, että kaste

-konfirmeerattiin eli wahwistettiin.

-

-Kannanlahdessa oli myös muutamia Suomalaisia, niinkuin monessa

-muussakin pikku-kaupungissa ja kylässä kuului olewan; mutta kun eiwät

-he tulostani olleet saaneet tietoa, oliwat he ulkotöissä.

-

-Kuolan kaupunkiin Muurmannilaisella rannikolla, saawuin Heinäkuun 12

-päiwä. 2 lasta kastettiin. 1 parikunta wihittiin. 6 henkeä haudattiin

-wenäläisten wanhaan hautuu-maahan. Jumalan palwelus Herran Ehtoollisen

-kanssa ja illalla Raamatun selitys pidettiin. Rippiwäkeä oli 7 henkeä.

-Wäkiluwusta jn asukasten syntymäpaikoista antaa myötä-liitetty

-tilastollinen lasku itsekuittin kylän kohdalta tiedon.

-

-Uuran kylään tulin 14 päiwä. Seuraawana päiwänä pidettiin lukukinkerit.

-Lasten lukutaito oli parempi, kuin olin odottanutkaan näin omaan

-nojaansa heitetyssä uutis-asutuksessa. Puolet lapsista luki

-tyydyttäwästi, toiset puolet wälttäwästi, harwat huonosti. Kolmantena

-Rukouspäiwänä ja Kristuksen kirkastamis-sunnuntaina pidettiin

-Jumalanpalwelus ja Herran Ehtoollinen. 15 päiwästä 23 päiwään ennen

-mainittua kuukautta oli rippikoulu, ja joka päiwä kello 6 iltapuolella

-pidettiin Raamatun selitys. 23 päiwänä iltapuolella wihittiin hautuumaa

-kylälle. Rippikoulu-lapsia oli 10, 3 poikaa jn 2 tytärtä suomalaisia,

-3 tytärtä lappalaisin ja 1 poika ja 1 tytär norjalaisia, näistä

-muut admitteerattiin paitsi 1 lappalaistyttö, jonka sisäluku oli

-huono. Lappalaisille rupesi hywätttahtoisesti tulkiksi eräs entinen

-koulumestari, joka ennenkin oli ollut samassa toimessa ja osasi

-hywästi Suomen, Lapin ja Norjan kielet. Rippiwäkeä oli 85 henkeä,

-johon on luettu myös lähimmistä yksityis-taloista ja kota-asunnoista

-tulleet Suomalaiset ja Lappalaiset, tietysti ewankelis-lutherilaisesta

-uskoutunnustuksesta. 32 lasta kastettiin. 4 parikuntaa wihittiin,

-2 suomalaista ja 1 lappalainen, ynnä 1 sekaparikunta, mies

-ewankelis-lutherilainen suomalainen ja waimo Wenäjän karjalainen

-kreikkalais-wenäläistä uskoa. 32 ruumista haudattiin. Saami-wuono

-on pari wenäjän wirstaa itäpuolella Uura-wuonosta ja sen asukkaat

-hautaawat ruumiinsa Uuran hautuu-maahan, toiwat myös kastettawat

-lapsensa Uuraan. Uura-wuonon länsipuolella on ensin lähes peninkulman

-päässä Areskuwa ja sitten Kassiwuono. Niiden kotien Lappalaiset tuliwat

-myös Uuraan. Uura on wanhin kylä kaikista suomalaisista kylistä tällä

-aawikolla.

-

-Täältä kuljin meritse Laatsiwuonoon, jossa ei ennen ollut pappia

-käynyt, kun wasta 5 wuotta sitten uutis-asukkaat tänne muuttiwat.

-Kylä on wuonon perukassa, ja kutsutaan norjaksi Lidsafjord. 25 päiwä

-pidettiin Jumalanpalwelus ja Herran Ehtoollinen. Lasten luku oli

-wälttäwä. 1 parikunta olisi ollut wihittäwä, muun sulhanen oli huonon

-lukunsa tähden lähtenyt pappia pakoon. 5 lasta kastettiin. Rippi-wäkeä

-oli 17 henkeä. 8 lapsi-ruumista haudattiin.

-

-Kakkarin kylässä, joku on Laatsiwuonon suussa, pidettiin seuraawana

-päiwänä Raamatun-selitys ja Herran Ehtoollinen, johon oli ilmoittanut

-itseänsä 5 henkeä. Lasten luku oli huononpuoleinen. Kylässä on myös 2

-wenäläis-karjalaista taloa.

-

-Muotkawuonon poikki purjehdittuamme tulin Tsipna Wolokan norjalaiseen

-kylään, jossa työmiehinä oli 2 miestä ja 3 waimonpuolta, sekä

-naimisissa norjalaisen kalastajan kanssa 1 waimo suomalaisia, ynnä

-myös 1 lappalaiswaimo emäntänä norjalaisessa talossa. Näille pidettiin

-suomalainen Raamatun-selitys ja Herran Ehtoollinen. Rippi-wieraita oli

-6. Mainittu lappalainen nainen wihittiin norjalaiseen kalastajaan.

-2 lasta kastettiin. 3 merimiehen ruumiit haudattiin. Sitä paitse

-pidettiin, niinkuin ennenkin on tawallista ollut, ruotsalainen

-Jumalanpalwelus ja muut papilliset toimet Norjalaisille, sillä Norjasta

-ei täällä käy milloinkaan pappia.

-

-Sopuska oli pieni norjalainen kylä Tsipna Wolokan ja Waitokuwan

-wälillä. Täällä oli suomalaisia 1 piika ja 1 norjalaisen talon emäntä,

-joka nyt, 20 wuoden wanhana, tyydyttäwällä luwulla admitteerattiin

-Herran Ehtoolliselle, kuulutettiin, wihittiin, kirkoteltiin, ja hänen 2

-lasta kastettiin. Norjalaisille pidettiin papilliset toimet.

-

-Waitokuwassa oli Suomalaisia ja Norjalaisia kenties puoleksi

-kumpiakin. Täällä pidettiin 29 päiwä tawalliset papilliset toimet.

-Lasten luku oli wälttäwä. Yksi mies, jonka waimo oli lapsi-wuoteesen

-lankeemassa, täytyi, waikka sangen huonolla luwun-jäljellä oli, tulla

-admitteeratuksi Herran Ehtoolliselle ja wihityksi awioliittoon; hän oli

-kumminkin sitte rippikoulussa Puumangissa. Rippiwäkeä oli 14 henkeä.

-5 lasta kastettiin. 13 ruumista haudattiin. Täällä on myös tawallista

-pitää Norjalaisille erittäin papilliset toimet. Kun tämä kylä on

-höyrylaiwa-ja muun meriliikkeen warrella, on täällä paheita enempi

-kuin muissa kylissä. Irstaisuus turmelee paljon näillä ilman laitta

-olewilla syrjä-seuduilla perheelliset olot; mutta suurin ja pahin

-turmio on koko rannikolla juoppous; kun kesällä ansaitut rahat on pantu

-rommiin, saa koko perhe talwis-ajan kitua köyhydessä; ja kun tämä heti

-seuraawa rangaistus aina käsittää perheellisen, on monella täysi tosi

-uskonnon awulla parantua, kunhan wain useemmin olisi tilaisuutta Armon

-wälikappalten nautitsemiseen.

-

-Sunnuntaina 30 päiwä pidettiin Kerwanassa Jumalanpalwelus ja Herran

-Ehtoollinen, sittekun Launutai-iltana oli ollut rippiwäen kirjoitus

-ja Raamatun selitys. Lasten luku oli tyydyttäwällä kannalla. Kun

-Waitokuwalaisia oli myös tänne tullut oli rippiwäkeä 30 henkeä.

-

-Samana Sunnuntaina tultiin Puamankiin, joka on suurin ja siistin

-kylä koko rannikolla; esimerkiksi juoppoutta ei huomaa täällä, johon

-mahtaa suureksi osaksi olla syynä se asia, että kyläläiset kuuluwat

-laestaoiolaiseen uskon-suuntaan. Sunnuntai-iltana, niinkuin jokapäiwä

-kello 6 ilta-puolella, pidettiin Raamatun selitys ja rippikoulun alku,

-ja seuraawana päiwänä lukukinkerit. Lasten lukutaito oli tyydyttäwä.

-Kun Muotkan kylä on Puumankia lähellä, olin antanut sanan, että he

-tulisiwat tänne asioitansa toimittamaan. Näistä ja edellä mainituista

-kylistä aina Tsipna Wolokaan asti oli tullut rippikouluun 15 poikaa

-ja 9 tytärtä, nimittäin 9 poikaa ja 7 tytärtä suomalaisia, 3 poikaa

-ja 2 tytärtä norjalaisia ja 3 lappalais-poikaa, jotka kaikki tuliwat

-admitteeratuiksi. Muotkan lapsia kastettiin 13; ruumiita haudattiin 6;

-rippiwäkeä oli 19. Puumangin lapsia kastettiin 31; ruumiita haudattiin

-40; ja rippiwäkeä oli 146, johon kuuluu myös ulohtaammaltakin tulleita

-sekä Suomalaisia että Lappalaisia. Lauantai-iltana 5 päiwä Elokuuta

-pidettiin rippilasten päästö, ja Sunnuntaina jumalanpalwelus Herran

-Ehtoollisen kanssa ja illalla wiimeinen Raamatun selitys. Useampana

-arkipäiwänäkin pidettiin Herran Ehtoollista, kun tuli etempänä

-asuwaisia sitä warten luokseni, erittäinkin Lappalaisia.

-

-Maanantaina 7 päiwänä iltapuolella lähdin kotiapäin Wesisaaren,

-Näätämöwuonon kautta, Inarin järwen ylitse Kyrön kylään, jossa, kun oli

-Sunnuntaipäiwä 13 päiwä, pidettiin Jumalanpalwelus; wielä eteenpäin

-Sompiojärwen kautta Luiron ja Kitis-jokia myöten Kemijärwelle. Kotiin

-saawuin Elokuun 26 päiwä.

-

-Mitä ylipäätään papillisiin toimiin täällä tulee, ei aina woi

-parhaimmalla tahdollakaan seurata Suomen lakeja, sillä suuri osa

-asukkaista on täällä syntynyt ja elänyt, eikä siis woi mitenkään

-omistaa kirjallisia todistuksia maineestaan, esteettömyydestään

-awioliittoon j.n.e., kun eiwät ole missään kirjoilla. Wenäjän

-wirkamiehet ottawat kirjoihinsa asewelwolliset, eiwät muita. Ainoa

-wirkamies, joka käy heitä, niin sanoakseni, hoitamassa, on Suomesta

-lähetety pappi; jonkatähden sitä suurella ikäwällä aina odotetaan.

-Tässä katsonkin welwollisuudekseni konstateerata sitä erinomaista

-ystäwällisyyttä ja sydämmellisyyttä, jolla pappia näillä seuduin

-kohdellaan, ja lopuksi ilmaista sen kaikkein asukasten hartaan

-toiwotuksen, että Suomen Waltio warsinkin kerran wuodessa tahtoisi

-kustantaa papin matkustuksen näiden oman onnensa nojaan jätettyin

-kansalaisten luo. Sywemmillä ja lewottomammilla tunteilla kuin kutkaan

-muut Suomalaiset odottawat he tuon kysymyksessä olewan Jäämeren

-rannikkopalasen luowutuksen ratkaisemista; pyytäwät kumminkin, käwi

-tuo asia, miten käwi, sillä hartaudella, mikä woi syntyä ainoastaan

-järjestetyn yhteiskunnan ulkopuolelle muuttaneen sydämessä, saada pysyä

-Suomen Esiwallan muistissa.

-

-Leppäwirroilla, Joulukuun 28 päiwä 1882

-

-                                                    Joh. Schwartzberg.

-                                                    pöyreä pöysti

-

-

-

-Statistisia tietoja Suomalaisista ja Lappalaisista Muurmannilaisella

-rannikolla Jäämeren luona, jokta kuuluwat ewankelis-luterilaiseen

-uskontunnustukseen, tehdyt matkalla sinne kesällä 1882. (Senaatiin

-annettu)

-

-

-  Lapsia kastettu. miespuolta / waimonpuolta

-  Kuolassa. . . . . . . . . — / 2

-  Uurassa ja Saaniwuonossa. 17 / 15

-  Laatsiwuonossa. . . . . . 2 / 3

-  Tsipna Wolokassa. . . . . — / 2

-  Sopuskassa. . . . . . . . — / 2

-  Waitokuwassa. . . . . . . 5 / 3

-  Kerwanassa. . . . . . . . 3 / 2

-  Muotkassa . . . . . . . . 4 / 9

-  Puumangissa . . . . . . . 19 / 12

-  Kakkarissa. . . . . . . . 3 / 3

-  Summma. . . . . . . . . 53 / 53 = 106

-

-

-

-  Pariskuntia wihitty.

-

-  Kuolassa . . . . 1  suomalaisia kumpikin

-  Uurassa. . . . . 3  d:o  d:o

-  d:o. . . . . . . 1  lappalaiset kumpikin

-  d:o. . . . . . . 1  suomalainen ja wenäläinen

-  Tsipna Wolokassa.1  norjalainen ja lappalainen

-  Sopuskassa. . . .1  norjalainen ja suomalainen

-  Waitokuwassa. . .1  suomalaisia kumpikin

-  Summa. .  . . . .8

-

-

-

-  Haudattu.

-  Alle 15 wuotta miesp / waimp. / summa alla

-

-  Kuolassa . . . .  1 / 2

-  Uurassa . . . . . 4 / 14

-  Laatsiwuonossa. . 5 / 3

-  Kakkarissa. . . . 1 / 1

-  Tsipna Wolokassa. — / —

-  Waitokuwassa. . . 2 / 1

-  Muotkassa . . . . 2 / 3

-  Puumangissa . . . 16 / 12

-  [Yhteensä]. . . . 31 / 36

-

-

-  Yli 15 wuotta: miesp/ waimp./ summa [alle/ yli 15 v.]

-

-  Kuolassa . . . .  2 / 1 = 6

-  Uurassa . . . . . 8 / 6 = 32

-  Laatsiwuonossa. . — / — = 8

-  Kakkarissa. . . . — / — = 2

-  Tsipna Wolokassa. 3 / — = 3

-  Waitokuwassa. . . 9 / 1 = 13

-  Muotkassa . . . . 1 / — = 6

-  Puumangissa . . . 7/ 15 = 40

-  [Yhteensä]. . . . 30 / 13 = 110

-

-

-

-  Kommunikantteja.

-

-  Kuolassa . . . .  7.

-  Uurassa . . . . . 85.

-  Laatsiwuonossa. . 17.

-  Kakkarissa. . . . 5.

-  Tsipna Wolokassa. 6.

-  Sopuskassa. . . . 2.

-  Waitokuwassa. . . 14.

-  Kerwanassa. . . . 30.

-  Muotkassa . . . . 19.

-  Puumangissa . . . 146.

-  [Yhteensä]. . . . 331.

-

-

-

-  Rippikoulun käyneitä.

-

-  Suomalaisia miesp. / waimp.

-  Uuraassa. . . . 3 / 2

-  Puumangissa . . 8 / 7

-  Admitteerattu ilman koulua

-  Sopuskassa. . . — / 1

-  Waitokuwassa. . 1 / —

-  Summa . . . . .12 / 10

-

-  Lappalaisia miesp./ waimp.

-  Uurassa. . . . — / 3

-  Puumangissa . . 3 / —

-  Admitteerattu ilman koulua

-  Sopuskassa. . . —/—

-  Waitokuwassa. . —/—

-  Summa . . . . . 3 / 3

-

-  Norjalaisia miesp./ waimp.

-  Uuraassa. . . . 1 / 1

-  Puumangissa . . 3 / 2

-  Admitteerattu ilman koulua

-  Sopuskassa. . . —/ —

-  Waitokuwassa. . —/ —

-  Summa . . . . .4 / 3

-

-  Summa miesp./ waimp.

-  Uuraassa. . . 4 / 6

-  Puumangissa. 14 / 9

-  Admitteerattu ilman koulua

-  Sopuskassa. . . — / 1

-  Waitokuwassa. . 1 / —

-  Summa . . . . 19 / 16 = 35

-

-  Muist. yksi lappalainen tyttö ei admitteerattu

-

-

-

-  Wäkiluku

-

-  Talollisia:   Taloja / miesp./ waimp.

-

-  Kuolassa. . . . .  — /— /—

-  Saaniwuonossa . . 4 / 12 / 9

-  Uurassa . . . . .21 / 56 /50

-  Laatsiwuonossa. .7 / 14 / 17

-  Kakkarissa. . . .4 / 9 / 6

-  Tsipna Wolokassa.— / — / 1

-  Sopuskassa. . . .— / — / 1

-  Waitokuwassa. . .12 / 22 / 20

-  Kerwanassa. . . .8 / 20 / 15

-  Muotkassa . . . .10 / 23 / 24

-  Puumangissa . . .30 / 77 / 73

-  Summa . . . . . .96 taloa /

-  233 miesp / 216 waimp. = 449

-

-

-  hyyryläsiä: miesp./ waimp.

-

-  Kuolassa. . . . .9 / 11

-  Saaniwuonossa . .12 / 6

-  Uurassa . . . . .24 / 20

-  Laatsiwuonossa. .3 / 3

-  Kakkarissa. . . .— / —

-  Tsipna Wolokassa.2 / 3

-  Sopuskassa. . . .— / 1

-  Waitokuwassa. . .2 / 5

-  Kerwanassa. . . .1 / 2

-  Muotkassa . . . .1 / 1

-  Puumangissa . . .40 / 30

-  Summa . . . . . .94 / 82 = 176

-  S:ma. . . .  449 + 176 = 625

-

-

-  Lappalaisia:

-  Taloja / miesp./ waimp.

-

-  Areskuwassa, Kassiwuonossa

-  ja Uurassa. . . . 4 / 12 / 15

-  Kakkarissa. . . . 1 / 2 / 2

-  Tsipna Wolokassa. — / — / 1

-  Mattimuotkasassa ja

-  Muotkassa . . . . 5 / 13 / 11

-  Summa . . . . . 10 taloa/

-  27 miesp / 29 waimp. = 56

-

-

-  hyyryläsiä: miesp./ waimp.

-

-  Areskuwassa, Kassiwuonossa

-  ja Uurassa. . . . 3 / 4

-  Kakkarissa. . . . — / —

-  Tsipna Wolokassa. — / —

-  Mattimuotkasassa ja

-  Muotkassa . . . . — / —

-  Summa . . . . . . 3 / 4 = 7

-  S:ma. . . . .56 + 7 = 63

-

-

-

-  Syntymäpaikat

-

-  Kuolassa:      perheitä/ miesp./ waimp.

-  Kuusamosta tulleita . . 2 / 4 / 6

-  Pudasjärveltä tulleita. 1 / 2 / 2

-  Kiannalta tulleita. . . 1 / 3 / 3

-  Summa . . . . . . . . . 4 perheitä/

-  9 miesp. / 11 waimp. = 20

-

-  Saaniwuonossa:   perheitä/ miesp./ waimp.

-  Kuusamosta tulleita . . 3 / 10 / 6

-  Paawolasta tulleita . . 1 / 3 / 2

-  Haukiputaalta tulleita. 1 / 1 / 1

-  Norjan kautta tulleita. 3 / 7 / 5

-  Wenäjän Karjalan kautta

-  tulleita. . . . . . . . 1 / 3 / 1

-  Summa . . . . . . . . .9 perheitä /

-  24 miesp. / 15 waimp. = 39.

-

-  Uuraassa:    perheitä/ miesp./ waimp.

-  Kuusamosta tulleita . . 10 / 23 / 18

-  Iistä tulleita. . . . . 1 / 2 / 3

-  Lohtajasta tulleita . . 3 / 9 / 7

-  Torniosta tulleita. . . 2 / 6 / 3

-  Sodankylästä tulleita . 8 / 21 / 22

-  Kemistä tulleita. . . . 2 / 6 / 5

-  Oulusta tulleita. . . . 2 / 4 / 3

-  Norjan kautta tulleita. 5 / 8 / 10

-  Summa . . . . . . . . 33 perheitä /

-  80 miesp. / 70 waimp. = 150.

-

-  Laatsiwuonossa:  perheitä/ miesp./ waimp.

-  Muoniosta tulleita.. 2 / 4 / 3

-  Kiannalta tulleita.. 3 / 5 / 6

-  Kuusamosta tulleita. 2 / 4 / 5

-  Kemistä tulleita. . . 3 / 4 / 6

-  Summa . . . . . . . 10 perheitä /

-  17 miesp. / 20 waimp. = 37.

-

-  Kakkarissa:    perheitä/ miesp./ waimp.

-  Norjan kautta tulleita 4 / 9 / 6 = 15.

-

-  Tsipna Wolokassa: perheitä/ miesp./ waimp.

-  Norjan kautta tulleita — / 2 / 4 = 6

-

-  Sopuskassa: perheitä/ miesp./ waimp.

-  Kuusamosta tulleita — /— / 2 = 2

-

-  Waitokuwassa:  perheitä/ miesp./ waimp.

-  Kuusamosta tulleita. . .5 / 8 / 6

-  Simosta tulleita . . . .2 / 7 / 5

-  Kuolajärweltä tulleita .1 / — / 2

-  Kemistä tulleita . . . .4 / 3 / 8

-  Utajärweltä tulleita . .1 / 2 / 1

-  Rowaniemestä tulleita. .2 / 2 / 3

-  Torniosta tulleita . . .1 / 1 /—

-  Kontiolahdesta tulleita.1 / 1 /—

-  Summa. . . . . . . . .17 perheitä /

-  24 miesp. / 25 waimp. = 49.

-

-  Kerwanassa: perheitä/ miesp./ waimp.

-  Kuusamosta tulleita. . .4 / 8 / 7

-  Iistä tulleita . . . . .2 / 4 / 2

-  Simosta tulleita . . . .1 / 4 / 3

-  Pulkkilasta tulleita . .1 / 2 /—

-  Norjan kautta tulleita .3 / 3 / 5

-  Summa. . . . . . . . . 11 perheitä /

-  21 miesp. / 17 waimp. = 38.

-

-  Muotkassa: perheitä/ miesp./ waimp.

-  Kuusamosta tulleita. .3 / 4 / 7

-  Rowaniemestä tulleita.1 / 2 / 6

-  Iistä tulleita . . . .1 / 2 / 1

-  Kiannalta tulleita . .1 / 4 / 2

-  Kuhmosta tulleita. . .2 / 5 / 4

-  Kemistä tulleita . . .1 / 3 / 3

-  Lumijoelta tulleita. .1 / 4 / 2

-  Summa. . . . . . . .10 perheitä /

-  24 miesp. / 25 waimp. = 49.

-

-  Puumangissa: perheitä/ miesp./ waimp.

-  Kuusamosta tulleita . 39 / 77 / 69

-  Pulkkilasta tulleita. .1 / 4 /3

-  Kemistä tulleita. . . .1 / 4 / 2

-  Muoniosta tulleita. . .2 / 3 / 4

-  Kuhmosta tulleita . . .7 / 17 / 10

-  Kiannalta tulleita. . .6 / 8 / 14

-  Kuiwaniemestä tulleita.2 / 4 / 1

-  Summa . . . . . . . . 58 perheitä /

-  117 miesp. / 163 waimp. = 220.

-

-  Summa summarum. . . . .327 miesp. / 298 waimp. = 625

-

-

-

-Eri seurakunnista tulleitten summat.

-

-  . . . . . . . miesp./ waimp/ summat.

-

-  Kuusamosta tulleet 138 / 126 = 264

-  Kiannalta. . . . . 20 / 25 =  45

-  Kemistä. . . . . . 20 / 24 = 44

-  Sodankylästä . . . 21 / 22 = 43

-  Kuhmosta . . . . . 22 / 14 = 36

-  Simosta. . . . . . 11 / 8 = 19

-  Lohtajasta . . . . 9 / 7 = 16

-  Iistä. . . . . . . 9 / 5 = 14

-  Rowaniemestä . . . 4 / 9 = 13

-  Torniosta. . . . . 7 / 3 = 10

-  Pudasjärweltä. . . 2 / 2 = 4

-  Oulusta. . . . . . 4 / 3 = 7

-  Paawolasta . . . . 3 / 2 = 5

-  Haukiputaalta. . . 1 / 1 = 2

-  Muoniosta. . . . . 7 / 7 = 14

-  Kuolajärweltä. . . — / 2 = 2

-  Utajärweltä. . . . 2 / 1 = 3

-  Pulkkilasta. . . . 6 / 3 = 9

-  Lumijoelta . . . . 4 / 2 = 6

-  Kuiwaniemestä. . . 4 / 1 = 5

-  Kontiolahdesta . . 1 / — = 1

-  Norjan kautta. . . 29 / 30 = 59

-  Wenäjän Karjal.

-  kautta tull. . . . 3 / 1 = 4

-

-  [Summa] . . . .327 / 298 = 625

-

-  Lappalaiset owat

-  Norjan kautta tulleet. 30 / 33 = 63

-

-

-Muistutus. Norjan kautta tulleiksi kutsutaan niitä, jotka Norjaan

-muuttaneista Suomen alamaisista owat syntyneet Norjassa, mutta eiwät

-norjalaistuneet.

-

-Kaiken kaikkiaan on siis Muurmannilaisella rannikolla 688 henkeä, jotka

-ewankelis-lutherilasen papin apua tarwitsewat. Tästä summasta saattaa

-olla poissa joku kymmenkunta lappalaista, jotka asuwat sisämaissa ja

-Petsamowuonon seutuwilla.

-

-Leppäwirroilla Joulukuun 28 päiwä 1882. Joh. Schwatzberg.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Lukijan pyydetään hywäntahtoisesti itse lukiessansa oikasemaan ne monet

-korehtuuriwirheet, joita on jäänyt tähän kirjaseen. Syynä wirheiden

-jäämiseen niin lukuisesti on se, että kirja on ylipainoksena otettu

-sanomalehti-latomuksesta ilman tarkemman korehtuurin lukemista.

-

-

-

-

-

-*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MATKA JääMEREN RANNALLE

-KESäLLä 1882 ***

-

-

-

-Updated editions will replace the previous one—the old editions will

-be renamed.

-

-

-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright

-law means that no one owns a United States copyright in these works,

-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United

-States without permission and without paying copyright

-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part

-of this license, apply to copying and distributing Project

-Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™

-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,

-and may not be used if you charge for an eBook, except by following

-the terms of the trademark license, including paying royalties for use

-of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for

-copies of this eBook, complying with the trademark license is very

-easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation

-of derivative works, reports, performances and research. Project

-Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may

-do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected

-by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark

-license, especially commercial redistribution.

-

-

-START: FULL LICENSE

-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

-

-

-To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free

-distribution of electronic works, by using or distributing this work

-(or any other work associated in any way with the phrase “Project

-Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full

-Project Gutenberg™ License available with this file or online at

-www.gutenberg.org/license.

-

-

-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works

-

-

-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™

-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to

-and accept all the terms of this license and intellectual property

-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all

-the terms of this agreement, you must cease using and return or

-destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your

-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a

-Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound

-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person

-or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

-

-

-1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be

-used on or associated in any way with an electronic work by people who

-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few

-things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works

-even without complying with the full terms of this agreement. See

-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project

-Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this

-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™

-electronic works. See paragraph 1.E below.

-

-

-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the

-Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection

-of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual

-works in the collection are in the public domain in the United

-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the

-United States and you are located in the United States, we do not

-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,

-displaying or creating derivative works based on the work as long as

-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope

-that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting

-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™

-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the

-Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily

-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the

-same format with its attached full Project Gutenberg™ License when

-you share it without charge with others.

-

-

-

-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern

-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are

-in a constant state of change. If you are outside the United States,

-check the laws of your country in addition to the terms of this

-agreement before downloading, copying, displaying, performing,

-distributing or creating derivative works based on this work or any

-other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no

-representations concerning the copyright status of any work in any

-country other than the United States.

-

-

-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

-

-

-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other

-immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear

-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work

-on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the

-phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,

-performed, viewed, copied or distributed:

-

-

-  

-    This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most

-    other parts of the world at no cost and with almost no restrictions

-    whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms

-    of the Project Gutenberg License included with this eBook or online

-    at www.gutenberg.org. If you

-    are not located in the United States, you will have to check the laws

-    of the country where you are located before using this eBook.

-  

-

-

-1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is

-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not

-contain a notice indicating that it is posted with permission of the

-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in

-the United States without paying any fees or charges. If you are

-redistributing or providing access to a work with the phrase “Project

-Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply

-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or

-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™

-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

-

-

-1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted

-with the permission of the copyright holder, your use and distribution

-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any

-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms

-will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works

-posted with the permission of the copyright holder found at the

-beginning of this work.

-

-

-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™

-License terms from this work, or any files containing a part of this

-work or any other work associated with Project Gutenberg™.

-

-

-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this

-electronic work, or any part of this electronic work, without

-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with

-active links or immediate access to the full terms of the Project

-Gutenberg™ License.

-

-

-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,

-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including

-any word processing or hypertext form. However, if you provide access

-to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format

-other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official

-version posted on the official Project Gutenberg™ website

-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense

-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means

-of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain

-Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the

-full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

-

-

-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,

-performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works

-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

-

-

-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing

-access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works

-provided that:

-

-

-    • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from

-        the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method

-        you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed

-        to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has

-        agreed to donate royalties under this paragraph to the Project

-        Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid

-        within 60 days following each date on which you prepare (or are

-        legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty

-        payments should be clearly marked as such and sent to the Project

-        Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in

-        Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg

-        Literary Archive Foundation.”

-    

-    • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies

-        you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he

-        does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™

-        License. You must require such a user to return or destroy all

-        copies of the works possessed in a physical medium and discontinue

-        all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™

-        works.

-    

-    • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of

-        any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the

-        electronic work is discovered and reported to you within 90 days of

-        receipt of the work.

-    

-    • You comply with all other terms of this agreement for free

-        distribution of Project Gutenberg™ works.

-    

-

-

-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project

-Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than

-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing

-from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of

-the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set

-forth in Section 3 below.

-

-

-1.F.

-

-

-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable

-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread

-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project

-Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™

-electronic works, and the medium on which they may be stored, may

-contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate

-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other

-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or

-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or

-cannot be read by your equipment.

-

-

-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right

-of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project

-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project

-Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project

-Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all

-liability to you for damages, costs and expenses, including legal

-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT

-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE

-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE

-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE

-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR

-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH

-DAMAGE.

-

-

-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a

-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can

-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a

-written explanation to the person you received the work from. If you

-received the work on a physical medium, you must return the medium

-with your written explanation. The person or entity that provided you

-with the defective work may elect to provide a replacement copy in

-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person

-or entity providing it to you may choose to give you a second

-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If

-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing

-without further opportunities to fix the problem.

-

-

-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth

-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO

-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT

-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

-

-

-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied

-warranties or the exclusion or limitation of certain types of

-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement

-violates the law of the state applicable to this agreement, the

-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or

-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or

-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the

-remaining provisions.

-

-

-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the

-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone

-providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in

-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the

-production, promotion and distribution of Project Gutenberg™

-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,

-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of

-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this

-or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or

-additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any

-Defect you cause.

-

-

-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

-

-

-Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of

-electronic works in formats readable by the widest variety of

-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It

-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations

-from people in all walks of life.

-

-

-Volunteers and financial support to provide volunteers with the

-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s

-goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will

-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project

-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure

-and permanent future for Project Gutenberg™ and future

-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see

-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

-

-

-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

-

-

-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit

-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the

-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal

-Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification

-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by

-U.S. federal laws and your state’s laws.

-

-

-The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,

-Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up

-to date contact information can be found at the Foundation’s website

-and official page at www.gutenberg.org/contact

-

-

-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

-

-

-Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread

-public support and donations to carry out its mission of

-increasing the number of public domain and licensed works that can be

-freely distributed in machine-readable form accessible by the widest

-array of equipment including outdated equipment. Many small donations

-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt

-status with the IRS.

-

-

-The Foundation is committed to complying with the laws regulating

-charities and charitable donations in all 50 states of the United

-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a

-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up

-with these requirements. We do not solicit donations in locations

-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND

-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state

-visit www.gutenberg.org/donate.

-

-

-While we cannot and do not solicit contributions from states where we

-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition

-against accepting unsolicited donations from donors in such states who

-approach us with offers to donate.

-

-

-International donations are gratefully accepted, but we cannot make

-any statements concerning tax treatment of donations received from

-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

-

-

-Please check the Project Gutenberg web pages for current donation

-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other

-ways including checks, online payments and credit card donations. To

-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

-

-

-Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

-

-

-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project

-Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be

-freely shared with anyone. For forty years, he produced and

-distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of

-volunteer support.

-

-

-Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed

-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in

-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not

-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper

-edition.

-

-

-Most people start at our website which has the main PG search

-facility: www.gutenberg.org.

