diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/69850-0.txt | 28436 | ||||
| -rw-r--r-- | old/69850-0.zip | bin | 620703 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 28436 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..6e55024 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #69850 (https://www.gutenberg.org/ebooks/69850) diff --git a/old/69850-0.txt b/old/69850-0.txt deleted file mode 100644 index 1418746..0000000 --- a/old/69850-0.txt +++ /dev/null @@ -1,28436 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook of Maantiede ja löytöretket III, by I. -K. Inha - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you -will have to check the laws of the country where you are located before -using this eBook. - -Title: Maantiede ja löytöretket III - Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan (alkupuoli) - -Author: I. K. Inha - -Release Date: January 21, 2023 [eBook #69850] - -Language: Finnish - -Produced by: Tapio Riikonen - -*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MAANTIEDE JA LÖYTÖRETKET -III *** - - - - - -MAANTIEDE JA LÖYTÖRETKET III - -Kertomus siitä, miten maa on tullut tunnetuksi ja maantiede kehittynyt - - -Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan (alkupuoli) - - -Kirj. - -I. K. INHA - - - - - - -Porvoossa, -Werner Söderström Osakeyhtiö, -1923. - - - - -SISÄLLYS: - -Alkusanat. - -XVII JA XVIII VUOSISATA. - -Alamaitten mahtiaika. -Kuinka Alamaista tuli suurvalta. -Länsivallat Intiassa. - Houtmanin retki. — Retkiä Magalhãesin salmen kautta. — - Hollantilainen Itä-Intian komppania. — Englantilaisten retkiä - Itä-Intiaan. — Ranskalaisten retkiä. — Batavia. — Hollantilaiset - Japanissa. — Ceylon. — Kilpailu Etu-Intiassa. — Ranskalaiset - Siamissa ja Madagaskarissa. — Matkustajia ja seikkailijoita. -Australian löytäjät. - Duifken. — Schouten ja Le Maire. — Australian länsirannikko. — Uusi - Guinea. — Abel Tasmanin retket. — Tasmania. — Uusi Seelanti. -Jesuiitat Keski-Aasiassa ja Kiinassa. - Bento de Goes. — Antonio de Andrade. — Lähetyssaarnaajat Kiinassa. - — Juhana Grueber Tibctissä. — Jean François Gorbillon. — - Jesuiittain Kiinan kartta. — Tibet. -Siirtomaat ja maailmanhistoria. - -Pohjois-Amerikan tienraivaajat. -Ranskalaiset Acadiassa ja Canadassa. - Samuel de Champlain. — Acadian ensimmäiset siirtokunnat. — Quebecin - perustaminen. — Sotaretki irokuoita vastaan. — Montrealin - perustaminen. — Huron-järvi ja huronit. — Ontario. — Kuuden kansan - liitto. — Onondagain kaupungin piiritys. — Etienne Brulé. — - Champlainin viimeiset vaiheet. — Jean Nicollet. — Jesuiittain - lähetystyö. — Niagara. — Irokuoi-sota. -Virginia ja Uusi Englanti. - Bartholomew Gosnald. — Maine ja New Hampshire. — Jamestown. — John - Smith. — Powhatan ja Pocahontas. — Chesapeake-lahti. — Uusi Englanti. - — Puritaanit. — Plymouth. — Boston. — Rhode Island. — Connecticut. - — Virginia. — Maryland. — Bermudat. — Uudet Alamaat. — V:n 1676 - intiaanisota. — Cameronilaiset. — Kveekarit. — Carolinat ja Georgia. -Uuden Ruotsin siirtokunta. -Canadasta Louisianaan. - Irokuoi-sodan loppu. — Chouart ja Radisson. — Jesuiitat onondagain - luona. — Ménard. — Allouez. — Irokuoitten kurittaminen. — Dollier - ja Galinée. — Isä Marquette. — Järvialueen juhlallinen valtaus. — - Jollietin ja Marquetten matka Mississipille. — La Salle. — Niagara. - — La Salle laskee Mississipin. — Louisiana. — La Sallen murha. — - Le Moyne D'Iberville ja Louisianan asutus. -Turkiskauppiaat Amerikan luoteiskulmina. - Le Vérendrye. — Hudson-lahden maat. — Samuel Hearne. — Alexander - Mackenzie. — Uuden Englannin takamaa. — Kentucky. — Washington - ja Gist. — Daniel Boone. -Espanjalaiset Californiassa. - -Länsi-Intia ja Etelä-Amerikka. - Hollantilainen Länsi-Intian Komppania. — Vähät Antillit ja - »flibustierit». — Guayana. — Hollantilaiset Brasiliassa. — - Bukkaniirit. — Jesuiitat Paranan laaksossa. — Brasilia. — Lähetystyö - sisämaassa. — Teixeira. — Amazonijoen ja Paraguayn latvoilla. — - Manvel Felix. — Rajariitoja. — Don Felix de Azara. — Rio Negron - vesistö. — Quiton astemittaus. — La Condamine Amazonijoella. — Rouva - Godin. - -Mustain maanosa. - Monomotapa. — Latinalainen lähetystoimi Abessiniassa. -James Bruce ja Sinisen Niilin lähteet. - Etelä-Afrikka. — William Paterson. — Van Reenenit. - -Okeaanian tutkiminen. -Ajanjakso 1650—1768 Tyynellä merellä. - William Dampier. — Aleksander Selkirk. — Ranskalaisia purjehtijoita. - — Bouvet. — Jacob Roggeveen. — Pääsiäissaari. — John Byron. — - Samuel Wallis. — Wallis Tahitissa. — Carteret. — De Bougainville. -Cookin ensimmäinen retki. - James Cook. — Tahitissa. — Venuksen poikkikulku. — Tahitilaiset. - — Ulietean juhlat. — Uusi Seelanti. — Australian itärannalla.. — - Torres-salmi. -Cookin toinen retki. - Etelä-Jäämeri. — Tahitissa. — Ulietea. — Tonga-saaristo. — - Marquesas-saaret. — Jälleen Tahitissa. — Huahine. — Uudet Hebridit. - — Uusi Caledonia. — Etelä-Jäämeri. — »Adventuren» seikkailu. — Omai. -Cookin kolmas retki. - Tasmanian alkuasukkaat. — Uudessa Seelannissa. — Atiu. — - Tonga-saaristossa. — Hapain juhlat. — Tongatabussa. — Tahitissa. — - Tahitilainen monai. — Omai. — Hawaiji-saaristo. — Espanjalaiset - Californian rannalla. — Cook Pohjois-Amerikan länsirannalla. — - Alaskan rannoilla. — Jäämeri. — Venäläiset Aleuteilla. — Jälleen - Hawaiji-saaristossa. — Cookin kuolema. -Muita retkiä Tyynelle merelle. - La Perouse. — La Perousen katoaminen. — Alessandro Malaspina.'— - Yrjö Vancouver ja Amerikan luoteisrannikon kartoitus. — Australian - valtaus. — William Bligh ja »Bountyn» seikkailut. — D'Entrecasteaux. - -Länsimaiset valloittajat idässä. -Siperian valtaus. - Stroganovit. — Jennakin Siperian retket. — Sibirin valloitus. — - Siperian vesitiet. — Simeon Deshnew. — Amurin alue. — Everhart Ides. - — Kamtshatka. — Uuden Siperian saaret. — Kuriilit. — Messerschmidt - ja Strahlenberg. — Renat. — Vitus Bering. — Luonnontutkijain - matkoja. — Jäämeren hauta. — Bering salmessaan ja merellään. — - Aleutit. — Uuden Siperian saaret. -Muita Aasian matkoja. - Kbiva ja Bokhara. — Pietari Simon Pallas. — Kaukasia. - -Englantilaiset Intiassa. - »Suuri moguli». — Ranskalaiset ja englantilaiset. — Arcotin - puolustus. — Lordi Clive. — Englantilaiset saavat Bengalin. — - Warren Hastings. — Tibet. - -Pohjoisnapamaat. - Grönlanti. - -Maantiede XVII:llä ja XVIII:lla vuosisadalla. -Kartta. - Astemittaukset. — Maantietieteellinen asema. — Asteverkko. — - Atlakset ja maankartat. — Korkeuskartta. -Yleinen maantiede. - Geologia ja maanpinnan muoto-oppi. — Magnneettiset voimat. -Meritutkimukset. -Ilmatiede. -Elämän ilmiöt. - Kasvi- ja eläintiede. — Ihmismaantiede. -Maantieteellinen kirjallisuus. - Varenius. — Maittentieto. -Suomi. -Andreas Buraeus. — Hermelinin kartta. — Mikael Vexionius. — Pietari - Malm. — Tuneldin maantieto. - -Matkoja vuosisadan vaiheessa. -Aleksander v. Humboldt. - Pico de Teyde. — Leonidit. — Guacharo-luola. — Mangroverämeet. — - Sähköankeriaat. — Orinocon vesistössä. — Casiquiare. — Andien poikki - Ecuadoriin. — Humboldt Mexicossa. — Aasian matka. -Tanskalainen Arabian retki. -Mungo Park Nigerillä. - Houston. — Mungo Park. — Niskoittelevien vaimojen kurittaminen. — - Bondu. — Kassonissa. — Ystävällinen vastaanotto. Kaartassa. — - Ludamarissa. — Alin leirissä. — Pako Alin leiristä. — Bambarrassa. - — Park näkee Nigerin. — Neekerivaimon armeliaisuus. — Segussa. — - Park lähtee paluumatkalle. — Sadeaika ja matkan vaikeudet. — - Leijonan vaanimana. — Bammaku. — Rosvojen käsissä. — Ystävällisempää - kohtelua. — Kuoleman sairaana. — Orjakauppa. — Orjakaravaani. — - Erämaassa. — Park tapaa maanmiehen. — Orjalaivassa. Kotona. -Mungo Parkin toinen matka. - Maamatkalla. — Mehiläishyökkäys. — Vastoinkäymisiä. — Rosvokaupunki. - — Retkikunnan viheliäinen tila. — Nigerillä. Sansanding. — Parkin - katoaminen. — Retkikunnan tuhosta saadaan tieto. - -Vanhan Libyan tutkijat. -Englantilaisia retkiä Saharaan ja Sudaniin. - Tuckeyn onneton retki Kongolle. — Oudneyn, Clappertonm ja Denhamin - retki Bornuun. — Erämaassa. — Tshad järvi. — Bornu. — Orjastusretki. - — Sokoto. — Sulttaani Bello. — Clapperton Nigerin alajuoksulla. - — Joruba. — Mungo Parkin muisto. — Lander. — Lander löytää Nigerin - suun. — Kaupparetkikunta Nigerille. -Salaperäinen Timbuktu. - Laingin retki. — René Caillé. -Algerian valloitus. -Saksalaisia matkustajia. - Heinrich Barth. — Adamana. — Komadugun rannoilla. — Manga. — Zinder - ja sen kauppa. — Sokoto. — Kabara. — Hän ei kuule. — Barth - Timbuktussa. — Paluumatka. — Vogel. — v. Beurman. — Rohlfs. — Gustav - Nachtigal. — Nachtigalin matka Tibestiin. — Alexandrine Tinne. — - Nachtigal Bornussa ja Vadaissa. — Marokko ja Lansi-Sahara. — Gerhard - Rohlfs. — Rohlfs Libyan erämaassa. — Oskar Lenz. — Lenz Timbuktussa. -Ranskalaisten yritykset Saharan ja Sudanin länsiosissa. - Toureau Keski-Saharassa. — Ranskalaiset valloittavat Nigerin - laakson. — Sota Samoria vastaan. — Songhai-valtakunta. -Sahara tutkimuksen valossa. - Mikä on Sahara. - -Niilin lähteet. -Retkiä Egyptistä. - Khartum. — Caillaud. — Petherick niam-niamien luona. -Ensimmäiset retket Sisä-Afrikan suurille järville. - Kilimandjaro ja Kenia. — Burtonin ja Speken matka Tanganjikalle. - - Unjamvesi ja sen kantaja-asukkaat. — Tabora. — Tanganjika. — - Taistelu tiestä. — Speke Ukerewen rannalla. -Speken ja Grantin retki Viktoria Njansalle. - Rumanika. — Vahumat. — Ugandan ihanuus. — Mtesa. — Speken ja Mtesan - kohtaus. — Mtesan hovi. — Niilin alku. — Riponin putous. — Unjorossa. - — Matkalla Gondokoroon. -Niilin tutkimisen myöhempiä vaiheita. - Samuel Baker. — Baker Atbaralla. — Atbaran arabialaiset. — Baker - Albert Njansalla. — Baker masentaa orjakaupan. — Orjain ryöstö - Niilin yläjuoksulla. — Bakerin retkikunta. — Yrjö Schweinfurth - Niilin ja Kongon välisellä vedenjakajalla. — Mambuttu. — Akka - kääpiökansa. — Junker. -Mahdilaisuus. -Niilin vesistö. -Abessinia. - Lordi Napierin sotaretki. - -Etelä-Afrikka. - Buurien trekit. - -Sambesi ja Kongon lähteet. -Livingstone lähetyssaarnaajana. - Matka Etelä-Afrikkaan. — Robert Moffat.— Matka Kurumaniin. — - Vesimeloni. — Jalopeuran kidassa. — Pyyntitapoja. — Kolobeng. — - Ensimmäiselle löytöretkelle. — Kalahari. — Bakalaharit. — Bushmannit. - — Harhanäky. — Ngami. — Andersson Ngami järvellä. — Vedettä - erämaassa. — Tsetse-kärpänen. — Sebituane. — Sambesi. — Buurien - mielivaltaisuutta. — Baobab. — Liujantissa. — Sambesin yläjuoksulla. - — Barotse-laakso. — Matka Loandaan. —'Lunda. — Amatsoneja. — - Shintissä. — Sadeaika. — Dilolo järvi.— Veronkiskojia. — Kuango - joella. — Angolan ylämaa. — Maailmanloppu. — Paluumatka Linjantiin. - — Hyökkäys ja tappelu. — Ruoholakeuksilla. — Palaavia juhlitaan. - — Livingstone kulkee Sambesin vartta merelle. — Viktoria putous. - — Bakobain maassa. — Paratiisimaisia maisemia. — Sodan uhka. — Hyvä - sydän mustia kohtaan. — Candido kertoo Njanjesta. — Matka Afrikan - poikki päättynyt. -Livingstonen retki Sambesille vv. 1858—1864. - Sambesin suistamo. — Kebrabasan koskella. — Livingstone Shirellä. - — Murchisonin putous. — Shirwa. — Shiran ylämaa. — Pamalombo. Njassa. - — Retki makololojcn maahan. — Lähetysaseman surullinen kohtalo. - — Makololo-valtakunnan tuho. — Venematka Sambesilla. — - Yliopistolähetys. — Rovuma. — Orjain vapauttaminen. — Shiren ylämaan - lähetysasema. — Venematka Njassalla. — Pakolaisia. — - Yliopistolähetyksen tuhoutuminen. — Uudelleen Rovumalla. — - Orjastajain kamalat jäljet. — Orjakauppiaat Njassalla. — Uusi retki - Njassalle. -Livingstonen viimeinen matka. - Onneton alkumatka. — Valheellinen huhu Livingstonen kuolemasta. — - Livingstone menettää rohtonsa. — Vedenjakajalla. — Tshambesi. — - Tanganjikan rannalla. — Arabialaisten matkassa. — Uusi suuri - järvi. — Kasembe. — Retkiä Kongon lähteillä. — Bangveolon rannalla. - — Kongon latvat. — Matkalla Udjidjiin. — Udjidjissa. — Sisimpään - Afrikkaan. — Soko. — Lualaba. — Livingstone Manjemassa. — - Jalkatauti. — Livingstone saavuttaa Lualaban. — Njangve. — Niili - vaiko Kongo? — Kuinka Stanley löysi Livingstonen. — Afrikkalaisessa - tiheikössä. — Simbavenni. — Makata suossa. — Vahumat. — Unjanjembe. - — Sota Miramboa vastaan. — Kapina leirissä. —- Hunajalintu. — - Tanganjika. — Tulo Udjidjiin. — Livingstonen ja Stanleyn kohtaus. - — Rusisi. — Kivu järvi. — Tanganjikan ihanuus. — Uutta tietä - Unjanjembeen. — Livingstonen viimeiset suunnitelmat. — Niilin - otaksutut lähteet. — Orjuuden hävittäminen ylin päämäärä. — - Bangveolon soissa. — Kuolema. — Viimeinen matka. — Cameronin matka - Afrikan poikki. — Lukuga. — Cameron otaksuu Lualaban Kongoksi. - - - - -ALKUSANAT. - - -Seitsemännentoista ja kahdeksannentoista vuosisadan löytöretket ovat -kerrotut Eduard Heywoodin teoksen mukaan: A History of Geographic aand -Discovery in the seventeenth and eighteenth Centuries ynnä Cookin -retket laajemmin hänen matkakertomuksistaan laadittujen lyhennettyjen -laitosten mukaan. Maantieteen kehitys on O. Peschelin teoksesta: -Geschichte der Erdkunde. - -Muita lähdeteoksia mainittakoon: S.E. Dawson: The Saint Lawrence -Basin. Charles Morris: Heroes of Discovery in America. D.G. Hogarth: -Penetration of Arabia. J. Thomson: Mungo Park and the Niger. Daniel -Bruun: Afrika. R. Brown: The Story of Africa and its Explorers. Sir -Harry Johnston: The Nile Quest. - -Livingstonen matkat olen kertonut hänen omain matkakertomustcnsa ja -niistä tehtyjen lyhennettyjen laitosten mukaan. - -_I. K. Inha_. - - - - - - -XVII JA XVIII VUOSISATA. - - - - -ALAMAITTEN MAHTIAIKA. - - - -Kuinka Alamaista tuli suurvalta. - - -Nykyaikoina, paljouksien etupäässä ratkaistessa tapaukset, tuntuu -ensi katsannolla käsittämättömältä, kuinka niin pienet kansat kuin -Alamaitten ja Portugalin ovat voineet anastaa maailman rikkaimmat -tulolähteet ja vuosisatansa kumpikin hallita idän ja lännen -välistä kauppaa. Tehokkaat voimasuhteet eivät kuitenkaan olleet -likimainkaan samat kuin asianomaisten maitten pinta-alat kartalla. -Valtioelimistöt eivät niihin aikoihin vielä olleet niin kehittyneet, -että suuret valtakunnat olisivat voineet esiintyä apuneuvojensa -mukaisella mahdilla. Pienempikin maa, joka oli taajaan asuttu -ja korkealle kehittynyt, saattoi jonkun aikaa toimia historian -näyttämöllä yhtä suurilla mahtikeinoilla. Italian kaupungit samoin -kuin Hansa-liittokin olivat tämän osoittaneet, Portugal niiden -jälkeen, ja seitsemännentoista vuosisadan alussa Alamaat anastivat -merien hegemonian, vaikka sitä katkeran kovapintaisesti vastustivat -molempien Intiain löytäjät ja niiden lisäksi oli kestettävä kahden -suuren naapurikansankin kateellinen kilpailu. Alamaitten väkiluku -ei kuitenkaan ollut paljoa pienempi kuin esim. Englannin, niiden -merenkulku, teollisuus, kauppa ja varallisuus taas olivat paljon -suuremmat, ja näiden etujen vaikutusvoimaa alueen pienuus pikemminkin -edisti kuin haittasi, sillä se tarjosi hollantilaisille ne keskityksen -edut, jotka meidän aikanamme vasta rautateiden ja kaikenlaisten -ajatuksen vaihtoa edistäväin keksinnöitten kautta ovat tulleet suurien -kansojen osaksi. Lisäksi oli suuri taistelu uskonnon ja vapauden -puolesta luonut hollantilaisista kiinteän kokonaisuuden ja kehittänyt -heissä toimitarmoa ja rohkeutta kaikkein suurimpiinkin yrityksiin. - -Seuraava lyhyt historiallinen katsaus antaa jonkun verran käsitystä -siitä elävästä voimasta, joka johti Hollannin kansan suuruuteen, -samalla kun se asettaa laajemman taustan niille tapauksille ja -retkille, joiden kautta se hyödytti maantiedettä ja maantuntemusta. - -Alamaat elivät Kaarle Suuren kuoltua monta vuosisataa mitä -surullisimpia sorron aikoja, ainaisen sodan ja hävityksen jaloissa. Ne -olivat silloin vielä enimmäkseen suota ja tiheätä metsämaata, jossa -oli melkein mahdoton liikkua muulla tavalla kuin pitkin jokia ja -roomalais-aikana rakennettuja teitä. Kulkuneuvojen huonouden ja maan -syrjäisen aseman vuoksi oli sekä Saksan keisarin että Ranskan kuninkaan -vaikea pitää Alamaita pysyväisesti vallassaan. Ala-Lothrinkiin, -jolla nimellä maa tunnettiin, muodostui vähitellen useita melkein -itsenäisiä feodalisia valtakuntia, kuten Brabantin herttuakunta, -Flanderin, Hennegaun, Hollannin, Gelderlandin, Limburgin ja Luxemburgin -kreivikunnat, sekä Lüttichin ja Utrechtin hiippakunnat. - -Yhdennentoista vuosisadan lopussa nämä feodaliset pikkuvaltakunnat -olivat päässeet suuresti vahvistumaan, vaikka ne kävivätkin keskenään -alinomaa sotia. Ei missään ristiretkikäskyä tervehditty suuremmalla -innostuksella kuin Alamaissa. Ensimmäisen ristiretken etevimmät -miehet olivat Alamaista. Bouillonin Gottfrid, ristiretken johtaja ja -Jerusalemin ensimmäinen kuningas, oli Ala-Lothringin herttua, hänen -veljensä, Edessan Balduin ja Boulugnen Eustacius, olivat melkein -yhtä kuulut, eikä sankarimainetta puuttunut Flanderin kreiviltä -Robertiltakaan. Kolmannenkin ristiretken päälliköistä useat olivat -Alamaista, ja Balduin, joka neljännellä ristiretkellä Konstantinopolin -valloituksen jälkeen valittiin latinalaisen keisarikunnan -hallitsijaksi, oli Flanderin kreivi. Alamailla oli, samoin kuin yleensä -Länsi-Euroopalla, mitä suurin hyöty ristiretkistä. Niiden kautta -murtuivat läänityslaitoksen ahtaat puitteet, käsitykset laajenivat -joka alalla ja elämään tuli paljon uusia kehityksen siemeniä. -Itämaitten tuotteita ja eteviä valmisteita kulki Länsi-Eurooppaan ja ne -elähyttivät kauppaa. Alamaissa tämä virike oli pääsyitä etuoikeuksia -nauttivien kaupunkien syntymiseen. - -Alamaitten kaupungeista on hyvin vähän tietoja ennen 12:tta vuosisataa. -Tältä ajalta ovat vanhimmat kaupunkioikeudet. Mutta sitten niitä -alkoi syntyä tiheään ja päästä hyvin vaurastumaan, ja kun ne pienien -ruhtinaittensa rinnalla olivat sangen voimallisia ja varakkaita, -niin saattoivat ne heiltä hankkia laajat oikeudet. Ne toden teolla -olivat pieniä tasavaltoja valtakunnassa. Mahtavimmat kaikista olivat -Flanderin kaupungit, Gent, Brugge ja Ypern, myöhemmin Antwerpen. -Kolmannellatoista vuosisadalla niissä oli erinomaisen toimelias väestö -ja monta teollisuutta, suurimpien väkiluku nousi 100,000—200,000:een -ja ne olivat siis sen ajan oloihin nähden maailmankaupungeita. -Tärkein teollisuus oli villakankaitten kutominen. Villa tuotiin -enimmäkseen Englannista, jonka vuoksi Flanderin kaupungit tämän maan -kanssa ylläpitivät vilkasta kauppayhteyttä. Brugge oli siihen aikaan -maailmankaupan keskusta. Huolimatta alituisista sodista, joita maan -pikkuruhtinaat keskenään kävivät, olivat Alamaat, joka nimi siihen -aikaan käsitti sekä nykyiset Alamaat että Belgian, vaurastuneet niin -rikkaiksi ja kukoistaviksi, ettei Euroopassa ollut toista maata, joka -olisi niille vertoja vetänyt. Mutta sitä myöten ne myös alkoivat -herättää mahtavimpain hallitsijain pyyteitä. - -Ne joutuivat ensinnä Burgundin silmämääräksi. Avioliittojen, oston, -petoksen ja väkivallan kautta maakunta toisensa jälkeen joutui Filip -Hyvän ja hänen poikansa, Kaarle Rohkean vallan alle. Kaarle Rohkean -tyttären Marian hallitessa palauttivat kaupungit oikeutensa, jotka -Filip Hyvä suureksi osaksi oli hävittänyt taikka vähään supistanut. Kun -Maria v. 1477 meni naimisiin habsburgilaisen arkkiherttuan Maximilianin -kanssa, josta sitten tuli Itävallan keisari, niin Alamaat joutuivat -Habsburgin suvulle. - -Kun Habsburgit perivät Espanjankin kruunun, niin yhdistyivät Alamaitten -kohtalot Espanjan kohtaloihin ja se oli niiden kauheain kärsimysten ja -sankarillisen vapaudentaistelun alku. Tosin Kaarle V niitä varsinkin -alkuaikoinaan suosi, hän kun oli Alamaissa syntynyt ja kasvanut, mutta -jo hänen loppuvuosinaan alkoi verojen nylkeminen ja uskonvaino. Filip -II:n aikana olot nopeaan kävivät aivan sietämättömiksi. Hän aikoi -Alamaissa toteuttaa koko ankaruudessaan Tridentin kirkolliskokouksen -päätökset evankeelisten uskontojen hävittämisestä. Tämä synnytti -kapinoita, nämä mitä julminta sortosotaa, inkvisitio sai vapaan vallan -hirttää, teloittaa ja polttaa tuhansittain ihmisiä. Rikkaista Alamaista -tuli espanjalaisten palkkasoturien temmellyskenttä ja sanomattomissa -kärsimyksissä, mutta samalla sankarimaisella urheudella uskontonsa ja -inhimillisten oikeuksiensa puolesta taistellen ne uhmasivat Filip H:ta -ja hänen pyöveliään, Alban herttuaa. - -Alamaitten kotimaisista ruhtinaista, jotka viimeiseen asti olivat -koettaneet pysyä lojaalisina, lopulta suuri osa yhtyi kapinallisiin, -ja Oranian prinssi Vilhelm Vaitelias vähitellen sai maassa suurimman -vaikutusvallan. Sotaa käytiin säälimättömällä julmuudella ja -vaihtelevalla onnella. Tärkeimmät sotatapaukset ovat jokaiselle tutut -historiasta. Taisteltiin sekä maalla että merellä. Oranian Vilhelm -antoi Hollannin rannikon urheille purjehtijoille kaapparioikeuksia, ja -kilvan englantilaisten »meren koirain» kanssa alkoivat hollantilaiset -»meren kerjäläiset» häiritä Espanjan ja Portugalin kauppaa ja -siirtomaita. Kolmen etevän ylimyksen johdolla he tulella ja miekalla -hävittivät rantoja, kokosivat paljon ryöstösaalista ja kostaakseen -Alban herttuan hirmutyöt kamalasti rääkkäsivät munkkeja, pappeja ja -katolilaisia virkamiehiä. He valtasivat Maasin suulla Brillin kaupungin -ja Vlissingenin, joka vallitsi Antwerpenin meriväylää. Pian anastettiin -muitakin kaupunkeja ja vähitellen koko Hollanti erosi Espanjasta. -Turhaan espanjalaiset koettivat valloittaa takaisin pohjoisia -maakuntia; kuta enemmän he teurastivat ja ryöstivät, sitä katkerammaksi -kävi vastarinta. Tokeet avattiin ja laajoja maa-aloja laskettiin veden -alle, niin että espanjalaisten täytyi kesken luopua monen kaupungin -piirityksestä. Luultavasti olisivat Alamaitten molemmat puoliskot -loppujen lopuksi kokonaan vapautuneet, ellei uskonnoitten erotus -olisi ollut niin jyrkkä. Ainoastaan pohjoiset evankeeliset maakunnat -julkisesti erosivat Espanjasta ja jatkoivat vapaustaistelua. Filip -kuningas, tuntiessaan loppunsa lähestyvän, antoi Alamaat itsenäiseksi -valtakunnaksi tyttärelleen, joka oli naimisissa itävaltalaisen -arkkiherttuan kanssa. Mutta ei arkkiherttuakaan kyennyt valloittamaan -takaisin pohjoisia maakuntia, vaan hänen täytyi tyytyä eteläisiin, -vallonilaisiin, joista nykyinen Belgia muodostui. - -Pohjoiset maakunnat tunnustettiin v:n 1609 välirauhassa itsenäisiksi -ja niitä hallittiin sitten tasavaltana, jossa Oranian prinssit olivat -perinnöllisiä hallituksen hoitajia. He olivat kaikki harvinaisen -eteviä miehiä, Moritz etevä sotapäällikkö, jonka taitoa etupäässä oli -kiittäminen siitä, etteivät espanjalaiset Vilhelm Vaiteliaan murhan -jälkeen voitolle päässeet, ja Fredrik Henrik erinomainen sekä sotilas -että valtiomies. Keskellä kolmikymmenvuotista sotaa, johon Hollanti -otti osaa Ranskan liittolaisena, nuori tasavalta jokineen, kanavineen -ja tokeineen kohosi korkeimpaan kukoistukseensa ja anasti molempain -Intiain kaupan. Westfalin rauhassa Espanja vihdoin pysyväisestä -tunnusti Yhdistetyt Alamaat (s.o. ne maakunnat, jotka olivat yhtyneet -Espanjasta erotakseen) itsenäiseksi valtakunnaksi. Ne olivat -taistelunsa kautta saavuttaneet vielä enemmän kuin itsenäisyyden, -niistä oli tullut suurvalta. - -Pohjoisien maakuntien nopea aineellinen vaurastuminen vapaussodan -aikana oli tämän pitkän ja katkeran taistelun merkillisimpiä ilmiöitä. -Kesken taistelua maailman siihen aikaan mahtavinta valtakuntaa vastaan -niitten väestö ja varallisuus kasvamistaan kasvoi, teollisuus ja -kauppa kehittyivät hämmästyttävällä tavalla. Sodan alussa pohjoiset -maakunnat olivat paljon harvemmin asutut ja köyhemmät kuin eteläiset, -jotka jäivät Espanjan vallan alle, mutta sodan päättyessä suhde oli -muuttunut päinvastaiseksi. Antwerpen, joka Filip II:n hallituksen -alussa oli Alamaitten kaupungeista mahtavin, sodan aikana peräti -rappeutui ja sen, samoin kuin monen muunkin kaupungin, kauppa ja -varallisuus menetettiin Hollannille taikka vallan ulkomaille, etenkin -Englannin kaupungeille. Taitavimmat ammattilaiset ja etevimmät -kauppiaat muuttivat pois uskonvainoa pakoon. Sitä myöten kuin Antwerpen -rappeutui, sitä myöten Amsterdam paisui. Tämän kaupungin aluetta oli -monta kertaa laajennettava» jotta saatiin kaikille pakolaisille tilaa. -Heidät otettiin mielihyvällä vastaan, sillä he toivat mukanaan pääomaa, -ammattitaitoa ja yritteliäisyyttä. Huolimatta sodan hävityksistä ja -mieshukasta pohjoisten maakuntien asukasluku sen aikana lisääntyi -neljäksi miljoonaksi, joka luku oli koko joukon suurempi pohjoisten -ja eteläisten yhteistä asukaslukua sodan alkaessa. Hollantilaiset -merimiehet olivat kaikista taitavimmat ja yritteliäimmät, -hollantilaiset kauppiaat olivat levitelleet toimiaan melkein kaikille -maailman merille. Laivanrakennus oli kehittynyt niin valtavasti, että -Hollannin laivaveistämöillä rakennettiin enemmän laivoja kuin Euroopan -kaikilla muilla veistämöillä yhteensä. Käsi kädessä tämän vaurastumisen -kanssa kävi valistuskin, niin että sekä luku- että kirjoitustaito jo -silloin olivat levinneet kansansyviin riveihin ja Hollannin yliopistot, -varsinkin Leydenin, joka perustettiin urhoollisen puolustuksen -muistoksi, olivat Euroopan ensimmäiset. Ja tämä aika vihdoin oli -Hollannin elinvoimaisen taiteenkin paras aika. - -Yksi Filip II:n keino hollantilaisten kukistamiseksi oli yritys tuhota -heidän kauppansa, mutta tämäkin keino kääntyi käyttäjäänsä vastaan. -Alamaitten purjehtijat olivat vanhastaan hoitaneet Intian tavarain -kuljetusta Lissabonista edelleen Euroopan satamiin (II, s. 171), -mutta Filip kuningas kielsi nyt kaiken kaupan Alamaitten ja Iberian -niemimaan välillä. Seuraus siitä oli» että hollantilaiset alkoivat -kaikin voimin pyrkiä Intiaan. Sitä paitsi Espanjan oli vaikea tulla -toimeen ilman Alamaitten tuotteita, ruokatavaroita ja kankaita, ja tämä -seikka vaikutti, että hollantilaisten oli helppo harjoittaa Espanjan -rannoilla mitä laajinta salakuljetusta, jossa espanjalainen, kansa itse -oli heille kaikin tavoin avullisena virallisista kielloista huolimatta. -Hollantilaiset kuljettivat vihollisilleen aseitakin ja kaikenlaisia -muita sotatarpeita, niin ahnaita he olivat kauppaa tekemään. Kautta -sodan sadat hollantilaiset alukset kävivät tätä luvatonta salakauppaa -kaikissa Espanjan alusmaissa. - -Englanti auttoi Hollantia sekä apurahoilla, että sotaväellä ja lisäksi -välillisesti sen kautta, että se Elisabethin aikana enemmän kehitti -sotalaivastoaan kuin kauppalaivastoaan ja sotalaivastollaan antoi -Espanjan merimahdille niin musertavan iskun. - -Mutta tuskin oli yhteinen vihollinen kukistettu, ennenkuin voittajain -kesken syntyi katkera kilpailu. Hollantilaisten tuottavimpia -elinkeinoja oli merikalastus. Olemme jo ennen nähneet (II, s. 457), -kuinka se johti kilpailuun valaanpyynnistä Huippuvuorien vesillä. -Mutta kaikilla lähemmilläkin merillä hollantilaiset kalastajat olivat -ylinnä, jopa siihen määrään, että kalastivat Englannin maavedetkin. -Englanti lopetti tämän oikeuden ja se antoi aihetta kansainväliseen -rettelöön, joka laski nykyajan merioikeuden perustukset. Hollantilainen -Grotius puolusti »Mare liberum» lentokirjassaan kaikkien merien -vapautta, englantilainen Selden »Mare clausum» vastakirjoituksessaan -hyvin pitkälle meneviä rajoituksia. Kun käsitykset olivat niin -ristiriitaiset, niin ratkaisu useinkin jäi tykeille. Vielä paljon -katkerammaksi kävi kilpailu siirtomaissa, varsinkin molemmissa -Intioissa. Se johti suuriin sotiin, joissa Alamaat kauan enimmäkseen -olivat voitolla. - -Saatuaan Intian kaupan käsiinsä Alamaat rikastuivat nopeaan ja -suhdattomasti. Sinne keräytyi niin runsaasti pääomia, että rahoja -lainattiin kolmea prosenttia vastaan, samaan aikaan kun Englannissa -ja Ranskassa maksettiin kahdeksan. Hollantilaisista tuli maailman -pankkiirit ja he pitivät tämän aseman vielä kauas seuraavaankin -vuosisataan. Kahdeksannentoista vuosisadan keskivaiheilla olivat -ulkomaat Alamaihin velkaa noin viisi miljardia markkaa, joka sen ajan -oloihin nähden oli suunnaton summa. - -Seitsemästoista vuosisata oli Alamaitten, samoin kuin kuudestoista oli -ollut Espanjan ja Portugalin. Mutta kahdeksannellatoista vuosisadalla -niiden merimahti ja kauppa yhä enemmän jäivät Englannin ja Ranskan -rinnalla takapajulle. Niiden voimat eivät ajan pitkään kyenneet -ylläpitämään suurvalta-asemaa suurempien naapurikansojen ennätettyä -apulähteitään kehittää. - - - - -Länsivallat Intiassa. - - -Kun Filip II v. 1591 sulki hollantilaisilta Portugalin satamat, -eikä sieltä enää saatu Itä-Intian tuotteita, niin nämä viipymättä -päättivät purjehtia perille saakka hankkiakseen niitä portugalilaisten -sivu heidän omilta ostomailtaan. Mieluimmin hollantilaiset olisivat -etsineet itselleen uuden väylän, jota he sitten olisivat voineet -pitää yksityisomaisuutenaan, mutta Willem Barentsin ensimmäisen -hukkayrityksen jälkeen älyttiin, että Aasian pohjoispuolitse oli -turha pyrkiä Kaukaisen Idän ja Intian markkinoille, eikä siis ollut -muuta neuvoa kuin tunkeutua sinne miekka kädessä samoja väyliä kuin -portugalilaiset ja espanjalaisetkin, vaikka nämä löydön, valtauksen -ja paavin tuomion oikeudella yhä pitivät niitä erikoisomaisuutenaan. -Englantilaiset olivat yrittäneet samaa heti, kun Filip II:n armada oli -voitettu, vaikka huonolla menestyksellä. Toinen heidän laivoistaan -kärsi haaksirikon menomatkalla, toinen paluumatkalla, Sansibarissa ja -Malakan Pinangissa käytyään. Sitten kului kymmenkunta vaotta, ennenkuin -Englannista käsin tehtiin uutta yritystä, ja tällä ajalla olivat -hollantilaiset jo saaneet Itä-Intiassa pysyvän jalansijan. - -Äsken perustettu hollantilainen »Ulkomaisten seutujen komppania» -varusti neljä laivaa ja lähetti ne keskellä tuiminta sotaa -Hyväntoivonniemen ympäri Intiaan yrittämään. - - - -Houtmanin retki. - - -Cornelius Houtman, jolle yrityksen johto uskottiin, oli ollut monta -vuotta Portugalin palveluksessa, tehnyt Itä-Intiaan monta matkaa ja -tunsi siis väylät ja paikat. Väyläoppaana hänellä oli kerallaan Jan -van Linschotenin (II, s. 445) kirjoittama »Navigatio ac itinerarium», -joka perustui tekijän omiin ja muidenkin matkustajain havaintoihin. -Houtman suuntasi ensinnä Madagaskariin ja poikkesi sitten Etu-Intiaan, -mutta kun portugalilaiset joka paikassa häntä ahdistivat, niin hän -lopulta päätti purjehtia Javaan, jonka rikkaus oli hänelle tunnettu -ja jossa portugalilaisilla oli verraten vähän sananvaltaa. Mutta -portugalilaiset seurasivat sinnekin ja yllyttivät asukkaita häntä -vastaan. Houtman koetti saada kuormat Bantamista, nykyisin raunioiksi -sortuneesta kaupungista, joka siihen aikaan oli pippurikaupan keskusta -Javassa, mutta portugalilaiset saivat kun saivatkin tämän juonillaan -estetyksi, ja Houtmanin täytyi purjehtia edelleen. Vasta Javan -itärannalla hollantilainen laivue saattoi rauhassa virkistää voimiaan. -Paluumatka tapahtui pitkin Javan etelärantaa, jonka väyliä nyt ensi -kerran kyntivät eurooppalaiset laivat. Taisteluitten ja muitten -vastoinkäymisten kautta Houtman oli menettänyt kaksi laivaansa ja kaksi -kolmannesta miehistään, mutta siitä huolimatta varustajat päättivät -tämän kaupan kannattavan, jos sitä käytiin riittävillä voimilla. Kotiin -tuoduista merkillisistä esineistä mainittakoon kamelikurjen näköinen -kasuaari, joka lienee Javaan tuotu Ceramista tai Papuain saarilta. - - - -Retkiä Magalhãesin salmen kautta. - - -Yhdistettyjen Alamaitten satamat alkoivat tämän jälkeen kilvan -lähettää laivastoja Itä-Intiaan. Toiset purjehtivat tavallista tietä -Hyväntoivonniemen ympäri, toiset yrittivät päästä sinne länsitietä. V. -1598 lähti ensimmäinen laivue Magalhãesin salmen kautta. Ainoastaan -yksi viidestä pääsi Molukeille, ja sen portugalilaiset anastivat. -Erään toisen valtasivat espanjalaiset Perussa, kolmas palasi väliltä -kotia. Pari laivaa suuntasi muista myrskyssä erottuaan Japaniin, jonne -toinen lopulta saapuikin, vaikka niin huonossa kunnossa, että miehistö -tuskin kykeni purjehdusta hoitamaan. Laivaa johti englantilainen luotsi -William Adams, kapteenin saatua surmansa kahakassa Chilen rannikolla. -Adams pääsi shogunin (Japanin sijaishallitsijan) suosioon, mutta maasta -häntä ei laskettu. Hän sai Japanissa tiluksia ja otti japanilaisen -vaimon. Kun kapteeni John Saris v. 1613 saapui Japaniin, niin Adams sai -luvan palata kotimaahansa, mutta ei enää sitä lupaa käyttänyt, vaan -rupesi englantilaisen Itä-Intian komppanian asiamieheksi. Matkoja hän -kuitenkin teki sekä Siamiin että Kotshinkiinaan. Hänen japanilainen -nimensä oli Anjin Sama. Eräs Jedon kaduista on saanut hänestä nimensä, -jota paitsi japanilaiset joka vuosi kesäk. 15 p. juhlivat hänen -muistoaan. - -Parempi onni oli Olivier Van Noortilla, joka syysk. 1598 lähti -Rotterdamista neljällä laivalla, Magalhãesin salmen kautta hänkin. -Anastettuaan yhden espanjalaisen laivan Chilen rannalla ja toisen -Filippinien luona hän saapui Borneon Bruneihin ja palasi Sundasalmen -kautta ja Hyväntoivonniemen ympäri, saapuen Hollantiin elokuussa 1601. -Hän oli ensimmäinen hollantilainen kapteeni, joka purjehti maan ympäri. - -Vuonna 1598 Amsterdamin kauppiaat lähettivät kahdeksan laivaa amiraali -J. van Neckin johdolla perustamaan vakinaisen kauppa-aseman Javaan, -jonka he päättivät ottaa toimiensa tukipaikaksi Itä-Intiassa. Van Neck -purjehti Hyväntoivonniemen ympäri ja pääsi onnellisesti Javaan, jossa -laivoista neljä otti täydet maustekuormat. Itse hän jatkoi neljällä -laivalla Molukeille, karkoitti siellä Portugalilaiset muutamilta -asemilta ja teki ruhtinaitten kanssa kauppaliittoja. Otettuaan lopuksi -täydet maustelastit hän palasi kaikkine laivoineen onnellisesti -kotimaahan. Osa van Neckin laivastosta poikkesi Mauritiukseen, joka oli -asumaton, ja istutti sinne puutarhan. - - - -Hollantilainen Itä-Intian komppania. - - -Tämä onnistunut matka kiihoitti kauppiaita kaikin voimin jatkamaan -tuottavaa kauppaa ja 1601 lähetettiin Itä-Intiaan neljäkymmentä laivaa, -jotka kaikki palasivat täysin kuormin. Mutta kun oli pelättävää, että -keskenäinen kilpailu estäisi tätä kauppaa kaikin puolin edullisesti -kehittymästä, niin Itä-Intian kauppa kenraalistaattien välityksellä -annettiin yhdelle ainoalle suurelle seuralle, kuululle »Itä-Intian -kauppaseuralle», joka perustettiin maaliskuussa 1602 ja sai sekä -valtion että koko kansan kannatuksen. Seura sai mitä laajimmat -oikeudet, yksinomaisen oikeuden kaupan käyntiin Itä-Intiassa, -oikeuden nimittää sinne virkamiehiä, käydä sotaa ja tehdä rauhan, -solmia liittoja, leimata rahaa, rakentaa kaupungeita ja linnoja, -kaikki kenraalistaattien nimessä. Seuraan liittyivät kaikki pienemmät -kauppaseurat. Sen pääoma, 6.600.000 guldenia, oli ajan oloihin -nähden suunnattoman suuri, kaksi vertaa suurempi kuin kaksi vuotta -aikaisemmin perustetun englantilaisen Itä-Intian komppanian. Mutta -liike ja toimeliaisuus olivatkin kasvaneet Yhdistyneitten Alankomaitten -satamissa suunnattomasti. Grotiuksen tietojen mukaan rakennettiin -niissä vuoden 1600 vaiheilla 2000 laivaa. - -Hollantilaisen Itä-Intian komppanian lähettämään ensimmäiseen -laivastoon kuului 13 alusta, ja sitä komensi van der Hagen. Kun hän -oli Javan Bantamissa pippurikuormaa ottamassa, niin saapui sinne -Amboinasta lähetystö pyytämään apua portugalilaisia vastaan. Van der -Hagen mielihyvällä noudatti kutsumusta ja sitkeän vastarinnan jälkeen -Amboinan portugalilainen linna valloitettiin. Se sai nyt nimeksi -Victoria, ja siitä tuli hollantilaisten ensimmäinen tukikohta Aasiassa. -Amboinasta käsin he vähitellen valloittivat muutkin Molukit linnoineen, -Tidoria ja Ternatea lukuunottamatta, joissa espanjalaiset pitivät -jonkun aikaa puoliaan. - - - -Englantilaisten retkiä Itä-Intiaan. - - -Hollantilaisten koroitettua v. 1599 pippurin hinnan 3 shillingistä 6 -ja 8 shillinkiin naulalta englantilaiset alkoivat täydellä todella -ajatella Intian kauppaa. V. 1600 perustettiin englantilainen Itä-Intian -komppania, siis paria vuotta aikaisemmin kuin hollantilainen. Neljä -suurta laivaa lähetettiin v. 1601 matkaan, John Davis luotsina. Tällä -retkellä huomattiin, että sitrunamehu oli mitä paras keino keripukkia -vastaan. Laivasto löysi Chagos-saaret Intian meren keskeltä ja saapui -sitten Nikobarien kautta Atjehiin, Sumatran rannalle, josta saatiin -vähän pippuria. Lisää samaa haluttua tavaraa saatiin Javan Bantamista. -Malakan salmessa anastettiin Portugalin lipulla purjehtiva kauppalaiva. -Kovia myrskyjä paluumatkalla kestettyään laivasto syksyllä 1603 saapui -kotiin täysin kuormin. V. 1605 lähetettiin uusi laivasto, joka toivoi -saavansa tehdä vapaasti kauppaa, kun Englanti oli tehnyt Portugalin ja -Espanjan kanssa rauhan, mutta hollantilaiset kävivät sotaa edelleenkin, -valloittivat paraillaan toisen portugalilaisen aseman toisensa -jälkeen, ja minne englantilaiset tulivatkin, kaikkialla tämä sota -ja hollantilaisten kateus haittasivat heidän kauppaansa. Yksi laiva -matkalla menetettiin. Kapteeni Middleton, joka tätä retkikuntaa johti, -sai kuitenkin Molukeilta neilikoita, ja tästä hänet lyötiin ritariksi. -V. 1607 lähetettiin jälleen kolme laivaa, jotka kulkivat toisia -teitä, Sokotran ja Adenin kautta Suratiin, Etu-Intian länsirannalle. -Englantilaiset koettivat sieltä käsin päästä suuren mogulin kanssa -yhteyteen ja lähettivät Suratista erään kapteenin Jehangirin hoviin, -jossa hän sai paljon arvokkaita tietoja Intian oloista. Matkoja -alettiin sitten tehdä yhä taajemmin ja seitsemännellä matkalla, v. -1611, komppanian laivat kävivät aina Siamissa saakka, perustaen -silloiseen pääkaupunkiin Ajuthiaan kauppa-aseman. - -Englantilaisen komppanian kahdeksas matka (1611—13) oli muita -tärkeämpi. Kapteeni John Saris purjehti silloin Japaniin saakka, ollen -ensimmäinen englantilainen, joka siellä kävi. Kun hollantilaiset, -joilla oli linnoja Ternatessa, Tidorissa ja Makianissa, estelivät -hänen kauppaansa Molukeilla, niin Saris purjehti Japaniin ja matkusti -Hiradosta maisin Jedoon viemään keisarille komppanian lahjoja. Hänen -matkakertomuksessaan on mieltäkiinnittäviä tietoja Japanin silloisista -kaupungeista, joista Kioto eli Miako oli suurin. Saris perusti Hiradoon -pysyvän englantilaisen kauppa-aseman. Tämän matkan kautta saatiin -entistä paremmat tiedot Kaukaisen Idän purjehdusoloista ja karttoihin -tehtiin monta korjausta. Kapteeni Best, jonka matka alkoi v. 1612, sai -Suraten edustalla loistavan voiton paljon suuremmasta portugalilaisesta -laivastosta, ja tämä voitto se avasi Etu-Intian länsirannikon Englannin -yritteliäisyydelle. V. 1615 Sir Thomas Roe lähetettiin Jehangirin -hoviin Englantia edustamaan. - - - -Ranskalaisten retkiä. - - -Ranskalaisetkin tekivät muutamia, vaikka tosin vähäpätöisiä, yrityksiä -saadakseen Itä-Intiassa jalansijaa. V. 1601 lähti sinne kaksi -Bretagnessa varustettua laivaa, mutta niiden matka oli kaikin puolin -onneton. Toinen upposi paluumatkalla Azorien luona, toinen Malediveilla -Etu-Intian edustalla. Viimeksimainitun miehistö otettiin vangiksi. -François Pyrard-niminen haaksirikkoinen ranskalainen saavutti maan -kieltä opittuaan Maledivien kuninkaan suosion, vaikk'ei häntä silti -maasta laskettu. Viiden vuoden kuluttua saapui kuitenkin Chittagongista -vihollisjoukko, joka kuninkaan surmattuaan vapautti Pyrardin ja hänen -kolme toveriaan, ainoat, mitä enää oli elossa »Corbinin» miehistöstä. -Pyrard kirjoitti seikkailuistaan teoksen, joka näihin saakka on ollut -päälähde Maledivien ja niiden asukkaiden tuntemiseen. Vankeudesta -päästyään hän kulki laajalti Intiassa ja keräsi arvokkaita tietoja, -jotka monessa suhteessa ovat ainoat, mitä tältä ajalta on säilynyt. Hän -kävi portugalilaisilla laivoilla Cambayssa ja Molukeilla ja julkaisi -täydellisen selonteon Kaakkois-Aasian kaupasta, jonka keskustana -yhä vielä oli Malakka. Afrikankin portugalilaisiin siirtokuntiin -perehdyttyään hän paluumatkalla kärsi Brasilian rannalla haaksirikon, -mutta käytti hyväkseen sitä aikaa, joka hänen täytyi viipyä Bahiassa, -kerätäkseen vielä Brasiliastakin tietoja. Palatessaan talvella 1610 -Eurooppaan Pyrard oli seikkaillut kymmenen vuotta, mutta harvinaisen -hyvin käyttänyt tämän vaiherikkaan aikansa. - -Vasta v. 1616 Ranskasta uudelleen lähti pari laivaa Intiaan ja v. 1619 -kolme. Jälkimmäisestä retkestä on säilynyt arvokas matkakertomus, joka -muun muassa sisältää tarkan kuvauksen sarvivalaasta; niitä nähtiin -kaksi matkalla. Kapteeni Beaulieu tutki Kapmaan Pöytävuoren seutuja -oleskellessaan Pöytälahdessa, jonka vanha nimi, Saldanhalahti, silloin -juuri oli nykyiseksi muuttumassa, ja sitten Madagaskarin etelärannikon -luontoa. Komoro-saarista Beaulieu kirjoitti ensimmäisen laajemman -kertomuksen. Jakatrassa (Bataviassa) laivan menetettyään — petolliset -hollantilaiset näyttävät sen polttaneen — hän v. 1622 palasi Ranskaan. - -Paitsi edellämainittuja kansoja purjehtivat vielä tanskalaiset ja -ruotsalaisetkin Intiaan kauppaa tekemään. Viimeksimainitut kuitenkin -jo v. 1671 luopuivat luvusta, heidän komppaniansa kun silloin teki -vararikon. - - - -Batavia. - - -Alamaitten hallitus asetti v. 1610 Itä-Intiaan ylimaaherran, ja Pietari -Both oli ensimmäinen, joka nimitettiin tähän korkeaan luottamustoimeen. -Hän ensi työkseen lähti Jakatra-lahteen, joka on Javan luoteisrannalla, -Bantam-lahdesta itään, perustaakseen sinne kaupungin hollantilaisten -mahdin keskustaksi. Jakatran pikkukuningas luovutti maata linnan -rakentamiseen, ja siten syntyi se ensimmäinen rakennusryhmä, josta -sitten kehittyi komea Batavia. Muutamia muitakin pieniä linnoja -rakennettiin ja hollantilaisten vaikutusvalta Intiassa kasvoi vuosi -vuodelta. - -Mutta katkeraa sotaa heidän täytyi käydä herkeämättä pitääkseen -puoliaan tällä uudella toimialallaan. Espanjalaiset, joilla vielä oli -Ternatessa ja Tidorissa joku tukipaikka, hyökkäsivät hollantilaisten -kimppuun, missä vain heitä tapasivat, ja Euroopan sotatoimien jonkun -verran helpottaessa Espanjan kuningas lähetti Itä-Intiaan entistä -enemmän sotalaivoja. Espanjalaisiin yhtyivät englantilaiset, vihoissaan -siitä, että hollantilaiset olivat heidät karkoittaneet Molukeilta, -vieläpä Javan pikkuhallitsijatkin, niin että hollantilaisilla oli -vihollisia joka puolella. Mutta he eivät säikähtäneet, vaan ryhtyivät -niitä kaikkia vastaan taisteluun ja taistelivat hyvällä menestyksellä. -1615 he saivat Malakan luona loistavan voiton espanjalaisesta -laivastosta. Englantilaiset kävivät Bantamin hallitsijan avulla -Jakatraan rakennetun pienen hollantilaisen linnan kimppuun, mutta -se sankarillisesti taistellen piti puoliaan, kunnes sai apua, ja -lopputulos oli, että Jakatran pikkuruhtinaan täytyi luovuttaa -maansa hollantilaisille, ja nyt sai Batavia vapaasti levitä ja -turvata ympäristöään. Samalla hollantilaiset saivat käsiinsä Javan -pippurikaupan, jonka pääpaikka Bantam oli. - -Hollantilaiset jatkoivat sitten tarmokkaasti valloituksiaan. -Banda-saaristo valloitettiin v. 1621, väestö hävitettiin sukupuuttoon -ja sijaan tuotiin orjia ja rikoksentekijöitä. Amboinassa englantilaiset -kilpailivat hollantilaisten kanssa, mutta heidät v. 1623 otettiin -vangiksi muka salajuonien vuoksi ja kamalan kidutuksen jälkeen -mestattiin. Tämä »Amboinan verioikeus» herätti Englannissa suunnatonta -suuttumusta. Kuningas Jaakko I tosin tyytyi uhkauksiin, koska muka -asia oli Itä-Intian komppanian yksityisasia, eikä hallituksella siis -ollut syytä siilien sekaantua. Mutta yleisön kesken suuttumus oli syvä -ja pitkällinen. Vasta Oliver Cromwell hankki hyvityksen. Alamaita -vahingoittaakseen hän sääti, että ainoastaan englantilaiset laivat ynnä -sen maan laivat, joista tavarat olivat, saivat tuoda merentakaisia -tuotteita Englannin satamiin. Tämä Englannin kauppalaivaston »magna -charta». joksi aikalaiset sanoivat säädöstä, olikin niin kipeä kolaus -Alamaille, että ne v. 1652 aloittivat sodan. Mutta Englannin laivasto -oli Cromwellin toimesta pantu erinomaiseen kuntoon, ja enimmissä -tappeluissa se oli hollantilaista etevämpi. Rauha tehtiin parin vuoden -kuluttua, ja siinä täytyi Hollannin vihdoinkin suostua maksamaan -sovittajaisia Amboinan uhreista. - -Englantilainen komppania lakkautti toimensa Molukeilla, ainoastaan -Banlamissa se vielä koetti pitää puoliaan. Maaherra Van Diemen -valloitti v. 1641 portugalilaisilta Malakan, ja siten oli yksi Batavian -tärkeimpiä purjehdusreittejä turvattu. - -Hollantilaiset olivat siten vähitellen karkoittaneet -Malaiji-saaristosta kaikki eurooppalaiset kilpailijansa, mutta -silti ei se vielä likimainkaan ollut kokonaan heidän vallassaan. -Javassa oli mahtavia kotimaisia ruhtinaita, joitten valta ulottui -naapurisaariinkin, ja nämä kauan pitivät puoliaan. Kappale kappaleelta -Java vallattiin, viimeiset osat vasta viime vuosisadan alkupuoliskolla, -ja vielä tänä päivänä siellä on pieni maakunta, joka on nimellisesti -itsenäinen. - - - -Hollantilaiset Japanissa. - - -Siamissa ja Cambodjassa portugalilaiset alussa pitivät puoliaan. -Macaosta hollantilaiset niinikään turhaan koettivat heitä karkoittaa. -Kun siitä ei tullut mitään, niin he anastivat Formosan, käydäkseen -sieltä kauppaa Kiinan ja Japanin kanssa. Kiinalainen merirosvo Koaxinga -kuitenkin v. 1662 karkoitti heidät Formosasta. Japaniin hollantilaiset -perustivat ensimmäiset kauppa-asemansa v. 1609 pienelle saarelle -Kiushiun länsirannalle ja siellä heille oli eduksi japanilaisten yhä -kiihtyvä viha kristittyjä kohtaan. Tämä viha kohdistui etupäässä -katolilaisiin, ja koska hollantilaiset protestantteina vihasivat -paavilaisia vielä katkerammin, niin heidät otettiin vastaan -mielisuosiolla. V. 1639 portugalilaiset karkotettiin Japanista, ja -siitä pitäen hollantilaiset olivat ainoat eurooppalaiset, joita siellä -suvaittiin, ja koko Japanin kauppa joutui heidän käsiinsä. Mutta -heidänkin toimintaansa alettiin myöhemmin rajoittamistaan rajoittaa. - - - -Ceylon. - - -V. 1637 portugalilaiset ajettiin pois Ceylonista ja hollantilaiset -alkoivat siellä käydä kauppaa Etu-lntian itärannikon kanssa, jolla -kuitenkin useimmat kauppapaikat olivat englantilaisten käsissä ja jossa -v:sta 1642 tanskalainenkin komppania heidän kanssaan kilpaili. Tälle -rannikolle englantilaiset v. 1639 rakensivat ensimmäisen linnoituksensa -lähelle Madrasia, ja siitä alkoi heidän valloitustoimensa, jonka kautta -sitten vähitellen koko Etu-Intia joutui heidän valtansa alle. - -Hollantilaiset olivat näine toimineen kohonneet Intian ja Itä-Aasian -ensimmäiseksi kauppamahdiksi. Portugalilaiset olivat perin -pohjin nujerretut, englantilaiset olivat vasta ratansa alussa. -Seitsemännentoista vuosisadan puolivälissä hollantilaisilla jo -oli 30 kauppa-asemaa kaikissa maissa Arabiasta Japaniin saakka. -Ne eivät kuitenkaan yleensä olleet Hollannin aluetta, sillä -hollantilaiset olivat ensi sijassa kauppiaita eivätkä tavoitelleet -valtiollista mahtiasemaa. Varsinainen siirtokunta oli ainoastaan -Java. Hollantilaiset yleensä vain tekivät sopimuksia ruhtinaitten -kanssa saadakseen heidän maittensa kaupan yksinoikeudekseen. Niiden -sisälliseen hallintoon he eivät puuttuneet. - -Tästä itämaitten kaupasta oli suunnattomat voitot. Vuosisatana, -joka alkoi v. 1620, hollantilainen Itä-Intian komppania keskimäärin -jakoi 12—25 % voittoa osakkailleen, jopa joskus 50, 60 ja 75:kin -%. Rosvojen, kilpailevain valtain ja muitten vaarain pelko pakotti -järjestämään kaupan hyvin perusteellisesti. Kauppalaivat purjehtivat -mennen tullen suurissa laivastoissa, joita sotalaivat saattelivat. -Laivastoita lähti Amsterdamista kolmasti vuodessa, keväällä, syksyllä -ja talvella. Ne veivät mennessään Uudesta maailmasta saatuja jaloja -metalleja ynnä Hollannin teollisuustuotteita — jopa suolattua -tilliäkin — ja vaihtoivat nämä tavarat Itämaitten tuotteihin. Samoin -kuin Espanjalaiset hollantilaisetkin tuomitsivat kuolemaan jokaisen, -joka rikkoi komppanian kauppayksinoikeutta. Kartat pidettiin visusti -salassa ja kapteeneja, jotka näyttivät muukalaisille hollantilaisten -valmistamia karttoja, rangaistiin raipoilla, polttoleimoilla taikka -maanpaolla. Muukalaisille laivoille ei annettu luotseja, vaikkapa ne -olisivat hädässä olleet. - -Mutta toiselta puolen hollantilaiset eivät nylkeneet aasialaisia -kauppatuttaviaan niin kamalasti kuin espanjalaiset ja portugalilaiset. -He eivät pakottaneet heitä ostamaan eurooppalaisia tavaroita, vaan -koettivat heissä kehittää niitten tarvetta. Tämä tarve taas elvytti -maan asukkaitten omia elinkeinoja, sillä heidän tietysti oli hankittava -semmoisia tuotteita, joilla voitiin muukalaisia tavaroita ostaa. - -Uskon asioissa hollantilaiset olivat aivan suvaitsevaiset, ja se -seikka oli omiaan mitä tehokkaimmin tasoittamaan heidän tietään, sillä -portugalilaisten käännytyskiihko se varsinkin oli herättänyt katkeria -vihoja kristittyjä vastaan. - - - -Kilpailu Etu-Intiassa. - - -Hollantilaiset olivat askel askelelta karkoittaneet englantilaiset -Malaiji-saaristosta, niin ettei näillä kuudennentoista vuosisadan -lopulla ollut kuin muuan linna Sumatrassa, jonne he olivat muuttaneet -pippurikauppansa. Mutta Etu-Intiassa englantilaisten vaikutusvalta -kasvamistaan kasvoi. V. 1665 englantilainen Itä-Intian komppania Kaarle -kuninkaalta sai Bombayn, joka kuului kuningattaren, portugalilaisen -prinsessan, myötäjäisiin. Koromandel-rannikollekin rakennettiin linnoja -ja v. 1696 englantilaiset saivat jalansijan Gangeen suistamossa, jonne -Hugli-putaan rannalle perustettiin linna. Tästä linnasta kasvoi sitten -Calcutta. - -Ranskalaiset perustivat kauppa-asemia Suratiin ja Masulipatamiin ennen -tulleiden kanssa kilpaillakseen. He olisivat kaikin mokomin tahtoneet -saada haltuunsa tuomaskristittyjen vanhat keskustat, Madrasin ja St -Thomaan, mutta hollantilaiset Ludvig XIV:n aikana karkottivat heidät -näistä paikoista. Pondichérissa, Madraan eteläpuolella, he kuitenkin -saivat jalansijan, ja tämä paikka on siitä saakka pysynyt ranskalaisena. - - - -Ranskalaiset Siamissa ja Madagaskarissa. - - -Ranskalainen kauppakomppania ulotti vielä tointaan Siamiinkin, jossa -hollantilaisilla jo paljon ennen oli ollut kauppa-asemia. Näiden -valta oli siellä kasvanut niin suureksi, että Siamin hallitsija -pelkäsi heidän rupeavan hänen maassaan aluetta anastamaan ja -kauppamonopolia vaatimaan samalla tavalla kuin Javassakin. Hän -pyysi apua Ludvig XIV:ltä, jonka maine oli hänenkin korviinsa -kantanut. V. 1686 saapuikin ranskalaista sotaväkeä, joka valtasi -sekä Bangkokin että Merguin, ja hollantilaiset karkoitettiin maasta. -Mutta ranskalaisten kopeuden ja käännytyskiihkon vuoksi siamilaiset, -suuttuivat heihinkin. Vallankumous, jota hollantilaiset avustivat, -kukisti ranskalaisystävällisen kuninkaan ja ranskalaiset vuorostaan -karkoitettiin maasta. - -Kardinaali Richelieu oli heti huomannut, että Madagaskar asemansa -vuoksi Intian kaupan varrella olisi tärkeä omistettava, ja ryhtyi -toimiin sen valtaamiseksi, saari kun jo oli ruvennut herättämään -englantilaistenkin huomiota. Ranskalaiset anastivat itärannalta -muutamia kohtia ja rakensivat eteläpäähän linnan, mutta heidän -aikeensa eivät sen koommin menestyneet. Maan asukkaat tosin -olivat alussa ystävällisiä, mutta suuttuivat sitten ranskalaisten -harjoittaman orjanryöstön ja käännytystoimen johdosta. Colbertin -aikana Madagaskarille annettiin nimeksi »Dauphinin saari» ja koko -saariryhmälle »Itä-Ranska». Se aiottiin täydellä todella asuttaa ja -muuttaa ranskalaiseksi, mutta pari kapinaa, joissa kaatui melkoinen -joukko valkoisia, teki tämän yrityksen tyhjäksi. Eloon jääneet vietiin -Bourbon-saareen, jossa asutusyritykset kantoivat paremman hedelmän. - - - -Matkustajia ja seikkailijoita. - - -Intiaan ja Kaukaiseen Itään alkoi saapua kauppiaitten keralla yhä -enemmän seikkailijoitakin tutustumaan Idän kuuluihin valtakuntiin, -ja kun useat näistä julkaisivat vaiheistaan kirjoja, niin lisääntyi -maitten tuntemus heidänkin toimestaan suuressa määrin. Ranskalainen -Vincent le Blanc samoili neljäkymmentä vuotta Itämaita, kulkien -Syyriasta, Arabiasta ja Samarkandista Peguun, Siamiin ja Javaan -saakka. Afrikassa hän tutustui Abyssiniaan, Egyptiin ja Marokkoon. -Matkakertomus julkaistiin v. 1648 hänen kuolemansa jälkeen. -Portugalilainen Pedro Teixeira, joka kulki melkein yhtä laajalti, -julkaisi matkakertomuksen v. 1610. Englantilainen Thomas Coryat -matkusti Vähän-Aasian, Palestiinan ja Mesopotamian kautta Persiaan -ja sieltä Kandaharin kautta Intiaan, jossa hän kuoli v. 1617. Hänen -kirjeensä julkaistiin. Onneton rakkaus sai venezialaisen Pietro della -Vallen v. 1614 tarttumaan matkasauvaan. Hän kulki Palestiinan kautta -Babylonin raunioille ja meni Bagdadissa naimisiin ihanan cirkassittaren -kanssa, joka kuolemaansa saakka matkusti hänen seurassaan. Della -Valle kävi Persian hovissa, matkusteli shahin maissa laajalti, kulki -sitten Intiaan ja palasi Arabian, Bassran ja Alepon kautta Eurooppaan. -Hänenkin matkakertomuksessaan, joka v. 1652 julkaistiin, on paljon -arvokkaita havaintoja. - -Yllä luetellut olivat yksityisiä seikkailijoita. Mutta Itämaitten -hoveissa kävi paljon semmoisiakin henkilöitä, joilla oli Euroopan -valloilta diplomatinen tehtävä. Sir Thomas Roe, jonka matkan jo edellä -mainitsimme, oleskeli lähes kolme vuotta Jehangirin hovissa Ajmeressä. -Hänen matkakertomuksensa sisältää paljon tietoja Pohjois-Intian -silloisista oloista. William Methold, Englannin Itä-Intian komppanian -virkamies, kävi v. 1622 Golcondan timanttikaivoksissa ja julkaisi -niistä luotettavamman kertomuksen kuin Sinbadit, Marco Polot ja -muut. Persian hovissa kävi useitakin lähetystöjä, englantilaisia, -saksalaisia, venäläisiä ja v. 1683 ruotsalainenkin Ludvig Fabritiuksen -johdolla. Tämän lähetystön mukana matkusti saksalainen Engelbrecht -Kaempfer, kuulu lääkäri ja luonnontutkija. Kaempfer jatkoi Persiasta -matkaa Intiaan, rupesi Hollannin palvelukseen ja Intiassa laajalti -retkeiltyään lähti Japaniin, jonka oloista hän kokosi paljon tietoja, -kolme vuotta siellä oleskellen. Fabritius antoi ensimmäiset tiedot -mordvalaisten suomensukuisuudesta. - -Ajan ehtiessä matkustajain luku alkoi lisääntymistään lisääntyä -ja ainoastaan muutamia tunnetuimpia voimme edellisten lisäksi -mainita. Ranskalainen Jean Baptiste Tavemier osteli Itämailta -timantteja ja muita jalokiviä, joita hän sitten möi Eurooppaan. Hänen -matkakertomuksensa, joka julkaistiin Parisissa vv. 1677—79, sisältää -arvokkaita tietoja Itämaitten kaupasta ja kauppateistä, varsinkin -Intian timanttikaivoksista. Eräs toinen ranskalainen, François Bernier, -oli muutamia vuosia Aurangzeb suurmogulin lääkärinä. Hänen kirjansa -käsittelee varsinkin suurmogulien valtakuntaa, ja hänen kertomuksensa -Kashmirista on vanhin, mitä yleensä on olemassa. Jean de Thévenot -oli kuulu maateiden matkustaja, Sir John Chardin jalokivikauppias ja -matkustaja. - -Ne yritykset, retket ja seikkailut, joista olemme edellä lyhyeen -maininneet, enemmän niiden merkityksellistä yhteisyyttä kuin -yksityisseikkoja silmällä pitäen, eivät tosin monikaan olleet uusia -löytöjä, mutta siitä huolimatta Etelä-Aasian maantieteellisten olojen -tunteminen niiden kautta syventyi arvaamattomassa määrässä, kehittyi -seikkaperäisemmäksi ja joutui yleissivistyksen omaksi, siihen saakka -oltuaan yhden tai parin maan kateellisesti kätkemänä erikoistietona. -Mutta ne olot, jotka taistelu Intian vallitsemisesta näin loi, olivat -myös varsinaisien suurien löytöretkienkin edellytyksenä ja aiheena, ja -näihin maantuntemuksen rajapaalujen siirtoihin uusille tuntemattomille -alueille käymme seuraavassa tutustumaan. - - - - -Australian löytäjät. - - -Aina siitä pitäen kuin Ptolemaios Intian meren eteläpuolelle oli -piirtänyt manteren, oli uskottu tämän »Terra Australiin» olemassaoloon -ja sen löytäminen ja anastaminen askarrutti yhä enemmän purjehtijain -mieltä, kuta enemmän valtamerien muut rannat alkoivat olla vakoiltuina. -Yhdeltä kulmalta jo luultiin oltavan varmat sen pohjoisrajasta: sen -luultiin alkavan Magalhãesin salmesta. Espanjalaiset purjehtijat -etsivät jatkoa Tyynestä merestä, kuten olemme jo ennen kertoneet -(II, st. 216 ja 219). Hyvin kauan luultiin Javan siihen kuuluvan, -eikä tämä usko tahtonut maantieteilijöistä erota sittenkään, vaikka -Del Cano, Drake ja Cavendish olivat Javan eteläpuolitse purjehtineet -Intian meren poikki. Vasta hollantilaiset purjehtijat lopullisesti -saivat tämän harhaluulon kumotuksi. Kauemmin kului, ennenkuin Uuden -Guinean saariluonne tuli todetuksi. Tyhjää täynnään oli kartoilla -kaikki sen pohjoisrannasta ja Pienistä Sunda-saarista etelää kohti. -Kun hollantilaiset saapuivat Itä-Intiaan, oli heillä siis Australian -kulmilla suuri maantieteellinen tehtävä ratkaistavanaan, eikä kauan -viipynytkään, ennenkuin he siihen ryhtyivät. - - - -»Duifken». - - -V. 1605 Javan Bantamista lähetettiin »Duifken»- (kyyhkynen) niminen -laiva Uuden Guinean rantoja tutkimaan. Willem Janszoon näyttää -seuranneen Uuden Guinean länsirantaa aina Torreksen salmeen saakka, -mutta kääntyneen sitten etelää kohti ja tulleen Carpentaria-lahteen, -jonka itärantaa hän purjehti jotenkin kauas etelään. Hän on siis, -mikäli tiedetään, ensimmäinen purjehtija, joka näki Australian -rannan. Mutta luullen Torreksen salmea lukemattomine saarineen ja -matalikkoineen lahdeksi hän päätti löytämänsä uuden rannan Uuden -Guinean jatkoksi. Janszoon näki Australian rannalla moniaassa paikassa -alkuasukkaitakin, joitten hän sanoo olleen villejä ja mustia. -Merimiehet yrittivät tehdä niiden kanssa kauppaa, mutta yhdeksän -»Duifkenin» miestä sai tässä kohtauksessa surmansa. Etäisin nokka -sai nimekseen Kap Keerweer (»palaa takaisin»), jonka nykyisistäkin -kartoista löydämme. »Duifken» palasi kesäkuussa 1606 takaisin -Sunda-saarille ja löysi siis epäilemättä ennen Torresta Australian -manteren, sillä Torres oli saman kesän kesäkuussa vielä Uusilla -Hebrideillä (vrt. II, s. 219). - - - -Schouten ja Le Maire. - - -Torreksen purjehdus salmen kautta, joka on hänestä nimen saanut, -ei vaikuttanut mitään hollantilaisten seuraaviin retkiin, koska -espanjalaiset pitivät tämän, niinkuin yleensä muutkin löytönsä, -salassa. Jotenkin samanlaiselle retkelle kuin Quiros ja Torres lähtivät -v. 1615 hollantilaiset Willem Corneliszoon Schouten ja Jacob Le Maire. -Kun Hollannissa ei kenelläkään muulla kuin Itä-Intian komppanialla -ollut oikeutta purjehtia Itä-Intiaan Hyväntoivonniemen ympäri, sen -enempää kuin Magalhãesinkaan salmen kautta, niin eräs kauppiasryhmä -lähetti yllämainitut kapteenit etsimään Magalhãesin salmen -eteläpuolelta uutta väylää Tyyneen mereen. He toivoivat, että Tyynen -meren eteläosista löydettäisiin uusia rikkaita maita, joitten kanssa -muutkin kuin komppania saisivat tehdä tuottavaa kauppaa. Loaysan ja -Draken näkemykset tosin olivat jo osoittaneet, että Tulimaa luultavasti -olikin saari, mutta asia oli saanut jäädä tarkemmin tutkimatta. -Retkikunta löysikin Tulimaan kaakkoispäästä salmen, jonka nimi, Le -Maire-salmi, yhä säilyttää löytäjänsä muistoa. Salmen vasen ranta, -jonka saariluonne vasta neljännesvuosisataa myöhemmin huomattiin, sai -nimekseen Staaten Land Hollannin kenraalistaattein kunniaksi. 29 p. -tammik. 1616 sivuutettiin Tulimaa-saariston eteläisin nokka, joka sai -nimensä Schoutenin syntymäkaupungista Hoornista. Kap Hoornin myrskyjen -takaa aukenivat Etelämeren eli Tyynen meren ulapat. - -Poikettuaan Juan Fernandez-saarille molemmat kapteenit aikoivat -purjehtia meren poikki eteläisempää reittiä kuin tavallisesti, mutta -tuuliolot pakottivat laskemaan pohjoisemmaksi, kunnes tavattiin -kaakkoispasaadi. Matalilta saarilta, joita löydettiin useita, ohjattiin -kuitenkin eteläisempää reittiä kuin kukaan sitä ennen, Fidshi-, Samoa- -ja Tongasaaristojen välitse purjehtien. Mutta kun toivottua etelämaata -ei näkynyt, ei kuulunut, niin Schouten käänsi matkan luodetta kohti -ja purjehti Uuden Guinean pohjoispuolitse, välillä useita uusia -saaria nähden, Javaan, jonne toinen laivoista saapuikin — toinen oli -täytynyt matkalla polttaa. Hollantilainen kuvernööri otti ansiokkaitten -maanmiestensä laivan takavarikkoon, koska se oli loukannut komppanian -etuoikeuksia, ja kotimatkalla Le Maire mielipahasta riutui ja kuoli. - - - -Australian länsirannikko. - - -V. 1616 Itä-Intian komppania käski kapteenejaan Hyväntoivonniemestä -itäänpäin suunnatessaan purjehtimaan entistä etelämmitse, toivoen -sieltä löytyvän paremman väylän Javaan. Samana vuonna kapteeni -Dirck Hartogszoon odottamatta tapasikin maata vähän käännepiirin -eteläpuolelta, kappaleen Australian mannerta, taikka oikeammin sen -edustalla olevaa saarta, jolla nyt on löytäjän nimi. Matkaa pohjoista -kohti jatkaessaan hän hyvän matkaa seuraili tätä rannikkoa, nimittäen -sen laivansa mukaan Eendracht-maaksi; löytäjä varmistui paikalla siitä, -että hän oli nähnyt etelämaan rannan. Seuraavina vuosina useat muutkin -purjehtijat tapasivat rannan samoilta seuduilta ja v. 1619 kaksi -laivaa koko joukon etelämpääkin, 32:selta asteelta eteläistä leveyttä. -Purjehdittuaan rantaa pohjoista kohti kapteenit varmistuivat siitä, -että kaikki tämä maa oli samaa kuin Dirck Hartogszoonin löytämä. V. -1622 Leeuwin löysi Australian länsirannan eteläisimmän kohdan, josta -ranta kääntyi itää kohti. Niemen nimi on siitä kartoissamme Kap Leeuwin. - -V. 1629 François Pelsaert kärsi haaksirikon Australian rannikolla -28:nnella leveysasteella, ja Bataviaan avoimella veneellä matkaa -jatkaessaan hän kartoitti osan länsirannikkoa. Rantahyöky oli niin -ankaraa ja äyräs niin jyrkkää, että hän vasta monen turhan yrityksen -jälkeen pääsi maihin. Maa näytti hänestä aivan erikoisen karulta. -Asukkaitakin nähtiin, mutta heidän kanssaan ei päästy minkäänlaiseen -yhteyteen. Bataviasta Pelsaert palasi laivalla pelastamaan -Abrolhos-saarille Australian rannikolle jättämiään miehiä, sai ilmi -kapinayrityksen, hirtätti muutamia yllyttäjistä ja jätti kaksi -Australian mantereelle ehkä vielä kamalampaan kuolemaan. He olivat -kauan toivotun Etelämaan ensimmäiset valkoiset asukkaat. 13 vuoden -kuluessa oli Australian länsirannikko näin tullut tunnetuksi Kap -Leeuwinistä Kauriin kääntöpiirin ohi aina siihen kohtaan, jossa sen -suunta muuttuu koilliseksi. V. 1627 »Gylden Zeepard»-niminen laiva -purjehti etelärannikkoakin aina 133:nteen pituusasteeseen saakka, mutta -tämän matkan vaiheista ei valitettavasti tiedetä juuri mitään. - - - -Uusi Guinea. - - -Jan Carstenszoon tutki v. 1623 Uuden Guinean rannikkoa ja näki saaren -sisäosista sen korkean luoksepääsemättömän lumivuorijonon, jonka -korkein kukkula on hänestä nimensä saanut. Hänkin luuli Torreksen -salmea lahdeksi ja purjehti sen matalikoita vältellen Australian -rannikolle. Toinen laivoista tutki Carpentaria-lahden itärannikkoa, -toinen, »Amhem», länsirannikkoa, jolla vieläkin on sen nimi. Vasta -v. 1636 tutkimusta jatkettiin, ja silloin Melville-saari ja läheiset -mannerrannat tulivat tunnetuiksi. Melkein jokainen näistä retkikunnista -menetti miehiä Uuden Guinean rannikolla asukkaitten petollisuuden -kautta. Tutkimustyön näin pitkälle edistyttyä hollantilaiset -viranomaiset lähettivät Tasmanin, erään aikansa etevimpiä -purjehtijoita, liittämään yhteen kaikki nämä löydöt ja samalla niitä -jatkamaan. - - - -Abel Tasmanin retket. - - -Abel Janszoon Tasman, joka oli syntynyt v. 1603, saapui Intiaan v. 1633 -ja saavutti siellä taitavan purjehtijan maineen, jonka vuoksi hänelle -uskottiin varsinkin löytöretkien johto. Selvitettyään Itä-Intian -komppanian palveluksessa Molukkien väyliä hän v. 1639 lähti yhdessä -kapteeni Quastin kanssa etsimään Tyynen meren pohjoisosista »Kulta- -ja Hopeasaaria» (11, s. 167), jotka huhun mukaan eräs portugalilainen -laiva oli löytänyt v. 1584 35:nnen ja 40:nnen pohj. leveyspiirin -välimailta. Espanjalaiset olivat jo tarpeekseen saakka etsineet -näitä kultia ja hopeita ja kaunista lempeätä valkoista kansaa, joka -ne omisti, ja hollantilaiset lähtivät yhtä ahnaasti etsiskelyjä -jatkamaan kuultuaan huhun Japanista asiamieheltään. Mutta Tasmanin -ja Quastinkin etsimiset olivat turhat. He löysivät kuitenkin Bonin -saaret ja korjasivat koko joukon Filippiinien ja Japanin karttaa. -Heidän työtään jatkoi muutaman vuoden kuluttua Marten Vries, joka tutki -Jesson rankoja, sillä vaikka jesuiitat De Angelis ja Carvalho jo olivat -siellä käyneet, ei kuitenkaan varmaan tiedetty, oliko se itsenäinen -saari. Pitkän matkan Sahalininkin rantaa Vriesin retkikunta tutki, -voimatta kuitenkaan täydelleen selvittää näiden maiden luonnetta ja -yhteenkuuluvaisuutta. - -Elokuussa v. 1642 Tasman lähti Bataviasta kahdella laivalla suurelle -löytöretkelleen. Frans Visscher, hollantilaisten kokenein ja -luotettavin kartoittaja ja luotsi, seurasi mukana purjehduksen oppaana. -Kuvernööri Van Diemen oli antanut retkikunnan toimeksi Intian meren -eteläosien tutkimisen, sillä 40:ttä leveyspiiriä etelämmäksi ei vielä -ainoakaan laiva ollut päässyt. Toiseksi Tasmanin piti etsiä salmi, -jonka luultiin olevan Australian etelä- ja pohjoisosien välillä; -toivottiin siitä mukavaa ja suoraa kauppatietä Chileen. Ja vihdoin oli -selvitettävä, oliko Uusi Guinea samaa maata kuin Australia. - -Tasman ohjasi ensinnä Mauritiukseen, jonne oli perustettu -vankisiirtokunta, ja sieltä 40:nnelle leveyspiirille etelää kohti ja -tämän jälkeen kaakkoon. 4 1/2° Kerguelenin pohjoispuolella jouduttiin -sumuihin, ja kun meressä nähtiin leviä, ruohoja ja lehtiä ja niistä -päätettiin maan olevan lähellä, niin suunta muutettiin itäiseksi. -Tasman kävi kuitenkin lähellä 50:ttä eteläistä leveyspiiriä, 10° -etelämpänä kuin kukaan ennen häntä Intian meren keskiosissa. Hän oli -nyt »urheiden länsituulien» kehässä, ja matka sujui nopeaan. - - - -Tasmania. - - -Marraskuun 4 p. nähtiin hyvin korkea maa, joka oli aivan tuntematon. Se -oli Tasmanian lounaisranta. Tasman nimitti löytönsä kuvernöörin mukaan -Van Diemenin maaksi; vasta myöhemmin se on saanut hänestä nimensä. -Kuukauden päivät Tasman risteili rannikolla, laatien kartan sen -lahdista, niemistä ja saarista. Säät olivat niin myrskyiset, että vasta -jouluk. 2 p. voitiin mennä maihin. Maa huomattiin tosin korkeaksi, -mutta tasaiseksi ja kasvullisuuden peittämäksi. Metsät olivat kuitenkin -harvat ja aluskasvistoa vähän. Nähtiin asukkaistakin merkkejä: kaksi -puuta, joiden rungossa oli aina viiden jalan päässä lovet kiipeämisen -helpottamiseksi. Merimiehet siitä päättelivät, että asukkaat mahtoivat -olla oikeita jättiläisiä. Nähtiin eläimen jalanjälkiä, joiden -kynnensijat merimiesten mielestä muistuttivat tiikeriä. - - - -Uusi Seelanti. - - -Tuulien muututtua epäsuotuisiksi palattiin merelle ja purjehdittiin -kahdeksan päivää itää kohti. Jouluk. 13 p. nähtiin jälleen korkea -tuntematon maa, jonka kahdenkertainen vuorijono Tasmanin mielestä -muistutti Formosaa. Hän oli tullut Uuden Seelannin Eteläsaaren -länsirannalle ja luuli sitä samaksi maaksi, jonka Schouten ja Le -Maire olivat tavanneet Tulimaan kaakkoispuolelta ja nimittäneet -Staaten-maaksi. Tasman laski molempien saarien väliseen salmeen, -luullen sitä ensin lahdeksi. Rannalla tavattiin maanasukkaita, -mutta tutustuminen heihin muodostui hyvin surulliseksi tapaukseksi. -He yllättivät ja tappoivat neljä merimiestä, ja lahti sai siitä -»Murhamiesten lahden» nimen. Kansa oli tavallisen kookasta. Ihonväri -oli ruskeankeltainen, ruumiin yläosa vyötäisistä alkaen alaston. -Päälaella oli mustat hiustukot ja näissä valkoisia sulkia. Ääni -oli karkea ja heidän torvissaan oli melkein trumpetin ääni. Veneet -olivat kahdenkertaiset, kannella yhdistetyt. Vaikkei Tasman salmea -löytänytkään, luuli hän kuitenkin tätä vettä salmeksi, koska siinä -sisemmäs purjehdittaessa tuli vastaan toinen vuoksiaalto. Jouluk. 26 p. -jatkettiin matkaa Pohjoissaaren länsirantaa seuraten pohjoista kohti ja -tultiin Uuden Seelannin pohjoiskärkeen, joka sai nimekseen Kap Maria -Van Diemen. Kun siinä tuli vastaan koillisesta käyvä suuri aallokko, -niin Tasman päätti matkan itää kohti olevan vapaan. - -Hän lähti sen vuoksi pyrkimään Schoutenin löytämille Cocos- ja -Hoornsaariita. 29 p. tammik. tultiin Tonga-tabuun, Tonga-saariston -pääsaareen, jonka asukkaat ottivat purjehtijat ystävällisesti -vastaan. Sieltä saatiin sekä sikoja että siipikarjaa, jonka jälkeen -purjehdittiin luodetta kohti Fidshi-saariston kautta, Vanna Levun -niemitse. Nykyisen Uusi Mecklenburg-saaren ohi purjehtien Tasman -sitten seurasi Uuden Guinean pohjoisrantaa länsipäähän ja löysi -Jilolon ja Uuden Guinean välisen salmen, joka siihen saakka oli ollut -hollantilaisille tuntematon. Suoritettuaan näin tutkimusretken, joka -Magalhãesin matkan jälkeen oli kaikkia muita tärkeämpi, Tasman toukok. -14 p. ankkuroi laivansa Batavian satamaan. Hän oli ensimmäiseksi ja -viimeiseksi osoittanut, ettei Australian ja oletetun etelänapamaan -välillä ollut mitään yhteyttä, ja Uuden Seelannin löytäessään saattanut -salasta ilmi ainoan suuremman maan, mikä napamaitten ulkopuolella -enää odotti löytäjäänsä. Hän oli purjehtinut päälle viisituhatta -meripenikulmaa merta, jolla ei siihen saakka kukaan ollut käynyt. -Matkan laatua osoittaa, että kului vuosisata, ennenkuin kukaan sen -jälkeen purjehti samoilla vesillä. Mutta suuren kiitoksen matkan -onnistumisesta ansaitsi epäilemättä myös luotsi Visscher, jonka neuvoa -Tasman taajaan kysyi. - -Uuden Guinean eteläranta jäi Tasmanilta tällä retkellä tutkimatta. Sitä -varten hänelle v. 1644 varustettiin kolme laivaa, joiden seikkailuista -ei kuitenkaan ole säilynyt mitään kertomusta. Mutta tarkasta kartasta, -johon sen tulokset yhdistettiin, näemme Tasmanin purjehtineen Uuden -Guinean etelärantaa Torreksen salmeen, jota ei hänkään salmeksi -huomannut, kulkeneen sen suitse Carpentaria-lahteen, kartoittaneen -tämän rannat, ehkä lahdelle nimenkin antaneen, ja purjehtineen sitten -Australian luoteisrantaa läheltä seuraillen aina Kauriin käännepiiriin -saakka. Hän siis liitti yhteen aikaisemmin tehdyt löydöt ja epäsi sen -arvelun, että Australian luoteisrannalta ehkä kulki maan poikki salmi. -Maan sisäosista retkikunta ei hankkinut mitään tietoa, se vain purjehti -rannat. - -Uudelle manterelle, jonka olemassaolo näin oli todistettu, annettiin -nimeksi »Komppanian Uudet Alamaat», joka kömpelö nimi piankin -muutettiin »Uudeksi Hollanniksi». Löydetyn maanosan, itäranta sai vielä -enemmän kuin vuosisadan odottaa purjehtijaansa. Hollantilaiset eivät -enää jatkaneet uteluitaan, koska Australia näytti tarjoavan hyvin vähän -kaupan saaliita. Kauppa taas oli heille pääasia. - - - - -Jesuiitat Keski-Aasiassa ja Kiinassa. - - -Uskonpuhdistus oli jälleen herättänyt katolisessa kirkossa taistelevan -hengen ja siitä olivat syntyneet ne katkerat sisälliset uskonvainot -ja suuret kansainväliset uskonsodat kaikkine hirmuineen, joiden -merkeissä Eurooppa eli kolmikymmenvuotisen sodan loppuun saakka ja -vielä myöhemminkin. Katolisen kirkon vimmatussa itsepuolustuksessa oli -kuitenkin kauniimpikin lehti. Se jälleen kehoitti lähetyssaarnaajia -lähtemään etäisiin maihin ja valloittamaan kirkolle pakanakansaan -keskuudesta uusia seurakuntia niiden sijaan, joita se oli -kristikunnassa menettänyt. Tämä pakanalähetys on varsinkin jesuiittain -veljeskunnan synkän historian valopuolia. Veljeskunta ei vain ryhtynyt -uudella innolla jatkamaan edellisten vuosisatain työtä, vaan teki -sen myös uudessa hengessä. Se ei enää kastanut tulella ja miekalla, -vaan esiintyi ensi sijassa opettavana ja sivistyksen levittäjänä. -Sovelluttaen esiintymisensä eri kansain kehityssuunnan mukaan -Pakanalähetyksen myötä kulki veljeskunnan jäseniä nestorialaisten -ja Kublai kaanin aikaisten katolilaisten lähetyssaarnaajain polkuja -Kiinaan saakka, ja sovelluttaen vaikutuksensa tämän korkealle -kehittyneen ikivanhan sivistyksen mukaan he siellä esiintyivät -lähetys-toimensa ohella länsimaisen tieteen edustajina ja sen -kautta saavuttivatkin paljon enemmän vaikutusvaltaa kuin konsanaan -saarnamiehinä. Kiinalaiset ehkä antoivat suurimman arvon heidän -tähtitieteelliselle opilleen, länsimailla taas on enimmän syytä -kiittää sitä arvaamattoman suurta työtä, jonka he suorittivat -Kiinan maantieteen hyväksi. Kun eurooppalaisten myöhemmin kävi yhä -vaikeammaksi päästä Kiinan sisäosiin, niin on Kiinan kartta vuosisatoja -suureksi osaksi ollut jesuiittain näihin aikoihin suorittaman työn -varassa. - - - -Bento de Goes. - - -Bento (Benedictus) de Goes, jesuiittain veljeskunnan maallikkojäsen, -lähti v. 1603 Intiasta matkaan etsiäkseen suurta Cathayn valtakuntaa, -josta keskiajan matkustajat olivat niin paljon kertoneet. Siitä saakka -kuin Juhana Marignolli (I, s. 372) v. 1542 oli saapunut suurkaanin -hoviin, ei ainoakaan eurooppalainen, mikäli tiedetään, ollut kulkenut -maatietä Pekingiin. Tosin olivat portugalilaiset purjehtien käyneet -Kiinan satamissa, mutta siitä huolimatta olivat tiedot Kaukaisen Idän -maista yhä niin häilyväiset ettei edes tarkalleen tiedetty, olivatko -Kiina ja Cathay sama maa. Intiassa olevien jesuiittain huomio kääntyi -Kiinaan siitä syystä, että sieltä oli Kashgarin kautta tullut Akbarin -hoviin muhamedilainen lähetyssaarnaaja. Goes lähetettiin eräitten -muitten jesuiittain kanssa koettamaan, menestyisikö käännytys tällä -uudella alueella. Hän oli Azoreilta kotoisin ja oli tullut Intiaan -portugalilaisena sotamiehenä. - -Goesin matka piti seutujen kautta, joissa eurooppalaiset eivät sen -koommin ole käyneet, ennenkuin yhdeksännellätoista vuosisadalla, -mutta valitettavasti ovat tiedot siitä hyvän puutteelliset. Hän -lähti alkupuolella vuotta 1603 Agrasta, jossa Akbarin hovi siihen -aikaan oli, kulkien kauppiaitten tavallista tietä Himalajan länsipään -ympäri Itä-Turkestaniin, Peshawarista Kabuliin, Hindukushin poikki -Badakshaniin ja Pamiriin ja sieltä edelleen Jarkandiin ja Khotaniin. -Marraskuussa 1604 Goes liittyi Kiinaan menevään karavaniin, joka -noudatteli Tianshanin eteläistä lievettä. Goes kuuli kauppiailta, että -Cathay todenteolla oli sama maa kuin Kiina. Sutshoun kaupungista, -joka on nykyisen Kansu-maakunnan äärimmäinen, hän suurella vaivalla -sai lähetetyksi sanoman uskonveljilleen Pekingiin, ja sieltä saapui -maaliskuussa 1607 muuan kiinalainen kristitty hänelle apua tuomaan. -Goesin voimat olivat kuitenkin silloin jo niin riutuneet, että hän -muutaman päivän kuluttua kuoli. Muhamedilaiset olivat Sutshoussa -kaiken aikaa häntä ahdistaneet ja epäiltiin heidän myrkyttäneen hänet. -Hänen kuoltuaan he anastivat kaikki hänen tavaransa. Näiden joukossa -oli tarkka päiväkirja. Siitä varmaan olisi saatu arvokkaita tietoja -reitistä, jota ei sen koommin kukaan eurooppalainen kulkenut 250:een -vuoteen. - - - -Antonio de Andrade. - - -Antonio de Andrade, jesuiitta hänkin, lähti v. 1624 Agrasta -seikalliselle matkalle Himalajan takana oleviin tuntemattomiin -maihin. Hän oli ensimmäinen varsinaisen Himalajan poikki kulkenut -eurooppalainen ja ensimmäinen, joka Tibetiin tunkeutui; otaksumme -nimittäin, ettei munkki Odorik, joka neljännentoista vuosisadan -alkupuolella sai Lhasasta ensimmäiset tiedot, käynyt siellä itse, -vaan hankki ne buddhalaisilta pyhiinvaeltajilta (I, s. 370). -Pyhiinvaeltajiin yhtyen Andrade nousi Gangeen vartta aina Mana-solaan -saakka ja kulki sieltä Sutlejn latvoille Tsaparangiin, josta hän ennen -vuoden loppua palasi Intiaan. Tästä matkasta johtuivat eurooppalaisten -ja Tibetin väliset pitkälliset yhteydet, jotka vasta yhdeksännentoista -vuosisadan alussa Tibetin sulkemisen kautta päättyivät. Seuraava matka -Tibetiin tehtiin Kiinan puolelta. - - - -Lähetyssaarmaajat Loomassa- - - -Portugalilaisten kauppiaitten ja rosvojen käynneistä muutamissa Kiinan -satamissa maantiede ei paljoa kostunut. Kiinalaiset suuttuivat heihin -siihen määrään, että tuota pikaa sulkivat heiltä kaikki satamansa (II, -s. 169). Vasta kun latinalainen kirkko uudelleen aloitti lähetystyönsä, -alkoi tästä suunnattomasta väkirikkaasta maasta herua enemmän tietoja. -Ensimmäinen tämän uuden lähetystoimen edustaja oli Juan Gonzales de -Mendoza, joka v. 1585 julkaisi kertomuksen Kiinasta — saman, joka -Barentsilla oli mukanaan viimeisellä matkallaan. - -Lähetyssaarnaajat saivat ensiksi luvan aloittaa työnsä Kwangtungin -maakunnassa Etelä-Kiinassa, mutta suuren oppinsa ansiosta he sitten -pääsivät Pekingiinkin ja olivat siellä avullisina Kiinan almanakan -korjaamisessa. Heidän maantieteellisistä töistään oli tältä ajalta -kuuluin isä Martinin julkaisema »Atlas Sinensis» (1655), Kiinan kartta, -jonka hän laati yksinomaan kiinalaisten lähteitten mukaan. Se osoittaa, -että kiinalaisilla itsellään oli maastaan verraten hyvät käsitykset. - -Hollantilaiset alkoivat samoihin aikoihin puuhata kauppayhteyttä -Kiinan kanssa ja lähettivät sitä varten Pekingiin useita lähetystöjä. -Nämä lähettiläät eivät tosin saaneet juuri mainittavasti toteutetuksi -matkansa tarkoitusta, mutta kun he matkustivat maisin, tulivat Kiinan -sisäosat heidän retkiensä kautta paremmin tunnetuiksi. 1655 Pieter van -Goyer matkusti Kantonista suurta vesitietä pohjoista kohti, kulkien -Sikiangin laaksosta vedenjakajan poikki Jangtsen monihaaraisille -vesiteille ja sitten Jangtsen suusta suurta kanavaa pitkin edelleen. -Pieter van Hoorn v. 1666 lähti matkaan Fukienin Futshousta, nousi -Min-jokea, kulki vedenjakajan poikki Tshekiang-maakuntaan ja laski -Tsientang-jokea meren rannalle Hangtshouhun. Matka jatkui sieltä -suurta kanavaa pitkin. Kummastakin matkasta julkaistiin kuvalliset ja -kartalliset kertomukset. - - - -Juhana Grueber Tibetissä. - - -Juhana Grueber, ensimmäinen Tibetin matkustaja, oli kotoisin Itävallan -Linzistä. V. 1656 hän lähti lähetyssaarnaajaksi Kiinaan matkustaen -Armenian ja Persian kautta Intian Suratiin ja sieltä, jonkun aikaa -viivyttyään, edelleen Macaoon ja Pekingiin. Mutta saatuaan sitten -käskyn palata Roomaan ja kuultuaan, että meritie oli hollantilaisen -laivaston sulkema, Grueber huhtikuussa v. 1661 lähti pyrkimään -etäiseen matkanmääräänsä maitse yhdessä toisen, Dorville-nimisen, -jesuiitan kanssa. He matkustivat Singanfun kautta Hsiningiin, lähelle -Kuku-norin rantoja, ja kuvasivat suuren muurin ynnä pohjoiset arot -lukemattomine villikarjoineen ja tataariheimoineen, joita Grueber -nimitti kalmukeiksi. Kuku-norista molemmat jesuiitat kulkivat -erämaiden, vuoristojen ja jokien poikki, kunnes saapuivat Lhasaan, -jota tataarien kesken sanottiin Barontalaksi. Grueber tutustui -täten Aasian keskellä olevaan buddhalaisten kirkkovaltioon, Lhasan -palatseihin ja luostareihin. Hän määräsi tähtitieteellisten havaintojen -avulla kaupungin leveyspiirin. Himalajan poikki matka sitten piti -Nepaliin, jossa Grueber kävi Kathmandun kaupungissa. Nepalista he -kulkivat Patnaan Gangeen rannalle, sieltä Benaresiin ja saapuivat -Agraan yksitoista kuukautta Kiinasta lähtönsä jälkeen. Dorville kuoli, -mutta Grueber jatkoi matkaa Persian ja Aasian puoleisen Turkin kautta -Eurooppaan. Hänet lähetettiin sitten maatietä takaisin Kiinaan, mutta -jo Konstantinopolista hän esteiden vuoksi palasi takaisin ja kuoli -Saksassa v. 1684. Grueber ei näytä kirjoittaneen matkastaan laajempaa -kertomusta, mutta hänen kirjeistään saatiin kuitenkin pääseikat ilmi. - - - -Jean François Gerbillon. - - -V. 1685 lähetettiin Kiinaan kristinuskoa levittämään viisi ranskalaista -jesuiittaa, jotka kolmen vuoden kuluttua saapuivat perille. He olivat -kaikki oppineita miehiä, ja niinpä näidenkin osaksi tuli suosiollinen -vastaanotto. Maamatka Pekingiin alkoi Ningposta ja kulki Kiangnan- ja -Shantung-maakuntain kautta. Yksi lähetyssaarnaajista, Jean François -Gerbillon, oli kiinalaisen diplomatisen lähetystön apuna Siperian -rajalla, kuten saamme myöhemmin nähdä. Gerbillon sitten seurasi, -samoin kuin tähtitieteilijä munkki Ferdinand Verbiest ennen häntä, -keisari Kanghia monelle retkelle niiden mongolien maahan, jotka -asuivat ison muurin pohjoispuolella. V. 1688 tekemällään matkalla -Gerbillon retkeili kiinalaisen lähetystön keralla khalkkain asumain -arojen ja hietaerämaitten poikki, nähden matkalla paljon hirvieläimiä. -Retkikunta ei kuitenkaan päässyt sitä tietä perille, vaan kulki -seuraavana vuonna toista reittiä melkein suoraan pohjoista kohti, -kunnes saapui Shilkaa kohti juokseville latvajoille. Shilka itse -yhdytettiin Nertshinskin kohdalla. Paluumatka piti enimmäkseen samoja -teitä. V. 1696 Gerbillon oli mukana sotaretkellä eleutheja vastaan, -jotka asuivat Kerulen-joen latvoilla (Kemien laskee Gobin erämaan -pohjoisreunoja Dalai-nor-järveen, josta Argun alkaa). Myöhemmin -samana vuonna hän kävi Ordos maassa Hoanghon suuressa mutkassa. -Seuraavana vuonna hän teki vielä pitemmän matkan samoille seuduille, -seuraillen pitkät matkat Hoanghon juoksua. Tällä matkalla hän määräsi -enemmän kuin neljänkymmenen paikan maantieteellisen leveyden. V. 1698 -Gerbillon kolmen kiinalaisen virkamiehen kanssa kävi Itä-Mongoliassa -khalkkain maassa pitämässä heidän kanssaan kokouksia. Matka piti -Khingan vuoriston poikki, jonka Gerbillon sanoo erottavan toisistaan -pohjoiseen ja eteläiseen mereen laskevat joet. Dalai-norin rannalla -hän kokosi tietoja tästä järvestä ja vuoristosta, nousi sitten -Kerulenin laaksoa ja kulki Juen hallitsijasuvun aikana rakennetun -Karahotunin raunioitten ohi. Kerulenin laaksosta retkikunta suuntasi -matkansa Tujan rannalle, joka oli ensimmäinen Jeniseihin laskeva -joki. Maa muuttui miellyttäväksi, Tulassa oli metsäisiä saaria, ja -sen kahden puolen kauniita niittyjä ja metsiä. Tulan ja Orkhonin -välisessä maankulmauksessa retkikunta piti uuden kokouksen. Siellä -jo kohdattiin venäläisiä kauppiaita, joilta Gerbillon sai paljon -tietoja etelärajoista, muun muassa Altai-, Khangai- ja Tannu-vuorista, -joilta Siperian suuret joet lähtevät. Eräs venäläinen, joka oli -kulkenut Baikal-jarven päästä päähän, kertoi hänelle tästä järvestä -ja Pohjois-Mongolian joista ja järvistä. Paluumatka kävi Kerulenin -laaksosta Gobin erämaan poikki. Gerbillon oli näin koonnut niin -runsaasti aineksia, että hän saattoi laatia melkoisen tarkan kartan -näistä melkein kokonaan tuntemattomista seuduista. - - - -Jesuiittain Kiinan kartta. - - -Pian kuitenkin alkoi järjestelmällisempi työ Kiinan valtakunnan -kartoittamiseksi. Tosin kiinalaisten omat kartat valtakunnan läheisistä -osista olivat jotenkin oikeat, mutta ne eivät kuitenkaan voineet -likimainkaan vetää vertoja tähtitieteelliseen paikanmääräykseen -perustuville. Ranskalaiset jesuiitat, jotka olivat saaneet paljon -lisävoimia, saivat sen vuoksi v. 1699 keisari Kanghilta toimeksi -kotimaisilla voimilla aikaansaatujen karttojen korjaamisen ja -laajentamisen. - -V. 1705 jesuiitoille uskottiin Pekingin eteläpuolella olevan lakeuden -kartoitus patojen rakentamiseksi tulvia vastaan. Mutta vasta v. 1708 -he ison muurin lähiseuduilta saattoivat alkaa suuren kartoitustyönsä, -jonka johtavana miehenä oli Jean Baptiste Régis. 1709 Rogis kartoitti -Mandshurian, käyden aina Ussuri-alueella saakka. Korean pohjoisosiinkin -hän sen verran tutustui, että saattoi osoittaa tämän maan kuuluvan -mannermaahan. Mandshuriasta palattuaan jesuiitat kartoittivat -Petshilin, jonka työn he v. 1710 saivat loppuun suoritetuksi. -Seuraavana vuonna tuli vuoro Shantungin ja muitten itäisten maakuntain -aina Honanista Fukieniin saakka. V. 1715 Régis erään toisen jesuiitan -kesken työtä kuoltua päätti Jynnanin kartoituksen, ja hänellä oli -silloin koolla koko Kiinan kartan ainekset, Tibetiä lukuunottamatta. -Keisari lähetti Tibetiin kaksi laamaa, jotka jesuiitat olivat -opettaneet tekemään tähtitieteellisiä paikanmääräyksiä, ja v. 1717 -Régis sai käytettäväkseen heidänkin keräämänsä ainekset. Tämä kartta, -jonka täydentämiseksi muun muassa Gerbillonin keräämiä aineksia -käytettiin, oli valtava edistysaskel kaikkiin entisiin Kiinan -karttoihin verraten, vaikka siihenkin tietysti vielä jäi paljon -aukkoja. Se on ollut aina viime aikoihin saakka me melkein ainoana -lähteenä Tibetin maantiedon tuntemiseen. Tibetin joet piirrettiin -paikoilleen, ja vaikka niiden alajatkot olivatkin yhä tuntemattomat, -niin päätettiin varsin oikein, että ne olivat Jangtsen ja Taka-Intian -suurien jokien lähdejokia. - -Jesuiittalähetyssaarnaajain kokoomat kirjoitetut ainekset julkaisi -jesuiitta Du Halde Parisissa v. 1735, ja kuulu maantieteilijä -d'Änville laati niiden nojalla Kiinan kartan, joka liitettiin tähän -teokseen. Vasta nämä julkaisut perustivat tiedon Kaukaisen Idän -jättiläisvaltakunnasta varmalle pohjalle. - - - -Tibet. - - -Kahdeksannentoista vuosisadan alkupuoliskolla latinalainen kirkko teki -vakavia ponnistuksia saadakseen jalansijaa Tibetissä. V. 1707 saapui -Lhasaan joukko kapusinimunkkeja. V. 1716 sinne Kashmirin korkeiden -solien kautta matkusti jesuiitta Hippolito Desideri, joka viipyi siellä -aina vuoteen 1729. Desideri kuvaa vilkkain sanoin vuoristosolien -kauhuja, joiden paljas muisteleminenkin häntä puistatti. 1719 Lhasaan -saapui Nepalin kautta suuri joukko kapusinimunkkeja, joiden perustama -lähetysasema toimi siellä yli kaksikymmentä vuotta. Samoihin aikoihin -kävi Tibetissä eräs hollantilainen seikkailija, Samuel van de Putte, -joka maan vaateparren omistaen vuosikausia matkustettuaan viipyi -Lhasassa muutamia vuosia. Erään tibetiläisen lähetystön keralla hän -Lhasasta pääsi Kiinaan, kulkien matkalla Jangtsen latvaosan poikki. Van -de Putten monista vaiheista ei kuitenkaan ole säilynyt paljoa tietoa, -sillä laajat muistiinpanonsa hän käski polttaa Bataviassa kuollessaan -(v. 1745), ja tämä määräys toteutettiin. - -Kanghi keisarin kuollessa latinalaisten lähetyssaarnaajain -vaikutusvalta Kiinassa jälleen lakkasi, ja samalla lakkasi myös -joksikin aikaa lisätietojen saanti Kiinan maantieteestä, maa kun -kokonaan suljettiin eurooppalaisilta. Vasta yhdeksännentoista -vuosisadan keskivaiheilla pääsi tutkijoita jälleen Keskustan -valtakunnan sisäosiin jesuiittain työtä jatkamaan. - - - - -Siirtomaat ja maailmanhistoria. - - -Kun Espanjan ja Portugalin merihegemonia oli murrettu, joutui johto -joksikin aikaa Alamaille, kuten olemme edellisestä nähneet. Englanti -menetti Stuartien aikana koko joukon mahtiaan, eikä sen teollisuuskaan -vielä ollut niin edistynyt, että se olisi tarjonnut soveliasta pohjaa -siirtomaayrityksille. Oliver Cromwellin vuosikymmenellä (1649—1658) -maa tosin nopeaan jälleen voimistui ja esiintyi siirtomaissakin -sangen pontevasti, mutta hänen jälkeensä seurasi jälleen heikompi -aikakausi, kunnes Oranian prinssi Wilhelm III, Alamaitten maaherra, -nousi Englannin valtaistuimelle. Huolimatta katkerasta kilpailusta, -joka ensimmäisistä Intian-retkistä alkaen oli vallinnut naapurikansain -välillä ja johtanut moneen kovaan sotaan, olivat Alamaat säilyttäneet -siirtomaansa melkein vähentymättöminä, kun yhteisen hallitsijan kautta -pitkä keskinäisen rauhan aika alkoi Alamaitten ja Englannin välillä. - -Mutta Ranska, joka enimmäkseen oli taistellut Englannin ja -Alamaitten kanssa yksistä puolin, niin kauan kuin Espanja oli -yhteisenä ylivoimaisena vihollisena, kävi kolmikymmenvuotisen -sodan jälkeen niille molemmille vaaralliseksi, sillä lopullisesti -Itävallan voitettuaan ja koillisrajalleen saatuaan voimattomia -puoli-itsenäisiä pikkuvaltoja, se saattoi entistä vapaammin ryhtyä -merentakaisiin yrityksiin, joista vähitellen kehittyi varmapiirteinen -siirtomaapolitiikka. Frans I oli sen aloittanut, Henrik IV oli sitä -innokkaasti jatkanut — hänen aikanaan laskettiin Quebecin perustukset -— ja Richelieu yhä laajensi näitä yrityksiä sekä idässä että lännessä -samalla lisäten Ranskan sotalaivastoa. Vielä varmempi suunta oli -Ludvig XIV:n kuulun ministerin Colbertin toimilla. Colbert edisti -merkantilisuuden kannattajana kaikin tavoin kauppaa, teollisuutta, -merenkulkua ja vahvisti suuresti Ranskan laivastoa. Ranska aikoi -anastaa merellä ensimmäisen sijan, ja tämä seikka se vaikutti, että -Englanti seuraavissa sodissa melkein aina oli Ranskan vastustajana, -miten muutoin valtain ryhmitykset vaihtelivatkin. - -Niitä suuria sotia, joita seitsemännentoista vuosisadan lopulla ja -kahdeksannentoista vuosisadan kuluessa käytiin Länsi-Euroopassa, -ei tosin aloitettu siirtomaiden vuoksi, mutta monella tavalla ne -vaikuttivat siirtomaiden kohtaloihin, ja rauhat solmittiin etupäässä -niiden kustannuksella. - -Ludvig XIV ei Alamaita vastaan tekemillään hyökkäyksillä voinut -kukistaa tätä pientä maata. Vaara pakotti Alamaat liittymään -Englantiin, ja yhdessä nämä molemmat entiset kilpailijat taistelivat -mahtavaa Ranskaa vastaan Espanjan perimyssodassa (1700—1714), joka -syntyi sen johdosta, että Ranska ja Espanja uhkasivat sulaa yhdeksi -ylivoimaiseksi vallaksi, kun Espanjan kruunu oli joutunut Ludvig -XIV:n pojanpojalle. Tämä tuhoisa sota masensi Ranskan joksikin -aikaa. Se ratkaistiin Euroopan tappelutanterilla, Pohjois-Italiassa, -Belgiassa ja Rheinin rintamalla, jossa Marlborough, Savoijinprinssi -Eugéne, ja ranskalaiset Villars ja Vendome monissa tappeluissa -kalpojaan mittelivät ja shakinpeluutempuilla toisiaan pettelivät, -mutta se ulotti hävityksiään kauas merentakaisiin siirtomaihinkin. -Brasiliassa espanjalaiset taistelivat portugalilaisia vastaan, -jotka olivat liittyneet sen ja Ranskan vihollisiin, Guayanan -hollantilaisia siirtokuntia ahdistivat ranskalaiset, Länsi-Intian -saaristossa taisteltiin varsinkin Guodeloupessa ja Bahama-saaristossa. -Pohjois-Amerikassa englantilaiset siirtokunnat jo olivat paljoa -voimakkaammat ranskalaisia ja töin tuskin Quebec ja Detroit pelastuivat. - -Utrechtin rauhassa (1713—1715) Espanja sai pitää melkein kaikki -siirtomaansa, paitsi että sen täytyi luovuttaa San Domingon länsipuoli -liittolaiselleen Ranskalle, joka jo oli sitä todellisuudessa hallinnut. -Ranska menetti enemmän. Englanti sai takaisin Hudson-lahden maat ynnä -Uuden Skotlannin, ja Newfoundland tunnustettiin kokonaan Englannin -omaisuudeksi, vaikka ranskalaiset edelleenkin saivat sen rannoilla -kaloja kuivata. Tässä rauhanteossa Englanti sai Gibraltarin, jonka -omistaminen on sen merimahdille ollut niin tärkeä. Englantilaiset -saivat vielä oikeuden myydä Etelä-Amerikan espanjalaisiin siirtokuntiin -muutamia tuhansia orjia ja rajoitetun määrän muita tavaroita, joka -sopimus mursi Espanjan ankaran kauppasulun. Samalla tämä pykälä edisti -suuresti salakuljetusta, jonka keskustaksi tuli varsinkin Buenos Ayres. -Portugal, joka oli taistellut merivaltain puolella, sai takaisin, -mitä se oli Brasiliasta menettänyt ranskalaisille ja espanjalaisille. -Mutta Alamaita, vaikka kuuluivatkin voittavaan puolueeseen, tämä sota -melkoisesti heikensi. - -Utrechtin rauhan jälkeen Englannilla jo todella oli ensi sija merellä, -vaikka tämä ylivalta vielä enemmän perustui sen molempien kilpailijain, -Ranskan ja Alamaitten, heikontumiseen kuin sen omiin voimiin. - -Sota oli ensinnäkin hyvin tuntuvasti lisännyt Ranskan valtiovelkaa -ja rasitti kauan sen kulunkiarviota. Englanti sitä vastoin sodan -aikana pikemminkin vaurastui. Sen teollisuus kehittyi näihin aikoihin -nopeaan, suureksi osaksi maanpakolaisten kautta, joita saapui sekä -Alamaista että varsinkin Ranskasta, Ludvig XIV:n pitkän hallitusaikansa -lopulla peruutettua Nantesin ediktin, joka oli turvannut hugenottien -uskonvapauden. Satojatuhansia uutteria protestantteja tämä teko -karkoitti maasta. Ranskan teollisuuden täten kärsimä suunnaton vahinko -tuli kahdenkertaisesti Englannin hyväksi. Villa oli ennen ollut -Englannin tärkeimpänä vientitavarana, mutta nyt se alkoi itse kehrätä -ja kutoa ja tavattomasti levitellä kauppaansa. - -Ainoastaan elinvoimaisina nousuaikoina ovat semmoiset suurenmoiset -jättiläiskeinottelut mahdollisia kuin »Darien komppania» ja varsinkin -»Etelämeren komppania», joka harjoitti orjakauppaa Etelä-Amerikkaan -ja lupasi Etelämeren, löytäjäänsä odottavista, vuorikaivoksista -suunnattomia rikkauksia osakkailleen. Darien komppania oli etupäässä -skotlantilainen yritys. Aikomus oli perustaa siirtokunta Panaman -kannakselle Espanjalta ryöstetylle alueelle ja siitä tehdä kauppaa -Tyynen meren poikki Aasiaan ja Intiaan, mutta tämä yritys, johon -uhrattiin suuria summia, kärsi surkean haaksirikon. Etelämeren -komppanian osingot saatiin keinottelulla kohoamaan kymmenkertaiseen -hintaan, kunnes romahdus tuli ja tuhannet joutuivat taloudelliseen -häviöön. Seisaus, jonka nämä suunnattomat vararikot saivat -aikaan, oli kuitenkin vain ohimenevä, ja Englannin kauppiaat -laajensivat toimialojaan uupumatta joka ilmansuunnalle. Kaikista -kauppakomppanioista toimi suurimmalla menestyksellä englantilainen -Itä-Intian komppania, jonka yritykset alusta saakka olivat tuottaneet -suunnattomia voittoja. Laajaa lahjomisjärjestelmää käyttäen se saattoi -kotimaassa vahvistaa asemansa, esiintyä kauppa-aloillaan yksinvaltiaana -ja levittää yhä enemmän valtiollistakin mahtiaan, kunnes tärkein osa -Etu-Intiaa oli sen hallitsemaa alusmaata. - -Espanjan perimyssodan jälkeen vallitsi Euroopassa harras rauhantarve, -mutta siitä huolimatta valtiolliselle taivaalle tuon tuostakin -ilmestyi uhkaavia pilviä, sillä sodan ja rauhan määräsivät useinkin -suuremmassa määrässä hallitsijahuoneitten kuin hallittujen maitten -edut. Dynastiset kilvoittelut sytyttivät Itävallan perimyssodankin, -mutta siirtomaa-asiat epäilemättä vaikuttivat siihen, että Englanti -tässä sodassa Hollannin keralla asettui Maria Theresian ja Itävallan -puolelle Preussia, Ranskaa ja Espanjaa vastaan. Tappelutantereina -olivat Schlesia, Böhmi, Lounais-Saksa, Alamaat ja Italia, mutta sitä -paitsi taisteltiin merellä ja siirtomaissa, vaikkakin veltosti. -Pohjois-Amerikassa brittiläiset valloittivat ranskalaisilta kappaleen -Canadaa. Panaman kannaksella valloitettiin Porto Bello, mutta Colombian -rannalla olevan Cartagenan valloittamisyritys raukesi aivan tyhjiin. -Espanjalaisetkin tässä sodassa varustivat paljon kaappareita, jotka -yhdessä ranskalaisten »vapaasaalistajain» kanssa tekivät sangen suurta -hallaa Englannin ja Hollannin kaupalle. Viimeksimainitut maat kostivat -samalla mitalla, väijyen varsinkin niitä espanjalaisia laivoja, jotka -Keski- ja Etelä-Amerikasta kuljettivat kultaa ja hopeaa kotimaahan. -Varsinaisia laivastoja, jotka olisivat kyenneet Englannin ja Hollannin -yhdistyneille merivoimille puoliaan pitämään, eivät Ranska ja Espanja -kyenneet liikkeelle lähettämään. Itävallan perimyssota päättyi Aachenin -rauhaan v. 1748. Tämä ei siirtomaissa saanut aikaan suuriakaan -muutoksia, vaan enimmäkseen kaikki asiat palautuivat sille kannalle, -jolla ne ennen sotaa olivat olleet. - -Tämäkin pitkällinen sota heikonsi suuressa määrin Ranskan teollisuutta -ja kauppaa, mutta seuraavina vuosina Ranska taas vaurastui nopeammin -kuin milloinkaan ennen. Se oli jälleen valmiina kilpailemaan Englannin -kanssa merellä. Vaikka englantilaiset tekivät suuria ponnistuksia -säilyttääkseen ensimmäisen sijansa, niin kului kuitenkin sangen kauan, -ennenkuin he oppivat rakentamaan parempia laivoja kuin ranskalaiset. -Sodissa aina valloitettiin laivoja puolelta ja toiselta ja vallatuista -aluksista voitiin tutustua vastustajan rakennusmalliin. Aina 18:nnen -vuosisadan loppuun saakka englantilaiset säännöllisesti totesivat, -että ranskalaisten laivat olivat sekä suuremmat että parempimuotoiset -ja nopeammat kuin heidän. Jos ranskalaiset olisivat voineet omistaa -voimansa merelle yhtä jakamattomasti kuin englantilaiset, niin he -olisivat todennäköisyyden mukaan voittaneet merien hegemonian. Näinkin -he sitkeästi ja kauan pitivät puoliaan ja vasta Napoleonin sodat -ja Nelsonin kuulu voitto saivat vaakakupin ratkaisevasti painumaan -Englannin puolelle. - -Ranskassa syntyi näihin aikoihin samanlaisia keinotteluyrityksiä kuin -yllämainitut englantilaiset olivat. Suurin niistä oli »Louisianan -komppania», jonka John Low perusti ja jonka kohtalosta myöhemmin -kerromme. Nämä yritykset tuottivat lukemattomille yksityisille -taloudellisen häviön, mutia itse maan varallisuutta ne eivät voineet -sanottavasti heikentää, vaan paremminkin olivat sen lisääntyvien -voimien merkkinä. Ranska omisti huomionsa sekä Länsi-Intialle, jossa -sillä oli kukoistavia plantaasisiirtokuntia, että Itä-Intialle, jossa -sen kansalaisten yritykset toistaiseksi menestyivät erinomaisesti. - -Ja tämän vaurastumisen tuottama vaara se sai Englannin -seitsenvuotisessakin sodassa asettumaan Ranskan vihollisten puolelle, -vaikka Ranska nyt oli liittynyt vanhaan perintöviholliseensa Itävaltaan -kukistaakseen sen kanssa Preussin, joka alkoi, kohottaa päätään liian -korkealle Saksan valtakunnan hajonneiden raunioiden keskeltä. Englantia -oli Fredrik Suuren oman kykynsä ja urhoollisen kansansa jälkeen -kiittäminen siitä, että Preussi tästä verisestä ja vaarallisesta -sodasta suoriutui voitollisesti ja että se sen jälkeen oli -suurvaltoihin luettava. Mutta eivät olleet Englanninkaan saavuttamat -edut vähäisiä. Ranskasta ei voitu lähettää Canadaan apuväkeä, koska -Englannin laivasto hallitsi merta, ja seurauksena olikin koko Canadan -valloittaminen ja sen ynnä kaikkien Uuden Englannin äärettömien -takamaiden joutuminen rauhanteossa Ohion laaksoa myöten Englannille. -Parisin rauhassa (1763) Ranskalle ei jäänyt muuta kuin pari pientä -saarta kalastusasemiksi New Foundlandin rannikoilla ynnä Louisianasta -se puoli, joka oli Mississipin länsipuolella Iberville-jokeen saakka -pohjoiseen, mutta tämänkin alueen se oli jo ennen rauhaa salaisen -sopimuksen kautta luovuttanut Espanjalle avun palkaksi. Länsi-Intian -saarista Ranska sai takaisin useimmat sodan aikana valloitetut. - -Itä-Intiankin valtakysymyksen tämä sota ratkaisi Englannin eduksi. -Bengalin hallitsija yritti käyttää tilaisuutta ajaakseen englantilaiset -maasta, mutta vaikka ranskalaiset häntä auttoivat, niin kukisti lordi -Clive hänet täydelleen. Ranskalaisilta valloitettiin tärkeimmät asemat, -mitä heillä oli Etu-Ihtian mannermaalla. Nyt sekaantui Espanjakin -sotaan Ranskan liittolaisena ja Portugal meni Englannin puolelle. -Mutta Englanti oli jo niin paljon voimallisempi merellä, että muitten -oli vaikea taistella sitä vastaan siirtomaissa. Espanjalaisilta -englantilaiset valloittivat Havannan ja Manilan. Ranska tosin sai -takaisin Itä-Intiassa olevat asemansa, mutta sen mahti niillä -markkinoilla oli murtunut ja ranskalainen Itä-Intian komppania teki -vararikon. Espanja menetti Englannille Floridan, mutta sai muut -valloitetut alueet takaisin. Etelä-Amerikassa rauha siirteli Espanjan -ja Portugalin välisiä rajoja. Nämä muutokset aiheuttivat monia -rettelöitä, joitten lopputuloksena oli, että kaikki siellä palautettiin -entiselleen. - -Pohjois-Amerikka oli nyt englantilaista aluetta Mexicon lahdesta -Hudson-lahteen saakka, lukuunottamatta Louisianan länsipuolta, -jonka Espanja oli saanut, mutta jonka anastus niinikään näytti vain -ajan kysymykseltä. Englanti ei kuitenkaan saanut kauan nauttia -voittojaan. Ylimielisenä ja ajan käsitykseen perustaen, että muka -siirtomaat olivat vain emämaan rikastuttamista varten, Englannin -hallitus alkoi yhä suhdattomammin sortaa amerikkalaisten alusmaittensa -itsemääräämisoikeutta ja kauppavapautta, ja seurauksena oli, että -nämä, voimansa tuntien, tekivät kapinan ja v. 1776 julistautuivat -itsenäisiksi. Ranskalaiset puolestaan kostivat tappionsa siten, että -heitä joukoittain tulvasi Washingtonin armeijaan taistelemaan. Syksyllä -1777 kenraali Burgoynen johtaman englantilaisen armeijan täytyi -Saratogan luona antautua, ja siten oli pohjoisella näyttämöllä sota -ratkennut. Eteläisellä sotanäyttämöllä, Carolinassa ja Georgiassa, -se niinikään päättyi amerikkalaisten voittoon. Yhdysvallat saivat -liittolaisikseen Ranskan ja Espanjan ja myöhemmin Hollannin, -Pohjoismaat ja Venäjän, joitten maitten kauppaa englantilaiset olivat -vahingoittaneet, mutta vihollistensa suuresta luvusta huolimatta -englantilaiset yleensä taistelivat voitollisesti. Gibraltar piti -puoliaan Espanjaa vastaan ja espanjalainen laivasto Kap St. Vincentin -luona voitettiin. Hollantilaisilta valloitettiin maita sekä Länsi- että -Itä-Intiassa ja Kapmaakin olisi valloitettu, ellei sitä olisi estänyt -ranskalainen laivasto. Tosin espanjalaiset ja ranskalaiset valloittivat -muutamia toisarvoisia englantilaisia alusmaita Länsi-Intiassa ja -Hudson-lahden rannalla, mutta yleensä olivat englantilaiset voitolla -muualla paitsi v. 1781 amerikkalaisella sotanäyttämöllä. Siellä -viimeinen englantilainen armeija joutui saarroksiin Yorktownissa ja -senkin täytyi antautua. Yhdysvallat tosin olivat liittolaisilleen -luvanneet olla tekemättä Englannin kanssa erikoisrauhaa, mutta kun -saatiin vihiä, että Ranska ja Espanja aikoivat anastaa takaisin -Mississipin ja Alleghany-vuoriston välisen maan, jotteivät Yhdysvallat -liian mahtaviksi paisuisi, niin Yhdysvallat sen estääkseen v. 1782 -tekivät Englannin kanssa erikoisrauhan Parisissa. Yhdysvaltain -itsenäisyys tunnustettiin, mutta Canada jäi Englannille. Seuraavana -vuonna Ranska ja Espanjakin tekivät Englannin kanssa rauhan, jossa -siirtomaitten omistussuhteet jonkun verran muuttuivat, mutta yleensä -kuitenkin jokainen valta sai pitää maa-alueensa, sillä tappioita, -jotka se oli yhdellä sotanäyttämöllä kärsinyt, korvasivat toisaalla -saavutetut voitot. - -Vielä viimeisen ja kaikkia entisiä voimallisemman yrityksen Ranska -teki voittaakseen takaisin menetetyn merimahtinsa. Mutta Napoleoninkin -sodista ja kuristustoimista saarivaltakunta suoriutui voitokkaasti. -Nämä tapaukset kuitenkin enimmältä osaltaan kuuluvat yhdeksännentoista -vuosisadan historiaan. - -Olemme näin muistutelleet mieleen tärkeimpiä niistä -maailmanhistoriallisista tapauksista, jotka vaikuttivat merentakaisten -uudismaitten kohtaloihin. Vaikkeivät ne suoranaisesti kaikki -edistäneetkään maantuntemuksen leviämistä, muodostavat ne kuitenkin -taustan, jota vastaan sen ajan löytöretket ja uusien maitten anastukset -esiintyvät tehokkaammassa valossa. - - - - - -POHJOIS-AMERIKAN TIENRAIVAAJAT. - - -Kaikki ne eurooppalaiset, jotka löytäjinä tulivat Pohjois-Amerikan -itärannikon lauhkeisiin osiin, ihastuivat sanomattomasti -näkemäänsä maahan. Melkein asumattomana, raivaamattomana luonnon -häiritsemättömyydessä, valtavin aarniometsin, rehevin niityin, -köynnöskasvein, rypälein, luonnonviljoin, oudoin linnuin ja jaloin -riistaeläimin se oli kuin ääretön omaan valtaansa jätetty Edenin -puisto. Yhtenäinen metsäalue ulottui Atlantin rannikkoa pitkin -Floridasta aina Labradoriin saakka. Se peitti koko maaperän sekä -vuoret että laaksot ja lakeudet. Ei ollut ihanissa Alleghany-vuorissa -niin jyrkkää rinnettä, ettei joku puu olisi päässyt kallionkoloihin -juurtumaan. Eikä ollut luonnostaan niin laihaa maaperää, etteivät -vuosituhannet olisi saaneet siihen sankkaa metsää kasvamaan. Kamalimmat -rämeet ja suotkin kasvoivat metsää, vieläpä olivat suokypressin, -Amerikan laajimman puun kasvupaikkoina. Siellä missä Mexicon lahden -rannoilla nykyisin on silmän siintämättömiin paljaita avohietikoita -dyyneineen, siellä oli siihen aikaan mitä parhaat petäjiköt. Ja -kaikkein sankimmat olivat metsät tietenkin niillä mailla, jotka -nykyisin ovat vainioina, sillä nehän olivat luonnostaan lihavinta -maanlaatua. Vain jokien tulvamaat olivat metsättömät, niittyinä. - -Ei koskaan enää ihminen pääse samanlaisiin luonnonoloihin kuin -ensimmäiset uudisasukkaat, jotka näihin lauhkean ilmaston -aarniometsiin tunkeutuivat. Ei koskaan enää hän saa nähdä samanlaista -majesteetillista luonnonvaltakuntaa niillä leveysasteilla, jotka -ovat valkoisen rodun varsinaiset kotivyöhykkeet. Ainoastaan taivaan -sytyttämät metsävalkeat toisin paikoin tekivät näihin metsiin aukkoja, -jotka kuitenkin jäljestäpäin kasvoivat umpeen kahta sankemmiksi. -Suurimmat puut säilyivät kulovalkeiltakin ja jatkoivat välittämättä -kasvuaan, lisätäkseen uusia vuosisatoja ja vuosituhansiakin jo -ennestään pitkään ikäänsä. Ihmekö se, että monet sinne tulleista -unhottivat muut elinkeinot ja elämänsä asuivat näissä metsissä, -elättäen itseään niitten riistalla ja nahkoilla kooten omaisuutta. -Eivät intiaanit eivätkä muut vaarat, ei koti eivätkä siirtokuntain muut -viehätykset saaneet heitä erämiehen elämästä luopumaan. - -Löytöretkien historia säilyttää paljon piirteitä niiden tienraivaajien -ihastuksesta, jotka ensin saapuivat Pohjois-Amerikan itärannalle. -Heidän mielestään ei koko kristikunnassa ollut ihanampaa maata. Mutta -siitä huolimatta ja vaikka maa raivattuna saattoi monta sukupolvea -lannoittamatta antaa runsaita satoja, oli ensimmäisten siirtokuntien -olemisen taistelu odottamattoman ankara, ja loppumattomia vaikeuksia -ja kärsimyksiä oli voitettava, kammottavat saaliit tuoni korjasi, -ennenkuin asutus oli voiton puolella. Moni asutuksen alku meni aivan -hukkaan huonon johdon ja järjestyksen vuoksi, mutta semmoisetkin -yritykset, joitten osanottajia innostutti hartain uhrautuvaisuus ja -yhteishenki, saivat kokea vaikeita aikoja, ennenkuin pääsivät kunnolla -juurtumaan ja tulemaan toimeen ilman kotimaan apua. Jos Viinimaan -asutus olisi ollut helppoa, niin varmaan jo Thorfinn Karlsefni ja hänen -karaistunut, rohkea ja tarmokas pohjan kansansa olisi saanut Uuden -maailman manterella pysyväisen jalansijan ja Pohjois-Amerikasta olisi -voinut tulla skandinavinen maa. - - - - -Ranskalaiset Acadiassa ja Canadassa. - - -Cartierin jälkeen kului monta vuosikymmentä, ennenkuin Ranskasta -tehtiin uutta retkeä hänen tutkimiinsa maihin Laurentin lahden ja -joen rannoille. Frans I:n monet sodat vieroittivat mielet niin -etäisistä merentakaisista yrityksistä. Normandilaiset ja bretonilaiset -kalastajat tosin edelleenkin säännöllisesti purjehtivat Newfoundlandin -matalikoille ja Acadiassa [Acadiaksi sanottiin nykyisen Dominion of -Canadan Atlantin meren rannikkoa. Nimityksen alkuperä on hämärä; -toiset luulevat sen polveutuvan intiaanisanasta, toiset »Arkadiasta.»] -ja Canadassa käytiin turkiksia ostamassa, mutta mitään vakinaisia -siirtokuntia ei perustettu, ja turkiskauppiaittenkin matkat olivat vain -tilapäisiä poikkeuksia. Eikä heillä ollut minkäänlaista virallista -lupakirjaa eikä suojelusta. Maahan vakinaisesti asettumasta peloitti -ilmanalan ankaruus ynnä Cartierin ja Robervalin surkeat kokemukset. - -Vasta kun Henrik IV nousi Ranskan valtaistuimelle, kääntyi huomio -uudelleen näihin merentakaisiin maihin. Ja vaikka ministeri Sully -vastustikin asutusyrityksiä, antoi kuningas kuitenkin oikeuskirjoja. -Ensimmäiset yrittäjät olivat osaksi hugenotteja, jotka jo ennenkin -olivat koettaneet perustaa siirtokuntia, vaikka vihamieliset mahdit -olivatkin ne niin surkeasti tuhonneet. He toivoivat nyt parempaa -menestystä Acadiassa ja Canadassa, joihin maihin Ranskalla oli -eittämätön löytöoikeus. Mutta kun Nantesin edikti oli melkoisesti -taltuttanut uskonvihaa, oli näissä merentakaisissa yrityksissä -hugenottien keralla osallisina hyviä katolilaisiakin, ja katolilaiset -ne lopulta saivat Canadassakin koko uskonnollisen vaikutusvallan. - -Aymar de Chastes, Dieppen kuvernööri, sai kuninkaalta Canadan -turkiskauppaoikeudet ja lähetti 1603 retkikunnan Laurentin joen -suistamoon. Tällä retkellä oli mukana Champlain, kuuluin Canadan -tienraivaajista. - - - -Samuel de Champlain. - - -Samuel de Champlain oli syntynyt v. 1567. Laivastokapteenina -taisteltuaan Espanjaa vastaan hän rauhanteon jälkeen lähti Henrik IV:n -asioille Espanjaan ja sieltä teki matkan Länsi-Intiaan ja Mexicoon -(1599—1602). Hänen matkakertomuksensa omituisine piirroksineen on -Länsi-Intian ja Mexicon silloisten olojen tuntemiseen tärkeä lähde. -Panamassa hän muun muassa suunnitteli kanavaa kannaksen poikki; jo -aikaisemmin (v. 1552) oli sama asia pälkähtänyt. Gomaran päähän. - -Champlain, josta oli tuleva Canadan asutuksen varsinainen perustaja, -purjehti Laurentin jokeen ja sitä nousten saapui Hochelagaan, jossa -Cartier oli käynyt seitsemänkymmentä vuotta aikaisemmin. Seutua -ei asutuksen puolesta olisi entisekseen tuntenut. Huronit olivat -kadonneet. Ainoastaan kuljeskelevia algonkin-intiaaneja tavattiin nyt -paikalta, jolla Cartierin aikana oli suuri kaupunki. Yhtä autio oli -Stadacona, jossa Cartier oli viettänyt pari talvea (II, 407). - -Champlain yritti nousta Laurentin joen kosket, mutta raskain merivenein -se ei ollut mahdollista. Hän keräsi sen vuoksi ylämaasta suusanallisia -tietoja saadakseen selville, kuinka kaukana Tyyni meri oli. Intiaanit -tiesivät, että joessa ylempänä oli koskia ja sitten suuri järvi -(Ontario) ja sen takana korkea koski, jossa muka oli jotenkin vähän -vettä (Niagara). Sitten tuli toinen järvi (Erie) ja sen takana -oli salmi, joka johti niin laajalle järvelle, etteivät intiaanit -uskaltaneet sen poikki kulkea. Champlain päätteli, että nuo etäiset -vedet mahtoivat olla Etelämerta. Mutta keneltäkään hän ei saanut -sensuuntaista tietoa, että noissa järvissä olisi ollut suolaista vettä. - -Paluumatkalla Champlain tapasi erään St. Malon purjehtijan, -joka hänelle kertoi paljon kummia Acadian rannikon ihmeistä, -epämuodostuneesta intiaanikansasta, jolla oli niin pitkät sääret, että -polvet ulottuivat pitkälle pään yli heidän kyykkysillään istuessaan, ja -varsinkin Gugusta, joka asui Chaleur-lahden rannalla Miskun niemellä. -Suuren laivan mastot eivät muka ulottuneet edes hirviön vyötäisiin. -Se otti kiinni ja söi paljon intiaaneja, ja mitä se ei sillä kertaa -jaksanut syödä, ne se pisti taskuun. Jotkut intiaanit, jotka olivat -päässeet sen taskuista karkaamaan, sanoivat niitä niin suuriksi, että -iso laiva olisi niihin mahtunut. Champlain näyttää aluksi uskoneen -nämä jutut. Ranskalainen kapteeniko ne oli itse keksinyt, vai olivatko -intiaanit ne hänelle valehdelleet, sitä ei tiedetä, mutta varmaa on, -että sama kapteeni valehteli paljon muutakin. Mahdollista on, että -intiaanit näitä juttuja varta vasten keksivät ranskalaisten niin -kiihkeän uteliaina heiltä tiedustellessa kaikenlaisia kummituksia, -epäsikiöitä ja epämuodostuksia, joita keskiajalla oli niin runsaasti -vanhoista taruista karttoihin kokoontunut. Champlain luuli Gugua -joksikin piruksi, joka oli pantu sinne kiduttamaan pakanallisia -ihmisparkoja. Hän eli hyvä katolilainen, miksei hän siis olisi moista -uskonut; uskoivathan pirujen maan päällä liikkuvan itse valistuneet -uskonpuhdistajatkin. Champlain tutki näitä rantoja laajalti seuraavilla -retkillään. Gugusta hän ei sen koommin mitään kerro, mutta saman -bretagnelaisen kapteenin muita valheita hän oikaisi useita. - - - -Acadian ensimmäiset siirtokunnat. - - -Ranskaan palattuaan Champlain kävi hovissa näyttämässä karttojaan -ja tekemässä selkoa matkastaan, sillä Länsi-Intiassa käynnistään -hän oli nimitetty »kuninkaan maantieteilijäksi». Henrik IV suurella -mielenkiinnolla kuunteli hänen selontekoaan, mutta rahoja suureen -siirtomaayritykseen ei ollut, varsinkaan kun rahaministeri Sully -vastusti kaikkia merentakaisia seikkailuja. Kuninkaalle silloin -huomautettiin, ettei valtiolta rahoja pyydettykään, yksinomaisen -turkiskaupan oikeus riittäisi kustannuksiin. Semmoista myönnytystä -ei ollut vaikea saada, vaikka se tekikin lopun St. Malon ja Dieppen -kauppiaitten Canadassa harjoittamasta yksityisestä kaupasta. - -De Chastes oli Champlainin poissa ollessa kuollut ja hänen oikeutensa -olivat joutuneet Pietari du Guastille, De Montsin herralle, joka oli -kalvinisti ja kuninkaan suosiossa. Bretagnen ja Normandian kaupungit -turhaan koettivat saada De Montsin oikeudet peruutetuiksi, muun muassa -sillä verukkeella, että lukemattomien intiaanien autuus mokoman -vääräuskoisen takia joutuisi vaaraan. Kuningas ilmoitti, että yritys -oli Ranskan edun mukainen, ja kauppiaitten täytyi toistaiseksi tyytyä -siihen. Heille tarjottiin tilaisuus ruveta De Montsin yritykseen -osakkaiksi. - -De Monts oli uuttera ja tarmokas mies. Hän päätti perustaa Acadian -rannalle siirtokunnan kauppansa tueksi. Huhtikuussa 1604 retkikunta -lähti Havresta. Champlain ja eräitä toisia herrasmiehiä oli mukana sekä -toista sataa käsityöläistä. Vähän jäljempänä seurasi toinen laiva, -Sable-saarella oli tulla haaksirikko, mutta laiva pelastui kuitenkin -ja saapui Uuden Skotlannin rannalle, jossa siihen yhtyi myöhemminkin -lähtenyt. Molemmat laivat laskivat sitten siihen syvään lahteen, joka -on Uuden Skotlannin ja mannermaan välillä ja joka nykyisin on varsinkin -valtavan vuoksiaaltonsa vuoksi maineessa. Se sai nimekseen »Ranskan -lahti», mutta tämä nimi on kartoista kadonnut, ja lahtea nykyisin -nimitetään vanhemmalla portugalilaisella nimellä Fundy-lahdeksi -(syväksi lahdeksi). Rannikkoa tutkittaessa löytyi nykyisen Annapoliin -oiva satama Uuden Skotlannin länsirannalta. Tämän jälkeen herätti -huomiota mannermaalla eräs lahti, joka on tavallaan luonnon -merkillisyys, koska siihen laskevan joen suussa koski vuoroveden mukaan -aina kääntyy joko mereen taikka sisämaahan päin. Kun oli juhannus -tähän paikkaan tultaessa, sai joki siitä nimen, ja St. John se on -vielä tänä päivänä. Joen, suussa oli kalliolla intiaanikylä, josta -kulki maan puikki intiaanien polku Canadaan. Jatkettiin sitten rantaa -pitkin matkaa etelämmäksi ja saavuttiin Passamaquoddy-lahteen, joka -kauneine saarineen miellytti De Montsia niin, että hän siihen perusti -siirtokuntansa. Se sai nimeksi Ste Croix. Champlain laati seudusta -tarkan kartan, joka sitten v. 1797 pelasti tämän seudun Canadalle -Yhdysvaltain aloittamassa rajariidassa. - -De Montsin mukana oli myös tullut paroni Jean de Biencourt, -Poutrincourtin herra. Tämä oli siihen määrään mieltynyt Annapoliin -lahteen, että päätti perustaa siihen toisen siirtokunnan ja muuttaa -siihen perheensä 'keralla asumaan. Hän palasi Ranskaan valmistamaan -tätä uutta yritystään, johon kuningaskin suostui, vaikka Poutrincourt, -joka oli kiivas katolilainen, oli häntä vastaan taistellut liigan -puolella. Champlain lähetettiin etelään päin tutkimaan rannikkoa, -jota aina Verrazzanon ajoista saakka oli sanottu »Norumbegaksi» ja -jossa muka piti olla joku tarumaisen rikas kaupunki. Hän ei kuitenkaan -löytänyt mitään jälkeä näistä ihmeistä eikä rikkauksista, vaikka maa -itse oli kylläkin ihanaa. - -Ste Croix'n siirtokunta oli perustettu huonolle paikalle. Talven -kuluessa puolet siirtolaisista kuoli keripukkiin, vilu ja ruoan puute -tuotti paljon kärsimyksiä, ja kevään tullen sen vuoksi kaikki halusivat -lähteä pois. Champlain lähti De Montsin kanssa rantaa pitkin etelään -päin etsimään parempaa paikkaa, ja tällä kertaa he tutkivat rannan -aina Kap Codiin saakka. Muun muassa he kävivät siinä satamassa, jossa -viisitoista vuotta myöhemmin puritanilaiset »pyhiinvaeltaja-isät» -astuivat maihin. Se ja muutkin rannikon paikat saivat ranskalaiset -nimet, joista kuitenkin suurin osa on myöhemmin vaihtunut toisiin. -Tällä matkalla muun muassa tavattiin se heimo, jonka polvien piti -ulottua pään yli, kun he kantapäillään istuivat, mutta Champlain ei -heistä sen kummempaa huomannut, kuin että he olivat nopeat kulkemaan, -samoin kuin intiaanit yleensäkin. - -Tämän matkan johdosta De Monts muutti siirtokuntansa väliaikaisesti -toiseen paikkaan ja antoi sitten Champlainin toimeksi tutkia vielä -tarkemmin samaa rannikkoa, koska hän halusi perustaa siirtokuntansa -lämpöisempään seutuun. Itse hän lähti Ranskaan. Poutrincourtin -kanssa Champlain nyt tutki Fundy-lahden aina viimeiseen perukkaan -saakka. Matkassa oli Markus Lescarbot, nuori sukkela lakimies, joka -uteliaisuudesta oli tullut Poutrincourtin seurassa ja sitten kirjoitti -Uuden Ranskan alkuvaiheista sekä lähdeteoksena tärkeän että tyylin -puolesta vilkkaan ja ansiokkaan historiateoksen. Seuraavan talven he -viettivät Port Royalissa, ja kun he ruokajärjestyksestä pitivät hyvän -huolen, kului aika hyvin. Champlain, jolla oli enimmän kokemusta -Uuden maailman oloista ja ilmanalasta, perusti »Hyvän ajanvieton -veljeskunnan» melkein samaan tapaan kuin nykyisten napamatkustajain -on tapana. Tämän veljeskunnan jäsenten tuli vuoron mukaan pitää -siirtokuntaa hyvällä tuulella kunkin päivänsä ja pitää huolta -ruokatavarain hankkimisesta. Päivällisajan tultua veljeskunnan jäsenet -saatossa marssivat ruokasaliin, edellä sen päivän hankkija, pyyhinliina -olallaan ja kaulassaan veljeskunnan nauha. Muut jäsenet hänen perässään -tullen kantoivat hänen hankkimiaan ruokia, jotka suureksi osaksi -olivat ympäristön metsistä ja vesistä, sillä niihin aikoihin oli -Uudessa Skotlannissa vielä runsaasti riistaa sekä maalla että vedessä. -Talvi kuluikin hupaisesti, mutta kevään tultua retkikunta sai huonoja -uutisia. De Montsin oikeudet oli lakkautettu, eikä hänellä enää ollut -varoja yrityksen jatkamiseen. Kaikki saivat käskyn palata Ranskaan. -Viimeisinä lähtivät Champlain, jonka kartta vielä oli keskeneräinen, ja -Poutrincourt, joka tahtoi korjata kylvämänsä viljat, voidakseen Ranskan -kuninkaalle näyttää, kuinka hedelmällistä maa oli. - -Poutrincourt ei sitten hylännytkään siirtokuntaansa, ennenkuin -se monien vihain vuoksi oli täytymys. Ensin jesuiitat juonillaan -häiritsivät sen toimeentuloa, sitten Virginian englantilaiset -siirtolaiset sen hävittivät, väittäen kaikkien näitten seutujen -kuuluvan Englannille John Cabotin löytöjen oikeudella. - -Acadia oli seuraavina aikoina ainaisten riitain aiheena Ranskan -ja Englannin välillä. Sen ranskalaiset siirtokunnat olivat toisin -ajoin jotenkin lukuisat, mutta niitten sisällistä rauhaa häiritsivät -ankarat riidat. Lopulta Uuden Skotlannin ranskalaisten täytyi tyytyä -pohjoisosaan, Breton-saareen, jonka asukkaista melkoinen osa vielä tänä -päivänä polveutuu vanhoista ranskalaisista siirtolais-suvuista. - - - -Quebecin perustaminen. - - -Kun Champlain kolme vuotta poissa oltuaan palasi Ranskaan, vei hän -karttansa ja muut tietonsa De Montsille ja sai tämän taivutetuksi -vielä jatkamaan näitä merentakaisia yrityksiä. De Monts sai kuninkaan -suomaan itselleen vielä yhdeksi vuodeksi turkiskaupan yksinoikeuden -ja Champlain lähetettiin nyt hyvin varustettuna Laurentin joelle. -Hän purjehti ensin Saguenayn suuhun Tadoussaciin, joka vanhastaan -oli turkisten markkinapaikka, otti siellä takavarikkoon turkiksia -ostelevain baskien laivan ja rakensi sitten aluksen, jolla hän -lähti nousemaan Laurentin jokea. Erääseen paikkaan, jonka kohdalla -kallioniemi ahdistaa joen tavallista kapeammaksi ja jota intiaanit -Champlainin oman ilmoituksen mukaan sanoivat Quebeciksi, hän rakensi -kahdenkertaisia hirsihuoneita ja niiden ympäri vallin ja ojan, ja niin -oli Quebecin perustus laskettu. Laivat palasivat ostettuja turkiksia -Ranskaan viemään, Champlain taas jäi uusiin asumuksiinsa väkensä -keralla talvea viettämään. Kahdeksantoista hänen miehistään sairastui -keripukkiin ja niistä kymmenen kuoli. Champlain etsi joka taholta -ameda-puuta, joka oli niin ihmeellisellä tavalla pelastanut Cartierin -retkikunnan (II, 408), mutta intiaanit eivät siitä voineet antaa -mitään tietoa. Siitä hän päätti, että ne intiaanit, jotka Cartierin -aikana paikkakunnalla asuivat, olivat olleet toista rotua kuin hänen -aikaisensa. Niin asia olikin. Muutoin talvi kului suotuisasti, eivätkä -Quebeciin rakennetut uudisasunnot sen jälkeen ole kylmille jääneet. - - - -Sotaretki irokuoita vastaan. - - -Keväällä tehtiin retki, joka sai ratkaisevan merkityksen Canadan koko -tulevaisuudelle. Algonkin-intiaanit ja ylämaahan paenneet huronit -valmistelivat kostoretkeä irokuoita vastaan, jotka olivat karkottaneet -huronit Laurentin jokilaaksosta, ja Champlain tarjoutui lähtemään -mukaan heidän liittolaisenaan. Tämän retken kautta ranskalaiset ja -irokuoit kaikiksi ajoiksi riitaantuivat, ja arvaamattoman paljon -vahinkoa tuotti se heidän yrityksilleen. Mutta toiselta puolen irokuoit -olivat niin pelätyt, että kaikki ne Laurentin jokilaaksossa ja isojen -järvien pohjoispuolella olevat intiaaniheimot, jotka elivät heidän -kanssaan vihoissa, sen sijaan lujasti liittyivät ranskalaisiin, ja nämä -saattoivat aina Superior-järvelle saakka kulkea kuin ystäväin maassa — -milloin irokuoit eivät sinne saakka retkiään ulottaneet. - -Irokuoitten suuri liitto levitti valtaansa samain periaatteitten -mukaan kuin vanhat roomalaiset. He hävittivät vastustajansa yhden -erältään. Muitten kanssa sillä välin hyvissä väleissä ollen he -tuhosivat tuhottavansa niin perusteellisesti, että heimo, jonka -kimppuun he olivat hyökänneet, samalla lakkasi olemassa olemasta. Mitä -tähteitä jäi, ne he ottivat omain heimojensa aukkojen täytteiksi. -Heikontumattomina he siten saattoivat kääntyä uutta vihollista vastaan. -Ottava-joen algonkinit ja Georgian lahdelta saakka tulleet huronit -— huronien, s.o. harjaspäitten nimen tämä kansa vasta myöhemmin sai -ranskalaisilta, Champlain käyttää heistä nimeä, joka vastaa nykyistä -Wyandottea — suostuivat ilomielin Champlainin avuntarjoukseen. -Ranskalaisten luku ei tosin ollut suuri, mutta intiaanit, siitä mitä -olivat heistä nähneet, arvasivat, että heidän esiintymisensä siitä -huolimatta olisi tehoisa. - -Ainoastaan kaksitoista ranskalaista oli retkikunnan mukana. Noustiin -Quebecistä Laurentin jokea Richelieu-nimisen oikealta puolelta tulevan -syrjäjoen suuhun saakka; siinä pari päivää kalastettiin eväitä. -Richelieu oli irokuoitten liittokunnan maahan valtatie. Vedenjakajalla -asuivat mohawkit, ensimmäinen irokuoi-kansa, ja retki siis piti aivan -vihollisen alueen sydämeen. Intiaanit olivat Champlainille kertoneet, -että jokea saattoi nousta meriveneillä, aina siihen suureen järveen -saakka, joka on löytäjästään nimensä saanut, mutta eteen tulikin koski, -jonka alle vene oli jätettävä. Vaikka intiaanit siis olivat antaneet -vääriä tietoja, ei Champlain kuitenkaan malttanut palata takaisin, -vaan lähetti miehensä veneen keralla Quebeciin ja otti ainoastaan -kaksi vapaaehtoista mukaansa. Intiaanit helposti taivalsivat kevyet -kanoottinsa koskien ohi, ja niitten niskasta lähdettiin uudelleen -veneillä matkaa jatkamaan. Sankat aarniometsät saartoivat kahden puolen -jokea, joka kesäisen auringonpaisteen loisteessa oli kuin valokatu -tuntemattomiin synkkiin saloseutuihin. - -Osa intiaaneista oli oikullisesti luopunut koko sotaretkestä jo -Richelieun suulla, ja kun retkikunnan voima koskien päällä laskettiin, -oli jäljellä vain kuusikymmentä miestä ja neljäkolmatta kanoottia. -Pysähdyttiin eräälle saarelle metsästämään ja tehtiin sitten leiri -nykyisen St. Johnsin kaupungin seuduille. Päälliköt osoittivat nyt -joka miehelle, mikä kunkin paikka oli tappelussa, pistäen sitä varten -maahan keppejä, yhden kutakin miestä varten, ja pitemmät kepit -päälliköitä varten. Intiaanit kokoontuivat sitten tätä asemakaavaa -tutkimaan ja oppimaan jokainen osansa. Kanootit oli vedetty rannalle, -ja koska oltiin vihollismaassa, niin rakennettiin yöksi kaadetuista -puista suojus leirin ympärille. Kahdessa tunnissa tämä työ sai -valmiiksi Champlainin suureksi ihmeeksi. Seuraavana päivänä jatkettiin -matkaa virtaa pitkin, kunnes saavuttiin suurelle Champlain-järvelle. -Ranskalainen matkustaja katseli sitä ihastuneena. Hän pani muistoon -kaikki tärkeimmät seikat, puut, riistaeläimet, maan kauneuden, -vanhat asutuksen merkit — ennen irokuoi-sotia seutu oli ollut -asuttua. Kummallakin rannalla kohosi takamaasta korkeita vuoristoita. -Oltiin nyt keskellä mohawkien aluetta ja tehtiin matkaa vain yöllä. -George- ja Champlain-järven välisellä kannaksella, lähellä nykyistä -Ticonderogaa, vihdoin tavattiin joukko irokuoita. Tällä paikalla, jossa -myöhemmin taisteltiin monta Pohjois-Amerikan historiassa muistettavaa -tappelua, syntyi kahakka. Champlain laati siitä kertomuksen ja liitti -kertomukseen kuvankin, josta näkyy, että intiaanit sittemmin muuttivat -taistelutapaansa, tultuaan pyssyjen kanssa tekemisiin. Kuvassa he -taistelevat taajoissa joukoissa, joita päälliköt johtavat. Näemme siinä -niinikään puuvarustuksen, jonka irokuoit nopeaan laativat vihollisen -huomattuaan. Nämä irokuoit nyt ensi kerran tutustuivat ampuma-aseihin -ja pelästyivät heti niitten taikatehoa, kun kaksi heidän etevintä -miestään laukausten kajahtaessa paikalla kaatui. Kaksi ranskalaista -oli asetettu sivustalle ja he alkoivat ampua metsästä; Champlain itse -marssii kuvassa joukon edellä, ampuen hänkin. Irokuoit säikähtivät -pamauksia ja luotien tehoa niin kamalasti, että tuota pikaa lähtivät -pakoon, ja retkikunta sai helpon voiton. Monta sotavankia otettiin, -ja ensi kerran Champlain nyt näki heitä paalussa kidutettavan; heidän -kärsimyksiään säälien hän ampui heihin armoluodin. Intiaanien julmat -tavat häntä kammottivat. Paluumatkalla Champlain sotavangeilta kokosi -tietoja järven eteläpuolella olevasta maasta. Ilman muita tapaturmia -retkikunta sitten palasi samaa tietä, jota oli tullutkin, ja Laurentin -joella tiet erkanivat. Ranskalaiset palasivat virtaa alaspäin, -heidän intiaaniliittolaisensa taas lähtivät päinvastaiseen suuntaan, -noustakseen jokireittejä myöten kotiseuduilleen. - - - -Montrealin perustaminen. - - -Champlain palasi nyt Ranskaan, mutta ei siellä kauan viipynyt. -Seuraavana kesänä hän jo purjehti takaisin Uuteen Ranskaan, jonka -nimen Canada oli saanut, ja vietti siellä suurimman osan loppuikäänsä -uupumattomassa toimessa siirtokunnan hyväksi. V. 1611 hän perusti Mont -Royalin kauppa-aseman, nykyisen Montrealin. Vasta v. 1613 hän saattoi -ryhtyä löytöretkiään jatkamaan nousten toukokuun lopulla Laurentin -jokea sen suureen syrjäjokeen Ottavaan. Hän oli Vignan-nimiseltä -seikkailijalta, joka oli käynyt algonkinein luona, kuullut pohjoiseen -mereen muka laskevasta joesta, jonka tämä seikkailija sanoi -löytäneensä. Champlain nousi suurin vaivoin vuolasta Ottavaa, jonka -koskissa hän oli henkensä menettää, ja saapui vihdoin algonkinien -asumuksille Coulange-järven seuduille. Mutta sieltä hän huomattuaan -Vignanin kertomukset paljaiksi valheiksi palasi takaisin. - - - -Huron-järvi ja huronit. - - -V. 1615 huronit uudelleen pyysivät Champlainen apua irokuoita vastaan. - -Hän suostui tulemaan ja nousi tällä kertaa samaa vesireittiä aina -Huron-järven rannalle. Hänen edellään kulki franciskanimunkki Josef -Le Caron, joka oli tullut Ranskasta kastamaan Canadan alkuasukkaita. -Champlain nousi Ottavaa ohi Coulange-järven Mattawa-nimisen syrjäjoen -laskupaikalle saakka, nousi Mattawaa vedenjakajalle ja kulki -Nipissing-järveä ja French Riveriä — samaa reittiä siis, jota nykyään -suuri valtamerikanava on suunniteltu — Huron-järven Georgian lahteen. -Huron, keskimmäinen, oli näin ensimmäinen Pohjois-Amerikan suurista -sisäjärvistä, jonka eurooppalaiset näkivät. Champlain ei kuitenkaan -ollut sen ensimmäinen näkijä, vaikka hän olisi sen kunnian ansainnut, -sillä Le Caron seuransa keralla oli sen yhdyttänyt ennen häntä. - -Huronien kansa, jonka luo Champlain nyt oli matkalla, oli irokuoitten -ahdistamana hylännyt vanhat asuinpaikkansa, Quebecin, ja Montrealin -seudut, ja liittolaisiltaan Ottawan algonkineilta saanut uudet -asuinsijat niin kaukana lännessä, ettei luultu irokuoitten -sotaretkikuntien uskaltavan sinne saakka tulla. Huronit olivat samaa -rotua kuin irokuoit, viljelivät maata, asuivat kylissä ja saivat -vainioistaan suuren osan elatustaan samoin kuin hekin, jota vastoin -vierasrotuiset algonkinit, jotka olivat koko joukon alemmalla -kehityskannalla, elivät metsästyksestä ja muuttelivat asuinpaikkojaan -aina sen mukaan, kuin riistan väheneminen vaati. - -French Kiveristä erottuaan Champlain laski Huron-järven rantaa -seuraillen etelää kohti, kunnes tapasi etsimänsä kansan Georgian lahden -ja Simcoe-järven välisellä kannaksella sangen hedelmällisessä seudussa -asumassa. Näkemänsä valtavan suolattoman ulapan hän ensin nimitti -huronien mahtavimman heimon, attigouantanien nimellä, koska hän ensin -tuli heidän kyliinsä, mutta muutti nimen myöhemmin »Mer Douceksi» -(suolattomaksi mereksi). Molemmat ovat kuitenkin kartoista hävinneet; -Huron, haukuntanimi, jonka ranskalaiset antoivat wyandoteille, on -lyönyt laudalta muut nimet. - -Huroneilla oli täällä kolmisenkymmentä kylää, näissä pari-, -kolmekymmentätuhatta asukasta. Eteläisen rintaman kylät olivat -linnoitetut samalla tavalla kuin Hochelaga Cartierin käydessä -(II, s. 405). Vainioilla kasvoi viljalti maissia ja kurbitsoja. -Päivännoutojakin viljeltiin ja niiden siemenistä puserrettiin öljyä. -Vastaanotto oli riemullinen. Eräässä kylässä tavattiin toistakymmentä -edellä tullutta ranskalaista, ja franciskani Le Caron oli jo täydessä -opetustoimessa. Hän vietti Champlainin saapuessa juhlallisen messun, -joka oli laatuaan ensimmäinen Canadan suurien järvien rannoilla. - -Champlain oli viipynyt matkalla niin kauan, että huronit, luullen hänen -väliltä takaisin kääntyneen, jo olivat ennättäneet laskea sotaväkensä -hajalleen. Mutta nyt ryhdyttiin paikalla toimiin sen kokoamiseksi. -Sotilaita alkoi keräytyä, ja saapui tieto, että andastet, jotka asuivat -Susquehannan varsilla irokuoitten takana, olivat luvanneet tulla -siltä puolelta auttamaan. Andastet olivat jo joutuneet tekemisiin -hollantilaisten kanssa, jotka olivat asettuneet Hudsonin rannoille ja -tehneet irokuoitten kanssa liiton. Syyskuun lopulla oli vihdoin kaikki -valmiina ja lähdettiin matkalle. - - - -Ontario. - - -Retkikunta kulki Simcoe-järvelle ja siitä edelleen jokia, järviä ja -taipaleitten poikki Ontarioon. Ontariolla ei kukaan valkoinen ollut -käynyt ennen Champlainia, ellei ehkä Etienne Brulé, jonka matkoista -tiedot ovat vajanaiset. Retkikunta meloi järven pohjoisrantaa -itäpäähän, jossa »oli paljon suuria kauniita saaria», ja oikaisi sitten -selän poikki etelärannalle. Kanootit kätkettiin metsään ja lähdettiin -maisin samoamaan irokuoitten kyliä kohti. Tultiin joelle ja järvelle, -jotka luultavasti olivat nykyiset Oneida-joki ja -järvi. Niin oli -saavuttu lähelle Onondagain pääkaupunkia, jossa paloi irokuoitten -liiton yhteinen neuvostuli. - - - -Kuuden kansan liitto. - - -Irokuoitten liittokunnan maat alkoivat siihen aikaan Ontarion ja -Laurentin joen eteläiseltä vedenjakajalta ja niihin kuului Hudsonin, -Susquehannan ja Delawaren latvaseudut. Sotaretkillään olivat he -hävittäneet autioksi sangen laajan alueen joka taholle. Liittoon -kuului alkuaan viisi heimoa ja sitä sanottiin silloin »viiden -kansan liitoksi». Mutta kun Pohjois-Carolinan tuscarorat pakenivat -liittokunnan turviin, oli kansoja kuusi, ja liittokuntaa sitten -siirtoloitten kesken alettiin nimittää »kuuden kansan liitoksi». Sen -varsinainen perustaja oli Hiawatha-niminen intiaanipäällikkö, jonka -nimeen liittyy paljon taruja ja josta Longfellow sai aiheen tunnettuun -Kalevalaa jäljittelevään runoelmaansa. Vaikka liittokunnan valta -ulottui länttä kohti aina Mississippiin ja etelässä Tennesseehen, -ei sen miesluku ollut suuri; se on arvioitu vain 10,000—12,000 -hengeksi, ja sotaan se saattoi nostaa vain pari tuhatta miestä ja -jonkun sadan päälle. Mutta hollantilaiset ja englantilaiset hankkivat -irokuoille ampuma-aseita, ennenkuin niitä saivat muut intiaaniheimot, -ja siitä syystä he olivat sodissa muita etevämmät. Sataviisikymmentä -vuotta he kykenivät säilyttämään itsenäisyytensä käyttäen hyväkseen -englantilaisten ja ranskalaisten välisiä riitoja, vaikka enimmäkseen -taistellen englantilaisten puolella. Heidän politiikkaansa on -kiittäminen siitä, että englantilaiset saivat sisämaat haltuunsa ja -että Pohjois-Amerikasta tuli englantilainen maa, sillä jos he olisivat -menneet Ranskan puolelle, eivät englantilaiset olisi voineet edetä -rannikkoa edemmäksi, siksi pienet olivat ne voimat, joilla siirtolaiset -siihen aikaan tekivät raivaustyötään. Irokuoita on syytetty erikoisesta -julmuudesta, mutta siinä kyllä muut intiaanit vetivät heille vertoja. -Lescarbot'n mielestä eivät useimmat Euroopankaan kansat siihen aikaan -olleet julmuudessa heitä huonompia. Tätä mahtavaa liittokuntaa vastaan -Champlain nyt johti intiaaniliittolaisiaan, lähimpänä päämääränään eräs -sen lujimpia linnoja. - - - -Onondagain kaupungin piiritys. - - -Lokakuun 9 p. retkikunta tapasi ensimmäiset irokuoit, ja seuraavana -päivänä se saapui kylän luo, joka lienee ollut Oneida-järven -kaakkoispuolella. Paikka soveltui oivallisesti puolustamiseen ja -kylä oli lujasti linnoitettu, samaan tapaan kuin Hochelaga Cartierin -sinne saapuessa. Asemakaava oli kuusikulmio; sen yhtä puolta suojeli -lammikko, neljää puolta lammesta johdettu joki, joka vallihaudan tavoin -juoksi paaluvarustuksen ympäri. Paaluaita, joka ympäröi koko kylän, -oli rakennettu kymmentä metriä pitkistä vankoista pölkyistä, jotka -oli lujasti yhteen punottu. Sen sisäpuolella oli yläreunan ympäri, -parvekkeet puolustajia varten ja sopivissa paikoissa oli paaluaidassa -ampumareikiä, joista puolustajat saattoivat ampua hyökkääjiä. - -Huronit eivät malttaneet noudattaa Champlainin hyökkäysohjeita, vaan -kävivät kiivaasti ja varomattomasti liian aikaisin kylän kimppuun. -Hyökkäys lyötiin takaisin ja Champlainin ranskalaisineen täytyi -ilmaista väijytyksensä huronien pakoa suojellakseen. Vaikka Champlain -olikin vihoissaan tästä tottelemattomuudesta, suostui hän kuitenkin -koettamaan uuden kerran ja rakensi sitä varten piirityskojeen, -paaluaitaa korkeamman rintavarustuksella suojatun lavan, jolta -pyssymiesten piti ampua puhtaiksi paaluaidan sisäpuoliset parvekkeet. -Kaksisataa intiaania kantoi tämän lavan paikalleen ja arkkipuuseilla -ammuttiin sitten paaluaidan selkä puhtaaksi. Mutta huronit tästä -kiihtyneinä eivät nytkään malttaneet tehdä säännöllistä hyökkäystä, -vaan hyppivät ympäri kiljuen ja ampuen nuoliaan umpimähkään mihin -sattui. He kantoivat sitten puita polttaakseen kylän varustukset, mutta -kiihkoissaan latoivat puut tuulen alle, eikä valkea sytyttänytkään -paaluaitaa, kun tuuli painoi liekit poispäin. Champlain koetti parhaan -taitonsa mukaan johtaa hyökkäystä, mutta hänen huutojaan ja käskyjään -ei kuunneltu. Irokuoilla oli riittävästi vettä palon sammuttamiseksi, -ja masentunein mielin huronit yrityksen myttyyn mentyä palasivat -takaisin leiriinsä. Champlain oli saanut polveensa haavan, intiaaneja -oli haavoittanut parikymmentä. Champlain olisi tahtonut uudistaa -hyökkäyksen, mutta huronit olivat käyneet niin noloiksi, etteivät he -mitenkään siihen suostuneet. Heidän masennukseensa oli syynä sekin, -ettei andasteja kuulunut avuksi. Neljän päivän kahakoimisen jälkeen -huronit lähtivät paluumatkalle. Peräytymisen he suorittivat hyvin, -sivustat ja jälkipää tehokkaasti suojeltuina ja haavoitettuja vasuissa -kantaen. Muuan vankka intiaani kantoi selässään Champlainia. - -Irokuoitten ahdistaessa saavuttiin vihdoin paikkaan, johon kanootit -oli jätetty, ja ne olivat hyvässä korjuussa. Sitten retkikunta -hajaantui, jotkut kalastamaan, toiset metsästämään, toiset majavia -ansoilla pyytämään, jotkut kotiinsa palatakseen. Champlain olisi ollut -halukas palaamaan Quebeciin, mutta intiaanit eivät häntä laskeneet. He -tarvitsivat häntä ja hänen ranskalaisiaan suojakseen ja neuvotellakseen -uudesta talviretkestä. Champlain ei saanut kanoottia, jolla olisi -voinut lähteä, ja hänen täytyi palata huronien kyliin omavaltaisten -liittolaistensa keralla. Kuljettiin takaisin Ontarion pohjoisrannalle -ja sitten Ottawa-joelle metsästämään. Champlain siellä yksin metsässä -ollessaan harvinaista lintua takaa ajaessaan oli eksyksissä kolme -päivää ja kaksi yötä. Sää oli sateista ja pilvistä, ja kun hänellä ei -ollut kompassia mukanaan, niin hän kulki piiriä eikä löytänyt takaisin. -Pyssyllään hän hankki syötävää ja tulella paahtoi riistan, nuotiolla -nukkui yöt. Sitten tuli joki vastaan, ja hän lähti sitä seuraamaan. -Tuli koski, metsä aukeni, ja hän tuli pitkälle niitylle, jolla oli -tavattoman runsaasti kaikenlaista metsänriistaa. Sitten hän näki pitkän -uoman leveätä jokea ja tunsi vihdoin kaalamon, jonka poikki hän oli -ennen kulkenut. Tästä hän sen verran käsitti seutua, että tiesi, millä -suunnalla leiri oli, ja seuraavana päivänä palasi sinne takaisin. -Sen perästä eivät intiaanit tahtoneet laskea häntä yksin metsään, -eikä Champlain toista kertaa unohtanut kompassiaan. Talven tullessa -retkikunta palasi kotiin riistasaaliineen, jota oli niin paljon, kuin -suinkin kulkemaan saatiin. Jäällä käytettiin canadalaisia ahkioita, -»tobogganeja». Joulun aikaan saavuttiin huronien kyliin, joista -Champlain sitten teki retkiä muittenkin heimojen, kuten »tupakkain» -luo. Tämä kansa oli saanut nimensä siitä, että se viljeli erästä -tupakkalajia, joka intiaanien kesken oli suuressa maineessa. Champlain -kuvaa matkakertomuksessaan laajalti kaikkien näitten heimojen tapoja. - - - -Etienne Brulé. - - -Champlainin tulkki Etienne Brulé tuli kulkeneeksi Canadaa vielä koko -joukon laajemmalti kuin hänen isäntänsä. Ennenkuin huronit lähtivät -ylläkuvatulle sotaretkelle, pidettiin Simcoe-järven laskuväylän -niskassa suuri neuvottelu ja päätettiin lähettää andastien luo airuita -pyytämään näitä jouduttamaan apuväen lähettämistä. Kaksitoista -intiaania valittiin tälle retkelle ja Brulé pyysi päästä mukaan. -Champlain suostui siihen, koska tie piti tuntemattoman maan kautta, -ja syyskuun 8 p. airutjoukko lähti matkaan. Se oli vaarallinen retki, -sillä andastien maa oli kaukana Susquchannan varsilla ja sinne oli -mentävä irokuoitten liittokunnan läntisimmän heimon, senekain, -maan läpi. Täytyi ensin tehdä pitkä kierros puolueettomain alueen -kautta — tämä kansa oli nimensä saanut siitä, ettei se liittynyt -irokuoihin sen enempää kuin huroneihinkaan — joka ei suinkaan estänyt -ensiksi-mainittuja heitäkään tuhoamasta. Ontarion länsipää luultavasti -kierrettiin kanooteilla, mutta Niagarasta Brulé ei näytä mitään -kuulleen. Suurinta varovaisuutta noudattaen saatiin vihollisjoukot -vältetyiksi yhtä seneka-joukkoa lukuunottamatta, joka oli siksi pieni, -että se osaksi tuhottiin, osaksi hajoitettiin. - -Andastit ottivat Brulén saattajineen mitä parhaiten vastaan, mutta -siellä juhlittiin niin kauan, että apujoukko, joka kyllä lähti -liikkeelle, tulikin perille kahta päivää liian myöhään. Talven Brulé -vietti andastien pääkylässä, Karantuanissa, ja sieltä käsin tutki -nykyisen Pennsylvanian sisäosia. Kun oli liian vaarallisia palata -takaisin samaa tietä, niin hän laski Susquehannaa Chesapeake-lahteen, -jonka kapteeni Smith oli seitsemän vuotta aikaisemmin tutkinut. Mutta -sieltä hän kuitenkin palasi takaisin ylämaahan ja keväällä 1616 lähti -andasteilta saamainsa oppaitten keralla paluuretkelle huronien maahan. -Tiellä tavattiin suurehko joukko senekoita, Brulén saattajat hajosivat -kuin akanat tuuleen ja Brulé jäi yksin ja eksyi metsään. Välttääkseen -nälkäkuoleman hän päätti lähteä senekain luo ja nämä ottivatkin hänet -ystävällisesti vastaan. Mutta myöhemmin huomatessaan, mitä hän oli -miehiään, he tuomitsivat hänet kuolemaan ja alkoivat häntä kiduttaa. -Riisuessaan hänet roviolle intiaanit löysivät hänen rinnaltaan -pienestä pussista »Agnus Dei» messun — vaikkei Brulé suinkaan ollut -miesten hurskaimpia — ja tahtoivat tietää, mitä se oli. Brulé heitä -juhlallisesti varoitti, että sitä oli pideltävä varovaisesti, koska -se oli voimallinen taika, joka heidät varmasti tappaisi. Ja samalla -puhkesikin raivoamaan kova rajuilma salamoineen ja ukkosineen, jota -yht'äkkiä seurasi kirkas taivas. Intiaanit sitä niin säikähtivät, että -päästivät hänet nuorista, vaatettivat hänet ja veivät kyliinsä. Siellä -Brulé saavutti niin suuren suosion, ettei pidetty juhlaa eikä karkeloa -ilman häntä, ja vihdoin hänelle annettiin oppaat, jotka saattoivat -hänet takaisin huronien maahan. - -Brulé eli sitten jonkun aikaa kadoksissa intiaanien keskuudessa, mutta -v. 1618 hän heidän kanssaan laski jokireittiä alas siirtokuntiin -kauppaa tekemään ja tapasi Champlainin, jolle hän kertoi seikkailunsa -ja kuvasi näkemänsä uudet seudut. Hän sai sitten toimekseen taivuttaa -huronit säännöllisesti tulemaan Quebeciin kaupoille ja oleskeli enimmän -aikansa heidän keskuudessaan. Seuraavina vuosina hän retkeili yhä -kauemmaksi länteen päin ja ensimmäisenä saapui Sault Ste Marieen ja -tämän jälkeen Superior-järven rannalle. Samoin hän oli ensimmäinen -puolueettomain kansan luona käynyt. Champlain oli ollut heidän -rajallaan, mutta huronien pelotuksesta palannut takaisin. Mutta -Niagarasta Brulé ei nytkään saanut tietoa. - -Brulé oppi intiaaniystäviltään enemmän kuin he häneltä. Hän eli heidän -keskuudessaan irstaasti eikä kammonut petosta. Hän otti englantilailta -vastaan rahoja antaakseen heille tietoja Canadasta. V. 1632 huronit, -luullen erästä ruttoa hänen synnyttämäkseen, murhasivat hänet, -keittivät ja söivät. Kylän, jossa tämä tihutyö tehtiin, he sitten -polttivat, ja heimon poppamies väitti nähneensä murhatun sisaren hengen -lentävän kylän yli — vaikka suurin osa intiaaneista luuli tietävänsä, -että se olikin ollut hänen setänsä. - - - -Champlainin viimeiset vaiheet. - - -Champlainin aikomus oli Huron-järvestä tehdä retki pohjoiselle merelle, -josta hän oli kuullut, sillä kauppatien löytäminen Kiinaan väikkyi -kaiken aikaa hänen mielessään, mutta huronien ja algonkinien välinen -sota, jossa vuodatettiin verta ja jonka sovittaminen annettiin hänen -toimekseen, viivytti lähtöä niin kauan, että matka lopulta oli sikseen -heitettävä. Keväällä 1616 hän vihdoin pääsi lähtemään paluumatkalle -samaa reittiä käyttäen, jota oli noussutkin, ja saapui heinäkuussa -Quebeciin sekä syyskuussa Ranskaan. - -Siihen päättyivät Champlainin löytöretket. Mutta hän olikin kulkenut -suuren osan Itä-Canadasta, aivan tuntemattomia maita, laatinut niistä -omien tarkkain havaintojensa ja intiaanien osoitusten mukaan kartan -ja koonnut paljon tietoja maan luonnosta, tuotteista ja asukkaista. -Hän oli tarkalleen tutkinut Acadian merenrannan, kulkenut ristiin -rastiin Quebecin maakunnan, noussut Saguenayta ja St. Maurice-jokea -niin korkealle, kuin niitä meriveneillä pääsi, ja intiaaneilta koonnut -tietoja pohjan puolen seuduista. Hän oli tunkeutunut Laurentin -vesistösyvänteen etelärannalle kahdesta paikasta, Champlain-järven -reittiä ja Oneidan reittiä, noussut Ottawa-jokea Nipissing-järveen ja -sieltä kulkenut French Riveriä Huron-järvelle. Hän tunsi Huron-järven -itärannan ja aavisti sen valtavan suuruuden. Hän oli saanut tietoja -Superior-järvestä ja kanootissa kulkenut Ontarion poikki. Mutta -Erie-järvi oli hänelle tuntematon, luultavasti siitä syystä, että -se kuului irokuoitten alueeseen, jonka vuoksi huronit eivät koskaan -siellä päin liikkuneet. Niagarasta hän- oli jotain kuullut, vaikkei -aavistanutkaan sen putousluonnetta. Champlain oli näin saanut oikean -käsityksen Laurentin joen ja suurien järvien välisestä yhteydestä, -mutta silti jäi hänen aikalaistensa mieliin vireille toivo, että -niistä voisi jatkua vesiväylä Tyyneen mereen, siten nimittäin, että -niiden vesi juoksisi kahtia, samoin kuin vanhoissa kartoissa Niilin -lähdejärvien. - -Elämänsä loppuosan Champlain vietti Quebecissa vahvistaen -siirtokuntaa kaikella tavalla. Hän hankki sinne enemmän katolilaisia -lähetyssaarnaajia, joitten piti kääntää huronit ja algonkinit -kristinuskoon, jotta niistä tulisi luotettavia alamaisia. Irokuoit hän -olisi kukistanut, jos olisi saanut kotimaasta sitä varten pyytämänsä -satakunnan miestä: mutta verraten espanjalaisten ja portugalilaisten -merentakaisiin yrityksiin liikeni Ranskasta Canadaan sangen vähän -väkeä. Sieltäpä ei saatu kultaa, joka olisi seikkailijoita -houkutellut. Kun hän ei voinut irokuoita kukistaa, niin hän teki -heidän kanssaan rauhan, jota kesti lähes viisi vuotta ja olisi -kestänyt kauemminkin, elleivät algonkinit v. 1627 olisi tehneet -typerää hyökkäystä irokuoitten maahan ja siten saaneet näitä uudelleen -kaivamaan esiin sotatapparan. Vasta Champlainin kuoltua tämän hurjan -työn huonot seuraukset kuitenkin kävivät vallan ilmeisiksi, sillä -irokuoit sitten perin pohjin hajoittivat sekä huronien kansan että -muutkin ranskalaisten ystäväkansat suurien järvien pohjoispuolelta ja -samoilivat niin kauas ranskalaisen alueen sydämeen, että siirtolaiset -tuskin uskalsivat lähteä Quebecia edemmäksi. - -Vähäiset olivat ne varat, joilla Canada perustettiin, yritys kun -oikeastaan oli vain kauppayritys ja perustui kokonaan turkiskaupan -tuottamaan voittoon. Vasta Richelieu päätti antaa Canadalle entistä -tehokkaampaa tukea ja rupesi itse suuren kauppakomppanian esimieheksi. -V. 1629 englantilaiset valloittivat Quebecin, ennenkuin uusi järjestys -vielä oli voimaan päässyt, ja Champlain lähetettiin Englantiin -sotavankina. Mutta sinne saapuessaan hän ilokseen saikin tietää, että -valloitus oli sattunut rauhanteon jälkeen ja Canada annettu takaisin -Ranskalle. Champlain palasi siirtokuntaansa v. 1633 ja kuoli pari -vuotta myöhemmin Quebecissä 68 vuoden ikäisenä. Hänelle kuuluu kunnia -Pohjois-Amerikan sisäosien avaamisesta. Hänen jälkeensä tunnetun alan -rajat verkalleen, mutta varmasti laajenivat. - -Champlain oli lähettänyt nuoria ranskalaisia intiaaniheimojen luo -kieltä oppimaan, ja heistä tuli sitten siirtokunnan ja heimojen -välittäjät. Tulkit elivät vuosia intiaanien luona ja palasivat sitten -takaisin siirtokuntiin perustaen perheitä, joista moni Canadan -vanhimpia ranskalaisia sukuja polveutui. Toiset jäivät kokonaan -intiaanien luo asumaan, taikka rupesivat ammattimetsästäjiksi -ja ottivat intiaanilaiset vaimot, ja näistä polveutuivat nuo -»metsän juoksijat», »coureurs de bois», jotka myöhemmin tuottivat -lähetyssaarnaajain joukkoa, puoleksi kauppiaita, puoleksi -löytöretkeilijöitä, aina ilonpitoon valmiita, puutteen tai vaarain -masentamattomia. He elivät metsäläiselämää, niinkuin metsäläiset -itsekin — ja niinkuin usein lähetyssaarnaajatkin, heidän esimeikkiään -noudattaen. Intiaanista ei tullut ranskalaista, vaan ranskalaisesta -intiaani. - - - -Jean Nicollet. - - -Champlainin vielä eläessä saapuivat ensimmäiset jesuiitat Canadaan -ja perustivat lähetysasemiaan huronien keskuuteen. Heidän mukanaan -matkusti ylämaahan Jean Nicollet, joka siellä melkoisessa määrässä -laajensi tunnettua aluetta, löytäen Michigan-järven ja luultavasti myös -Canadan järvien ja Mississipin välisen vedenjakajan. - -Champlain eli kuolemaansa saakka siinä vakuutuksessa, että Laurentin -vesistöä oli mahdollinen päästä Etelämereen ja sen poikki Kiinaan -ja Japaniin. Nicollet sai toimekseen lähteä entisten löytöjen -rajapaaluilta eteenpäin länttä kohti tunkeutumaan. - -Nicollet, joka oli Normandiassa syntynyt ja kasvanut, tuli jo -nuorukaisena Quebeciin, jossa hänen kykynsä ja rohkeutensa heti -herättivät huomiota. Hän ei vielä ollut kahdenkaankymmenen ikäinen, kun -hänet lähetettiin algonkinien luo oppimaan heidän kieltään. Hän eli -heidän luonaan pari vuotta täydellistä metsäläisen elämää, runsaudessa -ja puutteessa, niinkuin näitten metsästäjäheimojen kohtalona oli. Hän -oppi heidän kielensä täydelleen ja kävi v. 1622 algonkinien kanssa -solmimassa rauhaa irokuoitten kanssa. Sitten hän muutti nipissingien -luo ja eli heidän luonaan kahdeksan tai yhdeksän vuotta. Hänet -otettiin heimon jäseneksi ja kaikissa neuvotteluissa hän oli mukana. -Nipissingien luota hän palasi Quebeciin tulkiksi. Koska hän osasi -erinomaisesti tulla toimeen metsäläisten kanssa, uskoi Champlain hänen -toimekseen yllämainitun tutkimusretken. - -Heinäkuussa 1634 Nicollet lähti matkaan. Hän nousi Ottawaa ja siitä -jatkuvaa vesireittiä huronien luo solmitakseen rauhan heidän ja -erään lännessä asuvan tuntemattoman kansan välillä, joka kansa -oli silloisille asuinpaikoilleen muuttanut länsimeren rannoilta, -kuten Nicollet luuli. Seitsemän huronin kanssa hän tuohikanootissa -lähti vaaralliselle matkalleen. Matka piti Huron-järven pohjoista -rantaa Sault Ste Marieen ja siitä edelleen rantaa seuraten -Michilimackinac-salmeen, josta Nicolletille avautui kenenkään sitä -ennen näkemätön Michigan-järvi. - -»Tämä salmi on suurien järvien avainkohta», lausuu siitä Dawson, -»sillä siinä Superior, Huron ja Michigan koskettavat toisiaan, ja -lähellä Michiganin länsirantaa Laurentin ja Mississipin suunnattomat -vesistöalueet lähestyvät niin lähelle toisiaan, että paljon veden -aikana on vedenjakajan poikki kanootin kuljettavat vesiväylät. Silloin -saattaa meloa Laurentin joesta Mexicon lahteen ensinkään nostamatta -alustaan vedestä. Intiaanilaisia heimoja virtasi tämän salmen -kautta edes takaisin metsäläissotien ainaisissa onnen vaiheissa, ja -jokaiseen niemeen, jokaiseen saareen liittyi romanttisia legendoja. -Aivan salmen suussa näyttää Michilimackinacin metsäinen saari uivan -veden päällä, kohoten mahtavin piirtein keskustaansa kohti. Se on -nykyisin huvimatkustajain lempipaikkoja, mutta ennen vanhaan se oli -algonkinien jumaluustaruston suurien karkeloivien henkien tyyssijoja. -Nicollet ensimmäisenä valkoisena miehenä kulki tämän taruportin kautta -tuntemattomalle vedelle, josta hän niin paljon toivoi. Hän toivoi -löytävänsä tien kultaiseen Itään. Hän olikin varustautunut Itämailla -esiintymään; veneessä oli niitten vähien matkatavaroitten joukossa, -mitä hän oli mukaansa ottanut, kiinalaisesta damastista neulottu -juhlapuku, joka oli lintu- ja kukkaompeluksin kauniisti kirjailtu. -Mutta se kare, joka loiski hänen kanoottinsa keulassa, tulikin -kuuttasataa kilometriä laajan järven poikki. Hänen oikealla kädellään -oli Ignatiuksen niemi, jonka sitten hurskas Marquette läsnäolollaan -pyhitti, ja vasemmalla kädellä Mackinac-niemi, jossa myöhemmin Pontiac -niin petollisesti teurasti brittiläisen linnaväen. Se on paikka, -jonka kauneus etsii vertojaan. Siinä missä Nicolletin kanootti liukui -veden yli hiljaa, ilman muuta ääntä kuin melain säännöllinen pistely -veteen, kulkee nykyisin suunnaton liike järvestä toiseen. Valtavia -höyrylaivoja liukuu edes takaisin sisämerimatkallaan, jonka pituus voi -olla puolentoistatuhatta kilometriä. Mutta etäisyydet ovat niin suuret, -että tässä salmessa vielä nytkin levon tunnelma on vallitsevana. Ja -miten suuria lienevätkin laivat, joitten savut kohoavat taivaanrannalle -rajattomilta ulapoilta, niin on täällä tilaa yhtä paljon kuin -valtamerellä, eikä mikään kiireen eikä ahtauden tunne vielä nytkään -häiritse paikan rauhaa.» - -Nicolletin matka piti ensinnä winnebago-kansan luo. Nimi merkitsi -hänen luulonsa mukaan »meren kansaa», ja Nicollet oli vakuutettu -siitä, että winnebagot olivat tulleet länsimereltä. Champlain oli -kuullut heistä huroneilta. He olivat uutta rotua, jota ranskalaiset -eivät olleet tavanneet, eivät ymmärtäneet algonkinien enempää kuin -huronienkaan kieltä. He olivat dakotoja, samaa rotua kuin mahtavat -siouxit ja assiniboinet. Rodun varsinaisena kotina olivat Mississipin -ja Missourin ruohoaavikot, mutta winnebagot olivat sieltä ajelehtineet -itää kohti suurien järvien rannoille. Ranskalaiset sanoivat kansaa, -sanan intianikielestä kääntäen, »haisijain kansaksi», mutta käännös -oli väärä, kuten Nicollet tiesi kertoa, sillä sana merkitsi -»haisevaa vettä» ja algonkinit muka sanoivat merivettä haisevaksi. -Mutta Nicolletkin erehtyi, he eivät tarkoittaneet merivettä, vaan -Mississippiä. - -Tämän kansan luo päästäkseen Nicollet meloi Michiganin länsirantaa -ja yhä oikealle kääntyen saapui nykyiseen Green Bayhin. Kuljettuaan -lahden päähän saakka hän nykyisen Fox Riverin suussa tapasi winnebagot. -Nicollet oli edeltäkäsin lähettänyt rantaa pitkin lähettilään tuloaan -ilmoittamaan, ja vastaanotto oli mitä paras. Neljä-, viisituhatta -henkeä oli tullut rantaan häntä tervehtimään ja nuoret miehet -kantoivat hänen tavaransa kylään. Winnebagot olivat jo kuulleet -näistä ihmeellisistä valkoisista miehistä ja luulivat heitä hengiksi. -Nicollet käveli kylään kiinalaiseen juhlapukuun pukeutuneena, -kummassakin kädessä pistooli, joilla hän ammuskeli. Hänhän oli ilmetty -Manitu, jolla oli salama ja ukkonen vallassaan, ja naiset ja lapset -kauhistuneina pakenivat. Päälliköt ottivat hänet mitä ystävällisimmin -vastaan ja panivat toimeen suuria pitoja, joissa eräissäkin syötiin -sataviisikymmentä majavaa yhdellä kertaa. - -Rauha saatiin pian solmituksi ja Nicolletilla oli sitten hyvää aikaa -tutkia maata ja käydä lähiheimoja tervehtimässä. Hän nousi Fox Riveriä -Winnebago-järveen ja siitä edelleen aina Wisconsinin taivalluspaikalle -saakka. Hän kertoi myöhemmin isä Le Jeunelle, että jos hän olisi -vielä kolme päivää kulkenut, niin hän olisi tullut merelle. Mutta -hän olisikin tullut vain »suurelle vedelle»; algonkinilainen sana -Mississippi merkitsee »suurta vettä», eikä merta eikä »vetten -isääkään». Vielä v. 1640 eräs munkki kirjoitti olevansa varma, että -tuo meri oli Tyyntä merta ja että sitä pitkin päästäisiin Japaniin ja -Kiinaan. Nicollet ei näy kulkeneen vedenjakajaa edemmäksi, vaikkei -taivallusta Wisconsin-jokeen olisi ollut kuin pari kilometriä. - - - -Jesuiittain lähetystyö. - - -Nicollet palasi sitten huronien maahan, jossa jesuiitat olivat -sillä välin aloittaneet käännytystoimensa ja rakentaneet -keskusasemansa lähelle nykyistä Midlandin kaupunkia, Georgian -lahden kaakkois-perukkaan. Asema ympäröittiin paaluaidalla ja -muilla varustuksilla, siinä oli kirkko, rakennuksia kaikenlaisiin -tarkoituksiin ja asunnot kuudellekymmenelle miehelle. Nicolletin -kanssa oli tullut kolme jesuiittaa, mutta heidän lukunsa pian karttui -kahdeksaksitöistä. Sitä paitsi oli laitoksessa neljä maallikkoveljeä -ja neljä-, viisikymmentä muuta ranskalaista. Tästä keskusasemasta -perustettiin eri tahoille pienempiä asemia, joihin lähetettiin -viisitoista munkkia. Jumalanpalvelusta vietettiin pääasemalla suurella -loistolla, jotta se alkuasukkaihin tekisi syvemmän vaikutuksen. Isät -viljelivät maissia ja hankkivat riistaa metsistä, kaloja järvistä, -ja siten he saattoivat harjoittaa sangen laajaa vieraanvaraisuutta. -Puutteen aikana asemalle kokoontui paljon nälkää näkeviä metsäläisiä, -ja aina he saivat ruokaa. Uusia löytöretkiä ei näihin aikoihin tehty -montakaan, mutta jesuiittain asemilta maantuntemus kuitenkin laajeni ja -syveni joka tavalla. - -V. 1641 ne algonkinit, jotka asuivat Superiorista tulevan virran -varrella, kutsuivat jesuiittoja luokseen, ja isät Raynibault -ja Jogues lähtivät sinne syyskuussa, jolloin näissä maissa on -ihana »intiaanikesä» kirkkaine tyvenine ilmoineen ja syksyisine -väriloistoineen. Seitsemäntoista päivää kesti meloa Huron-järven -pohjoisrantaa, ennenkuin oltiin Sault Ste Mariessa. Siellä oli koolla -kaksituhatta metsäläistä, ja monta kansaa oli neuvottelussa osallisena. -Isät kuulivat täällä nadouessieuxien kansasta, joitten nimi myöhemmin -lyhennettiin siouxiksi. - -Niiden luo oli mentävä Superior-järven poikki ja sitten heidän maansa -halki juoksevaa jokea; matkaan kului kahdeksantoista päivää. Jesuiitat -eivät voineet aavistaa, että se joki, josta tässä oli puhe, oli sama -»suuri vesi», josta Nicollet oli huhua kuullut, sitä mereksi luullen. - - - -Niagara. - - -V. 1640 kaksi jesuiittaa, Brébeuf ja Chaumont, kävi vaarallisella -retkellä puolueettomain maassa Erien ja Ontarion välissä. Tämä kansa -oli kaikkein ylpeintä ja vihamielisin!ä koko Laurentin vesistössä. -Molempia munkkeja kirottiin, pideltiin pahoin ja rääkättiin joka -kylässä, mihin he tulivat, ja hädin tuskin he hengissä pelastuivat. -Mutta he saivat tällä retkellä vihdoinkin selvän käsityksen -kaikkien näitten järvien ja jokien yhteenkuuluvaisuudesta, kuten -eräästä seuraavana vuonna laaditusta kertomuksesta näkyy: »Niagara -on puolueettomain kuulu joki. Se on se joki, jonka kautta suuri -Huron-järvemme purkaa vetensä. Se laskee ensiksi Erieen eli -Kissakansan järveen ja siitä puolueettomain maahan, jossa sen nimi -on Onguiaaha aina siihen saakka, missä se laskee Ontarioon eli Pyhän -Ludvigin järveen, josta sitten lähtee Quebecin sivu juokseva Pyhän -Laurentiuksen joki.» Tästä näkyy, etteivät nämä jesuiitatkaan olleet -nähneet putousta, muutoin he eivät varmaankaan olisi jättäneet sitä -mainitsematta. - -Vasta v. 1648 isä Ragneau antaa selviä tietoja Niagarasta: »Se (Eriestä -lähtevä joki) jatkaa siitä matkaansa ja syöksyy kammottavan korkealta -kynnykseltä kolmanteen järveen, jota samotaan Ontarioksi, mutta jolle -me olemme antaneet Pyhän Ludvigin järven nimen.» Mutta ei hänkään näytä -itse nähneen tätä »maailman suurinta vesi-ihmettä». - - - -Irokuoi-sota. - - -Etelän puolessa oli jo kauan aikaa valmistellut myrskyä, jota silloin -tällöin jo olivat ennustelleet yksityiset leimaukset ja joka nyt -oli lähellä lopullista puhkeamistaan. Sitä alkoivat jesuiitatkin -jo aavistaa, kuten näkyy hurskaan Brébeufin kirjeestä: »_Sentio me -vehementer impelli ad moriendum pro Christo_ (Tunnen itseäni väkevästi -pakotettavan kuolemaan Kristuksen edestä)». Molemmat yllämainitut -munkit tulivat talvella puolueettomain maasta palatessaan jesuiittain -asemalle ja saivat siellä vihdoinkin ravintoa ja lepoa. Brébeuf -jätti äsken saapuneet uupuneet toverinsa makaamaan ja meni läheiseen -metsään rukoilemaan. Ennenkuin hän sen varjoon ennätti, hän luuli -tähtien valossa näkevänsä kirkkaan ristin, joka kiiti häntä kohti -kaakon ilmalta, ja hän käsitti sen merkityksen. Seuraavana päivänä -molemmat matkamiehet jatkoivat matkaansa, ja kun Brébeuf heille kuvasi -ilmestystään, niin toinen heistä kysyi, oliko risti suuri. »Kyllin -suuri meidän kaikkien ristiin naulitsemiseksi», vastasi Brébeuf. - -Ja siitä vuodesta kävi Quebecin ja ylämaan yhteys kovin vaikeaksi. -Pieniä irokuoijoukkoja väijyi kaikilla teillä. Montreal perustettiin -v. 1642, mutta sinne muuttaneet siirtolaiset eivät uskaltaneet lähteä -linnan portteja edemmäksi kalastamaan eivätkä metsästämään. Mohawkeja -kierteli alituiseen metsissä, ja heidän sotahuutonsa monta kertaa -herättivät linnan asujaimet unestaan. Muutama kuukausi vain oli -vuosikymmenen kuluessa rauhaa. V. 1648 alkoi irokuoitten loppuhyökkäys. -V. 1649 he valloittivat väkirynnäköllä huronien kaupungit toisen -toisensa jälkeen. Säälimättömällä verisellä julmuudella voittajat -kiduttivat, tappoivat, hävittivät heidän maassaan. Jesuiitat Brébeuf ja -Lalemant molemmat heittivät kidutuspaalussa henkensä, intiaanien heitä -vastaan käytettyä pirullisimpia rääkkäyskeinojaan. Garnier, Daniel ja -Chabanel saivat tomahawkista surmansa. Huronien tähteet hajautuivat -yhä edemmäksi länteen ystävällisten heimojen keskuuteen ja irokuoit -hävittivät autioksi koko maan Montrealista Michiganin salmeen saakka. - - - - -Virginia ja Uusi Englanti. - - -Kun Espanjan ylivalta merellä oli murrettu ja tie molempiin Intioihin -avoinna, niin näytti siltä, kuin jäisivät Walter Raleighin sitkeät -siirtomaayritykset unhotukseen ja Virginian rauniot myöhempiin aikoihin -odottamaan jälleenrakentajiaan. Mutta unhotusta ei kestänyt kauan. - -Seitsemännentoista vuosisadan alussa Englannissa alkoi tuntua -todellinen maasta muuttamisen tarve, johon oli taloudelliset -syyt. Karjanhoidon anastaessa maanviljelykseltä alaa joutui -maanviljelysvoimia vapaiksi, jalojen metallien hinta alenemistaan aleni -synnyttäen pulia, ja luostarien vaivaishoidon lakkautuksen vuoksi, -kruunun anastettua niiden omaisuuden, kävi köyhälistön tila entistä -tukalammaksi. Mutta lisäksi toivottiin siirtomaista saatavan paljon -rikkautta. - - - -Bartholomew Gosnold. - - -Jo vähän aikaisemmin kuin Raleighin siirtokuntaa ruvettiin uudelleen -rakentamaan, tehtiin muutamia yrityksiä pysyvän jalansijan saamiseksi -pohjoisempana, samalla rannikolla, jolle puritaanit sitten perustivat -siirtokuntansa. Raleighin vielä eläessä purjehti valtameren poikki -seikkailija Bartholomew Gosnold, vieläpä mainitun ylimyksen avulla. -Gosnoldin matka on merkillinen siitä, että hän alkoi purjehtia Atlantin -poikki entistä oikoisempaa tietä. Yleinen reitti Pohjois-Amerikan -itärannalle oli kulkenut kiertäen ensinnä alas Canarian saarille, -sieltä Länsi-Intiaan ja vasta Länsi-Intiasta pohjoista kohti. Tämä -reitti oli tietysti paljoa pitempi, mutta tuulet olivat siellä -suotuisammat kuin suoraan purjehdittaessa (Vert. karttaa II, s. 27). -Gosnold oli ensi matkallaan purjehtinut samaa väylää, mutta toisella -retkellä hän laski suoraan valtameren poikki, ja se tie sitten kävi -yleiseksi Pohjois-Amerikan itärannikon pohjoisiin osiin purjehdittaessa. - -Gosnoldin piti perustaa siirtokunta hänenkin. Hän saapui ensiksi -nykyisen Mainen rannikolle ja purjehti siitä etelää kohti, löytäen 15 -p. toukokuuta 1602 kuulun Kap Codin, joka New Yorkin pohjoispuolelta -pistää kauas mereen omituiseen koukeroon päättyvän hiekkakärkensä. Hän -oli, mikäli tiedetään, ensimmäinen, joka on noussut tällä niemellä -maihin. Purjehtien eteenpäin hän saapui komeaan salmeen, joka on niemen -eteläpuolella sen kannassa, ja maa oli hänen mielestään ylen kaunista, -metsät juhlalliset, täynnään marjapensaita ja viiniköynnöksiä, kukkia -ja varsinkin sassafras-pensasta, joka siihen aikaan oli suuressa -maineessa rohtokasvina. Eräälle saarelle rakennettiin linna ja varasto, -sillä Gosnold aikoi perustaa tähän siirtokunnan; sen jälkeen hän -kuormasi pienen laivansa täyteen sassafrasta. Mutta kun lähdön aika -tuli, ei kukaan suostunut jäämään linnaan, etenkin kun intiaanit -osoittivat vihamielisyyttä, ja Gosnoldin täytyi sen vuoksi viedä kaikki -mukanaan takaisin kotimaahan. - - - -Maine ja New Hampshire. - - -Gosnoldin yritys houkutteli seuraavanakin vuonna retkikunnan samoille -seuduille. Martti Pring tuli kahdella laivalla Mainen rannikolle -ja seuraili sitä etelää kohti sassafrasta etsien. Vasta Kap Codin -eteläpuolelta hän sitä vihdoin löysi ja kuormasi laivansa. Seuraava -purjehtija oli Yrjö Waymouth, joka 1605 saapui Kap Codin hiekkaiselle -rannalle. Hän purjehti sitä jonkun matkaa edelleen ja saapui saaristoon -ja lahteen, joka häntä niin miellytti, että hän sen tarkkaan tutki, -nousten St. George-jokea jonkun matkaa sisämaahankin. Maan asukkaat -olivat ystävällisiä, mutta siitä huolimatta Waymouth ryösti heitä -viisi henkeä, viedäkseen heidät Englantiin kieltä oppimaan. Plymouthin -silloinen kuvernööri Sir Ferdinando Gorges mieltyi Waymouthin -kertomukseen niin suuresti, että hän sitten lähetti monta retkikuntaa -Mainen rannalle ja 1607 perusti sinne siirtokunnan, joka kuitenkin -talven kylmyyden vuoksi pysyi voimassa vain vuoden. V. 1636 Englannin -kuningas antoi hänelle laajan alueen Mainen rannikkoa Merrimac- ja -Kennebec-jokien seuduilta. Hänen osamiehensä kapteeni John Mason -sai toisen puolen alueesta, ja hänen puoliskostaan, vähäisistä -kalastajakylistä, kehittyi New Hampshire, Gorgesin puolesta taas -nykyinen Mainen valtio. - -Lontoon kauppiaat ryhtyivät paremmalla menestyksellä jatkamaan -Raleighin yritystä, joka oli ollut yhden voimille liian laaja. -Virginian komppania sai Raleighin oikeudet, ja uudenvuodenpäivänä 1607 -lähetettiin kolme laivaa ja toista sataa siirtolaista meren taa onneaan -koettamaan. - - - - -Jamestown. - - -Vaikean matkan jälkeen laivat saapuivat Länsi-Intiaan, josta ne -ohjasivat pohjoista kohti. Mutta ne eivät osuneetkaan Pamplico-salmeen, -vaan ankara myrsky ajoi ne onnen kaupalla ihanaan Chesapeake-lahteen. -Retkeläisten mielestä ei taivasta eikä maata muualla niin ihanaa! Heitä -oli käsketty menemään maihin samalle Roanoke-saarelle, joka Raleighin -yrityksistä oli niin surullisessa muistossa, mutta Chesapeake-lahden -löydettyään he muuttivat mieltään, nousivat lahteen laskevaan leveään -jokeen ja perustivat sen äyräälle noin 80 kilometriä suusta kaupungin. -Englannin silloisen kuninkaan mukaan se nimitettiin Jamestowniksi. -Mutta vaikeat olivat tämänkin siirtokunnan alkuajat. Kaupungin paikka -oli epäterveellinen, suuri osa sen asukkaista kuoli tauteihin ja -melkein kaikki sairastuivat, niin että toisin ajoin vain muutama -mies oli pystyssä. Lisäksi siirtolaiset olivat keskenään riitaiset -ja maanasukkaitten kanssa ilmisodassa, ja loppujen lopuksi heidän -rakentamansa kaupungin alku paloi. Se rakennettiin uudelleen, mutta -kolmen vuoden kuluessa ei saatu kuin puolensataa eekeriä maata -raivatuksi ja ruokatavarat olivat vielä enimmäkseen tuotavat kotimaasta. - - - -John Smith. - - -Siirtokunnan pelasti perikadosta John Smith-niminen -sotilas-seikkailija, omituisimpia ja samalla kuuluisimpia miehiä, mitä -Amerikka nuoruutensa ajalla näki itärannallaan vaikuttamassa. Kapteeni -Smith oli taistellut monessa Euroopan maassa, ollut lukemattomissa -vaaroissa, sotinut turkkilaisia vastaan ja ollut heidän orjanaan, -päässyt pakenemaan ja lopulta liittynyt tähän siirtomaahankkeeseen, -jossa hänen kykynsä vihdoin kävi niin välttämättömäksi, että -viranomaistenkin täytyi häneen tyytyä, vaikka he merimatkalla -olivat tahtoneet hänestä päästä nuoran ja raakapuun avulla sillä -verukkeella, että hän muka juoni ja aikoi anastaa koko siirtokunnan -omaksi valtakunnakseen. Pontevalla, ja kyvykkäällä johdollaan John -Smith pelasti siirtokunnan. Hän pakotti laiskat työtä tekemään ja sai -intiaanien kanssa aikaan siedettävät välit. Kaikkien muitten toimiensa -ohella hän ennätti tehdä löytöretkiäkin. - -James-joki, jonka rannalle joen niemeen kaupunki rakennettiin — -paikka myöhemmin kokonaan hylättiin ja on vielä nytkin autiona — -laskee Chesapeake-lahden suupuoleen. Smith lähti nousemaan tätä jokea -kauemmaksi sisämaahan hankkiakseen ruokavaroja, joista siirtokunnassa -tuon tuostakin oli surkea puute, sen jäsenet kun eivät olisi muuta -kuin hakeneet kultaa ja herrastelleet. Luultavasti hän myös toivoi -saavansa tietoja Tyynestä merestä, jonka intiaanit väittivät olevan -aivan tämän joen latvoilla. Noustuaan pääjokea ja sen syrjäjokea niin -kauas kuin meriveneellä pääsi, hän jatkoi matkaa kanooteilla. Mutta -hän ei löytänyt Tyyntä merta, eikä isoja järviäkään, joita intiaanit -lienevät tarkoittaneet. Sen sijaan metsäläiset ottivat hänet vangiksi -venekuntineen, surmasivat muut ja olisivat hänetkin surmanneet, ellei -pieni taskukompassi olisi hänen henkeään pelastanut. Vielä enemmän kuin -kompassi intiaaneja myöhemmin kummastutti puhuva paperi, jonka hän -lähetti Jamestowniin, saaden sieltä vastauksen. - - - -Powhatan ja Pocahontas. - - -Lopulta Smith vietiin York-joelle Powhatan-nimisen suuren päällikön -luo, joka otti hänet vastaan juhlallisessa heimokokouksessa, syötti ja -juotti hänet kylläiseksi ja lopuksi käski laskea hänen päänsä laajalle -kivelle ja parhaitten soturiensa nuijillaan murskata hänen kallonsa. -Mutta Powhatanin lempitytär, kolmentoista-vuotias Pocahontas, joka -jo ennen oli rukoillut vangille armoa, juoksi esiin ja laski päänsä -vangin pään päälle. Tämä teko liikutti vanhan päällikön sydäntä ja -hän säästi valkoisen miehen hengen. Kahden päivän perästä Powhatan -päästi vankinsa palaamaan Jamestowniin sillä ehdolla, että hän sieltä -lähettäisi lunnaiksi kaksi tykkiä ja jauhinkivet. Oppaille, jotka -häntä sinne saattoivat, hän sitten osoitti tykit ja jauhinkivet ja -käski ottamaan omansa, mutta nämä niitä mittailtuaan ja nosteltuaan -tyytyivät pienempiin lahjoihin. Pocahontas tuli myöhemmin monta kertaa -Jamestowniin, kunnes Smith matkusti Englantiin. Hänen lähdettyään -siirtokunnan seuraava johtaja petollisesti vangitsi päälliköntyttären -pelastaakseen siirtokunnan intiaanien hyökkäykseltä. Pocahontas -kääntyi sitten kristinuskoon ja luullen Smithin kuolleen meni erään -toisen valkoisen miehen kanssa naimisiin. Vihdoin hän matkusti -Englantiin, jossa hänen hyvätyönsä Smithiä kohtaan oli herättänyt -suurta myötätuntoa. Hänet otettiin hovissakin mitä suosiollisimmin -vastaan, mutta hän ei päässyt tätä kaikkea kotimaahansa kertomaan, -sillä paluumatkalla hän kuoli. Hänen vaiheensa ovat nuoren siirtokunnan -romanttisimpia muistoja. - - - -Chesapeake-lahti. - - -Kesäkuun alussa 1608 kapteeni Smith lähti varsinaiselle -tutkimusretkelle, mukanaan neljätoista miestä. Avoimessa veneessä -retkikunta ensin laski James-joen suuhun ja alkoi sitten kulkea -Chesapeake-lahden länsirantaa pohjoiseen päin, tarkalleen kartoittaen -joka niemen ja lahden ja poiketen tekemään alkuasukkaitten tuttavuutta. -Toiset olivat rauhallisia, toiset sotaisia, mutta semmoisetkin, -jotka retkikuntaa ampuivat, kapteeni Smith sai hyvin helposti -leppymään, niin että he tulivatkin hänelle nahkojaan myymään. Monen -seikkailun jälkeen retkikunta saapui komean Potomacin suuhun ja -nousi sitä kauas sisämaahan, aina nykyisen Washingtonin ohi. Täällä -retkeilijät joutuivat intiaaniväijytykseen, mutta Smith sai hyökkääjät -rauhoittumaan, kun hän käski miestensä ampua veteen. Luotiräiske -ja pyssynpamaukset herättivät villeissä suunnatonta ihmetystä, he -lakkasivat nuoliaan tuiskuttamasta ja tulivat sen sijaan kauppaa -tekemään. Eräästä paikasta löydettiin keltaista kivennäistä, jota -luultiin kullaksi, ja sitten intiaanien osoitusten mukaan kokonainen -vuori samaa metallia. Mutta näytteet, joita siitä otettiin, huomattiin -myöhemmin arvottomiksi; metalli olikin antimonia. Eräässä paikassa -saatiin Virrasta pistorausku, retkikunnan jäsenille tuntematon -kala, joka evillään pisti Smithiä niin pahasti, että hän jo luuli -kuolevansa; mutta vielä samana päivänä hän sentään tointui tuskistaan. -Kaksikymmentä päivää matkalla oltuaan retkikunta palasi takaisin -Jamestowniin. Mutta ei kulunut kuin kuukausi, ennenkuin Smith oli -uudelleen liikkeellä. - -Tällä kerralla hän kulki Potomacin suun ohi ja nousi Patapsco-jokeen, -jonka rannalla asui sotainen ja mahtava massowomek-kansa. Häntä oli -heistä varoitettu, ja kun suuri osa veneen miehistä oli sairaana, niin -hän antoi sairaitten ruveta pitkäkseen veneen pohjalle ja nosti heidän -hattunsa keppien nenään, jotta luku kuitenkin näyttäisi täydeltä. Mutta -onneksi nämä intiaanit olivatkin rauhallisia, samoin kuin melkein -kaikkikin, joita hän tapasi. Matka piti ohi nykyisen Baltimoren -Susquehanna joen suulle saakka. Siellä asui susqusohannock-heimo, -josta joki on nimensä saanut, ja Smith vakuuttaa, että kaikki olivat -jättiläisiä, mittasi muutamia ja mainitsee numeroita, jotka ovat aivan -mahdottomia. Tämä ihailtu sankari ja muutoin kaikin puolin oiva mies -näyttää toisinaan valehdelleen kelpo lailla, vaikka hänestä ei hevin -uskottaisi niin pahaa. Hän vakuutti, että muuan heimon jättiläisistä -helposti olisi saattanut häpeään itse Gathin Goljatinkin. Nämä -ihmiset muutoin olivat jotenkin yksinkertaisia ja pitivät valkoisia -jumalallisena ilmestyksenä. He rupesivat heitä palvelemaan ja Smithin -lähtiessä lahjoittivat hänelle ja hänen miehilleen mitä heillä vain -parasta oli. He kertoivat, että kaukana tämän mahtavan joen latvoilla -asui sangen sotainen kansa, jonka nimi oli mohawk, ja että se kävi -sotaa koko maailmaa vastaan. Tämä oli ensimmäinen tieto, minkä -englantilaiset saivat ylämaan mahtavista irokuoi-kansoista ja heidän -liitostaan. - -Paluumatka piti pitkin Chesapeake-lahden länsirannikkoa, ja samoin -kuin menomatkalla tutkittiin siltäkin puolelta tarkkaan joka mutka ja -niemi, paikkoja nimitettiin, ristejä pystytettiin, puitten runkoihin -kairattiin reikiä ja näihin pantiin kirjoituksia, maa sanalla sanoen -joka tavalla vallattiin. Rappahannock-jokeen noustaessa tavattiin -intiaaneja, jotka olivat kuulleet Jamestownin valkoisista ja heidän -teoistaan, eikä näillä intiaaneilla ollut vähääkään halua laskea -maahansa niin vaarallisia vieraita. He kävivät kiivaasti Smithin -ja hänen pienen joukkonsa kimppuun, ahdistaen heitä jousillaan ja -keihäillään koko matkan heidän jokea palatessaan väljälle vedelle. -Onneksi retkikunta oli massowomek-kansalta saanut kilpiä, joita Smith -nyt pisti pystyyn veneen kummallekin laidalle, ja nämä pysäyttivät -terävimmänkin nuolen. Loppumatkalla oli myrsky vähällä täyttää veneen. -Smith laati matkastaan tarkan kartan, ja kaiken kaikkiaan tämä -onnistunut, vähillä varoilla suoritettu retki oli tärkeä siirtokunnan -vastaiselle kehitykselle ja englantilaisten valta-asemalle tällä -rannikolla. - -Kapteeni Smith valittiin sitten Jamestownin presidentiksi, kun muut -eivät kyenneet siirtokuntaa pelastamaan. Hän koetti saada Powhatanilta -viljaa siirtokunnalle, joka oli nälkään nääntymäisillään, mutta kun -tämä ei onnistunut, niin hän kahdeksantoista miehen keralla meni -erään toisen intiaanipäällikön kylään ja pakotti hänet, vaikka monen -sadan sotilaan ympäröimänä, suostumaan viljaa myymään. Seuraavana -vuonna saapui kotimaasta 500 uutta siirtolaista yhdeksässä laivassa, -eivätkä nämä uudet tulokkaat välittäneet Smithistä, vaan alkoivat omin -päin hallita ja vallita. Smith oli saanut aikaan siedettävät välit -intiaanien kanssa, mutta vastatulleet alkoivat sortaa ja ryöstää heitä, -ja seurauksena oli sota ja nälkä, kun intiaanit puolestaan lakkasivat -tuomasta siirtokunnalle viljaa. Tapaturmaisesti — ruutisarvensa -räjähdyksestä — Smith sitten joksikin aikaa menetti terveytensä ja -liikuntokykynsä ja hänet lähetettiin kotia Englantiin. Seuraavana -talvena Jamestownissa oli niin kova nälänhätä, että 490:stä hengestä -ainoastaan 60 jäi kevääksi eloon. - - - -Uusi Englanti. - - -Kapteeni Smith ei enää palannut Virginiaan. Räjähdyksestä syntyneen -ruhjehaavan parannuttua hän matkusti Bermudas-saarille, kävi -Länsi-Intiassa ja tutki sitten rannikkoa Virginiasta pohjoiseen päin, -antaen sille nimeksi Uusi Englanti, joka sillä on näihin päiviin -saakka säilynyt. Hän kalasti turskaa, osti intiaaneilta nahkoja ja -kartoitti rannikkoa. Häneltä Henry Hudson sai kuulla, että Amerikka -muka 40 leveysasteen kohdalta oli hyvin kapea (II, s. 459) ja että -niiltä mailta ehkä löytyisi salmi merestä mereen, ja häitten ohjeitten -johdolla Hudson löysi vuonomaisen Hudson-joen. Smith olisi mielellään -perustanut tälle rannikolle siirtokuntia, se kun hänestä näytti -Virginiaa kaikin puolin paremmalta, mutta varoja puuttui, eivätkä -puritaanit sinne lähtiessään huolineet häntä retkikuntaansa johtamaan, -vaikka hän tarjoutui, koska hän oli protestantti eikä puritaani. -Loppuikänsä Smith vietti kotimaassaan ja kirjoitti monta teosta -elämästään, Virginiasta ja Uudesta Englannista, julkaisi karttoja ja -neuvoja siirtolaisille y.m. Eräs lontoolainen komppania, joka sai -oikeudet hänen tutkimaansa rannikkoon, nimitti hänet »Uuden Englannin -amiraaliksi». Kaiken kaikkiaan hän on Pohjois-Amerikan varhaisen -raivauksen suosituimpia henkilöitä. - -Virginian siirtokunta eli edelleenkin huonoja aikoja. Se sai -maaherroja, jotka hallitsivat täydellisten tyrannien tavoin ja -kohtelivat siirtolaisia niin huonosti, että näitä pakeni pois -intiaanien turviin. Yksi maaherroista piti uudisasukkaita orjinaan -ja otti itse kaikki tulot, mitä siirtokunnasta saatiin. Lisäksi -nämä siirtolaiset olivat huonoja uudisraivaajia; heitä olisi paljoa -enemmän huvittanut merellä rosvous ja maalla kullan etsiminen kuin -kyntäminen ja kylväminen. Eräs sen ajan virginialainen sanoo heistä, -että »ei muuta puhetta, ei muuta toivoa, ei muuta työtä kuin kaivaa -kultaa, puhdistaa kultaa, takoa kultaa, laivata kultaa.» Siirtolaiset -olivat suureksi osaksi semmoisia, jotka olivat kotimaassa joutuneet -taloudellisesti rappiolle tai joita siellä pidettiin heittiöinä. Toiset -oli irstas elämä siihen määrään heikontanut, etteivät he jaksaneet -työtä tehdä, vaikka olisivat halunneetkin. Jamestownissa koetettiin -sitten saada aikaan parempi järjestys suhdattoman ankaran lainsäädännön -avulla, joka vähimmistäkin rikoksista sääti kuolemantuomion, kuten -siitä, ettei käynyt sunnuntaisin kirkossa. Joka laiminlöi jokapäiväiset -hartaudenharjoitukset, tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi kalereihin, -j.n.e. Mutta seurauksena olikin, että kuri päin vastoin kävi vielä -entistäkin huonommaksi, eikä kukaan viitsinyt tehdä työtä, kun -menestymisestä ei ollut yksityiselle mitään hyötyä. Heitettiin keilaa -Jamestownin kaduilla ja talot saivat lahota raunioiksi, ei kynnetty, -ei kylvetty, ja ellei kotimaasta saapunut ajoissa ruokatavaroita, -niin nähtiin nälkää ja sadoittain sorruttiin kuolemaan. Mutta siitä -huolimatta komppania, joka oli tähän yritykseen ryhtynyt ja sitä -kustansi, uupumatta pakisti maaherrojaan, että heidän piti löytää -kultaa, taikka meritie Kiinaan, taikka saada aikaan jotain muuta, jotta -Englannista, »tästä pienestä pohjoisesta maan kolkasta», ennen pitkää -tulisi maailman rikkain maa ja sen kaupan keskusta. Mutta kauppiaat -unohtivat, ettei Virginia ollut hyvin viljelty rikas sivistysmaa, kuten -kaukainen Itä, taikkapa Keski-Amerikka, vaan että se oli erämaata. Kun -siis nämä kauniit toiveet niin huonosti toteutuivat ja siirtokunta -tuotti paljaita pettymyksiä, niin kaikki Virginian harrastus laimentui, -ja loppujen lopuksi siirtokuntaa kohtasi kamala onnettomuus, punanahkat -hyökkäsivät uudisasutuksien kimppuun ja ennättivät surmata 347 miestä -ja naista, ennenkuin valkoiset sen verran tointuivat hämmästyksestään, -että kykenivät asettumaan vastarintaan. Espanja aikoi näihin aikoihin -ryhtyä Virginiaa tuhoamaan, koska se muka oli Espanjan aluetta, mutta -luulot siirtokunnan tulevaisuudesta olivat Madridissa niin huonot, että -päätettiin odottaa, kunnes se itsestään riutuisi ja jäisi autioksi. - -Niinkään ei sentään käynyt. Virginia eli, vaikka kituuttaen, -kunnes Englannin kruunu v. 1624 kumosi komppanian oikeudet ja otti -siirtokunnan välittömän valtansa alaiseksi. Viisi vuotta sitä -ennen oli kuitenkin Jamestownin porvaristo laatinut itselleen -itsehallinnon, ja tämä itsehallinto, josta sitten tuli Englannin koko -siirtomaajärjestelmän vankka perustus, jäi voimaan senkin jälkeen, -kun kruunu oli ottanut siirtokunnan hoitoonsa. Ja siitä syystä, että -ensimmäinen merentakainen brittiläinen parlamentti perustettiin -Jamestowniin, englantilaiset ja amerikkalaiset vielä tänä päivänä -kunnioittaen katselevat tämän vähäpätöisen ja kovaonnisen siirtokunnan -raunioita. - - - -Puritaanit. - - -Uskonpuhdistus tapahtui Englannissa jotenkin rauhallisesti, enemmän -vallanpitäjäin kuin kansan toimesta, mutta siitäpä syystä se -seisahtuikin puoliväliin ja synnytti anglikanisen valtiokirkon, joka -ei ole katolinen, mutta ei protestanttinenkaan. Kansan keskuudesta -nousi kuitenkin liike, joka vaati uskonpuhdistuksen jatkamista -kalviniseen ankaraan henkeen, ja tätä liikettä ruvettiin sanomaan -»puritaanisuudeksi». Elisabeth kuningatar ei puritaanisuutta suvainnut, -koska hänen mielestään maa ennen kaikkea tarvitsi sisällistä rauhaa, -voidakseen pitää puoliaan ulkonaisia vihollisiaan vastaan. Mutta liike -kasvoi siitä huolimatta, ja kuta enemmän siveettömyys ja vallattomuus -pääsivät valtaan Elisabethin seuraajain aikana, sitä enemmän -puritaanisuus vahvistui. Hallitus alkoi sitä vainota ja jyrkimpäin -puritaanien täytyi paeta mannermaalle, varsinkin Hollantiin, voidakseen -rauhassa harjoittaa uskontoaan. Niitten kesken, jotka näin joutuivat -pois vieraalle maalle, heräsi ajatus, että olisi perustettava Uuteen -maailmaan puritaanisia siirtokuntia, joissa heidän uskonnollaan olisi -täysi vapaus. Päätettiin valita niitten paikaksi Uusi Englanti. -V. 1620 sai n.s. Plymouth-komppania Englannin hallitukselta tämän -rannikon oikeudet, ja näissä oikeuksissa uskonto nimenomaan jätettiin -mainitsematta. - - - -Plymouth. - - -Elokuussa 1620 lähti osa Hollantiin paenneista matkaan, osa jäi -Leydeniin toimittamaan Vanhasta maailmasta apua. Lähtijöitä oli -kaikkiaan 120 henkeä, miestä, naista ja lasta. Plymouthissa Englannissa -heitä odotti kaksi pientä laivaa, »Mayflower» ja »Speedwell», mutta -jälkimmäinen oli niin huono, että se oli hylättävä, ja kaikki -sullottiin »Mayfloweriin». Vasta joulukuun puolivälissä tämä pieni alus -hurskaine siirtolaisineen pääsi meren poikki. Käytyään Kap Codin luona -maissa se jatkoi matkaa erääseen lahteen, jota jo ennakolta nimitettiin -Plymouth-lahdeksi. Paikka on Kap Codin kohdalla mannermaalla. Näistä -»pyhiinvaeltaja-isistä» Pohjois-Amerikan asutus sai ensimmäisen vankan -perustuksensa. - -Oli jo talvi, huoneita ei ollut minkäänlaisia, ja rakennustarpeista -oli puute. Ravinto oli kehnoa ja sitä oli niukasti. Metsästää ei -voitu vuodenajan myöhäisyyden vuoksi, kalan pyytämiseksi ei ollut -pyyntineuvoja. Vilu ja taudit tekivät tuhojaan, ja puolet tulokkaista -talven kuluessa kuolivat. Yhteen aikaan ei ollut kuin seitsemän -tervettä koko joukossa. Mutta puritaanit olivat toisenlaisia miehiä -kuin ne rappeutuneet onnenonkijat, jotka olivat lähteneet Virginiaan -muka rikastumaan. Heidän luottamuksensa Jumalaan oli järkähtymätön -kuin kallio, se varjeli heitä yli kovan ajan, ja keskisäätyläisen -käytännöllisyys auttoi heitä saamaan pystyyn asumukset ja raivaamaan -viljelykset. Mutta ei kesälläkään elämä paljoa parantunut, eikä vielä -moneen aikaan. He eivät kolmen vuoden kuluttua vielä »illalla tienneet, -mistä saada seuraavana aamuna suupalan». - -Mutta vihdoin saapui apua ja uusia siirtolaisia. Aikomuksena oli -ensin perustaa kommunistinen seurakunta, mutta pian tämä huomattiin -mahdottomaksi, sillä puritaanienkin joukossa oli semmoisia, -jotka olisivat mielellään eläneet toisten työstä. Puolentoista -vuosikymmenen kuluttua hyväksyttiin yksityisomaisuus. Siirtolaiset -oppivat punanahkoilta maissin viljelyksen. He toivat Euroopasta -sarvikarjaa. Alkuasukkaitten kanssa tehtiin kauppaa, heiltä ostettiin -viljaa ja turkiksia. Heidän kanssaan elettiin sovussa, samoin kuin -hollantilaistenkin kanssa, jotka olivat vähän etelämmäksi, Hudsonin -suuhun, perustaneet siirtokunnan. Puritaanit menivät aikaisin -naimisiin ja heillä oli suuret perheet. Kuolevaisuus oli suuri lasten -keskuudessa, kun puutetta oli niin paljon. Kova olemassaolon taistelu -karkaisi puritaanisiirtokuntien asukkaat, karsien heikot pois; heistä -tuli sitkeän, tarmokkaan jenkin esi-isät. Eivätkä he edes huolineet -joukkoonsa huonoja aineksia. »Kavaljeerit» yleensä eivät heidän -sekaansa pyrkineetkään, vaan lähtivät Virginiaan, jossa elämä oli -iloisempaa ja toimeentulo orjain työtä tehdessä huokeampaa; ja muista -siirtolaisista, joita pyrki maihin Plymouth-lahdcssa, valittiin vain -parhaat, muut pakotettiin matkaa jatkamaan. Plymouthissa ylläpidettiin -mitä kovinta kuria, varsinkin kirkkokuria. Alussa oli aikomuksena, että -kaikki pysyisivät yhdessä kaupungissa, jotta uskon puhtautta ja sen -noudattamista voitaisiin paremmin valvoa, mutta siirtokunnan kasvaessa -tämä kävi mahdottomaksi, ja syntyi pari muutakin puritaanikaupunkia -läheisyyteen. Toisina vuosina tuli puolentoistakin tuhatta uutta -siirtolaista, ja niin sai Massachusetts vankan väestökantansa. - - - -Boston. - - -V. 1630 perustettiin Boston, josta pian edullisen asemansa ja oivan -satamansa vuoksi tuli kaikkein puritaanisiirtokuntien keskusta. Vaikka -Bostonissakin alkuvuodet olivat kovat, ennenkuin saatiin kunnollisia -asumuksia, oli se kuitenkin muutaman vuoden kuluttua koko tämän -rannikon suurin paikka. - - - -Rhode Island. - - -Muuan puritaani, joka opetti suvaitsevampia uskonnollisia käsityksiä ja -joka siitä syystä oli karkotettu vanhemmista siirtokunnista, perusti -Narragansett-lahteen Rhode Islandin siirtokunnan. Hänellä oli vain -viisi miestä mukanaan, kun hän sinne lähti intiaanikanootissa, mutta -siitä huolimatta siirtokunta pääsi hyvään alkuun. Ja ensimmäisestä -vähäpätöisestä alusta on kasvanut nykyinen Providencen kaupunki. - - - -Connecticut. - -Puritaanit ennättivät vähää ennen hollantilaisia valtaamaan -Connecticut-joen viljavat rannat ja sinne he v. 1635 perustivat -siirtokunnan, josta niinikään kasvoi valtio. Se sai Bostonista -ensimmäiset asukkaansa. Punanahkat olivat vihamielisiä, mutta heidät -voitettiin. Kolme kaupunkia perustettiin, muun muassa pääkaupunki -Hartford. - -Puritaanisiirtokuntien nopeata vaurastumista parhaiten todistaa se, -että niistä niin lyhyessä ajassa perustettiin uusia asutuskeskuksia. -Ne olivat alussa tasavaltoja, eivätkä tunnustaneet kotimaan -hallituksen esivaltaa. Voidakseen paremmin torjua ulkonaiset vaarat, -ranskalaisten uhkan Canadasta, hollantilaisten Hudsonin suulta, -ne etupäässä turvautuivat omiin voimiinsa. V. 1638 Massachusetts -ehdotti liittokuntaa, ja kuusi vuotta myöhemmin se perustettiin -»Uuden Englannin yhdistyneitten siirtokuntien» nimellä. Uuden -siirtokuntaliiton perussäännöissä mainittiin tuskin mitään emämaasta, -jonka hallitus varmaankin olisi ryhtynyt sen liian suurta itsenäisyyttä -rajoittamaan, elleivät Englannissa samaan aikaan olisi raivonneet -sisälliset vainot, jotka vihdoin päättyivät puritaanisuuden -täydelliseen voittoon. Uuden Englannin siirtokunnat saivat siis -alkuaikansa aivan itsenäisesti kehittää hallintoaan ja lainsäädäntöään, -ja tämä vaikutti ratkaisevasti ei ainoastaan niitten, vaan koko -Pohjois-Amerikan tulevaisuuteen. Uudessa Englannissa laskettiin -Yhdysvaltain perustus. - -Kun puritaanit pääsivät Englannissa valtaan ja Oliver Cromwell -voimakkaalla kädellä ryhtyi maansa asioita ohjaamaan, niin Uuden -Englannin siirtokunnat luonnollisesti saivat kotimaan hallitukselta -täyden kannatuksen ja saattoivat vahvistua rauhassa niiden yhdentoista -vuoden ajan, joina Cromwell hallitsi. Mutta juuri sama aika myös -vahvisti eteläisempiä, n.s. kavaljeerisiirtokuntia. Kotimaasta -karkoitettiin paljon ylhäistä väkeä, ja suuri osa näistä karkoitetuista -muutti Virginiaan ja kiintyi pakolliseen kotiinsa, niin etteivät he -vastavallankumouksen tultua enää palanneetkaan. - - - -Virginia. - - -Uuden Englannin puritaanisten siirtokuntien pyrkiessä täydelliseen -itsenäisyyteen Virginiassa sitä vastoin mieluummin oltiin kruunun -hallinnon kuin komppaniain alaisina. V. 1644 intiaanit kävivät -siirtokunnan kimppuun ja neljättä sataa valkoista sai sodassa -surmansa; mutta kun ensi yllätys oli kestetty, saatiin kapina helposti -kukistetuksi. Muutoin elettiin punanahkain kanssa yleensä rauhassa. -Virginiassa noudatettiin sitä periaatetta, että heidän asioihinsa oli -niin vähän sekaannuttava kuin suinkin, ja käännytystyötä pidettiin -epäkäytännöllisenä. Virginian pääelinkeino oli tupakan viljelys, -joka siihen määrään oli siirtokunnan talouden perustuksena, että -yhteen aikaan tupakka kävi rahanakin. Siirtokunta kasvoi kasvamistaan -James-virtaa ylöspäin, ja kuta enemmän se kasvoi, sitä enemmän siinä -kehittyi luokkaerotus. Kotimaasta alettiin pian tuoda rikoksentekijöitä -ja vararikkoisia, mutta puritaanien siellä valtaan päästessä alkoi -myös saapua paljon kuningasmielisiä ylimyksiä, joilla oli varoja -hankkia itselleen suuria tiluksia ja pitää orjia. Virginialaiset olivat -niin kuningasmielisiä, että he aikoivat nousta Cromwellia vastaan. -Mutta kun Oliver Cromwell viipymättä lähetti sinne sotalaivoja, niin -kavaljeerisiirtokunnan täytyi alistua. Puritaanihallitusta pakoon -saapuivat Virginiaan muun muassa Westmorelandin Washingtonit, joitten -suvusta polveutui Yhdysvaltain vapaudentaistelun etevä johtaja. - - - -Maryland. - - -Potomac-joen pohjoispuolelle perustettiin siirtokunta, joka perinpohjin -erosi sekä puritaanisiirtokunnista että kavaljeerien Virginiastakin. -Maryland, jonka perustamisvuosi on 1632, rakennettiin uskonnollisen -suvaitsevaisuuden pohjalle. »Älköön ketään Jeesukseen Kristukseen -uskovaista henkilöä tässä maakunnassa millään tavalla häirittäkö, -vainottako taikka vahinkoon saatettako hänen uskontonsa vuoksi, olipa -hän mies taikka nainen, älköönkä estettäkö häntä uskontoaan vapaasti -harjoittamasta.» Se oli suvaitsevaisuutta, joka seitsemännellätoista -vuosisadalla oli harvinainen ilmiö. Siitä siirtokunnan oli kiittäminen -perustajaansa, lordi Baltimorea, joka kotimaassaan oli menettänyt -valtiollisen asemansa sen vuoksi, että oli kääntynyt katolinuskoön. -Hän oli ensinnä koettanut asuttaa New Foundlandia, mutta huonolla -menestyksellä, ja saapui nyt ehtoisemmille rannoille. - -Marylandin ensimmäinen keskusta perustettiin Potomacin pohjoiselle -rannalle. Maa oli erinomaisen viljavaa, ja kun suuri osa siirtolaisista -oli maalaisväkeä, menestyi raivaus niin mainiosti, että Maryland jo -toisena vuotena möi viljaa Uuteen Englantiin. Punanahkain kanssa -enimmäkseen oltiin hyvissä väleissä ja siirtokunta voimistui kaikin -puolin. Virginian kanssa syntyneen rajariidan, jonka vuoksi jo -taisteltiinkin, kruunu ratkaisi Marylandin eduksi. - - - -Bermudat. - - -Virginiasta käsin asutettiin Bermuda-saaret, jotka espanjalainen Juan -Bermudez oli v. 1511 löytänyt, mutta jotka olivat jääneet edelleenkin -autioiksi. V. 1609 eräs englantilainen laivasto kärsi niitten luona -haaksirikon, ja laivaston komentaja mieltyi saariin siihen määrään, -että hän päätti muuttaa sinne. Muodostettiin sitä varten erityinen -komppania, saarelle rakennettiin linna ja tupakkaa, perunoita ja muita -viljelyskasveja istutettiin. Siirtolaisia saapui sadoittain, mutta -ne olivat levotonta väkeä, ja siirtokunnassa elettiin sen vuoksi -ainaisissa riidoissa. Maaherra ja pappi varsinkaan eivät tahtoneet -sopia. Pappi moitti kirkossa seurakuntalaisiaan siitä, että he Herran -huoneessa naisia katselivat, ja maaherra kesken saarnan sanoi: »Ja -miksikä ei, eivätkö ne sitten ole Jumalan luomia?» Mutta kun päästiin -näistä ensi vaikeuksista, alkoi siirtokunta oivallisesti menestyä. -Englannissa Bermudat olivat suuressa suosiossa ja tuon tuostakin -runoilijat niitä muistelivat. Saaristo on siitä pitäen kuulunut -Englannille. - - - -Uudet Alamaat. - - -V. 1609 Henry Hudson Hollannin palvelukseen siirryttyään tutki -joen, joka on hänestä nimensä saanut (II, s. 459), nimitti maan -Uudeksi Hollanniksi ja kehoitti isännistöään ryhtymään toimiin -seudun asuttamiseksi, koska se oli kaikin puolin mitä parasta maata -ja soveliasta kaupan käymiseen. Kenraalistaatit antoivat eräälle -komppanialle neljän vuoden monopolin ja kauppiaita liittyi nopeasti -yhteen tätä oikeutta käyttämään. 