As captured January 20, 2025

1 files changed, 8648 insertions, 8648 deletions

diff --git a/70941-0.txt b/70941-0.txt
index 764a84f..21be2b3 100644
--- a/70941-0.txt
+++ b/70941-0.txt
@@ -1,8648 +1,8648 @@
-The Project Gutenberg eBook of Meren kirja, by O. A. Joutsen

-

-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and

-most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions

-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms

-of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at

-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you

-will have to check the laws of the country where you are located before

-using this eBook.

-

-Title: Meren kirja

-       Mainetekoja ja suuria saavutuksia ulapoilla ja rantamilla,

-       piirteitä merenkulun historiasta ja laivamuotojen kehityksestä

-

-Author: O. A. Joutsen

-

-Release Date: June 8, 2023 [eBook #70941]

-

-Language: Finnish

-

-Credits: Jari Koivisto

-

-*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MEREN KIRJA ***

-

-                        

-

-

-

-MEREN KIRJA

-

-Mainetekoja ja suuria saavutuksia ulapoilla ja rantamilla,

-piirteitä merenkulun historiasta ja laivamuotojen kehityksestä

-

-

-Kirj.

-

-O. A. JOUTSEN

-

-

-

-

-

-Jyväskylässä,

-K. J. Gummerus Osakeyhtiö,

-1921.

-

-

-

-

-

-

-       Vapaan, itsenäisyyttään suojelevan Suomen reippaalle

-       kaukomieliselle nuorisolle omistaa tämän kirjan

-

-                                                  _tekijä_.

-

-

-

-

-SISÄLLYS:

-

-        Etsijän tarina.

-     I. Vähän purjehtimistietoa. — Merimiehet ja merimieselämä.

-    II. Vanhan ajan purjehtijat.

-   III. Viikinkien retkeilyt.

-    IV. Keskiajan merikaupungit.

-     V. Suuret löytöretket.

-    VI. "Voittamaton Armada".

-   VII. Pohjolan suurin merisankari.

-  VIII. Kauppalaivojen kulta-aika.

-    IX. Trafalgarin taistelu.

-     X. Tuulesta höyryyn ja puusta rautaan.

-    XI. Panssarilaivan tulikaste.

-   XII. Merten valtiaat.

-  XIII. Atlantin vinttikoirat.

-   XIV. Tuli on irti!

-    XV. Ihmelaivan perikato.

-   XVI. Merirosvous ja kaapparitoimi.

-  XVII. Nykypäivien meritaistelut.

- XVIII. Napojen tarina.

-

-

-

-

-Etsijäin tarina.

-

-

-Suurta on ihmishengen ikuinen _etsimiskaipuu_, sen pyrkimys

-saavuttamaan kaukaisia tarkotusperiä. Etsijälle on pyrkimys kaikki

-kaikessa. Se kannustaa häntä eteenpäin, vaikka palkintona usein on

-sortuminen, jota ennen on käynyt loppumaton sarja kärsimyksiä ja

-kieltäytymisiä. Vain tuollaisella vääjäämättömällä tahdolla ovat

-ihmiskunnan suuret voitot saavutetut.

-

-Kaipaus kaukaisiin maihin, tuntemattomille, tutkimattomille seuduille

-on kerran palanut useimpain poikain ja tyttöjen povessa. Enimmäkseen se

-on vain nuoruuden haavemieltä, mutta joskus se iän mukana yhä kasvaa

-kasvamistaan ja miehuuden ikään tultua ajaa voimakkaasti työhön ja

-toimintaan. Silloin on tuo etsinnän kaipaus väkevä, järkkymätön tahto,

-joka kuoleman vaarojen halki pyrkii ja ponnistaa.

-

-Näitä etsijäin retkiä, ihmisuskalluksen ja tarmon tarinaa, sankari

-mieltä ja suuria saavutuksia — niistä aiheutuvaa ääretöntä hyötyä

-maailmankuvan kirkastumiselle ja ihmiskunnan aineelliselle ja

-henkiselle rikastumiselle — niitä me tässä kirjassa tahdomme seurata.

-

-_Tekijä_.

-

-

-

-

-I LUKU

-

-Vähän purjehtimistietoa. — Merimiehet ja merimieselämä.

-

- Veneen synty. — Vähän purjehtimistietoa. — Merimiehet ja

- merimieselämä. — Veneen synty: Veneen alkumuoto; Luonnonkansojen

- alukset. — Vähän purjehtimistietoa: Purjeet; Eri purjealusmuodot.

- Luovaus; Purjehduksen apukeinot; Työnjako laivalla; Laivaveistämöt ja

- telakat. — Merimiehet ja merimieselämä: "Merikarhut"; Ajanvietteitä

- merellä; Maankamaralla.

-

-

-    "Rinnalla kolminkertanen haarniska

-    Sen miehen, kell’ oli rohkeutta

-    Purtensa heikon ensimmäisnä

-    Aaltojen ärjyvään leikkiin työntää."

-

-Näin ylisti vanha runoilija Horatius ensimmäistä merenkulkijaa, joka

-uskalsi vaappuvalla venosellaan antautua oudon elementin armoihin.

-Arkailematta, epäröimättä astuu nykypäivän matkailija ylellisesti

-varustettuun jättiläishöyryyn, joka muutamassa päivässä vie tuhannet

-tilapäiset asukkaansa tarkoin tunnetun valtamerireitin päästä päähän.

-

-Totta tosiaan onkin ensimmäisen veneen rakentaminen kaikkein

-suurimpia keksintöjä inhimillisen kehityksen historiassa. Joet,

-järvet ja meret olivat olleet ihmisen vihollisia niin kauvan kuin ei

-venhettä ollut, sillä ne olivat estäneet häntä vapaasti vaeltamasta

-ja saalistaan pyytämästä. Mutta niin pian kuin ensimmäinen veden

-päällä liikkuva kulkuneuvo auttoi ihmisen tuon kiusallisen esteen

-yli, tuli vihamielisestä elementistä hänen uskottu ystävänsä, joka

-arvaamattomasti lyhensi ja oikaisi hänen tietänsä.

-

-

-

-Veneen alkumuoto

-

-

-oli yksinkertaisesti ajopuu, jommoisella villi-ihmiset vieläkin

-kulkevat vetten yli, käyttäen kämmeniään tai puunoksaa melana.

-Myöhemmin älyttiin sitoa useampia puunrunkoja yhteen, niin että syntyi

-lautta. Tällaisen aluksen kulkua voi jo ohjata ja edistää joko

-irtonaisen tahi kiintonaisen pienemmän puun, airon tai peräsimen

-avulla. Sitten kun ihmiset olivat keksineet tulen käytön ja oppineet

-valmistamaan itselleen työaseita, kykenivät he kovertamaan puunrungon

-yhdeltä puolelta ontoksi ja saivat siten kanootin, joka on varsinaisen

-veneen vanhin muoto. Alkuaan lienee tämä ollut tasapäinen, mutta sitten

-opittiin nopeuden enentämiseksi veistämään keula ja perä suipoiksi.

-Seuraava aste oli, että valmistettiin oikein lavalliset airot.

-Miljoonat ihmiset käyttävät vieläkin tällaista ontosta puusta kyhättyä

-kanoottia ainoana vesikulkuneuvonaan.

-

-Tästä asteesta on alkanut suunnaton kehitys. Kanootista on muodostunut

-mitä erilaisimpia aluksia, jotka ensin rakennettiin palkeista ja

-lankuista, vihdoin raudasta ja teräksestä; ja käyttövoimaksi tuli

-airojen ja purjeiden asemesta höyry ja kaasu. Kehityksen tähänastisena

-huippuna ovat hirvittävät "Dreadnought"-malliset sotalaivat ja

-niidenkin tuhoojat, veden alla liikkuvat sukellusalukset, suunnattomat

-50,000 tonnin kantoiset valtamerijättiläiset sekä pienet sirot

-moottoriveneet.

-

-

-

-Luonnonkansojen veneet.

-

-

-Mutta tämän edistyksen alkumuotoja voi vielä nykyisinkin nähdä

-kehityksessään kesken jääneillä tahi luonnontilassa elävillä

-kansoilla. Niillä on kullakin oman-malliset aluksensa, riippuen niiden

-elintavoista ja niiden asumain alueiden ilmanalasta. Grönlannin eskimo

-lähtee myrskyävälle merenulapalle hylkeen-nahkaisessa "kajakissaan",

-joka on meidän palkoveneen perikuva. Se on umpinainen, niin että

-sisässä istuja kaaduttuaan keikahuttaa veneensä jälleen pystyyn, ja

-niin kevyt, että hän voi sen kantaa olallaan kotia. Yhtä kevyt ja

-näppärä on punaihoisen intiaanin tuohesta kyhäämä piroogi, jolla hän

-pelkäämättä viilettelee kuohuisia virtoja myöten. Sitä käytetään

-yleisesti Kanadassa ja brittiläisessä Kolumbiassa, ja mahtuu siihen

-useampikin henkilö kantamuksineen. Tyynen Valtameren Fidshi-saarelaiset

-tukevat kovin kiikkeriä pursiaan niiden laitaan kiinnitetyillä

-tukilaitteilla eli apukanooteilla, jotka sallivat pystyttää purteen

-purjeenkin. Afrikan villikansoilla sekä monien Australian saarten

-asukkailla on erikoisia kanootteja sekä rauhan että sodan tarpeita

-varten. Edelliset ovat isoja, jykeviä ja usein runsaasti koristeltuja,

-jälkimmäiset pitkiä, kapeita ja kevyitä, jotka voivat kuljettaa suuren

-joukon sotilaita, mutta samalla ovat hyvin nopeakulkuisia. Kiinalaiset,

-jotka väittävät olevansa uranaukaisijoita purjehduksenkin alalla,

-osaavat käyttää mainiosti hyväkseen suunnattoman maansa monilukuisia

-virtoja ja keinotekoisia vesiteitä. Tiheimmin asutuissa maakunnissa

-paljon ihmisiä tykkänään elää lautoilla, joilla he harjottavat

-puutarha- ja maanviljelystäkin vähäisissä multapenkeissä. Heidän

-kalastusvenheensä ja merirosvoaluksensa (aikaisemmin sotalaivansakin)

-ovat eräänlaisia isoja, litteäpohjaisia ruuhia, "dshonk’eja" ja

-"sampan’eja", joita kuljettavat nelikulmaiset, bamburaa’oilla tiheästi

-tuetut purjeet.

-

-

-

-Purjeet.

-

-

-    "Tuu’ittele, tuuli, purtta,

-    Aalto, laivoa ajele

-    Ilman sormin soutamatta,

-    Ve’en kieron rikkomatta,

-    Väljille meren selille,

-    Ulapalle aukealle."

-

-Tämä kalevalainen toivotus kuvastaa kauniisti ensimmäisten

-merenkulkijain harrasta halua päästä purrellaan liitämään vaivatta

-eteenpäin, niinkuin lehdellä siipiensä avulla purjehtiva perhonen

-tahi kuin orava, jonka joskus näkee häntä pystyssä seilaavan

-kaarnapalasella. Arvatenkin oli muinainen soutelija huomannut myötäisen

-tuulen auttavan häntä siihen suuntaan, johon hän airojensa tai

-melansa avulla pyrki, ja sen vuoksi älynnyt kiinnittää pukuverhonsa

-pystyynnostetun airon nenään; sitten kelpasi hänen itsensä käsivarsia

-levähyttäen huilata huoletta matkan päähän.

-

-Ensimmäinen purjemuoto oli epäilemättä tuo kaikkein yksinkertaisin,

-aluksen ainoaan mastoon nostettu suunnikkaan muotoinen purje, joka

-yhä vielä on ainoa käytännössä oleva kiinalaisilla ja muilla itäisen

-pallonpuoliskon kansoilla. Läntisessä maailmassa tuli myöhemmin

-käytäntöön kolmikulmainen tai vinokaiteen muotoinen, "latinalaiseksi"

-nimitetty purjemuoto. Vasta aluksien suuretessa sekä mastojen luvun

-ja ko’on yhä kasvaessa ovat helpommin käsiteltävät, tasaepäkkään ja

-epäkkään muotoiset purjeet tulleet yleisiksi.

-

-Näiden erilaisten purjeiden lukua, muotoa ja kokoa voitiin sovitella

-monenmoisiin ryhmiin — riippuen alusten suuruudesta, niiden

-tarkotusperästä ja kulkureitistä, miehistön lukumäärästä j.n.e.

-

-Purjeiden muodon ja asettelun mukaan on alus "takiloitu" joko

-_raakapurje-_ tahi _kahvelipurjealukseksi_. Edellisessä purjeet

-ovat monilukuisia ja monennimisiä, pitkulaisia tasaepäkkäitä, jotka

-vaakasuorien raakapuiden nojaan viritettyinä ovat kiinnitetyt

-toinen toisensa päälle mastojen etupuolelle. Jälkimmäisessä on

-niitä mastossaan vain yksi tai kaksi — alapuolella mahtavan iso

-epäkäs, "mesaanipurje", ja sen yläpuolella pienempi kolmikulmainen

-"latvapurje", joita kumpaakin mastoa vastaan kannattavat sen taakse

-kohtisuorasti ja vinosti asetetut kahveliraa’at. Etukeulassa on

-ilmaa halkaisemassa yksi tahi useampia terävän kolmikulman muotoisia

-purjeita. Mastoja nimitetään järjestyksensä mukaan: keula- l.

-fokkimasto, isomasto ja perämasto eli kryssi-, mesaani- l. ankkurimasto.

-

-

-

-Eri purjealusmuodot.

-

-

-Nykyiset purjealukset ovat vähitellen kehittyneet 14. ja 15.

-vuosisatain asestetuista kauppalaivoista, paitsi meidän päiviemme 4-

-ynnä useampimastoiset suurlaivat. Ne jakautuvat mastojensa luvun mukaan

-seuraavasti.

-

-3-mastoisia ovat "täysin rikatut" laivat eli _frekatit_, joissa kaikki

-purjeet ovat raakapurjeita; parkkilaivat, jossa molemmat etummaiset

-mastot ovat takiloidut kuin edellisessä, mutta perimmäisessä on

-mesaanipurje, _kuunarilaivat_ ja parkit, joissa vain etumasto on

-takiloitu raakapurjeella, molemmat toiset kahvelipurjeilla.

-

-2-mastoisia: _priki_, jonka etu- ja isomasto kantavat raakapurjeita;

-kuunaripriki, jossa etumastossa on _raakapurjeet_ ja isomastossa

-kahvelipurje; _kuunari eli kuunertti_, jonka molemmissa mastoissa on

-kahvelipurjeet.

-

-1-mastoisia: _kutteri_, _jahti_ ja _sluuppi_ kahvelipurjeineen.

-Kaikissa näissä on sitäpaitsi yksi tai useampia halkaisijoita ynnä

-latvapurjeita. — Kaljaasi on 2- tai 3-mastoinen kahvelipurjealus,

-jonka leveä pohja tekee sen hitaaksi mutta vakavaksi purjehtijaksi.

-

-

-

-Luovaus.

-

-

-Mutta purjehtiminen ei ole vain pelkkää myötätuuleen laskettamista.

-"Tuuli puhaltaa, kusta hän tahtoo". Purjeita on osattava käyttää

-niin, että aluksella kykenee kulkemaan myöskin laitatuulessa, jopa

-miltei vallan vastaisessakin. Myötätuulessa purjepinnat asetetaan

-luonnollisesti kohtisuoraan aluksen pituusviivaa vastaan;

-laitatuulessa ne taas asetteluköysien ("prässien", "kuuttien" y.m.)

-avulla pannaan tarpeen mukaan viistoon. Mutta vastatuulessa täytyy

-turvautua "luovimiseen" — s.o. silloin purjehditaan ristiin rastiin

-tuulta vastaan, purjeet siksi paljon viistoon asetettuina, että niiden

-täyttyessä toiselta puolelta keula näyttää yhtä monta astetta tuulen

-toiselta puolelta. Tämä on purjehtimista "vastahankaan"; ja oikean

-kyljen, ylihangan l. "tyyrpuurin" ollessa tuulta kohti sanotaan aluksen

-olevan "tyyrpuurin halsseilla", ja vasemman kyljen, alihangan l.

-"paapuurin" ollessa päin tuulta, "paapuurin halsseilla".

-

-

-

-Purjehduksen apukeinot.

-

-

-Purjehtimiseen ei kumminkaan riitä ainoastaan taito hoitaa purjeita.

-Täytyy myöskin tietää minnepäin matka käy ja missä kohdin kulloinkin

-ollaan, osata varoa ajamasta alusta vaarallisilla vesillä karille,

-määritellä kulun nopeus j.n.e. Kaikkea tätä varten on pakko opettanut

-purjehtijoita käyttämään hyväkseen monenmoisia kojeita, joista

-muinaisilla merenkyntäjillä ei ollut aavistustakaan. Tärkein niistä

-on ilmansuuntien osottaja eli _kompassi_, jonka arvellaan olevan

-kiinalaista alkuperää ja joka arapialaisten merenkulkijain kautta tuli

-länsimaissa tunnetuksi v. 1300 tienoilla. Alkuaan kompassi uiskenteli

-irtonaisena oljenkorren sisässä vedellä täytetyn kupin pinnalla, kunnes

-huomattiin edullisemmaksi kiinnittää se keskusnavastaan neulan kärkeen

-ja piirtää alla olevaan pyöreään valkoiseen pintaan taulu 32 eri

-ilmansuunnasta, n.s. kompassiruusu. Nykyään se on laivoissa sovitettu

-aina vaakasuorassa pysyvään asentoon tukevan messinkikylkisen ja

-lasikantisen laatikon sisään.

-

-Ilmansuuntia tutkivat ja paikanmääräyksiä toimittivat vanhat kansat

-yksinomaan taivaan tähtien asentoa tarkastamalla. Tarpeen tämä taito

-on nykyisillekin purjehtijoille, mutta matkojen kautta lisäytynyt

-merien tunteminen ja suuretieteellisten havaintojen teko ovat

-opettaneet piirtämään tarkkoja _merikarttoja_ sekä valmistamaan

-erilaisia tähtitieteellisiä koneita. Jälkimmäisistä ovat tärkeimmät

-tarkkakäyntiset kellolaitteet, _kronometrit_, ja _sekstantti_, joiden

-avulla jonkin paikan maantieteellinen pituus- ja leveysaste (longitudi

-ja latitudi) lasketaan taivaankappalten kulloinkin huomatusta

-korkeusasemasta.

-

-Kulun nopeus määrätään _lokin_ avulla. Vanhanaikaisessa muodossaan se

-on päältä pyöreä, pohjasta tasapintainen puukapula tai samanmuotoinen

-kangaspussi, joka on kahdella rihmalla kiinnitetty lokinuoraan siten

-että uiskentelee sekä vaaka- että pystysuorassa asennossa. Lokinuorassa

-on lukuisia solmuja ja niihin kiinnitettyjä kangas- tai nahkapalasia,

-joiden välimatka toisistaan on yhtä suuri osa engl. meripenikulmasta

-(1,852 km) kuin sovittu aikamäärä, 14 (tai 28) sekuntia on tunnista.

-Laivan kulkiessa lapetaan lokinuoraa sen perään, ja laskemalla,

-montako solmuväliä tuona määräaikana ennättää mennä, saadaan suoraan

-kulun nopeus meripeninkulmissa. Siksipä ilmaistaankin laivan nopeus

-"solmuväleissä". — Suuremmissa aluksissa, varsinkin höyrylaivoissa,

-käytetään n.s. patenttilokia, jossa siipiratas on koneiston pääosana.

-Itsetoimivan rekisteröimislaitteen avulla se laskee kulun nopeuden.

-

-Vaarallisilla vesillä tutkitaan veden syvyyttä ja pohjan laatua

-"luotaamalla", s.o. herkeämättä laskemalla ja nostamalla _luotiliinaa_,

-nuoraan kiinnitettyä lyijypainoa, jonka alasyrjässä on pieni talittu

-syvennys pohjanäytteiden kiinnitarttumista varten. Luotia, "sinistä

-kyyhkyä", käyttelevä merimies huutaa tuontuostakin purjehdusta

-johtavalle esimiehelle mittauksen tulokset, jotta tämä voi antaa

-peränpitäjälle ja purjeidenhoitajille tarpeelliset määräykset.

-

-Muista merenkulun apukeinoista tunnetaan sen pitemmittä

-selittelyittäkin majakat ja luotsit, merenkulkutaulukot ja

-purjehdusohjeet y.m.s. Rannikkovesillä kulkiessa täytyy erityisesti

-ottaa huomioon vuorovesivaihtelut eli kuun vetovoiman säännöllisesti

-joka vuorokauden mittaan aiheuttamat luode- ja vuoksivirrat, jotka

-esiytyvät eri voimakkaina eri merissä.

-

-

-

-Työnjako

-

-

-nimenomaan purjealuksissa on kaikilla maailman merillä samallainen.

-Laivan lähtiessä matkalle jaetaan sen miehistö kahteen vartiovuoroon,

-joita esimiestensä mukaan sanotaan "kapteenin vahdiksi" ja "perämiehen

-vahdiksi" eli myöskin asettumisensa mukaan jakotilaisuudessa

-"tyyrpuurin vahdiksi" ja "paapuurin vahdiksi". Jos laivassa on

-toinenkin perämies, hoitaa tämä kapteenin vartiovuoroa. Kumpainenkin

-vahti on toimessaan vuoron perään vuorokauden umpeensa, niin että

-päivillä neljän tunnin työskentelyä seuraa yhtä pitkä lepoaika.

-Vuorokauden ikävin vartiovuoro on "koiravahti", joka kestää klo

-12-4 yöllä. "Tyyrpuurin vahti" esim. alkaa klo 8 a.p.; klo 9

-ilmottaa peränpitäjä (jona toimii kuka kulloinkin asianomaisesta

-vahdista) korkealla äänellä: "2 tuntia" [Englantilainen sanontatapa

-puolituntisesta jota merillä yleisesti käytetään, on: "2 bells" (2

-kelloa); skandinavinen (ja saksalainen), jota myös suomalaisissa

-laivoissa käytetään, "2 glas" (2 lasia), ollen arvatenkin jäännös

-niiltä ajoilta, jolloin hietakello (tuntilasi) ilmoitti ajankulun.],

-klo 10 "4 tuntia" j.n.e. Klo 12 päivällä, kun ilmotetaan "8 tuntia",

-siirtyy "paapuurin vahti" toimeen ja sama aikailmotus alkaa jälleen.

-Kummankin vahdin on hoidettava purjeet ja suoritettava yleensä

-kaikki työt, joita matkanteko vaatii. Ainoastaan laivan kokki ja

-kyökkimestari, "stuertti", ovat siitä vapautetut. Mutta kun puhkee

-ankara myrsky tai muuten tarvitaan kaikki voimat eli "kädet", niinkuin

-merellä sanotaan, herätetään lepoaankin nauttiva vahti työhön, ja

-saavatpa silloin kokkikin ja stuertti kohota "kapyysista" kannelle.

-

-Päällystön muodostavat kapteeni ja perämiehet, joista ensimmäisen

-tehtävänä on pitää "lokikirjaa", s.o. purjehduspäiväkirjaa,

-johon päivittäin puolipäivän aikaan merkitään lyhyesti edellisen

-vuorokauden aikana kuljettu nopeus, tuuli- ja sääsuhteet y.m.

-havainnot. Alipäällystönä ovat pursimies eli "puosu", joka pillillään

-kutsun miehistön asianmukaisiin toimiin päällystön antamien

-ohjeiden mukaan sekä pitää huolta purjeiden ja ylipäänsä taklauksen

-kunnossapysymisestä, sekä kirvesmies, joka korjaa laivan rungossa,

-mastossa ja raaoissa ilmautuvia vammoja.

-

-Miehistön ja alipäällystön oleskelupaikka laivassa on etukannella,

-"maston etupuolella", ja lepohetkensä se viettää ja ateriansa nauttii

-samalla puolella sijaitsevassa "skanssissa". Päällystö oleilee

-takakannella, "maston takana" sekä aterioi kajuutassa, jonka perällä

-tahi sivuilla sijaitsevat kapteenin ja perämiesten makuuhytit ynnä

-mahdollisesti löytyvät matkustajahytit.

-

-Suurissa valtameren purjelaivoissa (joita nopeampien höyrylaivojen

-kilpailusta huolimatta on viime aikoina ruvettu jälleen rakentamaan

-toinen toistaan suurempia, usean tuhannen tonnin vetoisia ja

-[Laivan kantavuus eli "deplasementti" on sen tieltään työntämän

-vesimääränpaino. Tonnilla kantavuuden yksikkönä tarkotetaan engl.

-rekisteritonnia, joka ilmaisee tilavuutta ja sisältää 100 engl.

-kuutiojalkaa eli 2,83 kuutiometriä.] 4- 5- jopa aina 7-mastoisia

-jättiläisparkkeja, niiden matkat kun tulevat rahdinkuljetuksessa

-maksamaan melkoista vähemmän kuin kivihiiliä kuluttavain höyrylaivojen)

-on työnjako jokseenkin sama, vaikka niissä on tietysti sekä miehistöä

-että päällystöä, "upseereja", paljon lukuisammin. Höyryaluksissa sekä

-sotalaivoissa on jossain määrin poikkeava järjestely, niissä kun

-purjeidenkäyttelyn sijasta tulee kysymykseen höyrykoneiden hoito ja

-monenmoiset muut toimet.

-

-

-

-Laivaveistämöt ja telakat.

-

-

-Laivat rakennetaan laivaveistämöillä, jotka pienempien puisten

-Purjealusten rakentamista varten ovat yksinkertaisia mutkattomia

-laitoksia, mutta rauta- ja teräslaivoja varten hyvinkin moniosaisia

-työpajayhtymiä karkea- ja hienotakomoineen, konepajoineen, puusepän-

-ja maalarinverstaineen j.n.e. Korjaus tapahtuu telakoilla, jotka ovat

-joko maanrajassa sijaitsevia kiintonaisia "kuivatelakoita" tahi vedessä

-irrallaan "uivia telakoita", jotka tornimaisena _jättiläislauttana_

-ottavat ja sulkevat korjattavan aluksen sisäänsä. Korjaus on jäätyvillä

-vesillä aina tarpeen, keväisin telakalla pidetyn talvenvieton jälkeen

-ynnä muutenkin tavantakaa höyrykattiloiden puhdistuksen vuoksi

-sekä suurilla merillä "pohja-raapinnan" takia. Laivojen pohjiin ja

-kylkiin asettuu nim. lukemattomia kovakuoriaisia, merinilviäisiä,

-"hanhenkauloja" y.m., jotka paksuna, rosoisena kerroksena peittävät

-rauta- ja teräslevyt ynnä puulaivojen vaskisen suojuskatteen ja sen

-kautta hidastuttavat pahasti aluksen kulkua.

-

-

-

-MERIMIEHET JA MERIELÄMÄ.

-

-

-"Merikarhut".

-

-Meri peittää noin kolme neljännestä maapallomme pinnasta, ja siksipä

-käykin valtavasti suurempi osa kansakuntien-välisestä liikenteestä

-ja tavaranvaihdosta vesiteitse. Melkoinen prosentti ihmiskunnasta

-viettää kalastajina kaiken ikänsä tahi merenkulkijoina parhaat

-vuotensa merillä. Merimiehen erottaa jo ulkonäöstä helposti hänen

-suuresti halveksimastaan "maamoukasta". Vakava mutta huojuva käynti,

-johon ruumis tottuu itsestään keinuvalla laivankannella; ruskeaksi

-ahavoittunut iho; terävä, kauvas näkevä katse; tarmokas ryhti ja

-enimmäkseen rotevat ruumiinvoimat ovat tunnusmerkkejä karaistuneelle,

-kaikki luonnon ja elämän myrskyt kokeneelle meren-kansalaiselle.

-Herkeämätön, vuorokauden umpeensa tapahtuva työnteko, tarkka

-säntillisyys ja itsestänsä mieleen juurtunut velvollisuudentunto

-antavat hänelle monessa suhteessa vankempata siveellistä ryhtiä

-ja luonteenarvokkaisuutta yhä höllempään kurittomuuteen tottuneen

-maatyöläisen rinnalla. Kova laivakuri, jota laivapojalle eli

-"jungmanille" vielä jolloinkin opetetaan patukan eli "yhdeksänhäntäisen

-kissan" avulla, ei täysin oppineelle matruusille enää sisällä mitään

-ulkokohtaista, orjuuttavaa pakkoa, vaan vereensyöpynyttä tietoisuutta

-siitä, että kaikki tehtävät on tehtävä kunnollisesti ja ajallaan, ja

-että vain niistä huolehtiva mies todella pystyy toimeensa.

-

-

-Ajanvietteitä merellä.

-

-Niin raskasta ja yksitoikkoista kuin merielämä varsinkin purjealuksilla

-yleensä on, tarjoo rajattomissa vaihteluissa muunteleva luonto yllä

-ja ympärillä sekä toveripiiri kannella ja skanssissa terveellistä

-vaihtelua ja huvinpitoa. "Ukon", joksi kapteenia eli laivuria "poikain"

-eli miehistön kesken säännöllisesti sanotaan, ei aina tarvitse olla

-mikään äreä ja hirmuvaltainen merikarhu; ja jokaisella laivalla on

-tavallisesti mukana paljon kokeneita merimiesvanhuksia, jotka osaavat

-kertoa mieltäkiinnittäviä juttuja eri maanäärien ihmeistä, pannen

-mielellään sekaan liioittelevaa "merimieslatinaansa", sekä hilpeitä

-veikkoja, jotka pitävät huolta siitä, ettei laivalta iloa puutu. Vuoden

-merkkipäiviä, juhannusta, joulua ja uuttavuotta ynnä kansallisia

-merkkipäiviä vietetään mielellään harmajasta arkipäiväisyydestä

-poikkeavalla tavalla. Ruokajärjestys tarjoaa sananlaskuksi käyneen

-"eltautuneen läskin ja kivikovien herneiden" asemasta kaikellaisia

-tuoreita herkkuja, mitä kokin vain on mahdollista hankkia; ja palan

-paineeksi keksitään kaikellaisia kujeita ja leikkejä. Varsinkin

-"linjan yli" kuljettaessa, sivuutettaessa päiväntasaajapiiri, esiytyy

-vedenkuningas, ukko Ahti itse kirjavan seurueensa kanssa, pitäen korean

-puheen ja kastaen ensikertaisia mukanaolijoita suuressa vesisammiossa,

-josta leikistä kyllä lahjuksilla voi selviytyä.

-

-

-Maakamaralla.

-

-Kun satamaan tultua tervetullut "maalupa" katkaisee usein

-kuukausmäärien yksitoikkoisen merielämän, näkee järeän merikarhun

-maissa hilpeänä ja vallattomana kuin huiman lapsen. Kotiin tultua hän

-kiiruhtaa riemumielin viemään ansionsa ja runsaat tuomiset — vieraiden

-maiden kirjavia markkinatuotteita, hedelmiä ja ihme-esineitä — kauvan

-ikävöityjen ja häntä ikävöineiden omaisten pariin. Vieraassa satamassa

-hänen askeleensa taasen valitettavasti liian usein johtavat kapakkoihin

-ja muihin ilopaikkoihin, joissa kylmäveriset ja kavalat veijarit, sekä

-mies- että naispuoliset hyeenat, viekoittelevat häneltä kovalla työllä

-ansaitun niukan palkan. Monesti saa hän kiittää onneansa, että selviää

-yöllisestä hurjastelustaan oman aluksen tutulla kannella, vaikkakin

-pää raskaana ja taskut kevyinä, eikä ole maissa ollessaan joutunut

-"runnarien" käsiin, jotka, hänet ensin huumattuaan, toimittavat hänet

-nykyajan "orjalaivoihin" tylyn komennon alaiseksi ja pidättävät omaksi

-hyväkseen hänen alkupalkkansa.

-

-Merimieslähetyksellä rattoisine kirkkoineen ja lukusaleineen,

-yömajoineen ja rahantalletuspaikkoineen on ylen tähdellinen tehtävä

-kilpaillessaan merimiesten ruumiista ja sieluista sellaisten

-turmionpesien kanssa. Suomen Merimieslähetys, jolla on asemapaikkoja

-monin paikoin Europan ja Yhdysvaltain suurissa satamakaupungeissa,

-harjottaa siunauksellista työtä meidän merimiestemme keskuudessa,

-joita, paitsi omissa verrattain harvalukuisissa laivoissamme,

-purjehtii paljon skandinavisissa, englantilaisissa ja amerikalaisissa

-aluksissa; ja se lähettää myöskin vuosittain melkoiset määrät heidän

-palkkasäästöjään omaisille kotimaahan sekä välittää kirjeenvaihtoa ja

-olopaikkojen tiedustelua.

-

-

-

-

-II LUKU

-

-Vanhan ajan purjehtijat.

-

- Välimeri. — Egyptiläiset. — Foinikialaiset; Herodotoksen kertomus

- matkasta Afrikan ympäri. — Kreikkalaiset; Salamiin taistelu. —

- Roomalaiset; Tacituksen tiedot Fennoista. — Kartagolaiset; Hannon

- purjehdus Luoteis-Afrikan ympäri.

-

-

-

-Välimeri.

-

-

-Vaikka kiinalaiset väittävät olevansa uranaukaisijoita purjehduksenkin

-alalla niinkuin monessa muussa sivistystyössä, eivät heidän

-aikakirjainsa antamat tiedot tässä suhteessa ole varsin luotettavia.

-Meille säilyneiden kirjallisten ja taiteellisten muistomerkkien

-perusteella voinee Välimerta pitää merenkulun kehtona. Tuo ihana

-vesiallas, jolla ei tunneta vuoroveden vaihteluita; — sininen

-meri ennen kaikkia muita meriä; vanhain juutalaisten "Suuri meri",

-kreikkalaisten "Meri" ja roomalaisten "Meidän meri", ympärillään

-ryhmyiset vuorirannat oranssipuu-, myrttipensas- ja pinjalehtoineen,

-yllänsä iäti se’es taivas ja allaan maanalaisen tulen möyryävä ahjo;

-— se meri on itse asiassa kaiken inhimillisen edistyksen varsinainen

-äiti. "Sen rannoilla ja vesillä ihminen saa alati uusia voimia keskellä

-maapallon vahvistavinta ympäristöä" (Michelet). Sen partailla kaikki

-vanhan ajan kulttuurikansat asuivat; sen syvälle halkovia lahdelmia ja

-pitkälle pistäviä niemimaita nämä saavat kiittää korkealle kohonneesta

-sivistyksestään ja me jälkeentulevaiset nykyisestä elämänmuodostamme.

-

-

-

-Egyptiläiset.

-

-

-Vanhimman tunnetun sivistyskansan, egyptiläisten, merenkulusta ei

-ole säilynyt paljon muistomerkkejä. Tiedämme heidän olleenkin arkoja

-merellä liikkumaan; sen sijaan näyttävät vanhat kuvat heidän ahkerasti

-kulkeneen maansa valtavaa vesiemoa Niiliä ylös ja alas jokseenkin

-samantapaisilla aluksilla, kuin mitä vielä nykyäänkin näkee mainitulla

-virralla. Niitä kuljetettiin joko purjeella tahi soutamalla; airoja

-oli 15 paria, ja liikutettiin niitä miltei kohtisuorasi vedessä.

-Sotalaivojen mastossa oli kori, josta yksi tai useampi linkooja

-nakkeli kiviä. Jättiläisrakennuksiinsa he kuljettivat kiviä Nubian

-kivilouhoksista isoilla purje- ja soutualuksilla. Myöskin keinotekoisia

-vesiteitä rakennettiin. Vuoden 600 tienoilla e.Kr. rupesi farao Nekho

-kaivattamaan Niilistä Arabian lahteen kanavaa, mutta työ jäi silloin

-kesken. Vasta Dareioksen aikana saatiin valmiiksi kanava, jota voitiin

-kulkea vasten virtaa neljässä päivässä päästä päähän ja joka oli niin

-leveä, että neljä 3-soutuista laivaa voi siinä rinnakkain purjehtia.

-Sitä käytettiin yleisenä kauppatienä keisari Antoninus Piuksen päiviin

-saakka; sitten se vähitellen hiekottui umpeen, kunnes eräs Egyptin

-muhamettilainen kaliifi 8 vuosisadan e.Kr. keskivaiheilla antoi

-sotatieteellisistä syistä täyttää sen ainaiseksi. Sotaretkellään

-Egyptiin keksi Napoleon Bonaparte vielä sen jätteitä Suezin aavikossa.

-

-

-

-Foinikialaiset.

-

-

-Vanhan maailman varsinainen purjehtijakansa olivat foinikialaiset.

-Heidän pienoinen maansa, kapea rantakaistale Välimeren pohjukan ja

-Palestinan välillä, oli karu, hiekkainen ja kallioinen eikä antanut

-riittävää elatusta asujilleen. Mutta sen sijaan opetti rantoja

-huuhteleva meri tuon tummaverisen, romantillisen ja itsepäisen rodun

-uljaiksi merenkulkijoiksi. Raamatussa kerrotaan, kuinka heidän

-kuninkaansa Hiramin merimiehet kuljettivat Salomon laivoja kaukaiseen

-Ofiriin noutamaan kultaa, ja kuinka jälkimmäisellä oli "Tarsis-haaksi

-merellä Hiramin haahden kanssa, jotka kerran joka kolmantena vuotena

-tulivat ja toivat kultaa, hopeaa, elefantinhampaita, apinoita ja

-riikinkukkoja".

-

-Mutta jo kauvan ennen Salomon aikoja olivat foinikialaiset perustaneet

-merivaltansa. Ensimmäiset matkalla he tekivät vastapäätä olevaan

-Kuparisaareen eli Kyprokseen, noutaen sen kaivoksista siihen aikaan

-kaikkein tärkeintä metallia, vaskea, josta tinalla sekotettuna

-valmistettiin pronssiaseita ja -työkaluja. Aikaa myöten he ulottivat

-meriretkensä ylt’ympäri Välimerta, välittäen kauppaa sen rantamilla

-asuvien kansojen kanssa ja harjottaen ohella myöskin merirosvousta ja

-orjaksiryöstämistä; kreikkalaiset tytöt olivat silloin hyvässä hinnassa

-Persian suurkuninkaan hovissa.

-

-Täten heistä yleni mahtava kauppakansa, ja heidän pääkaupunkinsa

-— varhemmin Sidon ja sitten Tyros — oli silloisen maailmankaupan

-varsinaisena keskuksena. Kauppansa ja meriliikkeensä tueksi he

-perustivat sopiviin paikkoihin Välimeren rannoille kauppa-asemia,

-joista kuuluisimmiksi kohosivat Kartago Pohjois-Afrikassa ja Gadir

-(nyk. Cadiz) Espanjassa. Ja kun Välimeri alkoi käydä ahtaaksi,

-ulottivat he matkansa "Herkuleen patsaiden" (Gibraltarin salmen) läpi

-Atlantin merellekin. Siten tuli tämäkin valtaisa vesilakeus, maailman

-meristä kaikkein tärkein, itäisine rantamaineen tunnetuksi vanhan ajan

-kansoille. He purjehtivat Tinasaarille, Britanniaan, noutamaan sen

-muinaista päätuotetta, tinaa, jota pronssin valmistamiseen tarvittiin,

-niinkuin aikaisemmin Kyproksesta vaskea ja Espanjasta hopeaa;

-ja arvellaanpa heidän käyneen etäisellä Itämerelläkin hakemassa sen

-rannoilta tavattavaa meripihkaa, jota koristuksissa silloin käytettiin

-jalokivien arvoisena.

-

-

-

-Purjehdus Afrikan ympäri.

-

-

-Kreikkalainen matkustaja ja historioitsija Herodotos, joka oli saanut

-tietonsa Egyptin papeilta, kertoo heidän suorittaneen suurtyön,

-joka (jos se on tosi) uudistui vasta yli 2,000 vuoden perästä: nim.

-purjehduksen Afrikan ympäri. Hän sanoo aivan oikein, että Afrika (eli

-Libya, niinkuin tuota maanosaa silloin nimitettiin) on huomattu olevan

-joka taholta meren ympäröimä, paitsi siltä osalta, jolla se koskee

-Aasiaan. Hän jatkaa: "Nekho, Egyptin kuningas, oli ensimmäinen, joka

-todisti tämän. Lopetettuaan kanavan kaivattamisen Niilistä Arapian

-lahteen lähetti hän eräitä foinikialaisia matkaan laivoilla, käskien

-heidän purjehtimaan takaisin Herkuleen patsaiden läpi Pohjoiseen

-mereen (Välimereen) ja sitten palaamaan Egyptiin. Foinikialaiset siis

-purjehtivat Punaisesta merestä lähtien etelään päin. Kun syksy tuli,

-nousivat he maihin ja kylvivät itselleen peltoa aina siihen osaan

-Libyata, johon kulloinkin sattuivat tulemaan, ja odottivat satoa;

-sitten, leikattuaan viljan, lähtivät he uudelleen merelle. Täten kului

-kaksi vuotta; ja kolmantena vuonna he, kuljettuaan Herkuleen patsaiden

-läpi, palasivat takaisin Egyptiin ja kertoivat — joka minusta ei

-tunnu uskottavalta, vaan ehkä kyllä toisista — että heillä oli

-purjehtiessaan Libyan ympäri aurinko oikealla puolellaan."

-

-Foinikialaiset alukset olivat ensin vain pieniä avonaisia pursia,

-joihin sittemmin tuli puolikansi keulaan ja perään ja kansille

-taistelutorneja aseellisia miehiä varten. Ne olivat rakennetut

-karkeasti veistetyistä setripalkeista ja tilkityt maapihkalla.

-Ihmeteltävä on noiden vanhojen merenkulkijain uljuus, jotka moisilla

-haperilla haaksilla uskalsivat lähteä aaltojen ja tuulien valtaan,

-tuntematta ainoankaan myöhempien aikojen apukojeen käyttöä, ainoastaan

-taivaan kiiluvat tähdet oppainaan. Eteenpäinkulku näinä varhaisina

-aikoina nojautui pääasiallisesti soutamiseen; tuulen ollessa suotuisa

-saatettiin kuitenkin käyttää yhtä isoa nelikulmaista purjetta, joka

-vanhoista kuvista päättäen oli reivattu samalla tapaa kuin nykyäänkin.

-Soutajia oli aluksi vain kymmenen tai kaksitoista, mutta myöhemmin

-alusten suuretessa käytettiin viittäkymmentä, jopa useampaakin airoa,

-jotka olivat sijoitetut kahteen riviin, niinkuin 13 vuosisadalla e.Kr.

-käytäntöön tulleissa 2-soutuisissa (bireemeissä). Soutajina ahersi

-orjia ja sotavankeja, jotka olivat kahlitut kiinni airoihinsa ja

-istuimiinsa; korkealla kaikkien näkyvissä istuva "soutumestari" löi

-vasaralla tahtia edessään olevaan metallipöytään, ja nahkaruoskilla

-varustetut päällysmiehet pitivät huolen siitä, että soutajaparat

-"kaikella ahkeruudella" täyttivät tehtävänsä. Tämä kulkutapa pysyi

-sitten voimassa halki aikojen aina 17-sataluvun lopulle asti,

-alkuperäisessä julmuudessaan pakkotyönä pahimmiile rikoksellisille ja

-väkinäisenä vapaaehtoisuutena tykkiveneiden (kaleerien) miehistöille.

-

-

-

-Kreikkalaiset.

-

-

-Foinikialaisilta arvatenkin oppi purjehdustaidon vanhan ajan etevin

-sivistyskansa, kreikkalaiset. Jo Komeroon runoissa kuvataan

-vaikuttavalla tavalla merkillisiä merimatkoja, outojen merten ja

-salaperäisten rantamien haaveellisia hirmuja, sellaisina kuin näkemänsä

-ja kokemansa ihmeet mahtoivat näyttäytyä alotteleville merenkulkijoille

-noilla "miesten syöjillä sijoilla". Sellaisia matkoja olivat

-tarunomainen Argonauttain retki Mustaa merta, Asovan merta ja Tanais

-(Don)-virtaa pitkin kaukaiseen Kolkkiiseen jossakin Uralin perillä

-noutamaan silloista Sampoa, kultaista oinaantaljaa, sekä Odysseuksen

-vaiherikas paluumatka tuhotusta Troijasta kotisaareensa Ithakaan; ja

-ne antavat meidän aavistaa, että helleenit jo satuperäisinä aikoina

-harrastivat laajaa merenkulkua.

-

-Eikähän se ihmettä ollutkaan. Jos mikään maa, niin soveltui juuri

-heidän asumansa alue tämän elinkeinon harjottamiseen. Syvälle

-Välimereen pistävä niemimaa satoine poukamineen ja kärkineen, joista

-suurin, Peloponnesos, on vain kapean Korinthon kannaksen liittämä

-mantereeseen, ja Arkipelagi lukemattomine salmineen ja saarineen

-tarjosivat ja suorastaan pakottivatkin valitsemaan kostean elementin

-kauppatieksi ja yhdysliikenteen välittäjäksi.

-

-Ensinnä olivat kreikkalaistenkin alukset sangen pieniä, kuten

-vieressä näkyvästä kuvasta käy ilmi. Se ei ole juuri suurempi

-nykyisen merialuksen pelastusvenettä. Neliskulmainen purje on laina

-foinikialaisilta, ja kuuden airoparin avuksi meloo perämieskin minkä

-ennättää ohjauslaitteillaan. Neljä miestä ja poika hoitavat purjeita,

-ja soturit lymyilevät soutajien rinnalla laidoille ripustettujen

-kilpien suojassa. Näin pienillä pursilla kreikkalaiset eivät halusta

-poikenneetkaan kauvas rantavesiltä, ja yönsä he viettivät mieluimmin

-kovalla maankamaralla. Merellä he liikkuivat kernaasti pienillä

-laivastoilla, kymmenkunta alusta yhdessä, jotta jonkun niistä

-tuhouduttua miehistö pääsisi pelastumaan toisiin laivoihin.

-

-Tarvittiin rautaista pakkoa opettamaan kreikkalaisille suurempaa

-merenkulku-taitoa ja uskaliaisuutta. Sellainen oppimestari heille

-tuli persialaisten turmaa uhkaavista hyökkäyksistä. Persialaiset

-eivät tosin olleet itsekään mitään erinomaisia merenkulkijoita

-— heidän vesikulkuneuvonsa lienevät tuskin ollenkaan edistyneet

-heidän kukistamansa assyrialaisten ja babylonialaisten isoista

-savikaukaloista ja ilmalla täytetyistä nahkapatjoista,

-koskapahan tuollaisia "veneitä" yhä vieläkin käytetään Eufrat- ja

-Tigris-virroilla; mutta valloitushalussaan he käyttivät hyväkseen

-valtansa alle joutuneiden Vähän-Aasian kreikkalaisten ynnä

-foinikialaisten laivoja. Xerxeen Aasiasta Europaan johtamaa suunnatonta

-kansainvaellusta, jossa Herodotoksen tiedonannon mukaan ainoastaan

-miesväkeä oli lähes 6 miljoonaa, seurasi rantoja pitkin suhteellisesti

-yhtä mahtava laivasto, jossa "kolmikymmen- ja viisikymmen-airokkaitten

-sekä pursien ja pitkien hevos-alusten lukumäärän havaittiin

-yhteenlaskettuna tekevän kolmetuhatta". Niistä olivat laivaston

-parhaat, luvultaan 300, foinikialaisten suurkuninkaalle antama apu;

-hepä myöskin olivat laivaston parhaina merenkulkijoina. Julma,

-ratkaiseva tuho uhkasi tällöin murskata ihanan Hellaan, jonka eri

-heimot pienuudestaan huolimatta vielä pahimmoiksi olivat eripuraisia

-ja kateellisia keskenään. Huolimatta spartalaiskuninkaan Leonidaan ja

-hänen mieskourallisensa ikimuistettavasta sankariteosta Thermopylain

-solassa valtasi vihollinen pohjoiset maakunnat, levisi kuin lumivyöry

-Attikan yli, poltti ja hävitti Ateenaa ja uhkasi Korinthoon kannaksen

-yli edetä Peloponneesoonkin. Silloin, äärimmäisen hädän hetkenä,

-kreikkalaisten oli pakko turvautua meritaisteluun. Ateenalaisten älykäs

-johtaja Themistokles tulkitsi oraakelin ennustuksessa:

-

-    '— — puumuurion sun sekä lastesi suoja,

-    ällös vartoomaan toki tyynnä sä sankkoja jääkö

-    joukkoja miesten ja ratsuin, saavia manteren puolta;

-    väistyös, selkäsi kääten, viel’ olet iskevä päinkin',

-

-puumuurin merkitsevän juuri sotalaivastoa. Häthätää koottiin aluksia

-kaikilta helleeniläisiltä heimoilta ja kaupungeilta, jotka eivät vielä

-olleet alistuneet Persian suurkuningasta kumartamaan; olisipa saatu

-apua Syrakusankin jo tällöin mahtavalta merivallalta Sisiliassa,

-jollei joutava kiista ylipäällikkyydestä olisi tehnyt sitä aietta

-tyhjäksi. Tuloksettoman meritaistelun jälkeen Artemision-niemen luone

-(Thermopylain solan vierellä) kreikkalainen laivasto asettui kapeaan

-Salamiin salmeen vartoomaan vihollista (v. 480 e. Kr.).

-

-

-

-Salamiin taistelu.

-

-

-Herodotos antaa eloisan kuvan tästä vanhan ajan mainioimmasta

-meritaistelusta. Kreikkalaisilla oli aluksia kaikkiaan lähes 400,

-useimmat kolmisoutuisia, kaikki pienempiä kuin lähes kymmentä kertaa

-voimakkaamman vihollisen laivat, mutta senvuoksi myöskin helpommat

-liikutella näillä ahtailla vesillä. Vailla yhtenäisyyden tuntoa

-ja säikähtyneinä barbaarien hävityksistä mantereella aikoivat

-kreikkalaiset hajautua kukin kotiinsa, kunnes Themistokles viekkaalla

-juonella pakotti heidät pysymään koossa. Hän lähetti orjan vaivihkaa

-ilmottamaan persialaisten ylipäällikölle, että helleenit muka

-peloissaan miettivät pakoa, niin että tämän tuli siis kiiruhtaa

-lyömään heidät ratkaisevasti, jollei sallisi heidän päästä karkuun.

-Toisten sanansaattajain myötä hän kehotti Vähän Aasian kreikkalaisia

-laivoillansa joko karkaamaan taistelusta tahi ainakin hidastelemaan

-hyökkäyksessä. Tulos oli toivottu: kohta oli koko helleenien merivoima

-Xerxeen laivojen saartamana.

-

-Tätäpä Themistokles oli odottanutkin. Rohkaistuaan oivallisilla

-puheilla epäröiväin mieliä hän sytytti yleisen taisteluinnon, ja

-aamunkoiton valjetessa laskivat helleenit kaikilla laivoillaan esiin,

-jolloin barbaarit kävivät kohta heidän kimppuunsa. Pelottavan ylivoiman

-nähdessään osa kreikkalaisista alkoi huovata rantaan päin, mutta

-jokunen alus laski rivistä ulos ja ajoi vihollista vastaan. Vastustajat

-takertuivat vaskisilla puskureillaan toisiinsa kiinni ja niiden

-miehistöt joutuivat käsikähmään. Sittekin säilyttivät kreikkalaiset

-yleensä järjestetyn rintaman, barbaarien tehdessä kaikki liikkeensä

-umpimähkään. Vaikkapa kreikkalaistenkin aluksia joutui vihollisen

-valtaan, tuhoutui enin osa tämän laivastosta. Urheimmin ja onnekkaimmin

-taisteli persialaisten puolella Halikarnassoon leskikuningatar

-Artemisia. Jouduttuaan ateenalaisten laivojen takaa-ajettavaksi,

-ja liittolaislaivojen tiheänä ruhkana sulkiessa pakotien, soudatti

-hän aluksensa täyttä vauhtia erästä per-sialaislaivaa vastaan ja

-upotti sen. Seurauksena oli että takaa-ajajat, pettyen luulemaan

-häntä ystäväksi, jättivät hänet rauhaan; toiselta puolen taistelun

-menoa kaukaa rannalta katseleva Xerxes ihastui huudahtamaan: "Minun

-mieheni ovat tulleet naisiksi ja naiseni miehiksi!" Laivojen tuhon

-lisäksi kärsivät niissä sotureina palvelevat persialaiset tavattoman

-mieshukankin, sillä he eivät osanneet uida, kun sitävastoin

-uimataitoisista helleeneistä hukkui vain muutamia harvoja.

-

-Tämä loistava voitto pelasti Kreikan persialaiskuninkaan tarunomaisesta

-uhkayrityksestä. Viittätoista vuotta myöhemmin helleenit Eurymedonin

-luona saavuttamallaan uudella loistavalla merivoitolla tekivät iäksi

-lopun persialaisten valloitus-hankkeista, vaikka näitä foinikialaiset

-nytkin tehokkaasti avustivat. Julman sitkeästi tapeltiin kummallakin

-puolella, kunnes ylevämmän innon täyttämät kreikkalaiset pääsivät

-ateenalaisen Kimonin johdolla voitolle ja valloittivat yli 100

-vihollislaivaa miehistöineen päivineen.

-

-Tällöin olivat kreikkalaisten laivat jo foinikialaisten alusten

-veroiset. Ne olivat isoja 2- ja 3-soutuisia uivia linnoituksia, joita

-käyttelivät taitavat ja urheat merimiehet. Merisodassa oli tärkeintä

-soutaa täyttä vauhtia vihollislaivan kimppuun ja murskata sen kylki

-oman aluksen keulaan kiinnitetyllä vaskisella puskurilla, joka aate

-oli lainattu maasodasta, linnoituksia särkevästä muurinmurtimesta eli

-"oinaan-päästä".

-

-Eteviksi merenkulkijoiksi opittuaan alkoivat kreikkalaisetkin käydä

-laveata kauppaa Välimerellä sekä perustaa siirtokuntia varsinkin

-Keski- ja Etelä-Italiaan ynnä Sisiliaan. Mahtavimmaksi niistä kohosi

-Syrakusa, jonka hallitsija Dionysios "tyranni" rohkeni v. 400 paikoilla

-e. Kr. lähteä sotaretkelle silloista mertenvaltiasta Kartagoa vastaan.

-Hän rakennutti 200 uutta laivaa ja laitatti kuntoon 110 vanhaa,

-varusti niiden suojaksi 140,000 kilpeä sekä vastaavan määrän miekkoja

-ja kypäreitä; isoja kiviä nakkelevia heittokoneita oli pystytetty

-aluksiin, joista monia kuljetti eteenpäin aina viisinkertainen rivi

-airoja.

-

-

-

-Kreikkalaisten löytöretket.

-

-

-Löytöretkeilijöinä ovat kreikkalaiset tuottaneet arvaamatonta hyötyä

-ihmiskunnalle, sen sijaan kuin foinikialaisten laveista merimatkoista

-ei ollut suuriakaan tuloksia aikalaisille ja jälkimaailmalle.

-Nämä näet pitivät ne visusti salassa, estääkseen siten muita

-kansoja kilpailemasta heidän kanssaan maailmankaupasta. Kuuluisin

-kreikkalaisista matkustajista oli historiankirjoituksen isä Herodotos

-(481—406 e. Kr.). Nuorukaisena hän lähti opiskelemaan vanhan ajan

-viisauden kotimaahan Egyptiin, josta käsin hän sitten alotti mainion,

-vuosikausia kestävän matkansa Afrikan koillisosiin, Arapiaan, Assyriaan

-ja Babyloniaan, Persiaan, Intiaan, Kaspian alueelle, Skytiaan

-(Etelä-Venäjälle) ja Trakian kautta vihdoin takaisin Kreikkaan. Tällä

-laajalla matkalla varteenottamansa epälukuiset havainnot silloin

-miltei tai tuiki tuntemattomien maiden luonnosta ynnä niissä asu vain

-kansain elintavoista ja historiasta hän kokosi isoksi kirjaksi, joka

-on meille mitä tärkein aarreaitta vanhan ajan olojen tuntemiseen,

-vaikka se sisältääkin totta ja satua erottamattomasti sekaisin. Toinen

-mainio matkustaja oli Pyteas (340 paikoilla e. Kr.), joka retkeili

-Britanniasta Itämerelle, jopa Atlantin pohjoisperukoille asti, missä

-tapasi Thule-nimisen maan (otaksuttavasti Norjan), jossa "aurinko

-menee levolle ja yötä kestää vain pari kolme tuntia", ja missä hän näki

-semmoisenkin ennenkuulumattoman kumman, että "meri kylmästä juoksettuu"

-(käy usvaan ja jäähän). Tuota etelämaalaisille ihmeellistä ilmiötä

-kuvaa hän seuraavasti:

-

-"Niillä paikoin ei ole enää mannerta eikä merta eikä ilmaa, vaan ovat

-nämä kaikki sekaisin jonkinlaisena merenkeuhkon tapaisena vellinä,

-jossa maa, meri ja kaikki-tyyni on riippumassa ja joka on ikäänkuin

-koko maailman side, minkä läpi ei käy jalkaisin eikä laivalla

-pääseminen."

-

-

-

-Roomalaiset

-

-

-perivät sivistyksensä vuorostaan kreikkalaisilta, lähinnä näiden

-Italiassa sijaitsevien siirtoloiden välityksellä, jotka yksi

-toisensa jälkeen joutuivat heidän valtaansa; mutta maailmanvaltansa

-Rooma perusti itse, rautaisen tarmonsa ja kiinteästi järjestetyn

-yhteiskuntalaitoksensa avulla. Mutta vaikka Italia maantieteellisen

-asemansa takia oli yhtä hyvin, jollei paremminkin kuin helleenien

-maa, omiaan kasvattamaan merenkulkijoita, eivät sen pojat kuitenkaan

-olleet merimiehiä sanan varsinaisessa merkityksessä, eivätkä he edes

-valtansa kukkuloilla ollen muodostaneet mitään suurta merivaltaa.

-Heidän laivansa olivat rakennetut kreikkalaisten alusten malliin, mutta

-miehistö niissä oli yleensä kehnompaa kuin näissä.

-

-Rooman vaarallisin ja miltei ainoa kilpailija niinhyvin merivallasta

-kuin Pohjois-Afrikan ja Espanjan omistamisesta oli Kartago, jonka

-asukkaat taasen olivat syntyneet merillä liikkumaan. Rooman

-kaupankäyntiä ja merenkulkua pahasti kahlehti nöyryyttävä sopimus

-tämän vallan kanssa, joka kielsi sitä pitämästä sotalaivastoa ja johon

-sen, alemmuutensa merillä tuntien, oli ollut pakko suostua. Näin ollen

-he olivat aivan voimattomat hillitsemään ylimielisiä merirosvoja,

-jotka sieppasivat kiinni heidän kauppahaaksiaan, jopa nousivat

-Italian rantojakin hävittämään ja etenivät ryöstäen ja tuhoten kauvas

-sisämaahan.

-

-Tätä lamaannuksen tilaa kesti aina 3. vuosisadan keskipalkoille e.

-Kr. Mutta tällöin roomalaisten kärsivällisyys viimein katkesi.

-Rikkoen pakkosopimuksen ja käyttäen mallina haaksirikkoutunutta

-kartagolaista laivaa he rakensivat lujan laivaston, johon kuului 120

-sota-alusta. Siihen aikaan taistelivat jousimiehet ja jalkasoturit

-laivankannella kilpien ja lautasuojusten turvin, ja väkeväjänteiset

-heittokoneet (katapultit ja ballisterit) nakkelivat isoja kiviä

-vihollislaivoihin; mutta menestys riippui pääasiallisesti alusten

-taitavasta ja joutuisasta ohjauksesta, kun vaski- tai rautapuskurilla

-pyrittiin lävistämään vastustajan kylki. Siinä suhteessa tunsivat

-roomalaiset vanhan alemmuutensa kartagolaisten rinnalla; ja sitäpaitsi

-vaati soutaminen ja purjeidenhoito niin paljon voimia ja tilaa, että

-sotureita mahtui aluksiin vain perin vähäinen määrä. Niinpä 3-soutuisen

-laivan (trireemin) 200 miehestä työskenteli 120 soutajina,70

-purjeidenhoitajina ja muina apumiehinä, mutta sotureita oli ainoastaan

-10.

-

-Silloin sai konsuli Duilius onnellisen aatteen. Hän vähensi miehistön

-lukumäärää, jotta laivat tulivat kevytkulkuisemmiksi, ja teetti

-laudoista ryntäyssiltoja, jotka vihollisalusten lähelle tultua

-voitiin kiinnittää niiden reunalle ja muuttaa kamppailu siten

-tavalliseksi maataisteluksi jossa roomalaisilla ei ollut vertoja.

-Täten varustettuna lähti Rooman laivasto tapaamaan vihollista ja

-voitti sen perinpohjaisesti Mylaen luona v. 260 e. Kr. Opittuaan täten

-merisodassakin mestareiksi käyttivät roomalaiset jatkuvasti laivastoa

-apunaan maailmanvalloitushankkeissaan. Aktiumin meritaistelussa

-v. 31 e.Kr., jossa Augustus voitti Markus Antoniuksen yhdistetyn

-roomalais-egyptiläisen laivaston, voittivat edellisen 1- ja 3-soutuiset

-alukset jälkimmäisen korkealaitaiset, mutta hankalasti liikuteltavat

-4- ja 5-soutuiset laivat. Vähitellen monisoutuiset laivat joutuivat

-pois käytännöstä, niin että Välimerellä käytettiin vain yhdellä

-soutajarivillä kuljetettavia aluksia.

-

-Kauppaliikettä meriteitse hajottamaan olivat roomalaiset sen sijaan

-yleensä liian ylpeitä ja velttoja. Se pysyi edelleen etupäässä

-kreikkalaisten ja Välimeren pohjukan (Levantin) rannikkolaisten

-toimena, jotka kaikkialta tuon suunnattoman valtakunnan alusmaista

-kuljettivat rikkauksia ja elatusvaroja seitsemän kukkulan kaupungin

-turmeltuneelle, nautinnonhaluiselle väestölle.

-

-Itsestään on selvää, että Rooman vallan vähitellen käsittäessä koko

-silloin tunnetun maailman, ja sen omien ynnä vallanalaisten maiden

-laivojen kyntäessä kaikkia Europan sisä- ja ympärysmeriä, tiedot eri

-maista ja kansoista kasvoivat suunnattomasti. Suuret sotapäälliköt

-kuten esim. Caesar kuvailivat hauskalla tavalla Galliaa ja Germaniaa;

-kreikkalaissyntyiset Strabon ja Ptolemaios ynnä roomalainen Plinius

-vanhempi perustivat maan- ja luonnontutkimuksen; ja Herodotoksen tavoin

-kokosi historioitsija Tacituskin (54—117 j.Kr.) entisten ja myöhempäin

-matkustajain havaintoja maan- ja kansatieteen alalla.

-

-

-

-Tacituksen tiedot Fennoista.

-

-

-Suomalaista lukijaa huvittanee kuulla Tacituksen kuvausta _Fenni_-

-l. _Fennoi_-kansasta, joka eleli kehittymättömässä luonnontilassa

-Weiksel-joen alijuoksun varsilla. Nähtävästi hän (samaten kuin näistä

-puhuva Ptolemaios) tarkottaa sillä joko _suomalaisia_ tahi jotakin

-_suomensukuista_ kansaa, kuvauksesta päättäen kernaimmin lappalaisia.

-

-"Fenneillä vallitsee outo raakuus, siivoton köyhyys: ei ole aseita,

-ei hevosia, ei kotoa; ruokana ruoho, vaatteina eläintentaljat,

-makuusijoina maa. Heidän ainoana turvanaan ovat nuolet, joita he

-raudan puutteessa luilla kärjistävät. Ja sama metsänkäynti on

-niinhyvin miesten kuin vaimojenkin elatuskeinona, sillä jälkimmäiset

-seuraavat mukana pyydystämässä ja ottamassa osansa saaliista. Eikä

-pikkulapsilla ole muuta turvapaikkaa pedoilta ja rajuilmoilta, kuin

-että heidät peitetään johonkin puunoksista kyhättyyn suojukseen. Siihen

-nuorukaiset palaavat, siihen vanhukset vetäytyvät. Mutta tuopa onkin

-heistä onnellisempaa kuin viljellä vaivalla maata, rakentaa huoneita ja

-käydä kauppaa tavaroilla toivon ja pelon alaisina. Turvassa ihmisiltä,

-turvassa jumaliltakin ovat he käsittäneet kaikkein vaikeimmasti

-saavutettavan tilan: ettei heillä ole edes mieliteonkaan tarvetta."

-

-

-

-Kartago.

-

-

-Edellisessä on jo monesti tullut mainituksi mahtavan Kartagon

-nimi. Kuten kerrottu oli se alkuaan foinikialaisten merenkulkijain

-perustama kauppa-asema; mutta sen väestö sulautui vähitellen yhteen

-ympärillä olevain alkuasujamien, numidialaisten y. m., kanssa,

-joten syntyi "punilaisten" merkillinen, synkkä ja kiihkeäverinen

-sekarotu, joka kohotti huippuunsa erämaasta tuodun Astarten- ja

-Moolokin-palveluksen irstaille menoineen ja julmine ihmisuhrineen.

-Nopeasti kohosi Tunisin lahden pohjukassa sijaitsevan kaupungin kauppa

-ja varallisuus. Sen haahdet kuljettivat kaikkialta Välimeren maista ja

-Atlantin rannikoilta luonnontuotteita ja orjia, ja viimemainittujen

-työllä muutettiin Pohjois-Afrikan karut hiekkarannat kukoistaviksi

-vainioiksi ja hedelmätarhoiksi. Yhtä rinnan virisi teollisuus,

-varsinkin metallitakeet ja itämailta opittu silkkikankaiden valmistus.

-Merenkulkuun ja tavarainvaihtoon rikkautensa perustava kauppaylimystö

-piti kotikaupungissa ja monilukuisissa siirtomaissa säälimätöntä

-hirmuvaltaa, mutta turmeltui nopeasti. Kartagolaisten taisteluista

-merivallasta Italian kreikkalaisten kaupunkien ynnä Rooman kanssa on

-etempänä puhuttu. Sen sijaan kerromme eräästä heidän suorittamastaan

-suurtyöstä maantieteellisen löytöpurjehduksen alalla, Hannon matkasta

-Luoteis-Afrikan ympäri, josta on olemassa laajempi ja uskottavampi

-kertomus kuin heidän foinikialaisten maanmiestensä aikaisemmin

-toimittamasta purjehduksesta koko tämän maanosan ympäri, josta

-Herodotos niukkasanaisesti kertoo.

-

-

-

-Hannon matka.

-

-

-Viidennellä vuosisadalla e. Kr. päätti Kartagon hallitus, kaupungin

-väkiluvun ylen nopean kasvamisen takia, siirtää liikaväestöä

-ennenviljelemättömiin seutuihin ja uusien siirtoloiden perustamisella

-lisätä kotikaupungin mahtia. He lähettivät sen vuoksi merisuffeeti

-Hannon 60 sotalaivalla kuljettamaan 30,000 puolirotuista siirtolaista

-Herkuleen patsaiden takaiselle rannikolle.

-

-Mainitun salmen sivuutettuaan nousi Hanno maihin useaan kohtaan

-nykyisen Marokon ja sen takaisen suuren aavikon rannoille ja sijoitti

-niihin elävää lastiaan. Tällöin eksyi hän kerran niin kauvaksi

-valtameren ulapoille, että joutui erään Cerneksi nimittämänsä

-saaren rantaan, jonka etäisyyden Herkuleen patsaista hän laski yhtä

-suureksi kuin Kartagon etäisyyden samasta salmesta (nykyisin se

-otaksutaan Arguin- eli Agadir-saareksi Kanarian saaristossa). Sinne

-hän laski loput siirtolaisista; mutta sen sijaan että olisi palannut

-kotia, lähti hän jatkamaan matkaa vieläkin etelämmäksi tutkiakseen

-ennentuntemattomia seutuja. Tätä varten oli hän ottanut tulkkejakin

-mukaansa.

-

-Hän sivuutti suuren Cretes (Senegal)-virran suun, jossa kuten nytkin

-vilisi krokotiileja ja virtahepoja. Hanno huomauttaa, etteivät hänen

-rannoilla näkemänsä villit enää olleetkaan Saharan raakalaisvaltioiden

-ruskea-ihoisia asukkaita, vaan Sudanin pikimustia neekereitä.

-Nämä kantoivat hartioillaan ja lanteillaan petoeläinten nahkoja,

-eikä heidän kielestään saaneet enää tulkitkaan selvää. He ajoivat

-kiviä viskomalla maihin nousseet matkustajat takaisin laivoihin.

-Eteenpäin kuljettaessa sivuutettiin hyvänhajuisia metsiköitä,

-nähtiin (kuten nykyäänkin) alkuasukkaiden polttavan kuivettunutta

-ruohoa mäkirinteillä halmeeksi ja kuultiin öisin kylistä pillien ja

-rämistimien ääntä, rumpujen rätinää ja sekavia huutoja, jolla tapaa

-neekerit nykyisinkin huvittelevat. Yhä kauvemmaksi etelään ja länteen

-uskalsivat purjehtijat, kunnes eräänä yönä tulivat seutuun, joka

-näytti olevan ilmitulessa ja jonka keskeltä liekit "ulottuivat tähtiin

-saakka." Päivän valjetessa tuo ilmiö huomattiin korkeaksi vuoreksi.

-Nyt tiedämme, että Länsi-Afrikan rannikolla on todella olemassa

-tulivuori ja yksi ainoa sellainen; se on Kamerun-vuori 4 leveysasteella

-päiväntasaajasta pohjoiseen.

-

-Jo alkoi matka tuntua hirvittävältä. Siitä huolimatta jatkettiin vielä

-matkaa ja tultiin "Etelän sarveksi" nimitettyyn lahteen, jossa oli

-saari ja sen keskellä järvi. Sielläpä asui kummaa joukkoa: karvaisia,

-villejä olentoja, niistä enimmät naisia. "Vaikka me ajoimme takaa

-miehiä", kertoo Hannon lokikirja, "emme saaneet niistä yhtään kiinni.

-Ne pakenivat kaikki edestämme, hypellen jyrkänteiden yli ja nakellen

-meitä kivillä. Me vangitsimme naisista kolme, mutta ne tappelivat

-kynsin hampain vastaan, niin ettei meidän onnistunut taivuttaa niitä

-mukaamme. Sen vuoksi tapoimme ja nylimme ne ja otimme niiden nahat

-Kartagoon." Tuota villiä kansaa nimittivät tulkit "gorilloiksi" —

-sana, joka tuli jälleen kuuluviin vasta kahden vuosituhannen perästä,

-kun noille viime vuosisadan keskivaiheilla uudestaan keksityille

-päiväntasaaja-Afrikan puoliapinoille annettiin Hannon niistä käyttämä

-nimitys. Tällä kohtaa uskalias amiraali käännätti laivansa äkisti kotia

-päin; sillä — kuten hänen kertomuksensa yksinkertaisesti loppuu —

-"täällä loppuivat ruokavaramme".

-

-Kartagon arvatenkin runsaasta kirjallisuudesta on tämä kertomus

-ainoa näyte, joka on säilynyt meille kokonaisena, vaikkakin

-ainoastaan kreikkalaisena käännöksenä. Alkuperäisen oli Hanno

-piirrättänyt vaskitauluihin ja ripustanut ne kiitosuhriksi

-onnellisesta paluustaan Baal-Moolokin temppeliin, josta sitten

-joku kreikkalainen matkustaja sen jäljensi ja käänsi aikalaisiaan

-varten. Kartagon loiston ja suuruuden kävi kuten yleensä kaikkien

-muidenkin itämaisten suurvaltojen. Niiden voiman herpaisi pian

-rotuluonteeseen kuuluva julmuus ja eläimellinen nautinnonhimo;

-vallassaolijat eivät enää kyenneet itse käymään sotiaan, vaan käyttivät

-raakalaisheimoja palkkasotureina. Mikään niistä ei ole kyennyt

-luomaan sellaista valoisaa maailmankuvaa kuin vanhat kreikkalaiset,

-eikä lujittamaan valtaansa ja mainettansa rautaisella oikeus- ja

-yhteiskuntajärjestyksellä niinkuin Romutuksen jälkeläiset. Muinoin niin

-mahtava Kartago sortui olemattomiin, raukesi vähäiseksi rauniokasaksi,

-katosi aivan yhtä tykkänään historian näyttämöltä kuin sitä ennen

-Memfis ja Tebe, Ninive ja suuri Babylon, Persepolis, Susa ja Ekbatana.

-

-

-

-

-III LUKU

-

-Viikinkien retkeilyt.

-

- Viikinkien alkuperä. — Syyt viikinkiretkiin; Viikinkien luonne. —

- Viikinkilaivat; Svolderin taistelu. — Viikingit mielityössään. —

- Viikinkiretket sivistystekijänä. — Viikinkiretket itäänpäin;

- Venäjän vallan synty; Ryöstöretki Bjarmien maahan.

-

-

-Tarumaisen uhkarohkeutensa puolesta ovat pohjolan vanhat viikingit

-kenties mielenkiintoisimmat kaikkien aikojen merenkulkijoista. He

-esiytyvät historiassa 8:nnella, 9:nnellä ja 10:nnellä vuosisadalla.

-Verraten vähäisillä aluksillaan he risteilivät kaikilla silloin

-tunnetuilla ja osittain tuntemattomillakin vesillä; alkaen Pohjoisesta

-Jäämerestä ja Vienanmeren perukoilta he piirsivät pitkin Pohjanmerta,

-Itämerta ja suurta Atlanttia aina Välimeren pohjukoihin saakka,

-tuntematta edes niihin aikoihin jo muualla käytettyjä alkeellisia

-purjehduksien apukojeitakaan; soutivat virtoja ja jokia ylöspäin

-kaukaisten maiden sydämiin, keksivät uusia saaria ja mantereita ja

-joko asettuivat pysyväisesti valtaamiinsa maihin, perustaen niihin

-itsenäisiä valtakuntia, tahi palasivat runsaan saaliin kera takaisin

-lumiseen pohjolaansa.

-

-

-

-Viikinkien alkuperä.

-

-

-Mitä väkeä nuo viikingit olivat, ja mikä aiheutti tuon laatuaan

-ainokaisen, _meritse_ tapahtuvan kansainvaelluksen?

-

-Siitä ollaan yksimielisiä, että he olivat nykyisen Skandinavian

-asukasten esi-isiä; mutta riitaisuutta on vallinnut pohjolan eri

-kansain osuudesta moneenkin suurimerkitykselliseen viikinkiyritykseen.

-Itse _viking_-sanan merkityskin on haihtunut tarun peittoon. Toiset

-johtavat sen sanasta vik = lahti, selittäen sen merenkulkijain

-taipumuksesta laskea lahtiin, toiset jälleen vanhasta _vig_-sanasta =

-taistelu, tappo (vert. ruots. _envig_ = kaksintaistelu).

-

-Katsaus Skandinavian karttaan näyttää kumminkin jo päältäpäinkin,

-että vanhoilla norjalaisilla oli tilaisuus kaikkein laajimpiin

-retkeilyihin: heillehän oli koko Atlantti avoinna. Kauvimpana

-pohjoisessa he keksivät ja kansoittivat Irlannin ja Grönlannin; he

-kävivät ensimmäisinä europalaisina (jo puolisentuhatta vuotta ennen

-Kolumbusta) Amerikan saarilla ja mantereella, asettuivat Fär-saarille

-ja Skotlantia ympäröivälle saarivyöhykkeelle; nousivat maihin Ranskan

-rannikolle ja perustivat sinne valtakunnan heistä nimensä saaneeseen

-Normandiaan, josta käsin uudet valloittajaruhtinaat vuorostaan

-perustivat toisia normannilaisvaltoja Englantiin ja Etelä-Italiaan.

-Tanskalaisilla oli luonnollisena "vainionaan" Pohjanmeren ja Kanaalin

-rannikot, he verottelivat Saksaa, Ranskaa ja Englantia, johon

-viimeksimainittuun pari heidän kuningastaan perusti lyhytaikaisen

-tanskalaisvallan. Ruotsalaisille jäi oikeastaan vain "Suolameri"

-(Austrasalt), Itämeri, temmellyskentäksi; mutta siihen tyytymättä he

-kulkivat pitkiä jokitiehyeitä myöten syvälle Itä-Europaan, minne he

-perustivat vanhimman Venäjän vallan, ja uskalsivat painua virtoja

-alas aina kaukaiseen Konstantinopoliin ("Miklagårdiin" — Suureen

-kaupunkiin) saakka, jossa he toimivat heikkojen Itä-Rooman keisarien

-henkivartijoina, "varjageina".

-

-

-

-Syyt viikinkiretkiin.

-

-

-Perimmäisenä aiheena tähän ilmiöön oli se levoton maastasiirtymishalu,

-joka saman vuosituhannen kuluessa aiheutti suuret kansainvaellukset

-Europan mantereella ja Aasiasta Europaan. Silloin kansat ikäänkuin

-havahtuivat pitkällisestä unesta, oikoilivat jäseniään ja tunsivat

-entiset asuinsijat liian ahtaiksi. Skandinavian asukkaat olivat

-sukua gooteille eli gauteille, jotka vaellus- ja valloitushalullaan

-olivat kaikkein rajuimmin tärisyttäneet Itä-, Keski- ja Etelä-Europan

-valtiollista ja kansallista tasapainoa ja tehneet lopun silloisesta

-maailmanvaltiaasta Rooman keisarikunnasta.

-

-"Nälkä ja rakkaus ne maailmaa vallitsevat", totesi Schiller

-— niistä varsinkin ensinmainittu. Tuo tilanahtaudentunto ja

-voimainlevittämishalu johtui vanhoissa Skandinavian maissa lähinnä

-luonnonlaadusta sekä niiden valtio- ja yhteiskuntajärjestyksestä.

-Ne olivat köyhiä ja hedelmättömiä ja kärsivät, silloisiin vähiin

-elatusmahdollisuuksiin nähden, liika-asutuksesta. Enemmän kuin etelän

-maat ne olivat riippuvaiset ilmastosuhteista: jos toivo hyvästä sadosta

-tai kalastuksesta petti, oli hätä ovella. Hädänalaisilla tienoilla

-silloin nuoremmat miehet saivat joko vapaaehtoisesti tahi arvan

-määrääminä poistua maasta hankkimaan elatusta toisilla haaroilla.

-Rauhallisilla keinoilla tämä ei silloin juuri käynyt päinsä, vaan ase

-kädessä. — Edelleen peri isän arvon ja omaisuuden enimmäkseen vanhin

-poika (kuten vieläkin on laita Englannin aateliston keskuudessa,

-jätteenä muinaisnormannilaisesta lainsäädännöstä), joten nuoremmilla

-pojilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin lähteä kyntämään sitä

-peltoa, joka oli kaikkien eikä kuitenkaan kenenkään oma — merta.

-

-Sama ilmiö uudistui valtioelämässäkin. Vanhastaan olivat pohjolan maat

-jaetut monien keskenänsä kinastelevien pikkukuningasten ja näistä

-varsin höllästi riippuvain sukupäälliköiden, jaarlien, kesken. Mutta

-ensimmäisen vuosituhannen lopulla kohosi niissä jokaisessa eräitä

-toisia voimakkaampia valtiaita, jotka kukistivat kilpailijainsa ynnä

-jaarlien mahdin ja yhdistivät koko maan valtikkansa alle. Siihenastiset

-suurmiehet, nähdessään valtansa ja vapautensa raukeavan, eivät aina

-alistuneet tottelemaan uutta järjestystä, vaan lähtivät merille

-vapaina viikinkeinä kohoamaan mainetta ja rikkautta tahikka siirtyivät

-tykkänään pois kotimaasta valtaamiinsa uusiin seutuihin.

-

-

-

-Viikinkien luonne.

-

-

-Skandinavian asukkaat olivat entuudestaan rohkeita kalastajia ja

-metsästäjiä ja olivat kotivesillään ja vuonoillaan — jotka silpovat

-Norjan ja Etelä-Ruotsin rantoja kuin miekanterät — hajautuneet

-reippaiksi merimiehiksi. Kotoisilla pikku aluksillaan he sitten

-uskalsivat lähteä kauvemmaksikin kokoomaan saalista suurilta

-merenseliltä ja ennen tuntemattomilta rannikoilta. Merirosvousta

-ei siihen aikaan, eikäpä paljoa myöhäisemminkään, pidetty minään

-rikoksellisena tekona. Päinvastoin se silloisen oikeustajunnan mukaan

-oli vallan kunniallinen toimiala, jopa kunniakkaampikin kuin muut

-rauhalliset elinkeinot. Vanhat runoilijat (vieläpä lähellä meidän

-päiviämmekin romantikot, kuten esim. Tegnér "Frithiofin sadussa" ja

-Runeberg "Fjalar kuninkaassa") ylistivät merirosvoilijain ritarillisia

-taisteluja, seikkailurikkaita matkoja ja muita miehekkään voiman

-ilmauksia. Monet viikingit pitivät kunnianasiana viettää koko ikänsä

-merellä ja päinvastoin häpeänä asua "nokeututuneen kurkihirren" alla.

-Kuolema tautivuoteella ja vanhuudenheikkoudesta samoin oli häpeällinen,

-sankarin kuolo miekkojen mittelyssä sen sijaan kaikista kaunein ja

-kadehdittavin; ja kun uros ei siellä loppuaan löytänyt, piirteli hän

-vanhetessaan "verisiä riimuja" rintaansa ja erosi vapaaehtoisesti

-elämästä. Mahtimiehet, "merikuninkaat", haudattiin polttamalla ruumiit

-heidän omissa sotapursissaan, jotka ahdettuina täyteen merillä koottua

-rikkautta laskettiin liekkien vallassa ulapalle.

-

-

-

-Viikinkilaivat.

-

-

-Kuten jo mainittu, olivat viikinkien alukset sangen pienet ja hennot

-heidän suorittamiinsa kaukopurjehduksiin verraten. Niistä on, paitsi

-vanhoja kuvia, Tanskassa ja Norjassa löydetty kappaleita maan sisään

-hautautuneina, jopa pari melkein ehyttäkin laivaa. Ne olivat oikeastaan

-vain pitkiä veneitä, jokseenkin tasapohjaisia, suhteellisesti kapeita

-ja matalareunaisia aluksia (muistuttaen jossain määrin Pohjois-Suomen

-koskiveneitä), mutta erittäin notkeita ja nopeakulkuisia. Nämäpä

-ominaisuudet, yhdessä varman ohjaustaidon kanssa, tekivätkin

-niistä — niiden hentoudesta huolimatta — luotettavia merialuksia

-ilkeäsisuisella Pohjanmerellä ja Atlantin mahtavissa mainingeissa.

-Niiden pituus oli 17-22 metriä, leveys 4-5 metriä ja kantavuus

-korkeintaan 200 tonnia. Tavallisesti niissä oli masto keskellä

-alusta ja siinä neliskulmainen, punaiseksi tahi raidalliseksi

-värjätty sarkapurje (raakapurje); mutta pääpaino eteenpäin kulkiessa

-ja sotaliikkeissä tietystikin pantiin yksinomaan voimakkaaseen ja

-rivakkaan soutuun. Keulassa ja perässä kohosi emäpuun jatko valtavan

-korkealle joko hevosen- tai louhikäärmeenpään muotoiseksi, usein

-kullatuksi kaljuunakuvioksi — siitä nimitys "käärmelaiva". Näiden

-julmien kummitusnaamojen tarkoituksena oli rantaa lähetessä peljättää

-tiehensä rantahiidet. Samallainen kuvio on yleinen Ruotsin ja Norjan

-muinaisaikaisissa kalliopiirustuksissa ja riimukivissä sekä vanhempain

-huonekalujen koristelussa. Viikinkien ansioksi pannaan se tärkeä

-parannus aluksen ohjauksessa, että vanhalta ajalta perittyjen kahden

-irtonaisen peräsimen sijaan, joita hoidettiin kummaltakin laidalta,

-tuli käytäntöön yksi ainoa kiinteä peräsin. Tämä ei kuitenkaan vielä

-sijainnut aivan perässä, vaan oikealla, ylähangan puolella, jolla siitä

-lähtien on nimityksenä "tyyrpuuri" (ruots. styrbord, engl. starboard =

-ohjauskylki), vasemman kyljen eli alahangan saadessa nimeksi "paapuuri"

-(ruots. ba(k)bord, engl. port = takakylki).

-

-Purjehdusmatkoillaan viikingit liikkuivat sekä yksin laivoin että

-pienempinä tai suurempina laivastoina. Soutaessa kilvet ripustettiin

-aluksen reunoille sekä koristeiksi että suojaksi aaltoilua vastaan.

-Päällikkölaivat olivat toisia isommat, ja niissä oli kansi keulassa

-tahi perässä ulottuen aina mastoon saakka sekä jokseenkin lukuisa

-miehistö. Niinpä oli kuningas Olavi Trygvenpojan kuulussa _Pitkässä

-käärmeessä_ neljäneljättä airoparia ja 90 miestä, Knut Suuren

-päällikköaluksessa, jolla hän lähti Englantia valloittamaan, 60

-airoparia, ja Olavi Pyhän kahdessa laivassa 200 miestä.

-

-

-

-Svolderin taistelu.

-

-

-Norjan kuningas Olavi Trygvenpoika oli naisjuonien kautta joutunut

-sotaan Tanskan kuninkaan Sven Kaksiparran ja Ruotsin Olavi

-Sylikuninkaan kanssa, joihin vielä liittyi eräitä hänen loukkaamiaan

-norjalaisia suurmiehiä. Svolderin lahteen Vendienmaan rannikolla

-(Rügenistä länteenpäin) kokoutuivat yhtyneet viholliset odottamaan

-Norjan kuninkaan laivastoa. Oli kaunis päivä ja kirkas auringonpaiste,

-ja kaikki päälliköt katselivat kuinka norjalaiset laivat purjehtivat

-merelle isoina ryhminä. Kerta toisensa perään, kun jokin muita isompi

-ja muhkeampi alus tuli näkyviin, huudahtivat liittolaiskuninkaat: "Kas

-tuossapa suuri ja ylen uljas laiva, se varmaankin on Pitkäkäärme".

-Mutta Erik jaarli, norjalainen luopio, tiesi sanoa: "Monia muita suuria

-ja uljaita laivoja heillä on, odottakaamme vielä." Vihdoin he näkivät

-neljä laivaa purjehtivan esiin, ja yksi niistä oli iso ja kullalla

-runsaasti huoliteltu käärmelaiva. Silloin nousi kuningas Sven, jolla

-itsellään oli uljas, keulasta ja perästä raudoitettu alus, pystyyn

-ja sanoi korkealla äänellä: "Käärme kantaa illalla minut kannellaan,

-sitä laivaa minä tahdon ohjata." Mutta Erik jaarli lausui: "Vaikkei

-Olavi kuninkaalla olisi suurempia laivoja kuin tämä, niin ei Sven

-kuningas saane sitä häneltä yksistään tanskalaisjoukon väellä."

-Viholliskuninkaiden ja jaarlien kesken oli sovittu, että jos Olavi

-Trygvenpoika lyötäisiin, jakaisivat he keskenään Norjan valtakunnan,

-mutta Käärmeen perisi se, joka ensimmäisenä kerkiäisi sen kannelle.

-

-Mahtavan aluksen nähdessään viholliset nousivat kaikki laivoihin

-ja varustautuivat hyökkäämään sen kimppuun. Sen huomatessaan

-Olavi kuninkaan seuralaiset pyysivät häntä välttämään taistelua

-niin ylivoimaisen vastustajan kanssa. Mutta kuningas seisoi

-päällikkökannella ja vastasi kaikuvalla äänellä: "Laskekaa purje,

-pakoa eivät mieheni saa ajatella, en ole koskaan paennut taistelussa,

-Jumala päättäköön hengestäni, mutta ikänä en aijo lähteä pakoon." Niin

-tehtiinkin kuin kuningas sanoi. Hän seisoi itse koko varttaan muita

-korkeammalla, ja hänen kullattu kypärinsä ja kilpensä ynnä punainen

-vaippansa olivat kaikkien nähtävissä.

-

-Tulinen ja sekä laivoille että miehille tuhoisa taistelu alkoi.

-Vuoron perään saivat Olavi kuninkaan kimppuun hyökkäävät Tanskan

-ja Ruotsin laivastot vetäytyä verissäpäin takaisin; mutta niin

-suuret olivat tappiot norjalaistenkin puolella, että Trygvenpojalle

-lopuin jäi jälelle vain hänen Pitkä käärmeensä, johon kaikki vielä

-taistelukuntoiset soturit olivat kokoutuneet. Tulipa vihdoin Erik

-jaarlin vuoro käydä entistä valtiastaan vastaan, ja nyt vasta alkoi

-kaikkein tuimin käsirysy.

-

-_Pitkän käärmeen_ keulassa seisoi jättimäinen jousimies, Einar nimeltä,

-joka ahdisteli nuolillaan niin pahoin Erik jaarlia, ettei tämä tiennyt

-mihin asentoon asettua korvissaan vinkuvilta nuolilta. Silloin sanoi

-jaarli eräälle suomalaiselle, joka myöskin oli etevä jousimies: "Ammu

-sinä tuo iso mies tuolta keulasta." Suomalainen ampui ja osui keskelle

-Einarin jousta, joka rämähti poikki hänen juuri sitä jännittäessä.

-Silloin kysyi Olavi kuningas: "Mikä se rämähtikään rikki sellaisella

-jyryllä?" Einar vastasi: "Norja sinun käsistäsi, herra kuningas." —

-"Eipä vahinko sentään ollut niin suuri", sanoi kuningas, "ota minun

-jouseni ja ammu sillä." Einar teki työtä käskettyä, mutta veti niin

-lujaa että nuolenkärki tuli kauvas kaaren sisäpuolelle. "Liian heikko,

-liian heikko on hallitsijan jousi", nauroi hän, viskasi jousen menemään

-ja tarttui miekkaan ja kilpeen.

-

-Yhä tuimemmaksi kävi kamppailu mies miestä vastaan, ja yhä enemmän

-harvenivat Pitkän käärmeen puolustajain rivit. Mainetekoja suoritettiin

-kummallakin puolella, joista vuosisadat vielä jälkeenpäin kertoilevat.

-Taistelun kiivauden selittää se, että tässä iski norjalainen

-norjalaista vastaan, pahoin loukattu kapinoitsija laillista valtiastaan

-vastaan. Vihdoin täytyi henkiinjääneen mieskourallisen kiivetä

-perälavalle kuninkaansa turviin. Mutta sielläkin teki joka taholta

-nuolia ja keihäitä lennättävä vihollinen sellaista tuhoa, että

-lopulta vain kuningas itse ja hänen tallimiehensä, joka vartaloltaan

-ja vaatetukseltaan oli hyvin hänen kaltaisensa, kykenivät asetta

-käyttämään. Nähtyään enemmän kamppailun turhaksi hyppäsivät nämä

-kumpikin omalta laidaltaan uimasille mereen. Mutta jaarlin miehiä

-vartoi veneissä surmatakseen kaikki aaltojen armoon antautuvat. Silloin

-nosti Olavi kuningas kilven päänsä yli ja sukelsi, mutta tallimies sai

-kilven allensa eikä päässyt sukeltamaan yhtä sukkelaan. Luullen häntä

-kuninkaaksi korjasivat viholliset hänet vedestä ja veivät jaarlin

-eteen, jolloin erehdys huomattiin. Kilvan kiipesivät jaarlin miehet

-kuningaslaivaan, jonka Erik jaarli täten sai voittosaaliikseen.

-

-    "Vallattu on Pitkä käärme,

-    kaatunut Olavi Trygvenpoika",

-

-laulaa Björnstjerne Björnson mainiossa runossaan Svolderin taistelun

-päätöksestä. Mutta vanha islantilainen kronikankirjoittaja Snorre

-Sturlason, jonka esitystä "Kuningassaduissa" tässä olemme seuranneet,

-kertoo olevan paljonkin tarinoita Olavi kuninkaan myöhemmistä

-seikkailuista, mutta toteaa, ettei tämä missään tapauksessa tullut enää

-koskaan Norjan hallitukseen.

-

-

-

-Viikingit mielityössään.

-

-

-Noissa pikakulkija-aluksissaan, silloisissa "meren vinttikoirissa",

-kiitivät viikingit kotivuonojensa partailta ulos aukeille ulapoille.

-Kohti luonnon auliisti siunaamia maita kävi raisujen matkamiesten kulku

-— sinne, missä maaperä lumen ja jään kaihtamatta kasvoi runsaita

-satoja ja missä ihmisillä oli kummallinen tapa kokoutua asumaan

-kaupunkeihin ja muihin taajaväkisiin ja hyvinsuojattuihin yhdyskuntiin.

-Sellaisissa seuduissa viikingit tiesivät tapaavansa rikkauksia, joista

-ei kotoisilla karuilla kallioilla ollut aavistustakaan; ja niissä asui

-väestö, jolla ei ollut heidän luonteensa rajua, hillimätöntä voimaa

-ja joka herjan henkensä lunnaiksi kantoi kokoon kultaa ja kalliita

-kankaita, viljaa, viiniä ja kauneimpia tyttäriään saaliiksi miehille

-merellisille.

-

-Kauhusta vapisivat Pohjois-Saksan ja Ranskan rannikkojen asukkaat

-Kaarle Suuren heikkojen seuraajien aikana, kun näkivät kaukaa ulapalta

-lähestyviksi nuo pitkät, kapeat käärmelaivat purppurapurjeineen

-ja laidoilla kiiltelevine kilpirivineen, jotka olivat niin toisen

-näköiset kuin heidän omat kömpelöt, leveäkylkiset ja korkealaitaiset

-kaukaloaluksensa. Hätähuuto "normannit tulevat!" herätti silloin yhtä

-suurta hirmustumista, kuin aikoinaan vanhassa Roomassa naisten parkuna:

-"Hannibal on porttien edessä!" Häthätää kootut suojelusjoukot eivät

-enimmäkseen mahtaneet mitään tulokkaiden väkeviä käsivarsia ja pitkiä

-tapparoita vastaan.

-

-Kanaalin toisella puolella sai Englanti — tuo keltiläisten,

-piktiläisten, roomalaisten ja anglosaksien ainainen taistelutanner,

-Golf-virran lauhkeitten laineitten kaulailema vihanta saari —

-lakkaamatta ottaa rannoilleen pohjolan miehiä. "Vuonna 793" —

-kertoo vanha englantilainen kronikka — "näkyi Northumbrian

-(Pohjois-Englannissa) päällä kamalia ennuksia, jotka säikyttivät

-kansaa pahanpäiväisesti: raivokkaita pyörretuulia ja kalevantulia,

-ja säkenöiviä louhikäärmeitä nähtiin lentelevän ilmassa. Suuri

-nälänhätä seurasi näitä enteitä, ja vähän myöhemmin samana vuonna

-tuhosivat pakanalliset miehet mitä kauheimmalla tavalla Jumalan kirkon

-Lindisfarne-saarella, ryöstäen ja surmaten. Moniaat luostariveljistä ja

--sisarista tapettiin miekalla, toisia hukutettiin. Pyhäkkö ryöstettiin

-putipuhtaaksi, monilta munkeilta riistettiin vaatteet, niin että heidän

-ruumiinsa jäivät ilki alastomiksi, karja iskettiin kuoliaaksi ja

-laahattiin mukaan." Siinä lyhyt ja surkean kaunopuheinen aikalaisten

-todistus viikinkien verisestä vierailusta.

-

-Rannikkoja ryösteltyään viikingit soutivat jokia ylös sisämaahan,

-valloittivat yhtäällä aatelislinnan, toisaalla polttivat poroksi

-luostarin ja kasasivat saaliin aluksiinsa. Useat kerrat he tunkeutuivat

-Seine-virtaa myöten aina Pariisiin saakka, jonka asukkaiden, samoin

-kuin frankkilaisten kuninkaiden ja kreivien, täytyi maksaa heille

-tuntuvata pakkoveroa. Mutta sellaisen korjattuaan nuo rehdit

-raakalaiset jättivät ainakin sillä kertaa maksajan rauhaan.

-

-Välimerellä, maailmankaupan silloisella valtaväylällä, he parveilivat

-kuin lokkiparvet silakankudun aikana, kaapaten vastaansattuvia

-kauppahaahtia rikkaine lastineen ja ryöstellen rannikoita Herkuleen

-patsailta aina Konstantinopoliin saakka, jota he sanoivat

-"Miklagårdiksi", s.o. Suureksi kaupungiksi. Mutta varsinkin Italia

-Ihmeineen ja ihanuuksineen viehätti heitä sanomattomasti, niinkuin

-yleensä keskiajalla kaikkia raakalaiskansoja; ja sen kukkaan,

-hedelmälliseen ja tuliperäiseen Sisiliaan ("Sikel-öhön") he asettuivat

-oikein vakituisesti asumaan, perustaen Robert Guiscardin johdolla

-valtakunnan, joka sitten lukemattomia kirjavia vaiheita kestäen pysyi

-pystyssä aina viime vuosisadan jälkipuoliskolle asti (Napolin eli

-"molempien Sisiliain" valtakunta, jonka bourbonilaisvallan Garibaldi

-kukisti).

-

-Mutta minne tahansa viikingit suuntasivatkin matkansa, niin aina he,

-löydettyään maan, joka oli kylliksi rikas tuottamaan heille ylellistä

-saalista, palasivat sinne säännöllisesti seuraavinakin vuosina

-korjaamaan uutta satoa, kuten konsanaan peltomies vainioltaan; ja joka

-kerralla heitä seurasi uusia tulokkaita, joita houkutteli maineenjano,

-voitonhimo ja huoleton, riemullinen elämä.

-

-

-

-Viikinkiretket sivistys-tekijänä

-

-

-Skandinavian maiden etäinen asema, niiden silloisten asukkaiden

-alhainen sivistystaso sekä kirjallisten muistomerkkien vähälukuisuus

-ovat aikaansaaneet, etteivät viikinkien vaellukset ohimentyään jääneet

-pysyväisen tietoisuuden esineiksi muualla Europassa. Enimmän tarjoo

-niistä tietoja Islannin vanha runous, joka tuolla syrjäisellä saarella,

-kaukana maailman valtateistä, on säilynyt hämmästyttävän elinvoimaisena

-halki vuosisatojen. Joka tapauksessa on niillä ollut erittäin suuri

-merkitys sekä maapallomme tunnetuksi tulemisessa että hyvin monien

-maanäärien asuttamisessa; ja moniaissa myöhemmin eturiviin kohonneissa

-maissa ovat muinaisten viikinkien valtateot olleet tärkeinä tekijöinä

-historiallisessa kehityksessä.

-

-Varhaisimmat retkensä viikingit suuntasivat Islantiin, jolle he

-saaren iäti lumisen ja jäisen luonnon mukaan antoivat "jäämään"

-nimen. Varsinaisen asutuksensa se sai Norjasta, josta kuningas

-Harald Kaunotukan v. 870 paikoilla kukistamat mahtimiehet muuttivat

-tuonne ikuisen tulen ja jään keskeen, siirtäen sinne mukanaan vanhan

-norjalaisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen. Sata vuotta myöhemmin

-matkasi norjalaisia purjehtijoita yhä kauvemmas luoteeseen päin

-keksien maan, jolle sen ensimmäinen vakituinen asukas, muuan _Erik

-Raudi_ eli _Puna-Erik_, antoi perin nurinkurisen nimen Grönlanti eli

-"Vihanta maa", siten houkutellakseen muitakin maanmiehiään sinne

-asettumaan. Ja hänen poikansa Leif jatkoi vieläkin kauvemmaksi, astuen

-ensimmäisenä europalaisena jalkansa Amerikan kamaralle. Hän saapui

-näet New-Foundlandin kalliosaarelle, jota nimitti "Hellulandiksi"

-(Kallio-maaksi), ja nykyisen Massachusetts-valtion rannikolle, jolle

-hän siellä tapaamainsa villien viiniköynnösten takia antoi nimeksi

-"Vinland det goda" (Hyvä viinimaa). Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa

-vanhan viikinkiasutuksen kumminkin hävitti ajanmittaan eskimojen eli

-"skrällinkien" kääpiökansa; mutta Islannissa se on säilynyt halki

-aikojen laatuaan ainokaisena jalokivenä kansakuntien kruunussa.

-

-Historiantutkijain kesken on väitelty siitä, oliko se _Rollo_ eli

-_Gånge Rolf_ ("Jalankävijä Rolf", koskapa mikään ratsu muka ei kyennyt

-kannattamaan hänen jättiläisruhoaan), joka 9:nnen sataluvun alussa

-perusti Luoteis-Ranskaan itsenäisen viikinkivaltion Normandian,

-norjalaista vaiko tanskalaista syntyperää. Olipa tuon seikan laita

-miten hyvänsä — verrattomasti sivistyneemmän kansanaineksen

-keskeen asettuneina normannit ("pohjan miehet") sulautuivat tuota

-pikaa tyyten ympäristöönsä, omistaen yksinpä sen kielenkin. Kun

-Rolfin jälkeläinen _Vilhelm Valloittaja_ sata vuotta myöhemmin

-teki uuden viikinkiretken Englantiin, jossa lyhyt tanskalaisvalta

-hiukan aikaisemmin oli murrettu, ja muutti sinne paroonineen, pysyi

-sielläkin ranskankieli pitkät ajat ylimysten kielenä. Ja rakkautensa

-mereen ja halunsa merentakaisiin valloituksiin jättivät nuo vanhain

-viikinkien jälkeläiset perinnöksi tälle mitä moninaisimmista aineksista

-muodostuneelle saarelaiskansalle, jota perintöä nykyinen Suur-Britannia

-saa meren kaulaileman asemansa ohella kiittää siitä, että se on

-kohonnut maailman mahtavimmaksi meri- ja siirtomaavallaksi.

-

-

-

-VIIKINKIRETKET ITÄÄNPÄIN.

-

-

-Viikinkien retket itäänpäin ("austrvegr") muodostavat erityisen,

-meitä suomalaisia sekä itäistä naapuriamme kiinteästi koskettelevan

-luvun. Ruotsissa asui alkuaan kaksi toisilleen läheistä heimoa,

-svealaiset ja götalaiset (goottilaiset), joiden välillä oli kahnausta

-jo paljon ennen Kristuksen syntymää, mikä kahnaus viimein ensimmäisen

-vuosituhannen puolivälissä leimahti palavimmilleen. Germanilaisen

-rodun levoton, toimintahaluinen luonne johti näitä heimoja jo hämärinä

-esihistoriallisina aikoina riistaretkille merentakaisiin maihin, m.m.

-arvellaan heidän ensinnä asettuneen Lounais-Suomeen. Kun tuo heimojen

-käymä kamppailu päättyi svealaisten voittoon, lähtivät kukistetut

-götalaiset mielellään etsimään uusia asuinsijoja "Suolameren"

-(Itämeren) itäisiltä ja kaakkoisilta rannoilta; toisaalta jälleen

-voittajatkin, tuntiessaan olevansa kyllin vahvat muodostamaan kiinteitä

-yhdyskuntia, ohjasivat kernaasti ylipursuvaa voimaansa itäänpäin.

-Tällöin lienee Uusimaa saanut ruotsalaisen asutuksensa, samoin Kuurin-

-ja Vironmaan rannikolla olevat saaret, joiden väestön kielessä voi

-vieläkin huomata muinaisen yhteisruotsin ("norräna’n") jälkiä.

-Svealaisten vallan lopullisesti kiteytyessä kuningas _Erik Pyhän_

-aikana, liittyi vanhaan valloitushaluun myöskin pyrkimystä levittää

-kristinuskoa pakanamaihin. Seurauksena oli kuuluisa ristiretki Suomeen

-(1157). Yhdessä käännyttämisinnon kera kävi asuttamishalu, joka johti

-ruotsalaiset aina Laatokan ("aallokkaan meren") rannoille saakka.

-Tänne oli jo 8:nnen sataluvun alussa syntynyt vahva viikinkivarustus

-Aldeigjuborg (nykyisen venäläisen Ladoga-kaupungin kohdalle).

-

-_Suomalaiset heimot_ olivat hämärän muinaisuuden aikoina muodostaneet

-"Yhteis-Suomeksi" nimitetyn alueen Pohjois- ja Itä-Venäjällä, mistä

-heitä alkoi jo ennen Kristuksen syntymää siirtyä Suomenlahden ja

-Laatokan eteläpuolelle, Suomenniemelle ja Valkeanmeren ympärille.

-Nykyisen Venäjän alueella heitä asui sekaisin slaavilaisten heimojen

-kanssa, jotka heitä nimittivät "tshuudeiksi" (arvatenkin laina

-muinaisruotsalaisesta sanasta "thiudh" = kansa). Mitään kiinteätä

-yhteyttä, puhumattakaan järjestetyistä valtio- ja yhteiskuntamuodoista,

-ei noilla sekaheimoilla ollut, niin että niiden oli vaikea pitää

-puoliaan heidän asuma-aloilleen tunkeutuvia viikinkejä vastaan, joita

-he nimittivät sanoilla "Ruotsi", "ruotsalainen" (nämä sanat oletetaan

-johtuvan eräästä itäviikinkien kotipaikasta Rodenista eli Roslagenista

-Sveanmaan itäosassa). Nuo lakkaamattomat kamppailut, joissa suomalaiset

-ja slaavilaiset enimmäkseen joutuivat alakynteen, johtivat kumminkin

-varsin tärkeään suurtekoon, nim. _Venäjän_ vallan syntyyn.

-

-

-Venäjän vallan synty.

-

-Kijeviläinen munkki Nestor, "Venäjän ajantiedon isä", kertoo 1100-luvun

-alussa kirjoittamassaan aikakirjassa seuraavasti:

-

-"Vuonna 6367 (s.o. 859) tulivat varjagit (slaavilainen muunnos

-muinaisruotsalaisesta sanasta 'väring' = laillista turvaa nauttiva

-mies) meren yli ja vaativat veroa tshuudeilta ja slaaveilta,

-merjalaisilta ja vepsäläisiltä (suomensukuisia heimoja) ynnä

-krivitsheiltä (muuan slaavilainen heimo). V. 6370 (862) nämä ajoivat

-varjagit takaisin meren taa, eivät maksaneet niille mitään veroa ja

-rupesivat itse hallitsemaan itseänsä. Mutta silloin oli lainkäytön

-laita kehno, suku nousi sukua vastaan, ja kiista ja eripuraisuus

-vallitsi kaikkien välillä ja he rupesivat sotimaan toisiaan vastaan.

-Ja silloin sanoivat he toisillensa: Etsikäämme itsellemme ruhtinas,

-joka osaa vallita meitä ja tuomita oikeudenmukaisesti. Ja heitä lähti

-meren yli varjagien, _rusj'ien_ puheille, sillä näillä varjageilla oli

-nimenä rusj’it, niinkuin toisilla oli svijalaiset, toisilla nurmannit,

-toisilla anglianit ja toisilla gootit. Ja tshuudit, slaavit, krivitshit

-ja vepsäläiset sanoivat rusj’eille: 'Meillä on suuri ja hedelmällinen

-maa, mutta siinä ei ole mitään järjestystä, tulkaa siis hallitsemaan

-ja neuvomaan meitä!' Ja kolme veljestä valittiin seuralaisineen, ja

-he ottivat mukaansa kaikki rusj’it ja tulivat. Ja vanhin veljeksistä,

-Rjurik, asettui Nowgorodiin, ja toinen, Sinjeus, Bjelo-Ozeroon, ja

-kolmas, Truvor, Izborskiin (Peipus-järven eteläpuolelle). Ja Venäjän

-maa, nimittäin Nowgorod, sai nimensä näistä varjageista; nyt näet ovat

-Nowgorodin miehet varjagilaista heimoa, ennen olivat Nowgorodin miehet

-slaaveja. Mutta kahden vuoden kuluttua kuoli Sinjeus ja hänen veljensä

-Truvor, ja Rjurik otti yksin ylivallan ja jakoi kaupunkeja miestensä

-kesken, antaen yhdelle niistä Polotskin, toiselle Rostowin, kolmannelle

-Bjelo-Ozeron. Ja näihin kaupunkeihin ovat varjagit siirtyneet; mutta

-sitä ennen asui Nowgorodissa slaaveja, Polotskissa krivitshejä,

-Rostovissa merjalaisia, Bjelo-Ozerossa vepsäläisiä, Muromissa

-muromilaisia. Ja kaikkien niiden valtiaaksi tuli Rjurik."

-

-Nimet Rjurik, Sinjeus ja Truvor ovat venäläisiä muodostelmia

-pohjoismaisista miestennimistä Rörik, Signjut ja Torvard.

-Kansallisuusnimi Rusj on taas ilmeisesti sama kuin suomalaisten

-"Ruotsi". Venäjän kotimainen nimi on tänäkin päivänä Rusj eli Rossija.

-Arvatenkin oli Itä-Europan valtiollinen ja yhteiskunnallinen tila

-silloin yhtä surkean hajanainen kuin miksi se on tullut äskeisen

-maailmansodan päätyttyä; joko tulivat tarmokkaat, itseänsä hallitsemaan

-tottuneet sodankävijät omasta ehdostaan "hallitsemaan tuota suurta

-ja hedelmällistä maata, jossa ei mitään järjestystä ollut", tahi

-pitää Nestorin aikakirja kirjaimellisesti paikkansa. Mutta tuloksena

-tästä muinaisesta maailmanhistoriallisesta valtioteosta oli, että

-ihmeteltävän sulatuskykyinen slaavilainen aines ennen pitkää nielaisi

-itseensä niinhyvin suomensukuiset alkuasukkaat kuin ruotsalaiset

-tulokkaat.

-

-

-Ryöstöretki bjarmien maahan.

-

-Pohjoisempana kuin vepsäläiset ja merjalaiset oli kolmas sangen

-merkillinen suomalainen kansanheimo, nim. Vienanmeren eteläpuolella

-asuva bjarmien kauppakansa, joka käyden kauppaa metsästyksen ja

-kalastuksen tuotteilla sekä verottamalla lappalaisia oli paisunut

-ylen äveriääksi. Bjarmit eivät liene olleet samoja kuin Itä-Venäjällä

-asuvat permalaiset, vaan luultavasti nykyisten Vienan karjalaisten

-esivanhempia. Kaupankäynnistäänhän ovat Vienan "harjurit" ja

-"laukkurit" vieläkin kuuluisat, ja heidän asumansa alueen

-hautakummuista tavatut vanhat arapialaiset rahat ja muut itämaalaiset

-kulta- ja hopeakalut todistavat heidän muinaisten esi-isäinsä käyneen

-kauppaa sangen avaralta.

-

-Ensimmäiset tiedot bjarmeista ahtoi v. 900 tienoilla Englannin

-kuninkaalle Alfred Suurelle muuan norjalainen Ottar, joka oli käynyt

-heidän maassaan. Sittemmin tekivät ruotsalaiset ja norjalaiset sekä

-rauhallisia kauppamatkoja että varsinkin sotaisia ryöstöretkiä

-rikkaiden bjarmien luo. Näiden etevin kauppapaikka sijaitsi lähellä

-Vienanjoen laskua Valkeaan mereen, nykyisen Arkangelin kaupungin

-pohjoispuolella. Sen lähitienoilla sijaitsi heidän aitauksella

-varustettu pyhä kalmistonsa, jota hautoihin kätkettyjen aarteiden

-takia aseelliset miehet vartioivat yötä päivää (bjarmien tapa näet oli

-uhrata osa vainajan varoista yhteiseen aarrekumpuun). Keskellä aitausta

-sijaitsi Jumala-nimisen ylijumalan tölskitekoinen puukuva, jolla

-oli kaulassa kultavitjat ja polvilla rahoilla täytetty hopeamalja.

-Ymmärrettävää oli, että varsinkin kalmisto aarteineen houkutteli

-saaliinhimoisia viikinkejä vieraiksi.

-

-Noin sata vuotta Ottarin käynnin jälkeen tehtiin Bjarmiaan toinen

-retki, josta islantilainen historioitsija _Snorre Sturlason_ kertoo

-seuraavasti. Norjan kuninkaan käskystä lähti kaksi veljestä, _Karli_

-ja Gunstein, kauppamatkalle bjarmien maahan, ja kuningas antoi heille

-kauppatavaraa ja laivan, jossa oli väkeä viisikolmatta miestä, ehdolla

-että saisi voitosta toisen puolen itselleen. Matkalla yhtyi retkeen

-Ruijan eli Pohjois-Norjan mahtavin mies, nimeltä _Thorer Hund_,

-toisella laivalla ja 80 miehen kera.

-

-Perille tultua ruvettiin ajan tavan mukaan hieromaan vaihtokauppaa maan

-asukkaiden kanssa, kunnes kaikki tavarat oli saatu myydyksi. Mutta

-Thorer Hundillapa ("koiralla") oli koiruus mielessä. Kaupparauhan

-irtisanottua ja purjehdittua tovin matkaa merelle hän esitti

-tovereilleen, että yön tullen palattaisiin takaisin ryöstämään bjarmien

-kuuluisa kalmisto, josta joka mies perisi niin paljon saalista, että

-tulisi koko loppuiäkseen rikkaaksi. Tuuma oli viikinkien mieleen ja

-ehdotukseen suostuttiin, kunhan sen täytäntöönpano ei kävisi kovin

-vaaralliseksi. Kundilla olikin ovela ja vaarattomalta näyttävä

-sotajuoni valmiiksi mietittynä.

-

-Illan suussa veijarit laskivat laivansa uudelleen maihin, mutta syrjään

-kauppasatamasta, ja jotkut miehistä jäivät niitä vartioimaan toisten

-edetessä kohti riistapaikkaa. Taivallettua tovin aikaa aukeata nummea

-tultiin isoon metsään. Thorer komensi tovereitaan silloin astumaan

-hiljaa ja tekemään puihin rasteja paluutien viitoiksi. Vihdoin aukeni

-metsän sisästä raivattu seutu, jonka keskellä näkyi bjarmien pyhä

-kalmisto korkeine hirsiaitauksineen. Retkeläisten onneksi siellä sattui

-parahiksi olemaan vahdinmuutos, eikä entisten vartijain poistuttua

-ollut uusia vielä ennättänyt saapua paikalle.

-

-Johtajat kiipesivät aitasalvoksen yli, avasivat portit ja päästivät

-toverinsa sisään. Ryöstäjät kohta käsiksi aarrekumpuun ja mättäämään

-siitä multaa kalleuksineen helmoihinsa. Thorer Hund oli ankarasti

-kieltänyt ketään koskemasta Jumalan kuvaan. Saatuaan saalista niin

-paljon kuin jaksoivat kantaa kääntyivät miehet paluumatkalle, mutta

-huomasivatpa silloin, ettei Hundi ollutkaan joukossa. Karli juoksi

-takaisin kalmistoon ottamaan selvää minne mies oli kadonnut, ja näkipä

-hän silloin tuon toisten varoittajan itsensä olevan kuvan kimpussa ja

-raastavan sen polvilta rahamaljaa mukaansa. Sen älyttyään ei Karlikaan

-tahtonut olla Pekkaa pahempi, vaan iski kirveellä kuvan kaulassa olevat

-kultakäädyt poikki. Mutta ahneudessaan hän iski niin kovaa, että kirves

-löi kuvatukselta pään irti, ja se putosi hirmuisella jyrinällä ensin

-polville ja siitä maahan. Mellakan kuulivat paikalle joutuvat uudet

-vartijat, jotka kohta torvilla toitottamaan muulle kansalle, että

-rosvoja oli kalmistossa. Aarteenviejille tuli ankara kiire, ja metsän

-poikki tultuaan he näkivät lakealla maalla ison ylivoiman vastassaan.

-Hukkapa olisi heidät perinyt jok'sorkan, jollei Thorer Hundi olisi

-aikaisemmin suomalaisilta oppinut loitsutaitoa ja nyt kääntänyt

-kostajain silmät niin, etteivät nämä älynneetkään pakenijoita, jotka

-ehjin nahoin pääsivät turvaan laivoihinsa.

-

-

-

-

-IV LUKU

-

-Keskiajan merikaupungit.

-

- Kaupunkien merkitys keskiajalla. — Italian merikaupungit; Marco Polon

- matka; Kaupunkien riitaisuudet; — Hansaliitto; Hansan rikkaus ja

- mahtavuus; Hansan vallan vaipuminen. — Keskiajan alukset.

-

-

-

-Kaupunkien merkitys keskiajalla.

-

-

-Varhaisemman keskiajan päätunnusmerkkinä oli, paitsi syvää

-uskonnollista tunnetta ja sen nojassa paisuvaa kirkonvaltaa,

-ritarielämä seikkailuineen, lemmenpalveluksineen ja muine teennäisen

-korkeine elämänihanteineen. Aseidenkäyttöön harjautunutta ritaria

-yksistään pidettiin vapaana miehenä; ja kun hänessä seikkailunhalun

-ohella paloi merkillisellä tavalla yhtynyt saaliin himo ja

-uskonnollinen innostus, lähti hän valloittamaan miekanterällä pyhiä

-paikkoja "uskottomien" muhamettilaisten käsistä tahi kääntämään

-Pohjois- ja Itä-Europan pakanakansoja kristinuskoon. Mutta ritariuden

-ihanteet pilasi aikaa myöten tietämättömyys ja tapainraakuus, hillitön

-sorron- j a voitonhimo; uskonnolliset menot ja sievistelevät tavat

-muuttuivat pelkäksi karkean aistillisuuden ulkoverhoksi. Huolimatta

-enää lähteä kaukomaille uskottomien sekaan saalista hankkimaan,

-kävivät ritarit kotiseudulla keskenään ryöstö- ja kosto-sotia sekä

-riistivät sangen mielellään ympäristönsä aseettomilta porvareilta

-ja muilta elinkeinonharjottajilta ynnä maaorjuudessa elävältä

-talonpoikaisväestöltä kaiken mitä suinkin irti saivat. Etenkin

-kulkuteiden ja vesiväylien varsilla sijaitsevat ritarilinnat

-muuttuivat vasituisiksi ryöväripesiksi, joiden turvin kuuluisat

-"rosvoritarit" verottivat sietämättömästi ohikulkevia kauppiaita ja

-ympäröivää seutua.

-

-Ahdistetut elinkeinonharjottajat vetäytyivät silloin kaupunkien

-turviin, joiden ympäri kohosi vahvoja muureja; he liittyivät

-kiinteästi järjestetyiksi ja aseharjoituksia pitäviksi ammatti- eli

-veljeskunniksi, "kilteiksi", ja olivat valmiit asevoimin puolustamaan

-omaisuuttaan, henkeään ja vapauttaan. Ajan rauhattomuus oli omiaan

-ripeästi kasvattamaan kaupunkien väkilukua; käsiteollisuuden ja kaupan

-vaurastuessa kasvoi niiden rikkaus ja yhtä rinnan niiden valtiollinen

-merkitys ja mahti. Hallitsijat, ritaristo ja ylempi hengellinen

-sääty olivat rahantarpeessaan pakotetut alinomaa turvautumaan niiden

-apuun, ja vastalahjaksi vaativat kaupungit yhä suurempia oikeuksia

-ja "vapauksia". Täten saivat alkunsa Saksan mahtavat valtakunnan

-kaupungit, jotka ympäröivine alueineen muodostivat itsenäisiä

-pikkuvaltioita keskelle suurta "pyhää roomalaista keisarikuntaa" ja

-säilyttivät asemansa sellaisina aina 19. vuosisadan alkuun asti.

-Aivan erikoinen merkitys niinhyvin koko keskiaikaisen sivistyselämän

-kuin sitä erikoisesti edistävän merenkulun alalla on silloisilla

-merikaupungeilla, joista muita mahtavammiksi kohosivat etelässä eräät

-Italian kauppakaupungit ja pohjoisessa Pohjois-Saksan kuuluisa Hansa.

-

-

-

-Italian merikaupungit.

-

-

-Vanhan Rooman vallan rauetessa pirstoiksi ja sen emämaan

-Italian hajotessa epälukuisiksi, keskenänsä alituisesti

-kinasteleviksi pieniksi ruhtinaskunniksi peri sen valtiollisen

-aseman ensimmäinen sen pirstoista kohonnut suurvalta, Byzantiumin

-eli Itä-Rooman keisarikunta. Mutta yhtä vähän kuin vanhoilla

-roomalaisilla oli taipumusta ja halua merenkulun harjottamiseen,

-oli sitä myöskin itäisen tytärvaltakunnan asukkailla. Merenkulku ja

-kaupanteko Välimerellä joutui aikaisin Italian merikaupungeille,

-nimenomaan mahtavimmille niistä ja toistensa katkerille kilpailijoille,

-_Genovalle, Pisalle ja Venetsialle_.

-

-Ristiretkien aikoina, toisen vuosituhannen kolmena ensimmäisenä

-vuosisatana, kuljettivat Genovan ja Venetsian alukset ristiritareita

-Pyhään maahan, eikä tietenkään niin paljon hartaudesta näitä

-elähyttävään asiaan kuin itse heistä rikastuakseen. Kristityille

-siihen asti suljetun itäisen maailman aarteet avautuivat rohkeille

-ja älykkäille laivurikauppiaille. Suunnattomasta ryöstösaaliista

-he perivät runsaan osan kuljetusmaksuina ja ristiretkeläisille

-myöntämäinsä lainojen korvauksena; itämaiden kallisarvoiset

-luonnontuotteet, varsinkin ryydit, ynnä hienotekoiset metalli- ja

-kutomatyöt, virtasivat heidän välityksellään Europaan ja ensi sijassa

-tietenkin heidän omiin kauppavarastoihinsa. Byzantiumin lahoavan

-keisarikunnan joutuessa "ristiritarien" ahneuden kiistakentäksi

-riensivät Italian kauppiasvallat kalastamaan sameassa vedessä ja

-korjaamaan "vanhemman veljen" osan saaliista. Konstantinopoli

-ympäristöineen, "Levantti" eli Vähän-Aasian rannikko saarineen,

-jopa etäinen Krimikin Mustan meren pohjoisrannalla näkivät heidän

-kauppakonttorejaan syntyvän keskuuteensa kuin sieniä sateen jälkeen, ja

-ne joutuivat sekä valtiollisessa että varsinkin kaupallis-rahallisessa

-suhteessa niistä riippuvaisiksi sadoiksi vuosiksi eteenpäin. Yksinpä

-muinaisen Hellaankin he vetivät valtapiiriinsä — sinne perusti muuan

-firenzeläinen kauppahuone "Ateenan ja Korinthoon herttuakunnan".

-

-Täten merenkulun ja kaupan avulla vaurastuttuaan tuli Italian viisaista

-ja äveriäistä rahamiehistä silloisen Europan pankkiireja. Heidän

-rahoillaan ruhtinaat kävivät kiistojaan vielä 30-vuotissodan aikana

-ja kauvan jälkeenkinpäin. Heidän pankkikonttorejaan oli jokaisessa

-tärkeässä kauppa- ja merikaupungissa, joissa heitä kotiseutunsa

-mukaan sanottiin "lombardilaisiksi" (Lontoossa kantaa vieläkin

-muuan pankkikatu Lombard-kadun nimeä); ja nykyisin käytetystä

-pankkisanastosta on hyvä osa senaikaista italialaista alkuperää

-(vekselitoimi = lombard-liike, à vista = näytettäessä, j.n.e.).

-

-

-

-Marco Polon matka.

-

-

-Vallattuaan itselleen Vähän-Aasian kaupan pyrkivät italialaiset

-kauppias-laivurit yhä kauvemmaksi itään. Intian kallisarvoiset

-luonnontuotteet olivat jo tulleet tunnetuiksi Europassa, mutta

-kauppateitä sinne sekä koko Aasian-kauppaa pitivät muhamettilaiset

-hallussaan.

-

-Viekkaudella ja yritteliäisyydellä koettivat rohkeat italialaiset

-retkeilijät päästä tunkeutumaan tuonne tarujen maahan, kalliiden

-mattojen kotiseutuun Persiaan ja vieläkin kauvemmas europalaisille

-silloin aivan tuntemattomiin Aasian ääriin, joita nimitettiin

-yhteisnimellä "Tartariaksi" ja joiden uumenissa kuohahtelevat kansojen

-liikehtimiset tuontuostakin viskasivat inahtavia maininkejaan

-Europaankin Attilan, Dshingis-kaanin ja Timur Lenkin hurjien laumojen

-muodossa.

-

-Merkillisimpiä kaikkien aikojen uskaliaista löytöretkistä ovat

-venetsialaisten Polo-veljien matkat kaukaiseen Kiinaan 13. vuosisadan

-lopulla, joiden päähenkilönä ja kertojana esiytyy toisen veljen

-poika _Marco Polo_ (1256-1323). Alkaen matkansa Krimin niemimaalta,

-jossa venetsialaisilla oli kauppasiirtoloita ja Polo-veljeksillä

-haarakonttori, lähtivät he kauppamatkalle Bukharaan, josta mongoolit

-veivät heidät halki Aasian aina Katayhin (Kiinaan) saakka ylimmän

-valtiaansa Kublai-kaanin luo. Siellä nämä älykkäät ja paljon nähneet

-venetsialaiset kauppiaat saivat osakseen huomaavaista kohtelua,

-jopa heidät lähetettiin viemään suurkaanin ystävällistä kirjettä

-kristikunnan silloiselle päälle, Rooman paaville. Sen tehtävän he

-kunnolla toimittivat ja palasivat uudelleen mongoolikeisarin luo

-tuoden mukanaan paavin vastauskirjeen sekä toisen veljen nuoren

-pojan Marcon. Tällä kertaa he jäivät pysyväisesti suurkaanin hoviin

-Kambaluk-kaupungissa (nyk. Pekingissä), jossa varsinkin nuori

-Marco Polo aikaa voittaen kohosi hallitsijan suureen suosioon ja

-merenkulkutaitoisena käytettiin tärkeissä hallitustoimissa. Kaanin

-lähettiläänä hän matkusteli monissa maissa, joissa sitä ennen ei

-yksikään europalainen ollut käynyt, Ceylonissa, Etu- ja Taka-Intiassa,

-Tibetissä y.m. Kaikkialla hän teki tarkkoja havaintoja maiden laadusta

-ja vieraista kansoista, niiden tavoista ja laitoksista. Se olikin

-kerrassaan outo, aivan kuin sadunomainen maailma, joka venetsialaista

-matkustajaa kohtasi Itä- ja Etelä-Aasiassa. Valtavan suurenmoinen

-luonto ja vuosituhansia vanha sivistys — se kaikki oli niin peräti

-toisenlaista kuin vanhassa Europassa. Hankkipa hän kuulopuheitten

-mukaan tietoja Cipangu-nimisestä maastakin (nyk. Jaapanista), jota

-suurkaani turhaan yritteli valloittaa.

-

-Kokonaista 20 vuotta olivat Polot matkallaan, niistä 17 kaanin

-palveluksessa.— Marco useita vuosia m.m. suuren maakunnan ja sen

-28 kaupungin sijaiskuninkaana. Mutta huolimatta kaikesta siellä

-perimästään kunniasta ja varallisuudesta paloi heissä kova koti-ikävä.

-Paluumatkaan tarjoutuikin tilaisuus, kun he saivat toimekseen saattaa

-erästä suurkaanin tytärtä miehelään etäiseen Persiaan. Matka kävi

-turvallisuuden takia meritse. Neljällätoista isolla 4-mastoisella

-laivalla purjehti loistava lähetystö, Marco Polo amiraalina,

-Taka-Intian ympäri ja ryytikasvien varsinaisen kotiseudun Isojen

-Sunda-saarten kautta (missä nähtiin "hännällisiä ihmisiäkin",

-arvatenkin orang-utangi-apinoita) helmien ja jalokivien saareen

-Ceyloniin ja Etu-Intian rannikolle. Mutta sen sijaan, että olisi

-vienyt prinsessan suorinta tietä Persian lahtea pitkin määränpäähän,

-lähtivät tutkimushaluiset venetsialaiset kiertelemään Intian merta sen

-pohjimmaisia perukoita myöten, käyden Madagaskarissa — joka Polojen

-mukaan oli maailman suurin saari ja jossa siihen aikaan vielä eli

-Tuhannen ja yhden yön saduissa mainittu Rok-niminen jättiläislintu

-(sukupuuttoon kuollut Aepyornis maximus, joka oli kamelikurkea lähes

-toista vertaa isompi) — Sansibarissa ja Abessiniassa asti. Sitte vasta

-he veivät ylhäisen morsiamen persialaiselle sulhaselle.

-

-V. 1295 he viimein saapuivat Venetsiaan, jossa "heidän omansa

-eivät ottaneet heitä vastaan". Poloja oli luultu jo kauvan sitten

-kuolleiksi, ja heidän kotitalossaan asui etäisiä sukulaisia,

-jotka eivät tahtoneet tietää mitään nukkavieruihin tamineihin

-puetuista matkalaisista. Nämä panivat silloin toimeen isot kemut,

-kutsuivat sinne kaikki sukulaisensa ja kaupungin arvohenkilöt,

-tarjosivat ylellisiä ruokalajeja ja pukeutuivat kolmesti edellistä

-yhä komeampaan juhla-asuun. Vihdoin kemujen lopulla he esiytyivät

-resuisissa matkavaatteissaan ja ratkoivat irti niiden saumat,

-jolloin arvaamattoman kalliita jalokiviä ja helmiä vieryi lattialle

-ällistyneitten vierasten ihmeeksi. Nyt vasta heitä uskottiin, ja he

-perivät kotitalonsa ja muun entisen omaisuutensa. Marco Polo kohosi

-sitten synnyinkaupungissaan suureen arvoon; ja kun hän suurkaanin

-kansoista ja rikkauksista puhuessaan alinomaa käytti miljoona-sanaa,

-ruvettiin häntä kutsumaan "miljoona-herraksi". Kun myöhemmin syttyi

-sota alituisesti keskenään kilpailevien merenkuningattarien Venetsian

-ja Genovan välillä, joutui muuatta sotalaivaa komentava Marco Polo

-haavoitettuna vihollisten vangiksi. Mutta kuuluisaa vankia kohtelivat

-genovalaisetkin suurella huomaavaisuudella. Hän sai yhä uudelleen

-jutella uteliaille kuulijoille merkillisistä matkoistaan, kunnes

-kertomiseen kyllästyneenä saneli kirjureille niistä lavean esityksen,

-joka ilmestyi v. 1298 nimellä "Maailman ihmeet". Tämä mainio teos pysyi

-sitten vuosisatoja tärkeimpänä lähdekirjana itäisen pallonpuoliskon

-oloista ja — kuten seuraavasta luvusta näemme — antoi varsinaista

-aihetta ja virikettä keski- ja uuden ajan rajapyykkinä pidetyille

-suurille maantieteellisille löytöretkille.

-

-

-

-Kaupunkien riitaisuudet.

-

-

-Kuten edellisestä käy ilmi, ei Italian mahtavien ja rikkaiden

-meri kaupunkien kesken vallinnut sitä yksimielisyyden tunnetta ja

-yhteisten etujen silmälläpitoa, jonka puutteesta tämä luonnon auliisti

-siunaama maa on kärsinyt koko keski- ja uuden ajan aina lopulliseen

-yhdistymiseensä saakka jokunen vuosikymmen sitten. Keskinäinen kateus

-saattoi niiden laivat iskemään yhteen kaukaisilla riistavesillä

-ja kilpailemaan kauppaeduista vierasten kansallisuuksien luona;

-kotivesillä johti sama kiero vietti kutakin ponnistamaan kaikki

-voimansa tuhotakseen toisensa täydellisesti. Tuossa lakkaamattomassa

-kilpailussa, josta merenkohdussa uiskenteleva Venetsia, "Adrian

-meren kuningatar", lopuksi selvisi voittajana, koettivat riitapuolet

-vahingoittaa toisiaan sekä avoimilla taisteluilla että käyttämällä

-aito-italialaisella oveluudella kavalia syrjäiskuja. Hyökkäys- ja

-puolustusliittoja solmittiin vierasten valtiasten, Rooman paavien,

-Saksan keisarien, Ranskan ja Espanjan kuninkaiden kanssa. Kuvauksena

-senaikaisesta sodankäynnistä kerromme vanhan kuvauksen mukaan Melorian

-meritaistelusta, josta kaiken hurjuuden ohella tuulahtaa vastaamme

-keskiaikainen ritarillisuus ja romantillisuus.

-

-"Pisalaiset, välittämättä paavin heille julistamasta kirkonkirouksesta,

-purjehtivat suurella laivastolla Genovan lahteen, hajoittaen tieltään

-paavin suosimia vihollisiaan. (Venetsialainen) Morosini oli heidän

-amiraalinsa, ja hän oli mitä hienokäytöksisin mies; sillä kun

-genovalaisten lähettiläs tuli huomauttamaan hänelle, että vähän

-kunniaa hän perisi käydessään vihollisen kimppuun, jonka puoli

-laivastoa oli hajallaan kaukana ja toinen puoli vielä telakalla, myönsi

-Morosini sen todeksi ja vetäytyi kohteliaasti takaisin. Täten saivat

-genovalaiset aikaa varustautua taisteluun ja lähtivät 100 kaleijan

-voimalla ulos merelle, purjehtien kolmion muotoisessa rintamassa.

-Viholliset vastapuolet kohtasivat nyt toisensa ja ottelivat oikein

-villikissan hurjuudella. Nuolet, peitset, heittokeihäät ja tapparat

-pimensivät ilman; suovalla sekoitettua palavaa öljyä virtasi mereen

-joka taholle, ja herkeämätön suhina ja jyminä oli saattaa kaukaa

-rannaltakin katselevat aivan suunniltaan. Välimeren siniset vedet

-värjäytyivät punaisiksi taistelussa vuodatetusta verestä, ja laivojen

-ympärillä laineet vallan kiehuivat hukkuvista miehistä, jotka viimeisin

-epätoivoisin hengenvedoin kamppailivat keskenään."

-

-

-

-HANSALIITTO.

-

-

-"Hansa" on muinais-goottilainen sana ja merkitsee niin hyvin

-liittoa eli yhteyttä kuin sotivata joukkoa. Se merkillinen ja

-mahtava ilmiö Pohjois-Saksassa, jota tuolla sanalla tarkotetaan,

-tarjoaa aivan toisellaisen kuvan kuin edellä esitetty italialaisten

-merikaupunkien hajanainen historia. Kun alppien eteläpuolella

-olevat latinalaiset mertenvaltiaat kuluttivat voimiaan ja mahtiaan

-lakkaamattomissa keskinäisissä kinasteluissa, vaikutti germaanilainen

-yhteenkuuluvaisuuden henki Pohjois-Saksassa vallan toista. Ympäröivien

-Pommerin, Slesvigin, Holsteinin, Lüneburgin y.m. herttuain alituiset

-ryöstelyt ja kiristykset pakottivat sikäläisiä merenkulkua ja

-kauppaa harjottavia rannikkokaupunkeja liittymään lujasti toisiinsa.

-Turvallisuudentarpeen lisäksi tulivat yhteiset elinedut. Niiden

-porvarit tajusivat näet, että he muodostamalla yhdessä peljättävän

-mahdin voivat parhaiten hankkia itselleen tärkeitä kauppaetuja Itä-

-ja Pohjanmeren rantamilla. Hampurin, Bremenin ja Lyypekin ympärille,

-jotka ovat säilyttäneet tärkeän merkityksensä kaupan ja merenkulun

-alalla aina meidän päiviimme asti, ryhmittyi lukuisa joukko, aikoinaan

-toistasataa hansakaupunkia, niistä monet kaukana sisämaassa suurten

-jokien varsilla, toiset aina Flanderissa ja Portugalissa asti. Niiden

-lisäksi tuli suuri joukko kukoistavia siirtoloita ja kauppakonttoreja

-ympäri pohjoisten merien rantamia.

-

-

-Hansan rikkaus ja mahtavuus.

-

-Kansalaisten vallan vakavuuden perusti näet se erittäin valtioviisas

-toimenpide, että he muinaisten foinikialaisten tavoin perustivat

-siirtoloita kaikkialle, missä kävivät kauppaa, sekä omia

-kauppakonttoreja valvomaan heidän etujaan silloisissa tärkeissä

-merikaupungeissa. Edellisistä kohosi kuuluisimmaksi loistossa itsensä

-Lyypekin kanssa kilpaileva _Visby_ kalkkikallioisella Gotlannin

-(vanh. suomalaisten "Voionmaan") saarella, muhkeine kehämuurineen,

-epälukuisine kirkkoineen ja tarujen ylistämine rikkauksineen.

-"Guuttien" äveriäisyyttä kuvataan vanhassa viisussa seuraavasti:

-

-"Leiviskävaa’all’ ne kultia myö, Veroiksi kalliita kiviä tuo,

-Hopeavadeista siatkin syö, Ja kullasta kankaita emännät luo".

-

-Kokonaisia kortteleja ja kaupunginosia käsittäviä kauppakonttoreja

-syntyi m.m. Bergeniin, Tukholmaan, Turkuun ja Viipuriin; olipa

-sellaisia mahtavassa Lontoossa ja kaukaisessa Novgorodissakin asti.

-

-Siirtoloistaan ja konttoreistaan käsin kansalaiset eivät ainoastaan

-harjottaneet kauppaa asianomaisen maan kanssa, vaan panivatpa

-mestarillisin keinoin sen kerrassaan riippuvaksi heidän ylivallastaan.

-Etenkin Skandinavian maat olivat nääntyä vierasten kauppalaivurien

-ikeen alla. Valvomaan Hansan etuja sijoitettiin niihin nuoria, pirteitä

-miehiä (tunnetut "pippuriveikkojen" ja Suomessa yksinkertaisesti

-vain "saksojen" nimellä), jotka sortivat häikäilemättä kotimaista

-kauppaa ja, tuntematta lainkaan mitään velvollisuuksia elinkautisia

-asuinpaikkojaan kohtaan, koettivat puristaa ja kettää niistä kaiken

-mehun. Hankkimalla lainoja, laivoja ja palkkasotureja alituisessa

-rahapulassa oleville ja keskenään kinasteleville ruhtinaille kiristivät

-hansakaupungit näiltä heidän maitaan orjuuttavia kauppaetuja.

-

-Hansan rikkauden alkulähteenä oli varsinaisesti sillinkalastus ja

--kauppa. Itämeren ja Pohjanmeren rannoilla oli heillä suolaamoja,

-joissa maanasukkailta ostetut kalat lyötiin tynnyreihin ja kuljetettiin

-paasto- ja perjantairuoaksi kaikkialle katoliseen kristikuntaan.

-Ryöstökalastus ja jotkin kalataudit ovat sittemmin hävittäneet

-Itämerestä sillin melkein sukupuuttoon, jättäen jälelle vain sen

-laihemman sukulaisen silakan.

-

-Hansaliiton synnyttivät ja sitoivat kokoon, kuten mainittu, yhteiset

-kauppaedut ja näiden suojeleminen omavaltaisia ruhtinaita vastaan,

-mutta mitään muodollista liittokirjaa ei niiden välillä ollut olemassa,

-yhtä vähän kuin erityistä tunnustettua johtajaakaan. Yhteisiä

-asioita, varsinkin sota- ja kauppaliittoja, pohtimaan kokoontuivat

-eri kaupunkien valtuutetut "yleisille hansapäiville", joilla määräävä

-vaikutusvalta kumminkin oli Lyypekillä, vapaana valtakunnankaupunkina

-ja "ensimmäisenä vertaistensa joukossa".

-

-

-Hansan vallan vaipuminen.

-

-Vasta kun Skandinavian maissa esiytyi voimallisia hallitsijoita, jotka

-kykenivät ensin hansakaupunkien avulla suoriutumaan mahtavista

-herttuoista ja sitten kääntämään voitolliset aseensa auttajia itseään

-vastaan, alkoi Hansan valta ja vaikutus Pohjolassa vähitellen

-heiketä, Tanskassa oli sellaisia kuninkaita Valdemar "Atterdag", joka

-kavaluudella valloitti ja perinpohjin hävitti kukoistavan Visbyn ja

-saavutti lyypekkiläisistä useita merivoittoja, sekä ruotsalaisten ynnä

-aatelisten "tyranniksi" nimittämä, mutta talonpoikien ja porvarien

-kaipaama Kristian II; Ruotsissa taasen vapauttajakuningas Kustaa Vaasa,

-joka tosin samaa tyrannia ja tanskalaisvaltaa vastaan taistellakseen

-tarvitsi Lyypekin rahoja, laivoja ja miehiä, mutta sitten joutui niin

-kiusalliseen, miltei koko hallituskautensa kestävään riippuvaisuuteen

-siitä, että oli suorastaan pakotettu koettamaan kaikkia keinoja

-vapauttaakseen itsensä ja maansa tuosta kahleesta. Mutta vielä

-vuosisatoja jälkeenpäin tuntui saksalainen vaikutus Pohjolassa; esim.

-Suomen merikaupungeissa oli kauppiassääty kauvan ja on osittain vielä

-nytkin saksalaista alkuperää ja vanhaa hansalaista juurta.

-

-

-

-Keskiajan alukset.

-

-

-Parhaat laivanrakentajat Välimerellä olivat keskiajalla venetsialaiset.

-Roomalaisten vanhasta yksisoutuisesta he loivat alustyypin, joka niillä

-vesillä tuli kaikkialla käytäntöön: kaleerin. Niitäkin kuljetettiin

-etupäässä soutamalla; mutta sen helpottamiseksi oli aluksessa yksi tahi

-kaksi mastoa niihin ripustettuine latinalaisine purjeineen. Tällaisilla

-laivoilla venetsialaiset kuljettivat ristiretkeilijöitä tuhatlukumme

-ensimmäisinä vuosisatoina Pyhään maahan. Ne olivat nykyisen keskisuuren

-kuunarin tai pienen prikin kokoisia, n. 200 tonnin kantoisia, ja

-antoivat tilaa satakunnalle miehelle ja parillekymmenelle hevoselle.

-Tykistö, jota 13-sataluvun keskipaikoilla ruvettiin käyttämään

-laivoissakin, sijaitsi perä- ja etukannelle rakennetuissa korkeissa,

-loistavasti koristelluissa ja maalatuissa "kastelleissa", joissa sen

-lisäksi oli päällystön hytit, ase- ja ampumatarvevarastot y.m. Täten

-aseistamalla voi kauppahaahdet muuttaa helposti sotalaivoiksi.

-

-Mutta maailman tullessa yhä enemmän tunnetuksi ja kauppamatkojen

-sentakia pidentyessä oli pakko vaihtaa raskaskulkuiset soutupurret

-keveämpiin purjealuksiin. Siihen vaikutti osaltaan myöskin tykistön

-yhä laajempi käytäntöönottaminen. Viholliselle tehtiin tuntuvampaa

-haittaa sijoittamalla tykit yhteen tai useampaan riviin pitkin laivan

-sivuja, jolloin voi ampua tuhoisia kokokyljen laukauksia. Tällöin

-olivat airot soutajineen luonnollisesti tiellä. Purjeiden yksinomainen

-käyttäminen kuljetusvälineenä aiheutti puolestaan suuria muutoksia

-alusten rakennuksessa ja takiloimisessa. Sivullepäin vahvasti

-kaareutuvien kylkien sijasta, jotka kaleereissa olivat souduille

-kylläkin edullisemmat, kyljet sittemmin rakennettiin ensin suoriksi

-ja vihdoin keskeltä ulospäin pullistuviksi, niin että laivan leveys

-vesirajassa oli paljon suurempi kuin kannen kohdalta. Sen kautta alus

-tuli vakavampikulkuiseksi ja tykeille suotiin tukevampi alusta. Mastoja

-tuli isompiin laivoihin kolmekin, ja ne kohosivat entistä paljon

-korkeammiksi; takiloimisessa tulivat helpommin hoidettavat raakapurjeet

-mahtavine köysistöineen käytäntöön.

-

-Hansan laivat Pohjan- ja Itämerellä ynnä Pohjois-Atlantilla nojautuivat

-niillä vesillä aikaisemmin käytettyihin viikinkialuksiin, mutta

-kehittyivät tietystikin uudemman ajan tarpeiden mukaan. Ne olivat

-kahta päämuotoa: isompien nimenä oli "koggi", pienempien "holkki" eli

-"snekki". Edelliset olivat rakennetut sekä sodan- että kaupankäyntiä

-varten ja olivat nekin — kuten Välimeren myöhemmät alukset —

-varustetut korkealla "kastellilla" keulassa ja perässä, joihin soturit

-sotakoneineen vaaran tullen asettuivat. Kaikki kolme mastoa olivat

-varustetut jatkoksella eli märssytangolla; etu- ja suurmastossa oli

-raakapurjeet ja mesaanimastossa latinalainen purje sekä kokkapuussa

-halkaisija. "Koggit" olivat melkoisen isoja aluksia — suurimpien

-kantavuus on laskettu nykyajan mitoissa aina 1,800 tonniksi.

-"Holkit" olivat yleensä edellisiä pienemmät, soukkamuotoisemmat ja

-nopeakulkuisemmat.

-

-Hansaliitto harjotti mahtavan suuressa määrässä laivanrakennustyötä

-Itä- ja Pohjanmereen laskevien isojen jokien suistoilla. Itämeren

-partailla oli laivaveistämöjä Lyypekissä (liiton pääpaikassa),

-Danzigissa, Stettinissä, Königsbergissä, Stralsundissa j.n.e.; ja

-Pommerin ja Preussin silloiset aarniometsät tarjosivat yltäkyllin

-mainiota rakennusainetta. Pohjanmeren rannikolla rakennettiin laivoja

-Hampurissa ja Bremenissä, Emdenissä, Altonassa ja pitkin Weser-virran

-vartta. Suurimmat telakat olivat Lyypekissä, Danzigissa ja Hampurissa,

-joissa, paitsi omaa tarvetta varten, rakennettiin laivoja vierastenkin

-varalle, Skandinavian maihin ja Venäjälle, Hollantiin ja Englantiin

-sekä aina kaukaiseen Portugaliin saakka, josta maasta keskiajan

-lopulla tuli silloisen maailman mahtavin merivalta. Saksalaiset

-laivanrakentajat olivat kaikkialla parhaassa maineessa.

-

-

-

-

-V LUKU

-

-Suuret löytöretket.

-

- Aikakausien vaihteessa. — Henrik Purjehtija ja Portugalin merivallan

- alku; Portugalilaiset löytäjinä ja laivanrakentajina. — Meritie

- Intiaan ja tarinat "Johannes-papista". — Kristoffer Kolumbus ja

- Amerikan löytö; Kolumbuksen ensi matka; Vihanta meri; Kapinan oireita;

- "Maa! Maa!" — Muut suuret löytöpurjehdukset.

-

-

-

-Aikakausien vaihteessa.

-

-

-Siirtymistä 14-sataluvusta 15:nteen merkitsivät niin monenkaltaiset

-ja niin täydellisesti aikakauden maailmankatsomusta mullistavat

-muutokset, että historia tuosta ajankohdasta alkaa _uuden ajan_.

-Ummehtuneen ja lapsellisen munkkiviisauden hajotti uusi valistus,

-joka perustui niinhyvin klassillisen vanhan ajan tieteiden

-ja taiteiden uuteen ymmärrykseen kuin entistä merkillisempien

-kaukopurjehdusten kautta saatuun laveampaan maailmantuntemukseen.

-Tämä valoisa väli- ja taiteaika, jota on sanottu renessansiksi,

-"uudestasyntymiseksi", vaikutti niin ihmeen elähyttävästi silloisiin

-ihmisiin, että tuhannet ja taasen tuhannet varmastikin yhtyivät

-saksalaisen humanistin Ulrik Huttenin riemastuneeseen huudahdukseen:

-"Nyt on oikein ilo elää!"

-

-Emme ryhdy tässä sen pitemmältä puhumaan uuden aikakauden alun

-suurista saavutuksista henkisellä alalla, joista syvimmälle ulottuvat

-ja laajimmalle vaikuttavat olivat kirjapainotaito ja uskonpuhdistus,

-vaan pysymme kiinni varsinaisessa aineessamme. Me tarkkaamme vain

-niitä maailmaa mullistavia ilmiöitä merenkulun ja purjehduksen alalla,

-jotka johtivat uusien, ennentuntemattomien maiden ja kokonaisten

-maanosien keksimiseen — _suuria löytöretkiä_. Arvaamattaan yksinäiset,

-yritteliäät miehet saavuttivat tuloksia, jotka muuttivat koko silloisen

-maailmankuvan ja panivat alulle aavistamattomien rikkauksien jatkuvan

-virtaamisen vanhaan Europaan.

-

-Ampuma-aseiden yhä yleisempi käytäntöönottaminen tiesi miekalla

-ja peitsellä sotivan ritarisäädyn häviämistä. Ruhtinaat kykenivät

-masentamaan mahtavia läänitysherrojaan, suurentamaan omaa

-hallitsijavaltaansa ja käyttämään sitä maansa hyödyttämiseksi ja

-rikastuttamiseksi. Entisten valloitussotien lisäksi tarjoutui heille

-tällöin aivan uusi keino: edistämällä ja suosimalla purjehdusta he

-voivat sangen huokein kustannuksin hankkia itselleen uusia laajoja

-alueita siihen asti tuntemattomissa maissa ja käyttää niiden

-luonnonrikkauksia hyväkseen. Niinpä astuvat he siihenastisten

-yksinomaisten merenkulunharjottajain, mahtavien merikaupunkien sijaan

-johtamaan uusien kulkuväylien keksimistä. Omaa valtaansa ja kansainsa

-varallisuutta kartuttaakseen he kallistavat korvansa rohkeiden

-suunnitelmien esittäjille.