-

-

-This website includes information about Project Gutenberg™,

-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to

-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

-

+
+The Project Gutenberg eBook of Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882
+
+This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and 
+most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
+whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms 
+of the Project Gutenberg License included with this ebook or online 
+at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, 
+you will have to check the laws of the country where you are located 
+before using this eBook.
+
+
+Title: Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882
+
+Author: Johannes Mustakallio
+
+Release Date: September 12, 2023 [eBook #71620]
+
+Language: Finnish
+
+Credits: Tuula Temonen
+
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MATKA JääMEREN RANNALLE
+KESäLLä 1882 ***
+
+
+
+
+
+MATKA JÄÄMEREN RANNALLE KESÄLLÄ 1882
+
+Kirj.
+
+Joh. Mustakallio
+
+
+
+
+
+Kuopiossa,
+Kuopion uudessa kirjapainossa,
+1883.
+
+
+
+
+
+
+Tosiaankin siinä on perää, kun sanotaan, että matkustukset
+kotiseuduilta pois kehittäwät ihmistä, ja erittäinkin, jos matka
+on koko kotimaan ulkopuolelle. Toiset näköalat, toiset olosuhteet,
+tawat ja katsantokannat tekemät sen, että selwemmästi tulee arwaamaan
+oman olonsa, jopa antamaan armon toisellekin. Ainainen asuminen
+kotipiirissään totuttaa silmän siihen, mikä on; sen warjopuolia ei näe,
+sen hywiä puolia ei arwosta. Kummankin huomaa paremmin eroitettuna
+kaikesta, missä ennen on liikkunut.
+
+On tullut tawaksi, että ne, jotka tahtowat maailmata nähdä matkaawat
+eteläänpäin ihailemaan luonnon, ihmiskäden ja ihmisneron synnyttämää
+suuruutta. Tosi on; sinne on runsaammin herunut luonnon antimia;
+siellä on taisteltu ihmiskunnan suuret taistelut »miekoin, auroin,
+aattehin.» Mutta ansaitsewat pohjan perätkin katsomista, olot
+sielläkin oppimista. Awarain, äärettömäin olojen jylhyys, koko luonnon
+kolkkous, joka ei huoli ihmisen uhkauksista panna wiljelewän kätensä
+sen päälle, — kannattaa sitäkin käydä katsomassa. Kun istuu sekä
+aineellisen että henkisen wiljelyksen helmassa ja nauttii saawutetun
+inhimillisen siwistyksen hedelmiä, mukawuudet mukamuuksien meressä, se
+tahtoo synnyttää luonnottomia waatimuksia ja kääntää ihmisen nurin,
+luonnollisesta luonnottomaksi. Kuinka hywä ja hyödyllistä on silloin
+nähdä ja tawata ihmistä, joka ei tiedä koko maailman menosta mitäkään,
+ei muusta, kuin siitä turpeesta, jota on hänen allaan, ja siitä
+Luojasta, joka wallitsee korkealla hänen päällään!
+
+Pyydän siis lukijaa seuraamaan kertomustani; se onkin paljon
+huokeampaa, kuin osaa ottaa matkan waiwoihin.
+
+Suomesta kun lähtee Jäämeren rannalle kesäkelillä, on paras ensiksi
+matkustaa jotain tietä Wienan merelle, joko eteläisempää Lieksan
+tai Kuhmon kautta, tahi pohjoisempaa Kuusamon kautta. Me walitsimme
+wiimeksi mainitun. Ennen lähtöä oli pitänyt hankkia Arkangelin
+kuwernööriltä lupakirja saada matkustaa hänen läänissään, joka kirja
+myös oikeutti waatimaan kyytiä matkalla. Suomen kenraalikuwernöörin
+kirje Kuopion tuomiokapitulille, että hän Wenäjän wirastojen kautta oli
+matkamme edistyttämistä puoltanut wirkamiehille Murmannin rannikolla,
+oli myös muassamme. Ja kun wiimeksi oli Wenäjän ruplat waihetettuina
+walmisna taskussa, ei ollut kuin huraus, kun Juhannus-ajan kesäisen
+ilman kauniilla säällä jo oltiin noiden 53 peninkulmain takana, jotka
+eroittawat Kuusamon Kuopiosta. Siihen maantie loppuu. Kuusamo on hywin
+wuorista seutua wiimeisellä taipaleella, ennen kuin tullaan kirkolle,
+näkyi jo korkeita wuoria ja mäen kukkuloita (esimerkiksi Syötewaara),
+joille juhannusaikana aurinko näkyy läpi yön muutamia wuorokausia, ja
+kahden semmoisen kukkulan ylitse menee maantiekin; ne owat Hewosenharja
+ja Kallioharju; sinne näkymät kaikki Kuusamon korkeimmat waarat,
+yksin Nuorunenkin Wenäjän rajalla. Maantien wieruksilla käywät porot
+laitumella, ja oudon uteliaisuudella katseltiin niitä hiekkakuoppia,
+joissa oliwat porot nykyään piehtaroineet. Kumminkaan ei sattunut nyt
+yhtään olemaan näkywissä.
+
+Kirkolta alkaa wenematka. Sitä on kuusi peninkulmaa monen järwen
+yli, joista erinomaisen siewä-saarinen ja -salminen on Muojärwi. Kun
+Muosalmen talon takaiselta mäeltä rupesi katsomaan Muojärwen tyyntä
+selkää, niin sitä olisi kauankin saattanut tehdä, ellei matkan teko
+olisi eteenpäin käskenyt. Tahdottiin näet tyynen yön aikana soutaa
+selän toiselle puolelle. Tämä sama seutu, nyt niin kodikkaalta ja
+hupaiselta näyttäwä sille joka Sawon näköaloihin oli tottunut, oli ihan
+erilainen, kun sitä waaran kukkulalta katsoi. Kaikkien näiden järwien
+rannoilla on taloja, jotka owat paljoa pulskemmasti rakennetut kuin
+ylipäätään Sawossa. Näihin aittoihin, 2,3 p. heinäkuussa, alkoi täällä
+näkyä siellä, täällä tähkäpäitä rukiissa, ihankuin Kuopion seuduilla
+27, 28, 29 p. toukokuussa. Pihlaja alkoi puhkaista nuppujaan kukiksi.
+Wälijärwen talon akkunoihin näkyy juhannusaurinko koko yön, sanoiwat.
+Kuoringin järweltä on kolme ja puoli peninkulman maataiwal suurelle
+Pääjärwelle Wenäjän puolella Oulangan suuhun, jolla wälillä ei ole kuin
+yksi pieni talo. Tällä wälillä on tuo Suomen korkein waara Nuorunen,
+ottamatta lukuun lapintuntureita. Kuoringin talossa tuumailtiin,
+lähtisimmekö nousemaan tuon waaran huipulle, ja kun sen olimme
+päättäneet tehdä, ruwettiin taloon yöksi, ettei woimat kesken loppuisi
+seuraawan päiwän ponnistuksissa. Aamulla kun lähdettiin liikkeelle,
+kantajat muassa, sai kohta koetella, miltä wastamäen nouseminen
+tuntuu. Parin neljänneksen perästä poikettiin polulta lähteäksemme
+nousemaan Nuoruselle, ja oikaistiin Kariloukahtaman wasemman puolitse.
+Siinä oli sankkaa metsää ja leweitä soitakin, waikka maa nousi
+nousemistaan, ynnä lampia ja rämepaikkoja. Kun metsän tiheiköstä
+tultiin aawemmalle kohdalle, näkyi aina waaran kalju päälaki, mutta
+se ei ottanut lähetäkseen; se oli yhäti yhtä kaukana, yhtä korkealla,
+taiwaan sinihuntuun werhottuna. Noustiin loiwaa, noustiin jyrkkää
+rinnettä, kuuma aurinko selässä, siteiden paahtamat kiwikalliot kaswoin
+edessä, hikilöyly kowa. Jo loppui kuuset, sitten männyt, wuorossaan
+koiwut; ja kukkulalla ei ollut muuta kaswia, kuin eräs laji wariksen
+marjan warsia, ja muuramen kukkia ihan kukkulallakin. Merkillisellä
+jyrkkyydellä oli wedetty rajat eri puulajeille, ja taampaa katsoen
+rannut näyttiwät ihmeelliseltä. Korkeimpana huippuna oli kiwikallion
+särmä, joka nousee pystyyn yli muun pyöreämuotoisen wuorenpään. Sinne
+oli noustawa — ja silloin oli ylempänä muuta maailmaa.
+
+Suuri on eroitus mataluuden ja korkeuden wälillä. Mataluus on
+arkipäiwäisyyttä, korkeus ylewyyttä. Niin kuin Nuorunen waltawuudessaan
+kohotaksen yli maiseman, sen kukkulalle ei kuulu koskien kuohu, ei
+laineiden loiske, järwet wain tuolla alhaalla kuin hiiden hinkalossa
+huuhtowat sen juuria; niin Nuorusella seisojakin, hän tuntee mielensä
+kohoawan yli arkielämän, tuo turhanpäiwäisyys, joka niin usein käärii
+hänen intonsa pikku kiusoihin, se on jäänyt jalkain alle; hän on
+irti tawallisesta elostaan, wapaa ja auki korkeille tunteille. Hän
+katsoo kauas, niin kauas kuin silmä kantaa, ja yhä etemmäksi tekee
+hänen mielensä heittää silmänsä. Mutta unelmiin hän ei jouda, hällä
+on todellisuus edessään, tanakka jalansia allaan, joka ei häily.
+Itsenäiseksi tuntee hän itsensä, waltamieheksi, johon ei ylety
+ihmisten moitokset ja kiitokset. Nuorunen on yksinään taiwaan alla,
+on nähnyt wuosituhansien tuulet ja tuiskut, uljasta otsaansa se pitää
+yhtä korkealla kuin alussakin, sen korkeus ei kukistu; ei kesän
+aurinkoiset yöt, eikä syksyn synkkä pimeys sen waltaa muuttele; ja sen
+ikuiset wahtikumppanit, Waltawaara, Iiwaara, Ukonwaara, Possosiiro,
+Päänuorunen, jotka kohoawat taiwaan ranteella, seisowat yhtä
+yksiwakaisesti ja antamat kunnian hälle.
+
+Näköala Nuoruselle on sangen laaja. Länsipuolella pohjaan- ja
+eteläänpäin on toinen toisensa wieressä kaikki ne järwet, joita
+myöten Kuusamon kirkolta asti olimme tulleet, ja erittäinkin
+Tawajärwi, joka on wuoren juurella, tuuheine saarineen miellyttää
+silmää. Idässäpäin etäämpänä wuorelta lewittää laajaa pintaansa
+Pääjärwi, Wenäjän Karjalan suurimpia järwiä, ja siintipä wähä
+wyöhyke Tuoppajärwen tyyntä selkääkin. Korkeita maita on Pääjärwen
+ympärillä, ja sen wuoriset saaret (erittäinkin tuo keskellä selkää
+olema Luptshinki, kenties kolmea wertaa suurempi kuin meidän kartat
+näyttäwät) koettawat myös kohota ylemmä, waan ne jääwät alhaalle,
+kun näkee järwen luoteispuolella huimaaman korkean Päänuorusen
+jyrkän wuoripatsaan ylenewän senpuolisten mäkien ylitse. Sen huippu
+näyttääkin oleman Nuorusen tasalla, ja eräs mies sanoi sen olewan
+korkeamman kuin Nuorusen, mutta lisäsi, kukapa siellä lie käynyt.
+Karjalan puoli on samanlaista, kuin Suomen, mäkistä, järwistä,
+metsäistä. Pohjassa on näköpiirin rajana Paanajärwen wuoret; järwi
+itse on sywässä wuoriseinien wälissa, ettei se sowi näkymään, mutta
+takaa yli maiden näkyy tumman sinisenä paksun leipäkakun muotoinen
+wuorenpää, joka lienee Pesioiwa tahikka Waatimenoiwa, sillä Lapissa
+kyllä 15 peninkulman päähän näkyy tuommoiset korkeat wuoren huiput.
+Luoteisessa seisoo lähempänä Kuntiwaara ja etempänä Waltawaarat, kirkon
+pohjoispuolella. Yli Kuusamon järwen näkyy ne waarat, joita myöten
+maantie tulee kirkolle, ja Muojärwen takaa Iiwaara, jonka harjanteet
+lounaista suuntaa kohden nousewat monta wertaa korkeammalle muita
+mäkiä. Etelässäpäin näyttää, kuin Ukonwaara lähtisi nousemaan ihan
+Kuoringin järwen sywänteestä, ja se on tosiaankin muhkea niinkuin
+ukko ainakin. Sen wasemmaltapuolen taaempana nousemat Possosiiro ja
+Kiiankuurot. Luulisi, etta tuonlaista näköalaa käwisi useinkin ihmiset
+ihantelemassa; niin ei ole laita. Ainoastaan kerranko wai pari sanoi
+Kuoringin isäntä, joka oli oppaanamme, käyneensä täällä, waikka oli
+ikänsä asunut juurella, ja emäntä tyttärineen (jotka kaikki oliwat
+naimisissa kotona) oli sanonut kun kerran käyneensä wuorella; kukapa
+pakottaa, arweli hän, rupeaisi yrittämään semmoiselle joutawalle
+matkalle. Mutta jumalanmolijat tietäwät panna armon tälle paikalle;
+sen näki siitä menijän Karjalan rististä, jota oli pystytetty kallion
+ylimmälle mykkylälle. Niitä ei ole monta enää; risti on rapistunut,
+lahonnut, eikä taida kotwaan aikaan kukaan ryhtyä sen kohentamiseen.
+Siihen aikaan kun Wenäjän hallitus häwitti noita luostarintapaisia
+yhdysasunnoita, joita nuo muka harhauskoiset starowierot oliwat
+perustaneet, pakeni koko joukko heitä Suomen rajan yli ja asuiwat
+jossain yksinäisessä mökissä. He eiwät käy kenenkään luona, eikä kukaan
+heidän luonansa. Korkeimpain wuorten huiput owat heidän enimmästi
+rakastetut molimispaikat. Kuusamossa on näitä pari enää jälellä, yksi
+Hännilän talon lähellä, toinen Tawaniemellä. He eläwät rukouksissa
+ja saawat melkoisia rahasummia Pietarista ja muusta Wenäjästä niitä,
+joiden edestä rukoilewat ja joilla luultawasti ei ole aikaa itse sitä
+tehdä; palkkaawat sentähden miehen sijaansa, jottei possakanteko jäisi
+rästiksi.
+
+Nuorusella käy winha tuuli, kylmä kuin talwen wihuri, waikka oli lämmin
+päiwä, piti ottaa päällystakkia päälleen taretakseen olla jonkun hetken
+kerrallaan kalliolla ja sitte piti kyyristyä kallion taa, johon aurinko
+helteästi paistoi. Kukkulalta lähtee wankka polku alaspäin. Outo
+luulisi siitä, että täällä käy wäkeä, kuin Aawasaksalla. Mutta se onkin
+porojen polku, jonka owat tehneet, kun räkän- (itikan-) aikana nousewat
+tuulen henkeen saadakseen lewähtää rauhassa. Semmoista wiisautta
+käyttämät porot suurella hyödyllä kaikkialla pohjoismaissa, jossa
+syöpäläisten paljous on mahdoton. Lewättyänsä lähtewät he peräkanaa ja
+hywällä mielin alas.
+
+Hywällä mielin rupesimme mekin laskeumaan pois, ja semmoisten hetkien
+perästä kuiskaa lähtijä korwaaansa: »jos ikäwystyt, ystäwäni, oloihisi,
+niin mene korkealle wuorelle.» Wielä kerran Nuorusen koillisnurkalta
+heitettyämme silmäyksen etehemme, jossa näkyi Kiwakan mäen kinkama
+ja sawu nousewan Siikajärwen koiwikkorannalta, ruwettiin painamaan
+alas, ja se ei toki ollut niin waikeata kuin nousu. Siikajärwen talo
+mökkineen on ainoa ihmisasunto tällä taipaleella; sinne laskeuttiin
+myötämäkeä. Tämä puoli Nuorusta on erinomaisen hyötyisätä koimumetsää,
+kun kerran tulee metsärajan alle. Päästiin taloon. Wieraanwaraisuus
+on wanhastaan hywä awu Suomessa, jos missä korwen kainalossa wähäkään
+mökin hökkeliä on; ja lehmänantiahan kesäisaikana on joka paikassa.
+Metsätaiwal Pääjärwelle on waihetellen koiwu- ja petäjä-metsää, suurta
+ikiwanhaa sydänmaata, sangen harwassa kohden raadettu huuhdaksi. Oli
+erinomaista nähdä kuusikkaita pesäseutujensa ympärillä; ne eiwät olleet
+lewottomia, niin kuin Sawossa meno- ja tulomatkallaan, waan istuiwat
+aiwan lewollisina yksi siellä, toinen täällä puiden latwoissa ja
+sykerteliwät sorakielistä wiserrystänsä. Kun päästiin Kiwokan kohdalle,
+näytti se korkealta wuorelta; niin loukeroista ja röykkelikköä oli se,
+kuin olisi koralliryhmän nostanut ylös taiwaalle. Siinä on karhuin
+pesäpaikat, joissa he saawat nukkua talwiuntansa rauhassa, ja noustuaan
+lyödä kesäistä leikkiänsä; eiwät halajakaan ihmisasunnoille, samaten
+kuin ihmisetkään eiwät ikäwöi heidän asunnoillensa. Karhu on näet
+metsän isäntä, tenhonwoimainen, joka ei pelkää ihmislasten, ei taikoja,
+eikä tuuria; kuka sen kanssa tohtisi wäitöksiin ruweta.
+
+Waltakuntain raja ei tee eroitusta; maat, metsät samanlaista,
+suomalaista, jota ei ole aikain waiheet woineet muuttaa; mutta kansan
+owat ne walitettawasti muuttaneet kuin wieraaksi toinen toiselleen,
+että weli ei kättä anna weljelle, eikä sisar sisarelleen. Kun Oulangan
+leweää jokea myöten, joka kuulun Paanajärwen wedet laskee Pääjärween,
+tulee
+
+
+
+Oulangansuun
+
+kylään, niin se tekee suomalaisen aiwan alakuloiseksi. Hän kysyy:
+miksi? ja wastaus jääköön kysyjän omaan kätköönsä salaisuutena. Jos
+raja on sota-raja, se on eri asia; mutta kun se muuttuu kylän rajaksi,
+niin miksi on parin sylen lewyinen aukko niin korkea muuri, ettei
+siwistyksen aurinko jaksa paistaa yli! Kylä näyttää niin surkealta,
+että luulee muuttuneensa muutamia wuosisatoja taa'päin ajassa, jopa
+arwelee näkewänsä jonkun lewäyspaikan, johon tuona suurena muuttoaikana
+Altain jylhiltä wuoriseuduilta Euroopaan suomalainen kansanwaellus
+yritti uutisasutusta tekemään, mutta jätti huoneet rapistumaan,
+jätteet haisemaan haaskain syöjille hywäksi. Käydään sisään, noustaan
+etuliiteristä winoja portaita myöten yläkertaan, ensin etehiseen;
+siinä on tukehduttawa katku, löyhkä, joka panisi kärsäeläimenkin
+sieramet tukkoon; lattialautojen alla on suuret sammiot täysinä yhdeksi
+myöhkäksi märänneitä kalansotkuja käymässä, kiehumassa kesähelteen
+kuumassa ilmassa. Kiireellä tupaan, tarjotaan kättä, toiset eiwät
+tahdo, katsoa wirnottamat wain, kun meillä käsi ojossa, koura auki.
+»Saako taipaleella wäsynyt matkamies tsajua talosta?» »No toki, meillä
+ei ole lehtiä, waan mennään naapurista noutamaan, pannaan samowaara
+kiehumaan.» Tämä hymäntahtoisuus opettaa meille, että tylyys on kaukana
+talosta ja oppaamme neuwoo meitä myös, että starowiero ei anna kättä
+kenellekään eriuskolaiselle. Talosta sai, mitä wain talossa oli; se
+wain heille saattoi hämmennyksen, kun me panimme pyytämällä; olisi
+pitänyt wain käskeä, wenäläisten wirkamiesten tapaan; siltä kait
+näytti. Eri tawat, eri usko, wieraanwaraisuus yhteinen. Kaikki, jotka
+tuliwat »ruotsin pappia» katsomaan, ristiwät ensin itseään owen suussa
+ja tuliwat sitte lähemmä hywää päiwää toiwottamaan. Tuli naapurin noin
+14 wuotias tyttökin. Ensin hänkin risti itsensä jumalan kuwaa päin ja
+meni sitten penkillä istuwia waimoihmisiä terwehtimään, hyppäsi kaulaan
+ja likisti ensin yhtä poskeaan ja sitte toista toisen poskia wastaan,
+painoi päätään wielä toisen kaswoja wastaan ja wetäysi sitten wielä
+taa'päin, teki sywän niiauksen, ja terwehdys oli täysin suoritettu;
+sitte wieraita tarkastamaan. Kun samowaara jo höyrysi pöydän päässä,
+ryhdyttiin juomaan, sokeri suuhun ja tsajuwetta päälle; muuta tosin
+ei, mutta sen tietää matkamies hywäksi. Kolme korkiaa stakanaa
+mieheen, ja sitte pihalle raitista ilmaa hengittämään. Sytytettiin
+paperossi, wedeltiin sawuja, katseltiin Karjalan huonerakennuksia ja
+noita pikkuisia pellon tilkkuja, joissa tiheä ohran oras kaswoi, niin
+tulee Wenäjän pappi pitkässä kauhtanassaan, oikasee suoraa minuun ja
+sanoo: »oletko sie suomen pappi?» Minä jäin wähä ällistelemään tuosta
+yht'äkkisestä ystäwyydestä, enkä heti hoksannutkaan mistä ajasta
+olimme lähemmin tuttawat mutta kun näin wirkaweljen pienet silmät niin
+weljellisesti tuijottawan harmaiden kulmakarwain takaa, työnnän minäkin
+oikeata kättäni wastaan: »olen, mitenkäs sie, pyhä weli, jaksat.»
+»Miks'ei pappi tule papin luo.» »No, näytätkö sie meille kirkkosi.»
+»Jees!» Astuttiin papin weneesen ja soudettiin yli. Joen rannalla
+oli pappila. Se oli samaan tapaan rakennettu, kuin muut talot, wähää
+suurempi, hirret täysipyöreinä seinissä. Siihen wei meidät pappi
+ensin. Muuta wäkeä ei hänellä ollut, kuin aikaihminen tyttärensä.
+Rupesimme kyselemään, kuinka suuri wäkiluku oli seurakunnassa. Se ei
+ollut tiedossa. Minkälaista rahwasta owat nämä? Se ei ollut tiedossa.
+Minkälaisia kirjoja lukemat papit näin yksinäisissä paikoissa? »Aa,
+kirjat owat sakastissa.» Ei, maan itsensä tähden. Se ei ollut tiedossa.
+Mutta se oli tiedossa, kuinka monta ruplaa ja kopeikkaa tämä kirkko oli
+maksanut, kuinka paljo kellot, messukasukat, jumalanäidit, Pietarit,
+Paawalit. Lähdettiin sitä kaikkea katsomaan. Tytär saa käskyn sillä
+aikaa panna samowaara kiehumaan. Kirkko oli aiwan uusi, pyöreistä
+hirsistä. Kun tultiin kynnyksen yli, ruwettiin suoman astumaan
+lattiata pitkin katsomaan sitä kullan kiiltoa ja hopean hohtoa, mikä
+peräseinältä säteili wastaan. Mutta pappi jäi owen suulle ristimään
+itseänsä, ja mekin (huomattuamme erehdyksemme) kaikessa hiljaisuudessa
+wedimme sääremme takaisin, asetuimme kummallekin puolelle ja siinä
+seistiin wieraina miehinä siihen, että tämä pappi ei ristimättömin
+silmin katsele kirkon pyhyyksiä. Paljo oli todellakin kalleuksia. Aito
+kullasta kalkit ja lautaset, pöydät ja kaapit täynnä kullalla kudotuita
+kirkonmenon waatekappaleita. Tämän oli lahjoittanut kreiwi Moskowasta,
+tuon ruhtinas Pietarista, mitä pajari minkin parselin. Pappi kiittää
+ja walittaa: kaikki niin kallista, kaikki niin koreeta, eitä käy kansa
+kirkossa, ei ollenkaan. Starowierot eiwät käytä waltion pappia muulloin
+kuin pakkotiloissa. Mutta — papin tsaju! Tyhjennettiin 2 takanaa
+papissakin; ja silloin tiesi olemansa tsajun juonnin maassa. Pois teki
+mieli ja — nukkumaan.
+
+Aamulla tahdottiin ruokaa, kun ei oltu iltasellakaan saatu; tultiin
+näet liian myöhään kortteeriin. Sitä ruwettiin heti puuhaamaan.
+Halkoja kannettiin tupaan, uuni pantiin lämmitä, ja taikinaa ruwettiin
+tekemään. Tämä tosin ei ollut sille mieleen, jolla oli kiire matkalle,
+mutta Pääjärwen selälle ei ole nälkäisenä lähteminen. Oulangan naiset
+osaamat tehdä hywää kalakukkoa. Se oli mieliruokaa näin kesäisaikana.
+Järwimatka oli joutuisaa, soutajat upeat. Siewällä säällä näki
+selwään ympäristöt, wasemmalla kädellä oli korkean korkea Päänuorunen
+harjanteineen alinomaisena seuraajanamme ja oikealla harmasaarinen
+selkä. Matkamme keskiwälillä pistää pohjoisrannalta pitkä ja jyrkkä
+hiekkaniemi, jonka päästä saa selwän kuwauksen seudun omituisuuksista.
+
+
+
+Niskan
+
+kylän rannalle näkyy wielä 2 peninkulman päähän Oulangansuun kirkko
+ja sen walkealta paistawat seinät. Niskassa on ainoastaan 9 taloa, 28
+lehmää, 9 hewosta. Sillä aikaa kun uusia soutajia hankitaan käymme
+kalmistoa rannalla katsomaan. Korkea, tuuhea taimikko kaswaa hajonneen
+kiwiaidan sisällä. Kaiwetun haudan kohta on luotu korkeammaksi ja
+tehty ruumiin arkun muotoon, itäpuolisessa päässä Karjalan risti.
+Kaikki näytti rapistuneelta. Tästä lähtee meitä wiemään talon wanhus,
+pitkä, suora wartaloltaan, kuin Karjalaiset ainakin, ja erään
+toisen talon isäntä. Ensin laskettiin leweää wesirikasta Pääkoskea
+alas ja sitten Kuntijokea myötäwirtaa. Kun oli lämmin, otti ukko
+talwilakkinsa päästään ja laski wiereensä tuhdolle. Ikänsä 70, 80
+wuotta oliwat tehneet hänen pitkät hiuksensa harmahtawiksi. »Miksikä
+sulla on päälaki keritty?» wanhus ei ole kuulewinansakaan. Sitten
+saatiin tietää, että ukko oli kauan ollut jumalanmolijana poissa
+kotikylästään. Nyt oli hän palannut jälleen omaistensa luo. Näissä
+seuduin on tuommoinen elämänmuutos jokseenkin tawallinen. Tuo keritty
+ympyrä oli warjeluskeino, ettei räähkä (synti) niin hewin tarttuisi.
+Sen näimme monen muun wanhuksen päässä perästäpäin. Ukko sanoi näillä
+seuduin olewan 2 henkeä, jotka osaawat lukea kirjasta, ja praasnikan
+13 aamuna lukewat he selwällä äänellä kokoontuneiden kuullen, tietysti
+slawoonilaisesta kirjasta, wanhemmat miehet, jotka osaamat wähä
+Wenäjätä, ymmärtäwät jotain, nuoremmat ja waimonpuolet eiwät mitään;
+joku kuuluu osaawan lyhyesti sanoa Karjalan kielelläkin, mitä kirjasta
+luki. — Joki on leweä ja rannat owat jyrkät, mutta ei juuri kallioiset,
+kaswawat hyötyisää lehti- ja mänty-metsää; siellä täällä näkyy huuhdan
+paikkoja.
+
+
+
+Kuntijärwen
+
+kylä, joka on muutamia Wenäjän wirstoja eteläpuolella samannimistä
+järweä, ei ole juuri pieni kylä. Siinä on 15 taloa, 36 lehmää, 9
+hewosta; peltoihin ei ollut ollenkaan kylmetty ruista, mutta huuhdissa
+kuului wähä olewan. Noustiin taloon, joka oli niin kuin kaikki muutkin
+oikealla rannalla. Isäntä oli erinomaisen wirkku, kirkassilmäinen,
+nuori mies, puhe ja käytös kuin Wiipurin miehillä; renki niinikään. Kun
+nälkä käski taloon, pyydettiin ruokaa, ja heti oliwat isännät, emännät
+walmiit laittamaan. Mutta tässäpä yhdyttiin tinkapaikkaan. Miehillä
+ei ollut kuppia muassa, talossa ei mieronkuppia; ja näin sisämaassa
+owat starowierot wielä tarkempia waromaan, ettei toisin-uskowainen
+saa heidän ruoka-astioistaan syödä. »No, hywä emäntä, myö meille
+rowe ikuiseksi omaisuudeksi.» Emäntä hyppäsi uunin pankolle, sieppaa
+tuohisen uunilta ja tarjoaa muille. »Pesepä wielä tämä.» Suurella
+kernaudella kiidättää emäntä tuohista nurkkaan wesiastian luo,
+hyrskyttää pari, kolme kertaa huuhtomaweden ympäri tuohisen laitoja
+ja tuo sen takaisin. Puukko tupesta esille; kyllä sillä liiat lisät
+lähtewät laidoista. Siihen sitten ensin maito, monta kupillista
+peräkkää, senperästä kalakeitto ja järjestyksessä juomamesi, ja kun
+wielä saatiin metson tähkä, kowa ja homehtunut tosin, sille laudalle,
+joka penkin ja lawitsan wälille laskettiin ruokapöydäksi, niin jaksoi
+taas lähteä matkalle. Kun tuolla suuressa Sawon pääkaupungissa,
+Kuopiossa, alkaa kowin halu tehdä ruweta tirkistelemään, onko talrikki
+lumiwalkea, onko weitsi ja kahweli kirkas, onko lasi läpi katsottaessa
+täplättä, niin jo pitäisi lähteä tänne; täällä oppii paremmille
+tawoille.
+
+Tästä kulkee tie Koutajärwelle myös Soukelojärwen kautta, mutta me
+läksimme suorempaa tietä Kuukasjärwen kautta. Tässä loppui meiltä
+kaikki apu kartoista; sekä Suomen kenraalikartta että Inbergin kartta
+on wäärä. Kuukasjärwi ei laske Kuntijärween, waan koillispuoleisten
+järwien kautta Koutajärween. Kuntijärwen kylästä
+
+Kuukasjärwen
+
+kylään eli Platonaan, joka on järwen etelärannalla enemmin
+länsipuolella on 20 wirstaa, ja järwien wälillä on 4 wirstan lewyinen,
+korkea maataiwal, jylhää korpimetsää. Tullessamme aamupuoleen yötä
+Platonaan oli kummastuttawaa nähdä, kuinka tarkan huolen Karjalan
+waimonpuolet pitäwät päähineestään eli pääkruunustaan, jolle owat
+panneet wenäläisen nimen »perwäskä». Maatessaan lattialla tuwassa
+(heidän ainoa lämmin suojansa) oli perwäskä löyhdytetty päästä ja oli
+aiwan päälaen wieressä tyynyllä. Kun suurella waiwalla ja ryskeellä
+saatiin talon wäki hereille, oli waimonpuolten ensimmäinen homma unen
+horroksissa hamuilla wuoteellaan, missä perwäskä oli, ettei kukaan
+ennättäisi nähdä heidän tuuheata tukkaansa ilman perwäskätä. Muutamilla
+oli perwäskä korkea ja moniwärinen, kullan kiiltäwä ja punainen. Ja kun
+wielä paniwat punaisen tahi keltaisen huiwin sen päälle ympäri päätä ja
+sitoiwat niskaan kiinni, niin se näytti eriskummaiselta; ja kyllä he
+näyttiwät semmoisella päätörötyksellä auringon paisteessa soutaessaan
+tarkenewan. Aamulla saatiin taas kauan odottaa uunin lämpiämistä,
+kalakukon paistumista ja keiton kiehumista, ettei ennätetty sinä
+päiwänä etemmä kuin Mossaan 3 peninkulmaa. Leipää tehtiin ja
+paistettiin niin kuin ainakin, waikka oli Wenäjän Juhannuspäiwä.
+Emäntäwäen ruokaa laittaissa, oli isäntä nurkassa olewan kuwan edessä
+ristimässä itseään, ja kun oli joitakuita 10 kertoja saanut täyteen,
+siirsi hän yhden helmen wasemmassa kädessään olewassa helminauhassa
+alas, posmattaessaan wenäläisiä sanoja, ja katseli pitkät hetket ja
+tarkasti palawan rukouksen teon alla meitä ja meidän liikkeitämme.
+Platona on toinen kylä tämän järwen rannalla ja siinä on 2 taloa,
+4 lehmää ja huuhdassa oli 2 puutaa ruista kylwössä. Kuukasjärwi on
+lännestä itäänpäin juoksewa, 25, 30 wirstan pitkä, melkeen joka
+paikasta yhtä soikea. Ainoastaan etelä-rannalta pistää kaakkoon päin
+leweänlainen lahti, jonka itäpuolella on korkea ja jyrkkä niemi; sen
+nimi on Hirwiäniemi. Sen eteläpuolella lahden rannalla on Hirwiäniemen
+kylä, jossa sanottiin olewan 8 warakasta taloa; nämä 2 kylää omat
+järwen rannalla.
+
+Kun olimme ennen kuulleet että Karjalan tytöt osaamat soreasti laulaa,
+kehoitimme järwellä niitä 2 tyttöä, jotka toisen talon isännän
+kanssa oliwat lähteneet meitä kyytiin, wirittämään joku laulu matkan
+ratoksi; wähän ujostelemisen perästä rupesiwatkin ja kerran alkuun
+päästyänsä solui lauluja enemmänkin edestä. Suuri osa oli nähtäwästi
+wenäläistä syntyperää, waan muutamat soiwat kait minun korwissani
+perisuomalaisilta ja samassa miellyttäwiltä; ne oliwat mollissa. Tytöt
+lauloiwat, niinkuin tytär laulaa, jolla on paha äitipuoli.
+
+Kuukasjärwen rannoilla kuuluu olewan Lapinhautoja, maahan kaiwettuja,
+seinät kiwestä, waan katto on luultamasti ollut puusta. Erilaiset
+näistä owat ne haudat, joilla ennen on poroja pyydetty; ne owat
+pitkiä, aina 5 syltä, ja 3 leweitä. Järwen päästä laskee lyhyt koski
+Solojärween; (10 wirstaa pitkä) wene wedettiin kannaksen yli. Kun
+katseli ympärilleen luontoa ja sen erityisiä kappaleita, niin näytti
+siltä, kuin ne olisiwat siinä asussa, jossa ne luojan kädestä lähtiwät;
+niin erämaan tapaista on tämä matka, wielä kerran mene taiwallettiin
+ja niin oltiin Mossan- eli Nuoto-järwellä, joka myös lewitäksen samaan
+suuntaan, ja on yhden kokoinen kuin Kuukasjärwi, noin 1 eli 1 1/2
+peninkulman leweä. Kulettiin suoraan yli keskijärwen pohjoisrannalle,
+jossa on
+
+
+
+Mossan
+
+pogosta (kylä), ainoa koko suuren järwen hedelmällisillä rannoilla.
+Yhdessä: talossa on 2, toisessa 4, kolmannessa 1 ja neljännessä 1
+lehmä; Yleensä on 34 henkeä, 3 hewosta, 34 lammasta, 84 poroa. Yhden
+nelikon oliwat kylwäneet ruista huuhtaan. Kotipeltoihin ei ollut
+kylwetty ruista, kuin wähä ohraa wain. Talossa, johon yöksi mentiin, eli
+wielä iso-isä ja mummu; sanoiwat olewansa yli 100 wuoden ja näyttiwät
+wielä toimen wanhuksilta. Ei kummakaan: tupakkia ei kuuluwissa, wiinaa
+ei mailla, mantereilla. Starowierot ei kumpaakaan siedä; ja me wedimme
+harwat sawumme aina pihalla; jota kohteliaisuutta Karjalaiset suuresti
+ihmetteliwät. Kaukana suuren maailman pahennuksista kun ihminen luonnon
+yksinkertaisuudessa elää, niin hän elää kauan. Kun wäki asettui ja
+mekin panimme maata, meni mummu uunin taa loukeroonsa, ja minä kuulin
+hänen mainitsewan Wapahtajan nimeä. Ei mummulla olut mitään Jumalan
+sanan kirjaa, ei, kirkkoa, ei pappia — ja kuitenkin saattoi hän olla
+paljoa lähempänä Jumalan waltakuntaa, kuin walistuneessa Suomessa
+monen monta, joilla on joka hyllyllä Raamattu, joka sunnuntai Jumaöan
+palwelus ja papin neuwot saatawana milloin tahansa.
+
+Kylästä kun kuletaan itään ja koilliseen päin tullaan pienen
+Tyllin-joen kautta Lapinjärwelle ja siitä on wene taiwallettawa jyrkkää
+ja kiwistä mäkeä alas Paasmajärwelle, josta jokea myöten tullaan
+Koutajärwelle, jonne Mossasta sanottiin oleman 25 wirstaa. Koko tämä
+matka on erinomaisen synkeämetsäistä. Mossasta alkaa maat Koutaan
+päin madaltua; waarat ja kukkulat loppuwat; mutta wielä kohoaa waara
+idässä päin, Iiwakka, ja wähä etelämpänä Irenien waara Mossan järwen
+eteläpuolella, jotka kumpikin Mossasta lähtijälle owat wiimeiset
+hywästi-jättäjät noilta korkeilta alppiseuduilta Kuusamon kirkolta
+Mossaan asti.
+
+Irenien waarasta on kansan suussa seuraawa satu: Noin 100 wuotta sitte
+tuli sen luo asumaan paennut sotamies, ja löysi wuoresta kultaa, ja
+eli hywästi; mutta kun ruwettiin etsimään hänen kulta-kaiwoksiansa,
+ja aina Pietarista asti tuli herrat wuorelle, peitti hän kaiwoksensa;
+eikä ole sen kowemmin niitä löydetty. Niin, niin; wuoressa on kultaa;
+Mossalaiset tarwitsewat kultaa (sen woi syrjäinenkin todistaa); mutta
+kunnes saadaan tietää, miten kultaa saisi irti, täytyy mossalaisten
+elää kurjan köyhän lailla. »Elä odota, mossalainen, kultaa Irenien
+wuoren haltialta, waan ota pois kulta noista niityistä, metsistä
+ja maista;» mutta Mossalainen ei tätä puhetta ymmärrä. Wanha ukko
+sanoi olewansa toista rotua, kuin Karjalaiset ja Suomalaiset: hänen
+ukon ukoista oli joku tullut Moskowasta tänne, mutta pahaksi onneksi
+oli kieli muuttunut. Hillitse surusi ukko! jos näillä mailla olisi
+semmoista kapinetta, jota kutsutaan »peiliksi», ja sinä kurkistaisit
+siihen, niin sanoisi kuwa tuolta kummasta maailmasta lasin toiselta
+puolen, ettet sinä »sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan walkeana» ole
+isäin isiesi kupeesta wenäläisenä lähtenyt. Mutta siinä woi kyllä olla
+totta, kun esi-isisäsi kertoiwat, että heidän tänne tullessaan asui
+täällä Lappalaisia, joiden kanssa oltiin hywässä sowussa, mutta kun
+suomalaiset sotamiehet retkiään rupesiwat jatkamaan aina tänne asti,
+niin he pakeniwat ja rupesiwat waeltamaan ylös pohjaan päin. Nämä
+sota-retket owat luultawasti samoja, joista Oulangansuussa kerrottiin;
+siellä on käyty peittosotaa (piilo- eli hyökkäys-sotaa), jossa oli
+kowasti oteltu, ja nykyään on wielä löydetty wanha miekka, joka niiltä
+ajoilta oli maassa ollut kätkettynä. Hellät hy wästit jätimme Mossan
+ukolle, kun tiesimme että lähdimme wiimeisestä suomalaisesta talosta
+itäänpäin. Kun korkean metsän sisästä jokea soudettiin ja eteemwe
+aukeniwat
+
+
+
+Koutajärven
+
+aawat wedet, oliwat oudot katseltawat panna pään pyörälle. Lämpimän
+ja selwän päiwän paisteessa oli Koudan korkeasaarinen selkä ihan
+raswatyynenä, ja pitkäsiipiset kalansyöjät, yksi toistaan kiiltäwämpi,
+jopa kalakotkakin, liiteli miettiwässä tyyneydessä sen heijastawalla
+pinnalla; poro nosti päätään rannalla ja pitkät pulskat sarwet
+nyökkyiwät meille, kun se riipi lehtiä puista ja wäliin pysähtyi
+katsomaan meidän matkantekoamme, ruumis pyöreä ja lihawa, kuin
+tallisyöttilään, ja talja kiiltäwä, kuin kewätkyyhkysen kaula; —
+pohjoinen napapiiri juoksee tästä, ja meistä ei ollut kukaan sen yli
+astunut; — kellehän tämä Kouta kaswattaa ikipuitaan, nurminiittyjään
+pitkillä rannoillaan ja kalakarjojaan sywissä wesissään, kun tämän
+4 peninkulman pitkän ja samanlewyisen järwen luona ei asu ihmisiä,
+kuin yhdessä paikassa, 4 mökkiä sen luoteisessa nurkassa; mutta
+ennättäähän sitä sittekin ajatella; »laske, perämies, rannalle;
+Sawon selkien rannoilla eiwät porot laidunta pidä.» Meidän tuloamme
+jäi poro wirkuilla silmillään katsomaan, mutta lähti sitten juosta
+hölkyttelemään poispäin metsän piiloon. Palasimme ja souto alkoi
+yli 4 peninkulman selän, saaret oliwat kallioiset ja järwen pinta
+kuwasti jyrkät rannat kahta korkeammiksi; perämies selwitti: »mi on
+wuodessa päiwiä, se on Koudassa saaria, ja 3 lisää.» Luoteisessa
+näkyi korkeita wuoria, joiden harjuilla wielä lumi walkeana makasi.
+Lähinnä rantaa korkein on Kallakora länsirannalla. Jos Keiteleen
+seurakunnan Koutajärvessä on hywät kalat, niin lie tässäkin, näyttiwät
+kait kalalokit pulskilta eläjiltä; ja passaisi tosiaankin Kukertajan
+kyläläisten täällä rauhassa kukertaa wiinankeitto-kotien ympärillä; ei
+tulisi wallesmanni häiritsemään.
+
+Neljän wirstan taiwal eroittaa Koudan koillisemman lahdelman merestä.
+Kun päästiin rannalle ja noustiin Huppowan waaralle, aukeni aawa Wienan
+meri eteemme ja jalkaimme juuressa oli
+
+
+
+Näseen
+
+suuri kaupunki, johon Mossasta nyt sanoiwat olewan 60 wirstaa, mutta
+edellisille matkustajille oliwat sanoneet 50. Kun marssittiin weräjästä
+sisään, tultiin kaupungin waltakadulle (muita ei juuri olekaan).
+Joka talolla on pytingin ja kadun wälillä tunkio; ties milloin
+niihin lie wiimeksi koskettu! Kirkko oli weräjän, Näseen kaupungin
+tulliportin wieressä, maalaamaton, pieni, nokinen ulkopuoleltakin; on
+toki Temmeskirkko koko linna tämän rinnalla. Mennään kestikiewariin,
+noustaan portaita ylös etehiseen, siinä on owi heti wasemmalle puolelle
+matkustaja huoneesen ja oikealle – en sano, mihin huoneesen; mutta se
+ulkonee ja on harwoista laudoista kokoon kyhätty; ja pihalla ei huoli
+edes tupakkia polttaen seistä, oikeanpuolimaisen owen takana on owi
+asunta-tupaan. Emäntä ei tahtonut antaa meille mitään. Karjalatar oli
+hän, ja onni oli hänet korottanut niin, että oli päässyt wenäläisen
+kanssa naimisiin; nyt hän ei enää muka ymmärtänytkään tuota kurjaa
+karjalan kieltä. Ei tohtinut jalallaan astua siihen huoneesen, jossa
+»Ruotsin pakanat» haltioiwat, ja tekiwät itse ruokansa, juomansa;
+pilkisti wähä owen raosta ja kiljasi; »ei saa kuppia pitää pöydällä.»
+»Pakanat» kiidättiwät kuppia akkuna-laudalle, tekiwät itse wuoteensa
+j.n.e.; niin että emännänki sydä jo lauhtui ennen lähtöämme; hän sanoi
+luulleensa meitä pahemmiksikin ihmisiksi. Sitä siiwoa, mikä tätä
+kylää waiwaa, ei saata ajatella, wielä wähemmin ihmisten nähtäwäksi
+kirjoittaa; nähdä sitä saattaa; mutta »waiwainen kaikki kokee.»
+Näseessä sanottiin olewan 40 taloa, 30 lehmää, 9 hewosta. Iloisella
+mielellä astuttiin seuraawana aamuna suureen wenheesen ja heitettiin
+Näseen kaupunki selkämme taa. Kun lahdesta ulos pääsee, näkee meren
+kaikessa laajuudessaan; kaakkoon päin ei näy maata, aukea aapa wain
+niin kauas kuin silmä kantaa; ja edessä owat Kannanlahden toisella
+puolen korkeat wuoren harjut lumipeittoneen, joka aniharwana kesänä
+sulaa pois. Meri on aiwan tyyni ja päiwä kuuma. Ensimmältään on
+ihastuttawaa katsella tätä luonnon suuruutta, kun istuu weneen kopin
+katolla, waan wiimein käy se yksitoikkoiseksi, kun 4 on aina yhtä ja
+samaa. Wiiwyimmekin näillä 3 peninkulmalla kello 6, 7:sta aamulla
+kello 5:teen j.p. Kojun sisässä oli wiileämpi ja siellä on poron
+taljoista tehty wuode. Eräs wenäläinen ruununmiehen palwelija, joka
+meidän mukanamme matkusti Kuolaan ruununrahoja nostamaan, maata lojotti