1614 luultavasti perustettiin -ensimmäinen linna Manhattan-saarelle ja seuraavana vuonna Albanyyn -kauppa-asema. Jo v. 1612 oli rakennettu muutamia yksinkertaisia -hökkeleitä sille paikalle, jossa nyt kohoo New York pilvenpiirtäjineen. -Paikka sai vaativaisen nimen: Uusi Amsterdam. Kun hollantilainen -Länsi-Intian komppania v. 1621 perustettiin ja sai suunnattomat -kauppaoikeutensa sekä Afrikan että kaikilla Amerikankin rannoilla, -niin hollantilaisten toimet näilläkin kulmilla saivat uutta sysäystä -ja asemia perustettiin Delawareen, New Jerseyhin, Connecticutiin ja -kaikkialle New Yorkin seuduille. Mutta nämä olivat kaikki kaupan -käymistä varten. Komppania ei välittänyt maanviljelyssiirtokunnista, -koska ne eivät antaneet jako-osinkoja, jotka olivat sille pääasiana. - -Vähitellen alettiin kuitenkin lähettää siirtolaisiakin, varsinkin -semmoista väkeä, joka tavalla taikka toisella oli tullut vainon, -varsinkin uskonnollisen vainon alaiseksi, ja Uusissa Alamaissa, joksi -nimi muutettiin, julistettiin täydellinen uskonvapaus. Nyt oli aikomus -tehdä maasta suuri maanviljelysmaa, joka tulevaisuudessa kovina -aikoina olisi emämaan turvana. Mutta kuta enemmän tämä siirtokunta -laajeni ja kuta enemmän kahden puolen Uuden Englannin, Virginian ja -Marylandin englantilaisten raivaukset kasvoivat, sitä ahtaammaksi -alkoi tällä rannikolla käydä, ja lopulta syntyi yhteentörmäys. -Hollantilaiset jo olivat asevoimin kukistaneet Delawareen perustetun -ruotsalais-suomalaisen siirtokunnan, ennenkuin heidän oma vuoronsa tuli. - -Tyytymättöminä komppanian virkavaltaiseen hallitukseen Uuden -Amsterdamin porvaristo ilman vastarintaa antautui, kun heidän maansa -Uudesta Englannista käsin valloitettiin. Hollantilaiset olivat jo -ensi ajoista saakka eläneet puritaanien kanssa hyvissä väleissä. Näin -joutui nykyisten Yhdysvaltain koko itärannikko Floridaa myöten v. -1664 Englannille. Hollantilaisella Länsi-Intian komppanialla ei ollut -halua alkaa Uusien Alamaitten vuoksi sotaa, se kun pelkäsi suuria -rahatappioita moisesta yhteentörmäyksestä, koska siitä olisi seurannut -sota Englantiakin vastaan. - - - -V:n 1676 intiaanisota. - - -Kuningasvallan päästyä Englannissa uudelleen voimaan Uuden Englannin -siirtokunnat alkoivat pelätä, että niiden itsenäisyyttä alettaisiin -supistaa. Yrityksiä ei puuttunutkaan, mutta vasta myöhemmin -siirtokunnat joutuivat toden teolla ahtaalle kotimaan puolelta. -Suurempi vaara niitä uhkasi intiaanien puolelta, joitten kanssa oli -eletty niin kauan rauhassa, että yleinen turvallisuuden tunne ja -sen mukana huolettomuus oli päässyt valtaan. Lait, jotka kielsivät -myymästä punanahkoille ampuma-aseita, olivat joutuneet unohdukseen. -Uudisasutuksia oli syntynyt jo melko kauas metsiinkin. Jonkun verran -intiaaneja oli kääntynyt kristinuskoon, kauppa oli vilkasta ja siitä -hyötyivät sekä valkoiset että'punanahkat. Puritaanit saattoivat hyvällä -omallatunnolla kehua, että he olivat kohdelleet intiaaneja paremmin -kuin sekä virginialaiset että ranskalaiset, eivätkä he olleet usein -käyneetkään heidän kanssaan sotaa. Heillä ei sen vuoksi mielestään -ollut syytä pelätä hyökkäystä. Mutta punanahkoilla oli todenteolla -hyvinkin hyvät syyt olla huolissaan. Vuosi vuodelta lisääntyi -valkoisten luku. Vuosi vuodelta punaisen kansan luku väheni. Heitä -oli jo vähemmän kuin valkoisia. Siirtokuntien levittäessä aluettaan -punanahkain täytyi peräytyä. Toiset heimot olivat antaneet houkutella -itsensä koko maansa myymiseen. Vähitellen heille selvisi niiden etujen -mitättömyys, joita he olivat korvaukseksi saaneet, niistä kun parhaat, --uskonto ja opetus, ehkä olivat heistä suorastaan vahingolliset. - -Intiaanit alkoivat käsittää, että heitä odotti säälimätön, vaikka -rauhallinen sukupuuttoon hävitys, eikä ole ihme, että he sen -huomatessaan päättivät koettaa, eivätkö he voisi rotuaan pelastaa. -Syksyllä v. 1675 he äkkiarvaamatta hyökkäsivät Uuden Englannin -kimppuun. Vaikka sotaa kesti vain vuoden, oli se kuitenkin -siirtokunnille verenvuodatuksen ja hirmujensa vuoksi kamalaa -ahdistuksen aikaa. Intiaanit rääkkäsivät ja kiduttivat jokaista -valkoista, joka heidän käsiinsä joutui. Hetken vaara näytti -musertavalta. Mutta kun valkoiset olivat tointuneet hämmästyksestään -ja saaneet sodankäyntinsä järjestetyksi, oli intiaanien mahdoton -heitä vastustaa. Punanahkat karkoitettiin siirtokunnista ja sitten -alkoi takaa-ajo metsästä metsään, kunnes intiaanit lopulta pakenivat -rämeihin ja Soihin, joille valkoisten oli vaikea joukolla heitä -seurata. »Me taistelemme vaikka kaksikymmentä vuotta», lausui eräs -päälliköistä. »Teillä on talot, aitat ja viljaa, meillä taas ei ole -mitään menetettävää.» Mutta intiaanien taistelu oli toivoton, etenkin -kun he olivat keskenään eripuraisia. Toiset taistelivat valkoisten -puolella omia maanmiehiään vastaan. Kun vihdoin sota päättyi, oli se -iskenyt siirtokuntiin sangen syvät haavat. Uusi Englanti ei enää ollut -sama kukoistava maa kuin ennen soraa. Massachusettsissa oli kokonaisia -kyliä hävitetty, Mainen ja pohjoisen rajamaan pienet kaupungit ja -kylät olivat kaikki raunioina. Ei ollut koko maassa monta perhettä, -joka ei olisi menettänyt isää, poikaa taikka muuta omaista sodassa, -ja monessa kodissa oli äiti ja turvattomat lapset murhattu miesten -poissa ollessa. Mutta kun intiaanien vastarinta vihdoin oli murrettu, -niin saatettiinkin sitten olla varmoja, ettei heidän puoleltaan enää -tarvinnut samanlaista yllätystä pelätä. - -James II:n aikana koetti Englannin hallitus saattaa anglikanisen -kirkon voimaan puritaanisiirtokunnissakin. Tosin niitten joksikin -aikaa täytyi alistua, mutta heti ensi tilassa ne taas loivat yltään -tämän vihatun ikeen ja palauttivat olonsa ennalleen. Mutta vielä -suurempi vaara kuin Stuartien uskonnollinen sortovalta oli se -taloudellinen sorto, jota Englannin parlamentti Stuartien kukistuttua -alkoi harjoittaa, saadakseen siirtomaista enemmän hyötyä. Tämä tuotti -niille paljon suurempaa ja pysyväisempää vahinkoa ja lopulta teki olot -sietämättömiksi. Kotimaan kasvava teollisuus tarvitsi uusia markkinoita -ja sitä varten emämaa kaikin tavoin rajoitti amerikkalaisten -siirtokuntien kauppaa, pakottaakseen ne ostamaan kotimaasta. Tästä -syntyneet rettelöt lopulta johtivat vapaussotaan ja Amerikan -Yhdysvaltain muodostamiseen. - - - -Cameronilaiset. - - -Vielä ei ollut uskonnollisen suvaitsemattomuuden aika Euroopassa -ohi, vaikka suuret uskonsodat olivat päättyneet. Protestantteja ei -tietenkään enää vainottu niissä maissa, joissa uskonpuhdistus oli -voittanut, mutta lahkolaisia vainottiin protestanttisissakin maissa. -Skotlannissa syntyi cameronilaisten lahko. Cameronilaiset muun muassa -kieltäytyivät tekemästä kuninkaalle uskollisuuden valaa, koska hän ei -tunnustanut sitä uskontoa, joka heidän mielestään oli ainoa oikea. -Siitäpä syystä heitä esivalta kahta katkerammin ahdisti. Heitä -kidutettiin ja teloitettiin, missä vain kiinni saatiin. Lopulta he -päättivät muuttaa Amerikkaan ja New Jerseyssä he saivat kodin. Maa oli -heistä kuin »Kaanaa maan päällä», ja koska he olivat vaatimatonta ja -uutteraa väkeä, niin siirtokunta menesty! mitä parhaiten. - - - -Kveekarit. - - -Suurempi ja voimallisempi oli »kveekarien» eli »ystävien seuran» -lahkokunta, jonka oppi enemmän tarkoitti kristillistä elämää kuin -varsinaisia opinkappaleita. Kveekarit joutuivat viranomaisten vihoihin -varsinkin siitä syystä, että he kieltäytyivät sotapalveluksesta ja -valanteosta. Yleisön vihan ja pilkan he saivat osakseen liikkeensä -alkuaikoina ilmautuneiden monenlaisten liioitteluittensa takia. Mutta -näistä liioitteluista huolimatta kveekarit kaikista uskonsuunnista -suurimmassa määrässä elämässään toteuttivat suvaitsevaisuuden hyveen ja -Kristuksen opin. - -Ainaisen vainon alaisina kotimaassaan ollen he alkoivat -muuttaa Amerikkaan, mutta siellä heitä kohtaan oltiin vielä -suvaitsemattomampia. Massachusettsissa kveekareita syytettiin -harhaopista, ruoskittiin, leikattiin korvat, poltettiin kieli, ja -kun eivät nämä pakkokeinot auttaneet, vaan sinne saapui yhä enemmän -kveekareita, niin neljä peloitukseksi hirtettiin. Paljoa parempi -ei heidän kohtalonsa ollut muissakaan maakunnissa ja sen vuoksi he -lopulta päättivät perustaa oman siirtokunnan. Aluksi saatiin maata -New Jerseyn länsiosista ja sinne perustettu siirtokunta menestyikin -hyvin. Mutta alue oli liian ahdas ja sen vuoksi William Penn, Jamaican -valloittajan, amiraali Pennin poika, joka oli Foxin oppiin liittynyt, -hovivaikutuksiaan hyväkseen käyttäen hankki lahkokuntansa tyyssijaksi -sen maan, joka oli Delaware-lahden länsipuolella ja jolle Englannin -hallitus hänen muistokseen antoi nimeksi »Pennsylvania». - -Alueella asui ennestään joku verta ruotsalaisia, suomalaisia ja -hollantilaisia, joista osa sai vaihtamalla muualta maita. Penn oli -säätänyt, että punanahkain kanssa oli ylläpidettävä mitä parasta -ystävyyttä, ja tämä ystävyys vahvistettiin juhlallisessa kokouksessa -ison tammen juurella. Punanahkat ihastuivat niin suuresti siihen -ystävyyteen, jonka Penn heille lupasi ja jota sitten kauan käytännössä -toteutettiinkin, että he kokouksessa sanoivat: »Me elämme William -Pennin ja hänen lastensa kanssa rakkaudessa, niin kauan kuin kuu ja -aurinko kestävät.» - -Penn perusti paikalle kaupungin, joka tämän veljeytymisen muistoksi -sai nimen »Philadelphia», s.o. »veljesrakkaus». Se suunniteltiin -alun pitäen avaraksi, levein kaduin ja puutarhoin, suorakulmaisin -kortterein. Paikka oli erinomaisen edullinen, kulkureitit, -kauppaedellytykset oivalliset ja takamaa Amerikan rikkaimpia -kivennäistuotteista — vaikkeivät perustajat sitä tienneet — ja nuori -kaupunki menestyi niin hyvin, että siitä pian tuli Amerikan rannikon -kaikkein etevin. Alussa vuotta 1683 käytiin ensimmäiset kadut, ja -jo parin vuoden kuluttua kaupungissa oli kuusisataa taloa, koulu -ja kirjapaino. Siihen keräytyi paljon vainottuja ulkomaalaislakin -Euroopan kaikista maista. Ruotsalaisia — ja arvatenkin suomalaisiakin -— uudisasukkaita oli siksi paljon, että heille määrättiin erikoinen -kaupunginosa, samoin kuin saksalaisillekin. Vieraita aineksia tulvasi -maakuntaan niin runsaasti, että ne lopulta melkein pimittivät sen -kveekariluonteen, ja William Penniä itseäänkin, hänen elämänsä -lopulla käydessään perustamaansa siirtokuntaa katsomassa, kohdeltiin -kiittämättömyydellä, vaikka siirtokunnan olemisestaan oli kiittäminen -hänen tointaan ja rahallisia uhrauksiaan. Valta tosin oli kveekarien -käsissä, mutta näiden täytyi sovittaa oppiaan olojen mukaan, esim. -suostua sodankäyntiin ranskalaisten uhatessa riistää heiltä koko -takamaan. Ennen kuolemaansa Penn möi siirtokuntansa Englannin kruunulle -ja sai siitä 280,000 puntaa, aikaan nähden siis erinomaisen suuren -summan. - - - -Carolinat ja Georgia. - - -Samaan aikaan kuin Pennsylvania muodostui Virginian eteläpuolelle -kaksi uutta maakuntaa, molemmat Carolinat, jotka saivat jo Kaarle I:n -aikaan nimensä, vaikka rannikko silloin jäikin asuttamatta. Niitten -asuttamisoikeus annettiin hovilaisille, ja niihin piti sisältyä kaiken -maan Atlantin merestä mannermaan poikki Tyynen meren rannoille saakka. - -Pohjois-Carolinaan asettui jotenkin kirjava väestö — joukkoon -kveekareita, joita Fox itse kävi katsomassa, maitse matkustaen ja -pahamaineisen »Dismal swamp»-nimisen kypressi- ja ketrisuon poikki -kulkien. Vaikka maakunta oli harvaan asuttua, säilyi se jotenkin -hyvin intiaaneilta. Ei ollut kaupunkeja, ei paljon kirkkojakaan, -kouluista puhumattakaan. Paremmin suunniteltu oli Etelä-Carolinan -asutus ja sinne syntyi useita kaupunkeja, muun muassa Charleston. -Virginia oli vaurastunut tupakan viljelyksestä, molempien Carolinain -päätuotteeksi tuli pumpuli. Samoin kuin Virginiassa ja Marylandissa -perustui niidenkin maatalous neekeriorjiin. Kun neekerejä ei saatu, -niin Etelä-Carolinassa ryöstettiin orjiksi intiaaneja, ja siitä syntyi -montakin tuimaa sotaa, joissa satoja valkoisia sai surmansa. Turhaan -siirtokuntien englantilaiset isännät koettivat estää tätä häpeällistä -ihmisryöstöä. - -Etelä-Carolinan eteläpuolelle syntyi Georgia, jonka perustamisvuosi -kuitenkin on puolen vuosisataa myöhempi (1732). Georgian aikaisimmat -vaiheet ovat merkilliset kahden ihmisystävällisen englantilaisen -vaikutuksesta. Toinen oli James Oglethorpe, joka oli elämäntehtäväkseen -ottanut vankilaolojen silloisen kurjan tilan parantamisen, toinen -uskonlahkon perustaja Wesley. Heidän toimestaan siirtokuntaan tuli -paljon kunnollista väkeä, mutta lopulta olot pakottivat Georgiankin -siirtolaiset orjia pitämään, ja niin siitäkin tuli neekerimaa, vaikka -Oglethorpe ponnisti kaikki voimansa sen estämiseksi. Orjalaivat -alkoivat säännöllisesti saapua siirtokunnan pääkaupunkiin Savannahiin. - -Näistä Atlantin meren rannalle perustetuista siirtokunnista tulivat -vähitellen maan sisäosat tunnetuiksi, vaikkeivät likimainkaan niin -nopeaan eivätkä niin laajalti, kuin Canadasta käsin. Intiaanien -vihamielisyys oli enimmäkseen sangen suurena esteenä ja vielä -suurempana hyvien vesiväylien puute. Kauppiaat tosin jo varhain -kulkivat intiaanipolkuja Alleghanyn poikki, mutta kauan kului, -ennenkuin rohkeimmat uudisasukkaat uskalsivat seurata heidän jälkiään. -Ranskalaiset saattoivat siten Canadasta käsin kokonaan kiertää -englantilaiset siirtokunnat ja anastaa niiden takamaat. - - - - -Uuden Ruotsin siirtokunta. - - -[Tämän luvun on kirjoittanut maisteri Akseli Rauanheimo.] - -Siihen Amerikan jakoon, johon Espanja. Portugali, Ranska, Englanti ja -Alamaat olivat kukin tahoillaan ryhtyneet ja josta oli jo suuriakin -rikkauksia koottu, kävi 1600-luvun alulla osalliseksi myös Ruotsi, -joka Kustaa II Adolfin aikana oli noussut suurvallan asemaan. Tähän -hankkeeseen sitä houkuttelivat etupäässä hollantilaiset liikemiehet, -joille ei toiminta oman kansansa keskuudessa riittänyt. - -Ensimmäisen sysäyksen asialle antoi William Usselinx, joka oli -perustanut tärkeän ja vaikutusvaltaisen Alamaitten Länsi-Intian -Komppanian. Jouduttuaan tämän yhtiön toimista syrjään sysätyksi ja -pettyneenä toiveissaan hän v. 1623 lähti isänmaastaan aikoen Danzigiin. -Matkalla hän pysähtyi Köpenhaminassa, missä Tanskan kuningas pyysi -häntä palvelukseensa. Ennenkuin hän antoi ratkaisevan vastauksen, -matkusti hän Ruotsiin. Siellä hän sai tavata nuoren Kustaa II Adolfin, -jonka sotaretket Puolassa olivat herättäneet maailman ihastusta. -Usselinx esitti kuninkaalle laajasti suunnitelmansa, josta Ruotsi voisi -saada suurta hyötyä. Kuningas innostui tuumaan ja antoi miehelle täyden -toimivallan asiansa ajamiseksi. - -Niihin aikoihin oli paljon hollantilaisia Ruotsin palveluksessa ja -monet heistä olivat nousseet vaikuttavaan asemaan. Usselinx suunnitteli -suurta kauppayhtiötä, joka kävisi kauppaa Aasian, Afrikan, Amerikan ja -Magellanican kanssa. Perustuskirja laadittiin ja osakkeita alettiin -myydä. Niihin aikoihin Ruotsi oli kuitenkin vielä verrattain köyhä. -Asiakin oli outo, joten osakkeiden merkitseminen sujui hitaasti. -Kuningas itse merkitsi asian auttamiseksi ja innostuksen herättämiseksi -450,000 taalerin arvosta. Usselinx kiersi asiasta puhumassa valtakunnan -eri osissa, myöskin Suomen kaupungeissa, joista karttui 25,000 taaleria. - -Näissä puuhissa kului useita vuosia. Yhtiö alkoi jo toimintansa, -vaikkakin se alussa suunnattiin pienempiin yrityksiin (perustettiin -köysitehdas ja laivaveistämö). Merkityt osakemaksut karttuivat hyvin -hitaasti. Kuninkaankin osuus jäi suureksi osaksi suorittamatta. -Toiset asiat kiinnittivät nuoren hallitsijan mieltä. Usselinx alkoi -tulla kärsimättömäksi. Hänen pääpyrintönsä oli ohjata kaupankäynti -Amerikkaan. V. 1628 ilmoitettiin vihdoin erään laivan olevan valmiina -lähtemään löytö- ja kaupparetkelle. Lähtikö se laiva liikkeelle ja -saapuiko se Amerikkaan, ei ole varmasti tiedossa. Nykyään ovat enimmät -tutkijat sitä mieltä, että laivan lähettäminen jäi sikseen. Pian -sen jälkeen matkusti Usselinx pois Ruotsista, ja ensimmäinen yritys -siirtokunnan perustamiseksi raukesi. - -Kauppayhtiö jatkoi hiukan uudelleen muodostettuna toimintaansa. Se -ei kuitenkaan voinut suurempaa saada aikaan eikä päässyt ollenkaan -Amerikan kauppaan käsiksi. Ruotsin kaikki harrastukset keskittyivät -30-vuotiseen sotaan, joka kuninkaan kaaduttua monesti kääntyi Ruotsille -sangen vaikeaksi. - -Hankkeet saivat kuitenkin voimakasta tukea pystyviltä hollantilaisilta -liikemiehiltä. Rikas Samuel Blommert piti yllä Ruotsin -siirtokunta-ajatusta. Käytännölliseksi toimeenpanijaksi tuli Peter -Minuit, joka oli jo luonut itselleen pysyvän nimen Amerikan asuttamisen -historiassa. Hänhän oli ollut hollantilaisten ensimmäisenä kuvernöörinä -Uusissa Alamaissa ja oli intiaaneilta aivan pilkkahinnalla ostanut -Hudson-joen suulla Manhattan-saaren, joka nykjään on New Yorkin -kaupungin pääosana. Minnit oli joutunut isäntiensä epäsuosioon ja -kutsuttu 1632 pois Uudesta Amsterdamista. Blommert, joka oli hankkinut -itselleen oikeuksia Eteläjoella (Delawarella), kehoitti Minuitia -ryhtymään ruotsalaisten avulla perustamaan sinne asutusta. - -Minuit kävi hankkeeseen täydellä tarmolla. Axel Oxenstjerna antoi -kannatusta, mutta hän toivoi samalla, että toimintaa ei ulotettaisi -ainoastaan »Länsi-Intiaan», vaan myös Guineaan Afrikassa. Muodostettiin -Uuden Ruotsin komppania, jonka toimeenpanevaksi voimaksi tuli -Minuit. V. 1637 päästiin jo niin pitkälle, että alettiin varustaa -ensimmäistä retkikuntaa. Yhtiön pääosakkaita Ruotsissa olivat Axel -ja Gabriel Oxenstjerna, amiraali Klaus Fleming ja Pietari Spiring. -Fleming valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja hän toimikin siinä -innostuksella pitkät ajat. - -Kaksi laivaa, »Kalmarin Avain» ja »Grip», lähti liikkeelle -lokakuussa. Paljon oli niihin sijoitettu muonaa ja intiaanikaupan -tekoon vaihtotavaraa. Merimiehet olivat enimmäkseen hollantilaisia, -mutta sotilaat perustettavaa linnoitusta varten suurimmaksi osaksi -ruotsalaisia. Maunu Klinga lähti alempana upseerina ja Pietari Rambo, -jota pidetään ensimmäisenä suomalaisena uudisasukkaana Amerikassa, oli -palkattu merimieheksi. Laivat saapuivat Delaware-joelle maaliskuussa -1638. - -Minuit oli saanut lähtiessään tarkat ohjeet. Perille päästyään hän -valitsi linnoituksen paikan erään pienen sivujoen suulta lähellä -Delawarea. Tämän hiukan peitossa olevan paikan Minuit valitsi sen -vuoksi, ettei ärsyttäisi heti alussa hollantilaisia, jotka katsoivat -Delawarenkin alueen itselleen kuuluvaksi. Minuit teki intiaanien -kanssa maakaupat, joten Ruotsin kruunulla oli alueeseen muodollisetkin -oikeudet. Linnoituksen rakentamistöihin ryhdyttiin tarmokkaasti ja -ennen pitkää oli Kristina-linnoitus sellaisessa kunnossa, että se -jaksoi seista ei ainoastaan intiaanien, vaan myös hollantilaisten -hyökkäyksiä vastaan. - -Yritystä kuitenkin kohtasi heti alussa onnettomuus. Minuit oli lähtenyt -St. Christofer-saarelle vaihtamaan laivoja varten paluurahdiksi -tupakkaa. Siellä meni hän kyläilemään erääseen hollantilaiseen laivaan, -jonka myrsky ajoi merelle ja nähtävästi upotti, koska sen jälkeen ei -laivasta, miehistöstä ja Minuitistakaan mitään kuultu. - -»Kalmarin Avain» lähti tupakkalastissa paluumatkalle ja saapui syksyllä -1638 Eurooppaan. Rakenteilla olevan linnoituksen väliaikaiseksi -hoitajaksi jäi Maunu Klinga. - -Tämä ensimmäinen retkikunta tarkoitti vain maan hankkimista ja -perustuksen panemista. Sen vuoksi ei siinä ollut mukana varsinaisia -siirtolaisia. Ei niitä tullut myöskään seuraavassa kaupallisessa -retkikunnassa. V. 1639 lähti Maunu Klinga paluumatkalle, ja -linnoituksen komentajan tehtävä siirtyi Ridderille. - -Alkuun oli päästy, mutta yritys uhkasi raueta siihen. Hollantilaiset -eivät Minuitin kuoltua enää olleet asiaan innostuneita. He pelkäsivät, -että siirtokunta tulisi liian ruotsalaiseksi. Sen vuoksi he jo -lähettivät sinne pienen retkikunnan hollantilaisia. - -Maunu Klinga Ruotsiin palattuaan puhalsi asiaan uutta eloa. Yhtiön -johtajat olivat tyytyväisiä tupakkakaupan antamaan tulokseen ja -halusivat jatkaa ruotsalaisella pohjalla. Ryhdyttiin hankkimaan -siirtolaisia, jotka uudessa maanosassa alkaisivat harjoittaa tuottavaa -tupakanviljelystä. Kuitenkaan ei juuri kukaan ollut Ruotsista halukas -muuttamaan tuohon tuntemattomaan maahan. Hallituksen kehoitukset -kaikuivat kuuroille korville. - -Silloin hallitus keksi mielestään oivan keinon. Viime vuosina olivat -sille tuottaneet paljon mieliharmia suomalaiset, jotka Kaarle -IX:n kutsusta olivat saapuneet Wermlantiin ja muihin takametsiin -kaskiviljelystä harjoittamaan. Heitä oli suurille saloille karttunut -lukuisat määrät ja heidän joukkonsa näytti lisääntyvän. Ruotsalaiset -peltoviljelijät valittivat, että suomalaiset kaatavat riistan ja -kaskenpoltollaan hävittävät metsät. Niiltä seuduilta oli myös, -osittain suomalaisten avulla, löytynyt hyödyllisiä mineraaleja, joiden -käyttämiseksi oli syntynyt kaivoksia. Näiden omistajat olivat myöskin -tyytymättömiä suomalaisiin metsänhävityksen johdosta. Hallitus katsoi -suomalaiset sopivimmiksi uudisasukkaiksi uuteen siirtokuntaan. Maunu -Klinga pantiin heitä värväämään. Ja samalla annettiin maaherroille -määräys, että suomalaiset, jotka olivat tehneet itsensä syypäiksi -luvattomaan metsän ja riistan hävittämiseen, piti pakottaa, jopa -kahleisiin panemalla, lähtemään Amerikkaan. - -Näin saatiin retkikunta varustetuksi. Kaksi laivaa, »Kalmarin Avain» -ja »Charitas», lähti liikkeelle toukokuussa 1641 ja ne saapuivat -perille marraskuun alussa. Se oli ensimmäinen uudisasukkaita Ruotsista -kuljettava retkikunta ja siinä matkusti useita suomalaisia. Se käy -historiassa »neljännen retkikunnan» nimellä. - -Nyt alkoi Delawaren varsilla vilkas toiminta. Viljelyksiä, etupäässä -tupakan kasvatusta varten, alettiin raivata. Asuntoja tehtiin ja -koteuduttiin uuteen maahan. Viides retkikunta 1642—1643 toi arvokasta -apua. Ruotsissa 'oli jo kiinnitetty hankkeeseen suurempaa huomiota. -Yhtiö järjestettiin puhtaasti ruotsalaiseksi. Valtio kävi siihen -osakkaaksi, jopa määrääväksi. Kuvernööriksi lähetettiin tarmokas -Johan Printz, 30-vuotisen sodan karski soturi. Hän rupesi melkein -itsevaltiaana hallitsemaan Uutta Ruotsia ja hankki sille intiaaneilta -oston kautta paljon lisää maa-aluetta, niin että siirtokunta ulottui -Delaware-lahdelta aina nykyisen Trentonin kaupungin seuduille asti. - -Printz huomasi tarpeelliseksi turvata siirtokuntaa uusilla -linnoituksilla. Niinpä hän rakensi Delaware-joen toiselle rannalle -Kristina-linnoituksesta vähän alaspäin Helsingborg-nimisen linnoituksen -sekä ylemmäs joen rannalle Uuden Göteborgin, jonka vierelle hän -kohotti komean hallintorakennuksen, Printzin Hovin. Näiden suurempien -rakennusyritysten ohessa hän teetti useampia pienempiä puisia -suojavarustuksia, jotka samalla palvelivat kauppatarkoituksia. -Sellaisia olivat Vaasa ja Tornio sekä ennen kaikkia Korsholma nykyisen -Philadelphian kaupungin paikalla. Korsholmaan asettui päälliköksi Maunu -Klinga, joka oli ensimmäisen siirtolaisretkikunnan kanssa uudelleen -tullut Uuteen Ruotsiin. - -Printzin mukana tuli joukko siirtolaisia, muiden muassa suomalaisia -Ruotsista sekä Suomestakin. Uusia retkikuntia saapui myöhemmin, joten -asutus pääsi laajenemaan. - -Jo pian asutuksen alettua siirryttiin nykyisen Delawaren valtion -rajojen yli nykyiseen Pennsylvaniaan, ja ensimmäinen siirtola sai -siellä asukkaittensa kansallisuuden mukaan nimen Finland. Suomalaiset -olivat siis tuon nykyisen tärkeän valtion ensimmäiset viljelyksen -alkajat. Kauemmas siitä joen vartta pitkin muodostui siirtola Upland -(suomalaisten Ylämaa) nykyisen Chesterin kaupungin tienoille ja siitä -kauemmas siirtola, joka kartoissa merkitään Takony. - -Uuden Ruotsin siirtokunta on Amerikan asuttamisessa saanut -kunnia-aseman siinä, että siellä ei suvaittu orjuutta ja että se eli -aina sovussa intiaanien kanssa. Tämän siirtokunnan historiassa ei -ole mitään intiaanisotia tai edes intiaanivainoja. Useinpa intiaanit -kävivät näitä siirtolaisia puolustamaan muiden valkoisten (etupäässä -hollantilaisten) hyökätessä heidän kimppuunsa. Intiaanipäällikkö Naaman -viittasi naapureihinsa suomalaisiin ja sanoi, että »me olemme kuin -yksi». - -Kuvernööri Printz oli jäntevä hallitusmies ja hänen aikansa oli Uuden -Ruotsin loistoaikaa. Joskus kyllä hänen itsevaltaisuutensa herätti -tyytymättömyyttä, jopa hänestä kanneltiin kotimaahankin. Myöskin -suomalaiset häntä jonkun kerran vastustivat. - -Jos emämaasta olisi jatkuvasti avustettu siirtokuntaa, olisi se voinut -tulla hyvinkin merkitseväksi. Mutta sekin apu, mitä alussa, annettiin, -tyrehtyi vähitellen. Printz huomautti usein tästä ja pyysi lähettämään -etupäässä siirtolaisia. Kuitenkin uusien retkikuntien välillä kului -vuosikausia. Samoihin aikoihin lisääntyi hollantilaisten lukumäärä -pohjoisessa ja englantilaisten etelässä, joten ruotsalaiset jäivät -keskelle kovin vähälukuisiksi. - -Hollanti oli jo heti siirtokunnan perustamisen jälkeen pannut sitä -vastaan vastalauseensa. Olivathan niillä tienoilla heidän parhaat -majavannahkamarkkinansa. He näkivät kauppansa kärsivän ruotsalaisten -tulosta ja heidän kauppa-asemansa Fort Nassau kävi merkityksettömäksi. -Jo kuvernööri Printzin loppuaikoina kävivät hollantilaiset suorastaan -vihamielisiksi ja perustivat lähelle Kristina-linnoitusta Fort -Casimir-nimisen linnoituksen. - -Kymmenkunnan vuotta hallittuaan taidolla ja toimella siirtokuntaa -päätti kuvernööri Printz 1653 jättää toimensa ja palata Ruotsiin -tehdäkseen siellä selkoa siirtokunnan tarpeista. Hän koetti saada -lähetetyksi siirtokuntaan apua, jota ilman Ruotsi ei voisi pitää -aluetta hallussaan. - -Näytti siltä, että tämä hänen toimenpiteensä tuottaisi tuloksia. -Ruotsissa herättiin avun lähettämiseen. Printzin tilalle asetettiin -kuvernööriksi sotaisa Johan Klaudius Rysingh. Lähetettiin uusia -retkikuntia siirtolaisineen. - -Tämä kuitenkin tapahtui liian myöhään. Rysingh tosin ruotsalaisella -ylpeydellä ja häikäilemättömyydellä anasti ensi töikseen Fort -Casimir-Hnnoituksen, mutta samalla ratkaisi Uuden Ruotsin kohtalon -lopullisesti. Hollantilaisilla oli niinä aikoina tarmokas ja -tuittupäinen kuvernööri Pietari Stuyvesant, joka on Uuden Amsterdamin -maineikkain nimi. Hän suuttui Rysinghin teosta silmittömästi, kokosi -v. 1655 seitsemän laivaa ja useita satoja miehiä sekä saapui niillä -kukistamaan ruotsalaisia. Fort Casimir valloitettiin takaisin ja pian -sen jälkeen Kristina ja muut linnoitukset. Uusi Ruotsi kukistui ja -joutui hollantilaiseksi alusmaaksi. Rysingh sai joukkoineen lähteä pois. - -Suurin osa siirtolaisia jäi kuitenkin paikoilleen. Erittäinkään -suomalaiset eivät tunteneet halua palaamiseen. Päinvastoin heitä saapui -vielä edelleenkin osittain Hollannin, vieläpä Englanninkin kautta. Eräs -suomalainen, Jyrgen, tuli hollantilaisen käskynhaltijan lähimmäksi -mieheksi. - -Hollantilaisaika oli verrattain ahdasta ja suomalaisillekin vaikeata. -Sitä ei kuitenkaan kestänyt kauan. Englantilaiset olivat voimakkaimpia -Pohjois-Amerikan asuttajia. Pian kiristyivät heidän ja hollantilaisten -välit niin, että tuli kysymys toisen tai toisen kukistumisesta. -Englantilaiset pääsivät verrattain helposti voitolle. Stuyvesantin -täytyi luovuttaa heille Uusi Amsterdam, josta tuli New York. Ja Uuden -Amsterdamin kukistuessa joutui entinen Uusi Ruotsikin englantilaisille -1664. - -Tämä vallanmuutos ei häirinnyt siirtolaisia Delaware-joen -siirtoloissa juuri ollenkaan. Päinvastoin englantilaiset järjestivät -esim. maanomistusolot lujemmalle ja varmemmalle pohjalle. Tässä⁴ -järjestelyssä tosin otettiin suomalaisiltakin pois koko joukko -liikamaita jaettavaksi maahantulleille englantilaisille ja siten kyllä -herätettiin sen verran tyytymättömyyttä, että eräs Königsmarckiksi -itseään sanova seikkailija, n.s. Pitkä Suomalainen, sai aikaan pienen -kapinayrityksen, joka kuitenkin kukistui jo ennenkuin pääsi alkuunkaan. -Johtaja tuskin lienee ollut edes suomalainen eivätkä läheskään -kaikki suomalaiset häntä kannattaneet. Kapinallisilta, m.m. eräältä -Kolehmaiselta, otettiin maat pois, vaikka he saivatkin niitä myöhemmin -takaisin. - -Uuteen vaiheeseen joutui siirtokunta sen jälkeen kun William Penn -saapui sinne Englannista perustamaan kveekarivaltaansa. Hän oli -Englannin kuninkaalta saanut korvaukseksi isänsä amiraali Pennin -palveluksista ja rahalainoista kaikki nämä alueet sekä paljon sen -lisäksi (koko nykyisen Pennsylvanian valtion). William Penn tuli -Uplantiin 1682 ja viivyttyään siellä vähän aikaa valitsi asutuksen -pääpaikaksi Delaware- ja Schuylkill-jokien yhtymäkohdan, mihin hän -alkoi perustaa Philadelphian (Veljesrakkauden) kaupunkia. Hän osti -maata siellä olevilta siirtolaisilta (Svenson Skuteilta, Kokkisilta, -Ramboilta y.m.) ja teki muodollisen sopimuksen maista myös intiaanien -kanssa neuvottelussa erään jättiläisjalavan (Treaty Elm) juurella, joka -kasvoi suomalaissyntyisen Lassi Kokkisen (Cockin) maalla. - -William Pennin aikana nousivat nämä siirtokunnat kukoistukseen ja -kasvoivat tavattoman nopeasti. Myöskin englantilaistuminen kävi -nopeasti juuri sen vuoksi, että englantilaisaines aivan pian voitti -kaikki muut. Suomalaiset, joiden kansallisista tarpeista ei alun -pitäen ollut pidetty juuri mitään huolta, sulivat jo aikaisin muihin -kansallisuuksiin jättäen kuitenkin jälkeensä luonteenominaisuuksia, -joita lienee vieläkin niillä tienoin nähtävänä. - -Suuri ei suomalaisaines alkuaankaan ollut, sillä eihän koko Uuden -Ruotsin väestö noussut kuin muutamiin satoihin. Ruotsin hallitus -piti siellä kyllä seurakuntain hoidossa pappeja, joiden joukossa -oli sattumalta muuan suomalainenkin. Näitä lähetettiin vielä kauan -senkin jälkeen, kun valtiollinen yhteys Ruotsin kanssa oli katkennut -(viimeinen Ruotsista lähetetty pappi Nikolaus Collin kuoli v. -1831). He kuitenkin etupäässä valvoivat luterilaisuuden säilymistä, -kansallisuuden säilyminen oli heille vähempiarvoinen seikka. - -Etteivät suomalaiset noilla tienoin ole sukupuuttoon hävinneet, -siitä antoi todistuksen jo William Penn, joka sanoi, että heidän -perheissään oli paljon lapsia, useinkin toista kymmentä joka talossa. -Mitä heistä on tullut, mitä vaikutusta suomalaisten jälkeläisillä -on Amerikan historiaan, sitä ei ole vielä voitu selvittää. -Tiedetään vain, että moni amerikkalainen »yankee» johtaa juurensa -suomalaisista (historioitsija Bancroft sanoo, että joka 18:s yankee -polveutuu Uuden Ruotsin siirtokunnasta). John Morton, Amerikan -itsenäisyyden-julistuksen ratkaisija, oli suomalaista perijuurta. - -Suomalaisilla ei ole yleensä ollut mainittavaa osaa löytöretkissä -ja maailman valloittamisessa. Ruotsalaistenkin, joiden kanssa -suomalaisten kohtalo on ollut yhdistettynä, osuus siinä on uudelta -ajalta sangen pieni. Uuden Ruotsin siirtokunta on melkein ainoa -yritys, sillä sellaisista vähäpätöisyyksistä kuin esim. Guinean -siirtokuntahankkeesta, jota samoihin aikoihin järjestettiin, tuskin -maksaa vaivaa mainitakaan. Juuri tämän vuoksi on aihetta muistaa Uuden -Ruotsin perustamista ja sen asuttamista. Siinä ovat suomalaisetkin -kantaneet kortensa kekoon uuden maailman, Amerikan edistyksen hyväksi. - - - - -Canadasta Louisianaan. - - -Löytöretkien jatkaminen ei Canadassa ollut niin vaikeata kuin -suurilla mannermailla yleensä. Merenrannikolla on syviä lahtia, -joista helposti pääsi kauas maan sisään. Laurentin joki johtaa -syvälle mannermaan sydämeen ja tämän vesistön lukemattomat joet ja -syrjäjoet ovat kesällä vesiteitä, joita kevyt tuohikanootti helposti -ui synkimpiinkin aarniometsiin aina lähdesoihin saakka, ja hyvin -usein ovat eri suunnille virtaavien jokien väliset vedenjakajat -niin kapeat ja matalat, että venhot voi helposti taivaltaa niitten -poikki. Ranskalaiset olivat Canadaan tullessaan kömpelöitä kanootilla -kulkemaan ja Champlain oli vähällä henkensä menettää koskissa, kun -hän ensi kerran nousi Ottawa-jokea ilman intiaanilaisia venemiehiä. -Mutta pian he oppivat melan käytön ja sauvomisen salaisuudet ja -voittivat sitten intiaanitkin kanootin hoidossa. Vettä oli kaikkialla -ja suunnattoman laaja järvi-, joki- ja puroverkko kallistui suurimpien -vesistösyvänteitten valtajokia kohti. Joet tunkeutuivat kuin avatut -kadut aarniometsiin, jotka olivat niin sankat, että ne kummaltakin -rannalta ulottuivat melkein yhteen. Toisin paikoin oli laajalti -vesiruohokoita, joissa ei tottumaton olisi minnekään osannut, -mutta joissa tottunut opas näköjään umpimutkasta muutamalla melan -punalluksella johti kanootin johonkin järveen selvälle vedelle. -Laurentin joki oli koko mannermaan valtatie, sillä se kulkee poikittain -syvälle sen sisäosiin ja koskettaa läheltä sekä pohjois- että -eteläpuolelle virtaavain jokialueitten latvoja. Varsinkin Mississippiin -ovat taivallukset niin lyhyet, että vesi kevättulvan aikana Chicagon -seuduilla ja parissa muussakin kohdassa juoksee kumpaankin suuntaan. -Talvella taas joet ovat jäässä, lumi peittää laaksot, vuoret, ja -metsämies, ahkiolla tarpeitaan perässään vetäen kulki lumikengillään -minne halusi. Tämänkin taipaleen teon ranskalaiset pian oppivat. -Ainoastaan keväällä jäitten lähdön aikaan oli tässä maassa mahdoton -matkustaa. Canadan sisäosat tulivat helppojen vesiliikkeittensä -vuoksi hyvin pian tutkituiksi, kun intiaanisodat päättyivät ja -lähetyssaarnaajat ja kauppiaat saattoivat matkata pelkäämättä henkensä -ja tavaransa, vieläpä päänahkansa menettämistä. - - - -Irokuoi-sodan loppu. - - -Aarniometsä sulki helmaansa hävitetyn huronien maan rauniot, ja kun -englantilaiset uudisasukkaat sata seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin -maan raivasivat, niin he löysivät kosolti luukasoja, asumuksen pohjia, -talouskapineitten rauskoja, sota-aseita, jotka todistivat maan entistä -asutusta ja verinäytelmiä, joissa se oli tuhottu. Jesuiittain suuri -keskusasema oli säilynyt, vaikka kaikki haara-asemat olivat joutuneet -hävityksen omiksi. Siinä oli hävitysaallon lähestyessä neljäkymmentä -ranskalaista, jotka varmaan olivat viimeiseen veripisaraan puolustaneet -henkeään, ynnä parikymmentä huronisotilasta, viimeinen jäännös -joukosta, joka oli urhokkaasti taistellut irokuoita vastaan ja -tuottanut näille suuren mieshukan. Huronien jälkiä seuraten vihollinen -saapui aina asemalle saakka ja hiipiviä vakoojia alkoi näkyä metsissä. -Munkit rukoilivat kaiken yötä, mutta päivän valjetessa huomattiin, -että salaperäinen pakokauhu olikin vallannut irokuoit, niin että he -olivat sotavankineen kiiruimman kaupalla paenneet. Munkit pitivät tätä -Kaitselmuksen erikoisena apuna. Mutta tietäen, että armonaika oli oleva -lyhyt, ja huronien rukouksia kuullen he itse sytyttivät keskusaseman -tuleen ja peräytyivät kaikkineen Georgian lahden kaakkoispäässä olevaan -pieneen saareen, rakensivat siihen varustuksen ja kokosivat luokseen -kolmisensataa huroniperhettä. Talven tullen ajoi nälkä metsistä vielä -enemmän kodittomia punanahkoja munkkien armeliaisuuden turviin. Mutta -ei kukaan uskaltanut mennä mannermaalle, sillä irokuoijoukkoja väijyi -taas kaikkialla. Huronipäällikköjen pyynnöstä, että heidät vietäisiin -johonkin turvalliseen paikkaan, jesuiitat lopulta päättivät hylätä -kaikki nämä etäiset ylämaan asemat ja paeta heidän kerallaan Laurentin -joen suupuoleen. »Kyynelin päätimme jättää maan, jota rakastimme», -kirjoitti eräs jesuiitoista v. 1650, »johon kaikki toiveemme olivat -kiintyneet ja joka kunniaan kohotettujen veljiemme verestä punertaen -lupasi meille avata taivaan tien ja Paratiisin portin.» Pitkin matkaa -nähtiin irokuoitten veritöiden jälkiä. Nipissingit oli tuhottu, -Ottawa-joen algonkinit tapettu tai hajalle ajettu. Pakenevat huronit -olivat niin masennuksissaan, etteivät uskaltaneet vielä Montrealiinkaan -jäädä, vaan kiiruhtivat Quebecin tykkien suojaan. He asettuivat ensiksi -suureen saareen, joka oli vähän alempana Quebeci' Laurentin joessa, -mutta kun mohawkit sinnekin löysivät heiltä päänahkoja rosvoamaan, niin -he muuttivat mannermaalle vielä lähemmäksi kaupunkia, ja siellä, heimon -vanhassa kotimaassa, heitä on säilynyt hiukkanen näihin saakka. - -Ylämaassa jatkui hävitystyötä. Puolueettomien voimakas kansa -hajoitettiin. Erien kansa tuhottiin. Muistotiedon mukaan siellä -oli palamassa tuhannen roviota, jokaisen rovion keskellä paaluun -sidottu erie tuskissaan vääntelehtien, ja vaikka luku olikin ehkä -liioiteltu, niin varmaa on, että tämäkin onneton kansa helvetillisellä -julmuudella tuhottiin. Osa huroneista ja tupakat, heidän läheiset -sukulaisensa, kiertelivät kauan etsimässä itselleen uusia asuinsijoja. -Suuri joukko pakeni Manitulin saarelle, joka erottaa Georgian -lahden Huronin ulapasta, ja sieltä Michilimackinacin salmeen, mutta -sinnekin irokuoitten etujoukot heitä seurasivat. He muuttivat silloin -Michigan-järven Green Bayn suulla oleville saarille, mutta eivät -saaneet sielläkään olla rauhassa. Sieltä ajettuina he pakenivat -Illinoisien alueen kautta siouxien maahan Mississipin rannalle -ja sieltä nousivat kahta jokea pitkin Superior-järvelle, jonka -lounaispäästä, Chaquamegon-lahden rannalta, he vihdoin löysivät -tyyssijan. - -V. 1653, kun Uudessa Ranskassa vielä oltiin epätoivoisella mielellä -irokuoitten hyökkäysten johdosta, onondagat kaikkien ihmeeksi -ehdottivat rauhaa, ja kun se oli solmittu, voitiin siirtokunnista -uudelleen nousta ylämaahan turkiksia ostamaan ja löytöjä jatkamaan. - - - -Chouart ja Radisson. - - -Ensimmäisiä, jotka näihin toimiin jälleen ryhtyivät, olivat Médard -Chouart, Grosseillersin herra, ja hänen lankonsa Pierre Esprit -Radisson. Viimeksimainittu kirjoitti elämänsä loppupuolella vaiheistaan -kirjan, joka vasta viime vuosisadan lopulla löydettiin ja painettiin. -Tämä kirja antaa värikkäämmän kuvan turkiskauppiaitten vaiherikkaasta -elämästä kuin rohkeimmankaan romaaninkirjoittajan mielikuvitus. - -Chouart oli jesuiittain palveluksessa tutustunut huroneihin ja -reittiin, joka Ottawaa pitkin vei heidän maahansa. V. 1646 hän erosi -jesuiitoista ja alkoi omin päin tehdä intiaanien kanssa kauppaa. - -Radisson ei ollut kauaa ollut Canadassa, ennenkuin mohawkit saivat -hänet vangiksi. Hän oli jo paaluun köytetty poltettavaksi, oli jo -kestänyt valmistelevan kidutuksen, kynsien repimisen sormista ja -nuorukaisten pilkkaan ampumisen jousilla, kun eräs mohawkinainen otti -hänet pojakseen ja siten pelasti hänen henkensä. Radissonista tuli -tämän naisen perheen jäsen ja ennen pitkää heimon suosikki. Hän karkasi -sitten muutamien algonkinilaisvankien kanssa ja oli jo päässyt melkein -kotiinsa, kun takaa ajavat mohawkit saivat hänet jälleen kiinni. Vaikka -kolme mohawkia oli saanut surmansa häntä takaa ajettaessa, niin hänen -ottosukulaisensa jälleen pelastivat hänet paalusta. Radisson pakeni -kuitenkin uuden kerran, ja nyt pako onnistui. Hän kulki etelää kohti -Albanyyn, joka silloin vielä oli hollantilaisten käsissä, ja sieltä -meren poikki Hollantiin, mutta palasi pian uudelleen takaisin Canadaan, -jossa hänen muukin sukunsa oli. - -Chouart ja Radisson nousivat Ottawaa Huron-järvelle, jonka ympäri -he melkein kokonaan meloivat, huomaten muun muassa etelärannan -saarettomuuden. Tältä retkeltä he palasivat Manitulin saarelle, jossa -Radisson voitti sinne muuttaneiden algonkinien mielisuosion johtamalla -sotaretkeä kierteleviä irokuoijoukkoja vastaan. Näistä tuotiin kotiin -kahdeksan kuolleena ja kolme elävänä. Tapetut syötiin ja elävät -poltettiin hiljaisella tulella ja kaikella julmuudella, mitä vain -keksiä voitiin. - -Manitulin saarelta Chouart ja Radisson yhdessä muutamien pottawatomien -kanssa kulkivat Michigan-järveen Green Bayliin ja tutustuivat siellä -mascoutineihin. Kaiken talvea ja kevättä he sieltä samoilivat milloin -millekin suunnalle, käyden Wisconsinissa ja lähialueilla ja nähden -monta kylissä elävää rauhallista heimoa, jotka kaikki ottivat heidät -ystävällisesti ja vieraanvaraisesti vastaan. He tapasivat siellä -muutamia siouxeja sekä kri-intiaaneja; viimeksimainittu heimo vaelteli -hyvin kauas pohjoista kohti, aina »Pohjan merelle», s.o. Hudson-lahden -rannoille saakka. Molemmat ranskalaiset lienevät käyneet Mississipillä -saakka, siis neljätoista vuotta ennen kuin Joliet ja Marquette; he -kertoivat eräälle jesuiitalle, että se oli kaunis joki, suuri, leveä -ja syvä, Pyhän Laurentiuksen ison joen vertainen. Michigan oli heidän -mielestään maailman kaunein järvi, ilmanala parempi kuin Italian, ja -sitä ihanampi, kuta kauemmaksi etelää kohti he kulkivat. Radisson -valitti, ettei Euroopan köyhiä voitu tuoda tähän hedelmälliseen -maahan, jossa oli metsänriistaakin aivan ylenpalttisesti. Niin kului -kesä ja syksyn tullen he palasivat Michiilimackinac-salmen kautta -Sault Ste Marieen ja sieltä Superior-järvelle Chaquamegon-lahteen, -joka osa tätä järveä on lähinnä Mississipin latvavesiä. Sinne he -asettivat pääkortteerinsa ja sieltä käsin tutkivat laajan osan nykyistä -Wisconsinin valtiota. He olivat, mikäli tiedetään, ensimmäiset -eurooppalaiset, jotka kanootilla kulkivat Superior-järveä. - -Superior-järven lounaiskulmaan oli kokoontunut paljon pakolaisia, -huroneja, tupakkoja, ottawoja ja Sault Ste Marien kannaksen asujia, -joitten niinikään oli täytynyt lähteä irokuoitten vainoa pakoon. Sinne -saapui paljon kri-intiaanejakin, kertoen äärimmäisen pohjan perille -tekemistään retkistä. Radisson kulki sieltä lumikengillä erästä -syrjäjokea alas Mississipille, jonka hän luuli jakautuvan kahtia, -niin että toinen haara juoksi alas Mexicon lahteen, toinen länteen -päin — toisin sanoen hän luuli Missourin juoksevan sinne päin, josta -se tuli. Keväällä 1660 molemmat seikkailijat lähtivät paluumatkalle -siirtokuntiin ja saivat viisisataa intiaania mukaansa lähtemään. -Ottawa-joella he saivat taistella, mutta ilman muita seikkailuja he -elokuussa' kuitenkin pääsivät Montrealiin ja sen alapuolella olevaan -Three Riversiin, joka oli turkiskaupan pääpaikka. - -Varmaan näille teräville turkiskauppiaille jo oli selvinnyt, että kuta -pohjoisempaa, sitä paremmat olivat turkikset. Tämä heitä voimallisesti -houkutteli lähtemään sille pohjoiselle merelle, josta olivat kuulleet -ja josta he luulivat väylän Kiinaan ja Japaniin aukeavan. Kun he eivät -saaneet maaherran lupaa kohtuuehdoilla, lähtivät he salaa matkaan. -Heitä odottivat ylempänä virralla nipissingit ja Superiorin intiaanit, -lähteäkseen heidän seurassaan kotimatkalle, sillä molemmat ranskalaiset -olivat intiaanien kesken tunnetut sotataidostaan. Ottawa-joella -irokuoit hyökkäsivätkin joukon kimppuun, mutta heidän kävi nolosti; -heitä kaatui kymmenkunta ja loput piiritettiin linnaan, jonka jälkeen -molemmat ranskalaiset joukkoineen suurimmalla kiireellä salaa lähtivät -matkaa jatkamaan, ottaen mukaansa neljä irokuoivankia ensi tilassa -poltettaviksi. Vasta Nipissing-järvellä ruvettiin kulkemaan hitaammin -ja siitä matka kävi vanhaa reittiä Huronin rannalle ja edelleen -Superior-järvelle, jonka etelärantaa Radisson kuvaa, sen pitkiä -hiekkadyynejä, maalattuja kallioita, kupariseutua, Keweenaw-lahtea ja -sen pitkää ulapalle pistävää niemeä. He eivät meloneet tämän niemen -ympäri, vaan taivalsivat kannan poikki, kuten metsäläisten oli tapana. -Montreal-joella osa intiaaneista erosi kulkeakseen vedenjakajan poikki -Mississipin latvavesille. Chouart ja Radisson jatkoivat pääjoukon -keralla matkaa Chaquamegon-lahteen ja rakensivat sen rannalle -kauppa-aseman. Kolme tai neljä vuotta myöhemmin jesuiitat samaan -paikkaan perustivat lähetysaseman, se kun oli intiaanien suosituin -kokouspaikka. - -Talvella 1661—62 molemmat ranskalaiset vaelsivat laajalti pitkin -nykyistä Minnesotaa ja rakensivat toisen aseman erään järven luo, -johon kahdeksantoista heimon oli tapana tulla kauppaa tekemään. Siellä -pidettiin suuri neuvottelu, jossa oli läsnä viisisataa metsäläistä. -Kutsumusta noudattaen Chouart ja. Radisson sitten kävivät »härän -kansan» vieraina ja tapasivat siellä 7000 miestä. Puolentoista -kuukautta siellä viivyttyään he palasivat Superiorin rannalle. - -Tähän saakka Radissonin kertomus, joka on kirjoitettu huonolla -englanninkielellä, on selvä, mutta siitä eteenpäin hänen matkojansa -on vaikea seurata. Hän meloi Chouartin kanssa Yläjärven länsipään -poikki pohjoisrannalle, jossa joukko kri-intiaaneja heitä salaisen -sopimuksen mukaan odotti, ja näiden keralla he laskivat suurta jokea -merelle, oleskelivat sen rannalla kesän ja palasivat talven lähestyessä -takaisin ylämaahan. He näyttävät Hudson-lahden rannalla nähneen jonkun -vanhan huoneen, jonka Hudson taikka James olivat talveksi rakentaneet. -He palasivat sitten asemalleen Superior-järvelle ja keväällä suurin -vaivoin saivat intiaanit lähtemään kerallaan alas siirtokuntiin. -Kun Uuden Ranskan maaherra heti otti heidät kiinni luvattomasta -matkustamisesta, niin he suuttuneina tarjosivat palveluksiaan -Englannille ja saivat englantilaiset v. 1667 perustamaan Hudson-lahden -komppanian, joka viipymättä rakenteli linnoja lahden rannalle, -vaikka ranskalaisetkin vaativat tätä rannikkoa, koska se oli Canadan -luonnollista jatkoa. - -Radisson ja Chouart palasivat kuitenkin takaisin Canadaan, kun -englantilaiset eivät heidän vaatimuksiaan täyttäneet, ja huomauttivat -nyt Ranskan hallituksen edustajille, minä vaarana Hudson-lahden -komppania oli Ranskan turkiskaupalle. He perustivat sitä vastaan -canadalaisen Pohjois-komppanian ja hyökkäsivät maan poikki -Hudson-lahden englantilaisten asemain kimppuun. Nelsonin suuhun -perustettu englantilainen asema valloitettiin ja sijaan rakennettiin -ranskalainen linna. Mutta kahta vuotta myöhemmin molemmat langokset -jälleen vaihtoivat lippua ja luovuttivat rakentamansa linnan -englantilaiselle Hudson-lahden komppanialle. Canadalaiset uudelleen -hyökkäsivät Hudson-lahden asemien kimppuun, vaikka Englanti ja Ranska -virallisesti elivätkin keskenään rauhassa. - - - -Jesuiitat ondagain luona. - - -Onondagain tekemästä rauhasta oli seurauksena, että jesuiitat -perustivat heidänkin maahansa lähetysaseman. Siitä ei kuitenkaan -tullut pitkäikäistä. V. 1657 lähetettiin kuitenkin kaksi isää sen -avuksi, eikä Radisson, jota pyydettiin tulkiksi, voinut vastustaa -viettelystä, vaan lähti mukaan. Mutta kevään tullen jesuiitat saivat -vihiä, että onondagat aikoivat hävittää lähetysaseman ja surmata -kaikki sen jäsenet. Asema oli rakennettu Onondaga-järven rannalle, -syvälle irokuoitten maahan; Onondagasta lähti pieni joki Oswego-järveen -ja Oswegosta edelleen Ontarioon. Ranskalaiset eivät intiaaneille -näyttäneet epäilevänsä petosta, vaan kaikessa salassa rakensivat -kanootteja. Kun joki keväällä loi jäänsä, niin he panivat toimeen -suuret pidot ja kutsuivat niihin koko kylän. Se oli uskonnollinen -juhla, johon oli sekoitettu paljon pakanallisiakin menoja, ja -intiaanien keskeinen tapa vaati, että kaikki oli syötävä, mitä -vieraitten eteen kannettiin. Siitä riippui nyt lähetyssaarnaajien -henki, ja yhä vain kannettiin vieraitten eteen uusia ruokia, maissia, -sianpaistia, trapinpaistia, sorsanpaistia, kilpikonnaa, ankeriaista, -lohta ja monenlaista muuta ruokaa, ja intiaanit vakavina söivät -syömistään niinkuin tapa vaati Lopulta he pyytämällä pyysivät, ettei -enempää tuotaisi, mutta ranskalaiset vain muistuttelivat heille -uskonnollista velvoitusta ja toivat yhä enemmän ruokaa. Aterian aikana -he soittelivat soittokoneilla, joita heillä oli mukana. Lopulta -intiaanit toinen toisensa jälkeen vaipuivat kellelleen ja heidän -silmäluomensa painuivat umpeen. He nukkuivat syöneen miehen raskaaseen -uneen ja kun viimeinen mies oli kellistynyt, ottivat hurskaat isät -äkkiä esiin kanoottinsa ja meloivat matkoihinsa. Päivän valjetessa ja -intiaanien tointuessa horrostilastaan he olivat jo kaukana Oswegolla. -Onneksi vielä lumisadekin oli heidän jälkensä hävittänyt, niin että -intiaanit päättivät heidän yön aikana lentäneen pois. - - - -Ménard. - - -Jesuiitat eivät voineet unohtaa hajoitettua seurakuntaansa. - -V. 1660 isä Ménard, ikämies jo, päätti palaavain ottawain -keralla lähteä ylämaan suurille järvi lie. Muutamia ranskalaisia -turkiskauppiaita seurasi mukana. Vaikka ottawat, roistomaisimmat -kaikista intiaaneista, matkalla pitelivät Ménardia pahoin, pääsi hän -kuitenkin Superior-järvelle saakka ja oleskeli siellä ottawain luona -kahdeksan kuukautta. Mutta huomatessaan heidät aivan piintyneiksi -hän lopulta huronien kutsumusta noudattaen lähti näiden luokse. -Ennenkuin Ménard heidän kyliinsä pääsi, pettivät huronilaiset oppaat -hänet ja toisen hänen seurassaan olevan ranskalaisen. Vähäksi aikaa -Guérinista erottuaan Ménard eksyi ja katosi metsään. Hänen ruumistaan -ei milloinkaan löydetty, mutta hänen tavaroitaan tavattiin myöhemmin -säkkien ja siouxien luota, jossa niitä pyhinä rukoiltiin. Guérin löysi -huronien kylät. - - - -Allouez. - - -V. 1665 isä Allouez lähti nousemaan Ottawaa, jatkaakseen Ménardin -työtä. Hänen matkansa oli ylen vaikea, sillä intiaanit eivät suostuneet -ottamaan häntä seuraansa ensinkään, vaikka mielellään ottivat keralleen -valkoisia turkiskauppiaita. Mutta isä Allouez lähti sittenkin. Hänen -kanoottinsa särkyi Ottawan koskissa ja intiaanit olisivat jättäneet -hänet nälkään kuolemaan, ellei eräs ottawain päällikkö olisi ottanut -häntä omaan kanoottiinsa, pakottaen hänet melomaan muitten mukana. -Allouez matkusti yhtä mittaa Superior-järvelle saakka ja perusti -Chaquamegon-lahden rannalle lähetysasemansa. Paikka oli mitä parhaiten -valittu, koska sinne saapui paljon intiaaneja. Järvi antoi runsaasti -ravintoa, lyhyessä ajassa Allouezin miehet pyydystivät kaksituhatta -taimenta ja siikaa. Talvella niitä otettiin ahraimella ja taimenet -painoivat keskimäärin kaksikymmentä naulaa. Allouez oli taitava -kielimies ja osasi saarnata kuudella kielellä. Aseman läheisyydessä oli -kaksi kylää, toisessa asui paenneita tupakoita, toisessa algonkineja. -Allouez rakensi kappelinsa näitten kylien keskivälille ja alkoi -sitten saarnata säkeille, ketuille, Illinoiseille, kri-intiaaneille, -siouxlaisille ja muille. Nipissingit olivat paenneet Nipigon järvelle -ja Allouez kävi Superiorin poikki heidänkin luonaan. Aseman seutu oli -ojibwain maata. Se oli tosin sotainen heimo, mutta ei niin riitainen -ja julma kuin itäiset kansat. Täällä ei sotavankeja paalussa rääkätty. -Vasta irokuoisodan jälkeen läntisetkin kansat alkoivat sitä harjoittaa -kostoksi. - -Allouez sai asemallaan paljon tietoja lähempien ja etäisempien -seutujen maantieteellisistä oloista, varsinkin Mississipistä ja -niistä mahtavista suurista kansoista, joita sen rannalla asui. Hän -palasi sitten Quebeciin apua hakemaan, mutta ei viipynyt siellä kuin -muutaman päivän, ennenkuin jälleen riensi ylämaahan, mukanaan eräs -maallikkoveli ynnä neljä palkkapalvelijaa. Mutta huronit olivat jo niin -paatuneet onnettomuuksistaan, ettei työ ensinkään ottanut menestyäkseen -heidän keskuudessaan, vaikka isä Allouez suuressa neuvottelussa otti -jaloistaan kenkänsä ja karisti niistä tomut heitä vastaan todistamaan. -V. 1669 hän sen vuoksi muutti asemansa Michiganin Green Bayn rannalle -winnebagojen maahan. Keväällä hän kävi vedenjakajalla ja kulki sen -poikki Wisconsinin rannalle, joka virtasi etelään päin ja jota -olisi ollut vain kuuden päivän matka Mississipille. Perustamalla -Michiganin rannalle aseman hän valmisti tietä Marquetten ja Jollietin -löytöretkelle. - -Uuden Ranskan hallinnossa tapahtui sitten tärkeitä muutoksia, se kun -v. 1663 joutui välittömästi Ranskan kruunun hoitoon. Colbert ryhtyi -vielä tarmokkaammin kuin Richelieu siirtomaan kehitystä edistämään. V. -1660 ei Quebecissä vielä ollut täyteen kuuttasataa asukasta, vaikka se -silloin oli ollut olemassa puolen vuosisataa. Saadakseen siirtolaisia -Uuteen Ranskaan Ludvig XIV joka vuosi omasta rahastostaan suoritti -kolmensadan nuoren miehen matkakulut. Ja kun sitten siirtokunnassa -valitettiin suurta naisten puutetta, niin hallitus ryhtyi ripeihin -toimiin senkin puutteen poistamiseksi. Canadaan toimitettiin nuoria -naisia, jotka sitten saivat vapaasti valita miehen, ja häitten -jälkeisenä päivänä kuvernööri jokaiselle parikunnalle antoi härän, -lehmän, pari sikaa, pari kanaa, kaksi tynnöriä suolalihaa ja yksitoista -kruunua rahaa. Väestön lisääntymistä edistääkseen hallitus maksoi -palkinnon jokaiselle tytölle, joka meni naimisiin kuuttatoista -vuotta nuorempana, ja vanhemmille, joilla oli enemmän kuin kymmenen -lasta, annettiin vuotuinen eläke yleisistä varoista. Kahdennentoista -lapsen syntyessä eläke korotettiin. Semmoisilta miehiltä taas, jotka -mieluummin paloivat kuin naivat, kannettiin erityinen vero. Mutta -sittenkään ei Canadan koko ranskalaisen väestön lukumäärä v. 1688 ollut -kuin pari sataa päälle 11,000. Siirtokunnassa ei sitä paitsi ollut niin -vapaita laitoksia kuin Uudessa Englannissa ja vähitellen muissakin -englantilaisissa siirtokunnissa, vaan sitä hallittiin täydelleen -emämaan virkavaltaiseen tapaan. - -Ranskalaiset eivät raivanneet maata viljelykselle samassa määrässä -kuin englantilaiset — maakaan ei ollut maanviljelykseen yhtä edullista -kuin Uusi Englanti — mutta sitä enemmän he tunkeutuivat eteenpäin, -johon heidän erinomaiset vesiväylänsäkin heitä houkuttelivat. -Lähetyssaarnaajat ja turkiskauppiaat rakensivat asemiaan yhä kauemmaksi -sisämaahan, kunnes isojen järvien kaikki rannat olivat ranskalaisten -vaikutuksen alaisia. Ja kahta innokkaammaksi tämä eteenpäin -tunkeutumisen halu kävi, kun saatiin kuulla, että isoilta järviltä oli -mitä helpoin pääsy suurelle vesitielle, joka johti jollekin etäiselle -merelle. - - - -Irokuoitten kurittaminen. - - -Olemme nähneet, kuinka irokuoit edelleenkin olivat vaarallisimpana -esteenä, mitä oli tällä lännen tiellä voitettavana. Ranskan -hallitukselle vihdoinkin selvisi, että jos mieli jatkaa etenemistä -ja saada Ranskan valta pysyvälle pohjalle, niin oli tehtävä loppu -irokuoivaarasta, ja sitä varten toimitettava Canadaan riittävästi -sotaväkeä. V. 1665 sinne siis lähetettiin tuhat kaksisataa -miestä Turkin sodissa karaistuja veteraaneja. Näitten keralla De -Courcelles tammikuussa 1666 teki lumikengillä retken mohawkien -maahan ja seuraavana kesänä markisi de Tracy uuden suuremman retken, -jolla poltettiin mohawkien kaikki kaupungit, heidän laihonsa ja -ruokavarastonsa hävitettiin. Kaksikymmentä vuotta vallitsi tämän retken -jälkeen Canadan joella rauha. Jos Ranskan hallitus joku vuosikymmen -aikaisemmin olisi tämän tehnyt, niinkuin Champlain pyysi, niin olisivat -huronit ja algonkinit säilyneet, irokuoit eivät olisi koskaan päässeet -niin mahtaviksi, satoja valkoisia olisi säilynyt viiltoveitseltä -ja kidutuspaalusta ja ranskalaiset olisivat ennättäneet vahvistaa -Canadassa valtansa, ennenkuin englantilaiset ryhtyivät sitä heiltä -asevoimalla anastamaan. - -Vihdoinkin olivat ylämaahan vievät tiet vapaina ja Quebecistä -alkoi matkustaa sinne sekä lähetyssaarnaajia että kauppiaita. -Sekä Superior-järven että siitä Huroniin johtavan virran rannalle -perustettiin lähetysasemat. Tällöin lähti työmaalle isä Marquettekin. -Jesuiittain kera kilpaillen alkoivat Montrealin pappiseminaarin -oppilaatkin harjoittaa lähetystointa, valiten työmaakseen Ontarion -pohjoisen rannan, jonne oli asettunut irokuoita huronien tyhjille -tiloille. - - - -Dollier ja Galinée. - - -Kuusikymmenluvun lopulla lähtivät St. Sulpicen miehet Dollier ja -Galinée etsimään lounaan puolelta erästä intiaaniheimoa, jonka oli -kuultu olevan hyväluontoisemman kuin irokuoit, ja heihin liittyi La -Salle, joka myöhemmin Canadan löytöretkeilijänä saavutti kaikkia muita -suuremman maineen. Galinée laati matkasta kartan ja kertomuksen, jossa -ensi kerran tehdään tunnetuksi Erie-järvi; siitä ei siihen saakka -tiedetty muuta kuin huhuja. - -Matka kävi Pyhän Laurentiuksen jokea Ontarioon ja sen poikki senekain -maahan ja sieltä juonien ja viivytysten jälkeen järven länsipäähän -Niagara-virran suitse. Vaikka he kuulivat könkään jyminän, eivät he -kuitenkaan viitsineet lähteä sitä katsomaan, vaan tyytyivät intiaanien -siitä antamaan kertomukseen. He löysivät etsimänsä kylän ja saivat -sieltä pari orjaa, joista La Salle piti toisen, Ohion varsilta -kotoisin olevan, molemmat papit erään Huronin rantain miehen. Suureksi -hämmästyksekseen he täältä tapasivat kaksi ranskalaista, Jollietin ja -Pérén, jotka olivat paluumatkalla siirtokuntiin. Nämä olivat käyneet -Superior-järvellä etsimässä kuparikaivoksia, joista oli paljon kuultu -aina Cartierin ajoista saakka, mutta saaneet palata tyhjin toimin. -Jolliet oli noussut Ottawaa, mutta paluumatkalla eräs irokuoi-vanki, -jonka hän oli ottawoilta pelastanut, opasti hänet Huron-järvestä -Detroitin kautta Erieen ja tämän järven itäpäästä kannaksen poikki -mainittuun kylään. Niagaran virtaa hän karttoi, kierteleviä -andastejoukkoja peläten, ja siten jäi köngäs Jollietiltakin näkemättä. -Jolliet kertoi pottawatomien suuresta heimosta, joka oli pyytänyt -lähetyssaarnaajia, ja heidän luokseen Huronin taa molemmat papit -päättivät lähteä, vaikka heidät oikeastaan oli lähetetty lounaaseen, -jossa piti olla muuan tuntematon suuri jokikin — Ohio — löydettävänä. -La Salle riitaantui ja sairautta teeskennellen jäi kylään. Jolliet -lähti jatkamaan matkaansa Quebeciin, molemmat papit yläjärville. Minne -La Salle kulki, siitä ei ole milloinkaan täyttä varmuutta saatu. - -Molempien pappien saapuessa Erien rannalle vyöryi mahtavia aaltoja sen' -hietikoille. Vuodenaika oli käynyt niin myöhäiseksi, että he päättivät -viettää täällä talvea. Kulkien vähän edemmäksi he nousivat Lynn-jokea -kappaleen matkaa sisämaahan. Seutu oli Galinéen mielestä kuin maallinen -paratiisi. »Ei varmaan ole koko Canadassa kauniimpaa paikkaa. Metsät -ovat avoimet, niissä kiertelee kauniita niittyjä, joita kastelevat joet -ja purot ja näissä on kaloja ja majavia ylenmäärin. Hedelmiä on jos -kuinka runsaasti ja riistaa niin paljon, että me kerrankin näimme sata -hirvieläintä yhdessä parvessa». He rakensivat majan joen rannalle erään -puistikon kolkkaan, suojaan järven myrskyiltä, ja majansa yhteyteen -pienen kappelin, jossa he kolmesti viikossa toimittivat messun. Apotti -Dollier sanoi, että se talvi varmaan painoi enemmän heidän ikuisen -autuutensa hyväksi kuin kymmenen parasta vuotta heidän muuta elämäänsä. -He saivat olla häiritsemättä koko talven, lukuunottamatta erästä -yksinäistä irokuoita, joka kävi siellä majavan pyynnissä. - -Kevään tullen he lähtivät kanooteissaan järvelle. Mutta kerran -heidän rannalla maatessaan syntyi kova myrsky ja vesi nousi niin -paljon, että he menettivät osan tavaroistaan, muun muassa ne tarpeet, -joilla sakramentti jaettiin, samoin kuin kauppatavaratkin, joilla he -ostivat ruokaa. Sen vuoksi he päättivät Ottawan tietä palata takaisin -siirtokuntiin, hankkiakseen uudet alttariesineet, joita ilman he eivät -voineet sakramentteja jakaa. Matkan varressa he sitten tapasivat -punaisen kivestä veistetyn epäjumalan kuvan ja päättivät, että se oli -piru, joka oli ollut syynä heidän alttaritarpeittensa hukkaan. He siis -hakkasivat sen kappaleiksi ja upottivat palaset syvään jokeen, ja -paikalla, sanoo hurskas pappi, »Jumala palkitsi meitä tästä otollisesta -työstä, sillä samana päivänä saimme tapetuksi sarvaan ja karhun.» Tämä -tapahtui St. Clair-järven rannalla, joka on Huronin ja Erien välisessä -virrassa. - -Matka kävi sitten Michilimackinacin salmen kautta, jossa ei ollutkaan -lähetysasemaa, niinkuin he olivat luulleet, mutta Sault Mariessa he -tapasivat isä Marqueten ja erään toisen jesuiitan; näillä oli jo -valmiina linnoitettu asema, huone ja kappeli, ja aseman ympärille oli -raivattu vainio, jossa kasvoi viljoja. Molemmat papit eivät kuitenkaan -siellä kauan viipyneet, sillä St. Sulpice oli jesuiittain kanssa -huonoissa väleissä. Ottawan tietä palaten Dollier ja Galinée kesäkuussa -1670 saapuivat takaisin Montrealiin. - - - -Isä Marquette. - - -Isä Marquette kävi Saultin asemalla Yläjärven lounaiskulmassa ja -siellä hänkin illinois-intiaaneilta kuuli Mississipistä. Se suuresti -innostutti häntä ja herätti hänessä halua tunkeutua sinne saakka. -Huronit ja ottawat olivat kuitenkin niihin aikoihin riitautuneet -siouxien kanssa, joitten kestivieraina he asuivat. He olivat nimittäin -saaneet hankituksi ranskalaisilta pyssyjä ja teräsaseita ja kävivät -siitä niin ylpeiksi, että aikoivat ajaa siouxit heidän omasta maastaan. -Mutta tämä mahtava kansa silloin julisti heille sodan ja sen alkamisen -merkiksi lähetti isä Marquetelle takaisin kaikki uskonnolliset kuvat, -joita hän oli heille antanut. Huronit ja ottawat eivät voineet -ajatellakaan taistelua näin mahtavaa kansaa vastaan; heillä ei ollut -muuta neuvoa kuin lähteä pyssyineen etsimään uusia asuinsijoja. Isä -Marquette vei huronit kerallaan Michilimackinac-salmeen, jossa jo oli -vähän aikaa ollut jonkinlainen lähetysasema, ja isä André ottawat -Manitulin saarille, jotka erottivat Georgian lahden Huronin ulapasta. -Marquette perusti asemansa Michilimackinac-salmen pohjoisrannalle, -ja siihen pian kasvoi kaksi kylää, joista toisessa asuivat huronit, -toisessa algonkinit. Paikka kehittyi nopeaan, niin että siitä -tuli turkiskaupankin tärkein keskusta. Vasta seuraavan vuosisadan -alussa, kun Detroit perustettiin, Michilimackinac menetti suurimman -osan merkitystään. Sinne oli vähitellen asettunut paljon »metsän -juoksijoita» ja kaupustelijoita, jotka viettivät niin huonoa elämää, -että jesuiitat epätoivoissaan itse sytyttivät asemansa palamaan ja -muuttivat pois. - - - -Järvialueen juhlallinen valtaus. - - -Ylämaiden tutkiminen oli nyt edistynyt niin pitkälle, että Ranskan -hallitus päätti juhlallisesti ottaa ne haltuunsa. Menot oli tehtävä -niin vaikuttaviksi kuin suinkin, että intiaanit saisivat korkean -käsityksen merentakaisesta hallitsijasta, joka oli heidät lapsikseen -ottanut. - -Daumont de St. Lusson lähetettiin v. 1671 näitä menoja toimittamaan. -Hän oli talvea Manitulin saarella ja lähetti sieltä sanomat -kaikille järvien rannikolla asuville heimoille, että he tulisivat -juhlaan Superiorin ja Huronin välisen virran rannalle. Neljäntoista -suurimman heimon päälliköt olivat maan anastuksessa saapuvilla, -samoin kuin paljon ranskalaisiakin, pappeja, munkkeja, kauppiaita ja -virkahenkilöltä. Pystytettiin risti ja se pyhitettiin kirkollisilla -juhlamenoilla. Ristin juurelle kohotettiin paalu, jonka päässä oli -Ranskan vaakuna. Luettiin julki maananastuskirja, huudettiin »eläköön -kuningas» ja kaikilla ampuma-aseilla ammuttiin. Sitten isä Allouez -puhui intiaaneille heidän omalla kielellään ja kertoi heille Ranskan -mahtavasta kuninkaasta, jolla oli tuhansia yhtä mahtavia päälliköitä -kuin Quebecin kuvernööri, joka oli irokuoit voittanut ja jolla oli -suunnattoman paljon laivoja ja sotaväkeä. Hän kuvasi, kuinka ilma -oli liekeissä, kun kuninkaan tykit paukkuivat, kuinka kuningas -vihollistensa veren tahraamana ratsasti sotajoukkojensa keskellä ja -kuinka hänen käskystään tapettiin niin paljon vihollisia, ettei kukaan -voinut heidän päänahkoistaan lukua pitää, niitä kun oli tapettava niin -paljon, että veri juoksi virtanaan. St. Lusson sitten vuorostaan piti -puheen, jossa hän selitti kaikkien läsnäolevien intiaanien edustajain -siitä hetkestä nauttivan tämän mahtavan kuninkaan suojelusta. Sitten -veisattiin Te Deum ja kaikki ampuma-aseet taas laukaistiin. - -Intiaaneihin menot tekivät syvän vaikutuksen, pappien komeat puvut, -veisuu, ampuminen ja huuto, ja heillä oli siitä moneksi ajaksi puheen -aihetta wigwameissaan ja neuvostuliensa ääressä. - - - -Jollietin ja Marqueten Mississipille. - - -Mississipistä oli jo saatu intiaaneilta niin paljon tiet?oja, että -Canadan viranomaiset päättivät lähettää Jollietin sitä etsimään ja -tutkimaan, mihin se laski, Tyyneen mereenkö, vaiko Mexicon lahteen. -Jolliet, johon jo olemme tutustuneet, oli Canadassa syntynyt ja -kasvanut. Hän oli tarmokas, rohkea ja yritteliäs mies ja oli -jesuiitoilta saanut hyvän kasvatuksen, hänestä kun alkuaan piti tulla -heidän veljeskuntansa jäsen, vaikka sitten metsät ja joet viehättivät -enemmän ja hänestä tuli »metsän juoksija» ja kauppias. Tuskin oli -Uuden Ranskan uusi tarmokas maaherra, kreivi de Frontenac, saapunut -Quebeciin, ennenkuin Jolliet lähetettiin monivaiheiselle matkalleen. -Joulukuussa v. 1672 hän saapui Michilimackinacin lähetysasemalle, josta -hänen piti ottaa isä Marquette mukaansa. Tämä oli jo kauan hartaasti -toivonut päästä tälle retkelle ja oli sitä varten opetellut Illinoisien -kieltä. Hän oli intiaaneilta koonnut tietoja edessä olevista maista ja -intiaanit olivat koettaneet häntä peloittaa moisesta matkasta, jutellen -joen hirviöistä (alligatoreista), jotka söivät ihmisiä, sen rannoilla -asuvista sotaisista kansoista ja kamalasta kuumuudesta, joka sen -suupuolessa vallitsi. Mutta Marquette ja Jolliet eivät säikähtäneet, -vaan kaiken talvea valmistelivat retkeään ja keväällä aikaisin lähtivät -matkaan. - -He kulkivat ensin veneillä Michiganin Green Bayhin. Marquette poikkesi -matkalla menomini-intiaanien luona, jotka olivat nimensä saaneet -siitä, että he söivät »metsäkauraa», erään kauran kaltaisen ruohon -siemeniä; tätä ruohoa kasvoi laajalti Koillis-Amerikan soissa ja -joissa. Green Baysta he nousivat Fox Riveriä Winnebago-järveen ja -kulkivat sitten taipaleen poikki Wisconsin-joelle. Siellä heistä -erosivat intiaani-oppaat, ja molemmat matkustajat, kerallaan viisi -muuta ranskalaista, lähtivät hatarissa tuohialuksissaan laskemaan -tuntematonta jokea. Päivän toisensa jälkeen he laskivat tätä yksinäistä -vettä, jonka rantoja yhtämittaiset metsät reunustivat, näkemättä -ihmisiä, kuulematta juuri muita ääniä kuin puhvelien etäistä mylvinää. -Seitsemäntenä päivänä maisema äkkiä avautui ja venhot Illinoisista -puskivat mahtavaan Mississippiin, joka vuolaana virtasi poikittain -heidän editseen etelää kohti. - -Jolliet ja Marquette olivat ensimmäiset valkoiset, jotka meloivat -maanosan mahtavimman joen latvapuolta. Heidän veneensä liukuivat -sen rauhallisen virtauksen kantamina vihantain saarien lomitse, -puistorantain keskitse, ohi matalien umpisalmien, joissa oli äärettömät -karjat vesilintuja, mutta ihmisiä ei näkynyt missään, ennenkuin oli -kuljettu lähes kolmekymmentä penikulmaa Wisconsinin suusta. Silloin -nähtiin hiekkarannalla jalanjälkiä, ja kun niitä seurattiin, niin -löydettiin polku, joka metsän läpi vei ihanalle niitylle. Jättäen -toverinsa kanootteihin Marquette ja Jolliet lähtivät polkua kulkemaan -tavatakseen ihmisiä, vaikk'ei heillä ollut aavistustakaan, millä -tavalla nämä ottaisivat muukalaiset vastaan. Kymmenisen kilometriä -kuljettuaan he näkivät joen rannalla kylän ja vähän etäämpänä kaksi -muuta kylää. Huudoilla ilmaisten tulonsa molemmat ranskalaiset -lähestyivät kylää, jossa heidän ilmestymisensä herätti suurta hälinää -ja hämmästystä, ja paljon ihmisiä kokoontui heitä katselemaan. Nämä -tosin jo olivat kuulleet valkoisista ihmisistä, joita oli meren -rannalle tullut, mutta molemmat ranskalaiset olivat ensimmäiset, -jotka he omin silmin näkivät. Neljä vanhaa miestä tuli ulos kylästä, -rauhanpiippua tuoden ja tarjoten sen poltettavaksi sanoen: »Me olemme -Illinoiseja» (me olemme ihmisiä). »Kuinka kaunis on aurinko, kun sinä -tulet luoksemme vieraaksi», sanoi iäkäs pappi, jonka majaan heidät -johdettiin. »Me tervehdimme sinua ystävinä, astu rauhassa kattomme -alle.» - -Kuusi päivää retkikunta viipyi näitten ystävällisten ihmisten luona, -Marquette kertoen heille ainoasta oikeasta Jumalasta ja Jolliet Ranskan -mahtavasta kuninkaasta, joka oli rangaissut ylpeitä irokuoita. Tämä -uutinen oli Illinoiseille niin tervetullut, että he panivat toimeen -suuren ilojuhlan ja vierailleen tarjosivat parasta, mitä suinkin oli -joesta saatu tai metsistä hankittu. Jolliet ja Marquette vuorostaan -saivat heiltä tietoja Mississipistä ja sen rannalla asuvista ihmisistä. -Kun ranskalaiset vihdoin lähtivät matkaansa jatkamaan, niin saattoivat -sadat illinoissoturit heitä veneille ja etevin päällikkö ripusti -Marqueten kaulaan kirjavilla linnunpäillä ja sulilla koristellun -rauhanpiipun. Se oli intiaanien pyhä rauhansymboli, kalumet, turva -sotaisia heimoja vastaan. - -Matka oli tähän saakka menestynyt hyvin ja iloisesti sitä jatkettiin. -Kanootit liukuivat sukkelaan alas leveätä virtaa. Eräällä kohdalla -herättivät huomiota korkeat äkkijyrkät kalliot, jotka maalauksineen -näyttivät hirviöiltä. Saavuttiin sitten siihen kohtaan, jossa oikealta -kädeltä Missouri työnsi Mississippiin sekaiset vuolaat vetensä. Tätä -mahtavaa jokea Marquette toivoi vielä kerran pääsevänsä nousemaan -Lännen mereen. Kun oli jälleen kuljettu satoja kilometrejä, niin -laski Mississippiin itäpuolelta toinen mahtava joki, jota silloin -sanottiin Wabashiksi, nykyisin Ohioksi. Sen rannalla asuivat shawneet, -rauhallinen heimo, joka kuitenkin oli silloin tällöin saanut tuta -irokuoitten vihoja. - -Retkikunta oli nyt kulkenut niin kauas etelään, että ilmasto alkoi -tuntuvasti muuttua. Joenrannan ruokotiheiköt muuttuivat niin sankoiksi, -ettei edes voimallinen puhveli niitten läpi päässyt. Sääsket ja -kaikenlaiset muut itikat ahdistivat matkamiehiä, tuottaen heille -sietämättömiä tuskia. Aurinko paahtoi niin kuumasti, että kanoottien -purjeet oli asetettava katoksi sitä vastaan. Sitten alkoi niittyjen -sijasta rannoilla olla juhlallisia aarniometsiä, joissa komea magnolia -kukkineen ja rehevät köynnöskasvit ihastuttivat silmää. Kuljettiin -Arkansaan suun ohi aina samannimisen nykyisen valtion etelärajoille -saakka, ja niillä seuduin ensi kerran tavattiin vihamielisiä -alkuasukkaita. Joukko aseellisia sotilaita hyppäsi yhdestä puusta -koverrettuihin veneihinsä ja kamalasti kiljuen meloi heitä vastaan. -Kuolema näytti välttämättömältä, mutta kun isä Marquette kohotti -rauhanpiipun nähtäväksi, niin vihamielisyys kuin taiasta muuttui -ystävyydeksi. Sotilaat heittivät kädestä aseensa ja heidän sotahuutonsa -muuttuivat tervetulohuudoiksi. Ja ilomielin he saattelivat rantaan -vieraat, joita he olivat vihollisiksi luulleet. Vastaanotto kylässä -oli ystävällinen ja sen asukkaat saattoivat retkikuntaa kappaleen -matkaa alaspäin Arkansea-nimiseen suureen kylään, josta tuli veneitä -puolitiehen vastaan. Tulijain päällikkö kohotti rauhanpiippunsa ilmaan -ja Marquette teki samoin, ja paikalla olivat välit ystävälliset ja -selvät. Mutta intiaanit puhuivat aivan uutta kieltä, jota ranskalaiset -eivät ymmärtäneet. Talvi oli heille tuntematon ja turkisnahkain -sijasta olivat puhvelinvuodat heidän suurimpana rikkautenaan. Mutta -vielä enemmän retkeläisten mieltä kiinnitti se seikka, että näillä -intiaaneilla oli teräsaseita, joita he varmaan olivat saaneet Mexicon -lahden espanjalaisilta, koska rauta oli Pohjois-Amerikassa aivan -tuntematonta ennen eurooppalaisten tuloa. - -Marquette ja Jolliet olivat nyt varmat siitä, että tämä mahtava joki -oli sama, jota Soto oli kulkenut ja joka laski Mexicon lahteen. He sen -vuoksi päättivät turhaksi kauemmaksi kulkea, etenkin kun oli syytä -pelätä, että espanjalaiset ottaisivat heidät huonommin vastaan kuin -intiaanit. He päättivät rientää takaisin kertomaan tärkeästä löydöstään -ja 17 p. heinäkuuta, kolmekymmentäseitsemän päivää sen jälkeen, kuin -olivat Fox Kiveristä lähteneet, he kääntyivät paluumatkalle. Alkoi -kovempi työ kuin menomatkalla, jolloin virtauksesta oli ollut niin -hyvä apu. Nyt oli melottava sitä vastaan ja nousu edistyi hitaasti. -Kun oli Missourin suun ohi päästy, niin poikettiin Illinois-jokeen, -jonka intiaanit vakuuttivat paljoa mukavammin vievän Michiganiin -kuin Wisconsin. Niin olikin asian laita. Illinois virtasi kauniitten -niittymaitten välitse ja oli tyyntä, rauhallista suvantoa. Sen rannalla -asuvat kansat olivat ystävällisiä ja vieraanvaraisia ja ne pyysivät -lähetyssaarnaajaa tulemaan takaisin ja asettumaan heidän keskuuteensa. -Eräs päälliköistä opasti retkikuntaa aina Chicagon taivallukselle -saakka. - -Michigan-järven eteläreunaa kulkee matala kalliosyrjä, johon -jääkaudella on syöpynyt siksi syvä lovi, että järvestä jääkaudella oli -avoin väylä Mississipin jokialueeseen. Jääkauden lopulla tämä lovi -kuitenkin tukkeutui ja matala, vain muutamaa metriä korkea soraharju -patosi järven ja esti sen vettä etelää kohti juoksemasta. Jolliet -arveli, että siihen olisi ollut helppo kaivaa kanava, niin että isoilta -järviltä olisi voitu kulkea veneillä vaikka Floridaan saakka. Hänen -tuumansa jäi silloin toteutumatta, mutta nykyisin tämä kanava on -olemassa ja vedenjakajan katkaisupaikalla on Jolliet'n kaupunki. - -Kanootit taivallettiin Michiganiin ja palaavat löytöretkeilijät sitten -meloivat tämän järven aavaa länsirantaa, kunnes tulivat kapealle -kannakselle, jonka poikki taivallettiin Green Bayhin, isä Allouezin -asemalle, jolle Marquette oli poissa ollessaan määrätty. Jollietkin -viipyi asemalla talven ja vasta seuraavana keväänä jatkoi matkaa -Quebeciin kertomaan kreivi de Frontenacille tärkeistä löydöistään. -Lähellä Montrealia hänen kanoottinsa koskessa kaatui ja kaikki kartat -ja muistiinpanot joutuivat veden saaliiksi. Jolliet yksin pelastui koko -venekunnasta. Mutta isä Marquette lähetti selostuksensa ja karttansa -tavallista tietä esimiehilleen, ja niissä on kertomus löytöretkestä -säilynyt. - -Isä Marquette oli matkalla saanut hivuttavan taudin, joka lyhensi hänen -loppuikäänsä. Hän aikoi perustaa uuden lähetysaseman illinois-heimon -keskuuteen ja matkusti Chicagon taipaleelle. Siellä vietettyään -talvea pienessä mökissä hän keväällä v. 1675 saapui Illinoisien -kaupunkiin ja saarnasi heille hartaasti evankeliumia. Hän palasi -sitten Michilimackinacin asemalle järven itärantaa, jossa virtaus oli -apuna, mutta kuoli matkalla rannalle rakennetussa pienessä suojassa. -Intiaanit hautasivat hänet rannalle, mutta vuoden kuluttua tuli toisia -intiaaneja ja he kaivoivat hänen luunsa maasta ja tapansa mukaan -kuivasivat ne auringonpaisteessa, jonka jälkeen joukko, joka oli -saapunut kolmellakymmenellä kanootilla, kuljetti ne Pyhän Ignatiuksen -asemalle Michilimackinacin salmeen, Marquetten itsensä valitsemaan -vaikutuspaikkaan. Niin suuresti metsäläiset kunnioittivat tätä harrasta -ja vilpitöntä miestä, joka oli heidän hyväkseen elämänsä uhrannut. V. -1877 löydettiin nykyisessä St. Ignacen kaupungissa jäännöksiä Marqueten -kirkosta ja sen holvista puulipas, johon intiaanit olivat opettajansa -luut koonneet. Marquettea sitten näissä lännen seuduissa pidettiin -kauan pyhänä, vaikkei hän saanutkaan apostolista pyhitystä. - -Jolliet myöhemmin kävi Saguenayta nousten Hudson-lahdella. Hän osasi -siksi paljon purjehdusta ja purjehdusapuneuvojen käyttöä, että hänet -nimitettiin Laurentin joen ja Labradorin rannikon yliluotsiksi. -Löytöjensä palkaksi hän sai Anticosti-saaren ja perusti sinne -kalastusaseman. Sen kuitenkin englantilaiset hävittivät, ja Jolliet -kuoli köyhänä. - -Jesuiitat koettivat ulottaa vaikutuspiiriään niittenkin intiaanien -keskeen, joita asui pohjoisissa metsissä. Saguenayn laaksoa he nousivat -ensinnä vedenjakajalle ja v. 1672 kulkivat edelleen aina Hudson-lahden -rannalle, ottaen maan Ranskan omaksi. - - - -La Salle. - - -Robert Cavelier La Salle, jonka jätimme Ontarion ja Erien väliselle -kannakselle, Ohion retkeä mielessään hautomaan, oli saapunut Canadaan -v. 1667. Hän oli Normandiasta kotoisin. Hänen veljensä oli Montrealissa -St. Sulpicen seminaarissa pappina ja auttoi löytöretkeilijää -monella tavalla, ensinnäkin toimittamalla hänelle hyvän laajan alan -seminaarin omistamaa maata. La Salle oli erinomaisen kunnianhimoinen -mies, itseensä luottava, ylpeä, uupumaton ja järkähtämätön kaikissa -tuumissaan. Mutta itsekkäisyytensä ja ynseytensä vuoksi hän oli -huonossa suosiossa, ja harvat, jotka hänen palveluksessaan toimivat, -häneen kiintyivät. - -Intiaanien kertomukset lounaan tuntemattomista maista olivat siihen -määrään kiihoittaneet La Sallen mielikuvitusta, että hän möi maansa ja -Dollierin ja Galinéen keralla lähti Ohiota etsimään. Kun molemmat papit -mielensä muuttaen jatkoivatkin matkaa Huron-järvelle, niin La Salle -näyttää päättäneen yksin pyrkiä Ohiolle. Ja hän luultavasti pääsikin -sinne, vaikka hän piti löytönsä salassa, vastaisten tuumainsa varalta. - -Maaherra kreivi de Frontenac mielistyi heti alussa La Sallen rohkeisiin -suunnitelmiin ja antoi hänelle täyden kannatuksensa. Frontenacin -ensi tehtäviä oli linnan rakentaminen Ontarion itäpäähän La Sallen -suosittamalle paikalle, ja hän kävi itse sen perustukset laskemassa ja -puoleksi hyvällä, puoleksi pakolla, taivuttamassa irokuoitten päälliköt -luovuttamaan maata. La Sallen hän jätti linnaan sen ensimmäiseksi -komentajaksi. Seuraavana vuonna La Salle kävi Ranskassa, jossa hänet -aateloitiin ja nimitettiin sen linnaläänin herraksi, jonka komentaja -hän oli, ehdolla, että hän suoritti linnan rakentamisesta koituneet -kulut. Frontenac-linnan ympärille pian muodostui siirtokunta ja -siitä tuli tärkeä kauppapaikka, mutta juuri siitä syystä Quebecin -ja Montrealin kauppiaat alkoivat kaikin tavoin sitä ja sen herraa -vahingoittaa. V. 1677 La Salle oli toisen kerran Ranskassa, neuvotellen -siellä Colbertin, Contin prinssin ja muitten vaikutusvaltaisten -henkilöitten kanssa, ja seuraus näistä keskusteluista oli, että hän sai -oikeuden perustaa Canadan ylämaahan niin monta linnaa kuin vain tahtoi. -Hänen mukanaan saapui Canadaan Henrik de Tonty, josta sitten tuli hänen -kaikkein uskollisin ystävänsä ja apulaisensa. - - - -Niagara. - - -Lopulla vuotta 1678 lähetettiin La Motte rakentamaan uutta linnaa -Niagara-joelle, ja tällä retkellä oli Hennepin-niminen jesuiitta -mukana. Hennepin oli ensimmäinen, joka julkaisi Niagarasta kuvauksen. -Hän liioitteli putouksen korkeutta 600 jalaksi, vaikkei se ole kuin -158 jalkaa Canadan ja 167 jalkaa Yhdysvaltain puolelta. Muutoin hänen -kuvauksensa on sattuva, vaikkapa koski onkin siitä pitäen jonkun -verran muotoaan muuttanut, se kun kynnystään alati syöden siirtyy -taapäin. Retkikunta kulki aivan Niagaran ohitse ja rakensi varastonsa -sen yläpuolelle virran varteen. La Salle itse Tontyn keralla lähti -kuukautta myöhemmin matkaan. Frontenacin linnassa jo oli saatu -valmiiksi melkoinen purjelaiva, jolla kuljettiin Ontariota, ja sillä -he jatkoivat matkaa Niagaralle. Mutta äkkimyrskyssä, jotka näillä -järvillä ovat niin vaarallisia, laiva kärsi haaksirikon ja kaikki -varustukset joutuivat aaltojen omiksi. La Salle ja Tonty olivat tyynen -vuoksi lähteneet edeltäpäin kanootilla ja saivat vasta perästäpäin -tiedon tästä onnettomuudesta. Se oli ensimmäinen niistä monista -vastoinkäymisistä, jotka La Sallen yrityksiä vainosivat. - -Hän ryhtyi viipymättä rakentamaan uutta laivaa Niagaran könkään -yläpuolella. Senekat, joita kauppiaat olivat La Sallea vastaan -yllyttäneet, yrittivät sytyttää laivan telakalla tuleen, mutta se -ei onnistunut, ja toukokuussa »Griffon» työnnettiin vesille, ollen -ensimmäinen Niagaran päällisiä suuria vesiä kyntänyt purjealus. Talven -kuluessa oli Frontenaciin tuotettu uusia varastoja ja rakennettu -sielläkin uusi alus hukkuneen sijaan, ja keväällä kaikki toimitettiin -Niagaran kannakselle. Elokuussa »Griffon» purjehti Erien länsipäähän -ja nousi St. Clairin järveen sekä siitä, tarkkain luotausten mukaan -edeten, onnellisesti Huroniin. Mutta ranskalaiset purjehtijat näyttävät -halveksineen näitten sisäjärvien tuulia, niinkuin muutkin merimiehet, -ja seurauksena oli haaksirikko toisensa jälkeen, sillä toden teolla -ne ovat rajummat ja vaarallisemmat kuin merellä. Huronilla iski -raju myrsky »Griffoniin», mutta se kuitenkin sillä kertaa pelastui -ja saapui onnellisesti Michilimackinac-salmeen, jossa se kävi Pyhän -Ignatiuksen satamaan ankkuriin. Intiaaneja kanootteineen keräytyi -kosolti sitä ihmettelemään, ja ensi kerran kuultiin täällä nyt tykkien -jymähtelevän. Green Baysta etsittiin sitten turkikset, joita edellä -kulkenut joukkokunta oli ostanut, jonka jälkeen La Salle lähetti sekä -ne että kaikki omat ostamansa »Griffonilla» takaisin Niagaralle ja -siitä edelleen Frontenaciin velkojiensa tyydyttämiseksi. Muutamista -rauskoista perästäpäin nähtiin, että laiva kaikkineen oli kärsinyt -haaksirikon, josta ei ainoakaan ihminen pelastunut. La Salle itse -neljäntoista miehen kanssa jatkoi matkaa Michiganin eteläosaan, mutta -hänenkin täytyi olla viisi päivää säänpidossa saman myrskyn vuoksi. -Hän kulki Michiganin länsirantaa Chicagon kohdalle ja vielä sen ohikin -pienelle St. Joosef-joelle, joka laskee järven kaakkois-kulmaan. Sitä -hän nousi sisämaahan ja taivalsi toiseen pieneen jokeen, joka laski -Chicago-jokeen, ja sitten edelleen Mississippiin. Illinois-intiaanit -aluksi olivat La Sallea kohtaan ystävälliset, kunnes kauppiaitten -asiamiehet heihin istuttivat epäluuloja, jotka sitten edelleenkin -katkeroittivat kaikkia La Sallen töitä. Hän sai kuitenkin luvan -linnan rakentamiseen ja sen nimeksi hän pani »Crévecoeur,» s.o. -»harmin paikka», koska hän nyt alkoi käsittää, että »Griffonin» oli -täytynyt kärsiä haaksirikko. Hän lähetti Hennepinin erään toisen -ranskalaisen kanssa laskemaan jokea Mississippiin ja palasi itse -Montrealiin hankkimaan uusia tarpeita. Tonty jäi vasta rakennettuun -linnaan. Maaliskuun alussa La Salle neljän ranskalaisen ja yhden -mohikaani-intiaanin keralla lähti retkelleen, joka kelirikon vuoksi -oli suunnattoman vaikea. Lisäksi matka kävi maan kautta, jossa -kierteli irokuoilaisia sotilasparvia. Kun kanooteista ei ollut apua, -niin ne jätettiin, ja joukko kulki Michiganin eteläpäästä suoraan -maan poikki Huronin ja Erien väliselle kannakselle. Detroitin virran -poikki kuljettiin lautalla ja Erien rannalla rakennettiin kanootti ja -sillä kuljettiin Niagaralle, jossa saatiin varma tieto »Griffonin» -haaksirikosta, ja päälle päätteeksi sekin murhesanoma, että eräs toinen -laiva, joka oli Ranskasta tuonut suuren määrän tavaroita La Sallea -varten, Laurentin joen suussa oli kärsinyt haaksirikon. La Salle jatkoi -viipymättä matkaa Frontenaciin ja sieltä edelleen Montrealiin. - -Heti rahoja ja tavaroita saatuaan hän palasi ylämaahan. Kun hän saapui -Michiganin eteläpäähän rakentamaansa pieneen linnaan, oli se autiona. -Kun hän sitten kulki taivalluksen poikki ja alkoi laskea myötävirtaa, -niin näkyi joka puolella jälkiä irokuoitten kamalista veritöistä. -Sota ja vaino oli sillävälin hävittänyt koko maan. Illinoisien suuri -kaupunki oli poltettu, koko heimo kadonnut ja silvottuja ruumiita -oli kaikkialla. Crévecoeurin linna oli autiona, Tontysta ja hänen -miehistään ei näkynyt merkkiäkään. La Salle etsi ruumiitten joukosta, -mutta ei ainoatakaan ranskalaista hän löytänyt. Pääkallot olivat -intiaanien, kuten karkeasta mustasta tukasta oli helppo päättää. -Neljän miehen kanssa La Salle kulki jokea alaspäin, ja tapausten kulku -alkoi sitten käydä ilmeiseksi. Illinoisit olivat joukolla peräytyneet -joen toista rantaa, irokuoit seuranneet takaa ajaen. La Salle etsi -kummankin puolen leiripaikat, tutki jokaisen paalussa kidutetun ja -poltetun jäännökset, mutta ei löytänyt ranskalaisista mitään jälkiä. -Näin hän kulki alas aina Mississipille saakka löytämättä Tontya ja -palasi sieltä takaisin. Paluumatkalla hän kulki Chicagon taivalluksen -kautta ja siellä hän ilokseen näki varmoja heikkoja merkkejä siitä, -että Tonty miehineen oli siitä kulkenut ja siis oli elossa. Mutta La -Sallen yritys oli auttamattomasti mennyt myttyyn, se oli alettava -alusta. Michiganin eteläpäässä koetettuaan koota kaikkia sinne -eksyneitä heimojäännöksiä, abenaqueja, mohikaaneja, shawneita, miameja -ja Mississipiltä palaavia illinoiseja liittoon irokuoita vastaan -La Salle keväällä jälleen lähti palaamaan siirtokuntiin hankkimaan -uusia varoja. Matkalla hän Michilimackinacin salmessa vihdoin tapasi -Tontyn ja yhdessä he jatkoivat matkaa Montrealiin. Tonty oli joutunut -La Sallen lähdettyä mitä vaikeimpaan pulaan, hänen oma väkensä kun -kapinoi ja karkasi intiaanien luo. Irokuoitten maahan hyökätessä Tonty -hylkäsi linnan ja samosi Michiganin länsirantaa pohjoista kohti, -samaan aikaan kun La Salle itärantaa kulkien toi apua. Hennepin taas -oli seuralaisensa keralla laskenut Mississipille ja noussut tätä jokea -melkoisen matkan, kunnes siouxit olivat ottaneet hänet vangiksi. -Hänen matkainsa laajuutta ei kuitenkaan tarkoin tiedetä, sillä hänen -matkakertomuksensa on epäluotettava. Mississipin yläjuoksulla hän -tapasi Du Luth-nimisen ranskalaisen seikkailijan, joka oli kaksi -vuotta tutkinut Superior-järven seutuja ja Mississipin latvaosia sekä -niinikään käynyt siouxien kylissä. Hänen kerallaan Hennepin palasi -Michiganin Green Bayhin ja Michilimackinaciin, sekä sieltä edelleen -matkusti Montrealiin, olematta sen koommin osallisena La Sallen -yrityksissä. - - - -La Salle laskee Mississipin. - - -Frontenacin ja rikkaitten sukulaistensa avulla La Salle vielä kerran -selviytyi pulasta ja sai tarvitsemansa varustukset hankituiksi. -Syksyn tullessa hän taas oli matkalla ylämaahan, taivaltaen nyt, -samoin kuin edelliselläkin kerralla, Ontariosta Simcoe-järven kautta -Georgian lahteen ja jatkaen siitä vesitietä Michiganin eteläosaan. -Alussa vuotta 1682 hän vihdoin saattoi lähteä sille matkalle, joka -perusti hänen löytäjämaineensa. Illinoisin rannalla oli rakennettu -vene, ja tällä ynnä kanooteilla La Salle miehineen kulki Mississippiin -ja lähti sitä mereen laskemaan. Samoin kuin Jolliet ja Marquette -tämäkin retkikunta kiinnitti huomionsa Missouriin ja sen sekavaan -veteen, tuli sitten Ohion suulle ja maaliskuun 13 p. kuuli vettä -peittävän sumun läpi arkansas-heimon sotarummun läheltä syrjäjokea, -jolla vieläkin on heimon nimi. Mutta rauhanpiippu solmi nytkin samoin -kuin Marquetten näyttämänä sulan sovinnon, ja retkikunta otettiin -Taensain suuressa kylässä mitä parhaiten vastaan. Viivyttyään kylässä -kaksi viikkoa La Salle lähtiessään juhlallisesti otti maan Ranskan -kuninkaan omaksi, intiaanien uteliaina katsellessa tätä menoa, josta -he eivät mitään ymmärtäneet. Maaliskuun 17 päivä kanootit jälleen -työnnettiin vesille ja retkikunta lähti laskemaan jokimatkoja, joita -ei ennen kukaan valkoinen ollut kulkenut. Muutaman päivän kuluttua -saavuttiin järven tapaiselle suvannolle, jonka rannoilla oli paljon -kyliä. Niitä laskettiin ainakin seitsemänkymmentäneljä ja talot olivat -paljoa paremmin rakennetut ja mukavammat kuin pohjoisten heimojen -vaatimattomat wigwamit. Tätä suurta ja väkirikasta seutua hallitsi -kuningas, jonka valta oli suurempi kuin pohjoisten päällikköjen. -Kansa oli suoraa ja ystävällistä, viljeli maata ja piti monenlaisia -hedelmäpuita. Monta päivää ranskalaiset viipyivät näitten intiaanien -vieraina, vaikk'ei heidän kieltään ymmärrettykään, vaan täytyi -keskustella merkkien avulla. - -Mutta alempaa tavattiin heimo, joka oli sotainen. Joessa oli sillä -kohdalla suuri pitkulainen saari, ja sen ja mannermaan välistä pudasta -laskiessaan ranskalaiset äkkiä kuulivat rannoilta julmat sotahuudot ja -rumpujen pärinän, sotilaita ilmestyi, ja kaikkiin rauhan vakuutuksiin -saatiin nuolituisku vastaukseksi. Ei edes pyhä rauhanpiippu mitään -vaikuttanut. La Sallella ei ollut muuta neuvoa kuin soutaa toiselle -rannalle ja sitten nopean virtauksen ja melain voimalla pyrkiä pois -niin sukkelaan kuin suinkin. Metsäläiset juoksivat pitkin rantaa -perässä ampuen nuoliaan, mutta onneksi ne eivät osuneet. La Salle -kielsi miehiään ampumasta, siitä kun ei kuitenkaan olisi ollut mitään -hyötyä. Muita hyökkäyksiä ei sitten sattunut. Muutaman päivän kuluttua -retkikunta laski sen paikan sivu, jossa nyt on New Orleansin mahtava -kauppakaupunki. Kun sitten saavuttiin siihen kohtaan, josta deltamaa -alkaa, niin La Salle jakoi kanoottinsa kolmeen osastoon, joista kukin -laski mereen yhtä suuhaaraa. Joki alkoi pian käydä suolaiseksi, ja -muutaman päivän kuluttua venhot uivat Mexicon lahden ulapalle. - - - -Louisiana. - - -Veneet sitten yhtyivät ja nousivat läntistä suuhaaraa, kunnes tapasivat -kiinteätä maata. Siihen La Salle pystytti mahtavan patsaan, johon -koverrettiin Ranskan vaakuna, ja patsaan viereen ristin, ja näitten -juurelle hän kaivoi maahan lyijylaatan, joka kertoi matkasta ja -maananastuksesta; se oli päivätty 9 p. huhtikuuta 1682. Hän siinä -ilmoitti valtaavansa Ranskalle koko Mississipin ja sen syrjäjokien -syvänteet ja nimitti koko tämän suunnattoman alueen Louisianaksi -kuningas Ludvig XIV:n muistoksi. - -Suuri voitto oli näin saatu, mutta nyt oli edessä mitä vaivalloisin -paluumatka vastavirtaa, koska ei ollut laivoja, joilla olisi voitu -purjehtia meritietä takaisin Canadaan. Paluumatkalla täytyi jonkun -verran taistellakin samaa heimoa vastaan, joka oli menomatkalla -kimppuun käynyt. La Salle lisäksi sairastui, mutta vaikka hitaastikin -matkaa tehden retkikunta kuitenkin ennen syyskuun loppua pääsi takaisin -Michilimackinaciin. La Salle aikoi perustaa kaksi siirtokuntaa, toisen -Illinoisin rannalle turkiskaupan keskustaksi, toisen Mississipin -suulle. Illinoisin rannalle rakennettiin äkkijyrkälle kalliolle St. -Louis-niminen linna. Sen ympärille piankin asettui asumaan paljon -intiaaneja, toivoen linnasta turvaa irokuoita vastaan. - -La Sallen palatessa oli Canadassa uusi maaherra, joka ei ollut -löytöretkeilijää kohtaan yhtä suosiollinen kuin Frontenac. Mutta La -Salle matkusti Ranskaan ja sai kuninkaalta neljä laivaa siirtokunnan -perustamiseksi Mississipin suistamoon. Tämä yritys kuitenkin alun -pitäen menestyi huonosti. La Salle, joka ei tiennyt Mississipin -suistamon pituusastetta, ei sitä löytänyt, vaan laski maihin paljoa -kauemmaksi lanteen Mexicon lahden luoteisrannalle. Yksi laivoista, -vieläpä lisäksi se, jossa olivat tulevan siirtokunnan kaikki -varastot, kärsi haaksirikon. Siirtolaiset olivat huonoa väkeä. -Intiaanit rupesivat vihamielisiksi ja kylvöistä tuli kato. La Salle -teki kanoottimatkan Mississippiä etsiäkseen, mutta neljän kuukauden -kuluttua hänen täytyi palata tyhjin toimin, kaksitoista miestä retkellä -menetettyään. Ei joen merkkiäkään löydetty. Sitten hän kahdenkymmenen -miehen keralla teki retken sisämaahan, nykyiseen Uuteen Mexicoon, jossa -espanjalaiset luulivat olevan rikkaita kaivoksia. Mutta vain muutamia -hevosia ja vähän viljaa ja papuja saatiin siltä retkeltä saaliiksi. -Siirtolaisten luvun olivat taudit ja taistelut vähentäneet niin -pieneksi, että vain viidettäkymmentä enää oli elossa. - -Kun kaksi laivoista oli pois lähetetty ja vielä yksi haaksirikon -kärsinyt, niin La Sallella ei lopulta ollut muuta neuvoa kuin lähteä -maan poikki Canadaan pyrkimään. Ainoastaan parikymmentä miestä -jätettiin Mexicon lahden rannalle Ranskaa edustamaan. Nahkoihin -puettuina, jalassa puhvelinnahkalötöt ja muutoinkin huonosti -varustettuina ranskalaiset tammikuussa 1687 lähtivät pitkälle -matkalleen. - - - -La Salien murha. - - -He seurasivat jokea latvoille päin mäkimaahan saakka. Maaliskuun -puolivälissä he olivat kulkeneet Coloradon syvänteen poikki ja -saapuneet eräälle Trinity Riverin syrjäjoelle, kun joukon kuri kokonaan -löyhtyi ja tyytymättömyys La Salleen puhkesi tuhotöiksi. Ensin -murhattiin La Salien sisarenpoika ja pari hänen apulaistaan, sitten -La Salle itse. Kuusi miestä pysyi johtajalleen uskollisena, voimatta -kuitenkaan kostaa hänen kuolemaansa. Nämä Joutelin johdolla vaelsivat -maan poikki Arkansaaseen saakka, jo§ta tavattiin kaksi Tontyn miestä. -Tonty oli nimittäin toisen kerran laskenut Mississipin kadonnutta -johtajaansa etsien ja jättänyt osan väestään Arkansaaseen. Joutel -viiden toverinsa kera palasi Illinoisin linnaan (v. 1687) ja kirjoitti -myöhemmin kertomuksen La Sallen viimeisestä suuresta yrityksestä. -Mexicon lahden rannalle jätetyt ranskalaiset rupesivat intiaaneiksi, -ne jotka eivät olleet tauteihin ja puutteeseen kuolleet; eivätkä -espanjalaiset saapuessaan siirtokuntaa hävittämään tavanneet muuta -kuin aution linnan ja luurankoja. Tonty kirjoitti arvokkaan teoksen La -Sallen molemmista retkistä, joihin hän oli ottanut osaa. - -La Salle oli Pohjois-Amerikan sisäosien -etevimpiä tutkijoita. Hänen -suuret saavutuksensa ovat sitä ihmeellisemmät, kun hänen voitettavansa -vaikeudet olivat niin suunnattomat. Ranskan vaikutusalue laajeni niiden -ansiosta sisämaan kautta suurilta järviltä aina Mexicon lahdelle saakka. - - - -Le Moyne D'Iberville ja Louisianan asutus. - - -La Sallen kuoltua kului neljätoista vuotta, ennenkuin ranskalaiset -ryhtyivät hänen suurta yritystään jatkamaan. Mutta v. 1698 purjehti -Mississipin suulle Brestistä canadalainen Le Moyne D'Iberville kahden -veljensä, Sauvollen ja Bienvillen keralla, mukanaan kaksisataa -siirtolaista, enimmäkseen miehiä. D'Iberville ilmoitti muka -lähtevänsä Amazoni-joelle, jottei tieto hänen yrityksestään leviäisi -Espanjaan ja Englantiin ja näissä maissa ryhdyttäisi sitä estämään. -Retkikunta ensin poikkesi San Domingoon, joka oli Ranskan hallussa, -ja sieltä uuden vuoden päivänä v. 1699 laski pohjoista kohti nykyisen -Alabaman rannikolle. Ranta tavattiin ensinnä Pensacolan seuduilta, -mutta siinä näytti jo olevan espanjalainen kaupunki, jonka vuoksi -D'Iberville jatkoi matkaa länteen päin, koska hän ei halunnut ilman -pakkoa taistella ja koska sitä paitsi hänen matkansa päämääränä oli -Mississippi. Mutta ei hänenkään ollut helppo löytää Mississipin suuta. -Vihdoin hän, helmikuun lopulla, lähti veneillä rantaa seuraamaan, -voidakseen tarkemmin etsiä, eikä kulunutkaan kuin kolme päivää, -ennenkuin nähtiin suuren joen läheisyydestä merkkejä. Merivesi oli -sekaista, sen suolaisuus vähenemistään väheni ja paljon puunrunkoja -uiskenteli pinnalla, ja pian oli selvä vastavirta jyrkkine aaltoineen -soudettavana. Paksu ruokotiheikkö sulki joen suun, mutta veneet -tunkeutuivat sen läpi. Vielä ei kuitenkaan oltu varmoja, oliko se -Mississippi, ja D'Iberville etsi kaikkialta merkkejä, jotka olisivat -todistaneet joen samaksi, jonka La Salle oli vallannut Ranskalle. -Veistellen ristejä puihin hän nousi jokea, näki intiaanien tulia, -silloin tällöin heitä tapasikin, mutta pelokkaasti kaikki meloivat -pakoon, niin kiireesti kuin suinkin pääsivät. Vihdoin saavuttiin -siihen kohtaan, jossa nykyisin on New Orleans, ja D'Iberville -ilokseen huomasi, että kapea kannas erotti sen maan sisään pistävästä -merenlahdesta, johon hän arveli laivoineen pääsevänsä. Nousten jokea -vielä korkeammalle hän tapasi bayagoulain ystävällisen heimon, -jonka päällikkö oli hänen kaltaiseltaan valkoiselta mieheltä saanut -aivinaisen paidan, niin kerrottiin. Erään toisen heimon kylästä löytyi -lasipullo, ja ranskalaiset saattoivat nyt olla varmoja siitä, että -valkoisia oli jo ennen siellä käynyt. Intiaanioppaat saattelivat -heitä vastavirtaa yhä korkeammalle, ja joka kylässä oli vastaanotto -mitä parasta, asukkaat panivat toimeen juhlia ja tytöt karkeloivat -vieraitten kunniaksi. Ranskalaiset antoivat vastalahjoja. Mutta -D'Iberville kaipasi vielä varmempia todistuksia. Tonty oli toisella -kerralla Mississipin laskiessaan La Sallea etsiäkseen jättänyt eräälle -päällikölle kirjeen, kehoittaen antamaan sen ranskalaiselle, joka pian -kulkisi vastavirtaa hänen perässään. Tästä kirjeestä, josta tieto oli -levinnyt laajalti heimojen kesken, kerrottiin nyt D'Ibervillelle, ja -hän paikalla lähti sitä etsimään. Hän laski jälleen New Orleansin -seuduille, ja Bienville kauan etsittyään ja luvattuaan kirveen palkaksi -saikin eräältä päälliköltä Tontyn kirjeen. Nyt voitiin olla varmat -siitä, että oltiin oikealla joella. - -Viipymättä valittiin siirtokunnan paikaksi hiekkainen niemi. Siinä -ei tosin ollut vähääkään viljelykseen kelvollista maata, mutta siitä -siirtolaiset eivät mitään välittäneet, sillä he olivat espanjalaisilta -karkulaisilta kuulleet, että kauempana lännessä muka oli rikkaita -vuorikaivoksia, eivätkä aikoneetkaan ruveta maata viljelemään, vaan -kultaa etsimään. Paikan nimi oli Biloxi. Jätettyään siihen satakunnan -siirtolaista ja molemmat veljensä D'Iberville itse lähti laivoineen -pois. - -Uutta siirtokuntaa odottivat ikävät ajat. Kuumuus oli raukaiseva, -hiekkain hohde silmiä sokaiseva, vesi huonoa, ruokatavaroita vähän ja -intiaanit osoittivat vihamielisyyden oireita. Lisäksi oli pelättävä, -että joko espanjalaiset taikka englantilaiset millä hetkellä hyvänsä -tulisivat heitä pois ajamaan. Espanja piti vanhastaan tätä rannikkoa -omanaan ja englantilaiset väittivät sen kuuluvan Carolinaan Kaarle -kuninkaan lahjakirjan nojalla. D'Iberville kuitenkin palasi ennen -vuoden loppua tuoden uusia tarpeita ja kuusikymmentä kokenutta -canadalaista metsästäjää. Hän oli saanut toimekseen kulkea maan -puhki ja poikki jaloja metalleja etsiäkseen, ja sitä varten oli -hänen kerallaan Le Sueur-niminen asiantuntija. Tämän piti nousta -jokea siouxien maahan, siellä kun sanottiin olevan eräänlaista -»viheriäistä maata», joka muka saattoi olla kullanpitoista. Mukanaan -kaksikymmentä miestä ja muutamia intiaaneja oppaina kivennäistuntija -lähti Mississippiä nousemaan, saapui ilman tapaturmia »viheriäisen -maan» paikalle, joka oli Minnesota-joen rannalla, kuormasi sitä -kanoottinsa täyteen ja lähti sitten taas jokea laskemaan. Mutta siouxit -kääntyivätkin vihamielisiksi. Töin tuhkin päästyään lähtemään hän -katosi tietymättömiin. Ei ole tietoa siitä, mitä hän viheriäisestä -mullastaan löysi, mutta luultavasti hän huomasi sen arvottomaksi. - -Iberville lähti vähää myöhemmin itsekin jokea nousemaan ja saapui -natchez-heimon maahan, jossa Mississipin rannat alkoivat kohota. Tämä -omituinen kansa palveli aurinkoa, samoin kuin Perun asukkaat, heillä -oli temppelit ja papit ja ylimmäinen pappi, jota sanottiin »suureksi -auringoksi». Natchezit ottivat ranskalaiset hyvin vastaan ja olisivat -epäilemättä pysyneet heidän ystävinään, elleivät ranskalaiset olisi -katalasti pettäneet heidän luottamustaan. Tämä kuitenkin tapahtui vasta -myöhemmin. Ibervillen täällä ollessa laski jokea ylämaasta joukko -veneitä, joissa oli turkiskuorma, ja niissä Ibervillen hämmästykseksi -teki matkaa Tonty, La Sallen vanha ystävä, canadalaisjoukkueen keralla. -Ibervillen nuorempi veli sitten Tontyn keralla nousi Red Riveriä, -Mississipin syrjäjokea, saadakseen selville, olivatko espanjalaiset -Uudesta Mexicosta käsin anastaneet lännen puolisia takamaita, joissa -metallien piti olla. Mutta he eivät löytäneet mitään espanjalaisen -valtauksen merkkejä. Iberville jälleen kävi Ranskassa, mutta kun -hän lopulla vuotta 1701 palasi Biloxiin, oli siirtokunta niin -huonossa kunnossa, että päätettiin muuttaa se suistamon itäpuolelle -Mobile-lahteen, aivan Pensacolan naapuriksi. Tämän tehtyään Iberville -purjehti kotimaahan, hänen terveytensä kun oli murtunut, eikä hän -sen koommin Louisianaan palannut. Sauvolle kuoli kuumeeseen, mutta -nuori Bienville kesti urhoollisesti taudit ja vastoinkäymiset ja oli -kauan tämän ranskalaisen siirtokunnan varsinaisena johtomiehenä. -Ei ollut hänen syynsä, ettei se paremmin menestynyt. Siirtolaiset -kuluttivat aikansa helmien ja metallien etsimiseen ja puhvelinkarvojen -kokoamiseen, maata ei viljelty, koska se tällä rannikolla on karua ja -kuivaa, vaan ruokatavarat olivat edelleenkin tuotavat kotimaasta. -V. 1716 Louisianassa oli vasta seitsemänsataa ranskalaista, ja olot -yleensä olivat huonolla kannalla. Mutta Mississipistä oli tullut tärkeä -liikeväylä, jota myöten kauppiaat toivat pohjan puolesta veneen täydet -turkiksia, ja joen rannoille oli perustettu linnoja tämän kaupan -turvaksi. Useista näistä linnoista sitten kehittyi kaupungeita. - -Skotlantilainen John Low, joka Ludwig XIV:n kuoltua yritti -epätoivoisilla keinoilla palauttaa Ranskan raha-asiat paremmalle -kannalle, teki suurenmoisen yrityksen Louisianan asuttamiseksi, taikka -oikeammin rahan tekemiseksi siitä. Hän perusti suuren kauppakomppanian -ja lupasi lähettää Mississipin suulle kuusituhatta valkoista -siirtolaista ja kolmetuhatta neekeriorjaa. Bienville nimitettiin -siirtokunnan ylimaaherraksi. Ensi työkseen hän perusti uuden aseman -Mississipin suupuoleen, paikkaan, jossa joen äyräät olivat tavallista -korkeammat, kohoten vedestä kokonaista kymmenen jalkaa, ja tästä -pienestä turkiskauppasiirtolasta kehittyi sitten New Orleans-niminen -suurkaupunki. - -Joulukuussa 1720 John Lowin suurenmoinen keinottelu kärsi mitä -surkeimman haaksirikon, tuottaen taloudellisen häviön monen monelle -ranskalaiselle. Tapaus herätti Louisianassakin suurta pelästystä, -mutta siirtokunta oli jo ennättänyt siksi vahvistua, ettei se kumoon -mennyt. Valkoisia siirtolaisia saapui edelleenkin tuhansittain, vaikka -joukossa oli paljon rikoksentekijöitä ja muita huonoja aineksia. -Neekeriorjia tuotiin niinikään tuhansittain, maanviljelys pääsi niin -hyvään voimaan, että siirtokunta tuli omillaan toimeen, ja kauppa -oli tuottavaa. Vaikkei vuorikaivoksia löydettykään eikä muutoinkaan -saatu suunnattomia rikkauksia kootuksi, niin näytti kuitenkin vihdoin -kaikki käyvän hyvin. Mutta vuosisadan jälkipuoliskolla kaikki mitä oli -saavutettu menetettiin yhdellä iskulla, kun Ranska v. 1763 luovutti -Louisianan Espanjalle. Ei se sen koommin sitä takaisin saanut muuta -kuin Napoleonin aikana pariksi vuodeksi; Napoleon v. 1803 luovutti koko -alueen Yhdysvalloille. - - - - -Turkiskauppiaat Amerikan luoteiskulmilla. - - -Jacques de Noyon nousi v. 1688 Superior-järvestä Kaministikwia-jokea, -jonka suuhun Du Luth oli linnan rakentanut, ja saapui Rainy -Lake-nimiseen järveen, viipyen talven sen länsipäässä. Hän näyttää -sitten nousseen Rainy River-jokea Lake of the Woods-järveen, jonka -hän mainitsee Assiniboiles-järven nimellä. Tämän matkan jälkeen -maantuntemus näillä kulmilla eteni vasta seuraavan vuosisadan toisella -vuosikymmenellä, jolloin samoille seuduille perustettiin ensimmäiset -asemat. Ranskalaisten tienraivaajain tarkoitus oli tunkeutua maan -poikki Tyynen meren rannalle saakka, mutta voitettavat vaikeudet -olivat paljoa suuremmat kuin he otaksuivat, ja kauan kului, ennenkuin -ensimmäinen semmoinen matka todenteolla tehtiin. Sitä varten v. 1727 -lähetettiin Michigan-järven kautta retkikunta Missourin rannoille -perustamaan asemaa, josta sitten voitaisiin jatkaa tutkimuksia. - - - -La Vérendrye. - - -Näihin aikoihin saapui Canadan läntisille ulkokulmille Pierre Gaultier -de Varennes, Vérendryen herra, joka entistä tarmokkaammin alkoi viedä -eteenpäin maantuntemuksen rajapaaluja. Hän oli Canadassa syntynyt, -vaikka sitten taisteli Ranskan sodissa Euroopassa ja Malplaquet'n -tappelussa (Espanjan perimyssodissa) haavoittui. Canadaan palattuaan -hän antautui turkiskaupan palvelukseen ja sai hoidettavakseen -Superior-järven pohjoispuolelle perustetun Nipigon järven aseman. -Siellä hän sai intiaaneilta kuulla, että lännessä oli suuri vesi, -joka kohosi ja laski, ja luuli sitä lännen mereksi, vaikka se -luultavasti tarkoitti vain Winnipeg-järveä. La Vérendrye hankki -hallitukselta kauppamonopolin niissä maissa, joita hän aikoi siltä -puolen löytää, ja sai Montrealin kauppiaat antamaan varoja retkeä -varten. Kesällä 1731 hän veljenpoikansa ja kolmen poikansa keralla, -mukanaan eräs jesuiitta ja koko joukko venemiehiä ja metsästäjiä, -lähti Superior-järven päästä ensimmäiselle retkelleen länttä kohti. -Retkikunta perusti asemia Rainy Lake- ja Lake of the Woods-järville. -(Lake of the Woods on intiaanikielellä Minitie eli Ministik, s.o. -»saarien järvi», eikä »metsien järvi», jota sen nykyinen englantilainen -nimi merkitsee.) Winnipeg-jokea Vérendryen vanhin poika sitten laski -suureen Winnipeg-järveen, ollen ensimmäinen valkoinen, joka sille -saapui. Hän perusti sinne aseman ja palasi sitten apua hakemaan. La -Vérendrye sai vaivalla Montrealin kauppiaat antamaan varoja yrityksen -jatkamiseksi. Hänen veljenpoikansa kuoli ja hänen vanhin poikansa -joutui sioux-intiaanien väijytykseen ja sai kaikkine seuralaisineen -surmansa. Mutta molemmat nuoremmat pojat tutkivat Winnipeg-järven -rannat ja Assiniboine-jokea hyvän matkaa ja perustivat sikäläiselle -prerialle aseman, josta sitten tunkeuduttiin edelleen länttä kohti. -Siten kuljettiin vähitellen yhä kauemmaksi Winnipegistä länteen vievää -valtatietä, jota nykyisin Canadan pasific-rata kulkee. - -Vasta v. 1738 La Vérendrye saattoi ruveta jatkamaan löytöjään ja -tunkeutumaan yhä kauemmaksi tuntemattomaan länteen. Hän lähti molempien -poikiensa ja canadalaisten assiniboine-intiaanien keralla Ylä-Missourin -varsille mandaanien maahan, joka vastasi nykyistä Pohjois-Dakotaa. -Retkikunta kulki prerian poikki ja saapui joulukuun ensi päivinä -mandaanien kyliin. Tämä kansa oli niin omituisen näköistä, että -ranskalaiset epäilivät, tokko he olivat intiaaneja ensinkään. Hyvin -paljon oli vaaleaverisiä, ja naisten joukossa oli semmoisia, joilla oli -pellavankeltainen tukka. Kasvojen piirteetkin olivat toisenlaiset kuin -intiaanien yleensä, asumukset ja tavat niinikään. Myöhempinä aikoina -heitä yleensä sanottiin »valkoisiksi intiaaneiksi» ja jotkut luulivat -heitä intiaanien ja valkoisten sekaroduksi. Siten oli tunkeuduttu koko -joukon sivu puolivälin Tyyntä merta kohti, mutta vaikka samaa reittiä -pian kuljettiin kappaleen matkaa kauemmaksikin, niin ei lännen merta -kuitenkaan lopultakaan sitä tietä saavutettu. Kun assiniboinelaiset -tulkit karkasivat, niin ei retkikunta voinut hankkia mandaaneilta -kaikkia haluamiansa tietoja — assiniboinein kertomuksien mukaan olivat -he ainoat, jotka tunsivat tien lännen merelle. Sen verran he kuitenkin -kertoivat, että vain päivämatkan päässä asui valkoisia miehiä, jotka -ratsastivat hevosilla ja käyttivät rautahaarniskoita. Kun Uuden Mexicon -espanjalaiset asuivat paljon kauempana, oli ehkä tieto saanut tämän -muodon Soton ja Coronadon retkien johdosta, jotka tapahtuivat parisataa -vuotta aikaisemmin (vert. Maant. ja löytöretket II, s:t 307 ja 314). - -[Mainittakoon tämän yhteydessä, että se Quivira-nimincn kultamaa, -joka houkutteli Coronadoa matkalle suurille prerioille, näyttää -tarkoittaneen St Lawrence-joen suistamoa ja tuon maan valtijat -Grönlannista saapuneita ristiretkeläisiä. Varmoista islantilaisista -lähteistä tiedetään, että Eirik piispa, Grönlannin ensimmäinen piispa, -v. 1121 lähti Eirikin vuonosta »Viinimaata hakemaan» (Maant. ja löytör. -I, s. 242) ja mahdollista on, että hän laski St. Lawrwnce-joen suuhun -ja sinne perusti lähetysaseman. Tarkempi kertomus Quivirasta Coronadon -matkakertomuksen mukaan sisältää seuraavat piirteet: Quivirassa oli -virta, joka oli paria leguaa (noin 8 km.) leveä ja jossa oli hevosen -kokoisia kaloja (voisi tarkoittaa mainitun joen suistamossa yleisiä -maitovalaita). Joella sen maan herrat kulkivat valtavissa upeissa -kanooteissa, joita kuljetti purjeet ja joiden kummallakin laidalla oli -yli 20 soutajaa; joka aluksen keulaa koristi suuri kultainen kotka -ja herrat lepäsivät niissä upeiden telttain alla. — Kuvaus soveltuu -oivasti Viikinkilaivaan. — Joka ilta maan hallitseva päällikkö lepäsi -puun alla, jonka oksista riippui monta kultaista kelloa, tuudittaen -häntä uneen soinnullaan. — Tämä kuvaus on ehkä saanut alkunsa -lähetysaseman vespermessusta. — Jaloja metalleja oli melkein yhtä -paljon kuin kiviä; kannut, lautaset ja maljatkin olivat kullasta. — -Epäilemättä Grönlannin viikinkipapeilla oli hyvin varustettu alttari, -kultaa oli silloin vielä pohjolassa runsaasti.] - -[Myöhemmin tiedämme varmoista lähteistä Grönlannin pohjoisemman -siirtokunnan kaikkineen kadonneen teille tietämättömille. Ehkä olivat -vaaleaveriset mandaanit näiden kadonneitten jälkeläisiä. Ehkä tutkimus -voi vielä senkin toteen näyttää, että pois muuttaneet myöhemmin -kääntyivät pakanuuteen ja sitten palasivat takaisin ryöstämään -Grönlannin eteläisiä siirtokuntia. Siihen suuntaan viittaavat eräät -paavien bullat.] [ La Vérendrye palasi takaisin, vaikka talvi olikin -ankarimmillaan ja jäätävät viimat tekivät matkan lumisten preriain -poikki melkein sietämättömäksi. Helmikuussa 1739 retkikunta pääsi -takaisin asemalle, joka oli rakennettu Assiniboine-joen rannalle, mutta -johtajan voimat olivat niin murtuneet, ettei hän enää voinut jatkaa -löytöjä. Kaksi miestä oli jätetty mandaanien luo kieltä oppimaan, ja -he palasivat takaisin seuraavana vuonna syksyllä. Heidän mandaanien -luona ollessaan oli sinne tullut erään lännen heimon miehiä kauppaa -tekemään. Nämä kertoivat, että lähellä heitä asui miehiä, joilla oli -vaaleat kasvot, niinkuin näillä molemmilla ranskalaisillakin. He muka -rakensivat tiilistä ja kivistä linnoja ja asettivat niihin tykkejä. -Heillä oli härkiä ja hevosia, puuvillavaatteet, he viljelivät viljaa, -palvelivat ristiä ja kirjoilla rukoilivat. Näillä intiaaneilla siis -näyttää olleen tieto Californian espanjalaisista. La Vérendrye paikalla -lähetti poikansa Pierren yrittämään kauemmaksi, mutta kun hän ei saanut -mandaaneilta oppaita, niin hänen täytyi palata tyhjin toimin.] - -V. 1742 La Vérendryen kaksi poikaa lähti uudelle retkelle, ja -tällä kertaa he pääsivät entistä paljon kauemmaksi. He nousivat -mandaanioppaitten keralla Pientä Missouria, huomasivat seudun kirjavat -maanlaadut ja saapuivat sitten varis-intiaanien maahan. Jatkaen matkaa -yhä kauemmaksi länttä kohden he tapasivat joukon jousi-intiaaneja, -jotka olivat sotaretkellä pelättyjä käärme-intiaaneja vastaan. Tämän -joukon keralla molemmat La Vérendryet saapuivat korkean, lumen -peittämän vuoriston luo, jonka rinteillä oli suuret havumetsät. Mutta -kun sieltä löydettiin käärme-intiaanien leirinpohja ja siitä päätettiin -vihollisen lähteneenkin jousien maahan sotaretkelle, niin nämä -kiiruimman kautta palasivat takaisin, eivätkä molemmat ranskalaiset -päässeetkään näkemään kauan toivottua lännen merta, jonka he luulivat -aaltoilevan vuoriston takana. Ei ole varmaa, kauaksiko länttä kohti -he tunkeutuivat; jotkut luulevat heidän päässeen aina Kalliovuoriston -pääjonon juurelle saakka, toiset vain Bighorn-vuoristolle, joka on -lähempänä idässä. Kului sitten monta vuotta, ennenkuin koetettiin -päästä siihen suuntaan kauemmaksi. - -Pohjan puolessa La Vérendryet ennen vuotta 1738 löysivät -Manitoba-järven, jota he kartassaan sanovat »Preriain järveksi», ja -perustivat sen rannalle aseman. Toinen veljeksistä näyttää käyneen -Saskatshewan-joella, vaikkei hänen matkastaan sen- enempää tiedetä. -Ennen vuotta 1749 oli joki tutkittu aina molempien latvahaarojen -yhtymäpaikkaan saakka ja jokivarteen perustettu pari asemaa. Siihen -päättyivät La Vérendryen ja hänen poikainsa löydöt. Isä koroitettiin -kapteeniksi ja hänelle annettiin korkea ritarimerkki, mutta pian tämän -myöhäisen tunnustuksen jälkeen hän kuoli (v. 1749), voimatta enää -toteuttaa uusia tuumia, joihin hän ehkä olisi saanut tarvittavat varat. -Vähillä varoilla hän oli suorittanut suuren tutkijatyön ja astunut -Pohjois-Amerikan sisäosien uranaukaisijain ensimmäisten joukkoon. -La Vérendryen ritarimerkki ei suojellut hänen poikiaan suurelta -vääryydeltä. Heille ei annettu oikeutta löytöjen jatkamiseen eikä -niihin etuihin, joita isälle oli vakuutettu jo löydetyissä maissa, vaan -uusi maaherra antoi kaikki heidän perustamansa asemat aivan vieraalle -miehelle, jonka lähettämä retkikunta v. 1751 nousi Saskatshewanin -eteläistä lähdehaaraa aina Kalliovuorien juurelle saakka, rakentaen -sinne linnan. Siellä olevat intiaanit tiesivät kertoa, että eräällä -saarella länsirannan edustalla asui valkoisia miehiä, joiden kanssa -tehtiin kauppaa, mutta ei ole varmaa, oliko näillä huhuilla tosipohjaa. - -Sen koommin eivät ranskalaiset jatkaneet Pohjois-Amerikan sisäosien -tutkimista kauemmaksi länttä kohti, sillä v. 1763 Canada kenraali -Wolfin voitokkaan sotaretken jälkeen luovutettiin Suur-Britannialle ja -sekä pohjoisessa että etelämmässä englantilaiset miehet ryhtyivät työtä -jatkamaan. - - - -Hudson-lahden maat. - - -Retket, joita Canadasta alettiin maitse tehdä Hudson-lahden rannalle, -herättivät Englannissa suurta levottomuutta, ja luonnollista oli, että -siellä kallistettiin kuuliainen korva Chouartin ja Radissonin puheille, -kun he saapuivat kehoittamaan englantilaisia omien maanmiestensä kanssa -kilpailemaan. Prinssi Rupert, kuningas Kaarle I:n saksalainen serkku, -joka suurimman osan elämäänsä vietti Englannissa ja erinomaisella -menestyksellä johti maa- ja merisotavoimia, sai Kaarle II:lta -oikeuden Hudsonin löytämän sisämeren rantoihin ja niiden kauppaan. -Englantilaiset retkikunnat eivät olleet sanottavasti maissa käyneet, -mutta molemmilta ranskalaisilta saatiin kuulla, että nuo pohjoiset ja -vielä pohjoisuuttaankin kolkommat seudut olivat erinomaisen rikkaita -turkiseläimistä. Majava siellä pesi joka joessa, jonka vettä se kykeni -järjestelemään, saukkoja, biisamirottia, näätiä ja kaikenlaisia -vesieläimiä, puhveleita, hirviä, hirvaita, karhuja, kettuja ja susia -siellä oli. - -Komppania perustikin muutamia asemia Hudson-lahden rannalle ja osti -intiaaneilta kaikenlaisella vähäarvoisella rihkamalla erinomaisen -arvokkaat turkiskuormat. Mutta silti ei prinssi Rupert ystävineen -saanut siirtokunnastaan hyötyä, sillä ranskalaiset eivät sitä hyvällä -luovuttaneet, vaan tekivät sinne monta sotaretkeä ja valtasivat ja -hävittivät englantilaisten asemat. Muun muassa D'Iberville, Louisianan -perustaja, johti moista retkikuntaa. - -Englantilaiset eivät sen vuoksi alkaneet tehdä asemiltaan laajoja -sisämaan matkojakaan, ennenkuin Canada joutui heille. Joku seikkailija -tosin kävi intiaanien keralla kauempanakin, mutta tiedot heidän -vaelluksistaan ovat aivan häälyväisiä. Ainoastaan kauas pohjoisen -perille tehtiin joku tärkeäkin retki. - -V. 1719 kapteeni James Knight, lähes 80-vuotias veteraani, lähti -kahdella laivalla tutkimaan Hudsen-lahden rantoja, toivoen löytävänsä -Anianin salmen, jonka olemassaoloon silloin vielä yleiseen uskottiin. -Hänen täytyi viettää Marmorisaaren luona talvea, ja siellä koko -retkikunta viimeiseen mieheen kuoli tautiin ja nälkään. Kapteeni -Scroggs v. 1721—22 turhaan etsi retkikuntaa; vasta v. 1767 löydettiin -saarelta sen tähteitä ja sen kamala kohtalo tuli tunnetuksi. - -Kesällä 1741 Englannin hallitus lähetti Christopher Middletonin -kahdella laivalla etsimään Anianin salmea. Hän vietti talvea -Churchill-joen suulla, Hudson-lahden länsirannalla, ja purjehti -seuraavana kesänä pohjoista kohti. Middleton tutki ne syvät vuonot, -jotka Hudson-lahden luoteiskulmilta pistävät maan sisään, ynnä Frozen -Streetin (jäätyneen salmen), joka kulkee suuren Southampton-saaren -pohjoispuolitse, ja osoitti varmasti, ettei Hudson-lahdesta ollut -länteen eikä luoteeseen kulkevaa salmea. Vasta hän sai suoritetuksi -loppuun Bylotin, Foxen ja Jamesin työn. - -Tehtiin kuitenkin vielä myöhemminkin retkiä, sillä Englannissa oli -vaikutusvaltaisia miehiä, jotka yhä vielä uskoivat merien välillä -olevan salmen. Myöhemmillä matkoilla löydettiin ja tutkittiin -Chesterfield-vuono, joka Hudson-lahden luoteiskulmilta pistää -kauas maan sisään ja enimmäkseen on syvä ja korkearantainen. Mutta -vaikka vuonon alkuosa näyttikin lupaavalta, niin oli kuitenkin -pettymys tutkijain lopullinen palkka. Vuonon vesi vähitellen muuttui -suolattomaksi ja sen päässä oli järvi, johon laski suuri Dubawnt-joki. -Sitäkin noustiin vähän matkaa, mutta siihen jäivätkin moneksi aikaa -näillä kulmilla tutkimiset. - -Ensimmäinen, joka teki Hudson-lahdelta pitemmän matkan maan sisäosiin, -oli Hudson Bay komppanian palveluksessa oleva Anthony Hendry. Yorkin -asemalta, joka on Nelson-joen suussa, hän nousi kanootilla aina -Saskatshewan-joelle ja assiniboinien maahan, ja kanoottinsa jättäen -tutki ensimmäisenä Saskatshewanin molempien lähdehaarain välisen maan. -Ranskalaiset olisivat halusta estäneet hänen matkansa, mutta eivät -uskaltaneet käyttää väkivaltaa. Prerioilla Hendry tapasi runsaasti -riistaa ja assiniboinet ottivat hänet ystävällisesti vastaan. Hän näki -tämän jälkeen ensimmäiset puhvelit ja tuli miellyttävään seutuun, -jossa oli viljalti riistaa. Siellä hän tapasi toisia intiaaneja, -jotka epäilemättä kuuluivat mustajaikain heimoon. Hän vietti talven -mustajalkain maassa, kulkien ristiin rastiin, kunnes huhtikuun lopulla -lähti kanootilla Red Deer-jokea kotia kohti kulkemaan. Kesäkuun -20 p. 1755 Hendry saapui Yorkin asemalle Hudson-lahden rannalle, -suoritettuaan matkan, josta hänen maanmiehilleen oli erinomaisen paljon -hyötyä. Siten oli englantilainen matkustaja tutkinut Canadaa länteen -päin vielä pitemmälle kuin ranskalaiset, ennenkuin maa vielä oli -Englannille siirtynytkään. - - - -Samuel Hearne. - - -Muista matkustajista, jotka Hudson-lahden komppanian puolesta tutkivat -maan sisäosia, on mainittava varsinkin Samuel Hearne, joka siirsi -maantuntemuksen rajapaaluja muita paljoa kauemmaksi pohjoista kohti. - -Hearne lähetettiin etsimään jokea, joka oli kaukana luoteessa ja jonka -luona intiaanien tietojen mukaan piti olla runsaasti kuparimalmia. -Hän lähti matkaan marraskuussa 1769, mukanaan pari englantilaista ja -joukko intiaaneja; intiaanit kuitenkin alkoivat matkalla niskoitella -ja karkailla, niin että Hearnen täytyi palata takaisin. Paluumatkalla -hän tapasi intiaanipäällikön, joka neuvoi ottamaan intiaanien vaimotkin -mukaan; silloin miehetkin pysyisivät mukana. Seuraavana talvena, -joulukuussa, hän teki uuden yrityksen ja tämä päällikkö heimon miesten -ja vaimojen kanssa lähti hänen kerallaan matkalle. Hearne samosi -järvien ja jokien poikki luodetta kohti, kulki napapiirin poikki ja -chipewy-intiaanien keralla, joita hän matkalla tapasi, päätti tunkeutua -aina Jäämeren rannalle saakka. Matkalla tavatut intiaanit olivat -sotaretkellä eskimolta vastaan, ja heihin vielä Kuparikaivosjoella -yhtyivät kupari-intiaanitkin. Retkikunta, joka oli jättänyt vaimot -ja raskaimmat taakat jälkeensä, oli näin paisunut melkoiseksi. -Intiaanit hyökkäsivät eskimoitten kimppuun ja säälimättä surmasivat -koko heimon, Hearnen voimatta sitä estää. Heinäkuun 18 p. saavuttiin -Kuparikaivosjoen suuhun ja valkoinen mies oli näillä kulmilla täten -ensi kerran tavannut Jäämeren rannan. Hearne oli suorittanut matkan, -joka takasi hänelle pysyvän maineen, ja vaikka hänen piirtämänsä kartta -olikin hatara ja etäisyydet virheelliset, niin toi hän kuitenkin -ensimmäiseksi tiedot näistä laajoista autioista maista, jotka osaksi -tunnemme vain hänen kertomuksensa mukaan. Mutta kuparia, jota hän oli -lähtenyt etsimään, hän ei löytänyt. - -Paluumatkalla hän kulki toisia teitä ja löysi suuren järven, jonka -nimeksi hän ilmoitti Athapuseowin, vaikkei se lienekään ollut nykyinen -Athabasca, vaan hänen matkansa yleisestä suunnasta päättäen Suuri -Orjajärvi. Hän kulki järven poikki ja edelleen muita järviä ja jokia, -kunnes saapui Walesin prinssin asemalle Hudson-lahden rannalle, josta -hän oli matkaankin lähtenyt. - -Myöhemminkin Hearne teki komppanian puolesta matkoja sisämaahan ja -rakensi alisen Saskatshewanin pohjoispuolelle aseman, joka sitten -kauan oli turkiskaupan keskustana niillä kulmilla. La Pérousen v. 1782 -tehdessä hävitysretkensä Hudson-lahden rannoille Hearne oli Walesin -prinssin aseman komentajana, ja kun hänellä ei ollut minkäänlaisia -keinoja vastarinnan tekemiseen, niin hänen täytyi luovuttaa asema -kaikkineen ranskalaiselle. La Pérouse antoi hänen pitää matkalla -kirjoittamansa päiväkirjan, vieläpä kehoitti häntä sen julkaisemaankin, -ja Hearne jonkun ajan kuluttua noudattikin kehoitusta. - -Hudson-lahden komppania ei tämän jälkeen muutamaan aikaan jatkanut -retkiään, mutta sitä uutterampia olivat ne englantilaiset -turkiskauppiaat, jotka Canadassa aloittivat toimensa tämän maan -siirryttyä Ranskan vallasta Englannin vallan alaiseksi. Ne seudut, -joihin edellämainitut uranaukaisijat olivat matkansa tehneet, tulivat -vähitellen sangen laajalti tunnetuiksi heidän matkainsa kautta ja uusia -asemia perustettiin. Pietari Pond tutki Athabasca-järven ja -joen ja -sieltä Saskatshewanille vievät vesireitit. - -Montrealin turkiskauppiaat muodostivat näihin aikoihin suuren -Luoteiskomppanian, jonka piti ottaa haltuunsa koko näiden takamaiden -turkiskauppa, mutta kaikki eturintaman miehet eivät yhtyneet -komppaniaan. Pond pysyi erillään ja päinvastoin muodosti kilpailevan -komppanian, jonka pontevin jäsen oli Alexander Mackenzie, nuori -skotlantilainen, josta tuli »loiton luoteen» kuuluisin uranaukaisija. -Kolmen vuoden kuluttua tämä komppania yhtyi Luoteiskomppaniaan, vaikka -se myöhemmin keskinäisen eripuraisuuden vuoksi uudelleen teki pesäeron. - - - -Alexander Mackenzie. - - -Nuori Mackenzie, joka oli saanut Churchill-joen seudut piirikseen, -halusi laajempaa toimialaa ja suunnitteli matkaa Jäämerelle saakka. -Hän ryhtyi retkeään valmistelemaan asemalla, jonka hänen serkkunsa -oli perustanut Athabasca-järven rannalle, aikoen ensinnä matkustaa -sieltä Suurelle Orjajärvelle, jonka rannoille turkiskauppiaat jo olivat -alkaneet tunkeutua. Mackenzie lähti useiden eurooppalaisten seurassa -matkaan Athabasca-järveltä kesällä 1789 ja laski Suureen Orjajärveen -leveätä Orjajokea, jonka koskien ohi veneet oli taivallettava. Säät -olivat vielä kylmät ja selillä paljon jäälauttoja, niin että Suuren -Orjajärven poikki vain vaivoin päästiin kulkemaan. Laskettuaan järven -pohjoiseen haaraan retkikunta tapasi punapuukko- ja kupari-intiaaneja, -joiden kanssa tehtiin kauppaa. Osa retkikunnasta jäi tänne asemaa -rakentamaan, Mackenzie toisten keralla lähti edelleen retkeilemään -kohti seutuja, joissa ei vielä kukaan valkoinen ollut käynyt. - -Hän palasi ensin pääjärvelle ja kulki sen pohjoisrantaa länttä kohti -laskuväylää etsien. Näin hän löysikin mahtavan joen, jolle sitten on -annettu hänen nimensä. Se vähitellen kapeni ja kävi yhä vuolaammaksi. -Ensin kuljettiin Horn-vuoriston ohi, joka oli oikealla rannalla, sitten -vasemmalta tulevan Liard-joen suun ohi. Intiaaneja nähtiin, mutta -retkikunnan huomattuaan ne enimmäkseen kiiruimman kaupalla pakenivat. -Toiset taas kuvailivat joen vaaroja niin peloittavin värein, että -Mackenzie töin tuskin saattoi estää omia intiaanejaan karkaamasta. -Heinäk. 3 p. nähtiin vasemmalla rannalla vuoria ja Mackenzie nousi -korkealle, melkein äkkijyrkälle kalliolle, jolta oli laaja näköala -joka puolelle. Ilmat lämpenivät ja matkaa jatkettiin ripeästi -myötävirtaan. Kuljettiin melkoisen kirkasvetisen syrjäjoen laskupaikan -ohi; se tuli Suuresta Karhujärvestä, jonka olemassaolo kuitenkin oli -silloin vielä tuntematon. Silloin tällöin tavattiin intiaaneja, mutta -ne olivat arkoja ja epäluuloisia. Laskettiin Sans Sault-kosket ja -tultiin sitten kapeaan kuruun, jossa mahtava joki puristui korkeiden -kalkkikalliorantain väliin. Kun oli päästy tästä kurusta, niin tultiin -sille alankomaalle, joka on Pohjois-Amerikan rantueena Jäämerta -vastaan. Siitä alkaen joki leveni ja jakautui moneksi haaraksi. -Kohdattiin uusi intiaaniheimo ja siltä vihdoin saatiin tietoa -Pohjois-Jäämerestä. Vaikka retkikunnan intiaanit niskoittelivat, -ruokavarat kun olivat loppumassa, niin päätti Mackenzie kuitenkin -jatkaa matkaa. Heinäkuun 12 p. hänen pieni venejoukkonsa vihdoin saapui -joen suuhun. Nähtiin paljon pieniä valaita, mutta eskimoita ei näkynyt. -Heinäk. 16 p. Mackenzie lähti paluumatkalle, kuljettuaan löytämäänsä -jokea 1600 kilometriä Suuresta Orjajärvestä hikien. - -Paluumatka oli deltan haarautumiskohdasta alkaen sangen vaivalloista -virran vuolauden vuoksi. Eräässä intiaanikylässä Mackenzie sai -kuulla huhuja lännen merestä, jonka rannoille oli tullut valkoisia -miehiä — nämä arvatenkin olivat niitä turkiskauppiaita, joita oli -saapunut Alaskan rannikolle. Yukon-joestakin hän näyttää saaneen -tiedon. Karhujoen laskukohdan yläpuolella joen äyräs paloi; saman -ilmiön ovat huomanneet myöhemmätkin matkustajat; siihen näyttää syynä -olevan paikalla esiin tuleva ruskohiilikerros. Suurelle Orjajärvelle -saavuttiin 22 p. elok. ja syyskuun 12 p. Chipewayn asemalle Athabascan -rannalle, josta oli liikkeellekin lähdetty. Puolenneljättä kuukautta -oli retki kestänyt. - -Tämä merkillinen löytöretki ei näytä herättäneen niin suurta -huomiota, kuin olisi ollut syytä luulla, mutta Mackenzien tutkijainto -ei siitä talttunut. Hän kävi Englannissa hankkimassa tieteellisiä -koneita ja oppi tekemään niillä havainnolta. Hän aikoi nyt nousta -Peace-jokea, joka laskee Mackenzieen vähän alempana sen lähtökohtaa -Athabasca-järvestä, aina Kalliovuoriin saakka ja sitten niiden poikki -kulkien jatkaa retkeä länttä kohti, kunnes saapuisi Lännen meren -rannoille. - -Lokakuussa 1792 hän lähti matkaan Chipewayn asemalta, kulki kanootilla -Athabascan päähän, laski kappaleen matkaa siitä lähtevää jokea, -kunnes tuli Peacc-joen suuhun. Tämän joen vuolaudesta huolimatta hän, -jättäen taakseen kaikki ennen käydyt paikat, nopeaan nousi sitä aina -Smoky-joen suulle, johon hän väkensä kera asettui talveksi. Keväällä -hän heti säiden salliessa lähti jatkamaan matkaa kohti jokea, jonka -hänen talvella tapaamansa intiaanit olivat kertoneet vuoriston takana -juoksevan länttä kohti. Saatuaan kaksi intiaania oppaiksi Mackenzie -lähti matkaan toukok. 9 p. 1793 uudessa talven kuluessa rakennetussa -kanootissa; paitsi intiaaneja hänellä oli mukanaan yksi englantilainen -ja kuusi Canadan ranskalaista. Peace-joen rantamaisemat olivat -erinomaisen kauniit ja metsänriistaa oli runsaasti. Mutta jokimatka -oli ylen vaarallista ja monta kertaa kanootti oli vähällä tuhoutua -kuohuissa. Miehet alkoivat väsyä ja tyytymättöminä vaativat palaamaan -takaisin, mutta Mackenzie ei tahtonut kuulla puhuttavankaan semmoisista -ehdotuksista, vaan päätti raivata tien vuorenrinteellä kasvavan -pensaikon läpi taivaltaakseen sitä pitkin kanootin ja tavarat kurun -yläpuolella olevalle tyynemmälle virranosalle. Kovilla ponnistuksilla -tämä tulikin tehdyksi ja he saapuivat siten siihen paikkaan, jossa -yhtyvät Peace-joen molemmat lähdehaarat, Parsnip ja Finlay. - -Lähdettiin nousemaan eteläisempää haaraa, Parsnipia. Se oli tulvillaan, -virtaus tavattoman kiivas ja nousu sen mukaan ylen vaikeata. Tavattiin -intiaaneja, jotka eivät vielä milloinkaan olleet nähneet valkoisia -miehiä, ja näiltä Mackenzie sai vähän varmempia tietoja vuoren takana -länttä kohti juoksevasta joesta. Hän saapuikin pian Parsnipin latvoille -ja oli näin kulkenut Mackenzien sen suusta, Jäämeren rannoilta, aina -joen suurimman syrjäjoen latvoille, Kalliovuoriston korkeimpiin soliin -saakka. Taivallettuaan kanootin vedenjakajan poikki Mackenzie oli -ensimmäinen valkoinen, joka on Pohjois-Amerikan pohjoispuoliskossa maan -poikki kulkien saavuttanut Tyyneen mereen laskevan joen. Se oli vuolas -vuoristojoki, joka laski suureen, myöhemmin nykyisen nimensä saaneeseen -Fraser-jokeen. Muutamassa koskessa kanootti oli vähällä hajota ja koko -retkikunta saada surmansa. Miehet alkoivat niskoitella ja vaativat -kääntymään takaisin, mutta Mackenzie tarmokkaalla käytöksellään -sai heidän vastarintansa voitetuksi, ja lukemattomien vaarojen ja -vaikeuksien jälkeen saavuttiin Fraserin tyynemmälle vedelle. Mackenzie -luuli tätä jokea Columbiaksi, jonka alaosan purjehtijat olivat -löytäneet ja tutkineet. Mutta matkan vaikeudet eivät silti olleet vielä -lopussa-. Fraserissakin oli koskia, joiden sivu oli taivallettava, -ja intiaanit, joita kohdattiin, olivat kovin epäluuloisia ja hitaita -rauhalliseen seurusteluun. Kuultuaan heiltä joen edelleenkin olevan -hyvin vaikean veneellä kulkea Mackenzie jätti sen ja lähti samoamaan -oikotietä vuoriston poikki. Monien kieltojen jälkeen saatiin oppaaksi -muuan intiaani, mutta yleensä asukkaiden vihamielisyys oli ilmeinen, -joten Mackenzien täytyi käyttää koko tarmonsa Ja mielenmalttinsa -estääkseen heitä aseita käyttämästä. Heinäkuun 4 p. lähdettiin -kulkemaan vuoriston poikki raskain taakoin, vähin eväin ja huonojen -säitten vallitessa. Retkikuntaa rohkaisi kuitenkin sanoma, ettei meri -ollut kaukana ja että sen rannikolla usein kävi valkoisia. Bella -Coola-joen rannalla asuvilta ystävällisiltä intiaanéilta saatiin -taas kanootit ja laskettiin tätä jokea meren rannalle saakka. 20 p. -heinäkuuta Mackenzie vihdoinkin näki kauan kaivatun länsimeren, jonka -luo ennen häntä niin moni rohkea retkeilijä oli turhaan pyrkinyt. -Vancouver oli vähää ennen käynyt sillä paikalla, jossa Mackenzie meren -yhdytti. - -Mutta rannikon intiaanit olivat niin vihamielisiä, että Mackenzie -tiedon retkestään kallioon maalattuaan viipymättä lähti paluumatkalle. -Eväät olivat melkein lopussa ja sitä suuremmalla kiireellä kuljettiin. -Vaikka intiaaniheimot koettivatkin ehkäistä paluumatkaa, päästiin -kuitenkin elok. 17 p. takaisin Parsnip-joelle, ja toista kyytiä kuin -noustessa laskettiin nyt sitä ja Peace-jokea alamaihin. Kuukaudessa -kuljettiin siten Tyynen meren rannoilta ylimmälle, Peace-joen rannalle -rakennetulle asemalle. - -Mackenzien toinen retki oli tärkeimpiä tutkimusretkiä, mitä -Pohjois-Amerikan luoteisosiin on milloinkaan tehty, ja sen lopulliset -vaikutukset ulottuivat sangen laajalle. Kun tie Lännen merelle näin oli -saatu avatuksi, niin ei kauan kulunut, ennenkuin toisia seurasi perässä -ja Kalliovuoristo ynnä nykyinen British Columbia tulivat tunnetuiksi. - -Hudson-lahden komppaniakin uudelleen rupesi maantutkimusta edistämään -ja sen toimesta Philip Turner 1790—92 kartoitti Suuren Orjajärven ja -Saskatshewanin välisen maan. Hänen kartassaan m.m. Athabasca-järvi oli -ensi kerran oikein esitettynä. Hänen jälkeensä Pietari Fidler jatkoi -työtä, matkustellen vielä paljoa laajemmalti. Mutta suurin osa hänen -suorittamastaan työstä jo kuuluu seuraavaan vuosisataan, samoin kuin -David Thompsoninkin, joka oli näiden laajain erämaiden toimeliaimpia -tutkijoita. - -Omituista on, että nämä Pohjois-Amerikan etäiset kolkat tulivat -osapuilleen tunnetuiksi paljoa ennemmin kuin etelämmät ja -hedelmällisemmät seudut. Syynä siihen oli, että ne olivat arvokkaimpien -turkiseläimien kotiseudut ja siksi harvaan asutut, että valkoiset -vähälläkin joukolla saattoivat mielin määrin niissä samoilla. -Sikäläiset intiaanit ovat aina olleet vähemmän sotaisia kuin etelämmät, -eikä niillä ollut syytäkään tehdä aseellista vastarintaa ja karkoittaa -valkoisia maastaan, nämä kun eivät saapuneet uudisasukkaina heiltä -maata riistämään, vaan kauppiaina, jotka tulivat arvoa antamaan heidän -siihen saakka melkein arvottomille metsästystuotteilleen ja samalla -toivat heille monta uutta hyöty-, ylellisyys- ja nautintoesinettä, -joiden viehätykset heihin lujasti vaikuttivat. - -Näin oli ennen kahdeksannentoista vuosisadan päättymistä Hudson-lahden, -Yläjärvi-Ontario-järvijonon, Jäämeren ja Kalliovuoriston välinen -suunnattoman laaja, harvaan asuttu erämaa lukemattomine järvineen -ja jokineen tullut osapuilleen tunnetuksi ja oli tehty ensimmäinen -retki vuoriston poikki Lännen merelle. Tämän työn olivat suorittaneet -etupäässä englantilaiset, ja he myös Tyynen meren puolelta tutkivat -vastaavan rannikon, ja siten oli maanosan koko pohjoisosa, Alaskaa -lukuunottamatta, joutunut Englannin vaikutuspiiriin, niin että tämä -saattoi sen lopulta kokonaan anastaa. Dominion of Canadan perustukset -oli siten laskettu. - - - -Uuden Englannin takamaa. - - -Sillä välin kuin Canadassa niin laajalti vallattiin aluetta, viljeltiin -Atlantin rannikon siirtokunnissa maata. Löytöretkiin oli hyvin vähän -aikaa — tosin oli niihin paljoa huonommat edellytyksetkin. Ainoastaan -Hudson-joen kohdalla oli sisämaahan kuljettava vesireitti, eikä sekään -johtanut aivan kauaksi. Sen eteläpuolella kulki takamaassa rinnan -merenrannikon kanssa Alleghany-vuoristo monine harjanteineen, joitten -poikki ei ollut mahdollista päästä kuin kepeäjalkaisen erämiehen. -Englantilaiset senvuoksi sangen hitaasti pääsivät tunkeutumaan -rannikolta sisämaahan, mutta heidän lukunsa kasvoi paljoa nopeammin -kuin ranskalaisten. Siihen aikaan kun ranskalaisten etäiset yritykset -kukoistivat parhaimmillaan, englantilaiset vasta kulkivat lähimpien -vuoristojen poikki ja rohkeat tienraivaajat lähtivät katselemaan, -minkälaisia maat niitten toisella puolella olivat. Heitä houkutteli -varsinkin Ohion laakso, jonka ranskalaiset aikoivat anastaa, kaventaen -siten Uuden Englannin siirtokuntien takamaata. Niistä seikkailijoista, -jotka sinne lähtivät, mainittakoon varsinkin Christopher Gist, joka oli -vapaussodan johtajan Washingtonin ystävä ja liittolainen. - - - -Kentucky. - - -1748 oli vielä harva valkoinen mies ennättänyt edes Virginian ihanaan -Shenandoah-laaksoon saakka. Mainittuna vuonna Yrjö Washington, joka -silloin oli vasta kuudentoista-vuotias nuorukainen, työskenteli -tässä laaksossa lohkaisemassa siitä lordi Fairfaxille luovutettua -aluetta. Seuraavana vuonna muuan komppania lohkaisi itselleen maata -Carolinan vuoriston takaa, ja yhtiön johtaja, Tuomas Walker, löysi -solan, joka on saanut nimensä Cumberlandin herttuasta, ja joukkoineen -tunkeutui sen kautta Cumberland-joelle, jonka rannalle rakennettiin -Kentuckyn ensimmäinen siirtokunta. Se oli mitä rikkainta maata -siniruohokenttineen, vihantine lehtimetsineen, suurine hirvas- ja -puhvelilaumoineen. Cumberland Gap-solasta tuli rintamamiesten lännen -valtatie. Metsästäjiä ja seikkailijoita alkoi yhä enemmän kulkea -vuoriston oiviin riistamaihin. 1753 Walker aikoi lähteä uudelleen -Alleghanyjen poikki etsimään jokea, jota pitkin voitaisiin laskea -tuohon ammoin etsittyyn Lännen mereen, mutta uhkaava sota teki tämän -tuuman tyhjäksi. - -Pennsylvaniasta käsin tunkeutui kaupustelijoita Ohion laaksoon. -Philadelphiasta oli vaunuin kuljettava tie Harrisburgiin saakka ja -sieltä ratsupolku Potomacille. Potomacin rannalta kulki intiaanipolku -vuoriston poikki Ohion haaroille, nykyisen Pittsburgin seuduille. -Kauempana lännessä oli toisia intiaanipolkuja. Kaupustelijain luku -oli ajan mukana kasvanut melkoiseksi. V. 1749 kulki arvion mukaan -kolmesataa englantilaista rihkamakuormaa hevosen selässä vuoriston -poikki lännen joille ja sitten laski niitä veneissään edelleen. Samaan -aikaan muodostettiin englantilainen Ohion komppania, joka sitten -sai aikaan sodan; Ohion komppanian päätiedustelija Christopher Gist -lähetettiin 1750 Ohion koskille tutustumaan sikäläisiin intiaaneihin -ja etsimään soveliasta hedelmällistä ja tasaista maata. Hän matkusteli -laajalti kautta Ohion seutujen ja teki intiaaniheimojen tuttavuutta, -lopulta rakentaen Miamin varrelle kauppa-aseman parinkymmenen -penikulman päähän Ohiosta. Se oli siihen aikaan englantilaisten etäisin -asema sillä puolella. Sieltä Gist teki laajan matkan Kentuckyynkin, -käyden etäämpänä kuin kukaan englantilainen ennen häntä. - - - -Washington ja Gist. - - -Talvella 1753 Gist teki sen matkansa, joka on hänelle tuottanut -historiallisen maineen. Myöhään marraskuussa saapui hänen etäiseen -raja-asumukseensa Yrjö Washington kahden seuralaisen kanssa pyytämään -Gistiä oppaaksi retkelle, jolle viranomaiset olivat hänet lähettäneet. -Englantilaisten etenemisestä levottomiksi käyneinä ranskalaiset -nimittäin olivat ruvenneet pohjoisesta päin tunkeutumaan Ohion -laaksoa kohti, perustaen aseman toisensa jälkeen ja lopulta vallaten -Ohion haaratkin, sen tärkeän paikan, jossa nykyinen Pittsburg on. -Paikalla olleet englantilaiset oli otettu vangiksi, he kun muka -olivat asettuneet ranskalaiselle alueelle. Virginian englantilainen -kuvernööri puolestaan väitti, että ranskalaiset olivat tulleet -englantilaiselle alueelle, ja oli lähettänyt nuoren Washingtonin -heidän linnojaan tarkastamaan ja käskemään heitä poistumaan. Matka -oli tavattoman pitkä ja vaikea, koska oli täysi talvi, tietä ei muuta -kuin intiaanien polkuja, vuoristoita ja jokia yli kuljettavana. Gist -lähti viipymättä muutaman toverinsa keralla matkaan. Otettuaan mukaan -intiaaneja, jotka mielihyväkseen saivat kuulla, että oli aikomus ajaa -ranskalaiset maasta pois, pieni retkikunta mitä huonoimmilla keleillä -saapui ranskalaisten linnoille. Siellä vastaanotto oli kaikin puolin -kohtelias, mutta Washingtonin vaatimuksiin linnoituksien päälliköt -vastasivat, että he olivat sotilaita, jotka tottelivat Quebecistä -saamiaan ohjeita; eivätkä siis voineet Virginian kuvernöörin käskystä -lähteä maasta. Paluumatka oli melkein vielä vaikeampi kuin menomatka, -ja nopeammin matkatakseen Washington lopulta kulki metsien läpi -oikotietä kahden Gistin kanssa. Tällä retkellä muuan yksinäinen -intiaani, joka oli luvannut heitä opastaa, yritti salakavalasti ampua -jommankumman valkoisista, mutta laukaus ei sattunut. Alleghany-joella -he rakensivat pienen lautan yli päästäkseen ja olivat siinä henkensä -menettää. Gistin kädet ja jalat paleltuivat pienellä saarella, jolle -heidän täytyi lautaltaan paeta, mutta joki kun yöllä oli kauttaaltaan -jäätynyt, niin he jalan pääsivät toiselle rannalle. Sitten ei enää -ollut pitkää matkaa lähimpään brittiläiseen kauppapaikkaan, jossa -molemmat retkeilijät saivat levätä. Tällä retkellä oli historialliset -seuraukset. Washingtonin tiedot saatuaan Virginian kuvernööri lähetti -Ohion laaksoon retkikunnan rakentamaan haaroihin linnan. Mutta tuskin -oli rakennustyöhön ryhdytty, ennenkuin ranskalaiset sen keskeyttivät ja -valloittivat paikan. Washington lähetettiin paikalle mukanaan osasto -Virginian maanpuolustusväkeä ja hän voitti ranskalaiset metsässä -syntyneessä taistelussa. Se oli sen seitsemän vuotta kestäneen sodan -ensimmäinen tappelu, jossa Ranska menetti kaikki Uudessa maailmassa -olevat alusmaansa. - - - -Daniel Boone. - - -Alleghany-vuoristo ja sen takainen maa oli intiaanisodan synkkää -veristä maata. Henkensä kaupalla siellä liikkuivat valkoiset -metsästäjät. Mutta erämaiden viehätys oli vaaroja suurempi. Daniel -Boone, joka oli syntynyt Pennsylvaniassa, oli jo nuorena poikana -kiintynyt niihin. Jo v. 1760 hän kulki vuoriston poikki Tennesseehen -eräretkille. Mutta vielä enemmän häntä viehätti Kentucky ihanine -laaksoineen ja lakeuksineen. Tämä maa oli siihen aikaan aivan -asumatonta, se kun oli pohjoisien ja eteläisien intiaanien riitamaata -ja sen vuoksi ainaisen vainon jaloissa. Boone oli kuullut John -Finlay-nimisen erämiehen kiittävän sen erinomaista riistarikkautta. -Yhdessä Finlayn ja eräiden toisten toverien keralla hän lähti retkelle -tähän luvattuun maahan. Kun oli monen vaivan ja vastuksen jälkeen -päästy vuoriston poikki, niin nähtiin vihdoin viimeiseltä harjanteelta -ihana puistomaisema, jonka kedoilla kävi laitumella puhveli- ja -hirvieläin-karjoja. Metsät olivat erinomaisen reheväkasvuiset. Kaikki -näytti lupaavalta, sillä väijyviä intiaaneja ei näkynyt missään. -Seikkailijat asettuivat kallion rotkoon, jonka kokonaan peitti -suuri kaatunut puu, ja oleskelivat kesän ja syksyn samoilla mailla -näkemättä merkkiäkään punanahkoista. Luultavasti he vähitellen -kävivät varomattomiksi, sillä eräänä päivänä Boone ja John Stewart -äkkiä huomasivat olevansa intiaanien piirittäminä ja heidän täytyi -hyvällä antautua punanahkojen vangeiksi. Viikon päivät he olivat -intiaanien käsissä; mutta eräänä yönä, näiden nukkuessa tavallista -sikeämmin, molemmat erämiehet pääsivät karkaamaan ja palasivat takaisin -leiripaikkaansa, josta kuitenkin Finlay tovereineen oli lähtenyt. -Seuraavan vuoden alussa punanahkat jälleen hyökkäsivät molempien -erämiesten kimppuun ja Stewart sai tappelussa surmansa. Boone olisi -jäänyt ypö yksin erämaahan, mutta onneksi saapui silloin vuoriston -poikki hänen veljensä erään toisen miehen keralla kadonneita etsimään. -Heitä oli nyt kolme, mutta kolmas mies sattui kerran leiristä eksymään, -eikä sen koommin palannut; luultavasti oli intiaaninuoli hänet metsässä -saavuttanut. Kun ruuti ja luodit alkoivat loppua, niin veli lähti -uusia varastolta etsimään, ja Boone jäi yksin erämaahan kolmeksi -kuukaudeksi. Vainolaisiaan välttääkseen hän alinomaa muutti leiriään, -ja elikin siten aikansa tapaturmaa kohtaamatta, oman kertomuksensa -mukaan suuresti nauttien yksinäisestä metsäelämästään. Kolmen kuukauden -kuluttua veli palasi ja yhdessä he sitten jatkoivat maan tutkimista. -Kun he v. 1761 palasivat kotiin, tunsivat he sangen hyvin Kentuckyn. - -Cherokee-intiaanit pitivät Etelä-Kentuckya omanaan, vaikka -muutkin heimot siellä metsästivät. Eversti Henderson useitten -muitten varakkaitten uudisasukkaiden kanssa päätti ostaa tämän -maan cherokee-heimolta, perustaakseen sinne itsenäisen valtion, -jonka hän aikoi nimittää »Transsylvaniaksi». Boonen kertomus maan -rikkaudesta antoi erinomaista vauhtia tälle tuumalle, etenkin kun -Pobjois-Carolinassa siihen aikaan oli hyvin levotonta ja tyytymättömyys -viranomaisiin oli suuri. Luultavasti Boone oli eversti Hendersonin -asiamiehenä jo sopinut kaupat, kun eversti itse saapui kaupan -vahvistamaan ja hinnan maksamaan, polttaen cherokeitten kanssa -rauhanpiippua. Kauppakirjan vahvistettuaan päälliköt lausuivat: -»Kauniin maan teille nyt annamme, mutta sen asuttaminen taitaa olla -vaikeanlaista.» Niin tosiaan olikin. - -Daniel Boone johti v. 1773 lunastettuun maahan ensimmäiset -siirtolaiset, kaikkiaan kuusi perhettä, Boonen omakin mukaan luettuna. -Kiertelevä intiaanijoukko keksi retkikunnan, hyökkäsi sen kimppuun ja -surmasi useita, Boonen nuorimman pojan muiden mukana, sekä hajoitti -eri suunnille retkikunnan kotieläimet. Uudisasukkaat siitä niin -säikähtivät, että palasivat Virginiaan. Vasta v. 1775 Boone saattoi -tehdä uuden yrityksen. Hän johti miesjoukon Kentucky-joen rannalle ja -rakensi hirsilinnoituksen siirtokuntansa suojaksi. Linna sai nimekseen -»Boonesborough». Kun se oli valmistunut, niin Boone lähti perhettään -noutamaan ja toikin linnaansa sen, ynnä useita uusia siirtolaisia. -Kentuckyn asutus oli jo hyvässä alussa, kun vallankumous tapahtui ja -sanoma Lexingtonin tappelusta sinne saapui. Uuden siirtokunnan nimi -paikalla muutettiin Lexingtoniksi; se sijaitsee Kentuckyn valtion -siniheinäalueella ja on nykyään suuri ja komea kaupunki. - -Mutta vapaussodan aikana nuorta siirtokuntaa uhkasivat entistäkin -suuremmat vaarat. Intiaaneja kierteli alinomaa sen ympärillä, ja -kerran ne ryöstivät Boonen tyttären ja kaksi muuta tyttöä, jotka -olivat uskaltaneet lähteä vähän matkaa linnan ulkopuolelle. Yö oli -jo lähellä, ennenkuin heidän katoamisensa huomattiin. Seuraavana -aamuna Boone muutamien toverien keralla etsi intiaanijoukon jäljet, -seurasi niitä ja yllätti partiokunnan paraillaan ruoan keitossa. -Erämiehet kaatoivat miehen joka laukauksella, punanahkat pakenivat ja -ryöstetyt immet pelastettiin. Samanlaisia seikkailuja sattui tiheään. -Kerran joutui Boone itsekin useiden toverien keralla vangiksi -maasuolaa kootessaan, ja punanahkat kuljettivat hänet mukanaan Ohion -pohjoispuolelle. Englantilaiset lunastivat muut vapaiksi, mutta Boonea -intiaanit eivät luovuttaneet, hänen maineensa oli jo niin suuri. Muuan -päällikkö pelasti hänet kidutuksesta ja otti hänet pojakseen, ja Boone -sitten eli heimokunnan keralla rauhassa, kunnes kuuli punanahkain -valmistelevan hyökkäystä hänen siirtokuntansa kimppuun. Hän pääsi -karkaamaan ja viidessä päivässä samosi metsien läpi 250 kilometriä -Boonesboroughiin, joka hänen toimestaan kiiruimmiten korjattiin -ja varustettiin puolustuskuntoon. Puolentuhatta intiaania yhdessä -englantilaisten liittolaistensa kanssa hyökkäsi linnan kimppuun, jota -vain viisikymmentä miestä puolusti. Yhdeksän päivää kesti taistelua, -mutta lopulta intiaanit, paljon väkeä menetettyään, suuttuivat ja -lähtivät pois. Siirtokunta oli pelastunut ja Boone lähti etsimään -rannikolta vaimoaan ja lapsiaan, jotka olivat sinne palanneet, luullen -hänet surmatun. - -1790-luvulla Kentucky jo alkoi olla Boonen mielestä niin taajaan -asuttua, ettei hän siellä viihtynyt, etenkin kun keinottelijat -riistivät häneltä maat, huomattuaan papereissa jonkun muotovirheen. -Kuultuaan Missourin viljavista seuduista ja riistarikkaudesta -hän päätti muuttaa sinne, vaikka Missouri oli Espanjan vallan -alla. Espanjalaiset ottivat vanhan metsämiehen hyvin vastaan ja -nimittivät hänet sen piirin päälliköksi, myöntäen hänelle 8000 -tynnörinalaa maata yksityisomaisuudeksi. Mutta Boone ei nytkään -hankkinut omistusoikeudelleen täyttä muodollista vahvistusta, ja kun -Missouri siirtyi Yhdysvaltain vallan alle, niin hän jälleen menetti -omaisuutensa. Kentuckyn lainsäätäjäkunta silloin puuttui asiaan ja -vahvisti vanhan erämiehen omistusoikeuden muodollisista puutteista -huolimatta. Boone oli silloin lähes seitsemänkymmenen vuoden ikäinen, -mutta vielä innokas metsästäjä..Vielä 84 vuoden ikäisenä hän palasi -eräältä eräretkeltä kuusikymmentä majavannahkaa saaliinaan. Hän kuoli -v. 1820 kuudennellayhdeksättä ikävuodellaan. - -Daniel Boonea voisimme sanoa Cooperin »Nahkasukan» perikuvaksi, ellei -moni muu sen ajan erämies yhtä hyvällä syyllä voisi kunniasta riidellä. -Hän oli voimakas, vankka, jäntevä, sopusuhhtainen ruumiiltaan, -tarkkoja tarkempi ampumaan, valpas ja sukkela, samalla rohkea ja -varovainen, rehellinen ja ystävällinen luonteeltaan, ihmisystävä, -mutta niin kiintynyt metsäelämään, että hän ainiaan oleskeli asutuksen -eturintamalla, alttiina lukemattomille vaaroille, joista hän aina -suoriutui. Eivät terävimmätkään intiaanit kyenneet Boonen kanssa -kilpailemaan sotapolulla. Mutta vaikka vaara oli alati seurannut -häntä kintereillä, niin kuoli hän kuitenkin vuoteeseensa. »Jälkeni -ovat usein olleet veriset», hän sanoi avaamastaan maasta puhuessaan. -»Kaksi rakasta poikaa ja yhden veljen olen intiaanien käden kautta -menettänyt, neljäkymmentä arvokasta hevosta ja paljon karjaa he -ovat minulta ryöstäneet. Monta pimeätä ja unetonta yötä olen ollut -vain huuhkajain toverina, kaukana ihmisten rattoisasta seurasta, -kesäauringon paahtamana, talven pakkasten purtavana, erämaan asutuksen -välikappaleena.» Kolmekymmentä vuotta Daniel Boonen kuoleman jälkeen -hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin valtion kustannuksella -Missourista Kentuckyn pääkaupunkiin. - - - - -Espanjalaiset Californiassa. - - -Paitsi meriretkiä tekivät espanjalaiset Mexicosta käsin muutamia -maaretkiäkin Pohjois-Amerikan eteläosiin. Suurien löytöretkien aikana -oli tosin Coronado tunkeutunut aina Colorado-kanjonille saakka (II, -s. 310), mutta nämä löydöt olivat aikain kuluessa jääneet melkein -unhotukseen ja myöhempien löytäjäin oli jälleen alettava alusta. -Samoin kuin Amerikan muissakin espanjalaisissa maissa laajensivat -maantuntemusta täälläkin lähetyssaarnaajat, varsinkin jesuiitat. -Viranomaistenkin toimesta tehtiin muutamia retkiä, esim. sataman -etsimistä varten nykyisen Californian valtion rannoille, jotta -laivat Itä-Aasiasta palatessaan voisivat siihen poiketa, ynnä sitten -Californian niemimaan tarkempaa tutkimista varten. Vaikka nimittäin -olikin jo varhain saatu selville, että tämä maa oli niemimaa, niin -unhotettiin tämäkin tieto ja myöhemmin pääsi valtaan se käsitys, että -Californian niemimaa oli saari. - -Seitsemännentoista vuosisadan lopulla yrittivät espanjalaiset asuttaa -Californian niemimaan. V. 1683 lähti sinne Don Isidro Otondon johdolla -retkikunta, jonka mukana oli kolme jesuiittaa, isä Kuhn muita -kuulumpi. Maa kuitenkin huomattiin niin karuksi, että Otondo parin -vuoden kuluttua kaikkine siirtolaisineen lähti takaisin Mexicoon. -Alkuasukkaitten kanssa oli täytynyt taistella. Isä Kuhn sai kuitenkin -toisen jesuiitan, Juan Salvatierran, harrastamaan lähetystoimen -levittämistä niemimaahan, ja lokakuussa 1697 lähti Californiaan sitä -varten retkikunta. Perustettiin lähetysasema, joka maan karuudesta ja -alkuasukkaitten ynseydestä huolimatta pysyi voimassa ja vähitellen -laajensi vaikutustaan ja samalla maantuntemusta yhä pitemmälle. Kuhn -sillä välin toimi Sonorassa, ulottaen lähetystoimensa yhä kauemmaksi -pohjoista kohti ja käyttäen joka tilaisuutta maantuntemuksenkin -laajentamiseksi. V. 1694 hän oli Coloradon viimeisen syrjäjoen Gilan -rannoilla. V. 1700 hän intiaanien seurassa laski tätä jokea pääjokeen, -yuma-intiaanien maahan saakka. Eräältä korkealta vuorelta hän näki -Colorado-joen suun ja Californian niemimaan vuoret. Tämä näköala sai -hänet vakuutetuksi siitä, että California oli niemimaa, eikä saari. -Monta kertaa hän yritti epäämättömillä tosiasioilla todistaa tämän -otaksumansa, mutta joka kerralla luonnonesteet tekivät yrityksen -tyhjäksi. Californian lahden perukassa estivät laajat hiekkaerämaat -pääsemästä niemimaan puolelle, ylempää, yumain ja quinquimain maassa, -Colorado oli niin leveä, ettei voitu viedä sen yli kuormajuhtia. - -Salvatierra oli saanut Californian niemimaalle innokkaita apulaisia, -joista varsinkin isä Ugarte laajensi maantuntemusta. Tehtyään muutaman -matkan niemimaan poikki länsirannalle ja töin tuskin pelastuttuaan -veden puutteen tuottamasta hädästä hän sai laivan ja veneitä ja lähti -niillä rannikkoa tutkimaan. Kovat vuorovesivirtaukset estivät työtä -ja lahden perukassa meriveden sekaantuminen Coloradon kuljettamasta -liejusta. Vihdoin Ugarte kuitenkin pääsi Coloradon itäisen suuhaaran -suuhun. Joki oli tulvillaan ja kuljetti mukanaan paljon ruohoa, -lehviä ja puunrunkoja. Silmänäön mukaan ja vuoksen korkeudesta -tultiin vakuutetuiksi siitä, että lahti todella oli pohjoista kohti -umpinainen. Keripukki ja myrskyt hidastuttivat sitten siihen määrään -retkikunnan matkaa, että kului kaksi kuukautta, ennenkuin se pääsi -palaamaan lähtökohtaansa. Muutama vuosikymmen myöhemmin isä Consag -täydensi Ugarten työn, tutkien niemimaan ulkorannankin, ja toiset -jesuiitat jatkoivat maamatkoja yhä kauemmaksi pohjoista kohti. Kun -jesuiitat v. 1767 karkoitettiin kaikista Espanjan alusmaista, niin -jatkoivat fransiskaanit lähetystointa, ulottaen sen Sonoran puolelta -yhä kauemmaksi pohjoista kohti. - -Espanjalaiset viranomaisetkin alkoivat samaan aikaan ulottaa -siirtokuntatoimiaan yhä kauemmaksi pohjoiseen, ja samalla kun -laivaliike Ylä-Californian rannikolle kehittyi, kävi maayhteyskin -suotavaksi. V. 1770 perustettiin siirtokunta Montereyn lahteen, -nykyisen San Franciscon eteläpuolelle, ja neljä vuotta myöhemmin -lähetettiin kapteeni Juan Bautista de Anza etsimään Mexicosta sinne -vievää tietä, Garcés-niminen munkki mukanaan. Retkikunta matkasi -Sonoran kautta Gila- ja Colorado-joille sekä sitten maan poikki San -Gabriel-nimiselle lähetysasemalle, joka oli perustettu Ylä-Californian -rannikolle, lähelle nykyistä Los Angeles-kaupunkia. Seuraavana vuonna -samat miehet saivat toimekseen lähetysaseman ja hallintokeskustan -perustamisen San Franciscon lahteen, mutta matkalla Garcés erosi -retkikunnasta ja omin päin teki monta matkaa eri puolille, seutuihin, -joissa ei ennen kukaan ollut käynyt. Myöhemmin Garcés lähetettiin -perustamaan siirtokuntaa ja lähetysasemaa yuma-intiaanien maahan, mutta -kun espanjalaiset anastivat ja keskenään jakoivat intiaanien parhaat -maat, niin nämä hyökkäsivät heidän kimppuunsa ja surmasivat kaikki, -Garcéen ja hänen apulaisensa muitten mukana. - -Kaksi fransiskaania, isät Escalante ja Dominguez, lähti Mexicon -pohjoisosista Santa Fén kaupungista pyrkimään sisämaan kautta Tyynen -meren rannoille. Heidän tietysti täytyi tehdä paljoa pitempi maamatka -kuin Sonorasta yrittäneiden. Molemmat munkit lähtivät Santa Féstä -heinäkuussa 1776 kaksi upseeria ja viisi sotamiestä seuranaan, -kulkivat Rio Granden poikki tämän joen latvoilta ja tulivat sitten -Coloradon vesistöalueeseen. Käytyään eräässä utah-intiaanien -leirissä retkikunta syyskuussa kulki Coloradon poikki ja matkaansa -luodetta kohti jatkaen tuli Green Riverille, joka laskee Coloradoon -Wyomingin vuorilta. Sen yli kuljettuaan he tulivat maahan, johon -pelätyt comanche-intiaanit tapasivat tehdä rosvoretkiään, mutta he -eivät näytä näitä kohdanneen. Kuljettuaan vuoriston poikki vaikeita -teitä retkikunta saapui Utah-järven rannalle, Suuren Suolajärven -eteläpuolelle, ja löysi sieltä Utah-intiaanein kotimaan. Mutta -Utaheilla ei ollut kaupungeita, kuten moqui- ja zuni-intiaaneilla, -vaan he elivät yksinkertaisissa kehittymättömissä oloissa. He olivat -kuitenkin ystävällistä kansaa ja suostuivat siihen, että heidän -keskuuteensa perustettaisiin lähetysasema. Retkikunta sai heiltä paljon -tietoja ympärillä olevista maista, muun muassa suuresta kauempana -olevasta järvestä — Suuresta Suolajärvestä — jonka vesi oli niin -suolaista, että siinä kylpeneet sairastuivat. Munkit olivat nyt, ehkä -kanjonien vuoksi, kulkeneet niin kauas pohjoista kohti, että he olivat -tulleet Montereyn ohi, ja palasivat sen vuoksi etelämmäksi. Mutta -kun he eivät mistään saaneet tietoa lännen merestä eivätkä opastusta -sen rannalla oleviin espanjalaisiin siirtokuntiin, niin he arpaa -heitettyään päättivät palata Colorado-joelle, kulkivat sen poikki ja -saapuivat moqui-intiaanien maahan. Nämä tosin sanoivat mielellään -elävänsä ystävyydessä espanjalaisten kanssa, mutta eivät suostuneet -lähetysaseman perustamiseen. Marraskuun lopulla tultiin Zuniin, ja -tammikuun ensi päivänä 1777 retkikunta saapui takaisin Santa Féhen. Se -ei tosin ollut saavuttanut matkansa päämäärää, mutta maan sisäosien -tuntemista se oli edistänyt erinomaisesti. Escalante kirjoitti -matkakertomuksen, jossa on paljon tietoja maasta, sen ilmastosta, -tuotteista ja kansasta. Utah-järveä kauemmaksi ei ainoakaan toinen -retkikunta tunkeutunut pohjoista kohti, vaan löytöjä näillä kulmilla -jatkettiin sitten Yhdysvalloista käsin. - - - - - -LÅNSI-INTIA JA ETELÄ-AMERIKKA. - - -Portugal menetti Itä-Intiassa melkein kaikki alusmaansa -voimallisemmille kilpailijoille, sen täytyi askel askelelta -peräytyä ylivoiman edestä. Paremmin se ja Espanja pitivät puoliaan -Länsi-Intiassa, vaikka kilpailu sielläkin oli ankaraa. Ne eivät tosin -voineet ylläpitää paavin maanjakoa, niinkuin olisivat halunneet, -mutta suurin osa niistä maista, joissa molemmat naapurikansat -olivat jalansijan saaneet, niillä myös säilyi, kunnes nuo maat itse -vapautuivat. - - - - -Hollantilainen Länsi-Intian komppania. - - -Ennenkuin Alamaat tekivät Espanjaa vastaan kapinan, oli niillä ollut -Uudessa maailmassa koko joukko kauppaoikeuksia, ja varsinkin Kaarle V:n -aikana teki monta hollantilaista komppaniaa Länsi-Intiassa kauppaa. -Espanjalaiset maaherrat olivat niille suosiollisia, koska ne möivät -halvemmalla tavaroita kuin espanjalaiset kauppiaat. Siitä kehittyi myös -laaja salakuljetus, ennenkuin Alamaat vielä olivat kapinaakaan tehneet. -V. 1579 purjehti Länsi-Intian vesillä 120 hollantilaista laivaa, ja -vapaussodan aikana ja sen päätyttyä tämä kauppa vielä paljon laajeni. -Samoin harjoitettiin salakuljetusta Portugalin alusmaihin Afrikan -länsirannalla ja siellä ostettiin orjia. Kun hollantilaiset lopulta -saivat pysyvän jalansijan Guayanassa, Pohjois-Amerikassa Hudsonin -suulla ja Guineassa, niin kaikki nämä pienet komppaniat yhteisen edun -tehokkaampaa valvomista varten v. 1621 sulatettiin yhdeksi Länsi-Intian -komppaniaksi, joka neljäksikolmatta vuodeksi sai hollantilaisen -kauppamonopolin kaikkialla Amerikassa ja Afrikan länsirannalla ja -samanlaiset sodankäynnin ja rauhanteon oikeudet kuin Itä-Intian -komppanialla oli. - -Uuden komppanian kauppa alusia keskitettiin etupäässä Uuteen -Amsterdamiin (New Yorkiin), San Domingoon ja Cubaan, mutta ei -kauan kulunut, ennenkuin se aloitti sodan kaikkia kilpailijoitaan -vastaan Uudessa maailmassa. Hudsonin suistamosta tuli komppanian -tärkein satama Atlantin länsipuolella. Sinne kokoontuivat sekä ne -alukset, jotka harjoittivat kalastusta Newfoundlandin matalikoilla, -ja niitä suojelevat sotalaivat, että nekin, jotka hankkivat -rikkauksia salakuljetuksella ja merirosvouksella Espanjan vesillä. -Komppania maksoi osakkailleen sangen korkeita osingoita, vaikk'ei -rehellisillä keinoilla saatuja. Se sai paljoa suuremman voiton -orjakaupasta, salakuljetuksesta ja merirosvouksesta kuin rauhallisesta -kaupanteosta. Ajettuaan portugalilaiset pois Afrikan länsirannalta -hollantilaiset saivat käsiinsä tuottavan kullan kaupan, mutta -vielä paljoa suurempi oli heidän hyötynsä orjakaupasta. V. 1634 he -espanjalaisilta anastivat Curaçaon, aution kuivan kalliosaaren, joka -on Karibimeressä muutaman penikulman päässä Venezuelan rannikosta, ja -tästä paikasta tuli sitten erittäin toimelias salakuljetuskeskusta, -jota vastaan espanjalaiset viranomaiset olivat aivan voimattomia. -Koko seitsemännentoista ja kahdeksannentoista vuosisadan Curaçaosta -lähti liikkeelle lukemattomia salakuljettajia, ja hollantilaiset -merirosvotkin saivat siellä suojaa. Vv. 1623—1636 komppania varusti -lähes kahdeksansataa »vapaasaalistajaa», jotka anastivat lähes -kuusisataa espanjalaista ja portugalilaista kauppalaivaa, muun muassa -v. 1628 kuulun »hopealaivaston», jossa hollantilaisten arvion mukaan -oli 30 miljoonan markan edestä jaloa metallia. Näitten kaappausten -johdosta Länsi-Intian komppania saattoi jakaa hyviä osinkoja, toisina -vuosina satakin prosenttia. Westfalin rauhan jälkeen ei julkista -merirosvousta enää voitu harjoittaa, ja salakuljetustakin täytyi -melkoisesti rajoittaa, ja seurauksena oli, että komppanian osingot -nopeaan hupenivat. Rauhallisella kaupalla ei Uudessa maailmassa vielä -ollut riittävän hyviä edellytyksiä, ei varsinkaan sen jälkeen, kun -hollantilaiset olivat siellä enimmät alusmaansa kadottaneet. V. 1674 -Länsi-Intian komppania teki vararikon, ja vaikka muodostettiinkin uusi -sen tilalle, niin ei sekään paremmin menestynyt. V. 1734 Alamaitten -kenraalistaatit senvuoksi julistivat Uuden maailman kaupan vapaaksi -kaikille hollantilaisille, jotka siitä maksoivat kahden prosentin veron. - -Espanjan amerikkalaisten siirtomaiden heikoin kohta oli Länsi-Intian -saaristo, koska sitä oli helpoin mereltä vallita ja lisäksi -espanjalainen kansanaines näissä trooppisissa maissa oli verraten -harvalukuinen. Niistä ei tosin saatu runsaasti jaloja metalleja -eikä enää sanottavasti orjiakaan, kun melkein kaikki asukkaat oli -sukupuuttoon hävitetty, mutta asemansa vuoksi ne oivallisesti -soveltuivat troopilliseen plantaasiviljelykseen, kun halpaa työvoimaa -saatiin Afrikasta. Englantilaiset Oliver Cromwellin aikana valloittivat -Jamaican; Haiti bukkaniirien toimesta joutui Ranskalle. - - - - -Vähät Antillit ja »flibustierit». - - -Espanjalaiset olivat jättäneet Vähät Antillit valtaamatta, niillä -kun ei ollut metalleja, jotka olisivat houkutelleet, eikä tahdottu -ruveta maatakaan viljelemään, koska maa olisi täytynyt verellä -kalliisti lunastaa sotaiselta karibiväestöltä. Mutta seitsemännentoista -vuosisadan alkupuolella näille saarille alkoi asettua kaikenkarvaisia -meriseikkailijoita, englantilaisia, hollantilaisia ja ranskalaisia, -harjoittaen niistä merirosvoutta ja salakuljetusta. Heitä alettiin -yhteisellä nimellä sanoa »flibustiereiksi». Helppo rahansaanti -ja ylellinen rietas elämä houkuttelivat sinne yhä enemmän väkeä, -ja salakuljettajia ja rosvolaivoja vilisi joka nurkassa. St. -Christopher-saarelle, Guadeloupen pohjoispuolelle, perustettiin -ensimmäinen siirtokunta, jonka englantilaiset ja ranskalaiset rosvot -keskenään jakoivat. Espanjalaiset tosin hyökkäsivät siirtokunnan -kimppuun ja sen hävittivät, mutta siirtolaiset palasivat takaisin -ja rakensivat sen uudelleen. Osa ranskalaisista muutti Haitiin -vahvistamaan »bukkaniirien» joukkoa, osa asettui Tortuga-saarelle -Haitin pohjoisrannalle. Tortugasta tuli siten flibustierein -pääpaikkoja, kunnes ranskalaiset hugenotit sen valloittivat v. 1640. - -Englantilaiset St. Christopherista käsin valtasivat ja asuttivat -useita pohjoispuolisia saaria. 