-

-

-

-Henrik Purjehtija ja Portugalin merivallan alku.

-

-

-Alun suuriin löytöretkiin tekivät portugalilaiset, joille 14-sataluvun

-kestäessä siirtyi Italian merikaupungeilta johtoasema merellä.

-On omituista, kuinka niin pienoinen maa, joka käsittää kapean

-rannikkokaistaleen Pyreneain niemimaan lounaiskulmassa, voi vallata

-sellaisen etusijan muiden mahtavampain valtakuntain rinnalla. Tässä

-uudistuu sama ilmiö kuin muinoin foinikialaisten kohoamisessa

-Välimeren valtiaiksi: maan asema rajattoman valtameren liepeillä

-houkutteli asukkaita merelle, jolta suuri osa oli pakotettukin

-ansaitsemaan elatuksensa. Varsin aikaisin olivat portugalilaiset

-(muinaiset lusitanit) alkaneet käydä merikauppaa Ranskan, Flanderin,

-Englannin ja Italian kaupunkien kanssa; toisaalta kiihotti heidän

-valtapyyteitään lakkaamattomat taistelut heidän maastaan silloin

-karkotettujen maurilaisten kanssa, jotka Afrikaan siirryttyään olivat

-lyöttäytyneet harjottamaan merirosvousta vallan ammattimaisesti

-ja ennenkuulumattomassa mitassa. Korkealle kehittynyttä astetta

-merenkulun suojelemisessa osottaa se seikka, että Portugalissa

-jo 12-sataluvun alussa, ammoin ennen muita maita, oli kielletty

-"rantaoikeus", s.o. kaikkien rannikkolaisten perinnäinen tapa ryöstää

-rannoilleen haaksirikkoutuneet vieraat alukset ja raastaa niiden

-miehistöt orjuuteen. Siellä myöskin perustettiin Europan ensimmäinen

-merivakuutusyhtiö, n.s. "Companhia", jonka jäsenet maksoivat 2%

-vuotuisesta liikevoitostaan yhtiön rahastoon, ollen oikeutetut saamaan

-korvausta merivahingoittuneista tahi vihollisten käsiin joutuneista

-laivoistaan ja lasteistaan. Pääkaupunki Lissabon kuului Pohjois-Saksan

-Hansaliittoon.

-

-Merimahtinsa varsinaisesta alusta saa Portugali kumminkin kiittää

-erästä ruhtinastaan, _Henrik Purjehtijaa_ (1394-1460). Nuoruudessaan

-hän kunnostautui taisteluissa maurilaisia vastaan, mutta osotti jo

-varhain erikoista mieltymystä merenkulkuun ynnä sen aputieteisiin,

-maan- ja tähtitieteisiin. Nimitettynä Portugalin eteläisimmän maakunnan

-Algarven maaherraksi sekä rikkaan Kristus-ritariston suurmestariksi

-rakennutti hän maan eteläniemen Kap Vincentin äärimmäiseen kärkeen

-Sargresiin komean linnan ja sen yhteyteen tähtitornin ynnä merikoulun,

-omistaen sitten koko elämänsä mieliharrastuksilleen. Sargresin

-linnasta, jonka tähtitornista Henrik-prinssi rakasti katsella ulos

-määrättömälle valtamerelle ja unelmoida uusista, onnekkaita löytäjiä

-odottavista maista, tuli maan tärkein laivanveistämö ja varustusasema.

-Ollen aikansa uskonnollisen lähetysinnon elähyttämä häntä kannusti

-palava halu kääntää pakanakansoja kristinuskoon; ja mainitun puoleksi

-hengellisen, puoleksi maallisen ritarikunnan suurmestarina hän voi

-käyttää sen runsaita rahavaroja yhä uusien retkikuntain varustamiseen

-ja matkaan lähettämiseen.

-

-

-

-Portugalilaiset löytäjinä ja laivanrakentajina.

-

-

-Suurimmaksi osaksi Henrik-prinssin alkuunpanosta oli jo ennen

-Kolumbuksen suurtyötä keksitty (osittain uudestaan, sillä kartagolaisen

-Hannon saavuttamat tulokset olivat silloin ennättäneet unohtua) ja

-Portugalin kruunulle vallattu Kanarian, Azorien ja Viheriänniemen

-saaristot sekä lukuisat tärkeät paikat Afrikan lounais- ja

-länsirannalla, kuten Guinea, Senegal-, Gambia- ja Kongo-virtojen

-suistot; kunnes _Bartolomeo Diaz_ v. 1486 saavutti Afrikan eteläisimmän

-kärjen, jolle hän hyvällä syyllä antoi "Myrskyjenniemen" nimen,

-vaikka hänen kuninkaansa, unelmoiden meritiestä Intiaan, muutti sen

-"Hyväntoivonniemeksi". Maallenousupaikkoihin retkeilijät pystyttivät

-Portugalin vallan merkiksi isoja kiviristejä, "padraoneja", joita

-paikoin on vielä meidän päivinämme löydetty ja pantu uudestaan

-kuntoon. Näytteinä keksityistä uusista maanääristä he toivat mukanaan

-kotiin kultahietaa, kasvi- ja eläinkunnan tuotteita sekä neekereitä

-kumpaakin sukupuolta. Tuostapa — merkillisessä yhteydessä uskalikkojen

-hartaan uskonnollisen innon kanssa — kehittyi ennen pitkää oikeita

-neekerijahteja, joista sai alkunsa surkean kuuluisa neekeriorjuus.

-Erään hurskaan kronikoitsijan kuvauksessa kerrotaan sellaisesta

-retkestä:

-

-"Vihdoin viimein antoi Jumala, kaikkien hyväili tekojen palkitsija,

-heille voittorikkaan päivän korvaukseksi Hänen palveluksessaan

-kärsityistä vaaroista, antoi kunniaa heidän vaivoistaan ja palkintoa

-heidän kulungeistaan, sillä miehiä, vaimoja ja lapsia saatiin sinä

-päivänä vangiksi 165 kappaletta."

-

-Matkaile lähtiessä retkeläiset usein rukoilivat kristikunnan

-päämieheltä, paavilta, siunausta ja synninpäästöä, jota tämä auliisti

-lupasikin kaikille "Afrikan muhamettilaisia ja pakanoita vastaan

-lähteville", ynnä ikuisen autuuden matkalla loppunsa löytäville. Samoin

-hän takasi portugalilaisille yksinomaisen omistusoikeuden kaikkiin

-maihin, joita he jo olivat löytäneet tahi vasta löytäisivät Afrikan

-länsirannikolla.

-

-Näillä kaukomatkoilla saavutetuista kokemuksista ja Purjehtijaprinssin

-väsymättömästä ahkeroimisesta edistyi laivanrakennus- ja purjehdustaito

-paljon entisestään. Niiden kylläkin kunnollisten, mutta kömpelöiden

-rahtialusten sijaan, joita siihen asti oli Välimerellä käytetty, loivat

-portugalilaiset uuden nopeakulkuisen laivatyypin, "karavellin". Näiden

-vedenalaisen rungon rakenne oli erittäin soukea ja joustava, niin

-että ne helposti halkoivat aaltoja, ja niiden joko latinalainen tahi

-isommissa tavallinen kreikkalaistyylinen taklaus antoi niille jopa 12

-solmuvälin nopeuden. Niiden kantavuus voi nousta 300 tonniin. Keulassa

-ja perässä kohosivat tornimaiset kastellit, ja märssykorissa istuivat

-tähystäjät ja jousimiehet. Keulakoristeena käytettiin jonkun pyhimyksen

-puusta leikattua ja koreasti kullattua ja maalattua kuvaa, jonka nimeä

-alus kantoi ja josta myöhemmin alusten "kaljuunakuva" sai alkunsa.

-

-

-

-Meritie Intiaan ja tarinat "Johannes-papista".

-

-

-Marco Polon mainio matkakertomus oli Europassa virittänyt halua päästä

-ilman muhamettilaisten välitystä yhteyteen idän "ryytimaan" Intian

-kanssa (Intialla silloin käsitettiin kaikkea luonnontuotteista rikasta

-Etelä-Aasiaa). Maamatka sinne oli vaikea ja vaarallinen, ja varsinkin

-toivottu rahdinkuljetus kameelikaravaaneilla olisi käynyt ylen

-kalliiksi. Sen vuoksi vakiutui ajatus meritien löytämisestä sinne.

-

-Se oli päätarkotuksena kaikilla 15. vuosisadan portugalilaisilla

-purjehtijoilla; ja jo Bartolomeu Diaz olisi ehken Intiaan osannutkin,

-jollei hänen miestensä kapina olisi pakottanut häntä kesken kääntymään

-takaisin Hyväntoivonniemen kohdalta. Monien senaikaisten hullujen

-haaveiden joukossa olivat kiihottimena tarinat "Johannes-papista",

-mahtavasta kristitystä pappiskuninkaasta, jonka valtakunnan

-olisi pitänyt sijaita milloin Afrikassa, milloin Aasiassa. Tälle

-annettavaksi veivät miltei kaikki matkailijat mukaansa suosituskirjeitä

-kuninkailta ja paavilta, jotta hän auttaisi heitä toivotun päämäärän

-saavuttamiseksi — paha vain, ettei tuota salaperäistä henkilöä,

-jonkinmoista uutta Melkisedekiä, koskaan löydetty. Aiheen noihin

-tarinoihin lienevät antaneet hämärät tiedot sekä Abessinian

-koptilais-kristitystä maasta että Intian ja Kiinan välimailla

-jolloinkin kukoistaneesta, mutta sittemmin täysin sammuneesta

-nestorialais-kristitystä kirkkokunnasta.

-

-Samoihin aikoihin tuli niin hyvin tieteellisesti todistetuksi (Galilei)

-kuin kaukopurjehduksilla omin silmin havaituksi maan pallonmuotoisuus.

-Jos siis purjehdittiin tarpeeksi pitkälle valtamerta, jonka jo vanhat

-kreikkalaiset arvelivat kaikkialla ympäröivän mantereita, niin voitiin

-todennäköisesti palata takaisin lähtöpaikkaan; ja silloin tietysti voi

-myöskin poiketa välillä oleviin paikkoihin, kuten esim. ikävöityyn

-Intiaan. Tuntemattomilla ulapoilla auttoi ohjausta perehtyminen

-aikaisemmin keksittyjen kompassin sekä sekstantin edelläkävijän,

-astrolabion, käyttöön.

-

-Mutta itäänpäin kulkien oli meritie pitkä ja vaikea; sen olivat

-portugalilaisten tähänastiset keskeneräisiksi jääneet yritykset

-osottaneet. Koska maa kerran oli pallonmuotoinen, niin miksikä ei

-siis pyrkiä samaan päämäärään länttä kohti purjehtimalla. Aikakauden

-oppineet olivat vanhan ajan viisasten kanssa samaa mieltä siitä, että

-Europan ja Aasian rannikkojen piti olla jokseenkin lähellä toisiaan,

-joskaan ei sentään "vain muutaman harvan päivämatkan päässä", niinkuin

-roomalainen filosoofi Seneca oli arvellut. Vasta keksityt Azori-saaret

-ynnä niiden takana löytyväksi oletettu "Antihan" saaristo olisivat

-tarjonneet purjehtijoille hyviä levähdyspaikkoja matkan varrella.

-Mitään välillä olevaa uutta mannermaata ei osattu aavistaakaan. Leif

-Erikinpojan puoli vuosituhatta aikaisemmin keksimää "Viinimaata" ja

-italialaisen (vaikka Englannin palvelukseen antautuneen) Cabotin

-vuosisadan vaihteessa löytämää Labradoria pidettiin vain joinakin

-Europan mantereesta kauvas länteen putkahtavina niemekkeinä. Atlantin

-mahtava vesiallas levisi kaikkien Länsi-Europan kansojen edessä

-houkuttelevana kulkuväylänä — miksi ei siis olisi sitä myöten pyrittävä

-Polon kuvailemaan "Cipanguun" (Japaniin), "Katayhin" (Kiinaan) ja

-niiden ohi vihdoin Intiaan? Asiasta keskusteltiin ja kirjoiteltiin

-väsymättä; voitonhimoiset kauppiaat kiihottivat kerkeäkynäisiä

-tiedemiehiä sotisopaan toisiansa vastaan; havaittuja tosiasioita,

-tieteellisiä järjestelmiä ja merimiesvalheita ynnä muita mielettömiä

-hullutuksia kasattiin rinnakkain ja vastakkain.

-

-Hetki oli kypsynyt suuren ratkaisun iskemiseksi. Tarvittiin yhden

-ainoan miehen laajanäköinen äly kokoomaan, seulomaan ja yhdistämään

-ajan moninaiset käsitykset ratkaisevaan polttopisteeseen —

-yhden ainoan tarmokkaan miehen voimakas tahto tekemään unelmista

-todellisuutta.

-

-

-

-Kristoffer Kolumbus ja Amerikan löytö.

-

-

-Sellaisen laajan seulovan älyn ja ennen kaikkea kukistamattoman

-tahdonvoiman omisti Kristoffer Kolumbus (nimi italiaksi Cristoforo

-Colombo, espanjaksi Christoval Colon; 1436-1506), jonka oli

-sallittu suorittaa historian merkillisin purjehdusmatka ja

-tärkein maantieteellinen suurtyö — uuden, valtavan suuren ja

-luonnonrikkauksista tyhjentymättömän maanosan löytö.

-

-Hän oli syntynyt Genovan vanhastaan kuuluisassa merikaupungissa

-ja opiskeli nuoruudessaan purjehdusoppia, matematiikkaa, maan- ja

-tähtitiedettä, mutta vaihtoi varhain koulupenkin purjeköysiin.

-Kunnolliseksi merimieheksi hän kehittyi risteilemällä Välimerta

-ristiin rastiin sekä Atlanttia Islannin takaa aina Guineaan saakka.

-Elämänsä suurtyötä varten hän sai tarvittavia tietoja ja kaikkea

-silloin mahdollista ohjausta perimällä appensa, erään Kanaria-saarten

-löytäjän, merikartat ja muistiinpanot sekä uutteralla kirjeenvaihdolla

-sen ajan pätevimpien asiantuntijain ja tiedemiesten kanssa. Ja kun tuo

-suuri ajatus — Intian meritien avaamisen mahdollisuus — oli hänessä

-täten kypsynyt, oli hänellä haaveksijan ja uskonnollisen intoilijan

-ihmeellinen sitkeys pitää siitä järkähtämättä kiinni ja saada eteen

-nousevista vastuksista vain uutta yllykettä.

-

-Eikä häneltä vastuksia suinkaan puuttunut. Se lyhyt elämänkausi,

-joka suurelle löytäjälle oli vasta vanhuudessaan suotu mainetekonsa

-suorittamiseen, on itsessänsä mitä tärisyttävin murhenäytelmä. Turhaan

-kolkutteli hän Portugalin, Englannin ja Espanjan kuninkaiden portteja

-esittääkseen ehdotustaan. Hänelle naurettiin; aikakauden henkinen

-valtias, ahdasmielinen jumaluusoppi, asettui hänen tuomarikseen ja

-oli syöstä hänet harhaoppisen kamalaan kohtaloon. "Maammeko olisi

-pallonmuotoinen", ivasivat hänen kuulustelijansa; ja "jospa olisikin,

-niin kuinka sen toiselle puolelle tultua enää pääsisi ylämäkeä

-takaisin?" Maanpakolaisena, miltei nälkään nääntyen sai hän jo

-ikämiehenä kierrellä pientä poikaansa taluttaen luostarien armeliaissa

-vierassuojissa. Vasta kun Espanja oli saavuttanut ratkaisevan voiton

-maansa maurilaisista, ja kansallinen ja uskonnollinen ylpeys oli

-sen johdosta kohonnut korkeimmilleen, alkoi sen hallitsija kallistaa

-korvaansa itsepäisen anojan esityksille. Voisihan tuosta matkasta

-mahdollisesti olla lisää kunniaa ja saalista toivottavana Espanjalle;

-ja ennen kaikkea saataisiin ehkä kristikunnalle uusia voittoja

-pakanuuden hävittämisellä tuntemattomissa maissa. Huhtik. 17 p. 1492

-viimein allekirjoittivat tällöin jo 56-vuotias Kolumbus ja Espanjan

-kuningaspari sopimuksen, jonka mukaan hän sai raha-apua n. (100,000

-markkaa) kolmen karavellin varustamiseen, ja joka määritteli hänen

-palkkiokseen runsaasti arvonimiä, valtaa ja aineellisia etuja. Ja saman

-vuoden elokuun alussa purjehti "amiraali" ja tulevain valtaustensa

-"varakuningas" Paloksen satamasta kolmella pienellä puolikannellisella

-aluksellaan Santa Maria, Pinta ja Nina, joissa oli yhteensä

-120-henkinen miehistö.

-

-

-Kolumbuksen ensimmäinen matka.

-

-Matka kävi aluksi etelää kohden poiketen Kanarian saarille, missä

-saatiin kuulla kateellisten portugalilaisten lähettäneen näille vesille

-sotalaivoja väijymään uskalikkoja. Niitä säikkymättä lähdettiin

-purjehtimaan suoraan länteen, josta ilmansuunnasta koko matkan

-pidettiin häivähtämättä kiinni.

-

-    "Mik’ ihme, mikä uljas rohkeus:

-    Kolumbus lähtee länttä kohti,

-    Yllänsä taivaan kirkkaan avaruus,

-    Atlantin aallot alta hohti;

-    Ja viikoiss’ ei, ei kuissa maata näy,

-    Vaan yhä laiva yhtä suuntaa käy.

-

-    Ja yhä eess’ on viittomaton tie,

-    Joll' itä laivaa lykkää lieto,

-    Ja toivo häntä määrän päähän vie —

-    Ei toivo vaan, myös varma tieto.

-    Ja viimein mastomies jo huutaa: "maa!"

-    Siin’ on nyt, tuoksuu Uusi Maailma!"

-

-Näin laulaa suomalainen runoilija (A. Oksanen tervehdysrunossaan A.

-E. Nordenskiöldille 1880) tästä mainiosta matkasta. Vaikkei "matkalla

-monta mutkaa" ollutkaan, kysyi se silti johtajaltaan kaiken hänen

-hellittämättömän tarmonsa. Jo sille varustauduttaessa oli vaikea saada

-merimiehiä lainkaan mukaan, sillä he pelkäsivät kovin lähteä moiselle

-hullunyritykselle. Vaikka ilma oli koko matkan mitä leudoin ja tuuli

-jatkuvasti itäinen, pelottivat nuo sääsuhteetkin miehistöä: kuinka

-moisella iäti myötäisellä tuulella päästäisiin takaisin kotia?

-

-

-Vihanta meri

-

-Eräänä aamuna havahtuessaan huomasivat miehet hämmästyksekseen

-edessänsä silmänkantamattoman ruohokentän — joko siellä vihdoin

-häämötti toivottu matkanpää? Mutta mitään maalintuja ei näkynyt, ja

-tuulessa näytti tuo kellertävän vihanta ruohopinta keinuvan laineitten

-mukana. "Se oli niin tiheätä", kirjoitti amiraali lokikirjaansa,

-"että luulin alla olevan luodon; ja samoin huomasin, että meri tällä

-kohtaa oli hyvin tyyni, niin että vaikka kävi navakka tuuli, laivat

-eivät yhtään vaappuneet." Luotauslankaa laskettiin ja nostettiin,

-mutta meri huomattiin pohjattoman syväksi; siis ei maata voinut olla

-lähellä. Miehistö joutui kauhun valtaan. Se väitti taivaan täten

-rankaisevan hurjanröyhkeää päällikköä, sen vuoksi että tämä yritti

-tutkia sen salaisuuksia; nytpä he olivat kaikki ylenannetut paholaisen

-valtaan, joka ylläpiti koko matkan sellaista tuulta, että paluu oli

-mahdoton, ja johdatti laivat mokomaan ruohikkoon, jossa he varmasti

-juuttuisivat kiinni ja menehtyisivät surkeasti. Vihdoin viimein

-päästiin miesparkojen rajattomaksi iloksi jälleen selville vesille.

-Kauhunpaikka oli Sargasso-meri Azorien, Kanarian saarten ja Viheriän

-niemen saarten välillä, jonka syvyys vielä nykyäänkin on tutkimaton

-ja jonka pintaa iäti peittää viheriä leväkerros. Purjelaivoille se

-ei suurta vastusta tee, mutta höyrylaivat välttävät sitä, estääkseen

-potkurejansa takertumasta kiinni sitkeisiin meriruohoihin.

-

-

-Kapinan oireita.

-

-Tästä ihmeestä läpäistyä nähtiin miltei joka päivä syyskuun

-loppupuolella aukean ulapan myrskylintujen kiertelevän laivojen

-ympärillä. Ne herättivät iloisia toiveita maan läheisyydestä, mutta

-maatapa yhä vain ei näkynyt. Kolumbus koetti kaikilla keinoilla

-ylläpitää miestensä masentuvaa rohkeutta; hän puheli heille ahkerasti

-odottavasta kunniasta ja saaliista (sille, joka ensiksi huomaisi maan,

-oli luvattu lähes 10,000 mkan palkinto) ja piti joka ilta heille

-jumalanpalvelusta. Samoin ilmoitti hän heille aina iltaisin päivän

-kuluessa purjehditun matkan — mutta todellista pienempänä, jott'ei

-suuri etäisyys Europasta säikähdyttäisi arkoja. Hänen sanotaan myöskin

-tällä matkalla keksineen kompassineulan poikkeamisen, s.o. sen seikan,

-että neula osottaa magneettista pohjoisnapaa kohden, joka on jonkun

-verran luoteeseen maan pohjoisnavasta, koskapa hän ilmiön syytä vielä

-tuntematta otti sen laskuissaan huomioon.

-

-Mutta maata vain ei näkynyt. Joka ilta laski aurinko läntisen

-taivaanrannan katkeamattoman vesirajan taa. Välistä häämöttävät

-kangastukset, joita jokin suunnattoman kaukainen maankohta loi ilmaan,

-olivat nekin omiaan masentamaan myrtynyttä mielialaa. Epätoivoinen

-miehistö alkoi niskuroida muukalaista päällikköään, "mokomata

-genovalaista" vastaan, joka hulluudessaan vei heitä varmaan kuolemaan.

-Alkoipa jo tuntua merkkejä kapinasta, merillä kauheimmasta rikoksesta;

-ja lokak. 10 p. julistivat miehet, etteivät he enää tahtoneet

-purjehtia sen pitemmälle. Tarinan mukaan sai amiraali tyytymättömyyden

-hiljennetyksi lupaamalla, että jollei kolmen päivän kuluessa nähtäisi

-maata, niin käännyttäisiin takaisin Espanjaan.

-

-

-"Maa! Maa!"

-

-Seuraava päivä oli hyvin myrskyinen. Mutta sen kuluessa huomattiin

-pettämättömiä maanmerkkejä: ihmiskäden vuolemia keppejä ja

-laudanpalasia sekä kukkiva orjantappurapensaan oksa. Nyt ei voitu enää

-epäilläkään. Yöpimeän laskeutuessa huomasi etummaisen laivan tähystäjä

-tummalla taivaanrannalla liikkuvaa valoa ja huusi: "Maa! Maa!" Harvain

-kuolevaisten lienee suotu tuntea niin väkevää mielenliikutusta

-kuin se, mikä silloin täytti Kolumbuksen mielen. Hänelle tuo huuto

-tiesi lujasti uskotun aatteen voittoa, hänen seuralaisilleen vain

-vapahdusta hengenhädästä. Auringon valjetessa nähtiin edessä pieni

-saari ja sen rannalla alastomia alkuasukkaita. Espanjan lippu ja

-ristiinnaulitun kuva kädessä astuivat matkalaiset maihin, laskeusivat

-polvilleen kiittämään Jumalaa, ja amiraali julisti juhlallisesti

-ensimmäisen löytösaaliinsa Espanjan kruunun omaksi. Saari, joka kuuluu

-Bahama-saaristoon ja jota sen asukkaat nimittivät Guanahaniksi, sai

-onnellisesta pelastuksesta Vapahtajan nimen San Salvador.

-

-Kolumbus uskoi varmasti tulleensa Intiaan tahi ainakin suurkaanin

-maahan Katayhin (se usko hänellä pysyi koko ikänsä), ja siitä

-syystä hänen keksimiään seutuja ruvettiin myöhemminkin kutsumaan

-Länsi-Intiaksi ja sen asukkaita intiaaneiksi. Asukkaat sanoivat

-itseään karaibeiksi eli karibeiksi (siitä Karaibin meri), minkä

-Kolumbus käsitti kannibaleiksi (kaanin alamaisiksi). Antillien

-nimen vastakeksityt saaret saivat täälläpäin löytyväksi oletetusta

-Antilia-saaristosta.

-

-Samalla matkallaan Kolumbus löysi vielä Kuban ja Hispaniolan (San

-Domingon) suuret saaret, seuraavilla kolmella Portoricon ynnä useimmat

-muut Länsi-Intian saaret, ja kävipä kahdesti, itse sitä tietämättään,

-Amerikan mantereellakin, Orinoko-virran suulla ja Honduras-niemellä.

-Hän perusti löytämiinsä paikkoihin siirtoloita ja toi kotia palatessaan

-näytteitä maan asukkaista ja muhkeista luonnonrikkauksista, ennen

-kaikkea kultaa, joka sai espanjalaisten silmät ahneudesta palamaan.

-Mutta kuninkaan juhlallisesti lupaamat palkinnot suuri valloittaja pian

-menetti; kadehtijat ja kilpailijat saattoivat hänet huonoon huutoon,

-ja kerta hänet oikein kuljetettiin raudoissa takaisin Espanjaan.

-Pettymysten ja rasitusten murtamana Kolumbus kuoli 70-vuotiaana, ja

-hänen tomunsa vietiin hänen oman toivomuksensa mukaan haudattavaksi San

-Domingon tuomiokirkkoon.

-

-

-

-Muut suuret löytöpurjehdukset.

-

-

-Uudesta maailmasta virtaavat rikkaudet houkuttelivat kohta tuhansittain

-seikkailijoita sinne koettamaan onneansa. Ensimmäisten joukossa oli

-_Amerigo Vespucci_, italialainen hänkin, josta uusi maanosa sitten sai

-nimekseen Amerika. _Fernando Cortez_ valtasi hopearikkaan Meksikon

-ja Francisko Pizarro kultarikkaan Perun, mutta molemmat hävittivät

-ryöstönhimossaan iäksi nuo korkeaan omaperäiseen sivistykseen kohonneet

-maat. Portugalilaiset puolestaan eivät tahtoneet olla huonompia

-miehiä. Hekin tahtoivat Intiaan, joko Diazin viittomaa tietä Afrikan

-ympäri niinkuin _Vasco da Gama_, joka vihdoinkin sinne pääsi v. 1498,

-tahi Kolumbuksen tavoin länttä kohti purjehtimalla kuten _Alvarez

-Cabral_, joka v. 1500 tavallaan vastoin tahtoaan löysi Brasilian.

-Tyynelle valtamerelle oli ensimmäisenä tunkeutunut _Balboa_ 1500-luvun

-alussa, ja vv. 1519-21 suoritti ensimmäisen purjehduksen maan ympäri

-portugalilainen _Fernando Magellan_ — tahi oikeastaan hänen ainoa

-jälellejäänyt laivansa, sillä johtaja sai matkalla surmansa enimpäin

-seuralaistensa kanssa. Kolumbuksen ensi matkan jälkeen se oli

-kunniakkain tämän suuren ja merkillisen aikakauden löytöpurjehduksista.

-

-

-

-

-VI LUKU

-

-"Voittamaton Armada".

-

- Espanjan korskeus; Viha Englantia kohtaan. — "Voittamaton Armada":

- Kokoonpano ja lähtö; Englannin varustelut; Meritaistelu Kanaalissa;

- Armadan surkea loppu.

-

-

-Suurten löytöretkien tuloksista hyötyivät molemmat niihin osaaottaneet

-Pyreneain niemimaan valtiot suunnattomasti. Mitättömällä rovolla oli

-Espanja kustantanut Kolumbuksen ensimmäisen matkan, mutta arvaamattomia

-summia se ammensi seuraavien vuosisatojen kuluessa "lännen kultalasta",

-niinkuin uutta maanosaa ruvettiin nimittämään. Intiaanien vanhat

-kulta- ja hopeakaivokset tyhjennettiin, uusia tutkittiin ja avattiin

-järjestelmällisesti. Alkuasukkaat pantiin orjina kaivamaan maanpovesta

-rikkauksia uusille herroilleen; ja kun ne osottausivat olevansa heikkoa

-rotua ja menehtyivät saarilla sukupuuttoon ja mantereella monin paikoin

-jäljettömiin, ruvettiin sijaan tuomaan rotevampia ja kestävämpiä

-Afrikan neekereitä, josta sai alkunsa uuden ajan kolkoin häpeäpilkku,

-neekeriorjuus. Tyhjätaskuja aatelismiehiä ja seikkailijasotureita

-siirtyi ehtymättömänä jonona uuteen maailmaan, perustaen sinne

-siirtoloita ja luoden alun Amerikan espanjalaiselle kreoli-asutukselle.

-

-Täten paisui Espanjasta Europan rikkain ja mahtavin valtio, ja sen

-kuninkaan tultua Saksan keisariksi ja Habsburgin perintömaiden herraksi

-Kaarle V:ntenä voivat liehakoitsijat imarrellen huomauttaa uudelle

-roomalaiselle Caesarille, "ettei hänen maissaan aurinko milloinkaan

-laskenut". Kaarlen poika, Espanjan kuningas Filip II, teki itsestään

-katolisen maailmanmahdin edustajan. Synkkänä uskonkiihkoilijana

-hän varsinkin tahtoi panna sulun silloin leviämistään leviävälle

-protestanttiselle uskonnolle. Tulella ja miekalla hän hävitti sitä

-omista maistaan, nimenomaan silloin Espanjalle kuuluvista Alankomaista,

-ja hänen joukkonsa olivat Saksan uskonsodissa paavilaisuuden ja

-katolisten ruhtinaiden vallanhimon vankin tuki.

-

-

-

-Viha Englantia kohtaan.

-

-

-Eräs Europan valtio ennen muita oli silmätikkuna "hänen kaikkein

-katolisimmalle majesteetilleen". Se oli Englanti, jonka merimahdille

-historiassa muuten niin surkean kuuluisa Henrik VIII oli luonut

-varman alun, erottamalla laivaston maakomennon käskettävistä ja

-rakennuttamalla sotalaivoja saarivaltion puolustusta varten. Sangen

-monia katkeria valituksenaiheita oli Filipillä Englantia vastaan.

-Siellä oli Henrikin toinen tytär, suuri Elisabet, suorittanut loppuun

-isänsä kierosti ja itsekkäistä syistä alkaman kirkonvapautuksen.

-Elisabet auttoi Alankomaiden kapinoitsevia protestantteja rahalla ja

-väellä Filipin joukkoja vastaan. Englannin rohkeat merisissit, ennen

-kaikkea kuuluisat merikuninkaat Francis Drake ja William Raleigh,

-ryöstivät väsymättä Espanjan amerikkalaisia siirtomaita, sieppasivat

-merellä sen kotia palaavia aarre- ja kauppalaivoja — Espanjan, joka

-piti itseään Atlantin ja Amerikan vesien yksinvaltaisena herrana! Olipa

-uskalikko Drake käynyt "polttamassa Espanjan kuninkaalta parran",

-kuten itse kehui, hävittäessään Espanjan laivaston sen pääsatamassa

-Cadizissa. Espanjan oikeutettuihin valituksiin oli Elisabet

-vastannut välttelevästi ja palkinnut tuhontekijöitä imartelevilla

-armonosotuksilla. Lisäksi tuli mieskohtaistakin katkeruutta. Filip

-oli ollut naimisissa Elisabetin vanhemman sisaren, katolismielisen

-"verisen Marian" kanssa, ja oli tämän kuoltua kosinut nuorempaakin

-sisarta, mutta saanut "neitsytkuningattarelta" jäykät rukkaset.

-Viimeisen pisaran katkeruuden kukkuraiseen maljaan vuodatti Elisabetin

-menettely katolismielistä Maria Stuartia kohtaan. Tämän alamaistensa

-hylkäämän Skotlannin kuningattaren oli hänen sukulaisensa Elisabet

-ottanut vastaan, mutta sulkenut pitkäaikaiseen vankeuteen ja viimein

-mestauttanut v. 1587. Koko katolinen maailma kuohui raivosta, varsinkin

-Filip, joka oli persoonallisesti kannattanut ihanata ja onnetonta

-kuningatarta.

-

-Tällöinpä näki Englanti melkein koko Europan mannermaan nousevan

-Espanjan johdolla kostamaan sen "uskonluopiolle" kuningattarelle Maria

-Stuartin kuolemaa. Filip, jolla oli tyhjentymättömät varat ja voimat

-käytettävinään, ryhtyi heti nopeihin varustuksiin. Kaikkialla Espanjan,

-Portugalin ja Italian satamissa asetettiin kuntoon ennenkuulumatonta

-laivastoa, ja maajoukkoja koottiin Kanaalin vastakkaiselle rannalle

-vietäviksi salmen yli Englantiin. Tarkotuksena oli musertaa Englanti

-tykkänään ja muuttaa se ikipäiviksi Espanjan maakunnaksi kuten

-Alankomaat olivat. Sitäpaitsi otettiin lukuisesti mukaan katolisia

-pappeja ja munkkeja, jotka mestauskirveiden ja polttorovioiden

-pelotuksella tyyten juurittaisivat protestanttisen harhauskon sen

-mahtavimmasta tyyssijasta.

-

-

-

-"Voittamattoman Armadan" kokoonpano ja lähtö.

-

-

-Todella hirvittävä ja merien historiassa ennen näkemätön oli se

-laivasto, joka toukok. 23 p. 1588 purjehti ulos Lissabonin satamasta.

-Siihen kuului 150 sotalaivaa, jotka olivat kaikki niin isoja, että

-kukin kykeni itse kuljettamaan matkalla tarvittavat ruoka- ja

-ampumatarvevarastot. Ne olivat rakennetut hyvin korkeakylkisiksi ja

-melkein tasapohjaisiksi, jotta säilyttäisivät vakavuutensa kovassakin

-merenkäynnissä; ja korkeine keula- ja peräkastelleineen sekä jylhine

-mastoineen ja hulmuaville purjejoukkoineen ne todella näyttivät

-vedessä uivilta linnoituksilta. Erityistä huolta oli pantu niiden

-puolustuskykyisyyteen. Ylempänä olivat kyljet niin paksut, etteivät

-musketinluodit niitä läpäisseet, ja alempana olivat sekä kyljet että

-kaaret kokoonpannut päällekkäin yhteen saumatuista palkeista ja

-hirsistä aina 4-5 jalan vahvuisiksi, niin etteivät edes tykinluoditkaan

-jaksaneet lävistää niitä muuten kuin aivan läheltä ammuttaessa. Niinpä

-löydettiinkin perästäpäin haaksirikkoutuneiden alusten kyljistä

-joukottani keskitiehen pysähtyneitä tykinluoteja. Mastojen tukevuutta

-ja varmuutta ammuksilta oli vahvistettu kiertämällä niiden ympäri

-vartavasten punottua sitkeää köyttä moniksi kerroksiksi. Mutta laivojen

-puolustuskyky oli saavutettu purjehduskyvyn kustannuksella, sillä

-taistelussa ne olivat paljon kömpelömmät liikutella ja käännellä kuin

-pienemmät englantilaiset ja hollantilaiset laivat. Laivaston yhteen

-laskettu kantavuus nousi 60,000 tonniin.

-

-Tuollainen veden päällä liikkuva kaupunki sisälsi vastaavan

-määrän asukkaitakin ja näiden vaatimia varoja. Merimiehiä oli

-laivoissa yhteensä 8,000, orjia (kaleerien soutajina) 2,000 ja

-sotamiehiä kokonaista 20,000, kaikki vanhaa valittua väkeä, —

-lukuunottamatta suurta joukkoa ylhäisaatelisia ja muita vapaaehtoisia

-herrasseikkailijoita, jotka lähtivät mukaan rikastuakseen

-ryöstösaaliista. Hengellisistä miehistä, joiden piti maallisin asein

-puhdistaa saarimaa harhaoppisuudesta, on jo edellä mainittu. Isoja

-tykkejä oli laivoissa yhteensä 2,600, kaikki paljon isommat kuin

-Englannin laivoissa löytyvät; mutta vastaisessa ottelussa niiden

-hoitajat käyttelivät niitä paljon kehnommin kuin englantilaiset

-tykkimiehet. Joka lajia tarviskalua oli varattu mukaan runsaassa

-määrässä: vaunuja, rattaita, irtopyöriä ja paareja tavarain siirtoa

-varten maalla, samoin niitä kuljettamaan tuhansittain muuleja ja

-hevosia; valmiita risukimppuja, koreja ja lapioita piiritystä varten;

-vara-aseita, vaatteita y.m. Tykinluoteja oli 120,000 ammusta varten,

-ruutia 5,600 sentneriä, sytyttimiä 1,200 sentneriä. Ruokavaroja

-oli koottu rannalle laivoihin lastattavaksi kokonaisia vuoria.

-Laivakorppuja otettiin mukaan sellainen määrä, että niitä riitti

-joka miestä kohden puoli sentneriä kuussa puolen vuoden aikana, siis

-n. 100,000 sentneriä. Viiniä samoin puolen vuoden tarve, 147,000

-aarnia eli 7 milj. litraa, sianlihaa 6,500 sentneriä, juustoa 3,000

-sentneriä j.n.e. Kaiken kaikkiaan varattiin matkaan ruoka-, tarve-

-ja ampumavaroja 32,000 hengelle puolen vuoden ajaksi ja maksoivat ne

-kuninkaalle hänen oman lausuntonsa mukaan 30,000 dukaattia päivässä.

-

-Moista peljättävää laivastoa ei ollut vielä koskaan ennen historian

-ajalla liikkunut vesillä, ja mielet korskeudesta paisuen nimittivät

-muutenkin ylpeäluontoiset espanjalaiset sitä "voittamattomaksi

-armadaksi" (armada merkitsee sotalaivastoa). Sitä oli määrätty

-komentamaan etevä ja kokenut merisankari, amiraali Santa Cruz, mutta

-liiaksi hätäilevän kuninkaan loukkaava käytös ynnä sairaus masensivat

-vanhan amiraalin voimat, ja hän kuoli matkalle lähdettäessä. Hänen

-sijaansa nimitettiin Espanjan loistavin ylimys, kuuluisan Alban

-sukulainen, Medina Sidonian herttua, joka kumminkin oli toimeen aivan

-kykenemätön. Hänelle antoivat sekä paavi että "kaikkein katolisin

-kuningas" etukäteen apostolisen siunauksensa. Samoihin aikoihin

-kokoutui Flanderin rannikoille aikakauden kuuluisimman sotapäällikön,

-Parman herttuan Aleksanterin johdolla 30,000 jalka- ja 4,000

-ratsumiestä, kaikki Europan kykenevimpiä veteraaneja; jotapaitsi siellä

-tulisella kiireellä rakennettiin ja koottiin 300 laivaa viemään näitä

-joukkoja Kanaalin yli Englantiin, ja 20,000 tyhjästä tynnyristä tehtiin

-ponttoonialuksia kuormaston kuljettamista varten.

-

-Englannin varustelut. Mitä oli Englannilla asetettavana moista

-peljättävää voimaa vastaan? Sillä oli puolellaan ainakin suurempi

-siveellinen mahti — uhatun uskon, isänmaan, vapauden ja itsenäisyyden

-rakkaus. Englannissa oli vielä paljon katolilaisia, varsinkin

-aatelin keskuudessa; mutta yhteisen turman uhatessa riensivät

-kaikki kuningattarensa ympärille tukemaan hänen puolustustoimiaan

-rahoin ja miehin. Merikaupungit varustivat jokaisen kauppahaahtensa

-sota-aluksiksi; meriä kiertävät kaapparikapteenit kiiruhtivat

-hätäsanoman saatuaan kotiin koeteltuine miehistöineen. Syystä ehkä

-moitittiin kuningatarta, että hän tahtoi säästää laivastoaan ja

-antoi liian myöhään käskyn sen sotakannalle asettamisesta. Mutta

-kun hän sen vihdoin teki — aatelismiehet olivat sillä välin omalla

-kustannuksellaan vuokranneet ja varustaneet aluksia vihollista vastaan

-— oli hänellä mainioita merisankareja sitä johtamassa. Ylipäällikkönä

-oli vanha kokenut lordi Howard ja hänellä ala-amiraaleina kuuluisat

-meriurhot Francis Drake, Raleigh, Seymour y.m. Mutta näiden

-käytettävänä oli ainoastaan 40 sotalaivaa sekä lisäksi kirjava

-apulaivasto kaikenlaisia pienempiä aluksia, jotka ainakin voivat

-häiritä ja väsyttää vihollista, vaikkeivät paljon auttaa sen

-hävittämisessä.

-

-Vähäväkisyytensä tuntien oli lordi Howard valinnut sen järkevän

-taistelusuunnitelman, että tyytyi odottamaan vihollista ja sitten

-ryhtymään vain puolustustaisteluun. Espanjalaisilla oli isommat ja

-korkeammat laivat kuin hänellä, joten hän ei voinut käydä käsirysyyn

-niiden kanssa; niillä oli sitäpaitsi laivoissaan sotaväkeä, jota

-hänellä ei ollut. Kaksikymmentä miestä voi kyllä puolustaa laivaa sataa

-hyökkäävää vihollista vastaan; mutta kaksikymmentä ei voi hyökätä sadan

-miehen puolustaman vihollislaivan kimppuun.

-

-Espanjalainen amiraali oli saanut kuninkaaltaan käskyn purjehtia

-Kanaaliin ja pysytellä Ranskan rannikolla, välttäen ryhtymästä

-taisteluun englantilaisten laivojen kanssa, vaikka nämä kävisivät hänen

-kimppuunsakin, kunnes hän Calais’n kohdalla yhtyisi siellä odottelevaan

-Parman herttuan osastoon. Vasta heinäk. 19 p. suuri armada saapui

-Kanaaliin; ja toivoen voivansa äkkiarvaamatta yllättää ja hävittää

-Englannin laivaston Plymouthin selällä käännätti herttua Medina Sidonia

-laivainsa keulat — vastoin kuninkaansa ohjetta — Englannin rannikolle

-päin. Mutta saadessaan kuulla amiraali Howardin tulevan kohtaamaan

-häntä päätti hän seurata alkuperäistä suunnitelmaa, pyrkiä Calais’ta ja

-Dunkirkia kohti ja ruveta ainoastaan puolustustaisteluun.

-

-

-

-Meritaistelu Kanaalissa.

-

-

-Seuraavana päivänä, heinäk. 20:ntena, sai englantilainen amiraali

-vihollislaivaston näkyviinsä. Armada kulki puolikuun muotoisessa

-kaaressa, jonka yhdestä sarvesta toiseen oli enemmän kuin nyk.

-penikulman välimatka. Lounaistuulessa isot laivat liikkuivat hitaasti

-eteenpäin. Englantilaiset antoivat vihollisen kulkea ohi, mutta

-seuraten perässä alkoivat (nekin vastoin amiraalin alkuperäistä

-suunnitelmaa) ahdistella sitä. Jyrisevä taistelu alkoi, jossa monet

-espanjalaisten parhaista laivoista joutuivat hyökkääjän saaliiksi ja

-vielä useammat saivat pahoja vaurioita; sen sijaan englantilaiset,

-välttäen käymästä liian lähelle jättimäisiä vastustajiaan ja käyttäen

-hyväkseen paljon parempaa nopeuttaan ja liikkumiskykyään, kärsivät

-tuntuvasti vähemmän. Taistelua kesti tällä erää miltei herkeämättä

-viikon päivät, joll’aikaa englantilaiset saivat lisävoimia ja

-voittojensa mukana yhä kasvavaa rohkeutta. 27 p. sai espanjalainen

-amiraali vihdoin pahoin ruhjoutuneen, mutta edelleen taistelukuntoisen

-laivastonsa suojaan Calais’n satamaan.

-

-Parman herttuan voimat odottelivat läheisessä Dunkirkissa. Yhtä

-ylimielisenä kuin velipuolensa Filip-kuningas halveksi tämä ruhtinas

-sangen epäviisaasti vastustajaansa. "Hänestä tuntui siltä, kuin

-pitäisi Englannin ja Alankomaiden laivojen jo pelkältä hänen ja suuren

-armadan yhdistyneen laivaston näkemältä kiirehtää joutuisasti pakoon

-omiin satamiinsa ja kaikkiin mahdollisiin rotanreikiin; — — jonka

-jälkeen hän armadan turvin kuljettaisi sotajoukkonsa Kanaalin yli ja

-nousisi Thamesia ylös Lontooseen. Parilla kolmellakymmenellä tuhannella

-valitulla soturilla hän helposti valloittaisi heikosti linnoitetun

-pääkaupungin, jonka rauhantyöhön ja mukavuuteen tottuneet asukkaat ensi

-iskusta antautuisivat."

-

-Mutta halveksittu rotta päinvastoin kykenikin pitämään kissaa itseään

-kiipelissä. Alankomaalaiset lähettivät viisineljättä isoa laivaa

-täynnä meri- ja sotapalvelukseen tottunutta väkeä pidättämään Parman

-herttuan voimia Dunkirkissa ja muissa Flanderin satamissa, ja kaikki

-englantilaiset laivat kokoutuivat Calais’n ulkopuolelle vastaanottamaan

-armadaa, jos se yrittäisi lähteä ulos merelle. Täten estettiin molemmat

-espanjalaiset laivastot yhtymästä kuningas Filipin suunnitelman mukaan.

-

-Armada oli asettunut Calais’n selälle sellaiseen taistelujärjestykseen,

-että isoimmat laivat olivat sijoitetut kaaren muotoon vihollista

-vastaan peljättäväksi linnakeriviksi ja pienemmät kaaren sisäpuolelle

-suojaan. Englantilainen amiraali ei näin ollen voinut ilman isoja

-tappioita itselleen käydä ryntäämään noin vahvaa asemaa vastaan;

-mutta yöllä 29 päivää vastaan lähetti hän kahdeksan polttolaivaa

-ainakin murtamaan sitä. Seurauksena tästä äkkiyllätyksestä oli, että

-espanjalaiset hätäytyneinä katkaisivat ankkuriköytensä ja lähtivät

-kiiruimman kautta epäjärjestyksessä ulos merelle. Hämmennyksessä

-törmäsi moniaita heidän isoimpia aluksiaan yhteen ja tuhoutui; toiset

-hajautuivat sikinsokin pitkin Flanderin rannikkoa, niin että aamun

-valjetessa voivat töintuskin noudattaa amiraalinsa käskyä ja yhtyä

-uudelleen Gravelingin luona. Silloin oli englantilaisilla kultainen

-tilaisuus käydä hämmentyneen vihollisen kimppuun ja samalla estää sitä

-yhtymästä Parman herttuan laivastoon, ja mainiosti he käyttivätkin

-tilaisuutta hyväkseen. Eräs senaikainen kirjoittaja kuvaa taistelun

-loppusuoritusta seuraavasti:

-

-

-

-Armadan surkea loppu

-

-

-"Huomenissa heinäk. 29 p:nä, äsken kerrotun metelin ja Espanjan

-laivaston jälleen asetuttua taistelujärjestykseen Gravelingin

-näkösällä, iskivät englantilaiset uudelleen sen kimppuun mitä uljaimmin

-ja raivoisimmin — — Ja vaikka englantilaisilla oli laivastossaan

-monta mainiota ja sotakelpoista alusta, voi niistä tuskin paria-

-tai kolmeakolmatta asettaa espanjalaisten yhdeksänkymmenen ison

-taistelulaivan rinnalle.

-

-"Sen vuoksi englantilaiset laivat, käyttäen hyväkseen sukkelampaa

-ohjauskykyään, jonka avulla voivat kääntyä ja ottaa tuulta purjeisiinsa

-minne suuntaan hyvänsä, lähestyivät usein aivan keihäänvarren päähän

-vihollisista ja ampuivat kukin vuorostaan kokokyljen laukaukset niitä

-kohti; — jatkaen tätä keskeytymätöntä tykki- ja muskettitulta koko

-päivän aamusta myöhäiseen iltaan, kunnes heiltä ruuti ja luodit tyyten

-loppuivat."

-

-"Espanjalaiset kärsivät tuona päivänä suuren tappion ja vahingon, sillä

-heidän laivoistaan tulivat monet puhkiammutuiksi ja upposivat, samoin

-menettivät he väkeään sangen paljon; kun sitävastoin englantilaiset

-koko sinä aikana, jolloin espanjalaislaivasto liikkui heidän vesillään,

-eivät kadottaneet miehistään sataa enempää eivätkä ainuttakaan laivaa

-eikä arvohenkilöä."

-

-Huonoa komentoa Englannin hallituksen puolelta (kuningatarta syytettiin

-tässäkin kitsastelusta) todistaa se, ettei sen laivastolle ollut

-varattu kylliksi ampumavaroja, jotta se olisi voinut täydellisesti

-hävittää vihollisen. Mutta mitä vain kyettiin tekemään, se tehtiin

-kunnolla. Monet, Espanjan isoimmista laivoista upposivat tahi joutuivat

-vastustajan saaliiksi. Vihdoin älysi espanjalainen amiraali jatkuvan

-taistelun toivottomaksi ja käyttäen hyväkseen eteläistä tuulta kokosi

-laivastonsa jätteet purjehtimaan pohjoista kohti, toivoen voivansa

-kiertää Skotlannin ympäri ja palata sitä tietä englantilaisten

-häiritsemättä Espanjaan. Mutta voittaja seurasi perässä, ennen kaikkea

-pikalentäjä Drake, joka ajoi voitettua "voittamatonta" edellään jonkun

-matkaa pohjoiseen, kunnes huomatessaan sen kääntyvän Skotlannin

-rannoilta Norjaa kohti katsoi parhaaksi — Draken sanojen mukaan —

-"jättää sen noiden rajujen ja hirvittäväin pohjoisten vesien armoihin".

-Mutta myrsky jatkoi hävitystyötä Skotlannin ja Irlannin kallioisilla

-pohjoisrannoilla. Suuresta, ylpeästä "voittamattomasta armadasta"

-palasi ainoastaan kolmekuudetta pahoin runneltua alusta — poikkinaisin

-mastoin, rikkinäisin purjein, puhkiammutuin kyljin ja nääntynein

-miehistöin — kotimaan satamaan.

-

-Filip II:sen järkähtämätöntä mielenmalttia kuvaavat hänen sanansa

-lohduttaessaan vapisevaa Medina Sidonian herttuaa: "Minä lähetinkin

-teidät taistelemaan ihmisiä enkä luonnonvoimia vastaan."

-

-

-

-

-VII LUKU

-

-Pohjolan suurin merisankari.

-

- Kilvoittelu Pohjolan ylivallasta. — _Wessel-Tordenskjold_: Urhon

- lapsuus; Peder alottaa uransa; Seikkailu Göteporin edustalla; Kohtaus

- englantilaisen kanssa; Tordenskjold; Myötä- ja vastoinkäymistä;

- Tordenskjold tiukalla; Amiraali; Viimeinen uroteko ja kuolema. —

- _Puisten sotalaivojen valtakaudelta_: Laivojen ryhmitys ja aseistus;

- Taistelutapa.

-

-

-

-Kilvoittelu Pohjolan ylivallasta.

-

-

-Kalmarin unionin ajoista lähtien olivat Pohjolan molemmat valtakunnat

-alituisesti toistensa tukassa. Voimasuhteet olivatkin jokseenkin

-tasaiset — Ruotsilla oli hallussaan avara mutta harvaan asuttu

-ja meren erottama Suomi, Tanska jälleen yllämainitun merkillisen

-valtioyhtymän perintönä hallitsi Norjaa ynnä Ruotsin viljavia eteläisiä

-maakuntia. Ruotsilla oli katkeamaton kahakka itäisen naapurinsa, yhä

-vaarallisemmaksi käyvän Venäjän kanssa, Tanskalta taasen eivät huolet

-loppuneet Saksan mantereella sijaitsevain aluemaidensa Slesvigin,

-Holsteinin ja Lauenburgin takia. Tanska oli maantieteellisen asemansa

-takia etupäässä merivalta, Ruotsi samasta syystä maavalta; toisen

-kovalla kamaralla saavuttamia voittoja tasoitti toisen menestys merellä.

-

-Mutta 30-vuotisessa sodassa saavutti Ruotsi jalansijaa

-Keski-Europassakin, Pohjois-Saksassa ja Itämerenmaissa ja yleni

-yhdeksi Europan suurvalloista. Sotaisten Kaarlojensa aikana se

-löylyytti pahasti kilpailijaansa sen omalla mannulla ja riisti siltä

-sen ikivanhat omistukset Etelä-Ruotsissa. Ja kun Ruotsin "nuori

-leijona", Kaarloista XII:s, alotti tarumaisen loistavan sankariuransa

-litistämällä Tanskan pään siivosti kainaloonsa, näytti Tanskan mahti

-madaltuvan maan tasalle. Mutta silloin sai sekin, Hansan vallan

-muinainen kukistaja, yhdennellätoista hetkellä sankarinsa, joka ajaksi

-palautti uhatun tasapainoaseman, merisankarin mokoman, jolla ei ole

-ollut vertaistaan Pohjolassa eikä monta muuallakaan maailmassa —

-Wessel-Tordenskjoldin.

-

-

-

-Urhon lapsuus.

-

-

-Norjan ikivanhassa Trondhjemissa syntyi Peder Wessel v. 1690

-kymmenentenä sikäläisen raatimiehen Jan Wesselin 18 lapsesta —

-niistä poikia kokonainen tusina ja kaikki "hurjia ja kurittomia

-veitikoita". Kaikista hurjin ja kurittomin oli kumminkin Peder, jonka

-ison lapsiparvensa vallattomuudesta ja toimeentulosta huolestuneet

-vanhemmat panivat koetteeksi ensin räätälin- ja sitten parturinoppiin.

-Kummassakin oppipaikassa olivat mestarit ankaria vanhankansan miehiä,

-jotka patukan avulla ahkeroivat kasvattaa oppilaitaan "kurissa ja

-Herran nuhteessa". Mutta patukka maistui Pederille kylässä vielä

-nurjemmalta kuin kotona, joten hän piankin karkasi neulan ja saksien

-parista ja jatkoi omavaltaista vekkulinelämäänsä.

-

-Hänen ollessaan 14-vuotias kävi Tanskan-Norjan hallitsija Fredrik

-IV hänen kotikaupungissaan. Kuninkaan muhkeat saattolaivat ja komea

-hovinpito olivat omiaan panemaan parempienkin kaupunkilaisten silmät

-ja suut selälleen kuin vain raatimies Wesselin Peder-veitikan; ja

-korealiveristen hovilakeijain juttelut isoista sotalaivoista ja

-Köpenhaminan loistosta lisäsivät kukkurata pojan ylivuotavaisen

-mielikuvituksen maljaan. Kun kuninkaalliset lähtivät Trondhjemista

-kotimatkalle, lähti Pederkin mukaan — mutta salaa vanhemmiltaan ja

-kätkeytyneenä erääseen laivoista.

-

-

-

-Peder alottaa uransa.

-

-

-Kaikki hänen kauniit tuulentupansa haihtuivat kuitenkin kuin utu

-ilmaan, kun hän Köpenhaminaan tultua seisoi rannalla ypöyksin,

-pennitönnä ja ystävätönnä. Onneksi kuninkaan norjalainen hovipappi

-armahti nuorta maanmiestään ja otti hänet passaripojakseen. Mutta

-vaikka hänen tällä uralla olisi ehkä ahkeroiden onnistunut aikanaan

-kiivetä tuonaan ihailemainsa korealiveristen hovilakeijain

-mahtiasemaan, ei se enää tyydyttänyt hänen levotonta mieltään. Kaikki

-vapaahetkensä hän vietti satamassa tähystellen ikävöivin silmin

-sen suulla lepääviä isoja sotalaivoja ja merikadettien harjotuksia

-niiden kannella, tykkien ääressä ja mastoissa. Sinne joukkoon piti

-hänenkin päästä, keinolla millä hyvänsä; ja kun muut keinot eivät

-tepsineet, kyhäsi hän itselleen kuninkaalle hyvin nöyrän ja alamaisen,

-mutta samalla lapsellista itsetietoisuutta uhkuvan kirjeen, jossa

-anoi korkeata armoa tulla otetuksi merikadettien joukkoon. Kirje

-huvitti hyväluontoista kuningasta, joka antoi toimittaa pojan

-purjehdusoppilaaksi erääseen Länsi-Intiaan lähtevään laivaan. Nopeasti

-vastaleivottu jungmanni ansaitsikin kapteeniltaan sen mainesanan että

-"Peder Wessel on syntynyt merimieheksi, ollen aina reipas työssä,

-rohkea ja kerkeä, kaikista iloisin saadessaan repäisevässä myrskyssä

-kiikkua raa’alla ja kiinnittää purjetta; ja on pojassa sellainen reima

-luonto, että hänestä aikaa myöten täytyy tulla kelpo merimies". Kotia

-palattua hänet kirjoitetuinkin toivonsa mukaisesti merikadettien

-joukkoon, mutta sepä ei enää tyydyttänytkään 20-vuotiasta merimiestä.

-Kuningas sai hämmästyksekseen uuden kirjeen, jossa Wessel anoo — ei

-sen enempää eikä vähempää kuin ison frekattilaivan komennettavakseen!

-Se oli toki liiaksi pyydetty; mutta anojan kelpo arvolauseet ja rohkea

-yritteliäisyys hankkivat hänelle joka tapauksessa pienen 4-tykkisen

-aluksen päällikkyyden.

-

-Nyt oli Peder onnellinen, kun sai oman laivan komennettavakseen ja

-valtuuden risteillä sillä omin päin Ruotsin rannikolla. V. 1709

-oli puhjennut Tanskan, Puolan ja Venäjän yhteinen sota silloin

-vielä aivan tuntematonta ja kokematonta Kaarle XII:tta vastaan.

-Wessel kohosi toimeliaisuutensa nojalla tuotapikaa luutnantiksi

-ja sai kuljetettavakseen isomman laivan, Lövendahlin kaleijan,

-jonka samanniminen tanskalainen kenraali oli varustanut omalla

-kustannuksellaan. Urotyö seurasi toistaan, Tanskan maankamaralla

-menettämä sotamaine sai korvausta merellä ja luutnantti Wessel

-niitti kasvavaa mainetta. Hän valtasi yhden ruotsalaisen laivan

-toisensa perästä, mieluimmin aina omaa alustaan isompia, ja menestys

-kruunasi useimmiten hänen silmitöntä uhkarohkeuttaan näyttäen todeksi

-sananparren, että ainakin merellä "rohkea rokan syö". 22-vuotiaana

-hän kohosi kapteeniluutnantiksi ja sai vihdoinkin himoitsemansa

-14-tykkisen frekattilaivan käytettäväkseen. Ollen yhtä kerkeä kynään

-kuin miekkaankin kyhäsi hän kohta kuninkaalle hehkuvan kiitoskirjeen,

-joka päättyi sanoihin: "Tähän asti en ole kyennyt osottamaan kaikkein

-alamaisinta intoani Teidän kunink. maj:ttinne palveluksessa niinkuin

-olisin toivonut; mutta nyt olen vapaa käyttämään minulle kaikkein

-korkeimmasti uskottuja siipiä etsiäkseni vihollista missä vain tapaan,

-mikä kohtakin Jumalan avulla saadaan tuta."

-

-

-

-Seikkailu Göteporin edustalla.

-

-

-Eivätkä nuo olleetkaan mitään tyhjiä korusanoja. Suoritettuaan

-joukon muita meritoimia saapui Wessel elokuussa 1713 Kaarle XI:nnen

-Ruotsin ulkomaankaupan pääsatamaksi perustaman ja vahvasti varustaman

-Göteporin edustalle. Hän oli jo tehnyt itsensä niin peljätyksi näillä

-vesillä, että sikäläinen kuvernööri kreivi Mörner julisti suuren

-palkinnon sille, ken toisi Wesselin vangittuna hänen eteensä. Mutta

-suuri oli kuvernöörin ällistys, kun muuan ruotsalainen pursi vielä

-samana päivänä toi hänelle vastauksen Wesseliltä itseltään, jossa

-tuo vajaasti 23-vuotias sankari "Lövendahlin kaleijolta, ankkurissa

-Göteporin edustalla", tarjoutui saapumaan hänen tapaamistaan niin

-ikävöivän kreivin luo, jos tämä lähettäisi jonkun kaleijaa kahta vertaa

-vahvemman aluksen noutamaan häntä. Saman haasteen hän kohdisti kaikkien

-satamassa majailevien ruotsalaisten sotalaivojen päälliköille — sekä

-alusten että niiden kapteenienkin nimet hän tiesi luetella — mutta

-pyysi pitämään kiirettä, sillä hänen oli muka jouduttava kurittamaan

-ruotsalaisia toisellakin taholla.

-

-Haasteeseen oli kuvernööri jo tavallaan vastannut, ennenkuin sen

-käsiinsä saikaan. Kun Wessel huomenissa lähti merelle, tuli häntä

-vastaan parin peninkulman päässä rannikolta kaksi isoa sotalaivaa.

-Näillä oli Tanskan lippu mastossa, mutta likemmä tullessa ja nimiä

-kysyttäessä ne vastasivat ampumalla täydet panokset ja vetämällä

-mastoihin Ruotsin lipun. Wesselin 14-tykkistä frekattia vastassa oli

-kaksi ruotsalaista linjalaivaa, toisessa 44, toisessa 50 tykkiä,

-jotka hinasivat perässään muuatta anastamaansa tanskalaista alusta.

-Urhomme ei tuosta säikähtynyt, vaan antautui arvelematta taisteluun.

-Ollen taitava tykkimies pippuroi hän omakätisesti pienemmillä

-tykeillään vihollislaivain mastoja ja kylkiä ja kesti kokonaista

-kolme tuntia epätasaista taistelua, kunnes hän väkensä jyrkästä

-vaatimuksesta viimein antoi peräytymiskäskyn. Mutta tuskin oli hän

-ennättänyt ampumamatkan ulkopuolelle, kun häntä jo kadutti tottumaton

-väistyminen. Hän tahtoi ainakin vallata takaisin ruotsalaisten

-ottaman tanskalaisen kauppalaivan ja hyppäsi muutamien miestensä kera

-veneeseen sitä tavoittamaan. Sen ruotsalainen valtausmiehistö ohjasi

-tietystikin aluksen mahtavain saattajalaivain turviin, jotka antoivat

-sietämättömälle ampiaiselle kolme kokokyljen yhteislaukausta peräkkäin.

-Nyt täytyi jo Wesselinkin älytä hypänneensä hulluun kirnuun ja

-kiireimmän kautta korjata itsensä kauvemmaksi. Purjeet rikkiammuttuina,

-lippu repaleina, köydet pahnoina, keulamasto poikki ja "rungossa niin

-monta tykinluotia, ettei niitä kukaan kyennyt laskemaan", saapui

-Lövendahlin kaleija puoleksi uppoamistilassa Norjan rannikolle.

-

-Seuraavana keväänä hän saapui uudestaan Skoonen rannikolle ottamaan

-selkoa ruotsalaisten varusteluista. Tarkasteltuaan rantaa kiikarilla

-ja huomattuaan, ettei mitään epäilyksenalaista ollut läheisyydessä,

-soudatti hän laivan purrella itsensä maihin kymmenkunnan miehen kera,

-joilla ei ollut muita aseita kuin kirveet. Mutta annappa olla —

-joukon saavuttua mitään pahaa aavistamatta lähimpään kalastajakylään,

-karkasikin taloihin piiloutunut rakuunajoukko tulijain kimppuun.

-Wesselin miehet pitivät enemmän kiirettä kuin päällikkönsä, ennättivät

-purrelleen ja lykkäsivät vesille; ja siten jäi tuo onnenkiusaaja yksin

-rannalle vihollisparven keskeen, joka vaati häntä antautumaan ja

-luovuttamaan miekkansa. Se ei ollut Wesselin mieleen, mutta pursi oli

-jo niin kaukana merellä, ettei siitä voitu häntä auttaa, eikä hänkään

-ennättänyt enää pelastua siihen. Hidastellen hän viimein vastasi:

-"Olkoon menneeksi!" jolloin yksi rakuuna ratsasti hänen eteensä ja

-ojensi tyynesti kätensä ottaakseen vastaan hänen miekkansa. "_Mutta

-ei vielä tällä kertaa_!" huusi Wessel silloin ja antoi rakuunalle

-aimo iskun käsivarteen, syöksyi kuin nuoli toisten vainoojain lomasta

-vedenrajaan, viskautui Himasille miekka hampaiden välissä ja alkoi

-painaa purren perään. Hölmistyneet rakuunat käänsivät hevosensa ja

-karauttivat hekin veteen, kunnes se ulottui ratsujen selkään asti;

-toiset laukasivat ratsupyssyistään kudin toisensa perästä pakenijan

-jälkeen, kuitenkaan osumatta. Vuoroon sukeltaen, vuoroon pinnalla

-molskien onnistui tämän välttää luoteja ja päästä vahingoittumatta

-purren luo, johon miehet nostivat hänet tukasta. Oli maaliskuu, ja meri

-antoi Wesselille kylmän kylvyn; siksipä hän laivaan noustuaan ensi

-työkseen vaihtoi ihoa myöten kaikki vaatteensa, mutta lämmitti myöskin

-perinpohjaisesti pelkurimaisten venemiestensä seljät.

-

-

-

-Kohtaus englantilaisen kanssa.

-

-

-Kesällä samana vuonna hän joutui Pohjanmerellä seikkailuun, joka oli

-käydä hänen virkauralleen kalliiksi. Hän näet yhdytti siellä Englannin

-lippua kantavan frekatin, joka taaskin oli hänen omaa alustaan

-melkoisesti isompi ja vahvemmin asestettu. Pysähtymään vaadittaessa

-vieras purjehtija vaihtoi Ruotsin lipun mastoon ja vastasi kokokyljen

-laukauksella. Alus oli Ruotsin hallituksen äskettäin Englannista

-ostama sotalaiva, joka englantilaisen kapteenin ja miehistön

-kuljettamana juuri purjehti uuteen määräpaikkaansa. Wessel, joka aina

-rakasti "vilpitöntä puhelua", kysyi miehiltään, olivatko he valmiit

-ylläpitämään Tanskan vanhaa merimainetta; siihen vastattiin kaikuvalla

-"hurraa"-huudolla, ja silloin alkoi yksi kuumimpia otteluja, mihin

-kaleija koskaan oli joutunut. Klo 6:sta illalla puoliyöhön saakka

-pippuroivat molemmat laivat toisiaan niin ahkerasti, että tulikuumiksi

-käyneitä tykkejä piti lakkaamatta valella vedellä. Lopulta kyllästyi

-englantilainen leikkiin ja lähti rikkiammutuin purjein jatkamaan matkaa

-minkä kykeni. Molemmat riitapukarit olivat sangen väsyneitä ja kehnossa

-kunnossa ja huoahtivat mielihyvällä yön mittaan, mutta Wessel ei

-päästänyt vastustajaa näkyvistään.

-

-Klo 6 aamulla olivat alukset jälleen vierekkäin ja "tervehtivät

-toisiaan jyrisevällä ja verisellä huomentoivotuksella, jota

-kohteliaisuuksienvaihtoa jatkettiin kaikella hartaudella molemmin

-puolin klo puoli 10:een saakka". Sitten pidettiin puolen tunnin

-aamiaisloma, ja sen jälkeen käytiin uudestaan toistensa kimppuun. Mutta

-klo 2 päivällä ilmotti kaleijan ammusmestari, ettei ruutia ollut enää

-neljää panosta enempää tykkiä kohti; aallot kävivät sen lisäksi niin

-korkeina, ettei voitu ruveta entrausyritykseen, jota varten Wessel oli

-jo hommannut kaikki valmiiksi, ja niinpä täytyi hänen karvain mielin

-päästää saalis kynsistään. Mutta ystävällinen lopputervehdys oli

-kumminkin lausuttava. Vene laskettiin vesille ja rumpali lähetettiin

-vieraan laivan kannelle viemään "kapteeni Wesselin terveiset ja

-pahoittelun, että hänen nyt ruudin puutteessa täytyi luopua leikistä;

-mutta että hän toisen kerran odottaisi samassa paikassa, kun ensin oli

-käynyt kotona hakemassa lisää ruutia".

-

-Englantilainen kapteeni vastasi samallaisin kohteliaisuuksin ja kutsui

-kapteeni Wesselin saapumaan hänen laivalleen lähemmin juttelemaan,

-luvaten kunniasanallaan hänelle täyden turvallisuuden. Siihen ei Wessel

-kuitenkaan suostunut, mutta huusi naapuria laskemaan lähemmäksi. Sitten

-kysyi hän huutotorvea käyttäen:

-

-"Ei kai herra kapteenilla liene minulle lainata vähän ruutia?"

-

-"Eipä ole oikein omiksi tarpeiksikaan; mutta jos kapteeni Wessel nousee

-laivalleni, niin on kaikki muu hänen vapaasti käytettävissään."

-

-"Olkaa hyvä ja tervehtikää kelpo ystäviäni Göteporissa!" huusi Wessel.

-

-"Se käy päinsä; ja minä pyydän teidän viemään terveiseni

-köpenhaminalaisille tutuilleni", vastasi englantilainen, kohottaen

-samalla viinilasia ja lisäten: "Minä juon kapteeni Wesselin maljan!

-Hurraa pojat!" — johon miehistö yhtyi seitsemällä hurraa-huudolla.

-

-"Ja minä juon kapteeni Bactmanin maljan! Hurraa pojat!" — ja kaleijan

-väki vastasi kolmesti hurraten.

-

-Molemmat päälliköt viskasivat lasit päänsä yli mereen ja erosivat ajan

-muodin vaatimin kohteliaisuuksin toisistaan.

-

-Tätä huimaa seikkailua, Jossa sekä kaleija että sen miehistö olivat

-pahoin kärsineet, käyttivät Wesselin kadehtijat hyväkseen ja saivat

-aikaan, että hänen täytyi saapua Kööpenhaminaan vastaamaan sotaoikeuden

-edessä kevytmielisestä menettelystään. Kannekirja loppui vaatimukseen,

-että "kapteeniluutnantti Wessel tuomittaisiin maksamaan sakkoa,

-korvaamaan korkean kruunun kärsimät vahingot ja alennettaisiin arvossa;

-varsinkin koska hän kevytmielisyydessään oli laskenut laivansa

-vihollisen kupeelle, solminut miltei rauhan ja vaihtanut maljoja tämän

-kanssa" j.n.e. Mutta vanhastaan tiedämme, että Wesselillä kieli ja

-kynä olivat yhtä kerkeät kuin hänen miekkansakin. Hän puolustautui

-hänen päällikkökuntoaan alentavia syytöksiä vastaan, myöntäen kyllä

-kärsineensä vahinkoa; mutta "tykkihän on, kuten tiedetään, sellainen

-kapine, joka osuessaan piirtää aina jälkensä, ja mahdotonta oli minun

-kieltää vihollista vahingoittamasta laivaani ja sen miehistöä, paitsi

-jollen olisi pelkurina soturina antautunut kohta ensi laukauksella,

-ja silloin ei hänen maj:ttinsa olisi saanut takaisin lastuakaan

-frekatistaan, ja minä olisin perinyt ainiaaksi pelkurin maineen".

-

-Tämä uljas puolustuspuhe ja Wesselin ystävät vaikuttivat kuninkaaseen

-niin, että hän kutsui sankarin hoviin, kuunteli hymyillen syytetyn

-puolusteluja, valitti hänen vastoinkäymistään, ylisti hänen intoaan

-ja uljuuttaan sekä nimitti hänet laivaston kapteeniksi. Se tapahtui

-jouluk. 28 p. 1714 ja oli kunniakas joululahja 24-vuotiaalle urholle.

-

-

-

-Tordenskjold.

-

-

-Tästä armollisesta kohtelusta Wesselin ennestäänkin mahtava

-itsetietoisuus ja hillitön uljuus tietysti yhä vain kasvoivat.

-Hän kiiruhti lähettämään kuninkaalle anomuskirjelmän, jossa

-pyysi kokonaista kuusi frekattia komennettavakseen, pitääkseen

-niillä Pohjanmeren puhtaana vihollisen laivoista. Se oli liikaa

-amiraalineuvoston vanhoille viisaille päille. He vastasivat

-esityksessään:

-

-"Ihmetyksellä on luettu kapteeni Wesselin kirjelmä; hänen asiansa ei

-ole ehdottaa, kuinka Pohjanmeri on pidettävä puhtaana, se asia käy yli

-hänen ymmärryksensä. Kapteeni Wessel on sitäpaitsi vallan liian nuori

-niin korkeaan päällikkyyteen ja saa muutenkin olla iloinen hyvästä

-onnestaan, kun hän kapteeniluutnantiksi nimitettynä on sivuuttanut 27

-yli- ja 24 aliluutnanttia ja kapteeniksi kohotessaan hypännyt 9 häntä

-vanhemman kapteeniluutnantin ohi. Sen suurempaa onnea hänen ei käy

-toivominenkaan."

-

-_Lövendahlin_ kaleija sai siis yksin risteillä Pohjanmerellä, kunnes

-se seuraavana kevännä yhtyi muuhun Tanskan laivastoon Kolbergerheiden

-kohdalla, jossa tanskalaiset saivat loistavan merivoiton ruotsalaisista

-ja Wessel niitti jälleen uusia laakereita. Pienellä aluksellaan hän

-yhdytti tappiolle joutuneen ja tahallaan karille ajautuneen koko

-Ruotsin laivaston, pakotti sen amiraalin, kuuluisan merisankarin kreivi

-Wahtmeisterin antautumaan laivoilleen ja miehineen ja valitsi saaliista

-itselleen _Hvita Örn_-nimisen 30-tykkisen kelpo frekatin. Täten hän

-vihdoinkin sai kauvan ikävöimänsä frekattialuksen kuljetettavakseen,

-ja huolimatta amiraalinsa varoitteluista, ettei särkisi hampaitaan

-leikissä ylivoimaisen vihollisen kanssa, kävi hän saman vuoden

-elokuussa Rügenin meritaistelussa kahden miltei toista vertaa isomman

-ruotsalaisen linjalaivan kimppuun. Ne hänet kuitenkin pehmittivät niin

-pahoin, että hänen täytyi poikkiammutuin mastoin ja raakapuin ja miltei

-uppoamaisillaan palata kiiruusti Köpenhaminaan korjaamaan vaurioitaan.

-

-"Minä olisin kyllä pitänyt nokkani erillään niistä", kirjoitti Wessel

-raportissaan, "jos olisin tiennyt niiden pahusten olevan mokomia

-luovijoita; mutta jos mastot ja raa’at (jotka hänellä olivat säpäleiksi

-ammutut) olisivat suoneet minulle yhtä suuret edut niiden rinnalla kuin

-mitä niillä oli minun rinnallani, niin totta jumal’-avita olisi ainakin

-yksi niistä saanut tanssia mukana."

-

-Taaskin käyttivät Wesselin vihamiehet tätä onnettomuutta

-vahingoittaakseen hänen asiaansa; mutta kuninkaan suosio nuorta

-sankaria kohtaan pysyi muuttumatonna. Vuoden 1716 alussa entinen

-räätälin- ja parturinoppilas korotettiin aatelisarvoon ja sai nimekseen

-Tordenskjold, koska oli "kauhun jyrinänä" ruotsalaisille ja uljaana

-"kilpenä" suojeli Tanskan maata ja laivastoa. Tämä nimi tuli piankin

-niin peljätyksi Ruotsin länsirannikolla, että vielä monet ajat urhon

-kuoltua äidit siellä pelottelivat lapsiaan: "Jollet tottele, niin tulee

-Tordenskjold".

-

-

-

-Myötä- ja vastoinkäymistä.

-

-

-Veisi liian pitkälle ruveta edes kuivastikin luettelemaan kaikkia

-nuoren merisankarin rohkeita risteilyjä ja mainioita urhotöitä hänelle

-suotujen viimeisten harvojen elinvuosien aikana, niin että rajoitumme

-piirtelemään niistä vain moniaita ylen merkillisiä tapahtumia. Keväällä

-v. 1716 oli Kaarlo XII lähtenyt ensimmäiselle sotaretkelleen Norjaan

-ja tunkeutunut Kristianiaan saakka, mutta ollut sitten pakotettu

-vetäytymään takaisin rajalle, jossa sai lisävoimia Svinesundin luona.

-Samaan aikaan oli ruotsalaisen amiraali Strömstjernan onnistunut

-tunkeutua lähelle mainittua paikkaa tuoden laivoillaan kuninkaan

-joukoille elintarpeita ja piiritystykistöä. Siitä sai Köpenhaminassa

-oleskeleva Tordenskjold tiedon, ja hän lähti heti pienen laivaston kera

-sieppaamaan jos mahdollista ruotsalaisilta Norjaa uhkaavat tuomiset,

-ennenkun Kaarle-kuningas kerkiäisi saada ne käsiinsä. Tietysti hän

-samalla myöskin tahtoi kruunata uuden aatelisarvonsa vereksillä

-laakereilla.

-

-Tordenskjoldin 7 laivassa oli järeätä tykistöä kaksi vertaa niin

-paljon kuin ruotsalaisissa, mutta sen sijaan oli näillä suojana

-rantapattereita ja rantavartioksi sijoitettua jalkaväkeä jokunen

-sata miestä. Taistelu tapahtui pienessä kapeassa lahdelmassa, jossa

-alukset tuskin kykenivät kunnolla kääntymäänkään. Kuusituntisen

-kuuman kamppauksen jälkeen, jonka lopulla ruotsalaiset yrittivät

-itse laskea laivansa maalle tai sytyttää ne, onnistui Tordenskjoldin

-vallata 9 vihollisen sotalaivaa ja 19 kuljetuslaivaa sotatarpeineen,

-jotapaitsi 11 laivaa oli uponnut tai palanut piloille. Hänen omat

-vahinkonsa supistuivat vain pariinkymmeneen kaatuneeseen ja joukkoon

-haavoittuneita, mutta hänen laivojensa täytyi heti palata telakkaan

-korjattaviksi. Taas sai hän niittää hallitsijan suosiota: hän sai

-ison kultamitalin urhoollisuudestaan ja nimitettiin laivaston

-kommendööriksi. Mutta hänen alakynteen joutunut vastustajansakin oli

-otellut urheasti, ja Kaarle XII korotti 60-vuotiaan schoutbynachti

-(kontreamiraali) Strömstjernan vara-amiraaliksi.

-

-Seuraavassa yhteenotossa oli tällä vuorostaan onni puolellaan.

-Tordenskjold oli 200-tykkisellä laivastolla lähtenyt valloittamaan

-Strömstjernan puolustamaa Göteporia tahi ainakin hävittämään siellä

-olevan Ruotsin laivaston, telakan ja makasiinit. Mutta ruotsalainen

-amiraali oli järjestänyt puolustuksen niin tehokkaaksi, että

-Tordenskjoldin ja hänen miestensä kaikki ponnistukset lyötiin verisin

-otsin takaisin. Jälkimmäinen oli mukana kaikkialla, missä ottelu oli

-kuumin, kiertäen purrellaan paikasta paikkaan kiihottamassa väkeään

-ja itse taitavalla kädellään laukomassa tykkejä. Hänen purtensa

-ammuttiin upoksiin, ja tuskin oli hän kerinnyt hypätä toiseen, kun

-senkin airot murskautuivat. Lopuksi täytyi hänen pelastaa pahoin

-ruhjoutuneet laivansa täydellisestä perikadosta. Itse kertoo hän tästä

-meritaistelusta, joka oli 18:s hänen elämässään, että "nykyisessä

-sodassa ei ole sattunut vielä ainoatakaan niin tulista kahakkaa".

-

-Tästä ja eräistä toisista vastoinkäymisistä saivat Wesselin vihamiehet

-taas vettä myllyynsä — hänhän oli kansallisuudeltaan norjalainen,

-halpaa säätyä ja sivuuttanut Tanskan syntyperäisiä aatelismiehiä

-upseerinylennyksissä — ja tällä kertaa heidän onnistuikin syrjäyttää

-hänet kuninkaan suosiosta. Pohjanmeren laivaston päällikkyys otettiin

-pois häneltä, ja hän sai komennettavakseen vain erään linjalaivan.

-Mutta Tordenskjold ei ollut sellainen mies, jota ilman muuta voi

-nöyryyttää. Saatuaan kuulla hänestä Köpenhaminassa liikkuvan

-halventavia puheita, pyysi ja sai hän kuninkaalta luvan matkustaa sinne

-puhdistuakseen syytöksistä.

-

-

-

-Tordenskjold tiukalla.

-

-

-Joulukuun myrskyissä v. 1717 purjehti hän Laurvigin satamasta Norjasta

-pienellä aluksella, joka sisälsi koko hänen maallisen omaisuutensa:

-kalliita kankaita, kulta- ja hopeaesineitä, arvokkaita aseita y.m.

-sotasaalista. Aluksessa oli, paitsi hänen 10-miehistä huonekuntaansa,

-ainoastaan 10 laivamiestä ynnä kaksi pientä tykkiä; lisäksi kaksi

-sutta ja kesy karhu, joita hän ajan tavan mukaan piti kotirattonaan.

-Huomenissapa pienen seurueen keksi ruotsalainen frekatti, joka lähti

-heti ajamaan purtta takaa. Kun Tordenskjold näki, ettei paosta ollut

-apua, päätti hän kylmäverisesti antautua epätasaiseen taisteluun. Pikku

-tykit asetettiin samalle laidalle frekattia vastaan ja miehille

-jaettiin ampuma-aseita; kaksi lakeijaa sai seista päällikön takana ja

-yhtämittaa ladata hänen isoja muskettejaan, niin ettei hänen itsensä

-tarvinnut muuta kuin "vain pudotella ruotsalaisia alas". Hän oli näet

-yhtä taitava pyssyn ja pistoolin käyttäjä kuin tykkiniekkakin.

-

-Ammuttuaan kokokyljen laukauksen pienoista vastustajaa kohti luuli

-ruotsalainen kapteeni, että leikki oli sillä loppuun leikitty, ja

-vaati puhetorvella huutaen alusta antautumaan, muuten hän ampuisi sen

-upoksiin. Mutta Tordenskjold käski soittoniekkainsa lyömään rumpuun

-ja puhaltamaan torveen ja huusi takaisin: "Tietäköön ruotsalainen

-kapteeni, että hän on tekemisissä Tordenskjoldin kanssa, joka ei anna

-hevillä siepata itseään! Mutta jos hän on kunniallinen ruotsalainen

-upseeri, niin tulkoon hän entraamaan minun purteni, siepatakseen

-minut jos voi; silloin pidän häntä parhaana upseerina koko Ruotsin

-laivastossa!"

-

-Frekatti vastasi uudella yhteislaukauksella, ja Tordenskjold koetti

-parhaansa mukaan maksaa takaisin. Sitten lähestyi vihollinen

-yrittääkseen kylkirynnäköllä, mutta Tordenskjold ohjasi purttaan

-niin taitavasti, ettei yritys lainkaan onnistunut, ja pudotti joka

-laukauksellaan useita miehiä frekatin kannelta. Siten jatkui tuota

-harvinaista taistelua Davidin ja Goliathin välillä kokonaista viisi

-tuntia; ja koko ajan pitivät Tordenskjoldin soittoniekat ääntä yllä

-soittimillaan. Kun rautakuulat loppuivat pikku tykeistä, löi hän rikki

-tinalautasensa ja ammutti niiden palasia rae-hauleina. Vihdoin oli

-pursi kumminkin täynnä reikiä kuin seula, ja ruotsalainen kapteeni

-nousi voitonvarmana kajuuttansa katolle, heilautti hattuaan ja huusi:

-

-"Onnittelen itseäni saadessani kunnian saattaa herra Tordenskjoldin

-Göteporiin, jossa häntä varmasti odottaa mitä kohteliain vastaanotto

-sekä lupa pitää kaikki tavaransa, kunhan vain hyvällä antautuu."

-

-"Et sinä eikä kukaan muukaan ruotsalainen vie minua Göteporiin", huusi

-Tordenskjold vastaan. Sen sanottuaan tähtäsi hän kiväärinsä kapteenia

-kohti ja pudotti tämän kuolleena kannelle.

-

-Päällikkönsä menettäneen frekatin väki joutui aivan hämille ja

-neuvottomaksi, ja töintuskin saivat voitonilosta vallan hurjaa

-Tordenskjoldia hänen miehensä pidätetyksi yrittämästä käydä frekatin

-kimppuun. Ruotsin rannan paistaessa läheltä ja purtensa kärsittyä

-ylen vaikeita vammoja näki hän parhaaksi jatkaa matkaa Juutinraumaan.

-Tuossa merkillisessä taistelussa hän menetti 7 miestä sekä molemmat

-sutensa, jotka tulivat ammutuiksi häkeissään alhaalla ruumassa. Mutta

-kesy karhu, joka koko ajan tassutteli kannella ja isäntänsä ympärillä,

-säilyi aivan koskematta.

-

-Mutta sillä ei vielä oltu selvitty leikistä. Laivamiehet olivat

-arvatenkin ottaneet liiemmälti kohmetusryyppyjä, sillä Tordenskjoldin

-mentyä huoahtamaan kajuuttaan laskivat he purren iltamyöhällä karille

-Skoonen rannikolle ja vielä sellaista vauhtia, että pohja repesi pitkin

-pituuttaan ja alus alkoi täyttyä vedellä.

-

-Nyt olivat hyvät neuvot kalliit. Siinä istua kökötettiin

-vihollisrannalla, vankeus tai hukkuminen yhtä varmana näköalana.

-Laivavene, joka oli ainoa pelastuksen väline, oli taistelussa

-ammuttu piloille. Sen reiät nyt kuitenkin paikattiin parhaan mukaan

-vaaterääsyillä ja puunpalasilla, ja sitten paiskattiin vene veteen

-— kunnollisesta laskemisesta ei ollut puhettakaan, sillä meri kävi

-jylhästi. Siihen laskeutui Tordenskjold kahden matruusin ja parin

-pienen rahanassakan kera; toiset miehet ja muu omaisuus saivat jäädä

-odottelemaan kohtaloaan purressa. Läpi kiukkuisen talviyön kävi veneen

-kulku Själlannin pohjoisinta nientä kohti, jonne toki saavuttiin

-onnellisesti. Sieltä lähetti Tordenskjold apulaivan korjaamaan

-jälkeenjääneitä, mutta se sai palata tyhjin toimin takaisin. Koko

-päivän kestäneen urhean vastarinnan jälkeen oli purren miehistö

-joutunut ruotsalaisen rannikkoväestön vangiksi, joka kiukustuneena

-omasta miestappiostaan yritti surmata Tordenskjoldin hovimestarin,

-joka oli hiukan isäntänsä näköinen. Kaarle XII kumminkin vapautti

-kohta vangit ja lähetti heidät ynnä kaikki Tordenskjoldin tavarat

-takaisin sankarillemme, liittäen mukaan tervehdyksen, että "jos tämä

-itsekin olisi joutunut vangiksi, olisi kuningas kohdellut häntä kuten

-ainakin suuresti kunnioittamaansa henkilöä sekä päästänyt hänet sitten

-vapaaksi".

-

-

-

-Amiraali.

-

-

-Köpenhaminaan palattuaan Tordenskjold selviytyi moitteettomana miehenä

-häntä vastaan nostetussa käräjänkäynnissä ja saavutti vähitellen

-jälleen kuninkaan suosion. Hänet määrättiin viemään apujoukkoja Tanskan

-norjalaiseen armeijaan, mutta sai ensimmäiseen Norjan satamaan tultuaan

-kuulla, että Kaarle XII oli kaatunut Fredrikshaldia piirittäessään,

-ja että ruotsalaiset suurimmalta osalta olivat jo vetäytyneet

-takaisin rajan yli. Hän hankki nopeasti virallisen vahvistuksen tälle

-tiedolle ja lähti kiireen kautta nopeimmalla laivallaan viemään sitä

-Köpenhaminaan. Hän saapui perille iltamyöhään, jolloin kuningas Fredrik

-oli aikeissa käydä levolle; mutta Tordenskjold vaati siitä huolimatta

-heti puheillepääsyä. Arvaten tärkeitä sanomia tulevan Norjasta otti

-kuningas hänet vastaan ja kysyi huolestuneesti:

-

-"Onko Fredrikshaldin linnoitus vallattu?"

-

-"Ei — kaukana siitä, teidän maj:ttinne!" vastasi Tordenskjold;

-"päinvastoin olen iloinen voidessani onnitella teidän maj:ttianne.

-Kuningas Kaarle on kuollut, eikä ainuttakaan ruotsalaista ole enää

-Norjassa."

-

-Kuningas kääntyi poispäin ja oli pitkän aikaa ääneti; sitten hän kysyi:

-

-"Onko tämä tieto täysin luotettava?"

-

-"Suokoon Jumala, että minun nimitykseni schoutbynachtiksi olisi

-yhtä varma kuin tietoni", vastasi Tordenskjold tavallisella

-suorasukaisuudellaan ja pitäen tällöinkin omaa etuaan silmällä.

-Sitten kertoi hän lähemmin Ruotsin sankarikuninkaan kuolemasta ja sen

-sotajoukon hätäisestä paluusta.

-

-"Jos tämä kaikki on totta", lausui kuningas sydän keventyneenä, "niin

-olen täten nimittänyt sinut schoutbynachtiksi; mutta ensin tahdon

-kumminkin saada lähemmän vahvistuksen puheellesi."

-

-Tordenskjold kiitti kaikkein alaisimmasti ja veti esiin hankkimansa

-virallisen vahvistuksen sanomalleen. Tämä sattui jouluk. 28 päivän

-illalla 1718, ja 30 p. sai Tordenskjold uudenvuodenlahjaksi

-vastaanottaa nimityksensä schoutbynachtiksi, jota vanhaa hollantilaista

-nimitystä silloin käytettiin kontreamiraalin arvosta.

-

-

-

-Viimeinen uroteko ja kuolema.

-

-

-Pitkältä ei Tordenskjoldille ollut enää suotu elinaikaa; mutta uuden

-amiraalinarvon saivat ruotsalaiset kalliisti maksaa. Hänen viimeinen

-urhotekonsa kuulostaa miltei tarumaiselta.

-

-Kun Ruotsin hallitus Kaarlo XII:n kuoltua ei näyttänyt olevan kyllin

-halukas rauhantekoon, päätti Fredrik kuningas vuorostaan käydä

-hyökkäyssotaan sitä vastaan. Mutta maa-armeija, jonka mukana kuningas

-itse seurasi, ei ollut vielä ennättänyt tehdä ainuttakaan liikettä, kun

-sen päämajaan saapui tieto, että Marstrandin kaupunki ynnä sen vieressä

-oleva Karlstenin linnoitus oli pari päivää aikaisemmin antautunut.

-Kenelle sitten — maa-armeijahan oli vielä asemillaan? Kenellekäs

-muulle kuin Tordenskjoldille!

-

-Hän oli näet saanut kuulla, että Karlstenissa oli varusväkenä vain

-300 miestä ja että Marstrandin satamassa majailevissa ruotsalaisissa

-sotalaivoissa samoin oli heikko vartiosto. Hän päätti ominpäin käydä

-tuon linnoitetun kaupungin kimppuun — "entrata" sen, niinkuin merellä

-oli tottunut tekemään vihollisen sotalaivoille. Laivastollaan hän

-purjehti sataman suulle, teetti joutuisasti pattereita sitä suojaavalle

-pienelle luodolle ja pakotti niiden ja laivojensa tulella kaupungin

-itsensä ja satamassa olevat sotalaivat antautumaan. Se oli loistava

-voitto, sillä paitsi kaupunkia ja sen runsaita varastoja lankesi

-hänen käsiinsä yhtä suuri sotalaivasto kuin hänellä itsellään oli

-käytettävänä — 15 alusta — ja noin 500 tykkiä. Voiton helppous johtui

-siitä, että Tordenskjold itse oli kalastajaksi pukeutuneena käynyt

-kaupungissa ja laivoilla ottamassa selvää varustuksista ja niiden

-heikoista puolista; hän oli kaupitellut kaloja vaatien niistä niin

-järjetöntä hintaa, ettei tavarasta kukaan huolinut. Sitä suuremman

-hinnan saivat sitten ruotsalaiset maksaa, kun Tordenskjold vei heiltä

-koko kaupungin ja laivat.

-

-Mutta vielä seisoi Karlstenin linnoitus valloittamatta. Vaikka sen

-varusväki oli heikko, olivat sen muurit sitä vahvemmat — niin vahvat,

-ettei Tordenskjold pienillä laivatykeillään saanut niille mitään

-aikaan. Sen iäkäs päällikkö eversti Danckwardt pommitti herkeämättä

-kaupunkia sen jouduttua tanskalaisten valtaan, aiheuttaen näille

-melkoista mieshukkaa. Vain viekkaus auttoi tässä perille. Hän levitytti

-linnoitukseen kamalia tietoja, että hän muka kohta saisi lisäjoukkoja

-20,000 miestä, kostaisi kovasti puolustajille, jollei linnoitus

-antautuisi, ja poltattaisi kaupungin poroksi, jollei päällikkö lakkaisi

-sitä ammuttamasta.

-

-Vanha eversti antoi kaupunkilaisten hätäilyn pelottaa itseään, ja alkoi

-raapia korvallistaan. Jonkinmoinen aselepo tuli aikaan, ja Tordenskjold

-tarjosi päällikölle tilaisuuden lähettää jonkun upseereistaan

-kaupunkiin ottamaan selvää, oliko hänen suurenmoisissa apuneuvoissaan

-perää. Vastoin juonikkaan amiraalin odotusta ottikin eversti hänen

-sanansa todesta ja lähetti erään kapteenin tarkastamaan vihollisen

-asemaa.

-

-Nyt olivat taas hyvät neuvot tarpeen. Tordenskjoldilla ei ollut

-kaupungissa jalka- ja laivaväkeä 300 miestä enempää. Hän otti

-lähettilään vastaan erittäin kohteliaasti sekä syötti ja varsinkin

-juotti häntä vieraanvaraisesti; ja kun siinä tilassa sitten lähdettiin

-katselemaan kaupunkia, vilisi tyhmistyneen upseerin silmissä sen

-kaduilla aivan viljaltaan vihollista väkeä. Tordenskjold oli ennakolta

-antanut viisaat käskyt ja marssitti noita 300 miestään joka paikkaan

-kapteenin nähtäväksi. Linnoitukseen palattuaan tiesi tämä kertoa

-everstilleen kummia; ja kun vielä hänen suurin ruutikellarinsakin oli

-räjähtänyt ilmaan, alkoi päällikkö hieroa antautumista.

-

-Se päätettiin huomenissa klo 10 a.p., ja klo 3 i.p. piti linnoituksen

-olla tyhjänä ruotsalaisista. Mutta kun nämä kärsimättömän

-Tordenskjoldin mielestä viivyttelivät liiaksi, marssi hän 100 miehen

-kera linnoituksen portille ja vaati sisäänpääsyä. Vain neljän

-seuralaisen kanssa hän pääsikin portista linnanpihalle, riensi paljas

-miekka kädessä päällikön asunnon eteen ja huusi akkunasta sisään: "Aika

-on käsissä, mitäs kuhnailette?"

-

-Aivan ällistyneenä moisesta uhkarohkeudesta päästi eversti Danckwardt

-aluksi 100 epäluotettavaa saksalaista palkkasoturia lähtemään,

-jonka jälkeen Tordenskjold marssitutti omat 100 miestänsä sisään ja

-miehitti niillä kaikki ulos- ja sisäänkäytävät — jälellä olevain 200

-ruotsalaisen sotamiehen seistessä täysissä aseissa keskellä linnanpihaa!

-

-Sillä tapaa antautui Karlstenin linnoitus tanskalaisille heinäkuussa

-1719. Kohdakkoin solmitussa rauhassa molempien valtakuntain välillä

-peri Ruotsi sen tosin takaisin; mutta eversti Danckwardt sai päällään

-maksaa älyttömyytensä.

-

-Seuraavana vuonna lähti Tordenskjold kauvan aikomalleen matkalle

-Englantiin. Mutta ennätettyä matkan varrella vasta Hannoverin

-kaupunkiin joutui hän sanasotaan erään ruotsalaisen everstin kanssa,

-ja riita ratkaistiin kaksintaistelulla, jossa Tordenskjold kaatui

-juuri 30 vuotta täytettyään. "Ketä jumalat rakastavat, sen he korjaavat

-nuorena", sanoivat vanhat kreikkalaiset.

-

-Wessel-Tordenskjold oli monessa suhteessa kuuluisan vastustajansa

-Kaarle XII:n kaltainen. Molemmat löysivät ilonsa lakkaamattomissa

-taisteluissa, vaarat olivat heille pelkkää leikkiä, ja molemmat

-ymmärsivät kunnioittaa kelpo vastustajaa. Sodan loputtua sanoi

-Tordenskjold suurimman mielihalunsa olevan saada taistella Ruotsin

-laivaston rinnalla venäläisiä vastaan Itämerellä. Mutta sen erotuksen

-oli kohtalo suonut näille mainioille sankareille, että kun Kaarle XII

-kaikesta hurjapäisestä uljuudestaan huolimatta syöksi valtakuntansa

-perikadon pohjimmaiseen kuiluun, oli Tordenskjoldin sallittu nostaa ja

-tukea Tanskan vaipuvaa merivaltaa ennenkuulumattomaan kukoistukseen.

-

-

-

-PUISTEN SOTALAIVOJEN VALTAKAUDELTA.

-

-

-Sotalaivojen ryhmitys ja aseistus.

-

-Aina 19 vuosisadan puoliväliin saakka olivat sekä sota- että

-kauppalaivat puisia, eikä niiden välillä ollut paljon muuta eroa,

-kuin että edelliset olivat nopeampikulkuiset ja paremmin aseistetut.

-Sotalaivat olivat itse asiassa vähitellen muodostuneet aikaisemmista

-asestetuista saatto- (konvoiji) aluksista, joiden turvin kauppalaivat

-ryhmissä kulkivat silloin ylen epävarmoilla reiteillä. Minkä

-kauppahaahden hyvänsä saattoi varustaa sotalaivaksi, kun lastin tila

-käytettiin tykistön ja ampumatarpeiden sijoitusta varten ja merimiesten

-lukua lisättiin tykkiniekoilla ja tussarisotilailla.

-

-Kokonsa, purjeidensa ja asestuksensa mukaan sotalaivoja nimitettiin

-linjalaivoiksi, frekateiksi, korveteiksi, kaljuunoiksi, hukkerteiksi

-j.n.e. Suurimmat olivat linjalaivat, joissa tykistö, kansitykkejä

-lukuunottamatta, oli sijoitettu suojattuihin pattereihin, n.s.

-kasematteihin, kolmelle jopa neljällekin kannelle päällekkäin —

-siitä myöskin nimitys "3- ja 4-kantiset". Tykkejä saattoi niissä olla

-aina 136 ja miehistöä 1,200 saakka. Tykkien suut pistivät ammuttaessa

-esiin luukuilla varustetuista ampumareijistä eli "tykkiporteista";

-ladattaessa ja luudalla puhdistettaessa kiskottiin ne nuorasta

-alustaan eli lavettiin kiinnitetyillä pyörillä taapäin. Kansitykit eli

-"karonnadit" olivat lyhyitä, mutta erityisen järeitä, ja ne ladattiin

-tavallisesti raehauleilla tuhotakseen vihollislaivan miehistöä kannella

-ja takilassa.

-

-Erikoisen lajin sotalaivoja muodostivat kaleerit, joita kuljetettiin

-soutamalla. Ne vastasivat myöhempiä tykkiveneitä, ollen varustetut

-kevyellä tykillä keulassa ja perässä; tyynen vallitessa ne myöskin

-hinasivat isoja sotalaivoja taisteluasentoon sekä niiden vahingoituttua

-pois turvaan.

-

-

-Taistelutapa.

-

-Taistelussa oli yleensä sääntönä, että samallaiset laivat antautuivat

-ottelemaan keskenään: linjalaivat — jotka nimensä mukaisesti

-muodostivat kummankin sotivan puolen taistelurintaman eli -linjan

-— linjalaivain kanssa; pienemmät alukset pysyttelivät aluksi joko

-kyljillä tahi isompien takana, sekautuen sitten taistelun kehittyessä

-nekin kamppailemaan keskenään. Nykyiseen laivatykistöön verraten olivat

-silloiset tykit aivan pikkuruisia kapineita, kenttä- ja varsinkin

-piiritystykistöä melkoisesti pienemmät, joten suhde niiden välillä

-oli siis päinvastainen kuin nykyään. Sen vuoksi niitä käytettiinkin

-laivoissa sitä runsaammin. Niiden teho silloisiin puulaivoihin oli

-suhteellisesti heikko. Vastustajat voivat lähetä aivan vieri-viereen ja

-ampua toistensa kyljet seulaksi ja purjeet rääsyiksi; mutta ahkerasti

-paikkailemalla vammojaan voivat ne pysyä edelleenkin vedenpinnalla sekä

-omin avuin tai toisten hinaamina pyrkiä turvaan.

-

-Jos vihollislaivaa ei saatu pommittamalla upoksiin, koetettiin se

-sytyttää palamaan ampumalla tulisiksi kuumennettuja luoteja ja

-viskomalla sen kannelle ja rikiin tulisoihtuja, palavaa pikeä j.n.e.

-Rohkein ja tehokkain keino oli kumminkin "entraus" eli kylkirynnäkkö.

-Silloin laskettiin veneihin hampaihin saakka aseistettuja miehiä,

-jotka soutivat vihollisaluksen kupeelle, kiipesivät kuin kissat ylös

-sen kylkiä — käyttäen hyväkseen kaikkia esiin pistäviä ulkoutumia,

-alasriippuvia nuoranpäitä ja rynnäkkökeksejä — ja kannelle tultuaan

-toimittivat verisaunan pakottaakseen siten laivan miehistön

-antautumaan. Niin uskallettua kuin tämä oli kin ja niin veriseksi kuin

-käsirysy tavallisesti kävikin, oli aineellinen voitto sitä suurempi:

-laiva kaikkine aseineen, varastoineen ja miehineen joutui voittajan

-saaliiksi. Huomatessaan vastarinnan turhaksi räjähyttivät puolustajat

-usein laivansa ilmaan, jolloin tuho peri heidät itsensä ja ylivoimaiset

-viholliset. Vallattu alus hinattiin satamaan korjattavaksi; miehistö

-toisinaan pakotettiin voittajan palvelukseen, ja lastin (nimenomaan

-kauppalaivojen) arvo jaettiin upseerien ja miehistön kesken

-"riistarahoina". Siksipä oli n.s. kaapparitoimi noina aikoina sekä

-luvallista että suosittua kaikkien maiden sotalaivastoissa (ks.

-tarkemmin XVI Lukua).

-

-Kuten näkyy, muistutti meritaistelu tällöin kaksintaistelua, ottelua

-mies miestä vastaan, ja oli omiaan kehittämään mieskohtaista

-yritteliäisyyttä ja urhoollisuutta sekä luomaan sellaisia hillittömän

-huimia merisankareita kuin Tordenskjold. Vasta myöhemmin, rautalaivojen

-päivinä, vaaditaan päälliköiltä etusijassa taktillista ja

-meriteknillistä kuntoa.

-

-

-

-

-VIII LUKU

-

-Kauppalaivojen kulta-aika.

-

- Valtameren uudet isännät. — Suuret kauppakomppaniat; Komppanian laatu

- ja toiminta; Komppaniat kasvattavat ylellisyyteen; Komppaniain tulot

- ja maksut, mahtavuus ja konkurssit; Komppaniani merkitys yleisessä

- sivistyselämässä; Komppaniat valtiollisena tekijänä. — Purjelaivalla

- entisaikaan: "Poikani kaleijalla" ja sen tekijä; Finlandein lähtö

- Göteporista; Myrskyssä Pohjanmerellä; Matkan jatko ja päätös;

- Wallenbergin virkatehtävät ja elämä laivalla; Luonnonhavaintoja.

-

-

-

-Valtameren uudet isännät.

-

-

-Espanjan merivallalle oli Suuren armadan surkea loppu todellisuudessa

-kuolettava isku, jolla oli sangen laajakantoiset seuraukset. Siihen

-asti olivat Espanja ja Portugali hallinneet itsevaltiaina isäntinä

-siirtomaitaan uudessa ja vanhassa maailmassa, kiristäneet niistä

-rautakourin äärettömiä rikkauksia ja kateellisesti estäneet toisia

-maita käymästä niissä kauppaa — olihan paavi bullallaan jakanut

-kaikki "uudet maat" näiden kahden valtakunnan kesken. Täten saaduilla

-rikkauksilla ne olivat luoneet siirtomaa- ja merivaltansa tueksi vahvat

-ja tottuneiden merenkulkijain miehittämät laivastot, jotka kerkeästi

-pitivät kurissa saaliinjaolle himoitsevien naapurikansani aluksia.

-

-Mutta nytpä nuo molemmat peljätyt merten valtiaat, toistensa

-liittolaiset Kanaalin meritaistelussa, tulivat surkeasti lyödyiksi.

-Sen sijaan alkoi voittajille, Englannille ja Alankomaille — nekin

-liittolaiset samassa taistelussa — nopeasti kukoistuksen aika.

-Näiden protestanttisten valtojen rinnalle astui kohta myöskin kolmas,

-katolinen Ranska. Tälle maalle olivat omat edut tähdellisemmät kuin

-uskonnolliset näkökohdat; siksipä se samoihin aikoihin myöskin

-asettui 30-vuotisessa sodassa pontevasti auttamaan protestanttista

-maailmaa vanhaa kilpailijaansa Itävalta-Espanjaa vastaan.

-Suoranaisena seurauksena armadan häviöstä ja Espanjan samanaikaisista

-vastoinkäymisistä mantereellakin oli, että nämä vallat sieppasivat

-vaipuvan merivaltikan sen entisten kantajain käsistä. Bukanieri-

-ja sissitoimi (ks. XVI luku), joka oli jo aikaisemminkin pahasti

-häirinnyt Espanjan kauppaa Länsi-Intian vesillä, tuli nyt tavallaan

-laillistetuksi ammatiksi. Reippaat uskalikot, maineensa menettäneet

-kauppalaivurit, aatelissukujen perinnöstä osattomaksi jääneet nuoremmat

-pojat ynnä muut tyhjätaskut liittyivät yhteen, saivat odotetun saaliin

-perusteella laivoja käytettäväkseen ja varoja niiden varustamiseksi ja

-lähtivät, Draken sanoja käyttääksemme, entistä kuumemmin "korventamaan

-Espanjan kuninkaan partaa".

-

-

-

-Suuret kauppakomppaniat.

-

-

-Toisellakin tavalla ja paljon luvallisemmassa muodossa käyttivät

-edellämainitut maat hyväkseen Pyreneain valtain merellisen mahdin

-vaipumista. Ne näet kiiruhtivat julistamaan maailmankaupan vapaaksi

-kaikilla merillä ja mantereilla ja avaamaan Espanjan ja Portugalin

-siihen asti visusti sulkemat kauppatiet niiden merentakaisiin

-siirtomaihin, ennen kaikkea molempiin Intioihin, idän "ryytimaahan"

-ja lännen "kultalaan". Hallitukset tekevät asiassa alotteen:

-ne myyvät julkisella huutokaupalla enintarjoavalle määräajaksi

-(Hollannissa esim. 45 vuodeksi kerrallaan) etuoikeuden kaupankäyntiin

-Itä- ja Länsi-Intiassa, sittemmin muissakin Espanjan ja Portugalin

-amerikalaisissa, afrikalaisissa ja aasialaisissa siirtomaissa.

-Tällä tapaa syntyivät aikanaan ylen rikkaat ja mahtavat Intian

-kauppakomppaniat. Niitä virisi kuin maasta polkemalla heti suuren

-armadan tappion jälkeen ja sitten edelleen pitkin 16. ja 17. satalukua.

-Mainitsemme tässä niistä tärkeimmät.

-

-_Itä-Intian komppanioita_ perustettiin Englannissa 1600, Alankomaissa

-1602, Tanskassa ja Ranskassa 1664, Ruotsissa 1731. _Länsi-Intian

-komppanioita_ Alankomaissa 1621, Ranskassa 1664, Tanskassa 1671,

-Ruotsissa 1786. Muita samallaisia kauppiasyhtymiä olivat englantilaiset

-_Hudson Bay-komppania_ 1670, joka harjotti turkiseläintenpyyntiä

-Kanadassa, ja _Guinea-komppania_, Ruotsissa 1649 ja Tanskassa

-1658, joka toi Portugalin afrikalaisista siirtomaista kultahietaa,

-norsunluuta ja neekeriorjia, sekä ranskalainen _Mississippi-komppania_

-1717, joka harjotti riisin- ja tupakanvilj. ynnä -kauppaa mainitun

-"vesien emon" rantamilla.

-

-

-

-Komppaniain laatu ja toiminta.

-

-

-On huomattava, etteivät nämä komppaniat alkuaan olleet meidän nykyisten

-osakeyhtiöidemme tapaisia; sellaisiksi ne muodostuivat vasta paljon

-myöhemmin. Osakkeet eivät näet olleet vapaasti kaupan, vaan moniaat

-rikkaat aatelismiehet ja suurkauppiaat ynnä laivanvarustajat liittyivät

-tarkotusta varten yhteen, kylvivät runsaasti lahjuksia taivuttaakseen

-hallituksen jäseniä hankkeelleen suosiollisiksi ja perivät siten

-kullan ja viekkauden avulla halutut etuoikeudet siirtomaankauppaan.

-Määräajan (oktroijin) loppuunkuluttua voi yhtiöön uudessa

-huutokauppatilaisuudessa tulla aivan toiset isännät. Etuoikeuksiin

-liittyi jo kohta alusta _yksinoikeuskin_ kyseenalaisten siirtomaiden

-tavarain tuontiin ja kauppaamiseen, ja sepä seikka tekikin komppaniat

-niin hirvittävän mahtaviksi, rikkaiksi ja vihatuiksi.

-

-Espanja ja Portugali olivat kumminkin edelleen saarrosta väkisin

-vapautettujen siirtomaidensa isäntiä, eikä niiden merimahti ollut vielä

-tyyten loppunut. Samoin häiritsivät etäisillä merillä kaupankäyntiä

-maurilaiset ja muut vieraskansaiset sekä omatkin merirosvot,

-sittekun tavallansa ritarillinen ja alussa yksinomaan Espanjaa

-vastaan kohdistettu bukanieritoimi oli turmeltunut filibustierien

-ja muiden henkipattojen merisissien harjottamaksi mielivaltaiseksi

-ryöstelemiseksi, "kaikkien sodaksi kaikkia vastaan". Siksipä piti

-kumpaankin Intiaan menevät kauppalaivat asestaa erittäin vahvoiksi.

-Niiksi valittiin jykevimmät ja nopeakulkuisimmat purjealukset (siitä

-sitten nimitys "Itä-Intian purjehtijat" kaikkein nopeakulkuisimmille),

-ja ne varustettiin hyvin tykeillä, ampumatarpeilla ja asekuntoisella

-miehistöllä. Usein lähti kokonainen laivasto komppaniain aluksia

-yhdessä purjehtimaan, ja silloin oli niillä sotalaivoja saattajina.

-

-

-

-Komppaniat kasvattavat ylellisyyteen.

-

-

-1700-luvulla, "hyödyn aikakaudella" ja merkantilismin kukoistusaikana,

-kohosi komppaniain lukumäärä ja mahti vieläkin suuremmaksi. Kun meillä

-Pohjolassa esim. kaikki europalainen ulkomaankauppa oli muutamien

-harvojen "tapulikaupunkien" hallussa ja koko siirtomaankauppa parin

-Intian komppanian yksinoikeutena, niin arvaa helposti, kuinka

-epätasaisesti kaupan kautta saatu varallisuus maassa jakautui,

-kuinka etuoikeutetuilla oli rajaton valta ja vapaus määrätä ja

-korottaa tavarain hintoja, ja kuinka suureksi kansan laajojen piirien

-tyytymättömyys moisesta asiainmenosta kasvoi. Siitä huolimatta

-— ja välittämättä hallituksen rajoituksista ja fysiokraattien

-[ Fysiokraattien mielestä oli maa (ja vesi) kansojen ainoa

-rikkauden lähde ja maanviljelys siis ainoa hedelmällinen elinkeino.

-Maataviljelevä valtio voi pysyä pystyssä ilman kauppaa ja teollisuutta,

-mutta ei päinvastoin. Siis aivan vastakkainen käsitys kuin kauppaa

-suosivalla merkantilismilla, johon ylempänä on viitattu.] varoituksista

-— lisäytyi eri maissa ylellisyys tavattomasti tottumisesta komppaniain

-tuottamiin siirtomaatavaroihin. Kiina ja Japani lähettivät silkkinsä

-(silkkiäispuun viljelys ja silkin ja sametin valmistus oli kyllä

-tähän aikaan jo opittu myöskin Italiassa ja Etelä-Ranskassa), teensä

-ja riisinsä, pronssi-, posliini- ja lakeeraus-tavaransa, Itä-Intia

-epälukuiset ryytinsä, jalokivensä ja helmensä, Länsi-Intia kahvinsa ja

-sokerinsa, tupakkansa, romminsa ja arrakkinsa aina kaukaiseen Pohjolaan

-saakka. Ei auttanut, vaikka papisto jyrisi saarnatuolista ajan

-turmelusta ja nautinnonhalua vastaan, ja vaikka hallitus sääti sakkoja

-ja jalkapuuta aatelittomain säätyjen koreasta vaatetuksesta ynnä kahvin

-ja tupakan nauttimisesta. Silkkihetaleet, lakeeratut huonekalut ja

-posliiniset pöytäkalut, kahvi ja tee ynnä huumaava ryydinlemu — nehän

-kuuluivat kerrassaan rokokoo-ajan kodin sisustaan ja ilmapiiriin,

-työntäen tieltään entiset rehelliset sarka- ja verkavaatteet, jykevät

-kansanomaiset tai barokkityyliset huonekalut, kotimaisen olven ja

-paloviinan, yksinkertaiset savituopit ja tinalautaset.

-

-Kun "Itä-Intian purjehtijaa" sen monikuukautiselta, usein

-parivuotiseltakin matkalta tähystettiin palaavaksi lähtösatamaan,

-syntyi kaupungissa riemullinen odotus — olihan tapaus suurimpia

-paikkakunnallisia juhlahetkiä. Puhumattakaan varrotussa laivassa

-olevien monilukuisten omaisten jälleennäkemisestä, tiedettiin

-sen mukana saapuvan sellaista tavaraa, joka tuona hienostuneena

-ja nautinnonhaluisena aikana teki elämän vasta oikein elämäksi.

-Komppania näet, laivan saavuttua rantaan ja selvittyä ajan ankarasta

-tullikäsittelystä (jossa kyllä sattui tuhkatiheään monenmoista

-koiruutta ja lahjomista), möi yleensä tuodut kaukomaantuotteet

-huutokaupalla, nautintoaineet paljottaiserissä; mutta harvinaisuuksia,

-sen ajan suuresti suosittuja "kuriositeetteja" — Kiinan kauniisti

-kirjailtuja posliini- ja lakeeraustöitä, Intian helmiä, norsun- ja

-kilpikonnanluukaluja y.m.s. — pääsi jokainen rahakas kokoilija

-ostamaan. Pohjoismaiden tärkeimmäksi merikaupungiksi Köpenhaminan

-rinnalla kohosi juuri Itä-Intian kauppansa nojalla silloin vielä aivan

-nuori Götepori, jossa ruotsalaisella komppanialla oli pääkonttorinsa ja

-oma satamansa.

-

-

-

-Komppaniain tulot ja maksut — mahtavuus ja konkurssit.

-

-

-Selvää oli, että näin ylettömiä etu- ja yksinoikeuksia jakaessaan

-pitivät asianomaiset hallitukset omaa etuansakin silmällä ja

-maksattivat niistä runsaasti. Niinpä hollantilainen Itä-Intian

-komppania sai ensi kerran 1602 suorittaa oikeuksistaan 25,000 floriinia

-(päälle 52,000 mk.), mutta kauppalupaa uusittaessa 1647 1 1/2 milj. fl.

-ja seuraavan kerran 1696 jo 3 milj. fl. (huomattava on, että rahanarvo

-silloin oli nykyistä paljoa suurempi). Ensimmäinen englantilainen yhtiö

-sai 1708 auttaa rahapulaan joutunutta valtiota 1,200,000 punnalla,

-ja vuodesta 1767 lähtien maksaa vuosittaisveroa 400,000 puntaa.

-Ruotsalaiselle Itä-Intian komppanialle määrättiin vuodesta 1746 alkaen

-50,000 taalarin (yli 100,000 mkn) maksu jokaisesta onnellisesta kotia

-palanneesta laivasta, ja sai se lisäksi antaa lahjoja ja lainoja

-hallitukselle ja sen yksityisille jäsenille monien satojentuhansien

-taalarien arvosta.

-

-Mutta sitä runsaammat olivat komppaniain osakkailleen jakamat voitot.

-Edellämainittu hollantilainen yhtiö suoritti ensimmäisenä 45-vuotisena

-valtalupakautenaan liikkeeseen pannun pääoman 10-kertaisena takaisin,

-jakaen joinakin vuosina aina 75 pros. osinkoa. Englantilainen yhtiö

-jakoi laivainsa 8 ensi matkalta yhteensä 171 pros., 4 seuraavalta 87

-1/2 pros.; ruotsalainen yhtiö monesti yli 100 pros., keskimäärin 32

-pros.

-

-Siksipä syntyikin uutta valtalupaa kaupattaessa aina tavattoman kiihkeä

-kilpailu äveriästen rahamiesyhtymäin kesken, ja vähempivaraisetkin

-koettivat jollakin pienellä murto-osakkeella päästä mukaan. Komppaniat

-eli yhtiöt pysyivät aina samoina, mutta niiden omistajat (osakkaat)

-voivat uudessa myyntitilaisuudessa muuttua. Vasta paljon myöhemmin

-ne järjestyivät nykyisiä osakeyhtiöitä vastaavaan muotoon. Ja

-huomatessaan, miten hyväantinen lypsylehmä tällaisesta komppaniasta

-tuli valtionrahastolle, alkoivat hallitukset myydä samaisia

-etuoikeuksia yht'aikaa useammillekin yhtymille. Uusia komppanioja

-syntyi 1700-luvun alkupuolella tuiki tiheään: Ranskassa 17, Englannissa

-12, Tanskassa 10, Portugalissa 7, Espanjassa 6 (nämäkin vallat olivat

-huomanneet potkimisen vapaakaupan tutkainta vastaan turhaksi ja

-kiiruhtaneet noudattamaan toisten maiden esimerkkiä), Ruotsissa 6,

-Hollannissa 2.

-

-Mutta nyt nousi kilpailu jo liikanaiseksi, niin ettei romahduksia voitu

-välttää. Osaltaan vaikutti myöskin silloisten suurten merivaltojen,

-Englannin, Hollannin ja Ranskan kilvoittelu merten herruudesta

-haitallisesti rauhalliseen meriliikkeeseen ja kaupankäyntiin.

-Aikakauden suuret merisankarit, Blake ja Hood Englannissa, Tromp ja

-Ruyter Hollannissa, Jean Bart ja Suffren Ranskassa eivät tyytyneet

-löylyyttämään ainoastaan toisiaan, vaan ahdistelivat innokkaasti

-kilpailevien kansojen kauppahaaksiakin kaikilla maailmanmerillä. Siinä

-leikissä polttivat Itä-Intian komppaniat pahasti hyppysensä. 1700-luvun

-puolivälistä lähtien alkaa niiden keskuudessa sattuessa oikein

-jättiläiskonkursseja. V. 1769 esim. teki kokonaista 55 etuoikeutettua

-Intian komppaniaa eri maissa vararikon. Vanhimmat ja vankimmat

-pysyivät sentään pystyssä vielä kauvas 1800-luvulle saakka; mutta

-höyryvoiman tehtyä meriliikenteen paljon yleisemmäksi ja tavallaan

-kansallistutetuksi, väheni niiden kaupankäynti ja merkitys lopulta

-mitättömiin. Valtiollisilla seikoilla oli siinä osansa, uudenaikaisilla

-osakeyhtiömuodoilla samaten; komppaniat olivat eläneet mahtiaikansa ja

-saivat viimein lakata olemasta.

-

-Muutamissa muita elinvoimaisemmissa maissa on kyllä myöhemmin

-sallittu perustaa uusiakin samankaltaisia yhtiöitä kansallisen

-yritteliäisyyden ja kaupankäynnin edistämiseksi, s.o. myönnetty niille

-etuoikeuksia eräiden merentakaisten maanäärien luonnontuotteiden

-hyväksikäyttämiseen, mutta ei enää mitään yksinoikeutta kyseenä olevaan

-tuotantoon. Englannissa tällaisilla yhtiöillä on nimenä "Chartered

-Company" (sanasta "charter"- = etuoikeuskirja). Sellaisia on siellä

-vieläkin olemassa esim. Etelä-Afrikan kuuluisa Chartered C:ny, joka

-saaliin- ja vallanhimossaan sytytti tuhoisan buurisodan. Saksan

-afrikalaista siirtomaavaltaa on tuntuvasti edistänyt sikäläinen Saksan

-Itä-Afrikan yhtiö.

-

-

-

-Komppaniain merkitys yleisessä sivistyselämässä.

-

-

-Paitsi rahallisia tuloksia ja ylellisyyden lisäämistä on suurilla

-kauppakomppanioilla ollut erittäin tärkeä tehtävä nimenomaan 18.

-vuosisadan henkisessä elämässä.

-

-Hyvin järjestetty kaupankäynti kaukaisten maanäärien kanssa lisäsi

-erinomaisesti aikakauden maailmantuntemusta, lähensi vanhoja ja

-uudempia sivistyskansoja toisiinsa ja toi vielä alkuperäisellä

-kehitysasteella olevia ihmisrotuja osalliseksi yleisestä inhimillisestä

-kehityksestä. Voipa sanoa, että 1700-luvun jälkipuolisko,

-maailmanhistoriassa niin suurimerkityksellinen "valistuksen

-aikakausi", saa suurelta osalta kiittää kauppakomppaniain eri maanosia

-yhdistävää liiketointa kaikista niistä uusista luonnontieteellisistä

-havainnoista ja luonnonlakien tuntemuksesta, jotka kypsyttivät sen

-kukkaansa. Valistusfilosofia esitti elämän ihanteeksi luonnontilan

-teeskentelemätöntä yksinkertaisuutta ja vapautta; valtio-oppineet

-ja käytännölliset valtiomiehet lainasivat mullistaviin oppeihinsa

-vapaita aatteita Pohjois-Amerikan nuorista siirtovaltioista;

-aikakauden runoilijat uneksivat palaamista turmeltumattomaan luontoon;

-ja kaikki ajattelu, kaikki henkinen toiminta perustui tällöin

-tapahtuvaan luonnontieteisten mahtavaan heräämiseen. Komppaniain

-laivoja seurasivat kokonaiset esikunnat luonnontutkijoita tutustumaan

-vieraiden maanosien eläimistöön, kasvistoon ja kivennäisiin, niiden

-kansoihin ja sivistyselämään. Erityisesti Pohjolan oloja silmällä

-pitäen mainitsemme, että "hänen maj:ttinsa yrttimaailman keisari,

-kaikkien nelijalkaisten ja koppakuoriaisten kuningas", luonnon suuri

-järjestäjä Linné matkusteli itse nuorempana niiden mukana ja lähetti

-ahkerasti oppilaitaan merentakaisiin maihin tutkimaan luontoa ja

-kokoomaan siitä näytteitä, joita hän tarvitsi perustavan kasvi- ja

-eläinjärjestelmänsä valmistamiseen. Suomalaisiakin tutkijoita oli

-joukossa, m.m. teki Pietari Kalm silloin mainion Amerikan-matkansa,

-josta kirjoittamansa kertomus käännettiin monille Europan kielille.

-Monia uusia ravintokasveja ja viljelystapoja siirtyi tällöin Europaan.

-

-Yksinpä vapaudenaatekin, joka valistusfilosofian vaalimana lopulta

-puhkesi Ranskan suureksi vallankumoukseksi, oli tällaista lainatavaraa.

-Pohjois-Amerikan valtioiden vapautuessa Englannin ikeestä riensivät

-Europan tulisielut ottamaan osaa taisteluun ja toivat tullessaan

-vapaudensoihdun ja sotaisen kokemuksensa vanhan maailman mantereelle,

-jolla alkavissa vapaustaisteluissa he sitten toimivat eturivin miehinä.

-

-

-

-Komppaniat valtiollisina tekijöinä.

-

-

-Eräille kauppakomppanioille oli suotu vielä suurenmoisempi ja

-välittömämpi tehtävä maailmanhistoriassa. Mahtavimmaksi kaikista

-niistä kohosi ennen pitkää englantilainen Itä-Intian komppania.

-Hankittuaan itselleen Bengalissa jalansijaksi Kalkuttan (Kalikutin)

-kaupungin — saman, johon Vasco da Gama oli ensiksi noussut maihin ja

-josta käsin Portugali oli alkanut levittää valtaansa Intiassa — se

-saattoi nopeasti ja varmasti koko Etu-Intian valtansa alaiseksi. Sen

-palveluksessa yleni lordi Clive vähäisestä kauppapalvelijasta maansa

-jumaloimaksi kansallissankariksi.

-

-Ilman lakkaamattomia taisteluita ja viisasta valtiotaitoa ei tätä

-mainiota menestystä kuitenkaan saavutettu. Kotimaisten ruhtinaiden ja

-heimojen suhteen komppania noudatti vanhain roomalaisten valiolausetta:

-Jaa ja hallitse! Heikommat heimovaltiaista kukistettiin helposti,

-mahtavammat joko voitettiin verisissä taisteluissa tahi suostuteltiin

-ystäviksi lahjoilla ja alueenlisäyksillä. Mongolivaltiaiden,

-"suurmogulien" vanha keisarikunta Delhissä sortui omaa raihnauttaan,

-mutta sen tilalle nousi vaaralliseksi vastustajaksi Mysoren

-muhamettilaisten sulttaanien valtakunta, josta vasta Waterloon tuleva

-voittaja Wellesley-Wellington teki lopun. Ja kaiken aikaa haittasivat

-komppanian pyrintöjä kilpailevat ranskalaiset, jotka yllyttivät

-vihamielisiä ruhtinaita vastarintaan, toivat niille aseita ja laivoja

-ja opettivat niiden armeijoita europalaiseen sodankäyntitapaan.

-

-Pahin vaara Englannin vallalle Intiassa piili kumminkin komppanian

-omassa hallintojärjestelmässä. Sen päänä Intiassa oli kaikkivaltias

-kenraalikuvernööri, mutta hän oli tykkänään riippuvainen yhtiön

-kotimaassa sijaitsevasta johdosta. Mitä hän Intiassa rakensi, sen

-voivat kohta kokonaan kaataa johtokunnassa ja senkin yläpuolella

-olevassa yhtiökokouksessa tehdyt päätökset. Puoluepyyteet;

-mieskohtainen suosio tai viha ja ennen kaikkea rahalliset edut

-määräsivät ylimmän johdon hallintopolitiikan. Sodankäynnistä päättivät

-yhtiön lähettämät sotapäälliköt, jotka olivat kenraalikuvernööristä

-riippumattomat; siviilihallinnossa häntä kahlehtivat miltei joka

-askeleella johtokunnan julkisesti ja kateellisten puoluejohtajien

-salaisesti lähettämät asiamiehet. Vähitellen muodostui Intian hallinnon

-pääpyrkimys sellaiseksi, että tuosta rajattomain luonnonrikkauksien

-maasta oli kiristettävä kaikki mehu ja saalis jaettavaksi komppaniain

-osakkaille; maan alkuasukasten hyvinvointi ja sen rajattomien

-mahdollisuuksien kehittäminen laiminlyötiin törkeästi.[ Englannissa

-kohosi toki terveellistäkin ajatuskantaa Intian nurinkurista

-hallitustapaa vastaan. Vedettiinpä kenraalikuvernööreistä kaikkein

-mainioimmat, lordi Clive ja Warren Hastings, vastaamaan hallinnostaan

-alahuoneen edessä. Hädintuskin pelastuneena ankarista syytöksistä

-teki edellinen itsemurhan, ja jälkimmäinen vaipui valtiolliseen

-mitättömyyteen.] Yhtiön virkailijat puolestaan ylimmästä alimpaan

-saakka koettivat ruhtinaallisesta elämästä etsiä korvausta

-epäterveellisen ilmanalan vaikeuksille ja pitivät periaatteenaan

-haalia itselleen niin suuria rikkauksia kuin suinkin, jotta

-eläkeikään tultuaan voisivat palata kotimaahan äveriäinä "nabobeina".

-(Sana merkitsee intialaista ruhtinasta, mutta on sitten siirtynyt

-merkitsemään upporikasta henkilöä.)

-

-Tämä nurinkurinen järjestelmä aiheutti Intialle itselleen suunnattomia

-epäkohtia, joista se vielä tänäpäivänäkin kärsii, vaikka pahimmat

-haitat sen hallinnossa on jo korjattu. Tuossa maapallon rikkaimmassa

-maassa kärsii monisatamiljoonaisen väestön enemmistö säännöllisesti

-nälänhädästä, ja nälänkauhut synnyttävät Intian kamalia erikoistauteja,

-koleeraa ja ruttoa, joiden pesä ja levittäjä muuhun maailmaan se yhä

-edelleenkin on. Toiselta puolen oli suunnatonta väestöä pitämässä

-kurissa vain kourallinen englantilaista sotaväkeä, jonka tukena oli

-luotettaviksi luulluista heimoista muodostettuja alkuasukasrykmenttejä.

-Mutta näiden luotettavaisuus osottautui petolliseksi, kun yleinen

-tyytymättömyys sytytti viime vuosisadan puolivälissä vaarallisimman

-kaikista Englannin valtaa Intiassa järkyttävistä vastarinnoista,

-alkuasukassoturien ("sepoys’ien") verisen, julman kapinan.

-

-Vasta vaivalla se kukistettua huomattiin järkevimmäksi erottaa Intia

-komppanian hallinnosta suoraan Englannin kruunun alaiseksi, jolloin sen

-hallitsija otti "Intian keisarin" arvonimen. Nyt vasta voi Englanti

-ruveta korjaamaan vanhoja virheitään ja harjottamaan rauhallista

-sivistystyötä maailman rikkaimmassa maassa. — Jokseenkin samalla

-tapaa hankki Englanti itselleen Kanadan. Siellä toimivan Hudson

-Bay-komppanian turkistenpyytäjät ja uutisasukkaat asuttivat vähitellen

-tämän alkuaan ranskalaisen siirtomaan ja valloittivat sen metsä-, kala-

-ja mineraalirikkaudet Englannille, joka viljelemällä maan hedelmällistä

-maaperää on tehnyt siitä varsinaisen vilja-aittansa. Ranskalaisen

-Mississippi-komppanian sorruttua kelvottomiin rahakeinotteluihin

-peri sen valtaamat alueet (Louisianan) ensiksi Englanti ja sitten

-Yhdysvallat, jonka viljavimmat valtiot sijaitsevat niissä.

-

-

-

-PURJELAIVALLA ENTISAIKAAN.

-

-

-"Poikani kaleijalla" ja sen tekijä.

-

-Kuvauksena matkanteosta komppanialaivalla ilmestyi Ruotsissa v. 1770

-paikoilla kerrassaan klassillinen merikirja, josta on sittemmin otettu

-epälukuisia uusia painoksia — ei suinkaan tekijän kuuluisan nimen tahi

-teoksen kaunotieteellisen arvon takia, vaan sen tuoreen, reippaan ja

-ehtymättömän "meren hengen" ja rohkean, leikillisen esitystavan takia,

-josta välittömästi tuoksahtaa lukijaa vastaan suolainen meri-ilma.

-Myöskin arvokkaana todistuskappaleena silloisen purjehduksen hauskoista

-ja ikävistä puolista on sillä pysyvä merkitys merikuvauksen alalla.

-

-Sen nimi on "Poikani kaleijalla" ja tekijä oli muuan iloinen

-ruotsalainen laivakappalainen nimeltä _Jaakko Wallberg_ eli

-_Wallenberg_. Vallaton, kevytmielinen huimapää, aivan kuin jokin

-Bellmanin kuolemattomista henkilöistä — jota ikätoveriansa hän

-lähinnä muistuttaakin sekä kirjailijana että persoonallisuutena —

-hän lueskeli muiden varattomain opiskelijain tapaan papiksi, mutta

-otti ennen loppututkintoa ja virkaanvihkimistä pestin kappalaiseksi

-erääseen ruotsalaisen Itä-Intian komppanian laivaan nimeltä Finland,

-pikemminkin elatuksenmurheesta kuin sielunhoitajaksi valmistuakseen.

-Hänen runollinen suonensa oli ilmennyt jo varhain Bellmanin-henkisissä

-laulelmissa, kuvauksessa eräältä aikaisemmalta merimatkalta Lontooseen

-saakka sekä sankarirunonkatkelmassa nimeltä "Viipurin pamaus". Suurella

-matkallaan Kiinan Kantoniin saakka, joka kesti puolisentoista vuotta,

-kirjoitti hän puheenaolevan mainion kuvauksen merielämästä. Vielä kaksi

-muuta matkaa hän teki komppanian laivoilla samaan paikkaan, valmistaen

-niillä kolmannenkin teoksen, syvästi traagilliseksi tarkotetun,

-mutta aito Bellmanilaiseksi muodostuneen näytelmän "Susanna". Sitten

-hän päätti nopeasti jumaluusopilliset lukunsa ja hankki itselleen

-hyvätuloisen hallituspitäjän Kustaa III:nelta — esiytymällä tämän

-ilomielisen kuninkaan huviksi julkisissa naamiaisissa "piruna sarvineen

-ja sorkkineen!" Mutta sielunpaimeneksi päästyään hän näkyy saaneen

-äkisti "uuden hengen". Entinen iloinen hulluttelija ja viinaveikko

-rupesi taistelemaan kynsin hampain "juoppoutta ja löysätapaisuutta"

-vastaan, jopa hankki seurakuntaansa jalkapuunkin parantumattomia

-juoppolalleja, panettelijoita ja kirkonkäynnin laiminlyöjiä varten.

-Hänestä ei siis, kuten toisesta edelläkuvatusta laivakappalaisesta

-Drakesta, tullut merirosvo, vaan jylhä vanhatestamentillinen pikku

-profeetta. Kauvan ei ankaran nuoren kirkkoherran ollut kuitenkaan suotu

-ahkeroida omaa ja lähimmäistensä parannusta, sillä hän kuoli 1778

-ainoastaan 32-vuotiaana.

-

-

-Finland'in lähtö Göteporista.

-

-"Kultaisena makkara-aikana (joulun edellä) 1769", alottaa Jaakko

-Wallenberg kuvauksensa, "sain käskyn saapua ruotsalaisen Itä-Intian

-komppanian Finland-laivaan, joka oli valmiina purjehtimaan kapteeni

-h:ra K.G. Ellebergin johdolla." Alus, jota hän oikean merikarhun

-rattoisalla lemmekkäisyydellä nimittää "kunnian-eukoksi", oli iso

-kolmimastoinen frekatti, kantoi 400 lästiä (n. 1,000 tonnia) ja oli

-kahdesti ennen tehnyt saman pitkän matkan. Kapteeni Elleberg oli

-vanhanaikainen, yksivakainen mies, vanha Itä-Intian merikarhu; ja

-omituisen sattuman — tahi ehkä runollisen tartunnan — kautta julkaisi

-hänkin kertomuksen samalta matkalta, mutta perin kuivan, lokikirjaa

-muistuttavan todellisuuskuvauksen. Paitsi kapteenia ja kappalaista

-oli laivassa kokonaista 5 perämiestä, sihteeri, 3 "lääkäriä" eli

-välskäriä ja 150-henkinen miehistö, mutta ylimpänä vallanpitäjänä oli

-laivan "superkargi" eli komppanian asiamies apulaisineen. Kuten näkyy,

-oli alus mahdollisten merirosvojen varalta vankasti miehitetty, eikä

-tietysti lukuisia kansi- ja kylkitykkejäkään puuttunut lähdettäessä

-niin vaaranalaiselle matkalle.

-

-

-Myrskyssä Pohjanmerellä.

-

-Toisena joulupäivänä 1769 lähti Finland komppanian satamasta

-"Klippanista" — Itä-Intian laivat lähtivät mieluimmin matkalle syys-

-tai alkutalvesta voidakseen käyttää hyväkseen suotuisia passaatituulia

-Atlantilla ja Tyynellä merellä — ja suunta käännettiin Skotlannin

-pohjoisnientä kohti. Mutta kun laiva oli vuoden viimeisenä päivänä

-ennättänyt jo Shetlanninsaarten läheisyyteen, puhkesi Pohjanmerellä

-niin hirmuinen herranilma, että oli pakko kääntyä takaisin etsimään

-turvaa Norjan rannikolta, jonne saavuttiin vasta "46-päiväisen

-rähjäyksen jälkeen, jona aikana emme päässeet matkalla pitemmälle kuin

-muuten olisimme mukavasti ennättäneet 18 tunnissa". Niin riippuvaisia

-oltiin sääsuhteista purjelaivojen valtakautena! Silloin, kuten monesti

-muulloinkin ollessaan happamessa mielentilassa, pääsi Wallenbergiltä

-sananlaskuksi muuttunut huudahdus: "Mitäpä pojallani olikaan kaleijalla

-tekemistä!"

-

-Mainitusta hirmumyrskystä hän antaa seuraavan eloisan ja värikkään

-kuvauksen: "Kello lyö 10 — pois tieltä, pois tieltä! Ärjyaalto!

-Kalmankauhea peijakas, likimäärin yhtä korkea kuin Otrillan ja leveä

-kuin Hisingen (kaksi kalliota Göteporin luona), syöksähti samassa

-laivaan kokan puolelta, nakkasi mahdottoman ison ankkurin kanteen,

-murskasi portaat ja porraspuut, laahasi muassaan mereen vara-raa’at,

-jullin ja purren, vaikka ne olivat kiinnitetyt kaksinkertaisilla

-köysillä, raivosi perän puolella, viskaten nurin kaikki mitä tielleen

-sattui, sammutti kompassi-lyhdyt ja huuhteli kokonaisen liuman

-matruuseja, jotka olivat pakkautuneet yhteen kajuutan turviin, aina

-peräkaiteelle asti. Valpas, harmaahapsinen kapteenimme uiskenteli

-itse edestakaisin kannella, ja ilman siunattua köydenpätkää, jonka

-hyvä lykky satutti hänen käsiinsä, olisi Finlandistamme ja rouva

-Ellebergistä tullut murheellisia leskiä. Toinen ja neljäs perämies,

-tohtori ynnä useita muita istuivat ruokapöydässä, mutta tekivät

-kuperkeikan sen ylitse tuulen alle, missä hekin uiskentelivat penkkien

-ja matruusien seassa useita minuutteja edestakaisin, luullen jo

-joutuneensa merenpohjaan."

-

-

-Matkan jatko ja päätös.

-

-Lähes kuukauden päivät korjailtua laivan kärsimiä vaurioita päästiin

-päivänpaisteessa ja iloisessa koillistuulessa jatkamaan matkaa,

-joka tästä alkaen sujui suotuisasti, kunnes toukokuun viimeisenä

-päivänä voitiin heittää ankkuri Hyväntoivonniemen kohdalla niiden

-alastomain vuoriselänteiden juurella, joita vetelät portugalilaiset

-nimittävät "Pirun taivaaseenastumis-portaiksi". Siellä sai alus Kapin

-oikullisten tuulien takia maata taas lähes kuukauden, jolla aikaa

-Wallenberg kapteenin kera kävi ahkerasti tervehtimässä seudun säveitä,

-kalanverisiä ja pitkäpiimäisiä asukkaita, hollantilais-syntyisiä

-buureja, joiden hitautta ja naurettavaa siisteyttä hän kuvailee

-mainion hupaisesti. "Lattialle siellä ei vain saa sylkäistä, mutta

-pöydät ovat täynnänsä sylkyastioita, joihin herrat ja hienottaret

-sylkeä moksauttelevat". Kesäkuun loppupuolella hinasi Finland jälleen

-purjeensa ylös ja joutui syyskuun alussa, 8 1/2 kuukauden matkanteon

-jälkeen, Kantonin satamaan. Viisitoista viikkoa viivyttiin Kiinassa

-tehden kauppoja mandariinien kanssa, ja vasta joulukuun lopulla

-lähdettiin palausmatkalle "luihun filosofin Konfutsiuksen maasta".

-Heinäkuun alussa nähtiin sitten jälleen kesäsydämmen sädehtivässä

-iltaruskossa Ruotsin karut, rakkaat rantakalliot.

-

-

-Wallenbergin virkatehtävät ja elämä laivalla.

-

-Finlandin miehistöllä ei liene suinkaan ollut ikävät päivät rattoisan

-ja elämänhaluisen pastorinsa parissa. Hänen tehtävänään oli pitää

-jumalanpalvelus kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin

-puolenpäivän aikaan; mutta minkälaisen hartaudentunteen hän lieneekin

-herättänyt kuulijoissaan, niin huuhtoutui se arvatenkin jäljettömiin,

-kun samoina päivinä kohta saarnan jälkeen miehistölle tarjottiin

-säännölliset viikkoannokset punssia (arrakkitotia) raudoitetusta

-saavista, "niin isosta, että siihen olisi voinut hukuttaa rakuunan".

-Ja heti kun laiva-kello helinällään ilmotti myrskyn lähestyvän, soitti

-paloviinakello kaikkia ottamaan ylimääräisen sydämenvirkistäjän.

-Höyryävän arrakin ja sitruunamehun kohottama tunnelma leijaileekin

-sangen monen Kaleija-kirjan kuvauksen yllä.

-

-Muuten oltiin niin pitkällä ja yksitoikkoisella matkalla suorastaan

-pakotettuja etsimään hupia seuranpidosta ja — totipöydän äärestä.

-Pimeän tultua ei hyteissä saanut tulenvaaran takia polttaa valkeaa, ja

-isossa kajuutassakin sammutettiin lamput klo 10 illalla. Vaihetusta

-tuottivat välistä rajuilmat ja odotetut vaarat. Merirosvojen kanssa ei

-toki jouduttu kertaakaan tekemisiin, vaikka Kaarle Xll:ta tulisesti

-ihailevalla nuorella papilla ei olisi ollut mitään pientä otteluakaan

-vastaan. Pitkänäperjantaina 1770 ilmestyi kyllä epäiltävä purje

-taivaanrannalle; silloin "virsikirja laskettiin syrjään ja latauskeppi

-otettiin sijaan"; mutta ensi laukauksella veti vieras alus mastoon

-Englannin lipun, eikä siinä huomattu olevan "muuta sen vaarallisempaa

-kuin laivanlastillinen epäilyttäviä miss’ejä".

-

-Mutta myöskin kärsimykset, taudit ja kuolema antoivat vakavata

-vaihtelua matkalla. Sen voi ymmärtää jo yksistään siitäkin seikasta,

-että pitkillä purjehdus-väleillä juomavesi tavallisesti pilautui ja

-"tuli täyteen pieniä kärpäsiä ja siiroja". Silloin, etelän polttavan

-auringon alla, tulivat kerpukki ja mätäkuume vieraaksi skanssiin ja

-kajuuttaan. Wallenberg, joka ei muutoin mielellään muistele matkan

-ikävyyksiä, kertoo tästä lyhytkantaan: "Muistanpa päivän, jolloin

-kolme ruumista työnnettiin mereen". "Työnnettiin mereen" — sangen

-kärsimätön ja nuorekkaan kevytmielinen maininta papin suusta, joka

-juuri oli lausunut viimeisen siunauksen riippumattoihin käärittyjen ja

-jalkapainolla varustettujen vainajien yli.

-

-

-Luonnonhavaintoja

-

-hän sen sijaan teki ahkerasti, ja niihinpä oli yllinkyllin aikaa. Hän

-ihailee Madeiran, "paratiisisaaren" ikuista kevättä, joka lähetti

-lauhkean tervehdyksen saarta kaukaa kaartavan laivan kannelle; tahi

-juovuttavaa tuoksua Javan metsistä, missä Intian-jasmiinit kukkivat

-palmujen juurella ja iäti leuto ilma täyttyi ihanilla lemuilla,

-"joilta ei tahtonut malttaa mennä yöksikään hyttiinsä". Merenvaahdossa

-leikitteli valkoisia delfiinejä ja pyöriäisiä, tahikka ilmestyi

-aaltoja halkoen näkyviin satumaisen suuri vettä ruiskuttava valas.

-Ilman asukkaista lupasivat pitkämatkaisille purjehtijoille rauhallista

-ankkuripaikkaa riemulla tervehdityt, mustan- ja valkeankirjavan

-silkin tavoin välkkyvät Kapkyyhkyset; kun taas iltahämärässä

-ulappaa siivillään viistävä myrskylintu herätti taikauskoisissa

-merenkulkijoissa puistattavaa kammoa, sen kun uskottiin tietävän jotain

-pahaa.

-

-Jokainen lukenut mies oli "valistuksen aikana" harras luonnontutkija,

-pappismiehet latinansa ohella varsinkin. "Naturalia"-kokoelmia harrasti

-jokainen ajanhengen tasolla pysyvä henkilö, kokoillen niihin koti-

-ja ulkomaan harvinaisuuksia. Sellaisia kokosi Wallenbergkin kirjansa

-pariin lukuun, mutta ne ovat vallan erikoista laatua. Havaitsemansa

-merkilliset eläimet muuttuvat hänelle merkkikuviksi "ihmisten

-lapsista", ja niiden kuvailussa hän osottaa sangen sattuvaa ja hienoa

-luonnehtimistaitoa. Hän alkaa lentokalalla, "joka pääsi livahtamaan

-Luojan käsistä puolivalmiina ja saa sentakia elää iäti epävakaisena.

-Lentokalan siveellisenä luonteenomaisuutena on leuhkana huolettomuus

-ja vekkuli vallattomuus. Se leikkii ilmassa ja vedessä, mutta

-kuolee kuivalla maalla". Silloin hän kai ajatteli omaa "siveellistä

-luonteenomaisuuttaan", joka myöskin oli "huolettoman leuhkana ja

-vekkulin vallaton". Toiseen merkilliseen otukseen, joka "arvattavasti

-on lintumaailmassa kaikkein typerin ja täynnä mustia syöpäläisiä", hän

-vertaa terävästi Ruotsin "vapauden ajan" lukemattomia valtioviisaita

-"kannunvalajia" pikkuporvariston piireissä. Se on lentokalan äkäisin

-vihollinen, ja sen vuoksi Wallenberg kohtelee sitä vanhalla kaunalla.

-"Se muistuttaa paraiten mestari Esinahkaa kotona, joka juoksee pois

-lestinsä tai syylinsä äärestä valtiollisiin juopottelukokouksiin". Ja

-aikansa ahmateille ja nautiskelijoille hän löytää verrattoman kaiman

-"merisudessa", hurjan ahnaassa haikalassa, "joka näyttää olevan pelkkää

-nielua, vatsaa ja siitoselimiä ja joka pureutuu kiini valaanpyytäjän

-koukkuun, vaikka veri virtaa sen leuvoista, kunnes kuolee siihen".

-

-Kirja ilmestyi vasta pari vuotta tekijänsä kuoleman jälkeen, ja

-jo silloin pudistelivat äreät vanhat herrat peruukkejaan viistoon

-lukiessaan sen "vekkulin vallattomuuksia"; mutta Ruotsin suuren

-yleisön ja varsinkin pirteän nuorison mielikirjaksi tuli se heti ja on

-sellaisena pysynyt kohta puolentoista vuosisataa.

-

-

-

-

-IX LUKU

-

-Trafalgarin taistelu.

-

- Napoleon ja Englanti. — Trafalgarin taistelu: Nelsonilla kiirettä;

- "Englanti odottaa, että joka mies tekee velvollisuutensa"; Kamppailu

- kuumimmillaan; Nelsonin voitto ja kuolema.