+myötäänsä kojun sisässä; häntä näköalat eiwät huwittaneet. Kun yhdessä
+oltiin kojussa, arwelin: mitenkähän tuon miehen kanssa osaisi haastella
+ja kuulla tämänpuolisista oloista; mutta wenäjän miehen kanssa näkyy
+saattawan puhella, waikkei osaa sanaakaan hänen kieltään; sen huomasin
+tämän miehen kohdalta; hän osasi wenäjän kielen, minä kaikki muut
+kielet ja kanssapuhe sujui oiwallisesti. Kojuun sowimme kaikki 4
+kyydittäwää hywästi maata; mutta olon teki ahtaaksi tuo karjalattarien
+alinomainen laulaminen. Wenäläiset ottawat soutajiksi Karjalan
+waimonpuolia, jotka owat kielensä ja syntynsä tähden ylönkatsotuita,
+sekä sentähden huokeapalkkaisempia, kuin wenäläiset. Niillä onkin
+siitä syystä orjan olo, ja pitäwät itsekin, että heidän suurin
+onnettomuutensa on etteiwät ole wenäläisiä. He koettelewat kumminkin
+oppia wenäjän kieltä ja wenäläisiä renkutuksia. Tuota monotoonista,
+wenäjän-sanaista ja nuottista lauluaan pitiwät suonessa melkein koko
+matkan. Orjia, orjan oloja, orjan menoja — sitä on surkea nähdä. Nyt
+osasin panna arwoa sisämaan laululle. Jos tohtisin sanoa, oli se
+tunteellista, tämä lähellä kansallista paatumista; kenties tuntui näin
+senki tähden, kun nämä ruikuttiwat sitä surkeata kohtaloaan, että
+oliwat karjalaisia syntyperäsin, ja niin mielellään sanoiwat rupeawansa
+wenättäriksi; tuolla ei niin. — Hylkeitä näkyi usein merellä; olipa
+muuan peluukakin näkywissä. Sitä katsoo mielellään, joka ei ole ennen
+pohjoisilla wesillä liikkunut. Se oli niin kiiltäwän walkea, kuin
+kosken walkein waahto tahi maito, jonkatähden sitä owat ruwenneet
+suomeksi kutsumaan maitowalaaksi; »beluga» on sen wenäläinen nimi.
+Kun meri rupeaa näyttämään otuksiaan, niin lie owat ihmeellisempiä,
+kuin sisiilampien eläwät. Kun tyynen meren pinnan alta puikahtaa
+ylös tuommoinen 7,8 kyynäränpituinen lumiwalkea tynnöri lappeelleen,
+niin se on oudolle kummallinen näky; on, kuin jääwuoriaan meren
+sywyydet rupeisiwat nostamaan päiwän paistetta ihailemaan. Merimatkan
+loppupuolella soudettiin pohjoisrantaa pitkin korkeiden mäkien
+juurella, joiden lumet eiwät jäähdyttäneet auringon säteiden kuumuutta.
+Niin tultiin perille.
+
+
+
+Kannanlahti
+
+on pieni, likainen, luonnonihanalle paikalle rakennettu kaupunki
+kuohuwan kosken suussa kahden wuorenkukkulan juurella ja aawa meren
+selkä korkeine saarineen, joista moni on paljas, etelässä päin. Siinä
+on 70 taloa, 50 lehmää, 5 hewosta ja 70 á 90 poroa. Porot owat näin
+wähiin huwenneet sentähden että on ruwennut sikiämään paljo susia,
+jotka erittäinkin kesäisaikana tekewät suuria wahinkoja, ja myös lappi
+tappaa roswon tawalla. Hewosia täällä ei tarwita, kun halot iwedetäiin
+kotiin suurilla koirilla.
+
+Niin korkeajalkaisia lehmiä en ollut ennen nähnyt kuin täällä. Se
+kuuluu olewan jotain Arkangelinrotua. Tyytywäisinä käydä roikkuwat ne
+katuja pitkin, yhtä tyytywäisinä kuin porokin, joka teki perjakoille
+seuraa; eikä »perjakan luut romahtaneet», kun karja jyrkkää mäkeä
+laskeutui alas kosken rannalle juomaan saiwowettä. Kun mentiin
+kestikiewariin, jota oli kaupungin rikkain talo, säikäytti meitä se
+uutinen, ettei kaupungissa ollut leipää, ennenkuin tamppi (norjaksi:
+damp-skib, höyrylaiwa) tulisi Arkangelista ja toisi jauhoja. Minä
+koettelin selittää isännän sijaiselle, kuinka tärkeätä meille oli saada
+liepuska ewääksi juuri tästä kaupungista, kun näillä 23 peninkulmalla
+Kuolaan asti, ei yhtään leiwänsaanti-paikkaa ollut, waan ei tämä
+mies ymmärtänyt minun wenäjän kieltäni; mutta kun tuli lyseolainen
+matkatowerini awuksi, alkoi asia selwetä, ja kun wielä maisteri tuli
+lisäksi (3 meitä matkustajia olikin), niin asia selweni ihan selwaksi,
+ja lähti, kun lähtikin 2 leipää, wenäjän limppua, lupaan huomis-aamuksi.
+
+Kun oli lauantai-ilta 8/7 käytiin kirkossakin, joka on kaupungin
+pohjoispuolella; wanha kirkko on kosken wasemmalla puolella. Se oli
+sawustunut mustaksi, kuin sisäänlämpiäwä pirtti; mutta hartaita
+kumartelijoita siellä oli, joista monella ulkonäöstäkin arwaten
+oli täysi tosi edessä; siellä oli myös kestikiewarin emäntä, joka
+tänä kesänä oli jäänyt leskeksi pienten lastensa kanssa. Jumala
+suokoon heille walkeuden. Sieltä käytiin sille mäelle, joka kohoaa
+luoteista kohden kaupungin yli ja jossa hautausmaan kaikki haudat ja
+ristit oliwat karjan jaloissa. Mäelle näkee kaupungin ylitse, kuinka
+_Niwanjoki_ suurella kiireellä työntää runsaita ja wuolaita wesiään
+kalliolohkareiden wälitse alaspäin ja kun kosken kapeassa suussa sen
+riehuwat kuohut owat wiime kerran panneet wähäiset woimansa liikkeelle
+puhaltawat ne äärettömän meren syliin ja ne rauhattomat aallot waipuwat
+niin rauhalliseen lepoon, ettei käy wäreitäkään meren tyynellä selällä.
+Ja illan selwä ilma kantoi tuolta kaukaa korwiimme tutut säwelet —
+säwelet allien laulusta. Ensin wienommin se alkoi, kuin »alta selwien
+wesien» sitte kiihtyi kiihtymistään ja kun nuo tuhannet satakuntaiset
+köörit nostiwat heleän soittonsa kimeimmälleen, wärisiwät ihastuksesta
+kaikki Kannanlahden awarat ilmat; mutta korkeimmaltaan putosi laulu ja
+waipui taas meren sywyyteen ja allit jäiwät pää pystyssä katsomaan:
+»eikö herää Ahti aaltojen kuningas». Mutta Ahti nukkui sikeää unta,
+ja allit alottiwat alusta; laulu soi ensin lempeältä, kuin meren
+lauhkeat tuulen liekot kuuman pään ympäri ja kaswoi taas wäkewäksi
+herätys-huudoksi kaikille silmänkantawille katsomaan ylös; taas laulu
+nukkui pois, ja tyynenä kuin ennenkin käänteli allit päitään luodon
+rantaa kohti: joko nostawat Wellamon neidot puhtaita hartioitaan karin
+puhtaiden kallioin wierellä. Mutta kaikki Ahtolan kansa nukkui sikeää
+unta, niin että allien sieti wielä heläyttää kerran ja kaksi. Kun
+kewät wasta taas lewiää näitten Ahtolan takamaille, kokoontuwat myös
+yhtä lukuisat alli-parwet samallaisiin laulajaisiin; minä kewännä on
+kuulijoita, minä ei, ja heidän mielistään ei ollut huoli. Laulu on aina
+sama. Wellamon wesiä on Wienankin wedet.
+
+Aamulla, sitte kun oli tsaju juotu, joka on illoin ja aamuin aina
+muistettawa työ, tehtiin ewäswarustukset. Noiden limppuin lisäksi
+saatiin woita, suolatonta, sulatettua ja sitte hyytynyttä, niinkuin
+Wenäjällä usein woita säiytetään. Teelehtiä ja sokeria pantiin mukaan
+myös. Kantajat kun tuliwat, oli heillä semmoiset kanto-aseet, kuin on
+tiilin kantajilla tawallisesti selässä, ainoastaan hennommista puista
+ja werkko puiden wälissä selkää wasten. Niihin ruwettiin latomaan
+päällekkäin rippujamme. 2 kantajaa oli meillä. Ja kun wenyi toiselle
+kantajalle, Karjalan miehelle, takka niin korkeaksi, että ylettyi
+ristiluista takaraiwoihin, kysyttiin, tokko tuo kuorma nousee Niwan
+rinnettä 12 wenäjän wirstaa wastamäkeä, ei mies wastannut mitään,
+naurahtihan wain ja pyörähti takka selässä polkka-askelilla ympäri
+kammaria. Kun lähdettiin kaupungista, oli karjaa paimentamassa
+waimonpuoli, joka terwehti meitä suomeksi, ja kun rupesimme kyselemään,
+onko muitakin suomalaisia täällä, sanoi hän niitä olewan muutamia
+miehiä ja muutamia waimonpuolia kesätöissä. Hän oli itse Kuusamosta
+täällä henkeänsä elättämässä. Nyt heitettiin selkämme taa Wenäjän
+alue ja edessämme oli laaja Lappi, ja erittäinkin sitä nähdäksemme
+olimme walinneet tämän waiwaloisen tien. Kannanlahdesta Kuolaan kulkee
+postitie ja se on porrastettu, jossa wähänkin on räme-paikkoja; 4
+weistettyä hirttä wierekkäin ja poikkipuilla naulatut yhteen; sitä
+kulkee kuin lattiaa; ja wälistä on wirstottain yhtä ja samaa porrasta;
+tämmöisellä tiellä kulkee turwallisena, kun näkee ihmiskäden jälkiä.
+Kannanlahdesta kulkee polku Niwajoen törmiä, ainoastaan wälistä
+oikaisee joen mutkia. Yhtämittaistn koskea on koko 12 wirstaa ja kohina
+kuulu aina korwissa koko wälin, waikka joki on näkymättömissäkin;
+se kiertää wälistä kallion jyrkkäyksien seinusten taatse, wälistä
+pauhaa sywässä uurteessa jyrkkien seinusten wälissä, josta sen
+kuohuin ottelu kallioiden kanssa nostaa matkamiehen korwiin Manalan
+wirran pyörteiden jyrinän. Kaikki tämä tien seutu, joki rantoineen,
+on wielä sywä laakso, itäpuolella korkea Rautawaara, länsipuolella
+matalampi wuoren wiete, jonka yläpuolella on yläinen tasanko. Tie
+kulkee länsi-rantaa ja muutamain wirstain päässä joen polweuksessa on
+reunan äpräällä pyöreä töyräs, josta pitkin laaksoa alaspäin näkyi
+aukko kirkasta merta ja laakson pohjassa puotteli Niwa wesiään kuin
+rappusia myöten alas, mutta putousten harjain päällitse kuin katsoi
+aiwan loppuun näkyi Kannanlahden wanhan kirkon torni keskellä wäylää
+ja alimman kosken aallot näyttiwät pyyhkiwän sen hartioita. Korkeata
+petäjä-ja kuusi-metsää kaswaa maa; ainoastaan wuorten kukkulat
+owat paljaat. Wirsta numerot oliwat puun runkoon leikatut. Tämän
+metsätaipaleen perästä alkoiwat maat tulla tasaisemmiksi ja pienen
+järwen yli kulettiin weneellä. Sitä sanoiwat plossaksi eli suwannoksi,
+mutta ei se erittäin suwanto ollut, sillä wirta käwi niin kowa, ettei
+sauwomallakaan wälistä tahdottu päästä ylös. Semmoisissa paikoin
+kala asuu; ja heitettiin uistin weneen perään. Ei wiipynytkään, kun
+jo emä-harjus saatiin wetää weneesen, ja kohta toinenkin. Pyydystä
+ihmetteliwät miehet, ja toiwoiwat: »anna hywä Jumala kolmaskin, niin
+saataisiin mekin osa keitosta.» Tuskin sanottu, ja heidän onnekseen
+nousi wielä kirkas-siwuinen harjus; miehet kopristiwat kowemmin
+airon ja sestan päätä, kun oli Sassheikassa kala-keitto tiedossa.
+Suuremman järwen yli wielä soudettuamme, tultiin taipalelle, joka
+ylettyy Imanteron rantaan. Maa nousee nousemistaan, siksi kun lopulla
+muodostaa harjun, joka pudottaa järwen rantaan. Purojen warsilla kaswaa
+siellä, täällä juhannuskukkia (trollius) ja astuessaan porraspuita
+ei malta olla laskeumatta niiden ihanaa hajua nauttimaan; kuta
+harwempia wirwoitus-lähteitä näissä maissa on, sen kalliimmiksi ne
+arwaa; ja kuka on matkamies, joka ei hetkeksi istahtaisi tarjotun
+tilaisuuden lauhkeata iloa ammentamaan, niinkuin olisi matkan
+perillä, waikka tietää olewansa matkan warrella. Taas kun lähtee
+eteenpäin, tuntee kädestään tuon taitetun kukkasen tutun hajun ja
+näkee metsän muuttuwan matalaksi männiköksi, niin joutaa ajatella
+itseään ja pientä wäsymystään; on wain olemassa, kun sillä kohdalla
+elämätä sattuu olemaan. Mutta kun männiköstä pyörähtää harjulle,
+niin awautuu eteen ihan uusi maailma, ei ennen nähty, ei aawistettu.
+Suuren Imanteron oikeanpuolitse ja korkeain rantawuorien päällitse
+astuu silmiin Umbtekin lumiwalkeat tunturit. Jolla ennen ei lie ollut
+onnea nähdä Alppien lumiwuorien seutuja, sen polwet täytyy wapista
+näin majesteetillisen luonnon taulun edessä. Niinpaljo kuin näkyi
+tuntureista yli wiheriäin wuorien, oli se kaikki peitetty lumella,
+ei semmoisella, kuin nähtiin Kuusamon, Koutajärwen ja Kannanlahden
+wuorilla, joka oli osaksi sulanut ja näytti waalakalta kewätlumelta,
+waan semmoiselta, kuin on sydäntalwella pyryn perästä pakkasella, mikä
+hohtaa ja kimaltelee, kun joskus harwinaiset auringon säteet sille
+loistoa suo; ja kun tuiskun tuuliaispäät jossain kujassa tahi solassa
+rupeawat pyörimään, niin ne rakentawat kinokset eriskummallisiin
+muotoihin: missä on seinä sisäänpäin onteloksi kowerrettu ja hienon
+räystään päältä lähtee wahwa lumiwalli nousemaan, jota seisoo kowassa,
+waikka näyttää puuttuwan perustusta: missä taas on nietoksen alapuoli
+ylöspäin pyöreäksi silitetty ja sen päälle huolettomasti lengolleen
+nakattu käyrä ja ohut harja, niinkuin tuulen pullistama weneen purje;
+toiste katkaisee tuuli juoksewan lumiharjun yhtä jyrkkää ja luopi
+sen teräwän yläsärmän sarwen tyngelle, mikä on aiwan keskitekoisen
+näköistä. Jos näitä kummallisia nietosten muodostuksia ajattelet
+tuhatwertaisesti suurennetuiksi ja nostetuiksi jonkun korkean wuoren
+takaa taiwaan lakia kohden, niin saat jonkunmoisen kuwan Umbtekin
+tuntureista. Kun taiwaan kansi oli selwä ja sininen, jota wasten nämät
+näkyiwät, niin pohjan sini enensi lumiwuorien kuumottawaa, puhdasta
+walkeutta. Mutta ne eiwät ainoastaan kuumottaneet, ne loistiwatkin.
+Kun aurinko paistoi länsiluoteesta tuntureille ja niiltä heijastuwat
+säteet koillis-idästä sattuiwat Sassheikan harjulle, niin tunturien
+itsekullakin kupeella oli eri wäriin wiwahtawa hohteensa, sinertäwä,
+punertawa, kellertawa. Kun kaikki tämä yhtä haawaa aukiaa matkustajan
+eteen, niin se tekee wäkewän waikutuksen. Jos sopisi ottaa lapsellinen
+wertaus, niin sanoisin, etta tämä oli jotakin semmoista, kuin lassa
+tuntee joulupuun ääressä, kun pitkän odotuksen perästä owet awataan
+ja kynnyksen yli saa astua siihen huoneesen, jossa sytytetty joulupuu
+loistaa niin kirkkaalla walolla, että se tuntuu lapsen sydämen
+sisimpään.
+
+Kun tuntureista luo katseensa alempaan maisemaan, on se aiwan
+asumatonta, kenties näyttäisi se kolkoltakin, ellei olisi kowin kaunis
+päiwänpaiste: wuoria wuorien wieressä, alemmat peitetyt tummalla
+hawupuumetsällä, ylemmät kaljupäät; Imanteron eteläselät owat tyyninä
+wuorien wälissä, saaria on siellä täällä, lehtipuurannoilla koristetut
+muutamat, ja onpa koiwurannikoita paikan kussakin mannermaalla myös.
+Muutamien salmien kautta näkyy pohjoisselkiäkin wähä, ja sinnepäin
+on selkää etemmä kuin silmä kantaa. Länteenpäin Akkolan lapin selkiä
+näkemästä estää Sere-tunturi, joka on ensimäisellä suurella niemellä
+Sassheikasta länteen. Selkien yli auringon alta näkyy Monshe-tunturit,
+jotka Umbtekin tunturien perästä owat korkeimmat Lapin niemellä,
+lumiharjalla nekin, waan niiden loisto oli edellisiin nähden kuin kuun
+auringon suhteen.
+
+Tässä kumminkaan ei saa liian kauan luonnon näköaloja ihaella,
+sillä muut owat jo menneet majalle. Mäen alla järwen rannalla on
+lappalais-kota, joka ensinäkemälle sekin on outoa, mutta wielä oudompaa
+on nähdä itse Lappalaiset kodan ympärillä. He hyöriwät ja pyöriwät,
+juoksuttawat kapineita kotaan ja kodasta pois, ja kaiken tämän alla
+porpattawat he niin sukkelaan ja kowasti, että se kuului harjulle
+kummalliselta rätinältä. Lapsetkin liehuimat niin yhtä totisina, että
+tuli ajattelemaan: »eiköhän ole loitsimistyö tuossa paraimmallaan;
+kukaties minkä Turjan lappalainen tekee, jos wäärällä ajalla seuraan
+sortuu; wanhastaanhan Lapin taika-mahti on aina mainittawa.» Mutta
+rohkeutensa saa kumminkin karkaistuksi, kun nuo, näet, owat niin
+ihmeellisesti pientä kansaa, kainaloihin tawallista miestä; ja
+hätätilassa — onhan loitsuja muillakin! Oli miten oli; mutta sen
+ystäwällisempää kohtelua kuin Lappalaisissa, tapaa harwoin. Tuskin sain
+kysyneeksi, oliko tälle kodalle tullut wieraita matkustajia, kun jo
+juoksu potkassa miehet lähtiwät käsi suorana osoittamaan sitä kruunun
+rakentamaa pientä tupaa, joka oli kodan wieressä ja jossa matkatowerit
+oliwat. Jokaisessa pysäyspaikassa Lapissa on kruunu rakennuttanut
+matkustajia warten semmoisen pienen tuwan, jossa, kun on itikat
+sawustettu pois, saattaa lewähtää ja takassa ruokansa keittää, jolla
+sitä nimittäin muassaan on. Tätä tupaa eiwät Lappalaiset ollenkaan
+käytä, waan asuwat kodassaan tuwan wieressä. Kun tämä oli ensimäinen
+lappalaiskota matkallamme, käytiin sen sisässä tarkastamassa; se on
+kuin pistekota Sawon mökkilöissä; owen suusta perään juoksee rinnakkaa
+kaksi hirttä kyynärän werran, wähä waille, toisistaan paljaan maan
+päällä, ja niiden kanssa ristiin, oikealta wasemmalle puolelle juoksee
+samalla tawalla kaksi hirttä saman werran toisistaan. Keskelle kotaa
+jää siis nelisnurkkainen paikka hirsien wäliin; se on liesi, siinä on
+padat ja kahwipannu, jotka rippuwat witjoilla kattohirrestä. Katto
+on auki, mutta sateen ja kylmän ilman aikana pannaan siihen tukku
+päälle, jos nimittäin joskus tuli liedestä sammutetaan. Lappalainen
+tahtoo kumminkin tulen pitää wireellä melkeen aina niin päiwällä kuin
+yölläkin; hän mielellään ratokseen katsoo liekin leimuamista ja sitä
+eloisuutta minkä palaminen tuo myötänsä; se herättää hänen mielessänsä
+hiljaista huwitusta, ja luulenpa suurempaakin kuin kesäyön hohto tahi
+talwisten rewontulien taiwaan lewyinen palo; ja kuka sen on sanonut,
+että pieni tuli padan alla ei woi olla yhtä mieluinen katsella,
+kuin suuri tuli taiwaan alla, kunhan silmä on oikea. Lappalainen
+on walistusta rakastawa, ja pitkät ajat jaksaa hän polwet ristissä
+allaan istua lattialla tahi oikeammin maan päällä lieden ääressä, eikä
+pitkästy aikojaan. Tästä kumminkaan ei pidä kenenkään ajatteleman, että
+hän on perusluonteeltaan alakuloinen ja synkkämielinen; ei suinkaan.
+Lappalainen on hetken lapsi ja jos ei jonakuna silmänräpäyksenä ole
+mitään mieltä painawaa, on hän iloinen kuin lapsi. Sen tulimme kyllä
+näkemään matkallamme eteenpäin. Kun Sassheikan asujamilla oli wene
+walmis ja tuo ensimäinen toimeliaisuuden puuska oli kulunut ohitse,
+tuliwat he jälleen lystille tuulelle. Ollessaan heidän parissaan,
+käy usein oikein kateeksi, kun he jonkin joutawille pikku seikoille
+saattawat alinomaa ihan sydämen pohjasta nauraa, joka teeskentelemätön
+iloisuus wiepi mukanaan muassa olijankin, waikkei hän olisikaan
+lappalaissukua, muistamaan ainoastaan nykyistä ohi lentäwää hetkistä.
+Mutta semmoista kewytluontoisuutta tarmitsewat todellakin Lappalaiset,
+warsinkin Wenäjän puolella, sillä harwassa on niitä, joilla on tulewan
+päimän waroja takanaan; he syöwät kun saawat ja pitäwät paastoja sillä
+wälin; ja näitä ylimääräisiä wahinko-paastoja taitaa useimmalle sattua
+tuon tuostakin. Tuo tapa elää kuin taiwaan linnut on syrjäisestä
+kamalata ajatella; kesällä se mennee mukina; wetää kaloja järwestä;
+mutta talwella — se on waikeampi käsittää. Imanteran lappalaiset
+sanoiwat, että kun alkaa ruoka loppua, niin aina sattuu joku kyydittäwä
+tulemaan, jolta kyytipalkan saa ja sitten saattaa ostaa ruokaa. Heiltä
+on porot häwinneet hywin wähiin, usealla ei ole niitä ensinkään. Lie
+sekin syy heidän köyhyyteensä. Sassheikassa näin ihmeekseni muutamia
+lampaita, ja eräissä muissakin kodissa oli niitä pari kolme. Niinkuin
+Lappalaiset yleisesti, oliwat Sassheikankin lappalaiset erittäin
+lyhytkaswuisia. Mutta he owat kestäwiä ja kowia soutumiehiä. Se
+huomattiin, kun lähettiin
+
+
+
+Imanteron
+
+yli 10 peninkulmaa pitkää järweä soutamaan. Kulettiin joku
+puolipeninkulmaa saarien wälitse, niin tultiin aukealle selälle, johon
+taas sopi näyttäytymään koko seudun luonnon suuruus. Jo wetten ja
+wuorten yli lepäsi (ainoastaan Lapissa, luulemma, tawattawa) mieluinen
+ilman kirkkaus ja eläwyys, joka yhä yleni sitä myöten kuin aurinko
+aleni. Ja puoliyön hetki, joka pitäisi eroittaa päiwän päiwästä, oli
+yhä päiwää ja päiwän paiste eli uupumatonna wuorimetsäin oksilla ja
+tunturilumen wäreilewillä kinoksilla. Oli niinkuin unennäköä, waan ei
+kumminkaan ollut unennäköä. Sen näin awosilmin, että Heinäkuun 9 päiwä
+ei loppunut yöhön, sillä päiwä unhotti mennä lewolle. Rajaa eli merkkiä
+rajoitukseen wuorokausien wälillä oli meillä kuitenkin wähä. Rannan
+wuoriloista oli eräs, joka pisti huippuaan auringon kaswoin eteen, ja
+säteet loppuiwat hetkeksi meidän weneestämme. Mutta kun ympärillään
+näki tuon tyynen ihanuuden, joka järwen pinnalta hiljaa hiipi laaksojen
+tummuuteen ja laaksoista nousi wuorien waloisille kylille ja wuorilta
+tunturien loistawille kukkuloille, oli niinkuin kesäinen päiwänlaskun
+aika iltaruskoneen joskus selwällä säällä Sawon siniwesillä; eli
+ei niin, waan niinkuin aamun koin ennustama päiwännousu kirkkaalle
+taiwaalle kotimetsän takaa; eli ei niinkään, waan jos näkisit
+iltaruskon yli aamunkoin ja yhdistäisit illan kauneuden ja aamun
+ihanuuden syntymäseutusi armaan taiwaan alla; semmoinen on Imanteron
+juhannus-yö.
+
+Nämä rantamaat saattaisiwat olla asuttujakin; sitä kait osoitti
+kaswillisuuden runsaus ja hyötyisyys rannikoilla; waan olojen tällään
+ollessa ei taida nykyinen tila parantua. Etupäässä karjanhoito
+luultawasti menestyisi ja elättäisi melkoiset kylät järwien luona.
+Imantero on wanhastaan maailmassa tunnettu järwi. Monen kansan se lie
+nähnyt tulewan isännäkseen ja taas muuttawan majaa; joka sen wiimeksi
+perii, se sen wiljellee.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Aamulämpimän wiileällä ilmalla on suurella selällä kummallinen, oma
+waikutuksensa. Jo uupui Lappalaisen wikkelä kieli ja hiljaisuus
+laskeutui wenekunnan yli. Weneen pohjaan poron taljoista mukawasti
+tehty pehmeä wuode weti joutilasna istujan puoleensa, ja miesten
+silmät alkoiwat totella sitä kätkyen soudatusta, jossa wene tasaisten
+aironwetojen kautta myötäänsä oli. Niin minä hullausin lähtemään
+Umbtekin tunturille katsomaan sitä maalimaa, joka sinne mahtuisi
+näkymään. Oli pikku mökki wuoren juurella punaiseksi maalattu ja
+aitauksen sisäpuolella oli mies waimoneen. Päätin kysyä tietä,
+lähenen porttia, rykäsin, että kurkustani pääsisiwät irti kaikki ne
+wenäläiset sanat, joita siellä wain mahdollisesti woisi löytyä, ja sain
+puserretuksi: gdä... gdä...; silloin mies wirkkaa: »mitä te tahdotte»,
+ja minä jäin miestä katsomaan silmiin ja huomasin, ettei ollutkaan
+sitä rotua joksi luulin. Heidän seurassaan oli nousu waaratta, waikka
+oli waiwaloinenkin. Kuta korkeammalle noustiin, sitä enemmin näkyi
+Pohjolan aukeita aloja. Jo kukkulalle päästessä oli se onhea näky,
+kun kaikille maille oli laskeutunut sumu, jonka läpi wesien, wuorien
+kuwat haamoittiwat, ja jota wihurit pyörille kääriwät. Mutta sumu lähti
+pakenemaan pois pohjan tuntemattomille perille. Ja kukkulan alatse
+lensiwät wuosisadat kuin pilwen hattarat ja wuosituhannet wyöryiwät
+kuin wäkewät ukkosen pilwet. Kun jäljetkin olitwat pois lakaistut,
+walkeniwat maat ja niiden wiljelykset seisowat loistossaan. Loipa
+silmänsä pohjoseen päin, niin siellä oli järwen rannoilla kylä kylän
+takana ja yksin jäämeren rannikoltakin siinti kylät, suuret kylät
+ja suuret rakennukset; taikkapa katsoi etelään, niin ei olisi lukua
+löytänyt sille asuntojen paljoudelle, eikä nimitystä niille laitosten
+moninaisille lajeille, joita silmä näki maat olewan täynnä yli Wienan
+meriwesien ja Aunuksen sisäjärwien. Ja ne tiet ja se wilkas liike
+korkeasta pohjosesta sywään etelään; ja se yhdenlaisuus, samannäköisyys
+rakennuksissa ja ihmisissä korkeasta Pohjosesta sywään etelään; minä
+ihmettelin. Mutta kun oppaani sen näki, kysyi hän: »kuka te olette.»
+»Minä olen Suomen waltion waroilla lähetetty papin wirkaa tekemään
+tuolla rannalla olewille suomalaisille.» Hän tarkasti minua yläältä
+alas ja alaalta ylös, niin että minusta alkoi tuntua hywin kamalalta;
+ja sanoi: »ei suinkaan, onhan siellä papit.» Minä heti lewittämään
+papereitani ja selitän: »tässä on Suomen Kenraalikuwernöörin kirje,
+joka sanoo asiani.» Kun mies yhä niin pitkään katsoo minua silmiin,
+ahdisti sydäntäni, ja harmissani lisäsin tiukasti: »kyllä tästä on
+ruotsalainen käännös Kuopion Tuomiokapitulissa.» Silloin mies oikaisi
+wartalonsa, kääntyi werkalleen selin minuun, nakkasi peukalonsa yli
+oikean olkansa ja lausui matalalla äänellä waimolleen: »tuo kulkee
+wenäjän papereilla, joista kuuluu olewan ruotsalaisia käännöksiä.»
+Minusta tuntui niinkuin joku olisi kaatanut wilua wettä päälleni ja
+samassa heräsin, kun makuulta istualleni hyppäsin poron taljalla ja
+huomasin, että olin käsiwarteni heittänyt weneen laidan ulkopuolelle,
+ja se oli Imanteron wiileitä wesiä wiilettänyt.
+
+Seuraawan pysäyspaikan nimeä en tiedä miten kirjoittaisin, lapiksiko
+wai wenäjäksi, waiko karjalan nimityksen mukaan. Koska olen weli
+karjalaiselle, sanon ma karjalaisittain: Jokostrowa. Siinä oli kaksi
+lapinasuntoa. Asujamet köyhiä, iloisia, puheliaita. Yksi karjalatar oli
+joutunut tänne Lappiin naimisiin ja jäätyänsä leskeksi oli ruwennut
+tähän taloon piiaksi. Hän ja talon emäntä, joka, mikä hänkin lie ollut,
+kun oli pitkä, hoikka ja rotewa kuin karjalan nainen, ehkä sanoi
+olewansa lappalaissukua, nämä osasiwat, jaksoiwat ja wiitsiwät laulua
+pitää äänessä koko seuraaman taipaleen, waikka oli Kuuma päiwä ja hiki
+walui soutajilta wirtana otsasta. Laulut olimat enimmäkseen wenäläisiä;
+ainoastaan jotkut taisiwat olla lappalais-sanaisia, wai lienewätkö
+olleet sekakielisiä, siltä minusta kuulusti. Näissä wiimemainituissa
+oli nuotti surkea ja siihen kuului semmoisia äänen puserruksia, kuin
+joku itkettyään ääneen sitte rupeaa nikottelemaan. Tämä oli wiime
+kerta kun saatiin lapin laulua kuulla, ja kylliksi se olikin jo
+korwiamme koetellut. Niinkuin soutajilla, oli meilläkin lämmin, niin
+että istuimme paitahihaisilla; mutta kuin arwaamatta sattui nostamaan
+silmänsä oikealle rannalle ja sieltä kylmät lumikinokset tunturin
+kupeilta wastasiwat silmiin, niin wilun wäristykset käwiwät ruumiin
+läpi; sen tekee tottumus, kun nimittäin jo lapsuudesta ruumiimme oli
+luonnolliseksi sen kokenut, että sitä pitää wilustaa kinosten keskellä.
+Siitä myös olen wakuutettu, ettei kukaan soutajista tätä tuntenut
+itsessään; heistä oli se ikäänkuin tiedottomasti luonnollista, että
+saattaa hiostuttaakin waikka suuren kinoksen alla, kunhan aurinko
+säteitään antaa. Sitä uutta me nyt opimme. Umbtekin mahdottomien lumien
+ja iljanteiden alla oli korkein ja kaunein kesälämmin.
+
+Taipaleen keskipaikoilla pistää itärannalta selälle matala
+hiekka-särkkä, joka näytti etempää aiwan paljaalta, mutta kun noustiin
+sen niemelle ja astuttiin sen wähäiselle penkereelle, juoksi sen
+keskitse pitkinpuolin kostea alanne, ja siinä kaswoi monenlaisia
+outoja, jotenkin suuria kukkia, joita emme ennen olleet nähneet; niistä
+oli komein eräs wallmo-(unikukka-) laji, heleän keltanen, joka kaswaa
+Lapin wuorilla, mutta näkyy olostuwan täällä alaallakin, sillä paljo
+niitä oli ja hyötyisiä. Loppupuolella taiwalta näkyi itärannalta lapin
+asunto. Sen nimen sanoiwat oleman Kunarjeka ja se on nykyään autioksi
+jätetty. Keskiwälillä on Rikkataiwal, myös itärannalla. Seuraawa
+stantsia on Rasnawoloka, pienen lahdelman perukassa, länsi rannalla.
+Rannat owat korkeat ja lehtoiset. Talon kartanolta kun niiden mäkien
+wälitse, jotka omat kummankin puolen lahden suussa, katsoo selälle ja
+näkee sen saaret ja niemisen itärannan wiheriän metsän ynnä walkeat
+tunturit sen ylä puolella, niin se on kaunis näköala. Tähän oli
+Lappalaisia kokoontunut koko joukko yhteen kalastamaan ja he oliwat
+enemmin pyhäpuwussa, kuin meidän entiset soutajat oliwat olleet. Minä
+en tiedä tekeekö Lappalainen yhtä arwollisen terwehdyksen arkipuwussa
+kuin pyhäpuwussa, mutta terwehtiwät kait nyt Rasnawololaiset meidän
+soutajia niin juhlallisilla menoilla, että sitä sieti katsella;
+ja waimothan ne näissä loistaa aina, olipa pohjoisnawan taikka
+päiwäntasaajan alla. Pitäisi käyttää ranskalaista sanaa, jos tahtoisi
+sanoa, kuinka sirosti nuo lapin tyttäret kumarsiwat ja niiasiwat
+meidän emännän edessä, sitte kun oli tawalliset suutelemiset puolelle
+ja toiselle järjestyksessä toimitettu. Ei isäntämiestäkään näyttänyt
+wäsymys waiwaawan, kun hän puuttui muiden seuraan, waikka oli soutanut
+yhtä mittaa wähillä pysäyksillä lähes 8 peninkulmaa. Hän sattui olemaan
+sassheikassa ja lähti sieltä soutamaan, ensin kotiinsa ja sitte tänne.
+Lappalaisten seura-elämä on sangen wilkasta. Näilläkin oli paljo
+sanomista toisilleen ja wikkelällä kielellä he toiwat ajatuksensa ilmi;
+ainoastaan waimonpuolien oli pitäyminen wähä hiljempina ja muutenkin
+takapuolella. Wasta käsin emme tulleet niinkään tilaisuuteen lähemmin
+nähdä tämän pienen kansan pientä seurustelua suuren luonnon keskellä.
+
+Samanlaisessa kojuweneessä lähettiin tästäkin eteenpäin, ja muutaman
+tahi puolentoista peninkulman perästä tultiin Imanteron pohjoispäähän.
+Siinä oli autioksi jätetty lappalaiskoto, jossa isäntämme, kyytimies,
+sanoi syntyneensä. Harwat owat ihmisasunnot Imanteron ympärillä ja
+niistäkin muutamat autiot. Nämä Lappalaiset arweliwat, että kenties
+15 perhettä asuu järwen ympärillä. Noustuamme wastamaata jonkun
+matkaa ja päästyämme mäen päälle heitimme hywästit suurelle Imanteron
+järwelle, joka meille oli paljo uutta nähtäwää tarjonnut. Jo alkoi
+lumitunturitkin jäädä jälelle päin, sitte kun koko järwi-matkan oliwat
+kohdallamme kulkeneet. Pieni Pieresjarer (järmi) mentiin yli, ja sen
+pohjoispuolella on kaitanen ja matala taiwal, joka eroittaa Jäämereen
+juoksewat wedet Wienanmereen juoksewista. Kuollajärwen itärannalla on
+Maanselkä, stantsia, jolla ei taida olla muuta nimeä kun tämä selwästi
+perisuomalainen. Siinä maattiin yötä eli paremmin sanoakseni maattiin
+päiwää, kun ei sattunut yötä olemaan lepoajaksi; eikä juuri paljo
+maattukaan, sillä tässä keskiyön auringon maassa piti unenkin paeta
+silmistä, kun näki keskiyön auringon terän waeltawan, säteilewänä ja
+lämmittäwänä kuin ainakin, päiwättömän pohjosen taiwaalla laskupaikasta
+yli nousupaikkaan. Tiesiwät sääsketkin, ettei tämmöinen yö ole lewoksi
+heille suotu. Kulettuamme yli Kuollajärwen (Kuollejaurin) suurenlaisen
+selän näkyi wielä wiimeisen kerran sinisen tummana (kun aurinko oli
+itä-etelässä), walkeawiiwaisena Umbtek warjoinensa. Kuollajärwen
+pohjoispuolella on jotenkin korkea wuori, joka sitte seuraa matkamiestä
+muutamia peninkulmia. Sen nimi on lapiksi Koado aiwentsh ja wenäjäksi
+sanoiwat sitä mashowa tunder'iksi. Kuollajärwestä on 10 wirstan
+taiwal Pullijawriin eli Puolajärween, josta wielä on pieni järwi
+ennenkuin tullaan wiimeiseen stantsiaan Kitsaan, joka on somalla
+paikalla erään haarajoen suussa suuren Kuolan (eli Kuollan, miten
+lie oikein kirjoittaa) joen warrella. Tässä oli myös Karjalan miehiä
+meren rannalle kalaan ja suurempien jokien suuhun simpukan pyyntiin
+menemässä. Kuolan joessa, esm. joku peninkulma ennenkuin joki wuonoon
+laskee, on hywä simpukan pyyntipaikka; siinä sanoi joku miehistä
+ennenkin olleensa pyynnissä ja ansainneensa hywät päiwäpalkat. Sen
+mukaan kuin käsitin, lieneekin täällä parempi helmien löyntipailka,
+kuin esm. Pohjanmaan jokiloissa. Meitä seurasi semmoinen onnellinen
+sattumus, että joka stantsiassa oli joku karjalainen, jonka kanssa
+saattoi haastella omalla kielellään, niin että olisimme tulleet toimeen
+osaamatta sanaakaan wenäjän kieltä, jos tuota ei paljo osattukaan.
+Kun Kitsasta tullaan Kuolaan, jossa ruuan saanti tietysti on kuin
+kaupungissa konsanaan, jaettiin tähteet Kannanlahden limpuista Kitsan
+asukkaille, ja ilosta säteiliwät Lapin lasten silmät, kun woihin
+kastettua selwää ruisleipää saiwat maistella. Ulkonaiset rasitukset ja
+ylönkatse kenties myös hallitsewain kansain puolelta omat waiwuttaneet
+nämä Lappalaiset kurjaan tilaan. Eiwät he taida pitääkään itseään
+muitten ihmisten weroisina.
+
+Wiimeisellä taipaleella on enin käwelymatkaa koko matkalla
+Kannanlahdesta Kuolaan, 18 wirstaa alussa ja 3 wirstaa lopussa, sillä
+wälin 15 wirstaa wenematkaa. Lappalaisia lähti meille kantomiehiksi,
+ja karjalan miehiä lähti mukaan. Kello jo oli ennättänyt kymmeniin
+illalla ennenkuin jouduimme taipaleelle. Ensin Kitsasta on pitkä ja
+jyrkkä wastamäki, jota kesti nousta lähes pari tuntia, mutta tie oli
+hywä ja karjalan miehistä mainio astuja oli asettunut etukynteen;
+siten matka joutui. Wähää ennen kl. 12 oltiin waaran päällä ja
+saatiin päiwäpaisteessa ruweta laskeumaan. Kirkas olikin ilma,
+puut yhä harweniwat, niin että aurinko sopi myötäänsä hellittämään
+wasten naamaa. Eillimäiset kiirehtiwät kulkuaan, me puitimme
+perästä ja Lappalaiset alkoiwat etemmä ja etemmä jäädä jälkeen.
+Lewähdyspaikoissa kaikki taas kokouttiin yhteen. Maa oli korkeata
+ylänköä loiwan wietteisiä mäkiä täynnä, mutta kumminkin märkää rämettä
+yltäänsä, paitsi mäen kukkulat. Kummallakin puolella oli korkeita
+waaroja, joiden juurella harwaa mäntymetsää näkyi, pohjoispuolella
+puut pienempiä ja kituliaampia, etäällä toisistaan, eteläpuolella
+hyötyisemmät ja tiheämmässä. Puuraja luetaan kulkewan halki Turjan
+niemen kaakosta Kuolaan. Tästä sai jo jommoisenkin kuwan pohjoisen
+Lapin luonnosta, ja minä katselin sitä tarkoin kun luulin tämän olewan
+ainoan kerran kun tulisimme kulkemaan sisämaiden läpi. Laaksopaikoissa
+astuessamme sileitä porraspuita kuului wasemmalta puolelta Kuolan
+joen kowien koskien pauhaaminen wälistä etempää wälistä lähempää.
+Puolitoista peninkulmaa saimme sitte weneellä laskea myötäwirtaa
+jokea. Rannoilla kaswoi pientä lehtimetsää. Kaupungin yläpuolella
+olewien koskien tähden noustiin taas maalle joen wasemmalle rannalle
+ja päästyämme tämän päälle aukeni eteemme puista paljas ylänkö, jonka
+pohjois-reunaa rajoittiwat wuoriselänteet walkeilla lumiharjuilla.
+Matkamies katsoo pitkään, kun kuulee ettei kaupunkiin ole kuin 3
+wirstaa ja näkee edessään aawan aukean, joka näyttää kohoawan merta
+kohden korkeiksi waaroiksi, mutta yhtäkkiä ratkiaa maa ja hän näkee
+jalkainsa edessä sywän sileän alangon, hiekka-niemekkeen Kuolan joen
+ja Tuulomajoen wälillä, jolla lakealla kentällä sijaitsee Kuolan
+kaupunki. Mäeltä katsoen näyttää kaupunki, wiheriän nurmikentän
+pohjois-ja koillis-nurkassa, hywin wähäpätöiseltä, ainoastaan nuo
+2 kirkkoa, suurempi kiwestä ja walkeaksi siwuttu, pienempi puusta,
+keltaiseksi maalattu wanha rakennus pienellä saarella kaupungin
+kupeella, kohottawat wähä sen ulkonäköä; mutta kaupunkia ei katsoja
+juuri tarkkaakaan, sillä sen asema ja ympäristö wetäwät toko hänen
+huomionsa sen ulkopuolelle. Koski itäpuolella ja Tuuloman leweä wirta
+luoteispuolella antawat kaupungille wähä wirkeyttä, mutta muuten on
+se jyrkkäin, jylhäin wuoriseinämien kolossa, eikä suinkaan silmä
+löydä wiheriän puun tapaista, katsoi minne tahansa. Koillisesta
+wain näkyy korkean salmensolan kautta wähä wäljempää, nimittäin
+wuonon selkää. Päästessämme perille oli kello jo 6 aamulla ja siinä
+luulossa, että nyt kaikki maamatkat oliwat lopussa ja me niinkuin
+entisetkin murmannilaiselle rannikolle matkustawaiset pääsimme meritse
+eteenpäin kulkemaan, rupesimme mielihywällä lewolle kestikiewarin
+jotenkin siistissä huoneessa. Lie unet maistuneet lappalaiselle
+kantomiehellemmekin, sillä oman sanansa mukaan ei hän ollut nukkunut
+sitte sunnuntai-aamun ja nyt oli jo keskiwiikko-aamu.
+
+Heti puolisten jälkeen kokoontuimat seudun suomalaiset huoneesemme,
+jossa pidettiin tawalliset papilliset toimitukset; niistä ynnä jokaisen
+paikan wäkiluwusta antawat loppuun liitetyt luettelot tarkemman selwän.
+Suomalaiset oliwat haudanneet kuolleensa wanhan kirkon saarelle,
+jonne piti hieruan (laskuweden) aikana kahlata wirran poikki. Hautoja
+lukiessa ja ihmisjoukon seistessä karttui sinne niin suuri sääskien
+paljous, että se oli tosi-waiwaksi paikalla asujillekin, mitä sitte
+tottumattomalle wasta tulleelle. Mutta niin hupainen kuin tämä päiwä
+oli, kun sain ruweta wartonaiseen toimeeni, jota warten olen tullut
+näille pohjan perille, niin ikäwä oli seuraawa päiwä, sillä wenäläinen
+kyyditsijä Kuolassa, ruunun palkkaama, kieltäytyi antamasta wenekyytiä.
+Tästä kuletaan nimittäin suurilla weneillä 8 peninkulmaa meritse
+Jeretiikaan, joka on kauppa-paikka saarella Uuramuonon suussa, ja
+siitä 2 peninkulmaa Uuran kylään. Pitkällisten keskusteluin perästä
+suostui wiimein wenäläinen antamaan meille oppaan maitse; ja meidän
+piti antautua tuolle tiettömälle kolkolle 6 peninkulman taipaleelle
+jalkaisin waeltamaan. Iloisia muistia mulla siis ei ole Kuolasta.