1625 he anastivat Vähien Antillien -eteläosassa Barbadoksen, jonka espanjalaiset orjastajat olivat kokonaan -väestä tyhjentäneet. Hedelmällisyytensä ja syrjäisen asemansa vuoksi -Barbados alkoi nopeaan kukoistaa ja sinne asettui parikymmentätuhatta -valkoista. Barbadoksesta käsin anastettiin toinen Tortuga-saari, -joka on Venezuelan rannikolla, ja siitäkin tuli tärkeä keskusta ja -espanjalaisten lihaan pistävä piikki. Englannin kuningas James I -kuitenkin antoi nämä saaret Kuurinmaan herttualle Fredrikille, joka -oli hänen heimolaisensa, ja tämä käytti niitä Guinean rannikolla -harjoittamansa orjakaupan tukikohtina. - -Ranskalaiset anastivat St. Christopherista käsin Guadeloupen -ja Martiniquen, joiden karibiväestö teki sitkeätä vastarintaa. -Hollantilaiset riensivät ottamaan muutamia Pieniä Antilleja saariston -pohjoispäästä ynnä Curaçaon Venezuelan rannikolta, kuten edellä -mainitsimme. - - - - -Guayana. - - -Guayanaan olivat Walter Raleighin satumaiset kuvaukset (II s. 437) -houkutelleet kosolti seikkailijoita, mutta he eivät löytäneet Manoaa, -eivätkä muutakaan sanottavaa aikaansaaneet. Pysyväisiä siirtokuntia -perustivat vasta hollantilaiset, jotka v. 1625 alkoivat maansa -hallituksen myötävaikutuksella siellä toimia ja perustivat monta -näihin saakka säilynyttä siirtokuntaa. He tekivät kerrassaan ihmeitä. -Hedelmälliseen rämemaahan he kaivoivat ojia ja kanavia, joilla rämeet -kuivattiin, ja erinomaisella menestyksellä he sitten alkoivat viljellä -sokeria, kahvia, puuvillaa, tupakkaa ja kaakaota. Hollantilaiset eivät -kuitenkaan saaneet olla yksin. Englantilaiset ja ranskalaiset anastivat -samalta rannikolta kaistaleita Espanjan vastaväitteistä huolimatta, -ja näitten kolmen vallan välillä on maa jaettuna vielä tänä päivänä. -Amazoni-joen suistamossakin nämä kolme länsivaltaa koettivat saada -jalansijaa, mutta portugalilaiset valloittivat Brasiliasta heidän -rakentamansa pienet linnat ja karkoittivat heidät sieltä kokonaan. -Espanjan hallitus siitä hyvästä suostui siihen, että Amazoni-joen -suistamo liitettiin Portugalin alusmaihin, vaikka se olikin -Tordesillaan demarkatioviivan länsipuolella ja siis muka Espanjan -omaisuutta. Amazonian omistus olikin ainoa hyöty, mitä Portugalilla oli -siitä, että se enemmän kuin puolen vuosisataa oli kuulunut Espanjaan. - - - - -Hollantilaiset Brasiliassa. - - -Huonommalla menestyksellä portugalilaiset puolustivat Brasilian -muita osia. Hollantilainen Länsi-Intian komppania olisi mielellään -omistanut osan tätä rannikkoa, joka oli niin lähellä Itä-Intian -reittiä, ja monta kertaa hollantilaiset jo anastivatkin Bahian, -jonka kuitenkin espanjalaiset ja portugalilaiset yhtä monta kertaa -valloittivat takaisin. Mutta Pernambucon ja rannikon sen kahden -puolen hollantilaiset pitivät, perustivat sinne siirtokunnan, joka -sai nimekseen »Uusi Hollanti», ja Mauritia-nimisen kaupungin lähelle -mannerta saarelle. Siirtokuntaa hallitsi Nassaun prinssi Moritz, ja -siitä ehkä olisi tullut pysyväinen, ellei Portugal v. 1640 olisi -vapautunut Espanjan vallanalaisuudesta. - -Alamaat eivät tosin luovuttaneet takaisin Brasiliassa sen enempää kuin -muuallakaan anastamiaan siirtokuntia, vaikka tekivät Portugalin kanssa -liiton, mutta vapautuminen siihen määrään rohkaisi brasilialaisia, -että he itse nousivat aseihin ja v. 1654 karkoittivat hollantilaiset. -Seuraavalla kymmenluvulla Hollanti vihdoin rauhansopimuksessa luopui -kaikista vaatimuksistaan. - - - - -Bukkaniirit. - - -Samoin kuin flibustierit olivat bukkaniiritkin tämän levottoman ajan -ilmiöitä, molemmatkin jatkaen Hawkinsin, Draken, Cavendishin ja muitten -englantilaisten merisankarien ammattia, vaikka yhä turmeltuneemmassa -muodossa. - -Joukko Normandiasta tulleita ranskalaisia seikkailijoita anasti -melkein autioksi joutuneen Haitin pohjoisrannan, ruveten metsästämään -villiytynyttä sarvikarjaa, jota oli Haitiin, samoin kuin Länsi-Intian -muihinkin saariin siinnyt suunnattomat joukot asukkaitten miltei -sukupuuttoon hävittyä. He hankkivat siten huokealla hinnalla -ruokavaroja ja samalla talia ynnä vuotia myytäviksi. Liha karibilaiseen -tapaan kuivattiin verkallisella tulella; tämän toimen karibilainen -nimi oli »bukan», ja siitä näitä seikkailijoita ruvettiin sanomaan -»bukkaniireiksi». Rohkeutensa ja säälimättömän julmuutensa vuoksi -bukkaniirit kävivät Länsi-Intian kaikkien rantain vitsaukseksi ja -purjehtijain, etupäässä espanjalaisten, kauhistukseksi. He tekivät -uskomattomia hirmun ja väkivallan töitä, sillä espanjalaisten -vihaaminen oli heille kaikille ylimpänä yhdyssiteenä. Englannin ja -Ranskan hallitukset eivät suostuneet alamaisiaan kurittamaan näistä -töistä, kun ei Espanja puolestaan suonut millekään muulle maalle -oikeutta kaupantekoon eikä siirtokuntien perustamiseen Länsi-Intiassa. -Kuta enemmän bukkaniirien luku kasvoi, sitä suurempiin yrityksiin he -ryhtyivät. Länsi-Intiassa vallitsi ainainen sotatila, vaikka Englanti -v. 1670 teki Espanjan kanssa rauhan. - -Espanja koetti monta kertaa karkoittaa bukkaniirit Haitista. Kun se ei -asevoimalla onnistunut — avoimessa tappelussakin bukkaniirit voittivat -espanjalaiset — niin alettiin hävittää saarelta metsiintynyttä karjaa, -etteivät he tulisi siellä toimeen. Mutta siitä taas oli seurauksena, -että ne bukkaniirit, jotka eivät merirosvoiksi ruvenneet, kiintyivät -maanviljelijöiksi ja sitten vasta oikein lujassa istuivatkin. - -V. 1671 bukkaniirit kuulun päällikkönsä Morganin johdolla anastivat -Panaman kaupungin tuiman tappelun jälkeen ja hävittivät sen. Tämä -kannaksen poikki tehty retki menestyi niin hyvin; että he v. 1680 -uudistivat sen ja anastivat Panamassa useita espanjalaisia laivoja, -joita he sitten käyttivät rosvoretkiinsä. Retkillä oli mukana William -Dampierkin, joka myöhemmin saavutti kuuluisuutta löytöretkeilijänä. -Intiaanit olivat erinomaisella auliudella opastaneet bukkaniirit -kannaksen poikki sortajiaan vastaan. Ainoastaan pieni joukko palasi -kannaksen poikki Länsi-Intiaan, pääjoukko lähti anastamillaan laivoilla -Tyyntä merta viillettämään ja sen espanjalaisia rantoja ryöstämään. -Aikansa rosvottuaan tämä pieni laivasto palasi takaisin Länsi-Intiaan -Kap Hoornin ympäri kiertäen, matkalla tutkittuaan Patagonian -länsirannikon sokkeloisia salmia ja solia. - -V. 1683 eräs bukkaniirijoukko, jossa olivat mukana Dampier ja Cowley, -John Cook-nimisen kapteenin johdolla lähti liikkeelle Virginiasta ja -anasti ensinnä Guinean rannikolla suuren tanskalaisen laivan, joka -muutettiin rosvolaivaksi ja sai nimeksi »Poikamiehen ilo». Sitten -purjehdittiin Kap Hoornin ympäri Tyynelle merelle. Poikettuaan Juan -Fernandez-saarilla ja yhdytettyään toisen rosvolaivan bukkaniirit -purjehtivat Galapagos-saarille, joista laadittiin ensimmäinen -kunnollinen kartta. Dampierin ja Cowleyn päiväkirjoissa mainitaan, -että bukkaniirit nimittivät saaret — heidän nimistään useimmat ovat -säilyneet näihin saakka — ja ne sisältävät saaristosta hyvän kuvauksen, -muun muassa kertomuksen suurista kilpikonnista, joista saaristo oli -saanut espanjalaisen yhteisnimensä. Galapagos-saarilta retkikunta -purjehti Mexicon rannikolle, jossa joukkoon yhtyi yhä enemmän -bukkaniireja. Ylijohtajaksi tuli nyt Edward Davis ja monta rosvoretkeä -tehtiin Mexicon, Keski-Amerikan ja Perun rannoille. Kun vielä -ranskalaisiakin bukkaniireja oli joukkoon yhtynyt, niin' oli Davisilla -johdossaan kymmenen laivaa ja hän saattoi Panaman lahdessa tarjota -taistelua eräälle espanjalaiselle sotalaivastolle. Sitten hän omalla -laivallaan valloitti Nicaraguan Leonin, Guayaquilin ja monta muuta -paikkaa, kävi pari kertaa Galapagos-saarilla vaurioitaan korjaamassa, -ja purjehti lopulta Kap Hoornin ympäri takaisin Länsi-Intiaan. - -Dampier oli Nicaraguan rannikolla siirtynyt kapteeni Swanin laivaan -ja risteili hänen kanssaan monet ajat Mexicon rannikolla, jota -hän päiväkirjassaan tarkkaan kuvaa. Lopulta Swan purjehti Tyynen -meren poikki Filippiineille, joilla Mindanaon sulttaani otti hänet -hyvin vastaan, koska hän oli espanjalaisten vihollinen. Mutta -bukkaniirilaivalla sitten tapahtui kapina ja osa miehistöstä, Dampier -muiden mukana, anasti laivan ja jätti kapteenin Mindanaoon. Dampier -sitten risteili Etelä-Kiinan merellä, poikkesi Formosaan, palasi -jälleen Filippiineille ja purjehti sieltä Celebesiin ja Timoriin. -Kaikkia näitä seutuja Dampier päiväkirjassaan kuvaa, ja hänen tuomansa -tiedot paljon selvittivät englantilaisten maantieteellisiä käsitteitä. -Timorista bukkaniirilaiva käänsi keulansa melkein tuntemattomia maita -kohti, purjehtien meren poikki Uuden Hollannin rannoille. Tuonnempana -saamme tutustua retken jatkoon. - - - - -Jesuiitat Paranán laaksossa. - - -Etelä-Amerikka oli jo tullut kuudennentoista vuosisadan kuluessa -jotenkin moneen suuntaan samoilluksi Doradon etsijäin toimesta. -Seitsemännellätoista vuosisadalla maantuntemusta laajensi etupäässä -jesuiittain lähetystoimi. Eteneminen tapahtui kolmelta päätaholta, -Brasiliasta portugalilaisten, La Platasta ja Perusta espanjalaisten -toimesta. - -Roque Gonzales de Santa Cruz, jonkun aikaa oltuaan Paranán -jesuiittakeskuksien johtajana, perusti v. 1623 uuden keskusaseman -Uruguayn rannalle, jonka juoksua eräs toinen jesuiitta tutki -kauas sisämaahan. Muutamia vuosia myöhemmin Gonzales etsi Paranán -jesuiitta-asemilta suoraa tietä mereen, mutta tällä retkellä intiaanit -hänet murhasivat. 1630 La Plata-maiden jesuiittasiirtolat joutuivat -kovin vaikeihin oloihin, kun São Paulon maakunnasta Brasiliasta -tunkeutui sinne maan poikki kunnottomia seikkailijajoukkoja, jotka -hyökkäsivät jesuiittain lähetysasemain kimppuun ja kuljettivat -kristinuskoon kääntyneet maan-asukkaat mukanaan orjuuteen. Nämä -»paulistit», kuten heitä yhteisellä nimellä sanottiin, olivat -portugalilaisia seikkailijoita, joihin oli liittynyt ranskalaisia, -englantilaisia ja myöhemmin espanjalaisiakin. He menivät -naimisiin intiaaninaisten kanssa, ja avioliitoista syntyneet -veripuoli-jälkeläiset olivat mikäli mahdollista vielä häijympää rotua -kuin heidän isänsä. Heitä sanottiin »mamelukeiksi». Kuta laajemmalti -maa paljastui asukkaista, sitä kauemmaksi sisämaahan täytyi tehdä -orjastusretkiä, ja vihdoin paulistit kulkivat vedenjakajan poikki -Paranán rannoille ja karkoittivat sieltä kokonaan monen lähetysaseman -asukkaat. Jesuiittain täytyi hylätä koko Guayra-seutu ja etsiä uusia -vaikutusalueita, jotka olivat vähemmän alttiit pohjoisesta tuleville -hyökkäyksille. Kuljettiin alaspäin Paraná-jokea, ja matkan kestäessä -kovaonniset pakolaiset saivat kokea uusia vaaroja ja vaikeuksia. -He yrittivät sitten perustaa uusia asemia Paraguayn itäpuolelle -itatines-heimon alueelle, mutta näidenkin siirtokuntain kimppuun São -Paulon rosvojoukot hyökkäsivät, hävittäen lähetysasemat. Munkkien -täytyi muuttaa sille maankaistaleelle, joka on Paranán ja Uruguayn -välillä ja joka heistä sai Misioneksen nimen. Mutta Paraguayn jesuiitat -eivät säikähtäneet ilkimyksiä, jotka orjia ryöstäessään olivat -araabejakin julmemmat, vaan ensi tilassa hankkivat intiaaneilleen -aseet ja voittivat paulistit, niin että näitten täytyi peräytyä, ja -ainoastaan Paranán latvapuoli joutui siten Brasilialle. - - - - -Brasilia. - - -Brasiliassakin jesuiitat olivat lähetyssaarnaajina toimeliaita (II, -s. 385), mutta siellä metallien etsijät ja orjain hankkijat kuitenkin -tutkivat enemmän maata. Sekä São Paulosta että muista maakunnista -tunkeutui sisämaahan seikkailijajoukkoja — usein siellä eri maakuntain -joukkojen välillä sattui verisiä kahakoita — ja vähitellen saatiin -väsymättömällä etsinnällä selville Brasilian suuret metalli- ja -jalokiviaarteet. - -Marcos de Azevedo löysi seitsemännentoista vuosisadan keskivaiheilla -nykyisestä Minas Geraes-maakunnasta hopeasuonia ja smaragdipaikkoja, -mutta kun hän ei suostunut viranomaisille ilmoittamaan löytöseutuja, -niin hän sai vankeudessa päättää päivänsä. Hallituksen turhaan niitä -etsittyä lähti 80-vuotias Fernando Diaz onneaan koettamaan ja iästään -huolimatta suuria vaikeuksia ja vaaroja kokien muutamassa vuodessa -tutki melkein koko nykyisen Minas Geraesin, avasi sen uudisasutukselle, -löysi smaragdipaikat ja vasta sitten kuumeeseen kuoli. Toiset löysivät -myöhemmin kultaa, ja kahdeksannentoista vuosisadan alulla alkoi -maakuntaan tulvata paljon väkeä, vuoriteollisuus kehittyi nopeaan ja -koko maakunta tuli kauttaaltaan avatuksi. Goyaz, joka niinikään on -mannun aarteista rikas, sai kauemmin odottaa kehitystään, vaikka jo -seitsemännentoista vuosisadan lopulla moniaat seikkailijat olivat -tunkeutuneet senkin syrjäisiin kolkkiin ja kultaa löytäneet. Mutta -vasta kahdeksannentoista vuosisadan kolmannella vuosikymmenellä -syntyivät vastaisien kaivoksien paikoille ensimmäiset siirtokunnat. - -Pohjois-Brasiliassa jatkui vielä seitsemännelläkintoista vuosisadalla -tarumaisen »El Doradon» etsimistä. Gabriel Soares nousi sitä varten -sisämaahan pitkin São Francisco-jokea kauemmaksi kuin kenkään ennen -häntä, tunkeutui joen laaksosta vielä sisämaahankin kappaleen matkaa, -mutta lopulta hänen täytyi tyhjin toimin palata takaisin. Pernambucosta -hollantilaiset, jotka pitivät sitä jonkun aikaa hallussaan, tekivät -retkiä sisämaahan metalleja ja jalokiviä etsien. Portugalilaiset -jesuiitat harjoittivat tälläkin puolella lähetystointa. Amazoni-joen -vesistöalueen avaamiselle oli Paran kaupungin perustaminen (v. 1616) -merkkitapaus, vaikka se alussa olikin pikemmin hävityksen kuin -edistyksen keskuksena. - - - -Lähetystyö sisämaassa. - - -Enemmän saatiin aikaan Perun puolella. V. 1635 lähti Quitosta joukko -fransiskaanimunkkeja kääntämään kristinuskoon Napon syrjäjoen Aguaricon -intiaaneja. Perustettiin lähetysasema Aguaricon suuhun, mutta -vihamieliset maanasukkaat sen tuhosivat; kaksi eloon jäänyttä munkkia -kuuden sotamiehen keralla, jotka aseman hävityksen aikana olivat olleet -poissa retkellä, ei keksinyt muuta pelastuksen keinoa, kuin laskea -Amazoni-jokea mereen. Se oli kolmas kerta, kun moinen retki tehtiin. - - - -Teixeira. - - -Se käänsi jälleen huomion tähän jättiläisjokeen ja Pedro de Teixeira -varusti Parassa retkikunnan tutkiakseen jokireitin aina Quitoon saakka. -Molemmat yllämainitut munkit olivat mukana ja vähitellen retkikunta -nousi yhä korkeammalle ylämaahan ja jotain toista latvajokea kuin -Napota seuraten lopulta pääsi Quiton alueelle. Teixeira jätti osan -väestään venereitin päähän ja kulki maisin Quitoon, jonne hän saapui -syksyllä 1638. Seuraavana vuonna helmikuussa hän lähti paluumatkalle -Napota laskien. Mukana oli tällä kertaa pari oppinutta jesuiittaa, -jotka merkitsivät muistoon kaikkien tärkeimpien lisäjokien laskupaikat. -Saatiin myös tietoja Casiquiaresta, jonka kautta Amazoni-joki on -vesiyhteydessä Orinocon kanssa. Osa retkikunnasta olisi tahtonut nousta -Rio Negroa sille suunnalle orjastamaan, mutta munkit saivat tämän -estetyksi. Acuna, toinen jesuiitoista, joka julkaisi matkakertomuksen, -latelee kaikki vanhat jutut Amazonimaan naissotilas-heimoista. -Joulukuussa 1639 Teixeira saapui takaisin Parahan. Edestakaiseen -matkaan maanosan poikki oli kulunut täsmälleen kaksi vuotta. - -Vuosisadan keskivaiheilla Pohjois-Brasiliassa toimi kaksi jaloa -miestä, Maranhãon maaherra Vidal ja jesuiitta Vieyra, jotka kumpikin -työskentelivät uutterasti orjien vapauttamiseksi ja sisämaan -intiaaniheimojen sivistämiseksi. Kaksi jesuiittaa lähetettiin nousemaan -Tocantinsia, Amazoni-joen ensimmäistä syrjäjokea, joka purkaa vetensä -sen suistamoon, eräs kolmas Xingu- ja Tapajoz-jokien varrella asuvien -intiaanien luo. Toiset jesuiitat avasivat maan poikki kulkureitin -Maranhãosta Pernambucoon. Amazoni-jokea noustiin nyt useinkin ainakin -Rio Negron suulle saakka, toisia retkikuntia tunkeutui Amazoni-joen -muihin syrjäjokiin, ja siten tulivat Brasilian sisäosat vähitellen -paremmin tunnetuiksi, vaikkapa siellä varsinkin jättiläisjoen -vesialueella on paljon valkoisten vielä tänä päivänäkin käymättömiä -seutuja. - - - -Amazoni-joen ja Paraguayn latvoilla. - - -Perusta käsin jesuiitat ja muut munkki-lähetyssaarnaajat perustivat -asemia niitten intiaanien keskuuteen, jotka asuvat Amazoni-joen -latvajokien varsilla ja Andien itäpuolella. Näiden lähetyssaarnaajain -toimesta tulivat Maranjonin lähdejoet entistä paremmin tunnetuiksi. -Paljon uhrauksia tämä työ kysyi, ja moni sille elämänsä omistanut -lähetyssaarnaaja sai väkivaltaisen surman, mutta yleensä jesuiitat -käännytystyössä menestyivät hyvin, koska he osasivat asettua -maanasukkaitten kannalle ja todella vilpittömästi harrastivat heidän -parastaan. Etelä-Amerikan intiaanien käännyttämistyö on epäilemättä -kaunein lehti tämän syystä vihatun munkkikunnan historiaa. Suuri -vahinko intiaaneille oli, että heidät Etelä-Amerikankin maista -karkoitettiin. Paitsi Ucayalia ja Huallagaa tulivat lähetyssaarnaajain -ja myös maallikkoseikkailijain retkien kautta tunnetuiksi Madeiran -latvahaarat, Madre de Dios, Beni ja Mamore, joiden varsilla -chunchos-intiaanit asuivat. - -Useita valloitusretkiäkin tehtiin näihin seutuihin, sillä Perussa -piti sitkeästi puoliaan muuan kulkupuhe, että muka Andien itäpuolella -olevissa suurissa aarniometsissä oli säilynyt jäännös inkkain -valtakunnasta, ja tätä jäännöstä lähdettiin etsimään ja valloittamaan. -Sanomattakin on selvää, että nämä etsimiset olivat turhat, ja suurin -sitä varten liikkeelle lähteneistä retkikunnista, jota Don Benito -Quiroga johti, pääsi (v. 1670) hädin tuskin palaamaan. Fransiskaanit -perustivat useita menestyviä lähetysasemia Benin lähteille Apolobamban -vuorimaahan, jesuiitat -taas lähetystyö-keskustan kauemmaksi -itään Mamore-joen rannoilla asuvien mojo-intiaanien keskuuteen. -Näillä seuduilla yhtyivät etelästä Paraguayn puolelta etenevät -lähetyssaarnaajat Perusta tulleisiin. Siten jesuiitat ensimmäisinä -todellisen sivistystyön avulla rakensivat maanosan poikki sillan. -Paraguaysta tulleet jesuiitat vaikuttivat chiquito-intiaanien -keskuudessa, joiden asunta-alat olivat mojojen kaakkoispuolella. Näiden -intiaanien asumat alueet eivät ole metsämaita, Amazoni-aluecn suuria -»selvoja», vaan puuttomia ruohotasankoja, »llanoja», joita ulottuu -etelää kohti katkeamatta aina maanosan eteläisimpiin osiin saakka. - -Seitsemännentoista vuosisadan lopulla lähetysasemien toiminta -laimentui, eikä sen koommin yritetty tunkeutua itää kohti mannermaan -tuntemattomiin sisäosiin. Suurempaa toimitarmoa osoittivat edelleenkin -portugalilaiset, eivät tosin lähetyssaarnaajat, vaan kaikenlaiset -rikkauksien ja tulolähteitten etsijät. Monesta kohdasta he ennättivät -jo lähelle Andien lievemaita, ennenkuin tapasivat vastakkaiselta -puolelta etenevät espanjalaiset, ja siitä oli seurauksena, että -kun kahdeksannentoista vuosisadan keskivaiheilla rajat käytiin -ja Etelä-Amerikka jaettiin lopullisesti näiden molempien maitten -kesken, niin sai Brasilia osalleen koko sisämaan aina Mojo- ja -Chiquito-llanoille ja Andien vuorimaahan saakka. - -Samoin kuin seitsemännellätoista, samoin lähetyssaarnaajat -kahdeksannellakintoista vuosisadalla muita tehokkaammin edistivät -Etelä-Amerikan tutkimista. Lopulta tuskin oli koko tässä laajassa -maanosassa seutua, johon ei heidän vaikutuksensa olisi ulottunut. -Portugalin alusmaissa levisi maantuntemus myös kivennäisaarteitten -etsinnän ja opastuksen kautta. Kahdeksannellatoista vuosisadalla -Etelä-Amerikassa suoritettiin ensimmäiset puhtaasti tieteellisetkin -työt. - -Olemme edellä nähneet, kuinka lähetyssaarnaajat La Plata-maista käsin -koettivat ulottaa lähetystoimensa nykyisen Bolivian rajoille saakka, -chiriguana- ja chiquito-intiaanien keskeen, ja kuinka portugalilaiset -seikkailijat Brasiliasta käsin häiritsivät heidän työtään. Edellinen -mainituista heimoista oli niin sotainen, että sen käännyttämistyö -oli heitettävä sikseen; paremmalla menestyksellä työskenneltiin -chiquito-intiaanien keskuudessa. Retkillään etäisille lähetysasemille -munkit tutkivat Paraguayn latvaosat ja Pilcomayon, sen suurimman -syrjäjoen. Nämä matkat olivat sangen vaarallisia alkuasukkaitten -sotaisuuden vuoksi. Chacon tobat, jotka nykyaikoihin saakka ovat -säilyttäneet itsenäisyytensä, saivat jo silloin sotaisen maineensa, -ja moni hengenmies, samoin kuin seikkailijakin, sai surmansa sekä -avohyökkäyksissä että väijytyksissä. Jesuiitat laativat matkainsa -perustuksella La Plata-maista sangen hyvän kartan ja kehittämistään -sitä kehittivät, kunnes veljeskunta v. 1767 karkoitettiin Espanjan -kaikista alusmaista, Etelä-Amerikastakin. Jesuiittain kukoistavat -asemat viljelyksineen jäivät autioiksi, ja hylätyt rauniot kaukana -erämaissa enää todistavat heidän rohkeata ja uupumatonta työtään -alkuasukkaitten sekä aineellisen että henkisen toimeentulon -parantamiseksi. - - - -Manoel Felix. - - -Matto Grosso, Brasilian laaja keskusylänkö, tuli tunnetuksi -portugalilaisten seikkailijain erään matkan johdosta. Antonio Fernandez -de Abrey oli v. 1734 löytänyt sieltä kivennäisaarteita, ja löydön -tiedoksi tultua oli alkanut keräytyä seikkailijoita tähän harvaan -asuttuun maakuntaan, johon ei ollut teitä eikä vesiväyliä. - -Manoel Felix de Lima johti v. 1742 erästä retkikuntaa, johon kuului -etupäässä velkojiaan pakenevia seikkailijoita, aikoen yhä kauempaa -Madeiran puolesta löytää yhä runsaampia aarteita. Toinen puoli -joukosta palasi takaisin jo tieltä, mutta pääosan keralla Manoel Felix -onnellisesti saapui espanjalaisten eteläisimmälle lähetysasemalle -mojojen maahan. Lähetyssaarnaajat ottivat heidät ystävällisesti -vastaan, kunnes saivat esimiehiltään käskyn karkoittaa muukalaiset. -Manoel Felix laski Guapore-jokea Mamorehen ja jatkoi matkaa sitä pitkin -Benin, Madeiran kolmannen latvahaaran suulle. Matkaa alkoivat sitten -haitata vaaralliset kosket, ruoan vähyys ja kärpästen ja sääskien -paljous. Kanootti tarttui karille ja tuhoutui, mutta seikkailijat -onnekseen löysivät toisen, joka oli tarttunut kiinni kivien väliin, -ja pääsivät sillä matkaa jatkamaan. Nälänhätä alkoi jo ahdistaa -retkikuntaa ankarasti, mutta vihdoin päästiin portugalilaisten -ylimmille lähetysasemille, joista saatiin ruokavaroja, ja laskettiin -sitten jokea aina Amazoni-jokeen saakka. Näin sai Amazoni-joen suurin -syrjäjoki tutkituksi melkein latvoilta suuhun saakka. - -Kun Manoel oli saapunut Parahan, lähetettiin hänet viranomaisten -toimesta Lissaboniin tekemään selkoa matkastaan, sitä kun pidettiin -tavallista tärkeämpänä. Hän esitti kuitenkin niin ylenmäärin suuria -vaatimuksia, ettei Portugalin hallitus lähettänytkään häntä työtä -jatkamaan, ja Manoel Felix päätti päivänsä mitä suurimmassa köyhyydessä. - -Muuan toinen portugalilainen teki matkan Paraguayn ja Amazoni-joen -vesistöjen välialueihin, jotka vielä tänä päivänäkin ovat -vaillinaisesti tunnetut. Hän laski Cuyaba-jokea Paraguayhin, nousi -Paraguayta ja erästä sen lisäjokea niiden latvoille saakka ja kulki -vedenjakajan poikki Tapajosille, eräälle Amazoni-joen suurelle -lisäjoelle, laskien sitä sen suuhun saakka. - - - -Rajariitoja. - - -Espanjalaisten ja portugalilaisten tienraivaajat olivat näin joutuneet -kosketuksiin Etelä-Amerikan sisimmissä osissa, ja kun kumpikin maa -piti ominaan niitä seutuja, jotka sen alamaiset olivat löytäneet, -niin joutui laajoja alueita riidanalaisiksi, koska matkat kävivät -ristiin. Portugalilaiset lähettivät Parasta retkikunnan, joka Franciseo -Lemen johdolla nousi Madeiran ja siis kulki vastakkaiseen suuntaan -kuin Manoel Felix. Tämä matka oli vaarallinen ja vaikea, muun muassa -mura-intiaanien hyökkäyksien vuoksi. Madeiran suurien könkäitten alla -täytyi rakentaa keveämmät kanootit, ja monta vaivaa ja taivallusta -kysyi, ennenkuin päästiin niiden päälle. Mamoren suulta tavattiin -ensimmäinen espanjalainen lähetysasema, jossa retkikunnan osaksi vasten -odotuksia tuli ystävällinen vastaanotto. Matkan aikana oli nimittäin -tapahtunut Espanjassa hallitsijanvaihdos; Ferdinand VI oli naimisissa -portugalilaisen prinsessan kanssa, ja tämä liitto paransi molempien -naapuruksien välejä. Mutta matkan vaikeudet eivät silti päättyneet. -Vuodenaika oli kaikkein pahimmillaan, joet tulvillaan, rantametsät -rämeinä, niin ettei niistä saatu juuri mitään ravintoa. Lopulta -retkikunta kuitenkin pääsi uloimpiin portugalilaisiin siirtokuntiin -nykyisen Diamantinon läheisyyteen yhdeksän kuukautta kestäneen matkan -jälkeen. Madeira-Guaporén venereittiä, joka täten oli avattu, -portugalilaiset sitten käyttivät jotenkin ahkeraan. - -Kahdeksannentoista vuosisadan jälkipuoliskolla kävi yhä tärkeämmäksi -saada Espanjan ja Portugalin alueitten rajat määritellyiksi selkkausten -välttämiseksi. Molempien maitten välillä saatiinkin aikaan sopimus, -joka ei enää' perustunut paavin maanjakoon, vaan tutkimusretkillä -tunnetuiksi tulleihin maantieteellisiin tosiasioihin. Tämä sopimus -ei kuitenkaan päässyt guarani-intiaanien kapinan vuoksi voimaan, ja -ennenkuin kapina oli kukistettu, olivat kummankin maan hallitukset -käyneet sopimukseen tyytymättömiksi. Senvuoksi se sai raueta ja -kolmekymmentä vuotta myöhemmin (v. 1777) tehtiin uusi, joka näihin -saakka on ollut Etelä-Amerikan valtiollisen jaon perustuksena, vaikka -sen epäselvyys onkin aiheuttanut monta selkkausta. - - - -Don Felix de Azara. - - -Tämän sopimuksen johdosta saapui Don Felix de Azara Etelä-Amerikkaan. -Hän oli espanjalainen upseeri, joka sodassa Algerian merirosvoja -vastaan haavan saatuaan v. 1780 nimitettiin Espanjan hallituksen -yhdeksi edustajaksi Brasilian ja La Plata-maiden välistä rajaa -käyvään komissioniin. Tämä työ edistyi portugalilaisten komissarien -vitkastelujen vuoksi hyvän hitaasti, ja Azara käytti loma-aikoja -laajoihin matkoihin. Hän ryhtyi ensiksi kartoittamaan Paraguayta, -joka siihen aikaan oli nykyistään paljoa laajempi, ja suoritti -tämän työn erinomaisen huolellisesti, niin että Paraguay sitten oli -monet ajat paremmin tunnettu kuin mikään muu Etelä-Amerikan maa. -Samalla hän väsymättömän innokkaasti tutki maan luonnonhistoriaa, -vaikk'ei hän ollutkaan tiedemies. Kulutettuaan 13 vuotta näihin -töihin Azara lähetettiin La Plata-maiden etelärajalle levittämään -Espanjan vaikutusvaltaa pamppain intiaaniheimojen keskuuteen. Väestön -sotaisuuden ja maan autiuden vuoksi tämä tehtävä oli sangen vaikea, -mutta Azara suoritti senkin menestyksellä ja kartutti paljon tietoja -näistä vähän tunnetuista maista. Tämän jälkeen hän vielä tutki Paranán -alajuoksun, kartoitti La Plata-maiden itärajan ja johti näiden seutujen -asutusta. Vasta v. 1801, kaksikymmentä vuotta kestäneen uutteran työn -jälkeen, hän sai luvan palata Espanjaan. Hän oli saanut kokea paljon -kateutta ja rettelöimistä Etelä-Amerikan espanjalaisten viranomaisten -puolelta, ja näiden juonien vuoksi hänen palveluksensa kotimaassakin -jäivät vaille ansaittua palkkaa. Vain osan laajoista muistiinpanoistaan -hän viranomaisten estelyn takia saattoi julkaista; vasta meidän -aikanamme ne on kaikki julkisuuteen saatettu. - - - -Rio Negron vesistö. - - -Tutkimus ei edistynyt yhtä ripeästi Etelä-Amerikan pohjoisosissa. -Amazoni-joen vesistöalueella maantuntemus levisi varsinkin orjastuksen -kautta. Portugalilaiset hankkivat orjia yllyttämällä maan heimoja -sotaan toisiaan vastaan ja ostamalla sitten kummaltakin sotijapuolelta -vangit. Näitä retkiä tehtiin Rio Negron latvoille saakka, ja sillä -puolella portugalilaisten ja Orinocoa nousevain espanjalaisten -etujoukot niinikään joutuivat kosketuksiin. Etäisimmät vakinaiset -asuinpaikat olivat näilläkin kulmilla lähetysasemat. Espanjalainen -munkki Ramon matkusti v. 1744 Orinocon ylimmältä asemalta vastavirtaa, -kunnes joen latvoilla kohtasi portugalilaisia orjastajia. Näiden -keralla hän kulki Casiquiarea, Orinocoa ja Rio Negroa yhdistävää kuulua -välivirtaa pitkin Rio Negron ylimpiin portugalilaisiin siirtokuntiin. -Siellä hän, jonkun aikaa odotettuaan, tapasi portugalilaisen jesuiitan -Avogadron. Samaa tietä palaten hän oli ensimmäinen, joka antoi -täsmällisiä tietoja tästä reitistä, vaikka sen todellinen luonne pysyi -Euroopan maantieteilijöille edelleenkin hämäränä. Toistakymmentä -vuotta myöhemmin perustettiin Orinocon syrjäjoen Atabapon suulle -lähetysasema, ja lähetyssaarnaajat siis pohjoisesta käsin ulottivat -vaikutuksensa molempien suurien jokien väliselle vedenjakajalle saakka. -Tältä asemalta kuljettiin Orinocon syrjäjokia Metaa ja Vichodaa nousten -Bogotán ylängölle, nykyiseen Colombiaan saakka, poikki Ilanjoen, -joilla jo 16:nnen vuosisadan seikkailijat olivat samoilleet El -Doradoa etsimässä. 18:nnen vuosisadan jälkipuoliskolla tehtiin useita -matkoja kultamaan löytämiseksi, mutta ei enää näille aroille, vaan -Guayanan eteläosassa oleviin vuorimaihin ja niiden poikki Amazoni-joen -pohjoisten syrjäjokien lähteille saakka. Kun nämä retket tietysti -olivat turhia, niin luovuttiin piankin jälleen kultamaan etsimisestä. -Monta aikaa sen jälkeen kului, ennenkuin näiden maanäärien tutkiminen -uudelleen edistyi. - - - - -Quiton astemittaus. - - -Merkillisin maantieteellinen suurtyö Etelä-Amerikassa -kahdeksannentoista vuosisadan kuluessa oli Pariisin akatemian -toimeenpanema meridiaanikaaren mittaus. Samaan aikaan kun Maupertuis -tovereineen suoritti mittauksia Lapissa, saapuivat ranskalaiset -oppineet Bouger, Godin ja La Condamine (v. 1736) Quitoon, jonka -ylängöllä he sen ajan tarkimpia koneita ja menetelmiä käyttäen -mittasivat meridiaaniasteen pituuden päiväntasaajan seuduilla. Kun -tähän työhön maisemanlaadun, ilmaston ja muiden vaikeuksien vuoksi -kului vuosikausia, niin he samalla kokosivat paljon arvokkaita tietoja -Andien ylätasankojen luonnosta ja tuotteista. Maaliskuussa v. 1743 -työ saatiin loppuun suoritetuksi ja Bouger ja La Condamine palasivat -Eurooppaan; Godin jäi vaimonsa keralla vielä muutamaksi vuodeksi -Peruhun. - -Bouger matkusti Magdalena-jokea Cartagenaan, La Condamine Andien poikki -Amazoni-joen latvoille ja jättiläisjokea edelleen mereen saakka. Tosin -olivat Orellanan jälkeen jo toisetkin tehneet saman matkan maanosan -poikki, mutta La Condamine ensimmäisenä laski tieteellisen perustuksen -sen kartoitukselle. - - - -La Condamine Amazoni-joella. - - -Toukokuussa 1743 matkaan lähdettyään La Condamine kulki Andien poikki -ja aloitti jokimatkan Chincipe-nimiseltä latvajoelta, joka Andien -juurella jo oli yhtä leveä kuin Seine Pariisin kohdalta. Hän laski -Chincipen Maranoniin ja sitten edelleen tätä jokea, vaikka siinä vielä -olikin koskia ja mahtava joki toisin paikoin ahdistui aivan kapeihin -rotkoihin äkkijyrkkien vuorenseinämäin väliin. Kuuluin näistä rotkoista -on Pongo de Manseriche, jossa ovat Maranonin alimmat kosket. La -Condamine oli tällä paikalla vähällä menettää kaikki matkatavaransa ja -muistiinpanonsa, kun hänen lauttansa tarttui valtavaan puunoksaan ja -vesi yöllä aleni niin nopeaan, että lautta olisi jäänyt oksan päähän -kiikkumaan, ellei hän viime hetkessä olisi saanut sitä irtautumaan. - -Pongo de Manserichen alapuolelta alkoivat lakeudet, joilla joki levisi -ja haaroi sekavaksi sokkelikoksi ja valtavat aarniometsät peittivät -rannat. Maisemat olivat yksitoikkoiset, mutta La Condamine ei väsynyt -ihailemasta luonnon uhkuvaa rehevyyttä. Heinäk. 14 p. hän saapui -Lagunaan, jossa portugalilainen maaherra häntä odotti. Laguna oli -siihen aikaan suuri kauppala, jonka väestön lähetyssaarnaajat olivat -koonneet. Jatkaessaan sieltä matkaansa La Condamine määräsi longitudin -ja latitudin, milloin se oli mahdollista, joen suunnanmuutokset, -mutkain pituudet kellolla, uoman leveyden eri paikoista, syrjäjokien -suun leveyden sekä kuinka suuri oli niiden emäjoen kanssa muodostama -kulma, merkitsi muistiin saaret ja niiden pituuden, laski virtauksen -nopeuden monta eri menetelmää käyttäen. Usein hän mittausopillisesti -mittasi itse joen ja sen syrjäjokien leveyden. Kaiken lisäksi hän -vielä teki säännöllisiä ilmapuntari- ja lämpömittaushavainnoita. -Heinäk. 25 p. La Condamine saapui uudelle lähetysasemalle, jolle munkit -olivat koonneet, metsästä houkutellen, suuret määrät yaineos-nimisiä -metsäläisiä. Nämä villit olivat hyvin alhaisella kehityskannalla, ja -vaikka heidän kielensä oli sangen monimutkaista, eivät he osanneet -laskea enempää kuin kolmeen. Aseena heillä oli pitkä putki, jolla he -erinomaisen taitavasti lennättivät pieniä nuolia. Nuolet oli kastettu -niin väkevään myrkkyyn, että niiden haava minuutissa tuotti kuoleman. -La Condamine sai mukaansa tätä myrkkyä, ja siten tuli kuraremyrkky -Euroopassa tunnetuksi. - -Seuraavana päivänä hän tuli Ucayalin suulle, ja sen alapuolelta Maranon -melkoisesti levisi. Yhä uusien heimojen alueitten läpi piti matka ja -yhä uusiin tuotteihin matkustaja tutustui, quinquinan, ipekakuanan, -simaruban, sassaparillin, guajakin, kaakaon ja vaniljin ynnä kautsukin -mainitaksemme. Viimeksimainitusta asukkaat valmistivat pulloja, kenkiä -ja männättömiä ruiskuja. Omaguain juhlissa oli tapana antaa vieraille -moisia ruiskuja lahjaksi. Napojoen suulla La Condamine toimitti tarkan -longitudimääräyksen Jupiterin kuun avulla, ja tähän määräykseen -perustui sitten koko loppujuoksun kartoitus. - -Lähellä Içan suuta olivat ensimmäiset portugalilaiset lähetysasemat. -Joki oli siltä kohdalta jo 900 toisea (lähes 1800 metriä) leveä. -Seudun asukkaat olivat jo koko joukon edistyneempiä, heillä oli -pumpulikankaasta hameet, lukolliset lippaat, rauta-avaimet, neuloja, -peilejä, saksia ja muita Euroopassa valmistettuja esineitä, joita he -ostivat Parasta viedessään sinne kaakao-satonsa. Heillä oli paljoa -paremmat aluksetkin, pisimmät parinkymmenen metrin mittaiset, puolen -kolmatta metriä leveät, neljälläkymmenellä melalla melottavat. - -Rio Negron suulla La Condamine keräsi lähetyssaarnaajilta tietoja -takamaista ja sai niitä huolellisesti seuloen oikean käsityksen -Casiquiaren luonteesta. Hän saapui sitten valtavan Madeiran suulle. -Pian senjälkeen alkoi jo tuntua vuorovesien vaikutus. Syyskuussa -näkyivät pohjoisesta ensimmäiset vuoret Andeilta lähdön jälkeen; ne -olivat Guayanan uloimpia pääteharjanteita. Syrjäkanavia matkaten La -Condamine sitten saapui Parahan, mutta teki sieltä erikoisen matkan -Amazon-joen suistamoon, jossa hän tutki kuulua pororokaa, korkeata -vastavirtaa hyökkäävää vuoksiaaltoa, joka on tielle joutuvain pienten -laivain varma tuho. Parasta La Condamine purjehti Cayenneen ja palasi -Ranskaan helmikuussa 1744. - - - -Rouva Godin. - - -Vaikeammaksi kävi Godinin ja hänen vaimonsa kotimatka. Sekin kävi -pitkin Amazon-jokea, vaikka eri ajoin. Godin itse lähti matkaan vähän -edeltäkäsin, v. 1749; hänen piti palata vaimoansa hakemaan, mutta sota -teki paluumatkan mahdottomaksi. Parikymmentä vuotta rouva Godin Perussa -odotti ja lopulta hänen täytyi ilman miestään v.1769 matkustaa Andien -poikki Amazon-joelle, jossa häntä odotti portugalilainen laiva. Matka -kävi kamalaksi seikkailuksi. Intiaanisaattue hylkäsi erämaassa rouva -Godinin ja hänen seuralaisensa, kanootti kaatui ja retkikunta menetti -kaikki tavaransa. Retkellä tiettömäin metsäin läpi rouva Godinin kaikki -seuralaiset sitten kuolivat nälkään ja uupumukseen ja rouva Godin sai -ypö yksin pyrkiä eteenpäin, kunnes intiaanit sattumalta hänet löysivät -ja pelastivat. Hän saapui lopulta Parahan ja matkusti sieltä Guayanaan, -jossa hänen miehensä yhä odotti. Rouva Godinin kokemukset ovat kaikkien -aikain matkailun merkillisimpiä. - -Kahdeksannentoista vuosisadan lopussa Alexander v. Humboldt aloitti -merkilliset matkansa Venezuelassa, Colombiassa ja Ecuadorissa, mutta ne -kuuluvat seuraavan vuosisadan saavutuksiin. - - - - - -MUSTAIN MAANOSA. - - -Afrikan luoteisrannikko oli se koulu, joka valmisteli purjehtijoita -suurien löytöretkien aikakauden urotöihin. Kappale kappaleelta -Henrik Purjehtijan kapteenit tunkeutuivat tätä rannikkoa etelämmäksi -hälventäen vanhoja keskiaikaisia ennakkoluuloja, jotka olivat -pelottaneet merenkulkijoita lähtemästä kuuman vyöhykkeen ulapoille. He -löysivät Saharan aution rannikon eteläpuolelta uhkuvan troopillisea -kasvullisuuden arvokkaine tuotteineen, saivat kultaa ja orjia. Mutta -mitään Intian rikkauksiin verrattavaa he eivät löytäneet ja senvuoksi -nämä yhä kauemmaksi ulotetut retket vain olivat edistysaskeleita -suurella Intian tiellä, joka yhä varmemmin pysyi purjehtijain -päämääränä, kuta enemmän he tulivat Afrikan rantaa tutkineeksi. - -Portugalilaiset löysivät Guinean, Kongon, Hyväntoivonniemen ja vihdoin -Afrikan itärannikon varakkaat arabialaiset satamat, mutta kaikkien -näitten löytöjen päämerkitys oli siinä, että niiden kautta Intian -reitti tuli avatuksi. Intiaan löytäjät sijoittivat toimeliaisuutensa -ja mahtinsa koko painon ja Afrikan paikat jäivät edelleenkin vain -väliasemiksi Itämaille kuljettaessa. Jopa suurin osa mustien maanosan -rannikkoa aivan sivuutettiinkin, kun oli saatu selville valtamerien -suuret tukijärjestelmät ja parhaat reitit. Intian tietä etsittäessä oli -Afrikka kuitenkin ympäriinsä tullut jotenkin hyvin kartoitetuksi. - -Mitäpä mustain maanosan raakalaisrannoilla olisikaan ollut Intian -rikkauksiin verrattavaa. Niiden köyhyys satamista, villit vihamieliset -asukkaat, mangroverämeet ja kuumeet torjuivat luotaan sekä purjehtijaa -että kauppiasta. - -Mutta viljelyksen ja vuoriteollisuuden päästyä Uudessa maailmassa -hyvään alkuun ja sikäläisten heikkojen rotujen tuhouduttua kovassa -orjuudessa asiat muuttuivat. Uuteen maailmaan alettiin tarvita yhä -enemmän halpaa työvoimaa, sinne alettiin kuljettaa neekereitä, ja -samalla Afrikan rannikot sekä portugalilaisista että muistakin merta -kulkevista kansoista saivat enemmän arvoa. - -Ranskalaiset alkoivat jo kuudennellatoista vuosisadalla purjehtia -Diepestä Senegaliin. Englantilaiset pian seurasivat esimerkkiä ja -1588 kuningatar Elisabeth antoi ensimmäiselle englantilaiselle -Länsi-Afrikan komppanialle oikeudet. 1618 perustettiin vielä suurempi -englantilainen komppania, joka keskitti toimintansa varsinkin -Gambia-jokeen, sillä toivottiin sitä pitkin päästävän Timbuktuun ja -Länsi-Sudanin kultaseutuihin. Lähelle Gambia-joen suuta, rakennettiin -saarelle Fort James, josta tuli sekä englantilaisten pääasema että -koko Guinean tärkeimpiä kauppa-asemia. Guinean Kultarannallekin sama -englantilainen komppania rakensi linnan. Hollantilaisetkin tarvitsivat -paljon orjia ja Itä-Intian komppania perusti sitä ja muutakin kauppaa -varten useita asemia Guineaan. He julkaisivat koko rannikosta tarkkoja -maantieteellisiä kuvauksia, tuntien sekä Nonin että Nigerin deltan -muutkin monisokkeloiset suuhaarat, vaikkeivät osanneetkaan aavistaa, -että niiden kautta laski mereen sama sisämaan joki, vieläpä itse -Niger. Seitsemännentoista vuosisadan kuluessa samalle rannikolle vielä -ilmaantuivat tanskalaiset ja brandenburgilaiset. Tanskalaisilla oli -Kultarannalla asemia aina yhdeksännentoista vuosisadan keskivaiheille. - -Ranskalaiset yritykset kohdistuivat Senegaliin ja myöhemmin Guinean -Orjarannikkoon. Eräs Sieur d'Elbée matkusti rannikolta Ardrahin -kuningaskuntaan, joka käsitti suuren osan nykyistä Dahomeita. -André Brue, Senegalin siirtomaan maaherra, nousi Senegalia kauas -sisämaahan ja lähetti asiamiehiään vieläkin edemmäksi. Siihen -aikaan yleiseen luultiin, että Senegal oli Nigerin alijuoksu, mutta -Bruen matkahavainnot alkoivat tätä luuloa järkyttää. Eräs toinen -ranskalainen, Sieur Compagnon, kulki paljon vastuksia kohdaten maan -poikki Tambaura-nimiselle kulta-alueelle ja tutustui siellä neekerien -kullanhuuhtomoihin, arvatenkin samoihin, joista jo Henrik Purjehtijan -kapteenit olivat tietoja saaneet. Compagnon laati Senegalin ja -Falemen välisestä maasta hyvän kartan ja kokosi tietoja kasvi- ja -eläinkunnasta. Labat-niminen dominikaanimunkki yhdisti ranskalaisten -matkustajain tuomat tiedot ja kirjoitti niiden johdolla Senegalin ja -Sierra Leonen välisestä rannikosta kertomuksen. - -Kongolle ja Angolalle omistivat huolta portugalilaiset -lähetyssaarnaajat. Kapusinimunkit tekivät matkoja kauas sisämaahan, -jopa semmoisiinkin seutuihin, joissa ei sen koommin eurooppalaisia -ole käynyt. He nousivat Kongoa pitkin Stanley Pooliin saakka ja -kastoivat paljon kansaa. Vasta Stanley heidän jälkeensä kävi samoilla -seuduilla. Toisia matkusti maan poikki Kuangolle, Kongon ensimmäiselle -etelästä tulevalle syrjäjoelle saakka. Kapusinimunkit eivät olleet yhtä -oppineita kuin jesuiitat eivätkä kiinnittäneet yhtä paljon huomiota -maantieteeseen, mutta kuitenkin voitiin heidän tuomiensa tietojen -johdolla kartoittaa Angolaa ja Kongo-maata melkoinen matka sisämaahan. - -Enemmän viljelyksiä tarjosi Afrikan itäranta, jolla araabit jo -ikivanhoina aikoina olivat kehittäneet melkoisen kaupan sisämaan -kanssa. Portugalilaiset noudattivat kuitenkin siellä samaa menetelmää -kuin Intiassakin: he jättivät sisämaan kaupan maanasukkaille ja -tyytyivät ostamaan tavarat satamissa, joissa he yhtä hyvin saattoivat -määrätä hinnat. Arabialaiset kauppiaat olivatkin jo ammoin kehittäneet -orjain, kullan ja norsunluun hankinnan niin tehokkaaksi, etteivät -portugalilaiset olisi voineet sitä parantaa, eivät edes entiselläänkään -pitää. Vielä tänä päivänä on eurooppalaisten kaikkine apuneuvoineen -vaikea kilpailla araabien kanssa Afrikan sisäosissa. Portugalilaisista -tuli araabien parhaat orjanostajat. - -Parilla kulmalla portugalilaiset kuitenkin osoittivat enemmän tarmoa. -Sofalasta ja Mosambikista tunkeutui retkikuntia, epäilemättä kullan -houkutuksesta, kauas sisämaahan Monomotapa-nimisen kuulun päällikön -maahan, joka oli Sambesin keskijuoksusta eteläänpäin. - - - -Monomotapa. - - -Tämän nimityksen merkitys ei ole selvä. Vanhoissa, portugalilaisiin -ja hollantilaisiin lähteihin perustuvissa kartoissa on Sambesin eli -Quaman eteläpuolella laaja alue, jonka nimi on regnum monomolafrae; -ja kuudennentoista vuosisadan portugalilaiset kirjailijat vakuuttavat -sisämaassa olleen voimallisen hallitsijan, jota laajalti mainittiin -sillä nimellä. Sana on bantukieltä, mutta sen merkitystä on eri tavoin -selitetty. Hänen pääkaupunkina nimi oli Zumubany, joka ilmeisestikin -oli väärennys sanasta »Zimbabue»; viimeksimainittua sanaa, jolla nyt -etupäässä tarkoitetaan Mashonamaan kuulua rauniokaupunkia, käytettiin -siihen aikaan yleensä voimallisien päälliköitten pääkaupungeista. -Monomotapan asukkaat olivat karanga kansaa, taikka oikeammin, tämä -heimo oli vallitsevana. Useat portugalilaiset kirjailijat tekevät -selkoa hallitsijan hovista, hänen vaimojensa luvusta ja hovitavoista, -virkakunnista ja niiden järjestyksestä. Monomotapa antoi kastaa itsensä -ja joutui kokonaan portugalilaisten vaikutuksen alaiseksi. - -Hänen kuningaskunnassaan kävi sitten tuon tuostakin sekä -lähetyssaarnaajia että seikkailijoita, mutta maantieteellistä -tietopiiriä he eivät enää sanottavasti saaneet laajennetuksi. -Yksi huomattavakin matka kuitenkin tehtiin. Bocarro näyttää v. -1616 tunkeutuneen aina lähelle Njassa-järveä, jonka olemassaolo -portugalilaisissa siirtokunnissa siten oli tunnettu, vaikka järven -laajuudesta ja muodosta päästiinkin vasta paljoa myöhemmin selvyyteen. - -Ranskalaiset jatkoivat seitsemännellätoista vuosisadalla -toimiaan Madagaskarissa. Etienne de Flacourt, joka oli nimitetty -kaakkoisrannalle perustetun Dauphin linnan kuvernööriksi, levitti -ranskalaisten vaikutusvaltaa melko laajalle ja v. 1648 kotimaahansa -palatessaan julkaisi Madagaskarista teoksen. Intian meressä sijaitsevan -Mascarenhas-saariston omituisista eläimistä, varsinkin dodo-kanasta, -on tältä ajalta säilynyt useankin matkustajan hajanaisia vaillinaisia -muistiinpanoja, mutta vasta jokilietteistä löydettyjen luurankojen -johdolla on näistä sittemmin hävinneistä lajeista saatu tieteellisesti -pätevä käsitys. - - - - -Latinalainen lähetystoimi Abessiniassa. - - -Portugalilaiset eivät unohtaneet harrastuksiaan »Pappi-Johanneksen» -maata kohtaan, jonka Christofer da Gama urheudellaan pelasti maurien -valloitukselta, itse sankarikuoleman kärsien. Aseellista apua -abessinialaiset eivät enää tarvinneet, mutta heidän kirkkonsa oli -poikennut sangen kauaksi Rooman kirkon oikeaoppisuudesta ja senvuoksi -portugalilaiset toimittivat maahan lähetyssaarnaajia valistamaan ja -korjaamaan. - -Ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat jo v. 1557 piispa André -de Oviedon johdolla. Vaikk'ei vastaanotto ollutkaan kaikin puolin -suosiollinen, niin voitiin kuitenkin Tigren maakuntaan perustaa -Fremonan lähetysasema, joka vaikutti yhteen mittaan 40 vuotta. 1588 -sinne yritti päästä pari jesuiittaa apuun, mutta he joutuivat matkalla -araabien käsiin ja saivat viettää vankeudessa seitsemän vuotta, -ennenkuin pääsivät Intiaan palaamaan. Intiasta toinen heistä, Pedro -Paez, lähti uudelleen Fremonaan pyrkimään ja pääsikin nyt perille -(1603). Paez, joka sitten oleskeli Abessiniassa kuolemaansa saakka -(1622), matkusti siellä hallitsijan seurueessa moneen suuntaan ja -kokosi lähetystyönsä ohella maantieteellisiä ja historiallisia tietoja. -Hän kirjoitti niiden johdolla teoksen, joka kuitenkin yhdessä erään -toisen lähetyssaarnaajan teoksen kanssa vasta v. 1905 painettiin. Paez -kävi Sinisen Niilin lähteellä, josta hän antaa erinomaisen kuvauksen, -ja ilmaisee Niilin tulvan oikean syyn, Abessinian vuorimaan äärettömän -rankat sadekausisateet. - -Eräs toinen jesuiitta, Antonio Fernandez, tunkeutui 1613—14 kauas Shoan -eteläpuolella oleviin Galla-maihin. Abessinian hallitsija lähetti -Portugaliin lähetystön, mutta se ei uskaltanut kulkea tavanmukaista -reittiä Punaisen meren rannalle, koska pelättiin araabien katkaisevan -matkan, vaan yritti sinne aivan uutta tietä gallain maan kautta. -Fernandez matkusti tulkkina tämän lähetystön mukana. Hän tuli siten -kulkeneeksi aivan uusien maitten kautta, joissa hänen jälkeensä vasta -yhdeksännentoista vuosisadan jälkipuoliskolla on käynyt eurooppalaisia -matkustajia; nykyisistä kartoista voimme helposti seurata hänen -matkansa suuntaa. Se kävi monen pienen valtakunnan kautta, joiden -hallitsijat estelivät lähetystön matkaa, niin että sen lopulta täytyi -palata väliltä takaisin, vieläpä vaaroja välttääkseen valita aivan uusi -tie. - -Jeronimo Lobo-niminen jesuiitta koetti tunkeutua Melindestä Gallamaan -kautta Abessiniaan, löytääkseen siten tien, jolla ei tarvitsisi pelätä -araabeja eikä turkkilaisia. Hän kulki ensin veneellä merenrantaa -Juba-joen suuhun, mutta sikäläisiin galloihin tutustuttuaan heti älysi, -että sen kautta oli mahdoton matkustaa, ja palasi takaisin. Intiasta -muiden lähetyssaarnaajain seurassa uudelleen matkaan lähdettyään Lobo -astui maihin Bab-el-Mandebin salmen rannalla Bailurin satamassa, -josta monen vaaran ja vastuksen jälkeen päästiin Fremonaan. Lobokin -matkusteli Abessiniassa laajalti ja julkaisi kuvauksen sen eri osista. -Erään matkan ään nimenomaan teki löytääkseen taistelussa maureja -vastaan kaatuneen Don Christofer da Gaman maalliset jäännökset; se -hänelle onnistuikin, ja urhea ritari sai kaikin kunnianosoituksin -myöhäisen kristityn hautauksen. Varsinaiseksi vaikutusalueekseen Lobo -sai Ligonus-nimisen maakunnan, joka hänen mielestään oli maailman -kauneimpia ja miellyttävimpiä seutuja, ilmasto terveellistä ja -lauhkeata, vuorien rinteillä varjoisat ketrimetsät. - -Sulttaani Segued oli ollut jesuiittalähetyssaarnaajille suosiollinen, -ja jesuiitat olivat vähitellen voineet levittää vaikutustaan kautta -maan, mutta hänen kuoltuaan alkoi vaino; toisten jesuiittain täytyi -paeta maasta, toiset kärsivät marttyyrikuoleman. Myöhemmin yritettiin -saada takaisin, mitä oli menetetty, mutta kaikki nämä yritykset olivat -turhia. Yhtä paljon kuin uskonnolliset syyt vaikutti vastarintaan -pelko, että portugalilaiset, joiden urhoollisuus oli niin suurta -ihmetystä herättänyt, anastaisivat maan. Abessinian yhteys Rooman -kanssa ei kuitenkaan kokonaan lakannut, sillä katoliseen uskoon -kääntyneitä abessinialaisia matkusti tuon tuostakin Egyptin kautta -paavin kaupunkiin, jossa muun muassa kuulu saksalainen kielimies Job -Ludolf heihin tutustui, perin pohjin oppi heidän kielensä samoin -kuin vanhemman gesinkin kielen, jota Abessinian kirkon vanhat -kirkkokäsikirjat ovat. Ludolf laati kummankin kielen kieliopin -ja sanakirjan, kirjoitti Ethiopian historian ja portugalilaisten -jesuiittain teosten ja abessinialaisten matkamiesten ilmoitusten mukaan -perusteellisesti korjasi Abessinian kartan. Ludolfin kartta, joka on -v. 1683 painettu, on yleispiirtein hämmästyttävän oikea, mutta siitä -huolimatta ajan parhaatkin kartanpiirtäjät mieluummin edelleenkin -kuvasivat Afrikan sisäosat Vanhaan ptolemaiolaiseen tapaan. - -Seitsemännentoista vuosisadan lopulla tehtiin Abessiniaan Egyptinkin -kautta pari matkaa ranskalaisten päätettyä koettaa, suvaittaisiinko -heitä paremmin kuin portugalilaisia. Jesuiitta de Brevedent lähti -Kairosta kesäkuussa 1698, mukanaan ranskalainen lääkäri Charles Poncet, -joka kirjoitti matkasta kertomuksen. Siutin kohdalla kuljettiin Niilin -poikki kivisiltaa, jonka jälkeen matkustajat keitaalta keitaalle -kulkien yleistä karavaanitietä samosivat erämaan poikki. Maaliskuussa -1699 molemmat ranskalaiset tulivat Sennariin, jossa kuumuus oli -melkein sietämätön. Paikka oli väkirikas, mutta huonosti rakennettu; -kaikki tavarat olivat huokeita ja Suakiniin kulki erämaan poikki suuri -kauppa. Sennarista lähdettyään matkustajat kulkivat Sinisen Niilin -ja sitten Atbaran latvahaarain poikki. Abessinian rajalla toivotun -työmaan kynnyksellä jo kauan sairastellut jesuiitta kuoli ja Poncet -yksin jatkoi matkaa Gondariin. Hän tutustui Abessiniaan jotenkin hyvin, -viipyi siellä jonkun aikaa ja sairastuttuaan lähti v:n 1700 alussa -Massovan kautta paluumatkalle. Massovassa hän tapasi englantilaisen -laivan, sillä englantilaiset paraillaan yrittivät saada Abessinian -kanssa aikaan kauppayhteyttä. - -Useita muitakin matkoja tehtiin Kairosta käsin, Niiliä nousten. -V. 1700 sitä tietä kulki seitsemän munkkia, jotka paavi lähetti -Abessiniaan työtä jatkamaan. Yksi joukosta kuoli matkalla, mutta muut -saapuivat Gondariin, Tanaeli Demba-järven pohjoispuolelle, jossa -hallitsija asui. Negus saatiin kääntymään roomalaiskatoliseen uskoon, -vaikka hän paljon vastustelikin, jonka jälkeen vielä elossa olevat -lähetyssaarnaajat palasivat kotimaahan. Paluumatkalla heihin jälleen -liittyi Krump-niminen munkki, joka oli jäänyt Sennariin parantamaan sen -hallitsijaa, ja hän sittemmin julkaisi seikkaperäisen matkakertomuksen. - -Kahdeksannentoista vuosisadan alkupuolella muhamedilainen -uskonkiihko, joka niin kateellisena oli vartioinut Afrikan portteja, -alkoi melkoisesti laimentua. Osaksi tähän oli syynä se vilkkaampi -rauhallinen kauppa, jota Englanti ja Ranska alkoivat käydä Turkin -kanssa. Egyptiin ja Pohjois-Afrikan n.s. Barbari-valtioihin, -Tunisiaan, Algeriaan ja Marokkoon, jotka kuuluivat Turkin ylivallan -alle, nimitettiin konsuleita. Ystävällisten välien kehittymistä -edisti niinikään kahvikauppa, kahvi oli tuotu Turkista Eurooppaan -seitsemännellätoista vuosisadalla ja sen kysyntä oli käynyt Keski- ja -Pohjois-Euroopassa niin vilkkaaksi, että Punaiselle merelle lähetettiin -englantilaisia ja ranskalaisia laivoja yksinomaan kahvia kuljettamaan -Etelä-Arabian satamista Suezin kannakselle, josta se vietiin maan -poikki Aleksandriaan ja sieltä edelleen Ranskaan ja Englantiin. Tämän -kautta kävi englantilaisille mahdolliseksi matkustaa Turkin vallan -alaisessa Egyptissä joutumatta pahoinpitelyn alaisiksi, etenkin jos -he saivat matkaan konsuliensa luvan. Näistä matkoista oli tuloksena, -että Egyptistä julkaistiin entistä perusteellisempia teoksia ja -että harrastus siihen ja koko Niilin laaksoon sai uutta virikettä -ja ikivanha lähdekysymyskin taas alkoi askarruttaa mieliä Yrityksiä -sen ratkaisemiseksi ei kuitenkaan tehty, ennenkuin James Bruce lähti -suurelle matkalleen. - - - - -James Bruce ja Sinisen Niilin lähteet. - - -James Bruce oli varakkaan skotlantilaisen maanviljelijän poika, -syntynyt v. 1730. Hyvän kasvatuksen saatuaan hän isänsä tahdosta lähti -Espanjaan viinikauppiaaksi, mutta sodan sytyttyä palasi kotimaahansa -esittääkseen hallitukselle hyökkäystuumaa Galician valtaamiseksi. -Lordi Halifax ei kuitenkaan kiinnittänyt mitään huomiota hänen -suunnitelmaansa, mutta sen sijaan kehoitti häntä löytämään Niilin -lähteet, joihin Brucen huomio oli jo ennen kiintynyt. - -Bruce hallituksen kannatuksen saatuaan ryhtyi viipymättä -perusteellisiin valmistuksiin, oppi käyttämään tieteellisiä koneita -ja parantamaan tavallisimpia tauteja, josta taidosta hänellä oli -matkallaan paljon apua. Perehtyäkseen Pohjois-Afrikan oloihin -hän sitten lähti Englannin ylikonsuliksi Algeriaan ja siellä -ollessaan matkusteli laajalti Pohjois-Afrikassa, tutkien ja kuvaten -m.m. sikäläisiä muinaisjäännöksiä. Käytyään vielä Kreetassa, -Vähässä-Aasiassa ja Syyriassa hän alkoi pitää itseään kyllin -valmisteltuna ja lähti Egyptiin, josta Abessinian matkan piti alkaa. -Alibei antoi hänelle suosituksia Ylä-Egyptin viranomaisille ja -kreikkalainen patriarkka Abessinian kreikanuskoisille kristityille. -Bruce nousi ensin Niiliä Assuaniin, poiketen rannoilla tutkimassa -muinaisjäännöksiä ja rakennuksia, ja sitten Assuanin karavanitietä -erämaan poikki Punaiselle merelle; Kosseirissa toimitettuaan -tähtitieteelliset havainnot hän vuokrasi aluksen purjehtiakseen sillä -Massovaan, josta maamatkan Abessiniaan piti alkaa. - -Merimatka kävi kiertoteitä, Punaisen meren pohjoispäitse, jossa -Bruce kävi Siinain niemellä, ja sitten Arabian rantaa etelään päin. -Djiddassa löytöretkeilijämme tapasi englantilaisia kauppiaita ja sai -suosituskirjeitä Mekan sheriffiltä, ja tämän ministeriltä, joka oli -abessinialainen. Nämä suosituskirjeet olivat hänelle erinomaisena -apuna matkalla. Matka Djiddasta edelleen Massovaan oli kylläkin -seikkailurikas. Meren poikki kuljettaessa muhamedilaiset laivamiehet -Dhalaakin saariston kohdalla pelästyivät aavetta, joka muka oli -laivassa nähty, ja siitä syntyi suuri meteli, jonka aikana alus joutui -karille. Se saatiin kuitenkin luodolta pois, ja syyskuussa 1769 Bruce -astui Massovassa maihin. - -Tästä alkoivat matkan varsinaiset vaikeudet. Massovan pikkuruhtinas -koetti ensinnäkin nylkeä Brucelta kaikki mitä hänellä oli, ja matka -oli vähällä siihen päättyä. Matka pois sieltä Tarantan solan kautta -Tigreen ylängölle ja sieltä Lamalmonin solan kautta Gondarin ylängölle. -Kumpikin sola oli tavattoman jyrkkä ja vaikea nousta, ja varsinkin -suuren tähtitieteellisen kvadrantin kuljettaminen oli hankalaa. Lisäksi -maa oli ilmi kapinassa, jota Ras Mikael-niminen kenraali nuoren Tekla -Haimanot-nimisen kuninkaan kanssa oli kukistamassa. Bruce pääsi -kuitenkin onnellisesti Gondariin, jossa leskikuningatar otti hänet -hyvin vastaan. Hovi sairasti isoarokkoa, ja Bruce sai paikalla ruveta -lääkärinammattiaan harjoittamaan. Hänen parannustoimensa menestyi -hyvin, ja siitä hyvästä hän sitten sai hallituksen suojeluksen maassa -liikkuessaan. Kuninkaan ja Ras Mikaelin palattua pääkaupunkiin Bruce -pääsi nuoren kuninkaan puheille ja sai tältä hallittavakseen sen -maakunnan, jossa Niilin lähteet ovat. Mutta ei pitkään aikaan tullut -soveliasta tilaisuutta matkustaa sinne. Hänen oma terveytensäkin kävi -huonoksi ja sitä parantaakseen hän muutti joksikin aikaa asumaan -kukkuloille, joilta oli näköala yli Tsana-järven. Sieltä käsin hän kävi -Alatan koskilla, jotka ovat vähän alempana Sinisen Niilin lähtöpaikkaa -Tsana-järvestä. Myöhemmin Bruce liittyi kuninkaaseen ja Ras Mikaeliin, -heidän lähtiessään sotaretkelle Niilin taa Fasil-nimistä maaherraa -vastaan, mutta sotaretki päättyi onnettomasti ja abessinialaisen -armeijan täytyi suin päin paeta Fasilin maasta. Mutta odottamatta -Fasil sitten tekikin rauhan ja syksyllä 1770 Bruce vihdoin sai kauan -toivotun tilaisuuden lähteäkseen Niilin lähteille. Fasilin maassa -vastaanotto ei hallitsijan suosituskirjeistä huolimatta alussa ollut -ensinkään suosiollinen, mutta Brucen rohkea esiintyminen miellytti -Fasilia. Tämä antoi hänelle galla-neekerejä saatoksi, velvottaen -heidät kovilla valoilla kaikin tavoin matkustajaa auttamaan, ja vielä -oman hevosensakin sen merkiksi, että matkustaja oli hänen erikoisessa -suojeluksessaan. - -Marraskuun alussa Bruce kulki Niilin poikki vähän ylempänä sitä -kohtaa jossa se laskee Tsana-järveen, ja huomasi sen satakuntaa -metriä leveäksi toista metriä syväksi vuolaaksi virraksi. Lähellä -oli koskikin, mutta se ei ollut kuin viitisen metriä korkea. Hän -nousi sitten loivaan kohoavaa mäkeä, jonka laella oli Geeshin -Pyhälle Mikaelille pyhitetty kirkko. Tältä mäeltä hän näki vihannan -nurmettuneen kunnaan juurella lähteet, joista Sininen Niili alkaa. -Koska maanasukkaat pitivät paikkaa pyhänä, niin hän riisui kengät -jalastaan ja juoksi nurmettunutta rinnettä alas lähteille ja vaipui -niitten partailla riemun huimaukseen, saavutettuaan vihdoinkin -päämäärän, johon hän oli niin kauan ja uutteraan pyrkinyt. - -Bruce luuli nyt ratkaisseensa Niilin lähteitten ikivanhan kysymyksen ja -aikoi lähteä paluumatkalle, mutta tiet olivat kapinallisten vallassa -ja vuoden hänen vielä täytyi odottaa Gondarissa, ennenkuin vihdoin -joulukuussa 1771 pääsi karavanitielle, joka vei maan poikki Sennariin, -Niilin rannoille. - -Laskeutuessaan Abessinian länsirinnettä sankkain metsäin läpi Bruce -sattui yhteen prinssien kanssa, jotka paraillaan olivat norsun -ajossa, ja nämä toimeenpanivat hänen kunniakseen näytöksen, jossa -arabialaiset miekkamiehet, agagirit, esittivät elefantin pyyntitapansa. -Sennarissa hän sai kokea paljon vihamielisyyttä ja rettelöitä, ja -lopulta hänen täytyi myydä jopa osa Abessinian neguksen antamasta -kultakäädystä saadakseen saattoväkeä. Nubian pelätyssä erämaassa -kiitävät hietapatsaat uhkasivat haudata retkikunnan alleen ja jano sen -näännyttää. Lähempänä Egyptiä matka sujui nopeammin ja Bruce saapui -muitta seikkailuitta Kairoon tammikuussa 1773. - -Paluumatkalla Ranskassa käydessään Bruce suureksi surukseen sai -kuulla, ettei hän ollutkaan Sinisen Niilin lähteiden ensimmäinen -löytäjä. D'Anville oli juuri saanut valmiiksi portugalilaisten -lähetyssaarnaajain löytöihin perustuvan karttansa, joka niin tarkkaan -piti yhtä Brucen omien löytöjen kanssa, että tämän täytyi tunnustaa -heidän ennättäneen ennen häntä. D'Anville koetti sitäpaitsi todistella -Brucelle, ettei Sininen Niili ollut päähaara, kuten hän oli luullut, -vaan että kaksikolmannesta Niilin lähdekysymyksestä vielä oli -ratkaisematta. Siitä huolimatta Brucen osaksi kuitenkin tuli mitä -paras vastaanotto ja Ranskan etevimmät tiedemiehet hakivat hänen -seuraansa. Englantiin palattuaan hän pettymyksen masentamana viivytti -matkakertomuksensa julkaisemista seitsemäntoista vuotta. Huolimatta -luotettavuudestaan se ilmestyessään otettiin vastaan epäoikeutetulla -epäluulolla. Se on julkaistu viitenä suurena nidoksena ja se sisältää -runsaasti tietoja Abessinian historiasta ja maantieteestä. - - - - -Etelä-Afrikka. - - -Etelä-Afrikassa maantuntemus hyvin vähän edistyi seitsemännentoista -vuosisadan kuluessa. Hollantilaiset tosin v. 1652 anastivat -Hyväntoivonniemen ja perustivat sinne siirtokunnan, mutta se oli -vain aiottu asemaksi heidän Intian-matkoillaan. Sisämaassa kävi -seikkailijoita etsimässä Monomotapan valtakuntaa, jonka asemasta -käsitykset olivat hyvin häälyvät. Näillä retkillä hollantilaiset -tutustuivat bushmaneihin, kiertelevään kansakuntaan, jonka hyökkäykset -myöhemmin tuottivat siirtokunnille paljon vahingoita. Kuvernööri Simon -van der Stell kulki v. 1685 viidenkymmenen valkoisen kanssa aina -Vähään Namaqua-maahan saakka kuparisuonia etsimään ja palasi takaisin -länsirantaa. - -Pöytälahteen kohosi vähitellen pieni kaupunki ja kaupungin läheisyyteen -maanviljelyssiirtokuntia. Lukua lisäsivät ranskalaiset hugenotit. Kun -hollantilainen Itä-Intian komppania kovasti sorti tätä kehittyvää -yhteiskuntaa, niin alkoi sekä hugenotteja että hollantilaisia -talonpoikia muuttaa kauemmaksi sisämaahan, toivoen sieltä löytävänsä -enemmän vapautta. V. 1705 lähetettiin Kapkaupungista Nataliin meritse -retkikunta, joka ei kuitenkaan saanut paljoa aikaan. Viisitoista -vuotta myöhemmin hollantilaiset perustivat linnan Delagoa-lahteen, -jonka portugalilaiset olivat vähää aikaisemmin hylänneet. Lahti -kartoitettiin ja luodattiin, mutta sisämaahan oli vaikea tunkeutua. -Tehtiinpä jo muutamia retkiä kullankin etsimiseksi, mutta toistaiseksi -huonolla menestyksellä. Tähän saakka hollantilaiset olivat joutuneet -tekemisiin melkein yksinomaan hottentottien kanssa, joista saksalainen -tähtitieteilijä Pietari Kolbe kahdeksannentoista vuosisadan alussa -kirjoitti hyvän kuvauksen, mutta v. 1736 Hermanus Hubner teki -melkoisen joukon keralla retken kafferien maahan, etsiäkseen parempia -elefantinmetsästysmaita. Hubner itse sai kafferien väijytyksessä -surmansa ja suurin osa hänen retkikunnastaan tuhoutui, mutta osa -kuitenkin pelastui Kapkaupunkiin kertomaan tapausta. - -Vuosisadan keskivaiheilla viranomaisetkin rupesivat entistä -tehokkaammin edistämään Etelä-Afrikan tutkimista. August Fredrik -Beutler v. 1752 lähti matkaan retkikunnan kanssa, johon kuului kaksi -kartoittajaa, kasvitieteilijä, useita käsityöläisiä ynnä sotaväkeä. -Retkikunta oli joka suhteessa paraiten varustettu, mitä Kapkaupungista -siihen saakka oli lähetetty. Se seurasi merenrantaa Algoa-lahteen -saakka jotenkin läheltä ja kulki sitten Ison Kalajoen ja muitten jokien -poikki, kunnes Keiskama-joella pääsi hottentottien ja kafferien välisen -rajan yli. Kuljettiin senkin paikan ohi, jossa Hubnerin joukko oli -tuhoutunut, mutta retkikunta ei ollut siksi voimakas, että se olisi -kyennyt kostamaan. Beutler puolestaan osasi pitää alku-asukkaitten -kanssa jotakuinkin hyviä välejä. - -Paluumatkalla kuljettiin vähän toisia teitä kauempaa sisämaitse -ja tavattiin bushmaneja. Noustiin ensinnä Isoa Kalajokea, mutta -ylempänä sen varressa vallitsi ankara kuivuus, ja ruoho ja puut -olivat lakastuneet. Retkikunta senvuoksi kääntyi takaisin merelle ja -marraskuun lopulla saapui takaisin Kapkaupunkiin. - -Kauan kului, ennenkuin sitten jatkettiin retkiä kauemmaksi itää kohti, -mutta seuraavina vuosina tehtiin muutamia yrityksiä tunkeutua pohjoista -ja koillista kohti. Ei varmaan tiedetä, milloin Etelä-Afrikan suurin -joki, Oranja-joki, saavutettiin, mutta ensi kerran sen poikki kulki v. -1760 Jacobus Coetsee-niminen uudisasukas, käydessään hottentottilaisen -retkikunnan kanssa sen takana elefantteja metsästämässä. Hän kuuli -täällä mustanahkaisista damaroista, jotka asuivat jonkun verran -pohjoisempana sitä kohtaa, josta hän kääntyi takaisin. - -Tämä retki kehoitti Hendrik Hopia, erästä sotilasta, ryhtymään -suurempaan yritykseen, jossa oli osallisina muutamia tiedemiehiäkin. -Hop lähti matkaan elokuussa 1761 mukanaan lähes satakunta henkeä, -niistä toistakymmentä siirtolaista. Olifant-joen suulta retkikunta -kulki Kuparivuorien poikki ja saapui syyskuun lopulla Oranja-joelle. -Matkaa jatkettiin siitä pohjoista kohti, kunnes kuumuus ja kuivuus -pakottivat palaamaan takaisin. Paluumatkalla viivyttiin joku aika -Oranja-joella, jonka äkkitulva oli vähällä tuhota koko retkikunnan. -Oranja-joen pohjoispuolella nähtiin kirahveja ja erään nahka -tuotiin saaliina. Huhtikuussa retkikunta palasi Kapkaupunkiin hyvin -onnistuneelta matkaltaan. - - - -William Paterson. - - -Seuraavat tärkeimmät matkustajat olivat englantilaisia, jotka -olivat saapuneet Kapmaahan nimenomaan seikkailuita etsimään. -Luutnantti William Paterson samosi Olifant-joelta sisämaan -kautta Sneeuwberg-vuoristoon, keräten matkalla tärkeän kokoelman -etelä-afrikkalaisia kasveja ja lintuja. Kapteeni Robert Gordon, joka -matkusti osaksi yhdessä Patersonin kanssa, kulki Sneeuwbergin poikki -ja oli ensimmäinen valkoinen, joka tuli Vaal-joelle. Hän yhdytti -Vaalin lähellä sitä paikkaa, missä se laskee Oranja-jokeen. Kun hän ei -kuitenkaan löytänyt kaalamoa, niin hän palasi takaisin kulkematta joen -poikki toiselle rannalle. - -V. 1778 Paterson jälleen lähti matkaan seuranaan Van Recnen-niminen -nuori hollantilainen, jolla sisämaassa oli useita maatiloja ja jonka -suku seuraavana aikana paljon edisti pohjoisten alojen tutkimista. -Vuoristossa retkikuntaa esti lumi, mutta kiertoteitä se kuitenkin pääsi -Karruun poikki Roggeveldiin ja sieltä hieman luodetta kohti polveten -Oranja-joen suupuoleen. Suurella vaivalla kuljettiin hiekkaerämaan -poikki, joka on joen eteläpuolella. Retkeilijät uivat joen poikki, -Paterson keräsi paljon kasveja ja harvinaisia lintuja ja Van Reenen -ampui kirahvin. Paluumatka piti kuparimaan kautta, joka jo oli -tunnettu, ja Kapkaupunkiin saavuttiin marraskuun lopulla. - -Kuukauden levättyään Paterson jälleen oli taipaleella, aikoen nyt -käydä kafferien maassa äärimmäisessä idässä. Van Reenen oli jälleen -mukana, mutta Isoa Kalajokea kauemmaksi ei voitu pensaikoiden vuoksi -härkävaunulla päästä. Kolmen kuukauden kuluttua yritys uudistettiin -toisia teitä. Suunta piti melkein suoraan pohjoista kohti ja Green -River-joella retkikuntaan liittyi Gordon. Kuivuus ja rehun puute -haittasivat jälleen matkaa ja retkikunnan jäsenistä milloin toinen, -milloin toinen eksyi erämaahan, aina lopulta kuitenkin löytäen takaisin -muitten luo. Elokuun puolivälissä saavuttiin Oranja-joelle, joka -vihantine rantoineen yhdeksän päivää kestäneen erämaavaelluksen jälkeen -näytti väsyneistä matkustajista oikealta paratiisin joelta. Gordon -oli tuonut mukanaan veneen, jonka hän samana iltana työnsi joelle, -kohottaen sen perään Hollannin lipun ja antaen joelle sen nykyisen -nimen Oranjan prinssin kunniaksi. Joella viivyttiin joku aika ja -tehtiin retkiä eri tahoille, jonka jälkeen sitä noustiin joku kappale -ylöspäin autioiden ja karujen seutujen kautta. - -Vuotta myöhemmin matkusteli samoissa seuduissa ranskalainen -luonnontutkija Le Vaillant, joka julkaisi erinomaisen vilkkaasti -kirjoitetun, vaikka monessa kohden epäluotettavan matkakertomuksen. Hän -kävi Sneeuwberg-vuoristossa ja palasi sieltä Suuren Karruun poikki.. -Toisella matkalla hän kävi Oranja-joella sen suupuolessa. Matkainsa -pituutta hän suuressa määrin liioitteli. Paljon tuntemattomia lintuja -hän löysi, mutta ei siihen tyytynyt, vaan vielä lisäksi rakensi aivan -olemattomiakin lajeja siten, että otti yhdestä siivet, toisesta -pyrstön, kolmannesta muita sulkia ja kokosi niistä »fantasia-lajeja». -Vasta hänen kuolemansa jälkeen nämä petokset tulivat ilmi. - - - -Van Reenenit. - - -Kahdeksannentoista vuosisadan lopulla hollantilaisetkin alkoivat -entistä ahkerammin matkustella Etelä-Afrikan sisäosiin. Eräs Van -Reenenin suvun jäsen lähti hakemaan kultaa Oranja-joen pohjoispuolella -olevista maista. Marraskuussa 1791 hän kulki mainitun joen poikki -ja tunkeutui sen taa, hottentotteja vastaan taistellen, kauemmaksi -kuin sitä ennen kukaan. Eräs retkikunnan jäsenistä samosi vielä -viisitoista päivänmatkaa muita pohjoisemmaksi damarain maahan ja -näyttää tavanneen vuori-damaroja. Matkalla löydettiin malmia, jota -luultiin kultamalmiksi, vaikka se myöhemmin huomattiinkin vaskeksi, ja -sitä koottiin niin paljon, kuin härät jaksoivat vetää. Kesäkuussa 1792 -palattiin Van Reenenien maatilalle. - -Tämä retkikunta oli enemmän kuin ainoakaan edellinen valaissut -Oranja-joen pohjoispuolella olevien seutujen luontoa ja asukkaita, ja -menestyksen rohkaisemina Van Reenenit pyysivät hallitukselta varoja -tutkimisen jatkamiseen. »Meermin»-nimisellä hallituksen laivalla kaksi -Van Reeneniä purjehti länsirannikkoa pitkin pohjoista kohti vallaten -paikkoja Hollannin nimeen, ja sisämaitse samosi samaan suuntaan toinen -osasto, jonka myöhemmin piti liittyä meriretkikuntaan. »Meermin» -poikkesi tuon tuostakin maihin, saamatta kuitenkaan minkäänlaisia -tietoja maaretkikunnasta. Valaslahdesta lähetettiin joukkokunta maitse -etsimään kadonneita, mutta kolme viikkoa poissa oltuaan tämäkin -palasi tyhjin toimin. Päätettiin sen vuoksi palata takaisin, ja tämä -autio ranta jäi valtaamatta, vaikka Hollannin lippu olikin kohotettu -muutamiin kohtiin. Maaretkikunta oli palannut tieltä kuivuuden vuoksi. - -Tämä oli viimeinen retki, mitä Hollannin vallan aikana tehtiin -Kapkaupungista pohjoista kohti. Suuret valtiolliset tapaukset -kiinnittivät tämän jälkeen kokonaan viranomaisten huomion, ja -loppujen lopuksi tuli, että Suur-Britannia anasti Kapmaan. Vasta -yhdeksännellätoista vuosisadalla jatkettiin retkeilyä kauemmaksi -pohjoista kohti. - - - - - -OKEAANIAN TUTKIMINEN. - - - - -Ajanjakso 1650—1768 Tyynellä merellä. - - -Tasmanin matkoihin päättyivät suuret merilöytöretket moneksi ajaksi. -Maanosien väliset suuret purjehdusreitit olivat nyt hyvin tunnetut ja -Euroopan kansat olivat keskenään niin ankarassa kauppakilpailussa sekä -Itä- että Länsi-Intiassa, etteivät ne voineet omistaa paljoa aikaa -puhtaasti maantieteellisiin löytöihin. Merellä tosin matkattiin entistä -enemmän, mutta purjehtijat enimmäkseen kulkivat okeaanin valtateitä, -ja vain sattumalta he mitään uutta löysivät. Muutamia poikkeuksiakin -sentään oli. Sillä ajalla, joka sisältyy ylläolevien vuosilukujen -kehyksiin, useat kaikkein tunnetuimmat purjehtijat olivat merirosvoja -ja kaappareita, ja heidän ansiotaan olivat monet saman ajan löydötkin. - -Kaupparetkillä, joita tehtiin Englannista Etelä-Amerikan -länsirannikolle, tuli Magelhãesin salmi entistä paremmin kartoitetuksi -ja Tulimaan eteläpuolella olevat vaaralliset vedet tunnetuiksi. -Kapteeni Strong löysi Falklandin saariston molempien pääsaarien välisen -salmen ja nimitti sen Falklandin salmeksi, josta sitten koko saaristo -sai nimen. Salmessa kasvoi niin paljon merileviä, että ne haittasivat -purjehdusta. Maalla hän näki kettuja ja teki siitä sen oikean -johtopäätöksen, että Falklandin saaristo ennen oli ollut samaa maata -kuin Etelä-Amerikkakin. - - - -William Dampier. - - -Tasmanin suuren, v. 1644 tekemän matkan kautta olivat Australian -luoteisrannikon pääpiirteet tulleet tunnetuiksi, ja kun hänen -löytönsä yhdistettiin vanhempiin, niin voitiin piirtää yhtämittainen -rantaviiva Torresin salmesta aina etelärannikon puoliväliin saakka. -Myöhemminkin tehtiin muutamia retkiä samoille rannoille, useimmat -haaksirikkoutuneiden pelastamiseksi, ja niiden kautta saatiin vähän -paremmat tiedot Länsi-Australian luonnosta ja asukkaista, vaikkei -löytöjä jatkettukaan, kun maa oli niin toivottoman karua. - -Dampier Timorista lähdettyään purjehti Australian luoteisrannikolle ja -seuraili sitä itää ja koillista kohti. Hän tapasi monessakin kohden -maan asukkaita, jotka hänen mielestään olivat maailman kurjimpia -ihmisiä, vielä »hodmadodejakin» (hottentotteja) kurjempia. Maa oli -kauttaaltaan matalaa, meren puolella hietakunnaita ja kauempana maan -sisässä harvoja metsiä. Ei ainoatakaan jokea tavattu eikä lähdettä, -mutta hyvää vettä saatiin, kun kaivettiin hietikkoon kaivoja. -Laiva uitettiin erääseen hieta-lahdelmaan, jossa se pakovedellä -jäi aivan kuiville; niin että pohja voitiin puhdistaa. Purjeet -korjattiin ja vettä otettiin, jonka jälkeen purjehdittiin takaisin -Intiaan. Dampier kahden toverin keralla jäi Nikobareille, josta he -alkuasukkaiden veneissä pääsivät Sumatran Atjehiin, vaikka olivat -vähällä menettää henkensä myrskyssä. Monen seikkailun jälkeen Dampier -saapui Bencoolenin englantilaiselle kauppa-asemalle ja palveli siellä -jonkun aikaa tykkimiehenä. Tammikuussa 1691 hän palasi Englantiin, -oltuaan kotimaastaan poissa enemmän kuin kaksitoista vuotta. Hänen -matkakertomuksensa, joka ilmestyi v. 1697, herätti niin suurta huomiota -tarkkuutensa ja perusteellisuutensa ansiosta, että hänelle annettiin -valtion laiva varsinaista löytöretkeä varten. »Roebuck» oli ensimmäisiä -laivoja, mitä' yleensä on lähetetty varta vasten löytöretkelle. - -Dampier lähti matkaan Englannista tammikuussa 1699, poikkesi -Brasiliassa, kooten tietoja sen maan luonnosta ja tuotteista, sekä -ohjasi sitten suorinta tietä Australian mannerta kohti. Vasta elokuun -1 p. nähtiin maata; kun oli muutama päivä etsitty soveliasta satamaa, -löydettiin Haikalalahti, joka on noin 26:nnella leveyspiirillä -Australian länsirannalla. Dampier seurasi nyt rannikkoa tarkkaan -tuhatkunnan kilometriä, oikoen ja tarkistaen sen karttaa, tutkien -rannikon tuotteita ja asukkaita siinä toivossa, että löytäisi -siirtokunnalle soveliaan paikan. Lopulta hänen miehistönsä uupui ja -varastot vähenivät, niin että hänen täytyi lähteä Timorista vettä ja -vereksiä ruokatavaroita hankkimaan. Timorista hän sitten purjehti -Uuden Guinean luoteisen niemen ohi ja Schouten-saaret oikealle kädelle -jättäen laski ulapoita, kunnes löysi nykyisen Bismarck-saariston -[Saksalaiset, joitten haltuun saaristo joutui, muuttivat nimet -saksalaisiksi. Tekijällä ei ole tietoja, miten nimien on maailmansodan -jälkeen käynyt. Tekijä.] ja hänestä nimensä saaneen salmen, joka -erottaa Uuden Guinean siitä. Tämä saaristo, jonka kahden pääsaaren hän -luuli olevan samaa maata, miellytti häntä suuresti ja hän antoi sille -nimeksi »Uusi Britannia». Hän kävi nykyisen »Uuden Mecklenburgin» -rannalla satamaan, jota asukkaiden vihamielisyyden vuoksi nimitettiin -»Linkoojain lahdeksi», kartoitti sekä sen että nykyisen »Uuden -Pommerin» ulkorannikon, luullen lahdeksi salmea, joka erottaa nämä -molemmat saaret toisistaan. Maa oli täynnään vuoria ja metsiä ja -lihavia laaksoja ja näytti erinomaiselta siirtokunnan paikaksi. -Eräällä rannikon edustalla olevalla saarella tapahtui paraillaan -hirmuinen tulivuorenpurkaus Dampierin ohi laskiessa. Paluumatkalla hän -purjehti Uuden Guinean pohjois-rannikkoa ulkopuolitse rantasaarien, -joissa useissa oli toimivia tulivuoria. Sen jälkeen hän ei enää -etsinyt uusia maita, löytöretki oli päättynyt, ja keula käännettiin -kotia kohti. Ascension-saaren luona »Roebuck» sai niin pahan vuodon, -että se oli hylättävä, ja väki siirtyi englantilaiseen sotalaivaan. -Länsi-Intian kautta Dampier sitten palasi kotimaahan. Vaikkeivät -matkan käytännölliset tulokset olleetkaan niin suuret kuin Dampier -oli lähtiessään toivonut, oli sillä kuitenkin löytöretkenä melkoinen -merkitys. Dampier toivoi, että Englannin hallitus rientäisi ottamaan -»Uuden Britannian» haltuunsa, mutta sillä oli niin paljon muita hommia, -ettei siitä tullut mitään. - -Syttyi jälleen sota Englannin ja Espanjan välillä (Espanjan -perimyssota), ja englantilaiset kauppiaat varustivat Etelämerelle -kaappareita ryöstämään espanjalaisia laivoja ja siirtokuntia. Dampier -lähti matkaan moisen kaapparilaivan kapteenina v. 1703, purjehti Kap -Hoornin ympäri Etelämerelle ja piti Juan Femandez-saaria pääasemanaan. -Mutta yritykset onnistuivat huonosti, Dampier kiivaan luonteensa vuoksi -riitautui seurassaan olevan toisen laivan kapteenin, Stradlingin -kanssa, ja tämä erosi hänestä Panaman lahdella ja palasi kotiin; -matkalla Stradling hylkäsi Juan Fernandeziin Aleksander Selkirkin, -Robinson Crusoen esikuvan, ja kärsi sitten itsekin haaksirikon -Amerikan rannikolla, pelastuen vain itse kuuden miehen keralla. -Dampier jatkoi vielä jonkun aikaa rosvouksiaan, anasti sitten pienen -espanjalaisen laivan ja hylkäsi omansa, se kun alkoi jo olla kunnoton, -sekä purjehti Tyynen meren poikki Itä-Intiaan, jossa hollantilaiset -ottivat takavarikkoon hänen laivansa. V. 1708 Dampier seurasi kapteeni -Rogersia luotsina samanlaiselle matkalle. Tällä matkalla Aleksander -Selkirk pelastettiin Juan Fernandezista, jossa hän oli elänyt yksin -neljä vuotta. Kapteeni Rogersin päiväkirja sisältää muutamia tietoja -Selkirkin kokemuksista. - - - -Aleksander Selkirk. - - -Kapteeni Rogers oli lähettänyt veneensä maihin vettä ottamaan ja odotti -sen palaamista. Hänen edessään kohosi komea saari, noin kahdeksaa -kilometriä leveä ja pariakymmentä pitkä, toinen pää matala, toinen -lähes tuhannen metriä korkeata louhista vuorta. Saarella kasvoi siihen -aikaan arvokkaat metsät, joissa oli paljon ensimmäisten löytäjäin -tuomia metsittyneitä vuohia. Sieltä oli siis paitsi hyvää vettä -riistaakin saatavana, mutta kun se oli merirosvojen tyyssija, niin -harvoin siihen poikkesivat kauppalaivat, joiden matkoihinkaan se ei -sopinut. - -Veneitään odotellessaan Rogers näki rannalla suuren nuotion ja -pelästyi, että siellä ehkä oli ranskalaisia tai espanjalaisia, joiden -kanssa täytyisi tapella. Hän senvuoksi yön kuluessa suori laivansa -tappelukuntoon, mutta aamun koittaessa ei näkynytkään vihollista. -Maihin lähetetty vene palasi häiritsemättä takaisin ja sen mukana -vuohennahkoihin puettu mies, jonka kasvot vielä pukuakin enemmän -muistuttivat metsäläistä. Se mies oli Aleksander Selkirk, Skotlannissa -syntynyt, hurjapäisyyden vuoksi merille lähtenyt, kapteeni Stradlingin -hylkäämä tälle yksinäiselle saarelle. Selkirk oli saarella ollessaan -nähnyt monen laivan purjehtivan ohi, mutta näistä oli ainoastaan kaksi -käynyt saaren luo ankkuriin, ja nekin olivat olleet espanjalaisia. -Espanjalaiset merimiehet olivat hänet tavanneet ja ampuneet häntä, -mutta hän oli takaa-ajajat välttänyt kiipeämällä korkeaan puuhun niin -äkkiä, etteivät he sitä huomanneet. - -Kapteeni Stradling oli hänet maihin lähettäessään antanut mukaan -vaatteet, makuulaverin, pyssyn, naulan ruutia, luoteja, tupakkaa, -kirveen, puukon, kattilan, piplian ja moniaita muita hartauskirjoja -ynnä purjehduskoneet ja -kirjat. Selkirk varusti olonsa niin mukavaksi -kuin taisi, mutta ensimmäisten kuukausien kuluessa häntä kovin vaivasi -raskasmielisyys ja kauhistuttavan yksinäisyyden synnyttämä pelko. Hän -rakensi pippuripuusta kaksi majaa jonkun matkan päähän toisistaan, -kattoi ne ruo'oilla ja vuohien nahkoilla. Niin kauan kuin ruutia -riitti, ei häneltä puuttunut ravintoa, ja helppo oli tehdä tulikin. -Kun ruuti alkoi olla vähissä, niin hän teki tulen hankaamalla toisiaan -vastaan kahta pippuripuun palasta, ja kun se kokonaan loppui, niin -hän juoksemalla tavoitti vuohet. Jokapäiväisestä harjoituksesta hän -oli käynyt niin notkeaksi, että juoksi kautta metsien, yli vuorien -ja mäkien uskomattoman nopeaan. Eräänä päivänä hän oli ajanut vuohta -niin kiivaasti, että hän saaliinsa perässä oli suistunut suin päin -tiheää pensaikkoa kasvavan kuilun partaalta syvyyteen. Pudotessaan hän -pyörtyi, mutta tointuessaan huomasi, että vuohi makasi kuolleena hänen -vieressään. Melkein kokonaisen vuorokauden hänen täytyi maata samalla -paikalla, ennenkuin pääsi suurella vaivalla ryömimään parin kilometrin -päässä olevaan mökkiinsä. Vasta parin päivän kuluttua hän saattoi -siitä liikkeelle lähteä. Selkirk lähti nyt kapteeni Rogersin ja muiden -merimiesten kanssa metsästämään ja helposti jätti jälkeensä laivan -parhaat juoksijat, vieläpä erinomaisen ajokoirankin. Pian hän juoksi -vuohenkin kiinni ja kantoi sen selässään merimiehille. - -Nauriista, joita jonkun laivan miehistö oli kylvänyt, palmukaalista ja -pippurista onneton oli saanut ravinnon apua. Kun kengät ja vaatteet -olivat kuluneet repaleiksi, niin hän valmisti itselleen toiset vuohen -nahkasta, käyttäen naulaa neulana. Kun puukko oli kaiuttomaksi -kulunut, takoi hän uuden rannalta löytämästään rautavanteesta. Hän -oli siihen määrään puheesta vieraantunut, että hänen pelastuttuaan -oli alussa vaikea lausua julki ajatuksiaan. Rogers otti Selkirkin -mukaansa ja palkkasi hänet pursimiehekseen. V. 1868 kiinnitettiin -hänen muistokseen kirjoitus saaren korkealle kukkulalle, josta on -suurenmoinen näköala, ja jolta Selkirk varmaan usein oli tähyillyt -merta, laivaa odotellessaan. Defoe on käsitellyt aihetta vapaasti. -Robinson Crusoen saari on luontonsa puolesta troopillisempi, -muistuttaen enemmän Länsi-Intiaa, ja tietysti se oli paljoa lähempänä -muita asuttuja saaria, koska Auliit saattoivat meloa siihen veneissään. -Juan Fernandez-ryhmään oikeastaan kuuluu kaksi suurempaa saarta, -Mas-a-tierra, jolla Selkirk oli, maan puolella, ja pienempi, mutta -paljoa korkeampi Mas-a-fuera meren puolella, lähes kaksi kilometriä -korkea valtava kalliomöhkäle, tulivuorenpurkauksien jäännös, niinkuin -suurempikin saari. - -Rogers kävi kahdesti Galapagos-saarilla ja muillakin sen -pohjoispuolella olevilla saarilla ja purjehti sitten Californian -rannikolta Tyynen meren poikki Guamiin ja Itä-Intiaan, sekä palasi -Hyväntoivonniemen ympäri kotimaahan. Dampier ei sen koommin merille -lähtenyt. Hän kuoli kotimaassaan v. 1715. Suuren maineensa hän -saavutti etupäässä matkakertomuksillaan, tarkalla havaintokyvyllään, -joka pani tähdelle varsinkin purjehdusta koskevat tieteelliset ilmiöt -sekä sujuvalla, selvällä ja miehuullisella tyylillään. Vaikk'ei hän -ollutkaan tiedemies, niin ovat hänen kuvauksensa,eläimistä ja kasveista -hämmästyttävän tarkat ja luotettavat. - -Kapteeni Clipperton, kaapparilaivan päällikkö hänkin, etsi v. 1719 -Magalhãesin salmesta tietä Tyyneen mereen Tulimaan läpi, mutta ei -tietenkään löytänyt. Kapteeni Shelvocke, joka purjehti hänen kerallaan, -tutki Patagonian länsirannikkoa ja jonkun aikaa Chilen edustalla -risteiltyään kärsi haaksirikon Juan Fernandezin rannalla. Vaikka hänen -väkensä kapinoikin, sai hän kuitenkin rakennetuksi saarella pienen -aluksen, jossa tehtiin vaarallinen matka meren poikki mannermaan -rannalle. Siellä tehtiin hyökkäyksiä espanjalaisten siirtokuntain -kimppuun ja anastettiin laivoja, niin että Shelvockella pian oli vara -valita, millä hän tahtoi purjehtia. Californian rannikolta Shelvocke -purjehti Tyynen meren poikki Cantoniin, möi siellä laivansa ja -palasi kauppalaivassa Englantiin. Shelvockekin julkaisi kertomuksen -matkoistaan, koettaen siinä parhaan taitonsa mukaan kaunistella -tekojaan. - -Kului sitten parikymmentä vuotta, ennenkuin Englannista jälleen käytiin -rosvoretkillä Etelämerellä; kauppamatkoja sinne ei tehty ensinkään, -koska Englannin hallitus oli luovuttanut Etelämeren kaupan suurelle -komppanialle yksinoikeudeksi, eikä mainittu komppania etuoikeuttaan -käyttänyt. Vasta kun sota uudelleen syttyi, alkoi siellä parveilla -kaappareitakin. Näistä voitti enimmän kunniaa ja saalista Yrjö -Anson, joka myöhemmin paljoa enemmän hyödytti maataan sen laivaston -uudestaluojana. Uusia maita ei hänkään risteilyretkillään löytänyt, -mutta luonnollisesti tulivat väylät ja rannat paremmin tunnetuiksi. - - - -Ranskalaisia purjehtijoita. - - -Englantilaiset eivät olleet ainoat, joiden kaapparit Etelämerellä -häiritsivät Espanjan kauppaa ja sen siirtomaiden turvallisuutta. -Ranskalaisille bukkaniireille ei Etelämeri tosin ollut yhtä tuttu -kuin englantilaisille, mutta lippuansa hekin siellä näyttivät. V. -1695 Ranskan hallitus, jouduttuaan Espanjan kanssa sotaan, lähetti -sinne kuusi laivaa kreivi de Gennesin johdolla, mutta tämä ei -vastatuulien vuoksi päässyt Magalhãesin salmen läpi, vaikka risteili -siinä toista kuukautta, vaan lopulta luopui koko yrityksestä ja palasi -Länsi-Intiaan. V. 1698 lähetettiin Etelämerelle kolme ranskalaista -laivaa Gouin de Beauchénen johdolla, kauppaa tekemään, ja hänelle -onni oli suotuisempi. Mutta seitsemän kuukautta pitelivät häntäkin -vastatuulet Magalhãesin salmessa, ennenkuin hän pääsi siitä, ja paljon -hän ennätti tällä ajalla täydentää sen karttaa. Paluumatkalla Beauchène -kulki Kap Hoornin ohi. Pian tämän jälkeen Etelämerellä alkoi käydä -enemmänkin ranskalaisia kauppalaivoja, kun Ludvig XIV:n pojanpoika oli -noussut Espanjan valtaistuimelle. Useimmat laivat lähtivät St. Malosta -ja poikkesivat menomatkalla Falklandin saarille. Näille annettiin -ranskalainen nimikin, »Malouines», ja jonkun ajan saaristoa siksi -mainittiin (Ranskassa ja Espanjassa vielä tänä päivänäkin). Useakaan -laiva ei palannut samaa tietä, vaikka sekä Magalhãesin salmen kautta -että Kap Hoornin ympäri aina on helpompi purjehtia Tyyneltä mereltä -Atlantinmerelle kuin päinvastoin, koska Etelä-Amerikan ja Antarktikan -välinen kapea meri kuuluu länsituulien piiriin ja on tunnettu rajuista -länsimyrskyistään. Tavallisesti palattiin Tyynen meren poikki ja -käytiin joko Kiinassa taikka Intiassa kaupoilla. Mutta purjehdittiin -myös vastakkaiseen suuntaan. Kun oli tehty Kiinassa kaupat, niin -palattiin Kap Hoornin tietä kotimaahan. Toiset näistä ranskalaisista -purjehtijoista harrastivat kartoitusta ja maantiedettäkin, julkaisten -Etelä-Amerikan länsirannikkoa koskevia teoksia. Eräällä retkellä -löydettiin Magalhãesin salmesta uusi aukko Etelämereen tavallisesti -käytetyn väylän eteläpuolelta. - - - -Bouvet. - - -Varsinaiselle tutkimusretkelle lähti Lozier Bouvet, joka sai -kaksi laivaa etsiäkseen otaksuttua Etelämaata Hyväntoivonniemen -eteläpuolelta. Hän lähti matkaan kesällä 1738 ja Brasilian rannikolle -poikettuaan saapui marraskuussa Kapmaan eteläpuolisiin vesiin, jossa -sanottiin edellisten purjehtijain nähneen maata. Bouvet laski niin -kauas etelään, että meressä jo oli paljon jäävuoria ja muita ajojäitä -ynnä sankkoja sumuja, jotka tekivät laivaliikkeen vaaralliseksi. -Uuden vuoden päivänä 1739 nähtiin korkea lumipeitteinen maa, jolta -valui mereen jäävirtoja; mutta kun sumujen ja jäitten vuoksi purjehdus -oli vaarallista ja ranta oli niin jyrkkä, ettei voitu maihin -nousta, kääntyi Bouvet takaisin ja palasi Ranskaan. Moni purjehtija -hänen jälkeensä etsi tätä maata, jota Bouvet oli luullut mantereen -pohjoiskärjeksi, mutta turhaan. Kun merta oli vielä paljoa kauemmaksi -etelää kohti, niin selvisi kuitenkin, ettei Bouvetin näkemä maa voinut -olla mannerta, vaan pieni saari, joka sai Bouvetin saaren nimen. -Vasta saksalainen »Valdivia»-retkikunta vuosisadan lopussa löysi sen -uudelleen sumujen keskeltä. Se huomattiin pieneksi, korkeaksi, yhden -ainoan suuren jäälakin peittämäksi saareksi, joka kaikesta päättäen on -valtameren pohjasta kohonnut yksinäinen tulivuorikeila. - - - -Jacob Roggeveen. - - -Hollantilaiset omistivat kaiken huomionsa Intian kaupalleen, eivätkä -joutuneet löytöretkiin osaaottamaan, ja vähän he enää kaappareinakaan -toimivat. Mutta kun hollantilaisella Itä-Intian komppanialla oli -yksinoikeus Hyväntoivon tien käyttämiseen, niin kapteeni Jacob -Roggeveen ehdotti Länsi-Intian komppanialle, että koetettaisiin -uudelleen purjehtia sinne Kap Hoornin ympäri, jota tietä niin moni -hollantilainen retkikunta oli purjehtinut vuosisata aikaisemmin. -Hänen aikomuksensa oli samalla etsiä Tyynen meren eteläosista suurta -etelämannerta, josta mainittiin bukkaniiri Edward Davisin nähneen -jonkun kulman. Ehdotukseen suostuttiin, ja elokuussa 1721 Roggeveen -lähti matkaan kolmella laivalla. Vasta toista sataa vuotta myöhemmin -löydettiin hänen logikirjansa, josta saatiin tästä matkasta tarkempia -tietoja. - -Laivat purjehtivat Magalhãesin ja Le Mairen salmien kautta Tyyneen -mereen ja yhtyivät Juan Fernandezin luona. Vaikka Roggeveen sieltä -purjehti länsiluodetta kohti aivan samaa reittiä kuin useimmat häntä -ennen, oli hänellä kuitenkin niin hyvä onni, että löysi uusia saaria, -jotka eivät olleet sattuneet ainoankaan varhaisemman purjehtijan tielle. - - - -Pääsiäissaari. - - -Merkillisin näistä oli Pääsiäissaari, joka nähtiin huhtikuussa 1722. -Asukkaat olivat ystävällisiä, vaikka arkoja, mutta kun Roggeveen -kohteli heitä tapansa mukaan väkivaltaisesti, niin syntyi tappelu. -Hollantilaiset tutustuivat suuriin kivikuviin, jotka yhä vielä ovat -saaren merkillisin nähtävyys. Useita muita pieniä saaria nähtiin -jälleen ja Ystävyyssaaristossa poikettiin Raioteaan, josta saatu -ruoho nopeaan paransi keripukkiin sairastuneet. Mutta alkuasukkaitten -kanssa syntyneessä tappelussa kaatui useita merimiehiä. Sitten -Roggeveen näyttää käyneen Samoa-saarilla, jonka jälkeen hän suorinta -tietä purjehti Bataviaan. Mutta siellä, hollantilaisessa satamassa, -laiva otettiin takavarikkoon, koska matka oli tehty ilman Itä-Intian -komppanian lupaa. Hollannin eduskunta kuitenkin velvoitti komppanian -peruuttamaan takavarikon ja antamaan täyden korvauksen. - -V. 1763 solmittua Parisin rauhaa seurasi yleinen rauhan aika, jonka -voimme sanoa aloittaneen uuden aikakauden löytöretkien historiaa. -Ne seudut maapalloamme, jotka eivät vielä olleet nähneet valkoisia -löytöretkeilijöitä, joutuivat nyt järjestelmällisen etsiskelyn -alaisiksi. Tämä pitää paikkansa varsinkin Tyynestä merestä, jonka -saaristosta tosin parina edellisenä vuosisatana suuri osa oli nähty, -mutta jonka tutkimisessa vielä oli paljon työtä jo siitäkin syystä, -että entisten paikanmääräysten epäluotettavuuden vuoksi oli hyvin -vaikea päättää, millä saarilla jo oli käyty, millä ei. Sen sijaan, että -edellisellä vuosisadalla etupäässä seikkailijat olivat Tyynellä merellä -retkiä tehneet, lähettivät nyt hallitukset sinne laivojaan. - - - -John Byron. - - -Englannin hallitus lähetti v. 1764 amiraali John Byronin, runoilijan -isoisän, purjehtimaan Tyynen meren eteläosissa, jossa vielä oli -laajalti kenenkään käymättömiä aloja ja joista vielä saattoi toivoa -löytyvän asutukselle soveliaita maita. Byron ensinnäkin anasti -Englannille Falklandin saaret, vaikka ranskalaiset olivat jo -edellisellä vuosisadalla perustaneet sinne siirtokunnan. Hän purjehti -koko saariston ympäri ja laati sen rannoista entistä tarkemman kartan. -Byron niinikään sai selville, että saari oli aivan puuton, ja että -ne, mitä ennen oli luultu metsiksi, todenteolla olivatkin vain suuria -ruokopehkoja. Eläimiä ei saarilla siihen aikaan ollut juuri muuta kuin -hylkeitä ja kettuja ynnä lintuja, mutta eurooppalaiset toivat sinne -karjaa, joka erinomaisesti menestyi ja lisääntyi, koska talvet ovat -leudot, vaikka saariston ilmasto muutoin onkin kolkkoa. Purjehdittuaan -monin vaivoin ja vastuksin Magalhãesin salmesta läpi Byron poikkesi -Juan Fernandeziin ja lähti sitten etsimään maata, jonka bukkaniiri -Edward Davisin piti nähneen. Mutta keripukki ja epäsuotuiset tuulet -estivät häntä ohjaamasta haluamaansa reittiä. Monta pienempää saarta -nähtiin ja toisilla käytiinkin, mutta toivomaansa suurta maata Byron ei -löytänyt. - -Amiraali Byron palasi toukokuussa 1766 kotimaahan pari vuotta -kestäneeltä matkaltaan ja kirjoitti siitä kirjan, josta runoilija -on saanut moniaita aiheita »Don Juaniinsa». Hänellä oli niin huono -sääonni, että häntä merimiesten kesken sanottiin »Pahansään Jaakoksi». - - - -Samuel Wallis. - - -Parempi menestys oli kapteeni Samuel Wallis'illa, joka vähän myöhemmin -lähti ulapoille. Neljä kuukautta viivytteli häntäkin Magalhãesin salmi, -ennenkuin lävitseen päästi. Wallis mittaili Patagonian rannikolla -maanasukkaita ja huomasi silloin, että niiden kokoa oli paljon -liioiteltu. Hän ei tavannut ainoatakaan, jonka mitta olisi ollut -enemmän kuin 5 jalkaa 7 tuumaa (152,4 sentim.) Kun oli salmen läpi -päästy, niin toinen laiva hitautensa vuoksi jäi jälkeen, eikä Wallis -sitä enää sen koommin nähnyt, vaan kumpikin erikseen suoritti matkan -maan ympäri. Wallis tuli ensimmäiseksi Matalille saarille, joista -hän sai väelleen vihanneksia ja muita vereksiä ruokatavaroita, koska -keripukki teki pahasti tuhoja laivalla; kapteeni itsekin oli siihen -sairastunut. - - - -Wallis Tahitissa. - - -Löydettyään useita Matalien saarien läntisistä pienistä saarista -hän eräänä aamuna auringonnousun aikaan näki suuren saaren ja -ympärillään monta sataa suurta ja pientä venettä, joissa oli lähes -tuhannen alkuasukasta. Banaaninlehtiä heilutellen rauhan merkiksi ne -lähestyivät ja muutamat tulivat aivan laivan ääreen, jossa syntyi -vilkas vaihtokauppa. Moni kiipesi laivaan, jossa kauppa kuitenkin oli -vähällä saada äkkilopun, kun laivassa mukana oleva pukki puski erästä -alkuasukasta ja tämä siitä niin pelästyi, että suin päin hyppäsi -mereen. Kaikki hänen maanmiehensä seurasivat esimerkkiä, mutta vähän -tyynnyttyään he palasivat takaisin, olivat laivalla kuin kotonaan ja -kaupan ohessa varastelivat, erinomaisen näppärästi. Mutta kun lopulta -eräältä upseerilta varastettiin hattu päästä, niin tehtiin varkauksista -hetkeksi äkkiloppu. Hyvää satamaa etsien »Dolphin» verkalleen purjehti -pitkin rannikkoa, veneet edellä veden syvyyttä mittaamassa. - -Englantilaiset eivät mielestään olleet koko matkalla nähneet niin -ihanaa maata kun tämä oli. Pitkin rannikkoa oli maanasukkaitten kyliä -lehtojen keskellä, joissa kookospalmujen sirot latvukset häälyivät ja -kauempana maan sisästä kohosi korkeita metsäisiä vuoria, taempi aina -edessään olevaansa korkeammalle, ja lehtojen ja metsiköitten läpi -juoksi merta kohti puroja kuin hopeanauhoja. - -Eräässä suuressa mutkassa kokoontui luotaavien veneitten ympärille -äkkiä suuri joukko haapioita, ja vaikka kapteeni Wallis, hyökkäystä -peläten, ampui yhdeksän tykinlaukausta maanasukkaitten pään yli, niin -nämä yhä enemmän lähestyivät ja alkoivat kivittää englantilaisten -veneitä, haavoittaen useita merimiehiä. Veneistä vastattiin -pyssynlaukauksella, joka kaatoi yhden maanasukkaista, ja tämä sai -hyökkääjät päistikkaa lähtemään pakoon. Seuraavana päivänä »Dolphin» -kävi ankkuriin kauniin joen suuhun, ja paikalla kokoontui sen ympärille -veneitä, joissa oli kaupan sikoja, lintuja ja vihanneksia. Mutta -jälleen hyökättiin mittaamaan lähetetyn veneen kimppuun ja merimiehet -itseään puolustaessaan tappoivat erään maanasukkaan ja haavoittivat -toista. Seurauksena oli yleinen säikähdys, mutta sitä ei kestänyt -kauan, ja pian maanasukkaat jälleen lähestyivät laivaa ja vaihtokauppa -jatkui entistä vilkkaammin. Wallis kuitenkin päätti etsiä toisen -ankkuripaikan, mutta oli vähällä jäädä korallisärkälle matkalla. -Onnellista tuulenpuuskaa hänen oli kiittäminen siitä, että »Dolphin» -pelastui satamaan. Maanasukkaat uudistivat paikalla hyökkäyksensä -ja alkoi tuima kahakka, jossa hyökkääjät käyttivät aseina etenkin -kiviä. Englantilaiset taas ampuivat tykeillä karteesseja. Kun yksi -tykinlaukaus oli kokonaan halkaissut päällikön veneen, niin valtasi -yleinen pakokauhu maanasukkaat ja kaikki soutivat kiiruimmiten maihin. -Kapteeni Wallis lähetti nyt luutnantti Fumeauxin maihin pystyttämään -Englannin lipun ja valtaamaan saaren Englannin kuninkaan nimiin. Hän -nimitti sen »Kuningas Yrjö kolmannen saareksi». Maanasukkaitten kesken -sen nimi on Tahiti, ja sillä nimellä se kartoissa tunnetaan. - -Tahitilaiset näyttivät nyt katuvan ja parantavan käytöstään, mutta -Wallis ei heihin vielä luottanut. Lähettäessään miehensä maihin -vettä ottamaan hän huomasi, että he puuhasivatkin hyökkäystä näitten -kimppuun sekä maan että meren puolelta. Wallis päätti joutua ennen -ja lähetti aseellisen joukon hakkaamaan rikki kaikki tahitilaisten -veneet, joita oli rannalla kumollaan päälle viidenkymmenen, toiset -pariakymmentä metriä pitkiä. Tämä teko sai tahitilaiset nöyrtymään. -He jättivät rannalle sikoja, koiria, kankaita ja hedelmiä ja -peräytyivät sitten. Näitten tavarain korvaukseksi vietiin rannalle -kirveitä, nauloja ynnä kaikenlaista rihkamaa, ja tahitilaiset suurta -iloa osoittaen veivät ne mukanaan metsään. Näin oli rauha saatu -aikaan ja seuraavana päivänä alkoi säännöllinen vaihtokauppa, jonka -kautta laiva sai yllin kyllin vereksiä ruokatavaroita. Rannalle -pystytettiin telttoja, sairaat vietiin maihin parantumaan ja terveet -alkoivat ripeästi laivaa puhdistaa, ja maalata sekä kaikin puolin -kuntoon korjata pitkää paluumatkaa varten. Wallis itse ensimmäisen -luutnanttinsa keralla oli vaarallisesti sairaana, mutta jo parin -viikon kuluttua kaikki taas olivat terveinä. Heinäkuun 15 p. saapui -laivaan saaren silloinen kuningatar, Oberea, joka oli tavattoman -kookas ja lihava, kapteeni Wallisin luo vieraaksi pyytäen sitten -kapteenia käymään vastavierailulla maalla. Vaikka Wallis vielä oli -heikkona, lähti hän kuitenkin, ja hänet vietiin suureen, toista sataa -metriä pitkään majaan, jota kannatti puolensataa patsasta. Katto oli -palmunlehdistä. Tahitilaiset ottivat kapteenin vastaan erinomaisin -kunnianosoituksin. Kun laivan lääkäri, kävelystä hiostuneena, otti -peruukin päästään pyyhkiäkseen päälakeaan, niin eräs tahitilaisista -sen huomatessaan kiljaisi kauhistuksesta, josta kaikkien muittenkin -huomio kiintyi lääkäriin. Syntyi äkkiä kuolon hiljaisuus ja kaikki -sanattomina hämmästyksestä katselivat ihmeentekijää. He eivät olisi -enempää hämmästyneet, vaikka hän olisi ottanut päänsä paikoiltaan -ja sitä pyyhkinyt käsissään. Vierailu päättyi molemmanpuoliseksi -tyytyväisyydeksi. - -Seuraavana päivänä kuningatar Oberea piti pidot alamaisilleen, joita -oli koolla tuhatkunta henkeä. Palvelijat kantoivat vieraitten eteen -liharuokia kookosmaljoissa ja simpukoita puukaukaloissa, ja kuningatar -itse omin käsin jakoi niitä vieraille, jotka istuivat riveissä ympäri -huoneen. Sitten hän itse asettui jonkinlaiselle valtaistuimelle ja -kaksi naista kantoi ruokia hänen eteensä, tarjoten niitä hänelle siten, -ettei hänen tarvinnut muuta kuin suunsa avata ja syödä. - -Luutnantti Furneaux teki pitkin rantaa länttä kohti tiedusteluretken -saadakseen saaren muodosta ja suuruudesta käsityksen. Kaikkialla -englantilaiset otettiin hyvin vastaan ja he tapasivat kauniin, hyvin -asutun maan. Asukkaitten kaikki aseet ja työneuvot olivat kivestä -ja luusta, josta saattoi päättää, etteivät he metalleja tunteneet. -Laivassa kävi kauppa yhä sangen vilkkaasti, ja asukkaat, varsinkin -naiset, halusivat niin kiihkeästi raudankappaleita ja pieniä -rautaesineitä, että merimiehet salaa kiskoivat lankuista nauloja ja -ruuveja, voidakseen tehdä heidän kanssaan kauppaa. Ja vaikka Wallis -tämän mitä ankarimmin kielsi ja määräsi, ettei ketään saanut päästää -mailiin ensin tarkasti etsiskelemättä häntä, niin veivät merimiehet -kuitenkin salaa paljon laivan rautaosia mennessään. - -Saaren sisäosaankin lähetettiin retkikunta, ja se löysi avaran -laakson, jonka keskitse virtasi melkoinen joki. Maa oli ylt'yleensä -hyvin viljeltyä ja vettä oli kuurnilla johdettu istutuksille. Kuta -korkeammalle noustiin jokea, sitä kapeammaksi se kävi, sitä kapeammaksi -itse laaksokin ja sen rinteet muuttuivat korkeiksi vuoriksi. -Noustiin eräälle vuorelle, joka oli noin kymmenen kilometrin päässä -rannasta, ja toivottiin koko saaren sille näkyvän, mutta tämä toivo -petti, sillä takana oli vielä korkeampi. Mutta sille suunnalle, -josta oli tultu, näköala oli aivan suurenmoinen, metsäisiä mäkiä ja -kukkuloita joka- puolella ja metsien siimeksessä asukkaitten somia -majoja. Laaksojen maisemat olivat vielä hymyilevämmät lehtoineen, -puutarhoineen ja kylineen ja koko taivaanranta oli laajalti ja leveälti -meren ääretöntä ulappaa. Sokeriruoko, inkivääri, tamarindi ja puun -korkuiset sananjalat olivat huomattavimmat saaren luonnekasveista, -puista taas tärkein kookospalmu. Wallis kylvi saareen persikan, -kirsikan, sitruunan ja appelsiinin siemeniä, monenlaisia vihanneksia ja -viljoja. Kuningattarelle hän sitäpaitsi lahjoitti naaraskissan, kaksi -kukkoa, kanoja, hanhia ja muita eläimiä, joitten hän arveli helposti -lisääntyvän. - -Oberea kuningatar suri englantilaisten lähtöä niin haikeasti, -että hän viipyi laivassa viimeiseen asti, »syleili meitä mitä -sydämellisimmin vuodattaen runsaita kyyneliä, ja tahitilaiset ystävämme -suruissaan sanoivat meille niin hellät jäähyväiset, että minunkin -sydäntäni ahdisti ja kyynelet tulivat silmiini.» Kahakoista, joilla -valkoiset vieraat oli vastaan otettu, oli siis seurauksena vain sitä -sydämellisemmät välit. - -Niistä tiedoista, joita Wallis kokosi saaresta ja sen asukkaista, -mainittakoon: - -Asukkaat olivat kookkaita, hyvin muodostuneita ja notkeita, ihonväri -ruskeahko. Pukuna he käyttivät vaaleahkoa kangasta, joka oli -valmistettu erään puun kuoresta. Vaatekappaleita oli kaksi, toinen -nelikulmainen, keskellään reikä, johon pää pistettiin, toinen, joka -kiedottiin ympäri ruumiin, saalin kaltainen. Melkein kaikki, sekä -miehet että naiset, olivat tatuoidut; hienot mustat juovat muodostivat -ihoon monenlaisia kuvioita. Heillä ei ollut saviastioita, eivätkä he -osanneet keittää, ja pata, jonka Wallis lahjoitti kuningattarelle, -senvuoksi herätti mitä suurinta ihmettelyä. Ei huomattu heidän palvovan -jumalia, mutta kalmistoille he osoittivat mitä suurinta kunnioitusta. -Eräs tahitilainen, joka koetti oppia käyttäytymään englantilaisten -tavoin, sai lahjaksi eurooppalaiset vaatteet, jotka hänelle sopivat -mitä parhaiten. Jonathan — se nimi hänelle annettiin — oli kovin ylpeä -puvustaan, ja vielä enemmän loistaakseen hän koetti oppia haarukalla -syömään, mutta se ei onnistunut, vaan aina löysivät sormet suuhun ennen -haarukkaa. - -On arveltu, että Quiroksen löytämä Sagittaria ehkä oli Tahiti (II, s. -219), mutta tarkemmin tutkittuaan Quiroksen matkakertomusta toiset ovat -päättäneet, ettei se ole mahdollista. Wallis siis oli Tyynen meren -kuulun paratiisin löytäjä. - -Heinäkuun 27 p. 1767 »Dolphin» vihdoin erkani satamasta, jossa -miehistö oli niin perin pohjin parantunut, ettei koko joukosta ollut -sairaana muuta kuin kapteeni itse ja pari luutnanttia ja nämäkin -nopeaan paranivat. Saari oli retkeläisten mielestä maailman kaikkein -terveellisimpiä ja ihanimpia, eikä asukkaissa huomattu taudin -merkkiäkään. Muita tärkeitä löytöjä Wallis ei enää matkallaan tehnyt, -vaikka näkikin useita pienehköjä saaria. Paluumatka kävi Batavian ja -Hyväntoivonniemen kautta. - - - -Carteret. - - -Wallisista erottuaan kapteeni Filip Carteret purjehti halki -Tyynen meren koko joukon etelämpää reittiä kuin hän, mutta mitään -mainittavampaa ei löytynyt, ennenkuin meren länsiosista. Salomon-saaria -turhaan haettuaan Carteret löysi uudelleen Santa Cruz-saaret, joilla -Mendana oli vuosisataa aikaisemmin kuollut (II, s. 217), ja antoi -niille nimeksi »Kuningatar Charlotan saaret», joka nimi ei kuitenkaan -tullut vallitsevaksi, vaikka, sitä edellisen ohessa käytetäänkin. Kun -tämän jälkeen purjehdittiin pohjoista kohti, niin tultiin vihdoinkin -Salomon saarille, joista Carteret löysi muutamia. Mutta tärkeämpi -oli Bismarck-saariston kahden pääsaaren, Uuden Pommerin ja Uuden -Mecklenburgin välisen salmen löytö. (Siihen aikaan niitä nimitettiin -Uudeksi Britanniaksi ja Uudeksi Irlanniksi). Jälkimmäisen saaren -lounaisrannan Carteret kokonaan kartoitti, niin että sen pitkulainen -kapea muoto tuli ilmeiseksi. Carteret sitten poikkesi Filippineille ja -Celebekseen ja Bataviassa varastoitaan täydennettyään palasi takaisin -Englantiin. Ascensionin luona hän kohtasi ranskalaisen Bougainvillen, -joka niinikään oli paluumatkalla suurelta löytöretkeltä. - - - -De Bougainville. - - -Louis Antoine de Bougainville oli ensimmäinen ranskalainen, joka -purjehti maan ympäri. Ammatiltaan hän ei oikeastaan ollut merimies, -vaan oli saanut lakitieteellisen kasvatuksen, sitten ruvennut -sotilaaksi ja palvellut Canadassa, samalla kuitenkin harrastaen -tieteitäkin. Pariisin rauhan jälkeen hän rupesi merimieheksi ja -sai Ranskan hallituksen ryhtymään Malouineja eli Falklandin saaria -asuttamaan, saadakseen sieltä sijaa niille Canadan ranskalaisille, -jotka eivät suostuneet rupeamaan Englannin alamaisiksi, kun heidän -maansa oli Englannille luovutettu. Bougainville veikin Malouineille -koko joukon siirtolaisia, tehden sitä varten monta matkaa. Mutta sekä -Englanti että Espanja vaativat saaristoa itselleen ja senvuoksi Ranska -vaatimuksistaan luopui ja Bougainvillen siirtokunta menetettiin. Asian -saatua tämän ratkaisun Ranskan hallitus lähetti Bougainvillen Tyynelle -merelle, hänellä kun oli varustettuna valmis retkikunta. - -Bougainville, jonka toinen laiva, »La Boudeuse». oli suuri fregatti,' -toinen kuormalaiva, poikkesi Rio Janeiroon, Buenos Ayrekseen ja -Montevideoon, joita hän matkakertomuksessaan kuvaa, ja ohjasi sitten -Magalhãesin salmeen, kohdaten siinä samoja vaikeuksia kuin muut ennen -häntä. Tammikuussa 1768 hän ohjasi Etelämereen ja kaksi kuukautta -purjehdittuaan tuli Tuamotu-saarille ja sieltä huhtikuussa Tahitiin, -jonka Wallis oli löytänyt kahdeksaa kuukautta aikaisemmin. Tämän -saaren rehevä luonto ihastutti suuresti purjehtijoita, samoin kuin -asukkaittenkin ystävällisyys ja iloisuus. Ranskalaisten vastaanotto -oli mitä sydämellisin, ja vaikka sopu uhkasikin mennä rikki, kun -ranskalaiset merimiehet murhasivat useita saarelaisia, niin saatiin -se kuitenkin taas palautetuksi, kun Bougainville ankarasti rankaisi -syyllisiä. Hän ei kuitenkaan viipynyt saarella sen kauempaa, kuin että -sairaat paranivat keripukista, hankki vereksiä ruokavaroja ja lähti -uudelleen matkaan. Hän nimitti koko Tahiti-ryhmän Bomba-saaristoksi, -mutta tämä nimi sai väistyä Cookin antaman »Seurasaaret» nimityksen -tieltä. - -Lähtiessään toukokuussa 1768 matkaa jatkamaan Bougainville ensinnä -löysi useita Samoa-ryhmän saaria, nimittäen ne »Purjehtijain -saariksi», joka nimitys niillä yhä vielä on alkukielisen rinnalla. -Hän ei kuitenkaan ollut ensimmäinen Samoa-saarilla kävijä; Roggeveen -oli niiden varsinainen löytäjä. Samoan asukkaat eivät olleet yhtä -luottavia, eivätkä muutoinkaan yhtä viehättäviä kuin Tahitin. Vielä -vastenmielisempiä olivat Uusien Hebridien asukkaat; yrittäessään -hankkia heiltä ruokavaroja Bougainvillen väki sai kestää ankaran -kahakan. Nämä ihmiset jo olivat paksuhuulista, mustaa rotua, josta tämä -osa Tyyntä merta on saanut »Melanesian» nimen. Bougainville nimitti -saariston »Suuriksi Kykladeiksi», mutta tämä nimi sai väistyä nykyisen -tieltä, jonka Cook antoi. Uusien Hebridien löytäjä oli oikeastaan -Quiros (II, s. 219); mutta hän ei huomannut niiden saariluonnetta, vaan -luuli suurinta saarta etsimänsä Australian eli Etelämaan osaksi. - -Bougainvillen laivoissa oli keripukki alkanut siihen määrään tehdä -tuhojaan, että hän päätti kiiruimmiten purjehtia Molukeille. Matkalla -hän kuitenkin sekaantui siihen saaristoon, joka on Uuden Guinean -itäpään edustalla, ja vastaiset tuulet pidättivät häntä siellä melko -kauan. Saaristo sai Louisiadien nimen. Tämän jälkeen hän poikkesi -Salomon-saarille ja purjehti sieltä Bismarck-saaristoon. Kun ei -sielläkään voitu saada ruokavaroja, nim alkoivat nälänhätä ja puute -yltymistään yltyä, kuta kauemmaksi purjehdittiin. Burun saaresta -saatiin vihdoin ravinnon apua, niin että voitiin jatkaa matkaa -Bataviaan. Eri teitä molemmat laivat sitten palasivat kotimaahan, -puolenkolmatta vuotta matkalla oltuaan. - -Bougainvillen matka oli ensimmäisiä, jolla oli mukana varsinaisia -tiedemiehiä, nimittäin kasvitieteilijä Commerçon ja tähtitieteilijä -Verra, jotka paluumatkalla poikkesivat Mauritiukseen havaintojaan -täydentämään. Tämä esimerkki näytti kaikin puolin noudatettavalta -ja sitä seuraten englantilaisten ja ranskalaisten seuraavat retket -erinomaisen tehokkaasti syvensivät maantuntemusta, vaikkei niillä -kaikilla löydettykään kovin paljoa uusia maita. - - - - -Cookin ensimmäinen retki. - - -Mielenkiinto Tyynen meren tutkimiseen oli näihin aikoihin käynyt -sangen yleiseksi ja retkikunta toisensa jälkeen lähti sinne löydöille; -toisinaan oli pari kolmekin liikkeellä samalla haavaa. Ennenkuin vielä -edellämainitut retkikunnat olivat palanneet, valmistettiin Englannissa -uutta, jonka tarkoituksena oli havaita Venuksen kulku auringon poikki -v. 1769 jollakin Tyynen meren saarella. Englannin tiedeseura sai -hallituksen varustamaan sitä varten retkikunnan, jonka samalla piti -tehdä maantieteellisiäkin havainnoita. Kun tiedemies, joka aluksi -aiottiin matkaan lähettää, ei suostunut meriupseerin ylijohtoon, -niin oli valittava semmoinen meriupseeri, joka kykeni toimittamaan -tähtitieteellisiäkin havainnolta. James Cook, jolle tehtävä uskottiin, -oli kaikin puolin hallituksen vaalin arvoinen. Niillä kolmella -löytöretkellä, jotka hän tämän jälkeen suoritti ja joilla hän vietti -enimmän osan kymmenestä vuodesta, hän osoittautui erinomaiseksi -purjehtijaksi, toisten mielestä ehkä parhaaksi, mitä milloinkaan -on Englannissa tai missään muuallakaan elänyt. Hän purjehti niin -laajalti siihen saakka kokonaan tuntemattomia meriä, että nämä vuodet -muodostuivat maantieteellisten löytöjen käännekohdaksi. - - - -James Cook. - - -James Cook oli yorkshireläisen maanviljelijän poika. Jo poikana hänen -mielensä paloi merille, mutta vasta kahdeksantoistavuotiaana tämä -toivo toteutui. Palveltuaan muutamia vuosia hyvällä menestyksellä -kauppalaivastossa hän sodan syttyessä v. 1755 meni meriväkeen ja -palveli mitä parhaalla menestyksellä Canadan vesillä ja sitten -Labradorin ja Newfoundlandin rannikkojen kartoittajana. Hänen -julkaisemansa purjehdusohjeet herättivät huomiota etevyydellään. -Samalla hän itsekseen opiskellen hankki sangen laajat tiedot -meriasioista ja varsinkin teki erittäin tarkkoja tähtitieteellisiä -havainnoita. Hän oli siis kaikin puolin valmistunut siihen vaativaan -tehtävään, jonka hallitus hänelle nyt uskoi. Retkelle seurasi mukana -eräs nuorempi tähtitieteilijä Green, ynnä luonnontutkija Banks -ruotsalaisen ystävänsä, Linnén oppilaan Solanderin, ja usean apulaisen -keralla. Keripukkia vastaan hankittiin kaikki apuneuvot, mitä siihen -aikaan tunnettiin, etenkin sitruunamehua. - -»Endeavour» lähti matkaan kesäkuun 30 p:nä v. 1768 ja seuraavassa -tammikuussa kulki Kap Hoornin ohi kokematta ensinkään niitä myrskyjä, -joista tämä niemi on niin huonossa huudossa. Muuan retkikunta kävi -maissa ja tunkeutui jonkun matkaa maan sisään, mutta yö, joka -sen täytyi viettää maalla, oli niin kylmä, että kaksi Banksin -neekeripalvelijaa paleltui kuoliaaksi ja tuho oli tulla koko -maaretkikunnan osaksi. Seudun kartat huomattiin hyvin puutteellisiksi -ja niihin tehtiin paljon arvokkaita oikaisuja. Cook ohjasi sitten -oikopäätä Tahitiin, jota Wallis oli arvellut soveliaimmaksi -Venus-havaintojen toimittamiseen. - - - -Tahitissa. - - -Huhtikuun 10 p. nähtiin iltahämärässä taivaanrannalla kaistale -vuorista maata ja seuraavana päivänä oltiin Tahitin rannoilla. -Asukkaita tuli veneissä merelle, vihannat banaaninlehdet käsissään, -ja näitä he pyysivät kiinnittämään laivaan näkyviin paikkoihin -ystävyyden merkiksi. 13 p. »Endeavour» laski ankkuriin Matavain -satamaan, jota englantilaiset sanoivat Port Royaliksi. Cook hyvin -tiesi, mitä Wallisin saarella käydessä oli tapahtunut, ja koska -tähtitieteellisten havaintojen vuoksi oli välttämätöntä säilyttää hyvät -välit alkuasukkaitten kanssa, niin oli hän laatinut jyrkät ohjeet -meriväelleen, ja hän piti nyt ankarasti kiinni niiden noudattamisesta. -Ruokavarain ostaminen annettiin erikoisen komennuskunnan asiaksi, -kaikkia muita kiellettiin saarelaisten kanssa harjoittamasta -minkäänlaista kauppaa ilman kapteenin lupaa, ja jos merimies -maalla ollessaan menetti kiväärinsä taikka muun aseen, niin hänet -velvoitettiin se maksamaan, ja lisäksi häntä huolimattomuudesta -rangaistiin. Näillä säännöksillä olikin mitä paras vaikutus. - -Kun Cook retkikunnan etevimpien miesten kanssa meni maihin, niin -hänet otettiin mitä syvimmällä kunnioituksella vastaan. Ensimmäinen, -joka heitä lähestyi, tuli nelinkontin ryömien. Kaikilla oli kädessään -vihannat lehvät, joita he heiluttivat, ja englantilaiset tekivät -samoin huomatessaan, että se saarelaisille tuotti iloa. Ensimmäinen -kohtaus päättyi kaikin puolin suotuisasti, johon englantilaisten -jakamat pienet lasikorutkin puolestaan vaikuttivat. Seuraavana päivänä -saapui laivaan ylhäisiä tahitilaisia puettuina paraihin vaatteihinsa, -jotka he laivalla riisuivat päältään ja pukivat niitten valkoisten -päälle, joille he tahtoivat osoittaa erikoista ystävyyttään. Mutta -kun englantilaiset seuraavana päivänä kävivät maissa erään päällikön -vieraina, niin alkoivat varkaudet, ja he menettivät kaikenlaisia -tavaroita taskuistaan, Solander muun muassa kaukoputkensa. Kun he -vaativat tavaroitaan takaisin ja vaatimukselleen parempaa pontta -antaakseen tömistelivät maata pyssynperillä, niin tahitilaiset -pelästyivät ja kaikki pakenivat. Jonkun ajan kuluttua he kuitenkin -palasivat takaisin, ja lopulta päällikkö toimitti takaisin varastetut -tavarat. - -Seuraavana päivänä Cook alkoi rakentaa rannalle pientä linnaa. Kun -hän vähäksi aikaa poistui työmaalta lintuja ampumaan, oli sillä välin -syntynyt kahakka, kun tahitilaiset yrittivät riistää merimiehiltä -pyssyjä, ehkä sulasta uteliaisuudesta, ja nämä siitä syystä ampuivat -erään saarelaisista kuoliaaksi. - -Siitä taas syntyi uusi yleinen pakokauhu, jonka Tuborai päällikkö vain -erinomaisilla toimilla sai asettumaan. Alamaisiaan rauhoittaakseen hän -itse muutti linnan läheisyyteen asumaan ja nukkui Banksin vuoteessa. -Varkauksia kuitenkin jatkui edelleenkin, milloin vain oli vähänkään -tilaisuutta. Mutta jos vaikka mitä varastettiin, niin paikalla kaikki -sen tiesivät ja olivat heti valmiit johdattamaan varkaan luo, joten -tavarat enimmäkseen helposti saatiin takaisin. Laivan teurastaja -puolestaan koetti väkivallalla anastaa tahitilaiselta vaimolta -kauniin kivikirveen, tarjottuaan siitä aluksi turhaan naulaa, ja -tahitilaiset kantelivat hänen päälleen Cookille, joka päätti rangaista -miestä muille varoitukseksi. Teurastaja sidottiin puuhun kiinni ja -sai sitten raippoja. Mutta tuskin olivat ensimmäiset sivallukset -sattuneet, ennenkuin tahitilaiset heltyivät ja rukoilivat, että mies -saisi anteeksi. Kun siitä ei tullut mitään, niin he alkoivat itkeä, -kuin lapset. Englantilaiset yleensäkin huomasivat, kuinka erinomaisen -herkkätuntoisia he olivat ja vähimmästäkin sekä ilostuivat että kävivät -murheellisiksi, nauroivat ja itkivät, ja yhtä nopeaan unohtivat -mielenliikutuksensa ja varsinkin olivat valmiit paikalla nauramaan. -Mutta kuinka alati varuillaan piti olla heidän näpistelyhaluaan -vastaan, kävi selville siitäkin, että eräänä päivänä katosi -tähtitieteellinen kvadrantti, joka oli aivan välttämätön Venuksen -poikkikulun havaitsemiseen. Sekin kuitenkin saatiin kappale kappaleelta -takaisin ja voitiin ajoissa korjata tyydyttävään kuntoon. - - - -Venuksen poikkikulku. - - -Poikkikulun havaitsemista varten Cook jakoi väkensä kolmia. Yksi -osasto Banksin johdolla lähetettiin Eimeo-nimiseen saareen. Cook itse -lähti eräälle niemelle, jota siitä pitäen on nimitetty Venus-niemeksi, -kolmas osasto jäi linnaan. Retkikunta sai kokea kaikki nuo jännittävät -säähuolet, jotka sitten ovat niin monta retkikuntaa pitäneet Etelämeren -saarilla jännityksessä auringonpimennyksien aikana, mutta kesäkuun 3 -p. vaikeni aivan selkeänä, eikä pieninkään pilvenhattara koko päivänä -häirinnyt havaintoja. Venuksen poikkikulku alkoi kilo 9 ja 21 min. -aamulla ja päättyi vasta k:lo 3 ja 10 min. iltapäivällä. Kuumuus oli -niin rasittava, että Cook epäili, tokko havainnot olivat niin tarkkoja, -kuin olisi suotavaa ollut. Se aikain epätarkkuus, joka haittasi eri -ryhmäin havaintoja, riippui kuitenkin yleisistä ilmastollisista ja -tähtitieteellisistä syistä, jonka vuoksi niitä ei ollut havaitsijain -viaksi luettava. Venuksen ja auringonreunan yhteensattumista on -mahdoton aivan tarkkaan määrätä optillisten ilmiöitten vuoksi, jotka -vaikuttavat näköhäiriöitä, ja sen vuoksi onkin tämä auringon etäisyyden -määräämismenetelmä myöhemmin kokonaan hylätty. - - - -Tahitilaiset. - - -Cook teki sitten Obereankin, saaren kuningattaren tuttavuutta, jolle -lahjoitettiin kaikenlaisia esineitä, muun muassa nukke, josta eräs -mahtava päällikkö kävi niin kateelliseksi, että hänellekin paikalla -piti antaa nukke. On mahdollista, että he näitä nukkeja pitivät -kristittyjen jumalina. Cook seuralaisineen kokosi tahitilaisten -tavoista ja käsityksistä paljon tietoja. Saarella uskottiin, mikäli -voitiin selville saada, yhteen pääjumalaan ja alijumaliin, joita oli -vaikka kuinka paljon. Mutta ei minkäänlaisia temppeleitä eikä muita -palveluspaikkoja voitu löytää. Ruumiit haudattiin siten, että ne -nostettiin korkeille telineille, joilla ne saivat paljaan taivaan alla -mädätä, ja luut vasta peitettiin maahan tai piilotettiin luoliin, -joihin ei sen koommin kukaan enää uskaltanut lähteä. Ruumiitten luo -kannettiin kaikenlaisia uhrilahjoja. Hiljakkoin kuolleita vainajia -surressaan omaiset piirtelivät ihonsa veriin haikalan hampailla. -Veri pyyhittiin liinoihin, jotka sitten jätettiin kalmistoon surun -uhreiksi. Kalmisto oli »tabu», pyhä, eikä kenenkään vieraan ollut -lupa sitä lähestyä. Papit, »tahovat», olivat ruhtinaan jälkeen -saaren mahtavimmat. He tunsivat tähdet, merenkulun ja omistivat -kaiken muunkin sukupolvien keräämän tiedon ja sen kautta kykenivät -johtamaan. He saattoivat uskonnon vaatiessa määrätä ihmisuhrejakin, -jotka oikeastaan olivat vain katalia salamurhia, sillä papit -saattoivat määrätä murhattavaksi kenenkä vihamiehensä tahansa. Heidän -osoittamansa henkilön kimppuun hyökättiin takaapäin, hänet iskettiin -kuoliaaksi ja vietiin sitten uhripaikalle jumalille tarjottavaksi. -Toisinaan uhrattiin nuorukaisia ja impiä, mutta useimmin vanhuksia, -»särkyneitä kurbitseja», joista ei enää ollut mitään hyötyä. Usein -omaiset työnsivät vanhuksensa valmiiksi oven eteen, jossa hänen -päänsä sitten nuijalla muserrettiin. Tämän jälkeen uhri vietiin -»moraihin», nelikulmaiseen kivimuureilla ympäröityyn paikkaan, jossa -ne saivat mädätä. Cook luuli moraita kalmistoiksi, mutta myöhemmin -on saatu selville, että ne oikeastaan olivat yleisiä pyhiä paikkoja. -Niissä oli kivipyramideja, uhrikivi ja »koston kivi», »upus», jonka -luo jokainen, jolle oli vääryyttä tehty, sai paeta. »Ahut» taas -olivat kiviraunioita, joita kasattiin päälliköitten haudoille. Sinne -saapuivat uskovaiset rukoilemaan, ja eräästä semmoisesta Cook löysi -jonkinlaisen epäjumalankuvankin. Kaikki nämä paikat olivat »tabuja». -Pappien suureen vaikutusvaltaan oli syynä sekin, että he itse olivat -tabuja ja että heillä oli valta, samoin kuin päälliköilläkin, julistaa -toisia henkilöitä tabuiksi. Tabuksi voitiin myös julistaa esineitä -ja paikkoja pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi, toisinaan kokonainen -saarikin. Sen miehinen väestö ei silloin saanut toimittaa minkäänlaisia -töitä, vaan sen täytyi aamusta iltaan rukoilla, ja jos tabu oli -oikein ankara, niin ei saanut pitää tulta, ei saanut lähteä merelle, -ei saanut uida, eikä majansa ovella seisoa. Ei saanut olla näkyvissä -kanaa, ei koiraa, muutoin sen omistajaa rangaistiin kuolemalla. Tämän -omituisen pyhitystavan tuntemattomuus tuotti eurooppalaisille paljon -vaikeuksia ja antoi aihetta hyvin moneen rettelöön, ja Cook itse sai -kolmannella retkellä surmansa senvuoksi, ettei hän ollut kaikista -tabu-säännöistä selvillä. Cook seuralaisineen kerrassaan ihastui -saareen ja sen asukkaihin. Miehet olivat kookkaita ja hyvin kasvaneita, -naisten joukosta tapasi paljon todellisia kaunottaria. Suuret mustat -silmät, pitkä musta tukka ja kukkakiehkurat, joilla he alati koristivat -itseään, pani monen urhean merimiehen pään pyörälle, etenkin kun saaren -kaunottaret olivat yhtä ihastuneita tulijoihin kuin nämä heihin. Saaren -viehätysvoimaa lisäsi asukkaitten erinomainen puhtauskin. Kolmesti -päivässä he meressä kylpivät ja joka aterian jälkeen pesivät suunsa ja -kätensä. Uimaan he olivat semmoisia mestareita, että eurooppalaiset -sitä hämmästyksellä katselivat. He uivat ulos hyökyaaltoihin, jotka -kokonaan peittivät heidät kuohuihin ja nakkasivat kallioita kohti, -niin että kuolema näytti välttämättömältä, mutta sukkelaan he -vaarallisimmalla hetkellä taas pujahtivat pakoon ja uivat takaisin -merelle, aloittaakseen leikin uudelleen. Yhtä intohimoisia he olivat -kisoihin, ja heidän karkelonsa olivat enimmäkseen kaikenlaisia -ruumiinliikkeitä, joita säestettiin laululla. He karkeloivat -enimmäkseen yöllä suurien tulien valossa, joka vielä lisäsi leikkien -romanttista viehätystä. Painikilpailujakin pantiin toimeen vieraitten -kunniaksi ja poikien ja tyttöjen kesken kilpajuoksuja. Tavattoman -kärkkäitä he olivat uhkapeliin, joka tapahtui vetoa lyömällä. - -Tahitilaiset olivat rohkeita, avomielisiä ja vilpittömiä. Heillä ei -oikeastaan ollut muuta vikaa kuin varastamisen himo, josta eivät -ylimyksetkään olleet aivan vapaita. Eurooppalaiset saattoivat vapaasti -kulkea pitkin maata, missä halusivat, mutta helposti saattoi sattua, -että heidän aamulla herätessään vaatteet olivat tipotiessä. Vielä -kamalampi paha tapa oli lastenmurha, joka oli yleinen. Toiset äidit -kerskasivat surmanneensa kymmenenkin lasta, eivätkä he näyttäneet -vähääkään aavistavan, että se oli rikollista. Saaren etevimmät naiset -kuuluivat seuraan, jonka jäsenet olivat sitoutuneet tappamaan kaikki -lapsensa. Tästä voi arvata, että käsitykset avioliiton pyhyydestä -olivat hyvin löyhät. Naiset eivät olleet »tabuja», heistä voitiin -erota, milloin mieli halusi. Tahitilaiset olivat täydellisiä -nautintoihmisiä, huolettomia, itsekkäitä, iloisia ja joutilaita. -Luonto antoi heille työttäkin mitä parhaan ravinnon, maa kasvatti -runsaasti leipäpuuta, kookospalmua ja monenlaisia banaaneja, jamsijuuri -rehoitti siellä, samoin imelät perunat, sokeriruoko ja eräät muutkin -kasvikset' Meressä oli kaloja, ja sikoja ja siipikarjaa oli helppo -pitää niin paljon kuin niitä kasvisruuan höysteeksi tarvittiin. Kesyjä -eläimiä oli Cookin saarella käydessä ainoastaan sikoja, koiria ja -kanoja, metsäeläimiä vain kyyhkysiä, papukaijoja, sorsia ja rottia. Ei -käärmeitä eikä petoeläimiä ollut tällä onnellisella saarella. Kalastus -oli melkein ainoa rasittava työ. Kala ja liha paistettiin, taikka -oikeammin haudottiin, kun Tahitissa ei tunnettu keittoastioita. Sitä -varten tehtiin maakuoppa ja kuoppaan tuli, jolla kuumennettiin kiviä. -Kun kivet olivat kyllin kuumat, niin valkea hajoitettiin, kuumat kivet -peitettiin lehdillä ja lehtien päälle ladottiin kalat taikka liha ja -näitten päälle uudelleen lehtiä ja kuumia kiviä. Vihdoin kaiken päälle -kasattiin multaa, ja kun ravintoaineet näin saivat aikansa paahtua, -niin olivat ne kypsyneet erittäin hyvänmakuisiksi. Juomana oli vesi, -mutta toisin ajoin valmistettiin kuitenkin ava-ava-kasvin juurista -jonkinlaista päihdyttävää juomaa, joka sekä valmistustapansa että -makunsa puolesta oli eurooppalaisille vastenmielistä. Saarelaiset -toisinaan joivat itsensä päihin ja tekivät silloin paljon tihutöitä. - -Tahitilaisten huoneet olivat yksinkertaiset ja koruttomat, patsaiden -kannattama katto oli palmunlehdistä koottu, seinät bambusta, -varakkaiden talojen lattia matoilla peitetty. Mutta tahitilaiset -oleskelivatkin huoneissaan ainoastaan yöt ja pahain säitten aikana. -Joka kylässä oli suuri, puiden ympäröimä yhteinen maja, jossa kokoukset -pidettiin. Leudosta ilmanalastaan huolimatta kaikki tahitilaiset -kävivät puettuina. He kutoivat mulperi- ja leipäpuun kuoresta -kolmenlaista kangasta. Kuta arvokkaampi mies, sitä enemmän hänellä -oli vaatteita. Päässä pidettiin palmunlehdistä punottuja hattuja, -joita jokainen osasi valmistaa. Erinomaisen kätevästi he kutoivat -kauniita mattoja ja verkkoja, leikkasivat puusta somasti koristettuja -ongenkoukkuja, simpukankuorista ja kivistä valmistivat helminauhoja, -kovasta puusta jalomuotoisia kiilloitettuja aseita. Punaisista -papukaijansulista sommiteltiin komeita sulkakoristeita, joita päälliköt -ja papit käyttivät juhlatilaisuuksissa, ja muista höyhenistä lakkeja ja -kypäreitä, jotka muistuttivat vanhain kreikkalaisten kypärämuotoa. - -Cook ihaili saarelaisten veneitä, joita oli erikokoisia ja erimallisia -eri tarkoituksiin. Suurimmat olivat sotiveneet, joitten keula ja perä -oli hyvin korkea. Tavallisesti niitä oli kaksi rinnakkain kiinnitetty, -metri väliä. Keulassa oli lava, jolla sotilaat seisoivat, ja melojain -vieressä oli varamiehiä, jotka heti hyppäsivät kaatuneitten paikalle -aukon täyttämään. - -Perehtyäkseen paremmin saaren luontoon Cook veneellä purjehti sen -ympäri. Hän huomasi siihen kuuluvan kaksi puoliskoa, joita yhdisti -kapea kannas. Keskellä saarta kohoaa vanha tulivuori, jonka korkeus on -3000 metriä. Rantoja reunustavat korallisärkät, joihin sekä Wallis'in -että Bougainville'n laivat olivat tuhoutua, mutta korallisärkissä on -väljiä aukkoja ja ne ne muodostavat satamat. Saarella on melkoinen -järvikin, joka muodostaan ja syvyydestään päättäen on entinen kraateri. - -Kolme kuukautta Tahitissa vietettyään Cook lähti matkaan. Banks istutti -sinne melooneja, oransseja ja muita etelänhedelmiä ja ne menestyivät -erinomaisesti. Ennen lähtöä karkasi laivasta kaksi nuorta merimiestä, -joitten aikomus oli ottaa saarelta vaimot ja jäädä sinne asumaan. Kun -ei saarelaisia saatu muulla tavalla karkulaisia takaisin toimittamaan, -niin Cook otti useita ylimyksiä panttivangeiksi, ja tämä keino -vihdoinkin auttoi. Englantilaisten matkaan lähti Tupia-niminen nuori -tahitilainen palvelijansa Tayotan kanssa. Tupiasta oli matkalla paljon -hyötyä, koska hän mainiosti pystyi hoitamaan tulkin tehtäviä. - - - -Ulietean juhlat. - - -Tahitista erottuaan kävi Cook naapurisaarissa, ja Ulieteassa viipyi -enemmänkin aikaa laivan korjauksen vuoksi. Asukkaat olivat sielläkin -erinomaisen ystävällisiä. Eräästä majasta Banks ja Solander tapasivat -kolme niin kaunista impeä, etteivät he olleet ennen niitten vertoja -nähneet. Asukkaat panivat vieraittensa kunniaksi toimeen tansseja. -Eräs mies tanssi sooloa, päässään metriä korkea korupäähine, jolla -hän teki kaikenlaisia naurettavia temppuja. Vielä suurempaa ihastusta -herätti joukko naistanssijoita, joitten joukossa oli saaren ylhäisimpiä -naisia. He kulkivat karkeloidessaan sivuttain, pitäen tarkkaan tahtia -rumpujen mukaan, joita kaiken aikaa kovasti päristettiin. Sitten he -alkoivat omituisesti pudistella itseään ja asetella vartaloitaan -omituisiin asentoihin. Milloin he seisoivat rivissä toistensa takana, -milloin kyykkivät kantapäillään, milloin lankesivat maahan kasvoilleen -polvien ja kyynärpäitten nojalle. Varsinkin sormiaan he liikuttelivat -uskomattoman nopeaan. Lähtiessään Ulieteasta Cook nimitti koko -saariston »Seurasaariksi» Englannin tiedeseuran kunniaksi, joka oli -ollut matkan alkuunpanija. Tämä nimitys on säilynyt näihin saakka. - -Seurasaarien eteläpuolelta löytyi pieni Rurutu, mutta sitten ei moneen -aikaan nähty maata, vaikka purjehdittiin aina 40:nnelle eteläiselle -leveyspiirille saakka. Lintuja toisinaan nähtiin hyvin paljon. Keula -käännettiin nyt länttä kohti ja lokakuun toisella viikolla 1769 -saavuttiin Uuden Seelannin rannalle, jossa ei sen jälkeen, kun Tasman -v. 1642 sen löysi, ainoakaan purjehtija ollut käynyt. Tasman oli -tullut Pohjoissaaren länsirannalle, Cook löysi itärannan, valkoisen -kalkkiaisrannan, jonka takaa sisämaasta kohosi korkeita vuoria. - - - -Uusi Seelanti. - - -Uudessa Seelannissa ei tavattu yhtä ystävällistä väestöä kuin -Seurasaarilla; sen asukkaat, maorit, olivat sotaisia, valmiina joka -hetki hyökkäämään muukalaisten kimppuun. Monta kertaa he yrittivätkin, -mutta ampuma-aseilla heidät verraten helposti saatiin pakenemaan. -Heti ensi paikassa, jossa maihin mentiin, alkuasukkaat yrittivät -anastaa laivaveneen ja pakenivat vasta, kun heidän johtajansa oli -luodin lävistämänä kaatunut. Metsään lähteneet tiedemiehet laukauksen -kuultuaan kiiruimman kaupalla palasivat veneelle, ja se olikin -heidän pelastuksensa, sillä alkuasukkaitten kuultiin kovaäänisesti -keskustelevan siitä, mihin toimiin olisi vieraita vastaan ryhdyttävä. -Seuraavana päivänä hyökkäys uudistui veneen taas maihin yrittäessä, -ja vaikka Tupia koetti heitä rauhoittaa vakuuttamalla, ettei heille -mitään pahaa tehtäisi, niin oli heitä kuitenkin hyvin vaikea saada -luottavaisina lähestymään. Tupian kieltä he kyllä hyvin ymmärsivät. -Kun vihdoinkin joukko saarelaisia lähestyi, niin he ensi työkseen -ehdottivat, että vaihdettaisiin aseita, ja kun valkoiset eivät siihen -suostuneet, niin he koettivat äkkihyökkäyksellä ne ryöstää. Valkoisten -täytyi kiiruimmiten peräytyä veneihinsä, eikä Cook harmikseen voinut -saada heidän kanssaan aikaan ystävällisiä suhteita. Hän koetti sitten -toista keinoa, anastaa väkisin pyydyksiltään palaavia kalastajia; -Tämä onnistuikin: kahakan jälkeen, jossa neljä maoria sai surmansa, -saatiin kolme nuorta miestä kiinni. Heille annettiin runsaat lahjat, -jonka jälkeen heidät lähetettiin maihin runsaasti syötettyinä ja -juotettuina. Mutta huolimatta siitä, että nämä sitten koettivat -taivuttaa maanmiehiään ystävällisyyteen, eivät maorit luopuneet -vihamielisyydestään, ja englantilaisten täytyi tyytyä heitä etäältä -katselemaan. He olivat vielä kookkaampaa ja voimallisempaa kansaa kuin -tahitilaiset, yllään puunkuoresta tehdyt vaatteet, miehillä sulkia -solmuksi punotuissa hiuksissaan ja koko iho aivan täyteen tatuoituna. -Korvissa killui kaikenlaisia leluja, toisilla oli nenäkin lävistetty -sulkaa kantamaan. - -Matkaa jatkettaessa tuli rannan mutkista tuon tuostakin merelle -veneitä, joissa oli sotilaita täysissä tamineissa, ja keihäitään -ja muita aseitaan heilutellen he uhkaavina lähestyivät laivaa, -mutta pötkivät tavallisesti tykin pamahdettua pakoon. Eräässä -paikassa tulivat asukkaat kuitenkin kauppaa tekemään, mutta saatuaan -englantilaisten tavarat he kiireen kautta meloivat pois omia -tavaroitaan antamatta ja veivät Tupian pienen palvelijankin. Heitä -ammuttiin paikalla musketeilla, ja erään varkaista saatua haavan toiset -hätäytyivät, niin että pikku Tayota pääsi mereen hyppäämään ja laivaan -uimaan, johon hän varsin uupuneena saapui. Cook nimitti niemen Kap -Kidnapperiksi (»Lapsenvarkaittenniemeksi»). Mutta Tayota pelastuksensa -kunniaksi uhrasi jumalille ja heitti Tupian luvalla mereen kalan. - -Pohjoisempana sitten tavattiin asukkaita, jotka olivat ystävällisempiä. -Saatiin vereksiä kasviravintoaineita, jotka olivat toisia kuin -Tahitissa, bataatteja, syötäviä juuria ja Uuden Seelannin pinaattia. -Asukkaitten pääravintona kuitenkin näyttivät olevan kalat, simpukat -ja äyriäiset, joita meressä oli hyvin runsaasti. Leipänä he käyttivät -erään sananjalan juurta. Majat olivat sangen yksinkertaisesti -rakennetut ja hatarat, mutta väestö oli sitä enemmän karaistunutta. -Naiset eivät olleet yhtä kauniita ja miellyttäviä kuin Tahitin, mutta -heidän äänensä oli kuitenkin sangen sulava. He maalasivat kasvonsa -punaisiksi. He valmistivat Uuden Seelannin pitkästä pellavasta nuoria -ja köysiä, verkkoja ja purjeita, jotka olivat paljoa lujempia kuin -samanlaiset eurooppalaiset valmisteet. Aseina miehillä oli sotinuijat, -tapparat ja keihäät, joita he käyttivät erinomaisen tehokkaasti. -Metsissä oli papukaijoja ja muita lintuja, mutta kanalintuja puuttui -kokonaan ja nelijalkaisia tavattiin vain rotta ja koira. - -Marraskuun 6 p. tuli laivaan eräs ylhäinen vanhus, jolla oli useita -maanmiehiään kerallaan, ja hän kertoi, että näitä rantoja usein -ryöstivät pohjoisesta päin tulevat merirosvot, vieden naiset ja -lapset mukanaan. Päällikköä kohdeltiin laivassa mitä parhaiten ja -siitä hyvästä alkuasukkaat vuorostaan osoittivat valkoisille suurta -vieraanvaraisuutta. Green ja Solander saattoivat tehdä muutamia retkiä -ympäristöön ja ilokseen he löysivät 400 aivan uutta kasvilajia. -Alkuasukkaat toivat laivaan semmoiset määrät makrillia, että niitä -riitti suolata moneksi ajaksi. Green saattoi mitä edullisimmissa -oloissa havaita Merkuriuksen poikkikulun. Muuan varkausrettelö, jossa -nuori alkuasukas sai hengellään maksaa ahneutensa, oli vähällä tehdä -lopun ystävyydestä, mutta tultuaan vakuutetuksi siitä, ettei heitä -mikään vaara uhannut, maanasukkaat helposti unohtivat tapauksen. Tupia -heille selitti, mikä rikos varkaus oli, ja he näyttivät selityksen -ymmärtävän ja hyväksyvän. - -Edelleen purjehdittaessa tavattiin sitten taas vihamielisiäkin -alkuasukkaita. Eräässä kohdassa laiva oli merivirtauksen kantamana niin -vähällä ajaa rantakalliolle, että se olisi kärsinyt haaksirikon, ellei -viime hetkessä olisi tullut maalta päin tuulenpuuskaa, joka painoi sen -merelle. Tupia, joka ei tiennyt vaarasta mitään, saattoi kaiken aikaa -keskustella rannalle kokoontuneitten asukkaitten kanssa. - -Purjehdittiin Pohjoissaaren pohjoiskärjen ohi ja alettiin hiljaisilla -tuulilla ohjata sen länsirantaa etelää kohti. Kun saavuttiin korkean -lumipeitteisen Egmont-vuoren näkyviin, niin laskettiin erääseen pieneen -lahteen, jossa laiva kallistettiin ja pohja puhdistettiin. Kapteeni -tiedemiesten keralla kalasti ja teki retkiä maalle. Metsissä he näkivät -paljon lintuja, monenlaisia laululintujakin. Erään kasvin lehdistä -alkuasukkaat valmistivat teetä, erään toisen kuoresta vaatteensa, jotka -olivat karkean lammasnahkan kaltaisia. Tavattiin myös eräs perhekunta, -joka parhaillaan söi ihmislihaa, ja niin oli saatu varma todistus -siitä, että maorit olivat ihmissyöjiä. Sen he tunnustivatkin Tupialle, -sanoen, että elleivät he syöneet vihollisiaan, niin nämä söivät heidät. -Cook kävi eräässä kylässä, joka oli lähellä satamaa. Se oli varsinkin -paikkansa vuoksi huomattava. Kylä oli nimittäin rakennettu kauniille, -holvikaarena mereen pistävälle kalliolle ja linnoitettu vankalla -paaluaidalla, niinkuin kaikkikin kylät Uuden Seelannin rannalla. -Kylässä valkoiset otettiin mitä parhaiten vastaan ja heille näytettiin -kaikki paikat. - -Eräässä kohdassa oli risti, jota englantilaiset suuresti ihmettelivät, -ja vielä suurempi oli heidän kummastuksensa, kun ristin sanottiin -olevan kuolleitten muistoksi pystytetty muistomerkki. Matkaa jatkettiin -sitten rannikkoa seuraillen edelleen, kunnes saavuttiin Kap Palliseriin -ja oli purjehdittu koko Pohjoissaaren ympäri. Cook huomasi nyt, että -saaria oli kaksi, ja kääntyi salmesta etelää kohti, purjehtiakseen -Eteläsaaren ympäri vastakkaiseen suuntaan. »Endeavour» saapui -vähitellen viileämpiin vesiin, joissa tavattiin valaita ja hylkeitä. -Purjehdittiin Eteläsaaren itärantaa etelään päin, kunnes oli päästy -saaren eteläpuolella olevan Stewart-saaren ympäri ja vastaan tuli niin -iso aallokko, että voitiin varmaan päättää, että kauempana lännessä -ei ole suurempaa maata. Suunta käännettiin taas kohti lauhkeampia -vesiä ja seurailtiin Eteläsaaren länsirantaa pohjoista kohti. Tämä -länsiranta on erinomaisen mahtava syvine vuonoineen ja lumivuorineen, -joitten korkeimmat kukkulat kohoavat 3800 metriä yli merenpinnan. -Salmen, joka erottaa toisistaan molemmat saaret ja jota Tasman ei -huomannut, Cook nimitti Kuningatar Charlotan salmeksi, mutta se on -myöhemmin saanut Cookista itsestään nimensä. Matkalla englantilaiset -olivat tulleet vakuutetuiksi siitä, että Uuden Seelannin asukkaat ovat -samaa sukujuurta kuin Tahitin ja Tyynen meren muittenkin eteläisempien -saarien väestö. Sukulaisuutta todistaa sekä vanha perimätieto että -kielien odottamattoman läheinen sukulaisuus. Cook olisi mielellään -palannut kotimaahan Kap Hoornin tietä ja purjehtinut niin eteläistä -reittiä, että kysymys etelämantereen olemassaolosta vihdoinkin olisi -tullut ratkaistuksi, mutta laivan huono kunto pakotti luopumaan tästä -aikomuksesta. Kun kuitenkin vielä oli kuuden kuukauden ruokavarat, niin -päätettiin löytöjä jatkaa ja ohjata Uuden Hollannin itärannalle, joka -oli jäänyt Tasmanilta tutkimatta. Maaliskuun 31 p. 1770 käännettiin -keula Uuden Seelannin rannikolta länttä kohti ja viimeinen nokka, joka -Eteläsaaresta nähtiin, sai nimeksi Cape Farewell (»Jäähyväisten niemi»). - - - -Australian itärannalla. - - -Kun oli pari viikkoa purjehdittu ihanien säiden vallitessa, niin -istahti laivan köysiin maalintunen, ja siitä arvattiin rannan olevan -lähellä. Tavattiin nykyisen Viktoria-valtion itäkulma, matala, vihanta -ja metsäinen aivan asumaton maa. Muutaman päivän kuluttua tosin -nähtiin maanasukkaita, mutta nämä olivat niin arkoja, ettei heidän -kanssaan millään tavalla päästy yhteyteen. Toisessa paikassa nähtiin -rannalla enemmänkin alkuasukkaita, mutta nämä heiluttelivat niin -uhkaavasti keihäitään ja heittokirveitään, että toiveet ystävällisten -välien aikaansaamisesta olivat pienet. Ja tuskin olivat veneet -maihin laskeneet, kun he tekivät hyökkäyksen, joka haulilaukauksilla -torjuttiin. Ennen lähtöään he nakkasivat englantilaisia vastaan monta -heittokeihästä. Lahden sivut olivat tämän rannikon maiksi harvinaisen -kauniit ja hedelmälliset. Kauniista, mehevistä niityistään ja puistaan, -joissa oli melkein kirsikan kaltaiset hedelmät, ynnä lukuisista -luonnontutkijoille aivan uusista kasveistaan se sai nimeksi Botany Bay, -joka sillä on vielä tänä päivänä. Mutta seutu ei enää ole erämaata, -niinkuin Cookin aikana, vaan siinä kohoo nykyään Australian vanhin -suurkaupunki, komea Sidney. - -Jatkettiin sitten matkaa koillista kohti pitkin rannikkoa, nimitellen -nokat ja niemet ja poikettiin silloin tällöin maihinkin, vaikka -alkuasukkaitten pelko esti metsiin menemästä, kuinka palavasti Banks -ja Solander sitä halusivatkin; he olivat jo selvillä siitä, että tämä -maa luonnontieteen kannalta oli kaikkein merkillisimpiä. Paljon sekä -kasveja että outoja eläimiä kuitenkin saatiin saaliiksi. Eräässä -kohdassa luonnontutkijat kuitenkin kaikista varotuksista huolimatta -tekivät retken metsän sisään. Se oli hyvin vaivalloinen pitkän, -teräväkärkisen heinän vuoksi, jota maassa kasvoi. Ilma oli sääskiä -täynnään. Metsät olivat akaasioita, eukalyptuspuita ja erästä puuta, -jota nykyisin sanotaan »banksiaksi» juuri tämän Banksin muistoksi. -Puitten oksilla oli valkoisten muurahaisten savipesiä, toisinaan hyvin -kookkaitakin. Ilma oli perhosia täynnään, pensaat ja oksat niitten -peitossa. Kalatkin olivat niin outoja, etteivät molemmat tutkijat -tahtoneet silmiään uskoa. Niinpä eräästä paikasta tavattiin taimenen -kokoinen kala kuivalla maalla. Pitkillä, voimakkailla rintaevillään se -hyppi kuin sammakko. - -Mutta rannikko oli sangen kuivaa ja vedensaanti vaikeaa. Seutu sai -nimeksi Uusi Etelä-Wales. Purjehdus oli lukemattomien koralliriuttain -vuoksi hyvin vaarallista, ja kauempana pohjoisessa »Endeavour» kerran -oli vähällä joutua tuhon omaksi. Vain omituinen sattuma pelasti -koko retkikunnan kaikkine tuloksineen, kokoelmineen joutumasta -meren saaliiksi. Luotirihmaa tosin käytettiin uupumatta, mutta sen -ilmoitukset olivat epäluotettavia, koska pohjamuodot vaihtelivat -aivan jyrkin hyppäyksin, toisin paikoin saattoi olla niin vähän -vettä, että laiva tuskin yli pääsi, ja paikalla taas aivan syvää. -Eräälle tämmöiselle matalikolle laiva keskellä yötä tarttui ja jäi -karin nokkaan kiinni laineitten heiteltäväksi. Tilanne oli ylen -vaarallinen. Laiva oli korallisärkällä, joka oli puhkaissut pohjan, -niin että kuutamossa jo nähtiin varakölin ja laudoituksen kappaleita -uiskentelevan merenpinnalla, ja pahaksi onneksi karille vielä oli -jouduttu vuoksiveden aikana, eikä ollut toivoa edes siitä, että -veden kohotessa päästäisiin irti. Laivaa keventääkseen Cook antoi -heittää mereen kuusi tykkiä, rautapainolastin, raskaita tynnöreitä ja -kaikenlaista muuta tavaraa, mitä ilman voitiin toimeen tulla. Mutta se -ei auttanut, laiva pysyi karilla ja aallot sitä keikuttelivat niin, -että oli pelättävä aukon suurenemistaan suurenevan. Otettiin alas -raakapuita ja tankoja, varppiankkurit soudettiin ulos, muut ankkurit -niinikään, mutta vaikka merimiehet olisivat miten vivunneet laivaa -kallelleen, ei se kuitenkaan lähtenyt karilta. Päivän valjetessa -huomattiin, että oltiin kahdeksan meripenikulman päässä maasta, eikä -ollut lähettyvillä ainoatakaan saarta, johon olisi voinut paeta, jos -laiva halkeaisi. Viisikymmentä tonnia oli heitetty mereen, mutta -»Endeavour» oli kohonnut vain puolentoista jalkaa. Onneksi oli jotenkin -tyyni, muutoin laiva pian, olisi ollut rauskana. Se vuoti kuitenkin -niin pahasti, ettei vettä kahdella pumpulla saatu poistetuksi niin -nopeaan, kuin uutta virtasi sisään. Asema oli sangen arveluttava. Jos -laiva karilta lähti, niin oli pelättävä, että se paikalla uppoisi, jos -se taas karilla pysyi, niin aallot sen ennen pitkää runtelisivat rikki. -Veneet olivat liian pienet, jotta niissä kaikki olisivat kerralla -maihin päässeet. Laivaa vielä kevennettiin, ja kun sitten korkean -vuoksiveden aika»a kaikki ryhtyivät pumppuihin ja releihin, niin se -lähti karilta. Ja suureksi ilokseen haaksirikkoiset huomasivat, ettei -se karilta päästyään vuotanut sen enempää kuin sillä ollessaankaan. -Hetkeksi pelästys tosin valtasi joka miehen, kun vuotoveden mittaajan -vaihtuessa uusi mittaaja ilmoitti veden nousseen puolentoista jalkaa -lyhyessä ajassa, mutta se oli vain erehdys, joka johtui siitä, että -mittaajat olivat alkaneet laskunsa eri paikasta. Laiva kuitenkin' -vuoti niin, etteivät miesten voimat tahtoneet riittää veden päällä -sitä pitämään, kunnes olisi löydetty mukava satama. Lääkäri Monkhouse -silloin muisti hyvän keinon, jota hän oli nähnyt kerran ennen -käytettävän. Hänen neuvostaan täytettiin eräs purje villalla ja -kaikenlaisilla rievuilla ja upotettiin sitten vuodon tukkeeksi ja se -auttoikin odottamattoman hyvin. Jonkun päivän päästä löydettiin pienen -joen suistamosta satama, johon »Endeavour» voitiin viedä korjattavaksi. -Kun se kallistettiin ja vuoto tutkittiin, niin huomattiin, että -suurimpaan läpeen oli lohjennut suuri korallikallion möhkäle, joka oli -jäänyt paikalleen senkin jälkeen, kun laiva oli karilta irtautunut. -Sitä oli yksinomaan kiittäminen siitä, ettei laiva pohjaan mennyt. - -Sillä välin kun laivaa korjattiin, päällystö ja luonnontutkijat -ahkeraan metsästelivät ja kokoilivat ja Tupia näki eläimen, jota Banks -hänen kuvauksestaan päättäen arveli sudeksi. Muutama päivä myöhemmin -tavattiin toisia eläimiä, jotka takajaloillaan hyppien pakenivat -tavattoman nopeaan. Ne olivat kenguruita, Australian suurimpia -pussieläimiä, joita ei vielä silloin monikaan eurooppalainen liene -nähnyt, vaikk'ei se enää ollutkaan aivan tuntematon. Tämän tienoon -asukkaatkin olivat vähemmän arkoja kuin ennen tavatut ja valkoiset -tekivät heidän kanssaan tuttavuutta. He olivat yleensä keskuläntiä -kooltaan, iho noen karvainen tai ruskahtava, hiukset mustat, -mutta eivät kiharat, ruumis toisin paikoin punaisella kirjailtu, -jollakulla rinnassa valkoisia juovia. Kasvojen piirteet eivät olleet -epämiellyttävät, hampaat olivat erinomaisen valkoiset, ääni sointuva -ja pehmeä. Hyvää ystävyyttä ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä -merimiesten kerran pyydystettyä kolme suurta kilpikonnaa maanasukkaat -yrittivät anastaa ne väkisin, ja kun siitä ei tullut mitään, niin he -vihapäissään poistuivat ja mennessään sytyttivät valkoisten leirin -ympäriltä kuivan ruohon palamaan. Siitä tuli suuri kulovalkea, paja -paloi, yksi teltoista vahingoittui ja koko joukko vähempiarvoista -tavaraa joutui liekkien saaliiksi. Kulovalkea levisi joka suunnalle -penikulmia ja varsinkin yöllä näky oli komea tulirintaman samotessa -etäisiä vuoria. - -Elokuun alussa »Endeavour» taas oli sellaisessa kunnossa että -voitiin lähteä matkaa jatkamaan. Purjehdus oli siitä edelleenkin -ylen vaarallista. Joka puolella oli koralliriuttoja ja kareja, -ja kaksikymmentä päivää täytyi luodin olla yhtämittaa käynnissä, -ennenkuin selvempiin vesiin päästän. Monta kertaa laiva oli vähällä -kärsiä haaksirikon. »Endeavour» olikin näin monet ajat purjehtinut -Australian itärannikon ja suuren Barrier-riffin, maailman mahtavimman -korallisärkän väliä. Barrier-riff kulkee rannikon suuntaisesti noin -20—30 meripenikulmaa kaukana siitä, toisin paikoin etäämpänäkin, ja -on enemmän kuin 1000 mailia pitkä. Rannan ja riutan välillä on vain -20—30 metriä vettä keskimäärin ja kareja tuhka tiheässä. Tässä pitkässä -korallivarustuksessa on aukkoja aavalle merelle vain suurimpien jokien -suulla, jossa veden suolapitoisuus on vähempi, niin etteivät korallit -tule toimeen. - - - -Torres-salmi. - - -21 p. elokuuta löydettiin saaria, jotka nimitettiin York-saariksi, -ja pian sitten Australian pohjoisin niemi, joka nimitettiin -York-niemeksi. Tästä avautui ranta länttä kohti ja Cook arvasi -saapuneensa salmeen, josta tie oli avoin Intian mereen. Hän luuli -olevansa salmen ensimmäinen löytäjä, mutta Torres oli purjehtinut sen -kautta jo puolentoista vuosisataa aikaisemmin, vaikka tieto hänen -löydöstään oli hautaantunut Espanjan hallituksen arkistoihin. (II s. -220). Tasman sitävastoin, vaikka olikin purjehtinut läheltä salmen -poikki, ei ollut sitä salmeksi huomannut edessä olevien saarien -vuoksi. Cook laski länttä kohti aivan maan nokatse solan kautta, jolla -kartoissamme on Endeavour-salmen nimi. Tässä jätettiin Uuden Hollannin -ranta luonnontutkijain suureksi suruksi, sillä mielellään he olisivat -tutkineet tätä omituista maata, joka kasviensa ja eläimiensä puolesta -niin suuresti erosi kaikista ennen nähdyistä. Merimiehet ihastuivat, -että nyt muka oli päästy särkistä ja riutoista, mutta heidän ilonsa oli -ennenaikainen. Torres-salmi on kauttaaltaan matalaa ja korallisärkkiä -täynnään. Uuden Guinean rannalta Cook olisi halusta ottanut -kookospähkinöitä ja leipäpuun hedelmiä avuksi keripukkia vastaan, mutta -alkuasukkaat olivat niin vihamielisiä, että yrityksestä oli luovuttava. -Maalla käydessään Banks huomasi, että kasvisto tosin oli uhkuvan -rehevää, mutta lajeista jotenkin köyhää. Asukkaat osoittivat uhkaavia -eleitä ja heittivät, niinkuin jo Tasman oli kokenut, tulta vieraita -vastaan, estääkseen heitä näkemästä. Suurta tehoa ei heidän tulellaan -kuitenkaan ollut. Tämän jälkeen poikettiin Savu-saarelle, joka on -Timorin länsipuolella, ja sieltä saatiin, hollantilaisen asiamiehen -estelyistä huolimatta, vihanneksia ja muita vereksiä ruokatavaroita ja -matkaa voitiin jatkaa Bataviaan, jossa »Endeavour» oli perusteellisesti -korjattava pitkää kotimatkaa varten. - -Oleskelu tässä satamassa oli surullisin aika, mitä retkikunta sai -pitkällä matkallaan kokea. Batavia oli siihen aikaan epäterveellisimpiä -paikkoja, mitä oli missään tropiikeissa, ja nyt tiedämme, että siihen -olivat syynä kanavat, joissa kuumetta levittävät sääsket saivat -vapaasti siitä. Aluksi kuitenkin seurustelu sivistyneiden ihmisten -kanssa tuotti retkikunnan jäsenille suurta iloa, ja vielä suurempi oli -se hurmaus, jonka valtaan molemmat tahitilaiset joutuivat niin paljon -kummaa nähdessään. Kuultuaan, että ne kaikki erilaiset puvut, joita he -kaupungilla näkivät, ilmaisivat kunkin käyttäjän kansallisuutta, Tupia -palvelijoineen paikalla pukeutui tahitilaiseksi ja teki kaupungilla -retkiä, herättäen suurta huomiota. Tayota oli niin ihastuksissaan, -että hän kuin juopunut hyppi pitkin katuja ja pysähtyi vain, milloin -näki jonkun uuden kumman. Mutta kun oli pari viikkoa oltu Bataviassa, -niin oli melkein joka mies vuoteen omana, mikä kuumetta, mikä muuta -tautia sairastaen. Banks ja Solander koettivat parhaan taitonsa mukaan -hoitaa molempia tahitilaisia, vaikka he itsekin olivat sairaina, mutta -Tayota kuoli, ja pian sen jälkeen Tupiakin hoidosta huolimatta heitti -henkensä. Cook itsekin sairastui, mutta parani kuitenkin väleen. -Ja niin pian kuin »Endeavour» suinkin oli matkakunnossa — sen viat -olivat olleet niin suuret, että oli ihme, kuinka se oli Bataviaan -saakka päässyt — niin käännettiin keula kotia kohti. Bataviassa oli -joka mies vuoron jälkeen sairastunut, poikkeuksena vain 70-vuotias -purjemestari, joka oli ollut koko ajan humalassa ja monen luulon mukaan -juuri senvuoksi säilyi. Seitsemän merimiestä oli kuollut, ja matkalle -lähdettäessä oli vielä 40 sairaana. Viivyttiin vielä joku aika Prinssin -saarien suojassa, jotta potilaat ennättäisivät parantua, mutta kaikesta -huolimatta kuoli kuuden viikon kuluessa vielä 23 henkeä, näitten -joukossa tähtitieteilijä Green. Laivan lääkäri oli jo Bataviassa -tuonen tuville sortunut. Maalisk. 5 p. 1771 päästiin suurin vaivoin -Hyväntoivonniemelle, johon pysähdyttiin ja jossa potilaat parantuivat -nopeammin. Huhtikuun keskivaiheilla »Endeavour» jälleen lähti merelle, -poikkesi Helenan saarella, ja 10 p. heinäkuuta tuli Englannin rannan -näkyviin. - -Näin oli päättynyt kaksi vuotta yhdeksän kuukautta kestänyt -tutkimusretki, joka laajuutensa ja tärkeitten tuloksiensa puolesta -herätti mitä suurinta huomiota. Tärkein osa retken tuloksista -epäilemättä oli Australian itärannan tutkiminen, sillä se ehkä -ratkaisi maanosan koko tulevaisuuden. Cook oli todistanut, että -tällä, halveksitulla maalla, joka Intian mereen päin käänsi niin -karun ja toivottoman erämaapuolen, olikin arvokas ja hedelmällinen -itäpuolisko, joka löytöoikeuden nojalla nyt joutui Englannin -vaikutuspiiriin. Sitäpaitsi oli osoitettu Guinean saariluonne, Uusi -Seelanti kauttaaltaan ympäripurjehdittu ja kartoitettu ja suuressa -määrin lisätty tietoja Tyynen meren saarista. Cookin kuvaukset -Tahitista olivat kaikkia edellisiä täydellisemmät ja luotettavammat, -ja tieteellinen maailma oli haltioissaan niistä luonnontieteellisistä -ihmekokoelmista, joita Banks ja Solander toivat mukanaan. - - - - -Cookin toinen retki. - - -»Endeavourin» suuren matkan tulokset olivat niin runsaat, että se -kehoitti viipymättä löytöjä jatkamaan. Cookia soveliaampaa miestä -olisi ollut turha etsiä, siitä oltiin paikalla selvillä. Hänen -purjehdustaitonsa, innokkaisuutensa, hyvä mieskuri ja erinomainen -huoli, jota hän oli väestään pitänyt, saivat kaikkien yksimielisen -tunnustuksen. Retkikunta varustettiin nyt yksinomaan maantieteellisiä -löytöjä varten. Vaikka Cookin matka oli osoittanut, ettei Tyynen meren -eteläosissa Tahitin ja Uuden Seelannin välillä ollut mannerta 40:ttä -leveyspiiriä pohjoisempana, niin oli kuitenkin mainitun leveyspiirin -eteläpuolella vielä niin paljon tuntemattomia aloja, että niihin -olisi mahtunut hyvinkin suuri maanosa. Cookin piti nyt tutkia nämä -tuntemattomat alueet ja siten ratkaista suuren etelämaan asia, joka -niin kauan oli purjehtijoita houkutellut ja niin monta kertaa kaikki -toiveet pettänyt. - -Matkaa varten hankittiin kaksi uutta alusta, »Resolution» (462 t.) ja -»Adventure» (336 t.); edellisen johto uskottiin Cookille, jälkimmäisen -Tobias Furneauxille, joka oli kunnostautunut Wallisin retkellä. Banks -aikoi lähteä mukaan, mutta luopui sitten tuumasta, ja hänen asemestaan -lähti luonnontutkijaksi saksalainen Juhana Reinhold Forster, joka -kunnialla täyttikin tehtävänsä. Retkikunta varustettiin erinomaisen -huolellisesti; se luultavasti oli parhaiten valmistettu, mitä oli -vielä milloinkaan matkaan lähetetty. Heinäkuussa 1772 Cook Plymouthin -satamasta laski väljälle vedelle. - - - -Etelä-Jäämeri. - - -Poikettuaan Kapkaupunkiin, jossa hollantilaiset viranomaiset sallivat -retkikunnan täydentää varustuksiaan, Cook 22 p. marraskuuta ohjasi -etelää kohti, jakaen miehistölleen lämpöiset vaatteet, koska nopeaan -tultiin yhä viileämpiin seutuihin. Raju myrsky ottikin pian laivat -valtoihinsa ja ajoi niitä edelleen. Cookin piti ensinnäkin tutkia -muutamia maantuntuja, joita aikaisemmat purjehtijat olivat luulleet -etelänapamaan pohjoisiksi kärjiksi, mutta ne saatettiin piankin -osoittaa saariksi, missä niitä oli ensinkään olemassa. Etelämeren -ainaisten myrskyjen, sumujen ja lumituiskujen vuoksi oli tosiaan hyvin -vaikea erottaa maata lyhyenkään matkan päästä muuta kuin sattuman -kaupalla, ja siitä saa selityksensä, miksi edelliset purjehtijat olivat -saattaneet luulla mannerniemiksi pieniä yksinäisiä saaria, jotka -sakeasta sumusta olivat pistäneet näkyviin. Jatkaessaan matkaa yhä -etelämmäksi Cook pian kohtasi Etelä-Jäämeren jäävuoria, jotka valtavan -kokonsa, pystysuorain sivujensa ja tasaisen selkänsä puolesta eroavat -pohjoisen napameren jäävuorista. Kuta pitemmälle hän matkaa jatkoi, -sitä sakeammin alkoi näitä jäävuoria olla ja meri muutoinkin niin -täynnä ajojäitä, että oli mahdotonta tunkeutua kauemmaksi etelää kohti, -vaikkei mannerta näkynytkään. Mutta Cookille alkoi jo selvitä, ettei -se saattanut olla mikään viljelyskelpoinen maa, joka tämän äärettömän -jäävarustuksen takana ehkä odotti löytäjäänsä. Hän tahtoi kuitenkin -purjehtia koko tämän jäisen etelänapalakin ympäri nähdäkseen, eikö -siitä toisilla pituusasteilla pistäisi maata kauemmaksi pohjoiseen. - -Myrskyisien länsituulien mukana, jotka Etelä-Amerikan, Afrikan ja -Australian eteläpuolella kiertävät piiriä maan ympäri, Cook jatkoi -matkaansa itää kohti. Liikevoimasta ei ollut puutetta — suotta ei näitä -latitudeja sanota »kiljuviksi piireiksi» — mutta sitä vaikeampaa oli -selvitä vaaroista. Usein oltiin pimeässä, sumussa ja myrskyssä vähällä -törmätä jäävuoriin. Purjehduksen onnellinen suoritus näillä siihen -saakka tuntemattomilla vesillä todistaa, kuinka oivallinen purjehtija -Cook oli. 17 p. toukok. 1773 purjehdittiin ensi kerta eteläisen -napapiirin poikki. Siten Cook oli todistanut, että valtamerta ainakin -tällä kohdalla ulottui kauas etelään semmoisillekin aloille, joitten -oli luultu olevan suurta etelämannerta. Vaikka meri oli jotakuinkin -avointa, ei Cook kuitenkaan uskaltanut laskea kauemmaksi etelää kohti, -vaan käänsi itää kohti etsiäkseen saaret, jotka kaksi ranskalaista, -Marion-Dufresne ja Kerguelen-Tremarc olivat vähäistä aikaisemmin -löytäneet Intian merestä. [Kerguelen luuli löytämäänsä suurta saarta -ensinnä etelämaan pohjoisosaksi ja kiirehti paikalla kotiin antamaan -löydöstään tietoja. Hän kuvasi tämän uuden maan kauneutta niin hehkuvin -värein, että hänelle varustettiin retkikunta sen valtaamiseksi. -Toisella retkellä hän sitten huomasi maan saareksi ja ylen karuksi, ja -kaikki asutusaikeet saivat raueta.] Mutta helmik. 4 p. molemmat laivat -eksyivät toisistaan sakeassa sumussa. Kun »Adventurea» ei näkynyt, -ei kuulunut, niin Cook päätti purjehtia oikopäätä Uuteen Seelantiin, -joka oli sovittu yhtymäkohta. Siellä olikin »Adventure» ankkurissa -sovitussa paikassa. Se oli matkalla poikennut Tasmaniaan ja seuraillut -sen itärantaa aina lähelle saaren koilliskärkeä. Päätellen saaren -lopultakin olevan yhtä Australian kanssa Furneaux ennen Bassin salmea -oli kääntynyt itää kohti ja purjehtinut Uuteen Seelantiin odottamaan. -Alkuasukkaat olivat siellä yrittäneet salahyökkäyksellä vallata -»Adventuren», mutta kun yritys ei onnistunut, niin he rupesivatkin -ystävällisiksi. Cook heille istutti puutarhan, jossa oli kaikenlaisia -eurooppalaisia vihanneksia. - -Kesäk. 7 p. lähdettiin uudelleen matkaan etsimään Uuden Seelannin -itäpuolelta etelämaata, vaikkei miehistön terveys ollutkaan kaikin -puolin tyydyttävä. Erinomaisen tarkalla hoidolla ja monenlaisilla -keripukkiruohoilla Cook tosin oli saanut terveyden pysymään hyvänä -omalla laivallaan, mutta »Adventurella» oli keripukkia. Kun oli -purjehdittu melkoisen kauas itää ja etelää kohti, eikä mitään maata -löytynyt, niin Cook ohjasi Tahitiin, koska miehistö vilun ja kosteuden -sekä vereksien ruokatavarain puutteen vuoksi alkoi olla suuressa määrin -virkistyksen tarpeessa. - - - -Tahitissa. - - -Tahitissa olivat olot sillä välin paljon muuttuneet. Heidän entiset -ystävänsä olivat menettäneet valtansa ja Otu-niminen päällikkö oli nyt -muita mahtavampi. Hänkin kuitenkin osoitti englantilaisille suurta -ystävyyttä. Cook kävi hänen vieraanaan ja Otu puolestaan, kauan -esteltyään, koska hän sanoi pelkäävänsä tykkejä, suostui kuitenkin -lopulta käymään vastavieraissa laivassa. Englantilaiset soittelivat -hänelle säkkipilliä, ja Otu pani heidän kunniakseen toimeen näytelmän, -jonka esitti viisi miestä ja yksi nainen, kuninkaan oma sisar; -säestystä hoiti kolme rumpua. Englantilaiset eivät oikein ymmärtäneet -näytelmää, mutta koska siinä tuon tuostakin mainittiin Cookin nimi, -niin päätettiin sen sisällyksen olevan hänen kunniakseen. - - - -Ulietea. - - -Tahitista purjehdittiin Huahineen, jossa vastaanotto oli mitä -sydämellisin. Viimeisinä päivinä tämä hyvä sopu kuitenkin häiriytyi. -Rannalla muuan mies nuijalla hyökkäsi Cookin kimppuun; Sparmannin -kimppuun taas hyökättiin hänen ollessaan metsässä kasveja kokoamassa, -häneltä riistettiin vaatteet ja väkipuukko. Päällikön ja hänen -sisarensa avulla varastetut tavarat kuitenkin saatiin takaisin, vaikka -saarelaiset olivat vastahakoisia niitä luovuttamaan. Huahinesta -purjehdittiin Ulieteaan, jossa niinikään tehtiin vilkasta kauppaa. -Molemmat kapteenit kävivät kuningas Oreon vieraina, joka hyvin muisti -Cookin edelliseltä matkalta ja otti heidät vastaan lähellä meren rantaa -olevassa majassaan. Toisella käynnillä hän vieraittensa kunniaksi pani -toimeen näytännön, jonka esitti seitsemän miestä ja kuninkaan sisar. -Se oli jotenkin yksitoikkoista huvia lukuunottamatta varkauskohtausta, -jonka kaksi miestä suoritti niin mestarillisen sukkelaan, etteivät -englantilaiset vielä olleet sen vertaa nähneet, vaikka olivat saaneet -kylläkin paljon kokea maanasukkaitten näpistelyitä. Kuningas tuli itse -laivaan saattamaan ja kaikki pyytämällä pyysivät Cookia ilmoittamaan, -milloin hän palaisi takaisin. Cook otti saarelta matkaan Oedidi-nimisen -18-vuotiaan nuorukaisen, joka oli kuninkaan läheinen sukulainen, ja -Furneaux sai laivaansa Omai-nimisen nuoren miehen, joka oli sodassa -menettänyt kaiken omaisuutensa. - - - -Tonga-saaristo. - - -Tonga-saarilla taas viivyttiin ja päästiin asukkaitten kanssa mitä -parhaisiin väleihin. Saaret olivat erinomaisen hedelmälliset ja kun -asukkaat viljelivät maatansa tarkasti, niin sen tuotantokyky oli -niin suuri, ettei Cook ollut mielestään koskaan nähnyt sen vertaa. -Ilma oli täynnään sulotuoksuja, maisema kuin yhtä puutarhaa, talot -yksitellen, puitten ja korukasvien varjostamia, välillään hyvät tiet. -Asukkaat olivat kookasta ja kauniisti muodostunutta kansaa, iho vaalean -kuparinväristä. Naiset olivat luottavaisia ja samalla kuitenkin -kainoja. Heidän käsivartensa ja sormensa olivat tatuoidut, silmät -kauniit, ääni soinnukas. He lauloivat viehättäviä, vienoja lauluja, -säestäen niitä huiluilla, rummuilla ja sormillaan tahtia liksuttaen. -Tervehdys tapahtui neniä yhteenhieromalla samoin kuin Uudessa -Seelannissakin. Kaiken, mitä heille lahjoitettiin, he kohottivat -päänsä päälle; vaimot muun muassa usein kohottivat Cookin kädet päänsä -päälle. Kaikilta asukkailta puuttui toisesta kädestä pikkusormi, -lapsia lukuunottamatta. Sormen poikkileikkaus Cookin luulon mukaan oli -surunilmaisu jonkun omaisen kuoleman johdosta. - -Tongalaiset osasivat valmistaa sangen taidokkaita kankaita -paperimulperipuun niinestä. Kookospähkinäin kuiduista he palmikoivat -kaikenlaisia karkeita kutomuksia koristellen niitä hyvin aistikkaasti. -Huoneet olivat avarat ja taidokkaasti somistellut, siirtoseinin eri -osastoihin jaetut. Mutta kaikkein emimmän englantilaiset ihailivat -saarelaisten aluksia. Kukin vene oli koottu monesta laudasta, jotka oli -niin taidokkaasti yhteen ommeltu, että saumaa tuskin näki. Molemmissa -päissä oli kansi, mutta keskusta oli avoin. Kuhunkin veneeseen kuului -pieni rinnakkaisvene, se kun kapeutensa vuoksi muutoin olisi helposti -kaatunut. Pitkillä matkoilla käytettiin täydellistä kaksoisvenettä, -jolloin veneiden välillä oli lava ja sillä huone. Cook nimitti -Tonga-saariston Ystävyyssaariksi erinomaisen sovun vuoksi, joka näytti -vallitsevan asukkaitten kesken, ja myös hänen retkikuntansa osaksi -tulleen ystävällisen vastaanoton muistoksi. Sitten hän jälleen palasi -Uuteen Seelantiin, lahjoittaen siellä eräälle päällikölle pari sikaa, -neljä kanaa, kaksi kukkoa ja monenlaisia siemeniä ja kehoittaen -häntä pitämään hyvää huolta, että ne kaikki hyvin menestyisivät ja -lisääntyisivät. Merellä »Resolution» uudelleen eksyi »Adventuresta», -jonka vuoksi Cook yksin jatkoi retkeään. Hän ohjasi nyt hyvin kauas -etelään, kohtasi paljon jäitä ja jäävuoria ja kulki kahdesti napapiirin -poikki. Tammik. 30 p. 1774 saavutettiin 70° leveyspiiri ja pian sen -jälkeen kiinteän jään reuna, joka kohosi korkeiksi särmiksi, ikäänkuin -vuorijonoiksi. Mahdotonta oli tunkeutua kauemmaksi etelää kohti ja Cook -kääntyi takaisin pohjoiseen vakuutettuna siitä, että jos tällä puolen -oli mannerta, niin se oli vielä paljoa kauempana etelässä. - - - -Marquesas-saaret. - - -Kun miehistö nopeaan ränstyi Jäämeren vilussa ja ankarasta työstä -jäävuorien, sumujen ja myrskyjen keskellä, niin Cook jonkun ajan -kuluttua palasi tropiikkiin hakemaan vereksiä ruokatavaroita ja -suomaan väelleen hyvin ansaitun levon. Itsekin hän sairastui sangen -pahasti, vaikka toipui pian. Tavattiin ensiksi yksinäinen Pääsiäissaari -ihmeellisine, kömpelöine kivipatsaineen, joitten alkuperä vieläkin -on hämärän peitossa; mutta kun sieltä oli mahdoton saada riittävästi -vereksiä ravintoaineita, niin jatkettiin matkaa Marquesas-saarille, -jotka Mendana jo v. 1595 oli löytänyt (II s. 217). Sieltä souti -merelle monta venettä, joissa oli ihmeellisesti puettuja miehiä, ja -vaikkeivät he suostuneetkaan laivaan tulemaan, niin saatiin kuitenkin -joku verta leipäpuun hedelmiä ja kaloja. Yhtä ovelia varkaita olivat -nämä kuin kaikki muutkin polynesialaiset. Mutta he ovat kaikkia muita -Tyynen meren kansoja kookkaammat ja kauniimmat. Ihoväri on keltainen, -naisten hieman ruskahtava. Forsterin mielestä suuri osa heistä olisi -kelvannut kreikkalaiselle kuvanveistäjälle malliksi. Tatuoiminen oli -täällä vielä runsaampi kuin missään muualla, miehet olivat näistä -kirjailuistaan hyvin ylpeät. Mutta tämä kaunis kansa oli niin sotaista -ja tappelunhaluista; julmaa ja hurjaa, etteivät fidshiläisetkään näiden -ominaisuuksien puolesta heistä voittoa vieneet. Kaatuneet vihollisensa -he empimättä söivät. Ilmanala oli paljoa kuumempaa kuin Tahitin, mutta -terveellistä siitä huolimatta. Maa oli niin hedelmällistä, ettei -asukkaitten tarvinnut paljoa työtä tehdä elannokseen. Mutta siitä -huolimatta oli Cookin niin vaikea saada sieltä ruokatavaroita, että hän -päätti taas purjehtia Tahitiin. - - - -Jälleen Tahitissa. - - -Matka piti Paumotu-saariston kautta, jossa mentiin useassa paikassa -maihin. - -Huhtik. 22 p. »Resolution» saapui Tahitiin ja laski Matavain satamaan -ankkuriin. Vastaanotto oli yhä edelleen mitä paras ja ruokatavaroita -tuotiin runsaasti. Eräänä päivänä saatiin nähdä mahtava sotalaivasto, -joka oli koottu erästä naapurisaarta vastaan sotimaan. Siinä oli -kuusisataa kaksoisvenettä, jotka kaikki oli lipuilla ja viireillä -koristettu, ja lähes parisataa pienempää venettä ruokatavaroita varten. -Sotilaita ja soutajia oli kaikkiaan lähes kahdeksantuhatta. Koko -tämä mahtava sotavoima oli koottu yhtenä yönä, niin että valkoiset -jo säikähtivät ja aavistelivat sotaa; mutta heidän pelkonsa oli -aiheeton. Ihmeteltävää oli, että näin mahtava laivasto oli voitu niin -alkuperäisillä työaseilla rakentaa. Päälliköt ja sotilaat olivat -parhaissa korupuvuissaan, päälliköitten päähineet niin korkeat, että -ne kerrassaan haittasivat kulkua. Mutta komea näytelmä se oli ja -tahitilaiset koettivat parhaan taitonsa mukaan lisätä sen vaikutusta. -Sotalaivaston päämääränä oli Eimeo-saari, joka oli vapautunut Tahitin -yliherruudesta ja jota nyt oli kuritettava. Otu kuningas olisi -mielellään suonut, että englantilaiset olisivat lähteneet häntä -auttamaan, mutta Cook ei tahtonut millään tavalla sekaantua heidän -riitoihinsa. Sota kuitenkin päättyi verettömästi, sillä Eimeo päätti -viisaimmaksi ajoissa taipua. - -Eräänä päivänä saatiin muuan tahitilainen varkaudesta kiinni -ja häntä siitä raipoilla kuritettiin. Kurituksen jälkeen muuan -päälliköistä piti kokoontuneelle kansalle pitkän ja kaunopuheisen -nuhdesaarnan, ja parempaa tehoa antaakseen näille varoituksille -Cook antoi merisotamiesten marssia esiin ja ampua ilmaan muutamia -yhteislaukauksia. Eräänä päivänä taas yritti muuan laivan -järjestysmiehistä karata tahitilisen naisen kanssa, mutta saatiin -estetyksi. Tahitilaiset olisivat piilottaneet hänet saaren sisäosaan, -jos pakomatka olisi onnistunut. Näistä karkausyrityksistä, joita -varmaan olisi sattunut paljoa enemmän, ellei kuri olisi ollut niin -kireä, saattaa arvata, kuinka ihanalta tämä paratiisimainen saari -lempeine ja kauniine asukkaineen merimiehistä näytti. Lähtiessään Cook -poltatti laivassa ilotulituksen. - - - -Huahine. - - -Huahinella pantiin vieraitten kunniaksi taas toimeen juhlanäytäntö, -joka tällä kertaa esitti nuoren naisen karkumatkaa Tahitista -muukalaisten miesten kanssa. Tämän naisen seikkailut esitettiin hyvin -elävästi, vaikka nähtävästi liioitellen, ja tosiaan oli englantilaisten -mukana eräs nuori Tahitista lähtenyt nainen, johon näytäntö teki niin -syvän vaikutuksen, että hän puhkesi kyyneliin eikä mitenkään tahtonut -katsella kappaletta loppuun saakka. Huahinelaisetkin olivat sangen -ovelia varkaita, kuten, kaksi' englantilaista aliupseeria sai kokea -linnustusretkellään. Saaren sisäosissa oppaat näyttivät merimiehille -lintuja; toinen ampui, toisen pyssy ei palanut, ja paikalla sen -huomattuaan molemmat oppaat lähtivät käpälämäkeen, vieden mukanaan -merimiesten laukut kirveineen, nauloineen ja muine tavaroineen, joita -oli otettu mukaan rahaksi. Ja sille tielle jäivät kaikki ne tavarat. -Oedidi jäi nyt saarelle ja erosi valkoisista ystävistään suuresti -suruissaan. Cook antoi hänelle passin, jota hän saattoi näyttää muille -laivoille, kun niitä sattui saarella käymään. - - - -Uudet Hebridit. - - -Kesäkuun jälkipuoliskolla »Resolution» Fidshi-saariston eteläpuolitse -purjehtien saapui Uusille Hebrideille ja kävi Mallicollon luo -ankkuriin. Laivalle paikalla saapui maanasukkaita, osaksi uiden; -osaksi veneissä. Nämä olivat rumaa kansaa ja erosivat kerrassaan -niistä kauniista ihmisistä, joitten kanssa oli tähän saakka oltu -tekemisissä. He olivat melkein alasti, ulkomuoto oli neekerimäinen, -melkeinpä apinamainen. Kun ensimmäinen oli laivaan noussut, niin nousi -hänen perässään paljon muitakin, täyttäen lopulta laivan köysistönkin. -Ei kauan kulunut, ennenkuin he kävivät niin nenäkkäiksi, että syntyi -julki riita ja täytyi haulipanoksilla ampua tunkeilevimpia, jotka -uhkailivat laivaväkeä myrkytetyillä nuolillaan. Suotta Cook oli heitä -kajuuttaansa kutsunut ja koettanut kaikella tavalla heidän ystävyytensä -voittaa, loppujen lopuksi täytyi ajaa pois koko joukko, ja kun eivät -pyssynlaukaukset tehonneet, niin annettiin tykkien jyristä, ja niiden -äänen kuultuaan villit suin päin pakenivat rantaa kohti. Jonkun ajan -kuluttua he kuitenkin palasivat takaisin ja nyt alkoi vaihtokauppa. -Heille eivät kuitenkaan kelvanneet kirveet eivätkä naulat, mutta sitä -suurempi arvo oli heidän silmissään pienilläkin kankaankappaleilla. -Lahdessa oli runsaasti kaloja, mutta eräänä päivänä sairastuivat -kaikki, jotka olivat kalaa syöneet, ja siitä saattoi päättää, että -kalat olivat olleet myrkyllisiä. Kun saarelta sen luonnonrikkaudesta -huolimatta ei voitu saada riittävästi ruokavaroja — asukkaat viljelivät -vain sen verran, kuin itse tarvitsivat — niin jatkettiin matkaa. -Alkuasukkaat seurasivat laivaa veneissään ja vielä matkallakin tekivät -vaihtokauppaa. Vaikka he olivat rumia ja häijyjä, niin olivat he sen -sijaan hämmästyttävän rehellisiä ja muuan venekunta seurasi laivaa -pitkät matkat, se kun oli saanut tavarain hinnan, mutta ostetut tavarat -olivat jääneet kiireessä antamatta. - -Cook kävi sitten useilla muillakin tämän ryhmän saarilla ja enimmäkseen -seurustelu alkuasukkaitten kanssa alkoi pienellä kahakalla. Helposti -heidät kuitenkin pyssynlaukauksilla saatiin nöyryytetyiksi, ja milloin -ei pyssyistä ollut apua, ei tarvinnut kuin ampua monias tykinlaukaus. -Elokuun alkupäivinä näkyi tulivuori, joka tuprutti ilmaan savua ja -tulta, ja samalla kuului maanalaista jyrinää. Saari oli Tanna nimeltään -ja kuului Uusiin Hebrideihin. Alkuasukkaat tuota pikaa tulivat kauppaa -tekemään, mutta kävivät sitten niin röyhkeiksi, että heidätkin täytyi -karkoittaa tykinlaukauksella. Ensi pelästyksestään toinnuttuaan he -kuitenkin uudelleen lähestyivät ja äänekkäästi uhkaillen ja aseitaan -heilutellen aikoivat käydä laivan kimppuun. Nähtävästi he päättelivät, -että tulivuori jyrisee vielä kovemmin eikä kuitenkaan sen kummempia -aikaansaa. Mutta laivasta nyt ammuttiin monias laukaus rautaisia -rakeita, ja ne auttoivat. Lopulta tämäkin väki saatiin luopumaan -vihamielisyydestään. Englantilaiset saattoivat ottaa vettä, pilkkoa -polttopuita ja vetää lahdessa nuottaa. Mutta vihanneksia ei saatu kuin -hyvin vähän, sillä hedelmällisyydestään huolimatta saari tuskin saattoi -omaakaan väestöään elättää. Tulivuori oli kaiken aikaa toimessa, -ja varsinkin yöllä näkyi sen kidasta kohoava tulipatsas. Maan alla -jyrisi, ikäänkuin olisi tapahtunut suuria kaivosräjähdyksiä, ja kaiken -aikaa satoi hienoa tuhkaa, joka kirveli silmiä. Sadevesi oli kuin -liejua. Rannalla nähtiin kuumia lähteitä ja monessa paikassa maa oli -polttavan kuumaa. Lopulta alkuasukkaat rupesivat englantilaisiin siihen -määrin tutustumaan, että Cook erään päällikön välityksellä saattoi -käydä heidän kurjassa kylässäänkin. Saaren kuningas kävi laivassa, -eikä voinut kyllin sanoja löytää ihmetystään julki lausuakseen. -Eräänä päivänä vartijasotamies ampui saarelaisen, joka oli, ehkä vain -leikillä häntä jousellaan tähdännyt, ja tästä asukkaat siihen määrään -säikähtivät, että kiiruhtivat tuomaan laivaan, mitä heiltä suinkin -vihanneksia riitti. - - - -Uusi Caledonia. - - -Pari viikkoa tämän saaren laidassa vietettyään »Resolution» jatkoi -matkaa. Syyskuun 1 p. nähtiin saari, jonka eteläpäässä kohosi korkea -vuori, ja rannikko oli ylt'ympärinsä koralliriuttain vyöttämä. Suurella -vaivalla löydettiin väylä, jota päästiin maihin; Cook aikoi nimittäin -tällä paikalla havaita auringonpimennyksen, jonka piti tapahtua -muutaman päivän kuluttua. Alkuasukkaat katselivat laivaa suurimmalla -ihmetyksellä, ja kaikesta saattoi päättää, ettei oltu ennen moista -kummaa nähty. Cook olikin saaren löytäjä; ja se sai häneltä Uuden -Caledonian nimen. Alussa väestö oli hyvin arkaa, mutta kävi sitten -rohkeammaksi ja toiset lopulta kiipesivät laivaankin. Kaikkein enimmän -he ihmettelivät ampuma-aseita. Kauppatavaroista he enimmän himoitsivat -nauloja ja kangasta, varsinkin punaista. Kahdessa asestetussa -veneessä Cook sitten souti maihin, jossa häntä hiekkarannalla oli -suuri ihmisjoukko vastaanottamassa. Kansa ei osoittanut minkäänlaisia -vihamielisyyden merkkejä, vaan englantilaiset otettiin mitä -ystävällisimmin vastaan. Kapteeni jakoi lahjoja kaikille niille, jotka -hänen oppaansa osoitti mahtimiehiksi. Eräs päälliköistä sitten piti -ihmisjoukolle pitkän juhlallisen puheen, ja heti kun hän oli päättänyt, -puhui toinen. Kansa kuunteli kunnioittavana ja osoitti pään nyökkäyksin -ja kurkkuäänin hyväksymistään. Eräästä toisesta rannikkokylästä saatiin -hyvää vettä. Kylän ympärille oli istutettu sokeriruokoa, banaaneja, -jamsia ja muita ravintokasveja. Kuultiinpa kukonkin kiekuvan, vaikk'ei -itse lintua nähty. Forster ampui sorsan, ja laukaus säikähdytti kovasti -alkuasukkaita. Maalle rakennettiin observatorio ja auringonpimennys -saatiin hyvällä menestyksellä havaituksi. Sekä Cook että Forster -sairastuivat sitten ankarasti maistettuaan hiukkasen myrkyllistä -kalaa, jota onneksi ei ennätetty kaikkea paistaa. Cook menetti painon -arvostelemiskyvyn, niin että höyhen ja vesikannu hänestä painoivat -yhtä paljon. Sika, joka oli kalan sisukset syönyt, tavattiin aamulla -kuolleena. Laivalle tullessaan alkuasukkaat paikalla merkkien avulla -ilmaisivat, ettei sitä kalaa pitänyt syödä, vaikkeivät he laivan -kirjurin ostaessa kalaa virkkaneet mitään. - -Uusi Caledonia on n.s. Korallimeren suurin saari. Se on vuorinen ja -jonkun verran karumpi kuin yleiseen troopilliset maat. Kasvisto on -läheistä sukua Australian mannermaan kasvistolle, eläimistö tavattoman -lajiköyhä, varsinkin nisäkkäihin nähden. Ei edes koiraa eikä sikaa -ollut tällä saarella. Lintuja sitävastoin oli runsaasti, muun muassa -viehättävän kauniita kanalintuja. Asukkaat ovat papuoita, samoin -kuin Uusien Hebridienkin, mutta ystävällistä ja rehellistä kansaa, -samalla myös toimitarmoista ja kookasta. Parrankasvu oli hyvä, hiukset -villaiset ja kähärät. He hoitivat tukkaansa ja partaansa pitkällä -puisella kammalla, joka aina oli miehen mukana, tukkaan korvan taa -pistettynä kuin parturilla. Majat olivat puolipyöreitä kekoja, -veneet samanlaatuisia kuin Seurasaarienkin, mutta paljon kömpelömmin -valmistettuja. - -Cook seuraili sitten Uuden Caledonian rantaa, vaikka purjehdus -koralliriuttain vuoksi oli hyvin vaarallista. Lopulta hän luopui saaren -enemmästä tutkimisesta ja käänsi taas keulan viileämmille vesille, -kohti Uutta Seelantia. Matkalla löydettiin yksinäinen kallioinen -Norfolk-saari. Se kohoaa tavattoman jyrkin syrjin hiekkamatalikosta, -jonka aallot ovat vähitellen rakentaneet kalliota uurtaen. Saari oli -aivan asumaton ja »Resolutionista» maihin soutanut vene epäilemättä -toi sille ensimmäiset ihmiset. Puita sillä kuitenkin kasvoi ja paljon -pienempiä kasveja, Uuden Seelannin kuulua pellavaakin. Norfolk-mänty, -joka on mitä arvokkain laivanrakennuspuu — se kuuluu araukarioihin — -kasvoi saarella valtavan suureksi. Maalintuja oli sekä kyyhkysiä että -papukaijoja ja merilintuja suunnattoman paljon. Saarelta otettiin -vettä ja monenlaisia luonnonvarassa kasvavia vihanneksia, jotka olivat -tervetulleita keripukkia vastaan. Myöhemmin saari sai valkoisia -asukkaita ja on nyt tärkeä kaabeliasema. Norfolk-saarelta Cook ohjasi -Uuteen Seelantiin, viettääkseen molempien saarien välisessä salmessa -muutamia päiviä. Täällä saatiin alkuasukkailta kuulla, että »Adventure» -oli käynyt vanhalla yhtymäkohdalla Cookin jälkeen, mutta se oli jo -aikoja sitten purjehtinut tiehensä. Mutta kamalasta onnettomuudesta,, -joka »Adventurea» oli kohdannut, alkuasukkaat eivät virkkaneet mitään. - - - -Etelä-Jäämeri. - - -Cook laski nyt etelää kohti Hoornin leveyspiirille saakka ja sitten -suoraan itää kohti Tulimaan länsirannalle. Matkalla ei nähty -ensimmäistäkään maata, ja siten oli hävinnyt viimeinen toivokin, että -Tyynessä meressä olisi 50:imen ja 60:nnen leveyspiirin vaiheilla -maata. Kap Hoornin ohi päästyään Cook jatkoi samaa suuntaa itää -kohti poikki Atlantinmeren eteläosankin ja löysi sieltä nuo- synkät, -maajäätiköiden kattamat saaret, jotka siellä ovat etelänapamaailman -hyisinä etuvartijoina, Etelä-Georgian ja Sandwich-saaret. Jos Cook -olisi Kap Hoornin kohdalta ohjannut vähän kauemmaksi etelää kohti, niin -hän olisi kuin olisikin vihdoin tavannut etsimänsä Antarktika-mantereen -pohjoisimman niemen; mutta sen löytäminen jäi toisiin aikoihin. - -Cook ei kuitenkaan pitänyt mahdottomana, ettei vielä kauempana etelässä -olisi mannerta, ja päätteli ihmeellisten suoratahoisten jäävuorien -lohjenneen suuresta maajäätiköstä. Mutta jos noiden ainaisten -jäävuorien ja ajojäitten takana tosiaan oli maa, niin oli se muka -tuomittu pysymään ainian tuntemattomana. Retkensä yleisvaikutuksen -hän lausuu julki seuraavin sanoin: »Paksuja sumuja, lumimyrskyjä, -ankaraa pakkasta ja kaikenlaisia muita vastuksia, jotka suinkin voivat -tehdä purjehtimisen vaaralliseksi, kaikkea sitä täällä on, ja näiden -vaarain kammottavuutta suuressa määrin lisää maan sanomattoman jylhä -ulkomuoto. Se on maata, jonka luonto on ainiaksi tuominnut jäämään -osattomaksi auringon lämmityksestä ja lepäämään ikuisen lumen ja -jään alle haudattuna. Ne satamat, joita ehkä on tällä rannalla, ovat -äärettömän vahvan jäätyneen lumikerroksen täyttämät, ja vaikka joku -niistä olisikin siksi avoin, että se saattaisi houkutella purjehtijaa, -niin olisi aina tarjona se vaara, että laiva jäisi sinne ikipäiviksi -jääsalpain taa, taikka ehkä vasta jäävuoren sisään jäätyneenä pääsisi -avovedelle.» - -Kapmaan kohdalla »Resolutionin» kokka vihdoinkin käännettiin pohjoista -kohti ja Cook kävi Pöytälahteen ankkuriin 21 p. maalisk. 