-

-

-Ranskan suuren vallankumouksen voimakas ja sotaisa henki ruumiillistui

-Napoleon Bonapartessa, joka pani koko Europan mantereen riippuvaiseksi

-hänen tahdostaan. Yksi ainoa maa uskalsi häntä enää vastustaa —

-saarivaltio Englanti, josta vallankumouksen perustavat aatteet olivat

-lähtöisin. Meren suojaamaan asemaansa, mahtavaansa laivastoonsa ja

-suureen merisankariinsa Nelsoniin turvaten se asettui kaikkialla

-Napoleonin hankkeiden tielle, yllytti nöyryytettyjä kansoja kapinaan

-hänen voitollisia armeijoitaan vastaan, kannatti Ranskan kukistetun

-kuningassuvun heikkoja yrityksiä periä valtaistuimensa takaisin ja

-voitti Välimerellä, Atlantilla ja Pohjanmerellä kerta toisensa jälkeen

-Ranskan ja sen väkinäisten liittolaisten laivastot. Turhaan raivosi

-Napoleon tuota "viheliäistä kamakauppias-kansaa vastaan, joka esti

-häntä pääsemästä koko maailman herraksi", ja turhaan pakotti hän —

-iskeäkseen vihollista sen elinehtojen ytimeen — useimmat mannermaan

-hallitsijat kieltämään maissaan kaiken kaupanteon englantilaisten

-kanssa, jopa kaikkien näiden Europaan tuomien siirtomaantavaroiden

-nauttimisenkin. Salakuljetus yltyi ennenkuulumattomaan kukoistukseen,

-eikä vähimmän Ranskan omilla rannikoilla; kiellonalaisia tavaroita

-käytettiin ja nautittiin keisarin omassa hovissa hänen silmäinsä alla;

-englantilaiset kaapparit anastivat kaikilla maailman merillä Ranskan

-ja sen liittolaisten kauppalaivoja. Itsepäisenä ja kukistumattomana

-ylpeä Albion suojeli omia rantojaan ja hävitti vihollistaan kaikkialla,

-noudattaen kansallislaulunsa kehotusta: "Hallitse aaltoja, Britannia!"

-

-

-

-Nelsonilla kiirettä.

-

-

-Kaksi vuotta yhtä päätä oli lordi _Horace Nelson_ päällikkölaivallaan

-_Victorylla_ ja laivastonsa pääosalla ajellut ympäri maailmaa takaa

-tarkoin piiloutuneita, yhdistyneitä Ranskan ja Espanjan laivastoja,

-kunnes oli viimein menettänyt toivon ratkaisevasta taistelusta ja

-palannut Englantiin levähtämään. Mutta silloin, hänen oltua kotona

-vain kolmisen viikkoa, sai hän elokuun lopulla v. 1805 tiedon, että

-vihollinen oli nähty Kap Finisterren luona Espanjan rannikolla

-laskevana Cadizin satamaan. Heti toimitti hän kokoutumiskäskyn

-laivoilleen ja lähti syyskuun puolivälissä uudestaan merelle.

-Syntymäpäivänään syyskuun 29 p. hän otti kokoutuneen laivaston

-ylipäällikkyyden ja sai aamun valjetessa lokak. 21 p. vihollisen

-näkyviin Andalusian eteläisimmän niemen Kap Trafalgarin kohdalla.

-Ranskalais-espanjalainen laivasto oli ylivoimainen, siihen kun kuului

-33 linjalaivaa ja 7 isoa frekattia, englantilaisten 27 linjalaivaa ja 4

-frekattia vastaan. Myöskin oli edellisen tykistö järeämpää, ja meriväen

-lisäksi oli sen laivoihin sijoitettu 4,000 miestä muskettisotureita.

-

-

-

-"Englanti odottaa, että joka mies tekee velvollisuutensa."

-

-

-Vihollislaivasto oli asettunut puolikuun muotoiseen, tiheään

-taistelujärjestykseen. Nelson puolestaan lähestyi sitä kahtena

-rintamana, johtaen itse Victory’lla 14 linjalaivaa ja amiraali

-Collingwood _Royal Sovereign'illa_ toisia 13:ta. Neljä suurinta niistä

-oli _Victory’n_ kokoisia, varustetut 100 tykillä ja 850 miehellä.

-Taisteluun käytäessä oli Nelson antanut kaikille kapteeneilleen

-määräyksen: "Käykää lähelle vihollista"; sillä, kuten hän sanoi,

-"silloin ei yksikään kapteeni voi erehtyä ja menetellä väärin." Mutta

-kannustaakseen jok’ainutta merimiestä panemaan parastaan käski hän

-laivojen jo liikkeelle lähdettyä vetämään amiraalilaivan mastoihin

-kuuluisan lippukehotuksensa: "Englanti odottaa, että joka mies tekee

-velvollisuutensa!" Heti kun se oli luettu muilla laivoilla,

-kohottivat niiden miehistöt raikuvia hurraa-huutoja. "Nyt", lausui

-Nelson, "en voi tehdä enää muuta. Meidän täytyy luottaa kaikkien

-kohtaloiden suureen säätäjään ja asiamme oikeuteen."

-

-Hänen oma rintamansa kulki alussa pohjoiseen suuntaan katkaistakseen

-viholliselta paluutien Cadiziin, joten amiraali Collingwoodin rintama

-joutui ensin otteluun tämän kanssa, iskien sitä suoraan keskelle

-puolikuuta. "Katsokaas", huudahti hänen liikkeitään kiikarilla

-tähystävä Nelson upseereilleen, "kuinka tuo kelpo veikko Collingwood

-vie laivansa käsirysyyn!" Kauvanpa hän ei itsekään malttanut pysyä

-erillään alkavasta taistelusta, vaan alkoi kiertää vihollisen pohjoista

-siipeä etsien sen päällikköalusta, iskeäkseen ensimmäiseksi siihen

-kiinni. Victorin hitaasti lähestyessä vihollista avasi tämä sitä

-vastaan hirvittävän tulen, jommoista harvoin on suunnattu yhtä ainoata

-alusta kohti. Mutta se eteni hievahtamatta, vastaamatta ainoallakaan

-laukauksella, kunnes 20 sen miehistä oli kaatunut, 30 haavoittunut,

-perämaston märssy ja etumaston puomit poikkiammutut sekä kaikki purjeet

-lävistetyt. Kun tykinluoti vioitti kapteenin jalkaa, virkkoi Nelson

-tälle hymyillen: "Tämä on liiaksi kuuma urakka, Hardy, kestääkseen

-kauvan."

-

-

-

-Kamppailu kuumimmillaan.

-

-

-Saamatta käsiinsä ranskalaista päällikköalusta valitsi Nelson

-vastustajakseen vanhan tuttavansa ja vihollislaivoista isoimman,

-4-kantisen ja 130-tykkisen espanjalaisen Santissima Trinidadin.

-Mutta nähdessään Englannin amiraalilaivan lähestyvän liittyivät

-ranskalaiset ja espanjalaiset laivat aivan kylkikylkeen, niin että

-muodostivat tiheän mastometsän, jota oli mahdoton murtaa muuten

-kuin entraamalla. Victoryn kapteeni Hardy valitsi vihollislaivoista

-Bucentaur-nimisen hyökkäyksensä esineeksi; ja tämäpä se olikin, kuten

-perästäpäin saatiin nähdä, ranskalainen amiraalilaiva. Hitaasti kulkien

-ohi laukaistiin Victory'sta ensin 68-naulaisella keulakanonadilla

-raehaulipanos sen kajuutan akkunoista sisään ja sitten alahangan kaikki

-50 tykkiä yht’aikaa. Täten oli vastustajan kohtalo jo ratkaistu.

-Vaikkei ainutkaan masto tai raakapuu näyttänyt putoavan, menetti se

-vajaassa kahdessa minuutissa lähes 400 miestä ja sai 20 tykkiään

-käyttökelvottomaksi; ja tunnin päästä oli sen jo pakko antautua eräälle

-toiselle englantilaiselle laivalle.

-

-Päästyään selväksi edellisestä kulki Victory eteenpäin pitkin

-vihollisrintamaa ja iski kiinni _Redoutable_'en, joka antoi sille

-lämpimän kokokyljen tervehdyksen. Mutta sitten sulki ranskalainen

-sukkelaan alemman kannen tykkireikänsä, peljäten vihollisen hyökkäystä

-niiden kautta, eikä ampunut ainuttakaan laukausta isoilla tykeillä koko

-kahakan aikana. Sen sijaan sen märssyt täyttyivät muskettisotilaista,

-jotka hyvintähdätyillä laukauksilla tekivät pahaa tuhoa Victoryn

-kannella. Tällaista salakavalaa taistelutapaa Nelson halveksi eikä

-komentanut koskaan pyssymiehiä mastoihin, koska se oli hänen mielestään

-epäritarillista meritaistelussa. Lukuunottamatta sitä, että omatkin

-purjeet silloin olivat vaarassa syttyä palavista etulatingeistä,

-surmattiin tällöin vain hyödyttömästi vihollisen miehiä, voimatta

-kuitenkaan vähimmässäkään määrässä ratkaista taistelun tulosta.

-

-Samaan leikkiin yhtyi kohta toisiakin osanottajia. Englantilainen

-_Temeraire_ iski toiselta puolen kiinni _Redoutable_'en, _Victory_'n

-saadessa toiselle kupeelleen äskenmainitut _Bucentaure'n_ ja

-jättiläisen _Santissima Trinidad'in_. Kun jokaisessa laivassa oli 100

-tykkiä ja viimemainitussa 130, niin arvaa kuinka kuumaksi ottelu oikein

-sukeutui. Vimmatusti pippuroivat vihollisalukset toistensa kylkiä aivan

-vierestä, puhkoen ne kohtakin seuloiksi, joiden reikiä vielä elävillä

-ja liikuntakykyisillä miehillä oli täysi työ paikata. Kannen yli ei

-yksikään uskaltanut ampua, peljäten satuttavansa vihollisen takana

-olevaan omaan laivaan. Lääkäreillä ja haavureilla oli kuuma urakka

-ruumassa, jonne haavoittuneita ja kuolevia yhtämittaa kannettiin.

-

-

-

-Nelsonin voitto ja kuolema.

-

-

-Välittämättä ranskalaisten pyssysoturien murhaavasta luotisateesta

-käveli Nelson Victorin kapteenin Hardyn rinnalla kiivaasti edestakaisin

-kannella. Äkkiä ympäri kääntyessään huomasi Hardy amiraalin huojahtavan

-ja kaatuvan. Pari merimiestä kiiruhti nostamaan hänet ylös veriseltä

-kannelta.

-

-"Jopas tekivät minusta viimeinkin lopun, Hardy", virkkoi Nelson.

-

-"Eihän toki!"

-

-"Kyllä vain; selkärankani on läpiammuttu." Niin oli käynytkin;

-musketinluoti oli mennyt ruumiiseen vasemmasta hartiasta, lävistänyt

-selkärangan ja pysähtynyt oikeanpuolisiin selkälihaksiin. Hänet

-vietiin kannen alla olevaan perähyttiin, ja lääkäri huomasi haavan

-kuolettavaksi, josta Nelson itsekin oli alusta pitäen varma. Hän

-säilytti koko kuolinkamppailun ajan tietoisuutensa ja mielenmalttinsa,

-tiedusteli tuhkatiheään taistelun menoa ja antoi käskyjään. Joka kerta

-kun englantilaiset erittäin onnellisen yhteislaukauksen jälkeen —

-saatikka vihollislaivan tuhouduttua tai antauduttua — puhkesivat

-raikuviin hurraa-huutoihin, kirkastuivat kuolevan merisankarin

-kasvot. Kun kapteeni Hardy viimein voi ilmottaa, että ainakin 14-15

-vihollislaivaa oli vallattu, huudahti Nelson:

-

-"Sepä hyvä, mutta minä lupasin ottaa kaksikymmentä." Sitten hän,

-ääntään korottaen, huusi: "Ankkuri, Hardy — ankkuri!"

-

-Kapteeni ilmotti lähettäneensä sanan amiraali Collingwoodille, jotta

-tämä hoitaisi ylipäällikkyyttä.

-

-"Ei niin kauvan kuin niinä elän — kukaan toinen mies ei saa komentaa

-minun eläissäni!" Hän koetti kohota kyynärvaraansa. "Ankkuri, Hardy,

-ankkuri!"

-

-Kun Hardy aikoi lähteä kannelle, huusi Nelson häntä palaamaan ja

-painamaan korvansa lähelle hänen suutaan. Hän lähetti viimeiset

-terveiset rakastetulleen, kauneudestaan ja kevytmielisyydestään

-kuuluisalle lady Hamiltonille, ja pyysi, ettei hänen ruumistaan

-meritavan mukaan viskattaisi mereen, vaan vietäisiin kotia Englantiin

-ja haudattaisiin hänen vanhempainsa viereen, jollei kuningas toisin

-määräisi. Lopuksi hän pyysi: "Suudelkaa minua, Hardy!"

-

-Hardy polvistui ja suuteli hänen otsaansa ja poskeaan. Kapteenin

-poistuttua kuultiin kuolevan amiraalin pari kertaa kuiskaavan

-itsekseen: "Minä olen tehnyt velvollisuuteni; siitä kiitän Jumalaa." Ne

-olivat hänen viimeiset sanansa.

-

-Neljänneksen neljättä tuntia oli Nelsonin kuolinkamppaus kestänyt.

-Jokseenkin saman verran kesti taisteluakin — minuutti tai pari ennen

-hänen viime henkäystään kuultiin kajuuttaan viimeiset pakenevan

-vihollisen perään lähetetyt tykinlaukaukset; niiden jyminä oli

-ruumiistaan eroavan sielun kuolinsoittona.

-

-Taistelun tulos oli, että seitsemäntoista ranskalaista ja

-espanjalaista laivaa vallattiin, jotapaitsi yksi ranskalainen laiva

-paloi, ja vihollisen mieshukka laskettiin muutamissa tuhansissa,

-vangiksijoutuneiden miehistöjen vielä useammissa. Englantilaiset eivät

-menettäneet yhtään alusta, mutta miehiä puolentoistatuhatta. Vihollisen

-onnistui kumminkin vallata takaisin neljä menettämäänsä laivaa, ja

-toisista olivat useat niin ruhjoutuneet, että upposivat väkineen

-kaikkineen, niin että Gibraltariin saatiin saaliina kuljetetuksi vain

-neljä laivaa.

-

-Niin täydellisesti oli Nelsonin nerokas taistelusuunnitelma

-perilleviety, ettei vihollisen taistelulaivasto tullut ainoastaan

-lyödyksi, vaan kokonaan hävitetyksi. Vuosia tarvittiin, ennenkuin

-uusia laivoja oli saatu rakennetuksi sijaan ja uusi merimiespolvi

-koulutetuksi. Itse asiassa tuo tappio merkitsi käännettä Napoleonin

-kohtalossa, vaikka hänen mainioimmat maavoittonsa seurasivatkin vasta

-tämän jälkeen. Trafalgaria seurasi luonnonlain järkähtämättömyydellä

-Waterloo, johon tuon meteorin huikaiseva rata sammui.

-

-_Victory_ sai viedä sankarinsa tomun Lontooseen, jossa se haudattiin

-P. Paavalin jättiläiskirkkoon. Arkkua peittäneen lipun leikkasivat

-laivan matruusit pieniksi palasiksi, säilyttäen ne kalliiksi muistoksi

-itselleen ja lapsilleen. Kuuluisa laiva itse, joka jo Trafalgarin

-taisteluun osaaottaessaan oli 40-vuotias, on yhä vielä entisessä

-kunnossa, vaikka tietysti monituisesti paikattuna ja korjattuna,

-Portsmouthin sotasatamassa, muistona Englannin kunniakkaimmasta

-meritaistelusta ja mainioimmasta merisankarista.

-

-

-

-

-X LUKU

-

-Tuulesta höyryyn ja puusta rautaan.

-

- Teknillinen kehitys. — Papinin höyryvene. — Kivihiili, rauta ja

- höyry. — Bellin ja Fultonin esikoiset. — Yli Atlantin! — Potkuri. —

- Puu vaihtuu rautaan. — Great Eastern ja mullistus laivanrakennuksessa.

-

-

-Yhdeksännentoista vuosisadan erikoistunnuksena on sen kuluessa

-tapahtunut huimaava teknillinen kehitys, joka on sataluvulle niin

-luonteenomainen ja määräävä, että sen voi ihmiskunnan historiassa

-erottaa tekniikan aikakaudeksi. Ja tämän teknillisen kehityksen

-mahdollisuus vuorostaan perustuu höyrykoneen keksimiseen ja käytäntöön

-ottamiseen. Höyrystä tuli liikevoima ensin tuulen sijaan merillä,

-sitten hevosten sijaan maalla, minkä kautta ihmisten ja kansojen

-väliset etäisyydet supistuivat monin kerroin ja koko ihmiskunta tunsi

-itsensä enemmän kuin ennen yhdeksi perheeksi. Siitä tuli teollisuudessa

-käyttövoima heikon ihmisvoiman ynnä paikallisista ja ilmastollisista

-satunnaisuuksista riippuvan vesivoiman sijaan — nöyrä, mutta mahtava

-jättiläinen palvelemaan lukemattomia erilaisia tarkotuksia, niin että

-sen käskijä ja käyttäjä, ihminen, voi entistä suuremmalla syyllä tuntea

-itsensä maan herraksi ja "tehdä sen alamaiseksensa".

-

-

-

-Paninin höyryvene.

-

-

-Jo 18. vuosisadan alussa kerrotaan ensimmäisen höyrykone-mallin, n.s.

-Papinin padan suunnittelijan, ranskalaisen mutta Saksan palvelukseen

-ruvenneen Denis _Papinin_ rakentaneen ensimmäisen höyryveneen, jolla

-hän kulki Fulda-joella. Mutta kun hän yritti lähteä Weser-virtaa ylös

-Pohjanmerelle ja Englantiin, koska ei saanut Saksassa kannatusta

-suurenmoiselle aatteelleen, hävittivät rahtioikeuksistaan arat ja

-kilpailua pelkäävät jokilaivurit mitä raaimmalla tavalla hänen

-aluksensa, jonka rakentamiseen hän oli käyttänyt koko omaisuutensa.

-Siitä iskusta ei onneton keksijä voinut enää kostua, vaan yrittelemättä

-enää sen enempää kuoli pian suuressa kurjuudessa Lontoossa.

-

-

-

-Kivihiili, rauta ja höyry.

-

-

-Papin vei onneksi aatteensa maahan, jonka jo ammoin tunnetut ja hyväksi

-käytetyt kivihiilirikkaudet tarjosivat lämpörikkainta polttoainetta

-tulevaisuuden voimakoneille, ja jossa koneiden rakentamiseen tarvittava

-rauta samoin oli aikaisemmin saatettu tehdasmaisen käsittelyn

-alaiseksi. Jo ennen Papinin päiviä oli Suurbritanniassa kokeiltu

-höyrypumpuilla turmiollisen veden poistamiseksi hiilikaivoksista,

-ja Cornwallisin hiilikenttiä varten Wattkin suunnitteli ensimmäiset

-höyrykoneensa. Käyttövoimasta oli lyhyt askel liikevoimaan, ja

-anglosaksilaista juurta olivat ensimmäisten höyrylaivojen rakentajat,

-"höyrylaivan isä" Henry Bell ja Robert Fulton (isä Amerikaan muuttanut

-skotlantilainen) sekä ensimmäisen käytäntöön tulleen höyryveturin luoja

-Robert Stevenson.

-

-

-

-Bellin ja Fultonin esikoiset.

-

-

-18. ja 19. vuosisadan taitteissa oli kokeiltu höyrykoneen käyttämillä

-aluksilla sekä Yhdysvaltain että Skotlannin virroilla. Nämä kokeet

-eivät kumminkaan syystä tai toisesta jättäneet sellaista pysyväistä

-jälkeä meriliikkeen historiaan kuin Bellin ja Fultonin niitä kohta

-seuranneet yritykset. Jo v. 1800 oli skotlantilainen Henry _Bell_

-kiinnittänyt Englannin meriviraston huomiota "höyryn käytännöllisyyteen

-ja hyödyllisyyteen meripurjehduksen käyttövoimana: kuinka sen avulla

-voitetaan tuulien ja vuorovesien vastukset ja kaikkinaiset muut esteet

-virroilla ja vesillä, missä vain on tarpeeksi syvää laivojen kulkea".

-Tähän olivat viraston arvoisat lordit vastanneet, "hänen esitystään

-huolellisesti pohdittuaan, ettei sillä heidän mielestään ollut

-minkäänpäiväistä merkitystä merien yli tapahtuvassa purjehduksessa".

-Nerojen ja keksijäin tavallinen kohtalo! Neuvoston istunnoissa mukana

-ollut mainio merisankari Nelson oli varmaankin nähnyt pitemmälle kuin

-virkaveljensä, koska oli keskellä pataviisasta väittelyä kavahtanut

-pystyyn ja huudahtanut: "Arvoisat lordit ja hyvät herrat! Joll'ette

-te omaksu hra Bellin suunnitelmaa, tekevät sen toiset kansat, ja ne

-tulevat aikaa myöten lamauttamaan tämän valtakunnan joka hermon ja

-jäntereen!"

-

-Sekään mahtisana ei auttanut. Saatuaan täten kylmät rukkaset oman

-maansa vallanpitäjiltä, lähetti Bell esityksensä Europan muiden maiden

-sekä Yhdysvaltain hallituksille — viimemainituille nimenomaan muutamia

-vuosia ennen, kuin Fulton oli rakentanut höyrylaivansa. Tästä molempain

-nerokasten suunnittelijain esikoisoikeudesta höyrylaivaan kertoo Bell

-itse eräässä kirjeessään seuraavasti:

-

-"Hän (Fulton) kävi v. 1804 matkallansa Ranskaan minua tapaamassa

-ja samoin sieltä palatessaan. Hänet oli Amerikan hallitus silloin

-lähettänyt Englantiin ja mannermaalle hankkimaan piirustuksia

-meidän puuvilla- y.m. koneistamme j.n.e. Kun minä olin aikaisemmin

-kirjoittanut Amerikan hallitukselle höyrypurjehduksen suuresta

-merkityksestä ja sen erinomaisesta sopivaisuudesta heidän mahtaville

-virroilleen, rupesi hra Fulton hallituksen määräyksestä kirjevaihtoon

-minun kanssani. Tästä tosiasiasta huomannette, että amerikalaiset

-saivat ensi käsityksensä tästä merenkulkutavasta nöyrältä

-palvelijaltanne."

-

-Amerikassa Bellin ajatus kohtasikin suurempata ymmärtämystä; niin

-että jo v. 1807 alotti kulkunsa Hudson-virralla New Yorkin ja Albanyn

-kaupunkien välillä (päälle 200 km.) _Fulton'in_ rakentama _Clermont_,

-jonka koneet Bellin neuvoa seuraten oli tilattu Wattin konepajasta

-Englannista. Alus oli 43 metriä pitkä, 5 1/2 m. leveä ja lähes 6

-m. syvä, ja käyttäen purjeita höyryn apuna kulki se 4 solmuvälin

-nopeudella (n. 7 1/2 km.) tunnissa. Liike-eliminä siinä toimivat

-siipirattaat, jotka sitten pysyivät käytännössä aina Ericsonin

-keksimään osakierteiseen potkuriin saakka, vaikka 3- ja 4-pyöräisiä

-(täysikierteisiä) potkureja olikin suunniteltu jo yksissä ajoin

-ensimmäisten höyrylaivain kanssa. Aikalaisten kuvauksen mukaan oli

-Fultonin viaton alus kerrassaan "veden päällä liikkuva hirviö,

-joka uhmasi tuulia ja vuorovesiä sekä hengitti liekkejä ja savua".

-Kerrotaanpa virran partailla asuvien, muuten perin hidasluontoisten

-hollantilaisten farmarien iltapimeässä niin säikähtäneen uuden

-kummituksen kohinasta ja sen savupiipusta suitsevista kipenistä,

-että "pakenivat perheineen suinpäin metsiin, ennenkun saatanallinen

-majesteetti kerkisi käydä heillä kuokkimassa".

-

-Bell itse sai ensimmäisen höyrylaivansa käyntiin vasta v. 1812, jolloin

-Clyde-joella Skotlannissa rupesi kulkemaan hänen rakentamansa _Comet_

-(nimi samana vuonna nähdystä isosta pyrstötähdestä). Se oli Fultonin

-laivaa enemmän kuin kolme kertaa lyhyempi, ja sen pieni kone kehitti

-vain neljä hevosvoimaa (Wattin määrittelemä voimayksikkö höyrykoneen

-työteholle, joka perustui kaivosnostoissa tehtyihin kokeisiin.),

-käyttäen kahta nelisiipistä ratasta; siipien veteen ulottuvat osat

-olivat äyskärin muotoiset. Ei siinäkään vierottu purjeiden apua, yhtä

-vähän kuin kaikissa myöhemmissäkään siipilaivoissa.

-

-

-

-Yli Atlantin!

-

-

-Aluksi pysähtyi höyrylaivaliike vain joille, järvillä ja

-merenranta-vesille. Ensimmäiset höyrykoneet olivat siksi heikot, ettei

-niiden avulla uskallettu ajatella lähteä ulommas merelle, saatikka

-aivan Atlantin ulapan yli. Tiedemiehet todistelivat, että valtameren

-yllä liikkuvat tuulet rajuine purkauksineen (sykloonit ja hurrikaanit)

-sekä Golf-virran aiheuttamat lämmönvaihtelut olivat muka erityisen

-haitalliset höyrylaivoille. Samoin olisivat Atlantin pitkät aallokot

-paljon turmiollisemmat niiden siipirattaille kuin sisävesien lyhyet,

-töksähtelevät laineet.

-

-Purjelaivojen rakennustaito oli sitäpaitsi näinä aikoina kehittynyt

-erittäin korkealle asteelle. Varsinkin Pohjois-Amerikan pitkät, soukeat

-ja matalareunaiset "klippertit" ja Englannin "Itä-Intian kulkijat"

-(tavallisesti 900 tonnin kantoiset) pilviä hipovine mastoineen

-ja valtavine purjepaljouksineen olivat pikapurjehtijoita, jotka

-yhä vieläkin ovat esikuvina kaikille 3-mastoisille purjealuksille

-ja jotka kunnialla pitivät nopeudessa puolensa sataluvun ensi

-vuosikymmenien höyrylaivoille. Hyvin ymmärrettävästä syystä asettuivat

-höyrylaivaliikettä vastustamaan kaikkein vaikutusvaltaisimmat miehet,

-rikkaat kauppiaat ja laivanvarustajat, jotka olivat sijoittaneet

-purjelaivastoihinsa suuria pääomia.

-

-Mutta tuo jännittävä kokeilu Atlantin yli alkoi kuitenkin jo varsin

-aikaisin. Keväällä v. 1819 lähti amerikkalainen höyrylaiva _Savannah_

-samannimisestä kaupungista Yhdysvalloissa historialliselle matkalleen,

-tarjoten "matkustajille, jos sellaisia ilmautuisi, vapaan ylimenon ja

-reilun kohtelun". Moisia uskalikkoja ei toki ilmautunut ainuttakaan.

-Laiva kulki valtameren poikki kaikella kunnialla, käyttäen kumminkin

-paljon suuremmassa määrässä purjeitten kuin höyryn apua. Sen tullessa

-Liverpoolin vesille pelkällä höyryvoimalla, säikähti Englannin

-Kanaali-laivastoa komentava amiraali nähdessään merellä "palavan

-laivan" ja lähetti joutuin nopeakulkuisen vartiokutterin hädänalaisille

-apuun. Mutta suuri oli kutterin kipparin ällistys, kun hän ei täysin

-purjeinkaan kulkien tavoittanut tuota "pelkillä lipputangoilla

-purjehtivaa" alusta kiinni; vasta kun kutterista oli moniaita

-varoituslaukauksia ammuttu, pysähtyi outo laiva, jolloin kipparin

-erehdys selvisi hänen vieläkin suuremmaksi hämmästyksekseen. _Savannah_

-oli 60 metriä pitkä, 15 m. leveä ja 6 m. syvä, kantavuudeltaan 1,370

-tonnia ja sisälsi hyttipaikkoja 60 matkustajalle. Sen siipirattaat

-olivat takoraudasta, siihen asti käytettyjen puurattaiden sijasta. Se

-oli alkuaan rakennettu postiakuljettavaksi purjelaivaksi Atlantille,

-mutta varustettiin _Clermont'in_ ensimmäisen kapteenin toimesta

-suorastaan siipiin vaikuttavalla matalanpaineen höyrykoneella.

-Matkallaan se kulutti 75 tonnia hiiliä ja 25 t. halkoja. Lokikirja

-mainitseekin, että kerran tyvenellä ilmalla hiilet loppuivat kesken.

-Matka valtameren poikki oli kestänyt 29 vuorokautta ja 11 tuntia,

-josta ajasta siipien työn osalle tuli yhteensä ainoastaan 80 tuntia.

-Englannissa katseltiin laivaa ja sen rohkeata miehistöä hyvin

-epäluuloisesti, sillä sen peljättiin tulleen Napoleon Bonaparten

-veljien kutsusta kuljettamaan St. Helenan saarelle teljettyä

-"ihmiskunnan vitsausta" vapauteen. Ja helpotuksesta huoahtivat

-Albionin vallanpitäjät, kun näkivät "jenkin" poistuvan sen rannoilta,

-ensin käydäkseen aina Pietarissa asti ja sitten höyrytäkseen suoraan

-kotimaahansa.

-

-Aluksi oli _Savannah_'lla hyvin harvoja seuraajia; mutta niiden

-saavuttamat onnelliset tulokset ja varsinkin yhä lyhenevät matkaajat

-herättivät yleisössä luottamusta uutta kulkuneuvoa kohtaan. Ensimmäinen

-Atlantin-liikennettä varsinaisesti harjottava höyrylaivayhtiö

-perustettiin Bristolissa Englannissa v. 1830, jonka esikoisalus _Great

-Western_ sitten muovailtiin maailman ensimmäiseksi höyryllä kulkevaksi

-sotalaivaksi. Kolme vuotta myöhemmin perusti kanadalainen Samuel Cunard

-yhdessä eräiden skotlantilaisten laivanvarustajain kanssa hänen nimeään

-vieläkin kantavan yhtiön ylläpitämään säännöllistä matkustajaliikettä

-Europan ja Amerikan välillä. _Great Western'in_ onnelliset ja nopeat

-matkat todistivat höyrylaivojen etevämmyyden pelkkiä purjeita

-käyttäväin alusten rinnalla, niin että uuden Cunard-yhtiön pienille

-puisille esikoisille uskottiin valtameren yli käyvän postin kuljetus.

-

-

-

-Potkuri.

-

-

-Höyrylaivojen liike-elimenä pysyivät aina 19. vuosisadan alkupuoliskon

-lopulle saakka siipirattaat. Nämä antoivat tosin laivalle vakavuutta

-lievässä aallokossa, mutta niiden nurjat puolet olivat paljon

-monilukuisemmat. Laivan ollessa kevyesti lastattu ja vähänkin kovemman

-aaltoilun käydessä kallistui toinen ratas ylös ilmaan auttamatta

-yhtään eteenpäinmenoa, toisen jälleen painuessa ylen syvälle ja

-työskennellessä liikanaista vesivastusta vastaan. Rattaiden isot

-suojukset olivat samoin haittana, ne kun ottivat tuulta liiaksi

-vastaan, eikä niitä voitu käännellä tuulen mukaan niinkuin purjeita.

-Mullistus höyrylaivojen rakenteessa tapahtui, kun rattaiden sijaan

-liike-elimeksi tuli potkuri.

-

-Tämä laite perustuu "Arkimedeen ruuviin". Vanhan ajan ensimmäinen

-ja etevin mekaanikko syrakusalainen Arkimedes oli jo keksinyt sen

-suunnattoman voiman, mikä ruuvikierteellä on niinhyvin kahden kovan

-kappaleen kiinnittäjänä toisiinsa kuin liikuntovälineenä kaasumaisessa

-ja nestemäisessä aineessa. Mutta ruuvirattaan sovitus laivanpotkuriksi

-tapahtui vasta kaksi tuhatta vuotta myöhemmin. Ensimmäisinä

-yrittelijöinä mainitaan vuosisadan alussa sekä amerikkalainen Stevenson

-että Ruotsiin muuttanut englantilainen Samuel Owen, joista edellinen

-käytti potkurissaan kolmea, jälkimmäinen neljää pyörää (siipeä), jotka

-olivat asetetut vinosti vettä vastaan, jokseenkin samalla tapaa kuin

-tuulimyllyn siivet ovat niihin käyvää tuulta vastaan. Käytännöllisesti

-ratkaisi v. 1836 kysymyksen Amerikkaan siirtynyt mainio ruotsalainen

-John Ericson († 1889). Sen sijaan että edelliset ja muut välillä

-olevat kokeilijat olivat käyttäneet kokonaista ruuvikierrettä, sattui

-hän keksimään, että katkaistu (osa-) kierre vaikuttaa vedessä paljon

-voimakkaammin. Hän sovitti myöskin siivet entisen peräkkäisen asennon

-sijasta lähtemään samasta kannasta. Potkuri kiinnitettiin aivan laivan

-perään höyrykoneen pyörittämään akseliin, josta tuli koneiston tärkein

-ja arin osa.

-

-Ensimmäiset potkurilla käyvät Atlantin-laivat rakennettiin 1840-luvun

-lopulla. Entisten siipiratasten ja niiden suojusten ottama iso tila

-voitiin nyt käyttää lastin hyväksi. Samaten salli potkuri ehdoinmäärin

-suurentaa laivojen kokoa; ja sen antama, yhä lisäytyvä kulkuvarmuus

-ja nopeus sai vähentämään takiloimista yhä enemmän, niin että

-purjeet jäivät vain hätävaraksi. Huvittavan kokeen uuden liike-elimen

-etevämmyydestä tarjoaa vanha kuva kissanhännänvedosta potkuri- ja

-siipilaivan välillä. Vaikka molempain koneet olivat jokseenkin yhtä

-voimakkaat, kiskoi potkurilaiva vastaanrimpuilevaa kilpailijaa

-perässään niin että vesi kohisi. Siipilaivoja käytetään nykyään

-vain lyhytmatkaisilla reiteillä joki- ja rannikkoliikenteessä sekä

-hinaajina valtamerisatamissa. Erinomattain Pohjois-Amerikan valtavilla

-virroilla ja järvillä ovat ne edelleen kehittyneet oudontyylisiksi,

-miltei haaveellisen näköisiksi jättiläislautoiksi, jotka voivat tarjota

-tilaa aina 3-4,000 matkustajalle. Ne ovat matalia, tasapohjaisia

-kummituksia, joiden kannelle on rakennettu eteläntyylisiä suurhotelleja

-monta huonekerrosta päällekkäin. Siksipä ne ovatkin kamalan kiikkeriä,

-ja tuhoisia onnettomuuksia sattuu usein, kun tuhatlukuinen utelias

-matkustajajoukko säntää toiselle reunalle katselemaan jotakin

-merkillistä. Molemmat huikean korkeat savupiiput sijaitsevat vierekkäin

-toisiinsa kiinni kytkettyinä laivan etu- tai takaosassa. Näissä

-aluksissa tuli muuten korkeanpaineenhöyry ensiksi käytäntöön.

-

-

-

-Puu vaihtuu rautaan.

-

-

-Kaikki purjelaivat ja useimmat höyrylaivat olivat 1840-luvulle

-saakka edelleen puusta. Mutta laivojen ko’on suuretessa oli sopivan

-rakennusaineen (merilaivoissa enimmäkseen tammen) saanti ja käyttäminen

-yhä vaikeampaa, nimenomaan kaariksi ja polviksi yksistään kelpaavan

-käyräpuun. Höyrykoneiden vuoksi kävi puu tulenvaaralliseksi, ja

-koneiston sovitus vaati itsessään laivanrakenteessakin tärkeitä

-muutoksia. Ensin ruvettiin käyttämään valu- tai takorautaisia polvi-

-ja kulmakappaleita; kun sitten onnistuttiin valssaamaan kulmia ja

-levyjä raudasta sekä paljottaisvalmistuksella tekemään ne yleiseksi

-kauppatavaraksi, voitiin siirtyä "sekarakennustyylistä", s.o. puun- ja

-raudan yhdenaikaisesta käyttämisestä, puhtaaseen rautarakennukseen.

-

-Sekarakennustyyli, jossa kaaret ja pituusyhdistysosat ovat raudasta

-tai teräksestä sekä ulkoseinät puusta, on kyllä edelleenkin jokseenkin

-yleinen. Sen kautta käytetään hyväksi sekä raudan että puun

-tarjoamia etuja: rautainen kaarirakenne takaa alukselle suuremman

-kestävyyden, kun taas puupäällistys sallii varustaa pohjan vaski- tahi

-pronssilevyillä, jotka varjelevat laivaa ruostumasta. Puuaine myöntää

-lisäksi laivan kupeille suurempata kimmoisuutta ulkoapäin kohtaavia

-kolauksia vastaan.

-

-Ensimmäinen rautainen höyrylaiva rakennettiin Ranskassa v. 1822,

-ensimmäinen iso rautainen purjelaiva Englannissa v. 1838. Ensimmäinen

-potkurilla varustettu höyrylaiva _Great Britain_, jonka kuuluisa

-siltamestari Brunei rakensi 1843 Atlantin reittiä varten ja joka

-haaksirikkoutui 1847, oli myöskin raudasta. Samalla vuosikymmenellä

-tuli rautalaivojen, varsinkin isojen höyrylaivojen rakennus yleiseksi.

-Mutta rakentajat noudattivat niissä edelleen vanhain puulaivain

-kylläkin suurenmoiseksi kehittynyttä rakennustapaa. Puulaivojen

-mukaisesti muodosti rautalaivoissakin aluksenrungon köli eli emäpuu,

-joukko poikittaiskaaria, jotka puulaivoissa ovat nykyään yleensä 1,2 m.

-päässä toisistaan, sekä niitä ylhäältäpäin tukevat kansipalkit, jotka

-samalla kannattavat kansilankkuja. Tämän rungon ympäri, joka määrää

-laivan muodon, naulataan tahi niitataan lankut tai rautalevyt aluksen

-ulkokyljiksi.

-

-

-

-Great Eastern ja mullistus laivanrakennuksessa.

-

-

-Edellämainittu Brunel, mainio myöskin Lontoon Tower-sillan

-(Thamesin yli vievän ketjusillan) sekä saman virran alitse käyvän

-rautatietunnelin rakentajana, rupesi yhdessä laivanrakennusinsinööri

-Scott Russelin kanssa 1854-58 rakentamaan laivaa, jossa uuden

-rakennusaineen vaatima uusi rakennustapakin tuli täydellisesti

-noudatetuksi. Se oli jättiläislaiva _Great Eastern_, jonka ovat

-suuruudessa vasta viime aikojen merihirviöt voittaneet.

-

-_Great Eastern_ merkitsi täydellistä kumousta laivanrakennuksen

-alalla. Brunel sovitti siihen siltarakennuksen kannatinjärjestelmän.

-Näin suurta laivaa eivät edellä kuvatut poikkikaaret yksistään enää

-jaksaneet pitää koossa; siksi hän keksi ja saattoi yleisesti käytäntöön

-pitkittäiskaaret. Ne käyvät keskestä alkaen pitkin laivan pituussuuntaa

-ja muodostavat, leikaten tuontuostakin poikittaiskaaria, lukuisia

-erillisiä osastoja eli kammioita, jotka varustetaan raittiin veden,

-höyrykattiloihin tarvittavan lämmitysveden ja nestemäisen polttoaineen

-(raakaöljyn) säiliöiksi. Yhdessä nämä pitkittäis- ja poikittaiskaaret

-niihin kiinniniitattujen uiko- ja sisäkylkien kanssa muodostavat

-laivalle _kaksoispohjan_, joka yhdellä haavaa antaa sille tarvittavan

-tukevuuden ja suojelee sitä uppoamasta. Jos näet laivanpohjaan tulee

-yhteentörmäyksessä tai haaksirikossa reikä, kohdistuu se vain yhteen

-tahi korkeintaan muutamaan tuollaiseen erilliseen, vedenpitävään

-kammioon eikä ulotu laivan koko sisätilaan. Valitettavasti ei

-tässä suhteessa ole kumminkaan viime sanaa vielä sanottu, sillä

-kaksoispohjasta ja vedenpitävistä kammioista huolimatta sattuu merellä

-usein surkeita onnettomuuksia, joihin nopeushulluuden määräämä

-kylkilevyjen ohkaisuus ja hauraus on enimmiten syynä.

-

-Uuden laivan mitat olivat silloin aivan tavattomat. Sen pituus oli

-207 metriä, leveys 25 m., syvyys 18 m., kantavuus 27,400 ja tilavuus

-lähes 19,000 tonnia. Matkustajia voi se ottaa neljätuhatta. Sen viisi

-valtavaa höyrykonetta käytti yhdellä haavaa sekä siipirattaita että

-potkuria, jotapaitsi se oli rikattu 6-mastoiseksi purjelaivaksi.

-Myöskin ulkopiirteet poikkesivat tykkänään kaikista siihenastisista

-laiva-muodoista. Russel suunnitteli tavallisten kuperain pintojen

-asemesta rungon muodon meren aaltoviivojen mukaisesti. Vaikka hänen

-aatteensa ei _Great Eastern'iin_ sovitettuna osottautunutkaan

-edulliseksi käytännössä — laiva oli näet kehno purjehtija — on

-siitä kuitenkin vähitellen kehittynyt nykypäiväisten höyrylaivojen

-tarkotuksenmukainen muoto. Myöskin kannattavaisuus osottautui

-kehnoksi, sillä laivan tavaton suuruus ja siitä johtuvat kalliit

-käyttökustannukset eivät vastanneet senaikaista rahdittamistarvetta.

-Noudettuaan Amerikasta yleisöä Lontoon maailmannäyttelyyn (josta

-matkasta Jules Verne on kirjoittanut romaaninsa "Vedenpäällä liikkuva

-kaupunki") joutui se makaamaan hylkynä, kunnes sillä suoritettiin

-maanosien toisiinsa yhdistämisessä huomattava suurtyö: Atlannin-alaisen

-sähkösanomakaapelin laskeminen v. 1864. Sitten sai se ruostua ja

-hajoitettiin viimein 1888 sekä myytiin romurautana. "Niin katoo

-maailman kunnia!"

-

-

-

-

-XI LUKU

-

-Panssarilaivan tulikaste.

-

- Laivain suojelus. — Uivat patterit. — Amerikan Yhdysvaltain

- varustelut. — _Käänteentekevä meritaistelu_: Merrimac ja Monitor:

- "Jalopeura lammaskatraan keskellä"; Liehuvin lipuin merenpohjaan;

- Kostaja saapuu; Verta verrallakin.

-

-

-Luonnollista oli, että sotalaivatkin kiirehtivät käyttämään

-hyväkseen uutta liikevoimaa, sillä niille oli vielä tärkeämpää

-kuin kauppalaivoille liikkeiden joutuisuus ja täsmällisyys. Mutta

-siipirattaat olivat tällöin erityisen arkana kohtana — yhdellä

-ainoalla hyvin tähdätyllä laukauksella voitiin ne särkeä ja siten tehdä

-alus taistelukyvyttömäksi, ja siipien suuret suojuskatokset tarjosivat

-mainion maalitaulun viholliselle. Siksipä potkurin keksimistä

-tervehdittiin erityisellä ihastuksella sotalaivastoissa.

-

-Ajatus laivojen suojelemisesta vihollisen heitto- ja ampuma-aseilta

-on melkein yhtä vanha kuin merisota itsekin. Vanhan ajan kansat

-ja viikingit suojasivat sotureitaan ja alusten kylkiä reunoille

-ripustetuilla kilvillä. Sitten tavataan vuosisatain vieriessä

-monia yrityksiä varsinaiseen panssarisuojukseen. Laivankylkiä

-verhottiin nahoilla, lyijy-, vaski-, pronssi- ja rautalevyillä,

-ensin tulenvaaraa — nimenomaan keskiajan kuuluisaa "kreikkalaista

-tulta" — sittemmin uuden tykistön lähettämiä luoteja vastaan.

-Korealaisten, jotka aikaisemmin olivat kaukaisen idän korkeimmalle

-kehittynyt sivistyskansa, kerrotaan 16. vuosisadan lopulla käyttäneen

-panssaroituja "kilpikonna-aluksia" ja niillä tuhonneen useaan kertaan

-koko Japanin laivaston.

-

-

-

-Uivat patterit.

-

-

-Panssarilaivojen aikakausi alkaa kumminkin vasta 19. vuosisadan

-keskivaiheilla. Jo sataluvun alussa oli _Clermont'in_ rakentaja

-Fulton suunnitellut Amerikan vapaussodassa käytettäväksi eräänlaisen

-kaksoisaluksen nimeltä _Demologos_. Sen muodosti kaksi rautalevyillä

-peitettyä ja toisiinsa kytkettyä laivanrunkoa, joiden välissä pyöri

-yhteinen siipiratas. Mutta väliintullut rauhanteko teki aluksen

-tarpeettomaksi. Vuosisadan kolmannella vuosikymmenellä kokeiltiin

-Ranskassa, Englannissa ja Amerikassa ahkerasti sota-alusten puukylkien

-suojaamiseksi rautapanssarilla vihollisen ammuksia vastaan, ja

-ampumakokeissa huomattiin, että n. 15 sm. vahvuinen, yhteenniitatuista

-ohuista rautalevyistä muodostettu panssari voi vastustaa silloisia

-ampuma-aseita.

-

-Krimin-sota 1854 antoi aihetta varsinaisten rautapanssarilaivojen

-rakentamiseen. Sevastopolin piirityksessä oli varsin tehokas osa

-Ranskan "uivilla pattereilla", jotka olivat matalia, tasapohjaisia

-proomuja ja päällystetyt 11 sm. vahvuisilla takorautaisilla

-panssarilevyillä. Koko yhdistynyt englantilais-ranskalainen laivasto

-oli kokonaisen vuoden mittaan turhaan pommittanut Kinburn-linnoitusta,

-saaden noilla matalilla vesillä aina vetäytyä vaikein vaurioin ja

-haaksirikoin takaisin linnoituksen tuhoisan tulen ulottuvilta. Mutta

-nuo uudet piirityskoneet pakottivat sen antautumaan 5-tuntisen

-taistelun jälkeen. (Antautumista vastusti ainoastaan kansalaisemme,

-insinöörikenraali Robert _Sederholm_ koska vihollinen ei ollut vielä

-tehnyt kolmatta ratkaisevaa hyökkäystä; mutta ollen silloin arvoltaan

-vain alikapteeni, ei hän saanut päätöstä muutetuksi. Sodan loputtua muu

-päällystö sotaoikeudessa rangaistiin, mutta S. palkittiin.)

-

-Tämä mainio menestys antoi kaikille merivalloille uutta intoa

-varustamaan sotalaivansa rautapanssareilla. Ranskassa julistettiin

-palkintokilpailu parhaista linjapanssarilaivan piirustuksista.

-Ensimmäisestä panssaroidusta frekatista, joka siellä v. 1857

-valmistui, lausui sen suunnittelija, pyytäessään hallitukselta rahoja

-aluksen rakentamiseen, seuraavat ylpeät sanat: "Yksi ainoa tällainen

-alus paiskattuna kaikkien vanhojen ruuhkienne joukkoon tekee saman

-vaikutuksen kuin jalopeura lammaskatraassa." Englantilaiset seurasivat

-nopeasti rinnalla, niin että seuraavana vuonna valmistuivat heidän

-ensimmäiset panssarilaivansa, m.m. ylempänä kuvattu _Minotaur_. Kaikki

-ne vielä kumminkin luottivat etupäässä purjeisiinsa. Panssarilevyn

-paksuus oli 11-12 sm., sen alla olevan puukerroksen paksuus 45 sm.

-Puu-runko säilytettiin siksi, ettei panssarisuojus ollut vielä

-vedenpitävä ja jotta puu kimmoisuutensa kautta paremmin vastustaisi

-tykinluotien läpimenoa. Tykkien asettelu näissä patterilaivoissa oli

-samallainen kuin vanhoissa linjalaivoissa, s.o. ne sijaitsivat pitkin

-laivankylkiä ampumalokeroissa eli kasemateissa.

-

-

-

-Amerikan Yhdysvaltain varustelut.

-

-

-Mutta vasta Amerikan Yhdysvallat kansalaissodassaan tekivät todeksi

-ranskalaisen insinöörin ylpeän ennustuksen. Aivan sodan alussa 1861

-olivat eteläiset "orja-valtiot" teljenneet James-virran suuhun

-Norfolkin luona Virginian rannikolla suuren joukon pohjoisvaltioiden

-sotalaivoja, joista vain muutamat harvat pääsivät tulisesti taistellen

-pakoon; jäännös — neljäs osa koko pohjoisvaltojen ylpeästä

-laivastosta, joukossa vasta puolivalmis frekatti _Merrimac_ — joko

-upposi tahi ammuttiin palamaan. Kummallakin puolella riennettiin sitten

-minkä kerittiin ottamaan hyötyä Europan merivaltojen kokemuksista.

-Estääkseen puuvillanviennilleen turmiollista rannikkosaartoa varustivat

-etelävaltiot tulisella kiiruulla vanhoista puufrekateista jonkinlaisia

-panssarilaivoja. Ensimmäisenä valmistui niistä äsken upotettu

-_Merrimac_, jonka heidän insinöörinsä olivat nostaneet merenpohjasta,

-hajoittaneet sen rungon aivan hylyksi vesirajaan asti ja rakentaneet

-yläosan uudestaan katontapaiseksi kuomuksi, joka päällystettiin

-pitkittäin rautatiekiskoilla ja poikittain 10 sm. vahvuisilla

-rautavanteilla. Aseistukseksi tuli kaksi 7-tuumaista rihlatykkiä

-keulaan ja perään sekä kaksi 6-tuumaista ja kuusi 9-tuumaista tykkiä

-kylkipattereihin. "Kun tuo uusi alus tulla molskasi vedessä, näytti se

-aivan suunnattomalta, puoleksi uponneelta krokotiililta." Se ristittiin

-uudestaan _Virgiania_’ksi, mutta vanhalla nimellään se kumminkin

-saavutti historiallisen kuuluisuutensa.

-

-

-

-KÄÄNTEENTEKEVÄ MERITAISTELU: _MERRIMAC JA MONITOR_.

-

-

-"Jalopeura lammaskatraan keskellä".

-

-Pohjoisvaltiot saivat vihiä uusista varustuksista ja pelkäsivät niistä

-pahaa. Ne lähettivät viisi sotalaivaa saartamaan uudestaan Norfolkia

-sekä silmälläpitämään _Merrimac’ia_. Heidän laivansa olivat kaikki

-kauniita tyyppejä puisten purjefrekattien viimeiseltä kaudelta, ja

-oli niissä yhteensä yli 150 tykkiä ja lähes 2,000 miestä. Vahvin

-joukosta oli tuonnottaisesta Norfolkin tappiosta pelastunut linjalaiva

-_Cumberland_. Mutta puulaivojen päivät olivat jo luetut, vaikka niitä

-olisi kuinka urheasti puolustettu uuden ajan rautakylkistä merihirviötä

-vastaan; ja epäilemättä arvasivat niiden upseerit jo edeltäpäin

-taistelun toivottomaksi, kun Merrimac sukelsi meren helmasta näkyviin

-merisotien historiassa ikimuistettavana maaliskuun 8 päivänä 1862,

-vanavedessään muutamia pieniä vanhempityylisiä sotalaivoja.

-

-Oli kaunis ja kirkas kevätaamu. _Merrimac'ia_ ei oltu vielä odotettu,

-sillä pohjois-valtain frekatit makasivat ankkurissa ja niiden

-merimiehet kuivasivat vaatteitaan mastojen väliin viritetyillä

-köysillä. Päällikkölaiva _Cumberland_ oli kiinnitetty vain yhdellä

-ankkurilla, ja sen purjeet lepattivat irrallaan kuivamassa, kun

-siltä puoli 1 aikaan päivällä huomattiin vihollisen läheneminen.

-Silloin joutuivat purjeet nopeasti ylös ja koko miehistö varustamaan

-laivaa taisteluun — "miehistö niin uljas kuin konsanaan on polkenut

-sotalaivan kantta", kirjoitti eräs sen pelastuneista upseereista

-jälkeenpäin, "joka ei ainakaan antautuisi koskaan ja joka, jos sillä

-olisi ollut parempi liikevoima kuin purjeet, olisi pahoin löylyttänyt

-_Merrimac’ia_ patteriensa kirpeällä voimalla ja lujalla päätöksellään

-voittaa taistelu". Tilaisuus uljuutensa näyttämiseen sillä oli, ja sitä

-se näyttikin häviöön ja kuoloon saakka.

-

-_Merrimac_ alotti taistelun hiukan ennen klo 4:jää, päästäen kokokyljen

-laukauksen pohjoisvaltain _Congress_-laivaa kohti ja vastaanottaen

-siltä samallaisen tervehdyksen, jonka luodit kuitenkin kilpistyivät

-sen kyljistä niinkuin rakeet peltikatolta. Sitte se kääntyi hitaasti

-_Cumberland’ia_ vastaan, aikoen lävistää sen suipolla rautakeulallaan

-ja samalla pippuroiden keulatykillään perikatoon jo edeltäkäsin

-tuomittua laivaa. Kuulasateen toisensa jälkeen se lähetti uhriinsa

-surmaten sen miehistöä, kun sitävastoin _Cumberland_ voi tuskin vastata

-kertaakaan, sillä tuulta ei ollut sen vertaa, että se olisi voinut

-kääntyä ampuma-asentoon. Hätkähtämättä seisoivat sen miehet tykkiensä

-ääressä, vaikka vihollisen luodit ruhjoivat naapureita viereltä.

-

-

-Liehuvin lipuin merenpohjaan.

-

-Tätä epätasaista ampumista kesti noin neljännestunnin, kunnes

-_Merrimac_ läheni nopeasti _Cumberland’ia_ ja vierelle tultuaan iski

-terävän keulansa sen ylähangan kylkeen vesirajan alle. Tuon tehtyään

-se ei aluksi kyennyt irroittautumaan vihollisestaan, joka kallistui

-lävistetylle kyljelleen, kunnes vesi huuhteli etukantta. "Jos

-etukannen upseeri _Cumberland_'lla olisi säilyttänyt mielenmalttinsa

-ja laskettanut etuankkurin, olisi uppoava alus kaatunut matalamman

-_Merrimac'in_ kannelle ja painanut senkin pohjaan rautaisessa

-syleilyssä." Vihdoin pääsi _Merrimac_ irti uhristaan ja ampui vielä

-kolme kokokyljen laukausta peräkanaa siihen aivan läheltä; mutta

-muuta seurausta ei niistä juuri ollut, kuin että sen oma lipputanko

-katkesi täräyksestä ja etelävaltioiden värit putosivat alas, ilman

-että yksikään sen miehistä uskalsi mennä niitä uudelleen pystyttämään,

-ja alus sai käydä taistelun loppuun vain pieni merkkiviiva ilmassa

-liehuen. Vihdoin kohosi vesi _Cumberland’in_ ankkurikannelle, jolle

-oli ladottu vieriviereen haavoittuneita, jotka päästivät kauheita

-huutoja. "Antaudutteko?" huusi _Merrimac'in_ kapteeni Buchanan. "Emme

-ikinä. Tahdomme mennä pohjaan liehuvin lipuin", kuului vastaus. Sen

-kuultuaan julma vihollinen ampui uuden yhteislaukauksen ja puski vielä

-kerran keulansa uppoavan kylkeen — tarpeeton vaiva! _Cumberland’in_

-kansi oli täynnä kuolleita ja kuolevia, mutta sen verestä tahrautuneet

-tykit jatkoivat toivotonta ampumista, kunnes tämä laivan yhä enemmän

-kallistuessa kävi mahdottomaksi. Vielä samana hetkenä, jolloin alus

-peittyi kokonaan veden alle, kuultiin viimeinen laukaus. Perä nousi

-korkealle ja lippu liehui yhä maston kärjessä, kun miehet saivat käskyn

-pelastaa itsensä miten taisivat. 120 miestä meni pohjaan laivan mukana;

-mutta mastonhuippu jäi näkyviin ja lippu liehui taistelun loppuun

-saakka sitä puolustaneiden sankarien haudalla.

-

-Samalla tapaa suoriutui rautahirviö voittajana kolmesta muustakin

-vastustajastaan. _Congress_ ammuttiin tuleen, ja 40 sen veneisiin

-pelastuneista miehistä joutui etelän pienempäin alusten vangiksi. _St.

-Lawrence_ ja _Roanoake_ pääsivät pahoin runneltuina rannikolla olevan

-Fort Monroe-linnoituksen tykkien turviin. Viimeisen jälellä olevan

-_Minnesotan_ tahtoi Merrimac mieluummin valloittaa kuin tuhota. Se

-vetäytyi sen vuoksi puolentoista kilometrin päähän vastustajastaan

-ja pommitti sitä iltaan saakka, tehden laivan taistelukyvyttömäksi.

-Pimeän tullessa _Merrimac_, tyytyväisenä iltapäivän urakkaan,

-höyrysi satamapaikkaansa ja jätti rannalle ajautuneen _Minnesotan_

-armoihin huomiseksi, jolloin palaisi korjaamaan sen. "Sanomattoman

-nöyryytyksen ja katkeruuden tunne vallitsi tuona lauvantai-iltana

-Fort Monroessa", kirjoitti eräs senaikainen Baltimoren sanomalehti.

-"Ei voinut epäilläkään, etteikö rautahirviö puhdistaisi koko reittiä

-meidän laivoistamme, hävittäisi kaikki rannikon varastopaikat ja

-kauppahuoneet, ajaisi kaikki joukkomme linnoituksen turviin ja pitäisi

-näillä vesillä isännyyttä miten suuria puulaivastoja vastaan hyvänsä,

-joita hallituksemme saattaisi tänne lähettää."

-

-

-Kostaja saapuu.

-

-Mutta osat vaihtuivat aivan kohta. Pohjoisvaltioiden hallitus oli

-samanaikaisesti nyt tuhotun saartolaivaston lähettämisen kera

-julistanut palkintokilpailun paraista suunnitelmista Merrimac'in

-veroisen panssarialuksen rakentamiseksi, jonka piti olla valmiina

-ennen kolmen kuukauden kulumista. Useita suunnitelmia lunastettiin

-rakennettaviksi, mutta tunnetuimmaksi niistä tuli potkurin

-keksijän, ruotsalais-amerikkalaisen John Ericsonin piirustama

-ja rakentama tornilaiva _Monitor_. Tämä valmistui aivan sanan

-mukaan yhdennellätoista hetkellä ja höyrysi kiivainta vauhtiaan

-taistelukentälle, jonne ennätti vielä klo 9 tienoissa samana iltana.

-

-Se oli sangen hullunkurisen eikä juuri peljättävän näköinen kummitus

-— vielä oudompi solakoihin laivamuotoihin ja hoikkiin mastoihin

-tottuneen merimiessilmän nähdä kuin taitekatto-kansinen _Merrimac_.

-Se kulki niin matalalla vedessä, että vesi huuhtoi kannen yli, ja

-olisi muuten näyttänyt jonkinlaiselta lautalta tai laivanhylyltä,

-jollei keskikannella olisi kohonnut pyöreä rautatorni, keulassa pieni

-perämiehenkoppi ja perän puolella vähäpätöinen savupiippu. Vasta

-laivaan noustua tuli huomaamaan sen todellisen voiman. Sen enintä

-osaa suojasi 12 1/2 sm. vahvuinen panssarikerros, ja sillä oli itse

-asiassa kaksi ulkorunkoa, joista alempi teki 51° kulman kohtisuoraa

-keskusviivaa vastaan. Rakentajat uskoivat, etteivät tykinluodit

-voisi tehdä mitään tälle alemmalle rungolle sen suuren kaltevuuden

-takia, vaan liukuisivat kylkeä pitkin alas veteen. Keskellä oleva

-torni — 3 metriä korkea, 7 m. avara sekä kauttaaltaan yli 20 sm. ja

-ampuma-aukkojen kohdalta lähes 28 sm. vahvuinen rautalieriö — kääntyi

-höyryvoimalla akselinsa ympäri. Kun sen kaksi järeätä 28 sm. tykkiä

-vedettiin taapäin ladattaviksi, lankesi itsestään heilurintapainen

-rautakilpi peittämään aukkoja. Laivan peräsin ja potkuri sijaitsivat

-tietysti silmän näkemättömissä ja kuulan kantamattomissa.

-

-

-Verta verrallakin.

-

-Nyt oli etelän miesten vuoro ällistyä. Kun _Merrimac_ huomenissa saapui

-eiliselle voittotantereelle valtaamaan turvatonta _Minnesota_'a,

-kohtasi se paikalla kumman vartijan. Molemmat hirviöt kiertelivät ja

-haistelivat toisiaan ensin hyvän rupeaman niinkuin vieraat koirat,

-näyttämättä oikein tietävän mitä tehdä vastustajalle. Ensimmäisen

-laukauksensa ampui _Monitor_ n. 100 metrin päästä, ja koko raivoisan

-pommituksen ajan vaihteli välimatka vain 50-200 metriin. Jännittävää

-näytelmää voitiin paljaalla silmällä seurata Monroe-linnoituksesta,

-jonka vallit ja muurit silloin arvaa kuhisseen katsojia. _Monitor’illa_

-oli käytettävänään kaksi tykkiä vastustajan toisen kokokyljen kahdeksaa

-vastaan, niin että se sai aina 3-4 luotia jokaista itse lähettämäänsä

-kohti, mutta sitä ahkerammin se viskoi omiaan.

-

-Huomatessaan että vastapuoli oli peljättävämpi kuin miltä se näytti,

-yritti _Merrimac_ törmätä täydellä vauhdilla sen kylkeen upottaakseen

-sen, niinkuin edellisenä päivänä _Cumberland’in_, mutta _Monitorin_

-suurempi nopeus ja ripeämpi liikkuvaisuus auttoi sitä vikkelästi

-väistymään ja kääntymään. Kerran onnistui _Merrimac’in_ tavata sitä

-keulallaan melkein keskilaivaan, mutta vain huomatakseen, että tuo

-pahus oli yhtä kova sen puskurille kuin kuulillekin — se kierähti

-ympäri kuin hyrrä ja lähetti uuden mahtavan terästervehdyksen

-hyökkääjän kylkeen.

-

-_Monitorin_s upseerit saivat nyt suurempaa luottamusta alukseensa

-eivätkä enää ampuneet umpimähkään. "Tästä alkaen", kirjoittaa eräs

-silminnäkijä, "taistelu kehittyi mitä jännittävämmäksi näytelmäksi.

-_Monitor_ kierteli kiertämistään vastustajansa ympäri, tutkiskellen

-sen kupeita, etsien niissä heikkoja kohtia ja säästäen kylmäverisesti

-tultaan, kunnes tapasi sellaisen ynnä oikean ampumamatkan, jolloin

-se kohta rupesi kokeilemaan kuumilla tervehdyksillään. Sillä tapaa

-_Merrimac_ sai kolme luotia... eikä yksikään niistä kimmahtanut

-takaisin, vaan näytti leikkaavan tiensä läpi raudan ja puun syvälle

-aluksen uumeniin." Heti kolmannen ammuksen jälkeen _Merrimac_ arveli

-saaneensa tarpeekseen ja höyrysi tiehensä minkä höyrypannunsa myönsi.

-

-Pikku _Monitor_ oli vahvemman panssarinsa ja väkevämpien tykkiensä

-avulla siinä määrässä osottanut etevämmyytensä paljon isomman

-vastustajansa rinnalla, ettei tämä enää koko sodan kuluessa saanut

-mitään mainittavaa toimeen. Pohjoisvaltiot rakensivat _Monitor'in_

-mallin mukaan kohta koko joukon tornilaivoja, jotka rannikko- ja

-saartosodassa auttoivat niiden aseita. Aavalla merellä sen sijaan

-etelän nopeat, aseistetut kaapparilaivat tekivät pahaa tuhoa niiden

-kauppahaahdille.

-

-

-

-

-XII LUKU

-

-Merten valtiaat.

-

- Kilpailu panssari- ja tykkiseppien välillä: Panssarin kehittyminen;

- Panssaripeite; Panssaritornit; Asestus. — Torpeedot. — Mastot.

- — Sukelluslaivat.— Vesitasot. — Sotalaivaston taistelulajit.—

- "Dreadnought'in" rakenne: Puolustus; Hyökkäys; Ylhäällä ilmassa;

- Kannen alla.

-

-

-Uudenaikaisen panssaroidun sotalaivan tulikasteesta saakka,

-josta edellisessä luvussa on puhuttu, alkoi herkeämätön kilpailu

-panssarinvalmistajain ja tykinvalajain välillä. Edelliset pyrkivät

-tekemään laivojen rautavyön niin vahvaksi, ettei minkään tykin luoti

-kykenisi puhkaisemaan sitä; jälkimmäisten pyrintö kävi tietysti

-vastakkaiseen suuntaan. Ja kun toisten saavuttama menestys aina

-kannusti toisia aikaansaamaan vielä parempia ja masentavampia

-tuloksia, niin arvaa että kilpailun täytyi muodostua päättymättömäksi.

-Rajan pani vasta laivan kyky kannattaa raskasta rautaturkkiaan ja

-jykevää tykistöään sekä vaara sen purjehdus- ja liikuttamiskyvyn

-heikkenemisestä, mikä ei tietysti myöskään saanut tulla kysymykseen.

-

-

-

-Panssarin kehittyminen.

-

-

-Ensimmäiset panssarit olivat, kuten edellä kerrottu, rautatienkiskoja

-ja takorautaisia vanteita, jotka naulattiin kiinni puiseen

-laivanrunkoon. Kun sitten puualusten asemasta ruvettiin rakentamaan

-rauta- ja teräslaivoja, kiinnitettiin sisemmän ohuen kylkilevyn päälle

-puukerros, johon vuorostaan naulattiin valurautalevyjä. Mutta kun

-nämä osottautuivat kestämättömiksi senaikaisten järeiden rihlatykkien

-ammuksille, ruvettiin yhdistämään panssarilevyjä kahdesta erilaisesta

-rautakerroksesta: ulompi kovasta raudasta ja sittemmin teräksestä,

-sisempi pehmeästä raudasta. Jos teräskerros osittain murskautuikin

-ammunnasta, esti sitkeä sisäkerros kuitenkin panssarivyötä

-rakoilemasta. Myöhemmin huomattiin, että puhdas teräs oli yhtä hyvää

-panssariksi kuin tuollaiset yhdistelmälevyt; ja viimein keksittiin

-keino sekoittaa valuteräkseen joku määrä nikkeliä, joten, saatua

-"nikkeli-terästä" oli opittu erilaisilla menettelyillä sitkistämään ja

-karkaisemaan.

-

-

-

-Panssaripeite.

-

-

-Alkuaan varustettiin ainoastaan sotalaivan kyljet vesirajaa myöten

-panssaripeitteellä. Mutta kun ylhäältä putoilevat pommit läpäisivät

-helposti ohuen kansilevyn ja hävittämällä laivan arimman ja

-tärkeimmän osan, koneiston, tekivät sen liikekyvyttömäksi, ruvettiin

-1870-luvun puolivälissä alukset varustamaan myöskin vaakasuoralla

-panssarisuojuksella, n.s. panssarikannella. Koska kuitenkin ylen raskas

-panssarikuormitus uhkasi upottaa laivan, täytyi rajoittua kattamaan

-ainoastaan sen vedenpäällinen keskiosa, jossa sijaitsevat höyrykattilat

-ja -koneet, ampumatarvevarastot y.m., kaikkein vahvimmalla

-panssaripeitteellä. Keulaan ja perään mennessä ohenee panssari, ja

-veden alla ei taas lujinkaan kantavuuden sallima panssari kykenisi

-estämään torpeedon tai miinan tuottamaa tuhoa; mutta sitä koetetaan

-mikäli mahdollista rajoittaa kaksoispohjalla ja vedenpitävillä

-laipioilla. Näiden pitää taata laivalle sellainen kantavuus, että se

-pysyy uimasillaan, vaikka keula- ja peräpuolet olisivat rikkiammutut ja

-panssari-kansi olisi veden alla.

-

-

-

-Panssaritornit.

-

-

-Jo ensimmäiset sodassa koetellut panssarialukset _Merrimac_ ja

-_Monitor_ edustivat niitä kahta suuntaa, joiden välillä uudenaikaisten

-sotalaivojen rakennus on heilunut. Edellinen muoto oli suoranaista

-perintöä vanhemmista puisista sotalaivoista, joissa tykit olivat

-sijoitetut pitkin kylkiä suojattuihin lokeroihin eli "kasematteihin"

-(nimitys lainattu maalinnoitusten ampumasuojuksista). Monitorissa

-jälleen tykit sijaitsivat erittäin vahvassa, akselinsa ympäri

-pyörivässä panssaritornissa. Niiden luku täytyi rajoittaa kahteen,

-mutta menestystä yhteisammunnan tehoisuudessa korvasi tykkien

-erinomainen järeys.

-

-Tämä muoto on sitten vähitellen työntänyt tieltään kasemattilaivat

-(hyvän käsityksen saa näistä XVII luvussa kuvatuista venäläisistä

-sotalaivoista). Ranskassa ja Italiassa kokeiltiin asettamalla tykit

-kiinteän tornin yläreunalle syvennyksiin, niinkuin linnoituksissa

-etuvarustuksen harjalle ("barbette"-torni); ylöspäin on torni suojattu

-panssarikuvulla. Lopuksi yhdistettiin kiinteä ja kiertävä muoto siten,

-että torni rakennettiin kahdesta osasta; alempi on kiintonainen ja

-suojelee tykinalusten (lavetin) alaosaa ynnä liikuttamiskoneistoa,

-ylempi osa kiertää höyry- tahi vesi-painevoimalla yht'aikaisesti sen

-sisältämien tykkien kera. Tornit sijaitsevat keulassa ja perässä,

-kaikkein uusimmissa taistelulaivoissa ("yli-Dreadnought'eissa")

-kahdessa kerroksessa päällekkäin; joskus myöskin molemmilla sivuilla

-siten asetettuina, etteivät ole ammuttaessa toistensa tiellä. Uudempina

-aikoina on ruvettu jälleen yhdistämään torni- ja kasemattijärjestelmää,

-jonka kautta ampuminen saa suuremman yhtenäisyyden ja tehokkuuden

-("kokokyljen" laukaukset).

-

-

-

-Asestus.

-

-

-Niinkuin koko sodankäynnissä vastapuolen tuhoaminen on pääasia

-ja itsepuolustus jää toiseen sijaan, ovat kaikkein jykevimmätkin

-panssarihirviöt itse teossa vain mahtavien tulikitojen kuljetus- ja

-suojelusaseita. Sellaista panssaripeitettä ei ole vielä kyetty luomaan,

-joka kestäisi hyvästi osuneen uudenaikaisen jättiläispommin räjähdystä,

-puhumattakaan vedenalaisen torpeedon ja miinan tuottamasta hiipivästä

-hävityksestä.

-

-Yhtärinnan panssarin kehittämisen kanssa edistyi tykinvahnistuskin

-19. vuosisadan puolivälistä alkaen. Tykinputkeen sovitettiin

-kiväärinpiippujen rihlaus, jonka kautta luoti tuli akselinsa ympäri

-pyörivään liikkeeseen ja kantoi varmemmasti. Jokseenkin samoihin

-aikoihin ruvettiin tykit tekemään takaa ladattaviksi. Tärkein muutos

-kuitenkin oli, että entisten pronssi- ja rautaputkien asemasta opittiin

-Kruppin menetelmää seuraten valmistamaan tykkejä valuteräksestä.

-Jättimäinen nikkeliteräsmöhkäle taotaan vesipaineen liikuttamilla

-10,000 tonnin voimaisilla puristimilla pyöreäksi mahtavaksi kangeksi,

-viedään sitten sorviin saamaan putkireijän ja sileän pinnan ja

-päällystetään viimein "mantteleilla", joiden luku ja vahvuus kasvaa

-peräänpäin mennessä.

-

-Sen jälkeen kuin savuton ruuti keksittiin, on tykkien koko ja

-teho kasvanut suunnattomasti — vaikkei sentään rajattomiin

-saakka, sillä ponnahduksen taapäin sysäävä voima ei saa olla niin

-suuri, että se aiheuttaa laivalle itselleen vahinkoa (siksipä

-kaikkein suurimmat tykit ovatkin kiinteälle alustalle asetettuja

-rannikonpuolustusaseita). Nykyisen suursodan aattona olivat silloin

-rakennetut "Dreadnought"-malliset taistelulaivat varustetut 35 sm

-(aukon läpimittaa silmälläpitäen) tornitykeillä, joiden ammukset,

-"kapsäkit", voivat tuottaa tuhoa yli 3 peninkulman päähän. Mutta

-niitäkin mahtavampia hävitysaseita on luotu vielä uutukaisemmille

-"yli-Dreadnought'eille", joiden asestukseen kuuluu 37,5 sm tykkejä ja

-mahdollisesti vieläkin kookkaampia, joita on laivassa kerrallaan paljon

-useampia kuin edellisissä oli vähäväkisimpiä.

-

-

-

-Torpeedot.

-

-

-Aivan käänteentekevän merkityksen sai merisodassa torpeedon keksiminen.

-Se on hoikan sukkulan muotoinen, moniaan metrin pituinen hävitysase,

-joka on täytetty etuosassaan 300 kilolla pumpuliruutia ja kärjessään

-varustettu sytytysvehkeellä sekä saatuaan alkuvauhdin torpeedotykistä

-kulkee peräosassa olevan puristetun ilmankoneiston ja potkurin avulla

-suurella nopeudella hävitettävää sotalaivaa kohti. Ne iskevät uhriinsa

-vesirajan alla olevaan panssaroimattomaan tai heikkopanssariseen osaan

-ja tuhoavat sen ehdottomasti. Torpeedoja ammutaan erityisesti pienistä,

-mutta tavattoman nopeakulkuisista aluksista, torpeedoveneistä;

-mutta torpeedotykkejä käytetään myöskin isommissa sotalaivoissa,

-risteilijöissä ja taistelulaivoissakin sekä miltei yksinomaisena

-aseena viime aikojen uusimmissa hävitysaseissa, sukellusaluksissa. Ne

-sijaitsevat sekä kannella, jolloin niitä voi ohjata mihin suuntaan

-tahansa, että vesirajan alla keulassa ja perässä olevissa aukoissa.

-

-Torpeedon hävittävää tehoa on ison sotalaivan hyvin vaikea välttää.

-Päivän aikaan voi niitä ampuvan aluksen huomata jo etäältä ja tuhota

-sen pikatykin laukauksilla; mutta pimeässä, kun vaaniva vihollinen

-lähestyy peitetyin valoin ja kipinänsammuttajin, käy se miltei

-mahdottomaksi — puhumattakaan sukelluslaivan aina yhtä salaperäisestä

-ilmestymisestä. Taistelulaivoja ja isoja risteilijöitä koetetaan

-varjella torpeedoverkoilla, kannattimista pitkin sivuja riippuvilla

-tiheäsilmäisillä teräslankaverkoilla; mutta nekin puhkaisee torpeedon

-kärkeen keksitty erityinen saksilaite, eikä niitä voi vauhdin

-hidastuttamisen takia pitää ylhäällä muuten kuin lepoasennossa tahi

-verkalleen kuljettaessa.

-

-Jo venäläis-japanilainen sota, jossa pääasiallinen hävitystyö

-suoritettiin miinojen ja torpeedojen avulla (ks. XVII lukua),

-antoi merivalloille perin vakavaa miettimisen aihetta. Kannattiko

-lainkaan enää rakentaa ja ylläpitää pian vanhentuvia, kymmeniä

-miljoonia maksavia panssarilaivoja, kun sellaisen voi tuollainen

-pikkunen, suhteellisesti huokeahintainen hävityskone tuhota aivan

-kädenkäänteessä. Ja yhä musertavampia lisätodistuksia on antanut

-äskeinen suursota, jossa varsinkin Saksa on torpeedoja ampuvasta

-sukelluslaivastostaan luonut miltei vastustamattoman aseen. Toiselta

-puolen on painavilla syillä huomautettu, että isot taistelulaivastot

-ovat sittekin tarpeen pienempien sota-alusten sekä merenkulun ja kaupan

-suojaksi. Jolleivät torpeedoveneet ja sukellusalukset avoimella merellä

-pääsisi isojen laivojen turviin, olisivat ne vuorostaan aivan avuttomia.

-

-

-

-Mastot.

-

-

-Kun purjeet 1890-luvun lopulla sotalaivoissa joutuivat kokonaan

-pois käytännöstä, tuli mastoille uusia toimia. Niihin sijoitettiin

-väkevävoimaisia valonheittäjäkoneita, joilla pimeän aikaan tähystetään

-ympäristössä vaanivien vihollislaivain liikkeitä; nopeaan ampuvia

-konetykkejä, joilla tuhoa uhkaavat torpeedo- ja sukellusalukset

-upotetaan; tähystystorneja ennen käytetyn tynnyrin sijasta sekä

-nimenomaan tulentarkistusasema, josta erityisen nerokkaan laitteen,

-n.s. välimatkanlöytäjän avulla määritellään ammuttavan esineen

-etäisyys ja tarkistetaan ammunnan sattuvaisuus. Sellaisen "silmän"

-tultua rikkiammutuksi suuri sotalaiva käy pitemmillä ampumamatkoilla

-jokseenkin avuttomaksi vihollista vastaan. Sen lisäksi kannattavat

-mastonhuiput vaakasuorasti ja vinosti kulkevia metallilankoja, jotka

-vastaanottavat kipinäsähkötyskoneen eetterin halki lähettämiä sanomia.

-Ilman tällaisia laitteita ei nykyään ole enää juuri mikään merilaiva.

-

-Mastot ovat sotalaivoissa vahvasta teräksestä ja ontot, sillä

-niiden sisäpuolitse tapahtuu ylösnousu ja ampumavarojen kuljetus

-ylös märssytorniin. Amerikan Yhdysvaltain isoissa taistelulaivoissa

-on otettu käytäntöön omituiset häkkimäiset, pientä Eiffel-tornia

-muistuttavat mastot, joille vihollisammuksen ei arvella kykenevän

-tekevän niin musertavaa tuhoa kuin tavalliselle yhdestä kappaleesta

-valetulle teräsmastolle.

-

-

-

-Sukelluslaivat.

-

-

-Näistä uudenaikaisista meritursaista on jo edellä ollut puhetta.

-

-Ajatus vedenalaisesta hävitysaseesta on elänyt ihmisaivoissa jo

-ikivanhoista ajoista asti; Aleksanteri Suuren kerrotaan sellaisia

-käyttäneen, keskiajalla niillä ammuttiin vedessäkin palavaa

-"kreikkalaista tulta", ja ensimmäisen höyrylaivan rakentajan

-Fultonin nerokas pää oli sommitellut käsivoimin pyöritettävällä

-rattaalla käytettävän _Nautilus_'en, jolla hän kokeili jommoisellakin

-menestyksellä ja jota hän turhaan tarjoskeli Napoleonille.

-

-Viime vuosikymmeninä on rinnakkain keksitty useampia malleja, joista

-amerikalaisen _Hollandin_ suunnittelema on ollut perustana enimmille

-nykyisille sukelluslaivoille. Ne ovat verrattain pienikokoisia,

-muutaman kymmenen tai sadan tonnin kantoisia, sukkulan tai sikaarin

-muotoisia aluksia ohuesta teräksestä. Keulassa ja perässä on säiliöitä,

-jotka voidaan täyttää vedellä aukaisemalla pohjaläpät ja siten vajottaa

-alus pinnan alle aina satakunta metriä syvälle. Syvyyteen menoa ja

-pintaan nousua ohjataan tasapainoperäsimillä, jotka sijaitsevat

-potkurin ja pituussuuntaperäsimen ohella aluksen perässä. Pitkin sen

-kylkiä ovat puristetunilman-säiliöt, joita paitsi syvyydessä ei voisi

-hengittää ja joiden avulla laiva myöskin kevyemmän vaurion satuttua

-voidaan kohottaa jälleen pintaan.

-

-Laivan sisus on täynnä koneita, niin että miehistö parahiksi pääsee

-liikkumaan. Vedenpinnalla kuljettaessa käyttää alusta kaasumoottorit ja

-veden sisällä sähkömoottorit; edellisessä tapauksessa nopeus saattaa

-nousta 20 solmuväliin ja jälkimmäisessä 12 solmuväliin. Keskustassa

-sijaitsee myöskin jättihyrrä eli gyroskopi, joka pitää alusta

-tasapainossa.

-

-Kannella ei näe muuta kuin panssariteräksisen tähystystornin, pienen,

-suppilon tapaisen laskuaukon sisään- ja uloskulkua varten sekä pari

-hoikkaa putkea. Toinen on venttiilitorvi ilmanpuhdistamista varten,

-toinen aluksen "silmä" eli periskopi, jonka kärjessä olevat parabolin

-tai prisman muotoiset linssit luovat vedenpinnasta kuvan alhaalle

-olevalle tähystyspöydälle. Se onkin sukelluslaivan arin kohta, jonka

-rikkiammuttua alus saa pinnan alla ollessaan tulla toimeen pelkän

-kompassin avulla. Jos alus tulee tykkänään hävitetyksi, on sen

-miehistölle keksitty pelastuskeinoksi sukeltajankypärin tapainen

-päähine, joka siihen liittyvän vedenpitävän kumivaipan avulla nostaa

-miehen veden pintaan.

-

-Asestuksena on 4-8 kpl. Whitehead-torpeedoja ynnä niiden ampumaputki,

-joka lähettää noita surmansukkuloita 35 solmuvälin nopeudella aina

-1-2 km. päähän. Tornissa voi myöskin olla konetykki, jopa 20 sm.

-pikatykkikin, joka veden alle mennessä lasketaan kannen alle. Torpeedo

-ja sukelluslaiva ovatkin hyvin samannäköisiä.

-

-Äskeisen suursodan aikana kehittivät varsinkin saksalaiset

-suunnattomasti sukelluslaivastoaan Englannin rannikoiden saartamiseksi

-ja sen panssarijättiläisten hävittämiseksi. Kun heidän omasta

-merentakaisesta laivaliikkeestään oli tullut tyyten loppu,

-rakensivat he suuria, aina 2,000 tonnin kantoisia vedenalla kulkevia

-kauppalaivojakin, joista ainakin yhden onnistui kulkea Atlantin poikki

-edestakaisin.

-

-

-

-Vesitasot.

-

-

-Myöskin ilmasodan taisteluaseet ovat viime suursodassa tulleet

-hyökkäysvälineiksi meritaisteluissa. Esim. Pohjanmeren taistelussa

-(ks. XVII lukua), joka oli suurin ja tuhoisin sen aikana käydyistä,

-ottivat nimenomaan saksalaisten taholta ilmalaivat, lentokoneet ja

-vesitasot osaa lopputaisteluun, viskellen pommeja vihollislaivoihin.

-Ilmapuolustusta varten ovat sotalaivat nykyään varustetut pystyyn ja

-ympärinsä sivuille käännettävillä pikatykeillä; ja myöskin sangen

-monet, yksinpä uudet isot sukelluslaivatkin, kiskoilla ja telineillä,

-joilta vesitasot voivat pyrähtää lentoon. Tällainen alus kiitää pienen

-kanootin tapaisilla jalustoilla vedessä miltei yhtä nopeasti kuin

-ilmassakin.

-

-

-

-Sotalaivaston taistelulajit.

-

-

-Merivaltojen sotalaivastot sisältävät mikä enemmän mikä vähemmän

-täydellisesti eri taistelulajeja eli laivaryhmiä, jotka kokonsa,

-asestuksensa ja nopeutensa perusteella jakautuvat seuraavasti:

-

-_Taistelulaivat_, jotka vastaavat entisten aikojen linjalaivoja. Niiden

-rakenteessa on pyrkimyksenä yhdistää panssarin suurin mahdollinen

-vahvuus ja kaikkein järein asestus. Ne edustavat sotalaivastossa

-vahvanyrkkistä voimaa, joka iskee vastustajaa kauvimpaa, useimmin ja

-tuntuvammin. Nykyistä maailmansotaa varten ja vieläpä sen kestäessäkin

-ovat kilpailevat vallat luoneet aivan uuden tyypin, "_Dreadnought_'it"

-(saanut nimensä ensimmäisestä senmallisesta englantilaisesta aluksesta,

-joka valmistui v. 1906; nimi merkitsee = Älä pelkää mitään!), josta

-sitten on kehitetty vielä kummempia hirviöitä, "yli-Dreadnought'eja".

-Sellainen laiva sisältää entisten neljän 30 sm tornitykin asemasta

-kokonaista 10-12 35, jopa 37 1/2 sm tykkiä, jotka voi kääntää

-molemmille sivuille antamaan viholliselle musertavia "kokokyljen"

-laukauksia. Pienempiä tykkejä niissä ei juuri käytetäkään. Sen sijaan

-että taistelulaivat aikaisemmin olivat suhteellisesti hidaskulkuisia,

-on näihin uusimpiin aluksiin sovellettu risteilijäin nopea vauhti

-vaihtamalla mäntähöyrykoneet höyryturbiineihin ja kivihiili raakaöljyyn

-eli naftaan. Tämän kautta saadaan nopeus 25 solmuväliksi. Tällainen

-alus tykkineen kaikkineen maksaa yli 50 milj. markkaa.

-

-_Risteilijöillä_ on päävaatimuksena nopeus. Aluksi niiltä sen

-saavuttamiseksi hylättiin panssarivyö kokonaan ja asestus oli hyvin

-kevyt; kivihiilelle oli saatava tilaa ja laivalle varattava kantavuutta

-niin paljon kuin suinkin; ja ainoana suojana oli 5 sm vahvuinen

-panssarikansi (siitä nimitys "panssarikansiristeilijä"). Nykyään ei

-sellaisia enää juuri rakenneta, ja vanhemmat luetaan risteilijäin

-kolmanteen luokkaan. 1890-luvun alusta ruvettiin sitten rakentamaan

-panssaroituja risteilijöitä, jotka ovat samalla säilyttäneet

-nopeakulkuisuutensa; ja aivan useimmat "Dreadnought"-risteilijät ovat

-itse asiassa nopeakulkuisia taistelulaivoja, sillä entisen kevyen

-asestuksen sijasta ne kantavat 35 sm tykkejä. Ne kulkevat 28 solmuvälin

-nopeudella (52 km tunnissa) ja kuluttavat sellaisella vauhdilla 500

-tonnia hiiliä ja 120 tonnia öljyä päivässä. Moinen kilpajuoksija

-maksaa sekin täydessä kunnossa 47 ja puoli milj. markkaa. — Toisen

-ja kolmannen luokan risteilijät ovat varustetut panssarikannella,

-mutta eivät panssarivyöllä, samoin vahvalla suojalla koneita ja

-tykkejä varten sekä ohjaustorneilla. Yhdessä jykevät taistelulaivat ja

-risteilijät muodostavat _ison taistelulaivaston_.

-

-Jos uusimmanmallisen panssarilaivan "taisteluarvo" lasketaan 100

-prosentiksi, on panssariristeilijän vastaava arvo n. 70 %. Vielä

-paljon pienempi taisteluarvo on _pienemmällä taistelulaivastolla_,

-jonka muodostavat n.s. _scoutit, torpeedonhävittäjät_ ja

-_torpeedo-alukset_ sekä _sukelluslaivat_. Kolme ensimmäistä aselajia

-ovat nopeakulkuisimmat kaikista aluksista, sillä ne voivat tehdä aina

-38 solmuväliä tunnissa (70 km; siis meikäläisen pikajunan vauhti).

-Niiden tehtävänä merisodassa on etsiä ja hätyyttää vihollislaivastoa,

-kierrellä häiriten sen ympärillä taistelun aikana, ajaa pakenevia

-aluksia takaa ja koettaa upottaa niitä torpeedoillaan. Siis samanlainen

-toimi kuin ratsuväellä on maasodassa.

-

-_Rannikkopuolustusta_ varten käytetään taistelulaivastosta hyljättyjä

-vanhentuneita panssarilaivoja ja risteilijöitä, tornilaivoja,

-tykkiveneitä, "uivia pattereja" j.n.e.

-

-_Apulaivaston_ muodostavat sodan sattuessa suuret pikahöyrylaivat,

-joiden omistajayhtiöt sentakia nauttivat rauhan aikana hallitustensa

-kannatusta. Ne varustetaan tällöin kevyillä pikatykeillä ja toimivat

-apuristeilijöinä (vieressä kuvatun _Mauretania_’n sisarlaivan

-_Lusitania'n_ upotti sen johdosta saksalainen sukelluslaiva Irlannin

-merellä), sotaväen kuljetuslaivoina, sairaala-aluksina j.n.e.

-

-

-

-"DREADNOUGHT'IN" RAKENNE.

-

-

-Puolustus.

-

-Uudenaikainen sotalaiva on oikea tekniikan ihmetyö. Ollen joka

-tuumaltaan parhaasta teräksestä rakennettu peittää sen rungon

-keulasta perään, pääkannesta vesirajan alapuolelle karkaistusta

-nikkeliteräksestä valettu panssarivyö, joka keskilaivalla on 27,5

-sm vahva ja ohenee keulaan mennessä 15 sm ja perään mennessä 10 sm

-vahvuiseksi, painaa n. 5,000 tonnia ja maksaa 3,000 mk. tonni. Tässä

-Kruppin menetelmän mukaan karkaistussa panssarissa on saavutettu

-maksimi lujuuden ja sitkeyden sekä minimi ohuuden ja hienouden suhteen

-teräksenvalmistuksessa. 15 sm vahvuinen levy voittaa lujuudessa sen

-lähes puoli metriä paksun takorautapanssarin, jolla sotalaivat puoli

-vuosisataa sitten varustettiin.

-

-Panssarivyön lisäksi tulee panssarikansi, joka uudenaikaisessa

-taistelulaivassa ja risteilijässä peittää aluksen koko pituuden ja

-leveyden, jakaen sen itse asiassa aivan vesirajan yläpuolella kahteen

-päällekkäin olevaan osaan ja suojellen sen elimellisiä osia ylhäältä

-putoavien pommien hävitykseltä. Joissakin kaikkein isoimmissa laivoissa

-on näitä kansia kaksikin päällekkäin. Vahvuus vaihtelee niin, että se

-kevyissä risteilijöissä on 2,5 sm. ja taistelulaivoissa 15 sm. Lisäksi

-ovat kylkien suojana hiilisäiliöt, jotka ovat sovitetut niin, että ne

-täytettyinä vahvistavat melkoisesti panssarivyön tukevuutta. Pohja

-jälleen on kaksinkertainen, niin että torpeedon murskattua ulkopuolisen

-pohjalevyn voi sisäpuolinen säilyä ehjänä ja estää veden tunkeutumista

-laivan sisustaan.

-

-

-Hyökkäys.

-

-Kannelle noustua kiintyy huomio luonnollisesti laivan "hyökkäävään

-voimaan", kymmeneen panssaritorneistaan jylhästi tuijottavaan

-teräshirviöön. Ei mikään entinen laiva ole kantanut niin monta yhtä

-suurta tykkiä kannellaan; siitäpä onkin "Dreadnought'eilla" toinenkin

-nimitys: "Pelkkien isojen tykkien alus". Niiden 37,5 tai 35 sm

-läpimittaiset rihlakidat syöksevät n. 350 kg painoisia pommeja lähes

-1,000 m nopeudella sekunnissa ja niin hirvittävällä voimalla, että

-ne voivat enemmän kuin kolmen kilometrin päässä puhkaista 1 metrin

-vahvuisen takorautakappaleen.

-

-Panssaritorniin ei kannelta vie yhtään ovea, vaan on ensin

-laskeuduttava kannen alle ja sitten ryömittävä jälleen ylös tuohon

-terästupaan, jonka seinät ovat rakennetut 27,5 sm vahvuisesta

-karaistusta valuteräksestä. Päätä ihan pyörryttää, kun himmeässä

-valaistuksessa katselee epälukuisia vipusimia, kampeja, rattaita,

-torvia ja suppiloita, joiden avulla jättimäisiä tulikitoja käden

-painamalla, jopa sormen koskettamalla syötetään ja liikutellaan

-tornineen päivineen. Käyttövoimana on sähkö ja vesipaine. Pommeja,

-melkein miehen vahvuisia ja puolikuntaisen pojan pituisia, jotka ovat

-ladatut savuttomalla ruudilla, pidetään aina varastossa 80 kutakin 10

-tykkiä varten. Kupujen päällä ja märssytorneissa on pienempiä 10 sm

-pikatykkejä, joilla mahtava alus puolustautuu pahimpia vihollisiaan

-torpeedoaluksia ja sukelluslaivoja vastaan ja jotka lennättävät

-minuutissa 15 lähes 12 kg painoista ammusta.

-

-Muita puolustusaseita torpeedoja vastaan ovat valtavat valonheittäjät

-mastoissa ja komentosilloilla, jotka metrin läpimittaisista

-heijastuspeileistään luovat häikäisevän valopyrstön lähes 2 km

-päähän, sekä vahvoissa puomeissa pitkin laivansivuja riippuvat

-teräslankaverkot. Mutta eipä jättiläinen halveksu itsekään moisten

-kavalien murha-aseiden käyttämistä. Syvällä sen pohjalla vesirajan

-alapuolella on neljä torpeedoputkea valmiina lähettämään vihollista

-vastaan noita 15,000 mk maksavia kuolemankaloja.

-

-

-Ylhäällä ilmassa.

-

-Konehuoneiden ja mahtavien höyryturbiinien kuvauksen jätämme seuraavaan

-lukuun, jossa on puhetta pikahöyrylaivojen sisäisestä rakenteesta,

-sillä liikkeellepaneva koneisto on jokseenkin samallainen sekä

-sodan että rauhan tarkoituksia palvelevissa jättiläisaluksissa. Sen

-sijaan on syytä luoda silmäys ylös märssyyn, missä suuren sotalaivan

-aivot toimivat. Siellä, järeän ja onton kolmihaaraisen teräsmaston

-(joita "yli-Dreadnought’tissa" on vain yksi) jatkokohdassa on pieni,

-tähystysaukoilla varustettu panssaritorni 30 metriä kannen yläpuolella.

-Pitkin maston teräsputkia nousee tiheä sikermä hyvin suojattuja

-sähköjohtolankoja ylös pienoiseen koneeseen, joka paljon tarkemmin

-kuin ihmissilmä ja suunnattomasti terävämmin kuin ihmisaivot laskee

-etäisyyden epäilyksenalaiseksi tahi viholliseksi tunnettuun esineeseen.

-Ja sieltä sitten heikko sähkökuiskaus ilmaisee välimatkan, panee

-potkurit jyskyttämään, määrää kulun suunnan ja vauhdin, kohottaa

-satojen kilojen painoiset ammukset tulikitoihin ja lennättää ne

-tekemään surmantyötään.

-

-Alempana, aivan komentosillan yläpuolella sijaitsevassa

-tähystystornissa, joka sekin on suojattu vahvalla panssarilla, seisovat

-laivan kapteeni ja purjehdusta komentavat upseerit koko taistelun

-ajan pysyen siellä vielä silloinkin, kun laiva rikkiammuttuna uppoaa

-ja muu miehistö viime hetkessä, saa käskyn: "Pelastukoon ken voi!"

-Sieltä ei Japanin mainio amiraali Togo hievahtanut juuri milloinkaan

-kaukaisen Idän merisodan aikana; ja epäilemättä hän sai tätä

-herkeämätöntä valppauttaan etupäässä kiittää siitä, että sai niin

-perinpohjin tuhotuksi vihollisen koko merivoiman. Muistammehan kuinka

-venäläiset upseerit, amiraali Makaroffia ja muita harvoja poikkeuksia

-lukuunottamatta, viettivät enimmän aikansa huolettomina ruoka- ja

-juomapöydän ääressä.

-

-

-Kannen alla.

-

-Jylhän alastomasta ja pelottavasta ulkonäöstään huolimatta kätkee

-uiva linnoitus teräksisten muuriensa sisälle iloisen ja vilkkaan

-ihmisvilinän ynnä verrattain hauskasti sisustettuja asuntoja ja

-oleskelupaikkoja 7-8 sadalle asukkaalleen. Tuo 170 metriä pitkä,

-keskikohdaltaan 27 m leveä ja emäpuusta yläkanteen laskettuna yli

-13 m korkea sotalaiva on itse asiassa pikkuruinen kaupunki — mutta

-pelkkien reippaiden, tarmokkaiden ja enimmäkseen paraassa iässään

-olevien miesten asuma kaupunki, jossa jokaisella asukkaalla on

-tarkoin määritellyt ja hänestä riippuvat tehtävät. Ylimmäinen isäntä,

-laivan itsevaltias herra ja keisari on kapteeni, joka yksinäisessä

-majesteetissaan asuu hauskoissa hyteissä komentosillan alla ja jonka

-sana on järkähtämätön kohtalo laivalle, sen puolisatamiljoonaiselle

-raha-arvolle ja tuhatlukua lähentelevälle väestölle. Häntä lähinnä

-arvossa on komendantti, jonka tehtävät ovat melkein yhtä lukemattomat

-kuin tähdet taivaalla, alkaen kannen lakaisuttamisesta aina koko

-laivan miehistön ja ison tykistön ampumaharjotuksiin. Sitten seuraa

-muu päällystö epälukuisissa arvo- ja virkavuosiasteissa: purjehdusta

-johtavat upseerit vanhimmasta luutnantista nuorimpaan aliluutnanttiin,

-tykkiväen ja käsiaseita käyttävän keveän merijalkaväen upseerit.

-Sotilaspäällystön ja miehistön välillä on edelleen suuri joukko

-ammattiväkeä, jota hyvällä syyllä on sanottu "laivaston selkärangaksi"

-— keski-ikäisiä miehiä, jotka kaiken ikänsä ovat kehittyneet

-ammatissaan ja ylenneet arvossa yksistään kelpo palveluksen eikä

-virkatutkintojen nojalla, valittuja kykyjä sähkö-, höyry- ja

-vesipainevoiman alalla. Ja lopuksi seuraa kuutisensataa iloista

-tykkiniekkaa, meripoikaa ja sotilasta, jotka tottelevat pursimiehen,

-"puosun", pillin ääntä ja nauttivat neljästi päivässä valkolakkisten

-kokkien keittämää ja kurissa ja nuhteessa kernaasti kasvatettujen

-kokkipoikain esiinkantamaa kestitystä. Syvällä alakannen alla vihdoin

-on laivan sairaala — ei enää sellainen ahdas, tykkien ja kaiken

-muun rojun täyttämä nurkka, jommoisessa suuri merisankari Nelson

-heitti henkensä, vaan avara ja puhdas, antiseptisillä aineilla ja

-lääkkeillä hyvin varustettu suoja, jossa laivanlääkäri apulaisineen ja

-miespuolisine sairaanhoitajineen pitää komentoa.

-

-Näin hyvin varustettuna voi "Dreadnought", kuuluipa se minkä

-kansallisuuden laivastoon hyvänsä, käydä kunnialla ansaitsemaan

-nimensä: "Älä pelkää mitään!"

-

-

-

-

-XIII LUKU

-

-

-Atlantin vinttikoirat.

-

- Kauppalaivojen ryhmitys, rakenne ja kantavuus. — Kilpailu Atlantilla.

- — Atlantin jättiläiskyntäjät. — Valtamerilaivalla: Lähtö satamasta;

- Konehuoneissa; Kannet; Köyhät ja rikkaat matkustajat; Elämä

- yläkansilla; Tulo uuteen maailmaan.

-

-

-

-Kauppalaivojen ryhmitys, rakenne ja kantavuus.

-

-

-Suuressa valtamerisatamassa on koolla kauppalaivaa kaikenlaista,

-sekä siromastoisia purjealuksia että noki-pilviä tupruttavia

-höyrylaivoja. Jälkimmäisten joukossa erottaa mahtavia pikahöyrylaivoja,

-mukavia posti- eli "paketti"-laivoja ja jykeviä, hidaskulkuisia

-lastilaivoja; puhumattakaan jättimäisistä höyrylautoista, jotka välistä

-kuljettavat kokonaisia rautatiejunia (kuten esim. Ruotsin ja Saksan

-välillä Trelleborgista Sassnitziin), sivakoista kalastushöyryistä

-ja pikkuruisista mutta väkevistä hinaajapursista, jotka merellä

-toimittavat höyryveturin virkaa.

-

-Nykyään ovat laivat rakennetut enimmäkseen teräksestä, sillä ne

-tulevat sen kautta 15-20 prosenttia keveämmiksi rautalaivoja ja

-säästävät siten kantavuudestaan enemmän tilaa lastille. Rautalaivat

-taas ovat 25-30 pros. keveämmät kuin samankokoiset puulaivat.

-Lisäksi tulee molempien edellisten suurempi kestävyys puulaivoihin

-verraten. Sotalaivoissa ei tietysti säästö lastin hyväksi tule

-kysymykseen, mutta sen sijaan lisäytynyt hyökkäys- ja puolustusvoima,

-nopeus ja toimintapiiri. Kantavuuden tulee kannattavaisuuden

-takia olla suurin lastilaivoissa, joissa suurin mahdollinen tila

-varataan lastille; paljon enemmän mukavuutta tarjoo matkustajille

-postilaiva; ja pikahöyryssä on luokkamatkustajille varattu tilaa ja

-mukavuuksia yhtä paljon kuin kovan maakamaran jättiläishotellissa,

-mutta nopean kulun ja valtavien turbiinikoneiden takia tarvitaan

-matkalla erittäin paljon polttoainetta. Sotalaivoissa ei mukavuudesta

-ole puhettakaan; kantavuuden niissä syö raskas panssarikerros ja

-aseistus, ja polttoaineensa saa se tarpeen mukaan reitin varrella

-olevilta hiiliasemilta tai mukana seuraavista hiilenkuljetuslaivoista.

-Vertailun vuoksi mainitsemme suurten pikahöyryjen ja taistelulaivojen

-kantavuuden erilaisen jakautumisen. Edellisten kantavuudesta tulee

-suunnilleen 50 pros. laivanrungon painolle, 22-25 pros. koneiden

-osalle, 20-21 hiilivarastolle, 4-7 pros. lastille ja matkustajille.

-Sotalaivan kantavuudesta taas tulee 30-40 pros. rungon osaksi, 20-38

-pros. panssaripeitteelle, 5-10 pros. aseistukselle, 11-15% koneille,

-5-9 hiilivarastolle ja 5-6 pros. ampumatarpeiden, muiden varustusten

-ja miehistön osaksi. Nykypäiväin höyrylaivoja ei muuten enää voisikaan

-rakentaa puusta, sillä missään ei kasva puita, jotka soveltuisivat

-niiden muotoihin ja pituussaumoihin, kun terästä sen sijaan voi takoa,

-valaa ja puristaa kaikkiin muotoihin, joita sellaisten yksityisosat

-vaativat.

-

-

-

-Kilpailu Atlantilla.

-

-

-Kun amerikalainen siipi höyrylaiva Savannah v. 1819 teki historiallisen

-matkansa Atlantin poikki, tarvitsi se siihen lähes 19 vuorokautta, mikä

-sen ajan ihmisistä tuntui miltei uskomattomalta ennätykseltä. Ennen

-sadan vuoden kulumista tuosta merkkitapahtumasta käyttävät nopeimmat

-pikahöyrylaivat samaan matkaan vajaata 5 vuorokautta. Tämä tulos on

-etupäässä uusimman ajan keksimän höyryturbiinin ansiota.

-

-1860-luvun ylpeys ja surkeus _Great Eastern_ monine ansioineen ja

-vikoineen on laudalta lyöty suuruus. Sen tuottama pettymys varoitti

-yritteliäitä laivanvarustajia pitkäksi aikaa rakennuttamasta niin

-isoja aluksia, vaikka kohta toiselta puolen sen aivan uudentyylinen

-rakennustapa oli käänteentekevä koko laivanrakennukselle. Mutta

-siirtolaisuuden Amerikaan 1880- ja 90-luvuilla lisäytyessä vallan

-tavattomasti ja uuden maailman taloudellisen edistyksen ja rikastumisen

-ottaessa samoihin aikoihin ennenkuulumattomia jätinharppauksia,

-vilkastui Atlantin liike yhtä mukaa. Vanhat valtameriyhtiöt lisäsivät

-pääomiaan, uusia samanlaisia syntyi kuin sieniä sateella; ja kaikki

-rupesivat kilvan rakentamaan ajanmukaisia, tilavia ja nopeakulkuisia

-aluksia tälle reitille. Amerikalainen raha söi ja sulatti yhteen

-useimmat Englannin vanhoista laivayhtiöistä, mutta niille nousivat

-ankariksi kilpailijoiksi saksalaiset, ennen kaikkea Hampurin-Amerikan

-("Hapag") ja Bremenin "Pohjoissaksalaisen Lloydin" mahtavat

-valtamerilinjat. "Atlantin vinttikoiria", joiksi englantilainen

-sukkeluus nimittää nykyisiä jättimäisiä pikalaivoja, rakennettiin

-toinen toistaan suurempia ja nopeakulkuisempia kilvan Englannissa

-Harwichin ja Clyden, Saksassa etupäässä Stettinin telakoilla.

-

-Kauvan olivat englantilaiset voitolla vanhana kokeneena

-laivanrakentajakansana, varsinkin sen jälkeen kuin heidän

-maanmiehensä Parsons 1890-luvun alulla oli keksinyt höyryturbiinin

-tavallisen mäntähöyrykoneen sijaan ja rakentamallaan pienoisella

-_Turbinia_-aluksella lyönyt loistavasti kaikki entiset nopeusennätykset

-(kulkien sillä lähes 34 solmuväliä tunnissa). Vanhan Cunard-linjan

-mahtavat turbiinialukset _Mauretania_ ja _Lusitania_ (upotettu

-nykyisessä sodassa Irlannin merellä) voittivat sisustuksen

-ylellisyydessä ja nimenomaan nopeakulkuisuudessa siihenastiset

-rohkeimmatkin unelmat. Niiden turbiinikoneet kykenivät kehittämään

-aina 70,000 hevosvoimaa, pyörien ympäri yli 200 kertaa minuutissa,

-käyttäen kolmea potkuria ja antaen aluksille 25 1/2 solmuvälin nopeuden

-tunnissa. Niiden pituus oli yli 240 metriä, leveys lähes 27 m ja

-kulkusyvyys yli 10 m, kantavuus 38,000 tonnia. Niiden rinnalla jäivät

-varjoon saksalaisten mallikelpoiset suurlaivat _Amerika_ ja _Fürst

-Bismarck_.

-

-

-

-Atlantin jättiläiskyntäjät.

-

-

-Nopeusennätys oli täten saavutettu, jonka verralle ei myöhemmilläkään

-valtamerilaivoilla ole kyetty pääsemään. Sillä niin kauvan kuin

-kivihiiliä yksinomaan tahi suuremmalta osalta (raakaöljyn rinnalla)

-on pakko käyttää polttoaineena, syövät turbiinikoneet niitä niin

-paljon, että vain sotalaivat — joiden liikuntakustannuksissa ei mikään

-merivalta säästele rahoja — kykenevät kantamaan moista kallishintaista

-rasitusta. Sen vuoksi pyrkimys alkoi käydä uuteen suuntaan: tyydyttiin

-vähempään nopeuteen, mutta sen sijaan ruvettiin rakentamaan vieläkin

-suurempia aluksia, jotta matkustajain ja lastin lisäytymisen takia

-laivojen kannattavaisuus kasvaisi. Ja tämä kävi päinsä yhdistämällä

-turbiini- ja mäntähöyrykonejärjestelmä.

-

-Vuodet 1911 ja 1912 olivat merkkipylväitä laivanrakennuksen

-historiassa. Silloin näet lykättiin telakoilta neljä 50,000 tonnin

-kanteista jättiläislaivaa, saksalaiset Hampurin linjan _Europa_ ja

-_Imperator_ (Yhdysvaltain takavarikoimana suursodan aikana se on

-saanut nimekseen _Leviathan_.) ja englantilaiset Valkean tähden

-linjan _Titanic_ ja _Olympic_. Kooltaan ne olivat miltei yhtä

-suuret; mainitsemme vieressä kuvatun Europa’n mittasuhteet: pituus

-270 metriä (siis 30 m vaille Eiffel-tornin korkeus), leveys 29 m ja

-korkeus 33 m. Ilman koneita on jättiläislaivan paino 34,000 tonnia.

-Matkustajia se kykenee ottamaan kokonaista 4,200, joiden lisäksi tulee

-1,000-lukuinen miehistö- ja palveluskunta — siis tavallisen Suomen

-kaupungin väkiluku. Höyrykoneita on kaksi, jotka kumpikin synnyttävät

-15,000 hv ja pyörittävät yli 7 m läpimittaisia potkureja; kolmatta, 5

-m läpimittaista ja edellisten yläpuolelle sijoitettua potkuria käyttää

-16,000 hv höyryturbiini. Höyry synnytetään 29 valtavassa kattilassa,

-jotka sijaitsevat kuudessa, vedenpitävillä väliseinillä toisistaan

-erotetussa osastossa. Nopeus on 21 solmuväliä, siis lähes 4 km vähempi

-kuin edellämainittujen turbiinialusten.

-

-Tällaisella käyttökoneiden yhdistelmällä saavutetaan melkoista pienempi

-hiilenkulutus kuin pelkästään turbiineja käyttämällä. Tämä säästö

-merkitsee itse asiassa niin paljon, että nuo uudet jättiläislaivat,

-jotka voivat ottaa kolmanneksen enemmän lastia kuin niitä nopeammat

-turbiinilaivat, kuluttavat kullakin matkallaan kolmanneksen vähemmän

-kivihiiliä. Atlantin-matkan ero on tosin, sääsuhteista riippuen, 1-2

-vuorokautta, mutta edellisten kannattavaisuus on sittekin melkoista

-suurempi.

-

-Titanicin surullinen kohtalo sen ensimmäisellä koematkalla kerrotaan

-XV luvussa. Viime sodan aikana jäi ainakin toinen saksalaisista

-suurlaivoista takavarikkoon Yhdysvaltain satamaan. Saman kohtalon

-alaisiksi tahi pohjaan upotetuiksi kallisarvoisine lastineen ja

-joskus väkineenkin ovat saartosodassa joutuneet epälukuiset muut

-valtamerilaivat. Koko maapallon tonnisto on tämän sodan vaikutuksesta

-vähentynyt enemmällä kuin toisella puolella, huolimatta epätoivoisista

-ponnistuksista uusien rakentamiseksi. Mutta selvää on, että sodan

-päätyttyä kiireimmiten käydään luomaan uusia liikevälineitä

-hävitettyjen ja pilalle kulutettujen sijaan. Saksa varsinkin, jonka

-rauhanteossa täytyi luovuttaa vihollisilleen kaikki 1,600 tonnia

-suuremmat aluksensa, on pakotettu alkamaan aivan alusta.

-

-

-

-VALTAMERILAIVALLA.

-

-

-"Sininen Pekka".

-

-Kun valtamerisatamassa olevan laivan etumastoon kohoaa lippu, joka on

-reunoilta sininen ja keskeltä valkoinen, merkitsee se muiden samalla

-kertaa ylösvedettyjen merkkilippujen joukossa ainoastaan kansainvälisen

-merkkiluettelon P-kirjainta; mutta yksin lepattaessaan on se

-merimieskielellä iloinen "Sininen Pekka" ja tietää, että laiva tällöin

-irroittaa hinausköytensä ja kääntää keulansa siniselle ulapalle.

-

-Seuratkaammepa tuollaista matkaan lähtevää, vedessä uiskentelevaa

-kaupunkia ulos Liverpoolin tai Hampurin satamasta. Kapteeni ottaa

-ylhäällä komentosillalla vastaan alapäälliköidensä viimeiset

-ilmoitukset; koneenkäyttäjät lämmittäjineen panevat täyden höyryn

-koneisiin; perämiehet nostattavat keulassa ankkurit ja pitävät perässä

-vaaria, etteivät köydet sotkeudu potkureihin; luotsi kiipee kapteenin

-rinnalle komentosillalle. "Kaikki matkustajat laivaan" kajahtaa

-komennushuuto, ja kohta toinenkin: "Liikaväki maihin!" Hyvästijätöt,

-iloiset tai liikuttavat, toimitettua vedetään kaitanen porrassilta

-kannelle; kiinnitysköydet irroitetaan ja kiskotaan laivaan; kellot

-kilisevät ja vihellystorvi mylvii — ja kohtapa alkavat eteen ja

-kupeille valjastetut pienet hinaajat kiskoa jättiläistä tokkain eli

-varastosuojakaupungin piiristä ulos avoimelle merelle. Heti kun laiva

-on kääntänyt peräpuolensa rantaa kohti, laskeutuu "Sininen Pekka"

-alas mastonhuipusta. Sadat ja tuhannet nenäliinat liehuvat ja hatut

-huiskivat kansilta ja rannalta toisilleen, kunnes lähtevät ovat

-peittyneet taaksepäin tupruavaan sakeaan sauhupilveen. Luotsi johtaa

-peränpitoa hyvän matkaa ulapalle, kunnes laiva omin avuin ja höyryin

-alkaa taivalluksensa, jolloinka luotsi ja hinaajat palaavat satamaan

-auttamaan toisia aluksia matkaan.

-

-Ylhän korkeana keinuu mahtava laiva Pohjanmeren laineilla.

-Kaksoispohjasta lähtien, joka on jaettu vedenpitäviin laipioihin ja

-on niin korkea, että mies mahtuu pohjain väliin seisomaan, kohoaa

-yhdeksän, isoimmissa yksitoista kantta eli huonekerrosta päällekkäin.

-Silmäys läpileikkauksesta saksalaisesta _Amerika_-laivasta antaa

-paremmin kuin pitkät selittelyt käsityksen siitä, mitä kaikkea näihin

-kansikerroksiin mahtuu. Itse runko on niin avara ja korkea, että

-entiset valtamerilaivat mahtuisivat uiskentelemaan vapaasti sen sisällä.

-

-

-Konehuoneissa.

-

-Alimpana pohjalla sijaitsevat konehuoneet, joissa valtaiset kattilat

-kiehuttavat vettä höyryksi menemään mäntä- ja turbiini-koneisiin.

-Kattilain lukumäärä on _Mauretania_-mallisissa turbiinilaivoissa 25

-ja _Olympic_-mallisissa yhdistelmälaivoissa 29, ja tulisijojen luku

-lähenee 200:taa. Siellä työskentelevät sadat lämmittäjät eri vuoroilla

-nokisina ja todentotta "hiki hatussa", vaikkei heillä enimmäkseen ole

-hattua eikä paitaakaan päällään.

-

-Turbiinin etuina mäntäkoneiden rinnalla on ensiksikin sen käynnin

-äänettömyys ja tärähtelemättömyys, joka on niin täydellinen, että

-laivan kulkiessa täydellä höyryllä ja turbiinin tehdessä aina 700

-pyörähdystä minuutissa, tärähtelyä ei tunne ensinkään, kun laskee

-kätensä kansilieriölle. Koneenkäyttäjien — "insinöörien", kuten heitä

-englanninkielellä nimitetään — työskentely on aivan vaaratonta,

-sillä ei mitään edestakaisin heiluvia tankoja ole olemassa eikä

-ympäripyöriviä koneosia näkyvissä. Lisäksi turbiini yksinkertaisine

-alustoineen ottaa 2-5 kertaa pienemmän tilan kuin mäntäkone ja säästää

-sen kautta paljon alaa lastille ja polttoaineille. Viimeaikoina

-on kivihiilen rinnalla ruvettu kattiloita lämmittämään myöskin

-raakaöljyllä eli naftalla, joka myöskin osaltaan ottaa melkoista

-vähemmän tilaa kuin hiilet. Lopuksi käy höyryturbiini paljon

-suuremmalla pyörähdysluvulla kuin mäntäkone, joten sen voi rakentaa

-paljon pienemmän, keveämmän ja huokeamman, mutta kumminkin saavuttaa

-sillä saman työtehon. Ja kun siinä ei ole ollenkaan mitään toisiaan

-vastaan hankaavia ja liukuvia osia, säästyy sen öljyämisessäkin

-melkoinen työ ja kustannus. Pitkävartisten vipusimien ja kampien

-asemesta ohjataan ja hallitaan koneita sievemmin käytettävillä

-pyörävehkeillä. Turbiinin käyttämä potkuri viskaa veden suoraan

-taapäin, mäntäkoneen käyttämä ikäänkuin poimuttelevana, punottuna

-köytenä.

-

-

-Kannet.

-

-Konehuoneista ylöspäin kulkiessa tullaan lastin, ruokavarojen ja

-polttoaineiden ynnä raittiin- ja lämmitysveden säilytysosastoon.

-Ensinmainitut on sovitettu laivan kyljille tarkoin ilman- ja

-vedenpitäviin kammioihin, niin että ne yhdeltä puolen ovat

-mahdollisimman tarkoin varjellut tulenvaaralta ja toiselta puolen

-vahvistavat osaltaan kylkilevyjä ja ulkoapäin tulevan törmäyksen

-sattuessa ottavat sen vastaan ja heikontavat sen voimaa. Tavaralastia

-ei pika- ja postihöyryihin oteta paljoa, mutta sen sijaan enemmän

-ruokavaroja. Ajateltakoonpahan vain, mitkä mahtavat vuoret niitä oikein

-tarvitaankaan, kun viitisentuhatta ihmistä elää lähes viikon päivät

-moisella matkalla koko ajan "talon ruoassa". Se olisi sama, kuin jos

-tavallisen Suomen kaupungin asukkaat löisivät kimsunsa ja kamsunsa

-kokoon ja muuttaisivat viikoksi asumaan johonkin jättiläishotelliin,

-jossa ilman torikaupan ja tavaranhankkijain apua tarjottaisiin heille

-3-4 kelpo ateriaa päivässä sekä välipalaa ja virkistyksiä mielen

-mukaan. Mutta jatkakaamme tarkastustamme.

-

-Välikannella sijaitsevat III luokassa kulkevain siirtolaisten

-y.m. vähempivaraisten matkustajain avarat yhteiset makuusuojat ja

-ruokailuhuoneet — kumminkin siten, että perheet ovat erotetut

-naimattomista ja poikamiehet neitosista. Sitten seuraavat kerroksittain

-alikannella II luokan hytit, iso uima-allas suihkukylpyineen,

-keittiöt; pääkannella ja yläkannella laivan koko leveyden yli

-ulottuvat ruokasalit ja upeat I luokan hytit — saksalaisissa

-laivoissa m.m. erityiset "keisarihuoneet" ylhäisiä matkustajia ynnä

-virallisia kutsuvieraita varten. Kävelykansia on päällekkäin 3-4,

-ylimpänä aurinkokansi. Kierrettyään yhden sellaisen kaksikin kertaa

-ympäri tietää tehneensä kilometrin mittaisen kävelymatkan. Niiden

-tasalla sijaitsevat seurustelu-, tupakka-, konsertti-, naisten- ja

-lukusalongit; ja yhdellä tai kahdella ylimmällä kävelykannella, jonne

-merenaaltoilu ei pääse koskaan vettä räiskyttämään, on kaikkein

-rikkaimpia matkustajia varten n.s. valta- eli loistohuoneet, joihin

-piletti maksaa useita tuhansia markkoja.

-

-

-Köyhät ja rikkaat matkustajat

-

-Raamatun mukaan on rikkaan vaikea päästä taivaan valtakuntaan; mutta

-aivan mahdotonta on köyhän välikannenmatkustajan Atlantinlaivalla

-päästä rikkaiden valtakuntaan, s.o. kävelykansille ja muihin

-luokkamatkustajain mukavuuksiin. Siinä kohdin on laivalaki rautaisen

-ankara. Silloin kun he eivät ole sullotut vieriviereen kerroksittain

-yleneville makuulavereilleen tahi aterioi ruokailusuojissaan, saavat

-he nauttia raitista ilmaa — jos merikivulta kykenevät — etukannella,

-johon sentään helähtelee rikkaiden ruoka- ja konserttisalongista

-kuuluvan laivaorkesterin säveleitä. Väririkas onkin kuva tällaisen

-jättiläislaivan etukansielämästä. Siirtolaisten joukossa tapaa jokaista

-Europan kansallisuutta, mutta slaavilaiset, juutalaiset ja italialaiset

-ovat kumminkin valtaosana. Mikä perempänä matkustaville on aivan

-pian ohimenevä liike- tai huvimatka, merkitsee heille käännettä koko

-elämässä, matkaa vapaiden valtio- ja yhteiskuntaolojen ja rajattomien

-työmahdollisuuksien luvattuun maahan — niin ainakin heidän omissa

-ajatuksissaan. Kohtelu, siisteys ja ruoka-järjestys on nykyisissä

-upeissa jättiläislaivoissa mallikelpoinen, verrattuna 80- ja 90-lukujen

-siirtolaislaivoihin, joissa komento kaikessa kurjuudessaan melkein

-muistutti oloja edellisten vuosisatojen orjalaivoissa. Ravintoa

-jaetaan runsaasti jokaiselle, ja laivamiehet pitävät ahkerasti heidän

-oleskelusuojiaan puhtaina meritautisten ja muuten siivottomain

-matkatoverien iletyksistä.

-

-Joka tapauksessa kuvittelee siirtyvänsä Danten manalasta ylös

-paratiisiin, kun kurkistaa varakkaampien matkustajain puolelle. II

-luokassa sovitetaan 6-8 matkustajaa samaan makuuhyttiin, I luokassa

-2-4; ja ravintojärjestys ja muut mukavuudet ovat molemmissa jokseenkin

-samat. Aamukahvi tai -tee voileipineen, puolinen lämpimine ruokineen,

-iltapäivätee, päivällinen monine ruokalajineen ja illallispala

-kylmine leikkeleineen ynnä maitoannoksineen kuuluvat matkalipun

-hintaan. Tuoretta leipää leivotaan laivassa joka päivä, juomavettä —

-ruokapöydässä Amerikassa niin suosittua jäävettä — saa mielinmäärin.

-Olut ja viini on itsensä kustannettava, ken niitä haluaa, paitsi

-sairaustapauksissa, jolloin laivanlääkärin määräyksestä viiniä ja

-etelänhedelmiä tarjotaan laivan puolesta. Kala- ja mätivoileipiä

-jakavat edeskäyvät samoin ilmaiseksi merikivun lievennykseksi.

-Välipalaa, erikoisannoksia ja virvokkeita saa eri maksusta tilata ja

-nauttia yläkerroksissa sijaitsevassa annosruokalassa, joka upeudessa

-vetää vertoja minkä hyvänsä maahotellin kahvilasalille.

-

-Merikivusta on jo mainittu. Sepä onkin valtamerenmatkustajan pahin

-vihollinen ja säästää laivayhtiöltä melkoisesti ruokavarojen menekkiä.

-Se aiheutuu meren aaltoilemisesta ja laivan vaappumisesta, eikä

-sitä voi millään lääkkeillä estää eikä parantaa. Kenellä on roteva

-ruumiinrakennus ja varsinkin terve vatsa, se kärsii siitä vähemmin.

-Tottumus on myöskin tässä toinen luonto, niin että ammattimerimiehet

-eivät siitä paljon tiedä. Viimeisten 10-15 vuoden kuluessa, kun

-vakavakäyntisiä jättiläislaivoja on rakennettu valtamerireiteille,

-sanotaankin tämän merenkauhun menettäneen puolet voimastaan. Taudin

-erikoistunnustuksena on, ettei nautittu ruoka pysy lainkaan sisässä,

-ja kalvavasta nälästä huolimatta jo pelkkä ruoan näkeminen ja

-ajatteleminenkin alkaa ylöttää. Makuulla on pakostakin oltava, vaikkei

-silloinkaan löydä mistään asennosta lepoa eikä lievennystä. Vahvan

-shampanjan nauttiminen pitäisi kumminkin olla hyväksi, mutta ei muiden

-väkijuomien. Ylhäällä kannella ollessa on vältettävä katsomasta

-mastonhuippuihin ja muihin huojuviin laivan osiin ja sen sijaan vain

-jäykästi tuijoteltava ylös taivaalle tai kauvas merelle. Suolaiset

-voileivät ovat myöskin vahvistukseksi.

-

-

-Elämä yläkansilla.

-

-Harvat raukat sentään jaksavat pitää merikipua koko matkan, jollei

-pitkittyviä tuulisia säitä satu. Useimmat virkistyvät siitä parin

-ensi vuorokauden potemisen jälkeen ja hoippuvat kalpeina kärsimyksen

-haamuina jälleen ihmisten ilmoille kävelykansien mukaviin lepotuoleihin

-tai — mikä vielä parempi — ruokasaliin, ottamaan takaisin

-menettämiänsä ruokailuetuja. Pitkissä, lumivalkein liinoin katetuissa

-pöydissä saattaa istua 700:kin ihmistä yhdellä haavaa, laivan kapteeni

-kunniapaikalla ja arvokkaimmat matkustajat hänen ympärillään, toisten

-odottaessa vuoroansa toiskertaisen tarjoilun tapahtuessa. Aterian

-kuluessa soittelee laivan orkesteri ylhäällä lehterillä.

-

-Ateriani väliajoilla nautitaan raittiista, suolaisesta meri-ilmasta

-kävelykansilla, jotka ovat niin leveät, että niillä voi harjottaa

-ajanvietteeksi monenmoisia leikkejä ja urheiluja. Miespuolinen yleisö

-viihtyy kernaasti tupakkasalongissa tarinoimassa ja korttia lyömässä,

-naiset omassa erityissalongissaan. Toiset istuvat runsaskirjastoisessa

-lukusalongissa, toiset taas pistäytyvät vaihteen vuoksi katselemassa

-välikansimatkustajain kirjavaa päiväelämää.

-

-Kaikenlaisia muitakin mukavuuksia on tarjolla, jotta maantuntu ei

-unohtuisi matkustajilta. Avara uima-allas suihkeineen tarjoo mieluista

-virkistystä ruumiille. Sieltä päästyä sopii poiketa parturitupaan

-ajattamaan leukansa sileäksi ja saamaan hajuvesisuihkeen nenäliinaansa.

-Sievästä kukkaismyymälästä voi ostaa kukan napinläpeen ja kokonaisen

-kimpun jollekin naistuttavalle. Verkkopallonlyöjillä on tennishallinsa

-ja lapsilla leikkisalinsa, joissa käy ilo ja elämä yhtä vilkas kuin

-konsanaan maankamaralla. Eräissä uusimmissa laivoissa painetaan

-omassa pienoiskirjapainossa jokapäiväinen sanomalehtikin, joka

-sisältää päivänuutuuksia laivaelämästä, lokikirjan itsessään kuivia

-mutta mielenkiinnolla seurattuja salaisuuksia sekä todella tuoreita

-tietoja vanhan ja uuden mantereen valtio- ja pörssielämästä, jotka

-laivan kipinäsähkötyksen teräslangat sieppaavat rannikkoasemilta tahi

-ohikulkevista aluksista.

-

-Illan tullen päivällisen syötyä suuressa ruokasalissa raivataan pöydät

-ja tuolit peremmälle ja avara suoja muutetaan tanssisaliksi, jossa

-hännyshelmaherrat ja avokaulanaiset pyörivät uusimpien muotitanssien

-tahdissa. Säännöllisesti toimeenpannaan joka matkalla myöskin

-hyväntekeväisyyskonsertti, jossa joukkoon sattuneet ammattitaiteilijat

-esiintyvät ja jonka pääsymaksut tulevat laivamiehistön ja erinäisten

-puutteessa olevien välikansimatkustajien hyväksi. Pimeän tullen

-muuttavat monet tuhannet sähkölamput kaikkialla yön valoisaksi

-päiväksi. Komean näyn tarjoo vastaantulevalle laivalle tällainen uiva

-kaupunki, joka lukemattomista akkunoistaan valoa säteillen kyntää

-järkkymättömän varmana valtameren aavaa ulappaa.

-

-

-Tulo uuteen maailmaan.

-

-Sivuutettua New Foundlandin tasalla sijaitsevan vaarallisen

-jäävuorivyöhykkeen, jossa Titanic ja epälukuiset pienemmät alukset

-ovat tavanneet tuhonsa, alkaa Amerikan "maantuntu" vaikuttaa. Avarana

-kuin valtameri aukee laivankeulan eteen New Yorkin kanavan suu. Kohta

-pilkottaa Long Islandin matala, keltainen hietarannikko oikealla

-kädellä ja Majakkasaaren vilkkuvalkea suoraan edessä. Monilukuisia

-pieniä höyryjä vilisee selällä, välittäen liikettä uuden maailman

-pääkaupungin ja rannoilla sijaitsevien huvilakylpyläkaupunkien

-välillä, ja jolloinkin porhaltaa vastaan samallainen jättialus

-matkalla Europaan. Sandy Hookin kohdalla hiljentää tuleva laiva

-vauhtiaan saapuessaan kapeaan, ankkuripoijujen saartamaan kanavaan;

-ja silloin alkaa etäällä häämöttää eriskummallinen, häikäisevän

-kirkas vuorirykelmä. Kuljettua kahden, maailman järeimmillä

-rannikonpuolustustykeillä varustetun linnoituksen välistä seurataan

-New Jerseyn kaunista, lukemattomain huvilain kattamaa rantaa, kunnes

-saavutaan Hudson-virralle, joka yhdessä Itävirran kanssa kaartaa

-varsinaista New Yorkia Manhattan-saarellaan. Nyt leviää silmäin eteen

-maailman ihmeellisin satamapanorama — tuo merkillinen, valkeana

-kajastava vuorirykelmä irtautuukin joukoksi erillisiä, huikean korkeita

-rakennuksia. Ne ovat New Yorkin kuuluisia "pilvenpiirtäjiä", teräksestä

-ja marmorista rakennettuja monikymmenkerroksisia jättiläistaloja.

-

-Kun laivalla ei ole "Keltaista Jaakkoa" (keltaisen-mustaa koleera-

-tai ruttolippua) mastossaan, pääsevät matkustajat sivuuttamaan ikävän

-karanteeniaseman. Mutta tullista he eivät yhtä helposti selviydy, jo

-kanavan suulle tullessa ovat he varustaneet matkalaukkunsa ja -arkkunsa

-käsille ja ottaneet kalleutensa laivan tulen- ja tiirikankestävästä

-aarreholvista; niin että kun pikku tullipursilla vastaan kiirehtivät

-"publikaanit" nousevat niitä nuuskimaan, käy toimitus nopeasti ja

-tottuneesti. Tullipetosta yritetään mielellään, sillä Yhdysvallat

-asettavat maahantuoduille ylellisyystavaroille erittäin korkeat

-tullimaksut.

-

-Tämän viimeisen kiirastulen läpikäytyä pääsevät luokkamatkustajat

-vapaasti maihin, mutta III luokan siirtolaiset ahdetaan kuin

-lammaskatras Ellis-saaren pelolla odotellulle vastaanottoasemalle.

-Siellä tutkitaan kansallisuus, terveys, rahavarat, perhesuhteet ja

-työnsaannin mahdollisuus. "Setä Jonatan" (Yhdysvaltain pilanimi) ei

-enää otakaan uusia tulokkaita yhtä mieluisesti vastaan kuin 1880-

-ja 90-luvuilla. Maihinpääsyehtoja siirtolaisille on tiukentamistaan

-tiukennettu, ja monesti saavat näitä kuljettaneet yhtiöt palauttaa

-laivanlastittain takaisin sellaisia matkustajia, jotka eivät täytä

-kaikkia ankaria vaatimuksia. Mutta myöskin kaikkea mahdollista

-apua ja neuvoa annetaan hyväksytyille siirtolaisille, varsinkin

-mitä majapaikkoihin ja matkan jatkumiseen tulee; ja erityisellä

-huolella koetetaan varoa, etteivät he joutuisi tunnottomien

-siirtolais-"runnarien" käsiin, jotka jo heti alussa ovat nostaneet tien

-pystyyn tuhansilta lännen kultalaan pyrkiviltä.

-

-

-

-

-XIV LUKU

-

-Tuli on irti!

-

- Laivanpalot ennen ja nykyään. — _Höyrylaiva Österbottenin palo_:

- Pakokauhu; Pelastustyö. — Yleisiä tulipalonsyitä merellä.

-

-

-Kamalampaa tilannetta ei juuri voi ajatellakaan kuin on niiden

-matkustajain kohtalo, joiden alus aavalla merellä syttyy palamaan.

-Räiskyvä tuli ja tukahuttava savu ympärillä, rannaton ulappa edessä;

-mahdottomuus saada apua muualta; sen kurin ja tottumuksen puute,

-joka saa laivan miehistön sentään säilyttämään kylmäverisyytensä —

-kaikki tuo nostattaa poloisissa mielettömän kauhun, jonka vallassa

-he kadottavat kaiken inhimillisen arvonsa ja syöksyvät joko sokeasti

-suinpäin perikatoon tahi taistelevat villipetoina onnettomuustoveriensa

-kanssa pienimmästäkin pelastuksen mahdollisuudesta. Nykyään

-ovat pelastuskeinot merilaivoissa sentään suunnattoman paljon

-monilukuisemmat ja täydellisemmät kuin vielä vain pari kolme

-vuosikymmentä takaperin. Puhumattakaan pelastusveneistä ja korkkivöistä

-on niissä automaattisesti suljettavat, ilmanpitävät ovet, joilla

-valkean voi rajoittaa syttymäkohtaan, aivan ensi silmänräpäyksessä

-toimivat hiilihapporuiskut, joilla sen saa tukahutetuksi jo alkuunsa

-j.n.e.

-

-Kuvauksena hiukan varhaisemmasta laivanpalosta, jonka kamala muisto

-meillä elää vielä vanhemman polven keskuudessa, kerromme erästä

-suomalaista laivaa ja sen matkustajia kohdanneesta onnettomuudesta.

-

-

-

-_Österbotten'in_ palo.

-

-

-Torstaina elokuun 13 p. 1874 oli suomalainen höyrylaiva Österbotten,

-kapteeni O. Liljeqvist, matkalla Porista Ouluun. Se oli neljännestuntia

-sitten lähtenyt Reposaaren satamasta ja ennättänyt sen ulkopuolella

-sijaitsevan Kolmikulman karin taa, kun muuan matkustaja huomasi

-tulen päässeen irti eräissä kansilastina olevissa tervatuissa

-tappurapaaleissa, jotka suurimmaksi osaksi olivat ahdetut ratassuojien

-(Laiva kulki siipirattailla eikä potkurilla) väliin. Laivan

-asioitsijalle annettiin paikalla sana vaarasta ja hän huusi siitä

-kapteenille, joka oli tällöin komentosillalla ja kohta komensi

-miehistön toimittamaan ruiskuletkut käyttökuntoon. Tuli levisi

-kuitenkin niin sukkelaan, ettei näitä ennätetty edes kiertää kiinni

-pumppuihin, sillä vähemmässä kuin viidessä minuutissa oli koko

-keskikansi ilmiliekissä ja navakka tuuli edisti sen raivoa. Sen ohella

-oli kapteeni käskenyt kääntää laivan täyttä höyryä takaisin Reposaaren

-rantaan; mutta muutaman minuutin kuluttua pakottivat liekit sekä hänen

-että peränpitäjän poistumaan komentosillalta. Laiva kulki nyt tuulen ja

-aaltojen varassa, kunnes höyrykone tuntemattomasta syystä seisahtui ja

-ankkuri voitiin laskea. Täten saatiin palava alus sellaiseen asemaan,

-että edes osalla kantta voitiin vielä liikkua. Mutta kun se nyt vaappui

-kyljeltä toiselle suorasti kovaa luodetuulta kohti, ympäröivät liekit

-tykkänään peräpuolen, niin että salonki-matkustajain oli ylen työlästä

-nousta kannelle, vaikka onnettomuus sattui keskipäivällä, nim. klo

-puoli 2.

-

-

-Pakokauhu.

-

-Salongeissa istuttiin juuri päivällisellä, kun huuto kuului: "Tuli

-on irti!" Ruokavieraat, alun neljänäkymmentä, koettivat rynnätä ylös

-kannelle; ja kun kansimatkustajat, joita oli jokunen useampikin, olivat

-jo aivan suunniltaan säikähdyksestä, syntyi hirveä sekasorto ja meteli,

-jossa ei enää voitu kuulla mitään komentosanoja. Kapteeni oli käskenyt

-selvittää laivan kaikki veneet lähtökuntoon; mutta ennenkuin vielä

-ensimmäinenkään oli keritty laskea veteen, oli se jo täpösen täynnä

-ihmisiä, ja kun kiinnitysnuorat katkaistiin, kallistui se ja kaikki

-siinä istuvat paiskautuivat mereen.

-

-Toinenkin vene täyttyi yhtä nopeasti — vaikka kapteeni ja eräs

-puukolla asestettu matruusi seisoivat vieressä vahtina ja koettivat

-hillitä joukkoa syöksymästä siihen — ennenkuin sitäkään oli ennätetty

-laskea alas. Se katkesi keskeltä kahtia ja siinä ohjain kävi samoin

-kuin edellisten. Tällöin paiskattiin myöskin kapteeni veteen. Molemmat

-toiset veneet saatiin lasketuiksi onnellisesti, mutta väkevä aaltoilu

-murskasi ne kohta laivankylkiä vastaan.

-

-Mitä kamalin hämminki vallitsi nyt onnettomuuspaikalla. Hukkuvien

-parkunaan yhtyivät laivalla olevien hätähuudot, joiden nyt — itse

-savuun ja liekkeihin menehtymäisillään — tuli yrittää pelastaa

-meressä kamppailevia kohtalotovereitaan. Tuli takana ja aallot edessä,

-koettivat he pelastusrenkailla ja nuorilla auttaa niin monia kuin

-suinkin mahdollista, ja onnistuikin heidän pelastaa moniaita, niiden

-joukossa kapteeni. Mutta harvatpa sittekään olisivat jääneet henkiin,

-jollei viime tingassa olisi tullut apua toisaalta. Reposaaren satamassa

-olevalta norjalaiselta purjelaivalta Tellus oli sen kapteeni O.

-Thorssen huomannut onnettomuuden jo melkein alussa ja lähtenyt heti

-parin miehen kanssa kiirehtimään paikalle aluksensa purrella. Nämä

-reippaat ja uljaat miehet eivät säikkyneet laskea aivan kiinni palavan

-laivan kylkeen, vaikka heidän mastonhuippunsa ja purjeensa hiiltyivät,

-ja korjasivat aalloista kymmenen kuoleman kanssa kamppailevaa, joista

-kuusi sai kiittää heitä hengestään. Kapteeni Thorssen nousi sitten

-palavan laivan kannelle ja oli sen päällikölle suureksi avuksi tämän

-ylen tukalassa asemassa.

-

-

-Pelastustyössä

-

-sattui monia liikuttavia ja järisyttäviä kohtauksia. Purren tullessa

-laivan lähelle nähtiin erään äidin pieni lapsi käsivarrella riippuvan

-taivaan ja veden välillä, pidellen epätoivoisesti molemmin käsin kiinni

-laivanreunalta riippuvasta köydestä. Mitä suurimmalla ponnistuksella

-kiiruhtivat pelastajat auttamaan onnetonta. Äiti poloinen, jonka

-voimat olivat nähtävästi uupuneet, syöksyy alas veneeseen, mutta

-lapsi — viereen aaltoihin! Jotkut veteen pudonneista olivat

-suonenvedontapaisesti pureutuneet hampaineen tahi tarrautuneet kynsin

-niin tuimasti lähellä uiskenteleviin köysiin ja pelastusveneiden

-sirpaleisiin, jotta heistä tulvehti veri virtoina. Muuan, joka oli

-uiden koettanut pelastaa hukkuvaa äitiään, nostetaan tajuttomana

-veneeseen; ja muuan nainen koettaa epätoivoisesti pidellä sisartaan

-veneenlaidalla, kunnes sattuu kolhaisemaan päänsä laivan-kylkeen,

-pyörtyy ja käy kykenemättömäksi sen enempää auttamaan.

-

-Kaksi hinaajalaivaa, _Azalea_ ja _Salama_, jotka olivat Reposaaren

-satamassa ja joiden oli määrä puolta tuntia myöhemmin lähteä

-kaupunkiin, eivät onneksi olleet vielä ennättäneet lähteä.

-Ensinmainittu oli parastaikaa hinaustyössä ja voi heti paikalla

-kiirehtää apuun; ja sen pikaista saapumista saatiin kiittää siitä, että

-niinkin paljon ihmisiä noin vaikeissa olosuhteissa tuli pelastetuksi.

-Nuorien ja keksien avulla hinautuivat niin monet kuin voivat palavan

-laivan perästä hinaaja-alukseen, joka myöskin korjasi vedestä osan

-niistä, jotka olivat säilyneet hengissä. Myöhemmin saapui Salama

-mukanaan sammutusvehkeitä ja proomuja pelastamaan lastia, josta ei

-kuitenkaan saatu enää mitään korjatuksi. Sitten hinattiin palava hylky

-Reposaaren salmeen luotsiaseman luo, missä se valaisi koko yön seudun

-kaamealla loimollaan, antaen kauvempana asuvienkin aavistaa mitä oli

-tapahtunut.

-

-Tulen- ja vedenvaarasta korjatut, sekä elävät että kuolleet, koottiin

-vähitellen Reposaareen, jossa vallitsi koko yöntienoon sydäntäsärkevä

-valittelu — eikä vain haaksirikkoutuneiden keskuudessa, vaan myöskin

-seudun asukkaiden, jotka olivat ylen järkytetyt kaikesta näkemästään

-ja kuulemastaan surkeudesta. Harvoilla pelastetuista oli muuta kuin

-välttämättömimmät vaatekappaleet päällään, monella ei edes niitäkään,

-niin että melkein jokaiselle oli hankittava apua.

-

-Kapteeni Liljeqvist lausui julki sydämmellisen kiitollisuutensa

-niinhyvin norjalaiselle kapteenille hänen miehekkäästä avustaan kuin

-kahdelle matkustajalle, saksalaiselle kauppamatkustajalle Lappelle ja

-eräälle oululaiselle oluenpanijalle, jotka olivat reippaasti toimineet

-onnettomuustoveriensa pelastamiseksi.

-

-Surman omiksi joutuneiden joukossa mainitaan kolme palanutta, nim.

-rehtori Höckert Pietarsaaresta sekä _Österbotten’in_ koneenkäyttäjä

-Johansson ja lämmittäjä Bange. Molemmat jälkimmäiset olivat työvuorossa

-konehuoneessa ja kuolivat sankareina vartiopaikallaan. 13-14 henkeä

-hukkui, m.m. konsuli Malmin (tunnetun suurlahjoittajan) puoliso

-Pietarsaaresta, rouva Wallenius Oulusta ja laivan ravintoloitsijatar

-neiti Holmudd. Eräs äiti, jonka neljä lasta hukkui ja jonka nimestä ei

-saatu tietoa, kuoli yön kuluessa sen perheen luona Reposaaressa, joka

-oli ottanut hänet hoivaansa.

-

-Syynä tulen irtipääsyyn oli muuan erääseen Kristiinankaupunkiin

-matkalla olevaan laivanmiehistöön kuuluva mies, joka

-huolimattomuudessaan oli viskannut palavan paperossin tervattujen

-tappurapaalien viereen. Muuna lastina oli jauhoja ja n. 120 laatikkoa

-tulitikkuja. Tuli levisi sellaisella vauhdilla, että muutamassa

-silmänräpäyksessä suurin osa kantta oli liekkien vallassa.

-

-Reposaaressa kerättiin kohta raha-apua varattomimmille pelastuneista.

-Höyryl. _Aavasaksa_ Turusta lähetettiin heti tiedon sinne tultua

-noutamaan haaksirikkoisia sekä hinaamaan hiiltynyt ja savuava

-laivanhylky Reposaaren laivasiltaan.

-

-

-

-Yleisiä tulipalonsyitä merellä.

-

-

-Aivan samanlainen alku lienee ollut höyryl. _Bore I:n_ palolla

-Helsingin satamassa kesällä v. 1915, vaikka tämä laiva oli silloin

-satamassa ja tuli pääsi irti rannalla olevasta tavarasuojasta, jossa

-jotkut tupakoivat poikanulikat olivat samoin sytyttäneet tappurapaaleja

-tuleen.

-

-Toisinaan ei tulipalon syynä tarvitse olla huolimaton tulenpitely, eikä

-edes sen tarvitse olla ihmisten tai koneiden aiheuttama, vaan lastin

-laadun ja sälytyksen. Palo-öljyä ja ruutiakin vaarallisempia tavaroita

-ovat kivihiili ja puuvilla. Eräänä vuonna hävisi tietymättömiin 32

-Englannin satamista lähtenyttä hiililaivaa, joista täysin varmasti

-tiedetään kymmenen palaneen poroksi merenselällä, ja hyvällä syyllä

-voi päätellä useimpain toistenkin perineen saman kohtalon. Nimenomaan

-hieno kivihiilipöly on kuumetessaan erikoisen tulenarkaa; ja kun

-sitä ruvetaan vedellä valelemaan, syntyy miltei silmänräpäyksessä

-myrkyllistä kaasua, joka on tukahduttaa sammuttajat. Samoin on

-puuvillan laita. Jos sitä lastataan laivaan hiukankaan kosteana —

-sateen kastuttamana tai muuten — ja se sitten tiheään ahdettuna kuivaa

-ja joutuu lisäksi vielä koneiden lämmön ulottuviin, voi se syttyä aivan

-itsestään. (Puuvilla onkin erinomaisen herkkää palamaan; siitähän

-kemiallisin liuoksin valmistetaan pumpuliruutia, joka on äärettömän

-paljon voimakkaampaa kuin tavallinen musta ruuti.)

-

-"Tulipalosta ja valkeanvaarasta, vedenhädästä ja pahasta äkillisestä

-kuolemasta varjele meitä, laupias Herra Jumala!" oli vanhassa

-virsikirjassa rukous. Kaikki nuo peljättävät vaarat voivat uhata aivan

-yhdenaikaisesti, kun laiva syttyy merellä palamaan.

-

-

-

-

-XV LUKU

-

-Ihmelaivan perikato.

-

-Titanicin mittasuhteet, varustukset ja mukavuudet. — _Kuoleman matka_:

-Huoleton alku; Langattoman lennättimen varoituksia; Yhteentörmäys

-jäävuoren kanssa; Ensi vaikutelma _Titanic'illa_; Pelastustoimiin

-ryhdytään; "Naiset ja lapset ensin!"; Hämminkiä ja hyvästijättöjä;

-Konehuoneissa; Kipinäsähkötyksen sankarit; "Lähemmäs Sua, Jumala...";

-Pelastuvia ja hukkuvia.

-

-

-Huhtik. 10 p. 1912 lähti Southamptonin satamasta Englannissa maailman

-isoin laiva — ihmelaiva, todellinen veden päällä uiskenteleva

-jättiläispalatsi. Tuo matka oli sen ensimmäinen, ja siitä tuli myöskin

-sen viimeinen, sillä viisi päivää myöhemmin sukelsi yön pimeydestä

-esiin kaamean valkoisena kuumottava jäävuori, joka leikkasi sen

-ylähangan kyljen puhki kuin saksi paperilevyn, ja Titanic useimpine

-tilapäisine asukkaineen oli kahden tunnin kuluessa vajonnut pohjaan

-7 km syvyyteen.

-

-Kuivilla numeroilla on usein salaperäinen viehätyksensä; ja vaikka

-jättiläislaivan mittasuhteita ilmaisevat numerot eivät kykene antamaan

-täydellistä käsitystä sen todellisesta koosta, mainitsemme ne tässä

-kuitenkin osottaaksemme, kuinka tuollainen valtamerenmammutti oli vain

-voimaton kääpiö alkeellisten luonnonvoimain käsissä.

-

-

-

-Ihmelaivan mittasuhteet, varustukset ja mukavuudet.

-

-

-Titanic oli 3-potkurinen laiva, lastikantavuudeltaan 46,328

-bruttotonnia ja 21,831 nettotonnia. Sen pituus oli 284 metriä,

-suurin leveys lähes 31 m, rungon korkeus emäpuusta pääkanteen yli 21

-m ja päällysrakennuksen korkeus lähes 20 m. Sen koneet kehittivät

-50,000 hevosvoimaa. Rakentajat olivat vakuuttaneet laivan olevan

-uppoamattoman — olihan siinä 15 vedenpitävää laipiota, miltei

-koko leveyden yli ulottuva vedenpitävä kaksoispohja ja monia muita

-vedenpitäviä osastoja, joissa polttoainetta ja lämmitysvettä

-säilytettiin. Höyrykattilat sijaitsivat kuudessa erillisessä osastossa,

-joiden itsestään sulkeutuvat, ilmanpitävät panssariovet rajoittivat

-mahdollisimman paljon valkean ja räjähdyksen vaaraa. Alus oli

-varustettu kipinäsähkötyksellä, vedenalaisella hälytyslaitteella,

-sähkövalo- ja -voimajärjestelmillä. Puhelimet ja sähköttimet välittivät

-yhteyttä eri toimintaosastojen välillä. Sähköhissit kuljettivat

-lastia ja tarveaineita sekä matkustajia kannelta toiselle. Kaikki

-mahdolliset laitteet vedensyvyyden ja laivannopeuden määräämiseksi

-olivat olemassa; samoin hengenpelastuskojeet meriviraston vaatimusten

-mukaiset. (Tuhon sattuessa osottautui kuitenkin pelastusveneiden

-lukumäärä riittämättömäksi.) Matkustajille, joita tässä upeassa

-laivassa kuljetettiin vain korkeampiluokkaisia, oli tarjona mukavuuksia

-mitä vain ajatella saattaa — konserttisaleja, tupakkahuoneita,

-uima-altaita, tennishalleja, loistoravintola, kirjasto j.n.e.

-

-Ja sittenkin — kun jäävuori tuhosi uivan palatsin, tuon

-laivanrakentajain ruumiillistuneen unelman, pelastui sen 2,201 hengestä

-vain 711 — todella traagillinen todistus ihmisneron ja ihmisvoiman

-mitättömyydestä luonnonvoimain mittaamattoman mahdin rinnalla.

-

-

-

-Huoleton alku.