+Kestikiewarissakaan ei saanut mitään ruokaa. Ensin täytyi kupetsasta
+käydä aineet ostamassa ja sitte rupesi emäntä toki keittämään; ja
+niin saatiin kuitenkin kunnon ryynipuuro. Maitoa saa Kuolassa myös.
+Lehmiä on noin 30—40, ja niin suuria ja pitkäkoipisia lehmiä en ole
+koskaan nähnyt. Kentällä ja kosken partailla näkyi olewan kyllä
+ruohoa, 1 hewonen kuului kaupungissa myös olewan. Katsellessamme
+karjaa rannalla huomasimme siellä pikku mökkiä eli niinkuin ensin
+luulimme huwihuoneita, mutta kun kurkistimme akkunasta sisään näimme
+niiden olewan kappelia, joissa oli jumalankuwia nurkissa. Semmoisiksi
+huoneiksi oliwat ne meistä kowin kehnoja; mutta maassa maan tawalla.
+
+2 suomalaista lähti meille kantomiehilsi Uuraan. Alkutaimal kulettiin
+pienellä meneellä. Joku peninkulma kaupungista supistuu wuono salmeksi,
+jonka länsipuoli on korkea kallioseinä. Sen ra'oissa ja ulkonewilla
+pankoilla pesii ja asuu suuret joukot kaikenlaisia wesilintuja,
+kalalokkia, tiiroja y.m., joista erittäinkin ensinmainitut owat
+toisenlaisia kuin sisämaissa. Myötäänsä kantoiwat emät pitkissä
+jonoissa kaloja korkeihin pesiinsä, ja pojat rääkyiwät, niin että
+kalliot soiwat. Mutta tiirat oliwat oppineet kummallisiksi loisiksi;
+tähystiwät milloin wesilintu toi kalaa pesäänsä, ja heti kuin emä oli
+lähtenyt toista hakemaan, lensiwät he lähelle poikain päälle rääkyen,
+ja kun nämä ojensiwat kaulansa ja suu auki nostiwat päänsä pystyyn
+luullen emän tulewan, tekiwät nuo ilkiwaltaiset tiirat mestarillisen
+pyöräyksen alaspäin, sieppasiwat kalan poikain edestä suuhunsa
+ja puikahtiwat waiti pois. Linnuilla on meressä ruokaa ja asunto
+rauhallinen näissä ihmisistä köyhissä maissa; sentähden ne wiljehtiwät
+niin hywästi ja enenewät mahdottoman suuriin määriin. Kuuluwat
+Kuolalaiset joskus koetelleen päästä lintujen pesille. Eras wenäläinen
+nuorukainen oli wuoren päältä laskeunut nuoraa myöten kallioseinän
+siwulle munia kootakseen pesistä, waan nuora oli kallion teräwiä särmiä
+wastaan hankautunut niin etta oli katkennut, poika parka pudonnut alas
+kuolijaaksi. Sitten ei sanota koetellun enää häiritä lintukarjoja tällä
+paikalla. Mutta waikka kyllä on paljo lintuja tassa, niin että se kyllä
+kummaksi käy sille, joka on nähnyt ainoastaan Suomen lintuparwet, ei se
+kumminkaan ollut sinnepäinkään, mitä nähtiin aawan meren rannalla.
+
+Kuolan wuonon kummallakin rannalla oli lapinkotia, 2 länsi- ja 1
+itärannalla meidän näkemiämme; ne oliwat suuren turpeen kaltaisia,
+ja kyyristyen täytyy niihin sisään mennä. Purjehdittuamme lähes
+pari peninkulmaa pantiin maalle erään nykyisin aution, pienen,
+hirsistä tehdyn mökin luona, ja siitä oli alettawa tuo wähintäänkin
+4 peninkulmaa pitkä maataiwal. Mökin luona laittauttiin reilaan. Se
+oli merkillisellä paikalla, sillä ympärillä oli puita. Lahdelman
+pohjoisranta oli korkea ja siten suojeltu pohjatuulilta; lisäksi oli
+se multamaata ja sillä kaswoi tawallisen pitkiä koiwuja, jotka oliwat
+kewät-wihannossaan; jopa pistihen koiwikosta ujosti esiin tuomikin;
+se oli wasta puhkaissut kukkansa auki ja lewitti suloista tuoksuansa
+pitkin tyyniperää rantaa. Sisempänä lahdenperässä oli toisiakin ja
+tekiwät samaa wirkaa. Nähtiinpä pihlajiakin; ne oliwat nupussa ja
+odottiwat lämpimän lisää. Tuota katsellessaan luuli olewansa kewään
+alussa; ja pohjoislapin kewät olikin nyt kohta paraillaan; mutta meille
+se oli jo kolmas: ensimäinen Kuopiossa, toinen Kuusamossa, kolmas
+Kuolassa; kotoa lähtiessämme oli kewät jo ohitse, ja tuomen ja pihlajan
+kukinta loppunut; mutta aiwan alku-tuoreudessaan kohtasi meitä kewät
+taas Kuusamon wuoriseuduilla, ja ihmeeksemme saimme ihailla wielä
+kerran kewäimen suloutta täällä kylmyyden kotipaikoilla. Mutta tähän
+täytyikin meidän jättää kewäimen yksin suloinensa iloa pitämään; tästä
+ylöspäin, siellä on maita, jossa ei kewään, ei kesän kauneutta näy.
+Jyrkän rannan-törmän päältä alkaa 2 tahi 3 wirstan wastamaa wetistä
+rämettä, jossa siellä, täällä puroja myöten wesi laskee wuorilta
+mereen, mutta enimmittäin waluu se sammalikon läpi joka paikasta,
+ja ainoastaan näkywien kallion kylkien kohdalla se juoksee pikku
+koskina. Tämmöistä maata noustessaan wuorille tietää olewansa työssä;
+waiwannäköä ei Lapissa wältä kukaan; pitää kaiken woimansa perästä
+polkaista rahkasammaleesen kuoppa siksi kuin kowa wastaa kantapäätä;
+siitä tun wetää jalkansa ylös, on selwittelemistä, ettei takerru
+waiwaiskoiwu-warpuihin, jotka owat tiheät kuin pajupehkot puroin
+warsilla; ja taas, kun on pujotellut saappaansa läpi warwikon, pitää
+työntää jalkansa lähes polwiin asti sammaleesen, ennenkuin kykenee
+toista nostamaan. Wähän wäliä istuu mielellään mättäälle lewähtämän,
+ja ikäwällä katsoo wuoren kukkulalle, jossa on kowempi maa astua;
+ainoastaan lyhyttä peuran jäkälää on someroisen maan-kamaran päällä;
+sanotaan »mäen welkansa maksawan;» luulossa että saa ruweta myötämäkiä
+laskemaan, astutaan mäen päälle; mutta se toiwo peräti petti; heti
+takana ensimäisen on toinen kahta korkeampi wuori, jolle taas
+kiipeämään. Ne notkelmat, jotta wuoren korkeilta syrjiltä juoksewat
+alas sywiin laaksoihin, oliwat lunta täynnä; ja kun saapas liukahteli
+luisulla hangella, hirwitti katsoa alas, sillä sywyyden hämärään
+pohjaan olisi ollut kamala wauhti laskea mäkeä. Lumijuowain wälillä on
+sulaa kalliota ja karkeata someromaata wuorotellen; sitä on hywä astua,
+kun saa pikkuisen matkan päässä lewähtää. Mereen päin wiettäwällä
+puolella ei olekaan niin paljo sääskiä, kuin sisämaassa, jonkatähden
+saa rauhassa lewähtää, ja se ei ole wähä etu. Päästiin wuorelle. Sen
+kukkulalla käwi läpitunkewa wiima jäämereltä, joka liiaksikin ankarasti
+kuiwasi hien ruumiilta. Mutta helposti lensiwät tuuliaispäät tunturien
+päällitse; raittiit ne oliwat, ja helppo oli hengittää. Wälistä puski
+tuuli niin että piti ottaa lakkinsa käteen, sillä waikea olisi käydä
+noutamassa, jos wihuri keweän kesälakin siirtäisi toiselle tunturille.
+Waikka täältä kylmyydestä pois päästäkseen mielellään kiirehtii
+eteenpäin, pitää kumminkin siksi kestää seistä, että saa katsotuksi
+tämän kolkon ilman alan autiot seudut. Niinkauas kuin silmä kantaa,
+on mäkiä mäkien wieressä tällä tunturi-ylängöllä, kaikki kaljuja,
+ei puuta, ei pensasta, ei edes pieniä kaswin warsiakaan ole; niin
+puhtaaksi on pohjostuuli porottanut nämä maat. Kaikille ilman suunnille
+on pelkkää autioutta, ääretöntä paljasta ja karkeata wuoristoa, jossa
+ei elämän merkkiä näy. Tämän ympäristön keskellä ymmärtää, kuinka
+totta sanoo, kun Kalewala puhuu »Lapin raukoista rajoista.» Kuolan
+wuono oli jo jäänyt niin kallioiden lomaan, ettei sitä näkynyt, mutta
+sisäjärwiä näkyi useita, suuriakin ja saarisia, mutta lintua ei nähty
+koko matkalla yht'ainoata, ei wesilintua eikä kalalokkia; josta woi
+arwata, etta järwet owat jolo kalattomia taikka luultawammasti hywin
+wähä-kalaisia. Ennenkuin tästä lähdetään tunturia alas laskeumaan,
+kysytään oppaalta: »minnepäin ruwetaan nyt painamaan.» Hän tirkistelee
+kipeillä silmillään ja osoittaa erästä kaukana siintäwää wuoren
+yppylää: »tuolla on puoliwäli.» »Puoliwälikö!» urahtaa yksi ja toinen
+meistä yksiwakaisella äänellä; mutta wenäläinen nyökyttää päätään ja
+sanoo: da, da. Me silloin huomasimme ettemme olleet wäärin ymmärtäneet;
+ja meidän täytyi antaa puoliwälin olla niin kaukana, kun sitä ei woitu
+siirtää lähemmäksi. Alaspäin oli huokea astua, siksi kun tultiin taas
+rämeille; niillä kaswoi pikku mäntyjäkin eteläpuolella mäkien rinteitä;
+mutta kitulijaita ja surkeita ne oliwat. Rämeiden poikki päästyään, saa
+taas waaroja nousta ja waaroja laskea. Somimmat paikat oliwat pienet
+mäkiharjanteet järwien wälillä. Eräässä kohden oli wasemmalla puolen
+olewan järwen pinta melkeen harjun tasalla, mutta oikeanpuolimainen
+järwi oli sywän ja jyrkän mäen alla laakson pohjassa wuorien wälissä,
+eikä minkäänlaista yhteyttä ollut näiden järwien wälillä, waikka harja
+oli jotenkin kaitanen. Toisien järrwien siwu kun mentiin, täytyi
+kiweltä kiwelle hyppimällä kulkea yli kuohuwien koskien, mutta ne eiwät
+muodostaneet mitään jokia, maan ryntäsiwät järwestä järween mistä
+kallion kolosta milloinkin, niinkuin täydestä maljasta wesi läikähtää
+yli laidan mistä kohti sattuu. Ajattelin, ettei suinkaan sinä ilmoisna
+ikänä ihmisjalka ole näitä maita kahlannut; ja niinpä taisi ollakin,
+sillä oppaamme rupesi meitä kierrättelemään niin kummallisia teitä
+järwiä pitkin ja soita poikki aina wain sinne, missä korkeinta mäen
+kukkulaa oli. Minä jo luulin että hän tekee meille harmia siitä kun
+minä suota rämpiessäni heitin takkini hänen taakkansa päälle, josta hän
+tuntui kowasti suuttuwan ja äisteli mulle jotakin, jota en ymmärtänyt.
+Minä kun en muuta osannut, sanoin: harasho, ja heittäysin pitkälleni
+lewähtämään; mutta siitäkös tulistui wenäjän mies, tuppasi takkini
+takkansa koloihin ja sytöi sillä wauhdilla, että olisin tawallisissa
+oloissa surkutellut takki-riepuani, mutta nyt mielelläni siitä erosin,
+tuli mihin tuli; se olikin painanut kauan hartioitani kuin raskaskin
+kuorma; siihen äreään puheesen, jota mies takkaansa laitellessaan
+piti, en walitettawasti saattanut mitään lauhduketta antaa; ja kun
+en muuta osannut, sanoin mättäältä jolla selälläni makasin: harasho;
+silloin ei takka paljo painanut, kun mies wiskasi sen selkäänsä ja
+pahaa porinata pitäen lähti astua wiuhkaisemaan, että »töppöset
+löyhki», niinkuin sanotaan; kantajammekin nostiwat päätään: »joko
+se lähti». Ei muu auttanut, kuin kesken lewähdyksen ylös ja polkea
+perästä. Miehet selittiwät että wenäjän mies sitä nurkui, että hänelle
+pannaan kantamista, waikk'ei hän muuta kuin opastamista warten ollut
+isäntänsä käskystä tänne lähtenyt. Me käskimme miesten tulkita, että
+hän saa kantamisestaan meiltä maksun, ja rauha oli jälleen rakennettu.
+Kumminkin näytti hänen käytöksensä perästäpäin oudolta; ja meillä käwi
+jo salaisesti ne ajatukset, että oppaamme kenties karkaa kotiinsa
+tältä waiwaloiselta taipaleelta. Kantajamme pitiwät toisia epäluuloja
+oppaastamme, ja kun hän yhdellä mäellä kysyi: »näkeekö kukaan täällä
+jossakin pienempää kiweä suuremman päälle nostettuna», niin wirkkoiwat
+hekin, että he jo ammoisen aikaa owat katsastaneet, että taitaa opas
+joutaa pois wiralta. Erottiin jokainen eri suunnille etsimään kiweä
+kiwen päältä. Jonkun ajan perästä löytyikin semmoinen tien mutta, ja
+nyt opaskin sanoi tuntewansa seudun, ja korjasi äsköisen osoituksensa
+puoliwälin tunturista; oikea tunturi, meidän kulettawa, olikin
+wasemmalle kädelle siitä, mikä ensin oikeaksi luultiin; mutta yhtä
+kaukana se oli sekin. »Onko tuo nyt oikea tunturi», »da, da» wastaa
+wenäläinen; »sitte kaikki pahat tuulet pois, ja marssitaan eteenpäin».
+Oppaan silmät wettä keitti, kun tähysteli noita kiwiä kiwien päältä;
+mutta katosi meiltäkin kaikki pahat epäluulot, niin uuras tien urkkija
+oli hän. Ja kun näimme ne kengän hieromat, mitkä oliwat jaloissansa, ja
+ne waate-repaleet, joilla koki kipeitään peitellä, niin käwi mies-parka
+meille sääliksi.
+
+Kuta etemmäksi päästiin, sitä hitaammaksi käwi matkanteko; noustessamme
+puoliwälitunturin päälle, ei tahtonut wasen jalka jaksaa oikean
+rinnalle, eikä oikea edelle wasemmasta. Tunturin päällä suuren
+kiwen takana otettiin pitkä lepo; se olikin tositarpeesen. Näköala
+tällekin tunturille on kolkkoa; laaksoin pohjissa olewia puita ei
+näy. Göthe, Saksan runoilija, kuuluu sanoneen Neapelin näköalasta:
+»joka on nähnyt Neapelin, ei woi tulla onnettomaksi». Yhtä hywästi
+saattaisi sanoa: »joka on nähnyt Lapin raukkoja rajoja, ei woi tulla
+onnelliseksi;» niin kolkon ja kylmän kuwan ne jättäwät katsojan
+mieleen. Mutta kun me ajattelemme seudun kolkkoutta, näkyy ihmispäitä
+wilkkuwan wieressä olewan tunturin harjun takaa; ne hääliwät edes
+ta'as; pilkistäwät kiwen takaa ja katoawat. Me jo rupesimme lukemaan,
+kuiuka monta meitä on; »6 miestä!» ei Lapissa sen suurempaa sotajoukkoa
+tarwitse — ja me makaisimme tyynesti. Ei kaukaakaan, kun jo wetäypi
+3 kolttalappalaista meidän tunturillemme, awopäin ja säikähtyneenä.
+He oliwat lähisen tunturin huipulta katsoneet kauan, mitä liikettä se
+oli, kun me kiwen takana makailimme ja kääntelimme ruumistamme, ja
+tulleet siihen päätökseen että me olimme karhuja. Laukkunsa, lakkinsa
+ja muut kapineensa heittiwät tunturille ja tuliwat nyt tarkemmin
+asiaa tutkimaan meidän luoksemme. Huomattuansa meidät matkamiehiksi
+tuliwat tietä kysymään. Kolttalaiset eiwät nimittäin olleet ennen
+käyneet tätä tietä, tiesiwät wain missäpäin Kuola on, ja oliwat
+lähteneet sitä suuntaa tunturien yli waeltamaan; oikeassa oliwatkin,
+mutta siinä erehtyiwät, kun luuliwat Kuolan olewan sen tunturin alla,
+jolla me lewähdimme, ja kun me ilmoitimme heille, että he owat wasta
+puoliwälissä Kuolan wuonon lahteen, josta wielä saawat kierrellä
+wuonon rantoja pari peninkulmaa, ennenkuin saapuwat kaupunkiin, niin
+suurilla silmillä katsoiwat pitkään toinen toiseensa; lähtiwät sitte
+noutamaan rippujaan ja pitkittiwät matkaansa. Sanoiwatko nuo totta,
+wai oliwat roswoamis-matkoilla, niinkuin yleisesti kolttalaisilla
+tapana on, sitä emme tienneet, mutta meidän kantomiehemme wakuuttiwat,
+että semmoinen kolttalainen on; kunhan saa wähänkään suunnan tietää
+jonnekin, niin kyllä hän osaa sinne, tunturit owat hälle tuttuja,
+ei hän niille eksy. Kolttalappalaiset, eräs lappalaissuku, jotka
+owat kaikki wenäläiskreikkalaista uskoa ja suurempikaswuisia, kuin
+tawalliset lappalaiset, owat ylönkatsotut joka paikassa; luulenma
+juuri epärehellisyytensä wuoksi. Meidän lewähdyspaikastamme lounaasen
+päin joku matka on tawallinen koiwumetsä, jossa on peuransyöttöpaikka
+talwella; se on ainoa metsikkö tällä tunturi taipaleella
+(lukuunottamatta Uuran wuonon koiwikkoa) ja on puoliwälissä, kun suoraa
+tietä talwella ajetaan Uurasta Kuolaan, 6 peninkulmaa. Wirkistyneinä
+lähdettiin eteenpäin. Matka oli samanlaista alinomaista nousemista ja
+laskeumista. Sen uuden löydön teimme kuitenkin, että waaroilla kaswoi
+pieni kukka; nimeä en tiedä; se wiwahti paljo neilika-lajiin. Nähtiin
+tunturi-metsäkanojakin, jotka juosten, lentäen pyöriwät edessämme ja
+surkealla äänellään walittiwat olemistaan, mutta laaksoihin eiwät
+lähteneet, palasiwat korkeille tuntureilleen; siellä oli heillä
+kumminkin hywä olla. Wastahakoisesti ja pelkotunteilla mekin tällä
+matkan loppupuoliskolla lähestyimme laaksoin pohjia; kyllä meillä jo
+oli ollut tekemistä noiden pohjoisimpain maitten kiusantekijöiden
+kanssa, mutta nyt wasta meille pula tuli. Sitä sääskien paljoutta,
+mitä oli tyynissä laaksoissa, on mahdoton toiselle selittää tahi
+uskottawaksi saattaa. Meillä oli niistä tosi waiwa. Ilma oli niin
+kuuma, ettei käwellessään jaksanut minkäänlaista liina-bashlik'ia
+taikka harsowaatetta pitää kaswoillaan, ja tunkeutuiwat ne niidenkin
+läpi jos jostakin reiästä. Kun sääskiä on niin paljo ja syötäwiä
+ihmisiä niin erittäin wähä, niin ehdättäwät edelliset toinen toisensa
+kilwan ihmisraukkain niskaan, eiwätkä huoli huiskuttamisesta ja
+pieksämisestä mitään, waan töytääwät suoraan ihoon ja pistäwät samassa
+nahan läpi. Näin parhaaksi koetella suojella ainoastaan kaswojani ja
+heittää niska ja kädet aiwan alttiiksi. Tuskalla saattoi pelastaa
+silmänsä, sieramensa ja korwansa tukkoon joutumasta; myötäänsä
+piti pyhkiå nenäliinalla sitä syöpäläisten siiwoa silmiltään pois;
+kuolleita oli kuin tahasta ja yhä utakammasti toista tuli; missä wain
+wähänkään lehtimetsää ja lätäkköpaikkaa oli, sieltä niitä sawupilwinä
+pemahti wastaan. Pysäyspaikoissa sai parhaiten rauhassa olla, jos
+päälllyspaidan eli liinapaidan weti korwiensa yli ja rupesi pitkälleen
+kaswot mätästä wasten. Muuten on näissä taisteluissa syöpäläisiä
+wastaan paras neuwo ajatella: wähät muusta, kunhan hengissä pysyy.
+Sittekuin oli kylään tultu, sanoiwat Uuralaiset, ettei tänä kesänä
+paljo sääskiä ollut, waan kun on ollut pitkälliset tyyneet, silloin
+niitä paljo on; notkopaikoissa ei silloin saata kukaan olla. Siihen me
+emme osanneet mitään wirkkaa.
+
+Keskiyön aikoihin noustiin wuoriseudun wiimeiselle korkealle
+tunturille, jolle näkyy aawa meri niemineen, saarineen. Oli kuinka
+myrskyinen ja julma tahansa, etäälle se wain näyttää tyyneltä ja
+miellyttäwältä, kun päiwä takaa paistaa. Sentähden oli meistäkin,
+niinkuin jo olisi oltu muun maailman yhteydessä erillään erämaan
+kolkkoudesta, kun meri nähtiin. Kuta lähemmä matkan päätä päästiin,
+sitä enemmin oli lehtipuuta ja joitakuita wirstoja wuonon perästä on
+tawallista pientä koiwikkoa, josta jo alkoi polku wetää taloihin.
+Keweniwät jalat, kun pääsiwät polun päälle, eikä kenenkään mieli tehnyt
+lewähtämään; uteliaalla toimeliaisuudella hiipi toinen toisestaan siwu,
+ja rantamäen koiwikosta astuttiin ulos; silloin näkiwät silmämme ensi
+kerran suomalaisen uutisasutuksen jäämeren rannalla. Montakertaa olin
+kotonani ajatellut, minkähänlaiset kansalaistemme asumasiat mahtanewat
+olla noilla kaukaisilla perukoilla; waeltaissamme kauwan wallan
+wieraista omista olipa jo muistissamme melkeen solahtanut tuonnemmaksi,
+minkälainen suomalaisen talo onkaan; ja ainakin arwellen suomalaisten
+ihan eri lailla asuwan täällä korkeassa pohjaisessa kuin kotonaan,
+kiinnitin silmäni heidän taloihinsa, jotka waloisan aamuyön tyyneydessä
+pitiwät hiljaista yölepoansa meidän edessämme; mikä sywästi ilahuttawa
+näky oli toki tuo, kun huomasimme talossa 2 pientä tupaa wastakkaa
+ja wälillä porstuan, johon on kartanolta owi portaineen, kartanon
+toisella puolella pienen nawetan ja kodan, huomasimme huoneiden
+ympärillä semmoisen siisteyden ja puhtauden, joka meidän matkamme
+warrella oli jäänyt Suomeen, näimme pystöaidan, joku ympäröi pihan ja
+pienen nurminiityn; kun wielä tiesimme nyt astuwamme kansalaistemme
+katon alle, jossa tarjotaan kättä, puhetta ja ruokaa semmoista kuin
+syntymämaalla, niin woi jokainen arwata miten lämpimillä tunteilla me
+nousimme
+
+
+
+Saaniwuonon
+
+Juhana Petter Lyhytniemen owea kolkuttamaan. Wanhat owat aina
+warullaan; heti heräsikin isännän äiti ja tuli kysymään tulijoista;
+mutta kun kuuli, kuinka kaukaa tällä kerralla oliwat wieraat, meni
+hän emäntätä herättämään; ja yhtäkkiä olikin tupa järjestyksessä; ja
+me heti sisään, kun lukko aukeni. Isännät owat kaikki tähän aikaan
+kesässä kalassa. Me tiesimme, että tässä talossa ei tarwitse itse
+tehdä wuodettaan, niinkuin matkalla tähän asti, ja sanoimme: »älkää
+nyt, emäntä, ruwetko muuhun puuhaan, waan laittakaa meille wuode,
+että pääsemme lewolle». »Kahwi on heti walmista», arweli emäntä ja
+kiirehti toiseen tupaan, mutta meistä ei kukaan yrittänytkään emäntää
+kieltämään, sitä juomaa ei oltu nähtykään sittekuin Kuusamossa, ja
+jos yksi ja toinenkin, niin taisi joku maisterimies meistä olla
+erittäinkin kahwin rakastajia miehiä. Hywällä mielellähän me joimme
+kahwit. Sitte kerrottiin emännälle äsköinen kehoitus, wäsymys oli
+näet käskijä; »tee-wesi on heti walmista;» silloin ei katsottukaan
+toisiimme niin hymysuin, kuin äsken; mutta emännän hywä tahto loisti
+hänen silmistänsä, ja mielelläänhän tekee toiselle mieliksi, kun niin
+wähällä woipi. Tuskin oli teet saatu loppuun, kun emäntä kantaa pöytään
+tuoreita loistawia wiilipyttyjä ja kowaa keltaista woita, walmistaa
+ruokapöydän, niin kunnollisen, ettei semmoista oltu nähty sittekuin
+Kuusamossa; eikä yksikään meistä yrittänytkään kieltämään; käski nälkä
+pöytään, waikka wäsymys wuoteesen; mutta tuon ruuan ääressä olikin
+ruokahalu semmoinen, ettei mokomaa — sittekuin Kuusamossa. Ja kun
+emäntäkin wähä asettui liehumasti, että saatiin ruweta haastelemaan,
+kuultiin että hänkin oli Kuusamosta, ja hänen miehensä ja anoppinsa
+ja lapsensa, kaikki, kaikki oliwat Kuusamosta, ja kuinka tänne oliwat
+Kuusamosta tulleet, siitä olisimme tarkastikin saaneet kuulla,
+jos olisimme jaksaneet, mutta kun emme jaksaneet, täytyi se jäädä
+wastaiseksi; mutta heti kun se oli lykätty wastaiseksi, ummistui meidän
+silmämme ja ainoastaan muutamia silmänräpäyksiä liikkui wielä lämpimät
+kiitollisuuden tunteet Kuusamolaisten ystäwällisyydestä wäsyneessä
+mielessämme, ja sitte waiwuimme semmoiseen makiaan uneen, ettei mokomaa
+— — sittekuin Kuusamossa.
+
+Jo edeltä puolenpäiwää kello 10 aikana herätettiin meidät sillä
+ilmiannolla, että jos mieli tänä pänä Uuraan, niin oli nyt hieruan
+aikana mentäwä, ennenkuin ulli-wesi (nousuwesi) peittää wuonon perän
+leweät lietteet. Meren rannalla woi näit jo ennakolta tietää, milloin
+wesi on wähimmillään. Se nousee 6 1/2 tuntia ja laskee 6 1/2 tuntia;
+jos hieruan aika tänään on 9 aikana e.p.p., niin se on huomenna kl.
+10 ja ylihuomenna kl. 11, j.n.e. aina 1 tuntia myöhemmin. Sentähden
+piti meidän tuo pikku 3 wirstaa matka tehdä ennen puoltapäiwää,
+ellemme tahtoneet ruweta kiertämään poluttomia rantatörmiä. Ja pitkiin
+käwelemisiin ei tehnyt mieli, sittekuin olimme kulkeneet tuon waikean
+wiime taipaleen; noin 12 aikana olimme edellisenä päiwänä lähteneet
+Kuolasta ja kl. 3 aamulla tultiin Saaniwuonoon. Oli merkillistä että
+tämä 14 päiwä Heinäkuuta oli juuri se päiwä, jonka seuduissa olin jo
+kotoa kirjoittanut tulewani Uuraan, jos terwennä pysyisin. Saaniwuonon
+länsirannalla ja joen wasemmalla puolen on Lyhytniemen talo; ne muut
+3 suomalaista ja 1 karjalainen owat wuonon itärannalla. Joki laskee
+wuonoon Saanijärwestä, johon pienempi Lastajärwi etelästä laskee. Uuran
+wuono on paljoa suurempi kuin Saaniwuono, ja kummallista on kuinka pian
+sen hiekkalietteet kuiwawat heti weden laskun perästä, niin että niitä
+saattaa kuiwin jaloin käwellä; tuskin jalkopohjakaan kastuu. Kuiwanakin
+ollessa asuu hiekkapohjassa eräs pikku, wikkelä kala, Pisanki, teräwä
+kuin äimä; ja aiwan kuin mato kaiwaa se tien itselleen mullassa.
+Lietteet kuwastawat walkeammilta luin owatkaan noita tummia ja korkeita
+kallioseiniä wastaan, jotka owat wuonon ympärillä.
+
+
+
+Uuran
+
+kylästä oli samaten kaikki mieswäki kalassa, mutta heti tultuamme
+lähti pari henkeä pienellä weneellä wiemään merelle sanaa tulostamme.
+Minulle oli jo tilattu walmiiksi kortteeri eräässä talossa Uura-joen
+suussa. Kaikki kylän talot, joista suurin osa on hirsistä rakennettu,
+ainoastaan muutamat turpeista, owat asetetut joen wasemmalle puolen
+pitkin rantaa, kenties 3 wirstan matkalle joen suusta ylöspäin; yksi
+lappalainen talo, Wilkis-oiwi, on oikealla puolen jokea joensuussa
+ja toinen suomalainen talo, joka on ylinnä joen warrella, on samaten
+oikealla rannalla. Joessa on koskia ja siitä saadaan muutamia
+lohi-lajia; tawataanpa wälistä made ja haukikin joen suussa; muuten
+on niissä järwissä, joista Uurajoki laskee, niinkuin muissakin
+pohjoislapin järwissä ahwen, hauki ja muutamia lohikaloja. Uurajärwessä
+ei kuulu tawatun särkeä, eikä siikaa; waikka ne löytywät Tuuloman
+järwissä. Löytyy rääpyskin Imanterossa ja sen pohjoispuolella olewissa
+järwissä. Näistä maajärwien kaloista eiwät suomalaiset, niinkuin
+muutkin rannan asukkaat, paljo hyödy. Pyytäwät joskus loma-aikana,
+kun merikalastus joudattaa, ja laittawat lapsensa ja waimonpuolensa
+pyytämään, että saisiwat wälistä maistaa sitä kalaa johon owat Suomessa
+tottuneet, sillä kaikella merenkalalla on omituinen ihwinen maku, joka
+warsinkin wastatulleen suuhun maistuu hywin oudolta. Merikalastusta
+warten oiwat Suomalaiset tänne tulleet ja siitä he eläwät. Sitä
+ruwetaan Maarian päiwältä kewäällä ja pitkitetään Juhannukseen,
+jolloin tullaan kotiin joksikuksi wiikoksi tahi pariksi; sitte taas
+mennään merelle ja wiiwytään Elokuun alkupuolelle ja keskipaikoille,
+jolloin woi kalastuksen pitää jo loppuneena, waikka yksi ja toinen
+pitkittää yhä edelleen, sillä merestä saattaa kalastaa milloin tahansa,
+kunhan ei erinomaista saalista aina halua. Kala, joka on kaikkein
+paras pyydettewä, on turska, jonka pyytäjät jo merellä heti saannin
+perästä myöwät wenäläisille kauppijoille, tahi wiewät norjalaisille
+maakauppijaille tällä murmannilaisella rannikolla tahi sitte wiewät
+suoraan Wuoreijaan (Wardö'hön,) tahikka Wesisaareen (Wadsö'hön)
+kaupan. Turska kuiwataan pitkissä jälleissä eli toisin sanoen orsilla
+paljaan taiwaan alla. Turskan hinta on kolmekertaa suurempi kuin
+muiden kalain, waikka itse kala tuorenna ei ole niinkään makea kuin
+muut kalat. Kun on oikein hywä turskan saanti, niin on tapahtuuut,
+etta mies päiwässä ansaitsee 160 kruunua. Mutta toisinaan taas saawat
+kalastajat tehdä turhaa työtä päiwittäin, wiikottain. Turska syö
+nimittäin pientä lota-kalaa, ja jos lota-parwit eiwät jostakin syystä
+ajau rantaan päin, niin turskakin asuu yksi siellä, toinen täällä.
+Helposti kalastaja huomaa, milloin lota-parwi lähestyy, sillä sitä
+seuraa toisetkin wiholliset kwin turskat, jotka eiwät kalastajan
+silmään pistä, nimittäin kajawat, pitäen sitä suurempaa ääntä, kuta
+suurempi on heidän ruoka-alansa. Minnepäin kajawat wetäywät, sinne
+rientää kalastajakin weneineen. Kalastajain pitää aina olla wartiolla,
+wuorotellen toinen toisensa perästä, merkitä lintuin lento-suuntia,
+koetella ongellaan eli koukullaan, oli sää mikä tahansa, tahi aika mikä
+tahansa. Jos kaloja ei kuulu missään, makaawat muut kajuutassa, yksi
+on main kokeilla. Ohilullewiltakin kysytään missäpäin kaloja olisi
+nähty enemmältä; ja sitä myöten mennään wälistä Ruijan rannalle, toisen
+kerran Kalasaarennon (niinkuin kartoilla on kirjoitettu) rannikolle,
+jopa Kiltinäänkin asti Kuolawuonon itäpuolella. Paitsi tätä alinomaista
+huolta on kalastajalla jokapäiwäinen pelko äkkimyrskyn nousemisesta.
+Liikuttaissansa koukkuaan weneen laidalla pälyy hän joka suunnalle
+pitkin meren pintaa, missä sattuisi hawaitsemaan mustan wäreen käywän
+wenettä kohti; silloin kysytään näppäryyttä panna purjeet kokoon,
+ankkurit järjestykseen ja peränpitimet reilaan, sillä tuuliaispää
+ei odota kauan, kun kerran tulossa on, ennenkuin jo tupruaa weneen
+ympärillä ja raiwoon nostaa weden ja ilman; joka wene silloin ei ole
+walmis tuulta wastustumaan, se pyörähtää kumoon auttamattomasti. Tämä
+ainainen huoli ja epäwakaisuus kaiken puolesta tekee tunnokkaamman
+miehen koko elämän sangen lewottomaksi, ja hänen päänsä harmaaksi
+ennen aikaa. Muuten on kyllä löyhä työ miehillä, ja moni arwelikin,
+selittäessään meille olojaan meren rannalla: »mitenhän käwisikään,
+jos pitäisi ruweta maatyötä tekemään!» Toiselta puolen walittiwat
+epäterweelliseksi ja ruumista jähmeyttäwäksi tuota elantojärjestystä,
+kesällä walwoa päiwät päästään ja yöt lisäksi, ja talwella maata päiwät
+päästään ja yöt lisäksi. Jos pimeän aikana juuri käwisikin laatuun
+toimittaa jotain käsityötä, niin eiwät he sitä rupea tekewään; wähä
+korjailewat weneitään; ne tahtowat he hywät ja hywät ne näkyiwät
+melkeen wähillä poikkeuksilla olewankin; sillä lähteä huonolla weneellä
+aawalle merelle, jossa äkkipikaa usein tyynestäkin wihurit nostawat
+myrskyn, on sama kuin mennä tapposen tahallaan surman suuhun. Wahinko
+wain että useammat suomalaiset sinne lähteneistä owat warattomia,
+etteiwät jaksa hankkia itselleen omaa wenettä, mutta jos werrataan
+nykyaikaa jo kuluneihin, esim. muuankaan tahi pari kymmenkunta wuotta
+taa'päin, niin huomataan suuri edistys. Muutamilla warakkailla on 2
+jopa 3:kin wenettä, ja wähempikin warainen, joka on jaksanut talon
+hommata itselleen, pyrkii pyrkimälläkin hankkimaan lisäksi wenettä,
+joskohta ei kokonaista jaksi, niin kumminkin puolet weneestä, ja
+toinen pienen talon mies ottaa toiset puolet tehdäkseen. Nämä
+weneet eiwät näet olekaan sitä kokoa kuin sisäjärwien soutuweneet,
+waan suuria, tawallisen lankku-lotjan kokoisia, joita woisi kutsua
+jollakin laiwanimityksellä. Suurimmat weneistä owat kaksimastoisia ja
+niitä kutsutaan Ruijan kielellä »lysterbåtiksi»; niitä on harwalla
+suomalaisella. Useimmalla on wähä pienempää kokoa wene, joka on
+yksimastoinen, ja kutsutaan »fembörding» josta meikäläiset owat
+ottaneet niitä kutsuakseen »wämpööriiksi»; se on sopiwin kala-wene
+merellä. Wielä on myös monella »otrinki,» joka on pienin merellä
+kulkewista weneistä; se on muuten rakennukselleen wämpöörin kaltainen.
+Kaikissa näissä on perässä kajuuta, jossa on rautauuni, 2,3 reikäinen,
+pannuineen, patoineen, ja penkit owat naulatut seiniin ympäriinsä.
+Koko talous on matkassa. Weneessä on tawallisesti. 4 miestä, joista
+yksi on weneen omistaja, kapteeni, ja toiset 3 osamiehiä saaliisen.
+Kalat jaetaan sopimuksen mukaan, kenties enimmästi niin että wene saa
+puolet ja toinen puoli jaetaan tasan 4 miehelle. Jako tietysti on
+toisellainen, jos jollakin on osa weneessä, tahi jos joku on toisen
+työssä, tahi pidetään huonompana työmiehenä. Kowin huonoja työmiehiä
+sinne ei toki tulekaan, sillä se on kaikille tietty asia, että joka
+näillä mailla ei itse elätä henkeään, kuolkoon; ei auta täällä
+asetusten nojalla ruweta suurella suulla waatiwaan itselleen laillista
+waiwais-eläkettä; ja jos joku tapaturman kautta työhön kykenemättömäksi
+tullut sai hywiltä ihmisiltä köyhän apua, kyllä se tiesi toisten
+armosta eläwänsä.
+
+Toinen kala, jota suomalaiset myös pyytäwät, waikka wähemmässä
+määrässä kuin turskaa, on saita. Se kala liikkuu weden pinnalla, kun
+on pyydettäwissä, ja ui suurissa parwissa. Se syö nimittäin pientä
+ewällistä eläwätä, jota kutsuiwat kalaksi, waikt'eiwitt tienneet
+nimeä; se pieni eläwä on eräs molluski-laji, joka nousee weden
+pinnalle wälistä. Saita-nuotta on nelis-nurkkuinen, kuin huiwi, noin
+15—22 syltä kanttiinsa, joka nurkkaan sidotaan köysi 40—50 syltä
+pitkä. Kun huomataan saidan olewan liikkeellä, wiedään tämä nuotta
+eteen, lasketaan weden pinnan alle ja odotetaan siksikuin saitaparwi
+on uinut päälle, silloin wiskataan kiwiä parwen keskelle, ja saita
+on sentapainen etta wähästäkin melskeestä säikähdyttyänsä, menee
+pohjaan suoraan kwin kiwi. Kuin kala weden pinnalta on painunut nuotan
+päälle, soudetaan weneet yhteen ja nuotasta tehdään pussi, jonka
+pohjassa saitaparwi kiehuu. Muita kaloja ei näin tukussa saada, eikä
+saata pyytääkään. Jos Jäämeren kummallisia kaloja tahtoisin mainita,
+niin ottaisin esimerkiksi Kunttipillarin (pikku horkkelin), jolla on
+monisarwinen pää ja rintaewät leweät kuin siiwet; se on lentokalan
+näköön; eräs toinen on tuo ilettäwän ruma Ronkeksi (wilukala), joka on
+limainen ja täynnä kuhmuja, niinkuin olisi isossa rokossa.
+
+Pian leweni sana tulostani merellä, ja miehet alkoiwat kokoontua
+wähitellen kylään. Tosin en ketään ollut ennen nähnyt, mutta kyllä
+he oliwat tutut, jopa toinen toistaan tutummat. Kuulumiset kysyttiin
+ja selitettiin, kuuden wuoden kuulumiset. Kuka oli käskenyt sanoa
+terweisiä Kuusamosta, kuka Pudasjärweltä, Oulusta, Näseestä; ne tuliwat
+kaikki perille, ja kait oliwat yhtä lämpimiä, waikk'ei puoliakaan
+nimenomaan muistettu. »Johan se kuuluu kuolleen, Snellmankin, joka
+meitä täällä käwi opettamassa.» »Ei, sen nimellistä on monta Suomessa,
+ja se Snellman, joka on kuollut, oli senaattori, ja suuri Suomen
+kansallisuuden puollustaja, jonka tähden hänen kuolemansa on kuulunut
+tänne asti.» »Wai wielä se Snellman elää joka käwi täällä», wirkkoiwat
+emännät penkiltä, »entäs se kirktoherr Thauwon». Oli heillä muistissa
+pappein wiime käynnit ja heidän innokkaista kyselemisistänsä olisi
+outokin ymmärtänyt, että Murmannin rannikon suomalaisille on se juhlia,
+kun Suomesta lähetetään sinne pappi. Siellä on käynyt Iin nykyinen
+kirkkoherra Johan Fredrik Thauwon Kuolajärweltä talwella 1870 ja
+Polangalta kesillä 1871, 1872, 1873 ja 1874; ja myös Muhoksen nykyinen
+kirkkoherra Gustaf Adolf Snellman Pudasjärweltä kesällä 1876, jonka
+perästä ei pappia Suomesta ollut siellä käynyt.
+
+Rippikoulussa oli 3 lapinlastakin; ryhdyin oppimaan tuota lapsellista
+kieltä, mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin Norjan kieli ruotsin
+taitawalle; wanha tulkki Abram Arpela oli kyllä apuna, mutta ei hänkään
+osannut lausua noita waikeita kurkku-ääniä niinkuin lapset; niiltä se
+sujui luontewusti. Hankaluutta lapinkielessä tekee se, kun Norjalaiset
+owat kääntäneet ja painaneet heidän kirjansa, ja kirjoittaneet
+kirjaimet oman kielensä mukaan. Jos suomalainen oppinut olisi
+kirjoittanut heidän katkismuksensa, niin se olisi lappalaisellekin
+helpompi oppia. Mutta jos oli haluakin saada wähä oppia tätä kieltä
+esim. Luth. wäh. katkismuksen, niin ei ollut aikaa. Aamusta iltaan oli
+asiamiehiä kylästä ja ympärillä olewista taloista ja kodista. Uuran yöt
+oliwat sitte niin kauniit, että unonen wasta myöhään, eli sanoakseni,
+warhain wasta aamulla tohti astua pikku kamariimme, joka oli pohjoista
+kohden ja pikku akkunallaan tarkasti kokoili yön auringon miedot
+säteet peräseinälle; ja ainoastaan sen wähäisen hetken, kun aurinko
+siwuutti korkean wuoren kukkulan, joka oli meistä pohjaan päin, oli
+tuo ystäwällinen päiwän paiste matalalta peräseinältämme poissa, waan
+se saapui kohta jälleen ja toi muassaan muistot kaukaa Sawon salmien
+rannoilta niistä nukkujista, joiden lapsuuden wiattomuus lepää heidän
+kaswoillansa, niinkuin puhdas, läpipuhdas päiwänpaiste.
+
+Tawallisissa oloissa maataan pitkään aamusella. Jos 7 ja 8 wälillä
+lähtee kylään käwelemään, niin ei näe ketään liikkeellä; kaikki
+on yöunessaan; wasta 9 aikana ja wähää ennen alkaa wäki nousta.
+Miehillä ei ole juuri mitään tekemistäkään kotona; »mutta mitäs
+waimonpuolet tekewät kun olette itse kalassa», kysyin eräältä
+isännältä; »juowat kahwia ja käywät kylässä», kuului lyhyt wastaus,
+ja liki mailleenpa taisi sattuukin; olkoon kumminkin kaukana tässä
+ruweta moittimis-lauseita heistä latelemaan; olot tekewät ihmisen
+mukaiseksensa; mutta nyt kun suomalaiset owat hankkineet itselleen
+lehmiä, lampaita, on emännillä niiden hoitamisessa ja ruuan
+kokoamisessa koko työpaikka; joen warsilta kootaan heiniä, talon
+ympärille lannoitetaan pikku niitty, jopa pikku pottumaakin, peuran
+jäkäliä kankailta nyhdetään ja pannaan suuriin kokoihin, tuodaan
+kotiinkin kesällä, turskan päitä kuiwataan, joita keitetään sitte
+jäkälien kanssa hywiksi hauteiksi lehmille. Näissä töissä tietysti
+miehet auttawat, kun owat kotona, ja erittäinkin syyspuoleen owat
+he kyllä kotona. Willoista tehdään päällyswaatteita ja sukkia, muut
+pito-waatteet ostetaan. On waimowäellä siis työtä, ja kun lukuun
+otetaan se seikka wielä, että meren rannalle on waeltanut enempi
+miehenpuolia kuin waimonpuolia, jonka wuoksi siellä on olemassa puute
+waimonpuolisista ihmisistä ja moni mies, waikka todellakin haluaisi
+ruweta perhe-elämään, näkee kumminkin täytywänsä olla sitä wailla,
+ellei lähde Suomesta noutamaan waimoa itselleen, mikä tietysti tulisi
+sangen kalliiksi — kun tämä waimowäen harwalukuisuus tiedetään
+tosiasiaksi, niin arwaa myös, että heillä on sitä enemmän työtä
+kyläpaikoissa, joissa monta tarwitsee heidän apuansa leipomisessa,
+ruuan laittamisessa, waatteen korjaamisessa j.n.e.
+
+Uuran ympärillä on petoeläimiäkin, karhuja ja susia. Uuran joen suusta
+pari wenäjän wirstaa ylöspäin oli karhu wähää ennen meidän tuloamme
+repinyt pahasti yhtä isäntää, joka oli witaksia mennyt hakemaan. Yksi
+sormi oli kädessä aiwan poikki ja toisia oli pureskeltu. Sudet tekewät