1774. Siellä -saatiin kuulla, että »Adventure» jo vuotta aikaisemmin oli palannut, -menetettyään Uudessa Seelannissa kokonaisen venekunnan, jonka asukkaat -olivat, salakavalasti kimppuun käyden, murhanneet ja syöneet. - - - -»Adventuren» seikkailu. - - -»Adventure» oli »Resolutionista» kovassa myrskyssä erottuaan -harhaillut niin kauan sinne tänne, ettei se enää joutunut Cookia -tapaamaan sovitulle yhtymäpaikalle. Se tapasi kuitenkin sanoman, -jonka Cook oli sitä varten sinne jättänyt. Joulukuun 16 p. Furneaux -lähetti ison veneensä rantaan etsimään syötäviä vihanneksia, mutta -vene ei enää palannutkaan takaisin. Lähetettiin toinen vene etsimään -kadonneita, ja tämä toi mukanaan kauhun sanoman. Venekunnan johtaja -oli tarkkaan etsinyt rannan ja käynyt alkuasukkaitten majoissakin -löytämättä ensin mitään jälkiä kadonneista, taikka saamatta heistä -mitään tietoa maanasukkailta. Mutta vihdoin hän eräästä mutkasta keksi -hyvin suuren kaksoisveneen, ja kun se tutkittiin, niin löydettiin -siitä kadonneen veneen rautaosia, ynnä siinä olleitten merimiesten -jalkineita. Ja maalta löydettiin parikymmentä peitettyä koppaa, -joista toisissa oli paistettua lihaa ja eräänlaista sananjalkaa, jota -maanasukkaat käyttivät leipänä. Lihaa epäiltiin ihmislihaksi ja lopulta -löydettiin käsi, jossa oli erään merimiehen nimikirjaimet. Samalla -huomattiin eräällä kukkulalla korkea savupatsas, ja kun sitä epäiltiin -alkuasukkaitten sotamerkiksi, niin kiirehdittiin takaisin veneihin ja -lähdettiin pois. Toisessa lahdessa tavattiin paljon ihmisiä veneineen, -ja taempana metsässä oli vielä paljon enemmän. Nämä jotain huutelivat, -mutta merimiehet eivät voineet ymmärtää, mitä se oli. Hyvällä syyllä -epäillen näitä ihmisiä tuhotyön tekijöiksi merimiehet, sydän täynnään -vihaa ja inhoa, ampuivat joukkoon yhteislaukauksia, niin kauan kuin -ainoakaan oli kantomatkan päässä, ja pakottivat heidät peräytymään -metsään. Kaksi hyvin kookasta miestä ei väistynyt, ennenkuin kaikki -muut olivat paenneet. Vasta sitten hekin lähtivät, mutta toinen -samassa sai luodin ja kaatui. Merimiehet nousivat nyt maalle ja -löysivät pian yhä uusia tähteitä kadonneista tovereistaan. Löydettiin -sekin paikka, jossa teurastus oli tapahtunut, ja siinä oli sekaisin -tuhottuja päitä, keuhkoja ja sydämiä, ja vähän kauempana koirat -tappelivat sisälmyksistä. Mutta samalla alkoi metsästä kuulua ääniä, -jotka osoittivat alkuasukkaitten jälleen kokoontuvan, ja merimiesten -täytyi kiireisesti paeta veneihinsä. Ennenkuin he rannasta lähtivät, -he kuitenkin tuhosivat alkuasukkaitten veneet, etteivät nämä päässeet -takaa ajamaan. Pimeän tultua soudettiin takaisin laivaan ja upotettiin -sitten juhlallisesti kaksi kättä ja yksi pää, kaikki mitä oli saatu -vainajista pelastetuksi' Miten hyökkäys oikeastaan oli tapahtunut, -selvisi vasta myöhemmin. - -»Adventure» tämän seikkailun jälkeen purjehti suoraa päätä Kap oornin -ympäri Hyväntoivonniemelle ja palasi Englantiin paljoa ennen Cookia. -»Resolution» kävi heinäk. 30 p. ankkuriin Spitheadin satamaan, oltuaan -matkalla kolme vuotta. - -Näin päättyi retki, joka on kaikkien aikain löytöretkistä tärkeimpiä. -Ainoastaan yhden miehen Cook oli menettänyt sairauden kautta niinä -kolmena vuotena, jotka oli matkalla oltu, ja tämä erinomainen -huolenpito väestön terveydentilasta olikin päävaikuttimia matkan -menestymiseen. - -Cookin halpa syntyperä epäilemättä oli syynä siihen, etteivät hänen -erinomaiset ansionsa saaneet likimainkaan niin suurta tunnustusta, -kuin ne olisivat ansainneet. Hänet kuitenkin nyt ylennettiin täydeksi -laivastokapteeniksi ja nimitettiin Greenwichin merimiessairaalan -kuvernööriksi. Sitäpaitsi Royal Society, Englannin tiedeseura, valitsi -hänet jäsenekseen ja antoi hänelle Copleyn kultamitalin. - - - -Omai. - - -Furneaux oli tuonut mukanaan Englantiin tahitilaisen Omain, ensimmäisen -polynesialaisen, mitä maanosaamme on saapunut. Kertomukset Tyynen meren -paratiisista olivat jo herättäneet suurta huomiota ja virittäneet -ihmisten mielikuvituksen, ja Omai senvuoksi oli päivän sankarina -Lontoossa. - -Korkeimpiinkin seurapiireihin hänet otettiin vastaan ja hän sai -olla läsnä loistavissa juhlissa. Odottamattoman nopeaan hän oppi -eurooppalaiset seurustelutavat, eikä hämmästynyt, vaikka hänet -hovissakin esiteltiin. Eurooppalaiset huvitukset häntä erinomaisesti -miellyttivät. Hän osoitti muutenkin hyvää älyä ja oppi esim. jotenkin -hyvin shakkia pelaamaan. Mutta tietysti hän niin paljon uutta -nähdessään kiintyi vain ulkonaisuuksiin. Paljon hän sai lahjoja ja -vielä enemmän hän pyysi. Kaikkein palavimmin hän halusi posetiivia, -sähkökonetta, teräspaitaa ja ritarivarustuksia. Kaksi vuotta -Englannissa oleskeltuaan hän palasi Cookin kanssa v. 1776 kotimaahansa. - - - - -Cookin kolmas retki.. - - -Cookin toinen retki oli selvittänyt, että vaikka etelänavan seuduilla -olisikin ollut maata, niin ei se maa kuitenkaan kylmyytensä ja -jäisyytensä vuoksi milloinkaan kelpaisi asuttavaksi, ja kun tämä -tuli tiedoksi, niin halu jatkaa löytöjä sillä suunnalla laimeni. -Mutta Cook ei silti saanut jäädä kauaksikaan aikaa joutilaaksi. Kaksi -niin onnistunutta suuriarvoista retkeä kehoitti empimättä jatkamaan -työtä. Tyynen meren pohjoisosissa oli vielä rantoja, jotka kaipasivat -tarkempaa tutkimista, vaikka venäläiset olivatkin osapuilleen -selvitelleet Koillis-Aasian maantieteelliset olot ja kulkeneet meren -poikki Alaskaankin. Tyynen meren pohjoisosiin Englannin hallitus nyt -päätti lähettää Cookin siinä toivossa, että hänen taitonsa ja tarmonsa -kautta ehkä luoteisväyläkin vihdoin löydettäisiin. Hänelle varustettiin -jälleen kaksi laivaa, »Resolution» ja »Diseovery» ja jälkimmäisen -johto uskottiin kapteeni Clerkelle, joka oli ollut ennen sekä Byronin -että Cookin mukana Tyynellä merellä. Luonnontutkimisen ynnä kansain -tapain ja kielten muistiin kirjoittamisen sai toimekseen »Resolutionin» -lääkäri Anderson. Retkikunnan keralla palasi kotimaahansa Omai, -josta jälleen oli matkalla paljon apua tuntemattomiin saariin -poikettaessa. Mukaan otettiin monenlaisia kotieläimiä Polynesian köyhän -kotieläimistön kartuttamiseksi. - -Cook purjehti Plymouthista 12 p. heinäk. 1776. Hän päätti jälleen -valita Tahitin keskusasemakseen ja purjehti sinne Hyväntoivonniemen, -Kerguelen saaren ja Uuden Seelannin kautta. Tällä kerralla viivyttiin -joku aika Tasmaniassa ja tutustuttiin sen alkuasukkaihin, jotka olivat -toista rotua kuin Australian ja kaikesta päättäen vielä alkuperäisempää. - - - - -Tasmanian alkuasukkaat. - - -He olivat keskuläntiä, hyvin tummia, tukka villainen kuin neekerin, -mutta kasvot jotenkin miellyttävät. He eivät olleet milläänkään -kirveistä, puukoista eivätkä ongenkoukuista, vaikka tahitilaiset -paikalla olivat älynneet niitten arvon. Miehet olivat melkein -alasti, naisilla oli kengurunvuota harteillaan, toinen lanteillaan. -Vaimot, varsinkin vanhemmat, olivat tavattoman rumia. Englantilaiset -retkeilivät saaren sisäosiinkin ja ampuivat eräästä lammesta paljon -sorsia. Tämä seikka, että he laukauksella saattoivat pitkän matkan -päästä saada runsaat saaliit, tämä se vasta tasmanialaisia hämmästytti, -ja he paikalla vaativat itselleen osaa saaliista. Kotieläimet, joita -oli Euroopasta mukaan otettu lahjoiksi Tyynen meren saarelaisille, -vietiin maihin — ne mitä oli myrskyisen matkan jälkeen elossa — ja -saaren oivallisilla laitumilla ne nopeaan virkistyivät. Lähemmin -saarelaisiin tutustuttua heidät huomattiin sangen miellyttäväksi -roduksi, lempeiksi ja samalla iloisiksi, mutta keskenään he siitä -huolimatta kävivät alituisia sotia. Heidän asumuksensa, veneensä ja -kaikki pyynti- ja työaseensa olivat kaikkein alkuperäisintä mallia, -jonka vuoksi retkeläiset luulivat heitä paljoa huonompilahjaisiksi kuin -he todella olivatkaan. Tämä omituinen vähälukuinen rotu, joka oli ehkä -Australian vanhinta alkuväestöä, kuoli sitten: nopeaan sukupuuttoon. V. -1815 oli heitä jäljellä joku tuhatkunta ja viimeinen kuoli v. 1876. - -Kansatieteelle tämä rotu kuitenkin on sangen tärkeä, ja senvuoksi on -huolellisesti koottu kaikki tiedot, mitä heistä on jälkimaailmalle -säilynyt. A.H. Keane heistä kirjoittaa: »Tasmanian alkuasukkaat -olivat vielä alemmalla kehityskannalla kuin australialaiset. He -elivät hajanaisina parvina, ilman perinnöllisiä päälliköitä ja ilman -minkäänlaista yhteiskunnallista järjestystä. Heidän lukumääränsä ei -liene ollut pariatuhatta suurempi. Ja tämäkin vähälukuinen kansa -puhui monta murretta, joista ei tiedetä, olivatko ne edes samaa -alkujuurta. Sibilanttien puutteen puolesta nämä kielet olivat -samanlaisia kuin Australiankin, mutta rakenteeltaan vielä kömpelömpiä -ja niin epätäydellisiä, ettei lauseen rakentamiseksi ollut edes varmaa -sanajärjestystä, vaan ilmaistiin äänenpainolla ja eleillä semmoisia -ajatusvivahduksia, joita varten meillä on moodit, taivutukset ja -luvut. Abstraktiset puheenparret olivat harvinaisia. Heillä oli eri -nimi jokaista eri kumipuuta varten ja muitakin puulajeja varten, mutta -yleistä »puu» sanaa puuttui. Ei myöskään ollut senkaltaisia laatusanoja -kuin »kova», »pehmeä», »lämmin», »kylmä», »pitkä», »pyöreä» »lyhyt» -j.n.e. Jos tahdottiin kovuutta ilmaista, niin sanottiin »niinkuin -kivi», jos pyöreyttä, »niinkuin kuu», j.n.e. Ja tavallisesti vielä -jollain liikkeellä ilmaistiin, mitä sanalla tarkoitettiin. - -»Vaikka he kuljettivat mukanaan kekäleitä, niin ei silti ole varmaa, -osasivatko he tehdä tulta hankaamalla taikka muullakaan tavalla. Mutta -he muistivat ajan, jolloin ei tulta ollut ensinkään, kunnes kaksi -mustaa miestä oli sitä heitellyt ympärilleen niinkuin tähtiä korkealta -mäeltä. Kansa oli säikähtänyt ja juossut pois, mutta palannut sitten -takaisin ja tehnyt puista tulen, eikä sen koommin ollut kadonnut maasta -tuli. Nuo mustat miehet ovat nyt pilvissä, mutta selkeinä öinä he -näkyvät tähtinä. Ja he toivat tasmanialaisten esi-isille tulen. - -»Tasmanialaisilla ei ollut juuri minkäänlaisia aseita, ei -australialaisten bumerankia eikä heittokeppiä, ei kilpeä. Heillä -ei ollut muuta kuin waddy-nuija ja kahta lajia hyvin huonotekoisia -puukeihäitä, joitten kärki oli tulessa karkaistu. Kun niissä ei ollut -kivi- eikä luukärkeä, niin ne oikeastaan olivat vielä huonompia -aseita kuin vanhemman kivikauden aseet, joissa oli sangen tehokkaat -piikiviterät. - -»Tasmanian asukkaat söivät liskoja, käärmeitä, toukkia ja matoja, kun -ei saatu opossumia, wombattia, kengurua, lintuja ja kaloja, he söivät -juuria, siemeniä ja hedelmiä, mutta eivät ihmislihaa, eivät ainakaan -tavallisissa oloissa, Samoin kuin bushmanit hekin söivät suunnattoman -paljon, milloin saivat. Veneet olivat puun kuoresta ja sangen hatarat, -ja niitten ohella käytettiin samanlaisia lauttoja kuin Torres-salmessa. -Mutta vakinaisia asumuksia heillä ei ollut, tuulta vastaan rakennettiin -oksista ja saloista kaarevia suojuksia. Missä sopi, he asustivat -luolissa ja rotkoissa taikka maakuopissa ja kuruissa. Miehet kulkivat -aivan alasti, naisilla oli vähän nahkoja pukiminaan. Koristamista -varten ruumista maalailtiin punakeltaisella, hiilellä ja grafiitilla ja -toisilla oli simpukankuorista koottu kaulakoriste.» - -Cook ja myöhemmätkin purjehtijat huomasivat heidät hyvin ystävälliseksi -ja hyvänluontoiseksi kansaksi, joka ei osoittanut minkäänlaisia -vihamielisyyden oireita. Semmoiset julmat kidutukset ja typistykset, -jotka ovat australialaisten kesken yleisiä, olivat Tasmanian -alkuasukkaille tuntemattomia, mutta syynä siihen epäilemättä oli se -seikka, etteivät he vielä olleet kohonneet alkuperäiseltä perhekannalta -heimojärjestyksen kehittyneemmälle kannalle, jolloin yksityisellä on -velvollisuuksia ei ainoastaan perhettä, vaan yhteiskuntaakin kohtaan, -ja jolloin yleensä asukkaitten elämä käy paljoa rikkaammaksi ja -monimutkaisemmaksi. - -Kun valkoinen rotu alkoi vallata Tasmaniaa siihen pysyvästi -asettuakseen, niin muuttui alkuasukkaitten mielenlaatu. Heidän täytyi -ruveta taistelemaan olemassaolonsa puolesta uudisasukkaita vastaan, -jotka kuuluivat eurooppalaisen yhteiskunnan raaimpiin luokkiin ja -vainosivat mustia alkuasukkaita julmemmin kuin metsän eläimiä. Silloin -tasmanialaisetkin karkenivat ja julmistuivat, eivätkä kammonneet mitään -hirmutyötä itseään puolustaessaan. Mutta heidän taistelunsa oli alun -pitäen toivotonta sekä pienen luvun että huonojen aseitten vuoksi. - -Cook oli yhä vielä siinä käsityksessä, että Tasmania oli Australian -eteläisin niemimaa. Salmi, joka sen mannermaasta erottaa, jäi myöhemmän -purjehtijan löydettäväksi. - - - -Uudessa Seelannissa. - - -Tasmaniasta tammikuun lopulla lähdettyään Cook ohjasi Uuteen -Seelantiin, jonka ranta 16 p. helmikuuta tuli näkyviin, ja laski -ankkuriin molempia saaria erottavaan salmeen. Alkuasukkaat eivät -tahtoneet uskaltaa alussa ryhtyä englantilaisten kanssa minkäänlaisiin -tekemisiin, he kun luultavasti pelkäsivät kostoa »Adventuren» miesten -murhasta. Cook antoi kuitenkin pystyttää maalle teltat toimittaakseen -tähtitieteellisiä mittauksia, ja alkuasukkaat, huomatessaan valkoisten -rauhalliset aikeet, kävivät nyt rohkeammiksi ja rakensivat tuota -pikaa majoja heidän leirinsä viereen. Toiset toivat saaren sisäosista -kaupan kaloja ja vaimoja, mutta eivät kumpaisetkaan kelvanneet -merimiehille, joitten tuoreessa muistissa oli »Adventuren» miesten -surkea kohtalo tällä samalla rannalla. Eräs Kahura-niminen päällikkö -oli väkivaltaisuutensa vuoksi alkuasukkaitten kesken vihattu, jonka -vuoksi he yllyttivät valkoisia häntä vastaan ilmaisemalla, että hän -juuri oli johtanut hyökkäystä surmattua venekuntaa vastaan. Samalla -saatiin heidän kertomuksensa tapauksesta, ja se luultavasti oli oikea. -Muuan venekunnan miehistä oli ostanut saarelaisilta kivikirveen, mutta -ei ollutkaan antanut siitä hintaa, jonka vuoksi saarelainen otti -häneltä väkisin leipää ja kalaa, joita tämä oli ruokaeräkseen saanut. -Siitä syntyi tappelu, ja merimiehet ampuivat kaksi pyssynlaukausta, -jotka kaatoivat kaksi saarelaista. Maorit silloin hyökkäsivät heidän -kimppuunsa niin ylivoimaisina, etteivät nämä edes ehtineet kolmatta -laukausta ampua, vaan kaikki saivat surmansa. Cook ei kuitenkaan tehnyt -Kahuralle mitään, ehkä siitä syystä, että hänelle annettu esitys -saattoi olla valheellinen, keskenäistä kostoa varten keksitty, ja koska -hän tahtoi kaikin mokomin saada hyvän sovun aikaan. Maorit koettivat -saada hänen apuaan naapurikyliä vastaan, mutta kaikki tämmöiset pyynnöt -hän tietysti hylkäsi. Toisin olisivat portugalilaiset ja espanjalaiset -menetelleet, kuten Magalhãesin esimerkki osoitti. - -Omai pyysi saada ottaa Uudesta Seelannista jonkun miehen kanssaan -kotimaahansa. Taweiharua-niminen 18-vuotias nuorukainen suostui -lähtemään hänen kanssaan, ja eräs kymmenvuotias poika, Kokoa nimeltään, -yhtyi hänen seuraansa. Vanhemmat eivät vastustaneet kummankaan -matkaa, vaikka Cook sanoi, että he tuskin milloinkaan palaisivat. -Kokoan isä päinvastoin mielihyvällä toi poikansa laivaan ja riisui -häneltä kaikki vaatteet, sillä ne olivat hänelle arvokkaammat kuin -poika, josta hän aivan välinpitämättömänä erosi. Matkaan lähdettäessä -molemmat maori-nuorukaiset jonkun aikaa itkivät taivaanrannan alle -painuvaa kotimaataan, mutta pian he tottuivat kohtaloonsa. Heiltä -saatiin kaikenlaisia tietoja Uuden Seelannin oloista. Maorien sanottiin -elävän ainaisessa pelossa, että heidät tapettaisiin ja syötäisiin, -koska saarella vallitsi ainainen sotatila. Riidat, joita sattui -yksityisten, kyläin tai kokonaisten heimojen kesken, kaikki asekäsin -ratkaistiin. Ja kaadettu aina syötiin. Yleisen luulon mukaan joutuivat -syödyt kuoleman jälkeen ikuiseen tuleen, jotavastoin semmoiset, jotka -kuolivat luonnollisen kuoleman, taikka joitten ruumiit pelastettiin -surmaajain käsistä, pääsivät jumalten asuntoihin. Siitä syystä -jokaisella maorilla oli kahdenkertainen syy varoa, ettei hän joutunut -vihollisensa hampaihin. Maorit valmistivat aseensa suurimmalla huolella -ja harjoitelivat alituiseen niitten käytäntöä. Hyökkäykseen käydessään -he aloittivat hurjan sotalaulun, pitäen tarkkaa tahtia, vaikka nuotti -olikin miten sattui. Kuta enemmän he kiljuivat, sitä enemmän kiihtyi -heidän kiukkunsa, ja tappelu oli sen mukaan säälimätön ja verinen. -Ennenkuin vastustaja vielä oli ennättänyt henkeänsä heittää, hänet -hakattiin kappaleiksi ja lihattiin syötäväksi. - - - -Atiu. - - -Retkikunta saapui tämän jälkeen Herveyn eli Cookin saaristoon, jonka -asukkaat puhuivat samaa kieltä kuin Tahitinkin, vaikka Hervey-saariston -asukkaat sotaisen ulkomuotonsa vuoksi paljoa enemmän muistuttivat -seelantilaisia. Atiu-saarella käytiin maissa ja kolme kuningasta -toinen toisensa jälkeen kutsui valkoiset vieraat puheilleen. Viimeisen -majan edustalla kaksikymmentä nuorta neitoa karkeloi vieraitten -kunniaksi, säestäen liikkeitään pitkäveteisellä laululla. Omai oli -kaiken aikaa tulkkina, niin että saarelaisten kanssa voitiin vapaasti -keskustella. Englantilaiset, joiden tuoreessa muistossa Uuden Seelannin -asukkaitten julmuus ja murhanhimo olivat, kiiruhtivat kuitenkin -takaisin laivaan, vaikka heidän pelkonsa lienee ollut aiheeton. Kun -Omai atiulaisilta kysyi, söivätkö he ihmislihaa, niin he sen jyrkästi -kielsivät ilmeisin inhon elein. Englantilaiset tosin kesken pitoja -kammolla katselivat, kuinka lähelle kaivettuun kuoppaan kivien päälle -rakennettiin tuli, aivan samoin kuin Uudessa Seelannissa ihmisiä -paistettaessa, mutta tulella paistettiinkin sika juhlaruoaksi. Kun -englantilaiset eivät jaksaneet viipyä niin kauan, että olisivat -aterian nauttineet, kantoivat saarelaiset sen heidän mukanaan -veneeseen. Atiun miehet muutoin näyttivät urheilta ja naiset kauniilta, -varsinkin päällikön nuori tytär, jonka sulous ja ujous kokonaan voitti -valkoisten vieraitten suosion. Omai heille kertoi Englannin mahtavista -kaupungeista, laivoista ja ampuma-aseista, mutta atiulaiset luulivat -hänen laskettelevan valheita. Heille oli aivan käsittämätöntä, miten -semmoisilla neuvoilla voitaisiin tappaa. Omai silloin kaatoi maahan -ruutia, jota hänellä oli taskussaan, pani muutamia patruunoja ja -sytytti kekäleellä. Pamaus ja savun pöllähdys herättivät läsnäolevissa -niin suurta hämmästystä ja kauhua, etteivät he enää vähääkään epäilleet -Omain juttuja. Omai tapasi Atiussa kolme tahitilaista, jotka tuuli -oli ajanut merelle ja puolikuolleina kantanut tälle saarelle. Heidän -tovereistaan oli seitsemäntoista kuollut nälkään. Haaksirikkoiset -olivat niin tyytyväisiä Atiun asukkaitten ystävälliseen kohteluun, -ettei ketään heistä haluttanut palata Tahitiin, vaikka Cook tarjosi -vapaata matkaa. Tämä esimerkki osoittaa, kuinka etäisetkin Tyynen -meren saaret ovat voineet sattumain kautta saada asukkaansa. Polveten -sitten pohjoista kohti Cook jonkun aikaa tutki v. 1774 löydettyä -Palmerston-saaristoa ja sieltä erottuaan Tonga-ryhmää, löytäen useita -saaria. Tongatabussa havaittiin helmik. 5 p. auringonpimennys. Tonga- -eli Ystävyyssaarilla viivyttiin kaikkiaan kolmisen kuukautta ja oltiin -kaiken aikaa mitä parhaissa väleissä alkuasukkaitten kanssa. - - - -Tonga-saaristossa. - - -Cook toivoi sieltä saavansa runsaammin vettä ja ruokatavaroita. -Jo uloimmilla pienillä saarilla laivain luo kokoontuikin veneitä, -jotka toivat hedelmiä, juuria ja heiniä elukoille, sikoja ja kanoja -teurastettaviksi. Anamuka-nimisen saaren sivuun laskettiin ankkuriin. -Saaren päällikkö otti vieraat ystävällisesti vastaan ja hankki heille -runsaasti kaikenlaisia ruokatavaroita. Hevoset ja muut kotieläimet -vietiin laivoista maihin virkistymään, ja veres laidun nopeaan -palauttikin niiden voimat. Eräs päälliköistä piti kansalle puheen, -jossa hän kehoitti tuomaan vieraille kaikenlaisia maan tuotteita, ja -puheella oli mitä paras vaikutus. - -Toukokuun ensi viikolla saapui Anamukaan Tongatabusta, saariston -suurimmasta maasta, Finau-niminen mies, joka esiteltiin Cookille -koko saariston kuninkaana. Ja kun saarelaiset häntä kovin nöyrästi -kumartelivat, niin Cook uskoi. Finau oli vieraille sangen suosiollinen, -auttoi heitä kaikin tavoin ja sai muun muassa aikaan sen, että -merimiehiltä varastettu kirves tuotiin takaisin. Anamukalaiset -olivatkin ovelia varkaita ja jotkut päälliköistäkin puhalsivat -esineitä, milloin vain sattui hyvä tilaisuus. Kun eivät raipat -auttaneet, niin kapteeni Clerke keksi keinon ajelluttaa laivan -parturilla varkaitten pää aivan paljaaksi, jotta he joutuivat -maanmiestensä pilkan alaiseksi, ja tämä se tehosi paremminkin. - -Toukokuun puolivälissä laivat purjehtivat pohjoista kohti -Hapai-nimiseen saareen, jota Finau oli kehunut kaikin puolin -rikkaaksi ja hyvin varustetuksi, ja hän lähti itse mukaan. Hapai oli -siihen saakka kokonaan tuntematon ja Cook senkin vuoksi mielellään -suostui poikkeukseen, vaikka hänen aikomuksensa olikin ollut lähteä -Tongatabuun. Tuskin laivat olivat käyneet Hapain luona ankkuriin, kun -alkuasukkaita kokoontui niihin tuoden kaikenlaisia ruokatavaroita -kaupan. Cook lähti Omain ja Finaun kanssa maihin, jossa häntä varten jo -oli rakennettu aivan rantaan erikoinen maja, ja siihen tulivat kaikki -päälliköt häntä tervehtimään. Kysyttiin, kauanko hän aikoi saarella -viipyä ja mikä oikeastaan oli matkan tarkoitus. Kun Cookin vastaukset -tyydyttivät, niin piti taas muuan päälliköistä Finaun kuiskausten -mukaan kansalle puheen, kehoittaen kaikkia, sekä nuoria että vanhoja, -pitämään Cookia ystävänään, joka aikoi heidän luonaan viipyä muutamia -päiviä. Hän kielsi heitä varastamasta vierailta heidän saarella -viipyessään ja muutoinkaan millään tavalla heitä häiritsemästä, ja -lopuksi hän kehoitti heitä tuomaan laivoille sikoja, kanoja, hedelmiä -ja kaikenlaisia tavaroita, joista he saisivat hinnaksi semmoisia -tavaroita, joita hän luetteli. Englantilaisille hän sitten hienosti -huomautti, että heidän olisi paras antaa päälliköille joitakuita -lahjoja, ja tätä kehoitusta he tietenkin mitä auliimmin noudattivat. - - - -Hapain juhlat. - - -Kun Cook toisena päivänä meni maihin, niin kokoontui rannalle hyvin -suuri ihmisjoukko. Sitten lähestyi satakunta saarelaista, kantaen -jamsijuuria, leipäpuun hedelmiä, banaaneja ja sokeriruokoja, jotka -he latoivat Cookin vasemmalle puolelle kahteen kasaan. Sitten tuli -toinen joukko samanlaisia tavaroita kantaen ja nämä latoivat kasan -hänen oikealle puolelleen. Vasemmanpuolisen kasan luo sidottiin -kaksi sikaa ja kuusi kanaa, oikeanpuolisen kasan luo kuusi sikaa ja -kaksi kilpikonnaa. Kun kaikki nämä runsaat ruokatavarat oli siten -järjestetty, että ne tekivät näkyisimmän vaikutuksen, niin kantajat -sekaantuivat muuhun rahvaaseen, joka seisoi ympärillä suuressa -piirissä. Piiriin astui sitten joukko miehiä, joilla oli kädessään -kookospalmun oksia, ja juhlallisessa jonossa ympäri kuljettuaan he -kahteen osastoon jakautuen istuivat muitten katsojain joukkoon. Pian -kohosi sitten aina mies kummaltakin puolelta, pari toisensa jälkeen, -ja palmunlehtiä ikäänkuin miekkoja käytellen suorittivat keskenään -yhtä monta kaksintaistelua kuin oli pareja. Kutakin kaksintaistelua -kesti, kunnes jompikumpi tunnusti itsensä voitetuksi, taikka hänen -aseensa oli katkennut. Voittaja aina vähäksi aikaa istuutui päällikön -eteen, nousi sitten ylös ja lähti paikoilleen. Samalla vanhat miehet, -jotka toimittivat palkintotuomarien virkaa, antoivat päätöksensä -taistelun tuloksesta ja kansa ilohuudoilla tervehti voittajaa. -Kaksintaisteluitten välihetkillä painittiin ja nyrkkeiltiin, ja -englantilaiset melko lailla hämmästyivät, kun kaksi naistakin astui -piiriin ja nyrkeillään mukiloivat toinen toistaan, ettei paremmasta -väliä. He saivat osakseen samat suosionosoitukset kuin miehetkin. -Kun kisat olivat päättyneet, niin päällikkö julkisesti selitti, että -suuremmat kasat olivat lahja Cookille, pienemmät Omaille. Samalla hän -vakuutti, että vaikka kasat siksi päiväksi siihenkin jätettäisiin, -niin takasi hän, ettei niistä ainoatakaan kookospähkinää katoaisi, ja -niin kävikin. Kun lahjat illalla vietiin laivoihin, niin oli niitä -neljä veneellistä. Tämä lahja oli suurin, mitä Cook vielä oli saanut -keltään Tyynen meren päälliköltä. Hän senvuoksi antoi Finaulle runsaat -vastalahjat ja tapauksen kunniaksi toimitti merisotaväen paraadin, -joka suuresti ihastutti saarelaisia. Finau puolestaan antoi 105 miehen -karkeloida, ja omituisen karkelonsa he suorittivat niin oivalla -täsmällisyydellä ja tottumuksella, että se englantilaisten mielestä -monin verroin voitti heidän omat sotilaalliset liikkeensä. Karkeloa, -joka muistutti vanhoja klassillisia tansseja, säesti kaksi rumpua -ja karkeloivain itsensä esittämä soma soinnukas laulu. Saarelaiset -nähtävästi olivat itse mielestään tämmöisissä harjoituksissa etevämmät -valkoisia. Mutta illalla tuli jälleen valkoisten vuoro. Cook poltatti -laivoissa suuren ilotulituksen, ja rakettien räiske ja aurinkojen -paukkuminen huvittivat saarelaisia sanomattomasti. Mutta he eivät -tahtoneet nytkään jäädä huonommiksi, vaan suorittivat uuden karkelon, -joka oli sangen omituinen ja jota säestivät vielä omituisemmat -soittimet. Nämä olivat paksuja bamburuokoja, metristä kahteen pitkiä, -yläpää avoin, alapää nivelsolmun sulkema. Soittajat kaiken aikaa -takoivat suljettua alapäätä maahan määrätyssä tahdissa ja saivat -siten eripitkillä ruo'oillaan syntymään eri korkeita bassoääniä. -Diskanttia piestiin maahan asetetuista halkaistuista bamburuo'oista, -jotka synnyttivät kirkkaan kiljuvan äänen. Yhdeksän tyttöä esitti -sangen omituisen näytelmän. Keveine balettipukuineen he istahtivat -maahan päällikön majan eteen. Sitten astui piiristä mies, joka alkoi -nyrkeillään takoa impiä selkään, vuoron perään kutakin. Mutta kun hän -oli neljännen tytön luo päässyt, niin hän kävi niin hävyttömäksi, -että piiristä astui toinen mies, joka antoi hänelle kalloon iskun -moisen, että hän näköjään pyörtyneenä käpertyi maahan. Ja eräs toinen -takoi sitten muita impiä selkään, kunnes kaikki olivat saaneet. -Englantilaiset eivät olleet oikein selvillä siitä, oliko tämä kaikki -näytelmää, vai oliko osa täyttä totta. Näin koputeltu balettiseura -sitten tanssi. - -Cook kävi sitten saaren sisäosassa ja näki, että se oli hyvin -viljelty. Samana päivänä kävi hänen vieraanaan Latuliboula, jonka hän -edellisellä matkallaan oli tullut tuntemaan Tongatabun päälliköksi, ja -Cook huomasi nyt, että viekas Finau oli häntä pettänyt ja ettei hän -ollutkaan saariston kuningas, kuten oli väittänyt. Tämä ei kuitenkaan -estänyt hyvää suhdetta edelleenkin jatkumasta, ja Finau lupasi -hankkia englantilaisille runsaat veneelliset ruokatavaroita Wawaonkin -saarelta, jonne hän ei kuitenkaan tahtonut heitä seurakseen. Cookin -odotellessa hänen paluutaan saapui laivalle vieraaksi hyvin lihava -mies, Poulaho nimeltään, ja hänkin sanoi olevansa Tonga-saariston -kuningas. Poulahokin, kolmas tämän arvoinen mies, johon oli tutustuttu, -oli hyvin ystävällinen ja hyväntahtoinen, ja samat juhlat uudistuivat. -Finau vihdoin monen päivän kuluttua palasi matkaltaan, mutta ilman -minkäänlaisia varastoja; ne muka olivat veneineen päivineen ja -miehineenkin joutuneet myrskyssä aaltojen saaliiksi. Muilta saatiin -kuitenkin kuulla, että Finau lasketteli omiaan, arvatenkin siinä -toivossa, että englantilaiset tyhjästä maksaisivat hänelle hyvän -vahingonkorvauksen. Poulaholta kuultiin, ettei hän ollut kuningaskaan. -Poulahon läsnäollessa Finau ei edes uskaltanut syödä eikä juoda, niin -alhainen hänen yhteiskunnallinen asemansa todellisuudessa oli. - - - -Tongatabussa. - - -Hän seurasi kuitenkin Cookin mukana Tongatabuun, kun retkeilijät -kesäkuun toisella viikolla lähtivät matkaan. 15 maanasukasten -kaksineuvoista purjevenettä seurasi mukaan matkalle, ja ne purjehtivat -niin hyvin, että jättivät suuret laivat jälkeensä. Kuningas Poulaho -oli jo edeltäkäsin sinne lähtenyt ja oli nyt rannalla Cookia -vastaanottamassa. Vieraita varten oli rakennettu metsään sievä maja, -ja Cook päätti viipyä saarella jonkun ajan. Eläimet tuotiin maihin, -teltat pystytettiin, osasto merisotamiehiä upseereineen komennettiin -maihin vartijoiksi. Vähän matkan päähän rakennettiin observatorio. Joka -puolelta alkoi sitten saapua saarelaisia, jotka toivat tuotteitaan -kaupan, ja aseman ympärille syntyi oikeat markkinat. Laivoissa oli niin -paljon kävijöitä, että kannella tuskin pääsi kääntymään. Cook kutsui -päälliköt pitoihin laivaan, mutta eurooppalaiset ruoat eivät heille -maittaneet likimainkaan niin hyvin kuin viinit. Näistä he ilostuivat -samoin kuin eurooppalaisetkin. Ystävyyssaarten asukkaat muutoin -pitivät liiaksikin juovuttavista juomista, omasta iljettävällä tavalla -valmistetusta kavastaankin, vaikka se maistui niin pahalta, että hekin -sitä nauttiessaan irvistivät. - -Monta päivää kestäneitten juhlain jälkeen Cook kävi saaren -sisäosissa ja näki siellä muun muassa naisten valmistavan kankaita -paperimulperipuun kuoresta. Valmistustapa oli hyvin vaivalloista, ja -siitäpä syystä näitä kankaita saattoivatkin pitää vain rikkaat. Sitten -Mariwagi-niminen päällikkö piti valkoisille vieraille suuret pidot, -joissa heille lahjoitettiin kaksi suurta kasaa jamsijuuria. Esitettiin -useita karkelolta, joita sanottiin »maiksi». Ensimmäisen suoritti -neljä riviä miehiä, kussakin rivissä 24 karkeloijaa, ja säestystä -hoiti 70 miestä maassa kyykkysillään laulaen. Kullakin karkeloivalla -oli kummassakin kädessään melan näköinen, metriä pitkä ohut sauva. -Sauvoilla tehtiin monenlaisia liikkeitä, joita ruumista kääntelemällä -ja vääntelemällä säestettiin. Ruumiinliikkeet vähitellen kävivät yhä -nopeammiksi ja nopeammiksi, mutta pysyivät kuitenkin säännöllisinä ja -kauniina. Laulu oli sointuvaa ja miellyttävää. Tätä karkeloa seurasivat -toiset, eivätkä valkoiset muuta voineet kuin ihailla tanssijäin -tottumusta ja useita siroja liikkeitä. - -Ennen lähtöään Cook jätti saarelle suuren osan tuomistaan -kotieläimistä, jaellen niitä lahjoiksi etevimmille päälliköille. -Kuningas Poulaho sai nuoren sonnin ja lehmän, eräs toinen päällikkö -pässin ja kaksi lammasta, Finau oriin ja tamman. Omai sitten selitti, -kuinka niitä oli hoidettava, ja kielsi niitä tappamasta, ennenkuin -ne olivat lisääntyneet suureksi laumaksi. Samalla asukkaille -huomautettiin, kuinka arvokkaita nämä eläimet olivat, niitä kun ei -ollut missään muualla monen kuukauden merimatkaa lähempänä. - -Varkaudet kuitenkin edelleenkin häiritsivät näiden aikain hauskuutta, -suureksi osaksi valkoisten huolimattomuuden vuoksi. Pari meriupseeria -esim. kävi saaren sisäosissa ja palasi sieltä aivan tyhjinä miehinä. -Cook otti takavarikkoon muutamia veneitä ja siten sai osan tavaroista -pois. Ennen lähtöä Poulaho vielä kävi laivassa vierailulla ja -aterioitsi Cookin kanssa. Hän sai nyt lahjaksi tinalautasen, joka -oli hänen huomiotaan herättänyt, ja lupasi aina saarelta pois -lähtiessään jättää lautasen sijaisekseen, jota oli palveltava hänen -poissa ollessaan samoin kuin häntä itseään. Siihen saakka oli samaa -virkaa toimittanut se puukuppi, jossa hänen oli tapana käsiään pestä. -Mainitulla kupilla muuten oli sekin ominaisuus, että se ilmiantoi -varkaita. Oli nimittäin vallalla semmoinen taikausko, että jos varas -siihen koski, niin hän siitä kuoli. Kun siis jotain oli kadonnut, niin -koottiin kansa suureen piiriin, ja jokaisen tuli kuppia koskettaa, -kun sitä kuljetettiin rintaman ohi. Jos joku, kuolemaa peläten, ei -koskenut, niin tiedettiin paikalla, että hän oli varas. - -Tongatabusta lähdettyään Cook poikkesi Euaan, istutti sinne -viljelyskasveja ja söi jo jonkun aterian niitä kasveja, joita -hän edellisellä matkallaan oli istuttanut. Kolmisen kuukautta -Tonga-saaristossa vietettyään hän vihdoin purjehti pois. -Lukuunottamatta varkauksia olivat suhteet maanasukkaihin olleet -mitä parhaat, ja Cookilla oli mielestään täysi syy antaa näille -saarille Ystävyyden saarien nimen. Hän olisi ehkä mieltään muuttanut, -jos olisi saanut tietää, että Finaun ja päälliköitten oli ollut -aikomus surmata vieraat Hapaissa vietetyn juhlan aikana ja vallata -laivat. Onneksi salaliitto syystä tai toisesta jäi toteuttamatta. -Myöhemmillä purjehtijoilla oli näillä saarilla kylläkin ikäviä -seikkailuja, mutta mahdollista on, etteivät he ylläpitäneet väessään -yhtä ankaraa kuria kuin Cook eivätkä alkuasukkaita kohdelleet yhtä -oikeudenmukaisesti. Vaikka Tonga-saarien asukkaat näyttivätkin -rauhallisilta ja hyväntahtoisilta, niin eivät he kuitenkaan olleet -sotaista kuntoa vailla. Heihin oli sekaantunut joku määrä fidshiläistä -verta, ja siitä heidän suurempi tarmonsa. Aluksillaan he retkeilivät -merta sangen kauas joka puolelle ja kuningas Poulaho väitti, että -Samoa-saaretkin kuuluivat hänen valtansa alle. Samoin hän hallitsi osaa -Fidshi-saaristosta. — Saaristonsa synnystä tongalaisilla oli seuraava -taru: Kun Tongaloa jumala kerran oli onkimassa meren rannalla, niin -hänen onkensa tarttui pohjaan kiinni. Jumala vetämään ja vetämään, -ja kun hän kovasti veti, niin kohosi kallio vedenpintaan, ja siitä -syntyivät Tonga-saaret. Pahaksi onneksi ongensiima katkesi, muutoin -saaret olisivat tulleet paljoa suuremmiksi. Cook kokosi paljon tietoja -heidän tavoistaan ja uskonnollisista käsityksistään, julkaisten ne -matkakertomuksessaan. - - - -Tahitissa. - - -Heinäkuun puolivälissä Ystävyyssaarilta lähdettyään Cook elokuun -puolivälissä saapui Tahitiin. Paljon kansaa kokoontui paikalla laivain -luo ja Omai näki tuttaviaan ja sukulaisiaan, jotka kuitenkin olivat -jälleennäkemisestä hyvin välinpitämättömiä. Mutta kun hän vei vävynsä -kajuuttaansa ja näytti muutamia punaisia sulkia, jotka siihen saakka -olivat olleet kaikista tavaroista suurimmassa arvossa Tahitissa, -niin muuttui paikalla suhde. Omai kohosi saarelaisten silmissä -suunnattomasti, ja kun kuultiin, että laivassa oli enemmänkin punaisia -sulkia, niin alkoi saapua paljon veneitä ja kosolti kaikenlaisia -maan tuotteita kaupan. Päällikötkin alentautuivat nyt niin paljon, -että vaihtoivat Omain kanssa nimeä, ja tämä siitä joutui semmoiseen -ilohumalaan, että alkoi täysin käsin jaella omaisuuttaan. Alussa -saattoi parilla punaisella höyhenellä ostaa kokonaisen sian, mutta kun -niitä laskettiin liikkeeseen hyvin kosolti, niin niitten arvo illalla -oli alentunut viidennekseksi entisestään. Seuraavana päivänä saapui -Omain sisar laivaan, ja veljen ja sisaren kohtaus oli sanomattoman -hellä. - -Cook oli tänne saakka kuljettanut melkoisen määrän kotieläimiä, ja -ne nyt vietiin maihin ja suurin osa lahjoitettiin Otu kuninkaalle. -Hän sai hevosia, nautakarjaa, lampaita, vuohia, hanhia, sorsia ja -kalkkunoita ja antoi vastalahjaksi valtavan kasan saaren tuotteita, -niin paljon, että molempien laivain miehistöllä oli niissä viikoksi -syömistä. Sitäpaitsi hänelle annettiin puku hienointa palttinaa, -kultakirja-hattu, työaseita ja paljon punaisia sulkia. Cook niinikään -aitautti kappaleen maata, muokkautti sen ja istutti siihen kaikenlaisia -kasveja. Siihen pelastettiin muun muassa viiniköynnös, jonka kaksi -espanjalaista laivaa oli saarelle istuttanut siellä pari vuotta -aikaisemmin käytyään, mutta jonka asukkaat olivat melkein kokonaan -hävittäneet, he kun olivat syöneet rypäleitä, ennenkuin ne vielä -olivat kypsyneet, ja huomanneet ne happamiksi ja muka myrkyllisiksi. -Omai löysi ja pelasti tämän köynnöksen ja oli kovin mielissään -ajatellessaan, että hän nyt saattaisi valmistaa viiniä. - -Eräänä päivänä Tahitiin saatiin tieto, että Eimeo-saari, jota vastaan -Cookin edellisellä matkalla näkemä suuri sotalaivasto oli lähtenyt, -taas oli tehnyt kapinan, ja Otun täytyi lähteä sitä vastaan uudelle -sotaretkelle. Oikeastaan ei edellisestäkään sotaretkestä ollut -mitään tuloksia, koska Eimeon asukkaat - olivat tehneet urhoollista -vastarintaa, mutta nyt aiottiin kuitenkin koettaa uusi kerta. Sitä -varten uhrattiin Eatua jumalalle ihminen, joka pappien valinnan -mukaan nuijalla takaa tapettiin ja sitten vietiin uhripaikalle. -Cookia pyydettiin tulemaan sotaretkelle asevoimansa kanssa, mutta -hän ei nytkään lähtenyt. Sensijaan hän, Otun luvan saatuaan, lähti -uhripaikalle uhrimenoja katsomaan. - - - -Tahitilainen morai. - - -Moraissa olivat papit koolla, ja menot alkoivat paikalla Otun ja hänen -vieraittensa saavuttua. Papit rukoilivat moraissa pitkät ajat, menivät -sitten meren rannalle, rukoilivat siellä uudelleen, asettivat uhrin -ruumiin rannalle, repivät hänen päästään hiuksia, kaivoivat kuopastaan -toisen silmän, joka tuotiin Otulle suureen lehteen kiedottuna. Otu -lähetti sen papeille takaisin. Kun tämän menon aikana jäälintu -istahti läheiseen puuhun, niin Otu kuiskasi Cookille, että se oli -Eatua. Hän näytti pitävän sitä hyvänä enteenä. Uhri sitten kannettiin -lähemmäksi moraita ja taas rukoiltiin ja manailtiin sekä revittiin sen -päästä hiuksia. Sitten uhri kannettiin morain näkyvimpään paikkaan -ja sen viereen laskettiin punaisia sulkia, kankaita ja rumpuja. -Papit rukoilivat uudelleen, jonka jälkeen kaivettiin kuoppa, pantiin -uhri siihen ja peitettiin mullalla ja kivillä. Sytytettiin tuli, -kuristettiin koira ja valmistettiin uhriateria, papit rukoilivat ja -kaksi miestä pitkin väliajoin paukutti rumpuja. Kun papit olivat -rukouksensa päättäneet, niin koiran ruumis nakattiin paria metriä -korkealle telineelle, jolla oli muitakin koirain ja sikain mätäneviä -haaskoja. Lopuksi papit apulaisineen päästivät suuren huudon, ja siihen -meno päättyi. Cook käski Omain lausua julki hänen inhonsa uhreja -kohtaan, sillä murhattu mies oli aivan viaton eikä tiennyt mitään pahaa -tehneensä, kun hänen kallonsa nuijalla murskattiin. - -Näytelläkseen tuomainsa kotieläinten arvoa ja merkitystä molemmat -kapteenit, Cook ja Clerke, joka päivä kävivät molemmilla hevosillaan -ratsastamassa, ja sitä saarelaiset suuresti ihmettelivät ja pitivät sen -jälkeen hevosta arvokkaimpana kaikista tuoduista uusista eläimistä. - -Cook aikoi nyt matkustaa Huahineen ja matkan piti käydä Eimeon ohi. -Otu kuningas pyysi päästä hänen kanssansa Eimeoon saakka, jonne hänen -sotalaivastonsa oli edeltäpäin lähtenyt, mutta ennenkuin ennätettiin -ankkuria nostaa, saatiinkin sanoma, että eimeolaiset olivat tehneet -hänen päällikkönsä kanssa rauhan ja alistuneet, ja tämä sanoma otettiin -suurella ilolla vastaan. Syyskuun viimeisinä päivinä Tahitin ylimykset -tulivat Cookin luo jäähyväisille ja lahjoittivat hänelle niin paljon -sikoja, ettei kaikkia edes voitu mukaan ottaa, koska ei ollut suoloja, -jotta olisi voitu liha säilyttää. Sydämellisten jäähyväisten jälkeen -»Resolution» ja »Diseovery» nostivat ankkurin ja lähtivät matkaan. -Matkalla poikettiin Eimeossa, jonka päällikkö oli keksinyt jonkunlaisen -turbaanin muotoisen päähineen, koska hän oli kaljupää ja kaljupäisyyttä -pidettiin varkaan merkkinä sen jälkeen, kun Cook oli antanut Tahitissa -ajella varkailta hiukset. Samasta syystä Eimeossa luultiin varkaiksi -niitä arvoisia retkikunnan jäseniäkin, joilla oli päälaella hiukseton -paikka. - - - -Omai. - - -Huahineen jätettiin Omai, koska hän oli ilmoittanut mieluimmin sille -saarelle asettuvansa. Hänelle ostettiin saaren päälliköltä melkoinen -maakappale, laivan puusepät rakensivat hänelle siihen talon, muokattiin -puutarha ja siihen kylvettiin kaikenlaisia eurooppalaisia kasveja. -Sitäpaitsi Omai sai kaksi hevosta, vuohia, kanoja, panssaripaidan, -täydellisen asekokoelman, ruutia ja luoteja, posetiivin, sähkökoneen, -ilotulitusneuvoja, maanviljelyskoneita ja talouskapineita, sanalla -sanoen melkoisen varaston kaikenlaisia hyödyllisiä esineitä, joitten -olisi luullut hänelle hankkivan melkoisen vaikutusvallan. Cook -sitäpaitsi juhlallisesti vakuutti, että Omai oli hänen ystävänsä, -ja lupasi takaisin palatessaan ankarasti kurittaa kaikkia, jotka -olivat hänelle vääryyttä tehneet. Molemmat maorit, jotka Uudesta -Seelannista olivat Omain mukaan lähteneet, menivät nyt niinikään -maihin ja liittyivät hänen huonekuntaansa. Nuorempi oli kuitenkin -niin kiintynyt valkoisiin, että hänet oli väkipakolla maihin vietävä. -Omai erosi itkien Cookista. Mutta hänen luonteensa oli oikullinen ja -pintapuolinen, ja itsekseen jouduttuaan hän alkoi piankin väärinkäyttää -suurta omaisuuttaan. Vaikka hän oli aivan alhaista sukua, niin antoi -saaren päällikkö hänelle tyttärensä avioksi, ja siitä Omain ylpeys -paisui. Hän kävi tirannimaiseksi, kulki aina asestettuna ja käytti -maanmiehiänsä maalina ampumataitoaan harjoitellessaan. Huahinessa häntä -senvuoksi piankin alettiin vihata. - -Ulieteaankin Cook poikkesi ja siellä karkasi eräs ylhäissukuinen -kadetti merimiehen kanssa ja asukkaat kätkivät heidät niin, ettei Cook -mitenkään tahtonut heitä takaisin saada. Lopulta hän vangitsi päällikön -perheineen, ja tämä pakotuskeino vihdoinkin tehosi ja karkulaiset -tuotiin takaisin. - -Viivyttyään kuukauden päivät Ulieteassa ja lyhyehkön ajan Boraborassa -Cook marrask. 2 p. 1777 lähti saaristosta tutkimaan Tyynen meren -pohjoispuoliskoa ja Jäämeren reittiä. Joulukuun 22 p. kuljettiin -päiväntasaajan poikki (156° 45' länt. pit.) ja kaksi päivää myöhemmin -nähtiin keskellä valtamerta matala atolli, jossa kasvoi kookospalmuja -moniaita ryhmiä. Siellä havaittiin eräs auringonpimennys ja tammik. 2 -p. jatkettiin matkaa. Atolli sai Joulusaaren (Christmas Island) nimen, -koska retkikunta oli viettänyt siellä joulua. - - - -Hawaiji-saaristo. - - -Tammikuun keskivaiheilla v. 1778 kohosi taivaanrannalle useita saaria, -ja pian oltiin selvillä siitä, että oli tavattu tuntematon, vieläpä -suurikin saaristo, kuten piankin ilmeni. Maalta souti taivain luo -veneitä, ja ilokseen retkeläiset huomasivat, että nämä ihmiset puhuivat -samaa kieltä kuin tahitilaiset ja muutoin kaikin puolin olivat heidän -kaltaisiaan, yhtä ystävällisiä ja kauniita kasvultaan. Toisilla oli -kerrassaan eurooppalaiset kasvonpiirteet. Heillä ei veneissään ollut -minkäänlaisia aseita, paitsi pieniä kiviä, mutta nekin he heittivät -mereen huomatessaan, ettei niitä tarvittu. Saarelaiset osoittivat niin -peittelemätöntä kummastusta kaikesta, mitä he näkivät, että hyvin -huomattiin heidän ensi kerran näkevän valkoisten laivoja. Lasihelmet, -peilit ja muu semmoinen rihkama heille ei kelvannut, mutta kaikenlaisia -rautatavaroita, varsinkin kirveitä, he himoitsivat sitä enemmän ja -koettivat varastaa milloin vain vähänkin sopi. Kun Cook soudatti -itsensä maihin, niin oli rannalle kokoontunut sadoittain ihmisiä, ja -hänen maalle astuessaan kaikki lankesivat kasvoilleen kunnioitustaan -osoittaakseen. Siinä he olivat, kunnes hän kädenliikkeellä kehoitti -heitä nousemaan ylös. Cookille kannettiin lahjaksi pieniä sikoja ja -banaaneja, jotka annettiin samoilla menoilla kuin muillakin Tyynen -meren saarilla, ja hänen vastalahjansa otettiin vastaan suurella -ilolla. Hänelle osoitettiin hyvä vesipaikka, josta astiat voitiin -täyttää, ja merimiehiä mitä auliimmin autettiin veden otossa. Kylissä -tavattiin aivan samanlaisia moraita kuin Tahitissa ja Tonga-saarilla, -ja niitten eri osillakin oli samat nimet. Nämä ihmiset olivat -keskuläntiä, tanakoita, ihoväri vaaleanruskea. Naiset olivat melkein -yhtä kookkaita kuin miehet, eivätkä erikoisen kauniita. Kaikki -olivat erinomaisia uimareita, ja heidän mielihuvejaan oli soutaa -pienillä veneillään valtaviin hyökylaineihin, jotka ne täyttivät, -ja antaa aallon kantaa itsensä kumotun veneen kera lähelle rantaa, -jossa he käänsivät veneensä oikein päin ja tyhjensivät sen vedestä, -aloittaakseen jälleen saman leikin. Kun soudettiin hyökyjen läpi -maihin, niin usein äidit, joilla oli mukanaan sylilapset, hyppäsivät -hyökylaineihin ja uivat niitten läpi maihin lapsineen päivineen. Kansa -oli iloista, hyväntahtoista ja rauhallista ja eli keskenään hyvässä -sovussa. Perhe-elämä varsinkin oli tunteellista, miehet ottivat niin -sydämellisesti osaa vaimonsa ja lapsiensa iloihin ja suruihin, että -semmoista harvoin tapaa luonnonkannalla elävien kansojen kesken. He -osasivat valmistaa ja toivat kaupan sangen kauniita sulkavaippoja -ja sulkalakkeja, jotka suuresti muistuttivat helleenien kypäreitä. -Kankaansa he valmistivat paperimulperipuun kuoresta ja osasivat -mestarillisesti värjätä niitä. Yleensä he olivat erinomaisen käteviä -kaikenlaisten tarve-esineitten valmistamisessa. Mutta lempeydestään -huolimatta he kyllä toisinaan söivät ihmislihaakin, etupäässä -tappelussa kaatuneita vihollisiaan. Kotieläimiä heillä oli paljon, -sikoja ja koiria, ja koiriakin syötiin. Kalastamaan he olivat sangen -taitavia. - -Saari, jonka Cook ensiksi näki, oli Atui nimeltään, nykyinen Kauai. -Sieltä hän purjehti Nihau-saarelle, jossa tavattiin samanlaista väestöä -ja vastaavat olot, mutta Cook ei sitten joutanut tätä saaristoa sen -tarkemmin tutkimaan, vaan kääntyi koillista kohti ja näki vain etäältä -Oahun, jossa saariston pääkaupunki nykyisin on. Hän antoi löytämälleen -saaristolle lordi Sandwichin nimen, mutta myöhemmin on alkuasukasten -nimitys Hawaiji tullut yleisemmin käytäntöön. Cookilla vielä oli antaa -Nihaun asukkaille kaksi vuohta ja pukki sekä sikaparikunta, joita hän -kehoitti hyvin hoitamaan, kunnes ne lisääntyisivät suureksi karjaksi. -Ostettuaan laivaan sangen runsaat varastot hän sitten käänsi keulan -kohti kylmempiä vesiä. - - - -Espanjalaiset Californian rannalla. - - -Maaliskuun 7 p. retkikunta saapui Pohjois-Amerikan länsirannalle, -joka Californiasta pohjoista kohti oli hyvin vähän tunnettu. Enemmän -kuin puolentoistasataa vuotta oli saanut kuluneeksi v:sta 1603, -jolloin Vizcaino-niminen espanjalainen purjehtija oli väittänyt -löytäneensä 27:nneltä leveyspiiriltä oivan sataman ja nimittäneensä sen -Montereyksi. Vasta v. 1768 espanjalaiset olivat lähteneet löytöjään -jatkamaan ja lähinnä seuraavina vuosina Don Gaspar de Portola oli -maitse kulkenut aina Kultaiselle portille, San Franciscon kuululle -satamalahdelle saakka. V. 1775 oli nykyisen San Franciscon paikalle -perustettu lähetysasema ja hallintokeskusta, vieläpä oli Juan Perez -tutkinut rannikkoa pohjoista kohti aina 55:nnelle leveysasteelle -saakka ja paluumatkalla löytänyt Nootka-salmen ja nimittänyt erään -korkean lumipeitteisen vuorenkukkulan Santa Rosaliaksi — se on nykyinen -Mount Olympus. Joku toinenkin espanjalainen purjehtija oli käynyt -vähän myöhemmin samalla rannikolla, mutta hänkään ei ollut laatinut -siitä tarkkaa karttaa. James Cookilla oli siis suuri työ tehtävänään -jatkaessaan espanjalaisten kartoitusta siihen, josta venäläisten -kartoitus alkoi. - - - -Cook Pohjois-Amerikan länsirannalla. - - -Hän tapasi Pohjois-Amerikan rannan nykyisessä Oregonissa, Columbian -suistamon eteläpuolella. Maa oli kukkulaista, vaihtelevaa luonnoltaan -ja metsäistä. - -Purjehdittuaan tämän korkean rannikon sivua pohjoista kohti hän -saapui Nootka-salmeen Vancouver-saaren ulkorannalle. Paikalla tuli -laivan luo alkuasukkaita, sangen tummaihoista kansaa, ja alkoi vilkas -vaihtokauppa. He toivat etupäässä kaikenlaisia nahkoja ja alussa -ihmisenkallojakin ja tulella kuivattuja ihmisenkäsiä, aseitaan, -pyyntineuvojaan, puisia naamareita, villaryijyjä ynnä kupari- ja -rautakoristeita. Metalliesineistä päätettiin, että nämä intiaanit joko -tekivät kauppaa mannermaan kanssa, jonne oli alkanut saapua valkoisia -purjehtijoita, taikka että eurooppalaisia jo oli käynyt heidän -salmessaan. He eivät paljoa vierastelleet, vaan saapuivat laivaan -vapaasti, mutta pian huomattiin, että he olivat vielä pahempia varkaita -kuin polynesialaiset ja terävillä veitsillään leikkasivat irti mihin -suinkin käsiksi pääsivät. Ja hyvin he koettivat kaupoissakin puoliaan -pitää, vaatien lopulta maksua puustakin ja ruohosta, mitä rannalta -laivaan otettiin. Laivain korjausta varten ja huonon sään takia Cook -viipyi jotenkin kauan tässä salmessa. Hän kävi intiaanien kylässäkin, -jossa hänet otettiin ystävällisesti vastaan, ja kulki sitten niin kauas -sisäosiin, että huomasi maan saareksi. Rinteillä kasvoi vankkaa, vanhaa -havumetsää. Nämä ihmiset olivat jotenkin käteviä, valmistivat siroja -vaatteita ja olisivat tehneet kylläkin hyvän vaikutuksen, elleivät he -olisi olleet niin likaisia. Naamarien käyttö oli suuressa suosiossa ja -nenässä ja korvissa pidettiin kaikenlaisia helyjä. - -Kun mastot oli korjattu rannikon erinomaisilla puuaineilla, niin Cook -jälleen lähti merelle, mutta ei rajun sään vuoksi alussa yrittänytkään -seurata rantaa, vaan pysytteli kauempana ulapalla. Seuraava maa, joka -nähtiin, oli Sitka-saari, sen jälkeen lähellä Cross-salmea oleva Mount -Fairweather ja viikkoa myöhemmin Mount St. Elias. Nimitellen saaria ja -lahtia Cook sitten purjehti rannikkoa seuraillen länttä kohti, kunnes -saapui Kenain niemimaan itäpuolelle Prinssi Wilhelmin salmeen, jonka -hän tutki, etsien siitä väylää Jäämereen. - -Tämän rannikon asukkaat olivat jotenkin samanlaisia kuin Nootka-salmen, -mutta kävivät vielä vahvemmissa turkispuvuissa, jotka olivat -enimmäkseen valmistetut kaikkein arvokkaimman turkiseläimen, merisaukon -nahkasta. Heidän tapansa oli leikata ylähuuleen suun suuntaisesti niin -suuri halkeama, että siitä saattoi pistää kielensä ulos, ja näytti -siltä, kuin olisi heillä ollut kaksi suuta. Seudun pohjoisuutta muutoin -todisti sekin seikka, että täällä jo oli jääkarhuja. Mutta huolimatta -rannan syrjäisyydestä oli näillä ihmisillä sekä rautaa että kuparia, -jotka metallit he varmaan olivat saaneet välikäsien kautta, sillä ei -ole luultavaa, että ennen Cookia kukaan purjehtija oli tällä rannalla -käynyt. On mahdollista, että tavarat olivat tulleet maan poikki -Hudson-lahden rannoilta. - -Kun lahti päättyikin umpimutkaan, niin Cook purjehti edelleen ja -löysi niemimaan länsipuolelta vielä paljon syvemmän vuonon, joka on -hänestä saanut nimensä, ja tutki tarkoin senkin, löytämättä kuitenkaan -siitäkään toivottuun suuntaan vievää väylää. Merelle palaten hän sitten -seuraili rannikkoa ja purjehti Alaskan niemimaan ympäri, nähden usein -korkeita, jylhiä kukkuloita, joista toiset olivat tulivuoria, ja alkoi -samalla tavalla seurata Beringin meren itärantaa. - - - -Alaskan rannoilla. - - -Täältä tavattiin alkuasukkaita, jotka kajakkeineen ja vaatteineen -olivat eskimoitten näköisiä. Sumujen ja sateitten vuoksi purjehdus oli -hyvin vaikeaa ja vaarallista. Ja kun oli jokaiseen vähänkin suurempaan -lahteen poikettava etsimään, aukenisiko siitä salmea itää kohti, niin -oli matka hyvin hidastakin. Pitkin matkaa huomattiin merkkejä siitä, -että venäläiset olivat jo ennen käyneet tällä rannikolla. Täällä oli -vielä runsaammin merisaukkoja (Latax), jonka kallisarvoinen nahka -myöhemmin houkutteli näille ilottomille rannoille pyydystäjiä. Cook -saapui vihdoin Beringin salmeen ja nimitti Amerikan läntisimmän nokan -Walesin prinssin nokaksi. Vaikka venäläiset' retkeilijät olivat -löytäneet salmen jo monta vuotta aikaisemmin, niin olivat heidän -työnsä tulokset niin vähän tunnetut Länsi-Euroopassa, että seutu oli -karttoihin aivan väärin piirretty. Pohjois-Amerikan läntisin niemi -tavallisesti kuvattiin paljoa idemmäksi kuin se todenteolla onkaan. - - - -Jäämeri. - - -Beringin salmen poikki purjehtien Aasian puolelle Cook siellä tutustui -tshuktsheihin ja palasi sitten taas Amerikan puolelle pohjoista kohti -tunkeutuessaan. Pian alkoivat kaikki merkit osoittaa, että Jäämeri -oli lähellä. Pohjoisella taivaanrannalla nähtiin »jäävaloa», jonka -Cook Etelä-Jäämerellä saamistaan kokemuksista tiesi ilmaisevan suuria -jääkenttiä, ja pian tultiinkin jäitten keskelle, joita lopulta oli -niin paljon, ettei voitu kauemmaksi kulkea. Cook lähestyi Amerikan -rantaa ja nimitti näkemänsä pohjoisimman niemen Jäänokaksi. Ranta olisi -siitä kääntynyt itää kohti, se siis selvästi näytti olevan mannermaan -pohjoisreuna, mutta jäitä oli niin paljon edessäpäin, ettei ollut -ajattelemistakaan jatkaa matkaa siihen suuntaan, etenkään kun molemmat -laivat olivat varustautumattomat talven viettoon napamaissa. Kun alkoi -olla lihasta puute, niin ammuttiin mursuja, joitten liha tuoreena -maistui jokseenkin hyvältä. Niitä makaili päällekkäin kuin sikoja -jäällä sadoittain yksissä parvissa ja karjuen aivan kamalasti ikäänkuin -toisiaan huvittaakseen. Yöllä ja myrskyssä voitiin tästä karjumisesta -huomata jään läheisyys. Mutta ei koskaan tavattu parvea, jolla ei -olisi ollut vartijaa toisten nukkuessa, ja tämä paikalla antoi tiedon -lähestyvästä vaarasta. Suurissa parvissa ne seurailivat veneitä, mutta -sukelsivat niin sukkelaan, että niitä oli hyvin vaikea saada ammutuksi. - - - -Venäläiset Aleuteilla. - - -Merimiehet pyydystivät kaloja, varsinkin erinomaisia lohia, ja -kampeloita. Unalashkan alkuasukkaat toivat laivaan mahtavan pippuroidun -lohipasteijin, ja siitä voitiin päättää, että lähellä mahtoi olla -sivistyneitä ihmisiä. Cook lähetti vastalahjaksi juomatavaroita ja pari -merisotilasta hänen kiitoksiaan ja ystävällisiä tervehdyksiään viemään, -ja pian saapui maalta kolme venäläistä turkiskauppiasta vieraihin. -Heillä oli lähiseudussa melkoinen kauppa-asema, mutta valitettavasti -ei heidän kanssaan voitu puhua, kun tulkkia ei ollut. Muutaman päivän -kuluttua saapui paikalle Ismailow-niminen venäläinen, joka seurueen -suuruudesta päättäen oli mahtavin kaikista. Hän pystytti telttansa -rannalle ja kutsui Cookin vieraakseen, tarjoten hänelle lohta ja -kuivattuja marjoja, kun ei muita herkkuja ollut. Ismailowilla oli hyvin -tarkat tiedot venäläisten löydöistä ja hän saattoi monessa kohdassa -oikaista Cookin laatimia karttoja. Hänen viittauksistaan päättäen -venäläiset olivat koettaneet saada jalansijaa Alaskan niemellä, -Unalashkan kohdalla, mutta asukkaitten vihamielisyys oli pakottanut -näistä aikeista luopumaan. Cook sai häneltä lahjaksi eräänlaisia -juurimukuloita, jotka olivat ainoat syötävät kasvit, mitä tällä -rannikolla yleiseen kasvoi. Hän antoi sitten Ismailowille Englannin -amiraliteetille toimitettavaksi kirjeen, joka sisälsi lyhyen selonteon -retken tuloksista ynnä karttoja, ja nämä lähetykset tulivatkin -perille kuljettuaan maatietä Tyynestä merestä Atlantinmeren rannoille -saakka. Cook upseereineen kävi monet kerrat Unimak-saarella, joka oli -lähempänä mannermaata. Siellä oli suurehko venäläinen asema, ja joka -kerta hänet otettiin mitä parhaiten vastaan. Samanlaisia asemia heillä -kuului olevan monta Unalashkan ja Kamtshatkan välillä, ja kaikilla -näillä asemilla kerättiin turkiksia. Niitten kustannukset olivat -halvat, kun venäläisetkin sekä elivät maan ja meren riistalla että -pyydystettyjen eläinten nahkoista valmistivat vaatteensa. Cook määräsi -tähtitieteellisesti useiden Aleuti-saarien aseman. - -Cookin mielestä Unalashkan asukkaat olivat rauhallisinta ja -hyväntahtoisinta kansaa, mitä hän oli koskaan tavannut, ja -rehellisyyden puolesta he kunnialla puolustivat sijaansa -sivistyneittenkin kansain rinnalla. Nämä avut eivät kuitenkaan, -niin hänelle vakuutettiin, olleet alkuperäisiä, vaan sen ankaran -kurin seurausta, jota venäläiset ylläpitivät. Naisten puvut olivat -hylkeennahkasta, miesten vesilintujen mahanahkasta. Ruokansa he söivät -raakana, kunnes venäläisiltä oppivat keittämään. He asuivat suurissa -maakuopissa, monta perhettä samassa kuopassa, joka katettiin ajopuilla -ja mullalla. Kaikki he elivät intohimoisia tupakoitsijoita, ja kun -tupakka oli ylen kallista, niin täytyi heidän tehdä kovasti työtä -voidakseen sitä hankkia. He olivat erinomaisia pyyntimiehiä, kalastivat -sekä harppuunoilla että verkoilla ja rysillä, ja pyyntineuvonsa -he valmistivat samaan tapaan kuin eskimotkin. Kajakit niinikään -olivat samanlaiset. Cookin käydessä oli niillä seuduin vielä paljon -mursuja. Hyvin yleiset olivat vielä merisaukotkin, joilla samoin kuin -hylkeilläkin oli taaskäänteiset uimajalat. Maaeläimiä saarella oli -vähän, asukkailla ei ollut edes koiraakaan. Arvokkain ravintokasvi oli -sarannalilja sipulimaisine juurimukuloineen. Sitäpaitsi syötiin paljon -marjoja ja joitakuita muita juurikasvejakin. Asukkaitten kielestä, -vaateparresta ja tavoista Cook päätti, että he kuuluivat eskimoihin, -ja niin onkin asianlaita, vaikka molemmatkin eroavat koko joukon -pohjoisten eskimoitten kielestä ja tavoista. - - - -Jälleen Hawaiji-saaristossa. - - -Lokakuun lopulla säät kävivät niin myrskyisiksi ja kolkoiksi, että -Cook päätti lähteä Sandwichin saarille talvea viettämään. Hänen -aikomuksenaan oli palata seuraavana keväänä takaisin Kamtshatkan -rannikolle ja jatkaa siellä kartoitusta ja mittauksia. Marraskuun -lopulla kohosi näkyviin Maui, joka on saariston itäpäässä, lähinnä -suurta Hawaiji-saarta. Mauista saatiin vereksiä ruokatavaroita ja -Hawaijissa niiden ostoa jatkettiin menestyksellä. Hawaiji oli niin -suuri, että kului seitsemän viikkoa sen ympäri purjehtimiseen ja -rannikon tarkkaan tutkimiseen. Joulukuussa satoi saaren korkeille -tulivuorille lunta. Kun satamat olivat huonot ja rannikolla hyökyi -valtava aallokko, niin ei voitu sitä aina kovin likelle lähestyä, mutta -asukkaat veneineen tulivat merelle kauppaa tekemään, ja niin saatiin -tasaisesti vereksiä ruokatavaroita. Tammikuun puolivälissä keksittiin -rannassa mutka ja purjehdittiin siihen satamaa etsimään. Tavattiinkin -hyvä ankkuripaikka ja vesipaikka, ja laivain miehistö oli ylen -hyvillään, kun näin oli toivoa saada viettää talvi näin erinomaisen -hedelmällisessä seudussa. Veneitä kiehui ympärillä tuhansittain, -kansilla vilisi vieraita, ruokatavaroita tuotiin niin paljon kuin -suinkin ostaa voitiin. Sikoja ostettiin, teurastettiin ja suolattiin -niin runsaasti, että lihoja riitti seuraavaan jouluun saakka. Samalla -sattui kuitenkin alinomaa pieniä varkauksiakin. Cook koetti säikäyttää -alkuasukkaita sekä kiväärin että tykin laukauksilla, mutta he eivät -siitä ensinkään tapojaan parantaneet, vaikka hämmästyivätkin. Näytti -siltä, kuin olisivat päälliköt näitä varkauksia suosineet. Cook kävi -sitten maissa saaren kuninkaan luona, lahjoja ja nimiä vaihdettiin -ja asukkaat kaiken aikaa kohtelivat kapteenia mitä kunnioittavimmin, -heittäytyen kasvoilleen hänen ohi kulkiessaan. Cookille onnistui -taivuttaa papit puolelleen, niin että he hänelle erään morain vierestä -luovuttivat maata aseman rakentamiseksi ja samalla julistivat -koko tämän alueen tabuksi, s.o pyhäksi, jota lähestymästä kaikkia -saarelaisia kiellettiin. Sitäpaitsi he kaiken aikaa toimittivat -laivoihin sikoja ja ruokatavaroita. Helmikuun alussa lähdettiin jälleen -merelle, mutta kun »Resolution» kovassa myrskyssä, menetti osan -etumastostaan, niin oli palattava satamaan takaisin. Rakennuspaikankin, -jossa mastoa korjattiin, papit tällä kertaa merkitsivät tabuksi. - -Cook kuitenkin huomasi, että väestö nyt esiintyi toisella tavalla -kuin vähää ennen. Koko lahti oli melkein autiona. Syyksi ilmoitettiin -kuningas Terriobuksen poissaolo, jonka vuoksi koko lahti oli julistettu -tabuksi, mutta Cook epäili, että olikin tekeillä jokin salajuoni. -On mahdollista, että laivain äkillinen palaaminen oli alkuasukkaita -säikäyttänyt. - -Seuraavana päivänä Terriobus »palasi» matkaltaan, ja seurustelu -asukkaitten kanssa alkoi entiseen tapaan. Mutta siitä huolimatta -olivat suhteet jollain tavalla jännittyneet, niin että tiheään sattui -hankauksia ja väärinkäsityksiä ja lopulta puhkesi melske, jossa Cook -sai surmansa. - - - -Cookin kuolema. - - -Cook tarvitsi puutavaraa laivansa korjaamiseksi, ja hänen mielestään -moraita ympäröivä aita oli hänen tarkoituksiinsa erinomaisen -sovelias. Vaikka papit sen kielsivät, niin hän kuitenkin revitytti -aidan tämän pyhän paikan ympäriltä, unohtaen kokonaan tavallisen -varovaisuutensa ja kunnioituksensa alkuasukkaitten tapoja kohtaan. -Saarelaisten kesken tämä teko sai aikaan paljon pahennusta. He -olivat pitäneet häntä puolijumalana, mutta saivatkin nyt nähdä, -että hän häväisi heidän pyhimpiä paikkojaan, ja ainoastaan heidän -suuri kammonsa esti suuttumusta heti julki puhkeamasta. Lisäksi -englantilaiset merimiehetkin olivat ruvenneet entistä tylymmin -kohtelemaan saarelaisia, ja pieniäkin varkauksia alettiin rangaista -hyvin ankarasti. Eräänä yönä varastettiin »Diseoverystä» vene. Cook -päätti silloin anastaa haltuunsa Terriobuksen, kunnes vene tuotaisiin -takaisin, ja meni maihin hänen luokseen. Matkalla alkuasukkaat -osoittivat hänelle tavanmukaista kunnioitustaan, ja Terriobus kahden -poikansa keralla lupasi lähteä »Resolutioniin» siksi päiväksi, -jotta vene saataisiin takaisin. Mutta muuan kuninkaan vaimoista -tuli juosten rantaan ja itkien pyysi, ettei hän lähtisi laivaan, -ja kaksi päällikköä yhtyi hänen pyyntöihinsä. Rannalle kokoontui -paljon kansaa, ja kun kuningas tahtoi seurata Cookia veneille, niin -molemmat päälliköt sen estivät. Cook, huomatessaan tuumansa menneen -myttyyn, jatkoi rauhallisesti matkaansa rantaan. Mutta samalla -levisi kansan kesken huhu, että muuan etevimmistä päälliköistä oli -murhattu. Naiset ja lapset paikalla lähetettiin pois ja koko joukko -hyökkäsi englantilaisten kimppuun. Muuan saarelainen asettui uhmaten -Cookin eteen, sulkien häneltä tien, Cook laukaisi häneen toisen -pistoolinsa, jossa oli haulipanos, mutta kun haulit eivät tunkeutuneet -saarelaisen vahvan suojapatjan läpi, niin mies siitä kävi vain -rohkeammaksi, ja samalla hyökkäsi toisia joka puolelta. Cook ampui -kiväärillään kuoliaaksi sen, joka oli häntä lähinnä, mutta samalla -alkoi yleinen hyökkäys. Cook käänsi päätään ehkä kehoittaakseen -veneitä nopeaan tulemaan avuksi, ja tätä tilaisuutta käytti muuan -saarelainen iskeäkseen häntä puukolla selkään, niin että hän kaatui -suulleen vesiallikkoon, jossa oli polviin saakka vettä. Suuri parvi -saarelaisia hyökkäsi nyt hänen päällensä, hukuttaakseen hänet veteen, -mutta kapteeni sai vielä kohotetuksi päänsä veden yli. Hän katsoi -ikäänkuin apua pyytääkseen venettään kohti, joka oli vain viiden kuuden -askelen päässä, mutta vene oli jo irti rannasta ja senkin ympärillä -oli niin suuri lauma hyökkääjiä, että merimiehet töin tuskin saivat -heidät päältään torjutuiksi. Sitäpaitsi olivat kaikki ylläköstä niin -säikähdyksissään, etteivät kyenneet toimimaan niin kylmäverisesti, -kuin asema olisi vaatinut. Huomatessaan, ettei Cook saanut veneistä -apua, saarelaiset kävivät häneen uudelleen kiinni ja raahasivat hänet -syvempään paikkaan, upottaakseen hänet veden alle, mutta huolimatta -pahoista haavoistaan Cook vielä toisen kerran nousi pystyyn ja takertui -kallioon kiinni. Mutta samassa hän sai päähänsä niin kovan nuijan -iskun, että kaatui. Vasta nyt saarelaiset saivat hänen ruumiinsa -maalle raahatuksi ja raivoissaan toinen toisensa jälkeen lävistivät -sen puukollaan. Ruumis jäi sitten joksikin aikaa kalliolle, ehkä -ammunnan vuoksi, jonka merimiehet veneistään aloittivat, ja se olisi -ehkä voitu laivaan pelastaa, ellei hätäännys olisi ollut niin suuri, -etteivät merimiehet uskaltaneet sitä yrittää. Yhdessä kaatuneitten -merisotamiesten ruumiitten kanssa se hakattiin palasiksi ja palaset -jaettiin päälliköitten kesken. Osa niistä sotamiehistä, jotka olivat -olleet kapteenin keralla, pelastui uimalla veneihin. - -Myöhemmin englantilaiset lähtivät laivoista maihin suuremmalla -voimalla ja polttivat kostoksi Kakuan kylän. Tämä ehkä vaikutti sen, -että saarelaiset sitten mielellään suostuivat rauhaan ja toivat -Cookin ruumiista takaisin ne tähteet, mitä siitä vielä oli jäljellä. -Laivavenettä, jonka vuoksi tämä melske oli syntynyt, ei sitävastoin -enää saatu takaisin. Varkaat olivat sen pirstanneet ottaakseen irti -naulat, joista he tekivät ongenkoukkuja. - -Helmikuun 22 p. James Cookin maalliset jäännökset suurin -juhlallisuuksin haudattiin. - -Siten sai surullisen lopun mies, jota Albionin merenkulkijakansa -pitää etevimpänä purjehtijanaan. Retkikunnan joka miehelle se oli -syvä surun aihe, sillä James Cook nautti kaikkien kunnioitusta -hyväntahtoisen huolenpitonsa vuoksi halvimmankin merimiehen terveydestä -ja menestyksestä. - -Kapteeni Clerke purjehti nyt Kamtshatkaan, valmistellakseen siellä -seuraavana kesänä tehtävää uutta Jäämeren-matkaa. Heinäkuun alussa -saavuttiin uudelleen Beringin salmeen, mutta heti sen pohjoispuolella -tavattiin jälleen jäitä, joiden läpi oli mahdoton tunkeutua -kauaksikaan pohjoista kohti. Ei ollut muuta neuvoa kuin kääntyä -paluumatkalle, mutta kapteeni Clerke ei ennättänyt Petropavlovskia -kauemmaksi, ennenkuin hän keuhkotautiin kuoli. Kapteeni Gore kuljetti -retkikunnan Hyväntoivonniemen ympäri kotimaahan. Tosin oli syttynyt -sota toiselta puolen Englannin, toiselta puolen Ranskan, Espanjan ja -kapinaan nousseitten amerikkalaisten siirtokuntain välillä, mutta -kunnioituksesta James Cookia kohtaan olivat asianomaisten valtain -hallitukset kieltäneet häiritsemästä retkikuntaa sen paluumatkalla, -ja niin saapuivat »Resolution» ja »Diseovery» lokakuussa 1780, neljä -vuotta poissa oltuaan, häiritsemättä kotimaahansa. - - - - -Muita retkiä Tyynelle merelle. - - -James Cookin löytöretkien suurenmoiset tulokset kiinnittivät kaikkien -huomion Tyyneen mereen ja jo muutaman vuoden kuluttua kuulun -englantilaisen purjehtijan kuolemasta varustettiin sinne ranskalainen -retkikunta jatkamaan työtä. Retkikunnan johto uskottiin François Galaup -de la Pérouselle, etevälle upseerille, joka oli kunnostautunut monessa -tappelussa. Hän oli v. 1782 johtanut rohkeata retkeä Hudson-lahteen, -tunkeutunut läpi sumujen ja jäiden lahden etelärannalle ja hävittänyt -siellä olevat brittiläiset kauppa-asemat, mutta voittonsa jälkeen -kohdellut voitettuja inhimillisyydellä, joka herätti yleistä -myötätuntoa. Hänelle annettiin nyt kaksi fregattia, »Boussole» ja -»Astrolabe»— alusten nimetkin osoittivat retkikunnan tieteellistä -tarkoitusta — ja mukaan useita tiedemiehiä. Matkan määränä oli Tyynen -meren pohjoisosa, jossa Cookin retkestä huolimatta vielä oli paljon -tehtävää. - -La Pérouse. »Boussole» (kompassi) ja »Astrolabe» lähtivät Brestistä -elokuun 1 p. 1785 ja purjehtivat seuraavan vuoden alussa Kap Hoornin -ympäri, poikkesivat Chilessä ja Pääsiäissaarella ja suuntasivat sitten -Sandwichin saaria kohti. Toukokuussa 1786 nähtiin Hawaiji, mutta tässä -saaristossa ei kauan viivytty, vaan kun oli saatu vereksiä ruokavaroja, -purjehdittiin edelleen Amerikan rantaa kohti, joka tavattiin Elias- -vuoren kohdalta. La Pérouse seurasi rantaa kaakkoa kohti satamaa etsien -ja löysikin joka puolelta maan sulkeman lahdelman, joka sai nimeksi -Port des Français. Maanasukkaat, joiden kanssa tehtiin vähän kauppaa, -olivat köyhiä, eikä heidän maansa ollut paljoa parempi, joku verta -ruokavaroja kuitenkin saatiin. Matkaan hankittaessa sattui ensimmäinen -tapaturma; kolmesta veneestä, jotka oli lähetetty väylää merkitsemään, -kaksi joutui kiivaaseen virtaukseen ja hyökyaalloissa täyttyi ja kaikki -niissä olevat saivat aalloissa hautansa. - -La Pérouse seurasi rantaa etelää kohti ja sai selville, että se -ei ollutkaan mannerrantaa, vaan saaristoa, jonka takana vasta oli -mannerranta. Jonkun maan sisään poikkeavan salmen hän osaksi tutkikin, -mutta ei kuitenkaan joutanut perusteellista kartoitusta suorittamaan, -vaan jatkoi matkaa etelää kohti aina Californian Monterey-lahteen -saakka. - -Viivyttyään jonkun aikaa Montereyssa La Pérouse purjehti Kiinaan -Sandwich-saariston pohjoispuolitse, töin tuskin välttäen haaksirikon -eräällä särkällä. Käytyään Macaossa tammikuussa 1787 hän purjehti -Filippiineille ja Manilassa korjautti aluksensa. Sen tehtyään hän -suuntasi Japanin ja Kamtshatkan väliselle rannikolle, ohjeittensa -mukaan sitä tutkimaan. Siellä oli varsinkin selvittämättä Jesson ja -Sahalinin suhde ja saatava varmuus siitä, oliko Sahalin saari vaiko -mannerta. La Pérouse purjehti ristiin rastiin Japanin meren ja seurasi -sitten Mandshurian rantaa pohjoista kohti, kunnes saapui Sahalinin -ja manteren väliseen salmeen, jonka läpi vedenalainen särkkä esti -pääsemästä. Kääntyen uudelleen etelää kohti hän sitten löysi salmen, -joka erottaa Sahalinin Jessosta ja joka on hänestä saanut nimensä; -tämä löytö epäämättömästi todisti, että Sahalin ja Jesso olivat eri -saaria. Salmesta hän purjehti Kurileille ja edelleen Kamtshatkaan, -jossa vihdoin saatiin kauan kaivatut tiedot kotimaasta ja viesti, että -La Pérouse oli ylennetty amiraaliksi. Hän lähetti Petropavlovskista -Lessepsin viemään viestejään Siperian kautta kotimaahan Ranskaan, -ja Lesseps onnellisesti suorittikin tämän siihen aikaan sangen -vastuksellisen matkan. - - - -La Pérousen n katoaminen. - - -Syyskuun 30 p. La Pérouse sitten purjehti etelää kohti ohjeittensa -mukaan tutkimaan etelämerien valaita ja Purjehtijain saarille -(Samoa-saarille) saapuen kävi Manuan edustalle ankkuriin. Vastaanotto -oli ensin ystävällinen, mutta sitten sopu rikkoutui ja kapteeni -De Langle luonnontutkija Lamanonin ja monen muun miehen keralla -maissa käydessään murhattiin. La Pérouse petosta kostamatta purjehti -Ystävyyssaarille (Tonga-saarille) ja sieltä Australiaan Uuden -Etelä-Walesin rannikolle, jossa englantilaiset paraillaan perustivat -siirtokuntaa Sidneyn paikalle. Helmikuussa 1788 hän lähti jälleen -matkaan, mutta sille tielle hän laivoineen kaikkineen katosi. -D'Entrecasteaux, jonka Ranskan hallitus lähetti häntä etsimään, ei -löytänyt hänestä merkkiäkään. Vasta 30 vuotta myöhemmin La Pérousen -kohtalosta saatiin vähän aavistuksia englantilaisen Dillonin matkan -kautta. Kapteeni Dillon löysi Tucopiasta, eräältä Uusien Hebridien -saarelta ranskalaisia esineitä ja sai asukkailta kuulla, että kaksi -eurooppalaista laivaa oli monta vuotta takaperin kärsinyt haaksirikon -pohjoisempana, Vanicoro-saaren rannalla, joka kuului Santa Cruz- -ryhmään, ja että esineet oli näistä laivoista saatu. Intian hallitus -lähetti Dillonin Vanicoroon etsimään, olisiko siellä vielä säilynyt -elossa haaksirikkoisia. Hän saikin monen vastuksen jälkeen varmat -tiedot siitä, että haaksirikkoutuneet laivat olivat olleet »Boussole» -ja »Astrolabe». Löydettiin kaikenlaisia esineitä, jotka epäilemättä -olivat niihin kuuluneet, ja tarkkain kyselyjen avulla kapteeni Dillon -sai selville, että laivat olivat tarttuneet saaren länsirannalla -oleville särkille ja toinen paikalla hajonnut. Miehistö oli päässyt -laivasta maalle, mutta alkuasukkaat olivat tappaneet joka miehen. -Toisen laivan väki taas oli ennättänyt rakentaa rauskansa puuaineista -pienen aluksen, ennenkuin se kokonaan hajosi, ja tässä pienessä -aluksessa loput haaksirikkoisista oli purjehtinut pois. Mutta sen -koommin ei heistä kuulunut. - -La Pérousen onnettoman retken jälkeen Tyynen meren pohjoisien -rantain tutkimista jatkoivat pyynti- ja kaupparetkikunnat, joita -varustivat varsinkin Intiaan ja Itä-Aasiaan asettuneet englantilaiset -liikemiehet. Montakin tämmöistä retkikuntaa voisimme mainita, mutta -riittäköön niistä se yhteinen tunnustus, että niiden toimesta Amerikan -luoteisrannikko tuli yhä paremmin tunnetuksi. Monen paikankin nimenä -on säilynyt näiden retkikuntain antama tai niiden muistoksi annettu -nimi. Englantilaisten ohella espanjalaisetkin uudelleen kiinnittivät -huomionsa näihin seutuihin, aikoen ottaa koko luoteisrannikon Alaskaa -myöten omakseen. 1789 Espanjan hallitus lähetti sinne Don Esteban Josef -Martinezin, joka otti takavarikkoon siellä tapaamiaan englantilaisia -laivoja tavaroineen. Seurauksena oli, että Englanti lähetti Amerikan -luoteisrannikolle melkoisen laivaston ja Espanjan täytyi peräytyä. -Vaikutusalueiden tarkempaa määräämistä varten kumpikin maa sitoutui -lähettämään sinne retkikunnan, ja Vancouverin toimesta tämä rannikko -lukemattomine vuonoineen ja saarineen sitten tuli tarkoin tutkituksi. - - - -Alessandro Malaspina. - - -Ennen näitä tutkimustöitä on meidän kuitenkin mainittava eräs -espanjalainen retkikunta, jonka tieteelliset ansiot olivat suuremmat -kuin ainoankaan edellisen espanjalaisen retkikunnan. Sitä johti -italialainen ylimys Alessandro Malaspina, joka oli siirtynyt Espanjan -palvelukseen ja kunnostanut itseään Englantia vastaan taistellen -(1779—83). Rauhanteon jälkeen hän harrasti Espanjan siirtomaitten -kehitystä ja teki sitä varten kaksi matkaa Filippiineille, korjasi -paljon saariston karttaa ja toisella matkallaan purjehti maan ympäri. -V. 1789 hän sai johdettavakseen suuren retkikunnan, jolla oli paitsi -käytännöllistä myös suuri tieteellinen ohjelma. Paitsi kartoitusta -retkikunnan piti edistää useita muitakin tieteitä, jota varten sen -mukaan lähti joukko päteviä oppineita. Malaspinan piti muun muassa -vielä etsiä salmea Tyynestä merestä Hudson-lahteen. Toivottiin sen -löytyvän Alaskan eteläpuolelta 58:nnen ja 60:nnen leveyspiirin -vaiheilta. Lisäksi oli laadittava entistä tarkempia karttoja jo ennen -löydetyistä rannoista. - -Karttain korjaaminen ja havaintojen tekeminen alkoivat La Plata-maissa, -jonka jälkeen retkikunta tutki Patagonian rantoja ja Falklandin saaret. -Guayaquilista kuljettiin Galapagos-saarille ja sieltä Panamaan ja -Mexicon Acapulcoon. Sieltä Malaspinan molemmat laivat purjehtivat -Alaskaan mainittua salmea etsimään. Tutkittiin Yakutat-lahti ja Mount -St. Eliaksen seutu, jonka suunnattomista jäävirroista Malaspina toi -ensimmäisen seikkaperäisen kuvauksen. Suurin sen glaciereista on -nykyisin hänen nimisenään tunnettu. Kun salmea ei löydetty, niin -Malaspina purjehti rannikkoa alaspäin ja saapui syksyllä 1791 takaisin -Acapulcoon. - -Acapulcosta hän v. 1792 purjehti Tyynen meren poikki Filippiineille, -jatkaakseen niiden tutkimista. Seuraavana vuonna hän kävi Australiassa -Port Jacksonissa, johon englantilaiset olivat vähäistä ennen -perustaneet siirtokunnan, ja tutki sitten Tyynen meren eteläosia. -Syksyllä 1794 hän palasi takaisin Espanjaan, neljä vuotta retkellä -oltuaan. Hän toi mukanaan suunnattoman tieteellisen aineskokoelman, -mutta sitä ei valitettavasti ole koskaan täysin hyväksi käytetty. -Malaspina joutui valtiollisten juonien uhriksi ja vietiin vankeuteen, -ennenkuin hän vielä ennätti ruveta kokoelmiaan julkaisemaan. Vasta -v. 1885 suuri osa niistä julkaistiin. Elämänsä loppuosan hän eli -kotimaassaan Italiassa. - -Samaan aikaan kuin Malaspina oli Yhdysvaltain luoteisrannikolla pari -muutakin espanjalaista ja ranskalaista retkikuntaa, joiden tulokset -eivät kuitenkaan olleet suuren arvoiset. Ranskalainen kapteeni Marchand -tutki tarkemmin Marquesas-saariston, edelliset purjehtijat kun olivat -tutustuneet vain sen eteläosaan. Matkalla oli mukana ranskalainen -meritutkija Fleurien, joka kirjoitti siitä kertomuksen. - -Sekä Englannissa että Espanjassa yhä vielä luultiin, että Tyynestä -merestä löydettäisiin salmi Hudson-lahteen: toiset päättivät sen -alkavan Juan de Fuca-salmesta, jonka perukoihin ei vielä kukaan -ollut tunkeutunut. Kapteeni Yrjö Vancouver sai tämän kysymyksen -ratkaistavakseen. - - - - -Yrjö Vancouver ja Amerikan luoteisrannikon kartoitus. - - -Vancouver oli, samoin kuin useat muutkin hänen aikansa parhaista -purjehtijoista, Cookin oppilas ja oli perinyt monta suuren edeltäjänsä -etevää ominaisuutta. Hän lähti matkaan kahdella laivalla huhtikuussa -1791, purjehti Hyväntoivonniemen ympäri Intian mereen ja saapui -syyskuussa myrskyisen matkan jälkeen Australian rannikolle, jota hän -tutki pitkän matkan. Tasmanian ohi purjehdittiin Uuteen Seelantiin ja -korjattiin sen rannikon karttaa, jonka jälkeen purjehdittiin Tahitiin -ja sieltä Sandwich-saarille, joiden olot olivat Cookin käynnin jälkeen -paljon muuttuneet, muun muassa sen johdosta, että turkiskauppiaat -olivat tuoneet saaristoon ampuma-aseita. Huhtikuun puolivälissä 1792 -saavuttiin »Uuden Albionin» rannalle ja retkikunta saattoi aloittaa -varsinaisen työnsä. Koko rannikko tarkoin tutkittiin ja kartoitettiin -pohjoista kohti edeten. Se oli yleensä suora ja suojaisia lahtia -oli vähän, vaikka takamaa olikin kaunis, metsäinen ja vuorinen. Kap -Mendocinon ohi yhä kauemmaksi pohjoista kohti edettäessä tavattiin -siellä täällä alkuasukkaita, jotka olivat ystävällisiä ja avuliaita. -Eräässä kohdassa merivesi oli sameata kuin jokivesi, mutta Vancouver -ei keksinyt syytä, suurta Columbia-jokea, joka sillä kohdalla purki -vetensä mereen. Joen oli vähäistä ennemmin löytänyt amerikkalainen -purjehtija Robert Gray, joka sille oli antanut laivansa nimen. -Vancouver tapasi matkalla tämän purjehtijan ja kuuli hänen löydöstään, -joka sitten vaikutti, että Oregonin rannikko joutui Yhdysvalloille -eikä Englannille. Joen varsinaiset löytäjät lienevät kuitenkin olleet -espanjalaiset, jotka paria vuosikymmentä aikaisemmin samalla olivat -julistaneet rannikon omakseen. - -Huhtikuun 29:ntenä Vancouver saapui Juan de Fuca-salmeen, joka oli -purjehtijain kesken kuulu, vaikk'ei kukaan ollut sitä tutkinut eikä -edes nähnytkään se mies, josta se on nimen saanut (II, s. 419). -Vancouver ryhtyi nyt kartoittamaan- näitä erinomaisen monimutkaisia -rantavesiä ja suoritti työn, jonka vertoja perusteellisuuden ja -tarkkuuden puolesta löytöretkien historia tuskin toista tuntee. Hän oli -päättänyt tutkia joka sopen, josta ehkä saattaisi lähteä Atlantinmereen -tuo kauan kaivattu salmi, ja silmäys karttaan riittää osoittamaan, -kuinka suunnaton määrä lahtia ja kapeita vuonoja sitä varten oli -perukkaan saakka etsittävä ja kartoitettava. Vancouver aina jätti -molemmat laivansa varmaan ankkuripaikkaan ja upseereineen veneillä -suoritti rantavesien tutkimisen ja kartoituksen. Monet paikat, jotka -näillä retkillä nimitettiin, muistuttavat meille hänen upseereitaan, -muun muassa Puget Sound-vuono, joka Juan de Fuca-salmesta pistää kauas -Washingtonin sisäosiin. Veneretkillä koottiin runsaasti havaintoja -maan luonnosta ja asukkaista ja Vancouver laati niiden perustuksella -kertomuksen maan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Puget Sound metsineen -ja niittyineen varsinkin herätti luonnonkauneudellaan ihastusta; mutta -se oli silloin vielä melkein asumatonta seutua. Sisämaasta näkyi -korkeita lumihuippuja, ja korkein sai nimekseen Mount Rainier erään -meriupseerin mukaan, joka myöhemmin yleni amiraaliksi, samoin kuin -Pugetkin. - -Kun salmea ei löytynyt näiltä vesiltä, niin retkikunta vähitellen -alkoi kulkea rannikkoa seuraillen pohjoista kohti, tutkien tarkkaan -Vancouverin saaren ja mannermaan välisen rannan Nootka-salmeen saakka -ja hankkien varman tiedon siitä, ettei ainakaan näiltä latitudeilta -ollut väylää Hudson-lahteen. Osan salmesta olivat jo espanjalaiset -ennättäneet tutkia. Pohjoisempana maisemat muuttuivat yhä jylhemmiksi -ja karummiksi, vuoret paljaammiksi, mutta asukkaitten kanssa oltiin -kaikkialla mitä parhaissa väleissä. - -Elokuun lopulla retkikunta palasi Nootka-salmeen, Vancouver-saaren -länsirannalle, johon oli saapunut kotimaasta varastolaiva ynnä -espanjalainen komissaari Quadra, jonka kanssa piti sovittaman -rannikon omistuksesta. Mutta kun sopimusta ei saatu aikaan, niin -Vancouver lähetti yhden upseereistaan kotimaahan ohjeita saamaan ja -purjehti itse etelää kohti. Yksi hänen laivoistaan — hänellä oli -varastolaivan saavuttua kolme — purjehti Columbian suistamolahteen -hyökylaineitten läpi, jotka melkein kokonaan salasivat salmen suun, -ja retkeläiset nousivat jokea pitkän matkaa sisämaahan, tutkien -sen väyliä ja seurustellen asukkaitten kanssa, jotka pitkin matkaa -olivat ystävällisiä. Lähellä etäisintä saavutettua kohtaa nähtiin -komea, lumipeittoinen vuori, joka sai nimensä etevästä purjehtijasta -lordi Koodista. Retkikunta sitten viipyi jonkun aikaa Californian -Montereyssa, jonka jälkeen se purjehti Sandwich-saarille. Välillä -huomattiin olemattomaksi eräs saaristo, jonka espanjalaiset olivat -karttaan merkinneet, paranneltiin Sandwich-saariston karttaa ja -palattiin maaliskuussa 1793 Amerikan rannalle edellisenä syksynä -kesken jäänyttä työtä jatkamaan. Syksyn tullessa oli rannikko 56°44':n -leveydelle saakka huolellisesti kartoitettu. Etäisin niemi sai nimeksi -Kap Decision (Ratkaisun nokka), sillä siihen saakka oli kaikiksi -ajoiksi osoitettu toivotun salmen olemattomuus. Vancouver nimitteli -vedet ja maat, mutta säilytti myös semmoisia nimiä, joita eräs -varhaisemmin käynyt espanjalainen retkikunta oli antanut. Tämän jälkeen -hän palasi Nootkaan ja Montereyhin, mutta kun vastaanotto siellä oli -epäystävällinen — Monterey silloin vielä kuului Espanjalle — niin hän -purjehti Sandwich-saarille talvea viettämään, käyttäen tilaisuutta -saariston kartan parantamiseksi. - -Maaliskuussa 1794 Vancouver vielä kerran palasi Amerikan -luoteisrannikolle työtään jatkamaan. Hän purjehti nyt Alaskan -etelärannikolle, tutki suuren Cook-vuonon ja vuonot siitä itään päin, -kunnes sai tämän kartoituksen edellisen kesän työhön liitetyksi. Pitkin -matkaa saatiin ihailla rannikkoa seurailevaa mahtavaa alppijonoa -ja Vancouver sen yhtenäisestä rintamasta päätti, ettei sen poikki -saattanut olla mitään aukkoa mantereen sisäosiin. Kun Chatham- ja -Lynn-vuonon seudut vielä oli perinpohjin etsitty, niin oli suuri työ -loppuun suoritettu, ja Vancouver upseereineen ja miehineen vietti -suuren juhlan. Retkikunta purjehti Nootkaan ja sieltä Chilen ja -Kap Hoornin kautta kotimaahan. Tuskin ennätti Vancouver kirjoittaa -retkestään kertomusta, kun hänet kuolema tapasi v. 1798, ja hänen -veljensä yhdessä kapteeni Pugetin kanssa julkaisi matkakertomuksen. - -Kapteeni Broughton, jonka Vancouver oli lähettänyt kotimaahan ohjeita -hakemaan, takaisin palattuaan purjehti Hawaijin kautta Japaniin, -korjaten ja täydentäen paljon sen karttaa. Toisella matkallaan hän -korjaili ja täydensi La Pérousen laatimaa Sahalinin sekä Amurin -suistamon ja Korean välisen mannerrannikon karttaa. Tällä matkalla hän -menetti toisen laivansa Japanin rannikolla. Hän palasi Englantiin v. -1799. - - - - -Australian valtaus. - - -Englannin hallitus päätti v. 1786 perustaa Australiaan -vankilasiirtokunnan ja valitsi sen paikaksi Botany Bayn, jossa Cook -oli noussut maihin ja tavannut niin paljon kasveja, että hän oli -siitä lahdelle nimen antanut. Kapteeni Arthur Phillip lähetettiin -seuraavan vuoden alkupuolella pienen laivaston keralla yritystä alkuun -panemaan. Ensimmäisen siirtokunnan paikaksi valittiin kuitenkin -viereinen Port Jackson, koska sillä Botany Bayhin verraten oli paljon -etuja. Satama oli erinomainen, ja pienestä vankilasiirtokunnasta, -joka sen etelärannalle perustettiin, kasvoi aikaa myöten Sydneyn -kaupunki. Tyhjinä palaavat laivat kulkivat eri teitä ja täydensivät -monella tavalla entisiä löytöjä. Eräs purjehti Tyynen meren keskitse -Kermandec-saarien kautta Tahitiin, jossa Cookin vanhat tuttavat -Otu ja Oedidi vielä elivät, mutta Omai oli kuollut. Laiva sai mitä -parhaan vastaanoton, ja miehistö, jonka kesken keripukki oli tehnyt -pahoja tuhoja, nopeaan parani. Tahitista kapteeni Lever purjehti -Macaoon. Luutnantti Shortland tutki Uuden Guinean koillispuolisia -saaristoita, luullen Salomon saarien olevan samaa suurta saarta. -Keripukki alkoi kuitenkin tehdä niin kamalia tuhoja, että toinen -laivoista oli upotettava, ja toinen töin tuskin pääsi Bataviaan, josta -kotomatka kulki tuttuja teitä. Samoin toisetkin palaavista laivoista -mikä milläkin kulmalla täydensivät karttaa. Luutnantti Ball, joka -niinikään tutki Salomon saaria, palasi kotimaahan Kap Hoornin tietä ja -toi mukanaan Eurooppaan ensimmäisen kengurun. Kapteenit Marshall ja -Gilbert purjehtivat Mikronesian kautta, joka oli Tyynen meren vähimmin -tunnettuja osia, löytäen saaristot, jotka ovat heistä nimensä saaneet. - - - -William Bligh ja »Bountyn» seikkailut. - - -Samaan aikaan kun Australia sai ensimmäisen siirtokuntansa, Englannin -hallitus lähetti retkikuntia, joiden piti tuoda leipäpuu Tyynen -meren saarilta Länsi-Intiaan. Josef Banks, Cookin mukana ollut -luonnontutkija, hartaasti kannatti näitä yrityksiä. Ensimmäisen -retken teki luutnantti William Bligh »Bounty» laivalla. Bligh, joka -oli etevä ja tarmokas, vaikka kiivas ja mielivaltainen kapteeni, -purjehti Hyväntoivonniemen ympäri, Uuden Seelannin ja Bounty-luotojen -kautta Tahitiin ja otti sieltä suuren joukon leipäpuita. Mutta -Ystävyyssaarilla laivaväki Fletcher Christianin johdolla teki -kapinan, se kun oli kapteeniinsa suuttunut ja ihastunut Polynesian -asukkaihin ja luontoon. Bligh ja hänen kanssaan 18 miestä pantiin -pieneen laivaveneeseen, mukaan vähän ruokavaroja mutta aseita ei -ensinkään. Vaikka tämä täpötäysi vene vähine varustuksineen täten -hylättiin avuttomaksi valtamerelle, niin pelastui se kuitenkin, ja -harvoin on vähemmillä apuneuvoilla suoritettu uljaampaa merimatkaa. -Bligh veneineen jonkun aikaa kuljettuaan näki maata ja saapui -Tofoa-saareen, jossa kuitenkin koko joukko oli vähällä saada surmansa -asukkaitten kavalassa äkkihyökkäyksessä. Ei ollut muuta pelastuksen -keinoa kuin ruveta pyrkimään veneellä Itä-Intiaan. Vaikk'ei Blighillä -ollut karttaa, niin purjehti hän kuitenkin pasaadituulen tasaisesti -työnnellessä ensin Fidshi-saarille, kulki tämän saariston läpi, -tuli Uusille Hebrideille ja sieltä vihdoin aavan meren poikki pääsi -Australian rannikolle. Vene onneksi tapasi barrierisärkän — Australian -rannikon ulkopuolella kulkevan korallisärkän — 13 leveysasteen -vaiheilla, jolla kohdalla siinä on aukko. Australian rannalla tavattiin -pieni saari, joka nimitettiin »Pelastuksen saareksi». Matka rannikkoa -pitkin Torresin salmeen suoritettiin kuudessa päivässä. Ruoan avuksi -koottiin rannalta äyriäisiä ja mitä muuta syötävää löydettiin. Tosin -alkoivat miesten voimat yhä enemmän loppua, mutta siitä huolimatta -päästiin onnellisesti Torresin salmen läpi ja saavuttiin Timoriin 12 p. -kesäk., 41 päivää siitä kun oli Tofoasta lähdetty. 41 vuorokaudessa oli -kuljettu kaikkiaan 6000 kilometriä, s.o. 146 kilometriä vuorokaudessa. -Säät ja tuulet olivat olleet mitä suotuisimmat. Muutoin ei niin -nopea matka pienellä veneellä olisi ollut mahdollinen. Kupangissa -hollantilaiset uudisasukkaat ottivat mitä ystävällisimmin vastaan -Blighin ja hänen toverinsa. Heille myötiin pieni kuunari ja sillä he -sitten purjehtivat ensinnä Bataviaan ja sitten edelleen Eurooppaan. -Bligh ennätti vielä ennen kuolemaansa nähdä monet vaarat ja seikkailut -ja yleni amiraaliksi. Toisella retkellä hän kuljetti Tahitista -leipäpuunkin Länsi-Intiaan. - -»Bountyyn» jääneet kapinoitsijat, kaikkiaan 25 miestä, palasivat -Tahitiin, jossa he olivat ennättäneet tehdä saaren impien kanssa -lemmenliittoja, — juuri nämä liitot olivatkin suurimpana syynä siihen, -että he kapteeniaan vastaan kapinoivat — osa heistä jäi Tahitiin, -toinen osa, kahdeksan miestä, Fletcher Christianin johdolla otti -Tahitista kuusi miestä ja kaksitoista vaimoa ja purjehti sitten -»Bountylla» Pitcairn-nimiselle saarelle, joka on Tahitista noin 2300 -kilometriä länsilounatta kohti, Paumotu-saariston uloimpia. Saari on -jyrkkä, yli 600 metriä korkea basalttikeila, ainoastaan vähän päälle -viisi neliökilometriä alaltaan. Laaksoissa on erinomaisen hedelmällistä -maata ja ilmasto on leutoa, sillä Pitcairn on melkein käännepiirin -alla. Kiviaseista ja samanlaisista kivipatsaista päättäen, joista -Pääsiäissaari on kuulu, Pitcairn on esiaikoina ollut asuttu, mutta -»Bountyn» miesten sinne saapuessa se oli aivan autio. Christian -Fletcher nousi saarelle maihin ja perusti sinne siirtokunnan. »Bounty» -poltettiin. Petoksien ja hurjan elämän vuoksi ensimmäiset vuodet tämän -kauniin saaren historiaa kuitenkin olivat sangen synkät. V. 1800 kaikki -miehet olivat kuolleet, paitsi Alexander Smith, joka oli menestyksellä -kasvattanut nousevaa nuorisoa ja eli aina vuoteen 1829. Seuraavana -vuonna koko siirtokunta muutti Tahitiin, koska Pitcairnin ilmasto oli -metsien hävityksen jälkeen huononnut, mutta Tahitin löyhtynyt siveys -ja lämmin ilmanala oli pitcairnlaisille niin vastenmielinen, että he -vuoden kuluttua palasivat takaisin saarelleen. 1856 he taas kaikin — 60 -nainutta ihmistä ja 134 henkeä nuorisoa — muuttivat Norfolk-saarille, -josta kuitenkin osa pian palasi takaisin. 1870-luvulla siirtokunta -oli erinomaisessa kunnossa, mutta viime vuosisadan lopulla huomattiin -väestökannan liian läheisten sukulaisten avioliittojen takia suuresti -rappeutuneen ja siveyden löyhtyneen. Saarella puhuttiin sangen -omituista kielimurretta, joka oli muodostunut Tahitista tulleiden -vaimojen kielestä. Suurin osa täysikasvuisista kuitenkin puhui myös -englannin kieltä. Väkiluku on nykyisin noin 170 henkeä ja saarelaisilla -on oma laiva, joka välittää heidän kauppaliikettään. - -Huonommin kävi niiden, jotka olivat Tahitiin jääneet. Heistä osa -saatiin kiinni, kuusi vietiin sotaoikeuden tuomittavaksi Englantiin -ja kolme v. 1792 mestattiin. Lord Byron on tämän valtameriseikkailun -ikuistanut ihanassa »Saari» runoelmassaan. - -Englannin hallitus lähetti kapteeni Edwardsin »Pandarolla» etsimään -kadonnutta »Bountya» ja saattamaan kapinalliset edesvastuuseen, -ynnä samalla jatkamaan tutkimuksia. Edwards saikin Tahitista kiinni -yllämainitut kuusi miestä, mutta turhaan hän muilta saarilta etsi -»Bountya» ja sen miehiä. Risteillessään hän löysi useita uusia saaria, -ja tapasi Vanicoronkin, sen saaren, jolla La Pérouse luulon mukaan oli -kärsinyt haaksirikon. Mutta kun hän ei lähettänyt maihin venettä, niin -ei hän kadonneitten ranskalaisten kohtalosta saanut mitään tietoa. -Torresin salmeen pyrkiessään »Pandora» purjehti koralliriutalle ja -upposi, osa miehistöstä laivan mukana. Suurempi osa kuitenkin pelastui -veneihin ja suoritti niissä tosin lyhyemmän, mutta muutoin täysin yhtä -vaikean retken Timoriin kuin Blighkin. - - - -D'Entrecasteaux. - - -Samaan aikaan oli Tyynen meren länsiosissa toimessa ranskalainen -retkikunta, jonka johtajana oli Bruni d'Entrecasteaux. Sen päätehtävänä -oli La Pérousen retkikunnan etsiminen, kuten jo mainitsimme. -»Recherche» ja »Esperence» lähtivät Brestistä 28 p. syysk. 1791; -jälkimmäisen laivan komentajana oli Hun de Kermandec, jonka nimi on -säilynyt Etelämeren nimistössä. Useita tiedemiehiä seurasi retkelle. - -Ensiksi poikettiin Teneriffaan, jonka huipulle ranskalaiset -tiedemiehet nousivat. Kapissa saatiin kuulla, että muka eräs -englantilainen retkikunta oli nähnyt ranskalaisten upseerien -univormuja Amiraliteétti-saarilla, Uuden Guinean pohjoispuolella, ja -sinne senvuoksi päätettiin lähteä etsimään. Amsterdam- ja St. Paul- -saarien ohi d'Entrecasteaux purjehti Van Diemenin maan, nykyisen -Tasmanian rannikolle, johon pysähdyttiin. Luonnontutkijat käyttivät -aikaa retken tekemiseen maan sisäosiin, jossa varsinkin kumipuut -(Eucalyptus) suunnattomalla koollaan herättivät heidän huomiotaan. -He näkivät niinikään mustia joutsenia ja kenguruita sekä kohtasivat -maanasukkaita. D'Entrecasteaux sitten purjehti Tasmanian etelärantaa -itää kohti ja kartoitti siitä kappaleen, antaen nimiä salmille ja -saarille. Tasmaniasta hän purjehti Uuteen Caledoniaan, kartoittaen sen -lounaisrannikon erinomaisen vaarallisesta purjehduksesta huolimatta. -Salomon saarien kautta matka sitten piti Amiraliteetti-saarille, mutta -vaikka ne tarkkaan etsittiin, niin ei tavattu La Pérousesta eikä hänen -retkikunnastaan vähintäkään jälkeä. - -Hankittuaan Amboinasta vereksiä ruokavaroja d'Entrecasteaux purjehti -Australian mannermaan lounaisrannalle ja seurasi sitä itää kohti, ei -kuitenkaan niin kauaksi, että olisi löytänyt salmen, joka erottaa -Tasmanian mannermaasta. Luonnontutkijat kävivät maissa; kerran rantaan -poikettaessa Riche eksyi muista ja vaelsi pari päivää ilman ruokaa, -ennenkuin löysi takaisin muitten luo. Vastatuulien ja vedenpuutteen -vuoksi d'Entrecasteaux purjehti Tasmaniaan, ennenkuin oli saapunut -salmeen saakka. Mutta manteren rannikkoa kulkevasta voimallisesta -virtauksesta hän päätti, että salmi oli olemassa. Tasmaniassa -viivyttiin jälleen jonkun aikaa ja Labillardière, joka sitten kirjoitti -retkestä matkakertomuksen, kokosi paljon tietoja sen asukkaista. Matkaa -jatkettiin sitten Uuden Seelannin ohi Tongatabuun ja Ystävyyssaarille, -joilla viivyttiin joku kuukausi. Sieltä matka piti Uusien Hebridien -kautta Uuteen Caledoniaan, jonka sisäosasta näkyville vuorille -luonnontutkijat tekivät retken, nähden niiden kukkuloilta meren -vastakkaiselta puolelta. Tavattiin asukkaita, jotka yleensä olivat -ystävällisiä, vaikka ihmissyöjiä, mutta heiltä ei saatu minkäänlaisia -tietoja La Pérousen retkikunnasta. Ruostunut kynttilänjalan kanta oli -ainoa muisto, mitä siellä oli Cookistakaan säilynyt. Kapteeni Kermandec -kuoli Uudessa Caledoniassa. - -Sitten d'Entrecasteaux purjehti Santa Cruz-saarille, joilla täytyi -tapella alkuasukkaitten kanssa, ja sieltä Salomon saarien kautta Uuden -Guinean itäpään edustalla olevaan saaristoon, josta hän löysi useita -uusia saaria, täydentäen Bougainvillen löytöjä ja antaen löytämilleen -saarille nimiä itsensä ja naapuriensa mukaan. Monta kertaa laivat -olivat vaarassa näillä riuttaisilla vesillä, mutta aina ne lopulta -pelastuivat umpimutkista. Vihdoin saavuttiin Uuden Guinean rannikolle, -seurattiin sitä ja poikettiin sitten nykyisille Bismarck-saarille, -joiden suurimman saaren, silloisen Uuden Britannian, kartoituksen -d'Entrecasteaux Dampierin jäljeltä täydensi. Mutta ennenkuin hän -vielä ennätti poistua tästä saaristosta, yllätti hänet äkkitauti ja -kuolema, ja Dauribeau sai retkikunnan johdon. Pontevan ja kyvykkään -d'Entrecasteauxin kuoltua taudit alkoivat tuhota muutakin miehistöä, -niin että molemmat ranskalaiset laivat hyvin heikontunein miesvoimin -saapuivat Javaan. Siellä Dauribeau kuoli ja suurin osa retkikunnan -jäsenistä otettiin sotavankeuteen, koska matkan aikana oli syntynyt -sota Ranskan ja Hollannin välillä. Sotavangit, joiden joukossa oli -Labillardière, kuljetettiin v. 1795 Mauritiukseen ja sieltä vasta -seuraavana vuonna kotimaahansa Ranskaan. - -Vaikka retkikunta ei löytänytkään La Pérousea eikä saanut tietoja, -jotka olisivat hänen katoamistaan valaisseet, niin kartutti se -kuitenkin suuressa määrin Tyynen meren tuntemista ja varsinkin -luonnontutkijat toivat mukanaan runsaan saaliin. Labillardièren -kokoelmat tosin otettiin takavarikkoon ja vietiin Englantiin, mutta -Josef Banksin välityksellä ne luovutettiin hänelle takaisin. - -Retkiä Tyynelle merelle tehtiin tämän jälkeen harva se vuosi, mutta -vaikka löydettiinkin ennen tuntemattomia pieniä saaria monella -retkellä, niin eivät ne enää olleet niin tärkeitä, että kannattaisi -niitä kaikkia erikseen mainita. V. 1796 kapteeni Wilson »Duffilla» -kuljetti lähetyssaarnaajia Tahitiin ja useihin muihin Tyynen meren -saariin. Matkalla hän muun muassa täydensi Fidshi-saariston karttaa. -Kahdeksannentoista vuosisadan lopulla olivat Tyynen meren maantieteen -pääpiirteet selvitetyt. Neljänä viimeisenä vuosikymmenenä oli saatu -enemmän aikaan kuin koko sinä aikana, joka oli kulunut Magalhãesin -matkasta. Yhdeksännentoista vuosisadan purjehtijoille oli jäänyt vain -yksityiskohtien oikominen ja täydentäminen. - - - - - -LÄNSIMAISET VALLOITTAJAT IDÄSSÄ. - - - - -Siperian valtaus. - - -Samoihin aikoihin kun Euroopan merikansat valtasivat Uuden maailman ja -Itä-Intian ja vakoilivat kaikki meret, tutkivat ja anastivat venäläiset -Aasian suunnattoman laajan pohjoisosan. Tämä työ toimitettiin kuitenkin -jotenkin huomaamattomasti, siitä hyvin vähän tiedettiin, ennenkuin -valtaajat Aasian pohjoisosan poikki olivat saapuneet Tyynen meren -rannoille ja valmistautuneet, Beringin meren poikki purjehdittuaan, -valtaamaan jalansijaa Uuden maailman luoteiskulmilta. James Cook tapasi -venäläiset jo Aleutien saarilla. Ennenkuin he olivat sinne saapuneet, -olivat he tutkineet koko Siperian Uralista Beringin meren rannoille -saakka ja osapuilleen kartoittaneet Jäämeren rannan. - -Mitkä Siperian vaiheet historiallisella ajalla ovat olleet, siitä -tuskin koskaan saadaan muuta selkoa kuin muutamia pääpiirteitä. Nämä -kylmät syrjäiset seudut eivät ole voineet kehittää suurta sivistystä -eivätkä valtakuntia, mutta ne ovat välillisesti saaneet tuta historian -suonen sykkivän siten, että Keski-Aasian arojen suuret tapaukset ovat -sinne lähettäneet muserrettujen kansojen tähteitä turvaa etsimään. -Siperian vanhimmat asukkaat ovat tästä syystä tulleet tungetuiksi yhä -kauemmaksi Jäämeren rantoja kohti. - -Kallolöydöistä on päätetty, että Pohjois-Aasiassa jääkauden -jälkiaikoina on asunut samanlaista pitkäkalloista rotua kuin -Euroopankin pohjoisosissa, mutta tämä on aikain kuluessa sulanut -lyhytkalloisiin rotuihin, ja tästä sekoituksesta jotkut arvelevat -suomensukuisten kansain saaneen alkunsa. Ainoastaan Jenissein latvoilla -lienee säilynyt vanhaa, pitkäkalloista rotua, muualla ovat uudet -kansat sekä sekoittaneet veren että muuttaneet elämänlaadun, levittäen -aroilta karjanhoidon aina pohjoisille tundroille saakka, joilla lehmän -sijasta poro on tullut sen perustukseksi. Siperian länsiosissa tulivat -suomensukuiset kansat vallitseviksi, itäosissa taas mongolilaiset, -etenkin tunguusit, mutta näiden molempien rotujen välitse tunkeutuivat -turkkilaiset jakuutit verraten myöhäisinä aikoina pohjoista kohti aina -Jäämeren rannoille saakka, ja heille onnistui nautakarjan totuttaminen -Lenankin laakson ankaraan ilmanalaan. Otaksutaan burjaattien, jotka -13:nnen vuosisadan suuren kansainvaelluksen aikana saapuivat Amurin -laaksosta Baikal-järven seuduille, ajaneen heidät edellään. - -Länsi-Siperian aroilla lienevät madjaarit asuneet, ennenkuin he -ensimmäisen vuosituhannen alkupuoliskolla hunnien keralla lähtivät -liikkeelle länttä kohti, lopulta anastaen Unkarin pustat. Heidän -paimenalueensa varmaan ulottuivat melko kauas etelään, niin että -he joutuivat paljon tekemisiin turkkilaisten kansain kanssa ja -heiltä saivat paljon kielellisiä aineksia ja varmaan turkkilaista -vertakin. Madjaarien lähdettyä valtasivat mongolilaiset kirgiisit -Lounais-Siperian arot, mutta heidän pohjoispuolellaan suomensukuiset -kansat muodostivat ryhmityksen, jota sanottiin Jugriaksi. -Valtiollista kokonaisuutta tällä alueella ei ollut, mutta se saavutti -turkiskaupallaan melko paljon huomiota. Jo 11:nellä vuosisadalla -novgorodilaiset kulkivat Uralin poikki ja Jugria taipui mahtavalle -kauppavallalle veroa maksamaan. Aivan taistelutta ei Novgorod -kuitenkaan saanut tätä maata hallita, sillä sen asukkaat kapinoivat -useita kertoja. Sotaretki, joka Novgorodista tehtiin v. 1193, päättyi -onnettomasti. Ja ennenkuin ennätettiin tehdä uutta retkeä, aloittivat -mongolit suuret valloitusretkensä, lamaten Novgorodinkin toimitarmon. - -Kun Kiptshak-niminen mongolivaltakunta hajosi, valtakunta, joka käsitti -suuren osan Venäjää ja Kaspian aroja, niin alkoivat mongoliruhtinaat -perustaa Länsi-Siperiaan pieniä itsenäisiä ruhtinaskuntia. Huomattavin -näistä pikkuvalloista käsitti Tobol-joen alijuoksun; sen pääkaupunki -oli nykyisen Tjumenin seuduilla. Se kävi sotia voguuleja ja ostjakkeja -vastaan ja valloitti maata, niin että pääkaupunki voitiin siirtää -Tobolskin seuduille, johon perustettiin Isker- eli Sibir-niminen -linnoitettu kaupunki. - -Ostjakkeihinkin nämä valtiolliset kehitykset vaikuttivat. -Ostjakkilaisheimot alkoivat rakentaa itselleen varustettuja kyliä ja -kaupungeita, jotka tosin enimmäkseen olivat sangen pieniä, ja niissä -heidän omat heimopäällikkönsä hallitsivat ja vallitsivat tataarilaiseen -tapaan. Suurin ostjakkivaltio kykeni liikkeelle asettamaan vain 300 -asestettua miestä eikä sen väkiluku liene ollut suurempi kuin pienen -suomalaisen seurakunnan. Tämän valtiollisen hajaannuksen vuoksi -venäläisten oli helppo uudelleen anastaa maa haltuunsa. - - - -Stroganowit. - - -Venäläisen turkiskaupan huomattavimpia uranuurtajia oli Mursa niminen -tataaripäällikkö, joka viidennellätoista vuosisadalla kääntyi -kristinuskoon, saaden samalla uuden nimen, Spiridion. Hän perusti -Wytshegdan ja Vienan haaroihin Solwytshegorsk-nimisen kauppapaikan, -josta tuli turkiskaupan keskusta. Hänen vaikutusvaltansa levisi -nopeaan, ja lopulta hänen miehensä kulkivat Uralinkin poikki ja -saapuivat Irtyshin syrjäjokien latvoille. Eräällä niille kulmille -tekemällään retkellä joutui Spiridion itse tataarien vangiksi, ja taru -kertoo heidän kostaneen hänelle uskosta luopumisen ja venäläisiin -liittymisen siten, että he höyläsivät hänet kuoliaaksi. Tästä muka -suku sitten sai Stroganowin nimen, jonka nimisenä jo hänen poikansa, -Anika Stroganow, oli tunnettu. Hän sai Iivana III:lta Kaman seudut -läänikseen ja harjoitti erinomaisen laajaa turkiskauppaa sekä toi -paljon venäläisiä siirtolaisia Kaman ja sen syrjäjokien varsille. -Stroganowin pojat saivat oikeuden linnoittaa kylänsä ja pitää -sotaväkeä palveluksessaan ja heidän aikanaan turkiskauppiaitten valta -itää kohti leviämistään levisi. V. 1574 Stroganowit saivat oikeuden -rakentaa linnojaan Uralin itäpuolellekin ja valloittaa koko Siperian, -jossa Kutshum kaani paraillaan levitti muhamedin uskoa alamaistensa -keskeen, niin että koko Siperia näytti muhamedilaistuvan, ennenkuin -kristinusko sinne ennättäisi. Kutshum vihasi venäläisiä kauppiaita, -jotka uhkasivat hänen länsirajaansa, ja alkoi jo hävittää Kaman -ja Tshussowajan laaksoissa olevia Stroganowien asemia. Suorastaan -itsepuolustus siis pakotti näitä ryhtymään häntä vastaan sotatoimiin. -Saksalaisia, puolalaisia ja liettualaisia virtasi heidän palvelukseensa -ja varsinkin Iivana IV:n karkoittamia kasakoita, joita sanottiin -Etelä-Venäjän vitsaukseksi. Jermak Timofejev, mahtavin pelastuneista -kasakkapäälliköistä, pakeni 6000 miehen keralla Volgan varsia Kaman -laaksoon ja tarjosi Stroganoweille palveluksiaan, ja nämä suostuivat -Jermakin sotaretkeen Sibirin hallitsijaa vastaan, vaikkapa Jermak vielä -olikin henkipattona. - - - -Jermakin Siperian retket. - - -Kesällä 1578 Jermak kasakoineen lähti ensimmäiselle retkelleen, -Tshussovajan laaksoa vedenjakajalle nousten. Oppaiden ja ruokavarain -puute kuitenkin saattoi retkikunnan niin tukalaan tilaan, että sen -täytyi lähteä paluumatkalle tyhjin toimin, paljon väkeä erämaihin -menetettyään. Parin vuoden päästä Jermak kuitenkin lähti uudelle -retkelle, tällä kertaa mukanaan Stroganowienkin sotaväkeä ja heidän -kaikin puolin varustamanaan. Taistellen ja paljon rasituksia kärsien -retkikunta tällä kertaa pääsi Tobolin lisäjoen Turan laaksoon saakka, -jossa se vietti talvea ankarissa pakkasissa. Kevään tullen oli -Jermakilla ja kahdella nuorella Stroganowilla 5000:sta miehestä vain -1000 jäljellä, mutta joukon pienuudesta huolimatta he päättivät jatkaa -yritystä. Irtyshin ja Tobolin yhtymäkohdalta tavattiin Kutshumin leiri, -jossa näytti olevan jurttia penikulmittain, mutta vaikka ylivoima -näyttikin suurelta, teki Jermakin hyvin asestettu pieni armeija -kuitenkin hyökkäyksen ja 23 p. lokak. 1581 ratkaistiin Siperian kohtalo. - - - -Sibirin valloitus. - - -Kuri ja ampuma-aseet saivat voiton nuolilla ja keihäillä taistelevasta -ylivoimasta, kristinusko islamista, Kutshumin joukot sitkeän ja -verisen tappelun jälkeen kääntyivät pakoon ja Jermak valloitti -Sibirin kaupungin, joka tavattiin autiona. Sinne saapuivat ympäristön -kansat uutta valloittajaa tervehtimään ja hänelle turkiksia veroksi -tuomaan. Hän lähetti täältä Iivana Julmalle 2400 soopelinnahkaa -lahjaksi, pyytäen päästä hänen suosioonsa, ja Moskovan tsaari soi -hänelle anteeksiannon ja nimitti hänet Siperian maaherraksi. Samalla -hän lähetti Jermakille omat sotisopansa kunnialahjaksi. Kutshum -kuitenkin kolmen vuoden kuluttua valloitti Sibirin takaisin, ja Jermak -pakomatkalla Irtyshin poikki uidessaan teräspaitansa painosta hukkui. -Hänen sotajoukkonsa pakeni takaisin Uralin poikki. - -Iivana tsaari ryhtyi kuitenkin nyt itse valloitusta jatkamaan, ja -sitkeän, vuosikausia kestäneen taistelun jälkeen Kutshum kaani -kukistettiin, eikä hänestä sen koommin puhuta. V..1587 perustettiin -Tobolsk siihen paikkaan, jossa Tobol laskee Irtyshiin, ja nopeaan -kasakat siitä käsin levittelivät Venäjän valtaa yhä kauemmaksi itää -kohti. Asutus oli siksi harvaa, ettei väestö olisi voinut heidän -tunkeutumistaan vastustaa, vaikka olisi koettanutkin, ja lisäksi -vesiväylät edistivät valloitusta tehokkaammin kuin ensi silmäyksellä -näyttääkään. - - - -Siperian vesitiet. - - -Vaikka Siperian valtajoet kaikki juoksevat etelästä pohjoiseen, -Jäämereen laskien, niin muodostavat niiden syrjäjoet sitävastoin -helposti kuljettavia itä-länsireittejä, koska eri vesistöjen väliset -vedenjakajat ovat kapeat ja matalat, niin että on helppo taivaltaa -jokialueesta toiseen. Obista päästiin helposti Ketiä Jenissein -vesistöön, Jenisseistä Ylä-Tunguskaa Ilimiin, joka taas mukavasti -vie Lenahan. Lena taas juoksee pitkät matkat itää kohti ja siinä, -missä se kääntyy pohjoista kohti, siihen laskee idän puolelta Aidan, -jota voidaan nousta Majaan ja sitten Judomaa latvoille saakka. -Judoman latvoilla ollaan vain päivämatkan päässä Ohotskin mereen -laskevien jokien lähteiltä. Venäläiset olivat jo vanhastaan tottuneet -tämmöisiin vesimatkoihin ja lisäksi kirveellä nopeaan veistämään uudet -venetarpeet, niin ettei aluksia aina tarvinnut taivaltaa kannaksien -poikki, vaan veistettiin uudessa jokialueessa äkkiä uudet veneet. -Kaikkiin tärkeihin paikkoihin perustettiin linnoitetut asemat, joista -sitten kehittyi kauppaloita ja kaupungeita. V. 1604 perustettiin Tomsk. -Soopeli houkutteli kasakoita yhä kauemmaksi, kunnes he saavuttivat -Tyynen meren. Tämä oli Siperian turkiskaupan kulta-aikaa, ja kerrotaan, -että varsinaiset turkiskauppiaat, promyshlennikit, jotka tulivat -kasakkain jäljessä, ostivat jakuuteilta soopelin nahkoja rauta- ja -vaskikattiloilla, ja että kattila maksoi täytensä soopelinnahkoja. -Stroganowit hyötyivät tästä kaupasta suunnattomasti, kunnes he Pietari -Suuren aikana menettivät kaikki etuoikeutensa, saaden paroninarvon -korvaukseksi. - -Stroganowien kauppayritykset käänsivät siksi paljon huomiota Siperiaan, -että Herbersteinin kartassa (II, s. 482) jo on osapuilleen oikein -kuvattu useita Länsi-Siperian maantieteen pääpiirteitä, vaikka siinä -onkin suuria virheitä, —. Ob esim. on merkitty lähtemään Kythay -nimisestä joesta, joka on lähellä Chumbalyk-nimistä kaupunkia. - -Puolen vuosikymmentä Tomskin perustamisen jälkeen turkiskauppiaat -saapuivat Jenissein rannoille, jonne syntyi Turukhanskin kauppala -Ala-Tunguskan suuhun. Retkiä jatkettiin nimenomaisella tarkoituksella -pohjoisimpiin seutuihin, koska niistä saatiin parhaat nahkat, ja -pian löydettiin Pjässinä-jokikin, joka Jenissein itäpuolella laskee -Jäämereen. V. 1612 Hollannissa julkaistussa kartassa on Aasian -pohjoisrannikko tähän jokeen saakka kuvattuna. Kun oli turhaan yritetty -tunkeutua Jäämerta edelleen itää kohti, niin valittiin eteläisempi -reitti ja lähdettiin nousemaan Ala-Tunguskaa, ja sitä pitkin päästiin -aina Lenan syvänteeseen saakka. Vielä eteläisempää reittiä kasakat -tunkeutuivat Tomskista Ylä-Jenisseille, jonne perustettiin Jenisseisk -v. 1619 ja Krasnojarsk v. 1627. Angaran jokilaaksossa sotaiset -burjaatit tekivät jonkun verran vastarintaa, mutta heidät voitettiin, -ja venäläiset tienraivaajat saapuivat Baikal-järvelle saakka, jota ei -siihen saakka, mikäli tiedetään, kukaan eurooppalainen ollut nähnyt, -vaikka moni olikin sivuuttanut sen jotenkin läheltä käydessään muutama -vuosisata aikaisemmin suurkaanien hovissa Karakorumissa. Tältäkin -suunnalta saavuttiin Lenan laaksoon, jossa metsästäjät tapansa -mukaan verottivat kaikkia heimoja, joiden kanssa tulivat tekemisiin. -He tapasivat täällä jakuutit, jotka olivat paenneet burjaatteja -alkuperäisiltä asuinsijoiltaan Baikal-järven rannoilta ja jotka -nyt, kykenemättä vastustamaan venäläisiä sissejä, peräytymistään -peräytyivät pohjoista kohti Jäämeren rannoille. V. 1632 perustettiin -jakuuttien alueelle Jakutsk, josta sitten tuli etenemisen keskusta. -V. 1617 kasakka Jelisei Busa saapui Lenan suistamoon ja sieltä länttä -kohti kääntyen löysi Olenekin, jonka rannalla hän vietti talven. -Seuraavana vuonna hän palasi takaisin Lenan rannalle ja laski sitä -veneillä mereen. Hän kulki sitten rannikkoa seuraillen itää kohti aina -Janan suulle, nousi jonkun matkaa Janaa ja jatkoi täällä pari vuotta -tutkimuksiaan. - -Jakutskista lähtien muutamat retkeilijät kulkivat Lenan syvänteen -itäpuolella olevan vuoriston poikki yllämainittua reittiä ja jatkoivat -matkaa sen itärinnettä laskien, kunnes vastaan tuli Ohotskin meri, -jonka rannalle v. 1638 perustettiin asema nykyisen Ohotskin kaupungin -paikalle. Näin oli kuljettu koko maanosan poikki vähän enemmän kuin -puolen vuosisataa sen jälkeen, kuin Jermak oli Sibirin valloittanut. -Ivanow Postnik löysi Indigirkan, joka laskee Jäämereen vielä Janaakin -idempänä, ja hänen seuralaisensa rakentamillaan veneillä laskivat -sen mereen saakka ja myöhemmin jatkoivat matkaansa Alasejaan, yhä -kauemmaksi itää kohti. Samaan aikaan löydettiin Kolimakin, viimeinen -Jäämereen laskevista suuremmista joista, ja sen rannalle perustettiin -v. 1644 Nishnij Kolimskin asema. Täällä saatiin tietoja tshuktsheista, -jotka asuvat Aasian etäisimmässä koilliskulmassa, ja näyttää siltä, -kuin olisi kuultu Uuden Siperian saaristakin ja Wrangelin maasta, -vaikka ne sekoitettiin. Vielä kauempana idässä sanottiin olevan suuren -joen, mutta se ei laskenut Jäämereen, vaan Beringin mereen, kuten -myöhemmin saatiin selville. V. 1646 Isai Ignatjew kävi tshuktshien -luona ja seuraavana vuonna Feodor Aleksejew sai johdettavakseen -suurehkon retkikunnan samoille seuduille. Se ei menestynyt. Retkellä -oli mukana kasakka Simeon Deshnew, joka löysi Beringin meren ja -osoitti, että Amerikan ja Aasian välillä todella oli olemassa salmi, -niinkuin kamarioppineet olivat jo kauan otaksuneet. - - - -Simeon Deshnew. - - -V. 1648 lähetettiin uusi retkikunta seitsemällä veneellä, joista -kolme jatkoi matkaa muita edemmä; erästä näistä veneistä johti -Deshnew. Kesäkuussa erottiin Kolyman suusta ja kuljettiin rantaa -seuraillen itää kohti, kunnes Aasian itäisin niemi oli saavutettu; -tämän urotyön muistoksi sitä Itäniemen nimen ohella myös on ruvettu -sanomaan Kap Deshnewiksi. Kolmas veneistä kärsi haaksirikon Anadyrin -mutkaan pyörrettäessä ja sen miehet saivat sijan molemmissa toisissa -veneissä. Molemmat jäljelle jääneet veneet sitten erosivat. Deshnewin -vene ajelehti vastatuulien mukana, kunnes se lopulta ajautui maihin -Oljutorowskin suulle Kamtshatkan niemen tyveen. Deshnew kuljetti -joukkonsa maan poikki Anadyriin, jonne hän perusti Anadyrsk nimisen -aseman, oleskellen sitten monta vuotta tällä seudulla. Kolimskista -saapui hänen luokseen useita muitakin retkikuntia. Anadyrin seutu tuli -siten jotenkin tarkkaan tutkituksi, ja alkuasukkaat pakotettiin veroa -maksamaan, vaikka he eivät taistelutta siihen suostuneet. Se vene, joka -oli kulkenut Deshnewin seurassa aina Anadyrin mutkaan saakka, katosi -teille tietämättömille. Koriakit kertoivat Deshnewille, että toiset -olivat kuolleet tauteihin, toiset saaneet tappeluissa surmansa, mutta -osa oli päässyt veneellään pakoon. Kamtshatkassa säilyi muistotieto, -että muutamat retkikunnan jäsenistä olivat tulleet sinne, kulkeneet sen -eteläniemen ohi ja sitten kadonneet. - -Näiden matkain kautta oli Lenan itäpuolinen Siperian rannikko tullut -melkein kokonaan tunnetuksi. Jäämeren rantaa kuljettiin sitten -paljon veneillä Lenan suistamosta Kolymiin saakka, mutta sieltä ei -enää kuljettu Deshnewin vanavettä edelleen, kun löydettiin Anadyriin -lyhyempi maatie. Maantiede ei ole Deshnewin matkoista mitään hyötynyt, -ne kun jäivät tuntemattomiksi, ja vasta Beringin matkan jälkeen -tuli yleiseen tunnetuksi, että kasakkapäällikkö jo paljoa ennen -häntä oli vakoillut Aasian koillisreunan ja sen ääret löytänyt. -Lenan länsipuolinen rannikko pysyi melkein tuntemattomana seuraavaan -vuosisataan saakka. - -Sillä välin kun rohkeat sotilasretkikunnat, metsästäjät ja kauppiaat -näin samoilivat Aasian koillisimman kolkan ristiin rastiin, saattoivat -toiset Kaakkois-Siperian tunnetuksi. Viidessäkymmenessä vuodessa -saatiin Amur ja sen tärkeimmät syrjäjoet pääpiirtein tutkituiksi ja eri -paikkoihin perustettiin asemia. - - - -Amurin alue. - - -V. 1639 eräs kasakkaretkikunta rakensi aseman Ohotskin meren rannalle -ja sai tunguuseilta tietoja etelämpänä olevista maista. Samana vuonna -saapui Lenan syrjäjoen Witimin rannalle retkikunta, joka sai tietoja -Shilkasta. Jakutskista v. 1643 lähetettiin retkikunta Pojarkow-nimisen -kasakan johdolla, ja tämä nousi Aldania, Lenan suurta syrjäjokea, -aina sen latvoille saakka ja kulki sieltä vuoriston poikki Amurin -pohjoisen syrjäjoen Sejan syrjäjoen Briantan laaksoon. Tätä jokea -laskien Pojarkow pääsi aina Umlekanin suulle saakka, jossa venäläiset -kuitenkin mielivaltaisella käytöksellään suututtivat alkuasukkaat, niin -että toinen puoli joukosta surmattiin, ennenkuin retkikunnan jälkipää -ennätti Aldanilta apuun. Tämän saavuttua lähdettiin Sejaa laskemaan ja -viidessä päivässä tultiin Amurille. Amuria laskien retkikunta kolmessa -kuukaudessa sai kulkeneeksi koko jokimatkan aina mereen saakka. Kesällä -1645 Pojarkow kulki meritse Ulja-nimiselle joelle, joka laskee mereen -Ohotskin eteläpuolella, ja sieltä maan poikki Jakutskiin, jonne hän -saapui kesäkuussa 1646. Siten oli viimeinen Siperian suurista joista -tullut tunnetuksi ja melkein puolet sen pituutta⁻veneellä kuljetuksi. -Venäläisten löydöt Pohjois-Siperiassa olivat siten edenneet jotenkin -lähelle hollantilaisten eteläpuolelta tekemiä löytöjä, vaikka kuluikin -joku aika, ennenkuin niiden välinen alue tuli tunnetuksi, niin että -löydöt muodostivat yhden jakson. - -Se tie, jota Pojarkow oli kulkenut, oli pitkä ja vaikea, mutta pian -löydettiin eräs toinen Lenan syrjäjoki, Olekma, jonka yläosa lähestyy -hyvin lähelle Shilkaa. V. 1648 pieni retkikunta Urkan kautta nousi -Ylä-Amurin syvänteeseen. V. 1649 Habarow-niminen seikkailija suoritti -uuden retken kulkien Olekman latvoilta reellä vedenjakajan poikki -Amurille. Siellä täytyi taistella daurilaisten kanssa, joilla oli -Lavkai-niminen mahtava päällikkö. Käytyään Jakutskissa apua hakemassa -Habarow kesällä 1651 lähti laskemaan Amuria, anastaen matkalla daurien -linnoituksen. Eläen vihamielisissä väleissä asukkaiden kanssa, jotka -tunnustivat Kiinan yliherruuden, Habarow laski jokea edelleen ja oli -talvea Ahanin maassa, jossa jälleen syntyi tappeluita maanasukkaitten -kanssa; nämä saivat mandshuilta apua. Seuraavana keväänä Habarow -jälleen palasi Amuria vastavirtaan. Hän sai apua Jakutskista, mutta -kun hänen oma väkensä teki kapinan, niin hänen täytyi heittää sikseen -enemmät valloitukset. Hän ei voinut anastuksistaan pitää muuta kuin -erään Sejan suun yläpuolelle perustamansa aseman. Paluumatkalla hän ei -tavannut erästä pienempää retkikuntaa, joka oli lähetetty apua tuomaan, -vaan apuretkikunta laski Amurin aina mereen saakka ja palasi Ohotskin -meren rantoja ja maan poikki taivaltaen Jakutskiin. - -Tähän saakka olivat löytäjät olleet seikkailijoita, jotka toimivat -omin päin ilman edesvastuuta. Vaikka he olivatkin saaneet suuria -aikaan, olivat he kuitenkin samalla kohdelleet maanasukkaita niin -tylysti, ettei rauhallinen maanvaltaus enää ollut mahdollinen. Venäjän -hallitus silloin puuttui asiaan. Onufrei Stepanow lähetettiin v. 1652 -Amur-joelle, jota hän laski Sungarin suulle saakka, nousten sitten -kolme päivämatkaa viimeksimainittua jokea. Hän ei kuitenkaan saanut -suuria aikaan. Talvella 1654—55 häntä Kumarskissa lähellä Sejan suuta -piiritti suuri kiinalainen armeija, joka kuitenkin lopulta lähti pois -tyhjin toimin. Yhdessä Feodor Pushkinin kanssa, joka oli perustanut -linnan Argunin suulle, Stepanow sitten laski Amuria ja perusti -linnan giljakkien maahan. 1658 Stepanow sai lähellä Sungarin suuta -surmansa suuressa tappelussa kiinalaisia vastaan, ja suurin osa Amurin -syvänteestä joksikin aikaa taas menetettiin. - -Ennen tätä tapausta oli kuitenkin Shilkalle saapunut venäläisiä -osastoja toisia teitä, Jenisseiskistä tullen. V. 1652 oli kasakka -Beketow kulkenut Baikal-järven poikki ja Selengan suulla talvea -vietettyään noussut tätä jokea, v. 1654 kulkenut vedenjakajan poikki -Indogaan ja laskenut sitä Shilkaan, jonka rannalle rakennettiin linna. -Sitten Beketowin kuitenkin täytyi miehinensä yhtyä Stepanowiin, joka -oli alempana Amurin rannalla. V. 1656 Jenisseiskistä lähetettiin uusi -retkikunta Pashkowin johdossa, joka Beketowin teitä kulkien alussa -vuotta 1658 saapui Shilkan rannalle. Pashkow perusti Nertshinskin -kaupungin, ja vaikka hän ei saanutkaan maanasukkaita lannistetuksi, -niin menestyi kaupunki kuitenkin jotakuinkin. V. 1669 saapui Amurin -rannalle joukko seikkailijoita Tungirin kautta puolalaisen pakolaisen -Tshernigowskin johdolla ja perusti Albazin nimisen siirtokunnan, josta -sitten tuli Amurin alueen tärkein venäläinen siirtokunta. Sejankin -alueelle pian syntyi siirtokuntia, muun muassa yksi Aigunin luo vähän -alemmaksi tämän joen suuta, ja v. 1681 Ignati Milowanow tutki tätä -maata laajemmalti, perustaen jonkun linnoitetun asemankin Silinji-joen -rannalle. Samaan aikaan joutuivat Bureja ja Amgun, kaksi Amurin -pohjanpuolista syrjäjokea, Venäjän toiminnan piiriin ja Gavrilo Feolow -perusti sinne aseman. Monien vaiheiden jälkeen oli siten suuri osa -Amurin jokilaaksoa joutunut Venäjän vaikutusvallan alaiseksi, mutta -tämä vaikutusvalta ei ollut pitkällinen. - -Kiinan mandshulainen hallitsijasuku piti kaikkia Amurin alueen kansoja -omaan vaikutuspiiriinsä kuuluvina, eikä keisari Kang-hi, jäntevä mies, -aikonut levollisena tyytyä siihen, että venäläiset anastivat maan. Jo -v..1653 mandshujen kanssa sattuneiden ensimmäisten taistelujen jälkeen -oli Pekingiin lähetetty venäläinen lähetystö sopimusta tekemään, mutta -lähettilään tappoivat matkalla hänen oppaansa. V. 1676 kreikkalainen -Nikolaus Spafarik kuitenkin pääsi tunkeutumaan Tsitsikarin kautta -Pekingiin ja hänen neuvottelujensa tuloksena oli, että venäläisiä -viranomaisia kiellettiin sen enempää toimimasta Amurin alijuoksulla. -Kielto kuitenkin jäi kuolleeksi kirjaimeksi. Kiinalaiset silloin -päättivät väkivoimalla karkoittaa venäläiset.. Se onnistuikin ja v. -1684 täytyi Albazinkin puolustajain piiritettyinä hylätä puolustamansa -asema. Se vallattiin myöhemmin uudelleen ja seurasi toinen piiritys, -kunnes uusien keskustelujen jälkeen Venäjä enemmän kuin puoleksitoista -vuosisadaksi luovutti Kiinalle Amurin alueen koko itäosan. Sopimus -tehtiin v. 1689 Nertshinskissä, jossa Venäjän lähettiläs Golovin tapasi -Kiinan valtuutetut; näillä oli mukana tulkkeina jesuiitat Gerbillon ja -Pereyra (III, s. 23), joista edellinen varsinkin oli sangen laajalti -matkustanut mies. - - - -Everhart Ides. - - -Kolme vuotta myöhemmin Venäjän hallitus lähetti Siperian ja Mandshurian -kautta lähetystön Kiinan keisarin luo. Lähettiläs, Everhart Ides, -tanskalainen synnyltään, kirjoitti matkastaan kertomuksen, joka -laajalti levitti tietoja Venäjän Pohjois-Aasiassa hankkimista alueista. -Ides kuvaa ostjakkeja, tunguuseja, burjaatteja ja Siperian muita -kansoja, samalla kun hän antaa maasta itsestäänkin entistä tarkempia -tietoja. Hän muun muassa kertoo mammutista, jonka maanasukkaat luulivat -maan alla elävän, venäläiset sitävastoin aivan oikein käsittivät -entisaikain eläimeksi, ja samalla hyvin sattuvasti kuvaa jäiden lähtöä -Siperian joista, kuinka rannat murtuvat ja maan peitossa olleet -mammutin ruumiit siten paljastuvat. Lähetystö matkusti jo melkoiseksi -kaupungiksi paisuneen Irkutskin kautta Nertshinskiin ja sieltä -Mandshurian läpi Pekingiin. Nertshinskistä matka ensinnä kävi Arguniin, -jossa oli venäläinen linna, ja sitten vuorien poikki Tsitsikarin -ohi Jalon ja Nonnin laaksoihin. Ides oli ensimmäinen eurooppalainen -matkustaja, joka on antanut tästä maasta kuvauksen. - -Näin oli koko Pohjois-Aasia tullut tunnetuksi venäläisten -tienraivaajain toimesta ja diplomaattisilla matkoilla suuri osa -Mandshuriaakin. Laajimmalti oli vielä tuntematonta maata Ohotskin meren -ja Anadyrin etäisimpien turkisasemain välillä, mutta tämäkin alue tuli -vielä ennen vuosisadan loppua suureksi osaksi kuljetuksi. - - - -Kamtshatka. - - -V. 1696 Atlassow, Anadyrskin aseman komentaja, lähetti kasakka -Moroskoin levittämään Venäjän vaikutusta etelää kohti. Moroskoi -saapui lähelle Kamtshatka-jokea niemimaan itärannalle, jonne hän, -erään maanasukkaitten linnan valloitettuaan, huomasi japanilaisten -seikkailijain jo aikaisemmin saapuneen. Seuraavana vuonna Atlassov -itse lähti ja rakensi linnan Kamtshatka-joen rannalle, josta sitten -myöhemmin koko niemimaa valloitettiin. Kului kuitenkin vielä pitkä -aika, ennenkuin päästiin selville siitä, mikä Kamtshatkan suhde muihin -maihin oli; toiset luulivat sen olevan Jesson, Japanin pohjoisimman -suuren saaren jatkoa, ja vasta kun oikeasta asianlaidasta päästiin -selville voitiin ruveta valloitusta jatkamaan. Länsiranta lienee -löydetty v. 1716, jolloin kasakka Sokolow aluksessaan kulki Ohotskista -Tigil-joelle ja rannikkoa alas Kompakovoon, josta vielä on 400 -kilometriä niemimaan eteläkärkeen. Hänellä oli laivaväkenä ruotsalaisia -ja arvatenkin suomalaisiakin sotavankeja, jotka oli lähetetty -Itä-Siperiaan siitä syystä, että he osasivat rakentaa laivoja ja -purjehtia. Kamtshatkan eteläpään ympäri purjehdittiin vasta koko joukon -myöhemmin. - -Vaikka Pohjois-Aasia näin olikin seitsemännentoista vuosisadan -kuluessa saatu pääpiirtein vakoilluksi Tyyntä merta myöten, niin -eivät nämä löydöt kuitenkaan tulleet aivan laajalti tunnetuiksi, ja -lisäksi sivistymättömäin seikkailijain tuomat tiedot olivat sangen -epämääräiset. Kahdeksannellatoista vuosisadalla Siperiankin maantiede -kuitenkin joutui pätevämmälle tieteelliselle pohjalle, suureksi osaksi -Pietari Suuren toimesta, joka halusi saada luotettavampaa selvitystä -varsinkin Aasian ja Amerikan yhtymäseuduista. - - - -Uuden Siperian saaret. - - -Vuoden 1710 vaiheilla saatiin tietoja saarista, joita muka piti olla -Siperian rannikon edustalla jään peittämässä Jäämeressä, ja seuraavana -vuotena varustettiin kaksi retkikuntaa niitä etsimään. Kasakka Merkurei -Vagin purjehti Svjatoi Nos niemestä pohjoista kohti ja löysi suuren -saaren, jonka ympäri hän purjehti 9—12 päivässä, ja luuli näkevänsä -sen takaa toisen suuren maan. Paluumatkalla kuitenkin miehistö murhasi -Vaginin raivoissaan rasituksista, joita sen oli kestettävä, ja koko -löytö senvuoksi on epäilyksen alainen. Useita muita retkiä tehtiin sekä -kesällä että talvella, mutta huonolla menestyksellä. Vielä kului monta -vuotta, ennenkuin Uuden Siperian saaret lopulta löydettiin. - - - -Kuriilit. - - -Paremmalla menestyksellä oli retkeilty kaukaisessa idässä. - -V. 1706 saavuttiin Kamtshatkan eteläpäähän ja nähtiin lähimmät -Kuriileista. Kasakka Iivana Kosirevski vuosina 1711 ja 1713 teki pari -retkeä näille saarille kooten tietoja niiden oloista ja laatien niistä -kartan. Nämä retket oli tehty vielä Anadyrista käsin, mutta samoihin -aikoihin saatiin avatuksi Kamtshatkaan uusi lyhyempi tie Ohotskin meren -poikki. V. 1714 kasakka Sokolow purjehti Ohotskista ensinnä rantoja -seuraten, sitten meren poikki Kamtshatkan länsirannalle, tutkien sitä -etelään päin aina Kompakovoon saakka; vietettyään siellä talvea hän -seuraavana kesänä vaikean matkan jälkeen palasi takaisin Ohotskiin. - - - -Messerschmidt ja Strahlenberg. - - -Tieteellisistä matkustajista on mainittava ensinnäkin preussilainen -luonnontieteilijä Daniel Gottlieb Messerschmidt, joka vuosien 1720 -ja 1726 välillä teki' laajoja matkoja Venäjän hallituksen toimesta. -Hänen kerallaan matkusti upseeri Filip Juhana Strahlenberg, yksi niitä -monia sotavankeja, jotka Kaarle XII:n onnettomalla sotaretkellä olivat -Venäjälle jääneet. Molemmat matkustajat ensinnä tutkivat Obin ja -Jenissein vesistöjä, jonka jälkeen Strahlenberg palasi Ruotsiin ja v. -1730 julkaisi laajan teoksen koko Pohjois-Aasiasta. Hänen karttansa oli -kauan paras, mitä tästä Aasian osasta oli olemassa. Hänen lähdettyään -Messerschmidt laski Jenisseitä aina 66:nnelle leveysasteelle, -mutta ei kuitenkaan päässyt Jäämeren rannoille saakka, kuten hänen -tarkoituksenaan oli ollut. Noustuaan jokea kappaleen matkaa takaisin -hän lähti Itä-Siperiaan ja saavuttuaan vesitse Nertshinskiin kulki -arojen poikki Argunin kaivannoille ja sieltä Dalai Noorille. V. 1725 -hän palasi länteen ja tutki Obia ja Irtishiä, kunnes v. 1726 palasi -takaisin Pietariin. Palveluksistaan ei Messerschmidt kuitenkaan saanut -odottamaansa tunnustusta, ja lisäksi hän Danzigissa käydessään menetti -kaikki kokoelmansa. Hän kuoli Pietarissa v. 1735. - - - -Renat. - - -Juhana Kustaa Renat oli eräs toinen ruotsalainen, joka oli sotavankina -joutunut Siperiaan ja siellä tehnyt laajoja matkoja Aasian sisimpiin -osiin saakka, kuten on käynyt ilmi hiljakkoin julkaistuista -asiakirjoista. V:t 1716—1733 hän vietti kalmukkien keskuudessa ja tutki -paljon heidän alueensa maantiedettä, osaksi tiedustelemalla, osaksi -itse matkustellen; jotkut luulevat hänen käyneen Lop Noorilla saakka; -Renat laati, epäilemättä osaksi tiedusteluitten nojalla, mutta suureksi -osaksi omien matkahavainnoittensakin mukaan, kartan, jossa Dsungarian -ja Tarimin syvänteen maantieteelliset olot ovat huomattavan tarkkaan -kuvatut. - - - -Vitus Bering. - - -V. 1725 Pietari Suuri lähetti tanskalaisen Vitus Beringin, joka palveli -Venäjän laivastossa, jatkamaan löytöjä Aasian koillisrannikolla. -Bering, joka oli erinomaisen taitava ja rohkea purjehtija, täytti -loistavasti hänelle uskotun tehtävän. Hän kuljetti varastonsa koko -Siperian poikki kaukaiseen itään, mutta tähän ja laivan rakentamiseen -Ohotskissa kului niin paljon aikaa, että Bering vasta kesällä 1727 -pääsi purjehtimaan sieltä Kamtshatkan länsirannalle. Talvella -kuljettiin niemimaan poikki reellä Nishnij Kamtshatkan linnaan, -itärannikon tärkeimpään venäläiseen siirtokuntaan, ja siellä -rakennettiin uusi laiva, »Gabriel» nimeltään. Sillä Bering heinäkuussa -1728 lähti rantaa seuraillen purjehtimaan pohjoista kohti, laatien -kaiken aikaa huolellista karttaa. Hän purjehti aina Serdze Kamen -nimiseen niemeen saakka, josta ranta vakaasti kääntyi länteen, ja -päätti silloin kulkeneensa Aasian itäisimmän niemen ohi. Tosin oli -jo Deshnew paljoa aikaisemmin purjehtinut saman rannan, mutta nyt se -vasta tuli kunnolla kartoitetuksi. Bering palasi Kamtshatkaan, vietti -siellä talvea ja lähti jälleen kesäkuussa 1729 liikkeelle. Mutta kun -vastatuulet estivät häntä pohjoista kohti pääsemästä, niin hän kääntyi -takaisin ja purjehti Kamtshatkan ympäri, saapuen heinäkuun lopulla -Ohotskiin. Yksi retken tuloksia oli, että Kamtshatkan eteläkärjen -asema nyt tuli tarkalleen määrätyksi. Siitä oli ollut Euroopassa aivan -väärät käsitykset; toisissa sen ajan kartoissa Kamtshatka ja Jesso on -piirretty yhteen, ja vielä Beringin matkan jälkeenkin tämä harhaluulo -piti jonkun aikaa puoliaan. - - - -Luonnontutkijain matkoja. - - -Heti Beringin palattua ryhdyttiin Venäjän hallituksen toimesta paljoa -suurisuuntaisempaan Siperian tutkimukseen. Bering sai toimekseen -meritutkimusten jatkamisen ja samalla lähetettiin kaukaiseen itään -eteviä luonnontutkijoita, joiden piti tähtitieteellisesti tarkemmin -määrätä Siperian paikkain maantieteelliset asemat, tutkia sen -luonnonmaantiedettä, eläin- ja kasvitiedettä. Beringin piti uudella -meriretkellä saada selville, oliko Aasian itäpuolella maata kuinka -lähellä. Eräs pienehkö retkikunta oli tosin tavannut maata tshuktshien -maan itäpuolelta ja siis arvatenkin löytänyt Amerikan rannan, mutta sen -oli täytynyt palata takaisin kesken ja jättää tutkimatta, oliko maa -saari, vaiko mannerrantaa. - -Jo v. 1733 ryhdyttiin siis varustamaan uutta retkeä, mutta -valmistuksiin kului niin paljon aikaa, että Bering vasta v. 1740 -pääsi lähtemään. Sillä välin olivat tiedemiehet jo olleet uutterassa -työssä. Tähtitieteilijä De la Croyère matkusteli Baikal-järvellä, -Amurin yläjuoksulla ja Lenan alajuoksulla, määräten paikkain asemia. -Luonnontutkija Gmelin ja historioitsija Müller nousivat Irtishiä -ja matkustivat Tomskin kautta Jenisseiskiin, tutkien kesällä 1735 -Baikal-järven seutuja. Vuonna 1736 he olivat Lenan yläjuoksulla. -Gmelin menetti Jakutskissa sattuneessa tulipalossa kaikki piirtämänsä -retkikartat. V. 1738 saapui Itä-Siperiaan luonnontutkija Yrjö Wilhelm -Steller, joka näistä tiedemiehistä sitten saavutti pysyvimmän maineen. - - - -Jäämeren ranta. - - -Samaan aikaan tutkittiin Siperian pohjoisia rantavesiä, löytyisikö -sieltä laivan kuljettavaa väylää. Usean turhan yrityksen jälkeen pääsi -vihdoin kaksi retkeilijää, luutnantit Mlyagin ja Skuratow, tunkeutumaan -Kara-meren poikki Jalmai-niemelle ja sen ympäri Obin suulahteen, ja v. -1737 kaksi muuta upseeria kulki sieltä edelleen Jenissein suistamoon. -Talvella 1739—40 Minin ajoi reellä Tajmyrin niemen länsirantaa -melkoisen kappaleen — seuraavana kesänä laivalla purjehdittiin melkein -yhtä pitkälle (leveyspiirille 75° 26'), — mutta sitten retkikunnan -täytyi palata takaisin lumisokeuden vuoksi. - -Tajmyrin niemimaan itäpuolella olevaa rannikkoa tutkittiin Lenan -suistamosta käsin. Luutnantti Prontshishtshew Tsheljuskinin -keralla retkeili v. 1735 ensin Olenskin suulle ja siellä talvea -vietettyään edelleen Khatangan suistamolahteen saakka. Mutta saaret -ja jäätyneet salmet hidastuttivat sitten eteenpäin kulkua, niin -ettei hän päässytkään niemimaan pohjoiskärkeen saakka, vaan 77° 25' -leveyspiiriltä palasi takaisin ja sitten nuoren vaimonsa keralla -paluumatkalla kuoli. V. 1739 luutnantti Laptew yhdessä Tsheljuskinin -kanssa lähti työtä jatkamaan ja pääsi aina Kap Thaddäukseen saakka. -V. 1742 näyttää Tsheljuskin vihdoin eräällä retkellä kulkeneen Vanhan -maailman pohjoisimman kärjen ohi, joka siitä on hänen nimensä perinyt. -Lenan itäpuoleisellekin rannikolle oli tehty yhä uusia retkiä, joiden -perusteella sen kartoitusta parannettiin. - - - -Bering salmessaan ja merellään. - - -Syyskuussa 1740 Bering vihdoin pääsi lähtemään Ohotskista kahdella -laivalla, »Pyhällä Paavalilla» ja »Pyhällä Pietarilla». Talvi -vietettiin Avatsha-lahdessa, joka molemmista laivoista sai -Petropavlovskin nimen. Sinne saapuivat Steller ja De la Croyère -ottamaan osaa retkeen. Bering purjehti ensinnä jonkun aikaa kaakkoa -kohti, mutta kun ei siltä suunnalta maata tavattu, niin hän muutti -suunnan koilliseksi. Ankara myrsky erotti alukset toisistaan, eivätkä -ne sen koommin toisiaan tavanneet. Heinäk. 29 p. Bering näki edessään -korkean vuoren kukkulan, jonka hän nimitti Pyhän Eliaan vuoreksi. Hän -luuli sitä tulivuoreksi, mutta tämä otaksuma myöhemmin huomattiin -vääräksi. - -Bering oli siis myrskyssä ajautunut Alaskan etelärannikolle. Hän yritti -seurata sitä luodetta kohti, mutta ainaisen sumun vuoksi se oli kovin -vaikeata. Hän näyttää ajautuneen Kadiakin saaren ohi ja sitten nähneen -Alaskan niemimaasta kohtia ynnä Aleutien saaria ja niiden korkeita -tulivuoria. Toinen, Tshirikowin ohjaama laiva, oli tavannut Amerikan -rannan paljon etelämpänä, Sitkan seuduilla. Tshiriköw menetti siellä -kaksi venekuntaa väkeä, jotka maihin lähetettyinä luultavasti joutuivat -intiaanien väijytykseen. Tämä oli suuri tappio senkin vuoksi, ettei nyt -enää voitu päästä maihin, kun ei ollut veneitä. Elokuun puolivälissä -molemmat laivat näyttävät olleen likimain samoilla paikoilla, mutta -eivät kuitenkaan nähneet toisiaan. Samoin kuin Beringin Tshirikowinkin -täytyi taistella vastatuulien ja sumun kanssa, ja juomaveden loputtua -ja keripukin alettua tuhoja tehdä miehistöstä toinen toisensa jälkeen -kuoli, muiden mukana tähtitieteilijä De la Croyère. Laiva kuitenkin -lopulta saapui Avatsha-lahteen Kamtshatkan kaakkoisrannalle lokakuussa -1741. - -Beringin laivassa keripukki teki siihen määrään tuhojaan, ettei sitä -voitu tässä vaarallisessa sumuisessa meressä hoitaa, niin kuin olisi -pitänyt. Bering itsekin oli pahoin sairaana, ja luutnantti Waxel ja -luonnontutkija Steller pitivät huolta laivan johtamisesta. Laiva ajeli -merellä tuulien armoilla ja tuli lopulta, marraskuussa 1741, saarelle, -joka on Beringistä nimensä saanut. Ikäänkuin ihmeen kautta löydettiin -kallioiden melkein joka puolelta piirittämä satama. Tämä saari, joka -on suurin Kamtshatkan edustalla olevista Komentaja-saarista ja jota -ensin luultiin mannermaan osaksi, oli uusi löytö. Siellä vietettiin -talvi 1741— 42 ja Steller kirjoitti erinomaisen tutkimuksen sen -eläinkunnasta ja yleisestä luonteesta. Siellä ensi kerran tavattiin -Stellerin merilehmä (Rhytina gigas), suuri sireenien harvinaiseen -heimoon kuuluva nisäkäs, joka sittemmin on sukupuuttoon hävitetty. -Saarella kun ei ollut puita eikä ihmisasunnoita, niin täytyi asua -hiekkakuopissa, jotka purjeilla peitettiin. Bering kuoli joulukuussa ja -hänen jälkeensä vielä moni keripukin heikentämästä miehistöstä. Steller -yksin pysyi terveenä ja hän väsymättä auttoi toisia, niin että kevään -tullessa vielä 45 oli elossa. Ravinnoksi pyydystettiin merieläimiä -ja merisaukkoja, joiden kalliita nahkoja koottiin. Laiva oli talven -kuluessa ajautunut maalle ja hajonnut, niin että ainoana pelastuksen -keinona oli rakentaa sen aineista uusi pursi. Erään laivanrakennusta -oppineen kasakan johdolla se saatiinkin syntymään ja elokuussa 1742 -uusi alus työnnettiin vesille ja sillä päästiin Petropavlovskiin. -Siten päättyi tämä onneton retki, jonka tulokset loivat niin runsaasti -uutta valoa Aasian ja Amerikan seutujen maantieteellisiin oloihin ja -pääpiirtein selvittivät Pohjois-Amerikan luoteiskulman muodon. Steller, -jonka ansiot retkikunnan pelastuksesta olivat niin suuret, riitaantui -sitten viranomaisten kanssa ja aikoi palata Pietariin, mutta sai käskyn -jäädä Siperiaan ja kuoli Tjumenissa v. 1746. Müller ja Gmelin v. 1743 -palasivat Pietariin. - -Siihen päättyivät toistaiseksi Venäjän hallituksen suurisuuntaiset -toimet Siperian ja sen lähiseutujen tutkimiseksi. Yksityiset kuitenkin -jatkoivat työtä. Müllerin v. 1754 julkaisemasta kartasta näkyy, kuinka -suunnilleen oikea käsitys oli saatu Beringin meren maista. - - - -Aleutit. - - -Ei tämän jälkeen kauan kulunut, ennenkuin venäläiset erämiehet ja -pyydystäjät kulkivat Beringin meren poikki Amerikan rannalle ja -Aleutien saaret alkoivat toinen toisensa jälkeen ilmestyä karttoihin. -Suuri Kadiak-saari tutkittiin, Beringin meren saaria ja rantoja -löydettiin yhä lisää, vaikka niiden kartoitus olikin puutteellinen. -Tällä kannalla oli näiden etäisten kulmain tunteminen, kun James -Cook kolmannella retkellään niihin saapui ja kaikkia edellisiä -retkeilijöitä tarkemmin vakoili rannat, määräsi niiden huomattavimmat -kohdat asteverkkoon ja piirsi Amerikan luoteisrannasta yhtämittaisen -kartan aina Jäämeren rannoille saakka. Samaan aikaan oli muodostettu -suuri venäläinen komppania Amerikan puolen turkiskauppaa varten -ja Kadiak-saarelle oli perustettu asema, josta sitten rannikkoa -vallattiin yhä edelleen. Mutta kauan eivät venäläiset saaneet näillä -rannoilla yksin liikkua ja pyydystellä, ja piakkoin saapui toisia -löytöretkeilijöitäkin, joista kuuluin oli ennenmainittu ranskalainen La -Pérouse. - - - -Uuden Siperian saaret. - - -Kahdeksannentoista vuosisadan jälkipuoliskolla tehtiin vielä -muutamia yrityksiä Siperian pohjoistenkin rantain ja saarien -tutkimiseksi. Shalaurow, eräs Jakutskin kauppias, teki 1760—62 omalla -kustannuksellaan matkan, mutta vaikka hän purjehti Svjatoi Nosin -ympäri ja näki Ljahow-saaren, joka on Uuden Siperian saarista maata -läheisin, niin ei hän tällä, sen enempää kuin v. 1766 tehdylläkään -retkellä, päässyt Itäniemeen saakka; jälkimmäisellä retkellä hän koko -retkikuntansa keralla joutui tuhon omaksi. - -Uuden Siperian saarien varsinainen tutkija oli Ljahow, josta -mannerta läheisin on nimensä saanut; hän niinikään löysi Maloi- ja -Kotelnoi-saaret. V. 1805 Sannikow löysi lisää kaksi saarta, ja 1809—10 -Hedenström, ruotsalainen sotavanki, Venäjän hallituksen toimesta -kartoitti suuren osan saaristoa. Sannikowkin jatkoi löytöjään ja kertoi -nähneensä maan häämöitystä Uuden Siperian saarien koillispuolelta. -Lähes vuosisadan pysyi tämän näön todenperäisyys väittelyn alaisena, -mutta lopulta löydettiin Jäämeren hyisestä helmasta Uuden Siperian -saarien ulkopuolelta kokonainen ryhmä pieniä saaria, eikä tämä osa -Pohjois-Jäämerestä vieläkään ole kaikkia salaisuuksiaan ilmaissut. - - - - -Muita Aasian matkoja. - - - -Khiva ja Bokhara. - - -Pietari Suuren aikana tehtiin Venäjältä ensimmäiset retket Keski-Aasian -aroille, Khivan ja Bokharan kaanikuntiin, jotka mongolilaisvallan -kukistuttua olivat jääneet kokonaan unhotukseen. V. 1714 lähti eräs -nuori venäläistynyt sirkassi, Bekovitsh Tsherkaski, Khivan kaanin -luo, joka oli tarjoutunut Venäjän vasalliksi. Hän kulki Kaspian -meren poikki, rakensi sen itärannalle linnan ja tutki sitten erästä -mainittuun sisämereen päättyvää laaksoa, jota on luultu Amudarjan -vanhaksi uomaksi; Venäjän hallitus oli luullut mahdolliseksi johtaa -mainitun virran sitä pitkin takaisin Kaspian mereen. Tältä retkeltä -palattuaan Bekovitsh v. 1717 lähti uudelle, mukanaan sotajoukko, johon -kuului 4000 miestä. Tällä kertaa hän kulki maatietä Uralin suusta -aution Ust Urt-erämaan poikki, joka on Kaspian meren ja Aral-järven -välillä. Lähelle Aral-järven eteläpäätä, Barsa Kilmas nimisen järven -luo, hän rakensi linnan, jonka jäännöksiä vielä on nähtävänä. Mutta -Khivan uusi kaani, joka epäluuloisena katseli venäläisten hommia, -kävi Bekovitshin armeijan kimppuun ja tuhosi sen osastoittain. Siihen -päättyivät ajaksi venäläisten yritykset levittää tällä kulmalla -valtaansa, vaikka ennen vuosisadan keskiväliä pohjoisten arojen -kirgiisit tunnustivatkin Venäjän ylivallan ja valtakunnan raja kulki -Kaspian meren pohjoispäästä arojen poikki Irtishin latvoille. - - - -Pietari Simon Pallas. - - -V. 1768 Venäjän hallitus lähetti Aasian sisäosiin retkikunnan -havaitsemaan seuraavana vuonna tapahtuvaa Venuksen kulkua auringon -poikki, samaa, jota varten Cook lähti Tahitiin. Oppineitten joukossa, -jotka tähän retkikuntaan kuuluivat, oli paraiten tunnettu saksalainen -Pietari Simon Pallas. Pallas, joka kokosi erinomaisen monipuolisen -tieteellisen aineiston, vietti ensinnä jonkun ajan Etelä- ja -Itä-Venäjällä ja kulki sitten Uraliin, tutkien sen geologisia oloja. -Sieltä hän matkusti kauemmaksi Siperiaan tutkien Irtishin latvoja ja -Altai-vuoristoa, josta siihen saakka oli hyvin vaillinaiset tiedot. -V. 1772 hän keväällä saapui Irkutskiin, kulki Baikal-järven poikki, -kävi Kiahtassa ja matkusti sitten edelleen Amur-virralle. Vietettyään -vielä toisen talven Krasnojarskissa hän palasi Eurooppaan, tutkien -loppupuolen vuotta 1773 Volgan alijuoksua. Pallas omisti huomionsa -eläin- ja kasvitieteelle, mutta niitten ohella myös geologialle, -koettaen saada selville vuoristojen syntyä. Lisäksi hän tutki -taloudellisia oloja, etenkin Venäjän kauppaa Pohjois-Aasian maihin. - -Samuel Gotllieb Gmelin, ennenmainitun Gmelinin veljenpoika, matkusti -ranskalaisen kasvitieteilijän Adansonin kanssa Valdain kautta Kaspian -merelle ja edelleen Ghilaniin, Persiaan. V. 1771 hän matkusti Kaspian -meren etelärannikkoa itää kohti, pääsemättä kuitenkaan Masandarania -kauemmaksi. Paluumatkalla hänet muka vakoojana vangittiin, mutta hän -pääsi karkaamaan ja saapui onnellisesti Astrakhaniin. Seuraavana -vuonna, tavattuaan Siperianmatkaltaan palaavan Pallaksen, hän Kaspian -meren itäpuolitse matkusti uudelleen Pohjois-Persiaan jatkamaan kesken -jääneitä töitään, mutta ei kuitenkaan päässyt rajaa kauemmaksi, -ennenkuin persialaiset viranomaiset pakottivat hänet palaamaan. V. -1774 hän yritti tunkeutua Kaukasiaan, mutta joutui sielläkin vangiksi -ja vankeudessa kuoli samana vuonna. Pallaksen johdolla hänen matkalla -tekemänsä muistiinpanot julkaistiin. Arvokkaimmat ovat havainnot -aroilta, niitten asukkaista ja varsinkin Pohjois-Persian vuorimaasta, -joka siihen saakka oli melkein tuntematon. - - - -Kaukasia. - - -Kaukasiaa, joka siihen aikaan niinikään enimmäkseen oli »terra -incognitaa», tutki saman tiedemiesyhtymän kolmas jäsen, Riiasta -kotoisin oleva, Saksanmaan yliopistoissa tieteellisen kasvatuksensa -saanut Juhana Anton Guldenstadt. Tavattuaan Astrakhanissa Gmelinin -hän kulki Terekin poikki ja retkeili sitten kahden seuraavan -vuoden kuluessa Kaukaso-vuoristossa ristiin rastiin, tutkien sen -luonnonhistoriaa ja asukkaitten kieliä. Georgian ruhtinaan seurueessa -hän kävi Tiflisissä ja 1772 pienessä Imeritian valtakunnassa, joka -oli vuoriston eteläpuolella Georgiasta länteen, lähellä Mustan meren -rantoja. Seuraavana vuonna hän, vuoriston poikki kuljettuaan, tutki -Elbrusin pohjoisella rinteellä olevia seutuja. Etelä-Venäjän kautta -kotiin palattuaan hän alkoi valmistella kokoelmiaan julkaistaviksi, -mutta kuoli kesken työtään kuumeeseen. Pallas niistä osan julkaisi -ja loput saksalainen oppinut Klaproth, joka seuraavan vuosisadan -alkupuolella itsekin tutki Kaukasoa. - -Samaan tiedemiesryhmään vielä kuului ruotsalainen Juhana Pietari -Falk, joka Upsalassa tutkinnot suoritettuaan tuli Pietarin yliopiston -professoriksi ja v. 1768 lähetettiin Siperiaan tutkimusretkelle. Hän -tutki etenkin Obin ja Irtishin vesistösyvänteitä, mutta teki v. 1774 -synkkämielisyydestä itsemurhan. - - - - -Englantilaiset Intiassa. - - -Zahir ud-din-Mahomet, historiassa tunnettu nimellä Baber, s.o. -»tiikeri», joka perusti mongolien hallitsijasuvun Intiassa, oli -Timur Lenkin jälkeläisiä ja siis mongoli sukuperältään. Sana »mogul» -on »mongolin» arabialainen tai persialainen väännös, ja siitä -portugalilaiset ja hollantilaiset alkoivat sanoa Pohjois-Intian -mongolilaista hallitsijaa »suureksi moguliksi». - - - -"Suuri moguli". - - -Baberin valtakunta käsitti alkuaan nykyisen Ferghanan, mutta -menetettyään tämän maan sodassa uzbekkejä vastaan hän valloitti Kabulin -ja Kabulista käsin Intian, voittaen kahdessa ratkaisevassa taistelussa -ne kymmentä ja kahtakymmentä kertaa suuremmat armeijat, joita Intian -hallitsijat ja ruhtinaat häntä vastaan keräsivät. Baberin pääkaupunki -oli Agra. Hänen v. 1530 kuoltuaan nousi hänen poikansa Humajun -valtaistuimelle, ja tämän poika oli suuri Akbar, jonka nimeä vielä tänä -päivänä Intiassa kunnioittaen muistellaan. - -Akbar, joka hallitsi vuodesta 1556 vuoteen 1605, laajensi voimallisella -kädellä valtakuntaansa jota taholle, niin että hän lopulta hallitsi -niemimaan koko pohjoispuolta aina kauas Dekkaniin saakka. Hänen -valtakuntansa käsitti laajemman osan Intiaa kuin ainoankaan ennen -häntä, mutta vasta Aurangzeb valloitti Etelä-Intiankin. Akbar järjesti -valtakuntansa sisälliset olot erinomaisella huolella. Hän osoitti -suurta uskonnollista suvaitsevaisuutta ja ruvettuaan epäilemään -Muhamedin perustaman opin oikeutta loi itse uuden uskonnon, johon hän -valitsi mielestään parhaat ainekset kaikista siihen aikaan tunnetuista -uskonnoista, kristinuskostakin. Itse hän rupesi tämän uuden uskonnon -ylimmäiseksi papiksi, palveli joka aamu julkisesti aurinkoa luonnon -jumaluuden näkyväisenä edustajana, ja tietämätön kansa palveli häntä -jumalana. Mausoleo, jonka hän itselleen rakennutti Sikandraan lähelle -Agraa, on Intian kauneimpia rakennuksia. - -Akbarin jälkeen nousi valtaistuimelle hänen poikansa Jehangir, jonka -aikana Englannin kuninkaan lähettiläs Roe saapui suuren mogulin hoviin. -Hänen poikansa Shah Jehanin aikana mogulivaltakunta kohosi korkeimpaan -loistoonsa. Silloin perustettiin ja rakennettiin Delhi ja valmistettiin -kuulu riikinkukko-valtaistuin. Mieluummin hän kuitenkin asui Agrassa, -jonne hän itseään ja puolisoaan varten rakennutti hautapaikaksi kuulun -Taj Mahalin, Intian ja milt'ei koko maailman henkevimmän ja puhtaimman -rakennusmuistomerkin. - -Shah Jehanin kukisti valtaistuimelta hänen poikansa Aurangzeb, joka -hallitsi vuodesta 1658 vuoteen 1707. Aurangzeb valloitti Dekkanin aina -eteläisimpään niemekkeeseen saakka, mutta hänen jälkeensä suurien -mogulien valta nopeaan rappeutui ja Intia taas hajaantui pieniin -itsenäisiin ja puoli-itsenäisiin valtakuntiin. Aurangzeb samoin kuin -hänen edeltäjänsäkin rakensi kautta maan suurenmoisia teitä, joitten -kahden puolen istutettiin varjoisat lehtokujat, ja määrämatkain päähän -laitettiin majatalot, sarait, matkustajain lepopaikoiksi. - -V. 1739 Persian hallitsija Nadir Shah myrskyn tavoin hyökkäsi -Intiaan, hävitti maata ja ryösti Delhin, vieden sieltä -riikinkukko-valtaistuimenkin mukanaan. Hän oli viimeinen -muhamedilainen valloittaja, joka on Gangeen laaksossa käynyt. -Niemimaan länsi- ja keskiosiin syntynyt Mahrattain valtakunta -oli aivan uusi valtiomuodostus, joka nopeaan voimistui ja sitten -kauan tuotti englantilaisillekin vastusta. Suuren mogulin valta ei -kahdeksannentoista vuosisadan jälkipuoliskolla ulottunut Gangeen -laaksoa laajemmalle ja hänen mahtinsa oli melkein vain nimellinen. -Tällä kannalla olivat asiat, kun englantilaiset alkoivat Etu-Intiassa -maata anastaa. - -Portugalilaiset eivät anastaneet pysyväisesti haltuunsa muuta kuin -muutamia paikkoja rannikolta, tyytyen merikaupan hallitsemiseen, -ja hollantilaiset taas, jotka heidän kauppamahtinsa mursivat, -vahvistivat valtaansa etupäässä Malaiji-saarilla. Suuri moguli oli -näiden molempien kansojen mahtiaikana vielä siksi voimallinen, ettei -hänen valtakuntaansa olisi voitu anastaa samalla tavalla kuin Cortes -anasti Mexicon. Kauppiaat ja muut matkustajat, jotka sisämaassa -kävivät, tosin kertoivat ihmeitä kaupunkien komeudesta ja hovien -tarumaisesta rikkaudesta (vrt. kuvaa siv. 29), mutta näin voimallisista -houkutuksista huolimatta portugalilaisten ja hollantilaisten täytyi -tyytyä rauhallisella kaupanteolla näitä rikkauksia pyytelemään. - -Englantilaiset ja ranskalaiset sitävastoin hankkivat Etu-Intian -niemimaalla pysyväisen jalansijan. Tähän oli osaksi syynä se seikka, -että hollantilaiset häikäilemättä, ase kädessä ja rauhan aikana -sodan uhalla olivat karkoittaneet kaikki muut Malaiji-saaristosta ja -anastaneet maustekaupan yksinoikeudekseen. - -Madras oli ensimmäinen paikka, jossa Intian tulevat valloittajat saivat -pysyvän jalansijan. Englantilaisten v. 1640 rakentaman linnan suojaan -kasvoi nopeaan kaupunki. Hollantilaiset tosin koettivat estää heitä -mannermaallakaan jalansijaa saamasta, mutta kaikkialle heidän voimansa -eivät kuitenkaan riittäneet. Vuosisadan puolivälissä englantilaiset -saapuivat Gangeen suistamoon, Hugliin, ja saivat suurelta mogulilta -luvan tehdä siellä kauppaa. Paria vuosikymmentä myöhemmin Itä-Intian -komppania sai Kaarle II:lta Bombayn, jonka kuningas oli saanut -portugalilaisen prinsessan keralla myötäjäisiksi. Bombaysta tuli -englantilaisten pääpaikka Etu-Intian länsirannikolla. Ilmaston -epäterveellisyyden vuoksi kuolevaisuus tosin oli suunnaton, mutta -paikan asema oli niin edullinen, että se siitä huolimatta vaurastui. - -Samaan aikaan englantilaiset alkoivat esiintyä vaativammin ja asevoimaa -käyttäen Bengalissa, jonka maaherra, suuren mogulin sukulainen, -alkoi kiristää Itä-Intian komppanialta kohtuuttomia veroja. Calcutta -perustettiin Huglin alapuolelle paikkaan, jota oli helpompi puolustaa -maa-armeijaa vastaan, mutta ne sotaväkiosastot, joita komppania -toimitti Englannista arvoaan voimassa pitämään, eivät riittäneet suuren -mogulin vielä kovin suurta valtaa vastaan ja englantilaiset piankin -huomasivat, että maasota kävi yli heidän voimainsa. Mutta merellä he -saattoivat sitä tuntuvammin puuttua asioihin vallitsemalla kauppaa -ja Arabian pyhille paikoille vieviä pyhiinvaellusreittejä. Näitten -keinottelujen aikana heille selvisi, etteivät linnoittamattomat asemat -riittäneet heidän kauppaansa tukemaan. Heidän täytyi suuren mogulin -maissa vallitsevan sekasorron vuoksi pakostakin turvautua asevoimaan, -jos mieli paikkansa pitää, ja siten Itä-Intian komppania vähitellen -hankki itselleen melkoisen armeijan. - -Aurangzebin kuollessa v. 1707 ja Etu-Intian koko eteläosan -vapautuessa suurmogulin vallanalaisuudesta Nizamul-Mulk perusti -valtakunnan, jonka pääkaupunki oli Hyderabad. Se käsitti melkein koko -Etelä-Intian. Ylänkömaan ja merenrannan välistä alavaa rantavyöhykettä -hallitsi Nizamin maaherra, Arcotin nabobi. Kauempana etelässä -hallitsi Trichinopolia hindulainen raja, ja Tanjore niinikään oli -puoli-itsenäinen hinduvaltakunta. Sisämaassa oli Mysore paraillaan -muodostumassa eri valtakunnaksi, ja sitäpaitsi oli kaikkialla -paikkakunnallisia, puoli-itsenäisiä päälliköitä, palegareja tai -naikeja, jotka asuivat varustetuissa linnoissa, melkein kuin -Euroopan keskiaikaiset lääniherrat. Tällä kannalla olivat asiat, kun -ranskalaisten ja englantilaisten välinen kilpailu Intiassa kiihtyi -ilmisodaksi. - - - -Ranskalaiset ja englantilaiset. - - -Pondicherryssa, joka oli ranskalaisten pääpaikka, oli siihen aikaan -maaherrana Dupleix, tarmokas, rohkea ja kunnianhimoinen mies, joka oli -perinpohjin perehtynyt kaikkiin itämaisen politiikan ja itämaisten -hovien salaisuuksiin. Clive taas, josta sitten tuli hänen voitokas -vastustajansa, oli siihen aikaan vielä Madrasissa kirjurina. V. -1746 ranskalaiset valloittivat englantilaisilta Madrasin melkein -ilman miekan iskua, eikä englantilaisille jäänyt kuin lähellä tätä -kaupunkia oleva pieni linna, ja siihen he kaikki pakenivat, Clive -muitten mukana. Nabobi, joka oli luvannut kohdella kumpaakin sotivaa -puolta puolueettomasti, vaati ranskalaisia luopumaan Madrasista, -mutta ranskalainen ylipäällikkö muutamalla sadalla miehellä -perinpohjin voitti nabobin suuren armeijan. Tämä tapaus teki syvän -vaikutuksen intialaisiin, samoin kuin joku aika ennen englantilaisten -portugalilaisista saama ensimmäinen merivoitto. Parin vuoden kuluttua -englantilaiset kuitenkin rauhanteossa saivat Madrasin takaisin. Tämä -ensimmäinen yhteentörmäys Intiassa oli vain suuren eurooppalaisen sodan -pieni syrjäkohtaus. Seuraava yhteentörmäys sitävastoin syntyi Intiassa -paikallisista syistä, vaikka Ranska ja Englanti Euroopassa elivät -rauhassa. Dupleix käytti hyväkseen hallitsijanvaihdoksia asettaakseen -omat suojattinsa sekä Hyderabadin että Arcotin valtaistuimille, -mutta englantilaiset kannattivat Arcotissa omaa vastaehdokastaan. -Englantilaisten asia tosin näytti auttamattomasti menetetyltä, heillä -kun ei ollut soveliasta ylijohtajaa, mutta silloin Clive, joka oli -vaihtanut kirjurinkynän vänrikinmiekkaan, loistavilla urotöillä pelasti -aseman ja samalla laski oman maineensa perustuksen. Kahdensadan -englantilaisen ja kolmensadan hindu-liittolaisen keralla hän eräänä -kamalana ukkosyönä hyökkäsi Arcotin linnan kimppuun ja valloitti sen. -Linnassa hän sitten urhoollisesti piti puoliaan kymmeniätuhansia -maanasukkaita vastaan, ja kun ranskalaisten suosiman nabob-ehdokkaan -armeija jonkun turhan rynnäkön jälkeen peräytyi, niin Clive pienen -joukkonsa keralla riensi hänen peräänsä ja sai hänestä niin täydellisen -voiton, että osa hänen sotajoukostaan meni englantilaisten, taikka -oikeammin heidän suosimansa kruununpyytäjän puolelle. Arcotin puolustus -on Englannin siirtomaasodan kuuluimpia tapauksia, se herätti kotimaassa -suunnatonta huomiota ja mielenkiintoa Intian tapauksiin. Samalla se -avasi englantilaisille suurempien mahdollisuuksien näköaloja, kuin -mitä he olivat siihen saakka uneksineetkaan. Se osoitti, että mogulien -lahonnut valtakunta ehkä voitaisiin verraten vähäisilläkin sotavoimilla -valloittaa. Macaulay kuvaa Arcotin piiritystä ja puolustusta -seuraavasti: - - - -Arcotin puolustus. - - -»Raja Sahib ryhtyi saartamaan linnaa, joka ei näyttänyt mitenkään -piiritystä kestävän. Muurit olivat raunioina, vallihaudat kuivillaan, -patterien selkä liian kapea, jotta niille olisi tykkejä voinut asettaa, -ja rintasuojat liian matalat sotamiehiä suojellakseen. Vähälukuista -varusväkeä olivat taudit ja mieshukka suuresti heikentäneet; siihen -ei enää kuulunut kuin 120 eurooppalaista ja 200 siipoita. Ainoastaan -neljä upseeria oli jäljellä, ruokavaroja ja muita tarpeita oli -niukasti, ja se mies, jonka piti näin vaikeissa oloissa puolustusta -johtaa, oli vain viidenkolmatta ikäinen ja kirjanpitäjäksi kasvatettu. -Viisikymmentä päivää kesti piiritystä ja nuori kapteeni hoiti -puolustusta lujuudella, valppaudella ja kyvyllä, joka olisi tuottanut -kunniaa Euroopan vanhimmalle sotamarskille. Mutta päivä päivältä -leveni muurinaukko. Semmoisissa oloissa olisi vaikka mikä sotaväki, -jolla oli niin niukasti upseereja, ruvennut osoittamaan niskoittelun -oireita, ja sitä suurempi oli tässä vaara, kun tämä sotaväki oli niin -perinpohjin sekalaista sekä sukuperän, ihovärin, kielen, tapain että -uskonnon puolesta. Mutta pienen joukon uskollisuus johtajaansa kohtaan -voitti kaikki, mitä kerrotaan Caesarin kymmenennestä legionasta taikka -Napoleonin vanhasta kaartista. Siipoit tulivat Cliven luo, eivät -muonan niukkuudesta valittamaan, vaan ehdottamaan, että kaikki vilja -annettaisiin eurooppalaisille, koska aasialaiset olivat tottuneet -tulemaan vähemmällä toimeen. Heille kyllä riittäisi se ohut velli, -joka hissistä pois siivilöitiin. Historia ei tunne liikuttavampaa -esimerkkiä sotilaallisesta uskollisuudesta eikä hallitsevan mielen -vaikutuksesta. Madrasin kuvernööri oli yrittänyt tuoda apua, mutta -yritys ei ollut onnistunut. Oli kuitenkin toiveita, että saataisiin -apua toiselta taholta. 3000 mahrattaa, puoleksi sotilasta, puoleksi -rosvoa, oli palkattu taistelemaan Muhammed Alin puolesta (jonka asiaa -englantilaiset ajoivat), mutta arvellen ranskalaisia voittamattomiksi -ja Chanda Sahibin voittoa varmaksi, he olivat siihen saakka pysyneet -alallaan Carnaticin rajalla. Mutta Arcotin puolustuksen maine pani -heidät liikkeelle. Heidän johtajansa, Murari Rao, sanoi ei koskaan -uskoneensa, että englantilaiset osaisivat taistella. Nyt hän sanoi -mielellään heitä auttavansa nähdessään, että heillä oli uskallusta -itseään puolustaa. Raja Sahib sai kuulla mahrattain olevan liikkeellä -ja älysi, että hänen nyt oli pakko toimia sukkelaan. Ensiksi hän ryhtyi -neuvotteluihin ja tarjosi Clivelle suuria lahjoja, jotka tämä inhoten -hylkäsi. Sitten hän uhkasi, että ellei hänen ehtoihinsa suostuttaisi, -niin hän väkirynnäköllä valloittaisi linnan ja surmauttaisi joka -miehen. Clive tavanmukaisella ylpeydellään vastasi, että Raja Sahibin -isä oli vallananastaja, hänen sotaväkensä roskajoukkoa, ja että hänen -oli parasta tarkkaan punnita asiaa, ennenkuin lähetti armeijansa -aukkoon, jota puolustivat englantilaiset. Raja Sahib päätti silloin -väkirynnäköllä valloittaa linnan. - -Päivä oli mitä sopivin moiseen rohkeaan yritykseen. Se oli -muhamedilaisten suuri juhlapäivä, muharram, joka on pyhitetty -Alin pojan Husseinin muistolle. Clive oli saanut salaisia tietoja -aikomuksesta, ryhtynyt valmistuksiinsa ja väsymyksestä, uupuneena -heittäytynyt vuoteelleen. Hän heräsi meteliin ja oli heti paikallaan. -Vihollinen lähestyi, ajaen edellään elefantteja, joitten otsa oli -rautalevyillä suojattu. Luultiin näitten elävien muurinmurtajain -kykenevän rynnistämään portit auki. Mutta tuskin olivat englantilaisten -musketinluodit alkaneet jättiläisten nahkaa kirveliä, ennenkuin ne -kääntyivät ympäri ja lähtivät hurjaan pakoon, tallaten alleen oman -puolen miehiä, jotka olivat niitä edellään ajaneet. Sitten heitettiin -vallihautaan lautta, joka sen osaksi täytti. Huomatessaan, etteivät -hänen tykkimiehensä osanneet kojeitaan hoitaa, Clive otti itse luntun -ja muutamassa minuutissa ampui lautan puhtaaksi. Hyökkääjät ryntäsivät -rohkeasti eteenpäin toisista paikoista, missä hauta oli kuivana. Mutta -heitä tervehti niin tuima ja tarkka tuli, että se tuota pikaa sai -vimmatuimmatkin ja juopuneetkin etunsa käsittämään. Englantilaisten -takarivi kaiken aikaa antoi eturiville valmiiksi panostettuja pyssyjä, -ja jokainen laukaus teki aukkonsa alla olevaan ihmisjoukkoon. -Tunnin verran kesti tappelua. Hyökkääjistä oli 400 kaatunut, -linnan puolustajista ainoastaan viisi tai kuusi miestä. Piiritetyt -viettivät tuskan yön, odottaen hyökkäyksen uudistumista. Mutta päivän -koittaessa vihollista ei näkynyt missään. Se oli peräytynyt, jättäen -englantilaisille monta tykkiä ja suuren määrän ampumatarpeita.» - -Arcotin puolustus teki Clivestä sankarin, jonka maine kulki kautta -Intian ja Euroopan. Pitt lausui hänestä, että hän oli »taivaan -synnyttämä kenraali». Intialaiset antoivat hänelle nimeksi »Sabut -Jung», joka merkitsee »rohkeus sodassa». - -Tämän jälkeen Clive pelasti Trichinopolin, jota vastapuolueen -sotajoukko piiritti, mutta luovutti sitten päällikkyyden -Englannista saapuneelle korkeammalle upseerille ja palveli jälleen -vähempiarvoisessa virassa, vaikkapa hänen erinomainen johtajakykynsä jo -olikin tullut riittävästi huomatuksi. Sotaa sitten kesti useita vuosia, -mutta lopulta sekä englantilainen että ranskalainen komppania siihen -kyllästyi, se kun uhkasi kokonaan hävittää kaupan, ja ne pyysivät -hallituksiaan, jotka elivät keskenään rauhassa, välittämään. Rauha -saatiinkin aikaan, ja se oli kaikin puolin edullinen englantilaisille. -Dupleix kutsuttiin Intiasta pois. Clive oli jo ennen palannut -kotimaahan terveyttään parantamaan, mutta saapui pian takaisin Intiaan, -jossa häntä kohta kipeästi tarvittiin, sillä maanasukkaitten kesken -sotaa yhä jatkui. - -Cliven tarmoa ja neuvokkaisuutta tarvittiin nyt etupäässä Bengalissa, -jonka nuori nabobi suuren armeijan keralla saapui piirittämään -englantilaisten rakentamaa Calcuttaa. Hän valloitti kaupungin heikon -vastarinnan jälkeen ja hirveästä kuumuudesta huolimatta sulloi 146 -vangiksi saamaansa englantilaista pieneen umpihuoneeseen, jossa -suurin osa ilman puutteesta yhden yön kuluessa tukehtui. Vain 26 oli -aamulla hengissä ja nekin kuolemaisillaan. Se oli »Calcutan musta -pesä», joka sitten tuli niin kuuluksi ja voimallisesti kiihoitti -englantilaisia ponnistamaan kaikki voimansa moisen hirmutyön -kostamiseksi. Lordi Clive saapui paikalle lähes tuhannen miehen -keralla, valloitti helposti Calcutan takaisin ja pakotti nabobin -rauhaa anomaan ja antamaan komppanialle takaisin kaikki oikeudet ja -korvaamaan englantilaisten kärsimän omaisuuden vahingon. Siihen asia -ehkä olisi päättynyt, ellei Euroopassa samaan aikaan olisi syntynyt -uutta sotaa Ranskan ja Englannin välille. Clive siitä tiedon saatuaan -oikopäätä hyökkäsi Gangeen suistamossa olevan ranskalaisen aseman, -Chandernagoren, kimppuun ja valloitti sen. Nabob siitä suuttui, -koska tämä tapaus siirsi eurooppalaisen sodan hänen alueilleen, ja -meni ranskalaisten puolelle. Mutta Clive silloin viipymättä marssi -häntä vastaan, mukanaan 900 eurooppalaista ja 2000 hindu-sotilasta, -ja Plasseyn luona syntyi ratkaiseva tappelu. Nabobilla oli 50.000 -miestä ja 50 tykkiä, mutta siitä huolimatta englantilaiset saivat -loistavan voiton ja eräs petturi surmasi nabobin hänen oman -sotajoukkonsa keskellä. Tämä tappelu taisteltiin kesäkuussa 1757. -Clive asetti uuden miehen Bengalin nabobiksi ja pakotti hänet siitä -kunniasta maksamaan suunnattoman korvauksen, joka jaettiin komppanian, -Calcutan asukkaitten, englantilaisten päällikköjen ynnä armeijan ja -laivaston kesken. Kaiken kaikkiaan summa nousi noin 60 miljoonaan -markkaan, mutta Bengalin yleiset varat eivät riittäneet kuin puolen -maksamiseen. Englantilaisilla oli ollut liian ylelliset käsitykset -Intian rikkauksista, eivätkä he olleet uskoa, ettei heidän vaatimustaan -voitaisi suorittaa. Heidän täytyi sitten lopun korvaukseksi tyytyä -Calcutan ympäriltä heille annettuun melkoiseen maa-alueeseen. - - - -Lordi Clive. - - -V. 1758 Itä-Intian komppania nimitti Cliven kaikkien Bengalissa olevien -kauppa-asemiensa kuvernööriksi. Hän ei saanut rauhassa hallita. -Kahdelta taholta uhkasi vaara. Sisämaasta lähestyi eräs moguliprinssi -melkoisen armeijan keralla anastamaan Bengalia englantilaisten -asettamalta nabobilta. Mutta niin pelätty oli jo Cliven nimi, että -kun hän muutaman sadan englantilaisen ja parin-, kolmentuhannen -hindusotilaan kanssa marssi prinssiä vastaan, niin tämän armeija -hajaantui miekan lyömättä. Ranskalaisia vastaan hän lähetti erään -alapäälliköistään, ja tämä karkoitti heidät heidän kaikista Intian -itärannalla olevista asemistaan ja mursi heidän vaikutusvaltansa -sisämaan hoveissa. Sitten Clive vielä sekä maalla että merellä voitti -hollantilaisetkin, jotka niinikään olivat melkoisesti vahvistaneet -vaikutustaan Gangeen suistamossa, eivätkä suinkaan miekan iskutta -tahtoneet luovuttaa Englannille ensimmäistä sijaa. - -Clive palasi sitten kotimaahan, jossa hänet ylennettiin ylähuoneen -jäseneksi, ja viipyi siellä viisi vuotta. Mutta tällä ajalla ennätti -Intiassa tapahtua suuria mullistuksia, joista ei luultu muulla tavalla -suoriuduttavan, kuin lähettämällä hänet sinne uudelleen. Bengalin nabob -oli komppanian toimesta syösty valtaistuimeltaan, sillä komppania -tahtoi myydä viran uudelle nabobille suuresta summasta. Mutta uusi -nabob, Mir Kasim nimeltään, olikin tarmokas mies, joka nopeaan alkoi -harjoittaa sotaväkeään eurooppalaiseen malliin, hankkia aseita ja -ampumavaroja ja sitten jäykästi vastustaa brittiläisten kauppiaitten -ylen suuria vaatimuksia. Nämä nimittäin vaativat vapaan kaupanteon -oikeutta koko Bengalissa maksamatta nabobin virkamiehille säädettyjä -rajaveroja. Lopulta hänen rohkeutensa kasvoi niin suureksi, että hän -salli ampua englantilaista venettä, ja paikalla oli koko Bengali -ilmiliekeissä. 2000 englantilaisten hindusotilasta tuhottiin Patnan -luona ja 200 englantilaista joutui eri osissa Bengalia nabobin väen -käsiin ja teloitettiin. Mutta heti kun säännöllinen sota alkoi, Mir -Kaseinin sotaonni päättyi ja hänen harjoitettu sotaväkensä voitettiin -perinpohjin parissa tuimassa tappelussa. Nabob itse pakeni ja sai -suojan Oudhissa, ja sota levisi sinnekin. Oudhin nabob, apunaan itse -suuri moguli, lähti valloittamaan Patnaa takaisin englantilaisilta. -Vielä suurempi vaara uhkasi näitä, kun heidän omat »siipoinsa» tekivät -kapinan. Tämä saatiin onneksi kukistetuksi ja aito mogulilaiseen tapaan -englantilainen ylipäällikkö rankaisi pääsyyllisiä ammuttamalla heidät -tykeistä, kaikkiaan neljäkolmatta miestä. - - - -Englantilaiset saavat Bengalin. - - -Hätä oli niin suuri, että lordi Cliven uudelleen täytyi palata Intiaan -asioita järjestämään. Ja hänen edeltään ukkospilvet hajaantuivat -melkein itsestään. Hän riensi Calcutasta Allahabadiin ja siellä -järjesti asiat, miten parhaaksi näki. Oudh annettiin takaisin omalle -nabobilleen, mutta hänen täytyi maksaa toistakymmentä miljoonaa markkaa -sotakorvauksia. Suurmoguli sai Allahabadin maakunnan oman välittömän -hallintonsa alaiseksi sillä ehdolla, että hän englantilaisille luovutti -Bengalin, Beharin ja Orissan siviilihallinnon. Näissä maissa pidettiin -siitä pitäen nabobia vain muodon vuoksi, osa oikeudenhoidosta jäi -hänelle, sekä melkoiset vuositulot. - -Lordi Clive ryhtyi nyt toiseen ja paljoa vaikeampaan tehtävään, -nimittäin puhdistamaan Itä-Intian komppanian englantilaisia virastoita -lahjouksesta ja muista väärinkäytöksistä. Komppanian virkamiehillä oli -pienet palkat, mutta virallista asemaansa he käyttivät kiskoakseen -maanasukkailta lahjoja, niin että heidän tulonsa kohosivat kymmeniä -ja satoja kertoja varsinaista palkkaa suuremmiksi. Mutta lordi -Clivenkin oli vaikea saada tätä mätähaavaa korjatuksi, sillä kaikki -Intiassa olevat englantilaiset pinnistivät vastaan. Jäykkyydellään -ja suurella vaikutusvallallaan hän kuitenkin lopulta voitti tämänkin -vastuksen. Vaikka parisataa upseeria teki suorastaan kapinan ja -siviiliviranomaiset yksimielisesti olivat uudistusta vastaan, sai -hän kuitenkin kaikenlaisen lahjainoton kerrassaan lopetetuksi ja -virkamiehille sen sijaan suolamonopolista riittävät palkat. - -Palattuaan kotimaahan Clive joutui ankaran vainon alaiseksi kaikkien -niitten puolelta, joita hän joko Intiassa taikka kotimaassa oli -vahingoittanut puhdistaessaan Itä-Intian komppanian sekä ylemmän että -alemman hallintokoneiston. Hänen täytyi parlamentissa julkisesti -puolustaa itseään, eikä tämä kunnianpuhdistus ollut niin loistava, -kuin hänen ystävänsä olivat toivoneet. Clive oli Intiassa noudattanut -sitä periaatetta, että petolliset keinot olivat luvallisia petollisia -vastustajia vastaan, ja jonkun kerran hän oli oikein perinpohjin tätä -perustetta käytännössä sovelluttanut. Sitä hän ei sentään tehnyt omaksi -edukseen, vaan edistääkseen komppanian ja samalla maansa asiaa. Hän -ei kauan elänyt kotiin palattuaan, sillä Intian ilmanalan aiheuttama -synkkämielisyys toisin ajoin hänet valtasi ja erään semmoisen -puuskauksen sattuessa hän teki itsemurhan vähän yli viidenkymmenen -vuoden ikäisenä. - - - -Warren Hastings. - - -Cliven jälkeen nimitettiin maaherraksi Warren Hastings, eräs komppanian -virkamiehiä, joka oli perinpohjin perehtynyt Intian asioihin. Clive -oli perustanut Intian brittiläisen vallan, mutta vasta Hastings -järjesti sen hallinnon. Hän ei kuitenkaan saanut kauankaan rauhassa -vaikuttaa, ennenkuin sota vaati hänen koko huomionsa ja voimansa. -Mahratta-valtioissa oli syntynyt kruununperimysriitoja ja Bombayn -maaherra käytti tilaisuutta koettaakseen saada nämäkin valtiot -brittiläisen vallan alaisiksi. Hän rupesi erään kruununtavoittelijan -liittolaiseksi; tämä lupasi hänelle Salseten ja muitakin paikkoja, ja -siitä seurasi sota, johon ylimaaherrakin kaikella tarmolla otti osaa, -vaikka hän oikeastaan oli tämän politiikan vastustaja. Englantilainen -armeija marssi nyt kenraali Goddardin johdolla ensi kerran koko -Etu-Intian niemimaan poikki ja melkein miekan iskutta valloitti -Gujeratin rikkaan maakunnan. Eräs toinen armeija kapteeni Pophamin -johdolla rynnäköllä valloitti Gwaliorin kalliolinnan, jota pidettiin -koko Hindustanin avaimena. Eräs Bombaysta liikkeelle lähtenyt joukko -sitävastoin kärsi tappion, eikä komppania senvuoksi suuriakaan hyötynyt -lopullisessa rauhanteossa. - -Pian kuitenkin oli kestettävä uusi ja vaarallisempi sota. Se alkoi -Madrasin brittiläisten viranomaisten omavaltaisen menettelyn johdosta. -Mysoren hallitsija Hyder Ali ja Dekkanin Nizam, Intian molemmat -voimallisimmat muhamedilaiset hallitsijat, yhtyivät mahrattain kanssa -englantilaisia vastaan. Mahratat ja Nizam saatiin liitosta eroamaan, -mutta Hyder Alin armeija iski kuin ukonnuoli Carnaticiin ja voitti -peräti melkoisen brittiläisen osaston, ja hänen ratsuväkensä samosi -ryöstäen kautta maan aina Madrasin varustuksien edustalle saakka. -Hastings pani silloin liikkeelle Bengalin koko sotavoiman, Hyder -Alin oli pakko peräytyä ja hänen poikansa Tippu teki rauhan v. -1784. Toinen englantilainen osasto kulki etelässä niemimaan poikki -pitääkseen aisoissa Nizamia ja mahrattoja, jos he alkaisivat osoittaa -levottomuuden oireita. - -Vaikka ranskalaiset olivat menettäneet vaikutusvaltansa niemimaan -rannoilla, niin juonivat he kuitenkin edelleenkin kaikin tavoin -englantilaisia vastaan. He rupesivat sisämaan itsenäisien valtakuntien -neuvonantajiksi, harjoittivat niiden sotaväen, hankkivat niille -aseita, ja olipa siellä maanruhtinaitten palveluksessa kokonaisia -ranskalaisia osastoltakin valmiina sodan tullen marssimaan -englantilaisia vastaan. Samalla kun brittiläiset viranomaiset parhaan -taitonsa mukaan koettivat järjestellä Bengalin ja myöhemmin muittenkin -hallussaan olevien alueitten oloja, täytyi heidän alati olla sotaan -valmiina. V. 1790 oli Mysoren ruhtinasta Tippua vastaan käytävä -uusi sota, jossa mahratat ja Nizam jälleen olivat englantilaisten -liittolaisina. Tippu nöyrtyi vihdoin, kun lordi Cornwallis lähestyi -hänen pääkaupunkiaan; hänen täytyi luovuttaa puolet maistaan -englantilaisten liittolaisille, jotka ne keskenään jakoivat, ja -maksaa melkoinen sotakorvaus. Mutta Tippu hehkui kostonhimoa ja -käytti hyväkseen ensi tilaisuutta. Markiisi Wellesley oli silloin -Bengalin käskynhaltijana. Wellesleyn käsityksen mukaan ranskalaiset -yhä vieläkin olivat brittiläisten vaarallisimmat viholliset Intiassa, -ja koska ranskalaiset juuri olivat Tippu sulttaanin neuvonantajat ja -liittolaiset, niin piti hän uutta sotaa tätä vastaan välttämättömänä. -Napoleon oli siihen aikaan Egyptissä voittamattomine joukkoineen ja -yleensä tiedettiin, että hänen aikomuksenaan oli valloittaa tämä -maa, sieltä käsin tuhotakseen englantilaisten mahti Intiassa, jonka -suuren merkityksen saarivaltakunnalle hän hyvin älysi. Ranskalaiset -olivat jo saaneet Dekkanin Nizaminkin sotaväen järjestelyn ja -johdon käsiinsä, ja mahrattainkin armeija oli saanut ranskalaisen -harjoituksen. Ensiksi Wellesley kääntyi Nizamia vastaan ja pakotti -hänet hajoittamaan ranskalaiset pataljoonansa sekä sitoutumaan, -ettei hän ilman brittiläisen käskynhaltijan lupaa ottaisi ketään -ulkomaalaista palvelukseensa. Tämän jälkeen paljastettiin Tipun juonet -ranskalaisten kanssa ja häntäkin vaadittiin rupeamaan Englannin -ylivalvonnan alaisuuteen. Kun hän ei siihen suostunut, niin alkoi sota. -Yksi brittiläinen armeija marssi Mysoreen Madrasista käsin, toinen -länsirannalta, ja Nizam oli liittolaisena mukana. Tippu ei voinut tehdä -kuin heikkoa vastarintaa ja peräytyi pääkaupunkiinsa Seringapatamiin, -johon hänet piiritettiin. Urhean puolustuksen jälkeen hän v. 1799 -tappelussa kaatui ja Seringapatam valloitettiin. Plasseyn tappelusta -saakka, jossa Clive oli saavuttanut suurimman voittonsa, ei mikään -tapaus ollut tehnyt Intiassa niin syvää vaikutusta. Osa Mysoresta -annettiin sen hindulaisen ruhtinassuvun perilliselle, jonka Hyder -Ali oli valtaistuimelta syössyt, loput englantilaiset Nizamin kanssa -jakoivat. Samaan aikaan koko Carnatic, eli se osa Etelä-Intiaa, jota -Arcotin nabob hallitsi, ynnä Tanjoren ruhtinaskunta saivat brittiläisen -hallinnon ja Madrasin presidenttikunta näin oli kasvanut melkein yhtä -laajaksi, kuin se on vielä tänä päivänä. - -Eurooppalaiset olivat tosin jo kuudennellatoista ja -seitsemännellätoista vuosisadalla monipuolisesti tutustuneet Intiaan, -mutta tämä tuntemus ei ulottunut aivan kauas sisämaahan, vaikka -sisämaankin yleisistä maantieteellisistä piirteistä oltiin jotenkin -selvillä. Vasta englantilaisten sotaretket maan sisäosiin avasivat -eurooppalaisille koko tämän uhkuvan troopillisen maailman. Kuta enemmän -he valtaansa syvensivät ja kuta pienempiä seikkoja myöten perehtyivät -kansaan voidakseen sitä hallita, sitä enemmän he saivat huomata, -kuinka rikas tutkimuksen ala tässä oli avautunut, omituinen ikivanha -yhteiskunta kastilaitoksineen, uskontoineen, sivistyksineen, josta -matkustaja näkee vain ulkokuoren. - -Mutta siitä he jotenkin pian pääsivät selvyyteen, ettei Intia ollut, -niin satumaisen rikas maa kuin sen maine. Eurooppalaiset luulivat -pääsevänsä kahmalokaupalla jalokiviä ja kultaa ammentamaan päästessään -sisämaan ruhtinaskuntia verottamaan, mutta ne summat, joita he saivat -irti puserretuiksi, eivät kuitenkaan olleet ylenpalttisia senkään -ajan arvoihin verraten. Tosin sieltä saatiin sotaveroja, jotka olivat -verrattavat Pizarron Perusta saamaan saaliiseen, mutta kuitenkin Intia -kalliitten metallien aarremaana jäi suunnattomasti jäljelle Uudesta -maailmasta, vaikka se kaikenlaisilla elimellisen elämän tuotteilla -sen monin verroin voitti. Itä-Intian komppania koetti kuitenkin -virkamiehineen pusertaa tästä hedelmästä kaiken mehun, mitä siitä -suinkin saatiin lähtemään, ja vaikka Clive olikin, saanut lahjouksen -estetyksi, niin ei silti kiristys lakannut. Warren Hastingsinkin -täytyi monta kertaa, vasten omaa vakaumustaan, käyttää hylättäviä -keinoja voidakseen tyydyttää komppanian sammumatonta rahanhimoa. Vasta -myöhempinä aikoina, Intian jouduttua Englannin kruunun välittömään -valtaan, sen hallinto on joutunut maan omien etujen mukaiselle -kannalle, vaikkapa niemimaa vieläkin saa maksaa vuosittain suuria -summia siitä hyvästä, että se saa nauttia rauhaa ja vähitellen pääsee -länsimaisen sivistyksen laitoksista osalliseksi. - - - - -Tibet. - - -Intiastakin käsin tehtiin kahdeksannentoista vuosisadan lopulla retkiä -Aasian keskiosiin, vaikkapa ei niitäkään aivan uusiin seutuihin, -sillä Lhasa ympäristöineen oli jo tullut jotenkin hyvin tunnetuksi -lähetyssaarnaajien kautta. Ensimmäiset englantilaiset joutuivat Tibetin -kanssa tekemisiin siihen aikaan, kun Warren Hastings pontevalla -kädellään Intiaa hallitsi. Hänen toimestaan tehtiin 1772—1773 sotaretki -Bhutania vastaan ja tibetiläinen tashilaama toimi rauhanteossa -välittäjänä. Eräs englantilainen retkikunta matkusti Bhutanista. -Sangpon eli Ylä-Bramaputran laaksoon, jonka pohjoispuolelta tashilaama -tavattiin. Hänen kanssaan tehtiin sopimus, ja Intian ja Tibetin välit -olivat siten pääsemässä mitä parhaalle pohjalle. Mutta Lhasassa oleva -Kiinan edustaja pelkäsi englantilaisten vallanpyyteitä ja alkoi -juonia heitä vastaan. Hän sai aikaan sen, ettei heitä päästetty -tashilaaman pääpaikkaa Tashi Lhunpoa kauemmaksi. Saatiin tosin aikaan -kauppayhteys Intiasta Etelä-Tibetiin, mutta kaikki brittiläisten -kauppiaitten yritykset päästä sinne itsekin asioimaan olivat turhat. -Intian brittiläiset viranomaiset kuitenkin jatkoivat ponnistuksiaan -ja seuraavinakin vuosina lähetettiin retkikuntia Bhutaniin ja sieltä -edelleen Tibetiin. Georg Bogle, näiden retkien johtaja, kokosi -laajat muistiinpanot, jotka kuitenkin vasta meidän aikoinamme on -täydelleen julkisuuteen saatettu. Warren Hastingsin erottua Intian -kenraalikuvernöörin toimesta Tibet sai jäädä oman onnensa nojaan, ja -satakunnan vuotta tämä Keski-Aasian korkea alppilinnoitus sitten pysyi -suljettuna, kunnes sen rajan poikki tämän vuosisadan alussa jälleen -kuljettiin ja asestettu brittiläis-intialainen joukko tunkeutui Lhasaan -saakka. - - - - - -POHJOISNAPAMAAT. - - -Napamatkustuksien ensimmäinen suuri aikakausi, josta olemme ennen -kertoneet, alkoi jo 1550-luvun vaiheilla, jolloin ruvettiin etsimään -pohjoista väylää Intiaan. Huippuvuorien löydön jälkeen valaanpyynti -oli näitten matkain päävaikuttimena. Mutta seitsemännentoista -vuosisadan alkupuoliskolla talttui napatutkimus ja oli sitten -seisauksissa puolentoista vuosisataa. Nuo varhaisemmat matkat oli tehty -pääasiallisesti käytännöllisiä päämääriä varten, ja kun oli päästy -selvyyteen siitä, ettei laivoin kuljettavaa koillis- eikä luoteisväylää -ollut, niin ei enää ollut aihetta näitä retkiä jatkaa. Pari kolme -yritystä kuitenkin ansaitsee tulla tältä väliajaltakin mainituksi. - -Willem de Vlamingh, rohkea hollantilainen mursunpyytäjä, purjehti v. -1664 niin kauas koilliseen, että hän kiersi Novaja Semljan pohjoisen -niemen ja saapui lähelle sitä paikkaa, jossa Barentsin retkikunta -oli ollut talvea. Hän purjehti vielä tämän paikan ohikin, mutta kun -varustukset olivat pienet, niin hän palasi takaisin, vaikka avointa -vettä olisi ollut edemmäksikin purjehtia. Hollannissa kerrottiin, että -toiset olivat purjehtineet vielä kauemmaksikin pohjoiseen, jotkut -pohjoisnavan poikki Japaniin saakka, mutta nämä puheet tietysti olivat -paljaita merimiesjuttuja. - -Englantilainen kapteeni John Wood oli Barentsin ja muitten varhaisten -napamatkustajain matkakertomuksista, mainituista hollantilaisista -huhuista, ja osaksi myös teoreettisten päätelmäin nojalla saanut -päähänsä, että Huippuvuorien ja Novaja Semljan väliltä kuitenkin -löytyisi väylä Japaniin ja Kiinaan, ja hän varusti retkikunnan -sitä etsimään. Hän lähti matkaan v. 1676 kahdella laivalla, mutta -retkeä vainosi kauttaaltaan huono onni. Laivat eivät päässeet 76:tta -leveyspiiriä pohjoisemmaksi, kaikkialla oli vastassa kiinteät -jääkentät. Toinen laivoista kärsi haaksirikon Novaja Semljan rannikolla -myrskyssä ja sumussa, toisen oli pienuuttaan kiittäminen siitä, että se -vältti saman kohtalon. Kapteeni Wood pääsi miestensä keralla maihin, -mutta heidän asemansa olisi ollut toivoton, ellei onneksi toisen -laivan miehistö olisi heitä löytänyt. Wood tuli tämän matkan kautta -täydelleen siitä vakuutetuksi, että napameren kautta oli mahdoton -purjehtia Itä-Aasiaan. Yritystään hän puolusteli sillä, että moniaitten -vanhempien purjehtijain kertomukset olivat olleet tahallisesti -väärennettyjä. - -Kahdeksannentoista vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä, v. -1707, tunkeutui hollantilainen valaanpyytäjä Cornelis Gillis -Huippuvuorilta pohjoista kohti, ja kun meri näyttää mainittuna vuonna -olleen harvinaisen vapaata jäistä, niin hän pääsi aina 81:nnelle -leveyspiirille saakka ja jatkoi sillä tasalla matkaa itää kohti pitkin -sulaa merta. 