-

-

-Titanic kulki ensin Southamptonista Cherbourgiin Kanaalin

-ranskalaisella rannalla ottamassa lisää äveriäitä matkustajia, sitten

-Queenstowniin Irlannin pohjoispäässä, alottaakseen sieltä sille

-määrätyn reitin Atlantin yli New Yorkiin. Ensimmäiset pari kolme päivää

-kuluivat ilman mitään merkillisiä sattumia, matkustajain ihaillessa

-ihmelaivan jättiläissuhteita ja verrattomia mukavuuksia. 14 p:nä

-illan hämärtyessä istuttiin juhlapäivällisellä, kaunis soitto loi

-iloa ylelliseen ruokapöytään ja kajahteli laivan syrjäisiimpiinkin

-osiin; hienosti puetut herrat ja naiset istuivat ja puhelivat

-hilpeästi keskenään tahi joutelehtivat aterialta noustua loistavissa

-seurustelusaleissa ja mahtavan leveillä kävelykansilla — osaamatta

-aavistaakaan, että pimenevän yön kohdusta heitä vastaan kiiruhti

-valkeana irvistelevä kuolema.

-

-

-

-Langattoman lennättimen varoituksia.

-

-

-Aikaisemmin päivällä oli ilmasta siepattu purjelaiva _Caronia_’sta

-lennätetty kipinäsähkösanoma, joka ilmotti että "länteenpäin menevät

-höyrylaivat mainitsevat huhtik. 12 p. jäävuoria, jääröykkiöitä ja

-jääkenttiä nähdyn 42 pohj. leveysasteella alkaen 49 läntisestä

-pituusasteesta". Tämä tieto tuli klo 9 a.p., kun Titanic oli 43°35’

-pohjoista leveyttä ja 43°50’ läntistä pituutta; ja klo 1,42 päivällä,

-sen ennätettyä 42°35’ pohj. lev. ja 45°50’ länt. pit, ilmoitti toinen

-kipinätieto purjelaiva _Baltic'ista_, että "suuria jääkenttiä" oli

-nähty samana päivänä 41°51’ pohj. lev. ja 49°52’ länt. pit..

-

-Ymmärtääksemme näiden varoitusten merkityksen on välttämätöntä muistaa

-seuraavat seikat:

-

-_Jäävuoret_ ovat suunnattomia napaseudulta tulevia jäämöhkäleitä, joita

-merivirrat kuljettavat Grönlannin rannoilta eteläänpäin ja joiden

-sisällyksestä vain noin yhdeksäs osa on yläpuolella.

-

-_Jääröykkiöt_ ovat pieniä jäävuoria.

-

-_Jääkentät_ eli jäätelit ovat merivettä jäätyneenä höllempään muotoon

-kuin ahtojäissä; ne peittävät mahtaviksi erillisiksi pinnoiksi

-lohenneina avarat alat napavesistä ja ajelehtivat tuulten ja

-merivirtojen mukana yhteen, niin että jatkuvasti muodostavat yhä uusia,

-toistaan isompia levyjä, kunnes etelämmäksi jouduttuaan alkavat sulaa

-ja särkyvät hajalle.

-

-Kaikki nuo jäämuodostukset ovat erittäin vaaralliset purjehdukselle,

-ja merikartoissa on tarkoin kuvattu niiden kulkusuunnat ja ulottuminen

-valtamerireiteille, jotta alukset voisivat välttää sattumasta yhteen

-niiden kanssa. Vaikka jäävuoria ja jääteleitä on ennenkin nähty

-hyvin kaukana etelässä aina New Foundlandin tienoille saakka, ei

-kuitenkaan moniin vuosiin niitä oltu huomattu niin etelässä kuin

-Titanien turmionhetkenä. Vielä kaksi muuta kipinäsähkösanomaa tuli

-iltapäivän kuluessa, joista toinen sisälsi uutisia isojen jäävuorten

-läheisyydestä; mutta lukuunottamatta tähystäjiä ja vartiovuorossa

-olevia upseereja, kävi _Titanic_'ssa jok’ainoa henkilö levolle

-nähdäkseen epäilemättä ihania unia ja herätäkseen yön kauhuihin —

-todellisempiin ja hirvittävämpiin kuin pahin painajaisuni.

-

-

-

-YHTEENTÖRMÄYS JÄÄVUOREN KANSSA.

-

-

-Äkkiä häiritsi ison laivan hiljaisuutta särähtävä ryske, teräslevyjen

-repeäminen. Jotakin oli tapahtunut. Moniaat kuulivat tuon äänen —

-varsinkin välikannella olijat, jonka yli laiva kohosi korkeana kuin

-kaupunki, sekä komentokannella seisovat upseerit. Kaikki muut, jotka

-laivan hiljainen huojunta ja koneiden etäinen kumina oli tuudittanut

-makeaan uneen, heräsivät vasta oudosta hiljaisuudesta, joka yhtäkkiä

-valtasi koko laivan. Ei kuulunut enää koneiden jyskytystä eikä

-laivanrungon herkeämätöntä tärinää — pimeä, hiljainen maailma

-ympärillä tuntui äkisti tyhjääkin tyhjemmältä. Pörröisiä päitä

-kurkisti ulos makuuhyttien ovista, ihmisiä hoippuroi yöpukimissa ja

-unenpöpperöisinä käytävissä kysellen toisiltaan "Mitä nyt?" ja "Mikä se

-oli?" — saamatta muuta vastausta kuin että kaikki oli hyvin — kaiken

-täytyi olla hyvin. Sillä eikö oltu maailman turvallisimmassa laivassa?

-Ja niinpä uneliaat kyselijät palasivat takaisin vuoteisiinsa.

-

-Mutta toiset, joiden velvollisuus oli olla valveilla, joiden niin

-sanoaksemme tuli pitää sormensa tämän Leviathanin valtimolla, eivät

-joutuneet nukkumaan. Ensimmäinen upseeri Murdoch ja hänen vartionsa

-olivat komentosillalla; kapteeni oli silloin hytissään. Tähystäessään

-sinertävänmustaan pimeyteen oli Murdoch älynnyt edessäpäin valjua

-kuumotusta ja heti ymmärtäen, mitä se tiesi, antanut nopeita

-käskyjä, joita silmänräpäyksessä noudatettiin; mutta oli jo liian

-myöhäistä. Outo kuumotus kuvastui seuraavassa tuokiossa jylhäksi,

-torninkorkuiseksi jäävuoreksi, jonka sisään _Titanicin_ teräskaaret

-syöpyivät metri metriltä. Jää, josta eetteriaallot olivat kaiken päivää

-ilmotelleet, oli nyt kammahtanut sen eteen yöllisenä kummituksena —

-ei, kuin ruumiillistuneena Kuolemana.

-

-Kapteeni Smith ryntäsi komentosillalle, heti kun tunsi laivan

-pysähtyvän kulussaan.

-

-"Olemme törmänneet jäähän", vastasi ensimmäinen upseeri hänen

-kysymykseensä.

-

-"Sulkekaa vedenpitävät ovet!" komensi kapteeni, mutta sai kuulla

-että se oli jo tehty. Liikuttamalla edessään olevan kellotaulun

-vaihdevipusinta oli Murdoch pannut kellot laivan kaikissa osissa

-kilisemään ja laivan eri osastoja yhdistävät isot teräsovet liukumaan

-äänettömästi aukkoihinsa; kellonsoitto varoitti itsekutakin joutumasta

-ovien sulkeutuessa erilleen varsinaisesta ympäristöstään.

-

-Mutta mitkään vedenpitävät ovet eivät riittäneet pelastamaan

-jättiläisalusta. Tuon valkeana kuumottavan, läpinäkyvän röykkiön

-aiheuttama aukko ulottui satakunta metriä pitkin laivankylkeä ja oli

-leikkautunut — käsi vapisee kirjoittaessa — _kymmenessä sekunnissa_.

-Kaksikymmentä solmuväliä tunnissa (37 km.) oli laiva kulkenut

-törmäyksen sattuessa, ja kymmenessä sekunnissa se oli murskannut

-kylkensä jään sisään sadan metrin pituudelta, niin että teräslevyt

-repesivät kuin hauras käärepaperi ja vettä syöksyi sadoin tonnein

-laivan sisustaan.

-

-Kirvesmies kävi virkansa mukaisesti tunnustelemaan laivan kärsimää

-vauriota; Phillips, Marconi-koneen käyttäjä, sai käskyn olla valmiina

-lähettämään ilmojen halki avunhuutoja, jos se kävisi tarpeelliseksi.

-Kirvesmies palasi selostamaan asemaa, ja hänen sanomansa perusteella

-kapteeni Smith lähti sähkötys-hyttiin toimittamaan kipinäsanomia

-lähetettäväksi. Muutaman harvan minuutin kuluttua lähti kaikkiin

-ilmansuuntiin hätähuutoja "C Q D" ja "S O S" — kansainväliset

-avunpyyntömerkit ("Save our souls" = pelastakaa sielumme! on hengenhädän

-tiedoitus) — ja niiden seurassa sanat:

-

-"Olemme törmänneet jäävuoreen! Joutukaa oitis avuksi!" Ensimmäisenä

-sieppasi sanat ilmasta, 125 km. päässä onnettomuuspaikalta, höyrylaiva

-_Carpathia_, vastaten niihin: "Tulemme heti!"

-

-

-Ensivaikutelmia Titanic'illa.

-

-Entä mitä tekivät sillävälin uivan palatsin tuhannet asukkaat,

-kun laivan sisuksiin syöksyi vettä satamäärin tonneja? He olivat

-kokoutuneet ylähangan puolelle kuuntelemaan henkeä vetämättä. Heillä

-ei ollut vieläkään käsitystä siitä, mitä oikeastaan oli tapahtunut.

-Silmitöntä säikähdystä ja päätäpahkaista pakokauhua on laivanpääliköllä

-syytä pelätä enemmän kuin luonnonvoimain aiheuttamaa tuhoa, ja siksipä

-koettaa hän pitää matkustajiaan tietämättöminä jälkimmäisestä, niin

-kauvan kuin on mahdollisuutta välttää vaaraa. Huhuja kyllä kulki,

-että "on törmätty jäävuoreen"; mutta välittämättä siitä sen enempää

-kohauttivat enimmät hartioitaan ja palasivat levolle. Niin varma oli

-itsekukin tämän tieteen ja teollisuuden mestarinäytteen ehdottomasta

-turvallisuudesta, ettei ajatus uhkaavasta vaarasta pystynyt juuri

-kenenkään päähän.

-

-Itse asiassa oli vain olevinaan hauska sattumus, että oltiin törmätty

-jäävuoreen; ja moinen kummitus oli harvinainen näky useimmille

-matkustajista, jotka tulivat ajatelleeksi enemmän sitä kuin laivan

-kohtaloa. Sen mahtava, läpikuultava röykkiö oli heille aikamoinen ihme;

-jykevä tornimainen huippu, joka häämötti hämärästi peräkeulan takana,

-antoi aavistuksen jättiläisen hirvittävästä ko’osta, vaikka monet

-tiesivätkin, että vain yhdeksäs osa siitä pisti esiin vedestä. "Aika

-peijakas!" virkkoi joku ja kävi uudelleen levolle.

-

-

-Pelastustoimiin ryhdytään.

-

-Mutta tällävälin alkoi jo virrata nokisia, puolialastomia lämmittäjiä

-syvältä laivan uumenista ylös kannelle, ja jokainen uusi joukkokunta

-tiesi kertoa, että vesi tulvasi sisään höyrykattilahuoneisiin.

-

-Jo laivan kallistumisesta oli kapteeni Smith arvannut vakavan vaaran

-olevan tarjona — se makasi näet keula hyvin syvällä vedessä ja sukelsi

-tavantakaa 15-30 sm alemmaksi — ja komensi sen vuoksi kokoamaan

-matkustajat venekansille. "Maailman turvallisimman laivan" asukkaat

-saivat käskyn, joka voi merkitä vain yhtä ainoata asiaa — että

-laiva todenteolla oli uppoomaisillaan. Halki kilometrien mittaisten

-käytävien kiiruhti palvelusväki odottamattomine uutisineen, herättäen

-ihmisiä makeasta unesta kammottavaan todellisuuteen, mutta samalla

-varoen visusti aiheuttamasta yleistä hämminkiä ja pakokauhua. Ainakin

-näennäisesti hekin luottivat järkähtämättä laivan uppoamattomuuteen ja

-vakuuttivat kyselijöille, että heidän mielestään tuli kaikki käymään

-hyvin.

-

-"Meriviraston ohjeet määräävät, että matkustajain on vaaran uhatessa

-puettava korkkiliivit ylleen", sanoi muuan edeskäypä; "ja vaikka alus

-vajoisikin, kykenee se pysymään pinnalla ainakin kahdeksanviidettä

-tuntia."

-

-Nämä sanat tulkitsivat muuten yleisen mielipiteen Titanic'illa,

-joka todellisuudessa eli viimeisiä hetkiään; mutta käskyä totellen

-marssivat matkustajat kymmenittäin ja sadottain ylös venekansille.

-Jotkut nurisivat tultuaan ajetuiksi lämpöisistä vuoteista

-jääkylmälle, huuraiselle kannelle; toiset morkkasivat meriviraston

-ohjeiden naurettavan tarkkaa noudattamista. Kuvitelkaahan tuota

-yöllistä näytelmää, jos voitte — pitkät rivit laivapalvelijoita

-vartioiden pelastusveneitä, joiden luku sitten osottautui kamalan

-riittämättömäksi; hälisevä, ihmettelevä paljous miehiä, naisia ja

-lapsia, jotkut täysin, toiset puoleksi puettuina, useimmilla vain

-huopapeite kääräistynä yöpuvun ylle, enimmät kiskoen haukotellen

-pelastusvöitä ja korkkiliivejä uumenilleen. Nyt näyttivät jo monet

-hätäisiltä, kun ymmällään ja kokemattomina panivat merkille laivan

-pahan kallistumisen ja upseerien jännitetyt katseet.

-

-"Naiset ja lapset ensin!" Naiset ja lapset seisoivat värjötellen

-koottuina venekansille, odotellen hahloissaan riippuvien

-pelastusveneiden ja kokoonpantavien veneiden kuntoonasettamista. Meren

-traagillinen huuto: "Naiset ja lapset ensin!" oli näet jo kajahtanut.

-Ja miehet, rotevajäseniset ja lämminveriset miehet, täynnä elämänhalua

-ja -rakkautta, seisoivat tyveninä syrjempänä, tupakoiden rauhallisesti

-ja uskotellen toisilleen ja itselleen vielä tänäkin hetkenä, ettei

-laiva toki voinut upota.

-

-Veneistä varustettiin jokainen laivaväkeen kuuluvilla soutajilla ja

-peränpitäjillä; ja sitten heilautettiin ne hahloissaan reunan yli,

-vaikkei vaivatta, sillä niiden kiinnitys osottautui hyvin työlääksi

-purkaa. Naiset ja lapset, kehnosti puettuina ja varustettuina

-kamalankylmän yön kauhujen varalta, autettiin veneisiin ja laskettiin

-niiden mukana alas veteen; ja seuraavassa tuokiossa he alkoivat edetä

-niin turvalliseksi uskomastaan uivasta palatsista ulos aavan valtameren

-vaaroihin. Moniaat naisista kieltäytyivätkin lähtemästä — he eivät

-tahtoneet erota aviomiehistään ja pyytelivät, että näiden sallittaisiin

-lähteä mukaan. Mutta sankarillisesti kieltäytyivät miehet lähtemästä,

-ja niin jäivät puolisot yksissä kuolemaan tuomittuun laivaan.

-

-

-Hämminkiä ja hyvästijättöjä.

-

-Noita avuttomia poloisia veneisiin autettaessa seisoivat laivan

-upseerit revolverit kädessä vartioimassa, ettei elämänrakkaus ja

-kuolemankauhu saattaisi miespuolisia matkustajia varoituksista

-huolimatta ryntäämään veneisiin. Tiettävästi vain yksi sellainen

-mylläkkä syntyi. Moniaat poloiset välikannen matkustajat — kaikki

-slaavilaisia ja italialaisia, jotka olivat törmäyksen sattuessa

-olleet kyllin lähellä älytäkseen sen hirvittäväisyyden — menettivät

-malttinsa ja valtasivat yhden veneistä. Mutta eräs upseeri pysäytti

-heidät parilla revolverinlaukauksella, ja väkevät kädet viskasivat

-heidät takaisin. Heidän himoitsemansa paikat perivät heidän vaimonsa

-ja lapsensa; ja tänä kauhun hetkenä unohtui kaikki varallisuus- ja

-säätyerotus, rikkaita naisia ja köyhiä, pitsi- ja rääsyhelmaisia

-ahdettiin sekaisin yksiin veneisiin. Miljoonapohatan lapsi viskattiin

-köyhän siirtolaisnaisen povelle, ja yhteiskunnan pohjakerrosten parkuva

-vesa joutui jalokivisormuksilla koristettuihin käsiin.

-

-Pelastustyö jatkui täsmällisesti, ja sitä säesti ulosvirtaavan höyryn

-kohina, vaimojen ja lasten sydäntävihlovat huudot ja nyyhkytykset,

-heidän ottaessaan jäähyväisiä — joista tuli viimeiset — miehiltään

-ja isiltään, ja koko se merkillinen hämminki ja kohu, joka nousee

-ahdinkoon joutuneesta isosta ihmisjoukosta. Kaameata näytelmää

-valaisivat loihtumaisen kirkkaasti laivan eri osista ilmaan ammutut

-raketit, joilla pyydettiin apua lähitienoilla kulkevilta aluksilta. Ja

-vielä eriskummallisemmaksi tekivät kohtauksen salongista kajahtelevat

-pianon ja laivaorkesterin hilpeät säveleet, joihin sekautui lähtevien

-naisten ja jäävien miesten jäähyväishuudot: "Näkemiin asti! New

-Yorkissa tavataan!"

-

-Alas, alas, alas — 20-25 metrin syvyyteen — laskettiin veneitä

-herkeämättä. Jotkut sattuivat laivankyljissä olevien hylkyhöyryn

-aukkojen tielle, ja silloin olivat niissä istuvat vaarassa

-kärventyä. Kaikkiin veneisiin ei enää riittänyt upseereita johtamaan

-pelastustyötä ja pakenemista, ja silloin syntyi sanomaton hämminki.

-Tuolla jokunen vene sotkeutui peräpuolen kiinnitysköysiin ja asettui

-pystyyn keula alaspäin, jolloin sen väestö suistui päistikkaa mereen.

-Toisia hätäytyneitä hyppäsi tuperruksissaan suinpäin laivanreunalta

-alas; ja niitä pelastettaessa ja toisia väkivalloin veneisiin

-pyrkiviä esteltäessä alkoi pakokauhun hirvittävä aave jo näyttää

-kummituskasvojaan.

-

-

-Konehuoneissa.

-

-Jättäkäämme hetkeksi pakenevat veneet kiitämään pitkin mustaa

-merenpintaa ja kansilla kärsivällisesti seisovat tai epätoivoisesti

-riehuvat ihmispoloiset odottelemaan toivottua pelastusta — itse

-asiassa välttymätöntä uppoamistaan — ja silmätkäämme laivan sisäosiin

-seurataksemme virkapaikoilleen jäävän miehistön toimia.

-

-Syvällä alhaalla konehuoneissa ja lämmitysosastoissa puuhasivat nokiset

-sankarit sitkeästi totutussa työssään. Ne heistä, joiden työpaikkoihin

-vesi ei ollut vielä tunkeutunut ja jotka tiesivät heitä entistä

-kipeämmin tarvittavan, jäivät alhaalle loppuun asti. Pääkonehuoneessa,

-jota vedenpitävä laipionsa edelleen suojeli, täytyi koneita pitää

-käynnissä dynamojen takia, jotka käyttivät pumppuja, sähkövaloja

-kipinäsähkötyslaitteita. Jos pumput onnistuttiin pitää herkeämättömässä

-toimessa, saattoi laiva pysyä veden päällä siksi kunnes apua tuli;

-sähkövalo oli välttämätön työnteolle, pelastustoimille ja ihmisten

-rauhoittamiselle; ja kipinälennättimellä voitiin jatkuvasti huudella

-apua eetterin halki kymmenien ja satojenkin peninkulmain päästä.

-Marconi-koneiston hytissä työskenteli kaksi nuorta miestä, joiden nimet

-— Phillips ja Bride — pysyvät ihmisten muistissa niin kauvan kuin

-Titanicin kohtaloa muistetaan.

-

-

-Kipinäsähkötyksen sankarit.

-

-He olivat lähettäneet ilmoihin järkyttävät avunpyyntösanat: "S.O.S",

-merilaivojen uuden hätähälytyksen, vaihdellen sitä tavantakaa vanhaan

-apumerkkiin "C.Q.D." Sittekun vaara kävi ilmeisemmäksi ja laivasta

-tuotiin heille yhä vakavampia uutisia, alkoivat koneet naputtaa

-paljon pitempiä sähkösanomia, jotka kertoivat kaukana kulkeville

-aluksille, mitä _Titanic'illa_ oli tapahtunut ja mitä vielä odotettiin

-tapahtuvaksi. Ja silloin tällöin sieppasivat heidän päidensä päällä

-suhisevat teräslangat eetteristä ääniä, jotka ilmottivat tuskallisesti

-kuunteleville miehille, että heidän sanomansa oli saatu ja että tämä

-tai tuo laiva oli täydellä höyryllä tulossa apuun. Yli 112 km päästä

-lähetti _Carpathia_-laivan sähköttäjä tällaisen sanoman, ja liki 500

-km matkalta vastasi _Titanic'in_ muhkea sisarlaiva _Olympic_ joutuvansa

-avuksi. Kiirettä täytyi pitää, sillä sanomienvaihdosta riippui

-tuhansien ihmisten pelastus, ja kapteeni oli jo käynyt ilmoittamassa,

-ettei dynamoihin ollut enää kauvan luottamista.

-

-Viimeisenä neljännestuntina nousi jännitys ja kiire korkeimmilleen.

-Unohtaen kaiken muun ympärillään ja kieltäytyen yrittämästäkään

-pelastua seisoi Phillips koneensa ääressä, naputellen kuumeisin sormin

-Morse-avainta ja rukoillen paikalle kiirehtäviä laivoja käyttämään

-joka hiukkasenkin höyrypainetta. Bride, sankari hänkin, joutui sentään

-ajattelemaan toverinsa turvallisuutta. Hän juoksi alas noutamaan

-pelastusvöitä ja pujotti sellaiset Phillipsin ja itsensä ympärille.

-

-Silloin kurkisti kapteeni Smith ovesta sisään ja sanoi: "Pojat, te

-olette kunnialla tehneet velvollisuutenne; ette voi enää tehdä sen

-enempää. Lähtekää nyt hytistänne. Joka miehen on pidettävä huolta

-itsestään. Minä vapautan teidät toimestanne."

-

-"Mutta Phillips takertui kiinni koneeseensa", kertoo pelastunut Bride,

-"lähettäen lähettäen, lähettäen yhä uusia sähkösanomia. Hän pysyi

-toimessaan vielä kymmenkunta minuuttia sen jälkeen kuin kapteeni oli

-vapauttanut hänet. Vesi tunkeutui silloin jo hyttiimme."

-

-Sellainen sankari ja miesten mies oli Phillips. Mutta näyttäytyipä

-ihmisluonnon alhaisuuskin kaikkein katalimmissa valossaan tuossa

-pienessä sähkötyshytissä. Ovensuuhun hiipii äänettömästi mies,

-katsellen kuinka urhea sähköttäjä panee oman henkensä alttiiksi

-pelastaakseen satojen ja tuhansien muiden henget, kuinka tämä

-kamppailee tuskallisesti kuoleman kanssa kiristääkseen siltä

-vielä muutaman hetken armonaikaa kannella kiehuvalle avuttomalle

-ihmispaljoudelle. Mitä tuolla miehellä on mielessä? Hän koettaa varkain

-irroittaa korkkiliiviä työhönsä vajonneen sankarin selästä! Hänellä

-oli itselläänkin hytissä sellainen, samallaisia hän olisi saanut

-laivanväeltä tusinoittain; mutta liian laiskana, liian itsekkäänä

-hankkimaan niitä alhaalta tahtoo hän siepata sen, minkä näkee lähinnä.

-

-Silloin älyää hänet ulkoa palaava Bride, ja saa verenmakua suuhunsa.

-"Minut valtasi äkkiä mieletön halu, etten antaisi tuon miehen kuolla

-kelpo merimiehen kuolemaa", kertoo hän. "Toivoin, että hänen olisi

-pitänyt saada roikkua nuorassa tahi hypätä laudalta mereen. Minä tein

-velvollisuuteni. Toivoin päättäneeni hänen päivänsä, mutta en ole varma

-siitä."

-

-

-"Lähemmäs Sua, Jumala."

-

-Phillips meni pohjaan laivan mukana, jota oli turhaan koettanut

-pelastaa. Häntä onnellisempana pelastui Bride hengissä. Hän pääsi

-kannelle, juuri kun loppu tuli. Viimeinenkin vene oli mennyt menojaan

-— ja laivan kansilla seisoi vielä puolisentoista tuhatta ihmistä,

-joista monet sadat olivat epätoivoissaan kietoutuneet toisiinsa.

-Orkesterin hilpeitä säveliä seurasi juhlallinen hymni "Lähemmäs sua,

-Jumala..." Hitaasti, miltei huomaamattomasti painui ylihangan ja keulan

-puoli veteen, sukeltaen yhä syvemmälle, yhä syvemmälle, mahtavan perän

-kohotessa yhä korkeammalle, satain ihmisten kyyröttäessä sillä ja

-odottaessa kohtaloa, jota eivät uskaltaneet loppuun asti ajatella.

-

-Vasta nyt selvisi ratkaisun kaameus useimmille onnettomista. Vesi

-nousi nousemistaan, vallaten kerroksen toisensa jälkeen; ja ihmiset

-kapusivat sen huuhtelemille, kalteville kansille, yhä korkeammalle,

-yhä korkeammalle... etsien ulospääsyä laineista, jotka pian peittivät

-komentosillankin ja huuhteiivat siitä pois iäkkään kapteenin, joka

-piteli sylissään joidenkin vanhempain tuossa sekamelskassa unohtamaa

-pienokaista. "Pojat!" oli hän huutanut miehilleen, ennenkuin vasten

-tahtoaan oli joutunut uimasille — sillä hän olisi tahtonut pysyä

-päällikköpaikallaan viimeiseen saakka ja hukkua yhdessä sen kera.

-"Pojat, nyt ette voi tehdä tämän enempää! Pitäkää huolta kukin

-itsestänne!" Ja miehet varustausivat viskautumaan mereen nähdessään

-aseman toivottomaksi laivalla, johon niin paljon toiveita oli

-kiinnitetty. Mutta ennenkuin he kerkisivät hyppäämään, tarrautuivat he

-vaistomaisesti kaikkeen mistä saivat kiinni — tankoihin, kaiteisiin,

-teräsköysiin, kattoakkunoihin — pelastuakseen huuhtoutumasta alas;

-sillä laivanperä kohosi nyt tornintapaisesti pystyyn ja kansi oli

-liukaspintainen jyrkänne, josta ei ollut pääsyä muuanne kuin syvyyteen.

-

-Kuvitelkaahan tuota näkyä! Valtaisen laivanrungon puolikas

-pystyssä taivasta kohti, kimallellen yhä vielä pimeässä yössä

-valoa epälukuisista hehkulampuista ja suitsuttaen mustaa savua ja

-säkeniä yksinäisestä perimmäisestä torvestaan; sillä kihisevä joukko

-yhteenkiemurtuneita ja kannenosiin takertuneita haamuja; ja vielä

-toinen joukko haamuja, jotka eivät kykene takertumaan mihinkään, vaan

-luistavat terässiltaa myöten alas kuoleman kitaan. Ja kuvitelkaahan

-noita yöllisiä ääniä! Kuulkaa mahtavien koneiden ryskettä ja räminää,

-kun ne tasapainonsa kadottaneina irtautuvat alustoistaan ja syöksyvät

-kasvavaa vauhtia pitkin laivan pohjaa, murskaten tieltään teräksiset

-väliseinät kuin hauraat lasilevyt ja puhkaisten keulan kautta itselleen

-tien syvyyteen; kuulkaa taipuvien ja murtuvien kansien kumeaa

-räiskettä, kuulkaa jymisevää räjähdystä vedenpinnan alta, jota kohta

-seuraa toinen ja kolmas, ja kuulkaa — ennen kaikkia muita hälyjä

-ja ääniä — laivanperään kasautuneiden ihmisten kurkuista tuhansia

-kuolemantuskan kiljahduksia. Kuvitelkaa tuota näkyä ja noita ääniä —

-ja vaikka omistaisi minkä hyvänsä kuolemankertojan mielikuvituksen,

-niin ei saisi paperille piirretyksi sadatta osaakaan niistä kauhuista,

-jotka täyttivät pari viimeistä minuuttia ihmelaivan ja sen asukkaiden

-elämästä.

-

-Ja seuraavassa minuutissa ei veden päällä ylpeää Titanic'ia enää

-näkynyt; mutta merenpinta oli täynnänsä pieniä mustia pilkkuja, ja

-jokainen pilkku oli hengenhädässä kamppaileva ihmisolento, jokainen

-koettaen tarrata lähellä uiskenteleviin esineihin — kansituoleihin,

-puuristikkoihin ja muihin hylkyihin, jokainen sirpale niistä kultaa

-kalliimpi sille poloiselle, jonka onnistui kahmaista kiinni niistä.

-Mutta useimmille oli taistelu lyhyt, vain silmänräpäyksen kestävä:

-pohjaan painuessaan synnytti jättiläislaiva mahtavan nielun,

-suunnattoman häränsilmän, joka imi ahnaasti kiertävään suppiloonsa

-kaiken, mitä laajalla alalla vielä kellui pinnalla. Ja kohta täyttivät

-aallot tuon kohisevan kuilun ja peittivät petolliseen helmaansa

-_Titanic'in_ haudan.

-

-

-Pelastuvia ja hukkuvia.

-

-Laivan toinen upseeri Lightoller pelastui merkillisellä tavalla. Kun

-laiva teki viimeisen sukelluksensa, oli hän ennättänyt hypätä laidalta

-mereen ja iski sitten päänsä hylkyhöyryn aukkoa kattavaa ristikkoa

-vastaan. Siitä virtaava räjähtänyt höyry puski hänet uudelleen

-pinnalle; mutta hän ennätti vain täyttää keuhkonsa ilmalla, kun

-pyörre veti hänet jälleen syvyyteen uppoavan laivan kylkeen, lähelle

-vihellystorven suuta. Vielä toisen kerran paiskasi höyrynräjähdys

-hänet ylöspäin; ja pinnalle tultuaan älysi hän lähellä kokoonpantavan

-pelastusveneen. Hän kahmaisi kiinni siihen. Sen kyljessä riippui

-pelastunut Marconi-sähköttäjä Bride ynnä puolisen tusinaa muita. Se oli

-kumollaan, mutta kannatti heitä kuitenkin veden pinnalla.

-

-Urhea kapteenivanhus, joka oli huuhtoutunut komentosillalta pienoinen

-lapsi sylissään, tempoili eteenpäin vedessä kuhisevan ihmisjoukon

-läpi muuatta lähellä pysyttelevää venhettä kohti, josta koetettiin

-pelastaa hukkuvia. Mutta hän ei pyrkinyt pelastamaan itseään vaan

-pienokaisen. Saavutettuaan veneen huusi hän: "Ottakaa lapsi!", kurotti

-sen auliisti ojennettuihin käsiin; sitten hän, kieltäytyen itse

-nousemasta tarjottuun turvaan, huudahti: "Päästäkää minut menemään!" ja

-lähti uimaan takaisin siihen kohtaan, missä hänen laivansa oli kadonnut

-näkyvistä. Arvatenkin hän pyrki edes kuolleena päällikköpaikalleen,

-jonka vasten tahtoaan oli elävänä jättänyt.

-

-Monta muuta sankarillista piirrettä voivat eloonjääneet kertoa. Muuan

-mies ui kumoutuneen pelastusveneen luo, jonka harja oli kukkuroillaan

-ihmisiä. "Kannattaako se vielä yhtä henkeä?" kysyi hän. Turvassa olevat

-tiesivät, että yhden ainoan miehen lisäpaino syöksisi heidät kaikki

-syvyyteen, ja sen he sanoivat, ei itsekkäästi eikä kateellisesti. "Hyvä

-on! Jääkää hyvästi! Jumala siunatkoon teitä kaikkia!" vastasi mies yhtä

-epäitsekkäästi, kääntyi poispäin ja ja hukkui heti.

-

-Toinen mies, jonka oli onnistunut kiivetä ison juurikorin päälle, kuuli

-viereltään aalloista jonkun kysyvän: "Kestäisiköhän se toistakin?"

-Sitä hän ei tiennyt; hän tiesi vain, että kysyjälle oli elämä yhtä

-rakas kuin hänelle itselleenkin, ja että kori voi tarjota molemmille

-pelastusta — mahdollisesti! "Koettakaa!" huusi hän vastaan; "saammehan

-sitten elää tai kuolla tovereina!"

-

-Tässä lyhykäinen kertomus maailman suurimmasta merionnettomuudesta;

-ja kuitenkin on vielä paljon seikkoja jälellä, joita ei voi kertoa —

-kaikki kauhut, elonkipinän sammumiset, viimeiset jäähyväiset rakkaista

-omaisista. Suuren Tuntemattoman verhon taa siirtyi monia satoja.

-Harvemmat satamäärät pelastettiin kaikilta tahoilta apuun joutuneisiin

-laivoihin, joita Marconin kipinät olivat kutsuneet paikalle yön avaran

-äänettömyyden halki.

-

-

-

-

-XVI LUKU

-

-Merirosvous ja kaapparitoimi.

-

- _Merirosvous_: Espanjan rikkaus Amerikassa. — Bukanierit. — Drake

- — kappalainen, sissiruhtinas, kansallisurho. — Flibustierit

- ja varsinaiset merirosvot: Kidd, aarteenkätkijäsissi; Kelvoton

- meriviskaali; Arkamielin kotia kohti; Merirosvon aarre. —

- _Kaapparitoimi_: Kaapparitoimi merisodan apukeinona. — _Alabama_’n

- tarina; Myrskylintu saalista pyytämässä; Myrskylinnun kuolinkamppailu.

- — Kaapparitoimi nykyisessä suursodassa. — _Emden_: Naamarin turvin

- vertaistensa kimpussa; Tuhoojan tuhoutuminen; Toisten kaapparien

- toiminta ja kohtalo.

-

-

-Merirosvous eroaa tavallisesta maantieryöväilystä siinä, että sen

-harjoittajien keskuudessa sitä pidetään joko hyvin luvallisena

-ammattina, jopa joskus välttämättömänä elinkeinonakin, johon muun

-toimeentulon niukkuus, karu maanlaatu tai liika-asutus pakottavat; tahi

-sitten tavallaan ritarillisena urheiluna, joka kysyy kelpo merimiestä

-ja huimaa miekkaurosta ja joka vaarallisuutensa ohessa lupaa helposti

-ansaittua kultaa ja kunniaa. Edellisestä syystä ovat merirosvousta

-harjoittaneet kokonaiset kansakunnatkin, kuten hedelmälliseksi

-viljelemästään Espanjasta Luoteis-Afrikan hiekkarannikoille työnnetyt

-maurilaiset ("barbareski-valtiot") miltei koko uuden ajan sekä

-Kiinan ja Taka-Intian malaijikansat yhä vieläkin. Seikkailun-

-ja saaliinhimo yhdessä isänmaallisen mielen ja entisellä uralla

-kohdanneiden pettymysten kera kiihottivat vuorostaan 15. ja 16.

-sataluvun ranskalaisia, englantilaisia ja hollantilaisia uskalikkoja

-"bukaniereina" ja "flibustiereina" iskemään rikkaista espanjalaisista

-verta ja kultaa.

-

-

-

-Espanjan rikkaus Amerikassa.

-

-

-Tämän kirjan V luvussa olemme nähneet, kuinka espanjalaiset

-menettelivät uusissa siirtomaissaan Amerikan (Länsi-Intian) saarilla

-ja mantereella. Maan heikot alkuasukkaat ja sittemmin Afrikasta

-tuodut neekeriorjat pantiin kaivamaan herroilleen maan uumenista

-kultaa ja hopeaa, merenpohjasta helmiä sekä kokoamaan ja kasvattamaan

-muita rikkaita luonnonantimia, jotka sitten osalta jäivät siirtolain

-isäntien ja virkailijain hyväksi, mutta suuremmalta osalta

-kuljetettiin emämaahan hallitsijain, kirkonmiesten ja aatelisten

-elämän sulostuttamiseksi. Kateellisina uudesta kultalastaan kielsivät

-espanjalaiset jyrkästi muihin kansallisuuksiin kuuluvia seikkailijoita

-koettamasta onneaan heidän alueillaan ja vesillään, uhaten uskalikkoja

-"tulella ja miekalla sekä auringon ja kuun menetyksellä" — uhkauksen

-jälkiosa tiesi elinikuista pakko-orjuutta syvissä vuorikaivoksissa.

-Alkuasukkailta ja siirtolain uutisasukkailta estettiin ankarin keinoin

-kaupanteko ja kaikkinainen kanssakäyminen muiden kansojen kanssa;

-vain espanjalaiset kaupankävijät saivat kalliilla hinnoilla myydä

-enimmäkseen ala-arvoista tavaraansa uudessa maailmassa.

-

-

-

-Bukanierit.

-

-

-Käykö ihmetteleminen, että nuo vaarantakaiset rikkaudet olivat omiaan

-houkuttelemaan tänne karskiluontoisia seikkailijoita muistakin Europan

-maista? Olihan halu vaarallisiin yrityksiin, äkisti saavutettuun

-varallisuuteen, tärkeänä tekijänä jo suurissa löytöretkissä, ja niistä

-se edelleen siirtyi seuraavankin aikakauden ilmaan ja vereen.

-

-Lähinnä alkoi muukalaisten onnenritarien sekautuminen Espanjan

-merentakaisten asiain menoon sangen omituisesta ja proosallisesta

-syystä: vatsan vaatimuksesta. Länsi-Intian saarilla ja nimenomaan San

-Domingon eli Haitin saarella vilisi tähän aikaan villiä sarvikarjaa

-metsät ja ruohoaukeat oikein kuhisemalla. Vieraat, kielletyillä

-asioilla liikkuvat merenkulkijat ja kauppalaivurit tottuivat

-tyydyttämään tuoreen lihan tarpeensa metsästämällä noita sarvi- ja

-jukopäitä mielinmäärin, jopa kuivaamalla intiaanien tapaan lihaa

-auringossa matkankin varalle, ja lopulta ei enää vain syötäväksi, vaan

-myöskin myötäväksi. Tästä saivat nuo merelliset metsästäjät nimekseen

-"lihankuivaajat" eli alkuasukasten kielestä lainatulla sanalla

-"bukanierit". Tälle vapaalle ammatille espanjalaiset tietystikin

-panivat tenän. Harmistuneina kutsumattomain tungettelijain muistakin

-kolttosista he rupesivat aseellisilla joukoilla ja sotalaivoilla

-häätämään niitä entistä ankarammin pois mailtaan ja vesiltään. Vieraat

-reissuritarit puolestaan panivat kovan kovaa vastaan ja asestivat

-laivansa ja väkensä niin hyvin, että kykenivät pitämään puolensa

-Espanjan vartiolaivoja vastaan.

-

-Siten syntyi katkeamaton sissisota espanjalaisten isäntien ynnä toisiin

-kansoihin kuuluvain kuokkurien välillä. Oltuaan ensin pakotettuja

-taistelemaan saaliista alkoivat jälkimmäiset piankin tehdä sitä

-oikein mielihalusta. Vahvistaakseen voimiaan he järjestyivät —

-kansallisuuteen katsomatta — oikein ammattikunnaksi, ottaen nimekseen

-"rannikkoveljekset". Oma aikansa heidät tunsi paraiten bukanierien

-nimellä, espanjalaiset eivät vivahdusrikkaasta kielestään huolimatta

-keksineet heille tarpeeksi karkeita nimityksiä, ja historia tuntee

-heidät Länsi-Intian merisisseinä; mutta heidän itsestään käyttämä

-nimitys tulkitsi heidän veljellisiä suhteitaan toisiinsa, jotka

-eivät ainakaan vaaran ja saaliinjaon hetkinä olleet heikommat kuin

-missä sen ajan maallisissa ja hengellisissä ritarikunnissa hyvänsä.

-Varsinaiseksi tyyssijakseen he valitsivat pienen Tortuga-saaren Haitin

-pohjoisrannikolla, jossa säännöllisinä kauppakausina vilisi viljalti

-mereltä tulleita sissisankareita taskut pullistuneina Espanjan kullasta

-ja kalleuksista; krouvareita ja iloisia naisia, jotka lyhyessä humussa

-perivät saaliista kukin osansa; nälistyneitä tyhjätaskuja kauppaamassa

-henkeänsä ja käsivarsiansa samallaista onnea saavuttaakseen;

-rikastuneita rahanlainaajia ja koroillaaneläjiä sissivanhuksia

-antamassa luottoa, laivoja ja kokeneen neuvoja uusiin rohkeisiin

-yrityksiin.

-

-Bukanierit harjottivat ammattiaan sekä merellä että maalla.

-Tyhjennettyään ulapan espanjalaisista kauppahaaksista,

-helmenpyytäjäveneistä ja kotimaahan pyrkivistä aarrelaivoista

-mielestään niukka-antiseksi, siirtyivät he satapurjeisin laivastoin

-ja tuhatmiehisin säännöllisin sotajoukoin piirittämään Espanjan

-linnoitettuja siirtoloita, jopa hallituskaupunkejakin, sekä rannikolla

-että kaukana sisämaassa.

-

-Ja niin peljätyksi tuli piankin heidän nimensä ja niin kuoloa

-halveksuva oli heidän rohkeutensa, että he useimmiten onnistuivat

-yrityksissään. Säälimättömin pakkoveroin kiristettiin kaupungeista

-kaikki mitä kerrallaan suinkin irti saatiin; ja annettua sitten aikaa,

-jotta arvet kasvaisivat umpeen ja varallisuutta jälleen kertyisi,

-saavuttiin uudelle eräretkelle samoihin paikkoihin. Vapisivatpa silloin

-rikkaat espanjalaiset kauppakaupungit, ylpeiden kuvernöörien ja

-mahtavien piispojen hallintopaikat Keski-Amerikan kannaksella, Perun,

-Columbian ja Venezuelan rantamilla, kun mereltä ilmestyi outo laivasto,

-jonka mastojen huipuissa liehui musta merirosvolippu pääkalloineen ja

-sääriluineen. Ja huudon kajahtaessa: "Morgan tulee!" — "Se on kauhea

-Ranskan Pietari" — "Portugalin Perttuli" — tai kuka sissiruhtinas

-kulloinkin — säntäsivät hirmustuneet asukkaat syvälle metsiin,

-raahaten mukanansa helpoimmin kuljetettavat kalleutensa. Mutta sissit

-perivät heidät sieltäkin käsiinsä; majoituttavan kaupungin palatseihin

-ja tuomiokirkkoihin tekivät he säännöllisiä partioretkiä ympäristöihin

-ja pakottivat poloiset vangit kauhein kidutuksin ilmaisemaan

-aarteidensa kätköpaikat. Jolleivät saaneet mielestään tarpeeksi

-saalista, veivät he kaupungin ylhäisimpiä arvohenkilöitä mukaansa

-panttivangeiksi, joista jälellejääneiden piti suorittaa ankarat lunnaat.

-

-

-

-Kappalainen-sissiruhtinas-kansallisurho.

-

-

-Bukanieripäälliköistä tuli kuuluisimmaksi _Francis Drake_. Hänet

-kerrotaan kuningatar Elisabethin alkuaan nimittäneen laivaston

-kappalaiseksi, mutta miehen huima luonto ei häntä kauvan pidättänyt

-hengellisellä alalla. Hän heitti saarnakirjan menemään ja lyöttäytyi

-tavalliseksi "tervajakuksi". Näytettyään monilla matkoillaan olevansa

-kelpo soturi ja laivanpäällikkö lähti hän v. 1572 ryöstöretkelle

-Espanjan alusmaihin Länsi-Intiassa. Alussa ei hänellä — kokematon

-tällä alalla kun oli — ollut mainittavaa menestystä; päinvastoin sai

-hän, hyökättyään pienoisen miesjoukon kera rikkaaseen Nombre de Dios’in

-kaupunkiin Panaman kannaksella, odottamattoman kuuman vastaanoton ja

-lyötiin häpeällä takaisin.

-

-Paremmin onnisti häntä kannaksen Tyynenmeren puolisella rannalla,

-jonne hän ensimmäisenä englantilaisista saapui. Saatuaan kuulla,

-että Espanjan kuninkaan hopea-aarre Perusta oli tulossa Venta Cruzin

-kaupunkiin, lähti hän 18 matruusin ja 30 espanjalaisille vihamielisen

-intiaanin kera tuota vahvasti varustettua paikkaa valloittamaan!

-Alussa tuo kourallinen uskalikkoja joutui joka taholta saarretuksi.

-Tunnettuaan joukkion johtajaksi Draken — jota he tämän nimen

-mukaisesti omalla kielelläänkin sanoivat "louhikäärmeeksi" (El

-Dragon) ja jonka he kuvittelivat olevan edelleen Atlannin puolella —

-huudahtivat espanjalaiset ihmeissään:

-

-"Ihme on tapahtunut! El Dragon on tullut — taivas ties, millä tavoin

-— ja hän väijyy aarretta!"

-

-Sitten he huusivat sisseille:

-

-"Espanjan kuninkaan nimessä — antaukaa!"

-

-"Ei ikinä!" karjasi Drake vastaan. "Englannin kuningattaren nimessä

-minun täytyy päästä tästä lävitse!" ja näin sanoen hän laukaisi

-pistoolinsa vasten espanjalaisen kapteenin kasvoja. Hänen vähälukuinen

-joukkonsa seurasi esimerkkiä, tunkeutui ulos ahdingosta — ja hetkisen

-perästä he olivat kaupungin herroina!

-

-Tuntui tuiki käsittämättömältä, kuinka tuollaiset urhotyöt oikein

-voivat onnistuakaan. Merellä sissit "entrasivat" soutuveneillä hyvin

-aseistettuja espanjalaisia sotalaivoja ja valtasivat ne; maalla

-he ilman tykkejäkin valloittivat vahvojen muurien ja sata kertaa

-suurempain miesjoukkojen puolustamia kaupunkeja. Espanjalainen on

-hyvä soturi, samalla kertaa kylmäverinen ja ahdistettuna tuliseen

-vimmaan tuikahtava, mutta bukanierien hirvittävän raivon edessä

-masentui yksin heidänkin rohkeutensa maan tasalle.

-

-Venta Cruzin ja Filip-kuninkaan hopea-aarteen vallattuaan Drake jatkoi

-menestyksellä hurjaa riistaretkeään, iskien merellä kauppalaivojen

-kimppuun kuten kotka saaliinsa niskaan ja nousten tuontuostakin

-maihin ryöstämään kaupunkeja ja polttamaan luostareja. Vihdoin hän,

-koottuaan tällä ryöstöretkellä 1577 mielestään tarpeeksi saalista,

-ei uskaltanutkaan palata kotia samaa tietä kuin oli tullut, vaan

-yritettyään turhaan löytää Kalifornian tienoilta paluutietä Tyyneltä

-mereltä Atlantille jatkoi matkaa rohkeasti länteenpäin ja tuli siten,

-ensimmäisenä englantilaisista, purjehtineeksi maapallon ympäri.

-

-Tuo mainio ryöstöretki herätti luonnollisesti tavatonta ja oikeutettua

-suuttumusta Espanjassa, joka siihen aikaan oli rauhallisissa

-suhteissa Englannin kanssa. Yksin Englannissakin nousi kuningattaren

-neuvonantajia vaatimaan, että kohtuus vaati palauttamaan ryöstetyt

-aarteet takaisin Espanjalle ja siten välttämään sodansyytä silloisen

-maailman mahtavimman valtakunnan puolelta. Mutta Elisabet rakasti

-uljaita miehiä ja urheita tekoja; sen sijaan, että olisi rangaissut

-Drakea, tuli hän vastaanottamaan Drakea tämän kotia tullessa ja löi

-hänet ritariksi. Reipas sissi sai pian näyttää kuntoaan Englannin

-sotalaivaston palveluksessa; ja kun noiden kahden vallan kiristyneet

-välit viimein paukahtivat rikki ja "Voittamaton armada" saapui

-tuhoamaan Englannin mahdin ja vapauden maan päältä, oli amiraali Sir

-Francis Drakella — virkaheitolla kappalaisella ja ent. suurrosvolla —

-kunniakas osansa isänmaansa loistavissa voitoissa.

-

-

-

-Flibustierit ja varsinaiset merirosvot.

-

-

-Bukanierien eli "rannikkoveljesten" laiton ja hillitön yhdyskunta

-paisui viimein arveluttavaksi kansainväliseksi vaaraksi, niin että

-Englannin ja Ranskan hallitusten täytyi — yhtä hyvin Espanjan

-alituisten valitusten kuin oman kansallisen arvonsa takia — ruveta

-ankariin toimenpiteisiin sitä vastaan. Jamaikan englantilaiset

-kuvernöörit hajoittivat tällä isolla saarella olevat bukanierit, ja

-lopuksi karkotettiin nämä varsinaiselta tyyssijaltaan Tortugaltakin.

-Leivättömäksi jääneille rosvoille tarjottiin maa-alueita ja

-kaikkinaisia etuja, jos rupeisivat rauhallisiksi maanviljelijöiksi

-ja kaupankävijöiksi; heidän päälliköltään ja muita niskoittelevia

-sitävastoin vedettiin itselleen rangaistukseksi ja toisille

-varoitukseksi hirteen, "kukittamaan" vanhain asuntopaikkainsa rantoja.

-

-Mutta vaikkapa järjestö siten hajoitettiinkin ja se itse asiassa

-lakkasi olemasta, ei sissitoimi siltä hävinnyt. Suuri joukko sen

-yksityisiä jäseniä hajautui muille merille ja syrjäisiin saariin ja

-jatkoi ammattiaan yksityisinä liikkeenharjoittajina, "privatiereina".

-Ja tästä lähtien he eivät enää kohdistaneetkaan hyökkäyksiään

-yksinomaan Espanjaa, sen kauppalaivoja ja siirtoloita vastaan, vaan

-kävivät sotaa kaikkia kansallisuuksia vastaan. Ennen heiltä rauhassa

-olleet Englannin ja Ranskan kauppahaahdet olivat heille yhtä mieluisia

-saaliita kuin espanjalaisetkin; samoin Englannin noihin aikoihin

-hankkimat siirtolat Virginian ja molempain Karolinain valtioissa

-Pohjois-Amerikan kaakkoisrannikolla.

-

-Ja kun Englanti rupesi näissä alusmaissaan alusta alkaen hajottamaan

-samallaista ahdashenkistä vapaan kaupan rajoittamista kuin Espanja

-omilla alueillaan — siirtolain uutisasukkaiden ei näet sallittu

-tuottaa tarpeitaan muualta kuin Englannin satamista eikä myydä

-tuotteitaan muille kuin Englannin kauppiaille — tuli sisseistä aikaa

-myöten moisella nylkyripolitiikalla rasitettujen siirtolaisten paraita

-kauppatuttuja. Kun tuollainen "flibustieri" (väärennys engl. sanasta

-_freebooter_ = vapaapurjehtija) tullilaivojen ja publikaanien nokan

-ohitse saapui satamaan, möi hän tai vaihtoi mereltä riistämäänsä

-ryöstösaalista kohtuhintoihin. Ja hänellä oli taskussaan runsaasti

-Espanjan kilisevää kultaa, joka pitkinä aikoina näillä seuduilla

-olikin pääraha ja jota hän ei kitsastellut kuluttaessaan maankamaran

-kapakoissa tahi ostaessaan siirtolaisilta näiden tupakka- ja

-riisilasteja.

-

-Vasta kun he julkeudessaan kävivät ryöstämään siirtomaiden omiakin

-aluksia ja kauppavarastoja, rikkoutuivat hyvät välit. Maanasukkaat

-varustivat laivoja avuksi Englannin vartiolaivoille kurittamaan

-kelvottomia rosvoja, joita kiinni saataessa odotti varma hirsipuu. Nämä

-puolestaan alkoivat ryöstellä rannikkokaupunkeja, varsinkin kaupan

-ja hallituksen keskustaksi kohonnutta Charlestonia; ja merellä he

-oppivat julman sodankäyntitavan: valtaamistaan laivoista he surmasivat

-miehistöt miekalla tai "hyppyyttivät lankkua myöten" hukkumaan, vain

-jolloinkin sallien niiden pienellä purrella ja ilman eväitä pyrkiä

-kaukaiseen rantaan, tahi laskien ne jollekin asumattomalle luodolle

-odottelemaan pelastajia tai nälkäkuolemaa.

-

-Meriromaaneissa ja seikkailukirjallisuudessa ovat monet noista

-rosvojulmureista saaneet aivan ansaitsemattoman maineen. Sellaisia

-olivat kuuluisa "Mustaparta" eli porvarilliselta nimeltään Edward

-Thatch, joka kantoi muhkeaa mustaa partaansa värillisin nauhoin

-solmituissa palmikoissa korvain takana ja kolmea pistooliparia

-rinnallaan; tulipunaisissa silkki- ja samettivaatteissa ja

-timanttihelyissä upeileva Perttuli Rogers; merenkulusta tuiki

-tietämätön ent. majuri Bonnett, joka paremman puoliskonsa hirmuvaltaa

-pakeni merelle ja kohosi kauppalaivurien kauhuksi, ynnä monet muut.

-Mielikuvitukselle on kuitenkin suurinta kiihoketta antanut kuuluisa

-Kidd.

-

-

-

-Aarteenkätkijä-sissi.

-

-

-Tämän miehen elämä ja toimet ovat sellaisina, kuin ne

-seikkailukirjoissa ja Amerikan rannikkoväestön mielikuvituksessa

-esiytyvät, totta ja satua uskomattomassa määrässä yhteenkietoutuneena.

-William eli Robert _Kidd_ oli vuoden 1700-tienoilla tavallinen

-kauppalaivuri, ammatissaan taitava ja yleistä arvonantoa nauttiva mies,

-jonka perhe asui New Yorkissa (Pohjois-Amerikan itärannikon valtiot

-olivat silloin Englannin siirtomaita). Kun Englannin ja Ranskan välille

-syttyi sota v. 1690, oli hän saanut hallitukselta kaapparivaltuudet ja

-hävittämällä ranskalaisia kauppalaivoja osottanut myöskin sodankävijän

-kykyä.

-

-Joitakuita vuosia myöhemmin Englannin ylimyspiireissä syntyi

-merkillinen yhtiö, joka tahtoi tehdä lopun Amerikan rannikkovesiä

-tuhoavasta merirosvoilusta — mutta samalla myöskin korjata rosvoilta

-näiden rosvoamat rikkaudet yhtiön kassakirstuun; ja jotta korkea

-kruunu antaisi näin hyödylliselle yritykselle siunauksensa, piti

-saaliista tulla kymmenykset Englannin kuninkaan kukkaroon. Tällaiseen

-meriviskaalin toimeen suositteli New Yorkin kuvernööri kapteeni Kiddiä

-sopivana miehenä.

-

-

-

-Kelvoton meriviskaali.

-

-

-Hän sai käytettäväkseen ison, 80-tykkisen laivan nimeltä _Adventure_

-(Seikkailu), johon valitsi miehistöksi sissitoimeen tottuneita ja

-muuten merielämässä kaikin puolin karaistuja pikipöksyjä. Vaikea on

-tietää, oliko Kiddillä jo ennakolta ollut aikomus lähteä satumaiselle

-seikkailulleen, vai kypsyikö tuo ajatus hänellä vasta vankan

-sotalaivan saatua, jolla pahimmoiksi oli kovin houkutteleva nimikin

-— niin sitä vaan kävi, että rupeamatta sopimuksen ja virkavalansa

-mukaisesti toimittamaan vartiopalvelusta Pohjois-Amerikan vesillä,

-tuo vastaleivottu merikomisarjus antoi palttua koko urakalle lähti

-kevyin mielin kiertämään Afrikan ympäri päätyen viimein Punaiselle

-merelle. Koko lavean matkan hän, varoen välivesillä risteileviä

-englantilaisia sotalaivoja, vältti visusti koskemasta mihinkään

-kiellettyyn tai käskettyyn hedelmään, vaikkapa sormia saattoi

-syhyttääkin; mutta etäisille maailmanäärille tultua, missä vartijoista

-ei ollut niin pelkoa, hän suostutteli reilun miehistönsä iloiseen

-sissielämään ja julisti itsensä ja laivansa merirosvoksi, joka kävi

-sotaa kaiken maailman hallituksia ja kauppalaivoja vastaan. Sitten

-hän alkoi raivota Punaisella merellä, Persian lahdella ja Itä-Intian

-vesillä kuin tuuliaispää, iskien rauhallisesti purjehtivain ja pahaa

-aavistamattomien kauppahaaksien kimppuun milloin siellä milloin

-täällä. Englannin kanssa sotaakäyvien kansojen aluksia hän nitisteli

-kaapparivaltuuksien nojalla, muita merirosvolaivoja taas arvoisana

-meriviskaalina; mutta jos alus oli Englannin kanssa rauhassa

-olevaa kansallisuutta, pakotti hän pistooli kädessä miehistön ja

-matkustajat kirjoittamaan valallisen todistuksen siitä, että alus

-kuului viholliskansalle. Sitten hän myhäillen pisti paperin taskuunsa

-ja päästi miesparat paljaaseen paitaan asti riisuttuina menemään.

-Miestensä kesken hän piti kovaa kuria; kun laivalla kerran yltyi julki

-kapina sen takia, että kapteeni miesten mielestä syyttä säästi oman

-kansan laivoja, iski Kidd johtajaa raudoitetulla sangolla päähän, jotta

-toiselta kallo halkesi, ja siitä kapina kohta asettui.

-

-

-

-Arkamielin kotia kohti.

-

-

-Vihdoin alkoi kelpokapteenille tulla koti-ikävä uskollisesti

-odottelevan vaimokullan ja iloisten lapsukaisten luo — ja liekö

-myöskin tullut tunnonvaivoja tahi aavistus siitä, etteivät moiset

-urotyöt maineetta jäisi. Hän valtasi vielä isomman aluksen paljoja

-aarteitaan varten, poltti vanhan laivansa poroksi ja lähti

-reippain mielin kotimatkalle. Mutta Länsi-Intiaan tultuaan hän sai

-sanomattomaksi murheekseen ja pettymyksekseen kuulla, että tieto hänen

-lievimmin sanoen kummallisesta ja virheellisestä virantoimituksestaan

-olikin lentänyt jo kauvan hänen edellään kotimaahan, ja että

-viranomaisia ja sotalaivoja oli käsketty sieppaamaan arvoisa komisarjus

-kiinni, heti kun hän ilmestyisi näkysälle. Tuo oli perin ikävä uutinen

-perheensä parhaasta ahkeroineelle kapteenille. Jotta edes osakin

-vaivoin kootusta mammonasta jäisi hänelle itselleen vanhuuden varaksi

-ja vaimon ja lasten turvaksi, kasasi hän puhtaan rahan ja kalliimmat

-tavarat pienenlaiseen purteen, jätti lopun saaliin isoon laivaan erään

-veijaritoverin hoteisiin ja lähti varovaisesti kiertäen ja kaartaen

-luovimaan Amerikan rannikkoa kotikaupunkia kohti. Hänessä kyti salainen

-toivo, että lahjomalla häntä suositelleen kuvernöörin saisi tämän

-ummistamaan korvansa kaikille kurjille kanteluille. Mutta New Yorkia

-lähestyessään hän sai kuulla, ettei armoa ollut odotettavissakaan.

-Päinvastoin levisi sinne huhu, että Kidd-hirtehinen luimisteli

-jossakin lähimailla, jonka vuoksi tykkivene lähetettiin ottamaan

-häntä kiinni. Silloin hän kiiruhti nousemaan maihin Long Islandin

-saarelle New Yorkin sataman suussa ja hautasi paikanomistajan luvalla

-aarteensa maahan siltä varalta, että jos hän odottavasta tuomiosta

-pääsisi edes monivuotisella vankeudella, voisi hän korjata saaliin

-uudestaan käsiinsä. Sitten antautui hän viranomaisille ja kuljetettiin

-raudoissa Englantiin vastaamaan tihutöistään. Hän puolustihe urheasti,

-syytti ylhäisiä työnantajiaan hyvästä toveruudesta ja vakuutti itse

-olevansa miesparka, "viattomin koko joukosta". Mutta mikään ei

-auttanut, hänet tuomittiin kuolemaan, mestattiin ja hänen päänsä

-ripustettiin rautahakaan Lontoon satamaan, missä se irvisteli ilkeästi

-vuosikausia pelotukseksi ja varoitukseksi kaikille velvollisuuksistaan

-horjahtaneille merenkulkijoille.

-

-

-

-Merirosvon aarre.

-

-

-Tuosta poikkeamisesta Long Islandin saarelle sai alkunsa loppumaton

-tarinasarja aarteista, joita kapteeni Kidd muka oi tuontuostakin

-haudannut maahan milloin mihinkin kohtaan Pohjois-Amerikan rannalle.

-Melkein lukemattomat ovat paikat, joissa on kerrottu aarnivalkeiden

-palavan hiekkaan kätkettyjen kultien ja kalliiden kivien päällä.

-Uskottavuuden korottamiseksi tiedettiin Kidd-lurjuksen tappaneen

-aarrehautaa kaivaneet merimiehet tai sotavangit, jotta nämä eivät

-pääsisi kielimään kaivauspaikasta, ja niiden haamut sitten muka öiseen

-aikaan kummittelivat lähistöllä. Epälukuiset aarteenkaivajat ovat

-tonkineet maata sellaisilla kohdilla sekä vanhempina että uudempina

-aikoina, tietystikään mitään löytämättä. Kiddin Long Islandiin hautaama

-aarre näet heti tuomion jälkeen kaivettiin maanomistajan ilmoituksesta

-esiin ja jätettiin viranomaisille. Onpa oikein osakeyhtiöitäkin

-perustettu hankkimaan Kiddin aarteita ilmi maanpovesta ja retkikuntia

-varustettu taitavien kaivosinsinöörien johdolla tutkimaan milloin

-mitäkin paikkaa. Jokunen vuosikymmen sitten sellainen retkikunta

-aherteli aina Jäämeren rannikolla asti, löytämättä jäätyneestä

-maaperästä muuta kuin ammoin sinne hautautuneita valaanluita.

-

-

-

-KAAPPARITOIMI.

-

-

-Kaapparitoimi merisodan apukeinona.

-

-Kaapparitoimella ymmärretään laillistettua merirosvousta. Sodan

-syttyessä kahden valtakunnan välillä jakavat niiden hallitukset

-merenkulkijoille "kaapparivaltuuksia", joiden nojalla nämä ovat

-oikeutetut hävittämään vihollismaalle kuuluvia kauppalaivoja avoimella

-merellä ja varastopaikkoja rannikolla sekä saamaan palkakseen n.s.

-riista-oikeuden tuomitseman osuuden saaliista. Myöskin nopeakulkuisia

-sotalaivoja voidaan merivirastojen valtuuttamina käyttää semmoiseen

-toimeen, nykyaikana nimenomaan kevyitä risteilijöitä tahi tykeillä

-aseistettuja pikahöyrylaivoja.

-

-Kaapparitointa on harjoitettu kaikkina aikoina, vaikka oikeutettuja

-vastaväitöksiä sen epäinhimillisyydestä rauhallisia, aseettomia

-merenkulkijoita kohtaan onkin tiheästi esitetty. "Sodan aikana lait

-vaikenevat", on vastattu; kun oman maan rauha ja hyvinvointi on

-uhattu, ollaan muka oikeutettuja keinolla millä hyvänsä häiritsemään

-vihollisenkin elämisen mahdollisuuksia. Vanhempina aikoina —

-vielä kauvas 1600-luvulla asti — kohdeltiin kaapattujen alusten

-miehistöjäkin julmasti, ne pantiin joko "hyppäämään laudalta" mereen

-tahi raahattiin orjuuteen voittajavaltion merentakaisiin siirtomaihin.

-Sittemmin ne ovat päässeet sotavankeudella sodan loppuun saakka tahi

-on niiden sallittu pelastua veneillä, nousta vieraaseen puolueettomaan

-laivaan tai kuljetettu johonkin rannikolle. Vallattu alus lastineen

-on joko upotettu tahikka viety lähimpään omaan satamaan myytäväksi

-huutokaupalla kaappaajain hyväksi.

-

-

-Alabama'n tarina.

-

-Kuuluisin kaapparilaiva merihistoriassa lienee Alabama. Kun

-Pohjois-Amerikan Yhdysvallat neekeriorjien vapauttamisasian takia

-jakautuivat kahteen katkeraan vihollisleiriin, oli aseellinen ylivoima

-niin maalla kuin merellä sekä rahallinen voima tuota asiaa kannattavien

-pohjoisvaltioiden puolella. Vähempilukuisten etelävaltioiden

-toimeentulo perustui puuvillan viljelykseen ja maastavientiin, ja

-puuvillaistutuksilla olivat neekerit olleet miltei ainoana työvoimana.

-Pohjoiset valtiot saartivat sotalaivoillaan (kuten XI luvussa on

-kerrottu) etelän rannikot estääkseen näitä viemästä puuvillaansa

-Europaan ja vaihettamasta sitä rahaan ja aseihin. Niiden mahtava

-kauppalaivasto, jonka muodostivat suurelta osalta nopeakulkuiset

-"klippertit", voi sen sijaan vapaasti purjehtia kaikilla maailman

-merillä.

-

-Vaikka sivistynyt Europa yleisesti kannattikin orjain vapautusta, oli

-nimenomaan Englannin myötätunto tässä sodassa etelävaltioiden puolella.

-Osaksi johtui tämä kauppakateudesta pohjoisvaltioita kohtaan, osaksi

-myöskin siitä, että edellisten väestön "kerman" muodostivat Amerikaan

-ensinnä siirtyneet englantilaiset puritaani- ja aatelissuvut, joilla

-oli säilynyt vanhanaikaiset ritarilliset tavat ja käsitykset ja jotka

-sitkeästi pitivät vielä kiinni perinnäisestä kulttuuriyhteydestään

-vanhan emämaan kanssa. Pohjoisvaltioiden asutus sen sijaan oli jo

-silloin paljon sekarotuisempaa; uupumaton taistelu toimeentulosta

-äärettömissä aarniometsissä ja sitten häikäilemätön kilpailu kaupan,

-merenkulun ja teollisuuden alalla oli pohjan "jenkeistä" luonut

-toisenlaisen, persoonallisilta ominaisuuksiltaan ehkä vähemmän

-miellyttävän rodun.

-

-Näistä syistä Englannin rahamiehet kannattivat salaa ei vain

-myötätunnollaan, mutta myöskin teoillaan luulotellun elinehtonsa

-— neekeriorjuuden puolesta kamppailevaa etelää. He toimittivat

-"konfedereeratuille" (erotukseksi entisestä "unionista", joka pysyi

-edelleen pohjoisvaltioiden liittonimenä, nimittivät etelävaltiot omaa

-liittoyhteyttään "konfederatsioniksi") sen kipeästi tarvitsemia aseita

-ja rahalainoja; heidän uskaliaat merenkulkijansa puhkaisivat tien

-etelän satamiin rannikkosaarron lävitse; ja he auttoivat — kenties

-kaikkein tehokkaimmin — etelän sodankäyntiä rakentamalla sille

-Alabama’n.

-

-

-Myrskylintu saalista pyytämässä.

-

-Tämä lyhytaikaisen elämäniän mutta historiallisen kuuluisuuden

-saavuttanut laiva (nimi otettu eräästä etelävaltiosta) rakennettiin

-Liverpoolin veistämöllä v. 1862. Se oli suunniteltu nopeakulkuiseksi

-purjehtijaksi — tosin oli sillä höyrykonekin, mutta sitä käytettiin

-vain hätäpakosta, jotta laajoilla risteilyillä valtamerillä ei

-tarvittu poiketa tuontuostakin satamiin ottamaan kivihiiliä; ja sen

-kantavuus oli 1,040 tonnia. Etevän kapteeninsa Rafael _Semmesin_

-johdolla se risteili lähes kahden vuoden ajan pitkin ja poikin

-Atlanttia, pistäysipä Intian merelläkin aina Kiinan vesillä asti ja

-uskalsi jolloinkin käydä ahdistelemassa pohjoisvaltioiden saarto- ja

-kuljetuslaivoja sota-alueilla. Sukkelasti ja aavistamatta kuin Andien

-kondorikotka iski nopea ja rohkea siepposissi "jenkkien" rahti- ja

-kauppalaivojen kimppuun ja upotti ne enimmäkseen lastineen päivineen;

-miehistö ja matkustajat siirrettiin vastaansattuviin puolueettomiin

-laivoihin. Kaikkiaan hävitti se miltei yhtämittaisella purjehduksellaan

-(satamissa se kävi aniharvoin, pohjaraavinnan ja kivihiilensaannin

-vuoksi) 68 alusta, niistä upottaen tahi polttaen lastineen 53.

-

-Paljon suurempi kuin tästä aiheutuva aineellinen häviö oli Alabama'n

-tekemä moraalinen vaikutus Unionin merenkulkuun ja ulkomaan kauppaan:

-ne se oli tyrehyttää miltei järkiään. Harvat olivat ne laivurit, jotka

-_Alabama_’n pelosta uskalsivat lähteä merelle. Siitä taas johtui, että

-pohjoisiin satamiin ja varastopaikkoihin kasautui vuorittain tavaraa,

-ja ulkomaisen menekin puutteessa pyrki teollisuuskin pysähtymään.

-Notkeasti ja ketterästi kuin siro myrskypääsky vältti kaapparialus sitä

-etsimään lähetetyt sotalaivat, siepaten joskus kuin pilkalla aivan

-nokan edestä niiden turviin pyrkivän kauppahaahden. Pohjoisvaltioiden

-sanomalehdistö raivosi, keksi juttuja kapteenin Semmesin julmuudesta ja

-yllytti Yhdysvaltoja sotaan Englantiakin vastaan, joka tietentahtoen

-oli rustannut mokoman ryöstölinnun etelälle. Englannin hallitus joutui

-pahaan välikäteen ja sen oli vaikea puolustaa laivanrakentajiaan muun

-Europan silmissä.

-

-

-Myrskylinnun kuolinkamppailu.

-

-Vihdoin, maasodankin jo lähetessä loppuaan, päättyi Alabaman

-mainehikas retkeily. Sen mentyä heinäkuussa 1864 korjauttamaan

-yhtämittaisen purjehduksen aiheuttamia vaurioitaan ranskalaiseen

-Cherbourgin sotasatamaan, telkesi sen sinne pohjoisvaltioiden

-risteilijä _Kearsarge_, välittämättä puolueettoman alueen ja

-korjaustyön takaamasta turvasta. Ritarillinen Semmes ei voinut

-tuota sulattaa, vaan haastoi — korjauksen-alaisella laivallaan!

-— vihollisen kaksintaisteluun kolmen meripenikulman päähän

-rannikolta, kansainväliselle taistelualueelle. Jos hän olisi tuntenut

-vihollisensa vähän tarkemmin, olisi hän toki epäröinyt hurjanrohkeassa

-päätöksessään. Hänen oma aluksensa oli suojaton puulaiva, mutta

-_Kearsarge_'n kupeet ja kansi olivat panssaroidut vieriviereen

-naulatuilla ankkurikettingeillä — siis panssarin alkuperäisin

-kehitysmuoto. Pahaa aavistamatta Alabama höyrysi merelle ja alotti

-tulen odottelevaa vainolaista vastaan; suuri joukko ranskalaisia

-laivoja ja englantilaisia huvipursia katseli etäämmältä jännittävää

-näytelmää. Mutta Alabama'n ammukset kilpistyivät mitään tuhoa

-tuottamatta Kearsarge'n kyljistä. Semmes arveli ruutiaan ja pommejaan

-kehnoiksi; eikä hänelle asianlaita selvinnyt, ennenkuin vasta

-jälkeenpäin. Hänen laivansa sitävastoin ammuttiin pian reikiä täyteen

-ja upposi; ja vastaamatta antautumiskehotuksiin hyppäsivät eloonjääneet

-mereen, josta eräs englantilainen huvipursi pelasti enimmät sekä vei

-maihin Englantiin, huolimatta "jenkkien" vastalauseista, jotka vaativat

-pelastettuja sotavangeikseen.

-

-Semmesille ja hänen miehilleen osotettiin Englannissa suurta kunniaa,

-ja muistakin Europan maista tuli innostuneen nuorison lähetystöjä

-tuomaan heille kunniamiekkoja ja muita ihailunosotuksia. Sodan loputtua

-1865 asetettiin kapteeni Semmes sotaoikeuden eteen, mutta vapautettiin

-kaikesta syytöksestä — hänhän oli upseerina toiminut sotalakien

-mukaan — ja korotettiin myöhemmin amiraaliksi uudelleen yhtyneiden

-Yhdysvaltain laivastossa.

-

-Ikävämmin kävi hänelle ja etelälle suosiollisen Englannin Alabama’n

-takia. Pohjoisvaltiot eivät jaksaneet sulattaa tuon laivan sen

-kaupalle ja meriliikkeelle tuottamaa aineellista vahinkoa, vaan

-vaativat Englantia korvaamaan sen, koska alus oli rakennettu tämän

-maan telakalla. Asiasta syntyi kiivas jupakka ja valtiolliset

-välit uhkasivat ratketa ilmi sodaksi, kunnes juttu lykättiin

-kansainväliseen sovinto-oikeuteen (ensimmäinen laatuaan maailmassa ja

-Haagin-konferenssin edelläkävijä), joka tuomitsi Englannin maksamaan

-riitapuolelleen 80 milj. markkaa tämän _välittömäin_ tappioiden

-(upotettujen laivojen ja lastien) korvaukseksi. Yhdysvaltain vaatima

-summa oli monta kertaa suurempi ja sisälsi kaikki välillisetkin

-vahingot (meriliikkeen, kaupan ja teollisuuden seisahtumisen takia

-aiheutuneet).

-

-

-Kaapparitoimi viime suursodassa.

-

-Äskettäin käydyn jättimäisen maailmansodan edellä ja jatkuvasti sen

-kestäessäkin on hävitysaseita ja sodankäyntitapoja kehitetty ennen

-kuulumattomaan täydellisyyteen. Koska sen kulusta on riippunut

-mahtavain suurvaltain olemassaolo, eivät mitkään kirjoitetut

-ja kirjoittamattomat kansainväliset lait ole enää säilyttäneet

-pätevyyttään. Luonnollista on, että myöskin saarto- ja kaapparitoimi

-ovat olleet sallittuja ja mieluisasti käytettyjä aseita vihollisen

-vahingoittamiseksi.

-

-Englannin merenkeskinen asema on tälle maalle erinomaiseksi eduksi

-sen varjellessa mahtavalla laivastollaan rantojansa niille yrittävien

-meri- ja maavoimien hyökkäyksiltä. Mutta toiselta puolen on tuo asema

-sodan aikaan samalla sen heikoin kohta, sen "Akilleen kantapää", johon

-vihollinen voi sitä paraiten satuttaa. Suur-Britannian maaperä ei

-kasvata asukkailleen lähimaillekaan niiden tarvitsemia elintarpeita.

-Suuri osa siitä on näet teollisuuden alla sekä suurten maanomistajain

-huvi- ja metsästyspuistoina. On laskettu, että joka minuutti täytyy

-Englannin rannoille laskea 10,000 mkan arvosta muualta meritse tuotuja

-elatusvaroja, jotta sen kansa pysyisi hengissä. Vehnä on tuotu

-Venäjältä, Kanadasta ja Yhdysvalloista, riisi Intiasta ja Kiinasta,

-liha (jäädytettynä tai säilöstettynä) Yhdysvalloista, Argentinasta ja

-Etelä-Afrikasta.

-

-Tätä maanpuolustuksessa kovin arkaa seikkaa Saksa kiirehtikin

-käyttämään hyväkseen, pakottaaksensa mahtavimman ja itsepäisimmän

-vihollisensa lopettamaan sodan. Se saarsi Englannin rannikot

-uudenaikaisilla hirviöillään, sodan kestäessä suurenmoisesti

-kehittämillään sukellusaluksilla, jotka torpeedoillaan rautaisen

-järkähtämättömästi tuhosivat niinhyvin rantoja puolustavia

-panssarilaivoja kuin satamiin yrittäviä kauppa-aluksia. Ulapalla taasen

-sen nopeakulkuiset kaappariristeilijät upottivat entisen Alabama'n

-tavoin viimemainittuja kaikilla maailman merillä. Verrattomalla

-taidolla ne osasivat — liukkaina kuin ankeriaat — kauvan välttää

-takaa-ajelevia brittiläisiä laivastoja, kunnes välttämätön tuho kohtasi

-useimmat niistä.

-

-

-Emden.

-

-Mainehikkain Englannin ja sen liittolaisten kauppalaivojen tuhooja

-oli sodan kestäessä kevyt risteilijä _Emden_. Sodan syttyessä elokuun

-alussa 1914 se oli Saksan kiinalaisen kauppasiirtolan Tsingtaun

-satamassa ja alotti oitis kaappariretkeilynsä. Täyttä höyryä se

-oikasi ulos merelle, läpäsi Malakka-salmen, vihollislaivat aivan

-kintereillään, ja eksyttäen nämä perästään eteläänpäin, kääntyikin itse

-länteen Bengalin lahtea kohti, upottaen viisi alusta matkallaan, ja

-päätyi viimein Madrasin edustalle, jota rupesi pommittamaan, onnistuen

-sytyttämään satamassa olevat suuret paloöljysäiliöt.

-

-Sieltä se kääntyi Ceylonin rannikoille, upottaen jälleen neljä uutta

-laivaa, lähetti niiden väestöt rantaan viidennellä ja pidätti lastin

-takia luonaan kuudennen, hiililaivan. Sitten se, käyttäen hyväkseen eri

-paikoissa olevia salaisia kipinäsähkötyslaitoksia ja toisia saksalaisia

-apulaivoja, jatkoi hävitysmatkaansa, kunnes lokak. 16 p:ään mennessä

-oli upottanut vielä puolisen tusinaa Englannin aluksia.

-

-Silloin sattui sille itselleen ikävyys. Englantilainen

-panssariristeilijä _Yarmouth_, joka verikoiran sitkeydellä oli

-pysytellyt sen kintereillä, sieppasi moniaita sen apulaivoista, ja

-Emden itse säilyi vain piiloutumalla visusti, vaikka kauppalaivat

-yhä edelleen matkasivat kuolettavan pelon alaisina, odotellen sen

-äkkiarvaamatonta ilmestymistä kauppareiteille.

-

-

-Naamarin turvin vertaistensa kimpussa.

-

-Sitten se yhtäkkiä ilmestyi korjaamaan parempaakin saalista kuin

-suojattomia kauppa-aluksia. Lokak. 16 p. — Englannin kansallisena

-juhlapäivänä, "Trafalgarin päivänä" — porhalsi 4-piippuinen

-risteilijä Penangin satamaan Indo-Kiinassa. Siellä olevat ranskalainen

-torpeedonhävittäjä _Mousquet_ ja venäläinen kevyt risteilijä _Jemtshug_

-eivät osanneet aavistaa sitä _Emden'iksi_, jolla tiesivät olevan vain

-kolme savupiippua. Mutta kaapparin kapteeni v. Möller oli lisännyt

-niiden lukua laudoista ja purjekankaasta laitattamallaan hökötyksellä,

-joka oli eksyttävästi oikean savupiipun näköinen.

-

-"Kuka olette?" tervehti _Jemtshug_ tulijaa.

-

-"Yarmouth!" vastattiin siltä rohkeasti; "tulossa ankkuroimaan." Ja

-niillä puhein _Emden_ käänsi pyöreän peränsä päin _Jemtshugia_, jota

-kohti laukaisi kuolettavan torpeedon sekä pommitti sitä vielä oikealla

-luotisateella 10 sm tykeistään. Pohjaan meni paikalla venäläinen

-risteilijä, ja kohtapa seurasi sitä Tanskalainenkin.

-

-Tämän urotyön jälkeen siirtyi saksalainen risteilijä jatkamaan

-hävitystään Australian vesille, joilla turmio kohtasi sen itsensä

-Kokos-saarien luona marrask. 9 p:nä.

-

-

-Tuhoojan tuhoutuminen.

-

-Australian liittovaltion ristelijä _Sydney_ sai varahin mainitun

-päivän aamuna Kokos-saarilta kipinäsähkö-sanoman: "Outo sotalaiva...

-sataman ulkopuolella", ja lähti hetipaikalla täydellä höyryllä merelle,

-kunnes tähystäjä mastosta sai klo 9,15 näkyviinsä Keeling-saaren

-kokospalmujen huiput taivaanrannalla. Neljännestunnin päästä nousivat

-jo _Emden'inkin_ savupiiput näkyviin 20-25 km päässä. Saksalainen laiva

-alotti leikin ampumalla pitkältä matkalta, _Sydney_ odotti vähän aikaa,

-kunnes vastasi tuleen. Siitä sukeutui komea taistelu; _Emden_ käytti

-tykkejään mainion taitavasti ja murskasi miltei kohta vastustajansa

-ylähangan toisen ison tykin, tehden sen miehistön itse asiassa

-kykenemättömäksi taisteluun. Australialaisen laivan tulentarkistustorni

-ylhäällä mastossa räjähti kappaleiksi ja laivassa pääsi tuli irralleen,

-jonka miehistö kuitenkin kesken tulisinta ottelua sai pian sammutetuksi.

-

-Koko ajan kiertelivät molemmat taistelevat laivat toisiaan suurimmalla

-nopeudellaan, joka nousi 25, jopa toisinaan 26 solmuväliin (38-40

-km. tunnissa). Puolitoistatuntisen molemminpuolisen pommittamisen

-jälkeen kajahti Sydney'llä viimein riemuhuuto ja miehet heiluttivat

-lakkejaan — äsken rikkiammutun tykin naapurista oli taitavasti

-ammuttu luoti tehnyt pahaa tuhoa vihollisessa: sen etumasto ja kaikki

-kolme savupiippua lensivät murskaksi ja peräpuoli syttyi tuleen. Siitä

-huolimatta, ja vaikka laiva peittyi paksuun mustaan savupilveen,

-jatkoi se kuitenkin uljaasti taistelua. Tehdäkseen leikistä lopun

-alotti _Sydney_ uudelleen ampumisen, joka lähetti _Emden'in_ hylkynä

-Keeling-saaren rannalle. Arvaten, ettei se pääsisi sieltä pakenemaan,

-lähti voittaja tavoittamaan sen ulompana merellä odottelevaa

-hiililaivaa. Tämän luokse tultua havaittiin, että väki oli avannut

-luukut ja että alus oli nopeasti uppoamassa. Miehistö korjattiin

-_Sydney'hin_, joka palasi takaisin _Emden'in_ luo. Sinne saapuessa

-nähtiin, kuinka tämän miehet vetivät lippunsa alas ja nostivat valkean

-lipun sijaan antautumismerkiksi. Sotatavan mukaisesti olisi Sydney'n

-nyt pitänyt lähettää veneensä pelastamaan haaksirikkoisen miehistöä;

-mutta kun tuli jo myöhä ja kun Emden’in sisarlaiva _Königsberg_

-voi milloin hyvänsä ilmestyä näyttämölle, jäi australialainen alus

-höyryämään ulommaksi merelle, korjaten silloin tällöin aaltojen varaan

-antautuneen saksalaisen merimiehen ylös vedestä.

-

-Kun _Sydney_’stä varahin huomenissa kurkistettiin saaren

-kipinäsähkötysasemalle, saatiin kuulla, että yön kuluessa joukko

-Emden’in miehiä oli noussut maihin, särkenyt sähkötyskoneet ja sitten

-paennut rannalta anastamallaan kuunarilla. Klo 11 jälkeen a.p.

-käytiin sitten katsomassa _Emden’in_ hylkyä. Se muistutti kamalasti

-jotain teurastuspaikkaa — 180 sen miehistä oli kirjaimellisesti

-silpoutunut palasiksi räjähtävistä luodeista ja laivan kappaleista.

-Jälellejääneet siirrettiin _Sydney’hin_, joka lähti kulkemaan

-Colomboon. Satamassa olevain kaupunkilaisten riemuhuutoihin jätettiin

-vastaamatta, sillä kapteeni oli määrännyt aivan hiljaisen tulon,

-säästääkseen uljaan vihollismiehistön tunteita. Kapteeni v. Müllerin

-sallittiin koko sotavankeusaikansa pitää miekkansa kunnianosotukseksi

-urhoollisuudestaan sekä siitä, että hän oli aina erittäin

-inhimillisesti kohdellut valtaamainsa alusten väkeä. Vaikka hän oli

-upottanut brittiläisiä laivoja ja tavaroita yli 100 milj. mkan arvosta,

-ei hänen takiaan aseettomain laivain miehistä ollut yksikään saanut

-surmaansa.

-

-

-

-

-XVII LUKU

-

-Nykypäivien meritaistelut.

-

-_Rannikkopuolustus_: Miinat. Hävitys ja kuolema Port Arthurin

-edustalla; Kavala suunnitelma; Karhu houkutellaan pesästään; Juoni

-kehittyy; Miinan työ. — _Taistelu avoimella merellä_: Päävastustajain

-merivoimat nykyisessä suursodassa. — Merisodan kehitys sadan vuoden

-aikana. — Pohjanmeren taistelu tammik. 24 p. 1915; Epäonnistunut

-yllätys; "Leijona" saaliinsa kimpussa; Taistelun kehittyminen;

-"Leijona" ja "Tiikeri" haavoittuvat; _Blücher'in_ sankarillinen loppu.

-

-

-

-RANNIKKOPUOLUSTUS.

-

-

-Miinat.

-

-Vedenalainen miina on merissodan kauhein ja kavalin ase, sen rinnalla

-yksin tuhoa tuottava, nuolen nopeudella lentävä torpeedokin on

-tavallaan rehellisempi. Sillä torpeedon laskee näkyvä alus, jolta

-uhattu sotalaiva voi puolustautua väkevillä tykeillään, eikä sellaisia

-toki ammuta aseettomia aluksia vastaan muutoin kuin kaapparisodassa,

-jolloin miehistölle annetaan aikaa laskeutua veneisiin. Mutta miina

-makaa vedenpinnan alla liikkumattomana, järjettömänä hävityskappaleena,

-joka iskee kappaleiksi yhtä hyvin sen yli kulkevan rauhallisen

-kauppahaahden kuin sotalaivankin.

-

-Miinan muodostaa pehmeästä teräspellistä tehty lieriö tai keila, joka

-on täytetty pumpuliruudilla. Tämä on salpietarissa ja rikkihapossa

-liuotettua puuvillalangan nöhtää, s.o. selluloosaa, ja on kosteassa

-tilassa vaaratonta, palaa sytytettäessä hitaasti väkevällä liekillä,

-mutta äkillisestä iskusta tahi nallihatulla sytytettäessä räjähtää

-ankaralla voimalla. Miinoissa ja torpeedoissa sitä vaarattoman

-latauksen ja käsittelyn vuoksi käytetäänkin märkänä. Miinoja käytetään

-suojelemassa sataman suuta tai laivaväylää vihollisilta aluksilta. Ne

-ovat joko irtonaisia, jolloin syttyvät vähimmästäkin vieraan esineen

-kosketuksesta, tahi kiintonaisia, s.o. ankkuroituja, jolloin sen

-räjähdyttää vedenpinnalla uiskenteleva sytytin tahi laukaistaan se

-rannalla sijaitsevasta vartiohuoneesta.

-

-Miinoja asettavat asemilleen erityiset alukset, miinanlaskijat,

-perässään olevasta aukosta. Kansainvälinen sopimus oikeastaan on, ettei

-niitä saisi laskea kolmea meripeninkulmaa (lähes 6 km.) kauvemmaksi

-rannasta; mutta irtonaisen tahi myrskyn pohja-ankkurista irroittaman

-miinan matkoja ei kukaan voi tietää, eivätkä hätäytyneet puolustajat

-valitettavasti aina välitäkään tuosta sopimuksesta. Hyökkääjä

-puolestaan pyydystää niitä tarkoitukseen vuokratuilla kevyillä ja

-matalassa kulkevilla kalastaja-aluksilla tahi pienillä höyry- tai

-moottoripursilla, "trallaajoilla", tahi ampumalla niitä kaukaa

-kivääreillä.

-

-

-Hävitys ja kuolema Port Arthurin edustalla.

-

-Kamalimmat kokemukset miinasodasta on tähän saakka saatu Port

-Arthurin merenpuoleisesta piirityksestä. Venäläiset olivat tietysti

-miinoittaneet linnoituksen sataman suun tiheästi kylvämillään

-miinoilla, mutta niihin olivat japanilaisten sotalaivat liian

-varovaiset käymään. Päinvastoin tahtoi heidän taitava amiraalinsa Togo

-houkutella Venäjän laivaston, joka kauvan aikaa oli — menetettyään

-aikaisemmin uusimmat ja taistelukuntoisimmat panssarilaivoistaan —

-huolellisesti pysytellyt sisäsatamassa miinavyöhykkeen ja linnoituksen

-järeiden tykkien turvissa, ulos merelle tuhotakseen sen omiin

-miinoihinsa. Tilaisuus siihen vihdoin tulikin, kun venäläinen laivasto

-sai v. 1912 alussa uuden komentajan, urhean amiraali Makaroffin, josta

-tiedettiin, ettei hän rakastanut sopessa kykkimistä vaan julkitaistelua.

-

-

-Kavala suunnitelma.

-

-Huhtik. 11 p. mainittuna vuonna alotti amiraali Togo "kahdeksannen

-hyökkäyksensä meren puolelta Port Arthuria vastaan". Seuraavana

-yönä kulki hänen laivastonsa miinanlaskijaosasto aivankuin hiipien

-pimitetyin valoin ja säkenensammuttajin kylvämään japanilaisia miinoja

-venäläisten miinavyöhykkeen ulkopuolelle. Aivan sen kintereillä seurasi

-laivaston "viekoitteluosasto", 2 ensiluokkaista ja 4 toisluokkaista

-risteilijää, suojatakseen miinanlaskijoita sekä houkutellakseen

-mahdollisesti vaanivan vastustajan hyökkäämään ulos aavalle merelle ja

-sitten käymään vastalaskettuihin miinoihin. Ja jos vihollisen kumminkin

-onnistuisi läpäistä ehjänä vaarallinen vyöhyke, seurasi perässä

-Togon päälaivaston kuusi jykevää panssarilaivaa, niiden joukossa

-amiraalilaiva Mikasa, jonka komentosillan Togo viime kuukausien aikana

-oli jättänyt vain moniaiksi minuuteiksi, sekä uusimallinen _Hatsuse_.

-Loppuhännän muodosti vihdoin kuusi ensiluokkaista panssariristeilijää,

-joiden tehtävänä oli tavoittaa ja tuhota vihollisen viimeisinä

-säilyvät, pakoonpyrkivät alukset. Siis mitä pirullisin ja tuhoa

-lupaavin taistelusuunnitehna.

-

-Keskiyön aikaan 12 p:n yönä heräsivät onnettoman Port Arthurin asukkaat

-jo ylen tutuksi tulleeseen järeiden tykkien jylinään, joka tiesi

-kertoa heille, että linnoituksen valonheittäjät olivat taas keksineet

-uusia yöllisiä hyökkääjiä meren puolelta, joita pommitettiin. Niiden

-valossa nähtiinkin tusinan verran japanilaisia torpeedoveneitä ja

-torpeedonhävittäjiä lähestyvän mereltä, keskessään isompi alus, joka

-liikkui eteenpäin jossakin erityisessä tarkoituksessa, vaikkei tuota

-tarkoitusta yöllisessä hämmingissä osattu keksiä. Isompi alus oli

-Japanin laivaston uusin lisä, miinankylväjä _Koryo Mani_. Japanilaiset

-olivat aikaisemmin pitäneet visusti silmällä, mitä suuntaa venäläiset

-laivat olivat kulkeneet mereltä sisäsatamaan, ja merkinneet sen reitin

-karttoihinsa, niin että uusi kuolemankylväjä tiesi tarkoin seurata sitä

-ja välttää venäläiset miinat.

-

-

-Karhu houkutellaan pesästään.

-

-Miinalaivoja suojaava risteilijäosasto saikin — niinkuin ampiaisparvi

-pörinällään houkuttelee karhun ulos pesästä — Togon juonen käymään

-toteen. Kun eräs venäläinen torpeedonhävittäjä oli rientänyt ulos

-satamasta katsomaan mitä oli tulossa, joutui se kohta noiden

-risteilijäin uhriksi. Silloin venäläinen risteilijä _Bajan_, joka oli

-heti perässä kiitänyt merelle, äkkäsi ne ja päätti uljaasti käydä yksin

-taisteluun niiden kanssa.

-

-Mutta sen liikkeet oli huomattu satamasta, vaikka hämärästi, ja

-amiraali Makaroff lähti melkein koko jälellä olevalla laivastollaan

-tapaamaan vihollista. _Bajan'ille_ annettiin merkki kääntyä takaisin

-ja yhtyä muuhun laivastoon. Tämä käsitti panssarilaivat _Pobjeda’n_

-ja sitä pienemmät mutta järeämmin aseistetut _Petropavlovsk'in_ ja

-_Poltava_'n sekä uudet panssariristeilijät _Novik'in, Diana'an

-ja Askold'in_. Nopein alus ja risteilijäksi erittäin järeätykkinen

-oli äskeinen _Bajan_, joka kehitti 22 solmuvälin vauhdin. Makaroff,

-joka alituisesti vaihteli amiraalilaivaa, oli tällä kertaa valinnut

-_Petropavlovsk'in_ lippulaivakseen, ja hänellä oli seurassaan,

-paitsi laivan päällikköä kapteeni Jakovleffia, suuriruhtinas

-Kirill Vladimirovitsh ja mainio venäläinen taistelumaalari Vasilij

-Verestshagin, 62-vuotias vanhus, joka vasta pari päivää sitten oli

-saapunut Port Arthuriin saamaan uusiin tauluihin aiheita merisodasta.

-Miehistöä oli laivassa 700 miestä.

-

-Urhea amiraali oli täynnä luottamusta. Kaikki hänen edeltäjänsä

-yritykset kurittaa merenpuoleista piirittäjää olivat saaneet surkean

-lopun, ja Venäjän parhaat ja uusimmat taistelulaivat _Peresvjet,

-Sesarevitsh ja Retvisan_ olivat tuhoutuneet; mutta nyt näytti siltä,

-kuin joutuisi hän tekemisiin heikon risteilijäosaston kanssa, josta

-hänen olisi helppo suoriutua. Edellisenä iltana hän oli sähköttänyt

-hallitsijalleen, että hänellä oli hyvä toivo rangaista ylimielistä

-vihollista.

-

-

-Juoni kehittyy.

-

-Viekoitteluosasto teki tehtävänsä suunnitelman mukaisesti. Kun Venäjän

-laivasto täydellä höyryllä puoli 11 tienoissa kiitää esiin satamasta,

-ollen vielä kauvan aikaa Kultaisen kukkulan patterien suojan alaisena,

-peräytyvät japanilaiset risteilijät muka vallan säikähtyneinä sen

-odottamattomasta ilmestymisestä ulos avoimelle merelle — jolle _Koryo

-Mani_ oli juuri saanut kylväneeksi kuolemanviljansa. Mutta tällöin

-alkoi merellä nousta sumu, peittäen vainotun ja vainoojan verhoonsa ja

-kaihtaen niitä selvästi näkemästä toisiaan. Vaikka amiraali Togo oli

-saanut väijytysristeilijöiltä kipinäsähkösanomalla tiedon niiden toimen

-onnistumisesta, voi toivottu saalis ehkä sumussa sittekin välttyä

-häneltä. Sen vuoksi hän järjesti päälaivastonsa kahteen kolonnaan,

-vedätti taisteluliput mastoihin ja lähti kiitämään täyttä vauhtia

-vihollista vastaanottamaan.

-

-Silloinpa kiusallinen sumu taas odottamatta hajosi. Amiraali Makaroff

-näkee taivaanrannalla lähestyvän ylivoimaisen vastustajan ja älyää

-hänen varalleen punotun juonen — vaikkapa ei sen koko kaameassa

-täydellisyydessä. Hän kohottaa mastoon peräytymismerkin ja kääntää

-laivastonsa äkisti kotimatkalle.

-

-

-Miinan työ.

-

-Venäjän laivasto muodostuu suoran viivan muotoiseksi linjaksi,

-pyrkien takaisin satamaan, panssarilaivat etunenässä, etummaisena

-_Petropavlovsk_, jonka mastot ovat täynnä merkkilippuja, jotta

-kauvempana merellä kiertelevät vartiotorpeedoveneetkin tietäisivät

-vetäytyä sataman turvaan. Päällikkölaiva on ennättänyt vajaan parin

-kilometrin päähän satamasta; amiraali Makaroff seisoo komentosillalla

-puhellen laivan kapteenin Jakovleffin, suuriruhtinas Kirillin ja tämän

-ajutantin kanssa.

-

-Silloin tapahtuu kauhea räjähdys, ja seuraavassa tuokiossa toinen.

-_Petropavlovsk_ on käynyt _Koryo Marun_ miinaan! Suunnattomia repeämiä

-näkyy suuren sotalaivan kupeissa, vesi syöksyy sen sisään, liekit

-leimahtelevat joka taholla korkealle, alus kallistuu raskaasti

-oikealle kyljelleen, keula painuu veden alle, ja uskomattoman lyhyessä

-ajassa — parissa minuutissa, kertovat silminnäkijät — vaipuu muhkea

-päällikköalus, uljas amiraali Makaroff ja seitsensatainen miehistö

-merenpohjaan. Petropavlovskia ei ollut enää!

-

-Vain jokunen harva, m.m. mainittu suuriruhtinas, pelastuivat kuin

-ihmeen kautta uppoamisen aikaansaamasta hirmuisesta pyörteestä.

-Verestshagin, joka enimpien upseerien kera istui alhaalla ruokasalissa

-aamiaisella, hukkui näiden mukana.

-

-Tuo kauhea onnettomuus katkaisi lopullisesti selkärangan Port

-Arthurin merenpuoliselta puolustukselta; vielä suurempi vahinko kuin

-_Petropavlovsk’in_ häviö oli Venäjälle urhean ja kykenevän amiraali

-Makaroffin menetys. Mutta sittekin huomasivat japanilaiset turhaksi

-piirittää linnoitusta meren puolelta, vaikka sen laivasto oli

-nujerrettu; Port Arthurin vahvat patterit riittivät yksinkin pitämään

-vihollista kunnioittavan välimatkan päässä. Vasta kenraali Nogi kykeni

-vuosikautisen maanpuoleisen piirityksen jälkeen valloittamaan sen.

-

-Mutta _Petropavlovsk_ tuli kostetuksi. Jonkun aikaa myöhemmin kävi

-eräs äskeiseen taisteluun osaa ottaneita panssarialuksia, _Hatsuse_,

-joka oli Japanin laivaston parhaita, vuorostansa kauvas merelle

-ajautuneeseen venäläiseen miinaan ja upposi sekin enimpine miehineen.

-

-

-

-TAISTELU AVOIMELLA MERELLÄ.

-

-

-Päävastustajain merivoimat viime suursodassa.

-

-Vastoin odotusta jäi sotalaivojen osa äskeisessä maailmansodassa

-toisarvoiseksi, verrattuna maataisteluihin. Englanti on edelleen

-säilyttänyt asemansa maailman ensimmäisenä merivaltana, mutta sekin

-on saanut käydä taistelunsa pääasiassa kovalla maankamaralla ja sen

-takia luoda aivan alusta siihen asti auttamattomasti laiminlyömänsä

-maa-armeijan. Tosin oteltiin merelläkin toisinaan kuumasti, ja

-Englannin kaikilla maailmanmerillä risteilevät sotalaivat hävittivät

-Saksan kaapparilaivoja ja vahasivat tämän valtakunnan merentakaiset

-siirtomaat; mutta suurimmalta osalta sai sen laivasto tyytyä omain

-rantojen varjelemiseen sekä joukkojen ynnä elin- ja ampumatarpeiden

-kuljetuslaivojen suojelemiseen.

-

-Syynä tähän oli ensiksikin se seikka, että sen päävihollinen Saksa

-väitteli suurempia meritaisteluja. Tällä vallalla oli uusi ja erittäin

-vahva merivoima, joka aivan sodan kynnyksellä ja varsinkin sen

-kestäessä lienee noussut kolmannelta toiselle arvosijalle merivaltojen

-joukossa — sivuuttaen siten Yhdysvallat; mutta sen merellinen voima

-oli sittekin eilispäivän luomus. Se oli yhden ainoan miespolven ja itse

-asiassa yhden ainoan miehen, Saksan viimeisen keisarin, työtä. Maan

-terästehtaat ja laivaveistämöt, alallaan ehkä maailman ensimmäiset,

-tekivät kyllä mainiota työtä panssarin- ja tykinvalamisessa, ja sen

-merimiehistö oli erinomaisesti harjoitettua. Mutta Saksalta puuttuivat

-ne monien miespolvien kokemukseen perustuvat traditsionit, joita

-merisodan käymiseen ja panssarin sekä asestuksen keskinäisen suhteen

-tarkkaan punnitsemiseen tarvitaan ja jota sen päävastustajalla enimmän

-oli. Vielä muutama vuosikymmen sitten kykeni pienoinen Tanska lyömään

-Preussin ja Itävallan yhdistyneet laivastot loistavasti Helgolandin

-luona. Englannin laivasto sisältää edelleen kaikkein jykevimmät

-taistelulaivat ("yli-dreadnought’it"), kaikkein nopeimmat risteilijät

-ja kaikkein järeimmän ja kauvas kantavimman aseistuksen.

-

-Vähempiväkisyytensä tässä suhteessa tuntien sai Saksa tyytyä

-enimmäkseen suojelemaan kallishintaista sotalaivastoaan, joka on

-tykkänään nykyisen miespolven kustantama, sotasatamissaan. Mutta

-se kehitti itselleen uuden pelottavan aseen sukelluslaivastostaan,

-jolla se kykeni pitämään vihollisensa vahvemman merivoiman vuorostaan

-pinteessä, jopa saartamaan Suurbritannian rannikot ja katkaisemaan

-monin kohdin sen valtaväylät kaikelta merenyliseltä liikkeeltä.

-

-

-Pohjanmeren taistelu

-

-tammik. 24 p:nä 1915 oli suurin ja merkityksellisin, vaikkei missään

-suhteessa ratkaiseva, viime suursodan aikana käydyistä. Edellisen

-vuoden lopulla oli Saksan risteilijälaivasto käynyt jouluvierailulla

-Englannin rannikolla, pommittanut erinäisiä linnoittamattomia

-rantakaupunkeja ja kalastajakyliä sekä päässyt turvallisesti

-takaisin omille vesilleen. Toivoen samallaista menestystä lähti

-saksalainen amiraali _Ingenohl_ uudelle retkelle, komennettavanaan

-neljä panssariristeilijää, kuusi kevyttä risteilijää sekä torpeedo-

-ja sukellusalusosastot. Mutta tällä kertaa englantilaiset tiesivät

-pitää varansa. Saksalaisten laivojen ennätettyä n. 64 km. päähän

-Englannin rannikosta huomattiin ne eräältä vartiolaivalta, joka antoi

-amiraali Beattyn (sittemmin Englannin taistelulaivaston ylipäällikkö)

-risteilijälaivastolle sanan vihollisen tulosta. Englantilaiset laivat

-olivat odotelleet hetkeä täysi höyry koneissaan ja lähtivät heti —

-klo puoli 8 yllämainitun päivän aamuna — kohtaamaan silloin n. 22

-km. päässä olevia vieraitaan. Amiraali Beattyn laivaston — joka

-edellisen vuoden elokuussa oli kestänyt kuuman ottelun Helgolandin

-luona Saksan taistelulaivastoa vastaan — muodostivat tällä kertaa

-taisteluristeilijät _Lion_ (lippulaiva), _Tiger, Princess Royal,

-Indomitable ja New Zealand_ sekä moniaat kevyet risteilijät

-ja torpeedoveneet. Nuo laivat olivat n.s. "yli-dreadnought'eja",

-Englannin uusimpia, nopeimpia ja hirvittävimpiä aluksia, varsinkin

-järeän aseistuksensa nojalla, jota kolmessa ensinmainitussa oli 24

-kpl. 35 sm tykkejä ja kahdessa jälkimmäisessä 16 kpl. 30 sm tykkejä.

-Niiden rinnalla oli saksalainen laivasto paljon heikompi sekä

-panssarinsa, nopeutensa että tykistönsä puolesta; sen päällikkölaivassa

-_Derfflinger_ (aivan uusi alus sekin) oli 12 kpl. 30 sm, _Moltke_-

-ja _Seydlitz_-laivoissa 20 kpl. 27,5 sm ja Blücherissä 12 kpl 20 sm.

-tykkejä.

-

-

-Epäonnistunut yllätys.

-

-Amiraali Beatty antoi torpeedonhävittäjilleen käskyn hyökätä vihollisen

-kimppuun ja tuoda ilmoituksia sen liikkeistä ja ohjasi itse risteilijät

-kaakkoon päin katkaistakseen siltä jos mahdollista pakotien omille

-rannikoille.

-

-Huomattuaan tulleensa yllätetyksi kääntyi saksalainen laivasto heti

-takaisin. Se ei ollut mikään pelkuruuden merkki, vaan viisas teko

-ylivoimaisen vihollisen kohdatessa; sitä paitsi oli niiden raskas

-tykistö jo ennakolta sijoitettu takakannelle, jotta ne paetessaankin

-voivat tehokkaasti pommittaa vastustajaansa. Sen lisäksi voivat ne

-tällöin pudottaa miinojakin tämän turmioksi. Brittiläisissä laivoissa

-sen sijaan oli järeiden tykkien enemmistö keulan puolella.

-

-Kulkien 28-29 solmuvälin nopeudella (51—52,5 km tunnissa) lähtivät

-Englannin risteilijät saksalaisten jälkeen, saartoivat ne vähitellen

-puolikuun muotoisesti ja alottivat 20 km matkalla ampumisen, jatkaen

-sitä aina 18 km välimatkaan saakka, jolloin laukausten voi jo huomata

-sattuvan ja jolloin vihollinen kykeni vastaamaan tuleen. Saksan

-torpeedolaivasto teki silloin myöskin äkillisen vastahyökkäyksen,

-toivoen voivansa tuhota vihollisen surmansukkuloillaan; mutta

-brittiläiset torpeedonhävittäjät kiitivät risteilijäin edelle niiden

-turvaksi ja ajoivat hyökkääjät takaisin.

-

-

-"Leijona" saaliinsa kimpussa.

-

-Kohtapa voivat risteilijätkin käydä keskenään taisteluun. Hyökkäävän

-puolen etunenässä kulki _Lion_, nimensä ("Leijona") ja arvonsa

-mukaisesti, ja hetken päästä tavoitti se saksalaisten hitaimman

-aluksen, "hännän päähän" jääneen _Blücherin_, jota kohti ne kaikki

-suuntasivat tuhoisan tulen. Luodit putoilivat sille tiheään kuin

-rakeet, murskaten kannet, särkien kupeet, viskoen monen tonnin

-painoisia tykkejä ulos torneistaan kuni kevyitä kuusenkäpyjä ja tuhoten

-niiden koko miehistön. Savupiiput sortuivat, teräsmastot katkesivat;

-muuan pommi osui laivan sydämeen, särkien koneet ja surmaten enimmät

-siellä piilottelevasta laivamiehistöstä. Panssarikyljet olivat monin

-paikoin puhki, ja koko laiva syttyi tuleen; mutta siitä huolimatta

-eloonjääneet jatkoivat ampumista ehjillä tykeillä, vaikka tiesivätkin

-taistelun turhaksi. Saksalainen amiraali oli antanut käskyn, ettei

-lippua saanut missään tapauksessa vetää alas antautumisen merkiksi,

-ja siksi oli sen määrä upota pohjaan liehuvin lipuin. Puolituntisen

-taistelun kuluessa oli laivan miehistä 3-400 saanut surmansa taikka

-haavoittunut. Se kääntyi vasemmalle kyljelleen, estääkseen vuotoa

-ylihangan puolelta ja antaakseen miehille tilaisuuden ampua sillä

-puolella olevilla tykeillä; mutta hetken perästä se pyörähti jälleen

-ympäri ja lähti savuavana liekkipatsaana muun laivaston jälkeen.

-

-

-Taistelun kehittyminen.

-

-Joutumatta pitemmältä vaarinottamaan _Blücher'in_ kohtaloa kiirehtivät

-isot brittiläiset laivat muiden vihollisalusten kimppuun. Hirmumyrskyn

-tapainen tuli suunnattiin niistä päällikkölaivaa _Derfflinger_'a

-vastaan, joka syttyi palamaan monesta kohtaa ja sai useat tykkinsä

-taistelukyvyttömiksi — _Moltke'n ja Seydlitz’in_ höyrytessä

-eteenpäin aivankuin tulipilvien lävitse. Tykkien jylinä, räjähtävien

-pommien rätinä, pauke särkyvistä panssarilevyistä, mahtavien

-sotakoneiden jyskytys niiden piestessä tietänsä ärtyneen meren halki —

-tuo kaikki oli kamalata aamuvirttä nykyaikaiselle sodanjumalalle! Se

-oli samankokoisten jättiläisten jättiläiskamppailua, sillävälin kuin

-samanlainen taistelu raivosi pienempäin risteilijäin ja torpeedoalusten

-välillä. Epäilemättä saksalaiset tällä takaperinkiitävällä taistelulla

-tahtoivat houkutella vihollisensa aina Helgolantia ympäröivään

-miinavyöhykkeeseen asti. Mutta ajettuaan isoja risteilijöitä takaa

-viitisentoista peninkulmaa arveli amiraali Beatty toivottomaksi

-saavuttaa niitä ennen miinakentälle tuloa, jonka vuoksi hän jätti ne

-rauhaan ja kääntyi pienempäin alusten kimppuun. Mutta vaikka monet

-näistä saivat vaikeita vaurioita, pääsivät ne monilukuisuutensa ja

-nopeutensa turvin kuhmuisin kupein ja särkynein tykein miinavyöhykkeen

-suojaan.

-

-

-"Leijona" ja "Tiikeri" haavoittuvat.

-

-Mutta eivätpä englantilaiset itsekään selvinneet pelistä ehjin

-nahoin. Vihollispommi oli sattunut heidän päällikkölaivansa _Lion_'n

-ylähangan kaariin, särkenyt naftasäiliön ja tehnyt senpuoliset

-höyrykoneet työkyvyttömiksi. Sen vuoksi laivan kulku vaikeutui

-melkoisesti, ja amiraali siirtyi ensin erääseen torpeedonhävittäjään

-ja sitten _Princess Royal'iin_, joka asettui brittiläisen rintaman

-etummaiseksi. Kun _Lion'issa_ alahangankin puoleiset koneet myöhemmin

-vahingoittuivat, ehätti _Tiger_ sen eteen kilveksi, mutta joutui itse

-vihollisen maalitauluksi ja menetti osan miehistöään. Sitten otti

-_Indomitable_ aivan invaliidiksi käyneen _Lion'in_ hinausköyteen

-viedäkseen sen satamaan. (Saksalaisten tietojen mukaan se kumminkin

-matkalla upposi.)

-

-

-Blücher’in sankarillinen loppu.

-

-Tällävälin oli henkihieveriin ammuttu _Blücher_ kamppaillut

-kuolinkamppailuaan. Sen tykkien yhä vielä jylistessä sille kuolinvirttä

-pujahti isompien alusten takaa esiin kevyt risteilijä _Arethusa_

-(joka edellisenä vuonna oli Helgolannin taistelussa näytellyt melkein

-pääosaa), aikoen omalla aseellaan lopettaa kituvan jättiläisen päivät.

-Ohjaton ja kallelleen painunut _Blücher_ ei voinut millään tavoin

-välttää hyökkäystä, vaan tarjosi mainion maalitaulun torpeedolle.

-Sellaisia laukaistiin kaksi sitä kohti, ja toinen sattui keskilaivaan,

-räjähti ja repi uuden ison aukon kylkeen. Ollen jo muutenkin pahasti

-kallellaan pyörähti se nyt yksinkertaisesti ympäri "niinkuin potkun

-saanut vesikannu", kuten eräs englantilainen silminnäkijä sanoi.

-

-Se oli draamallinen silmänräpäys, täynnä sankarillista kuolemanuhmaa.

-_Blücher_ osottautui kuuluisan nimensä arvoiseksi. Sen lippu liehui

-yhä perässä, ja "Hoch! Hoch!" huusivat miehet, asettuessaan riviin sen

-reunoille valmiina hyppäämään veteen. "Hypätkää joutuin!" huudettiin

-englantilaisilta laivoilta, ja miltei samassa silmänräpäyksessä hyppäsi

-sadottain miehiä alas aaltoihin, useimmat varustettuina pelastusvöillä,

-jotka pitelivät heitä veden päällä, kunnes englantilaiset joutuivat

-veneillään korjaamaan heitä ylös. Mutta silloinpa tulla porhalsi

-Helgolannista päin Zeppelin-mallinen ilmalaiva ynnä vesitaso, jotka

-alkoivat pudotella pommeja pelastusveneiden joukkoon. Tällöin

-brittiläiset tervajakut suuttuneina jättivät laupeudentyönsä kesken

-ja heittivät aalloissa ajelehtivat saksalaiset matruusit oman onnensa

-nojaan. Myöskin muuan kevyt ristelijä sai puolisen tusinaa miehiä

-tapetuksi ilmalaivan pommista.

-

-

-Saksan laivaston loppu.

-

-Tämän jälkeen ei mainittavimpia meritaistelulta käyty, lukuunottamatta

-Saksan viimeisten kaapparilaivain tuhoutumista Falklannin saarten luona

-Etelä-Amerikan vesillä. Suursodan loppuajan tyytyi Saksan laivasto

-etsimään turvaa sotasatamissaan, ja päähuomio kiinnitettiin yhä enemmän

-sukelluslaivaston lisäämiseen. Mutta sen saartotoimintaa haittasi

-yhä tuntuvammin Englannin suurenmoinen miinoitustyö Pohjanmerellä

-sekä puolueettomain maiden yltyvät vastalauseet sukellussodan

-häikäilemättömyyttä vastaan.

-

-Rauhanteon päävaatimuksia oli Saksan koko sotalaivaston luovuttaminen.

-Kuten kaikessa muussa täytyi uuden demokraattisen Saksan antaa

-tässäkin perään. Mutta saksalaisten merisotilasten itsetunto katsoi

-vapaaehtoista häviötä kunniallisemmaksi kuin häpeällistä luovutusta.

-Scapa-lahden laineet (Skotlannin rannikolla) peittävät viimeisen

-jäännöksen Wilhelm-keisarin ylpeästä elämänunelmasta: "Saksan

-tulevaisuus on merellä".

-

-

-

-

-XVIII LUKU

-

-Napojen tarina.

-

- Napojen viehätys. — Naparetket. — Napojen murhenäytelmät. —

- Etelänavan valloitus. — _Scottin etelänaparetki_: Matkan alku;

- Talvenpito etelän jäissä; Lähtö napaa kohti; Hevoset menehtyvät; Viime

- ponnistus; Navalle tulo — voittoja pettymys; Kamala palausretki;

- Titaanien kamppailu; Julma pettymys; Sankarien loppu.

-

-

-

-Napojen viehätys.

-

-

-Tämän kirjan alkulauseessa puhuimme suurista etsijöistä, joita korkea

-ihanne, uupumaton pyrkimys ajaa halki kuoleman vaarojen etäisenä

-siintävää päämäärää tavoittamaan.

-

-Samanlainen ikuinen pyrkimys se on halki aikain johtanut etsijöitä

-napaseutujenkin kuolemanmaille.

-

-Mikä niissä on ollut viehättävää? Mitä aineellista, taloudellista

-hyötyä niistä voitettavana? Mitä vallanlaajennuksia voisivatkaan nuo

-ikuisen lumen ja jään, yön ja pakkasen kuningaskunnat tarjota? Ei

-mitään!

-

-Voitto ja hyöty on puhtaasti henkistä laatua, ihmisen iäistä

-tiedonjanoa tyydyttävää.

-

-Ensinnäkin itse tuo merkillinen maantieteellinen piste, jonka yllä

-aurinko viipyy vuorokauden ympäri näennäisesti aivan liikkumatonna,

-jossa ei ole yön eikä päivän vaihtelua eikä ilmansuuntien erotusta.

-Eikö sen saavuttaminen ole omiaan viehättämään etsivää henkeä?

-

-Entä sitten äärimmäisen pohjolan ja äärimmäisen etelän jylhänankara

-luonto mittaamattomine jääkenttineen ja jättiläiskirkon muotoisille

-jäävuorineen; tuiki tuntemattomat mantereet napojen ympärillä, joissa

-on vaikea laskea koskaan sulamattoman ikijään loppumista ja varsinaisen

-maakamaran alkamista; niiden niukka, mutta peräti merkillinen

-eläimistö ja vielä niukempi kasvikunta, ilmastolliset ja magneettiset

-ilmiöt räiskyville revontulineen, kuljettavien väylien mahdollinen

-olemassaolo, meriveden lämpimyyden vaihtelut ja merivirtojen

-seuraaminen — kaikki tuo on rajatonta, neitseellisen koskematonta

-riistamaata tieteelliselle tutkimukselle.

-

-

-

-Naparetket.

-

-

-Pohjoisten napaseutujen tutkimisen panivat jo 1500-luvulla alulle

-hollantilaiset, joiden retkistä Barentzin johtaman retkikunnan viettämä

-kolmivuotinen pakkotalvehdus Novaja Semljalla oli kuin ihmeellinen

-sankaritaru. Vuosisatojen kuluessa ovat sitten monien Europan kansojen

-karaistuneimmat pojat yhä yrittäneet pohjan perille (Franklin ja Clark

-Ross 1800-luvun alussa), kunnes voitonseppeleen viimein saavutti

-amerikkalainen _Peary_, joka löysi pohjoisnavan v. 1909. — Pohjoisten

-purjehduskelpoisten väyläin keksimisessä ovat sen sijaan Pohjolan

-kansat olleet etunenässä. Suomalais-ruotsalainen Nordenskiöld purjehti

-ensinnä koillisväylän Aasian ympäri vv. 1878-9, ja norjalainen

-_Amundsen_ kiersi v. 1906 vastakkaiseen suuntaan luoteisväylän Amerikan

-ympäri.

-

-Etelänavan tienoot eroavat pohjoisista napaseuduista siinä, että

-siellä ei kulje lainkaan lämpöisiä merivirtoja ylläpitämässä

-elämänmahdollisuuksia. Jo 60-70 leveysasteen välinen vyöhyke, jolla

-Suomi kokonaisuudessaan sijaitsee, on sielläpäin tuiki kolkkoa, miltei

-luoksepääsemätöntä jäämerta ynnä ikijään peittämää napamannerta.

-

-Mutta sielläkään ei ole puuttunut rohkeita yrittelijöitä. Jo 1700-luvun

-lopulla tunkeutui mainio Tyynen valtameren tutkija _James Cook_ 71°

-saakka. Edellämainittu Clark Ross pääsi vielä kauemmaksi ja keksi

-siellä, ikuisen jään ja pakkasen maassa, kaksi kirkkaasti liekitsevää

-tulivuorta, joille antoi laivojensa mukaan niinet Erebus ja Terror.

-Mutta vasta meidän päivinämme ovat etelänavan valloitusyritykset

-vieneet menestyksellisiin tuloksiin. Englantilaisen Shacklctonin

-oli tosin v. 1909 pakko palata takaisin aivan läheltä lopullista

-päämäärää, mutta hänen maanmiehensä ja toverinsa Scott saavutti sen

-v. 1912 alussa; ja jo edellisen vuoden lopulla oli paikalla käynyt

-paljon kehnommin varustettu, mutta naparetkiin paremmin karaistunut

-_Amundsen_, pohjoisen luoteisväylän kunniakas keksijä.

-

-

-

-Napojen murhenäytelmät.

-

-

-Paljoa enemmän kuin muilta etsijöiltä vaaditaan naparetkeilijöiltä

-kukistumatonta rohkeutta ja ennen kaikkea karaistunutta sielua ja

-ruumista. Villejä ihmisrotuja tai petoja hänen ei tarvitse peljätä,

-mutta niitä paljoa villimpänä ja kammottavampana isäntänä esiintyy

-napaseutujen hirvittävä luonto. Sen asettamat vastukset ovat paljoa

-moninaisemmat ja erikoisemmat kuin muualla, eikä sillä ole edes

-elatuksen apua annettavana, josta ei mikään muu maanääri koskaan ole

-tyhjä.

-

-    "Yöt pitkät, päivät raskaat, ikävät!

-    Taivasta talv’ ei salli lauhaa;

-    jääkarhut ympärillä kömpivät,

-    puhuri täysin palkein pauhaa,

-    jää Ukon äänin halkee, paukahtaa,

-    ja revontulet läikkyy, roihuaa!"

-

-Tuo kuulostaa kyllä syrjäisestä suurenmoisen runolliselta ja

-viehättävältä, mutta toisenlaiseksi käy todellisuus, kun mukaan otetut

-ruoka- ja lämmitysaineet loppuvat ja nälkä ja pakkanen ja napaseutujen

-oudot, eriskummaiset taudit yhtyvät sortamaan avutonta matkamiestä.

-Siksipä sisältääkin napatutkimusten historia paljon lukuisampia ja

-kaameampia murhenäytelmiä kuin muiden löytöretkien.

-

-

-

-Etelänavan vallotus.

-

-

-Liikuttavin niistä on epäilemättä Scottin retkikunnan kohtalo.

-Riemuvoittonsa hetkellä se keksi toisen kilpailijan jo ennättäneen

-siepata siltä voitonseppeleen; ja kolkolla paluumatkalla sen navalla

-käynyt osasto sortui kuolemaan.

-

-Kuinka mainiosti tuollainen retkikunta saattaakin olla järjestetty,

-kuinka viisaasti ja kaukonäköisesti sen matkavarustukset ja kulkureitit

-olla suunnitellut, niin kuitenkin voi joutua hetki, jolloin

-inhimillinen kärsimys ei kestä enää kauempaa, jolloin titaanienkin

-kamppailu jääsilmäistä luontoemoa vastaan on toivotonta. _Tähän asti —

-mutta siitä ei ylitse!_

-

-Tämän retkikunnan tarina on niitä, jotka saavat veren sykkimään

-suonissa entistä kuumemmin, sydämen lyömään hartaammin ja hehkuvammin

-ja pään taipumaan kunnioittavasti inhimilliselle urheudelle. Retkikunta

-saavutti päämäärän, johon sen johtaja oli vuosikausien kuluessa

-tien viitoittanut — vain keksiäkseen, että ainoastaan kuukautta

-aikaisemmin sen jo oli saavuttanut toinen mies; ja sitten pahan sään

-yllättämänä urhokas joukko paleltui kuoliaaksi vain kolmen peninkulman

-päässä lähimmästä polttoainevarastosta, jonka saavuttaminen olisi

-tiennyt retkeläisille lämmintä pakkasen hirmuja ja keitettyä ruokaa

-napasairautta vastaan.

-

-

-

-Matkan alku.

-

-

-Kun _Terra Nova_ (Uusi maa), _Robert F. Scottin_ retkikunnan laiva,

-marraskuun lopulla 1910 lähti Uudesta Seelannista käsin valloittamaan

-etelänapaa, oli sillä hyvät toiveet menestyksestä. Johtaja itse

-oli koeteltu merimies, Englannin sotalaivaston upseeri ja innokas

-kaikkien viimeaikaisten, etelänavan arvoitusta koskevain tieteellisten

-ongelmain tutkija, edellämainitun Shackletonin retkikunnan osanottaja.

-Kaikki muutkin retkikunnan 60 jäsentä olivat valitut pitäen matkan

-päämäärää silmällä. Joukossa oli geologeja ja fyysikoita, meteorologeja

-ja lääkäreitä, valokuvaajia ja merimiehiä, moottori-insinööri ja

-hiihtäjämestari, koirilla-ajajia ja kokkeja j.n.e. — sanalla sanoen

-kokonainen pieni yhteiskunta alallansa kunnostautunutta valioväkeä.

-Itse asiassa se olikin parhaiten kokoonpantu naparetkikunta; mikä

-milloinkaan on matkalle lähtenyt.

-

-Turvallisesti puhkaistiin ahtojäiden alue, kunnes vuoden viimeisenä

-päivänä saavuttiin Shackletonin kolme vuotta aikaisemmin ensiksi

-tapaaman Suuren jäämuurin reunalle Kap Crozierhen, joka oli ennakolta

-määrätty retkikunnan talvehtimispaikaksi. Laiva palasi sitten talven

-ajaksi takaisin Uuteen Seelantiin. Pari viikkoa ahersivat miehet

-kuin orjat kantaen varastoja rannalle, rakentaen kappaleina tuotua

-talvimajaa pystyyn, luoden lumesta lääviä retkikunnan ponyhevosille ja

-ajokoirille, varustaen rekiä kuntoon j.n.e.

-

-

-

-Talvenpito etelän jäissä.

-

-

-Tammikuun puolivälissä oli talviasema viimein valmis. Se oli

-lautahökkeli, 17 m pitkä, 8 1/2 m leveä ja 3 m korkea ja oli jaettu

-eri osastoihin upseereja ja miehistöä varten. Lisäksi se sisälsi

-tieteellisen laboratorion, pimeän kammion valokuvaamista varten

-ynnä työpajan. Rakennuksen keskelle sijoitettu rautakamiina huokui

-rattoisata lämpöä kaikkiin suojiin, seinillä oli kirjahyllyjä ja

-hauskoja kotimaan kuvia. Pohjoisen (lämpimän tuulen) puolella olivat

-varastosuojat. Osa miehistöstä asettui kuitenkin asumaan "Hut

-Point'iin" (Maja-kärkeen) moniaita km länteen päin, niissä oli vielä

-pystyssä Scottin v. 1901 Shackletonin retkellä käyttämä talvimaja, joka

-puhelinjohdolla yhdistettiin pääasemaan.

-

-Sitten käytettiin kuukauden päivät ruoka- ja polttoainevarastojen

-sijoittamiseksi alkavan naparetken tarpeeksi usean sadan km varrelle

-etelään päin. Jäämuurilla matkaaminen oli kuten aina vaarallista,

-moniaita hevosia ja koiria menehtyi tiellä, ja kerran joutui koko

-matkue eksyksiin. Sitten huhtikuun puolivälissä alkoi varsinainen

-talvenvietto, jonka pitkät kuukaudet käytettiin tieteellisiin

-tutkimuksiin ja illat rattoisaan seuranpitoon kamiinin ympärillä

-öljylamppujen valossa. Ajanviettoa varten oli mukana runsas kirjasto,

-gramofoni ja taikalyhty. Työtä oli sitäpaitsi jokaisella miehellä

-yllinkyllin; varsinkin vetojuhtien hoito ja ruokinta antoi paljon

-huolta, niiden voinnissapysymisestä kun arveltiin koko retkikunnan

-menestyksen riippuvan.

-

-

-

-Lähtö napaa kohti.

-

-

-Vihdoin koitti etelänavan "kevät" lokakuun lopulla, ja aurinko alkoi

-vinosti heittää kalseita säteitään. Silloin oli alettava suuri,

-uskalias matka navalle, n. 130-peninkuhnainen taivallus.

-

-"Tulevaisuus on jumalien helmassa. En voi ajatella, että mitään

-olisi jäänyt tekemättä menestyksen varmentamiseksi." Näin kirjoitti

-kapteeni Scott päiväkirjaansa lähtöpäivän aattoiltana. Ja lukiessaan

-tuota monessa suhteessa hyvin huomattavaa kirjallista tuotetta uskoo

-syrjäinenkin kernaasti, että kaikki oli varustettu suurta yritystä

-varten niin perinpohjin kuin ihmisymmärrys ja -kyky suinkin voi.

-

-Marraskuun 1:pnä 1911 erosi napamatkue jälellejäävistä. Siihen kuului

-kymmenen miestä, jotka ajoivat yhtä monta islantilaista ponyhevosten

-vetämää rekeä, sekä kaksi miestä siperialaisten koirien kuljettajina,

-niiden kun oli määrä käydä pikku hepojen sijaan valjaisiin, kun hevot

-menehtyisivät. Edellä kulki moottorirekimatkue pystyttäen tienviittoja

-jälessätulijoille, jotka seurasivat kolmessa osassa, hitain etummaisena

-ja molemmat toiset sopivan välimatkan päässä, jotta iltaisin

-jouduttaisiin yhteisiin yöpymäkohtiin. Kolmeviikkoisen matkanteon

-jälkeen saavuttiin ennakolta valmistetulle varastopaikalle, missä

-tavattiin moottorikulkue kurjassa tilassa. Siltä oli välillä särkynyt

-toisesta reestä kone, ja matkaa oli jatkettu retkikunnan viimeisellä

-jälellä olevalla reellä; mutta varaston luona heiltä oli lumimyrskyn

-takia tie noussut pystyyn, ja he olivat varronneet kokonaisen viikon

-jälestätulevia.

-

-

-

-Hevoset menehtyvät.

-

-

-Koko joulukuun alkupuoliskon raivosi kiivaita lumimyrskyjä, usein

-monta päivää yhtäpäätä, ja ne toivat mukanaan ankaran pakkasen sekä

-pyryttivät muutenkin vaikeasti kuljettavan rosoisen jääkentän täyteen

-vuorenkorkuisia kinoksia. Ponien oli toivottu kestävän aina napaa

-ympäröivän Suuren jäätikön juurelle saakka; mutta ne kävivät hyvin pian

-niin heikoiksi, että ne oli yksi toisensa jälkeen lopetettava, kunnes

-31:nä matkapäivänä viimeinenkin niistä ammuttiin.

-

-Tällöin erosivat moottorimiehet napamatkueesta ja kohta vielä neljä

-muuta, niin että pieniä, kevyitä rekiä lykäten jäi napaa kohti

-suksilla pyrkimään ainoastaan viisi miestä: Scott itse, kapteeni

-Oates, laivaupseeri Evans, lääkäri Wilson ja luutnantti Bovers. Koko

-matkanteon aikana jätettiin tien varrelle pieniä polttoainevarastoja

-paluumatkaa varten; muonaa oli retkeläisillä mukana enemmän kuin

-kuukauden tarpeeksi.

-

-

-

-Viime ponnistus.

-

-

-Joulukuun puolivälissä alkoi vaivaloinen kiipeäminen ylöspäin Suuren

-jäätikön rinteitä, jonka huiput häämöttivät edessä tuhansien metrien

-korkeudessa. Lumipyryt olivat kattaneet rinteiden halkeamat ja kuilut

-petollisella pehmeällä lumella, joihin retkeläiset rekineen ja

-koirineen monesti upposivat aivan huppuun, niin että matka hidastui

-2-3 kertaa pitemmäksi kuin oli arvattu. Välistä peitti hyinen, raskas

-usva koko seudun tuntikausiksi, jotta ei uskallettu lähteä tarpomaan

-näkymätöntä taivalta. Sellaisessa tilassa, 5 kilometrin korkeudella

-merenpinnasta, saatiin _viettää joulukin_.

-

-Mutta eteenpäin elävän mieli, akka tieltä palatkoon! ajattelivat

-navan valloittajat. Tammikuun 9:ntenä kohottiin viimeinkin jyrkänteen

-reunalle ja päästiin napaa ympäröivälle Suurelle ylätasangolle. Kuormat

-olivat kulutuksesta ja varastoihinpanosta jo siksi keventyneet,

-etteivät ne enää suurestikaan haitanneet kulkua. Mutta ohentuneessa ja

-viimaisen kylmässä ilmassa tuolla "maailman katolla" oli matkanteko

-kuitenkin niin tukalata sekä miehille että koirille, että 11:ntenä

-p:nä — vajaan 120 km päässä navalta — Scottilta tuntui siltä, ettei

-jaksettaisi enää viikkoakaan jatkaa ponnistelua. Päivä päivältä kehnoni

-sää, mutta se oli vain omansa jouduttamaan matkalaisia — olihan

-matkan maali, kaikkien napamatkojen kunniakas voitonkruunu, jo niin

-houkuttelevan lähellä! Varsinkin kannusti heitä pelko siitä, että toiset

-ehkä olisivat ennättäneet maaliin heidän edellään. He tiesivät, että

-peljättävä kilpailija norjalainen napakarhu Amundsen, luoteisväylän

-mainehikas purjehtija, pyrki samoihin aikoihin etelänavalle, tosin

-toisesta lähtökohdasta, vaikka hän olikin matkaan varustautuessaan

-uskotellut aikovansa — pohjoisnavalle! Mitähän jos he navalle

-saapuessaan tapaisivatkin siellä jo vieraan lipun liehumassa — se

-ajatus oli tehdä reippaat urheilijat hulluiksi.

-

-

-

-Navalle tulo — voitto ja pettymys.

-

-

-Tammikuun 16:ntena he kaukana hohtavan valkoisen lumikentän perällä

-näkivät kuumottavan pikkuruisen mustan läiskän, joka kohta pani Scottin

-miesten ajatukset pyörimään Amundsenissa. Mikä päätteli sitä miksikin,

-mutta kaikki rohkaisivat toisiaan hurraahuudoilla ja koettivat

-itselleen uskotella, ettei sen toki mitään kummempaa tarvinnut tietää.

-Kahta vinhempaan lykkäsi riemu ja ikävä aavistus lylyä.

-

-Ja sitten saavutettiin tuo merkki. Se oli pieni musta lippupahanen,

-joka oli kiinnitetty lumesta törröttävään rikkinäiseen reenjalakseen.

-Ja se merkitsi sitä, että norjalainen oli kilpajuoksun voittanut.

-Kaikkialla ympärillä näkyi leiripaikan jätteitä. — "Tämä on hirveä

-pettymys", kirjoitti Scott päiväkirjaansa, "ja minä olen hyvin

-pahoillani uskollisten seuralaisten! takia. Monia ajatuksia tulee

-mieleen, ja monesti olemme keskenämme keskustelleet. Huomenna täytyy

-meidän talsia navalle ja sitten kiiruhtaa kotia niin pian kuin suinkin

-pääsemme. Kaikki päivän kauniit unelmat täytyy jättää jälkeen; siitä

-tulee hyvin raskas palaaminen."

-

-Huomenissa sitten saavutettiin tuo merkillinen maantieteellinen piste,

-ja paikan yksinäisyyden ja jylhyyden painostamana suuri löytöretkeilijä

-huudahtaa:

-

-_"Herra Jumala! Tämä on kamala paikka, ja sitä hirvittävämpi meille,

-jotka olemme siihen ponnistelleet saamatta edes esikoisoikeutta

-palkaksemme."_

-

-Suuri päämäärä oli saavutettu, mutta ilon hurma puuttui. Amundsenin

-teltta ja merkkipaalut löydettiin perillä, ja Norjan punakirjava lippu

-liehui ylpeästi tuulessa. Englantilainen joukkue oli myöhästynyt

-kuukauden päivät.

-

-

-

-Kamala paluuretki.

-

-

-Pystytettyään hekin maapallon pituusviivojen eteläiseen

-leikkauspisteeseen "poloisen, kurjan Union-Jackin" (Englannin

-ristilipun kansanomainen nimitys), kuten Scott harmissaan lausuu,

-kääntyivät retkeläiset takaisin pohjoista kohti, alkaen taivaltaa

-etelänavan ylätasankoa, joka tullessa oli antanut heille niin paljon

-vaivaa, ja sitten laskeutua Suuren jäätikön kaameita rinteitä alas

-yhä kehnommaksi yltyvän sään vallitessa. Silloin vasta, "päivän

-kauniiden unelmain" ja suurten toiveiden sammuttua tyhjiin, he

-rupesivat tuntemaan väsymystä jättiläisponnistuksistaan. Evans ja

-Oates, retkikunnan vahvimmat miehet, alkoivat valitella vaivojansa.

-Edelliseltä olivat sormet ja nenä paleltuneet; sitten hän jäätikköä

-alas kavutessaan putosi korkealta, iski päänsä rosoiseen jäähän ja

-sai aivotärähdyksen. Tohtori Wilson loukkasi säärensä ja rupesi

-potemaan jääsokeutta. Kaikki nuo tapaturmat hidastuttivat matkuetta,

-jolle joutuisuus oli ylen tärkeä, sillä ruokaa oli tavattava oikeilla

-hetkillä tulomatkalla tehdyistä varastopaikoista. Kun näitä toisinaan

-sai kauan etsiä, kävi miesparkain hätä ylen ahdistavaksi.

-

-

-

-Titaanien kamppailu.

-

-

-Sitten surkastui väkevä Evans peräti. Oltuaan ennen aina

-itseensäluottavainen, voimakas ja kekseliäs mies, jolta muu retkikunta

-oli tottunut odottamaan neuvoa ja apua missä ahdingossa hyvänsä, oikea

-"voiman torni", joksi Scott häntä nimittää, tuli hänestä avuton kuin

-kompasteleva lapsi, ja hän jäi alati kauvas toisten jälkeen, niin että

-näiden oli pysähdyttävä kohentamaan häntä pystyyn.

-

-Helmikuun 17:ntenä, kun matkue oli hirvittävän päivätyön jälkeen

-viimein päässyt Suuren jäätikön juurelle ja käynyt leiriin, oli Evans

-poloinen jäänyt niin kauaksi jälkeen, että toverit hätääntyivät ja

-lähtivät hakemaan häntä. He löysivätkin miesparan, mutta tämä oli

-tullut inhimillisen kärsimyksen rajalle. "Hän kyyrötti polvillaan,

-vaatteet riekaleina, kädet paljaina ja pakkasen puremina, silmissä

-hurja katse." He raastoivat poloisen suurella vaivalla telttaan, jossa

-hän samana yönä hirveissä tuskissa heitti henkensä.

-

-Sitten kuluivat päivät kuolettavan yksitoikkoisesti neljältä

-jälellejääneeltä, jotka yhäti heikentyvin voimin kompuroivat tietänsä

-varastopaikalta toiselle. Kuukausi Evansin kuoleman jälkeen päättyivät

-kapteeni Oateshnkin päivät. Kädet ja jalat paleltuneina hän tiesi

-olevansa rasitukseksi itselleen ja urheille tovereilleen, jotka ilman

-häntä pääsisivät joutuisammin eteenpäin.

-

-"Jatkakaa te vain ilman minua", sanoi hän toisille maaliskuun 16:ntena.

-"Minä käyn lepäämään makuusäkkiini." Mutta toverit, tietäen jäämisen

-varmaksi kuolemaksi, pakottivat hänet mukaan, ja hän ponnisteli

-sankarillisesti koko päivän, kunnes illalla taas leiriydytyn lepäämään.

-Huomenissa hän heräsi ennen toisia. Hänen viimeisistä hetkistään

-kerrotaan Scottin päiväkirjassa:

-

-"Hän oli uljas sielu... Puhalsi lumimyrskyksi. Hän sanoi: 'Minäpä

-käväisen vähän syrjässä ja viivyn ehkä jonkun aikaa.’ Hän lähti ulos

-lumimyrskyyn, ja sen perästä emme häntä enää nähneet... Me arvasimme,

-että poloinen Oates lähti kuoloansa kohti; mutta vaikka koetimme

-varoittaa häntä, tiesimme, että se oli kelpo miehen ja englantilaisen

-gentlemannin uljas teko."

-

-_Hän uhrasi itsensä toverien hyväksi. "Ei ole kellään suurempaa

-rakkautta kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä."_

-

-

-

-Julma pettymys.

-

-

-Kolmen miehen laahusti pieni matkue sitten eteenpäin, koettaen kaikin

-voimin joutua ensimmäiselle varastoasemalle. Sitä ennen he kuitenkin

-odottelivat erästä tulomatkalla talviasemalle palannutta toveria

-sopimuksen mukaisesti tulevaksi heitä vastaan koiravaljakolla.

-Mutta häntä olikin pitkällinen lumimyrsky pidätellyt mainitulla

-varastopaikalla kuuden päivän ajan, eikä hänellä ollut mukana tarpeeksi

-koiranmuonaa uskaltaakseen lähteä etemmäksi tulijoita vastaan. Sitä

-paitsi hän pelkäsi voivansa moisella jumalanilmalla helposti eksyä

-tavoittelemistaan tovereista, jonka vuoksi hän arveli olevan viisainta

-jäädä odottelemaan heitä varastopaikalla.

-

-Kun ei vastaantulevaa auttajaa kuulunutkaan, kävi lopullisen tuhon uhka

-väsyneille taivaltajille ilmeiseksi. Maaliskuun 18:ntena, ainoastaan

-34 km päässä ikävöidystä varastopaikasta, täytyi heidän pysähtyä

-lepäämään. Scottin oikea sääri oli paleltunut aivan turraksi, ja sen

-lisäksi hän sairasti keripukkia. Heillä oli jäljellä vain puoli annosta

-paloöljyä keittiötä varten ynnä pikku pullollinen väkiviinaa. Kun ne

-olisivat loppuun poltetut, ei heillä olisi enää tarjona lämmitettyä

-juotavaa — ja napaseuduilla se tiesi kuolemaa!

-

-Kärsimyksistään huolimatta nämä sankarit lähtivät huomenissa kumminkin

-hoipertelemaan eteenpäin, kunnes 21:senä — kolmisenkymmenen kilometrin

-päässä pelastuspaikasta — heidät jälleen yllätti lumimyrsky. He

-asettuivat leiriin; ruokaa oli heillä vielä vähän, mutta polttoainetta

-ei pisaraakaan; ja levolle käydessään he tiesivät, että aamulla olisi

-matkanteko heille aivan mahdotonta.

-

-

-

-Sankarien loppu.

-

-

-Jo moniaita päiviä aikaisemmin olivat Scott ja Bowers pyytäneet

-tohtori Wilsonilta nukutusainetta, joka tekisi kivuttoman lopun heidän

-kurjuudestaan.

-

-Mutta tuona kamalana iltana, tietäessään kohtalonsa ratkaistuksi, he

-karkaisivat mielensä kohtaamaan kuolemaa silmästä silmään — heistä

-ei saisi sanoa, että he viimeisenä hetkenä horjahtivat! Jok'ikinen

-aamu aina maaliskuun 29:nteen asti he yrittivät lähteä leiristään

-matkaan niin lähellä häämöttävään turvapaikkaan, missä — oi, laupias

-taivas! — heitä odotteli lämpö ja elämä, ravinto, lääkkeet ja toverit;

-mutta joka aamu he kuulivat myrskyn ulvovan korvissaan ja näkivät sen

-kasaavan jättiläismuuria heidän kärsimyssijansa ympärille.

-

-"Me kestämme loppuun saakka", kirjoitti Scott äskenmainittuna päivänä

-— se oli hänen viimeinen merkintänsä —, _"mutta me käymme tietysti

-yhä heikommiksi, eikä loppu voi ollakaan kaukana._

-

-"_Surkealta tuntuu sanoa, mutta minä en luule, että jaksan enää

-kirjoittaa pitemmälti_.

-

-"_Jumalan tähden tähystäkää, eikö väkeämme jo näy_!"

-

-Ja niin kuolivat nuo pelottomat sankarit ja kelpo miehet; ja johtavana

-ajatuksena Scottin viimeisissä kirjeissä-, jotka löydettiin jäätyneistä

-ruumiista seuraavan marraskuun 10:ntenä, on huoli jälellejäävistä

-miehistä ja ylistys kohtalotovereille. "Uljaiksi, jaloiksi

-gentlemaneiksi" hän heitä nimittää, kun kuolema jo painaa hänen omat

-silmänsä umpeen.

-

-Ylevämpää kiitosta kuin tämä oman johtajansa suoma ei jälkimaailma

-noille urhoille voi antaa, jotka — tietäen tappionsa johtuvan kaikesta

-muusta kuin omasta syystään — taistelivat jalosti loppuun asti

-ylivoimaisia luonnonvoimia vastaan.

-

-Ikuinen kunnia pelottomille etsijöille!

-

-

-

-

-*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MEREN KIRJA ***

-

-Updated editions will replace the previous one--the old editions will

-be renamed.

-

-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright

-law means that no one owns a United States copyright in these works,

-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the

-United States without permission and without paying copyright

-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part

-of this license, apply to copying and distributing Project

-Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™

-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,

-and may not be used if you charge for an eBook, except by following

-the terms of the trademark license, including paying royalties for use

-of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for

-copies of this eBook, complying with the trademark license is very

-easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation

-of derivative works, reports, performances and research. Project

-Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may

-do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected

-by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark

-license, especially commercial redistribution.

-

-START: FULL LICENSE

-

-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

-

-To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free

-distribution of electronic works, by using or distributing this work

-(or any other work associated in any way with the phrase “Project

-Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full

-Project Gutenberg™ License available with this file or online at

-www.gutenberg.org/license.

-

-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project

-Gutenberg™ electronic works

-

-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™

-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to

-and accept all the terms of this license and intellectual property

-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all

-the terms of this agreement, you must cease using and return or

-destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your

-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a

-Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound

-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the

-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph

-1.E.8.

-

-1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be

-used on or associated in any way with an electronic work by people who

-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few

-things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works

-even without complying with the full terms of this agreement. See

-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project

-Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this

-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™

-electronic works. See paragraph 1.E below.

-

-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the

-Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection

-of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual

-works in the collection are in the public domain in the United

-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the

-United States and you are located in the United States, we do not

-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,

-displaying or creating derivative works based on the work as long as

-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope

-that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting

-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™

-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the

-Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily

-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the

-same format with its attached full Project Gutenberg™ License when

-you share it without charge with others.

-

-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern

-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are

-in a constant state of change. If you are outside the United States,

-check the laws of your country in addition to the terms of this

-agreement before downloading, copying, displaying, performing,

-distributing or creating derivative works based on this work or any

-other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no

-representations concerning the copyright status of any work in any

-country other than the United States.

-

-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

-

-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other

-immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear

-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work

-on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the

-phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,

-performed, viewed, copied or distributed:

-

-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and

-  most other parts of the world at no cost and with almost no

-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it

-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this

-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the

-  United States, you will have to check the laws of the country where

-  you are located before using this eBook.

-

-1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is

-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not

-contain a notice indicating that it is posted with permission of the

-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in

-the United States without paying any fees or charges. If you are

-redistributing or providing access to a work with the phrase “Project

-Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply

-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or

-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™

-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

-

-1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted

-with the permission of the copyright holder, your use and distribution

-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any

-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms

-will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works

-posted with the permission of the copyright holder found at the

-beginning of this work.

-

-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™

-License terms from this work, or any files containing a part of this

-work or any other work associated with Project Gutenberg™.

-

-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this

-electronic work, or any part of this electronic work, without

-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with

-active links or immediate access to the full terms of the Project

-Gutenberg™ License.

-

-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,

-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including

-any word processing or hypertext form. However, if you provide access

-to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format

-other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official

-version posted on the official Project Gutenberg™ website

-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense

-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means

-of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain

-Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the

-full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

-

-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,

-performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works

-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

-

-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing

-access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works

-provided that:

-

-• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from

-  the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method

-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed

-  to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has

-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project

-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid

-  within 60 days following each date on which you prepare (or are

-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty

-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project

-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in

-  Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg

-  Literary Archive Foundation.”

-

-• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies

-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he

-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™

-  License. You must require such a user to return or destroy all

-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue

-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™

-  works.

-

-• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of

-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the

-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of

-  receipt of the work.

-

-• You comply with all other terms of this agreement for free

-  distribution of Project Gutenberg™ works.

-

-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project

-Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than

-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing

-from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of

-the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set

-forth in Section 3 below.

-

-1.F.

-

-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable

-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread

-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project

-Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™

-electronic works, and the medium on which they may be stored, may

-contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate

-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other

-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or

-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or

-cannot be read by your equipment.

-

-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right

-of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project

-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project

-Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project

-Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all

-liability to you for damages, costs and expenses, including legal

-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT

-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE

-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE

-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE

-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR

-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH

-DAMAGE.

-

-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a

-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can

-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a

-written explanation to the person you received the work from. If you

-received the work on a physical medium, you must return the medium

-with your written explanation. The person or entity that provided you

-with the defective work may elect to provide a replacement copy in

-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person

-or entity providing it to you may choose to give you a second

-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If

-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing

-without further opportunities to fix the problem.

-

-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth

-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you “AS-IS”, WITH NO

-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT

-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

-

-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied

-warranties or the exclusion or limitation of certain types of

-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement

-violates the law of the state applicable to this agreement, the

-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or

-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or

-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the

-remaining provisions.

-

-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the

-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone

-providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in

-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the

-production, promotion and distribution of Project Gutenberg™

-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,

-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of

-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this

-or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or

-additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any

-Defect you cause.

-

-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

-

-Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of

-electronic works in formats readable by the widest variety of

-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It

-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations

-from people in all walks of life.

-

-Volunteers and financial support to provide volunteers with the

-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™'s

-goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will

-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project

-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure

-and permanent future for Project Gutenberg™ and future

-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see

-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at

-www.gutenberg.org

-

-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation

-

-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit

-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the

-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal

-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification

-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by

-U.S. federal laws and your state's laws.