+lampaissa paljo häwiötä. Yhdestä talosta oliwat niinikään wähää ennen
+tuloamme tappaneet 7 lammasta. Ympäristöllä on jäniksiäkin, jotka
+syöwät heinäsuowat ja jäkäläko'ot kylän reunalla. Lappalaiset pyytäwät
+kettuja, ampumalla ja muulla pyyntikeinolla. Wahinkoa tekemät myös
+porot, kun laumoissa laskeuwat sisätuntureilta meren rannalle. Yksin
+kartanon ympärilläolewaa heinääkin ja muun kaswin warsia on waikea
+niiltä warjella; niitetty heinä pannaan sentähden korkeille pylwäille
+kuiwamaan ja säilymään poroilta. Pyydettäwää riistaa owat wielä
+tawalliset ja tunturi-metsäkanat. Suomalainen ei aikaansa tuhraa näiden
+metsästämiseen; rauhassa hältä sa lappalainen ja kolttalainen wallita
+tunturien aawoja ylämaita, niinkuin he wuosisatoja jo ennen owat
+tehneet. Kalastukseen on suomalainen kyllä omiaan, ja kun hän rikkaan
+meren köyhälle rannalle saapuu, katsoo hän ensi työkseen ympärilleen,
+missä wakaan jalansian keksisi; hän rakentaa mökin itselleen, jos ei
+muusta, niin maan turpeista; se on hänen kotinsa, johon hän meren
+epäwakaisilta ilmoilta tulee lewon pitoon, niinkuin ennen kotimökkiinsä
+Suomen salolla. Sitte on hänelle mieleen yhteis-elämä; yhden mökin
+wiereen nousee toinen, ja kolmas; ja niin syntyy kylä. Mutta se on
+hänelle wastenmielistä, kun ei ole yhteis-elämälle mitään lakia;
+kaswaneena lakien suojelemassa yhteiskunnassa, kaipaa hän sywästi
+laillista järjestystä ja sen walwojia; tässä on Murmannin rannikon
+Suomalaisten kipein kohta. Sitä walittiwatkin jok'ainoassa kylässä.
+Keskinäisille riidoille ei löydy mitään ratkaisijaa; mutta jos tämä
+puute olisikin jotakuinkin kärsittäwissä, niin on suurin se, ettei
+löydy tuomaria eri kansallisuuksien wälillä, erittäinkin wenäläisten ja
+muiden. Wenäjän wirkamiehiä on tosin, mutta ne owat kaukana Kuolassa,
+ja eiwät ymmärrä muuta kuin wenäjää. Näistäkin puhuttiin samaa, mitä
+ylipäätään wirkamiehistä Wenäjällä, mutta sen puheen perää en tietysti
+takaa. En ole mikään yleinen kanteen nostaja; ainoastaan »relata
+resero» niinkuin wanhat Romalaiset sanoiwat, s.o. kerron toisten
+kertomia.
+
+Pohjois-wenäläiset owat wiime aikoina ruwenneet pitämään näitä
+meren rannikoita yksinomaisena alusmaanaan; katsowat sentähden
+karsaalla silmällä suomalaisia, jotka uutis-asukkaina eli
+»kolonisteina», niinkuin niitä nimitetään, perustawat kyliä kylien
+perästä Murmannilaiselle rannikolle; tekewät kaikenkaltaista kiusaa
+suomalaisille estääkseen heitä waurastumasta; leikkelewät weneen
+köydet poikki, jos joku suomalainen tulee heidän satamaansa kaloja
+myömään; nakkelemat kiwiä saitaparwiin, jos näkewät suomalaisten sitä
+nuottansa päälle odottawan, mainitsemattakaan pieniä löylytyksiä
+ja selkäsaunoja, jotka siellä niinkuin muuallakin maksetaan, jos
+jaksetaan, samassa rahassa. Kuuluu joku suomalainen näistä tehneen
+suullisen walituksen kuwernöörillekin ja siihen saaneen tuon wiisaan
+wastauksen: »antakaa takaisin»; se on tietty: kuka aawalla merellä
+pystyy polisinwirkaa toimittamaan, ja se wenäläinen wahti-jahti, joka
+sitä warten on rakennettu, oleilee Wuoreijassa, eikä näy kuin ihmeeksi
+kalastus-wesillä. Maat, meret owat keisarin; ja kun suomalaiset
+pitäwät itseään yhtä hywinä keisarin alamaisina kuin wenäläisetkin,
+eiwätkä luowu oikeuksistaan, niin siitä syntyy riita. Mutta olisiwat
+suomalaiset jo aikaa näiltä rannoilta muuttaneet pois, ellei Korkea
+Esiwalta olisi ruwennut heitä semmoisella huolenpidolla auttamaan, jota
+ei kyllin saata kiittää. Korkeilta wirkamiehiltä on sangen usein tullut
+kowia kieltoja alhaisille wirkamiehille ja wenäläisille kalastajille,
+ettei harwalukuisia suomalaisia saa polkea. Hallitus on myös luwannut
+200 ruplaa sille, jota hankkii itselleen oman kalaweneen, waikka tätä
+rakennusapua ei ole saaneet ulos räntteriasta useammat, kuin pari kolme
+suomalaista, jotka owat olleet wähä (niinkuin sanotaan) herrasmiehiä.
+Stanowoi panee kaikenlaisia esteitä awunsaamiseen, ja hänen
+puoltosanattansa ei rahaa anneta. Saa aluksi panna 50 ruplaa likoon,
+eikä sittekään tiedä, tokko raha-apu lähtee, waikka wene jo olisi
+puoleksi walmis; ei ole kumma, jos harwat ryhtyiwät rahan pyyntiin.
+Kyläjärjeslys ja weronkanto on samanlainen kuin Wenäjällä; joku isäntä
+walitaan joka kylässä 3:ksi wuodeksi päätösten toimeenpanijaksi;
+hän on staarosta, meidän nimityksen mukaan lautakunnan esimies, jos
+semmoista olisi joka kylässä. Hän kokoo kylän miehiltä werorahat
+ja wie räntteriaan. Koko kylälle pannaan joku rahasumma weroa, ja
+warojaan ja kalastusonneaan myöten maksaa itsekukin osan siitä
+kylän miesten suostumuksen tahi weroituksen mukaan. Suomalaisissa
+kylissä ei ole 25 wuoteen ollut henkikirjoitusta, waan wuosittain
+maksetaan sen henkiluwun mukaan, mikä oli olemassa neljännes-wuosisata
+takaperin; kaikki siitä nuoremmat owat wapaat ja moni maksaa weroa,
+joka aikaa sitten on wirunut »alla selwien wesien, päällä mustien
+mutien», mutta »maassa maan tawalla», Wenäjällähän »kuolleet sielut»
+owat kirjoissa eläwitten keskellä. Wero, joka kyläkunnille suuruuden
+mukaan on määrätty, on sangen pieni; mutta sotapalweluksessa pitää
+suomalaistenkin nuorukaisten käydä, jotka owat asewelwollisuus-iässä.
+Erään lesken poika Puumangista oli ollut Turkin sodassa ja saatuansa
+luwan palata kotia oli päässyt Arkangeliin asti, mutta kuollut tautiin
+siellä. Wenäjän mallin mukaan on suomalaisilla kylilläkin »prawlenia»
+eli kylän esiwalta. Uurasta, Laatsiwuonosta ja Kakkarista walitaan yksi
+mies (staarosta), toinen kylistä, jotka owat Tsipnawolokasta Puumankiin
+asti, ja kolmas mies Petsamosta. Tästä näiden miesten oikeudesta saa
+wedota stanowoihin (wallesmanniin), sitte isprawnikaan (kaupungin
+pormestariin), ja yhä ylemmä kuwernööriin, mutta se tosiaankaan ei
+kannata, sillä asia wiipyy wirastoissa wuosikausia ja wiimein hukkuu
+kokonaan. Se minkä kylän miehet päättäwät, se on laki, ensimäisessä
+ja wiimeisessä kädessä, ja sen walwojina owat sen tekijät. Kuinka
+suuri puute on oikeuden walwojista osoittaa seuraawa surkia tapaus:
+kaksi wenekunta kalasaarennon kohdalla rupesi huonona saaliin aikana
+alkukesästä wierailemaan toisissaan; juowuttuaan löi eräs Sellberg
+toista miestä, Juntusta, joka muistutti muutaman kymmenen kruunun
+saamistaan edelliseltä, puukolla rintaan kuoleman haawan. Toiset
+pakoittiwat Sellbergin wiemään toweriaan paatilla Potshein lasarettiin:
+mutta irti pääsi Sellberg kumminkin ja oleili wielä 2 wiikkoa samoilla
+seuduin, siksi kuin asiasta ruwettiin tarkemmin kysymään; silloin lähti
+Sellberg Ruijan puolelle ja heti Wenäjän wirkamiesten kirjeet perässä
+pyynnöllä: ottakaa kiinni; mutta sitäkö Sellberg odottamaan, oikaisi
+Amerikaan.
+
+Uuran kylässä on rukoushuoneen kehä. Eräs mies otti sen urakalla
+rakentaakseen, mutta saatuaan rahat, heitti huoneen keskoiseksi
+ja muutti Amerikaan. Kattolaudatkin oliwat jo hankitut walmiiksi.
+Kirkonkokouksessa 22/7 päättiwät kylänmiehet kattaa rakennuksensa,
+mutta jos se siitä walmistuu, se on epätiedossa; erinomaisen hywä
+asia olisi kyläläisille, että saisiwat huoneen, jossa sopisi
+kokoomua pyhinä ja joskus arkinakin. Yhteinen sopu on wälttämatön
+tämmöisille uutis-asutuksille, ja yhteiset kokoukset sitä synnyttäwät
+ja ylläpitäwät. Miten liekään naapurien wäli silloin tällöin,
+wieraanwaraisuus on aina kuitenkin pysywäinen. Kulkiessani kylän
+taloissa huomasin myös puhtauden ja siisteyden olewan hywäksi
+tawaksi otetun joka mökkiin; ja maidon hoidossa owat suomalaiset
+norjalaisista edellä. Suuremmissa taloissa on wiisin, kuusin lehmiä
+ja samat werrat lampaita, joku ylikin. Loinenkin pyytää haalia kokoon
+sen werran waroja, että jaksaa lehmän lunastaa itselleen. Elukat
+hoidetaan hywästi. Laidunmaat eiwät ole sen suuremmat kuin kartanoiden
+ympäristöt; ja suitsut palawat melkeen sammumatta wuorokauden ympäri.
+Tuo suitsun teko onkin hywä ja tehohtewa sääskien karkoituskeino. Jos
+rupeaa johonkin wuolu-tai weisto-työhön, niin tekaisee suitsun, ja
+rauhassa saa olla. Kun kylään wihittiin kirkkomaa tyynenä pyhililtana
+23/7 niin olisi wäkijoukon ollut sangen waikea seista ulkona, mutta
+yhtäkkiä rupesi joka ryhmän wierestä makea sawu nousta tupruamaan
+ilmaan, ja tuulen henkeä oli siksi että se leimautti willistä tuota
+hywilnhajuista turwe-suitsutusta wasten kaswoja, ja sääskipilwet
+hajosiwat pois silmiltä. Kun tämä wiimeinen toimitus oli tehty, olin
+walmis kylästä lähtemään. Mutta kun katsoin wuouolle, wirtasiwat
+wiimeiset Ullin wedet rannoilta pois ja hiekka jäi walkeana paistamaan.
+Sanotaan ettei mikään niin pian kuiwa kuin kyynel, waan wielä siitäkin
+kiireemmin kuiwawat Uuran lietteet ja tekeywät kuiwiksi tantereiksi,
+niinkuin ei koskaan laineet olisi loiskuneet niiden päällä. Kuuden
+tunnin perästä on taas wesi ylimmällään ja silloin me lähdimme kl.
+12 yöllä, heitettyämme ystäwälliset hywästit rannalla seisowille
+Uuralaisille. Toiwottawa wain olisi että tämä ranta rupeisi tuntumaan
+heistä kotirannalta, koska se kerran heidän omasta walinnastaan on
+siksi tullut. Wuonolla oli aiwan tyyni ja otrinkia piti airoilla wetää
+eteenpäin. Siinä jouti katselemaan peluukaa (maitowalasta), joka
+walkeata kylkeään nosti ilman lämpimyyttä nauttimaan, eikä kukaan näin
+wuonon sisässä sitä häirinnytkään, jonka tähden se nutkuikin niin
+siki, ettei liikahtanut waikka meidän wene kulki lähitse. Uurawuonon
+rarmat owat ihan jyrkkiä ja korkeita kallioseiniä, joilla ei mitään
+wihantata näy muuta kuin jossakin laaksopaikassa muutamia kukan warsia
+ja itärannalla muutamassa kohden koiwun wesoja; mutta turhaan etsin
+täällä nähdäkseni mäntyä, niinkuin Kuolan wuonon itä-rannalla olin
+yhden nähnyt. Wesillä pistää myös mielellään kätensä ewäsnyyttyynkin;
+siellä on toista tusinaa semmoisia leipäjuustoja, joita ei koko
+Suomessa osata tehdä muualla kuin Pohjanmaalla; ne muistuttawat Uuran
+emäntäin hywäntahtoisuutta; mutta se niissä on wikana, ettei niitä
+saata säilyttää ollenkaan; pitää kohta syödä. Jo oli lappalainenkin
+oppinut syömään Pohjanmaan juustoja, wieläpä kehui makeiksi. Nähdessään
+meren loistawan pinnan ja yön waloisuuden tulee ajattelemaan, että
+tosiaankin kaikkein wähin näissä seuduin sopii kesällä tuo kohta
+wirsikirjassamme, kun »rukoukset merellä» ja »matkustawaisten
+rukoukset» puhuwat »pimiästä yöstä» ja sen »kauhistuksista», mutta
+niiden tekijä ei lienekään asunut jäämeren rannalla. Uurawuonon
+suussa on suuri Salim-saari ja sen itäpuolella tuo ennen mainittu
+Jeretiikan pieni saari, jossa on kauppa-paikkakin. Ohimennen en
+saata olla mainitsematta, että asiantuntijat sanowat wiimemainitun
+eteläpuolella olewan mitä paraan sataman, kuin woi löytyä, sota-ja
+kauppalaiwoille. Sinne ei sowi mitkään tuulet, sillä kaikki rannat
+owat korkeita ja mannermaan wieressä on wielä 5 pientä saarta, jotka
+salmissakin murtawat jäämeren tuimat aallot, jos myrsky on kowakin.
+Laiwasataman sisäpuolella olisi wielä mainio wenesatama, jossa
+weneet kuuluwat pysywän eheinä, jospa löydettyinä yhteen. Tämä olisi
+siis hywä kauppalan tahi kaupungin paikka. Ja satama on kyllin sywä
+suurimmillekin laiwoille, ja kyllin lawea tuhansille. Seutu on lisäksi
+parempia kalastuspaikkoja rannikolla.
+
+Meidän matkamme kääntyi tästä länteenpäin, ja wähän kulettuamme merta
+noustiin merkilliselle Einaniemelle. Se pistää ulos mereen; niemen
+kärki on korkea kallio-möhkäle, ja sen takana on kaunis nurmikannas,
+joka kaswaa runsaasti kukkia; kannaksen mannerpuolella on taas korkea
+kallio-wuori. Tämä kannas on aina ollut ihmisten asuntopaikka; tälle
+muuttiwat suomalaisetkin muutamaksi talweksi, ennenkuin Uuraan
+perustiwat kotinsa. Sitä ennen oli tässä asunut lappalaisia ja niiden
+kotien perustukset huomasi selwästi. Mutta ennen lappalaisia oli tässä
+asunut toinen, wieras kansa, joka teki asuntonsa kokonaan pyöreistä
+kiwistä. Kannaksella näkyi wähä haamua semmoisesta kiwikodasta, mutta
+warmasti sitä ei olisi saattanut sanoa asumapaikan raunioksi; mutta
+wähän matkaa lounaasen on pikku lahti, jonka perässä on loiwa rinne
+paljaista pyöreistä kiwistä; lähellä rantaa on kiwikossa sywä hauta
+noin kolmea syltä pitkä ja kahta leweä muodoltaan pyöreäpäinen,
+jonka selwästi näkee ihmiskäden tekemäksi, waikka seinät owat aiwan
+lewinneet alas; sen ympärillä on 4 pienempää hautaa, joiden seinät owat
+samaten lewällään. Semmoisia kotia pyöreistä, päänkokoisista kiwistä
+eiwät lappalaiset kuulu milloinkaan tehneen, sanottiin warmaksi; ja
+lappalaiset itse sanowat, että se kansa, joka tuommoisissa kodissa
+asui, pakeni pois heidän näille rannoille tullessa. Minä panin
+arweluun, että olisikohan tuo tarun kansa woinut olla samojedeja,
+waan siitä en yritäkään sen enempätä sanomaan. Totena pidin, että
+oltiin toisen kansan asumasiojen ääressä, kuin lappalaisten. Nämä
+rauuiot oliwat kukaties kuinka monen wuosisadan takaa nyt todistamassa
+tekijäinsä katoawaisuudesta.
+
+Kun kannaksen alawalta nurmikentältä lähdettiin nousemaan mannermaan
+wuorikalliolle, pistäytyi metsäeläin eräälle ulkonewalle nurkalle
+katsomaan alas meidän tuloamme, ja minä ihmettelin, että täälläkin oli
+jotain wuohilajia tyhjillä kallioilla kiipeilemässä; mutta kun tultiin
+yläälle, näin että se oli poro, ja aika poro olikin, waikka wuoren alle
+niin pieneltä näytti; se juosta hölkytteli meidän ympärillämme ja ihra
+hyllyi lautasella. Kalliotörmän päälle oli suuri ja ihana näköala; aamu
+oli kirkas ja meri raswatyyni. Laiwoja seisoi siellä, täällä; millä
+oli purje päällä, mikä oli jo ottanut purjeen alas. Etäältä muutamien
+peninkulmain päästä nähtiin tulewan suuren kaksimastoisen höyrylaiwan,
+ja soutajat oliwat heti walmiit antamaan tietää, että Arkangelin
+kuwernööri ajaa laiwallaan tarkastusmatkalle Kalasaarennon rannoille.
+Nähtiin, että laiwa tulee Jeretuukasta ja aikoo Potsheihin; sen musta
+sawu eroaa jyrkästi taiwaan karwen selwyydestä. Tämmöisellä ilmalla
+saa myös selwän kuwan Jäämeren rannasta. Kaukaa idästä näkyy Kiltinän
+jyrkkä ranta, ja koko ranta siitä asti on yhtämittaista kallioseinää;
+samallaista on länteenpäin, ja luoteisesta näkyy Kalasaarennon
+(eli Karabellan niemen) yhtä korkeat ja, jos mahdollista, wielä
+jyrkemmät rantakalliot. Jos meri mahtawuudessaan näyttää wäkewältä ja
+raiwoon syttyneenä tahtookin wäkiwaltaa tehdä, niin wahwat sillä on
+rantawarustuksetkin, jotka woiwat sen tuimimmillekin puskuille sanoa:
+tähän asti, eikä etemmä.
+
+Jäämeren wesi on kirkasta; monen sylen sywyydestä näkee pohjan.
+Einoniemen seuduilla katseltiin sitä kauan. Kallion seinä, jonka
+ilma weden pinnan yläpuolella on tehnyt rumemmaksi, on pinnan alla
+siniseltä, harmaalta ja walkealta loistawa; se on wiiwakas ja täpläkäs,
+puhdas kuin taiwaankansi. Harwassa kaswaa pohjassa merikasweja, jotka
+lewittäwät lehtiään niinkuin säteitä keskipisteestä; kun näitä on
+suurempia ja pienempiä, antawat ne meren pohjalle niin kauniin näön,
+ettei marmori-pöytä kukka-buketteineen saata wertoja wetää. Meidän
+kulkumme käwi aiwan hitaasti; soudettiin siwu Ara-wuonon suun ja sitte
+Kassi-wuonon, ja wasta jälkeen puolenpäiwän päästiin
+
+
+
+Kakkarin
+
+kylään, joka on Laatsiwuonon suussa itärannalla. Ainoastaan muutamia
+aikaihmisiä oli lasten kanssa kotona. Siitä lähetettiin sana merelle
+läheisyyteen, jossa oli kalastajia, että tulisiwat kotiin, mutta
+kalastajissa olikin wain wuonon perästä miehiä, jotka parilla
+wämpöörillä tuliwat Kakkariin ja hankkiwat meille ruokaa, sillä talojen
+emäntä-wäkikin sattui olemaan poissa. Tämä kylä on korkean wuoriseinän
+eteläpuolella aiwan rannalla. Wenäjän Karjalaisia asuu kahdessa
+talossa, joissa oli muutamia wenäläisiäkin. Toista wuotta taapäin
+oli tässä kylässä tapahtunut se tapaturma, että Joh. Abr. Arpela
+(Uuran ukko Arpelan poika) oli laittanut 12 wuotiaan poikansa jäkäliä
+keräämään taloin wieressä olewille wuorille, ja tuo oli liukahtanut
+eräältä kalliokulmalta ja putosi alas kuoliaaksi.
+
+Kylään näkyy Muotkawuonon suuri selkä luoteisesta, mutta wieressä
+olewat korkeat kalliot estäwät aawan meren näkymästä. Kun tämä
+kylä on wuonon suussa, johon pian mereltä sopii pistäytä, on se
+tawallinen kalastajain ja kalanostajien käyntipaikka. Nytkin oli
+siinä wiikkokausia eräs wenäläinen turskan-ostaja laiwa majaillut.
+Matka wuonon perään oli aiwan hidasta kulkea tyynen aikana suurella
+wämpöörillä, waikka oli miehiä panna joka airon nenään kaksittainkin.
+Kumpikin ranta on korkeata kiwiwuorta ja hywin mutkaista. Joku hylje
+olisi saatu ampua, mutta pyssyt oliwat kajuutassa, ja kun niitä miehet
+rupesiwat esiin kiirehtimään, sukelsi hylje pois ja pääsi johonkin
+kiwen louteroon piiloon. Jo oli yö ennättänyt kulua puoliwäliin,
+ennenkuin päästiin
+
+
+
+Laatsiwuonon
+
+kylään, joka on Laatsi-joen (eli niinkuin toiset lausuwat Läätsinjoen)
+suun itäpuolella. Kuonon perukka on samanlaista aukeata lietettä,
+kuin Uurassakin. Tämä kylä on wasta 5 wuoden wanha, ja sentähden se
+onkin ulkonäöltään surkeampi kuin mikään muu kylä jossa käwin; kaikki
+tuwat turpeista, ja niinkuin yhtä yökortteeria warten kyhätyt. Mutta
+noustaan lietteeltä rantatörmän päälle; silloin awautuu eteen sangen
+awara kenttämaa, josta saisi hywääkin niittyä, jos olot olisiwat
+toisenlaiset. Mutta kun maanwiljelijä (jos semmoista nimitystä
+saa käyttää näillä mailla) tietää, että se heinämaa, jonka hän on
+walmistanut, kenties piankin tapahtumassa weronlaskussa, tulee toisen
+omaksi, niin ei hän saata tosi työtä uhrata niityn tekoon; muuten maa
+on Laatsiwuonon perässä hywää, ja sisäänpäin mannermaahan se kaswaa
+jokaisen täällä tawattawan puulajin, niinkuin koiwun, lepän, pihlajan
+j.n.e. (petäjätä ei löydy). Kun astuu tupaan, hämmästyy nähdessään
+sitä siisteyttä, mikä noiden ulkoapäin rumain asuntojen sisällä on.
+Emäntäwäki katsoi suurilla silmillä, mikä miehille oli tullut, kun
+päiwää ennen oliwat kotoa lähteneet kuukauden kalastus- matkalle
+walmistettiin ewäin, ja nyt yhtäkkiä miehissä palasiwat kotiin. Erehdys
+tuli pian korjatuksi, ja sana wieraan tulosta kulki nopeasti kotien
+ympäri. Se tupa, johon me menimme oli sisältä wuorattu halaistuilla
+koiwurangoilla, jotka seisoiwat pystyssä ja joista kupera puoli oli
+lyöty turpeiden sisään. Tupa oli myös jotenkin korkea; se näytti sangen
+siewältä, ettei suinkaan olisi luullut olewan tuwassa turwekatossa ja
+turweseinäisessä. Paitsi siisteyttä asui tuon turwekaton alla myös
+erinomainen ystäwällisyys wierasta kohtaan, joka kohtelu ainoastansa
+sen kautta tuli surumielisyydellä sekoitetuksi, että kaikki asujumet
+näyttiwät muuttamalla jalalla asuwan; kuka aikoi ensi syksynä,
+kuka ensi kesänä tuohon kulta-maahan Amerikaan, joka kohta nielee
+pohjois-Suomen parhaat työwoimat kultaiseen suuhunsa. Tuommoinen
+kansanwaelluksen kiihko, kun se kerran leimahtaa liikkuwan pohjalaisen
+mielessä palamaan, sitä ei pidätä mikään, ei kerrassaan mikään;
+Ameriikaan, mahtuuhan sinne miestä ja kukapa hukkuneiden haudoilta
+huutaa!
+
+Hywän toimeentulon woisi Laatsilainen hankkia itselleen toimella ja
+työllä, waan kun hän aikoo ja aikoo pois, eikä perehdy paikoilleen,
+niin »aika kuluu arwellessa.» Seuraawan päiwän j.p.p. puhalsi
+raittiisti lounaasta ja paluumatka Kakkariin, sama taiwal, jota
+päiwää ennen olimme kl. 5—12 kitkuttaneet, meni nyt wähemmässä kuin
+kolmessa kwartissa. Kakkarissa wielä pistäyttiin; oli mnutamia
+lapsia kastettawia. Heti aiottiin sitte matkaa pitkittää, kun oli
+erittäin sopiwa, perintakainen tuuli, mutta nuo lappalaiset, ne
+eiwät milloinkaan joudu muiden mukaan; me muut olimme weneillä,
+Lassi Orhufwud jäi taloonsa myötään etsimään. Wähän perästä tultiin
+sanomaan, niinkuin me weneiltä kyllä näimmekin, että Kassiwuonon
+wanha mummu tulee tapaamaan pappia. Se oli lappalais-Lassin ansio
+että mummu parka ennätti ajoissa perille. Mummu oli pitkän ikänsä
+asunut Kassiiwuonon mökissä, eikä osannut ollenkaan muuta kieltä kuin
+lappia; hänen lastenlapsensa kuljettuwat hänet nyt Kakkariin. Sitte
+lähettiin taas weneille, mutta Lassi kuhnustelee wielä kotona; nyt
+olisi Lassiparka saanut kowat torat, ettei nämä ajat olisi olleet
+hänelle niin erinomaisen merkilliset; hältä oli 2 pikku tytärtä
+pantu kasteesen ja nyt mentiin wihkimään wanhinta tytärtään (eli
+tytärlentämää), wähemmästäkin joutuu lappalainen hämminkiin. Muuten on
+se wikana toko lappalais-suwussa, että heiltä ei tahdo lähdöstä tulla
+mitään. Harwoin pääsee lappalainen liikkeelle, ennenkuin lähtöpäiwän
+illalla yötä wasten; (kewät-talwesta onkin helpompi porolle juosta
+yöllä, kuin päiwällä). Oli yö kuin pimeä tahansa, ei hän eksymistä
+pelkää; nuo aawat tunturit owat hälle aiwan tutut. Ihmeistä ihme oli
+(sanoiwat he) se, kun Vilkisoiwin ukko eksyi wiime kewännä tuntureille
+ja sinne kuoli; kenties oli joku äkki tauti kohdannut häntä matkalla.
+Tultuansa istui Lassi wuori-penkille, eikä ollut milläänkään, mutta
+älä wedä purjetta ylös wielä, jos kuinkin tuuli houkutteleisi; Lassi
+kaiwaa tupakkimassinsa esiin, pistää piippu-nykeröisen täyteen ja
+katseltuaan taiwaan ilmoja ja tuulen perukoita käänteleksen tulta
+ottamaan tulitikulla; mutta heti kun sawukattila suussa pääsi
+suitsuamaan, kopristi Lassi peränpitimestä; ja se otto näytti niinkuin
+miehellä olisi ollut kiire. Pian tottelikin wene, kun summaton suuri
+purje pingoitettiin täyteen kokoonsa tuulta kokoamaan; ja se lensi
+meren aaltojen harjoja, ettei suinkaan höyrylaiwojen olisi tarwinnut
+yrittääkään sen rinnalle. Miehistä oli tuulta ihan parahiksi, minusta
+oli wähä liiaksi; raittiin ilon se raitis wauhti nosti jokaisen
+rintaan; nuo kulut owatkin mitä paraimpia huiweja.
+
+Tultiin noin keskipaikoille Muotkawuonoa, ja tuuli wähä lauhtui; niin
+rupesi kuulumaan suhauksia niinkuin kanuunan laukauksia, joita kaiku
+rantakallioilta niin yhtä mittaa kertoo, että siitä syntyy yksi pitkä
+jymisewä säwel. Minä ajattelin, että joku osa wenäjän laiwastoa lienee
+Tsipna Wolokan niemen takana ampumaharjoituksissa, niinkuin wälistä
+kuuluu tekewän; mutta kuin ne suhaukset kuuluiwat niin erinomaisen
+oudoilta, etten ollut ikänä moista musiikin kuullut, hyppäsin weneen
+laidalle ja pitelin mastoköysistä kiinni. Tuossa oli tawattoman kumma
+näky. Wesisäteitä ruiskusi ylös weden pinnalta, ja pian kuului tuo outo
+suhaus perästä. Ne näkyiwät kaukaa wasemmasta puolen wuonon perästä,
+niinkuin edestämmekin ja aawalta mereltä samoten. Wene riensi lähemmä,
+ja jo alkoi näkyä tuon maailman suurimman eläwän, walaan, selkää ja
+päätä. Sen kulku merellä on erittäin arwollista ja juhlallista. Se
+nostaa mahdottoman awarata ruumistansa noin puolitiehen harwastellen ja
+niin wakawasti kuin olisi höyrykoneet tuon kolossin alla. Aallot, jotta
+heitteliwät meidän wämpööriämme eiwät wähintäkään heilauttaneet walaita.
+
+Minä katselin noita jättiläis-elukoita, niitä jotka oliwat lähempänä,
+ja niitä jotka kaukaa meren aapaa pitkin suoraa suuntaansa pitiwät
+Muotkawuouon äyriäisparweille. Walasten nousu ja lasku, kun ensin
+turpansa kohottawat wedestä ylös ja sitte ruiskureiästään puhaltawat
+wesipatsaan ilmaan ja heti imasewat ilmaa röhisewällä äänellä sisäänsä,
+ja jonkun minuutin ajan näyttäwät suurta selkäänsä, jonka perästä taas
+waipuwat kauaksi aikaa weden alle — se on niin wakaata ja turwallista,
+että luulisi heidän tietäwän, ettei kukaan woimassa ja suuruudessa
+woi heidän kanssansa käydä kilpailemaan. Walaita oli monta yhtaikaa
+liikkeessä meidän ympärillämme; mutta erittäinkin yhtä minä seurasin
+silmilläni, joka wuonon perästä ui pitkin meihin päin. Laskin että, jos
+se pitää samaa wauhtiaan ja meidän weneemme taas menee kulkuaan, niin
+tultaisiin jotenkin likekkää risteyspaikassa. Se piti yhtäsuoraa hotua
+ja oli noin määrälleen 5 minuutia weden alla, ennenkuin aina nosti
+ruumistansa joksikuksi minuutiksi aalloista yli, ja sen sileä selkä
+kimalteli auringon paisteessa jo etäällä. Tultuaan lähemmä wenettämme
+katosi se kauaksi aikaa, ja minä katselin ympäri merta mihin se joutui;
+silloin yhtäkkiä nostaa se turpaansa weneen wierestä, ainoastaan
+jotakuta 10 syltä meistä; se oli koko hirwiö nähdä; tiedottomasti
+puristuiwat kynteni köysiin, ja minä olin huutamaisillani kumppanilleni
+weneen pohjassa katsoa nyt ylös, kun se samassa suhautti emäpylwään
+wettä sieramestaan, niin että waarat wastasiwat rannoilta. Totta se
+tuli suoraa sywyydestä, koska työnsi päänsä pystysuoraan ilmaan; kun
+oli särpäissyt merestä henkeä, niin että lihakset lotisiwat sieramen
+ympärillä, alkoi se paneutua mahalleen ja ihraiset siwut pullottiwat
+pyöreinä kuin laiwan kupeet ja työnsiwät wedet pois tieltä. Wilahti
+pieni silmä wielä mennessään aaltoihin ja pää painui kosken kohinalla
+meren wäljiin alawesihin, mutta leweä pyrstö-ewä kohosi wuorostaan
+ilmaan, teki hitaan heiluuksen toiselle syrjälle ja upotessuun weden
+pintaan antoi semmoisen potkauksen hywästiksi, että waahtona aallot
+kuohuiwat ympärillä. Otus oli kadonnut, ja meidän weneemme rupesi
+kiikkumaan niillä laineilla, joita sen wiimeinen hännän lyönti pani
+kulkemaan tuulisella merellä, niin kowa hyöky lewisi tuon jättillään
+liikunnosta. Sen enempää ei sitä näkynyt, ei kuulunut.
+
+Weneemme kiiti eteenpäin. Saarennon kaakkoisnurkan ympäri, jossa on
+kaksi lintupahtaa eli korkeaa ja jyrkkää kallioseinää kaikenlaisten
+merilintujen pesiä täynnä, oli purjehdittawa Tsipna Wolokan niemeen
+saarennon koillisimmassa nurkassa. Kuta lähemmä tultiin, sen selwemmin
+näkyiwät lintupahtain ylhäiset pankot, pesäreiät ja rotkot. Tultuamme
+niiden alle noin pari, kolme wirstaa rannasta, ja juuri kun wene
+paraikaa lensi kuin luistinjäällä, herkesi yhtäkkiä tuuli tahi
+sanoakseni alkoi tuulla joka neljältä ilmansuunnalta, niin että se löi
+mielenkin hämilleen. Suuri purje yläältä alas asti wapisi kuin haawan
+lehti, työnsi wälistä eteenpäin wälistä taapäin, toiselle ja toiselle
+syrjälle. Siihenkin tottui pian ja katsoi tuulen wehkeitä tyynesti. Se
+laimeni kohta ja meren hitaiset aallot rupesiwat meitä tuudittamaan
+kätkyessämme. Tuommoisessa tyynessä kiikkumisessa lyö meri pian,
+eli, niinkuin meillä sanotaan, saa matkustaja meritaudin. Mutta tätä
+oloaan ei tarwinnut kauan aprikoida, sillä yhtä haawaa nostiwat kaikki
+lintupahtain asujamet äärettömän rääkynän ja pemahtiwat lentoon; täytyi
+repäistä silmänsä selälleen, ja paksu pilwi wyöryi wenettämme kohti
+niin moniäänisellä huudolla, ettei siitä Saimaanrannoilla woi luoda
+itselleen mitään kaukaista ajatustakaan. Tuon kirkuwan lauman säwelet
+täyttiwät ilman ja hyppiwät aaltojen harjalla pitkin selkämerta; ja
+kun sen suhina ja siipien winkuminen wetäysi päälle ja ympäri, luuli
+olewansa hengen waarassa. Waan mitä wielä! lintu tuli poikineen
+kysymään: mistä kaukaa nämä wieraat owat? Liiteteikse, laateleikse,
+katsoi kokan ja perän puolelta, jopa maston nenästäkin; ja kun näki,
+että me olimme Kuopiosta kotoisin, niin kysyminen lakkasi. Tuo sankko
+parwi hälweni ja sinitaiwaan selwyys pääsi taas silmään. Hiljaisesti
+lähti itsekukin istumasijoilleen. Päästyänsä wuoren pankkoloille
+ojensiwat he jalkansa suoraksi, lewittiwät siipensä täysipitkiksi
+ja peittiwät niillä sitte kirkkaat kupeensa. Tyytywäisinä jäiwät he
+istumaan, he kun oliwat kotona. Ei kuitenkaan ihan kaikki jättäneet
+meitä. Moniaita kalalokkia ja tiiroja jäi kaareilemaan ympärillemme.
+Noillekin on pohjolan kirkkaudesta ylettynyt osansa. Rinta oli
+walkea, niin walkea ja kirkas kuin aamun koi, ja puhdas, puhtaampi
+kuin pesty willa; mutta päiwä painui mailleen, ja nämäkin lähtiwät
+kotiin, ojensiwat jalkansa pitäwälle permannolle, lewittiwät siipensä
+oikosuoraksi ja sowitteliwat hitaasti pitkin kylkiä; ja kun kaikki oli
+paikoillaan, jäiwät he tyytywäisinä istumaan tutuille asuinsijoilleen.
+Mutta walkea rinta heijasti auringon jäähywäissäteet ihmisen silmään;
+»kuinka monta, kuinka monta kirkasta kesää pitäisi minun antaa
+jäämeren wiileäin aalloin huuhtoa rintaani, ennenkuin se tulisi yhtä
+kirkkaaksi kuin sinun. Sulla on tukewa jalansija; kun myrskyn nousua
+pilwien tummuus ennustaa, pistäyt sinä kallion rakoon; sen seiniä ei
+rajuilma murra, ei, waikka se ampuisi suoraan pohjoisnawasta.» Päiwä
+ummisti silmänsä, waan ainoasti pikkuruiseksi hetkeä, ja ainoasti
+silmänräpäyksen ajan ennätti pohjan yötä ihaella, kun päiwä jo taas
+awasi silmänsä ja walo wuosi meren pintaa pitkin.
+
+Lähetessämme karabellan kauppapaikkaa, joka on mereen pistäwällä
+niemellä, huomasimme eriskummallisesti muodostuneen wuoren seinän,
+joka niinkuin muukin ranta, oli äkkijyrkkä mereen. Kiwettyneitä
+sawikerroksia, toinen mustempi, toinen harmaampi; oli päällekkäin
+monta, jotka muodostiwat puolikuun, kupera puoli alaspäin; kerrokset
+oliwat yhtä tasaisia ja niin säännöllisiä kuin sisäkkäin piirretyt
+ympyrät, joiden yläpuoli olisi pois pyhitty. Semmoisia kuwioita oli
+kolme wieretysten ja keskimäinen oli keskeltä ontto ja näytti aiwan
+ihmiskäden tekemältä laiwan warwilta kaukaa. Tämmöistä monikerroksista
+wuorta on ennen luultawasti ollut ulohtaammalle mereen, waan aallot ja
+meriwirrat owat sen syöneet poikki ja silittäneet seinän, että se on
+kuin weistetty. Karabellan siwu purjehdittiin, ja noustiin Anikieff
+(eli Oneka) nimiselle saarelle, joka on juuri Tsipna Wolokan niemen
+ulkopuolella eteläänpäin. Koko saari on pehmeätä kiweä, johon wesi on
+tehnyt monenlaisia leikkauksia ja sywänteitä. Pienet rantakiwet owat
+kuluneet pyöreiksi ja omat siewän näköisiä; niistä muutamia kuljetimme
+kotiin asti. Eräässä kohti oli saaren päässä kiwikallio aiwan tasanen
+ja sileä kuin lattia ja siihen oli hakattu nimiä täyteen 15 sataluwun
+loppupuolelta meidän aikaamme asti. Siinä oli wanhimmat hollantilaisia
+nimiä, sitte norjalaisia, ranskalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia,
+suomalaisia, wenäläisiä, j.n.e. Mitään historiallisesti uutta eiwät
+pohjoismerien retkien tutkijat sano näistä saatawan, mutta hupaista
+oli nähdä noita kolmen wuosisadan wanhoja nimiä ja siitä nuorempia
+joka ajalta, jotka kokiwat olla toinen toistaan sirommasti hakatut.
+Kalliot omat liuskakiwiä, joiden lewyjen wäliin wesi oli syönyt sywät
+uurteet. Siitä olisi taulukiweä saanut. Saari on jotenkin korkea, että
+ole aiwan pienikään, mutta kumminkin kuuluu myrskyllä meren aallot
+yli hyökäisewän, ja wesi pärskyy yli sen wenäjän ristin, joka on mäen
+kukkulalle pystytetty.
+
+Aamupuoleen yötä 26/7 tultiin
+
+
+
+Tsipna Wolokan
+
+eli Potshein kauppapaikkaan, jossa asuu myös ruijalaisia kalastajia
+ja työmiehiä. Hywäntahtoisesti antoi meille yösijan erään ruijalaisen
+warakkaan kauppiaan (joka itse sattui olemaan poissa) rouwa komeasti
+hirsistä rakennetun pytinkinsä yläkerrassa. Kaikki tuwat ja muutkin
+huoneet oliwat hirsistä tehdyt ja punamullalla maalatut. Tämä oli aiwan
+kuin eurooualaisen simistyksen pesäpaikka siihen nähden mitä kyliä olin
+äsken kulkenut! Pikkuisen matkan päähän taloista oli tehty täydellinen
+ja siewä wenäläinen kirkko, waikk'ei yhtä ainoata wenäläistä löydy
+kylässä. Mutta kalastusaikana on täällä kyllä wenäjän miehiä, jotka
+joskus kuuluwat pääsewän kirkossa käymään. Kuolasta käy täällä pappi.
+Kylä on auki kaikille tuulille, enempi kuin mikään muu kylä rannikolla;
+sentähden kuuluukin talwi olewan lewoton ilmain puolesta. Näköala
+on ainoastaan merta ja merta joka suunnalle; lounaasta wain näkywät
+saarennon kiwikalliot, aiwan paljaina ja raunion tapaisina. Kylän luona
+on kumminkin nurminiittyä jotenkin paljo, erittäinkin edellämainitulla
+kauppiaalla. Kartanoniityllä käwi hänen muhkea ja koristettu
+ajoporonsa laitumella, ja hywä olikin ruokamaa sillä. Potaatia oli
+myös kylwetty erääsen pieneen pellon tilkkuun, ja joskus kuuluu sen
+kylwö menestywänkin. Tämän niemen kohdalla tuntuwatkin myrskyt kaikessa
+woimassaan, ja näissä on moni mies kowan kokenut. Mainittawin wiime
+aikain rajuilmoista on eräs, joka muutamia wuosia sitten raiwosi näillä
+seuduin (muistaakseni Huhtikuun keskellä 1878). Kaikkiaan arwellaan
+tämän niemen ympärillä noin 90 wämpööriä ja 25 laiwaa joutuneen
+haaksirikkoon sinä päiwänä. Muutamat oliwat kumminkin woineet pitää
+aluksensa aawalla merellä, ett'eiwät ne särkyneet rantoja wasten.
+Harwoin kuuluu se alus jääwän eheäksi, joka sortuu lähelle rantaa, ja
+harwoin pelastuu semmoisen aluksen miehet. Jos alus sattuu kalliorantaa
+wasten pieksää tuuli yksin mastoja lankkupuutkin pirstaleiksi teräwiä
+kiwinurkkia wastaan; mutta yhtä wähän on pelastusta odottaminen, jos
+sattuu hietarantakin wastaan; hyökyaallot wyörywät kauhealla wauhdilla
+rantaa ylöspäin, ja aallon harjalta putoo wesi julmalla woimalla suoraa
+maahan aallon etupuolella sen wyöryessä rantatörmälle, niin että siinä
+wene ja ihmisruumis musertuu; wielä lisäksi käy eteenpäin ryntääwäin
+hyökyaaltojen alati wäkewä wirta takaisin mereen pohjaa myöten, joka
+nielee eläwänä senkin, ken mahdollisesti olisi eheänä päässyt aallon
+runteluista. Monta suomalaista wenettä olikin silloin miehineen
+päiwineen joutunut hukkaan; ainoastaan puoliwäliin toistakymmentä
+ruumista löydettiin sitten tyynen tultua rannoilta. Mutta monta
+wenettä, joissa oli ripeitä suomen miehiä, säilyikin, kun jaksoiwat
+pysytelläitä ulohtaammalla. Eräät meidän kyytimiehistämme sanoiwat
+päässeensä suurella waiwalla Onekan saaren taakse ja siellä pitäneet
+koko jumalan-ilman ajan sääpitoa. Toisesta ukkokääpiöstä kertoiwat myös
+soman tarinan. Siikanne oli juuri wiskaamaisillaan wenettä muruiksi
+wasten kalliosenää, kun ukko weneen laidalta potkaisee itsensä ylös ja
+saa kourillaan eräästä kallionraosta kiinni; aalto hyrskäisee takaisin
+ja ukko jää monen sylen korkeuteen riippumaan kynsistään; mutta hän ei
+odota jouden toista yritystä; sillaikaa kun wähemmät waahtopää-aallot
+ajelewat toisiaan hänen allansa ja puskiwat itsensä kuolijaaksi
+kallion rintaan, tirkistelee hän yläpuolelleen, arwellen, eiköön
+tuolla mahtaisi löytyä jotain kowerrusta kiwiseinässä, johon kohta
+saattaisi kyntensä sowitella; kun oli keksinyt koloa wähä, jäi hän
+tyynesti kaswot selkänsä yli odottamaan, milloin toinen siikanne löisi
+kuohunsa hänen selkäänsä. Kun se kohinalla lähestyy ja lyödä tuppaa
+takapuolille ukkoa, tietää hänkin heittää kyntensä kalliosta irti ja
+hypähtää weden wallassa pitkin kalliota ylöspäin, siksi että taas saa
+kourillaan puristetuksi siitä särmästä, jonka oli jo ennen itselleen
+katsonut; siihen ukko taas riippumaan kuin yölepakko räystään alla, ja
+kolmatta siikannetta wuottaissa walitsee hän uuden kiwenraon sopiwan
+matkan päässä ylöspäin. Mutta jo olisi ukko erehtynyt laskuissaan,
+jos wähänkään tuuli lauhtuisi ja kolmas siikanne ei olisi kiiwaampi
+kahta ensimäistä. Sitä ukko miettii ja kaswot olkansa yli katsastelee
+hän meren tytärten kamalaa leikkiä allaan suitsummassa sywänteessä.
+Älä huoli! jo waeltaa selältä mahdoton kirjapää aalto niin äkäisessä
+raiwossa, kuin aikoisi kiwikalliosta läpi, ja sen siikanne kiskaisee
+ukon äreästi ilmaan, että hänen täytyy lyömällä lyödä koukut merimiehen
+sormensa kallioon kiinni, ettei tohinassa alas tulisi nykäistyksi. Jo
+jäi Ahti, aaltojen kuningas, yhtä ukkoa waille. Päästyänsä kolmannesta
+siikanteesta, tiesi utto pääsneensä weden wallasta. Hiljakseen