80:nneltä leveyspiiriltä hän tapasi uutta maata, jota -ei kukaan vielä ollut nähnyt ja joka sitten puolentoista vuosisataa -pysyi kateissa. Se luultavasti oli nykyisten karttain Valkosaari, -joka on Frans Josefin maan ja Huippuvuorien välillä, kauttaaltaan -maajäätikön peittämä ja luoksepääsemätön. Paluumatkalla Gillis paransi -Huippuvuorien karttaa. - -Kahdeksannellatoista vuosisadalla tehdyistä napamatkoista olemme jo -maininneet venäläisten rétket Siperian rannoille ja kapteeni Cookin -matkan Beringin salmen kautta Jäämerelle. Samoin olemme Canadan -tutkimuksen yhteydessä maininneet Hudson-lahdelle tehdyt retket. - -Daines Barrington oli kokoomiensa tosiasiain ja havaintojen nojalla -esittänyt Englannin tiedeseuralle, että pohjoisnavalle oli varsin -mahdollista tunkeutua. Tämä oli ehkä ensi kerta, jolloin moista -tutkimusretkeä puolustettiin ainoastaan sen itsensä tähden ilman -minkäänlaisia käytännöllisiä päämääriä, ja senvuoksi se ansaitsee -erikoista mainitsemista. Se oli tieteellisen maantutkimuksen -ensimmäisiä oireita, eikä tarvinnut kauankaan odottaa, ennenkuin sama -henki alkoi joka taholla päätään kohottaa. Vaikk'ei Barringtonin -käytettävänä oleva aineisto ollutkaan luotettava, niin esitti -tiedeseura kuitenkin hallitsijalle, että lähetettäisiin matkaan -retkikunta, ja kapteeni Constantine Phippsille, josta sitten tuli -Mulgraven lordi, varustettiin sitä varten kaksi laivaa. Molemmat laivat -olivat harvinaisen lujasti rakennetut ja soveliaat Jäämeren matkaan. -Varustukset olivat niin täydelliset kuin siihen aikaan saatettiin -hankkia, uutuutena muun muassa meriveden tislauslaitteet siltä varalta, -että suolaton vesi loppuisi. Retkellä oli mukana kadetti Horatio -Nelson, josta sitten tuli kuuluin brittiläinen merisankari. Kesäkuussa -1773 molemmat laivat lähtivät matkaan. Kuukauden lopulla oltiin -Huippuvuorien -etelärannikolla. Sää oli leutoa, mutta jo heinäkuun -5 p. tuli jäitä vastaan niin kosolti, että laivain oli mahdoton -tunkeutua niitten läpi pohjoista kohti. Vähän 80:nnen leveysasteen -pohjoispuolella keula senvuoksi käännettiin itää kohti, mutta siltä -puolelta ei löydetty sen selvempää vettä. Lopulta retkikunta saapui -Vaigatshin salmeen, johon jäät sen sulkivat, niin että kapteeni Phipps -jo aikoi jättää laivansa, mutta sitten jäät taas hajautuivat ja hän -pääsi palaamaan Englantiin. Matkan tulokset olivat siis kokonaan -kielteiset. - - - - -Grönlanti. - - -Kahdeksannentoista vuosisadan alkupuolella alkoi protestanttinen -lähetystoimi. Sen tienraivaaja oli herrnhutilaisuuden perustaja kreivi -Zinzendorf. Hänen apunsa kautta tanskalainen Hans Egede saattoi -aloittaa Grönlannin eskimoiden käännytyksen. Tanskalaiset olivat -seitsemännentoista vuosisadan alussa uudelleen kiinnittäneet huomionsa -Grönlantiin, etenkin kun sikäläinen valaanpyynti oli tuottavampi -kuin Huippuvuorien. Pahoinpitely, jonka alaisiksi eskimot joutuivat -kauppiasten puolelta, sai Hans Egeden v. 1721 perustamaan Godthaabiin -lähetysaseman, joka oli Grönlannin ensimmäinen vakinainen tanskalainen -siirtokunta. Godthaabiin saapui sitten herrnhutilaisia saarnaajia häntä -auttamaan. - -Kuningas Kristian VII antoi vuosisadan lopulla kannatustaan -tanskalaiselle retkikunnalle, joka yritti tunkeutua Grönlannista -käsin pohjoista kohti. Kapteeni Löwenörnin ja luutnantti Egeden piti -sitäpaitsi etsiä Itä-Grönlannin unhotettuja vanhoja siirtokuntia, -joissa arveltiin ehkä vielä säilyneen vanhaa islantilaista -väestökantaa. Retkikunta lähti matkaan v. 1786, mutta tapasi Grönlannin -rannoilla jäätä niin suunnattomasti, ettei se edes päässyt maihin, vaan -palasi tyhjin toimin Islantiin. Sieltä Egede teki toisen yrityksen, -mutta yhtä huonolla menestyksellä. Hän oli Islannissa talvea ja yritti -seuraavana kesänä kolmannen kerran, mutta onnistumatta sen paremmin. -Vasta yhdeksännellätoista vuosisadalla tuli Grönlannin itärantakin -paremmin tunnetuksi. Luonnollista olikin, etteivät nämä yritykset -onnistuneet, sillä Grönlannin itärannikko on ainiaan niin taajain -ahtojäitten saartama, että pääsy sen luo laivalla on erinomaisen -vaikeata ja vaarallista, jäät kun ovat etelää kohti kulkevan merivirran -vaikutuksesta alituisesti kovassa liikkeessä. - -Kahdeksannentoista vuosisadan loppupuoliskolla lähetettiin muuan -englantilainen laiva jatkamaan Baffinin lahden tutkimista, mutta vaikka -se teki kaksi yritystä, ei se kuitenkaan päässyt kauemmaksi kuin -aikoinaan kuudennentoista vuosisadan purjehtijat. - - - - - -MAANTIEDE XVII:LLÄ JA XVIII:LLÄ VUOSISADALLA. - - -Keskiajan katolinen papisto tarvitsi klassillisia kieliä, koska -kristityn kirkon koko vanhempi hengellinen kirjallisuus oli näillä -kielillä kirjoitettu ja latina oli Rooman kirkon valtakielenä. -Kielitaidon viljelystä varten kirkko siis pelasti häviöstä klassillisen -kirjallisuuden, mikäli se vielä oli pelastettavissa. Kielien -taito johti tämän kirjallisuuden tutkimiseen ja kreikkalaisten ja -roomalaisten tieteen tunteminen vihdoin herätti vireille itsenäisen -tutkimishalun. Omistettuaan vanhain kaikki saavutukset renessanssi -valmistautui kulkemaan heidän tietonsa rajapaalujen ohi. Niiden -kahden vuosisadan kuluessa, joita tämä luku käsittelee, lausuttiin -uudenaikaisen tieteen syntysanat. Niiden kuluessa laskettiin empiirinen -tiede havaintojen ja kokeitten luotettavalle pohjalle. Galilei -määritteli dynamiikan perustotuudet, Newton yleisen painolain ja -selitti sen avulla maailmanjärjestyksen, jonka ulkonaisen rakennuksen -Copernicus ja Kepler jo olivat ilmi saaneet. Dynamiikan ja havainnon -perustuksella kehittyi ripeästi fysiikka, joka vihdoinkin tarjosi ne -keinot elimettömän luonnon ilmiöiden selittämiseen, joita kreikkalaiset -filosofit niin kaipasivat ja jonka avulla he olisivat opinrakennelmiaan -kehittäneet arvaamattoman paljon kauemmaksi. Kemia erosi alkemian -harhapoluilta ja umpimutkista ja varttui tieteeksi, josta vanhat eivät -muuta tunteneet kuin sen janon. Siinä todella mahtava runko uuden ajan -tieteelle! - -Maantiede sai fysiikasta tärkeimmän kaikista aputieteistään. Vasta -fysiikan edistykset tekivät mahdollisiksi tarkat geodeettiset -mittaukset ja niiden avulla maan koon ja muodon määräämisen sekä -luotettavain karttain laatimisen. Maata muotoilevat voimat kävivät -käsitettäviksi, niiden teho ja vaikutukset määriteltäviksi. Veden -ja ilmakehän ilmiöt joutuivat eksaktisen tieteen käsittelypiiriin. -mittauksen ja selityksen alaisiksi. Kemia valaisi aivan uusiin -suuntiin maapallomme rakennetta, oloja ja edellytyksiä. Sen avulla -voitiin ratkaista kallioiden ja maanlaatujen kokoomus ja selittää -luonnonilmiöitä, jotka siihen saakka olivat olleet läpitunkemattoman -salaisuuden peitossa. - -Maantiede koetti parhaan taitonsa mukaan käyttää hyväkseen näitä -uusia mahdollisuuksia, jotka lupasivat sen asettaa kokonaan uudelle -pohjalle; yhdeksästoista vuosisata sai vastaanottaa sen päähaaroihinsa -jäsenneltynä ja monet osatieteet jo melko kauas kehitettyinä. Maantiede -oli sen alkaessa uudenaikainen tiede nykyisessä merkityksessä, vaikkapa -vielä enemmän näköaloja kuin todellista tietoa. - - - - -Kartta. - - - -Astemittaukset. - - -Jo kuudennellatoista vuosisadalla huomattiin tarpeelliseksi korjata -Ptolemaioksen arviolaskelmaa maan suuruudesta ja sitä varten entistä -tarkemmin määrätä maapallon ympärysasteen pituus. Ranskalainen Orontius -Finaeus tosin koetti pelastaa Ptolemaioksen kunnian mittaamalla -summittaisella tavalla Toulousen ja Pariisin välisen astepituuden, -mutta hänen, samoin kuin muittenkin hänen aikalaistensa, mittaukset -olivat vielä suurien puutteittensa vuoksi arvottomia. - -Ensimmäisen pätevän menetelmän maan ko'on mittaamiseksi keksi -hollantilainen Willebrord Snellius. Hän mittasi maa astekaaren pituuden -kolmiomittauksen avulla, valiten kolmiopisteiksi kirkontorneja ja -muita sopivia kiinteitä esineitä. Snellius tosin käytti hyvin lyhyttä -asemasivua, eikä hänen kulmanmittaus-koneessaan ollut kaukoputkea, -mutta siitä huolimatta hänen mittaustensa tulokset olivat huomattavan -tarkat. Hän julkaisi ne Leydenissä v. 1617 nimellä »Eratosthenes -Batavus». Snellius sai astekaaren pituudeksi 55.100 toisea, s.o. 2000 -toisea eli 2/52 liian vähän. Vielä monta vuosikymmentä myöhemmin -(v. 1654) jesuiitat, mitatessaan Bolognan ja Modenan, Ferraran ja -Ravennan välisten meridiaanikaarten pituudet, erehtyivät paljon -enemmän, kokonaista 5000 toisea vastakkaiselle puolelle. Vuosisadan -keskivaiheilla hollantilainen maantieteilijä Blaeu hyvin tarkkaan -määräsi meridiaaniasteen pituuden Hollannissa, mutta hänen mittauksiaan -ei milloinkaan julkaistu. - -Ranskalainen Jean Picard suoritti vv. 1669—70 astemittauksen Ranskassa -Malvoisinen ja Amiensin välillä Snelliuksen menetelmää käyttäen. Hänen -kolmio-asemasivunsa oli kuitenkin koko joukon pitempi kuin Snelliuksen, -ja tulosta tarkistaakseen hän mittasi vielä toisenkin kolmiosivun. -Napakorkeutta määrätessään hän käytti kaukoputkellista kulmamittana. -Seuraavien vuosikymmenien kuluessa Cassini ja Lahire jatkoivat -kolmiomittausta pohjoista kohti aina Kanavaan, etelää kohti Välimeren -rannalle saakka. Picardin saama tulos oli ihmeteltävän tarkka, mikä -osaksi johtui siitä omituisesta sattumasta, että tähtitieteelliset -erehdykset ja mittauksien epätarkkuudet laskuissa hävittivät toisensa. - -Jean Richer oli v. 1672 Cayennessa Pariisin sekuntiheilurin -hidastumisesta huomannut, että maapallo lienee päiväntasaajan kohdalta -jonkun verran laajempi. Sekuntiheilurin hidastuminen ei itsessään -sotinut pallonmuoto-oppia vastaan, sillä sen määrää ensi sijassa -painovoimaa heikontavan keskipakoisvoiman kasvaminen päiväntasaajaa -kohti, mutta hidastuminen näytti olevan suurempi, kuin pallonmuoto -olisi edellyttänyt, ja siitä syystä päätettiin sen puolustavan maan -ellipsoidimuotoa. Newton pian sen jälkeen lausui otaksuman, että -maapallo navoiltaan on jonkun verran litistynyt, koska se on akselinsa -ympäri pyörivä kappale ja osaksi veden peittämä. Puolipäiväpiirin siis -täytyy olla päiväntasaajan puolessa kaarevampi kuin napain puolessa, -ja meridiaaniasteen napoja kohti tasaisesti pidetä. Kuta käyrempi -kaariviiva on, sitä pienemmän kuvion se ympäröi ja sitä lyhyempi siis -on sen 360:s osa. Mutta sen ajan mittauskeinot eivät vielä olleet niin -hienoja, että tätä kaariasteen pituuserotusta olisi voitu todeta. -Päinvastoin oli oppineen Dom. Cassinin astemittaus (1683) johtanut -siihen tulokseen, että meridiaaniaste Pariisista Välimerta kohti piteni -ja pohjoisrajaa kohti lyheni, ja tästä päättäen maapallo päinvastoin -olisi ollut napain suuntaan pitkulainen. - -Tämän teorian ja mittauksen välisen ristiriidan ratkaisemiseksi lähti -Ranskasta kaksi tieteellistä retkikuntaa, joitten työt ennen muita -ovat tulleet kuuluisiksi. Toinen lähti Peruun (1735—1744), toinen 1736 -Lappiin. Edellinen retkikunta sai meridiaaniasteen pituuden Quiton -ylängöllä 56.750 toiseksi, Lappiin lähtenyt retkikunta 57.437 toiseksi, -ja näitten arvojen väliin sopi Ranskassa mitattu astepituus, 57.060 -toisea. Täten oli maan litistyminen napoja kohti todettu, mutta tulos -oli sangen epätarkka, sillä Ranskan ja Perun molemmista mittauksista -saatiin litistymisen arvoksi 1/303, Lapin astemittauksesta taas -kokonaista 1/169. Nykyisten tietojemme mukaan litistyminen on 1/297. - -Joku vuosikymmen myöhemmin mitattiin Itävallassa ensimmäinen kaariaste, -toisia lyhyempiä mittauksia suoritettiin Amerikassa Pennsylvaniassa -ja Italiassa. V. 1792 suoritettiin Ranskassa Méchainin, Aragon -y.m. johdolla kolmas astemittaus, joka ulottui Dunquerquesta aina -Balearien saarille saakka. Tämän mittauksen tarkoitus oli uuden -metrimitan määrääminen (1/40.000.000 Pariisin kautta kulkevasta -puolipäiväpiiristä), ja se koetettiin senvuoksi saada niin tarkaksi -kuin suinkin. Mutta jo pari vuosikymmentä myöhemmin huomattiin -mittauksessa niin paljon virheitä, että meridiaanipiiri tuntuvasti -piteni ja se harhakäsitys, että muka metri olisi 1/10.000.000 -meridiaanikvadrantista ja siis luonnonmitta, perinpohjin raukesi. -Myöhemmät astemittaukset enimmäkseen ovat vielä jonkun verran -lisänneet eroa. Englantilaiset yhdistivät Greenwichin Dunquerquen -kolmiopisteeseen ja mittasivat sitten oman maansa meridiaanikaaren aina -Shetlannin saarille saakka. Viime vuosisadan ensi vuosina Svanberg -uudelleen mittasi kaariasteen pituuden Lapissa ja huomasi silloin -Maupertuis'n erehdyksen. Intiassa suoritettiin v. 1802 astemittaus, -jotta saatiin Perun mittaukselle vertausarvo. 19:nnen vuosisadan -kuluessa näitä mittauksia sitten on yhä jatkettu ja tarkennettu, kuten -saamme myöhemmin nähdä. - -A.C. Clairaut y.m. kehittivät heilurihavainnot niin tarkoiksi, että -niiden avulla voitiin laskea maan litistyminen. Tähtitieteellisilläkin -mittauksilla se todettiin. Tehtiin myös jo havaintoja, kuinka vuoret -luotilankaa poikkeuttavat. V. 1802 kuulu ranskalainen tähtitieteilijä -Laplace lausui julki väitteen, että jos maa on litistynyt navoilta, -niin tämän täytyy vaikuttaa häiriöitä kuun liikuntoon, ja havaituista -häiriöistä hän sitten laski litistymisen arvoksi 1/305. Tulos oli -käytettyyn menetelmään nähden huomattavan tarkka. - - - -Maantieteellinen asema. - - -Maantieteellinen paikanmääräys astui suuren askelen eteenpäin, kun -kiikari oli niin pitkälle kehittynyt, että se voitiin sovittaa -kulmanmittauskojeihin. Tämä edistys oli ranskalaisen Picardin ansio -(v. 1668). Tyko Brahe oli vielä erehtynyt puolenkin kaariminuuttia -määräyksissään, mutta Picardin koneella ei erehdys enää ollut -muutamaa sekuntia suurempi. Mutta kauan oli siitä huolimatta -napakorkeuden mittaaminen etevillekin tähtitieteilijöille vaikea -tehtävä. Kun Bouger ja La Condamine (1739—1740) koettivat määrätä -perulaisen meridiaanikaaren latitudieron, niin huomasivat he kaksi -vuotta työskenneltyään 22—23 sekunnin mittausvirheen, joka pakotti -jatkamaan työtä aina vuoteen 1743 saakka, ennenkuin tämä virhe oli -saatu vähenemään 3 1/2 sekunniksi. Mittauksien tarkkuutta suuresti -edisti se, että Bradley v. 1728 keksi valon harhauksen eli aberration. -1747 taas keksittiin maan navan heilahdukset (nutatio) ja D'Alembert -tutki ne perusteellisesti. Mutta niitä koneita, joilla nämä tarkat -tulokset voitiin saavuttaa, ei voitu käyttää muuta kuin maalla. V. -1731 englantilainen tähtitieteilijä John Hadley keksi peilioktantin, -erinomaisen kätevän pienen kulmamittarin, joka teki napakorkeuden -määräämisen merelläkin hyvin helpoksi toimitukseksi. Havainnontekijän -ei tarvinnut katsoa kahteen suuntaan samalla haavaa, kuten ristisauvaa -käyttäessään, vaan hän tähtäsi ainoastaan taivaanrantaa ja käänsi -koneeseen liitettyä peiliä siksi, kunnes auringon kuva sattui -taivaanrantaan. Semmoisella koneella voitiin mukavasti toimittaa -mittauksia keikkuvalla laivallakin, eikä tulokseen tarvinnut -muuta kuin tehdä tavanmukaiset valontaittumis-, laivankorkeus- ja -auringonparallaksi-korjaukset, niin laivuri jotenkin tarkkaan tiesi -laivansa pohjois-eteläaseman maapallon pinnalla. Mutta kun purjehtijat -yleensä ovat vanhoillista väkeä, niin kului vielä kolmekymmentä vuotta, -ennenkuin peilioktantti tuli yleisemmin käytäntöön. - -Longitudin mittaaminen kuun pimennyksistä edistyi suuresti, kun -ruvettiin paitsi sitä hetkeä, jolloin maapallon varjo tapaa kuun -reunan, myös havaitsemaan ja aikaamaan maan varjon kulkeminen kuun -»merien» poikki. Samaa pimennystä voitiin tällä tavalla käyttää hyvin -monen havainnon tekemiseen ja näistä sitten laskea tarkka keskiarvo. - -Ellei olisi ollut muuta keinoa longitudin määräämiseen, niin olisi -kuitenkin kulunut hyvin pitkä aika, ennenkuin tärkeimpienkään -maanpaikkain pituusaste olisi tullut riittävän tarkkaan määrätyksi. -Mutta Jupiterin ensimmäinen kuu pimenee aina yhden vuorokauden 18 -tunnin kuluttua, ja siitä voidaan saada taajemmin pituusmääräyksiä. -Missä maan pinnalla havainnontekijä lieneekin, kaikkialla hän tietysti -näkee aivan samalla hetkellä sekä tuon kuun sukeltamisen (immersion) -Jupiterin varjoon että sen esiin tulemisen (emersion). Kaksi havainnon -tekijää voi siis määrätä välisensä pituuskaaren mitan, jos he -tarkastavat, millä hetkellä paikallisen ajan mukaan Jupiterin kuu -pimenee, ja näin saatuja aikoja keskenään vertaavat. Picard ja Delahire -v. 1679—1681 tätä keinoa käyttäen määräsivät Ranskan tärkeimpien -paikkain longitudin niin tarkkaan, ettei erehdysmahdollisuus enää ollut -yhtä kaariminuuttia suurempi. He tekivät rannikolla havaintoja ja -Pariisin tähtitornissa samaan aikaan säännöllisesti ajattiin Jupiterin -kuun pimennykset. Sama menetelmä ulotettiin paljon etäisempiinkin -seutuihin, kuten Itämaille ja Etelä-Amerikkaan erään fransiskaanimunkin -toimesta. Jean Dominique Cassini laski Jupiterin kuitten kiertokulut. - -Purjehtijalle eivät nämä keinot kelvanneet, kosk'ei hän voinut merellä -kyllin tarkkaan määrätä paikallista aikaa. Mutta kun Hadleyn oktantti -kaarta pitentämällä muutettiin sekstantiksi, niin siitä saatiin -luotettava mittari kuun etäisyyden määräämiseksi auringosta ja tähdistä -ja samalla paikallisen aikaerotuksen ja siitä longitudin määräämiseksi. -Kuun etäisyys maasta määrättiin tarkemmin v. 1754. Cassini taas -oli laskenut valontaittumistaulut eri taivaankorkeuksia varten, ja -niistä löytyi valontaittumiskorjaus hyvin nopeasti ja helposti. Kuun -liikunnan epäsäännöllisyydet eli häiriöt tulivat vähitellen tarkemmin -tunnetuiksi. Jo Hipparkhos oli vanhalla ajalla huomannut suurimman -niistä, Ptolemaios toisen, kolmannen yhä pienemmän Abulfeda 10:nnen -vuosisadan lopulla, vaikka hänen havaintonsa ei tullut tunnetuksi, niin -että Tyko Brahe sen keksi uudelleen. Newton jo laski kahdeksan häiriötä -ja nykyisin niitä tunnetaan enemmän kuin kuusikymmentä. Englannin -parlamentti oli luvannut puolen miljoonan markan palkinnon sille, -joka laski riittävän tarkat kuutaulut, taikka keksi jonkun toisen -vastaavan keinon longitudin määräämiseksi 1/2 asteen erehdysluvalla. -Halley laski kuutaulut, mutta nekään eivät vielä tulleet riittävän -tarkat. Leonhard Euler ja Tobias Meyer, molemmat saksalaisia, -vasta vuosisadan keskivaiheilla laskivat taulut, joissa enää oli -korkeintaan 25 sekunnin erehdys, ja näille molemmille Englannin -parlamentti maksoi osan luvatusta palkinnosta. V. 1767 julkaistiin -ensimmäinen purjehduskalenteri, jossa oli tarkat kuutaulut ja muut -paikanmääräykseen tarpeelliset osoitukset, ja siitä lasketaan tarkan -maantieteellisen paikanmääräyksen alku merellä. Myöhemmin näitä tauluja -on vielä paljon tarkennettu. - -Gemma Frisiuksen v. 1530 julki lausuma ehdotus, että longitudi -määrättäisiin kellolla, oli kyllä hyvä aate, mutta kauan kului, -ennenkuin kello oli niin pitkälle kehittynyt, että se tähän -tarkoitukseen kelpasi. Huygens keksi v. 1657 heilurikellon ja paransi -sitä niin, että sitä voitiin laivoissakin käyttää, mutta pian kuitenkin -huomattiin, etteivät heilurikellot tämmöiseen tarkoitukseen sovellu, -koska sekuntiheilurin mitta muuttuu sen mukaan kuin leveysastekin. -Vasta v. 1758 englantilainen Harrison rakensi niin tarkan kellon, -että sitä voitiin käyttää maantieteellisen pituuden mittaamiseen. -Se ei 147 päivää kestäneellä merimatkalla erehtynyt kuin 1 min. -49 sekuntia. Englannin parlamentilta hän siitä sai 250.000 markan -palkinnon. Ranskalainen Berthoud v. 1766 keksi kuulut kronometrinsa, -Leroy samoihin aikoihin »vapaan päästimen» (échappement libre). Ja -monella muulillakin tavalla kelloa sitten edelleen parannettiin. V. -1800 Bréguet keksi sen kieruvieterin, jonka yhä vielä näkee kelloissa. -Maalla longitudin määräämistä kellon avulla ensi kerran käytettiin -Napoleonin sotaretkellä Egyptissä, ja samoihin aikoihin Humboldt siten -määräili paikkain maantieteellisiä asemia Etelä-Amerikassa. - -Huomattavista paikanmääräyksistä mainittakoon, että Välimeren itäpään -asema nyt saatiin tarkalleen lasketuksi (vert. II siv. 487). Eräs -ranskalaisen tähtitieteilijän Cassinin oppilas määräsi v. 1694 -Konstantinopolin, Iskanderunin, Damieten, Kairon ja Alexandrian -longitudit Jupiterin kuitten pimennyksistä ja kahdeksan vuotta -myöhemmin fransiskaani Feuillée Smyrnan, Salonikin, Milon, Kretan, -Kanean ja Megalokastron sekä Afrikan Tripoliin aseman. Siten Välimeren -ympärystä saatiin, kun länsipäästä jo oli kunnollisia mittauksia -olemassa, sangen tarkkaan asteverkkoon sijoitetuksi. - -Bering matkoillaan määräsi sangen tyydyttävästi Ohotskin, Kamtshatkan -eteläkärjen ja Aasian itäkärjen asemat. Myöhemmin toiset määräsivät -Siperian paikkain asemia. Useat koettivat aivan tarkalleen määrätä -Ferron aseman, jotta tiedettäisiin, miltä kohdalta ensimmäinen -meridiaani sen kautta kulkee, mutta tulokset olivat ristiriitaisia. -Vasta nyt varmaan tiedetään, että se puolipäiväpiiri, joka on 20° -länteen päin Pariisin observatoriosta, kulkee Ferron ja Afrikan -manteren välitse, noin 20 kilometrin päässä Ferron itärannasta. - -18:nnella vuosisadalla keksityistä geodeettisista kojeista ovat -mainittavat mittaustaulu (Messtisch), ynnä teodoliitti ja punnituskone. - - - -Asteverkko. - - -Seitsemännellätoista vuosisadalla tuli käytäntöön gnoominen eli -sentraaliprojektio, alussa taivaankartoissa. Ranskalainen Sanson -paransi erästä Mercatorin keksimää projektiota, jossa leveyspiirit -ovat suoria viivoja ja asteverkon ruudut pintaoikeat. Myöhemmin (1729) -englantilainen Flamsteed sitä käytti taivaankarttaan, jonka vuoksi -sitä myös mainitaan hänen nimisenään. Mercatorin suorakulmaista -asteverkkoa kehittivät edelleen toiset, niin että leveyspiirien -toisistaan eteneminen napoja kohti tuli matemaattisesti määritellyksi. -18:nnen vuosisadan keskivaiheilla Rigobert Bonne julkaisi sovinnaisen -keilaprojektionsa, joka helpon tekotapansa vuoksi on yhä vieläkin -käytännössä. Mutta enimmin kaikista hyödytti projektio-oppia -kuulu matemaatikko Juhana Henrik Lambert, joka v. 1770 julkaisi -pintaoikean azimutaaliprojektionsa ja 1772 kulmaoikean ja pintaoikean -keilaprojektionsa ja muutoinkin paljon kehitti projektio-oppia, -määritellen varsinkin ne perusteet, joita on noudatettava, jotta -asteverkko vähimmin vääristäisi karttakuvaa. Vuosisadan lopulla -julkaistiin ensimmäiset projektio-oppia käsittelevät oppikirjat. - -Hollantilaiset kartoittajat korjaamistaan korjasivat maanosien -yleisiä piirteitä ja suhteita. Ortelius esim. oli vielä otaksunut -Aasian itä-länsileveyden Alexandretesta Nipponin itärannalle 210 -asteeksi. Mercator vähensi sen 177:ksi asteeksi. Vischerin kartastossa -se enää oli vain 110 astetta, siis 5 astetta liikaa. Kauemmin piti -sitävastoin puoliaan Pohjois-Amerikan itä-länsimitan liioittelu. -Etelä-Amerikan itä-länsimitta piirrettiin jotenkin oikein. Amerikan -etäisyys Euroopasta toisin paikoin osattiin niin oikeaan, ettei siinä -ollut erehdystä kuin muutama aste, mutta Afrikan ja Etelä-Amerikan -eteläkärkien välillä erehdys oli kasvanut 14:ksi asteeksi. - -Mercator oli piirtänyt ensimmäisen meridiaanipiirin Azorien -Corvo-saaren kautta, koska kompassi siihen aikaan tällä saarella -osoitti suoraan pohjoiseen. Hondius, joka Mercatorin kuoltua jatkoi -hänen kartastoaan, aloitti meridiaanilaskun Viheriänniemen saaresta -Santiagosta, koska sen kautta oli kulkenut paavin maan jakoviiva. -Myöhemmät hollantilaiset kartanlaatijat aloittavat laskun Canarian -saarista, Teneriffa-saaren itärannasta. Mutta v. 1634 sovittiin -Pariisissa matemaatikoitten ja maantieteilijäin kesken, että -ensimmäinen meridiaaniaste piirrettäisiin Ferro-saaren länsirannan -kautta, ja Louis XIII määräsi sen pakolliseksi kaikkiin Ranskassa -piirrettyihin karttoihin. Oli tosin mitattu, että tämä saari oli -19° 51' Pariisista länteen, mutta kun 9 minuuttia siihen aikaan -vielä pidettiin kovin mitättömänä erona, niin otaksuttiin Ferron -länsirannan olevan Pariisista tarkkaan 20° länteen. Ferron meridiaani -siis oikeastaan on vain peitetty Pariisin meridiaani. Sitkeästi se on -pitänyt puoliaan, koska se Vanhalle maailmalle antaa paljaita itäisiä, -Uudelle maailmalle paljaita läntisiä pituuksia, mutta nykyaikoina -kuitenkin Greenwichin meridiaanipaalun kautta kulkeva puolipäiväpiiri -on tullut yleisemmin käytäntöön, koska siihen perustuvat Englannin -amiraliteetin kartat, s.o. koko maailmankartan pohja, ja koska se on -ajanlaskunkin lähtökohtana. - - - -Atlakset ja maankartat. - - -Mercatorin ja Orteliuksen ansiosta oli Hollannista tullut karttain -piirtämisen oikea kotimaa, ja kauan hollantilaiset tätä asemaansa -saattoivat puolustaa, he kun laajoilla merimatkoillaan paremmin kuin -mikään muu kansa saattoivat aineistoansa kartuttaa. Kartat paisuivat -yhä suuremmiksi, ne piirrettiin kupariin erinomaisen hienosti, niistä -saatiin suuria hintoja ja kilpailu sen vuoksi oli jotenkin suuri. -Vuonna 1636 Jansson alkoi julkaista atlasta, jossa v. 1653 jo oli 451 -karttaa. Hänen kilpailijanaan oli Wilhelm Blaeu poikineen, joitten -kartastossa samoihin aikoihin oli 372 karttaa. - -Mutta kun Ranskassa laskettiin kartoitus uudelle tähtitieteelliselle -perustukselle, niin siirtyi sen painopiste Hollannista vähitellen -sinne. Dominique Cassini toimitti v. 1680 uuden tähtitieteellisiin -paikanmääräyksiin perustuvan Ranskan kartan, joka ei paljoa häpeä -nykyisiä. Hän piirrätti observatorionsa lattiaan koko maailmankin -kartan, mutta tämä valitettavasti on joutunut hukkaan. - -Nikolaus Sanson julkaisi seitsemännentoista vuosisadan keskivaiheilla -suuren ranskalaisen karttateoksen, joka ei kuitenkaan vielä ollut -paljoakaan parempi hollantilaisten kartastoja. Suuri edistysaskel -kaikkiin edellisiin verraten oli sitävastoin »Neptune»-kartasto, -joka ilmestyi vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä. Siinä oli koko -Länsi-Eurooppa ensi kerran esitetty parannettujen tähtitieteellisten -paikanmääräysten perustuksella. Guillaume Delislen kartastossa, joka -painettiin kahdeksannentoista vuosisadan alkupuolella, Välimeren -asema oli korjattu ja Kaukainen Itäkin munkkien paikanmääräysten -mukaan osapuilleen oikein asteverkkoon piirretty. Samoihin aikoihin -Delislen kanssa vaikutti kuulu maantieteilijä Jéan Baptiste D'Anville -karttain parantamiseksi. Matkustajain suunta- ja etäisyysilmoituksia -(itinerarioita) terävällä kritiikillä käsitellen hän kokosi -ihmeteltävän oikeita karttakuvia semmoisista maista, joista ei ollut -minkäänlaisia tieteellisiä paikanmääräyksiä. Ja Afrikan kartasta -hän taas karsi pois kaikki sovinnaiset piirteet, joiden esitys ei -perustunut varmaan tietoon. Seurauksena oli, että hänen Afrikkansa -sisusta jäi melkein tyhjäksi. »Neptunea» kahdeksannentoista vuosisadan -kuluessa parantamistaan parannettiin. - -Kahdeksannentoista vuosisadan loppupuolella karttain laatimisen -painopiste siirtyi Ranskasta Englantiin. Ranskalaisten etevämmyys oli -suureksi osaksi johtunut siitä, että heillä Pariisin tähtitornissa oli -enimmän Jupiterin kuiden pimennyksiin perustuvia paikanmääräyksiä. -Mutta kun oli kehitetty longitudin määrääminen kuun etäisyyksistä, niin -oli heidän yksinvaltansa samalla murrettu. James Cook käytti hyvällä -menestyksellä tätä määräämistapaa. - -Cookin ja muiden hänen maanmiestensä löydöistä ja tutkimuksista -kokoontui Englannin kartanpiirtäjille runsas uusi aineisto, jota ei -missään muualla ollut käytettävänä. - -Saksassa oli kartanlaatiminen kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen kauan -lamaannuksissa. Saksalaisilla ei ollutkaan sitä varten yhtä runsaasti -omia aineksia kuin Euroopan merikansoilla. Heidän täytyi tyytyä -jäljentämään ja tekotapaa kehittämään, ja siinä he onnistuivat niin -hyvin, että Nürnbergistä 18:nnella vuosisadalla tuli karttapainatuksen -pääpaikkoja. Nürnbergiläinen B. Homann palkkasi suuren kartastonsa -toimittajiksi parhaita voimia ja kuhunkin karttaan painettiin piirtäjän -nimi ja tekovuosi. Olisi luullut, että ainakin Saksan omien maitten -karttakuva Homannin kartastossa olisi osoittanut suurta edistystä, -mutta tosiasia on, ettei Saksan kartan parantamiseksi puoleentoista -vuosisataan tehty juuri mitään. Hallitukset päinvastoin kielsivät sitä -korjaamasta, koska siitä muka vain olisi ollut etua vihollisille, joita -varsinkin Preussillä oli joka puolella. Kun Napoleon marssi Rheinin -poikki valloituksilleen, oli hänen ensi toimiaan Saksan karttain -uusiminen. - -Ranskassa parannettiin maankarttaa kahdeksannentoista vuosisadan -jälkipuoliskolla vielä entisestään monella tavalla. Koko maa oli jaettu -kolmioihin ja 6000:n paikan asema mittauksien avulla määrätty. Tämä -on ensimmäinen triangulatioon perustuva maankartta, mitä on laadittu. -Englannissa ryhdyttiin vuosisadan lopulla samanlaatuiseen työhön. -Muissa Euroopan maissa geodeettinen yleismaanmittaus suoritettiin vasta -yhdeksännentoista vuosisadan kuluessa, vaikka se osaksi pantiin jo -edellisellä alkuun. Mutta muutoin maankarttoja kahdeksannellatoista -vuosisadalla paljon parannettiin useimmissa Euroopan maissa. V. -1745 Venäjän tiedeakatemia ryhtyi toimiin suuren Venäjän kartan -julkaisemiseksi. Sveitsistä alettiin v. 1786 julkaista suurta -maankarttaa, Pyreneitten niemimaasta v. 1765. Italiassa valtiollinen -hajanaisuus haittasi kartoitusta. Buggen samanaikaista Tanskan karttaa -mainitaan erikoisen ansiokkaaksi. - - - -Korkeuskartta. - - -Vuorenkukkulain korkeuden määrääminen kolmiomittauksen avulla oli -periaatteellisesti keksitty jo vanhalla ajalla. Vasta 1700-luvun alussa -suoritettiin kuitenkin astemittauksien yhteydessä ensimmäiset tämmöiset -määräykset, joilla oli pysyvä arvo. Nekään eivät vielä olleet riittävän -tarkkoja, koska ei voitu kokonaan korjata valon taittumisesta johtuvaa -virhettä. Monet oppineet koettivat tällä tavalla saada selville -Teneriffan tulivuoren korkeuden, mikä onkin verraten helppo tehtävä, -kun tämä tulivuori kohoo suoraan merestä, mutta tarkkoja arvoja ei -saatu ennenkuin v. 1771, jolloin kaksi ranskalaista tähtitieteilijää -suoritti tämän mittauksen. - -Korkeuksien määräämisellä kolmiomittausta käyttäen ei kuitenkaan voinut -olla kuin rajoitettu käytäntö, koska sitä varten täytyy tietää sen -paikan korkeus merestä, jossa mittaaja on, ja semmoisia määräyksiä taas -siihen aikaan oli hyvin vähän. Onneksi kuitenkin jo varhain keksittiin -ilmapuntarin käytännöllisyys samaan tarkoitukseen. - -Kun Torricelli täytti lasiputken elohopealla ja avoimen pään -elohopea-astiaan upottamalla huomasi, ettei nestemäinen metalli -kaikki valunut ulos, vaan että siitä jäi putkeen suurin osa ja vain -yläosa tyhjentyi, niin oli ilmapuntari keksitty. Jo v. 1647 Blaise -Pascal kehoitti vävyänsä mittaamaan elohopeapatsaan korkeuden ensinnä -Clermontin kaupungissa ja sitten Puy de Dômen, Auvergnen korkeimman -vuoren kukkulalla. Toinen elohopeaputki jätettiin kaupunkiin, -toinen vietiin vuorelle, ja huomattiin elohopeapatsaan korkeuden -säännöllisesti alenevan, sitä mukaa kuin vuorelle noustiin, niinkuin -Pascal oli otaksunutkin. Molempien ilmapuntarien patsaskorkeuden ero -oli neljättä tuumaa. Muut tekivät sitten samanlaisia kokeita ja vv. -1705—7 J.J. Scheuchzer koetti laskea paikkain korkeudet ilmapuntarin -osoituksista. Hän jätti toisen ilmapuntarin Zürichiin, jossa sitä -säännöllisesti havaittiin, toisen vei mukanaan Alppien kukkuloille -ja soliin ja laski sitten elohopeapatsaitten korkeuserosta palkkain -korkeuden. Näin saadut tulokset olisivat olleet jotenkin oikeat, ellei -ilma korkeutta kohti ohenisi, niin että kuta korkeammalle noustaan, -sitä pienempi on elohopeapatsaan laskeminen samaa korkeuseroa kohti. -Jo Newton keksi säännön, jonka mukaan ilman tiheys vähenee korkeuden -lisääntyessä, ja Halley tähän sääntöön nojautuen laski ensimmäisen -korkeuskaavan ilmapuntarilla saatujen arvojen korjaamiseksi. Tulosta -tarkistettiin mittaamalla vuorenkukkuloita, kuten Walesin Snowdonia, -samalla haavaa sekä kolmiomittausta käyttäen että ilmapuntarilla, -taikka vuorenseinämiä luotilangalla ja ilmapuntarilla. Sveitsiläinen -Jean de Luc sai selville, paljonko ilmapuntarin osoituksia oli ilman -lämpötilan vuoksi korjattava, ja vasta siitä alkaen ilmapuntari tuli -jotenkin luotettavaksi korkeusmittariksi. Seuraavalla vuosisadalla -tehtiin vielä korjauksia, jotka ovat tarkkain tulosten aikaansaamiseksi -tarpeen, mutta ne eivät enää samassa määrin vaikuttaneet tuloksiin. - -Tähtitieteilijä Lemonnier huomasi v. 1739, että vesi alkoi Auvergnessä -Canigoun kukkulalla kiehua 9° R. matalammassa lämpötilassa kuin vuoren -juurella. Veden kiehuttamistakin alettiin sitten käyttää vuorien -korkeuden määräämiseksi, ja vaikkakin ilmapuntaria hieman kömpelömpänä -oli tämä keino vielä myöhään yhdeksännelläkintoista vuosisadalla -käytännössä. - -Käsitykset vuorien korkeudesta muuttuivat valtavasti, kun näin oli -saatu keinoja niiden mittaamiseksi. Ennen oli luultu Teneriffan Piciä -maailman korkeimmaksi, mutta kun sitten useat kolmiomittauksen avulla -olivat mitanneet sen, huomattiin erehdys. Alppien korkeimmaksi kohdaksi -taas luultiin kauan St. Gotthardia, koska sieltä alkaa niin monta -suurta jokea, mutta kahdeksannentoista vuosisadan alkupuoliskolla Mont -Blanc pääsi arvoonsa, vaikka sen korkeus alussa laskettiinkin koko -joukon liian alhaiseksi. Kun ranskalaiset astemittaajat palasivat -Perusta, niin kävi selville, ettei Mont Blanckaan ollut maailman -korkein kukkula, sillä he olivat mitanneet Chimborazzon ja huomanneet -sen paljon korkeammaksi. Aina yhdeksännentoista vuosisadan toisen -vuosikymmenen loppuun saakka Chimborazzoa sitten pidettiin maailman -korkeimpana kukkulana, kunnes Himalajan huiput olivat yhdeksännentoista -vuosisadan alkupuolella tulleet mitatuiksi. - -Maanpinnan korkeussuhteitten merkitseminen karttaan alkoi vihdoinkin -edistyä entisestä kaavamaisuudestaan. Vanhoissa kartoissa vuoristot -yleensä kuvattiin kukkulariveiksi, jotka piirrettiin siten, kuin olisi -piirtäjä niitä tasangolta katsellut. Kahdeksannentoista vuosisadan -keskivaiheilla vuoristoita alettiin esittää ylhäältä päin nähden. Ne -kuvattiin pitkäveteisiksi jonoiksi, ja keksittiin keinoja rinteitten -kaltevuuserotuksienkin ilmaisemiseksi. Jo Homannin kartastossa on -käytetty varjostusviivoja, »schraffeja», mutta vasta J.G. Lehmann -(1765—1811) antoi varjostusviivoille matemaattisen sisällyksen. -Jos kartan piirtäjä ajattelee olevansa ilmassa kartan päällä, niin -näyttävät maiseman rinteet sitä tummemmilta, kuta jyrkemmät ne ovat. -Kuta jyrkempi rinne, sitä paksummilla varjostusviivoilla Lehmann ne -siis ilmaisi, antaen kullekin paksuudelle tarkan matemaattisen arvon. -Tämä korkeusesitys on yhä vielä kartastoissa yleinen. - -Vielä tarkemmin, vaikk'ei yhtä kuvaavasti, voidaan maanpinnan -epätasaisuudet kartassa ilmaista samoja korkeuksia yhdistävillä -viivoilla (isohypseillä). Mutta semmoiset kartat edellyttävät tarkkaa -geodeettista yleismaanmittausta, ja semmoista ei kahdeksannellatoista -vuosisadalla vielä ollut olemassa muualla kuin Ranskassa. Dupain-Triel -laati v. 1791 Ranskasta isohypsikartan. Seuraavalla vuosisadalla -tämä menetelmä tuli hyvin yleiseksi, ja meikein kaikki nykyiset -geodeettiset maankartat ilmaisevat pintakorkeudet samojen korkeuksien -kautta kulkevilla punnitusviivoilla. Aate ei kuitenkaan ollut mainitun -ranskalaisen keksimä, sillä jo v. 1728 oli merikartoissa käytetty -samanlaisia viivoja (isobaatteja) syvyyksien ilmaisemiseksi. - -Ensimmäinen kohokartta (reliefikartta) valmistettiin Sveitsissä, -niinkuin luonnollista olikin. Sen laati Vierwaldstätter-järven -ympäristöistä Ludvig Pfyffer vv. 1766—1785. Se oli vahasta, mutta -jo samaan aikaan käytettiin paperiainettakin samaan tarkoitukseen. -E. Müller laati Sveitsin vanhojen kanttonien kohokartan. Seuraavan -vuosisadan alkupuolella valmistettiin ensimmäiset kipsiset koko -maapallon kohokuvat sokeain opetusta varten. - -Muista karttakuvista mainittakoon, että alettiin piirtää panoraamoja, -etenkin Alpeista. Ranskalaiset Pyreneitten tutkijat valaisivat -esityksiään leikkauskuvilla. Kaupungeista y.m. piirrettiin samanlaisia -asemakaavoja kuin nykyisinkin, hylkäämällä vanha kuvallinen menetelmä. -Erityisiä matkailukarttojakin alettiin jo kahdeksannellatoista -vuosisadalla julkaista. - -V. 1670 valmistettiin Japanissa ensimmäinen pallokartta. Euroopassa -laadituista tuli kuuluimmaksi se taidokas, konelaitoksilla käyvä -pallokartta, jonka Toggenburgin Jobst Bürg rakensi. - - - - -Yleinen maantiede. - - - -Geologia ja maanpinnan muoto-oppi. - - -Olemme ennen nähneet, kuinka, jo varhain keskiajan lopulla lausuttiin -oikeita ajatuksia maankuoren rakennuksesta, kerrosten siirtymisestä ja -kivettymistä. - -Jo v. 1517 oli Fracastro Veronan kaivausten johdosta koonnut -geologisia kivettymiä, ja niille annettiin nimiä, jotka vielä tänä -päivänä ovat käytännössä. Toiset niitä luulivat entisten eläimien ja -kasvien jäännöksiksi, toiset luonnon oikuiksi (lusus naturae) taikka -elämänmuotojen alkusiemeniksi taikka omituisiksi kivimuodostumiksi -(lapides sui generis). - -Tanskalainen Steno (Steensen), Paduan yliopiston anatomian professori, -julkaisi v. 1669 teoksen, jossa hän selosteli liettymäin syntyä, -kivettymien (fossiilien) syntyä, totesi maakerroksien jaksollisuuden -ja päätti niiden kaltevuuden johtuneen järkkymisistä. Hän päätti -muutamien kallioisten olevan elämää vanhempia. Ajatuksiaan -valaistakseen hän piirsi maankuoren läpileikkauksia. Steno niinikään -havaitsi kidekulmain vakinaisuuden. Vuosisadan lopulla kuulu Wilhelm -Leibnitz lausuili »Protogaeassaan» julki suuria geologisia totuuksia -meren ja maan pinnanvaihteluista, kivettymien synnystä, maankuoren -kerroksien kohoamisesta viistoon ja pystyyn ja erotti toisistaan -vedessä muodostuneet ja tuliperäiset kallioiset. Robert Plot, Oxfordin -yliopiston museonhoitaja, julkaisi v. 1677 300 kivettymän kuvaa, mutta -hän vielä luuli kivettymiä maan salaisen muotokyvyn tuotteiksi. Hänen -seuraajallaan oli jo oikeampi käsitys niistä. Prof. John Woodward, -englantilainen hänkin, julkaisi tietoja kivettymistä, joita hän oli -koonnut kaikkialta maailmasta, ja on ensimmäinen, joka on väittänyt, -etteivät kerrostuneet kallioiset ole paikallisia omituisuuksia, vaan -yleismaailmallinen ilmiö. Kaikkialla maailmassa on veteen laskeutunut -liete aikain kuluessa samalla tavalla joutunut kuiville, kovettunut ja -sitten kohonnut vinoon vaakasuorasta asennosta. Mutta hän luuli niitä -kuitenkin samanaikuisiksi ilmiöiksi, vedenpaisumuksen jäännöksiksi. -Woodward perusti Cambridgen yliopistoon geologian professorinviran, -joka vielä tänä päivänä on voimassa. Hänen maanmiehensä Robert Hooke -sitävastoin v. 1688 opetti, että Englannissa löydetyt kilpikonnain ja -muitten lämpöisten merien eläimien kivettymät edellyttivät ilmaston -muutoksia ja että kivettymistä luultavasti voitaisiin rakentaa -kallioisten ikäluettelo. - -J.J. Scheuchzer piirsi geologisia läpileikkauksia luonnosta, -Vierwaldstätter-järven rantajyrkänteistä ja St. Gotthardin vuorisolasta -Via Malan varrelta. Englantilainen John Strachey julkaisi v. 1719 -hiilikaivoksien läpileikkauskaavoja suonineen ja kerrossiirroksineen -ja oli jo huomaavinaan jonkinlaisen kerrosjärjestyksenkin, jonka hän -luuli ulottuvan maan keskipisteeseen saakka. Saksalainen J.G. Lehmann -otaksui, että pystyimmät kalliois-kerrokset olivat vanhimmat, jo -luomisen aikuiset, ja että niitten päälle oli alkuvuoren raunioista -kerrostunut nuorempia kallioisia, varsinkin ne, joissa kaikenlaiset -malmi- ja hiilisuonet ovat. Hän erotti primääriset ja sekundääriset -muodostumat. Italialainen Arduino määritteli kivettymäin mukaan näitä -vielä nuoremman tertiäärisen muodostuman. Vuosisadan keskivaiheilla -Pariisin syvänteen runsaat kivettymät herättivät huomiota ja -France Rouelle selosteli ja järjesteli niitä luennoillaan. Kuulu -ruotsalainen kasvitieteilijä Carl Linné oli ensimmäisiä, joka »Systema -Naturae'ssansa» ryhmitti kivekkeet niiden kidemuotojen mukaan. - -Buffon kuvitteli luonnonhistoriassaan maapallon alkuvaiheista samaan -suuntaan kuin Leibnitz. Hän otaksui veden ensin peittäneen koko pallon, -mutta sitten osaksi kadonneen maanalaisiin luoliin, jolloin manteret -ja saaret kohosivat merestä. Merenaaltojen ja jokien suuri hävittävä -voima herätti hänen huomiotaan. Sorbonnen jumaluusopillisen tiedekunnan -vaatimuksesta hän kuitenkin peruutti kaikki, mikä oli Mooseksen kirjain -kanssa ristiriidassa. - -Ensimmäisen jonkinlaisia vaatimuksia täyttävän geologisen kartan -julkaisi maastaan Jean Etienne Guettard. Hän ensimmäisenä huomasi -Keski-Ranskan nuoret purkautuneet vuorilajit, ja Desmarets v. 1774 -julkaisi enemmänkin tietoja Auvergnen sammuneista tulivuorista. -Kivettymiä ja havaintoja kerättiin melkoiset kokoelmat vuosisadan -kuluessa ja siten yhä enemmän karttui aineisto, jonka pohjalle -vuosisadan lopulla geologian varsinaiset perustukset voitiin laskea. - -Mineralogian ja petrografian ensimmäinen suurmies oli Abraham -Gottlob Werner (1750—1817), Freiburgin yliopiston vuorikaivosopin -professori. Hän määritteli kotimaansa Saksin kivekkeet ja kallioiset -lukien alkuvuoreen semmoiset kallioiset kuin graniitin, syeniitin, -viheriäkivet, kiille- ja saviliuskeet ja luullen kaikkia niiden päällä -olevia kallioisia vedessä muodostuneiksi. Werner perusti muodostuma- -eli formatio-opin, jonka mukaan eri kallioiset aina seuraavat toisiaan -varmassa ikäjärjestyksessä, siten että vanhemmat aina ovat syvemmällä. -Hän koetti kuitenkin määrätä muodostumani iän vain puhtaasti -mineralogis-petrografisten ominaisuuksien perustuksella, joka oli -mahdotonta. Harhaan häntä johti sekin, ettei hän tuntenut muuta kuin -pienen kotimaansa Saksin geologiset olot, mutta siitä huolimatta teki -niistä yleisiä johtopäätöksiä. - -Vasta englantilainen insinööri William Smith v. 1799 määritteli -muodostumain iän niitten sisältämäin eläinkivettymäin mukaan, laatien -koko Englantia käsittävän kerrosmuodostumakaavan. - -Vaikk'ei kyettykään selittämään, kuinka kaukaa pohjolasta oli voitu -löytää kivettyneitä palmuja ja Siperiasta elefanttien ja sarvikuonojen -jäännöksiä — vielä Gmelin luuli ja moni muu hänen mukanaan, että ne -olivat sinne eksyneitä, ja Pallas otaksui, että vedenpaisumus oli ne -sinne vienyt — niin oli kuitenkin maankuoren kerrostumisoppi, joka on -niin tärkeä nykyisten pintamuotojen ymmärtämiselle, päässyt varmalle -pohjalle, jolla se sitten yhdeksännellätoista vuosisadalla ripeästi -edelleen kehittyi. - -Tasa-askelin kerrosopin kanssa kehittyi vuoristoitten sisällisen -rakenteen selittely. John Mitchell oli osoittanut, että vuoriselänteen -kahden puolen on kapeat saumat kerrostuneita kallioisia kummallakin -puolella samassa järjestyksessä: kuta nuorempi sitä ulompana. Simon -Pallas kuitenkin oli ensimmäinen, joka kivennäisopin kaimalta on oikein -esittänyt vuoriston rakenteen. Hän väitti, että graniitti on kaikkien -vuoristojen ydin. Uralissa se kapeana keskusselkänä tuon tuostakin -kohoaa maanpinnalle, ja graniittiselkää vastaan ovat kallellaan -liuskeet ja sitten kalkkiaiskerrostuma, ja tämän liepeillä ovat -vuorostaan hiekka- ja merkelikerrokset. Pallas otaksui, että vuoristot -olivat maanalaisten voimain kohottamat, mutta samalla hän tunnusti -kerrosten siirroksille suuren merkityksen maanpinnan muotoilussa. -Saussure tuli Alpeilla samaan päätökseen. - -Käsitys maan sisustan kuumuudesta oli vanhasta ajasta saakka pitänyt -puoliaan, ja seitsemännentoista vuosisadan lopulla Leibnitz ja -jesuiitta Kircher pitivät tulivuoria tämän todistuksena. Morin oli -jo v. 1612 Unkarin vuorikaivoksissa huomannut, että kuta kauemmaksi -maan uumeniin syvennytään, sitä enemmän lisääntyy lämpötila, mutta -tämä havainto jäi aina 19:nnen vuosisadan alkuun saakka huomaamatta. -Päinvastoin, kun 18:nnen vuosisadan alussa Pariisin observatorion -kellareissa huomattiin alati sama lämpötila, niin luultiin sen -vallitsevan kaikkialla maankuoren sisässä, ja syvemmissäkin -kerroksissa, jonka vuoksi mainittu kellarilämpötila otettiin -lämpömittarin 0 asteeksi. Saussure kiinnitti paljon huomiota kaivoksien -lämpötiloihin ja päätti niitten suuren lämpimyyden johtuvan kaivoksissa -olevien kallioisten »käymisestä». Maapallolla ei muka ole mitään muuta -pysyväistä lämmönlähdettä kuin auringonsäteily. - -Tulivuoritutkimuskin pyrki hatarista spekulatioista varmalle -havainnolliselle pohjalle, ja sitä varten varsinkin Italian molempia -suuria tulivuoria, Vesuviota ja Etnaa, perusteellisesti tutkittiin. -Englantilainen diplomaatti Sir W. Hamilton julkaisi v. 1772 koko -Italian tulivuorista ja maanjäristyksistä tutkimuksen, joka oli -pitkällisten ja uutterien havaintojen tulos. Paroni v. Dietrich lausui -julki käsityksensä, että tulivuoret saavat ravintonsa paikallisista -maanalaisista magmapesistä. Hamilton ja hänen kanssaan muut luulivat -purkauksia sähkön aikaansaamiksi. Werner otaksui niitä maanalaisten -palojen ilmauksiksi. - -Maanjäristykset kiinnittivät huomiota varsinkin v. 1755 Lissabonin -tuhon jälkeen. Koottiin paljon luotettavia havainneita ja sitä -varten rakennettiin erilaisia heilurikojeita (1784). Toiset luulivat -maanjäristyksiä sähkövoimain mullistuksiksi ja miettivät niiden -torjumiseksi samanlaisia johdattajia, kuin Franklin oli keksinyt -ukkosta vastaan. - -Ennenkuin opittiin tuntemaan verkalleen tapahtuvat maankuoren -kohoamiset ja vajoamiset, pidettiin kaikkia kerrosten järkkymisiä ja -siirroksia maanjäristyksien aikaansaamina. - -Saussurelle selvisi alppivaelluksilla juoksevan veden valtava uurtava -ja täyttävä voima ja sen merkitys maanpinnan reliefiin. Toiset tutkivat -laaksojen muodostumista jokien toimesta. Varsinkin italialaiset, -joiden maassa suoritettiin paljon perkkauksia, kiinnittivät huomionsa -jokien työhön. Selitettiin vuorenrepeämiä ja maanvieremiä, tutkittiin -vuoripuroja ja ehdotettiin keinoja niiden hävityksien ehkäisemiseksi. -Luolia käsiteltiin etupäässä arkeologisina säiliöinä, mutta samalla -jo kiinnitettiin huomiota niiden fyysillisiin ja geologisiinkin -seikkoihin, tippukiviin y.m. Tällä aikakaudella vielä kummitteli -keskiaikainen luulo, että muka kaikki lähdevesi oli maan hiussuoniin -suotanutta merivettä, joka oli matkalla menettänyt suolaisuutensa. -Mariotte y.m. kuitenkin jo esittivät nykyisen käsityksemme, että -lähdevesi on maahan tunkeutunutta sadevettä, joka läpäisemättömän -kerroksen kohdattuaan juoksee sitä pitkin, kunnes kerroksen -leikkauskohdasta pulppuaa maanpinnalle. - -Horace Benedict de Saussure (1740—1799), Geneven yliopiston professori, -oli ensimmäinen, joka kävi Chamonixissa, Mont Blancin juurella olevassa -kylässä, ja teki sen luonnonkauneuden tunnetuksi matkailijoille. Hän -lupasi tällöin (1760) palkinnon sille, joka ensimmäisenä kiipeisi Mont -Blancin kukkulalle. Siihen saakka ei kenkään ollut sillä käynyt. Kun -ei ketään haluttanut lähteä niin vaaralliselle retkelle, niin teki hän -itse v. 1785 yrityksen, pääsemättä kuitenkaan kukkulalle saakka. V. -1786 Balmat erään toisen Chamonixin oppaan keralla päätti valloittaa -Mont Blancin, ja tällä kertaa yritys onnistui. V. 1787 Saussure -kolmantena nousi vuorelle. Hän teki monia kymmeniä muita alppiretkiä -ja vietti joskus viikkokausia korkealla ikuisen lumen seuduissa. Hän -julkaisi tutkimuksistaan tieteellisen matkakertomuskokoelman, jota -syystä voimme sanoa alppitutkimuksien Odysseiaksi. - -Saussuren mielestä Alpit tarjosivat mitä parhaan tilaisuuden maan -muodostushistorian tutkimiseen. Ei kukaan ennen häntä ollut siihen -määrään syventynyt niiden geologiaan. Kerrosten kalttoutta, kallioisten -kokoomusta, kivettymiä ja kivekkeitä hän tutki mitä perusteellisimmin. -Hän teki m.m. sulatuskokeita saadakseen selville kallioiden synnyn. -Saussure oli täydelleen perehtynyt aikansa kemiaan ja käytti -sitä kivennäisten, veden ja ilman hajoittamiseen. Ilmastollisia -havaintoja varten hän kuljetti ilmapuntarin ja kiehutus-lämpömittarin -korkeimmillekin vuorenkukkuloille ja määräili ilmakehän suhteellisen -kosteuden eri korkeuksissa, sen lämpötilan, auringon säteilyn tehon, -ilman kokoomuksen ja sen läpinäkyväisyyden. Hän tutki maaperän -lämpötilat niin syvälti kuin suinkin sai lämpömittaritankonsa -kaivetuksi, jokien, jäävirtain ja järvien uomat, olot ja lämpötilat. -Hän kokeili kaikenlaisilla kosteusmittareilla ja piti hiusmittaria -parhaana. Itsekin hän keksi monta konetta, kuten magnetometrin, -syanometuin taivaan sinisyyden ja diafanometrin ilmakehän -läpikuultavuuden arvostelemiseksi, anemometrin (tuulimittarin) -ja eudiometrin ilman puhtauden määräämiseksi. Lämpömittaria hän -sovellutti moneen tarkoitukseen. Ilman lämpötilaa hän mittasi -lämpömittarilla, jossa oli ohutseinäinen nuppu ja jota joko pidettiin -varjossa taikka kieputettiin nauhasta. Kieputus-lämpömittarista hän -muodosti haihdutusmittarin pistäen nupun märkään sienen kappaleeseen -ja kieputtaen sitä ympäri määränopeutta määrätyn pitkän säteen -päässä. Maaperän ja syvän veden lämpötiloja tutkiakseen hän kietoi -lämpömittarin ympärille huonoja lämmönjohtajia, niin että ne -toimivat hyvin hitaasti ja sangen kauan saattoivat pysyä samalla -lämpöerotusasteella. (Maksimi- ja minimitermometrit vielä odottivat -keksijäänsä). Näillä kojeilla hän todisti, että syvien järvien — -kuten Lac Lemanin — pohjavesi pysyy sangen kylmänä vuoden umpeensa, -ja että vuotuinen lämpöaalto kuudessa kuukaudessa tunkeutuu 30 jalkaa -syvälle maahan. Saussure käsitti korkeimpain asemapaikkain erinomaisen -tärkeyden ilmatieteelle, ja hän toimitti, missä se suinkin oli -mahdollista, yhdenaikaisia jatkuvia lämpöhavaintoja eri korkeuksissa. -Enimmän Saussure sai aikaan geologian alalla, ja vaikka hänen -teoreettiset mielipiteensä — hän oli »neptunisti» — olivatkin sangen -nurjat, niin edisti hänen työnsä kuitenkin suuresti tätä tiedettä. -Hänen varsinainen alansa oli kuitenkin kasvitiede, ja tietysti Alppien -kasvistonkin, samoin kuin eläimistönkin, tuntemista hänen uutterat -tutkimuksensa hyödyttivät. - -Sangen monipuoliset olivat siis jo 18:nnen vuosisadan jälkipuolella -fyysillisen maantieteilijän näköalat ja havaintokeinot. - -Dyynien muodostumista koetettiin selittää ja v. 1776 esitettiin keinoja -niiden kiinnittämiseksi. Valtamerien saarien muodostuminen herätti -Forsterin uteliaisuutta hänen Cookin keralla purjehtiessaan. Hän -aavisti, että korkeat ja matalat saaret ovat eri tavalla muodostuneet, -ja matalat pian huomatuinkin korallien rakentamiksi. - -Näin olivat pintamuoto-opin, geomorfologian, kaikki haarat jo alulla. - -Geologian harrastus oli 18:nnen vuosisadan jälkipuoliskolla jo -niin yleinen ja tieteelliset vakaumukset siksi perustellut, että -niistä käytiin ankaria tieteellisiä taisteluita. Kataklysmikot -väittivät, että maanpinta on saanut reliefinsä muutamien suurien -mullistuksien kautta, aktualistit taas pitivät muutoksia verkalleen -ja pitkien aikojen kuluessa tapahtuvina. Jälkimmäisen suunnan -perustaja oli skotlantilainen lääkäri James Hutton (1726—1797), joka -muodosti liettymäopin ja myös valaisi purkautuneiden vuorilajien ja -kidemäisten liuskeitten syntyä. Vielä paljon suurempi ja kiihkeämpi -oli plutonistien ja neptunistien riita. Plutonistit väittivät -kaikkia purkautuneita kallioisia tuliperäisiksi, neptunistit taas, -joiden oppi-isä oli Werner, kaikkia alkuvuoren päällisiä kallioisia -vesiliettymiksi. Nämä oppiriidat peri kaikessa katkeruudessaan -yhdeksästoista vuosisata. - - - - -Magneettiset voimat. - - -Seitsemännentoista vuosisadan suurissa maantiedeteoksissa jo tavataan -paljon tietoja kompassin poikkeumasta eri seuduilla, mutta nämä tiedot -eivät vielä olleet niin täsmällisiä, että niitten avulla voitaisiin -laatia poikkeumakartta vuodelle 1600, havainnontekijät kun eivät -arvanneet ilmoittaa havaintovuotta. Vasta 1612 lontoolainen Gunter -huomasi, että samoja poikkeumia yhdistävät viivat muuttavat paikkaansa. - -Magneettineulan osoitusten vaihtelut kävivät entistä -ymmärrettävämmiksi, kun Halley viivoilla (isogoneilla) yhdisti kaikki -semmoiset paikat pallokartassa, joissa neulan poikkeumat (deklinatiot) -ovat samat. Ensimmäiset magneetin kallistumaa (inklinatiota) esittävät -kartat laati ruotsalainen J.E. Wilke 1768. Magneettisen voiman -suuruuttakin ruvettiin 18:nnen vuosisadan lopulla mittaamaan Havaittiin -niinikään magneettineulan osoitusten vuorokautinen ja vuodenaikain -mukainen vaihtelu. Celsius ja Hjorter keksivät Upsalassa magneettiset -myrskyt ja englantilaisen Grahamin avulla saivat 1741 selville, että -ne eri maanpaikoissa tapahtuvat samalla haavaa. Vielä he huomasivat, -että nämä myrskyt käyvät revontulien edellä, ja jonkun vuoden kuluttua -näistä häiriöistä ennustettiin revontulia. - -Cook oli ensimmäinen, joka näki eteläisen napataivaan revontulet vuonna -1773. - -Toiset luulivat revontulia voimallisiksi jääheijastuksiksi, toiset -palamiseksi. Halley oli ensimmäinen, joka otaksui niiden olevan -sähkömagneettisia ilmiöitä. Koetettiin jo mittauksilla saada selville -revontulien korkeuskin. - - - - -Meritutkimukset - - -Forster koetti Cookin toisella matkalla ensimmäisenä saada selville -valtameren syvempien kerroksien lämpötilat. Hänen lämpömittarinsa ei -kuitenkaan päässyt paria sataa syltä syvemmälle. - -Varenius päätteli kaikkien valtamerien pinnan olevan yhtä korkealla. -Napoleonin Egyptissä ollessa kuitenkin tapahtui käsityksien taantumus, -kun ranskalaiset väärin punnitsivat Suezin kannaksen ja tulivat -siihen päätökseen, että muka Punainen meri oli lähes kymmentä metriä -korkeammalla Välimerta. - -Jo vanhalla ajalla oli luode ja vuoksi huomattu kuun aiheuttamaksi, -mutta siitä huolimatta jotkut vielä 18:nnella vuosisadalla pitivät -niitä maan hengitysilmiöinä. Newton vihdoin tyydyttävällä tavalla -selitti sen vuoksiaallon, nadir-aallon, joka painovoiman vaikutuksesta -kohoaa maapallon takapuolelle. Myöhemmin huomattiin tulvavuoksen -ja vajaavuoksen oikeat syyt, että nimittäin aurinko ja kuu joko -vahvistavat toinen toisensa vetovoimaa, taikka sitä heikontavat. -Laplace saattoi Brestin sataman vuoksihavainnoista osoittaa, että kuun -ja auringon etäisyyksien vaihtelukin vaikuttaa vuorovesien korkeuteen -huomattavia muutoksia. — Aalto-oppi oli vielä hatara, eikä Newtonkaan -kyennyt antamaan sille oikeata selitystä. Öljyn aaltoja tasoittava -vaikutus huomattiin jo 18:nnella vuosisadalla ja Franklin muiden mukana -koetti keksiä sille selityksen. - -Jesuiitta Athanasius Kircher oli ensimmäinen, joka (1665) kartassa -esitti merivirtaukset. Tämä kartta on samalla ensimmäinen -fyysillistä maantiedettä esittävä karttakuva, mitä on olemassa. -Seitsemännellätoista vuosisadalla voitiin jo karttoihin merkitä -Sargassomerikin. Mutta merivirtauksien vaikutus ilmanalaan huomattiin -vasta sitten, kun säännöllisesti ruvettiin meriveden lämpötiloja -mittaamaan. V. 1775 Benjamin Franklin keksi, kuinka niitä mittaamalla -voitiin saada selville Golf-virran leveys, ja kymmenen vuotta myöhemmin -hän siitä julkaisi ensimmäisen tarkan kartan. Hänen tarkoituksenaan -oli osoittaa, miksi laivat matkalla Englannista Amerikkaan viipyivät -kaksi viikkoa kauemmin kuin kulkiessaan päinvastaiseen suuntaan. Kreivi -Marsigli kiinnitti huomionsa siihen, että Bosporossa on päällekkäin -kaksi vastakkaista virtausta, joista alempi vie suolaista vettä -Mustaanmereen, ylempi sieltä tuo vähäsuolaista. Tämä avasi hänen -silmänsä älyämään meriveden tiheyserojen vaikutuksen sen liikuntoihin. - -Kreivi Marsigli, joka v. 1711 julkaisi meritutkimusteoksensa, oli -meritieteen eli oseanografian varsinainen perustaja. Jo Newton oli -tutkinut veden väriä, otaksuen sen viheriäksi (se on toden teolla -sinistä). Veden läpinäkyväisyyttä koetettiin havainnoilla määrätä. -Jotkut luulivat vielä 18:nnella vuosisadalla, ettei merivesi voi -muodostaa jäätä, vaikka jo Barents oli osoittanut tämän harhaluulon -perättömyyden. Lähetyssaarnaaja Egede toi Grönlannista tietoja -sikäläisistä valtavista jääoloista, kuinka suuret maajäätiköt -»vasikoivat» ja kuinka jäävuoret ovat niistä syntyneet; jotavastoin -ajojäät ovat merijäätä. - -Luotauskojeita parannettiin paljon, mutta kului vielä suurempi puoli -19:ttäkin vuosisataa, ennenkuin niillä voitiin suuria syvyyksiä mitata. -Käsitykset merenpohjan muodoista olivat senvuoksi aivan haaveelliset. -Buache esitti mielipiteenään, että merenpohjassa on samoin kuin -kuivallakin maalla suuria vuoristoita. - -Merenpinnan korkeuden vaihtelut Itämeren rannoilla herättivät -Ruotsissa huomiota jo seitsemännellätoista vuosisadalla. Celsius -kokosi Linnén keralla kaikki tiedot, mitä siitä oli saatavana, ja -laski Itämeren pinnan laskevan 1,5 m vuosisadassa. Meren pakenemisen -hän luuli johtuvan veden vähenemisestä. Celsius kuitenkin sai monta -vastustajaa, joista innokkain oli Turun piispa Browallius, entinen -fysiikan professori. P.A. Gaddin ja G. Gadolinin Suomen puolella -tekemät havainnot nimittäin viittasivat siihen, ettei Suomen -eteläranta ole moneen sataan vuoteen sanottavasti kohonnut. Vuosisadan -lopulla jo lausuttiin julki se mielipide, ettei ilmiö johdu veden -vähenemisestä, kuten alussa oli luultu, vaan maan kohoamisesta, ja -18:nnen vuosisadan kuluessa lisäksi osoitettiin, ettei maan kohoaminen -käy tasaisesti, vaan eri paikoissa eri paljon, suurin piirtein enimmän -Itämeren pohjoisosassa, etelää kohti yhä väheten, kunnes maa Saksan -pohjoisrannalla päinvastoin huomattavasti vajoaa. - -Kuuluimpia esimerkkejä merenpinnan korkeusvaihteluista on Napolin -lahden rannalla oleva Pozzuolin Serapiin temppeli, joka nykyään on -puolenkymmentä metriä merenpinnan yläpuolella, mutta rakentamisensa -jälkeen on meren jättämistä merkeistä päättäen ollut saman verran sen -alapuolella. Temppeli herätti jo 18:nnella vuosisadalla tutkijain -huomiota ja Goethe muiden mukana kävi sitä katselemassa v. 1787. Tämä -paikallinen maanvaipuminen ja -kohoaminen historiallisella ajalla on -ilmeisesti vulkaanisten voimien aiheuttama. - - - - -Ilmatiede. - - -Ilmatieteen oli vaikea päästä varmalle havainnolliselle pohjalle -astrologian vuoksi, joka luuli taivaallisilla voimilla olevan -sääilmiöihin mielivaltaisia vaikutuksia. Ensimmäinen ilman tutkimisen -mittausväline oli Galilein keksimä termoskooppi, joka oli yläpäästä -avoin ja senvuoksi lämpötilan ohella osoitti ilmapaineenkin vaihtelut. -V. 1612 siinä kuitenkin jo oli sekä suljettu putki että astejako, -mutta vasta satakunta vuotta myöhemmin (1714) Fahrenheit paransi -lämpömittaria siihen määrään, että se tyydytti suuriakin vaatimuksia. -René de Reaumur ja Celsius keksivät uudet astejaot, ottaen veden -jäätymispisteen lähtökohdaksi. - -Ei sillä hyvä, että näin oli saatu kunnollinen työase, oli myös -opittava sitä käyttämään. Tyydyttävien lämpöhavaintojen tekeminen -on kysynyt pitkällistä kokeilua ja kauan kului, ennenkuin havainnot -tyydyttivät edes kohtuullisia vaatimuksia. - -Pariisissa oli jo ruvettu muistoon kirjoittamaan korkeita ja matalia -lämpötiloja, mutta vasta Réaumur alkoi tehdä havaintoja säännöllisesti -kaksi kertaa päivässä ja niistä sitten laskea keskilämpöjä. Hän -lähetti lämpömittareita kauas merienkin taa. Havainnoita ei kuitenkaan -tehty varman suunnitelman mukaan ja ne ovat sen vuoksi arvottomat -vertailuihin. V. 1773 laskettiin Pariisin akatemian toimesta -Pariisin keskimääräiset lämpötilat kaikista siihen saakka tehdyistä -havainnoista, mutta kun vain äärimmäisyydet oli muistoon kirjoitettu, -niin saatiin talven keskilämmöksi -7 3/4°R ja kesän keskiarvoksi 26 -lämpöastetta. Bouguer ilmoitti, ettei hän ollut huomannut lämpömittarin -osoittavan Perussakaan päälle 28°R, ja siitä Cotte, joka oli -tiedeakatemian puolesta nämä laskut suorittanut, teki sen merkillisen -ja tietenkin väärän johtopäätöksen, että kesälämpö kaikkialla -maailmassa muka on sama. - -Vuoden keskilämpö luultiin saatavan, kun laskettiin korkeimmista -ja matalimmista lämpötiloista keskimäärä. Vasta v. 1756 Mallet ja -Wargentin Ruotsissa laskivat keskilämmöt kaikista havainnoista ja -Ranskassa nyt seurattiin esimerkkiä, koska arveltiin semmoisista -tiedoista olevan maanviljelykselle hyötyä. Pfalzin vaaliruhtinas -perusti v. 1780 Mannheimin ilmatieteellisen akatemian ja pyysi 14 -saksalaista ja 16 ulkomaalaista yliopistoa asettumaan akatemian -yhteyteen saman suunnitelman mukaan toimitettavia ilmastollisia -havainnolta varten. Kaikille hankittiin yhtäpitävät koneet, -ilmapuntarit, lämpömittarit, kosteusmittarit, sademittarit ja -kompassit. Akatemia julkaisi joka vuosi painetun niteen havainnoistaan -aina vuoteen 1795 saakka, jolloin ranskalaiset hyökkäsivät maahan. -Akatemian ohjeitten mukaan toimitettiin kolme havaintoa päivässä. - -Toiset koettivat mukavammilla keinoilla päästä vuotuisten lämpöarvojen -perille. Halley, Euler ja Lambert laskivat sen matemaattisen -lämpömäärän, jonka eri maanpaikat saavat auringosta. Lambert sai -kuitenkin niin mahdottoman tuloksen, että esim. talven 0°-isotermi -kulki Edinburghin ja Memelin kautta Kamtshatkaan ja edelleen -Hudson-lahden maihin, joissa tiedämme olevan ylenmäärin ankaran -talven. Hän luuli kaavastaan voivansa laskea jokaiselle vuoden -päivälle ja jokaiselle maanpaikalle varman keskilämmön. Tobias -Mayer, kuulu tähtitieteilijä, taas osoitti, kuinka muka jokaiselle -maanpaikalle voitiin yksinkertaisen laskun avulla saada teoreettinen -lämpö, kun tiedettiin kahden eri leveyspiirillä olevan maanpaikan -keskilämpö. Mutta hän oli varsin selvillä siitä, ettei tämä vielä -riittänyt todellisen keskilämmön määräämiseksi. Häiriöitten laki muka -oli selville saatava tämän lasketun ja todella havaitun keskilämmön -erosta. Vielä paljoa monimutkaisempi kuin tämä on kuitenkin lämmön -jakautuminen maanpinnalla, ja kauan kului, ennenkuin edes oli keksitty -sen määräämiseksi hyväksyttävät menetelmät. - -Lämmön aleneminen korkeuksia kohti huomattiin piankin, kun ruvettiin -vuorille nousemaan, mutta vasta kahdeksannentoista vuosisadan -loppupuolella alettiin vuoristoissa tehdä vakinaisia lämpöhavaintoja, -ensimmäiset havaintosarjat St. Gotthardin solan munkkihospitiossa. - -Vaikeammin käsiteltävän kojeen kuin lämpömittarin sai ilmatiede -ilmapuntarista. Nopeaan tosin päästiin selville, että sillä voitiin -mitata vuorien korkeuksia, mutta sen muitten osoitusten merkitys oli -vaikeammin ymmärrettävä. - -Godin huomasi Perun astemittauksen aikana, että ilmapaine on pienten -päivittäisten vaihteluitten alainen ja että vaihtelut ovat, suuremmat -kuumassa kuin lauhkeassa vyöhykkeessä. Vähitellen keräytyi siksi paljon -aineksia, että voitiin ruveta tekemään yleisempiä johtopäätöksiä. -Varsinkin Mannheimin akatemian työn avulla saatiin vertailukelpoisia -määriä eri paikoista; sen havainnoiden tuloksena oli, että yleiset -ilmapainevaihtelut suurenevat suurenemistaan päiväntasaajalta napoja -kohti. Jo aikaisin tehtiin huomio, että ilmapuntarin korkeus eri -tuulensuuntien mukaan vaihteli, vaikka oikeitten johtopäätösten -tekeminen tästä todesta jäikin yhdeksänteentoista vuosisataan. - -Edmund Halley määritteli seitsemännentoista vuosisadan lopulla, samoin -kuin jo Varenius ennen häntä, pasaadit kylmiksi ilmavirroiksi, jotka -navoilta päin virtaavat kohti päiväntasaajaa ja maan pyörimisen vuoksi -vähitellen muuttavat suuntaansa. Selvemmin kuin Sir John Hawkins -aikanaan hän lausui julki sen tosiasian, että pasaadivyöhykkeet -vuodenaikain mukaan siirtyvät pohjoisempaan ja etelämpään. Ja varsinkin -hän keksi sen suuren totuuden, että päiväntasaajan tyventövyöhyke -syntyy siitä, että koillispasaadi ja kaakkoispasaadi kohtaavat toisensa -ja lämpöisenä ilmavirtana kohoavat yläilmoihin, siellä kääntyäkseen -takaisin navoille päin ja laskeutuakseen maan pinnalle pohjoisella -pallonpuoliskolla lounaistuulena, eteläisellä pallonpuoliskolla -luodetuulena. Nämä ovat ne »palaavat tuulet», joita jo espanjalaiset -valloittajat olivat käyttäneet hyväkseen sekä Atlantinmerellä että -Tyynellä merellä, purjehtiessaan valtameren poikki takaisin, ja joita -he sanoivat »vendavaleiksi». Halley oli ensimmäinen, joka selitti -Intian meren monsuunit Aasian lämpiämisestä ja kylmenemisestä: -siitä johtuu, että puolen vuotta Intian mereltä raskas ilma virtaa -sisämaahan päin, toisen puolen vuotta ilma sisämaasta merelle päin. -Seitsemännentoista vuosisadan lopulla oltiin siis jo selvillä siitä, -että maat ja meret vaikuttavat häiritsevästi suurten ilmavirtain -suuntiin ja ettei siis keskilämpöjen johtamisella lämpösäteilyn -matemaattisesta arvosta ole muuta merkitystä kuin kahta paremmin -osoittaa mainittujen syitten aikaansaamat häiriöt. - -Riccioli oli ensimmäinen luonnontutkija, joka v. 1672 jokien -leveydestä, keskimääräisestä syvyydestä ja virtauksen nopeudesta laski -vesimäärän. Po hänen laskujensa mukaan kuljetti 26 päivässä mereen -kuutiopenikulman vettä. Hänen tarkoituksensa näillä laskuilla oli -rauhoittaa aikalaisiaan; ei muka ollut pelkoa siitä, että merivirtain -vuoksi kovin väleen reunainsa yli paisuisi, sillä oli kulunut 609.962 -vuotta, ennenkuin maapallon kaikki joet olivat ennättäneet täyttää -valtamerien syvänteen. Viisitoista vuotta myöhemmin Halley kokeen -nojalla laski, paljonko merenpinnasta vettä ilmaan haihtuu, ja tuli -päinvastoin siihen johtopäätökseen, että Välimeri paljon enemmän -haihtumisen kautta menettää, kuin joet siihen vettä kuljettavat, jonka -vuoksi Atlantinmerestä kulkeekin Välimereen voimallinen virtaus. -Sademäärän hän unohti ottaa laskuissaan lukuun. - -Rakeista esitettiin monta selitystä. - -Kahdeksannentoista vuosisadan jälkipuoliskolla julkaistiin paljon -tutkimuksia taivaan väristä, hämärästä, ilmaheijastuksista, -sateenkaaresta. Benjamin Franklin selitti ukkosen ja keksi ukkosen -johdattajan, mutta vielä kauan sen jälkeenkin luulivat sekä monet -oppineet että suuri yleisö kellojen soittoa ja tykinpauketta yhtä -tehokkaaksi suojakeinoksi. - -J.J. Scheuchzer tutki vuoristojen lumi- ja jäämuodostuksia samoin kuin -Saussurekin ja esitti itsenäisen glasieriteorian. Hän luuli jäävirtojen -saavan liikevoimansa jäätymisen aikaansaamasta laajentumisesta. -Moreenejakin koetettiin selittää. - -Ranskassa alettiin jo v. 1689 koota sadevesi astioihin, joihin -kiinnitetty asteikko ilmoitti kustakin sateesta keräytyneen vesimäärän. -Saksassa vasta Mannheimin akatemia alkoi tämmöisiä tietoja kerätä. -Mutta vasta kahdeksannentoista vuosisadan lopulla englantilainen John -Dalton suoritti ensimmäiset osapuilleen tarkat sademäärän mittaukset -Samalla hän todisti, että Englannissa sataa paljoa enemmän, kuin maan -joet vettä mereen kuljettavat. Haihtuminen pysyi kauan käsittämättömänä -ilmiönä, koska otaksuttiin veden haihtuessaan muodostavan ilman kanssa -kemiallisen yhdistyksen. Ranskalainen lääkäri Leroy ensimmäisenä keksi -sen, että vesi on ilmassa näkymättömänä höyrynä, joka tulee näkyväksi, -jos esim. lasiastiaan pannaan kappale jäätä. V. 1752 hän huomasi -kasteen yöllä muodostuvan siitä, että ilma, otettuaan itseensä päivällä -vesihöyryä tavallista runsaammin, yöllä jäähtyessään taas luovutti pois -osan tästä vedestä, joka tiivistyi kastepisaroiksi. Kauan koetettiin -saada tarkkaan määrätyksi ilman eri lämpötilain kastepisteet, -mutta vasta Saussure v. 1775 valmisti luotettavan hygrometrin eli -kosteusmittarin, jolla hän sitten suoritti sarjan kuuluiksi tulleita -kokeita. - -Ensimmäinen, joka on järjestelmällisesti tutkinut maan lämpösäteilyä, -lienee geneveläinen Marc Auguste Pictet. Kahdeksannentoista vuosisadan -lopulla hän pystytti maahan 75 jalkaa korkean maston ja ripusti siihen -eri korkealle lämpömittareita, joitten osoitukset sitten luettiin -monta kertaa vuorokaudessa. Näitten kokeitten avulla hän huomasi maata -jäähdyttävän yöllisen lämpösäteilyn, ja saattoi selittää, mikseivät yöt -pilvisellä säällä ole yhtä kylmiä kuin selkeällä. Hän osoitti, että -pilvikatto estää lämpöä säteilemästä maasta avaruuteen. - -Kahdeksannentoista vuosisadan lopulla alkoi ilmastotiede -(klimatologia) haahmoutua erityiseksi tieteenhaaraksi. Ensimmäiset -yhtäjaksoiset säähavainnot luultavasti tehtiin Wienissä. Carl v. -Linné rikastutti ilmatiedettä kasvifenologialla eli vuodenaikaisilla -kasvi-ilmiöhavainnoilla ja pian saatiin eläinkunnastakin vastaavat -huomiot. - -Ilmatiede oli näin lupaavalla alulla, vaikka syvempi säänmuutosten -ymmärrys vielä puuttuikin. Vielä kuulu D'Alembert luuli, että -säänmuutokset ovat kuun vetovoiman vaihtelujen aikaansaamia. Suuri -yleisö taas oli yhä aivan taikauskoisella kannalla. - - - - -Elämän ilmiöt. - - - -Kasvi- ja eläinmaantiede. - - -Kahdeksannentoista vuosisadan suuret merimatkat, joilla oli mukana -tiedemiehiä, luonnollisesti keräsivät pohjaa kasvimaantieteelle. Linné -rajoitti kasvivyöhykkeet, toiset tutkivat muita kasvimaantieteellisiä -kysymyksiä, kuten korkeusvyöhykkeitä, maantieteellisten edellytysten -vaikutusta kasvistoon ja maaperän ja kasviston suhteita, mutta vasta -19:nnellä vuosisadalla varsinainen kasvimaantiede perustettiin. - -Ensimmäinen eläinten leviämistä esittävä kartta julkaistiin v. 1777. Jo -paljoa ennen olivat matkustajat alkaneet eläinten esiintymisestä johtaa -maitten entisiä geologisia vaiheita. Kun englantilaiset purjehtijat -v. 1690 Falklandin saarilta löysivät patagonialaisia kettuja, niin -päättivät he siitä, että saaristo oli Etelä-Amerikasta irti lohjennut -kappale. Zimmermann huomasi, että Australia eläinkuntansa puolesta -oli oma alueensa ja että taas Sunda-saaristo ennen oli ollut Aasian -yhteydessä. - - - -Ihmismaantiede. - - -Hollantilainen Pietari Camper perusti kahdeksannentoista -vuosisadan keskivaiheilla antropologian määrittelemällä pääkallon -mittaamismenetelmän; hän piti kasvoprofiilin viistoutta rotumerkkinä. -Tästä Camperin kasvokulmasta alkoivat vertailevat kallonmittaukset. -Joh. Friedr. Blumenbach keksi toisen mittausperusteen, jota käyttäen -kallon leveys paremmin esiintyi, ja molemmat nämä menetelmät sitten -yhdeksännellätoista vuosisadalla ruotsalainen Retzius yhdisti ja niitä -melkoisesti kehitti. Blumenbach jakoi ihmiskunnan viiteen päärotuun, -kaukaasialaiseen, mongolilaiseen, neekereihin, malaijeihin ja -amerikkalaiseen. - -Kansatiede sai varman perustuksen jalkainsa alle, kun kielimiehet -alkoivat kielien nojalla määritellä kansojen heimolaisuutta. -Espanjalainen pappi Don Lorenzo Hervas ensimmäisenä erotti muista -sekä seemiläisen että suomalaisen kieliryhmän. Viimeksimainittuun hän -luki lappalaiset, karjalaiset, virolaiset, permalaiset, votjakit, -mordvalaiset, tsheremissit, voguulit ja madjaarit. Kahdeksannentoista -vuosisadan lopulla keksittiin sanskritin sukulaisuus indogermaanisten -kielten kanssa, ja tämä avasi erinomaisen laajoja näköaloja -nykyisten sivistyskansain menneisyyteen ja vanhoihin juuriin. Mutta -vasta yhdeksännellätoista vuosisadalla nämäkin heimoyhteydet on -perusteellisesti todistettu ja valaistu. - -Kahdeksannentoista vuosisadan kuluessa vähitellen kehittyivät -tilastotieteen alkeet. Ensimmäinen yleinen väenlasku tapahtui -Yhdysvalloissa v. 1790. Toisten tietojen mukaan oli kuitenkin -Tanskassa jo parikymmentä vuotta aikaisemmin toimitettu »kaikkien -ihmisten laskeminen». Ensimmäiset kuolevaisuustaulut laski jo v. 1691 -englantilainen matemaatikko Halley Breslaun väestöluettelosta, jota -pidettiin erikoisen tarkkana ja luotettavana. - - - - -Maantieteellinen kirjallisuus. - - -XVII ja XVIII vuosisata olivat kaikilla maantieteen aloilla orastavan -tutkimuksen ja avautuvien suurien näköalojen aikaa. Ne todelliset -tulokset, mitä ne ennättivät tuottaa, olivat kuitenkin vielä siksi -keskeneräiset, ettei niistä voitu koota suurta kokonaisuutta. -Yleismaantieteillä, joita kahdeksannellatoista vuosisadalla -kirjoitettiin ja suunniteltiin, oli etupäässä teoreettinen, tutkimusta -suuntaava, mahdollisuuksia avaava merkitys. - -Filip Cluverius julkaisi v. 1624 maantiedeteoksen, määritellen -samalla maantieteen »selonteoksi koko maasta, mikäli sitä tunnetaan». -Kosmografian hän jätti pois maantieteeseen kuulumattomana. - -»Yleisen maantieteen» (Erdkunde) hän erotti »maittentiedosta» -(Länderkunde), joka ero nykyisissäkin maantiedeteoksissamme on -vallalla. Yleiselle maantieteelle on omistettu teoksen alkuosa, -jälkimmäinen ja paljon laajempi osa maittentiedolle. Useimmat Euroopan -maat kuvataan tässä teoksessa jotenkin seikkaperäisesti. Cluverius oli -historiallisen maantieteen tienraivaajia, ja tälle tieteenhaaralle hän -omistikin suurimman osan työstään. - - - -Varenius. - - -Seitsemännentoista vuosisadan tärkein maantieteellinen kirjailija -oli Varenius. Bernhardus Varenius oli kotoisin Elben suupuolesta, -läheltä Lüneburgia. Hän opiskeli matematiikkaa ja lääketiedettä, -mutta viehättyi vielä enemmän maantieteeseen. Varenius muutti opinnot -suoritettuaan Amsterdamiin lääkärin ammattia harjoittamaan ja tutustui -siellä hollantilaisten suuriin löytöretkiin. Mutta vaikka hän rikkaassa -hollantilaisessa kaupungissa saikin ystäviä, muun muassa Blaeun, oli -hänen toimeentulonsa kuitenkin niin huono, että hän jo v. 1650 kuoli -vastoinkäymisten murtamana, vasta kahdeksankolmatta vuoden vanhana. - -Tästä lyhyestä iästä huolimatta hän jo oli ennättänyt julkaista -kuvauksen Japanista, johon hollantilaiset siihen aikaan tutustuivat, -ja seuraavana vuonna maantiedeteoksensa, _Geographia Generalis_, jossa -hän aikansa tiedon pohjalla koetti laajalle perustukselle yhdistää -kaikki maantieteeseen kuuluvat alat. Varenius käsitteli ainettaan -filosofisessa hengessä ja kauan tämä teos oli paras tieteellinen ja -vertaileva maantiede, mitä oli olemassa. Isaac Newton julkaisi siitä -v. 1672 uuden painoksen, käyttääkseen sitä luennoillaan, ja samalla -paransi sitä, useita tärkeitä korjauksia tehden. Parempaa suositusta -teos tuskin olisi voinut saada. - -Varenius jakoi maantieteen kahteen osaan, yleiseen maantieteeseen, -joka tarkastelee maan kaikkia ilmiöitä yleiseltä kannalta, ja -erikoismaantieteeseen, joka erikseen käsittelee kutakin maata. Yleisen -maantieteen hän jakoi kolmeen osaan. Absoluutinen maantiede teki -selkoa maapallon muodosta, koosta, asemasta ja aineesta, maan ja veden -jakautumisesta, vuorista, metsistä ja erämaista, kaikista maapallon -vesistä ja ilmakehästä. Suhteellinen maantiede käsitti maapallon -tavalliset suhteet, ilmanalavyöhykkeet, maantieteellisen pituuden -ja leveyden y.m. Kolmas, vertaileva maantiede vertaili toisiinsa -ilmiöitä ja seikkoja, käsitellen myös maantieteellistä paikanmääräystä, -paikkain etäisyyksiä toisistaan sekä laivaliikettä. Erikoismaantiede -jäi Vareniukselta kirjoittamatta, mutta suunnittelusta näkyy, että hän -aikoi sulkea ihmismaantieteen tieteestä kokonaan pois. - -Tämä suuresti suunniteltu ja nerokkaasti kirjoitettu teos muodosti -käänteen maantieteen kirjoittamisessa. Se käännettiin monelle -kielelle ja oli vuosisadan kaikkien teosten esikuvana. Se oli paljon -edellä aikansa tietoa ja siten jäsennelty, että siihen helposti sopi -myöhempikin oppi. Varenius oli ensimmäinen, joka täydelleen käsitti -korkeussuhteiden merkityksen maantieteessä. Hän ei ainoastaan todennut -ilmiöitä ja niitä kuvannut, hän myös koetti ne selittää. - -Suurta ansiota saavutti kotimaansa rajain ulkopuolellakin kuulun -ruotsalaisen kemistin ja geologin Torbern Bergmanin fyysillinen -maantiede, joka ilmestyi v. 1766 ja joka käännettiin monelle -kielelle. Se on selvä, koruton selonteko maapallosta ja sen pinnalla -huomattavista ilmiöistä. Se käsittelee ainoastaan varmasti todettuja -asioita, mutta välttää kaikkia järjestelmällisiä luokitteluja ja -kireätä sanankäyttöäkin. - -Kuulu filosofi Immanuel Kant oli innokas maantieteilijä, ja -voimallisella loogillisuudellaan hän paljon edisti tämän tieteen -käsittelyä. Hän piti vuodesta 1765 alkaen Königsbergin yliopistossa -fyysillisen maantieteen luentoja. - -Maantiede oli hänen mielestään arvokas kasvatuksellinen oppiaine, -discipliini, yhdessä antropologian kanssa järjen ja kokemuksen -rakentaman maailmantuntemuksen perustus. Fyysillinen maantiede hänen -mielestään oli koko luonnon supistelma, ei ainoastaan historiallisen, -vaan myös kaikkien muitten maantieteen haarain perustus. Näitä muita -maantieteenhaaroja hän erotti: matemaattisen maantieteen, moraalisen -maantieteen, joka käsitteli ihmiskunnan tapoja ja luonteenominaisuuksia -eri maanpaikoissa, poliittisen maantieteen, kauppamaantieteen ja -teologisen maantieteen, joka käsitti uskontojen jaon. Huolimatta -tästä jaosta Kant kuitenkin käsitteli matemaattisen maantieteen -ensimmäiseksi ja itsenäisenä. Fyysillisen maantieteen hän jakoi kahteen -osaan, yleiseen, joka käsitteli veden, ilman ja maan ilmiöitä, ja -erikoiseen, joka käsitteli maan tuotteita, ihmisiä, eläimiä, kasveja -ja kivennäisiä. Kant painosti erikoisesti maanpinnan korkeussuhteitten -merkitystä, koska ihmismaantieteen eri haarat siitä riippuvat. - - - -Maittentieto. - - -Vielä vähemmän kuin yleismaantiede osasi maittentieto käyttää -hyväkseen kaikkia niitä edistyksiä, joita tieteen eri aloilla oli -tehty. Se oli vielä enimmäkseen kuivakiskoista luettelemista taikka -selontekoa kaikenlaisista maantieteellisistä merkillisyyksistä. -Tämmöisistä teoksista mainittakoon Anton Friedrich Büschingin »Neue -Erdbeschreibung», jota ilmestyi 11 osaa vv. 1754—1792. Büschingin -teos kiinnitti entistä enemmän huomiota valtiolliseen maantieteeseen. -Julkaistiin kuitenkin koko joukko arvokkaita erikoistutkimuksia -Ranskasta, Saksasta, Englannista, Espanjasta, Norjasta (Pontoppidan) -y.m. maista. V. 1781 Gruber julkaisi Karst-tutkimuksensa, saattaen -tämän omituisen Itävallan luonnonmaakunnan kalkkivuorineen, -doliineineen, luolineen ja osittain maan alla juoksevine jokineen -valistuksen tietopiiriin. - -Matkakäsikirjoja julkaistiin Euroopan maista paljon ja osa niistä oli -taiteellisesti kuvitettuja. - -Maantieteellisiä aikakauskirjojakin alettiin julkaista -kahdeksannentoista vuosisadan jälkipuoliskolla. - - - - -Suomi. - - -Olaus Magnuksen Pohjoismaiden kartasta on vain yksi askel Andreas -Bureuksen laatimaan, mutta kuitenkin on niiden välillä kokonaisten -ajankäsitysten juopa. Olauksen kartta kuvineen ja kummituksineen on -vielä täyttä keskiaikaa, Bureuksen koruton, mutta luotettava kartta -tosipohjalle pyrkivää selkeätä uutta-aikaa. - -Aivan välittömästi ei Bureus kuitenkaan tätä edeltäjäänsä seurannut. -Hollantilaisten ja englantilaisten Jäämerenretkien kautta olivat -Skandinavian koko pohjoisranta, Kuolan niemimaa ja Vienan meri tulleet -tunnetuiksi, ja siinä kartassa, jonka hollantilainen van Salinghen -(II, s. 527) v. 1601 piirsi Tanskan kuninkaalle, on Fenno-Skandia jo -näiden löytöjen mukaisesti rajoitettu. Mutta kun pohjoisen reunameren -ja Itämeren lahtien välisen maa-alueen leveyttä ei tunnettu, niin sai -Suomi näistä suurista parannuksista huolimatta van Salingheninkin -kartassa sangen kumman muodon. - -1600-luvun alussa Ruotsin hallitus lähetti Daniel Hjortin Sigfrid -Aron Forsiuksen ja Hieronymus Birckholtzin keralla Lappiin tutkimaan -valtakunnan riidanalaisia rajoja, ja tällä matkalla määrättiin 28 -paikan tähtitieteellinen asema Pohjanlahden perukan ja Jäämeren -välillä. Tosin Forsius erehtyi moniaan asteen laskuissaan, mutta -kuitenkin oli Lapin ja Ruijan ulottuvaisuus nyt tähtitieteellisten -havaintojen avulla osapuilleen määrätty. - - - -Andreas Bureus. - - -Pian tämän retkikunnan palattua perustettiin Ruotsin maanmittauslaitos, -joka Andreas Bureuksen johdolla ryhtyi suurisuuntaiseen työhön -valtakunnan kartoittamiseksi. Kaikkiin valtakunnan osiin lähetettiin -maanmittaajia, ja Bureus itse astrolaabilla määräili paikkain -latitudeja kautta maan. Kahdenkymmenen vuoden työn jälkeen tämä -suurenmoinen teos, _Orbis arctoi nova et accttrata delineatio_, v. -1626 valmistui. Maamme rannikot ovat huomattavan tarkoin kuvatut, -laajat sisävesistömme osapuilleen jäsennellyt ja tärkeimmät paikat -asemillaan. Bureuksen kartta käsitti paitsi Ruotsia ja Suomea -naapurimaatkin, Norjan, Tanskan, Pohjois-Saksan, Itämeren maakunnat -sekä osan Venäjästä. Mittakaava oli noin 1:2,000,000. Samalla Bureus -julkaisi lyhyen latinankielisen selonteon Ruotsin valtakunnasta; vaikka -tiedot olivatkin niukat, niin olivat ne kuitenkin asialliset ja oikeat. -Kartta herätti ansaittua huomiota ulkomaillakin, niin että esim. -Blaeun kartastossa, joka painettiin Amsterdamissa v. 1658, Suomelle -omistettiin erikoinen lehti. - -Kun vasta perustettu maanmittauslaitos ryhtyi varsinaiseen -maanjakotyöhönsä, niin alkoi tasaisesti, vaikka alussa maanmittarien -vähälukuisuuden vuoksi hitaasti, karttua uusia aineksia yhä vaativampaa -karttalaitosta varten. Maanmittarien karttoja alettiin yhdistää -maakuntakartoiksi ja näitä yleiskartoiksi. Purjehdusoppaista ja -tietokirjoista saatiin yhä uusia aineksia, sillä v. 1698 aloitettiin -yleinen teidenmittaus ynnä purjehdusreittien mittaus ja kartoitus. V. -1644 ilmestyi Tukholmassa ensimmäinen kotimainen merikarttakirja, ja -näitä karttoja vuosisadan loppupuolella vielä melkoisesti parannettiin. - -V. 1710 ranskalainen Delisle julkaisi Pohjoismaista kaikkia -edellisiä paremman kartan Ruotsin maanmittauskonttorin kokoamia -aineksia hyväkseen käyttäen. Nämä ainekset olivat varastettuina -joutuneet ulkomaille. Kahdeksannentoista vuosisadan kuluessa aineisto -karttumistaan karttui ja arvatenkin laadultaankin yhä parani, -Suomessa varsinkin siitä syystä, että tänne Jacob Faggotin toimesta -v. 1748 lähetettiin parikymmentä maanmittaria, ja maantieteellinen -maanmittaus täydellä todella aloitettiin. Vuosisadan lopulla määrättiin -tähtitieteellisesti useita paikkoja ja suoritettiin kolmiomittauksia. -Semmoisia mittauksia teki m.m. prof. ja piispa Jaakko Gadolin. Uusien -töiden perustuksella julkaistiin useita maakunta- ja merikarttoja. -Koottujen aineistojen ja sotilashenkilöiden lisätutkimusten nojalla -alettiin myös valmistaa topografisia karttoja sodankäyntiä varten, ja -v:n 1808 sodan alkaessa olikin maamme eteläosa enimmäkseen jo saatu -tällä tavalla kartoitetuksi. - - - -Hermelinin kartta. - - -Lopulla vuosikymmentä 1770 ryhtyi vapaah. S.G. Hermelin valmistelemaan -suurta Ruotsin valtakunnan yleiskarttaa ja hänen apulaisiaan tässä -työssä oli suomalainen C.P. Hällström, joka vuosisadan lopulla suoritti -maassamme useita paikanmääräyksiä. Vv.1798—1799 ilmestyivät painosta -nämä uudet maaherrakuntien kartat ynnä koko maamme yleiskartta. -Lapinmaan kartta oli jo aikaisemmin julkaistu Ruotsissa. Hermelinin -kartasto oli laajin, mitä maastamme on yksityisten kustannuksella -ilmestynyt. Se antoi jo sangen seikkaperäisen ja oikean kuvan -maastamme, vaikk'ei se tietystikään enää vastaisi nykyisiä vaatimuksia. - -Ruotsissa ja Suomessa seurattiin, kuten näkyy, kartoituksen alalla -nopeaan ajan vaatimuksia, ja huolimatta erinomaisen sekavista -vesistöistä ja asutuksen harvuudesta kuljettiin paljon edelläkin -useista sivistysmaista, kuten Saksasta, joka vasta Napoleonin toimesta -sai ensimmäiset kunnolliset maankarttansa. Sama oli tieteellisen -tutkimuksenkin laita. Ruotsi ei ollut suurvalta vain poliittisesti, se -pyrki myös sivistyksessä kulkemaan edistyneimpäin maitten rinnalla, -ja useita sen tiedemiehistä mainitaan yleisen tutkimuksen kuuluimpien -nimien joukossa. Eikä meidänkään maamme, vaikka sen yliopisto oli niin -nuori, jäänyt aivan ansioita vaille. - -Seitsemännellätoista vuosisadalla oli tieteellinen elämä Turun -yliopistossa tosin vielä sangen alkeellisella kannalla. Tämä koskee -varsinkin niitä tieteitä, joiden pohjalle uudenaikainen maantiede -kehittyi. »Aikansa mittakaavalla mitattuina», lausuu eräs kirjoittaja -'Omassa Maassa', »olivat ne henkilöt, jotka tällä aikakaudella -(isoonvihaan saakka) olivat matematiikan professoreina, kylläkin -kyvykkäitä miehiä, mutta yleensä he eivät näy kohonneen edes sille -asteelle, jolla matematiikka oli vanhojen sivistyskansojen keskuudessa. -Tähtitieteessä oli maakeskeinen (geosentrinen) maailmankatsomus -vallalla. Kopernikuksen oppi kyllä tunnettiin, mutta kun sitä -pidettiin kerettiläisenä, ei se saavuttanut suurta kannatusta. -Mekaniikassa ja valo-opissa ei liioin oltu edistytty siitä, mitä jo -vanhastaan tiedettiin; muut fysiikan haarat taasen olivat milt'ei -tuntemattomat. Ne suuret edistykset, joita Kepler, Galilei y.m. -olivat näissä tieteissä tehneet, olivat Turussa useimmille joko -kokonaan tuntemattomia tai varsin pintapuolisesti tunnettuja. Fysiikan -professorinvirkaan oli yhdistettynä myöskin kasvioppi. Kasviopin -tutkijat eivät ryhtyneet mihinkään yksityistutkimuksiin, joitten tarkka -suorittaminen edellyttää luonnon läheistä tuntemista, vaan liikkuivat -mieluummin yleisen luonnontarkastelemisen alalla ja pohtivat enemmän -elimellisen luonnon lakeja kuin sen ilmiöitä.» Etevin yliopiston -luonnontutkijoista seitsemännellätoista vuosisadalla oli Smålannissa -syntynyt Elias Tillandz (k. 1693), lääketieteen professori, joka -kuitenkin samalla harrasti kasvitiedettä ja ensimmäisenä tutki Suomen -kasvistoa. - - - -Mikael Vexionius. - - -Silloinen maantiede kuitenkin vielä paljoa lähemmin liittyi historiaan -kuin luonnontieteisiin, ja historian tutkija oli se mies, joka -kirjoitti vuosisadan huomattavimman kotimaisen maantiedeteoksen. -Mikael Vexionius (aateloituna Gyldenstolpe), Turun yliopiston -lakitieteen ynnä valtio-opin ja historian professori, julkaisi v. 1650 -laajan latinankielisen teoksen Ruotsista, Suomesta ja valtakunnan -muista maista. Hän jakoi teoksen kymmeneen kirjaan ja tekee paitsi -topografiasta selkoa Ruotsin ja Suomen kansain iästä ja alkuperästä, -kielistä, sivistyksestä ja tavoista, valtiollisesta hallinnosta, -kruunun vallasta ja tuloista, kaupungeista ja kauppaloista, aatelisista -suvuista, Ruotsin kuninkaista ja kirkollisista oloista. Topografisen -osan puutteellisuuksista mainittakoon, että Lappveden (Saimaan) -sanotaan olevan meren kokoinen ja alkavan hamasta Lapista. Tämä -tietämättömyys on sitä vähemmän puolustettavaa, kun kirjoittajan -käytettävänä jo oli Bureuksen kartta. Vexioniuksen teos saavutti paljon -tunnustusta ja kauan se oli ainoana laajempana Ruotsin ja Suomen -maantieteen esityksenä. Vielä v. 1726 siitä painettiin Braunschweigissä -uusi painos. - -Moniaita paikkain ja maakuntain kuvauksia julkaistiin 1600-luvulla, -mutta vasta seuraavalla vuosisadalla tämänkaltainen tieteily pääsi -Turun yliopistossa varsinaiseen kukoistukseen. Isonvihan jälkeen -elpyivät yliopistossamme tieteelliset harrastukset. Luonnontieteilläkin -oli edustajia, joiden maine ulottui omaa maata ulommaksikin. Vuosisadan -alkupuoliskolla oli suuri ranskalainen astemittausretkikunta omiaan -maahamme huomiota kiinnittämään ja myös elvyttämään täkäläisiä -tieteellisiä harrastuksia. Faggotin toimesta mitattiin, kartoitettiin -ja taloudellisesti selitettiin maatamme jälkeen v:n 1748 niin suurella -innolla, että kuuden vuoden kuluessa 66 pitäjää saatiin käsitellyksi. -V. 1749 perustettiin ruotsalais-suomalainen tabellilaitos, josta tuli -aikansa paras väenlaskutoimisto. Linnén kehoituksesta teki prof. -Leche Turussa v:sta 1748 alkaen säännöllisiä säähavainnolta, merkiten -muistoon ilmapaineen, lämpötilan, tuulet ja sateet. Hänen kuoltuaan -toiset jatkoivat näitä havaintosarjoja. - - - -Pietari Kalm. - - -Pietari Kalm (1716—1779), Linnén oppilas, elvytti Turussa varsinkin -kasvitiedettä, saavutettuaan paljon mainetta Pohjois-Amerikkaan -tekemällään suurella kasvitieteellisellä retkellä, josta hän toi -kotimaahan paljon semmoisien kasvien siemeniä, joilla luultiin voitavan -rikastuttaa kotimaista flooraa. Paljon mainetta kasvitieteilijänä ja -matkustajana saavutti myös Pietari Forskål, Linnén oppilas hänkin, joka -seurasi kasvitieteilijänä tanskalaisen Niebuhrin retkelle Arabiaan, -mutta sortui siellä tautiin. Kivennäistiedettä, jonka varsinaisia -perustajia oli Ruotsissa samaan aikaan elävä Axel Fredrik Cronstedt -(1722—65), harrastivat meidän maassamme piispa Brovallius, joka hankki -kokoelman, Karl Fredrik Mennander ja Turun yliopiston kemian professori -Pietari Adrian Gadd. Mutta mitään varsinaista maamme geologista ja -mineralogista selitystä ei vielä pitkiin aikoihin saatu syntymään. -Yleistä maantiedettä koskevia kysymyksiä seurattiin maassamme siksi -valppaasti, että täällä sangen painavin syin voitiin vastustaa -ruotsalaisten Celsiuksen y.m. huomioita Itämeren veden vähentymisestä. - -Nämä luonnonmaantieteelliset pyrinnöt olivat kuitenkin vielä siksi -hajanaisia, etteivät ne voineet ajan kotimaiseen maantieteelliseen -kirjallisuuteen vaikuttaa, vaan tämä kehittyi sovinnaisella pohjalla, -koettaen antaa seuduista ja maakunnista kuvan, jossa paitsi topografian -pääpiirteitä asutuksen historialliset ja taloudelliset puolet tulivat -esitetyiksi. Jo seitsemännellätoista vuosisadalla julkaistiin Turun -yliopistossa pieniä tämänsuuntaisia tutkielmia, mutta varsinkin -isonvihan jälkeen tämä harrastus elpyi, kehittyen todelliseksi -kotiseutututkimukseksi. Kuvattiin maakuntia, seurakuntia ja kaupungeita -topografiselta, historialliselta ja taloudelliselta kannalta. -Melkein kaikki julkaistiin Turun ja Upsalan yliopistoissa. Niiden -kirjoittamista suosivat ja edistivät varsinkin taloustieteen professori -Kalm ja Gadd. - - - -Tuneldin maantieto. - - -Suurta, koko maata käsittävää maantiedeteosta ei Suomessa -kahdeksannellatoista vuosisadalla kirjoitettu. Se sai tyytyä siihen -osaan, jonka Erik Tuneld sille soi v. 1740 julkaisemassaan Ruotsin -ja sen alusmaiden esityksessä. Tätä teosta ilmestyi vuosisadan -loppuun saakka joka vuosikymmen uusia painoksia, ja v:n 1794 -painoksen Suomea käsittelevä osa oli kauttaaltaan Henrik Gabriel -Porthanin uudestaan kirjoittama, jonka vuoksi sen sisällys, etenkin -historiallis-kansatieteellinen puoli, on erinomaisesti rikastunut ja -parantunut. V. 1808 Daniel Djurberg julkaisi vielä laajemman esityksen -Ruotsin valtakunnasta, mutta sen merkitys meidän maallemme ei ollut -suuri, koska jo samana vuonna Suomen ja Ruotsin vuosisataiset siteet -katkesivat. - -Kahdeksannentoista vuosisadan suomalais-ruotsalaiset maantieteelliset -teokset eivät käsitelleet Kymijoen itäpuolella olevaa Suomen osaa, eikä -näissä maanäärissä taas ollut minkäänlaisia laitoksia, jotka olisivat -itäsuomalaisia itseään kehoittaneet kotiseutujensa tieteellistä -tuntemista edistämään. Ulkomaalainen oli se mies, P. Fritzius, joka v. -1796 julkaisi Viipurin läänin taloudellis-topografisen kertomuksen, ja -sen vuoksi se tuli virheelliseksi, nimet niin vääristellyiksi, että -niitä tuskin tuntee. Mutta puutteellisuuksistaan huolimatta tämä teos -sitten oli sinä lähteenä, josta ulkomaalaiset ammensivat tietonsa, -Itä-Suomen maantieteellisistä oloista selkoa tehdessään. - - - - - - -XIX:N VUOSISADAN ALUSTA NYKYAIKOIHIN. - - - - - -MATKOJA VUOSISADAN VAIHEESSA. - - - - -Aleksander v. Humboldt. - - -Aleksander v. Humboldtin vaikutus uudenaikaisen maantieteen kehitykseen -on niin suuri, että häntä voidaan sanoa sen varsinaiseksi oppi-isäksi. -Hän oli ensimmäinen, joka itseensä yhdisti kahdeksannentoista -vuosisadan kaikkien maantieteellisten haaratieteitten tutkimustulokset -ja niitä yhtenäisten näkökohtain mukaan käsitellen määritteli tieteemme -keinot ja päämäärät. Hän oli monella alalla itse etevä tutkija, toisia -aloja loi kokonaan uudestaan, ja ehkä kaikkein suurin merkitys oli -sillä kauas kantavalla herätyksellä, joka oli hänen harrastuksiensa -seuraus. - -A. v. Humboldt, joka oli syntynyt Berlinissä v. 1769 preussiläisestä -ylimyssuvusta, saavutti jo nuorena uutterien opinnoiden kautta aikansa -tietämyksen useimmilla luonnontieteiden aloilla. Jo lapsena hän osoitti -niin uutteraa halua kasvien, simpukkain ja hyönteisten keräämiseen -ja nimilapuilla varustamiseen, että häntä leikillä sanottiin »pikku -apteekkariksi». Sangen nuorena hän julkaisi tutkimuksia kasvitieteen -ja anatomian alalta ja oli sitten Freybergin yliopistossa Wernerin, -aikansa etevimmän mineralogin oppilas. Tähtitieteeseenkin hän oli -jonkun verran perehtynyt. Sitä paitsi hän opiskeli finanssitiedettä -ja kansantaloutta, jotka opinnot olivat omiaan estämään eksymästä -liian yksipuolisiin luonnontieteellisiin näkökohtiin. Tuttavuus -Cookin toisella retkellä mukana olleen Georg Forsterin kanssa herätti -hänessä palavan matkustushalun, ja kun hänellä oli itsellään melkoinen -omaisuus, saattoi hän tätä mielihaluansa noudattaa suuremmassa mitassa -kuin ainoakaan tiedemies ennen häntä. - -Tieteelliset harrastukset houkuttelivat Humboldtin jo varhain -Pariisiin, joka kahdeksannellatoista vuosisadalla oli kaikkien nopeaan -kehittyväin nuorten luonnontieteitten loistava keskus. Hän tutustui -Ranskan etevimpiin tutkijoihin ja kotiutui Pariisiin siihen määrään, -että hän sitten vaivoin enää suostui sieltä eroamaan. Siitä syystä hän -Ranskasta lähti suurelle tutkimusretkelleenkin Uuteen maailmaan. - -Humboldt oli tehnyt Euroopassa jo monta laajaa tutkimusretkeä, kun -hän pyrki ranskalaisen kapteenin Baudinin keralla tämän matkalle maan -ympäri, josta matkasta ei kuitenkaan hänen suureksi mielipahakseen -tullut mitään. Tämän suunnitelman rauettua hän yritti Marseillesta -päästä Egyptiin, jonne Bonaparte oli vastikään lähtenyt armeijoineen, -suuren tieteellisen seurueen saattamana. Marseillesta ei kuitenkaan -ollut lähtevää laivaa, eikä Humboldtilla lopulta ollut muuta -neuvoa, kuin suunnitella itsenäinen matka omilla varoillaan, ja -matkan määräksi hän asetti Etelä-Amerikan, joka tutkimusalueena yhä -vielä oli terra incognita, vaikka jo olikin niin monta vuosisataa -kulunut sen löydöstä. Espanjan ja Portugalin hallitukset olivat -visusti sulkeneet siirtomaansa kaikilta ulkomaalaisilta ja varsinkin -oppineilta. Humboldtin ylhäiset tuttavat ja suosijat tasoittivat -kuitenkin hänelle tien, niin että Espanjan hallitus suostui hänelle ja -Aimé Bonplandille, ranskalaiselle kasvitieteilijälle, joka matkusti -hänen mukanaan, suomaan vapaan matkustusluvan Atlantin takaisissa -siirtokunnissaan. Kesällä 1799 molemmat tutkijat lähtivät matkaan -Corunasta espanjalaisella sotalaivalla. - - - -Pico de Teyde. - - -Laiva poikkesi ensinnä Canarian saarille Teneriffaan, jossa -Humboldt ei suinkaan laiminlyönyt tilaisuutta noustakseen mahtavan -Picon kukkulalle, jossa hän saattoi kurkistaa tämän valtavan -tulivuoren kraatteriin. Tämä näkö jo sai hänessä järkkymään Wernerin -»neptunistiset» mielipiteet, joiden mukaan tulivuoret ovat palamaan -syttyneitten maanalaisten rikkikiisukerrosten aikaansaamia mullistuksia -ja basaltit vedessä muodostuneita kallioisia. Tässä hän nyt omin -silmin näki basalttien muodostumisen sulasta hehkuvasta laavasta. -Saaren kasvistokin herätti molempien tiedemiesten huomiota ja Orotavan -ikivanha traakipuu tuli tämän käynnin kautta laajalti tunnetuksi ja -kuuluksi. - -Merimatkalla molemmat tiedemiehet nostivat syvyydestä eläimiä ja -kasveja, tutkivat meriveden kemiallista kokoomusta ja joka yö -meren loistoa, josta Humboldt ensimmäisenä lausui julki sen oikean -käsityksen, että ilmiön aiheuttivat pienet fosforivaloa synnyttävät -elimistöt. - -Cumana Venezuelan rannikolla oli ensimmäinen Etelä-Amerikan satama, -jossa laiva poikkesi maihin. Troopillisen kasvimaailman uhkeus aivan -hurmasi molemmat tutkijat. »Niinkuin narrit juoksemme ympäri», -kirjoitti Humboldt veljelleen Wilhelmille, »ja Bonpland vakuuttaa, että -hän tulee hulluksi, elleivät ihmeet pian lopu». - - - -Leonidit. - - -Marraskuun 12 p. Humboldt näki Leonidien tähtilennot harvinaisen -suurenmoisina. »Ilman kannella kiiti suuria tulipalloja ikäänkuin -ilotulituksessa ja näistä pirskui sädekimppuja, joiden läpimitta oli -ainakin pari astetta». Eteläisen tähtitaivaan satumainen loisto, -johon ilman puhtaus oli syynä, herätti muutenkin tutkijain ihastusta. -Maanjäristyksiinkin heillä oli »onni» tutustua niinä neljänä -kuukautena, jotka he Cumanassa viettivät. Ilmapuntarin päivittäiset, -tropiikissa erinomaisen säännölliset vaihtelut niinikään herättivät -Humboldtin huomiota. - - - -Guacharo-luola. - - -Retkeillessään Turumiquire-vuoristossa Humboldt kävi Guacharo-luolassa, -»valtavassa luolassa, jossa asustavain tuhansien yölintujen rasvasta -saadaan guacharo-öljyä. Luolan suu oli todella majesteetillinen, -mitä rehevimmän kasvullisuutensa kehyksissä. Melkoinen joki kumpuaa -luolasta ja sen sisustassa kaikuu lintujen surumielinen laulu. Se on -chayma-intiaanien Akheron, sillä tämän heimon ja Orinocon muittenkin -intiaanien uskon mukaan menevät vainajain sielut tähän luolaan ja -Guacharon matka heidän kielellään on samaa kuin kuolema. - -»Kerran vuodessa, juhannuksen aikaan, käyvät intiaanit tässä luolassa, -la cueva de Gnacharossa, aseinaan seipäät, joilla he lyövät alas -suurimman osan linnunpesistä. Täten surmataan tuhansia lintuja, -vanhain guacharoitten leijaillessa intiaanien päällä ikäänkuin -poikasiaan suojellakseen, kamalasti kiljuen. Maahan pudonneet poikaset -paikalla leikataan auki ja suolia ympäröivä rasva, joka täyttää koko -mahaontelon, otetaan pois. Tämän toimen ajaksi, jota sanotaan öljyn -korjuuksi, intiaanit rakentavat palmunlehdistä majat luolan suulle -ja tekevät sinne tulet, sulattaakseen saviruukuissa kuolleitten -linnunpoikasten rasvan. Rasvaa sanotaan guacharovoiksi eli -öljyksi. -Se on puoleksi juoksevaa, läpinäkyvää, hajutonta ja säilyy kokonaisen -vuoden eltaantumatta.» - -Cumanassa retkeilijät tottuivat ilmastoon ja tutustuivat väestöön. -Marraskuun jälkipuolella he lähtivät meritse matkaa jatkamaan. Matkalla -La Guayraan laivan kuitenkin täytyi poiketa maihin meritautisten -vuoksi, ja Humboldt käytti tilaisuutta tutkiakseen perusteellisesti -mangrove-rämeet, joista hän julkaisi kaikkein ensimmäisiä sattuvia -kuvauksia. - - - -Mangrove-rämeet. - - -La Guayrasta tiedemiehemme matkustivat Caracas'iin, jonka läheisillä -vuorilla he tekivät havainnoita ilmansähkömittarilla ja Saussuren -kyanometrillä, ja sieltä Orinocon syrjäjoen Apuren rannoille. -Matkalla he poikkesivat melkoisella Valencian järvellä, jonka pinnan -säännöllinen aleneminen antoi Humboldtille paljon miettimisen aihetta. -Hän luuli syyksi metsien hävitystä. Valencian järveltä he palasivat -meren rannalle Puerto Cabelloon, tutustuen matkalla »lehmäpuuhun», -jonka maitoa he lähettivät Pariisiin tutkittavaksi. - -Palattuaan jälleen sisämaahan retkeilijät Mesa de Paja nimisen -pöytämävuoren luona tulivat llaanoille, Venezuelan äärettömille -ruoho-aroille, jotka tosin jo ennestäänkin tunnettiin, mutta joista -vasta Humboldt julkaisi perusteellisen kuvauksen. Tämä kuvaus kuuluu -maantieteellisen kirjallisuuden klassillisiin tuotteihin. Llaanojen -soissa elävät sähköankeriaat, jotka erikoisesti kiinnittivät Humboldtin -mieltä, hän kun oli esittänyt uuden teorian eläimellisestä sähköstä. -Hän sai itsekin tuta ankeriaisten patterien voiman. Intiaanit -pelkäsivät näitä eläimiä niin, etteivät itse uskaltaneet antautua -kokeihin, mutta he kehoittivat ajamaan hevosia erääseen lammeen, jossa -oli sähköankeriaisia. - - - -Sähköankeriaat. - - -»Hevosenkavioitten outo jymy houkutteli vaaleankeltaiset ankeriaat -mudasta taisteluun valmistumaan. Vedenpintaan noustuaan ne kokoontuivat -rauhaansa häiritseväin hevosten mahan alle. Näin erilaisten eläinten -välinen taistelu oli sangen merkillinen nähtävä. Aseinaan harppuunat -ja pitkät seipäät intiaanit ympäröivät koko järven, jopa kiipesivät -niihin puihinkin, joiden oksat riippuivat veden yli. Hurjasti kirkuen -he ajoivat takaisin hevoset, kun nämä koettivat päästä rannalle pakoon. -Metelistä säikähtyneinä ankeriaat puolustautuivat yhä uudistuvilla -sähköpatteriensa purkauksilla ja näyttivät kauan olevan voitolla. -Useat hevosista sortuivat niiden ankarain iskujen johdosta, joita -joka puolelta sattui niiden jalompiin ruumiinosiin, niin että ne -pyörtyivät ja katosivat veden alle. Toiset koettivat läähättäen, -harja pystyssä ja silmät selällään, kauheinta tuskaa osoittaen, paeta -niin kauas kuin suinkin taistelupaikalta, mutta säälimättä intiaanit -ajoivat ne takaisin veteen. Muutamat harvat, joiden onnistui välttää -villien valppaus ja päästä maalle, kaatuelivat joka askeleella, jonka -astuivat, ja kävivät uupuneina hiekalle maata, joka jäsen ankeriaisten -sähköiskuista turtuneena. - -»En muista milloinkaan saaneeni Leydenin pullosta niin ankaraa iskua -kuin tallatessani huomaamatta vedestä maalle ryömineen sähköankeriaan -päälle.» Maaliskuun lopulla retkeilijät saapuivat Apuren rannalle -kapusiinimunkkien lähetysasemalle, joka jo oli Espanjan vaikutusvallan -ulkopuolella, ja nämä hurskaat isät sitten tehokkaasti avustivat matkan -jatkamista. - - - -Orinocon vesistössä. - - -Apure, jonka rannalla lähetysasema oli, oli silloin vielä melkein -tuntematon joki. Rantoja reunustivat tiheät viidakot, joissa siellä -täällä näkyi holviaukkoja. Niistä pekarit, jaguaarit ja muut -metsäneläimet tulivat joelle juomaan. Yön verhotessa metsän vaippaansa -alkoi siinä, joka päivällä tuntui asumattomalta, kuulua petojen -kiljunaa ja lintujen laulua, ja kaikki näyttivät kilpailevan, mikä -saisi aikaan pahimman elämän. - -Uritucun ahneitten krokotiilien asemesta Apurella oli pieni kala, -karabito — Amazonijoen piranha — joka semmoisella raivolla käy uivien -kimppuun, että heidän ruumiistaan repii melkoisia lihakappaleita, ja -vaikkei sen pituus ole kuin neljä tai viisi tuumaa, pelätään sitä -enemmän kuin suurinta krokotiilia, Intiaanitkaan eivät uskaltaneet uida -joissa, joissa tätä kalaa oli, vaikka sääskien ja muurahaisten alati -purevan ihon virkistäminen olisikin ollut niin tarpeen. - -Nämä Etelä-Venezuelan jokivesistöt olivat mutkineen ja haarautumisineen -sangen mieltäkiintävät ja Humboldtin kautta ne ensiksi tulivat -tunnetuiksi. Sadeaikana koko alue muuttuu suunnattomaksi järveksi, -jossa hevoset ja karjat elävät puoleksi vesieläiminä matelijain -ja manaattien, suurien hylkeentapaisten imettäväisten keralla. -Lähetysasemalta tutkijat lähtivät laskemaan Apurea veneellä, mukanaan -eräs espanjalainen ylimys, joka uteliaisuudesta oli lähtenyt heidän -toverikseen. - -Maaliskuun 4 p. kanootti saapui Orinocoon, joka näytti enemmän -järveltä kuin joelta, ja sitä lähdettiin nyt nousemaan. Tuon tuostakin -tavattiin intiaaniheimoja ja toisinaan valkoisiakin, kauppiaita ja -lähetyssaarnaajia, jotka eivät voineet kyllin ihmetellä molempia -oppineita, kuinka he pelkästä tiedonhalusta olivat tulleet sinne -sääskien syötäviksi. Ne harvat ihmiset, mitä näissä autioissa erämaissa -eli, elättivät itseään kilpikonnilla, joiden luonnonhistoriaa -Humboldt tarkkaan tutki. Intiaanien kanssa tutkijat tulivat monta -kertaa tekemisiin, ja nämä suhteet olivat kauttaaltaan ystävällisiä. -Humboldt, harras ihmisystävä, tutki myötätunnolla näiden sorrettujen -ja köyhien luonnonihmisten elämänlaatua ja julkaisi heistä sitten -sangen sattuvan luonnekuvauksen. Vene nostettiin melkoisin ponnistuksin -Orinocon koskien, »raudaleitten», päälle ja saavuttiin Atures -nimiselle lähetysasemalle, joka kuitenkin oli hylätty ja jätetty -autioksi, ehkä sääskien suunnattoman paljouden vuoksi. Humboldt omisti -huomionsa sääskillekin, tutkien etupäässä niiden maantieteellistä -leviämistä. Sitä, että ne olivat malarian aiheuttajat, hän ei osannut -aavistaa. Vielä monta muuta koskea oli voitettava, ennenkuin matkue -taas pääsi tyynemmille vesille. Se tuli nyt n.s. »mustille vesille», -joiden synkeän alakuloisen värin salaisuus vielä tänä päivänä on -selvittämättä. Kun näiden mustien syrjäjokien virtaus on hyvin vuolas, -poikkesi Humboldt lähetyssaarnaajain neuvojen mukaan syrjään, kulkien -tulvan peittämien seutujen poikki ja taivalsi kanootin kaikkine -tavaroineen vedenjakajan poikki, kunnes hän saapui Amazoni-jokeen -laskeville vesille. Toukokuun alkuviikolla retkikunta saapui Rio -Negrolle ja laski sitä lähelle Brasilian rajaa. Mutta rajan poikki -Humboldt ei uskaltanut kulkea, Portugalin hallitus kun piti häntä -vakoojana ja oli käskenyt vangita hänet. - - - -Casiquiare. - - -Noustiin siis takaisin Rio Negron latvoille, kunnes tultiin sille -kohdalle, missä tähän jokeen laskee Orinocosta haarautuva Casiquiare. -Tuntematon ei tämä merkillinen kahtaanne haarautuma, bifurkaatio, -tosin ollut, mutta vasta Humboldtin kautta se tuli perusteellisemmin -tuikituksi ja maantieteellisesti valaistuksi. Toukokuun 21 p. -retkikunta tätä omituista vesireittiä palasi takaisin Orinocolle, jonka -rannoilla Esmeralda niminen lähetysasema soi sille vieraanvaraisuutta, -vaikkei asemalla ollutkaan muita valkoisia kuin vanha eläkettä nauttiva -sotamies, joka edusti samalla sekä maallista että hengellistäkin -esivaltaa. Mutta intiaaneja oli asemalla runsaasti. Muuan punanahka -opetti Humboldtin kurarea, tunnettua nuolimyrkkyä, valmistamaan. - -Paluumatkalla Humboldt keräsi m.m. tietoja maata syövistä -ottomaakeista. Vihdoin hän toverinsa keralla saapui Espanjan Guayanan -pääkaupunkiin Angosturaan. Lähes neljänneksen vuotta kestänyt rasittava -matka oli siten päättynyt. - -Mutta tuskin olivat molemmat oppineet antautuneet hyvin ansaittua lepoa -nauttimaan, ennenkuin he molemmat sairastuivat kuumeeseen, koko matkan -terveinä oltuaan. Humboldt kiniinin avulla parani, mutta Bonpland -kitui niin kauan, että oleskelu Angosturassa venyi lähes kuudeksi -kuukaudeksi. Humboldt käytti tilaisuutta tutkiakseen ympäristöjä. - -»Minun terveyteni», kirjoittaa Humboldt, »kesti kaikki tämän yli -1300 penikulmaa pitkän matkan rasitukset, mutta toverini, Bonpland -parka, sairastui heti saavuttuamme kuumeeseen, johon liittyi ankarat -oksennuskohtaukset, ja kauan viipyi, ennenkuin hän toipui. Vaaditaan -harvinaisen lujaa terveyttä, jos mieli kestää kaikki ne rasitukset, -puutteet ja kaiken levottomuuden, jotka matkustajia kohtaavat näissä -epäterveellisissä seuduissa. Alituiseen häntä ympäröivät ahnaat -tiikerit ja krokotiilit, sanomattomaksi vaivaksi ovat hänelle kauheat -sääsket ja muurahaiset eikä hän saa syödäkseen muuta kuin vettä, -banaaneja, kalaa ja maniookkijauhoja. Moni ei ole semmoisissa oloissa -kyennyt maata syöväin atomaakkien alueen kautta tunkeutumaan alas -aina päiväntasaajalle saakka, jossa ei 130 penikulman matkalla tapaa -ainoatakaan ihmisolentoa, ja vielä harvempi on voitokkaana palattuaan -uskaltanut uudelleen ryhtyä samaa yrittämään.» - -Angostura, nykyinen Ciudad Bolivar, on jotenkin kaukana sisämaassa -Orinocon rannalla. Sieltä erotessaan retkikunta ensin kulki jonkun -matkaa vesitietä ja poikkesi sitten llaanoille. Piritun asemalla -tavattiin ensimmäiset karibit, sen kansan jäseniä siis, joka kaikkia -muita intiaaneja urhoollisemmin taisteli näissä Amerikan osissa -espanjalaisia vastaan. Humboldt sai selville, että hänen tapaamansa -kansan miehet todella puhuivat toista kieltä kuin naiset. 23 p. -heinäkuuta retkeilijät saapuivat Uuteen Barcelonaan meren rannalle ja -matkustivat sieltä Cumanaan ja edelleen Cubaan, jonne he saapuivat -joulukuussa 1800. Näin oli Amerikan matkan ensi osa päättynyt. - -Muutamia kuukausia San Domingossa, Jamaicassa ja Cubassa vietettyään -Humboldt ja Bonpland purjehtivat Colombiaan, jossa Humboldt teki -varsinkin magneettisia mittauksia. Retkeilijät asettuivat ensin -asumaan rantavuoristoon Turbacon kylään, jossa he muun muassa kävivät -»los Vulcanitos» nimisessä rämeessä tutustumassa siellä oleviin -liejukraatereihin. Intiaanien tarinan mukaan oli koko seutu ennen -palanut, mutta eräs pyhimys oli vihkivedellä sammuttanut palon. Suuren -lakeuden keskeltä Humboldt tapasi parikymmentä harmaata savikeilaa. -Niiden korkeus oli seitsemän tai kahdeksan metriä ja kärjessä oli vettä -sisältävä kuoppa. Kun niitä lähestyy, kuuluu toisinaan kumeata ääntä ja -muutaman minuutin kuluttua purkautuu runsaasti kaasua, jonka Humboldt -huomasi olevan sangen puhdasta typpeä. — Täällä he olivat saada -surmansa kapinallisten neekerien hyökkäyksen johdosta. - -Humboldt aikoi täältä matkustaa Pohjois-Amerikkaan, jossa varsinkin -Mississippi herätti hänen mielenkiintoaan, mutta saatuaan tietää, että -ranskalainen Baudinin retkikunta olikin sillä välin lähtenyt matkaan, -hän päätti rientää Ecuadorin rannalle, jonne Baudin oli lupaillut tulla -häntä tapaamaan. Pikemmin perille päästäkseen hän päätti matkustaa -sinne maitse Andien poikki. Hän luuli tekevänsä pikamatkan, mutta toden -teolla tästä retkestä tulikin Amerikan matkan tärkein osa. - - - -Andien poikki Ecuadoriin. - - -Matka piti ensin Magdalena jokea ylös Santa Fé de Bogotáhan, jossa Don -José Celestino Mutis, matematiikan ja tähtitieteen professori, otti -matkustajat mitä parhaiten vastaan. Mutis harrasti luonnontieteitäkin -ja oli muun muassa antanut maalata kokoelman kasvitauluja, jossa oli -2000—3000 kasvia kuvattuna. Bogotán terveellisessä ilmastossa tutkijat -viipyivät kauan, koska Bonpland jälleen oli sairastunut kuumeeseen. - -Colombian pääkaupunki on laaksossa, noin 2600 jalkaa korkealla, joka -puolella korkeiden vuorien ympäröimänä. Laakso näyttää ennen olleen -järvenä, mutta Rio Bogota, johon kaikki seudun latvajoet laskevat, on -Santa Fén lounaispuolella kaivanut vuoriston poikki ahtaan laskuväylän, -josta se laskee Magdalenaan. Intiaanit kertoivat, että eräs heidän -sankareistaan oli halkaissut nämä kalliot, samoin kuin Roland Pyreneet. -Rio Bogota muodostaa tässä Tequendama-kosken, joka on maailmankuulu -kauneudestaan. Joki, joka on sangen vetevä, kapenee rotkossa 12 metrin -levyiseksi ja putoo yhdellä hyppäyksellä 146 metriä. Putouksen päällä -päilyy ainiaan vahva usvapilvi. - -Magdalenan laakso on kuuma, epäterveellinen, kasvullisuus troopillisen -rehevä, jota vastoin Bogotan ylängöllä vallitsee eurooppalainen -viileys, eurooppalaiset viljat viihtyvät ja tammi on valtapuu. - -El Rio de Suma Paz nimisen pienen joen poikki oli täällä silta, -joka oli suurimpia luonnonihmeitä, mitä Humboldt ja Bonpland koko -matkallaan näkivät. Joki virtaa suunnattoman syvässä ja kapeassa -rotkossa äkkijyrkkäin seinämäin välissä. Rotkon yli olisi mahdoton -päästä, ellei luonto itse olisi rakentanut sen poikki kahta siltaa, -toisen toisensa päälle. Kolme valtavaa lohkaretta on maanjäristyksen -irrottamana suutiutunut rotkon seinäin väliin, ennenkuin ovat päässeet -pohjaan, muodostaen luonnollisen holvikaaren, jolle kuilun reunaa -pitkin johtaa kapea polku. Keskellä siltaa on leveä aukko, josta alla -ammottava pohjaton syvyys näkyy. Syvyydestä kuuluu veden hirmuinen -pauhu ja tuhansien lintujen kiljuna. Parikymmentä metriä tämän sillan -yläpuolella on toinen, jonka pituus on 15 metriä, leveys 12, mutta -vahvuus keskeltä vain 2 1/2 metriä. Intiaanit olivat sen reunoille -tehneet oksista heikon rintasuojan, niin että matkustajat siltä -saattoivat katsella jalkainsa alla olevaa majesteetillista taulua. - -Vasta syyskuussa Humboldt ja Bonpland pääsivät jatkamaan matkaansa -Quitoon. Sateen ja tien vaikeuden vuoksi tämä matka oli kovin -rasittava. Matkaan kului neljä kuukautta. Molemmat oppineet ratsastivat -muulilla, kuormastoa kuljetettiin härillä, pahimmilla väleillä oli -vielä kantajia apuna. - -Matka kulki ensin länteen Magdalenan laakson poikki ja sitten -niihin reheviin metsiin, jotka verhoavat sen länsipuolella kohoavaa -Quindiu-vuorta. Tämän vuorijonon poikki täytyi kulkea erinomaisen -vaivalloisia teitä. Parhaimpanakin vuodenaikana kuluu solamatkaan -kaksitoista päivää ja metsät ovat niin autiot, ettei koko matkalla -näe ainoatakaan ihmistä, eikä ole mahdollista mistään saada ruokaa. -Solan korkein kohta on 3500 metriä merestä eikä polku aina ole jalkaa -leveämpi. Tällä välillä matkustajat tavallisesti istuvat tuolissa -kiinniköytettyinä ja intiaani kantaa tuolia selässään. - -»Me kuitenkin mieluummin kuljimme jalan», kirjoittaa Humboldt -veljelleen, »ja kun sää oli erinomaisen kaunis, emme näissä erämaissa, -joissa ei pieninkään merkki viittaa siihen, että niissä milloinkaan -olisi asuttu, viipyneet kuin kymmenen päivää. Yöt vietetään majoissa, -jotka tehdään varta vasten mukaan otetuista Heliconian lehdistä. Andien -länsirinteillä on rämeitä, joihin vaeltaja uppoo polvia myöden. Alkoi -sataa rankasti, saappaamme kuluivat aivan repaleiksi ja paljain säärin -ja täynnään naarmuja, mutta kerallamme runsas kokoelma uusia kasveja, -saavuimme Cartagoon. - -»Cartagosta kuljimme Caucan kaunista laaksoa Popayaniin, Choca-vuori -platinakaivoksineen kaiken aikaa rinnallamme. - -»Viivyimme Popayanissa koko v:n 1801 ja kävimme Julusuiton -basalttivuorella, Puraces tulivuoren kraaterilla, josta hirmuisella -pauhulla puhkuu rikkivedyn sekaista vettä, ja Pischen luona olevilla -porfyyrimäisillä kallioilla... - -»Suurimmat vaikeudet meidän oli voitettava Popayanin ja Quiton välillä, -jolla oli kuljettava los Paramos del Paston poikki, vieläpä keskellä -sadeaikaa. »Paramolla» Andeilla tarkoitetaan metsärajan yläpuolella -olevia seutuja, joissa kasvullisuutta ei enää ole, joissa vallitsee -pureva pakkanen. Välttääksemme Patian kuuman laakson, jossa yhtenä yönä -voi saada kuumeen, joka kestää monta kuukautta..., kuljimme Andien -poikki eräältä kaikkein korkeimmalta kohdalta ja saavuimme hirmuisten -kuilujen sivu Almageriin ja sieltä Pastoon, joka on julman tulivuoren -juurella.» - -Koko Paston maakunta on jääkylmää ylänköä, jolta melkein kokonaan -puuttuu kasvullisuutta. Joka puolella on tulivuoria ja solfataaria, -joista herkeämättä tupruaa savua. Asukkaitten ainoa ravintoaine on -bataatti. Kun siitä tulee kato, turvautuvat he achapulla-nimiseen -pensaaseen, joka on Andien karhujenkin pääravinto. - -Oltuaan pari kuukautta läpimärkinä ja Ibarren kylän läheisyydessä -vähällä hukkua veteen maanjäristyksen aikaan saaman äkkitulvan vuoksi, -saapuivat Humboldt ja Bonpland tammikuun 6 p. 1802 Quitoon, jossa -markiisi de Selvä Alegre otti heidät vastaan mitä vieraanvaraisimmin. - -Humboldt päätti täällä jatkaa tulivuoritutkimuksiaan, ja tuskinpa olisi -missään maailmassa ollut siihen soveliaampaa tilaisuutta. Maaliskuussa -hän nousi Antisanalle, huhtikuussa pari kertaa Pichinchalle, kesäkuussa -Chimborazzolle. - -Vaarallinen oli varsinkin käynti Pichinchan kraatterin reunalla ja -siellä Humboldt, suurenmoinen luonnonnäytelmä edessään, rakensi -käsityksensä purkautuneista vuorilajeista juurta jaksain uudelle -pohjalle ja mielessään laski uudenaikaisen vulkanologian perustukset. -Humboldt ensimmäiseksi lausui julki sen teorian, että tulivuoret -sijaitsevat maankuoren halkeamilla, joka käsitys on vielä tänä päivänä -vallitsevana. - -Vain La Condamine oli ennen Humboldtia käynyt Pichinchan kraatterin -reunalla. - -»Ensimmäisellä kerralla siellä käydessäni olin aivan yksin, vain yhden -intiaanin saattamana. Kun La Condamine oli lähestynyt kraatteria siltä -kohdalta, mistä sen reuna oli matalin ja lumen peittämä, seurasin -minä hänen jälkiään, mutta tämä oli maksaa henkemme. Intiaani putosi -erääseen halkeamaan rintaansa myöden ja kauhuksemme huomasimme, että -olimme kulkeneet jääsillan poikki. Vain muutaman askeleen päässä -kuulti päivä läpi. Olimme täten kulkeneet itse kraatterin päällä. -Vaikka pelästyinkin suuresti, en kuitenkaan menettänyt rohkeuttani, -muutin vain suunnitelmaani. Yli kraatterin reunan kohosi kolme huippua -eli kalliota niin sanoakseni suoraan hornasta. Niillä ei kuitenkaan -ollut lunta tulivuoresta kohoavain lämpimäin höyryjen vuoksi, jotka -heti sulattivat lumen. Nousin eräälle näistä kukkuloista ja näin -sillä kiven, jonka toinen puoli vain oli tuettu, toinen puoli taas -alta kovera, niin että se balkonin tavoin ulkoni kuilun päälle. Se -oli vain 12 jalkaa pitkä ja 6 leveä ja oli koko ajan keinuvassa -liikkeessä maanjärähdysten vuoksi, joita vajaassa puolessa tunnissa -laskin kahdeksantoista. Laskeuduimme vatsallemme, ja vaikeata olisi -luullakseni kuvitella surullisempaa, kamalampaa tai pelottavampaa näkyä -kuin se, jonka nyt näimme. Tulivuoren kraatteri on pyöreä kuoppa, jonka -ympärys on penikulman vaiheilla; reunat ovat terävät, lumenpeittämät. -Sisusta on pikimusta, mutta kuilu on niin suunnaton, että näimme -siellä alaalla monen vuoren kukkulat. Nämä kukkulat näyttivät olevan -kolmesataa toisea allamme ja siitä voi saada syvyydestä käsityksen.» - -Antisanalla Humboldt nousi 2773 toisen korkeuteen, mutta silloin alkoi -veri tunkeutua esiin huulista, hammaslihasta ja silmistä, niin ettei -hän voinut nousta korkeammalle. Cotopaxin kraatterille hän niinikään -turhaan pyrki. - -Bonplandin keralla Humboldt yritti kiivetä Chimborazzolle ja -Tunguragualle. Humboldt luuli päässeensä 250 toisen päähän Chimborazzon -kukkulasta, mutta myöhemmät kiipijät ovat hänen kertomustaan -tosiasioihin verratessaan tulleet vakuutetuiksi siitä, että hän -jo paljon alempaa kääntyi takaisin. Tunguraguan koko huipun oli -maanjäristys tuhonnut, niin että se oli paljon alempi kuin La -Condaminen käydessä. - -Heinäkuussa, puolen vuotta vierailtuaan, Humboldt ja Bonpland -lähtivät Quitosta, jossa heidän osakseen, samoin kuin kaikkiallakin -Espanjan alusmaissa, oli tullut mitä herttaisin ja vieraanvaraisin -vastaanotto. Matka piti nyt vanhain inkkalaisten kaupunkien raunioiden -kautta ja Andien solain poikki Limaan. Matkalla Humboldt sai käsiinsä -historiateoksen, joka oli kirjoitettu näissä seuduissa ennen inkkainkin -aikaa vallinneella puruguay-kielellä. Käsikirjoituksen omisti eräs -päällikkö, jonka veli oli kääntänyt sen espanjaksi. Riobambassa -retkikunta viipyi jonkun aikaa ja vasta 23 p. lokakuuta 1802 se saapui -Perun pääkaupunkiin. - -Limassa Humboldt sai kuulla, että Baudin olikin lähtenyt Tyynelle -merelle Hyväntoivon niemen tietä ja että ranskalaista retkikuntaa -siis oli turha odottaa. Hän muutti sen vuoksi matkasuunnitelmaansa ja -päätti lähteä Mexicoon, edistyneimpään Espanjan kaikista siirtomaista. -Joulukuun alussa molemmat oppineet astuivat laivaan, purjehtivat ensin -Guayaquiliin, jossa he matkustelivat rannikkopaikoissa, määräten -tähtitieteellisesti niiden aseman. Paikanmääräyksiä Humboldt oli tehnyt -koko matkallakin, missä se suinkin oli ollut mahdollista. Maaliskuun -lopulla v. 1803 purjelaiva tutkijoineen saapui Mexicon Acapulcoon. - - - -Humboldt Mexicossa. - - -Mexicossa avautui jälleen mitä suurin tutkimusala ja Humboldt käytti -sitä hyväkseen niin runsaassa määrässä, että hän saattoi tulostensa -nojalla kirjoittaa maasta laajan teoksen. Tämä sisältää paljon tärkeitä -kansantaloudellisiakin tietoja, joita Humboldt saattoi vapaasti -koota viranomaisten välityksellä. Tulivuorista Humboldt täällä tutki -pienen mutta rajun Jorullon ja Tolucan, mutta Popocatepetlille ja -Iztaccihuatlille, jotka kohoavat aivan lähellä pääkaupunkia, hän ei -noussut. Hän tyytyi määräämään niiden korkeuden trigonometrisesti. -Mutta Cofre-vuorelle Humboldt nousi paksusta, äsken sataneesta lumesta -huolimatta, ja sen kukkulalta, joka kohoo 1300 jalkaa yli Teneriffan -Picon, oli mitä laajin ja vaihtelevin näköala yli Pueblan-lakeuden ja -Mexicon cordillerien itäisten rinteitten laajoine ambrapuu-metsineen ja -sananjalkapuineen. Aina merelle saakka kantoi katse. - -Aztekkien kielestä, lukujärjestelmästä ja kalenteristakin Humboldt sai -kootuksi laajoja tietoja ja Bonpland sai suuret aarteet uusia kasveja. - -Maaliskuun alussa 1804 molemmat oppineet taas jatkoivat matkaansa, -purjehtien Cubaan ja viipyen Havanassa seitsemän viikkoa. Humboldt -siellä kokosi ainekset samanlaiseen teokseen Cubasta kuin hän oli -Mexicostakin suunnitellut. Yhdysvalloissa presidentti Jefferson otti -tutkijat mitä ystävällisimmin vastaan. Mutta kuusi viikkoa he vain -ennättivät viipyä unionissa. Noustuaan Delawaressa laivaan heinäk. 9 p. -1804 he 1 p. elok. saapuivat Garonnen suuhun. - -Humboldtia ja Bonplandia oli Euroopassa jo luultu aikoja sitten -kuolleiksi. Sitä suurempaa huomiota herätti nyt heidän paluunsa ja -äärettömän runsaat kokoelmansa, jotka käsittivät 6000 enimmäkseen -uutta kasvia. Humboldt oli Pariisissa suuresti suosittu ja häntä -juhlittiin nyt mitä innokkaimmin. Ranskan etevimmät erikoistutkijat -riensivät käsittelemään tuotuja kokoelmia ja avustamaan suurenmoisen -matkakertomuksen julkaisemista. Kaikkiaan sitä ilmestyi kolmekymmentä -suurikokoista hienosti kuvitettua osaa ja sitä painettiin parikymmentä -vuotta. Täydellinen laitos arvosteltiin 9—10.000 frangin arvoiseksi. -Kustantajat eivät sen vuoksi olisikaan voineet julkaista tätä -jättiläisteosta kokonaisena, ellei Humboldt olisi uhrannut painatukseen -omiakin varojaan, melkein kaikki, mitä hänellä enää oli. - -Humboldtista tuli tämän matkan kautta Euroopan kuuluisimpia -tiedemiehiä, ja monella tavalla hän sen jälkeenkin lisäsi mainettaan -ja ansioitaan. Bonpland sai tyytyä vaatimattomampaan osaan. Napoleonin -ensimmäinen puoliso otti hänet kasvihuoneidensa hoitajaksi, mutta -Napoleonin kukistuttua hän menetti tämän paikan ja muutti sitten -kokonaan Uuteen maailmaan, jossa häntä vielä odotti pitkä vaiherikas -elämä. Ottaen mukaansa Euroopan kasveja hän v. 1816 matkusti -Buenos Airesiin, jossa hän sai luonnontieteiden professorin viran. -Tästä toimesta hän kuitenkin pian luopui lähteäkseen uudelleen -tutkimusretkille Etelä-Amerikan sisäosiin. V. 1821 hän Boliviassa -vangittiin Paraguayn diktaattorin Francian käskystä ja menetti -vapautensa kymmeneksi vuodeksi. Hän palasi v. 1837 takaisin -Argentiinaan, jossa hän v. 1858 kuoli lähes 85 vuoden ikäisenä. - -Humboldtin myöhempi elämä johti hänet kunnian kukkuloille. Preussin -kuninkaan kutsusta hän muutti Berliiniin pysyvästi asumaan, ottaen -siellä monella tavalla osaa julkiseen elämään valtiomiehenä, -seuramiehenä, esitelmöitsijänä, mutta ennen kaikkea omistaen -voimansa mitä laajimmalle tieteelliselle työlle. Vain yhden laajan -tutkimusmatkan hän enää saattoi tehdä, tällä kerralla Pohjois-Aasiaan -Venäjän keisarin kutsumana ja Venäjän hallituksen kustannuksella. -Toukokuussa .1830 hän kahden seuraajan keralla lähti Pietarista -matkaan, käyden Jenisseillä saakka, mutta palasi jo marraskuussa -takaisin kotimaahansa. Matka oli siis hyvin hätäinen, etenkin -huomioon ottaen kulkuneuvojen hitauden, eivätkä tulokset olleet -suuret. Tutkimustyöhön riittävä aika lyheni vielä erittäin paljon sen -ylenpalttisen juhlimisen kautta, jota kuulu tiedemies seuralaisineen -sai matkalla kokea. - - - -Aasian matka. - - -Matka kävi Moskovan kautta Nishni-Novgorodiin ja Volgaa pitkin -aluksella Kasaniin, Kasanista Permin kautta Jekaterinburgiin, -josta tutkijat tekivät retkiä Uralin vuoristoon, käyden useissa -vuorikaivoksissa. Siellä Humboldt muun muassa ennusti, että -sikäläisistä kerroksista vielä löydettäisiin timantteja, ja kävikin -niin onnellisesti, että ennustus jonkun ajan kuluttua kävi toteen, -vaikk'ei timantteja olekaan löydetty Uralista asiaksi asti. - -Humboldt jatkoi sitten tovereineen matkaa itää kohti Tobolskiin asti. -Sieltä hän kääntyi Barabiiniarolle ja kulki Barnauhin ja kirgiisien -alueelle, pistäytyen pikimmältään Kiinankin puolelle. Semipalatinskin -ja Omskin kautta hän sitten palasi Uralin eteläosiin, tutki Kaspian -meren pohjoisrannikkoa, muun muassa tämän suuren sisäjärven vettä, ja -Elton järveä, joka on suolakerroksistaan kuulu. Moskovan ja Pietarin -kautta hän vihdoin palasi kotia; Matkan tuloksista mainittakoon vielä -Siperian tiikeristä ja pohjoisesta pantterista kootut tiedot ynnä -tähtitieteelliset, ilmatieteelliset ja magneettiset havainnot. Tällä -matkalla Humboldtille vasta täydelleen selvisivät mannerilmaston ja -meri-ilmaston eroavaisuudet, jonka tuloksen kautta hän erinomaisen -merkitsevällä tavalla hyödytti fysikaalista maantiedettä. Omain -havaintojensa ja kiinalaisista lähteistä kokoamainsa tietojen pohjalla -hän koetti muodostaa yleiskuvan sisä-Aasian vuoristorakennuksesta, -mutta siihen olivat käytettävät ainekset vielä liian heikot, samoin -kuin geologia itsekin vielä liian kehittymättömällä kannalla. . - -Humboldt eli niin vanhaksi, että itse näki tutkimuksen joka alalla -rientävän hänen äärimmäisten saavutustensa ohi, mutta sehän on kaiken -inhimillisen työn kohtalo: olla vain portaana perässä tulijoille eikä -lopullinen matkan määrä. - -Aleksander v. Humboldt kuoli v. 1859 lähes 90 vuoden vanhana. - - - - -Tanskalainen Arabian retki. - - -Tuskin on toista maata, joka olisi historiassa ollut kauemmin -tunnettu kuin Arabia. Jo vanhimmatkin kreikkalaiset historioitsijat -sen tunsivat, ja kun raamattu kristinuskon perustamisen kautta tuli -yleistiedon omaisuudeksi, huomattiin tiedon siitä ulottuvan vielä -kauemmaksi taapäin, aina niihin aikoihin, joista Mooseksen ensimmäinen -kirja säilyttää ikivanhan perintätiedon. Arabia oli kullan, myrrhan ja -mausteitten kuulu kotimaa, mutta se oli jo silloin myös salaperäinen -tarumaa, jonka etäisimpiä, maineen hohteessa kangastavia luvattuja -maita harvan oli sallittu nähdä. - -Kreikkalaisille se kävi tunnetummaksi, kun he sen rannoitse alkoivat -purjehtia Intiaan »Hippaloksen tuulella» (vert. I s. 148). Vielä Rooman -vallan loistoaikoina Arabia oli rikkaudesta niin suuressa maineessa, -että Aelius Gallus (vert. I. s. 145) lähetettiin sitä valloittamaan. Ja -vielä entistään kuulummaksi se kävi, kun Muhammed perusti uskontonsa -ja hänen jälkisäädöksensä toimeenpanijat valloittivat puolen maailmaa -ja kehittivät sivistyksen, joka oli aikansa loistavin. Kun kulttuurin -ahjot lopulta siirtyivät pohjoisempaan ja kauemmaksi länteen, menetti -Arabia tosin merkityksensä; se ei enää kauppansa, sen enempää kuin -sotaisen voimansakaan kautta kyennyt itselleen sananvaltaa hankkimaan, -mutta yhä edelleenkin se pysyi mieltäkiinnittävänä maana. Kun -ajateltiin Palestiinaa ja kristinuskoa, oli lähellä myös Arabian ja sen -uskonnon omistaminen. Kun muistettiin Israelin lasten hämmästyttävää -siveellistä voimaa, joka oli ihmiskunnan parhaaseen osaan painanut -pysyvän leimansa, ei voitu unhottaa Ismaelinkaan eikä Joktanin -jälkeläisiä, joiden perustama uskonto työnsi versojaan yhtä etäälle -vastakkaisiin suuntiin ja valtansa alle laski kaikki kristinuskon -vanhimmat kantamaat. - -Uusimpina aikoina on Arabian viehätysvoimaan yhtynyt yhä uusia -vaikuttimia. Mesopotamian nuolenpääkirjoitukset ovat meille -paljastaneet uusia ikivanhoja yhteyksiä sen ja Kaksoisvirtain -suurten valtakuntain välillä, ja ne matkustajat, jotka ovat päässeet -niemimaan sisäosiin tunkeutumaan, ovat tuoneet tietoja vanhoista -rauniokaupungeista ja niiden kirjoituksista, joiden selittäminen jo on -luonut paljon varmaa valoa sekä tuon maan itsensä että sen yhteyksien -ikivanhoihin oloihin. - -Ja aina ja yhä jokainen vaeltavia beduiineja ja heidän karjojaan -ajatellessaan muistaa Abrahamin ja hänen jälkeläisensä, joiden -elämänlaatua he ovat jatkaneet meidän aikoihimme asti. Eivätkä tämän -maan herättämää haaveellista harrastusta suinkaan vähennä ne sekä -luonnon että uskonnollisen suvaitsemattomuuden rakentamat pelättävät -esteet, jotka sen hämäriin sisäosiin pyrkivän länsimaalaisen on -voitettava. Valmiit uskontonsa vaihtamaan, valepuvun alle salaamaan -kansallisuutensa, teeskentelemään kaikenlaista puutetta, näkemään -kaikki mahdolliset vaivat, uhmaamaan suurimpiakin vaaroja, ovat -ne länsimaalaiset miehet olleet, jotka tämän maan sisäosiin ovat -tunkeutuneet saadakseen salasta ilmi sen unhotetut rauniot ja -kirjoitukset, tuodakseen maailmalle tietoja sen ikivanhoista ajoista -säilyneen jalon kansan oloista. - -Arabia on niitä harvoja maita, joissa suomalaisetkin miehet ovat olleet -mukana uran aukaisijoina, vieläpä ensimmäisten joukossa. Jos mikään, on -tämä seikka omiaan todistamaan tämän maan yleistä mielenkiintoa. - -Arabiasta ei ennen kahdeksannentoista vuosisadan keskiväliä varmasti -tunnettu paljon muuta kuin rannikko. Sisämaahankin oli tosin -kirjoitettu paljon nimiä, mutta tieto niistä perustui suureksi osaksi -suusanallisiin ilmoituksiin, joita Ptolemaios ja hänen jälkeensä -keskiajan arabialaiset maantieteilijät olivat keränneet. Näiden -lähteiden ja uuden ajan purjehtijain ja moniaitten matkustajain, kuten -Vartheman (vert. II, s. 139) tietojen perustuksella D'Anville v. 1755 -julkaisi Arabiasta kriitillisen kartan, joka käsittää melkein kakki -tiedot, mitä siitä oli ennen Niebuhrin matkaa. Niemimaa on piirretty -jotakuinkin oikeain leveyspiirien väliin, vaikka jonkun verran liian -kauaksi länteen. Sekä Punainen meri että Persian lahti on piirretty -liian pieniksi, eivätkä niiden muodotkaan ole oikeat. Sisämaassa on -Djaufin keidas piirretty asteen liian kauas pohjoiseen, eikä sen -eteläpuolella olevaa Nefudin erämaata ole merkitty ensinkään. Väärin -ovat paikoilleen asetetut monet muutkin kohdat, eikä Nedjdissä, tuossa -Sisä-Arabian laajassa asutusalueessa, ole montakaan oikeata seikkaa. -Samoin ovat Etelä-Arabiassakin ja Omanissa paikat väärin sijoitetut, -ja wadit, nuo Sisä-Arabian omituiset joettomat jokilaaksot, ovat -enimmäkseen aivan poissa. Kuitenkin oli D'Anvillen kartta kaikkiin -muihin verraten suuri edistysaskel, pysyen enemmän kuin puolen -vuosisataa parhaana karttana, mitä Arabiasta oli olemassa. - -Kahdeksannentoista vuosisadan jälkipuoliskolla Arabiaan lähetettiin -ensimmäinen tieteellinen retkikunta, ja jo tällä ensimmäisellä -retkellä oli mukana suomalainen mies. Tämä retki tosin ajallisesti -kauttaaltaan kuuluu kahdeksanteentoista vuosisataan, mutta luonteeltaan -ja merkitykseltään se välittömästi liittyy yhdeksännentoista vuosisadan -tutkimustyöhön. Eräs heprean tutkija, göttingeniläinen oppinut -Michaelis, oli vallanpitäjille todistellut, kuinka tärkeätä Arabian -parempi tunteminen oli raamatun tutkimiselle, ja Tanskan kuningas -Fredrik V kallisti korvansa hänen ehdotuksilleen ja varusti aikaansa -nähden erinomaisen monipuolisen ja pätevän retkikunnan, joka alussa -vuotta 1761 tanskalaisella sotalaivalla lähti Egyptiin pyrkimään. -Niillä viidellä tiedemiehellä, jotka kuningas oli valinnut retkikunnan -jäseniksi, oli kullakin määrätty tutkimusalansa. Suomalaisen Pietari -Forskålin osalle oli tullut kasvitiede ja eläintiede; Linnén oppilaana -ja hänen retkelle suosittelemanaan Forskål oli tehtäväänsä hyvin -valmistunut, etenkin kun hän lisäksi oli opiskellut itämaisia kieliä. -Retkikunnan varsinainen kielimies oli Frederik von Havel. Christian -Cramer oli lääkäri ja taiteilijana seurasi mukana Baurenfeind. -Kartoitus taas oli uskottu Carsten Niebuhrin toimeksi. Niebuhr -oli Lauenburgista kotoisin, köyhän maanviljelijän poika, jonka -matemaattiset lahjat olivat houkutelleet maanmittausta opiskelemaan. -Opettajansa suosituksen kautta hän pääsi retkelle mukaan, ja vaikka -hänen opintonsa olivatkin vaillinaiset, niin ei parempaa miestä olisi -voitu löytää. Ennen matkaan lähtöä hän ennätti opetella jonkun verran -arabian kieltä. Entinen ruotsalainen sotilas Berggren seurasi mukana -palvelijana. Varsinaista johtajaa kuningas ei määrännyt, vaan jokaisen -piti vapaasti toimia omalla alallaan, samalla kuitenkin voimainsa takaa -toinen toistaan auttaen. Vartheman matkakertomus oli retkikunnalle -käännöksestä hyvin tunnettu. - -Merimatka Egyptiin oli kahdeksannentoista vuosisadan puolivälissä vielä -hidas ja vaarallinenkin matka. Myrskyt ajoivat heti alussa laivan kauas -Islantia kohti, niin että se vasta lähes neljän kuukauden kuluttua, -huhtikuun lopulla, saapui Gibraltariin, kulkeakseen sieltä Marseillen -ja Maltan kautta Smyrnaan. Sieltä retkikunta kävi Konstantinopolissa -ja vasta täältä purjehti pienemmällä laivalla Aleksandriaan. Kairoon -saapuessaan se oli ollut matkalla yhdeksän kuukautta. - -Egyptissä oli viivyttävä toista vuotta edessäpäin olevain kapinain -vuoksi ja vasta elokuun lopulla v. 1762 voitiin jatkaa matkaa Arabiaan. -Viivyttyään Suezin ja Sinain seuduilla kuukauden ajan retkikunta astui -pyhiinvaeltajalaivaan ja purjehti sillä Punaista merta edelleen Mekan -satamakaupunkiin Djiddaan. - -Djiddasta, jossa muuan englantilainen kauppias otti retkikunnan mitä -parhaiten vastaan, se purjehti maskatilaisella rannikkoaluksella -Loheian satamaan Jemenin rannikolle ja siellä varsinainen työ alkoi. -Retkikunnan jäsenet pukeutuivat ensin arabialaiseen pukuun ja -sanoivat olevansa matkalla Intiaan, mutta kun he saivat kenenkään -häiritsemättä matkustella Tihamassa, Jemenin kuumuudestaan tunnetussa -rantavyöhykkeessä, eivät he sen koommin viitsineet teeskennellä, vaan -jatkoivat rauhassa työtään. Arabialaiset heidän mielestään kävivät -sitä kohteliaammiksi, kuta kauemmaksi he poistuivat Egyptistä, eikä -Jemenissä ollut sen vaarallisempi matkustaa kuin missä muussa maassa -tahansa. Vilkas kahvikauppa oli seitsemännellä- ja kahdeksannellatoista -vuosisadalla houkutellut paljon eurooppalaisia Jemenin satamiin ja tämä -kauppa lienee ollut yhtenä syynä siihen, ettei kristittyjä retkikunnan -maahan saapuessa vihattu niin vimmatusti kuin myöhemmin ja ettei -tutkijain toimia paljoakaan estelty. Sitä paitsi Arabia oli riidassa -Turkin sulttaanin, muhammedilaisten hengellisen pään kanssa, ja Mekan -sherifi olisi mieluummin taistellut häntä kuin kristittyjä vastaan. -Itse Mekka oli kokonaan antautunut maallisen rikkauden pyyntiin ja -harrasti kaikkea muuta kuin siveellistä askeettisuutta. Oireita -tulevasta muutoksesta oli kuitenkin jo huomattavissa. - -Retkikunta kulki nyt maisin Betel-Fakihiin, jossa eurooppalaisia hyvin -suvaittiin maan parhaan vientitavaran ostajina. Siellä se hajaantui. -Niebuhr palkkasi aasinkuljettajan ja lähti, Abulfeda (vert. I, s. -277) oppaanaan, Punaisen meren pahamaineista rantalakeutta, Tihamaa, -tutkimaan, Forskål nousi vuoristoon kasveja kokoamaan. Näin he sitten -retkeilivät, milloin yksin, milloin yhdessä, kautta Tihaman ja sen -rajaseutujen Taisiin ja Sebidiin asti etelässä. Vaikka ramadan, -pyhä paastoaika, oli alkanut, ei heille sattunut seikkailuja, vaan -saivat he rauhassa tutkia Jemenin alamaat ja ylämaat ja havaita, -kuinka alangolla huoneet rakennettiin ravasta, ylämaissa sitävastoin -kivestä, perehtyä kahvin ja indigon viljelykseen ynnä uutteran -maanviljelysväestön yhteiskunnallisiin oloihin. Tihama oli Niebuhrin -havaintojen mukaan kauttaaltaan pölyistä,, hedelmätöntä ja vedetöntä -maata, jonka poikki virtaavissa joissa ei riitä vettä mereen saakka. -Ainoastaan jokilaaksoissa on viljelystä, mikäli niissä riitti vettä -maiden kasteluun, sitä enemmän, kuta lähempänä ylänköjä ne olivat. -Tihama on kuumalla ajalla maailman helteisimpiä seutuja, ja kun -retkikunnan jäsenet kesän lähestymisestä huolimatta jatkoivat siellä -työtään, alkoi kuumuus jäytää heidän terveyttään. Bet-el-Fakihissa he -janoisten karujen ranta-arojen poikki kulkivat Mokkaan, jossa kuitenkin -väestön vihamielisyys tuotti vastusta, eurooppalaisia kun vihattiin -ranskalaisten pari vuosikymmentä aikaisemmin käyttämien pakkokeinojen -vuoksi. Mokassa von Haven kuoli ja kaikki kaupungissa oleskelevat -eurooppalaiset saattoivat hänet hautaan. - -Vaikka retkikunta näin oli menettänyt parhaan arabian kielen -taitajansa, lähti se kuitenkin, monen viivytyksen jälkeen luvan -saatuaan, ylämaahan, jo ennestään tuttuun Täisiin, jonka kautta -tie kulki suureen Sanaan. Taisissa ollessaan retkikunta sai käskyn -palata Mokkaan, mutta sen pelasti tästä Sanan pontevan imamin kutsu -saapua hänen kaupunkiinsa. Matkalla Sanaan Forskål sairastui ja kuoli -Jerimissä 11 p. heinäk. 1763. Niebuhr hänessä menetti »kyvykkäimmän -tovereistaan, miehen, jota jokainen kasvitieteilijä vielä tänä päivänä -kunnioituksella muistelee». - -Retkikunnan jälelle jääneet jäsenet jatkoivat matkaa ylängölle, -saapuen 16 p. heinäkuuta Jemenin pääkaupunkiin Sanaan, ensimmäisen -Mooseksen kirjan Uzaliin, jossa ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä -oli abessinialaisten rakentama kuulu kristillinen kirkko. Imami otti -tanskalaiset hyvin suosiollisesti vastaan ja he saivat vapaasti kulkea, -missä tahtoivat; erikoisesti heidän mieltään kiinnitti kaupungin -lukuisa juutalainen siirtokunta. He eivät kuitenkaan, sairaina ja -toveriensa kuoleman johdosta masentuneina, viihtyneet Sanassa kuin -kymmenen päivää, vaan palasivat jälleen Mokkaan. Niebuhr ennätti -sentään koota koko joukon tietoja ylämaan vanhoista rauniopaikoista, -joiden tutkiminen kuitenkin jäi myöhempien matkustajain tehtäväksi. - -Mokasta retkikunta erään englantilaisen kauppiaan laivalla purjehti -Bombayhin, mutta kuumuus oli siihen määrään heikontanut tutkijaimme -voimat, että vielä Baurenfdnd ja Berggren merellä kuolivat ja Cramer -Intiassa. Niebuhr yksin oli täten eloon jäänyt. Viivyttyään Bombayssa -toista vuotta hän ohjeittensa mukaisesti lähti paluumatkalle Maskatin, -Bushirin, Sliirazin ja Persepoliin kautta, kävi Babylonin raunioilla, -Bagdadissa, Mosulissa ja Alepossa, poikkesi Kyproon ja Palestiinassa -käytyään matkusti Tauro-vuoriston poikki 'Brussaan. Helmikuussa v. 1767 -hän saapui Konstantinopoliin ja seuraavassa marraskuussa Köpenhaminaan. - -Tanskalainen retkikunta ei Arabiassa viipynyt täyttä vuottakaan. Se -ennätti tutkia vain pienen osan tästä laajasta niemimaasta, joka osa -lisäksi ennestäänkin oli sen parhaiten tunnettu. Siitä huolimatta sen -työtä aina mainitaan etevimpien joukossa, mitä maantieteen historia -yleensä tuntee. Sen jäsenet suorittivat mallikelpoisesti kahtalaisen -tehtävänsä: he tutkivat Jemenin rantalakeuden ja ylämaan reunan -niin perusteellisesti, ettei myöhemmille matkustajille ole jäänyt -juuri mitään lisättävää, ja lisäksi hankkivat kyselyjen kautta maan -sisäosistakin sangen arvokkaita tietoja, jopa siihen määrään, että se -osa Niebuhrin teoksesta, joka käsittelee ja seuloo näitä kerättyjä -suusanallisia tietoja, on sen arvokkain osa. Niebuhrin julkaisema -matkakertomus, jonka hän laati retkikunnan kaikkien jäsenien keräämän -aineiston pohjalla, onkin sen vuoksi erinomaisen arvokas ja luetaan -matkakertomusten klassillisiin. Niebuhr myös toimitti painoon Forskålin -keräykset ja muistiinpanot kahtena nidoksena, jotka painettiin -Köpenhaminassa vuosina 1775—1776. Niebuhrin omain matkakertomusten -neljäs ja viimeinen osa julkaistiin vasta v. 1837, hänen kuolemansa -jälkeen. Luotettavuutensa, tarkkuutensa ja hyvien ja huonojen ainesten -harkitun erittelyn kautta Niebuhrin teos vielä tänä päivänä kuuluu -ensimmäisiin, mitä Arabian tutkija käteensä ottaa. - - - - -Mungo Park Nigerillä. - - -Afrikan sisäosain karttakuva oli vielä yhdeksännentoista vuosisadan -alussa tyhjää täynnään. Kun kriitilliset arvostelijat koettivat laatia -sen todellisten tietojen pohjalle, jäi mannermaan sisäosa melkein -aivan valkoiseksi. Siitä täytyi poistaa Ptolemaioksen Kuuvuoretkin -ja Niilin latvajärvet, jotka vuosituhansia olivat maantieteessä -niin sitkeästi puoliaan pitäneet, sillä ei vanha mestarikaan voinut -ilmoittaa muuta lähdettä kun kulkupuheita; ne olivat sen vuoksi -taruperäisinä poistettavat, vaikka myöhempi tutkimus onkin osoittanut, -että Ptolemaioon tiedot luultavasti perustuivat tositietoihin. - -Rannat tosin kauttaaltaan tunnettiin, niin lukemattomat laivat olivat -jo niiden ohi tehneet vaivaloisen matkansa Intian rikkaihin maihin, -mutta epäterveellinen rantavyöhyke, vihamieliset raa'at kansat ja -kehittymättömät olot olivat harvoja poikkeuksia lukuunottamatta -estäneet sisämaahan tunkeutumasta. Niilläkin rannoilla, joilta orjat -saatiin, eurooppalaiset enimmäkseen tyytyivät pitämään hallussaan -varustetut ranta-asemat ja jättämään elävän tavaran hankkimisen ja -merenrannalle kuljetuksen sisämaan mahtimiesten ja maurilaisten -kauppiaitten asiaksi. Ainoastaan Abessiiniassa ja Etelä-Afrikassa -olivat portugalilaiset ja hollantilaiset syvemmältä tutustuneet maan -sisäosiin, kaikki muu oli tarumaista hämärää tai läpinäkymätöntä -pimeyttä. Ei tiedetty, mistä tulivat, mitä matkoja kulkivat nuo mereen -päättyvät mahtavat joet, ei tiedetty maanosan aavoista järvistä, ei -tunnettu sen kansoja eikä valtakuntia, luonnontieteellisistä oloista -puhumattakaan. - -Tämän laajan, suljetun, vaikeasti kuljettavan, kaikilla mahdollisilla -vaaroilla uhkaavan maanosan tutkiminen, avaus ja valtaus on -yhdeksännentoista vuosisadan suurtyö. - -Sitä myöten kuin muu maailma alkoi olla kauttaaltaan vakoiltua, -alkoivat kuitenkin Afrikan sisäosat yhä enemmän mieliä kiinnittää. -Englannissa perustettiin kahdeksannentoista vuosisadan lopulla -»Afrikan yhdistys» nimenomaan kannattamaan yrityksiä tunkeutua Nigerin -jokilaaksoon, josta rannikolle tuotiin paljon orjia, mutta jossa ei -kukaan eurooppalainen ollut käynyt. Portugalilaisten saamain tietojen -mukaan siellä piti olla paljon kultaa ja rikkaita kaupungeita ja -näistä varsinkin Timbuktu, laajan karavaanikaupan keskus, kiihoitti -mielikuvituksia ja voitonhimoa. Se mitä Nigeristä tiedettiin, perustui -kokonaan kulkupuheisiin. Sen suustakaan ei ollut tietoa. Englantilaiset -ja ranskalaiset olivat tosin montakin kertaa koettaneet tunkeutua sen -laaksoon seitsemännentoista vuosisadan alkupuolella ja myöhemminkin, -edelliset Gambiaa, jälkimmäiset Senegalia nousten, mutta Nigerin -syvännettä he eivät saavuttaneet. Sen verran he kuitenkin mielestään -saattoivat päättää, ettei Senegal, sen enempää kuin Gambiakaan, voinut -olla Nigerin alajuoksu, joksi sen ajan kamarimaantieteilijät ne halusta -piirsivät. - - - -Houghton. - - -Afrikan yhdistys lähetti ensimmäiset matkustajansa Egyptistä ja -Tripolista käsin, mutta nämä yritykset joko heti alussa kärsivät -haaksirikon tai myöhemmin onnettomasti päättyivät. V. 1791 majuri -Houghton, joka oli palvellut konsulina Marokossa ja hyvin sekä osasi -maurien ja neekerien kielet että oli oloihin perehtynyt, lähti -nousemaan sisämaahan Gambian suistamosta, Timbuktu päämääränään. Mutta -maurit houkuttelivat hänet Saharan laiteille, ryöstivät putipuhtaaksi -ja jättivät kamalasti kuolemaan. - -Tämä surusanoma kaikkien edellisten vastoinkäymisten lisäksi tietysti -masensi mieliä, mutta ei kuitenkaan saanut Afrikan yhdistystä -yrityksistään luopumaan, vaikka sopivista lähtijöistä oli puute. Joseph -Banks, Cookin seuralainen hänen ensimmäisellä retkellään, yhdistyksen -jäsen ja Englannin vaikuttavimpia tieteellisiä suurmiehiä, sattui -kuitenkin tuntemaan miehen, joka oli halukas näitä vaarallisia retkiä -jatkamaan. - - - -Mungo Park. - - -Tämä mies oli nuori skotlantilainen lääkäri Mungo Park, joka -ensimmäisellä Itä-Intian matkallaan, jonka hän oli laivalääkärinä -tehnyt, oli innostunut troopilliseen luontoon ja löytöretkeilyyn. -Kasvitieteelliset harrastukset olivat saattaneet hänet Joseph Banksin -tuttavuuteen. Kuullessaan Afrikan yhdistyksen hankkeista hän tarjosi -sille palveluksiaan ja seura ilolla otti ne vastaan. Mungo Park ei -ollut kuin neljänkolmatta vuotias valmistautuessaan yhdistyksen -kustannuksella ensi matkalleen. Toukokuussa 1795 Portsmouthista -lähdettyään hän purjehti Gambiaan, joka jo oli vakautunut -englantilainen siirtokunta ja sen vuoksi parhaiten sopi lähtökohdaksi -sisämaan matkalle. - -Englantilainen kauppapaikka oli Gambian rannalla jonkun matkaa -sisämaassa. Sieltä vietiin ulos etenkin orjia ja sisämaahan taas -etenkin ruutia ja väkijuomia, jotka olivat turmelleet kansan laajalti -— missä tämä ei ollut muhammedin uskoon kääntynyt ja samalla oppinut -väkijuomia kammoamaan. Mungo Park viipyi Gambiassa useita kuukausia -oppiakseen mandingon kieltä, joka Länsi-Afrikassa oli vallitseva, -ja tottuakseen ilmastoon. Joulukuussa v. 1795 hän lähti sisämaahan -pyrkimään. - -Pienet eivät olleet nuoren löytöretkeilijän aikeet. Nigerin -saavutettuaan ja Timbuktussa käytyään hän aikoi laskea jokea sen -suuhun saakka. Mutta sitä vaatimattomammat olivat varustukset, -etenkin nykyaikaisen tutkimusretkeilijän kuormastoon verraten: kaksi -neekeripalvelijaa, Johnson, joka oli ollut Jamaicassa orjana, mutta -päässyt kotimaahansa palaamaan ja joka oli oleskellut useita vuosia -Englannissa, ja Demba niminen neekeripoika; tavaroita vähän vaatteita, -sateenvarjo, taskusekstantti, kompassi, lämpömittari, kaksi pyssyä, -neljä pistoolia, kahden päivän eväät; vähän helmiä, meripihkaa ja -tupakkaa, millä ostaa ruokatavaroita. Itse Park ratsasti pienellä -hevosella, molemmat palvelijat aaseilla. Varustukset eivät siis -olleet paljoakaan suuremmat kuin meikäläisten runonkerääjäin tai -muinaistutkijain. - -Ja näin hän nyt aikoi tunkeutua maihin, jotka eivät tosin olleet aivan -vailla sivistystä ja jonkinlaista valtiojärjestystä, mutta jotka -siitä huolimatta tapain turmeluksen, turvattomuuden ja mielivallan -puolesta kuuluivat Afrikan huonoimpiin. Samaan matkaan liittyi yksi -muhammedilainen, joka oli matkalla Bambarraan, kaksi Bonduun pyrkivää -orjakauppiasta ja seppä, joka työansioineen palasi kotiansa Kassoniin. -Kolme eurooppalaista saattoi Parkia pari päivämatkaa. He olivat -mielestään kuin ruumista saattamassa, eivätkä enää koskaan luulleet -nuorta matkustajaa näkevänsä. 3 p. joulukuuta Park heistä erosi, -jatkaakseen matkaa tuntemattomia kohtaloita kohti. Miettiväiseksi hän -itsekin kävi muistellessaan majuri Houghtonia, joka muutama vuosi -aikaisemmin oli samaa tietä lähtenyt sisämaahan, sinne hävitäkseen. - -Alkutaipaleilla ei tosin sattunut sen kummempia. Maisemat olivat -miellyttäviä, vaikka yksitoikkoisia — loivia metsäisiä rinteitä -kaikkialla, tuon tuostakin viljelyksiä, kyliä ja kaupungeita. Asukkaat -olivat melkein alastomia mandingo-neekereitä, enimmäkseen pakanoita -ja paatuneita juoppoja. Pienempi osa oli muhammedilaisia, ja nämä -olivat säädyllisiä, harrastivat sivistystä ja uskontoa ja vihasivat -väkijuomia. Parkin osaksi tuli ystävällinen vastaanotto, vaikkapa -sekä majat että ravinto olivatkin yksinkertaiset. Wulin kuningas, -ensimmäinen, jonka Park tapasi, otti hänet ystävällisesti vastaan, -mutta varoitti häntä, ettei hän millään muotoa matkustaisi kauemmaksi. -Kun Park pysyi lujana päätöksessään, antoi hän hänelle oppaan mukaan. - -Park poikkesi nyt Gambian laaksosta koillista kohti, Senegalin -rannoille kulkemaan. Muutamaan päivään ei tapahtunut mitään -mainittavaa. Park tutustui vähitellen asukkaitten tapoihin, ihmetteli -heidän jutustamistaitoaan ja puhelahjojaan ja painiharrastustaan. -Painimaan he olivat niin taitavia, ettei Park luullut Euroopassa -monenkaan pystyvän voittajien kanssa voimiaan mittelemään. Eräällä -paikkakunnalla aviomiesten oli tapana omituisella tavalla rangaista -riitaisia vaimoja. - - - -Niskoittelevien vaimojen kurittaminen. - - -Aviomiesten näytti mandingojen maassa olevan kovin vaikeata ylläpitää -tyydyttävää järjestystä lukuisien vaimojensa kesken. Kun onneton -aviomies huomasi kotirauhansa auttamattomasti rikkoutuneen eikä -uskaltanut tavalliseen tapaan rauhanhäiritsijää kurittaa, turvautui -hän seuraavaan menoon. Joka kylässä pidettiin naamiopukua, Mumbo -Jumboa, salaperäistä henkilöä varten, jonka tehtävänä oli etsiä ja -rangaista niskoittelevia vaimoja. Kun aviomies ajatteli kotoisten -riitaisuuksiensa liian pitkälle kehittyneen, otti hän salavihkaa -tämän puvun ja katosi metsään. Illalla kuului kylän laidalta kamalia -ääniä — siitä kaikki tiesivät, että Mumbo Jumbo oli liikkeellä. Siitä -kauhistuivat kaikki niskoittelevat tai muutoin hairahtuneet vaimot, -sillä ei kukaan saattanut tietää, ketä kuritus kohtaisi. Ei kukaan -kuitenkaan uskaltanut olla kutsua noudattamatta, sillä paholainen itse -oli liikkeellä, kylän koko miespuolinen voima ja väki apunaan. Miehille -tämä oli ilotapaus. Kaikki riensivät kokouspaikalle menoon osaa -ottamaan ja aviomiesvaltaa jälleen voimaan saattamaan. Uhrin kimppuun -ei kuitenkaan käyty oikopäätä. Kaikkien syyllisyyttä tuntevien vaimojen -täytyi tuntikausia kärsiä pahan omantunnon pelkoa ja tuskia tekeytyen -niin iloisiksi ja viattomiksi kuin suinkin. Aikaa vietettiin laulaen -ja tanssien, ikäänkuin juhlien jo ennakolta järjestyksen ja miesvallan -voittoa. Puolenyön aikaan tämä lumouksellinen meno päättyi ja jäätävä -hiljaisuus valtasi levottoman vaimoväen. Kuka oli uhri? Vastausta ei -nyt tarvinnut kauan odottaa, yksi joukosta kopattiin kiinni, riisuttiin -alasti ja sidottiin paaluun, jonka jälkeen hänelle annettiin aika -selkäsauna joukon ja varsinkin kaikkien muitten naisten ilkamoidessa. -Nämä olivat jokainen vähää ennen pitäneet ehkä itseään rangaistuksen -esineenä, jonka vuoksi huojennus nyt oli sitä suurempi. - - - -Bondu. - - -Wulin rajalta alkoi erämaa, ja ennenkuin oppaat uskalsivat siihen -lähteä, ottivat he kiven, lukivat siihen loitsuja, sylkivät sen -päälle ja heittivät sen matkan suuntaan, ja kun he olivat tämän -kolmasti tehneet, vakuuttivat he matkaa voitavan hyvässä turvassa -jatkaa. Toisen yön matkueen jo täytyikin viettää taivasalla, petojen -ja rosvojen keskellä. Kolmantena päivänä he kuitenkin onnellisesti -saapuivat Bonduun, erinomaiseen hedelmälliseen mäkimaahan, jossa asui -fula-kansaa, siis puoleksi kaukaasialaista rotua. Nämä olivat melkein -järjestään muhammedilaisia, vaikka eivät olleetkaan likimainkaan niin -suvaitsemattomia kuin kauempana sisämaassa. Heidän kaupungeissaan oli -kouluja, joissa sekä heidän omille että pakanain lapsille opetettiin, -koraania ja elämän viisautta. Tällä rodulla oli ollut, ja seuraavina -aikoina oli vielä entistäänkin suurempi vaikutus Sudanin asioihin, -kuten saamme myöhemmin nähdä. Fulat eli fulbet olivat Parkin mielestä -erinomaisen uutteraa kansaa, käteviä, ahkeroita maanviljelijöitä ja -vanhastaan tottuneita karjanhoitoon ja Bondu oli heidän toimestaan -kehittynyt sangen varakkaaksi maaksi. Varallisuuttaan kartuttaakseen -he lisäksi verottivat kauppaa, joka kulki heidän maansa kautta meren -rannalta sisämaahan. - -Vedenjakajan poikki kuljettuaan Park oli tullut ranskalaisten -vaikutusalueelle. Eron huomasi paikalla niistä tavaroista, joita -maanasukkaille, varsinkin naisille, oli myyty. Naisilla oli nimittäin -ohuesta ranskalaisesta harsokankaasta valmistetut vaatteet, jotka -oivallisesti soveltuivat ilmanalaan ja olivat omistajilleen rakkaat -varsinkin sen vuoksi, että ruumiin muoto näissä vaatteissa hyvin -esiintyi. Naisten käytös oli niin vastustamatonta, että Parkin oli -mahdoton kieltää, kun he häneltä pyysivät meripihkaa, helmiä ja muita -koruja. Lopulta nämä kaunottaret repivät hänen päällystakkinsa, -leikkelivät nappeja hänen palvelijainsa vaatteista ja olivat harjoittaa -muutakin oman käden oikeutta, niin että Parkin lopulta täytyi nousta -ratsun selkään ja paeta, jättäen naiset lähtöään suremaan. - -Joulukuun jälkipuoliskolla Park saapui Bondun pääkaupunkiin, jossa -majuri Houghton oli ryöstetty ja pahoin pidelty, niin että hän syystä -pelkäsi itselleenkin pahoin käyvän. Matkustajain tavan mukaan hän -seuralaisineen meni palaver-taloon eli bentangiin merkiksi siitä, että -he olivat majan tarpeessa. Tuota pikaa arvossa pidetty orjakauppias -kutsuikin heidät vieraakseen. Tuntia myöhemmin saapui lähettiläs -kutsumaan Parkin kuninkaan luo. Tavattuaan kuninkaan ensin kaupungin -ulkopuolella puun alla Park illalla kävi hänen palatsissaan, joka -oli savimuurilla ympäröity laaja rakennusryhmä. Kuljettuaan monet -pihat ja sokkelikot hän vihdoin pääsi kuningas Almamin eteen, joka -ei kuitenkaan vähääkään tyytynyt valkoisen miehen ilmoituksiin -matkansa tarkoituksista. Hän ei voinut ymmärtää, kuinka järkevä -ihminen lähtisi matkaan vain uteliaisuuttaan tyydyttämään, mutta oli -kuitenkin sangen hyvillään valkoisen vieraansa lahjoista; varsinkin -suuri sateenvarjo häntä miellytti. Hän piti pitkät puheet valkoisen -miehen anteliaisuudesta, joka puhe lopulta päättyi siihen, että hän -pyysi saada Parkin kauniin kirkasnappisen takinkin, luvaten panna sen -päälleen suurimpina juhlina. Parkilla ei ollut muuta neuvoa kuin riisua -takki, vaikka hän sen oli päälleen pukenut juuri sillä nimenomaisella -tarkoituksella, että se hänen päällään säilyisi paremmin kuin -majatalossa. - -Seuraavana päivänä Park pyynnöstä kävi Almamin vaimojen luona. Tuota -pikaa hänet piiritti toistakymmentä nuorta kaunista naista, joiden -korkeata säätyä kulta- ja meripihkakoristeet ilmaisivat, ja nämä nyt -kärttämään häneltä rohtoja ja helmiä ja suonen iskemistä. He laskivat -leikkiä hänen ihonsa valkeudesta, väittäen sen johtuneen siitä, että -hänet lapsena oli maitoon kastettu; ja hänen korkeasta nenästään, -jota muka hänen äitinsä oli nipistellyt, niin että se oli käynyt sen -muotoiseksi. Park oli tilanteen mies. Jokaiselle hänellä oli joku hyvä -sana, kenen kiiltävää ihoa kiitti, kenen typönenää, vilkkaita silmiä, -taikka valkeita helmimäisiä hampaita. Tämä hieno imartelu, suonen isku -ja voimalliset rohdot saavuttivat siihen määrään kaunottarien suosion, -että Parkia sitten kohdeltiin verraten hyvin. Häntä ei ryöstetty, hänen -tavaroitaan ei edes tarkastettu ja lähtiessään hän Almamilta sai viisi -kultadrakmaa. - -Kuta kauemmaksi Park kulki itää kohti, sitä kuivemmaksi ja kevyemmäksi -ilma kävi, sitä mielenkiintoisemmiksi maisemat. Kukkuloita ja laaksoja -oli vaihdellen ja tämän kauniin maan läpi Senegal monta mutkaa -tehden matkasi merta kohti. Asukkaat eivät enää olleet vaaleampia -fuloja, vaan pikimustia neekereitä. Joagissa häneltä yritettiin -palaver-talossa varastaa pyssy, mutta vaikka oli yö, oli Park valveilla -ja esti varkauden. Kaksi hänen matkatovereistaan, jotka olivat olleet -naapurikylässä tansseissa, tiesi lisäksi palatessaan kertoa maan -kuninkaan tiedustelleen, mitä tämä matkustaja oli miehiään. Tuota -pikaa saapuikin parikymmentä pyssyllä varustettua ratsumiestä, jotka -sanoivat Parkin loukanneen maan lakeja, kun oli tullut sinne veroa -maksamatta; siitä syystä hän oli menettänyt kaikki tavaransa. Lisäksi -he nyt aikoivat viedä hänet väkisin kuninkaan luo. Matkatoverit ja -talon isäntä varoittivat Parkia lähtemästä hevosmiesten keralla, ja -Almamin viisi kultadrakmaa ja pitkät selitykset lepyttivätkin näitä -koko joukon. He kuitenkin tahtoivat nähdä hänen tavaransa, ottivat -niistä, mitä kutakin halutti ja puolet vietyään jättivät Parkin -synkissä mietteissä sangen epätyydyttävää illallistaan nauttimaan. -Matkatoverit ja palvelijat kehoittivat häntä palaamaan takaisin, mutta -siihen Park ei mitenkään taipunut. Toivottomana hän istui valveilla -koko yön kituvan valkean ääressä, harkiten tilannetta. Joku verta -tavaroita hänellä vielä oli, mutta hän ei uskaltanut ottaa niitä esiin, -koska pelkäsi niiden houkuttelevan rosvoja. Hän sen vuoksi päätti -miestensä kera olla seuraavan päivän ruuatta, toivoen Kaitselmuksen -ajan tullen heidät kaikki ruokkivan. Seuraavana päivänä nälkä alkoi -miehiä ahdistaa ja he koettivat sitä lieventää pureskelemalla olkia. -Illalla vanha orjatar kulki siitä ohi, vasua päänsä päällä kantaen, ja -nähdessään Parkin riutuneen muodon kysyi, oliko hän saanut päivällistä. -Park, luullen eukon pilkkaa tekevän, ei edes vastannut, mutta sitä -kaunopuheliaammin Demba poika kertoi heidän kärsimyksensä, ja orjatar -paikalla laski vasunsa maahan ja antoi heille kaikille runsaasti -maapähkinöitä, jonka jälkeen hän lähti pois kiitosta odottamatta. - - - -Kassonissa. - - -Kassonin kuninkaan palaavien lähettiläitten keralla Park sitten -pääsi jatkamaan matkaa tähän maahan. Sainin yläpuolella oli -kuljettava Senegalin poikki. Siellä saakka oli ranskalaisilla jo -ollut kauppa-asema, jonka he kuitenkin olivat taas hylänneet. -Senegal oli täällä kaunis, vaikkei kovin suuri joki. Kun oli tultu -Kassonin alueelle, pyysivät lähettiläät paikalla lahjaa, joka Parkin -täytyikin antaa, vaikka raskaalla mielellä. Samaan aikaan saapui erään -läntisen kuninkaan lähetystö julistamaan Kassonin asukkaille, että -elleivät he paikalla kääntyneet muhammedin uskoon, yhtyisi hän heidän -viholliseensa, ja kun siitä olisi ollut seurauksena Kassonin tuho, -täytyi näiden vastustelematta suostua vaatimukseen ja paikalla ruveta -juhlallisesti Muhammedin nimessä rukoilemaan. Lähettilään isä oli monta -päivää käyttänyt Parkin hevosta karannutta orjaa takaa-ajaakseen ja -lopun lopuksi hän vielä piti puolet niistä tavaroista, mitä Parkilla -enää oli jäljellä, ennenkuin päästi hänet jatkamaan matkaa Kassonin -kuninkaan luo. - - - -Ystävällinen vastaanotto. - - -Tammik. 9 p. 1796 Park saapui kylään, josta hänen seurassaan matkustava -seppä oli kotoisin. Saapumisestaan sepän kotikylään Park kertoo -seuraavasti: - -»Sepän kotikylä Dumbo oli edessämme. Hän oli ollut sieltä poissa -neljä vuotta. Veli oli sattumalta saanut tiedon sepän tulosta ja -lähettänyt hänen vastaansa laulajan ja ratsuhevosen, jotta hän saattoi -asianmukaisella juhlallisuudella saapua kotikyläänsä. Hän pyysi meitä -samasta syystä laukaisemaan kiväärimme. Laulaja kulki edellä ja -molemmat veljekset hänen jäljessään. Pian kokoontui ympärillemme parvi -tanssivia ja laulavia ihmisiä, jotka tällä tavalla ilmaisivat iloaan -sepän paluun johdosta. Kun astuimme kylään, sepitti laulaja omasta -päästään runon 'hänestä, joka oli niin paljon vastuksia voittanut', -kehoittaan lopuksi ystäviä tuomaan tulijalle runsaasti ruokavaroja. -Sepän talolle tultuamme laukaisimme kiväärimme. Hänen kohtauksensa -sukulaistensa kanssa oli sangen liikuttava... Kesken riemua tuotiin -siihen sepän vanha äitikin, kepin nojalla kulkien. Kaikki tekivät -hänelle tilaa ja ojensivat hänelle kätensä tervetuliaisiksi. Eukko -oli aivan sokea, ja hän taputteli pojan käsiä, käsivarsia ja kasvoja -silminnähtävästi iloissaan siitä, kun jälleen kuuli hänen rakkaan -äänensä ja tiesi hänen jälleen olevan luonaan. Minä olin asettunut -vähän syrjemmäksi erääseen majaan, ja kaikki olivat niin seppään -kiintyneinä, ettei kukaan minua huomannutkaan.» Sepän täytyi nyt -kertoa, mitä kaikkia hänelle oli matkalla tapahtunut, mutta sen hän -teki vasta sitten, kun oli Jumalaa kiittänyt suojeluksesta matkalla. -Kertomuksessaan matkasta hän kiitteli Parkin jalomielisyyttä itseään -kohtaan ja sanoi lopuksi: »Kas tuossa hän istuu». — »Vasta nyt kääntyi -huomio minuun, joka olin heidän edessään kuin pilvistä pudonnut.» Kun -ensimmäinen pelästys oli asettunut, tutustuttiin kuitenkin valkoiseen -mieheen ja ruvettiin hänen kanssaan hyviksi ystäviksi. - -Seuraavana päivänä Park saapui Suluun ja nosti siellä kolmen -orjan hinnan eräältä orjakauppiaalta, jolle hänellä oli Gambian -englantilaiselta orjakauppiaalta viiden orjan hinnan osoitus. Tuskin -oli hän asiansa ajanut, kuin saapui kuninkaan lähettiläs vaatien häntä -tulemaan Kuniakariin tämän vieraaksi. Kassonin kuningas ottikin hänet -sangen ystävällisesti vastaan, eikä vaatinut häneltä lahjoja, kuultuaan -Parkin kertomuksen kovista kokemuksistaan. Mutta kun sitten joku -hänelle kuiskasi, että Park oli saanut orjakauppiaalta kolmen orjan -hinnan kultahiekkaa, täytyi Parkin melko lailla lisätä ennen antamaansa -lahjaa. - -Maa oli muutoin erinomaisen hedelmällistä, vaihtelevaa, taajaan asuttua -ja hyvin viljeltyä. Kassonin kuningas saattoi siltä alalta, johon -hänen iso sotarumpunsa kuului, millä hetkellä tahansa saada kokoon -neljätuhatta aseellista miestä. Pahimpana vitsauksena olivat suuret -hyena- ja susilaumat, jotka kävivät öisin karjan kimppuun. Niitä -vastaan oli järjestetty erityiset vartiot, jotka öiseen aikaan tulien -ja soihtujen valossa kävivät petojen kimppuun. - -Kassonin kuningas varoitti Parkia lähtemästä tavallista tietä -Bambarraan, suureen neekerivaltakuntaan, joka oli Nigerin kahden -puolen, koska välillä oleva Kaarta paraillaan kävi Bambarran kanssa -sotaa ja odotettiin Bambarran hyökkäystä Kaartaan. Matkalla Kaartaan -tulikin jo sotapakolaisia vastaan suuret laumat. Romanttisen kivisen -rotkolaakson kautta Park saapui Kaartan hiekkalakeille, uuden oppaansa -tehtyä tehoisat taiat. Tämä, joka oli nimeksi muhammedilainen, mutta -sydämessään paatunut pakana, oli Parkin kauhuksi äkkiä pysähtynyt -synkässä metsässä ja viheltänyt kovaa kolme kertaa bamburuo'on -pätkällä. Sitten hän oli laskeutunut hevosen selästä, pannut keihäänsä -tien poikki ja jälleen kolmasti viheltänyt. Hetken aikaa odotettuaan, -mitään vastausta saamatta, hän oli sanonut tien olevan auki ja matkaa -voitavan vaaratta jatkaa. - - - -Kaartassa. - - -Kaartan kuningas otti matkustajan ystävällisesti vastaan, vaikka hänen -alamaisensa kiusasivatkin häntä kovin uteliaisuudellaan. Kuningas -istui savipenkillä, jolle oli levitetty leopardin nahka, vallan -merkki. Park lähestyi häntä pitkän kujan kautta, jonka toisella -puolella seisoi aseellisia miehiä, toisella naisia ja lapsia. Kuningas -varoitti Parkia menemästä Bambarraan tätä nykyä, mutta kun Park pysyi -vahvana päätöksessään, neuvoi hän vieraalleen toisen, vaikka pitemmän -ja vaarallisemman tien, joka kulki Kaartan luoteispuolella olevan -Ludamarin kautta. Tämä alue oli arabialainen. Jarraan, rajakaupunkiin, -saakka kuningas lupasi antaa Parkille oppaat. Ennen keskustelun -päättymistä saapui ratsumiehiä ilmoittamaan, että Bambarran armeija -oli lähtenyt liikkeelle Kaartaa vastaan. Park lähetti kuninkaalle -seuraavana päivänä kaksi pistoolia lahjaksi ja tämä puolestaan antoi -hänelle suuren miesjoukon suojaksi Ludamarin matkalla. Ei monta päivää -sitten kulunut, ennenkuin Bambarran armeija hävitti Kaartan, vieden -suuren sotasaaliin mukanaan. Kuningas itse kuitenkin säilyi lujassa -linnassaan, jota vihollinen ei kyennyt valloittamaan. - -Samaa tietä, jolle Park nyt kääntyi, oli Houghton ennen häntä -matkustanut ja sillä surmansa saanut. Ja hyvin vähältä piti, ettei -Parkin käynyt yhtä huonosti. Parisataa miestä hänellä oli alkumatkalla -saattajinaan, mutta nämä eivät estäneet varkaita vähentämästä hänen -tavaroitaan — kun eivät liene itse olleet syylliset. Hän tapasi näillä -taipaleilla neekereitä, jotka kokosivat _Rhamnus lotus'in_ hedelmiä, -ja arveli tätä pensasta samaksi, jonka hedelmiä Libyan lotofagit, -Pliniuksen mainitsemat, söivät. - -Ludamaria lähestyttäessä alkoi matkustaminen käydä yhä -turvattomammaksi. Kiertelevät maurilaisjoukot ryöstivät karjaa, miten -tahtoivat. Park näki eräässäkin kylässä, kuinka viisi mauria valitsi -karjasta viisitoista parasta nautaa ja vei ne pois, vaikka viisisataa -neekeriä oli siinä koolla sitä katsomassa. Nuori mies, joka oli -laitumella koettanut sitä estää, oli paikalla ammuttu ja teki Parkin -tullessa paraillaan kuolemaa, äidin parkuessa kaikkiin ilmansuuntiin -haikeita valituksiaan. Ei Parkin taitokaan enää auttanut nuorukaista, -jonka muutamat muhammedin uskoiset kuitenkin saivat ennen kuolemaansa -heidän uskoonsa kääntymään, niin että hän kuoli uskontunnustus -huulillaan. - - - -Ludamarissa. - - -Yöllä matkustaen rosvoja välttääkseen Park saapui Ludamarin -rajakaupunkiin Jarraan, josta Houghton oli houkuteltu erämaahan -murhattavaksi. Parkille näytettiin paikka, jossa hän oli henkensä -heittänyt. Jarrassa Park sai hyvän asunnon orjakauppiaan luona, -joka oli Gambian englantilaisille velkaa kuusi orjaa; Parkilla oli -valtakirja saada näiden orjain hinta, mutta vain kahden hinnan kauppias -jaksoi suorittaa. - -Ludamarissa asui arabialais-neekeriläistä sekarotua, perinpohjin -turmeltunutta, julmaa kansaa. Matka kävi nyt sanomattoman vaaralliseksi -ja vaikeaksi; vainon ja häväistyksen alaiseksi Park joutui joka -askeleella. Hänen molemmat palvelijansa päättivät palata takaisin, -mutta Park siitä huolimatta päätti urheasti jatkaa matkaa, lähettäen -Alille, maan päällikölle, luvanpyynnin, että hänen sallittaisiin -kulkea Ludamarin kautta Bambarraan. Lahjaksi Park lähetti hienot -pumpulivaatteet, jotka hän haulikkoaan vastaan vaihtoi orjakauppiaalta. -Neljätoista päivää vastaus viipyi, ja kun se vihdoin saapui, vaadittiin -Parkia seuraamaan Alin lähettilästä Gumbaan. Kolmantena päivänä hän -molempain palvelijainsa keralla, jotka perältäkin lähtivät mukaan, -saapui Dina nimiseen, savesta ja kivestä rakennettuun melkoiseen -kaupunkiin. Siellä hänen osakseen tuli mitä katalin vastaanotto. -Jokainen syyti haukkumasanoja, mitä pahimpia saattoi keksiä, syljeskeli -häntä, häväisi häntä ja hyväksi lopuksi matkustajan mytyt revittiin -auki — onneksi Park oli jättänyt osan tavaroistaan Jarraan — ja kukin -otti niistä, mitä halutti. Park kokosi, mitä hänelle oli jätetty, ja -pimeän tullen pakeni kylästä, jossa lisäksi molemmat palvelijat hänet -jättivät. - -Kirkkaassa kuutamossa hän lähti erämaahan, jossa villipetoja kiljui -joka puolella. Hän ei kuitenkaan kauaksikaan ennättänyt, ennenkuin -joku huusi häntä ja uskollinen Demba saavutti herransa, ilmoittaen -seuraavansa häntä edelleenkin. Hiekkaista, pensaikkoa kasvavaa -maisemaa matkaten Park saapui pieneen kylään, jossa jalopeura -esti häntä kaivosta juomasta. Seuraavana iltana molemmat kulkijat -saapuivat kaupunkiin, jossa asui fuloja. Useita päiviä Park nyt sai -kulkea häiritsemättä ja alkoi toivoa mitä parasta. Eräässä kylässä -asukkaat paraillaan viettivät iloista juhlaa, mutta jättivät sen -paikalla, kuullessaan niin harvinaisen vieraan saapuneen, lähestyen -häntä hyvin järjestetyssä jonossa, huilut edellä kulkien, ikäänkuin -pitäen sitä kunniana, että olivat saaneet luokseen valkoisen miehen. -He karkeloivat ja lauloivat Parkin majan ympärillä puoleen yöhön -saakka, ja tuon tuostakin Parkin täytyi esiintyä, tyydyttääkseen -heidän uteliaisuuttaan. Seuraavassakin kylässä vastaanotto oli hyvä ja -päällikkö teurasti kaksi lammasta vierastaan juhliakseen. - -Park oli nyt vain kahden päivämatkan päässä Gumbasta, Bambarran -ensimmäisestä kaupungista, jossa hän olisi ollut maurien vainolta -turvassa. Hän oli sen vuoksi mitä toivehikkaimmalla mielellä, -kuvaili pian saavuttavansa matkansa määrän ja yhtyi koko sydämestään -neekeri-isäntiensä hummaukseen. Mutta juuri kun ilo oli ylinnä, saapui -siihen Alin lähettiläitä, jotka vaativat häntä oikopäätä saapumaan -Alin leiriin Benauniin, koska Alin suosikkivaimo, Fatima tahtoi saada -valkoisen miehen nähdäkseen. Hänet muka sitten saatettaisiin hyvässä -turvassa Bambarraan. Parkilla ei ollut muuta neuvoa kuin totella, -vaikka se tuntuikin katkeralta. Demban keralla hänen nyt täytyi -palata Dinaan, jossa väestö oli häntä niin huonosti kohdellut. Siellä -hänet vietiin Alin pojan eteen, joka paikalla vaati häntä korjaamaan -vioittuneen pyssynlukon ja värittämään piipun siniseksi. Park vastasi -ei mitään ymmärtävänsä moisista tehtävistä, jonka jälkeen nuori tiranni -vaati itselleen veitsen ja sakset. Kun Demba yritti selittää, ettei -heillä ollut semmoisia esineitä, suuttui Alin poika niin, että olisi -ampunut pojan pään mäsäksi, elleivät läsnäolijat olisi sitä estäneet. - - - -Alin leirissä. - - -Seuraavana päivänä vangit polttavassa auringonpaisteessa vietiin -kuuman hieta-aavikon poikki Benauniin. Koko päivänä he eivät saaneet -tippaakaan juodakseen. Illalla Park Demban keralla saapui Alin -väliaikaiseen leiriin, jossa oli paljon likaisia telttoja sikin sokin, -seassa suuria kameeli-, nautakarja- ja vuohilaumoja. - -Valkoisen miehen saapuminen synnytti suuren hälinän. Naiset lähtivät -kotoaan tai kaivolta, vesiruukkunsa jättäen. Miehet nousivat hevostensa -selkään — kaikki tulivat juosten ja laukaten yhdessä sekamelskassa, -hurjasti huutaen ja hyppien. Kuin hyeenalauma tämä raivoisa väkijoukko -hyökkäsi onnettoman matkustajan ja hänen palvelijansa kimppuun, -kiskoen, repien häntä vaatteista ja uhaten häntä kaikenlaisilla -rangaistuksilla, ellei hän suostunut tunnustamaan samaa, yhtä ainoata -Jumalaa kuin hekin ja hänen profeettaansa. Tässä tilassa, janoon -nääntymäisillään, erämaan matkasta uupuneena hänet kiskottiin ja -työnnettiin päällikön telttaan. - -Ali otti hänet vastaan teltassaan nahkapieluksella istuen, isoa -valkoista partaansa suorien, orjattaren pitäessä peiliä hänen -edessään. Ali, jolla oli arabialaisen kasvonpiirteet, oli hurjan -ja synkän näköinen mies. Hänen naisensa olivat sangen uteliaita ja -alkoivat tutkia Parkia, etsivät hänen kaikki taskunsa, napittivat -auki hänen liivinsä nähdäkseen, kuinka valkoista hänen ihonsa oli, -lukivat hänen varpaansa ja sormensa, ikäänkuin epäillen, oliko hän -oikea ihminen. Ali olisi hänen kanssaan keskustellut, mutta kun Park -ei osannut arabiaa, niin hän vaikeni. Orjat sitten veivät hänet pois, -antoivat hänelle vähän suolavedessä keitettyä hirssiä ja pilkaten -kehoittivat häntä tappamaan metsäkarjun särpimiksi. Yönsä hänen täytyi -viettää ulkoilmassa, matolla maaten. Aamulla Ali miehineen tuli häntä -katsomaan, kuljetti hänet neljän paalun varassa olevaan ruokomajaan -ja sanoi, että siinä hän saisi vasta asua. Yhteen majan paaluista -oli sidottu sika, jotta kristittyä oikein pilkattaisiin. Siitä tuli -sangen ilkeä naapuri, sillä kun kylän lapset sitä kaiken päivää -kiusasivat, kävi se niin vihaiseksi, että puri jokaista, joka vain -tuli lähelle. Paljon uteliaita kokoontui edelleenkin majan ympärille -ja tuon tuostakin Parkin täytyi riisua itsensä alasti tyydyttääkseen -heidän tiedonhaluaan. Yöt häntä vartioitiin. Park teki, mitä häneltä -vaadittiin, ja mukautui joka tavalla kiusaajiensa tahtoon, toivoen -siten pääsevänsä vähemmällä. Mutta ei koskaan hän sanonut olleensa niin -suuressa alennuksessa. - -Vanhempien neuvosto piti kokouksen päättääkseen, mitä valkoiselle -miehelle tehtäisiin. Puhuttiin teloituksesta, oikean käden pois -leikkaamisesta ja silmäin puhkaisemisesta. Kaiken muun kurjuuden -lisäksi tuli paastokuukausi ja Parkin muutoinkin niukkoja -ruoka-annoksia yhä vähennettiin. Ei kumma että Park sairastui. Hänen -sairaana maatessaan maurit tulivat ja repivät viitan hänen päältään. -Päivällä kuumuus oli sietämätön ja erämaasta myrskyt kantoivat hiekkaa -ja pölyä. Hiekka tunkeutui joka paikkaan ja vihurit kaatoivat teltat ja -majat. Mauritkin peittivät kasvonsa vaatteella, jottei hiekka kurkkuun -menisi. Se oli niin kuumaa, etteivät edes neekerit voineet sen päällä -kulkea paljain jaloin. Tätä kesti niin kauan, että Parkista alkoi -elämä tuntua taakalta. Kerran hän lähti majastaan ja käveli leirin -ulkopuolelle muutamien puiden suojaan, mutta Alin poika huomasi hänet -ja vaati häntä paikalla palaamaan majaansa. Kun Park pyysi saada jäädä -siihen muutamaksi tunniksi, veti yksi miehistä pistoolin vyöstään, -'tähtäsi Parkia päähän ja veti liipaisimesta. Onneksi pistooli ei -kuitenkaan lauennut, eikä vielä toisellakaan kerralla. Kun pistooli -vielä kolmannen kerran ojennettiin, pyysi Park miestä heittämään -hommansa ja palasi leiriin. Siellä Ali koetti häntä revolverillaan -pelottaa, sanoen sitten, että jos hänet vielä kerran tavattaisiin -leirin ulkopuolella, hänet paikalla ammuttaisiin. - -Ali lähti sitten pohjoista kohti suosikkivaimoaan Fatimaa etsimään -ja samaan aikaan Bambarran kuningas julisti sodan häntä vastaan, kun -hän ei ollut suostunut lähtemään Kaartaa vastaan Bambarran keralla. -Kun tämä sanoma saatiin, päätettiin paikalla muuttaa leiri kauemmaksi -pohjoista kohti. Toukok. 