-

-The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West,

-Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up

-to date contact information can be found at the Foundation's website

-and official page at www.gutenberg.org/contact

-

-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg

-Literary Archive Foundation

-

-Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without

-widespread public support and donations to carry out its mission of

-increasing the number of public domain and licensed works that can be

-freely distributed in machine-readable form accessible by the widest

-array of equipment including outdated equipment. Many small donations

-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt

-status with the IRS.

-

-The Foundation is committed to complying with the laws regulating

-charities and charitable donations in all 50 states of the United

-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a

-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up

-with these requirements. We do not solicit donations in locations

-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND

-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular

-state visit www.gutenberg.org/donate

-

-While we cannot and do not solicit contributions from states where we

-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition

-against accepting unsolicited donations from donors in such states who

-approach us with offers to donate.

-

-International donations are gratefully accepted, but we cannot make

-any statements concerning tax treatment of donations received from

-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

-

-Please check the Project Gutenberg web pages for current donation

-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other

-ways including checks, online payments and credit card donations. To

-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate

-

-Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

-

-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project

-Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be

-freely shared with anyone. For forty years, he produced and

-distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of

-volunteer support.

-

-Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed

-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in

-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not

-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper

-edition.

-

-Most people start at our website which has the main PG search

-facility: www.gutenberg.org

-

-This website includes information about Project Gutenberg™,

-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to

-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

+The Project Gutenberg eBook of Meren kirja, by O. A. Joutsen
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
+most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
+whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
+of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
+www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you
+will have to check the laws of the country where you are located before
+using this eBook.
+
+Title: Meren kirja
+       Mainetekoja ja suuria saavutuksia ulapoilla ja rantamilla,
+       piirteitä merenkulun historiasta ja laivamuotojen kehityksestä
+
+Author: O. A. Joutsen
+
+Release Date: June 8, 2023 [eBook #70941]
+
+Language: Finnish
+
+Credits: Jari Koivisto
+
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MEREN KIRJA ***
+
+                        
+
+
+
+MEREN KIRJA
+
+Mainetekoja ja suuria saavutuksia ulapoilla ja rantamilla,
+piirteitä merenkulun historiasta ja laivamuotojen kehityksestä
+
+
+Kirj.
+
+O. A. JOUTSEN
+
+
+
+
+
+Jyväskylässä,
+K. J. Gummerus Osakeyhtiö,
+1921.
+
+
+
+
+
+
+       Vapaan, itsenäisyyttään suojelevan Suomen reippaalle
+       kaukomieliselle nuorisolle omistaa tämän kirjan
+
+                                                  _tekijä_.
+
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+        Etsijän tarina.
+     I. Vähän purjehtimistietoa. — Merimiehet ja merimieselämä.
+    II. Vanhan ajan purjehtijat.
+   III. Viikinkien retkeilyt.
+    IV. Keskiajan merikaupungit.
+     V. Suuret löytöretket.
+    VI. "Voittamaton Armada".
+   VII. Pohjolan suurin merisankari.
+  VIII. Kauppalaivojen kulta-aika.
+    IX. Trafalgarin taistelu.
+     X. Tuulesta höyryyn ja puusta rautaan.
+    XI. Panssarilaivan tulikaste.
+   XII. Merten valtiaat.
+  XIII. Atlantin vinttikoirat.
+   XIV. Tuli on irti!
+    XV. Ihmelaivan perikato.
+   XVI. Merirosvous ja kaapparitoimi.
+  XVII. Nykypäivien meritaistelut.
+ XVIII. Napojen tarina.
+
+
+
+
+Etsijäin tarina.
+
+
+Suurta on ihmishengen ikuinen _etsimiskaipuu_, sen pyrkimys
+saavuttamaan kaukaisia tarkotusperiä. Etsijälle on pyrkimys kaikki
+kaikessa. Se kannustaa häntä eteenpäin, vaikka palkintona usein on
+sortuminen, jota ennen on käynyt loppumaton sarja kärsimyksiä ja
+kieltäytymisiä. Vain tuollaisella vääjäämättömällä tahdolla ovat
+ihmiskunnan suuret voitot saavutetut.
+
+Kaipaus kaukaisiin maihin, tuntemattomille, tutkimattomille seuduille
+on kerran palanut useimpain poikain ja tyttöjen povessa. Enimmäkseen se
+on vain nuoruuden haavemieltä, mutta joskus se iän mukana yhä kasvaa
+kasvamistaan ja miehuuden ikään tultua ajaa voimakkaasti työhön ja
+toimintaan. Silloin on tuo etsinnän kaipaus väkevä, järkkymätön tahto,
+joka kuoleman vaarojen halki pyrkii ja ponnistaa.
+
+Näitä etsijäin retkiä, ihmisuskalluksen ja tarmon tarinaa, sankari
+mieltä ja suuria saavutuksia — niistä aiheutuvaa ääretöntä hyötyä
+maailmankuvan kirkastumiselle ja ihmiskunnan aineelliselle ja
+henkiselle rikastumiselle — niitä me tässä kirjassa tahdomme seurata.
+
+_Tekijä_.
+
+
+
+
+I LUKU
+
+Vähän purjehtimistietoa. — Merimiehet ja merimieselämä.
+
+ Veneen synty. — Vähän purjehtimistietoa. — Merimiehet ja
+ merimieselämä. — Veneen synty: Veneen alkumuoto; Luonnonkansojen
+ alukset. — Vähän purjehtimistietoa: Purjeet; Eri purjealusmuodot.
+ Luovaus; Purjehduksen apukeinot; Työnjako laivalla; Laivaveistämöt ja
+ telakat. — Merimiehet ja merimieselämä: "Merikarhut"; Ajanvietteitä
+ merellä; Maankamaralla.
+
+
+    "Rinnalla kolminkertanen haarniska
+    Sen miehen, kell’ oli rohkeutta
+    Purtensa heikon ensimmäisnä
+    Aaltojen ärjyvään leikkiin työntää."
+
+Näin ylisti vanha runoilija Horatius ensimmäistä merenkulkijaa, joka
+uskalsi vaappuvalla venosellaan antautua oudon elementin armoihin.
+Arkailematta, epäröimättä astuu nykypäivän matkailija ylellisesti
+varustettuun jättiläishöyryyn, joka muutamassa päivässä vie tuhannet
+tilapäiset asukkaansa tarkoin tunnetun valtamerireitin päästä päähän.
+
+Totta tosiaan onkin ensimmäisen veneen rakentaminen kaikkein
+suurimpia keksintöjä inhimillisen kehityksen historiassa. Joet,
+järvet ja meret olivat olleet ihmisen vihollisia niin kauvan kuin ei
+venhettä ollut, sillä ne olivat estäneet häntä vapaasti vaeltamasta
+ja saalistaan pyytämästä. Mutta niin pian kuin ensimmäinen veden
+päällä liikkuva kulkuneuvo auttoi ihmisen tuon kiusallisen esteen
+yli, tuli vihamielisestä elementistä hänen uskottu ystävänsä, joka
+arvaamattomasti lyhensi ja oikaisi hänen tietänsä.
+
+
+
+Veneen alkumuoto
+
+
+oli yksinkertaisesti ajopuu, jommoisella villi-ihmiset vieläkin
+kulkevat vetten yli, käyttäen kämmeniään tai puunoksaa melana.
+Myöhemmin älyttiin sitoa useampia puunrunkoja yhteen, niin että syntyi
+lautta. Tällaisen aluksen kulkua voi jo ohjata ja edistää joko
+irtonaisen tahi kiintonaisen pienemmän puun, airon tai peräsimen
+avulla. Sitten kun ihmiset olivat keksineet tulen käytön ja oppineet
+valmistamaan itselleen työaseita, kykenivät he kovertamaan puunrungon
+yhdeltä puolelta ontoksi ja saivat siten kanootin, joka on varsinaisen
+veneen vanhin muoto. Alkuaan lienee tämä ollut tasapäinen, mutta sitten
+opittiin nopeuden enentämiseksi veistämään keula ja perä suipoiksi.
+Seuraava aste oli, että valmistettiin oikein lavalliset airot.
+Miljoonat ihmiset käyttävät vieläkin tällaista ontosta puusta kyhättyä
+kanoottia ainoana vesikulkuneuvonaan.
+
+Tästä asteesta on alkanut suunnaton kehitys. Kanootista on muodostunut
+mitä erilaisimpia aluksia, jotka ensin rakennettiin palkeista ja
+lankuista, vihdoin raudasta ja teräksestä; ja käyttövoimaksi tuli
+airojen ja purjeiden asemesta höyry ja kaasu. Kehityksen tähänastisena
+huippuna ovat hirvittävät "Dreadnought"-malliset sotalaivat ja
+niidenkin tuhoojat, veden alla liikkuvat sukellusalukset, suunnattomat
+50,000 tonnin kantoiset valtamerijättiläiset sekä pienet sirot
+moottoriveneet.
+
+
+
+Luonnonkansojen veneet.
+
+
+Mutta tämän edistyksen alkumuotoja voi vielä nykyisinkin nähdä
+kehityksessään kesken jääneillä tahi luonnontilassa elävillä
+kansoilla. Niillä on kullakin oman-malliset aluksensa, riippuen niiden
+elintavoista ja niiden asumain alueiden ilmanalasta. Grönlannin eskimo
+lähtee myrskyävälle merenulapalle hylkeen-nahkaisessa "kajakissaan",
+joka on meidän palkoveneen perikuva. Se on umpinainen, niin että
+sisässä istuja kaaduttuaan keikahuttaa veneensä jälleen pystyyn, ja
+niin kevyt, että hän voi sen kantaa olallaan kotia. Yhtä kevyt ja
+näppärä on punaihoisen intiaanin tuohesta kyhäämä piroogi, jolla hän
+pelkäämättä viilettelee kuohuisia virtoja myöten. Sitä käytetään
+yleisesti Kanadassa ja brittiläisessä Kolumbiassa, ja mahtuu siihen
+useampikin henkilö kantamuksineen. Tyynen Valtameren Fidshi-saarelaiset
+tukevat kovin kiikkeriä pursiaan niiden laitaan kiinnitetyillä
+tukilaitteilla eli apukanooteilla, jotka sallivat pystyttää purteen
+purjeenkin. Afrikan villikansoilla sekä monien Australian saarten
+asukkailla on erikoisia kanootteja sekä rauhan että sodan tarpeita
+varten. Edelliset ovat isoja, jykeviä ja usein runsaasti koristeltuja,
+jälkimmäiset pitkiä, kapeita ja kevyitä, jotka voivat kuljettaa suuren
+joukon sotilaita, mutta samalla ovat hyvin nopeakulkuisia. Kiinalaiset,
+jotka väittävät olevansa uranaukaisijoita purjehduksenkin alalla,
+osaavat käyttää mainiosti hyväkseen suunnattoman maansa monilukuisia
+virtoja ja keinotekoisia vesiteitä. Tiheimmin asutuissa maakunnissa
+paljon ihmisiä tykkänään elää lautoilla, joilla he harjottavat
+puutarha- ja maanviljelystäkin vähäisissä multapenkeissä. Heidän
+kalastusvenheensä ja merirosvoaluksensa (aikaisemmin sotalaivansakin)
+ovat eräänlaisia isoja, litteäpohjaisia ruuhia, "dshonk’eja" ja
+"sampan’eja", joita kuljettavat nelikulmaiset, bamburaa’oilla tiheästi
+tuetut purjeet.
+
+
+
+Purjeet.
+
+
+    "Tuu’ittele, tuuli, purtta,
+    Aalto, laivoa ajele
+    Ilman sormin soutamatta,
+    Ve’en kieron rikkomatta,
+    Väljille meren selille,
+    Ulapalle aukealle."
+
+Tämä kalevalainen toivotus kuvastaa kauniisti ensimmäisten
+merenkulkijain harrasta halua päästä purrellaan liitämään vaivatta
+eteenpäin, niinkuin lehdellä siipiensä avulla purjehtiva perhonen
+tahi kuin orava, jonka joskus näkee häntä pystyssä seilaavan
+kaarnapalasella. Arvatenkin oli muinainen soutelija huomannut myötäisen
+tuulen auttavan häntä siihen suuntaan, johon hän airojensa tai
+melansa avulla pyrki, ja sen vuoksi älynnyt kiinnittää pukuverhonsa
+pystyynnostetun airon nenään; sitten kelpasi hänen itsensä käsivarsia
+levähyttäen huilata huoletta matkan päähän.
+
+Ensimmäinen purjemuoto oli epäilemättä tuo kaikkein yksinkertaisin,
+aluksen ainoaan mastoon nostettu suunnikkaan muotoinen purje, joka
+yhä vielä on ainoa käytännössä oleva kiinalaisilla ja muilla itäisen
+pallonpuoliskon kansoilla. Läntisessä maailmassa tuli myöhemmin
+käytäntöön kolmikulmainen tai vinokaiteen muotoinen, "latinalaiseksi"
+nimitetty purjemuoto. Vasta aluksien suuretessa sekä mastojen luvun
+ja ko’on yhä kasvaessa ovat helpommin käsiteltävät, tasaepäkkään ja
+epäkkään muotoiset purjeet tulleet yleisiksi.
+
+Näiden erilaisten purjeiden lukua, muotoa ja kokoa voitiin sovitella
+monenmoisiin ryhmiin — riippuen alusten suuruudesta, niiden
+tarkotusperästä ja kulkureitistä, miehistön lukumäärästä j.n.e.
+
+Purjeiden muodon ja asettelun mukaan on alus "takiloitu" joko
+_raakapurje-_ tahi _kahvelipurjealukseksi_. Edellisessä purjeet
+ovat monilukuisia ja monennimisiä, pitkulaisia tasaepäkkäitä, jotka
+vaakasuorien raakapuiden nojaan viritettyinä ovat kiinnitetyt
+toinen toisensa päälle mastojen etupuolelle. Jälkimmäisessä on
+niitä mastossaan vain yksi tai kaksi — alapuolella mahtavan iso
+epäkäs, "mesaanipurje", ja sen yläpuolella pienempi kolmikulmainen
+"latvapurje", joita kumpaakin mastoa vastaan kannattavat sen taakse
+kohtisuorasti ja vinosti asetetut kahveliraa’at. Etukeulassa on
+ilmaa halkaisemassa yksi tahi useampia terävän kolmikulman muotoisia
+purjeita. Mastoja nimitetään järjestyksensä mukaan: keula- l.
+fokkimasto, isomasto ja perämasto eli kryssi-, mesaani- l. ankkurimasto.
+
+
+
+Eri purjealusmuodot.
+
+
+Nykyiset purjealukset ovat vähitellen kehittyneet 14. ja 15.
+vuosisatain asestetuista kauppalaivoista, paitsi meidän päiviemme 4-
+ynnä useampimastoiset suurlaivat. Ne jakautuvat mastojensa luvun mukaan
+seuraavasti.
+
+3-mastoisia ovat "täysin rikatut" laivat eli _frekatit_, joissa kaikki
+purjeet ovat raakapurjeita; parkkilaivat, jossa molemmat etummaiset
+mastot ovat takiloidut kuin edellisessä, mutta perimmäisessä on
+mesaanipurje, _kuunarilaivat_ ja parkit, joissa vain etumasto on
+takiloitu raakapurjeella, molemmat toiset kahvelipurjeilla.
+
+2-mastoisia: _priki_, jonka etu- ja isomasto kantavat raakapurjeita;
+kuunaripriki, jossa etumastossa on _raakapurjeet_ ja isomastossa
+kahvelipurje; _kuunari eli kuunertti_, jonka molemmissa mastoissa on
+kahvelipurjeet.
+
+1-mastoisia: _kutteri_, _jahti_ ja _sluuppi_ kahvelipurjeineen.
+Kaikissa näissä on sitäpaitsi yksi tai useampia halkaisijoita ynnä
+latvapurjeita. — Kaljaasi on 2- tai 3-mastoinen kahvelipurjealus,
+jonka leveä pohja tekee sen hitaaksi mutta vakavaksi purjehtijaksi.
+
+
+
+Luovaus.
+
+
+Mutta purjehtiminen ei ole vain pelkkää myötätuuleen laskettamista.
+"Tuuli puhaltaa, kusta hän tahtoo". Purjeita on osattava käyttää
+niin, että aluksella kykenee kulkemaan myöskin laitatuulessa, jopa
+miltei vallan vastaisessakin. Myötätuulessa purjepinnat asetetaan
+luonnollisesti kohtisuoraan aluksen pituusviivaa vastaan;
+laitatuulessa ne taas asetteluköysien ("prässien", "kuuttien" y.m.)
+avulla pannaan tarpeen mukaan viistoon. Mutta vastatuulessa täytyy
+turvautua "luovimiseen" — s.o. silloin purjehditaan ristiin rastiin
+tuulta vastaan, purjeet siksi paljon viistoon asetettuina, että niiden
+täyttyessä toiselta puolelta keula näyttää yhtä monta astetta tuulen
+toiselta puolelta. Tämä on purjehtimista "vastahankaan"; ja oikean
+kyljen, ylihangan l. "tyyrpuurin" ollessa tuulta kohti sanotaan aluksen
+olevan "tyyrpuurin halsseilla", ja vasemman kyljen, alihangan l.
+"paapuurin" ollessa päin tuulta, "paapuurin halsseilla".
+
+
+
+Purjehduksen apukeinot.
+
+
+Purjehtimiseen ei kumminkaan riitä ainoastaan taito hoitaa purjeita.
+Täytyy myöskin tietää minnepäin matka käy ja missä kohdin kulloinkin
+ollaan, osata varoa ajamasta alusta vaarallisilla vesillä karille,
+määritellä kulun nopeus j.n.e. Kaikkea tätä varten on pakko opettanut
+purjehtijoita käyttämään hyväkseen monenmoisia kojeita, joista
+muinaisilla merenkyntäjillä ei ollut aavistustakaan. Tärkein niistä
+on ilmansuuntien osottaja eli _kompassi_, jonka arvellaan olevan
+kiinalaista alkuperää ja joka arapialaisten merenkulkijain kautta tuli
+länsimaissa tunnetuksi v. 1300 tienoilla. Alkuaan kompassi uiskenteli
+irtonaisena oljenkorren sisässä vedellä täytetyn kupin pinnalla, kunnes
+huomattiin edullisemmaksi kiinnittää se keskusnavastaan neulan kärkeen
+ja piirtää alla olevaan pyöreään valkoiseen pintaan taulu 32 eri
+ilmansuunnasta, n.s. kompassiruusu. Nykyään se on laivoissa sovitettu
+aina vaakasuorassa pysyvään asentoon tukevan messinkikylkisen ja
+lasikantisen laatikon sisään.
+
+Ilmansuuntia tutkivat ja paikanmääräyksiä toimittivat vanhat kansat
+yksinomaan taivaan tähtien asentoa tarkastamalla. Tarpeen tämä taito
+on nykyisillekin purjehtijoille, mutta matkojen kautta lisäytynyt
+merien tunteminen ja suuretieteellisten havaintojen teko ovat
+opettaneet piirtämään tarkkoja _merikarttoja_ sekä valmistamaan
+erilaisia tähtitieteellisiä koneita. Jälkimmäisistä ovat tärkeimmät
+tarkkakäyntiset kellolaitteet, _kronometrit_, ja _sekstantti_, joiden
+avulla jonkin paikan maantieteellinen pituus- ja leveysaste (longitudi
+ja latitudi) lasketaan taivaankappalten kulloinkin huomatusta
+korkeusasemasta.
+
+Kulun nopeus määrätään _lokin_ avulla. Vanhanaikaisessa muodossaan se
+on päältä pyöreä, pohjasta tasapintainen puukapula tai samanmuotoinen
+kangaspussi, joka on kahdella rihmalla kiinnitetty lokinuoraan siten
+että uiskentelee sekä vaaka- että pystysuorassa asennossa. Lokinuorassa
+on lukuisia solmuja ja niihin kiinnitettyjä kangas- tai nahkapalasia,
+joiden välimatka toisistaan on yhtä suuri osa engl. meripenikulmasta
+(1,852 km) kuin sovittu aikamäärä, 14 (tai 28) sekuntia on tunnista.
+Laivan kulkiessa lapetaan lokinuoraa sen perään, ja laskemalla,
+montako solmuväliä tuona määräaikana ennättää mennä, saadaan suoraan
+kulun nopeus meripeninkulmissa. Siksipä ilmaistaankin laivan nopeus
+"solmuväleissä". — Suuremmissa aluksissa, varsinkin höyrylaivoissa,
+käytetään n.s. patenttilokia, jossa siipiratas on koneiston pääosana.
+Itsetoimivan rekisteröimislaitteen avulla se laskee kulun nopeuden.
+
+Vaarallisilla vesillä tutkitaan veden syvyyttä ja pohjan laatua
+"luotaamalla", s.o. herkeämättä laskemalla ja nostamalla _luotiliinaa_,
+nuoraan kiinnitettyä lyijypainoa, jonka alasyrjässä on pieni talittu
+syvennys pohjanäytteiden kiinnitarttumista varten. Luotia, "sinistä
+kyyhkyä", käyttelevä merimies huutaa tuontuostakin purjehdusta
+johtavalle esimiehelle mittauksen tulokset, jotta tämä voi antaa
+peränpitäjälle ja purjeidenhoitajille tarpeelliset määräykset.
+
+Muista merenkulun apukeinoista tunnetaan sen pitemmittä
+selittelyittäkin majakat ja luotsit, merenkulkutaulukot ja
+purjehdusohjeet y.m.s. Rannikkovesillä kulkiessa täytyy erityisesti
+ottaa huomioon vuorovesivaihtelut eli kuun vetovoiman säännöllisesti
+joka vuorokauden mittaan aiheuttamat luode- ja vuoksivirrat, jotka
+esiytyvät eri voimakkaina eri merissä.
+
+
+
+Työnjako
+
+
+nimenomaan purjealuksissa on kaikilla maailman merillä samallainen.
+Laivan lähtiessä matkalle jaetaan sen miehistö kahteen vartiovuoroon,
+joita esimiestensä mukaan sanotaan "kapteenin vahdiksi" ja "perämiehen
+vahdiksi" eli myöskin asettumisensa mukaan jakotilaisuudessa
+"tyyrpuurin vahdiksi" ja "paapuurin vahdiksi". Jos laivassa on
+toinenkin perämies, hoitaa tämä kapteenin vartiovuoroa. Kumpainenkin
+vahti on toimessaan vuoron perään vuorokauden umpeensa, niin että
+päivillä neljän tunnin työskentelyä seuraa yhtä pitkä lepoaika.
+Vuorokauden ikävin vartiovuoro on "koiravahti", joka kestää klo
+12-4 yöllä. "Tyyrpuurin vahti" esim. alkaa klo 8 a.p.; klo 9
+ilmottaa peränpitäjä (jona toimii kuka kulloinkin asianomaisesta
+vahdista) korkealla äänellä: "2 tuntia" [Englantilainen sanontatapa
+puolituntisesta jota merillä yleisesti käytetään, on: "2 bells" (2
+kelloa); skandinavinen (ja saksalainen), jota myös suomalaisissa
+laivoissa käytetään, "2 glas" (2 lasia), ollen arvatenkin jäännös
+niiltä ajoilta, jolloin hietakello (tuntilasi) ilmoitti ajankulun.],
+klo 10 "4 tuntia" j.n.e. Klo 12 päivällä, kun ilmotetaan "8 tuntia",
+siirtyy "paapuurin vahti" toimeen ja sama aikailmotus alkaa jälleen.
+Kummankin vahdin on hoidettava purjeet ja suoritettava yleensä
+kaikki työt, joita matkanteko vaatii. Ainoastaan laivan kokki ja
+kyökkimestari, "stuertti", ovat siitä vapautetut. Mutta kun puhkee
+ankara myrsky tai muuten tarvitaan kaikki voimat eli "kädet", niinkuin
+merellä sanotaan, herätetään lepoaankin nauttiva vahti työhön, ja
+saavatpa silloin kokkikin ja stuertti kohota "kapyysista" kannelle.
+
+Päällystön muodostavat kapteeni ja perämiehet, joista ensimmäisen
+tehtävänä on pitää "lokikirjaa", s.o. purjehduspäiväkirjaa,
+johon päivittäin puolipäivän aikaan merkitään lyhyesti edellisen
+vuorokauden aikana kuljettu nopeus, tuuli- ja sääsuhteet y.m.
+havainnot. Alipäällystönä ovat pursimies eli "puosu", joka pillillään
+kutsun miehistön asianmukaisiin toimiin päällystön antamien
+ohjeiden mukaan sekä pitää huolta purjeiden ja ylipäänsä taklauksen
+kunnossapysymisestä, sekä kirvesmies, joka korjaa laivan rungossa,
+mastossa ja raaoissa ilmautuvia vammoja.
+
+Miehistön ja alipäällystön oleskelupaikka laivassa on etukannella,
+"maston etupuolella", ja lepohetkensä se viettää ja ateriansa nauttii
+samalla puolella sijaitsevassa "skanssissa". Päällystö oleilee
+takakannella, "maston takana" sekä aterioi kajuutassa, jonka perällä
+tahi sivuilla sijaitsevat kapteenin ja perämiesten makuuhytit ynnä
+mahdollisesti löytyvät matkustajahytit.
+
+Suurissa valtameren purjelaivoissa (joita nopeampien höyrylaivojen
+kilpailusta huolimatta on viime aikoina ruvettu jälleen rakentamaan
+toinen toistaan suurempia, usean tuhannen tonnin vetoisia ja
+[Laivan kantavuus eli "deplasementti" on sen tieltään työntämän
+vesimääränpaino. Tonnilla kantavuuden yksikkönä tarkotetaan engl.
+rekisteritonnia, joka ilmaisee tilavuutta ja sisältää 100 engl.
+kuutiojalkaa eli 2,83 kuutiometriä.] 4- 5- jopa aina 7-mastoisia
+jättiläisparkkeja, niiden matkat kun tulevat rahdinkuljetuksessa
+maksamaan melkoista vähemmän kuin kivihiiliä kuluttavain höyrylaivojen)
+on työnjako jokseenkin sama, vaikka niissä on tietysti sekä miehistöä
+että päällystöä, "upseereja", paljon lukuisammin. Höyryaluksissa sekä
+sotalaivoissa on jossain määrin poikkeava järjestely, niissä kun
+purjeidenkäyttelyn sijasta tulee kysymykseen höyrykoneiden hoito ja
+monenmoiset muut toimet.
+
+
+
+Laivaveistämöt ja telakat.
+
+
+Laivat rakennetaan laivaveistämöillä, jotka pienempien puisten
+Purjealusten rakentamista varten ovat yksinkertaisia mutkattomia
+laitoksia, mutta rauta- ja teräslaivoja varten hyvinkin moniosaisia
+työpajayhtymiä karkea- ja hienotakomoineen, konepajoineen, puusepän-
+ja maalarinverstaineen j.n.e. Korjaus tapahtuu telakoilla, jotka ovat
+joko maanrajassa sijaitsevia kiintonaisia "kuivatelakoita" tahi vedessä
+irrallaan "uivia telakoita", jotka tornimaisena _jättiläislauttana_
+ottavat ja sulkevat korjattavan aluksen sisäänsä. Korjaus on jäätyvillä
+vesillä aina tarpeen, keväisin telakalla pidetyn talvenvieton jälkeen
+ynnä muutenkin tavantakaa höyrykattiloiden puhdistuksen vuoksi
+sekä suurilla merillä "pohja-raapinnan" takia. Laivojen pohjiin ja
+kylkiin asettuu nim. lukemattomia kovakuoriaisia, merinilviäisiä,
+"hanhenkauloja" y.m., jotka paksuna, rosoisena kerroksena peittävät
+rauta- ja teräslevyt ynnä puulaivojen vaskisen suojuskatteen ja sen
+kautta hidastuttavat pahasti aluksen kulkua.
+
+
+
+MERIMIEHET JA MERIELÄMÄ.
+
+
+"Merikarhut".
+
+Meri peittää noin kolme neljännestä maapallomme pinnasta, ja siksipä
+käykin valtavasti suurempi osa kansakuntien-välisestä liikenteestä
+ja tavaranvaihdosta vesiteitse. Melkoinen prosentti ihmiskunnasta
+viettää kalastajina kaiken ikänsä tahi merenkulkijoina parhaat
+vuotensa merillä. Merimiehen erottaa jo ulkonäöstä helposti hänen
+suuresti halveksimastaan "maamoukasta". Vakava mutta huojuva käynti,
+johon ruumis tottuu itsestään keinuvalla laivankannella; ruskeaksi
+ahavoittunut iho; terävä, kauvas näkevä katse; tarmokas ryhti ja
+enimmäkseen rotevat ruumiinvoimat ovat tunnusmerkkejä karaistuneelle,
+kaikki luonnon ja elämän myrskyt kokeneelle meren-kansalaiselle.
+Herkeämätön, vuorokauden umpeensa tapahtuva työnteko, tarkka
+säntillisyys ja itsestänsä mieleen juurtunut velvollisuudentunto
+antavat hänelle monessa suhteessa vankempata siveellistä ryhtiä
+ja luonteenarvokkaisuutta yhä höllempään kurittomuuteen tottuneen
+maatyöläisen rinnalla. Kova laivakuri, jota laivapojalle eli
+"jungmanille" vielä jolloinkin opetetaan patukan eli "yhdeksänhäntäisen
+kissan" avulla, ei täysin oppineelle matruusille enää sisällä mitään
+ulkokohtaista, orjuuttavaa pakkoa, vaan vereensyöpynyttä tietoisuutta
+siitä, että kaikki tehtävät on tehtävä kunnollisesti ja ajallaan, ja
+että vain niistä huolehtiva mies todella pystyy toimeensa.
+
+
+Ajanvietteitä merellä.
+
+Niin raskasta ja yksitoikkoista kuin merielämä varsinkin purjealuksilla
+yleensä on, tarjoo rajattomissa vaihteluissa muunteleva luonto yllä
+ja ympärillä sekä toveripiiri kannella ja skanssissa terveellistä
+vaihtelua ja huvinpitoa. "Ukon", joksi kapteenia eli laivuria "poikain"
+eli miehistön kesken säännöllisesti sanotaan, ei aina tarvitse olla
+mikään äreä ja hirmuvaltainen merikarhu; ja jokaisella laivalla on
+tavallisesti mukana paljon kokeneita merimiesvanhuksia, jotka osaavat
+kertoa mieltäkiinnittäviä juttuja eri maanäärien ihmeistä, pannen
+mielellään sekaan liioittelevaa "merimieslatinaansa", sekä hilpeitä
+veikkoja, jotka pitävät huolta siitä, ettei laivalta iloa puutu. Vuoden
+merkkipäiviä, juhannusta, joulua ja uuttavuotta ynnä kansallisia
+merkkipäiviä vietetään mielellään harmajasta arkipäiväisyydestä
+poikkeavalla tavalla. Ruokajärjestys tarjoaa sananlaskuksi käyneen
+"eltautuneen läskin ja kivikovien herneiden" asemasta kaikellaisia
+tuoreita herkkuja, mitä kokin vain on mahdollista hankkia; ja palan
+paineeksi keksitään kaikellaisia kujeita ja leikkejä. Varsinkin
+"linjan yli" kuljettaessa, sivuutettaessa päiväntasaajapiiri, esiytyy
+vedenkuningas, ukko Ahti itse kirjavan seurueensa kanssa, pitäen korean
+puheen ja kastaen ensikertaisia mukanaolijoita suuressa vesisammiossa,
+josta leikistä kyllä lahjuksilla voi selviytyä.
+
+
+Maakamaralla.
+
+Kun satamaan tultua tervetullut "maalupa" katkaisee usein
+kuukausmäärien yksitoikkoisen merielämän, näkee järeän merikarhun
+maissa hilpeänä ja vallattomana kuin huiman lapsen. Kotiin tultua hän
+kiiruhtaa riemumielin viemään ansionsa ja runsaat tuomiset — vieraiden
+maiden kirjavia markkinatuotteita, hedelmiä ja ihme-esineitä — kauvan
+ikävöityjen ja häntä ikävöineiden omaisten pariin. Vieraassa satamassa
+hänen askeleensa taasen valitettavasti liian usein johtavat kapakkoihin
+ja muihin ilopaikkoihin, joissa kylmäveriset ja kavalat veijarit, sekä
+mies- että naispuoliset hyeenat, viekoittelevat häneltä kovalla työllä
+ansaitun niukan palkan. Monesti saa hän kiittää onneansa, että selviää
+yöllisestä hurjastelustaan oman aluksen tutulla kannella, vaikkakin
+pää raskaana ja taskut kevyinä, eikä ole maissa ollessaan joutunut
+"runnarien" käsiin, jotka, hänet ensin huumattuaan, toimittavat hänet
+nykyajan "orjalaivoihin" tylyn komennon alaiseksi ja pidättävät omaksi
+hyväkseen hänen alkupalkkansa.
+
+Merimieslähetyksellä rattoisine kirkkoineen ja lukusaleineen,
+yömajoineen ja rahantalletuspaikkoineen on ylen tähdellinen tehtävä
+kilpaillessaan merimiesten ruumiista ja sieluista sellaisten
+turmionpesien kanssa. Suomen Merimieslähetys, jolla on asemapaikkoja
+monin paikoin Europan ja Yhdysvaltain suurissa satamakaupungeissa,
+harjottaa siunauksellista työtä meidän merimiestemme keskuudessa,
+joita, paitsi omissa verrattain harvalukuisissa laivoissamme,
+purjehtii paljon skandinavisissa, englantilaisissa ja amerikalaisissa
+aluksissa; ja se lähettää myöskin vuosittain melkoiset määrät heidän
+palkkasäästöjään omaisille kotimaahan sekä välittää kirjeenvaihtoa ja
+olopaikkojen tiedustelua.
+
+
+
+
+II LUKU
+
+Vanhan ajan purjehtijat.
+
+ Välimeri. — Egyptiläiset. — Foinikialaiset; Herodotoksen kertomus
+ matkasta Afrikan ympäri. — Kreikkalaiset; Salamiin taistelu. —
+ Roomalaiset; Tacituksen tiedot Fennoista. — Kartagolaiset; Hannon
+ purjehdus Luoteis-Afrikan ympäri.
+
+
+
+Välimeri.
+
+
+Vaikka kiinalaiset väittävät olevansa uranaukaisijoita purjehduksenkin
+alalla niinkuin monessa muussa sivistystyössä, eivät heidän
+aikakirjainsa antamat tiedot tässä suhteessa ole varsin luotettavia.
+Meille säilyneiden kirjallisten ja taiteellisten muistomerkkien
+perusteella voinee Välimerta pitää merenkulun kehtona. Tuo ihana
+vesiallas, jolla ei tunneta vuoroveden vaihteluita; — sininen
+meri ennen kaikkia muita meriä; vanhain juutalaisten "Suuri meri",
+kreikkalaisten "Meri" ja roomalaisten "Meidän meri", ympärillään
+ryhmyiset vuorirannat oranssipuu-, myrttipensas- ja pinjalehtoineen,
+yllänsä iäti se’es taivas ja allaan maanalaisen tulen möyryävä ahjo;
+— se meri on itse asiassa kaiken inhimillisen edistyksen varsinainen
+äiti. "Sen rannoilla ja vesillä ihminen saa alati uusia voimia keskellä
+maapallon vahvistavinta ympäristöä" (Michelet). Sen partailla kaikki
+vanhan ajan kulttuurikansat asuivat; sen syvälle halkovia lahdelmia ja
+pitkälle pistäviä niemimaita nämä saavat kiittää korkealle kohonneesta
+sivistyksestään ja me jälkeentulevaiset nykyisestä elämänmuodostamme.
+
+
+
+Egyptiläiset.
+
+
+Vanhimman tunnetun sivistyskansan, egyptiläisten, merenkulusta ei
+ole säilynyt paljon muistomerkkejä. Tiedämme heidän olleenkin arkoja
+merellä liikkumaan; sen sijaan näyttävät vanhat kuvat heidän ahkerasti
+kulkeneen maansa valtavaa vesiemoa Niiliä ylös ja alas jokseenkin
+samantapaisilla aluksilla, kuin mitä vielä nykyäänkin näkee mainitulla
+virralla. Niitä kuljetettiin joko purjeella tahi soutamalla; airoja
+oli 15 paria, ja liikutettiin niitä miltei kohtisuorasi vedessä.
+Sotalaivojen mastossa oli kori, josta yksi tai useampi linkooja
+nakkeli kiviä. Jättiläisrakennuksiinsa he kuljettivat kiviä Nubian
+kivilouhoksista isoilla purje- ja soutualuksilla. Myöskin keinotekoisia
+vesiteitä rakennettiin. Vuoden 600 tienoilla e.Kr. rupesi farao Nekho
+kaivattamaan Niilistä Arabian lahteen kanavaa, mutta työ jäi silloin
+kesken. Vasta Dareioksen aikana saatiin valmiiksi kanava, jota voitiin
+kulkea vasten virtaa neljässä päivässä päästä päähän ja joka oli niin
+leveä, että neljä 3-soutuista laivaa voi siinä rinnakkain purjehtia.
+Sitä käytettiin yleisenä kauppatienä keisari Antoninus Piuksen päiviin
+saakka; sitten se vähitellen hiekottui umpeen, kunnes eräs Egyptin
+muhamettilainen kaliifi 8 vuosisadan e.Kr. keskivaiheilla antoi
+sotatieteellisistä syistä täyttää sen ainaiseksi. Sotaretkellään
+Egyptiin keksi Napoleon Bonaparte vielä sen jätteitä Suezin aavikossa.
+
+
+
+Foinikialaiset.
+
+
+Vanhan maailman varsinainen purjehtijakansa olivat foinikialaiset.
+Heidän pienoinen maansa, kapea rantakaistale Välimeren pohjukan ja
+Palestinan välillä, oli karu, hiekkainen ja kallioinen eikä antanut
+riittävää elatusta asujilleen. Mutta sen sijaan opetti rantoja
+huuhteleva meri tuon tummaverisen, romantillisen ja itsepäisen rodun
+uljaiksi merenkulkijoiksi. Raamatussa kerrotaan, kuinka heidän
+kuninkaansa Hiramin merimiehet kuljettivat Salomon laivoja kaukaiseen
+Ofiriin noutamaan kultaa, ja kuinka jälkimmäisellä oli "Tarsis-haaksi
+merellä Hiramin haahden kanssa, jotka kerran joka kolmantena vuotena
+tulivat ja toivat kultaa, hopeaa, elefantinhampaita, apinoita ja
+riikinkukkoja".
+
+Mutta jo kauvan ennen Salomon aikoja olivat foinikialaiset perustaneet
+merivaltansa. Ensimmäiset matkalla he tekivät vastapäätä olevaan
+Kuparisaareen eli Kyprokseen, noutaen sen kaivoksista siihen aikaan
+kaikkein tärkeintä metallia, vaskea, josta tinalla sekotettuna
+valmistettiin pronssiaseita ja -työkaluja. Aikaa myöten he ulottivat
+meriretkensä ylt’ympäri Välimerta, välittäen kauppaa sen rantamilla
+asuvien kansojen kanssa ja harjottaen ohella myöskin merirosvousta ja
+orjaksiryöstämistä; kreikkalaiset tytöt olivat silloin hyvässä hinnassa
+Persian suurkuninkaan hovissa.
+
+Täten heistä yleni mahtava kauppakansa, ja heidän pääkaupunkinsa
+— varhemmin Sidon ja sitten Tyros — oli silloisen maailmankaupan
+varsinaisena keskuksena. Kauppansa ja meriliikkeensä tueksi he
+perustivat sopiviin paikkoihin Välimeren rannoille kauppa-asemia,
+joista kuuluisimmiksi kohosivat Kartago Pohjois-Afrikassa ja Gadir
+(nyk. Cadiz) Espanjassa. Ja kun Välimeri alkoi käydä ahtaaksi,
+ulottivat he matkansa "Herkuleen patsaiden" (Gibraltarin salmen) läpi
+Atlantin merellekin. Siten tuli tämäkin valtaisa vesilakeus, maailman
+meristä kaikkein tärkein, itäisine rantamaineen tunnetuksi vanhan ajan
+kansoille. He purjehtivat Tinasaarille, Britanniaan, noutamaan sen
+muinaista päätuotetta, tinaa, jota pronssin valmistamiseen tarvittiin,
+niinkuin aikaisemmin Kyproksesta vaskea ja Espanjasta hopeaa;
+ja arvellaanpa heidän käyneen etäisellä Itämerelläkin hakemassa sen
+rannoilta tavattavaa meripihkaa, jota koristuksissa silloin käytettiin
+jalokivien arvoisena.
+
+
+
+Purjehdus Afrikan ympäri.
+
+
+Kreikkalainen matkustaja ja historioitsija Herodotos, joka oli saanut
+tietonsa Egyptin papeilta, kertoo heidän suorittaneen suurtyön,
+joka (jos se on tosi) uudistui vasta yli 2,000 vuoden perästä: nim.
+purjehduksen Afrikan ympäri. Hän sanoo aivan oikein, että Afrika (eli
+Libya, niinkuin tuota maanosaa silloin nimitettiin) on huomattu olevan
+joka taholta meren ympäröimä, paitsi siltä osalta, jolla se koskee
+Aasiaan. Hän jatkaa: "Nekho, Egyptin kuningas, oli ensimmäinen, joka
+todisti tämän. Lopetettuaan kanavan kaivattamisen Niilistä Arapian
+lahteen lähetti hän eräitä foinikialaisia matkaan laivoilla, käskien
+heidän purjehtimaan takaisin Herkuleen patsaiden läpi Pohjoiseen
+mereen (Välimereen) ja sitten palaamaan Egyptiin. Foinikialaiset siis
+purjehtivat Punaisesta merestä lähtien etelään päin. Kun syksy tuli,
+nousivat he maihin ja kylvivät itselleen peltoa aina siihen osaan
+Libyata, johon kulloinkin sattuivat tulemaan, ja odottivat satoa;
+sitten, leikattuaan viljan, lähtivät he uudelleen merelle. Täten kului
+kaksi vuotta; ja kolmantena vuonna he, kuljettuaan Herkuleen patsaiden
+läpi, palasivat takaisin Egyptiin ja kertoivat — joka minusta ei
+tunnu uskottavalta, vaan ehkä kyllä toisista — että heillä oli
+purjehtiessaan Libyan ympäri aurinko oikealla puolellaan."
+
+Foinikialaiset alukset olivat ensin vain pieniä avonaisia pursia,
+joihin sittemmin tuli puolikansi keulaan ja perään ja kansille
+taistelutorneja aseellisia miehiä varten. Ne olivat rakennetut
+karkeasti veistetyistä setripalkeista ja tilkityt maapihkalla.
+Ihmeteltävä on noiden vanhojen merenkulkijain uljuus, jotka moisilla
+haperilla haaksilla uskalsivat lähteä aaltojen ja tuulien valtaan,
+tuntematta ainoankaan myöhempien aikojen apukojeen käyttöä, ainoastaan
+taivaan kiiluvat tähdet oppainaan. Eteenpäinkulku näinä varhaisina
+aikoina nojautui pääasiallisesti soutamiseen; tuulen ollessa suotuisa
+saatettiin kuitenkin käyttää yhtä isoa nelikulmaista purjetta, joka
+vanhoista kuvista päättäen oli reivattu samalla tapaa kuin nykyäänkin.
+Soutajia oli aluksi vain kymmenen tai kaksitoista, mutta myöhemmin
+alusten suuretessa käytettiin viittäkymmentä, jopa useampaakin airoa,
+jotka olivat sijoitetut kahteen riviin, niinkuin 13 vuosisadalla e.Kr.
+käytäntöön tulleissa 2-soutuisissa (bireemeissä). Soutajina ahersi
+orjia ja sotavankeja, jotka olivat kahlitut kiinni airoihinsa ja
+istuimiinsa; korkealla kaikkien näkyvissä istuva "soutumestari" löi
+vasaralla tahtia edessään olevaan metallipöytään, ja nahkaruoskilla
+varustetut päällysmiehet pitivät huolen siitä, että soutajaparat
+"kaikella ahkeruudella" täyttivät tehtävänsä. Tämä kulkutapa pysyi
+sitten voimassa halki aikojen aina 17-sataluvun lopulle asti,
+alkuperäisessä julmuudessaan pakkotyönä pahimmiile rikoksellisille ja
+väkinäisenä vapaaehtoisuutena tykkiveneiden (kaleerien) miehistöille.
+
+
+
+Kreikkalaiset.
+
+
+Foinikialaisilta arvatenkin oppi purjehdustaidon vanhan ajan etevin
+sivistyskansa, kreikkalaiset. Jo Komeroon runoissa kuvataan
+vaikuttavalla tavalla merkillisiä merimatkoja, outojen merten ja
+salaperäisten rantamien haaveellisia hirmuja, sellaisina kuin näkemänsä
+ja kokemansa ihmeet mahtoivat näyttäytyä alotteleville merenkulkijoille
+noilla "miesten syöjillä sijoilla". Sellaisia matkoja olivat
+tarunomainen Argonauttain retki Mustaa merta, Asovan merta ja Tanais
+(Don)-virtaa pitkin kaukaiseen Kolkkiiseen jossakin Uralin perillä
+noutamaan silloista Sampoa, kultaista oinaantaljaa, sekä Odysseuksen
+vaiherikas paluumatka tuhotusta Troijasta kotisaareensa Ithakaan; ja
+ne antavat meidän aavistaa, että helleenit jo satuperäisinä aikoina
+harrastivat laajaa merenkulkua.
+
+Eikähän se ihmettä ollutkaan. Jos mikään maa, niin soveltui juuri
+heidän asumansa alue tämän elinkeinon harjottamiseen. Syvälle
+Välimereen pistävä niemimaa satoine poukamineen ja kärkineen, joista
+suurin, Peloponnesos, on vain kapean Korinthon kannaksen liittämä
+mantereeseen, ja Arkipelagi lukemattomine salmineen ja saarineen
+tarjosivat ja suorastaan pakottivatkin valitsemaan kostean elementin
+kauppatieksi ja yhdysliikenteen välittäjäksi.
+
+Ensinnä olivat kreikkalaistenkin alukset sangen pieniä, kuten
+vieressä näkyvästä kuvasta käy ilmi. Se ei ole juuri suurempi
+nykyisen merialuksen pelastusvenettä. Neliskulmainen purje on laina
+foinikialaisilta, ja kuuden airoparin avuksi meloo perämieskin minkä
+ennättää ohjauslaitteillaan. Neljä miestä ja poika hoitavat purjeita,
+ja soturit lymyilevät soutajien rinnalla laidoille ripustettujen
+kilpien suojassa. Näin pienillä pursilla kreikkalaiset eivät halusta
+poikenneetkaan kauvas rantavesiltä, ja yönsä he viettivät mieluimmin
+kovalla maankamaralla. Merellä he liikkuivat kernaasti pienillä
+laivastoilla, kymmenkunta alusta yhdessä, jotta jonkun niistä
+tuhouduttua miehistö pääsisi pelastumaan toisiin laivoihin.
+
+Tarvittiin rautaista pakkoa opettamaan kreikkalaisille suurempaa
+merenkulku-taitoa ja uskaliaisuutta. Sellainen oppimestari heille
+tuli persialaisten turmaa uhkaavista hyökkäyksistä. Persialaiset
+eivät tosin olleet itsekään mitään erinomaisia merenkulkijoita
+— heidän vesikulkuneuvonsa lienevät tuskin ollenkaan edistyneet
+heidän kukistamansa assyrialaisten ja babylonialaisten isoista
+savikaukaloista ja ilmalla täytetyistä nahkapatjoista,
+koskapahan tuollaisia "veneitä" yhä vieläkin käytetään Eufrat- ja
+Tigris-virroilla; mutta valloitushalussaan he käyttivät hyväkseen
+valtansa alle joutuneiden Vähän-Aasian kreikkalaisten ynnä
+foinikialaisten laivoja. Xerxeen Aasiasta Europaan johtamaa suunnatonta
+kansainvaellusta, jossa Herodotoksen tiedonannon mukaan ainoastaan
+miesväkeä oli lähes 6 miljoonaa, seurasi rantoja pitkin suhteellisesti
+yhtä mahtava laivasto, jossa "kolmikymmen- ja viisikymmen-airokkaitten
+sekä pursien ja pitkien hevos-alusten lukumäärän havaittiin
+yhteenlaskettuna tekevän kolmetuhatta". Niistä olivat laivaston
+parhaat, luvultaan 300, foinikialaisten suurkuninkaalle antama apu;
+hepä myöskin olivat laivaston parhaina merenkulkijoina. Julma,
+ratkaiseva tuho uhkasi tällöin murskata ihanan Hellaan, jonka eri
+heimot pienuudestaan huolimatta vielä pahimmoiksi olivat eripuraisia
+ja kateellisia keskenään. Huolimatta spartalaiskuninkaan Leonidaan ja
+hänen mieskourallisensa ikimuistettavasta sankariteosta Thermopylain
+solassa valtasi vihollinen pohjoiset maakunnat, levisi kuin lumivyöry
+Attikan yli, poltti ja hävitti Ateenaa ja uhkasi Korinthoon kannaksen
+yli edetä Peloponneesoonkin. Silloin, äärimmäisen hädän hetkenä,
+kreikkalaisten oli pakko turvautua meritaisteluun. Ateenalaisten älykäs
+johtaja Themistokles tulkitsi oraakelin ennustuksessa:
+
+    '— — puumuurion sun sekä lastesi suoja,
+    ällös vartoomaan toki tyynnä sä sankkoja jääkö
+    joukkoja miesten ja ratsuin, saavia manteren puolta;
+    väistyös, selkäsi kääten, viel’ olet iskevä päinkin',
+
+puumuurin merkitsevän juuri sotalaivastoa. Häthätää koottiin aluksia
+kaikilta helleeniläisiltä heimoilta ja kaupungeilta, jotka eivät vielä
+olleet alistuneet Persian suurkuningasta kumartamaan; olisipa saatu
+apua Syrakusankin jo tällöin mahtavalta merivallalta Sisiliassa,
+jollei joutava kiista ylipäällikkyydestä olisi tehnyt sitä aietta
+tyhjäksi. Tuloksettoman meritaistelun jälkeen Artemision-niemen luone
+(Thermopylain solan vierellä) kreikkalainen laivasto asettui kapeaan
+Salamiin salmeen vartoomaan vihollista (v. 480 e. Kr.).
+
+
+
+Salamiin taistelu.
+
+
+Herodotos antaa eloisan kuvan tästä vanhan ajan mainioimmasta
+meritaistelusta. Kreikkalaisilla oli aluksia kaikkiaan lähes 400,
+useimmat kolmisoutuisia, kaikki pienempiä kuin lähes kymmentä kertaa
+voimakkaamman vihollisen laivat, mutta senvuoksi myöskin helpommat
+liikutella näillä ahtailla vesillä. Vailla yhtenäisyyden tuntoa
+ja säikähtyneinä barbaarien hävityksistä mantereella aikoivat
+kreikkalaiset hajautua kukin kotiinsa, kunnes Themistokles viekkaalla
+juonella pakotti heidät pysymään koossa. Hän lähetti orjan vaivihkaa
+ilmottamaan persialaisten ylipäällikölle, että helleenit muka
+peloissaan miettivät pakoa, niin että tämän tuli siis kiiruhtaa
+lyömään heidät ratkaisevasti, jollei sallisi heidän päästä karkuun.
+Toisten sanansaattajain myötä hän kehotti Vähän Aasian kreikkalaisia
+laivoillansa joko karkaamaan taistelusta tahi ainakin hidastelemaan
+hyökkäyksessä. Tulos oli toivottu: kohta oli koko helleenien merivoima
+Xerxeen laivojen saartamana.
+
+Tätäpä Themistokles oli odottanutkin. Rohkaistuaan oivallisilla
+puheilla epäröiväin mieliä hän sytytti yleisen taisteluinnon, ja
+aamunkoiton valjetessa laskivat helleenit kaikilla laivoillaan esiin,
+jolloin barbaarit kävivät kohta heidän kimppuunsa. Pelottavan ylivoiman
+nähdessään osa kreikkalaisista alkoi huovata rantaan päin, mutta
+jokunen alus laski rivistä ulos ja ajoi vihollista vastaan. Vastustajat
+takertuivat vaskisilla puskureillaan toisiinsa kiinni ja niiden
+miehistöt joutuivat käsikähmään. Sittekin säilyttivät kreikkalaiset
+yleensä järjestetyn rintaman, barbaarien tehdessä kaikki liikkeensä
+umpimähkään. Vaikkapa kreikkalaistenkin aluksia joutui vihollisen
+valtaan, tuhoutui enin osa tämän laivastosta. Urheimmin ja onnekkaimmin
+taisteli persialaisten puolella Halikarnassoon leskikuningatar
+Artemisia. Jouduttuaan ateenalaisten laivojen takaa-ajettavaksi,
+ja liittolaislaivojen tiheänä ruhkana sulkiessa pakotien, soudatti
+hän aluksensa täyttä vauhtia erästä per-sialaislaivaa vastaan ja
+upotti sen. Seurauksena oli että takaa-ajajat, pettyen luulemaan
+häntä ystäväksi, jättivät hänet rauhaan; toiselta puolen taistelun
+menoa kaukaa rannalta katseleva Xerxes ihastui huudahtamaan: "Minun
+mieheni ovat tulleet naisiksi ja naiseni miehiksi!" Laivojen tuhon
+lisäksi kärsivät niissä sotureina palvelevat persialaiset tavattoman
+mieshukankin, sillä he eivät osanneet uida, kun sitävastoin
+uimataitoisista helleeneistä hukkui vain muutamia harvoja.
+
+Tämä loistava voitto pelasti Kreikan persialaiskuninkaan tarunomaisesta
+uhkayrityksestä. Viittätoista vuotta myöhemmin helleenit Eurymedonin
+luona saavuttamallaan uudella loistavalla merivoitolla tekivät iäksi
+lopun persialaisten valloitus-hankkeista, vaikka näitä foinikialaiset
+nytkin tehokkaasti avustivat. Julman sitkeästi tapeltiin kummallakin
+puolella, kunnes ylevämmän innon täyttämät kreikkalaiset pääsivät
+ateenalaisen Kimonin johdolla voitolle ja valloittivat yli 100
+vihollislaivaa miehistöineen päivineen.
+
+Tällöin olivat kreikkalaisten laivat jo foinikialaisten alusten
+veroiset. Ne olivat isoja 2- ja 3-soutuisia uivia linnoituksia, joita
+käyttelivät taitavat ja urheat merimiehet. Merisodassa oli tärkeintä
+soutaa täyttä vauhtia vihollislaivan kimppuun ja murskata sen kylki
+oman aluksen keulaan kiinnitetyllä vaskisella puskurilla, joka aate
+oli lainattu maasodasta, linnoituksia särkevästä muurinmurtimesta eli
+"oinaan-päästä".
+
+Eteviksi merenkulkijoiksi opittuaan alkoivat kreikkalaisetkin käydä
+laveata kauppaa Välimerellä sekä perustaa siirtokuntia varsinkin
+Keski- ja Etelä-Italiaan ynnä Sisiliaan. Mahtavimmaksi niistä kohosi
+Syrakusa, jonka hallitsija Dionysios "tyranni" rohkeni v. 400 paikoilla
+e. Kr. lähteä sotaretkelle silloista mertenvaltiasta Kartagoa vastaan.
+Hän rakennutti 200 uutta laivaa ja laitatti kuntoon 110 vanhaa,
+varusti niiden suojaksi 140,000 kilpeä sekä vastaavan määrän miekkoja
+ja kypäreitä; isoja kiviä nakkelevia heittokoneita oli pystytetty
+aluksiin, joista monia kuljetti eteenpäin aina viisinkertainen rivi
+airoja.
+
+
+
+Kreikkalaisten löytöretket.
+
+
+Löytöretkeilijöinä ovat kreikkalaiset tuottaneet arvaamatonta hyötyä
+ihmiskunnalle, sen sijaan kuin foinikialaisten laveista merimatkoista
+ei ollut suuriakaan tuloksia aikalaisille ja jälkimaailmalle.
+Nämä näet pitivät ne visusti salassa, estääkseen siten muita
+kansoja kilpailemasta heidän kanssaan maailmankaupasta. Kuuluisin
+kreikkalaisista matkustajista oli historiankirjoituksen isä Herodotos
+(481—406 e. Kr.). Nuorukaisena hän lähti opiskelemaan vanhan ajan
+viisauden kotimaahan Egyptiin, josta käsin hän sitten alotti mainion,
+vuosikausia kestävän matkansa Afrikan koillisosiin, Arapiaan, Assyriaan
+ja Babyloniaan, Persiaan, Intiaan, Kaspian alueelle, Skytiaan
+(Etelä-Venäjälle) ja Trakian kautta vihdoin takaisin Kreikkaan. Tällä
+laajalla matkalla varteenottamansa epälukuiset havainnot silloin
+miltei tai tuiki tuntemattomien maiden luonnosta ynnä niissä asu vain
+kansain elintavoista ja historiasta hän kokosi isoksi kirjaksi, joka
+on meille mitä tärkein aarreaitta vanhan ajan olojen tuntemiseen,
+vaikka se sisältääkin totta ja satua erottamattomasti sekaisin. Toinen
+mainio matkustaja oli Pyteas (340 paikoilla e. Kr.), joka retkeili
+Britanniasta Itämerelle, jopa Atlantin pohjoisperukoille asti, missä
+tapasi Thule-nimisen maan (otaksuttavasti Norjan), jossa "aurinko
+menee levolle ja yötä kestää vain pari kolme tuntia", ja missä hän näki
+semmoisenkin ennenkuulumattoman kumman, että "meri kylmästä juoksettuu"
+(käy usvaan ja jäähän). Tuota etelämaalaisille ihmeellistä ilmiötä
+kuvaa hän seuraavasti:
+
+"Niillä paikoin ei ole enää mannerta eikä merta eikä ilmaa, vaan ovat
+nämä kaikki sekaisin jonkinlaisena merenkeuhkon tapaisena vellinä,
+jossa maa, meri ja kaikki-tyyni on riippumassa ja joka on ikäänkuin
+koko maailman side, minkä läpi ei käy jalkaisin eikä laivalla
+pääseminen."
+
+
+
+Roomalaiset
+
+
+perivät sivistyksensä vuorostaan kreikkalaisilta, lähinnä näiden
+Italiassa sijaitsevien siirtoloiden välityksellä, jotka yksi
+toisensa jälkeen joutuivat heidän valtaansa; mutta maailmanvaltansa
+Rooma perusti itse, rautaisen tarmonsa ja kiinteästi järjestetyn
+yhteiskuntalaitoksensa avulla. Mutta vaikka Italia maantieteellisen
+asemansa takia oli yhtä hyvin, jollei paremminkin kuin helleenien
+maa, omiaan kasvattamaan merenkulkijoita, eivät sen pojat kuitenkaan
+olleet merimiehiä sanan varsinaisessa merkityksessä, eivätkä he edes
+valtansa kukkuloilla ollen muodostaneet mitään suurta merivaltaa.
+Heidän laivansa olivat rakennetut kreikkalaisten alusten malliin, mutta
+miehistö niissä oli yleensä kehnompaa kuin näissä.
+
+Rooman vaarallisin ja miltei ainoa kilpailija niinhyvin merivallasta
+kuin Pohjois-Afrikan ja Espanjan omistamisesta oli Kartago, jonka
+asukkaat taasen olivat syntyneet merillä liikkumaan. Rooman
+kaupankäyntiä ja merenkulkua pahasti kahlehti nöyryyttävä sopimus
+tämän vallan kanssa, joka kielsi sitä pitämästä sotalaivastoa ja johon
+sen, alemmuutensa merillä tuntien, oli ollut pakko suostua. Näin ollen
+he olivat aivan voimattomat hillitsemään ylimielisiä merirosvoja,
+jotka sieppasivat kiinni heidän kauppahaaksiaan, jopa nousivat
+Italian rantojakin hävittämään ja etenivät ryöstäen ja tuhoten kauvas
+sisämaahan.
+
+Tätä lamaannuksen tilaa kesti aina 3. vuosisadan keskipalkoille e.
+Kr. Mutta tällöin roomalaisten kärsivällisyys viimein katkesi.
+Rikkoen pakkosopimuksen ja käyttäen mallina haaksirikkoutunutta
+kartagolaista laivaa he rakensivat lujan laivaston, johon kuului 120
+sota-alusta. Siihen aikaan taistelivat jousimiehet ja jalkasoturit
+laivankannella kilpien ja lautasuojusten turvin, ja väkeväjänteiset
+heittokoneet (katapultit ja ballisterit) nakkelivat isoja kiviä
+vihollislaivoihin; mutta menestys riippui pääasiallisesti alusten
+taitavasta ja joutuisasta ohjauksesta, kun vaski- tai rautapuskurilla
+pyrittiin lävistämään vastustajan kylki. Siinä suhteessa tunsivat
+roomalaiset vanhan alemmuutensa kartagolaisten rinnalla; ja sitäpaitsi
+vaati soutaminen ja purjeidenhoito niin paljon voimia ja tilaa, että
+sotureita mahtui aluksiin vain perin vähäinen määrä. Niinpä 3-soutuisen
+laivan (trireemin) 200 miehestä työskenteli 120 soutajina,70
+purjeidenhoitajina ja muina apumiehinä, mutta sotureita oli ainoastaan
+10.
+
+Silloin sai konsuli Duilius onnellisen aatteen. Hän vähensi miehistön
+lukumäärää, jotta laivat tulivat kevytkulkuisemmiksi, ja teetti
+laudoista ryntäyssiltoja, jotka vihollisalusten lähelle tultua
+voitiin kiinnittää niiden reunalle ja muuttaa kamppailu siten
+tavalliseksi maataisteluksi jossa roomalaisilla ei ollut vertoja.
+Täten varustettuna lähti Rooman laivasto tapaamaan vihollista ja
+voitti sen perinpohjaisesti Mylaen luona v. 260 e. Kr. Opittuaan täten
+merisodassakin mestareiksi käyttivät roomalaiset jatkuvasti laivastoa
+apunaan maailmanvalloitushankkeissaan. Aktiumin meritaistelussa
+v. 31 e.Kr., jossa Augustus voitti Markus Antoniuksen yhdistetyn
+roomalais-egyptiläisen laivaston, voittivat edellisen 1- ja 3-soutuiset
+alukset jälkimmäisen korkealaitaiset, mutta hankalasti liikuteltavat
+4- ja 5-soutuiset laivat. Vähitellen monisoutuiset laivat joutuivat
+pois käytännöstä, niin että Välimerellä käytettiin vain yhdellä
+soutajarivillä kuljetettavia aluksia.
+
+Kauppaliikettä meriteitse hajottamaan olivat roomalaiset sen sijaan
+yleensä liian ylpeitä ja velttoja. Se pysyi edelleen etupäässä
+kreikkalaisten ja Välimeren pohjukan (Levantin) rannikkolaisten
+toimena, jotka kaikkialta tuon suunnattoman valtakunnan alusmaista
+kuljettivat rikkauksia ja elatusvaroja seitsemän kukkulan kaupungin
+turmeltuneelle, nautinnonhaluiselle väestölle.
+
+Itsestään on selvää, että Rooman vallan vähitellen käsittäessä koko
+silloin tunnetun maailman, ja sen omien ynnä vallanalaisten maiden
+laivojen kyntäessä kaikkia Europan sisä- ja ympärysmeriä, tiedot eri
+maista ja kansoista kasvoivat suunnattomasti. Suuret sotapäälliköt
+kuten esim. Caesar kuvailivat hauskalla tavalla Galliaa ja Germaniaa;
+kreikkalaissyntyiset Strabon ja Ptolemaios ynnä roomalainen Plinius
+vanhempi perustivat maan- ja luonnontutkimuksen; ja Herodotoksen tavoin
+kokosi historioitsija Tacituskin (54—117 j.Kr.) entisten ja myöhempäin
+matkustajain havaintoja maan- ja kansatieteen alalla.
+
+
+
+Tacituksen tiedot Fennoista.
+
+
+Suomalaista lukijaa huvittanee kuulla Tacituksen kuvausta _Fenni_-
+l. _Fennoi_-kansasta, joka eleli kehittymättömässä luonnontilassa
+Weiksel-joen alijuoksun varsilla. Nähtävästi hän (samaten kuin näistä
+puhuva Ptolemaios) tarkottaa sillä joko _suomalaisia_ tahi jotakin
+_suomensukuista_ kansaa, kuvauksesta päättäen kernaimmin lappalaisia.
+
+"Fenneillä vallitsee outo raakuus, siivoton köyhyys: ei ole aseita,
+ei hevosia, ei kotoa; ruokana ruoho, vaatteina eläintentaljat,
+makuusijoina maa. Heidän ainoana turvanaan ovat nuolet, joita he
+raudan puutteessa luilla kärjistävät. Ja sama metsänkäynti on
+niinhyvin miesten kuin vaimojenkin elatuskeinona, sillä jälkimmäiset
+seuraavat mukana pyydystämässä ja ottamassa osansa saaliista. Eikä
+pikkulapsilla ole muuta turvapaikkaa pedoilta ja rajuilmoilta, kuin
+että heidät peitetään johonkin puunoksista kyhättyyn suojukseen. Siihen
+nuorukaiset palaavat, siihen vanhukset vetäytyvät. Mutta tuopa onkin
+heistä onnellisempaa kuin viljellä vaivalla maata, rakentaa huoneita ja
+käydä kauppaa tavaroilla toivon ja pelon alaisina. Turvassa ihmisiltä,
+turvassa jumaliltakin ovat he käsittäneet kaikkein vaikeimmasti
+saavutettavan tilan: ettei heillä ole edes mieliteonkaan tarvetta."
+
+
+
+Kartago.
+
+
+Edellisessä on jo monesti tullut mainituksi mahtavan Kartagon
+nimi. Kuten kerrottu oli se alkuaan foinikialaisten merenkulkijain
+perustama kauppa-asema; mutta sen väestö sulautui vähitellen yhteen
+ympärillä olevain alkuasujamien, numidialaisten y. m., kanssa,
+joten syntyi "punilaisten" merkillinen, synkkä ja kiihkeäverinen
+sekarotu, joka kohotti huippuunsa erämaasta tuodun Astarten- ja
+Moolokin-palveluksen irstaille menoineen ja julmine ihmisuhrineen.
+Nopeasti kohosi Tunisin lahden pohjukassa sijaitsevan kaupungin kauppa
+ja varallisuus. Sen haahdet kuljettivat kaikkialta Välimeren maista ja
+Atlantin rannikoilta luonnontuotteita ja orjia, ja viimemainittujen
+työllä muutettiin Pohjois-Afrikan karut hiekkarannat kukoistaviksi
+vainioiksi ja hedelmätarhoiksi. Yhtä rinnan virisi teollisuus,
+varsinkin metallitakeet ja itämailta opittu silkkikankaiden valmistus.
+Merenkulkuun ja tavarainvaihtoon rikkautensa perustava kauppaylimystö
+piti kotikaupungissa ja monilukuisissa siirtomaissa säälimätöntä
+hirmuvaltaa, mutta turmeltui nopeasti. Kartagolaisten taisteluista
+merivallasta Italian kreikkalaisten kaupunkien ynnä Rooman kanssa on
+etempänä puhuttu. Sen sijaan kerromme eräästä heidän suorittamastaan
+suurtyöstä maantieteellisen löytöpurjehduksen alalla, Hannon matkasta
+Luoteis-Afrikan ympäri, josta on olemassa laajempi ja uskottavampi
+kertomus kuin heidän foinikialaisten maanmiestensä aikaisemmin
+toimittamasta purjehduksesta koko tämän maanosan ympäri, josta
+Herodotos niukkasanaisesti kertoo.
+
+
+
+Hannon matka.
+
+
+Viidennellä vuosisadalla e. Kr. päätti Kartagon hallitus, kaupungin
+väkiluvun ylen nopean kasvamisen takia, siirtää liikaväestöä
+ennenviljelemättömiin seutuihin ja uusien siirtoloiden perustamisella
+lisätä kotikaupungin mahtia. He lähettivät sen vuoksi merisuffeeti
+Hannon 60 sotalaivalla kuljettamaan 30,000 puolirotuista siirtolaista
+Herkuleen patsaiden takaiselle rannikolle.
+
+Mainitun salmen sivuutettuaan nousi Hanno maihin useaan kohtaan
+nykyisen Marokon ja sen takaisen suuren aavikon rannoille ja sijoitti
+niihin elävää lastiaan. Tällöin eksyi hän kerran niin kauvaksi
+valtameren ulapoille, että joutui erään Cerneksi nimittämänsä
+saaren rantaan, jonka etäisyyden Herkuleen patsaista hän laski yhtä
+suureksi kuin Kartagon etäisyyden samasta salmesta (nykyisin se
+otaksutaan Arguin- eli Agadir-saareksi Kanarian saaristossa). Sinne
+hän laski loput siirtolaisista; mutta sen sijaan että olisi palannut
+kotia, lähti hän jatkamaan matkaa vieläkin etelämmäksi tutkiakseen
+ennentuntemattomia seutuja. Tätä varten oli hän ottanut tulkkejakin
+mukaansa.
+
+Hän sivuutti suuren Cretes (Senegal)-virran suun, jossa kuten nytkin
+vilisi krokotiileja ja virtahepoja. Hanno huomauttaa, etteivät hänen
+rannoilla näkemänsä villit enää olleetkaan Saharan raakalaisvaltioiden
+ruskea-ihoisia asukkaita, vaan Sudanin pikimustia neekereitä.
+Nämä kantoivat hartioillaan ja lanteillaan petoeläinten nahkoja,
+eikä heidän kielestään saaneet enää tulkitkaan selvää. He ajoivat
+kiviä viskomalla maihin nousseet matkustajat takaisin laivoihin.
+Eteenpäin kuljettaessa sivuutettiin hyvänhajuisia metsiköitä,
+nähtiin (kuten nykyäänkin) alkuasukkaiden polttavan kuivettunutta
+ruohoa mäkirinteillä halmeeksi ja kuultiin öisin kylistä pillien ja
+rämistimien ääntä, rumpujen rätinää ja sekavia huutoja, jolla tapaa
+neekerit nykyisinkin huvittelevat. Yhä kauvemmaksi etelään ja länteen
+uskalsivat purjehtijat, kunnes eräänä yönä tulivat seutuun, joka
+näytti olevan ilmitulessa ja jonka keskeltä liekit "ulottuivat tähtiin
+saakka." Päivän valjetessa tuo ilmiö huomattiin korkeaksi vuoreksi.
+Nyt tiedämme, että Länsi-Afrikan rannikolla on todella olemassa
+tulivuori ja yksi ainoa sellainen; se on Kamerun-vuori 4 leveysasteella
+päiväntasaajasta pohjoiseen.
+
+Jo alkoi matka tuntua hirvittävältä. Siitä huolimatta jatkettiin vielä
+matkaa ja tultiin "Etelän sarveksi" nimitettyyn lahteen, jossa oli
+saari ja sen keskellä järvi. Sielläpä asui kummaa joukkoa: karvaisia,
+villejä olentoja, niistä enimmät naisia. "Vaikka me ajoimme takaa
+miehiä", kertoo Hannon lokikirja, "emme saaneet niistä yhtään kiinni.
+Ne pakenivat kaikki edestämme, hypellen jyrkänteiden yli ja nakellen
+meitä kivillä. Me vangitsimme naisista kolme, mutta ne tappelivat
+kynsin hampain vastaan, niin ettei meidän onnistunut taivuttaa niitä
+mukaamme. Sen vuoksi tapoimme ja nylimme ne ja otimme niiden nahat
+Kartagoon." Tuota villiä kansaa nimittivät tulkit "gorilloiksi" —
+sana, joka tuli jälleen kuuluviin vasta kahden vuosituhannen perästä,
+kun noille viime vuosisadan keskivaiheilla uudestaan keksityille
+päiväntasaaja-Afrikan puoliapinoille annettiin Hannon niistä käyttämä
+nimitys. Tällä kohtaa uskalias amiraali käännätti laivansa äkisti kotia
+päin; sillä — kuten hänen kertomuksensa yksinkertaisesti loppuu —
+"täällä loppuivat ruokavaramme".
+
+Kartagon arvatenkin runsaasta kirjallisuudesta on tämä kertomus
+ainoa näyte, joka on säilynyt meille kokonaisena, vaikkakin
+ainoastaan kreikkalaisena käännöksenä. Alkuperäisen oli Hanno
+piirrättänyt vaskitauluihin ja ripustanut ne kiitosuhriksi
+onnellisesta paluustaan Baal-Moolokin temppeliin, josta sitten
+joku kreikkalainen matkustaja sen jäljensi ja käänsi aikalaisiaan
+varten. Kartagon loiston ja suuruuden kävi kuten yleensä kaikkien
+muidenkin itämaisten suurvaltojen. Niiden voiman herpaisi pian
+rotuluonteeseen kuuluva julmuus ja eläimellinen nautinnonhimo;
+vallassaolijat eivät enää kyenneet itse käymään sotiaan, vaan käyttivät
+raakalaisheimoja palkkasotureina. Mikään niistä ei ole kyennyt
+luomaan sellaista valoisaa maailmankuvaa kuin vanhat kreikkalaiset,
+eikä lujittamaan valtaansa ja mainettansa rautaisella oikeus- ja
+yhteiskuntajärjestyksellä niinkuin Romutuksen jälkeläiset. Muinoin niin
+mahtava Kartago sortui olemattomiin, raukesi vähäiseksi rauniokasaksi,
+katosi aivan yhtä tykkänään historian näyttämöltä kuin sitä ennen
+Memfis ja Tebe, Ninive ja suuri Babylon, Persepolis, Susa ja Ekbatana.
+
+
+
+
+III LUKU
+
+Viikinkien retkeilyt.
+
+ Viikinkien alkuperä. — Syyt viikinkiretkiin; Viikinkien luonne. —
+ Viikinkilaivat; Svolderin taistelu. — Viikingit mielityössään. —
+ Viikinkiretket sivistystekijänä. — Viikinkiretket itäänpäin;
+ Venäjän vallan synty; Ryöstöretki Bjarmien maahan.
+
+
+Tarumaisen uhkarohkeutensa puolesta ovat pohjolan vanhat viikingit
+kenties mielenkiintoisimmat kaikkien aikojen merenkulkijoista. He
+esiytyvät historiassa 8:nnella, 9:nnellä ja 10:nnellä vuosisadalla.
+Verraten vähäisillä aluksillaan he risteilivät kaikilla silloin
+tunnetuilla ja osittain tuntemattomillakin vesillä; alkaen Pohjoisesta
+Jäämerestä ja Vienanmeren perukoilta he piirsivät pitkin Pohjanmerta,
+Itämerta ja suurta Atlanttia aina Välimeren pohjukoihin saakka,
+tuntematta edes niihin aikoihin jo muualla käytettyjä alkeellisia
+purjehduksien apukojeitakaan; soutivat virtoja ja jokia ylöspäin
+kaukaisten maiden sydämiin, keksivät uusia saaria ja mantereita ja
+joko asettuivat pysyväisesti valtaamiinsa maihin, perustaen niihin
+itsenäisiä valtakuntia, tahi palasivat runsaan saaliin kera takaisin
+lumiseen pohjolaansa.
+
+
+
+Viikinkien alkuperä.
+
+
+Mitä väkeä nuo viikingit olivat, ja mikä aiheutti tuon laatuaan
+ainokaisen, _meritse_ tapahtuvan kansainvaelluksen?
+
+Siitä ollaan yksimielisiä, että he olivat nykyisen Skandinavian
+asukasten esi-isiä; mutta riitaisuutta on vallinnut pohjolan eri
+kansain osuudesta moneenkin suurimerkitykselliseen viikinkiyritykseen.
+Itse _viking_-sanan merkityskin on haihtunut tarun peittoon. Toiset
+johtavat sen sanasta vik = lahti, selittäen sen merenkulkijain
+taipumuksesta laskea lahtiin, toiset jälleen vanhasta _vig_-sanasta =
+taistelu, tappo (vert. ruots. _envig_ = kaksintaistelu).
+
+Katsaus Skandinavian karttaan näyttää kumminkin jo päältäpäinkin,
+että vanhoilla norjalaisilla oli tilaisuus kaikkein laajimpiin
+retkeilyihin: heillehän oli koko Atlantti avoinna. Kauvimpana
+pohjoisessa he keksivät ja kansoittivat Irlannin ja Grönlannin; he
+kävivät ensimmäisinä europalaisina (jo puolisentuhatta vuotta ennen
+Kolumbusta) Amerikan saarilla ja mantereella, asettuivat Fär-saarille
+ja Skotlantia ympäröivälle saarivyöhykkeelle; nousivat maihin Ranskan
+rannikolle ja perustivat sinne valtakunnan heistä nimensä saaneeseen
+Normandiaan, josta käsin uudet valloittajaruhtinaat vuorostaan
+perustivat toisia normannilaisvaltoja Englantiin ja Etelä-Italiaan.
+Tanskalaisilla oli luonnollisena "vainionaan" Pohjanmeren ja Kanaalin
+rannikot, he verottelivat Saksaa, Ranskaa ja Englantia, johon
+viimeksimainittuun pari heidän kuningastaan perusti lyhytaikaisen
+tanskalaisvallan. Ruotsalaisille jäi oikeastaan vain "Suolameri"
+(Austrasalt), Itämeri, temmellyskentäksi; mutta siihen tyytymättä he
+kulkivat pitkiä jokitiehyeitä myöten syvälle Itä-Europaan, minne he
+perustivat vanhimman Venäjän vallan, ja uskalsivat painua virtoja
+alas aina kaukaiseen Konstantinopoliin ("Miklagårdiin" — Suureen
+kaupunkiin) saakka, jossa he toimivat heikkojen Itä-Rooman keisarien
+henkivartijoina, "varjageina".
+
+
+
+Syyt viikinkiretkiin.
+
+
+Perimmäisenä aiheena tähän ilmiöön oli se levoton maastasiirtymishalu,
+joka saman vuosituhannen kuluessa aiheutti suuret kansainvaellukset
+Europan mantereella ja Aasiasta Europaan. Silloin kansat ikäänkuin
+havahtuivat pitkällisestä unesta, oikoilivat jäseniään ja tunsivat
+entiset asuinsijat liian ahtaiksi. Skandinavian asukkaat olivat
+sukua gooteille eli gauteille, jotka vaellus- ja valloitushalullaan
+olivat kaikkein rajuimmin tärisyttäneet Itä-, Keski- ja Etelä-Europan
+valtiollista ja kansallista tasapainoa ja tehneet lopun silloisesta
+maailmanvaltiaasta Rooman keisarikunnasta.
+
+"Nälkä ja rakkaus ne maailmaa vallitsevat", totesi Schiller
+— niistä varsinkin ensinmainittu. Tuo tilanahtaudentunto ja
+voimainlevittämishalu johtui vanhoissa Skandinavian maissa lähinnä
+luonnonlaadusta sekä niiden valtio- ja yhteiskuntajärjestyksestä.
+Ne olivat köyhiä ja hedelmättömiä ja kärsivät, silloisiin vähiin
+elatusmahdollisuuksiin nähden, liika-asutuksesta. Enemmän kuin etelän
+maat ne olivat riippuvaiset ilmastosuhteista: jos toivo hyvästä sadosta
+tai kalastuksesta petti, oli hätä ovella. Hädänalaisilla tienoilla
+silloin nuoremmat miehet saivat joko vapaaehtoisesti tahi arvan
+määrääminä poistua maasta hankkimaan elatusta toisilla haaroilla.
+Rauhallisilla keinoilla tämä ei silloin juuri käynyt päinsä, vaan ase
+kädessä. — Edelleen peri isän arvon ja omaisuuden enimmäkseen vanhin
+poika (kuten vieläkin on laita Englannin aateliston keskuudessa,
+jätteenä muinaisnormannilaisesta lainsäädännöstä), joten nuoremmilla
+pojilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin lähteä kyntämään sitä
+peltoa, joka oli kaikkien eikä kuitenkaan kenenkään oma — merta.
+
+Sama ilmiö uudistui valtioelämässäkin. Vanhastaan olivat pohjolan maat
+jaetut monien keskenänsä kinastelevien pikkukuningasten ja näistä
+varsin höllästi riippuvain sukupäälliköiden, jaarlien, kesken. Mutta
+ensimmäisen vuosituhannen lopulla kohosi niissä jokaisessa eräitä
+toisia voimakkaampia valtiaita, jotka kukistivat kilpailijainsa ynnä
+jaarlien mahdin ja yhdistivät koko maan valtikkansa alle. Siihenastiset
+suurmiehet, nähdessään valtansa ja vapautensa raukeavan, eivät aina
+alistuneet tottelemaan uutta järjestystä, vaan lähtivät merille
+vapaina viikinkeinä kohoamaan mainetta ja rikkautta tahikka siirtyivät
+tykkänään pois kotimaasta valtaamiinsa uusiin seutuihin.
+
+
+
+Viikinkien luonne.
+
+
+Skandinavian asukkaat olivat entuudestaan rohkeita kalastajia ja
+metsästäjiä ja olivat kotivesillään ja vuonoillaan — jotka silpovat
+Norjan ja Etelä-Ruotsin rantoja kuin miekanterät — hajautuneet
+reippaiksi merimiehiksi. Kotoisilla pikku aluksillaan he sitten
+uskalsivat lähteä kauvemmaksikin kokoomaan saalista suurilta
+merenseliltä ja ennen tuntemattomilta rannikoilta. Merirosvousta
+ei siihen aikaan, eikäpä paljoa myöhäisemminkään, pidetty minään
+rikoksellisena tekona. Päinvastoin se silloisen oikeustajunnan mukaan
+oli vallan kunniallinen toimiala, jopa kunniakkaampikin kuin muut
+rauhalliset elinkeinot. Vanhat runoilijat (vieläpä lähellä meidän
+päiviämmekin romantikot, kuten esim. Tegnér "Frithiofin sadussa" ja
+Runeberg "Fjalar kuninkaassa") ylistivät merirosvoilijain ritarillisia
+taisteluja, seikkailurikkaita matkoja ja muita miehekkään voiman
+ilmauksia. Monet viikingit pitivät kunnianasiana viettää koko ikänsä
+merellä ja päinvastoin häpeänä asua "nokeututuneen kurkihirren" alla.
+Kuolema tautivuoteella ja vanhuudenheikkoudesta samoin oli häpeällinen,
+sankarin kuolo miekkojen mittelyssä sen sijaan kaikista kaunein ja
+kadehdittavin; ja kun uros ei siellä loppuaan löytänyt, piirteli hän
+vanhetessaan "verisiä riimuja" rintaansa ja erosi vapaaehtoisesti
+elämästä. Mahtimiehet, "merikuninkaat", haudattiin polttamalla ruumiit
+heidän omissa sotapursissaan, jotka ahdettuina täyteen merillä koottua
+rikkautta laskettiin liekkien vallassa ulapalle.
+
+
+
+Viikinkilaivat.
+
+
+Kuten jo mainittu, olivat viikinkien alukset sangen pienet ja hennot
+heidän suorittamiinsa kaukopurjehduksiin verraten. Niistä on, paitsi
+vanhoja kuvia, Tanskassa ja Norjassa löydetty kappaleita maan sisään
+hautautuneina, jopa pari melkein ehyttäkin laivaa. Ne olivat oikeastaan
+vain pitkiä veneitä, jokseenkin tasapohjaisia, suhteellisesti kapeita
+ja matalareunaisia aluksia (muistuttaen jossain määrin Pohjois-Suomen
+koskiveneitä), mutta erittäin notkeita ja nopeakulkuisia. Nämäpä
+ominaisuudet, yhdessä varman ohjaustaidon kanssa, tekivätkin
+niistä — niiden hentoudesta huolimatta — luotettavia merialuksia
+ilkeäsisuisella Pohjanmerellä ja Atlantin mahtavissa mainingeissa.
+Niiden pituus oli 17-22 metriä, leveys 4-5 metriä ja kantavuus
+korkeintaan 200 tonnia. Tavallisesti niissä oli masto keskellä
+alusta ja siinä neliskulmainen, punaiseksi tahi raidalliseksi
+värjätty sarkapurje (raakapurje); mutta pääpaino eteenpäin kulkiessa
+ja sotaliikkeissä tietystikin pantiin yksinomaan voimakkaaseen ja
+rivakkaan soutuun. Keulassa ja perässä kohosi emäpuun jatko valtavan
+korkealle joko hevosen- tai louhikäärmeenpään muotoiseksi, usein
+kullatuksi kaljuunakuvioksi — siitä nimitys "käärmelaiva". Näiden
+julmien kummitusnaamojen tarkoituksena oli rantaa lähetessä peljättää
+tiehensä rantahiidet. Samallainen kuvio on yleinen Ruotsin ja Norjan
+muinaisaikaisissa kalliopiirustuksissa ja riimukivissä sekä vanhempain
+huonekalujen koristelussa. Viikinkien ansioksi pannaan se tärkeä
+parannus aluksen ohjauksessa, että vanhalta ajalta perittyjen kahden
+irtonaisen peräsimen sijaan, joita hoidettiin kummaltakin laidalta,
+tuli käytäntöön yksi ainoa kiinteä peräsin. Tämä ei kuitenkaan vielä
+sijainnut aivan perässä, vaan oikealla, ylähangan puolella, jolla siitä
+lähtien on nimityksenä "tyyrpuuri" (ruots. styrbord, engl. starboard =
+ohjauskylki), vasemman kyljen eli alahangan saadessa nimeksi "paapuuri"
+(ruots. ba(k)bord, engl. port = takakylki).
+
+Purjehdusmatkoillaan viikingit liikkuivat sekä yksin laivoin että
+pienempinä tai suurempina laivastoina. Soutaessa kilvet ripustettiin
+aluksen reunoille sekä koristeiksi että suojaksi aaltoilua vastaan.
+Päällikkölaivat olivat toisia isommat, ja niissä oli kansi keulassa
+tahi perässä ulottuen aina mastoon saakka sekä jokseenkin lukuisa
+miehistö. Niinpä oli kuningas Olavi Trygvenpojan kuulussa _Pitkässä
+käärmeessä_ neljäneljättä airoparia ja 90 miestä, Knut Suuren
+päällikköaluksessa, jolla hän lähti Englantia valloittamaan, 60
+airoparia, ja Olavi Pyhän kahdessa laivassa 200 miestä.
+
+
+
+Svolderin taistelu.
+
+
+Norjan kuningas Olavi Trygvenpoika oli naisjuonien kautta joutunut
+sotaan Tanskan kuninkaan Sven Kaksiparran ja Ruotsin Olavi
+Sylikuninkaan kanssa, joihin vielä liittyi eräitä hänen loukkaamiaan
+norjalaisia suurmiehiä. Svolderin lahteen Vendienmaan rannikolla
+(Rügenistä länteenpäin) kokoutuivat yhtyneet viholliset odottamaan
+Norjan kuninkaan laivastoa. Oli kaunis päivä ja kirkas auringonpaiste,
+ja kaikki päälliköt katselivat kuinka norjalaiset laivat purjehtivat
+merelle isoina ryhminä. Kerta toisensa perään, kun jokin muita isompi
+ja muhkeampi alus tuli näkyviin, huudahtivat liittolaiskuninkaat: "Kas
+tuossapa suuri ja ylen uljas laiva, se varmaankin on Pitkäkäärme".
+Mutta Erik jaarli, norjalainen luopio, tiesi sanoa: "Monia muita suuria
+ja uljaita laivoja heillä on, odottakaamme vielä." Vihdoin he näkivät
+neljä laivaa purjehtivan esiin, ja yksi niistä oli iso ja kullalla
+runsaasti huoliteltu käärmelaiva. Silloin nousi kuningas Sven, jolla
+itsellään oli uljas, keulasta ja perästä raudoitettu alus, pystyyn
+ja sanoi korkealla äänellä: "Käärme kantaa illalla minut kannellaan,
+sitä laivaa minä tahdon ohjata." Mutta Erik jaarli lausui: "Vaikkei
+Olavi kuninkaalla olisi suurempia laivoja kuin tämä, niin ei Sven
+kuningas saane sitä häneltä yksistään tanskalaisjoukon väellä."
+Viholliskuninkaiden ja jaarlien kesken oli sovittu, että jos Olavi
+Trygvenpoika lyötäisiin, jakaisivat he keskenään Norjan valtakunnan,
+mutta Käärmeen perisi se, joka ensimmäisenä kerkiäisi sen kannelle.
+
+Mahtavan aluksen nähdessään viholliset nousivat kaikki laivoihin
+ja varustautuivat hyökkäämään sen kimppuun. Sen huomatessaan
+Olavi kuninkaan seuralaiset pyysivät häntä välttämään taistelua
+niin ylivoimaisen vastustajan kanssa. Mutta kuningas seisoi
+päällikkökannella ja vastasi kaikuvalla äänellä: "Laskekaa purje,
+pakoa eivät mieheni saa ajatella, en ole koskaan paennut taistelussa,
+Jumala päättäköön hengestäni, mutta ikänä en aijo lähteä pakoon." Niin
+tehtiinkin kuin kuningas sanoi. Hän seisoi itse koko varttaan muita
+korkeammalla, ja hänen kullattu kypärinsä ja kilpensä ynnä punainen
+vaippansa olivat kaikkien nähtävissä.
+
+Tulinen ja sekä laivoille että miehille tuhoisa taistelu alkoi.
+Vuoron perään saivat Olavi kuninkaan kimppuun hyökkäävät Tanskan
+ja Ruotsin laivastot vetäytyä verissäpäin takaisin; mutta niin
+suuret olivat tappiot norjalaistenkin puolella, että Trygvenpojalle
+lopuin jäi jälelle vain hänen Pitkä käärmeensä, johon kaikki vielä
+taistelukuntoiset soturit olivat kokoutuneet. Tulipa vihdoin Erik
+jaarlin vuoro käydä entistä valtiastaan vastaan, ja nyt vasta alkoi
+kaikkein tuimin käsirysy.
+
+_Pitkän käärmeen_ keulassa seisoi jättimäinen jousimies, Einar nimeltä,
+joka ahdisteli nuolillaan niin pahoin Erik jaarlia, ettei tämä tiennyt
+mihin asentoon asettua korvissaan vinkuvilta nuolilta. Silloin sanoi
+jaarli eräälle suomalaiselle, joka myöskin oli etevä jousimies: "Ammu
+sinä tuo iso mies tuolta keulasta." Suomalainen ampui ja osui keskelle
+Einarin jousta, joka rämähti poikki hänen juuri sitä jännittäessä.
+Silloin kysyi Olavi kuningas: "Mikä se rämähtikään rikki sellaisella
+jyryllä?" Einar vastasi: "Norja sinun käsistäsi, herra kuningas." —
+"Eipä vahinko sentään ollut niin suuri", sanoi kuningas, "ota minun
+jouseni ja ammu sillä." Einar teki työtä käskettyä, mutta veti niin
+lujaa että nuolenkärki tuli kauvas kaaren sisäpuolelle. "Liian heikko,
+liian heikko on hallitsijan jousi", nauroi hän, viskasi jousen menemään
+ja tarttui miekkaan ja kilpeen.
+
+Yhä tuimemmaksi kävi kamppailu mies miestä vastaan, ja yhä enemmän
+harvenivat Pitkän käärmeen puolustajain rivit. Mainetekoja suoritettiin
+kummallakin puolella, joista vuosisadat vielä jälkeenpäin kertoilevat.
+Taistelun kiivauden selittää se, että tässä iski norjalainen
+norjalaista vastaan, pahoin loukattu kapinoitsija laillista valtiastaan
+vastaan. Vihdoin täytyi henkiinjääneen mieskourallisen kiivetä
+perälavalle kuninkaansa turviin. Mutta sielläkin teki joka taholta
+nuolia ja keihäitä lennättävä vihollinen sellaista tuhoa, että
+lopulta vain kuningas itse ja hänen tallimiehensä, joka vartaloltaan
+ja vaatetukseltaan oli hyvin hänen kaltaisensa, kykenivät asetta
+käyttämään. Nähtyään enemmän kamppailun turhaksi hyppäsivät nämä
+kumpikin omalta laidaltaan uimasille mereen. Mutta jaarlin miehiä
+vartoi veneissä surmatakseen kaikki aaltojen armoon antautuvat. Silloin
+nosti Olavi kuningas kilven päänsä yli ja sukelsi, mutta tallimies sai
+kilven allensa eikä päässyt sukeltamaan yhtä sukkelaan. Luullen häntä
+kuninkaaksi korjasivat viholliset hänet vedestä ja veivät jaarlin
+eteen, jolloin erehdys huomattiin. Kilvan kiipesivät jaarlin miehet
+kuningaslaivaan, jonka Erik jaarli täten sai voittosaaliikseen.
+
+    "Vallattu on Pitkä käärme,
+    kaatunut Olavi Trygvenpoika",
+
+laulaa Björnstjerne Björnson mainiossa runossaan Svolderin taistelun
+päätöksestä. Mutta vanha islantilainen kronikankirjoittaja Snorre
+Sturlason, jonka esitystä "Kuningassaduissa" tässä olemme seuranneet,
+kertoo olevan paljonkin tarinoita Olavi kuninkaan myöhemmistä
+seikkailuista, mutta toteaa, ettei tämä missään tapauksessa tullut enää
+koskaan Norjan hallitukseen.
+
+
+
+Viikingit mielityössään.
+
+
+Noissa pikakulkija-aluksissaan, silloisissa "meren vinttikoirissa",
+kiitivät viikingit kotivuonojensa partailta ulos aukeille ulapoille.
+Kohti luonnon auliisti siunaamia maita kävi raisujen matkamiesten kulku
+— sinne, missä maaperä lumen ja jään kaihtamatta kasvoi runsaita
+satoja ja missä ihmisillä oli kummallinen tapa kokoutua asumaan
+kaupunkeihin ja muihin taajaväkisiin ja hyvinsuojattuihin yhdyskuntiin.
+Sellaisissa seuduissa viikingit tiesivät tapaavansa rikkauksia, joista
+ei kotoisilla karuilla kallioilla ollut aavistustakaan; ja niissä asui
+väestö, jolla ei ollut heidän luonteensa rajua, hillimätöntä voimaa
+ja joka herjan henkensä lunnaiksi kantoi kokoon kultaa ja kalliita
+kankaita, viljaa, viiniä ja kauneimpia tyttäriään saaliiksi miehille
+merellisille.
+
+Kauhusta vapisivat Pohjois-Saksan ja Ranskan rannikkojen asukkaat
+Kaarle Suuren heikkojen seuraajien aikana, kun näkivät kaukaa ulapalta
+lähestyviksi nuo pitkät, kapeat käärmelaivat purppurapurjeineen
+ja laidoilla kiiltelevine kilpirivineen, jotka olivat niin toisen
+näköiset kuin heidän omat kömpelöt, leveäkylkiset ja korkealaitaiset
+kaukaloaluksensa. Hätähuuto "normannit tulevat!" herätti silloin yhtä
+suurta hirmustumista, kuin aikoinaan vanhassa Roomassa naisten parkuna:
+"Hannibal on porttien edessä!" Häthätää kootut suojelusjoukot eivät
+enimmäkseen mahtaneet mitään tulokkaiden väkeviä käsivarsia ja pitkiä
+tapparoita vastaan.
+
+Kanaalin toisella puolella sai Englanti — tuo keltiläisten,
+piktiläisten, roomalaisten ja anglosaksien ainainen taistelutanner,
+Golf-virran lauhkeitten laineitten kaulailema vihanta saari —
+lakkaamatta ottaa rannoilleen pohjolan miehiä. "Vuonna 793" —
+kertoo vanha englantilainen kronikka — "näkyi Northumbrian
+(Pohjois-Englannissa) päällä kamalia ennuksia, jotka säikyttivät
+kansaa pahanpäiväisesti: raivokkaita pyörretuulia ja kalevantulia,
+ja säkenöiviä louhikäärmeitä nähtiin lentelevän ilmassa. Suuri
+nälänhätä seurasi näitä enteitä, ja vähän myöhemmin samana vuonna
+tuhosivat pakanalliset miehet mitä kauheimmalla tavalla Jumalan kirkon
+Lindisfarne-saarella, ryöstäen ja surmaten. Moniaat luostariveljistä ja
+-sisarista tapettiin miekalla, toisia hukutettiin. Pyhäkkö ryöstettiin
+putipuhtaaksi, monilta munkeilta riistettiin vaatteet, niin että heidän
+ruumiinsa jäivät ilki alastomiksi, karja iskettiin kuoliaaksi ja
+laahattiin mukaan." Siinä lyhyt ja surkean kaunopuheinen aikalaisten
+todistus viikinkien verisestä vierailusta.
+
+Rannikkoja ryösteltyään viikingit soutivat jokia ylös sisämaahan,
+valloittivat yhtäällä aatelislinnan, toisaalla polttivat poroksi
+luostarin ja kasasivat saaliin aluksiinsa. Useat kerrat he tunkeutuivat
+Seine-virtaa myöten aina Pariisiin saakka, jonka asukkaiden, samoin
+kuin frankkilaisten kuninkaiden ja kreivien, täytyi maksaa heille
+tuntuvata pakkoveroa. Mutta sellaisen korjattuaan nuo rehdit
+raakalaiset jättivät ainakin sillä kertaa maksajan rauhaan.
+
+Välimerellä, maailmankaupan silloisella valtaväylällä, he parveilivat
+kuin lokkiparvet silakankudun aikana, kaapaten vastaansattuvia
+kauppahaahtia rikkaine lastineen ja ryöstellen rannikoita Herkuleen
+patsailta aina Konstantinopoliin saakka, jota he sanoivat
+"Miklagårdiksi", s.o. Suureksi kaupungiksi. Mutta varsinkin Italia
+Ihmeineen ja ihanuuksineen viehätti heitä sanomattomasti, niinkuin
+yleensä keskiajalla kaikkia raakalaiskansoja; ja sen kukkaan,
+hedelmälliseen ja tuliperäiseen Sisiliaan ("Sikel-öhön") he asettuivat
+oikein vakituisesti asumaan, perustaen Robert Guiscardin johdolla
+valtakunnan, joka sitten lukemattomia kirjavia vaiheita kestäen pysyi
+pystyssä aina viime vuosisadan jälkipuoliskolle asti (Napolin eli
+"molempien Sisiliain" valtakunta, jonka bourbonilaisvallan Garibaldi
+kukisti).
+
+Mutta minne tahansa viikingit suuntasivatkin matkansa, niin aina he,
+löydettyään maan, joka oli kylliksi rikas tuottamaan heille ylellistä
+saalista, palasivat sinne säännöllisesti seuraavinakin vuosina
+korjaamaan uutta satoa, kuten konsanaan peltomies vainioltaan; ja joka
+kerralla heitä seurasi uusia tulokkaita, joita houkutteli maineenjano,
+voitonhimo ja huoleton, riemullinen elämä.
+
+
+
+Viikinkiretket sivistys-tekijänä
+
+
+Skandinavian maiden etäinen asema, niiden silloisten asukkaiden
+alhainen sivistystaso sekä kirjallisten muistomerkkien vähälukuisuus
+ovat aikaansaaneet, etteivät viikinkien vaellukset ohimentyään jääneet
+pysyväisen tietoisuuden esineiksi muualla Europassa. Enimmän tarjoo
+niistä tietoja Islannin vanha runous, joka tuolla syrjäisellä saarella,
+kaukana maailman valtateistä, on säilynyt hämmästyttävän elinvoimaisena
+halki vuosisatojen. Joka tapauksessa on niillä ollut erittäin suuri
+merkitys sekä maapallomme tunnetuksi tulemisessa että hyvin monien
+maanäärien asuttamisessa; ja moniaissa myöhemmin eturiviin kohonneissa
+maissa ovat muinaisten viikinkien valtateot olleet tärkeinä tekijöinä
+historiallisessa kehityksessä.
+
+Varhaisimmat retkensä viikingit suuntasivat Islantiin, jolle he
+saaren iäti lumisen ja jäisen luonnon mukaan antoivat "jäämään"
+nimen. Varsinaisen asutuksensa se sai Norjasta, josta kuningas
+Harald Kaunotukan v. 870 paikoilla kukistamat mahtimiehet muuttivat
+tuonne ikuisen tulen ja jään keskeen, siirtäen sinne mukanaan vanhan
+norjalaisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen. Sata vuotta myöhemmin
+matkasi norjalaisia purjehtijoita yhä kauvemmas luoteeseen päin
+keksien maan, jolle sen ensimmäinen vakituinen asukas, muuan _Erik
+Raudi_ eli _Puna-Erik_, antoi perin nurinkurisen nimen Grönlanti eli
+"Vihanta maa", siten houkutellakseen muitakin maanmiehiään sinne
+asettumaan. Ja hänen poikansa Leif jatkoi vieläkin kauvemmaksi, astuen
+ensimmäisenä europalaisena jalkansa Amerikan kamaralle. Hän saapui
+näet New-Foundlandin kalliosaarelle, jota nimitti "Hellulandiksi"
+(Kallio-maaksi), ja nykyisen Massachusetts-valtion rannikolle, jolle
+hän siellä tapaamainsa villien viiniköynnösten takia antoi nimeksi
+"Vinland det goda" (Hyvä viinimaa). Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa
+vanhan viikinkiasutuksen kumminkin hävitti ajanmittaan eskimojen eli
+"skrällinkien" kääpiökansa; mutta Islannissa se on säilynyt halki
+aikojen laatuaan ainokaisena jalokivenä kansakuntien kruunussa.
+
+Historiantutkijain kesken on väitelty siitä, oliko se _Rollo_ eli
+_Gånge Rolf_ ("Jalankävijä Rolf", koskapa mikään ratsu muka ei kyennyt
+kannattamaan hänen jättiläisruhoaan), joka 9:nnen sataluvun alussa
+perusti Luoteis-Ranskaan itsenäisen viikinkivaltion Normandian,
+norjalaista vaiko tanskalaista syntyperää. Olipa tuon seikan laita
+miten hyvänsä — verrattomasti sivistyneemmän kansanaineksen
+keskeen asettuneina normannit ("pohjan miehet") sulautuivat tuota
+pikaa tyyten ympäristöönsä, omistaen yksinpä sen kielenkin. Kun
+Rolfin jälkeläinen _Vilhelm Valloittaja_ sata vuotta myöhemmin
+teki uuden viikinkiretken Englantiin, jossa lyhyt tanskalaisvalta
+hiukan aikaisemmin oli murrettu, ja muutti sinne paroonineen, pysyi
+sielläkin ranskankieli pitkät ajat ylimysten kielenä. Ja rakkautensa
+mereen ja halunsa merentakaisiin valloituksiin jättivät nuo vanhain
+viikinkien jälkeläiset perinnöksi tälle mitä moninaisimmista aineksista
+muodostuneelle saarelaiskansalle, jota perintöä nykyinen Suur-Britannia
+saa meren kaulaileman asemansa ohella kiittää siitä, että se on
+kohonnut maailman mahtavimmaksi meri- ja siirtomaavallaksi.
+
+
+
+VIIKINKIRETKET ITÄÄNPÄIN.
+
+
+Viikinkien retket itäänpäin ("austrvegr") muodostavat erityisen,
+meitä suomalaisia sekä itäistä naapuriamme kiinteästi koskettelevan
+luvun. Ruotsissa asui alkuaan kaksi toisilleen läheistä heimoa,
+svealaiset ja götalaiset (goottilaiset), joiden välillä oli kahnausta
+jo paljon ennen Kristuksen syntymää, mikä kahnaus viimein ensimmäisen
+vuosituhannen puolivälissä leimahti palavimmilleen. Germanilaisen
+rodun levoton, toimintahaluinen luonne johti näitä heimoja jo hämärinä
+esihistoriallisina aikoina riistaretkille merentakaisiin maihin, m.m.
+arvellaan heidän ensinnä asettuneen Lounais-Suomeen. Kun tuo heimojen
+käymä kamppailu päättyi svealaisten voittoon, lähtivät kukistetut
+götalaiset mielellään etsimään uusia asuinsijoja "Suolameren"
+(Itämeren) itäisiltä ja kaakkoisilta rannoilta; toisaalta jälleen
+voittajatkin, tuntiessaan olevansa kyllin vahvat muodostamaan kiinteitä
+yhdyskuntia, ohjasivat kernaasti ylipursuvaa voimaansa itäänpäin.
+Tällöin lienee Uusimaa saanut ruotsalaisen asutuksensa, samoin Kuurin-
+ja Vironmaan rannikolla olevat saaret, joiden väestön kielessä voi
+vieläkin huomata muinaisen yhteisruotsin ("norräna’n") jälkiä.
+Svealaisten vallan lopullisesti kiteytyessä kuningas _Erik Pyhän_
+aikana, liittyi vanhaan valloitushaluun myöskin pyrkimystä levittää
+kristinuskoa pakanamaihin. Seurauksena oli kuuluisa ristiretki Suomeen
+(1157). Yhdessä käännyttämisinnon kera kävi asuttamishalu, joka johti
+ruotsalaiset aina Laatokan ("aallokkaan meren") rannoille saakka.
+Tänne oli jo 8:nnen sataluvun alussa syntynyt vahva viikinkivarustus
+Aldeigjuborg (nykyisen venäläisen Ladoga-kaupungin kohdalle).
+
+_Suomalaiset heimot_ olivat hämärän muinaisuuden aikoina muodostaneet
+"Yhteis-Suomeksi" nimitetyn alueen Pohjois- ja Itä-Venäjällä, mistä
+heitä alkoi jo ennen Kristuksen syntymää siirtyä Suomenlahden ja
+Laatokan eteläpuolelle, Suomenniemelle ja Valkeanmeren ympärille.
+Nykyisen Venäjän alueella heitä asui sekaisin slaavilaisten heimojen
+kanssa, jotka heitä nimittivät "tshuudeiksi" (arvatenkin laina
+muinaisruotsalaisesta sanasta "thiudh" = kansa). Mitään kiinteätä
+yhteyttä, puhumattakaan järjestetyistä valtio- ja yhteiskuntamuodoista,
+ei noilla sekaheimoilla ollut, niin että niiden oli vaikea pitää
+puoliaan heidän asuma-aloilleen tunkeutuvia viikinkejä vastaan, joita
+he nimittivät sanoilla "Ruotsi", "ruotsalainen" (nämä sanat oletetaan
+johtuvan eräästä itäviikinkien kotipaikasta Rodenista eli Roslagenista
+Sveanmaan itäosassa). Nuo lakkaamattomat kamppailut, joissa suomalaiset
+ja slaavilaiset enimmäkseen joutuivat alakynteen, johtivat kumminkin
+varsin tärkeään suurtekoon, nim. _Venäjän_ vallan syntyyn.
+
+
+Venäjän vallan synty.
+
+Kijeviläinen munkki Nestor, "Venäjän ajantiedon isä", kertoo 1100-luvun
+alussa kirjoittamassaan aikakirjassa seuraavasti:
+
+"Vuonna 6367 (s.o. 859) tulivat varjagit (slaavilainen muunnos
+muinaisruotsalaisesta sanasta 'väring' = laillista turvaa nauttiva
+mies) meren yli ja vaativat veroa tshuudeilta ja slaaveilta,
+merjalaisilta ja vepsäläisiltä (suomensukuisia heimoja) ynnä
+krivitsheiltä (muuan slaavilainen heimo). V. 6370 (862) nämä ajoivat
+varjagit takaisin meren taa, eivät maksaneet niille mitään veroa ja
+rupesivat itse hallitsemaan itseänsä. Mutta silloin oli lainkäytön
+laita kehno, suku nousi sukua vastaan, ja kiista ja eripuraisuus
+vallitsi kaikkien välillä ja he rupesivat sotimaan toisiaan vastaan.
+Ja silloin sanoivat he toisillensa: Etsikäämme itsellemme ruhtinas,
+joka osaa vallita meitä ja tuomita oikeudenmukaisesti. Ja heitä lähti
+meren yli varjagien, _rusj'ien_ puheille, sillä näillä varjageilla oli
+nimenä rusj’it, niinkuin toisilla oli svijalaiset, toisilla nurmannit,
+toisilla anglianit ja toisilla gootit. Ja tshuudit, slaavit, krivitshit
+ja vepsäläiset sanoivat rusj’eille: 'Meillä on suuri ja hedelmällinen
+maa, mutta siinä ei ole mitään järjestystä, tulkaa siis hallitsemaan
+ja neuvomaan meitä!' Ja kolme veljestä valittiin seuralaisineen, ja
+he ottivat mukaansa kaikki rusj’it ja tulivat. Ja vanhin veljeksistä,
+Rjurik, asettui Nowgorodiin, ja toinen, Sinjeus, Bjelo-Ozeroon, ja
+kolmas, Truvor, Izborskiin (Peipus-järven eteläpuolelle). Ja Venäjän
+maa, nimittäin Nowgorod, sai nimensä näistä varjageista; nyt näet ovat
+Nowgorodin miehet varjagilaista heimoa, ennen olivat Nowgorodin miehet
+slaaveja. Mutta kahden vuoden kuluttua kuoli Sinjeus ja hänen veljensä
+Truvor, ja Rjurik otti yksin ylivallan ja jakoi kaupunkeja miestensä
+kesken, antaen yhdelle niistä Polotskin, toiselle Rostowin, kolmannelle
+Bjelo-Ozeron. Ja näihin kaupunkeihin ovat varjagit siirtyneet; mutta
+sitä ennen asui Nowgorodissa slaaveja, Polotskissa krivitshejä,
+Rostovissa merjalaisia, Bjelo-Ozerossa vepsäläisiä, Muromissa
+muromilaisia. Ja kaikkien niiden valtiaaksi tuli Rjurik."
+
+Nimet Rjurik, Sinjeus ja Truvor ovat venäläisiä muodostelmia
+pohjoismaisista miestennimistä Rörik, Signjut ja Torvard.
+Kansallisuusnimi Rusj on taas ilmeisesti sama kuin suomalaisten
+"Ruotsi". Venäjän kotimainen nimi on tänäkin päivänä Rusj eli Rossija.
+Arvatenkin oli Itä-Europan valtiollinen ja yhteiskunnallinen tila
+silloin yhtä surkean hajanainen kuin miksi se on tullut äskeisen
+maailmansodan päätyttyä; joko tulivat tarmokkaat, itseänsä hallitsemaan
+tottuneet sodankävijät omasta ehdostaan "hallitsemaan tuota suurta
+ja hedelmällistä maata, jossa ei mitään järjestystä ollut", tahi
+pitää Nestorin aikakirja kirjaimellisesti paikkansa. Mutta tuloksena
+tästä muinaisesta maailmanhistoriallisesta valtioteosta oli, että
+ihmeteltävän sulatuskykyinen slaavilainen aines ennen pitkää nielaisi
+itseensä niinhyvin suomensukuiset alkuasukkaat kuin ruotsalaiset
+tulokkaat.
+
+
+Ryöstöretki bjarmien maahan.
+
+Pohjoisempana kuin vepsäläiset ja merjalaiset oli kolmas sangen
+merkillinen suomalainen kansanheimo, nim. Vienanmeren eteläpuolella
+asuva bjarmien kauppakansa, joka käyden kauppaa metsästyksen ja
+kalastuksen tuotteilla sekä verottamalla lappalaisia oli paisunut
+ylen äveriääksi. Bjarmit eivät liene olleet samoja kuin Itä-Venäjällä
+asuvat permalaiset, vaan luultavasti nykyisten Vienan karjalaisten
+esivanhempia. Kaupankäynnistäänhän ovat Vienan "harjurit" ja
+"laukkurit" vieläkin kuuluisat, ja heidän asumansa alueen
+hautakummuista tavatut vanhat arapialaiset rahat ja muut itämaalaiset
+kulta- ja hopeakalut todistavat heidän muinaisten esi-isäinsä käyneen
+kauppaa sangen avaralta.
+
+Ensimmäiset tiedot bjarmeista ahtoi v. 900 tienoilla Englannin
+kuninkaalle Alfred Suurelle muuan norjalainen Ottar, joka oli käynyt
+heidän maassaan. Sittemmin tekivät ruotsalaiset ja norjalaiset sekä
+rauhallisia kauppamatkoja että varsinkin sotaisia ryöstöretkiä
+rikkaiden bjarmien luo. Näiden etevin kauppapaikka sijaitsi lähellä
+Vienanjoen laskua Valkeaan mereen, nykyisen Arkangelin kaupungin
+pohjoispuolella. Sen lähitienoilla sijaitsi heidän aitauksella
+varustettu pyhä kalmistonsa, jota hautoihin kätkettyjen aarteiden
+takia aseelliset miehet vartioivat yötä päivää (bjarmien tapa näet oli
+uhrata osa vainajan varoista yhteiseen aarrekumpuun). Keskellä aitausta
+sijaitsi Jumala-nimisen ylijumalan tölskitekoinen puukuva, jolla
+oli kaulassa kultavitjat ja polvilla rahoilla täytetty hopeamalja.
+Ymmärrettävää oli, että varsinkin kalmisto aarteineen houkutteli
+saaliinhimoisia viikinkejä vieraiksi.
+
+Noin sata vuotta Ottarin käynnin jälkeen tehtiin Bjarmiaan toinen
+retki, josta islantilainen historioitsija _Snorre Sturlason_ kertoo
+seuraavasti. Norjan kuninkaan käskystä lähti kaksi veljestä, _Karli_
+ja Gunstein, kauppamatkalle bjarmien maahan, ja kuningas antoi heille
+kauppatavaraa ja laivan, jossa oli väkeä viisikolmatta miestä, ehdolla
+että saisi voitosta toisen puolen itselleen. Matkalla yhtyi retkeen
+Ruijan eli Pohjois-Norjan mahtavin mies, nimeltä _Thorer Hund_,
+toisella laivalla ja 80 miehen kera.
+
+Perille tultua ruvettiin ajan tavan mukaan hieromaan vaihtokauppaa maan
+asukkaiden kanssa, kunnes kaikki tavarat oli saatu myydyksi. Mutta
+Thorer Hundillapa ("koiralla") oli koiruus mielessä. Kaupparauhan
+irtisanottua ja purjehdittua tovin matkaa merelle hän esitti
+tovereilleen, että yön tullen palattaisiin takaisin ryöstämään bjarmien
+kuuluisa kalmisto, josta joka mies perisi niin paljon saalista, että
+tulisi koko loppuiäkseen rikkaaksi. Tuuma oli viikinkien mieleen ja
+ehdotukseen suostuttiin, kunhan sen täytäntöönpano ei kävisi kovin
+vaaralliseksi. Kundilla olikin ovela ja vaarattomalta näyttävä
+sotajuoni valmiiksi mietittynä.
+
+Illan suussa veijarit laskivat laivansa uudelleen maihin, mutta syrjään
+kauppasatamasta, ja jotkut miehistä jäivät niitä vartioimaan toisten
+edetessä kohti riistapaikkaa. Taivallettua tovin aikaa aukeata nummea
+tultiin isoon metsään. Thorer komensi tovereitaan silloin astumaan
+hiljaa ja tekemään puihin rasteja paluutien viitoiksi. Vihdoin aukeni
+metsän sisästä raivattu seutu, jonka keskellä näkyi bjarmien pyhä
+kalmisto korkeine hirsiaitauksineen. Retkeläisten onneksi siellä sattui
+parahiksi olemaan vahdinmuutos, eikä entisten vartijain poistuttua
+ollut uusia vielä ennättänyt saapua paikalle.
+
+Johtajat kiipesivät aitasalvoksen yli, avasivat portit ja päästivät
+toverinsa sisään. Ryöstäjät kohta käsiksi aarrekumpuun ja mättäämään
+siitä multaa kalleuksineen helmoihinsa. Thorer Hund oli ankarasti
+kieltänyt ketään koskemasta Jumalan kuvaan. Saatuaan saalista niin
+paljon kuin jaksoivat kantaa kääntyivät miehet paluumatkalle, mutta
+huomasivatpa silloin, ettei Hundi ollutkaan joukossa. Karli juoksi
+takaisin kalmistoon ottamaan selvää minne mies oli kadonnut, ja näkipä
+hän silloin tuon toisten varoittajan itsensä olevan kuvan kimpussa ja
+raastavan sen polvilta rahamaljaa mukaansa. Sen älyttyään ei Karlikaan
+tahtonut olla Pekkaa pahempi, vaan iski kirveellä kuvan kaulassa olevat
+kultakäädyt poikki. Mutta ahneudessaan hän iski niin kovaa, että kirves
+löi kuvatukselta pään irti, ja se putosi hirmuisella jyrinällä ensin
+polville ja siitä maahan. Mellakan kuulivat paikalle joutuvat uudet
+vartijat, jotka kohta torvilla toitottamaan muulle kansalle, että
+rosvoja oli kalmistossa. Aarteenviejille tuli ankara kiire, ja metsän
+poikki tultuaan he näkivät lakealla maalla ison ylivoiman vastassaan.
+Hukkapa olisi heidät perinyt jok'sorkan, jollei Thorer Hundi olisi
+aikaisemmin suomalaisilta oppinut loitsutaitoa ja nyt kääntänyt
+kostajain silmät niin, etteivät nämä älynneetkään pakenijoita, jotka
+ehjin nahoin pääsivät turvaan laivoihinsa.
+
+
+
+
+IV LUKU
+
+Keskiajan merikaupungit.
+
+ Kaupunkien merkitys keskiajalla. — Italian merikaupungit; Marco Polon
+ matka; Kaupunkien riitaisuudet; — Hansaliitto; Hansan rikkaus ja
+ mahtavuus; Hansan vallan vaipuminen. — Keskiajan alukset.
+
+
+
+Kaupunkien merkitys keskiajalla.
+
+
+Varhaisemman keskiajan päätunnusmerkkinä oli, paitsi syvää
+uskonnollista tunnetta ja sen nojassa paisuvaa kirkonvaltaa,
+ritarielämä seikkailuineen, lemmenpalveluksineen ja muine teennäisen
+korkeine elämänihanteineen. Aseidenkäyttöön harjautunutta ritaria
+yksistään pidettiin vapaana miehenä; ja kun hänessä seikkailunhalun
+ohella paloi merkillisellä tavalla yhtynyt saaliin himo ja
+uskonnollinen innostus, lähti hän valloittamaan miekanterällä pyhiä
+paikkoja "uskottomien" muhamettilaisten käsistä tahi kääntämään
+Pohjois- ja Itä-Europan pakanakansoja kristinuskoon. Mutta ritariuden
+ihanteet pilasi aikaa myöten tietämättömyys ja tapainraakuus, hillitön
+sorron- j a voitonhimo; uskonnolliset menot ja sievistelevät tavat
+muuttuivat pelkäksi karkean aistillisuuden ulkoverhoksi. Huolimatta
+enää lähteä kaukomaille uskottomien sekaan saalista hankkimaan,
+kävivät ritarit kotiseudulla keskenään ryöstö- ja kosto-sotia sekä
+riistivät sangen mielellään ympäristönsä aseettomilta porvareilta
+ja muilta elinkeinonharjottajilta ynnä maaorjuudessa elävältä
+talonpoikaisväestöltä kaiken mitä suinkin irti saivat. Etenkin
+kulkuteiden ja vesiväylien varsilla sijaitsevat ritarilinnat
+muuttuivat vasituisiksi ryöväripesiksi, joiden turvin kuuluisat
+"rosvoritarit" verottivat sietämättömästi ohikulkevia kauppiaita ja
+ympäröivää seutua.
+
+Ahdistetut elinkeinonharjottajat vetäytyivät silloin kaupunkien
+turviin, joiden ympäri kohosi vahvoja muureja; he liittyivät
+kiinteästi järjestetyiksi ja aseharjoituksia pitäviksi ammatti- eli
+veljeskunniksi, "kilteiksi", ja olivat valmiit asevoimin puolustamaan
+omaisuuttaan, henkeään ja vapauttaan. Ajan rauhattomuus oli omiaan
+ripeästi kasvattamaan kaupunkien väkilukua; käsiteollisuuden ja kaupan
+vaurastuessa kasvoi niiden rikkaus ja yhtä rinnan niiden valtiollinen
+merkitys ja mahti. Hallitsijat, ritaristo ja ylempi hengellinen
+sääty olivat rahantarpeessaan pakotetut alinomaa turvautumaan niiden
+apuun, ja vastalahjaksi vaativat kaupungit yhä suurempia oikeuksia
+ja "vapauksia". Täten saivat alkunsa Saksan mahtavat valtakunnan
+kaupungit, jotka ympäröivine alueineen muodostivat itsenäisiä
+pikkuvaltioita keskelle suurta "pyhää roomalaista keisarikuntaa" ja
+säilyttivät asemansa sellaisina aina 19. vuosisadan alkuun asti.
+Aivan erikoinen merkitys niinhyvin koko keskiaikaisen sivistyselämän
+kuin sitä erikoisesti edistävän merenkulun alalla on silloisilla
+merikaupungeilla, joista muita mahtavammiksi kohosivat etelässä eräät
+Italian kauppakaupungit ja pohjoisessa Pohjois-Saksan kuuluisa Hansa.
+
+
+
+Italian merikaupungit.
+
+
+Vanhan Rooman vallan rauetessa pirstoiksi ja sen emämaan
+Italian hajotessa epälukuisiksi, keskenänsä alituisesti
+kinasteleviksi pieniksi ruhtinaskunniksi peri sen valtiollisen
+aseman ensimmäinen sen pirstoista kohonnut suurvalta, Byzantiumin
+eli Itä-Rooman keisarikunta. Mutta yhtä vähän kuin vanhoilla
+roomalaisilla oli taipumusta ja halua merenkulun harjottamiseen,
+oli sitä myöskin itäisen tytärvaltakunnan asukkailla. Merenkulku ja
+kaupanteko Välimerellä joutui aikaisin Italian merikaupungeille,
+nimenomaan mahtavimmille niistä ja toistensa katkerille kilpailijoille,
+_Genovalle, Pisalle ja Venetsialle_.
+
+Ristiretkien aikoina, toisen vuosituhannen kolmena ensimmäisenä
+vuosisatana, kuljettivat Genovan ja Venetsian alukset ristiritareita
+Pyhään maahan, eikä tietenkään niin paljon hartaudesta näitä
+elähyttävään asiaan kuin itse heistä rikastuakseen. Kristityille
+siihen asti suljetun itäisen maailman aarteet avautuivat rohkeille
+ja älykkäille laivurikauppiaille. Suunnattomasta ryöstösaaliista
+he perivät runsaan osan kuljetusmaksuina ja ristiretkeläisille
+myöntämäinsä lainojen korvauksena; itämaiden kallisarvoiset
+luonnontuotteet, varsinkin ryydit, ynnä hienotekoiset metalli- ja
+kutomatyöt, virtasivat heidän välityksellään Europaan ja ensi sijassa
+tietenkin heidän omiin kauppavarastoihinsa. Byzantiumin lahoavan
+keisarikunnan joutuessa "ristiritarien" ahneuden kiistakentäksi
+riensivät Italian kauppiasvallat kalastamaan sameassa vedessä ja
+korjaamaan "vanhemman veljen" osan saaliista. Konstantinopoli
+ympäristöineen, "Levantti" eli Vähän-Aasian rannikko saarineen,
+jopa etäinen Krimikin Mustan meren pohjoisrannalla näkivät heidän
+kauppakonttorejaan syntyvän keskuuteensa kuin sieniä sateen jälkeen, ja
+ne joutuivat sekä valtiollisessa että varsinkin kaupallis-rahallisessa
+suhteessa niistä riippuvaisiksi sadoiksi vuosiksi eteenpäin. Yksinpä
+muinaisen Hellaankin he vetivät valtapiiriinsä — sinne perusti muuan
+firenzeläinen kauppahuone "Ateenan ja Korinthoon herttuakunnan".
+
+Täten merenkulun ja kaupan avulla vaurastuttuaan tuli Italian viisaista
+ja äveriäistä rahamiehistä silloisen Europan pankkiireja. Heidän
+rahoillaan ruhtinaat kävivät kiistojaan vielä 30-vuotissodan aikana
+ja kauvan jälkeenkinpäin. Heidän pankkikonttorejaan oli jokaisessa
+tärkeässä kauppa- ja merikaupungissa, joissa heitä kotiseutunsa
+mukaan sanottiin "lombardilaisiksi" (Lontoossa kantaa vieläkin
+muuan pankkikatu Lombard-kadun nimeä); ja nykyisin käytetystä
+pankkisanastosta on hyvä osa senaikaista italialaista alkuperää
+(vekselitoimi = lombard-liike, à vista = näytettäessä, j.n.e.).
+
+
+
+Marco Polon matka.
+
+
+Vallattuaan itselleen Vähän-Aasian kaupan pyrkivät italialaiset
+kauppias-laivurit yhä kauvemmaksi itään. Intian kallisarvoiset
+luonnontuotteet olivat jo tulleet tunnetuiksi Europassa, mutta
+kauppateitä sinne sekä koko Aasian-kauppaa pitivät muhamettilaiset
+hallussaan.
+
+Viekkaudella ja yritteliäisyydellä koettivat rohkeat italialaiset
+retkeilijät päästä tunkeutumaan tuonne tarujen maahan, kalliiden
+mattojen kotiseutuun Persiaan ja vieläkin kauvemmas europalaisille
+silloin aivan tuntemattomiin Aasian ääriin, joita nimitettiin
+yhteisnimellä "Tartariaksi" ja joiden uumenissa kuohahtelevat kansojen
+liikehtimiset tuontuostakin viskasivat inahtavia maininkejaan
+Europaankin Attilan, Dshingis-kaanin ja Timur Lenkin hurjien laumojen
+muodossa.
+
+Merkillisimpiä kaikkien aikojen uskaliaista löytöretkistä ovat
+venetsialaisten Polo-veljien matkat kaukaiseen Kiinaan 13. vuosisadan
+lopulla, joiden päähenkilönä ja kertojana esiytyy toisen veljen
+poika _Marco Polo_ (1256-1323). Alkaen matkansa Krimin niemimaalta,
+jossa venetsialaisilla oli kauppasiirtoloita ja Polo-veljeksillä
+haarakonttori, lähtivät he kauppamatkalle Bukharaan, josta mongoolit
+veivät heidät halki Aasian aina Katayhin (Kiinaan) saakka ylimmän
+valtiaansa Kublai-kaanin luo. Siellä nämä älykkäät ja paljon nähneet
+venetsialaiset kauppiaat saivat osakseen huomaavaista kohtelua,
+jopa heidät lähetettiin viemään suurkaanin ystävällistä kirjettä
+kristikunnan silloiselle päälle, Rooman paaville. Sen tehtävän he
+kunnolla toimittivat ja palasivat uudelleen mongoolikeisarin luo
+tuoden mukanaan paavin vastauskirjeen sekä toisen veljen nuoren
+pojan Marcon. Tällä kertaa he jäivät pysyväisesti suurkaanin hoviin
+Kambaluk-kaupungissa (nyk. Pekingissä), jossa varsinkin nuori
+Marco Polo aikaa voittaen kohosi hallitsijan suureen suosioon ja
+merenkulkutaitoisena käytettiin tärkeissä hallitustoimissa. Kaanin
+lähettiläänä hän matkusteli monissa maissa, joissa sitä ennen ei
+yksikään europalainen ollut käynyt, Ceylonissa, Etu- ja Taka-Intiassa,
+Tibetissä y.m. Kaikkialla hän teki tarkkoja havaintoja maiden laadusta
+ja vieraista kansoista, niiden tavoista ja laitoksista. Se olikin
+kerrassaan outo, aivan kuin sadunomainen maailma, joka venetsialaista
+matkustajaa kohtasi Itä- ja Etelä-Aasiassa. Valtavan suurenmoinen
+luonto ja vuosituhansia vanha sivistys — se kaikki oli niin peräti
+toisenlaista kuin vanhassa Europassa. Hankkipa hän kuulopuheitten
+mukaan tietoja Cipangu-nimisestä maastakin (nyk. Jaapanista), jota
+suurkaani turhaan yritteli valloittaa.
+
+Kokonaista 20 vuotta olivat Polot matkallaan, niistä 17 kaanin
+palveluksessa.— Marco useita vuosia m.m. suuren maakunnan ja sen
+28 kaupungin sijaiskuninkaana. Mutta huolimatta kaikesta siellä
+perimästään kunniasta ja varallisuudesta paloi heissä kova koti-ikävä.
+Paluumatkaan tarjoutuikin tilaisuus, kun he saivat toimekseen saattaa
+erästä suurkaanin tytärtä miehelään etäiseen Persiaan. Matka kävi
+turvallisuuden takia meritse. Neljällätoista isolla 4-mastoisella
+laivalla purjehti loistava lähetystö, Marco Polo amiraalina,
+Taka-Intian ympäri ja ryytikasvien varsinaisen kotiseudun Isojen
+Sunda-saarten kautta (missä nähtiin "hännällisiä ihmisiäkin",
+arvatenkin orang-utangi-apinoita) helmien ja jalokivien saareen
+Ceyloniin ja Etu-Intian rannikolle. Mutta sen sijaan, että olisi
+vienyt prinsessan suorinta tietä Persian lahtea pitkin määränpäähän,
+lähtivät tutkimushaluiset venetsialaiset kiertelemään Intian merta sen
+pohjimmaisia perukoita myöten, käyden Madagaskarissa — joka Polojen
+mukaan oli maailman suurin saari ja jossa siihen aikaan vielä eli
+Tuhannen ja yhden yön saduissa mainittu Rok-niminen jättiläislintu
+(sukupuuttoon kuollut Aepyornis maximus, joka oli kamelikurkea lähes
+toista vertaa isompi) — Sansibarissa ja Abessiniassa asti. Sitte vasta
+he veivät ylhäisen morsiamen persialaiselle sulhaselle.
+
+V. 1295 he viimein saapuivat Venetsiaan, jossa "heidän omansa
+eivät ottaneet heitä vastaan". Poloja oli luultu jo kauvan sitten
+kuolleiksi, ja heidän kotitalossaan asui etäisiä sukulaisia,
+jotka eivät tahtoneet tietää mitään nukkavieruihin tamineihin
+puetuista matkalaisista. Nämä panivat silloin toimeen isot kemut,
+kutsuivat sinne kaikki sukulaisensa ja kaupungin arvohenkilöt,
+tarjosivat ylellisiä ruokalajeja ja pukeutuivat kolmesti edellistä
+yhä komeampaan juhla-asuun. Vihdoin kemujen lopulla he esiytyivät
+resuisissa matkavaatteissaan ja ratkoivat irti niiden saumat,
+jolloin arvaamattoman kalliita jalokiviä ja helmiä vieryi lattialle
+ällistyneitten vierasten ihmeeksi. Nyt vasta heitä uskottiin, ja he
+perivät kotitalonsa ja muun entisen omaisuutensa. Marco Polo kohosi
+sitten synnyinkaupungissaan suureen arvoon; ja kun hän suurkaanin
+kansoista ja rikkauksista puhuessaan alinomaa käytti miljoona-sanaa,
+ruvettiin häntä kutsumaan "miljoona-herraksi". Kun myöhemmin syttyi
+sota alituisesti keskenään kilpailevien merenkuningattarien Venetsian
+ja Genovan välillä, joutui muuatta sotalaivaa komentava Marco Polo
+haavoitettuna vihollisten vangiksi. Mutta kuuluisaa vankia kohtelivat
+genovalaisetkin suurella huomaavaisuudella. Hän sai yhä uudelleen
+jutella uteliaille kuulijoille merkillisistä matkoistaan, kunnes
+kertomiseen kyllästyneenä saneli kirjureille niistä lavean esityksen,
+joka ilmestyi v. 1298 nimellä "Maailman ihmeet". Tämä mainio teos pysyi
+sitten vuosisatoja tärkeimpänä lähdekirjana itäisen pallonpuoliskon
+oloista ja — kuten seuraavasta luvusta näemme — antoi varsinaista
+aihetta ja virikettä keski- ja uuden ajan rajapyykkinä pidetyille
+suurille maantieteellisille löytöretkille.
+
+
+
+Kaupunkien riitaisuudet.
+
+
+Kuten edellisestä käy ilmi, ei Italian mahtavien ja rikkaiden
+meri kaupunkien kesken vallinnut sitä yksimielisyyden tunnetta ja
+yhteisten etujen silmälläpitoa, jonka puutteesta tämä luonnon auliisti
+siunaama maa on kärsinyt koko keski- ja uuden ajan aina lopulliseen
+yhdistymiseensä saakka jokunen vuosikymmen sitten. Keskinäinen kateus
+saattoi niiden laivat iskemään yhteen kaukaisilla riistavesillä
+ja kilpailemaan kauppaeduista vierasten kansallisuuksien luona;
+kotivesillä johti sama kiero vietti kutakin ponnistamaan kaikki
+voimansa tuhotakseen toisensa täydellisesti. Tuossa lakkaamattomassa
+kilpailussa, josta merenkohdussa uiskenteleva Venetsia, "Adrian
+meren kuningatar", lopuksi selvisi voittajana, koettivat riitapuolet
+vahingoittaa toisiaan sekä avoimilla taisteluilla että käyttämällä
+aito-italialaisella oveluudella kavalia syrjäiskuja. Hyökkäys- ja
+puolustusliittoja solmittiin vierasten valtiasten, Rooman paavien,
+Saksan keisarien, Ranskan ja Espanjan kuninkaiden kanssa. Kuvauksena
+senaikaisesta sodankäynnistä kerromme vanhan kuvauksen mukaan Melorian
+meritaistelusta, josta kaiken hurjuuden ohella tuulahtaa vastaamme
+keskiaikainen ritarillisuus ja romantillisuus.
+
+"Pisalaiset, välittämättä paavin heille julistamasta kirkonkirouksesta,
+purjehtivat suurella laivastolla Genovan lahteen, hajoittaen tieltään
+paavin suosimia vihollisiaan. (Venetsialainen) Morosini oli heidän
+amiraalinsa, ja hän oli mitä hienokäytöksisin mies; sillä kun
+genovalaisten lähettiläs tuli huomauttamaan hänelle, että vähän
+kunniaa hän perisi käydessään vihollisen kimppuun, jonka puoli
+laivastoa oli hajallaan kaukana ja toinen puoli vielä telakalla, myönsi
+Morosini sen todeksi ja vetäytyi kohteliaasti takaisin. Täten saivat
+genovalaiset aikaa varustautua taisteluun ja lähtivät 100 kaleijan
+voimalla ulos merelle, purjehtien kolmion muotoisessa rintamassa.
+Viholliset vastapuolet kohtasivat nyt toisensa ja ottelivat oikein
+villikissan hurjuudella. Nuolet, peitset, heittokeihäät ja tapparat
+pimensivät ilman; suovalla sekoitettua palavaa öljyä virtasi mereen
+joka taholle, ja herkeämätön suhina ja jyminä oli saattaa kaukaa
+rannaltakin katselevat aivan suunniltaan. Välimeren siniset vedet
+värjäytyivät punaisiksi taistelussa vuodatetusta verestä, ja laivojen
+ympärillä laineet vallan kiehuivat hukkuvista miehistä, jotka viimeisin
+epätoivoisin hengenvedoin kamppailivat keskenään."
+
+
+
+HANSALIITTO.
+
+
+"Hansa" on muinais-goottilainen sana ja merkitsee niin hyvin
+liittoa eli yhteyttä kuin sotivata joukkoa. Se merkillinen ja
+mahtava ilmiö Pohjois-Saksassa, jota tuolla sanalla tarkotetaan,
+tarjoaa aivan toisellaisen kuvan kuin edellä esitetty italialaisten
+merikaupunkien hajanainen historia. Kun alppien eteläpuolella
+olevat latinalaiset mertenvaltiaat kuluttivat voimiaan ja mahtiaan
+lakkaamattomissa keskinäisissä kinasteluissa, vaikutti germaanilainen
+yhteenkuuluvaisuuden henki Pohjois-Saksassa vallan toista. Ympäröivien
+Pommerin, Slesvigin, Holsteinin, Lüneburgin y.m. herttuain alituiset
+ryöstelyt ja kiristykset pakottivat sikäläisiä merenkulkua ja
+kauppaa harjottavia rannikkokaupunkeja liittymään lujasti toisiinsa.
+Turvallisuudentarpeen lisäksi tulivat yhteiset elinedut. Niiden
+porvarit tajusivat näet, että he muodostamalla yhdessä peljättävän
+mahdin voivat parhaiten hankkia itselleen tärkeitä kauppaetuja Itä-
+ja Pohjanmeren rantamilla. Hampurin, Bremenin ja Lyypekin ympärille,
+jotka ovat säilyttäneet tärkeän merkityksensä kaupan ja merenkulun
+alalla aina meidän päiviimme asti, ryhmittyi lukuisa joukko, aikoinaan
+toistasataa hansakaupunkia, niistä monet kaukana sisämaassa suurten
+jokien varsilla, toiset aina Flanderissa ja Portugalissa asti. Niiden
+lisäksi tuli suuri joukko kukoistavia siirtoloita ja kauppakonttoreja
+ympäri pohjoisten merien rantamia.
+
+
+Hansan rikkaus ja mahtavuus.
+
+Kansalaisten vallan vakavuuden perusti näet se erittäin valtioviisas
+toimenpide, että he muinaisten foinikialaisten tavoin perustivat
+siirtoloita kaikkialle, missä kävivät kauppaa, sekä omia
+kauppakonttoreja valvomaan heidän etujaan silloisissa tärkeissä
+merikaupungeissa. Edellisistä kohosi kuuluisimmaksi loistossa itsensä
+Lyypekin kanssa kilpaileva _Visby_ kalkkikallioisella Gotlannin
+(vanh. suomalaisten "Voionmaan") saarella, muhkeine kehämuurineen,
+epälukuisine kirkkoineen ja tarujen ylistämine rikkauksineen.
+"Guuttien" äveriäisyyttä kuvataan vanhassa viisussa seuraavasti:
+
+"Leiviskävaa’all’ ne kultia myö, Veroiksi kalliita kiviä tuo,
+Hopeavadeista siatkin syö, Ja kullasta kankaita emännät luo".
+
+Kokonaisia kortteleja ja kaupunginosia käsittäviä kauppakonttoreja
+syntyi m.m. Bergeniin, Tukholmaan, Turkuun ja Viipuriin; olipa
+sellaisia mahtavassa Lontoossa ja kaukaisessa Novgorodissakin asti.
+
+Siirtoloistaan ja konttoreistaan käsin kansalaiset eivät ainoastaan
+harjottaneet kauppaa asianomaisen maan kanssa, vaan panivatpa
+mestarillisin keinoin sen kerrassaan riippuvaksi heidän ylivallastaan.
+Etenkin Skandinavian maat olivat nääntyä vierasten kauppalaivurien
+ikeen alla. Valvomaan Hansan etuja sijoitettiin niihin nuoria, pirteitä
+miehiä (tunnetut "pippuriveikkojen" ja Suomessa yksinkertaisesti
+vain "saksojen" nimellä), jotka sortivat häikäilemättä kotimaista
+kauppaa ja, tuntematta lainkaan mitään velvollisuuksia elinkautisia
+asuinpaikkojaan kohtaan, koettivat puristaa ja kettää niistä kaiken
+mehun. Hankkimalla lainoja, laivoja ja palkkasotureja alituisessa
+rahapulassa oleville ja keskenään kinasteleville ruhtinaille kiristivät
+hansakaupungit näiltä heidän maitaan orjuuttavia kauppaetuja.
+
+Hansan rikkauden alkulähteenä oli varsinaisesti sillinkalastus ja
+-kauppa. Itämeren ja Pohjanmeren rannoilla oli heillä suolaamoja,
+joissa maanasukkailta ostetut kalat lyötiin tynnyreihin ja kuljetettiin
+paasto- ja perjantairuoaksi kaikkialle katoliseen kristikuntaan.
+Ryöstökalastus ja jotkin kalataudit ovat sittemmin hävittäneet
+Itämerestä sillin melkein sukupuuttoon, jättäen jälelle vain sen
+laihemman sukulaisen silakan.
+
+Hansaliiton synnyttivät ja sitoivat kokoon, kuten mainittu, yhteiset
+kauppaedut ja näiden suojeleminen omavaltaisia ruhtinaita vastaan,
+mutta mitään muodollista liittokirjaa ei niiden välillä ollut olemassa,
+yhtä vähän kuin erityistä tunnustettua johtajaakaan. Yhteisiä
+asioita, varsinkin sota- ja kauppaliittoja, pohtimaan kokoontuivat
+eri kaupunkien valtuutetut "yleisille hansapäiville", joilla määräävä
+vaikutusvalta kumminkin oli Lyypekillä, vapaana valtakunnankaupunkina
+ja "ensimmäisenä vertaistensa joukossa".
+
+
+Hansan vallan vaipuminen.
+
+Vasta kun Skandinavian maissa esiytyi voimallisia hallitsijoita, jotka
+kykenivät ensin hansakaupunkien avulla suoriutumaan mahtavista
+herttuoista ja sitten kääntämään voitolliset aseensa auttajia itseään
+vastaan, alkoi Hansan valta ja vaikutus Pohjolassa vähitellen
+heiketä, Tanskassa oli sellaisia kuninkaita Valdemar "Atterdag", joka
+kavaluudella valloitti ja perinpohjin hävitti kukoistavan Visbyn ja
+saavutti lyypekkiläisistä useita merivoittoja, sekä ruotsalaisten ynnä
+aatelisten "tyranniksi" nimittämä, mutta talonpoikien ja porvarien
+kaipaama Kristian II; Ruotsissa taasen vapauttajakuningas Kustaa Vaasa,
+joka tosin samaa tyrannia ja tanskalaisvaltaa vastaan taistellakseen
+tarvitsi Lyypekin rahoja, laivoja ja miehiä, mutta sitten joutui niin
+kiusalliseen, miltei koko hallituskautensa kestävään riippuvaisuuteen
+siitä, että oli suorastaan pakotettu koettamaan kaikkia keinoja
+vapauttaakseen itsensä ja maansa tuosta kahleesta. Mutta vielä
+vuosisatoja jälkeenpäin tuntui saksalainen vaikutus Pohjolassa; esim.
+Suomen merikaupungeissa oli kauppiassääty kauvan ja on osittain vielä
+nytkin saksalaista alkuperää ja vanhaa hansalaista juurta.
+
+
+
+Keskiajan alukset.
+
+
+Parhaat laivanrakentajat Välimerellä olivat keskiajalla venetsialaiset.
+Roomalaisten vanhasta yksisoutuisesta he loivat alustyypin, joka niillä
+vesillä tuli kaikkialla käytäntöön: kaleerin. Niitäkin kuljetettiin
+etupäässä soutamalla; mutta sen helpottamiseksi oli aluksessa yksi tahi
+kaksi mastoa niihin ripustettuine latinalaisine purjeineen. Tällaisilla
+laivoilla venetsialaiset kuljettivat ristiretkeilijöitä tuhatlukumme
+ensimmäisinä vuosisatoina Pyhään maahan. Ne olivat nykyisen keskisuuren
+kuunarin tai pienen prikin kokoisia, n. 200 tonnin kantoisia, ja
+antoivat tilaa satakunnalle miehelle ja parillekymmenelle hevoselle.
+Tykistö, jota 13-sataluvun keskipaikoilla ruvettiin käyttämään
+laivoissakin, sijaitsi perä- ja etukannelle rakennetuissa korkeissa,
+loistavasti koristelluissa ja maalatuissa "kastelleissa", joissa sen
+lisäksi oli päällystön hytit, ase- ja ampumatarvevarastot y.m. Täten
+aseistamalla voi kauppahaahdet muuttaa helposti sotalaivoiksi.
+
+Mutta maailman tullessa yhä enemmän tunnetuksi ja kauppamatkojen
+sentakia pidentyessä oli pakko vaihtaa raskaskulkuiset soutupurret
+keveämpiin purjealuksiin. Siihen vaikutti osaltaan myöskin tykistön
+yhä laajempi käytäntöönottaminen. Viholliselle tehtiin tuntuvampaa
+haittaa sijoittamalla tykit yhteen tai useampaan riviin pitkin laivan
+sivuja, jolloin voi ampua tuhoisia kokokyljen laukauksia. Tällöin
+olivat airot soutajineen luonnollisesti tiellä. Purjeiden yksinomainen
+käyttäminen kuljetusvälineenä aiheutti puolestaan suuria muutoksia
+alusten rakennuksessa ja takiloimisessa. Sivullepäin vahvasti
+kaareutuvien kylkien sijasta, jotka kaleereissa olivat souduille
+kylläkin edullisemmat, kyljet sittemmin rakennettiin ensin suoriksi
+ja vihdoin keskeltä ulospäin pullistuviksi, niin että laivan leveys
+vesirajassa oli paljon suurempi kuin kannen kohdalta. Sen kautta alus
+tuli vakavampikulkuiseksi ja tykeille suotiin tukevampi alusta. Mastoja
+tuli isompiin laivoihin kolmekin, ja ne kohosivat entistä paljon
+korkeammiksi; takiloimisessa tulivat helpommin hoidettavat raakapurjeet
+mahtavine köysistöineen käytäntöön.
+
+Hansan laivat Pohjan- ja Itämerellä ynnä Pohjois-Atlantilla nojautuivat
+niillä vesillä aikaisemmin käytettyihin viikinkialuksiin, mutta
+kehittyivät tietystikin uudemman ajan tarpeiden mukaan. Ne olivat
+kahta päämuotoa: isompien nimenä oli "koggi", pienempien "holkki" eli
+"snekki". Edelliset olivat rakennetut sekä sodan- että kaupankäyntiä
+varten ja olivat nekin — kuten Välimeren myöhemmät alukset —
+varustetut korkealla "kastellilla" keulassa ja perässä, joihin soturit
+sotakoneineen vaaran tullen asettuivat. Kaikki kolme mastoa olivat
+varustetut jatkoksella eli märssytangolla; etu- ja suurmastossa oli
+raakapurjeet ja mesaanimastossa latinalainen purje sekä kokkapuussa
+halkaisija. "Koggit" olivat melkoisen isoja aluksia — suurimpien
+kantavuus on laskettu nykyajan mitoissa aina 1,800 tonniksi.
+"Holkit" olivat yleensä edellisiä pienemmät, soukkamuotoisemmat ja
+nopeakulkuisemmat.
+
+Hansaliitto harjotti mahtavan suuressa määrässä laivanrakennustyötä
+Itä- ja Pohjanmereen laskevien isojen jokien suistoilla. Itämeren
+partailla oli laivaveistämöjä Lyypekissä (liiton pääpaikassa),
+Danzigissa, Stettinissä, Königsbergissä, Stralsundissa j.n.e.; ja
+Pommerin ja Preussin silloiset aarniometsät tarjosivat yltäkyllin
+mainiota rakennusainetta. Pohjanmeren rannikolla rakennettiin laivoja
+Hampurissa ja Bremenissä, Emdenissä, Altonassa ja pitkin Weser-virran
+vartta. Suurimmat telakat olivat Lyypekissä, Danzigissa ja Hampurissa,
+joissa, paitsi omaa tarvetta varten, rakennettiin laivoja vierastenkin
+varalle, Skandinavian maihin ja Venäjälle, Hollantiin ja Englantiin
+sekä aina kaukaiseen Portugaliin saakka, josta maasta keskiajan
+lopulla tuli silloisen maailman mahtavin merivalta. Saksalaiset
+laivanrakentajat olivat kaikkialla parhaassa maineessa.
+
+
+
+
+V LUKU
+
+Suuret löytöretket.
+
+ Aikakausien vaihteessa. — Henrik Purjehtija ja Portugalin merivallan
+ alku; Portugalilaiset löytäjinä ja laivanrakentajina. — Meritie
+ Intiaan ja tarinat "Johannes-papista". — Kristoffer Kolumbus ja
+ Amerikan löytö; Kolumbuksen ensi matka; Vihanta meri; Kapinan oireita;
+ "Maa! Maa!" — Muut suuret löytöpurjehdukset.
+
+
+
+Aikakausien vaihteessa.
+
+
+Siirtymistä 14-sataluvusta 15:nteen merkitsivät niin monenkaltaiset
+ja niin täydellisesti aikakauden maailmankatsomusta mullistavat
+muutokset, että historia tuosta ajankohdasta alkaa _uuden ajan_.
+Ummehtuneen ja lapsellisen munkkiviisauden hajotti uusi valistus,
+joka perustui niinhyvin klassillisen vanhan ajan tieteiden
+ja taiteiden uuteen ymmärrykseen kuin entistä merkillisempien
+kaukopurjehdusten kautta saatuun laveampaan maailmantuntemukseen.
+Tämä valoisa väli- ja taiteaika, jota on sanottu renessansiksi,
+"uudestasyntymiseksi", vaikutti niin ihmeen elähyttävästi silloisiin
+ihmisiin, että tuhannet ja taasen tuhannet varmastikin yhtyivät
+saksalaisen humanistin Ulrik Huttenin riemastuneeseen huudahdukseen:
+"Nyt on oikein ilo elää!"
+
+Emme ryhdy tässä sen pitemmältä puhumaan uuden aikakauden alun
+suurista saavutuksista henkisellä alalla, joista syvimmälle ulottuvat
+ja laajimmalle vaikuttavat olivat kirjapainotaito ja uskonpuhdistus,
+vaan pysymme kiinni varsinaisessa aineessamme. Me tarkkaamme vain
+niitä maailmaa mullistavia ilmiöitä merenkulun ja purjehduksen alalla,
+jotka johtivat uusien, ennentuntemattomien maiden ja kokonaisten
+maanosien keksimiseen — _suuria löytöretkiä_. Arvaamattaan yksinäiset,
+yritteliäät miehet saavuttivat tuloksia, jotka muuttivat koko silloisen
+maailmankuvan ja panivat alulle aavistamattomien rikkauksien jatkuvan
+virtaamisen vanhaan Europaan.
+
+Ampuma-aseiden yhä yleisempi käytäntöönottaminen tiesi miekalla
+ja peitsellä sotivan ritarisäädyn häviämistä. Ruhtinaat kykenivät
+masentamaan mahtavia läänitysherrojaan, suurentamaan omaa
+hallitsijavaltaansa ja käyttämään sitä maansa hyödyttämiseksi ja
+rikastuttamiseksi. Entisten valloitussotien lisäksi tarjoutui heille
+tällöin aivan uusi keino: edistämällä ja suosimalla purjehdusta he
+voivat sangen huokein kustannuksin hankkia itselleen uusia laajoja