+kimusi hän pitkin kallion rakoa ja sai jalkansa eräälle ullonewalle
+pankolle, jonne sitte hilasi ruumiinsa perästä. Siitä neuwotteli hän
+itsensä wuoren päälle, käydä kupitti taloon ja pääsi piimätuopin
+ääreen; silloin täytyi muistin tuosta kiusallisesta tapauksesta, kun
+meriwesi läpi waatteiden kasteli, jopa oli lähes hengen päälle käydä,
+wäistyä syrjään, wielä wähä pitkällään tuwan lämpimässä, ja waatteet
+wähäkuimahtawat, niin maailma on taas kohdallaan.
+
+Tässä kylässä saimme ensi kerran tutustua norjalaisten kanssa. He
+owat todellakin walistunutta kansaa, ja mitä koulusiwistykseen tulee,
+etewimpiä kaikista tämän meren rannan asujamista; mutta juoppous
+on heissä yhtä tawallista kuin muissakin. Keskustellessani heidän
+kanssansa kysyin, tokko selwästi ymmärsiwät minun ruotsalaista
+puhettani; ja kaikki sanat sanoiwat tajuawansa. Norjalaiset
+owat häissäkin yksiwakaiset ja tosi-puheet syntywät heiltä ihan
+kuin itsestänsä. Tämän kylän asukkaat tuntuiwat olewan hywissä
+waroissa. Norjalaiset näillä rannoilla korkeassa Pohjosessa
+lämmittäwät huoneitaan samaten kuin kansalaisensa aiwan etelässäkin,
+rautakamiineilla, jotka useimmittain owat niin sirosti tehdyt,
+että luulisi niitä kaapeiksi läpi kowerrettuine owineen, ainoasti
+koristukseksi seinän wiereen pannuiksi. Semmoinen kamiini antaa
+erittäin kuiwan lämpimän ja jäähtyy heti kuin halot taikka turpeet,
+joita enimmittäin täällä poltetaan, owat sammuneet. Sentähden onkin
+tapana, että se joka wiimeksi menee maata, työntää jonkun pölkyn pään
+tai terwaskannon (jos tuota on ollut woimaa hankkimaan) yöksi palaa
+kituuttamaan, ja joka ensiksi nousee aamulla lisää poltto-ainetta
+uuniin. Kylmä sittekin ahdistaisi, mutta tawallisesti maataan kahden
+pehmeän höyhen-polsterin wälissä, jotka jos makuu-huone on kowin kylmä
+ensin lämmitetään jollain tawalla, ja sitte aika kyydillä hypätään
+niiden wäliin, heti kun on watteet riisuttu päältään. Kowin kylmä
+toki tassa kylässä ei ole ilma edes talwisydännätään, korkeintaan ja
+ani harwoin 14° cels., niinkuin ne sanoiwat joilla oli lämpömittari.
+Kesällä miten he maannewat, en osaa ymmärtää; wesilikomärkiinä kait
+minä yöllä heräsin patjojen wälissä, otin entisen tapani ja rupesin
+palttooni alle; mutta tolkun keino tuo talwella mahtaa olla lyykistyä
+wärisewin jäsenin höyhen-untuwain sisään, jossa on kuin uunilinnun
+poika pesässään. Ennenkuin tällä kertaa eroan norjalaisista,
+täytyy minun heille, erittäinkin äsken mainitun kauppiaan rouwalle
+kiitokseksi, ja miksei myös meille itsellemme opiksi, mieleeni
+johdattaa sitä kiitettäwää yksinkertaisuutta, mikä heillä on iltaruuan
+laitossa. Rouwa kantoi pienen puurokupin pöytään minun sijalleni ja
+toisen kumppanini sijalle, sitte maitoastian kummankin kupin eteen ja
+lusikan wäliin. Tulimme wähä hämillemme, kun rouwa jo käski syömään —
+pöydällähän ei ollut kuin puuro, maito ja yksi ase! Ja tun ystäwällinen
+rouma awosydämmisesti teki pyyntönsä, arwelimme: kukahan Sawon rikkaan
+talon rouwista noin ujostelematta pyytäisi herraswieraita tuommoiseen
+iltapöytään.
+
+Seuraawa päiwä oli niin tuulinen, etteiwäit tohtineet lähteä
+meitä kyytiin weneellä; siis jalkapatikassa 2 1/2 à 3 peninkulmaa
+wuorien yli Sopuskaan; Lassi ju wasta saatu wäwypoikunsa, rotewa
+norjalainen, oppaiksi. Kylästä wähän matkan päässä on paikka, jossa
+kaksintaistelussa sankari Onekan täytyi heittää henkensä. Tämä sadun
+uros oli kauan pitänyt rannikon kalastajia weronalaisina. Joka syksy
+ilmestyi hän — mistä lie tullutkaan — saatawiaan kokoamaan; ja
+onneton se, jolta weromäärästä wähäkään puuttui. Tapansa mukaan tuli
+hän kerran tähän kylään saamaan kala-osuutensa. Silloin astuu eräs
+suikkapoika (semmoinen joka täkykaloja koukkuihin pistelee) esiin
+ja sanoo: »mikä weroherra sinä olet meiltä weroa kiskomaan.» Sitä
+julmuutta, kun Oneka yltyi suuttuman! »tulepa tänne tanterelle, kyllä
+minä sinusta teen selwän.» Mutta kun he tappelutanterella seisoiwat
+wastatusten, suureni suikkapoika turpeaksi sankariksi hänkin; ja
+se kaksintaislelu, joka tuossa syntyi oli semmoista paininlyöntiä,
+että katsojia peloitti; kiwiä sinkoili maasta ympäri kuin tomua, ja
+sywiä kuoppia kaiwoimat kantapäät kiwimaahan. Mutta Oneta sortui
+alle ja pääsi hengestään, nimen main jätti saarelle, joka on paikan
+kohdalla meressä. Siitä päiwin ei ole nämä seudut olleet yksityisen
+weronkiskojan ryöstettäwinä. Kuinka kauan aikaa tuosta tapauksesta nyt
+on, sitä ei tiedetä, mutta niin sanoi Lassi, että ijänikuiset wanhat
+esi-isät jo puhuiwat tuosta tappelusta niinkuin hywin wanhasta asiasta
+ja tositapauksesta.
+
+Me kuljimme meren rantaa, sileätä enimmästi kuiwaa maata, jota paikka
+paikoin kaswoi lyhyttä kanerwaa ja märemmissä kohden sammalta. Tässä
+nousee ranta merestä tasaisesti, muodostaen loiwan rinteen, ylös
+wuorille, jotka täyttäwät niemen sisämaan; niiden kukkulat oliwat
+wasemmalla puolellamme ja meri oikealla. Me oikaisimme suoraan ja
+niemekkeet jäiwät meistä etäälle ja hywin alhaalle, ja näyttiwät
+olewan mustan-tumman merenpinnan tasalla; walkea juowa eroitti niiden
+harmaan somerohiekan meren wäristä; se oli waahtoa, kun aallot
+puhkesiwat rantoja wasten. Niemen nenissä, jossa sattui kiwikalliota
+olemaan, oli juowa paksumpi, niinkuin kerä, ja tarkasti katsoessa
+woi eroittaa, miten waahto wälistä pärskyi kallioista ulos merelle,
+mutta ainoastaan joskus jaksoi tuuliainen tuoda korwaan kai'un tuosta,
+kun joku wäkewä siikanne paiskasi wetiset woimansa kallion otsaan.
+Kun niemistä katsoi ulommaksi, näkyi sieltä wettä ja wettä wain, ja
+läpitunkewa tuuli käwi sieltä ruumiisen. Sieti olla waatetta päällä,
+mutta olikin sitä kantajillamme; norjalainen sanoi käywänsä kesät läpi
+talwiwaatteissa, kelpo ketineet olikin hänellä: tawallinen willapaita,
+pumpulipaita, paksu willa-röijy, wahwat liiwit ja merimiehen paksu
+takki kokowillawuorineen. Loppupuolella matkaa, kun ilma lämpeni,
+nousi häneltä hiki selästä laukun-nahkaan. Yksi puro eli joki oli
+matkallamme. Se oli kaiwanut uran itselleen kiwikallioon; rannat oliwat
+useassa kohden kuin hakatut seinät, jonka tähden puroa ei huomannut
+ennen kuin se juuri pöllähti eleen. Kuljettiin wähän matkaa, niin sanoo
+norjalainen: »tässä se nyt on Karabellan niemen metsä.» Me katsoimme
+ympärillemme ja etemmäksikin; sitte miehen silmiin, mutta hän ei
+näyttänyt leikkiä laskewalta. »Missä se on?» »Tuossa edessämme;» ja
+todellakin päästyämme pienen mäen alle huomasimme pensastoa; mutta
+erehdys! Se on koiwikkoa, 2, 3 sylen pituista koiwumetsää; miehen
+polwen paksuiset maitowalkeat koiwun rungot kiiltäwät lehtien wälistä.
+Ihmeellistä! ne oliwat kaswaneet pitkin maata ja tuuhealehtiset oksat
+rehoittiwat kummallakin, puolella; lehdetkin oliwat melkein yhtäsuuret
+kuin etelämpänä. Juuresta oli runko sangen paksu, waan oheni sitte
+melkeen heti ja käyränä mutkitteli se yhtä paksuna muutamia syliä noin
+kyynärän werran maasta. Tosi metsää se oli. Sawossa luullaan, että
+metsän pitää pystysuoraan kohdalleen kaswaa; kuka sen on sanonut! Jos
+se woi kaswaa suoraan maan sisään, sitä minä en tiedä, enkä ole nähnyt,
+mutta sen olen nähnyt, että metsä kaswaa ihan pitkin maata. Karabellan
+metsä oli alaltaan noin tawallisen pihan kokoinen ja oli näöltään
+etempää niinkuin heitetty rasi meillä. Woipi arwata syynkin tuohon
+koiwujen wiisaasen käytökseen: jos ne nostaisiwat latwansa pystyyn,
+niin kyllä pohjoinen osaisi kohti ja tukistaisi lakkapäät paljaiksi,
+mutta nyt se huristaa yli, eikä hoksaakaan, että alempana olisi ollut
+syötäwää; on myös meren puolella wähä kinnarin kynnystä, josta se
+kiireissään kimpoaa toiselle harjulle. Kaikilla an keinonsa pettää
+wainoojansa. Mutta muutamia kukkalajia kaswoi ihan pohjoisrannalla.
+Erästä kaunista, walkeata kukkaa, joka oli muodoltaan kuin metsätähti
+ja muuramen kukkaa wähä suurempi, kaswoi suuret aukot aiwan walkeana;
+se oli omituista nähdä noin korkeassa pohjasessa. Matkan puoliwälissä,
+wähä päälle, tultiin wuoren pyöreälle harjalle, jonne näkyi wielä
+Tsipna Wolokan kyla ja Sopiskan kyla edessämme, kuin myöskin korkea
+kallioniemi saarennon luoteisnurkassa, joka niemi pistää ulos
+Muotkawuonoon sen pohjoisrannalta ja jakaa wuonon sisä-ja ulko-osaan.
+Sopuskan kylän takaa näkyiwät mustat, korkeat Karpinkalliot, jotka
+laskewat mereen. Jotenkin selwän kuwan sai tästä katsoen koko saarennon
+muodosta ja luonnosta; sen sisäosat owat paljaita ja autioita
+mykkelikkömaita, joissa porot kuuluwat paikan kussakin löytäwän ruokaa,
+ja karhut löytäwät tien sinne poroin perässä. Astuessamme myötämaata
+kylään, joutaa pitää puhetta, syödä Uuran juustojäännöksiä j.n.e.,
+sillä mitään erinomaista ei ole katseltawana, kun rantakin on etäällä
+mäkien takana ja sisäwuorien tyhjiä kupeita ei jaksa enempätä katsella.
+»Käwihän teillä kuwernöörikin.» »Joo, laski komean laiwansa rannan luo,
+jossa wäki juhlawaatteissa oli wastassa, nousi paatilla rantaan, astui
+ylös mäelle, jossa minä seisoin ja käski minun opastaa itseään maata
+myöten Sopuskaan. Minä pyysin wain saada pistäytä mökissäni ewästä
+ottamassa ja panemassa wähä parempaa waatetta päälleni. Hän kielsi sen
+ja niin lähdettiin astumaan muut herrat muassa; laiwa ajoi meritse
+Sopuskaan. Hywästi jaksoiwat herrat kulkea, waan hitaastihan sitä
+mentiinkin. Sopuskassa oli wäki rannalla odottamassa, jos kuwernööri
+tahtoisi jotain kysäistä, waan hän nosti ainoastaan lakkiansa, astui
+paattiin ja nousi laiwaan. Waitokuwassa oli hän antanut soutaa itseään
+paatissa ympäri lahden rantoja myöten; silloin oli yö. Sen perästä meni
+hän Arkangeliin.» »Eikö hän mitään tiedustellut kolonistain oloista?»
+— Norjalainen astui niin pitkiä askelia, että minun täytyi panna
+hölkkäjuoksu pysyäkseni wähäkään rinnalla.
+
+
+
+Sopuska
+
+on pieni kylä; siinä ei ole monta taloa; ne owat erään pienen lahden
+pohjassa. Kylässä on ainoastaan norjalaisia taloja; meidät wietiin
+kauppiaan luo, jonka emäntä oli suomalaista syntyperää ja osasi
+suomea, waikka hän meidän mielestämme sitä wähä kainosteli, eli
+(liekölupa sanoa) häpesi. Piika talossa oli Kuusamosta, ja erään
+toisen talon nuori emäntä. Wiimemainittu oli muutamia wuosia sitte
+tullut naiduksi talon pojalle, ja sinä päiwänä kun me olimme kylässä,
+käwi hän rippikoulun, tuli konfirmeeratuksi, kuulutettiin 3 kertaa
+julkisessa jumalanpalweluksessa miehensä kanssa, käwi ensiripillä, tuli
+wihityksi ja kirkotelluksi, ja 2 lastansa kastettiin. Kelle teistä,
+Samon emännät, on niin paljo yhtenä päitwänä tapahtunut!! Sopuskan
+norjalaiset tuntuiwat minusta olewan myös hywissä waroissa, niinkuin
+Tsipna Wolokankin. Karppi eli Skarpi wuonossa taitaa olla köyhemmän
+puoleisia norjalaisia. Paljo oli turskia kuiwamassa sillä kauppiaalla,
+jonka luona olimme kortteeria; niin awaroita jälliä emme tulleet
+näkemään muualla kuin Waitokuwassa. Kaikki talot oliwat hirsistä,
+ja kauppiaan talo kaksinkertainen keskeltä, jossa me yläkerrassa
+taas saimme maata; yö oli jotenkin kylmä ja norjan patjat tuliwat
+hywään tarpeesen. Kylään sattui tulemaan 2 puumankilaista, joiden
+wämpöörissä meille sopi lähteä Waitokuwaan. Puolisten aikana lähdettiin
+risteilemään ja muutamien luowien perästä päästiin lahdelmasta merelle
+ja annettiin mennä suoraa pohjoista kohden, että päästäisiin sitte
+toisella käännöksellä perille, mutta ei tahtonut wedellä eteenpäin.
+Wiimein laskettiin niin ulos merelle että oltiin rannasta noin kolmisen
+peninkulmaa, mutta silloin loppui tuuli ja wene rupesi yhdessä kohden
+tuutimaan ylös ja alas aaltojen päällä ja wälissä, joiden harjat ja
+laaksot oliwat niin sanoakseni raswatyyniä. Jo rupesi meri lyömään
+ja weri tuntui ikäänkuin myrkytettynä kiertelewän ympäri pään ja
+watsan. Piti rohkaista mielensä. Keksin toimen: »tuokaa, miehet,
+esiin kaikki koukut ja kääntimet.» Ruwettiin oikeen innolla meren
+karjaa ahdistelemaan; kyllä miehet wähin nauruun suutansa wetiwät, ja
+annettuansa koukut rihmoinensa meille meniwät kajuutaan. Mitäpä me
+siitä; pääasia oli, että meillä oli jotain harrasta touhua. Onki mereen
+ja rihma sen puuhaarukan päälle, joka oli weneenlaitaan pystytetty
+ja jossa oli haarojen wälissä pikku kiekka rihmaa warten; sitte
+kaikesta woimasta »jaakaamaan,» se on: nykäisemään kowasti rihmasta,
+että koukku yhtäkkiä hyppää ylöspäin. Sitä tehtiin joku 5 minuutia,
+rukkaset käsissä, ja jo alkoi tottumattomille tulla aika wari. »Jo
+wähä nykäisi.» »Nostakaa heti ylös kala.» Minä lapan nuoraa kotwan
+aitaa; tietäähän sen, kun on noin 150 à 200 kyynärää. Nousee turska
+sywistä pesistään, kaunis kala; kitusistaan oli se kiinni. »Nyt sopii
+tuoretta kalaa ruweta keittämään, pata siis tulelle.» Mutta ei mikään
+kala-keitto ole niin hywä kuin hyyskän liha ja turskan maksa yhdessä.
+
+Turska antoi palasen mahapaitaansa; se koukkkuun ja koukku taas
+mereen kalaa noutamaan; kenties sattuisi hyyssä; sitte saataisiin
+merimiehen kalakeitto. Eipä aikaakaan, kun kumppanini keulassa rupeaa
+kalaa wetämään ylös. Pätkähti hyyssä weneen pohjaan; kirkkaat kupeet
+paistawat kuin siialla. Kala oli toista kyynärää pitkä. Saatiin wielä
+turska mieheen. Joka ei tahto panna koukkuun turskan mahanahkaa,
+saattaa kyllä onkia sitä ilmankin; kun onki sattuu kalaparween, niin
+kyllä se johonkin nykäistessä tarttuu kiinni, ja teräwä wäkä nostaa
+kalan waikka häntäpuolesta. Woi saada jonkun mielenkuwauksen siitä
+wilkkaasta liikkeestä, mikä mahtaa olla wesimaailmassa pohjoisessa,
+kun tulee kokemaan tätä kalain paljoutta, josta ihmiset eläwät. Kun
+Homerus, ennenmuinoinen runoruhtinas, lauloi merestä, sanoi hän aina
+»tuo hedelmätön meri»; silloin löi ukko kiween, mutta »torkkuu joskus
+mainio Homeruskin» arweli jo Horatius ja jäämeren kalastajana minä
+lisään: se on tosi.
+
+Sitte seurasi wielä yksi noita unohtumattomasti kauniita pohjan
+kesäöitä, mutta se oli wiimeinen, ja kenties se sentähden olikin niin
+ylenmäärin ihana. Ilmat rupesiwat tästä lähtien sateisiksi.
+
+Aamupuoleen noussut perintakainen tuuli wei meidät wähään aikaan
+
+
+
+Waitokuwan
+
+kylään, jonka talot omat ympäri, ei ainoastaan itäisellä puolella,
+waan myös läntisellä, melkoisen wuonon (Aidewuodna.) Niemekkeet, jotka
+pistäwät ulos mereen owat paljasta kalliota; siellä täällä on ilmi
+karia ja matalassa wuonossa kiwiä; edessä aawa meri — semmoinen on
+näköala tästä kylästä. Myötäänsä kulkee siwuitse weneitä, purje-ja
+höyrylaiwoja; ei paikat ihmisettömiä ole milloinkaan. Juuri sentähden,
+että tämä kylä on kaikkein kansallisuuksien yhtymä paikka sekä kaupan
+että muun puolesta, luulen myös siweyden olewan huonolla pohjalla;
+semmoinen maine kait kylällä oli. Wuonon länsirannalla asuu kylän
+pienempi kauppijas, selwä suomalainen, ja perässä suuremman kaupan
+pitäjä, norjalainen, jota sanottiin rikkaaksi; kenties, koskapa hänessä
+samppaniaakin liikuteltiin meidän siellä ollessa; sitä ei olisi luullut
+noilla seuduin maalimata. Hänellä oli warsin awarat jällit punaiseksi
+maalatun kartanonsa takana. Ne oliwat täynnä halotuita turskia, jotka
+oliwat kuiwamassa auringonpaisteessa. Sydötään 2 seiwästä wierekkään
+maahan, nenät ristiin, ja niiden päälle orsi. Orsia orsien wieressä
+on tuhansia, laajat tasangot aiwan täynnä; jaturskia, joita parittain
+hännästä yhteen sidotaan ja heitetään orrelle, on kymmeniä joka orrella
+riippumassa. Luulisi ettei kaloja muualla maalimassa olekaan, kun näkee
+tätä kalan siiwoa; niin paljolta ne näyttäwät. Kyllä nämä kauppijaat
+ruokkiwatkin monta miestä yli koko Europan, erittäinkin Wenäjällä.
+Arkangelin ja Pietarin kautta tulewat turskat Kuopioon.
+
+Ympäri wuonon on rannoilla tasaista maata, jota kyllä, kun tämä on
+wanha kylä, näkyi tehdyn niityksikin; mutta alaan nähden pitäisi sen
+elättää enempikin kuin jonkun kymmenkunnan lehmää, mikä kylässä on.
+Taitaapa täälläkin olla niin, että kuta kunnollisempi mies, sitä
+warakkaampi, ja päin wastoin; tämä tietysti yleisesti sanottu ja
+monilla poikkeuksilla. Ainoastaan muutamia turwetupia on kylässä,
+kaikki muut oliwat hirsistä ja hywässä reilassa. Tässäki kylässä täytyi
+admitteerata ja wihkiä eräs mies yhtä haawaa; hän oli aiwan huono
+lukija, mutta sanottiin olewan muuten kelpo miehen. Hun mielellään
+lupasi tulla rippikouluun, kunhan ensin tulisi wihityksi waimonsa
+kanssa, joka siitä syystä ei woinut odottaa, että oli lapsiwuoteesen
+lankeewa. He wihittiinkin; ennestään oli heillä jo yksi lapsi. Mies
+sitte oli uskollisesti rippikoulussa Puumangissa.
+
+Tästä on wain 4 wirstaa yli niemen etelään päin toiseen kylään, wälillä
+on korkeanlainen hietaharju, jolle näkyy kumpikin kylä ja aawa meri
+lännestä yli paljaan niemen. Koko taiwal kylästä kylään on karkeata
+hiekka-maata, joka kaswaa lyhyttä jäkälää ja kanerwata, kalliota ei ole
+matkan warrella.
+
+
+
+Kerwana.
+
+Puolet taloista owat turpeista, ja toisetkin owat uutismökin, näköisiä.
+Asukkaat owat niin kutsutuita »hihhuleita» eli oman nimityksensä mukaan
+wain »kristityitä» ja erittäin ystäwällisiä wierasta kohtaan.
+
+Tämän kylän ympärille saisi myös niittyä paljon enempi kuin mitä on
+huoneiden ympärille tehty. Karjaa näillä on melkeen sama werta kuin
+Waitokuwalaisilla.
+
+
+
+Puumanki
+
+(eli Pummanki) on suurin ju wäkirikkain kylä koko rannikolla (sen
+mukaan kuin minulle wäkiluwun sanoiwat; liekö tuo oikein, en tietä).
+Kun Kerwanasta tulee Puumankiin, jota walia on lähes puolitoista
+peninkulmaa, näkyy oikealla kädellä korkeanlaiset kalliowuoret aina
+niemen nenään asti, edessä on tasanko, jonka pieni puro leikkaa halki,
+ja wasemmalla on lyhyt ja korkeanpuoleinen someroharju-niemi, jonka
+taakse rantaa wetäypi ja muodostaa sielläkin hywän sataman. Puron
+länsipuolella on talo hirsistä, 2 tupaa wastakkaa ja kamari wälissä,
+jossa me asuimme sen aikaa tuin olimme kylässä. Wieressä länteen
+päin on muutamia turwe-tupia nawetoineen, kotineen. Meren rannasta
+näihin taloihin saattaa olla 1/3 wirstaa. Tästä lähdetään kaakkoon
+päinsuoruun sisäsatamata kohden, kun aiotaan pääkylään, johon on
+kortteeritalostamme toista wirstaa. Talot owat puron warrella ja
+sataman rannalla joku, sillä puro tekee polwen lähelle satamata. Suurin
+osa taloista on turpeista, waan sangen siistiä sisältä ja suurilla
+akkunoilla warustetut. Potaatimaata oli monella ja lehdet oliwat
+erittäin suuria ja kirkkaita; odotettiin hywää potaatiwuotta, mutta ei
+sitä monta kappaa ollut kylmässäkään. Heinämaatkin talojen ympärillä ja
+puron warsilla oliwat erittäin kaswawia. Sitä kenttää, joka oli kylän
+osien wälillä, käytettiin laitumeksi, ja siinä näki joka päiwä, kun
+aina kulki pääkylään kortteeristaan, koko karjan, monta kymmentä lehmää
+suuria lihawia ja hywin hoidetuita, käywän ruokamaalla. Saattuisiwat
+kyläläiset pitää enempikin lehmiä ja lampaita sillä heidän on
+suurimmaksi osaksi 2 Haanö eli Lunni-saarta, jossa kaswaa hywä heinä,
+mutta he wiewät wenelastittain heiniä Wesisaareen ja Wuoreijaan (Wardö)
+ja saawat hywän hinnan. Asukkaat owat hywästi toimeen tulewia ja suurin
+syy siihen on että kylässä wietetään siweätä elämätä kaikin puolin.
+Heidän seuransa tuntuukin sentähden aiwan kodikkaalta ja tutulta. Jos
+kuka kysyisi minulta Puumankilaisista, niin minä heitä kiittäisin.
+»Melkeen kaikki owat kuusamolaisia ja n.k. Kristityitä.» Warjellakseen
+omaisuuttansa warkauksista oliwat Puumunkilaiset, kun kylä alkoi
+suureta, päättäneet antaa miehissä sille selkään, joka warastaa.
+Jo tuli kesällä muuan maanmies muka kalaa merestä ottamaan, waan
+erehtyi ottamaan maalla toisen omaa; isäntämiehet nuhtelemaan, »waan
+näyttäkääpä toteen» sanoo mies niinkuin ainakin Suomessa; ei auttanut
+nyt juridiika; maha penkkiä wasten ja selkänahka muokkaan; mutta
+osaisikin mies heti, mistä tie lähtee Ameriikaan. Seuraawana kesänä
+tulee samantapainen mies; isännät taas käyttäwät wähä kättä pitempää ja
+opettawat, mikä on Puumangin peruslaki. Ei sekään kalan pyytäjä tuohon
+lakiin tyytynyt; Amerika peri senkin.
+
+Kylän hautuumaa on pääkylästä pohjaan päin niemen nenässä. Harwoin
+täällä saa keski-ikäisiä miehiä haudata; ne nielee meri; joku sattuu
+ajautumaan sitte rannalle ja pääsee wihittyyn multaan.
+
+Elokuun alussa oli wielä muutamia kuumia päiwiä; teki mieli rannalle;
+pannaan waatteet luisulla ruunalla noille kauniille, kirjawille
+kiwille, jotka owat meriwirrassa ulliweden aikana; outo ei muistakaan,
+waan sukeltaa niinkuin Kallaweden aaltoihin ja silmiä rupeaa
+karwastelemaan; se wesi on suolaisempata kuin Suomen lahdessa, eikä
+siinä tee mieli kuin pistäytyä wain, sillä se ei ole paljoa lämpimämpää
+kuin taiwellakaan. Mutta rannalla seisoessaan hiottaa, niin lämmin on
+ilma ja aurinko kuuma. Siellä pitäisi olla Wisbyn kylpylaitos, jossa
+kuulutaan potilaita totutettuwan auringonkylpyyn. Mutta äläpä mene
+ajatuksillasi kauas, jo rupeaa meriwirta waatteita huuhtomaan kiweltä
+pois. Ne kaapataan kainaloon ja siirrytään ylemmäksi, ja wähän hetken
+päästä taas ylemmäksi, sillä kun meri nousee, niin siinä ei auta muu
+kuin pakeneminen, waikka olisi koko waltakunnan sotajoukko wastassa. On
+se meri julma joskus, mutta on se wirkistäwäkin. Kun täällä on kuuma,
+ei kärsi kättä panna terwattua lautaa wasten, eikä jalkaa tummalle
+kiwelle.
+
+Toista wiikkoa oltuamme kylässä, sanottiin ystäwälliset hywästit
+kyläläisille ja kortteerimme isännälle, joka kenties lukijalle on
+tuttu Thauwonin kertomuksesta Kirjallisessa Kuukauslehdessä wuodelta
+1870, ja astuttiin wämpööriin purjehtiaksemme 12 peninkulmaa meren
+yli Wesisaareen. Tuuli käwi koillisesta, ensin laimeammasti, sitte
+ankarammusti. Niin paljo alle tuulen emme woineet laskea, että olisimme
+käyneet Lunnisaarissa, joilla kumppanini kerran oli wiikon kuluessa
+käynyt. Ne owat olleet aina mainittawat lintusaaret. Lunnilinnut
+kaiwawat pesänsä mahan, ja reikiä on tasaisella ranta-kentällä pitkin
+saarta niin tiheässä että tuskin saattaa astua polkaisematta pesän
+reiälle. Linnut eiwät pelkää pesissään, maan pieksäwät nokallaan, jos
+tahtoo heitä kiinni ottaa; nokka on syrjiltä litteä ja teräwä niinkuin
+kirween terä. Niitä on niin paljo, että kun ne lentäwät pois pesistään,
+taikka palajawat takaisin, niin tahtowat ihan pahki sattua ihmiseen.
+Kun linnut illoin, aamuin ja myös puolenpäiwän aikana owat menneet
+pesiinsä, lewitetään reikäin suulle merkot, joihin linnut takertuwat;
+sillä lailla niitä käydään pyytämässä. Munia tietysti kewäällä myös
+käydään kokoamassa. Sekä munat että itse linnut omat hywiä ruuaksi.
+Tässä en woi olla mainitsematta erästä pyyntitapaa, jota sanoiwat myös
+käytettäwän, waikka se kuuluu kummalta. Höyheniensä tähden pyydetään
+kalalokkia ja tiiroja, joita näillä rannoilla on niin mahdottoman
+paljo. Mies paneutuu selälleen ja lewittää lakanan yltäänsä päällensä;
+päänsä yli hän pitää lakanan reunasta kiinni, panee kalan rintansa
+päälle ja kun lintu tulee kalaa ottamaan, paiskaa hän käsillään lakanan
+yhtäkkiä päälle; lintu on loukussa, niskat poikki; ja toista odottamaan
+lewitetään lakana jälleen. Tämä lintuin paljous tekee nuo kallioiset
+ja someroiset rannat eläwiksi, muuten ne olisiwatkin kuolleet kuin
+häwitetyt rauniot.
+
+Jota kerta tuin wämpöörimme merellä nousi aallon harjalle näimme paljo
+weneitä ja laiwoja, jotka kulkiwat mikä minnekin, mutta ei mistä olisi
+hädässä ollut apua. Me olimme tällä matkalla hukkua.
+
+
+
+Wesisaari
+
+on siewä kaupunki ja rakennukset omat aiwan wanhan aikuiseen malliin
+rakennetut, useat 2 ju 3 kertaisia; kaikki puurakennuksia. Muutamain
+kartanoin sisässä seinnnwieruksilla oli ryytimaan kukkia istutettu ja
+ne kaswoiwat aiwan loistawasti. Kaupungissa on myös wesijohtolaitos
+niinkuin suurissa kaupungeissa. Useammalla talolla kaupungin pääosassa
+on johto kotiin ja turun lähellä on pieni maja, jossa wesi torwesta
+juoksee yöt päiwät alas; siinä käwi lappalaista lakkimassa. Sattui
+olemaan joku merkkipäiwä lappalaisille ja ne oliwat kaupunkiin tulleet
+kuin markkinoille. Ne oliwat koreat, kirjawat kiireestä kantapäähän,
+ja huojuen kummallekin puolelle kätkyen lailla kulkiwat he katuja
+ylös ja alas. Pitkä wiitta sinisestä werasta reunustettu kelta-ja
+puna-wärillä oli useammalla. Ukot ja akat oliwat juowuksissa melkeen
+kaikki, ju moni makasi tainnoksissa lautatapulien wälissä rannalla.
+Mutta mitä en ennen ollut nähnyt, ainoastaan lukenut Castrénin
+matkakertomuksista, näin nyt. Paraimmassa humala-ilossa riehuwat ukot
+ja akat meniwät nukkuneiden tykö, wäänsiwät suun auki ja kaasiwat
+sisään tulijuomaa, etteiwät näet nuo heikot, jotka oliwat riemusta pois
+uupuneet tiedottomiksi, jäisi osattomiksi nautinnosta; tarkoitus oli
+muka hywä, ja ahmatasti nieliwät nukkuneet, silmät pikkuisen raollaan,
+kurkkutorwesta alas lisää humalaa, koettiwat wetää suupieliään nauruun
+kiitoksen osoitukseksi ja sitte kuorsasiwat kuin kuolewaiset. Katselin
+sitte nuorempaa wäkeä; harwat nuorukaiset oliwat wähä päissään,
+tyttylöistä ei ketään, ja heidän käytöksensä oli niin erittäin siiwoa,
+kohteliasta ja sironsiewistettyä, että ajatukset kohta meniwät
+Imanteron lappalaisiin. Lappalainen kuuluu jo ennakolta määrääwän,
+kuinka monta poron wasua hän myö kiiltäwään kultaan, joka pannaan
+kätköön, ja kuinka monta hän myö wiinaan, joka on loppuun juotawa; ja
+siitä on tietysti rippuwa, kuinka kauan hän wiipyy kaupungissa, mutta
+heti kun kauppias on wiimeisen tipan antanut, ja se on onnellisesti
+kallistettu kurkkuun, lähtee lappalainen kotiansa.
+
+Nämä Norjan lappalaiset owat ylipäätään warakkaita; monta on 4,000
+poron isäntää, ja jos arwataan poron hinta 20 kruunuksi, joka on alin
+määrä, niin on heidän omaisuutensa 80,000 kruunun arwoinen. Mutta panee
+waltio heidän osakseen hywän weronkin. Tawallinen weromäärä on 120
+kruunua miestä kohden, joka on 16 wuottta täyttänyt ja siitä alle ja
+yli miten mies on; mutta waltio on myös ottanut tehdäkseen pystöaitaa
+monia peninkulmia porojen kuljetusta ja koossa pysymistä warten. Waikka
+lappalaisilla siis on korkeat werot, on heillä niin monta etua myös,
+että heidän ei käy nurkuminen; kaikki maakin katsotaan lappalaisen
+omaksi, jossa norjalainen ja suomalainen loisena majailee ja erityisten
+sääntöjen kautta saa lunastaa itselleen pieniä tilkkuja talon paikaksi
+ja heinämaaksi sen ympärille. Suurten taisteluin ja koetuksien perästä
+on Norjan waltiopäiwillä päästy tämmöisen, wieraankin katsoen sangen
+järkewän lain wakawalle pohjalle. Lappalaiset eiwät enää saata sanoa,
+että heitä ahdistetaan omassa maassansa.
+
+Tästä kaupungin pää-osasta, jossa on suuria ja rikkaita kauppapuoteja,
+wuonon suuhun päin on suomalaisten kaupungin osa, joka jo ulkoa-päinkin
+nähden on köyhempi. Suomalainen wäestö on kuitenkin lukuisampi ja yhä
+kaswaa suuressa määrässä. Puolen toista kymmentä wuotta takaperin oli
+wäkiluku Wesisaaressa 500 norjalaista ja wähä yli 700 suomalaista,
+mutta nyt on jo suomalaisia 1,500 henkeä, jota wastaan norjalaisia
+on entinen määrä. Kaikki wirkamiehet owat kuitenkin norjalaisia,
+ja ne erittäinkin katsowat karsaalla silmällä suomalaisen wäeston
+myötäistä karttumista. Suomalaiset puolestaan pitäwät kowasti kiinni
+kansallisuudestansa, ja se into käy wuosi wuodelta kiiwaammaksi. Sanoi
+eräs kauppias, että jos suomalainen poikanulikka tulee jotain ostamaan,
+eikä saa suomalaista puhetta takaisin, niin hän menee heti paikalla
+tiehensä. Kaikki lapset, pojat ja tytöt, osaawat norjan kieltä, sillä
+kouluja ei ole muita kuin norjankielisiä ja joka lapsen täytyy käydä
+koulussa, mutta omasta kielestään he niin tarkan huolen pitäwät, että
+joka kauppiaan täytyy, saadakseen tawaralleen menekkiä kaupungin
+suuren enemmistön seassa, oppia itse ja katsoa että puotipalwelijat
+osaawat suomen kielen. Mitä hirweätä boykottaamista eli wääryyttä maan
+siwistyneitä kohtaan! »Mutta mitkähän oliwat ne ylioppilaat tai nuoret
+maisterit, jotka tuommoista suomikiihkoa heritteliwät?» Niin, niin!
+mutta nyt ollaan wapaassa Norjassa. On kuitenkin kaikella wapaudella
+rajansa; waikka matkustawan suomalaisen tekisi mieli kehahtaa, jopa
+kuiskata joku kehoituksen sana kansalaisensa korwaan, niin — — muista,
+muista! nyt ollaan wieraassa waltakunnassa, jonka sisällisiin oloihin
+ei ole lupa Suomen alamaisen sekautua; saat pitää silmää auki, mutta
+suu kiinni!
+
+Niitä riitoja, jotka waltiopäiwämies-waaleissa owat ympäri koko Norjan
+syntyneet, on täälläkin ollut, ja Suomalaiset owat olleet kuninkaan
+puolella, sillä esiwalta suo oikeuden heille, waan wirkamiehet, kuta
+alhaisemmat, sitä äkäisemmästi koettawat polkea heitä. Kirkkoherra on
+heillä hywä; hän pitää suomalaisenkin jumalan-palweluksen jota pyhä,
+waikk'ei osaa suomea puhella. Heillä on kiwikirkko, sangen kaunis, 2
+korkealla kaakeliuunilla lämmitettäwä, erittäin mukawa ja korkealla
+paikalla, josta näkyy koko kaupunki alapuolella ja heti takana leweä
+Warenkiwuono, jonka eteläranta kuumotti korkeana niinkuin leweä
+siniwiiwa. Norjan korkeilta rantawuorilta on aina wapaa, awara näköala;
+se on opettanut norjalaisen wapaaksi. Kun on tullut ylös Jäämeren
+rannalle sitä tietä kuin me, ja saapuu sitte Norjaan, niin on kuin
+kaikki kahleet laukiaisi, kun haastelee niin wapaan, kerrassaan omalla
+pohjalla seisowaisen miehen kanssa kuin norjalainen on. Jos wenäläinen
+on wapaan miehen weroisista alimmainen, niin on norjalainen ylimmäinen;
+suomalainen keskimäinen. Juoppoutta owat norjalaiset koettaneet sillä
+tawalla estää että owat korottaneet wäkewäin juomain tullin hywin
+kalliiksi. Semmoiset juomat owat täällä 3 kertaa kalliimmat kuin
+kylissä murmannilaisella rannikolla, jossa ne niinkuin muukin tawara
+owat ihan tullittomia. Raittius-seuroja on täälläkin olemassa; ne owat
+paljo hywää waikuttaneet; niille tilasiwat myös Suomesta suomalaista
+raittiuslehteä.
+
+Kaupungin kohdalla on pieni saari, jolla on walastehdas, 2
+kertainen lautarakennus. Yksi walas oli juuri nyt nyljettäwänä ja
+walmistettawana. Kalleinta on siinä raswa, jota käytetään moniin
+tarpeisin. Lihaa syöwät kurjimmat köyhät; se on karkeasyistä; muuten
+jauhetaan se, niinkuin kaikki luukin, niityille ja pelloille höystöksi.
+Walas on kallis kala; suuri on 4,000 á 5,000 kruunun arwoinen, ja
+joka semmoisen eläwän raadon löytää, kun se itse joko ammuttuna tahi
+muuten innoissaan rannalle työntäypi, taikka waakina (miekkawalas)
+sen hierualle ajaa, se mies saa wähällä työllä suuren rahasumman.
+Uuralaiset kuuluiwat wiikkautta jälkeen minun lähtöni Kiltinän rannalta
+löytäneen aika walaan raadon. Tehtaan alla meressä oli 3 suurta raatoa
+huuhtoutumassa ja haisemassa. Ei ole ihme, että tuommoiset walastamppia
+lennättäwät jälessään niinkuin kaarnawenettä; niin mahdottoman awaroita
+ne oliwat. Woi olla tosi, mitä eräs kyytimieheni merellä kertoi
+mulle. Hän oli wämpöörissä kalastamassa eräänä kauniina kesäiltana
+ulohtaalla merellä; niin tulee walastamppi täydessä höyrywoiman
+kulussa ja sihtailee erästä aika suurta walasta, joka uiskenteli hänen
+onkimapaikan tienoilla. Jo laukaisi kerran kanuuuallaan ja sattuikin
+kohti, harppuunan wäkä otti kowasti raswaiseen lihaan, mutta tulipommi,
+joka aina on laulauksen etunenässä, ei räjähtänytkään walaan ruumiin
+sisässä; jos nimittäin tulikuula räjähtäessään saa silpoa eläwän
+sisus-osat yhdeksi myrskäksi, niin se tietysti silmänräpäyksessä
+kuolee, sidotaan tampin kupeelle ja wiedään Wesisaareen. Mies sanoi,
+että kun walas lähti pökäisemään ulos merelle, niin korkeat aallot
+kuohuiwat kummankin puolen ja tamppi tuuti kuin kätkyt siinä uurteessa,
+jonka walas oli edeltäpäin mennen kyntänyt meren pintaan; eikä kauan
+wiipynytkään, kuin wain siinti enää menijöitä; ja ne katosiwat. 12
+tunnin perästä, aamulla noin 6 aikana, näkee hän enemmin lännestä
+päin walaan taas tulewan ja tamppi perässä, walas ryystää wetää
+henkeä itseensä ja kun joskus puhaltaa wesipylwään ilmaan, niin se
+oli punainen tuin weri. Päästessään juuri samaan paikkaan, josta
+lähti, puhaltaa se wiimeisen werisäteen päiwänpaisteesen ja kellistyy
+kuoliaaksi sillä paikalla, jonka itse oli walinnut. Mutta miehet
+kuin muurahaiset nyt hakkaamaan, waikka oli yö tainnut olla pitkä
+malaan wapaassa kyydissä; joka on woitolla wuorossaan, eihän se
+säästä; ja walaan lämmin weri tulwasi niistä lähteistä, jotka eiwät
+jo olleet kuiwaneet, sillä runsaudella pitkin merta, että ympärys
+punaisena ruskotti. Sääliksi käy walaita nykyaikaan; niillä kauheilla
+murha-aseilla, joita nyky-ajan nero on keksinyt, kun wainoa käydään,
+niin ei kestä monta wuosikymmentä, ennenkuin näiltä meriltä nuo jalot,
+mahtawat eläimet owat lopen kaikki. Aina 25 sylen pituisiksi woiwat ne
+kaswaa, sanottiin mulle.
+
+Walastamppia kuuluu täällä olewan lopulle toista kymmentä, ja ne
+kun käywät pitkin rantoja paukkamassa paraan kalastuksen aikana, ei
+ole kumma, että turskan saanti käy huonoksi, niinkuin joka kylässä
+walitettiin. Walittiwat suomalaiset myös, että norjalaiset kiireissään
+perkkaawat kalat merellä ja heittäwät suoskut mereen, ja turska syö
+niitä yhdessä kohden, eikä silloin tule pyydyksiin, wielä sanoiwat
+senkin oleman wälistä wastuksena, kun Huippuwuorilta ja Nowaja
+semljasta tulee hylkeitä niin joukossa, että niitä on kuin kantoja
+halmeella; ne lewittäwät semmoisen hajun, että kala pakenee pois.
+
+Ilma on täällä niinkuin murmannilaisellakin rannikolla sangen lauhaa
+yli wuoden. Keskilämpö Wuoreijassa esm. näin: Tammik. —6, Helmik. —5,
+Maalisk. —3, Huhtik. —1, Touk. +1, Kes. +4, Hein. +6, Elok. +7, Syysk.
++4, Lokat, +1, Marrask. —2, Joulut. —4, kaikki C°. Wesi on kesällä
+wähintään +8 ja talmella +2. Rantakiwetkään eiwät jäädy aawan meren
+luona, ainoastaan sywimpäin wuonojen perukat jäätywät pariksi, kolmeksi
+kuukaudeksi. Lämmin Golf-wirta, joka kuumasta ilman alasta läpi
+waltameren liikkuu tänne asti, tekee nämä paikat niin lauhamaisiksi.
+
+Täältä olisi mukala matka kotiin: tampilla Trondhjemiin, siitä
+rautatietä; mutta jäisi Suomenlappi näkemättä. Sentähden istauttiin
+taus meriulukseen. Rannalle jäiwät uudet tuttawamme, eräs
+suomalais-norjalainen kauppias ja eräs dosentti kaswitieteessä, joka
+oli Kristianiasta lähtenyt tutkimusmatkoille; tuuli tempasi meidät
+merelle ja lennettiin kuin siwilla Näätämömöwuonon suuhun. Kewyt ja
+siro olikin Otrinkimme, maalattu punaisella ja sinisellä ulkopuolelta;
+se oli halkoja tuonut kaupunkiin. Merelle näyttäwät wuononsuut
+omituisilta; ne owat sywiä porttia jyrkässä kallioseinässä, joista
+pääsee wettä myöten Lapin korkeain wuorien sisusosiin, mutta päästyänsä
+lähemmä näkee portin laajenewan, ja siellä on awarat wedet takanakin.
+Näätämöwuonon suussa tuli pysäys; tuuli loppui ja kallion rinteellä
+oli pikku mökki; se oli ihan kuin sattumoiltaan, että miehet osusiwat
+siihen; rupesi satamaan lisäksi. Miehet sysäsiwät paatin wesille ja
+käwiwät katon alle. Taisi olla tutut paikat, siltä tuntuiwat ne äänet,
+jotka sateen läpi pääsiwät weneelle. Muutamain tuntien perästä tuliwat
+miehet hoippuen tuosta rommin myymälästä paljasta kallion kylkeä
+alas ja pääsiwät onnellisesti paattiin ja niin otrinkiimme. Wanha
+lappalaisukko, joka lakittomin päin oli tehnyt koko markkinamatkansa,