3 p. saavuttiin Alin uuteen leiriin. Park -nyt esitettiin Fatimalle, joka oli suunnattoman lihava, kuten maan -kauneuskäsitteet niin ylhäiseltä naiselta vaativat. Fatima oli ensin -kauhistuvinaan valkoisen miehen nähdessään, mutta leppyi sitten siihen -määrään, että toimitti hänelle maitoa ja oli sitten hänen paras -suojelijansa. - -Kuumuus oli nyt sietämätön. Kaikki kasvullisuus kuivui, koko maa oli -paljasta kuivaa hietikkoa, siellä täällä riutuva puu tai akaasiapensas. -Vettä oli melkein mahdoton saada ja yöt ja päivät karjat ammuivat ja -tappelivat kaivoilla, kaukaloille pyrkiessään. Ihmisetkin kärsivät -samaa veden puutetta ja ennen muita tietenkin Park palvelijoineen -— Johnstonkin oli tuotu sinne Dinasta ja Ali oli ottanut molemmat -orjikseen. Demba yritti joskus hankkia Parkille vettä, mutta sai -selkäsaunan palkakseen. Usein Fatima kuitenkin hankki valkoiselle -miehelle, mitä hän suotta oli rukoillut Alin neekeriorjilta. Eräänä -yönä Park kärsi niin ankaraa janoa, että hän itse lähti vettä hakemaan. -Joka lähteellä hän tapasi taistelevia paimenia, ja kaikki he haukkuen -ja häväisten ajoivat hänet pois. Vihdoin hän eräällä lähteellä tapasi -vain vanhuksen ja kaksi poikaa, joilta hän juuri oli saamaisillaan -vettä, kun he samalla tunsivat pyytäjän, paiskasivat veden kaukaloon -ja käskivät häntä juomaan yhdessä karjan kanssa. Park ei siitä paljon -välittänyt, kunhan vain sai vettä .»Pistin pääni kahden lehmän pään -väliin ja join suurella nautinnolla, kunnes vesi oli melkein lopussa ja -molemmat lehmät alkoivat keskenään taistella viimeisestä siemauksesta.» - -Toukokuun lopulla alkoi näkyä merkkejä sadekauden lähestymisestä, -tuuli kääntyeli, pilviä kohosi taivaalle ja etäisyydessä leimahteli -salamoita. Ali varusteli sotaretkeä Kaartan kuningasta vastaan ja -Fatiman toimesta Park sai kulkea retkikunnan keralla Jarraan, josta hän -toivoi tavalla tai toisella pääsevänsä pakenemaan. Fatiman avulla hän -vielä sai takaisin osan vaatteistaanko ja hevosensa, joka kuitenkin oli -kovassa työssä pahoin laihtunut. Molemmat palvelijat lähtivät hänen -kerallaan. Toisena matkapäivänä raivosi niin kova hietamyrsky, että -retkikunnan täytyi viettää koko päivä paikoillaan. Karja juoksenteli -tuiskuvasta hiekasta vimmastuneena sinne tänne, uhaten tallata vangit -jalkoihinsa. Demba erotettiin sitten Parkista ja lähetettiin takaisin -pääleiriin, koska hän siitä pitäen oli oleva Alin orja. Suotta Park -hyökkäsi Alin luo ja soimasi häntä sanojaan säästämättä, mutta se -oli suotta ja hänelle itselleen oli käydä vielä pahemmin. Demba itki -runsaat kyyneleet, mutta ne eivät mitään auttaneet, hänen täytyi erota -isännästään, johon hän oli vilpittömästi kiintynyt. Jarrassa Park sai -asua saman orjakauppiaan luona kuin menomatkallakin ja nyt hän alkoi -miettiä pakoa. - - - -Pako Alin leiristä. - - -Ali oli palannut leiriinsä juhlaa viettämään, jättäen Jarran, joka -oli kapinoinut Kaartan kuningasta vastaan, oman onnensa nojaan. -Kuningas lähestyi kaupunkia sotajoukon keralla, ja tämä aiheutti -yleisen pakokauhun. Vaimot ja lapset kokosivat mitä saattoivat -mukanaan kuljettaa, ja lähtivät itkien ja valittaen mieron tielle. -Park Johnsonin ja orjakauppiaan keralla yhtyi heihin. Alin ylin orja -neljän pakolaisen keralla saavutti kuitenkin pakolaiset, palauttaakseen -valkoisen vangin, ja nyt Park päätti, että pako oli ainoa tie, -mitä hänellä enää oli avoinna..Johnson täydelleen hyväksyi hänen -päätöksensä, mutta häntä ei vähääkään haluttanut lähteä mukaan. Maurit -eivät sen tarkemmin Parkia vartioineet, joten tämä saattoi ottaa -mukaansa pari vaatekertaa ja saapasparin. Mutta ei ainoatakaan helmeä -eikä muuta kauppatavaraa hänellä ollut, millä elantonsa ostaa. - -Päivän sarastaessa, maurien sikeästi nukkuessa, Park otti -vaatemyttynsä, astui varovasti nukkuvien neekerien yli ja saavutti -hevosensa. Sanottuaan Johnsonille hyvästi ja annettuaan hänelle viestin -rannikolle toimitettavaksi, Park ratsasti kylästä pimeän suojassa -ja pakeni niin nopeaan kuin hän laihtuneella hevosellaan pääsi. -Kovasti hän pelkäsi takaa-ajoa, säpsähti joka risahdusta ja kerran -äkkiarvaamatta joutui maurilaisten paimenten kaivolle. Nämä eivät -kumminkaan ymmärtäneet ottaa häntä kiinni, vaan huutaen ja kiroillen -ajoivat hänet kivillä pois, ikäänkuin hän olisi ollut metsän peto. -Park alkoi toivoa pääsevänsä näin vähällä, kun hän äkkiä takaapäin -kuuli huutoja ja näki kolme mauria, jotka aseitaan heiluttaen ajoivat -häntä takaa ja vaativat häntä pysähtymään. Park ei kehnolla hevosellaan -päässyt minnekään, mutta onneksi nämä maurit eivät olleet Alin miehiä, -vaan rosvoja, jotka armotta veivät hänen vaatemyttynsä ja takkinsa ja -uhkasivat ampua, kun hän riiteli vastaan. Ryöstettynä hän nyt ratsasti -metsän suojaan, välttääkseen muita samanlaisia kohtauksia. Metsässä hän -alkoi tuntea turvallisuutta ja jälleen vapaammin hengittää ja toivoa -perältäkin näkevänsä Nigerin, nälästä, janosta ja kaiken puutteesta -huolimatta. Mutta ennen kaikkea hänen oli päästävä Bambarran rajan -poikki, ennenkuin saattoi lähteä ihmisiltä ravintoa anomaan. - -Metsä oli täällä Saharan laidoilla kuitenkin niin karua ja kuivaa, -ettei vettä ollut missään, vaikka kuinka jano vaivasi uupunutta -matkamiestä ja hänen juhtaansa. Aurinko paahtoi ja kuiva hiekkainen -maa heijasti takaisin sen polttavia säteitä kuin uunin suusta. -Puiden latvoista ei näkynyt ainoatakaan ihmisasuntoa, ei muuta kuin -sankkaa vaivaisvesakkoa ja hiekkakumpuja. Iltapäivällä Park tapasi -vuohilauman ja ilokseen huomasi, että sitä paimensi vain kaksi poikaa. -»Vettä! vettä!» läähätti Park, mutta poikaset näyttivät hänelle -tyhjät nahkaiset vesisäkkinsä ilmoittaen samalla, ettei koko metsässä -ollut tippaakaan vettä. Epätoivoisena ja uupumaisillaan Park taas -lähti eteenpäin pyrkimään. Yön lähestyessä hän alkoi nääntyä ja tuon -tuostakin tuntea pyörtymystä. Hän ei luullut näkevänsä huomista päivää, -ellei tapaisi vettä. Suotta hän pureskeli kaikenlaisten pensaitten -lehtiä, lieventääkseen suunsa ja kitansa polttoa. Illalla hän kiipesi -puuhun, mutta ei ympärillään nähnyt muuta kuin autiota erämaata. - -Aurinko meni mailleen, ja sen mukana pakolaisen viimeinen toivo. -Hän oli niin heikkona, ettei enää voinut kävellä, eikä hevonenkaan -kyennyt häntä kantamaan. Hän sen vuoksi otti suitset hevosen suusta -ja laski sen omin neuvoin toimeentulemaan, miten parhaiten taisi. -Samalla kamala pyörtymyksen tunne valtasi hänet ja hän vaipui hiekalle, -luullen viimeisen hetkensä tulleen. Ilman jäähtyessä yöllä hän taas -tointui horrostilastaan ja päätti vielä kerran ryhtyä kuolemaa vastaan -taistelemaan. Mielensä karkaisten hän taas lähti pimeässä eteenpäin -pyrkimään. Hetken kuluttua salama valaisi maiseman. Se näytti lupaavan -sadetta ja janon tuskan sammutusta. Salama salaman jälkeen välähti -pimeässä ja ukkonen lähestyi. Tuskallisen ahnaana uupunut matkamies -istui odottamaan lähestyvää rajuilmaa, toivon ja pelon vaiheilla. -Tunnin kuluttua myrsky hyökkäsi puihin käsiksi, taivuttaen ne maata -myöten. Hänkin tunsi ensi viileät vihurit ja hämärästi näki edessään -pimeän pilvenpatsaan, jonka hän toivoi tuovan kaivatun sateen. Se -peitti taivaan ja maan ja hän nousi seisaalleen sitä vastaanottamaan -ja avasi kuivan suunsa maistaakseen kosteuden suloisuutta, mutta hänet -kietaisikin sisäänsä tukahuttava hietamyrsky. Pettymyksen nujertamana -hän vaipui maahan suojaavan pensaan taa. Tunnin verran myrsky riehui -hänen ympärillään. Kun se taukosi, lähti Park uudelleen eteenpäin -ponnistelemaan, vaikka yhä vähenevin voimin, yhä kiduttavampaa janoa -tuntien. - -Jälleen salamat leimusivat taivaalla. Hän tuskin uskalsi enää toivoa, -mutta käänsi kuitenkin polttavat kasvonsa, kurkoitti vapisevat kätensä -lähestyviä myrskypilviä kohti, tunteakseen ensimmäiset virkistävät -pisarat. Tällä kertaa toivo ei pettänyt. Vaatteet päältään riisuen hän -ne levitti maahan vettä kokoamaan ja siinä ilkialastomana, keskellä -myrskyä, häikäiseviä salamia, räjähtäviä ukonjyrähdyksiä ja tulvivaa -rankkasadetta joka ruumiin huokosellaan hengitti taivaallista kosteutta. - -Näin virkistyneenä hän lähti jälleen eteenpäin kämpimään päästäkseen -ihmisiin, ennenkuin nälkään nääntyisi. Salamain valossa kompassiaan -katsoen hän pyrki kaakkoa kohti, Bambarraan päästäkseen. Kahden -aikaan aamulla näkyi edestä päin valkeita, mutta ne eivät olleetkaan -neekerikylän, vaan maurilaisten leirin tulia. Eräs vaimo huomasi -hänet, hänen vettä etsiessään ja kaksi miestä juoksi häntä hakemaan, -kuitenkaan tapaamatta, vaikka kulkivat aivan sen pensaan ohi, jonka taa -hän oli kyyristynyt. Metsään paeten hän kuuli sammakoiden kurnutusta ja -sitä kohti haparoiden löysi vettä. Seuraavana aamuna hän parinkymmenen -kilometrin päässä näki savupatsaan ja lähti sitä kohti pyrkimään. -Viiden tunnin uuvuttavan ponnistuksen jälkeen hän saapui kylään, mutta -se olikin vielä Alin kyliä, vaikkei siinä asunut arabialaisia, vaan -fuloja eli fulbeja. Nälän ankaruus pakoitti hänet ratsastamaan kylään, -vaikka se olikin vaarallista. Mutta suotta hän anoi apua päällikön -majasta; tylysti hänet karkoitettiin, kuten kerjäläinen ainakin. Hän -aikoi jo masentunein mielin lähteä jälleen pois, kun hän kylän laidassa -huomasi muutamia halpoja majoja; majansa edessä puuvillaa kehräävältä -vanhalta eukolta hän pyysi ravintoa, ja hänen uupuneen, riutuneen -muotonsa nähdessään eukko paikalla avasi majansa ja antoi hänelle, -mitä hänellä oli, vieläpä viljalla ruokki hänen ratsunsakin. Sillä -välin majan ulkopuolelle alkoi keräytyä joukkoa, joka keskusteli, -mitä tälle epäiltävän näköiselle muukalaiselle oli tehtävä, mutta -Parkpa ei jäänyt heidän päätöstään odottamaan, vaan kiiruumman -kaupalla ratsasti pois. Kylästä päästyään Park, joka ei ollut kahteen -vuorokauteen nukkunut, kävi puun alle nukkumaan ja nukkui, kunnes kaksi -fula-miestä iltapäivällä hänet herättivät. Rupeamatta heidän kanssaan -keskustelemaan hän jatkoi matkaansa Bambarraa ja Nigeriä kohti, -kunnes yösydännä tapasi vesilätäkön ja sen ääressä levähti. Unesta ei -kuitenkaan tullut mitään sääskien ja petoeläinten vuoksi. - -Surkean yön vietettyään löytöretkeilijämme tuli fulain kaivolle, jonka -luona paimen antoi hänelle keitettyä vehnää ja taateleja ja hänen -hevoselleen viljaa. Matkaa jatkaessaan paremmalla luottamuksella hän -iltamyöhällä kuuli matkustavain ääniä ja oli pakotettu kädellään -pitämään kiinni hevosensa turvasta, ettei se hirnunnalla häntä -ilmaisisi. Puolenyön aikaan sammakkojen rohkaiseva kurnutus taas -ilmaisi hänelle, missä vettä oli. Janonsa sammutettuaan hän kävi -avoimelle paikalle maata ja nukkui aamuun asti, kunnes kiertelevät -petoeläimet hänet herättivät. Vasta nyt hän kulki Bambarran rajan -poikki ja saattoi tuntea olevansa turvassa ainakin Alin ja hänen -vimmattujen mauriensa vainolta. Wawrassa kylän päällikkö otti hänet -vieraanvaraisesti vastaan ja hän saattoi vihdoinkin vaipua rauhalliseen -raittiiseen uneen. - - - -Bambarrassa. - - -Park oli nyt, erämaasta ja maurien kynsistä päästyään taas reippaalla -mielellä, vaikkapa olikin vain kerjäläinen Afrikan sydämessä. Maa oli -hedelmällistä, kyliä taajassa ja väestö tuntui olevan ystävällistä. -Ja tosiaan hänet otettiinkin kaikkialla ystävällisesti vastaan, -annettiin ruokaa ja yösija. Ja ne ihmiset, mitä hän matkalla tapasi, -pitivät hänelle seuraa, auttoivat, neuvoivat ja suojelivat häntä. -Enimmäkseen häntä ei kuitenkaan huomattu valkoiseksi, vaan luultiin -Mekasta palaavaksi pyhiinvaeltajaksi, jota uskovaisten velvollisuus oli -auttaa taipaleen poikki. Ja näin hän päivä päivältä lähestyi matkansa -määrää, sitä suurta jokea, jota ei vielä ainoankaan valkoisen silmä -ollut nähnyt, vaikka sen olemassa olo oli tunnettu yli kaksituhatta -vuotta. Yöllä heinäk. 20 p. vastaan Park saapui pieneen kylään, jossa -vakuutettiin hänen seuraavana päivänä näkevän Nigerin eli Djoliban -(suuren veden), joksi asukkaat jokea sanoivat. - - - -Park näkee Nigerin. - - -»Auringonlaskussa yövyimme pieneen kylään, jossa halvalla hinnalla, -yhdellä napilla, sain ravintoa itselleni ja hevoselleni. Ja samalla -sain kuulla, että seuraavana päivänä saisin nähdä Nigerin, jota -asukkaat sanoivat Djolibaksi, s.o. isoksi joeksi. Leijonia oli täällä -hyvin paljon ja ne olivat sangen rohkeita, jonka vuoksi kylän portit -yöksi suljettiin, eikä auringonlaskun jälkeen kukaan päässyt ulos -eikä sisälle. Sääskien ilkeä kiminä ja se ajatus, että seuraavana -päivänä saisin nähdä Nigerin, pitivät minua kaiken yötä valveilla. -Jo päivän koitossa oli hevoseni valmiiksi satuloituna ja minä itse -matkakunnossa, mutta väestö vielä nukkui, enkä päässyt lähtemään, -ennenkuin portit oli avattu. Vihdoin sitten pääsimme lähtemään Seguun, -Bambarran pääkaupunkiin, joka on Nigerin rannalla. Tiet olivat täynnään -ihmisiä, jotka tavaroineen olivat matkalla torille. Kuljimme neljän -suuren maalaiskylän kautta ja kello kahdeksan aikaan näkyi etäisyydessä -savua. Siellä oli Segu. Samalla minulla oli onni saavuttaa eräitä -alkuasukkaita, jotka olivat minulle osoittaneet paljon hyvyyttä, ja he -lupasivat esitellä minut kuninkaalle. Ratsastimme juuri lakeutta pitkin -ja minä katselin joka puolelle, missä joki olisi, kun äkkiä joku huusi: -Kas tuolla on vesi! Sanomattomalla riemulla katselin nyt mahtavaa -Nigeriä, jota löytämään minut oli lähetetty. Se oli sen levyinen kuin -Thames Westminsterin kohdalla. Verkalleen ja auringon valaisemana se -virtasi itää kohti. Nopeaan olin alhaalla joen rannassa. Juotuani sen -vettä kiitin hartaasti Kaitselmusta, joka oli yritykseni johtanut -onnelliseen tulokseen.» Segu oli melkoinen kaupunki, neliosainen, -korkeilla maavalleilla ympäröity. Talot olivat savesta, laakakattoiset, -toiset kahdenkertaiset. Jokaisessa kortteerissa oli moskeija. Park -arvosteli väkiluvun kolmeksikymmeneksituhanneksi. Ihmisten paljous, -veneitten suuri luku virralla, uutteruus ja ripeys, mikä joka -puolella vallitsi, osoittivat paljon korkeampaa kulttuuria, kuin Park -oli osannut odottaakaan. Mutta kuningas ei suostunutkaan ottamaan -häntä paikalla vastaan, vaan käski hänen odottaa eräässä läheisessä -maalaiskylässä. Siellä ei kukaan suonut oudolle kulkijalle yösijaa ja -hänen täytyi lähteä taivas'alla yötään viettämään. - - - -Neekerivaimon armeliaisuus. - - -Park istahti puun alle, joka ainakin suojeli häntä auringon paahtavalta -kuumuudelta. Kului tunti toisensa jälkeen, mutta ei kukaan tarjonnut -hänelle ruokaa eikä majaa. Päivä lähestyi loppuaan. Alkoi tuulla ja -taivaalle kokoontua uhkaavia pilviä. Kaikki ennusti myrskyistä yötä. -Päivä meni mailleen, mutta yhä hän istui kenenkään auttamatta. Pimeys -alkoi saeta nopeasti, kuten se kuumassa vyöhykkeessä sakenee, eikä -näyttänyt enää olevan toivoa siitä, että kukaan maanasukkaista heltyisi -valkoisen miehen puutetta ja kurjuutta auttamaan. Hän jo varustautui -kiipeämään puuhun, ettei joutuisi leijonain ja hyenain saaliiksi. Ennen -sitä hän kuitenkin alkoi riisua hevosen suitsia ja satulaa, että se -saattaisi vapaammin liikkua ja etsiä ruokaansa. Hänen tätä tehdessään -siitä kulki ohi nainen, joka palasi vainiolta työstä. Sanoittakin -tämä ymmärsi muukalaisen hädänalaisen tilan. Sekä puku että kasvot -puhuivat peittämätöntä kieltä väsymyksestä, puutteesta, nälästä ja -mielenmasennuksesta. Neekerivaimo pysähtyi ja kysyi, mikä hän oli -miehiään. Muutamat sanat riittivät vakuuttamaan tämän naisen sydämen -ja sen enempää kysymättä hän otti satulan ja ohjakset ja käski häntä -tulemaan majaansa. Siellä hän sytytti lampun ja levitti permannolle -maton vierastaan varten. Tuota pikaa kärisi hiilloksessa oiva kala -ja perheen muut jäsenet töllistelivät suu auki muukalaista. Muutaman -minuutin kuluttua Park söi itsensä kylläiseksi ja kävi nukkumaan. -Naiset jatkoivat työtään, kehräsivät villoja ja surumielisellä äänellä -lauloivat vieraastaan, omistaen hänelle aina seuraavat kertosäkeet: - -»Tuulet ulvoi ja sade roiski, valkoinen mies parka istui puumme alla; -ei emoa hällä maitoa kantamaan, ei vaimoa viljaansa jauhamaan.» - -Johon kööri aina lisäsi: - - »Säälikää valkoista miestä, - ei emoa hällä, ei vaimoa.» - -Nämä sanat herättivät Parkissa syvän kiitollisuuden tunteen, hänen -vuoteellaan itseään käännellessään. Myöhään yöhön naiset kehräsivät ja -yhä toistivat kertosäkeitään: - - »Säälikää valkoista miestä, - ei emoa hällä, ei vaimoa», - -hirmumyrskyn ulkona myllertäessä, salamain leiskuessa ja ukkosen -räjähdellessä, sateen virtanaan valuessa. - -Aamulla Park kiitollisuuden osoitukseksi antoi ystävälliselle -emännälleen kaksi niistä neljästä messinkinapista, mitä hänellä -oli liivissään; ne olivat ainoat esineet, mitä hänellä vielä oli -maanasukkaille kelpaavaa. - - - -Segussa. - - -Park sai kuulla huhuja, kuinka maurit häntä vastaan juonivat Mansong -kuninkaan hovissa, eikä Mansong sitten suostunutkaan häntä puheilleen -päästämään, vaikka salli hänen kulkea maansa läpi kumpaan suuntaan vain -halusi. Kuningas lähetti köyhälle valkoiselle miehelle viisituhatta -kauri-raakkua lahjaksi — ne olivat maassa käypä raha — että hän saattoi -ostaa ruokatavaroita. Yhtenä syynä kuninkaan vastahakoisuuteen laskea -Parkia puheilleen oli epäluulo; hän ei voinut käsittää, kuinka kukaan -viitsisi matkustaa niin pitkän matkan ja kokea niin paljon vaaroja ja -vastuksia vain tuntematonta jokea katsellakseen. - -Park ei kuitenkaan nytkään palannut takaisin; hän tahtoi nähdä -Nigeriä pitemmältä, ehkäpä käydä vielä Timbuktussakin. Hän siis kulki -eteenpäin kauniitten viljeltyjen seutujen kautta, jotka muistuttivat -englantilaista puistomaisemaa. Asukkaat kaikkialla parhaillaan -kokosivat shi-puun hedelmiä, tehdäkseen niistä kasvivoita. - -Illalla heinäk. 24 p. Park saapui Sansandingiin, joka oli suurempi -paikka. Häntä pidettiin yleensä maurina, joita oli näissä seuduin -paljon kauppiaina, mutta muuan oikea mauri huomasi pian erehdyksen. -Kaikki nämä kylät olivat suuressa määrin maurien vaikutusvallan -alaisia, vaikkapa olivatkin neekerihallitsijan valtakuntaa, ja -Sansandingin maurit jälleen kiusasivat Parkia minkä voivat, vaatien -häntä lukemaan ulkoa muhammedilaisia rukouksia samaan tapaan kuin -juutalaiset, joita myös oli maassa ja joita halveksittiin vielä enemmän -kuin kristittyjä. Kylän hallintomies kuitenkin suojeli häntä ja antoi -hänelle ruokaa, vaikka Parkin maurien kiukkua lauhduttaakseen täytyikin -lähteä moskeijan eteen julkisesti nähtäväksi ja pilkattavaksi. -Isäntänsä hän kuittasi kirjoittamalla hänelle »amuletin» suojaksi -kaikkea pahaa vastaan, kuten tämä oli pyytänyt; Park kirjoitti hänelle -»Isä meidän». - -Park kulki sitten yhä kauemmaksi koillista kohti, samoten toisinaan -oikoteitä metsäin halki, joissa oli paljon jalopeuroja. Yhden hän -oppaansa kera vain kuitenkin näki, ja sekin salli hänen häiritsemättä -kulkea sivuitseen. Heinäkuun lopulla hän saapui Madibuun, kylään, -josta oli lumoava näköala pitkin Nigeriä sekä ylös- että alaspäin. -Joessa, joka tällä kohdalla oli sangen leveä, oli vihantia saaria, -joilla asukkaitten karjat olivat turvassa petoeläimiltä. Joesta saatiin -paljon kaloja pumpulilangasta kudotuilla verkoilla. Sääskiä oli -suunnattomasti ja ne olivat alkuasukkaille suurena rasituksena ja vielä -enemmän kiduttivat Parkia, jonka vaatteet alkoivat hajota repaleiksi. -Hän sairastui täällä kuumeeseen, vaikk'ei hän silloin, niin lääkäri -kuin olikin, saattanut arvata, että juuri sääsket, joiden vuoksi hän -sai viettää niin monta unetonta yötä, olivat kuumeen aiheuttajat. -Madibun tuolla puolella Parkin hevonen sortui ja hänen täytyi jättää -se oman onnensa nojaan. Mutta vielä hän jatkoi matkaansa jonkun aikaa, -kunnes tuli vakuutetuksi siitä, että joen seuraaminen mereen saakka -oli nykyoloissa mahdotonta. Hänen täytyi, vaikka raskaalla mielellä, -kääntyä takaisin. Hän oli tullut seutuun, jossa puhuttiin toista kieltä -kuin Bambarrassa, eikä kohtelu siellä ollut parempi. Sitä paitsi alkoi -joki paisua, eikä tulvan aikana olisi ollut mahdollista jatkaa matkaa -muuten kuin vesitse. Venettä hän taas ei voinut hankkia. Lisäksi hän -sai Timbuktusta ja sen uskonvimmaisista asukkaista kuulla niin huonoja -uutisia, että hän arvasi henkensä menettävänsä, jos uskaltaisi matkaa -sinne saakka jatkaa. Ja siten olisivat hänen matkansa kaikki tulokset -menneet myttyyn. - -Se paikka, josta Park kääntyi paluumatkalle, oli noin 120 kilometrin -päässä Segusta itään. Kauppiailta hän sai jotenkin oikeat tiedot -Nigerin juoksusta siitä eteenpäinkin aina Timbuktun satamaan Kabaraan -saakka. Mutta siitä edelleen ei tästä suuresta joesta tietty muuta kuin -huhuja. - - - -Park lähtee paluumatkalle. - - -Kun Park 29 p. heinäk. 1796 päätti lähteä paluumatkalle, ei hänen -tilansa suinkaan ollut kehuttava. Paluumatka näytti melkein yhtä -toivottomalta kuin menomatkakin. Hänen oli matkueineen jalan kuljettava -2500 kilometriä puoliraakalaisen maan kautta, jossa jokainen piti -oikeutenaan nylkeä matkustajaa, minkä saattoi, eivätkä lait suoneet -hänelle mitään suojaa väkivaltaa vastaan. Repaleiset vaatteet eivät -suojelleet häntä säätä eivätkä sääskiä vastaan, ruoan ostamiseen -hänellä ei ollut rahoja ja lisäksi häntä odotti tropiikin talvi -kaikkine kauhuineen, hirmumyrskyt, ukonilmat, rankkasateet, alavat maat -rämeinä ja soina, kaikki joet tulvillaan. - - - -Sadeaika ja matkan vaikeudet. - - -Käytyään Sillan kohdalla joen etelärannalla Park palasi pohjoisrannalle -ja nukkui ensi yönsä Keassa, kylän päällikön orjien kanssa, jotka -sääliväisesti peittivät hänet vaatteella. Seuraavana päivänä hän -oppaansa keralla keksi tiellä verekset leijonan jäljet. Lähestyttäessä -tiheikköä, jossa vaarallinen peto näytti piilevän, opas vaati Parkia -kulkemaan edellä, mutta siihen tämä ei suostunut, hänellä kun ei ollut -asetta, eikä hän tietäkään tuntenut. Syntyi tuima tora, joka päättyi -siihen, että neekeri jätti hänet oman onnensa nojaan. Pelokkaalla -mielellä Park jatkoi matkaa joen ja metsikön väliä ja sai kulkea -leijonalta rauhassa. Saapuessaan illalla Madibuun hän siellä kohtasi -karanneen oppaan. Kun hän paraillaan torui tätä, alkoi viereisestä -majasta hevonen hirnua. Hymyillen kylän päällikkö kysyi Parkilta, -tiesikö hän, kuka hänelle puhui, näyttäen hänelle sitten hevosen, joka -oli hänen omansa. Se oli levättyään melkoisesti voimistunut. - -Seuraavana päivänä alkoi sataa niin rankasti, ettei Park pääsyt -Njämin kylästä kolmeen päivään mihinkään. Ja kun hän vihdoin lähti -liikkeelle, oli vainioilla kilometrittäin vettä polvia myöten ja polut -olivat kaikki veden peitossa. Ja vedettömilläkin paikoilla oli maa -niin vetelää, että hevosen oli melkein mahdoton kulkea eteenpäin. -Satamista yhä jatkui ja vain muutamia kilometrejä Park pääsi eteenpäin -kulkemaan, rintaa myöten vedessä kahlaten, kunnes saapui pieneen -fulakylään. Sieltä hän koetti saada uuden oppaan, mutta kun ei ollut -ketään halukasta, liittyi hän erääseen mauriin, joka oli matkalla -Seguun suolaa viemään. Mauri vaimonsa kanssa ratsasti härillä, mutta ei -heidän matkan tekonsa ollut paljon parempaa kuin Parkinkaan. Eräässä -paikassa toinen häristä suistui suon silmään ja eukko suoloineen -päivineen putosi veteen. Siinä kylässä, johon Park sitten yöpyi, täytyi -hänen asustaa kosteassa vanhassa hökkelissä. Joka hetki hän pelkäsi -vanhan ränstyneen savikaton luhistuvan, joka sadeaikana tapahtui -paremmillekin majoille, mutta vaikka joka puolelta kuului samanlaisten -tapaturmain rytinää ja aamulla neljätoista majaa oli murtunut, oli -Parkin vanha maja säilynyt. Seuraavana päivänä satoi niin rankasti, -että Parkin täytyi odottaa sään asettumista ja hän olisi odottanut -vielä kauemminkin, ellei kylän päällikkö olisi ajanut häntä matkaan. -Kaiken lisäksi oli väestön kesken nyt levinnyt semmoinen huhu, että hän -muka oli vakooja ja että kuningas oli hänelle epäsuosiollinen. Tämän -jälkeen kyläin päälliköt kävivät hänelle vielä ynseämmiksi eikä kukaan -muukaan tahtonut hänelle majaansa avata. Sansandingissa päällikkö, -joka menomatkalla oli häntä suojellut maureja vastaan, ei nyt tahtonut -olla missään tekemisissä hänen kanssaan, vaan vaati häntä aamulla -varhain poistumaan. Yöllä hän kuitenkin tuli yksityisesti Parkin luo -varoittamaan häntä, kehoittaen häntä varsinkin Segua karttamaan. -Seuraavan kaupungin ulkopuolella neekerit tulivat ja tarttuivat hänen -hevosensa suitsista kiinni, taluttivat hänet kaupungin muurien ympäri -ja sen tehtyään kehoittivat jatkamaan matkaa edelleen. Sitä seuraavassa -kylässä häntä uhattiin selkäsaunalla, mutta sitä seuraavassa muutamat -naiset, hänen surkeata ulkonäköään säälien, hankkivat hänelle yösijan. - - - -Leijonan vaanimana. - - -Lähellä Segua Park sai kuulla, että oli aikomus vangita hänet, ja lähti -nyt korkean heinän ja rämeitten läpi samoamaan edelleen, välttääkseen -vangitsijat. Hän ei palannut takaisin samaa tietä, jota oli tullut, -vaan lähti jokivartta nousemaan, nähdäkseen kappaleen matkaa sen -yläjuoksuakin, varsinkin sen, kauaksiko sitä saattoi aluksilla nousta. -Kolmisen päivää hän sitten jatkoi matkaa muitta seikkailuitta, mutta -Song nimisessä pienessä kylässä häneltä jälleen kiellettiin yösija. -Pitkin päivää hän oli nähnyt leijonan jälkiä, mutta siitä huolimatta -hänen täytyi tyytyä käymään kaupungin portin edustalle puun alle -lepäämään; nukkua hänen tietenkin oli mahdoton. Joka hetki hän -odotti näkevänsä väijyvän pedon yön synkeydestä hyökkäävän päälleen. -Vähän ennen puolta yötä kuului läheltä metsästä pedon karjuna, -mutta oli niin pimeä, että oli mahdoton mitään nähdä. Tilanne kävi -niin tuskastuttavaksi, että Park hyökkäsi portille ja kaikin voimin -vimmatusti tempoili sitä, sisään päästäkseen; mutta turhaan. Leijona -sillä välin näkymättömänä hiipi kylän ympäri, yhä kehäänsä pienentäen -ja uhriaan lähestyen. Vihdoin ruohosta kuului kahinaa, joka Parkille -ilmaisi sen olevan lähellä. Hän hyökkäsi lähellä olevaa puuta kohti, -kiipesi siihen ja siten viime tingassa pelastui. Hän varustautui sitten -puussa yötään viettämään, mutta pian sen jälkeen päällikkö tuli ja -avasi portin, kehoittaen Parkia sisään tulemaan, hän sanoi nyt olevansa -vakuutettu siitä, ettei tämä tulija ollut mauri, sillä mikään mauri ei -olisi hetkeäkään odottanut kaupungin ulkopuolella kiroamatta sitä ja -kaikkia sen asukkaita. - -Songista alkaen maa alkoi käydä mäkiseksi ja edestä päin näkyi -korkea vuoristo. Notkot, joiden kautta tie kulki, olivat sadeajan -vuoksi vetisinä rämeinä. Eräässä paikassa Park hevosineen suistui -näkymättömään hautaan ja oli hukkua, mutta molemmat kuitenkin lopulta -pääsivät ylös nousemaan, vaikka ylt'yleensä liejun ryvettäminä. Enimmän -Park pelkäsi sitä, että hän tämmöisissä tapaturmissa menettäisi -kallisarvoiset muistiinpanonsa. Hän nousi sitten Nigerin laaksosta -korkeammalle mäkimaahan, josta nähden koko laakso oli yhtenä järvenä. -Kohdatessaan syvän, vuolaan syrjäjoen, jonka poikki oli päästävä, hän -riisui päältään ryysynsä ja alkoi hevosineen uida sen poikki, mutta -paikalle sattunut maanasukas varoitti häntä siitä, koska hän hevosineen -muutoin joutuisi krokotiilien saaliiksi. Kun Park äkkiä nousi pois -vedestä ja neekeri näki hänen paljaan valkoisen ruumiinsa, hämmästyi -hän sanomattomasti ja nosti käden suunsa eteen, kuten neekerien on -hämmästyessään tapana, päästäen kauhistuksen huudahduksen. Hän auttoi -Parkia kuitenkin löytämään lautan ja siten pääsemään toiselle rannalle. - -Seuraavassa kylässä Parkin täytyi viettää yönsä palaver-puun alla, -hirmumyrskyn kauhuille alttiina. Puolenyön aikaan eräs neekeri, joka -itsekin oli kaupungissa vieras, tuli ja jakoi hänen kanssaan eväänsä. -Seuraavana päivänä hän söi vehnän akanoita nälkäänsä tyydyttääkseen. -Kauempana hän kuitenkin huomasi voivansa parantaa toimeentuloaan -kirjoittamalla yksinkertaisille alkuasukkaille lumoja eli safioita. -Lumo kirjoitettiin laudalle, jonka jälkeen muste pestiin pois ja -asianomainen nieli veden. Neekerit olivat saaneet tavan arabialaisilta. -Lumojen kirjoittamisen kautta Park saattoi ensi kerran monesta ajasta -syödä kunnon aterian ja nukkua yönsä rauhassa. - - - -Bammaku. - - -Hän joutui sitten väärälle tielle, jolla oli pakko uida syvän syrjäjoen -poikki krokotiileistä huolimatta, muistoonpanot hattunsa lakeen -kiinnitettyinä. Niger virtasi täällä kallioisten rantain välitse -ja entistä nopeammin. 23 p. elok. matkamiehemme saapui Bammakuun, -melkoiseen kauppakaupunkiin, jossa arabialaisten suolakauppiaitten -oli tapa levätä. Täällä maurit, paljon matkustaneina miehinä, olivat -odottamattoman kohteliaita ja lähettivät Parkille riissiä ja maitoa. - -Bammakussa Park erosi Nigeristä, kulkeakseen suorinta tietä Gambiaan. -Matkatoveriksi ja oppaaksi hän nyt sai vaeltavan soittoniekan, joka -oli menossa samaan suuntaan. Opas pian kuitenkin eksyi ja jätti sitten -Parkin selviytymään, miten parhaiten taisi. Tämä löysi hevospolun ja -tuli sitä kulkien korkealle mäelle, josta oli laaja näköala yli Nigerin -ja tulvan peittämän laakson, kaakossa aina autereisille etäisille -Kong-vuorille saakka. Auringon laskiessa hän saapui romanttiseen -laaksoon, Kuma nimiseen kylään, jossa vastaanotto vaihteeksi oli hyvin -ystävällistä. Hänelle tuotiin viljalta vehnää ja maitoa ja hevoselle -heiniä, vieläpä hänen majaansa tehtiin valkeakin ja ulkopuolelle -kokoontui uteliaita ihmisiä tiedustelemaan, mikä hän oli miehiään. - - - -Rosvojen käsissä. - - -Kahden paimenen seuraan liittyen hän sitten jatkoi matkaa vuoriston -poikki, jossa tie toisin paikoin oli hyvinkin jyrkkä ja vaivalloinen. -Paimenet matkasivat nopeammin ja Park kulki jäljessä, mutta pian hän -kuuli huutoja ja rientäessään niitä kohti tapasi toisen paimenista -tien vieressä haavoitettuna; toisen olivat rosvot vieneet mennessään. -Samalla hän huomasi kuusi tai seitsemän aseellista miestä, jotka -väjyivät häntäkin, ja kun pako oli mahdotonta, ratsasti hän oikopäätä -heitä kohti. Teeskennellen huolettomuutta hän kysyi, olivatko he -elefantin pyydystäjiä ja olivatko mitään saaneet. Nämä eivät siihen -vastanneet paljon mitään, kehoittivat häntä vain jatkamaan matkaansa. -Ilomielin, kun niin vähällä pääsi, Park noudatti kehoitusta. Hänen -ilonsa oli kuitenkin lyhyt. Kovan huudon takaapäin kuullessaan hän -pysähtyi ja katsoi taakseen ja huomasi silloin rosvojen juoksevan häntä -kohti. Saavutettuaan he sanoivat olevansa kuningas Fulahdun miehiä, -jotka olivat tulleet häntä pääkaupunkiin hakemaan. Pahoinpitelyä -välttääkseen Park empimättä suostui heitä seuraamaan ja vaieten joukko -sitten jonkun matkaa kulki toiseen suuntaan, kunnes saapui synkkään -metsään. »Tämä paikka on hyvä», sanoi yksi rosvoista ja samalla -käytiin onnettoman matkustajan kimppuun ja hattu reväistiin hänen -päästään. Park: ei ollut tietävinäänkään, vaikka hattu oli hänelle -kaikkea muuta kalliimpi, sen pohjassa kun olivat hänen muistiinpanonsa. -Hän ei kuitenkaan suostunut lähtemään paikaltaankaan, ellei saanut -hattuaan takaisin. Vastaukseksi yksi rosvoista paljasti puukkonsa ja -leikkasi viimeisenkin messinkinapin Parkin liivistä. Muut etsivät hänen -taskunsa. Kun ei mitään löytänyt, riisuivat he hänet alasti ja hänen -saapasrauskansakin, jotka enää tuskin jalassa pysyivät, tutkittiin -tarkkaan. Rosvojen pettymys oli niin suuri, että he jo uhkasivat -ampua hänet, malttoivat sitten kuitenkin mielensä ja antoivat hänelle -takaisin paidan ja housut. Poistuessaan se, joka oli hatun ottanut, -ilkkuen heitti sen hänelle takaisin. Ja sanomattomalla ilolla Park otti -ja painoi päähänsä hatturäysän, jonka pohja kätki hänen muistiinpanonsa. - -»Olin nyt puolialasti», kirjoittaa kovia kokenut löytöretkeilijä -matkakertomuksessaan, »villien eläinten ja vielä villimpien ihmisten -keskellä. Oli pahin sadeaika ja olin viidensadan mailin päässä -lähimmästä eurooppalaisesta siirtokunnasta. Mieleni alkoi lannistua. -Mutta uskonnosta sain lohdutuksen.» Ja hänen huomionsa kiintyi johonkin -pieneen siroon sammaleen, ja hän ajatteli, että kun Kaitselmus -tässä etäisessä seudussa on luonut niin vähäpätöisiä esineitä niin -täydellisiksi, ei Hän voi välinpitämättömänä nähdä sitä, että Hänen -kuvansa kärsii. Niinpä hän jälleen nousi ylös ja lähti vaivalloista -matkaansa jatkamaan. Hän saapui jälleen pieneen kylään ja sen -läheisyydessä tapasi molemmat paimenet ja heidän kanssaan jatkoi matkaa -Sibiduluun, saapuen sinne auringonlaskun aikaan. - - - -Ystävällisempää kohtelua. - - -Park oli nyt tullut Mandingo-maahan. Sibidulu oli säilynyt sodan -hävityksiltä, se kun sijaitsi pienessä laaksossa korkeitten vuorien -ympäröimänä, joiden poikki ratsumiesten oli vaikea kulkea. Väestö -ehkä siitä syystä oli tavallista suopeampaa; se sääli vilpittömästi -riutunutta matkamiestä ja vei hänet kylän esimiehen luo, joka vakavana -piippuaan poltellen kuunteli Parkin kertomusta seikkailuistaan. -Lopulta hän suuttuneen näköisenä veti ylös takkinsa hihan, kehoitti -valkoista miestä istumaan ja sanoi: »Sinä saat kaikki omasi -takaisin. Olen sen vannonut!» Sitten hän käski palvelijaa tuomaan -matkamiehelle juotavaa ja lähetti hänet seuraavana aamuna varhain -Bammakuun sanomaan sikäläiselle päällikölle, että Fulahdu kuninkaan -miehet olivat ryöstäneet Bambarran kuninkaan vieraan. Parkille -hän toimitti sekä majan että ruokaa ja tämä olisi viihtynyt aika -hyvin, ellei väen uteliaisuus olisi ollut jotenkin tunkeilevaa. -Sibidululaisten hyväntahtoisuus oli sitäkin kiitettävämpää, kun heidän -omat ruokavaransa olivat siihen aikaan kovin vähissä. Odotettuaan -turhaan pari päivää hevosensa paluuta hän sen vuoksi, jottei kävisi -rasitukseksi, kulki jonkun kylän välin etemmäksi, luvaten siellä -odottaa hevostaan, jos se saataisiin takaisin. - -Wondassa, pienessä kaupungissa, jolla oli jo moskeijansa, hänet -niinikään otettiin sangen vieraanvaraisesti vastaan. Park sairastui -nyt ankaraan kuumeeseen, mutta koetti mikäli mahdollista salata -tilaansa, ettei kävisi kestitsijöilleen rasitukseksi. Usein hän kaiken -päivää makasi viljavainioissa ollakseen poissa näkyvistä, vaikka -tämä epäilemättä pahensi tautia. Paikkakunnalla vallitsi niin kova -nälänhätä, että vaimot toivat päällikölle lapsiaan, myydäkseen ne -orjiksi, jotta saattoivat ostaa muulle perheelle ruokavaroja. - -Vihdoin tuotiin Sibidulusta Parkin hevonen ja vaatteet ynnä kompassi, -joka kuitenkin Parkin suruksi oli rikottu, niin ettei hän enää voinut -määrätä matkareittiään. Hevonen oli niin riutunut, ettei sillä enää -voinut ratsastaa, jonka vuoksi hän lahjoitti sen ystävälliselle -kestitsijälleen, lähtien jalan paluumatkaansa jatkamaan. Pari -päivää nälkää nähtyään hän kolmantena tapasi neekerikauppiaan, joka -antoi hänelle ruokaa. Nyrjäytettyään pahasti jalkansa ja sitä kolme -päivää podettuaan hän neljäntenä saattoi sauvan varassa lähteä -eteenpäin nilkuttamaan. Ja hän kulki näin kylästä kylään, ravintoaan -ja yösijaansa kerjäten, kunnes saapui Kamalia nimiseen pieneen -kaupunkiin, jossa Karfa Taura niminen ystävällinen kauppias otti hänet -vieraanvaraisesti vastaan. Kamalia on sillä kapealla vedenjakajalla, -joka näillä seuduin erottaa Senegalin ja Nigerin vedet, ei paljon -enempää kuin satakunta kilometriä Bammakusta. Hitaasti oli siis -Parkin matka edistynyt ja ylen synkältä näytti, näkisikö hän enää -koskaan meren rannikkoa. Hänen kasvonsa olivat sairaudesta käyneet -niin keltaisiksi ja riutuneiksi, ettei kauppias tahtonut tuntea häntä -englantilaiseksi, ennenkuin Park näytti osaavansa lukea valkoisten -miesten kirjaa, joka kauppiaalla sattui olemaan hallussaan. Kirja oli -Englannin kirkon yleinen rukouskirja ja Park suuresti hämmästyi ja -ilostui näin äkkiarvaamatta sen tavatessaan. - -Täällä Park nyt kuuli, että hänen edessään oleva maa, Jallonkadun -erämaa, jonka läpi Senegalin latvat virtaavat pohjoista kohti, oli -kuukausia kerrassaan mahdoton kulkea vuolaitten, yli äyräittensä -paisuneitten jokiensa vuoksi. Parkin oli mahdoton yksinään lähteä -tälle taipaleelle, etenkin kun hän tunsi hengenvoimiensakin vähitellen -kokonaan masentuvan. Kun hätä on suurin, on apu lähinnä; tämä toteutui -nytkin. Karfa Taura lupasi elättää häntää kunnes tiet jälleen -olisivat kuljettavat, ja sitten soveliaan ajan tullen viedä hänet -Gambiaan, jonne hän aikoi mennä orjakaravaania viemään. »Siten tämän -hyväntahtoisen neekerin ystävällinen huolenpito vapautti minut todella -surkuteltavasta asemasta. Puute ja nälkä ahdistivat minua ankarasti. -Edessäni oli Jallonkadun synkkä erämaa, jossa matkustaja ei viiteen -päivään näe ainoatakaan ihmisasuntoa. Olin jo melkein arvannut paikan, -missä kohtaloni minut yllättäisi ja menehtyisin, kun tämä ystävällinen -neekeri ojensi vieraanvaraisen kätensä minua auttaakseen.» - - - -Kuolemansairaana. - - -Mutta ei ravinto eikä asunto voinut pidättää kuumetta. Park -heikkenemistään heikkeni ja alkoi houria, eikä lopulta enää kyennyt -majastaan lähtemään. Kuusi raskasta viikkoa hänen henkensä häälyi -elämän ja kuoleman välillä, mutta kun sadeaika vihdoin taukosi, -maa alkoi kuivaa ja ilma raitistua, saattoi hänkin ryömiä ulos -ummehtuneesta majastaan ja uudestaan tointua elämään. Tamarindin -varjossa istuen ja asukkaitten kanssa keskustellen hän sitten odotti -aikaa, jolloin taas saattaisi lähteä matkaansa jatkamaan. Karfa Taura -pysyi kaiken aikaa hänen uskollisena ystävänhän, vaikka ei puuttunut -niitä, jotka koettivat yllyttää häntä valkoista vierasta vastaan.. - -Silloin tällöin Kamalian läpi kulki orjalähetyksiä. Kerran muuan -näistä onnettomista pyysi Parkilta ruokaa. Tämä vastasi olevansa -paikkakunnalla vieras, eikä mitään omistavansa. »Minä annoin sinulle -ruokaa, kun sinun oli nälkä», vastasi orja. »Oletko unohtanut miehen, -joka Karankallassa toi sinulle maitoa? Mutta», hän huoahtaen lisäsi, -»silloin minulla ei ollut rautoja jaloissani.» Tämä puhe koski Parkiin, -hän muisti tapauksen ja lähti paikalla pyytämään Karfalta pähkinöitä. - - - -Orjakauppa. - - -Parkilla oli täällä hyvä tilaisuus tutustua orjakauppaan, kuinka -orjia hankittiin varastamalla naapurikylistä tai viereisistä pikku -valtakunnista asukkaita, kuinka vanhemmat möivät lapsiaan nälänhädän -sattuessa, kuinka kuninkaat möivät alamaisiaan ja semmoisia, jotka -olivat tehneet jonkun rikoksen, ja kuinka velalliset, jotka eivät -kyenneet velkaansa maksamaan, rupesivat velkojan orjaksi. Hän oli omin -silmin nähnyt ja vielä enemmän kuullut, kuinka tämä kamala ammatti -hävitti maata — monet valtakunnat ylläpitivät keskenään ainaista -sotaa, voidakseen hankkia orjia — mutta siitä huolimatta Park kuului -orjakaupan kannattajiin, vaikkapa liike tätä kauppaa vastaan jo oli -saanut Englannissa paljon vauhtia. Orja parat pelkäsivät tulevaa -kotimaataan Atlantin takana varsinkin sen vuoksi, että he luulivat -siellä joutuvansa valkoisten ihmissyöjien lihapatoihin ja maan olevan -lumottua. Sen vuoksi he tuon tuostakin kysyivät Parkilta: »Onko -teillä todella samanlaista maata kuin tämä, niin että sen päällä voi -jaloillaan kävellä?» Orjat oli rautakahleilla kahlehdittu jaloista -yhteen aina kaksittain ja sitä paitsi aina neljä miestä yhteisellä -kaulanuoralla. Toisilla oli molempien säärien välissä puukapula, joka -oli rautapannoilla kiinnitetty. Yöksi vielä kädetkin kahlehdittiin, -jopa vielä kaulaankin pantiin kahleet. Kaulassa, käsissä ja jaloissa -raudat he sitten saivat tulla yönsä toimeen, miten parhaiten taisivat, -Karfa Tauran kotiorjain vartoimina. - -Vilpitöntä iloa tuotti Parkille sitä vastoin Kamalian muhammedilainen -koulumestari, joka seitsemälletoista pakanapojalle ja tytölle opetti -uskonnon ja vähän muunkin tiedon alkeita. Kouluoppi oli paikkakunnalla -niin suuressa arvossa, että oppijakso arvosteltiin yhden ensiluokkaisen -orjan arvoiseksi. Alkupuolella vuotta 1797 alkoi kaikki olla valmiina -matkaa varten, mutta vasta ramadan paaston jälkeen Karfa Taura todella -lähti taipaleelle. - - - -Orjakaravaani. - - -Karfan karavaaniin kuului 35 orjaa ja 38 vapaata ja kotiorjaa, -kouluopettaja kahdeksan oppilaansa keralla, kuusi laulajaa, joiden -tuli pitää matkuetta hyvällä tuulella ja suostutella siihen niiden -seutujen asukkaita, joiden läpi matka piti. Mäellä, vähän matkan -päässä kylästä, karavaani pysähtyi ja kaikki istuivat, lähtijät kasvot -länttä, saattavat kaupunkilaiset kasvot itää kohti. Keskivälille istui -koulunopettaja ja kaksi päällikköä rukoillen pitkän, juhlallisen -rukouksen, että heidän matkansa Allahin suojeluksessa hyvin menestyisi, -tämän jälkeen karavaani kolmeen kertaan kierrettiin varaksi pahoja -voimia vastaan, ja vasta tämän menon päätyttyä kaikki hyppäsivät -jalkeille, lähtien lännen merta kohti pyrkimään, taipaleen teko oli -alussa kovin hidasta orjat kun olivat niin kauan olleet raskaissa -kahleissaan. Ennenkuin lähdettiin Jallonkadun erämaahan, oli jokaiselle -varustettava viikkoiset eväät. - -Tuota pikaa oli kuljettu Nigerin vedenjakajan poikki ja tultu -Senegalin latvajoille. Koko päivä kuljettiin. Kun heikommat naiset -alkoivat jäädä jälelle, hoputettiin heitä, ensin voimasanalla ja -kirouksilla, sitten ruoskalla, tämän jälkeen vetäen ja ruoskien,kunnes -onnettomat vaipuivat maahan, eikä heitä enää millään keinoin voitu -saada eteenpäin kulkemaan. Lopulta nämä heikoimmat täytyi palauttaa -takaisin. Illalla saavuttiin pieneen kaupunkiin, johon monella menolla -marssittiin. Edellä kulkivat laulajat, ylistäen asukkaitten jaloutta, -vieraanvaraisuutta ja ystävyyttä mandingoja kohtaan. Heidän jäljessään -kulki vapaita miehiä, sitten orjia, neljä aina samassa kaulanuorassa, -asestettu mies joka ryhmän välillä. Kauppa-orjain jälkeen tulivat -kotiorjat ja viimeiseksi vapaat naiset, päällikköjen vaimot, -koululapset y.m. Tässä järjestyksessä matkue kulki palaveri-huoneelle, -johon väestö kokoontui heitä puhuttelemaan, hankkien sitten kaikille -ruokaa ja asumukset. - - - -Erämaassa. - - -Huhtik. 23 p. anivarhain alkoi varsinainen erämaamatka. Oppaat ja -nuoret miehet kulkivat edellä, naiset ja orjat keskellä, jälkijoukkona -kulki vapaita miehiä. Maisemat olivat autiudestaan huolimatta -erinomaisen viehättävät, mäkiä ja laaksoja, metsiä ja lehtoja, -kierteleviä jokia, kaikenlaisia metsälintuja ja hirvieläimiä runsaasti. -Parkin käsivarret ja kaula paloivat polttavassa päivänpaisteessa -rakoille. Illalla matkue saapui romanttisen kauniille joelle, jonka -rannalle rakennettiin suuret tulet sekä ruuan keittämiseksi että -petojen torjumiseksi. Illallisen jälkeen orjat pantiin rautoihin, -etteivät päässeet karkaamaan, jonka jälkeen kaikki rupesivat nukkumaan, -mikäli se muurahaisilta ja pedoilta kävi päinsä. - -Aamun sarastaessa rukoiltiin, vapaat miehet söivät vähän velliä, jonka -jälkeen raudat taas otettiin orjien jaloista ja lähdettiin uudelleen -matkalle. - -Matka kävi nyt synkän vuorimaan poikki, jossa Parkin jalat pahoin -haavoittuivat, hänellä kun ei ollut muuta kuin sandaalit jalassa. Hän -jo alkoi pelätä, ettei jaksaisi kulkea karavaanin keralla, vaan jäisi -jälkeen erämaahan kuolemaan. Vähän häntä kuitenkin lohdutti se, että -muut näyttivät olevan vielä uupuneempia. Muuan Karfan naisorjista -varsinkin alkoi valittaa jalkakipujaan, jonka vuoksi hänen taakkansa -oli annettava toiselle. Puolenpäivän aikaan matkueen kimppuun hyökkäsi -suunnaton parvi mehiläisiä, jotka edellä kulkevat olivat saaneet -liikkeelle, ja ne hajoittivat sen kuin akanat tuuleen. Kun siis -taas päästiin kokoontumaan, huomattiin orjattaren jääneen jälkeen. -Ennenkuin voitiin palata häntä hakemaan, oli ruoho sytytettävä palamaan -mehiläispesän itäpuolella, jotta savu karkoitti sen asukkaat. Tämä -auttoi, ja palatessaan joelle, jonka poikki matkue oli äsken kulkenut, -etsijät tapasivat orjattaren vedessä puolikuolleena, mehiläisten -pahoin pistämänä. Hän oli nyt niin lopen riutunut, ettei mikään enää -saanut häntä liikkeelle lähtemään. Pyynnöt ja uhkaukset olivat turhia. -Ensimmäinen ruoskansivallus sai hänen koko ruumiinsa kiemurtelemaan -tuskasta, mutta neitonen ei valittanut eikä yrittänyt nousta. Vasta -kolmas isku sai hänet ylivoimaisin ponnistuksin kulkemaan vielä -muutaman tunnin eteenpäin, mutta sitten hän tuskista mielettömänä -koetti karata pakoon, vaipuen kuitenkin tuota pikaa tajuttomana maahan. -Siitä seurasi uusi tyly ruoskiminen, mutta se oli turhaa, ruoskalla ei -tätä ihmisparkaa enää saatu eteenpäin kulkemaan. Tämän jälkeen hänet -nostettiin aasin selkään, mutta sitä aasi ei suvainnut, sillä kun jo -ennestään oli riittävä kantamus, ja kun orjatar ei kyennyt selässä -pysymään, niin päällysmiehet tekivät bamburuo'oista paarit, ja niillä -orjatar kannettiin leiripaikkaan; hän oli liian arvokas taipaleellekaan -jätettäväksi. Tämä orjatar — Neali nimeltään — ei kuitenkaan ollut -ainoa, jolle matka kävi liian raskaaksi. Nopea astuminen polttavassa -helteessä, raskain kantamuksin, ilman ruokaa, ruoska ja haukkumiset -ainoina yllykkeinä, kahleet illalla tiedossa ja matkan määränä kamala -kohtalo meren takana valkoisen miehen palveluksessa — kaikki nämä -seikat vaikuttivat, että kuolema orjien mielestä oli toivottava -vapautus. Päällysmiehet huomasivat nämä merkit ja — yöksi lisäsivät -heidän kahleitaan. - -Aamulla Nealin jäsenet olivat niin kankeat ja turvonneet, ettei hän -enää voinut edes seistä, saatikka kävellä. Hänet sidottiin nyt aasiin -kiinni, kädet kaulan ympäri, jalat mahan alle. Mutta aasi sittenkin -sai hänet pudotettua ja tallattua puolikuolleeksi, ennenkuin hänet -ennätettiin irti päästää. Kun näin hukattiin kallista aikaa eikä ollut -mahdollista kantaa orjatarta pitkää matkaa, loppui pian kaikkien -kärsivällisyys. »Leikatkaa siltä kurkut!» huutivat nyt orjakauppiaat -ja Park kulki muista edelle, ettei hänen olisi pakko sitä nähdä. Vähän -ajan kuluttua eräs Karfan miehistä saavutti hänet, kantaen orjattaren -vähiä pumpulivaatteita, joista Park käsitti, että hänen kohtalonsa -oli ratkaistu. Hän ei voinut sitä kysyä, mutta sai myöhemmin tietää, -ettei Nealin loppu ollut näin sääliväinen, vaan että hänet oli jätetty -ilkialastomana erämaahan nääntymään ja petojen revittäväksi. Orjatytön -kurja loppu kiihoitti nyt sitä enemmän kaikkia muita ponnistamaan -viimeisetkin voimansa, etteivät jälkeen jäisi. Koulumestari, epäillen -tämän tapauksen ei olevan Allahille otollisen, paastosi koko päivän. -Park itse pelkäsi, että sama kohtalo kuin Nealin tulisi hänenkin -osakseen, ja heitti kaikki, jopa lopulta keihäänsäkin, taipaleelle, -voidakseen mukana kulkea. »Kesken omia, suunnattoman paljon suurempia -kärsimyksiään orja raukat säälivät minua ja usein pyytämättäni toivat -vettä juodakseni ja illalla keräsivät oksia ja lehviä laatiakseen -erämaassa vuoteeni.» 26 p. aamulla kaksi koulumestarin oppilaista -sai jalkakipuja ja yksi orjista rampautui, hänen jalkapohjansa kun -olivat rakkoja täynnään ja tulehtuneet. Mutta niin vähäisten syitten -vuoksi ei ruvettu pysähtelemään, vaan matkue entistä enemmän kiirehti -kulkuaan päästäkseen vaarallisesta erämaasta niin pian kuin suinkin. -Illalla nähtiin rosvojoukon jäljet, ja näitä välttääkseen matkue -vähäksi ajaksi hajaantui. Huhtik. 27 p. erämaa vihdoin päättyi ja -matkue tuli asutummille maille, kulkien seuraavana päivänä Senegalin -päälatvahaaran, Bafingin, poikki omituista bambusiltaa pitkin. Sillan -keskusta ui veden päällä, molemmat päät olivat rannassa kiinni, ja -pääksytysten yhteen sidotut puut kannattivat tätä siltaa. Tulva aina -vei sillan mukanaan ja se oli joka vuosi uudelleen rakennettava. - -Kylä toisensa perästä sulki karavaanilta porttinsa, jota paitsi -kulki huhu, että parisataa rosvoa aikoi sen ryöstää. Tämä pakotti -muuttamaan suuntaa ja kulkemaan läpi yön. Puolenyön aikaan matkue -saapui kaupunkiin, jossa se sai levätä, sekä toukok. 3 p. koulumestarin -kotikaupunkiin Malakottaan, jossa vastaanotto oli sangen ystävällinen -ja matkue sen vuoksi viipyi kolme päivää itseään virkistääkseen. -Park oli nyt saapunut Gambian kaupan piiriin, tie kulki helpompia -maita ja hän saattoi olla melkein varma siitä, ettei enää sattuisi -mitään, joka hänen matkansa katkaisisi. Toukok. 12 p. matkue oli yötä -erään mandingokauppiaan luona, jolle ruoka, eurooppalaiseen malliin, -kannettiin hopeoiduissa vaskiastioissa. - -Monta sydäntäsärkevää tapausta Park täälläkin sai nähdä. Eräässä -paikassa muuan paikkakuntalainen, jolla oli läheisyydestä ryöstetty -orja, jonka hän pelkäsi karkaavan, halusi vaihtaa sen Karfan kanssa -johonkin toiseen, joka oli etäämpää kotoisin. Tämä orja silloin -tekosyyllä kutsuttiin taloon, jonka portti paikalla suljettiin, kun -hän oli sisään tullut. Mies kuitenkin viime tingassa arvasi, mitä oli -tekeillä, mikä kohtalo häntä odotti, kuinka pako olisi aivan toivoton, -jos hänet meren taa vietäisiin, ja yhdellä hypyllä loikkasi aitauksen -poikki, juosten metsään. Kauas hän ei kuitenkaan päässyt, ennenkuin -takaa-ajajat, jotka ulvoivat kuin susilauma, saivat hänet kiinni ja -toivat Karfalle kallioisiin pantavaksi. Eräässä toisessa paikassa Karfa -päätti vaihtaa toisen miesorjan, joka oli niin uupunut, ettei hän -enää jaksanut matkaa jatkaa. Muuan kylänmies tarjosi hänen hinnakseen -nuorta tyttöä, joka vasta viime hetkessä sai tietää, mitä hänelle oli -tehty. Tyttö oli tullut ystävättäriensä keralla katsomaan karavaanin -lähtöä, kun hänen isäntänsä äkkiä tarttui hänen kädestään kiinni ja -antoi hänet orjakauppiaalle. »Eivät milloinkaan huolettomat kasvot -äkimpää ole kuvastaneet syvintä mielihaikeaa. Hänen kauhistuksensa, kun -kuorma pantiin hänen päänsä päälle, hänen murheensa, kun hän hyvästeli -toverinsa, olivat todella sydämelle käyvät», kirjoittaa Park. - -Toukok. 20 p. matkue saapui metsiin, jotka viettivät Gambiaa kohti. -Sään kuumuuden vuoksi kuljettiin nyt yöllä. Toukok. 30 p. se kulki -Nerikon, Gambian syrjähaaran poikki, ja nyt laulajat alkoivat laulun, -vihdoinkin päästyään »laskevan auringon maahan». Seuraavana päivänä -tultiin itse Gambian rannalle ja kolme päivää myöhemmin Medinaan, jossa -Park seitsemäntoista kuukautta takaperin oli otettu niin ystävällisesti -vastaan. Muistaen Wulin kuninkaan hyvät matkatoivotukset Park lähetti -hänelle sanan palaamisestaan. Karfa jätti sitten näille seuduille -orjansa, kunnes saattaisi heidät myydä, ja lähti itse edelleen -saattamaan Parkia Pisaniaan, englantilaiseen siirtokuntaan. Surulla ja -paremman onnen toivotuksilla Park erosi onnettomista, joiden kanssa hän -oli jakanut matkan kärsimykset; muuta hän ei voinut heidän hyväkseen -tehdä, ja orja raukat sanoivat sen käsittävänsä. - - - -Park tapaa maanmiehen. - - -Kesäk. 12 p. löytöretkeilijämme vihdoin tapasi t:ri Laideyn, joka oli -häntä menomatkalla saattanut ja nyt tervehti häntä kuin kuolleista -noussutta. Hänen todella luultiin joutuneen Ludamarissa tuhon omaksi. -Sunilla hän kuuli, ettei Johnstonista sen enempää kuin Dembastakaan -ollut tullut minkäänlaista tietoa. Park hylkäsi nyt repaleisen -maurilaisen pukunsa ja ajoi pois muhkean partansa, joka oli matkalla -kasvanut ja ollut sekä maurien että neekerien ihailun ja kateuden -aiheena. Karfa sai kaksin kerroin sovitun hinnan ja t:ri Laidey lupasi -pitää huolta hänen orjiensa myynnistä. Karfa ei voinut kyllin ihmetellä -kaikkea, mitä näki, mutta enimmän kaikesta Parkin mielettömyyttä, hän -kun oli lähtenyt moiselle matkalle turhan takia. - - - -Orjalaivassa. - - -Amerikkalaisella orjalaivalla Park 17 p. kesäk. pääsi lähtemään -kiertoteitä kotimaahansa. »Charlestown» viipyi kuitenkin niin kauan -matkalla alas Gambiaa, että sekä merimiehistä että orjista useita kuoli -kuumeeseen. Goreessa, Viheriän niemen kainalossa, laivan täytyi odottaa -neljä kuukautta ruokatavaroita, niin että se vasta lokakuun lopulla -pääsi Atlantin poikki purjehtimaan. Kuormana oli 130 orjaa, joista -25 oli ollut vapaata muhammedilaista, arabian taitavaa. Monet heistä -olivat nähneet Parkin matkalla ja vielä useampi oli kuullut hänestä -kotikylässään puhuttavan. Park lohdutti ja lääkärinä hoiti näitä -raukkoja minkä voi, ja lohdutuksen ja avun tarpeessa he laivan ahtaissa -suojissa, ankaran pakon alaisina, todella olivatkin. Kolmattakymmentä -orjaa kuoli merimatkalla ja toisista suuri osa riutui kovin heikoiksi. -Kaiken pahan lisäksi laiva alkoi keskellä valtamerta vuotaa ja saatiin -hädin tuskin pelastetuksi. »Charlestownin» täytyi poiketa Antiguaan, -Vähille Antilleille, jossa Park nousi maihin, jatkaakseen sitten -postilaivalla matkaa Englantiin, jonne hän saapui joulukuun lopulla, -kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta kotoa poissa oltuaan. - - - -Kotona. - - -Kotimaassa urheata löytöretkeilijää oli pidetty jo ammoin kuolleena -ja sitä iloisempi oli nyt yllätys, kun hän äkkiä palasi takaisin -suurtyönsä toimitettuaan, ja varsinkin Afrikan yhdistyksen keskuudessa -ilo oli suuri. Hänen matkastaan laadittiin yleisöä varten ensin -lyhyet otteet, jonka jälkeen hän ryhtyi matkakertomusta kirjoittamaan -kotimaassaan, Skotlannissa, jossa hän asui Walter Scott'in naapurina, -tutunomaisesti seurustellen kuulun romaaninkirjoittajan kanssa, -joka oli suuresti huvitettu Parkin seikkailuista. Keväällä 1799 -matkakertomus ilmestyi painosta ja saavutti suurenmoisen menestyksen, -se kun oli ensimmäisiä matkakertomuksia, mitä Afrikasta yleensä oli -julkaistu, ja lisäksi sisällykseltään harvinaisen viehättävä. Tuskin -on myöhemminkään esiintynyt Afrikan matkustajaa, joka olisi niin -omituisissa oloissa Mustain maanosaan tutustunut ja niin läheltä ja -perinpohjin tullut tuntemaan sen asukkaitten luonnonlaadun, tavat -ja taipumukset. Park tosin julkisesti tunnusti olevansa orjakaupan -puoltajia, mutta epäilemättä hänen kirjansa vaikutti aivan päinvastoin, -paljastamalla tämän kaupan kauhean julmuuden ja julkaisemalla neekerien -hyväntahtoisuudesta kosolta semmoisia luonteenpiirteitä, jotka -osoittivat heidän oikeutensa arvollisempaan kohtaloon. - -Mungo Parkin merkillisen matkan suoranaiset maantieteelliset tulokset -olivat melkoiset. Hän oli tutkinut Gambian ja Senegalin yläjuoksun -ja löytänyt Nigerin latvaosan sekä osoittanut, että tämä joki -juoksee itää kohti. Hän oli koonnut paljon arvokkaita tietoja niistä -kansoista, jotka sisämaassa asuivat, ja niiden kaupasta. Suurta -kummastusta herätti se uutinen, että maurit olivat tunkeutuneet -aina Nigerin varsille saakka. Kauppaa koskevat tiedot sitten saivat -käytännöllistäkin merkitystä. Sisämaasta sanoi hän saatavan orjia, -kultaa, norsunluuta, vahaa, hunajaa, vuotia, kumia ja väripuita, mutta -tärkeämpää hänen mielestään oli, että maa erinomaisen viljavuutensa -vuoksi voitaisiin kehittää tuottamaan kaikkia sekä Idän että Lännen -arvokkaimpia tuotteita. - - - - -Mungo Parkin toinen matka. - - -Park meni sitten naimisiin ja alkoi elättää itseään lääkärinammatilla. -Mutta se tuotti huonosti niihin aikoihin, ja pienessä maalaiskylässä, -jossa hän asui, hänen sitä paitsi tuli ikävä. Hänessä kyti halu päästä -takaisin Afrikkaan, eikä hän epäillyt jättää vaimoaan ja kolmea -lastaan, kun tuli otollinen tilaisuus. - -Kahdeksan vuotta kului, ennenkuin tämä tilaisuus tuli, ja nyt hänet -lähetti Englannin hallitus kaikin puolin niin hyvin varustettuna, kuin -kokemuksen puute ja troopillisten tautien tuntemattomuus sallivat. -Hänelle annettiin soveliaat apulaiset, sotamiehiä suojaksi, rahaa -ja tarpeita riittävästi. Jos hän yrityksessä henkensä menettäisi, -niin leskelle luvattiin eläke. Park harjoitteli itseään määräämään -paikkoja sekstantilla ja opiskeli arabiaa. Monet ystävät, Walter -Scott muun muassa, tosin kehoittivat häntä pysymään kotimaassa, mutta -matkahalu paloi jo niin voimallisena Parkin rinnassa, ettei hän ottanut -minkäänlaisia varoituksia kuuleviin korviin. Matkan varsinainen -tarkoitus oli selon saanti siitä, kannattaisiko kauppa Sisä-Afrikkaan, -mutta itsestään selvänä pidettiin, että hän samalla jatkaisi -maantieteellisiä löytöjä, kävisi Timbuktussa ja laskisi Nigerin mereen -saakka. Moni luuli, että Niger juoksi koko Guinean lahden ympäri ja oli -Kongon latvaosa. Rannikko tunnettiin, mutta Nigerin delta on niin laaja -ja suuhaarain luku niin suuri, ettei kenenkään mieleen juolahtanut, -että ne verraten pienet joet, jotka laskivat Guinean lahden pohjukkaan, -olivat saman suuren joen suuhaaroja. Toiset luulivat Nigerin päättyvän -Saharaan suohon, kuten monet erämaan rantoja juoksevat joet tekevätkin. -Park aikoi Bambarrassa rakentaa veneen ja sillä laskea jokea niin -pitkältä kuin mahdollista. - -Tammikuun lopulla 1805 Park lankonsa, t:ri A. Andersonin, ja -maanmiehensä G. Scottin, ynnä neljän tai viiden käsityöläisen keralla -lähti Portsmouthista purjehtimaan Gambian suistamoon. Viheriän niemen -saarilta hän osti viidettäkymmentä aasia ja Goreesta otti sikäläisestä -varusväestä yhden upseerin, luutnantti Martynin, 35 sotamiestä ja kaksi -merimiestä. 27 p. huhtik. hän saattoi alkaa maamatkansa Kayista, joka -on Gambian rannalla, vähän alempana hänen ensimmäistä lähtökohtaansa -Pisaniaa. Oppaaksi hän oli saanut Isaaco nimisen mandingolaispapin, -jolla oli muutamia maanmiehiään apunaan. - - - -Maamatkalla. - - -Retkikunnan suurin vahvuus oli samalla sen suurin heikkous: -valkoisten suuri luku. Tämä näkyi jo alkutaipaleella. Ensimmäinen -päivä oli tavattoman kuuma. Aasit raskaine kuormineen panivat tiellä -maata eivätkä tahtoneet lähteä liikkeelle millään ilveellä. Toiset -niistä koettivat kaikin tavoin potkia kuorman selästään. Miehet, -toimettomuudessa ja irstailussa veltostunutta väkeä, alkoivat tuota -pikaa lannistua niinkuin aasitkin ja retkikunta hajaantui moneen -erilliseen joukkoon. Pisaniasta täytyi ostaa lisää aaseja, mutta -taipaleen teko ei tahtonut edistyä sittenkään. Johtajilla oli itseään -varten ratsuhevoset, mutta pian heidän täytyi tyytyä jalan kulkemaan -ja sälyttää ratsujen selkään uupuneitten aasien kantamukset. Muutaman -päivän kuluttua ei sekään riittänyt, vaan täytyi vuokrata vielä enemmän -aaseja ja ajajia. Neljäntenä päivänä sen jälkeen, kuin oli Pisaniasta -lähdetty, kaksi sotamiestä sairastui punatautiin ja heitä varten täytyi -ostaa aasit. Viikon kuluttua retkikunta saapui Wulin pääkaupunkiin -Medinaan sangen rasittuneena, vaikka oltiin vasta ensimmäisessä alussa. - -Huhu suuren rikkaan eurooppalaisen karavaanin lähestymisestä levisi -sisämaahan kuin kulovalkea, kasvaen sitä myöten kuin eteni ja saaden -kaikki rosvojoukot ja pikkukuninkaat liikkeelle. Täytyi sen vuoksi olla -varuillaan ja valmiina millä hetkellä tahansa torjumaan hyökkäyksiä. -Simbanin pahamaineiseen metsään lähdettäissä Isaaco vei tielle -poikittain mustan oinaan ja pitkän rukouksen rukoiltuaan teurasti sen -uhriksi. Metsässä vilisi antilooppeja, Gambian rannoilla krokotiileja, -suvannoissa virtahepoja. Täällä yksi sotilaista sai kaatuvataudin -kohtauksen ja tunnin kuluttua heitti henkensä. Yöllä leirin ympärille -asetettiin kahdenkertaiset vartijat ja jokainen nukkui pyssy vieressään. - -Badyn kylässä päällikkö vaati hyvin suuren veron ja uhkasi alkaa -sodan, ellei sitä maksettaisi. Isaacon hevosineen hän otti vangiksi ja -ruoskitutti. Vihastuneena Park valtasi kylän iltamyöhällä ja seuraavana -aamuna päällikkö sekä päästi oppaan vapaaksi että tyytyi pienempään -veroon. - -24 p. toukokuuta näkyi paljon salamoita. Se oli paha enne, koska se -ennusti sadeajan alkamista. Parkin suurin onnettomuus tosiaan oli, että -hän oli lähtenyt liian myöhään matkaan. - - - -Mehiläishyökkäys. - - -Tendan erämaassa retkikunnalle sattui omituinen tapaturma, joka -helposti olisi voinut päättyä paljon hullumminkin. Muuan miehistä -sattui keskellä erämaata, kun leiri jo oli saatu pystyyn, rikkomaan -suuren mehiläispesän. Suunnaton joukko mehiläisiä hyökkäsi -kiukustuneena rauhanhäiritsijäin kimppuun. Ne pistivät miehiä ja -juhtia eroa tekemättä ja käden käänteessä ajoivat pakoon jokaisen -kaksi- ja nelijalkaisen, mitä leirissä oli. Miehet heittivät -maahan aseensa — kaikkensa — ja kauhistuneina karkasivat pakoon -vimmastuneitten kiljuvien aasien keralla. Hevosetkin ryöstäytyivät irti -ja hurjistuneina nelistivät metsään. Äsken sytytetyistä nuotioista -valkea nopeaan alkoi levitä kuivaan heinään ja bambutiheikköihin. Kun -Park tovereineen ennätti taakseen katsoa, huomasi hän kauhukseen, -että koko leiri oli ilmiliekissä ja koko hänen varustuksensa -tuhoutumisen vaarassa. Nyt ei auttanut välittää mehiläisistäkään, vaan -Park muutamien muitten keralla, jotka olivat mehiläishyökkäyksestä -vähemmällä päässeet, syöksyi takaisin valkeata sammuttamaan ja saikin -leirin pelastetuksi. Tämän jälkeen lähdettiin hevosia ja aaseja -takaisin tuomaan, mutta kolme aasia ja yksi hevonen katosi kokonaan. -Kaksi aasia kuoli pistoksien johdosta ja kolmas sairastui niin pahasti, -että se oli hylättävä. Metsästä suoriuduttuaan retkikunta samalla oli -selviytynyt Gambian syvänteestä ja lähti nyt Senegalin latvahaaran -poikki edelleen tunkeutumaan. - - - -Vastoinkäymisiä. - - -Pian tämän jälkeen kuoli retkikunnan kirvesmies. Ankaria pyörremyrskyjä -kauheine rankkasateineen alkoi tuon tuostakin kulkea niitten seutujen -poikki, joiden kautta retkikunnan tie kulki. Miehiä yhä enemmän -vilustui ja sairastui, mutta siitä huolimatta kaikkien täytyi pyrkiä -eteenpäin, tielle jääminen kun ei käynyt päinsä. - -Jallonkadun erämaan välttääkseen Park nyt kulki pohjoisempaa reittiä, -kuin Nigeriltä palatessaan, kallioisen, vuorisen maan kautta, jolla -aasien oli kovin vaikea kulkea eteenpäin. Park antoi sairaille -hevosensa ja rupesi itse aasin ajajaksi, mutta siitä huolimatta täytyi -jättää monta aasia erämaahan kuolemaan. Sotamiehet saivat omituisia -unitaudin puuskauksia ja olivat kuin humaltuneet. He vaipuivat -märälle maalle kuin kastuneet vaatemytyt. Konkadu-vuoristossa oli -alkuasukkaiden kultakaivoksia. Vaarat olivat laelle saakka viljeltyjä, -siellä oli kyliä mitä ihanimmissa, romanttisissa laaksoissa, joissa -oli vettä ja laidunta vuoden umpeensa. Tambaura-vuoristossa taas tie -oli niin jyrkkä, ettei retkikunta tahtonut vuoriston poikki päästä -aasien raskaitten taakkain vuoksi. Puolet miehistä oli sairastunut, -toiset siihen määrään, etteivät luvanneet kulkea askeltakaan eteenpäin. -Huomatessaan retkikunnan kurjan tilan maanasukkaat alkoivat hiipiä sen -perässä varastellen, mitä ikinä sattuivat käsiinsä saamaan. Päästyään -vihdoin vuoristosta selviämään Park eräässä kylässä suureksi ilokseen -tapasi saman muhammedilaisen koulunopettajan, joka oli ollut hänelle -niin avulias Kamaliassa ja hänen sieltä meren rannalle palatessaan. -Park saattoi nyt runsaasti palkita hänen apunsa ja ystävyytensä. - -Kesäk. 17 p. kaksi miestä kuoli ja kaksi täytyi jättää jälkeen -kuolemansairaina. Eräässä kylässä asukkaat yrittivät ottaa vangiksi -koko retkikunnan, mutta tämä antoi riutuneille sotamiehille uutta -tarmoa, ja kun he ruuvasivat painetit kivääriensä nenään ja -järjestyivät taistelurintamaan, peräytyivät maanasukkaat kiireen -kaupalla turvallisen välimatkan päähän. Park paikalle saavuttuaan -kutsui alkuasukkaat neuvotteluun, palaveriin, ja tuota pikaa sai heidät -rauhaan taipumaan. Sovelias lahja vahvisti ystävyyden. - -Maisemat kävivät nyt erinomaisen kuvankauneiksi. Vuoret muistuttivat -kaikenlaisia rakennuksia, raunioiksi sortuneita linnoja, torneja, -pyramiideja. Muuan kallionpatsas oli siihen määrään goottilaisen kirkon -raunioiden näköinen, etteivät retkikunnan jäsenet tahtoneet silmiään -uskoa, kun he lähelle tullessaan huomasivatkin sen olevan paljasta -kalliota. Näiden oikullisten kalliomuotojen keskellä oli vankkoja -kalliokeiloja, joilla ei ollut vähääkään kasvullisuutta. Siellä täällä -oli valtavien jyrkänteiden koloissa kyliä, jotka olivat suojassa -sekä luonnon että ihmisten hyökkäyksiltä. Tämän jylhän, suurenmoisen -vuoristoluonnon keskellä oli kauniita hedelmällisiä laaksoja ja -hopeisia jokia, jotka kiemurtelivat vihantien kenttien ja tummempien -metsäseutujen läpi. - -Tämänlaisia maisemia matkaten karavaani saapui Bafingin rannoille; joen -poikki mentäessä yksi sotamiehistä hukkui. Henkiin jääneet riutuivat ja -veltostuivat siihen määrään, että heidän ainoa halunsa oli laskeutua -tien viereen nukkumaan, uhkasipa mikä vaara tahansa. Toiset menivät -metsään, ettei heitä löydettäisi, ja loppumatonta huolta Parkille -tuotti näiden jälkeen jääneiden löytäminen ja leiriin kuljettaminen. -Joitakuita miehiä siitä huolimatta kerrassaan katosi, niin että -Park kesäk. 29 p. oli kaikkiaan menettänyt yhdeksän miestä. Lopulta -Anderson ja Scott'kin sairastuivat; luutnantti Martynista ei näytä koko -matkalla olleen mitään apua. Parkin työ siis karttumistaan karttui ja -suunnattomia ponnistuksia kysyi retkikunnan koossa pitäminen ja matkan -jatkaminen. Hän oli kuitenkin lujasti päättänyt, ettei kesken palaisi, -vaikka joka mies matkalle sortuisi. Usein hänen täytyi itse vartioida -leiriä koko yö, estääkseen petoja ryöstämästä kuormajuhtia. Kuta -myrskyisempi yö oli, sitä tärkeämpää oli, että hän itse oli liikkeellä -vartioimassa. - -Bakhoyn yli kuljettaissa krokotiili sai kiinni Isaacon vasemmasta -reidestä, vetäen hänet veden alle; mutta opas silmänräpäyksessä pisti -sormensa pedon silmään ja siten pakotti sen heittämään irti. Ennenkuin -hän kuitenkaan pääsi rantaan uimaan, tuli toinen ja tarttui hänen -toiseen reiteensä. Taas hän tuikkusi sormensa pedon silmään yhtä -hyvällä teholla, ja ennenkuin haavoittunut krokotiili saattoi palata -uuteen hyökkäykseen, pääsi Isaaco rantaan. Sinä iltana kaikki olivat -niin uuvuksissaan, etteivät tahtoneet saada telttoja pystyyn eivätkä -tavaroita sateen suojaan; Park itse hädin tuskin pysyi pystyssä. -Isaacon haavat olivat siksi pahat, että retkikunnan täytyi kolme -päivää odottaa hänen parantumistaan, sillä hänen avuttaan olisi matkan -jatkaminen ollut vielä paljon vaikeampaa. - - - -Rosvokaupunki. - - -Retkikunta saapui sitten pieneen lujasti linnoitettuun kaupunkiin, -jonka päällikkö kolmenkymmenen poikansa keralla harjoitti rosvousta, -retkeillen laajalti joka suunnalle. Kaupunkia suojeli oja ja kolme -toinen toistaan korkeampaa kehämuuria. Muurien ulkopuolella oli isot -kasat ihmisen luita, siellä kun mestattiin kaikki semmoiset vangit, -jotka eivät kelvanneet orjiksi. Yön kuluessa alkuasukkaat tekivät -jos kuinka monta yritystä varastaakseen leiristä tavaroita, ja -Parkin sotamiehet tosiaan olivat niin avuttomassa tilassa, että he -melkein vastustelematta sallivat viedä päällysviittojaan, pyssyjään -ja pistoolejaan. Päivällä rosvot yrittivät viedä kaikki aasit. -Lopulta Parkin täytyi käyttää aseita, saadakseen rohkeimmat varkaat -torjutuksi. Mutta rosvot seurasivat retkikuntaa vielä matkallekin, ja -joka mies, joka jätätti itseään, joka aasi, joka poikkesi polulta, -joutui heidän saaliikseen. Vasta pimeän tullen saavuttiin seuraavalle -leiripaikalle ja kaikki kävivät oikopäätä nukkumaan märälle maalle. -Samaan tapaan matkaa sitten jatkui, niin kauan kuin oltiin Wuladu -maassa. Kuin hyeenat verijäljillä varkaat seurasivat retkikuntaa, -antamatta sille rauhaa yöllä tai päivällä. Joka aamu ja ilta toi uuden -sanoman menetyksistä. Park ei kuitenkaan millään muotoa tahtonut sallia -verenvuodatusta ja tämä se teki rosvot niin rohkeiksi. Ainoastaan -jossain poikkeustilassa hän käytti ampuma-aseita, joka paikalla hankki -retkikunnalle vähäksi ajaksi rauhaa. Heikoimpia miehiä täytyi pitkin -matkaa jättää kuolemaan. - -Heinäkuun lopulla retkikunta vielä oli parinsadan kilometrin päässä -Bammakusta, Nigerin lähimmästä kaupungista. Aaseista, jotka Park oli -mukaansa ottanut, oli nyt jokainen joko tielle sortunut tai varastettu, -ja uusien juhtien ostaminen ja vuokraaminen oli paljon vähentänyt -retkikunnan varoja. Kaksikymmentä miestä oli kuollut tai murhattu ja -melkein kaikki eloon jääneet potivat jotain tautia, joka teki heidät -saamattomiksi. Siitä huolimatta Park yhä toivoi, että hänen matkansa -menestyisi, jos hän vain saavuttaisi Nigerin ja saattaisi lähteä sitä -laskemaan. - - - -Retkikunnan viheliäinen tila. - - -Sadeaika oli kuitenkin pahimmillaan, vettä tuli tulvimalla yöt päivät. - -Jokainen joki oli paisunut suureksi virraksi, joka kenttä, lakeus oli -muuttunut järveksi tai suoksi, polku itsekin oli kuohuvana koskena. -Taudit eivät sen vuoksi suinkaan helpottaneet, vaan päin vastoin veivät -retkikunnalta viimeisetkin voimat. Miehet eivät lopulta jaksaneet -nostaa kuormia juhtain selkään. Park itse sai toimittaa useimmat työt -ja toisinaan päivän kuluessa nostaa jalkeille kolmekintoista aasia -ja kuormata ne uudelleen. Elok. 7 p. asiat olivat niin toivottomalla -kannalla, että Parkin täytyi levätä kaksi päivää, vaikka lepääminen -oli yhtä vaarallista kuin matkan jatkaminenkin. Eräässä paikassa Park -tapasi lankonsa Andersonin puun alla näköjään kuolemaisillaan ja hänen -täytyi kantaa hänet leiriin selässään. Erään joen poikki hänen täytyi -kulkea edes takaisin kuuteentoista kertaan, saadakseen tavarat toiselle -rannalle. Kahtena seuraavana päivänä Park vielä menetti neljä miestä; -kuolivatko nämä verkalleen kuumeeseen, murhasivatko alkuasukkaat heidät -tikareillaan, vai sudetko ja muut pedot repivät, sitä ei kukaan sen -paremmin tiennyt. Elok. 8 p. Park oli ainoa valkoinen, joka kykeni -työtä tekemään, ja ilman Isaacon ja hänen miestensä apua retkikunnan -olisi ollut mahdoton lähteä liikkeelle. Anderson oli kuolemaisillaan -ja hädin tuskin Park jaksoi pitää häntä hevosen selässä. Eräässä -paikassa nämä kaksi yhtäkkiä kohtasivat kolme suurta leijonaa, jotka -nopeaan lähestyivät heitä. Andersonin pelastaakseen Park yksin -hyökkäsi niitä vastaan, kohotti piilukkoisen kiväärinsä poskelleen ja -tähtäsi keskimmäistä. Laukaus ajoi leijonat pakoon. Yksi tosin kääntyi -takaisin, mutta muutti taas mieltään ja lähti muitten keralla pakoon. -Park oli lankonsa keralla jäänyt muista jälkeen, niin että heidän -täytyi viettää kahden yönsä erämaassa nuotiotulen ääressä, joka torjui -leijonia ja susia. Aamulla leirin saavutettuaan hän sai kuulla, että -puolet retkikunnasta oli viettänyt yönsä samoin, mikä siellä mikä -täällä. - -Dumbilassa Park tapasi vanhan hyväntekijänsä Karfa Tauran. Anderson -oli nyt niin sairaana, ettei häntä enää voitu liikuttaa, Scott oli -kadonnut ja vain yksi mies oli enää siinä kunnossa, että kykeni aasia -ohjaamaan. Yöllä satoi kaatamalla ja miehet pakenivat kylään, jättäen -johtajansa yksin aaseja paimentamaan, etteivät ne päässeet kyläläisten -viljavainioihin, sekä puolustamaan niitä petoja ja saalista etsiviä -alkuasukkaita vastaan. - -Elok. 19 p. Park retkikuntansa kurjien jäännösten keralla nousi -vuorenharjanteelle, joka erotti Senegalin ja Nigerin vedet toisistaan. -Ja ylimmältä kukkulalta hän vihdoin näki »valtavan Nigerin vierittävän -aaltojaan lakeuksilla.» Park toivoi pahimpien vastuksien nyt olevan -voitettuina ja lohdutteli itseään sillä, että vaikka hän olikin -menettänyt kolmeneljännestä väestään, oli hän kuitenkin koko ajan -voinut pitää yllä mitä parhaita suhteita alkuasukkaitten kanssa. -Huolimatta kamalista kokemuksistaan Park kuitenkin arveli matkansa -osoittavan, että Gambiasta hyvin voitiin käydä kauppaa Nigerin -laaksoon, tarvitsematta pelätä välillä olevain kansain kauppamatkueita -ryöstävän. Ja jos matka tehtäisiin kuivalla ajalla, niin ei Park -luullut kauppamatkueen koko matkalla menettävän kuin kolme tai neljä -miestä viidestäkymmenestä. Park ei, kumma kyllä, käsittänyt asian -ydinkohtaa, että nimittäin tämmöisille matkoille olisi pitänyt ottaa -valkoisia niin vähän kuin suinkin, he kun eivät mitenkään kestäneet -ilmanalaa. Isaaco mustine apulaisineen oli koko matkan reipas ja -työkykyinen. - - - -Nigerillä. - - -Kolme päivää Bammakussa vietettyään retkikunta jatkoi matkaa; Park -lankonsa ja tavarain keralla laski jokea, jonka virtaus oli nopea -ja joka toisin paikoin oli puoltatoista kilometriä leveä. Alempana -se leveni vielä paljon leveämmäksi ja paikoin oli aallokoita, jotka -uhkasivat täyttää hatarat alukset. Jollain kohdalla näkyi rannalla -elefantteja ja virrassa oli virtahepoja, jotka monta kertaa uhkasivat -kumota kanootit. Toisena päivänä Park lähetti Isaacon Bambarran -kuninkaan Mansongin luo pyytämään häneltä lupaa saada matkustaa hänen -maansa läpi. - -Parin viikon kuluttua toi sanansaattaja Segusta suosiollisen -vastauksen. Park jatkoi sen vuoksi joen laskua, luutnantti Martynin -kuljettaessa aaseja ja sotamiehiään rantaa pitkin. Lähempänä Segua -Isaaco taas yhtyi Parkiin ilmoittaen nyt, ettei kuningas Mansong -tahtonut häntä puheilleen laskea, vaikka sallikin hänen matkustaa -maansa läpi. Seuraavana päivänä saapui uusi lähettiläs noutamaan -Mansongille annettavia lahjoja ja tarkemmin kuulemaan, mikä matkan -tarkoitus oli. Park ilmoitti nyt olevansa sama mies, joka jo ennen -oli Bambarrassa käynyt, vaikka silloin yksinään ja köyhänä; nyt hän -oli saapunut aikaan saamaan suoranaista kauppayhteyttä Bambarran ja -oman maansa välillä, jotta maurien välitys kokonaan vältettäisiin. -Valkoisten tavaroita voitaisiin siten myydä Bambarrassa paljon -halvemmalla kuin ennen. Mansongin lähettiläs tähän vastasi, että -valkoisen miehen matka oli hyvä, ja rukoili Jumalaa, että se -menestyisi. Lahjat paljon vahvistivat niitä ystävällisiä tunteita, -joita Parkin matka herätti. Samaan aikaan kuoli taas kaksi sotamiestä, -niin ettei Parkilla enää paitsi Andersonia ja Martynia ollut kuin -neljä miestä. Muutaman päivän kuluttua Segusta saapui uusi lähettiläs, -joka lupasi valkoisille miehille kuninkaan suojeluksen aina -Timbuktuun saakka? Vene heillä oli lupa rakentaa missä kaupungissa -ikinä tahtoivat. Park päätti aloittaa varsinaisen jokimatkan Segun -tuolta puolen Sansandingista, jossa hän oli käynyt ensi matkallaan. -Matkalla sinne hän vihdoin itsekin sairastui ankaraan kuumeeseen, -josta hän kuitenkin parani. Sansandingissa vielä kaksi miestä kuoli -ja eloonjääneet olivat niin heikkoja, että hyenat saattoivat majasta -raastaa vainajan ja syödä hänet. - - - -Sansanding. - - -Sansanding oli melkoinen kaupunki, siinä oli Parkin arvion mukaan -11,000 asukasta. Kaupungin markkinapaikalla vallitsi vilkas liike -aamusta iltaan matoilla peitettyjen pienien myymälöitten ympärillä, -joissa kussakin myytiin jotain erikoistuotettakin, upeita helmiä -naisten koruiksi, antimonia heidän silmäluomiensa mustaamiseksi ja -kaunistamiseksi, sormuksia ja rannerenkaita sormien, säärien ja -käsivarsien koruiksi. Paraimmissa puodeissa myytiin tulipunaisia -kankaita, silkkiä, ambraa ja muita kalleuksia, jotka oli tuotu Saharan -poikki Marokosta ja Tripoliista. Vihanneksia, lihaa, suolaa y.m. -myytiin kutakin lajia omassa puodissaan, samoinkuin nahkateoksia -ja oluttakin. Tiistaisin varsinkin markkinat olivat tavallista -vilkkaammat. Silloin kerääntyi ympäristöstä suunnattoman paljon -rahvasta ostamaan ja myymään ja muukalaisilla oli mitä paras tilaisuus -tutustua kansanelämään. - -Park päätti ostaa täältä kanootteja ja koota niistä suuremman aluksen -jokimatkaa varten. Hän avasi puodin ja vaihtoi siinä tavaroitaan -kaurisimpukoiksi, saaden niitä yhtenä ainoana päivänä kokoon 25,000. -Maurit koettivat yllyttää kuningasta, että hän tappaisi valkoisen -miehen, mutta Mansong ei ottanut heidän neuvoaan kuuleviin korviinsa, -vaikka hän luulikin valkoista miestä taikuriksi — taikka ehkä juuri -sentähden. Park osti sitten kaksi 40 jalan mittaista kanoottia ja -yhdessä ainoan terveeksi jääneen miehensä kanssa liitti ne yhteen, -nimittäen aluksen siten »Hänen Majesteettinsa kuunari Jolibaksi.» -Luutnantti Martyn vietti aikaansa juopottelemalla maurien kanssa. -Anderson kuoli lokak. 28 päivänä ja siten Park menetti uskollisen -ystävän ja luotettavan apulaisen ja tunsi jälleen olevansa »yksin ja -ilman ystävää Afrikan villien keskellä.» - -Marraskuun keskivaiheilla kaikki varustukset Nigerin matkaa varten -olivat suoritetut. Isaaco miehineen sai palkkansa ja palasi rannikolle, -Parkin päiväkirja mukanaan. Hänen sijaansa Park otti oppaaksi -Amadi Fatuma nimisen, paljon matkustaneen neekerin. Marrask. 19 p. -hän kirjoitti viimeisen kirjeen vaimolleen, lausuen siinä julki -luottamuksen matkansa onnistumiseen. Sitten hän lähti hataralla -aluksellaan tuntemattomiin kohtaloihin, kerallaan luutnantti Martyn -ja kolme sotamiestä, joista yksi oli mielipuoli, opas ja kolme orjaa, -kaikkiaan yhdeksän miestä. Näin varustettuna hänen piti laskea valtava -joki vaarallisine karineen ja vielä vaarallisempine virtahepoineen, -joki, jonka rannoilla pitkällä matkalla asui kiihkoilevia maureja ja -tuaregeja ja näitten takana tuntemattomia ihmissyöjiä ja verenhimoisia -opastajia. Mutta toivoton ei yritys siltä ollut eikä ollut perusteeton -Parkin julkilausuma luottamus. Monesti hän oli vakuuttanut, että hän -uhraisi vaikka joka miehen, mitä hänellä oli kanssaan, ja lopulta -itsensäkin, ennenkuin yrityksestä kesken luopuisi. Lähdettyään -Sansandingista liikkeelle hänellä ei enää ollutkaan valitsemisen varaa. - - - -Parkin katoaminen. - - -Isaaco toi uskollisesti Parkin päiväkirjat rannikolle, josta ne -lähetettiin Eurooppaan, ja niistä aikalaiset tutustuivat retkikunnan -uhrautuvaan, surkeaan taisteluun päämääränsä saavuttamiseksi. Suurella -jännityksellä nyt odotettiin, koska ja missä retkikunta taas ilmestyisi -ihmisten ilmoille, mutta turha oli se odotus. Kului kuukausi toisensa -jälkeen ja päättyi vuosi 1806, mutta turhaan odotettiin tietoja Mungo -Parkin ja hänen viimeisten tovereittensa kohtaloista. Sitten alkoi -Länsi-Afrikan rannoille saapua sisämaasta neekerikauppiaitten keralla -huhuja retkikunnan tuhosta. Lopulta viranomaiset, tammikuussa 1810, -lähettivät Isaacon sisämaahan saamaan selville, mitä perää näissä -huhuissa oli. Isaaco saapui lokakuussa Sansandingiin ja tapasi siellä -Amadi Fatuman, joka hengissä oli palannut takaisin matkaltaan. Isaacon -nähdessään Amadi puhkesi itkemään ja valittamaan, huudahtaen, »he ovat -kaikki kuolleet, tuhon omaksi joutuneet!» Sitten hän kertoi, mitä tiesi. - - - -Retkikunnan tuhosta saadaan tieto. - - -Park laski Sansandingista lähdettyään keskivirtaa, karttaakseen -maanasukkaita niin paljon kuin mahdollista. Sillassa hän osti -vielä yhden orjan ja Djennessä lähetti päällikölle lahjan, vaikkei -kummassakaan paikassa mennyt maihin. Siinä kohdassa, missä Niger -haaraantuu, Djinbalan saaren muodostaen, hyökkäsi retkikunnan -kimppuun kolme keihäin ja nuolin aseistettua venekuntaa, mutta -nämä ampuma-aseilla karkoitettiin. Vähän alempana tapahtui toinen -samanlainen hyökkäys ja Timbuktun kohdalla kolmas. Joka kerta -hyökkäykset torjuttiin ja hyökkääjät menettivät monta miestä. - -Timbuktun ohi kuljettuaan retkikunta tuli tuaregien maahan. Siellä -seitsemän venekuntaa yritti pysäyttää sen, mutta kun hyökkääjillä -ei ollut pyssyjä, niin torjuttiin hyökkäykset helposti. Retkikunta -oli menettänyt vasta yhden miehen. Sillä oli runsaasti pyssyjä ja -näitä pidettiin alati valmiina taisteluun. Muuan sotamies taas kuoli, -mutta siitä huolimatta tuonnempana torjuttiin kuudenkymmenen kanootin -hyökkäys. Oppaan kertomuksen mukaan oli Martyn taistellut niin -urhoollisesti, ettei häntä tahtonut saada herkeämäänkään; hän oli ollut -vähällä oppaankin tappaa, kun tämä kerran oli yrittänyt saada hänet -taistelusta luopumaan. - -Tämän tappelun jälkeen retkikunnan vene tarttui kiviin ja kun se oli -irti saatu, pelastui se töin tuskin vimmatun virtahevon hyökkäyksestä. -Muutama luoti kuitenkin sai paksunahkan muuttamaan mieltään, ennenkuin -vahinkoa tapahtui. - -Retkikunta oli nyt saapunut Sonrhayn vanhan valtakunnan keskiosiin ja -matka menestyi niin hyvin, kuin suinkin saattoi toivoa. Retkikunnalla -oli vielä siksi runsaasti ruokavaroja, ettei tarvinnut poiketa maihin. - -Kaffon kohdalla oli taas torjuttava kolmen kanootin hyökkäys, ja -kun opas vähän tuonnempana meni maihin maitoa noutamaan, ottivat -asukkaat hänet kiinni. Park pidätti silloin kaksi kanoottia, jotka -olivat laskeneet »Joliban» rinnalle, ja uhkasi tappaa kaikki niissä -olevat, ellei opasta paikalla vapautettaisi. Tämä uhkaus tehosi, opas -päästettiin irti ja ystävälliset suhteet saatiin aikaan. - -Kun oli tästä pulasta päästy, haarautui joki kolmeen haaraan ja kulkua -haittasivat saaret ja luodot. Ensimmäistä pudasta vartioivat asestetut -miehet, »jotka», sanoi opas, »huolestuttivat meitä, ja varsinkin minua, -kovasti, ja minä vakavasti lupasin, etten enää koskaan kulkisi siitä -ohi antamatta köyhille melkoisia lahjoja.» Toinen haara Sitävastoin oli -avoin. - -Muutaman päivän kuluttua retkikunta sitten saapui haussa-neekerien -maahan, jota kauemmaksi Amadin ei pitänyt seurata. Ennen eroa Park -sanelun mukaan kirjoitti muistiin tärkeimpien esineitten ja tavarain -nimityksiä, ynnä hyödyllisiä puheenparsia, johon kului kaksi päivää. -»Joliba» pysyi tämän ajan ankkurissa, poikkeamatta kuitenkaan maihin. - -Park oli nyt kulkenut Nigeriä puolentoistatuhatta kilometriä ja nähnyt -sen kääntyvän etelään, Atlantin merta kohti, ja kun hän siihen saakka -oli kyennyt kaikki hyökkäykset torjumaan, oli hänellä nyt täysi syy -otaksua matkansa onnistuvan. Toinen olisi asia ollut, jos joki olisikin -virrannut johonkin sisämaan suohon, kuten se usein sen ajan karttoihin -kuvattiin. - -Pitkä viivytys tulkin eroamisen vuoksi teki kuitenkin nopean lopun -näistä toiveista. Maanasukkaat saivat vihiä siitä, että hänellä vielä -oli lautallaan koko joukon arvokkaita tavaroita, ja heillä oli nyt hyvä -aika ryhtyä sitä varten valmistuksiinsa. Nigerin matala leveä laakso -ahdistuu Jaurin alapuolella rotkolaaksoksi, jossa monet kivikot, luodot -ja saaret pikkukylineen jakavat joen kolmeksi haaraksi. Näistä on yhtä -helppo kulkea, kahta tulvallakin vaikea ja tavallisella vedellä aivan -mahdoton. Bussan kohdalla maanasukkaat nyt päättivät pysäyttää ja -ryöstää retkikunnan. - -Vaaraa aavistamatta Park lähti Jaurista, mutta kun hänellä ei ollut -mukanaan ketään, joka olisi matkan tuntenut, laski hän pahimpaan -jokihaaroista ja kulki siten oikopäätä surman suuhun. Jouduttuaan -kerran virran valtoihin hän ei muuta voinut kuin laskea sen mukana, -molemmat rannat kun olivat täynnään aseellista kansaa, joka jo nakkeli -keihäitään venettä kohti. Kaksi orjista sai tuota pikaa surmansa. Park -muine tovereineen jatkoi matkaa, ampuen minkä ennätti. Melkein hän jo -pääsi selvemmille vesille, kun »Joliba» äkkiä tarttui kallionkoloon, -josta sitä oli mahdoton irti saada. Park koetti sitä keventää -nakkaamalla kaikki tavarat jokeen, mutta ei sekään auttanut. - -Amadin kertomuksen mukaan Park sitten tarttui toiseen valkoiseen -mieheen ja Martyn toiseen, jonka jälkeen he yhdessä hyppäsivät koskeen, -arvatenkin maalle kahlatakseen ja antautuakseen vihollistensa armoille, -mutta kaikki he sinne hukkuivat. Yksi veneeseen jäänyt orja vain -pelastui ja vietiin kuninkaan luo. Häneltä vangittu opas sai kuulla -kertomuksen tapauksesta. - -Parkin kohtalo näytti näin ollen varmalta, mutta hänen vaimonsa ei -ottanut sitä uskoakseen, vaan kuolemaansa saakka luuli miehensä yhä -elävän jossain Afrikan pimeissä sisäosissa. Parkin toinen poika, -Tuomas, päätti mieheksi vartuttuaan lähteä häntä etsimään. Ilman -minkäänlaisia varustuksia hän v. 1827 matkusti Guinean Kultarannalle -lähteäkseen sieltä sisämaahan, mutta sille tielle hän katosi. - -Vuosisadan keskivaiheilla vasta saatiin toisaaltakin tietoja Mungo -Parkin kuolemasta. Hän oli muka joutunut oppaansa kanssa kiistaan -siitä, paljonko tämän piti saada palkkaa, ja Jaurin päällikkö oli -ratkaissut asian oppaan hyväksi. Park ei kuitenkaan hyväksynyt tätä -päätöstä, vaan aikoi matkustaa edelleen. Eräs päällikön miehistä oli -pidätellyt venettä ja kiukuissaan oli Park vetänyt sapelin tupesta ja -hakannut miehen käden poikki. Siitä syntyi tappelu, joka päättyi koko -retkikunnan tuhoon. Parkin tavarat oli jaettu ja kirjat ja paperit -annettu papeille amuleteiksi. - -Kauan muisteltiin joella Parkia ja hänestä kerrottiin myöhemmille -ranskalaisille matkustajille, näytettiin esineitä, joita hän oli -lahjoitellut, ja hänen toveriensa hautoja. Rahvaan kesken häntä -muisteltiin anteliaisuutensa vuoksi. Hänen papereitansa säilytti -kauan Jaurin päällikkö, ei kuitenkaan niin kauaa, että ne olisi voitu -pelastaa. Ainoastaan logaritmitaulut säilyivät; ne ovat nykyisin -Englannin maantieteellisen seuran kokoelmissa. - - - - - -VANHAN LIBYAN TUTKIJAT. - - -Mungo Parkin matkat herättivät Euroopassa mitä suurinta mielenkiintoa -Afrikan tutkimusten jatkamiseen, ja vaikka hänen jälkimmäinen -matkansa päättyikin onnettomasti ja ne molemmatkin osoittivat, kuinka -lukemattomia vaaroja matkustajan on Afrikan sisäosissa kestettävä, ei -suinkaan ollut puutetta niistä, jotka olivat halukkaat antautumaan -kaikille näille vaaroille alttiiksi, milloin vain oli varoja ja -tilaisuutta tarjona. - -Eurooppa oli jo vanhimmilta ajoilta perinyt syvän mielenkiinnon -Pohjois-Afrikkaa ja sen sisäosia kohtaan, maita kohtaan, joissa jo -vanhan Egyptin vaikutusvalta oli tunkeutunut kauas sen omain rajain -ulkopuolelle, johon helleenejä yhdistivät lujat siteet, joista Karthago -kaupallaan kokosi rikkauksia, joista Rooman vallan ajalla tuli -sivistysmaita ja joissa keisarivallan loppuaikoina kristinusko laajalle -levisi ja sai vahvat juuret. - -Abessinia, Egypti, Nuhia, Tripolis, Algeria ja Tunesia ynnä Marokko, -nuo merirosvouden ja kristittyjen vihan tyyssijat, olivat tosiaan -ennen vanhaan kristittyjä maita. Kun muhammedilaisuus seitsemännellä -vuosisadalla voittoisana eteni kautta Pohjois-Afrikan Atlantin merta -kohti, jäivät sisämaat etenkin itäosissa vielä joksikin vuosisadaksi -eteenkinpäin kristityiksi ja ne puolustivat uskoaan sitkeästi. -Erotettuina muusta kristikunnasta niiden lopulta kuitenkin täytyi -alistua, ja tähän varsinkin vaikutti se seikka, että paljon beduiineja -11:llä vuosisadalla muutti Arabiasta ja Syyriasta Pohjois-Afrikkaan -kameelineen, karjoineen, jääden sinne pysyvästi asumaan, kukistaen -berberikansat ja muodostaen heidän kanssaan sekarotuja. - -Jo persialaiset olivat tosin tuoneet Egyptiin kameelin, mutta vasta -arabialaisten keralla se levisi Saharaan, tehden mahdolliseksi -lukuisain uusien karavaanireittien avaamisen erämaan poikki ja -saattaen täten Välimeren rantamaat ja Sudanin entistä vilkkaampaan -kauppayhteyteen. Sahara ja Nubia muuttuivat muhammedilaisiksi ja sieltä -tämä uskonto levisi edelleen Sudaniin; jossa berbeereillä varmaan oli -jo paljon ennen ollut vaikutusvaltaa ja jossa heidän ja neekerien -väliset sekarotunsa jo olivat syntyneet. - -Sudanissa varmaan oli jo sitä ennen valtakuntiakin. Fulbet eli -fulat, joitten nimi merkitsee punaista, olivat neekerien ohella -Sudanin pääväestö. Heidän alueensa ulottui Senegalista Darfuriin -saakka ja Timbuktusta Jorubaan ja Adamauaan etelässä. He olivat -paimentolaiskansaa, samoin kuin beduiinitkin, ja suuremman -liikkuvaisuutensa vuoksi saattoivat helposti pitää valtansa alaisina -maata viljelevää neekeriväestöä ja perustaa sen keskuuteen valtakuntia. -Fulbet luultavasti kuuluvat Pohjois-Afrikan vanhaan berberiläiskantaan, -vaikk'ei heidän rotusuhteistaan vielä ollakaan täysin selvillä. Heidän -kasvonpiirteensä ovat usein eurooppalaiset, vaikka ihoväri onkin -sangen tumma. Kieli eroaa kaikista muista kielistä, mutta sen juuret -viittaavat berberiläisiin ja seemiläisiin kieliin. Kieleen on kuitenkin -sekaantunut paljon neekerikielten aineksia, samoin kuin kansaan -itseensä neekerien verta. - -Samoin kuin Pohjois-Afrikan kansat ennen olivat olleet kristinuskossaan -kiihkeitä, samoin ne muhammedin uskoon käännyttyään olivat kiihkeitä -muhammedilaisia, jopa sokeaan fanatismiin saakka, kuten uuden uskonnon -taisteleva luonne ja sen tunnustajain pieni sivistysmäärä edellyttivät. -Välimeren rantaseuduissa uskonnollinen suvaitsemattomuus tosin oli -yhdeksännentoista vuosisadan alussa jo jonkun verran lauhtunut, -ainakin niissä satamakaupungeissa, jotka tekivät Euroopan kanssa -kauppaa, mutta sisämaassa se oli säilynyt täydessä hurjuudessaan, jonka -vuoksi turvattoman eurooppalaisen oli — ja on vielä tänä päivänäkin — -ylenmäärin vaarallista siellä matkustaa. Halu päästä Euroopan kanssa -kauppaa tekemään ja osalliseksi sen keksinnöistä ja tuotteista muutti -kuitenkin silloin tällöin Sudaninkin ruhtinaitten mielen, niin että -matkat heidän maihinsa kävivät mahdollisiksi, vaikkapa moni matkustaja -saikin hengellään maksaa rohkeutensa. Euroopassa vallitsi silloin -vielä liioitellut käsitykset näiden maailmasta erotettujen maitten -rikkaudesta ja viljelyksestä. Vaikka nämä käsitykset osoittautuivatkin -vääriksi, niin tuli kuitenkin todetuksi se, että niissä on säilynyt -jäännöksiä sangen vanhasta kulttuurista, joka osaksi ulottunee vanhan -Egyptin aikoihin saakka. - - - - -Englantilaisia retkiä Saharaan ja Sudaniin. - - -Eurooppa ei tosin ollut aivan vailla tietoja vanhan Libyan sisäosista, -sillä keskiajalla ja uudella ajalla olivat useat arabialaiset -matkustajat julkaisseet niistä laajoja matkakertomuksia, mutta ei -ainoakaan länsimainen matkustaja ollut vielä omin silmin nähnyt näitä -maita, joita sen vuoksi verhosi tarun hämärä. Ennen sitä suurta -retkikuntaa, jonka Englannin hallitus v. 1822 lähetti Saharan poikki -sisimpään Sudaniin, Tshad järven rannoille, on meidän kuitenkin -mainittava eräitä vähempään jääneitä yrityksiä. - - - -Hornemann. - - -Mungo Parkin molempien matkojen väliajalla lähti saksalainen Friedrich -Hornemann Lontoon Afrikan-yhdistyksen toimesta Libyan sisäosiin. Hän -opiskeli sitä varten arabiaa, samoin kuin myöhemmin Wallin, antoi -ympärileikata itsensä ja lähti sitten Egyptistä muhammedilaiseksi -puettuna yrittämään Libyan erämaan kautta Sudaniin ja Nigerin -rannoille. Jo Kairossa hänet tosin vangittiin, mutta kun Napoleon -Bonaparte samaan aikaan (1797) valloitti tämän kaupungin, pääsi -Hornemann vapaaksi. Vasta seuraavana vuonna hän kuitenkin saattoi -liittyä Fessaniin matkaavaan karavaaniin. Siuahin keitaassa hän -näki Jupiter Ammonin muinoin kuulun temppelin raunioita. Karavaanin -jo lähdettyä Siuahista lähti keitaasta sitä takaa-ajamaan paljon -aseellista väkeä, joka vaati haltuunsa Hornemannia ja hänen -palvelijaansa, väittäen heitä kristityiksi. Mutta Hornemann otti -esiin koraanin ja luki sitä niin sujuvasti, että se herätti yleistä -ihmetystä, ja lopulta hän kehoitti läsnäolevia rupeamaan kanssaan -väittelemään uskon asioista. Rohkeilla valeillaan hän pelastui. -Seuraava keidas oli Audjila, jonka Herodotos mainitsee, samoin kuin -Siuahinkin (vert. I, s. 78). Tie kulki sitten kammottavan vuorimaan -poikki, joka ensinnä oli synkkää mustaa kiveä ja sitten valkoista -kalkkikiveä, ja siitä päästyään karavaani tuli Fessanin ensimmäiseen -keitaaseen. Mursukissa se otettiin vastaan suurella riemulla ja -juhlilla ja sulttaani itse oli tullut kaupunkinsa ulkopuolelle -sitä tervehtimään. Mursuk oli tärkeä kauppapaikka, johon saapui -karavaaneja Egyptistä, Tripoliista, Marokosta ja Sudanista. Hornemann -keräsi paljon tietoja laajoista maista, mutta Timbuktusta, joka oli -hänen matkansa varsinainen päämäärä, ei paljoa tiedetty, koska se -teki kauppaa etupäässä Marokon kanssa. Nigerin sanottiin virtaavan -itää kohti, kunnes se laski Niiliin. Tästä päättäen saivat siis -vanhan ajan maantieteilijät väärät tietonsa Niilin lähteistä Saharan -asukkailta (vert. I, s. 77). Käytyään Tripoliissa lähettämässä -kirjeitä kotimaahansa Hornemann jatkoi matkaa kauemmaksi etelään ja -varsinkin länttä kohti. Mutta sen koommin ei häneltä itseltään saatu -mitään varmaa viestiä. Arabialaiset kauppiaat kertoivat, että »Jussuf» -oli nähty siellä ja siellä hyvässä voinnissa ja että rahvas häntä -kunnioitti pyhänä marabuuttina, ja viimeisten tietojen mukaan hän oli -saapunut Nigerin rannoille saakka, jossa kansa häntä kohteli hyvin, -mutta siellä hän oli sairastunut ja kuollut. Muuan nuori mies oli -sitten esiintynyt ja väittänyt itseään hänen pojakseen, mutta tuskinpa -tämä oli totta. - - - -Tuckeyn onneton retki Kongolle. - - -V. 1816 Englannista lähetettiin kaksi suurta ja hyvin varustettua -retkikuntaa Nigeriä tutkimaan. Kuvaavaa on, että toinen lähti Kongon -suuhun, jota luultiin Nigerin suuksi, noustakseen sieltä jokea, kunnes -keskivälillä kohtaisi toisen retkikunnan, joka samaan aikaan lähti -Nigerin latvoille samoja teitä kuin Mungo Park. Näistä yrityksistä -odotettiin suuria, mutta harvoin on minkään retkikunnan osaksi tullut -surkeampi kohtalo kuin kapteeni Tuckeyn Kongolle johtaman. Tuckeylla, -joka oli etevä upseeri ja maantieteilijä, oli mukanaan puolensataa -eurooppalaista, näitten joukossa paljon tiedemiehiäkin. Retkikunta -saapui Kongon suulle kesällä v. 1816 ja lähti Bomasta veneillä -jokea nousemaan. Jellalan kosket tekivät ensimmäisen tenän, mutta -ne voitettiin ja matka näytti edistyvän jotenkin ripeästi. Mutta -sitten alkoi kuume tehdä tuhojaan, miehiä kuoli niin taajaan, johtaja -itsekin, ettei jäänyt jäljelle ainoatakaan tiedemiestä, eikä lopulta -ollut muuta neuvoa kuin kääntyä takaisin, pääsemättä edes koskien -päälle. Retkikunnan riutuneet tähteet pelastuivat Bomaan ja palasivat -kotimaahan. - -Yhtä huonosti kävi sille joukolle, joka Gambian laaksosta yritti -tunkeutua Nigerin latvoille majuri Peddien johdolla. Kolme johtajaa -menetettyään retkikunnan täytyi palata takaisin, ennenkuin se edes oli -vedenjakajalle päässyt. - - - -Oudneyn, Clappertonin ja Denhamin retki Bornuun. - - -Englannin hallitus ei kuitenkaan heittänyt Afrikan sisäosien -tutkimista. Se varusti suuren retkikunnan, joka t:ri Walter -Oudneyn, majuri Dixon Denhamin ja kapteeni Hugh Clappertonin -johdolla maaliskuun alussa v. 1822 lähti Tripoliista tunkeutuakseen -Saharan kautta Sudaniin. Tämä retkikunta, joka oli Tripoliin -sulttaanin suojeluksen alainen ja johon kuului 13 eurooppalaista, -ei koettanut salata kansallisuuttaan eikä uskontoaan, vaan upseerit -matkustivat täysissä univormuissaan ja saivat siitä huolimatta -kulkea häiritsemättä. Mursukissa vastaanotto tosin oli huono ja -kaikenlaisilla juonilla koetettiin estää retkikuntaa jatkamasta matkaa -Bornuun, mutta majuri Denham palasi silloin Tripoliihin valittamaan -ja Englannin hallitukselle antamansa lupauksen mukaan sulttaani -nyt antoi Denhamille 200 arabialaista turvajoukoksi. Tätä joukkoa -johti älykäs ja hyväntahtoinen arabialainen kauppias, joka suuresti -tasoitti retkikunnan tietä. Mursukissa oli vastaanotto nyt sen mukaan -ruhtinaallinen. Oudney ja Clapperton olivat sillä välin tehneet retken -Ghat-maan natronijärville, joista saatiin kaupassa kulkeva epäpuhdas -sooda ynnä suuret määrät erään kärpäsen toukkia, joista valmistettiin -huonon kaviaarin tapaista särvintä. - - - -Erämaassa. - - -Tuskin olivat Mursukin muurit ja taatelilehdot hälvenneet näkyvistä, -ennenkuin armoton erämaa paahtavine helteineen ja lentävine hiekkoineen -joka puolella ympäröi karavaania. Siellä täällä tavattiin pieni -vihanta keidas, missä lähde ylläpiti alhossa vihannuutta taikka maa -hieman hitaammin laski lävitseen sadekuuron kuin erämaan hiekka. Mutta -aaltoileva hiekka ja kivinen hammada olivat valtapiirteinä niissä -seuduissa; joiden kautta karavaani kulki, ja ankarina ja vakavina -muistuttivat matkan varressa ihmisten ja eläinten luurangot, mikä kurja -kohtalo näillä taipaleilla oli ennen tullut lukemattomien osaksi — ja -saattoi tulla nytkin. Matkustajat lukivat yhtenä päivänä sadanseitsemän -ihmisolennon surulliset jäännökset ja tapasivat niitä yhdellä lähteellä -satakunnan. Missä ne olivat kurjain, tielle sortuneitten orjain luita, -jotka eivät olleet jaksaneet kulkea karavaanin mukana, missä taas -kokonaisen karavaanin, joka kaivolle tullessaan olikin tavannut sen -hiekkamyrskyn tukkimana. - -Etelämmässä kaivoja alkoi olla yhä harvemmassa, taatelipuita ja -keitaita samoin ja vaeltavain tibbujen ja tuaregienkin, noiden -karavaanireittien vakinaisten rosvojen, luku alkoi vähentymistään -vähentyä. Yksin petoeläimetkin, jotka niiden kanssa jakavat sen vähän, -mitä maa tuottaa, katosivat keltaisen aavikon partaalla, sateettoman -taivaan alla. Moneen päivään ei näkynyt merkkiäkään kasvullisuudesta -ja vedettömän aavikon poikki puhaltavat palavat tuulet kärvensivät, -mitä armoton aurinko ei ollut löytänyt. Matkustajat olivat niin -kurjassa kunnossa, etteivät edes saaneet puhutuksi. Kieli tarttui -kitalakeen. Kameelitkin herkesivät yksitoikkoisesta voihkinastaan, -ikäänkuin valitus täällä olisi ollut aivan tarpeeton, kun asioita -oli aivan mahdoton parantaa. Kulkea eteenpäin ja eteenpäin oli ainoa -pelastus. Hiljaisuutta rikkoivat vain silloin tällöin kavioitten alla -rusahtelevat luurangot. Vielä tuskallisempaa kuin hietikolla oli kulku -kivisellä »hammadalla». Lopulta kameelitkin uupuivat. Niitä vaipui -kaksinkymmenin tai enemmänkin maahan muutaman tunnin kuluessa. Ei -tervetullut tähtikirkas yökään viileine tuulahduksineen ollut hirmuista -vapaa, sillä näillä kuivilla aavikoilla karavaanitkin pyrkivät kuin -sudet ryöstämään toisiaan. - -Kuljettuaan Bilman keitaan ja taas toisen hieta-aavikon poikki -karavaani vuoden 1823 alussa tuli paremmille maille. Saharan poikki -oli kuljettu ja päästy vihannampaan Sudaniin. Alkoi näkyä puita, -sitten vihantia täpliä ja vähitellen tultiin seutuun, jossa tibbut -paimentelivat karjojaan. Ja yhä parantuen maa lopulta oli kuin -eurooppalaista puistomaisemaa. Lintuja liverteli varjoisissa puissa, -gaselleja kirmasi karavaanin edellä, ja vieraanvaraiset neekerit, jotka -uupuneille matkamiehille kantoivat tuoretta lihaa, maitoa ja mehukkaita -taateleita, näyttivät olevan sopusoinnussa asumansa hymyilevän maan -kanssa, aivan samoin kuin villit tuaregit ja vihaiset arabialaiset -kuin luonnostaan kuuluivat siihen kamalaan erämaahan, jonka poikki -matkustajat juuri olivat tulleet. - - - -Tshad järvi. - - -Tämän rehevyyden keskellä retkeilijät äkkiä näkivät edessään näyn, joka -heistä ensi katsannolta ehkä näytti samanlaiselta kangastukselta, joita -uupuneet vaeltajat erämaassa näkevät. Heidän edessään levisi laajan -veden pinta monine saarineen, matalat ruokoiset rannat ulpukoineen ja -virtahepoineen, ja järven pinnalla loistivat kalastajain valkoiset -purjeet. He olivat saapuneet kuululle Tshadille, jota ei siihen saakka -ainoakaan kristitty ollut nähnyt. - -Tämä järvi tunnettiin siihen saakka vain kuulopuheitten mukaan ja -käsitykset siitä olivat hyvin häälyväiset. Toiset väittivät sitä -joeksi, toiset rämeeksi, mutta retkikunta huomasi sen kalarikkaaksi -järveksi. Järven matalilla rannoilla oli tavattoman paljon karjoja -ja riistaeläimiä, sen ruovostoissa suunnattomat parvet vesilintuja. -Hyeenoja,, leijonia ja muitakin petoeläimiä oli runsaasti. Sääskien -vuoksi oleskelu järven läheisyydessä kuitenkin oli melkein -sietämätöntä. Kuivan aikana vesi väheni niin vähiin, että rannoilta -tuskin näki muuta kuin ruovostoja ja rämettä, tulvan aikana se taas -paisui niin paljon yli partaittensa, että kaikkien eläimien täytyi -paeta kauas viljeltyjä seutuja kohti, jossa petoeläimet sitten tekivät -paljon vahingoita. - -Denham matkusti myöhemmin melkein järven ympäri ja löysi monta siihen -laskevaa jokea, mutta ei sitä vastoin ensinkään siitä lähtevää. Suurin -Tshadiin laskevista joista oli Shari, joka tulee Kongon puoleiselta -vedenjakajalta. Pian selvisi, ettei mikään järveen tulevista joista -voinut olla Niger. Keskellä järveä oli saaria, joissa asui biddomahien -aivan itsenäinen kansa. Heillä sanottiin olevan tuhansia veneitä, -joilla he tekivät rannoille rosvoretkiä. Bornunkin alueita he -ryöstelivät, eikä heille voitu mitään, kun ei ollut veneitä. - - - -Bornu. - - -Ei ainoakaan eurooppalainen ollut vielä nähnyt Bornua, eikä -retkeilijöillä sen vuoksi ollut käsitystä siitä, minkälaisen -valtakunnan ja kaupungin he oikeastaan tapaisivat. He sen vuoksi -hämmästyivät, kun heitä vastaan tuli hyvin järjestetty sotajoukko, -jossa oli tuhansia ratsastavia peitsimiehiä, johtaja puettuna kypäriin -ja rautahaarniskaan. Vastaanotto oli kuitenkin hyvä ja hallitsija -osoitti englantilaisille suurta suosiollisuutta, antaen heille hyvät -asunnot ja palvelijoita. - -Bornussa vallitsi samanlainen tila kuin Japanissa shogunien aikana. -Sulttaani hallitsi vain nimellisesti, mutta piti loistavaa hovia, ja -varsinainen valta oli sheikin käsissä, joka oli aikanaan pelastanut -maan anarkiasta. Sulttaani kuitenkin otti retkikunnan itse vastaan, -istuen häkin tapaisella valtaistuimella, ympärillään hovilaisia, joilla -oli suuret tekovatsat ja paksut turbaanit, koska vatsan vahvuus ja -pään paksuus oli Bornussa muotina. Sheikkikin kutsui englantilaiset -usein puheilleen ja oli sangen tyytyväinen lahjoihin, joita nämä toivat -mukanaan. Varsinkin pelitoosa ja raketit häntä ihmetyttivät. Hän oli -saanut Fessanin sulttaanilta tykin, jolla ei kuitenkaan ollut lavettia, -mutta lavetin valmisti nyt retkikunnan kirvesmies ja Denham valoi -luoteja. Sheikki oli ylenmäärin mielissään, kun tykillä ammuttiin, ja -arveli, että kyllä bagirmilaiset nyt saisivat hyppiä. - -Bornun pääkaupunki oli siihen aikaan Kuka, mutta se oli vasta nuori -kaupunki. Vanha pääkaupunki oli Birni eli Gambaru, jonka fulbet v. 1809 -olivat hävittäneet. Kuka oli lähellä Tshadin rantaa. Asukkaat tuntuivat -verraten sivistyneiltä. Kaupungissa pidettiin joka viikko markkinat, -joille joskus saattoi tulla satakintuhatta ihmistä vaihtamaan maansa -tuotteita Manchesterin pumpulikankaihin, Saksin punaiseen verkaan, -kaksipiippuisiin rihloihin, raakasilkkiin, Sheffieldin partaveitsiin. -Kiinan teehen ja Länsi-Intian sokeriin, Nürnbergin leikkikaluihin tai -Lontoossa ja Marseillessa valmistettuun paperiin. Oppineitakin tässä -omituisessa maassa oli, ja he tutkivat Aristotelesta ja Platonia -arabiankielisistä käännöksistä. Nämä kirjat, jotka tulivat, samoin -kuin kaikki muutkin tavarat, Tripoliista suurta karavaanitietä, olivat -epäilemättä jäljennöksiä Espanjan maurilaisille kuninkaille aikanaan -tehdyistä käännöksistä. Tripoliista tuotiin vielä, samoin kuin Leo -Afrikanuksen aikoina, verkoja, keltaisia tohveleita ja kauniisti -kirjoitettuja koraaneja. Tripoliin vaikutusvalta hengellisissä asioissa -oli niin suuri, että mutkikkaat lakikysymykset — ylin laki oli koraanin -kirjain — usein annettiin Tripoliin ulemain eli pyhäin kirjain -oppineitten ratkaistaviksi. - - - -Orjastusretki. - - -Bornusta lähetettiin samaan aikaan retkikunta orjia hankkimaan, ja -sen mukaan lähtivät arabialaiset, jotka olivat englantilaisia tänne -saattaneet, he kun eivät tahtoneet aivan tyhjin käsin palata takaisin -Tripoliiseen. Denham sai luvan lähteä mukaan tälle rosvoretkelle, -vaikka hänen toverinsa sitä vastustivat. Sheikki antoi hänelle -palvelijaksi Maramay nimisen orjan, kieltäen tätä koskaan jättämästä -herraansa. Sotaretki tehtiin vuoristossa asuvia fulbeja vastaan. -Retken johtaja, neekeri Barka Gana, joka oli kiihkeä muhammedilainen, -kuten Bornussa kaikkikin, koetti matkalla taivuttaa majori Denhamin -muhammedin uskoon. Välillä yhtyi orjastajain sotajoukkoon 1000 Shoan -arabialaista; kaikki ratsain, ja myöhemmin Mandaran sulttaani, tuoden -500 komeasti puettua ratsumiestä, joitten joukossa varsinkin hänen 30 -poikaansa olivat muita huomattavammat. Heillä oli silkkiset vaatteet ja -hevosten selässä satulan alla leopardin ja leijonan nahkoja. - -Arabialaiset olisivat mieluummin taistelleet pakanallisia neekereitä -vastaan, mutta sheikki vei heidät vihollisiaan fulbeja vastaan. -Kamalassa kuumuudessa suoritetun marssin jälkeen retkikunta nousi -vuoristoon, jossa oli erinomaisen ihania maisemia ja niin suuria -apinanleipäpuita, että ne oksillaan varjostivat puolen tynnörinalan -maata kukin, ja sitä paitsi verrattomia mangopuita ja valtavia -viikunapuita ja näitten välillä köynnöksiä. Eräässä vuorenrotkossa -olivat fulbet vastassa. Arabialaiset tekivät hyökkäyksen, mutta -fulbet voittivat heidät, kun muu sotajoukko ei hyökkäystä tukenut, ja -pian olivat sekä arabialaiset että Bornun sulttaanin joukot hurjassa -paossa, fulbet takaa-ajaen. Arabialaisten päällikkö Bu Khalum sai -myrkytetystä nuolesta surmansa, Barka Gana ratsasti kolme hevosta -näännyksiin pakoretkellään, ja majuri Denham haavoittui, ryöstettiin -aivan paljaaksi ja olisi saanut surmansa, elleivät fulbet olisi niin -kiihkeästi saaliista riidelleet, että hän pääsi pakenemaan. Denham -juoksi minkä pääsi siihen suuntaan, jonne muutkin pakolaiset, mutta -kun hän jo oli saanut monta keihään haavaa, jotka vuotivat verta, -lähestyivät takaa-ajajat nopeaan. Hän pääsi tosin pensaikkoon, jossa -oat surkeasti repivät hänen paljaita ruumiinosiaan, mutta olisi -epäilemättä joutunut takaa-ajajainsa käsiin, ellei samalla olisi -tullut vastaan rotkon pohjalla juokseva vuoripuro. »Voimani olivat -melkein lopen uupuneet», hän kertoo, »ja tartuin rotkon yli nuokkuvan -suuren puun oksaan, laskeakseni itseni alas veteen, rannat kun olivat -äkkijyrkät. Samassa käteni alta, oksan taipuessa painoni alla, nousi -suuri »liffa», tämän maan vaarallisin käärme, ja kohotti päänsä -ikäänkuin purrakseen. Kauhun valtaamana menetin hetkiseksi tajuni. Oksa -pääsi käsistäni ja suistuin suin päin veteen. Tämä ryöpsähdys elvytti -minut jälleen ja kolmella uimaliikkeellä pääsin toiselle rannalle, -jolle suurella vaivalla kiipesin, ja vasta sitten tunsin olevani -turvassa.» - -Pian hän taas saavutti joukkonsa, jota yhä ajettiin takaa kiivaasti. -Maramay pelasti hänet, otti hänet ensin oman hevosensa selkään, hoiti -häntä, hankki hänelle sitten toisen hevosen ja esti Barka Ganan katalan -aikomuksen jättää »kristityn koiran» kuolemaan. Kun pakenevat olivat -saapuneet Bornun alueelle, antoi yksi Denhamille paidan, toinen housut -ja Maramay hankki hänelle ruokaa, vaikka siitä oli suuri puute. - -Denham lähti kuitenkin Oudneyn keralla vielä toisellekin sotaretkelle, -joka tehtiin munga kansaa vastaan. Tätä oli kuritettava siitä, että -se oli murhannut 120 arabialaista — nähtävästi orjastajia — ja -rosvoillut rajalla. Mungat voitettiinkin, kuritettiin ja saivat sitten -armahduksen. Matkalla Denham näki Bornun vanhan pääkaupungin rauniot, -jotka olivat sangen laajat. Vanhassa pääkaupungissa, joka vasta muutama -vuosikymmen takaperin oli hävitetty, oli asunut parisataatuhatta -asukasta. Hän näki myös entisen sulttaanin palatsit, jotka -moskeijoineen muodostivat sangen mahtavan rakennusryhmän. Parhaiten -rakennettu Bornun kaupungeista oli Gambaru, joka oli sheikin suosituin -asuinpaikka. Se oli, kuten kaikkikin Bornun kaupungit, ympäröity -kovista punaisista tiilistä tehdyillä vahvoilla ja korkeilla muureilla. - -Bornu oli melkoinen valtakunta. Paljon viljeltiin maata ja monenlaisia -tuotteita siitä saatiin, mutta vielä tärkeämpi elinkeino oli -karjanhoito. Orjat olivat tärkein kauppatavara. Väestö oli sangen -sekavaa. Pääaines oli neekereitä, mutta suurin vaikutusvalta oli -arabialaisilla, jotka olivat maahan tuoneet uskonnon ja sen mitä siellä -oli sivistystä. Arabialaiset omistivat erinomaisen hyviä ja suuria -karjoja. Sitäpaitsi oli maassa tuaregeja ja tibbuja. Englantilaisten -mielestä Bornussa oltiin vielä uskonkiihkoisempia kuin arabialaisten -kesken. Oikeudenhoito oli jotenkin hyvä, rangaistukset ankaranlaisia, -mutta usein käytettiin lempeyttäkin. - -Bornun kaakkoispuolella oli Bagirmi niminen valtakunta, jonka kanssa -Bornu usein kävi sotaa, ja länsipuolella haussa-valtakunnat, joista -jo Mungo Park oli kuullut. Niistä Sokoto oli mahtavin, siihen aikaan -fulbein perustaman valtakunnan pääkaupunki. Sinne englantilaiset -lähtivät Bornusta lopulla vuotta 1823. He olivat sadeaikana Kukassa -sairastuneet ankaraan kuumeeseen ja tähän vedoten Oudney sai sheikin -mielisuosiolla sallimaan heidän lähtönsä, paikanmuutoksen kun -toivottiin virkistävän sairaita. Matkalla Oudney, joka oli retkikunnan -ainoa tiedemies, kuumeeseen kuoli. Clapperton jatkoi kuitenkin yksin -matkaa. - - - -Sokoto. - - -Sokotossa hallitsi Bello niminen fulbe-sulttaani, jonka maa oli -taajemmin asuttu, vaihtelevaisempi ja paremmin viljelty kuin Bornu. -Kyliä oli taajassa ja toisin paikoin oli teiden vieressä vaimoja -myymässä matkustaville ruokatavaroita. Maa oli hyvin viljelty, vaikk'ei -auraa tunnettukaan, teollisuus edistynyttä, karja hyvää ja maidosta -valmistettiin oivallista voita. Hyviä puuvillakankaita kudottiin ja -indigovärjäys oli yleistä. Kauppa oli melkoinen. - -Kano oli suuri kaupunki ja sinne saapui kauppiaita ja tavaroita Afrikan -kaikista osista. Puodit olivat bambusta rakennetut ja kaupungin sheikki -antoi niitä vuokralle kuin markkinatontteja. Niissä myytiin veitsiä, -kahveleita, paperia, lankaa, nappeja, puuvillateoksia, silkkiä, -miekkoja, lihaa, heiniä, olkia, viljaa. Erityisessä kaupunginosassa -myytiin kaikenlaista karjaa, ja taas eri paikoissa saviastioita, -indigoa, vihanneksia ja hedelmiä. Tietysti oli eri orjamarkkinatkin. -Kauppa oli tarkkaan järjestetty, ettei voitu harjoittaa petosta, -taivasalla oli liesiä, joissa markkinoilla kävijät saattoivat -ruokansa valmistaa. Yleisöä pitivät hyvällä tuulella soittoniekat, -jotka soittivat rummuilla, huiluilla ja kitaroilla. Miekat, joita -täällä myytiin, tuotiin Maltasta. Ne olivat samaa mallia kuin Maltan -ritariston aikanaan käyttämät. Clapperton osti varsin kohtuullisella -hinnalla englantilaisen sateenvarjonkin, joka oli tullut Tripoliin -kautta. Yleensä oli hämmästyttävää, kuinka paljon täällä oli -eurooppalaisia tavaroita. Yleinen maksunväline oli kaurisimpukka, -samoin kuin kauempana lännessäkin; Bornussa sitä vastoin maksettiin -pumpulikankaalla. Asukkaitten rakennukset olivat savesta, usein -kahdenkertaiset ja yleensä paremmat kuin Bornussa. Moskeijoista toiset -olivat verraten suuria. Kanosta matka kulki edelleen pääkaupunkiin -Sokotoon. Sokoto oli suurin kaupunki, mitä Clapperton mielestään oli -Afrikassa nähnyt. Talot olivat katujen kahden puolen ja koko kaupungin -ympärille oli hiljakkoin rakennettu muuri, jossa oli 12 porttia. Valta -oli siihen aikaan fulbein käsissä, jotka olivat maan valloittaneet -sulttaani Bellon isän aikana. - - - -Sulttaani Bello. - - -Sulttaani Bello oli englantilaisille suosiollinen, lähettäen -suuren ratsumiesjoukon heitä vastaan. Hän oli keski-ikäinen mies, -kasvonpiirteet eurooppalaiset. Hän ei ollut vain sotilas ja valtiomies, -vaan myös oppinut ja mielenlaadultaan ja ajatustavaltaan jalo. Muun -muassa hän oli kirjoittanut kirjan Afrikan historiasta ja maantiedosta. -Clappertonia hän kohteli erinomaisen ystävällisesti ja uteli häneltä -suurella mielenkiinnolla Euroopan asioita. Hän tunsi vanhoja -kristittyjä uskonlahkojakin ja tiedusteli Clappertonilta, oliko tämä -nestoriolainen, vaiko sosiniaani. Sulttaani sitten tuotti nähtäväksi -kirjoja, joita Denham oli menettänyt tappelussa fulbeja vastaan, ja -kysyi, mitä Denham oli sillä retkellä tehnyt. Clapperton vastasi, että -hän oli vain hankkinut tietoja maasta ja kansasta. Clappertonin tuomat -lahjat ilahuttivat sulttaania suuresti, varsinkin kompassi, koska hän -siitä tiesi, mihin suuntaan kääntyä rukoillessaan. Sekstantti myös -herätti hänen mielenkiintoaan, ja taivaanpallosta hän paikalla tunsi -kaikki eläinradan tähdistöt. - -Clapperton olisi mielellään matkustanut edelleen Nigerille, mutta -arabialaiset kauppiaat juonivat häntä vastaan, ja pian hän huomasi, -että siihen suuntaan oli suotta pyrkiä. Hän sen vuoksi päätti palata -Bornuun ja lupasi lähtiessään, että Englannin kuningas lähettäisi -Sokoton sulttaanille pari tykkiä ampumatarpeineen ja raketteja, -kun tämä hävittäisi orjakaupan ja rupeisi käymään kauppaa Afrikan -länsirannalle. Sulttaani lupasi suojella kauppiaita ja tiedemiehiä, -jotka hänen maahansa tulisivat, ja antoi Clappertonille kirjeen -vietäväksi Englannin kuninkaalle, ynnä Nigeristä piirtämänsä kartan. - -Clapperton palasi sitten Kukaan, jonne hänen poissa ollessaan oli -erämaan poikki saapunut Toole niminen vänrikki, tuoden retkikunnalle -rahoja. Denham ja Toole olivat sitten tehneet retken Sharin jokivarteen -ja siellä tutustuneet loggu-kansaan, jota hallitsi oma sulttaani. -Heidän täytyi kuitenkin kiireesti palata, kun Bagirmin sulttaani alkoi -sodan. Paluumatkalla nuori Toole kuoli. Bornun sotaväki sai Bagirmin -sulttaanin armeijasta loistavan, vaikka verisen voiton. Toukokuussa -1824 retkikunta jälleen sai kotimaasta lähetyksen, varsinkin sheikille -lahjoja, joita toi Tyrwhit niminen mies. Hänet jätettiin Bornuun -konsuliksi, mutta hänkään ei kauaa elänyt, vaan kuoli kuumeeseen. - -Ennen paluumatkaa majuri Denham vielä Barka Ganan lähtiessä kurittamaan -kapinallisia päälliköitä käytti tilaisuutta tutkiakseen Tshad järven -itäpuolisia seutuja, jossa dugganah arabialaiset asuivat nahkateltoissa -ja elivät melkein yksinomaan karjantuotteilla. Saharan poikki -matkustettuaan retkikunta tammikuussa 1825 palasi Tripoliihin, jossa -pasha otti sen mitä parhaiten vastaan. - -Tämän matkan kautta oli tie Sudaniin ensi kerran avattu ja' saatu -tietoja sen sisäosien melkoisista valtakunnista, Bornusta ja -Sokotosta; joissa ei ennen kukaan eurooppalainen ollut käynyt. Oli -myös saatu käsitys siitä mahdista, jonka muhammedilaisuus oli Afrikan -sisäosissakin saanut ja jolla oli monta hyvääkin vaikutusta, vaikka -se suosikin orjuutta ja levitti vihaa kristittyjä vastaan. Denham -lähetettiin sitten Fernando Po saarelle maaherraksi, mutta kuoli siellä -jo muutaman vuoden kuluttua. Clapperton palasi Afrikkaan. - - - - -Clapperton Nigerin alijuoksulla. - - -Clapperton ei voinut unohtaa, että hän oli päässyt vain muutaman -päivämatkan päähän Nigeristä ja että hänen niin läheltä oli täytynyt -kääntyä takaisin tätä kuulua jokea näkemättä. Hän halusi päästä -sinne takaisin ja Englannin hallitus varusti hänelle matkueen. Kaksi -kuukautta kotiintulonsa jälkeen, elokuussa 1825, Clapperton jo oli -uudelleen matkalla, purjehtien tällä kerralla Nigerin suistamon -länsipuolella olevaan Benin-mutkaan, josta hän aikoi tunkeutua -Sokotoon. Eräs toinen retkikunta pyrki Dahomein kautta Nigerin -keskijuoksulle, mutta sen oli Dahomeista palattava takaisin johtajansa -murhan jälkeen. - -Tuskin oli Clapperton kolmen eurooppalaisen toverinsa keralla maihin -päässyt, ennenkuin joka mies sairastui malariaan yhden yön taivas'alla -vietettyään. Kaksi kuoli, ja ainoastaan Clapperton itse palvelijansa -Landerin kanssa jäi eloon matkaa jatkamaan. - - - -Joruba. - - -Hän tuli nyt ensinnä Joruba nimiseen maahan, joka oli rikasta ja -hyvin viljeltyä. Vaikka se oli vain parinsadan kilometrin päässä -rannikosta, kävi sen koko kauppa arabialaisten välityksellä pohjoista -kohti. Asukkaat olivat neekereiksi jotenkin vaaleita ja monessa -suhteessa edistyneitä. Heidän maansa oli silloin vielä itsenäinen, -mutta myöhemmin fulbet valloittivat sen ja toivat asukkaille muhammedin -uskon. Jorubassa vastaanotto oli mitä parasta. Valkoista miestä -pidettiin korkeampana olentona, jonka edessä miehet ottivat lakin -päästään ja naiset lankesivat polvilleen ja monessa paikassa hänen -kunniakseen juhlittiin vuorokaudet umpeensa. Pääkaupungissa Ojossa -varsinkin oltiin ystävällisiä ja lukemattomia ihmisiä kokoontui -valkoisia näkemään. Matkalla Clapperton oli kulkenut korkeahkon -vuorimaan poikki, joka kuitenkin oli hyvin viljelty, mutta Ojo oli -suurella lakeudella. Semmoiset kamalat ihmisuhrit, joita Dahomeissa -ja Ashantissa toimeen pantiin, olivat Jorubassa tuntemattomat. -Jorubalaiset harrastivat suuressa määrin laulua, he lauloivat kesken -työtäänkin ja jättivät matkustajiin tyytyväisyyden vaikutuksen. -Hauskoja näytelmiäkin he panivat toimeen. Mutta Ojon hallitsija olisi -pitänyt valkoiset niin mielellään luonaan, ettei tahtonut heitä -poiskaan laskea. - -Vielä enemmän vastusta oli erään arabialaisen leskestä, neljänkymmenen -vuoden ikäisestä neekerieukosta, joka välttämättä tahtoi saada -Clappertonin miehekseen — tai hänen palvelijansa Landerin, kun -Clapperton ei suostunut. Leski oli äärettömän rikas, hänellä oli -tuhannen orjaa, jonka vuoksi hän jo oli kuningastakin vastaan -kapinoinut, vaikka kauneutensa — hän oli suunnattoman lihava — ja -rikkautensa vuoksi olikin päässyt aivan vähällä rangaistuksella. - -Jorubalaiset olivat uutteria maanviljelijöitä, mutta karjaa heillä oli -vähän ja maitoa sen vuoksi oli vaikea saada. Vastasyntyneet lapset -äitinsä keralla sen vuoksi lähetettiin takaisin vanhempainsa kotiin -pariksi kolmeksi vuodeksi, jotta lapsi sai rauhassa kasvaa, ja isä otti -toisen vaimon. Seuraus tästä oli, että vaimoja tarvittiin enemmän kuin -maa tuotti, jonka vuoksi heimojen tapana oli ryöstellä niitä toisiltaan. - -Karttaen edessä päin huhun mukaan raivoavaa sotaa Clapperton sitten -teki kierroksen ja pyrki pohjoisempaa reittiä Nigerille. - - - -Mungo Parkin muisto. - - -Bussan koskien luona, lähellä sitä paikkaa, jossa Mungo Park oli -surmansa saanut, hän yhdytti tämän joen. Niillä mailla, jossa murha -oli tapahtunut, oli sen jälkeen kamala kulkutauti alkanut liikkua, ja -rahvas oli huomaavinaan, että se oli tuhonnut varsinkin niitä, jotka -olivat Mungo Parkin omaisuuden ryöstäneet ja sen keskenään jakaneet. -Ja siitä he pelästyivät niin, että nyt kaikin tavoin varoitettiin -tekemästä valkoisille pahaa. - -Clapperton kulki Nigerin yli ja tuli Nyffe maahan, jossa saakka Bornun -kauppiaitten oli tapana käydä, mutta ei sen edempänä. Muhammedin usko -tosin oli vallitseva, mutta englantilaiset eivät voineet huomata -minkäänlaista vihaa kristittyjä kohtaan. - -Vihdoin Clapperton saapui Sokotoon, mutta sulttaani Bello oli -joutunut sotaan Bornun kanssa, eikä nyt ottanut Clappertonia -ensinkään suosiollisesti vastaan, koska hän luuli tämän tulleen hänen -valtakuntaansa kukistamaan, samoin kuin englantilaiset hänen kuulemansa -mukaan olivat tehneet Intiassa ja muuallakin — ja niinkuin tosiaan -myöhemmin kävi Sokotossakin. Tämä uutinen teki tyhjäksi Clappertonin -toiveet, että hän saisi avatuksi uuden kauppatien rannikolta -sisämaahan, ja se koski hänen terveyteensä, joka jo kauan oli ollut -huono. Lander hoiti häntä huolellisesti ja hellällä ystävyydellä, mutta -Clapperton riutui, kunnes heitti henkensä, jätettyään matkan jatkamisen -Landerin huoleksi. - -Bello sulttaani näytti nyt katuvan tylyyttään ja osoitti enemmän -ystävyyttä Landeria kohtaan, antaen hänelle muun muassa varoja, joilla -hän pääsi palaamaan rannikolle. Matka kävi samain seutujen kautta kuin -menomatkakin, koska Bello ei tahtonut päästää Landeriakaan Nigeriä -laskemaan, ja kaikkialla asukkaat osanotolla tiedustelivat hänen -»isänsä» kohtaloa ja osoittivat suruaan kuolemantapauksen kuullessaan. - - - -Lander. - - -Joruban hallitsija oli uudelleen pannut yllä mainitun lesken -vankeuteen, Landerin tulosta kuultuaan, mutta vankeudestaan kaunotar -joka päivä lähetti Landerin luo orjan lahjoja tuomaan ja joka ilta -sanantuoja lauloi Landerille emäntänsä ylistystä. Kun Lander kuitenkin -lähti pois näistä rakkauden osoituksista heltymättä, lähetti leski -hänen peräänsä sanantuojan, joka pyysi häntä toimittamaan hänelle -jonkun toisen valkoisen miehen puolisoksi. Yhdessä he sitten -kukistaisivat valtaistuimelta kehnon vanhan sulttaanin, joka oli häntä, -leskeä, niin pahoin kohdellut. - -Badagrissa merenrannalla paikkakunnan kuningas luovutti Landerille -kahdenkertaisen majansa asunnoksi, mutta sikäläiset portugalilaiset -taas, jotka harjoittivat orjakauppaa ja vihasivat englantilaisia siitä, -että he tätä kauppaa vainosivat, koettivat kaikin tavoin vahingoittaa -Landeria, jopa kehoittaen kuningasta murhaamaan hänet, koska hän muka -oli englantilaisten vakooja, joka muutoin opastaisi maanmiehensä -Badagriin tekemään kaikki orjikseen. He koettivat pakottaa Landeria -myymään kolme uskollista saattajaansa orjaksi, kieltäen häneltä -kaiken avun ruokatavarain hankkimiseksi. Kun ei tästäkään ollut apua, -uskottelivat portugalilaiset orjakauppiaat kuninkaalle, että Lander -muka väijyi hänen henkeänsä, ja Lander määrättiin juomaan myrkkymaljan: -jos hän juoman kesti, oli hän syytön, jos taas kuoli, kuten -tavallisesti tapahtui, pidettiin tätä syyllisyyden merkkinä. Syystä tai -toisesta, ehkä juoman valmistaneen poppamiehen suosiosta, Lander kesti -juoman, ja tämä kaupungin asukkaiden silmissä siihen määrään kohotti -hänen arvoaan, että häntä pidettiin melkein pyhänä ja kaikki riensivät -hänelle lahjoja tuomaan. - -Mutta portugalilaisiin ei tämä jumalantuomio vaikuttanut muuta, -kuin että he kävivät kahta häijymmiksi. He häväisivät Landeria joka -tavalla ja koettivat murhata hänet, joka ei olisikaan ollut vaikeata -kaupungissa, jossa kuningas itse vähäpätöisimmästäkin syystä murhasi -alamaisiaan —'kerrankin Landerin nähden kahdeksan vaimoaan, jotka -olivat liian vapaasti lausuneet hänelle ajatuksensa. Murhaa tuskin -pidettiin rikoksena, orjan murhaa ei edes moitittavana tekona. Aina -kun orjamarkkinat olivat huonot — esim. brittiläisen risteilijän -estäessä elävän tavaran viennin — vähensi kuningas varastoaan siten, -että valitsi pois vanhat ja sairaat ja heitti ne virtaan, koska ne -»söivät oman päänsä». Sama kohtalo tuli kauppiaitten hylkäämäin orjain -osaksi, ellei heitä juhlallisesti kiduttaen uhrattu, kuten Dahomeissa. -Fetishimaja oli koristettu näiden uhrien pääkalloilla ja fetishipuun -ympärillä, jossa teurastus tapahtui, oli alati ruumisten löyhkää ja -korpit tappelivat jäännöksistä. Oksissa häälyi luurankoja, mitkä -enemmän, mitkä vähemmän rappeutuneita, ja maassa oli vahvalta kalloja -ja luita. Samanlaiset näyt kohtasivat 'siihen aikaan tämän rannikon -kaikissakin alkuasukaskaupungeissa. - -Lander oli lopulta vähällä lähteä matkaan espanjalaisella -merirosvolaivalla, jossa hän varmaan olisi menettänyt vähät tavaransa -ja henkensäkin päälle päätteeksi, mutta pelastui kuitenkin viime -hetkessä englantilaiseen sotalaivaan, jolla hän palasi kotimaahansa. - - - - -Lander löytää Nigerin suun. - - -Clappertonin viimeisen matkan kautta oli käynyt todenmukaiseksi, -että Niger laski Guinean lahteen, ratkaistava vain oli, mikä tähän -lahteen laskevista joista oli sen suu. Tämän pulman selvittäminen -annettiin Richard Landerin toimeksi, koska hän oli edellisellä matkalla -osoittanut niin paljon todellista kykyä. Sangen niukka oli kuitenkin -se kannatus, jota Englannin hallitus retkelle antoi, eikä Landerin -veli, joka lähti mukaan vapaaehtoisena, saanut mitään. Mutta vaikka -tämä retkikunta oli niin huonosti varustettu, olivat sen tulokset sitä -huomattavammat. - -Tammikuussa 1830 Lander veljensä kera lähti Portsmouthista ilman -muita koneita kuin kompassi ja kaksi lämpömittaria — jotka nekin -matkalla tuhoutuivat — ja maaliskuun lopulla alkoi matkansa ylämaahan -Laos-rannalta, samasta Badagrista, josta Clappertonkin oli lähtenyt. -Matka piti jälleen Joruba maan kautta ja päälliköt ottivat retkikunnan -nytkin hyvin vastaan, vaikk'ei se voinutkaan antaa suuria lahjoja. -Bussassa Lander sai kerätyksi useita Parkin tavaroita, mutta Parkin -päiväkirjaa hän ei löytänyt. Syyskuussa veljekset, jotka olivat -vaihtaneet molemmat hevosensa veneeseen, sitten lähtivät jokea -laskemaan, vuokrattuaan vielä toisen veneen avuksi. - -Niger oli Bussan alapuolella alussa kapea ja vuolas, kahden puolen -liuskekallioita, joiden välitse joki kierteli. Rannoilla oli -juhlallisia puita, jotka maisemille antoivat erikoisen sulon, kylät -ja viljapellot taas ilmaisivat asukkaitten uutteruutta. Rahvas otti -molemmat matkustajat kaikkialla vieraanvaraisesti vastaan, rukoili -heille onnellista matkaa ja varusti heille hyvät eväät. Kivistä, -kallioista ja vedenalaisista luodoista oli sitä vastoin sitä enemmän -vastusta ja niitä piti alinomaa varoa. Vuorimaisemat kuitenkin pian -loppuivat ja veljekset tulivat Nupe maahan. Niger siellä levisi ja -kääntyi itää kohti, virraten matalan hietakivitasangon halki jyrkkäin -törmäin välissä. Tämä seutu oli harvaan asuttua, koska Niger tulvillaan -ollessaan peittää koko laakson, muuttaen sen järveksi. Alempana joki -uudelleen kapeni ja kääntyi etelää kohti, vastaanottaen vasemmalta -puolelta suuren Benuen, jonka virtaus oli niin heikko, että veljekset -nousivat sitä vähän matkaa, ennenkuin huomasivat sen Nigeriin laskevan. - -Niger juoksi sitten kapeassa rotkolaaksossa kauniin vuoriston poikki, -kahden puolen rannoillaan korkeita kukkuloita ja pöytämävuoria. Uoma -oli täynnään luotoja ja kallioita, jotka kohottivat veden aaltoihin -ja väkeviin pyörteihin. Tästä luonnon portista päästyään joki jälleen -levisi majesteettisiksi oikeiksi, joilla troopillinen aurinko paahtoi -täydellä terällään. Vuoret vaimenivat loiviksi maanaalloiksi ja nämä -vuorostaan rannattomaksi tasaiseksi lakeudeksi, joka vain vähän kohosi -joen pintaa korkeammaksi. Kuta kauemmaksi veljekset kulkivat, sitä -rehevämmäksi kasvullisuus kävi, kunnes troopillinen aarniometsä koko -juhlallisuudessaan ympäröi matkustajia. Eivät milloinkaan ennen he -olleet nähneet niin valtavia puita, niin rehevää pensaikkoa, niin -taajassa kaikenlaisia köynnöskasveja. - -Sieltä täältä pilkoitti aarniometsän tummasta kainalosta nuokkuvien -palmujen koristamia sieviä kyliä. Majain edustalla vetelehti melkein -alastomia alkuasukkaita, viettäen joutoaikaansa laiskuudessa, -kuten luomisen herroille sopikin. Joessa pulikoi alastomia lapsia -ja naiset häärivät kotiaskareissaan. Toisin paikoin oli ryhdytty -taisteluun rehevyyttä vastaan ja metsään raivattu pieniä peltotilkkuja -jamsin, papujen ja sokeriruovon viljelystä varten. Niger itse missä -levisi kauniiksi, järven kaltaiseksi suvannoksi, jonka rantoja -aarniopuut köynnöskiehkuroineen saartoivat, missä kierteli kapeampana -kellanhohtavien hiekkarantain välitse. Kanootteja liukui nopean -virran mukana, taikka melottiin niitä hitaasti vastavirtaan. Veden -alentuessa pintaan kohonneilla matalikoilla loikoili kammottavan pitkiä -krokotiileja kuin lahoja puupölkkyjä ja syvemmissä haudoissa korskuivat -virtahevot uhmauksiaan. Pinnalla uiskenteli suuret määrät vesilintuja, -toisia kalasteli allikoissa tai oli rannalla lepäämässä. - -Molemmat retkeilijät tulivat nyt pakanallisten raakalaiskansain -alueille ja heidän täytyi, ylempänä saamaansa neuvoa noudattaen, -matkustaa öiseen aikaan ja päivällä levätä. Murhat, ryöstöt ja -varsinkin orjastusretket ylläpitivät seudussa ainaista turvattomuutta, -jonka lisäksi fetishin palvelus ja ihmissyönti raaistuttivat kansan -tapoja. Landerien palkkaamat saattajat eivät mitenkään tahtoneet -uskaltaa lähteä tähän seutuun, mutta veljekset osasivat pakottaa -heidät. Jo ensimmäinen kosketus asukkaitten kanssa osoittikin, ettei -heidän pelkonsa suinkaan ollut suotta. - -He tulivat nyt seutuun, joka oli enemmän rämettä kuin kuivaa maata. -Joki haaraantui lukuisiksi unteloiksi putaiksi, jotka kiertelevät -mereen vuosituhansien lietteen muodostaman deltan poikki. Atlantin -meren läheisyyttä todisti eräänä päivänä nähty kookospalmukin, sillä -tämä puu ei koskaan kasva kaukana suolamerestä. Toisena päivänä nähtiin -merilokki ja rannoilla asukkailla oli eurooppalaisia kankaita. Vihdoin -muuan neekeri, jolla oli yllään sotamiehen takki, huusi: »Halloo, -engelsmanni, tulkaa tänne!» - -Eräänä aamuna veljekset huomasivat puolensataa suurta kanoottia, joita -melottiin vastavirtaan heitä vastaan. Useassa liehui Englannin lippu -ja valkoisia lippuja, joihin oli maalattu kaikenlaisia kuvia, kuten -miehen sääriä, tuoleja, pöytiä, karahveja, laseja ja muita esineitä, -jotka todistivat tuttavuutta Guinean rannikon valkoisten kauppa-asemain -kanssa. Veneissä olevat ihmiset olivat puetut eurooppalaisiin -vaatteihin, lukuunottamatta housuja, jotka olivat kuninkaitten -etuoikeus. Kun alukset tulivat lähemmäksi, huomasivat veljekset, että -nämä mustat olivat aseistetut kiireestä kantapäähän ja että lavoilla -oli pieniä tykkejäkin. Se oli sotajoukko ja muutaman minuutin kuluttua -Landerien ja heidän miestensä ilo muuttui kauhuksi, sillä muitta -mutkitta heidät otettiin vangiksi tavaroineen päivineen ja valkoisille -olisi voinut käydä huonosti, ellei tuossa joukossa olisi ollut muutamia -muhamedinuskoisia marabuutteja, jotka pelastivat heidät. - -Landerit vietiin nyt Eboen kuninkaan luo, jonka väkeä tämä sotajoukko -oli, ja siellä heidät kahdenkymmenen orjan hinnalla lunasti vapaaksi -meren rannalla asuva kuningas Boj, jonka kaupunki, Brass Town, oli -Nigerin pääsuuhaaran suulla. Landerien piti maksaa hinta vekselillä ja -antaa vielä viidentoista orjan hinta vaivan palkaksi. Kuningas Bojn -veneessä veljekset sitten pääsivät laskemaan merenrannalle. - -Mangrove kävi yleisemmäksi, kuta enemmän kuiva maa katosi ja liejuinen -räme kävi vallitsevaksi. Luodevedellä rannat olivat katalaa rämettä, -vuoksivedellä kuin tulvan peittämää metsää. Matkatessaan tämän seudun -läpi veljekset hyvin käsittivät, miks'ei kenenkään mieleen ollut -juolahtanut tarkemmin tutkia tätä pudas- ja salmisokkelikkoa, jonka -vesitiehyeillä ei ollut mitään varmaa suuntaa. Ne olivat enimmäkseen -vähäpätöisiä, mutta yhteensä ne muodostivat suuren joen suun. - -Marrask. 24 p. 1830 alkoi mangroverämeen poikki kuulua Atlantin -rantahyökyjen jyrinää, joka molempien matkustajien korvissa kaikui -kuin ihanin soitanto, ja pian avautui heille meren ulappa ja sen -raikkaat tuulahdukset vilvoittivat heitä viihdyttävällä hyväilyllään. -Niger oli luovuttanut salaisuutensa, sen portit oli avattu kaupalle ja -yritteliäisyydelle. - -Kuningas Boj, ruhtinas-orjakauppias, asui pääsuuhaaran Nunin -suussa. Hän oli aitoafrikkalainen hirmuhallitsija, josta kosketus -eurooppalaisten kanssa lisäksi oli tehnyt pohjattoman juopon. Satamassa -oli englantilainen kauppalaiva ja Lander luotti siihen, että hän tämän -kapteenilta saisi lainaksi lunnaat, etenkin kun hänellä oli hallituksen -käskykirje, mutta hän saikin jyrkän, raa'an kiellon vastaukseksi. -Ja siitä kuningas Boj taas hirmustui siihen määrään, että veljesten -henki oli vaarassa. Joulukuun alussa 1830 hän kuitenkin laski heidät -mainitulla laivalla lähtemään Fernando Po saarelle, joka siihen aikaan -oli Englannin hallussa. Landerien aikomus oli palata sieltä kotimaahan -samalla laivalla, jolla olivat sinne tulleetkin, mutta he muuttivat -sitten mieltään. Se oli heidän onnensa, sillä tuota laivaa ei koskaan -enää kuulunut ihmisten ilmoille. Kun samoilla vesillä siihen aikaan -nähtiin merirosvolaivan kaltainen alus, joka ajoi sitä takaa ja ampui -laukauksia, otaksuttiin kauppalaivan joutuneen sen saaliiksi ja -miehistön saaneen aalloissa hautansa. Siten merirosvot tavallisesti -vapautuivat liioista suista ja todistajista. - -Fernando Posta ei kuitenkaan ollut yhtä vaikea päästä kotimaahan kuin -Nigerin suusta niihin aikoihin. - -Englannin hiljakkoin perustettu maantieteellinen seura antoi Landerille -ensimmäisen mitalinsa, mutta muutoin hänen palkkansa oli ylenmäärin -niukka» Jos saman matkan olisi suorittanut herrasmies, olisi hänet -aateloitu ja runsailla lahjoilla palkittu. - - - -Kaupparetkikunta Nigerille. - - -Landerin matkalla oli viipymättä käytännöllisiä seurauksia. Liverpoolin -kauppiaat rakennuttivat kaksi matalakulkuista siipilaivaa ja lähettivät -ne v. 1832 nousemaan uutta kauppatietä sisämaahan. Ne saapuivat, -Richard Lander mukana, Nigerin Nun suuhaaraan, jossa »kuningas Boj» -sai lunnaansa, joka ei kuitenkaan estänyt häntä sitten joka tavalla -vahingoittamasta retkikuntaa ja koettamasta sitä tuhota. Nunin -kahden puolen oli kiinteät rannat, mutta ylempänä sen monet putaat -haarautuivat mangroverämeihin. Retkikunta viivytteli näitä putaita -tutkiessaan liian kauan ja seuraus siitä oli, että kuume alkoi tehdä -tuhojaan. Kun se vihdoin pääsi itse joelle terveellisempiin seutuihin, -oli vesi laskenut niin vähiin, että laivat tuon tuostakin ajoivat -karille. Suuhaarain varsilla rannat olivat paljasta sakeata metsää ja -mangroverämettä, eikä näkynyt muuta elämää kuin kurkia rannoilla ja -pilvittäin sääskiä, jotka kiduttivat matkustajia. Vähitellen rantain -kasvullisuus kävi yhä rehevämmäksi ja varsinkin palmut kasvoivat -erinomaisen komeiksi. Korkeammalla alkoi jokivarressa olla yhä enemmän -kyliä, ensin majoja yksitellen, sitten ryhmittäin, sitten pieniä -kyliä ja yhä ylempänä suuria väkirikkaita kaupungeita. Maa kävi yhä -kauniimmaksi ja näköpiiriin kohosi korkeita vuoria. - -Huhu retkikunnasta ja sen ihmeellisistä laivoista oli kulkenut -nopeammin kuin se, ja kaikkialla keräytyi väkeä, kun retkikunta -poikkesi maihin kauppasopimuksia tekemään. Tämä tapahtui suurenmoisilla -menoilla, joista neekerit eivät paljoa ymmärtäneet. Lander oli -kenraalin univormuun puettu, muilla oli värikkäitä fantasiapukuja -kirjavine turbaaneineen ja vyötteineen. Neuvottelijain päällä -kannettiin suunnatonta kirjavaa päivänvarjostinta. Asukkaat -tosin helposti suostuivat tekemään kauppasopimuksia, mutta tätä -kauppayhteyttä ei sitten ollut niinkään helppo saada toteutetuksi, -kuin englantilaiset luulivat. Lähempänä meren rantaa väestö pelkäsi -suututtavansa orjakauppiaat, jos alkoi virralle tulevien kauppiaitten -kanssa heidän ohitseen kauppaa tehdä, ja ylempänä kansa taas oli -kokonaan riippuvaista arabialaisista ja fulbeista, joille oli -edullisempaa, että kauppa kulki Saharan poikki Välimerelle niinkuin -ennenkin. Paljon englantilaisia kuoli kuumeeseen molemmilla laivoilla. -Lander erään toisen kanssa nousi jokea veneellä melkoisen matkan, -pääsemättä kuitenkaan Bussan koskille saakka, ja sitten Benuetakin -kappaleen matkaa. Lopulta retkikunta lähti Fernando Pohon. Sieltä -tehtiin vielä uusi yritys alkaa joella kauppa, mutta ei sekään -onnistunut. Tällä retkellä Richard Lander eräässä kahakassa sai haavan -ja Fernando Pohon palattuaan kuoli v. 1834. - -Huono menestys oli seuraavillakin retkikunnilla, jotka höyrylaivoilla -nousivat virtaan, ja siihen oli syynä kuume. Ensimmäisen vakinaisen -kauppa-asemansa englantilaiset perustivat Benuen suuhun. Se vähitellen -vaurastui ja musta väestö läheltä ja kaukaa alkoi saapua sinne -kauppaa tekemään. Orjakauppaa englantilaiset alusta alkaen jyrkästi -vastustivat. Vähitellen he saivat Nigerin varsilla niin suuren -vaikutusvallan, että seuraavina vuosikymmeninä koko Nigerin ja Tshadin -välinen maa joutui Englannin vallan alaiseksi ja Sokoton ja Bornun -sulttaanit vasalleiksi. - - - -Salaperäinen Timbuktu. - - -Samaan aikaan kun Clapperton lähti toiselle matkalleen, Englannin -hallitus lähetti Nigerille toisenkin retkikunnan, jonka päämääränä oli -Timbuktu. Sitä johti skotlantilainen Alexander Gordon Laing, joka jo -ennen oli sotinut Ashantia vastaan ja tehnyt matkan Nigerin lähteille. -Hän kuitenkin päätti saavuttaa Timbuktun pohjoisesta, arabialaisten ja -berberien maitten kautta. - - - -Laingin retki. - - -Laing matkusti ensin Tripoliihin ja sieltä lounatta kohti Ghadames -nimiseen keitaaseen. Siellä hänet otti suojaansa sheikki, joka oli -elänyt Timbuktussa parikymmentä vuotta. Aavikkomatkalla tuaregit -kuitenkin hyökkäsivät retkikunnan kimppuun ja Laing sai niin pahoja -haavoja, että parantuminen näytti mahdottomalta. Mutta hän parani -kuitenkin ja jatkoi sitten matkaa Tuatin kautta Ualataan, salaperäiseen -aavikoiden rosvokaupunkiin, jonka ranskalaiset vasta muutama vuosi -takaperin uudelleen löysivät ja anastivat. Ualatasta matka piti -Timbuktuun, jonne Laing saapui elokuussa 1826, lähettäen sieltä -karavaanien kanssa kotimaahan useita kirjeitä. Hän aikoi nyt palata -takaisin kotimaahan Saharan poikki, mutta viisi päivää matkalle -lähtönsä jälkeen hänet murhattiin. - -Monta vuosikymmentä myöhemmin on koottu tietoja syistä ja tavasta, -miten murha tapahtui. Laing oli, niin kerrottiin Timbuktussa -ranskalaisille, herättänyt asukkaitten epäluuloja sen kautta, että hän -oli niin paljon kirjoitellut ja piirrellyt ja salaa vasten kieltoa -käynyt kaupungin satamassa Kabarassa. Timbuktun etevimmät miehet -silloin päättivät, että hän oli urkkija ja oli surmattava, ja he -antoivat murhan toimeenpanon sen mauripäällikön huoleksi, joka lähti -Laingia paluumatkalle saattamaan. Eräänä aamuna Laing äkkiarvaamatta -kuristettiin kameelin selkään noustessaan, hänen vähääkään -aavistamatta, että vaara uhkasi. Hänen laajat muistiinpanonsa katosivat -— ehkä jaeltiin pitkin erämaata amuleteiksi. - -Ensimmäinen eurooppalainen, joka pääsi tarujen salaperäiseen -Timbuktuun, oli siis englantilainen. Mutta ranskalainen oli se mies, -joka sieltä ensimmäiseksi poiskin pääsi. Hänen nimensä oli René Caillé. - - - -René Caillé. - - -Caillé oli köyhä, ainoastaan alkeiskoulua käynyt nuorukainen, kun hän, -kunnianhimoisia tuumia mielessään, lähti kotimaastaan Senegaliin, -yrittääkseen sieltä sisämaahan. Erään englantilaisen retkikunnan -mukana matkustaessaan hän sairastui kuten muutkin, mutta ei siltä -menettänyt haluaan tunkeutua Timbuktuun. Selviytyäkseen paremmin -matkalla hän lähti maurien luo, oppi arabiaa ja kääntyi muhamedin -uskoon, harjoitteli tarkkaan kaikki uskon temput ja luki koraania. -Näin valmistettuna hän koetti saada Senegalin maaherralta sen -verran varoja, että voisi matkustaa sisämaahan kauppiaana, mutta -kun pyynnöt olivat turhat, luopui hän taas maurilaisesta puvustaan -ja toimi englantilaisen indigotehtaan johtajana, kunnes oli saanut -kootuksi pienen pääoman matkaa varten. Sillä varustuksia hankittuaan -hän liittyi erääseen neekerikaravaaniin ja lähti mauriksi puettuna -sisämaahan. Kokien monenlaisia kohtaloita, joista päättäen eivät tässä -maassa arabialaisetkaan aina ruusuilla tanssineet, Caillé saapui -Nigerin rannalle ja kulki edelleen suureen ja varakkaaseen Djennen -kaupunkiin, jossa ei kukaan ennen häntä ollut käynyt; Mungo Park -veneineen oli kulkenut kaupungin sivu. Välillä hän oli ollut sairaana, -eikä voinut maksaa isännälleen, joka oli hänet parantanut, tämän -haluamaa ambra-helminauhaa; viidenkymmenen vuoden kuluttua eversti -Gallieni, valloittaessaan maan ranskalaisille, muisti tämän lupauksen -ja antoi helminauhan Caillén isännän perillisille ja tapaus teki -asukkaihin syvän vaikutuksen. Djennestä Caillé matkusti jokiveneellä -Timbuktuun, mutta tämä kauan toivottu matkan määrä tuotti hänelle -suuren pettymyksen. Se ei ollut suuri eikä varakaskaan, ja sen kauppa -oli paljon pienempi kuin Euroopassa oli kuviteltu. Siinä ei ollut muita -mainittavia loistorakennuksia kuin kolme moskeijaa. Kaupungin ympärillä -oli kuiva aavikko hietikoineen, jossa petoeläimet ja villiintyneet -koirat samoilivat. Asukkaista suuri osa oli songhoineekereitä, loput -arabialaisia, tuaregeja ja berberejä. Luultavasti Timbuktu kuitenkin on -ennen vanhaan ollut nykyistään tärkeämpi paikka. Sen merkitys johtui -siitä, että sen luona Saharan karavaanikauppa ja Nigerin jokikauppa -yhtyivät. Kameelit eivät yleensä menestyneet Sudanin kosteassa -ilmastossa, eivätkä karavaanit sen vuoksi kulkeneet aavikoiden rajaa -kauemmaksi. Timbuktun kauppa kävi etupäässä Marokkoon, joka maa oli -jonkin aikaa pitänyt sitä valtansakin alaisena ja jättänyt sinne -kansalaisiaan, jotka sittemmin ovat sekaantuneet paikkakunnan väestöön. -Kaupungissa vietettiin jotenkin iloista elämää, koska sinne saapui -paljon muukalaisia, jotka liikuttelivat rahoja ja tahtoivat matkalla -ollessaan nauttia elämästä. - -Caillé oli keksinyt sen valeen, että hän oli egyptiläinen, joka -oli kohtalon kovuuden kautta joutunut pois omalta maaltaan ja nyt -kaikin mokomin tahtoi sinne palata. Tämä kertomus ja hänen harras -muhammedilaisuutensa liikuttivat monen varakkaan arabialaisen -mieltä ja häntä autettiin. Toukokuussa 1828 hän lähti Saharan -poikki paluumatkalle kotimaahansa, saapuen ensinnä Arauaniin, jonka -läheisyydessä Laing oli murhattu. Arauanissa oli hyvät kaivot, -mutta muutoin se oli kokonaan vailla kasvullisuutta. Talot olivat -aivan pimeät, koska lentävä hiekka tunkeutui kaikkialle. Karavaanin -asemapaikkana tämä kurja kaupunki, jossa asuu arabialaisia, yhä -vieläkin on tärkeä. Arauanissa Cailléta ensi kerran matkan kuluessa -epäiltiin siitä, ettei hän ollutkaan oikeauskoinen. Mutta hän suoritti -kaikki hartaudenharjoitukset niin moitteettomasti, että epäluulot -jälleen hälvenivät ja hän sai jatkaa matkaa karavaanin kanssa, -johon kuului 1400 kameelia ja jonka päämäärä oli Atlas-vuoriston -eteläpuolella oleva Tafiletin keidas. Matka oli vaikea polttavan -erämaantuulen ja kuivuuden vuoksi, Caillé sairastui keripukkiin ja sai -kokea muitten matkustajain puolelta paljon huonoa kohtelua, nämä kun -epäilivät häntä kristityksi varsinkin siitä syystä, ettei hän osannut -pyörittää riissiä pieniksi palleroiksi sormiensa välissä niinkuin muut -maurit. Vedestä oli usein puutetta, mutta ruokaa hän sai runsaasti -naisilta, joille hän kirjoitteli amuletteja, että heidän sukulaisensa -pääsisivät naimisiin. Oleskeltuaan jonkun aikaa Tabletissa Caillé -matkusti Atlaksen poikki Fesiin, Marokon pääkaupunkiin. Mutta siellä -hänen ei ollut hyvä olla, sen enempää kuin Mekineshissäkään. Hänen -täytyi karttaa ihmisiä ja viettää yönsä ulkona taivas'alla. Lopulta hän -pääsi Rabat nimiseen satamakaupunkiin, mutta kun Ranskan sikäläinen -konsuli oli juutalainen, joka ei tahtonut häntä auttaa, täytyi hänen -vaeltaa edelleen maisin Tangeriin, jossa hän vihdoinkin sai apua ja -pääsi matkustamaan kotimaahansa. Ranskan tiedeseura oli luvannut -10,000 frangin palkinnon sille, joka ensiksi kävisi Timbuktussa, ja -tämä palkinto annettiin Caillélle, jota paitsi kunnialegioonan risti -ripustettiin hänen rintaansa. Caillé julkaisi matkakertomuksen, joka -kuitenkin oli hieman hajanainen, ja siitä monet epäilivät, ettei hän -ollutkaan käynyt Timbuktussa. Myöhemmin on kuitenkin voitu todistaa, -että hän puhui totta. - - - - -Algerian valloitus. - - -Algeria oli kuudennentoista vuosisadan alkupuolella maurien vankin -pesäpaikka Välimeren rannalla. Sieltä harjoitettiin merirosvoutta, joka -mitä tuntuvimmin häiritsi kristittyjen rantain rauhaa ja kristittyjen -valtain kauppaa. Vuosisatoja tätä ilkeyttä Välimerellä suvaittiin, -ennenkuin ryhdyttiin sitä vastaan niin voimallisiin toimiin, että siitä -tuli loppu. Algeria oli jo aikaisin vapautunut Turkin ylivallasta, niin -ettei Portin lähettämiä pashoja edes lopulta päästetty maihin. Valta -oli sotilaskastin, janitshaarien, ja merirosvojen käsissä. Nimellisenä -ruhtinaana oli dei ja hänen alaisinaan kolme beitä. - -Ranska tuli melkein vastoin tahtoaan Algerian valloittaneeksi. Dei oli -käynyt niin kopeaksi, että hän kerran kärpäsviuhkallaan löi Ranskan -lähettilästä kasvoihin. Semmoinen loukkaus ei saanut jäädä aivan -rankaisematta. Alger kaupungin satama saarrettiin, mutta Ranskan -hallitus oli kovin vastahakoinen sen tehokkaampia pakkokeinoja -käyttämään. Vasta kun erästä ranskalaista laivaa oli Algerin linnasta -ammuttu, vaikka sillä oli airutlippu mastossa, täytyi Ranskan ryhtyä -tositoimiin. Se lähetti meren poikki sotaväkeä, joka v. 1830 valloitti -Algerin, räjäytti ilmaan sen linnan ja vangitsi pöyhkeän dein, -joka vietiin maanpakoon. Janitshaarit seurasivat mukana. Ranska ei -kuitenkaan alussa anastanut maata, se piti vain hallussaan tärkeimpiä -rannikkokaupunkeja ja odotti, mihin suuntaan asiat kehittyisivät. -Sitä algerialaiset pitivät heikkoutena ja kävivät heidän kimppuunsa. -Ranskalaisten täytyi nyt maansa kunnian vuoksi ryhtyä sotaan, ja siitä -oli seurauksena Algerian valloitus. - -Se valloitettiin, mutta sillä ei vielä Ranskan valta ollut juurtunut. -Algeriassa oli pääasiallisesti kaksi kansanainesta, berberit, maan -alkuväestö, vanhimpia rotuja, mitä yleensä on olemassa, ja myöhemmin -maahan tulleet arabialaiset. Turkkilaisiakin oli tosin alkanut maahan -siirtyä, mutta heidät ajettiin kaikki pois. Berberien ja arabialaisten -kesken oli tavallisissa oloissa vallinnut paljon vihamielisyyttä, -ja berberit yleensä olivat lopulta kokonaan saaneet takaisin -itsenäisyytensä, etenkin vuorimaissa. Mutta ranskalaisten valloittaessa -maan he sopivat vihansa arabialaisten kanssa ja molemmat kansallisuudet -alkoivat yhdessä sotia ranskalaisia vastaan. Siitä tuli pitkällinen -kamppailu, varsinkin kun tätä ryhtyi johtamaan Oranin Abd-el-Kader, -etevä ja tarmokas mies, jolla oli suuri vaikutusvalta. Edelliset -järjestivät maan tavattomasti, loukkasivat asukkaitten uskonnollisia -tapoja ja antoivat juutalaisille saman aseman kuin muullekin väestölle. -Joka tietää, missä asemassa juutalaiset tässä maassa elävät, se -käsittää, miten tämä loukkasi arabialaisia ja berberejä. - -Maanasukkaat saivat taistelussaan apua Marokolta, Abd-el-Kader -piti hallussaan Orania ja vähitellen koko Länsi-Algeriaa ja kansa -kokoontui hänen lippujensa alle, ikäänkuin uutta profeettaa kuullen. -Kesällä 1835 hän voitti melkoisen ranskalaisen armeijan. Saatuaan -enemmän väkeä ranskalaiset kuitenkin pian kostivat tappionsa ja -valloittivat Constantinen. Lyhyttä välirauhaa hyväkseen käyttäen -Abd-el-Kader melkoisesti vahvisti asemaansa, kokosi suuren armeijan, -paljon sotatarpeita ja ruokavaroja ylämaahan, luonnostaan vahvoihin -paikkoihin, ja näihin varustuksiinsa luottaen ryhtyi ajamaan -muukalaisia maasta pois. Ranskalaisten parempi sotataito ja mieskuri -kuitenkin vähitellen tekivät tehtävänsä, Abd-el-Kaderin linnoja ja -varastoja alettiin valloittaa toinen toisensa perästä ja Aumalen -herttuan onnistui lopulta yllättää hänen leirinsäkin. Niinkuin -tavallisesti vastoinkäymisissä, niin nytkin löyhtyivät ne innostuksen -siteet, jotka pitivät koossa hänen puoluelaisiaan, ja vihdoin hänen -täytyi paeta Marokkoon, jonka hallitsijan hän sai yllytetyksi sotaan -ranskalaisia vastaan. Mutta Marokkokin voitettiin ja pakotettiin -tekemään rauha. Abd-el-Kader pakeni takaisin Algeriaan, mutta -hänen asiansa oli nyt menetetty ja hänen täytyi v. 1847 antautua -ranskalaisille, jotka veivät hänet Ranskaan vangiksi. Rannikko ja -laajalti ylämaitakin oli näin Ranskan hallussa, mutta Kabylia oli -vielä itsenäinen. Senkin vuoro kuitenkin tuli, ja sitten ranskalaiset -alkoivat ulottaa valloituksiaan yhä kauemmaksi eteläänpäin, anastaen -Shott ylängötkin, jotka ovat tunnetut suolajärvistään, ja läheiset osat -Saharaa. - -Algerian valloitus avasi uusia teitä Pohjois-Afrikan maantieteen -tutkimiselle. Ranskalainen sotaväki oli jo v. 1847 kulkenut Atlaksen -poikki ja saapunut Figuigin keitaaseen Marokon rajalle. Toisin kuin -aikanaan espanjalaiset Etelä-Amerikassa ranskalaiset kaikin tavoin -kehoittivat jatkamaan löytöjä, koska maan tunteminen oli heille -välttämätöntä, jos mieli jatkaa valloituksia kauemmaksi etelää kohti. - - - - -Saksalaisia matkustajia. - - - -Heinrich Barth. - - -Tärkein Algerian valloituksen jälkeisistä matkustajista oli t:ri -Heinrich Barth. Hän oli syntynyt Hampurissa v. 1831 ja tutkintonsa -suorittanut Berliinin yliopistossa. Melkein paikalla hän sitten -lähti matkoille ja matkusti kuolemaansa saakka, joka hänet tapasi jo -44:nnellä ikävuodella. Barth opiskeli Italiassa muinaistiedettä, ja -siellä hänet valtasi halu tutkia Rooman vanhoja pohjois-afrikkalaisia -siirtomaita. Matkustettuaan rannikon Tunisista Egyptiin saakka hän -Vähän Aasian kautta palasi kotia, opittuaan perusteellisesti arabiaa -ja muutoinkin tutustuttuaan Afrikan oloihin. Barth asettui sitten -yksityisdosentiksi Berliinin yliopistoon, mutta ei kauankaan joutunut -alallaan olemaan. Kehittääkseen edelleen Oudneyn-Clappertonin-Denhamin -retken aikaansaamia suhteita Englannin hallitus v. 1849 lähetti James -Richardsonin Sudaniin aikaansaamaan kauppayhteyttä näitten maitten -kanssa Saharan poikki, ja Barth sekä tähtitieteilijä Overweg pääsivät -Preussin hallituksen pyynnöstä retkikunnan mukaan. Richardson oli jo -ennen tehnyt tutkimusretken Fessaniin. - -Maaliskuussa 1850 retkikunta lahti Tripoliista, kulkien -Mursukiin tavanmukaista karavaanitietä. Sieltä se jatkoi matkaa -Tintellust-nimiseen keitaaseen, josta Barth teki poikkeuksen Airin eli -Aspenin vuorimaahan, Aga Richardson kuoli jo v. 1851 keväällä, kuuden -päivämatkan päässä Kukasta, ja molemmat saksalaiset päättivät hänen -jälkeensä saattaa englantilaisen yrityksen onnelliseen päätökseen. -Overweg jatkoi matkaa Kukaan, Bornun pääkaupunkiin, jonne Barth -toista tietä saapui jo ennen häntä. Overwegin suorittaessa Kukassa -kaikenlaisia tieteellisiä töitä Barth matkusti edelleen etelää kohden, -käyden Adamauassa ja sitten tunkeutuen Benuen latvoille saakka, jonka -suupuolen Lander oli löytänyt. - - - -Adamaua. - - -Adamaua, joka oli Sokoton maakunta, vaikka melkein itsenäinen, oli -erinomaisen kaunista maata korkeine vuorineen, kunnasmaisemineen ja -lakeuksineen. Asukkaat olivat enimmäkseen puhtaita neekereitä, mutta -vuosisadan alkupuolella maahan oli asettunut paljon fulbeja, joiden -hallussa laaksot nyt enimmäkseen olivat. Nimensäkin maa oli saanut -Adama nimisestä fulbepäälliköstä. - -Toisen retken Barth yhdessä Overwegin kanssa teki Tshad järven -pohjoispuolelle Kanemiin ja kolmannen retken yksin Adamauan ja Bagirmin -välisiin seutuihin. V. 1852 Overweg malarian murtamana kuoli ja -Barth hautasi hänet Tshad järven rannalle. Overweg oli ensimmäinen -eurooppalainen, joka oli tällä järvellä matkustellut. - -Overwegin kuoltua Barth päätti näin yksinkin jäätyään jatkaa -tutkimuksiaan, kohdistaen tällä kertaa huomionsa Bornun ja Nigerin -välisiin maihin, jotka Clappertonin matkasta huolimatta vielä -olivat hyvin vähän tunnetut. Timbuktu oli hänen matkansa päämäärä. -Matkatoveriksi hän Kukasta sai erään sherifin, s.o. profeetan -jälkeläisen, joka oli tullut sinne Fezistä kauppamatkalle, ja -palkkasi itselleen melkoisen joukon palvelijoita. Itse hän tekeytyi -muhammedilaiseksi ja otti nimekseen Abd-el-Kerim. - -Vuodenaika oli viileä eikä lämpömittari yöllä osoittanut kuin jonkun -asteen yli jäätymäpisteen. - -Kukan ja Kanon välillä maisemat olivat yksitoikkoisia alanteita, mutta -nyt niiden tummaa savimaata peittivät rehevät laihot neekerihirssiä ja -durraa. Syväin kaivojen luona juotettiin nopeaan suuria nautakarjoja, -vuohi-, lammas- ja aasilaumoja, mutta näyn maalauksellisuutta koko -joukon jäähdytti se, että kaivon omistajat matkamiehiltä kiristivät -vedestä hinnan, joka muutoin tässä osassa Afrikkaa oli yleistä. - -Kojamin maakunnassa, jossa kylät olivat hajallaan, oli vainioiden -ohella laajoja mimoosametsiä, joista suuret kameelikarjat, väestön -tärkein omaisuus, saivat ravintonsa. Maassa liikkui paljon -paimentolaisheimoja, mutta pahaksi onneksi se oli rosvojenkin maa, ja -öisin täytyi asettaa vahdit pitämään silmällä, etteivät nämä päässeet -äkkiavaamatta hyökkäämään retkikunnan kimppuun. Barthin täytyi itse -tuon tuostakin nousta ylös katsomaan, että vahdit pysyivät hereillä. -Toisin paikoin oli maa mustanaan muurahaisia, jotka tuottivat -matkamiehille tuhannet tuskat. - - - -Komadugun rannoilla. - - -Karavaani tuli sitten Komadugun laaksoon. Tämä joki tuo länsipuolelta -Bornun vedet Tshadiin. Siellä heidän oli kuljettava lukuisain -uomain poikki, joissa alati väjyi salaisia hautoja suistaakseen -varovaisimmankin miehen ratsuineen liejuiseen veteen. Sadeajalla -seudun ja sen sankkain metsäin läpi olisi ollut vaikea matkata, mutta -viileällä ajalla se oli oikea luonnon paratiisi. Majesteettisiä -tamarindiryhmiä alkoi esiintyä ja helmikanat elähyttivät maisemia. -Mutta sääskiä oli suunnattomasti eivätkä ne antaneet matkustajille -lepoa yöllä eivätkä päivällä. Tuon tuostakin hypähti pensaikoista ja -pitkän ruohon seasta juoksuun tetel-antilooppeja ja toisin paikoin -suurempi kargum antilooppi kauhistuneena pakeni karavaanin tieltä. -Joessa oli runsaasti oivallisia kaloja. Vuotuisten tulvain vuoksi -Komadugun laakso oli melkein asumaton. Se olisi ollut metsästäjän -paratiisi, mutta maan omat asukkaat eivät olleet yhtä innokkaita -metsästäjiä kuin lännempänä haussat. - -Nyt ei laaksossa näkynyt muita ihmisiä kuin joku yksinäinen parikunta, -joka yhteen sidotuilla kurbitsipulloilla ratsasti joen poikki. -Lauttapaikalla oli kuitenkin väkeä, joka auttoi karavaanin joen poikki, -kiskoen avustaan runsaan hinnan. - - - -Manga. - - -Manga maakunta, johon retkikunta nyt tuli, oli aaltoilevaa, punaisen -hiedan muodostamaa kunnasmaata, jossa viljeltiin etenkin maapähkinöitä -ja papuja sekaisin samassa vainiossa. Pavut kypsyivät myöhemmin, jonka -vuoksi ne ensimmäisen sadon korjauksen jälkeen jätettiin kameeleille -ja karjalle, muodostaen erinomaisen rehun. Komadugun eteläpuolella -asuttiin savimajoissa, pohjoispuolella ruokomajoissa, jotka usein -olivat köynnöskasvien verhoamat. Mangan asukkaat eivät olleet -hevosmiehiä, kuten Kanon seudun, eivätkä kameelin kasvattajia kuten -Kojamin, vaan kulkivat jalan, jousi ja nuolet ynnä kirves aseinaan. -Profeetan jälkeläisen päältä he ryöstivät peiton hänen maatessaan, -vetäen häntä kappaleen matkaa perässään, kun hän ei tahtonut -omaisuudestaan luopua. - -Kulkien ohi Gremarin, muureilla ympäröidyn' kaupungin, jonka ympärillä -karjoja kävi laitumella, karavaani tuli kuivempaan ja kuumempaan -maahan, jossa siihen yhtyi joukoittain kulkukauppiaita, jotka -kantoivat tavaroitaan päänsä päällä. Tämä Munijon maa metsäisine -mäkineen, suolajärvineen ja suolattomine järvineen, kaupunkeineen, -kylineen, viljelysmaineen ja laitumineen, loppumattomille nauta- -ja kameelikarjoineen, lammas-, vuohi- ja hevoslaumoineen puolusti -niitä kauniita nimiä, »Dumpalmumaan kuningatar», »Maailman sulous» -y.m., joita matkan varressa oleville paikoille oli annettu. Kaikki -kaivot olivat syvät ja poikia ja tyttöjä puullasi joukoittain niiden -ympärillä, nostaen vettä eläimille, joita katkeamatta virtasi -kaivoille. Paljon ihmisiä tuli vastaan kuljettaen härkäin selässä -satojaan kaupunkeihin dumpalmun lehdistä tehdyissä säkeissä. Tässä -seudussa oli natronijärviäkin, jotka kuitenkin olivat kauniimmat kuin -erämaassa, niiden ympärillä kun viljeltiin puuvillaa, derabahamppua, -dumpensasta ja ruohoa. - -Karavaani sai häiritsemättä kulkea näiden seutujen läpi. Melkein -poikkeuksetta sitä kohdeltiin vierasvaraisesti, jopa toisinaan -odottamattoman ystävällisestikin. Muureilla ympäröityjä kaupungeita -ja kyliä, neekerien majoja ja savipalatseja oli niin taajassa, että -melkein aina oli ihmisasunnoita näköpiirissä. Mutta samoinkuin ainakin -maassa, jossa kulkuneuvot ovat huonot, oli täälläkin toisissa paikoissa -runsaasti elintarpeita, toisissa taas vallitsi puute. Paljon haittaa -oli siitäkin, että maksuvälineet niin suuresti vaihtelivat, ettei ollut -helppo arvata kohtuullista hintaa. - -Toiset kaupungit, kuten Gure, olivat etäältä nähden sangen -maalaukselliset ja niiden maaherrat arvon miehiä, jotka saattoivat -lähettää sotaan melko armeijan, mutta joita sen sijaan vaivasi -ainainen rahanpuute. Niin oli Gurenkin maaherran laita. Hän paraillaan -valmisteli sotaretkeä erästä alaistaan kaupunkia vastaan, joka muka oli -osoittanut liian suurta suosiota tuaregeja kohtaan; retken todellinen -tarkoitus kuitenkin oli, kuten hän Barthille huomautti, hankkia orjia -velkojensa maksamiseen. Tuarcgit muutoin olivat seudun suurin vitsaus, -he kun aina silloin tällöin tekivät siihen ryöstöretkiään. - -Wushek oli toinen mielenkiintoinen paikka, »viljavuuden ja kuivuuden, -viljelyksen ja autiuden, uutteruuden ja laiminlyönnin sekoitus». Se -oli jonkun matkan päässä vuorijonosta, josta sen erotti hedelmätön -vyöhyke, mutta kaupungin seuduilla kumpusi maasta monessa norossa -lähteitä, joten täällä voitiin viljellä vehnää ja taatelipalmuja, ja -kuivemmillakin paikoilla viihtyi köynnöskasvien verhoama tamarindi. -Vettä oli runsaasti, sopivissa paikoissa oli lampia ja kaivot olivat -vettä täynnään. Wushek oli Bornun tärkein vehnämaa. Linnain ja tornien -raunioita näkyi monessa kohden todistaen sitä, että tämä rauhalliselta -näyttävä maa usein oli ollut sodan jaloissa. - - - -Zinder ja sen kauppa. - - -Joulupäivänä v. 1852 Barth saapui Zinderiin, laajalti kuuluun -kauppakaupunkiin, jossa kauppiaitten tavarat kuitenkin olivat tiheään -sattuvain tulipalojen vuoksi ainaisessa vaarassa. - -Barthin täytyi Zinderissä odottaa tavaroita, joita arabialaisen -karavaanin oli määrä tuoda hänelle Tripoliista. Karavaani ja sen mukana -lähetys todella tulivatkin perille, rahat kahteen sokerilaatikkoon -kätkettyinä, niin ettei kukaan aavistanut Abd-el-Kerimin saaneen -melkoista rahasummaa, jota olisi kannattanut ryöstää. Barth osti nyt -suuren varaston punaisia viittoja eli burnuksia, turbaaneja, peilejä, -kankaita, partaveitsiä, rukousnauhoja ja muita tavaroita kohtuullisella -hinnalla, koska kaikki eurooppalaiset tavarat karavaanin saapumisen -jälkeen olivat melkoisesti halvenneet. Yksi laatikko, jossa oli 400 -dollaria rahaa ja englantilaisia teräaseita, tuli kuitenkin perille -liian myöhään ja joutui Zinderissä rosvojen saaliiksi. - -Matkaa jatkaen Barth sitten tuli Katsenaan, jossa hän osti Nupen -ja Kanon, »Afrikan Manchesterin», pumpuli- ja silkkituotteita ynnä -nahkaisia vesisäkkejä, joista paikka on kuulu. Mustia saaleja ostettiin -lahjaksi tuaregeille, jotka niillä suojelevat kasvojaan erämaan -hiekalta ja hehkulta. Vielä täytyi ostaa tupakkaa, josta Katsena oli -kuulu, ja naisten kankaita. Näine neekerien kesken suuresti haluttuine -kauppatavaroineen Barth arveli voivansa huoletta lähteä matkaa -jatkamaan. - -Katsenan maaherra oli kuitenkin alkanut ahnain silmin katsella -Abd-el-Kerimin suuria rikkauksia, jonka vuoksi Barth ei vaaratta -päässyt tästä kaupungista. Edessäpäin taas raivosi ilmisota ja tien -varrella ryösteli vihollisen sotajoukko, jonka vuoksi matka oli -vaarallinen, mutta lopulta Barth kuitenkin pääsi Sokotoon, joka jo oli -edellisten matkustajain käynneistä tunnettu. - - - -Sokoto. - - -Sokoto ei enää ollut fulbevaltakunnan pääkaupunki ja kaikki oli -entisestään rappeutunut. Arabialaiset eivät enää käyneet siellä -kauppamatkoillaan, sokeita kerjäläisiä kiehui joka puolella ja -markkinapaikalla varsinkin huomasi, kuinka suuresti Sokoto oli -sotain ja melskeitten kautta rappeutunut. Se talo, jossa Clapperton -kuoli, oli kuitenkin vielä jotenkin hyvässä kunnossa, mutta paljon -muita senaikuisia rakennuksia, moskeijoitakin, oli raunioina. -Markkinapaikalla myytiin karjaa ja nahkatavaroita, joista Sokoto -oli kuulu, ja ostajia oli kohtalaisesti. Hyvä menekki oli etenkin -neekerimaassa valmistetuilla suitsilla ja niillä oivallisilla -jalustimilla, joita taottiin näissä seuduin alkuperäisellä tavalla -sulatetusta raudasta. Orja maksoi jotenkin saman hinnan kuin hevonen. -Suolakaravaani oli juuri saapunut, tuoden tuotteen, joka kautta -Sisä-Afrikan on tärkeimpiä kauppatavaroita, ja samalla myös erämaan -taateleita. Sokoton ympäristössä viljeltiin alavilla vesiperäisillä -mailla riissiä. Sulttaani asui nyt Wurnossa, Sokoton itäpuolella. - -Sokoton tuolla puolen Barth tuli maahan, joka oli tuiki tuntematonta. -Gandon päällikkö Khalilu, fulbe, jolla oli yhtä suuri valta kuin -Sokoton sulttaanilla, oli katkera kristittyjen vihaaja, mutta -leppyä Barthiin hänen kauniit lahjansa saatuaan: kolme eriväristä -burnusta, haikia hienointa lajia, Stambulin maton, kaksi kokonaista -musliinipakkaa, punaisen lakin, neljä sokeritoppaa, kolme pulloa -ruusuöljyä, pari partaveistä, viisi peiliä, naulan neilikoita, toisen -bentsoiinia — yhtä kuninkaallisen lahjan kuin Sokoton sulttaanikin, -kahta hopeahelaista pistoolia lukuun ottamatta. - -Paikkakunnalla asusti kuitenkin eräs maailmaa kierrellyt juoniva -arabialainen, joka panetteluillaan yllytti päällikön Barthia vastaan, -niin että tämän vielä täytyi antaa kauniit lahjat hänelle ja päällikön -veljillekin ja päällikölle itselleen niinikään hopeahelaiset pistoolit, -samoin kuin Sokoton sulttaanillekin. Lopulta Barth kuitenkin sai -suojakirjeen jatkaakseen matkaa Nigerille, jonne ei enää ollut pitkältä. - -Edessäpäin oli sota riehunut ja liikkui rosvoilevia joukkoja yhä -vieläkin ja maa oli toisin paikoin hävitetty niin autioksi, että -elefantit, jotka jo olivat niiltä kaikkoneet muualle, jälleen -tallasivat viljelyksiä ja kiertelivät puoliautioitten kaupunkien -kujilla. Jara, joka vielä hiljan oli ollut kukoistava kaupunki, oli -nyt autiona ja asukkaat oli viety orjuuteen. Kauempana Barth ilokseen -näki erään Joloffin miehen, joka oli tullut Atlantin rannalta ja nyt -oli menossa Kardiin kaupustelemaan. Sitten alkoi matkan varressa olla -taajassa hyvin linnoitettuja kaupungeita, joissa vastaanotto oli hyvä, -missä ne eivät olleet autioina. Mutta kaikkialla epäiltiin, tokko -karavaani pääsisi Nigerille. - -Lähempänä Nigeriä karavaani tuli metsää kasvavaan erämaahan, jossa -puut olivat täydessä kukassa ja levittivät huumaavaa tuoksuaan, mutta -jossa kyläin puutteen vuoksi oli vaarallista yötä viettää. Muuta neuvoa -ei kuitenkaan ollut, ja tästä uskaliaasta teosta maanasukkaat sitten -alkoivat pitää Barthia erikoisen rohkeana miehenä ja vielä hänen -paluumatkallaankin muistelivat tätä urotyötä. - -Sajn kaupungin kohdalla Barth, lopputaipaleen kivistä erämaata -kuljettuaan, vihdoin näki Nigerin, joka tällä kohdalla oli noin 700 -metrin levyinen. Saj majoineen ja palmuineen oli toisella rannalla. -Lauttapaikalla oli vilkas liike, kameeleja, aaseja, kuormahärkiä, -viljaa, lampaita, ihmisiä ja kauppa-tavaroita kulki edes takaisin -suurilla veneillä, jotka oli tehty kahdesta koverretusta ja keskeltä -yhteen neulotusta puusta. Barthin tuloa odotettiin ja »vetten -kuningas», s.o. satamakapteeni, oli lähettänyt Sinderistä noutamaan -suurinta viljavenettä, että näin huomattava matkustaja voitaisiin -kaikella kunnialla kuljettaa yli. - -Sajsta, erinomaisen epäterveellisestä, alavasta kaupungista, jossa -vastaanotto ei ollut erikoisen ystävällinen, Barth ukkosilmalla, -joka alkoi hiekkatuulella ja päättyi rankkasateeseen, lähti, maan -poikki oikaisten, pyrkimään Timbuktuun. Matka kulki mäkisten seutujen -kautta, joissa maanmuokkaustyöt olivat täydessä käynnissä. Kyläin -merkillisimmät rakennukset olivat kolmesta viiteen metriä korkeat -tornimaiset vilja-aitat, jotka olivat maasta koholla, etteivät -termiitit niihin päässeet. Samasta syystä aukko, josta viljaa otettiin -ja sisään kaadettiin, oli aivan tornin ylälaidassa. Talon muut -rakennukset olivat aivan vähäpätöiset näiden viljatornien rinnalla. -Tien varressa oli myös monta raudansulatusuunia, joiden korkeus oli -kuusi jalkaa ja läpileikkaus juuresta puolentoista. Rautamalmi, joka -louhittiin seudun vuorista, pantiin puutuhkan alle, kunnes metalli -alkoi sulaa, jonka jälkeen se uunin pohjalla olevaa kolmea kourua -pitkin juoksi säiliöön. - -Jokien poikki kuljettiin ruokolautoilla tai yhteen sidotuilla -kurpitsipulloilla. Jaghan maakunnassa istui joka majan ovella uutteria -kankureita, vasuntekijöitä ja nahkateosten valmistajoita, mutta näissä -kylissä oli ihmisille vaivaksi ja tavaroille vaarallista olla yötä, -koska monessa majassa asusti termiittejä. - -Timbuktua lähestyttäissä väestö alkoi käydä yhä vihaisemmaksi ja -uskonkiihkoisemmaksi. Eräässä kylässä Barthin olisi käynyt huonosti, -ellei hän olisi ilmoittanut olevansa upseeri, joka vei sheikille -kirjoja. Tämä vale tehosi niin hyvin, että keihäät laskettiin alas ja -Barthin täytyi siunata kaikki laskemalla kätensä heidän likaisille -hiuksilleen. - -Eräässä kylässä Barthiin liittyi El Walati niminen Länsi-Sudanin -arabialainen, joka matkusti hänen kanssaan Timbuktuun. Tämä mies oli -kauan asunut tuaregien ja fulbein luona ja puhui sujuvasti kaikkia -Atlaksen ja Nigerin välisiä kieliä. El Walati, joka oli puettu pitkään -tummaan viittaan ja mustaan turbaaniin, näytti sangen arvokkaalta -mieheltä, mutta hyvin monta pahaa metkua hän Barthille teki, ennenkuin -tämä pääsi hänestä erilleen. - -Matkan varrella väestön ahneus näytti kasvamistaan kasvavan ja -maaherrat tavanmukaiset lahjat saatuaan yrittivät riistää matkustajalta -vaatteetkin päältä, mutta englantilaiset äimät olivat niin hyvässä -hinnassa, etteivät lahjat käyneet ylen kalliiksi. Silmäneuloja sitä -vastoin ei pidetty suurenkaan arvoisina. Tuaregien maassa tilanne -kävi yhä vaarallisemmaksi, jonka vuoksi El Walati kehoitti Barthia -»profeetan jälkeläisenä» antamaan suuria lahjoja, jotka lahjat hän -sitten ovelalla tempulla möikin asianomaisille muka omina tavaroinaan. -Lähempänä Timbuktua hän koetti pari kertaa salavihkaa murhata Barthin, -saadakseen kaikki hänen tavaransa samalla kertaa. - -Karavaani yhdytti Nigerin jonkun verran Timbuktun yläpuolella, jonka -vuoksi loppumatka oli kuljettava veneellä. El Walati uskotteli -väelle, ettei Barth ollutkaan syyrialainen pyhiinvaeltaja, joksi hän -oli itsensä ilmoittanut, vaan kristitty, ja tästä Barth joutui niin -ahtaalle, että hänen täytyi ruveta lukemaan koraanin alkurukousta, joka -päättyy sanoihin »Jumala antakoon vettä». Ja seuraavana päivänä todella -satoi ja Abd-el-Kerimin arvo kohosi suunnattomasti. - -Joessa näkyi paljon krokotiileja ja virtahepoja ja kaloja oli -viljalta, mutta veneliikettä oli nykyään hyvin vähän, vaikka se -Songhoi-valtakunnan aikana oli Djennen ja Timbuktun välillä hyvin -vilkasta. Lähellä Timbuktuakin joki oli melkein autio. Viikon -venematkan jälkeen, syyskuun 7 p. v. 1853, vene laski joen yli toisella -rannalla olevaan syrjäjokeen, joka madaltumistaan madaltui, kunnes vene -kiinnitettiin hiekkamäellä olevan kaupungin rantaan. Tämä kaupunki -kupukattoisine taloineen oli Nigerin satamakaupunki Kabara. - - - -Kakara. - - -Kabara oli ennen ollut vilkas iso kaupunki, mutta nyt siinä tuskin oli -kahtakaantuhatta asukasta ja nämäkin olivat köyhiä ja tietämättömiä. -Tuskin oli Barth, joka sanoi matkustavansa Turkin sulttaanin -erikoisen suojeluksen alaisena, saanut asunnon, kuin muuan rettelöivä -tuaregilainen päällikkö tuli lahjaa pyytämään. Barth ei antanut, mies -poistui, mutta paikalla Barthin huoneet alkoivat täyttyä aseellisista -miehistä. Ilokseen hän kuitenkin saikin kuulla, että nämä olivat vain -paimenia, jotka olivat tulleet karjojaan suojelemaan juuri äsken -lähtenyttä miestä vastaan, joka muitten tuaregien kanssa oli tullut -rosvoretkelle niille seuduin. Timbuktu ympäristöineen todella oli -milloin minkin heimon vallan alaisena ja koko seutu penikulmia laajalta -rosvopäälliköitten armoilla. Ei ollut mitään mahtia, joka olisi kyennyt -estämään heitä ryöstämästä kaupunkilaisia ja sinne asioilleen tulevia -muukalaisia. - -El Walati älysi nyt olevansa aseman herra ja alkoi paikalla kerjätä -Barthilta lahjoja itselleen ja muille, ennenkuin suostui lähtemään -Timbuktuun pyytämään arabialaisten päällikön, sheikki El Bakhain -suojelusta, sillä tämän miehen turviin Barth, joka ei näy tunteneen -kaupungin valtasuhteita, päätti antautua. Seuraavana päivänä El Walati -palasi takaisin sheikin veljen ja eräiden muiden miesten kanssa, -jotka kaikin mokomin tahtoivat tietää, minkälaisen suojeluksen Turkin -sulttaani oli hänelle antanut — El Walati oli heille ilmoittanut, -että matkustaja olikin salakristitty. Barthilla ei kuitenkaan ollut -mukanaan Tripoliin bein suojakirjaa, jonka vuoksi hänellä ei ollut -muuta neuvoa kuin kiiruumman kautta matkustaa El Bakhaita tapaamaan, -koska hän nykyisessä asemassaan oli henkipatto, jonka kuka tahansa sai -rankaisematta surmata. - - - -"Hän ei kuule". - - -Kabarasta Timbuktuun ei ollut kuin kymmenkunta kilometriä matkaa, mutta -väli, joka oli asumatonta, okapensaikkoa kasvavaa erämaata, oli niin -vaarallinen rosvojen vuoksi, että väestö sanoi sitä »Ur-immandes'iksi», -s.o. »Hän (Jumala) ei kuule». Ihmisiä tuhkatiheään murhattiin tällä -välillä, heidän huutojensa koskaan tuomatta paikalle apua. - -Timbuktun läheisyydessä tuli väkeä Barthia vastaan ja joukossa -oli muuan, joka puhutteli häntä turkin kielellä, saattaen hyvän -syyrialaisen pyhiinvaeltajan pahaan pulaan, koska hänen turkin kielen -taitonsa oli sangen puutteellinen. - -Likaisia etukaupunkikatuja, matalain ruokomajain keskitse, Barth sitten -kulki kaupunginosaan, jossa oli kaksikerroksisia taloja, ja täältä -hänelle oli majatalo valittu. Siinä hän toistaiseksi oli turvassa, -mutta turvallisuutta ei kestänyt kauan, sillä El Walati levitteli -kaupungilla tietoa, että vieras oli salakristitty. - - - -Barth Timbuktussa. - - -Barth ei uskaltanut liikkua kaupungilla ensinkään eikä hän talonsa -laakealta katolta nähnyt muuta kuin kapeita kujia, savitaloja ja kolkan -markkinapaikkaa. Ravintoa saadakseen hän joka päivä lähetti asiamiehen -torille ostamaan niillä tavaroilla, joita hän oli mukanaan tuonut. - -El Bakhai oli Barthin tullessa matkalla ja palasi vasta kolmen viikon -kuluttua. Barthilla oli hänelle hyvät suositukset, jonka vuoksi -hänen asemansa sheikin palattua melkoisesti parani. Sheikki oli jalo -ja vapaamielinen mies eikä tahtonut ottaa lahjojakaan vastaan yli -sen määrän, mitä hän piti kohtuullisena. Niiden yhdeksän kuukauden -ajan, jotka Barth sitten vietti Timbuktussa, sheikki melkein -poikkeuksetta pysyi hänelle suosiollisena, veljensä ja tämän poikain -juonista huolimatta, ja häntä yksinomaan oli Barthin kiittäminen -siitä, että pääsi hengissä pois. Väestön vihamielisyyden lisäksi -marokkolaiset kauppiaat, jotka pelkäsivät kilpailua, olivat joka mies -epäystävälliset. Timbuktussa eli sitä paitsi vielä miehiä, jotka olivat -taistelleet Mungo Parkia vastaan ja haavoittuneet, ja nämä mielivät nyt -kostaa miehelle, jota he pitivät Parkin maanmiehenä. - -Vaikka sheikki El Bakhai todellisuudessa hallitsi kaupunkia, oli -kaupungin nimellinen päällikkö kuitenkin fulberuhtinaan edustaja, -sillä fulbet olivat v. 1826 valloittaneet Timbuktun. Fulberuhtinaalta -tuli eräänä päivänä aseellisten miesten tuoma käsky, että Barth oli -karkoitettava kaupungista. Tähän ei El Bakhai kuitenkaan suostunut, se -kun lonkkasi hänen arvovaltaansa, ja Barthia pidettiin yhä edelleenkin -Timbuktussa, vaikka lopulta ei kukaan tahtonut uskaltaa hänelle edes -ruokavaroja ostaa. El Bakhai lopulta pystytti telttansa kaupungin -ulkopuolelle ja vei Barthin siihen. Mutta täälläkin muukalaista -vainottiin ja yksi joukko tuli nimenomaan häntä tappamaan, tehden -hyökkäyksen sheikin leiriä vastaan. Mutta vähän ennen joulua erään -suuren joukon johtaja, jonka aikomus oli hyökätä Barthin kimppuun ja -tappaa hänet, itse äkkiä kuoli, ennenkuin hän ennätti aikomuksensa -toteuttaa. Tämä tapaus teki syvän vaikutuksen kaupunkilaisiin, vieläpä -sheikkiin itseensäkin. Sillä vainaja oli sen miehen poika, joka oli El -Raisin eli »kapteenin», s.o. majuri Laingin, murhannut, ensimmäisen -Timbuktussa käyneen eurooppalaisen. Syystä tai toisesta rahvas piti -häntä Barthin isänä ja monet luulivat Barthin tulleenkin isänsä -kuolemaa kostamaan. Toiset taas luulivat hänen tulleen valloitusta -varten. - -Sheikki El Bakhai nyt kaikin tavoin kiirehti Barthin matkaa, mutta -vasta 18 p. toukokuuta 1854 hän todella pääsi lähtemään. Sheikki -saattoi häntä sangen pitkän matkan Gogoon saakka, jossa erämaatie -lähtee Nigeriltä Agadesiin. - -Timbuktu tuotti Barthillekin pettymyksen. Vaikka hän näkikin siitä -hyvin vähän, kokosi hän kuitenkin suuren määrän tietoja. Vakinaisia -asukkaita Barth arveli olevan 13.000, joiden lisäksi parhaina -markkina-aikoina tuli ehkä 5000 matkustajaa. Timbuktun ympäristöt -olivat aivan erämaanluontoiset, jonka vuoksi kaikki vilja täytyi tuoda -tulvan aikana Nigerin varsilta veneillä. Teollisuutta Timbuktussa -oli vähän, mutta kauppapaikkana se oli tärkeä. Tavarat saapuivat -erämaan poikki pohjoisesta tai Nigeriä pitkin Senegambiasta ja -olivat enimmäkseen Englannissa valmistetut. Tavarat maksettiin -strutsinsulilla, norsunluulla, kultahiekalla, kumilla ja vahalla, orjia -sitä vastoin myytiin vähän, koska niistä erämaanmatkalla niin paljon -tuhoutui. - - - -Paluumatka. - - -Gogossa El Bakhai erosi Barthista. Hän saavutti sitten Euroopassa -suuren maineen Barthin auttajana ja oli osallisena seuraavain aikain -valtiollisissakin tapauksissa. Vielä El Bakhain pojatkin nauttivat etua -siitä, että heidän isänsä oli Barthin pelastanut. - -Barth palasi Sajhin Nigeriä pitkin, kartoittaen sen juoksun sinne -saakka, ja kulki sieltä Sokotoon paljon vastuksia voittaen. Siellä -hän kuuli, että Kukaan oli saapunut eräs hänen maanmiehensä, joka oli -lähetetty Overwegin sijaan tähtitieteellisiä paikanmääräyksiä tekemään. - - - -Vogel. - - -Barth ja Vogel tapasivat toisensa Bornun pääkaupungissa, ja Vogel -sitten matkusteli Benue joella ja muissa paikoissa täydentämässä -Barthin löytöjä, jonka jälkeen hän lähti yksin koillista kohti -Niilille. Sen koommin ei hänestä saatu muita tietoja, kuin että hän v. -1856 Vadaissa murhattiin, arvatenkin uskonkiihkoilijain toimesta. - -Neljä kuukautta viivyttyään Kukassa, jossa oli sattunut melskeitä -eikä eurooppalaisia enää kohdeltu yhtä hyvin kuin ennen, Barth -lähti palaamaan Tripoliihin tavallista karavaanitietä ja -pääsikin onnellisesti perille. Englannin hallitus aateloi hänet -ja maantieteellisiltä seuroilta hän sai kaikki mahdolliset -kunnianosoitukset. - -Työnsä perusteellisuuden vuoksi Barthia mainitaan Afrikan tutkijain -ensimmäisten joukossa. Loppuikänsä hän vaikutti maantieteen -professorina Berliinin yliopistossa. - - - -v. Beurman. - - -Sudanin itäosa oli vielä melkein tuntematon. Kun ei Vogelin surullista -kohtaloa enää ollut epäileminen, lähti Moritz v. Beurman etsimään hänen -jälkiään, pelastaakseen mikäli mahdollista hänen muistiinpanonsa ja -tähtitieteelliset paikanmääräyksensä. Hän yritti Bornusta tunkeutua -Vadaihin, mutta murhattiin tämän maan rajalla v. 1863. - - - -Rohlfs. - - -Gerhard Rohlfs, joka jo oli saavuttanut mainetta Luoteis-Afrikan -rantaseutujen ja aavikoitten tutkijana, päätti sitten lähteä -kuulustelemaan molempain kadonneitten matkustajain kohtaloa. Hän -matkusti v. 1866 Bornuun, mutta kun näytti mahdottomalta tunkeutua -sieltä Vadaihin, niin hän kulkikin Benuelle, laski tätä jokea Nigeriin, -nousi Nigeriä jonkun matkaa ja kulki sitten paljon vaaroja ja vastuksia -voittaen maan poikki Lagos rannikolle. - - - - -Gustav Nachtigal. - - -Bornun sulttaani Omar, Clappertonin aikuisen sheikin poika, joka -kokonaan lakkautti vanhain sulttaanien vallan ja itse julistautui -sulttaaniksi, oli monella tavalla auttanut maassaan käyneitä -saksalaisia, ja lopulta hän tiedusteli, eikö heidän »sulttaaninsa» -aikonutkaan antaa hänelle lahjoja. Kun tämä tuli Saksassa tiedoksi, -lähetettiin Gustav Nachtigal, lääkäri ammatiltaan, niitä viemään. -Heikon rintansa vuoksi hän oli muuttanut asumaan Välimeren -etelärannalle, oppinut Egyptissä arabiaa ja lopulta päässyt Tunisin -bein henkilääkäriksi. Tunisissa hän oli ollut mukana monella retkellä -kapinallisia heimoja vastaan ja oppinut tuntemaan niitten tapoja ja -kieliä. Hän oli siten kaikin puolin valmistunut lähettilästoimeensa. - -Nachtigal saapui helmikuussa 1869 Tripoliihin ja matkusti sieltä -Mursukiin, mutta kun edessäpäin vallitsi sota, eikä karavaaneja -kulkenut, päätti hän käyttää joutoaikaansa tehdäkseen retken Tibesti -eli Tu vuorimaahan, joka kohoo keskellä Saharaa ja on puhtaimpana -säilyttänyt tibbujen, Herodotoon garamanttien, vanhan rodun. Siellä -ei kukaan eurooppalainen ollut käynyt ennen häntä. Vain neljän -palvelijan seuraamana hän saapui tähän maahan, jossa muukalaisviha -hehkui hurjempana kuin missään muualla ja jossa häntä joka hetki uhkasi -salamurhaajan tikari. - - - -Nachtigalin matka Tibestiin. - - -Saadakseen matkalleen turvaa Nachtigal oli uskonut itsensä Arami -nimisen tibestiläisen päällikön suojelukseen. Tämän kotiin päästäkseen -hänen kuitenkin täytyi kulkea Bardain laakson kautta, koska Arami ja -Tubu Reshâdet asuivat sen toisella puolella. »Tulimme tähän laaksoon -ja aloimme mutkitella sen sirojen taatelilehtojen ja dumpalmulehtojen -välitse, joiden varjossa siellä täällä oli ihmisasuntokin, kun -korvaamme äkkiä kantoi kumeata pauhua, epäilyttävää melua, joka näytti -johtuvan lukuisten huutavain ja elämöiväin ihmisten äänistä. - -»Henkeämme pidätellen pysähdyimme ja neuvottomina kuuntelimme. Alussa -en tahtonut voida uskoa, että Bardain asukkaat, huhun tulostamme -kuultuaan, näin olivat lähteneet miehissä liikkeelle meitä verisesti -tervehtiäkseen, mutta kauaa minun ei tarvinnut olla epätietoinen. Melu -tuli yhä lähemmäksi, miehet kiljuivat — luultavasti lagbi-simasta -humalassa — ja kalistelivat ja helistelivät aseitaan; naiset kirkuivat -ja liksuttelivat totuttuun tapaan kieltään; lapset parkuivat. Jo erotti -erinäisiä ääniäkin, kuuli kristittyjen sadattelua ja verenhimoisia -aikeita. Jonkinlaisella alistuvalla, epätoivoisella ivalla Bui -Muhammed minulle tulkitsi näiden huutojen kamalan merkityksen. Hän, -joka tunsi maan ja ihmiset, ei hetkeäkään epäillyt, etteikö viimeinen -hetkemme ollut tullut, mutta ei ainoatakaan moitteen sanaa hän minulle -lausunut: katkeruus ja iva, joka äänensävyssä oli, tuntui vain sanovan -minulle: 'Siinä he nyt tulevat ja todistavat minun puhuneen oikein; -sinä olet tämän tahtonut, kun halveksit järkeviä neuvoja!' Taisteluun -valmiina vanhus otti kiväärin käteensä ja tälläkin hetkellä saatoin -jälleen todeta, kuinka syvästi tämä mies vihasi tubuja, vaikka hän -muutoin arvostelikin ihmisiä niin lempeästi. Giuseppe käyttäytyi kuin -mies; Sa'ad alkoi suun täydeltä sadatella minua, samoinkuin ennen, -janokuolemankin meitä uhatessa, kun taas Ali Bû Bekr töin tuskin -jaksoi huudahtaa: 'Kirottu olkoon raha, jonka vuoksi tänne tulin!' -Kauhistuneena, mutta rautaiseen pakkoon mukautuen, minä kiinnitin -katseeni tummaan, lähemmä vyöryvään ihmispaljouteen, josta jo alkoi -erottautua yksityisiä haahmoja. - -»Vitkasteleva epäröinti oli vallannut tibestiläiset saattajani ja -suojelijani. He olivat vetäytyneet meistä erilleen ja muodostivat -vähän matkan päässä pohtelevan ja neuvottelevan ryhmän. Kaikki riippui -Aramista, jonka rinnassa ristiriitaiset tunteet taistelivat. Se, mitä -hänessä oli jalompia vaikuttimia, sanansapitävyyttä, kestiystävyyden -velvoitusta ja sääliä, tuskin olisi riittänyt meitä pelastamaan, -ja ehkei näitä tunteita hänessä ollut ensinkään; mutta onneksi oli -toisiakin syitä, jotka vaakakupissa vaikuttivat meidän hyväksemme. -Rahvaan lapsellinen isänmaallinen pelko, että heiltä ryöstettäisiin -maan heille itselleenkin tuntemattomat rikkaudet, rahvaan epämääräinen -liioiteltu kristittyjen ja heidän mahtinsa pelko, sen vaistomainen -muukalaisviha, ne eivät hänelle paljoa merkinneet, mutta hänen -ylpeytensä, maan riippuvaisuus Fessanista ja sen valtiolliset olot, -puhuivat meidän puolestamme. Hän oli varsinaisten tubu-reshadein -mahtavin mies, joka heimo asustaa vuoriston lounaispuolisissa -laaksoissa ja pitää itseään koko maan herrana. Tämä heimo käsittää -Tibestin jaloimmat suvut, he ovat paimentolaisia, lakeuden herroja ja -pitävät itseään, samoinkuin kaikkiallakin, missä paimentolaisia ja -maanviljelijöitä asuu rinnan samassa maassa, oikeutettuina talonpoikia -hallitsemaan. He käyvät matkoilla Fessanissa, Kawarissa, Bonkussa -ja Bornussa, jota vastoin Bardain asukkaat eivät koskaan lähde -laaksostaan, vaan ovat työteliäitä maanviljelijöitä eivätkä aivan -vapaita orjaverestä, vaikk'ei maassa olekaan paljoa orjia... Bardain -rahvas ei sitä paitsi ollut yhtä sotaista kuin reshade-heimo, jonka -laaksoihin tuaregit ja arabialaiset usein hyökkäsivät. Aramin ylpeyttä -loukkasi, että nämä halvat köyhät talonpojat nyt aikoivat tulla -tappamaan vieraan, jonka hän oli suojaansa ottanut. Tässä oli otollinen -tilaisuus osoittaa valtaansa, vaikk'ei Aramikaan sentään uskaltanut -jännittää jousta liian kireälle. - -»Aika alkoi olla täpärällä; kun Arami tovereineen yhä näytti epäröivän -ja pysyi syrjässä, vaikka raivoava joukko tuli yhä lähemmäksi, -lähdin heidän luokseen ja sanoin, että heidän oli paras rientää. En -käsittänyt, kuinka oli niin vaikea päättää, aiottiinko käyttäytyä -uskollisesti ja urheasti, vaiko petollisesti ja pelkurimaisesti. Me -puolestamme olimme, tuli mitä tuli, valmiit myymään henkemme kalliista -hinnasta eikä heidän pitänyt luulla, että vain moslemit kykenivät -kuolemaan miesten tavalla. - -»Arami nousi silloin seisomaan; hän oli tehnyt päätöksensä ja -samalla kaikki muutkin. 