+alueita siihen asti tuntemattomissa maissa ja käyttää niiden
+luonnonrikkauksia hyväkseen. Niinpä astuvat he siihenastisten
+yksinomaisten merenkulunharjottajain, mahtavien merikaupunkien sijaan
+johtamaan uusien kulkuväylien keksimistä. Omaa valtaansa ja kansainsa
+varallisuutta kartuttaakseen he kallistavat korvansa rohkeiden
+suunnitelmien esittäjille.
+
+
+
+Henrik Purjehtija ja Portugalin merivallan alku.
+
+
+Alun suuriin löytöretkiin tekivät portugalilaiset, joille 14-sataluvun
+kestäessä siirtyi Italian merikaupungeilta johtoasema merellä.
+On omituista, kuinka niin pienoinen maa, joka käsittää kapean
+rannikkokaistaleen Pyreneain niemimaan lounaiskulmassa, voi vallata
+sellaisen etusijan muiden mahtavampain valtakuntain rinnalla. Tässä
+uudistuu sama ilmiö kuin muinoin foinikialaisten kohoamisessa
+Välimeren valtiaiksi: maan asema rajattoman valtameren liepeillä
+houkutteli asukkaita merelle, jolta suuri osa oli pakotettukin
+ansaitsemaan elatuksensa. Varsin aikaisin olivat portugalilaiset
+(muinaiset lusitanit) alkaneet käydä merikauppaa Ranskan, Flanderin,
+Englannin ja Italian kaupunkien kanssa; toisaalta kiihotti heidän
+valtapyyteitään lakkaamattomat taistelut heidän maastaan silloin
+karkotettujen maurilaisten kanssa, jotka Afrikaan siirryttyään olivat
+lyöttäytyneet harjottamaan merirosvousta vallan ammattimaisesti
+ja ennenkuulumattomassa mitassa. Korkealle kehittynyttä astetta
+merenkulun suojelemisessa osottaa se seikka, että Portugalissa
+jo 12-sataluvun alussa, ammoin ennen muita maita, oli kielletty
+"rantaoikeus", s.o. kaikkien rannikkolaisten perinnäinen tapa ryöstää
+rannoilleen haaksirikkoutuneet vieraat alukset ja raastaa niiden
+miehistöt orjuuteen. Siellä myöskin perustettiin Europan ensimmäinen
+merivakuutusyhtiö, n.s. "Companhia", jonka jäsenet maksoivat 2%
+vuotuisesta liikevoitostaan yhtiön rahastoon, ollen oikeutetut saamaan
+korvausta merivahingoittuneista tahi vihollisten käsiin joutuneista
+laivoistaan ja lasteistaan. Pääkaupunki Lissabon kuului Pohjois-Saksan
+Hansaliittoon.
+
+Merimahtinsa varsinaisesta alusta saa Portugali kumminkin kiittää
+erästä ruhtinastaan, _Henrik Purjehtijaa_ (1394-1460). Nuoruudessaan
+hän kunnostautui taisteluissa maurilaisia vastaan, mutta osotti jo
+varhain erikoista mieltymystä merenkulkuun ynnä sen aputieteisiin,
+maan- ja tähtitieteisiin. Nimitettynä Portugalin eteläisimmän maakunnan
+Algarven maaherraksi sekä rikkaan Kristus-ritariston suurmestariksi
+rakennutti hän maan eteläniemen Kap Vincentin äärimmäiseen kärkeen
+Sargresiin komean linnan ja sen yhteyteen tähtitornin ynnä merikoulun,
+omistaen sitten koko elämänsä mieliharrastuksilleen. Sargresin
+linnasta, jonka tähtitornista Henrik-prinssi rakasti katsella ulos
+määrättömälle valtamerelle ja unelmoida uusista, onnekkaita löytäjiä
+odottavista maista, tuli maan tärkein laivanveistämö ja varustusasema.
+Ollen aikansa uskonnollisen lähetysinnon elähyttämä häntä kannusti
+palava halu kääntää pakanakansoja kristinuskoon; ja mainitun puoleksi
+hengellisen, puoleksi maallisen ritarikunnan suurmestarina hän voi
+käyttää sen runsaita rahavaroja yhä uusien retkikuntain varustamiseen
+ja matkaan lähettämiseen.
+
+
+
+Portugalilaiset löytäjinä ja laivanrakentajina.
+
+
+Suurimmaksi osaksi Henrik-prinssin alkuunpanosta oli jo ennen
+Kolumbuksen suurtyötä keksitty (osittain uudestaan, sillä kartagolaisen
+Hannon saavuttamat tulokset olivat silloin ennättäneet unohtua) ja
+Portugalin kruunulle vallattu Kanarian, Azorien ja Viheriänniemen
+saaristot sekä lukuisat tärkeät paikat Afrikan lounais- ja
+länsirannalla, kuten Guinea, Senegal-, Gambia- ja Kongo-virtojen
+suistot; kunnes _Bartolomeo Diaz_ v. 1486 saavutti Afrikan eteläisimmän
+kärjen, jolle hän hyvällä syyllä antoi "Myrskyjenniemen" nimen,
+vaikka hänen kuninkaansa, unelmoiden meritiestä Intiaan, muutti sen
+"Hyväntoivonniemeksi". Maallenousupaikkoihin retkeilijät pystyttivät
+Portugalin vallan merkiksi isoja kiviristejä, "padraoneja", joita
+paikoin on vielä meidän päivinämme löydetty ja pantu uudestaan
+kuntoon. Näytteinä keksityistä uusista maanääristä he toivat mukanaan
+kotiin kultahietaa, kasvi- ja eläinkunnan tuotteita sekä neekereitä
+kumpaakin sukupuolta. Tuostapa — merkillisessä yhteydessä uskalikkojen
+hartaan uskonnollisen innon kanssa — kehittyi ennen pitkää oikeita
+neekerijahteja, joista sai alkunsa surkean kuuluisa neekeriorjuus.
+Erään hurskaan kronikoitsijan kuvauksessa kerrotaan sellaisesta
+retkestä:
+
+"Vihdoin viimein antoi Jumala, kaikkien hyväili tekojen palkitsija,
+heille voittorikkaan päivän korvaukseksi Hänen palveluksessaan
+kärsityistä vaaroista, antoi kunniaa heidän vaivoistaan ja palkintoa
+heidän kulungeistaan, sillä miehiä, vaimoja ja lapsia saatiin sinä
+päivänä vangiksi 165 kappaletta."
+
+Matkaile lähtiessä retkeläiset usein rukoilivat kristikunnan
+päämieheltä, paavilta, siunausta ja synninpäästöä, jota tämä auliisti
+lupasikin kaikille "Afrikan muhamettilaisia ja pakanoita vastaan
+lähteville", ynnä ikuisen autuuden matkalla loppunsa löytäville. Samoin
+hän takasi portugalilaisille yksinomaisen omistusoikeuden kaikkiin
+maihin, joita he jo olivat löytäneet tahi vasta löytäisivät Afrikan
+länsirannikolla.
+
+Näillä kaukomatkoilla saavutetuista kokemuksista ja Purjehtijaprinssin
+väsymättömästä ahkeroimisesta edistyi laivanrakennus- ja purjehdustaito
+paljon entisestään. Niiden kylläkin kunnollisten, mutta kömpelöiden
+rahtialusten sijaan, joita siihen asti oli Välimerellä käytetty, loivat
+portugalilaiset uuden nopeakulkuisen laivatyypin, "karavellin". Näiden
+vedenalaisen rungon rakenne oli erittäin soukea ja joustava, niin
+että ne helposti halkoivat aaltoja, ja niiden joko latinalainen tahi
+isommissa tavallinen kreikkalaistyylinen taklaus antoi niille jopa 12
+solmuvälin nopeuden. Niiden kantavuus voi nousta 300 tonniin. Keulassa
+ja perässä kohosivat tornimaiset kastellit, ja märssykorissa istuivat
+tähystäjät ja jousimiehet. Keulakoristeena käytettiin jonkun pyhimyksen
+puusta leikattua ja koreasti kullattua ja maalattua kuvaa, jonka nimeä
+alus kantoi ja josta myöhemmin alusten "kaljuunakuva" sai alkunsa.
+
+
+
+Meritie Intiaan ja tarinat "Johannes-papista".
+
+
+Marco Polon mainio matkakertomus oli Europassa virittänyt halua päästä
+ilman muhamettilaisten välitystä yhteyteen idän "ryytimaan" Intian
+kanssa (Intialla silloin käsitettiin kaikkea luonnontuotteista rikasta
+Etelä-Aasiaa). Maamatka sinne oli vaikea ja vaarallinen, ja varsinkin
+toivottu rahdinkuljetus kameelikaravaaneilla olisi käynyt ylen
+kalliiksi. Sen vuoksi vakiutui ajatus meritien löytämisestä sinne.
+
+Se oli päätarkotuksena kaikilla 15. vuosisadan portugalilaisilla
+purjehtijoilla; ja jo Bartolomeu Diaz olisi ehken Intiaan osannutkin,
+jollei hänen miestensä kapina olisi pakottanut häntä kesken kääntymään
+takaisin Hyväntoivonniemen kohdalta. Monien senaikaisten hullujen
+haaveiden joukossa olivat kiihottimena tarinat "Johannes-papista",
+mahtavasta kristitystä pappiskuninkaasta, jonka valtakunnan
+olisi pitänyt sijaita milloin Afrikassa, milloin Aasiassa. Tälle
+annettavaksi veivät miltei kaikki matkailijat mukaansa suosituskirjeitä
+kuninkailta ja paavilta, jotta hän auttaisi heitä toivotun päämäärän
+saavuttamiseksi — paha vain, ettei tuota salaperäistä henkilöä,
+jonkinmoista uutta Melkisedekiä, koskaan löydetty. Aiheen noihin
+tarinoihin lienevät antaneet hämärät tiedot sekä Abessinian
+koptilais-kristitystä maasta että Intian ja Kiinan välimailla
+jolloinkin kukoistaneesta, mutta sittemmin täysin sammuneesta
+nestorialais-kristitystä kirkkokunnasta.
+
+Samoihin aikoihin tuli niin hyvin tieteellisesti todistetuksi (Galilei)
+kuin kaukopurjehduksilla omin silmin havaituksi maan pallonmuotoisuus.
+Jos siis purjehdittiin tarpeeksi pitkälle valtamerta, jonka jo vanhat
+kreikkalaiset arvelivat kaikkialla ympäröivän mantereita, niin voitiin
+todennäköisesti palata takaisin lähtöpaikkaan; ja silloin tietysti voi
+myöskin poiketa välillä oleviin paikkoihin, kuten esim. ikävöityyn
+Intiaan. Tuntemattomilla ulapoilla auttoi ohjausta perehtyminen
+aikaisemmin keksittyjen kompassin sekä sekstantin edelläkävijän,
+astrolabion, käyttöön.
+
+Mutta itäänpäin kulkien oli meritie pitkä ja vaikea; sen olivat
+portugalilaisten tähänastiset keskeneräisiksi jääneet yritykset
+osottaneet. Koska maa kerran oli pallonmuotoinen, niin miksikä ei
+siis pyrkiä samaan päämäärään länttä kohti purjehtimalla. Aikakauden
+oppineet olivat vanhan ajan viisasten kanssa samaa mieltä siitä, että
+Europan ja Aasian rannikkojen piti olla jokseenkin lähellä toisiaan,
+joskaan ei sentään "vain muutaman harvan päivämatkan päässä", niinkuin
+roomalainen filosoofi Seneca oli arvellut. Vasta keksityt Azori-saaret
+ynnä niiden takana löytyväksi oletettu "Antihan" saaristo olisivat
+tarjonneet purjehtijoille hyviä levähdyspaikkoja matkan varrella.
+Mitään välillä olevaa uutta mannermaata ei osattu aavistaakaan. Leif
+Erikinpojan puoli vuosituhatta aikaisemmin keksimää "Viinimaata" ja
+italialaisen (vaikka Englannin palvelukseen antautuneen) Cabotin
+vuosisadan vaihteessa löytämää Labradoria pidettiin vain joinakin
+Europan mantereesta kauvas länteen putkahtavina niemekkeinä. Atlantin
+mahtava vesiallas levisi kaikkien Länsi-Europan kansojen edessä
+houkuttelevana kulkuväylänä — miksi ei siis olisi sitä myöten pyrittävä
+Polon kuvailemaan "Cipanguun" (Japaniin), "Katayhin" (Kiinaan) ja
+niiden ohi vihdoin Intiaan? Asiasta keskusteltiin ja kirjoiteltiin
+väsymättä; voitonhimoiset kauppiaat kiihottivat kerkeäkynäisiä
+tiedemiehiä sotisopaan toisiansa vastaan; havaittuja tosiasioita,
+tieteellisiä järjestelmiä ja merimiesvalheita ynnä muita mielettömiä
+hullutuksia kasattiin rinnakkain ja vastakkain.
+
+Hetki oli kypsynyt suuren ratkaisun iskemiseksi. Tarvittiin yhden
+ainoan miehen laajanäköinen äly kokoomaan, seulomaan ja yhdistämään
+ajan moninaiset käsitykset ratkaisevaan polttopisteeseen —
+yhden ainoan tarmokkaan miehen voimakas tahto tekemään unelmista
+todellisuutta.
+
+
+
+Kristoffer Kolumbus ja Amerikan löytö.
+
+
+Sellaisen laajan seulovan älyn ja ennen kaikkea kukistamattoman
+tahdonvoiman omisti Kristoffer Kolumbus (nimi italiaksi Cristoforo
+Colombo, espanjaksi Christoval Colon; 1436-1506), jonka oli
+sallittu suorittaa historian merkillisin purjehdusmatka ja
+tärkein maantieteellinen suurtyö — uuden, valtavan suuren ja
+luonnonrikkauksista tyhjentymättömän maanosan löytö.
+
+Hän oli syntynyt Genovan vanhastaan kuuluisassa merikaupungissa
+ja opiskeli nuoruudessaan purjehdusoppia, matematiikkaa, maan- ja
+tähtitiedettä, mutta vaihtoi varhain koulupenkin purjeköysiin.
+Kunnolliseksi merimieheksi hän kehittyi risteilemällä Välimerta
+ristiin rastiin sekä Atlanttia Islannin takaa aina Guineaan saakka.
+Elämänsä suurtyötä varten hän sai tarvittavia tietoja ja kaikkea
+silloin mahdollista ohjausta perimällä appensa, erään Kanaria-saarten
+löytäjän, merikartat ja muistiinpanot sekä uutteralla kirjeenvaihdolla
+sen ajan pätevimpien asiantuntijain ja tiedemiesten kanssa. Ja kun tuo
+suuri ajatus — Intian meritien avaamisen mahdollisuus — oli hänessä
+täten kypsynyt, oli hänellä haaveksijan ja uskonnollisen intoilijan
+ihmeellinen sitkeys pitää siitä järkähtämättä kiinni ja saada eteen
+nousevista vastuksista vain uutta yllykettä.
+
+Eikä häneltä vastuksia suinkaan puuttunut. Se lyhyt elämänkausi,
+joka suurelle löytäjälle oli vasta vanhuudessaan suotu mainetekonsa
+suorittamiseen, on itsessänsä mitä tärisyttävin murhenäytelmä. Turhaan
+kolkutteli hän Portugalin, Englannin ja Espanjan kuninkaiden portteja
+esittääkseen ehdotustaan. Hänelle naurettiin; aikakauden henkinen
+valtias, ahdasmielinen jumaluusoppi, asettui hänen tuomarikseen ja
+oli syöstä hänet harhaoppisen kamalaan kohtaloon. "Maammeko olisi
+pallonmuotoinen", ivasivat hänen kuulustelijansa; ja "jospa olisikin,
+niin kuinka sen toiselle puolelle tultua enää pääsisi ylämäkeä
+takaisin?" Maanpakolaisena, miltei nälkään nääntyen sai hän jo
+ikämiehenä kierrellä pientä poikaansa taluttaen luostarien armeliaissa
+vierassuojissa. Vasta kun Espanja oli saavuttanut ratkaisevan voiton
+maansa maurilaisista, ja kansallinen ja uskonnollinen ylpeys oli
+sen johdosta kohonnut korkeimmilleen, alkoi sen hallitsija kallistaa
+korvaansa itsepäisen anojan esityksille. Voisihan tuosta matkasta
+mahdollisesti olla lisää kunniaa ja saalista toivottavana Espanjalle;
+ja ennen kaikkea saataisiin ehkä kristikunnalle uusia voittoja
+pakanuuden hävittämisellä tuntemattomissa maissa. Huhtik. 17 p. 1492
+viimein allekirjoittivat tällöin jo 56-vuotias Kolumbus ja Espanjan
+kuningaspari sopimuksen, jonka mukaan hän sai raha-apua n. (100,000
+markkaa) kolmen karavellin varustamiseen, ja joka määritteli hänen
+palkkiokseen runsaasti arvonimiä, valtaa ja aineellisia etuja. Ja saman
+vuoden elokuun alussa purjehti "amiraali" ja tulevain valtaustensa
+"varakuningas" Paloksen satamasta kolmella pienellä puolikannellisella
+aluksellaan Santa Maria, Pinta ja Nina, joissa oli yhteensä
+120-henkinen miehistö.
+
+
+Kolumbuksen ensimmäinen matka.
+
+Matka kävi aluksi etelää kohden poiketen Kanarian saarille, missä
+saatiin kuulla kateellisten portugalilaisten lähettäneen näille vesille
+sotalaivoja väijymään uskalikkoja. Niitä säikkymättä lähdettiin
+purjehtimaan suoraan länteen, josta ilmansuunnasta koko matkan
+pidettiin häivähtämättä kiinni.
+
+    "Mik’ ihme, mikä uljas rohkeus:
+    Kolumbus lähtee länttä kohti,
+    Yllänsä taivaan kirkkaan avaruus,
+    Atlantin aallot alta hohti;
+    Ja viikoiss’ ei, ei kuissa maata näy,
+    Vaan yhä laiva yhtä suuntaa käy.
+
+    Ja yhä eess’ on viittomaton tie,
+    Joll' itä laivaa lykkää lieto,
+    Ja toivo häntä määrän päähän vie —
+    Ei toivo vaan, myös varma tieto.
+    Ja viimein mastomies jo huutaa: "maa!"
+    Siin’ on nyt, tuoksuu Uusi Maailma!"
+
+Näin laulaa suomalainen runoilija (A. Oksanen tervehdysrunossaan A.
+E. Nordenskiöldille 1880) tästä mainiosta matkasta. Vaikkei "matkalla
+monta mutkaa" ollutkaan, kysyi se silti johtajaltaan kaiken hänen
+hellittämättömän tarmonsa. Jo sille varustauduttaessa oli vaikea saada
+merimiehiä lainkaan mukaan, sillä he pelkäsivät kovin lähteä moiselle
+hullunyritykselle. Vaikka ilma oli koko matkan mitä leudoin ja tuuli
+jatkuvasti itäinen, pelottivat nuo sääsuhteetkin miehistöä: kuinka
+moisella iäti myötäisellä tuulella päästäisiin takaisin kotia?
+
+
+Vihanta meri
+
+Eräänä aamuna havahtuessaan huomasivat miehet hämmästyksekseen
+edessänsä silmänkantamattoman ruohokentän — joko siellä vihdoin
+häämötti toivottu matkanpää? Mutta mitään maalintuja ei näkynyt, ja
+tuulessa näytti tuo kellertävän vihanta ruohopinta keinuvan laineitten
+mukana. "Se oli niin tiheätä", kirjoitti amiraali lokikirjaansa,
+"että luulin alla olevan luodon; ja samoin huomasin, että meri tällä
+kohtaa oli hyvin tyyni, niin että vaikka kävi navakka tuuli, laivat
+eivät yhtään vaappuneet." Luotauslankaa laskettiin ja nostettiin,
+mutta meri huomattiin pohjattoman syväksi; siis ei maata voinut olla
+lähellä. Miehistö joutui kauhun valtaan. Se väitti taivaan täten
+rankaisevan hurjanröyhkeää päällikköä, sen vuoksi että tämä yritti
+tutkia sen salaisuuksia; nytpä he olivat kaikki ylenannetut paholaisen
+valtaan, joka ylläpiti koko matkan sellaista tuulta, että paluu oli
+mahdoton, ja johdatti laivat mokomaan ruohikkoon, jossa he varmasti
+juuttuisivat kiinni ja menehtyisivät surkeasti. Vihdoin viimein
+päästiin miesparkojen rajattomaksi iloksi jälleen selville vesille.
+Kauhunpaikka oli Sargasso-meri Azorien, Kanarian saarten ja Viheriän
+niemen saarten välillä, jonka syvyys vielä nykyäänkin on tutkimaton
+ja jonka pintaa iäti peittää viheriä leväkerros. Purjelaivoille se
+ei suurta vastusta tee, mutta höyrylaivat välttävät sitä, estääkseen
+potkurejansa takertumasta kiinni sitkeisiin meriruohoihin.
+
+
+Kapinan oireita.
+
+Tästä ihmeestä läpäistyä nähtiin miltei joka päivä syyskuun
+loppupuolella aukean ulapan myrskylintujen kiertelevän laivojen
+ympärillä. Ne herättivät iloisia toiveita maan läheisyydestä, mutta
+maatapa yhä vain ei näkynyt. Kolumbus koetti kaikilla keinoilla
+ylläpitää miestensä masentuvaa rohkeutta; hän puheli heille ahkerasti
+odottavasta kunniasta ja saaliista (sille, joka ensiksi huomaisi maan,
+oli luvattu lähes 10,000 mkan palkinto) ja piti joka ilta heille
+jumalanpalvelusta. Samoin ilmoitti hän heille aina iltaisin päivän
+kuluessa purjehditun matkan — mutta todellista pienempänä, jott'ei
+suuri etäisyys Europasta säikähdyttäisi arkoja. Hänen sanotaan myöskin
+tällä matkalla keksineen kompassineulan poikkeamisen, s.o. sen seikan,
+että neula osottaa magneettista pohjoisnapaa kohden, joka on jonkun
+verran luoteeseen maan pohjoisnavasta, koskapa hän ilmiön syytä vielä
+tuntematta otti sen laskuissaan huomioon.
+
+Mutta maata vain ei näkynyt. Joka ilta laski aurinko läntisen
+taivaanrannan katkeamattoman vesirajan taa. Välistä häämöttävät
+kangastukset, joita jokin suunnattoman kaukainen maankohta loi ilmaan,
+olivat nekin omiaan masentamaan myrtynyttä mielialaa. Epätoivoinen
+miehistö alkoi niskuroida muukalaista päällikköään, "mokomata
+genovalaista" vastaan, joka hulluudessaan vei heitä varmaan kuolemaan.
+Alkoipa jo tuntua merkkejä kapinasta, merillä kauheimmasta rikoksesta;
+ja lokak. 10 p. julistivat miehet, etteivät he enää tahtoneet
+purjehtia sen pitemmälle. Tarinan mukaan sai amiraali tyytymättömyyden
+hiljennetyksi lupaamalla, että jollei kolmen päivän kuluessa nähtäisi
+maata, niin käännyttäisiin takaisin Espanjaan.
+
+
+"Maa! Maa!"
+
+Seuraava päivä oli hyvin myrskyinen. Mutta sen kuluessa huomattiin
+pettämättömiä maanmerkkejä: ihmiskäden vuolemia keppejä ja
+laudanpalasia sekä kukkiva orjantappurapensaan oksa. Nyt ei voitu enää
+epäilläkään. Yöpimeän laskeutuessa huomasi etummaisen laivan tähystäjä
+tummalla taivaanrannalla liikkuvaa valoa ja huusi: "Maa! Maa!" Harvain
+kuolevaisten lienee suotu tuntea niin väkevää mielenliikutusta
+kuin se, mikä silloin täytti Kolumbuksen mielen. Hänelle tuo huuto
+tiesi lujasti uskotun aatteen voittoa, hänen seuralaisilleen vain
+vapahdusta hengenhädästä. Auringon valjetessa nähtiin edessä pieni
+saari ja sen rannalla alastomia alkuasukkaita. Espanjan lippu ja
+ristiinnaulitun kuva kädessä astuivat matkalaiset maihin, laskeusivat
+polvilleen kiittämään Jumalaa, ja amiraali julisti juhlallisesti
+ensimmäisen löytösaaliinsa Espanjan kruunun omaksi. Saari, joka kuuluu
+Bahama-saaristoon ja jota sen asukkaat nimittivät Guanahaniksi, sai
+onnellisesta pelastuksesta Vapahtajan nimen San Salvador.
+
+Kolumbus uskoi varmasti tulleensa Intiaan tahi ainakin suurkaanin
+maahan Katayhin (se usko hänellä pysyi koko ikänsä), ja siitä
+syystä hänen keksimiään seutuja ruvettiin myöhemminkin kutsumaan
+Länsi-Intiaksi ja sen asukkaita intiaaneiksi. Asukkaat sanoivat
+itseään karaibeiksi eli karibeiksi (siitä Karaibin meri), minkä
+Kolumbus käsitti kannibaleiksi (kaanin alamaisiksi). Antillien
+nimen vastakeksityt saaret saivat täälläpäin löytyväksi oletetusta
+Antilia-saaristosta.
+
+Samalla matkallaan Kolumbus löysi vielä Kuban ja Hispaniolan (San
+Domingon) suuret saaret, seuraavilla kolmella Portoricon ynnä useimmat
+muut Länsi-Intian saaret, ja kävipä kahdesti, itse sitä tietämättään,
+Amerikan mantereellakin, Orinoko-virran suulla ja Honduras-niemellä.
+Hän perusti löytämiinsä paikkoihin siirtoloita ja toi kotia palatessaan
+näytteitä maan asukkaista ja muhkeista luonnonrikkauksista, ennen
+kaikkea kultaa, joka sai espanjalaisten silmät ahneudesta palamaan.
+Mutta kuninkaan juhlallisesti lupaamat palkinnot suuri valloittaja pian
+menetti; kadehtijat ja kilpailijat saattoivat hänet huonoon huutoon,
+ja kerta hänet oikein kuljetettiin raudoissa takaisin Espanjaan.
+Pettymysten ja rasitusten murtamana Kolumbus kuoli 70-vuotiaana, ja
+hänen tomunsa vietiin hänen oman toivomuksensa mukaan haudattavaksi San
+Domingon tuomiokirkkoon.
+
+
+
+Muut suuret löytöpurjehdukset.
+
+
+Uudesta maailmasta virtaavat rikkaudet houkuttelivat kohta tuhansittain
+seikkailijoita sinne koettamaan onneansa. Ensimmäisten joukossa oli
+_Amerigo Vespucci_, italialainen hänkin, josta uusi maanosa sitten sai
+nimekseen Amerika. _Fernando Cortez_ valtasi hopearikkaan Meksikon
+ja Francisko Pizarro kultarikkaan Perun, mutta molemmat hävittivät
+ryöstönhimossaan iäksi nuo korkeaan omaperäiseen sivistykseen kohonneet
+maat. Portugalilaiset puolestaan eivät tahtoneet olla huonompia
+miehiä. Hekin tahtoivat Intiaan, joko Diazin viittomaa tietä Afrikan
+ympäri niinkuin _Vasco da Gama_, joka vihdoinkin sinne pääsi v. 1498,
+tahi Kolumbuksen tavoin länttä kohti purjehtimalla kuten _Alvarez
+Cabral_, joka v. 1500 tavallaan vastoin tahtoaan löysi Brasilian.
+Tyynelle valtamerelle oli ensimmäisenä tunkeutunut _Balboa_ 1500-luvun
+alussa, ja vv. 1519-21 suoritti ensimmäisen purjehduksen maan ympäri
+portugalilainen _Fernando Magellan_ — tahi oikeastaan hänen ainoa
+jälellejäänyt laivansa, sillä johtaja sai matkalla surmansa enimpäin
+seuralaistensa kanssa. Kolumbuksen ensi matkan jälkeen se oli
+kunniakkain tämän suuren ja merkillisen aikakauden löytöpurjehduksista.
+
+
+
+
+VI LUKU
+
+"Voittamaton Armada".
+
+ Espanjan korskeus; Viha Englantia kohtaan. — "Voittamaton Armada":
+ Kokoonpano ja lähtö; Englannin varustelut; Meritaistelu Kanaalissa;
+ Armadan surkea loppu.
+
+
+Suurten löytöretkien tuloksista hyötyivät molemmat niihin osaaottaneet
+Pyreneain niemimaan valtiot suunnattomasti. Mitättömällä rovolla oli
+Espanja kustantanut Kolumbuksen ensimmäisen matkan, mutta arvaamattomia
+summia se ammensi seuraavien vuosisatojen kuluessa "lännen kultalasta",
+niinkuin uutta maanosaa ruvettiin nimittämään. Intiaanien vanhat
+kulta- ja hopeakaivokset tyhjennettiin, uusia tutkittiin ja avattiin
+järjestelmällisesti. Alkuasukkaat pantiin orjina kaivamaan maanpovesta
+rikkauksia uusille herroilleen; ja kun ne osottausivat olevansa heikkoa
+rotua ja menehtyivät saarilla sukupuuttoon ja mantereella monin paikoin
+jäljettömiin, ruvettiin sijaan tuomaan rotevampia ja kestävämpiä
+Afrikan neekereitä, josta sai alkunsa uuden ajan kolkoin häpeäpilkku,
+neekeriorjuus. Tyhjätaskuja aatelismiehiä ja seikkailijasotureita
+siirtyi ehtymättömänä jonona uuteen maailmaan, perustaen sinne
+siirtoloita ja luoden alun Amerikan espanjalaiselle kreoli-asutukselle.
+
+Täten paisui Espanjasta Europan rikkain ja mahtavin valtio, ja sen
+kuninkaan tultua Saksan keisariksi ja Habsburgin perintömaiden herraksi
+Kaarle V:ntenä voivat liehakoitsijat imarrellen huomauttaa uudelle
+roomalaiselle Caesarille, "ettei hänen maissaan aurinko milloinkaan
+laskenut". Kaarlen poika, Espanjan kuningas Filip II, teki itsestään
+katolisen maailmanmahdin edustajan. Synkkänä uskonkiihkoilijana
+hän varsinkin tahtoi panna sulun silloin leviämistään leviävälle
+protestanttiselle uskonnolle. Tulella ja miekalla hän hävitti sitä
+omista maistaan, nimenomaan silloin Espanjalle kuuluvista Alankomaista,
+ja hänen joukkonsa olivat Saksan uskonsodissa paavilaisuuden ja
+katolisten ruhtinaiden vallanhimon vankin tuki.
+
+
+
+Viha Englantia kohtaan.
+
+
+Eräs Europan valtio ennen muita oli silmätikkuna "hänen kaikkein
+katolisimmalle majesteetilleen". Se oli Englanti, jonka merimahdille
+historiassa muuten niin surkean kuuluisa Henrik VIII oli luonut
+varman alun, erottamalla laivaston maakomennon käskettävistä ja
+rakennuttamalla sotalaivoja saarivaltion puolustusta varten. Sangen
+monia katkeria valituksenaiheita oli Filipillä Englantia vastaan.
+Siellä oli Henrikin toinen tytär, suuri Elisabet, suorittanut loppuun
+isänsä kierosti ja itsekkäistä syistä alkaman kirkonvapautuksen.
+Elisabet auttoi Alankomaiden kapinoitsevia protestantteja rahalla ja
+väellä Filipin joukkoja vastaan. Englannin rohkeat merisissit, ennen
+kaikkea kuuluisat merikuninkaat Francis Drake ja William Raleigh,
+ryöstivät väsymättä Espanjan amerikkalaisia siirtomaita, sieppasivat
+merellä sen kotia palaavia aarre- ja kauppalaivoja — Espanjan, joka
+piti itseään Atlantin ja Amerikan vesien yksinvaltaisena herrana! Olipa
+uskalikko Drake käynyt "polttamassa Espanjan kuninkaalta parran",
+kuten itse kehui, hävittäessään Espanjan laivaston sen pääsatamassa
+Cadizissa. Espanjan oikeutettuihin valituksiin oli Elisabet
+vastannut välttelevästi ja palkinnut tuhontekijöitä imartelevilla
+armonosotuksilla. Lisäksi tuli mieskohtaistakin katkeruutta. Filip
+oli ollut naimisissa Elisabetin vanhemman sisaren, katolismielisen
+"verisen Marian" kanssa, ja oli tämän kuoltua kosinut nuorempaakin
+sisarta, mutta saanut "neitsytkuningattarelta" jäykät rukkaset.
+Viimeisen pisaran katkeruuden kukkuraiseen maljaan vuodatti Elisabetin
+menettely katolismielistä Maria Stuartia kohtaan. Tämän alamaistensa
+hylkäämän Skotlannin kuningattaren oli hänen sukulaisensa Elisabet
+ottanut vastaan, mutta sulkenut pitkäaikaiseen vankeuteen ja viimein
+mestauttanut v. 1587. Koko katolinen maailma kuohui raivosta, varsinkin
+Filip, joka oli persoonallisesti kannattanut ihanata ja onnetonta
+kuningatarta.
+
+Tällöinpä näki Englanti melkein koko Europan mannermaan nousevan
+Espanjan johdolla kostamaan sen "uskonluopiolle" kuningattarelle Maria
+Stuartin kuolemaa. Filip, jolla oli tyhjentymättömät varat ja voimat
+käytettävinään, ryhtyi heti nopeihin varustuksiin. Kaikkialla Espanjan,
+Portugalin ja Italian satamissa asetettiin kuntoon ennenkuulumatonta
+laivastoa, ja maajoukkoja koottiin Kanaalin vastakkaiselle rannalle
+vietäviksi salmen yli Englantiin. Tarkotuksena oli musertaa Englanti
+tykkänään ja muuttaa se ikipäiviksi Espanjan maakunnaksi kuten
+Alankomaat olivat. Sitäpaitsi otettiin lukuisesti mukaan katolisia
+pappeja ja munkkeja, jotka mestauskirveiden ja polttorovioiden
+pelotuksella tyyten juurittaisivat protestanttisen harhauskon sen
+mahtavimmasta tyyssijasta.
+
+
+
+"Voittamattoman Armadan" kokoonpano ja lähtö.
+
+
+Todella hirvittävä ja merien historiassa ennen näkemätön oli se
+laivasto, joka toukok. 23 p. 1588 purjehti ulos Lissabonin satamasta.
+Siihen kuului 150 sotalaivaa, jotka olivat kaikki niin isoja, että
+kukin kykeni itse kuljettamaan matkalla tarvittavat ruoka- ja
+ampumatarvevarastot. Ne olivat rakennetut hyvin korkeakylkisiksi ja
+melkein tasapohjaisiksi, jotta säilyttäisivät vakavuutensa kovassakin
+merenkäynnissä; ja korkeine keula- ja peräkastelleineen sekä jylhine
+mastoineen ja hulmuaville purjejoukkoineen ne todella näyttivät
+vedessä uivilta linnoituksilta. Erityistä huolta oli pantu niiden
+puolustuskykyisyyteen. Ylempänä olivat kyljet niin paksut, etteivät
+musketinluodit niitä läpäisseet, ja alempana olivat sekä kyljet että
+kaaret kokoonpannut päällekkäin yhteen saumatuista palkeista ja
+hirsistä aina 4-5 jalan vahvuisiksi, niin etteivät edes tykinluoditkaan
+jaksaneet lävistää niitä muuten kuin aivan läheltä ammuttaessa. Niinpä
+löydettiinkin perästäpäin haaksirikkoutuneiden alusten kyljistä
+joukottani keskitiehen pysähtyneitä tykinluoteja. Mastojen tukevuutta
+ja varmuutta ammuksilta oli vahvistettu kiertämällä niiden ympäri
+vartavasten punottua sitkeää köyttä moniksi kerroksiksi. Mutta laivojen
+puolustuskyky oli saavutettu purjehduskyvyn kustannuksella, sillä
+taistelussa ne olivat paljon kömpelömmät liikutella ja käännellä kuin
+pienemmät englantilaiset ja hollantilaiset laivat. Laivaston yhteen
+laskettu kantavuus nousi 60,000 tonniin.
+
+Tuollainen veden päällä liikkuva kaupunki sisälsi vastaavan
+määrän asukkaitakin ja näiden vaatimia varoja. Merimiehiä oli
+laivoissa yhteensä 8,000, orjia (kaleerien soutajina) 2,000 ja
+sotamiehiä kokonaista 20,000, kaikki vanhaa valittua väkeä, —
+lukuunottamatta suurta joukkoa ylhäisaatelisia ja muita vapaaehtoisia
+herrasseikkailijoita, jotka lähtivät mukaan rikastuakseen
+ryöstösaaliista. Hengellisistä miehistä, joiden piti maallisin asein
+puhdistaa saarimaa harhaoppisuudesta, on jo edellä mainittu. Isoja
+tykkejä oli laivoissa yhteensä 2,600, kaikki paljon isommat kuin
+Englannin laivoissa löytyvät; mutta vastaisessa ottelussa niiden
+hoitajat käyttelivät niitä paljon kehnommin kuin englantilaiset
+tykkimiehet. Joka lajia tarviskalua oli varattu mukaan runsaassa
+määrässä: vaunuja, rattaita, irtopyöriä ja paareja tavarain siirtoa
+varten maalla, samoin niitä kuljettamaan tuhansittain muuleja ja
+hevosia; valmiita risukimppuja, koreja ja lapioita piiritystä varten;
+vara-aseita, vaatteita y.m. Tykinluoteja oli 120,000 ammusta varten,
+ruutia 5,600 sentneriä, sytyttimiä 1,200 sentneriä. Ruokavaroja
+oli koottu rannalle laivoihin lastattavaksi kokonaisia vuoria.
+Laivakorppuja otettiin mukaan sellainen määrä, että niitä riitti
+joka miestä kohden puoli sentneriä kuussa puolen vuoden aikana, siis
+n. 100,000 sentneriä. Viiniä samoin puolen vuoden tarve, 147,000
+aarnia eli 7 milj. litraa, sianlihaa 6,500 sentneriä, juustoa 3,000
+sentneriä j.n.e. Kaiken kaikkiaan varattiin matkaan ruoka-, tarve-
+ja ampumavaroja 32,000 hengelle puolen vuoden ajaksi ja maksoivat ne
+kuninkaalle hänen oman lausuntonsa mukaan 30,000 dukaattia päivässä.
+
+Moista peljättävää laivastoa ei ollut vielä koskaan ennen historian
+ajalla liikkunut vesillä, ja mielet korskeudesta paisuen nimittivät
+muutenkin ylpeäluontoiset espanjalaiset sitä "voittamattomaksi
+armadaksi" (armada merkitsee sotalaivastoa). Sitä oli määrätty
+komentamaan etevä ja kokenut merisankari, amiraali Santa Cruz, mutta
+liiaksi hätäilevän kuninkaan loukkaava käytös ynnä sairaus masensivat
+vanhan amiraalin voimat, ja hän kuoli matkalle lähdettäessä. Hänen
+sijaansa nimitettiin Espanjan loistavin ylimys, kuuluisan Alban
+sukulainen, Medina Sidonian herttua, joka kumminkin oli toimeen aivan
+kykenemätön. Hänelle antoivat sekä paavi että "kaikkein katolisin
+kuningas" etukäteen apostolisen siunauksensa. Samoihin aikoihin
+kokoutui Flanderin rannikoille aikakauden kuuluisimman sotapäällikön,
+Parman herttuan Aleksanterin johdolla 30,000 jalka- ja 4,000
+ratsumiestä, kaikki Europan kykenevimpiä veteraaneja; jotapaitsi siellä
+tulisella kiireellä rakennettiin ja koottiin 300 laivaa viemään näitä
+joukkoja Kanaalin yli Englantiin, ja 20,000 tyhjästä tynnyristä tehtiin
+ponttoonialuksia kuormaston kuljettamista varten.
+
+Englannin varustelut. Mitä oli Englannilla asetettavana moista
+peljättävää voimaa vastaan? Sillä oli puolellaan ainakin suurempi
+siveellinen mahti — uhatun uskon, isänmaan, vapauden ja itsenäisyyden
+rakkaus. Englannissa oli vielä paljon katolilaisia, varsinkin
+aatelin keskuudessa; mutta yhteisen turman uhatessa riensivät
+kaikki kuningattarensa ympärille tukemaan hänen puolustustoimiaan
+rahoin ja miehin. Merikaupungit varustivat jokaisen kauppahaahtensa
+sota-aluksiksi; meriä kiertävät kaapparikapteenit kiiruhtivat
+hätäsanoman saatuaan kotiin koeteltuine miehistöineen. Syystä ehkä
+moitittiin kuningatarta, että hän tahtoi säästää laivastoaan ja
+antoi liian myöhään käskyn sen sotakannalle asettamisesta. Mutta
+kun hän sen vihdoin teki — aatelismiehet olivat sillä välin omalla
+kustannuksellaan vuokranneet ja varustaneet aluksia vihollista vastaan
+— oli hänellä mainioita merisankareja sitä johtamassa. Ylipäällikkönä
+oli vanha kokenut lordi Howard ja hänellä ala-amiraaleina kuuluisat
+meriurhot Francis Drake, Raleigh, Seymour y.m. Mutta näiden
+käytettävänä oli ainoastaan 40 sotalaivaa sekä lisäksi kirjava
+apulaivasto kaikenlaisia pienempiä aluksia, jotka ainakin voivat
+häiritä ja väsyttää vihollista, vaikkeivät paljon auttaa sen
+hävittämisessä.
+
+Vähäväkisyytensä tuntien oli lordi Howard valinnut sen järkevän
+taistelusuunnitelman, että tyytyi odottamaan vihollista ja sitten
+ryhtymään vain puolustustaisteluun. Espanjalaisilla oli isommat ja
+korkeammat laivat kuin hänellä, joten hän ei voinut käydä käsirysyyn
+niiden kanssa; niillä oli sitäpaitsi laivoissaan sotaväkeä, jota
+hänellä ei ollut. Kaksikymmentä miestä voi kyllä puolustaa laivaa sataa
+hyökkäävää vihollista vastaan; mutta kaksikymmentä ei voi hyökätä sadan
+miehen puolustaman vihollislaivan kimppuun.
+
+Espanjalainen amiraali oli saanut kuninkaaltaan käskyn purjehtia
+Kanaaliin ja pysytellä Ranskan rannikolla, välttäen ryhtymästä
+taisteluun englantilaisten laivojen kanssa, vaikka nämä kävisivät hänen
+kimppuunsakin, kunnes hän Calais’n kohdalla yhtyisi siellä odottelevaan
+Parman herttuan osastoon. Vasta heinäk. 19 p. suuri armada saapui
+Kanaaliin; ja toivoen voivansa äkkiarvaamatta yllättää ja hävittää
+Englannin laivaston Plymouthin selällä käännätti herttua Medina Sidonia
+laivainsa keulat — vastoin kuninkaansa ohjetta — Englannin rannikolle
+päin. Mutta saadessaan kuulla amiraali Howardin tulevan kohtaamaan
+häntä päätti hän seurata alkuperäistä suunnitelmaa, pyrkiä Calais’ta ja
+Dunkirkia kohti ja ruveta ainoastaan puolustustaisteluun.
+
+
+
+Meritaistelu Kanaalissa.
+
+
+Seuraavana päivänä, heinäk. 20:ntena, sai englantilainen amiraali
+vihollislaivaston näkyviinsä. Armada kulki puolikuun muotoisessa
+kaaressa, jonka yhdestä sarvesta toiseen oli enemmän kuin nyk.
+penikulman välimatka. Lounaistuulessa isot laivat liikkuivat hitaasti
+eteenpäin. Englantilaiset antoivat vihollisen kulkea ohi, mutta
+seuraten perässä alkoivat (nekin vastoin amiraalin alkuperäistä
+suunnitelmaa) ahdistella sitä. Jyrisevä taistelu alkoi, jossa monet
+espanjalaisten parhaista laivoista joutuivat hyökkääjän saaliiksi ja
+vielä useammat saivat pahoja vaurioita; sen sijaan englantilaiset,
+välttäen käymästä liian lähelle jättimäisiä vastustajiaan ja käyttäen
+hyväkseen paljon parempaa nopeuttaan ja liikkumiskykyään, kärsivät
+tuntuvasti vähemmän. Taistelua kesti tällä erää miltei herkeämättä
+viikon päivät, joll’aikaa englantilaiset saivat lisävoimia ja
+voittojensa mukana yhä kasvavaa rohkeutta. 27 p. sai espanjalainen
+amiraali vihdoin pahoin ruhjoutuneen, mutta edelleen taistelukuntoisen
+laivastonsa suojaan Calais’n satamaan.
+
+Parman herttuan voimat odottelivat läheisessä Dunkirkissa. Yhtä
+ylimielisenä kuin velipuolensa Filip-kuningas halveksi tämä ruhtinas
+sangen epäviisaasti vastustajaansa. "Hänestä tuntui siltä, kuin
+pitäisi Englannin ja Alankomaiden laivojen jo pelkältä hänen ja suuren
+armadan yhdistyneen laivaston näkemältä kiirehtää joutuisasti pakoon
+omiin satamiinsa ja kaikkiin mahdollisiin rotanreikiin; — — jonka
+jälkeen hän armadan turvin kuljettaisi sotajoukkonsa Kanaalin yli ja
+nousisi Thamesia ylös Lontooseen. Parilla kolmellakymmenellä tuhannella
+valitulla soturilla hän helposti valloittaisi heikosti linnoitetun
+pääkaupungin, jonka rauhantyöhön ja mukavuuteen tottuneet asukkaat ensi
+iskusta antautuisivat."
+
+Mutta halveksittu rotta päinvastoin kykenikin pitämään kissaa itseään
+kiipelissä. Alankomaalaiset lähettivät viisineljättä isoa laivaa
+täynnä meri- ja sotapalvelukseen tottunutta väkeä pidättämään Parman
+herttuan voimia Dunkirkissa ja muissa Flanderin satamissa, ja kaikki
+englantilaiset laivat kokoutuivat Calais’n ulkopuolelle vastaanottamaan
+armadaa, jos se yrittäisi lähteä ulos merelle. Täten estettiin molemmat
+espanjalaiset laivastot yhtymästä kuningas Filipin suunnitelman mukaan.
+
+Armada oli asettunut Calais’n selälle sellaiseen taistelujärjestykseen,
+että isoimmat laivat olivat sijoitetut kaaren muotoon vihollista
+vastaan peljättäväksi linnakeriviksi ja pienemmät kaaren sisäpuolelle
+suojaan. Englantilainen amiraali ei näin ollen voinut ilman isoja
+tappioita itselleen käydä ryntäämään noin vahvaa asemaa vastaan;
+mutta yöllä 29 päivää vastaan lähetti hän kahdeksan polttolaivaa
+ainakin murtamaan sitä. Seurauksena tästä äkkiyllätyksestä oli, että
+espanjalaiset hätäytyneinä katkaisivat ankkuriköytensä ja lähtivät
+kiiruimman kautta epäjärjestyksessä ulos merelle. Hämmennyksessä
+törmäsi moniaita heidän isoimpia aluksiaan yhteen ja tuhoutui; toiset
+hajautuivat sikinsokin pitkin Flanderin rannikkoa, niin että aamun
+valjetessa voivat töintuskin noudattaa amiraalinsa käskyä ja yhtyä
+uudelleen Gravelingin luona. Silloin oli englantilaisilla kultainen
+tilaisuus käydä hämmentyneen vihollisen kimppuun ja samalla estää sitä
+yhtymästä Parman herttuan laivastoon, ja mainiosti he käyttivätkin
+tilaisuutta hyväkseen. Eräs senaikainen kirjoittaja kuvaa taistelun
+loppusuoritusta seuraavasti:
+
+
+
+Armadan surkea loppu
+
+
+"Huomenissa heinäk. 29 p:nä, äsken kerrotun metelin ja Espanjan
+laivaston jälleen asetuttua taistelujärjestykseen Gravelingin
+näkösällä, iskivät englantilaiset uudelleen sen kimppuun mitä uljaimmin
+ja raivoisimmin — — Ja vaikka englantilaisilla oli laivastossaan
+monta mainiota ja sotakelpoista alusta, voi niistä tuskin paria-
+tai kolmeakolmatta asettaa espanjalaisten yhdeksänkymmenen ison
+taistelulaivan rinnalle.
+
+"Sen vuoksi englantilaiset laivat, käyttäen hyväkseen sukkelampaa
+ohjauskykyään, jonka avulla voivat kääntyä ja ottaa tuulta purjeisiinsa
+minne suuntaan hyvänsä, lähestyivät usein aivan keihäänvarren päähän
+vihollisista ja ampuivat kukin vuorostaan kokokyljen laukaukset niitä
+kohti; — jatkaen tätä keskeytymätöntä tykki- ja muskettitulta koko
+päivän aamusta myöhäiseen iltaan, kunnes heiltä ruuti ja luodit tyyten
+loppuivat."
+
+"Espanjalaiset kärsivät tuona päivänä suuren tappion ja vahingon, sillä
+heidän laivoistaan tulivat monet puhkiammutuiksi ja upposivat, samoin
+menettivät he väkeään sangen paljon; kun sitävastoin englantilaiset
+koko sinä aikana, jolloin espanjalaislaivasto liikkui heidän vesillään,
+eivät kadottaneet miehistään sataa enempää eivätkä ainuttakaan laivaa
+eikä arvohenkilöä."
+
+Huonoa komentoa Englannin hallituksen puolelta (kuningatarta syytettiin
+tässäkin kitsastelusta) todistaa se, ettei sen laivastolle ollut
+varattu kylliksi ampumavaroja, jotta se olisi voinut täydellisesti
+hävittää vihollisen. Mutta mitä vain kyettiin tekemään, se tehtiin
+kunnolla. Monet, Espanjan isoimmista laivoista upposivat tahi joutuivat
+vastustajan saaliiksi. Vihdoin älysi espanjalainen amiraali jatkuvan
+taistelun toivottomaksi ja käyttäen hyväkseen eteläistä tuulta kokosi
+laivastonsa jätteet purjehtimaan pohjoista kohti, toivoen voivansa
+kiertää Skotlannin ympäri ja palata sitä tietä englantilaisten
+häiritsemättä Espanjaan. Mutta voittaja seurasi perässä, ennen kaikkea
+pikalentäjä Drake, joka ajoi voitettua "voittamatonta" edellään jonkun
+matkaa pohjoiseen, kunnes huomatessaan sen kääntyvän Skotlannin
+rannoilta Norjaa kohti katsoi parhaaksi — Draken sanojen mukaan —
+"jättää sen noiden rajujen ja hirvittäväin pohjoisten vesien armoihin".
+Mutta myrsky jatkoi hävitystyötä Skotlannin ja Irlannin kallioisilla
+pohjoisrannoilla. Suuresta, ylpeästä "voittamattomasta armadasta"
+palasi ainoastaan kolmekuudetta pahoin runneltua alusta — poikkinaisin
+mastoin, rikkinäisin purjein, puhkiammutuin kyljin ja nääntynein
+miehistöin — kotimaan satamaan.
+
+Filip II:sen järkähtämätöntä mielenmalttia kuvaavat hänen sanansa
+lohduttaessaan vapisevaa Medina Sidonian herttuaa: "Minä lähetinkin
+teidät taistelemaan ihmisiä enkä luonnonvoimia vastaan."
+
+
+
+
+VII LUKU
+
+Pohjolan suurin merisankari.
+
+ Kilvoittelu Pohjolan ylivallasta. — _Wessel-Tordenskjold_: Urhon
+ lapsuus; Peder alottaa uransa; Seikkailu Göteporin edustalla; Kohtaus
+ englantilaisen kanssa; Tordenskjold; Myötä- ja vastoinkäymistä;
+ Tordenskjold tiukalla; Amiraali; Viimeinen uroteko ja kuolema. —
+ _Puisten sotalaivojen valtakaudelta_: Laivojen ryhmitys ja aseistus;
+ Taistelutapa.
+
+
+
+Kilvoittelu Pohjolan ylivallasta.
+
+
+Kalmarin unionin ajoista lähtien olivat Pohjolan molemmat valtakunnat
+alituisesti toistensa tukassa. Voimasuhteet olivatkin jokseenkin
+tasaiset — Ruotsilla oli hallussaan avara mutta harvaan asuttu
+ja meren erottama Suomi, Tanska jälleen yllämainitun merkillisen
+valtioyhtymän perintönä hallitsi Norjaa ynnä Ruotsin viljavia eteläisiä
+maakuntia. Ruotsilla oli katkeamaton kahakka itäisen naapurinsa, yhä
+vaarallisemmaksi käyvän Venäjän kanssa, Tanskalta taasen eivät huolet
+loppuneet Saksan mantereella sijaitsevain aluemaidensa Slesvigin,
+Holsteinin ja Lauenburgin takia. Tanska oli maantieteellisen asemansa
+takia etupäässä merivalta, Ruotsi samasta syystä maavalta; toisen
+kovalla kamaralla saavuttamia voittoja tasoitti toisen menestys merellä.
+
+Mutta 30-vuotisessa sodassa saavutti Ruotsi jalansijaa
+Keski-Europassakin, Pohjois-Saksassa ja Itämerenmaissa ja yleni
+yhdeksi Europan suurvalloista. Sotaisten Kaarlojensa aikana se
+löylyytti pahasti kilpailijaansa sen omalla mannulla ja riisti siltä
+sen ikivanhat omistukset Etelä-Ruotsissa. Ja kun Ruotsin "nuori
+leijona", Kaarloista XII:s, alotti tarumaisen loistavan sankariuransa
+litistämällä Tanskan pään siivosti kainaloonsa, näytti Tanskan mahti
+madaltuvan maan tasalle. Mutta silloin sai sekin, Hansan vallan
+muinainen kukistaja, yhdennellätoista hetkellä sankarinsa, joka ajaksi
+palautti uhatun tasapainoaseman, merisankarin mokoman, jolla ei ole
+ollut vertaistaan Pohjolassa eikä monta muuallakaan maailmassa —
+Wessel-Tordenskjoldin.
+
+
+
+Urhon lapsuus.
+
+
+Norjan ikivanhassa Trondhjemissa syntyi Peder Wessel v. 1690
+kymmenentenä sikäläisen raatimiehen Jan Wesselin 18 lapsesta —
+niistä poikia kokonainen tusina ja kaikki "hurjia ja kurittomia
+veitikoita". Kaikista hurjin ja kurittomin oli kumminkin Peder, jonka
+ison lapsiparvensa vallattomuudesta ja toimeentulosta huolestuneet
+vanhemmat panivat koetteeksi ensin räätälin- ja sitten parturinoppiin.
+Kummassakin oppipaikassa olivat mestarit ankaria vanhankansan miehiä,
+jotka patukan avulla ahkeroivat kasvattaa oppilaitaan "kurissa ja
+Herran nuhteessa". Mutta patukka maistui Pederille kylässä vielä
+nurjemmalta kuin kotona, joten hän piankin karkasi neulan ja saksien
+parista ja jatkoi omavaltaista vekkulinelämäänsä.
+
+Hänen ollessaan 14-vuotias kävi Tanskan-Norjan hallitsija Fredrik
+IV hänen kotikaupungissaan. Kuninkaan muhkeat saattolaivat ja komea
+hovinpito olivat omiaan panemaan parempienkin kaupunkilaisten silmät
+ja suut selälleen kuin vain raatimies Wesselin Peder-veitikan; ja
+korealiveristen hovilakeijain juttelut isoista sotalaivoista ja
+Köpenhaminan loistosta lisäsivät kukkurata pojan ylivuotavaisen
+mielikuvituksen maljaan. Kun kuninkaalliset lähtivät Trondhjemista
+kotimatkalle, lähti Pederkin mukaan — mutta salaa vanhemmiltaan ja
+kätkeytyneenä erääseen laivoista.
+
+
+
+Peder alottaa uransa.
+
+
+Kaikki hänen kauniit tuulentupansa haihtuivat kuitenkin kuin utu
+ilmaan, kun hän Köpenhaminaan tultua seisoi rannalla ypöyksin,
+pennitönnä ja ystävätönnä. Onneksi kuninkaan norjalainen hovipappi
+armahti nuorta maanmiestään ja otti hänet passaripojakseen. Mutta
+vaikka hänen tällä uralla olisi ehkä ahkeroiden onnistunut aikanaan
+kiivetä tuonaan ihailemainsa korealiveristen hovilakeijain
+mahtiasemaan, ei se enää tyydyttänyt hänen levotonta mieltään. Kaikki
+vapaahetkensä hän vietti satamassa tähystellen ikävöivin silmin
+sen suulla lepääviä isoja sotalaivoja ja merikadettien harjotuksia
+niiden kannella, tykkien ääressä ja mastoissa. Sinne joukkoon piti
+hänenkin päästä, keinolla millä hyvänsä; ja kun muut keinot eivät
+tepsineet, kyhäsi hän itselleen kuninkaalle hyvin nöyrän ja alamaisen,
+mutta samalla lapsellista itsetietoisuutta uhkuvan kirjeen, jossa
+anoi korkeata armoa tulla otetuksi merikadettien joukkoon. Kirje
+huvitti hyväluontoista kuningasta, joka antoi toimittaa pojan
+purjehdusoppilaaksi erääseen Länsi-Intiaan lähtevään laivaan. Nopeasti
+vastaleivottu jungmanni ansaitsikin kapteeniltaan sen mainesanan että
+"Peder Wessel on syntynyt merimieheksi, ollen aina reipas työssä,
+rohkea ja kerkeä, kaikista iloisin saadessaan repäisevässä myrskyssä
+kiikkua raa’alla ja kiinnittää purjetta; ja on pojassa sellainen reima
+luonto, että hänestä aikaa myöten täytyy tulla kelpo merimies". Kotia
+palattua hänet kirjoitetuinkin toivonsa mukaisesti merikadettien
+joukkoon, mutta sepä ei enää tyydyttänytkään 20-vuotiasta merimiestä.
+Kuningas sai hämmästyksekseen uuden kirjeen, jossa Wessel anoo — ei
+sen enempää eikä vähempää kuin ison frekattilaivan komennettavakseen!
+Se oli toki liiaksi pyydetty; mutta anojan kelpo arvolauseet ja rohkea
+yritteliäisyys hankkivat hänelle joka tapauksessa pienen 4-tykkisen
+aluksen päällikkyyden.
+
+Nyt oli Peder onnellinen, kun sai oman laivan komennettavakseen ja
+valtuuden risteillä sillä omin päin Ruotsin rannikolla. V. 1709
+oli puhjennut Tanskan, Puolan ja Venäjän yhteinen sota silloin
+vielä aivan tuntematonta ja kokematonta Kaarle XII:tta vastaan.
+Wessel kohosi toimeliaisuutensa nojalla tuotapikaa luutnantiksi
+ja sai kuljetettavakseen isomman laivan, Lövendahlin kaleijan,
+jonka samanniminen tanskalainen kenraali oli varustanut omalla
+kustannuksellaan. Urotyö seurasi toistaan, Tanskan maankamaralla
+menettämä sotamaine sai korvausta merellä ja luutnantti Wessel
+niitti kasvavaa mainetta. Hän valtasi yhden ruotsalaisen laivan
+toisensa perästä, mieluimmin aina omaa alustaan isompia, ja menestys
+kruunasi useimmiten hänen silmitöntä uhkarohkeuttaan näyttäen todeksi
+sananparren, että ainakin merellä "rohkea rokan syö". 22-vuotiaana
+hän kohosi kapteeniluutnantiksi ja sai vihdoinkin himoitsemansa
+14-tykkisen frekattilaivan käytettäväkseen. Ollen yhtä kerkeä kynään
+kuin miekkaankin kyhäsi hän kohta kuninkaalle hehkuvan kiitoskirjeen,
+joka päättyi sanoihin: "Tähän asti en ole kyennyt osottamaan kaikkein
+alamaisinta intoani Teidän kunink. maj:ttinne palveluksessa niinkuin
+olisin toivonut; mutta nyt olen vapaa käyttämään minulle kaikkein
+korkeimmasti uskottuja siipiä etsiäkseni vihollista missä vain tapaan,
+mikä kohtakin Jumalan avulla saadaan tuta."
+
+
+
+Seikkailu Göteporin edustalla.
+
+
+Eivätkä nuo olleetkaan mitään tyhjiä korusanoja. Suoritettuaan
+joukon muita meritoimia saapui Wessel elokuussa 1713 Kaarle XI:nnen
+Ruotsin ulkomaankaupan pääsatamaksi perustaman ja vahvasti varustaman
+Göteporin edustalle. Hän oli jo tehnyt itsensä niin peljätyksi näillä
+vesillä, että sikäläinen kuvernööri kreivi Mörner julisti suuren
+palkinnon sille, ken toisi Wesselin vangittuna hänen eteensä. Mutta
+suuri oli kuvernöörin ällistys, kun muuan ruotsalainen pursi vielä
+samana päivänä toi hänelle vastauksen Wesseliltä itseltään, jossa
+tuo vajaasti 23-vuotias sankari "Lövendahlin kaleijolta, ankkurissa
+Göteporin edustalla", tarjoutui saapumaan hänen tapaamistaan niin
+ikävöivän kreivin luo, jos tämä lähettäisi jonkun kaleijaa kahta vertaa
+vahvemman aluksen noutamaan häntä. Saman haasteen hän kohdisti kaikkien
+satamassa majailevien ruotsalaisten sotalaivojen päälliköille — sekä
+alusten että niiden kapteenienkin nimet hän tiesi luetella — mutta
+pyysi pitämään kiirettä, sillä hänen oli muka jouduttava kurittamaan
+ruotsalaisia toisellakin taholla.
+
+Haasteeseen oli kuvernööri jo tavallaan vastannut, ennenkuin sen
+käsiinsä saikaan. Kun Wessel huomenissa lähti merelle, tuli häntä
+vastaan parin peninkulman päässä rannikolta kaksi isoa sotalaivaa.
+Näillä oli Tanskan lippu mastossa, mutta likemmä tullessa ja nimiä
+kysyttäessä ne vastasivat ampumalla täydet panokset ja vetämällä
+mastoihin Ruotsin lipun. Wesselin 14-tykkistä frekattia vastassa oli
+kaksi ruotsalaista linjalaivaa, toisessa 44, toisessa 50 tykkiä,
+jotka hinasivat perässään muuatta anastamaansa tanskalaista alusta.
+Urhomme ei tuosta säikähtynyt, vaan antautui arvelematta taisteluun.
+Ollen taitava tykkimies pippuroi hän omakätisesti pienemmillä
+tykeillään vihollislaivain mastoja ja kylkiä ja kesti kokonaista
+kolme tuntia epätasaista taistelua, kunnes hän väkensä jyrkästä
+vaatimuksesta viimein antoi peräytymiskäskyn. Mutta tuskin oli hän
+ennättänyt ampumamatkan ulkopuolelle, kun häntä jo kadutti tottumaton
+väistyminen. Hän tahtoi ainakin vallata takaisin ruotsalaisten
+ottaman tanskalaisen kauppalaivan ja hyppäsi muutamien miestensä kera
+veneeseen sitä tavoittamaan. Sen ruotsalainen valtausmiehistö ohjasi
+tietystikin aluksen mahtavain saattajalaivain turviin, jotka antoivat
+sietämättömälle ampiaiselle kolme kokokyljen yhteislaukausta peräkkäin.
+Nyt täytyi jo Wesselinkin älytä hypänneensä hulluun kirnuun ja
+kiireimmän kautta korjata itsensä kauvemmaksi. Purjeet rikkiammuttuina,
+lippu repaleina, köydet pahnoina, keulamasto poikki ja "rungossa niin
+monta tykinluotia, ettei niitä kukaan kyennyt laskemaan", saapui
+Lövendahlin kaleija puoleksi uppoamistilassa Norjan rannikolle.
+
+Seuraavana keväänä hän saapui uudestaan Skoonen rannikolle ottamaan
+selkoa ruotsalaisten varusteluista. Tarkasteltuaan rantaa kiikarilla
+ja huomattuaan, ettei mitään epäilyksenalaista ollut läheisyydessä,
+soudatti hän laivan purrella itsensä maihin kymmenkunnan miehen kera,
+joilla ei ollut muita aseita kuin kirveet. Mutta annappa olla —
+joukon saavuttua mitään pahaa aavistamatta lähimpään kalastajakylään,
+karkasikin taloihin piiloutunut rakuunajoukko tulijain kimppuun.
+Wesselin miehet pitivät enemmän kiirettä kuin päällikkönsä, ennättivät
+purrelleen ja lykkäsivät vesille; ja siten jäi tuo onnenkiusaaja yksin
+rannalle vihollisparven keskeen, joka vaati häntä antautumaan ja
+luovuttamaan miekkansa. Se ei ollut Wesselin mieleen, mutta pursi oli
+jo niin kaukana merellä, ettei siitä voitu häntä auttaa, eikä hänkään
+ennättänyt enää pelastua siihen. Hidastellen hän viimein vastasi:
+"Olkoon menneeksi!" jolloin yksi rakuuna ratsasti hänen eteensä ja
+ojensi tyynesti kätensä ottaakseen vastaan hänen miekkansa. "_Mutta
+ei vielä tällä kertaa_!" huusi Wessel silloin ja antoi rakuunalle
+aimo iskun käsivarteen, syöksyi kuin nuoli toisten vainoojain lomasta
+vedenrajaan, viskautui Himasille miekka hampaiden välissä ja alkoi
+painaa purren perään. Hölmistyneet rakuunat käänsivät hevosensa ja
+karauttivat hekin veteen, kunnes se ulottui ratsujen selkään asti;
+toiset laukasivat ratsupyssyistään kudin toisensa perästä pakenijan
+jälkeen, kuitenkaan osumatta. Vuoroon sukeltaen, vuoroon pinnalla
+molskien onnistui tämän välttää luoteja ja päästä vahingoittumatta
+purren luo, johon miehet nostivat hänet tukasta. Oli maaliskuu, ja meri
+antoi Wesselille kylmän kylvyn; siksipä hän laivaan noustuaan ensi
+työkseen vaihtoi ihoa myöten kaikki vaatteensa, mutta lämmitti myöskin
+perinpohjaisesti pelkurimaisten venemiestensä seljät.
+
+
+
+Kohtaus englantilaisen kanssa.
+
+
+Kesällä samana vuonna hän joutui Pohjanmerellä seikkailuun, joka oli
+käydä hänen virkauralleen kalliiksi. Hän näet yhdytti siellä Englannin
+lippua kantavan frekatin, joka taaskin oli hänen omaa alustaan
+melkoisesti isompi ja vahvemmin asestettu. Pysähtymään vaadittaessa
+vieras purjehtija vaihtoi Ruotsin lipun mastoon ja vastasi kokokyljen
+laukauksella. Alus oli Ruotsin hallituksen äskettäin Englannista
+ostama sotalaiva, joka englantilaisen kapteenin ja miehistön
+kuljettamana juuri purjehti uuteen määräpaikkaansa. Wessel, joka aina
+rakasti "vilpitöntä puhelua", kysyi miehiltään, olivatko he valmiit
+ylläpitämään Tanskan vanhaa merimainetta; siihen vastattiin kaikuvalla
+"hurraa"-huudolla, ja silloin alkoi yksi kuumimpia otteluja, mihin
+kaleija koskaan oli joutunut. Klo 6:sta illalla puoliyöhön saakka
+pippuroivat molemmat laivat toisiaan niin ahkerasti, että tulikuumiksi
+käyneitä tykkejä piti lakkaamatta valella vedellä. Lopulta kyllästyi
+englantilainen leikkiin ja lähti rikkiammutuin purjein jatkamaan matkaa
+minkä kykeni. Molemmat riitapukarit olivat sangen väsyneitä ja kehnossa
+kunnossa ja huoahtivat mielihyvällä yön mittaan, mutta Wessel ei
+päästänyt vastustajaa näkyvistään.
+
+Klo 6 aamulla olivat alukset jälleen vierekkäin ja "tervehtivät
+toisiaan jyrisevällä ja verisellä huomentoivotuksella, jota
+kohteliaisuuksienvaihtoa jatkettiin kaikella hartaudella molemmin
+puolin klo puoli 10:een saakka". Sitten pidettiin puolen tunnin
+aamiaisloma, ja sen jälkeen käytiin uudestaan toistensa kimppuun. Mutta
+klo 2 päivällä ilmotti kaleijan ammusmestari, ettei ruutia ollut enää
+neljää panosta enempää tykkiä kohti; aallot kävivät sen lisäksi niin
+korkeina, ettei voitu ruveta entrausyritykseen, jota varten Wessel oli
+jo hommannut kaikki valmiiksi, ja niinpä täytyi hänen karvain mielin
+päästää saalis kynsistään. Mutta ystävällinen lopputervehdys oli
+kumminkin lausuttava. Vene laskettiin vesille ja rumpali lähetettiin
+vieraan laivan kannelle viemään "kapteeni Wesselin terveiset ja
+pahoittelun, että hänen nyt ruudin puutteessa täytyi luopua leikistä;
+mutta että hän toisen kerran odottaisi samassa paikassa, kun ensin oli
+käynyt kotona hakemassa lisää ruutia".
+
+Englantilainen kapteeni vastasi samallaisin kohteliaisuuksin ja kutsui
+kapteeni Wesselin saapumaan hänen laivalleen lähemmin juttelemaan,
+luvaten kunniasanallaan hänelle täyden turvallisuuden. Siihen ei Wessel
+kuitenkaan suostunut, mutta huusi naapuria laskemaan lähemmäksi. Sitten
+kysyi hän huutotorvea käyttäen:
+
+"Ei kai herra kapteenilla liene minulle lainata vähän ruutia?"
+
+"Eipä ole oikein omiksi tarpeiksikaan; mutta jos kapteeni Wessel nousee
+laivalleni, niin on kaikki muu hänen vapaasti käytettävissään."
+
+"Olkaa hyvä ja tervehtikää kelpo ystäviäni Göteporissa!" huusi Wessel.
+
+"Se käy päinsä; ja minä pyydän teidän viemään terveiseni
+köpenhaminalaisille tutuilleni", vastasi englantilainen, kohottaen
+samalla viinilasia ja lisäten: "Minä juon kapteeni Wesselin maljan!
+Hurraa pojat!" — johon miehistö yhtyi seitsemällä hurraa-huudolla.
+
+"Ja minä juon kapteeni Bactmanin maljan! Hurraa pojat!" — ja kaleijan
+väki vastasi kolmesti hurraten.
+
+Molemmat päälliköt viskasivat lasit päänsä yli mereen ja erosivat ajan
+muodin vaatimin kohteliaisuuksin toisistaan.
+
+Tätä huimaa seikkailua, Jossa sekä kaleija että sen miehistö olivat
+pahoin kärsineet, käyttivät Wesselin kadehtijat hyväkseen ja saivat
+aikaan, että hänen täytyi saapua Kööpenhaminaan vastaamaan sotaoikeuden
+edessä kevytmielisestä menettelystään. Kannekirja loppui vaatimukseen,
+että "kapteeniluutnantti Wessel tuomittaisiin maksamaan sakkoa,
+korvaamaan korkean kruunun kärsimät vahingot ja alennettaisiin arvossa;
+varsinkin koska hän kevytmielisyydessään oli laskenut laivansa
+vihollisen kupeelle, solminut miltei rauhan ja vaihtanut maljoja tämän
+kanssa" j.n.e. Mutta vanhastaan tiedämme, että Wesselillä kieli ja
+kynä olivat yhtä kerkeät kuin hänen miekkansakin. Hän puolustautui
+hänen päällikkökuntoaan alentavia syytöksiä vastaan, myöntäen kyllä
+kärsineensä vahinkoa; mutta "tykkihän on, kuten tiedetään, sellainen
+kapine, joka osuessaan piirtää aina jälkensä, ja mahdotonta oli minun
+kieltää vihollista vahingoittamasta laivaani ja sen miehistöä, paitsi
+jollen olisi pelkurina soturina antautunut kohta ensi laukauksella,
+ja silloin ei hänen maj:ttinsa olisi saanut takaisin lastuakaan
+frekatistaan, ja minä olisin perinyt ainiaaksi pelkurin maineen".
+
+Tämä uljas puolustuspuhe ja Wesselin ystävät vaikuttivat kuninkaaseen
+niin, että hän kutsui sankarin hoviin, kuunteli hymyillen syytetyn
+puolusteluja, valitti hänen vastoinkäymistään, ylisti hänen intoaan
+ja uljuuttaan sekä nimitti hänet laivaston kapteeniksi. Se tapahtui
+jouluk. 28 p. 1714 ja oli kunniakas joululahja 24-vuotiaalle urholle.
+
+
+
+Tordenskjold.
+
+
+Tästä armollisesta kohtelusta Wesselin ennestäänkin mahtava
+itsetietoisuus ja hillitön uljuus tietysti yhä vain kasvoivat.
+Hän kiiruhti lähettämään kuninkaalle anomuskirjelmän, jossa
+pyysi kokonaista kuusi frekattia komennettavakseen, pitääkseen
+niillä Pohjanmeren puhtaana vihollisen laivoista. Se oli liikaa
+amiraalineuvoston vanhoille viisaille päille. He vastasivat
+esityksessään:
+
+"Ihmetyksellä on luettu kapteeni Wesselin kirjelmä; hänen asiansa ei
+ole ehdottaa, kuinka Pohjanmeri on pidettävä puhtaana, se asia käy yli
+hänen ymmärryksensä. Kapteeni Wessel on sitäpaitsi vallan liian nuori
+niin korkeaan päällikkyyteen ja saa muutenkin olla iloinen hyvästä
+onnestaan, kun hän kapteeniluutnantiksi nimitettynä on sivuuttanut 27
+yli- ja 24 aliluutnanttia ja kapteeniksi kohotessaan hypännyt 9 häntä
+vanhemman kapteeniluutnantin ohi. Sen suurempaa onnea hänen ei käy
+toivominenkaan."
+
+_Lövendahlin_ kaleija sai siis yksin risteillä Pohjanmerellä, kunnes
+se seuraavana kevännä yhtyi muuhun Tanskan laivastoon Kolbergerheiden
+kohdalla, jossa tanskalaiset saivat loistavan merivoiton ruotsalaisista
+ja Wessel niitti jälleen uusia laakereita. Pienellä aluksellaan hän
+yhdytti tappiolle joutuneen ja tahallaan karille ajautuneen koko
+Ruotsin laivaston, pakotti sen amiraalin, kuuluisan merisankarin kreivi
+Wahtmeisterin antautumaan laivoilleen ja miehineen ja valitsi saaliista
+itselleen _Hvita Örn_-nimisen 30-tykkisen kelpo frekatin. Täten hän
+vihdoinkin sai kauvan ikävöimänsä frekattialuksen kuljetettavakseen,
+ja huolimatta amiraalinsa varoitteluista, ettei särkisi hampaitaan
+leikissä ylivoimaisen vihollisen kanssa, kävi hän saman vuoden
+elokuussa Rügenin meritaistelussa kahden miltei toista vertaa isomman
+ruotsalaisen linjalaivan kimppuun. Ne hänet kuitenkin pehmittivät niin
+pahoin, että hänen täytyi poikkiammutuin mastoin ja raakapuin ja miltei
+uppoamaisillaan palata kiiruusti Köpenhaminaan korjaamaan vaurioitaan.
+
+"Minä olisin kyllä pitänyt nokkani erillään niistä", kirjoitti Wessel
+raportissaan, "jos olisin tiennyt niiden pahusten olevan mokomia
+luovijoita; mutta jos mastot ja raa’at (jotka hänellä olivat säpäleiksi
+ammutut) olisivat suoneet minulle yhtä suuret edut niiden rinnalla kuin
+mitä niillä oli minun rinnallani, niin totta jumal’-avita olisi ainakin
+yksi niistä saanut tanssia mukana."
+
+Taaskin käyttivät Wesselin vihamiehet tätä onnettomuutta
+vahingoittaakseen hänen asiaansa; mutta kuninkaan suosio nuorta
+sankaria kohtaan pysyi muuttumatonna. Vuoden 1716 alussa entinen
+räätälin- ja parturinoppilas korotettiin aatelisarvoon ja sai nimekseen
+Tordenskjold, koska oli "kauhun jyrinänä" ruotsalaisille ja uljaana
+"kilpenä" suojeli Tanskan maata ja laivastoa. Tämä nimi tuli piankin
+niin peljätyksi Ruotsin länsirannikolla, että vielä monet ajat urhon
+kuoltua äidit siellä pelottelivat lapsiaan: "Jollet tottele, niin tulee
+Tordenskjold".
+
+
+
+Myötä- ja vastoinkäymistä.
+
+
+Veisi liian pitkälle ruveta edes kuivastikin luettelemaan kaikkia
+nuoren merisankarin rohkeita risteilyjä ja mainioita urhotöitä hänelle
+suotujen viimeisten harvojen elinvuosien aikana, niin että rajoitumme
+piirtelemään niistä vain moniaita ylen merkillisiä tapahtumia. Keväällä
+v. 1716 oli Kaarlo XII lähtenyt ensimmäiselle sotaretkelleen Norjaan
+ja tunkeutunut Kristianiaan saakka, mutta ollut sitten pakotettu
+vetäytymään takaisin rajalle, jossa sai lisävoimia Svinesundin luona.
+Samaan aikaan oli ruotsalaisen amiraali Strömstjernan onnistunut
+tunkeutua lähelle mainittua paikkaa tuoden laivoillaan kuninkaan
+joukoille elintarpeita ja piiritystykistöä. Siitä sai Köpenhaminassa
+oleskeleva Tordenskjold tiedon, ja hän lähti heti pienen laivaston kera
+sieppaamaan jos mahdollista ruotsalaisilta Norjaa uhkaavat tuomiset,
+ennenkun Kaarle-kuningas kerkiäisi saada ne käsiinsä. Tietysti hän
+samalla myöskin tahtoi kruunata uuden aatelisarvonsa vereksillä
+laakereilla.
+
+Tordenskjoldin 7 laivassa oli järeätä tykistöä kaksi vertaa niin
+paljon kuin ruotsalaisissa, mutta sen sijaan oli näillä suojana
+rantapattereita ja rantavartioksi sijoitettua jalkaväkeä jokunen
+sata miestä. Taistelu tapahtui pienessä kapeassa lahdelmassa, jossa
+alukset tuskin kykenivät kunnolla kääntymäänkään. Kuusituntisen
+kuuman kamppauksen jälkeen, jonka lopulla ruotsalaiset yrittivät
+itse laskea laivansa maalle tai sytyttää ne, onnistui Tordenskjoldin
+vallata 9 vihollisen sotalaivaa ja 19 kuljetuslaivaa sotatarpeineen,
+jotapaitsi 11 laivaa oli uponnut tai palanut piloille. Hänen omat
+vahinkonsa supistuivat vain pariinkymmeneen kaatuneeseen ja joukkoon
+haavoittuneita, mutta hänen laivojensa täytyi heti palata telakkaan
+korjattaviksi. Taas sai hän niittää hallitsijan suosiota: hän sai
+ison kultamitalin urhoollisuudestaan ja nimitettiin laivaston
+kommendööriksi. Mutta hänen alakynteen joutunut vastustajansakin oli
+otellut urheasti, ja Kaarle XII korotti 60-vuotiaan schoutbynachti
+(kontreamiraali) Strömstjernan vara-amiraaliksi.
+
+Seuraavassa yhteenotossa oli tällä vuorostaan onni puolellaan.
+Tordenskjold oli 200-tykkisellä laivastolla lähtenyt valloittamaan
+Strömstjernan puolustamaa Göteporia tahi ainakin hävittämään siellä
+olevan Ruotsin laivaston, telakan ja makasiinit. Mutta ruotsalainen
+amiraali oli järjestänyt puolustuksen niin tehokkaaksi, että
+Tordenskjoldin ja hänen miestensä kaikki ponnistukset lyötiin verisin
+otsin takaisin. Jälkimmäinen oli mukana kaikkialla, missä ottelu oli
+kuumin, kiertäen purrellaan paikasta paikkaan kiihottamassa väkeään
+ja itse taitavalla kädellään laukomassa tykkejä. Hänen purtensa
+ammuttiin upoksiin, ja tuskin oli hän kerinnyt hypätä toiseen, kun
+senkin airot murskautuivat. Lopuksi täytyi hänen pelastaa pahoin
+ruhjoutuneet laivansa täydellisestä perikadosta. Itse kertoo hän tästä
+meritaistelusta, joka oli 18:s hänen elämässään, että "nykyisessä
+sodassa ei ole sattunut vielä ainoatakaan niin tulista kahakkaa".
+
+Tästä ja eräistä toisista vastoinkäymisistä saivat Wesselin vihamiehet
+taas vettä myllyynsä — hänhän oli kansallisuudeltaan norjalainen,
+halpaa säätyä ja sivuuttanut Tanskan syntyperäisiä aatelismiehiä
+upseerinylennyksissä — ja tällä kertaa heidän onnistuikin syrjäyttää
+hänet kuninkaan suosiosta. Pohjanmeren laivaston päällikkyys otettiin
+pois häneltä, ja hän sai komennettavakseen vain erään linjalaivan.
+Mutta Tordenskjold ei ollut sellainen mies, jota ilman muuta voi
+nöyryyttää. Saatuaan kuulla hänestä Köpenhaminassa liikkuvan
+halventavia puheita, pyysi ja sai hän kuninkaalta luvan matkustaa sinne
+puhdistuakseen syytöksistä.
+
+
+
+Tordenskjold tiukalla.
+
+
+Joulukuun myrskyissä v. 1717 purjehti hän Laurvigin satamasta Norjasta
+pienellä aluksella, joka sisälsi koko hänen maallisen omaisuutensa:
+kalliita kankaita, kulta- ja hopeaesineitä, arvokkaita aseita y.m.
+sotasaalista. Aluksessa oli, paitsi hänen 10-miehistä huonekuntaansa,
+ainoastaan 10 laivamiestä ynnä kaksi pientä tykkiä; lisäksi kaksi
+sutta ja kesy karhu, joita hän ajan tavan mukaan piti kotirattonaan.
+Huomenissapa pienen seurueen keksi ruotsalainen frekatti, joka lähti
+heti ajamaan purtta takaa. Kun Tordenskjold näki, ettei paosta ollut
+apua, päätti hän kylmäverisesti antautua epätasaiseen taisteluun. Pikku
+tykit asetettiin samalle laidalle frekattia vastaan ja miehille
+jaettiin ampuma-aseita; kaksi lakeijaa sai seista päällikön takana ja
+yhtämittaa ladata hänen isoja muskettejaan, niin ettei hänen itsensä
+tarvinnut muuta kuin "vain pudotella ruotsalaisia alas". Hän oli näet
+yhtä taitava pyssyn ja pistoolin käyttäjä kuin tykkiniekkakin.
+
+Ammuttuaan kokokyljen laukauksen pienoista vastustajaa kohti luuli
+ruotsalainen kapteeni, että leikki oli sillä loppuun leikitty, ja
+vaati puhetorvella huutaen alusta antautumaan, muuten hän ampuisi sen
+upoksiin. Mutta Tordenskjold käski soittoniekkainsa lyömään rumpuun
+ja puhaltamaan torveen ja huusi takaisin: "Tietäköön ruotsalainen
+kapteeni, että hän on tekemisissä Tordenskjoldin kanssa, joka ei anna
+hevillä siepata itseään! Mutta jos hän on kunniallinen ruotsalainen
+upseeri, niin tulkoon hän entraamaan minun purteni, siepatakseen
+minut jos voi; silloin pidän häntä parhaana upseerina koko Ruotsin
+laivastossa!"
+
+Frekatti vastasi uudella yhteislaukauksella, ja Tordenskjold koetti
+parhaansa mukaan maksaa takaisin. Sitten lähestyi vihollinen
+yrittääkseen kylkirynnäköllä, mutta Tordenskjold ohjasi purttaan
+niin taitavasti, ettei yritys lainkaan onnistunut, ja pudotti joka
+laukauksellaan useita miehiä frekatin kannelta. Siten jatkui tuota
+harvinaista taistelua Davidin ja Goliathin välillä kokonaista viisi
+tuntia; ja koko ajan pitivät Tordenskjoldin soittoniekat ääntä yllä
+soittimillaan. Kun rautakuulat loppuivat pikku tykeistä, löi hän rikki
+tinalautasensa ja ammutti niiden palasia rae-hauleina. Vihdoin oli
+pursi kumminkin täynnä reikiä kuin seula, ja ruotsalainen kapteeni
+nousi voitonvarmana kajuuttansa katolle, heilautti hattuaan ja huusi:
+
+"Onnittelen itseäni saadessani kunnian saattaa herra Tordenskjoldin
+Göteporiin, jossa häntä varmasti odottaa mitä kohteliain vastaanotto
+sekä lupa pitää kaikki tavaransa, kunhan vain hyvällä antautuu."
+
+"Et sinä eikä kukaan muukaan ruotsalainen vie minua Göteporiin", huusi
+Tordenskjold vastaan. Sen sanottuaan tähtäsi hän kiväärinsä kapteenia
+kohti ja pudotti tämän kuolleena kannelle.
+
+Päällikkönsä menettäneen frekatin väki joutui aivan hämille ja
+neuvottomaksi, ja töintuskin saivat voitonilosta vallan hurjaa
+Tordenskjoldia hänen miehensä pidätetyksi yrittämästä käydä frekatin
+kimppuun. Ruotsin rannan paistaessa läheltä ja purtensa kärsittyä
+ylen vaikeita vammoja näki hän parhaaksi jatkaa matkaa Juutinraumaan.
+Tuossa merkillisessä taistelussa hän menetti 7 miestä sekä molemmat
+sutensa, jotka tulivat ammutuiksi häkeissään alhaalla ruumassa. Mutta
+kesy karhu, joka koko ajan tassutteli kannella ja isäntänsä ympärillä,
+säilyi aivan koskematta.
+
+Mutta sillä ei vielä oltu selvitty leikistä. Laivamiehet olivat
+arvatenkin ottaneet liiemmälti kohmetusryyppyjä, sillä Tordenskjoldin
+mentyä huoahtamaan kajuuttaan laskivat he purren iltamyöhällä karille
+Skoonen rannikolle ja vielä sellaista vauhtia, että pohja repesi pitkin
+pituuttaan ja alus alkoi täyttyä vedellä.
+
+Nyt olivat hyvät neuvot kalliit. Siinä istua kökötettiin
+vihollisrannalla, vankeus tai hukkuminen yhtä varmana näköalana.
+Laivavene, joka oli ainoa pelastuksen väline, oli taistelussa
+ammuttu piloille. Sen reiät nyt kuitenkin paikattiin parhaan mukaan
+vaaterääsyillä ja puunpalasilla, ja sitten paiskattiin vene veteen
+— kunnollisesta laskemisesta ei ollut puhettakaan, sillä meri kävi
+jylhästi. Siihen laskeutui Tordenskjold kahden matruusin ja parin
+pienen rahanassakan kera; toiset miehet ja muu omaisuus saivat jäädä
+odottelemaan kohtaloaan purressa. Läpi kiukkuisen talviyön kävi veneen
+kulku Själlannin pohjoisinta nientä kohti, jonne toki saavuttiin
+onnellisesti. Sieltä lähetti Tordenskjold apulaivan korjaamaan
+jälkeenjääneitä, mutta se sai palata tyhjin toimin takaisin. Koko
+päivän kestäneen urhean vastarinnan jälkeen oli purren miehistö
+joutunut ruotsalaisen rannikkoväestön vangiksi, joka kiukustuneena
+omasta miestappiostaan yritti surmata Tordenskjoldin hovimestarin,
+joka oli hiukan isäntänsä näköinen. Kaarle XII kumminkin vapautti
+kohta vangit ja lähetti heidät ynnä kaikki Tordenskjoldin tavarat
+takaisin sankarillemme, liittäen mukaan tervehdyksen, että "jos tämä
+itsekin olisi joutunut vangiksi, olisi kuningas kohdellut häntä kuten
+ainakin suuresti kunnioittamaansa henkilöä sekä päästänyt hänet sitten
+vapaaksi".
+
+
+
+Amiraali.
+
+
+Köpenhaminaan palattuaan Tordenskjold selviytyi moitteettomana miehenä
+häntä vastaan nostetussa käräjänkäynnissä ja saavutti vähitellen
+jälleen kuninkaan suosion. Hänet määrättiin viemään apujoukkoja Tanskan
+norjalaiseen armeijaan, mutta sai ensimmäiseen Norjan satamaan tultuaan
+kuulla, että Kaarle XII oli kaatunut Fredrikshaldia piirittäessään,
+ja että ruotsalaiset suurimmalta osalta olivat jo vetäytyneet
+takaisin rajan yli. Hän hankki nopeasti virallisen vahvistuksen tälle
+tiedolle ja lähti kiireen kautta nopeimmalla laivallaan viemään sitä
+Köpenhaminaan. Hän saapui perille iltamyöhään, jolloin kuningas Fredrik
+oli aikeissa käydä levolle; mutta Tordenskjold vaati siitä huolimatta
+heti puheillepääsyä. Arvaten tärkeitä sanomia tulevan Norjasta otti
+kuningas hänet vastaan ja kysyi huolestuneesti:
+
+"Onko Fredrikshaldin linnoitus vallattu?"
+
+"Ei — kaukana siitä, teidän maj:ttinne!" vastasi Tordenskjold;
+"päinvastoin olen iloinen voidessani onnitella teidän maj:ttianne.
+Kuningas Kaarle on kuollut, eikä ainuttakaan ruotsalaista ole enää
+Norjassa."
+
+Kuningas kääntyi poispäin ja oli pitkän aikaa ääneti; sitten hän kysyi:
+
+"Onko tämä tieto täysin luotettava?"
+
+"Suokoon Jumala, että minun nimitykseni schoutbynachtiksi olisi
+yhtä varma kuin tietoni", vastasi Tordenskjold tavallisella
+suorasukaisuudellaan ja pitäen tällöinkin omaa etuaan silmällä.
+Sitten kertoi hän lähemmin Ruotsin sankarikuninkaan kuolemasta ja sen
+sotajoukon hätäisestä paluusta.
+
+"Jos tämä kaikki on totta", lausui kuningas sydän keventyneenä, "niin
+olen täten nimittänyt sinut schoutbynachtiksi; mutta ensin tahdon
+kumminkin saada lähemmän vahvistuksen puheellesi."
+
+Tordenskjold kiitti kaikkein alaisimmasti ja veti esiin hankkimansa
+virallisen vahvistuksen sanomalleen. Tämä sattui jouluk. 28 päivän
+illalla 1718, ja 30 p. sai Tordenskjold uudenvuodenlahjaksi
+vastaanottaa nimityksensä schoutbynachtiksi, jota vanhaa hollantilaista
+nimitystä silloin käytettiin kontreamiraalin arvosta.
+
+
+
+Viimeinen uroteko ja kuolema.
+
+
+Pitkältä ei Tordenskjoldille ollut enää suotu elinaikaa; mutta uuden
+amiraalinarvon saivat ruotsalaiset kalliisti maksaa. Hänen viimeinen
+urhotekonsa kuulostaa miltei tarumaiselta.
+
+Kun Ruotsin hallitus Kaarlo XII:n kuoltua ei näyttänyt olevan kyllin
+halukas rauhantekoon, päätti Fredrik kuningas vuorostaan käydä
+hyökkäyssotaan sitä vastaan. Mutta maa-armeija, jonka mukana kuningas
+itse seurasi, ei ollut vielä ennättänyt tehdä ainuttakaan liikettä, kun
+sen päämajaan saapui tieto, että Marstrandin kaupunki ynnä sen vieressä
+oleva Karlstenin linnoitus oli pari päivää aikaisemmin antautunut.
+Kenelle sitten — maa-armeijahan oli vielä asemillaan? Kenellekäs
+muulle kuin Tordenskjoldille!
+
+Hän oli näet saanut kuulla, että Karlstenissa oli varusväkenä vain
+300 miestä ja että Marstrandin satamassa majailevissa ruotsalaisissa
+sotalaivoissa samoin oli heikko vartiosto. Hän päätti ominpäin käydä
+tuon linnoitetun kaupungin kimppuun — "entrata" sen, niinkuin merellä
+oli tottunut tekemään vihollisen sotalaivoille. Laivastollaan hän
+purjehti sataman suulle, teetti joutuisasti pattereita sitä suojaavalle
+pienelle luodolle ja pakotti niiden ja laivojensa tulella kaupungin
+itsensä ja satamassa olevat sotalaivat antautumaan. Se oli loistava
+voitto, sillä paitsi kaupunkia ja sen runsaita varastoja lankesi
+hänen käsiinsä yhtä suuri sotalaivasto kuin hänellä itsellään oli
+käytettävänä — 15 alusta — ja noin 500 tykkiä. Voiton helppous johtui
+siitä, että Tordenskjold itse oli kalastajaksi pukeutuneena käynyt
+kaupungissa ja laivoilla ottamassa selvää varustuksista ja niiden
+heikoista puolista; hän oli kaupitellut kaloja vaatien niistä niin
+järjetöntä hintaa, ettei tavarasta kukaan huolinut. Sitä suuremman
+hinnan saivat sitten ruotsalaiset maksaa, kun Tordenskjold vei heiltä
+koko kaupungin ja laivat.
+
+Mutta vielä seisoi Karlstenin linnoitus valloittamatta. Vaikka sen
+varusväki oli heikko, olivat sen muurit sitä vahvemmat — niin vahvat,
+ettei Tordenskjold pienillä laivatykeillään saanut niille mitään
+aikaan. Sen iäkäs päällikkö eversti Danckwardt pommitti herkeämättä
+kaupunkia sen jouduttua tanskalaisten valtaan, aiheuttaen näille
+melkoista mieshukkaa. Vain viekkaus auttoi tässä perille. Hän levitytti
+linnoitukseen kamalia tietoja, että hän muka kohta saisi lisäjoukkoja
+20,000 miestä, kostaisi kovasti puolustajille, jollei linnoitus
+antautuisi, ja poltattaisi kaupungin poroksi, jollei päällikkö lakkaisi
+sitä ammuttamasta.
+
+Vanha eversti antoi kaupunkilaisten hätäilyn pelottaa itseään, ja alkoi
+raapia korvallistaan. Jonkinmoinen aselepo tuli aikaan, ja Tordenskjold
+tarjosi päällikölle tilaisuuden lähettää jonkun upseereistaan
+kaupunkiin ottamaan selvää, oliko hänen suurenmoisissa apuneuvoissaan
+perää. Vastoin juonikkaan amiraalin odotusta ottikin eversti hänen
+sanansa todesta ja lähetti erään kapteenin tarkastamaan vihollisen
+asemaa.
+
+Nyt olivat taas hyvät neuvot tarpeen. Tordenskjoldilla ei ollut
+kaupungissa jalka- ja laivaväkeä 300 miestä enempää. Hän otti
+lähettilään vastaan erittäin kohteliaasti sekä syötti ja varsinkin
+juotti häntä vieraanvaraisesti; ja kun siinä tilassa sitten lähdettiin
+katselemaan kaupunkia, vilisi tyhmistyneen upseerin silmissä sen
+kaduilla aivan viljaltaan vihollista väkeä. Tordenskjold oli ennakolta
+antanut viisaat käskyt ja marssitti noita 300 miestään joka paikkaan
+kapteenin nähtäväksi. Linnoitukseen palattuaan tiesi tämä kertoa
+everstilleen kummia; ja kun vielä hänen suurin ruutikellarinsakin oli
+räjähtänyt ilmaan, alkoi päällikkö hieroa antautumista.
+
+Se päätettiin huomenissa klo 10 a.p., ja klo 3 i.p. piti linnoituksen
+olla tyhjänä ruotsalaisista. Mutta kun nämä kärsimättömän
+Tordenskjoldin mielestä viivyttelivät liiaksi, marssi hän 100 miehen
+kera linnoituksen portille ja vaati sisäänpääsyä. Vain neljän
+seuralaisen kanssa hän pääsikin portista linnanpihalle, riensi paljas
+miekka kädessä päällikön asunnon eteen ja huusi akkunasta sisään: "Aika
+on käsissä, mitäs kuhnailette?"
+
+Aivan ällistyneenä moisesta uhkarohkeudesta päästi eversti Danckwardt
+aluksi 100 epäluotettavaa saksalaista palkkasoturia lähtemään,
+jonka jälkeen Tordenskjold marssitutti omat 100 miestänsä sisään ja
+miehitti niillä kaikki ulos- ja sisäänkäytävät — jälellä olevain 200
+ruotsalaisen sotamiehen seistessä täysissä aseissa keskellä linnanpihaa!
+
+Sillä tapaa antautui Karlstenin linnoitus tanskalaisille heinäkuussa
+1719. Kohdakkoin solmitussa rauhassa molempien valtakuntain välillä
+peri Ruotsi sen tosin takaisin; mutta eversti Danckwardt sai päällään
+maksaa älyttömyytensä.
+
+Seuraavana vuonna lähti Tordenskjold kauvan aikomalleen matkalle
+Englantiin. Mutta ennätettyä matkan varrella vasta Hannoverin
+kaupunkiin joutui hän sanasotaan erään ruotsalaisen everstin kanssa,
+ja riita ratkaistiin kaksintaistelulla, jossa Tordenskjold kaatui
+juuri 30 vuotta täytettyään. "Ketä jumalat rakastavat, sen he korjaavat
+nuorena", sanoivat vanhat kreikkalaiset.
+
+Wessel-Tordenskjold oli monessa suhteessa kuuluisan vastustajansa
+Kaarle XII:n kaltainen. Molemmat löysivät ilonsa lakkaamattomissa
+taisteluissa, vaarat olivat heille pelkkää leikkiä, ja molemmat
+ymmärsivät kunnioittaa kelpo vastustajaa. Sodan loputtua sanoi
+Tordenskjold suurimman mielihalunsa olevan saada taistella Ruotsin
+laivaston rinnalla venäläisiä vastaan Itämerellä. Mutta sen erotuksen
+oli kohtalo suonut näille mainioille sankareille, että kun Kaarle XII
+kaikesta hurjapäisestä uljuudestaan huolimatta syöksi valtakuntansa
+perikadon pohjimmaiseen kuiluun, oli Tordenskjoldin sallittu nostaa ja
+tukea Tanskan vaipuvaa merivaltaa ennenkuulumattomaan kukoistukseen.
+
+
+
+PUISTEN SOTALAIVOJEN VALTAKAUDELTA.
+
+
+Sotalaivojen ryhmitys ja aseistus.
+
+Aina 19 vuosisadan puoliväliin saakka olivat sekä sota- että
+kauppalaivat puisia, eikä niiden välillä ollut paljon muuta eroa,
+kuin että edelliset olivat nopeampikulkuiset ja paremmin aseistetut.
+Sotalaivat olivat itse asiassa vähitellen muodostuneet aikaisemmista
+asestetuista saatto- (konvoiji) aluksista, joiden turvin kauppalaivat
+ryhmissä kulkivat silloin ylen epävarmoilla reiteillä. Minkä
+kauppahaahden hyvänsä saattoi varustaa sotalaivaksi, kun lastin tila
+käytettiin tykistön ja ampumatarpeiden sijoitusta varten ja merimiesten
+lukua lisättiin tykkiniekoilla ja tussarisotilailla.
+
+Kokonsa, purjeidensa ja asestuksensa mukaan sotalaivoja nimitettiin
+linjalaivoiksi, frekateiksi, korveteiksi, kaljuunoiksi, hukkerteiksi
+j.n.e. Suurimmat olivat linjalaivat, joissa tykistö, kansitykkejä
+lukuunottamatta, oli sijoitettu suojattuihin pattereihin, n.s.
+kasematteihin, kolmelle jopa neljällekin kannelle päällekkäin —
+siitä myöskin nimitys "3- ja 4-kantiset". Tykkejä saattoi niissä olla
+aina 136 ja miehistöä 1,200 saakka. Tykkien suut pistivät ammuttaessa
+esiin luukuilla varustetuista ampumareijistä eli "tykkiporteista";
+ladattaessa ja luudalla puhdistettaessa kiskottiin ne nuorasta
+alustaan eli lavettiin kiinnitetyillä pyörillä taapäin. Kansitykit eli
+"karonnadit" olivat lyhyitä, mutta erityisen järeitä, ja ne ladattiin
+tavallisesti raehauleilla tuhotakseen vihollislaivan miehistöä kannella
+ja takilassa.
+
+Erikoisen lajin sotalaivoja muodostivat kaleerit, joita kuljetettiin
+soutamalla. Ne vastasivat myöhempiä tykkiveneitä, ollen varustetut
+kevyellä tykillä keulassa ja perässä; tyynen vallitessa ne myöskin
+hinasivat isoja sotalaivoja taisteluasentoon sekä niiden vahingoituttua
+pois turvaan.
+
+
+Taistelutapa.
+
+Taistelussa oli yleensä sääntönä, että samallaiset laivat antautuivat
+ottelemaan keskenään: linjalaivat — jotka nimensä mukaisesti
+muodostivat kummankin sotivan puolen taistelurintaman eli -linjan
+— linjalaivain kanssa; pienemmät alukset pysyttelivät aluksi joko
+kyljillä tahi isompien takana, sekautuen sitten taistelun kehittyessä
+nekin kamppailemaan keskenään. Nykyiseen laivatykistöön verraten olivat
+silloiset tykit aivan pikkuruisia kapineita, kenttä- ja varsinkin
+piiritystykistöä melkoisesti pienemmät, joten suhde niiden välillä
+oli siis päinvastainen kuin nykyään. Sen vuoksi niitä käytettiinkin
+laivoissa sitä runsaammin. Niiden teho silloisiin puulaivoihin oli
+suhteellisesti heikko. Vastustajat voivat lähetä aivan vieri-viereen ja
+ampua toistensa kyljet seulaksi ja purjeet rääsyiksi; mutta ahkerasti
+paikkailemalla vammojaan voivat ne pysyä edelleenkin vedenpinnalla sekä
+omin avuin tai toisten hinaamina pyrkiä turvaan.
+
+Jos vihollislaivaa ei saatu pommittamalla upoksiin, koetettiin se
+sytyttää palamaan ampumalla tulisiksi kuumennettuja luoteja ja
+viskomalla sen kannelle ja rikiin tulisoihtuja, palavaa pikeä j.n.e.
+Rohkein ja tehokkain keino oli kumminkin "entraus" eli kylkirynnäkkö.
+Silloin laskettiin veneihin hampaihin saakka aseistettuja miehiä,
+jotka soutivat vihollisaluksen kupeelle, kiipesivät kuin kissat ylös
+sen kylkiä — käyttäen hyväkseen kaikkia esiin pistäviä ulkoutumia,
+alasriippuvia nuoranpäitä ja rynnäkkökeksejä — ja kannelle tultuaan
+toimittivat verisaunan pakottaakseen siten laivan miehistön
+antautumaan. Niin uskallettua kuin tämä oli kin ja niin veriseksi kuin
+käsirysy tavallisesti kävikin, oli aineellinen voitto sitä suurempi:
+laiva kaikkine aseineen, varastoineen ja miehineen joutui voittajan
+saaliiksi. Huomatessaan vastarinnan turhaksi räjähyttivät puolustajat
+usein laivansa ilmaan, jolloin tuho peri heidät itsensä ja ylivoimaiset
+viholliset. Vallattu alus hinattiin satamaan korjattavaksi; miehistö
+toisinaan pakotettiin voittajan palvelukseen, ja lastin (nimenomaan
+kauppalaivojen) arvo jaettiin upseerien ja miehistön kesken
+"riistarahoina". Siksipä oli n.s. kaapparitoimi noina aikoina sekä
+luvallista että suosittua kaikkien maiden sotalaivastoissa (ks.
+tarkemmin XVI Lukua).
+
+Kuten näkyy, muistutti meritaistelu tällöin kaksintaistelua, ottelua
+mies miestä vastaan, ja oli omiaan kehittämään mieskohtaista
+yritteliäisyyttä ja urhoollisuutta sekä luomaan sellaisia hillittömän
+huimia merisankareita kuin Tordenskjold. Vasta myöhemmin, rautalaivojen
+päivinä, vaaditaan päälliköiltä etusijassa taktillista ja
+meriteknillistä kuntoa.
+
+
+
+
+VIII LUKU
+
+Kauppalaivojen kulta-aika.
+
+ Valtameren uudet isännät. — Suuret kauppakomppaniat; Komppanian laatu
+ ja toiminta; Komppaniat kasvattavat ylellisyyteen; Komppaniain tulot
+ ja maksut, mahtavuus ja konkurssit; Komppaniani merkitys yleisessä
+ sivistyselämässä; Komppaniat valtiollisena tekijänä. — Purjelaivalla
+ entisaikaan: "Poikani kaleijalla" ja sen tekijä; Finlandein lähtö
+ Göteporista; Myrskyssä Pohjanmerellä; Matkan jatko ja päätös;
+ Wallenbergin virkatehtävät ja elämä laivalla; Luonnonhavaintoja.
+
+
+
+Valtameren uudet isännät.
+
+
+Espanjan merivallalle oli Suuren armadan surkea loppu todellisuudessa
+kuolettava isku, jolla oli sangen laajakantoiset seuraukset. Siihen
+asti olivat Espanja ja Portugali hallinneet itsevaltiaina isäntinä
+siirtomaitaan uudessa ja vanhassa maailmassa, kiristäneet niistä
+rautakourin äärettömiä rikkauksia ja kateellisesti estäneet toisia
+maita käymästä niissä kauppaa — olihan paavi bullallaan jakanut
+kaikki "uudet maat" näiden kahden valtakunnan kesken. Täten saaduilla
+rikkauksilla ne olivat luoneet siirtomaa- ja merivaltansa tueksi vahvat
+ja tottuneiden merenkulkijain miehittämät laivastot, jotka kerkeästi
+pitivät kurissa saaliinjaolle himoitsevien naapurikansani aluksia.
+
+Mutta nytpä nuo molemmat peljätyt merten valtiaat, toistensa
+liittolaiset Kanaalin meritaistelussa, tulivat surkeasti lyödyiksi.
+Sen sijaan alkoi voittajille, Englannille ja Alankomaille — nekin
+liittolaiset samassa taistelussa — nopeasti kukoistuksen aika.
+Näiden protestanttisten valtojen rinnalle astui kohta myöskin kolmas,
+katolinen Ranska. Tälle maalle olivat omat edut tähdellisemmät kuin
+uskonnolliset näkökohdat; siksipä se samoihin aikoihin myöskin
+asettui 30-vuotisessa sodassa pontevasti auttamaan protestanttista
+maailmaa vanhaa kilpailijaansa Itävalta-Espanjaa vastaan.
+Suoranaisena seurauksena armadan häviöstä ja Espanjan samanaikaisista
+vastoinkäymisistä mantereellakin oli, että nämä vallat sieppasivat
+vaipuvan merivaltikan sen entisten kantajain käsistä. Bukanieri-
+ja sissitoimi (ks. XVI luku), joka oli jo aikaisemminkin pahasti
+häirinnyt Espanjan kauppaa Länsi-Intian vesillä, tuli nyt tavallaan
+laillistetuksi ammatiksi. Reippaat uskalikot, maineensa menettäneet
+kauppalaivurit, aatelissukujen perinnöstä osattomaksi jääneet nuoremmat
+pojat ynnä muut tyhjätaskut liittyivät yhteen, saivat odotetun saaliin
+perusteella laivoja käytettäväkseen ja varoja niiden varustamiseksi ja
+lähtivät, Draken sanoja käyttääksemme, entistä kuumemmin "korventamaan
+Espanjan kuninkaan partaa".
+
+
+
+Suuret kauppakomppaniat.
+
+
+Toisellakin tavalla ja paljon luvallisemmassa muodossa käyttivät
+edellämainitut maat hyväkseen Pyreneain valtain merellisen mahdin
+vaipumista. Ne näet kiiruhtivat julistamaan maailmankaupan vapaaksi
+kaikilla merillä ja mantereilla ja avaamaan Espanjan ja Portugalin
+siihen asti visusti sulkemat kauppatiet niiden merentakaisiin
+siirtomaihin, ennen kaikkea molempiin Intioihin, idän "ryytimaahan"
+ja lännen "kultalaan". Hallitukset tekevät asiassa alotteen:
+ne myyvät julkisella huutokaupalla enintarjoavalle määräajaksi
+(Hollannissa esim. 45 vuodeksi kerrallaan) etuoikeuden kaupankäyntiin
+Itä- ja Länsi-Intiassa, sittemmin muissakin Espanjan ja Portugalin
+amerikalaisissa, afrikalaisissa ja aasialaisissa siirtomaissa.
+Tällä tapaa syntyivät aikanaan ylen rikkaat ja mahtavat Intian
+kauppakomppaniat. Niitä virisi kuin maasta polkemalla heti suuren
+armadan tappion jälkeen ja sitten edelleen pitkin 16. ja 17. satalukua.
+Mainitsemme tässä niistä tärkeimmät.
+
+_Itä-Intian komppanioita_ perustettiin Englannissa 1600, Alankomaissa
+1602, Tanskassa ja Ranskassa 1664, Ruotsissa 1731. _Länsi-Intian
+komppanioita_ Alankomaissa 1621, Ranskassa 1664, Tanskassa 1671,
+Ruotsissa 1786. Muita samallaisia kauppiasyhtymiä olivat englantilaiset
+_Hudson Bay-komppania_ 1670, joka harjotti turkiseläintenpyyntiä
+Kanadassa, ja _Guinea-komppania_, Ruotsissa 1649 ja Tanskassa
+1658, joka toi Portugalin afrikalaisista siirtomaista kultahietaa,
+norsunluuta ja neekeriorjia, sekä ranskalainen _Mississippi-komppania_
+1717, joka harjotti riisin- ja tupakanvilj. ynnä -kauppaa mainitun
+"vesien emon" rantamilla.
+
+
+
+Komppaniain laatu ja toiminta.
+
+
+On huomattava, etteivät nämä komppaniat alkuaan olleet meidän nykyisten
+osakeyhtiöidemme tapaisia; sellaisiksi ne muodostuivat vasta paljon
+myöhemmin. Osakkeet eivät näet olleet vapaasti kaupan, vaan moniaat
+rikkaat aatelismiehet ja suurkauppiaat ynnä laivanvarustajat liittyivät
+tarkotusta varten yhteen, kylvivät runsaasti lahjuksia taivuttaakseen
+hallituksen jäseniä hankkeelleen suosiollisiksi ja perivät siten
+kullan ja viekkauden avulla halutut etuoikeudet siirtomaankauppaan.
+Määräajan (oktroijin) loppuunkuluttua voi yhtiöön uudessa
+huutokauppatilaisuudessa tulla aivan toiset isännät. Etuoikeuksiin
+liittyi jo kohta alusta _yksinoikeuskin_ kyseenalaisten siirtomaiden
+tavarain tuontiin ja kauppaamiseen, ja sepä seikka tekikin komppaniat
+niin hirvittävän mahtaviksi, rikkaiksi ja vihatuiksi.
+
+Espanja ja Portugali olivat kumminkin edelleen saarrosta väkisin
+vapautettujen siirtomaidensa isäntiä, eikä niiden merimahti ollut vielä
+tyyten loppunut. Samoin häiritsivät etäisillä merillä kaupankäyntiä
+maurilaiset ja muut vieraskansaiset sekä omatkin merirosvot,
+sittekun tavallansa ritarillinen ja alussa yksinomaan Espanjaa
+vastaan kohdistettu bukanieritoimi oli turmeltunut filibustierien
+ja muiden henkipattojen merisissien harjottamaksi mielivaltaiseksi
+ryöstelemiseksi, "kaikkien sodaksi kaikkia vastaan". Siksipä piti
+kumpaankin Intiaan menevät kauppalaivat asestaa erittäin vahvoiksi.
+Niiksi valittiin jykevimmät ja nopeakulkuisimmat purjealukset (siitä
+sitten nimitys "Itä-Intian purjehtijat" kaikkein nopeakulkuisimmille),
+ja ne varustettiin hyvin tykeillä, ampumatarpeilla ja asekuntoisella
+miehistöllä. Usein lähti kokonainen laivasto komppaniain aluksia
+yhdessä purjehtimaan, ja silloin oli niillä sotalaivoja saattajina.
+
+
+
+Komppaniat kasvattavat ylellisyyteen.
+
+
+1700-luvulla, "hyödyn aikakaudella" ja merkantilismin kukoistusaikana,
+kohosi komppaniain lukumäärä ja mahti vieläkin suuremmaksi. Kun meillä
+Pohjolassa esim. kaikki europalainen ulkomaankauppa oli muutamien
+harvojen "tapulikaupunkien" hallussa ja koko siirtomaankauppa parin
+Intian komppanian yksinoikeutena, niin arvaa helposti, kuinka
+epätasaisesti kaupan kautta saatu varallisuus maassa jakautui,
+kuinka etuoikeutetuilla oli rajaton valta ja vapaus määrätä ja
+korottaa tavarain hintoja, ja kuinka suureksi kansan laajojen piirien
+tyytymättömyys moisesta asiainmenosta kasvoi. Siitä huolimatta
+— ja välittämättä hallituksen rajoituksista ja fysiokraattien
+[ Fysiokraattien mielestä oli maa (ja vesi) kansojen ainoa
+rikkauden lähde ja maanviljelys siis ainoa hedelmällinen elinkeino.
+Maataviljelevä valtio voi pysyä pystyssä ilman kauppaa ja teollisuutta,
+mutta ei päinvastoin. Siis aivan vastakkainen käsitys kuin kauppaa
+suosivalla merkantilismilla, johon ylempänä on viitattu.] varoituksista
+— lisäytyi eri maissa ylellisyys tavattomasti tottumisesta komppaniain
+tuottamiin siirtomaatavaroihin. Kiina ja Japani lähettivät silkkinsä
+(silkkiäispuun viljelys ja silkin ja sametin valmistus oli kyllä
+tähän aikaan jo opittu myöskin Italiassa ja Etelä-Ranskassa), teensä
+ja riisinsä, pronssi-, posliini- ja lakeeraus-tavaransa, Itä-Intia
+epälukuiset ryytinsä, jalokivensä ja helmensä, Länsi-Intia kahvinsa ja
+sokerinsa, tupakkansa, romminsa ja arrakkinsa aina kaukaiseen Pohjolaan
+saakka. Ei auttanut, vaikka papisto jyrisi saarnatuolista ajan
+turmelusta ja nautinnonhalua vastaan, ja vaikka hallitus sääti sakkoja
+ja jalkapuuta aatelittomain säätyjen koreasta vaatetuksesta ynnä kahvin
+ja tupakan nauttimisesta. Silkkihetaleet, lakeeratut huonekalut ja
+posliiniset pöytäkalut, kahvi ja tee ynnä huumaava ryydinlemu — nehän
+kuuluivat kerrassaan rokokoo-ajan kodin sisustaan ja ilmapiiriin,
+työntäen tieltään entiset rehelliset sarka- ja verkavaatteet, jykevät
+kansanomaiset tai barokkityyliset huonekalut, kotimaisen olven ja
+paloviinan, yksinkertaiset savituopit ja tinalautaset.
+
+Kun "Itä-Intian purjehtijaa" sen monikuukautiselta, usein
+parivuotiseltakin matkalta tähystettiin palaavaksi lähtösatamaan,
+syntyi kaupungissa riemullinen odotus — olihan tapaus suurimpia
+paikkakunnallisia juhlahetkiä. Puhumattakaan varrotussa laivassa
+olevien monilukuisten omaisten jälleennäkemisestä, tiedettiin
+sen mukana saapuvan sellaista tavaraa, joka tuona hienostuneena
+ja nautinnonhaluisena aikana teki elämän vasta oikein elämäksi.
+Komppania näet, laivan saavuttua rantaan ja selvittyä ajan ankarasta
+tullikäsittelystä (jossa kyllä sattui tuhkatiheään monenmoista
+koiruutta ja lahjomista), möi yleensä tuodut kaukomaantuotteet
+huutokaupalla, nautintoaineet paljottaiserissä; mutta harvinaisuuksia,
+sen ajan suuresti suosittuja "kuriositeetteja" — Kiinan kauniisti
+kirjailtuja posliini- ja lakeeraustöitä, Intian helmiä, norsun- ja
+kilpikonnanluukaluja y.m.s. — pääsi jokainen rahakas kokoilija
+ostamaan. Pohjoismaiden tärkeimmäksi merikaupungiksi Köpenhaminan
+rinnalla kohosi juuri Itä-Intian kauppansa nojalla silloin vielä aivan
+nuori Götepori, jossa ruotsalaisella komppanialla oli pääkonttorinsa ja
+oma satamansa.
+
+
+
+Komppaniain tulot ja maksut — mahtavuus ja konkurssit.
+
+
+Selvää oli, että näin ylettömiä etu- ja yksinoikeuksia jakaessaan
+pitivät asianomaiset hallitukset omaa etuansakin silmällä ja
+maksattivat niistä runsaasti. Niinpä hollantilainen Itä-Intian
+komppania sai ensi kerran 1602 suorittaa oikeuksistaan 25,000 floriinia
+(päälle 52,000 mk.), mutta kauppalupaa uusittaessa 1647 1 1/2 milj. fl.
+ja seuraavan kerran 1696 jo 3 milj. fl. (huomattava on, että rahanarvo
+silloin oli nykyistä paljoa suurempi). Ensimmäinen englantilainen yhtiö
+sai 1708 auttaa rahapulaan joutunutta valtiota 1,200,000 punnalla,
+ja vuodesta 1767 lähtien maksaa vuosittaisveroa 400,000 puntaa.
+Ruotsalaiselle Itä-Intian komppanialle määrättiin vuodesta 1746 alkaen
+50,000 taalarin (yli 100,000 mkn) maksu jokaisesta onnellisesta kotia
+palanneesta laivasta, ja sai se lisäksi antaa lahjoja ja lainoja
+hallitukselle ja sen yksityisille jäsenille monien satojentuhansien
+taalarien arvosta.
+
+Mutta sitä runsaammat olivat komppaniain osakkailleen jakamat voitot.
+Edellämainittu hollantilainen yhtiö suoritti ensimmäisenä 45-vuotisena
+valtalupakautenaan liikkeeseen pannun pääoman 10-kertaisena takaisin,
+jakaen joinakin vuosina aina 75 pros. osinkoa. Englantilainen yhtiö
+jakoi laivainsa 8 ensi matkalta yhteensä 171 pros., 4 seuraavalta 87
+1/2 pros.; ruotsalainen yhtiö monesti yli 100 pros., keskimäärin 32
+pros.
+
+Siksipä syntyikin uutta valtalupaa kaupattaessa aina tavattoman kiihkeä
+kilpailu äveriästen rahamiesyhtymäin kesken, ja vähempivaraisetkin
+koettivat jollakin pienellä murto-osakkeella päästä mukaan. Komppaniat
+eli yhtiöt pysyivät aina samoina, mutta niiden omistajat (osakkaat)
+voivat uudessa myyntitilaisuudessa muuttua. Vasta paljon myöhemmin
+ne järjestyivät nykyisiä osakeyhtiöitä vastaavaan muotoon. Ja
+huomatessaan, miten hyväantinen lypsylehmä tällaisesta komppaniasta
+tuli valtionrahastolle, alkoivat hallitukset myydä samaisia
+etuoikeuksia yht'aikaa useammillekin yhtymille. Uusia komppanioja
+syntyi 1700-luvun alkupuolella tuiki tiheään: Ranskassa 17, Englannissa
+12, Tanskassa 10, Portugalissa 7, Espanjassa 6 (nämäkin vallat olivat
+huomanneet potkimisen vapaakaupan tutkainta vastaan turhaksi ja
+kiiruhtaneet noudattamaan toisten maiden esimerkkiä), Ruotsissa 6,
+Hollannissa 2.
+
+Mutta nyt nousi kilpailu jo liikanaiseksi, niin ettei romahduksia voitu
+välttää. Osaltaan vaikutti myöskin silloisten suurten merivaltojen,
+Englannin, Hollannin ja Ranskan kilvoittelu merten herruudesta
+haitallisesti rauhalliseen meriliikkeeseen ja kaupankäyntiin.
+Aikakauden suuret merisankarit, Blake ja Hood Englannissa, Tromp ja
+Ruyter Hollannissa, Jean Bart ja Suffren Ranskassa eivät tyytyneet
+löylyyttämään ainoastaan toisiaan, vaan ahdistelivat innokkaasti
+kilpailevien kansojen kauppahaaksiakin kaikilla maailmanmerillä. Siinä
+leikissä polttivat Itä-Intian komppaniat pahasti hyppysensä. 1700-luvun
+puolivälistä lähtien alkaa niiden keskuudessa sattuessa oikein
+jättiläiskonkursseja. V. 1769 esim. teki kokonaista 55 etuoikeutettua
+Intian komppaniaa eri maissa vararikon. Vanhimmat ja vankimmat
+pysyivät sentään pystyssä vielä kauvas 1800-luvulle saakka; mutta
+höyryvoiman tehtyä meriliikenteen paljon yleisemmäksi ja tavallaan
+kansallistutetuksi, väheni niiden kaupankäynti ja merkitys lopulta
+mitättömiin. Valtiollisilla seikoilla oli siinä osansa, uudenaikaisilla
+osakeyhtiömuodoilla samaten; komppaniat olivat eläneet mahtiaikansa ja
+saivat viimein lakata olemasta.
+
+Muutamissa muita elinvoimaisemmissa maissa on kyllä myöhemmin
+sallittu perustaa uusiakin samankaltaisia yhtiöitä kansallisen
+yritteliäisyyden ja kaupankäynnin edistämiseksi, s.o. myönnetty niille
+etuoikeuksia eräiden merentakaisten maanäärien luonnontuotteiden
+hyväksikäyttämiseen, mutta ei enää mitään yksinoikeutta kyseenä olevaan
+tuotantoon. Englannissa tällaisilla yhtiöillä on nimenä "Chartered
+Company" (sanasta "charter"- = etuoikeuskirja). Sellaisia on siellä
+vieläkin olemassa esim. Etelä-Afrikan kuuluisa Chartered C:ny, joka
+saaliin- ja vallanhimossaan sytytti tuhoisan buurisodan. Saksan
+afrikalaista siirtomaavaltaa on tuntuvasti edistänyt sikäläinen Saksan
+Itä-Afrikan yhtiö.
+
+
+
+Komppaniain merkitys yleisessä sivistyselämässä.
+
+
+Paitsi rahallisia tuloksia ja ylellisyyden lisäämistä on suurilla
+kauppakomppanioilla ollut erittäin tärkeä tehtävä nimenomaan 18.
+vuosisadan henkisessä elämässä.
+
+Hyvin järjestetty kaupankäynti kaukaisten maanäärien kanssa lisäsi
+erinomaisesti aikakauden maailmantuntemusta, lähensi vanhoja ja
+uudempia sivistyskansoja toisiinsa ja toi vielä alkuperäisellä
+kehitysasteella olevia ihmisrotuja osalliseksi yleisestä inhimillisestä
+kehityksestä. Voipa sanoa, että 1700-luvun jälkipuolisko,
+maailmanhistoriassa niin suurimerkityksellinen "valistuksen
+aikakausi", saa suurelta osalta kiittää kauppakomppaniain eri maanosia
+yhdistävää liiketointa kaikista niistä uusista luonnontieteellisistä
+havainnoista ja luonnonlakien tuntemuksesta, jotka kypsyttivät sen
+kukkaansa. Valistusfilosofia esitti elämän ihanteeksi luonnontilan
+teeskentelemätöntä yksinkertaisuutta ja vapautta; valtio-oppineet
+ja käytännölliset valtiomiehet lainasivat mullistaviin oppeihinsa
+vapaita aatteita Pohjois-Amerikan nuorista siirtovaltioista;
+aikakauden runoilijat uneksivat palaamista turmeltumattomaan luontoon;
+ja kaikki ajattelu, kaikki henkinen toiminta perustui tällöin
+tapahtuvaan luonnontieteisten mahtavaan heräämiseen. Komppaniain
+laivoja seurasivat kokonaiset esikunnat luonnontutkijoita tutustumaan
+vieraiden maanosien eläimistöön, kasvistoon ja kivennäisiin, niiden
+kansoihin ja sivistyselämään. Erityisesti Pohjolan oloja silmällä
+pitäen mainitsemme, että "hänen maj:ttinsa yrttimaailman keisari,
+kaikkien nelijalkaisten ja koppakuoriaisten kuningas", luonnon suuri
+järjestäjä Linné matkusteli itse nuorempana niiden mukana ja lähetti
+ahkerasti oppilaitaan merentakaisiin maihin tutkimaan luontoa ja
+kokoomaan siitä näytteitä, joita hän tarvitsi perustavan kasvi- ja
+eläinjärjestelmänsä valmistamiseen. Suomalaisiakin tutkijoita oli
+joukossa, m.m. teki Pietari Kalm silloin mainion Amerikan-matkansa,
+josta kirjoittamansa kertomus käännettiin monille Europan kielille.
+Monia uusia ravintokasveja ja viljelystapoja siirtyi tällöin Europaan.
+
+Yksinpä vapaudenaatekin, joka valistusfilosofian vaalimana lopulta
+puhkesi Ranskan suureksi vallankumoukseksi, oli tällaista lainatavaraa.
+Pohjois-Amerikan valtioiden vapautuessa Englannin ikeestä riensivät
+Europan tulisielut ottamaan osaa taisteluun ja toivat tullessaan
+vapaudensoihdun ja sotaisen kokemuksensa vanhan maailman mantereelle,
+jolla alkavissa vapaustaisteluissa he sitten toimivat eturivin miehinä.
+
+
+
+Komppaniat valtiollisina tekijöinä.
+
+
+Eräille kauppakomppanioille oli suotu vielä suurenmoisempi ja
+välittömämpi tehtävä maailmanhistoriassa. Mahtavimmaksi kaikista
+niistä kohosi ennen pitkää englantilainen Itä-Intian komppania.
+Hankittuaan itselleen Bengalissa jalansijaksi Kalkuttan (Kalikutin)
+kaupungin — saman, johon Vasco da Gama oli ensiksi noussut maihin ja
+josta käsin Portugali oli alkanut levittää valtaansa Intiassa — se
+saattoi nopeasti ja varmasti koko Etu-Intian valtansa alaiseksi. Sen
+palveluksessa yleni lordi Clive vähäisestä kauppapalvelijasta maansa
+jumaloimaksi kansallissankariksi.
+
+Ilman lakkaamattomia taisteluita ja viisasta valtiotaitoa ei tätä
+mainiota menestystä kuitenkaan saavutettu. Kotimaisten ruhtinaiden ja
+heimojen suhteen komppania noudatti vanhain roomalaisten valiolausetta:
+Jaa ja hallitse! Heikommat heimovaltiaista kukistettiin helposti,
+mahtavammat joko voitettiin verisissä taisteluissa tahi suostuteltiin
+ystäviksi lahjoilla ja alueenlisäyksillä. Mongolivaltiaiden,
+"suurmogulien" vanha keisarikunta Delhissä sortui omaa raihnauttaan,
+mutta sen tilalle nousi vaaralliseksi vastustajaksi Mysoren
+muhamettilaisten sulttaanien valtakunta, josta vasta Waterloon tuleva
+voittaja Wellesley-Wellington teki lopun. Ja kaiken aikaa haittasivat
+komppanian pyrintöjä kilpailevat ranskalaiset, jotka yllyttivät
+vihamielisiä ruhtinaita vastarintaan, toivat niille aseita ja laivoja
+ja opettivat niiden armeijoita europalaiseen sodankäyntitapaan.
+
+Pahin vaara Englannin vallalle Intiassa piili kumminkin komppanian
+omassa hallintojärjestelmässä. Sen päänä Intiassa oli kaikkivaltias
+kenraalikuvernööri, mutta hän oli tykkänään riippuvainen yhtiön
+kotimaassa sijaitsevasta johdosta. Mitä hän Intiassa rakensi, sen
+voivat kohta kokonaan kaataa johtokunnassa ja senkin yläpuolella
+olevassa yhtiökokouksessa tehdyt päätökset. Puoluepyyteet;
+mieskohtainen suosio tai viha ja ennen kaikkea rahalliset edut
+määräsivät ylimmän johdon hallintopolitiikan. Sodankäynnistä päättivät
+yhtiön lähettämät sotapäälliköt, jotka olivat kenraalikuvernööristä
+riippumattomat; siviilihallinnossa häntä kahlehtivat miltei joka
+askeleella johtokunnan julkisesti ja kateellisten puoluejohtajien
+salaisesti lähettämät asiamiehet. Vähitellen muodostui Intian hallinnon
+pääpyrkimys sellaiseksi, että tuosta rajattomain luonnonrikkauksien
+maasta oli kiristettävä kaikki mehu ja saalis jaettavaksi komppaniain
+osakkaille; maan alkuasukasten hyvinvointi ja sen rajattomien
+mahdollisuuksien kehittäminen laiminlyötiin törkeästi.[ Englannissa
+kohosi toki terveellistäkin ajatuskantaa Intian nurinkurista
+hallitustapaa vastaan. Vedettiinpä kenraalikuvernööreistä kaikkein
+mainioimmat, lordi Clive ja Warren Hastings, vastaamaan hallinnostaan
+alahuoneen edessä. Hädintuskin pelastuneena ankarista syytöksistä
+teki edellinen itsemurhan, ja jälkimmäinen vaipui valtiolliseen
+mitättömyyteen.] Yhtiön virkailijat puolestaan ylimmästä alimpaan
+saakka koettivat ruhtinaallisesta elämästä etsiä korvausta
+epäterveellisen ilmanalan vaikeuksille ja pitivät periaatteenaan
+haalia itselleen niin suuria rikkauksia kuin suinkin, jotta
+eläkeikään tultuaan voisivat palata kotimaahan äveriäinä "nabobeina".
+(Sana merkitsee intialaista ruhtinasta, mutta on sitten siirtynyt
+merkitsemään upporikasta henkilöä.)
+
+Tämä nurinkurinen järjestelmä aiheutti Intialle itselleen suunnattomia
+epäkohtia, joista se vielä tänäpäivänäkin kärsii, vaikka pahimmat
+haitat sen hallinnossa on jo korjattu. Tuossa maapallon rikkaimmassa
+maassa kärsii monisatamiljoonaisen väestön enemmistö säännöllisesti
+nälänhädästä, ja nälänkauhut synnyttävät Intian kamalia erikoistauteja,
+koleeraa ja ruttoa, joiden pesä ja levittäjä muuhun maailmaan se yhä
+edelleenkin on. Toiselta puolen oli suunnatonta väestöä pitämässä
+kurissa vain kourallinen englantilaista sotaväkeä, jonka tukena oli
+luotettaviksi luulluista heimoista muodostettuja alkuasukasrykmenttejä.
+Mutta näiden luotettavaisuus osottautui petolliseksi, kun yleinen
+tyytymättömyys sytytti viime vuosisadan puolivälissä vaarallisimman
+kaikista Englannin valtaa Intiassa järkyttävistä vastarinnoista,
+alkuasukassoturien ("sepoys’ien") verisen, julman kapinan.
+
+Vasta vaivalla se kukistettua huomattiin järkevimmäksi erottaa Intia
+komppanian hallinnosta suoraan Englannin kruunun alaiseksi, jolloin sen
+hallitsija otti "Intian keisarin" arvonimen. Nyt vasta voi Englanti
+ruveta korjaamaan vanhoja virheitään ja harjottamaan rauhallista
+sivistystyötä maailman rikkaimmassa maassa. — Jokseenkin samalla
+tapaa hankki Englanti itselleen Kanadan. Siellä toimivan Hudson
+Bay-komppanian turkistenpyytäjät ja uutisasukkaat asuttivat vähitellen
+tämän alkuaan ranskalaisen siirtomaan ja valloittivat sen metsä-, kala-
+ja mineraalirikkaudet Englannille, joka viljelemällä maan hedelmällistä
+maaperää on tehnyt siitä varsinaisen vilja-aittansa. Ranskalaisen
+Mississippi-komppanian sorruttua kelvottomiin rahakeinotteluihin
+peri sen valtaamat alueet (Louisianan) ensiksi Englanti ja sitten
+Yhdysvallat, jonka viljavimmat valtiot sijaitsevat niissä.
+
+
+
+PURJELAIVALLA ENTISAIKAAN.
+
+
+"Poikani kaleijalla" ja sen tekijä.
+
+Kuvauksena matkanteosta komppanialaivalla ilmestyi Ruotsissa v. 1770
+paikoilla kerrassaan klassillinen merikirja, josta on sittemmin otettu
+epälukuisia uusia painoksia — ei suinkaan tekijän kuuluisan nimen tahi
+teoksen kaunotieteellisen arvon takia, vaan sen tuoreen, reippaan ja
+ehtymättömän "meren hengen" ja rohkean, leikillisen esitystavan takia,
+josta välittömästi tuoksahtaa lukijaa vastaan suolainen meri-ilma.
+Myöskin arvokkaana todistuskappaleena silloisen purjehduksen hauskoista
+ja ikävistä puolista on sillä pysyvä merkitys merikuvauksen alalla.
+
+Sen nimi on "Poikani kaleijalla" ja tekijä oli muuan iloinen
+ruotsalainen laivakappalainen nimeltä _Jaakko Wallberg_ eli
+_Wallenberg_. Vallaton, kevytmielinen huimapää, aivan kuin jokin
+Bellmanin kuolemattomista henkilöistä — jota ikätoveriansa hän
+lähinnä muistuttaakin sekä kirjailijana että persoonallisuutena —
+hän lueskeli muiden varattomain opiskelijain tapaan papiksi, mutta
+otti ennen loppututkintoa ja virkaanvihkimistä pestin kappalaiseksi
+erääseen ruotsalaisen Itä-Intian komppanian laivaan nimeltä Finland,
+pikemminkin elatuksenmurheesta kuin sielunhoitajaksi valmistuakseen.
+Hänen runollinen suonensa oli ilmennyt jo varhain Bellmanin-henkisissä
+laulelmissa, kuvauksessa eräältä aikaisemmalta merimatkalta Lontooseen
+saakka sekä sankarirunonkatkelmassa nimeltä "Viipurin pamaus". Suurella
+matkallaan Kiinan Kantoniin saakka, joka kesti puolisentoista vuotta,
+kirjoitti hän puheenaolevan mainion kuvauksen merielämästä. Vielä kaksi
+muuta matkaa hän teki komppanian laivoilla samaan paikkaan, valmistaen
+niillä kolmannenkin teoksen, syvästi traagilliseksi tarkotetun,
+mutta aito Bellmanilaiseksi muodostuneen näytelmän "Susanna". Sitten
+hän päätti nopeasti jumaluusopilliset lukunsa ja hankki itselleen
+hyvätuloisen hallituspitäjän Kustaa III:nelta — esiytymällä tämän
+ilomielisen kuninkaan huviksi julkisissa naamiaisissa "piruna sarvineen
+ja sorkkineen!" Mutta sielunpaimeneksi päästyään hän näkyy saaneen
+äkisti "uuden hengen". Entinen iloinen hulluttelija ja viinaveikko
+rupesi taistelemaan kynsin hampain "juoppoutta ja löysätapaisuutta"
+vastaan, jopa hankki seurakuntaansa jalkapuunkin parantumattomia
+juoppolalleja, panettelijoita ja kirkonkäynnin laiminlyöjiä varten.
+Hänestä ei siis, kuten toisesta edelläkuvatusta laivakappalaisesta
+Drakesta, tullut merirosvo, vaan jylhä vanhatestamentillinen pikku
+profeetta. Kauvan ei ankaran nuoren kirkkoherran ollut kuitenkaan suotu
+ahkeroida omaa ja lähimmäistensä parannusta, sillä hän kuoli 1778
+ainoastaan 32-vuotiaana.
+
+
+Finland'in lähtö Göteporista.
+
+"Kultaisena makkara-aikana (joulun edellä) 1769", alottaa Jaakko
+Wallenberg kuvauksensa, "sain käskyn saapua ruotsalaisen Itä-Intian
+komppanian Finland-laivaan, joka oli valmiina purjehtimaan kapteeni
+h:ra K.G. Ellebergin johdolla." Alus, jota hän oikean merikarhun
+rattoisalla lemmekkäisyydellä nimittää "kunnian-eukoksi", oli iso
+kolmimastoinen frekatti, kantoi 400 lästiä (n. 1,000 tonnia) ja oli
+kahdesti ennen tehnyt saman pitkän matkan. Kapteeni Elleberg oli
+vanhanaikainen, yksivakainen mies, vanha Itä-Intian merikarhu; ja
+omituisen sattuman — tahi ehkä runollisen tartunnan — kautta julkaisi
+hänkin kertomuksen samalta matkalta, mutta perin kuivan, lokikirjaa
+muistuttavan todellisuuskuvauksen. Paitsi kapteenia ja kappalaista
+oli laivassa kokonaista 5 perämiestä, sihteeri, 3 "lääkäriä" eli
+välskäriä ja 150-henkinen miehistö, mutta ylimpänä vallanpitäjänä oli
+laivan "superkargi" eli komppanian asiamies apulaisineen. Kuten näkyy,
+oli alus mahdollisten merirosvojen varalta vankasti miehitetty, eikä
+tietysti lukuisia kansi- ja kylkitykkejäkään puuttunut lähdettäessä
+niin vaaranalaiselle matkalle.
+
+
+Myrskyssä Pohjanmerellä.
+
+Toisena joulupäivänä 1769 lähti Finland komppanian satamasta
+"Klippanista" — Itä-Intian laivat lähtivät mieluimmin matkalle syys-
+tai alkutalvesta voidakseen käyttää hyväkseen suotuisia passaatituulia
+Atlantilla ja Tyynellä merellä — ja suunta käännettiin Skotlannin
+pohjoisnientä kohti. Mutta kun laiva oli vuoden viimeisenä päivänä
+ennättänyt jo Shetlanninsaarten läheisyyteen, puhkesi Pohjanmerellä
+niin hirmuinen herranilma, että oli pakko kääntyä takaisin etsimään
+turvaa Norjan rannikolta, jonne saavuttiin vasta "46-päiväisen
+rähjäyksen jälkeen, jona aikana emme päässeet matkalla pitemmälle kuin
+muuten olisimme mukavasti ennättäneet 18 tunnissa". Niin riippuvaisia
+oltiin sääsuhteista purjelaivojen valtakautena! Silloin, kuten monesti
+muulloinkin ollessaan happamessa mielentilassa, pääsi Wallenbergiltä
+sananlaskuksi muuttunut huudahdus: "Mitäpä pojallani olikaan kaleijalla
+tekemistä!"
+
+Mainitusta hirmumyrskystä hän antaa seuraavan eloisan ja värikkään
+kuvauksen: "Kello lyö 10 — pois tieltä, pois tieltä! Ärjyaalto!
+Kalmankauhea peijakas, likimäärin yhtä korkea kuin Otrillan ja leveä
+kuin Hisingen (kaksi kalliota Göteporin luona), syöksähti samassa
+laivaan kokan puolelta, nakkasi mahdottoman ison ankkurin kanteen,
+murskasi portaat ja porraspuut, laahasi muassaan mereen vara-raa’at,
+jullin ja purren, vaikka ne olivat kiinnitetyt kaksinkertaisilla
+köysillä, raivosi perän puolella, viskaten nurin kaikki mitä tielleen
+sattui, sammutti kompassi-lyhdyt ja huuhteli kokonaisen liuman
+matruuseja, jotka olivat pakkautuneet yhteen kajuutan turviin, aina
+peräkaiteelle asti. Valpas, harmaahapsinen kapteenimme uiskenteli
+itse edestakaisin kannella, ja ilman siunattua köydenpätkää, jonka
+hyvä lykky satutti hänen käsiinsä, olisi Finlandistamme ja rouva
+Ellebergistä tullut murheellisia leskiä. Toinen ja neljäs perämies,
+tohtori ynnä useita muita istuivat ruokapöydässä, mutta tekivät
+kuperkeikan sen ylitse tuulen alle, missä hekin uiskentelivat penkkien
+ja matruusien seassa useita minuutteja edestakaisin, luullen jo
+joutuneensa merenpohjaan."
+
+
+Matkan jatko ja päätös.
+
+Lähes kuukauden päivät korjailtua laivan kärsimiä vaurioita päästiin
+päivänpaisteessa ja iloisessa koillistuulessa jatkamaan matkaa,
+joka tästä alkaen sujui suotuisasti, kunnes toukokuun viimeisenä
+päivänä voitiin heittää ankkuri Hyväntoivonniemen kohdalla niiden
+alastomain vuoriselänteiden juurella, joita vetelät portugalilaiset
+nimittävät "Pirun taivaaseenastumis-portaiksi". Siellä sai alus Kapin
+oikullisten tuulien takia maata taas lähes kuukauden, jolla aikaa
+Wallenberg kapteenin kera kävi ahkerasti tervehtimässä seudun säveitä,
+kalanverisiä ja pitkäpiimäisiä asukkaita, hollantilais-syntyisiä
+buureja, joiden hitautta ja naurettavaa siisteyttä hän kuvailee
+mainion hupaisesti. "Lattialle siellä ei vain saa sylkäistä, mutta
+pöydät ovat täynnänsä sylkyastioita, joihin herrat ja hienottaret
+sylkeä moksauttelevat". Kesäkuun loppupuolella hinasi Finland jälleen
+purjeensa ylös ja joutui syyskuun alussa, 8 1/2 kuukauden matkanteon
+jälkeen, Kantonin satamaan. Viisitoista viikkoa viivyttiin Kiinassa
+tehden kauppoja mandariinien kanssa, ja vasta joulukuun lopulla
+lähdettiin palausmatkalle "luihun filosofin Konfutsiuksen maasta".
+Heinäkuun alussa nähtiin sitten jälleen kesäsydämmen sädehtivässä
+iltaruskossa Ruotsin karut, rakkaat rantakalliot.
+
+
+Wallenbergin virkatehtävät ja elämä laivalla.
+
+Finlandin miehistöllä ei liene suinkaan ollut ikävät päivät rattoisan
+ja elämänhaluisen pastorinsa parissa. Hänen tehtävänään oli pitää
+jumalanpalvelus kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin
+puolenpäivän aikaan; mutta minkälaisen hartaudentunteen hän lieneekin
+herättänyt kuulijoissaan, niin huuhtoutui se arvatenkin jäljettömiin,
+kun samoina päivinä kohta saarnan jälkeen miehistölle tarjottiin
+säännölliset viikkoannokset punssia (arrakkitotia) raudoitetusta
+saavista, "niin isosta, että siihen olisi voinut hukuttaa rakuunan".
+Ja heti kun laiva-kello helinällään ilmotti myrskyn lähestyvän, soitti
+paloviinakello kaikkia ottamaan ylimääräisen sydämenvirkistäjän.
+Höyryävän arrakin ja sitruunamehun kohottama tunnelma leijaileekin
+sangen monen Kaleija-kirjan kuvauksen yllä.
+
+Muuten oltiin niin pitkällä ja yksitoikkoisella matkalla suorastaan
+pakotettuja etsimään hupia seuranpidosta ja — totipöydän äärestä.
+Pimeän tultua ei hyteissä saanut tulenvaaran takia polttaa valkeaa, ja
+isossa kajuutassakin sammutettiin lamput klo 10 illalla. Vaihetusta
+tuottivat välistä rajuilmat ja odotetut vaarat. Merirosvojen kanssa ei
+toki jouduttu kertaakaan tekemisiin, vaikka Kaarle Xll:ta tulisesti
+ihailevalla nuorella papilla ei olisi ollut mitään pientä otteluakaan
+vastaan. Pitkänäperjantaina 1770 ilmestyi kyllä epäiltävä purje
+taivaanrannalle; silloin "virsikirja laskettiin syrjään ja latauskeppi
+otettiin sijaan"; mutta ensi laukauksella veti vieras alus mastoon
+Englannin lipun, eikä siinä huomattu olevan "muuta sen vaarallisempaa
+kuin laivanlastillinen epäilyttäviä miss’ejä".
+
+Mutta myöskin kärsimykset, taudit ja kuolema antoivat vakavata
+vaihtelua matkalla. Sen voi ymmärtää jo yksistään siitäkin seikasta,
+että pitkillä purjehdus-väleillä juomavesi tavallisesti pilautui ja
+"tuli täyteen pieniä kärpäsiä ja siiroja". Silloin, etelän polttavan
+auringon alla, tulivat kerpukki ja mätäkuume vieraaksi skanssiin ja
+kajuuttaan. Wallenberg, joka ei muutoin mielellään muistele matkan
+ikävyyksiä, kertoo tästä lyhytkantaan: "Muistanpa päivän, jolloin
+kolme ruumista työnnettiin mereen". "Työnnettiin mereen" — sangen
+kärsimätön ja nuorekkaan kevytmielinen maininta papin suusta, joka
+juuri oli lausunut viimeisen siunauksen riippumattoihin käärittyjen ja
+jalkapainolla varustettujen vainajien yli.
+
+
+Luonnonhavaintoja
+
+hän sen sijaan teki ahkerasti, ja niihinpä oli yllinkyllin aikaa. Hän
+ihailee Madeiran, "paratiisisaaren" ikuista kevättä, joka lähetti
+lauhkean tervehdyksen saarta kaukaa kaartavan laivan kannelle; tahi
+juovuttavaa tuoksua Javan metsistä, missä Intian-jasmiinit kukkivat
+palmujen juurella ja iäti leuto ilma täyttyi ihanilla lemuilla,
+"joilta ei tahtonut malttaa mennä yöksikään hyttiinsä". Merenvaahdossa
+leikitteli valkoisia delfiinejä ja pyöriäisiä, tahikka ilmestyi
+aaltoja halkoen näkyviin satumaisen suuri vettä ruiskuttava valas.
+Ilman asukkaista lupasivat pitkämatkaisille purjehtijoille rauhallista
+ankkuripaikkaa riemulla tervehdityt, mustan- ja valkeankirjavan
+silkin tavoin välkkyvät Kapkyyhkyset; kun taas iltahämärässä
+ulappaa siivillään viistävä myrskylintu herätti taikauskoisissa
+merenkulkijoissa puistattavaa kammoa, sen kun uskottiin tietävän jotain
+pahaa.
+
+Jokainen lukenut mies oli "valistuksen aikana" harras luonnontutkija,
+pappismiehet latinansa ohella varsinkin. "Naturalia"-kokoelmia harrasti
+jokainen ajanhengen tasolla pysyvä henkilö, kokoillen niihin koti-
+ja ulkomaan harvinaisuuksia. Sellaisia kokosi Wallenbergkin kirjansa
+pariin lukuun, mutta ne ovat vallan erikoista laatua. Havaitsemansa
+merkilliset eläimet muuttuvat hänelle merkkikuviksi "ihmisten
+lapsista", ja niiden kuvailussa hän osottaa sangen sattuvaa ja hienoa
+luonnehtimistaitoa. Hän alkaa lentokalalla, "joka pääsi livahtamaan
+Luojan käsistä puolivalmiina ja saa sentakia elää iäti epävakaisena.
+Lentokalan siveellisenä luonteenomaisuutena on leuhkana huolettomuus
+ja vekkuli vallattomuus. Se leikkii ilmassa ja vedessä, mutta
+kuolee kuivalla maalla". Silloin hän kai ajatteli omaa "siveellistä
+luonteenomaisuuttaan", joka myöskin oli "huolettoman leuhkana ja
+vekkulin vallaton". Toiseen merkilliseen otukseen, joka "arvattavasti
+on lintumaailmassa kaikkein typerin ja täynnä mustia syöpäläisiä", hän
+vertaa terävästi Ruotsin "vapauden ajan" lukemattomia valtioviisaita
+"kannunvalajia" pikkuporvariston piireissä. Se on lentokalan äkäisin
+vihollinen, ja sen vuoksi Wallenberg kohtelee sitä vanhalla kaunalla.
+"Se muistuttaa paraiten mestari Esinahkaa kotona, joka juoksee pois
+lestinsä tai syylinsä äärestä valtiollisiin juopottelukokouksiin". Ja
+aikansa ahmateille ja nautiskelijoille hän löytää verrattoman kaiman
+"merisudessa", hurjan ahnaassa haikalassa, "joka näyttää olevan pelkkää
+nielua, vatsaa ja siitoselimiä ja joka pureutuu kiini valaanpyytäjän
+koukkuun, vaikka veri virtaa sen leuvoista, kunnes kuolee siihen".
+
+Kirja ilmestyi vasta pari vuotta tekijänsä kuoleman jälkeen, ja
+jo silloin pudistelivat äreät vanhat herrat peruukkejaan viistoon
+lukiessaan sen "vekkulin vallattomuuksia"; mutta Ruotsin suuren
+yleisön ja varsinkin pirteän nuorison mielikirjaksi tuli se heti ja on
+sellaisena pysynyt kohta puolentoista vuosisataa.
+
+
+
+
+IX LUKU
+
+Trafalgarin taistelu.
+
+ Napoleon ja Englanti. — Trafalgarin taistelu: Nelsonilla kiirettä;
+ "Englanti odottaa, että joka mies tekee velvollisuutensa"; Kamppailu
+ kuumimmillaan; Nelsonin voitto ja kuolema.
+
+
+Ranskan suuren vallankumouksen voimakas ja sotaisa henki ruumiillistui
+Napoleon Bonapartessa, joka pani koko Europan mantereen riippuvaiseksi
+hänen tahdostaan. Yksi ainoa maa uskalsi häntä enää vastustaa —
+saarivaltio Englanti, josta vallankumouksen perustavat aatteet olivat
+lähtöisin. Meren suojaamaan asemaansa, mahtavaansa laivastoonsa ja
+suureen merisankariinsa Nelsoniin turvaten se asettui kaikkialla
+Napoleonin hankkeiden tielle, yllytti nöyryytettyjä kansoja kapinaan
+hänen voitollisia armeijoitaan vastaan, kannatti Ranskan kukistetun
+kuningassuvun heikkoja yrityksiä periä valtaistuimensa takaisin ja
+voitti Välimerellä, Atlantilla ja Pohjanmerellä kerta toisensa jälkeen
+Ranskan ja sen väkinäisten liittolaisten laivastot. Turhaan raivosi
+Napoleon tuota "viheliäistä kamakauppias-kansaa vastaan, joka esti
+häntä pääsemästä koko maailman herraksi", ja turhaan pakotti hän —
+iskeäkseen vihollista sen elinehtojen ytimeen — useimmat mannermaan
+hallitsijat kieltämään maissaan kaiken kaupanteon englantilaisten
+kanssa, jopa kaikkien näiden Europaan tuomien siirtomaantavaroiden
+nauttimisenkin. Salakuljetus yltyi ennenkuulumattomaan kukoistukseen,
+eikä vähimmän Ranskan omilla rannikoilla; kiellonalaisia tavaroita
+käytettiin ja nautittiin keisarin omassa hovissa hänen silmäinsä alla;
+englantilaiset kaapparit anastivat kaikilla maailman merillä Ranskan
+ja sen liittolaisten kauppalaivoja. Itsepäisenä ja kukistumattomana
+ylpeä Albion suojeli omia rantojaan ja hävitti vihollistaan kaikkialla,
+noudattaen kansallislaulunsa kehotusta: "Hallitse aaltoja, Britannia!"
+
+
+
+Nelsonilla kiirettä.
+
+
+Kaksi vuotta yhtä päätä oli lordi _Horace Nelson_ päällikkölaivallaan
+_Victorylla_ ja laivastonsa pääosalla ajellut ympäri maailmaa takaa
+tarkoin piiloutuneita, yhdistyneitä Ranskan ja Espanjan laivastoja,
+kunnes oli viimein menettänyt toivon ratkaisevasta taistelusta ja
+palannut Englantiin levähtämään. Mutta silloin, hänen oltua kotona
+vain kolmisen viikkoa, sai hän elokuun lopulla v. 1805 tiedon, että
+vihollinen oli nähty Kap Finisterren luona Espanjan rannikolla
+laskevana Cadizin satamaan. Heti toimitti hän kokoutumiskäskyn
+laivoilleen ja lähti syyskuun puolivälissä uudestaan merelle.
+Syntymäpäivänään syyskuun 29 p. hän otti kokoutuneen laivaston
+ylipäällikkyyden ja sai aamun valjetessa lokak. 21 p. vihollisen
+näkyviin Andalusian eteläisimmän niemen Kap Trafalgarin kohdalla.
+Ranskalais-espanjalainen laivasto oli ylivoimainen, siihen kun kuului
+33 linjalaivaa ja 7 isoa frekattia, englantilaisten 27 linjalaivaa ja 4
+frekattia vastaan. Myöskin oli edellisen tykistö järeämpää, ja meriväen
+lisäksi oli sen laivoihin sijoitettu 4,000 miestä muskettisotureita.
+
+
+
+"Englanti odottaa, että joka mies tekee velvollisuutensa."
+
+