+wetäysi porontaljaturkkineen, — kinttaineen, — housuineen ja
+kallokkaineen kajuuttaan, jossa ennenkin oli maannut; siellä on niin
+lämmin, kuin saunassa; myötäinen tuli uunissa. Toinen mies, otringin
+omistaja, lapin ukon wäwyksi tulewa suomalainen, joka ikänsä oli etelä
+Warengin pitäjässä asunut, weti purjeen ylös, mutta matka ei kulunut;
+yö oli kohta puolessa, sade kiihtyi ja alkoi walua nahkatakin läpi ihoa
+pitkin; jo tohti joku meistä pistää päänsä kajuutan owesta sisään; »en
+tee tuota toista kertaa» arweli, kun taas sai meri-ilmaa hengittää.
+Haju oli kauheata! kajuutata ei oltu pesty, sittekuin se lie tehty, ja
+perässä olija ukkokääpä haisi pahemmin kuin walaan raato Wesisaaressa.
+Mutta wiime yö oli walwottu merellä, koko päiwä oli juostu Wesisaaren
+sisässä ja ympärillä, uni teki wäkinäisyyttä. Astuttiin kynnyksen
+yli kajuuttaan, siellä käwi wilinä hämärässä; nuo pitkäsääriset,
+mustat pikkueläwät hyppeliwät puolelta toiselle ja penkiltä penkille;
+niillähän lystit oli; ei lupin peuratkaan niin wikkelöitä ole. Mutta
+pitkin penkkiä perästä owen suuhun waeltaa laumottain hitailla ja
+wakawilla askelilla noita harmaita, mataloita purijoita, ja missa rakoa
+on seinässä irwistämässä, se on täynnä sekin punatakkisia wuottajia,
+jotka werimaha takanaan tarkastelewat raon alareunalta, tokko wieraita
+sattuisi penkille tulemaan — — »Ei, minä en sowi näille markkinoille;»
+astuttiin ulos. Muttu taiwas ei armahda; se kaataa wettä kuin saawista,
+ja joka kerta kuin pää nyykähtää rinnalle osaawat sateen kuurot niskaan
+semmoisella wauhdilla, että säikähtää torkkuja. Yökylmälin pitää liki
+ja wärisyttää jäseniä. Mutta kajuutassa olisi niin lämmin, niin lämmin!
+Ei muuta, kuin silmät, sieramet tukkoon ja tulisessa, sokeassa wimmassa
+wiskata ruumisriepunsa owesta sisään kajuutan penkille ja — heti
+nukkumaan. Wähän wäliä, joka kerta kuin oltiin läkähtymässä, pantiin
+suu owelle, haukattiin raitista ilmaa ja — heti nukkumaan. Kunhan henki
+pysyy, wähät muusta. Tämmöinen oli yön wirka tahi jotakin sinnepäin;
+merimiehillähän on kaikissa maissa lupa liioitella, enkä tiedä, tokkopa
+se lie Norjan wupuussu laissakaan kielletty; loppulitwiiki wain oli,
+että kyllä miehistä kainous katosi.
+
+Aamulla 9/8 herkesi satamasta ja päiwäkin pilkisteli pilwien lomasta.
+Me kiirehdimme ulos ja kömpi ukko Joonikin perästä. Hän oli iloinen
+ja wiaton kuin lapsi; rupesi selittämään, miten hywä on talwella
+olla poron paimenessa: makaa lumihangessa ja yöksi heitäksen kiwen
+syrjään; siellä on parempi kuin huoneissa. Heillä onkin silloin kahdet
+talwipeskit, kuhdet kallokkaat, ja niin poispäin. Wähät ewäät taitaakin
+hukka saada lappalaisilta, koska ryntäypi suomalaisten päälle, niinkuin
+kertoiwat että hukka oli Muotkassa syönyt lampaat ja porot hywin wähiin.
+
+Näätämönwuonossa on kummankin puolen korkeat jyrkät kalliorannat.
+Siellä täällä on kiwijalan raunioita, joita nämäkin lappalaiset
+sanoiwat muun kansan asuntojen jäännöksiksi. Semmoisia oli myös
+Sopuskan ja Potshein wälillä.
+
+Ristiwuonon eteläpuolella poikkeuttiin lappalaismökkiin. Kota oli
+turpeilla seinustettu, katto auki. Eukko keitti heti kahwit; sitä
+näkyi heillä olewan, waikka tämä oli surkein ihmisasunto, minkä me
+koko matkallamme näimme. Mutta jokapäimäinen leipänsä on heillä
+kyllä mahtanut olla, sillä meidän istuessamme tulee pyöreänaamuisia,
+punaposkisia poikia toinen toisensa perästä mökkiin, ryyppääwät
+kahwikupin suuhunsa, wetäwät loukosta piimäpytyn luttiahirrelle ju
+syöwät sen puheella ju naurulla höystäen; ei lapin lapsiltakaan
+puhetta puutu; mutta leipää ei ollut kuin nimeksi. Owen suussa
+oikealla puolella oli parsi, jossa talon lehmä talwella asuu; meistä
+näytti, että se asuu siinä kesälläkin. Wähän matkan päässä oli toinen
+kota samallainen; ja pitkin wuonon rantoja oli kotia tuon tuostakin.
+Näätämöjoen suussa owat rannat, rinteet ja jokeen pistäwät, paljaat
+niemekkeet puhdasta hiekkaa. Joki on leweä suusta, paikoin lähes
+wenäjän wirstan. Päästiin Mikkolaan, jonne sanoiwat Wesisaaresta
+olewan 5 peninkulmaa (suoraan 4). Joen warrella oli monta muutakin
+suomalaista taloa, maan Mikkola on warakkain ja kauppatalo. Tästä oli
+kyyti otettawa Kyrön kylään, Inarin eteläpuolella, noin 16 peninkulmaa,
+sillä sekä Jankilan Kalle, metsäwahti, että Kettumatti tiettiin olewan
+heinänteossa kaukana kotoansa. Kylästä tuli yksi mies. Kuusamolainen
+synnynnältään, ja entinen kyytimiehemme lähti toiseksi; tämä sanoi
+soutawansa, kun oli kotinsa saanut ankkuriin ukko Joonin kodan kohdalle
+wuonon itäpuolella; hän tarkoitti otrinkiaan; muuta kotia hällä ei
+ollut, ja siinä hän asui kesät, talwet.
+
+Mikkolasta kuljetaan wähän matkaa pientä koiwumetsää ja tullaan sitte
+Näätämöjoelle, joka on jommoinenkin wirta weden paljoudeltaan. Sen
+wasemmalla rannalla on pikku taloja ja kulkupaikasta wähä ylempänä
+on pauhaawa putous, suurin seudun koskista. Joelta lähtee osattama
+polku luodetta kohden; tuhannet suomalaiset, jotka wuosittain kulkewat
+merellä kalassa, owat tehneet sen tasaiseksi Ensin hiekkakangasta,
+jota kenties ennen muinoin on ollut meren pohjana. Se ylettyy jyrkkään
+törmään, jota wastaan kenties aallot owat käyneet ja nostaneet
+irtonaisen hiekan korkeaksi rantaharjuksi, josta wielä joku matka on
+kuiwaa hietamaata, siksi kuin alkaa maa muuttua kiwiseksi ja nousee
+nousemistaan ylöspäin. Pieniä paljaita kallioita yli kulkiessa täytyy
+tarkasti katsoa, missä askeleen jälkiä tuntuu, muuten eksyy. Astuttiin
+jonkun tunnin matka; jo oli petäjä kalliolla kaswamassa, mutta se
+oli jäänyt matalaksi, kituliaaksi, sylen korkuiseksi; pohjaistuulet
+owat siitä kulkeneet sisämaihin ja wieneet latwakerkkäin mehut
+muassaan, mutta leweydelleen se oli kaswanut ja jäänyt tasalatwaksi
+jo pituutensa puolitiessä. Parin peninkulman päässä on Suomen raja.
+(Kenraali-kartta on tässä aiwan wäärä.) Outo ei olisi sitä eroittunut,
+sillä siinä oli wain pientä lehtimetsää eli pensastoa. 2 neljänneksen
+perästä piti meidän tulla Jankilan Kallen taloon, metsäwahtiin, mutta
+ne neljännekset oliwat pitkiä; lie lappalainen niitä kewätporolla
+mitannut. Tämä lopputaiwal oli enimmästään lyhyttä mäntymetsää,
+joka kaswoi kuiwalla kankaalla. Kahlattiin leweän, sorapohjaisen
+Pakanajoen yli ja oltiin talossa. Tuntui tutulta tämä talo; se on
+ruunun rakentama metsäwahdin torppa: tupa, kamari, wieläpä saunakin.
+Tässä tapasi meitä 14 nuorta miestä pohjois-Suomesta ja 2 karjalaista.
+He oliwat Wesisaaressa odottaneet joukon lisää, mutta kun oliwat
+saaneet kuulla meidän lähdöstä, oliwat he kiiruhtaneet perästä
+päästäkseen huokeammasta maksusta Inarin yli, joka matka aina kuuluu
+tulewan werrattain kalliiksi. Kahdenkymmenin miehin lähdettiin nyt
+matkaa tekemään iltapuoleen Elok. 10 p:nä. Toisellainen into oli nyt
+taipaleella muassa kuin ennen. Tietäähän sen, kun on käynyt raittiilla
+merellä ja palajaa kotiin pari, kolme, jopa jollakin joskus kuusikin
+sataa kruunua lakkarissa, eikä muuta tässä mailmassa huolittawaa,
+kunhan laukku selässä pysyy, niin silloin ei paljo mieltä paina nuo
+pari tai puolikolmatta wuosikymmentä, jotka owat sattuneet iästä pois
+lohkiamaan. Ja kun lopulleen kaksikymmentä ylimielistä suuta yhteen
+ääneen nauruun rehahti, niin se tuntui niin riemastuttawan »Lapin
+raukkoja rajoja» ja kylmiä kallioita, että hekin yltyiwät päästämään
+ihan saman säwelen.
+
+Matka Suolisjärwen päähän (3 penink.) on louhikko-wuoria ja pieniä
+järwiä täynnä; suurin on Tuulijärwi, jonka itäpuolitse polku kulkee;
+sen rantakallioille näkyi Wainowetojärwen selkää, jonka järwen
+sanoiwat suuremmaksi Tuulijärweä. Polku käy monessa kohden kaitaisia
+harjuja pitkin järwet kummankin puolen, ja tarjoo siten sangen
+usein miellyttäwiä näköaloja waikka metsä on kuiwettuneen näköistä.
+Yösydäntä maattiin nuotiotulen ääressä. Ei ollut wähä hämmästys, kun
+aamupuoleen heräsin ja näin, että joku miehistä keittää kahwipunnulla
+kahwia, toinen teetä. Laukussa oli miehillä sokeriakin. Suolisjärwelle
+päästyämme rupesiwat pojat rakentamaan majoja metsään. Kirwes heilui,
+puita kaatui, sammalia nousi maasta kuin pölyä. »En minä tähän rupea
+asumaan;» »joka menee, se menköön;» niin lähdin lewotonna rantaan.
+Huomasinhan minäkin, että tuuli oli kowa ja wastainen, eikä ollut
+ajattelemistakaan tällä tuulella selälle lähteä. Kyröläisten weneitä
+oli 2 rannalla, toinen kantoi noin 20, toinen 50 henkeä. Lupa oli ottaa
+mikä tahansa. Kun oli wähän aikaa katseltu, kuinka tuimasti aallot
+löiwät wasten rantaa, ja tarkasteltu sitä pylwästä, jonka »lantalaiset»
+(Suomesta kulkewat kalastajat) joutessaan oliwat kiwistä rakentaneet
+wenewalkaman wiereen, mentiin ikäwämielin metsämajoille. Ilma rupesi
+sateiseksi. Meille tehtiin weneiden purjeista mukawa teltta. Me olimme
+waiti, mutta nuo lantalaiset eiwät tahtoneet puheen wuoroa saada toinen
+toisiltaan. Kusti selitti: kolmisen wuotta takaperin päästiin niinikään
+tänne, etelä puhalsi ja tuo selkä kuohui walkeassa waahdessa, 2 wiikkoa
+hierottiin mätästä kyljellään ja kahdet ewäät haettiin Näätämöstä,
+kaksi miestä kerrallaan, mutta ha, ha, ha — on päiwiä Lapissa. Pekka
+pitkitti: oli meiltäkin toinen wiikto lukkoon mennä, kun eräänä syksynä
+tässä odotettiin wenettä soutamaan Inarin takaa. Ja kolmas, neljäs,
+wiides säesti, kuinka monta kertaa tässä on miesjoukko ruwennut wenettä
+tekemään, waan kesken työn on aina sattunut wene tulemaan, jossa owat
+päässeet järwen yli. Kerran oli wene ollut aiwan walmistumassa ja
+miehet oliwat kehuneet omin neuwoin osaawansa kulkea lapin lammit,
+mutta siinä samassa oli ko'okas wene purjehtinut rantaan, ja oliwat
+kehujatkin nähneet sen olewan toista kuin heidän jykertämänsä;
+murskaksi oliwat lyöneet lähes walmiin kalun. Harwapuheinen
+Rietrikkikin sanoi tässä toista wiikkoa pitäneensä säänpitoa. Siinä
+oli meille lohdutusta. Minä käänsime toiselle syrjälle ja imin sawuja
+sikarin päästä; — tawallisesti siis 2 wiikkoa, arwelin minä. Koko se
+perjantaipäiwä kului hywin hitaasti, paksut pilwet tihmoiwat wettä
+leweäin oksain wälitse purjeelle, jonka läpi pärskyi pisaroita kirjan
+lehdillekin, mutta raskas tuuli kulki kiireesti pohjaiseen ja huokui
+raskaasti sen hongan latwassa, jonka alla telttamme oli. Sitte seurasi
+synkeä yö, joka kului wielä hitaammasti. Unonen pysyi etäällä ja äreitä
+ääniä tuli erään hongan juurelta; siellä oli öhkän walwomassa puolet
+miehistä. Joka kerta kuin kortti oli lyöty kannon päähän, syntyi riita,
+mikä se on; kaikki hyppäsiwilt seisalleen ja kiljuiwat karkeita sanoja;
+wetäistiin lakin alla tikulla tuli ja miehet istahtiwat; mutta kannon
+pää oli yhtä pimeä wastakin ja saattoi samat rettelöt.
+
+Suurella waiwalla sain miehet aamulla lähtemään liikkeelle, mutta
+kun kerran tuliwat suureen weneesen, soutiwat he kuin hullut; olikin
+kowanlainen wastatuuli. Suolisjärwi on jyrkkärantainen. Pienen,
+2 wenepituutta leweän kannaksen yli wedettiin wene ja soudettiin
+Suoliswuonon keskipaikoille, jossa oli wanhastaan kahwinkeittopaikka.
+Käytiin sitte Kettumatissa ewäiden haussa, mutta ei ollut ketään
+kotona. Hän on lappalainen kauppias. Talossa on tupa ja perässä
+tapetseerattu kammari, jossa oli suomalainen Uusi Testamentti. Lehmi-ja
+lammas-nawetta oli myös. Tässä kääntyi tuuli; ju nuo wallattomat
+nuorukaiset pitiwät koko purjetta yläällä, waikka puhalsi, että wene
+oli usein mennä silmälleen aallon sisään. Ei wiipynytkään monta tuntia,
+ennenkuin oltiin perillä. Tällä matkalla saimme nähdä, kuinka hywästi
+meidän kyytimiehemme, kuusamolainen, osasi tuulessa perää pitää, ja
+toinen kyytimies purjenuoraa hallita. Weskoniemen talot oliwat huonon
+näköisiä. Asukkaat kuuluwat oleman puoleksi lappalaisia, puoleksi
+suomalaisia. Iwalo- (eli niinkuiu täällä aina sanotaan Iiwwalo-)joen
+suu on monihaarainen ja kaikki rannat owat erinomaisia heinäniittyjä,
+mutta työmoimain wähyys taitaa tehdä, että heinä jää korjaamatta. Heti
+kun tulee eteläpuolelle Inarin, näkee korkeita kuusia, jotka koko
+seudun kaunistawat, ja noita lempilintuja, pääskysiä, joita koko kesänä
+ei oltu nähty, sittekuin Lappiin tultiin. Kun lisäksi rannoilla nähtiin
+lentelewän rantapääskysiä, karjasirkkuja j.n.e. ja nuo tuttuun tapaan
+rakennetut talot seisoiwat edessämme, niin nyt wasta tuntui, että
+oltiin oikein Suomessa.
+
+
+
+Kyrön
+
+kylä on werrattain suuresti rakennettu, suuret tuwat wastakkaa ja
+kammarit wälissä. Koppelon talossa oltiin yötä. Wene oli siitä, weneen
+hyyry oli 40 kruunua ja kyytimiesten palkka 60 kruunua. Tästä on 3
+neljännestä pääkylään, josta taas 3 Törmäseen. Kyröläiset owat puhtaita
+suomalaisia. Kertomus heidän tulosta tänne on tämä: sotamies-ottoa
+pakoon tuli tänne ensin Heikki niminen mies Isostakyröstä; sitte
+tuli tänne Tuomas Kittilästä, ja wielä Mauno Peltowuomasta. Niistä
+owat kyröläiset polweutuneet; Koppelon isännän isän isä oli sanotun
+Heikin poika. Kylän wanhain miestin muistin aikaan wielä Lappalaiset
+pelkäsiwät heitä, mutta nyt eiwät enää. Naimisliittoja ei kuitenkaan
+koskaan tapahdu heidän ja Lappalaisten wälillä. Lappalaiset alkawat jo
+yhä enemmin pitää lehmiä, niinkuin näkewät suomalaisten tekewän.
+
+Törmäsissä erosi meistä 6 miestä kullan kaiwuun Kultalaan; sieltä
+meneekin oikea kyytitie etelään, mutta me päätimme lähteä toisten
+miesten kanssa suoraan Lapintunturien yli Mutemian kylään, jonne
+lasketaan olewan 8 (kartan mukaan suoraan 6 1/2) peninkulmaa. Pari
+peninkulmaa on polkua; maa nousee nousemistaan. Alajoen yli kahlattiin,
+wesi wirtasi yli polwista; joilla ei ollut kuin pitkät saapaswarret
+kuin meillä kastuiwat ja kaasiwat wedet pois saappaistaan toisella
+rannalla. Hongikkoa ja kuusikkoa on siksikuin tullaan tunturien alle.
+Kuuset, männyt, koiwut jopa waiwaiskoiwutkin jätetään taaksemme ja
+tuntureilla on kuiwa sora, jonka päällä paikoin kaswaa jäkälää ja
+marjan warsia. Jäkälä-maat täällä oliwat harmaampia ja paljo rupempia
+kuin Inarin pohjoispuolella. Siellä ne oliwat kirkkaan hopeankarwaiset,
+hohtawat kuin kewät-hanki ja niin eheät kuin ei poron jalka olisi
+niitä koskaan tallannut; täällä murenneen näköisiä, mullan kanssa
+sekoitettuja ja lyhytkaswuisia. Jo ensimäisille, matalammille
+tuntureille näkyi, kuinka selkätunturien harjanteet juoksewat kaukaa
+lännestä ja pakenewat kauas itään. Niille päästessä saa ihmetellä
+Lapin tunturi-maailmaa. Kun päiwä oli selwä näkyi, mitä näkyä
+saattoi: tunturi-harjuja, -kukkuloita, etäiset sinertäwiä, läheiset
+harmaita, ja lomista siintiwät alhaiset metsäseudut wiheriänsinisenä.
+Kiwikallioita ei ylhäällä näy, eikä erinomaisempia jyrkkäyksiä; kaikki
+on pyöreämuotoista, yksin notkelmatkin laaksoin pohjassa. Edestämme
+kuumotti yli taiwaan rannan Nattastentunturien kaksi pyöreäpäistä
+ypälettä; ne oliwat meille merkkinä, sittekuin polku loppui; ja kun
+kerran merkitsimme komppassissa, missäpäin ne oliwat, niin mikä hätä
+oli osatessa. Kirkkaalla päiwällä ja pilwien pysyessä yläällä on
+tunturia hupainen käwellä, waan sumu-ilmassa ja pilwien sisässä on
+tätä taiwalta ikäwä astua. Tuntureilla tuntui ilma erittäin puhtaalta
+ja raittiilta, ja astuminen oli helppoa, waikka miehet kiirehtiwät,
+kaikilla takka selässä; jääwää ei odotettu; »joka ei jaksa, se
+jääköön», tuon tiesi itsekukin. Puolen peninkulman päässä aina
+lewähdettiin ja joskus kahwi keitettiin. Yö joutui ja taiwaan sini
+tummeni yhtä mustaksi kuin lähitunturien kupeet; kohdattiin kaatunut
+honka, jolle tehtiin nuotio; sillä oli ennenkin yötä pidetty, kukaties
+kuinka monta kertaa. Joku syli, toista hakuttiin taas hongasta;
+niitä pitää säästäen käyttää, sillä niitä on harwassa keskitunturien
+mataloissa laaksoissa. Mielellään paloi terwas ja lewitti pimeään yöhön
+lämmittäwiä liekkiä joka haaralle, ja joka haaralla makasikin wäsyneitä
+miehiä, jotka ani harwoin käänsiwät toista syrjää tulelle; ainoastaan
+2 oli, jotta usein pyöriwät lämpimillä jäkälillä, eiwätkä sietäneet
+semmoista paistamista kuin muut; kutka ne oliwat, arwannee lukija. Kun
+yhtä puolta kuumensi, niin toista kylmensi, siitä wuoroin wääntäminen
+oikeata ja wasenta kylkeä. Yö oli hiljainen kuin haudassa, waikka
+suinkaan emme olleet alapuolella ihmisliikettä. Mina en ole koskaan
+haudassa yötä maannut, mutta jos siellä on yhtä hiljainen kuin täällä,
+lähellä pilwien teitä, niin siellä on hywin hiljainen; joku toukka
+sielläkin liikahtanee. Ainoastaan joskus weti joku wäsyneistä sywän
+huokauksen, niin hartaan ja yksitotisen kuin koto elämänsä ja olentonsa
+rippuisi siitä yhdestä hengenwedosta; tuntureilla ylettyi tuota luojan
+luomaa ilmaa jokaiselle meistä kahdestatoista; hän sai sitä mielin
+määrin rintaansa ja tyytyi. Warowasti ja hiljaisesti riemuitsiwat
+liekitkin, ympäri terwashonkaa, etteiwät herättäisi unta tarwitsewia,
+mutta ei he raskineet leikkiään lopettaa koko yönä, niin kauan kuin
+wähäkään oli jälellä, jonka kanssa he osasiwat pitää tuota tuskin
+kuuluwaa rätinäänsä.
+
+Syysyö oli ohi mennyt ja päiwän kajo tuntui taiwaalla, niin että woi
+eroittaa tunturien huiput taiwaan tummalla kannella; silloin läksi
+12 miestä nuotiolta nukkumasta, 10 kuorma selässä, 2 ilman. Mutta
+10 miestä eiwät uskoneet 2 miehen 2 komppassia, ja niin lähtiwät
+he Nattastentunturia siwu ajamaan wasemman puolitse. Tunturien
+eteläjuurilta lähtee pieniä koiwumetsä-harjuja, toinen toisensa
+wieressä, jotka kaikki uppoawat aawoihin jänkiin tunturien wieressä.
+Niitä poikki kulettiin ylös ja alas, tehtiin 3 neljänneksen mutka,
+kunnes eräältä kukkulalta nähtiin Nattaset oikealta kädeltä; sitte
+lähdettiin kohti painamaan. Ruualla woimat wahwistuiwat. Meillä oli
+wielä jälellä ne 2 leipää, jotka kantomiehen säkissä oliwat sattuneet
+aiwan selkää wasten ja oliwat litkuiset selkahiestä; ensimäisessä
+lähteessä lähti ihmimaku suusta. Lähettiin Nattasia, mutta wielä oli
+neljänneksen lewyinen wetelä jänkä yli mentäwä. Otettiin ensiksikin
+lewot syötyämme Sitte lähdettiin porkkaamaan. Muutamia satoja syliä
+meni hywästi, kun kiirettä piti. Mutta kun seisoin hyllywällä mättäällä
+ja näin, miten leweät aulakkeet juoksiwat pitkin suota, silkka wesi
+pohjattoman liejun päällä, jo sanoin: »ei tullut mitään yli menosta»
+»On tästä ennenkin poikki päästy», sanoi mies, joka sattui wiereen;
+»niin, lentäwä lintu;» »jopa kaksijalka ihminen», wirkkoi mies. Yksi
+koetteli yhdestä, toinen toisesta paikasta; joku juoksi ensimäisenä,
+toiset heti tohtiwat perästä. Aulakkein toisella puolella on mätäsriwi,
+joka pienenä harjuna seuraa aulakkeiden suuntaa. Se on keltaissaan
+wasta kypsyneitä, mehukkaita lakkoja; niitä ehdättiwät kaikki
+nokkimaan. Joka ensin sai kyllänsä, rupesi katsomaan kulku-kohtaa,
+käwi kaukana ja palasi taas takaisin; pääsi jostakin poikki ja rupesi
+toisella mätäspenkerellä lakkoja syömään, niinkuin ei mikään asia
+maailmassa häneen koskisi. Mikä tuli paremmin, mitä pahemmin perässä;
+ei suinkaan kukaan puolella silmäyksellä wilkaissut toisiin, pääsewätkö
+he, wai jääwät. Tuo oli tosisuostumus lantalaisilla: joka ei jaksa,
+se jääköön. Laukattiin yli kauheasti hyllywäin liejujuomien ja oltiin
+pelossa; syötiin lakkoja penkereillä ja oltiin ihankuin kotona. Paha
+paikka oli keskisuolla. Kusti aikoi rennosti sen kulkea, juoksi kuin
+hurja aulakkeelle ja upposi wyötäryksiään myöten mutaan, rypi, ryömi
+tai miten lie huppuroinut, mutta pääsi yli, hyppäsi tasakäpälässä
+penkerelle, kirosi, löi käsiwartensa hajalleen, että rapa roiskui
+ympäri — ja rupesi lakkoja syömään. Kaikessa hiljaisuudessa kysäisin
+wierimäiseltäni: »pääseeköön tästä yli», ja tuo kirkaisi: »hätäkö —
+nuorilla miehillä — tässä walmiissa maailmassa!» »No, walmis kait se
+on tästä kohti», mukisin itsekseni ja rupesin lakkoja syömään. Miten
+lie yli päästykään, waan minä ihmettelin, että meitä oli 12, kun oltiin
+suon poikki ja otettiin hywät unet.
+
+En jaksanut odottaa unen loppua, läksin polulle, joka kulkee
+Nattastentunturien wälitse, ja nousin oikeanpuolimaiselle kukkulalle.
+Aukesi awara näköala: Sompiojärwi wuoren juurella, äärettömät jängät
+oikealle ja wasemalle, niillä pieniä mäkiä, ja korkeammat wuoret
+rajoittawat kaukana näköalan. Wasemmalta näkyi yli muiden wuorien
+ymmyrpyoreänä Sallantunturi Kuolajärwen kirkon tuolta puolen; on
+kummastuttawa, että niin selwään tunturi woi näkyä 15 peninkulman
+takaa. Silmä tahtoo tunturin läheisyydestä lentää kohtisuoraa
+näköalan ulkorajoille; nuo aawat tyhjät jängät eiwät woi huomiota
+kiinnittää. Mutta tarkemmin katsoessa huomaa niissäkin waihetusta;
+siellä, täällä tulee näkywiin joku mutka noista Lapin lukuisista
+wirroisia, ja silmä ei uuwu etsiessään tuommoista loistopaikkaa
+jänkien keskeltä. Noita wuoria, jotka oikealta siintiwät melkein
+yhtä kaukaa, kuin Sallantunturi, eiwät miehet tienneet nimittää.
+Takana oli noiden puuttomain tunturien wahwa wuorijakso, joiden yli
+olimme waeltaneet. Nattastentunturit owat pelkkää kiweä, suuria
+kalliolohkareita alapuolella ja pienempää kiweä kuta ylemmä nousee.
+Kiwet owat mustanharmaita ja kukkulat näyttäwät sentähden tulessa
+palaneilta. Kun kengän pohja oli soilla pehmeäksi wettynyt, heltyi
+jalka kiweltä kiwelle hyppiessä. Mutta ei olekaan enää, kuin lyhyt
+peninkulma Sompiojärwen rannalle, johon käwelymatka loppui. Se taiwal
+on kaunista koiwumetsää. Walkamassa on kaikkine wärkkineen walmiiksi
+tehtyjä weneitä, suurempia ja pienempiä, wartta wasten lantalaisille
+myötäwäksi. Sompiojärwi on aiwan matala ja mutapohjainen, rannatkin
+owat wetelää rämettä ja kaswawat runsaasti lakkoja. Harwat owat
+lappalaisen kesäherkut, mutta hywät. Lakat owat suuria, läpikuultawia
+ja niin mehuisia, etta tuskin hyppisillä suuhun saapi; niille ei
+koskaan kyllästy. Juuri olimme wiimeisiä miehiä odottaissamme
+ennättäneet heittäytä weneen kokkateljolle nukkumaan, kun syntyi
+yhtäkkinen huuto ja räiske walkamaan laskewan puron warrella. Hyppäsin
+ylös katsomaan, mitä metelin-wäki näin ihmisettömillä mailla tuommoista
+sotahuutoa nostaa. Näin, kuinka parwi lappalaispoikia juosta wilistiwät
+pensastossa ja kiwien yli toistakymmentä koiraa muassa; he oliwat
+lymystään karanneet esiin ja ajoiwat nyt pikkulintusia, jotka maata
+myöten lensiwät pakoon. Täta metsästystä katsoessani, näin muutamia
+lappalaiskotia olewan puron warrella metsässä. Ne oliwat kesäkotia ja
+turpeilla ulkoa seinustetut. Kaikki miehet sinne saamaan kalakeittoa
+ja jos muuta syötäwää kodossa löytyisi. Kotia oli 3, yksi suurempi
+ja kaksi pienempää. Kylä oli wäkirikas. Suuressa kodassa asui 3
+perekuntaa: wanha isäntä waimoneen ja 4 lasta, nuori isäntä, edellisen
+poika, waimoneen ja 2 lasta, sekä loinen waimoneen, jolla muistaakseni
+oli yksi lapsi. Koiria, pieniä, pystökorwaisia ja tupsuhäntäisiä, oli
+8 samassa kodassa, ensimäisen joukon 4, toisen 2, ja kolmannen 2.
+Muitten kotien wäkilukua ja koirakarjaa en tullut lukeneeksi. Astutaan
+suuren kodan edustalle; siinä on likainen siiwo, joka panee arwelemaan,
+ruwetako ruokaa pyytämään, waiko ei. Kumminkin,
+
+    »— Ei saapa sijaa kaho,
+    maata kuolewa walihe»;
+
+tartuttiin kallistuneen owen ripaan ja astuttiin sisään.
+
+19 wuotias wanhin tytär, pyöreämuotoinen ja punainen kuin puolukka,
+on juuri leipää tekemässä. Istuu kodan perässä, sekoittaa kuiwia
+jauhoja weteen pienessä purtilossa, ottaa kourallisen taikinaa, panee
+suureen wisakuppiin ja rupeaa taikinaa litistelemään nyrkillään
+ympäri pyöreän kupin pohjaa ja laitoja, niin että siitä syntyy ohut
+lewy, joka kupista warowasti nostetaan lieden päällä rippumaan pataan
+paistumaan. Hetken perästä on leipä paistunut ja walmis; se oi'otaan
+ja pannaan syötäwäksi. Suomen emännät eiwät leipää niin yhtäkkiä saa
+walmiiksi. Toinen pata oli myös tulella, jossa keitettiin siikoja
+meille. Sillä lailla saimme kelpo atrian, jonka söimme hirrellä majan
+ulkopuolella. Mutta meidän wierailumme ei ollut mielä loppunut.
+Nousi mustat ukkosen pilwet ja rupesi rankasti satamaan. Kaikki
+missä henki lie ollut syöksyi sateesta sisään semmoisen suojan,
+jossa ei ollut kattoa, ja se yhteentörmäys oli kamala: koirat
+winkuiwat jaloissa, lapset huusimat koirain alla, miehet tiuskuiwat
+waroittawalla äreydellä, kun wierasten aikana juletaan tuommoista
+hälinää pitää, mutta akat kaatattiwat toimessa, kun nuo koiran
+penikat kaatawat lapset ja polkewat silmille. Mutta tätä kaikkea ei
+saattanut pakanakaan olla häpeemättä, wähin talon haltiat, isännät.
+Ihan wierasten tähden katsoi emä-isäntä welwollisuudekseen suuttua ja
+poika-isäntä näki isänsä silmistä yritettäwät hankkeet ja tahtoi olla
+niissä osallinen, eikä loinenkaan tahtonut olla muita huonompi; ja
+kun nuo kolmikannassa sydäntyiwät koira-parwia kiinni saamaan, niin
+siinä hilske käwi; mikä makasi lattialla, sitä niskasta, mikä pakeni
+seinänwieruksille, sitä etujalasta, takukäpälästä, mikä oli poron
+taljan alle pääsemässä, sitä hännästä; ukko heilautti kerran olkansa
+yli ja paiskasi pentua owea wasten, niin että se oli owen muassaan
+wiedä, kun niin ylenmääräisellä kiireellä ja wonkumisella pihalle
+joutui; toiset laitettiin syytämällä perästä ja kaikki jäiwät selkä
+koukussa ulisemaan owen taa. Tyytywäisinä laskeutuiwat miehet makuulle,
+ja nyt wasta huomattiin, kuinka kowasti satoi. Useammasta paikoin wuosi
+kodan seinät. Siirryin tuossa noin 3 1/2 sylen pituisessa ja 2 1/2
+sylen lewyisessä pistekodassa paitasta paikkaan, kunues isäntä käski
+minut peräseinän wiereen eräälle taljalle; siihen ei satanut, mutta
+siinä kihisi noita tuskallisia pikku eläwiä, joihin ei kowimmallakaan
+kylmälisloisuudella saattanut tottua. Mutta ihmisten maatessa tuumiwat
+koirat, että saamme kait mekin sadetta pitää kodassa semmoisen katon
+alla, jota ei ole olemassakaan. Jo yksi aukaisi turwallaan owen ja
+puikahti sisään; samassa silmänräpäyksessä toinen, kolmas j.n.e aina
+kahdeksanteen. Heti päästessään sisään puisteli ensimäinen koira kaikki
+sateen kuurot selästään pois, jotta pärskyi wesi ympäri seiniä, ja
+samassa silmänräpäyksessä rupesi samaan toimeen toinen, kolmas j.n.e.
+aina kahdeksanteen asti. Mutta kun isäntä näki, että sisällä satoi
+tiukemmasti kuin ulkona, nosteli hän hartioitaan ja suuttui ja häpesi;
+häpesi, ettei noilla pennuilla ollut wieraskoreutta hituakaan; suuttui,
+kun nuo hiiden hurtat eiwät pysyneet ihmisistä erillään. Minä katsoin
+ukon wehkeitä ja huomasin, kuinka tuimasti silmä katsoi; ja minä
+pelkäsin, sillä minä näin, että nyt tulee wiimeinen kahakka pahemmaksi,
+kuin ensimäinen. Tietäähän tuon, kun koirat winkuin ja wonkuin oliwat
+kyydityt pihalle, tuliwat ne samaa tietä takaisin ja kasteliwat kaikki.
+Akat puuttuiwat peliin ja poron wartijat saiwat maata rauhassa, johon
+oliwat kyyristyneet. Pilwi olikin jo mennyt ohitse ja meidän miehet
+lähtiwät lappalaisten kanssa walkamalle weneen hinnasta sopimaan.
+Lappalainen pitää koiraansa hyiwästi, niinkuin lasta; se on hälle
+suureksi awuksi talwella poron paimentamistyössä; ilman niitä ei hän
+woisi porokarjaansa pitää koossa, ja silloin hukka ne kohta raatelisi.
+
+Kesällä ei ole lappalaisilla mitään tekemistä; waimonpuolet walmistawat
+ruuan, mutta miesten takana owat kaikki ruuau aineet, ja usein
+keittäwättin miehet; puita he eiwät hanki, se on waimonpnolten tehtäwä.
+Näillä ei ollut lehmiä, eikä ainoatakaan siementä maahan kylwetty.
+Kysyin emännältä, eikö tuo epäwakainen elanto käy ikäwäksi, ja hän
+alkoi awosydämmisesti selittää, että kun hän kulkee suomalaisten
+talojen siwu ja näkee, kuinka waimot saawat asua lämpimässä
+tuwassa yhdessä kohden kesät, talwet, ja käydä pihan nawetassa
+lehmiä lypsämässä, eikä tarwitse tuiskussa ja pakkasessa kahlaella
+lumihangessa ympäri tuntureita, niin nousee usein mieleen harras halu
+saada asua taloissa niinkuin suomalaisetkin, mutta tämä ei ole heille
+sallittu; lappalaiset owat luodut waeltamaan ympäri, ja tätä Luojan
+määräystä ei saa kukaan hyljätä. Waikka eukko piti puheensa sangen
+synkällä mielellä, kaikui siitä sama ajatus kuin Ap.T. 17 luk. 26 w.:
+Jumala on tehnyt kaiken ihmisten sukukunnan yhdestä werestä kaiken maan
+piirin päälle asumaan, ja määräsi aiwotut ajat, ja heidän asumisensa
+rajat. Tämän luennon perästä ajattelin: lappalaiswaimo on yhtä
+ymmärtäwäinen, kuin hänen suomalaiset sisarensa, miehet sekoittawat
+usein pois selwän asian. Kotaan kokoontui joukko keskenkaswuisia ja
+pieniä lapsia. Heillä oli kaikilla takki wähä polwien alle, kaitaiset
+housut, joiden lahkeet oliwat käännetyt kallokkaiden suun sisään.
+Useimmilla oliwat nämä waatteet poron nahasta, josta oli karwa ajettu
+pois. Wyö oli wyötärysten ympärillä ja siinä tuppipuukko. Lakki oli
+waatteesta. Minun nähdäkseni oli yhdet waatteet pojilla ja tytöillä,
+jonkatähden minä käännyin emäntään kysyen, mitkä näistä oliwat poikia,
+mitkä tyttöjä. Se herätti imelän naurun koko wäkijoukossa, jota sydämen
+pohjasta otettiin toisen ja kolmannenkin kerran. Eukot ja lapset oliwat
+ihmeissään ja kaikkein kaswoissa woi lukea kysymyksen: mistähän tuo on,
+joka ei osaa eroittaa miehenpuolia waimonpuolista. Kumminkin odotin
+wastausta, ja emäntä sanoi matalalla äänellä kohentaessaan kekäleitä
+kahwipannun alle: miehenpuolillahan on aina wyö nahasta, waimonpuolilla
+neulottu, särmäkäs lakki miehillä, pyöreä tytöillä. Sain tietä asian
+ja olipa kumma, etten tuota huomannut. Wanhat waimot kääräisewät usein
+huiwin ympäri pään, niin että siitä syntyy pyöreä lakki tawallaan
+siitäkin. Sitä paitsi on waimoin lakki useimmittain neulottu. Nämä owat
+eteläisimmät lappalaiset.
+
+Kun wene oli walittu, lähdettiin soutamaan Sompion samaskaista wettä ja
+puolen yön aikaan tultiin kylään oltuamme lähes 2 wuorokautta waikealla
+taipaleella
+
+
+
+Mutenia
+
+on köyhä kylä ja kartanot huonompia kuin Kyrössä. Mitkä meistä
+näyttiwät mukawilta, oliwat rankiset; pitkin sänkyä pannaan kattoon
+orsi, josta rippuu harsonkaltainen waate ympäri koko wuoteen; sinne
+eiwät osaa sääsket, ja siellä saa maata aiwan rauhassa. Rankiset owat
+hywä keksintö noissa sääskien rasittamissa maissa. Sekä Sompiojoen
+että Riestojoen warret owat niin erinomaisia heinämaita, että luulisi
+suuremmankin kylän niistä rikastuwan kuin Mutenian 4 köyhää taloa;
+mutta hitaus työhön taitaa miehiä waiwata; siltä kait näytti; kun me
+16/8 kello 11 e.p.p. lähdimme matkalle, eiwät heinämiehet olleet wielä
+käyneet niityllä; »kuka sinne näin warain kiirehtii:» sanoi isäntä.
+Suurella heinän kaswawalla suolla mutkittelee Sompiojoki niin, että
+kotwan aikaa soudettuamme tulimme usein melkeen samoille paikoille,
+joissa jo äsken olimme olleet. Kuinka paljo joet mutkittelewat, woi
+siitäkin arwata, että wenematka Muteninsta Lokkaan on 6 peninkulmaa,
+mutta kartalla suoraan mitaten ainoastaan 2 1/2. Se oli päiwän matka,
+Rieston kylässä käytiin puolisella. Kaikissa taloissa saa matkamies
+huokeasta hinnasta niin erinomaisen hywää wiilipiimää, että harwoin
+muussa Suomessa niin hywää saa. Siisteys taloissa on täällä jo
+wanhastaan arwossa pidetty awu. Riestojoen suupuolella alkawat nuo
+aawat jängät, joista ei silmä ääriä eroita; ne kallistuwat etelään,
+niin että wirta käy joessa, ja weneestäkin huomaa, kuinka paljo
+alempana maat edessäpäin owat; jokiloita laskee aina kuin myötämäkeä.
+Lokan seuduilta alkawat kosket. Niissä oli huima meno. Ei kukaan
+miehistä ollut ennen näitä koskia laskenut, ja waikka Muteniassa oli
+puhe, että pahimmissa koskissa otettaisiin laskumies, niin se jäi
+tekemättä koko matkalla. Muutamat miehistä oliwat olleet weneessä
+kerran tai kaksi, kun tuntijat oliwat koskia laskeneet kuluneina
+wuosina, mutta useat oliwat silloin nukkuneet. Kuka sattui perään, se
+wiiletti alas koskesta. Leweän, pitkän melan oliwat miehet tehneet
+suuresta kuusesta joen rannalla, ja siihen täytyi usein toisen miehen
+hypätä awuksi, kun laskumies yksinään ei sillä jaksanut suurta, 25
+hengen wetämää wenettämme hallita. Wälistä ehdottelin, että joku
+käwisi rantaa myöten katsomassa, missä wäylä koskessa kulkee; sitä
+ei ollut kukaan kuulewinaankaan. Suwantowesissä puolet miehistä
+soutawat, toiset nukkuwat, mutta kun kosken kohina edestä kuuluu,
+käskee perämies: joka aironpäähän mies ja soutu tulinen! Joka airotta
+jää, se pitkittää uniaan, mutta kosken niskassa puistetaan nukkuwia
+niskasta ja ärjäistään korwaan: nouse ylös hengen lähtöäsi katsomaan!
+Jouten istujain päät tuijottawat pystyssä, sillä kosken kuohut pitäwät
+julmaa jyminää jawalkeassa waahdessa kiuhuu keskikohta ja kumpikin
+ranta. Neuwojat owat aina wiisaammat kuin työssä olija. Istujat
+joutawat nähdä, kuinka wihaisesti aallot menettä nakkelewat, yksi
+huutaa: »tuolla wäylä kulkee»; toinen hakkaa kädellään wasemmalle ja
+tiuskaa: »laske, tolwana, harjawettä;» kolmas taas pieksää oikealle
+ja on kiiwas: »täällähän wahwa wesi, tästähän waltawedet puotoawat».
+Minä kuulin joka sanan, waikka koski pauhasi ylen kowasti, ja katsoin
+perämieheen, jonka jaloissa istuin. Hän seisoi turwallisena melan
+ponnessa, eikä ollut tietäkseenkään, että weneessä ketään on paitsi
+hän, katsoi wakaasti eteensä silmiään räpäyttämättä; olipahan niinkuin
+olisi kaukaa tulipaloa katsonut. Ennenkuin kukaan ennätti ruweta
+riitelemään, miks'ei häntä totella, oltiin jo kosken alla ja wene
+luisti sileää wirtaa alas. Heti toiset soutamaan, toiset makaamaan,
+siksi kuin taas kuuluu kosken jymeä ääni. Jos rokonarpinen Iiwana,
+karjalainen, wanha mies, sattui perään, niinkuin tawallisinta oli,
+niin täytyi weneen totella hänen wankkain käsiwartensa ponnistuksia,
+waikta kuinka wäkewästi aallot olisiwat heilutelleet wenettä, ja häntä
+ei wähän wähääkään koskeneet wiitteloimiset ja holina weneen pohjasta.
+Hän Karjalan koskissa oli oppinut laskemaan. Usein oli kokan edessä
+peloittawa paasi, jonka ympärillä wesi raiwosi, waan Iiwana liikautti
+wähä keulaa puoleen, ja kun wirta hyökäisi pois kiwen kupeesta,
+tyrkkäsi se weneen wäylälle, ettei laitakaan raapaissut kallion särmää.
+Joskus tulin minäkin taitepaikassa, kun alus näytti teräwälle kalliolle
+juuri räiskähtäwän, kowasti ajattelemaan: »taisi tulla tuho;» »uusi
+wene, wanhat kiwet», wirktoi Iiwana tuimasti, kun kiwen nurkka laitaa
+jyysti ja wene solahti putouksen alle. Mutta kerran tuli Iiwanalle
+erehdys: laskettiin Tanhuan alapuolella koskea ja keskellä oli korkea
+kiwi, jonka kummankin puolitse wahwa wesi näytti kulkewan putouksesta
+alas; Iiwana antoi mennä wilistää wasemmalta puolen; wene hyppäsi
+alas ja rasahti niin pahalla äänellä melkein kulwalle somerokarille,
+että sen luuli muruiksi särkywän, mutta ennenkuin Iiwana ennätti
+kättään melasta irti päästää, oliwat jo nuo rajuintoiset soutajat
+wenettä wäylälle wetämässä, he ryskyttiwät weneriepua pitkin kiwikkoa
+sitä iilakkaa, että hampaat lotisiwat wastakkaa weneessä istujilla;
+sitte hyppäsiwät teljoille ja soutiwat tuhatta hullummasti; wirran
+wesi juosta tillitti halkeimista sisään arweluttawalla wauhdilla,
+mutta olihan noita joutilaita ruweta wiskaimeen käsiksi. Perästäpäin
+jokainen näki, että wäylä kulki tuon karkean kiwen oikealta puolen,
+ja wasemmalta puolen wirtasi wesi leweänä erään harjun yli ja hajosi
+siitä joka haaralle tasaista somero-pohjaa myöten, jolle weneemme