'Jumalan avulla olet säilyvä pahalta', hän -sanoi, 'sillä minä olen luvannut sinulle suojelukseni.' Ylpeänä hän -meni tunkeilevaa joukkoa vastaan, joka ilmeisestikin oli odottanut -tapaavansa meidät saattajaimme hylkääminä. Aika olikin jo tuiki -täpärällä; raivoisimmat tai humalaisimmat jo heittivät keihäitään, -vaikka kömpelösti ja epäröiden, me kun emme olleet yksin, vaikka -seisoimmekin syrjässä. Arami osaksi löi alas vastustajaimme aseet, -eikä kukaan vahingoittunut. Kolokomi, Gordoi ja Boisa seurasivat hänen -rohkeata esimerkkiään ja nyt alkoi vilkas väittely.» - -Araminkaan vaikutusvalta ei kuitenkaan riittänyt pelastamaan -Nachtigalia, vaan Bardain asukkaat jakaantuivat kahteen puolueeseen ja -seurasi väittelyt, jotka kestivät viikkoja. Nachtigalin täytyi asua -tämä aika kaupungin ulkopuolella ohuessa teltassa, jossa elämä päivän -helteellä oli sanomattoman tukalaa, lämpömittari kun säännöllisesti -nousi 40 asteeseen C. Matkuetta sitä paitsi vaivasi kalvava nälkä, -sillä muuta ruokaa sillä ei ollut kuin ne vähät taatelit, joita Arami -toi aamuin ja illoin. Bardain iäkäs ruhtinas oli sairastunut, ja -tämä seikka yhä mutkistutti tilannetta. Nachtigal tosin väsymättä -vaati Aramia ja hänen ystäviään hankkimaan matkaluvan, mutta huonolla -menestyksellä. He koettivat käyttää joka tilaisuutta kiristääkseen -häneltä lahjoja, ja kun hänellä ei enää ollut, mitä antaa, kävivät -hekin yhä ynseämmiksi. Kun Nachtigalia oli kielletty missään -liikkumasta tai kenenkään kanssa seurustelemasta, ei hän voinut käyttää -aikaansa tutkimuksiinkaan. - -Kaksi kertaa Nachtigal koetti hetkeksi poistua teltastaan, mutta -huonolla menestyksellä. Toisella kerralla hän päivän kuumimpana aikana, -jolloin tubut pysyivät huoneissaan vielä enemmän, kuin yöllä, lähti -parinsadan askelen päässä olevaan palmulehtoon, nauttiakseen edes -hetken sen varjoa. Raikasta vettäkin hän toivoi sieltä saavansa. Nuori -tyttö sattui kuitenkin huomaamaan hänet, kokosi tuota pikaa suuren -lapsilauman ympärilleen ja yhteisin voimin ryhdyttiin nyt niin ankaraan -kivitykseen, että valkoisen muukalaisen täytyi kiiruumman kautta paeta. -Lapset heittelivät niin suuria kiviä ja niin tuimasti, että Nachtigal -sai kiittää onneaan, kun pääsi telttaansa. Monta päivää hän poti -saamiaan vammoja. Toisen kerran hän, kylän miehistön ollessa juhlassa, -kävi leirinsä vieressä olevalla kaivolla tutkiakseen sen syvyyttä, -mutta nyt pojat keksivät hänet ja tuimalla kivisateella karkoittivat -hänet ja juopunut mies koetti vielä nakata häntä teräsaseellakin, -kuitenkaan tavoittamatta. - -Parin viikon kuluttua tuli vihdoin Bardain vanha ruhtinas Nachtigalia -tapaamaan ja Arami puhui hänen puolestaan, että hänet päästettäisiin -lähtemään pois. Vanhuksen tarkoitus kuitenkin oli vain lahjain -kiristäminen ja kun Nachtigal sitten pyysi häntä tulemaan telttaansa -omin silmin katsomaan hänen rikkauksiaan, noudatti hän kehoitusta. - -»Hartaasti odottavaisina kaikki kiinnittivät silmänsä teltan aukkoon. -Pian astui siitä jälleen esiin pettynyt vanhus, ei, kumma kyllä, luonut -enää keneenkään silmäystäkään, vaan kulki vaieten joukon läpi ja alkoi -poistua. Silloin nousi Arami ja ojentaen vartalonsa suoraksi, keihäänsä -maahan nojaten, piti loistavan puheen. 'Mihin menet, kuningas?' tähän -suuntaan hän puhui. 'Etkö tänään tullut tänne sitä varten, että -viimeinkin tekisimme päätöksen tämän miehen kohtalosta, miehen, jota -sinun epäröintisi on täällä niin kauan pidätellyt? Miks'emme anna hänen -lähteä Fessaniin, josta hän on tullutkin? Mitä hänen teemme? Tapammeko? -Mikäli minä tiedän, ei meidän tapamme ole juoda ihmisen verta eikä -tehdä ihmisen nahkasta vesisäkkejä eikä syödä ihmisen lihaa! Eikä -tällä vieraalla ole mitään omaisuutta, joka meitä kiihoittaisi, miksi -siis häntä pidätämme? Veljiämme ja serkkujamme asuu Fessanissa; sinne -vievät meitä kauppasuhteemme; jos me surmaamme tämän kristityn, joka on -mahtavampi kuin koko Mursukin hallitus, niin emme enää voi käydä siellä -markkinoilla, ja tämän yhden kuolema maksaa kahdenkymmenen meikäläisen -hengen. Eikö ole järkevämpää antaa hänen lähteä vahingoittumatonna? -Omaisuutensa on hän jaellut pois; hänen kameelinsa ovat kelvottomat, -hänen ruokavaransa me olemme syöneet; tietä hän ei tunne. Ruoatta, -juomatta, tietä tuntematta hän erämaassa kuolee; mutta silloin Jumala -hänet tappaa, emmekä me. Siitä, kuin hän Bardaihin tuli, olen minä -elättänyt häntä ja hänen miehiään. Minä en tahdo enkä voi sitä kauemmin -tehdä, vaan vaadin, että kuningas ja jalosukuisten kokous laskevat -hänet menemään.' - -»Se oli kaunis puhe, vaikk'ei juuri ollutkaan omiaan herättämään -minussa iloisia toiveita. Odotin kuitenkin, että se kuninkaaseen -tekisi suuren vaikutuksen... mutta hän, kokouksen ulkopuolelle -jo ennätettyään, vain kääntyi kerran ympäri ja lausui musertavan -yksinkertaisesti: 'Minä olen tyhjän puun nähnyt ja menen kotia!'» -Eikä häntä sen koommin kuulunut ja kun kaikki nyt kävivät yhä -vihamielisemmiksi, kun matkustajan murhaamisesta yhä julkisemmin -puhuttiin, ruokatavarat kävivät yhä niukemmiksi, kurainen vesi -ehtymistään ehtyi, täytyi Nachtigalin lopulta pyrkiä pakoon, vaikka -joka puolella ammotti vedetön erämaa. - -Pari kertaa pakoyritys tuli ilmi, mutta kolmannella kerralla se -vihdoin onnistui. Mutta kestettävät vaikeudet olivat suunnattomat. -Pakolaisten oli kärsittävä nälkää ja janoa, heidän täytyi kulkea yöt -päivät, leväten vain päiväsydämen, ja kaiken aikaa pelätä takaa-ajajia -ja eksymistä. Kuudentoista päivän pikamarssin jälkeen (syysk. 4 p:stä -sen 20 päivään v. 1869) pakolaiset lopulta saapuivat Tymmon kaivoille, -jossa jakoivat viimeiset ruokavarat. Sieltä oli sitten ruuatta -kuljettava viimeinen viiden päivän taival Tedsjerin keitaaseen, jonka -palmut vihdoin kohosivatkin erämaan rannalle ilmaisten nääntyville, -että he olivat pelastuneet. - -Nachtigalin jälkeen ei Tibestin vuorimaassa ole ketään käynyt, ja hänen -antamansa ovat ne ainoat tiedot, mitä siitä on. Tibesti on jotenkin -yksinäinen vuorisaareke Saharassa, luultavasti sammunut tulivuoristo. -Korkeimmat kukkulat kohoavat 2700 metriä merestä. Se on karua ja kaljua -vuoristoa, täynnään rotkoja, ilman vihannuutta ja ajoittain on sen -kukkuloilla lunta ja jäätä. Vuoristossa toisin ajoin sataa rankasti -ja purot silloin paisuvat rajuiksi koskiksi, jotka eivät kuitenkaan -kauaksi ennätä, ennenkuin erämaahan painuvat. Kuivalla ajalla uomat -ovat tyhjät. Tibestin kameelia, joka on seudun kylmyyden vuoksi -pidempikarvainen, mainitaan Saharan parhaaksi. Nautakarjaa ei ole, vaan -sen asemesta suuria vuohilaumoja ja pitkävillaisia lampaita, jotka -tyytyvät mitä niukimpaan ravintoon. - - - -Alexandrine Tinne. - - -Nachtigalilla oli ollut Tripoliista Mursukiin saakka matkaseurana neiti -Alexandrine Tinne, jonka kanssa hän oli matkalla mennyt kihloihin. -Neiti Tinne oli jo tehnyt huomattavan tutkimusretken Bahr-el-Ghazal -maahan ja siellä menettänyt paljon omaisiaan tauteihin ja aikoi nyt -erämaan poikki pyrkiä Timbuktuun. Ghatin ja Ghadamesin välillä hänet, -Nachtigalin ollessa Tibestissä, julmasti murhattiin. - - - -Nachtigal Bornussa ja Vadaissa. - - -Pitkäin valmistelujen jälkeen ja Tibestin matkan rasituksista -parannuttuaan Nachtigal huhtikuussa 1870 lähti jatkamaan matkaansa, -kulkeakseen suoraan erämaan poikki Bornuun. Hän matkusti nyt yleistä -karavaanitietä, jota jo moni muu ennen häntä oli kulkenut, ja saapui -seikkailuitta Kukaan. - -Bornun sulttaani, vanha Omar, otti hänet ystävällisesti vastaan, -mutta lahjat tuottivat hänelle suuren pettymyksen. Hän oli toivonut -tykkejä ja ampumatarpeita, mutta saikin sen sijaan m.m. vanhan keisari -Wilhelmin suurikokoisen muotokuvan. Pettymys oli sitä suurempi, kun -kaikki ihmiskuvat muhammedin uskon mukaan ovat kielletyt. Nachtigalia -kohdeltiin siitä huolimatta hyvin ja saattoi hän kulkea laajoilla -tutkimusmatkoilla. Hän tutki varsinkin Tshad järven seutuja sekä oli -Borkussa ja Kanemissa, hyvin vaillinaisesti tunnetuissa seuduissa, -mukana yhdeksän kuukautta kestäneellä orjastusretkellä. Seuraavana -vuonna hän kävi Bagirmin valtaistuimelta syöstyn sulttaanin luona, -joka oleskeli maan eteläosissa. Siitäkin tuli rosvoretki, niin että -Nachtigal saattoi verrata maata »paratiisiin, jossa käy piruja -vieraissa.» Tshad järven ja sen saariston, jossa rosvoneekerit asuvat, -Nachtigal tutki niin tarkkaan joka suuntaan, ettei myöhemmille -matkustajille jäänyt paljoakaan tehtävää. - -Ennen Bornusta lähtöään Nachtigal vielä kävi Songhoissakin, joka ennen -oli suuren valtakunnan keskus, nyt vain pieni, vaikka taajaan asuttu -kaupunki. Sen asukkaat kulkivat melkein alasti ja olivat koko joukon -villimpiä kuin naapurikansat. - -Koko Songhoin alueella ryöstettiin orjia mitä julmimmin. Kauniit -varjoisat metsät, joiden ympärillä aaltoili hedelmällisiä lakeuksia -kylineen, olivat onnen ja rauhan perikuvia, kunnes orjastusretkikunta -ilmestyi paikkakunnalle. Silloin kaikki käden käänteessä muuttui. Tuota -pikaa ei idyllisisfä kylistä ollut kuin savuavia raunioita jäljellä. -»Miesväki tapettiin, naiset ja lapset kahlehdittiin ja ajettiin -ruoskien ja kolhien pois. Jos kuka näytti väsyvän, paikalla ruoska -muistutti onnettomalle, että hän oli uuden herran mielivallan alainen. -Sairas lapsi säälimättä temmattiin äidin rinnalta ja heitettiin -metsään, ja jos jostakusta vaimosta alkoi olla liian paljon vastusta, -paikalla hänet tapettiin tai päästettiin kahleista ja jätettiin -kuljeskelevain hyeenain saaliiksi.» - -Orjat myytiin Bornuun, Bagirmiin ja Vadaihin, nyt kun orjakauppa oli -Välimeren rantamaissa kielletty, Marokkoa lukuunottamatta. - -Voidakseen paremmin puoliaan pitää olivat jotkut heimot rakentaneet -majansa valtaviin puihin. Puihin kanneltiin ruokaa ja vettä ja -toisinaan karjaakin, että kestettiin pidempikin piiritys. Puiden -latvoista asukkaat sitten nakkasivat keihäänsä, kun orjastajat tulivat -alle..Toisinaan puissa taisteltiin tuimia taisteluita. - -Nachtigal sai Bornussa ollessaan Saksasta rahoja ja samalla -tiedon Saksan ja Ranskan välisestä sodasta ja Saksan valtakunnan -perustamisesta ja se riemastutti häntä suuresti ja ehkä paransi hänen -matkatoiveitaankin, sillä saksalaiset eivät vielä olleet esiintyneet -Afrikassa maananastajina kuten ranskalaiset, jotka Nachtigalin -hallitsija oli voittanut. - -Maaliskuussa 1873 Nachtigal lähti Bornusta Niilille pyrkimään, -matkustaen Vadain kautta, johon ei kukaan eurooppalainen vielä ollut -päässyt tunkeutumaan asukkaitten uskonvimman ja vihamielisyyden vuoksi. -Kaksi ennen häntä yrittänyttä saksalaista matkustajaa, Vogel ja v. -Beurman, oli saanut hengellään maksaa rohkeutensa. - -Vadaissa olivat kuitenkin olot siitä muuttuneet. Vanha sulttaani oli -kuollut ja Ali niminen noussut hänen jälkeensä valtaistuimelle, ja -ainakin Nachtigalia uusi sulttaani kohteli suosiollisesti, suojellen -häntä maassaan kohtalolta, joka varmaan olisi tullut hänenkin osakseen. -Sulttaani Ali vakuutti olevansa aivan syytön molempain edellisten -matkustajain murhaan. Nachtigal harjoitti hänen pääkaupungissaan -Abesjrissä oleskellessaan paljon lääkärintointa ja saavutti rahvaankin -suosion. - -Vadai oli jotenkin hedelmätöntä maata. Orjakauppa ja orjastus -kukoistivat siellä häiritsemättä. Maan kauppa oli Bornun kauppiaiden -käsissä, jotka sen kautta matkustelivat aina Egyptissä saakka. -Darfurissa syntyneet vallanperimysriidat pakottivat Nachtigalia -viipymään Vadaissa kauemmin, kuin hän oli aikonutkaan, ja tätä aikaa -hän käytti retkeilläkseen maan eteläosiin. Kun Darfurissa rauha -palautettiin, lahti hän matkaansa jatkamaan. - -Hän tuli nyt vuorimaahan, jossa näin sadeajalla oli paljon jokia ja -koskia, mutta joka kuivan ajalla on aivan vedetön. Maa oli tasaisesti -kohonnut Tshad järveltä saakka ja Marra niminen vuori oli 1400 metriä -korkea. Aivan sen ohi piti matka. Siitä alkoi maa itää kohti taas -aleta ja kasvullisuus käydä rehevämmäksi. Darfur ei ollut enää aivan -tuntematonta, siellä oli englantilainen William Browne käynyt jo -edellisen vuosisadan lopulla, samaan aikaan kuin Mungo Park teki ensi -retkensä Nigerille. Sulttaani otti Nachtigalin varsin kohteliaasti -vastaan. Mutta hyvä onni oli, että hän joutui pois lähtemään, ennenkuin -Darfur joutui sotaan Egyptiä vastaan ja Ismail kediivin sotajoukot -marssivat sitä valloittamaan. Jos hän olisi sinne jäänyt, olisi hän -luultavasti henkensä menettänyt. Egyptin armeija valloitti maan -ja siitä tuli Egyptin maakunta. Darfur on enimmäkseen vuorimaata, -pohjoisosa kuivaa erämaata, eteläosa Sudanin luontoista. Pääelinkeinona -on karjanhoito ja karjat kaikenlaiset ovat erittäin lukuisat. - -Nachtigal saapui Khartumiin niin vähissä varoissa, ettei hänellä -ollut vaatteita kuin yksi villapaita ja kauhtana, mutta ilolla hänet -siellä otettiin vastaan ja kediivi lähetti höyrylaivan häntä noutamaan -sekä tarjosi hänelle viran, jos hän suostuisi maahan jäämään. Mutta -Nachtigal riensi kotimaahan tekemään tiliä matkastaan, ja siellä hänet -otettiin vastaan suurin kunnianosoituksin. Myöhemmin hän palveli -maataan Afrikan tiedoillaan, ruhtinas Bismarck kun lähetti hänet -anastamaan Saksalle siirtomaita Afrikan länsirannalta. Hän valtasi sekä -Togo-maan, että Kamerunin, mutta ei sen jälkeen kauaa elänyt, vaan -kuoli paluumatkalla merellä, Canarian saarien edustalla. - - - - -Marokko ja Länsi-Sahara. - - -Kauan sen jälkeenkin, kuin Algeria ja Tunesia olivat joutuneet -Ranskan vallan alle, säilytti Marokko itsenäisyytensä, vaikka mitä -kurjimmin hallittuna ja kaikin puolin rappiolla. Se oli aikoinaan -ollut arabialaisen sivistyksen pääpaikkoja, mutta yhdeksännentoista -vuosisadan alkupuolella se oli muhammedilaisen pimityksen vahva -linna, suvaitsemattomuuden ja ahdasmielisyyden pesä. Katkerat -uskonsodat Herkuleen patsaitten pohjoispuolisia naapureita vastaan -olivat jättäneet maahan sammumattoman vihan, jota viime vuosisadan -keskivaiheille saakka jatkettu merirosvous ja sen aiheuttamat -kostotoimet eivät suinkaan olleet omiaan lieventämään. Melkein kaikki -Euroopan merivallat maksoivat Marokon sulttaanille veroa, jotta niiden -laivaliike saisi häiritsemättä jatkua, ja tämä tietysti lisäsi maurien -kopeutta ja itseluottamusta rajattomasti. - -Marokon tärkeimpien kaupunkien väliset reitit tulivat kuitenkin -jotakuinkin hyvin tunnetuiksi, mutta sitä kauemmaksi eivät matkat -ulottuneet. Atlas ja Riff-vuoristo varsinkin pysyivät tuntemattomina; -näissä vuorimaissa ei Marokon hallitsijalla itselläänkään ollut paljoa -sanottavaa. Rohlfsille ja Lenzille onnistui kuitenkin päästä Atlaksen -poikki, ja varsinkin ranskalainen de Foucauld, joka juutalaiseksi -puettuna monta kertaa kulki vuoriston poikki, hankki siitä lisätietoja. -Myöhemmin ovat toisetkin matkustajat kulkeneet halki maan moneen -suuntaan. - - - - -Gerhard Rohlfs. - - -Pohjois-Afrikan tutkijain ensi rivin miesten joukossa- on mainittava -saksalainen Gerhard Rohlfs. - -Rohlfs syntyi Bremenissä v. 1832. Kesken koulunkäyntiään hän -vapaaehtoisena otti osaa sotaan Tanskaa vastaan, osoittaen niin suurta -urheutta, että hänet ylennettiin upseeriksi. Sodan jälkeen hän opiskeli -muutaman vuoden lääketiedettä Heidelbergin, Würzburgin ja Göttingenin -yliopistoissa, osoittaen jo opiskelevanakin suurta matkaintoa, ja -palkkautui v. 1855 lääkäriksi Ranskan muukalaislegioonaan. Näin hän oli -ranskalaisten mukana heidän valloittaessaan Kabylian. Niinä viitenä -vuotena, jotka hän palveli muukalaislegioonassa, hän oppi jonkun -verran arabiaa ja itämaalaisia tapoja, ei kuitenkaan niin paljoa, -että hän olisi voinut pukeutua muhammedilaisen valepukuun, kuten moni -muu matkustaja ennen häntä. Mutta hän keksi sen keinon, että ilmoitti -olevansa eurooppalainen, joka vasta hiljakkoin oli kääntynyt muhammedin -uskoon — joka muka oikeastaan olikin kaikkien ihmisten velvollisuus, -vaikka useimmat eurooppalaiset alhaisen mielenlaatunsa vuoksi tämän -velvollisuuden laiminlöivät. Tangerissa hän paremmaksi vakuudeksi antoi -ympärileikata itsensä. - -Viisi päivää kääntymisensä jälkeen Rohlfs lähti ensimmäiselle -retkelleen Tangerista, yksi maanasukas matkassaan ja viisi puntaa -matkarahoja. Kirjallisuutta hänellä oli pieni taskukirja, aseita ei -ensinkään. »Olin vähentänyt kuormastoni niin vähään kuin mahdollista -— pieneen myttyyn liinavaatteita, jota kannoin keppini päässä. -Vaatteina minulla oli pitkä valkoinen villamekko, keltaiset tohvelit -paljaissa jaloissani ja espanjalainen lakki, johon olin neulonut kaikki -rahavarani — yhden viiden punnan setelin. Burnuksena minulla oli väljä -musta englantilainen päällystakki.» - -Vaeltavana lääkärinä Rohlfs matkusteli Marokon länsiosissa moneen -suuntaan, kunnes saapui Fesiin sulttaanin hoviin. Siellä hän saavutti -niin suuren suosion, että hänet nimitettiin Marokon ja sen armeijan -ylilääkäriksi — jota korkeata virkaa ei säestänyt kuitenkaan penninkään -palkka. Ystävällisesti hänet niinikään otti vastaan Wessanin -suursheriffi, joka oli Marokon hengellinen pää, mutta kun ei tämäkään -suostunut palkkaa maksamaan, päätti Rohlfs lähteä muualle onneaan -koettamaan. Liittyen karavaaniin hän matkusti Atlaksen poikki Tafilelt -keitaaseen, Marokon hallitsijahuoneen varsinaiseen kantamaahan. -Tafileltista hän matkusti Figuig keitaaseen ja sieltä Geryvilleen erään -sheikin kutsumuksesta, joka hänelle oli tarjonnut kestiystävyyttään. -Erämaassa tämä petollinen ystävä kuitenkin hyökkäsi hänen kimppuunsa, -ryösti hänet ja pahoinpiteli häntä, jättäen hänet sitten erämaahan -kuolemaan. Oikeastaan he luulivat hänen jo heittäneen henkensä, mutta -Rohlfs kuitenkin virkosi ja kaksi ohi kulkevaa marabuuttia löysi hänet -ja kuljetti Algeriaan. Siellä hän kunnollista hoitoa saatuaan pian -parani. - -Jo elokuussa 1863 Rohlfs lähti uudelle matkalle, käydäkseen -Etelä-Algeriassa El Abiodin pyhiinvaelluspaikoissa. Kun etelässä -kuitenkin samaan aikaan syttyi kapina, täytyi hänen kääntyä takaisin. - -Seuraavalla kerralla hän (v. 1864) uudelleen lähti matkaan Marokosta, -maan korkeimman hengellisen miehen suosituskirja turvanaan. Heinäkuussa -Tafileltiin saavuttuaan hän matkusti kivierämaan poikki Tuatin Ain -Salahiin, jonka uskonkiihkoisen väestön keskuudessa hän oleskeli kolme -viikkoa, kaikkien kunnioittamana pyhänä marabuuttina. Sieltä hän kulki -Ghademekseen ja vuoden 1864 lopulla Tripoliihin — ruhjotuin käsivarsin. -Koko matkan hän oli tehnyt muutamalla sadalla taalerilla, mutta -valehdellut hän oli tuhansien edestä. - -Rohlfs kuvasi Marokkoa, josta silloin vielä hyvin vähän tiedettiin, -sangen kauniiksi ja viljavaksi maaksi; jonka ilmastoa Atlantin meri -kylmine merivirtoineen tuntuvasti lauhduttaa. Varsinaisen Atlas -jonon eteläpuolella on Anti-Atlas, jonka poikki Lenz v. 1880 kulki. -Niiden takaa alkaa Sahara, olematta kuitenkaan siellä semmoinen kuiva -erämaa kuin Algerian eteläpuolella. Atlaksesta laskee erämaahan monta -jokea ja näiden laaksoissa ovat erämaan kauneimmat keitaat. Näiden -keitaiden ilmasto on maailman kuuminta, mutta siitä huolimatta erittäin -terveellistä. - -Rohlfsin matkan Bornuun v. 1866 ja sieltä Benueta pitkin Nigerille ja -edelleen Lagos-rannalle olemme ennen maininneet. Vielä tärkeämpi oli -hänen retkensä Libyan erämaahan Kufran keitaihin, joista siihen saakka -oli hyvin vähän tietoja. - - - -Rohlfs Libyan erämaassa. - - -Rohlfs on todella ainoa eurooppalainen, joka on laajemmalta matkustanut -Libyan erämaassa. Seurattuaan v. 1868 retkikunnan mukana, jonka -englantilaiset lähettivät Abessinian negusta kukistamaan, hän -seuraavana vuonna matkusti Kyrenaikan ja Siuahin keitaan kautta -Egyptiin. Vuosina 1873—1874 hän johti retkikuntaa, jonka kediivi -Ismail lähetti Libyan erämaahan ja jolla oli muitakin tiedemiehiä -mukana. Tämä retkikunta pääsi Kufran keitaaseen, josta ei siihen saakka -tiedetty muuta kuin huhupuheita, mutta uskonkiihkoisten asukkaitten -vihamielisyyden vuoksi sen täytyi palata, ennenkuin ennätti suuriakaan -aikaan saada. - - - - -Oskar Lenz. - - -Oskar Lenz oli luonnontutkija, Itävallassa syntynyt. Tehtyään matkan -Guinea-lahteen laskevalle Ogove joelle hän v. 1879 lähti saksalaisen -Afrikan seuran toimesta Marokkoon tutkimaan Atlas vuoriston laaksoja. -Saatuaan matkatoveriksi Abd-el-Kaderin veljen Hadj Alin hän teki -matkansa, kävi Fesissä, Mekinesissä ja Marrakeshissä ja päätti sitten -Alin kehoituksesta matkustaa erämaan poikki Timbuktuun. Ilmoittaen -itsensä turkkilaiseksi lääkäriksi Lenz Alin keralla ja Marokon -sulttaanin antaman saattojoukon suojassa lähtikin tälle vaaralliselle -matkalle. Saattojoukko ei kuitenkaan tullut edemmäksi kuin Tarudantiin, -Atlaksen eteläreunalle, sieltä Lenzin oli omin neuvoin kuljettava -erämaan poikki. Tarudant oli keskiajalla melkoinen kauppakaupunki ja -suuret rautaiset kiinnitysrenkaat osoittivat, että alukset silloin -olivat päässeet nousemaan Sus jokea sinne saakka. Nykyään Tarudant on -rappeutunut ja sen kauppa on kokonaan ehtynyt. Kaduilla kuljeskelee -asestettuja berberejä, jotka väijyvät tähän rosvopesään eksyneitä -muukalaisia, ja murhat ja rosvoukset ovat jokapäiväisiä tapauksia. - -Erämaamatkalla Lenz kulki Taudenin suolakaivoksien ohi, mutta nämä -kaivokset, joista Timbuktu ennen tuotti suunnattomat määrät suolaa -ja joiden vuoksi Marokko valloitti Sudanin, olivat nyt autioina. -Länsi-Sahara, jota moni oli luullut entisen meren pohjaksi, oli Lenzin -havaintojen mukaan 200—300 metriä korkeata ylänköä. Heinäkuussa v. -1880 Lenz saapui Timbuktuun. Väestö otti hänet ystävällisesti vastaan -— ehkä siitä syystä, että hän oli saksalainen — ja hän saattoi viipyä -tässä kaupungissa parikymmentä päivää. Timbuktusta hän matkusti -Senegaliin, ollen ensimmäinen eurooppalainen, joka kulki tämän välin. -Hänen jälkeensä ei Timbuktussa käynyt ketään, ennenkuin ranskalainen -meriupseeri Boiteux v. 1894 sen valloitti. - - - -Lenz Timbuktussa. - - -»Noin tunnin matkan päässä Timbuktusta lakkaa runsas kasvullisuus -ja alkaa jälleen hiekkainen hedelmätön maa. Täältä näimme Timbuktun -ensi kerran! Tunsin sanomatonta tyydytyksen ja kiitollisuuden -tunnetta suosiollista kohtaloa kohtaan, kun etäisyydessä näin talot -ja moskeijain tornit, jotka ovat Barthin kuvasta tunnetut. Timbuktu, -jossa ei ainoakaan eurooppalainen ollut käynyt sen jälleen, kuin Barth -siellä oli 27 vuotta takaperin; Timbuktu, joka oli ollut niin monen -matkustajan kiihkeiden toiveiden päämäärä, joka oli saanut heidät -ponnistamaan parhaat voimansa ja lannistuneina ja pettyneinä tieltä -kääntymään; Timbuktu, Sudanin vanha kauppakeskus, itämaisen taiteen -ja tieteen entinen tyyssija — tämä kaupunki oli edessäni ja lyhyen -ratsastuksen jälkeen saavutin sen talot. - -»Miehenikin ilolla tervehtivät etäisyydessä näkyvää kaupunkia ja -onnittelimme toisiamme menestyksen johdosta. Ylpeinä osoittivat meitä -saattelevat Arauanin miehet ja sheikki el-Bakay tätä Medinaa, tätä -suurta kaupunkia ja kertoivat sen suurista taloista, hyvästä vedestä ja -oivasta ruoasta, jonka ansiosta täällä nopeaan toipuisimme. Yksi ajatus -meille kuitenkin yhä tuotti huolta: miten meidät otettaisiin vastaan? -Tunnettaisiinko minut perältäkin uskottomaksi ja mille kannalle -asettuisivat siinä tapauksessa asukkaat ja varsinkin vallanpitäjät? - -»Vuoden 1880 heinäkuun 1 päivä on aina pysyvä minulle unohtumattomana. -Ehkä kuljetaan Nigeriä pian höyrylaivoilla, joihin rautatiet tuovat -matkustajia Atlantin rannoilta; silloin nauretaan, että on ollut aika, -jolloin matkustaminen tähän paikkaan oli monen vaikeuden takainen -suurtyö.» - -Nopeaan retkikunta kulki hedelmättömän vyöhykkeen poikki, joka -erottaa Timbuktun mimoosametsästä. Sortuneet seinät ja rauniokasat -viittasivat siihen, että Timbuktu ennen oli ollut paljon suurempi. -Oikealla puolella näkyi suuria nautakarjoja, lammas-, vuohi-, aasi- ja -kameelilaumoja sekä välkkyi melkoinen vedenpinta, daia eli allikko, -jotka Sudanin maisemille ovat niin luonteenomaiset. - -Lähempänä muuritonta, täydelleen avointa kaupunkia tuli vastaan -parvi ratsumiehiä ja jalan kulkijoita, tummia, kasvonsa peittäneitä -ihmisiä, joista toisilla oli keihäs kädessä. Nämä tervehtivät tulijoita -ystävällisesti ja onnittelivat heitä, että he olivat onnellisesti -päässeet erämaan poikki. Useita katuja kulkien Lenz saattajineen -sitten saapui kahian, kaupungin pään eli »pormestarin» talolle. -Neekerivaimot, joita kyykki kaduilla joukoittain, ruokatavaroita -myyden; tervehtivät tulijoita äänekkäästi ja sillä omituisella -huudolla, jonka kuulee heiltä kaikissa juhlallisissa tilaisuuksissa. -Paljon rahvasta tunkeili tulijain ympäri ja jotkut Lenzin nähdessään -huutivat: ihudi (juutalainen), mutta muutoin ei heitä millään tavalla -häiritty. Ei missään näkynyt tuota uskonvimmaisen pyhimyksen uhmaavaa -ja vihamielistä katsetta, joka Marokossa on niin yleinen, tai -ilkeämielistä roskaväkeä, joka Tarudantissa oli tehnyt matkustajain -olon niin tukalaksi. - -Kahia piti tulijoille mahtipontisen, ystävällisen puheen, onnitteli -heitä ja lupasi heille suojeluksensa, antaen heille sitten asunnoksi -lähellä olevan soman talon, jossa retkikunta saattoi levätä -erämaamatkan vaivoista. - -Talo oli jotenkin leveän kadun varrella; pihan ympärillä siinä -oli pieniä huoneita tavarain säilytystä varten ja portaat toiseen -kerrokseen, jossa oli varsin kaunis huone ja terassi ja terassilla -vielä sangen soma huone, jonka toinen akkuna antoi terassille, toinen -pihaan. Pihahuoneisiin asettuivat palvelijat ja Lenz saattajainsa -keralla toisen kerroksen huoneihin. Talo oli rakennettu savitiilistä, -lattiat kovaan tallatusta savesta, ovipielet oli koristettu -yksinkertaisilla ornamenteilla, samoin kuin hevosenkengänmuotoiset -akkunatkin, jotka olivat puusta. Puusta olivat niinikään ovet. -Terassilta näkyi pieni osa kaupunkia. - -Alussa kävi retkikunnan luona tavattoman paljon vieraita, joiden -joukossa kaikki mahdolliset kansallisuudet olivat edustettuina. Tuli -Rhadameksen rikkaita kauppiaita ja tuaregeja, joitten kasvoja sininen -vaate, litham, peitti, niin että vain silmät näkyivät, tuli Marokon -maurilaisia kauppiaita ja kauniskasvuisia fulbeja, jotka kiihkoisine -kasvoineen osoittivat vieraita kohtaan ilmeistä epäluuloa; tuli sekä -Senegalin miehiä että Bornun miehiä ja varsinkin orjain kesken olivat -lukemattomat rodut edustettuina. - -Mielenkiintoisimmat tietysti olivat tuaregit, joilla siihen aikaan -oli Timbuktussa suurempi vaikutusvalta kuin fulbeilla. Lenzin -mielestä heidän ulkomuotonsa oli ylenmäärin villi. Verhotut kasvot, -tummansininen viitta ja monenlaiset aseet, suuri miekka, lyhempi -sapeli ja keihäät, joista he eivät koskaan luopuneet, karkea kieli -ja itsetietoinen esiintyminen — tämä kaikki teki kammottavan -vaikutuksen. Tuaregi-sheikit ymmärsivät, kuten fulbetkin, arabiaa, joka -onkin luonnollista, kun nämä kolme kansaa elävät niin lähekkäin ja -alituisesti ovat toistensa kanssa tekemisissä, milloin rauhan, milloin -sodan toimissa. - -Ensimmäisenä päivänä varsinkin Lenzin luona kävi suunnattomasti -vieraita. Kun yksi joukko lähti, tuli toinen ja Hadsh Ali keskusteli -vieraitten kanssa kaunopuheliaasti. Lenz, joka oli sairas, olisi -mieluummin paennut omaan huoneeseensa, jos se olisi käynyt päinsä. -K:lo 4 aikaan kahia lähetti ruokaa ja vasta silloin vieraitten -paljous vähitellen katosi, vaihtaakseen ulkona pihassa mielipiteitään -siitä mitä olivat nähneet. Kävijät eivät kuitenkaan osoittaneet -vihamielisyyttä, uteliaisuuttaan he tulivat tyydyttämään. - -Kahian lähettämä ateria oli herkullinen: vehnäkuskusta vihannesten -keralla, paistettua naudanlihaa ja paistettuja kanoja, verestä -vehnäleipää, joka oli oivallista, samoin kuin muutkin ruoat. Juomaksi -tosin oli vain vettä, mutta vaikka se olikin ennen mainituista -allikoista, joihin Nigeristä vain tulvilla pääsee vettä, oli se -kuitenkin parempaa kuin se vesi, mitä matkustajat olivat erämaassa -juoneet. - -Juoma-astioina oli kalabasseja, suuria pähkinänkuoria. Ruoat tarjottiin -saviastioissa. Koko ajan, minkä Lenz Timbuktussa viipyi, sai hän ruoan -vapaasti kahialta ja muilta kaupunkilaisilta, joihin hän tutustui. -Ruokaa tuli niin runsaasti, että sitä oli jakaa köyhillekin, vaikk'ei -kerjäläisiä näkynytkään paljon, ei varsinkaan Marokkoon verraten, -jossa niitä oli ollut kosolta. Timbuktussa ilmeisestikin vallitsi -jommoinenkin varallisuus. - -Timbuktussa syötiin kolmesti. Yhdeksän aikaan aamulla lähetettiin -matkustajille muutamia vadillisia hunajaa ja sulaa voita ja pieniä, -litteitä, vasta leivottuja leipäsiä, jotka muodostivat oivallisen -aamiaisen. Leipä aina jaettiin paloiksi ja palat oikealla kädellä -kastettiin vatiin. Kello 3 aikaan tuotiin pääateria, johon kuului kaksi -tai kolmekin ruokalajia, kuskusta, vihanneksia, tuoretta lampaan- -tai naudanlihaa tai kanan- tai kyyhkynpaistia. Kalaa ei tarjottu -milloinkaan, vaikka Niger oli lähellä ja kylläkin kalainen. Vain -köyhä rahvas ja neekeriorjat söivät kalaa, enimmäkseen puolimätänä. -Illalliseksi tuotiin 9 tai 10 aikaan keitettyä riissiä, jossa oli -pieniä lihapaloja. Tämä ruokajärjestyskin jo osoittaa, että Timbuktu -on suuri kulttuurikeskus Sudanin neekeriväestön ja erämaan tuaregien -välillä. - -Runsaan ravinnon johdosta Lenz nopeaan toipui, saaden kuitenkin -kuumeen, joka Timbuktussa oli yleinen ja johon Barthkin oli sairastunut. - -Timbuktussa on suunnattoman paljon lintuja, sekä kaupungissa -itsessään että sen ulkopuolella. Allikoitten rannoilla astelee -lukemattomia mustia haikaroita. Pieni soma peipposlaji on yhtä -yleinen kuin Euroopassa varpunen. Kyyhkysiä lentää kaupungin yli -pilvinä. Monenlaisia korppeja, variksia ja kottaraisia on runsaasti, -samoin haukkoja ja kotkia. Tämä runsas eläinmaailma tekee erämaasta -tullessa sangen elähyttävän vaikutuksen. Kyttyräselkäistä nautakarjaa, -villattomia lampaita ja vuohia, kameeleja ja aaseja laumoittain -ja hevosiakin ajetaan allikoille juomaan ja seassa näkee sulkansa -menettäneitä strutseja, jotka tässä tilassa ovat sangen rumat. Taloissa -taas vilisee suuria kirjavia liskoja, kameleontteja, gekkoja ja muita -viattomia, vaikka eurooppalaiselle huonetovereina vastenmielisiä -eläimiä. Timbuktun hevoset olivat pientä, mutta kestävää ja nopeata -rotua. Strutsien hoitoa ei harjoitettu hyvinkään suuressa mitassa, vaan -enin osa kaupassa olevista sulista oli kesyttömistä eläimistä, joita -ajettiin ratsain. - -Kaupunki oli kolmion muotoinen, jonka kärki osoitti pohjoiseen. Se -ei nykyään ole likimainkaan yhtä suuri kuin ennen; Faki Mahmudin -hauta, joka ennen oli kaupungissa, on nyt yksinään sen ulkopuolella. -Kaupungin muurit hävitettiin v. 1826, jolloin fulbet valloittivat -sen ja tekivät sen suojattomaksi. Uloinna on kaupungin ympärillä -piiri neekerien ruokomajoja ja vasta tämän sisäpuolella varsinaiset -savitalot, jotka kaikki ovat samaa mallia kuin yllä selostamamme. Barth -arveli kaupungissa olevan 950 taloa ja 13000 asukasta, Lenzin mielestä -oli asukasluku kuitenkin ainakin 20,000. Arabialaisten kirjain mukaan -lienee taloja ennen ollut noin 3,500. - -Eteläinen, levein puoli on taajimmin asuttu. Kaupunki on jaettu -seitsemään kortteliin, joista lounainen, Sanegungu, jossa asuu -varsinkin Rhadameksen kauppiaita, on kauneimmin rakennettu. Kahia -asui kaupungin pohjoisosassa Sarakainan korttelissa, jossa Barthkin -asui Timbuktussa oleskellessaan. Vanhin on Sankore kortteli, joka on -kaupungin pohjoisin. Ainoat julkiset rakennukset olivat moskeijat, -joita oli neljä, vanhin, »suuri moskeija» vuodelta 1327. Se on -melkoinen rakennus, keskellä laaja piha, pihassa suurin torni. Tornit -ovat nelitahoiset kuten Marokossakin, mutta kun rakennusaineena on -käytetty savea, kapenevat ne melkoisesti huippuaan kohti. Moskeijan -pituus on kaikkiaan 262 jalkaa, leveys 194 jalkaa. Sonrhay-kuninkaitten -vanhoista palatseista ei ole jäänyt mitään nykyaikoihin. Moskeijoihin -on yhdistetty koulut. - -Vaikkei Timbuktu enää olekaan suuren opin ahjo, oli sen väestö -kuitenkin sivistynyttä, suurin osa kun osasi lukea ja kirjoittaa ja -osasi ulkoa pitkät matkat koraania ja kykeni siitä väittelemäänkin. -Joitakuita oli, jotka olivat suuresta opistaan kuulujakin, ja eräs -näistä oli Lenzin vakinainen vieras. Häneltä Lenz ehkä olisi voinut -ostaa jonkun käsikirjoituksenkin, jos varat olisivat sallineet. - -Timbuktun väestö on kansallisuudeltaan hyvin kirjavaa. Tärkeimpänä -ja parhaana osana ovat marokkolaiset työmiehet. Enimmäkseen he -ovat hyvin tummaihoisia naituaan monet sukupolvet neekerittäriä, -mutta on semmoisiakin, joilla on verraten vaalea ihoväri. Vaaleita -naisia sitä vastoin on hyvin vähän, ja jos on, pidetään ne -mitä tarkimmin näkymättömissä. Kaupungissa asuu paljon vanhain -sonhrayneekerien jälkeläisiä ja neekeriorjia Sudanin etäisimmistä -osista. Karavaaniaikana sinne tulee fulbeja, tuaregeja, Bornun ja -Sokoton miehiä, Länsi-Saharan, Algerian, Tunesian ja Tripoliin -arabialaisia, Bambarra-maitten neekereitä y.m. Timbuktu oikeastaan -on vain suuri markkinapaikka, johon neekerit kokoontuvat vaihtamaan -pohjolan tuotteita etelän tuotteihin. Lenzin aikana se ei kuulunut -mihinkään valtakuntaan, tuaregit ja fulat vain taistelivat kaupungin -veroitusoikeudesta, yrittämättä sitä kuitenkaan hallita. Kaupungin -hallinto kuului kahialle, joka oli pormestariin verrattava. Linnan, -muurien ja sotaväen puute kuitenkin vaikutti, ettei Timbuktu mitenkään -voinut kohota itsenäiseksi eikä suuren valtakunnan keskustaksi. - -Eräillä espanjalaisilla juutalaissuvuilla oli vanhastaan ollut oikeus -harjoittaa Timbuktussa kauppaa. Tunnetuin on rabbiini Mardokhain suku, -joka on monesti siellä rikastunut ja yhtä monta kertaa taas köyhtynyt. -Juutalaiset olivat erikoisen valvonnan ja verotuksen alaiset. - -Timbuktu ei itse ole teollisuuskaupunki, kuten sen naapuri Ualata -lännessä, erämaan keskellä, joka on kuulu varsinkin kauneista -nahkateoksistaan. Nahkateoksista, mitä Timbuktussa myytiin, -mainittakoon etenkin monilokeroiset, moniväriset ja sirosti -kirjaillut tupakkakukkarot, joissa tuluksillakin on sijansa. Näitä -tupakkakukkaroita kannetaan nauhasta kaulassa. Muita nahkateoksia -olivat mainittavat nahkasäkit, joita tehdään suunnattomia määriä, -pyssynkotelot ja nahkapussit, joita hiekalla täytettyinä käytetään -kyynärpään tai pään alustana. Ne ovat mitä siroimmin koristellut ja -valmistetut oivasta lampaan tai vuohen nahasta, jota saadaan Nigerin -rantakaupungeista. Seppiä Timbuktussa tosin oli, mutta ne etupäässä -suorittivat vain korjaustöitä. Kaikki, mitä Timbuktussa tarvittiin, -tuotiin muualta, etenkin etelästä käsin, ja yhteys Sokoton, Haussan -ja Moassinan teollisuuskeskuksien kanssa oli sen vuoksi Timbuktulle -mitä tärkein. Kauniisti ja lujasti palmikoidut ruokohatut, saviastiat, -vaatteet y.m. tulivat melkein kaikki etelästä; nahkatohvelit ja pyssyt -enimmäkseen Marokosta. - -Lenzin ajoista ovat Timbuktun olot paljon muuttuneet ja Saharan -rautatien valmistuttua muuttuvat yhä enemmän. - - - - -Ranskalaisten yritykset Saharan ja Sudanin länsiosissa. - - -Kun Algerian ylämaa 1850-luvulla oli lopullisesti valloitettu, oli -Ranskan valta levinnyt samalle rajalle, joka oli pysäyttänyt niin -monta aikaisempaakin valloittajaa roomalaisista alkaen. He olivat -päässeet sen suuren erämaan rannalle, joka ikivanhoista ajoista oli -tehokkaammin kuin sisämeri erottanut toisistaan Pohjois-Afrikan ja -Sudanin, jonka eteläpuolisia seutuja vanhalla ajalla niin vähän -tunnettiin, että kreikkalaiset maantieteilijät ja heihin vedoten koko -keski-aika luulivat asuttavan maailman loppuvan tämän erämaan rajalla -ja päiväntasaajan maitten olevan yhtä karuja, helteisiä hietikoita ja -kivierämaita kuin Saharan reuna. - -Tämä kammottava erämaa vedenpuutteineen, polttavine aavikoineen ja -hiekka- ja pölymyrskyineen ei kuitenkaan ollut niin vailla elämää, -kuin olisi ollut sen reunamaitten rauhalle suotavaa. Paitsi keitaitten -vakiintunutta väestöä siinä asui muuttelevia paimentolaisheimoja, jotka -eivät vielä milloinkaan olleet valloittajan iestä tunteneet, vaikka ne -itse ainaisilla ryöstöretkillä olivat häirinneet sekä pohjoisten että -eteläisten naapurimaiden rauhaa. Jos mieli saada valloitetun maan rajat -turvatuiksi, täytyi ranskalaisten sen vuoksi tunkeutua vielä tähän -erämaahankin pitääkseen sen rosvoja kurissa ja turvatakseen uusien -alusmaittensa karavaanikaupan. - -Aumalen herttua oli jo v. 1843 tehnyt sotaretken Biskran keitaihin, -taistellen matkalla tuimasti. Muutama vuosi myöhemmin tunkeutui -toinen ranskalainen päällikkö Figigiin saakka, kuljettaen kuormastoa -2000 kameelilla ja 500 muulilla. Nämä retket jäivät kuitenkin vain -partioretkiksi, sillä alistumisesta ei näkynyt merkkiäkään. Päinvastoin -syntyi helmikuun vallankumouksen vaikutuksesta kapinoita entistä -taajemmin ja sekä keitaitten asukkaita että paimentolaisheimoja -yllytettiin taisteluun ranskalaisia vastaan. Melkoinen ranskalainen -armeija lähetettiin valloittamaan Zaatchaa, mutta vasta sitkeän -vastarinnan voitettuaan ja nälkää ja janoa kärsittyään, suuren osan -väestään tauteihin menetettyään, ranskalaiset saivat haltuunsa tämän -keitaan, jonka kaupunki kostoksi kamalasti hävitettiin ja asukkaat -teurastettiin. Se julmuus, jota ranskalaiset tässä tilaisuudessa -osoittivat, ei ollut omiaan tasoittamaan heidän tietään Saharassa -eikä suostuttamaan sen asukkaita heidän ylivaltaansa. V. 1852 heidän -oli tehtävä sotaretki Laghuat keidasta vastaan, joka on Algerian -kaupungista suoraan etelään päin. Ankaran taistelun jälkeen keidas -valloitettiin, asukkaitten suureksi osaksi kaaduttua taistelussa. - -Tämän jälkeen Ranskan hallitus päätti ryhtyä tarkemmin Saharaa -tutkimaan, ja useat etevät upseerit saivat tämän vaarallisen tehtävän -toimekseen. Algerian Sahara kartoitettiin nyt Uarglan keidasta -myöten ja jotkut tunkeutuivat Ghadamekseen saakka, joka on kaukana -erämaassa, Tunisista suoraan etelään. Tämän työn kestäessä toiset -tutkivat keitaitten ja aavikoitten luonnontieteellisiä oloja. -Duveyrier tunkeutui Rhatiin saakka, joka on vielä Ghamadestakin paljon -etelämpänä, ja tutustui siellä tuaregeihin, joista siihen saakka oli -hyvin vähän tiedetty. Hän teki heidän kanssaan sopimuksen, jonka piti -taata kaupan vapaus, mutta jota tuaregit eivät kauaakaan pitäneet. -Samalla aavikolla myöhemmin tuhottiin eräs ranskalainen retkikunta, -joka aikoi tunkeutua Timbuktuun. Eikä tämä ollut ainoa onnettomasti -päättynyt retki, vaikk'emme voi ruveta kaikkia luettelemaan. Moiset -vastoinkäymiset eivät kuitenkaan enää voineet pelottaa työtä jatkamasta -ja järjestelmällisesti edistyi Algeriasta käsin Saharan tutkimus.. -Ranskalaiset perustivat Uarglaan sotilasaseman, pitääkseen ympäristöä -kurissa ja osoittaakseen Saharan asukkaille, etteivät he aikoneet -tyytyä väliaikaisiin voittoihin, ja v. 1872 kenraali Galliffet teki 700 -miehen keralla retken El Golea keitaaseen, joka on Laghuatista suoraan -etelään jotenkin samalla leveyspiirillä kuin Ghadames. Uarglasta -‘saakka retkikunta ratsasti kameeleilla, kuljettaen vettä säkeissä. El -Golean asukkaat hämmästyivät, kun ranskalaiset niin helposti pääsivät -erämaan poikki ja tulivat kaivoitta toimeen, eivätkä uskaltaneet ryhtyä -vastarintaan. Mutta vasta myöhemmin El Golea lopullisesti anastettiin, -Galliffet vain luki keitaan palmut verotusta varten. Näillä retkillä -ranskalaiset perehtyivät erämaan oloihin ja niitä huomioon ottaen -alkoivat yhä taitavammin järjestää yrityksiään. Heidän nopeat -liikkeensä ja pitkät erämaanmatkansa herättivät pian arabialaistenkin -ihmettelyä. - - - -Foureau Keski-Saharassa. - - -Vasta v. 1899 pääsivät eurooppalaiset ensi kerran matkustamaan -Keski-Saharan kautta Algeriasta Airiin. Ranskan hallitus oli jo -kauan pyrkinyt avaamaan kauppatietä Algeriasta Nigerin maihin, -mutta Keski-Saharan heimojen vastarinnan vuoksi olivat kaikki nämä -yritykset olleet turhia. V. 1886 luutnantti Palat murhattiin Guraran -eteläpuolella, v. 1889 tuli sama kohtalo Camille Doulsin osaksi -Tidikeltissä, hänen yrittäessään tunkeutua Timbuktuun pohjoisesta -käsin. Paremmalla menestyksellä toimi Fernande Foureau, joka teki -Keski-Saharaan monta retkeä, vähitellen yhä laajentaen toimialaansa. -V. 1890 hän saapui Tademaut ylängölle, määräillen siellä paikkain -asemia, seuraavina vuosina kävi mahtavien Azjertuaregien maassa, jotka -vallitsivat Airiin ja Tshad järvelle kulkevaa karavaanitietä. Turhaan -hän kuitenkin yritti päästä heidän alueensa läpi. Se onnistui vasta v. -1899, kun Ranskan hallitus oli varustanut hänelle melkoisen aseellisen -saattojoukon. Sen turvissa hän saapui Zinderiin, Nigerian rajalle, -joka sijaitsee puolivälissä Nigerin ja Tshadin välillä ja on tärkeä -kauppakeskusta. Barth oli ainoa, joka sitä ennen oli siellä käynyt. - -Foureaun retken johdosta ranskalaiset sitten ryhtyivät entistä -vilkkaampiin toimiin Algerian eteläpuolisessa Saharassa. V. 1900 Tuat -kartoitettiin ja taistelun jälkeen vallattiin, mutta heimot eivät siltä -taipuneet, vaan ryhtyivät tuimaan sotaan, jossa ranskalaiset kärsivät -suuria tappioita. Valloituksiaan turvatakseen he ryhtyivät rakentamaan -teitä ja rautateitä. Rautatie jatkettiin v. 1903 Figigiin, josta linja -kulkee edelleen Igliin ja Tuatiin. Ranskalaisten aikomus oli jatkaa -tätä rataa Timbuktuun saakka, silloittaakseen siten koko erämaan -kiskoilla. - -Ranskalaiset ovat Keski-Saharassa perustaneet sotilasasemiaan yhä -kauemmaksi etelään päin ja niiden kautta saaneet tuaregit kokonaan -rauhoitetuiksi. Samalla kävi matkustaminen entistä turvallisemmaksi -ja retkikunta toisensa jälkeen on tunkeutunut suunnattoman erämaan -sisäosiin, jatkaen sen kartoitusta ja kooten runsaat tietoaarteet -maantieteen kaikilta aloilta. Parhaalla menestyksellä toimineista -tutkijoista mainittakoon Laperrine, Arnaud ja Cortier, kaikki -sotilaita, siviilimiehiä Villatte, Gautier ja Chudeau. Nämä ovat kaikki -ranskalaisia. Muita kansallisuuksia mainittakoon sveitsiläinen Hans -Vischer, joka v. 1906 matkusti Tripoliista Bornuun Mursukin ja Bilman -kautta, ja englantilainen A.H. Haywood, joka v. 1901 matkusti Saharan -poikki Gaosta Insalahiin. - -Marokon sisäosissa ei Lenzin jälkeen paljoa matkusteltu, ennenkuin -ranskalaiset saivat maan valtansa alle. Nyt Marokko on avoinna -tutkimukselle, joka onkin ryhtynyt mitä monipuolisimmin tilaisuutta -hyväkseen käyttämään. Maa kunnollisesti kartoitetaan, sen -kivennäisrikkaudet tutkitaan, sen kansatieteelliset esineet kerätään, -ja luultavaa on, että muinaistutkijoillakin siellä on työaloja, sillä -perustivathan jo foinikialaiset sen rannoille siirtokuntia, kuten -Hannon matkasta näimme (vert. I, s. 31), ja roomalaisaikana Marokko oli -hyvin asuttu, kauttaaltaan tunnettu ja — kristitty. Matkustajat ovat -sikäläisillä teillä liikkuessaan nähneet paljonkin jäännöksiä Rooman -aikuisista rakennuksista. - -Marokon vuorimaissa on eräs suomalainenkin tiedemies, prof. -Westermarck, moneen kertaan oleskellut, kooten sosiologisia aineksia. -Vuorimaan berberit ovat vuosituhansia säilyttäneet verensä jotenkin -puhtaana ja käsityksensä alkuperäisinä. He näyttävät olevan samaa -muinaisrotua, joka ennen indoeurooppalaisten kansain saapumista -piti hallussaan Välimeren pohjoispuolisiakin rantoja ja myöhemmin -valloittajakansoihin sulautuessaan jätti näihin paljon vertansa ja -rotuominaisuuksiaan, vaikka kielensä menettikin. Afrikalla yleensä on -rotuja säilyttävä vaikutus, ja sen vuoksi siellä on pysynyt ennallaan -paljon, mikä muualla on mullistuksiin hukkunut. - - - - -Ranskalaiset valloittavat Nigerin laakson. - - -Ranskalaisten valloitukset Länsi-Afrikassa liittyvät mitä läheisimmin -Senegalin historiaan. Vanha perimätieto kertoo, että Dieppen kauppiaat -jo 14:llä vuosisadalla olisivat käyneet Senegalin suistamossa, -mutta minkäänlaisia todistuksia ei tälle asialle ole löydetty. -Portugalilainen Dinas Diaz (v. 1445) ja Portugalin palveluksessa -toimiva italialainen Cadamosto (v. 1455) olivat ensimmäiset, joiden -varmasti tiedetään jokeen nousseen. Portugalilaiset pitivät maata -jonkun aikaa hallussaankin ja koettivat tunkeutua sisämaahankin, mutta -lopulta asukkaat nousivat kapinaan ja ajoivat heidät pois. Heidän -rakennuksiensa raunioita on säilynyt näihin saakka. - -Portugalilaisten jälkeen sinne saapuivat ranskalaiset. Jannequin, -Rochefortin herra, nousi v. 1637 jokea 300 kilometriä suusta ja -vuosisadan lopulla eräs toinen ranskalainen ylämaahan aina Feloun -koskille saakka. Sen ajan maantieteilijät luulivat Senegalia Nigerin -alajuoksuksi, joka käsitys aina Mungo Parkin aikoihin saakka piti -puoliaan. Ranskalaiset perustivat v. 1676 Saint Louisin joen suuhun, -ja siitä pitäen tämä maa on ollut ranskalainen siirtokunta, ollen -kuitenkin vallankumouksen ja Napoleonin aikana englantilaistenkin -hallussa, kunnes se Pariisin rauhassa (v. 1814) luovutettiin Ranskalle -takaisin. - -Aina vuoteen 1854 saakka siirtokunta oli peräti rappiolla, käsittäen -vain muutamia kauppa-asemia rannikolla. Sisämaassa ranskalaisten täytyi -maksaa veroa pikkuruhtinaille, milloin sinne kulkivat, ja maurit, -joiden Senegalin oikea ranta oli, tekivät rosvoretkiä mielin määrin. V. -1855 Napoleon III kuitenkin lähetti Senegaliin pontevan ja kyvykkään -maaherran, majuri Faidherben, joka sitten saavutti paljon kunniaa -sodassa Saksaa vastaan, ja hän ryhtyi viipymättä luomaan Senegalista -suurta siirtomaata. Sitä varten hän aikoi toteuttaa Colbertin vanhan -tuuman, yhdistää Senegalin sotilasasemilla Nigerin laaksoon. Jo v. -1855 nämä asemat ennättivät Féloun koskille saakka, johon perustettiin -Medine, mutta se olikin sitten kauan etäisin. Tämä sisämaahan -tunkeutuminen oli alkuna pitkällisiin sotiin. El Hadj Omar nostatti -maurit pyhään sotaan, ja vaikka hänet voitettiinkin monessa tappelussa, -perusti hän kuitenkin fulbein ja neekerien sekarodun, »tukulöörien», -avulla valtakunnan, joka ulottui Medinestä Timbuktuun saakka. V. -1864 hän neekerikapinan johdosta murhasi itsensä, mutta hänen neljä -poikaansa, jotka jakoivat valtakunnan, jatkoivat sotaa ranskalaisia -vastaan. - -Vasta 1870-luvun lopulla ranskalaiset jälleen saattoivat ryhtyä -siirtomaataan laajentamaan. Senegalista päätettiin rakentaa Nigerille -rautatie. Useita upseereja lähetettiin linjaa käymään. Maanasukkaat -koettivat tätä vastustaa, Bambarran neekerit esim. kävivät luutnantti -Gallienin kimppuun, jonka täytyi paeta Seguun ja olla siellä melkein -vankina, kunnes rannikolta saapui enemmän sotaväkeä. - -Ranskalaiset olivat nyt siksi hyvin tutustuneet Nigerin laaksoon ja -sen luonnonrikkauksiin, että he päättivät sen olevan suurempienkin -ponnistusten arvoisen. »Niger on mahtavan, laajan ja hedelmällisen -Sudanin sielu ja samalla sen sydänkin», sanoo siitä Eugéne Dubois. -»Se on mahtava joki, pituudeltaan kolmas Afrikan joista, vesimäärän -puolesta Kongon jälkeen toinen. Sillä on tulvat kuin Niilillä, ja -seudut, joiden läpi se virtaa, voittavat viljavuudessa Niilinkin -laakson.» - -Nigerin lähteet ovat Sierra Leonen ylämaassa noin 900 metriä korkealla -merestä, samoissa seuduissa, joista Senegalkin alkaa. Lähteet löysivät -Zweifel ja Moustier, kaksi nuorta kauppiasta, v. 1879. Pyhästä -lehdosta, josta kerrotaan paljon tarinoita ja johon vain ylimmäinen -pappi pääsee, alkaa pieni joki, josta Niger saa alkunsa. Siihen -yhtyy kuitenkin jo aivan latvoilla niin paljon muita jokia, että se -sadeajalla, jota kestää helmikuusta heinäkuuhun, tuota pikaa kasvaa -suureksi virraksi. Yläjuoksun nimi on Djoliba. Aina Bammakuun saakka se -saa runsaasti lisäjokia, mutta sitten ne äkkiä lakkaavat. Nigerin tulva -ei tällä paikalla vielä ulotu kuin kilometrin verran sivulle päin, -mutta saatuaan vielä Baninkin runsaat vedet avukseen se syyskuussa -tulvii äyräittensä yli ja virtailee järviä ja putaita muodostellen -Timbuktua kohti. Se jättää tulvamaalle lietettään samoin kuin Niilikin, -mutta paljon runsaammin ja paljon laajemmalle alueelle. Syyskuussa -tulva-alueen leveys on 140 kilometriä. Vasta tammikuussa tulva ennättää -Timbuktuun, jossa joki tapaa Saharan ja polvee kaakkoa kohti. Vasen -ranta on jyrkkää santatörmää, jonka päälle tulva ei voi kohota, mutta -oikea ranta on yhä edelleenkin matalampaa. Polvessa päättyy Nigeriä -Ahaggar vuoristosta Saharan keskeltä tuleva suuri kuiva uoma, wadi, -joka tietenkin on muinaisen joen kaivama. Jo Tosayen kohdalla on -koskia, mutta suurimmat kosket ovat Bussan seuduilla, vaikk'eivät -nekään ole aivan mahdottomia aluksin nousta. - -Nigerin laakson kylät ovat tulvan aikana laajalla alalla saarina. -Tulvan peittäessä vainiot niille istutetaan riissiä. Kun vainiot -ovat kuivuneet, kylvetään niihin hirssiä, tupakkaa ja muita viljoja, -pumpulia, indigoa, maniokkia ja kaikenlaisia vihanneksia. Sitä paitsi -kasvaa runsaasti semmoisia kasveja, jotka eivät kaipaa viljelystä, -kuten voipuuta, jonka voita käytetään koko Sudanissa ja erämaassa, -kautshukkipuuta, tamarindia, sesamia ja baobabia eli apinanleipäpuuta. -Karjoja pidetään varsinkin Segun, Dian, Massinan ja Guimbalan -seuduilla. Kun joki alkaa nousta, lähtevät fulbet karjoineen siitä -kauemmaksi, palatakseen jälleen takaisin veden aletessa. Nigerin -keskijuoksulta saadaan paljon vahaa ja hunajaa, suupuoli, joka -kuuluu Englannin alusmaihin, on palmuöljyn luvattu maa. Keskijuoksu -on soveliasta laivakulkuun korkean veden aikana, suupuolta noustaan -merestä kappaleen matkaa vielä Benuen laskupaikankin ohi. Tämän -luonnonrikkaan maan varjopuolet olivat kovin epäterveellinen ilmasto ja -ainaiset sodat ja orjanajot. - -Muuan ranskalainen retkikunta tunkeutui v. 1881 taistellen Senegalin -rannoilta Nigeriä kohti suojelemaan alettuja rautatierakennustöitä, -kun samaan aikaan ilmestyi eräs uusi vihollinen, joka kauan ja -tehokkaasti vastusti ranskalaisten puuhia. Tämä mies oli Samori -niminen rosvopäällikkö, joka oli koonnut ja eurooppalaiseen malliin -varustanut suuren sotajoukon, elättäen sitä sodalla, rosvoamisella ja -orjan ryöstöllä. Samori oli ranskalaisten saapuessa alistanut valtansa -alaiseksi Nigerin latvapuolen koko oikeanpuolisen maan. Menestyksensä -johdosta hän oli kautta Sudanin saanut voittamattomuuden maineen. -Alaisiinsa hänellä oli harvinainen vaikutusvalta. Hänen armeijaansa -kuului 5000 asestettua miestä, joista 1500 oli ratsumiehiä. Tämä väki -asui paaluaidoilla linnoitetuissa maakylissä. Kun tämä sotajoukko lähti -liikkeelle, syntyi siitä oikea kansainvaellus, sillä vaimot ja lapset -otettiin mukaan. Ryöstäen, polttaen ja murhaten se kulki eteenpäin, -surmaten vanhukset ja lapset, vieden orjiksi miehet ja naiset. Laajalti -Samoria sen vuoksi pelättiin. - - - -Sota Samoria vastaan. - - -Heti kun ranskalaiset olivat rakentaneet Bammakuun ensimmäisen -Nigerin varrelle perustamansa aseman, lähetti Samori 4000 miestä tätä -valloittamaan. Ranskalaisia oli vain 400 miestä, mutta kolme päivää -kestäneen taistelun jälkeen Samorin joukon siitä huolimatta oli -peräydyttävä. Hän uudisti seuraavana vuonna (v. 1882) yrityksensä, -mutta yhtä huonolla menestyksellä. Pari vuotta myöhemmin hän ryösteli -Nigerin latvaseutuja, uhaten itse Senegaliakin. Ranskalaiset kuitenkin -säännöllisesti voittivat hänet, vaikk'eivät saaneetkaan häntä -vangiksi. Saatiin kuitenkin aikaan rauha ja Samori asettui Ranskan -suojelusvallan alaiseksi ja lähetti poikansa Ranskaan kasvatettavaksi -— muuratakseen hänet myöhemmin elävältä seinään ja kiduttaakseen -häntä nälällä ja lopuksi omin käsin kuristaakseen hänet siitä, että -poika uskalsi kehoittaa häntä luopumaan hirmuhallituksestaan. V. 1887 -ranskalaisilla jo oli Nigerillä tykkivenekin. - -Archinard, joka Gallienin jälkeen lähetettiin Senegalin maaherraksi, -kukisti vuosina 1888—91 kolmella verisellä sotaretkellä Segun -sulttaanin, joka pakeni Saharaan. Bambarran neekerit pääsivät täten -vapaiksi tukulöörien sorrosta. Rautatie ei vielä ollut ennättänyt -Nigerille saakka, mutta joelle oli tuotu paljon tykkiveneitä. -Ranskalaiset upseerit tekivät useita tutkimusretkiä Nigerin -eteläpuolisiin maihin, käyden muun muassa Samorin hovissakin. Näiden -retkien tuloksena oli, että ranskalaiset päättivät anastaa Nigerin -eteläpuolisetkin maat mereen saakka, ennenkuin englantilaiset -ennättäisivät sen tehdä. Guinean Norsunluurannikon ja Dahomeyn kohdalla -se onnistuikin. - -Pian alkoi Samorista kuitenkin jälleen olla huolta, hän kun oli -ruvennut englantilaisten ystäväksi ja luultavasti saanut heiltä aseita -ranskalaisia vastaan. V. 1891 Archinard tosin valloitti Samorin -silloisen pääkaupungin, Kankanin, mutta rosvopäällikön onnistui -jälleen paeta. Tämä tapaus peloitti englantilaisia, niin että he -pakottivat ranskalaiset suostumaan sopimukseen Sudanin ja Guinean -jakamisesta. Määrättiin pääpiirtein, että Nigerin itäpuolinen ja -Saharan eteläpuolinen osa jäisi Englannille, muu osa Ranskalle — meren -rannikkoa lukuunottamatta. - -Ranskan hallitus lähetti tämän jälkeen eversti P.L. Monteilin -tutkimaan uusien alusmaiden välisiä rajaseutuja. Monteil lähti -Senegalin suistamosta v. 1891, kulki Nigerin mutkan poikki Sokotoon ja -Zinderiin ja sieltä Kukaan Tshad järven rannalle, josta hän matkusti -Saharan poikki Välimeren rannalle. Seuraavat ranskalaiset retkikunnat -valtasivat Nigerin eteläpuolisia maita, katkaisten englantilaisilta -Sierra Leonen yhteyden Nigerin syvänteen kanssa. Nigerin varrella -valloitettiin Djenne, johon Segun karkoitettu sulttaani oli ennättänyt -perustaa uuden valtakunnan. - -Samori asettui v. 1894 Kong maahan, perustaen sinne uuden valtakunnan. -Nyt hän kuitenkin riitaantui englantilaistenkin kanssa ja sai taistella -kahdella rintamalla. Muuan hänen vasalleistaan, sulttaani Babemba, -oli murhauttanut ranskalaisen upseerin ja ranskalaiset lähettivät -retkikunnan hänen pääkaupunkiaan Sikassoa vastaan. Se oli lujin -linna, mitä he vielä olivat Sudanissa tavanneet, ympäröity kymmentä -kilometriä pitkällä, viittä metriä vahvalla ja seitsemää korkealla -muurilla. Tämän muurin sisällä oli toinen samanlainen. Babemba asui -kaupungin keskellä vankasti varustetussa tornissa, jonka ympärillä -oli kuutta metriä korkea kahdenkertainen muuri. Kaupungissa sanottiin -olevan kymmenisentuhatta sotilasta. Ranskalaisilla oli vain 650 miestä -ja kaksi vuoritykkiä. Tämä pieni joukko siitä huolimatta valloitti -kaupungin väkirynnäköllä. Babemba kaartinsa keralla teki itsemurhan ja -hänen pääkaupunkinsa joutui liekkien uhriksi. - -Tällä voitolla oli kauas kantava vaikutus. Kaikki läheiset maat -alistuivat ja Samori pakeni Liberian takametsiin, kooten luokseen -60.000 ihmistä. Metsä ei kuitenkaan kyennyt elättämään niin suurta -ihmispaljoutta. Lopuksi tuli, että ranskalaiset pienellä joukolla -voittivat Samorin armeijan ja ottivat hänet itsensä vangiksi. -Kahdeksantoista vuotta ranskalaisia vastaan taisteltuaan hän päätti -päivänsä heidän vankinaan Ogove joen rannalla. - -Saatuaan Nigerille tykkiveneitä ranskalaiset varmasti etenivät -Timbuktua kohti, joka oli vastakkaiselta puolelta lähestyvien -englantilaistenkin päämäärä, ja 12 p. jouluk. 1893 ranskalainen -meriupseeri Boiteux kahdeksallatoista miehellä ja kahdeksalla -tykillä valloitti tämän kaupungin, joka niin kauan oli laajalla -maineellaan houkutellut löytöretkeilijöitä. Heidän päävihollisiansa -eivät olleet kaupungin asukkaat, vaan tuaregit, jotka pitivät sitä -valtansa alla. Timbuktu antautui taistelematta, mutta tuaregien kanssa -perässä tulevien pääjoukkojen täytyi taistella pari tuimaa taistelua -ja ensimmäisessä niistä ranskalaiset yöllisen yllätyksen kautta -perinpohjin voitettiin. - -Timbuktu ei ranskalaisten tullessa enää likimainkaan vastannut -muinaista mainettaan, mutta se onkin ennen ollut, kuten jo Barth -ja Lenz totesivat, paljon suurempi. Nykyään se on 15 kilometrin -päässä satamakaupungistaan Kabarasta Saharan äyräällä, mutta Niger -on ennen virrannut aivan sen ohitse ja v. 1640 tulvat vielä nousivat -Timbuktun alempiin kaupunginosiin saakka. Timbuktu oli siis ennen -vielä enemmän kuin nykyisin »kameelin ja jokiveneen yhtymäpaikka», -taikka »Sudanin satama Saharan rannalla». Kaupungin entisistä vaiheista -on saatu pääpiirteet selville, etupäässä »Tarik es-Sudanista», -seitsemännellätoista vuosisadalla kirjoitetusta Sudanin historiasta, -jonka käsikirjoitus Timbuktusta löydettiin. Teos on Abderrahman Sadi -nimisen timbuktulaisen oppineen kirjoittama. - - - -Songhoi-valtakunta. - - -Kahdeksannella vuosisadalla asettui Nigerin mutkaan Songhoi- eli -Sonrhayneekerien valloittajakansa, johon on jo vanhastaan sekaantunut -niin paljon arabialaista ja tuaregilaista verta, että kasvonpiirteet -usein ovat aivan kaukaasialaiset, vaikka ihoväri onkin tummanruskea -tai musta. Songhoit rakensivat Timbuktun eteläpuolelle Gao nimisen -kaupungin ja Nigerin syrjäjoen Banin rannalle Djennen, josta jo varhain -tuli tärkeä kauppakaupunki. Yhdennellätoista vuosisadalla songhoit -kääntyivät muhammedin uskoon. Tuaregit olivat samaan aikaan perustaneet -kaupungin Timbuktun paikoille ja Djennen kauppiaat alkoivat lähettää -sinne asiamiehiään, ja siten siitä tuli toiselta puolen Saharan ja -sen pohjoispuolisten maurilaisten maitten, toiselta puolen Sudanin -välinen markkinapaikka. Djennen kauppiaat lähettivät kahdennestatoista -kuudenteentoista vuosisataan tavaroitaan Länsi-Afrikan merisatamiinkin, -josta luullaan koko rannikon saaneen Guinean nimen. Kahdennella- ja -kolmannellatoista vuosisadalla Timbuktu joutui mandingo-neekerien -vallan alle ja oli silloin niin kuulu kulta- ja suolakaupastaan, -että sen nimi muodossa »Timboutch» näkyy v. 1373 painetussa -katalonilaisessa kartassakin. Jo pariakymmentä vuotta aikaisemmin -Ibn Batuta, kuulu arabialainen matkustaja, oli siellä käynyt, (I, s. -379). Viidennellätoista vuosisadalla tuaregit valloittivat kaupungin -ja heidän jälkeensä songhoit, joiden aikana Timbuktun loisto kohosi -korkeimmilleen ja sen muhammedilainen yliopisto oli koko Länsi-Sudanin -opinkeskusta. V. 1590 Marokon sulttaani valloitti Timbuktun, jossa -hänen maaherransa kuitenkin pian rupesivat itsenäisiksi, sortaen -ympäristön neekerikansoja, kunnes tuaregit v. 1800 tekivät lopun -kaupungin itsenäisyydestä. Tuaregien jälkeen sen valloittivat fulbet, -sitten tukulöörit ja viime vuosisadan jälkipuolella uudelleen tuaregit, -joille kaupungin asukkaat maksoivat veroa, kiskoen sitten kaupanteossa -vuorostaan verottajiaan milloin vain saattoivat. Timbuktun asukkaat -olivat kuitenkin siihen määrään väsyneet fulbein ja tuaregien sortoon, -että he mielihyvällä luovuttivat kaupunkinsa ranskalaisille. - -Ranskalaisten vallan alaisena Timbuktu on melko lailla edistynyt, -asukkaat ovat korjanneet talonsa, eurooppalaisia kirkkoja, kouluja -ja muita laitoksia on rakennettu ja kun rautatie rakennetaan Saharan -poikki, tulee siitä ehkä vielä uudenaikainen suurkaupunki. - - - - -Sahara tutkimuksen valossa. - - -Olemme edellisessä lyhyesti tehneet selkoa tärkeimmistä matkoista, mitä -yhdeksännentoista vuosisadan kuluessa Saharaan tehtiin. Seuraavassa -mainittakoon pääpiirteet saavutetuista tuloksista. - - - -Mikä on Sahara? - - -Rohlfsin mielestä Saharan raja parhaiten voidaan määritellä erään -pienen, mutta usein sangen tuskallisen eläimen esiintymisen mukaan. -Siitä missä kirppu häviää, missä se kuin ihmeen kautta hylkää -matkustajan oman onnensa nojaan, siitä alkaa Sahara, toisin sanoen -maa, jossa on ehdottomasti kuiva ilma. Sahara toisin sanoen on se osa -Pohjois-Afrikkaa, jolla ei ole varsinaista vakinaista sadetta. Jos -käsitämme alueen aivan yhtenäiseksi, on mainitusta säännöstä kuitenkin -moniaita poikkeuksia, sillä Saharan kehyksissä on eräitä korkeita -seutuja, joissa sataa ja jotka ovat jotenkin hedelmällisiäkin, kuten -Asben eli Air ja Borku. - -Sahara ei suinkaan ole kauttaaltaan hieta-aavikkoa; vaan paljon enemmän -on kalliota, vuoritasankoa, joka usein kohoo melko korkealle, 200—250 -metriin yli meren pinnan. Atlantin meren rannikolla hieta-aavikot ovat -vallitsevina, ulottuen mereen saakka. Siellä ovat Saharan suurimmat -nietos- eli dyynialueet, joissa hiekkamäkien korkeus vaihtelee 25:stä -300 metriin. Tämä kammottava, eloton seutu on arabialaisten Areg eli -Erg. Sieltä vallitsevat tuulet kuljettavat kauas Atlantin merelle -pölypilviä, jotka ovat kaikille merenkulkijoille tunnettu ilmiö. -Erg-alueen keskellä ja eteläpuolella kohoo Ahaggarin ilmava ylätasanko, -joka muodostaa sillan erämaan poikki Nigeriltä Algeriaan. - -Sen korkeimmat kohdat kohoavat 1220 metriä yli merenpinnan ja talvi on -siellä niin kova, että lumi pysyy vuorilla kolmekin kuukautta. Tältä -ylängöltä maa tasaisesti alenee Nigerin ja Tshad järven syvännettä -kohti. Tibesti, jonka hietaerämaa erottaa Ahaggarista, kohoo vielä -korkeammalle, 2440 metriin, mutta se on alaltaan pienempi. Airissakin -on vuoria, joiden korkeus on parituhatta metriä; tämä alue on, samoin -kuin Tibestikin, tuliperäinen, kraattereineen ja laavavirtoineen. - -»Saharan vuoret ovat sanomattoman kammottavat», lausuu niistä Rohlfs. -»Vuorenseinien täydellinen paijaus, niillä kun ei ole pienintäkään -kasvullisuutta, kiven musta väri ja kallioiden ihmeelliset muodot -muistuttavat matkustajalle elävämmin kuin laajimmatkaan hietanietokset, -että hän on suuressa erämaassa.» - -Saharan vuoriseutuihin on vesi muinoin, arvatenkin Pohjois-Euroopan -jääkaudella, uurtanut syviä kuruja, vadeja, joissa ei nykyään enää -juokse jokia, paitsi milloin Saharassakin sattuu satamaan. Silloin -ne paisuvat vaahtoaviksi koskiksi. Lumen sulaessa vuorilta niissä -niinikään on jonkin aikaa vettä, jota ei kuitenkaan pitkällekään riitä, -koska sitä pitkin matkaa vaipuu maan sisään tai haihtuu kuivaan ilmaan. - -Suurin osa Saharaa on lakeata ylätasankoa, jota sanotaan hammadaksi, -missä pintaa peittävät teräväsärmäiset kivet, ja seririksi, kun -peitteenä on pyöreätä soraa tai kivennokareita. Pohjana näillä -ylätasangoilla on savea, joka usein on kiven kovuista. Toisin paikoin -niillä on hiekka-aavikoitakin tai suolakerroksia. Hammadat ovat kaikki -hedelmättömiä; asutus on niillä mahdollinen vain siellä missä on -kaivoja. - -Saharassa on kuitenkin kaikissa osissa, jopa hieta-aavikoillakin, -hajallaan keitaita eli oaaseja (muin. egyptiläisestä sanasta »ua», joka -merkitsee asumista). Keitaissa on pohjavettä siksi lähellä maanpintaa -ja siksi runsaasti, että sillä saadaan kasvamaan palmuja ja muutakin -kasvillisuutta. Erämaan poikki olisikin mahdoton matkustaa, ellei olisi -keitaita. Keitaita pitkin kulkevat suuret karavaanitiet Sudanista -Välimeren rannoille. - -Tripoliista kulkee kaksi karavaanitietä Mursukiin, idempi Soknan ja -Sebkan, läntisempi Misdan, Ederin ja Dsjerman kautta. Edellisen tien -varrella on enemmän vettä ja asutusta, jonka vuoksi sitä yleisemmin -käytetään; jälkimmäinen on mielenkiintoinen siitä syystä, että se -kulkee vanhan Roomanaikuisen tien reittiä. - -Karavaanitie kulkee ensin yli Ghurien-vuorien, joiden kauniit laaksot -palmulehtoineen, lähteineen ja vuoripuroineen, virkistävät silmää -runsaalla kasvillisuudella. Vuorilla on joskus lunta. - -Ihmiset osaksi asuvat maakuopissa, joita he kaivavat kalkkipitoiseen -maahan, kuten Tunisin eteläpuolisissakin vuorissa. Eteläänpäin tie -sitten kulkee syväin laaksojen kautta vadi Sufedjinin entiseen -jokiuomaan, joka on Tripoliin hedelmällisimpiä seutuja. Siellä on -Misda niminen kaupunki. Tämän takana on paljon roomalaisia raunioita, -hautapatsaita, muistomerkkejä ja sortuneita linnoja. Tämän jälkeen -seutu muuttuu aivan autioksi. Taboniehin lähteen luona alkaa -nimittäin palava hammada, sanomattoman toivoton, mieltä järkyttävä -maisema, joka on täynnään kiviä, pieniä valkoisia kvartsin paloja, -keltaisia limpsiöitä tai tummaa hiekkakiveä. Hammadan eteläpuolella -alkaa keltainen hietameri, jonka aallot tummain hammadakallioitten -pystysuorat rinteet sulkevat. Laskeuduttuaan hammadalta alas matkustaja -»erämaan laivalla» jatkaa matkaa hietameren poikki. Kuusi päivää kestää -vedetöntä hammadaa, jonka jälkeen vasta tullaan kaivolle, sitten on -kolme päivää kuljettava hieta-aavikkoa, ennenkuin taas tavataan vettä -Ederissä, kaupungissa, jonka roomalaiset aikoinaan valloittivat, mutta -joka nyt on vähäpätöinen. Neljä päivämatkaa Ederin eteläpuolella on -kaupunki lähellä sitä paikkaa, missä muinoin garamanttien pääkaupunki -oli. Heidän kaupungistaan kuitenkaan ei ole säilynyt muuta kuin suurien -vankkojen savitornien raunioita. Läheisyydessä näkyy vielä viimeisinä -muistoina roomalaisista heidän hautapatsaitaan. Kaksi päivää edelleen -kuljettuaan matkustaja alkaa nähdä Mursukin palmulehtoineen ja korkeine -muurineen kuvautuvan auringonpaahteiselle taivaanrannalle. Tämän -kaupungin suuruus ja loisto kuuluu kuitenkin menneisyyteen. Kuivassa, -suolaperäisessä erämaanalhossa ovat nyt sen riutuvat puutarhat, joita -kaivosta nostetulla vedellä kastellaan. Mursukin rappeutuminen on -enimmäkseen johtunut turkkilaisten pashain kehnosta hallinnosta. - -Mursuk, Fessanin sulttaanien pääkaupunki, on nykyään vain rauniokasa -mahtavine muurineen ja sokkeloineen. Alaltaan tämä valtakunta oli -Saksan kokoinen, mutta asukkaita siinä oli vain 140.000. Mutta -taatelipalmuja Fessanin keitaissa on noin 15 miljoonaa. Tripoliin -valtiollinen vaikutus ulottuu etelää kohti aina Tymmon mahtaville -vuorille ja kalkkikiviylängölle saakka, jossa viimeinen kaivo on. -Kauempana etelässä ovat Bornun tien varressa kaivot enimmäkseen -hiekoittuneet umpeen, joten ne jo ovat tuottaneet tuhon monelle -karavaanille, joka niiden varaan on matkansa jättänyt. - -Tämän tien itäpuolella on Tibesti, länsipuolella taas rinnakkainen -karavaanitie, joka Ghadameksen, Ghatin, Tintellustin ja Agadeen kautta -kulkee Länsi-Sudaniin, Katsenaan, Zinderiin y.m. - -Ghadames on Pohjois-Afrikan vanhimpia paikkoja. Se on Pliniuksen -»Cydamus», joka kuului Numidian maakuntaan, kuten Alexander Severuksen -hallitusajalta säilynyt kirjoitus osoittaa. Moskeijoissa on vielä -roomalaisten patsaitten jäännöksiä doorilaisine ja korinttilaisine -kapiteeleineen, jotka todistavat klassillisen kulttuurin levinneen -tänne erämaan sisäosiin saakka. Ghadameessa on 7000 asukasta. -Merkityksestään sen on etupäässä kiittäminen oivallista lähdettään, -joka on kautta Saharan kuulu. Tästä lähteestä ei vesi koskaan -lopu. Lähde on koko keitaan yhteistä omaisuutta; veden kulutus on -vesikellolla järjestetty. Ghadameskin kuului Turkin vallan alle muun -Tripoliin keralla, kunnes Italia tämän maan anasti. - -Aina Ghatiin saakka etelässä turkkilaiset tällä kulmalla tunkeutuivat, -kuljettaen mukanaan pienen tykinkin, joka oli erittäin tehokas pitämään -tuaregeja kurissa. Nykyään Ghat jo kuuluu Ranskan vaikutusalaan. - -Ghatista karavaanitie kulkee edelleen Airiin eli Asbenin vuorimaahan, -jossa on ryhmä keitaita 700 metrin korkuisella ylängöllä. Ylängöltä -kohoo jylhiä vuoristoja, joiden laaksoissa kasvaa mimoosametsiä -ja muuta kasvullisuutta. Syyskuusta lokakuuhun täällä sataa -melkoisesti. Asutus on sen vuoksi verraten taaja; sen muodostavat -tuaregit, joihin on sekaantunut paljon neekereitä. Paitsi suolaa ja -maanviljelystuotteita myydään täältä paljon oivallisia nahkateoksia. -Suurin kaupunki on Agadir, joka perustettiin vuoden 1400 vaiheilla. -Se on monen karavaanireitin solmukohta. Agadirin pohjoisosissa on -Tintellust keidas, jossa niinikään asuu tuaregeja. Tästä Tripoliin -ja Sudanin välisestä läntisestä karavaanitiestä antoi ensimmäiset -luotettavat tiedot Barth; enimmäkseen matkustajat ovat kulkeneet -Mursukin ja Bilman kautta. - -Saharan itäosa, jossa vain muutamat harvat matkustajat olivat käyneet, -sulkeutui viime vuosisadan jälkipuoliskolla kokonaan senussien lahkon -saatua siellä vallan. Matkustavain tiedemiesten täytyi nopeasti kääntyä -takaisin ja kaikkialla heitä seurasivat vakoojat. Erämaan arabialainen -väestö, joka ennen oli osoittanut muukalaisille jonkin verran -hyväntahtoisuutta, kävi nyt niin kiihkeäksi, että se karkoitti jokaisen -kristityn, joka yritti erämaahan tunkeutua, ja toisia tappoi. - -Senussilaisten vaikutuksesta alkoi orjakauppakin, joka v. 1857 oli -muodollisesti lakkautettu koko Osmaanisessa valtakunnassa, uudelleen -rehoittaa ja Mursukista tuli sen pääpaikkoja. - -Audjila on Tripoliin kaupan tärkeimpiä solmukohtia. Sieltä kulkee -karavaanitie Kufran ja Borkun keitaitten kautta Vadaihin, toinen -Siuahin keitaaseen, joka on Ali-Egyptin kohdalla, kolmas suoraan -Bengasiin Barkan rannalle, neljäs länttä kohti Soknaan ja sieltä -Mursukiin tai Tripoliihin. Audjilan eteläpuolella ovat Libyan hirmuisen -hiekkameren keskellä erinomaisen hedelmälliset Kufran keitaat, joita -on viisi luvultaan. Nämä keitaat ovat senussilaisten pääsijoja. Niissä -asuu viidestä kuuteentuhanteen arabialaiseen ja berberiin, joilla -on enemmän kuin miljoona taatelipalmua. Vaikka nämä keitaat ovat -jotenkin korkealla, on niissä runsaasti vettä jo muutaman jalan päässä -maanpinnasta. - -Saharasta oli kauan vallalla se käsitys, että se muka on entisen meren -pohjaa, joka on jäänyt kuiville veden haihduttua pois. Nyt kuitenkin -tiedetään, että tämä otaksuma on kokonaan paikkansa pitämätön. Vain -jotkut pienet osat tästä valtavasta alueesta ovat merenpintaa alempana. -Hiekka on syntynyt kallioiden rapautumisesta, johon öitten ja päiväin -lämpötilain suuri ero on syynä. Kaikesta päättäen on Saharan ilmasto -vielä historiallisellakin ajalla ollut nykyistä tuoreempi, joten se -lienee kuivumaan päin ja asuttavuus yhä heikkenemään päin. Toivotaan -kuitenkin, että arteesiset kaivot, joita ranskalaisten toimesta -porataan, voivat kuivumisen pidättää ja ehkä uudelleen tehdä ilmaston -jonkin verran tuoreemmaksikin. Pääsyynä Saharan kuivuuteen on kuitenkin -ilmapaineen yleinen jakautuminen maapallon pinnalla ja siitä johtuvat -subtrooppiset kuivat alueet kautta maailman. Jääkaudella on Saharan -ilmasto kaikesta päättäen ollut aivan tuore ja silloin siellä on -juossut suuria jokia. - -Kaikista vaaroista, mitä matkustajan on Saharassa kestettävä, on -vedenpuute suurin. Arabialaiset kauppiaat kertovat paljon hirmuja -siitä, mitä karavaanien on täytynyt kestää esim. Länsi-Saharassa. -Kerran tuhoutui Timbuktun ja Tafileltin keitaan välillä karavaani, -johon kuului 2000 henkeä ja 1800 kameelia, kun eräässä keitaassa kaikki -kaivot olivat kuivuneet. Pitkin useimpia karavaaniteitä sen vuoksi -näkyykin paljon valkenevia luita. - -Keitaissa menestyvät varsinkin monenlaiset hedelmäpuut ja myös -viljalajit, mutta niiden ulkopuolella kasvaa vain tamariskeja, -akaasioita ja pieniä kuivan maan pensaita sekä karkeata alfaruohoa -ja erämaan yrttejä. Samoin kuin kasvisto on Saharan eläimistökin -ennen ollut nykyistä runsaampi. Atlasvuoriston eteläpuolelta ja -Fessanista on löydetty karkeita kuvia, jotka osoittavat siellä ennen -eläneen kirahveja, elefantteja, krokotiileja ja nautakarjaa. Nyt on -samoilla seuduilla vain strutseja, pari gasellilajia, erämaan kettu, -jäniksiä, sakaaleja ja kesyttömiä aaseja. Jalopeuroja ei koskaan -tavata varsinaisessa erämaassa, jossa ne pian kuolisivat nälkään, ja -lintujakin on vähän. Matelijoita ja hyönteisiä on sitä vastoin enemmän. -Kaivoja porattaessa on maanalaisista vesisäiliöistä toisin paikoin -kohonnut eläviä kaloja, joka niinikään viittaa siihen, että Saharassa -verraten myöhäisinä aikoina on ollut suolatonta vettä. - -Saharan asukkaista ovat tuaregit tärkeimmät ja samalla pahin este -Välimerenmaitten ja Länsi-Sudanin väliselle yhdysliikkeelle. Ne -ovat kookasta, verraten vaaleata kansaa, berberiläistä rotua.. -Luullaan tuaregien alkuaan asuneen Välimeren rannalla ja arvatenkin -olleen kristittyjä, mutta arabialaisten valloittaessa maan paenneen -erämaahan. Monenlaiset kiviesineet ja muistomerkit osoittavat -kuitenkin, että erämaa jo kivikaudella on ollut asuttu. Tuaregit -ovat sangen urhoollista ja vapauttaan rakastavaa kansaa, vähään -tyytyvää, kärsivällistä ja vastoinkäymisissä alistuvaa. Toiselta -puolen he kuitenkin ovat parantumattomia erämaanrosvoja ja kohtelevat -vihollisinaan jokaista, joka luvatta tulee heidän alueelleen. -Ne karavaanit, jotka maksavat vaaditun veron, saavat kuitenkin -yleensä kulkea häiritsemättä. Ankara taistelu olemisen edestä on -tehnyt tuaregit tylyiksi, sotaisiksi, väkivaltaisiksi, saaliin- ja -kostonhimoisiksi. Heidän leppymättömästä vihastaan kerrotaan Saharassa -kaameita esimerkkejä. - -Muut berberit ovat alkaneet käyttää arabialaista pukua, mutta tuaregit -ovat säilyttäneet vanhan pukunsa, joka on verraten vahva, koska heidän -mielestään vahva puku paremmin suojelee lämpöä ja lentohiekkaa vastaan. -Alinna on paita ja tämän päällä hihallinen mekko, sitä paitsi heillä -on housut, nahkasandaalit ynnä pitkä musta huntu, jonka he kietovat -päänsä ympäri. Hunnussa on kaksi leveämpää liuskaa, joista he toisella -suojelemat otsaa, toisella kasvojen alaosaa, miespuoliset tuaregit kun -aina pitävät suunsa verhottuna. Hunnun päälle kiedotaan pitkä valkoinen -vaate turbaaniksi. Päällysvaatteena on kevyt kauhtana. Välttämättömiä -tarpeita ovat kukkaroissa kannetut amuletit. - -Tuaregien aseita ovat hyvin pitkä keihäs, pitkä kaksiteräinen miekka, -tikari, joka remmillä kiinnitetään vasempaan ranteeseen, jotta se on -heti käsillä, ynnä elefantinnahkainen kilpi. Vain päälliköillä ja -rikkailla on pyssyt. Miesten ainoa koristus on leveä, karkeasta kivestä -tehty rengas, joka työnnetään oikeaan käsivarteen ja jota ei siitä -koskaan poisteta. - -Tuaregit voivat olla monta päivää ilman ruokaa ja juomaa, mutta -tilaisuuden tullen he sen sijaan voivatkin syödä sitä enemmän. -Vakinaisena ravintona on maito, taatelit, kameelin ja lampaanliha ja -vain erikoisen juhlallisissa tilaisuuksissa syödään jauhoruokia, sillä -viljaa heillä ei ole muuta kuin mitä saavat ryöstetyksi. Tuaregit -eivät koskaan peseydy eivätkä salli vedenpisarankaan iholleen tulevan. -Uskonnollisetkin peseytymiset he suorittavat hiekalla. Päänsä he -ajelevat kuten arabialaisetkin, jättäen vain harjan, joka ulottuu -otsasta niskaan. Tähän harjaan kiinnitetään huntu. Tuaregit ovat -kaiken kaikkiaan köyhää kansaa. Vain Asdjerin tuaregit asuvat osaksi -vakinaisissa asumuksissa ja viljelevät maata, enimmäkseen tuaregit ovat -paimentolaisia, jotka muuttavat paikasta toiseen. Enimmän aikaa he -oleskelevat semmoisilla paikoilla, joissa on runsaasti vettä ja hyvä -laidun, ylimykset asuen nahkateltoissa, orjat ruokomajoissa. Heimon -matkaa tehdessä asuvat vain rikkaat teltoissa, »yhteinen kansa» viettää -yönsä taivasalla. Tuaregien kameelit ovat Pohjois-Afrikan parhaita. -Hevosia heillä ei ole sanottavasti. Käsityöläisistä nauttivat heidän -kesken sepät suurinta arvoa. - -Naiset ovat tuaregien kesken tasa-arvoiset miesten kanssa ja tietojen -puolesta he ovat tavallaan heitä etevämmätkin, sillä naiset osaavat -lukea ja kirjoittaa, johon miehillä ei ole aikaa. Tuaregeilla on -yleensä yksi vaimo. Nimi »tuareg» on arabialaisten antama: itse he -sanovat itseään »imosjarhiksi», s.o. »jaloiksi» tai »vapaiksi». - -Tuaregien varsinaiset asuinsijat ovat Keski-Saharassa Algerian -eteläisimmistä keitaista Sudanin rajalle. Atlantin meren äärillä asuu -keitaissa läntisiä berberiheimoja, joita äärettömät hieta-aavikot -erottavat tuaregeista. Bornun ja Fessanin läheisessä erämaassa asuvat -tibbut eli tedat, joihin jo olemme tutustuneet. Tibbut epäilemättä ovat -Saharan alkuväestöä. He ovat jo niin varhain berbereistä eronneet, -ettei kielissä enää huomaa yhtäläisyyttä. Etelässä tibbut ovat suureksi -osaksi sulautuneet neekereihin. Tibbut ovat jo vanhastaan olleet -rosvoja, jotka ovat ryöstäneet ja verottaneet karavaaneja, ylläpitäneet -ainaisia keskenäisiä heimosotia ja taistelleet reunamaitten berberejä -ja vastakkaisella puolella sudanilaisia vastaan. - -Paitsi näitä kansoja asuu Saharassa arabialaisia, viettäen siellä -samanlaista paimentolaiselämää kuin tuaregitkin, ynnä neekereitä ja -juutalaisia. Eräässä Timbuktun ja Marokon välisessä keitaassa asuu -omituinen heimo, joka kansallisuudeltaan on joko juutalaisia tai -juutalaistuneita tuaregeja. Heidän yksinomaisena toimenaan on opastaa -tämän keitaan kautta kulkevia karavaaneja. Juutalaisia on melkein -kaikissa keitaissa. Timbuktuun asti he ovat levinneet. He viihtyvät -kaikkialla hämmästyttävän hyvin, vaikka ovatkin halveksittuja. - - - - - -NIILIN LÄHTEET. - - -Niilin lähteitten löytäminen on vanhin kaikista löytöretkikysymyksistä, -mutta siitä huolimatta se oli viimeisiä, joka tuli ratkaistuksi. Tämä -joki vuotuisine tulvineen, joille ei voitu keksiä mitään tyydyttävää -selitystä, mutta joiden säännöllinen toiminta oli Egyptin elinehto, -olikin tietysti omiaan yllyttämään kaikkien aikain oppineita koettamaan -tieteensä tehoa tämän kysymyksen selville saamiseksi. Tyydyttävää -selitystä ei kuitenkaan löydetty, ennenkuin päästiin lähteille saakka -ja tutustuttiin lähdeseuduilla vallitseviin maantieteellisiin oloihin. -Tämä tapahtui vasta viime vuosisadan jälkipuoliskolla, ja aina -siihen saakka Niili siis oli ensimmäisiä niistä maantieteellisistä -kysymyksistä, jotka mieliä askarruttivat. - -Vanhat egyptiläiset näyttävät tunteneen Niilin päähaaran Khartumin -seuduille saakka ja Sinisen Niilin hamaan Tsana järveen. Mutta -Valkoisen Niilin lähteistä emme tiedä heidän koettaneen saada selvää. -Jokea pitkin se tuskin olisi ollut mahdollistakaan kasviruuhkain -vuoksi, jotka täyttävät joen nykyisen Fashodan eteläpuolella. On -kuitenkin mahdollista, että egyptiläiset saivat näistä lähteistä -jonkinlaisia tietoja Puntin, s.o. nykyisen Somalimaan kautta, sillä -Somalimaasta alkavat Keski-Afrikan savannit, joita oli helppo matkata -sekä ruuan saannin että maisemien avonaisuuden vuoksi. Varmaa on, että -Somalimaalla jo hyvin vanhoina aikoina on ollut Viktoria Njansan ja -Albert Njansan seutujen kanssa yhteyttä. - -Olemme ennen kertoneet niistä yrityksistä, joita persialaisten ja -roomalaisten aikana tehtiin Niilin latvaseutujen ja lähteitten -löytämiseksi, Kambyseen retkistä ja centurioista, jotka Nero lähetti -Nubiaan sen hallitsijan avulla edelleen tunkeutumaan, ja kuinka -Valkoisen Niilin kasviruuhkat estivät heitä päämääräänsä saavuttamasta. -Ennen heitä oli kolme kreikkalaista, Bion, Dalion ja Simonides, -koettanut tunkeutua etelää kohti ja ehkä Khartumin seuduille saakka -päässytkin. Simonides asui viisi vuotta Meroessa. - -Ptolemaioksen tiedot Niilin lähdejärvistä perustuivat tositietoihin, -ja klassillisessa kirjallisuudessa on säilynyt jonkin verran -osviittaa siitäkin, mistä hän tietonsa sai. Intiassa kaupalla käyvien -kreikkalaisten joukossa oli eräs Diogenes, joka sieltä vuoden 50 -vaiheilla j.Kr. palatessaan poikkesi Rhaptaan, Sansibarin rannikolle. -Rhaptan toiset otaksuivat olevan nykyisen Panganin vaiheilla. -Diogenes kertoi sieltä matkustaneensa sisämaahan viisikolmatta -päivämatkaa ja saapuneensa kahden suuren järven ja lumenpeittoisten -vuorien läheisyyteen, ja siellä muka olivat Niilin molemmat lähteet. -Mahdollisia on, ettei hän siellä itse käynyt, mutta ainakin hän -saattoi kuulla moisen jutun rannikon arabialaisilta, jotka epäilemättä -olivat Sansibarin rannikolle asettuneet paljon ennen kreikkalaisia. -Diogenes kertoi tämän jutun Tyyron Marinokselle, syyrialaiselle -maantieteilijälle, joka julkaisi sen ajanlaskumme ensimmäiseltä -vuosisadalla kirjoittamassaan teoksessa. Marinoksen teos on tosin -hukkunut — ehkä se hukkui samalla kuin Aleksandrian kirjasto -hävitettiin — mutta seuraavan vuosisadan keskivaiheilla Ptolemaios -maantiedeteoksessaan julkaisi siitä otteen melkein kokonaisuudessaan. -Eratosthenes ja Pliniuskin olivat tosin jo aikaisemmin kuulleet Niilin -lähdejärvistä, mutta heidän tietonsa näyttävät olleen vain epämääräisiä -huhuja. - -Ptolemaios koetti saada selvän käsityksen Niilin juoksusta, mikäli -se virtasi siihen aikaan tunnettujen maitten poikki. Aina nykyisen -Berberin seuduille hänen selityksensä on likimain oikea. Atbaran, -Sinisen ja Valkoisen Niilin välistä niemeä hän nimittää Meroeksi. -Hän luuli, samoin kuin hänen aikalaisensa yleensäkin, että tämä alue -oli saari. Molempain Niilien yhtymäkohdan hän asettaa leveyspiirille -12°, vaikka sen latitudi on 15° 40', ja siitä pitäen hänen paikan -määräyksensä yhä enemmän poikkeavat todellisuudesta ja Niilin lähteet -hänen kartallaan olivat todellisuutta koko joukon etelämpänä. Sinisen -Niilin hän ilmoitti alkavan Coloe (Tsana) järvestä, mutta sekin oli -hänen kartallaan liian kaukana etelässä. Seitsemäntoista vuosisataa -tieto Niilin lähteistä pysyi likimain tällä asteella, ja vasta Stanley -lopullisesti selvitti Valkoisen Niilin lähteet Semlikin ja Ruwenzorin -löytäessään. - -Sinisen Niilin lähteistä saatiin aikain kuluessa tarkemmat -tiedot, kuten olemme tämän löytöretkihistorian varressa nähneet. -Portugalilaiset lähetyssaarnaajat, jotka vaikuttivat Abessiniassa -seitsemännellätoista vuosisadalla, heidän jälkeensä ranskalaiset -lähetyssaarnaajat ja kahdeksannentoista vuosisadan lopulla James Bruce -selvittelivät pääpiirtein Abessinian maantieteen ja Sinisen Niilin -juoksun, niin ettei varsinaisille löytöretkeilijöille sillä suunnalla -jäänyt suurtakaan saalista, vaikka tarkemmalla kartoituksella tietenkin -on vielä tänäpäivänäkin runsaasti työtä. - - - - -Retkiä Egyptistä. - - -Egypti, joka Vanhan ajan lopulla oli maantieteellisen tutkimuksen -keskus, oli kahdeksannentoista vuosisadan lopulla vähimmin tunnetuita -Välimeren maista. Niin suuresti olivat asiat vuosituhannen, -puolentoista, kuluessa muuttuneet. Kristittyjen ei ollut hyvä lähteä -tähän maahan mamelukkien eikä heidän jälkeensä turkkilaistenkaan -ajalla. Vasta kahdeksannentoista vuosisadan viime vuosina olot äkkiä -muuttuivat kun Napoleon Bonaparte teki retkensä Egyptiin, saadakseen -siitä tukikohdan Englannin vallan kukistamiseksi. Napoleon voitti -mamelukit loistavissa tappeluissa ja valloitti maan, ja hänen mukanaan -tuomansa ranskalaiset tiedemiehet kartoittivat sen ja alkoivat tutkia -sen muinaismuistoja ja oloja. Tosin ranskalaisten jälleen täytyi maasta -poistua, kun englantilaiset olivat heidän laivastonsa hävittäneet, -mutta kuitenkin oli Egypti nyt avattu, ja ne hallitsijat, jotka sitä -sitten Turkin sulttaanin nimessä aivan itsenäisesti hallitsivat, -kutsuivat eurooppalaisia maahan, toivoen heidän avullaan voivansa -kohottaa sen suurempaan kukoistukseen ja mahtiin. - - - -Khartum. - - -Mehemet Ali lähetti poikansa Ismail pashan valloittamaan Nubiaa, jonne -osa mamelukeista oli päässyt pakenemaan, kun hän petoksen kautta tämän -sotilaskastin hävitti. Ismail valloittikin maan, kukisti ne itsenäiset -arabialaisheimotkin, jotka sikäläisillä lakeuksilla samoilivat, ja -perusti v. 1823 Sinisen ja Valkoisen Niilin yhtymäpaikkaan Khartumin -Egyptin vallan tukipaikaksi. Ismail pasha tosin kesken näitä puuhia -murhattiin, mutta Egyptistä lähetettiin uusi armeija hänen murhaansa -kostamaan, ja suuri osa kapinaan nousseista heimoista silloin tuhottiin. - - - -Caillaud. - - -Ranskalainen Frédéric Caillaud on tunnetuimpia niistä eurooppalaisista, -jotka pääsivät tunkeutumaan kauan unhotettuun vanhaan Nubiaan. Jo v. -1820 hän oli Dongolan seuduilta löytänyt pyramidien, temppelien ja -muitten rakennusten raunioita, jotka osoittivat Egyptin muinoisen -vaikutuksen ulottuneen niin kauas etelään päin. Myöhemmin Ismail -pashan retkikunnan keralla matkustaessaan hän löysi samanlaisia -rakennusmuistomerkkejä vielä kauempaakin. Varsinkin hän löysi Meroen, -jonka tutkimisen kautta Nubian vanha historia on nykyisin saanut paljon -valaistusta. - -Muutama vuosi myöhemmin kuulu saksalainen luonnontutkija Rüppel kävi -Kordofanissa, jonka egyptiläiset olivat niinikään valloittaneet, ja -oleskeli kaikkiaan kahdeksan vuotta näillä mailla, matkustaen myös -Abessiniassa. Jotkut toiset matkustelivat Valkoisellakin Niilillä, -varsinkin belgialainen Linant de Bellefond, jonka brittiläinen Afrikan -seura oli matkaan lähettänyt. Hän päätteli lietteestä, että joki -lähtee suurista järvistä, mutta ei kukaan näistä matkustajista käynyt -kauempana, kuin Mehemet Alin vaikutusvalta ulottui. - -Niilin lähteet olivat näitten harrastusten kautta herättäneet niin -suurta mielenkiintoa, että Mehemet Ali v. 1839 lähetti retkikunnan -niitä etsimään. Mukana oli useita eurooppalaisia ja saksalainen -Ferdinand Werne kirjoitti retkestä mieltäkiinnittävän tieteellisen -kertomuksen. Retkikunta ei tosin päässyt perille saakka, mutta nousi -kuitenkin hyvän matkaa ohi sen kohdan, jossa Bahr-el-Ghazal vasemmalta -puolelta laskee Valkoiseen Niiliin, tutkien jokea paljon kauemmaksi -etelään kuin kukaan sitä ennen. Ruokatavarain puute ja väestön -vihamielisyys estivät sillä kertaa kauemmaksi kulkemasta. Mehemet Ali -ei kuitenkaan ollut tähän tyytyväinen, vaan lähetti v. 1840 uuden -retkikunnan, jonka mukana taas oli useita eurooppalaisia. Ainaisten -ruokoruhkain läpi, kautta lakean asumattoman maan retkikunta tunkeutui -etelää kohti aina Gondokoron koskille saakka, mutta tällä kohdalla, 4° -42' pohj. leveyttä, joen poikki oli niin matala särkkä, ettei aluksia -saatu sen yli, vaan retkikunnan täytyi kääntyä takaisin. Käännekohdalla -se näki etelän ilmalla etäisiä vuoria ja päätti, että ne mahtoivat -olla Ptolemaioksen Kuuvuoret ja Niilin lähteet siis lähellä. Niitä -suunnattomia soita, joita on Bahr-el-Ghazalin laskupaikoilla, luultiin -Niilin lähdejärviksi, jotka Ptolemaios mainitsee. Kolmas retkikunta -ei päässyt näinkään kauaksi. Mehemet Ali oli kehoittanut näitä -retkikuntia kohtelemaan maanasukkaita hyvin, mutta siitä huolimatta -hän alkoi niitten tuloksia käyttää siten, että toimeen pani Sudanissa -suuria orjanajoja hankkiakseen mustaa sotaväkeä armeijaansa. Toiselta -puolen kuitenkin kauppakin kulki retkikuntain jälkiä, ja useita -eurooppalaisiakin asettui Nubiaan ja Bahr-el-Ghazaliin norsunluuta -ostamaan. Joku lähetysasemakin sinne perustettiin, vaikk'ei kristitty -lähetystoimi ottanut menestyäkseen. - - - -Petherick niam-niamien luona. - - -Kauppiaista on ennen muita mainittava walesilainen John Petherick, -ensimmäinen, joka (v. 1855) uskalsi tunkeutua niam-niamien maahan. Tämä -kansa asui niillä seuduin, missä Kongon ja Bahr-el-Ghazalin, Niilin -suurimman syrjäjoen, lähteet ovat lähinnä toisiaan, ja oli huonossa -maineessa sotaisuudestaan ja ihmissyönnistään. Petherickin kantajat -osaksi karkasivat matkalla ja loputkin yrittivät lähteä käpälämäkeen, -kun oli tultu ensimmäiselle niam-niamilaiselle kylälle, mutta Petherick -johti heidät rohkeasti siihen ja lähti joukkonsa keralla suuren -kyläpuun alle istumaan. Niam-niamit kokoontuivat paikalla heidän -ympärilleen ja jotkut olivat niin hävyttömiä, että kävivät vieraitten -jalkain päälle istumaan. He osoittivat vieraitaan sormella ja -purskahtelivat äänekkääseen nauruun; sitä he nauroivat, selitti tulkki, -että oli niin typeriä ihmisiä, jotka uskalsivat heidän maahansa tulla -ilman keihäitä ja kilpiä. Nyt heidät syötäisiin paikalla, kun päällikkö -palaisi kylään. Kun retkeläiset tämän kuulivat, tuntui asema heistä -melkein yhtä naurettavalta, sillä toden teolla he olivat sangen hyvin -asestetut. Paikalle saapui sitten kylän päällikkö, ja Petherick päätti -nyt näyttää omain aseittensa vaikutusta. Ilmassa liiteli haukka, hän -tähtäsi sitä ja pudotti sen lennostaan. Samalla kun laukaus pamahti, -lankesi koko kansa polvilleen, ulvoen säikähdyksestä. Vanha päällikkö -oli langennut maahan Petherickin eteen ja piti sormiaan korvissaan, ja -kun hänet nostettiin pystyyn, näytti hän niin häiriintyneeltä, että -pelättiin hänen järkensä menettäneen. Ensinnä hän tunnusteli päätään, -oliko se vielä paikoillaan ja ehjä, ja vasta sitten hän kehoitti -väkeänsä katsomaan ylös. Yksi ja toinen nosteli päätään, mutta painoi -sen taas paikalla alas, huomatessaan niin paljon muka kuolleita -tovereita ympärillään, ja kului kotvanen, ennenkuin he ottivat -uskoakseen, että kaikki olivatkin terveinä. Paikalla muuttui heidän -käytöksensä ja ruokia kannettiin nyt runsaasti ja monenlaisia. Kovin -he olivat mielissään, kun norsunluulla saattoivat ostaa niin kauniita -helmiä. Petherick viipyi heidän luonaan kauan aikaa, tutkien maata -ja kansaa, ja hän tuli vakuutetuksi siitä, että he olivat kaikkein -ahnaimpia ihmissyöjiä, mitä Afrikassa tunnettiin. Eivät ainoastaan -vihollisiaan he syöneet, vaan omia kansalaisiaankin, milloin vain sopi, -ja heidän kesken kulki semmoinen maine, ettei kukaan niam-niam kuollut -luonnollista kuolemaa, vaan että jokainen ainakin vanhana, ellei emien, -joutui ruokapataan. - -Myöhemmät matkustajat eivät kuitenkaan vahvistaneet näitä tietoja -täysin oikeiksi. Piaggia niminen italialainen eli heidän luonaan -kaksi vuotta ja sai päällikön tyttären puolisokseen. Veljekset Poncet -tutkivat maata niin kauas, että näkivät vesien rupeavan kallistumaan -vastakkaiselle puolelle. - -Petherick tutki kauppamatkoillaan useita Bahr-el-Ghazaliin laskevista -suurista joista ja löysi erään uuden haikaran ja kauriin. Hänen -julkaisemansa kirjat herättivät melkoista huomiota ja Englannin -hallitus nimitti hänet Khartumiin konsulikseen. - - - - -Ensimmäiset retket Sisä-Afrikan suurille järville. - - - -Kilimandjaro ja Kenia. - - -V. 1844 perustettiin Mombasaan Afrikan itärannalle anglikaaninen -lähetysasema, joka ei tosin saanut aivan paljoa aikaan kristinuskon -levittämiseksi, mutta maantuntemusta sitä vastoin edisti sitä -tehokkaammin. Kaksi saksalaista lähetyssaarnaajaa, Johan Ludvig Krapf -ja J. Rebmann, vaelluksillaan silloin vielä tuiki tuntemattomassa -sisämaassa löysi korkean vuoriston 300 kilometrin päässä rannikosta. -Korkeimmalla kukkulalla oli ikuista lunta. He nousivat sille niin -korkealle, kuin asutusta riitti. Tämä kukkula oli Kilimandjaro, ja -seuraavana vuonna, v. 1849, Krapf löysi toisenkin lumikukkulan, Kenian, -joka on edellistä pohjoisempana ja sitä hiukan matalampi. Samalla hän -kuuli, että kauempana lännessä oli suuria vesiä, joihin joet näiltä -vuorilta virtasivat. - -Näitä löytöjä ei kuitenkaan sen ajan ylikriitillinen tieteellinen -maailma uskonut, vaan otaksui sen, mitä molemmat lähetyssaarnaajat -olivat luulleet ikuiseksi lumeksi, olevankin vain kalkkijauhoa, joka -Alpeillakin muodostaa ikuisen lumen näköisiä valkoisia laikkoja. -Vasta paljon myöhemmin, v. 1861, saksalainen matkustaja paroni v. d. -Decken kävi Kilimandjarolla erään englantilaisen geologin seurassa, ja -seuraavana vuonna hän erään maanmiehensä kanssa nousi sille aina 5000 -metrin korkeuteen saakka ja näki useita lumivyöryjä sekä määräsi vuoren -korkeuden ainakin 6000 metriksi (Kilimandjaron Kiho kukkulan korkeus on -6010 metriä). - -Arabialaiset orjakauppiaat eivät silloin vielä olleet alkaneet -tuhotöitään näillä seuduilla, mutta kauempana etelässä he olivat -tunkeutuneet sekä Tanganjika että Njassa järville. Liittäen yhteen -heidän kertomansa tiedot Viktoria-järvestä, Tanganjikasta ja Njassasta -mainitut lähetyssaarnaajat luulivat Afrikan sisäosissa olevan valtavan -suuren järven, todellisen sisämeren, jonka otaksuttiin peittävän kaiken -sen maan, jonka käsittää näitten järvien kautta kulkeva kehäviiva. - -Niin suuri maantieteellinen merkillisyys tietysti kiinnitti mieliä -suunnattomasti, eikä kauaa kulunut, ennenkuin ruvettiin valmistelemaan -retkiä tämän järven tutkimiseksi. Hyvällä syyllä nimittäin otaksuttiin, -että se oli Valkoisen Niilin kauan etsitty lähde. - - - - -Burtonin ja Speken matka Tanganjikalle. - - -Richard Francis Burton, joka oli jo tehnyt monta vaarallista ja vaikeaa -matkaa, muun muassa pyhiinvaeltajan valepuvussa käynyt Arabian pyhillä -paikoilla ja Speken keralla yrittänyt tunkeutua Somalimaan kautta -Niilin lähteille, esitti v. 1853 Englannin maantieteelliselle seuralle -retkeä Sisä-Afrikan suurelle järvelle. Vasta v. 1857 retkikunta pääsi -lähtemään Bagamojosta, joka on mannerrannalla Sansibaria vastapäätä. - -Matka sisämaahan oli niihin aikoihin sangen vaikea, ja kokemuksia -matkustamisesta oli vähän. Harvat olivat ne valkoiset, jotka olivat -rannikkoa kauemmaksi uskaltaneet, eikä hyvin kaukana siitä ollut käynyt -ainoakaan, lukuun ottamatta arabialaisia kauppiaita, joille sisämaa -oli kauttaaltaan tunnettu aina Kongon latvoille saakka. Tie tunkeutui -viljellyiltä mailta tiheikköihin ja rämeihin, joissa tukahduttava ilma, -mätänevien kasviaineitten ja seisovan veden löyhkä ylläpitivät ainaisia -kammon tunteita, sillä niihin aikoihin luultiin juuri näitä löyhkiä -kuolettavan malarian tuojiksi, eikä osattu epäillä sääskiä muuta kuin -vaarattomaksi, vaikka ylen kiusalliseksi maanvaivaksi. Mutta juuri -sääsket tuota pikaa istuttivat vilutaudin idut sekä Burtoniin että -Spekeen, niin että edellisen täytyi kannattaa itseään kiikkuverkossa, -sillä eteenpäin hänen siitä huolimatta piti päästä. Speken kuume -uudistui säännöllisin väliajoin, mutta Burton oli sairaana koko -ajan, vieläpä Englannissakin kotiin palattuaan. Jonkin ajan hän oli -halvaantunut ja sokeakin, jonka vuoksi löytäjän ilot enimmäkseen jäivät -Speken osaksi. - -Kasvullisuus oli runsas ja uhkuva. Tupakkaa, maissia, maapähkinöitä, -papuja, monenlaisia palkokasveja ja bataatteja kasvoi runsaasti. Ananas -oli rikkaruoho. Mangoa, melonipuuta, sitruunapuita y.m. puita kasvoi -kaikkialla lähempänä merenrantaa ja alavilla mailla viljeltiin riissiä. - -Kun rannikon matalista ja vesiperäisistä maista oli päästy, kohosi tie -Usagaran korkeaan mäkimaahan ja siellä matkustajain terveys jonkun -verran parani. Tie kulki jalojen tamarindilehtojen kautta, joista -seutu oli nimensäkin saanut. Toisinaan kuljettiin aamulla ihanan -avoimen maiseman kautta, mutta jo puolenpäivän aikaan oltiin korkeissa -tiheiköissä, joissa mätänevät ruo'ot löyhkäsivät, tai metsissä, -joissa kaatuneet lahot puut poluilla estelivät kulkijoita. Myombo -joella muurahaiset hyökkäsivät retkikunnan kimppuun ja sitä alinomaa -kiduttivat tsetse-kärpäset, maan vitsaus, joita paitsi se olisi mitä -parasta viljeltäväksi. Sekä kantajista että aaseista menetettiin jo -täällä useita. Pitkin matkaa pikkukuninkaat nylkivät kauttakulkuveroja, -mitä suinkin kukin sai irti lähtemään. - -Näistä pikkukuninkaista eli sulttaaneista, joksi arabialaiset heitä -sanoivat, oli todella ainainen vastus. Heidän valtakuntansa ei ollut -kuin neljää- tai viittäkymmentä kilometriä leveä, mutta he hallitsivat -sitä yksinvaltiaina. Heidän tärkein tulolähteensä oli maansa läpi -kulkevain karavaanien verottaminen, ja kun vaatimukset olivat ylöttömät -ja niistä oli tingittävä loppumattomiin, oli retkikunnan eteneminen jo -tästäkin syystä hidasta. - -Yhä korkeammalle kohosi tie, kunnes retkikunta tuli ylängölle, joka -kauttaaltaan oli tuhatta metriä korkealla merenpinnasta. Maa oli -siellä erämaanluontoisempaa ja elefantteja, sebroja ja kirahveja -oli runsaasti. Jalopeuroista, leopardeista, sarvikuonoista, -puhveleista, gnuista, kvaggoista, antiloopeista ei ollut puutetta -ja metsämiehet kokivat monta jännittävää seikkailua hankkiessaan -tästä riistarunsaudesta retkikunnalle ruuan apua. Mutta sitä enemmän -koettivat maanasukkaat nylkeä kaikesta siitä, mitä retkikunnalle -möivät. Polttavat päivänpaisteet ja kylmät yöt lisäsivät matkan -rasituksia ja tunkkaisten rämeitten ja karujen palaneitten arojen -ainainen vaihtelu ylläpiti tauteja ja vähentämistään vähensi matkueen -mieslukua. Usagarasta tultiin Ugogoon, jossa ilma oli viileämpää ja -kuivempaa, maa kauttaaltaan yhä korkeampaa. Täällä viljeltiin, riissin, -puuvillan ja tupakan sijasta sorghumia ja maissia ja maanviljelys oli -kokonaan vaimojen asia. Miehet metsästivät ja kävivät sotia. - -Ugogosta tultiin »Kuumaahan», Unjamvesiin ja saavutettiin Kazeh, -arabialaisten tärkein kauppakeskusta, 7 p. marrask. 1857. Matka -rannikolta sinne oli kestänyt 134 päivää. - - - -Unjamvesi ja sen kantaja-asukkaat. - - -Stanleyn mielestä, joka lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin matkusti -näillä seuduilla, Unjamvesi on koko Itä- ja Keski-Afrikan kaunein maa. -Se on avaraa aaltoilevaa lakeutta, joka vähitellen alenee Tanganjikaa -kohti. Joltain korkealta paikalta katsoen näkisi laajoja metsiä, -purppuraan vivahtavan, siellä täällä paljaitten kenttien katkaiseman -lehväryijyn ja pehmeistä maan aalloista, jotka muistuttavat valtameren -maininkia myrskyn jälkeen, kohoavan synkkiä typistettyjä vuorenkeiloja. -Näköala ei ole vaihteleva, eikä maalaukellinenkaan, mutta siinä on -yksitoikkoisuudestaan huolimatta jotain ylevää, lehdet hohtavat kaikin -taivaankaaren värein ja etäältä katsoen ovat metsät lystilliseen -sumuvaippaan kietoutuneina. Jokia ei ole monta, eivätkä ne ole suuria. - -Tämän maan asukkaat ovat merkillisimpiä kaikista Keski-Afrikan -asukkaista. Unjamvesiläinen on roteva, hyvänluontoisen näköinen mies, -jonka kasvoilla aina asuu hymy. Keskellä yläleuan hammasriviä on -aukko, heimomerkki, joka tehtiin hänen poikana ollessa. Päälaelta -riippuu satoja hoikkia suortuvia, ruumiinrakenne on sopusuhtaisen -kaunis. Unjamvesiläinen on kuin syntynyt kauppiaaksi ja matkustajaksi. -Hänen heimollaan on ikimuistoisista ajoista ollut yksinoikeus -tavarain kuljettamiseen maasta maahan; hänen apunsa oli jokaiselle -matkustajalle tarpeen, jos hän tahtoi kuljettaa tavaroita rannikolta -sisämaahan, olipa hän arabialainen kauppias tai eurooppalainen -löytöretkeilijä. Tavallisesti merenrannan kaupungeissa, Bagamojossa, -Kondukissa, Daressalaamissa ja Kilvassa aina tapasi joukoittain -unjamvesiläisiä odottamassa jonkun karavaaninkuljettajan pestiä, -melkein kuin merimiehet jossain suuressa satamakaupungissa. Mutta -unjamvesiläinen vaati verraten hyvän palkan palveluksistaan. Lualaban -rannoilla, Ukavendin metsissä, Ugandan ja Karaguen vuorimaissa, Urorin -lakeuksilla, Ugogon ylängöllä, puistomaisessa Ukonongossa, Useguhhan -rämeissä, Usagaran vuorisolissa, Ubenan erämaissa, karjanhoitoa -harjoittavain Vatutain kesken Rufijin rannoilla, orjia myyvässä -Kilvassa, kaikkialla tapasi Keski-Afrikassa Sansibarin sulttaanin -vallan aikana unjamvesiläisiä kuljettamassa sisämaahan Amerikan -pumpulikankaita, Maskatin karttuuneja, Saksan lasihelmiä, Englannin -kalikoita ja metallitankoja. - -Matkalla nämä ihmiset olivat tottelevaisia ja auliita. Kylissään he -viettivät iloista elämää. Omaan laskuun matkustaessaan ja kauppaa -tehdessään he ovat teräviä ja ovelia, rosvoina armottomia ja rohkeita. -Mutta tämän kiertelevän elämän kautta heimo epäilemättä heikkoni. -Kymmenestä vaalenevasta pääkallosta, joita virui Afrikan sisäosissa -kauppateiden varsilla, oli kahdeksan matkan vaaroihin ja rasituksiin -sortuneiden unjamvesiläisten. - -Unjamvesin pohjoisosissa kansa oli erinomaisen uutteraa. Se sulatti -itse rautansa ja valmisti melkein kaikki kuokat, mitä Tanganjikan ja -merimaan välillä käytettiin. Unjanjembestä meren rannalle palatessaan -karavaanit aina ostivat näitä kuokkia maksaakseen niillä Ugogossa -vaaditut verot. Kuokista muut heimot sitten valmistivat keihäänsä, -nuolenkärkensä ja sotatapparansa. - - - -Tabora. - - -Unjamvesin pääpaikka oli Kazeh eli Tabora, Sansibarin arabialaisten -rakentama ja asuma kaupunki, jossa suurille järville vievät -kauppatiet yhtyivät. Nämä arabialaiset eivät kuitenkaan olleet -puhdasrotuisia, vaan niin sekaantuneita neekereihin, että ihoväri ja -usein kasvonpiirteetkin olivat neekeriläistyneet. Arabialaisia asui -ympärillä maaseuduillakin. Taborasta säteilivät heidän liikeyhteytensä -joka taholle. He möivät kankaita, koristeita ja kaikenlaisia -teollisuustuotteita ja lähettivät rannikolle norsunluuta ja orjia. - -Kazehin laajalta liikkuvilta arabialaisilta Burton ja Speke nyt -saivat vähän oikeampia tietoja Sisä-Afrikan suurista järvistä, joita -lähetyssaarnaajat olivat luulleet yhdeksi vedeksi. Arabialaiset -tiesivät, että järviä oli kolme, Njassa ja Ujijin järvi, joka nykyään -tunnetaan Tanganjikan nimellä, ynnä Ukerewe, jonka Speke sittemmin -nimitti Viktoria Njansaksi. Sheikki, jonka vieraina retkeilijät olivat -Kazehissa, tiesi Ukerewen, jolle arabialaiset olivat tämän nimen -antaneet suuresta saaresta, olevan järvistä suurimman, mutta hän -erehtyi siinä, kun luuli Afrikan itärannikolle virtaavan Juba joen -siitä lähtevän. Molemmat retkeilijät olivat paikalla selvillä siitä, -ettei Ukerewe voinut laskea itäänpäin, jossa oli suuri vuoristo edessä, -vaan että sen täytyi olla Niilin lähdejärvi. - -Speke tahtoi, että retki heti suunnattaisiin Ukerewelle, mutta kun -arabialaiset arvelivat Usuin asukkaitten varmaan ryöstävän retkikunnan, -päätti Burton lähteä Ujijin järvelle. Hän oli kuitenkin niin sairas, -että hänen täytyi jättää johto Spekelle. - -Unjamvesista, tästä kantajain luvatusta maasta, oli kuitenkin hyvin -vaikea saada kantajia Ujijiin, ja lopulta täytyi uudelleen palkata -samat kantajat, jotka olivat saattaneet retkikunnan merenrannalta -Unjamvesiin. Vasta joulukuun puolivälissä retkikunta pääsi lähtemään -liikkeelle Tanganjikaa kohti. Burton sai välillä halvauskohtauksen, -vaikka pian parantuikin sen verran, että saattoi matkaa jatkaa kuuden -miehen kantamassa kiikkuverkossa. Maa, jonka läpi tie nyt kulki, oli -sangen kaunista: vuoroin ruohokenttiä, tiheitä viidakoita ja viljavia -vainioita, joilla kasvoi reheviä laihoja, vihanneksia ja tupakkaa. - - - -Tanganjika. - - -Unjamvesin hedelmällisistä seuduista tultiin maihin, jotka sota oli -hävittänyt autioiksi. Maisemat olivat ryhmyisiä, mäkisiä, mäkien -välillä oli syviä soita ja lisäksi oli kuljettava Malagarassin -syrjäjokien poikki. Mutta vihdoin kuitenkin löi voiton hetki. Helmik. -13 p. 1858 Burton taudistaan ja raihnaudestaan huolimatta juoksi -karavaanin etupäähän moittimaan erästä opasta ja siellä hänelle avautui -näköaloista ihanin: Tanganjika vuorirantainsa helmassa. »Unohtaen -vaivat, vaarat ja paluumatkasta tietämättä tunsin mielelläni kestäväni -vaikka kaksi sen vertaa, mitä jo olin kestänyt, ja koko retkikunta -näytti yhtyvän minun ilooni.» Samana päivänä he saapuivat Ujijiin. -Speken näkö oli nyt auringon räikeän valon vaikutuksesta heikontunut -niin, ettei hän toisinaan nähnyt paljon mitään. - -Nämä olivat ensimmäiset valkoiset, mitä Tanganjikan rannoilla nähtiin, -ja mustat »olivat mulkoilla silmät päästään», niin he hämmästyivät -heidät nähdessään. Yhtä paljon molemmat valkoiset hämmästyivät järven -kauneutta, vaikk'eivät voineetkaan sitä kauttaaltaan tutkia Burtonin -sairauden ja asukkaiden vastarinnan vuoksi. - -Tanganjikan rannalla Kannina niminen pieni kyläpäällikkö nylki -molempia matkustajia armottomasti, mutta Ujijissa, joka silloin jo oli -arabialaisten pääpaikka tällä rannalla, vastaanotto oli ystävällinen. - -Molempain löytöretkeilijäin ensi huoli oli tietysti nyt lähteä -tutkimaan tätä suurta järveä, purjehtimaan sen ympäri, jos suinkin -mahdollista, mutta paikkakunnilla raivoavat sodat, sopivain veneiden -puute ja sairaus vaikeuttivat kovin heidän pyrinnöitään. - -Speke sai lopulta vuokratuksi yhdestä puusta koverretun suuren veneen, -jolla kaksikymmentä alkuasukasta lähti häntä ja hänen neljää miestään -viemään järven poikki Kasengen saarille, jossa eräällä arabialaisella -oli suuri purjevene eli dhow. Tuskin he olivat taipaleelle lähteneet', -kun raju myrsky oli hukuttaa aluksen kaikkineen. - -Speken matka kulki aluksi rantaa pitkin, joka oli oudostuttavan autio, -vaikka monet merkit osoittivat kyliä olleen ennen kyliäkin paljon. -Orjastajat olivat ryöstäneet ja murhanneet väestön ja polttaneet kylät. -Krokotiileja vilisi joka puolella, virtahepoja oli paljon, etenkin -jokien suistamoissa. Kaksi käärmettä eli Tanganjikan vedessä, kaloja -siinä oli runsaasti. Pitkäsarviset puhvelit töllistelivät kulkijoita -ihmeissään, antilooppeja näkyi usein ja elefantteja oli silloin vielä, -ennenkuin norsunluun metsästäjät olivat niiden lukua perin tuntuvasti -vähentäneet, sangen paljon. Speke ei kuitenkaan saanut aluksensa -kapteenilta, jolla selässään oli vuohen nahka arvonsa merkkinä, -likimainkaan niin paljon tietoja kuin hän olisi halunnut, sillä -uskonnolliset syyt estivät häntä vesillä puhumasta ja varsinkin maihin -laskettaissa tai rannasta lähdettäissä oli puhuminen kovin paha enne. - -Kapeimmalta kohdalta alus sitten onnellisesti kulki järven poikki ja -Speke leiriytyi eräälle saarelle sen länsirannalla. Siellä hänelle -sattui omituinen ikävä tapaturma. Kun hän illalla sytytti kynttilän -järjestääkseen tavaroitaan, alkoi majaan joka puolelta tulvia mustia -kovakuoriaisia. Väsyttyään niitä itsestään pois karistamaan Speke -sammutti kynttilän ja vaipui uneen huolimatta siitä, että niitä -juoksenteli hänen päällään. Äkkiä hän kuitenkin heräsi siihen, että -muuan hyönteisistä tunkeutui hänen korvaansa. Turhaan hän koetti -saada sen pois, hyönteinen vain ryömi pidemmälle ja pidemmälle, -kunnes saavutti rumpukalvon ja nyt tuotti puremisellaan sietämättömiä -tuskia. Kun Spekellä ei ollut käsillä tupakkaa, öljyä eikä suolaa, -täytyi hänen kynäveitsensä nirkolla pistellä hyönteistä ja tosiaan hän -saikin sen hengiltä mutta haavoitti samalla korvansa niin pahasti, -että se tulehtui ja kävi märille pakottaen monta päivää armottomasti. -Kasvot vääntyivät ja kun hän ei saattanut pureskella, täytyi hänen -tyytyä liemiruokaan. Monta kuukautta hänen kuulonsa oli huono ja -kovakuoriaisen kappaleita putoili korvasta vähin erin. Mutta korvan -märkiintyminen helpotti silmäkipuja, niin että hänen näkönsä taas -vähitellen palasi ennalleen. - -Kasengen arabialainen ei voinut lainata Spekelle purjealustaan, kun -hän itse tarvitsi sen miehistön käydäkseen Uruvassa kuparia hakemassa -eivätkä muut olisi voineet alusta hoitaa. Arabialainen kehoitti -häntä lähtemään kanssaan sisämaahan ja Speke oli vähällä suostua. -Onneksi hän kuitenkin muutti mielensä ja palasi Burtonin luo Ujijiin. -Se arabialainen näet ei milloinkaan palannut retkeltään, sisämaan -ihmissyöjät kun hänet murhasivat. - -Burton ja Speke tekivät sitten Ujiiista pienempiä veneretkiä pohjoista -kohti ja Speke kulki niin kauas, että näki molempain rantain yhtyvän, -mutta päätä hän ei saavuttanut. Maanasukkailta he kuulivat Rusisin -laskevan järven päähän pohjoisesta käsin, joka ei kuitenkaan estänyt -Burtonia myöhemmin, molempain retkeilijäin katkerasti riitauduttua, -väittämästä vetten päinvastoin virtaavan poispäin ja Tanganjikan olevan -Niilin lähdejärviä. Kun kului parikymmentä vuotta, ennenkuin seuraava -tutkimusretkeilijä kävi Tanganjikalla, saavutti Burtonin mielipide -paljon kannatusta ja se muun muassa paljon vaikutti Livingstonen -käsityksiin ja matkoihin. - -Burtonin ja Speken tavaravarat olivat huvenneet niin vähiin, että -he Ujijissa olisivat joutuneet pahaan pulaan, elleivät sikäläisiltä -arabialaisilta olisi saaneet tavaroita luotolla. Niillä he saattoivat -matkustaa takaisin Kazehiin, saapuen sinne kaksitoista kuukautta sen -jälkeen, kun olivat lähteneet Sansibarista. Snay niminen arabialainen -sheikki jälleen otti heidät mitä vieraanvaraisimmin vastaan. - -Burton oli arabian kielen etevä tuntija ja hän saattoi sen vuoksi -Kazehin arabialaisilta hankkia mitä täydellisimmät tiedot heidän -maantuntemuksestaan. Snay kertoi varsinkin Ukerewesta ja Uganda -nimisestä suuresta rikkaasta valtakunnasta, joka oli sen länsirannalla; -eurooppalaisille tämän maan nimikin oli siihen aikaan tuiki tuntematon. -Sheikki oli itse käynyt Ugandassa ja nähnyt Ukerewe järven, vaikka -Ugandan hallitsija sitten oli sulkenut maansa arabialaisilta. Sen -eteläpuolella olevassa Karaguessa arabialaisilla sen sijaan oli -edelleenkin kauppa-asemiaan. - -Burton oli niin sairas, että hänen täytyi jäädä Kazehiin, mutta Speke -lähti Ukerewe järvelle pyrkimään, nähdäkseen omin silmin, olivatko -arabialaiset puhuneet totta. Hänen oli alussa vaikea saada väkeä -tälle matkalle, mutta kun oli alkuun päästy, marssivat kantajat ja -suojamiehet — Burtonilla ja Spekellä oli mukana pieni osasto Sansibarin -sulttaanin belutshihenkivartijastoa — napisematta. - - - -Taistelu tiestä. - - -Matka piti suurta karavaanitietä, joka Kazehista kulki järvelle. Eräänä -päivänä tuli vastaan norsunluukaravaani. Kun molemmat karavaanit -näkivät toisensa, painoivat kummankin miehet päänsä etukenoon ja -törmäsivät yhteen kuin kaksi pässilaumaa, puskien toisiaan raivoisasti, -kunnes toinen karavaani väistyi tieltä. Speke, joka ei tuntenut Afrikan -tapoja, luuli karavaanien välillä syntyneen yleisen tappelun ja aikoi -ensin lähteä isolla kepillä erottamaan tappelijoita, mutta kun siinä -helposti olisi saattanut lyödä omiakin miehiä, ei hänellä ollut muuta -neuvoa, kuin antaa tappelijain puskea toisiaan uuvuksiin asti. Ja -sitten tappelu lakkasikin yhtä äkkiä kuin oli alkanutkin ja kumpikin -puoli jäi nauramaan valkoisen miehen kiihtymystä, hän kun ei tiennyt, -että Afrikassa karavaanien oli tapana täten toistensa vastaan tullessa -koettaa, kumman puolen oli väistettävä. - -Ruokatavaroita oli viljalti, mutta niitä ei aina ollut helppo saada, -muutamissa kylissä kun ei maksuksi huolittu muuta kuin kirjavia -helmiä. Speken helmet taas kaikki olivat valkoisia. Kuninkaita oli -taajassa ja kaikille niille oli veroa maksettava, ja olipa jossakin -pikkuvaltakunnassa nainenkin ylimmän vallan haltija, ja tämä ei -laskenut Spekeä menemään, ennenkuin oli saanut nähdä hänet. Kuningatar -oli noin kuudenkymmenen ikäinen tarmokas eukko, sormet, käsivarret -ja sääret täynnään kuparirenkaita, nilkoissa isot tukot kaikenlaisia -lumoja. Kuningatar istahti Speken viereen, tarkasti hänen kenkänsä, -housunsa, liivinnappinsa, takkinsa, pyytäen sitten takkia itselleen. -Tämän jälkeen eukko alkoi imarrella vierastaan, kiitellen hänen -käsiensä pehmeyttä ja verraten hänen kauniita hiuksiaan leijonan -harjaan. Lopulta hän kuitenkin laski Speken menemään, ihmetellen vain -hänen joutavaa kiirettään. - - - -Speke Ukerewen rannalla. - - -Lähempänä järveä raivosi sota ja Speken täytyi tehdä melkoinen kierros. -Vihdoin, heinäkuun 30 päivänä 1858, hän näki vilaukselta suuren järven -rannatonta ulappaa ja tiesi nyt arabialaisten puhuneen totta. Monen -tiheikön läpi täytyi kuitenkin vielä tunkeutua, monen joen poikki -kahlata, ennenkuin laajempi näköala järvelle avautui. - -»Oli aikainen aamu», Speke matkakertomuksessaan kertoo, »pohjoisella -taivaanrannalla näkyi pohjoisen ja luoteen välillä rannatonta -vettä, mutta järven leveydestä ei tässäkään saanut käsitystä, koska -näköalaa vasemmalla puolella peitti saaristo, kukin saari muodostaen -yhden ainoan kukkulan, joka kohosi kaksi- tai kolmesataa jalkaa yli -vedenpinnan. Oikealla taas Ukerewen saaren läntinen niemi esti sillä -puolella näkemästä järveä kauemmaksi. Sen vaaran alla, jolla minä -seisoin, kulki kuitenkin järvestä haarautuva perukka kauas itäänpäin, -jossa hämärässä etäisyydessä mannermaahan kuuluva kumpumainen kohennus -käsittääkseni osoitti järven etelä- ja itäkolkkaa.» - -Speken maksuvälineet olivat nyt niin lopussa, ettei hän voinut sen -enempää jatkaa tutkimuksiaan, mutta hän päätti niin pian kuin suinkin -palata takaisin paremmin varustettuna. Alkuasukkaitten tiedot yhä -vahvistivat häntä siinä käsityksessä, että tämä järvi, jota he sanoivat -Njansaksi eli »järveksi» — Speke lisäsi sanan eteen Viktoria — todella -oli Niilin päälähdehaara. - -Speken varat olivat tosin vähissä, mutta täällä jos missään saattoi -karavaanin elättää maan luonnonantimistakin, mitään ostamatta. Speke -oli innokas metsästäjä ja maa todellinen metsästäjän paratiisi. Milloin -karavaani vähänkin poikkesi yleiseltä kulkureitiltä, aina se tapasi -viljalta puhveleita, gnuita, kuduja, hartebeesteja, kauriita, pallahia -ja pieniä saltiana-antilooppeja sekä lisäksi elefantteja, leopardeja, -hyeenoja, kettuja ja metsäkarjuja. Trappeja, helmikanoja, fasaaneja, -viiriäisiä, kurppia, hanhia, sorsia ja kalliokyyhkyjä oli runsaasti. -Lisäksi oli kansakin ystävällisempää kuin etelämpänä, jossa asui -paimentolaisheimoja. Elokuun lopulla Speke saapui takaisin Kazehiin, -jossa väestö niin ilostui, että suurella joukolla tuli karavaania -vastaanottamaan. Burtonkin oli liikkeellä olevain sotahuhujen vuoksi -ollut sangen huolissaan matkakumppaninsa puolesta. - -Syyskuun lopulla retkikunta lähti Kazehista kotimatkalle. Speke sai -matkalla kouristustaudin, joka oli vähällä viedä häneltä hengen. -Kumpaakin oli kannettava. Helmikuun alussa seuraavana vuonna (1859) -retkikunta saapui merenrannalle. - -Burton ja Speke olivat matkalla riitaantuneet ja kadehtivat nyt -toistensa osuutta näistä suurimmista löydöistä, mitä Afrikassa oli -siihen saakka tehty. He sopivat kuitenkin, ett'eivät mitään julkaisisi, -ennenkuin olivat molemmat palanneet Englantiin, mutta Speke ei pitänyt -sanaansa. Kun Burton huonon terveytensä vuoksi viipyi kauemmin -lämpimissä maissa, esitti Speke yksin maantieteelliselle seuralle -matkan tulokset ja sai tämän seuran kaikkivaltiaan sihteerin, Sir -Roderick Murchisonin, lupauksen, että hänet viipymättä lähetettäisiin -jatkamaan Niilin suuren lähdejärven tutkimista. Kun Burton palasi -kotimaahan, oli juhlat jo juhlittu, ja vaikka kunnianosoituksia riitti -hänellekin, jäi hän kuitenkin toiselle sijalle eikä sen koommin -palannut Afrikkaan löytöretkeilijänä. - - - - -Speken ja Grantin retki Viktoria Njansalle. - - -Burtonin ja Speken löydöt herättivät valtavaa huomiota kautta maailman -ja niitä näköaloja, joita ne olivat avanneet, pidettiin niin lupaavina, -että valtio yhtyi tutkimustyön jatkamista kannattamaan. - -Englannin hallituksen varoilla Speke siis varusti uuden retkikunnan ja -sai seuralaiseksi sille kapteeni J.A. Grantin, joka kuului Englannin -armeijaan, kuten hän itsekin. - -Lokakuussa 1860 retkikunta lähti Sansibarista. Se oli hyvin -varustettu: siihen kuului muun muassa 60 aseellista sansibarilaista, -ja kaikenlaisia kauppatavaroita oli runsaasti mukana. Jälkijoukkona -kulki osasto Etelä-Afrikasta lähetettyjä hottentotti-sotilaita, -jotka eivät kuitenkaan soveltuneet ilmanalaan, vaan olivat jotenkin -pian palautettavat kotimaahansa. Muuleja ja aaseja käytettiin -kuormankantajina, mutta ne eivät menestyneet, koska alavassa -rannikkovyöhykkeessä tsetse-kärpänen oli yleinen. Painot sen vuoksi -olivat kaikki ihmisten kannettavat. Speke aikoi tuoda matkaltaan -kokoelman valokuvia Sisä-Afrikan maisemista ja kansoista, mutta märät -levyt, joilla siihen aikaan valokuvattiin, olivat mustan teltan -kuumuuden vuoksi niin hankalat ja koko menetelmä terveydelle niin -vaarallinen eetterin nopean haihtumisen vuoksi, että Speken täytyi -luopua tästä hommasta ja tyytyä kapteeni Grantin piirroksiin. - -Usagaran ja sen penkereittäin kohoavien kauniitten vuorimaisemien -kautta retkikunta nousi Ugogon aaltoilevalle ylängölle, jossa kuivuuden -ja pohjoisten ja eteläisten naapurikansain rosvoretkien vuoksi vallitsi -nälänhätä. Kansa, wagogot, olivat muutoinkin pahassa maineessa -ainaisista rettelöistään. Kahta ahnaammin pikkupäälliköt nyt pyrkivät -nylkemään yhä enemmän veroa, kuta kauemmaksi sisämaahan kuljettiin, -kantajia karkasi ja kuivuuden jälkeen oli tullut tavallista rankempi -sadeaika, maa oli joka puolella tulvillaan. Retkikunta olisi kuollut -nälkään, elleivät sen johtajat olisi olleet niin oivallisia metsämiehiä -ja riistaa olisi ollut niin runsaasti. Lopulta se ei kantajien puutteen -vuoksi päässyt ensinkään etenemään. Tästä vaarallisesta asemasta sen -pelastivat Unjamvesin arabialaiset, lähettäen avuksi seitsemänkymmentä -kantajaa. Kun Speke Unjamvesin rajalla tarkasti retkikunnan, huomasi -hän menettäneensä kuusi hottentottia, jotka olivat osaksi kuolleet,. -osaksi oli lähetetty rannikolle, 25 Sansibarin sulttaanin orjaa ja 98 -kantajaa, jotka olivat karanneet, kaikki muulit ja aasit ja varkauksien -johdosta puolet retkikunnan omaisuudesta. - -Unjamvesiä on kaikki Viktoria Njansan eteläpuolinen maa aina Rukwa -järveen asti etelässä. Mistä se on »Kuumaan» nimen saanut, sitä -ei vielä kukaan ole voinut selittää. Se lienee ennen ollut yhtenä -valtakuntana, mutta oli nyt jakautunut moneen pieneen ja keskenään -vihamieliseen alueeseen, joilla ei ollut muuta yhteistä kuin kieli. Se -on enimmäkseen aaltoilevaa ylänkömaata, siellä täällä joku rotkolaakso -lampineen. Kansa on rotevaa ja niin voimakasta, että Unjamvesin -miehet kantoivat kahta vertaa suuremman kuorman kuin muut. Samalla -he olivat ovelia kauppiaita ja luullaan, että Unjamvesin asukkaat -olivat sisämaan kansoista ensimmäiset, jotka ryhtyivät rannikon kanssa -kauppaa tekemään. Ainakin viisi vuosisataa Unjamvesi on tehnyt kauppaa -Sansibarin kanssa, mutta Sansibarin arabialaiset sinne asettuivat vasta -satakunta vuotta takaperin. - -Speke kuuli jälleen Unjamvesin arabialaisilta, että »Karaguen -pohjoispuolella oli ihmeellinen vuori, joka oli niin korkea ja jyrkkä, -että sille oli mahdoton kiivetä. Sitä harvoin näkyi, koska se oli -pilvien sisässä, jossa sille satoi valkoista ainetta — lunta tai -rakeita.» Arabialaiset puhuivat toisesta järvestäkin, joka oli aivan -erilainen kuin Speken edellisellä matkalla näkemä Viktoria Njansa, vesi -suolaista. Vuori tietysti oli Stanleyn sittemmin löytämä Ruwenzori, -järvi Albert Njansa, jonka vesi on hieman suolahkoa. Tanganjikan -laskuväylästä ja monesta etäisestä neekerikansasta he antoivat -huomattavan oikeita tietoja, vaikk'ei Speke osannut antaa niille niin -suurta arvoa, kuin ne olisivat ansainneet. - -Unjamvesissa matkan jatkaminen viivästyi, kun taas oli vaikea saada -kantajia. Itäpuoliset seudut olivat sodan jaloissa. Manua Sera niminen -neekeripäällikkö oli noussut arabialaisia vastaan, ja tässä sodassa -Speken parhaat arabialaiset ystävät saivat surmansa, muiden muassa -sheikki Snay, ensimmäinen, joka oli käynyt Ugandassa Viktoria Njansan -luoteiskulmilla. Luoteessa Usui nimisen maan sotainen päällikkö, -Suvarora, sulki tien Karaguehen, Viktoria järven länsipuolella olevaan -maahan, ja lännen ja pohjoisen puolella ryöstivät watutat, omituinen -sotainen paimentolaiskansa, jonka sanottiin kuuluvan zuluihin ja heistä -kauimmaksi pohjoista kohden edenneen, kun sulut yhdeksännentoista -vuosisadan alkupuolella tekivät hyökkäyksensä Itä-Afrikkaan. Speke -koetti saada kantajia Unjamvesin pohjoisosista, mutta huonolla -menestyksellä, eikä asia siitäkään parannut, vaikka hän sai -lyhytaikaisen rauhan solmituksi arabialaisten ja Manua Seran välillä. -Speke jätti sen vuoksi Grantin ja osan tavaroista Unjamvesiin ja lähti -yksin niine kantajineen, mitä hänellä oli, etenemään Usindshaan, -ensimmäiseen vahumain hallitsemaan maahan. Vahumoiksi eli bahimoiksi -sanottiin gallalaista ylimystöä, joka Niilin lähdemaihin oli perustanut -useita valtakuntia ja ikimuistoisista ajoista oli niitä hallinnut. -Speke oli täysin selvillä tämän ylimystön alkuperästä. - -Speken täytyi sitten matkustella edestakaisin ja olla pienien -neekeripäälliköitten ainaisten tuskastuttavien veronnylkemisten uhrina -ja kaiken päälliseksi hän vielä kylmettyi ja sai vaarallisen, kuukausia -kestävän yskän. Hänen karavaanejaan ryöstettiin, vaikka tavarat joskus -toimitettiinkin takaisin. Useimmat hänen karavaanipäälliköistään olivat -pettureita. Speke oli kuitenkin kuukausia ennen saanut lähetetyksi -sanan Usuin ruhtinaalle Suvaroralle, joka oli Karaguen vahumaruhtinaan -Rumanikan vasalli. Suvarora lähetti lähettilään valtikkansa keralla -häntä luokseen kutsumaan, ja tästä Usindshan kavala päällikkö säikähti -niin, että päästi hänet lokakuussa 1861 matkaa jatkamaan, toimittaen -takaisin osan varastetuista tavaroista ja antaen hänelle jonkun verran -kantajia. Grant jäi Usindshaan niiden tavarain kera, joita Speke ei -saanut mukanaan kulkemaan. Speke matkaan lähtiessään oli »kurja kuin -haamu näöltään, läähätti ja puhalsi askelenkin astuttuaan, olkapäät -ryhdittöminä ja vasen käsivarsi riippuen voimattomana kuin halko, -hän kun ei saattanut sitä liikuttaakaan.» Uskomattomien harmien ja -vastuksien jälkeen, jokaisen pienimmänkin päällikön, jonka maan läpi -kuljettiin, veroa vaatiessa, Speke saapui Usuihin Viktoria Njansan -lounaiskolkkaan, vilkkaaseen mäkimaahan, jossa vahumoilla oli suuret -karjat laitumella. Täällä varkaat joka yö ahdistivat retkikuntaa, -kunnes yksi ammuttiin. Maanasukkaat tapauksen johdosta onnittelivat -retkikuntaa, sillä vainaja oli ollut mahtava noita. He alkoivat nyt -luulla, että valkoiset olivat vielä häntäkin mahtavampia noitia ja -että heillä oli vallassaan yliluonnollisia mahteja. Tämä ei kuitenkaan -estänyt Suvaroraa kiskomasta retkikunnalta veroa minkä suinkin sai irti -lähtemään, mutta lopulta Speke kuitenkin pääsi matkaa jatkamaan. - -Usuin ja Karaguen välillä oli autiota maata, jossa Speke jälleen -saattoi virkistää mieltään koettujen ikävyyksien jälkeen, rauhassa -nauttia maisemain ihanuudesta ja metsästää, sillä sielläkin oli -tilaisuus metsästykseen erinomainen. Tässä ihanassa erämaassa -retkikunnan luo saapuivat Karaguen kuninkaan Rumanikan lähettämät -virkamiehet; nämä toivat seuraavan tervetulleen viestin: »Rumanika -on käskenyt meitä paikalla tuomaan teidät palatsiinsa, ja jokainen -kylä, johon tiellä poikkeatte, on velvollinen hankkimaan teille ruokaa -kuninkaan kustannuksella; sillä Karaguen kuningaskunnassa muukalaisilta -ei kiskota veroa.» Päivän toisensa jälkeen matka nyt piti kauniin -ja viehättävän seudun kautta, jossa oli runsaasti sarvikuonoja, -hartebeest-karjoja ja maanasukkaitten pitkäsarvisia nautakarjoja. - - - -Rumanika. - - -»Uthenjan laaksosta lähdettyämme nousimme Njamvaran esivuoren poikki -ja huomasimme nyt nousseemme viiden tuhannen jalan ilahuttavaan -korkeuteen. Ah! kuinka siitä nautimme! — jokainen oli niin onnellinen -siitä ajatuksesta, että pian saisimme tavata hyvän Rumanika kuninkaan.» - -Karaguessa kaikki alipäälliköt olivat saaneet käskyn toimittaa -retkikunnalle ilmaiseksi elintarpeita. Veroa ei kiskottu. Maa oli -sangen kaunista, viljelykset hyvät, laitumet oivalliset, kuten tavaton -riistarunsauskin osoitti, ja siellä oli paljon kauniita järviä. -Rumanikan »palatsi» oli tämmöisen ylämaan järven rannalla. Paikalla kun -retkikunta saapui, lähetettiin sille yllin kyllin olutta ja Spekelle -valiotupakkaa. Speke antoi pyssyjen paukkua tervehdykseksi ja Rumanika, -oikea jättiläinen miehekseen, tuli ja puristi sydämellisesti hänen -kättään aito eurooppalaiseen tapaan. - -»Rumanika ja hänen veljensä olivat molemmat jalon näköisiä miehiä... -Heillä oli hienot soikeat kasvot, suuret silmät ja korkea nenä, kaikki -Abessinian parhaan veren tunnusmerkkejä. Alati hymyilevä Rumanika käski -meitä istumaan maahan eteensä ja tiedusteli paikalla, mitä pidimme -Karaguesta, sillä hänen mieleensä oli iskenyt, että hänen vuorensa -olivat maailman kauneimmat; ja entä järvi, emmekö sitä ihailleet?» -Veitikkamaisesti hän niinikään kysyä, mitä Speke oli pitänyt -Suvarorasta ja Usuin vieraanvaraisuudesta. - -Rumanikan palatsi oli, kuten muutkin samanlaiset rakennukset, kokoelma -aitauksella ympäröityjä majoja, mutta lisäksi hänellä oli hyvin suuri -vastaanottosali, jonka arabialaiset olivat hänelle rakentaneet ja -koristelleet. - -Speke saatettiin sitten kuninkaallisen perheen naisväen puheille, -jotka, sekä kuningatar että prinsessat, olivat suunnattoman lihavia, -he kun söivät vain maitoruokia. Eräästä heistä hän kirjoittaa: »Tämä -ei kyennyt ylös nousemaan ja käsivarretkin olivat niin lihavat, että -liha riippui niistä kuin isot täytetyt putingit. Sitten tulivat lapset -sisään, kaikki abessinialaisen kauneuden esikuvia ja käytökseltään -kohteliaita kuin gentlemannit ainakin.» - -Rumanika veljineen otti retkikunnan lahjat vastaan kiitollisuudella, -joka perin pohjin poikkesi Unjamvesin ja Usuin neekeripäälliköitten -häijyistä tavoista. Hän kuitenkin sanoi, että jos joku toinen valkoinen -vielä tulisi maahan, niin haluaisi hän semmoisen kellon — arabialaiset -olivat siitä hänelle kertoneet — jolla on naaman kaltainen taulu vatsan -päällä ja silmät, jotka pyörivät heilurin käydessä. Kovin tyytyväinen -hän kuitenkin oli Speken antamaan revolveriinkin. - -Rumanika pyysi Spekeä viipymään hänen maassaan, kunnes hän voisi -lähettää Ugandan kuninkaalle sanan hänen tulostaan. Speke suostui -tähän. Odotellessaan vastausta hän kuninkaan pääkaupungin läheisyydessä -retkeillessään sattui näkemään Mfumbiron tulivuorien etäisiä keiloja. -Hän arveli paikalla niitä Ptolemaioon Kuuvuoriksi, mutta ei kuitenkaan -uskaltanut lähteä niitä lähempää tutkimaan. Jos hän olisi lähtenyt, -olisi hän ehkä nähnyt vilahdukselta Ruwenzorinkin. - - - -Vahumat. - - -Speke ei ollut ensimmäinen, joka tutustui Viktoria Njansan länsi- ja -eteläpuolella vallitsevaan vahuma-kansaan. Jo parikymmentä vuotta -aikaisemmin olivat Sansibarin arabialaiset rannikolle tuoneet tiedon -»valkoisista» ihmisistä, joita asui Kuuvuorilla. Speken matkan kautta -tästä »valkoisesta» rodusta vihdoin saatiin tarkempia tietoja. -»Tiedämme nyt», kirjoittaa siitä Sir H.H. Johnston, »että Viktoria ja -Albert Njansan välisiin maihin ainakin kaksituhatta (myöhemmin hän -lisää: kolme- tai neljätuhatta) vuotta sitten koillisesta hyökkäsi -kaukaasialainen rotu, joka on gallain ja egyptiläisten sukua. Nämä -vahumain esi-isät johonkin määrään sekaantuivat neekereihin, sen kautta -tummenivat ja saivat villaisemman tukan. Tämä paimentolaiskansa toi -mukanaan Abessinian tai Gallamaan karjaa, jonka sarvet voivat kasvaa -kolmeakin jalkaa pitkiksi. Samaa karjarotua on Abessinian etelä- ja -länsirinteillä yhä vieläkin ja Egyptin vanhoihin rakennuksiin sitä on -kuvattuna muitten rotujen keralla. Lännessä päin tätä rotua tavataan -Tshad järven seuduilla, jopa rappeutunutta lajia aina Nigerin lähteillä -saakka... Vahumat perustivat valtakunnan, joka ulottui Unjoron -pohjoisrajoilta Tanganjikan rannoille ja Niilistä Kongon aarniometsään. -Tämä Kitaran vanha valtakunta hajosi moneksi pieneksi valtakunnaksi, -joita enimmäkseen vahumat edelleenkin hallitsivat, vaikka Ugandan -kuningassuku koko joukon neekeriläistyi naimalla neekereitä. -Enimmäkseen vahuma-valtakunnat elivät sovussa keskenään ja vasta viime -aikoina syttyi veriviha Unjoron ja Ugandan välillä. Neekeriväestö -pitää vahumoja yliluonnollisina olentoina, he kun ovat maahan -tuoneet sen vähän sivistystä, mitä sitä siellä on. Vahumaruhtinaat -ylläpitivät keskenään seurustelua ja siitä he saivat koko laajat tiedot -Sisä-Afrikan maantieteestä. He tiesivät, että heidän maittensa rajana -lännessä oli läpitunkematon Kongo-metsä. Tanganjikan he hyvin tunsivat, -Viktoria Njansan vielä paremmin, jopa sen takaisen Massaimaankin, -Niilin juoksun Gondokoroon saakka ja tiesivät Rudolf-järvenkin -olevan olemassa. Heidän hallituksensa erosi koko joukon Itä-Afrikan -neekeriruhtinaitten vallanpidosta, heidän hoveissaan oli virkamiehiä -ja arvonmiehiä ja maan hallinnossa vallitsi jonkinlainen järjestys. -Heidän vaikutuksensa näyttää levinneen Kamerunista Sansibariin, Sudanin -pohjoisrajoilta Nataliin saakka.» - -Speke riensi nyt Viktoria Njansan pohjoispäähän löytääkseen sen -paikan, josta Niili lähtee, eikä sen vuoksi joutunut tutkimaan -järven länsirantaa, vaikka hänellä ilmeisestikin olisi ollut siihen -hyvä tilaisuus. Järven länsirannan hän sen vuoksi piirsi liian -kauas itään ja koko järven kooksi vain kaksikolmannesta siitä, -mitä se todellisuudessa on. Järven korkeuden merenpinnasta hän jo -edellisellä matkalla oli määrännyt melkein täsmälleen oikein. Speke -oli Karaguessa kuullut Unjoron kuninkaan lähettiläältä, että valkoisia -miehiä paraillaan nousi Niiliä pitkin Unjoroon, ja kiirehti löytämään -Niilin lähtökohdan, ennenkuin Khartumista tulevat valkoiset sinne -ennättäisivät: Tämä pelko tosin oli turha, mutta kylläkin luonnollinen. - -Jätettyään Grantin Karaguehen säärtään parantamaan — Ugandan laki sitä -paitsi kielsi laskemasta maahan sairasta miestä — Speke 16 p. tammik. -1862 kulki rajan poikki Ugandaan, ollen ensimmäinen valkoinen, -joka sinne saapui. Matka piti pitkin ruokoisia rannikkomaisemia, -joissa usein oli kuljettava umpisalmien ja toisinaan melkoisien -jokienkin poikki. Speke oli vakuutettu siitä, että nämä joet tulivat -»Kuuvuorilta», jotka hän oli Rumanikan pääkaupungista nähnyt, ja -että Ptolemaioon tiedot Niilin lähteistä siis olivat aivan oikeat. -Viktoria järvi oli itäinen lähdejärvi, jonka ympäri purjehtimiseen -toiselta rannalta toiselle sanottiin kuluvan kuukausi; toinen, läntinen -lähdejärvi, oli pienempi ja sen ympäri sanottiin kahdeksassa päivässä -päästävän. Rantamaisemien kauneus herätti Spekessä vilkasta ihastusta. - - - -Ugandan ihanuus. - - -»Minua halutti jäädä tänne kuukaudeksi, kaikki näytti niin -miellyttävältä. Lämpötila oli ihanteellinen. Tiet olivat kaikkialla -yhtä leveät kuin meidän valtamaantiemme, kautta pitkän ruohon -leikatut, suoraan yli mäkien ja kautta metsäin, laaksojen — ne olivat -hämmästyttävä vastakohta kaikkien naapurimaitten teille. Majat olivat -niin puhtaat ja sirot, ettei niissä huomannut vähintäkään vikaa; sama -oli puutarhain laita. Kaikkialla, missä vain kävin, näin paljasta -runsautta ja rikkautta. Koko maa oli tyynen kauneuden kuva, rannaton -meri taustanaan.» Ugandan väkiluku oli niihin aikoihin arvion mukaan -neljä miljoonaa, mutta se on sen jälkeen uskonvainojen ja sisällisten -sotien kautta paljon vähentynyt. Kansa luuli hallitsijaansa maailman -mahtavimmaksi ja itseään kaikista kansoista onnellisimmaksi. Tuskinpa -onkaan koko Afrikassa toista yhtä kaunista maata. Ilmastolla ei -ole muuta vikaa kuin vaaralliset ukonilmat. Mtesa tosin teloitti -hovilaisiaan armotta, mutta kansa itse ei tästä paljoa kärsinyt. Sillä -oli runsaasti ruokaa, sillä banaanilehdot kasvattivat yllin kyllin -hedelmiä ja vainiot vihanneksia ja viljoja. Joet, järvet ja suot olivat -kaloja täynnään. Karja menestyi. Vuohia, lampaita ja siipikarjaa oli -yllin kyllin. Ugandalaiset olivat jotenkin siveetöntä väkeä, mutta -sopivaisuudesta ylen tarkkoja, jonka vuoksi he pukeutuivat viikunapuun -kuoresta ja nahoista tehtyihin vaatteihin. - - - -Mtesa. - - -Speken käydessä maata hallitsi jumaloitu nuori Mtesa, jonka isä Suna -oli Sansibarista karanneelta belutshilaiselta sotilaalta ensiksi -kuullut olevan toisenlaistakin maailmaa kuin ne neekerimaat, jotka -joka taholla ympäröivät hänen valtakuntaansa. Mtesa polveutui -vahanalaisesta hallitsijasuvusta, joka neljäsataa viisikymmentä vuotta -oli yhtä mittaa hallinnut Ugandaa. Hän oli miellyttävän näköinen, -iho kellertävän ruskea, kasvonpiirteet hieman neekerimäiset. Vaikka -hänen palatsinsa olivat palmunrungoista, ruovoista ja ruohoista -rakennetut, olivat ne siltä tavallaan suurenmoisia rakennuksia, toiset -jopa viittätoista metriä korkeita. Permanto oli maasta ja kova kuin -sementti, muuta maata korkeammalla. Majat oli ruokoseinämillä huoneihin -jaettu. Permannolle oli tapana levittää hienoa hyvätuoksuista ruohoa -matoksi ja tämän päälle leopardin nahkoja ja kauniisti koristettuja -häränvuotia. Samanlaisista ruokokattoisista taloista muodostuivat myös -kaupungit. Niiden ympärillä oli laajat puutarhat ja banaanilehdot -ja ulkomaailmasta ne olivat erotetut korkeilla ruokoaidoilla, jotka -olivat palmikoidut kaikenlaisiin vaihteleviin kirjauksiin. Uganda oli -siis sangen pitkälle edistynyt sivistyksen tiellä. Uskonto oli henkien -palvelemista, palvelluista hengistä toiset esivanhempien, toiset maan, -ilman tai veden haltijoita. Papit olivat alkuaan vahumoja. - - - -Speken ja Mtesan kohtaus. - - -Helmikuun 19 p. 1862 Speke ensi kerran näki Mtesan »kabungan» eli -palatsin. Se ei ollut muuta kuin kokoelma ruokomajoja, mutta kun se -peitti kokonaisen mäen laen, teki se etäältä nähden uhkean vaikutuksen. -Speke luuli pääsevänsä Mtesan puheille yhtä suoraan ja helposti kuin -Rumanikankin eteen, mutta siinä hän suuresti erehtyi. Hovilaiset -pysäyttivät hänet ja huomauttivat, että Mtesan hovissa vallitsi mitä -ankarin etiketti, jota oli ehdottomasti noudatettava. Speken täytyi -antaa väkensä ampua tervehdyslaukaukset, jonka jälkeen heille vasta -osoitettiin majat. Ne eivät Speken mielestä olleet tyydyttävät, mutta -hän ei kuitenkaan tehnyt toraa. - -Seuraavana aamuna Mtesan piti ottaa hänet vastaan juhlallisessa -audienssissa. Speke pukeutui itse ja vaatetti seuralaisensa niin -upeasti kuin saattoi. Hänen edellään kulki kaksitoista tulipunaisiin -viittoihin puettua miestä ja jäljessään suuri luku kantajia, joilla -jokaisella oli joku lahja kannettavanaan, ja kaikkein ensimmäisenä -kannettiin Englannin lippua, »Union Jackia». Hovilaiset, joita oli -kahden puolen, olivat ihastuneet ja huusivat: »irungi! irungi!» -(kaunista! kaunista!), joten kulkue siis epäilemättä teki juhlallisen -vaikutuksen — ellei se ollut paljasta kohteliaisuutta, sillä -kohteliaisuus oli Ugandassa erinomaisen pitkälle kehittynyt. - -Speke saatettiin ensin siihen pihaan, missä pienemmät hovilaiset -oleskelivat, ja sieltä jonkun ajan kuluttua sen takana olevaan pihaan, -jossa kuninkaan korkeimmat virkamiehet mitä kohteliaimmin ottivat -hänet vastaan. »Miehiä, naisia, mullikoita, koiria ja vuohia, joita -talutettiin nuorasta, miehet kantoivat kukkoja ja kanoja käsivarrellaan -ja pieniä turbaanipäisiä paasseja kiiteli sinne tänne, ikäänkuin olisi -henki riippunut siitä, kuinka nopeaan he pääsivät eteenpäin, jokainen -puristaen nahkaviittaansa ympärilleen niin tiukkaan kuin suinkin, ettei -vain paljaita sääriä vahingossakaan näkyisi.» - -Spekeä pyydettiin tässä pihassa istumaan maahan pahimpaan -päiväliekkoseen, kunnes Mtesa laskisi hänet puheilleen, mutta hän oli -lujasti päättänyt halveksia kaikkea sopimatonta etikettiä ja sanoi, -että ellei hän saisi istua tuolilla katosalla, menisi hän tiehensä. -Hovilaiset kauhistuivat niin, että sitä oli sääli katsella. Ei -kenenkään ollut tässä pyhässä huoneessa ollut sallittu istua muuta kuin -maassa ja he pelkäsivät, että jos valkoinen mies täyttäisi uhkauksensa, -saisivat he ehkä päällään maksaa tämän etiketin loukkauksen. Kysyttiin -sen vuoksi Mtesalta, joka paraillaan pukeutui, mutta kun suotuisa -vastaus viipyi liian kauan, lähti Speke muitta mutkitta takaisin -majaansa, kaikki väkensä mukanaan. Speken miehetkin olivat niin -kauhuissaan, että he nyt joka hetki odottivat pikkupaasseja noutamaan -itseään teloitettaviksi. Mtesa ei kuitenkaan näyttänyt ajattelevan -mitään semmoista, sillä hyvin pian saapui airuita, jotka käskivät -Spekeä kiiruumman kautta palaamaan ja ottamaan rantatuolinsa mukanaan. -Speke joi kuitenkin hyvässä rauhassa kupposen kahvia ja poltti -piippunsa, ennenkuin hän uudelleen noudatti kutsua. - -Ugandan hovilaiset olivat niin hämmästyneet Speken uhkarohkeudesta, -että he otaksuivat hänellä varmaan olevan jonkun salaisen mahdin, -joka teki hänet niin pelottomaksi. Häntä kehoitettiin istumaan -rantatuolilleen, vaikka miesmuistiin vain hallitsija yksin oli ollut -oikeutettu tuolilla istumaan, ja kutsuttiin sitten soittoniekkoja -huvittelemaan häntä. Tanssien kuin karhut markkinoilla he soittivat -jonkunlaista helmillä kirjailtua pilliä ja paukuttivat hurjasti maahan -asetettuja kartiomaisia rumpuja. - -Mtesa oli nyt pukeutunut ja Speke vietiin hänen eteensä. Hän oli -neljän- tai viidenkolmatta ikäinen nuori mies, hiukset kammattu -pitkäksi harjaksi, pukuna pitkä viitta, jota olkapään kohdalta pitivät -kiinni vaskesta, messingistä ja helmistä tehdyt somat koristeet. Mtesa -oli miellyttävän näköinen, rauhallinen, suurisilmäinen mies, kerrassaan -vastakohta julmalle isälleen Sunalle, joka kautta Ugandan oli tullut -suunnattoman vihatuksi. Mutta Mtesallekin myöhemmin annettiin liikanimi -»Mukaabja», s.o. kyynelten aiheuttaja. - -Kun Speke astui nuoren »kabakan», s.o. suurkuninkaan eteen, oli -tällä toisella puolellaan korkeimmat virkamiehensä, toisella joukko -naisnoitia, takanaan taas joukko vaimojaan ja naispalvelijoitaan, jotka -herkeämättä täyttivät hänen juomamaljansa banaaniviinillä. Tulkin -puutteessa eivät kesti-isäntä ja vieras juuri muuta voineet kuin -tuijottaa toisiinsa, Mtesa kuitenkin käskien sanoa vieraalleen, että -hän nostaisi hattuaan, avaisi tai sulkisi päivänvarjonsa, ja hänen -väkeään näyttämään tulipunaisia viittojaan. Lopulta tuli kuitenkin -tulkki ja Mtesa tämän kautta kysyi, oliko Speke »nähnyt hänet», ja -Speken vastattua tähän kysymykseen katselleensa häntä puolen tuntia, -otti Mtesa keihäänsä ja astua patsasteli ulos majasta, matkien -naurettavalla tavalla jalopeuraa, kuten Ugandan hallitsijain tapana -oli juhlallisissa tilaisuuksissa. Tuli sitten ilmi, että Mtesa Speken -saapuessa oli luvannut ei syövänsä, ennenkuin näkisi hänet, ja nähtyään -nyt nähtävänsä hän riensi syömään. - -Pian Speke kutsuttiin hoviin uudelleen vähemmän juhlalliseen -vastaanottoon ja nuori kuningas kyseli nyt Speken kotimaasta ja -maista, joiden läpi hän oli kulkenut, hovilaisten ja Speken omain -palvelijainkin ryömiessä maassa. He eivät uskaltaneet vilkaistakaan -hallitsijaan ja sitä varsinkin varoivat, ett'eivät vahingossakaan -sattuisi katsomaan Mtesan vaimoihin, joita hänellä nyt oli kerallaan. -Speke kuitenkin moitti miehiään heidän arkailustaan ja rohkaistakseen -heitä nousi ja tuijotti mustiin kaunottariin, kunnes häntä kehoitettiin -istumaan rautaiselle telttatuolilleen, jota ugandalaiset nyt -kunnioittivat jonkinlaisena valtaistuimena. Jälleen Mtesa sitten -käski kysyä Spekeltä, oliko tämä nähnyt hänet, ja esitti lukemattomia -muitakin kysymyksiä, joutamatta kuitenkaan odottamaan niihin vastausta, -kysymysten ja vastausten kun täytyi käydä ensin jonkun hovi virkamiehen -ja sitten monen tulkin kautta. - -Speke lopulta väsyi tähän turhaan puheleikkiin ja käski tuoda sisään -kuninkaalle aikomansa lahjat, jotka ilahuttivat Mtesaa kuin lasta. -Kultasormus ei häntä kuitenkaan ihastuttanut niinkuin ampuma-aseet, -ruuti, työkalut ja helmet ja etenkin se tulipunainen vaate, jolle ne -pantiin. Kutakin lahjaa joku hovivirkamies ensin siveli likaisella -kädellään, hieroen sitä sitten lievästi puhtaita kasvojaan vastaan, -ennenkuin se annettiin kuninkaalle. Tämä näytti aika ajoin siihen -määrään ihmettelyn valtaamalta, kun esineitten käytäntö hänelle -selitettiin, että hän itsekin unohti hovietiketin ankaran säännön, joka -olisi vaatinut peittämään kaikki hänen eteensä tuodut esineet. Lopulta -lahjat kuitenkin syydettiin vaatteihin mullin mallin, paassit kantoivat -ne pois ja audienssi oli siihen päättynyt. - - - -Mtesan hovi. - - -Mtesan hovi oli merkillinen virkamiesjärjestelmästään. Pääministeri -oli ennen samalla sotaväen ylipäällikkökin. Jotkut viroista olivat -perinnöllisiä, luultavasti muistoina entisistä läänitysoloista. -Muita virkamiehiä oli kuninkaan napasuonen ja rumpujen vartija, -kuninkaallisten hautain vartija, kuninkaan sisarien vartija, ylimmäinen -rahastonhoitaja, kyökkimestari, ylimmäinen oluenpanija y.m. Aikain -kuluessa monet näistä toimista olivat muuttuneet vain kunniaviroiksi. -Järjestelmän näyttävät hamilaiset valloittajat tuoneen mukanaan. -Yhteiskunta oli jakautunut säätyihin melkein samaan tapaan kuin -muuallakin maailmassa. - -Valtakunnan etevimpien velvollisuus oli käydä säännöllisesti -tervehtimässä hallitsijaa, ja joko heille annettiin lahjoja -taikka heitä piestiin; kumpikin oli armonosoitus, josta piti -nöyrimmästi kiittää. Kuningas Mtesan aamu-audienssissa oli paljon -tointa, valtionasiat olivat hoidettavat, hovimenot mitä ankarimmin -noudatettavat, käskyjä annettava, tuomioita julistettava, lahjoja -vastaanotettava. Päälliköt toivat karjaa, taikka mitä muuta olivat -saaneet kokoon haalituksi, taiteilijat toivat jaloimpia teoksiaan, -metsästäjät harvinaisia eläimiä kuninkaan eläinkokoelmaan. Hovipoikia -hääräili edes takaisin ja kaiken aikaa soittajat pitivät raakamaisilla -koneillaan korvia vihlovaa meteliä. Kolme päivää kuukaudessa -kuningas oli yksikseen, uhraten jumalilleen. Toisin ajoin hän teki -pyhiinvaellusretkiä, kaikki vaimonsa mukanaan, toisinaan retkiä -Viktoria Njansalle ja eräällä moisella retkellä Spekekin oli mukana. - -Speke, joka oli kaunis, miehuullinen, ystävällinen ja suora mies, -saavutti sekä oikullisen tyrannin, kuningattarien, ylimysten että -koko Ugandan kansankin rajattoman suosion. »Partani», hän kirjoittaa, -»oli useimpien keskustelujemme pääsisällyksenä; kaikki ugandalaiset -lupasivat vast'edes syntyä karvaisin naamoin.» Mutta kuninkaan -kanssa oli silti usein sangen vaikea tulla toimeen, sillä hän kyseli -väsymättä, mutta harvoin viitsi odottaa vastausta. Hänen orjamaiset -hovilaisensa heittäytyivät yhtämittaa maahan mahalleen, hokien -väsymättä »kiitän nöyrimmästi», sanoipa tai tekipä kuningas heille mitä -tahansa. Usean kerran Speke sekaantui asioihin pelastaakseen jonkun -kuningattaren tai hovipojan hengen, kuninkaan tyhjän tautta tuomittua -hänet teloitettavaksi. Eräällä huviretkellä Njansan rannoille sattui -seuraava tapaus: - -Eräs Mtesan vaimoista, »sangen viehättävä olento ja todella parhaita -koko valikoimasta, poimi hedelmän ja tarjosi sitä kuninkaalle, luullen -epäilemättä tekevänsä hänen mielikseen; mutta Mtesa suuttuikin -silmittömästi kuin mielipuoli ja sanoi, että oli ensi kerta, kun -nainen oli ollut niin röyhkeä, että oli uskaltanut hänelle mitään -tarjota, ja käski hovipoikia ottamaan hänet kiinni, sitomaan ja -viemään mestattavaksi. Tuskin oli kuningas tämän saanut sanotuksi, -kuin koko hovipoikalaumassa jokainen irroitti turbaaninauhan päästään -ja hyökkäsi kuin ahnas kotkaparvi kuningattaren kimppuun, joka -vihastuneena siitä, että mokomat pienet poikalopit uskalsivat häneen -koskea, valitti kuninkaalle ja yritti torjua heitä pois kuin kärpäsiä. -Mutta sukkelaan hänet otettiin kiinni, sidottiin ja raastettiin -pois, hänen pääministeriä Kamuravionaa ja 'Mzungua' (minua) avukseen -huutaessa, vaikka Lubuga, lempisisar, ja kaikki muut naiset polvillaan -halailivat kuninkaan sääriä, rukoillen anteeksiantoa sisarelleen. Kuta -enemmän he rukoilivat armoa, sitä raaemmaksi Mtesa kävi ja lopulta -otti paksun kepin ja alkoi sillä pehmittää uhriparan päätä. Tähän -saakka olin suurimmalla huolella välttänyt, etten puuttuisi kuninkaan -mielivaltaisiin julmuuden töihin, koska tiesin, että semmoinen -sekaantuminen alkuasteella olisi vaikuttanut enemmän pahaa kuin hyvää. -Mutta hänen viimeinen ilkityönsä oli kuitenkin englantilaiselle -verelleni liikaa, ja kun kuulin nimeäni, 'Mzungu' (valkoinen mies), yhä -säälittävästi huudettavan, niin hyökkäsin kuninkaan luo ja seisauttaen -hänen kohotetun kätensä pyysin häntä säästämään tämän naisen hengen. -Tietysti olin vaarassa paikalla menettää omankin henkeni, kun näin -estin tyrannia oikkuansa toteuttamasta; mutta hänen oikkunsa kääntyikin -kummankin ystäväksi. Väliintulon uutuus sai hänetkin hymyilemään ja -vaimo paikalla laskettiin irti.» - -Speke oli eronnut Grantista tammikuussa 1862; vasta saman vuoden -toukokuussa molemmat matkustajat uudelleen yhtyivät. Grant oli kaiken -aikaa ollut niin sairaana, ettei hän kyennyt kartoittamaan järven -rantaa. - - - -Niilin alku. - - -Kuukauden toisensa jälkeen he odottivat, mutta eivät päässeet edes -pois lähtemään. Kun Mtesa vihdoin suostui antamaan heille oppaita, -oli heidän kuljettava pohjoista suuntaa Niiliä kohti paikkaan, joka -oli satoja kilometrejä alapuolella sen paikan, missä joki järvestä -lähtee. Speke ei siis olisi voinut itse todeta, että Ukerewe on Niilin -lähdejärvi, mutta hänpä Niiliin yhdytettyään palasikin sitä ensin -ylöspäin siihen saakka, jossa se Viktoria Njansasta lähtee, ja saavutti -näin Niilin vasenta rantaa viikon päivät ylöspäin kuljettuaan Mtesan -oikusta huolimatta tarkoituksensa. Aivan joen niskasta, siitä, missä -se järvestä lähtee, hän löysi monta metriä korkean putouksen, joka sai -Riponin putouksen nimen Englannin maantieteellisen seuran silloisen -presidentin kunniaksi. - - - -Riponin putous. - - -Heinäk. 28 p. 1862 Speke seisoi Riponin putouksen rannalla, kuvaten -sitä seuraavin sanoin: »Vaikutus oli niin valtava kuin olla saattoi: -rehevä puistomaisema, suurenmoinen, kuutta tai seitsemääsataa jardia -leveä joki pikkusaarineen ja kallioineen — edellisillä kalastajain -majoja, jälkimmäisillä päivää paistattelevia lintuja ja krokotiileja -— upeat, korkearuohoiset rantaäyräät, taustassa reheviä puita ja -plataaneja, joiden alla näkyi syöviä topi- ja hartebeest-laumoja, -ja vedessä virtahevot purskuttivat vettä sieraimistaan ja jalkaimme -juuresta nousi lentoon trappeja ja helmikanoja.» - - - -Unjotossa. - - -Speke miehineen laski sitten jokea veneillä, mutta heidän lähestyessään -niitä seutuja, joissa suuri Kioga järvi on, asukkaat eräässä kylässä -Unjoron rajalla osoittivat niin suurta vihamielisyyttä, että hänen -täytyi erota joesta ja kulkea maisin Unjoron pääkaupunkiin. Matkalla -Spekeen yhtyi Grant ja yhdessä molemmat matkustajat sitten kulkivat -edelleen Unjoron pääkaupunkiin. - -Unjoro on paljon köyhempää maata kuin Uganda, ja sekä kansa että -hallitsija olivat paljon vihamielisempiä. Ensin retkikuntaa ei tahdottu -laskea maahan ensinkään, ja kun se oli sinne päässyt, ei sitä tahdottu -enää laskea pois. Kuningas Kamurasi, jonka pääkaupunki oli Kafun ja -Niilin välisellä niemellä, käytti sitä aikaa, jonka hän retkikuntaa -pidätti, kiskoakseen siltä, mitä suinkin sai irti lähtemään. Speke sai -täällä kuulla lännessä olevasta suuresta järvestä (Albert Njansasta), -mutta ei päässyt sinne matkustamaan. - -Speke oli kotimaassaan sopinut Petherickin kanssa, että tämä -lähettäisi häntä vastaan Gondokorosta käsin apuretkikunnan, ja kun -hän Unjorossa sai kuulla jonkun päivämatkan päässä olevan valkoisia -kauppiaita, arveli hän sitä juuri täksi apuretkikunnaksi ja lähetti -uskollisimman miehistään, Bombayn, sitä tapaamaan. Tämä palasi pian -ilotiedoilla, uusiin vaatteihin puettuna ja jo etäältä ilmaisten -riemuaan pyssynlaukauksilla. Hän oli tavannut, ei tosin apuretkikuntaa, -mutta joukon »turkkilaisia», s.o. erään maltalaisen kauppiaan De Bonon -palveluksessa olevia Sudanin neekereitä, jotka olivat leiriytyneet -Gondokoron eteläpuolelle, kahdeksan päivämatkan päähän tästä -kaupungista. Unjoron kuningas vihoviimein päästi heidät lähtemään. -Marraskuun 9 p. he astuivat veneihin ja laskivat Kalu jokea Niiliin, -joka sillä paikalla vielä oli leveä, järvimäinen, ja sitten osa maata, -osa Niiliä pitkin veneillä kulkien, saapuivat Kamman koskelle, josta -Speke päätti oikaista suoraan maan poikki, koska Niilin sanottiin -tekevän suuren mutkan ja Gondokoroon mennessä olevan paljon koskia. - - - -Matkalla Gondokoroon. - - -De Bonon miesten leiri tavattiin ja siellä oli vastaanotto intohimoisen -riemuisa. Speken miehet juhlan kunniaksi hummasivat yhden viikon yhteen -mittaan. Mutta Speke ja Grant eivät voineet aikaansa yhtä iloisesti -viettää, heidän kun täytyi joka päivä nähdä, kuinka säälimättömästi -»turkkilaiset» pettivät ja nylkivät maanasukkaita heidän kanssaan -kauppaa tehdessään. Speken täytyi odottaa, kunnes he olivat loppuun -suorittaneet norsunluukauppansa ja lähtivät paluumatkalle, sillä -hänellä ei ollut enää niin paljon omaisuutta, että olisi voinut omin -voimin päästä edes Gondokoroon, Egyptin eteläisimmälle asemalle. -»Turkkilaiset» ottivat joka kylästä väkipakolla kantajia sen, minkä -tarvitsivat. - -15 p. helmik. 