+Vihollislaivasto oli asettunut puolikuun muotoiseen, tiheään
+taistelujärjestykseen. Nelson puolestaan lähestyi sitä kahtena
+rintamana, johtaen itse Victory’lla 14 linjalaivaa ja amiraali
+Collingwood _Royal Sovereign'illa_ toisia 13:ta. Neljä suurinta niistä
+oli _Victory’n_ kokoisia, varustetut 100 tykillä ja 850 miehellä.
+Taisteluun käytäessä oli Nelson antanut kaikille kapteeneilleen
+määräyksen: "Käykää lähelle vihollista"; sillä, kuten hän sanoi,
+"silloin ei yksikään kapteeni voi erehtyä ja menetellä väärin." Mutta
+kannustaakseen jok’ainutta merimiestä panemaan parastaan käski hän
+laivojen jo liikkeelle lähdettyä vetämään amiraalilaivan mastoihin
+kuuluisan lippukehotuksensa: "Englanti odottaa, että joka mies tekee
+velvollisuutensa!" Heti kun se oli luettu muilla laivoilla,
+kohottivat niiden miehistöt raikuvia hurraa-huutoja. "Nyt", lausui
+Nelson, "en voi tehdä enää muuta. Meidän täytyy luottaa kaikkien
+kohtaloiden suureen säätäjään ja asiamme oikeuteen."
+
+Hänen oma rintamansa kulki alussa pohjoiseen suuntaan katkaistakseen
+viholliselta paluutien Cadiziin, joten amiraali Collingwoodin rintama
+joutui ensin otteluun tämän kanssa, iskien sitä suoraan keskelle
+puolikuuta. "Katsokaas", huudahti hänen liikkeitään kiikarilla
+tähystävä Nelson upseereilleen, "kuinka tuo kelpo veikko Collingwood
+vie laivansa käsirysyyn!" Kauvanpa hän ei itsekään malttanut pysyä
+erillään alkavasta taistelusta, vaan alkoi kiertää vihollisen pohjoista
+siipeä etsien sen päällikköalusta, iskeäkseen ensimmäiseksi siihen
+kiinni. Victorin hitaasti lähestyessä vihollista avasi tämä sitä
+vastaan hirvittävän tulen, jommoista harvoin on suunnattu yhtä ainoata
+alusta kohti. Mutta se eteni hievahtamatta, vastaamatta ainoallakaan
+laukauksella, kunnes 20 sen miehistä oli kaatunut, 30 haavoittunut,
+perämaston märssy ja etumaston puomit poikkiammutut sekä kaikki purjeet
+lävistetyt. Kun tykinluoti vioitti kapteenin jalkaa, virkkoi Nelson
+tälle hymyillen: "Tämä on liiaksi kuuma urakka, Hardy, kestääkseen
+kauvan."
+
+
+
+Kamppailu kuumimmillaan.
+
+
+Saamatta käsiinsä ranskalaista päällikköalusta valitsi Nelson
+vastustajakseen vanhan tuttavansa ja vihollislaivoista isoimman,
+4-kantisen ja 130-tykkisen espanjalaisen Santissima Trinidadin.
+Mutta nähdessään Englannin amiraalilaivan lähestyvän liittyivät
+ranskalaiset ja espanjalaiset laivat aivan kylkikylkeen, niin että
+muodostivat tiheän mastometsän, jota oli mahdoton murtaa muuten
+kuin entraamalla. Victoryn kapteeni Hardy valitsi vihollislaivoista
+Bucentaur-nimisen hyökkäyksensä esineeksi; ja tämäpä se olikin, kuten
+perästäpäin saatiin nähdä, ranskalainen amiraalilaiva. Hitaasti kulkien
+ohi laukaistiin Victory'sta ensin 68-naulaisella keulakanonadilla
+raehaulipanos sen kajuutan akkunoista sisään ja sitten alahangan kaikki
+50 tykkiä yht’aikaa. Täten oli vastustajan kohtalo jo ratkaistu.
+Vaikkei ainutkaan masto tai raakapuu näyttänyt putoavan, menetti se
+vajaassa kahdessa minuutissa lähes 400 miestä ja sai 20 tykkiään
+käyttökelvottomaksi; ja tunnin päästä oli sen jo pakko antautua eräälle
+toiselle englantilaiselle laivalle.
+
+Päästyään selväksi edellisestä kulki Victory eteenpäin pitkin
+vihollisrintamaa ja iski kiinni _Redoutable_'en, joka antoi sille
+lämpimän kokokyljen tervehdyksen. Mutta sitten sulki ranskalainen
+sukkelaan alemman kannen tykkireikänsä, peljäten vihollisen hyökkäystä
+niiden kautta, eikä ampunut ainuttakaan laukausta isoilla tykeillä koko
+kahakan aikana. Sen sijaan sen märssyt täyttyivät muskettisotilaista,
+jotka hyvintähdätyillä laukauksilla tekivät pahaa tuhoa Victoryn
+kannella. Tällaista salakavalaa taistelutapaa Nelson halveksi eikä
+komentanut koskaan pyssymiehiä mastoihin, koska se oli hänen mielestään
+epäritarillista meritaistelussa. Lukuunottamatta sitä, että omatkin
+purjeet silloin olivat vaarassa syttyä palavista etulatingeistä,
+surmattiin tällöin vain hyödyttömästi vihollisen miehiä, voimatta
+kuitenkaan vähimmässäkään määrässä ratkaista taistelun tulosta.
+
+Samaan leikkiin yhtyi kohta toisiakin osanottajia. Englantilainen
+_Temeraire_ iski toiselta puolen kiinni _Redoutable_'en, _Victory_'n
+saadessa toiselle kupeelleen äskenmainitut _Bucentaure'n_ ja
+jättiläisen _Santissima Trinidad'in_. Kun jokaisessa laivassa oli 100
+tykkiä ja viimemainitussa 130, niin arvaa kuinka kuumaksi ottelu oikein
+sukeutui. Vimmatusti pippuroivat vihollisalukset toistensa kylkiä aivan
+vierestä, puhkoen ne kohtakin seuloiksi, joiden reikiä vielä elävillä
+ja liikuntakykyisillä miehillä oli täysi työ paikata. Kannen yli ei
+yksikään uskaltanut ampua, peljäten satuttavansa vihollisen takana
+olevaan omaan laivaan. Lääkäreillä ja haavureilla oli kuuma urakka
+ruumassa, jonne haavoittuneita ja kuolevia yhtämittaa kannettiin.
+
+
+
+Nelsonin voitto ja kuolema.
+
+
+Välittämättä ranskalaisten pyssysoturien murhaavasta luotisateesta
+käveli Nelson Victorin kapteenin Hardyn rinnalla kiivaasti edestakaisin
+kannella. Äkkiä ympäri kääntyessään huomasi Hardy amiraalin huojahtavan
+ja kaatuvan. Pari merimiestä kiiruhti nostamaan hänet ylös veriseltä
+kannelta.
+
+"Jopas tekivät minusta viimeinkin lopun, Hardy", virkkoi Nelson.
+
+"Eihän toki!"
+
+"Kyllä vain; selkärankani on läpiammuttu." Niin oli käynytkin;
+musketinluoti oli mennyt ruumiiseen vasemmasta hartiasta, lävistänyt
+selkärangan ja pysähtynyt oikeanpuolisiin selkälihaksiin. Hänet
+vietiin kannen alla olevaan perähyttiin, ja lääkäri huomasi haavan
+kuolettavaksi, josta Nelson itsekin oli alusta pitäen varma. Hän
+säilytti koko kuolinkamppailun ajan tietoisuutensa ja mielenmalttinsa,
+tiedusteli tuhkatiheään taistelun menoa ja antoi käskyjään. Joka kerta
+kun englantilaiset erittäin onnellisen yhteislaukauksen jälkeen —
+saatikka vihollislaivan tuhouduttua tai antauduttua — puhkesivat
+raikuviin hurraa-huutoihin, kirkastuivat kuolevan merisankarin
+kasvot. Kun kapteeni Hardy viimein voi ilmottaa, että ainakin 14-15
+vihollislaivaa oli vallattu, huudahti Nelson:
+
+"Sepä hyvä, mutta minä lupasin ottaa kaksikymmentä." Sitten hän,
+ääntään korottaen, huusi: "Ankkuri, Hardy — ankkuri!"
+
+Kapteeni ilmotti lähettäneensä sanan amiraali Collingwoodille, jotta
+tämä hoitaisi ylipäällikkyyttä.
+
+"Ei niin kauvan kuin niinä elän — kukaan toinen mies ei saa komentaa
+minun eläissäni!" Hän koetti kohota kyynärvaraansa. "Ankkuri, Hardy,
+ankkuri!"
+
+Kun Hardy aikoi lähteä kannelle, huusi Nelson häntä palaamaan ja
+painamaan korvansa lähelle hänen suutaan. Hän lähetti viimeiset
+terveiset rakastetulleen, kauneudestaan ja kevytmielisyydestään
+kuuluisalle lady Hamiltonille, ja pyysi, ettei hänen ruumistaan
+meritavan mukaan viskattaisi mereen, vaan vietäisiin kotia Englantiin
+ja haudattaisiin hänen vanhempainsa viereen, jollei kuningas toisin
+määräisi. Lopuksi hän pyysi: "Suudelkaa minua, Hardy!"
+
+Hardy polvistui ja suuteli hänen otsaansa ja poskeaan. Kapteenin
+poistuttua kuultiin kuolevan amiraalin pari kertaa kuiskaavan
+itsekseen: "Minä olen tehnyt velvollisuuteni; siitä kiitän Jumalaa." Ne
+olivat hänen viimeiset sanansa.
+
+Neljänneksen neljättä tuntia oli Nelsonin kuolinkamppaus kestänyt.
+Jokseenkin saman verran kesti taisteluakin — minuutti tai pari ennen
+hänen viime henkäystään kuultiin kajuuttaan viimeiset pakenevan
+vihollisen perään lähetetyt tykinlaukaukset; niiden jyminä oli
+ruumiistaan eroavan sielun kuolinsoittona.
+
+Taistelun tulos oli, että seitsemäntoista ranskalaista ja
+espanjalaista laivaa vallattiin, jotapaitsi yksi ranskalainen laiva
+paloi, ja vihollisen mieshukka laskettiin muutamissa tuhansissa,
+vangiksijoutuneiden miehistöjen vielä useammissa. Englantilaiset eivät
+menettäneet yhtään alusta, mutta miehiä puolentoistatuhatta. Vihollisen
+onnistui kumminkin vallata takaisin neljä menettämäänsä laivaa, ja
+toisista olivat useat niin ruhjoutuneet, että upposivat väkineen
+kaikkineen, niin että Gibraltariin saatiin saaliina kuljetetuksi vain
+neljä laivaa.
+
+Niin täydellisesti oli Nelsonin nerokas taistelusuunnitelma
+perilleviety, ettei vihollisen taistelulaivasto tullut ainoastaan
+lyödyksi, vaan kokonaan hävitetyksi. Vuosia tarvittiin, ennenkuin
+uusia laivoja oli saatu rakennetuksi sijaan ja uusi merimiespolvi
+koulutetuksi. Itse asiassa tuo tappio merkitsi käännettä Napoleonin
+kohtalossa, vaikka hänen mainioimmat maavoittonsa seurasivatkin vasta
+tämän jälkeen. Trafalgaria seurasi luonnonlain järkähtämättömyydellä
+Waterloo, johon tuon meteorin huikaiseva rata sammui.
+
+_Victory_ sai viedä sankarinsa tomun Lontooseen, jossa se haudattiin
+P. Paavalin jättiläiskirkkoon. Arkkua peittäneen lipun leikkasivat
+laivan matruusit pieniksi palasiksi, säilyttäen ne kalliiksi muistoksi
+itselleen ja lapsilleen. Kuuluisa laiva itse, joka jo Trafalgarin
+taisteluun osaaottaessaan oli 40-vuotias, on yhä vielä entisessä
+kunnossa, vaikka tietysti monituisesti paikattuna ja korjattuna,
+Portsmouthin sotasatamassa, muistona Englannin kunniakkaimmasta
+meritaistelusta ja mainioimmasta merisankarista.
+
+
+
+
+X LUKU
+
+Tuulesta höyryyn ja puusta rautaan.
+
+ Teknillinen kehitys. — Papinin höyryvene. — Kivihiili, rauta ja
+ höyry. — Bellin ja Fultonin esikoiset. — Yli Atlantin! — Potkuri. —
+ Puu vaihtuu rautaan. — Great Eastern ja mullistus laivanrakennuksessa.
+
+
+Yhdeksännentoista vuosisadan erikoistunnuksena on sen kuluessa
+tapahtunut huimaava teknillinen kehitys, joka on sataluvulle niin
+luonteenomainen ja määräävä, että sen voi ihmiskunnan historiassa
+erottaa tekniikan aikakaudeksi. Ja tämän teknillisen kehityksen
+mahdollisuus vuorostaan perustuu höyrykoneen keksimiseen ja käytäntöön
+ottamiseen. Höyrystä tuli liikevoima ensin tuulen sijaan merillä,
+sitten hevosten sijaan maalla, minkä kautta ihmisten ja kansojen
+väliset etäisyydet supistuivat monin kerroin ja koko ihmiskunta tunsi
+itsensä enemmän kuin ennen yhdeksi perheeksi. Siitä tuli teollisuudessa
+käyttövoima heikon ihmisvoiman ynnä paikallisista ja ilmastollisista
+satunnaisuuksista riippuvan vesivoiman sijaan — nöyrä, mutta mahtava
+jättiläinen palvelemaan lukemattomia erilaisia tarkotuksia, niin että
+sen käskijä ja käyttäjä, ihminen, voi entistä suuremmalla syyllä tuntea
+itsensä maan herraksi ja "tehdä sen alamaiseksensa".
+
+
+
+Paninin höyryvene.
+
+
+Jo 18. vuosisadan alussa kerrotaan ensimmäisen höyrykone-mallin, n.s.
+Papinin padan suunnittelijan, ranskalaisen mutta Saksan palvelukseen
+ruvenneen Denis _Papinin_ rakentaneen ensimmäisen höyryveneen, jolla
+hän kulki Fulda-joella. Mutta kun hän yritti lähteä Weser-virtaa ylös
+Pohjanmerelle ja Englantiin, koska ei saanut Saksassa kannatusta
+suurenmoiselle aatteelleen, hävittivät rahtioikeuksistaan arat ja
+kilpailua pelkäävät jokilaivurit mitä raaimmalla tavalla hänen
+aluksensa, jonka rakentamiseen hän oli käyttänyt koko omaisuutensa.
+Siitä iskusta ei onneton keksijä voinut enää kostua, vaan yrittelemättä
+enää sen enempää kuoli pian suuressa kurjuudessa Lontoossa.
+
+
+
+Kivihiili, rauta ja höyry.
+
+
+Papin vei onneksi aatteensa maahan, jonka jo ammoin tunnetut ja hyväksi
+käytetyt kivihiilirikkaudet tarjosivat lämpörikkainta polttoainetta
+tulevaisuuden voimakoneille, ja jossa koneiden rakentamiseen tarvittava
+rauta samoin oli aikaisemmin saatettu tehdasmaisen käsittelyn
+alaiseksi. Jo ennen Papinin päiviä oli Suurbritanniassa kokeiltu
+höyrypumpuilla turmiollisen veden poistamiseksi hiilikaivoksista,
+ja Cornwallisin hiilikenttiä varten Wattkin suunnitteli ensimmäiset
+höyrykoneensa. Käyttövoimasta oli lyhyt askel liikevoimaan, ja
+anglosaksilaista juurta olivat ensimmäisten höyrylaivojen rakentajat,
+"höyrylaivan isä" Henry Bell ja Robert Fulton (isä Amerikaan muuttanut
+skotlantilainen) sekä ensimmäisen käytäntöön tulleen höyryveturin luoja
+Robert Stevenson.
+
+
+
+Bellin ja Fultonin esikoiset.
+
+
+18. ja 19. vuosisadan taitteissa oli kokeiltu höyrykoneen käyttämillä
+aluksilla sekä Yhdysvaltain että Skotlannin virroilla. Nämä kokeet
+eivät kumminkaan syystä tai toisesta jättäneet sellaista pysyväistä
+jälkeä meriliikkeen historiaan kuin Bellin ja Fultonin niitä kohta
+seuranneet yritykset. Jo v. 1800 oli skotlantilainen Henry _Bell_
+kiinnittänyt Englannin meriviraston huomiota "höyryn käytännöllisyyteen
+ja hyödyllisyyteen meripurjehduksen käyttövoimana: kuinka sen avulla
+voitetaan tuulien ja vuorovesien vastukset ja kaikkinaiset muut esteet
+virroilla ja vesillä, missä vain on tarpeeksi syvää laivojen kulkea".
+Tähän olivat viraston arvoisat lordit vastanneet, "hänen esitystään
+huolellisesti pohdittuaan, ettei sillä heidän mielestään ollut
+minkäänpäiväistä merkitystä merien yli tapahtuvassa purjehduksessa".
+Nerojen ja keksijäin tavallinen kohtalo! Neuvoston istunnoissa mukana
+ollut mainio merisankari Nelson oli varmaankin nähnyt pitemmälle kuin
+virkaveljensä, koska oli keskellä pataviisasta väittelyä kavahtanut
+pystyyn ja huudahtanut: "Arvoisat lordit ja hyvät herrat! Joll'ette
+te omaksu hra Bellin suunnitelmaa, tekevät sen toiset kansat, ja ne
+tulevat aikaa myöten lamauttamaan tämän valtakunnan joka hermon ja
+jäntereen!"
+
+Sekään mahtisana ei auttanut. Saatuaan täten kylmät rukkaset oman
+maansa vallanpitäjiltä, lähetti Bell esityksensä Europan muiden maiden
+sekä Yhdysvaltain hallituksille — viimemainituille nimenomaan muutamia
+vuosia ennen, kuin Fulton oli rakentanut höyrylaivansa. Tästä molempain
+nerokasten suunnittelijain esikoisoikeudesta höyrylaivaan kertoo Bell
+itse eräässä kirjeessään seuraavasti:
+
+"Hän (Fulton) kävi v. 1804 matkallansa Ranskaan minua tapaamassa
+ja samoin sieltä palatessaan. Hänet oli Amerikan hallitus silloin
+lähettänyt Englantiin ja mannermaalle hankkimaan piirustuksia
+meidän puuvilla- y.m. koneistamme j.n.e. Kun minä olin aikaisemmin
+kirjoittanut Amerikan hallitukselle höyrypurjehduksen suuresta
+merkityksestä ja sen erinomaisesta sopivaisuudesta heidän mahtaville
+virroilleen, rupesi hra Fulton hallituksen määräyksestä kirjevaihtoon
+minun kanssani. Tästä tosiasiasta huomannette, että amerikalaiset
+saivat ensi käsityksensä tästä merenkulkutavasta nöyrältä
+palvelijaltanne."
+
+Amerikassa Bellin ajatus kohtasikin suurempata ymmärtämystä; niin
+että jo v. 1807 alotti kulkunsa Hudson-virralla New Yorkin ja Albanyn
+kaupunkien välillä (päälle 200 km.) _Fulton'in_ rakentama _Clermont_,
+jonka koneet Bellin neuvoa seuraten oli tilattu Wattin konepajasta
+Englannista. Alus oli 43 metriä pitkä, 5 1/2 m. leveä ja lähes 6
+m. syvä, ja käyttäen purjeita höyryn apuna kulki se 4 solmuvälin
+nopeudella (n. 7 1/2 km.) tunnissa. Liike-eliminä siinä toimivat
+siipirattaat, jotka sitten pysyivät käytännössä aina Ericsonin
+keksimään osakierteiseen potkuriin saakka, vaikka 3- ja 4-pyöräisiä
+(täysikierteisiä) potkureja olikin suunniteltu jo yksissä ajoin
+ensimmäisten höyrylaivain kanssa. Aikalaisten kuvauksen mukaan oli
+Fultonin viaton alus kerrassaan "veden päällä liikkuva hirviö,
+joka uhmasi tuulia ja vuorovesiä sekä hengitti liekkejä ja savua".
+Kerrotaanpa virran partailla asuvien, muuten perin hidasluontoisten
+hollantilaisten farmarien iltapimeässä niin säikähtäneen uuden
+kummituksen kohinasta ja sen savupiipusta suitsevista kipenistä,
+että "pakenivat perheineen suinpäin metsiin, ennenkun saatanallinen
+majesteetti kerkisi käydä heillä kuokkimassa".
+
+Bell itse sai ensimmäisen höyrylaivansa käyntiin vasta v. 1812, jolloin
+Clyde-joella Skotlannissa rupesi kulkemaan hänen rakentamansa _Comet_
+(nimi samana vuonna nähdystä isosta pyrstötähdestä). Se oli Fultonin
+laivaa enemmän kuin kolme kertaa lyhyempi, ja sen pieni kone kehitti
+vain neljä hevosvoimaa (Wattin määrittelemä voimayksikkö höyrykoneen
+työteholle, joka perustui kaivosnostoissa tehtyihin kokeisiin.),
+käyttäen kahta nelisiipistä ratasta; siipien veteen ulottuvat osat
+olivat äyskärin muotoiset. Ei siinäkään vierottu purjeiden apua, yhtä
+vähän kuin kaikissa myöhemmissäkään siipilaivoissa.
+
+
+
+Yli Atlantin!
+
+
+Aluksi pysähtyi höyrylaivaliike vain joille, järvillä ja
+merenranta-vesille. Ensimmäiset höyrykoneet olivat siksi heikot, ettei
+niiden avulla uskallettu ajatella lähteä ulommas merelle, saatikka
+aivan Atlantin ulapan yli. Tiedemiehet todistelivat, että valtameren
+yllä liikkuvat tuulet rajuine purkauksineen (sykloonit ja hurrikaanit)
+sekä Golf-virran aiheuttamat lämmönvaihtelut olivat muka erityisen
+haitalliset höyrylaivoille. Samoin olisivat Atlantin pitkät aallokot
+paljon turmiollisemmat niiden siipirattaille kuin sisävesien lyhyet,
+töksähtelevät laineet.
+
+Purjelaivojen rakennustaito oli sitäpaitsi näinä aikoina kehittynyt
+erittäin korkealle asteelle. Varsinkin Pohjois-Amerikan pitkät, soukeat
+ja matalareunaiset "klippertit" ja Englannin "Itä-Intian kulkijat"
+(tavallisesti 900 tonnin kantoiset) pilviä hipovine mastoineen
+ja valtavine purjepaljouksineen olivat pikapurjehtijoita, jotka
+yhä vieläkin ovat esikuvina kaikille 3-mastoisille purjealuksille
+ja jotka kunnialla pitivät nopeudessa puolensa sataluvun ensi
+vuosikymmenien höyrylaivoille. Hyvin ymmärrettävästä syystä asettuivat
+höyrylaivaliikettä vastustamaan kaikkein vaikutusvaltaisimmat miehet,
+rikkaat kauppiaat ja laivanvarustajat, jotka olivat sijoittaneet
+purjelaivastoihinsa suuria pääomia.
+
+Mutta tuo jännittävä kokeilu Atlantin yli alkoi kuitenkin jo varsin
+aikaisin. Keväällä v. 1819 lähti amerikkalainen höyrylaiva _Savannah_
+samannimisestä kaupungista Yhdysvalloissa historialliselle matkalleen,
+tarjoten "matkustajille, jos sellaisia ilmautuisi, vapaan ylimenon ja
+reilun kohtelun". Moisia uskalikkoja ei toki ilmautunut ainuttakaan.
+Laiva kulki valtameren poikki kaikella kunnialla, käyttäen kumminkin
+paljon suuremmassa määrässä purjeitten kuin höyryn apua. Sen tullessa
+Liverpoolin vesille pelkällä höyryvoimalla, säikähti Englannin
+Kanaali-laivastoa komentava amiraali nähdessään merellä "palavan
+laivan" ja lähetti joutuin nopeakulkuisen vartiokutterin hädänalaisille
+apuun. Mutta suuri oli kutterin kipparin ällistys, kun hän ei täysin
+purjeinkaan kulkien tavoittanut tuota "pelkillä lipputangoilla
+purjehtivaa" alusta kiinni; vasta kun kutterista oli moniaita
+varoituslaukauksia ammuttu, pysähtyi outo laiva, jolloin kipparin
+erehdys selvisi hänen vieläkin suuremmaksi hämmästyksekseen. _Savannah_
+oli 60 metriä pitkä, 15 m. leveä ja 6 m. syvä, kantavuudeltaan 1,370
+tonnia ja sisälsi hyttipaikkoja 60 matkustajalle. Sen siipirattaat
+olivat takoraudasta, siihen asti käytettyjen puurattaiden sijasta. Se
+oli alkuaan rakennettu postiakuljettavaksi purjelaivaksi Atlantille,
+mutta varustettiin _Clermont'in_ ensimmäisen kapteenin toimesta
+suorastaan siipiin vaikuttavalla matalanpaineen höyrykoneella.
+Matkallaan se kulutti 75 tonnia hiiliä ja 25 t. halkoja. Lokikirja
+mainitseekin, että kerran tyvenellä ilmalla hiilet loppuivat kesken.
+Matka valtameren poikki oli kestänyt 29 vuorokautta ja 11 tuntia,
+josta ajasta siipien työn osalle tuli yhteensä ainoastaan 80 tuntia.
+Englannissa katseltiin laivaa ja sen rohkeata miehistöä hyvin
+epäluuloisesti, sillä sen peljättiin tulleen Napoleon Bonaparten
+veljien kutsusta kuljettamaan St. Helenan saarelle teljettyä
+"ihmiskunnan vitsausta" vapauteen. Ja helpotuksesta huoahtivat
+Albionin vallanpitäjät, kun näkivät "jenkin" poistuvan sen rannoilta,
+ensin käydäkseen aina Pietarissa asti ja sitten höyrytäkseen suoraan
+kotimaahansa.
+
+Aluksi oli _Savannah_'lla hyvin harvoja seuraajia; mutta niiden
+saavuttamat onnelliset tulokset ja varsinkin yhä lyhenevät matkaajat
+herättivät yleisössä luottamusta uutta kulkuneuvoa kohtaan. Ensimmäinen
+Atlantin-liikennettä varsinaisesti harjottava höyrylaivayhtiö
+perustettiin Bristolissa Englannissa v. 1830, jonka esikoisalus _Great
+Western_ sitten muovailtiin maailman ensimmäiseksi höyryllä kulkevaksi
+sotalaivaksi. Kolme vuotta myöhemmin perusti kanadalainen Samuel Cunard
+yhdessä eräiden skotlantilaisten laivanvarustajain kanssa hänen nimeään
+vieläkin kantavan yhtiön ylläpitämään säännöllistä matkustajaliikettä
+Europan ja Amerikan välillä. _Great Western'in_ onnelliset ja nopeat
+matkat todistivat höyrylaivojen etevämmyyden pelkkiä purjeita
+käyttäväin alusten rinnalla, niin että uuden Cunard-yhtiön pienille
+puisille esikoisille uskottiin valtameren yli käyvän postin kuljetus.
+
+
+
+Potkuri.
+
+
+Höyrylaivojen liike-elimenä pysyivät aina 19. vuosisadan alkupuoliskon
+lopulle saakka siipirattaat. Nämä antoivat tosin laivalle vakavuutta
+lievässä aallokossa, mutta niiden nurjat puolet olivat paljon
+monilukuisemmat. Laivan ollessa kevyesti lastattu ja vähänkin kovemman
+aaltoilun käydessä kallistui toinen ratas ylös ilmaan auttamatta
+yhtään eteenpäinmenoa, toisen jälleen painuessa ylen syvälle ja
+työskennellessä liikanaista vesivastusta vastaan. Rattaiden isot
+suojukset olivat samoin haittana, ne kun ottivat tuulta liiaksi
+vastaan, eikä niitä voitu käännellä tuulen mukaan niinkuin purjeita.
+Mullistus höyrylaivojen rakenteessa tapahtui, kun rattaiden sijaan
+liike-elimeksi tuli potkuri.
+
+Tämä laite perustuu "Arkimedeen ruuviin". Vanhan ajan ensimmäinen
+ja etevin mekaanikko syrakusalainen Arkimedes oli jo keksinyt sen
+suunnattoman voiman, mikä ruuvikierteellä on niinhyvin kahden kovan
+kappaleen kiinnittäjänä toisiinsa kuin liikuntovälineenä kaasumaisessa
+ja nestemäisessä aineessa. Mutta ruuvirattaan sovitus laivanpotkuriksi
+tapahtui vasta kaksi tuhatta vuotta myöhemmin. Ensimmäisinä
+yrittelijöinä mainitaan vuosisadan alussa sekä amerikkalainen Stevenson
+että Ruotsiin muuttanut englantilainen Samuel Owen, joista edellinen
+käytti potkurissaan kolmea, jälkimmäinen neljää pyörää (siipeä), jotka
+olivat asetetut vinosti vettä vastaan, jokseenkin samalla tapaa kuin
+tuulimyllyn siivet ovat niihin käyvää tuulta vastaan. Käytännöllisesti
+ratkaisi v. 1836 kysymyksen Amerikkaan siirtynyt mainio ruotsalainen
+John Ericson († 1889). Sen sijaan että edelliset ja muut välillä
+olevat kokeilijat olivat käyttäneet kokonaista ruuvikierrettä, sattui
+hän keksimään, että katkaistu (osa-) kierre vaikuttaa vedessä paljon
+voimakkaammin. Hän sovitti myöskin siivet entisen peräkkäisen asennon
+sijasta lähtemään samasta kannasta. Potkuri kiinnitettiin aivan laivan
+perään höyrykoneen pyörittämään akseliin, josta tuli koneiston tärkein
+ja arin osa.
+
+Ensimmäiset potkurilla käyvät Atlantin-laivat rakennettiin 1840-luvun
+lopulla. Entisten siipiratasten ja niiden suojusten ottama iso tila
+voitiin nyt käyttää lastin hyväksi. Samaten salli potkuri ehdoinmäärin
+suurentaa laivojen kokoa; ja sen antama, yhä lisäytyvä kulkuvarmuus
+ja nopeus sai vähentämään takiloimista yhä enemmän, niin että
+purjeet jäivät vain hätävaraksi. Huvittavan kokeen uuden liike-elimen
+etevämmyydestä tarjoaa vanha kuva kissanhännänvedosta potkuri- ja
+siipilaivan välillä. Vaikka molempain koneet olivat jokseenkin yhtä
+voimakkaat, kiskoi potkurilaiva vastaanrimpuilevaa kilpailijaa
+perässään niin että vesi kohisi. Siipilaivoja käytetään nykyään
+vain lyhytmatkaisilla reiteillä joki- ja rannikkoliikenteessä sekä
+hinaajina valtamerisatamissa. Erinomattain Pohjois-Amerikan valtavilla
+virroilla ja järvillä ovat ne edelleen kehittyneet oudontyylisiksi,
+miltei haaveellisen näköisiksi jättiläislautoiksi, jotka voivat tarjota
+tilaa aina 3-4,000 matkustajalle. Ne ovat matalia, tasapohjaisia
+kummituksia, joiden kannelle on rakennettu eteläntyylisiä suurhotelleja
+monta huonekerrosta päällekkäin. Siksipä ne ovatkin kamalan kiikkeriä,
+ja tuhoisia onnettomuuksia sattuu usein, kun tuhatlukuinen utelias
+matkustajajoukko säntää toiselle reunalle katselemaan jotakin
+merkillistä. Molemmat huikean korkeat savupiiput sijaitsevat vierekkäin
+toisiinsa kiinni kytkettyinä laivan etu- tai takaosassa. Näissä
+aluksissa tuli muuten korkeanpaineenhöyry ensiksi käytäntöön.
+
+
+
+Puu vaihtuu rautaan.
+
+
+Kaikki purjelaivat ja useimmat höyrylaivat olivat 1840-luvulle
+saakka edelleen puusta. Mutta laivojen ko’on suuretessa oli sopivan
+rakennusaineen (merilaivoissa enimmäkseen tammen) saanti ja käyttäminen
+yhä vaikeampaa, nimenomaan kaariksi ja polviksi yksistään kelpaavan
+käyräpuun. Höyrykoneiden vuoksi kävi puu tulenvaaralliseksi, ja
+koneiston sovitus vaati itsessään laivanrakenteessakin tärkeitä
+muutoksia. Ensin ruvettiin käyttämään valu- tai takorautaisia polvi-
+ja kulmakappaleita; kun sitten onnistuttiin valssaamaan kulmia ja
+levyjä raudasta sekä paljottaisvalmistuksella tekemään ne yleiseksi
+kauppatavaraksi, voitiin siirtyä "sekarakennustyylistä", s.o. puun- ja
+raudan yhdenaikaisesta käyttämisestä, puhtaaseen rautarakennukseen.
+
+Sekarakennustyyli, jossa kaaret ja pituusyhdistysosat ovat raudasta
+tai teräksestä sekä ulkoseinät puusta, on kyllä edelleenkin jokseenkin
+yleinen. Sen kautta käytetään hyväksi sekä raudan että puun
+tarjoamia etuja: rautainen kaarirakenne takaa alukselle suuremman
+kestävyyden, kun taas puupäällistys sallii varustaa pohjan vaski- tahi
+pronssilevyillä, jotka varjelevat laivaa ruostumasta. Puuaine myöntää
+lisäksi laivan kupeille suurempata kimmoisuutta ulkoapäin kohtaavia
+kolauksia vastaan.
+
+Ensimmäinen rautainen höyrylaiva rakennettiin Ranskassa v. 1822,
+ensimmäinen iso rautainen purjelaiva Englannissa v. 1838. Ensimmäinen
+potkurilla varustettu höyrylaiva _Great Britain_, jonka kuuluisa
+siltamestari Brunei rakensi 1843 Atlantin reittiä varten ja joka
+haaksirikkoutui 1847, oli myöskin raudasta. Samalla vuosikymmenellä
+tuli rautalaivojen, varsinkin isojen höyrylaivojen rakennus yleiseksi.
+Mutta rakentajat noudattivat niissä edelleen vanhain puulaivain
+kylläkin suurenmoiseksi kehittynyttä rakennustapaa. Puulaivojen
+mukaisesti muodosti rautalaivoissakin aluksenrungon köli eli emäpuu,
+joukko poikittaiskaaria, jotka puulaivoissa ovat nykyään yleensä 1,2 m.
+päässä toisistaan, sekä niitä ylhäältäpäin tukevat kansipalkit, jotka
+samalla kannattavat kansilankkuja. Tämän rungon ympäri, joka määrää
+laivan muodon, naulataan tahi niitataan lankut tai rautalevyt aluksen
+ulkokyljiksi.
+
+
+
+Great Eastern ja mullistus laivanrakennuksessa.
+
+
+Edellämainittu Brunel, mainio myöskin Lontoon Tower-sillan
+(Thamesin yli vievän ketjusillan) sekä saman virran alitse käyvän
+rautatietunnelin rakentajana, rupesi yhdessä laivanrakennusinsinööri
+Scott Russelin kanssa 1854-58 rakentamaan laivaa, jossa uuden
+rakennusaineen vaatima uusi rakennustapakin tuli täydellisesti
+noudatetuksi. Se oli jättiläislaiva _Great Eastern_, jonka ovat
+suuruudessa vasta viime aikojen merihirviöt voittaneet.
+
+_Great Eastern_ merkitsi täydellistä kumousta laivanrakennuksen
+alalla. Brunel sovitti siihen siltarakennuksen kannatinjärjestelmän.
+Näin suurta laivaa eivät edellä kuvatut poikkikaaret yksistään enää
+jaksaneet pitää koossa; siksi hän keksi ja saattoi yleisesti käytäntöön
+pitkittäiskaaret. Ne käyvät keskestä alkaen pitkin laivan pituussuuntaa
+ja muodostavat, leikaten tuontuostakin poikittaiskaaria, lukuisia
+erillisiä osastoja eli kammioita, jotka varustetaan raittiin veden,
+höyrykattiloihin tarvittavan lämmitysveden ja nestemäisen polttoaineen
+(raakaöljyn) säiliöiksi. Yhdessä nämä pitkittäis- ja poikittaiskaaret
+niihin kiinniniitattujen uiko- ja sisäkylkien kanssa muodostavat
+laivalle _kaksoispohjan_, joka yhdellä haavaa antaa sille tarvittavan
+tukevuuden ja suojelee sitä uppoamasta. Jos näet laivanpohjaan tulee
+yhteentörmäyksessä tai haaksirikossa reikä, kohdistuu se vain yhteen
+tahi korkeintaan muutamaan tuollaiseen erilliseen, vedenpitävään
+kammioon eikä ulotu laivan koko sisätilaan. Valitettavasti ei
+tässä suhteessa ole kumminkaan viime sanaa vielä sanottu, sillä
+kaksoispohjasta ja vedenpitävistä kammioista huolimatta sattuu merellä
+usein surkeita onnettomuuksia, joihin nopeushulluuden määräämä
+kylkilevyjen ohkaisuus ja hauraus on enimmiten syynä.
+
+Uuden laivan mitat olivat silloin aivan tavattomat. Sen pituus oli
+207 metriä, leveys 25 m., syvyys 18 m., kantavuus 27,400 ja tilavuus
+lähes 19,000 tonnia. Matkustajia voi se ottaa neljätuhatta. Sen viisi
+valtavaa höyrykonetta käytti yhdellä haavaa sekä siipirattaita että
+potkuria, jotapaitsi se oli rikattu 6-mastoiseksi purjelaivaksi.
+Myöskin ulkopiirteet poikkesivat tykkänään kaikista siihenastisista
+laiva-muodoista. Russel suunnitteli tavallisten kuperain pintojen
+asemesta rungon muodon meren aaltoviivojen mukaisesti. Vaikka hänen
+aatteensa ei _Great Eastern'iin_ sovitettuna osottautunutkaan
+edulliseksi käytännössä — laiva oli näet kehno purjehtija — on
+siitä kuitenkin vähitellen kehittynyt nykypäiväisten höyrylaivojen
+tarkotuksenmukainen muoto. Myöskin kannattavaisuus osottautui
+kehnoksi, sillä laivan tavaton suuruus ja siitä johtuvat kalliit
+käyttökustannukset eivät vastanneet senaikaista rahdittamistarvetta.
+Noudettuaan Amerikasta yleisöä Lontoon maailmannäyttelyyn (josta
+matkasta Jules Verne on kirjoittanut romaaninsa "Vedenpäällä liikkuva
+kaupunki") joutui se makaamaan hylkynä, kunnes sillä suoritettiin
+maanosien toisiinsa yhdistämisessä huomattava suurtyö: Atlannin-alaisen
+sähkösanomakaapelin laskeminen v. 1864. Sitten sai se ruostua ja
+hajoitettiin viimein 1888 sekä myytiin romurautana. "Niin katoo
+maailman kunnia!"
+
+
+
+
+XI LUKU
+
+Panssarilaivan tulikaste.
+
+ Laivain suojelus. — Uivat patterit. — Amerikan Yhdysvaltain
+ varustelut. — _Käänteentekevä meritaistelu_: Merrimac ja Monitor:
+ "Jalopeura lammaskatraan keskellä"; Liehuvin lipuin merenpohjaan;
+ Kostaja saapuu; Verta verrallakin.
+
+
+Luonnollista oli, että sotalaivatkin kiirehtivät käyttämään
+hyväkseen uutta liikevoimaa, sillä niille oli vielä tärkeämpää
+kuin kauppalaivoille liikkeiden joutuisuus ja täsmällisyys. Mutta
+siipirattaat olivat tällöin erityisen arkana kohtana — yhdellä
+ainoalla hyvin tähdätyllä laukauksella voitiin ne särkeä ja siten tehdä
+alus taistelukyvyttömäksi, ja siipien suuret suojuskatokset tarjosivat
+mainion maalitaulun viholliselle. Siksipä potkurin keksimistä
+tervehdittiin erityisellä ihastuksella sotalaivastoissa.
+
+Ajatus laivojen suojelemisesta vihollisen heitto- ja ampuma-aseilta
+on melkein yhtä vanha kuin merisota itsekin. Vanhan ajan kansat
+ja viikingit suojasivat sotureitaan ja alusten kylkiä reunoille
+ripustetuilla kilvillä. Sitten tavataan vuosisatain vieriessä
+monia yrityksiä varsinaiseen panssarisuojukseen. Laivankylkiä
+verhottiin nahoilla, lyijy-, vaski-, pronssi- ja rautalevyillä,
+ensin tulenvaaraa — nimenomaan keskiajan kuuluisaa "kreikkalaista
+tulta" — sittemmin uuden tykistön lähettämiä luoteja vastaan.
+Korealaisten, jotka aikaisemmin olivat kaukaisen idän korkeimmalle
+kehittynyt sivistyskansa, kerrotaan 16. vuosisadan lopulla käyttäneen
+panssaroituja "kilpikonna-aluksia" ja niillä tuhonneen useaan kertaan
+koko Japanin laivaston.
+
+
+
+Uivat patterit.
+
+
+Panssarilaivojen aikakausi alkaa kumminkin vasta 19. vuosisadan
+keskivaiheilla. Jo sataluvun alussa oli _Clermont'in_ rakentaja
+Fulton suunnitellut Amerikan vapaussodassa käytettäväksi eräänlaisen
+kaksoisaluksen nimeltä _Demologos_. Sen muodosti kaksi rautalevyillä
+peitettyä ja toisiinsa kytkettyä laivanrunkoa, joiden välissä pyöri
+yhteinen siipiratas. Mutta väliintullut rauhanteko teki aluksen
+tarpeettomaksi. Vuosisadan kolmannella vuosikymmenellä kokeiltiin
+Ranskassa, Englannissa ja Amerikassa ahkerasti sota-alusten puukylkien
+suojaamiseksi rautapanssarilla vihollisen ammuksia vastaan, ja
+ampumakokeissa huomattiin, että n. 15 sm. vahvuinen, yhteenniitatuista
+ohuista rautalevyistä muodostettu panssari voi vastustaa silloisia
+ampuma-aseita.
+
+Krimin-sota 1854 antoi aihetta varsinaisten rautapanssarilaivojen
+rakentamiseen. Sevastopolin piirityksessä oli varsin tehokas osa
+Ranskan "uivilla pattereilla", jotka olivat matalia, tasapohjaisia
+proomuja ja päällystetyt 11 sm. vahvuisilla takorautaisilla
+panssarilevyillä. Koko yhdistynyt englantilais-ranskalainen laivasto
+oli kokonaisen vuoden mittaan turhaan pommittanut Kinburn-linnoitusta,
+saaden noilla matalilla vesillä aina vetäytyä vaikein vaurioin ja
+haaksirikoin takaisin linnoituksen tuhoisan tulen ulottuvilta. Mutta
+nuo uudet piirityskoneet pakottivat sen antautumaan 5-tuntisen
+taistelun jälkeen. (Antautumista vastusti ainoastaan kansalaisemme,
+insinöörikenraali Robert _Sederholm_ koska vihollinen ei ollut vielä
+tehnyt kolmatta ratkaisevaa hyökkäystä; mutta ollen silloin arvoltaan
+vain alikapteeni, ei hän saanut päätöstä muutetuksi. Sodan loputtua muu
+päällystö sotaoikeudessa rangaistiin, mutta S. palkittiin.)
+
+Tämä mainio menestys antoi kaikille merivalloille uutta intoa
+varustamaan sotalaivansa rautapanssareilla. Ranskassa julistettiin
+palkintokilpailu parhaista linjapanssarilaivan piirustuksista.
+Ensimmäisestä panssaroidusta frekatista, joka siellä v. 1857
+valmistui, lausui sen suunnittelija, pyytäessään hallitukselta rahoja
+aluksen rakentamiseen, seuraavat ylpeät sanat: "Yksi ainoa tällainen
+alus paiskattuna kaikkien vanhojen ruuhkienne joukkoon tekee saman
+vaikutuksen kuin jalopeura lammaskatraassa." Englantilaiset seurasivat
+nopeasti rinnalla, niin että seuraavana vuonna valmistuivat heidän
+ensimmäiset panssarilaivansa, m.m. ylempänä kuvattu _Minotaur_. Kaikki
+ne vielä kumminkin luottivat etupäässä purjeisiinsa. Panssarilevyn
+paksuus oli 11-12 sm., sen alla olevan puukerroksen paksuus 45 sm.
+Puu-runko säilytettiin siksi, ettei panssarisuojus ollut vielä
+vedenpitävä ja jotta puu kimmoisuutensa kautta paremmin vastustaisi
+tykinluotien läpimenoa. Tykkien asettelu näissä patterilaivoissa oli
+samallainen kuin vanhoissa linjalaivoissa, s.o. ne sijaitsivat pitkin
+laivankylkiä ampumalokeroissa eli kasemateissa.
+
+
+
+Amerikan Yhdysvaltain varustelut.
+
+
+Mutta vasta Amerikan Yhdysvallat kansalaissodassaan tekivät todeksi
+ranskalaisen insinöörin ylpeän ennustuksen. Aivan sodan alussa 1861
+olivat eteläiset "orja-valtiot" teljenneet James-virran suuhun
+Norfolkin luona Virginian rannikolla suuren joukon pohjoisvaltioiden
+sotalaivoja, joista vain muutamat harvat pääsivät tulisesti taistellen
+pakoon; jäännös — neljäs osa koko pohjoisvaltojen ylpeästä
+laivastosta, joukossa vasta puolivalmis frekatti _Merrimac_ — joko
+upposi tahi ammuttiin palamaan. Kummallakin puolella riennettiin sitten
+minkä kerittiin ottamaan hyötyä Europan merivaltojen kokemuksista.
+Estääkseen puuvillanviennilleen turmiollista rannikkosaartoa varustivat
+etelävaltiot tulisella kiiruulla vanhoista puufrekateista jonkinlaisia
+panssarilaivoja. Ensimmäisenä valmistui niistä äsken upotettu
+_Merrimac_, jonka heidän insinöörinsä olivat nostaneet merenpohjasta,
+hajoittaneet sen rungon aivan hylyksi vesirajaan asti ja rakentaneet
+yläosan uudestaan katontapaiseksi kuomuksi, joka päällystettiin
+pitkittäin rautatiekiskoilla ja poikittain 10 sm. vahvuisilla
+rautavanteilla. Aseistukseksi tuli kaksi 7-tuumaista rihlatykkiä
+keulaan ja perään sekä kaksi 6-tuumaista ja kuusi 9-tuumaista tykkiä
+kylkipattereihin. "Kun tuo uusi alus tulla molskasi vedessä, näytti se
+aivan suunnattomalta, puoleksi uponneelta krokotiililta." Se ristittiin
+uudestaan _Virgiania_’ksi, mutta vanhalla nimellään se kumminkin
+saavutti historiallisen kuuluisuutensa.
+
+
+
+KÄÄNTEENTEKEVÄ MERITAISTELU: _MERRIMAC JA MONITOR_.
+
+
+"Jalopeura lammaskatraan keskellä".
+
+Pohjoisvaltiot saivat vihiä uusista varustuksista ja pelkäsivät niistä
+pahaa. Ne lähettivät viisi sotalaivaa saartamaan uudestaan Norfolkia
+sekä silmälläpitämään _Merrimac’ia_. Heidän laivansa olivat kaikki
+kauniita tyyppejä puisten purjefrekattien viimeiseltä kaudelta, ja
+oli niissä yhteensä yli 150 tykkiä ja lähes 2,000 miestä. Vahvin
+joukosta oli tuonnottaisesta Norfolkin tappiosta pelastunut linjalaiva
+_Cumberland_. Mutta puulaivojen päivät olivat jo luetut, vaikka niitä
+olisi kuinka urheasti puolustettu uuden ajan rautakylkistä merihirviötä
+vastaan; ja epäilemättä arvasivat niiden upseerit jo edeltäpäin
+taistelun toivottomaksi, kun Merrimac sukelsi meren helmasta näkyviin
+merisotien historiassa ikimuistettavana maaliskuun 8 päivänä 1862,
+vanavedessään muutamia pieniä vanhempityylisiä sotalaivoja.
+
+Oli kaunis ja kirkas kevätaamu. _Merrimac'ia_ ei oltu vielä odotettu,
+sillä pohjois-valtain frekatit makasivat ankkurissa ja niiden
+merimiehet kuivasivat vaatteitaan mastojen väliin viritetyillä
+köysillä. Päällikkölaiva _Cumberland_ oli kiinnitetty vain yhdellä
+ankkurilla, ja sen purjeet lepattivat irrallaan kuivamassa, kun
+siltä puoli 1 aikaan päivällä huomattiin vihollisen läheneminen.
+Silloin joutuivat purjeet nopeasti ylös ja koko miehistö varustamaan
+laivaa taisteluun — "miehistö niin uljas kuin konsanaan on polkenut
+sotalaivan kantta", kirjoitti eräs sen pelastuneista upseereista
+jälkeenpäin, "joka ei ainakaan antautuisi koskaan ja joka, jos sillä
+olisi ollut parempi liikevoima kuin purjeet, olisi pahoin löylyttänyt
+_Merrimac’ia_ patteriensa kirpeällä voimalla ja lujalla päätöksellään
+voittaa taistelu". Tilaisuus uljuutensa näyttämiseen sillä oli, ja sitä
+se näyttikin häviöön ja kuoloon saakka.
+
+_Merrimac_ alotti taistelun hiukan ennen klo 4:jää, päästäen kokokyljen
+laukauksen pohjoisvaltain _Congress_-laivaa kohti ja vastaanottaen
+siltä samallaisen tervehdyksen, jonka luodit kuitenkin kilpistyivät
+sen kyljistä niinkuin rakeet peltikatolta. Sitte se kääntyi hitaasti
+_Cumberland’ia_ vastaan, aikoen lävistää sen suipolla rautakeulallaan
+ja samalla pippuroiden keulatykillään perikatoon jo edeltäkäsin
+tuomittua laivaa. Kuulasateen toisensa jälkeen se lähetti uhriinsa
+surmaten sen miehistöä, kun sitävastoin _Cumberland_ voi tuskin vastata
+kertaakaan, sillä tuulta ei ollut sen vertaa, että se olisi voinut
+kääntyä ampuma-asentoon. Hätkähtämättä seisoivat sen miehet tykkiensä
+ääressä, vaikka vihollisen luodit ruhjoivat naapureita viereltä.
+
+
+Liehuvin lipuin merenpohjaan.
+
+Tätä epätasaista ampumista kesti noin neljännestunnin, kunnes
+_Merrimac_ läheni nopeasti _Cumberland’ia_ ja vierelle tultuaan iski
+terävän keulansa sen ylähangan kylkeen vesirajan alle. Tuon tehtyään
+se ei aluksi kyennyt irroittautumaan vihollisestaan, joka kallistui
+lävistetylle kyljelleen, kunnes vesi huuhteli etukantta. "Jos
+etukannen upseeri _Cumberland_'lla olisi säilyttänyt mielenmalttinsa
+ja laskettanut etuankkurin, olisi uppoava alus kaatunut matalamman
+_Merrimac'in_ kannelle ja painanut senkin pohjaan rautaisessa
+syleilyssä." Vihdoin pääsi _Merrimac_ irti uhristaan ja ampui vielä
+kolme kokokyljen laukausta peräkanaa siihen aivan läheltä; mutta
+muuta seurausta ei niistä juuri ollut, kuin että sen oma lipputanko
+katkesi täräyksestä ja etelävaltioiden värit putosivat alas, ilman
+että yksikään sen miehistä uskalsi mennä niitä uudelleen pystyttämään,
+ja alus sai käydä taistelun loppuun vain pieni merkkiviiva ilmassa
+liehuen. Vihdoin kohosi vesi _Cumberland’in_ ankkurikannelle, jolle
+oli ladottu vieriviereen haavoittuneita, jotka päästivät kauheita
+huutoja. "Antaudutteko?" huusi _Merrimac'in_ kapteeni Buchanan. "Emme
+ikinä. Tahdomme mennä pohjaan liehuvin lipuin", kuului vastaus. Sen
+kuultuaan julma vihollinen ampui uuden yhteislaukauksen ja puski vielä
+kerran keulansa uppoavan kylkeen — tarpeeton vaiva! _Cumberland’in_
+kansi oli täynnä kuolleita ja kuolevia, mutta sen verestä tahrautuneet
+tykit jatkoivat toivotonta ampumista, kunnes tämä laivan yhä enemmän
+kallistuessa kävi mahdottomaksi. Vielä samana hetkenä, jolloin alus
+peittyi kokonaan veden alle, kuultiin viimeinen laukaus. Perä nousi
+korkealle ja lippu liehui yhä maston kärjessä, kun miehet saivat käskyn
+pelastaa itsensä miten taisivat. 120 miestä meni pohjaan laivan mukana;
+mutta mastonhuippu jäi näkyviin ja lippu liehui taistelun loppuun
+saakka sitä puolustaneiden sankarien haudalla.
+
+Samalla tapaa suoriutui rautahirviö voittajana kolmesta muustakin
+vastustajastaan. _Congress_ ammuttiin tuleen, ja 40 sen veneisiin
+pelastuneista miehistä joutui etelän pienempäin alusten vangiksi. _St.
+Lawrence_ ja _Roanoake_ pääsivät pahoin runneltuina rannikolla olevan
+Fort Monroe-linnoituksen tykkien turviin. Viimeisen jälellä olevan
+_Minnesotan_ tahtoi Merrimac mieluummin valloittaa kuin tuhota. Se
+vetäytyi sen vuoksi puolentoista kilometrin päähän vastustajastaan
+ja pommitti sitä iltaan saakka, tehden laivan taistelukyvyttömäksi.
+Pimeän tullessa _Merrimac_, tyytyväisenä iltapäivän urakkaan,
+höyrysi satamapaikkaansa ja jätti rannalle ajautuneen _Minnesotan_
+armoihin huomiseksi, jolloin palaisi korjaamaan sen. "Sanomattoman
+nöyryytyksen ja katkeruuden tunne vallitsi tuona lauvantai-iltana
+Fort Monroessa", kirjoitti eräs senaikainen Baltimoren sanomalehti.
+"Ei voinut epäilläkään, etteikö rautahirviö puhdistaisi koko reittiä
+meidän laivoistamme, hävittäisi kaikki rannikon varastopaikat ja
+kauppahuoneet, ajaisi kaikki joukkomme linnoituksen turviin ja pitäisi
+näillä vesillä isännyyttä miten suuria puulaivastoja vastaan hyvänsä,
+joita hallituksemme saattaisi tänne lähettää."
+
+
+Kostaja saapuu.
+
+Mutta osat vaihtuivat aivan kohta. Pohjoisvaltioiden hallitus oli
+samanaikaisesti nyt tuhotun saartolaivaston lähettämisen kera
+julistanut palkintokilpailun paraista suunnitelmista Merrimac'in
+veroisen panssarialuksen rakentamiseksi, jonka piti olla valmiina
+ennen kolmen kuukauden kulumista. Useita suunnitelmia lunastettiin
+rakennettaviksi, mutta tunnetuimmaksi niistä tuli potkurin
+keksijän, ruotsalais-amerikkalaisen John Ericsonin piirustama
+ja rakentama tornilaiva _Monitor_. Tämä valmistui aivan sanan
+mukaan yhdennellätoista hetkellä ja höyrysi kiivainta vauhtiaan
+taistelukentälle, jonne ennätti vielä klo 9 tienoissa samana iltana.
+
+Se oli sangen hullunkurisen eikä juuri peljättävän näköinen kummitus
+— vielä oudompi solakoihin laivamuotoihin ja hoikkiin mastoihin
+tottuneen merimiessilmän nähdä kuin taitekatto-kansinen _Merrimac_.
+Se kulki niin matalalla vedessä, että vesi huuhtoi kannen yli, ja
+olisi muuten näyttänyt jonkinlaiselta lautalta tai laivanhylyltä,
+jollei keskikannella olisi kohonnut pyöreä rautatorni, keulassa pieni
+perämiehenkoppi ja perän puolella vähäpätöinen savupiippu. Vasta
+laivaan noustua tuli huomaamaan sen todellisen voiman. Sen enintä
+osaa suojasi 12 1/2 sm. vahvuinen panssarikerros, ja sillä oli itse
+asiassa kaksi ulkorunkoa, joista alempi teki 51° kulman kohtisuoraa
+keskusviivaa vastaan. Rakentajat uskoivat, etteivät tykinluodit
+voisi tehdä mitään tälle alemmalle rungolle sen suuren kaltevuuden
+takia, vaan liukuisivat kylkeä pitkin alas veteen. Keskellä oleva
+torni — 3 metriä korkea, 7 m. avara sekä kauttaaltaan yli 20 sm. ja
+ampuma-aukkojen kohdalta lähes 28 sm. vahvuinen rautalieriö — kääntyi
+höyryvoimalla akselinsa ympäri. Kun sen kaksi järeätä 28 sm. tykkiä
+vedettiin taapäin ladattaviksi, lankesi itsestään heilurintapainen
+rautakilpi peittämään aukkoja. Laivan peräsin ja potkuri sijaitsivat
+tietysti silmän näkemättömissä ja kuulan kantamattomissa.
+
+
+Verta verrallakin.
+
+Nyt oli etelän miesten vuoro ällistyä. Kun _Merrimac_ huomenissa saapui
+eiliselle voittotantereelle valtaamaan turvatonta _Minnesota_'a,
+kohtasi se paikalla kumman vartijan. Molemmat hirviöt kiertelivät ja
+haistelivat toisiaan ensin hyvän rupeaman niinkuin vieraat koirat,
+näyttämättä oikein tietävän mitä tehdä vastustajalle. Ensimmäisen
+laukauksensa ampui _Monitor_ n. 100 metrin päästä, ja koko raivoisan
+pommituksen ajan vaihteli välimatka vain 50-200 metriin. Jännittävää
+näytelmää voitiin paljaalla silmällä seurata Monroe-linnoituksesta,
+jonka vallit ja muurit silloin arvaa kuhisseen katsojia. _Monitor’illa_
+oli käytettävänään kaksi tykkiä vastustajan toisen kokokyljen kahdeksaa
+vastaan, niin että se sai aina 3-4 luotia jokaista itse lähettämäänsä
+kohti, mutta sitä ahkerammin se viskoi omiaan.
+
+Huomatessaan että vastapuoli oli peljättävämpi kuin miltä se näytti,
+yritti _Merrimac_ törmätä täydellä vauhdilla sen kylkeen upottaakseen
+sen, niinkuin edellisenä päivänä _Cumberland’in_, mutta _Monitorin_
+suurempi nopeus ja ripeämpi liikkuvaisuus auttoi sitä vikkelästi
+väistymään ja kääntymään. Kerran onnistui _Merrimac’in_ tavata sitä
+keulallaan melkein keskilaivaan, mutta vain huomatakseen, että tuo
+pahus oli yhtä kova sen puskurille kuin kuulillekin — se kierähti
+ympäri kuin hyrrä ja lähetti uuden mahtavan terästervehdyksen
+hyökkääjän kylkeen.
+
+_Monitorin_s upseerit saivat nyt suurempaa luottamusta alukseensa
+eivätkä enää ampuneet umpimähkään. "Tästä alkaen", kirjoittaa eräs
+silminnäkijä, "taistelu kehittyi mitä jännittävämmäksi näytelmäksi.
+_Monitor_ kierteli kiertämistään vastustajansa ympäri, tutkiskellen
+sen kupeita, etsien niissä heikkoja kohtia ja säästäen kylmäverisesti
+tultaan, kunnes tapasi sellaisen ynnä oikean ampumamatkan, jolloin
+se kohta rupesi kokeilemaan kuumilla tervehdyksillään. Sillä tapaa
+_Merrimac_ sai kolme luotia... eikä yksikään niistä kimmahtanut
+takaisin, vaan näytti leikkaavan tiensä läpi raudan ja puun syvälle
+aluksen uumeniin." Heti kolmannen ammuksen jälkeen _Merrimac_ arveli
+saaneensa tarpeekseen ja höyrysi tiehensä minkä höyrypannunsa myönsi.
+
+Pikku _Monitor_ oli vahvemman panssarinsa ja väkevämpien tykkiensä
+avulla siinä määrässä osottanut etevämmyytensä paljon isomman
+vastustajansa rinnalla, ettei tämä enää koko sodan kuluessa saanut
+mitään mainittavaa toimeen. Pohjoisvaltiot rakensivat _Monitor'in_
+mallin mukaan kohta koko joukon tornilaivoja, jotka rannikko- ja
+saartosodassa auttoivat niiden aseita. Aavalla merellä sen sijaan
+etelän nopeat, aseistetut kaapparilaivat tekivät pahaa tuhoa niiden
+kauppahaahdille.
+
+
+
+
+XII LUKU
+
+Merten valtiaat.
+
+ Kilpailu panssari- ja tykkiseppien välillä: Panssarin kehittyminen;
+ Panssaripeite; Panssaritornit; Asestus. — Torpeedot. — Mastot.
+ — Sukelluslaivat.— Vesitasot. — Sotalaivaston taistelulajit.—
+ "Dreadnought'in" rakenne: Puolustus; Hyökkäys; Ylhäällä ilmassa;
+ Kannen alla.
+
+
+Uudenaikaisen panssaroidun sotalaivan tulikasteesta saakka,
+josta edellisessä luvussa on puhuttu, alkoi herkeämätön kilpailu
+panssarinvalmistajain ja tykinvalajain välillä. Edelliset pyrkivät
+tekemään laivojen rautavyön niin vahvaksi, ettei minkään tykin luoti
+kykenisi puhkaisemaan sitä; jälkimmäisten pyrintö kävi tietysti
+vastakkaiseen suuntaan. Ja kun toisten saavuttama menestys aina
+kannusti toisia aikaansaamaan vielä parempia ja masentavampia
+tuloksia, niin arvaa että kilpailun täytyi muodostua päättymättömäksi.
+Rajan pani vasta laivan kyky kannattaa raskasta rautaturkkiaan ja
+jykevää tykistöään sekä vaara sen purjehdus- ja liikuttamiskyvyn
+heikkenemisestä, mikä ei tietysti myöskään saanut tulla kysymykseen.
+
+
+
+Panssarin kehittyminen.
+
+
+Ensimmäiset panssarit olivat, kuten edellä kerrottu, rautatienkiskoja
+ja takorautaisia vanteita, jotka naulattiin kiinni puiseen
+laivanrunkoon. Kun sitten puualusten asemasta ruvettiin rakentamaan
+rauta- ja teräslaivoja, kiinnitettiin sisemmän ohuen kylkilevyn päälle
+puukerros, johon vuorostaan naulattiin valurautalevyjä. Mutta kun
+nämä osottautuivat kestämättömiksi senaikaisten järeiden rihlatykkien
+ammuksille, ruvettiin yhdistämään panssarilevyjä kahdesta erilaisesta
+rautakerroksesta: ulompi kovasta raudasta ja sittemmin teräksestä,
+sisempi pehmeästä raudasta. Jos teräskerros osittain murskautuikin
+ammunnasta, esti sitkeä sisäkerros kuitenkin panssarivyötä
+rakoilemasta. Myöhemmin huomattiin, että puhdas teräs oli yhtä hyvää
+panssariksi kuin tuollaiset yhdistelmälevyt; ja viimein keksittiin
+keino sekoittaa valuteräkseen joku määrä nikkeliä, joten, saatua
+"nikkeli-terästä" oli opittu erilaisilla menettelyillä sitkistämään ja
+karkaisemaan.
+
+
+
+Panssaripeite.
+
+
+Alkuaan varustettiin ainoastaan sotalaivan kyljet vesirajaa myöten
+panssaripeitteellä. Mutta kun ylhäältä putoilevat pommit läpäisivät
+helposti ohuen kansilevyn ja hävittämällä laivan arimman ja
+tärkeimmän osan, koneiston, tekivät sen liikekyvyttömäksi, ruvettiin
+1870-luvun puolivälissä alukset varustamaan myöskin vaakasuoralla
+panssarisuojuksella, n.s. panssarikannella. Koska kuitenkin ylen raskas
+panssarikuormitus uhkasi upottaa laivan, täytyi rajoittua kattamaan
+ainoastaan sen vedenpäällinen keskiosa, jossa sijaitsevat höyrykattilat
+ja -koneet, ampumatarvevarastot y.m., kaikkein vahvimmalla
+panssaripeitteellä. Keulaan ja perään mennessä ohenee panssari, ja
+veden alla ei taas lujinkaan kantavuuden sallima panssari kykenisi
+estämään torpeedon tai miinan tuottamaa tuhoa; mutta sitä koetetaan
+mikäli mahdollista rajoittaa kaksoispohjalla ja vedenpitävillä
+laipioilla. Näiden pitää taata laivalle sellainen kantavuus, että se
+pysyy uimasillaan, vaikka keula- ja peräpuolet olisivat rikkiammutut ja
+panssari-kansi olisi veden alla.
+
+
+
+Panssaritornit.
+
+
+Jo ensimmäiset sodassa koetellut panssarialukset _Merrimac_ ja
+_Monitor_ edustivat niitä kahta suuntaa, joiden välillä uudenaikaisten
+sotalaivojen rakennus on heilunut. Edellinen muoto oli suoranaista
+perintöä vanhemmista puisista sotalaivoista, joissa tykit olivat
+sijoitetut pitkin kylkiä suojattuihin lokeroihin eli "kasematteihin"
+(nimitys lainattu maalinnoitusten ampumasuojuksista). Monitorissa
+jälleen tykit sijaitsivat erittäin vahvassa, akselinsa ympäri
+pyörivässä panssaritornissa. Niiden luku täytyi rajoittaa kahteen,
+mutta menestystä yhteisammunnan tehoisuudessa korvasi tykkien
+erinomainen järeys.
+
+Tämä muoto on sitten vähitellen työntänyt tieltään kasemattilaivat
+(hyvän käsityksen saa näistä XVII luvussa kuvatuista venäläisistä
+sotalaivoista). Ranskassa ja Italiassa kokeiltiin asettamalla tykit
+kiinteän tornin yläreunalle syvennyksiin, niinkuin linnoituksissa
+etuvarustuksen harjalle ("barbette"-torni); ylöspäin on torni suojattu
+panssarikuvulla. Lopuksi yhdistettiin kiinteä ja kiertävä muoto siten,
+että torni rakennettiin kahdesta osasta; alempi on kiintonainen ja
+suojelee tykinalusten (lavetin) alaosaa ynnä liikuttamiskoneistoa,
+ylempi osa kiertää höyry- tahi vesi-painevoimalla yht'aikaisesti sen
+sisältämien tykkien kera. Tornit sijaitsevat keulassa ja perässä,
+kaikkein uusimmissa taistelulaivoissa ("yli-Dreadnought'eissa")
+kahdessa kerroksessa päällekkäin; joskus myöskin molemmilla sivuilla
+siten asetettuina, etteivät ole ammuttaessa toistensa tiellä. Uudempina
+aikoina on ruvettu jälleen yhdistämään torni- ja kasemattijärjestelmää,
+jonka kautta ampuminen saa suuremman yhtenäisyyden ja tehokkuuden
+("kokokyljen" laukaukset).
+
+
+
+Asestus.
+
+
+Niinkuin koko sodankäynnissä vastapuolen tuhoaminen on pääasia
+ja itsepuolustus jää toiseen sijaan, ovat kaikkein jykevimmätkin
+panssarihirviöt itse teossa vain mahtavien tulikitojen kuljetus- ja
+suojelusaseita. Sellaista panssaripeitettä ei ole vielä kyetty luomaan,
+joka kestäisi hyvästi osuneen uudenaikaisen jättiläispommin räjähdystä,
+puhumattakaan vedenalaisen torpeedon ja miinan tuottamasta hiipivästä
+hävityksestä.
+
+Yhtärinnan panssarin kehittämisen kanssa edistyi tykinvahnistuskin
+19. vuosisadan puolivälistä alkaen. Tykinputkeen sovitettiin
+kiväärinpiippujen rihlaus, jonka kautta luoti tuli akselinsa ympäri
+pyörivään liikkeeseen ja kantoi varmemmasti. Jokseenkin samoihin
+aikoihin ruvettiin tykit tekemään takaa ladattaviksi. Tärkein muutos
+kuitenkin oli, että entisten pronssi- ja rautaputkien asemasta opittiin
+Kruppin menetelmää seuraten valmistamaan tykkejä valuteräksestä.
+Jättimäinen nikkeliteräsmöhkäle taotaan vesipaineen liikuttamilla
+10,000 tonnin voimaisilla puristimilla pyöreäksi mahtavaksi kangeksi,
+viedään sitten sorviin saamaan putkireijän ja sileän pinnan ja
+päällystetään viimein "mantteleilla", joiden luku ja vahvuus kasvaa
+peräänpäin mennessä.
+
+Sen jälkeen kuin savuton ruuti keksittiin, on tykkien koko ja
+teho kasvanut suunnattomasti — vaikkei sentään rajattomiin
+saakka, sillä ponnahduksen taapäin sysäävä voima ei saa olla niin
+suuri, että se aiheuttaa laivalle itselleen vahinkoa (siksipä
+kaikkein suurimmat tykit ovatkin kiinteälle alustalle asetettuja
+rannikonpuolustusaseita). Nykyisen suursodan aattona olivat silloin
+rakennetut "Dreadnought"-malliset taistelulaivat varustetut 35 sm
+(aukon läpimittaa silmälläpitäen) tornitykeillä, joiden ammukset,
+"kapsäkit", voivat tuottaa tuhoa yli 3 peninkulman päähän. Mutta
+niitäkin mahtavampia hävitysaseita on luotu vielä uutukaisemmille
+"yli-Dreadnought'eille", joiden asestukseen kuuluu 37,5 sm tykkejä ja
+mahdollisesti vieläkin kookkaampia, joita on laivassa kerrallaan paljon
+useampia kuin edellisissä oli vähäväkisimpiä.
+
+
+
+Torpeedot.
+
+
+Aivan käänteentekevän merkityksen sai merisodassa torpeedon keksiminen.
+Se on hoikan sukkulan muotoinen, moniaan metrin pituinen hävitysase,
+joka on täytetty etuosassaan 300 kilolla pumpuliruutia ja kärjessään
+varustettu sytytysvehkeellä sekä saatuaan alkuvauhdin torpeedotykistä
+kulkee peräosassa olevan puristetun ilmankoneiston ja potkurin avulla
+suurella nopeudella hävitettävää sotalaivaa kohti. Ne iskevät uhriinsa
+vesirajan alla olevaan panssaroimattomaan tai heikkopanssariseen osaan
+ja tuhoavat sen ehdottomasti. Torpeedoja ammutaan erityisesti pienistä,
+mutta tavattoman nopeakulkuisista aluksista, torpeedoveneistä;
+mutta torpeedotykkejä käytetään myöskin isommissa sotalaivoissa,
+risteilijöissä ja taistelulaivoissakin sekä miltei yksinomaisena
+aseena viime aikojen uusimmissa hävitysaseissa, sukellusaluksissa. Ne
+sijaitsevat sekä kannella, jolloin niitä voi ohjata mihin suuntaan
+tahansa, että vesirajan alla keulassa ja perässä olevissa aukoissa.
+
+Torpeedon hävittävää tehoa on ison sotalaivan hyvin vaikea välttää.
+Päivän aikaan voi niitä ampuvan aluksen huomata jo etäältä ja tuhota
+sen pikatykin laukauksilla; mutta pimeässä, kun vaaniva vihollinen
+lähestyy peitetyin valoin ja kipinänsammuttajin, käy se miltei
+mahdottomaksi — puhumattakaan sukelluslaivan aina yhtä salaperäisestä
+ilmestymisestä. Taistelulaivoja ja isoja risteilijöitä koetetaan
+varjella torpeedoverkoilla, kannattimista pitkin sivuja riippuvilla
+tiheäsilmäisillä teräslankaverkoilla; mutta nekin puhkaisee torpeedon
+kärkeen keksitty erityinen saksilaite, eikä niitä voi vauhdin
+hidastuttamisen takia pitää ylhäällä muuten kuin lepoasennossa tahi
+verkalleen kuljettaessa.
+
+Jo venäläis-japanilainen sota, jossa pääasiallinen hävitystyö
+suoritettiin miinojen ja torpeedojen avulla (ks. XVII lukua),
+antoi merivalloille perin vakavaa miettimisen aihetta. Kannattiko
+lainkaan enää rakentaa ja ylläpitää pian vanhentuvia, kymmeniä
+miljoonia maksavia panssarilaivoja, kun sellaisen voi tuollainen
+pikkunen, suhteellisesti huokeahintainen hävityskone tuhota aivan
+kädenkäänteessä. Ja yhä musertavampia lisätodistuksia on antanut
+äskeinen suursota, jossa varsinkin Saksa on torpeedoja ampuvasta
+sukelluslaivastostaan luonut miltei vastustamattoman aseen. Toiselta
+puolen on painavilla syillä huomautettu, että isot taistelulaivastot
+ovat sittekin tarpeen pienempien sota-alusten sekä merenkulun ja kaupan
+suojaksi. Jolleivät torpeedoveneet ja sukellusalukset avoimella merellä
+pääsisi isojen laivojen turviin, olisivat ne vuorostaan aivan avuttomia.
+
+
+
+Mastot.
+
+
+Kun purjeet 1890-luvun lopulla sotalaivoissa joutuivat kokonaan
+pois käytännöstä, tuli mastoille uusia toimia. Niihin sijoitettiin
+väkevävoimaisia valonheittäjäkoneita, joilla pimeän aikaan tähystetään
+ympäristössä vaanivien vihollislaivain liikkeitä; nopeaan ampuvia
+konetykkejä, joilla tuhoa uhkaavat torpeedo- ja sukellusalukset
+upotetaan; tähystystorneja ennen käytetyn tynnyrin sijasta sekä
+nimenomaan tulentarkistusasema, josta erityisen nerokkaan laitteen,
+n.s. välimatkanlöytäjän avulla määritellään ammuttavan esineen
+etäisyys ja tarkistetaan ammunnan sattuvaisuus. Sellaisen "silmän"
+tultua rikkiammutuksi suuri sotalaiva käy pitemmillä ampumamatkoilla
+jokseenkin avuttomaksi vihollista vastaan. Sen lisäksi kannattavat
+mastonhuiput vaakasuorasti ja vinosti kulkevia metallilankoja, jotka
+vastaanottavat kipinäsähkötyskoneen eetterin halki lähettämiä sanomia.
+Ilman tällaisia laitteita ei nykyään ole enää juuri mikään merilaiva.
+
+Mastot ovat sotalaivoissa vahvasta teräksestä ja ontot, sillä
+niiden sisäpuolitse tapahtuu ylösnousu ja ampumavarojen kuljetus
+ylös märssytorniin. Amerikan Yhdysvaltain isoissa taistelulaivoissa
+on otettu käytäntöön omituiset häkkimäiset, pientä Eiffel-tornia
+muistuttavat mastot, joille vihollisammuksen ei arvella kykenevän
+tekevän niin musertavaa tuhoa kuin tavalliselle yhdestä kappaleesta
+valetulle teräsmastolle.
+
+
+
+Sukelluslaivat.
+
+
+Näistä uudenaikaisista meritursaista on jo edellä ollut puhetta.
+
+Ajatus vedenalaisesta hävitysaseesta on elänyt ihmisaivoissa jo
+ikivanhoista ajoista asti; Aleksanteri Suuren kerrotaan sellaisia
+käyttäneen, keskiajalla niillä ammuttiin vedessäkin palavaa
+"kreikkalaista tulta", ja ensimmäisen höyrylaivan rakentajan
+Fultonin nerokas pää oli sommitellut käsivoimin pyöritettävällä
+rattaalla käytettävän _Nautilus_'en, jolla hän kokeili jommoisellakin
+menestyksellä ja jota hän turhaan tarjoskeli Napoleonille.
+
+Viime vuosikymmeninä on rinnakkain keksitty useampia malleja, joista
+amerikalaisen _Hollandin_ suunnittelema on ollut perustana enimmille
+nykyisille sukelluslaivoille. Ne ovat verrattain pienikokoisia,
+muutaman kymmenen tai sadan tonnin kantoisia, sukkulan tai sikaarin
+muotoisia aluksia ohuesta teräksestä. Keulassa ja perässä on säiliöitä,
+jotka voidaan täyttää vedellä aukaisemalla pohjaläpät ja siten vajottaa
+alus pinnan alle aina satakunta metriä syvälle. Syvyyteen menoa ja
+pintaan nousua ohjataan tasapainoperäsimillä, jotka sijaitsevat
+potkurin ja pituussuuntaperäsimen ohella aluksen perässä. Pitkin sen
+kylkiä ovat puristetunilman-säiliöt, joita paitsi syvyydessä ei voisi
+hengittää ja joiden avulla laiva myöskin kevyemmän vaurion satuttua
+voidaan kohottaa jälleen pintaan.
+
+Laivan sisus on täynnä koneita, niin että miehistö parahiksi pääsee
+liikkumaan. Vedenpinnalla kuljettaessa käyttää alusta kaasumoottorit ja
+veden sisällä sähkömoottorit; edellisessä tapauksessa nopeus saattaa
+nousta 20 solmuväliin ja jälkimmäisessä 12 solmuväliin. Keskustassa
+sijaitsee myöskin jättihyrrä eli gyroskopi, joka pitää alusta
+tasapainossa.
+
+Kannella ei näe muuta kuin panssariteräksisen tähystystornin, pienen,
+suppilon tapaisen laskuaukon sisään- ja uloskulkua varten sekä pari
+hoikkaa putkea. Toinen on venttiilitorvi ilmanpuhdistamista varten,
+toinen aluksen "silmä" eli periskopi, jonka kärjessä olevat parabolin
+tai prisman muotoiset linssit luovat vedenpinnasta kuvan alhaalle
+olevalle tähystyspöydälle. Se onkin sukelluslaivan arin kohta, jonka
+rikkiammuttua alus saa pinnan alla ollessaan tulla toimeen pelkän
+kompassin avulla. Jos alus tulee tykkänään hävitetyksi, on sen
+miehistölle keksitty pelastuskeinoksi sukeltajankypärin tapainen
+päähine, joka siihen liittyvän vedenpitävän kumivaipan avulla nostaa
+miehen veden pintaan.
+
+Asestuksena on 4-8 kpl. Whitehead-torpeedoja ynnä niiden ampumaputki,
+joka lähettää noita surmansukkuloita 35 solmuvälin nopeudella aina
+1-2 km. päähän. Tornissa voi myöskin olla konetykki, jopa 20 sm.
+pikatykkikin, joka veden alle mennessä lasketaan kannen alle. Torpeedo
+ja sukelluslaiva ovatkin hyvin samannäköisiä.
+
+Äskeisen suursodan aikana kehittivät varsinkin saksalaiset
+suunnattomasti sukelluslaivastoaan Englannin rannikoiden saartamiseksi
+ja sen panssarijättiläisten hävittämiseksi. Kun heidän omasta
+merentakaisesta laivaliikkeestään oli tullut tyyten loppu,
+rakensivat he suuria, aina 2,000 tonnin kantoisia vedenalla kulkevia
+kauppalaivojakin, joista ainakin yhden onnistui kulkea Atlantin poikki
+edestakaisin.
+
+
+
+Vesitasot.
+
+
+Myöskin ilmasodan taisteluaseet ovat viime suursodassa tulleet
+hyökkäysvälineiksi meritaisteluissa. Esim. Pohjanmeren taistelussa
+(ks. XVII lukua), joka oli suurin ja tuhoisin sen aikana käydyistä,
+ottivat nimenomaan saksalaisten taholta ilmalaivat, lentokoneet ja
+vesitasot osaa lopputaisteluun, viskellen pommeja vihollislaivoihin.
+Ilmapuolustusta varten ovat sotalaivat nykyään varustetut pystyyn ja
+ympärinsä sivuille käännettävillä pikatykeillä; ja myöskin sangen
+monet, yksinpä uudet isot sukelluslaivatkin, kiskoilla ja telineillä,
+joilta vesitasot voivat pyrähtää lentoon. Tällainen alus kiitää pienen
+kanootin tapaisilla jalustoilla vedessä miltei yhtä nopeasti kuin
+ilmassakin.
+
+
+
+Sotalaivaston taistelulajit.
+
+
+Merivaltojen sotalaivastot sisältävät mikä enemmän mikä vähemmän
+täydellisesti eri taistelulajeja eli laivaryhmiä, jotka kokonsa,
+asestuksensa ja nopeutensa perusteella jakautuvat seuraavasti:
+
+_Taistelulaivat_, jotka vastaavat entisten aikojen linjalaivoja. Niiden
+rakenteessa on pyrkimyksenä yhdistää panssarin suurin mahdollinen
+vahvuus ja kaikkein järein asestus. Ne edustavat sotalaivastossa
+vahvanyrkkistä voimaa, joka iskee vastustajaa kauvimpaa, useimmin ja
+tuntuvammin. Nykyistä maailmansotaa varten ja vieläpä sen kestäessäkin
+ovat kilpailevat vallat luoneet aivan uuden tyypin, "_Dreadnought_'it"
+(saanut nimensä ensimmäisestä senmallisesta englantilaisesta aluksesta,
+joka valmistui v. 1906; nimi merkitsee = Älä pelkää mitään!), josta
+sitten on kehitetty vielä kummempia hirviöitä, "yli-Dreadnought'eja".
+Sellainen laiva sisältää entisten neljän 30 sm tornitykin asemasta
+kokonaista 10-12 35, jopa 37 1/2 sm tykkiä, jotka voi kääntää
+molemmille sivuille antamaan viholliselle musertavia "kokokyljen"
+laukauksia. Pienempiä tykkejä niissä ei juuri käytetäkään. Sen sijaan
+että taistelulaivat aikaisemmin olivat suhteellisesti hidaskulkuisia,
+on näihin uusimpiin aluksiin sovellettu risteilijäin nopea vauhti
+vaihtamalla mäntähöyrykoneet höyryturbiineihin ja kivihiili raakaöljyyn
+eli naftaan. Tämän kautta saadaan nopeus 25 solmuväliksi. Tällainen
+alus tykkineen kaikkineen maksaa yli 50 milj. markkaa.
+
+_Risteilijöillä_ on päävaatimuksena nopeus. Aluksi niiltä sen
+saavuttamiseksi hylättiin panssarivyö kokonaan ja asestus oli hyvin
+kevyt; kivihiilelle oli saatava tilaa ja laivalle varattava kantavuutta
+niin paljon kuin suinkin; ja ainoana suojana oli 5 sm vahvuinen
+panssarikansi (siitä nimitys "panssarikansiristeilijä"). Nykyään ei
+sellaisia enää juuri rakenneta, ja vanhemmat luetaan risteilijäin
+kolmanteen luokkaan. 1890-luvun alusta ruvettiin sitten rakentamaan
+panssaroituja risteilijöitä, jotka ovat samalla säilyttäneet
+nopeakulkuisuutensa; ja aivan useimmat "Dreadnought"-risteilijät ovat
+itse asiassa nopeakulkuisia taistelulaivoja, sillä entisen kevyen
+asestuksen sijasta ne kantavat 35 sm tykkejä. Ne kulkevat 28 solmuvälin
+nopeudella (52 km tunnissa) ja kuluttavat sellaisella vauhdilla 500
+tonnia hiiliä ja 120 tonnia öljyä päivässä. Moinen kilpajuoksija
+maksaa sekin täydessä kunnossa 47 ja puoli milj. markkaa. — Toisen
+ja kolmannen luokan risteilijät ovat varustetut panssarikannella,
+mutta eivät panssarivyöllä, samoin vahvalla suojalla koneita ja
+tykkejä varten sekä ohjaustorneilla. Yhdessä jykevät taistelulaivat ja
+risteilijät muodostavat _ison taistelulaivaston_.
+
+Jos uusimmanmallisen panssarilaivan "taisteluarvo" lasketaan 100
+prosentiksi, on panssariristeilijän vastaava arvo n. 70 %. Vielä
+paljon pienempi taisteluarvo on _pienemmällä taistelulaivastolla_,
+jonka muodostavat n.s. _scoutit, torpeedonhävittäjät_ ja
+_torpeedo-alukset_ sekä _sukelluslaivat_. Kolme ensimmäistä aselajia
+ovat nopeakulkuisimmat kaikista aluksista, sillä ne voivat tehdä aina
+38 solmuväliä tunnissa (70 km; siis meikäläisen pikajunan vauhti).
+Niiden tehtävänä merisodassa on etsiä ja hätyyttää vihollislaivastoa,
+kierrellä häiriten sen ympärillä taistelun aikana, ajaa pakenevia
+aluksia takaa ja koettaa upottaa niitä torpeedoillaan. Siis samanlainen
+toimi kuin ratsuväellä on maasodassa.
+
+_Rannikkopuolustusta_ varten käytetään taistelulaivastosta hyljättyjä
+vanhentuneita panssarilaivoja ja risteilijöitä, tornilaivoja,
+tykkiveneitä, "uivia pattereja" j.n.e.
+
+_Apulaivaston_ muodostavat sodan sattuessa suuret pikahöyrylaivat,
+joiden omistajayhtiöt sentakia nauttivat rauhan aikana hallitustensa
+kannatusta. Ne varustetaan tällöin kevyillä pikatykeillä ja toimivat
+apuristeilijöinä (vieressä kuvatun _Mauretania_’n sisarlaivan
+_Lusitania'n_ upotti sen johdosta saksalainen sukelluslaiva Irlannin
+merellä), sotaväen kuljetuslaivoina, sairaala-aluksina j.n.e.
+
+
+
+"DREADNOUGHT'IN" RAKENNE.
+
+
+Puolustus.
+
+Uudenaikainen sotalaiva on oikea tekniikan ihmetyö. Ollen joka
+tuumaltaan parhaasta teräksestä rakennettu peittää sen rungon
+keulasta perään, pääkannesta vesirajan alapuolelle karkaistusta
+nikkeliteräksestä valettu panssarivyö, joka keskilaivalla on 27,5
+sm vahva ja ohenee keulaan mennessä 15 sm ja perään mennessä 10 sm
+vahvuiseksi, painaa n. 5,000 tonnia ja maksaa 3,000 mk. tonni. Tässä
+Kruppin menetelmän mukaan karkaistussa panssarissa on saavutettu
+maksimi lujuuden ja sitkeyden sekä minimi ohuuden ja hienouden suhteen
+teräksenvalmistuksessa. 15 sm vahvuinen levy voittaa lujuudessa sen
+lähes puoli metriä paksun takorautapanssarin, jolla sotalaivat puoli
+vuosisataa sitten varustettiin.
+
+Panssarivyön lisäksi tulee panssarikansi, joka uudenaikaisessa
+taistelulaivassa ja risteilijässä peittää aluksen koko pituuden ja
+leveyden, jakaen sen itse asiassa aivan vesirajan yläpuolella kahteen
+päällekkäin olevaan osaan ja suojellen sen elimellisiä osia ylhäältä
+putoavien pommien hävitykseltä. Joissakin kaikkein isoimmissa laivoissa
+on näitä kansia kaksikin päällekkäin. Vahvuus vaihtelee niin, että se
+kevyissä risteilijöissä on 2,5 sm. ja taistelulaivoissa 15 sm. Lisäksi
+ovat kylkien suojana hiilisäiliöt, jotka ovat sovitetut niin, että ne
+täytettyinä vahvistavat melkoisesti panssarivyön tukevuutta. Pohja
+jälleen on kaksinkertainen, niin että torpeedon murskattua ulkopuolisen
+pohjalevyn voi sisäpuolinen säilyä ehjänä ja estää veden tunkeutumista
+laivan sisustaan.
+
+
+Hyökkäys.
+
+Kannelle noustua kiintyy huomio luonnollisesti laivan "hyökkäävään
+voimaan", kymmeneen panssaritorneistaan jylhästi tuijottavaan
+teräshirviöön. Ei mikään entinen laiva ole kantanut niin monta yhtä
+suurta tykkiä kannellaan; siitäpä onkin "Dreadnought'eilla" toinenkin
+nimitys: "Pelkkien isojen tykkien alus". Niiden 37,5 tai 35 sm
+läpimittaiset rihlakidat syöksevät n. 350 kg painoisia pommeja lähes
+1,000 m nopeudella sekunnissa ja niin hirvittävällä voimalla, että
+ne voivat enemmän kuin kolmen kilometrin päässä puhkaista 1 metrin
+vahvuisen takorautakappaleen.
+
+Panssaritorniin ei kannelta vie yhtään ovea, vaan on ensin
+laskeuduttava kannen alle ja sitten ryömittävä jälleen ylös tuohon
+terästupaan, jonka seinät ovat rakennetut 27,5 sm vahvuisesta
+karaistusta valuteräksestä. Päätä ihan pyörryttää, kun himmeässä
+valaistuksessa katselee epälukuisia vipusimia, kampeja, rattaita,
+torvia ja suppiloita, joiden avulla jättimäisiä tulikitoja käden
+painamalla, jopa sormen koskettamalla syötetään ja liikutellaan
+tornineen päivineen. Käyttövoimana on sähkö ja vesipaine. Pommeja,
+melkein miehen vahvuisia ja puolikuntaisen pojan pituisia, jotka ovat
+ladatut savuttomalla ruudilla, pidetään aina varastossa 80 kutakin 10
+tykkiä varten. Kupujen päällä ja märssytorneissa on pienempiä 10 sm
+pikatykkejä, joilla mahtava alus puolustautuu pahimpia vihollisiaan
+torpeedoaluksia ja sukelluslaivoja vastaan ja jotka lennättävät
+minuutissa 15 lähes 12 kg painoista ammusta.
+
+Muita puolustusaseita torpeedoja vastaan ovat valtavat valonheittäjät
+mastoissa ja komentosilloilla, jotka metrin läpimittaisista
+heijastuspeileistään luovat häikäisevän valopyrstön lähes 2 km
+päähän, sekä vahvoissa puomeissa pitkin laivansivuja riippuvat
+teräslankaverkot. Mutta eipä jättiläinen halveksu itsekään moisten
+kavalien murha-aseiden käyttämistä. Syvällä sen pohjalla vesirajan
+alapuolella on neljä torpeedoputkea valmiina lähettämään vihollista
+vastaan noita 15,000 mk maksavia kuolemankaloja.
+
+
+Ylhäällä ilmassa.
+
+Konehuoneiden ja mahtavien höyryturbiinien kuvauksen jätämme seuraavaan
+lukuun, jossa on puhetta pikahöyrylaivojen sisäisestä rakenteesta,
+sillä liikkeellepaneva koneisto on jokseenkin samallainen sekä
+sodan että rauhan tarkoituksia palvelevissa jättiläisaluksissa. Sen
+sijaan on syytä luoda silmäys ylös märssyyn, missä suuren sotalaivan
+aivot toimivat. Siellä, järeän ja onton kolmihaaraisen teräsmaston
+(joita "yli-Dreadnought’tissa" on vain yksi) jatkokohdassa on pieni,
+tähystysaukoilla varustettu panssaritorni 30 metriä kannen yläpuolella.
+Pitkin maston teräsputkia nousee tiheä sikermä hyvin suojattuja
+sähköjohtolankoja ylös pienoiseen koneeseen, joka paljon tarkemmin
+kuin ihmissilmä ja suunnattomasti terävämmin kuin ihmisaivot laskee
+etäisyyden epäilyksenalaiseksi tahi viholliseksi tunnettuun esineeseen.
+Ja sieltä sitten heikko sähkökuiskaus ilmaisee välimatkan, panee
+potkurit jyskyttämään, määrää kulun suunnan ja vauhdin, kohottaa
+satojen kilojen painoiset ammukset tulikitoihin ja lennättää ne
+tekemään surmantyötään.
+
+Alempana, aivan komentosillan yläpuolella sijaitsevassa
+tähystystornissa, joka sekin on suojattu vahvalla panssarilla, seisovat
+laivan kapteeni ja purjehdusta komentavat upseerit koko taistelun
+ajan pysyen siellä vielä silloinkin, kun laiva rikkiammuttuna uppoaa
+ja muu miehistö viime hetkessä, saa käskyn: "Pelastukoon ken voi!"
+Sieltä ei Japanin mainio amiraali Togo hievahtanut juuri milloinkaan
+kaukaisen Idän merisodan aikana; ja epäilemättä hän sai tätä
+herkeämätöntä valppauttaan etupäässä kiittää siitä, että sai niin
+perinpohjin tuhotuksi vihollisen koko merivoiman. Muistammehan kuinka
+venäläiset upseerit, amiraali Makaroffia ja muita harvoja poikkeuksia
+lukuunottamatta, viettivät enimmän aikansa huolettomina ruoka- ja
+juomapöydän ääressä.
+
+
+Kannen alla.
+
+Jylhän alastomasta ja pelottavasta ulkonäöstään huolimatta kätkee
+uiva linnoitus teräksisten muuriensa sisälle iloisen ja vilkkaan
+ihmisvilinän ynnä verrattain hauskasti sisustettuja asuntoja ja
+oleskelupaikkoja 7-8 sadalle asukkaalleen. Tuo 170 metriä pitkä,
+keskikohdaltaan 27 m leveä ja emäpuusta yläkanteen laskettuna yli
+13 m korkea sotalaiva on itse asiassa pikkuruinen kaupunki — mutta
+pelkkien reippaiden, tarmokkaiden ja enimmäkseen paraassa iässään
+olevien miesten asuma kaupunki, jossa jokaisella asukkaalla on
+tarkoin määritellyt ja hänestä riippuvat tehtävät. Ylimmäinen isäntä,
+laivan itsevaltias herra ja keisari on kapteeni, joka yksinäisessä
+majesteetissaan asuu hauskoissa hyteissä komentosillan alla ja jonka
+sana on järkähtämätön kohtalo laivalle, sen puolisatamiljoonaiselle
+raha-arvolle ja tuhatlukua lähentelevälle väestölle. Häntä lähinnä
+arvossa on komendantti, jonka tehtävät ovat melkein yhtä lukemattomat
+kuin tähdet taivaalla, alkaen kannen lakaisuttamisesta aina koko
+laivan miehistön ja ison tykistön ampumaharjotuksiin. Sitten seuraa
+muu päällystö epälukuisissa arvo- ja virkavuosiasteissa: purjehdusta
+johtavat upseerit vanhimmasta luutnantista nuorimpaan aliluutnanttiin,
+tykkiväen ja käsiaseita käyttävän keveän merijalkaväen upseerit.
+Sotilaspäällystön ja miehistön välillä on edelleen suuri joukko
+ammattiväkeä, jota hyvällä syyllä on sanottu "laivaston selkärangaksi"
+— keski-ikäisiä miehiä, jotka kaiken ikänsä ovat kehittyneet
+ammatissaan ja ylenneet arvossa yksistään kelpo palveluksen eikä
+virkatutkintojen nojalla, valittuja kykyjä sähkö-, höyry- ja
+vesipainevoiman alalla. Ja lopuksi seuraa kuutisensataa iloista
+tykkiniekkaa, meripoikaa ja sotilasta, jotka tottelevat pursimiehen,
+"puosun", pillin ääntä ja nauttivat neljästi päivässä valkolakkisten
+kokkien keittämää ja kurissa ja nuhteessa kernaasti kasvatettujen
+kokkipoikain esiinkantamaa kestitystä. Syvällä alakannen alla vihdoin
+on laivan sairaala — ei enää sellainen ahdas, tykkien ja kaiken
+muun rojun täyttämä nurkka, jommoisessa suuri merisankari Nelson
+heitti henkensä, vaan avara ja puhdas, antiseptisillä aineilla ja
+lääkkeillä hyvin varustettu suoja, jossa laivanlääkäri apulaisineen ja
+miespuolisine sairaanhoitajineen pitää komentoa.
+
+Näin hyvin varustettuna voi "Dreadnought", kuuluipa se minkä
+kansallisuuden laivastoon hyvänsä, käydä kunnialla ansaitsemaan
+nimensä: "Älä pelkää mitään!"
+
+
+
+
+XIII LUKU
+
+
+Atlantin vinttikoirat.
+
+ Kauppalaivojen ryhmitys, rakenne ja kantavuus. — Kilpailu Atlantilla.
+ — Atlantin jättiläiskyntäjät. — Valtamerilaivalla: Lähtö satamasta;
+ Konehuoneissa; Kannet; Köyhät ja rikkaat matkustajat; Elämä
+ yläkansilla; Tulo uuteen maailmaan.
+
+
+
+Kauppalaivojen ryhmitys, rakenne ja kantavuus.
+
+
+Suuressa valtamerisatamassa on koolla kauppalaivaa kaikenlaista,
+sekä siromastoisia purjealuksia että noki-pilviä tupruttavia
+höyrylaivoja. Jälkimmäisten joukossa erottaa mahtavia pikahöyrylaivoja,
+mukavia posti- eli "paketti"-laivoja ja jykeviä, hidaskulkuisia
+lastilaivoja; puhumattakaan jättimäisistä höyrylautoista, jotka välistä
+kuljettavat kokonaisia rautatiejunia (kuten esim. Ruotsin ja Saksan
+välillä Trelleborgista Sassnitziin), sivakoista kalastushöyryistä
+ja pikkuruisista mutta väkevistä hinaajapursista, jotka merellä
+toimittavat höyryveturin virkaa.
+
+Nykyään ovat laivat rakennetut enimmäkseen teräksestä, sillä ne
+tulevat sen kautta 15-20 prosenttia keveämmiksi rautalaivoja ja
+säästävät siten kantavuudestaan enemmän tilaa lastille. Rautalaivat
+taas ovat 25-30 pros. keveämmät kuin samankokoiset puulaivat.
+Lisäksi tulee molempien edellisten suurempi kestävyys puulaivoihin
+verraten. Sotalaivoissa ei tietysti säästö lastin hyväksi tule
+kysymykseen, mutta sen sijaan lisäytynyt hyökkäys- ja puolustusvoima,
+nopeus ja toimintapiiri. Kantavuuden tulee kannattavaisuuden
+takia olla suurin lastilaivoissa, joissa suurin mahdollinen tila
+varataan lastille; paljon enemmän mukavuutta tarjoo matkustajille
+postilaiva; ja pikahöyryssä on luokkamatkustajille varattu tilaa ja
+mukavuuksia yhtä paljon kuin kovan maakamaran jättiläishotellissa,
+mutta nopean kulun ja valtavien turbiinikoneiden takia tarvitaan
+matkalla erittäin paljon polttoainetta. Sotalaivoissa ei mukavuudesta
+ole puhettakaan; kantavuuden niissä syö raskas panssarikerros ja
+aseistus, ja polttoaineensa saa se tarpeen mukaan reitin varrella
+olevilta hiiliasemilta tai mukana seuraavista hiilenkuljetuslaivoista.
+Vertailun vuoksi mainitsemme suurten pikahöyryjen ja taistelulaivojen
+kantavuuden erilaisen jakautumisen. Edellisten kantavuudesta tulee
+suunnilleen 50 pros. laivanrungon painolle, 22-25 pros. koneiden
+osalle, 20-21 hiilivarastolle, 4-7 pros. lastille ja matkustajille.
+Sotalaivan kantavuudesta taas tulee 30-40 pros. rungon osaksi, 20-38
+pros. panssaripeitteelle, 5-10 pros. aseistukselle, 11-15% koneille,
+5-9 hiilivarastolle ja 5-6 pros. ampumatarpeiden, muiden varustusten
+ja miehistön osaksi. Nykypäiväin höyrylaivoja ei muuten enää voisikaan
+rakentaa puusta, sillä missään ei kasva puita, jotka soveltuisivat
+niiden muotoihin ja pituussaumoihin, kun terästä sen sijaan voi takoa,
+valaa ja puristaa kaikkiin muotoihin, joita sellaisten yksityisosat
+vaativat.
+
+
+
+Kilpailu Atlantilla.
+
+
+Kun amerikalainen siipi höyrylaiva Savannah v. 1819 teki historiallisen
+matkansa Atlantin poikki, tarvitsi se siihen lähes 19 vuorokautta, mikä
+sen ajan ihmisistä tuntui miltei uskomattomalta ennätykseltä. Ennen
+sadan vuoden kulumista tuosta merkkitapahtumasta käyttävät nopeimmat
+pikahöyrylaivat samaan matkaan vajaata 5 vuorokautta. Tämä tulos on
+etupäässä uusimman ajan keksimän höyryturbiinin ansiota.
+
+1860-luvun ylpeys ja surkeus _Great Eastern_ monine ansioineen ja
+vikoineen on laudalta lyöty suuruus. Sen tuottama pettymys varoitti
+yritteliäitä laivanvarustajia pitkäksi aikaa rakennuttamasta niin
+isoja aluksia, vaikka kohta toiselta puolen sen aivan uudentyylinen
+rakennustapa oli käänteentekevä koko laivanrakennukselle. Mutta
+siirtolaisuuden Amerikaan 1880- ja 90-luvuilla lisäytyessä vallan
+tavattomasti ja uuden maailman taloudellisen edistyksen ja rikastumisen
+ottaessa samoihin aikoihin ennenkuulumattomia jätinharppauksia,
+vilkastui Atlantin liike yhtä mukaa. Vanhat valtameriyhtiöt lisäsivät
+pääomiaan, uusia samanlaisia syntyi kuin sieniä sateella; ja kaikki
+rupesivat kilvan rakentamaan ajanmukaisia, tilavia ja nopeakulkuisia
+aluksia tälle reitille. Amerikalainen raha söi ja sulatti yhteen
+useimmat Englannin vanhoista laivayhtiöistä, mutta niille nousivat
+ankariksi kilpailijoiksi saksalaiset, ennen kaikkea Hampurin-Amerikan
+("Hapag") ja Bremenin "Pohjoissaksalaisen Lloydin" mahtavat
+valtamerilinjat. "Atlantin vinttikoiria", joiksi englantilainen
+sukkeluus nimittää nykyisiä jättimäisiä pikalaivoja, rakennettiin
+toinen toistaan suurempia ja nopeakulkuisempia kilvan Englannissa
+Harwichin ja Clyden, Saksassa etupäässä Stettinin telakoilla.
+
+Kauvan olivat englantilaiset voitolla vanhana kokeneena
+laivanrakentajakansana, varsinkin sen jälkeen kuin heidän
+maanmiehensä Parsons 1890-luvun alulla oli keksinyt höyryturbiinin
+tavallisen mäntähöyrykoneen sijaan ja rakentamallaan pienoisella
+_Turbinia_-aluksella lyönyt loistavasti kaikki entiset nopeusennätykset
+(kulkien sillä lähes 34 solmuväliä tunnissa). Vanhan Cunard-linjan
+mahtavat turbiinialukset _Mauretania_ ja _Lusitania_ (upotettu
+nykyisessä sodassa Irlannin merellä) voittivat sisustuksen
+ylellisyydessä ja nimenomaan nopeakulkuisuudessa siihenastiset
+rohkeimmatkin unelmat. Niiden turbiinikoneet kykenivät kehittämään
+aina 70,000 hevosvoimaa, pyörien ympäri yli 200 kertaa minuutissa,
+käyttäen kolmea potkuria ja antaen aluksille 25 1/2 solmuvälin nopeuden
+tunnissa. Niiden pituus oli yli 240 metriä, leveys lähes 27 m ja
+kulkusyvyys yli 10 m, kantavuus 38,000 tonnia. Niiden rinnalla jäivät
+varjoon saksalaisten mallikelpoiset suurlaivat _Amerika_ ja _Fürst
+Bismarck_.
+
+
+
+Atlantin jättiläiskyntäjät.
+
+
+Nopeusennätys oli täten saavutettu, jonka verralle ei myöhemmilläkään
+valtamerilaivoilla ole kyetty pääsemään. Sillä niin kauvan kuin
+kivihiiliä yksinomaan tahi suuremmalta osalta (raakaöljyn rinnalla)
+on pakko käyttää polttoaineena, syövät turbiinikoneet niitä niin
+paljon, että vain sotalaivat — joiden liikuntakustannuksissa ei mikään
+merivalta säästele rahoja — kykenevät kantamaan moista kallishintaista
+rasitusta. Sen vuoksi pyrkimys alkoi käydä uuteen suuntaan: tyydyttiin
+vähempään nopeuteen, mutta sen sijaan ruvettiin rakentamaan vieläkin
+suurempia aluksia, jotta matkustajain ja lastin lisäytymisen takia
+laivojen kannattavaisuus kasvaisi. Ja tämä kävi päinsä yhdistämällä
+turbiini- ja mäntähöyrykonejärjestelmä.
+
+Vuodet 1911 ja 1912 olivat merkkipylväitä laivanrakennuksen
+historiassa. Silloin näet lykättiin telakoilta neljä 50,000 tonnin
+kanteista jättiläislaivaa, saksalaiset Hampurin linjan _Europa_ ja
+_Imperator_ (Yhdysvaltain takavarikoimana suursodan aikana se on
+saanut nimekseen _Leviathan_.) ja englantilaiset Valkean tähden
+linjan _Titanic_ ja _Olympic_. Kooltaan ne olivat miltei yhtä
+suuret; mainitsemme vieressä kuvatun Europa’n mittasuhteet: pituus
+270 metriä (siis 30 m vaille Eiffel-tornin korkeus), leveys 29 m ja
+korkeus 33 m. Ilman koneita on jättiläislaivan paino 34,000 tonnia.
+Matkustajia se kykenee ottamaan kokonaista 4,200, joiden lisäksi tulee
+1,000-lukuinen miehistö- ja palveluskunta — siis tavallisen Suomen
+kaupungin väkiluku. Höyrykoneita on kaksi, jotka kumpikin synnyttävät
+15,000 hv ja pyörittävät yli 7 m läpimittaisia potkureja; kolmatta, 5
+m läpimittaista ja edellisten yläpuolelle sijoitettua potkuria käyttää
+16,000 hv höyryturbiini. Höyry synnytetään 29 valtavassa kattilassa,
+jotka sijaitsevat kuudessa, vedenpitävillä väliseinillä toisistaan
+erotetussa osastossa. Nopeus on 21 solmuväliä, siis lähes 4 km vähempi
+kuin edellämainittujen turbiinialusten.
+
+Tällaisella käyttökoneiden yhdistelmällä saavutetaan melkoista pienempi
+hiilenkulutus kuin pelkästään turbiineja käyttämällä. Tämä säästö
+merkitsee itse asiassa niin paljon, että nuo uudet jättiläislaivat,
+jotka voivat ottaa kolmanneksen enemmän lastia kuin niitä nopeammat
+turbiinilaivat, kuluttavat kullakin matkallaan kolmanneksen vähemmän
+kivihiiliä. Atlantin-matkan ero on tosin, sääsuhteista riippuen, 1-2
+vuorokautta, mutta edellisten kannattavaisuus on sittekin melkoista
+suurempi.
+
+Titanicin surullinen kohtalo sen ensimmäisellä koematkalla kerrotaan
+XV luvussa. Viime sodan aikana jäi ainakin toinen saksalaisista
+suurlaivoista takavarikkoon Yhdysvaltain satamaan. Saman kohtalon
+alaisiksi tahi pohjaan upotetuiksi kallisarvoisine lastineen ja
+joskus väkineenkin ovat saartosodassa joutuneet epälukuiset muut
+valtamerilaivat. Koko maapallon tonnisto on tämän sodan vaikutuksesta
+vähentynyt enemmällä kuin toisella puolella, huolimatta epätoivoisista
+ponnistuksista uusien rakentamiseksi. Mutta selvää on, että sodan
+päätyttyä kiireimmiten käydään luomaan uusia liikevälineitä
+hävitettyjen ja pilalle kulutettujen sijaan. Saksa varsinkin, jonka
+rauhanteossa täytyi luovuttaa vihollisilleen kaikki 1,600 tonnia
+suuremmat aluksensa, on pakotettu alkamaan aivan alusta.
+
+
+
+VALTAMERILAIVALLA.
+
+
+"Sininen Pekka".
+
+Kun valtamerisatamassa olevan laivan etumastoon kohoaa lippu, joka on
+reunoilta sininen ja keskeltä valkoinen, merkitsee se muiden samalla
+kertaa ylösvedettyjen merkkilippujen joukossa ainoastaan kansainvälisen
+merkkiluettelon P-kirjainta; mutta yksin lepattaessaan on se
+merimieskielellä iloinen "Sininen Pekka" ja tietää, että laiva tällöin
+irroittaa hinausköytensä ja kääntää keulansa siniselle ulapalle.
+
+Seuratkaammepa tuollaista matkaan lähtevää, vedessä uiskentelevaa
+kaupunkia ulos Liverpoolin tai Hampurin satamasta. Kapteeni ottaa
+ylhäällä komentosillalla vastaan alapäälliköidensä viimeiset
+ilmoitukset; koneenkäyttäjät lämmittäjineen panevat täyden höyryn
+koneisiin; perämiehet nostattavat keulassa ankkurit ja pitävät perässä
+vaaria, etteivät köydet sotkeudu potkureihin; luotsi kiipee kapteenin
+rinnalle komentosillalle. "Kaikki matkustajat laivaan" kajahtaa
+komennushuuto, ja kohta toinenkin: "Liikaväki maihin!" Hyvästijätöt,
+iloiset tai liikuttavat, toimitettua vedetään kaitanen porrassilta
+kannelle; kiinnitysköydet irroitetaan ja kiskotaan laivaan; kellot
+kilisevät ja vihellystorvi mylvii — ja kohtapa alkavat eteen ja
+kupeille valjastetut pienet hinaajat kiskoa jättiläistä tokkain eli
+varastosuojakaupungin piiristä ulos avoimelle merelle. Heti kun laiva
+on kääntänyt peräpuolensa rantaa kohti, laskeutuu "Sininen Pekka"
+alas mastonhuipusta. Sadat ja tuhannet nenäliinat liehuvat ja hatut
+huiskivat kansilta ja rannalta toisilleen, kunnes lähtevät ovat
+peittyneet taaksepäin tupruavaan sakeaan sauhupilveen. Luotsi johtaa
+peränpitoa hyvän matkaa ulapalle, kunnes laiva omin avuin ja höyryin
+alkaa taivalluksensa, jolloinka luotsi ja hinaajat palaavat satamaan
+auttamaan toisia aluksia matkaan.
+
+Ylhän korkeana keinuu mahtava laiva Pohjanmeren laineilla.
+Kaksoispohjasta lähtien, joka on jaettu vedenpitäviin laipioihin ja
+on niin korkea, että mies mahtuu pohjain väliin seisomaan, kohoaa
+yhdeksän, isoimmissa yksitoista kantta eli huonekerrosta päällekkäin.
+Silmäys läpileikkauksesta saksalaisesta _Amerika_-laivasta antaa
+paremmin kuin pitkät selittelyt käsityksen siitä, mitä kaikkea näihin
+kansikerroksiin mahtuu. Itse runko on niin avara ja korkea, että
+entiset valtamerilaivat mahtuisivat uiskentelemaan vapaasti sen sisällä.
+
+
+Konehuoneissa.
+
+Alimpana pohjalla sijaitsevat konehuoneet, joissa valtaiset kattilat
+kiehuttavat vettä höyryksi menemään mäntä- ja turbiini-koneisiin.
+Kattilain lukumäärä on _Mauretania_-mallisissa turbiinilaivoissa 25
+ja _Olympic_-mallisissa yhdistelmälaivoissa 29, ja tulisijojen luku
+lähenee 200:taa. Siellä työskentelevät sadat lämmittäjät eri vuoroilla
+nokisina ja todentotta "hiki hatussa", vaikkei heillä enimmäkseen ole
+hattua eikä paitaakaan päällään.
+
+Turbiinin etuina mäntäkoneiden rinnalla on ensiksikin sen käynnin
+äänettömyys ja tärähtelemättömyys, joka on niin täydellinen, että
+laivan kulkiessa täydellä höyryllä ja turbiinin tehdessä aina 700
+pyörähdystä minuutissa, tärähtelyä ei tunne ensinkään, kun laskee
+kätensä kansilieriölle. Koneenkäyttäjien — "insinöörien", kuten heitä
+englanninkielellä nimitetään — työskentely on aivan vaaratonta,
+sillä ei mitään edestakaisin heiluvia tankoja ole olemassa eikä
+ympäripyöriviä koneosia näkyvissä. Lisäksi turbiini yksinkertaisine
+alustoineen ottaa 2-5 kertaa pienemmän tilan kuin mäntäkone ja säästää
+sen kautta paljon alaa lastille ja polttoaineille. Viimeaikoina
+on kivihiilen rinnalla ruvettu kattiloita lämmittämään myöskin
+raakaöljyllä eli naftalla, joka myöskin osaltaan ottaa melkoista
+vähemmän tilaa kuin hiilet. Lopuksi käy höyryturbiini paljon
+suuremmalla pyörähdysluvulla kuin mäntäkone, joten sen voi rakentaa
+paljon pienemmän, keveämmän ja huokeamman, mutta kumminkin saavuttaa
+sillä saman työtehon. Ja kun siinä ei ole ollenkaan mitään toisiaan
+vastaan hankaavia ja liukuvia osia, säästyy sen öljyämisessäkin
+melkoinen työ ja kustannus. Pitkävartisten vipusimien ja kampien
+asemesta ohjataan ja hallitaan koneita sievemmin käytettävillä
+pyörävehkeillä. Turbiinin käyttämä potkuri viskaa veden suoraan
+taapäin, mäntäkoneen käyttämä ikäänkuin poimuttelevana, punottuna
+köytenä.
+
+
+Kannet.
+
+Konehuoneista ylöspäin kulkiessa tullaan lastin, ruokavarojen ja
+polttoaineiden ynnä raittiin- ja lämmitysveden säilytysosastoon.
+Ensinmainitut on sovitettu laivan kyljille tarkoin ilman- ja
+vedenpitäviin kammioihin, niin että ne yhdeltä puolen ovat
+mahdollisimman tarkoin varjellut tulenvaaralta ja toiselta puolen
+vahvistavat osaltaan kylkilevyjä ja ulkoapäin tulevan törmäyksen
+sattuessa ottavat sen vastaan ja heikontavat sen voimaa. Tavaralastia
+ei pika- ja postihöyryihin oteta paljoa, mutta sen sijaan enemmän
+ruokavaroja. Ajateltakoonpahan vain, mitkä mahtavat vuoret niitä oikein
+tarvitaankaan, kun viitisentuhatta ihmistä elää lähes viikon päivät
+moisella matkalla koko ajan "talon ruoassa". Se olisi sama, kuin jos
+tavallisen Suomen kaupungin asukkaat löisivät kimsunsa ja kamsunsa
+kokoon ja muuttaisivat viikoksi asumaan johonkin jättiläishotelliin,
+jossa ilman torikaupan ja tavaranhankkijain apua tarjottaisiin heille
+3-4 kelpo ateriaa päivässä sekä välipalaa ja virkistyksiä mielen
+mukaan. Mutta jatkakaamme tarkastustamme.
+
+Välikannella sijaitsevat III luokassa kulkevain siirtolaisten
+y.m. vähempivaraisten matkustajain avarat yhteiset makuusuojat ja
+ruokailuhuoneet — kumminkin siten, että perheet ovat erotetut
+naimattomista ja poikamiehet neitosista. Sitten seuraavat kerroksittain
+alikannella II luokan hytit, iso uima-allas suihkukylpyineen,
+keittiöt; pääkannella ja yläkannella laivan koko leveyden yli
+ulottuvat ruokasalit ja upeat I luokan hytit — saksalaisissa
+laivoissa m.m. erityiset "keisarihuoneet" ylhäisiä matkustajia ynnä
+virallisia kutsuvieraita varten. Kävelykansia on päällekkäin 3-4,
+ylimpänä aurinkokansi. Kierrettyään yhden sellaisen kaksikin kertaa
+ympäri tietää tehneensä kilometrin mittaisen kävelymatkan. Niiden
+tasalla sijaitsevat seurustelu-, tupakka-, konsertti-, naisten- ja
+lukusalongit; ja yhdellä tai kahdella ylimmällä kävelykannella, jonne
+merenaaltoilu ei pääse koskaan vettä räiskyttämään, on kaikkein
+rikkaimpia matkustajia varten n.s. valta- eli loistohuoneet, joihin
+piletti maksaa useita tuhansia markkoja.
+
+
+Köyhät ja rikkaat matkustajat
+
+Raamatun mukaan on rikkaan vaikea päästä taivaan valtakuntaan; mutta
+aivan mahdotonta on köyhän välikannenmatkustajan Atlantinlaivalla
+päästä rikkaiden valtakuntaan, s.o. kävelykansille ja muihin
+luokkamatkustajain mukavuuksiin. Siinä kohdin on laivalaki rautaisen
+ankara. Silloin kun he eivät ole sullotut vieriviereen kerroksittain
+yleneville makuulavereilleen tahi aterioi ruokailusuojissaan, saavat
+he nauttia raitista ilmaa — jos merikivulta kykenevät — etukannella,
+johon sentään helähtelee rikkaiden ruoka- ja konserttisalongista
+kuuluvan laivaorkesterin säveleitä. Väririkas onkin kuva tällaisen
+jättiläislaivan etukansielämästä. Siirtolaisten joukossa tapaa jokaista
+Europan kansallisuutta, mutta slaavilaiset, juutalaiset ja italialaiset
+ovat kumminkin valtaosana. Mikä perempänä matkustaville on aivan
+pian ohimenevä liike- tai huvimatka, merkitsee heille käännettä koko
+elämässä, matkaa vapaiden valtio- ja yhteiskuntaolojen ja rajattomien
+työmahdollisuuksien luvattuun maahan — niin ainakin heidän omissa
+ajatuksissaan. Kohtelu, siisteys ja ruoka-järjestys on nykyisissä
+upeissa jättiläislaivoissa mallikelpoinen, verrattuna 80- ja 90-lukujen
+siirtolaislaivoihin, joissa komento kaikessa kurjuudessaan melkein
+muistutti oloja edellisten vuosisatojen orjalaivoissa. Ravintoa
+jaetaan runsaasti jokaiselle, ja laivamiehet pitävät ahkerasti heidän
+oleskelusuojiaan puhtaina meritautisten ja muuten siivottomain
+matkatoverien iletyksistä.
+
+Joka tapauksessa kuvittelee siirtyvänsä Danten manalasta ylös
+paratiisiin, kun kurkistaa varakkaampien matkustajain puolelle. II
+luokassa sovitetaan 6-8 matkustajaa samaan makuuhyttiin, I luokassa
+2-4; ja ravintojärjestys ja muut mukavuudet ovat molemmissa jokseenkin
+samat. Aamukahvi tai -tee voileipineen, puolinen lämpimine ruokineen,
+iltapäivätee, päivällinen monine ruokalajineen ja illallispala
+kylmine leikkeleineen ynnä maitoannoksineen kuuluvat matkalipun
+hintaan. Tuoretta leipää leivotaan laivassa joka päivä, juomavettä —
+ruokapöydässä Amerikassa niin suosittua jäävettä — saa mielinmäärin.
+Olut ja viini on itsensä kustannettava, ken niitä haluaa, paitsi
+sairaustapauksissa, jolloin laivanlääkärin määräyksestä viiniä ja
+etelänhedelmiä tarjotaan laivan puolesta. Kala- ja mätivoileipiä
+jakavat edeskäyvät samoin ilmaiseksi merikivun lievennykseksi.
+Välipalaa, erikoisannoksia ja virvokkeita saa eri maksusta tilata ja
+nauttia yläkerroksissa sijaitsevassa annosruokalassa, joka upeudessa
+vetää vertoja minkä hyvänsä maahotellin kahvilasalille.
+
+Merikivusta on jo mainittu. Sepä onkin valtamerenmatkustajan pahin
+vihollinen ja säästää laivayhtiöltä melkoisesti ruokavarojen menekkiä.
+Se aiheutuu meren aaltoilemisesta ja laivan vaappumisesta, eikä
+sitä voi millään lääkkeillä estää eikä parantaa. Kenellä on roteva
+ruumiinrakennus ja varsinkin terve vatsa, se kärsii siitä vähemmin.
+Tottumus on myöskin tässä toinen luonto, niin että ammattimerimiehet
+eivät siitä paljon tiedä. Viimeisten 10-15 vuoden kuluessa, kun
+vakavakäyntisiä jättiläislaivoja on rakennettu valtamerireiteille,
+sanotaankin tämän merenkauhun menettäneen puolet voimastaan. Taudin
+erikoistunnustuksena on, ettei nautittu ruoka pysy lainkaan sisässä,
+ja kalvavasta nälästä huolimatta jo pelkkä ruoan näkeminen ja
+ajatteleminenkin alkaa ylöttää. Makuulla on pakostakin oltava, vaikkei
+silloinkaan löydä mistään asennosta lepoa eikä lievennystä. Vahvan
+shampanjan nauttiminen pitäisi kumminkin olla hyväksi, mutta ei muiden
+väkijuomien. Ylhäällä kannella ollessa on vältettävä katsomasta
+mastonhuippuihin ja muihin huojuviin laivan osiin ja sen sijaan vain
+jäykästi tuijoteltava ylös taivaalle tai kauvas merelle. Suolaiset
+voileivät ovat myöskin vahvistukseksi.
+
+
+Elämä yläkansilla.
+
+Harvat raukat sentään jaksavat pitää merikipua koko matkan, jollei
+pitkittyviä tuulisia säitä satu. Useimmat virkistyvät siitä parin
+ensi vuorokauden potemisen jälkeen ja hoippuvat kalpeina kärsimyksen
+haamuina jälleen ihmisten ilmoille kävelykansien mukaviin lepotuoleihin
+tai — mikä vielä parempi — ruokasaliin, ottamaan takaisin
+menettämiänsä ruokailuetuja. Pitkissä, lumivalkein liinoin katetuissa
+pöydissä saattaa istua 700:kin ihmistä yhdellä haavaa, laivan kapteeni
+kunniapaikalla ja arvokkaimmat matkustajat hänen ympärillään, toisten
+odottaessa vuoroansa toiskertaisen tarjoilun tapahtuessa. Aterian
+kuluessa soittelee laivan orkesteri ylhäällä lehterillä.
+
+Ateriani väliajoilla nautitaan raittiista, suolaisesta meri-ilmasta
+kävelykansilla, jotka ovat niin leveät, että niillä voi harjottaa
+ajanvietteeksi monenmoisia leikkejä ja urheiluja. Miespuolinen yleisö
+viihtyy kernaasti tupakkasalongissa tarinoimassa ja korttia lyömässä,
+naiset omassa erityissalongissaan. Toiset istuvat runsaskirjastoisessa
+lukusalongissa, toiset taas pistäytyvät vaihteen vuoksi katselemassa
+välikansimatkustajain kirjavaa päiväelämää.
+
+Kaikenlaisia muitakin mukavuuksia on tarjolla, jotta maantuntu ei
+unohtuisi matkustajilta. Avara uima-allas suihkeineen tarjoo mieluista
+virkistystä ruumiille. Sieltä päästyä sopii poiketa parturitupaan
+ajattamaan leukansa sileäksi ja saamaan hajuvesisuihkeen nenäliinaansa.
+Sievästä kukkaismyymälästä voi ostaa kukan napinläpeen ja kokonaisen
+kimpun jollekin naistuttavalle. Verkkopallonlyöjillä on tennishallinsa
+ja lapsilla leikkisalinsa, joissa käy ilo ja elämä yhtä vilkas kuin
+konsanaan maankamaralla. Eräissä uusimmissa laivoissa painetaan
+omassa pienoiskirjapainossa jokapäiväinen sanomalehtikin, joka
+sisältää päivänuutuuksia laivaelämästä, lokikirjan itsessään kuivia
+mutta mielenkiinnolla seurattuja salaisuuksia sekä todella tuoreita
+tietoja vanhan ja uuden mantereen valtio- ja pörssielämästä, jotka
+laivan kipinäsähkötyksen teräslangat sieppaavat rannikkoasemilta tahi
+ohikulkevista aluksista.
+
+Illan tullen päivällisen syötyä suuressa ruokasalissa raivataan pöydät
+ja tuolit peremmälle ja avara suoja muutetaan tanssisaliksi, jossa
+hännyshelmaherrat ja avokaulanaiset pyörivät uusimpien muotitanssien
+tahdissa. Säännöllisesti toimeenpannaan joka matkalla myöskin
+hyväntekeväisyyskonsertti, jossa joukkoon sattuneet ammattitaiteilijat
+esiintyvät ja jonka pääsymaksut tulevat laivamiehistön ja erinäisten
+puutteessa olevien välikansimatkustajien hyväksi. Pimeän tullen
+muuttavat monet tuhannet sähkölamput kaikkialla yön valoisaksi
+päiväksi. Komean näyn tarjoo vastaantulevalle laivalle tällainen uiva
+kaupunki, joka lukemattomista akkunoistaan valoa säteillen kyntää
+järkkymättömän varmana valtameren aavaa ulappaa.
+
+
+Tulo uuteen maailmaan.
+
+Sivuutettua New Foundlandin tasalla sijaitsevan vaarallisen
+jäävuorivyöhykkeen, jossa Titanic ja epälukuiset pienemmät alukset
+ovat tavanneet tuhonsa, alkaa Amerikan "maantuntu" vaikuttaa. Avarana
+kuin valtameri aukee laivankeulan eteen New Yorkin kanavan suu. Kohta
+pilkottaa Long Islandin matala, keltainen hietarannikko oikealla
+kädellä ja Majakkasaaren vilkkuvalkea suoraan edessä. Monilukuisia
+pieniä höyryjä vilisee selällä, välittäen liikettä uuden maailman
+pääkaupungin ja rannoilla sijaitsevien huvilakylpyläkaupunkien
+välillä, ja jolloinkin porhaltaa vastaan samallainen jättialus
+matkalla Europaan. Sandy Hookin kohdalla hiljentää tuleva laiva
+vauhtiaan saapuessaan kapeaan, ankkuripoijujen saartamaan kanavaan;
+ja silloin alkaa etäällä häämöttää eriskummallinen, häikäisevän
+kirkas vuorirykelmä. Kuljettua kahden, maailman järeimmillä
+rannikonpuolustustykeillä varustetun linnoituksen välistä seurataan
+New Jerseyn kaunista, lukemattomain huvilain kattamaa rantaa, kunnes
+saavutaan Hudson-virralle, joka yhdessä Itävirran kanssa kaartaa
+varsinaista New Yorkia Manhattan-saarellaan. Nyt leviää silmäin eteen
+maailman ihmeellisin satamapanorama — tuo merkillinen, valkeana
+kajastava vuorirykelmä irtautuukin joukoksi erillisiä, huikean korkeita
+rakennuksia. Ne ovat New Yorkin kuuluisia "pilvenpiirtäjiä", teräksestä
+ja marmorista rakennettuja monikymmenkerroksisia jättiläistaloja.
+
+Kun laivalla ei ole "Keltaista Jaakkoa" (keltaisen-mustaa koleera-
+tai ruttolippua) mastossaan, pääsevät matkustajat sivuuttamaan ikävän
+karanteeniaseman. Mutta tullista he eivät yhtä helposti selviydy, jo
+kanavan suulle tullessa ovat he varustaneet matkalaukkunsa ja -arkkunsa
+käsille ja ottaneet kalleutensa laivan tulen- ja tiirikankestävästä
+aarreholvista; niin että kun pikku tullipursilla vastaan kiirehtivät
+"publikaanit" nousevat niitä nuuskimaan, käy toimitus nopeasti ja
+tottuneesti. Tullipetosta yritetään mielellään, sillä Yhdysvallat
+asettavat maahantuoduille ylellisyystavaroille erittäin korkeat
+tullimaksut.
+
+Tämän viimeisen kiirastulen läpikäytyä pääsevät luokkamatkustajat
+vapaasti maihin, mutta III luokan siirtolaiset ahdetaan kuin
+lammaskatras Ellis-saaren pelolla odotellulle vastaanottoasemalle.
+Siellä tutkitaan kansallisuus, terveys, rahavarat, perhesuhteet ja
+työnsaannin mahdollisuus. "Setä Jonatan" (Yhdysvaltain pilanimi) ei
+enää otakaan uusia tulokkaita yhtä mieluisesti vastaan kuin 1880-
+ja 90-luvuilla. Maihinpääsyehtoja siirtolaisille on tiukentamistaan
+tiukennettu, ja monesti saavat näitä kuljettaneet yhtiöt palauttaa
+laivanlastittain takaisin sellaisia matkustajia, jotka eivät täytä
+kaikkia ankaria vaatimuksia. Mutta myöskin kaikkea mahdollista
+apua ja neuvoa annetaan hyväksytyille siirtolaisille, varsinkin
+mitä majapaikkoihin ja matkan jatkumiseen tulee; ja erityisellä
+huolella koetetaan varoa, etteivät he joutuisi tunnottomien
+siirtolais-"runnarien" käsiin, jotka jo heti alussa ovat nostaneet tien
+pystyyn tuhansilta lännen kultalaan pyrkiviltä.
+
+
+
+
+XIV LUKU
+
+Tuli on irti!
+
+ Laivanpalot ennen ja nykyään. — _Höyrylaiva Österbottenin palo_:
+ Pakokauhu; Pelastustyö. — Yleisiä tulipalonsyitä merellä.
+
+
+Kamalampaa tilannetta ei juuri voi ajatellakaan kuin on niiden
+matkustajain kohtalo, joiden alus aavalla merellä syttyy palamaan.
+Räiskyvä tuli ja tukahuttava savu ympärillä, rannaton ulappa edessä;
+mahdottomuus saada apua muualta; sen kurin ja tottumuksen puute,
+joka saa laivan miehistön sentään säilyttämään kylmäverisyytensä —
+kaikki tuo nostattaa poloisissa mielettömän kauhun, jonka vallassa
+he kadottavat kaiken inhimillisen arvonsa ja syöksyvät joko sokeasti
+suinpäin perikatoon tahi taistelevat villipetoina onnettomuustoveriensa
+kanssa pienimmästäkin pelastuksen mahdollisuudesta. Nykyään
+ovat pelastuskeinot merilaivoissa sentään suunnattoman paljon
+monilukuisemmat ja täydellisemmät kuin vielä vain pari kolme
+vuosikymmentä takaperin. Puhumattakaan pelastusveneistä ja korkkivöistä
+on niissä automaattisesti suljettavat, ilmanpitävät ovet, joilla
+valkean voi rajoittaa syttymäkohtaan, aivan ensi silmänräpäyksessä
+toimivat hiilihapporuiskut, joilla sen saa tukahutetuksi jo alkuunsa
+j.n.e.
+
+Kuvauksena hiukan varhaisemmasta laivanpalosta, jonka kamala muisto
+meillä elää vielä vanhemman polven keskuudessa, kerromme erästä
+suomalaista laivaa ja sen matkustajia kohdanneesta onnettomuudesta.
+
+
+
+_Österbotten'in_ palo.
+
+
+Torstaina elokuun 13 p. 1874 oli suomalainen höyrylaiva Österbotten,
+kapteeni O. Liljeqvist, matkalla Porista Ouluun. Se oli neljännestuntia
+sitten lähtenyt Reposaaren satamasta ja ennättänyt sen ulkopuolella
+sijaitsevan Kolmikulman karin taa, kun muuan matkustaja huomasi
+tulen päässeen irti eräissä kansilastina olevissa tervatuissa
+tappurapaaleissa, jotka suurimmaksi osaksi olivat ahdetut ratassuojien
+(Laiva kulki siipirattailla eikä potkurilla) väliin. Laivan
+asioitsijalle annettiin paikalla sana vaarasta ja hän huusi siitä
+kapteenille, joka oli tällöin komentosillalla ja kohta komensi
+miehistön toimittamaan ruiskuletkut käyttökuntoon. Tuli levisi
+kuitenkin niin sukkelaan, ettei näitä ennätetty edes kiertää kiinni
+pumppuihin, sillä vähemmässä kuin viidessä minuutissa oli koko
+keskikansi ilmiliekissä ja navakka tuuli edisti sen raivoa. Sen ohella
+oli kapteeni käskenyt kääntää laivan täyttä höyryä takaisin Reposaaren
+rantaan; mutta muutaman minuutin kuluttua pakottivat liekit sekä hänen
+että peränpitäjän poistumaan komentosillalta. Laiva kulki nyt tuulen ja
+aaltojen varassa, kunnes höyrykone tuntemattomasta syystä seisahtui ja
+ankkuri voitiin laskea. Täten saatiin palava alus sellaiseen asemaan,
+että edes osalla kantta voitiin vielä liikkua. Mutta kun se nyt vaappui
+kyljeltä toiselle suorasti kovaa luodetuulta kohti, ympäröivät liekit
+tykkänään peräpuolen, niin että salonki-matkustajain oli ylen työlästä
+nousta kannelle, vaikka onnettomuus sattui keskipäivällä, nim. klo
+puoli 2.
+
+
+Pakokauhu.
+
+Salongeissa istuttiin juuri päivällisellä, kun huuto kuului: "Tuli
+on irti!" Ruokavieraat, alun neljänäkymmentä, koettivat rynnätä ylös
+kannelle; ja kun kansimatkustajat, joita oli jokunen useampikin, olivat
+jo aivan suunniltaan säikähdyksestä, syntyi hirveä sekasorto ja meteli,
+jossa ei enää voitu kuulla mitään komentosanoja. Kapteeni oli käskenyt
+selvittää laivan kaikki veneet lähtökuntoon; mutta ennenkuin vielä
+ensimmäinenkään oli keritty laskea veteen, oli se jo täpösen täynnä
+ihmisiä, ja kun kiinnitysnuorat katkaistiin, kallistui se ja kaikki
+siinä istuvat paiskautuivat mereen.
+
+Toinenkin vene täyttyi yhtä nopeasti — vaikka kapteeni ja eräs
+puukolla asestettu matruusi seisoivat vieressä vahtina ja koettivat
+hillitä joukkoa syöksymästä siihen — ennenkuin sitäkään oli ennätetty
+laskea alas. Se katkesi keskeltä kahtia ja siinä ohjain kävi samoin
+kuin edellisten. Tällöin paiskattiin myöskin kapteeni veteen. Molemmat
+toiset veneet saatiin lasketuiksi onnellisesti, mutta väkevä aaltoilu
+murskasi ne kohta laivankylkiä vastaan.
+
+Mitä kamalin hämminki vallitsi nyt onnettomuuspaikalla. Hukkuvien
+parkunaan yhtyivät laivalla olevien hätähuudot, joiden nyt — itse
+savuun ja liekkeihin menehtymäisillään — tuli yrittää pelastaa
+meressä kamppailevia kohtalotovereitaan. Tuli takana ja aallot edessä,
+koettivat he pelastusrenkailla ja nuorilla auttaa niin monia kuin
+suinkin mahdollista, ja onnistuikin heidän pelastaa moniaita, niiden
+joukossa kapteeni. Mutta harvatpa sittekään olisivat jääneet henkiin,
+jollei viime tingassa olisi tullut apua toisaalta. Reposaaren satamassa
+olevalta norjalaiselta purjelaivalta Tellus oli sen kapteeni O.
+Thorssen huomannut onnettomuuden jo melkein alussa ja lähtenyt heti
+parin miehen kanssa kiirehtimään paikalle aluksensa purrella. Nämä
+reippaat ja uljaat miehet eivät säikkyneet laskea aivan kiinni palavan
+laivan kylkeen, vaikka heidän mastonhuippunsa ja purjeensa hiiltyivät,
+ja korjasivat aalloista kymmenen kuoleman kanssa kamppailevaa, joista
+kuusi sai kiittää heitä hengestään. Kapteeni Thorssen nousi sitten
+palavan laivan kannelle ja oli sen päällikölle suureksi avuksi tämän
+ylen tukalassa asemassa.
+
+
+Pelastustyössä
+
+sattui monia liikuttavia ja järisyttäviä kohtauksia. Purren tullessa
+laivan lähelle nähtiin erään äidin pieni lapsi käsivarrella riippuvan
+taivaan ja veden välillä, pidellen epätoivoisesti molemmin käsin kiinni
+laivanreunalta riippuvasta köydestä. Mitä suurimmalla ponnistuksella
+kiiruhtivat pelastajat auttamaan onnetonta. Äiti poloinen, jonka
+voimat olivat nähtävästi uupuneet, syöksyy alas veneeseen, mutta
+lapsi — viereen aaltoihin! Jotkut veteen pudonneista olivat
+suonenvedontapaisesti pureutuneet hampaineen tahi tarrautuneet kynsin
+niin tuimasti lähellä uiskenteleviin köysiin ja pelastusveneiden
+sirpaleisiin, jotta heistä tulvehti veri virtoina. Muuan, joka oli
+uiden koettanut pelastaa hukkuvaa äitiään, nostetaan tajuttomana
+veneeseen; ja muuan nainen koettaa epätoivoisesti pidellä sisartaan
+veneenlaidalla, kunnes sattuu kolhaisemaan päänsä laivan-kylkeen,
+pyörtyy ja käy kykenemättömäksi sen enempää auttamaan.
+
+Kaksi hinaajalaivaa, _Azalea_ ja _Salama_, jotka olivat Reposaaren
+satamassa ja joiden oli määrä puolta tuntia myöhemmin lähteä
+kaupunkiin, eivät onneksi olleet vielä ennättäneet lähteä.
+Ensinmainittu oli parastaikaa hinaustyössä ja voi heti paikalla
+kiirehtää apuun; ja sen pikaista saapumista saatiin kiittää siitä, että
+niinkin paljon ihmisiä noin vaikeissa olosuhteissa tuli pelastetuksi.
+Nuorien ja keksien avulla hinautuivat niin monet kuin voivat palavan
+laivan perästä hinaaja-alukseen, joka myöskin korjasi vedestä osan
+niistä, jotka olivat säilyneet hengissä. Myöhemmin saapui Salama
+mukanaan sammutusvehkeitä ja proomuja pelastamaan lastia, josta ei
+kuitenkaan saatu enää mitään korjatuksi. Sitten hinattiin palava hylky
+Reposaaren salmeen luotsiaseman luo, missä se valaisi koko yön seudun
+kaamealla loimollaan, antaen kauvempana asuvienkin aavistaa mitä oli
+tapahtunut.
+
+Tulen- ja vedenvaarasta korjatut, sekä elävät että kuolleet, koottiin
+vähitellen Reposaareen, jossa vallitsi koko yöntienoon sydäntäsärkevä
+valittelu — eikä vain haaksirikkoutuneiden keskuudessa, vaan myöskin
+seudun asukkaiden, jotka olivat ylen järkytetyt kaikesta näkemästään
+ja kuulemastaan surkeudesta. Harvoilla pelastetuista oli muuta kuin
+välttämättömimmät vaatekappaleet päällään, monella ei edes niitäkään,
+niin että melkein jokaiselle oli hankittava apua.
+
+Kapteeni Liljeqvist lausui julki sydämmellisen kiitollisuutensa
+niinhyvin norjalaiselle kapteenille hänen miehekkäästä avustaan kuin
+kahdelle matkustajalle, saksalaiselle kauppamatkustajalle Lappelle ja
+eräälle oululaiselle oluenpanijalle, jotka olivat reippaasti toimineet
+onnettomuustoveriensa pelastamiseksi.
+
+Surman omiksi joutuneiden joukossa mainitaan kolme palanutta, nim.
+rehtori Höckert Pietarsaaresta sekä _Österbotten’in_ koneenkäyttäjä
+Johansson ja lämmittäjä Bange. Molemmat jälkimmäiset olivat työvuorossa
+konehuoneessa ja kuolivat sankareina vartiopaikallaan. 13-14 henkeä
+hukkui, m.m. konsuli Malmin (tunnetun suurlahjoittajan) puoliso
+Pietarsaaresta, rouva Wallenius Oulusta ja laivan ravintoloitsijatar
+neiti Holmudd. Eräs äiti, jonka neljä lasta hukkui ja jonka nimestä ei
+saatu tietoa, kuoli yön kuluessa sen perheen luona Reposaaressa, joka
+oli ottanut hänet hoivaansa.
+
+Syynä tulen irtipääsyyn oli muuan erääseen Kristiinankaupunkiin
+matkalla olevaan laivanmiehistöön kuuluva mies, joka
+huolimattomuudessaan oli viskannut palavan paperossin tervattujen
+tappurapaalien viereen. Muuna lastina oli jauhoja ja n. 120 laatikkoa
+tulitikkuja. Tuli levisi sellaisella vauhdilla, että muutamassa
+silmänräpäyksessä suurin osa kantta oli liekkien vallassa.
+
+Reposaaressa kerättiin kohta raha-apua varattomimmille pelastuneista.
+Höyryl. _Aavasaksa_ Turusta lähetettiin heti tiedon sinne tultua
+noutamaan haaksirikkoisia sekä hinaamaan hiiltynyt ja savuava
+laivanhylky Reposaaren laivasiltaan.
+
+
+
+Yleisiä tulipalonsyitä merellä.
+
+
+Aivan samanlainen alku lienee ollut höyryl. _Bore I:n_ palolla
+Helsingin satamassa kesällä v. 1915, vaikka tämä laiva oli silloin
+satamassa ja tuli pääsi irti rannalla olevasta tavarasuojasta, jossa
+jotkut tupakoivat poikanulikat olivat samoin sytyttäneet tappurapaaleja
+tuleen.
+
+Toisinaan ei tulipalon syynä tarvitse olla huolimaton tulenpitely, eikä
+edes sen tarvitse olla ihmisten tai koneiden aiheuttama, vaan lastin
+laadun ja sälytyksen. Palo-öljyä ja ruutiakin vaarallisempia tavaroita
+ovat kivihiili ja puuvilla. Eräänä vuonna hävisi tietymättömiin 32
+Englannin satamista lähtenyttä hiililaivaa, joista täysin varmasti
+tiedetään kymmenen palaneen poroksi merenselällä, ja hyvällä syyllä
+voi päätellä useimpain toistenkin perineen saman kohtalon. Nimenomaan
+hieno kivihiilipöly on kuumetessaan erikoisen tulenarkaa; ja kun
+sitä ruvetaan vedellä valelemaan, syntyy miltei silmänräpäyksessä
+myrkyllistä kaasua, joka on tukahduttaa sammuttajat. Samoin on
+puuvillan laita. Jos sitä lastataan laivaan hiukankaan kosteana —
+sateen kastuttamana tai muuten — ja se sitten tiheään ahdettuna kuivaa
+ja joutuu lisäksi vielä koneiden lämmön ulottuviin, voi se syttyä aivan
+itsestään. (Puuvilla onkin erinomaisen herkkää palamaan; siitähän
+kemiallisin liuoksin valmistetaan pumpuliruutia, joka on äärettömän
+paljon voimakkaampaa kuin tavallinen musta ruuti.)
+
+"Tulipalosta ja valkeanvaarasta, vedenhädästä ja pahasta äkillisestä
+kuolemasta varjele meitä, laupias Herra Jumala!" oli vanhassa
+virsikirjassa rukous. Kaikki nuo peljättävät vaarat voivat uhata aivan
+yhdenaikaisesti, kun laiva syttyy merellä palamaan.
+
+
+
+
+XV LUKU
+
+Ihmelaivan perikato.
+
+Titanicin mittasuhteet, varustukset ja mukavuudet. — _Kuoleman matka_:
+Huoleton alku; Langattoman lennättimen varoituksia; Yhteentörmäys
+jäävuoren kanssa; Ensi vaikutelma _Titanic'illa_; Pelastustoimiin
+ryhdytään; "Naiset ja lapset ensin!"; Hämminkiä ja hyvästijättöjä;
+Konehuoneissa; Kipinäsähkötyksen sankarit; "Lähemmäs Sua, Jumala...";
+Pelastuvia ja hukkuvia.
+
+
+Huhtik. 10 p. 1912 lähti Southamptonin satamasta Englannissa maailman
+isoin laiva — ihmelaiva, todellinen veden päällä uiskenteleva
+jättiläispalatsi. Tuo matka oli sen ensimmäinen, ja siitä tuli myöskin
+sen viimeinen, sillä viisi päivää myöhemmin sukelsi yön pimeydestä
+esiin kaamean valkoisena kuumottava jäävuori, joka leikkasi sen
+ylähangan kyljen puhki kuin saksi paperilevyn, ja Titanic useimpine
+tilapäisine asukkaineen oli kahden tunnin kuluessa vajonnut pohjaan
+7 km syvyyteen.
+
+Kuivilla numeroilla on usein salaperäinen viehätyksensä; ja vaikka
+jättiläislaivan mittasuhteita ilmaisevat numerot eivät kykene antamaan
+täydellistä käsitystä sen todellisesta koosta, mainitsemme ne tässä
+kuitenkin osottaaksemme, kuinka tuollainen valtamerenmammutti oli vain
+voimaton kääpiö alkeellisten luonnonvoimain käsissä.
+
+
+
+Ihmelaivan mittasuhteet, varustukset ja mukavuudet.
+
+
+Titanic oli 3-potkurinen laiva, lastikantavuudeltaan 46,328
+bruttotonnia ja 21,831 nettotonnia. Sen pituus oli 284 metriä,
+suurin leveys lähes 31 m, rungon korkeus emäpuusta pääkanteen yli 21
+m ja päällysrakennuksen korkeus lähes 20 m. Sen koneet kehittivät
+50,000 hevosvoimaa. Rakentajat olivat vakuuttaneet laivan olevan
+uppoamattoman — olihan siinä 15 vedenpitävää laipiota, miltei
+koko leveyden yli ulottuva vedenpitävä kaksoispohja ja monia muita
+vedenpitäviä osastoja, joissa polttoainetta ja lämmitysvettä
+säilytettiin. Höyrykattilat sijaitsivat kuudessa erillisessä osastossa,
+joiden itsestään sulkeutuvat, ilmanpitävät panssariovet rajoittivat
+mahdollisimman paljon valkean ja räjähdyksen vaaraa. Alus oli
+varustettu kipinäsähkötyksellä, vedenalaisella hälytyslaitteella,
+sähkövalo- ja -voimajärjestelmillä. Puhelimet ja sähköttimet välittivät
+yhteyttä eri toimintaosastojen välillä. Sähköhissit kuljettivat
+lastia ja tarveaineita sekä matkustajia kannelta toiselle. Kaikki
+mahdolliset laitteet vedensyvyyden ja laivannopeuden määräämiseksi
+olivat olemassa; samoin hengenpelastuskojeet meriviraston vaatimusten
+mukaiset. (Tuhon sattuessa osottautui kuitenkin pelastusveneiden
+lukumäärä riittämättömäksi.) Matkustajille, joita tässä upeassa
+laivassa kuljetettiin vain korkeampiluokkaisia, oli tarjona mukavuuksia
+mitä vain ajatella saattaa — konserttisaleja, tupakkahuoneita,
+uima-altaita, tennishalleja, loistoravintola, kirjasto j.n.e.
+
+Ja sittenkin — kun jäävuori tuhosi uivan palatsin, tuon
+laivanrakentajain ruumiillistuneen unelman, pelastui sen 2,201 hengestä
+vain 711 — todella traagillinen todistus ihmisneron ja ihmisvoiman
+mitättömyydestä luonnonvoimain mittaamattoman mahdin rinnalla.
+
+
+
+Huoleton alku.
+
+
+Titanic kulki ensin Southamptonista Cherbourgiin Kanaalin
+ranskalaisella rannalla ottamassa lisää äveriäitä matkustajia, sitten
+Queenstowniin Irlannin pohjoispäässä, alottaakseen sieltä sille
+määrätyn reitin Atlantin yli New Yorkiin. Ensimmäiset pari kolme päivää
+kuluivat ilman mitään merkillisiä sattumia, matkustajain ihaillessa
+ihmelaivan jättiläissuhteita ja verrattomia mukavuuksia. 14 p:nä
+illan hämärtyessä istuttiin juhlapäivällisellä, kaunis soitto loi
+iloa ylelliseen ruokapöytään ja kajahteli laivan syrjäisiimpiinkin
+osiin; hienosti puetut herrat ja naiset istuivat ja puhelivat
+hilpeästi keskenään tahi joutelehtivat aterialta noustua loistavissa
+seurustelusaleissa ja mahtavan leveillä kävelykansilla — osaamatta
+aavistaakaan, että pimenevän yön kohdusta heitä vastaan kiiruhti
+valkeana irvistelevä kuolema.
+
+
+
+Langattoman lennättimen varoituksia.
+
+
+Aikaisemmin päivällä oli ilmasta siepattu purjelaiva _Caronia_’sta
+lennätetty kipinäsähkösanoma, joka ilmotti että "länteenpäin menevät
+höyrylaivat mainitsevat huhtik. 12 p. jäävuoria, jääröykkiöitä ja
+jääkenttiä nähdyn 42 pohj. leveysasteella alkaen 49 läntisestä
+pituusasteesta". Tämä tieto tuli klo 9 a.p., kun Titanic oli 43°35’
+pohjoista leveyttä ja 43°50’ läntistä pituutta; ja klo 1,42 päivällä,
+sen ennätettyä 42°35’ pohj. lev. ja 45°50’ länt. pit, ilmoitti toinen
+kipinätieto purjelaiva _Baltic'ista_, että "suuria jääkenttiä" oli
+nähty samana päivänä 41°51’ pohj. lev. ja 49°52’ länt. pit..
+
+Ymmärtääksemme näiden varoitusten merkityksen on välttämätöntä muistaa
+seuraavat seikat:
+
+_Jäävuoret_ ovat suunnattomia napaseudulta tulevia jäämöhkäleitä, joita
+merivirrat kuljettavat Grönlannin rannoilta eteläänpäin ja joiden
+sisällyksestä vain noin yhdeksäs osa on yläpuolella.
+
+_Jääröykkiöt_ ovat pieniä jäävuoria.
+
+_Jääkentät_ eli jäätelit ovat merivettä jäätyneenä höllempään muotoon
+kuin ahtojäissä; ne peittävät mahtaviksi erillisiksi pinnoiksi
+lohenneina avarat alat napavesistä ja ajelehtivat tuulten ja
+merivirtojen mukana yhteen, niin että jatkuvasti muodostavat yhä uusia,
+toistaan isompia levyjä, kunnes etelämmäksi jouduttuaan alkavat sulaa
+ja särkyvät hajalle.
+
+Kaikki nuo jäämuodostukset ovat erittäin vaaralliset purjehdukselle,
+ja merikartoissa on tarkoin kuvattu niiden kulkusuunnat ja ulottuminen
+valtamerireiteille, jotta alukset voisivat välttää sattumasta yhteen
+niiden kanssa. Vaikka jäävuoria ja jääteleitä on ennenkin nähty
+hyvin kaukana etelässä aina New Foundlandin tienoille saakka, ei
+kuitenkaan moniin vuosiin niitä oltu huomattu niin etelässä kuin
+Titanien turmionhetkenä. Vielä kaksi muuta kipinäsähkösanomaa tuli
+iltapäivän kuluessa, joista toinen sisälsi uutisia isojen jäävuorten
+läheisyydestä; mutta lukuunottamatta tähystäjiä ja vartiovuorossa
+olevia upseereja, kävi _Titanic_'ssa jok’ainoa henkilö levolle
+nähdäkseen epäilemättä ihania unia ja herätäkseen yön kauhuihin —
+todellisempiin ja hirvittävämpiin kuin pahin painajaisuni.
+
+
+
+YHTEENTÖRMÄYS JÄÄVUOREN KANSSA.
+
+
+Äkkiä häiritsi ison laivan hiljaisuutta särähtävä ryske, teräslevyjen
+repeäminen. Jotakin oli tapahtunut. Moniaat kuulivat tuon äänen —
+varsinkin välikannella olijat, jonka yli laiva kohosi korkeana kuin
+kaupunki, sekä komentokannella seisovat upseerit. Kaikki muut, jotka
+laivan hiljainen huojunta ja koneiden etäinen kumina oli tuudittanut
+makeaan uneen, heräsivät vasta oudosta hiljaisuudesta, joka yhtäkkiä
+valtasi koko laivan. Ei kuulunut enää koneiden jyskytystä eikä
+laivanrungon herkeämätöntä tärinää — pimeä, hiljainen maailma
+ympärillä tuntui äkisti tyhjääkin tyhjemmältä. Pörröisiä päitä
+kurkisti ulos makuuhyttien ovista, ihmisiä hoippuroi yöpukimissa ja
+unenpöpperöisinä käytävissä kysellen toisiltaan "Mitä nyt?" ja "Mikä se
+oli?" — saamatta muuta vastausta kuin että kaikki oli hyvin — kaiken
+täytyi olla hyvin. Sillä eikö oltu maailman turvallisimmassa laivassa?
+Ja niinpä uneliaat kyselijät palasivat takaisin vuoteisiinsa.
+
+Mutta toiset, joiden velvollisuus oli olla valveilla, joiden niin
+sanoaksemme tuli pitää sormensa tämän Leviathanin valtimolla, eivät
+joutuneet nukkumaan. Ensimmäinen upseeri Murdoch ja hänen vartionsa
+olivat komentosillalla; kapteeni oli silloin hytissään. Tähystäessään
+sinertävänmustaan pimeyteen oli Murdoch älynnyt edessäpäin valjua
+kuumotusta ja heti ymmärtäen, mitä se tiesi, antanut nopeita
+käskyjä, joita silmänräpäyksessä noudatettiin; mutta oli jo liian
+myöhäistä. Outo kuumotus kuvastui seuraavassa tuokiossa jylhäksi,
+torninkorkuiseksi jäävuoreksi, jonka sisään _Titanicin_ teräskaaret
+syöpyivät metri metriltä. Jää, josta eetteriaallot olivat kaiken päivää
+ilmotelleet, oli nyt kammahtanut sen eteen yöllisenä kummituksena —
+ei, kuin ruumiillistuneena Kuolemana.
+
+Kapteeni Smith ryntäsi komentosillalle, heti kun tunsi laivan
+pysähtyvän kulussaan.
+
+"Olemme törmänneet jäähän", vastasi ensimmäinen upseeri hänen
+kysymykseensä.
+