+wiskautui kiireimmässä kulussa ollessaan. Mutta waikka wene oli rikki,
+eiwät kosket olleet lopussa; eiwät miehet siitä huolineet, nukkuiwat
+wuorotellen suwannot ja kosken niskassa huihkasiwat lähtiessään;
+waan wene ratai joka aallon kohdalla sangen surkealla äänellä. Siinä
+oli joka koskessa päätään kaupalla; mutta kun tuon päättömän joukon
+päättömään kulkuun tottui, niin istui tyynenä, arwelihan: onko minun
+pääni kalliimpi kuin muiden?
+
+Tätä wenematkaa kesti 3 päiwää ja puoli yötä. Toinen päiwämatka oli
+Lokasta Tanhuaan. Tälle taipaleelle näkyiwät wielä Nattaset. Lokassa
+owat kartanot kunnossa ja työnteko woimassa. Kylästä on Uopajaan eli
+(niinkuin kartta sanoo) Wuopajanniemen lounaisnurkkaan 2 peninkulmaa;
+siitä lähtiwät muut jalan Tanhuaan, ainoastaan 5 miestä weneesen.
+Luiron joki palajaa siinä takaisin ja tekee suuren mutkan pohjaiseen;
+sillä 7 peninkulman taipaleella on neljättäkymmentä koskea, joista
+kowin on Ylköngäs. Maamatkaa on 3 peninkulmaa, enimmittäin wetelää
+suota, joka painuu jalan alla pahemmin kuin ohut syys-jää. Eräältä
+mäeltä näki, missä asti joki mutkitteli, sen rannoilla kaswaa korkeata
+kuusimetsää, joka mustantummana juowana kiertelee sinne, tänne
+awaralla jängällä. Jo 7 aikana tuliwat wenemiehet Tanhuaan, waikka
+noin 1 seuduilla Uopajasta lähtiwät. Wähän yläpuolella taloa oli
+2 weneessään asumassa englantilainen, joka jo kolmatta wuotta oli
+ollut Lapin luontoa tutkimassa; mies oli wanhanpuoleinen ja, niinkuin
+englantilaiset ainakin, pysyi omissa tuumissaan, karttoi ihmisiä,
+eikä ollut koko kesänä talossa yötä ollut. Tanhuasta on Luiron kylään
+6 peninkulmaa, jolla wälillä on 12 koskea, kowin kaikista Alaköngäs,
+jossa sauwoimet käsissä seisoiwat soutamattomat miehet odottaen,
+milloin raihnainen weneresumme kiwelle karahtaisi. Se päästiin
+hengissä ja nyt oltiin selwillä wesillä. Luirossa oli jo eräällä
+talolla 10 kappaa ruista kylwössä, josta odottiwat parempaa satoa,
+kuin miesmuistiin oli tullut. Koko Luiron joen warrella oli kesäinen
+myrsky kaatanut noita kauniita rantakuusia joukottain leweään wirtaan.
+Luiron ja Kitisjoen haarauksessa on korkea, wiheriä niemi, jolla kaswaa
+korkeata koiwumetsää; se on kauuis paikka. Luirosta on Kemijärwen
+kirkolle 6 peninkulmaa. Kemijoen warrella on pulskia kartanoita ja
+kauniita peltoja. Kansa täällä on koreammassa puwussa, kuin esim.
+Sawossa. Matkallani huomasin, että waimonpuolet, nuoretkin, tupakoiwat.
+Ja kun Kemijärwen tyttäret kirkon mäellä käwelewat, moni silkissä
+sihisten, suussa suuri, summaton suuri, kulunut wisakoppa, jossa on 2
+tuuman pituinen, reiällinen puu-patukka wartena, niin se on lystikäs
+näky.
+
+Pappilassa erosimme, lantalaiset ja me. Suurin osa heistä, 6
+miestä, pitkittiwät matkaa weneellä Kemijärwen yli ja sitte maitse
+kotipitäjäänsä, Kuusamoon, ja yhä wenäjän Karjalaan 2 heistä. Kättä
+lyötiin ja hywässä sowussa hywästit heitettiin. Kun loppu on hywä, on
+kaikki hywä.
+
+Kemijänweltä wetää selwä maantie Kuopioon, 62 peninkulmaa. Tuntui
+ensimältään oudolta ajaa maantiellä, kun saattoi olla wakuutettu siitä,
+ettei se petä eikä eksy. Waiwaloiselta matkalta palatessaan, tietää
+arwostaa niitä etuja, joita edistynyt wiljelys on kotiseuduilleen
+tuonut. Mutta Jäämeren rantalaisille ja Lapin yksinkertaiselle kansalle
+toiwoo heissä käynyt tosi onnea ja menestystä.
+
+Loppu.
+
+
+
+
+ Kertomus kesällä 1882 waltiowaroilla tehdystä matkasta
+ Muurmannilaiselle rannikolle Jäämeren luona papillisilla toimilla
+ tekemään siellä olewille ewankelis-lutherilaisille Suomalaisille
+ palwelusta.
+
+                                          (Senaatiin annettu).
+
+Sittekun allekirjoittaja oli Kuopion Tuomiokapitulilta saanut
+määräyksen tähän toimeen, piti jo ajoissa antaa tulosta ilmoitus
+Suomalaisille, joiden tykö oli lähteminen. Maaliskuussa kirjoitin
+Uuran, Waitokuwan ja Puumangin kyliin saapuwani ensin mainittuun
+kylään Heinäkuun keskipaikoilla. Suomen Kenraalikuwernööri oli myös
+suosiollisesti ottanut kirjoittaaksensa Arkangelin kuwernöörille,
+että hän alempain wirkamiestensä kautta kysymyksessä olewalla
+rannikolla olisi awullinen antamaan tietoa asiasta Suomalaisille,
+jotka kalastus-retkillään usein kulkewat monia kymmeniä peninkulmia
+kotipaikoiltaan.
+
+Lähdettyäni matkalle Kesäkuun 23 päiwänä matkustin Kuusamon rajalta
+Pääjärwen, Kuukasjärwen ja Kontajärwen kautta Näseesen (Knäsja),
+jonne saawuin Heinäkuun 7 päiwä. Siellä asui suurimmassa köyhyydessä
+kaksi parikuntaa, joista toinen oli yli 10 wuotta ollut wihkimättä,
+eiwätkä nykyään tulleet wihityiksi, kun ei heillä ollut minkäänlaisia
+todistuksia esteettömyyteensä. Heidän kaksi nuorinta lasta kastettiin,
+joista wanhempi oli lähes 6 wuotias. Näillä wierailla, mailla panewat
+kumminkin wanhemmat lapsensa heti syntymisen jälkeen hätäkasteesen,
+jonka wuoksi tässä kertomuksessa, niinkuin tätä ennen tehdyissä
+kertomuksissakin tämänlaisesta matkasta, on lyhimmittäin käytetty
+sanaa »kastettiin», waikka oikeammin pitäisi olla, että kaste
+konfirmeerattiin eli wahwistettiin.
+
+Kannanlahdessa oli myös muutamia Suomalaisia, niinkuin monessa
+muussakin pikku-kaupungissa ja kylässä kuului olewan; mutta kun eiwät
+he tulostani olleet saaneet tietoa, oliwat he ulkotöissä.
+
+Kuolan kaupunkiin Muurmannilaisella rannikolla, saawuin Heinäkuun 12
+päiwä. 2 lasta kastettiin. 1 parikunta wihittiin. 6 henkeä haudattiin
+wenäläisten wanhaan hautuu-maahan. Jumalan palwelus Herran Ehtoollisen
+kanssa ja illalla Raamatun selitys pidettiin. Rippiwäkeä oli 7 henkeä.
+Wäkiluwusta jn asukasten syntymäpaikoista antaa myötä-liitetty
+tilastollinen lasku itsekuittin kylän kohdalta tiedon.
+
+Uuran kylään tulin 14 päiwä. Seuraawana päiwänä pidettiin lukukinkerit.
+Lasten lukutaito oli parempi, kuin olin odottanutkaan näin omaan
+nojaansa heitetyssä uutis-asutuksessa. Puolet lapsista luki
+tyydyttäwästi, toiset puolet wälttäwästi, harwat huonosti. Kolmantena
+Rukouspäiwänä ja Kristuksen kirkastamis-sunnuntaina pidettiin
+Jumalanpalwelus ja Herran Ehtoollinen. 15 päiwästä 23 päiwään ennen
+mainittua kuukautta oli rippikoulu, ja joka päiwä kello 6 iltapuolella
+pidettiin Raamatun selitys. 23 päiwänä iltapuolella wihittiin hautuumaa
+kylälle. Rippikoulu-lapsia oli 10, 3 poikaa jn 2 tytärtä suomalaisia,
+3 tytärtä lappalaisin ja 1 poika ja 1 tytär norjalaisia, näistä
+muut admitteerattiin paitsi 1 lappalaistyttö, jonka sisäluku oli
+huono. Lappalaisille rupesi hywätttahtoisesti tulkiksi eräs entinen
+koulumestari, joka ennenkin oli ollut samassa toimessa ja osasi
+hywästi Suomen, Lapin ja Norjan kielet. Rippiwäkeä oli 85 henkeä,
+johon on luettu myös lähimmistä yksityis-taloista ja kota-asunnoista
+tulleet Suomalaiset ja Lappalaiset, tietysti ewankelis-lutherilaisesta
+uskoutunnustuksesta. 32 lasta kastettiin. 4 parikuntaa wihittiin,
+2 suomalaista ja 1 lappalainen, ynnä 1 sekaparikunta, mies
+ewankelis-lutherilainen suomalainen ja waimo Wenäjän karjalainen
+kreikkalais-wenäläistä uskoa. 32 ruumista haudattiin. Saami-wuono
+on pari wenäjän wirstaa itäpuolella Uura-wuonosta ja sen asukkaat
+hautaawat ruumiinsa Uuran hautuu-maahan, toiwat myös kastettawat
+lapsensa Uuraan. Uura-wuonon länsipuolella on ensin lähes peninkulman
+päässä Areskuwa ja sitten Kassiwuono. Niiden kotien Lappalaiset tuliwat
+myös Uuraan. Uura on wanhin kylä kaikista suomalaisista kylistä tällä
+aawikolla.
+
+Täältä kuljin meritse Laatsiwuonoon, jossa ei ennen ollut pappia
+käynyt, kun wasta 5 wuotta sitten uutis-asukkaat tänne muuttiwat.
+Kylä on wuonon perukassa, ja kutsutaan norjaksi Lidsafjord. 25 päiwä
+pidettiin Jumalanpalwelus ja Herran Ehtoollinen. Lasten luku oli
+wälttäwä. 1 parikunta olisi ollut wihittäwä, muun sulhanen oli huonon
+lukunsa tähden lähtenyt pappia pakoon. 5 lasta kastettiin. Rippi-wäkeä
+oli 17 henkeä. 8 lapsi-ruumista haudattiin.
+
+Kakkarin kylässä, joku on Laatsiwuonon suussa, pidettiin seuraawana
+päiwänä Raamatun-selitys ja Herran Ehtoollinen, johon oli ilmoittanut
+itseänsä 5 henkeä. Lasten luku oli huononpuoleinen. Kylässä on myös 2
+wenäläis-karjalaista taloa.
+
+Muotkawuonon poikki purjehdittuamme tulin Tsipna Wolokan norjalaiseen
+kylään, jossa työmiehinä oli 2 miestä ja 3 waimonpuolta, sekä
+naimisissa norjalaisen kalastajan kanssa 1 waimo suomalaisia, ynnä
+myös 1 lappalaiswaimo emäntänä norjalaisessa talossa. Näille pidettiin
+suomalainen Raamatun-selitys ja Herran Ehtoollinen. Rippi-wieraita oli
+6. Mainittu lappalainen nainen wihittiin norjalaiseen kalastajaan.
+2 lasta kastettiin. 3 merimiehen ruumiit haudattiin. Sitä paitse
+pidettiin, niinkuin ennenkin on tawallista ollut, ruotsalainen
+Jumalanpalwelus ja muut papilliset toimet Norjalaisille, sillä Norjasta
+ei täällä käy milloinkaan pappia.
+
+Sopuska oli pieni norjalainen kylä Tsipna Wolokan ja Waitokuwan
+wälillä. Täällä oli suomalaisia 1 piika ja 1 norjalaisen talon emäntä,
+joka nyt, 20 wuoden wanhana, tyydyttäwällä luwulla admitteerattiin
+Herran Ehtoolliselle, kuulutettiin, wihittiin, kirkoteltiin, ja hänen 2
+lasta kastettiin. Norjalaisille pidettiin papilliset toimet.
+
+Waitokuwassa oli Suomalaisia ja Norjalaisia kenties puoleksi
+kumpiakin. Täällä pidettiin 29 päiwä tawalliset papilliset toimet.
+Lasten luku oli wälttäwä. Yksi mies, jonka waimo oli lapsi-wuoteesen
+lankeemassa, täytyi, waikka sangen huonolla luwun-jäljellä oli, tulla
+admitteeratuksi Herran Ehtoolliselle ja wihityksi awioliittoon; hän oli
+kumminkin sitte rippikoulussa Puumangissa. Rippiwäkeä oli 14 henkeä.
+5 lasta kastettiin. 13 ruumista haudattiin. Täällä on myös tawallista
+pitää Norjalaisille erittäin papilliset toimet. Kun tämä kylä on
+höyrylaiwa-ja muun meriliikkeen warrella, on täällä paheita enempi
+kuin muissa kylissä. Irstaisuus turmelee paljon näillä ilman laitta
+olewilla syrjä-seuduilla perheelliset olot; mutta suurin ja pahin
+turmio on koko rannikolla juoppous; kun kesällä ansaitut rahat on pantu
+rommiin, saa koko perhe talwis-ajan kitua köyhydessä; ja kun tämä heti
+seuraawa rangaistus aina käsittää perheellisen, on monella täysi tosi
+uskonnon awulla parantua, kunhan wain useemmin olisi tilaisuutta Armon
+wälikappalten nautitsemiseen.
+
+Sunnuntaina 30 päiwä pidettiin Kerwanassa Jumalanpalwelus ja Herran
+Ehtoollinen, sittekun Launutai-iltana oli ollut rippiwäen kirjoitus
+ja Raamatun selitys. Lasten luku oli tyydyttäwällä kannalla. Kun
+Waitokuwalaisia oli myös tänne tullut oli rippiwäkeä 30 henkeä.
+
+Samana Sunnuntaina tultiin Puamankiin, joka on suurin ja siistin
+kylä koko rannikolla; esimerkiksi juoppoutta ei huomaa täällä, johon
+mahtaa suureksi osaksi olla syynä se asia, että kyläläiset kuuluwat
+laestaoiolaiseen uskon-suuntaan. Sunnuntai-iltana, niinkuin jokapäiwä
+kello 6 ilta-puolella, pidettiin Raamatun selitys ja rippikoulun alku,
+ja seuraawana päiwänä lukukinkerit. Lasten lukutaito oli tyydyttäwä.
+Kun Muotkan kylä on Puumankia lähellä, olin antanut sanan, että he
+tulisiwat tänne asioitansa toimittamaan. Näistä ja edellä mainituista
+kylistä aina Tsipna Wolokaan asti oli tullut rippikouluun 15 poikaa
+ja 9 tytärtä, nimittäin 9 poikaa ja 7 tytärtä suomalaisia, 3 poikaa
+ja 2 tytärtä norjalaisia ja 3 lappalais-poikaa, jotka kaikki tuliwat
+admitteeratuiksi. Muotkan lapsia kastettiin 13; ruumiita haudattiin 6;
+rippiwäkeä oli 19. Puumangin lapsia kastettiin 31; ruumiita haudattiin
+40; ja rippiwäkeä oli 146, johon kuuluu myös ulohtaammaltakin tulleita
+sekä Suomalaisia että Lappalaisia. Lauantai-iltana 5 päiwä Elokuuta
+pidettiin rippilasten päästö, ja Sunnuntaina jumalanpalwelus Herran
+Ehtoollisen kanssa ja illalla wiimeinen Raamatun selitys. Useampana
+arkipäiwänäkin pidettiin Herran Ehtoollista, kun tuli etempänä
+asuwaisia sitä warten luokseni, erittäinkin Lappalaisia.
+
+Maanantaina 7 päiwänä iltapuolella lähdin kotiapäin Wesisaaren,
+Näätämöwuonon kautta, Inarin järwen ylitse Kyrön kylään, jossa, kun oli
+Sunnuntaipäiwä 13 päiwä, pidettiin Jumalanpalwelus; wielä eteenpäin
+Sompiojärwen kautta Luiron ja Kitis-jokia myöten Kemijärwelle. Kotiin
+saawuin Elokuun 26 päiwä.
+
+Mitä ylipäätään papillisiin toimiin täällä tulee, ei aina woi
+parhaimmalla tahdollakaan seurata Suomen lakeja, sillä suuri osa
+asukkaista on täällä syntynyt ja elänyt, eikä siis woi mitenkään
+omistaa kirjallisia todistuksia maineestaan, esteettömyydestään
+awioliittoon j.n.e., kun eiwät ole missään kirjoilla. Wenäjän
+wirkamiehet ottawat kirjoihinsa asewelwolliset, eiwät muita. Ainoa
+wirkamies, joka käy heitä, niin sanoakseni, hoitamassa, on Suomesta
+lähetety pappi; jonkatähden sitä suurella ikäwällä aina odotetaan.
+Tässä katsonkin welwollisuudekseni konstateerata sitä erinomaista
+ystäwällisyyttä ja sydämmellisyyttä, jolla pappia näillä seuduin
+kohdellaan, ja lopuksi ilmaista sen kaikkein asukasten hartaan
+toiwotuksen, että Suomen Waltio warsinkin kerran wuodessa tahtoisi
+kustantaa papin matkustuksen näiden oman onnensa nojaan jätettyin
+kansalaisten luo. Sywemmillä ja lewottomammilla tunteilla kuin kutkaan
+muut Suomalaiset odottawat he tuon kysymyksessä olewan Jäämeren
+rannikkopalasen luowutuksen ratkaisemista; pyytäwät kumminkin, käwi
+tuo asia, miten käwi, sillä hartaudella, mikä woi syntyä ainoastaan
+järjestetyn yhteiskunnan ulkopuolelle muuttaneen sydämessä, saada pysyä
+Suomen Esiwallan muistissa.
+
+Leppäwirroilla, Joulukuun 28 päiwä 1882
+
+                                                    Joh. Schwartzberg.
+                                                    pöyreä pöysti
+
+
+
+Statistisia tietoja Suomalaisista ja Lappalaisista Muurmannilaisella
+rannikolla Jäämeren luona, jokta kuuluwat ewankelis-luterilaiseen
+uskontunnustukseen, tehdyt matkalla sinne kesällä 1882. (Senaatiin
+annettu)
+
+
+  Lapsia kastettu. miespuolta / waimonpuolta
+  Kuolassa. . . . . . . . . — / 2
+  Uurassa ja Saaniwuonossa. 17 / 15
+  Laatsiwuonossa. . . . . . 2 / 3
+  Tsipna Wolokassa. . . . . — / 2
+  Sopuskassa. . . . . . . . — / 2
+  Waitokuwassa. . . . . . . 5 / 3
+  Kerwanassa. . . . . . . . 3 / 2
+  Muotkassa . . . . . . . . 4 / 9
+  Puumangissa . . . . . . . 19 / 12
+  Kakkarissa. . . . . . . . 3 / 3
+  Summma. . . . . . . . . 53 / 53 = 106
+
+
+
+  Pariskuntia wihitty.
+
+  Kuolassa . . . . 1  suomalaisia kumpikin
+  Uurassa. . . . . 3  d:o  d:o
+  d:o. . . . . . . 1  lappalaiset kumpikin
+  d:o. . . . . . . 1  suomalainen ja wenäläinen
+  Tsipna Wolokassa.1  norjalainen ja lappalainen
+  Sopuskassa. . . .1  norjalainen ja suomalainen
+  Waitokuwassa. . .1  suomalaisia kumpikin
+  Summa. .  . . . .8
+
+
+
+  Haudattu.
+  Alle 15 wuotta miesp / waimp. / summa alla
+
+  Kuolassa . . . .  1 / 2
+  Uurassa . . . . . 4 / 14
+  Laatsiwuonossa. . 5 / 3
+  Kakkarissa. . . . 1 / 1
+  Tsipna Wolokassa. — / —
+  Waitokuwassa. . . 2 / 1
+  Muotkassa . . . . 2 / 3
+  Puumangissa . . . 16 / 12
+  [Yhteensä]. . . . 31 / 36
+
+
+  Yli 15 wuotta: miesp/ waimp./ summa [alle/ yli 15 v.]
+
+  Kuolassa . . . .  2 / 1 = 6
+  Uurassa . . . . . 8 / 6 = 32
+  Laatsiwuonossa. . — / — = 8
+  Kakkarissa. . . . — / — = 2
+  Tsipna Wolokassa. 3 / — = 3
+  Waitokuwassa. . . 9 / 1 = 13
+  Muotkassa . . . . 1 / — = 6
+  Puumangissa . . . 7/ 15 = 40
+  [Yhteensä]. . . . 30 / 13 = 110
+
+
+
+  Kommunikantteja.
+
+  Kuolassa . . . .  7.
+  Uurassa . . . . . 85.
+  Laatsiwuonossa. . 17.
+  Kakkarissa. . . . 5.
+  Tsipna Wolokassa. 6.
+  Sopuskassa. . . . 2.
+  Waitokuwassa. . . 14.
+  Kerwanassa. . . . 30.
+  Muotkassa . . . . 19.
+  Puumangissa . . . 146.
+  [Yhteensä]. . . . 331.
+
+
+
+  Rippikoulun käyneitä.
+
+  Suomalaisia miesp. / waimp.
+  Uuraassa. . . . 3 / 2
+  Puumangissa . . 8 / 7
+  Admitteerattu ilman koulua
+  Sopuskassa. . . — / 1
+  Waitokuwassa. . 1 / —
+  Summa . . . . .12 / 10
+
+  Lappalaisia miesp./ waimp.
+  Uurassa. . . . — / 3
+  Puumangissa . . 3 / —
+  Admitteerattu ilman koulua
+  Sopuskassa. . . —/—
+  Waitokuwassa. . —/—
+  Summa . . . . . 3 / 3
+
+  Norjalaisia miesp./ waimp.
+  Uuraassa. . . . 1 / 1
+  Puumangissa . . 3 / 2
+  Admitteerattu ilman koulua
+  Sopuskassa. . . —/ —
+  Waitokuwassa. . —/ —
+  Summa . . . . .4 / 3
+
+  Summa miesp./ waimp.
+  Uuraassa. . . 4 / 6
+  Puumangissa. 14 / 9
+  Admitteerattu ilman koulua
+  Sopuskassa. . . — / 1
+  Waitokuwassa. . 1 / —
+  Summa . . . . 19 / 16 = 35
+
+  Muist. yksi lappalainen tyttö ei admitteerattu
+
+
+
+  Wäkiluku
+
+  Talollisia:   Taloja / miesp./ waimp.
+
+  Kuolassa. . . . .  — /— /—
+  Saaniwuonossa . . 4 / 12 / 9
+  Uurassa . . . . .21 / 56 /50
+  Laatsiwuonossa. .7 / 14 / 17
+  Kakkarissa. . . .4 / 9 / 6
+  Tsipna Wolokassa.— / — / 1
+  Sopuskassa. . . .— / — / 1
+  Waitokuwassa. . .12 / 22 / 20
+  Kerwanassa. . . .8 / 20 / 15
+  Muotkassa . . . .10 / 23 / 24
+  Puumangissa . . .30 / 77 / 73
+  Summa . . . . . .96 taloa /
+  233 miesp / 216 waimp. = 449
+
+
+  hyyryläsiä: miesp./ waimp.
+
+  Kuolassa. . . . .9 / 11
+  Saaniwuonossa . .12 / 6
+  Uurassa . . . . .24 / 20
+  Laatsiwuonossa. .3 / 3
+  Kakkarissa. . . .— / —
+  Tsipna Wolokassa.2 / 3
+  Sopuskassa. . . .— / 1
+  Waitokuwassa. . .2 / 5
+  Kerwanassa. . . .1 / 2
+  Muotkassa . . . .1 / 1
+  Puumangissa . . .40 / 30
+  Summa . . . . . .94 / 82 = 176
+  S:ma. . . .  449 + 176 = 625
+
+
+  Lappalaisia:
+  Taloja / miesp./ waimp.
+
+  Areskuwassa, Kassiwuonossa
+  ja Uurassa. . . . 4 / 12 / 15
+  Kakkarissa. . . . 1 / 2 / 2
+  Tsipna Wolokassa. — / — / 1
+  Mattimuotkasassa ja
+  Muotkassa . . . . 5 / 13 / 11
+  Summa . . . . . 10 taloa/
+  27 miesp / 29 waimp. = 56
+
+
+  hyyryläsiä: miesp./ waimp.
+
+  Areskuwassa, Kassiwuonossa
+  ja Uurassa. . . . 3 / 4
+  Kakkarissa. . . . — / —
+  Tsipna Wolokassa. — / —
+  Mattimuotkasassa ja
+  Muotkassa . . . . — / —
+  Summa . . . . . . 3 / 4 = 7
+  S:ma. . . . .56 + 7 = 63
+
+
+
+  Syntymäpaikat
+
+  Kuolassa:      perheitä/ miesp./ waimp.
+  Kuusamosta tulleita . . 2 / 4 / 6
+  Pudasjärveltä tulleita. 1 / 2 / 2
+  Kiannalta tulleita. . . 1 / 3 / 3
+  Summa . . . . . . . . . 4 perheitä/
+  9 miesp. / 11 waimp. = 20
+
+  Saaniwuonossa:   perheitä/ miesp./ waimp.
+  Kuusamosta tulleita . . 3 / 10 / 6
+  Paawolasta tulleita . . 1 / 3 / 2
+  Haukiputaalta tulleita. 1 / 1 / 1
+  Norjan kautta tulleita. 3 / 7 / 5
+  Wenäjän Karjalan kautta
+  tulleita. . . . . . . . 1 / 3 / 1
+  Summa . . . . . . . . .9 perheitä /
+  24 miesp. / 15 waimp. = 39.
+
+  Uuraassa:    perheitä/ miesp./ waimp.
+  Kuusamosta tulleita . . 10 / 23 / 18
+  Iistä tulleita. . . . . 1 / 2 / 3
+  Lohtajasta tulleita . . 3 / 9 / 7
+  Torniosta tulleita. . . 2 / 6 / 3
+  Sodankylästä tulleita . 8 / 21 / 22
+  Kemistä tulleita. . . . 2 / 6 / 5
+  Oulusta tulleita. . . . 2 / 4 / 3
+  Norjan kautta tulleita. 5 / 8 / 10
+  Summa . . . . . . . . 33 perheitä /
+  80 miesp. / 70 waimp. = 150.
+
+  Laatsiwuonossa:  perheitä/ miesp./ waimp.
+  Muoniosta tulleita.. 2 / 4 / 3
+  Kiannalta tulleita.. 3 / 5 / 6
+  Kuusamosta tulleita. 2 / 4 / 5
+  Kemistä tulleita. . . 3 / 4 / 6
+  Summa . . . . . . . 10 perheitä /
+  17 miesp. / 20 waimp. = 37.
+
+  Kakkarissa:    perheitä/ miesp./ waimp.
+  Norjan kautta tulleita 4 / 9 / 6 = 15.
+
+  Tsipna Wolokassa: perheitä/ miesp./ waimp.
+  Norjan kautta tulleita — / 2 / 4 = 6
+
+  Sopuskassa: perheitä/ miesp./ waimp.
+  Kuusamosta tulleita — /— / 2 = 2
+
+  Waitokuwassa:  perheitä/ miesp./ waimp.
+  Kuusamosta tulleita. . .5 / 8 / 6
+  Simosta tulleita . . . .2 / 7 / 5
+  Kuolajärweltä tulleita .1 / — / 2
+  Kemistä tulleita . . . .4 / 3 / 8
+  Utajärweltä tulleita . .1 / 2 / 1
+  Rowaniemestä tulleita. .2 / 2 / 3
+  Torniosta tulleita . . .1 / 1 /—
+  Kontiolahdesta tulleita.1 / 1 /—
+  Summa. . . . . . . . .17 perheitä /
+  24 miesp. / 25 waimp. = 49.
+
+  Kerwanassa: perheitä/ miesp./ waimp.
+  Kuusamosta tulleita. . .4 / 8 / 7
+  Iistä tulleita . . . . .2 / 4 / 2
+  Simosta tulleita . . . .1 / 4 / 3
+  Pulkkilasta tulleita . .1 / 2 /—
+  Norjan kautta tulleita .3 / 3 / 5
+  Summa. . . . . . . . . 11 perheitä /
+  21 miesp. / 17 waimp. = 38.
+
+  Muotkassa: perheitä/ miesp./ waimp.
+  Kuusamosta tulleita. .3 / 4 / 7
+  Rowaniemestä tulleita.1 / 2 / 6
+  Iistä tulleita . . . .1 / 2 / 1
+  Kiannalta tulleita . .1 / 4 / 2
+  Kuhmosta tulleita. . .2 / 5 / 4
+  Kemistä tulleita . . .1 / 3 / 3
+  Lumijoelta tulleita. .1 / 4 / 2
+  Summa. . . . . . . .10 perheitä /
+  24 miesp. / 25 waimp. = 49.
+
+  Puumangissa: perheitä/ miesp./ waimp.
+  Kuusamosta tulleita . 39 / 77 / 69
+  Pulkkilasta tulleita. .1 / 4 /3
+  Kemistä tulleita. . . .1 / 4 / 2
+  Muoniosta tulleita. . .2 / 3 / 4
+  Kuhmosta tulleita . . .7 / 17 / 10
+  Kiannalta tulleita. . .6 / 8 / 14
+  Kuiwaniemestä tulleita.2 / 4 / 1
+  Summa . . . . . . . . 58 perheitä /
+  117 miesp. / 163 waimp. = 220.
+
+  Summa summarum. . . . .327 miesp. / 298 waimp. = 625
+
+
+
+Eri seurakunnista tulleitten summat.
+
+  . . . . . . . miesp./ waimp/ summat.
+
+  Kuusamosta tulleet 138 / 126 = 264
+  Kiannalta. . . . . 20 / 25 =  45
+  Kemistä. . . . . . 20 / 24 = 44
+  Sodankylästä . . . 21 / 22 = 43
+  Kuhmosta . . . . . 22 / 14 = 36
+  Simosta. . . . . . 11 / 8 = 19
+  Lohtajasta . . . . 9 / 7 = 16
+  Iistä. . . . . . . 9 / 5 = 14
+  Rowaniemestä . . . 4 / 9 = 13
+  Torniosta. . . . . 7 / 3 = 10
+  Pudasjärweltä. . . 2 / 2 = 4
+  Oulusta. . . . . . 4 / 3 = 7
+  Paawolasta . . . . 3 / 2 = 5
+  Haukiputaalta. . . 1 / 1 = 2
+  Muoniosta. . . . . 7 / 7 = 14
+  Kuolajärweltä. . . — / 2 = 2
+  Utajärweltä. . . . 2 / 1 = 3
+  Pulkkilasta. . . . 6 / 3 = 9
+  Lumijoelta . . . . 4 / 2 = 6
+  Kuiwaniemestä. . . 4 / 1 = 5
+  Kontiolahdesta . . 1 / — = 1
+  Norjan kautta. . . 29 / 30 = 59
+  Wenäjän Karjal.
+  kautta tull. . . . 3 / 1 = 4
+
+  [Summa] . . . .327 / 298 = 625
+
+  Lappalaiset owat
+  Norjan kautta tulleet. 30 / 33 = 63
+
+
+Muistutus. Norjan kautta tulleiksi kutsutaan niitä, jotka Norjaan
+muuttaneista Suomen alamaisista owat syntyneet Norjassa, mutta eiwät
+norjalaistuneet.
+
+Kaiken kaikkiaan on siis Muurmannilaisella rannikolla 688 henkeä, jotka
+ewankelis-lutherilasen papin apua tarwitsewat. Tästä summasta saattaa
+olla poissa joku kymmenkunta lappalaista, jotka asuwat sisämaissa ja
+Petsamowuonon seutuwilla.
+
+Leppäwirroilla Joulukuun 28 päiwä 1882. Joh. Schwatzberg.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Lukijan pyydetään hywäntahtoisesti itse lukiessansa oikasemaan ne monet
+korehtuuriwirheet, joita on jäänyt tähän kirjaseen. Syynä wirheiden
+jäämiseen niin lukuisesti on se, että kirja on ylipainoksena otettu
+sanomalehti-latomuksesta ilman tarkemman korehtuurin lukemista.
+
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MATKA JääMEREN RANNALLE
+KESäLLä 1882 ***
+
+
+
+Updated editions will replace the previous one—the old editions will
+be renamed.
+
+
+Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
+law means that no one owns a United States copyright in these works,
+so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
+States without permission and without paying copyright
+royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
+of this license, apply to copying and distributing Project
+Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
+concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
+and may not be used if you charge for an eBook, except by following
+the terms of the trademark license, including paying royalties for use
+of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
+copies of this eBook, complying with the trademark license is very
+easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
+of derivative works, reports, performances and research. Project
+Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
+do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
+by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
+license, especially commercial redistribution.
+
+
+START: FULL LICENSE
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+
+To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase “Project
+Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
+Project Gutenberg™ License available with this file or online at
+www.gutenberg.org/license.
+
+
+Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works
+
+
+1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or
+destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
+possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
+Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
+by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
+or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+
+1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement. See
+paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
+agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
+electronic works. See paragraph 1.E below.
+
+
+1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
+Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
+of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
+works in the collection are in the public domain in the United
+States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
+United States and you are located in the United States, we do not
+claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
+displaying or creating derivative works based on the work as long as
+all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
+that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
+free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
+works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
+Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
+comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
+same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
+you share it without charge with others.
+
+
+
+1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
+in a constant state of change. If you are outside the United States,
+check the laws of your country in addition to the terms of this
+agreement before downloading, copying, displaying, performing,
+distributing or creating derivative works based on this work or any
+other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
+representations concerning the copyright status of any work in any
+country other than the United States.
+
+
+1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+
+1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
+immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
+prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
+on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
+phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
+performed, viewed, copied or distributed:
+
+
+  
+    This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
+    other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
+    whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
+    of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
+    at www.gutenberg.org. If you
+    are not located in the United States, you will have to check the laws
+    of the country where you are located before using this eBook.
+  
+
+
+1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
+derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
+contain a notice indicating that it is posted with permission of the
+copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
+the United States without paying any fees or charges. If you are
+redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
+Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
+either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
+obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
+trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
+
+
+1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
+additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
+will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
+posted with the permission of the copyright holder found at the
+beginning of this work.
+
+
+1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg™.
+
+
+1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg™ License.
+
+
+1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
+any word processing or hypertext form. However, if you provide access
+to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
+other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
+version posted on the official Project Gutenberg™ website
+(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
+to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
+of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
+Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
+full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+
+1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+
+1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
+provided that:
+
+
+    • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+        the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
+        you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
+        to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
+        agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
+        Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
+        within 60 days following each date on which you prepare (or are
+        legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
+        payments should be clearly marked as such and sent to the Project
+        Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
+        Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
+        Literary Archive Foundation.”
+    
+    • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+        you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+        does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
+        License. You must require such a user to return or destroy all
+        copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
+        all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
+        works.
+    
+    • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
+        any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+        electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
+        receipt of the work.
+    
+    • You comply with all other terms of this agreement for free
+        distribution of Project Gutenberg™ works.
+    
+
+
+1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
+Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
+are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
+from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
+the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
+forth in Section 3 below.
+
+
+1.F.
+
+
+1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
+Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
+electronic works, and the medium on which they may be stored, may
+contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
+or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
+intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
+other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
+cannot be read by your equipment.
+
+
+1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
+of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+
+1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from. If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium
+with your written explanation. The person or entity that provided you
+with the defective work may elect to provide a replacement copy in
+lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
+or entity providing it to you may choose to give you a second
+opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
+the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
+without further opportunities to fix the problem.
+
+
+1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
+OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
+LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+
+1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of
+damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
+violates the law of the state applicable to this agreement, the
+agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
+limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
+unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
+remaining provisions.
+
+
+1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
+accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
+production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
+electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
+including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
+the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
+or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
+additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
+Defect you cause.
+
+
+Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
+
+
+Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of
+computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
+exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
+from people in all walks of life.
+
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
+goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
+remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg™ and future
+generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
+Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
+
+
+Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
+U.S. federal laws and your state’s laws.
+
+
+The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
+Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
+to date contact information can be found at the Foundation’s website
+and official page at www.gutenberg.org/contact
+
+
+Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+
+
+Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
+public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment. Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements. We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
+DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
+visit www.gutenberg.org/donate.
+
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+
+Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
+methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations. To
+donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
+
+
+Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
+
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
+Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
+freely shared with anyone. For forty years, he produced and
+distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
+volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
+the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
+necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
+edition.
+
+
+Most people start at our website which has the main PG search
+facility: www.gutenberg.org.
+
+
+This website includes information about Project Gutenberg™,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+