+"Sulkekaa vedenpitävät ovet!" komensi kapteeni, mutta sai kuulla
+että se oli jo tehty. Liikuttamalla edessään olevan kellotaulun
+vaihdevipusinta oli Murdoch pannut kellot laivan kaikissa osissa
+kilisemään ja laivan eri osastoja yhdistävät isot teräsovet liukumaan
+äänettömästi aukkoihinsa; kellonsoitto varoitti itsekutakin joutumasta
+ovien sulkeutuessa erilleen varsinaisesta ympäristöstään.
+
+Mutta mitkään vedenpitävät ovet eivät riittäneet pelastamaan
+jättiläisalusta. Tuon valkeana kuumottavan, läpinäkyvän röykkiön
+aiheuttama aukko ulottui satakunta metriä pitkin laivankylkeä ja oli
+leikkautunut — käsi vapisee kirjoittaessa — _kymmenessä sekunnissa_.
+Kaksikymmentä solmuväliä tunnissa (37 km.) oli laiva kulkenut
+törmäyksen sattuessa, ja kymmenessä sekunnissa se oli murskannut
+kylkensä jään sisään sadan metrin pituudelta, niin että teräslevyt
+repesivät kuin hauras käärepaperi ja vettä syöksyi sadoin tonnein
+laivan sisustaan.
+
+Kirvesmies kävi virkansa mukaisesti tunnustelemaan laivan kärsimää
+vauriota; Phillips, Marconi-koneen käyttäjä, sai käskyn olla valmiina
+lähettämään ilmojen halki avunhuutoja, jos se kävisi tarpeelliseksi.
+Kirvesmies palasi selostamaan asemaa, ja hänen sanomansa perusteella
+kapteeni Smith lähti sähkötys-hyttiin toimittamaan kipinäsanomia
+lähetettäväksi. Muutaman harvan minuutin kuluttua lähti kaikkiin
+ilmansuuntiin hätähuutoja "C Q D" ja "S O S" — kansainväliset
+avunpyyntömerkit ("Save our souls" = pelastakaa sielumme! on hengenhädän
+tiedoitus) — ja niiden seurassa sanat:
+
+"Olemme törmänneet jäävuoreen! Joutukaa oitis avuksi!" Ensimmäisenä
+sieppasi sanat ilmasta, 125 km. päässä onnettomuuspaikalta, höyrylaiva
+_Carpathia_, vastaten niihin: "Tulemme heti!"
+
+
+Ensivaikutelmia Titanic'illa.
+
+Entä mitä tekivät sillävälin uivan palatsin tuhannet asukkaat,
+kun laivan sisuksiin syöksyi vettä satamäärin tonneja? He olivat
+kokoutuneet ylähangan puolelle kuuntelemaan henkeä vetämättä. Heillä
+ei ollut vieläkään käsitystä siitä, mitä oikeastaan oli tapahtunut.
+Silmitöntä säikähdystä ja päätäpahkaista pakokauhua on laivanpääliköllä
+syytä pelätä enemmän kuin luonnonvoimain aiheuttamaa tuhoa, ja siksipä
+koettaa hän pitää matkustajiaan tietämättöminä jälkimmäisestä, niin
+kauvan kuin on mahdollisuutta välttää vaaraa. Huhuja kyllä kulki,
+että "on törmätty jäävuoreen"; mutta välittämättä siitä sen enempää
+kohauttivat enimmät hartioitaan ja palasivat levolle. Niin varma oli
+itsekukin tämän tieteen ja teollisuuden mestarinäytteen ehdottomasta
+turvallisuudesta, ettei ajatus uhkaavasta vaarasta pystynyt juuri
+kenenkään päähän.
+
+Itse asiassa oli vain olevinaan hauska sattumus, että oltiin törmätty
+jäävuoreen; ja moinen kummitus oli harvinainen näky useimmille
+matkustajista, jotka tulivat ajatelleeksi enemmän sitä kuin laivan
+kohtaloa. Sen mahtava, läpikuultava röykkiö oli heille aikamoinen ihme;
+jykevä tornimainen huippu, joka häämötti hämärästi peräkeulan takana,
+antoi aavistuksen jättiläisen hirvittävästä ko’osta, vaikka monet
+tiesivätkin, että vain yhdeksäs osa siitä pisti esiin vedestä. "Aika
+peijakas!" virkkoi joku ja kävi uudelleen levolle.
+
+
+Pelastustoimiin ryhdytään.
+
+Mutta tällävälin alkoi jo virrata nokisia, puolialastomia lämmittäjiä
+syvältä laivan uumenista ylös kannelle, ja jokainen uusi joukkokunta
+tiesi kertoa, että vesi tulvasi sisään höyrykattilahuoneisiin.
+
+Jo laivan kallistumisesta oli kapteeni Smith arvannut vakavan vaaran
+olevan tarjona — se makasi näet keula hyvin syvällä vedessä ja sukelsi
+tavantakaa 15-30 sm alemmaksi — ja komensi sen vuoksi kokoamaan
+matkustajat venekansille. "Maailman turvallisimman laivan" asukkaat
+saivat käskyn, joka voi merkitä vain yhtä ainoata asiaa — että
+laiva todenteolla oli uppoomaisillaan. Halki kilometrien mittaisten
+käytävien kiiruhti palvelusväki odottamattomine uutisineen, herättäen
+ihmisiä makeasta unesta kammottavaan todellisuuteen, mutta samalla
+varoen visusti aiheuttamasta yleistä hämminkiä ja pakokauhua. Ainakin
+näennäisesti hekin luottivat järkähtämättä laivan uppoamattomuuteen ja
+vakuuttivat kyselijöille, että heidän mielestään tuli kaikki käymään
+hyvin.
+
+"Meriviraston ohjeet määräävät, että matkustajain on vaaran uhatessa
+puettava korkkiliivit ylleen", sanoi muuan edeskäypä; "ja vaikka alus
+vajoisikin, kykenee se pysymään pinnalla ainakin kahdeksanviidettä
+tuntia."
+
+Nämä sanat tulkitsivat muuten yleisen mielipiteen Titanic'illa,
+joka todellisuudessa eli viimeisiä hetkiään; mutta käskyä totellen
+marssivat matkustajat kymmenittäin ja sadottain ylös venekansille.
+Jotkut nurisivat tultuaan ajetuiksi lämpöisistä vuoteista
+jääkylmälle, huuraiselle kannelle; toiset morkkasivat meriviraston
+ohjeiden naurettavan tarkkaa noudattamista. Kuvitelkaahan tuota
+yöllistä näytelmää, jos voitte — pitkät rivit laivapalvelijoita
+vartioiden pelastusveneitä, joiden luku sitten osottautui kamalan
+riittämättömäksi; hälisevä, ihmettelevä paljous miehiä, naisia ja
+lapsia, jotkut täysin, toiset puoleksi puettuina, useimmilla vain
+huopapeite kääräistynä yöpuvun ylle, enimmät kiskoen haukotellen
+pelastusvöitä ja korkkiliivejä uumenilleen. Nyt näyttivät jo monet
+hätäisiltä, kun ymmällään ja kokemattomina panivat merkille laivan
+pahan kallistumisen ja upseerien jännitetyt katseet.
+
+"Naiset ja lapset ensin!" Naiset ja lapset seisoivat värjötellen
+koottuina venekansille, odotellen hahloissaan riippuvien
+pelastusveneiden ja kokoonpantavien veneiden kuntoonasettamista. Meren
+traagillinen huuto: "Naiset ja lapset ensin!" oli näet jo kajahtanut.
+Ja miehet, rotevajäseniset ja lämminveriset miehet, täynnä elämänhalua
+ja -rakkautta, seisoivat tyveninä syrjempänä, tupakoiden rauhallisesti
+ja uskotellen toisilleen ja itselleen vielä tänäkin hetkenä, ettei
+laiva toki voinut upota.
+
+Veneistä varustettiin jokainen laivaväkeen kuuluvilla soutajilla ja
+peränpitäjillä; ja sitten heilautettiin ne hahloissaan reunan yli,
+vaikkei vaivatta, sillä niiden kiinnitys osottautui hyvin työlääksi
+purkaa. Naiset ja lapset, kehnosti puettuina ja varustettuina
+kamalankylmän yön kauhujen varalta, autettiin veneisiin ja laskettiin
+niiden mukana alas veteen; ja seuraavassa tuokiossa he alkoivat edetä
+niin turvalliseksi uskomastaan uivasta palatsista ulos aavan valtameren
+vaaroihin. Moniaat naisista kieltäytyivätkin lähtemästä — he eivät
+tahtoneet erota aviomiehistään ja pyytelivät, että näiden sallittaisiin
+lähteä mukaan. Mutta sankarillisesti kieltäytyivät miehet lähtemästä,
+ja niin jäivät puolisot yksissä kuolemaan tuomittuun laivaan.
+
+
+Hämminkiä ja hyvästijättöjä.
+
+Noita avuttomia poloisia veneisiin autettaessa seisoivat laivan
+upseerit revolverit kädessä vartioimassa, ettei elämänrakkaus ja
+kuolemankauhu saattaisi miespuolisia matkustajia varoituksista
+huolimatta ryntäämään veneisiin. Tiettävästi vain yksi sellainen
+mylläkkä syntyi. Moniaat poloiset välikannen matkustajat — kaikki
+slaavilaisia ja italialaisia, jotka olivat törmäyksen sattuessa
+olleet kyllin lähellä älytäkseen sen hirvittäväisyyden — menettivät
+malttinsa ja valtasivat yhden veneistä. Mutta eräs upseeri pysäytti
+heidät parilla revolverinlaukauksella, ja väkevät kädet viskasivat
+heidät takaisin. Heidän himoitsemansa paikat perivät heidän vaimonsa
+ja lapsensa; ja tänä kauhun hetkenä unohtui kaikki varallisuus- ja
+säätyerotus, rikkaita naisia ja köyhiä, pitsi- ja rääsyhelmaisia
+ahdettiin sekaisin yksiin veneisiin. Miljoonapohatan lapsi viskattiin
+köyhän siirtolaisnaisen povelle, ja yhteiskunnan pohjakerrosten parkuva
+vesa joutui jalokivisormuksilla koristettuihin käsiin.
+
+Pelastustyö jatkui täsmällisesti, ja sitä säesti ulosvirtaavan höyryn
+kohina, vaimojen ja lasten sydäntävihlovat huudot ja nyyhkytykset,
+heidän ottaessaan jäähyväisiä — joista tuli viimeiset — miehiltään
+ja isiltään, ja koko se merkillinen hämminki ja kohu, joka nousee
+ahdinkoon joutuneesta isosta ihmisjoukosta. Kaameata näytelmää
+valaisivat loihtumaisen kirkkaasti laivan eri osista ilmaan ammutut
+raketit, joilla pyydettiin apua lähitienoilla kulkevilta aluksilta. Ja
+vielä eriskummallisemmaksi tekivät kohtauksen salongista kajahtelevat
+pianon ja laivaorkesterin hilpeät säveleet, joihin sekautui lähtevien
+naisten ja jäävien miesten jäähyväishuudot: "Näkemiin asti! New
+Yorkissa tavataan!"
+
+Alas, alas, alas — 20-25 metrin syvyyteen — laskettiin veneitä
+herkeämättä. Jotkut sattuivat laivankyljissä olevien hylkyhöyryn
+aukkojen tielle, ja silloin olivat niissä istuvat vaarassa
+kärventyä. Kaikkiin veneisiin ei enää riittänyt upseereita johtamaan
+pelastustyötä ja pakenemista, ja silloin syntyi sanomaton hämminki.
+Tuolla jokunen vene sotkeutui peräpuolen kiinnitysköysiin ja asettui
+pystyyn keula alaspäin, jolloin sen väestö suistui päistikkaa mereen.
+Toisia hätäytyneitä hyppäsi tuperruksissaan suinpäin laivanreunalta
+alas; ja niitä pelastettaessa ja toisia väkivalloin veneisiin
+pyrkiviä esteltäessä alkoi pakokauhun hirvittävä aave jo näyttää
+kummituskasvojaan.
+
+
+Konehuoneissa.
+
+Jättäkäämme hetkeksi pakenevat veneet kiitämään pitkin mustaa
+merenpintaa ja kansilla kärsivällisesti seisovat tai epätoivoisesti
+riehuvat ihmispoloiset odottelemaan toivottua pelastusta — itse
+asiassa välttymätöntä uppoamistaan — ja silmätkäämme laivan sisäosiin
+seurataksemme virkapaikoilleen jäävän miehistön toimia.
+
+Syvällä alhaalla konehuoneissa ja lämmitysosastoissa puuhasivat nokiset
+sankarit sitkeästi totutussa työssään. Ne heistä, joiden työpaikkoihin
+vesi ei ollut vielä tunkeutunut ja jotka tiesivät heitä entistä
+kipeämmin tarvittavan, jäivät alhaalle loppuun asti. Pääkonehuoneessa,
+jota vedenpitävä laipionsa edelleen suojeli, täytyi koneita pitää
+käynnissä dynamojen takia, jotka käyttivät pumppuja, sähkövaloja
+kipinäsähkötyslaitteita. Jos pumput onnistuttiin pitää herkeämättömässä
+toimessa, saattoi laiva pysyä veden päällä siksi kunnes apua tuli;
+sähkövalo oli välttämätön työnteolle, pelastustoimille ja ihmisten
+rauhoittamiselle; ja kipinälennättimellä voitiin jatkuvasti huudella
+apua eetterin halki kymmenien ja satojenkin peninkulmain päästä.
+Marconi-koneiston hytissä työskenteli kaksi nuorta miestä, joiden nimet
+— Phillips ja Bride — pysyvät ihmisten muistissa niin kauvan kuin
+Titanicin kohtaloa muistetaan.
+
+
+Kipinäsähkötyksen sankarit.
+
+He olivat lähettäneet ilmoihin järkyttävät avunpyyntösanat: "S.O.S",
+merilaivojen uuden hätähälytyksen, vaihdellen sitä tavantakaa vanhaan
+apumerkkiin "C.Q.D." Sittekun vaara kävi ilmeisemmäksi ja laivasta
+tuotiin heille yhä vakavampia uutisia, alkoivat koneet naputtaa
+paljon pitempiä sähkösanomia, jotka kertoivat kaukana kulkeville
+aluksille, mitä _Titanic'illa_ oli tapahtunut ja mitä vielä odotettiin
+tapahtuvaksi. Ja silloin tällöin sieppasivat heidän päidensä päällä
+suhisevat teräslangat eetteristä ääniä, jotka ilmottivat tuskallisesti
+kuunteleville miehille, että heidän sanomansa oli saatu ja että tämä
+tai tuo laiva oli täydellä höyryllä tulossa apuun. Yli 112 km päästä
+lähetti _Carpathia_-laivan sähköttäjä tällaisen sanoman, ja liki 500
+km matkalta vastasi _Titanic'in_ muhkea sisarlaiva _Olympic_ joutuvansa
+avuksi. Kiirettä täytyi pitää, sillä sanomienvaihdosta riippui
+tuhansien ihmisten pelastus, ja kapteeni oli jo käynyt ilmoittamassa,
+ettei dynamoihin ollut enää kauvan luottamista.
+
+Viimeisenä neljännestuntina nousi jännitys ja kiire korkeimmilleen.
+Unohtaen kaiken muun ympärillään ja kieltäytyen yrittämästäkään
+pelastua seisoi Phillips koneensa ääressä, naputellen kuumeisin sormin
+Morse-avainta ja rukoillen paikalle kiirehtäviä laivoja käyttämään
+joka hiukkasenkin höyrypainetta. Bride, sankari hänkin, joutui sentään
+ajattelemaan toverinsa turvallisuutta. Hän juoksi alas noutamaan
+pelastusvöitä ja pujotti sellaiset Phillipsin ja itsensä ympärille.
+
+Silloin kurkisti kapteeni Smith ovesta sisään ja sanoi: "Pojat, te
+olette kunnialla tehneet velvollisuutenne; ette voi enää tehdä sen
+enempää. Lähtekää nyt hytistänne. Joka miehen on pidettävä huolta
+itsestään. Minä vapautan teidät toimestanne."
+
+"Mutta Phillips takertui kiinni koneeseensa", kertoo pelastunut Bride,
+"lähettäen lähettäen, lähettäen yhä uusia sähkösanomia. Hän pysyi
+toimessaan vielä kymmenkunta minuuttia sen jälkeen kuin kapteeni oli
+vapauttanut hänet. Vesi tunkeutui silloin jo hyttiimme."
+
+Sellainen sankari ja miesten mies oli Phillips. Mutta näyttäytyipä
+ihmisluonnon alhaisuuskin kaikkein katalimmissa valossaan tuossa
+pienessä sähkötyshytissä. Ovensuuhun hiipii äänettömästi mies,
+katsellen kuinka urhea sähköttäjä panee oman henkensä alttiiksi
+pelastaakseen satojen ja tuhansien muiden henget, kuinka tämä
+kamppailee tuskallisesti kuoleman kanssa kiristääkseen siltä
+vielä muutaman hetken armonaikaa kannella kiehuvalle avuttomalle
+ihmispaljoudelle. Mitä tuolla miehellä on mielessä? Hän koettaa varkain
+irroittaa korkkiliiviä työhönsä vajonneen sankarin selästä! Hänellä
+oli itselläänkin hytissä sellainen, samallaisia hän olisi saanut
+laivanväeltä tusinoittain; mutta liian laiskana, liian itsekkäänä
+hankkimaan niitä alhaalta tahtoo hän siepata sen, minkä näkee lähinnä.
+
+Silloin älyää hänet ulkoa palaava Bride, ja saa verenmakua suuhunsa.
+"Minut valtasi äkkiä mieletön halu, etten antaisi tuon miehen kuolla
+kelpo merimiehen kuolemaa", kertoo hän. "Toivoin, että hänen olisi
+pitänyt saada roikkua nuorassa tahi hypätä laudalta mereen. Minä tein
+velvollisuuteni. Toivoin päättäneeni hänen päivänsä, mutta en ole varma
+siitä."
+
+
+"Lähemmäs Sua, Jumala."
+
+Phillips meni pohjaan laivan mukana, jota oli turhaan koettanut
+pelastaa. Häntä onnellisempana pelastui Bride hengissä. Hän pääsi
+kannelle, juuri kun loppu tuli. Viimeinenkin vene oli mennyt menojaan
+— ja laivan kansilla seisoi vielä puolisentoista tuhatta ihmistä,
+joista monet sadat olivat epätoivoissaan kietoutuneet toisiinsa.
+Orkesterin hilpeitä säveliä seurasi juhlallinen hymni "Lähemmäs sua,
+Jumala..." Hitaasti, miltei huomaamattomasti painui ylihangan ja keulan
+puoli veteen, sukeltaen yhä syvemmälle, yhä syvemmälle, mahtavan perän
+kohotessa yhä korkeammalle, satain ihmisten kyyröttäessä sillä ja
+odottaessa kohtaloa, jota eivät uskaltaneet loppuun asti ajatella.
+
+Vasta nyt selvisi ratkaisun kaameus useimmille onnettomista. Vesi
+nousi nousemistaan, vallaten kerroksen toisensa jälkeen; ja ihmiset
+kapusivat sen huuhtelemille, kalteville kansille, yhä korkeammalle,
+yhä korkeammalle... etsien ulospääsyä laineista, jotka pian peittivät
+komentosillankin ja huuhteiivat siitä pois iäkkään kapteenin, joka
+piteli sylissään joidenkin vanhempain tuossa sekamelskassa unohtamaa
+pienokaista. "Pojat!" oli hän huutanut miehilleen, ennenkuin vasten
+tahtoaan oli joutunut uimasille — sillä hän olisi tahtonut pysyä
+päällikköpaikallaan viimeiseen saakka ja hukkua yhdessä sen kera.
+"Pojat, nyt ette voi tehdä tämän enempää! Pitäkää huolta kukin
+itsestänne!" Ja miehet varustausivat viskautumaan mereen nähdessään
+aseman toivottomaksi laivalla, johon niin paljon toiveita oli
+kiinnitetty. Mutta ennenkuin he kerkisivät hyppäämään, tarrautuivat he
+vaistomaisesti kaikkeen mistä saivat kiinni — tankoihin, kaiteisiin,
+teräsköysiin, kattoakkunoihin — pelastuakseen huuhtoutumasta alas;
+sillä laivanperä kohosi nyt tornintapaisesti pystyyn ja kansi oli
+liukaspintainen jyrkänne, josta ei ollut pääsyä muuanne kuin syvyyteen.
+
+Kuvitelkaahan tuota näkyä! Valtaisen laivanrungon puolikas
+pystyssä taivasta kohti, kimallellen yhä vielä pimeässä yössä
+valoa epälukuisista hehkulampuista ja suitsuttaen mustaa savua ja
+säkeniä yksinäisestä perimmäisestä torvestaan; sillä kihisevä joukko
+yhteenkiemurtuneita ja kannenosiin takertuneita haamuja; ja vielä
+toinen joukko haamuja, jotka eivät kykene takertumaan mihinkään, vaan
+luistavat terässiltaa myöten alas kuoleman kitaan. Ja kuvitelkaahan
+noita yöllisiä ääniä! Kuulkaa mahtavien koneiden ryskettä ja räminää,
+kun ne tasapainonsa kadottaneina irtautuvat alustoistaan ja syöksyvät
+kasvavaa vauhtia pitkin laivan pohjaa, murskaten tieltään teräksiset
+väliseinät kuin hauraat lasilevyt ja puhkaisten keulan kautta itselleen
+tien syvyyteen; kuulkaa taipuvien ja murtuvien kansien kumeaa
+räiskettä, kuulkaa jymisevää räjähdystä vedenpinnan alta, jota kohta
+seuraa toinen ja kolmas, ja kuulkaa — ennen kaikkia muita hälyjä
+ja ääniä — laivanperään kasautuneiden ihmisten kurkuista tuhansia
+kuolemantuskan kiljahduksia. Kuvitelkaa tuota näkyä ja noita ääniä —
+ja vaikka omistaisi minkä hyvänsä kuolemankertojan mielikuvituksen,
+niin ei saisi paperille piirretyksi sadatta osaakaan niistä kauhuista,
+jotka täyttivät pari viimeistä minuuttia ihmelaivan ja sen asukkaiden
+elämästä.
+
+Ja seuraavassa minuutissa ei veden päällä ylpeää Titanic'ia enää
+näkynyt; mutta merenpinta oli täynnänsä pieniä mustia pilkkuja, ja
+jokainen pilkku oli hengenhädässä kamppaileva ihmisolento, jokainen
+koettaen tarrata lähellä uiskenteleviin esineihin — kansituoleihin,
+puuristikkoihin ja muihin hylkyihin, jokainen sirpale niistä kultaa
+kalliimpi sille poloiselle, jonka onnistui kahmaista kiinni niistä.
+Mutta useimmille oli taistelu lyhyt, vain silmänräpäyksen kestävä:
+pohjaan painuessaan synnytti jättiläislaiva mahtavan nielun,
+suunnattoman häränsilmän, joka imi ahnaasti kiertävään suppiloonsa
+kaiken, mitä laajalla alalla vielä kellui pinnalla. Ja kohta täyttivät
+aallot tuon kohisevan kuilun ja peittivät petolliseen helmaansa
+_Titanic'in_ haudan.
+
+
+Pelastuvia ja hukkuvia.
+
+Laivan toinen upseeri Lightoller pelastui merkillisellä tavalla. Kun
+laiva teki viimeisen sukelluksensa, oli hän ennättänyt hypätä laidalta
+mereen ja iski sitten päänsä hylkyhöyryn aukkoa kattavaa ristikkoa
+vastaan. Siitä virtaava räjähtänyt höyry puski hänet uudelleen
+pinnalle; mutta hän ennätti vain täyttää keuhkonsa ilmalla, kun
+pyörre veti hänet jälleen syvyyteen uppoavan laivan kylkeen, lähelle
+vihellystorven suuta. Vielä toisen kerran paiskasi höyrynräjähdys
+hänet ylöspäin; ja pinnalle tultuaan älysi hän lähellä kokoonpantavan
+pelastusveneen. Hän kahmaisi kiinni siihen. Sen kyljessä riippui
+pelastunut Marconi-sähköttäjä Bride ynnä puolisen tusinaa muita. Se oli
+kumollaan, mutta kannatti heitä kuitenkin veden pinnalla.
+
+Urhea kapteenivanhus, joka oli huuhtoutunut komentosillalta pienoinen
+lapsi sylissään, tempoili eteenpäin vedessä kuhisevan ihmisjoukon
+läpi muuatta lähellä pysyttelevää venhettä kohti, josta koetettiin
+pelastaa hukkuvia. Mutta hän ei pyrkinyt pelastamaan itseään vaan
+pienokaisen. Saavutettuaan veneen huusi hän: "Ottakaa lapsi!", kurotti
+sen auliisti ojennettuihin käsiin; sitten hän, kieltäytyen itse
+nousemasta tarjottuun turvaan, huudahti: "Päästäkää minut menemään!" ja
+lähti uimaan takaisin siihen kohtaan, missä hänen laivansa oli kadonnut
+näkyvistä. Arvatenkin hän pyrki edes kuolleena päällikköpaikalleen,
+jonka vasten tahtoaan oli elävänä jättänyt.
+
+Monta muuta sankarillista piirrettä voivat eloonjääneet kertoa. Muuan
+mies ui kumoutuneen pelastusveneen luo, jonka harja oli kukkuroillaan
+ihmisiä. "Kannattaako se vielä yhtä henkeä?" kysyi hän. Turvassa olevat
+tiesivät, että yhden ainoan miehen lisäpaino syöksisi heidät kaikki
+syvyyteen, ja sen he sanoivat, ei itsekkäästi eikä kateellisesti. "Hyvä
+on! Jääkää hyvästi! Jumala siunatkoon teitä kaikkia!" vastasi mies yhtä
+epäitsekkäästi, kääntyi poispäin ja ja hukkui heti.
+
+Toinen mies, jonka oli onnistunut kiivetä ison juurikorin päälle, kuuli
+viereltään aalloista jonkun kysyvän: "Kestäisiköhän se toistakin?"
+Sitä hän ei tiennyt; hän tiesi vain, että kysyjälle oli elämä yhtä
+rakas kuin hänelle itselleenkin, ja että kori voi tarjota molemmille
+pelastusta — mahdollisesti! "Koettakaa!" huusi hän vastaan; "saammehan
+sitten elää tai kuolla tovereina!"
+
+Tässä lyhykäinen kertomus maailman suurimmasta merionnettomuudesta;
+ja kuitenkin on vielä paljon seikkoja jälellä, joita ei voi kertoa —
+kaikki kauhut, elonkipinän sammumiset, viimeiset jäähyväiset rakkaista
+omaisista. Suuren Tuntemattoman verhon taa siirtyi monia satoja.
+Harvemmat satamäärät pelastettiin kaikilta tahoilta apuun joutuneisiin
+laivoihin, joita Marconin kipinät olivat kutsuneet paikalle yön avaran
+äänettömyyden halki.
+
+
+
+
+XVI LUKU
+
+Merirosvous ja kaapparitoimi.
+
+ _Merirosvous_: Espanjan rikkaus Amerikassa. — Bukanierit. — Drake
+ — kappalainen, sissiruhtinas, kansallisurho. — Flibustierit
+ ja varsinaiset merirosvot: Kidd, aarteenkätkijäsissi; Kelvoton
+ meriviskaali; Arkamielin kotia kohti; Merirosvon aarre. —
+ _Kaapparitoimi_: Kaapparitoimi merisodan apukeinona. — _Alabama_’n
+ tarina; Myrskylintu saalista pyytämässä; Myrskylinnun kuolinkamppailu.
+ — Kaapparitoimi nykyisessä suursodassa. — _Emden_: Naamarin turvin
+ vertaistensa kimpussa; Tuhoojan tuhoutuminen; Toisten kaapparien
+ toiminta ja kohtalo.
+
+
+Merirosvous eroaa tavallisesta maantieryöväilystä siinä, että sen
+harjoittajien keskuudessa sitä pidetään joko hyvin luvallisena
+ammattina, jopa joskus välttämättömänä elinkeinonakin, johon muun
+toimeentulon niukkuus, karu maanlaatu tai liika-asutus pakottavat; tahi
+sitten tavallaan ritarillisena urheiluna, joka kysyy kelpo merimiestä
+ja huimaa miekkaurosta ja joka vaarallisuutensa ohessa lupaa helposti
+ansaittua kultaa ja kunniaa. Edellisestä syystä ovat merirosvousta
+harjoittaneet kokonaiset kansakunnatkin, kuten hedelmälliseksi
+viljelemästään Espanjasta Luoteis-Afrikan hiekkarannikoille työnnetyt
+maurilaiset ("barbareski-valtiot") miltei koko uuden ajan sekä
+Kiinan ja Taka-Intian malaijikansat yhä vieläkin. Seikkailun-
+ja saaliinhimo yhdessä isänmaallisen mielen ja entisellä uralla
+kohdanneiden pettymysten kera kiihottivat vuorostaan 15. ja 16.
+sataluvun ranskalaisia, englantilaisia ja hollantilaisia uskalikkoja
+"bukaniereina" ja "flibustiereina" iskemään rikkaista espanjalaisista
+verta ja kultaa.
+
+
+
+Espanjan rikkaus Amerikassa.
+
+
+Tämän kirjan V luvussa olemme nähneet, kuinka espanjalaiset
+menettelivät uusissa siirtomaissaan Amerikan (Länsi-Intian) saarilla
+ja mantereella. Maan heikot alkuasukkaat ja sittemmin Afrikasta
+tuodut neekeriorjat pantiin kaivamaan herroilleen maan uumenista
+kultaa ja hopeaa, merenpohjasta helmiä sekä kokoamaan ja kasvattamaan
+muita rikkaita luonnonantimia, jotka sitten osalta jäivät siirtolain
+isäntien ja virkailijain hyväksi, mutta suuremmalta osalta
+kuljetettiin emämaahan hallitsijain, kirkonmiesten ja aatelisten
+elämän sulostuttamiseksi. Kateellisina uudesta kultalastaan kielsivät
+espanjalaiset jyrkästi muihin kansallisuuksiin kuuluvia seikkailijoita
+koettamasta onneaan heidän alueillaan ja vesillään, uhaten uskalikkoja
+"tulella ja miekalla sekä auringon ja kuun menetyksellä" — uhkauksen
+jälkiosa tiesi elinikuista pakko-orjuutta syvissä vuorikaivoksissa.
+Alkuasukkailta ja siirtolain uutisasukkailta estettiin ankarin keinoin
+kaupanteko ja kaikkinainen kanssakäyminen muiden kansojen kanssa;
+vain espanjalaiset kaupankävijät saivat kalliilla hinnoilla myydä
+enimmäkseen ala-arvoista tavaraansa uudessa maailmassa.
+
+
+
+Bukanierit.
+
+
+Käykö ihmetteleminen, että nuo vaarantakaiset rikkaudet olivat omiaan
+houkuttelemaan tänne karskiluontoisia seikkailijoita muistakin Europan
+maista? Olihan halu vaarallisiin yrityksiin, äkisti saavutettuun
+varallisuuteen, tärkeänä tekijänä jo suurissa löytöretkissä, ja niistä
+se edelleen siirtyi seuraavankin aikakauden ilmaan ja vereen.
+
+Lähinnä alkoi muukalaisten onnenritarien sekautuminen Espanjan
+merentakaisten asiain menoon sangen omituisesta ja proosallisesta
+syystä: vatsan vaatimuksesta. Länsi-Intian saarilla ja nimenomaan San
+Domingon eli Haitin saarella vilisi tähän aikaan villiä sarvikarjaa
+metsät ja ruohoaukeat oikein kuhisemalla. Vieraat, kielletyillä
+asioilla liikkuvat merenkulkijat ja kauppalaivurit tottuivat
+tyydyttämään tuoreen lihan tarpeensa metsästämällä noita sarvi- ja
+jukopäitä mielinmäärin, jopa kuivaamalla intiaanien tapaan lihaa
+auringossa matkankin varalle, ja lopulta ei enää vain syötäväksi, vaan
+myöskin myötäväksi. Tästä saivat nuo merelliset metsästäjät nimekseen
+"lihankuivaajat" eli alkuasukasten kielestä lainatulla sanalla
+"bukanierit". Tälle vapaalle ammatille espanjalaiset tietystikin
+panivat tenän. Harmistuneina kutsumattomain tungettelijain muistakin
+kolttosista he rupesivat aseellisilla joukoilla ja sotalaivoilla
+häätämään niitä entistä ankarammin pois mailtaan ja vesiltään. Vieraat
+reissuritarit puolestaan panivat kovan kovaa vastaan ja asestivat
+laivansa ja väkensä niin hyvin, että kykenivät pitämään puolensa
+Espanjan vartiolaivoja vastaan.
+
+Siten syntyi katkeamaton sissisota espanjalaisten isäntien ynnä toisiin
+kansoihin kuuluvain kuokkurien välillä. Oltuaan ensin pakotettuja
+taistelemaan saaliista alkoivat jälkimmäiset piankin tehdä sitä
+oikein mielihalusta. Vahvistaakseen voimiaan he järjestyivät —
+kansallisuuteen katsomatta — oikein ammattikunnaksi, ottaen nimekseen
+"rannikkoveljekset". Oma aikansa heidät tunsi paraiten bukanierien
+nimellä, espanjalaiset eivät vivahdusrikkaasta kielestään huolimatta
+keksineet heille tarpeeksi karkeita nimityksiä, ja historia tuntee
+heidät Länsi-Intian merisisseinä; mutta heidän itsestään käyttämä
+nimitys tulkitsi heidän veljellisiä suhteitaan toisiinsa, jotka
+eivät ainakaan vaaran ja saaliinjaon hetkinä olleet heikommat kuin
+missä sen ajan maallisissa ja hengellisissä ritarikunnissa hyvänsä.
+Varsinaiseksi tyyssijakseen he valitsivat pienen Tortuga-saaren Haitin
+pohjoisrannikolla, jossa säännöllisinä kauppakausina vilisi viljalti
+mereltä tulleita sissisankareita taskut pullistuneina Espanjan kullasta
+ja kalleuksista; krouvareita ja iloisia naisia, jotka lyhyessä humussa
+perivät saaliista kukin osansa; nälistyneitä tyhjätaskuja kauppaamassa
+henkeänsä ja käsivarsiansa samallaista onnea saavuttaakseen;
+rikastuneita rahanlainaajia ja koroillaaneläjiä sissivanhuksia
+antamassa luottoa, laivoja ja kokeneen neuvoja uusiin rohkeisiin
+yrityksiin.
+
+Bukanierit harjottivat ammattiaan sekä merellä että maalla.
+Tyhjennettyään ulapan espanjalaisista kauppahaaksista,
+helmenpyytäjäveneistä ja kotimaahan pyrkivistä aarrelaivoista
+mielestään niukka-antiseksi, siirtyivät he satapurjeisin laivastoin
+ja tuhatmiehisin säännöllisin sotajoukoin piirittämään Espanjan
+linnoitettuja siirtoloita, jopa hallituskaupunkejakin, sekä rannikolla
+että kaukana sisämaassa.
+
+Ja niin peljätyksi tuli piankin heidän nimensä ja niin kuoloa
+halveksuva oli heidän rohkeutensa, että he useimmiten onnistuivat
+yrityksissään. Säälimättömin pakkoveroin kiristettiin kaupungeista
+kaikki mitä kerrallaan suinkin irti saatiin; ja annettua sitten aikaa,
+jotta arvet kasvaisivat umpeen ja varallisuutta jälleen kertyisi,
+saavuttiin uudelle eräretkelle samoihin paikkoihin. Vapisivatpa silloin
+rikkaat espanjalaiset kauppakaupungit, ylpeiden kuvernöörien ja
+mahtavien piispojen hallintopaikat Keski-Amerikan kannaksella, Perun,
+Columbian ja Venezuelan rantamilla, kun mereltä ilmestyi outo laivasto,
+jonka mastojen huipuissa liehui musta merirosvolippu pääkalloineen ja
+sääriluineen. Ja huudon kajahtaessa: "Morgan tulee!" — "Se on kauhea
+Ranskan Pietari" — "Portugalin Perttuli" — tai kuka sissiruhtinas
+kulloinkin — säntäsivät hirmustuneet asukkaat syvälle metsiin,
+raahaten mukanansa helpoimmin kuljetettavat kalleutensa. Mutta sissit
+perivät heidät sieltäkin käsiinsä; majoituttavan kaupungin palatseihin
+ja tuomiokirkkoihin tekivät he säännöllisiä partioretkiä ympäristöihin
+ja pakottivat poloiset vangit kauhein kidutuksin ilmaisemaan
+aarteidensa kätköpaikat. Jolleivät saaneet mielestään tarpeeksi
+saalista, veivät he kaupungin ylhäisimpiä arvohenkilöitä mukaansa
+panttivangeiksi, joista jälellejääneiden piti suorittaa ankarat lunnaat.
+
+
+
+Kappalainen-sissiruhtinas-kansallisurho.
+
+
+Bukanieripäälliköistä tuli kuuluisimmaksi _Francis Drake_. Hänet
+kerrotaan kuningatar Elisabethin alkuaan nimittäneen laivaston
+kappalaiseksi, mutta miehen huima luonto ei häntä kauvan pidättänyt
+hengellisellä alalla. Hän heitti saarnakirjan menemään ja lyöttäytyi
+tavalliseksi "tervajakuksi". Näytettyään monilla matkoillaan olevansa
+kelpo soturi ja laivanpäällikkö lähti hän v. 1572 ryöstöretkelle
+Espanjan alusmaihin Länsi-Intiassa. Alussa ei hänellä — kokematon
+tällä alalla kun oli — ollut mainittavaa menestystä; päinvastoin sai
+hän, hyökättyään pienoisen miesjoukon kera rikkaaseen Nombre de Dios’in
+kaupunkiin Panaman kannaksella, odottamattoman kuuman vastaanoton ja
+lyötiin häpeällä takaisin.
+
+Paremmin onnisti häntä kannaksen Tyynenmeren puolisella rannalla,
+jonne hän ensimmäisenä englantilaisista saapui. Saatuaan kuulla,
+että Espanjan kuninkaan hopea-aarre Perusta oli tulossa Venta Cruzin
+kaupunkiin, lähti hän 18 matruusin ja 30 espanjalaisille vihamielisen
+intiaanin kera tuota vahvasti varustettua paikkaa valloittamaan!
+Alussa tuo kourallinen uskalikkoja joutui joka taholta saarretuksi.
+Tunnettuaan joukkion johtajaksi Draken — jota he tämän nimen
+mukaisesti omalla kielelläänkin sanoivat "louhikäärmeeksi" (El
+Dragon) ja jonka he kuvittelivat olevan edelleen Atlannin puolella —
+huudahtivat espanjalaiset ihmeissään:
+
+"Ihme on tapahtunut! El Dragon on tullut — taivas ties, millä tavoin
+— ja hän väijyy aarretta!"
+
+Sitten he huusivat sisseille:
+
+"Espanjan kuninkaan nimessä — antaukaa!"
+
+"Ei ikinä!" karjasi Drake vastaan. "Englannin kuningattaren nimessä
+minun täytyy päästä tästä lävitse!" ja näin sanoen hän laukaisi
+pistoolinsa vasten espanjalaisen kapteenin kasvoja. Hänen vähälukuinen
+joukkonsa seurasi esimerkkiä, tunkeutui ulos ahdingosta — ja hetkisen
+perästä he olivat kaupungin herroina!
+
+Tuntui tuiki käsittämättömältä, kuinka tuollaiset urhotyöt oikein
+voivat onnistuakaan. Merellä sissit "entrasivat" soutuveneillä hyvin
+aseistettuja espanjalaisia sotalaivoja ja valtasivat ne; maalla
+he ilman tykkejäkin valloittivat vahvojen muurien ja sata kertaa
+suurempain miesjoukkojen puolustamia kaupunkeja. Espanjalainen on
+hyvä soturi, samalla kertaa kylmäverinen ja ahdistettuna tuliseen
+vimmaan tuikahtava, mutta bukanierien hirvittävän raivon edessä
+masentui yksin heidänkin rohkeutensa maan tasalle.
+
+Venta Cruzin ja Filip-kuninkaan hopea-aarteen vallattuaan Drake jatkoi
+menestyksellä hurjaa riistaretkeään, iskien merellä kauppalaivojen
+kimppuun kuten kotka saaliinsa niskaan ja nousten tuontuostakin
+maihin ryöstämään kaupunkeja ja polttamaan luostareja. Vihdoin hän,
+koottuaan tällä ryöstöretkellä 1577 mielestään tarpeeksi saalista,
+ei uskaltanutkaan palata kotia samaa tietä kuin oli tullut, vaan
+yritettyään turhaan löytää Kalifornian tienoilta paluutietä Tyyneltä
+mereltä Atlantille jatkoi matkaa rohkeasti länteenpäin ja tuli siten,
+ensimmäisenä englantilaisista, purjehtineeksi maapallon ympäri.
+
+Tuo mainio ryöstöretki herätti luonnollisesti tavatonta ja oikeutettua
+suuttumusta Espanjassa, joka siihen aikaan oli rauhallisissa
+suhteissa Englannin kanssa. Yksin Englannissakin nousi kuningattaren
+neuvonantajia vaatimaan, että kohtuus vaati palauttamaan ryöstetyt
+aarteet takaisin Espanjalle ja siten välttämään sodansyytä silloisen
+maailman mahtavimman valtakunnan puolelta. Mutta Elisabet rakasti
+uljaita miehiä ja urheita tekoja; sen sijaan, että olisi rangaissut
+Drakea, tuli hän vastaanottamaan Drakea tämän kotia tullessa ja löi
+hänet ritariksi. Reipas sissi sai pian näyttää kuntoaan Englannin
+sotalaivaston palveluksessa; ja kun noiden kahden vallan kiristyneet
+välit viimein paukahtivat rikki ja "Voittamaton armada" saapui
+tuhoamaan Englannin mahdin ja vapauden maan päältä, oli amiraali Sir
+Francis Drakella — virkaheitolla kappalaisella ja ent. suurrosvolla —
+kunniakas osansa isänmaansa loistavissa voitoissa.
+
+
+
+Flibustierit ja varsinaiset merirosvot.
+
+
+Bukanierien eli "rannikkoveljesten" laiton ja hillitön yhdyskunta
+paisui viimein arveluttavaksi kansainväliseksi vaaraksi, niin että
+Englannin ja Ranskan hallitusten täytyi — yhtä hyvin Espanjan
+alituisten valitusten kuin oman kansallisen arvonsa takia — ruveta
+ankariin toimenpiteisiin sitä vastaan. Jamaikan englantilaiset
+kuvernöörit hajoittivat tällä isolla saarella olevat bukanierit, ja
+lopuksi karkotettiin nämä varsinaiselta tyyssijaltaan Tortugaltakin.
+Leivättömäksi jääneille rosvoille tarjottiin maa-alueita ja
+kaikkinaisia etuja, jos rupeisivat rauhallisiksi maanviljelijöiksi
+ja kaupankävijöiksi; heidän päälliköltään ja muita niskoittelevia
+sitävastoin vedettiin itselleen rangaistukseksi ja toisille
+varoitukseksi hirteen, "kukittamaan" vanhain asuntopaikkainsa rantoja.
+
+Mutta vaikkapa järjestö siten hajoitettiinkin ja se itse asiassa
+lakkasi olemasta, ei sissitoimi siltä hävinnyt. Suuri joukko sen
+yksityisiä jäseniä hajautui muille merille ja syrjäisiin saariin ja
+jatkoi ammattiaan yksityisinä liikkeenharjoittajina, "privatiereina".
+Ja tästä lähtien he eivät enää kohdistaneetkaan hyökkäyksiään
+yksinomaan Espanjaa, sen kauppalaivoja ja siirtoloita vastaan, vaan
+kävivät sotaa kaikkia kansallisuuksia vastaan. Ennen heiltä rauhassa
+olleet Englannin ja Ranskan kauppahaahdet olivat heille yhtä mieluisia
+saaliita kuin espanjalaisetkin; samoin Englannin noihin aikoihin
+hankkimat siirtolat Virginian ja molempain Karolinain valtioissa
+Pohjois-Amerikan kaakkoisrannikolla.
+
+Ja kun Englanti rupesi näissä alusmaissaan alusta alkaen hajottamaan
+samallaista ahdashenkistä vapaan kaupan rajoittamista kuin Espanja
+omilla alueillaan — siirtolain uutisasukkaiden ei näet sallittu
+tuottaa tarpeitaan muualta kuin Englannin satamista eikä myydä
+tuotteitaan muille kuin Englannin kauppiaille — tuli sisseistä aikaa
+myöten moisella nylkyripolitiikalla rasitettujen siirtolaisten paraita
+kauppatuttuja. Kun tuollainen "flibustieri" (väärennys engl. sanasta
+_freebooter_ = vapaapurjehtija) tullilaivojen ja publikaanien nokan
+ohitse saapui satamaan, möi hän tai vaihtoi mereltä riistämäänsä
+ryöstösaalista kohtuhintoihin. Ja hänellä oli taskussaan runsaasti
+Espanjan kilisevää kultaa, joka pitkinä aikoina näillä seuduilla
+olikin pääraha ja jota hän ei kitsastellut kuluttaessaan maankamaran
+kapakoissa tahi ostaessaan siirtolaisilta näiden tupakka- ja
+riisilasteja.
+
+Vasta kun he julkeudessaan kävivät ryöstämään siirtomaiden omiakin
+aluksia ja kauppavarastoja, rikkoutuivat hyvät välit. Maanasukkaat
+varustivat laivoja avuksi Englannin vartiolaivoille kurittamaan
+kelvottomia rosvoja, joita kiinni saataessa odotti varma hirsipuu. Nämä
+puolestaan alkoivat ryöstellä rannikkokaupunkeja, varsinkin kaupan
+ja hallituksen keskustaksi kohonnutta Charlestonia; ja merellä he
+oppivat julman sodankäyntitavan: valtaamistaan laivoista he surmasivat
+miehistöt miekalla tai "hyppyyttivät lankkua myöten" hukkumaan, vain
+jolloinkin sallien niiden pienellä purrella ja ilman eväitä pyrkiä
+kaukaiseen rantaan, tahi laskien ne jollekin asumattomalle luodolle
+odottelemaan pelastajia tai nälkäkuolemaa.
+
+Meriromaaneissa ja seikkailukirjallisuudessa ovat monet noista
+rosvojulmureista saaneet aivan ansaitsemattoman maineen. Sellaisia
+olivat kuuluisa "Mustaparta" eli porvarilliselta nimeltään Edward
+Thatch, joka kantoi muhkeaa mustaa partaansa värillisin nauhoin
+solmituissa palmikoissa korvain takana ja kolmea pistooliparia
+rinnallaan; tulipunaisissa silkki- ja samettivaatteissa ja
+timanttihelyissä upeileva Perttuli Rogers; merenkulusta tuiki
+tietämätön ent. majuri Bonnett, joka paremman puoliskonsa hirmuvaltaa
+pakeni merelle ja kohosi kauppalaivurien kauhuksi, ynnä monet muut.
+Mielikuvitukselle on kuitenkin suurinta kiihoketta antanut kuuluisa
+Kidd.
+
+
+
+Aarteenkätkijä-sissi.
+
+
+Tämän miehen elämä ja toimet ovat sellaisina, kuin ne
+seikkailukirjoissa ja Amerikan rannikkoväestön mielikuvituksessa
+esiytyvät, totta ja satua uskomattomassa määrässä yhteenkietoutuneena.
+William eli Robert _Kidd_ oli vuoden 1700-tienoilla tavallinen
+kauppalaivuri, ammatissaan taitava ja yleistä arvonantoa nauttiva mies,
+jonka perhe asui New Yorkissa (Pohjois-Amerikan itärannikon valtiot
+olivat silloin Englannin siirtomaita). Kun Englannin ja Ranskan välille
+syttyi sota v. 1690, oli hän saanut hallitukselta kaapparivaltuudet ja
+hävittämällä ranskalaisia kauppalaivoja osottanut myöskin sodankävijän
+kykyä.
+
+Joitakuita vuosia myöhemmin Englannin ylimyspiireissä syntyi
+merkillinen yhtiö, joka tahtoi tehdä lopun Amerikan rannikkovesiä
+tuhoavasta merirosvoilusta — mutta samalla myöskin korjata rosvoilta
+näiden rosvoamat rikkaudet yhtiön kassakirstuun; ja jotta korkea
+kruunu antaisi näin hyödylliselle yritykselle siunauksensa, piti
+saaliista tulla kymmenykset Englannin kuninkaan kukkaroon. Tällaiseen
+meriviskaalin toimeen suositteli New Yorkin kuvernööri kapteeni Kiddiä
+sopivana miehenä.
+
+
+
+Kelvoton meriviskaali.
+
+
+Hän sai käytettäväkseen ison, 80-tykkisen laivan nimeltä _Adventure_
+(Seikkailu), johon valitsi miehistöksi sissitoimeen tottuneita ja
+muuten merielämässä kaikin puolin karaistuja pikipöksyjä. Vaikea on
+tietää, oliko Kiddillä jo ennakolta ollut aikomus lähteä satumaiselle
+seikkailulleen, vai kypsyikö tuo ajatus hänellä vasta vankan
+sotalaivan saatua, jolla pahimmoiksi oli kovin houkutteleva nimikin
+— niin sitä vaan kävi, että rupeamatta sopimuksen ja virkavalansa
+mukaisesti toimittamaan vartiopalvelusta Pohjois-Amerikan vesillä,
+tuo vastaleivottu merikomisarjus antoi palttua koko urakalle lähti
+kevyin mielin kiertämään Afrikan ympäri päätyen viimein Punaiselle
+merelle. Koko lavean matkan hän, varoen välivesillä risteileviä
+englantilaisia sotalaivoja, vältti visusti koskemasta mihinkään
+kiellettyyn tai käskettyyn hedelmään, vaikkapa sormia saattoi
+syhyttääkin; mutta etäisille maailmanäärille tultua, missä vartijoista
+ei ollut niin pelkoa, hän suostutteli reilun miehistönsä iloiseen
+sissielämään ja julisti itsensä ja laivansa merirosvoksi, joka kävi
+sotaa kaiken maailman hallituksia ja kauppalaivoja vastaan. Sitten
+hän alkoi raivota Punaisella merellä, Persian lahdella ja Itä-Intian
+vesillä kuin tuuliaispää, iskien rauhallisesti purjehtivain ja pahaa
+aavistamattomien kauppahaaksien kimppuun milloin siellä milloin
+täällä. Englannin kanssa sotaakäyvien kansojen aluksia hän nitisteli
+kaapparivaltuuksien nojalla, muita merirosvolaivoja taas arvoisana
+meriviskaalina; mutta jos alus oli Englannin kanssa rauhassa
+olevaa kansallisuutta, pakotti hän pistooli kädessä miehistön ja
+matkustajat kirjoittamaan valallisen todistuksen siitä, että alus
+kuului viholliskansalle. Sitten hän myhäillen pisti paperin taskuunsa
+ja päästi miesparat paljaaseen paitaan asti riisuttuina menemään.
+Miestensä kesken hän piti kovaa kuria; kun laivalla kerran yltyi julki
+kapina sen takia, että kapteeni miesten mielestä syyttä säästi oman
+kansan laivoja, iski Kidd johtajaa raudoitetulla sangolla päähän, jotta
+toiselta kallo halkesi, ja siitä kapina kohta asettui.
+
+
+
+Arkamielin kotia kohti.
+
+
+Vihdoin alkoi kelpokapteenille tulla koti-ikävä uskollisesti
+odottelevan vaimokullan ja iloisten lapsukaisten luo — ja liekö
+myöskin tullut tunnonvaivoja tahi aavistus siitä, etteivät moiset
+urotyöt maineetta jäisi. Hän valtasi vielä isomman aluksen paljoja
+aarteitaan varten, poltti vanhan laivansa poroksi ja lähti
+reippain mielin kotimatkalle. Mutta Länsi-Intiaan tultuaan hän sai
+sanomattomaksi murheekseen ja pettymyksekseen kuulla, että tieto hänen
+lievimmin sanoen kummallisesta ja virheellisestä virantoimituksestaan
+olikin lentänyt jo kauvan hänen edellään kotimaahan, ja että
+viranomaisia ja sotalaivoja oli käsketty sieppaamaan arvoisa komisarjus
+kiinni, heti kun hän ilmestyisi näkysälle. Tuo oli perin ikävä uutinen
+perheensä parhaasta ahkeroineelle kapteenille. Jotta edes osakin
+vaivoin kootusta mammonasta jäisi hänelle itselleen vanhuuden varaksi
+ja vaimon ja lasten turvaksi, kasasi hän puhtaan rahan ja kalliimmat
+tavarat pienenlaiseen purteen, jätti lopun saaliin isoon laivaan erään
+veijaritoverin hoteisiin ja lähti varovaisesti kiertäen ja kaartaen
+luovimaan Amerikan rannikkoa kotikaupunkia kohti. Hänessä kyti salainen
+toivo, että lahjomalla häntä suositelleen kuvernöörin saisi tämän
+ummistamaan korvansa kaikille kurjille kanteluille. Mutta New Yorkia
+lähestyessään hän sai kuulla, ettei armoa ollut odotettavissakaan.
+Päinvastoin levisi sinne huhu, että Kidd-hirtehinen luimisteli
+jossakin lähimailla, jonka vuoksi tykkivene lähetettiin ottamaan
+häntä kiinni. Silloin hän kiiruhti nousemaan maihin Long Islandin
+saarelle New Yorkin sataman suussa ja hautasi paikanomistajan luvalla
+aarteensa maahan siltä varalta, että jos hän odottavasta tuomiosta
+pääsisi edes monivuotisella vankeudella, voisi hän korjata saaliin
+uudestaan käsiinsä. Sitten antautui hän viranomaisille ja kuljetettiin
+raudoissa Englantiin vastaamaan tihutöistään. Hän puolustihe urheasti,
+syytti ylhäisiä työnantajiaan hyvästä toveruudesta ja vakuutti itse
+olevansa miesparka, "viattomin koko joukosta". Mutta mikään ei
+auttanut, hänet tuomittiin kuolemaan, mestattiin ja hänen päänsä
+ripustettiin rautahakaan Lontoon satamaan, missä se irvisteli ilkeästi
+vuosikausia pelotukseksi ja varoitukseksi kaikille velvollisuuksistaan
+horjahtaneille merenkulkijoille.
+
+
+
+Merirosvon aarre.
+
+
+Tuosta poikkeamisesta Long Islandin saarelle sai alkunsa loppumaton
+tarinasarja aarteista, joita kapteeni Kidd muka oi tuontuostakin
+haudannut maahan milloin mihinkin kohtaan Pohjois-Amerikan rannalle.
+Melkein lukemattomat ovat paikat, joissa on kerrottu aarnivalkeiden
+palavan hiekkaan kätkettyjen kultien ja kalliiden kivien päällä.
+Uskottavuuden korottamiseksi tiedettiin Kidd-lurjuksen tappaneen
+aarrehautaa kaivaneet merimiehet tai sotavangit, jotta nämä eivät
+pääsisi kielimään kaivauspaikasta, ja niiden haamut sitten muka öiseen
+aikaan kummittelivat lähistöllä. Epälukuiset aarteenkaivajat ovat
+tonkineet maata sellaisilla kohdilla sekä vanhempina että uudempina
+aikoina, tietystikään mitään löytämättä. Kiddin Long Islandiin hautaama
+aarre näet heti tuomion jälkeen kaivettiin maanomistajan ilmoituksesta
+esiin ja jätettiin viranomaisille. Onpa oikein osakeyhtiöitäkin
+perustettu hankkimaan Kiddin aarteita ilmi maanpovesta ja retkikuntia
+varustettu taitavien kaivosinsinöörien johdolla tutkimaan milloin
+mitäkin paikkaa. Jokunen vuosikymmen sitten sellainen retkikunta
+aherteli aina Jäämeren rannikolla asti, löytämättä jäätyneestä
+maaperästä muuta kuin ammoin sinne hautautuneita valaanluita.
+
+
+
+KAAPPARITOIMI.
+
+
+Kaapparitoimi merisodan apukeinona.
+
+Kaapparitoimella ymmärretään laillistettua merirosvousta. Sodan
+syttyessä kahden valtakunnan välillä jakavat niiden hallitukset
+merenkulkijoille "kaapparivaltuuksia", joiden nojalla nämä ovat
+oikeutetut hävittämään vihollismaalle kuuluvia kauppalaivoja avoimella
+merellä ja varastopaikkoja rannikolla sekä saamaan palkakseen n.s.
+riista-oikeuden tuomitseman osuuden saaliista. Myöskin nopeakulkuisia
+sotalaivoja voidaan merivirastojen valtuuttamina käyttää semmoiseen
+toimeen, nykyaikana nimenomaan kevyitä risteilijöitä tahi tykeillä
+aseistettuja pikahöyrylaivoja.
+
+Kaapparitointa on harjoitettu kaikkina aikoina, vaikka oikeutettuja
+vastaväitöksiä sen epäinhimillisyydestä rauhallisia, aseettomia
+merenkulkijoita kohtaan onkin tiheästi esitetty. "Sodan aikana lait
+vaikenevat", on vastattu; kun oman maan rauha ja hyvinvointi on
+uhattu, ollaan muka oikeutettuja keinolla millä hyvänsä häiritsemään
+vihollisenkin elämisen mahdollisuuksia. Vanhempina aikoina —
+vielä kauvas 1600-luvulla asti — kohdeltiin kaapattujen alusten
+miehistöjäkin julmasti, ne pantiin joko "hyppäämään laudalta" mereen
+tahi raahattiin orjuuteen voittajavaltion merentakaisiin siirtomaihin.
+Sittemmin ne ovat päässeet sotavankeudella sodan loppuun saakka tahi
+on niiden sallittu pelastua veneillä, nousta vieraaseen puolueettomaan
+laivaan tai kuljetettu johonkin rannikolle. Vallattu alus lastineen
+on joko upotettu tahikka viety lähimpään omaan satamaan myytäväksi
+huutokaupalla kaappaajain hyväksi.
+
+
+Alabama'n tarina.
+
+Kuuluisin kaapparilaiva merihistoriassa lienee Alabama. Kun
+Pohjois-Amerikan Yhdysvallat neekeriorjien vapauttamisasian takia
+jakautuivat kahteen katkeraan vihollisleiriin, oli aseellinen ylivoima
+niin maalla kuin merellä sekä rahallinen voima tuota asiaa kannattavien
+pohjoisvaltioiden puolella. Vähempilukuisten etelävaltioiden
+toimeentulo perustui puuvillan viljelykseen ja maastavientiin, ja
+puuvillaistutuksilla olivat neekerit olleet miltei ainoana työvoimana.
+Pohjoiset valtiot saartivat sotalaivoillaan (kuten XI luvussa on
+kerrottu) etelän rannikot estääkseen näitä viemästä puuvillaansa
+Europaan ja vaihettamasta sitä rahaan ja aseihin. Niiden mahtava
+kauppalaivasto, jonka muodostivat suurelta osalta nopeakulkuiset
+"klippertit", voi sen sijaan vapaasti purjehtia kaikilla maailman
+merillä.
+
+Vaikka sivistynyt Europa yleisesti kannattikin orjain vapautusta, oli
+nimenomaan Englannin myötätunto tässä sodassa etelävaltioiden puolella.
+Osaksi johtui tämä kauppakateudesta pohjoisvaltioita kohtaan, osaksi
+myöskin siitä, että edellisten väestön "kerman" muodostivat Amerikaan
+ensinnä siirtyneet englantilaiset puritaani- ja aatelissuvut, joilla
+oli säilynyt vanhanaikaiset ritarilliset tavat ja käsitykset ja jotka
+sitkeästi pitivät vielä kiinni perinnäisestä kulttuuriyhteydestään
+vanhan emämaan kanssa. Pohjoisvaltioiden asutus sen sijaan oli jo
+silloin paljon sekarotuisempaa; uupumaton taistelu toimeentulosta
+äärettömissä aarniometsissä ja sitten häikäilemätön kilpailu kaupan,
+merenkulun ja teollisuuden alalla oli pohjan "jenkeistä" luonut
+toisenlaisen, persoonallisilta ominaisuuksiltaan ehkä vähemmän
+miellyttävän rodun.
+
+Näistä syistä Englannin rahamiehet kannattivat salaa ei vain
+myötätunnollaan, mutta myöskin teoillaan luulotellun elinehtonsa
+— neekeriorjuuden puolesta kamppailevaa etelää. He toimittivat
+"konfedereeratuille" (erotukseksi entisestä "unionista", joka pysyi
+edelleen pohjoisvaltioiden liittonimenä, nimittivät etelävaltiot omaa
+liittoyhteyttään "konfederatsioniksi") sen kipeästi tarvitsemia aseita
+ja rahalainoja; heidän uskaliaat merenkulkijansa puhkaisivat tien
+etelän satamiin rannikkosaarron lävitse; ja he auttoivat — kenties
+kaikkein tehokkaimmin — etelän sodankäyntiä rakentamalla sille
+Alabama’n.
+
+
+Myrskylintu saalista pyytämässä.
+
+Tämä lyhytaikaisen elämäniän mutta historiallisen kuuluisuuden
+saavuttanut laiva (nimi otettu eräästä etelävaltiosta) rakennettiin
+Liverpoolin veistämöllä v. 1862. Se oli suunniteltu nopeakulkuiseksi
+purjehtijaksi — tosin oli sillä höyrykonekin, mutta sitä käytettiin
+vain hätäpakosta, jotta laajoilla risteilyillä valtamerillä ei
+tarvittu poiketa tuontuostakin satamiin ottamaan kivihiiliä; ja sen
+kantavuus oli 1,040 tonnia. Etevän kapteeninsa Rafael _Semmesin_
+johdolla se risteili lähes kahden vuoden ajan pitkin ja poikin
+Atlanttia, pistäysipä Intian merelläkin aina Kiinan vesillä asti ja
+uskalsi jolloinkin käydä ahdistelemassa pohjoisvaltioiden saarto- ja
+kuljetuslaivoja sota-alueilla. Sukkelasti ja aavistamatta kuin Andien
+kondorikotka iski nopea ja rohkea siepposissi "jenkkien" rahti- ja
+kauppalaivojen kimppuun ja upotti ne enimmäkseen lastineen päivineen;
+miehistö ja matkustajat siirrettiin vastaansattuviin puolueettomiin
+laivoihin. Kaikkiaan hävitti se miltei yhtämittaisella purjehduksellaan
+(satamissa se kävi aniharvoin, pohjaraavinnan ja kivihiilensaannin
+vuoksi) 68 alusta, niistä upottaen tahi polttaen lastineen 53.
+
+Paljon suurempi kuin tästä aiheutuva aineellinen häviö oli Alabama'n
+tekemä moraalinen vaikutus Unionin merenkulkuun ja ulkomaan kauppaan:
+ne se oli tyrehyttää miltei järkiään. Harvat olivat ne laivurit, jotka
+_Alabama_’n pelosta uskalsivat lähteä merelle. Siitä taas johtui, että
+pohjoisiin satamiin ja varastopaikkoihin kasautui vuorittain tavaraa,
+ja ulkomaisen menekin puutteessa pyrki teollisuuskin pysähtymään.
+Notkeasti ja ketterästi kuin siro myrskypääsky vältti kaapparialus sitä
+etsimään lähetetyt sotalaivat, siepaten joskus kuin pilkalla aivan
+nokan edestä niiden turviin pyrkivän kauppahaahden. Pohjoisvaltioiden
+sanomalehdistö raivosi, keksi juttuja kapteenin Semmesin julmuudesta ja
+yllytti Yhdysvaltoja sotaan Englantiakin vastaan, joka tietentahtoen
+oli rustannut mokoman ryöstölinnun etelälle. Englannin hallitus joutui
+pahaan välikäteen ja sen oli vaikea puolustaa laivanrakentajiaan muun
+Europan silmissä.
+
+
+Myrskylinnun kuolinkamppailu.
+
+Vihdoin, maasodankin jo lähetessä loppuaan, päättyi Alabaman
+mainehikas retkeily. Sen mentyä heinäkuussa 1864 korjauttamaan
+yhtämittaisen purjehduksen aiheuttamia vaurioitaan ranskalaiseen
+Cherbourgin sotasatamaan, telkesi sen sinne pohjoisvaltioiden
+risteilijä _Kearsarge_, välittämättä puolueettoman alueen ja
+korjaustyön takaamasta turvasta. Ritarillinen Semmes ei voinut
+tuota sulattaa, vaan haastoi — korjauksen-alaisella laivallaan!
+— vihollisen kaksintaisteluun kolmen meripenikulman päähän
+rannikolta, kansainväliselle taistelualueelle. Jos hän olisi tuntenut
+vihollisensa vähän tarkemmin, olisi hän toki epäröinyt hurjanrohkeassa
+päätöksessään. Hänen oma aluksensa oli suojaton puulaiva, mutta
+_Kearsarge_'n kupeet ja kansi olivat panssaroidut vieriviereen
+naulatuilla ankkurikettingeillä — siis panssarin alkuperäisin
+kehitysmuoto. Pahaa aavistamatta Alabama höyrysi merelle ja alotti
+tulen odottelevaa vainolaista vastaan; suuri joukko ranskalaisia
+laivoja ja englantilaisia huvipursia katseli etäämmältä jännittävää
+näytelmää. Mutta Alabama'n ammukset kilpistyivät mitään tuhoa
+tuottamatta Kearsarge'n kyljistä. Semmes arveli ruutiaan ja pommejaan
+kehnoiksi; eikä hänelle asianlaita selvinnyt, ennenkuin vasta
+jälkeenpäin. Hänen laivansa sitävastoin ammuttiin pian reikiä täyteen
+ja upposi; ja vastaamatta antautumiskehotuksiin hyppäsivät eloonjääneet
+mereen, josta eräs englantilainen huvipursi pelasti enimmät sekä vei
+maihin Englantiin, huolimatta "jenkkien" vastalauseista, jotka vaativat
+pelastettuja sotavangeikseen.
+
+Semmesille ja hänen miehilleen osotettiin Englannissa suurta kunniaa,
+ja muistakin Europan maista tuli innostuneen nuorison lähetystöjä
+tuomaan heille kunniamiekkoja ja muita ihailunosotuksia. Sodan loputtua
+1865 asetettiin kapteeni Semmes sotaoikeuden eteen, mutta vapautettiin
+kaikesta syytöksestä — hänhän oli upseerina toiminut sotalakien
+mukaan — ja korotettiin myöhemmin amiraaliksi uudelleen yhtyneiden
+Yhdysvaltain laivastossa.
+
+Ikävämmin kävi hänelle ja etelälle suosiollisen Englannin Alabama’n
+takia. Pohjoisvaltiot eivät jaksaneet sulattaa tuon laivan sen
+kaupalle ja meriliikkeelle tuottamaa aineellista vahinkoa, vaan
+vaativat Englantia korvaamaan sen, koska alus oli rakennettu tämän
+maan telakalla. Asiasta syntyi kiivas jupakka ja valtiolliset
+välit uhkasivat ratketa ilmi sodaksi, kunnes juttu lykättiin
+kansainväliseen sovinto-oikeuteen (ensimmäinen laatuaan maailmassa ja
+Haagin-konferenssin edelläkävijä), joka tuomitsi Englannin maksamaan
+riitapuolelleen 80 milj. markkaa tämän _välittömäin_ tappioiden
+(upotettujen laivojen ja lastien) korvaukseksi. Yhdysvaltain vaatima
+summa oli monta kertaa suurempi ja sisälsi kaikki välillisetkin
+vahingot (meriliikkeen, kaupan ja teollisuuden seisahtumisen takia
+aiheutuneet).
+
+
+Kaapparitoimi viime suursodassa.
+
+Äskettäin käydyn jättimäisen maailmansodan edellä ja jatkuvasti sen
+kestäessäkin on hävitysaseita ja sodankäyntitapoja kehitetty ennen
+kuulumattomaan täydellisyyteen. Koska sen kulusta on riippunut
+mahtavain suurvaltain olemassaolo, eivät mitkään kirjoitetut
+ja kirjoittamattomat kansainväliset lait ole enää säilyttäneet
+pätevyyttään. Luonnollista on, että myöskin saarto- ja kaapparitoimi
+ovat olleet sallittuja ja mieluisasti käytettyjä aseita vihollisen
+vahingoittamiseksi.
+
+Englannin merenkeskinen asema on tälle maalle erinomaiseksi eduksi
+sen varjellessa mahtavalla laivastollaan rantojansa niille yrittävien
+meri- ja maavoimien hyökkäyksiltä. Mutta toiselta puolen on tuo asema
+sodan aikaan samalla sen heikoin kohta, sen "Akilleen kantapää", johon
+vihollinen voi sitä paraiten satuttaa. Suur-Britannian maaperä ei
+kasvata asukkailleen lähimaillekaan niiden tarvitsemia elintarpeita.
+Suuri osa siitä on näet teollisuuden alla sekä suurten maanomistajain
+huvi- ja metsästyspuistoina. On laskettu, että joka minuutti täytyy
+Englannin rannoille laskea 10,000 mkan arvosta muualta meritse tuotuja
+elatusvaroja, jotta sen kansa pysyisi hengissä. Vehnä on tuotu
+Venäjältä, Kanadasta ja Yhdysvalloista, riisi Intiasta ja Kiinasta,
+liha (jäädytettynä tai säilöstettynä) Yhdysvalloista, Argentinasta ja
+Etelä-Afrikasta.
+
+Tätä maanpuolustuksessa kovin arkaa seikkaa Saksa kiirehtikin
+käyttämään hyväkseen, pakottaaksensa mahtavimman ja itsepäisimmän
+vihollisensa lopettamaan sodan. Se saarsi Englannin rannikot
+uudenaikaisilla hirviöillään, sodan kestäessä suurenmoisesti
+kehittämillään sukellusaluksilla, jotka torpeedoillaan rautaisen
+järkähtämättömästi tuhosivat niinhyvin rantoja puolustavia
+panssarilaivoja kuin satamiin yrittäviä kauppa-aluksia. Ulapalla taasen
+sen nopeakulkuiset kaappariristeilijät upottivat entisen Alabama'n
+tavoin viimemainittuja kaikilla maailman merillä. Verrattomalla
+taidolla ne osasivat — liukkaina kuin ankeriaat — kauvan välttää
+takaa-ajelevia brittiläisiä laivastoja, kunnes välttämätön tuho kohtasi
+useimmat niistä.
+
+
+Emden.
+
+Mainehikkain Englannin ja sen liittolaisten kauppalaivojen tuhooja
+oli sodan kestäessä kevyt risteilijä _Emden_. Sodan syttyessä elokuun
+alussa 1914 se oli Saksan kiinalaisen kauppasiirtolan Tsingtaun
+satamassa ja alotti oitis kaappariretkeilynsä. Täyttä höyryä se
+oikasi ulos merelle, läpäsi Malakka-salmen, vihollislaivat aivan
+kintereillään, ja eksyttäen nämä perästään eteläänpäin, kääntyikin itse
+länteen Bengalin lahtea kohti, upottaen viisi alusta matkallaan, ja
+päätyi viimein Madrasin edustalle, jota rupesi pommittamaan, onnistuen
+sytyttämään satamassa olevat suuret paloöljysäiliöt.
+
+Sieltä se kääntyi Ceylonin rannikoille, upottaen jälleen neljä uutta
+laivaa, lähetti niiden väestöt rantaan viidennellä ja pidätti lastin
+takia luonaan kuudennen, hiililaivan. Sitten se, käyttäen hyväkseen eri
+paikoissa olevia salaisia kipinäsähkötyslaitoksia ja toisia saksalaisia
+apulaivoja, jatkoi hävitysmatkaansa, kunnes lokak. 16 p:ään mennessä
+oli upottanut vielä puolisen tusinaa Englannin aluksia.
+
+Silloin sattui sille itselleen ikävyys. Englantilainen
+panssariristeilijä _Yarmouth_, joka verikoiran sitkeydellä oli
+pysytellyt sen kintereillä, sieppasi moniaita sen apulaivoista, ja
+Emden itse säilyi vain piiloutumalla visusti, vaikka kauppalaivat
+yhä edelleen matkasivat kuolettavan pelon alaisina, odotellen sen
+äkkiarvaamatonta ilmestymistä kauppareiteille.
+
+
+Naamarin turvin vertaistensa kimpussa.
+
+Sitten se yhtäkkiä ilmestyi korjaamaan parempaakin saalista kuin
+suojattomia kauppa-aluksia. Lokak. 16 p. — Englannin kansallisena
+juhlapäivänä, "Trafalgarin päivänä" — porhalsi 4-piippuinen
+risteilijä Penangin satamaan Indo-Kiinassa. Siellä olevat ranskalainen
+torpeedonhävittäjä _Mousquet_ ja venäläinen kevyt risteilijä _Jemtshug_
+eivät osanneet aavistaa sitä _Emden'iksi_, jolla tiesivät olevan vain
+kolme savupiippua. Mutta kaapparin kapteeni v. Möller oli lisännyt
+niiden lukua laudoista ja purjekankaasta laitattamallaan hökötyksellä,
+joka oli eksyttävästi oikean savupiipun näköinen.
+
+"Kuka olette?" tervehti _Jemtshug_ tulijaa.
+
+"Yarmouth!" vastattiin siltä rohkeasti; "tulossa ankkuroimaan." Ja
+niillä puhein _Emden_ käänsi pyöreän peränsä päin _Jemtshugia_, jota
+kohti laukaisi kuolettavan torpeedon sekä pommitti sitä vielä oikealla
+luotisateella 10 sm tykeistään. Pohjaan meni paikalla venäläinen
+risteilijä, ja kohtapa seurasi sitä Tanskalainenkin.
+
+Tämän urotyön jälkeen siirtyi saksalainen risteilijä jatkamaan
+hävitystään Australian vesille, joilla turmio kohtasi sen itsensä
+Kokos-saarien luona marrask. 9 p:nä.
+
+
+Tuhoojan tuhoutuminen.
+
+Australian liittovaltion ristelijä _Sydney_ sai varahin mainitun
+päivän aamuna Kokos-saarilta kipinäsähkö-sanoman: "Outo sotalaiva...
+sataman ulkopuolella", ja lähti hetipaikalla täydellä höyryllä merelle,
+kunnes tähystäjä mastosta sai klo 9,15 näkyviinsä Keeling-saaren
+kokospalmujen huiput taivaanrannalla. Neljännestunnin päästä nousivat
+jo _Emden'inkin_ savupiiput näkyviin 20-25 km päässä. Saksalainen laiva
+alotti leikin ampumalla pitkältä matkalta, _Sydney_ odotti vähän aikaa,
+kunnes vastasi tuleen. Siitä sukeutui komea taistelu; _Emden_ käytti
+tykkejään mainion taitavasti ja murskasi miltei kohta vastustajansa
+ylähangan toisen ison tykin, tehden sen miehistön itse asiassa
+kykenemättömäksi taisteluun. Australialaisen laivan tulentarkistustorni
+ylhäällä mastossa räjähti kappaleiksi ja laivassa pääsi tuli irralleen,
+jonka miehistö kuitenkin kesken tulisinta ottelua sai pian sammutetuksi.
+
+Koko ajan kiertelivät molemmat taistelevat laivat toisiaan suurimmalla
+nopeudellaan, joka nousi 25, jopa toisinaan 26 solmuväliin (38-40
+km. tunnissa). Puolitoistatuntisen molemminpuolisen pommittamisen
+jälkeen kajahti Sydney'llä viimein riemuhuuto ja miehet heiluttivat
+lakkejaan — äsken rikkiammutun tykin naapurista oli taitavasti
+ammuttu luoti tehnyt pahaa tuhoa vihollisessa: sen etumasto ja kaikki
+kolme savupiippua lensivät murskaksi ja peräpuoli syttyi tuleen. Siitä
+huolimatta, ja vaikka laiva peittyi paksuun mustaan savupilveen,
+jatkoi se kuitenkin uljaasti taistelua. Tehdäkseen leikistä lopun
+alotti _Sydney_ uudelleen ampumisen, joka lähetti _Emden'in_ hylkynä
+Keeling-saaren rannalle. Arvaten, ettei se pääsisi sieltä pakenemaan,
+lähti voittaja tavoittamaan sen ulompana merellä odottelevaa
+hiililaivaa. Tämän luokse tultua havaittiin, että väki oli avannut
+luukut ja että alus oli nopeasti uppoamassa. Miehistö korjattiin
+_Sydney'hin_, joka palasi takaisin _Emden'in_ luo. Sinne saapuessa
+nähtiin, kuinka tämän miehet vetivät lippunsa alas ja nostivat valkean
+lipun sijaan antautumismerkiksi. Sotatavan mukaisesti olisi Sydney'n
+nyt pitänyt lähettää veneensä pelastamaan haaksirikkoisen miehistöä;
+mutta kun tuli jo myöhä ja kun Emden’in sisarlaiva _Königsberg_
+voi milloin hyvänsä ilmestyä näyttämölle, jäi australialainen alus
+höyryämään ulommaksi merelle, korjaten silloin tällöin aaltojen varaan
+antautuneen saksalaisen merimiehen ylös vedestä.
+
+Kun _Sydney_’stä varahin huomenissa kurkistettiin saaren
+kipinäsähkötysasemalle, saatiin kuulla, että yön kuluessa joukko
+Emden’in miehiä oli noussut maihin, särkenyt sähkötyskoneet ja sitten
+paennut rannalta anastamallaan kuunarilla. Klo 11 jälkeen a.p.
+käytiin sitten katsomassa _Emden’in_ hylkyä. Se muistutti kamalasti
+jotain teurastuspaikkaa — 180 sen miehistä oli kirjaimellisesti
+silpoutunut palasiksi räjähtävistä luodeista ja laivan kappaleista.
+Jälellejääneet siirrettiin _Sydney’hin_, joka lähti kulkemaan
+Colomboon. Satamassa olevain kaupunkilaisten riemuhuutoihin jätettiin
+vastaamatta, sillä kapteeni oli määrännyt aivan hiljaisen tulon,
+säästääkseen uljaan vihollismiehistön tunteita. Kapteeni v. Müllerin
+sallittiin koko sotavankeusaikansa pitää miekkansa kunnianosotukseksi
+urhoollisuudestaan sekä siitä, että hän oli aina erittäin
+inhimillisesti kohdellut valtaamainsa alusten väkeä. Vaikka hän oli
+upottanut brittiläisiä laivoja ja tavaroita yli 100 milj. mkan arvosta,
+ei hänen takiaan aseettomain laivain miehistä ollut yksikään saanut
+surmaansa.
+
+
+
+
+XVII LUKU
+
+Nykypäivien meritaistelut.
+
+_Rannikkopuolustus_: Miinat. Hävitys ja kuolema Port Arthurin
+edustalla; Kavala suunnitelma; Karhu houkutellaan pesästään; Juoni
+kehittyy; Miinan työ. — _Taistelu avoimella merellä_: Päävastustajain
+merivoimat nykyisessä suursodassa. — Merisodan kehitys sadan vuoden
+aikana. — Pohjanmeren taistelu tammik. 24 p. 1915; Epäonnistunut
+yllätys; "Leijona" saaliinsa kimpussa; Taistelun kehittyminen;
+"Leijona" ja "Tiikeri" haavoittuvat; _Blücher'in_ sankarillinen loppu.
+
+
+
+RANNIKKOPUOLUSTUS.
+
+
+Miinat.
+
+Vedenalainen miina on merissodan kauhein ja kavalin ase, sen rinnalla
+yksin tuhoa tuottava, nuolen nopeudella lentävä torpeedokin on
+tavallaan rehellisempi. Sillä torpeedon laskee näkyvä alus, jolta
+uhattu sotalaiva voi puolustautua väkevillä tykeillään, eikä sellaisia
+toki ammuta aseettomia aluksia vastaan muutoin kuin kaapparisodassa,
+jolloin miehistölle annetaan aikaa laskeutua veneisiin. Mutta miina
+makaa vedenpinnan alla liikkumattomana, järjettömänä hävityskappaleena,
+joka iskee kappaleiksi yhtä hyvin sen yli kulkevan rauhallisen
+kauppahaahden kuin sotalaivankin.
+
+Miinan muodostaa pehmeästä teräspellistä tehty lieriö tai keila, joka
+on täytetty pumpuliruudilla. Tämä on salpietarissa ja rikkihapossa
+liuotettua puuvillalangan nöhtää, s.o. selluloosaa, ja on kosteassa
+tilassa vaaratonta, palaa sytytettäessä hitaasti väkevällä liekillä,
+mutta äkillisestä iskusta tahi nallihatulla sytytettäessä räjähtää
+ankaralla voimalla. Miinoissa ja torpeedoissa sitä vaarattoman
+latauksen ja käsittelyn vuoksi käytetäänkin märkänä. Miinoja käytetään
+suojelemassa sataman suuta tai laivaväylää vihollisilta aluksilta. Ne
+ovat joko irtonaisia, jolloin syttyvät vähimmästäkin vieraan esineen
+kosketuksesta, tahi kiintonaisia, s.o. ankkuroituja, jolloin sen
+räjähdyttää vedenpinnalla uiskenteleva sytytin tahi laukaistaan se
+rannalla sijaitsevasta vartiohuoneesta.
+
+Miinoja asettavat asemilleen erityiset alukset, miinanlaskijat,
+perässään olevasta aukosta. Kansainvälinen sopimus oikeastaan on, ettei
+niitä saisi laskea kolmea meripeninkulmaa (lähes 6 km.) kauvemmaksi
+rannasta; mutta irtonaisen tahi myrskyn pohja-ankkurista irroittaman
+miinan matkoja ei kukaan voi tietää, eivätkä hätäytyneet puolustajat
+valitettavasti aina välitäkään tuosta sopimuksesta. Hyökkääjä
+puolestaan pyydystää niitä tarkoitukseen vuokratuilla kevyillä ja
+matalassa kulkevilla kalastaja-aluksilla tahi pienillä höyry- tai
+moottoripursilla, "trallaajoilla", tahi ampumalla niitä kaukaa
+kivääreillä.
+
+
+Hävitys ja kuolema Port Arthurin edustalla.
+
+Kamalimmat kokemukset miinasodasta on tähän saakka saatu Port
+Arthurin merenpuoleisesta piirityksestä. Venäläiset olivat tietysti
+miinoittaneet linnoituksen sataman suun tiheästi kylvämillään
+miinoilla, mutta niihin olivat japanilaisten sotalaivat liian
+varovaiset käymään. Päinvastoin tahtoi heidän taitava amiraalinsa Togo
+houkutella Venäjän laivaston, joka kauvan aikaa oli — menetettyään
+aikaisemmin uusimmat ja taistelukuntoisimmat panssarilaivoistaan —
+huolellisesti pysytellyt sisäsatamassa miinavyöhykkeen ja linnoituksen
+järeiden tykkien turvissa, ulos merelle tuhotakseen sen omiin
+miinoihinsa. Tilaisuus siihen vihdoin tulikin, kun venäläinen laivasto
+sai v. 1912 alussa uuden komentajan, urhean amiraali Makaroffin, josta
+tiedettiin, ettei hän rakastanut sopessa kykkimistä vaan julkitaistelua.
+
+
+Kavala suunnitelma.
+
+Huhtik. 11 p. mainittuna vuonna alotti amiraali Togo "kahdeksannen
+hyökkäyksensä meren puolelta Port Arthuria vastaan". Seuraavana
+yönä kulki hänen laivastonsa miinanlaskijaosasto aivankuin hiipien
+pimitetyin valoin ja säkenensammuttajin kylvämään japanilaisia miinoja
+venäläisten miinavyöhykkeen ulkopuolelle. Aivan sen kintereillä seurasi
+laivaston "viekoitteluosasto", 2 ensiluokkaista ja 4 toisluokkaista
+risteilijää, suojatakseen miinanlaskijoita sekä houkutellakseen
+mahdollisesti vaanivan vastustajan hyökkäämään ulos aavalle merelle ja
+sitten käymään vastalaskettuihin miinoihin. Ja jos vihollisen kumminkin
+onnistuisi läpäistä ehjänä vaarallinen vyöhyke, seurasi perässä
+Togon päälaivaston kuusi jykevää panssarilaivaa, niiden joukossa
+amiraalilaiva Mikasa, jonka komentosillan Togo viime kuukausien aikana
+oli jättänyt vain moniaiksi minuuteiksi, sekä uusimallinen _Hatsuse_.
+Loppuhännän muodosti vihdoin kuusi ensiluokkaista panssariristeilijää,
+joiden tehtävänä oli tavoittaa ja tuhota vihollisen viimeisinä
+säilyvät, pakoonpyrkivät alukset. Siis mitä pirullisin ja tuhoa
+lupaavin taistelusuunnitehna.
+
+Keskiyön aikaan 12 p:n yönä heräsivät onnettoman Port Arthurin asukkaat
+jo ylen tutuksi tulleeseen järeiden tykkien jylinään, joka tiesi
+kertoa heille, että linnoituksen valonheittäjät olivat taas keksineet
+uusia yöllisiä hyökkääjiä meren puolelta, joita pommitettiin. Niiden
+valossa nähtiinkin tusinan verran japanilaisia torpeedoveneitä ja
+torpeedonhävittäjiä lähestyvän mereltä, keskessään isompi alus, joka
+liikkui eteenpäin jossakin erityisessä tarkoituksessa, vaikkei tuota
+tarkoitusta yöllisessä hämmingissä osattu keksiä. Isompi alus oli
+Japanin laivaston uusin lisä, miinankylväjä _Koryo Mani_. Japanilaiset
+olivat aikaisemmin pitäneet visusti silmällä, mitä suuntaa venäläiset
+laivat olivat kulkeneet mereltä sisäsatamaan, ja merkinneet sen reitin
+karttoihinsa, niin että uusi kuolemankylväjä tiesi tarkoin seurata sitä
+ja välttää venäläiset miinat.
+
+
+Karhu houkutellaan pesästään.
+
+Miinalaivoja suojaava risteilijäosasto saikin — niinkuin ampiaisparvi
+pörinällään houkuttelee karhun ulos pesästä — Togon juonen käymään
+toteen. Kun eräs venäläinen torpeedonhävittäjä oli rientänyt ulos
+satamasta katsomaan mitä oli tulossa, joutui se kohta noiden
+risteilijäin uhriksi. Silloin venäläinen risteilijä _Bajan_, joka oli
+heti perässä kiitänyt merelle, äkkäsi ne ja päätti uljaasti käydä yksin
+taisteluun niiden kanssa.
+
+Mutta sen liikkeet oli huomattu satamasta, vaikka hämärästi, ja
+amiraali Makaroff lähti melkein koko jälellä olevalla laivastollaan
+tapaamaan vihollista. _Bajan'ille_ annettiin merkki kääntyä takaisin
+ja yhtyä muuhun laivastoon. Tämä käsitti panssarilaivat _Pobjeda’n_
+ja sitä pienemmät mutta järeämmin aseistetut _Petropavlovsk'in_ ja
+_Poltava_'n sekä uudet panssariristeilijät _Novik'in, Diana'an
+ja Askold'in_. Nopein alus ja risteilijäksi erittäin järeätykkinen
+oli äskeinen _Bajan_, joka kehitti 22 solmuvälin vauhdin. Makaroff,
+joka alituisesti vaihteli amiraalilaivaa, oli tällä kertaa valinnut
+_Petropavlovsk'in_ lippulaivakseen, ja hänellä oli seurassaan,
+paitsi laivan päällikköä kapteeni Jakovleffia, suuriruhtinas
+Kirill Vladimirovitsh ja mainio venäläinen taistelumaalari Vasilij
+Verestshagin, 62-vuotias vanhus, joka vasta pari päivää sitten oli
+saapunut Port Arthuriin saamaan uusiin tauluihin aiheita merisodasta.
+Miehistöä oli laivassa 700 miestä.
+
+Urhea amiraali oli täynnä luottamusta. Kaikki hänen edeltäjänsä
+yritykset kurittaa merenpuoleista piirittäjää olivat saaneet surkean
+lopun, ja Venäjän parhaat ja uusimmat taistelulaivat _Peresvjet,
+Sesarevitsh ja Retvisan_ olivat tuhoutuneet; mutta nyt näytti siltä,
+kuin joutuisi hän tekemisiin heikon risteilijäosaston kanssa, josta
+hänen olisi helppo suoriutua. Edellisenä iltana hän oli sähköttänyt
+hallitsijalleen, että hänellä oli hyvä toivo rangaista ylimielistä
+vihollista.
+
+
+Juoni kehittyy.
+
+Viekoitteluosasto teki tehtävänsä suunnitelman mukaisesti. Kun Venäjän
+laivasto täydellä höyryllä puoli 11 tienoissa kiitää esiin satamasta,
+ollen vielä kauvan aikaa Kultaisen kukkulan patterien suojan alaisena,
+peräytyvät japanilaiset risteilijät muka vallan säikähtyneinä sen
+odottamattomasta ilmestymisestä ulos avoimelle merelle — jolle _Koryo
+Mani_ oli juuri saanut kylväneeksi kuolemanviljansa. Mutta tällöin
+alkoi merellä nousta sumu, peittäen vainotun ja vainoojan verhoonsa ja
+kaihtaen niitä selvästi näkemästä toisiaan. Vaikka amiraali Togo oli
+saanut väijytysristeilijöiltä kipinäsähkösanomalla tiedon niiden toimen
+onnistumisesta, voi toivottu saalis ehkä sumussa sittekin välttyä
+häneltä. Sen vuoksi hän järjesti päälaivastonsa kahteen kolonnaan,
+vedätti taisteluliput mastoihin ja lähti kiitämään täyttä vauhtia
+vihollista vastaanottamaan.
+
+Silloinpa kiusallinen sumu taas odottamatta hajosi. Amiraali Makaroff
+näkee taivaanrannalla lähestyvän ylivoimaisen vastustajan ja älyää
+hänen varalleen punotun juonen — vaikkapa ei sen koko kaameassa
+täydellisyydessä. Hän kohottaa mastoon peräytymismerkin ja kääntää
+laivastonsa äkisti kotimatkalle.
+
+
+Miinan työ.
+
+Venäjän laivasto muodostuu suoran viivan muotoiseksi linjaksi,
+pyrkien takaisin satamaan, panssarilaivat etunenässä, etummaisena
+_Petropavlovsk_, jonka mastot ovat täynnä merkkilippuja, jotta
+kauvempana merellä kiertelevät vartiotorpeedoveneetkin tietäisivät
+vetäytyä sataman turvaan. Päällikkölaiva on ennättänyt vajaan parin
+kilometrin päähän satamasta; amiraali Makaroff seisoo komentosillalla
+puhellen laivan kapteenin Jakovleffin, suuriruhtinas Kirillin ja tämän
+ajutantin kanssa.
+
+Silloin tapahtuu kauhea räjähdys, ja seuraavassa tuokiossa toinen.
+_Petropavlovsk_ on käynyt _Koryo Marun_ miinaan! Suunnattomia repeämiä
+näkyy suuren sotalaivan kupeissa, vesi syöksyy sen sisään, liekit
+leimahtelevat joka taholla korkealle, alus kallistuu raskaasti
+oikealle kyljelleen, keula painuu veden alle, ja uskomattoman lyhyessä
+ajassa — parissa minuutissa, kertovat silminnäkijät — vaipuu muhkea
+päällikköalus, uljas amiraali Makaroff ja seitsensatainen miehistö
+merenpohjaan. Petropavlovskia ei ollut enää!
+
+Vain jokunen harva, m.m. mainittu suuriruhtinas, pelastuivat kuin
+ihmeen kautta uppoamisen aikaansaamasta hirmuisesta pyörteestä.
+Verestshagin, joka enimpien upseerien kera istui alhaalla ruokasalissa
+aamiaisella, hukkui näiden mukana.
+
+Tuo kauhea onnettomuus katkaisi lopullisesti selkärangan Port
+Arthurin merenpuoliselta puolustukselta; vielä suurempi vahinko kuin
+_Petropavlovsk’in_ häviö oli Venäjälle urhean ja kykenevän amiraali
+Makaroffin menetys. Mutta sittekin huomasivat japanilaiset turhaksi
+piirittää linnoitusta meren puolelta, vaikka sen laivasto oli
+nujerrettu; Port Arthurin vahvat patterit riittivät yksinkin pitämään
+vihollista kunnioittavan välimatkan päässä. Vasta kenraali Nogi kykeni
+vuosikautisen maanpuoleisen piirityksen jälkeen valloittamaan sen.
+
+Mutta _Petropavlovsk_ tuli kostetuksi. Jonkun aikaa myöhemmin kävi
+eräs äskeiseen taisteluun osaa ottaneita panssarialuksia, _Hatsuse_,
+joka oli Japanin laivaston parhaita, vuorostansa kauvas merelle
+ajautuneeseen venäläiseen miinaan ja upposi sekin enimpine miehineen.
+
+
+
+TAISTELU AVOIMELLA MERELLÄ.
+
+
+Päävastustajain merivoimat viime suursodassa.
+
+Vastoin odotusta jäi sotalaivojen osa äskeisessä maailmansodassa
+toisarvoiseksi, verrattuna maataisteluihin. Englanti on edelleen
+säilyttänyt asemansa maailman ensimmäisenä merivaltana, mutta sekin
+on saanut käydä taistelunsa pääasiassa kovalla maankamaralla ja sen
+takia luoda aivan alusta siihen asti auttamattomasti laiminlyömänsä
+maa-armeijan. Tosin oteltiin merelläkin toisinaan kuumasti, ja
+Englannin kaikilla maailmanmerillä risteilevät sotalaivat hävittivät
+Saksan kaapparilaivoja ja vahasivat tämän valtakunnan merentakaiset
+siirtomaat; mutta suurimmalta osalta sai sen laivasto tyytyä omain
+rantojen varjelemiseen sekä joukkojen ynnä elin- ja ampumatarpeiden
+kuljetuslaivojen suojelemiseen.
+
+Syynä tähän oli ensiksikin se seikka, että sen päävihollinen Saksa
+väitteli suurempia meritaisteluja. Tällä vallalla oli uusi ja erittäin
+vahva merivoima, joka aivan sodan kynnyksellä ja varsinkin sen
+kestäessä lienee noussut kolmannelta toiselle arvosijalle merivaltojen
+joukossa — sivuuttaen siten Yhdysvallat; mutta sen merellinen voima
+oli sittekin eilispäivän luomus. Se oli yhden ainoan miespolven ja itse
+asiassa yhden ainoan miehen, Saksan viimeisen keisarin, työtä. Maan
+terästehtaat ja laivaveistämöt, alallaan ehkä maailman ensimmäiset,
+tekivät kyllä mainiota työtä panssarin- ja tykinvalamisessa, ja sen
+merimiehistö oli erinomaisesti harjoitettua. Mutta Saksalta puuttuivat
+ne monien miespolvien kokemukseen perustuvat traditsionit, joita
+merisodan käymiseen ja panssarin sekä asestuksen keskinäisen suhteen
+tarkkaan punnitsemiseen tarvitaan ja jota sen päävastustajalla enimmän
+oli. Vielä muutama vuosikymmen sitten kykeni pienoinen Tanska lyömään
+Preussin ja Itävallan yhdistyneet laivastot loistavasti Helgolandin
+luona. Englannin laivasto sisältää edelleen kaikkein jykevimmät
+taistelulaivat ("yli-dreadnought’it"), kaikkein nopeimmat risteilijät
+ja kaikkein järeimmän ja kauvas kantavimman aseistuksen.
+
+Vähempiväkisyytensä tässä suhteessa tuntien sai Saksa tyytyä
+enimmäkseen suojelemaan kallishintaista sotalaivastoaan, joka on
+tykkänään nykyisen miespolven kustantama, sotasatamissaan. Mutta
+se kehitti itselleen uuden pelottavan aseen sukelluslaivastostaan,
+jolla se kykeni pitämään vihollisensa vahvemman merivoiman vuorostaan
+pinteessä, jopa saartamaan Suurbritannian rannikot ja katkaisemaan
+monin kohdin sen valtaväylät kaikelta merenyliseltä liikkeeltä.
+
+
+Pohjanmeren taistelu
+
+tammik. 24 p:nä 1915 oli suurin ja merkityksellisin, vaikkei missään
+suhteessa ratkaiseva, viime suursodan aikana käydyistä. Edellisen
+vuoden lopulla oli Saksan risteilijälaivasto käynyt jouluvierailulla
+Englannin rannikolla, pommittanut erinäisiä linnoittamattomia
+rantakaupunkeja ja kalastajakyliä sekä päässyt turvallisesti
+takaisin omille vesilleen. Toivoen samallaista menestystä lähti
+saksalainen amiraali _Ingenohl_ uudelle retkelle, komennettavanaan
+neljä panssariristeilijää, kuusi kevyttä risteilijää sekä torpeedo-
+ja sukellusalusosastot. Mutta tällä kertaa englantilaiset tiesivät
+pitää varansa. Saksalaisten laivojen ennätettyä n. 64 km. päähän
+Englannin rannikosta huomattiin ne eräältä vartiolaivalta, joka antoi
+amiraali Beattyn (sittemmin Englannin taistelulaivaston ylipäällikkö)
+risteilijälaivastolle sanan vihollisen tulosta. Englantilaiset laivat
+olivat odotelleet hetkeä täysi höyry koneissaan ja lähtivät heti —
+klo puoli 8 yllämainitun päivän aamuna — kohtaamaan silloin n. 22
+km. päässä olevia vieraitaan. Amiraali Beattyn laivaston — joka
+edellisen vuoden elokuussa oli kestänyt kuuman ottelun Helgolandin
+luona Saksan taistelulaivastoa vastaan — muodostivat tällä kertaa
+taisteluristeilijät _Lion_ (lippulaiva), _Tiger, Princess Royal,
+Indomitable ja New Zealand_ sekä moniaat kevyet risteilijät
+ja torpeedoveneet. Nuo laivat olivat n.s. "yli-dreadnought'eja",
+Englannin uusimpia, nopeimpia ja hirvittävimpiä aluksia, varsinkin
+järeän aseistuksensa nojalla, jota kolmessa ensinmainitussa oli 24
+kpl. 35 sm tykkejä ja kahdessa jälkimmäisessä 16 kpl. 30 sm tykkejä.
+Niiden rinnalla oli saksalainen laivasto paljon heikompi sekä
+panssarinsa, nopeutensa että tykistönsä puolesta; sen päällikkölaivassa
+_Derfflinger_ (aivan uusi alus sekin) oli 12 kpl. 30 sm, _Moltke_-
+ja _Seydlitz_-laivoissa 20 kpl. 27,5 sm ja Blücherissä 12 kpl 20 sm.
+tykkejä.
+
+
+Epäonnistunut yllätys.
+
+Amiraali Beatty antoi torpeedonhävittäjilleen käskyn hyökätä vihollisen
+kimppuun ja tuoda ilmoituksia sen liikkeistä ja ohjasi itse risteilijät
+kaakkoon päin katkaistakseen siltä jos mahdollista pakotien omille
+rannikoille.
+
+Huomattuaan tulleensa yllätetyksi kääntyi saksalainen laivasto heti
+takaisin. Se ei ollut mikään pelkuruuden merkki, vaan viisas teko
+ylivoimaisen vihollisen kohdatessa; sitä paitsi oli niiden raskas
+tykistö jo ennakolta sijoitettu takakannelle, jotta ne paetessaankin
+voivat tehokkaasti pommittaa vastustajaansa. Sen lisäksi voivat ne
+tällöin pudottaa miinojakin tämän turmioksi. Brittiläisissä laivoissa
+sen sijaan oli järeiden tykkien enemmistö keulan puolella.
+
+Kulkien 28-29 solmuvälin nopeudella (51—52,5 km tunnissa) lähtivät
+Englannin risteilijät saksalaisten jälkeen, saartoivat ne vähitellen
+puolikuun muotoisesti ja alottivat 20 km matkalla ampumisen, jatkaen
+sitä aina 18 km välimatkaan saakka, jolloin laukausten voi jo huomata
+sattuvan ja jolloin vihollinen kykeni vastaamaan tuleen. Saksan
+torpeedolaivasto teki silloin myöskin äkillisen vastahyökkäyksen,
+toivoen voivansa tuhota vihollisen surmansukkuloillaan; mutta
+brittiläiset torpeedonhävittäjät kiitivät risteilijäin edelle niiden
+turvaksi ja ajoivat hyökkääjät takaisin.
+
+
+"Leijona" saaliinsa kimpussa.
+
+Kohtapa voivat risteilijätkin käydä keskenään taisteluun. Hyökkäävän
+puolen etunenässä kulki _Lion_, nimensä ("Leijona") ja arvonsa
+mukaisesti, ja hetken päästä tavoitti se saksalaisten hitaimman
+aluksen, "hännän päähän" jääneen _Blücherin_, jota kohti ne kaikki
+suuntasivat tuhoisan tulen. Luodit putoilivat sille tiheään kuin
+rakeet, murskaten kannet, särkien kupeet, viskoen monen tonnin
+painoisia tykkejä ulos torneistaan kuni kevyitä kuusenkäpyjä ja tuhoten
+niiden koko miehistön. Savupiiput sortuivat, teräsmastot katkesivat;
+muuan pommi osui laivan sydämeen, särkien koneet ja surmaten enimmät
+siellä piilottelevasta laivamiehistöstä. Panssarikyljet olivat monin
+paikoin puhki, ja koko laiva syttyi tuleen; mutta siitä huolimatta
+eloonjääneet jatkoivat ampumista ehjillä tykeillä, vaikka tiesivätkin
+taistelun turhaksi. Saksalainen amiraali oli antanut käskyn, ettei
+lippua saanut missään tapauksessa vetää alas antautumisen merkiksi,
+ja siksi oli sen määrä upota pohjaan liehuvin lipuin. Puolituntisen
+taistelun kuluessa oli laivan miehistä 3-400 saanut surmansa taikka
+haavoittunut. Se kääntyi vasemmalle kyljelleen, estääkseen vuotoa
+ylihangan puolelta ja antaakseen miehille tilaisuuden ampua sillä
+puolella olevilla tykeillä; mutta hetken perästä se pyörähti jälleen
+ympäri ja lähti savuavana liekkipatsaana muun laivaston jälkeen.
+
+
+Taistelun kehittyminen.
+
+Joutumatta pitemmältä vaarinottamaan _Blücher'in_ kohtaloa kiirehtivät
+isot brittiläiset laivat muiden vihollisalusten kimppuun. Hirmumyrskyn
+tapainen tuli suunnattiin niistä päällikkölaivaa _Derfflinger_'a
+vastaan, joka syttyi palamaan monesta kohtaa ja sai useat tykkinsä
+taistelukyvyttömiksi — _Moltke'n ja Seydlitz’in_ höyrytessä
+eteenpäin aivankuin tulipilvien lävitse. Tykkien jylinä, räjähtävien
+pommien rätinä, pauke särkyvistä panssarilevyistä, mahtavien
+sotakoneiden jyskytys niiden piestessä tietänsä ärtyneen meren halki —
+tuo kaikki oli kamalata aamuvirttä nykyaikaiselle sodanjumalalle! Se
+oli samankokoisten jättiläisten jättiläiskamppailua, sillävälin kuin
+samanlainen taistelu raivosi pienempäin risteilijäin ja torpeedoalusten
+välillä. Epäilemättä saksalaiset tällä takaperinkiitävällä taistelulla
+tahtoivat houkutella vihollisensa aina Helgolantia ympäröivään
+miinavyöhykkeeseen asti. Mutta ajettuaan isoja risteilijöitä takaa
+viitisentoista peninkulmaa arveli amiraali Beatty toivottomaksi
+saavuttaa niitä ennen miinakentälle tuloa, jonka vuoksi hän jätti ne
+rauhaan ja kääntyi pienempäin alusten kimppuun. Mutta vaikka monet
+näistä saivat vaikeita vaurioita, pääsivät ne monilukuisuutensa ja
+nopeutensa turvin kuhmuisin kupein ja särkynein tykein miinavyöhykkeen
+suojaan.
+
+
+"Leijona" ja "Tiikeri" haavoittuvat.
+
+Mutta eivätpä englantilaiset itsekään selvinneet pelistä ehjin
+nahoin. Vihollispommi oli sattunut heidän päällikkölaivansa _Lion_'n
+ylähangan kaariin, särkenyt naftasäiliön ja tehnyt senpuoliset
+höyrykoneet työkyvyttömiksi. Sen vuoksi laivan kulku vaikeutui
+melkoisesti, ja amiraali siirtyi ensin erääseen torpeedonhävittäjään
+ja sitten _Princess Royal'iin_, joka asettui brittiläisen rintaman
+etummaiseksi. Kun _Lion'issa_ alahangankin puoleiset koneet myöhemmin
+vahingoittuivat, ehätti _Tiger_ sen eteen kilveksi, mutta joutui itse
+vihollisen maalitauluksi ja menetti osan miehistöään. Sitten otti
+_Indomitable_ aivan invaliidiksi käyneen _Lion'in_ hinausköyteen
+viedäkseen sen satamaan. (Saksalaisten tietojen mukaan se kumminkin
+matkalla upposi.)
+
+
+Blücher’in sankarillinen loppu.
+
+Tällävälin oli henkihieveriin ammuttu _Blücher_ kamppaillut
+kuolinkamppailuaan. Sen tykkien yhä vielä jylistessä sille kuolinvirttä
+pujahti isompien alusten takaa esiin kevyt risteilijä _Arethusa_
+(joka edellisenä vuonna oli Helgolannin taistelussa näytellyt melkein
+pääosaa), aikoen omalla aseellaan lopettaa kituvan jättiläisen päivät.
+Ohjaton ja kallelleen painunut _Blücher_ ei voinut millään tavoin
+välttää hyökkäystä, vaan tarjosi mainion maalitaulun torpeedolle.
+Sellaisia laukaistiin kaksi sitä kohti, ja toinen sattui keskilaivaan,
+räjähti ja repi uuden ison aukon kylkeen. Ollen jo muutenkin pahasti
+kallellaan pyörähti se nyt yksinkertaisesti ympäri "niinkuin potkun
+saanut vesikannu", kuten eräs englantilainen silminnäkijä sanoi.
+
+Se oli draamallinen silmänräpäys, täynnä sankarillista kuolemanuhmaa.
+_Blücher_ osottautui kuuluisan nimensä arvoiseksi. Sen lippu liehui
+yhä perässä, ja "Hoch! Hoch!" huusivat miehet, asettuessaan riviin sen
+reunoille valmiina hyppäämään veteen. "Hypätkää joutuin!" huudettiin
+englantilaisilta laivoilta, ja miltei samassa silmänräpäyksessä hyppäsi
+sadottain miehiä alas aaltoihin, useimmat varustettuina pelastusvöillä,
+jotka pitelivät heitä veden päällä, kunnes englantilaiset joutuivat
+veneillään korjaamaan heitä ylös. Mutta silloinpa tulla porhalsi
+Helgolannista päin Zeppelin-mallinen ilmalaiva ynnä vesitaso, jotka
+alkoivat pudotella pommeja pelastusveneiden joukkoon. Tällöin
+brittiläiset tervajakut suuttuneina jättivät laupeudentyönsä kesken
+ja heittivät aalloissa ajelehtivat saksalaiset matruusit oman onnensa
+nojaan. Myöskin muuan kevyt ristelijä sai puolisen tusinaa miehiä
+tapetuksi ilmalaivan pommista.
+
+
+Saksan laivaston loppu.
+
+Tämän jälkeen ei mainittavimpia meritaistelulta käyty, lukuunottamatta
+Saksan viimeisten kaapparilaivain tuhoutumista Falklannin saarten luona
+Etelä-Amerikan vesillä. Suursodan loppuajan tyytyi Saksan laivasto
+etsimään turvaa sotasatamissaan, ja päähuomio kiinnitettiin yhä enemmän
+sukelluslaivaston lisäämiseen. Mutta sen saartotoimintaa haittasi
+yhä tuntuvammin Englannin suurenmoinen miinoitustyö Pohjanmerellä
+sekä puolueettomain maiden yltyvät vastalauseet sukellussodan
+häikäilemättömyyttä vastaan.
+
+Rauhanteon päävaatimuksia oli Saksan koko sotalaivaston luovuttaminen.
+Kuten kaikessa muussa täytyi uuden demokraattisen Saksan antaa
+tässäkin perään. Mutta saksalaisten merisotilasten itsetunto katsoi
+vapaaehtoista häviötä kunniallisemmaksi kuin häpeällistä luovutusta.
+Scapa-lahden laineet (Skotlannin rannikolla) peittävät viimeisen
+jäännöksen Wilhelm-keisarin ylpeästä elämänunelmasta: "Saksan
+tulevaisuus on merellä".
+
+
+
+
+XVIII LUKU
+
+Napojen tarina.
+
+ Napojen viehätys. — Naparetket. — Napojen murhenäytelmät. —
+ Etelänavan valloitus. — _Scottin etelänaparetki_: Matkan alku;
+ Talvenpito etelän jäissä; Lähtö napaa kohti; Hevoset menehtyvät; Viime
+ ponnistus; Navalle tulo — voittoja pettymys; Kamala palausretki;
+ Titaanien kamppailu; Julma pettymys; Sankarien loppu.
+
+
+
+Napojen viehätys.
+
+
+Tämän kirjan alkulauseessa puhuimme suurista etsijöistä, joita korkea
+ihanne, uupumaton pyrkimys ajaa halki kuoleman vaarojen etäisenä
+siintävää päämäärää tavoittamaan.
+
+Samanlainen ikuinen pyrkimys se on halki aikain johtanut etsijöitä
+napaseutujenkin kuolemanmaille.
+
+Mikä niissä on ollut viehättävää? Mitä aineellista, taloudellista
+hyötyä niistä voitettavana? Mitä vallanlaajennuksia voisivatkaan nuo
+ikuisen lumen ja jään, yön ja pakkasen kuningaskunnat tarjota? Ei
+mitään!
+
+Voitto ja hyöty on puhtaasti henkistä laatua, ihmisen iäistä
+tiedonjanoa tyydyttävää.
+
+Ensinnäkin itse tuo merkillinen maantieteellinen piste, jonka yllä
+aurinko viipyy vuorokauden ympäri näennäisesti aivan liikkumatonna,
+jossa ei ole yön eikä päivän vaihtelua eikä ilmansuuntien erotusta.
+Eikö sen saavuttaminen ole omiaan viehättämään etsivää henkeä?
+
+Entä sitten äärimmäisen pohjolan ja äärimmäisen etelän jylhänankara
+luonto mittaamattomine jääkenttineen ja jättiläiskirkon muotoisille
+jäävuorineen; tuiki tuntemattomat mantereet napojen ympärillä, joissa
+on vaikea laskea koskaan sulamattoman ikijään loppumista ja varsinaisen
+maakamaran alkamista; niiden niukka, mutta peräti merkillinen
+eläimistö ja vielä niukempi kasvikunta, ilmastolliset ja magneettiset
+ilmiöt räiskyville revontulineen, kuljettavien väylien mahdollinen
+olemassaolo, meriveden lämpimyyden vaihtelut ja merivirtojen
+seuraaminen — kaikki tuo on rajatonta, neitseellisen koskematonta
+riistamaata tieteelliselle tutkimukselle.
+
+
+
+Naparetket.
+
+
+Pohjoisten napaseutujen tutkimisen panivat jo 1500-luvulla alulle
+hollantilaiset, joiden retkistä Barentzin johtaman retkikunnan viettämä
+kolmivuotinen pakkotalvehdus Novaja Semljalla oli kuin ihmeellinen
+sankaritaru. Vuosisatojen kuluessa ovat sitten monien Europan kansojen
+karaistuneimmat pojat yhä yrittäneet pohjan perille (Franklin ja Clark
+Ross 1800-luvun alussa), kunnes voitonseppeleen viimein saavutti
+amerikkalainen _Peary_, joka löysi pohjoisnavan v. 1909. — Pohjoisten
+purjehduskelpoisten väyläin keksimisessä ovat sen sijaan Pohjolan
+kansat olleet etunenässä. Suomalais-ruotsalainen Nordenskiöld purjehti
+ensinnä koillisväylän Aasian ympäri vv. 1878-9, ja norjalainen
+_Amundsen_ kiersi v. 1906 vastakkaiseen suuntaan luoteisväylän Amerikan
+ympäri.
+
+Etelänavan tienoot eroavat pohjoisista napaseuduista siinä, että
+siellä ei kulje lainkaan lämpöisiä merivirtoja ylläpitämässä
+elämänmahdollisuuksia. Jo 60-70 leveysasteen välinen vyöhyke, jolla
+Suomi kokonaisuudessaan sijaitsee, on sielläpäin tuiki kolkkoa, miltei
+luoksepääsemätöntä jäämerta ynnä ikijään peittämää napamannerta.
+
+Mutta sielläkään ei ole puuttunut rohkeita yrittelijöitä. Jo 1700-luvun
+lopulla tunkeutui mainio Tyynen valtameren tutkija _James Cook_ 71°
+saakka. Edellämainittu Clark Ross pääsi vielä kauemmaksi ja keksi
+siellä, ikuisen jään ja pakkasen maassa, kaksi kirkkaasti liekitsevää
+tulivuorta, joille antoi laivojensa mukaan niinet Erebus ja Terror.
+Mutta vasta meidän päivinämme ovat etelänavan valloitusyritykset
+vieneet menestyksellisiin tuloksiin. Englantilaisen Shacklctonin
+oli tosin v. 1909 pakko palata takaisin aivan läheltä lopullista
+päämäärää, mutta hänen maanmiehensä ja toverinsa Scott saavutti sen
+v. 1912 alussa; ja jo edellisen vuoden lopulla oli paikalla käynyt
+paljon kehnommin varustettu, mutta naparetkiin paremmin karaistunut
+_Amundsen_, pohjoisen luoteisväylän kunniakas keksijä.
+
+
+
+Napojen murhenäytelmät.
+
+
+Paljoa enemmän kuin muilta etsijöiltä vaaditaan naparetkeilijöiltä
+kukistumatonta rohkeutta ja ennen kaikkea karaistunutta sielua ja
+ruumista. Villejä ihmisrotuja tai petoja hänen ei tarvitse peljätä,
+mutta niitä paljoa villimpänä ja kammottavampana isäntänä esiintyy
+napaseutujen hirvittävä luonto. Sen asettamat vastukset ovat paljoa
+moninaisemmat ja erikoisemmat kuin muualla, eikä sillä ole edes
+elatuksen apua annettavana, josta ei mikään muu maanääri koskaan ole
+tyhjä.
+
+    "Yöt pitkät, päivät raskaat, ikävät!
+    Taivasta talv’ ei salli lauhaa;
+    jääkarhut ympärillä kömpivät,
+    puhuri täysin palkein pauhaa,
+    jää Ukon äänin halkee, paukahtaa,
+    ja revontulet läikkyy, roihuaa!"
+
+Tuo kuulostaa kyllä syrjäisestä suurenmoisen runolliselta ja
+viehättävältä, mutta toisenlaiseksi käy todellisuus, kun mukaan otetut
+ruoka- ja lämmitysaineet loppuvat ja nälkä ja pakkanen ja napaseutujen
+oudot, eriskummaiset taudit yhtyvät sortamaan avutonta matkamiestä.
+Siksipä sisältääkin napatutkimusten historia paljon lukuisampia ja
+kaameampia murhenäytelmiä kuin muiden löytöretkien.
+
+
+
+Etelänavan vallotus.
+
+
+Liikuttavin niistä on epäilemättä Scottin retkikunnan kohtalo.
+Riemuvoittonsa hetkellä se keksi toisen kilpailijan jo ennättäneen
+siepata siltä voitonseppeleen; ja kolkolla paluumatkalla sen navalla
+käynyt osasto sortui kuolemaan.
+
+Kuinka mainiosti tuollainen retkikunta saattaakin olla järjestetty,
+kuinka viisaasti ja kaukonäköisesti sen matkavarustukset ja kulkureitit
+olla suunnitellut, niin kuitenkin voi joutua hetki, jolloin
+inhimillinen kärsimys ei kestä enää kauempaa, jolloin titaanienkin
+kamppailu jääsilmäistä luontoemoa vastaan on toivotonta. _Tähän asti —
+mutta siitä ei ylitse!_
+
+Tämän retkikunnan tarina on niitä, jotka saavat veren sykkimään
+suonissa entistä kuumemmin, sydämen lyömään hartaammin ja hehkuvammin
+ja pään taipumaan kunnioittavasti inhimilliselle urheudelle. Retkikunta
+saavutti päämäärän, johon sen johtaja oli vuosikausien kuluessa
+tien viitoittanut — vain keksiäkseen, että ainoastaan kuukautta
+aikaisemmin sen jo oli saavuttanut toinen mies; ja sitten pahan sään
+yllättämänä urhokas joukko paleltui kuoliaaksi vain kolmen peninkulman
+päässä lähimmästä polttoainevarastosta, jonka saavuttaminen olisi
+tiennyt retkeläisille lämmintä pakkasen hirmuja ja keitettyä ruokaa
+napasairautta vastaan.
+
+
+
+Matkan alku.
+
+
+Kun _Terra Nova_ (Uusi maa), _Robert F. Scottin_ retkikunnan laiva,
+marraskuun lopulla 1910 lähti Uudesta Seelannista käsin valloittamaan
+etelänapaa, oli sillä hyvät toiveet menestyksestä. Johtaja itse
+oli koeteltu merimies, Englannin sotalaivaston upseeri ja innokas
+kaikkien viimeaikaisten, etelänavan arvoitusta koskevain tieteellisten
+ongelmain tutkija, edellämainitun Shackletonin retkikunnan osanottaja.
+Kaikki muutkin retkikunnan 60 jäsentä olivat valitut pitäen matkan
+päämäärää silmällä. Joukossa oli geologeja ja fyysikoita, meteorologeja
+ja lääkäreitä, valokuvaajia ja merimiehiä, moottori-insinööri ja
+hiihtäjämestari, koirilla-ajajia ja kokkeja j.n.e. — sanalla sanoen
+kokonainen pieni yhteiskunta alallansa kunnostautunutta valioväkeä.
+Itse asiassa se olikin parhaiten kokoonpantu naparetkikunta; mikä
+milloinkaan on matkalle lähtenyt.
+
+Turvallisesti puhkaistiin ahtojäiden alue, kunnes vuoden viimeisenä
+päivänä saavuttiin Shackletonin kolme vuotta aikaisemmin ensiksi
+tapaaman Suuren jäämuurin reunalle Kap Crozierhen, joka oli ennakolta
+määrätty retkikunnan talvehtimispaikaksi. Laiva palasi sitten talven
+ajaksi takaisin Uuteen Seelantiin. Pari viikkoa ahersivat miehet
+kuin orjat kantaen varastoja rannalle, rakentaen kappaleina tuotua
+talvimajaa pystyyn, luoden lumesta lääviä retkikunnan ponyhevosille ja
+ajokoirille, varustaen rekiä kuntoon j.n.e.
+
+
+
+Talvenpito etelän jäissä.
+
+
+Tammikuun puolivälissä oli talviasema viimein valmis. Se oli
+lautahökkeli, 17 m pitkä, 8 1/2 m leveä ja 3 m korkea ja oli jaettu
+eri osastoihin upseereja ja miehistöä varten. Lisäksi se sisälsi
+tieteellisen laboratorion, pimeän kammion valokuvaamista varten
+ynnä työpajan. Rakennuksen keskelle sijoitettu rautakamiina huokui
+rattoisata lämpöä kaikkiin suojiin, seinillä oli kirjahyllyjä ja
+hauskoja kotimaan kuvia. Pohjoisen (lämpimän tuulen) puolella olivat
+varastosuojat. Osa miehistöstä asettui kuitenkin asumaan "Hut
+Point'iin" (Maja-kärkeen) moniaita km länteen päin, niissä oli vielä
+pystyssä Scottin v. 1901 Shackletonin retkellä käyttämä talvimaja, joka
+puhelinjohdolla yhdistettiin pääasemaan.
+
+Sitten käytettiin kuukauden päivät ruoka- ja polttoainevarastojen
+sijoittamiseksi alkavan naparetken tarpeeksi usean sadan km varrelle
+etelään päin. Jäämuurilla matkaaminen oli kuten aina vaarallista,
+moniaita hevosia ja koiria menehtyi tiellä, ja kerran joutui koko
+matkue eksyksiin. Sitten huhtikuun puolivälissä alkoi varsinainen
+talvenvietto, jonka pitkät kuukaudet käytettiin tieteellisiin
+tutkimuksiin ja illat rattoisaan seuranpitoon kamiinin ympärillä
+öljylamppujen valossa. Ajanviettoa varten oli mukana runsas kirjasto,
+gramofoni ja taikalyhty. Työtä oli sitäpaitsi jokaisella miehellä
+yllinkyllin; varsinkin vetojuhtien hoito ja ruokinta antoi paljon
+huolta, niiden voinnissapysymisestä kun arveltiin koko retkikunnan
+menestyksen riippuvan.
+
+
+
+Lähtö napaa kohti.
+
+
+Vihdoin koitti etelänavan "kevät" lokakuun lopulla, ja aurinko alkoi
+vinosti heittää kalseita säteitään. Silloin oli alettava suuri,
+uskalias matka navalle, n. 130-peninkuhnainen taivallus.
+
+"Tulevaisuus on jumalien helmassa. En voi ajatella, että mitään
+olisi jäänyt tekemättä menestyksen varmentamiseksi." Näin kirjoitti
+kapteeni Scott päiväkirjaansa lähtöpäivän aattoiltana. Ja lukiessaan
+tuota monessa suhteessa hyvin huomattavaa kirjallista tuotetta uskoo
+syrjäinenkin kernaasti, että kaikki oli varustettu suurta yritystä
+varten niin perinpohjin kuin ihmisymmärrys ja -kyky suinkin voi.
+
+Marraskuun 1:pnä 1911 erosi napamatkue jälellejäävistä. Siihen kuului
+kymmenen miestä, jotka ajoivat yhtä monta islantilaista ponyhevosten
+vetämää rekeä, sekä kaksi miestä siperialaisten koirien kuljettajina,
+niiden kun oli määrä käydä pikku hepojen sijaan valjaisiin, kun hevot
+menehtyisivät. Edellä kulki moottorirekimatkue pystyttäen tienviittoja
+jälessätulijoille, jotka seurasivat kolmessa osassa, hitain etummaisena
+ja molemmat toiset sopivan välimatkan päässä, jotta iltaisin
+jouduttaisiin yhteisiin yöpymäkohtiin. Kolmeviikkoisen matkanteon
+jälkeen saavuttiin ennakolta valmistetulle varastopaikalle, missä
+tavattiin moottorikulkue kurjassa tilassa. Siltä oli välillä särkynyt
+toisesta reestä kone, ja matkaa oli jatkettu retkikunnan viimeisellä
+jälellä olevalla reellä; mutta varaston luona heiltä oli lumimyrskyn
+takia tie noussut pystyyn, ja he olivat varronneet kokonaisen viikon
+jälestätulevia.
+
+
+
+Hevoset menehtyvät.
+
+
+Koko joulukuun alkupuoliskon raivosi kiivaita lumimyrskyjä, usein
+monta päivää yhtäpäätä, ja ne toivat mukanaan ankaran pakkasen sekä
+pyryttivät muutenkin vaikeasti kuljettavan rosoisen jääkentän täyteen
+vuorenkorkuisia kinoksia. Ponien oli toivottu kestävän aina napaa
+ympäröivän Suuren jäätikön juurelle saakka; mutta ne kävivät hyvin pian
+niin heikoiksi, että ne oli yksi toisensa jälkeen lopetettava, kunnes
+31:nä matkapäivänä viimeinenkin niistä ammuttiin.
+
+Tällöin erosivat moottorimiehet napamatkueesta ja kohta vielä neljä
+muuta, niin että pieniä, kevyitä rekiä lykäten jäi napaa kohti
+suksilla pyrkimään ainoastaan viisi miestä: Scott itse, kapteeni
+Oates, laivaupseeri Evans, lääkäri Wilson ja luutnantti Bovers. Koko
+matkanteon aikana jätettiin tien varrelle pieniä polttoainevarastoja
+paluumatkaa varten; muonaa oli retkeläisillä mukana enemmän kuin
+kuukauden tarpeeksi.
+
+
+
+Viime ponnistus.
+
+
+Joulukuun puolivälissä alkoi vaivaloinen kiipeäminen ylöspäin Suuren
+jäätikön rinteitä, jonka huiput häämöttivät edessä tuhansien metrien
+korkeudessa. Lumipyryt olivat kattaneet rinteiden halkeamat ja kuilut
+petollisella pehmeällä lumella, joihin retkeläiset rekineen ja
+koirineen monesti upposivat aivan huppuun, niin että matka hidastui
+2-3 kertaa pitemmäksi kuin oli arvattu. Välistä peitti hyinen, raskas
+usva koko seudun tuntikausiksi, jotta ei uskallettu lähteä tarpomaan
+näkymätöntä taivalta. Sellaisessa tilassa, 5 kilometrin korkeudella
+merenpinnasta, saatiin _viettää joulukin_.
+
+Mutta eteenpäin elävän mieli, akka tieltä palatkoon! ajattelivat
+navan valloittajat. Tammikuun 9:ntenä kohottiin viimeinkin jyrkänteen
+reunalle ja päästiin napaa ympäröivälle Suurelle ylätasangolle. Kuormat
+olivat kulutuksesta ja varastoihinpanosta jo siksi keventyneet,
+etteivät ne enää suurestikaan haitanneet kulkua. Mutta ohentuneessa ja
+viimaisen kylmässä ilmassa tuolla "maailman katolla" oli matkanteko
+kuitenkin niin tukalata sekä miehille että koirille, että 11:ntenä
+p:nä — vajaan 120 km päässä navalta — Scottilta tuntui siltä, ettei
+jaksettaisi enää viikkoakaan jatkaa ponnistelua. Päivä päivältä kehnoni
+sää, mutta se oli vain omansa jouduttamaan matkalaisia — olihan
+matkan maali, kaikkien napamatkojen kunniakas voitonkruunu, jo niin
+houkuttelevan lähellä! Varsinkin kannusti heitä pelko siitä, että toiset
+ehkä olisivat ennättäneet maaliin heidän edellään. He tiesivät, että
+peljättävä kilpailija norjalainen napakarhu Amundsen, luoteisväylän
+mainehikas purjehtija, pyrki samoihin aikoihin etelänavalle, tosin
+toisesta lähtökohdasta, vaikka hän olikin matkaan varustautuessaan
+uskotellut aikovansa — pohjoisnavalle! Mitähän jos he navalle
+saapuessaan tapaisivatkin siellä jo vieraan lipun liehumassa — se
+ajatus oli tehdä reippaat urheilijat hulluiksi.
+
+
+
+Navalle tulo — voitto ja pettymys.
+
+
+Tammikuun 16:ntena he kaukana hohtavan valkoisen lumikentän perällä
+näkivät kuumottavan pikkuruisen mustan läiskän, joka kohta pani Scottin
+miesten ajatukset pyörimään Amundsenissa. Mikä päätteli sitä miksikin,
+mutta kaikki rohkaisivat toisiaan hurraahuudoilla ja koettivat
+itselleen uskotella, ettei sen toki mitään kummempaa tarvinnut tietää.
+Kahta vinhempaan lykkäsi riemu ja ikävä aavistus lylyä.
+
+Ja sitten saavutettiin tuo merkki. Se oli pieni musta lippupahanen,
+joka oli kiinnitetty lumesta törröttävään rikkinäiseen reenjalakseen.
+Ja se merkitsi sitä, että norjalainen oli kilpajuoksun voittanut.
+Kaikkialla ympärillä näkyi leiripaikan jätteitä. — "Tämä on hirveä
+pettymys", kirjoitti Scott päiväkirjaansa, "ja minä olen hyvin
+pahoillani uskollisten seuralaisten! takia. Monia ajatuksia tulee
+mieleen, ja monesti olemme keskenämme keskustelleet. Huomenna täytyy
+meidän talsia navalle ja sitten kiiruhtaa kotia niin pian kuin suinkin
+pääsemme. Kaikki päivän kauniit unelmat täytyy jättää jälkeen; siitä
+tulee hyvin raskas palaaminen."
+
+Huomenissa sitten saavutettiin tuo merkillinen maantieteellinen piste,
+ja paikan yksinäisyyden ja jylhyyden painostamana suuri löytöretkeilijä
+huudahtaa:
+
+_"Herra Jumala! Tämä on kamala paikka, ja sitä hirvittävämpi meille,
+jotka olemme siihen ponnistelleet saamatta edes esikoisoikeutta
+palkaksemme."_
+
+Suuri päämäärä oli saavutettu, mutta ilon hurma puuttui. Amundsenin
+teltta ja merkkipaalut löydettiin perillä, ja Norjan punakirjava lippu
+liehui ylpeästi tuulessa. Englantilainen joukkue oli myöhästynyt
+kuukauden päivät.
+
+
+
+Kamala paluuretki.
+
+
+Pystytettyään hekin maapallon pituusviivojen eteläiseen
+leikkauspisteeseen "poloisen, kurjan Union-Jackin" (Englannin
+ristilipun kansanomainen nimitys), kuten Scott harmissaan lausuu,
+kääntyivät retkeläiset takaisin pohjoista kohti, alkaen taivaltaa
+etelänavan ylätasankoa, joka tullessa oli antanut heille niin paljon
+vaivaa, ja sitten laskeutua Suuren jäätikön kaameita rinteitä alas
+yhä kehnommaksi yltyvän sään vallitessa. Silloin vasta, "päivän
+kauniiden unelmain" ja suurten toiveiden sammuttua tyhjiin, he
+rupesivat tuntemaan väsymystä jättiläisponnistuksistaan. Evans ja
+Oates, retkikunnan vahvimmat miehet, alkoivat valitella vaivojansa.
+Edelliseltä olivat sormet ja nenä paleltuneet; sitten hän jäätikköä
+alas kavutessaan putosi korkealta, iski päänsä rosoiseen jäähän ja
+sai aivotärähdyksen. Tohtori Wilson loukkasi säärensä ja rupesi
+potemaan jääsokeutta. Kaikki nuo tapaturmat hidastuttivat matkuetta,
+jolle joutuisuus oli ylen tärkeä, sillä ruokaa oli tavattava oikeilla
+hetkillä tulomatkalla tehdyistä varastopaikoista. Kun näitä toisinaan
+sai kauan etsiä, kävi miesparkain hätä ylen ahdistavaksi.
+
+
+
+Titaanien kamppailu.
+
+
+Sitten surkastui väkevä Evans peräti. Oltuaan ennen aina
+itseensäluottavainen, voimakas ja kekseliäs mies, jolta muu retkikunta
+oli tottunut odottamaan neuvoa ja apua missä ahdingossa hyvänsä, oikea
+"voiman torni", joksi Scott häntä nimittää, tuli hänestä avuton kuin
+kompasteleva lapsi, ja hän jäi alati kauvas toisten jälkeen, niin että
+näiden oli pysähdyttävä kohentamaan häntä pystyyn.
+
+Helmikuun 17:ntenä, kun matkue oli hirvittävän päivätyön jälkeen
+viimein päässyt Suuren jäätikön juurelle ja käynyt leiriin, oli Evans
+poloinen jäänyt niin kauaksi jälkeen, että toverit hätääntyivät ja
+lähtivät hakemaan häntä. He löysivätkin miesparan, mutta tämä oli
+tullut inhimillisen kärsimyksen rajalle. "Hän kyyrötti polvillaan,
+vaatteet riekaleina, kädet paljaina ja pakkasen puremina, silmissä
+hurja katse." He raastoivat poloisen suurella vaivalla telttaan, jossa
+hän samana yönä hirveissä tuskissa heitti henkensä.
+
+Sitten kuluivat päivät kuolettavan yksitoikkoisesti neljältä
+jälellejääneeltä, jotka yhäti heikentyvin voimin kompuroivat tietänsä
+varastopaikalta toiselle. Kuukausi Evansin kuoleman jälkeen päättyivät
+kapteeni Oateshnkin päivät. Kädet ja jalat paleltuneina hän tiesi
+olevansa rasitukseksi itselleen ja urheille tovereilleen, jotka ilman
+häntä pääsisivät joutuisammin eteenpäin.
+
+"Jatkakaa te vain ilman minua", sanoi hän toisille maaliskuun 16:ntena.
+"Minä käyn lepäämään makuusäkkiini." Mutta toverit, tietäen jäämisen
+varmaksi kuolemaksi, pakottivat hänet mukaan, ja hän ponnisteli
+sankarillisesti koko päivän, kunnes illalla taas leiriydytyn lepäämään.
+Huomenissa hän heräsi ennen toisia. Hänen viimeisistä hetkistään
+kerrotaan Scottin päiväkirjassa:
+
+"Hän oli uljas sielu... Puhalsi lumimyrskyksi. Hän sanoi: 'Minäpä
+käväisen vähän syrjässä ja viivyn ehkä jonkun aikaa.’ Hän lähti ulos
+lumimyrskyyn, ja sen perästä emme häntä enää nähneet... Me arvasimme,
+että poloinen Oates lähti kuoloansa kohti; mutta vaikka koetimme
+varoittaa häntä, tiesimme, että se oli kelpo miehen ja englantilaisen
+gentlemannin uljas teko."
+
+_Hän uhrasi itsensä toverien hyväksi. "Ei ole kellään suurempaa
+rakkautta kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä."_
+
+
+
+Julma pettymys.
+
+
+Kolmen miehen laahusti pieni matkue sitten eteenpäin, koettaen kaikin
+voimin joutua ensimmäiselle varastoasemalle. Sitä ennen he kuitenkin
+odottelivat erästä tulomatkalla talviasemalle palannutta toveria
+sopimuksen mukaisesti tulevaksi heitä vastaan koiravaljakolla.
+Mutta häntä olikin pitkällinen lumimyrsky pidätellyt mainitulla
+varastopaikalla kuuden päivän ajan, eikä hänellä ollut mukana tarpeeksi
+koiranmuonaa uskaltaakseen lähteä etemmäksi tulijoita vastaan. Sitä
+paitsi hän pelkäsi voivansa moisella jumalanilmalla helposti eksyä
+tavoittelemistaan tovereista, jonka vuoksi hän arveli olevan viisainta
+jäädä odottelemaan heitä varastopaikalla.
+
+Kun ei vastaantulevaa auttajaa kuulunutkaan, kävi lopullisen tuhon uhka
+väsyneille taivaltajille ilmeiseksi. Maaliskuun 18:ntena, ainoastaan
+34 km päässä ikävöidystä varastopaikasta, täytyi heidän pysähtyä
+lepäämään. Scottin oikea sääri oli paleltunut aivan turraksi, ja sen
+lisäksi hän sairasti keripukkia. Heillä oli jäljellä vain puoli annosta
+paloöljyä keittiötä varten ynnä pikku pullollinen väkiviinaa. Kun ne
+olisivat loppuun poltetut, ei heillä olisi enää tarjona lämmitettyä
+juotavaa — ja napaseuduilla se tiesi kuolemaa!
+
+Kärsimyksistään huolimatta nämä sankarit lähtivät huomenissa kumminkin
+hoipertelemaan eteenpäin, kunnes 21:senä — kolmisenkymmenen kilometrin
+päässä pelastuspaikasta — heidät jälleen yllätti lumimyrsky. He
+asettuivat leiriin; ruokaa oli heillä vielä vähän, mutta polttoainetta
+ei pisaraakaan; ja levolle käydessään he tiesivät, että aamulla olisi
+matkanteko heille aivan mahdotonta.
+
+
+
+Sankarien loppu.
+
+
+Jo moniaita päiviä aikaisemmin olivat Scott ja Bowers pyytäneet
+tohtori Wilsonilta nukutusainetta, joka tekisi kivuttoman lopun heidän
+kurjuudestaan.
+
+Mutta tuona kamalana iltana, tietäessään kohtalonsa ratkaistuksi, he
+karkaisivat mielensä kohtaamaan kuolemaa silmästä silmään — heistä
+ei saisi sanoa, että he viimeisenä hetkenä horjahtivat! Jok'ikinen
+aamu aina maaliskuun 29:nteen asti he yrittivät lähteä leiristään
+matkaan niin lähellä häämöttävään turvapaikkaan, missä — oi, laupias
+taivas! — heitä odotteli lämpö ja elämä, ravinto, lääkkeet ja toverit;
+mutta joka aamu he kuulivat myrskyn ulvovan korvissaan ja näkivät sen
+kasaavan jättiläismuuria heidän kärsimyssijansa ympärille.
+
+"Me kestämme loppuun saakka", kirjoitti Scott äskenmainittuna päivänä
+— se oli hänen viimeinen merkintänsä —, _"mutta me käymme tietysti
+yhä heikommiksi, eikä loppu voi ollakaan kaukana._
+
+"_Surkealta tuntuu sanoa, mutta minä en luule, että jaksan enää
+kirjoittaa pitemmälti_.
+
+"_Jumalan tähden tähystäkää, eikö väkeämme jo näy_!"
+
+Ja niin kuolivat nuo pelottomat sankarit ja kelpo miehet; ja johtavana
+ajatuksena Scottin viimeisissä kirjeissä-, jotka löydettiin jäätyneistä
+ruumiista seuraavan marraskuun 10:ntenä, on huoli jälellejäävistä
+miehistä ja ylistys kohtalotovereille. "Uljaiksi, jaloiksi
+gentlemaneiksi" hän heitä nimittää, kun kuolema jo painaa hänen omat
+silmänsä umpeen.
+
+Ylevämpää kiitosta kuin tämä oman johtajansa suoma ei jälkimaailma
+noille urhoille voi antaa, jotka — tietäen tappionsa johtuvan kaikesta
+muusta kuin omasta syystään — taistelivat jalosti loppuun asti
+ylivoimaisia luonnonvoimia vastaan.
+
+Ikuinen kunnia pelottomille etsijöille!
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MEREN KIRJA ***
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions will
+be renamed.
+
+Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
+law means that no one owns a United States copyright in these works,
+so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the
+United States without permission and without paying copyright
+royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
+of this license, apply to copying and distributing Project
+Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
+concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
+and may not be used if you charge for an eBook, except by following
+the terms of the trademark license, including paying royalties for use
+of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
+copies of this eBook, complying with the trademark license is very
+easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
+of derivative works, reports, performances and research. Project
+Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may
+do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
+by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
+license, especially commercial redistribution.
+
+START: FULL LICENSE
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase “Project
+Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
+Project Gutenberg™ License available with this file or online at
+www.gutenberg.org/license.
+
+Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
+Gutenberg™ electronic works
+
+1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or
+destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
+possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
+Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
+by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
+person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
+1.E.8.
+
+1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement. See
+paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
+agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
+electronic works. See paragraph 1.E below.
+
+1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
+Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
+of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
+works in the collection are in the public domain in the United
+States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
+United States and you are located in the United States, we do not
+claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
+displaying or creating derivative works based on the work as long as
+all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
+that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
+free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
+works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
+Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
+comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
+same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
+you share it without charge with others.
+
+1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
+in a constant state of change. If you are outside the United States,
+check the laws of your country in addition to the terms of this
+agreement before downloading, copying, displaying, performing,
+distributing or creating derivative works based on this work or any
+other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
+representations concerning the copyright status of any work in any
+country other than the United States.
+
+1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
+immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
+prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
+on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
+phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
+performed, viewed, copied or distributed:
+
+  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
+  most other parts of the world at no cost and with almost no
+  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
+  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
+  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
+  United States, you will have to check the laws of the country where
+  you are located before using this eBook.
+
+1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
+derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
+contain a notice indicating that it is posted with permission of the
+copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
+the United States without paying any fees or charges. If you are
+redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
+Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
+either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
+obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
+trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
+additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
+will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
+posted with the permission of the copyright holder found at the
+beginning of this work.
+
+1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg™.
+
+1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg™ License.
+
+1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
+any word processing or hypertext form. However, if you provide access
+to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
+other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
+version posted on the official Project Gutenberg™ website
+(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
+to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
+of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
+Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
+full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
+provided that:
+
+• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+  the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
+  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
+  to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
+  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
+  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
+  within 60 days following each date on which you prepare (or are
+  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
+  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
+  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
+  Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
+  Literary Archive Foundation.”
+
+• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
+  License. You must require such a user to return or destroy all
+  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
+  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
+  works.
+
+• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
+  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
+  receipt of the work.
+
+• You comply with all other terms of this agreement for free
+  distribution of Project Gutenberg™ works.
+
+1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
+Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
+are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
+from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
+the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
+forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
+Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
+electronic works, and the medium on which they may be stored, may
+contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
+or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
+intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
+other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
+cannot be read by your equipment.
+
+1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
+of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from. If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium
+with your written explanation. The person or entity that provided you
+with the defective work may elect to provide a replacement copy in
+lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
+or entity providing it to you may choose to give you a second
+opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
+the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
+without further opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you “AS-IS”, WITH NO
+OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
+LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of
+damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
+violates the law of the state applicable to this agreement, the
+agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
+limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
+unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
+remaining provisions.
+
+1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
+accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
+production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
+electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
+including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
+the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
+or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
+additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
+Defect you cause.
+
+Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
+
+Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of
+computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
+exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
+from people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™'s
+goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
+remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg™ and future
+generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
+Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
+www.gutenberg.org
+
+Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
+U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West,
+Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
+to date contact information can be found at the Foundation's website
+and official page at www.gutenberg.org/contact
+
+Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without
+widespread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment. Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements. We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
+DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
+state visit www.gutenberg.org/donate
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
+methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations. To
+donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
+
+Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
+Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
+freely shared with anyone. For forty years, he produced and
+distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
+volunteer support.
+
+Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
+the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
+necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
+edition.
+
+Most people start at our website which has the main PG search
+facility: www.gutenberg.org
+
+This website includes information about Project Gutenberg™,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.