1863 Speke ja Grant saapuivat Gondokoroon, oltuaan -kolme vuotta matkallaan. Gondokorossa he tapasivat maanmiehensä -Samuel Bakerin, joka vaimonsa keralla oli matkalla etelää kohti -heitä etsimään. Gondokoroon saapui Petherick'kin vaimonsa keralla, -mutta Speke oli hänelle niin vihoissaan siitä, että hän oli uskonut -avun tuonnin De Bonon miesten asiaksi, ettei hän enää huolinut -Petherickin avusta, vaan matkusti Bakerin aluksella Khartumiin. Hän -teki Petherickille suuren vääryyden, sillä tämä oli kyllä jo vuotta -ennen käynyt Gondokorossa samalla asialla, mutta kun hän oli palkaton -konsuli, ei hän voinut jäädä sinne vuosikausiksi odottamaan. Speken -syytökset saivat sitten aikaan, että Petherick menetti konsulivirkansa -ja vielä kauppansakin, sillä egyptiläiset, jotka olivat hänelle -vihoissaan siitä, että hän oli orjakauppaa vastustanut, juonivat nyt -hyvällä menestyksellä häntä vastaan. - -Speke ja Grant palasivat Eurooppaan keväällä 1863. Matka, löydöt ja -Speken matkakertomus herättivät mitä suurinta huomiota, vaikkeivät -julkiset hyvitykset olleetkaan kovin suuria. Speke oli ensimmäisessä -sähkösanomassaan ilmoittanut, että »the Nile is settled» (Niilin -kysymys lopullisesti ratkaistu), mutta tämä ei estänyt Burtonia -asettumasta vastakkaiselle kannalle. Hän julkaisi Petherickin kanssa -teoksen osoittaakseen, että Speken löytö olikin verraten vähäpätöinen. -Käyttäen hyväkseen Speken tunnustusta, että hän harvassa kohdassa kävi -itse järven rannalla, Burton kielsi sen olemassa olonkin, väittäen -paikalla olevan monta järveä ja suota. Niilin päävesi muka tuli Albert -Njansasta, jonka Baker oli vähän myöhemmin löytänyt, ja sen takaa -Tanganjikasta saakka. Asian piti tulla julkisen väittelyn alaiseksi -Englannin tiedeseuran kokouksessa Bathissa, mutta juuri kun kokouksen -piti alkaa ja Burton oli asettunut paikalleen, vanhan matkatoverinsa -ilmestymistä odottaen, saapui tieto hänen tapaturmaisesta kuolemastaan -metsästysretkellä. Mies, joka oli niin monet vaarat kokenut, sai -odottamatta surmansa kotiseudullaan haulikkonsa tapaturmaisen -laukeamisen kautta. - -Myöhemmät matkustajat osoittivat, että Speken käsitys Niilin lähteistä -oli pääasiassa oikea. Hänen suurin erehdyksensä oli se, että hän piirsi -sille monta lähtöhaaraa Viktoria-järvestä, vaikka Riponin putous -on ainoa. Erehdys johtui siitä, että eräiden syrjäjokien lähteet -ovat niin lähellä järven pohjoisrantaa, että Speke jonkin verran -etäämmältä rantaa seuraillessaan tuli kulkeneeksi niiden poikki ja -luuli niiden itse järvestä alkavan. Viktoria Njansan luoteisen lahden, -Kavirondo-lahden, josta Speke kuuli huhuja, hän piirsi liioitellen -hyvin suureksi ja kuuli sille väärän nimen, Bahri-Ngo. - -»Speke oli», lausuu hänestä tunnettu Afrikan tutkija Sir H.H. Johnston, -»Afrikan löytöretkeilijöistä suurimpia, ehkä vain Stanleyn ansiot ovat -suuremmat. Harvinainen tarmo, mielenlujuus, urheus, maltti ja rautainen -terveys täytyi sillä miehellä ollakin, joka saattoi voittaa Sansibarin -ja Viktoria Njansan väliset esteet ja tunkeutua tältä järveltä Niilin -laivaliikkeen päätekohtaan. Unjamvesin ja Viktoria-järven välillä -retkikunta oli vähällä joutua tuhon omaksi. Mtesan oikut tuottivat -sille monet vaarat, monta kertaa Kamurasi Unjorossa uhkasi sille -tuhon tuottaa ja muita vaaroja odotti Madin ja Barin maissa, mutta -lopulta se kuitenkin pääpiirtein ratkaisi Niilin kysymyksen. Viktoria -Njansa voitiin Speken matkan johdosta piirtää kartalle likimain -oikein, Albert Njansan muoto ja laajuus arvata sangen tarkkaan ja -Valkoisen Niilin juoksu piirtää osapuilleen. Päiväntasaajan Afrikan -merkillisestä vahumaylimystöstä ja Ugandan barbaarisesta hovista saapui -nyt ensimmäinen tieto. Speke paljasti Niilin salaisuudet, samoin kuin -Stanley Kongon. Vain aukkojen täyttäminen jäi myöhempien tutkijain -asiaksi.» - -Grant toi matkalta runsaita kokoelmia. - - - - -Niilin tutkimisen myöhempiä vaiheita. - - - -Samuel Baker. - - -Samuel Baker oli nähnyt paljon maailmaa, ennenkuin hän lähti -Niilin lähdejärville Speken ja Grantin työtä jatkamaan. Ollen -varakkaan kauppiaan poika hän jo varhain saattoi noudattaa matka- ja -seikkailuhaluaan. Viljeltyään plantaasseja, rakennettuaan rautateitä -Unkarissa ja siellä tutustuttuaan toiseen vaimoonsa, metsästettyään -karhuja, metsäkarjuja, susia, hirvaita ja kauriita Vähässä Aasiassa, -hän v. 1861 saapui Kairoon vaimonsa keralla, matkustaakseen sieltä -Spekeä ja Grantia vastaan. Valmistaakseen itseään tätä vaikeaa tehtävää -varten hän ensin päätti tutkia Atbaran, viimeisen syrjäjoen, joka -Niiliin vettään tuo. - - - -Baker Atbaralla. - - -»Parinkymmenen mailin rasittavan matkan jälkeen», hän kirjoittaa, -»saavuimme Atbaran ja Niilin yhtymäkohdalle; kaiken matkaa oli -vasemmalla kädellä karua hiekkaa silmän siintämättömiin, jota -vastoin oikea ranta mailin päähän Niilistä vielä kykeni kasvattamaan -kääpiömimoosoja ja _Asclepia giganteaa_... Atbara on omituinen joki; ei -ollut sitä paikkaa, josta se ei olisi ollut ainakin tuhattakahtasataa -jalkaa leveä, ja toisin paikoin se oli paljon leveämpi. Äyräät, joiden -korkeus oli 25—30 jalkaa, olivat epäilemättä tulvain aikana olleet -veden alla, mutta nykyisin joki oli kuollut, ei vain osaksi kuivunut, -vaan hiekkauoma niin hehkuva, että auringonvalon heijastus oli melkein -sietämätön. Äyräillä kasvoi runsaasti hyphaene-palmuja, jotka ovatkin -ainoat varjon antajat. Useat allikot olivat melkoisen suuret ja -syvät. Tulvan aikana Atbaran uoma on hirmuisena koskena, jonka voima -äkkimutkiin kaivaa parin-, kolmenkymmenen jalan syvyisiä kuoppia. -Näihin syvänteihin sitten jää vettä, muun uoman kuivaessa... ja täten -syntyneissä lampareissa kiehuu suurta kalaa, mahdotonta krokotiiliä, -kilpikonnaa ja toisinaan niissä vilisee virtahepojakin... Erämaan -eläinten, gasellien, hyeenain ja villiaasien, on pakko tulla näille -lampareille juomaan... Palmuissa parveilee lukemattomia kyyhkyskarjoja -ja aamuin ja illoin saapuu tuhansittain helmikanoja juomaan ja taas -matkaan lähteäkseen.» - -Kesäkuun lopulla kuumuus oli kerrassaan tukehduttava, mutta samaan -aikaan Baker sai kokea Abessinian alppimaan lumensulamisen ja -rankkasateiden vaikutukset. Hän makasi juhannusaattona puoleksi -nukuksissaan vuoteessaan joen rannalla, kun hän äkkiä kuuli jyminää, -ikäänkuin etäisen ukkosen ääntä. Tämä ääni yhä koveni, kunnes se -herätti arabialaisetkin, jotka nyt hyökkäsivät telttaan ja huusivat -»joki! joki!» — »Kavahdimme jalkeillemme silmänräpäyksessä ja tulkkini -huudahti aivan suunniltaan kauhistuksesta, että joki lähestyi ja että -se etäinen jyrinä olikin lähestyvän veden pauhua... Väestäni suuri osa -nukkui jokiuoman paljaalla hiekalla ja tuskin ennätti kavuta jyrkän -törmän päälle, ennenkuin vesi pimeässä yllätti heidät... joki oli -saapunut kuin 'varas yöllä'. Kun aamu valkeni, seisoin uljaan virran, -erämaan ihmeen rannalla! Eilen sillä paikalla oli vain karua hohtavaa -hiekkaa, reunoillaan kuihtuneita pensaita ja puita paarteenaan. Ei -ainoakaan pensas voinut ylpeillä lehdestä, ei ainoakaan puu luoda -varjoa: mimoosain rungoilla hauras kummi halkeili... Yhdessä yössä -tapahtui tämä ihmeteltävä muutos... Kuin kokonainen kansainvaellus -tulvavesi anasti uomaa, joka sitä myöten muuttui 1500 jalkaa leveäksi, -viittätoista tai pariakymmentä jalkaa syväksi juhlalliseksi virraksi. -Bamburuokoja, pehkoja ja kaikenlaista ruhkaa kiiti ohitseni virran -kantamina. Minä käsitin, mikä oli tapahtunut: Abessiniassa satoi ja -suli lumi. Abessinian rankkasateet ja sulava lumi ovat Niilin tulvain -pääsyyt.» - -Baker matkusti Atbarasta Kassalaan, joka sitten myöhemmin tuli -kuuluksi dervishien ja italialaisten taistelusta. Kassala on Mareb -joen varrella, joka ennen lienee laskenut joko Niiliin tai Atbaraan, -mutta nykyisin häviää erämaahan Kassalan pohjoispuolella. Kassalan -lounaispuolella hän jälleen yhdytti Atbaran, joka hänen mielestään -oli lyhyellä matkalla suuresti muuttanut muotoaan. Poissa oli aava -hiekkaerämaa, jonka halki joki alempana virtasi samalla tasolla kuin -muukin maisema. »Kuljettuamme näköjään aivan vaakasuoran, 45 mailin -levyisen lihavan lietelakeuden poikki, saavuimme äkkiä syvän, viittä -tai kuutta mailia leveän laakson reunalle ja näimme sen pohjalla, pari -sataa jalkaa maan yleistä tasannetta alempana, Atbaran virtaavan. -Vastakkaisella puolella jatkui lännen taivaanrantaa kohti samaa lakeata -tasannetta. - -»Lähdimme sitten laskeutumaan, joelle. Laakso oli täynnään kuruja -ja rotkoja, maanvieremiä ja putaita; koko monta mailia leveä -notkelma ilmeisestikin oli joen työtä. Kuinka suunnattomia aikoja -joki lieneekään tarvinnut kaivaakseen laa'asta pöytämästä tämän -syvän ja leveän laakson? Tämä oli se mahdikas maanraataja, joka oli -Ala-Egyptin deltamaan peittänyt viljavalla lietteellään. Näillä -laajoilla lihavilla tasanteilla vesi ei kokoonnu joiksi, vaan vaipuu -maan sisään. Laakson rinteistä sen vuoksi tuon tuostakin kumpuaa esiin -lähteitä, jotka huuhtovat pois hienompia maahiukkasia ja vievät niitä -jokeen. Sadeajalla tapahtuu maanrepeämiä ja rinteiltä juoksee laaksoon -liejuvirtoja, ja kun joki virtaa alati tulvivana koskena, lohkeilee -löyhää äyrästä jokeen, jossa maakappaleet tuota pikaa hajoavat. -Atbara on silloin paksua kuin hernerokka ja sen liejuiset vedet -toimittavat yhä uudelleen ja uudelleen samaa virkaa, jota ovat kautta -aikain toimittaneet. Näin joki myllersi maata meidän saapuessamme sen -partaalle laakson pohjalle. Arabialainen nimi 'Bahr-el-Aswad' (musta -joki) on hyvin ansaittu. Se on Egyptin musta äiti, joka yhä kuljettaa -lapselleen samaa ravintoainetta, josta se on deltan rakentanut. Olkoot -Niilin lähteet missä tahansa, Atbara joka tapauksessa on Egyptin äiti!» - -Baker ihastui suuresti komeaan arabialaiseen rotuun, joka näillä -seuduilla asui. - - - -Atbaran arabialaiset. - - -Seuraavalla tavalla hän kuvaa erästä täällä tapaamaansa vanhaa -sheikkiä: »Hän oli komein arabialainen, mitä olen vielä milloinkaan -nähnyt. Ikää hänellä oli kahdeksankymmenen vuoden vaiheilla, mutta -siitä huolimatta hän oli suora kuin keihäs ja näytti olevan vain -viiden- tai kuudenkymmenen ikäinen. Ruumiinrakennukseltaan hän oli -herkulesmainen, kuutta engl. jalkaa kolmea tuumaa pitkä, hartiat -ja rinta olivat valtavan leveät, nenä erinomaisen kaareva. Suurten -tuuheitten, aivan valkeitten kulmakarvain alta katsoivat kotkan silmät. -Sangen vahva lumivalkea parta valui hänen rinnalleen keskivaiheille -saakka. Hänellä oli valkoinen turbaani ja valkoinen kashmiriabbai eli -pitkä viitta, joka ulottui kaulasta kantapäihin. Täydellisempää erämaan -patriarkkaa ei voisi mielessään kuvitella, jos tahtoisi henkilöistyttää -Abrahamin kansansa etupäässä.» - -Tällä uljaalla vanhalla sheikillä oli mukanaan kymmenen poikaansa, -joista useimmat olivat yhtä pitkiä miehiä kuin hän itsekin. Lapsia -hänellä oli paljon mutta epäilemättä nämä heimot melkein kokonaan -tuhoutuivat mahdin kapinaa seuranneissa surkeissa sodissa. - -Baker nousi Atbaran vartta aina joen latvaosille saakka, metsästellen -siellä suurta riistaa Hamranin arabialaisten keralla. Nämä arabialaiset -kaatoivat elefantteja siten, että ajoivat niitä takaa ratsain ja -pitkällä miekallaan yhdellä iskulla katkaisivat kinttusuonen. Kirahveja -ja antilooppeja oli viljalta, maa akaasialehtoineen Abessianin -vuorimaan liepeillä kuin avointa englantilaista puistomaisemaa. Siellä -täällä kasvoi jättiläismäinen baobab eli apinanleipäpuu. Joessa oli -m.m. keuhkokalaa (_Protopterus_). - -Atbaran latvoilta Baker kulki Abessinian ylängön läntisiä liepeitä -Rahadille, Sinisen Niilin syrjäjoelle, joka juoksee melkein -yhdensuuntaisesti kuin Dinder joki, laskien sitä Khartumiin. Sieltä -hän kauniin puolisonsa kera lähti nousemaan Niiliä, Spekeä ja Grantia -vastaanottamaan. Hän tapasi heidät Gondokorossa, kuten olemme ennen -maininneet, vei heidät veneellään Khartumiin, ja Speke jätti hänelle -perinnöksi Niilin toisen lähdejärven löytämisen. - - - -Baker Albert Njansalla. - - -Orjain ja norsunluun kauppiaat koettivat kuitenkin kaikin tavoin estää -Bakeria palaamasta Speken reittiä bari-neekerien maahan ja saivat hänen -miehensä Khartumissa kapinoimaan. Baker pääsi kuitenkin lähtemään, -matkassaan 90 miestä, kameeleja, hevosia ja muuleja. Orjakauppiaita -ja vihamielisiä maanasukkaita välttääkseen hän ensin teki kierroksen -itää kohti ja sai taivutettua puolelleen Ibrahim nimisen orjakauppiaan, -joka ensin koetti silläkin puolella kiihoittaa kaikki maanasukkaat -retkikuntaa vastaan. Hän tuli sitten Lotukamaahan, vuorimaahan, -jossa oli runsaasti elefantteja ja kirahveja ja jonka tavallisia -neekereitä muodokkaammat asukkaat olivat taitavia seppiä. Hänen sieltä -jatkaessaan matkaa melkein kaikki kantajat karkasivat, ja kun kameelit -olivat jo Madi-maassa kuolleet, täytyi Bakerin hylätä kaikki tavarat, -jotka eivät olleet aivan välttämättömiä, ja vain ampumatarpeet ja -Kamurasi kuninkaalle annettavat lahjat mukanaan he jatkoivat matkaa, -yhdyttäen Niilin molempien järvien välissä Kamman koskilla. Baker -olisi tästä mielellään laskenut Niiliä Albert Njansaan, mutta Unjoron -asukkaat estivät sen ja pakottivat hänet kulkemaan oikopäätä Kamurasin -pääkaupunkiin. Kamurasi ottikin Bakerin ja hänen vaimonsa hyvin -vastaan, ja se oli onni, sillä Baker oli kuumeesta kuoleman sairaana. -Mutta pian hän kuitenkin näytti pahan luontonsa ja kielsi Bakeria -matkustamasta Albert Njansalle. Orjain ja norsunluun kauppias Ibrahim -oli ostanut kaikki tarvitsemansa tavarat ja jälleen lähtenyt Unjorosta. -Kaikki Bakerin kantajat, kolmeatoista lukuunottamatta, olivat -karanneet. Huomatessaan kuitenkin, ettei Bakerilta voinut enempää -kiristää, Kamurasi, vielä kaksipiippuisen rihlan saatuaan, päästi hänet -menemään, antaen hänelle kaksi opasta ja kolmesataa miestä saattoväkeä. -Saattoväki kuitenkin täytyi piankin palauttaa takaisin levottomuutensa -vuoksi. Tavalla tai toisella, hankkien kantajia kylästä kylään, pääsi -Baker sittenkin kaikista vaikeuksista ja onnettomuuksista huolimatta -tunkeutumaan Albert Njansan rannoille, yhdyttäen järven Vakovia -nimisessä paikassa, joka on sen kaakkoiskolkassa. Tällä taipaleella -rouva Baker oli kuolla auringonpistokseen — häntä kannettiin paareilla -— ja Baker itse oli kuumeesta puolikuolleena. - -Mutta tämän tuntemattoman järven löydettyään he unohtivat -kärsimyksensä. »Se oli ihana päivä», kirjoittaa Baker. »Me olimme -kulkeneet erään syvän notkon poikki ja paraillaan nousimme ylös -vastakkaiselle puolelle. Riensin edellä mäen päälle ja sain nyt -nähtyjen vaivain palkan, sillä allani lepäsi rannaton, hopealle hohtava -vedenpinta, jota etelää ja lounatta kohti levisi niin laajalti kuin -silmä kantoi. Sydänpäivän aurinko valoi sille loistettaan. Lännessä -kohosi järvestä 80—100 kilometrin päässä pariatuhatta metriä korkeita -sinisiä kukkuloita. Mahdoton on minun kuvata sitä voitonriemua, joka -mieleni valtasi. Vihdoin olin saanut palkkani Afrikassa viettämäini -vuosien työstä — ja englantilainen oli tämän voiton voittanut!» - -Vaikka Baker seisoi kaakkoisrannalla, luuli hän kuitenkin näkevänsä -etelän puolessa »rannattoman ulapan», jota ulottui sille suunnalle -silmän siintämättömiin. Luultavasti järvellä Bakerin käydessä oli -koko joukon auerta, joka siellä on sangen yleistä. Rannattoman -ulapan asemesta he muutoin olisivat etelässä aivan lähellä nähneet -Ruwenzorin valtavan lumivuoriston. On usein ihmetelty, että Bakerit -näin saattoivat erehtyä tämän järven maantieteellisistä seikoista, -mutta paitsi luonnollista liioittelemisen halua, oli tähän syynä sekin -seikka, että he etelän ilmalla näkivät Semlikin leveän laakson, joka -näytti järven jatkolta ja epäilemättä aikanaan onkin ollut Albert -Njansan jatkona. Samat jyrkät ylänköäyräät, jotka sulkevat Albert -Njansan, rajoittavat Semlikin laaksoakin. Ruwenzorin liepeet Baker näki -ja nimitti ne Sinivuoriksi. - -Järven rannalla oli kylä, joka harjoitti suurta kalanpyyntiä. -Yhdestä puusta koverretulla veneellä Baker vaimonsa keralla sitten -lähti seuraamaan järven itärantaa koillista kohti, kunnes tuli -siihen paikkaan, jossa Niili siihen vetensä purkaa. Pitkin matkaa -näkyi virtahepoja ja krokotiileja. Niiliä hän sitten nousi ylöspäin -aina Murchisonin putoukselle saakka, joka oli jäänyt Spekeltä -näkemättä. Niilin vesi putoo siinä korkeitten kallioseinämien välissä -äkkijyrkkänä könkäänä 40 metriä. Maisema on suurenmoisen ihana ja -vain sen syrjäisyys ja kulkuneuvojen huonous on syynä siihen, että -se on niin vähän tunnettu. Tältä putoukselta Baker vielä kulki -rantaa pitkin aina Kamman putoukselle saakka, mutta sitten kantajat -jälleen karkasivat ja parikunta joutui niin vaikeaan tilaan, ettei -pelastuksesta enää näyttänyt olevan mitään toivoa. Pari kuukautta -täytyi syödä metsän ruohoja ja homehtuneita jauhoja. Harvoin he -maanasukkailta saivat jonkun linnun särpimeksi. Sitten Kamurasi -jälleen alkoi heitä kiusata, kärttäen Bakerilta apua sukulaistaan -Fowukaa vastaan. Bakerin epäröidessä kulki Niilin poikki eräs De Bonon -norsunluu-karavaaneista, jonka johtaja oli Fowukan liittolainen. Hän -aikoi juuri hyökätä Kamurasin armeijan kimppuun ja varmaan olisi sen -helposti voittanut, hänellä kun oli 150 pyssyä, mutta Baker silloin -pystytti Kamurasin leiriin Englannin lipun ja varoitti De Bonon -väkeä, että Unjoron kuningas nyt oli Englannin suojeluksen alainen. -Bakerin uhkauksista säikähtyen norsunluukauppiaat peräytyivät Niilin -pohjoispuolelle, mutta Kamurasi palkitsi saamansa avun siten, että -hän nyt esti Bakeria ensinkään lähtemästä Unjorosta. Samaan aikaan -kuitenkin Ugandan kuningas Mtesa, kuultuaan valkoisen miehen saapuneen -Unjoroon ja epäillen Kamurasia, ettei tämä laskenut häntä Ugandaan -matkaa jatkamaan, lähetti suuren armeijan Unjoroa hävittämään. Kamarasi -pakeni johonkin Niilin saareen, jättäen Bakerin Karuman putouksille -ilman ruokavaroja ja juhtia, tulemaan toimeen, miten taisi. Baker -sai kuitenkin lähetetyksi sanan orjain ja norsunluun kauppiaalle -Ibrahimille, ja tämä tulikin apuun. Matkalla he kuitenkin olivat saada -surmansa bari-neekerien maassa, nämä kun olivat nousseet kapinaan -orjakauppiaita vastaan. Eivät vielä Gondokorossakaan matkan vaikeudet -lakanneet, sillä Niili oli jälleen alkanut tukkeutua ja Khartumissa -raivosi rutto. Toukokuussa 1865 Baker vaimonsa keralla saapui -Khartumiin, kulki sieltä jokea Berberiin ja Berberistä kameeleilla -erämaan poikki Suakiniin. - -Bakerin retki herätti suurta huomiota ja hänet sen johdosta -aateloitiin. Julkaisemassaan kartassa hän tavattomasti liioitteli -Albert Njansan kokoa ja semmoisena se sitten esiintyi kartoilla hyvän -aikaa. Speke oli paljaiden kuulopuheiden mukaan piirtänyt järven paljon -oikeammin. Baker kannatti Burtonin otaksumaa, että Tanganjika oli -Niilin eteläisin lähdejärvi, ja tämä ennakkoluulo se sai hänet näkemään -Albert järven monta vertaa todellista suurempana. - - - - -Baker masentaa orjakaupan. - - -Mehemet Ali ehkä todella aikoi lopettaa orjakaupan, mutta olot olivat -häntä voimallisemmat. Orjuus oli niin syvälle juurtunut Niilin laakson -oloihin, ettei sitä ollut helppo hävittää, ja kun kävi ilmeiseksi, että -siitä saataisiin hyvä tulolähde, niin alkoivat Egyptin viranomaiset -päin vastoin sitä suosia. Orjakauppiaita pakotettiin maksamaan yksi -punta veroa jokaisesta orjasta, ja siitä karttui valtiolle paljon -tuloja. - -Mehemet Alin jälkeläinen Ismail sitä vastoin päätti täydellä -todella ryhtyä orjakauppaa lopettamaan, toivoen siten saavuttavansa -Euroopan suosion. Paremmaksi varmuudeksi siitä, että työ tulisi -rehellisesti suoritetuksi, hän uskoi sen Sir Samuel Bakerille, joka -löytöretkeilijänä oli saavuttanut suuren kuuluisuuden ja hyvin tunsi -Niilin yläjuoksulla vallitsevat olot. Baker nimitettiin Sudanin -ylimaaherraksi, sai ruhtinaallisen palkan ja kokonaisen armeijan työnsä -toimittaakseen. Oloja, joihin hänen nyt tuli aikaan saada muutos, hän -kuvaa seuraavasti: - - - -Orjain ryöstö Niilin yläjuoksulla. - - -»Rikkaat ja hyvin viljellyt seudut olivat autioina, naisia ja lapsia -raastettiin orjuuteen, maakyliä poltettiin ja sato ryöstettiin tai -tuhottiin, väestö karkoitettiin, maallinen paratiisi oli muutettu -helvetiksi ja alkuaan ystävällinen maanasukas oli käynyt vihamieliseksi -vieraita kohtaan. Sanalla sanoen, orjakaupan jäljet olivat paljasta -hävitystä. - -»Ne orjastajat ja orjakauppiaat, jotka olivat syynä kaikkeen tähän -rajattomaan kurjuuteen, olivat suurimmaksi osaksi arabialaisia ja -Egyptin alamaisia, jotka olivat hylänneet alkuperäisen toimensa, -maan viljelemisen Sudanissa, ja ruvenneet Khartumin kauppiaitten -palvelukseen. Rikkaimmalla näistä kauppiaista oli palveluksessaan -kokonaista kaksituhattaviisisataa arabialaista, ja tämä armeija oli -jaettu moneen osastoon, jotka kuljeskelivat Keski-Afrikassa orjia -hankkimassa ja rosvoamassa. Nämä hurjat joukot oli pyssyillä asestettu -ja jonkinlaiseen sotilaalliseen kuriin harjoitettu. Ne oli jaettu -komppanioihin, ja usein niitä komensivat vakinaisesta sotaväestä -karanneet sotamiehet. On arvioitu, että noin viisitoistatuhatta -kediivin alamaista toimi »mustan norsunluunkaupan» ja orjastuksen -alalla Valkoisella Niilillä. - -»Jokainen kauppias anasti jonkun määräalueen, jota hän hallitsi -täydellisenä tirannina. Voidakseen paremmin pitää piiriään kurissa hän -perusti siihen jonkinlaisia sotilas-asemia, joissa kussakin oli noin -kolmensadan miehen vartijaväki. Siten näitten kauppiaitten aseelliset -joukot anastivat laajoja maa-aloja ja usein tekivät yhden neekerikansan -kanssa liiton sen avulla rosvotakseen toiselta kansalta naiset, lapset -ja karjan. Orjastajain laajasta toiminnasta antaa käsityksen se, -että yhdellä ainoalla kauppahuoneella oli mokoma »oikeus» harjoittaa -ihmismetsästystä alueella, joka oli 300.000 neliökilometriä laaja. -Tämän kauppahuoneen rosvokomppaniat saivat siis rankaisematta murhata, -ryöstää, polttaa ja hävittää maassa, joka oli alaltaan lähes Italian -kokoinen! - -»On mahdotonta arvata, kuinka paljon orjia Sudanissa vuosittain -tehtiin. Mutta minä otaksun, että ainakin 30.000 neekeriä pidettiin -vankina orjakauppiaitten leireissä, taikka oli matkalla Valkoisella -Niilillä ja Darfurin ja Kordofanin kauppateillä. Ihmishukka, johon -orjastus ja orjain pahoinpitely on syynä, on hirvittävä. Välitön -seuraus orjakaupasta on, että sen alaisten seutujen väestö pakenee, -heillä kun ei ole muuta neuvoa, elleivät tahdo tyynesti nähdä, -että heidän vaimonsa ja lapsensa rosvotaan, taikka elleivät tahdo -sortajiinsa liittyä, lähteäkseen naapuriheimon naisia ja lapsia -ryöstämään. Kamala anarkia käy siten vallitsevaksi niissä seuduissa, -joissa orjakauppiaat mellastavat, ja kaikkialla näkyy vain hävitystä, -petosta ja hirvittävimpiä konnatöitä.» - -Saalis jaettiin siten, että apuna olleet alkuasukkaat saivat ryöstetyn -karjan, orjakauppiaat taas kaikki tytöt ja nuorukaiset. Vanhukset ja -kelpaamattomat lapset armotta surmattiin. Seuraavalla retkellä sama -rosvojoukko liittyi johonkin toiseen heimoon ja lähti sen keralla -sotaan samaa heimoa vastaan, joka sitä vast'ikään oli auttanut. Nuoret -ja kauniit tytöt myytiin haaremeihin, toiset palvelijoiksi. Miehet -pistettiin joko Egyptin varakuninkaan, taikka jonkun aasialaisen -ruhtinaan sotajoukkoon, toisia käytettiin maanviljelijöiksi taikka -muihin töihin. Osa kuohittiin, niin että he kelpasivat eunukeiksi. -Darfurissa oli oikea laitos tätä varten; myöhemmin harjoitettiin -silpomista vielä suuremmassa määrin Assiutissa Niilin varrella, ja -kaikista muista veivät voiton — koptilaiset munkit. Sen alaiseksi -joutuivat orjakaravaanien voimakkaimmat ja kauneimmat 8—10 vuoden -vanhat pojat. Tyttölapsia taas leikattiin siten, että he sitten olivat -hedelmättömät. Vakinaisen isännän saatuaan orjat kuitenkin joutuivat -jotenkin hyvän kohtelun alaisiksi, koska he olisivat karanneet, jos -heitä olisi huonosti pidetty. Usein orjakauppiaat möivät omia lapsiaan, -joita heille olivat synnyttäneet neekerivaimot. - - - -Bakerin retkikunta. - - -Näihin oloihin piti Bakerin nyt saada parannusta aikaan. Hänellä oli -käytettävänään armeija, jossa oli 1200 egyptiläistä, arabialaista, -neekeriä ja turkkilaista sotamiestä, jota paitsi hänellä apunaan oli -moniaita eurooppalaisia. Rouva Baker oli jälleen mukana retkellä. -Kolme höyrylaivaa ja joukko muita aluksia kuljetti retkikuntaa Niiliä -ylöspäin. Mutta Khartumiin päästyään Baker piankin sai kokea, että -tehtävä oli paljon vaikeampi, kuin kukaan oli osannut aavistaakaan, -sillä ei ollut ainoatakaan kediivin alamaista, joka ei olisi ollut -orjakaupalle suosiollinen. Sen vuoksi koettivat kaikki parhaan kykynsä -mukaan ehkäistä Bakerin toimintaa. - -Baker perusti aluksi Gondokoroon tukiaseman ja pakotti ympäristön -neekerit tunnustamaan kediivin yliherruuden. Kaupunki sai nimeksi -Ismailia. Oli tosin joku verta taisteltavakin, mutta sotaiset -bari-neekerit Baker voitti. Suunnattomalla vaivalla hän oli saanut -laivansa nostetuksi Gondokoroon saakka, mutta suurille järville hän ei -voinut niitä viedä, vaikka oli toivonut. Toimintaa jatkettiin kuitenkin -sillekin suunnalle ja perustettiin useita asemia, joista Lado ja Dufile -ovat tulleet tunnetuimmiksi sen kautta, että Emin pasha niitä sittemmin -niin sitkeästi puolusti mahdia vastaan. Kun Baker ei voinut laivalla -nousta Unjoroon, lähti hän sinne maitse. Siellä hallitsi nyt Kabbarega, -joka luonnonlahjoiltaan oli vielä kehnompi kuin hänen isänsä Kamurasi. -Kabbaregan täytyi kuitenkin ottaa retkikunta kohteliaasti vastaan, -hän kun pelkäsi Bakerin muutoin valloittavan hänenkin maansa. Baker -oli saanut kiinni muutamia orjastajia, jotka olivat olleet Unjorossa -orjia rosvoamassa, ja hän antoi piestä heidät kuninkaan nähden, josta -unjorolaiset suunnattomasti hämmästyivät. Orjat, jotka enimmäkseen -olivat unjorolaisia, hän antoi vapauttaa ja lupasi, että kaikki muutkin -Unjorosta otetut orjat, mitä vain käsiin saataisiin, samalla tavalla -vapautettaisiin. - -Baker sitten otti maan Egyptin kuninkaan omaisuudeksi, ja asukkaat -alussa näyttivät olevan hyvillään siitä, että pääsivät niin mahtavan -suojeluksen alaisiksi. Mutta ystävyyttä ei kauaa kestänyt, pian -Kabbarega koetti petoksen kautta tuhota koko retkikunnan ja syntyi -sota. Siinä hänen pääkaupunkina, Masindi, poltettiin, mutta lopun -lopulta Bakerin kuitenkin täytyi kääntyä takaisin ja kiittää onneaan, -että sotajoukkonsa keralla pelastui. Paluumatkalla hän nimitti erään -toisen ruhtinaan Unjoron kuninkaaksi, mutta Kabbarega kuitenkin piti -sangen kauan puoliaan, ja vasta englantilaisten ottaessa haltuunsa -Egyptin perinnön Niilin latvoilla Kabbaregakin menetti valtaistuimensa -ja vietiin, samoin kuin niin moni muu musta majesteetti, maastaan pois, -Seychellien saarille. - -Unjoro muutoin on Sisä-Afrikan esihistoriassa siitä merkillinen maa, -että sieltä lähtivät leviämään hamilaiset vahumat, jotka neekerien -keskuuteen perustivat valtakuntia ja heille toivat myöhemmän kivikauden -kulttuurin, metallien käytön ja karjanhoidon. - -Baker alkoi sitten järjestää sen laajan alueen hallintoa, jonka hän -sotaretkellään oli saattanut Egyptin vallanalaisuuteen. Elokuusta 1872 -maaliskuuhun 1873 hän toimi näissä hommissa, perustaen aseman Niilin -rannalle lähelle Karuman koskea ja toisen Fatikoon, sille oikotielle, -joka sieltä lähtien katkaisee Niilin mutkan ja Dufilessa taas yhdyttää -joen. Huhtikuun alussa Baker palasi Gondokoroon ja kolme kuukautta -myöhemmin Khartumiin. - -Orjakaupalle hän oli antanut ankaran iskun, mutta kun hän nyt palasi -kotimaahansa, eivätkä egyptiläiset viranomaiset jatkaneet hänen -työtään, kohosi tämä kauppa pian entiseen mahtiinsa. - - - - -Yrjö Schweinfurth Niilin ja Kongon välisellä vedenjakajalla. - - -Tutustumme nyt löytöretkeilijään, jonka päämäärät olivat kokonaan -tieteelliset. - -Yrjö Schweinfurth oli syntynyt Riiassa saksalaisista vanhemmista, -Saksan yliopistoissa kasvatuksensa saanut, ja saksalaisilla varoilla -hän teki Afrikan sisäosiin tutkimusretkensä. - -1860-luvun alussa hän tutki Nubian, Ylä-Egyptin, Lounais-Abessinian -ja näiden maitten ja Punaisen meren välisten seutujen kasvullisuutta. -Palattuaan tältä retkeltä Saksaan hän päätti lähteä töitään jatkamaan -Bahr-el-Ghazalin vesistösyvänteeseen ja saapui sitä varten v. 1867 -Suakiniin. Tutkittuaan Suakinin eteläpuolisten vuoristojen ja Atbaran -lähdeseutujen kasvistoa hän lähti Niilin laaksoon ja nousi jokea -Khartumiin, jonne hän saapui marraskuussa 1868. Seuraavan vuoden -alussa hän lähti varsinaiselle tutkimusretkelleen Bahr-el-Ghazalin, -»gasellijoen», vähän tunnettuihin seutuihin. - -»Kun aamuauringon säteet valaisivat virtaavan joen matalia -yksitoikkoisia rantoja», kirjoittaa Schweinfurth Valkoisesta Niilistä, -»näyttivät ne melkein valtamereltä, niin laaja oli se matka, jonka -joki suoraan, matkailematta juoksi eteenpäin... Rantamaisemat pysyivät -penikulmittain muuttumattomasti samoina. Harvoin etäinen vuori tai -mäki vilkastutti yksitoikkoisuutta.» Huomio kiintyi pian niihin -hämmästyttävän suuriin hanhi- ja sorsalaumoihin, joita näkyi päivät -pääksytysten. Ja molemmilla rannoilla kävi laitumella suunnattomia -karjalaumoja, joiden oli tapana tulla joelle juomaan. »Joen pinnalla -soutelevat paimenet, koirat veneen perässä uiden, karjojaan milloin -minnekin saatellen.» Schweinfurth kuvaa seikkaperäisesti jokivarren ja -ylempänä olevien Niilin rantarämeitten kasvullisuutta. Kolmisensataa -kilometriä Khartumin eteläpuolella kasvoi rannoilla siroja varjoisia -akaasioita ja suurilehtisiä pensaita, monet niistä köynnöskasvien -kauniitten kukkasien peitossa. Virtahepoja oli runsaasti, jalopeurat -kiljuivat öisin ja puoleksi arabialaistuneen, neekerien sekaisen -hamilaisen väestön asemesta alkoi olla yhä enemmän alastomia mustia -ja veteliä shiluk-neekereitä. Suuria monitoriliskoja ja käärmeitä -kahisi kuivassa ruohossa, ja apinoita, töyhtökurkia ja somia valkoisen -ja ruskean kirjavia kauriita näkyi rannoilla niitä vilkastuttamassa. -Vesirajassa loikui suunnattomia krokotiilejä. Täällä matkustaja ensiksi -tutustui ambatsh nimiseen papukasviin (_Herminiera claphroxylon_), joka -kasvaa matalassa vedessä ja on suurena syynä Niilin tukkeutumiseen. -Sillä on lehdet kuin akaasialla ja keltaiset hernemäiset kukat. -»Ambatsh on merkillinen puuaineensa uskomattomasta keveydestä, jos sen -sienimäinen varsi edes puuaineen nimeä ansaitsee. Se kasvaa viittä -tai kuutta metriä pitkäksi ja on juureltaan noin 15 senttiä vahva. -Tämän sienimäisen puuaineen paino tosiaan on niin mitätön, että sitä -tekee mieli verrata höyheneen. Vasta kun sitä kädessään punnitsi, -saattoi uskoa mahdolliseksi, että yksi mies jaksoi selässään kantaa -kahdeksan henkeä kannattavan lautan. Tämä kasvi kasvaa nopeasti rannan -läheisyydessä tyvenissä paikoissa, ja kun sen juuret ovat vedessä, -niin alkavat tuulien ja virran irti repimät ambatsh-pensaat jollekin -matalalle paikalle tartuttuaan paikalla siinä kasvaa. Näin oikeastaan -syntyvät ne ruokotukot, joiden tiedetään tuon tuostakin tukkivan Niilin -Bahr-el-Ghazalin suun seuduilta ylöspäin niin pahoin, että laivakulku -käy aivan mahdottomaksi.. Muutkin kasvit ovat osallisina näiden uivien -saarien muodostumiseen, joita joka päivä syntyy kuin Delos tarussa. -Ennen muita ovat mainittavat _vossia_-ruoho ja kuulu papyro, jota -ei enää kasvakaan Egyptissä eikä Nubiassa.» Myöhemmät tutkijat ovat -huomanneet, että pääsyylliset ovat varsinkin molemmat viimeksimainitut -kasvit. Niiden muodostamat sillat ovat toisin paikoin niin vankkoja, -että ne kannattavat elefantin kulkea. Ilkialastomat shilluk-neekerit -värjäävät ruumiinsa harmaaksi tuhkalla tai ruosteenpunaiseksi -iljettävillä sekoituksilla, suojellakseen itseään hyönteisiä vastaan. -Ne nähdessään Schweinfurth ensi kerran kaipasi taakseen jäävää -sivistystä. - -Bahr-el-Ghazalin suistamosta alkoi dinka-neekerien alue. Mutta »sitä -myöten kuin vene eteni, katosivat taaksemme asutut seudut. Joki -haarautui putaiksi, jotka pujottelivat lukemattomien saarien välitse -kuin labyrintissä. Rantain takaa näkyi etäältä paarre akaasiametsää -ilmoittaen, että jossain sentään oli kiinteämpääkin maata. Minä -hämmästyin sitä monenlaista kasvirikkautta, joka peitti vedenpinnan. -Kasvitieteilijälle se oli ihana näky. Papyrotiheiköt varsinkin olivat -aivan lumoavan kauniit. Ne näyttivät kuuluvan toiseen maailmaan, -niissä oli jotain juhlallista. Mutta pian kaikki tämä kasvirunsaus -alkoi arveluttavalla tavalla estää kulkua. Yhtämittaa meidän täytyi -poiketa uusiin putaihin, joiden papyroja ambatsh-seinäin välisen pinnan -vesikasvit kattoivat kuin vihanta matto. Yhä kapeammaksi kävivät -väylät, joita tunkeuduimme eteenpäin. Veneemme toisinaan tarttuivat -niin kovasti kiinni tähän kasviryteikköön, ikäänkuin olisivat -juurtuneet kiinni viittätoista jalkaa pitkiin papyro-ruovostoihin, -joiden rehevä viheriä väri oli ihastuttavana vastakohtana soutajaimme -paljaalle ruskealle iholle. Miestemme huuto ja meiskaaminen herätti -tuhansittain kaikuja. Virtahevot pelästyivät, kohottivat päänsä, -puuskuttivat ja saivat aikaan hirvittävän mylläkän. Väkemme, joka -pelkäsi näiden hirviöiden kaatavan venheet, alkoi huutaa vielä -kamalammin. Se olikin ainoa keino saada eläimiä loitompana pysymään, -sillä moisessa ihmisten ja venheitten sekamelskassa oli mahdotonta -torjua niitä ampumalla.» - -Schweinfurth arveli Bahr-el-Ghazalia yhtymäkohdalla yhtä veteväksi -kuin Niili itse, joka siitä ylöspäin tunnetaan Vuori-Niilin eli -Bahr-el-Dshebelin nimellä. Veden korkeimmillaan ollessa Bahr-el-Ghazal -peittää laajalti maata, maaliskuussa taas, jolloin vesi on -matalimmillaan, se on ylempää lukemattomina lammikkoina, joissa veden -virtausta tuskin huomaakaan, alempaa taas unteloina kapeina putaina, -joita rehevä kasvullisuus lauttana peittää, salaten kuitenkin allaan -niin syvältä vettä ja liejua, ettei tavallisella riu'ulla tapaa pohjaa -ensinkään. - -Suuren Djurin ja muitten ylämaan jokien yhtymäseudulta alkaa -varsinainen Bahr-el-Ghazal ja tässä kohdassa oli ennen mahdin kapinaa -ja sitä seuraavaa Sudanin hävitystä suuri kauppa-asema, Meshra-er-Rek, -jonka Khartumin nubialaiset, arabialaiset ja koptilaiset kauppiaat -olivat perustaneet. Siitä kauppiaat ja matkustajat tavallisesti -lähtivät liikkeelle niam-niamien maahan matkustaessaan. Neiti Tinné, -joka Saharassa sai niin surkean kuoleman, oleskeli Meshra-er-Rekissä -kauan aikaa, ja siellä hänen retkikuntansa luultavasti sai sen ankaran -malarian, jonka uhriksi viisi yhdeksästä valkoisesta joutui, sillä -kaikki nämä rämeet ovat äärettömän täynnään sääskiä. Vähän ennen -Schweinfurthin saapumista oli näillä seuduin kuollut Le Saint niminen -ranskalainen, jonka Ranskan maantieteellinen seura oli lähettänyt -Bahr-el-Ghazalin vesistöaluetta tutkimaan. - -Schweinfurth matkusti Meshra-er-Rekistä etelää kohti siihen ylämaahan, -josta Bahr-el-Ghazalin suurimmat syrjäjoet tulevat. Hän tutustui -matkalla väkirikkaisiin neekerikansoihin, ensin djureihin, joiden -kesken oli paljon seppiä. Miehet sulattivat rautaa ja takoivat siitä -kaikenlaisia esineitä, naiset viljelivät maata. Djurien eteläpuolella -asuivat bongot, jotka olivat sanomattoman ahnaita tupakkamiehiä. -Hekin sekä viljelivät maata, että olivat taitavia seppiä, ja vielä -erinomaisia puuseppiäkin. Heidän suurin intohimonsa oli soitanto. -Sitä varten heillä oli monenlaisia omatekoisia soittokoneita, torvia, -trumpetteja ja rumpuja, ja he osasivat matkia ukkosen jylinää, -sateen roiskunaa, myrskyn ulvonaa ja petoeläinten karjunaa. Toiset -»orkesterit» olivat kehittäneet taitonsa niin pitkälle, että ne samalla -osasivat matkia sekä kamalaa rajuilmaa että eläinten pelkoa sen aikana. - -Nämä seudut olivat jo paremmin tunnetut, mutta niam-niamien maassa, -johon Schweinfurth nyt lähti, oli hyvin harva ennen käynyt. Hän -huomasi maan runsaitten sateittensa vuoksi olevan kostean kuin sienen, -vaikka se on 700 metriä korkealla merestä. Vesi valui sieltä joka -suunnalle. Niam-niamit olivat uutteria karjanhoitajia ja metsästäjiä -ja harrastivat niinikään tavattomasti soitantoa. Poggia oli kertonut, -että niam-niami saattoi neljäkolmatta tuntia yhteen mittaan soittaa -soittokonettaan, kertaakaan levähtämättä, ja Schweinfurth sanoi tämän -hyvin uskovansa. Vaeltavia laulajia ja soittoniekkoja kulki kylästä -kylään, puettuina ihmeellisiin pukuihin. Schweinfurth tuli sangen -pian vakuutetuksi siitä, että niam-niamit söivät ihmislihaa. Vieläpä -hänen oli vaikea saada lamppuunsakaan muuta öljyä kuin ihmisenihraa, -ja ruoanlaitossa oli ainiaan sama vaara tarjona. Hän arveli, että -läntiset heimot, joitten luona Poggia lienee käynyt, ehkä eivät syöneet -ihmislihaa, ja että siitä olisivat johtuneet Petherickin ja Poggian -ristiriitaiset tiedot heistä. - -Schweinfurth kulki sitten kauemmaksi eteläänpäin mambuttujen maahan, -kunnes siellä tapasi ison syvän joen, joka virtasi länttä kohti. Se -oli Uelle, josta ei tiedetty, mihin se laski. Ei kukaan silloin vielä -aavistanut, että se oli pisin Kongon syrjäjoista. Vasta myöhemmin kävi -ilmi, että tämä joki on Ubangin yläjuoksu. Schweinfurth luuli sen -virtaavan Tshad järveen ja siis olevan Sharin latvoja. - - - -Mambuttu. - - -Schweinfurth oli nyt tullut mambuttu-kansan kuninkaan Munsan alueelle. -Tämä kansa oli siihen aikaan aivan tuntematon. Se jakaantui kahteen -valtakuntaan, joista Munsa hallitsi läntistä osaa, rikasta, vetevää -maata, jossa oli rautaa, uljaita metsiä, monenlaisia viljelyskasveja -ja runsaasti metsänriistaa. Naiset viljelivät maan, miehet kävivät -sotia ja metsästivät. Paljon norsunluuta myytiin. Matkustajan -mielestä tämä rotu oli tavallisia neekerikansoja jalompaa, ylpeämpää -ja kansallisuudestaan itsetietoisempaa. Mutta vaikka heillä olikin -näitä parempia ominaisuuksia, olivat he kuitenkin inhottavan persoja -ihmislihalle. »Ei missään Afrikassa tämä pahe ole yleisempi kuin -mambuttujen kesken. Heidän eteläpuolellaan asuu mustia kansoja, jotka -ovat heitä paljon alhaisemmalla kehityskannalla ja joita he sen vuoksi -suunnattomasti halveksivat. Niiden maa on mambuttujen laaja jahti- ja -rosvousalue, sieltä he tuovat karjaa ja ihmislihaa. Kaikki taistelussa -kaatuneet viholliset paikalla leikellään pitkiksi viipaleiksi ja -jaetaan samalla tavalla kuin muukin sotasaalis. Vangit sitä vastoin -ajetaan kotia niinkuin lammaskarja yksitellen kuristettaviksi — -voittajien ruuanhalun tyydyttämiseksi. Lapset, sen mukaan kuin olen -kuullut, varataan kuninkaan kyökkiä varten, koska ne ovat parhaat -makupalat. Sillä aikaa kuin olin mambuttujen luona, kertoi huhu, että -kuninkaan pöytää varten joka aamu teurastettiin yksi lapsi. Minulla -ei ollut tilaisuutta olla läsnä näissä kamalissa kesteissä; mutta -kun kerran sattumalta tulin majaan, jonka edustalla oli koolla ryhmä -naisia, näin heidän paraillaan kalttaavan ihmisruumiin alaosaa, aivan -samalla tavalla kuin meillä kotona kaltataan ja kaavitaan porsasta. -Musta iho oli tämän käsittelyn kautta muuttunut harmaaksi. Muutama -päivä myöhemmin näin eräässä talossa ihmiskäsivarren, joka oli -ripustettu valkean päälle, arvattavasti savustettavaksi.» - -Munsan aitat olivat täpösen täynnään norsunluuta, ja hän olisi kovin -mielellään ruvennut yhteyteen pohjan puolen liikemiesten kanssa -vaihtaakseen heiltä punaista metallia. Hän otti Schweinfurthin vastaan -suurella juhlallisuudella, kaikkien eri arvoisten mustien ylimystönsä -läsnäollessa, rumpujen päristessä, norsunluutorvien soidessa ja isojen -kellojen moikaessa, lempivaimojensa saattamana, jotka olivat hänet -mitä parhaiten koristelleet tätä juhlallista vastaanottoa varten. -Käsivarret, sääret, rinta ja pää olivat täpötäynnä kuparihelyjä, jotka -kiilsivät kuin kastrullit hyvin varustetussa kyökissä, mutta ne olivat -kaikki kotimaista tekoa. Päässä hänellä oli maan tavan mukaan puolta -metriä korkea silinterihatun kaltainen pönttö, ruovoista punottu ja -papukaijanhöyhenillä koristettu, etupuolessa puolikuun muotoinen -messinkilaatta. Hänen ruumiinsa oli ylt'yleensä rasvattu rasvalla, -johon oli sirotettu punaista jauhoa, niin että iho melkein muistutti -Pompeijin savikuvia. Vyötäisillä oli viikunankuoresta valmistettu -vaate, joka oli nahkavöillä kiinnitetty, kaulassa rengas, josta -riippui rinnalle suippoja nahkarihmoja. Paljaalla käsivarrella näkyi -ihmeellisiä koristeita. Oikeassa kädessä hänellä valtikan asemesta oli -kansallinen koukkuveitsi, joka muodoltaan oli vähän sirpin kaltainen. -Se oli kuitenkin vaskea ja yksinomaan koriste. Munsa otti saksalaisen -matkustajan sangen hyvin vastaan, suureksi osaksi varmaankin siitä -syystä, että hän toi runsaita lahjoja, mutta lupaa matkan jatkamiseen -etelää kohti hänelle ei annettu. - - - -Akka kääpiökansa. - - -Mambuttujen maassa oleskellessaan Schweinfurth tutustui akka nimiseen -kääpiökansaan, jonka joukossa ei ollut ketään puolentoistakaan metrin -mittaista. Hänen väkensä oli nähnyt näitä jo usean kerran, mutta -Schweinfurthin puheille he eivät suostuneet tulemaan, ennenkuin muuan -sattuman kautta tavattiin hänen leirissään. Tämä kansa asui mambuttujen -eteläpuolella ja oli osaksi Munsan vallan alla. Muutamia perheitä asui -hänen hovissaan, ja saksalainen matkustaja myöhemmin näki kokonaisen -kääpiökomppanian, joka oli Munsan palveluksessa. Hän ensi näkemältä -luuli heitä pahankuriseksi poikajoukoksi. He olivat tavattoman -vikkeliä liikkeissään ja mambutut heitä käyttivät metsästäjinä. -Yhden Schweinfurth otti mukaansa, kuljettaakseen hänet Eurooppaan, -mutta hän matkalla kuoli. V. 1874 italialainen Miani vei kaksi akkaa -kotimaahansa, jossa heidät Veronassa kasvatettiin. Kummankin oli -täytynyt katsella sitä, kuinka Munsan miehet teurastivat ja söivät -heidän äitinsä. Akat eivät kuitenkaan itsekään ihmislihaa halveksineet, -jota ei olekaan ihmettelemistä, kun heidän joka puolellaan asui Afrikan -pahimpia kannibaaleja. - -Mambuttujen maasta Schweinfurth palasi takaisin Egyptiin, tehtyään -pitkän poikkeuksen länttä kohti Dar Fertitiin ja siellä nähtyään -kamalia orjanajoja. Kaiken kaikkiaan hän vietti Bahr-el-Ghazalin -vesistöalueella kolme vuotta. Retkillään hän ei voinut suorittaa -tähtitieteellisiä paikanmääräyksiä, mutta hänen välimatka- ja -kompassinmääräyksensä olivat niin luotettavat, että sekä Bahr-el-Ghazal -itse että sen eteläpuoliset syrjäjoet tulivat kunnolla kartoitetuiksi. -Schweinfurth oli ensimmäinen, joka toi luotettavia ja seikkaperäisiä -tietoja Kongon kääpiökansoista. Hänen luonnontieteelliset havaintonsa -olivat erinomaisen laajat ja perusteelliset, kansatieteelliset -tutkimuksensa niinikään. Kaiken kaikkiaan hän on Afrikan tutkijoista -kaikkein etevimpiä, vaikk'eivät hänen maantieteelliset löytönsä -olleetkaan kovin suuria. Erinomaisen matkakertomuksensa hän kuvitti -omilla piirroksillaan, jotka olivat yhtä tarkkoja kuin valokuvat ja -samalla selvemmät. Afrikan kasvullisuuden mieltäkiinnittäviä ilmiöitä -hän kuvasi perusteellisemmin kuin kukaan ennen häntä. Hänen kuvauksensa -Niam-Niam-maan rehevistä jokivarsimetsistä eli »galeriametsistä» -tutustutti maantieteilijät aivan uuteen metsäformatioon. - -Djur-maassa leiripalon kautta menetettyään suurimman osan -kokoelmistaan, päiväkirjoistaan, piirroksistaan ja koneistaan -Schweinfurth lähti paluumatkalle ja saapui kotimaahansa syksyllä v. -1871. Parin vuoden kuluttua hän seurasi Gerhard Rohlfsia retkelle -Libyan erämaahan, asettui sitten joksikin aikaa Kairoon asumaan ja -omisti huomionsa Arabian erämaan ja Abessinian kasvitieteelle. - - - -Junker. - - -Schweinfurthin työtä Niam-Niam-maassa jatkoi t:ri Wilhelm Johann -Junker, joka oli Venäjällä saksalaisista vanhemmista syntynyt ja -osaksi Venäjällä kasvanutkin. Junker oli luonnontutkija ja keräykset -ja tutustuminen villikansain elämään olivat hänen päämääränsä. Hän -oli jo matkustellut Niilin maissa ja Bahr-el-Ghazal maakunnassa -laajalti, kun hän v. 1879 lähti uudelle matkalle niam-niamien maahan. -Siellä olivat olot suuresti muuttuneet. Niam-Niamien valtakunnat -olivat hajonneet, mambuttujen valtakunta samoin ja kuningas Munsa -oli kaatunut taistelussa arabialaisia orjakauppiaita vastaan. Oli -käynyt täällä, kuten kaikkialla: arabialaiset orjakauppiaat olivat -seuranneet valkoisten tutkimusmatkailijain jälkiä, ja ensimmäinen -seuraus näitten retkistä sen vuoksi oli kamala hävitys. Mambutut -kuitenkin ottivat t:ri Junkerin hyvin vastaan ja hän saattoi laajalti -kulkea heidän maassaan ja osoittaa, että Uelle oli Ubangin latvaosa. -Junker kävi Aruwiminkin latvoilla, mutta ankara sairaus pakotti hänet -sitten palaamaan pohjoisemmaksi, jossa» hänen matkatoverinsa oleskeli -erään niam-niam-päällikön luona. Mahdilaiskapinan ja Khartumin -valloituksen kautta katkesi kaikki yhteys pohjoiseen päin ja myös -toivo voida sen kautta palata kotimaahan. Junker sen vuoksi matkusti -Ladoon Niilin rannalle, joka paikka vielä oli Emin pashan hallussa, -ja suuntasi sieltä kulkunsa etelää kohti, palaten Unjoron ja Taboran -kautta Sansibariin lopulla vuotta 1886. Loppumatkan hän kulki Stanleyn -ystävän, orjakauppias Tippu Tipin seurassa. Terveytensä Junker oli -matkalla menettänyt, mutta hänen tieteellinen satonsa oli erinomaisen -runsas ja arvokas. - - - - -Mahdilaisuus. - - -Samuel Bakerin ponnistukset orjakaupan hävittämiseksi eivät vielä -likimainkaan johtaneet pysyviin tuloksiin. Tuskin hän oli Sudanista -lähtenyt, ennenkuin se alkoi uudelleen rehoittaa. Egyptin hallitus sen -vuoksi lähetti hänen työtään jatkamaan skotlantilaisen Charles George -Gordonin, joka sekä Euroopassa että Kiinassa oli sotilaana saavuttanut -sankarimaineen. - -Gordon saapui v. 1874 Khartumiin ja ryhtyi viipymättä tarmokkaihin -toimiin. Jo seuraavana vuonna hänen retkikuntansa kävivät Albert -Njansalla saakka ja Vuori-Niilin varteen perustettiin asemia. Unjoron -kuninkaan kanssa täytyi riidellä, koska hän suojeli orjakauppiaita, -mutta Ugandan kuninkaan Mtesan kanssa Gordon saattoi ylläpitää sitä -parempia suhteita. Samaan aikaan Stanley vieraili Mtesan hovissa, kuten -saamme myöhemmin nähdä. - -Maaliskuussa 1877 Egyptin hallitus nimitti Gordonin koko Sudanin -kenraalikuvernööriksi, antaen hänelle rajattoman vallan. - -Suurin vastus hänellä oli Seber eli Zober nimisestä orjakauppiaasta, -jonka kotipaikka oli Shakka, Bahr-el-Ghazalin pohjoisimman -lähdehaaran ja Darfurin välillä, 700 kilometrin päässä Khartumista. -Seber oli orjakaupalla koonnut suunnattoman rikkauden ja ylläpiti -melkoista sotajoukkoa yksinomaan orjastusta varten. Hänellä oli aina -suuret varastot kaikenlaista »mustaa tavaraa», huonepalvelijoita, -ulkotyömiehiä, haareminaisia, eunukkeja, ja Shakkaan saapui kaikilta -ilmansuunnilta ostajia. - -Huhu Seberin rikkaudesta ja hänen »hovinsa» ruhtinaallisesta loistosta -herätti kediivin huomiota ja hän päätti kukistaa tämän mahtimiehen, -ennenkuin hän kävi liian vaaralliseksi. Egyptiläisten sotatoimet eivät -kuitenkaan ottaneet menestyäkseen. Kediivi sen vuoksi keksi toisen -keinon. Kun Seber, egyptiläiset voitettuaan, alkoi sodan Darfurin -sulttaania vastaan, rupesi kediivi hänen liittolaisekseen, peläten -Seberin yhä enemmän voimistuvan, jos saisi Darfurinkin valtansa alle. -Darfur valloitettiin yksissä neuvoin, mutta kun Seber huudatti itsensä -sen maaherraksi Egyptin lupaa kysymättä, houkutteli kediivi hänet -Kairoon, eikä laskenut häntä sen koommin kotiaan palaamaan. Sitä -kiivaammin alkoi hänen poikansa Suleiman, joka nyt sai isänsä vallan, -egyptiläisiä vihata ja Seber itse juoni Kairosta herkeämättä, salaisten -asiamiestensä avulla. Näytti jo siltä, kuin nousisi koko Sudan näiden -orjakauppiaitten puolesta kapinaan. Gordon sai nyt toimekseen »tehdä -lopun orjakauppiaitten ilkitöistä.» - -Hän kokosi 3000 miestä ja marssi 1877 Darfuriin, voitti kapinalliset, -hävitti maata ja pakotti Suleimanin alistumaan. Suleiman tosin taas -nousi kapinaan, mutta nyt italialainen Gessi kukisti kapinan ja Seberin -poika saatiin vangiksi ja ammuttiin v. 1880. Orjakauppa siihen joksikin -aikaa tyrehtyi ja Gordon saattoi lähteä Khartumista, jossa hän oli -oikeamielisen hallintonsa ja uskonnollisen suvaitsevaisuutensa kautta -saanut suuren kansansuosion. - -Uudet valtiolliset tapaukset järkyttivät kuitenkin jo muutaman vuoden -kuluttua Sudanin olot perustuksiaan myöten, hävittäen kaikki mitä -Egypti eurooppalaisten avulla oli siellä aikaan saanut. - -Ismail kediivin tuhlailevan hallinnon johdosta olivat Egyptin -raha-asiat joutuneet niin huonoon kuntoon, että valtain täytyi -sekaantua asiaan ja säästöjä aikaan saadakseen muun muassa -suuresti vähentää armeijaa ja upseerikuntaa. Seurauksena siitä oli -tyytymättömyys ja kapina, jota Arabi pasha johti. Englanti tosin -nopeaan kukisti kapinan ja otti maan välittömän holhouksensa alaiseksi -— jättäen kuitenkin kediivin nimellisesti hallitsemaan — mutta -siitä huolimatta oli kapinalla kauas kantavat vaikutukset varsinkin -Sudanissa. Siellä eräs uskonkiihkoilija julisti itsensä Muhammedin -jälkeläiseksi, mahdiksi, ja nostatti kansan kapinaan Egyptiä vastaan. - -Mahdi, jonka oikea nimi oli Muhammed Ahmed, oli Khartumin arabialaisia -ja väitti polveutuvansa profeetasta itsestään. Hän tiesi, kuinka -katkerasti egyptiläisiä eli »turkkilaisia» Sudanissa vihattiin heidän -huonon hallintonsa vuoksi ja kuinka varsinkin orjakauppiaat olivat -heihin suuttuneet. Tähän vihaan hän ensi sijassa perusti yllytyksensä, -terästäen sitä vielä uskonnollisella kiihkolla. - -Muhammed Ahmedilla oli se omituinen »lahja», että hän saattoi -kauan aikaa seisoa kuin kuollut patsas osoittamatta eleillään -minkäänlaisia elonmerkkejä, tapahtuipa hänen ympärillään mitä -tahansa. Kun hän jälleen tointui, kertoi hän sielunsa olleen Allahin -luona saamassa hänen käskyjään — aivan samoin kuin Muhammedkin -kaatuvataudinkohtauksistaan tointuessaan. Muhammed Ahmed asettui -Abbas nimiseen Niilin saareen, joka on Khartumin eteläpuolella, ja -sinne kulki tuhansittain pyhiinvaeltajia häntä näkemään ja kuulemaan. -Khartumin egyptiläinen maaherra lähetti häntä vastaan lopulta sotaväkeä -tekemään yllytyksestä lopun, mutta mahdin kannattajat voittivat tämän -sotaväen. Urhoolliset baggarat, eräs niistä arabialaisheimoista, jotka -harjoittivat suurinta orjakauppaa, yhtyivät mahdiin ilomielin, kun hän -kutsui oikeauskoisia taisteluun. Marraskuussa v. 1881 hän valloitti -Sennarin, joka on Bahr-el-Azrakin varrella, ja myöhemmin suurimman osan -Kordofanista. Toukokuussa 1882 hän hävitti egyptiläisen armeijan, johon -kuului 5000 miestä. Ankaria tappioitakin hän tosin kärsi, mutta vaikka -hän Obeidia valloittaessaan menetti 20.000 miestä, paisuivat hänen -armeijansa vain uusista tulokkaista. - -Egyptin hallitus lähetti nyt Khartumin avuksi kymmentuhantisen armeijan -englantilaisen Hicks pashan johdolla, mutta yrittäessään valloittaa -Obeidin takaisin Hicks pasha joutui väijytykseen ja tuhottiin koko -joukkonsa keralla. - -Suakimin seuduilla Punaisen meren rantamaissa taisteli Osman Digma -niminen kuulu orjakauppias mahdin puolella, vaikeuttaen avun lähetyksiä -siltä puolelta, vaikka hän itse joutuikin tappeluissa enimmäkseen -tappiolle. - -Egyptin hallitus olisi mieluummin jättänyt Sudanin oman onnensa -nojaan, mutta siihen Englannin hallitus ei suostunut, vaan alkoi nyt -entistä tehokkaammin puuttua asiaan, vallaten Suakimin ja Punaisen -meren rannan, saadakseen tukea sotatoimille, ja lähettäen Gordonin -Khartumia puolustamaan, kunnes sinne ennätettäisiin saada riittävän -suuri sotavoima. Helmikuussa 1884 Gordon saapui Khartumiin, jossa -hänen tulonsa synnytti suuren riemastuksen. Khartumissa oli silloin -6.100 miestä puolustusväkeä ja 25.000 asukasta — suurin osa asukkaista -oli jo paennut pois. Mahdi siirsi piiritysjoukkojaan yhä lähemmäksi -ja Gordonin vähälukuinen armeija lisäksi oli epäluotettava. Hän -alkoi piankin älytä, että asema oli jo toivoton ja pyysi pikaista -apua. Syyskuussa mahdi itse saapui Khartumin edustalle, leiriytyen -päivämatkan päähän siitä. - -Englannin hallitus päätti nyt lähettää 10.000 miestä Khartumin -avuksi ja nimitti Wolseleyn, kuuluimman kenraalinsa, apuretkikunnan -johtajaksi. Syyskuun lopulla v. 1884 Wolseley lähti Wadi Haifasta -pitkin Niilin vartta liikkeelle, mutta kulkuneuvojen puutteellisuuden -vuoksi oli eteneminen hyvin hidasta. - -Se oli niin hidasta, että Wolseley vasten kaikkia varovaisuuden -sääntöjä lopulta lähetti pienen, parin kolmen tuhannen miehen -armeijan etujoukkona tunkeutumaan Metemmaan, josta Khartumiin oli -vain 150 kilometrin matka ja jonne sen puolustajat saattoivat tulla -höyrylaivoillaan, laivat kun jaksoivat konevoimalla nousta välillä -olevan kuudennen kosken. - -Kenraali Stewartin pieni armeija suoritti loistavan marssin ja löi -vastaan tulevat mahdilaiset tuimassa tappelussa, jossa kenraali itse -kaatui, sekä saavutti Niilin lähellä Metemmaa, jonka mahdilaiset -kuitenkin olivat niin lujasti varustaneet, ettei kenraali Wilson, -Stewartin seuraaja, voinut ajatellakaan sen valloittamista. Seuraavana -päivänä saapui Khartumista kolme Gordonin laivaa, joita apuretkikunta -tervehti suurella riemastuksella, ja nämä ilmoittivat kaupungin vielä -pitävän puoliaan. - -Kenraali Wilson päätti nyt muutaman sadan miehen keralla lähteä -laivoilla Khartumiin Gordonin avuksi, mutta lähtö viivästyi -valmistusten vuoksi muutaman päivän, ja kun laivat tammikuun 28 p. -lähestyivät kaupunkia, tuiskui niitä vastaan sieltä tuli, eikä Egyptin -lippu enää liehunut maaherran talolla — kenraali Wilson ymmärsi -tulleensa liian myöhään. Khartum oli kukistunut! - -Gordon oli piirityksen aikana lähettänyt kotimaahan päiväkirjansa, ja -niistä saatiin sitten tietää, mitä Khartumissa oli melkein viimeiseen -saakka tapahtunut. Viimeinen muistiinpano on joulukuun 14 päivältä -v. 1884. Gordon tahtoi maalleen ja maailmalle ilmoittaa, että hän -viimeiseen saakka oli tehnyt velvollisuutensa, ja ettei kaupungin -menetys, kun se ehkä vihdoin menetettäisiin, ollut hänen syynsä. - -Hän oli turhaan tehnyt monta yritystä kaupungin vapauttamiseksi; -tehdyistä verisistä uloshyökkäyksistä ei ollut mitään apua. Kun -Berberkin antautui ja hänen laivainsa kävi yhä vaikeammaksi Niilillä -liikkua, vihollisen niitä rannoilta ampuessa, arvasi Gordon kohtalonsa -hetken lyöneen, aseellista apua kun ei enää voitaisi lähettää kyllin -nopeaan. Ainoana pelastuskeinona hän vaati, että Seber pasha, jota -yhä vielä pidettiin Kairossa vankina, lähetettäisiin hänen luokseen, -sillä tämän hän toivoi voivan synnyttää mahdin armeijassa niin paljon -eripuraisuutta, että se hajoaisi. Mutta ei Englannin sen enempää kuin -Egyptinkään hallitus suostunut antamaan hänelle entistä orjakauppiasta. - -Englannin hallitus, joka alkoi yhä enemmän menettää mielenkiintonsa -Sudaniin, lupasi tosin lähettää sinne retkikunnan, mutta vain Gordonia -pelastamaan, jota vastoin Sudaniin jääneet egyptiläiset varusväet oli -jätettävä oman onnensa nojaan. Mutta tämä harmitti Gordonia. »Ei», -hän kirjoitti, »minä en ole se, joka teidän tulee pelastaa, vaan -teidän kunnianne, sillä se on tahraantunut. Teitä lupauksenne sitovat -ja jos varusväet teurastetaan ja verta juoksee virtanaan, tulee tämä -veri teidän päänne päälle.» Jos vain hänen turvallisuutensa olisi -kysymyksessä, voisi hän lähteä kaupungista pois milloin tahansa. Mutta -hänen velvollisuutensa oli väistyä sitten vasta, kun kaikki muut -olivat pelastetut. Hänen kunniansa vaati viimeiseen saakka jäämään -Khartumiin asukkaitten luo, sillä nämä ihmisparat uskoivat häneen ja -kiihoittaessaan heidät vastarintaan hän oli saattanut heidät mahdin -raivoisalle vihalle ja rajattomalle verenhimolle alttiiksi. Hän tahtoi -mieluummin kuolla kuin jättää heidät mahdin koston uhreiksi. Sanoja -säästämättä hän moitti hallitusta ja niitä miehiä, jotka olivat hänelle -sanoneet: »luottakaa vain meihin ja olkaa rauhassa, me tuemme teitä.» - -Puolueettomat arvostelijat ovat yksimieliset siitä, että Englannin -hallitus ja sen edustajat todella ansaitsivat Gordonin moitteet, niin -leväperäisesti ja haparoiden avustusta johdettiin. - -Mahdin vankina oli Khartumin edustalla Rudolf Slatin niminen -itävaltalainen upseeri, joka oli ruvennut Egyptin palvelukseen ja -maaherrana hallinnut Darfuria, kunnes mahdi valloitti tämän maan ja -sai Slatinin vangiksi. Slatin oli joku aika ennen kääntynyt muhammedin -uskoon saavuttaakseen muhammedilaisen sotaväkensä luottamuksen, ja -tämä seikka epäilemättä pelasti hänen henkensä. Hän näki nyt Khartumin -valloituksen ja kamalan hirmuhallituksen, joka sitä seurasi. Hän kertoo -valloituksesta seuraavaa: - -»Tammikuun 25 p. 1885 oli sunnuntai — en elämässäni sitä päivää unohda -—. Auringonlaskun jälkeen mahdi muutamain kaliifiensa keralla kulki -Niilin poikki kiihoittaakseen sotamiehiään taisteluun intohimoisilla -puheilla ja lupauksilla, mitkä ilot heitä paratiisissa odottaisivat. -Tiedettiin, että Khartum seuraavana päivänä väkirynnäköllä -valloitettaisiin. Toivoin Gordonin saavan tästä tiedon ja olevan -varuillaan. Sotamiehiä käskettiin, ett'eivät he huutaen ja kiljuen -ilmaisisi taistelunhaluaan. Kun mahdi oli sotilaitaan kehoittanut -ja antanut heille siunauksensa, lupasivat he käydä hänen edestään -kuolemaan ja hän palasi nyt joen poikia leiriinsä. - -»Vietin yöni kuumeentapaisessa jännityksessä. Khartum olisi pelastettu, -jos hyökkäys torjuttaisiin; ellei sitä voitaisi torjua, olisi kaikki -menetetty. Vihdoin nukahdin, mutta heräsin aamun sarastaessa ankaraan -kivääri- ja tykkituleen. Kuulin muutamia yhteislaukauksia, sitten -muutamia yksityisiä pamauksia, jonka jälkeen kaikki vaikeni. Tuo ei -varmaankaan voinut olla hyökkäys Khartumia vastaan! Aurinko nousi — ah, -mitä toisi päivä mukanaan? Suurimmassa jännityksessä odotin tietoja. -Kuulin sitten riemuhuutoja ja pian sen jälkeen kertoivat minulle -vartijani, että Khartum oli väkirynnäköllä valloitettu. En jaksanut -uskoa, että he olivat puhuneet totta, ja lähdin telttaani. - -»Mahdin ja kaliifien telttain ympärille oli kokoontunut ihmisiä, -jotka nyt lähestyivät minun telttaani. Heidän edellään kulki kolme -neekerisotamiestä. Yksi näistä oli entinen orja, joka oli minulle -tuttu. Hänellä oli kädessään verinen mytty. Irvistäen sotamiehet -seisahtuivat eteeni, avasivat myttynsä ja näyttivät minulle kenraali -Gordonin pään. Veri syöksähti päähäni ja olin vähällä menettää tajuni. -Minulle kuitenkin onnistui hallita tunteitani ja levollisena katselin -kalpeita kasvoja. Vainajan siniset silmät olivat puoleksi auki; -piirteet olivat rauhalliset, eivätkä mitenkään vääntyneet. Hiukset ja -hieno poskiparta olivat melkein valkoiset. — 'Eikös tämä ole uskoton -setäsi?' kysyi sotamies ojentaen päätä minua kohti. — — —» - -Syynä Khartumin kukistumiseen oli ruokatavarain loppuminen ja -puolustajain siitä johtuva voimattomuus, ynnä se seikka että Niilin -tulva oli eräästä kohdasta sortanut vallin. Muualta se oli niin -vankasti linnoitettu, ettei sitä olisi ollut mahdollinen rynnäköllä -valloittaa. Hurjain laumain hyökätessä kenraalikuvernöörin palatsiin -tuli Gordon portaille niitä vastaan, koettaen tyynnyttää niitä -puheillaan, mutta heti ensimmäinen mies syöksi keihäänsä hänen -lävitseen. Mahdi olisi mieluummin ottanut hänet elävänä haltuunsa. - -Englantilaisten aikomus oli ensin valloittaa Khartum takaisin, mutta -siihen olivat kuitenkin lordi Wolseleyn voimat liian pienet ja -sotatarpeiden kuljetus liian hankalaa, ja kun lisäksi vuodenaika oli -epäsuotuisa ja apujoukkojen lähetys vaikeata, päätti Englannin hallitus -jättää Sudanin oman onnensa nojaan ja kenraali Wolseley sai käskyn -tuoda joukkonsa takaisin Egyptiin. - -Mahdin voitonriemu ei ollut pitkällinen. Jo saman vuoden kesäkuussa -hän kuoli, toiset sanovat tautiin, toiset myrkytettynä, ja vallan peri -baggara-heimoon kuuluva Abdullah, joka oli ollut kuolleen mahdin oikea -käsi. Lyhyen mahtiaikansa kuluessa mahdi kuitenkin ennätti osoittaa -itsensä täysiveriseksi itämaiseksi hirmuhallitsijaksi, eikä hänen -seuraajansa ollut parempi. Kolmetoista vuotta Sudanin täytyi kärsiä -tätä vitsausta, ennenkuin Gordonin maanmiehet valloittivat Khartumin -takaisin ja yhdessä verisessä taistelussa lopen mursivat mahdilaisuuden -voiman. - - - - -Niilin vesistö. - - -Tosin eivät vielä kaikki Niilin maantieteellisiä oloja koskevat -kysymykset tulleet edellä kerrottujen löytöretkien kautta -ratkaistuiksi, mutta pääpiirtein ne kuitenkin olivat tulleet -selvitetyiksi, joten tässä voimme luoda silmäyksen saavutuksiin, -mainiten myöhemmät matkat toisessa yhteydessä. Tärkein myöhemmin -tulleista lisistä on Runsoron lumivuoriston löytäminen Stanleyn -retkellä Emin pashan avustamiseksi, ynnä Albert Njansan ja Tanganjikan -välisten maitten tutkiminen. - -Niilin syvänne epäilemättä on Afrikan merkillisimpiä ja tuottavimpia -osia. Pohjoisimpana, joen suulla, on maa, jonka historia on maailman -vanhin — Egypti, joka nykyään elättää kymmenen miljoonaa egyptiläistä, -arabialaista, eurooppalaista ja nubialaista kapealla kaistaleella joen -kahden puolen, karun, hedelmättömän, elämälle vihamielisen erämaan -tylyt reunat aivan lähellä kummallakin rannalla. - -Nubia, joka sitä seuraa, ei nykyään tuota sanottavasti -muuta kuin vihaisia ihmisiä, joiden suonissa juoksee -hamilais-seemiläis-neekeriläistä sekaverta. Nubian jälkeen tulevat -rikkaammat Darfur, Kordofan, Sennar, Bogos, Kasala ja Galabat, joissa -on runsaasti kauppatavaraa, etenkin kuparia, kameeleja, aaseja ja -akaasiakumia. Näiden maiden kasvisto ei enää ole välimerinen, kuten -Egyptin, vaan afrikkalainen. Tuhatta metriä korkeammilla mäillä kasvaa -traakipuita ja euforbioita, matalilla mailla baobabeja, akaasioita, -valtavia viikunapuita, villejä taatelipalmuja ja haarovaa hyphaenea. -Sieltä alkaa Afrikan suur'eläimistö — babiaanit, elefantit, antiloopit, -jalopeurat, sebrat, tshiitat, leopardit, täplikkäät hyeenat, -villiaasit, sarvikuonot ja kirahvit. - -Kauempana etelässä alkavat tasaajanalaiset sateet. Aron sijasta on -niittyjä ja varsinkin toivottomia rämeitä, joissa rehoittavat papyro, -phragmites-ruoko, vossia-ruoho, uivat _Pistia stratioles_-laumat, -amarantti, lumpeet ja imbatsh, papukasvi, jolla on tummankeltaiset -kukat. Näissä rämeissä vilisee virtahepoja ja krokotiileja, jotka jo -ammoin ovat Egyptistä hävinneet. Täällä komeilee omituinen valaspäinen -haikara; pyhät ibislinnut, lusikkahanhet, kurjet, töyhtöhaikarat, -marabut, valkohaikarat, mustat haikarat, satulanokkahaikarat, Egyptin -hanhet, kannussiipiset hanhet, kyhmynokkahanhet ja monenlaiset -sorsat pitävät paratiisinaan tätä ikävää seutua, jossa vain lintu -näkee taivaanrannan; ihmiseltä sen peittävät ruovostot, kaislikot -ja veden varassa kasvavat pehkot. Oikeastaan nämä rämeet ovatkin -peitettyjä järviä ja mahtavia virtoja, joille uiva kasvisto muodostaa -valeäyräitä. Niiden takana alkaa sitten kivikumpuinen ruohomaa, jos -poistumme joesta riittävän kauas, ja tässä maassa asuu alastomia Niilin -neekereitä, pitkiä mustia miehiä, joilla on pitkät hoikat sääret ja -kahlaajalintujen käynti ja ryhti. He ovat etupäässä karjanhoitajia ja -heidän suurissa karjoissaan sikiävät ne karjarutot, joita aina muutaman -vuoden kuluttua kulovalkean tavoin kulkee kautta Afrikan. - -Rämemaan lounaispuolella alkaa miellyttävä, jopa kauniskin, -puistomainen maa, jonka aaltoilevilla mäillä niityt ja kauniit, -rehevälehväiset puut vaihtelevat, kun taas virtain kahden puolen -on kapeita metsävyöhykkeitä. Puistomaisemain takaa alkaa valtava -troopillinen aarniometsä, joka vedenjakajan poikki katkeamatta jatkuu -Kongon vesistösyvänteeseen. Tämä troopillinen aarniometsä, jonka -rehevyydelle vain Amazonijoen metsät vetävät vertaa, ulottuu Niilin -syvänteen lounaista reunaa pitkin kaarevasti Runsorolle ja muutamin -paikoin Unjoroon, Ugandaan ja Viktoria Njansan pohjoisrannoille -saakka. Viktoria Njansan koillispuolella on ylängöillä toisia -taajoja metsäalueita, joitten luonne ei kuitenkaan ole kauttaaltaan -troopillinen. Niissä kasvaa suuria havupuita ja pensaskanervaa, jotka -Abessiniankin korkeilla vuorilla ovat vallitsevat. - -Heti rämemaan eteläpuolella on Vuori-Niilin kahden puolen, Akholi, -Lango ja Lotuka maissa, niinikään puistomaisemia. Puistomaisemain -takana on Viktoria-Niilin ja Elgon vuoren välissä suuri rämealue. -Elgonin pohjoispuolella puistomaisema muuttuu kuivemmaksi ja -karummaksi. Viktoria Njansan kahden puolen on kauniita ja terveellisiä -ylänköjä, joiden korkeus merenpinnasta on kahdesta- kolmeentuhanteen -metriin. Kasvullisuudeltaan nämä ylängöt suuresti muistuttavat -Eurooppaa ja Kapmaata. - -Rudolf järven ja Valkoisen Niilin välillä on paljon vuoria, mutta -kauempana pohjoisessa, Sobatin puolessa, maa muuttuu yhä kuumemmaksi, -kuivemmaksi ja hietaisemmaksi, missä se ei ole rämettä. - -Niilin maassa on Runsoron ikuisen lumen peittämä alppimaisema, jonka -korkeimmat kukkulat kohoavat enemmän kuin 5500 metriä yli merenpinnan. -Runsorosta etelään kuuluu Mfumbiro tulivuorialue neljän tuhannen -metrin korkuisille keiloineen niinikään osaksi Niilin syvänteeseen. -Viktoria Njansan luoteispuolella kohoo Elgonin valtava sammunut -tulivuori yli 4000 metriä merestä ja Abessiniassa taas, josta Sobat, -Sininen Niili ja Atbara alkavat, on vuoria, joiden korkeus on 5000 -metriä ja jotka laellaan kantavat ainaista lunta. Niilinmaa on siis -maanmuodostukseltaan, ilmastoltaan ja kasvullisuudeltaan erinomaisen -vaihtelevaista. - -Sen eläimistö käsittää Afrikan mielenkiintoisimmat, suurimmat ja -kauneimmat eläimet. Ja sen ihmisrodut käsittävät melkein kaikki -neekeri- ja neekerimäiset tyypit. Siellä tapaamme Kongon kääpiöitä, -jättiläismäisiä turkanoja, masaita, joiden ruumis on kuin kreikkalaisen -atleetin, ja apinamaisia balegoja, pitkäkoipisia dinkoja ja shilukkeja, -lyhytsäärisiä lenduja, pörröisiä ugandalaisia, kauniita vahumoja, -rumia bertoja ja shangaloita, partaisia niam-niameja ja naisellisia -madeja, kiharapäitä galloja, jotka verhoavat itsensä vaatteilla, ja -Niilin neekereitä, jotka käyvät aivan ilkialastomina. Egyptissä väestö -puhtaita kaukaasialaisia, Nubiassa, Abessiniassa, njansain välisessä -maassa, taas tapaamme saman ylemmän rodun edustajia sekaantuneina -vaihtelevin suhtein neekereihin. - -Niili oli se valtatie, jota myöten muinoin kaukaasialainen rotu -vaelsi neekerien Afrikkaan. Tätä tietä niinikään valkoisen rodun -viljelyskasvit ja kotieläimet vaelsivat niihin helteisiin ja tiheisiin -metsiin, joissa neekerit elivät puoleksi kuin eläimet, ennenkuin -joutuivat kaukaasialaisen rodun kanssa kosketuksiin. Niili oli -kaukaasialaisen rodun ensimmäinen ja helpoin tie erämaan poikki -varsinaiseen Afrikkaan, ennenkuin se saattoi kulkea sinne valtamerta. -Ja Niilin vesistösyvanne oli ainoa osa varsinaista Afrikkaa, sen -eteläisintä osaa lukuun ottamatta, joka valkoiselle rodulle tarjosi -ilmastonsa puolesta asuttavia maita. - -Itä-Afrikan pintamuodot näyttävät pääasiallisesti johtuvan -poimumuodostuksista, joiden jäännöksiä Abessinia, Viktoria Njansan -idänpuoliset ylämaat ja Njassa järven pohjois- ja länsipuolella -kohoavat korkeat maat ovat. Samoja poimumuodostuksia on Runsoro, joka -on Afrikan ehkä suurenmoisin vuoristomaisema, vaikka Kilimandsharo ja -Kenia ovatkin korkeammat. Afrikan saatua varsinaisen selkärankansa, -itäpuoltaan kulkevan korkean maanselän, alkoivat tuliperäiset -mullistukset, maankohoamiset ja vajoamiset ja halkeilemiset uurtaa -itäpuoliskoa, muodostaen pohjoiskoilliseen suuntaan kulkevia pitkiä -laaksoja, joista merkillisin on Njassasta alkava. Tämä järvi itse on -tässä syvässä ja kapeassa laaksossa, joka on maanvajoamisesta syntynyt, -ja Viktoria Njansan itäpuolella siinä on lukemattomia pienempiä järviä, -sekä suolaisia että suolattomia. Tämä laakso ulottuu Punaiseen mereen -saakka. Melkein yhdensuuntainen sen kanssa on Tanganjikan laakso, joka -on samoin syntynyt. Se ulottuu kauas etelään Kongon latvajoille ja -pohjoisessa se jatkuu Albert Njansaan ja Niilin laaksoon, vaikk'ei se -olekaan yhtä yhtenäinen kuin edellinen. Kivu-järven pohjoispuoliselta -vedenjakajalta saakka tämän laakson vedet laskevat Niiliin. - -Kagera jokea, joka Urundin vuorimaasta alkaen laskee Viktoria -Njansaan sen itärannalle, on pidettävä Niilin ylimpänä latvana. Sen -lähteet ovat neljännellä eteläisellä asteella, vain muutaman kymmenen -kilometrin päässä Tanganjikan vuorisesta pohjoispäästä. Eräästä -näistä lähdejoista, joita Urundin vuorilta alkaa useita, ei ole -kahtakaankymmentä kilometriä Tanganjikan rantaan. - -Kageran juoksu on hyvin mutkitteleva ja monta pienempää järveä on sen -varressa, kunnes se ensimmäisellä eteläisellä leveysasteella kääntyy -jyrkkään itää kohti ja juoksee Njansaan. Paitsi Kageraa ei Viktoria -Njansaan laskekaan muita suuria jokia. Itärannalle ja Kavirondo-lahteen -tosin laskee muutamia jokia, mutta ne ovat verraten lyhyitä. Niili -järvestä lähtiessään muodostaa heti suuren Riponin putouksen, jonka -kynnystään niskaansa kohti syödessä Njansa alenemistaan alenee — ellei -teollisuus sitä ennen ota palvelukseensa tätä oivallista putousta. -Putouksen alla Niili loi toisenkin ison järven, joka kuitenkin oli -niin matala, että se nykyisin on enimmäkseen rämeenä. Monihaarainen -Kioga-Kwania järvi on sen jäännös. Viktoria Njansan ja Albert -Njansan välillä on useita putouksia, joista varsinkin Murchisonin -putous on mainittava. Koko vesimäärä siinä pusertuu viiden ja puolen -metrin levyiseen halkeamaan ja putoo yhdellä hyppäyksellä 40 metriä, -syöksyen hirmuiseen kuohuvaan kattilaan. Tämän jälkeen Niili jalona, -kauniina kymenä hiljalleen vierii edelleen jyrkkien metsäisten -kukkulain välitse, kunnes se muutaman kymmentä kilometriä kuljettuaan -laskee Albert Njansan koilliskulmaan. Matkallaan Viktoria Njansasta -Albert Njansaan Niili kaikkiaan putoaa 500 metriä (järvien korkeus -merenpinnasta on 1180 ja 680 m.). - -Valkoisen Niilin läntinen latvahaara alkaa Rutshuru nimisenä Mfumbiron -valtavan tulivuoriston pohjoisrinteiltä. Tämä vuoristo on verraten -myöhäisenä geologisena aikana syntynyt, tukkien ennen mainitun suuren -vajontalaakson. Rutshuru laskee Albert Edward Njansaan, jonka kanssa -pienempi Dweni järvi on yhteydessä. Näistä järvistä alkaa Semliki — -nimi on Stanleyn antama, perustuen kansankielen väärinkäsitykseen — -kaartaen Runsoron itäpuolitse ja laskien Albert Njansan lounaispäähän. -Valkoisen Niilin vesimäärää ei tämä läntinen lähdehaara suuresti lisää. - -Lähtien Albert Njansasta kohdasta, joka on noin 8 kilom. luoteeseen -laskupaikasta, joki Vuori-Niili nimisenä virtaa edelleen leveänä ja -järvimäisenä, kunnes Dufilen pohjoispuolella Kuku ja Arju vuoret -sulkevat sen väliinsä ahtaaseen, mutkittelevaan solaan, jonka maisemat -ovat Afrikan kauneimpia. Sadanviidenkymmenen kilometrin matkalla -on yhtenään koskia ja joki tällä matkalla laskee 150 metriä. Folan -koskissa joki syöksyy kuin valtavaan myllynruuheen, joka ei miltään -kohdalta ole viittätoista metriä leveämpi, ja satakunnan metriä siinä -karattuaan hyppää syvään onteloon, jonka leveys on vain 12 metriä. -Tätä hornankirnua seuraa jälleen pitkä matka pauhaavia koskia. Folan -koskien jälkeen Niili 120 kilometrin matkalla on vuoriston tulvapuroa -muistuttavaa pauhaavaa ryöppyä. Ladossa, jossa virta hidastuu ja -laajenee, on Vuori-Niilin korkeus merenpinnasta vielä 450 metriä. -Koskimatkansa alussa Niili saa oikealta Asua nimisen syrjäjoen, joka -tuo vettä Elgonin vuoren pohjoispuolelta ja Rudolf-järven vuorisilta -seuduilta. Speke luuli Asuaa yhdeksi Niilin niskahaaraksi, otaksuen sen -alkavan Njansan koilliskulmasta, Kavirondo-lahdesta. - -Ladon pohjoispuolella alkavat laajat rämeet, joiden pituus on lähes 500 -ja leveys 300 kilometriä. Tämä alue epäilemättä on ennen ollut järvenä, -joka alaltaan on ollut Viktoria Njansan laajuinen, ehkä laajempikin. -Lännestä tähän järveen laski seitsemän tai kahdeksan suurta virtaa, -jotka nykyään monine syrjäjokineen järven tilalla muodostavat -Bahr-el-Ghazalin, Niilin leveän läntisen latvahaaran. Bahr-el-Ghazalin -latvat ovat osaksi vain muutaman päivämatkan päässä Kongon syrjäjokien -lähteistä. Niili rämealueella haarautuu kahteen rinnakkaiseen uomaan, -joista itäinen, Kirahvijoki, uudelleen yhtyy pääjokeen vasta 80 -kilometriä Bahr-el-Ghazalin laskupaikan alapuolella. Bahr-el-Abiadin -suulta alkaen Niiliä sanotaan Valkoiseksi Niiliksi. Tämän nimen se -oikeastaan saa syrjäjoestaan Sobatista, joka tulvillaan ollessaan tuo -siihen valtavat määrät maidonvalkoista vettä. Sobatin latvat ovat -Abessinian vuorimaan etelärinteillä ja Rudolfin järven läheisyydessä. -Sobatin saatuaan Niili juoksee 560 kilometriä suoraan pohjoiseen -maan kautta, joka troopillisesta rehevyydestä vähitellen vaihtuu -arojen akaasioiksi ja laihaksi heinäksi. Saharan erämaan läheisyys -alkaa vähitellen tuntua, sillä pohjoisempana se ulottuu Niilin poikki -Punaisen meren rantaan saakka. - -Khartumin luona Niili saa suurimman ja tärkeimmän syrjäjokensa, Sinisen -Niilin eli Bahr-el-Azrakin, jota maanasukkaat sanovat Abjaiksi. Tämä -joki alkaa Abessinian Gojamin maakunnasta, juoksee Tsana-järven -eteläpään läpi ja tuo Niiliin joka kesä niin valtavan tulvan, että -Niili silloin saattaa vedellään peittää koko Ala-Egyptin. Sininen -Niili on alkumatkallaan niin koskinen, että se putoaa 1300 metriä, -ennenkuin jättää taakseen Abessinian rajan. Latvaosalla siihen yhtyy -paljon jyrkkään putoavia syrjäjokia, jonka vuoksi se lumen sulaessa ja -sadekauden alkaessa Abessiniassa tulvii hyvin nopeaan ja Valkoiseen -Niiliin tuo 10.000 kuutiometriä vettä sekunnissa, kaksitoista kertaa -enemmän kuin pääjoessa itsessään on vettä. Tavallisissa oloissa Sinisen -Niilin vesimäärä on vain 200 kuutiometriä sekunnissa. - -Kolmisensataa kilometriä Khartumin alapuolella Niili saa viimeisen -lisäjokensa, Atbaran eli Bahr-el-Ashwadin (»Mustan joen»), joka -alkaa Tsana-järven pohjoispuoliselta ylängöltä. Latvaosaa sanotaan -Abessiniassa Takazzeksi, s.o. »hirmuiseksi», siitä rajusta voimasta, -jonka se saa laskiessaan enemmän kuin 1300 metriä mutkittelevassa -kurussaan. Kuivan aikaan Atbaran uomassa ei ole vettä ensinkään, mutta -tulvan aikana se on niin vetevä ja kuljettaa kanssaan niin paljon -lietettä, että. Baker piti sitä ensi sijassa Egyptin hedelmöittäjänä. -Pää-Niilin, Atbaran ja Sinisen Niilin välinen maa on luultavasti se -Meroen saari, josta vanhan ajan historioitsijat kertovat. - -Atbaran laskukohdalta Niilin vielä pitää kulkea 2500 kilometriä kuivaa -erämaata, ennenkuin se mereen ennättää, ja tämä matka panee sen -vesivarat kovalle koetukselle. Nubian erämaassa se muodostaa suuren -S:n muotoisen mutkan ja tällä välillä ovat ne kosket eli kataraktit, -joita niin usein mainitaan Egyptin ja Sudanin historiassa. Joen laakso -on täällä sangen kapea ja erämaa ulottuu aivan rantaan saakka. Muualla -sulkevat laakson korkeat karut kalliot. Ilman tavattoman kuivuuden -vuoksi on haihtuminen suuri ja Niilin vesimäärä Atbaran suulta saakka -vähenemistään vähenee, kuta kauemmaksi se kulkee pohjoista kohti. -Kuudes koski on 80 km. Khartumin alapuolella Shabhikan luona. Joki on -sillä kohdalla kapea ja luonnonkaunis. Niili siinä putoo 18 kilometrin -matkalla 6 metriä. Berberin alapuolella on viides koski, jonka pituus -on 160 km. ja korkeus 60 m. Neljäs koski on puolta lyhempi, sen korkeus -50 m. Neljännen ja kolmannen kosken välillä on 320 km. suvantoa, -jolla joki laskee sangen vähän. Länsirannalla on tavallista enemmän -viljeltävää maata, joten tällä osalla on melkoinen kiinteä väestö, -muodostaen Dongolan maakunnan. Kolmannen kosken pituus on 70 km., -putouskorkeus 10 metriä. Toinen koski päättyy Wadi Haifan kohdalla, -Sudanin rajalla; sen pituus on 200 km. ja putouskorkeus 65 metriä. -Toisen ja ensimmäisen, Assuanin, kosken välillä on taas 340 kilometriä -tyyntä suvantoa, joka Assuanin padolla on paisutettu suureksi -säiliöjärveksi Egyptin tehokkaampaa kastelua varten. Ensimmäisen kosken -putouskorkeus on vain viisi metriä. - -Voisimme siis nykyään Herodotokselle ja vanhain helleenein muille -oppineille, joille Niilin säännöllinen suonen sykkinä antoi niin -paljon ajatuksen aihetta, sangen seikkaperäisesti kertoa tämän -ikivanhan kulttuurinluojan synnyn ja kehityksen, ja vielä enemmänkin, -voisimme heille tarkkaan selostaa senkin, mitä luonnonsuhteita sen on -kiittäminen tulvastaan ja hedelmöittävästä lietteestään. - -Sekä säännöllisen vesimääränsä että tulvansa Niili saa niistä -runsaista sateista, joita sen latvoilla sataa. Säännöllisen vetensä -se saa Valkoisen Niilin vesistöalueesta, jossa sataa keskimäärin -125 senttim. vuodessa. Valkoinen Niili se pitää huolta siitä, ettei -Egyptistä lopu vesi kuivanakaan vuodenaikana. Rankimmat sateet -satavat tammikuusta huhtikuuhun ja syksyllä loka- ja marraskuussa. -Sadevesi kokoontuu Viktoria ja Albert Njansaan ja niihin laajoihin -soihin, joita on sekä Kioga-järven että Bahr-el-Ghazalin suistamon -seuduilla, ja ne toimivat säiliöinä, jotka pidättävät tulvavettä ja -säännöstelevät veden annostelun, niin että sitä riittää pitkin vuotta. -Viktoria Njansan vesi alkaa nousta tammikuussa, on korkeimmillaan -heinäkuussa ja matalimmillaan marraskuun lopulla. Vuori-Niilin -vesi on matalimmillaan maaliskuussa ja huhtikuussa, korkeimmillaan -syyskuussa. Bahr-el-Ghazalin vedenkorkeus ei suuresti vaihtele, se on -korkeimmillaan myöhään syksyllä, mutta yleensä tämän suuren jökiverkon -vesimäärä on verraten niukka. Sobat on tulvillaan kesäkuusta lokakuuhun. - -Tulvavetensä taas Niili saa Abessinian vuorimaasta, jossa ei sada -runsaasti pitkin vuotta, kuten Valkoisen Niilin latvoilla, mutta sitä -rankemmin kesäkuukausina kesäkuusta syyskuuhun. Latvajokien jyrkän -putoamisen vuoksi tämä vesi erinomaisen nopeaan kokoontuu yhteen ja -saavuttaa Niilin. Jo kesäkuussa alkaa Sininen Niili Khartumin kohdalla -paisua ja tulvaa kestää heinäkuusta lokakuuhun. Atbara tulvii samoina -aikoina. - -Khartumin kohdalla Niilin vesi on matalimmillaan huhti- ja toukokuussa, -korkeimmillaan elo- ja syyskuussa. Assuanin kohdalla Niilin vesi -on matalimmillaan toukokuun lopulla, jonka jälkeen se hitaasti -nousee heinäkuun keskivaiheille, koko elokuun sitten nopeammin, -kunnes se syyskuun alussa on korkeimmillaan. Loka- ja marraskuun -kestää hidasta laskua. Kairon kohdalla joen vesi on matalimmillaan -kesäkuun puolivälissä, korkeimmillaan taas lokakuun alussa. Assuanin -padon avulla voidaan Niilin uomaan nykyään laskea vettä sen ollessa -matalimmillaan sen mukaan, kuinka maanviljelys tarvitsee. - -Niilin ollessa matalimmillaan muuttuu sen vesi rämeistä alkaen -viheriäiseksi lukemattomista mikroskooppisista levistä ja saa mädänneen -hajun ja maun. Nämä levät, jotka sikiävät rämeissä, uivat virran mukana -siihen aikaan vuodesta, jolloin vesi on vapaata lietteestä. Kesäkuun -lopulla ja heinäkuun alulla tämä »viheriä vesi» saapuu Kairoon, mutta -katoo heti, kun joki alkaa heinäkuun lopulla nousta, koska levät eivät -elä sekaisessa vedessä. Elokuussa jokivesi Ala-Egyptissä on täynnä -tummaa punaisenruskeaa lietettä, jota Sininen Niili ja Atbara tuovat -Abessinian ylängöltä. Arvion mukaan sitä silloin kulkee kymmenkunta -kuutiometriä sekunnissa. Parissa viikossa se kulkee Khartumista -suistamoon, mutta toukokuussa Niilin vesi samalla matkalla viipyy 42 -päivää. - -Niilin tulvat ovat yleensä sangen säännöllisiä, mutta poikkeusvuosiakin -sattuu, eikä poikkeuksen tarvitsekaan olla puoleen tai toiseen aivan -suuri, ennenkuin sillä voi Egyptin väestölle olla tuhoisat seuraukset. -Niistä on sen vuoksi jo ikivanhoista ajoista, ainakin jo jälkeen vuoden -3600 e.Kr., pidetty mitä tarkin luku ja Assuanissa on Elefantinen -saarella vielä tänä päivänä kuulu Niilin mittari, joka rakennettiin -jo Egyptin vanhain kuninkaitten aikana ja jota Rooman vallan aikana -laajennettiin. Se on hakatusta kivestä vankasti rakennettu ja asteikko -osoittaa, korkeallako vesi kulloinkin on. Ismail kediivin toimesta se -v. 1870 korjattiin. Kolmen muunkin vanhan Niilin mittarin raunioita -on säilynyt ja Karnakin temppelin rantasillassa on kirjoituksia, -jotka sisältävät tietoja neljästäkymmenestä korkeasta tulvasta -XXV:n dynastian aikana. Assuanin kohdalla Niilin tulvan korkeus on -keskimäärin 26 jalkaa, Kairon kohdalla 23 jalkaa. Jos joki Assuanin -kohdalla nousee vain 21 jalkaa, tietää se kuivuuskatoa Egyptille, -jos taas 30 jalkaa, tuotti tulva hävityksiä, ennenkuin Assuanin pato -rakennettiin. - -Vanhoista merkeistä päättäen on Niilin uoma Egyptissä historiallisella -ajalla kohonnut lietteestä noin 13 senttimetriä vuosisadassa, mutta -toisen ja kolmannen kosken välillä se jälkeen vuoden 2500 e.Kr. on -syventynyt 24 jalkaa, veden syövyttäessä Semnan kovaa graniittikynnystä -pari millimetriä vuodessa. - -Vielä suurempiakin ihmeitä voisimme nykyajan tiedoilla kertoa -Kreikan kaikkia uteleville viisaille, jotka koettivat ymmärtää -Egyptin maan varhaisimman synnynkin, otaksuen, kuten Herodotos, sitä -Niilin rakentamaksi entisen merenlahden paikalle. Egypti todella on -ollut merenpohjana, vieläpä montakin kertaa, vaikk'ei se siltä ole -kokonaisuudessaan Niilin luoma. - -Mesotsoisella ajalla Niilin laakso 80 kilometriä suustaan oli -Välimeren pohjana mittaamattomia aikoja ja paikalle kerrostui vahvalta -kalkkikivimuodostuksia. Punaisesta merestä sen on aina erottanut korkea -vuoristo. Eoseenikaudella mainittu kalkkikivikerrostuma vähitellen -kohosi, kunnes siitä tuli korkea pöytämaa. On mahdollista, ett'eivät -Sisä-Afrikan laskuväylät Egyptin nousun johdosta enää päässeetkään -Välimereen virtaamaan ja että Niilin vesi sen johdosta katosi nykyisen -Libyan erämaan seuduille, muodostaen vähitellen järviä, jotka -vihdoin paisuivat pöytämän tasalle ja alkoivat siihen uurtaa uutta -uomaa. Mioseenikaudella näyttää tapahtuneen maankuoren repeämisiä ja -siirtymisiä, joiden kautta Niili sai uuden uoman, täyttäen laaksot -kuitenkin osaksi kuljettamallaan soralla ja lietteellä. Lopulta Niili -oli kalkkikiveen uurtanut sangen syvän uoman, mutta sitten tapahtui -uusia vajoamisia ja Niilin laakso painui mereen, jonka pohjalla joen -uoma uudelleen tukkeutui umpeen. Ennen sitä oli luultavasti tapahtunut -suuria tulivuorenpurkauksia sen kautta, että Niilin vesi halkeamista -valui syviin ja kuumiin kerroksiin. Siten syntyi basalttikerroksia, -joiden poikki Niili jälleen uursi itselleen uoman. Tertiäärikauden -lopulla Egyptissä satoi runsaasti, vaikka se tätä nykyä on yhtä kuivaa -kuin erämaa. Rankat sateet kaivelivat ja muodostivat maan pintaa ja -kasvattivat reheviä metsiä. Egyptin länsipuolelle ulottui sitä vastoin -arvion mukaan suuri Välimeren lahti niille seuduille, joilla nykyään -Libyan erämaan hieta-aallot ovat. - -Plioseeniajalla, jolloin ihminen ilmestyi maanpinnalle, Egypti -jälleen sukelsi Välimeren aaltoihin, jotka luultavasti vyöryivät -aina Assiutiin saakka. Välimeri oli siihen aikaan melkein varmasti -yhteydessä Punaisen meren kanssa Suetsin kannaksen paikalla olevan -salmen kautta. Niilin juoksu oli luultavasti nykyistään jyrkempi, jonka -vuoksi se nopeaan syvensi uomaansa. Sitten maa uudelleen kohosi, Suezin -kannas erotti Punaisen meren Välimerestä ja Välimeri sai likimain -nykyisen laajuutensa. Niili alkoi kasata alijuoksullaan lietettä, -jota se toi latvoiltaan, ja siten kohottaa uomaansa yhä korkeammalle. -Suistomaatansakin se on liejullaan laajentanut, vaikka tämä rakennustyö -onkin siksi huonoa, että nykyään taas on järviä semmoisilla paikoilla, -mistä jo ennen on korjattu runsaita satoja. - -Jonkun ajan kuluttua saapui sitten ihminen Egyptiin, luultavasti -idästä, ja Egyptin länsipuolella olevat seudut alkoivat kohota -merestä. Maan kohoamisesta ja eräistä muista seikoista, joista meillä -ei ole selvää tietoa vielä, oli seurauksena, että Afrikan ilmasto -viidennentoista leveysasteen pohjoispuolella alkoi yhä enemmän kuivua -Saharan ja Arabian erämaitten vaikutuksesta. Monet seudut, jotka -ensimmäisen ihmisen niihin tullessa vielä olivat rehevän kasvullisuuden -peitossa ja joissa apinat, elefantit ja antiloopit viihtyivät, alkoivat -kuivamistaan kuivaa ja tätä kuivamista kaikesta päättäen kestää -vielä tänä päivänä. Vain Egypti pysyi kasvullisena siunauksellisen -jokensa ansiosta, Niilin, joka troopillisen Afrikan lumivuorien ja -rankkasateitten ravitsemana voitokkaasti katkaisi tuhannenviidensadan -kilometrin pituudelta paahtavaa erämaata, kastellakseen Egyptissä -kapeat rantakaistaleet ja deltamaansa vedellään ja lihavoittaakseen -maan mukanaan tuomalla hienolla lietteellä. - -Niilin pituus pitkin uomaansa kaikkine mutkineen on 6400 kilometriä, -joten se luultavasti on maailman pisin virta. Kongon vesistösyvänne on -puolta suurempi kuin Niilin, mutta se veden paljous, jonka Kongo purkaa -mereen, on monta vertaa suurempi kuin Niilin, joka matkalla menettää -suunnattomia määriä haihtumisen kautta. Mikä toinen joki maailmassa on -vedellään saanut aikaan niin suurenmoisia asioita kuin ikivanha Niili! - - - - -Abessinia. - - -Abessinia oli aina niistä ajoista saakka, jolloin portugalilaiset -tekivät sinne retkiään auttaakseen »Pappi-Johannestä» maureja vastaan -(vert. II, s. 159), ollut ainaisten sisällisten rettelöitten raatelema. -Se oli vain löyhä kokoelma maakuntia, joitten ruhtinaat olivat -keskenään ainaisissa sodissa. Tärkeimmät näistä maakunnista olivat -Tigre pohjoisessa, Amhara maan keskiosassa ja Shoa etelässä. Maan -hallitsija, joka kutsui itseään »negus negustiksi», s.o. kuninkaitten -kuninkaaksi, tavallisesti hallitsi välittömästi vain Amharaa. Muilta -maakunnilta hän kantoi veroa, milloin kykeni sen itse ulos ottamaan. - -Toisinaan hallitsi monta negusta samaan aikaan. Koko maan historia -onkin paljasta synkkää sisällistä sotaa, raakalaistekoja, horjuvaa -hallintoa, valtaistuimen tavoittelua, rosvoretkiä, petosta ja ryöstöä. -Silloin tällöin tähän sekamelskaan lankeaa joku valoisampi säde, kun -joku valistunut ruhtinas on saanut järjestyksen palautetuksi ja rauhan -ja edistyksen siunaukset joksikin aikaa turvatuiksi. - -Kun Euroopan vallat yhdeksännellätoista vuosisadalla alkoivat -entistä enemmän kiinnittää huomiotaan ja halujaan Afrikkaan, tuli -Abessiniakin jälleen suuremman huomion alaiseksi. V. 1805 Englannin -hallitus lähetti sinne lähetyskunnan pyytämään Punaisen meren -rannalta maa-aluetta siltä varalta, että Ranska anastaisi Egyptin, -kuten sen aikomus oli. Myöhemmin maassa alkoi yhä useammin käydä -matkustajia. V. 1830 protestantit alkoivat siellä lähetystoimensa, -lähtien samasta maanasukkaita loukkaavasta edellytyksestä kuin -latinalaisetkin lähetyssaarnaajat heitä ennen, ettei nimittäin -Abessinian kirkko kelvannut uskon perustukseksi soveliain korjauksin. -Nämä lähetyssaarnaajat kulkivat maassa moneen suuntaan ja julkaisivat -matkoistaan kertomuksia. Kahdeksan vuoden kuluttua heidän kuitenkin -täytyi lähteä tiehensä kotimaisen papiston vastarinnan vuoksi. -Ainoastaan Shoassa he saivat vielä edelleenkin jonkin vuoden vaikuttaa. - -Samoihin aikoihin Abessiniassa kävi useita luonnontutkijoitakin ja -muita matkustajoita, jotka samoilivat siellä ristiin rastiin ja kävivät -semmoisissakin seuduissa, joita ei portugalilaisten ajoista saakka -kukaan ollut nähnyt. - -Kuuluimmat näistä tutkijoista ovat veljekset Antoine ja Arnaud -d'Abbadie, jotka oleskelivat Abessiniassa kymmenen vuotta (1838—1848), -suorittaen tärkeitä tieteellisiä töitä ja samalla ottaen osaa maan -valtiollisiinkin rettelöihin, sillä englantilaiset ja ranskalaiset -kilpailivat vaikutusvallasta ja kummallakin maalla oli puolueensa. -Veljekset Abbadie kokosivat tietoja maan pintamuodoista ja -muista kartoitusseikoista, sen luonnontieteellisistä oloista ja -muinaismuistoista ja keräsivät monta sataa vanhaa käsikirjoitusta, -jotka valaisevat aitiooppialaisen kulttuurin menneisyyttä. Mutta -maassa, joka on niin täynnään vuoria ja laaksoja ja syrjäisiä soppia, -on vielä tänäpäivänäkin paljon tehtävää. - -Massovasta, Punaisen meren rannalta, ei ole pitkä matka Abessinian -ylängölle. Ahtaat vuorisolat sille johtavat, kohoten pengermältä -pengermälle, kunnes ilmasto on korkeuden vuoksi viileätä, vaikka maa -kuuluukin kuumaan vyöhykkeeseen ja läheiset Punaisen meren rannat ovat -maailman kuumimpia seutuja. Korkeimmilla kukkuloilla on ikuista lunta. -Niiltä juoksee jokia eri puolille merta kohti, muodostaen koskia ja -nopeaan uurtaen uomansa syviksi kanjoneiksi ja kuljettaen alamaihin -paljon lietettä. - -Kaikki matkustajat ovat ylistäneet maan luonnonkauneutta ja ilmaston -terveellisyyttä. Päivässä matkustaja voi nousta troopillisista -seuduista viileään vyöhykkeeseen. Ylämaat ovat jotenkin paljaat, mutta -laaksoissa ja rotkoissa on sitä taajempi ja rehevämpi kasvullisuus. -Kaffa-maa on kahvin varsinainen koti, ainakin se on siitä nimensä -saanut. Alamaissa asustavat kaikki kuuman Afrikan suuret nisäkkäät -ja matelijat, ylämaissa useimmat näistä lajeista katoavat ja toisia, -kylmemmän ilmanalan eläimiä tulee sijaan. Väestö epäilemättä on -alkuaan hamilaista, mutta siihen on sekaantunut paljon seemiläisiäkin -aineksia, ja vallitseva kieli on seemiläistä, joka juurtuu Arabian -himjariitin kielestä, vanhimmasta seemiläisestä kielestä, mitä -tunnetaan. Paitsi varsinaisia abessinialaisia maassa asuu paljon -galloja ja somalilaisia, jotka ovat puhtaampaa hamilaista juurta, -vaikka heihinkin on sekaantunut paljon arabialaista verta. Abessinian, -niinkuin yleensä Pohjois-Afrikan kansojen, suonissa virtaa sitä paitsi -paljon neekeriverta, neekerittäret kun ovat haremeissa suositut. Siitä -ihovärin tummuus, vaikka kasvonpiirteet usein ovat mitä puhtaimmin -kaukaasialaiset. - - - -Lordi Napierin sotaretki. - - -1850-luvulla eräs verraten alhaissukuinen mies tarmonsa ja etevyytensä -kautta vähitellen sai Abessiniassa niin paljon vaikutusvaltaa, että -hän saattoi ruveta etevimpien ruhtinaitten kanssa kilpailemaan -ja lopulta julistaa itsensä koko maan negus negustiksi, ottaen -hallitsijanimekseen Teodor. Monen hyvän ominaisuuden ohella hänellä -kuitenkin oli huonojakin, ja näistä suunnaton ylpeys ja kiivaus -tuottivat hänelle tuhon. Englannin hallitus oli jättänyt erään hänen -kirjeistään vastaamatta, ja vaikka negus suosikin englantilaisia, -vihastui hän tästä niin hirmuisesti, että vangitsi kaikki maassaan -olevat englantilaiset, pahoinpiteli heitä eikä suostunut heitä -vapauttamaan, jonka vuoksi Englannin hallituksen täytyi lähettää -sotajoukko valloittamaan neguksen pääkaupungin Magdalan. Tällä -retkellä, jota lordi Napier johti, oli muun muassa Henry Stanley mukana -kirjeenvaihtajana, lähettäen Magdalan valloituksesta lehdelleen tiedon, -ennenkuin englantilaiset saivat virallistakaan viestiä. - -Retkikunta, johon kuului 16,000 miestä ynnä 12,000 miestä kuormastoa, -nousi v. 1868 maihin lähellä vanhaa Adulista, jossa tavattiin -joitakuita jälkiä Ptolemaioon muinoisista varustuksista, ja lähti -sieltä marssimaan ylämaahan. Negus oli koonnut sotajoukon, jossa toisin -ajoin oli 100,000 miestä, mutta tämä oli huonoa ja epäluotettavaa -väkeä ja sotajoukko nopeaan hupeni karkausten kautta. Negus pakeni -Magdala nimiseen linnaansa armeijansa tähteitten keralla ja puolusti -itseään siellä taidolla. Napierin retkikunnan lähestyessä Magdalaa -hän kuitenkin luovutti pois vangitut englantilaiset ja pyysi rauhaa, -mutta ei suostunut tunnustamaan Englannin yliherruutta, ja siitä oli -seurauksena Magdalan valloitus. Teodor tavattiin itsensä murhanneena -huoneissaan ja Abessinia sai Tigren ruhtinaasta uuden hallitsijan, joka -otti nimeksi Johannes. - -Negus Johannes joutui sotaan Egyptin kanssa, joka yritti moneen -kertaan laajentaa alueitaan Abessinian kustannuksella, mutta -perinpohjin voitettiin. Erästä Ismail kediivin lähettämää retkikuntaa -johti tanskalainen eversti Arendrup, joka ratkaisevassa taistelussa -sai surmansa. Paljon vaarallisemman vihollisen Abessinia sai -uskonraivoisista mahdilaisista, joita vastaan taistellessaan negus -Johannes Metemmehin tappelussa kaatui. Mutta Abessinian vuorimaa pysyi -mahdilaisilta valloittamatta. - -Ranska, Italia ja Englanti olivat anastaneet Abessinian kohdalta -merenrannat, saadakseen siten tämän maan vaikutusvaltansa alaiseksi. -Mutta kun mainitut vallat keskenään kilpailivat, oli Menelikin, joka -Johanneksen kuoltua Shoasta käsin valloitti maan, helppo aina saada -jokin toinen eurooppalainen valta puolelleen, jos häntä yksi ahdisti. -Italia pyrki Erytreasta käsin valloittamaan koko Abessinian ylängön, -se kun olisi italialaiselle siirtolaisuudelle tarjonnut parempia -edellytyksiä kuin tulikuuma rannikko, mutta Menelik Ranskan salaisella -avulla taisteli Italiaa vastaan hyvällä menestyksellä ja tuotti Italian -armeijalle niin tuntuvan tappion, että sen oli kokonaan luovuttava -yrityksestä ja tyydyttävä Erythrean jotenkin suppeihin rajoihin. Sen -jälkeen on Abessinia saanut elää rauhassa ja melkoisesti vahvistua -pontevan hallitsijan vallan alaisena, mutta mahdollista on, että sen -lopultakin täytyy suostua jonkun eurooppalaisen vallan suojelukseen. -Parhaimmalla menestyksellä sen omistamisesta kilpailee Englanti, jonka -alueet kolmella taholla Abessiniaa kiertävät. - - - - - -ETELÄ-AFRIKKA. - - -Kapmaa oli viime vuosisadan alussa vielä sangen vaatimaton siirtokunta. -Englantilaisten anastaessa sen kahdeksannentoista vuosisadan -lopulla siinä oli 25.000 valkoista, joilla oli kaksi sen vertaa -hottentotteja ja neekerejä orjina. Englannista tosin alkoi saapua uusi -siirtolaisvirta, mutta se ei kuitenkaan ollut sen suurempi, kuin että -hollantilaiset, »afrikanderit», edelleenkin pysyivät siirtokunnan -päärotuna. Siitä huolimatta heitä ruvettiin sortamaan, heidän kieltään -vainoamaan, ja tästä tietysti syntyi paljon tyytymättömyyttä, joka -jo puhkesi kapinoiksikin, vaikka nämä kapinat saatiin kukistetuiksi. -Taloudellinen sorto se vihdoin sai maljan yli vuotamaan ja tuhansia -hollantilaisia perheitä muuttamaan omaisuutensa kera maasta, -etsimään sisämaasta uutta isänmaata, kun entinen ei enää voinut -taata heille vapaata kansallista tulevaisuutta. Kun orjuus Englannin -hallituksen käskystä Etelä-Afrikassakin lakkautettiin, niin sikäläiset -maanomistajat tuskin saivat kolmattaosaa siitä vahingonkorvauksena, -joka heidän piti virallisen arvion mukaan saada, ja tämän ynnä -työvoiman puutteen vuoksi, joka orjain vapautuksesta oli seurauksena, -he joutuivat semmoiseen epätoivoon, että v. 1836 lähtivät vaellukselle -sisämaahan, niinkuin muinen israelilaiset Egyptistä erämaahan -paetessaan, ja pitäen itseään Herran valittuna kansana samoinkuin hekin. - - - - -Buurien vaellus. - - -Maasta muuttajat olivat etupäässä Kapmaan itäosien asukkaita. He -valjastivat härkänsä suurten vaunujensa eteen, jotka kokemus oli -opettanut rakentamaan niin lujiksi ja samalla joustaviksi, että niillä -voitiin tehdä matkaa huonoimmillakin teillä, ja samalla niin tilaviksi, -että niissä voitiin kerrassaan asua. Ne oli jaettu eri osastoihin -ruokatavaroita, taloustavaroita, kauppatavaroita ja makuusijoja varten, -ja olivat ne niin leveät, etteivät ne voineet hevillä kaatua, ja -vahvalla vaatteella katetut suojaksi tuulta, pölyä ja sadetta vastaan. -Tavallisesti lähti matkalle monta perhettä samalla haavaa, sillä -monet olivat matkan vaarat, milloin uhkasivat luonnonvoimat, milloin -vihamieliset alkuasukkaat, milloin jalopeurat, joita siihen aikaan -vielä oli niin runsaasti, että ne saattoivat pitää koko Etelä-Afrikkaa -luonnollisena perintöosanaan, johon ei kenelläkään muukalaisella ollut -asiaa. Kuudet, kymmenetkin vaunut kulkivat peräkkäin kiemurtelevaa -polkua, joka vaunun edessä monta pitkäsarvista härkää, jotka ikeet -niskallaan verkalleen matkasivat eteenpäin totellen sivullaan kulkevan -ajajan kehoittavia huutoja ja valtavan monta metriä pitkän ruoskan -läimäyksiä. Tavallisesti juoksi ensimmäisen härkäparin edellä poika, -joka sitä poikkeutti milloin oikeaan, milloin vasempaan — näillä -juhdilla ei nimittäin ollut minkäänlaisia suitsia — vieläpä jokien -poikki uikin niiden edellä, rohkaisten niitä esimerkillään, etteivät ne -pysähtyneet ja siten keskellä jokea saattaneet epäjärjestykseen koko -perässä tulevaa valjaikkoa. Vuorien poikki kuljettaessa vetojuhtien -voimat eivät aina riittäneet, vaikk'ei yksissä vaunuissa juuri ollut -tuhatta kiloa enempää painoa. Silloin täytyi edellä kulkevien vaunujen -eteen asettaa enemmän juhtia, kymmenen ja kaksitoista paria, ja jättää -osa vaunuista odottamaan, kunnes alkupää oli saatu rinteen päälle. -Toisin paikoin vielä täytyi kuormat purkaakin ja kuljettaa tavarat -vähin erin pahan paikan poikki. Usein juhdat nääntyivät kesken matkaa -ja silloin täytyi asettua leiriin keskelle erämaata ja odottaa, kunnes -oli käyty hakemassa lisävoimia. Iltaisin vaunut järjestettiin piiriin -ja sytytettiin suuria tulia petoeläinten karkoittamiseksi, joiden -hehkuvat silmät usein kiiluivat pensaikoista, ja tapana oli, että -päivä päätettiin soitolla ja karkelolla. Huolimatta näiden matkain -vastuksista ja vaaroista niitä aina ilolla muisteltiin ja iloisin -toivein niille lähdettiin. - -Lopulla vuotta 1837 oli jo tuhatkunta buuria kulkenut Drake-vuoriston -poikki laskeutuakseen sen itäpuolisiin laaksoihin, mutta zulukafferien -päällikkö Dingaan, joka alussa oli suosinut tätä muuttoa, pelästyi -valkoisen kansanvaelluksen suuruutta ja petoksen kautta surmasi heistä -suuren joukon. Siitä alkoi säälimätön sota. Tugelan erään syrjäjoen -varrella, jota vielä tänä päivänä sanotaan »Moordspruitiksi», s.o. -murhapuroksi, teurastettiin yhdellä kerralla lähes seitsemänsataa -hollantilaista, miestä, naista ja lasta, ja »Weenen» (itku) on itse -paikan nimi. Mutta eloon jääneet pitivät vaunulinnassaan tarkoilla -pyssyillään puoliaan, kunnes hyökkääjäin suuren mieshukan kärsittyään -täytyi peräytyä. Kivääri voitti tapparan ja keihään ja tuota pikaa -valkoiset muuttuivat hyökkääjiksi. He kulkivat Tugelan poikki ja -hyökkäsivät zulujen omien kylien kimppuun ja v. 1840 he pakottivat -sulut hylkäämään Dingaanin ja uuden päällikkönsä keralla rupeamaan -heidän liittolaisikseen. Buurit perustivat Tugelan laaksoon Natalin -vapaan tasavallan, jonka pääkaupunki heidän kahdesta johtajastaan, -Pieter Reliefistä ja Gevrit Maritzista, sai nimeksi Pietermaritzburg. - -Englanti ei kuitenkaan tunnustanut tämän uuden valtion itsenäisyyttä, -vaan Kapmaan hallitus lähetti sotaväkeä valloittamaan sen. Maa ei tosin -ollut Englannin valtaamaa, mutta englantilaiselta puolelta väitettiin, -että maasta muuttaneet buurit edelleenkin olivat Englannin alamaisia -ja siis heidän valtaamansa maatkin brittiläisen maailman valtakunnan -laajennusta. Osa maastaan muuttaneista buureista jäi Nataliin -brittiläisen vallan alle asumaan, mutta suurin osa valjasti uudelleen -vaununsa, kokosi tavaransa ja lähti nousemaan Drake-vuoriston poikki -Oranjan vapaavaltion alueelle. - -Tänne oli nimittäin sillä välillä saapunut toinen siirtolaisvirta, -jonka alkupää oli Hendrick Potgieterin johdolla kulkenut Oranja-joen -poikki ja kafferien kanssa monet taistelut taisteltuaan laskenut uuden -vapaavaltion perustukset. Englantilaiset kuitenkin tulivat perässä -ja grikvalaisten [grikvalaiset olivat hollantilaisten miesten ja -hottentottinaisten liitosta syntynyttä sekarotua. Grikvalaisia oli -jo pari vuosikymmentä aikaisemmin muuttanut maahan, joka on heistä -nimen saanut] avulla pakottivat uuden vapaavaltion tunnustamaan -Englannin ylivallan. Osa ei kuitenkaan tähän tyytynyt, vaan kulki Vaal -joen poikki vielä kauemmaksi pohjoista kohti perustaen Transvaalin -tasavallan. Siellä heidän oli alussa taisteltava tuimat taistelut -matabeleja vastaan, jotka surmasivat suurimman osan ensiksi tulleista, -mutta osa kuitenkin piti puoliaan. Joka vuosi saapui yhä enemmän -siirtolaisia, maa vallattiin ja Transvaalin tasavalta saattoi puolustaa -itsenäisyyttään Englantiakin vastaan. - -Näiden suurien muuttoretkien kautta oli käytännöllinen maantuntemus -ulotettu sangen kauas pohjoista kohti. Oli tutustuttu jokiin ja -vuoristoihin, saatu taistellen tulla tuntemaan sekä basutot, jotka -asuvat Drake-vuoristossa, sulut ja matabelet, tutkittu laajain -aroalueiden asutukselle tarjoomat edellytykset, ja alkuasukkaitten -lannistamisen ja valkoisten kotien perustamisen kautta oli avattu -sisämaa tietorikkaammillekin matkustajille. - -Kapkaupungissa perustettiin v. 1834 erikoinen seura sisämaan tutkimista -varten. Tämä seura lähetti jo seuraavana vuonna retkelle Andrew -Smithin, joka tutustui Transvaalin pohjoiseen rajaan, suureen Limpopo -eli Krokotiilijokeen. Sisämaan erinomainen riistarikkaus houkutteli -sinne metsästäjiä, muun muassa ruotsalaisen Wahlbergin, joka v. -1841 tunkeutui Drake-vuorien ja Vaaljoen poikki Magaliesvuoristoon -ja Limpopolle. Tämän joen suistamo pysyi kuitenkin vielä monet ajat -tuntemattomana, samoinkuin Nigerinkin, koska sitä meren puolelta on -vaikea huomata suistamosärkän vuoksi. James Alexander tutki vuosina -1836—37 Saksan Lounais-Afrikaa — samaa maata siis, jossa suomalainen -Ovambo-lähetys työskentelee. Englantilainen lähetyssaarnaaja Moffat -perusti Betshuaanimaan Kurumaniin lähetysaseman, josta pian tuli -lähtökohta entistä suurisuuntaisemmalle ja tuloksellisemmalle -löytöretkeilylle. Paitsi näitä olivat jo monet luonnontutkijat -matkustelleet Etelä-Afrikassa, jonka omituinen kasvisto ja eläinkunta -tarjosivat niin mieltäkiinnittävää työalan. - - - - - -SAMBESI JA KONGON LÄHTEET. - - - - -Livingstone lähetyssaarnaajana. - - -Se mies, joka on suurimman työn suorittanut Mustain maanosan -tutkimisessa, saapui sinne aivan toista tarkoitusta varten, -lähetyssaarnaajana. Halu laajentaa tämän työn aluetta sai hänet -lähtemään tuntemattomiin seutuihin ja matkasauvaan kerran tartuttuaan -hän sai siitä elinaikaisen toverin, mutta kaikki retkensä hän teki -alkuperäinen tarkoituksensa yhä silmämääränään. - -David Livingstone, Sambesin tutkija, Kongon lähteitten löytäjä, oli -syntynyt pienessä Skotlannin kylässä v. 1813. Hän peri isältään, -joka ammatiltaan oli matkustava teekauppias ja maallikkosaarnaaja, -hartaan uskonnollisuuden. Mutta nuorempana hän siitä huolimatta -mieluummin luki klassillisia auktoreita — omin päin latinaa opittuaan -— ja matkakertomuksia kuin hartauskirjoja. Vaikka hänen täytyi -tehdä tehdastyötä elatuksensa ansaitakseen, ennätti hän kuitenkin -joutohetkinään hankkia sangen huomattavat tiedot ja ansionsa hän käytti -niin hyvin, että saattoi talveksi lähteä Glasgowiin opiskelemaan -kreikkaa, lääketiedettä ja teologiaa, hänen aikomuksensa kun oli ruveta -lähetyssaarnaajaksi. Saatuaan apua perusteellisemmin opinnoitaan -täydentääkseen ensin Glasgowissa ja sitten Lontoossa hän valmiina -lääkärinä ja lähetyssaarnaajana valmistautui lähtemään Kiinaan. -Kun Kiina kuitenkin oli oopiumisodan vuoksi suljettu, valitsi hän -toimialakseen Etelä-Afrikan, jossa evankeelinen lähetystyö joku -vuosikymmen aikaisemmin oli alkanut. - - - -Matka Etelä-Afrikkaan. - - -Lopulla vuotta 1840 hän astui Kapmaahan menevään laivaan. Epäilemättä -nuori lähetyssaarnaaja jo silloin myös ajatteli niiden tyhjäin -alojen täyttämistä, joita Etelä-Afrikan kartta oli täynnään, koska -hän laivamatkalla kapteenin johdolla opetteli tähtitieteellistä -paikanmääräystä, perehtyen tähän tehtävään sangen tyydyttävästi. -Kapkaupungissa kuukauden päivät oleskeltuaan hän lähti Alagoa -lahden Port Elisabetiin, josta oli vilkas liike sisämaahan, hankki -härkävaunut, joilla niihin aikoihin, samoinkuin vielä tänä päivänäkin, -matkustettiin Etelä-Afrikassa, ja lähti taipaleelle, Betshuaanimaan -Kuruman matkan määränä. Hänen aikomuksensa oli perustaa sisämaahan -pysyvä lähetysasema, jolla hän sitten voisi rauhassa antautua -tehtäväänsä, eikä hän silloin osannut aavistaa, että tämä vaikea ja -vaivalloinen matka oli vain pitkän löytöretkeilijäelämän alkuvaihe ja -se työ, johon hän nyt enemmäksi kuin vuosikymmeneksi antautui koko -hartaudellaan, siihen valmistelua. - - - -Robert Moffat. - - -Robert Moffat oli ollut ensimmäisiä lähetyssaarnaajia, jotka ryhtyivät -Etelä-Afrikan alkuasukkaita kristinuskoon kääntämään ja sivistämään. V. -1818 hän Oranjajoen yli kulkien oli perustanut lähetysaseman Kurumaniin -betshuaanien keskuuteen, joihin valkoisten vaikutusvalta siihen saakka -tuskin oli ensinkään ulottunut. - -Kuruman oli sangen viehättävä paikka rannattomain ruohoaavikoiden -keskellä. Maasta kumpusi siellä erinomaisen runsas lähde, josta -jommoinenkin puro sai alkunsa, ja tämän lähteen vedellä Moffat saattoi -kastella laajoja puutarhoja, joille seudun niukka sademäärä ei -riittänyt, ja kasvattaa niissä viljoja, vihanneksia, viinirypäleitä, -omenoita, persikoita, viikunoita, sitruunia ja muita etelänhedelmiä. -Betshuaanit suostuivat häneen mielellään ja auttoivat häntä saamaan -kuntoon kauniin aseman kirkkoineen ja kouluineen, joihin lopulta tuli -vielä kirjapainokin, sillä kunnolla kieltä opittuaan Moffat käänsi koko -raamatun betshuaanien kielelle ja painoi sen omassa kirjapainossaan. -Vain pitkällisten ja tuhoisien poutien sattuessa lähetyssaarnaaja -joskus joutui suureenkin vaaraan sateen tekijäin vuoksi, jotka -syyttivät häntä ja hänen valkoista ihoväriään siitä, ett'eivät pilvet -tuoneet sadetta. Niin kuivassa ilmastossa sateen tekijöillä oli suuri -vaikutusvalta ja ammattiaan he puolustivat sitkeästi lähetyssaarnaajaa -vastaan, joka sen kansalle paljasti syntisenä taikauskona. Moffatin -asemalla piti Livingstonen nyt alkaa lähetystyönsä. - -Ensimmäisessä matkakertomuksessaan Livingstone on seikkaperäisesti -kuvannut niitä outoja oloja ja sitä uutta luontoa, joiden tuttavuutta -hän nyt teki. - - - -Matka Kurumaniin. - - -Kapealta rantakaistaleelta matka nousi korkealle »veldtille», -aromaisille ylätasangoille, jotka käsittävät sisämaan. Se on -kuivaluontoista laidunmaata, jonka vihannuus kesällä kuihtuu melkein -olemattomaksi. Pohjoista kohti veldt muuttuu yhä karummaksi, kunnes -Oranja-joen pohjoispuolelta alkaa Kalaharin erämaa. Missä maa on -avointa, siellä se tavallisesti on vedetöntä ja laajalta hiekan ja -kivien peitossa, ja helle on näännyttävä. Missä vettä on runsaammin, -siellä on okapensaikko vallalla, sillä Etelä-Afrikka on niiden luvattu -maa, ja semmoisen pensaikon läpi tunkeutuminen on sekä ihmisille -että juhdille hirmuinen koettelemus, josta ne suoriutuvat vain -revityin vaattein ja verta vuotavin nahkoin. »Odotahan hiukkasen» -nimisen pensaan oat kantavat monen kilogramman painon ja kun niitä -samalla haavaa käy parikin tusinaa kiinni tietä raivaavan matkustajan -vaatteihin, on hänellä vaikea ja kylläkin aikaa kysyvä tehtävä itseään -irti päästellessään. Ruohoaroilla väjyivät jalopeurat, ja juhdat sen -aavistaen olivat aina korkeassa ruohossa vaikeat hillitä. Niillä -oli sama vainu kuin antiloopeillakin, jotka mieluummin oleskelivat -laihemmilla aroilla. Edullisinta oli tien laatuun nähden kulkea kuivia -jokiuomia pitkin, joilla pyörät kohtasivat vähimmän esteitä ja joissa -lisäksi oli paras toivo veden löytämisestä, mutta niissä varsinkin -väjyivät petoeläimet, ja tarjolla oli sekin vaara, että ylempänä -satanut rankkasade äkkiarvaamatta muutti uoman kuohuvaksi koskeksi, -josta olisi ollut vaikea päästä pois, milloin siihen oli leiriydytty, -etenkin missä rannoilla oli taajaa pensaikkoa. Lisäksi olivat yöt -näillä seuduin sangen viileät. Muutoin aroilla silloin vielä eleli -suunnaton riistarikkaus ja matkustajan oli sen vuoksi helppo pysyä -tuoreessa lihassa. - -Livingstonen mielenkiintoa herätti suuresti outo hyönteismaailma, -johon hän matkalla tutustui, monenlaiset muurahaiset, joista -joitakuita yleiseen syötiin, heinäsirkat, joita alkuasukkaat pitivät -herkkuna ja joita karjakin yleiseen söi, milloin niitä runsaasti -satoi, pillerinkiertäjä-kuoriaiset, hämähäkit ja muut, mutta vielä -tärkeämpää hänelle oli oppia tuntemaan ne monet omituiset kasvit, jotka -näissä kuivissa seuduissa kokoavat juurimukuloihinsa vettä ja joiden -ominaisuuksista alkuasukkaat ovat tarkoin selvillä. Muutamat okapensaat -hikoilevat imelää kumia, jota yleisesti syödään. Toisilla seuduin -kasvaa mitä hedelmättömimmällä hiekkamaalla osasta vuotta kurkkua, -joka on erinomaisen mehukas ja hyvänmakuinen, minkä vuoksi se jonkun -kuukauden onkin sekä ihmisten että eläinten pääravinto. Se hyödyttää -vielä senkin kautta, että se laajalla juuriverkollaan pitää maata -koossa, jottei siitä tule lentohiekka-aavikkoa. - - - -Vesimelooni. - - -Paljon yleisempi on vesimeloni, jota kasvaa Kalaharin erämaassa etenkin -runsaina sadevuosina. Se tuottaa silloin suuren osan vuotta mitä -runsaimman hedelmäsadon, ja koko luomakunta, elefantit, sarvikuonot, -antiloopit, hyenat, jalopeurat, hiiret y.m. ahmivat silloin ihmisen -kanssa kilvan näitä karuimman luonnon runsauden antimia. Niinkauan -kuin vesimeloonia on, eivät ihmiset eivätkä juhdat tarvitse vettä, ja -meloonivuosina on sen vuoksi mahdollista kulkea seutujen kautta, joissa -ilman niitä olisi vedenpuutteen takia mahdotonta matkustaa. - -Semmoisia kasveja, jotka maanalaisiin juurimukuloihinsa varaavat -kosteutta kuivan ajaksi, on tässä sateesta köyhässä maassa monta. Sekä -ihmisille että eläimille nämä syvälle maahan kätketyt vesivarat ovat -korvaamaton siunaus ja monen ne ovat pelastaneet janoon kuolemasta. -Mutta pitää olla tottunut silmä, jos mieli löytää näitä aarteita. -Muutaman senttimetrin pituinen vaatimaton varsi tai matala suikerteleva -lonkerokasvi ilmaisee, että tiilenkovaksi palaneen maankuoren alla -kolmanneksen tai puolen metrin syvyydessä on mehukas ja virkistävä -mukula, lapsen tai miehenkin pään kokoinen. Jotkut lajit leviävät -yhdestä kohdasta joka puolelle ja silloin yhden mukulan löytämisestä -johtuu koko siirtokunnan löytäminen. Erämaan asukkaat kaivavat mukulat -esiin terävällä sauvalla, jonka kärki on polttamalla karkaistu. -Maanpäällisten merkkien puutteessa he koputtavat maata kivellä ja -päättelevät äänestä, onko sen sisässä mukuloita kätkeytyneinä. -Riistaeläimetkin, etenkin antiloopit, älyävät kaivaa maasta näitä -kasvilähteitä. Mukulain mehu on sitä virkistävämpää, kun se syvällä -maan povessa pysyy verraten raikkaana. - -Toistatuhatta kilometriä kuljettuaan Livingstone heinäkuun viimeisenä -päivänä 1841 saapui Kurumaniin, oleskellen siellä jonkun aikaa, -vastaisen vaikutusalansa oloihin perehtyäkseen. Betshuaanien kieltä -oppiakseen hän sitten kuudeksi kuukaudeksi kokonaan erottautui -muista valkoisista, matkustaen sitä varten kauemmaksi maahan erään -päällikön luo. Kun asemaa ei kuitenkaan käynyt heimovainojen vuoksi -sinne perustaminen, etsi hän vielä kauempaa, kunnes Mabotan laakso, -josta eräs Limpopojoen latvahaara alkaa, hänestä tarjosi uudelle -asemalle otolliset edellytykset, vaikka se olikin 320 kilometrin -päässä Kurumanista ja lähellä Transvaalin rajaa. Omin käsin hän -ryhtyi asemaansa rakentamaan, kuten Moffatkin aikanaan, ollen itse -muurari, nikkari, seppä, puutarhuri y.m., ja hankki itselleen samalla -alkuasukkaitten kesken tuttavia ja oppilaita. Täällä hän tuota pikaa -joutui seikkailuun, joka oli lyhyeen lopettaa hänen ratansa — jalopeura -oli saada hänet saaliikseen. Tapauksen hän kuvaa seuraavasti: - - - -Jalopeuran kidassa. - - -»Huomasimme jalopeuran pienellä, puuta kasvavalla, 400 metrin -pituisella mäellä ja alkuasukkaat asettuivat tämän ympärille piiriin. -Sitten he alkoivat kaikki lähestyä mäkeä, niin että piiri kävi yhä -pienemmäksi ja pienemmäksi. Äkkiä huomasimme, minä ja Mebalve, joka oli -alkuasukaskoulunopettaja ja mitä kunnollisin mies, alhaalla lakeudella -seistessämme jalopeuran, joka istui kalliolla piirin sisällä. Mebalve -ampui, ennenkuin minä ennätin tähdätä, ja luoti sattui kiveen, jolla -eläin istui. Jalopeura puraisi sitä paikkaa, johon luoti sattui, -aivan samalla tavalla kuin koira puraisee sille heitettyyn keppiin -tai kiveen. Sitten se yhdellä loikkauksella hyppäsi pois kiertäjien -piiristä ja pääsi ehjin nahkoin pakenemaan. Pian sen jälkeen huomasimme -piirissä kaksi muuta jalopeuraa, mutta emme nyt uskaltaneet ampua, -kun pelkäsimme sattuvan alkuasukkaihin. Nämäkin molemmat pääsivät -karkuun. Maan yleisen tavan mukaan olisi alkuasukkaitten pitänyt käydä -keihäillään petojen kimppuun, niiden murtautuessa ulos kierroksesta. -Arvelimme, ettei nyt enää ollut mitään tehtävää, ja käännyimme kotia -päin; mutta mäen toiseen päähän tullessani näin äkkiä jalopeuran, joka -istui kivellä noin 30 metrin päässä, edessä olevan pensaan puoleksi -peittämänä. Tähtäsin petoa tarkkaan läpi pensaan ja laukaisin yhtaikaa -molemmat piiput. Alkuasukkaat huusivat nyt täyttä kurkkua: »Siihen -sattui! siihen sattui!» Toiset sitten huusivat: »Joku toinenkin ampui -jalopeuraa, mennään katsomaan.» Näin kuitenkin, kuinka peto raivoissaan -suomi hännällään kylkiään, ja käännyin sen vuoksi alkuasukkaitten -puoleen, sanoen: »Odottakaa vähän, kunnes olen ladannut.» Juuri -kun minun piti painaa luodit alas, kuulin huutoa, ja kun käännyin -katsomaan, huomasin jalopeuran juuri olevan hyökkäämäisillään -kimppuuni. Ja samassa se jo hyökkäsikin ja iski minua olkaan, niin että -molemmat mukelsimme nurin. Peto karjui hirmuisesti ja menetteli samalla -tavalla kuin rottakoira rottaa pyydystäessään. Tämä kauhun tunne -turrutti minut, niin että minusta taisi tuntua samalta kuin hiirestä -kissan hypätessä sen kimppuun. Huomasin vaipuvani jonkinlaiseen -horrostilaan,jossa en tuntenut kipua enkä tuskaa, vaikka olin täysin -tietoinen siitä, mitä tapahtui... Tämä merkillinen mielentila -luultavasti valtaa kaikki, joiden kimppuun petoeläimet hyökkäävät... - -»Jalopeura piti toista käpäläänsä päälaellani, ja kun tästä painosta -vapautuakseni käänsin itseäni, näin pedon tuijottavan Mebalveen, -joka kymmenen tai viidentoista metrin päästä sitä tähtäsi. Hänen -piilukkopyssynsä kumpikin iskuri kuitenkin petti. Samassa peto hellitti -irti minusta ja hyökkäsi Mebalven päälle, purren häntä reiteen. Eräs -toinen alkuasukas, jonka hengen olin puhvelinjahdilla pelastanut, -hätyytti nyt jalopeuraa keihäällään, ja peto kääntyi paikalla hänen -kimppuunsa, iskien hampaansa hänen olkapäähänsä. Mutta siihen sen voima -tyrehtyi — samassa se sortui maahan ja heitti henkensä. Koko tämä -kahakka kesti vain muutaman sekunnin. Molemmat luotini olivat olleet -kuolettavia ja sen viimeiset urotyöt olivat vain kuolonkamppauksen -raivonpurkauksia.» Onneksi Livingstonella oli yllään vahvat vaatteet, -niin ett'eivät pedon hampaat myrkyttäneet haavoja, kuten usein -tapahtui. Mutta hänen käsivartensa oli katkennut, jonka vuoksi se jäi -huonompivoimaiseksi koko loppuiäksi. - - - -Pyyntitapoja. - - -Nuori lähetyssaarnaaja oli ahkera metsämies ja tutki niissä -harrastuksissa alkuasukkaidenkin pyyntitapoja. He pyydystivät -kaikenlaista suurta riistaa, kuten sebroja, kirahveja, antilooppeja, -joita näillä aroilla eli monta lajia, ja puhveleita V:n muotoisilla -tarhoilla, joiden kulmauksessa oli suuri kuoppa. V:n molemmat haarat -olivat puoltatoistakin kilometriä pitkät. Aron eläimet ahdistettiin -ovelasti viritetyillä tulilla aitaukseen, jonka avoimesta perukasta -ulos purkautuessaan ne sortuivat suin päin kuoppaan. Tämä pyydysti -niitä niin paljon kuin siihen mahtui, jonka jälkeen loput pääsivät -juoksemaan yli. Muitakin samanlaisia julmia, vaikka tehokkaita -pyyntitapoja neekerit olivat keksineet. Mashonamaassa rakennettiin -pitkät rivit kuoppia, jättäen aina muutaman metrin kuoppain väliä. -Kuoppain pohjaan pistettiin vielä teräviä seipäitäkin, jotka lävistivät -putoavan eläimen. - -Lopulla vuotta 1844 Livingstone vietti häitä t:ri Moffatin vanhimman -tyttären, Maryn, kanssa ja perusti itselleen sitten uuden lähetysaseman -kauemmaksi pohjoiseen bakuena heimon Setsjele-nimisen päällikön kylään. -Setsjele, joka oli iso ja voimakas ja harvinaisen musta mies, oppi -lukemaan ja tutkisteli uutteraan raamattua ja antoi kastaa itsensä, -mutta hänen alamaisiinsa uusi oppi ei tahtonut tehota yhtä helposti. - -»Luuletko sinä», sanoi lopulta päällikkö, »koskaan paljailla -puheilla saavasi näitä ihmisiä uskomaan? Minä en saa heitä mihinkään -ruoskimatta. Jos tahdot, niin kutsun kokoon päällikköni, ja -sarvikuononnahkaisilla ruoskillamme saamme heidät kaikki tuota pikaa -uskomaan.» Livingstone ei kuitenkaan tätä käännytyskeinoa hyväksynyt. - -Setsjelenkin kylässä sattui kova kuivuus pian sen jälkeen, kuin -Livingstone oli sinne asettunut, ja bakuenat kärsivät ankaraa puutetta. -Livingstone silloin kehoitti heimoa muuttamaan toiseen paikkaan joen -luo, jossa aina olisi vettä, paisuttamaan sen padolla ja johtamaan -pelloilleen padotun veden. - - - -Kolobeng. - - -Ehdotus hyväksyttiin ja koko heimo muutti kauemmaksi etelään Kolobeng -joen rannalle, jonne Livingstone omin käsin rakensi kolmannen asemansa. -Jälleen hänen täytyi tehdä kaikki työ itse, kaataa ja sahata laudoiksi -puut, joista tiilimuotit valmisti, ja samoin kasvavasta puusta itse -tehdä ovet ja ikkunatkin. Rakennus täytyi vielä tehdä melkoisen -suurikin, jotta se herätti maanasukkaitten kunnioitusta. Muuraaminenkin -lähetyssaarnaajan täytyi suorittaa itse, koska betshuaanien, jotka -ikivanhoista ajoista olivat tottuneet tekemään vain pyöreitä majoja, -oli melkein mahdoton tehdä mitään neliskulmaista. Täälläkin ahdisti -siirtokuntaa kuitenkin niin ankara kuivuus, että Kolobeng jokikin -kuivi, mutta päästiin kuitenkin miten kuten yli pahan ajan. - -Livingstone oli jo lähetystoimensa ensi vuonna muodostanut tehtävästään -sen käsityksen, että valkoisten lähetyssaarnaajain varsinainen tehtävä -oli uran aukaiseminen, asemain perustaminen ja kansanopettajain -kouluuttaminen, ja että varsinainen lähetystoimi oli jätettävä näiden, -kansan riveistä nousseitten katekeettain tehtäväksi. - - - -Ensimmäiselle löytöretkelle. - - -Seitsemän tai kahdeksan vuotta betshuaanien kesken vaikutettuaan hän -sen vuoksi päätti etsiä itselleen uuden vaikutusalueen. Kun itäpuolella -asuvat buurit olivat lähetyssaarnaajaan työlle vihamielisiä, päätti -hän pyrkiä pohjoista kohti, jossa kuulopuheiden mukaan oli suuri Ngami -järvi hedelmällisessä ja taajaan asutussa maassa. Tällä järvellä -ei vielä ollut käynyt ainoakaan eurooppalainen. Välillä oli tosin -Kalaharin vedetön erämaa, jonka poikki ei luultu mahdolliseksi -matkustaa, vaikka maanasukkaat ennen olivat paljonkin matkustelleet -siinä, mutta tarkkaan kyseltyään kaikki seikat Livingstone luuli -mahdolliseksi päästä järvelle erämaan reunoja kiertämällä. Setsjele -itse olisi mielellään tullut mukaan, järven seutuja kun mainittiin -sangen rikkaiksi, mutta hän pelkäsi buurien hyökkäystä ja piti -velvollisuutenaan jäädä kotiin. Hän antoi kuitenkin mukaan oppaita. -Kaikkiaan kuului retkikuntaan, kun se kesäkuun 1:sena 1849 lähti -matkaan, kaksitoista henkeä, mukaan luettuna kaksi englantilaista -urheilijaakin, William Oswald ja Mungo Murray, jotka olivat varta -vasten saapuneet lähetyssaarnaajan seuraksi tälle matkalle. Juhtia oli -retkikunnalla 80 härkää ja 20 hevosta. - - - -Kalahari. - - -Kalaharin erämaassa ei nykyjään ole jokia, vaikka vanhat uomat -osoittavat niitäkin olleen ennen, mutta lähteitä on harvakseltaan, -koska koko alue on, kuten Livingstonekin huomasi, matala syvänne, jonka -reunat ovat korkeammalla. Maaperä on hiekkaa, mutta siitä huolimatta -se ei ole vailla kasvullisuutta. Maanpinnan alla on kova kerros -nuorta hietakiveä, joka pidättää vettä syvälle painumasta. Jos tämän -kerroksen rikkoo, katoaa vesi auttamattomasti maan sisään. Livingstonen -matkue saapui kerran kolme päivää vedettä oltuaan lähteelle, jonka -kaikkien kauhistukseksi huomattiin kuivuneen. Paikalla ei ollut muuta -kuin vähän pensaikkoa ja kaiveltuja kuoppia, vettä ei nimeksikään. -Oppaat kuitenkin vakuuttivat, että vettä saataisiin, ja kaivoivat -lapioillaan ja käsillään paria metriä syvän kuopan, kunnes läpäisemätön -hiekkakerros tuli vastaan. Kuoppaan alkoikin joka puolelta tihkua -vettä, vaikka niin hitaasti, että matkueen täytyi jäädä paikalle -pariksi päiväksi, ennenkuin ihmiset ja eläimet saivat sitä riittävästi. - -Erämaa on enimmäkseen ruohoaroa ja ruoho kasvaa hyvin korkeaksi. -Ruohoalueiden välissä on, missä maa ei ole paljasta, lonkerokasveja, -mukulakasveja, vesimelooneja ja kurkkuja, joista jo puhuimme. Toisin -paikoin on laajoja pensaikoita ja metsiköitäkin. Päivät ovat kuumat, -mutta yöt viileät, ja aamut ja illat erinomaisen virkistävät. Ilmasto -on kuivuutensa vuoksi hyvin terveellistä. Kun ei vettä ole, ei ole -sääskiäkään eikä siis malariaakaan, joka kauempana pohjoisessa on -ainainen vitsaus. - -Kalaharissa asui kahta kansaa, bakalahareja, jotka olivat pääväestönä, -ja bushmanneja. - - - -Bakalaharit. - - -Bakalaharit ovat vanhaa betshuaani-heimoa, jolta voimakkaammat -sotilasheimot ennen vanhaan ovat anastaneet maat ja karjat, tunkien -heidät asumattomaan erämaahan. He olivat kuitenkin säilyttäneet -vanhan rakkautensa maanviljelykseen ja karjanhoitoon, vaikk'eivät -voineetkaan viljellä muuta kuin hieman melooneja ja kurpitsoja eivätkä -pitää muuta karjaa kuin vuohia, joille heidän täytyi usein lusikalla -koota vettä. Huonon ravinnon vuoksi he olivat näivettynyttä kansaa, -jonka pullistuneet vatsat todistivat ruoan kehnoutta, mutta he olivat -sangen rauhallisia ja hyväntahtoisia. Kun he olivat hajallaan laajalla -alueella, ei heillä ollut päälliköitä. Sen sijaan oli heidän tapansa -lähimpäin betshuaanien keskuudesta valita itselleen vaikutusvaltaisia -suojelijoita, joilta he turkiksilla vaihtoivat keihäitä, puukkoja, -tupakkaa ja koiria. He pyydystivät sakaaleja, kettuja, oselotteja, -villikissoja ynnä suuria petoeläimiäkin, parkitsivat nahkat ja -neuloivat pienet yhteen turkisviitoiksi, joilla oli erinomainen -menekki, erämaan turkikset kun olivat erikoisen kauniit. Betshuaanien -kesken oli kuitenkin tapana käydä ryöstämässä toistensa suojatteja, ja -silloin bakalaharit menettivät turkisviittansa ilmaiseksi, he kun eivät -uskaltaneet asettua vastarintaan. - -Mutta kerrassaan matelevaa imartelevaisuutta bakalaharit osoittivat -bushmanneja kohtaan, näiden tullessa heiltä tupakkaa saamaan, he -nimittäin tiesivät bushmannin helposti kostavan myrkkynuolilla, ellei -hän saanut, mitä vaati. - -Pelko sai bakalaharit usein asettumaan kauas vedestä, saadakseen olla -rauhassa. Vettä kaivamalla löydettyään he usein loivat kuopan jälleen -umpeen, vesipaikan salatakseen. Naiset tämmöisestä maanalaisesta -vesipaikasta vettä ottaessaan kaivoivat siihen kourallaan niin syvän -kuopan kuin käsivarsi ulottui, pistivät siihen ruovon, jonka alapäähän -oli sidottu heinätukko, tukkivat sitten jälleen kuopan ja alkoivat -ruovon suusta imeä. Heinätukkoon kokoontunut vesi kohosi ruokoon, josta -nainen sitä imi suuntäyden toisensa jälkeen, tyhjentäen aina suunsa -tyhjään strutsin munaan, joita hän oli verkkopussilla tuonut suuren -kimpun mukanaan. Täytettyään täten pari-kolmekymmentä strutsinmunaa hän -tukki niiden suun ruohotukolla, kantoi vesivarastonsa kotia ja kätki -sen huolellisesti maahan. - - - -Bushmannit. - - -Bushmanni on erämaan varsinainen asukas. Hän on paljon pienempi kuin -hottentotti, jonka heimolaisesta hän muutoin saattaisi käydä, ja vielä -rumempi. Bushmanneilla ei ollut asuntoa eikä karjaa, vaan elättivät -he itseään metsänriistalla, jota myrkkynuoleillaan ampuivat, sekä -mukuloilla, heinäsirkoilla ja toukilla. - -Bushmannin 'mitta on noin 130 sm., ihoväri kokomusta, hiukset -villaiset, kähärät, nahka ryppyinen. Varsinaista asuntoa hänellä -ei ole ensinkään, vaan asettuu hän pensaan, muurahaispesän tai -kallion suojaan, tai majoittuu kallionkoloon, piikkisian tai -muurahaisleijonan luolaan tai ontoksi kaivamaansa muurahaispesään. -Ellei muuta neuvoa ole, rakentaa hän kepeistä ja heinistä hataran -kodan suojaksi yökylmiä vastaan. Bushmannilla on vuoroin yllin kyllin -syötävää, vuoroin hän näkee nälkää, ja ainainen huoli ravinnosta ja -omasta turvallisuudestaankin vaikuttaa, että hän jo 40-vuotiaana on -vanhus. Enimmäkseen sai hän kuitenkin ennen aikaan luodista surmansa, -sillä missä hänet vain nähtiin vakinaisten asutusten läheisyydessä, -kaikkialla karjan katoamisesta syytettiin häntä, ja siirtolaiset ja -kafferit, samoinkuin muutkin heimot, ampuivat hänet kuin petoeläimen, -missä vain tapasivat. Katkerimmin vihasivat bushmanneja kafferit, jotka -moisen pikkumiehen nähdessään raivostuivat suunniltaan. Bushmannit -pelkäsivätkin kaffereita enemmän kuin mitään muita vihamiehiään, sillä -kafferien isoa kilpeä vastaan heidän myrkkynuolensa olivat tehottomat. -Siirtolaisten oli tapana lähteä joukolla ratsain bushmanneja takaa -ajamaan. Päiväkausia he saattoivat seurata heidän jälkiään ja joukon -tavattuaan armotta ampua joka sielun. Vain lapsia joskus säästettiin -palvelijoiksi, ja hyvän kohtelun saatuaan he kasvoivat kunnon -ihmisiksi. Bushmannit puolestaan kostivat täten kokemansa vainon -ja hyökkäsivät öisin yksinäisten talojen kimppuun, sytyttivät ne -palamaan ja murhasivat asukkaat. Heidän oli tapana ryöstää kokonaisia -karjoja. Jos rosvojen jäljille päästiin ja he alkoivat olla ahtaalla, -ampuivat he elukat kuoliaiksi myrkkynuolillaan tai leikkasivat niiltä -kinttusuonet tai kurkut poikki, jättäen ne sitten kuolemaan. Kafferit, -jotka niinikään olivat pahoja karjanrosvoja, rosvosivat vain omain -karjainsa jatkoksi. Jos heitä ajettiin takaa eivätkä he saaneet -kuljetetuksi ryöstämiään eläimiä turvaan jättivät he ne eloon. Jos -bushmanni ryöstösaaliineen pääsi erämaahan, oli häntä melkein turha -ajaa enää takaa, sillä bushmannit tunsivat erämaan niin tarkkaan, -että he yöllä kulkivat yhtä vapaasti kuin päivälläkin, ja oli heillä -siellä maahan kaivetut vesivarastonsa pitkäin välimatkain päässä, joten -he tulivat toimeen seuduissa, missä valkoiset tuota pikaa olisivat -menehtyneet janoon. Ryöstämänsä karjan he ensi tilassa teurastivat ja -lihasivat sekä kaivoivat lihat maahan, syöden sitten näitä herkeämättä, -niin kauan kuin niitä riitti, välittämättä suuriakaan siitä, vaikka -loppuosa jo olisi ennättänyt hyvinkin pahentua. Hyvin ahtaalle -joutuessaan he asettuivat vastarintaan ja olivat myrkkynuolineen -vaarallisia vihollisia. 100—150 askeleen matkalla he ampuivat pienillä -jousillaan sangen tarkkaan. Myrkkynuolillaan he kaatoivat isoa riistaa, -leikaten sitten haavan ympäriltä lihan pois, pienempää sitä vastoin -pyydystivät keihäällään ja kivillä, joita he linkosivat mestarillisesti. - -Bushmannit olivat kostonhimonsa ja pahuutensa vuoksi yhtä pelättyjä -kuin vihattujakin. Turhaan koettivat myöhemmin lähetyssaarnaajat heitä -sivistää, heidän oli mahdoton luopua kiertelevästä elintavastaan, mutta -joku joukko suostui kuitenkin rupeamaan maanviljelijöiksi ja parin -kolmen sukupolven kuluttua heistä tuli tyydyttäviä talonpoikia. - -Livingstonen ja hänen seuralaistensa matka erämaan kautta oli vaikea -ja rasittava. Vaunut olivat pehmeässä hiekassa ylen raskaat. Päivällä -oli helteen vuoksi oltava leirissä, vaikka olikin talvi, vain aamuin -ja illoin kävi taipaleen teko laatuun. Poluton maisema oli niin -yksitoikkoista ja samanlaista, pensaistot ja lehdot niin toistensa -näköisiä, että metsästäjäin oli vaikea lyhyenkään matkan päästä -löytää takaisin vaunujen luo. Onneksi oli kuitenkin opas tarkka. Hän -aina löysi ne harvat paikat, missä oli vedestä toivoa. Kuivuudesta -huolimatta näissä seuduissa eli komeita antilooppeja, sillä nämä -ovat vähitellen tottuneet tulemaan toimeen vedettä hyvinkin kauan, -niille kun riittää se kosteus, minkä ne kasveista saavat. Antilooppien -esiintyminen ei sen vuoksi ole merkkinä siitä, että läheisyydessä on -vettä, jota taas virtahepojen, puhvelien, gnuittan, sebrain, kirahvien -ja eräitten määrättyjen antilooppilajienkin esiintyminen aina osoittaa. -Kuukauden lopulla kulku parani jonkun verran, retkikunta kun tapasi -vanhan jokiuoman, jota se saattoi matkustaa, ja tuli seutuun, jossa -vettä ja laidunta oli runsaammin. - - - -Harhanäky. - - -Kerran matkustajat jo luulivat näkevänsä toivotun Ngamin. He näkivät -auringonlaskun aikana edessään laajan, mitä sinisimmän järven, jonka -rantoja reunusti leveä metsävyöhyke. »Mielikuvituksen ei tarvinnut -vähääkään lisätä», lausuu Livingstone, »se oli semmoisenaan suuren -veden sattuva kuva. Aallot vyöryivät, puut kuvastuivat niin kirkkaasti -ja syvästi veden kalvoon, että härät, hevoset ja koirat, vieläpä -alkuasukkaatkin juoksivat harhakuvaa kohti»... Se olikin ollut joskus -maailmassa suuri järvi, mutta vesi oli kuivunut pois ja jäljelle oli -jäänyt vain suolaräme, jonka valkoiset suolakiteet auringonlaskun -valossa hohtivat niin kauniin sinisinä. Ngamille oli vielä matkaa 300 -kilometriä. - -Heinäkuun alkupäivinä retkikunta vihdoin saapui Sugalle, kauniille -vetevälle joelle, joka juoksi kaakkoa kohti. Ystävällisiltä asukkailta -kuultiin, että tämä joki tuli Ngamista ja että joen rantoja kulkien -järveen oli neljän viikon matka. Yrityksen onnistumista voitiin nyt -pitää varmana, sillä laidunta oli runsaasti joen rannoilla, joiden -kasvullisuus erämaamatkan jälkeen tuntui satumaisen rehevältä. -Mahtavia baobab-puita kasvoi toisin paikoin aivan veden partaalla, -kun taas toisaalla vettä ja maata erottivat toisistaan taajat, -korkeat ruovostot. Jokivarressa oli paljon kyliä, joiden asukkaat, -järvellä asuvalta päälliköltä saamansa käskyn mukaan, ottivat -matkueen ystävällisesti vastaan. Livingstone jätti lopulta tänne -härkävankkurinsa ja lähti asukkailta saamillaan veneillä nousemaan -jokea, jonka virtavuus oli hyvin heikko. Tällä matkalla hän ensi kerran -sai varman tiedon siitä, että Ngamin takana oli maa, jossa oli niin -paljon jokia, ettei niiden määrääkään tietty, ja siitä pitäen hänessä -heräsi niin kiihkeä halu päästä näitä tuntemattomia seutuja tutkimaan, -että Ngami hänestä alkoikin tuntua sivuasialta. Siellä sanottiin olevan -paljon ihmisiä ja suuria puita, ja lähetyssaarnaaja toivoi joista -löytävänsä jonkun kulkureitiksi soveliaan, niin että laivoilla ja -veneillä voitaisiin nousta aivan maan sydämeen saakka. - - - -Ngami. - - -Elokuun 1:sena 1849 Livingstone seuralaisineen saapui Ngamille, joka -oli niin laaja, ettei päitä näkynyt. Asukkaitten kertomuksen mukaan -sen kuitenkin olisi voinut kolmessa päivässä kiertää. Rannat olivat -niin laidot ja matalat, että niitä oli mahdoton lähestyä muuta kuin -sauvomalla, ja vesi oli suolaisen sekaista. Sadeajalla sen kuitenkin -sanottiin olevan suolatonta ja järven silloin paisuvan paljon -suuremmaksi. Ympäristössä oli runsaasti metsiä ja pensastoita ja näissä -suunnaton riistan paljous. - -Järveen laski vain yksi joki, Tioge eli Okavango, johon Livingstone -ei kuitenkaan tutustunut. Järven laskuväylä Suga, joka nykyisillä -kartoilla tavallisesti on Botletle nimisenä, vie vetensä Makarikari -nimiseen suureen suolarämeeseen. Koko tämä maa on kuitenkin niin alavaa -ja sen vesistöt niin epämääräisiä ja uomaansamuuttelevia, että kului -kauan aikaa, ennenkuin sen hydrografiasta päästiin selville. Ngami -järvi on suunnattoman laajan aro- ja erämaa-alueen alin kohta, jolta -alueelta ei ole ainoatakaan laskuväylää mereen. Runsaina sadevuosina -kokoontuu vesi mataliksi järviksi, jotka sitten sateesta niukempina -vuosina täydelleen kuivavat. Livingstone määräsi Ngamin korkeuden -merenpinnasta kiehumapisteen mukaan. - -Järven rannalla asuva päällikkö, Letshulatebe, ei kateudesta laskenut -Livingstonea matkustamaan kauemmaksi pohjoiseen, jossa asui hänen -ystävänsä Setsjelen hyvä ystävä Sebituane, makololojen mahtava -päällikkö. Letshulatebe pelkäsi valkoisten vievän Sebituanelle -ampuma-aseita, joten tästä olisi tullut hänelle vielä vaarallisempi -naapuri. Hänen alamaisensakaan eivät siis vieneet matkuetta virran -yli, ja kun ei lauttakaan, jonka Livingstone koetti rakentaa, tullut -kunnollinen, täytyi hänen kääntyä takaisin. Väkivaltaa eivät Sugan -jokivartelaiset sentään vieraita vastaan käyttäneet. He näyttivät -olevan hyvänluontoista ja iloista kansaa, vaikka tosin varastelemaan -ja valehtelemaan kärkkäitä, kuten heidän päällikkönsäkin. Letshulatebe -heimoineen kuului betshuaaneihin, mutta he olivat joku miespolvi -takaperin tulleet tänne valloittajina, ja suurin osa asukkaista oli» -toista, mustempaa rotua, joka valloittajista oli saanut ylimystön. -Vihollisen uhatessa tämä ylimystö kuitenkin tavallisesti taisteluun -ryhtymättä pakeni veneihinsä, lymyillen Sugan ruovostossa, kunnes vaara -oli ohi. - -Huhtikuussa 1850 Livingstone uudelleen lähti Kolobengistä pyrkiäkseen -Sebituanen luo. Toivoen löytävänsä paikan, johon voisi perustaa -lähetysaseman, hän otti mukaansa vaimonsa ja lapsensa ja Setsjele -päällikön. Tällä kertaa hän matkusti itäisempää reittiä Sugalle, jonka -rantaa hän sitten kulki edelleen, monessa kohden raivaten tietä metsän -läpi, jossa oli usein puita kaadettava, jos mieli päästä eteenpäin. -Livingstone aikoi vaunuineen kulkea Sugan poikki ja jatkaa niillä -matkaa Sebituanen pääkaupunkiin saakka, mutta kuultuaan edessäpäin -olevan tsetsekärpäsiä, jotka olisivat hänen juhtansa tappaneet, hänen -täytyi luopua tästä tuumasta. Kun hänen vaimonsa ja lapsensa samalla -sairastuivat kuumeeseen, ei ollut muuta neuvoa kuin taas palata -takaisin Kolobengiin. - -Sebituane tosin jo tiesi odottaa Livingstonea ja oli hänen matkaansa -helpottaakseen lähettänyt välillä oleville päälliköille lahjoja, mutta -velvollisuus perhettään kohtaan pakotti Livingstonen jättämään matkan -sikseen. - - - -Andersson Ngami järvellä. - - -Ennenkuin jatkamme kertomusta Livingstonen seuraavista matkoista, -tahdomme tässä yhteydessä muistella erästä ruotsalaista -löytöretkeilijää, suurmetsästäjä C. Anderssonia, joka matkusteli -Etelä-Afrikassa moneen suuntaan, seuduissa, joissa ei siihen saakka -kukaan valkoinen ollut käynyt, ja lopulta saapui Ngami järvelle vuotta -myöhemmin kuin Livingstone. - -Andersson oli Etelä-Afrikan länsirannoilla kuullut huhuja suuresta -järvestä, joka muka oli Damara-maassa. Järvi kuitenkin oli vain -kuralampi, mutta englantilaisen toverinsa Galtonin kanssa Andersson -sieltä jatkoi matkaa ja löysi Ovambomaan — saman, jossa suomalaiset -lähetyssaarnaajat ovat useita vuosikymmeniä vaikuttaneet — ja mielistyi -erikoisesti sen kunnolliseen ja hyväntahtoiseen maanviljelysväestöön, -mutt sitä kauemmaksi ovambot eivät laskeneet häntä. Hän palasi siis -takaisi rannikolle. - -Seuraavan matkan Andersson toverinsa kanssa teki itää kohti, aikoen sen -maan kautta tunkeutua Ngami järvelle. Viisi kuukautta kuljettuaan ja -paljon rasituksia kestettyään retkeilijät uupuneina tulivat seutuun, -jossa vesi kokonaan loppui, eikä heillä ollut muuta neuvoa kuin palata -takaisin. Seuraavan kerran Andersson yritti yksin, mutta silloin oli -riistaa niin vähän, että hän saattajineen näki nälkää. Erämaan asukkaat -neuvoivat hänelle nyt siitä kohdasta, josta hän edellisellä kerralla -oli palannut takaisin, itäisemmän reitin, jolla ei ollut niin paljon -okapensaita j jolla tieksi oli kuivunut joenuoma vesipaikkoineen. -Kaikki lätäköt tosin olivat elefanttien ja virtahepojen tallaamat -ja sotkemat, mutta vettä kuitenkin oli, ja monista ihmistöistä -päättäen sitä oli ennen ollut paljon enemmän. Lopputaipaleilla -tuli retkikuntaa vastaan Leshulateben lähettämiä miehiä, ja parin -päivän kuluttua Andersson saapui kauan toivotun päämääränsä — Ngam -avautui hänen eteensä. Se näytti hänestä ihanalta kuin Luvatun maan -maisema, mutta lähemmäksi tultua hän huomasi, että se puuttuikin -paljon ihanteesta. Järvi oli tavattoman matala, sen vesi katkeraa ja -pahanmakuista ja liejun ja ruovostojen vuoksi ei järven rantaa voinut -lähestyä kuin harvoissa kohdin. Järveltä Andersson kulki Suga joelle, -jonka niskapuolessa Letshulatebe silloin asui. Päällikkö ei alussa -tahtonut antaa Anderssonille tietoja maasta; eikä lupaa sen läpikään -matkustaa, mutta muutaman päivän kuluttua hän odottamatta oli niin -halukas antamaan veneitä matkaa varten pohjoiseen päin, että Andersson -epäili hänellä olevan jotain kavaluutta mielessään. Päällikön antamat -venemiehet käyttivät erittäin taitavasti airoja ja sauvointa, mutta kun -he eivät uskaltaneet hatarilla aluksillaan etääntyä kauas rannoista, -vaati matka Tiogen eli Okavangon suuhun kaksi päivää. - -Andersson ihmetteli järven ja joen rantain erinomaisen rikasta -eläinkuntaa. Siellä oli kosolta kaikenlaista suurta riistaa, -elefantteja, sarvikuonoja, virtahepoja, puhveleita, kirahveja ja -Anderssonin ennen näkemäin antilooppien lisäksi kaksi uuttakin, jotka -olivat kuin luodut näitä rämeseutuja varten. Riistaa oli melkein aina -näkyvissä ja Andersson saattoi ampua sitä riittämään saakka ahnaille, -aina nälkäisille saattajilleen, joiden luku vapaaehtoisten kautta oli -lisääntynyt 50—60 päähän. Vedessä vilisi krokotiileja, joitten joukossa -oli oikeita jättiläisiä. - -Andersson nousi Okavangoa muutaman päivän. Monessa kohden vesi -oli tulvinut rannoille, niin että molemmin puolin oli laajoja -kaislarämeitä, joiden lomassa vain siellä täällä kohosi soma -palmuryhmä. Neljäntenä päivänä maisema muuttui kauniimmaksi, rannat -kohosivat ja niille ilmestyi reheviä lehtoja palmuineen, mimoosoineen, -sykomoorineen ja matkustajalle aivan outoinekin puineen, joista -muutamissa oli hyvänmakuiset hedelmät. Andersson ei mielestään voinut -kuvitellakaan kauniimpaa maata. Päiväkausia olisi matkustaja mielestään -voinut viipyä näiden uljaitten puitten varjossa, kuulla lintujen laulua -ja katsella mitä kauneimpia antilooppilaumoja, joita kulki kentillä -laitumella. Hän kuitenkin pelkäsi seudun käyvän kovin epäterveelliseksi -tulvan alennuttua ja kuumeajan alkaessa. - -Koko seutu oli putaitten, jokien, ojien, allikoitten ja rämeitten -labyrintti, joka lopulta oli niin monisokkeloinen, etteivät oppaatkaan -enää tahtoneet väylää löytää. Veneet sitä paitsi olivat niin täynnään -heidän tavaroitaan, että Andersson melkein alati oli vedessä, milloin -uiden, milloin kahlaten, ja sai olla iloinen, kunhan saattoi yöllä -tulen ääressä kuivata vaatteensa. - -Kahdentoista päivän matkan jälkeen hän vihdoin saapui suureen kylään, -jossa bajeijein päällikkö asui; heimo kuului sekin betshuaaneihin. -Paikka oli sangen soma. Kauniitten viuhkapalmujen ja valtavien -metsäpuitten keskellä oli eräällä joen saarella toista sataa majaa ja -joka puolella oli joki leveä kuin järvi, täynnään pieniä reheviä saaria. - -Täällä vihdoin Letshulateben puijaus paljastui. Alkuasukkaat jättivät -äkkiä matkustajan oman onnensa nojaan ja hänelle sanottiin päällikön -kieltäneen antamasta hänelle veneitä tai oppaita matkan jatkamiseksi. -Mutta kun Andersson lupasikin palata takaisin, suostuivat he jälleen -häntä kuljettamaan. Oikeastaan hän oli aikonut käydä Libebe nimisessä -paikassa, joka oli vielä jonkun verran ylempänä jokivarressa ja jossa -kuului käyvän paljon kauppamiehiä monesta heimosta. - -Suuttuneena petoksesta Andersson piti uutena loukkauksena sitä, että -häntä takaisin vietiin vain ruokolautalla. Mutta sitten hän huomasikin, -että tämä alkuperäinen alus olikin mukavampi kuin hän oli luullutkaan. -Lautta rakennetaan siten, että ruokoja tai palmunoksia ladotaan ristiin -päällekkäin, ensinkään niitä yhteen sitomatta. Sitä myöden kuin alimmat -kerrokset vettyvät, ladotaan päälle uusia. Tämmöistä alusta käytettiin -niillä seuduin aina myötävirtaan kuljettaessa. Kolme tai neljä miestä -rakensi tunnissa niin suuren lautan, että se hyvin kannatti heidät ja -kaikki heidän tavaransa. Alkuasukkaat käyttivät näitä lauttoja, joilla -aina oli hinausvene mukanaan, virtahepojakin ajaessaan, virtahevot kun -eivät voineet kaataa niitä kumoon. - -Yhdeksän päivää kesti Tiogen laskua ja neliviikkoisen matkan jälkeen -Andersson taas saapui takaisin leiriinsä, jossa hänen oli ollut aikomus -perinpohjin läksyttää Letshulatebe. Mutta kun päällikkö makeasti -hymyillen ja mitä viattomimmalla ilmeellä kysyi, oliko hän ollut -Libebessä ja miten matka oli häntä miellyttänyt, täytyi Anderssonin -purskahtaa äänekkääseen nauruun ja hänen suuttumuksensa katosi kuin -tuuleen. Olikinhan hän todenteolla saanut tehdä paljon tärkeämmän -löytöretken kuin Letshulatebe osasi aavistaakaan. Andersson oli samalla -kauppiaskin, joka osteli norsunluuta, ja se arvatenkin oli syy, miksi -päällikkö ei häntä Libebeen päästänyt. - -Anderssonille kertyi niin suuret norsunluuvarastot ja kokoelmat, että -hänen täytyi lähteä länsirannikolta vaunuja hakemaan, millä matkalla -hän viipyi neljä kuukautta, kulkien osaksi yksin, osaksi yhden ainoan -seuralaisen keralla. Usein hän kulki seutujen poikki, jotka karuuteen -nähden vetivät Saharalle vertoja. Jalopeurat ja muut pedot väijyivät -häntä, mutta vielä suuremman vaaran tuottivat nälkä ja jano. Toisinaan -ei matkustaja kahteen päivään saanut ruokaa ja vain kerran päivässä -hän saattoi kostuttaa vedellä kuivia huuliaan. Joskus hän uupuneena -tajuttomana vaipui hiekka-arolle. Mutta asiansa hän kuitenkin ajoi. -Parikymmentä vuotta myöhemmin kuoli samaan erämaahan 300:sta buurista -250 ja 9000 eläintä heidän koettaessaan siirtyä sen poikki Angolaan -Englannin ylivaltaa pakoon. Heimojen keskinäisiin taisteluihin osaa -ottaen Andersson sitten sai länsirannikolla surmansa. - -Ngami oli Livingstonen sillä käydessä ympärimitaten 112 kilometriä -laaja ja siinä oli paljon kaloja. Nykyään järvi on vain ruokoa kasvava -petollinen liejulakea ja Botletle, joka siitä ennen vei veden edelleen, -on lakannut virtaamasta. Asukkaat kertoivat myöhemmille matkustajille, -että lukemattomat lautat 1890:n vaiheilla olivat tukkineet Okavangon -laskuväylän, niin että joki oli rämeiden kautta Ngamin ohi etsinyt -itselleen uuden suoremman laskuväylän Botletlen keskijuoksulle. -Lautoilla olivat Okavangon varressa asuvat heimot tuoneet vuotuista -viljaveroaan Ngamin seuduilla asuvalle ylipäällikölle. Okavangon -lakattua tuomasta järveen vettä se kuivui. - -Sadekautena Okavangosta haarautuu laskuväylä Sambesin syrjäjokeen -Linjantiin, jonka rannoilla siihen aikaan oli makololo-kansan perustama -valtakunta. - -Keväällä 1851 Livingstone uudelleen lähti Kolobengistä matkaan, -ottaen jälleen vaimonsa ja lapsensa matkaan, hänen aikomuksensa kun -oli perustaa Sebituanen maahan lähetysasema. Sugan yli mentyään hän -onnenkaupalla päätti jatkaa matkaa suoraan pohjoiseen. Maa oli aivan -tasaista heinäaroa, jolla harvakselleen kasvoi mopare- ja baobab-puita. -Suuria suola-alhoja oli siellä täällä, toiset hyvinkin laajoja. Siellä, -missä maa oli kalkkituffia, oli erinomaisia lähteitä, joiden luo oli -asettunut bushmanniperheitä. Nämä bushmannit olivat kuitenkin kookkaita -ja mustia, eivätkä sellaisia likaisen keltaisia kääpiöitä kuin Kalahari -erämaassa. Kesäkuun alussa retkikunta tuli kolkon, vedettömän erämaan -reunalle, jonka poikki eräs bushmanni suostui opastamaan. - - - -Vedettä erämaassa, - - -Neljäntenä päivänä hän kuitenkin karkasi, jättäen matkueen vedettömään -hiekkaerämaahan, jonka ainoa kasvi oli matala pensas. Livingstonella -ei ollut muuta neuvoa kuin kulkea siihen suuntaan, missä hän viimeksi -oli nähnyt oppaan, ja puolenpäivän aikaan päästää härät valjaista -vettä hakemaan. Vaistomaisesti ne hyökkäsivät länteen päin. Ajajat -lähtivät niiden mukana, mutta vasta seuraavana iltapäivänä he palasivat -takaisin tuoden vettä pienestä joesta, jonka eläimet olivat löytäneet. -Livingstonen lapset olivat vähällä kuolla janoon, ennenkuin vesi -saapui. Karanneen oppaan miehet olivat löytäneet joella asuvain -bajejein luota. - -Seuraavana päivänä Livingstone saapui banajoa heimon asunnoille, -jotka olivat paaluille rakennetut, niin että niiden alla voitiin -pitää valkeata sääskien karkoittamiseksi, sillä sääskiä kiehui -ilma mustanaan. Uuden oppaan johdolla hän sieltä kulki Tshobelle, -Sebituanen valtakunnan rajajoelle, jonka pohjoiselle rannalle hän kulki -kaalamon poikki niin pian kuin suinkin, koska pohjoisranta oli vapaa -tsetsekärpäsistä. Siitä huolimatta nämä ennättivät purra juhtia, niin -että niitä kuoli viidettäkymmentä, ennenkuin Livingstone pääsi matkansa -päähän. - - - -Tsetsekärpänen. - - -Tsetsekärpänen oli ja on yhä vieläkin sekä näiden seutujen että monen -muunkin Afrikan seudun pahin vitsaus. Se ei ole paljoa suurempi -huonekärpästä, väritykseltään ampiaista muistuttava. Hevosille, -sarvikarjalle, lampaille ja koirille sen purema tuottaa varman -kuoleman, milloin jo muutaman päivän, milloin pidemmän ajan kuluttua, -sen mukaan, kuinka monta kärpästä eläimen kimpussa on ollut. Ihmiseen -ei tämän tsetsen pureman sanottu vaikuttavan, eikä muuleihin, aaseihin -eikä vuohiinkaan. Sen purema ei tuntunut kipeämmältä kuin sääsken, -jonka vuoksi eläimet eivät olleet siitä milläänkään. Mutta vähitellen -purrut eläimet alkoivat riutua ja kuolivat viimeistään 2—3 kuukauden -kuluttua. Kärpänen asusti hyvin tarkkaan rajoitetuilla alueilla, -joista se ei koskaan muuttanut muualle. — Vasta viime aikoina on -tsetsekärpästen salaisuuden perille päästy. Tämä laji istuttaa erästä -trypanosoma-loista eläimiin ja tämä pienoisloinen se saa aikaan -eläinten sairastumisen ja kuoleman. Eräs toinen laji istuttaa ihmiseen -trypanosoman, joka niinikään tuottaa kuolettavan unitaudin. Ei -kumpaakaan vastaan ole vielä parannuskeinoa keksitty. - -Sebituane tuli Livingstonea vastaan, sanoman hänen tulostaan kuultuaan, -ja otti hänet juhlallisesti ja mitä ystävällisimmin vastaan eräällä -Tshoben saarella. Hän oli solakka, voimakas mies, neljänkymmenen -vaiheilla, ja hengenlahjoiltaan etevin päällikkö, mitä Livingstone oli -milloinkaan tavannut. Jo varhain seuraavana aamuna hän Livingstonelle -kertoi elämäkertansa. - - - -Sebituane. - - -Kaukana kaakossa, bassutojen maassa, oli hänen varsinainen kotinsa. -Vihollisten karkoitettua osan hänen heimostaan asuinpaikoiltaan oli -hän paennut Kolobengiin ja sieltä edelleen pohjoista kohti, voittaen -matkalla kaikki betshuaaniheimot, jotka asettuivat häntä vastaan. -Matabelet hänet tosin voittivat ja ryöstivät montakin kertaa, mutta hän -sai kuitenkin pidetyksi koossa joukkonsa, jota hän itse taisteluissa -johti, totuttaen miehensä ankaralla kurilla kuolemaa pelkäämättömiksi. -Kalaharin yli kuljettuaan ja matkalla kaiken karjansa menetettyään -Sebituane sitten valloitti Ngami järven seudut ja päätyi lopulta -useiden seikkailujen jälkeen Tshoben ja Sambesin välisiin alaviin -kosteisiin maihin, jotka tarjosivat verraten hyvän suojan matabeleja -vastaan. Useimmat hänen alkuperäisistä eri betshuaaniheimoihin -kuuluvista seuralaisistaan olivat uudessa kotimaassaan kuolleet -kuumeeseen, mutta voitetut kansat, barotset y.m., olivat valinneet -Sebituanen ylipäällikökseen, hän kun oli niitä ja niiden päälliköitä -kohdellut lempeästi, ja siten hänestä oli tullut vieraan kansan -mahtava ja rikas päällikkö. Eloon jääneet betshuaanit muodostivat -hänen valtakuntansa aatelin, joka kutsui itseään makololoiksi ja asui -hajallaan pitkin valtakuntaa. - -Sebituane vei vieraansa sitten pääkaupunkiinsa Linjantiin, joka -oli alempana Linjantin eli Tshoben etelärannalla, luvaten näyttää -hänelle maansa, että hän saisi valita mieleisensä paikan asemalleen. -Mutta jo muutaman päivän kuluttua Sebituane äkkiä sairastui johonkin -keuhkotautiin ja kuoli. Hänet haudattiin karjatarhaansa, kuten kaikki -betshuaaniruhtinaat, jonka jälkeen karjaa ajettiin kummun yli tunti tai -pari, kunnes se oli aivan maan tasalla. Onneksi ei tätä äkkikuolemaa -luettu Livingstonen syyksi. - - - -Sambesi. - - -Sebituanen tahdon mukaan joutui päällikön arvo sitten eräälle hänen -tyttärelleen, jonka luvalla Livingstone ja Oswell tekivät luodetta -kohti parinkymmenen penikulman retken etsiäkseen asemalle soveliasta -paikkaa, ja tällä retkellä he kesäkuun lopulla 1851 tulivat uhkealle, -300—700 metriin leveälle joelle, joka oli Sambesi. Sambesin luultiin -siilien aikaan alkavan paljon kauempaa etelästä ja juoksevan toisella -tavalla, sillä vain sen suupuoli tunnettiin. Löytö oli sen vuoksi -suurimerkityksellinen maantieteellinen tapaus. Lukuisia termiittipesiä -lukuunottamatta oli Tshoben ja Sambesin välinen seutu aivan lakeata, -kasvaen enimmäkseen villitaatelipalmuja, muita palmuja, mimoosoja y.m. -Rannoilla oli paljon rämeitä, joihin tulva — Sambesi nousee näillä -seuduin 7 metriä — jätti niin paljon seisovaa vettä, ettei asemaa -kuumetautien vuoksi ollut mahdollista sinne perustaa. Livingstone -päätti sen vuoksi lähettää perheensä Englantiin ja palata uudelleen -vielä perusteellisemmin etsimään sopivaa asemapaikkaa. Erittäinkin hän -tahtoi saada selville, voisiko makololojen maasta löytää lyhyemmän tien -merelle. - - - -Buurien mielivaltaisuutta. - - -Huhtikuussa 1852 Livingstone oli Kapkaupungissa, hankkien siellä -varustuksia vielä suurempiin yrityksiin, jotka lähetystoimen johtajat -kaikin puolin hyväksyivät. Parin kuukauden kuluttua hän jälleen lähti -hitaalle paluumatkalle, etäinen Linjanti matkan määränään. Kun hän -saapui Kolobengiin, olivat buurit, jotka jo kauan olivat karsain silmin -katselleet hänen lähetystyötään, hänen poissaollessa ryöstäneet hänen -kotinsa, hävittäneet Setsjelen kraalin, tappaneet hänen väestään 60 -henkeä ja ryöstäneet kaiken karjan sekä vieneet 200 kouluoppilasta -ja useita täysikasvuisia orjuuteen — buurit nimittäin yleiseen vielä -pitivät orjia ja kohtelivat orjiaan jokseenkin huonostikin. Setsjele -matkusti Kapkaupunkiin valittamaan kärsimäänsä vääryyttä, vaikk'eivät -hänen valituksensa silloin vielä johtaneet tuloksiin. Hänen ympärilleen -kuitenkin sitten kokoontui niin paljon pakolaisia, muun muassa -semmoisia, jotka buurit olivat orjuuteen vieneet, että hän jonkun ajan -kuluttua oli vielä entistäänkin mahtavampi päällikkö. - -Tammikuun 15:ntenä 1853 Livingstone lähti onnettomain bakuenain luota, -matkustaakseen uudelleen erämaan poikki. Edellinen vuosi oli ollut -erikoisen sateinen ja erämaa oli sen kautta muuttunut suunnattomaksi -meloonimaaksi. Juhdat eivät näitä mehukkaita hedelmiä syödessään -vähääkään kaivanneet vettä, jonka vuoksi erämaan poikki nyt oli helppo -matkustaa mihin suuntaan tahansa. Livingstone kulki nyt '700 metrin -korkuisen Bamanguato vuoriston ohi, jonka mustat basalttiseinämät -jyrkästi kohoavat erämaan lakeasta pinnasta. Vuoriston rotkoissa -asui siihen aikaan eräs matabelein vainoama bamanguato heimo, joka -piti suuria vuohi- ja lammaslaumoja, laitumet kun olivat ylen karut. -Vuoristossa oli siellä täällä kauniita metsiä. Sen pohjoispuolella -alkoi taas rannaton lakeus, jolla aluksi oli poikkipuolin Ntwetwe -niminen suunnaton lakea suola-alho. Siellä syötiin paljon -maakilpikonnia. - - - -Baobab. - - -Suola-alhoa, joka oli tasainen kuin meri, seurasi alue, joka kasvoi -baobab- eli apinanleipäpuita. Alkuasukkaat ottivat tämän jättiläisen -kuoresta niintä, ja vaikka kuoren olisi kolonut pois kuinka -moneen kertaan tahansa, kasvoi se aina uudelleen, eikä puu ollut -kolomisesta milläänkään. Sitä ei syö tuli, eikä tapa varren onteloksi -kovertaminenkaan ja maahan kaadettunakin se kasvaa edelleen. Baobabin -puuaine on niin pehmyttä, ettei kirvestä tahdo saada irti lähtemään, -jos sen voimalla puuhun iskee. Sen seurassa kasvoi rautapuu, jonka -lehdillä eräs hyönteisentoukka valmistaa syötäväksi kelpaavaa imelää -ainetta. Alkuasukkaat söivät kosolta tätä luonnonkonvehtia ja särpimenä -erästä lihavaa toukkaa, joka eleli samassa puussa. - -Lakeudella asui aina Tshobeen saakka ennen mainittua kookasta -bushmanniheimoa, joka kohteli matkustajia ystävällisesti. Matkan -jatkuessa tultiin yhä rehevämpiin seutuihin, joissa kasvoi metsiä, -viidakoita ja avoimilla mailla valtavan pitkää heinää. Suurta riistaa, -kuduja, gnuita, sebroja, puhveleita y.m. alkoi olla yhä runsaammin, -eivätkä ne juuri ensinkään pelänneet kulkijoita. Mutta nyt alkoi -kuume ahdistaa matkustajia, niin että retkikunnan maaliskuun alussa -täytyi melkoiseksi ajaksi aivan seisahtua, ja tavallista hitaammin -sujui matka, kun se uudelleen lähti liikkeelle. Onneksi ei seudussa -ollut tsetse-kärpästä, muutoin olisi helposti voinut käydä niin, -että seurue olisi menettänyt kaikki juhtansa ja jäänyt tavaroineen -vaunuineen erämaahan. Metsiköissä täytyi tietä avata kirveellä. Äkkiä -alkoi matkan varressa olla kosolta viiniköynnöksiä, jotka rypäleitä -täynnään kiipeilivät puihin. Rypäleet olivat kuitenkin sangen kirpeän -makuisia. Alkoi myös ilmestyä viikunapuita, palmuja, taatelipalmuja -ja useita aivan outoja puita. Heinä oli usein vaunujakin korkeampaa. -Lopulta retkikunta saapui eräälle Tshoben putaalle, joka oli täynnään -virtahepoja; rannat taas kasvoivat laajalti niin valtavaa kaislikkoa, -ettei Livingstone tahtonut saada mukanaan tuomaansa ponttoota -viedyksi jokeen. Muutaman päivän etsittyään hän kuitenkin löysi -soveliaan ylimenopaikan ja ilmestyi erääseen joen saareen rakennettuun -makololokylään niin odottamatta, että asukkaat luulivat hänen joko -pilvistä pudonneen tai tulleen virtahevon selässä. - - - -Linjantissa. - - -Muutaman päivän kuluttua saapui sitten Linjantista paljon väkeä -auttamaan koko retkikunnan juhtineen vaunuineen joen poikki. Vaunut -hajoitettiin ja kuljetettiin yli veneillä, juhdat uitettiin. 23:ntena -tammikuuta 1853 retkikunta saapui Linjantiin, josta 6—8000 henkeen oli -lähtenyt vastaan etenkin vaunuja näkemään, niitä kun pidettiin suurena -ihmeenä. - -Makololot olivat sillä välin saaneet uuden päällikön, 18-vuotiaan -Sekeletun, Sebituanen pojan, koska hänen vanhemman sisarensa -päällikkyys ei tahtonut menestyä. Sekeletu ja hänen kansansa ottivat -Livingstonen mitä parhaiten vastaan, lähetyssaarnaajat kun olivat -lyhyellä vaikutusajallaan Etelä-Afrikan alkuasukkaitten kesken saaneet -erittäin hyvän maineen. Makololot toivoivat rauhan miehen läsnäolosta -itselleen suuria etuja, muun muassa luullen hänen voivan suojella heitä -matabeleja vastaan, joiden suuri päällikkö Mosilikatse erikoisesti -kunnioitti Moffatia, Livingstonen appea. Orjakauppiaat, jotka olivat -alkaneet makololoittenkin luona katalaa ammattiaan harjoittaa, -pakenivat kiiruumman kautta Livingstonen tulosta tiedon saatuaan. - -Livingstonelle oli valmiiksi kylvetty maissipelto, jottei häneltä -puuttuisi ruokaa. Päällikkö antoi hänelle härkiä, lypsylehmiä -ja muita ravintoaineita ja kyseli alati hänen tarpeitaan. Mutta -kristinuskoon hän ei ollut kovinkaan suostuvainen, peläten sen -muuttavan hänen sydämensä samalla tavalla kuin Setsjelenkin, jonka -nyt täytyi tulla toimeen yhdellä vaimolla, vaikka vähintään viisi -oli tarpeen. Livingstone ei tyrkyttänyt hänelle oppiaan, mutta piti -kuitenkin säännöllisesti hartaushetkiä, joihin saapui paljon väkeä. -Lääkärintointakin Livingstone harjoitti, varoen kuitenkin, ettei -joutunut riitaan alkuasukkaitten omain tohtorien kanssa. Jonkun ajan -kuluttua alkoi ilmestyä semmoisia, jotka halusivat oppia lukemaan, ja -aakkoset he oppivatkin sukkelaan ja opettivat ne sitten toisillekin. - -Oleskeltuaan Linjantissa muutamia viikkoja Livingstone lähti pohjoista -kohti jatkamaan soveliaan asemapaikan etsiskelyä. Sekeletu saattoi -häntä 160 seuralaisen keralla bawtsien maahan, joka on Sambesin -kahden puolen. Maa oli erinomaisen lihavaa lietemaata, jolla väestö -piti suuria karjoja, jota paitsi lakeuksilla oli suunnattomia -antilooppilaumoja huolimatta siitä, että niitä vuosittain tuhottiin -suuret määrät. - - - -Sambesin yläjuoksulle. - - -Sambesia sanottiin näillä seuduin Liambaiksi. Sen pohjoisella rannalla -oli vielä runsaammin kaikenlaista riistaa kuin eteläisellä. 33 -veneellä retkikunta alkoi nousta majesteettistä jokea, joka toisin -paikoin oli kolmisen kilometriä leveä. Metsäisiä saaria oli paljon. -Pohjoisempana maisemat kävivät yhä kauniimmiksi, maa mäkiseksi ja -sekä rannoilla että saarilla oli kauniita metsiä. Asukkaat olivat -makololojen hallitsemaa banjeti-heimoa, joka ei tsetsekärpästen -vuoksi voinut pitää karjoja, mutta viljeli maata sitä uutterammin -ja valmisti puusta, raudasta ja savesta somia esineitä. Ylempänä -oli useita koskia, joista eräs oli 10 metrin korkuinen. Koskien -yläpuolella oli 150 kilometrin pituinen niittylaakso, jonka joki joka -vuosi peitti tulvallaan, niin että kummuille rakennetut kylät olivat -suuren järven saarina. Kyläkummuista jotkut olivat keinotekoisiakin. -Kylät olivat pieniä, mutta niitä oli sitä taajemmassa. Ne elivät sekä -maanviljelyksellä että karjanhoidolla. Maa tuotti kaksi satoa vuodessa -ja karja menestyi lietemaalla erinomaisesti. Etelämpänä viljeltyjen -kasvien lisäksi täällä kasvatettiin bataatteja, jamsia, maniookkia ja -sokeriruokoa, jota pureskeltiin semmoisenaan, kun sokerin valmistusta -ei tunnettu. Eräässä kylässä Livingstone näki intialaisen banaanin, -jota asukkaat sanoivat »jalalliseksi puuksi», koska sen oksista kasvoi -maahan ilmajuuria ja näistä sitten uusia runkoja. Livingstone sattui -näkemään asukkaiden omituisen suolanvalmistuksenkin. Eräs mies poltti -parhaillaan kahden vaimonsa ja lastensa kanssa kaisloja ja tsitlan -varsia puunoksista tehdyn suppilon alla, kooten sitten tuhkan vedellä -täytettyyn kalebassiin. Tästä juoksutettiin vesi pienen reiän kautta -auringonpaisteessa haihtumaan, kunnes saatiin sen verran suolaa, kuin -yhteen ateriaan tarvittiin. Joki ja allikot olivat erinomaisen kalaiset -ja niissä asusti kovin paljon vesilintuja. - - - -Barotse-laakso. - - -Barotse-laakson asukkaat kehuivatkin, että nälkä oli heille tuntematon -asia. Mutta sitä paremmin tunnettiin kuume, jonka vuoksi ei tämäkään -laakso sopinut lähetysaseman paikaksi. - -Livingstone jätti sen vuoksi Sekeletun barotsien pääkaupunkiin -Nalieleen ja lähti nousemaan jokea vielä kauemmaksi, löytääkseen -paremman paikan. Sekeletu antoi hänelle soutajia ja muita saattajia, -muun muassa airueen, joka aina lähetyssaarnaajan johonkin kylään -tullessa kulki edellä ja voimainsa takaa mylvi: »Herra tulee, se suuri -jalopeura!» Livingstonen osaksi tuli mitä paras vastaanotto. Mutta -soveliasta paikkaa asemalleen hän ei löytänyt, vaikka kulki Liba -nimisen syrjäjoen suulle, makololojen alueen ulkopuolelle. Tällöin -hänessä heräsi ajatus matkustaa Libaa pitkin sen latvoille saakka, -käydäkseen Portugalin alueella Loandassa. - -Sekeletua juhlittiin Barotse-laaksossa kaikkialla, koska hän nyt kävi -siellä ensi kerran hallitsijana. Kyläin esimiehet toivat härkiä, maitoa -ja hirssiolutta enemmän kuin ruhtinaan lukuisa seurue saattoi syödä -ja juoda, vaikkapa se söikin ja joikin hämmästyttäviä määriä. Rahvas -karkeloi ja lauloi, tai oikeammin hyppi ja kiljui. Miehet seisoivat -piirissä puolialastomina, polkivat maata jaloillaan vuorotellen, -heittelivät päätään ja käsiään joka suuntaan ja kiljuivat koko ajan -kauheasti. Hiki virtasi tanssijain koko ruumiista ja sakeita pölypilviä -kohosi tanteresta. Mutta tanssijoita karkelo huvitti ja Sekeletu antoi -heille joka kerta härän vaivan palkaksi. - -Rajua kyytiä laski matkue sitten jokea takaisin Seshekeen, josta -kuljettiin maitse Linjantiin. Retki oli kestänyt yhdeksän viikkoa. -Vaikka sekä päälliköt että ruhtinas olivat Livingstonea kohdelleet -mitä suurimmalla huomaavaisuudella, alkoi näiden raakain luonnonlasten -seura tuntua hänestä kovin rasittavalta ja nyt vasta verratessaan -eteläisten betshuaaniheimojen silloista tilaa makololoihin, jotka -edustivat kansan entisyyttä, hän täydelleen alkoi käsittää lähetystyön -suuren kasvattavan vaikutuksen. »Kaiken kaikkiaan», lausuu Livingstone -eräässä kirjeessään, »he osoittautuivat ensi luokan villeiksi. Heidän -tanssinsa, melunsa, laulunsa, kaskujen kertomisensa, napinansa, -riitelynsä, murhaamisensa ja ilkeyksiensä ja lisäksi ainaisen -kerskumisensa kuuleminen ja näkeminen olivat minulle kylläkin ankara -rangaistus.» - -Makololoja miellytti suuresti se ajatus, että heille avattaisiin suora -tie meren rannalle, niin että he pääsisivät mambari-kauppiaitten -kiskomisista ja saisivat norsunluustaan paremman hinnan. Sekeletu antoi -matkalle 27 saattajaa, joista 8 oli oikeita makololoja, loput kuuluivat -voitettuihin heimoihin, mutta Livingstone odotti marraskuuhun, kunnes -ilmat jäähtyivät, ennenkuin lähti liikkeelle. - -Marraskuun 11:ntenä 1853 retkikunta lähti Linjantista, kulkien ensin -mutkittelevaa Tshobea Liambaihin eli Sambesiin, jota pitkin noustiin -Seshekeen. Siellä päällikkönä oli Sebituanen vävy, joka pienen -makololojoukon keralla hallitsi maan varsinaisia asukkaita. Livingstone -viipyi Seshekessä jonkun aikaa, julistaen rahvaalle evankeliumia. -Matkaa jatkettaessa toivat rantakyläin asukkaat Sekeletun antaman -käskyn mukaisesti retkikunnalle ruokavaroja. - - - -Matka Loandaan. - - -Livingstone joukkoineen nousi tavallisesti ylös heti päivän koitossa. -Kun hän oli kahvin juonut, tehtiin joku tunti veneillä taivalta, -mentiin sitten maihin päivällistä syömään ja tunnin päivällislevon -jälkeen lähdettiin jälleen joelle. Iltapäivällä helle kuitenkin oli -kovin painostava, jonka vuoksi matka sujui hitaammin, ja hyvissä -ajoin noustiin maalle, kun löydettiin sopiva paikka yöksi. Illallisen -jälkeen Livingstonen teltta pystytettiin, koottiin ruohoja vuoteeksi -ja kanootit pinottiin kahden puolen seiniksi. Makololot rakensivat -käden käänteessä itselleen oksista majat, peittäen ne lehdillä. -Majain oviaukot olivat kaikki kohti suurta tulta, joka viritettiin -Livingstonen teltan eteen ja oli leirin keskus. Livingstone opetti -väkensä ruokaa laittamaan ja pesemään hänen paitansa. Itse hän -pyssyllään hankki ravinnon apua, ja kun joella vilisi vesilintuja ja -rannoilla nelijalkaista riistaa, niin olikin lihan saanti helppo, -vaikka Livingstonen täytyikin vikaantuneen käsivartensa vuoksi ampua -vasemmalta poskeltaan ja luoti usein lensi sivu. - -Joulukuun 9:ntenä retkikunta saapui barotsien pääkaupunkiin, jossa -Livingstone ensi työkseen taivutti rauhaan sikäläiset makololot, jotka -olivat tehneet sotaretken barotsein karkoitettuja päälliköitä ja heidän -luokseen paenneita vapaita barotseja vastaan sekä ottaneet joukon -vankeja. Nämä vangit annettiin nyt Livingstonelle vietäviksi kotiaan. - -Erään syrjäjoen suulle oli retkikunnalle Sekeletun käskystä hankittu -8 ratsu- ja 7 teurashärkää. Osa retkikunnasta jatkoi matkaa veneillä, -osa ajoi tätä karjaa rantaa pitkin edelleen, kahlaten Sambesin -lukuisien syrjäjokien poikki. Rasvaa ja voita oli sälytetty mukaan -suunnattomat määrät, koska se kaikkialla oli mitä parhaita lahjoja. -Ihon voiteleminen voilla ehkäisi hikoamista ja toimi johonkin määrään -verhoavasti sekä auringonpaisteessa että varjossa. Makololot lausuivat -aina lahjan tuodessaan jonkun vaatimattoman kohteliaisuuden, esim. -härän tuodessaan: »Tässä on sinulle pieni palanen leipää». Betshuaanit -taas olivat vaikka kuinka viheliäisen vuohen tuodessaan kerskuen -sanoneet: »Katsos tätä härkää.» - -Barotse-laakson yläpuolella olivat rannat melkoisen matkan -asumattomia, mutta riistaa ja vesilintuja oli suunnattomasti, niin -että retkikunnalla oli yllin kyllin ruokaa. Metsiköissä helkytteli -kaunis tulipunarintainen trogon lyyryään ja alkuasukkaat olivat siitä -mielissään, sillä sen he sanoivat merkitsevän hyvää metsästysonnea. -Muita vielä merkillisempiäkin lintuja Livingstone näki, voimatta -kuitenkaan ryhtyä niitä kokoamaan, kantamukset kun olisivat siitä -liiaksi karttuneet. Liban suulla hän laski mukanaan tuomansa sotavangit -maihin, lähettäen heidän kerallaan tervehdyksensä vapaitten barotsien -päällikölle. - -Liban vesi oli mustaa pääjoen veteen verraten. Rannat olivat avoimia -puistomaisemia, ja Livingstonea ihastutti varsinkin kukkain kauneus ja -tuoksu, kun taas kauempana etelässä kukat hänestä eivät tuoksuneet, -elleivät kerrassaan haisseet pahalta. Uudelta vuodelta alkoivat -rankat, melkein yhtämittaiset sateet ja matkan teko kävi siitä entistä -tukalammaksi. Maan tavan mukaan oli matkan varressa olevien kylien -päälliköille lähetettävä edeltäpäin sanansaattajat, antamaan tietoja -matkustajista ja heidän tarkoituksistaan. Tämä koko joukon hidastutti -kulkua. - - - -Lunda. - - -Liban varressa alkoikin pian uusi maa, Lundan kuulu valtakunta, -jonka hallitsija, Muata Jamvo, asui kaukana pohjoisessa, jossain -keskellä kartan valkoista. Lundalaiset, balundat, olivat rauhallisia -maanviljelijöitä, joiden viljelyskasvit olivat maniokki eli kassava -ja maissi. He käyttivät myös ravinnokseen monenlaisia luonnon varassa -kasvavia hedelmiä, jotka olivat Livingstonelle tuntemattomia, muun -muassa erästä palkokasvia, jonka liha maistui leivokselta. Maniokkia -viljeltiin metrin levyisissä lavoissa, joihin ne istutettiin 1 l/2 -metrin päähän toisistaan; väliin kylvettiin papuja ja maapähkinöitä. -10—18 kuukauden kuluttua maniokin juuret olivat syötävät. Erään lajin -juuret ovat myrkylliset, mutta liottamalla maanasukkaat uuttivat niistä -myrkyn pois. - -Balundat olivat ensimmäiset todelliset epäjumalanpalvelijat, mitä -Livingstone tapasi. He tekivät puusta ja savesta monenlaisia ihmisen -ja eläimen kuvia, rukoillen näitä apua tarvitessaan. Valkoista ihmistä -he eivät olleet milloinkaan nähneet, mutta olivat kuitenkin kuulleet -niitä olevan ja heidän olevan merestä kotoisin. Ja merivesi se -tietysti olikin liottanut Livingstonen hiukset niin suoriksi, niin he -päättelivät. - - - -Amatsoneja. - - -Livingstone tapasi täällä kaksi naispäällikköäkin, äidin ja tyttären, -jotka vaativat häntä käymään vävynsä Shintin, niiden seutujen -suurimman lundalaispäällikön luona, ja nuorempi, Manenko nimeltään, -lähti itse häntä saattamaan. Samalla hän vaati retkikuntaa kokonaan -jättämään joen, koska ylempänä oli pahoja koskia ja siellä asuvat -balobalet olivat makololoitten verivihollisia. Manenko, itsepäisen -ja riidanhaluisen neekerikaunottaren perikuva, kulki itse matkueen -etunenässä aivan alastomana ja niin nopeaan, etteivät muut tahtoneet -perässä päästä, ei varsinkaan härällä ratsastava lähetyssaarnaaja. -Tämän kysyessä, miksei hän ainaisesta rankasta sateesta huolimatta -ottanut vaatetta päälleen, vastasi reipas amatsooni, ettei hänen, -päällikön, sopinut olla arka. - -Seutu oli metsää ja niittyä, siellä täällä kyliä ja peltoja. Asukkaat -rakensivat majansa paaluista, oviaukotta, kuten hölmöläiset. Oven -asemesta heillä oli kaksi irtainta paalua, jotka nostettiin pois -majaan mentäessä. Livingstone sairastui jälleen kuumeeseen, joten -matka rasitti häntä moninkerroin. Riista alkoi täällä käydä yhä -harvinaisemmaksi ja aremmaksi, jonka vuoksi ei ollut juuri muuta -syötävää kuin maniokki, joka taas ei tahtonut tyydyttää nälkää. Metsät -kävivät yhä sankemmiksi pohjoista kohti, ja valtavien puitten välillä -oli köynnöskasveja, joita täytyi kirveellä katkoa, jotta päästiin -kulkemaan. Asukkailla oli puissa kaarnasta rakentamiaan mehiläispesiä, -joista he saivat niin paljon vahaa, että sitä liikeni viedä maasta -merenrannikolle suuria määriä. Hunajasta he tekivät väkevää simaa. -Metsänaukeamissa oli aina kyliä, joista asukkaat tavallisesti pakenivat -pois, vaikka Manenkon rumpalit suurella päristyksellä ilmoittivat -ylhäisiä vieraita olevan tulossa. Toisissa kylissä oltiin luottavampia; -ja asukkaat nostivat illalla majainsa keilamaiset katot paikoiltaan ja -lainasivat ne vieraille yöksi teltoiksi. - - - -Shintissä. - - -Shintistä tuli jonkun matkan päähän lähettiläitä lausumaan vieraat -tervetulleiksi. Kaupunki oli pienellä mäellä romanttisessa laaksossa, -varjoisain puitten ympäröimänä. Majat olivat täällä nelikulmaiset, -suorain katujen varrelle rakennetut, ja olivat erittäin siististi -palmikoiduilla aidoilla ympäröidyt. Kaupungin ulkopuolelle oli -leiriytynyt joukko matkustavia orjakauppiaita, ja heidän leirissään -makololot harmikseen näkivät joukon nuoria kahlehdittuja tyttöjä. - -Seuraavana päivänä oli Shintissä suuri vastaanotto. Päällikkö istui -kotlalla oli audienssipaikalla leopardin nahkalla verhotulla tuolilla, -suuren puun alla. Muun tilan täyttivät sotamiehet ja yleisö. Kun -kaikki olivat järjestyneet, astui Manenkon mies yhden seuralaisensa -kanssa esiin ja kertoi kaikuvalla äänellä kaikki, mitä he matkalla -olivat tohtorista kuulleet, hänen entisen toimintansa, tulonsa -makololojen luo, kuinka hän oli solminut rauhan ja mikä nyt oli hänen -matkansa tarkoitus. »Ehkä hän on tyhjän lörpöttelijä, ehkä ei — -edellinen tuntuu todenmukaisemmalta — mutta balundoilla on hyvä sydän, -eikä Shinti ole ennenkään kenellekään pahaa tehnyt. On parasta ottaa -valkoinen mies hyvin vastaan ja laskea hänet edelleen kulkemaan.» Hänen -jälkeensä esiintyi vielä monta muuta puhujaa, vuoron mukaan, kertoen -muun muassa »taivaan sanasta», jonka matkustaja oli mukanaan tuonut, -ja kauppatiestä, jonka hän aikoi avata, ja puheiden väliajoilla naiset -lauloivat jotain surullista säveltä; mutta kun joku puhui heidän -mielensä mukaan, nauroivat he ja paukuttivat käsiään. Kolme rumpalia ja -neljä marimban soittajaa kulki tuon tuostakin kotlan ympäri soittaen, -kunnes lopulta Shinti, joka koko ajan oli istunut arvokkaana ja -vaieten, nousi tuoliltaan ja siten osoitti vastaanoton päättyneen. - -Seuraavana päivänä hän seurusteli Livingstonen kanssa vapaammin, -ottaen ilolla vastaan suuren kalebassin täyden voita ja rasvaa ja -härän, jotka Livingstone hänelle antoi Sekeletun lahjoina. Shinti -antoi Livingstonelle vastalahjaksi kymmenvuotiaan orjatytön olemaan -»Livingstonen lapsi ja kantamaan hänelle vettä.» Kun lähetyssaarnaaja -ei suostunut orjatyttöä vastaanottamaan, vaan selitti, että hänellä -itsellään oli neljä lasta, joita hän ei suinkaan aikonut omalle -päällikölleen pois lahjoitettaviksi luovuttaa, ymmärsi Shinti tämän -niin, että tyttö oli liian pieni, ja lähetti suuremman. Livingstone -koetti selitellä, kuinka häpeällistä orjuus oli, mutta Shintin oli -häntä mahdoton ymmärtää. Livingstone näytti hoville taikalyhtykuvia, -jotka suuresti sekä huvittivat että hirvittivätkin kaikkia. Maan -tapoihin kuului, ettei vieras saanut lähteä aivan äkkiä pois, ja -siitä syystä, ynnä kuumeen ja jokapäiväisten sateittenkin vuoksi, -Livingstonen matka viivästyi tammikuun 20:nteen saakka. Shinti oli -häntä kohtaan kaiken aikaa sangen suosiollinen ja hyväntahtoinen ja -antoi hänelle oppaan ja kahdeksan kantajaa, joiden ei pitänyt häntä -jättää, ennenkuin hän oli päässyt meren rannalle. Lopuksi hän antoi -vielä paikkakunnalla sangen suuriarvoisen kaulakoristuksenkin, joka -oli simpukankuorista tehty. Pitkin matkaa käskettiin väestöä tuomaan -retkikunnalle ruokavaroja, jotteivät Shintin ystävät näkisi nälkää. Ja -ruokaa tuotiinkin, mutta vain maniokkia, jota kansa itsekin söi, mutta -joka ei tahtonut ravita näitä lihapatain äärestä tulleita matkamiehiä. - - - -Sadeaika. - - -Matka kävi luodetta kohti, kunnes kuljettiin Liban yli ja samalla -jätettiin Shintin aluekin. Liban takana oli rannattomia niittyjä, -joilla oli nilkkaan saakka vettä. Yöt, illat ja aamut satoi, vain -päiväsydännä ilma jonkun verran seestyi. Teltat, vaatteet ja -makuutamineet hajosivat riekaleiksi, metalliesineet söi ruoste. -Kronometriaan tohtorin täytyi pitää kainalokuopassaan, säilyttääkseen -sen kuivana. - -Maan jälleen kohotessa tultiin Katema nimisen päällikön maahan, jossa -oli kahlattava monen Libaan laskevan pienen joen poikki. Maa oli -niin kaunista ja hedelmällistä, että asukkaat kylvivät ja korjasivat -satoja pitkin vuotta ja että vainioilla näki maissia, hirssiä y.m. -toukoja kaikilla kasvuasteilla. Asukkaat olivat edelleenkin sangen -hyväntahtoisia ja antoivat ilmaiseksi ruokatavaroita, muutoin 27 -henkeä käsittävä retkikunta olisikin joutunut ahtaalle. Katema otti -retkikunnan juhlallisesti vastaan, kuten Shintikin, antoi sille sitten -runsaasti ruokavaroja ja sanoi: »Menkää nyt leiriinne ja keittäkää ja -syökää itsenne kylläisiksi, jotta huomenna voitte paremmin jutella -minun kanssani.» Livingstonen pienet lahjat hän otti vastaan suurella -ilolla ja tohtorin kysyessä, mitä hän saisi tuoda hänelle Loandasta -lahjaksi, sanoi päällikkö haluavansa saada uuden takin, nykyinen -kun alkoi olla vanha ja kulunut. Katema kehui, ettei hän vielä -milloinkaan ollut vierasta tappanut, ja kohteli tohtoria, jota hän piti -jonkinlaisena taikain tekijänä, sangen hyvin, neuvoen hänelle uuden -tienkin, koska yleiseen käytetyllä tiellä nyt oli vyötäisiin saakka -vettä. - - - -Dilolo järvi. - - -Laajalla, veden vallassa olevalla ruoholakeudella kuljettiin Dilolo -järven päitse; lakeus oli samalla vedenjakaja. Järven synnystä opas -kertoi seuraavan tarinan. Kerran oli eräs naispäällikkö matkalla -ollessaan pyytänyt ruokaa kylästä, joka silloin oli tämän järven -paikalla. Ruokaa ei kuitenkaan annettu ja kun päällikkö siitä moitti -ja uhkaili kyläläisiä, kysyivät nämä pilkalla, mitä hän luuli voivansa -heille tehdä. Naispäällikkö oli silloin alkanut laulaa ja kun hän -lopuksi oli laulanut nimensä ja hitaasti, korostaen lausunut sen -viimeisen tavun, oli koko kylä asukkaineen, siipikarjoineen, koirineen -vaipunut maan sisään. Kun kylän päällikkö palasi metsästysretkellä, -syöksyi hän kylän paikalla olevaan järveen ja kuuluu olevan siellä -vieläkin. - -Etäämpänä lännessä tultiin seutuun, jossa oli kuljettava syvien -metsäisten laaksojen poikki. Jokaisen laakson pohjalla oli joki, ja kun -jokien poikki ei voitu kahlata, täytyi maanasukkailta aina pyytää apua -ylipääsyyn. - - - -Veronkiskojia. - - -Nämä ihmiset, joiden maan kautta orjakauppiaitten tie kulki, eivät -kuitenkaan olleet yhtä hyväntahtoisia kuin Sambesin varren asukkaat, -vaan koettivat kiskoa kaikesta, jopa tien käyttämisestäkin. Ensi -sijassa kysyttiin ruutia, jota tohtorilla ei kuitenkaan ollut, sen -enempää kuin muutakaan arvotavaraa, ja puute alkoi nyt täydellä todella -kouristella matkuetta. Riistaa oli täällä niin niukasti, että asukkaat -kaivoivat myyrätkin maasta, saadakseen joskus lihaakin maistaa. Heti -ensimmäinen päällikkö vaati maansa läpikulusta orjan, norsunhampaan, -pyssyn, tai härän, mutta tyytyi lopulta vanhaan paitaan. Samanlaisia -vaatimuksia esitti moni muukin ja kerran muuan neekeri vaati maksua -portaan käyttämisestä, jonka hän oli rakentanut pienen puron poikki! -Tohtori aivan hämmästyi tätä sivistyksen esimakua, siltarahoja, Afrikan -sydämessä. - -Nämä seudut olivat muutoin verraten taajaan asutut, mutta kaikkialla -oli suuret alat mitä parasta maata joutilaana ja betshuaanit -huudahtelivat lakkaamatta: »Mainiota karjanlaidunta! Vahinko, kun näin -oivallinen viljelysmaa on mahona!» Asukkailla ei ollut karjoja, ne -oli heiltä ryöstetty, ja suuri riista oli täällä, jossa ampuma-aseita -yleiseen käytettiin, jo lopen hävitetty. Tsetse-kärpästä ei ollut, -mutta sangen runsaasti hämähäkkejä, joita Livingstone tutki. - -Tshibookkien alueella päällikkö esitti kerrassaan häpeämättömiä -vaatimuksia ja Livingstonen täytyi jo lopulta panna kiväärinsä -ampumakuntoon, ennenkuin kiskuri taipui. Makololot, jotka olisivat -mielellään taistelleet vähälukuisuudestaan huolimatta ja vaikka heillä -oli vain viisi kivääriä, piirittivät huomaamatta kiristelevän päällikön -neuvoksineen, eikä näillä ollut silloin muuta neuvoa kuin taipua. Härkä -heille kuitenkin täytyi antaa, eivätkä he vastalahjaksi antaneet muuta -kuin hieman jauhoja ja kappaleen saman härän liilaa. Ei muka ollut -muuta. - -Orjakauppiaat olivat opettaneet päälliköt näille tavoille — he luulivat -Livingstonen saattajia hänen orjikseen ja vaativat kauttakulkuluvasta -miehen kuten muiltakin orjain kuljettajilta — ja Livingstone poikkesi -sen vuoksi toiselle reitille, toivoen pääsevänsä helpommalla. Mutta -samaa kiskomista kohtasi kaikkialla. Aina vaadittiin joko mies, -elefantinhammas, härkä tai muuta, muutoin uhattiin sulkea tie. -Ruokatavaroista kiskottiin häpeämättömiä hintoja. Yöksi täytyi leiri -ympäröidä paaluaidalla äkkihyökkäyksen varalta ja metsissä varottiin -alati väjytyksiä. Livingstonen miehet masentuivat siihen määrään, että -he jo halusivat palata rannikolle. - -»Sain käyttää koko puhetaitoni heitä taivuttaakseni. Sanoin heille -jatkavani matkaa yksin, jos he takaisin palaisivat. Menin sitten -telttaan ja käännyin Hänen puoleensa, joka kuulee sielun huokauksen. -Vähän päästä pisti yksi väestä päänsä sisään ja sanoi: 'Emme sinua -koskaan hylkää, älä lannistu, seuraamme sinua, minne vienetkin; -puhuimme siten vain siitä syystä, että nämä tämän puolen ihmiset -ovat niin pahoja.' Ja sitten tuli luokseni yhä useampia ja useampia -sanomaan, että he kaikki olivat lapsiani; he tunsivat vain Sekeletun ja -minut ja tahtoivat kuolla puolestani.» Viimeiset härkänsä retkikunta -pelasti itselleen siten, että leikkasi niiden hännänpäät poikki; eräs -härkä oli nimittäin hylätty sillä verukkeella, että sen hännässä oli -vikaa, ja makololot paikalla arvasivat, että se oli taikauskoa. Eikä -sen jälkeen todellakaan kukaan enää vaatinut teuraita. - - - -Kuango-joella. - - -Maaliskuun 30:ntenä retkikunta saapui sen ylängön toiselle reunalle, -jonka poikki se oli kulkenut, ja Kuango-joen suuri 'ja mahtavan leveä -laakso oli sen edessä. Livingstone tiesi, että sen toisella puolella -alkoi Portugalin alue, ja piti retkikuntaa pelastettuna. Mutta -laaksossa asuvat basindshit olivat miltei vielä pahempia nylkyreitä -kuin kaikki edelliset ja ampuivat joukon jälkeen luotejakin, kun se -meni veroa maksamatta. Huhtikuun 4:ntenä retkikunta vihdoin pääsi -Kuangon länsirannalle, saatuaan apua toisella rannalla asuvalta -portugalilaiselta puoliverikersantilta, ja oli nyt Portugalin alueella. -Kuango oli ylimenopaikalla sadanviidenkymmenen metrin levyinen. - -Pienellä portugalilaisella sotilasasemaila — sekä päällikkö että -sotamiehet olivat puoliverta — retkikunta sai mitä parhaan vastaanoton -ja lepäsi viikon päivät, ennenkuin lähti matkaa jatkamaan Kassandjeen, -joka siihen aikaan oli portugalilaisten etäisin kauppa-asema. -Sikäläiset kauppiaat ottivat Livingstonen niinikään mitä parhaiten -vastaan, vaikka epäilivätkin häntä ennemmin englantilaiseksi -sotilasvakoojaksi kuin lähetyssaarnaajaksi. Hän sai kunnolliset -vaatteet ja hänen väkensä runsaan ravinnon, jota paitsi he täällä -saivat edullisesti myydä mukanaan tuomansa elefantinhampaat. Makololot -hämmästyivät täällä saamaansa hyvää hintaa. Kotonaan heidän täytyi -kivääristä antaa kaksi hammasta, täällä he sitä vastoin saivat -yhdellä hampaalla kaksi kivääriä, kolme pönttöä ruutia, suuret kimput -lasihelmiä ja niin paljon karttuunaa ja villakangasta, että koko -retkikunta saattoi ostaa uudet vaatteet. Toiselta puolelta paikkakunnan -mustat heille uskottelivat, että tohtori aikoi rannikolla myydä -heidät ja että heidät sitten vietäisiin laivoihin lihoitettaviksi ja -syötäviksi, valkoiset kun muka olivat ihmissyöjiä, mutta Livingstonen -kuitenkin onnistui tyynnyttää heidän pelkonsa. Kassandjestä annettiin -Livingstonelle saattajaksi musta aliupseeri, jonka arvo vaati, että -hän antoi orjain kantaa itseään riippumatossa aina kylään tultaessa -ja kylästä lähdettäessä. Sitä paitsi hänellä oli erikoinen orja -kirjoitusneuvojaan kantamassa, sillä hän teki kaikki retkikunnan -ostokset, kirjoittaen aina siron tilauslipun ja pitäen samalla huolen -siitä, että hän itse sai kunnollisen vaivanpalkan. - - - -Angolan ylämaa. - - -Kassandjestä oli rannikolle vielä viisisataa kilometriä, ja vaikka -väestö olikin kauttaaltaan ystävällistä ja maa erinomaisen kaunista, -puutetta ei missään, oli matka sairaalle Livingstonelle kuitenkin -ylenmäärin rasittava. Tien varressa oli yksinkertaisia majataloja, -joissa iltaisin oli vilkasta elämää, kantajaliike sisämaahan kun oli -suuri. Se seura, joka ensiksi saapui, anasti majan, ja myöhemmin -tulleet saivat pitkästä runsaasta ruohosta laittaa itselleen suojat. -Heti kun matkustajat olivat tulleet, alkoi läheisistä kylistä keräytyä -naisia, jotka toivat kaupan maniookkia, jamsia, maapähkinöitä, -oransseja y.m. Kaupanteko tapahtui nauraen ja jutellen; maksuvälineenä -käytettiin karttuunaa. Ruokatavarat olivat tavattoman halvat, maa -kun oli ylenmäärin hedelmällistä. Kyläläisillä oli puutarhojakin, -joissa he viljelivät eurooppalaisia viljelyskasveja, muun muassa -vehnää. Kahvipuu, jonka jesuiitat aikanaan olivat tuoneet maahan, oli -puutarhoista levinnyt metsiin, ja vaaroilla ja vuorenrinteillä kasvoi -jo suuria kahvimetsiä. Korkeat vuoret, kukkulat, laaksot ja metsät -tekivät Angolan maalauksellisen kauniiksi maaksi, mutta merenrannalla, -Loandankin ympärillä, on hedelmätön vyöhyke. - -Angolassa vallitsi orjuus, ja vaikka englantilaiset sotalaivoillaan -vartioivatkin rannikkoa ja orjien vienti siten oli käynyt -mahdottomaksi, eivät portugalilaiset siltä osoittaneet englantilaista -matkailijaa kohtaan minkäänlaista vihamielisyyttä, vaan Livingstonen -osaksi tuli Loandassa, jonne hän saapui toukok. 31:senä, mitä -herttaisin vastaanotto. Kaupungissa asui vain yksi englantilainen, -hallituksen asiamies Gabriel, joka heti luovutti sairaalle, -puoleksi tajuttomalle lähetyssaarnaajalle oman vuoteensa ja hänen -saattajilleenkin hankki hyvät majat. Valtameri teki makololoihin syvän -vaikutuksen. - - - -Maailman loppu. - - -Kotonaan he siitä sitten kertoivat: »Me olemme luulleet, kuten -isämmekin, ettei maailmalla ole loppua, mutta äkkiä maailma sanoi: -Kas tässä minä lopun.» Huolimatta hyvästä hoidosta makasi Livingstone -viikkoja sairaana. Hänelle tarjottiin englantilaisella sotalaivalla -matkaa kotimaahan, mutta Livingstone oli luvannut saattaa makololot -kotiakin ja tahtoi lupauksensa pitää; sitten hän aikoi Linjantista -laskea Sambesia mereen nähdäkseen, olisiko sille suunnalle parempi -pääsy. Makololot hänen parantumistaan odottaessaan katselivat -ympäristöä ja olivat luonnollisesti näkemästään kovin ihmeissään. -Taloja ja kirkkoja he vertasivat ontoiksi koverrettuihin kallioihin, -sotalaivoja kaupunkeihin. Heidän kunnioituksensa Livingstonea kohtaan -kasvoi suurenmoisesti, kun he näkivät, kuinka suuressa arvossa heidän -johtajaansa täällä pidettiin. Yhdessä he kävivät englantilaisessa -sotalaivassa, jossa merimiehet heitä kohtelivat sangen hyvin ja jossa -heidän annettiin laukaista tykki. »Tämmöisillä aseilla me estämme -kauppiaita myymästä mustia ihmisiä», sanoi Livingstone. Jotain -ansaitakseen makololot sitten alkoivat kantaa kaupunkiin polttopuita -ja tämän jälkeen he kuukauden päivät hikipäissä purkivat kivihiiliä -eräästä laivasta. Siinä oli »palavia kiviä» niin paljon, että se heistä -tuntui käsittämättömältä, ja enempi puoli vielä oli purkamatta, kun he -työstä luopuivat. Ansaitsemillaan rahoilla he ostivat kankaita ja muita -tavaroita, osoittaen etenkin kankaitten valinnassa paljon älyä. - -Loandan viranomaiset ja kauppiaat olivat hyvin suosiolliset uuden -kauppatien avaamiselle ja yhteisillä varoilla ostettiin Sekeletulle -monenlaisia näytetavaroita, koruvaatteita y.m. lahjaksi, vieläpä kaksi -aasiakin, ja Livingstone osti kaikille makololoille uudet vaatteet -ja kiväärin. Tavaroita karttui niin paljon, että retkikunnan täytyi -palkata kaksikymmentä kantajaa. Angolan piispa, joka samalla oli -siirtokunnan maaherra, antoi kaikille viranomaisille käskyn olla -retkikunnalle avullisia. Syyskuun 20:ntenä v. 1854 Livingstone jälleen -lähti Loandasta paluumatkalle. - - - -Paluumatkalla Linjantiin. - - -Paluumatkalla hän kulki Angolan kautta osaksi toisia teitä, nähdäkseen -sitä laajemmaltikin, ja saattajainsa sairastelun vuoksi hän viipyi -portugalilaisella alueella niin kauan, että saattoi melko lailla -korjata sen karttaa, koota paljon tietoja asutuksesta, väestöstä, -sen tavoista ja luonnontieteellisiäkin havaintoja. Kaiken kaikkiaan -tämä maa häneen teki erittäin edullisen vaikutuksen. »Usein», hän -kirjoittaa, »näin vaelluksillani maisematauluja, jotka olisivat -enkeliäkin riemastuttaneet. Usein näin aamun hiljaisina hetkinä -ihastuttavan kauniita näköaloja. Kaikki suloisen lämpimän ilman -hivelemänä, joka vienoilla henkäyksillään toi viileyttä kuin viuhkan -hiljainen leyhyttely. Rehevillä vihannilla niityillä kulki karjoja -laitumella, hyppeli vuohia iloa pitäen, paimenpoikaparvet leikkivät -pienillä keihäillään, jousillaan ja nuolillaan, naisia kulki joelle -keinuvia vesiruukkuja päälaellaan kantaen, miehet siemensivät maitaan -banaanien varjossa, harmaapäitä vanhuksia istui maassa ja kuunteli -huomenjutteluita, toiset korjailivat aitojaan ja majojaan. Ja yli -kaiken valoi Afrikan aurinko loistoaan ja linnut lauloivat puissa, -kunnes keskipäivän helle sai ne ääntään alentamaan. Kaikesta tästä -kutoutui kuvia, joita ei voi milloinkaan unohtaa.» Vahinko vain, -että tämä kaunis maa oli oikea kuumeen koti, kuumetta oli sekä -alavilla mailla että vuoristoissakin, ja Livingstone ja hänen väkensä -sairastuivat siihen pian. - -Kuangon yli kuljettuaan retkikunta jälleen oli kuin vihollismaassa. -Nyt Livingstone kuitenkin esiintyi jyrkempänä pikkupäälliköitä -kohtaan, jotka yrittivät häneltä veroa kiskoa. Hän maksoi, mitä piti -kohtuullisena, eikä välittänyt uhkauksista. Hänen joukkonsa oli nyt -hyvin asestettu, jonka vuoksi kiristäjätkin enimmäkseen tyytyivät -pelkkiin uhkauksiin. Sateet alkoivat jälleen ylängöllä käydä niin -rankoiksi, että sekä matkanteko että varsinkin yön viettäminen kävi -tavattoman rasittavaksi. - - - -Hyökkäys ja tappelu. - - -Erään kylän luo Livingstonen täytyi leiriytyä kolmeksi viikoksi ja -kylän päällikkö kerjäsi kaiken aikaa niin itsepintaisesti, että tohtori -lopulta löi häntä vasten suuta. Siitä syntyi suuri tora ja retkikunnan -kimppuun hyökättiin metsässä, sen matkaan lähdettyä, vaikka hyökkääjäin -luodit onneksi osuivat puihin. Livingstone pääsi niin lähelle -päällikköä, että saattoi asettaa kuusipiippuisen revolverinsa hänen -rintaansa vastaan ja pakottaa hänet peräytymään. - -Retkikunta poikkesi lopulta kauppiaitten yleiseltä tieltä -eteläisemmälle reitille, tavatakseen vaatimattomampaa kansaa, jolta -se voisi ostaa ruokaa halvemmalla. Matka kulki laaksojen poikki, -joiden pohjalla virtasi Kongon syrjäjoen Kassain isompia ja pienempiä -syrjäjokia. Sekä halpaa ruokaa että ystävällisempiä ihmisiä löytyikin, -kunnes taas Kassain ylimenopaikalla oli syntyä erään petollisen -päällikön kanssa ilmisota. Hän käski kuljettaa kaikki veneet pois, -mutta eräs Livingstonen miehistä huomasi, mihin veneet oli kätketty, ja -yöllä retkikunta anasti veneet ja kulki niillä omin luvin joen yli. - -Kassain eteläpuolella oltiin ystäväin maassa, joka oli sitä -ilahduttavampaa, kun Loandasta otetut vaihtotavarat alkoivat olla -lopussa ja tohtorin saattajatkin olivat myyneet melkein kaikki tavarat, -mitä he olivat ostaneet ja toivoneet voivansa kotiaan tuoda. Makololot -alkoivat jälleen elää maasta, kuten matkustavat kisällit: »Me olemme -köyhiä matkustavaisia», he sanoivat. »Me olemme kulkeneet kovin pitkän -matkan, antakaa meille syötävää.» Emäntien suosion saavuttaakseen he -karkeloivat omia kansallistanssejaan, miesten kanssa solmivat vastaisen -varalle veriveljeyksiä, he kun aikoivat toistekin kulkea saman tien ja -tuoda mukanaan enemmän tavaraa. Menoon kuului myös hyvä annos olutta, -jonka hankkiminen ei tietenkään voinut olla matkamiesten asia. - - - -Ruoholakeuksilla. - - -Niiltä veteviltä lakeuksilta, jotka ovat vedenjakajana Kassain ja Liban -välillä ja joilta pieni Dilolo järvi purkautuu kummallekin suunnalle, -oli tulvavesi enimmäkseen juossut pois ja monenlainen eläimistö ja -kasvisto elähytti niitä nyt, vaikka ne menomatkalla olivat olleet -melkein autiot. Oli sekä riistaa että petoeläimiä ja ilmassa lenteli -suuria korppikotkaparvia. Suunnaton kukkapaljous ilahutti silmiä, -mutta samalla lakeudella Livingstone myös sai seitsemännenkolmatta -kuumekohtauksensa tällä matkalla. Kesäkuun 14:ntenä retkikunta saapui -Kateman luo, leväten hänen vieraanvaraisessa pääkaupungissaan muutaman -päivän ja antaen päällikölle tuomansa lahjat. Yhtä herttaisesti otti -vanha Shinti heidät vastaan ja sieltä he enemmittä seikkailuitta -saapuivat veneilleen ja lähtivät Sambesin vuolaan virran kantamina -matkansa lopputaipaleelle. Barotse-laaksossa palaajat otettiin vastaan -suurella riemulla. - - - -Palaavia juhlitaan. - - -»Kun saavuimme Libontaan», Livingstone kirjoittaa, »joka on -pohjoisimpia kyliä, mitä Sekeletu Barotse-laaksossa hallitsi, otettiin -meidät vastaan semmoisilla riemunosoituksilla, etten ole koskaan -nähnyt niiden vertaa. Naiset tulivat tanssien meitä vastaan huutaen -»lulliluta», toiset kantoivat keppiä ja mattoa, jotka esittivät -keihästä ja kilpeä, ja toiset juoksivat suutelemaan käsille ja -poskille, keitä meistä sattuivat tuntemaan. Meitä juhlittiin kuin -kuolleista ylös nousseita, sillä etevimmät tietäjät olivat jo aikoja -sitten vakuuttaneet meidän joutuneen tuhon omiksi. Tämän kylän miehet -antoivat meille kaksi teurashärkää ja naiset runsaasti maitoa, munia ja -voita, kaikki ilmaiseksi, ja olin aivan häpeissäni, kun en voinut antaa -heille mitään vastalahjaksi. Kun väkeni selitti, kuinka olimme kaiken -omaisuutemme kuluttaneet, sanoivat libontalaiset: 'Se ei tee mitään, -te olette avanneet meille tien ja me saamme rauhan.' Lähiseudulta -kokoontui ihmisiä joukoittain ja useimmilla oli jotain tuotavaakin. -Sama uudistui sitten Barotse-laaksossa pitkin matkaa. Joka kylässä -meille lahjoitettiin mullikka tai pari, ja ihmiset olivat meille -merkillisen hyväntahtoisia. Olin heille sangen kiitollinen, samoinkuin -olen vielä tänäpäivänäkin, ja koetin hyödyttää heitä ainoalla tavalla, -jolla taisin, antamalla heille tietoa siitä Vapahtajasta, joka voi -heitä hätäpäivänä lohduttaa ja auttaa. Se, että palasimme yhtä köyhinä -kuin olimme lähteneetkin, ei arvoani heikontanut. He käsittivät, -että olin nähnyt vaivani heidän tähtensä, ja väkeni sanoi: 'Vaikka -palaammekin yhtä köyhinä, kuin olimme mennessämme, emme siltä ole -turhaan matkustaneet'.» - -Jotakuta palaavista odotti kuitenkin pettymyskin. Kotia tullessaan he -tapasivat vaimonsa imettämässä äsken syntyneitä lapsia. Siitä he eivät -tosin suuria välittäneet, mutta sitä enemmän kiukustuivat siitä, että -nuo uudet miehet olivat eläneet heidän viljallaan. Livingstone härnäili -heitä sillä, ettei yhden vaimon menetys suuria merkinnyt siihen nähden, -että heillä oli niitä niin monta. - -Linjantissa oli ilo retkikunnan palaamisesta suuri ja Sekeletu ihastui -varsinkin vanhaan portugalilaiseen paraatiunivormuun, jonka Angolan -kauppiaat hänelle lahjoittivat. Molemmat aasit ja niiden kiljuna -oli taas rahvaan mielestä suurin kumma. Sekeletu oli uskollisesti -vartioinut Livingstonen vaunua ja tavaroita ja nyt tämä sai vuosi -takaperin saapuneet kirjeet ja tavarat, jotka hänen appensa Moffat -oli hänelle toimittanut matabelein, makololoitten verivihollisten -välityksellä. — Matka oli kestänyt lähes kaksi vuotta. - -Pian sen jälkeen kuin retkikunta oli palannut, 'pidettiin Linjantissa -kokous, jossa pohdittiin, eikö koko heimon olisi parempi muuttaa -Barotse-laaksoon asumaan, jossa oltaisiin lähempänä rannikkoa. Sekeletu -päätti neuvottelun sillä tiedolla, että minne vain Livingstone asemansa -rakentaisi, sinne hänkin asettuisi asumaan. Livingstonella ei ehdolla -olevia paikkoja vastaan ollut muuta muistuttamista, kuin että niissä -vallitsi kuumetauti, mutta tämän haitan hän arveli ehkä menettävän -jonkun verran merkitystään, kun saataisiin rakennetuksi kiinteä asema. - - - -Livingstone kulkee Sambesin vartta merelle. - - -Ennenkuin Livingstone teki päätöksensä aseman rakentamisesta, tahtoi -hän kuitenkin nähdä, olisiko Linjantista helpompi tie Intian merelle -pitkin Sambesia. Sekeletu antoi hänelle matkaa varten niin paljon -norsunluuta, että sitä kantamaan tarvittiin 114 miestä, kaksitoista -härkää eväiksi ynnä muita elintarpeita ja kauppatavaroita. Marraskuun -3:ntena lähti Linjantista sitten lukuisa retkikunta liikkeelle, -Sekeletun itsensä ja useiden etevien makololojen saattamana. -Seshekessä, jossa Sambesi yhdytettiin, osa meni veneisiin, osa ajoi -härkiä rantaa pitkin. Venematkaa ei kuitenkaan kauaa kestänyt, sillä -lähellä edessäpäin kuului olevan iso putous, jota ei ollut mahdollinen -veneellä laskea. Sekeletu erosi retkikunnasta sillä kohdalla, jossa -sen piti poiketa joesta koillista kohti sisämaahan, välttääkseen -putouksen ja karttaakseen virran rantojakin, koska niillä seuduin oli -tsetsekärpäsiä. Sambesi polveaa itsekin putouksen alla koillista kohti, -saaden pohjoisesta useita lisäjokia, joista retkikunta sitten erästä -laski takaisin pääjokeen. - - - -Viktoria-putous. - - -Ennenkuin lähdettiin matkaa jatkamaan, poikkesi Livingstone -putoukselle, jota jo Sebituane oli hänelle maininnut kovin -merkilliseksi. »Musi-oa-tuniaksi» (savu tässä puhuu) olivat -maanasukkaat nimittäneet putouksen, ja jo kahdeksan kilometrin -päästä Livingstone alkoi nähdä virran suunnassa samanlaisia valtavia -savupatsaita kuin aroilla kulovalkean riehuessa. Niitä oli kaikkiaan -viisi, juuresta vaaleampaa, yläosastaan tummempaa, ja tuuli tuuditteli -niitä, hämmentäen pilviin yläosan, niinkuin tavallisen savunkin. -Putouksen yläpuolella oleva maisema, jota eurooppalaisen silmä nyt ensi -kerran katseli, oli erinomaisen kaunis. Rannoilla ja joen lukuisilla -saarilla kasvoi mitä moninaisimpia, suurimmaksi osaksi kukkivia puita: -valtavia baobabeja, siroja palmuja ja muita vanhastaan tunnettuja aivan -outojen seurassa, joista toiset muistuttivat ketriä, toiset tammea tai -pähkinäpuuta. - -Kun vesi vielä oli hyvin matalalla, saattoi Livingstone veneellä laskea -halki vuolaan virran pienelle, joen keskellä olevalle saarelle, joka -oli aivan putouskynnyksen partaalla. »Ei kukaan ihminen voi tällä -paikalla käsittää», Livingstone sanoo, »mihin maailmaan tuo suunnaton -vesimäärä yht'äkkiä katoo. On kuin itse horna joen nielisi, sillä -putouksen alla näyttää poikittain kulkeva muuri liittävän yhteen -molemmat äyräät umpinaiseksi seinäksi, eikä täten syntynyt kuilu ole -kuin kolmekymmentä metriä leveä.» Livingstone meni niin lähelle kuilun -parrasta kuin pääsi ja sai täten käsityksen maiseman rakenteesta. -»Koko tämä hämmästyttävä maisema on syntynyt siten, että maa joskus on -kohonnut ja sen johdosta on basalttikallioon revennyt syvä halkeama, -joka kulkee uoman poikki ja vasempaan päin jatkuu kymmeniä kilometrejä -mäkisen maan kautta. Tähän kuiluun syöksyy tuo vähintäin 1000 metriä -leveä ja yli 30 metriä syvä joki. Kuilussa se äkkiä pusertuu vain 15—20 -metrin levyiseksi ja sitten äkkikäännöksen tehden hirmuisella pauhulla -syöksyy uuteen suuntaan kapeassa syvässä kalliouomassaan, jossa se -pitkän matkaa näkyy valkoisena nauhana. Vesi hajaantuu valtavan -korkealta kynnykseltä pudotessaan lopulta pölyksi ja tätä puhaltaa -syvyydestä takaisin 80—100 metriä korkealle ilmaan, jonka jälkeen se -sataa ympäristöön ainaisena vihmana.» - -Livingstonen käydessä oli kirkas päivänpaiste ja suurenmoinen -kahdenkertainen sateenkaari vielä kohensi maiseman kauneutta. Tulvan -aikana kuiluun ahtautuu niin paljon vesipölyä, ettei siitä erota -mitään, mutta savupatsaiden sanotaan silloin näkyvän 24 kilometrin -päähän. - -Vaikka portugalilaiset olivat vuosisatoja pitäneet hallussaan. Sambesin -suistamoa ja sisämaassakin laajalti matkustaneet, ei kukaan ennen -Livingstonea ollut käynyt Sambesin suurella putouksella. Hän siis -hyvällä oikeudella saattoi sille antaa nimen kuningattarensa Viktorian -muistoksi, joka sillä maantieteessä onkin, vaikka maanasukkaitten -kuvaava nimi kieltämättä ansaitsisi tulla säilytetyksi. Livingstonen -selitys putouksen synnystä on saanut väistyä uudemman, tarkempiin -tutkimuksiin perustuvan käsityksen tieltä. Musi-oa-tunia epäilemättä -on syntynyt, samoin kuin Niagarakin, siten, että putous on vähitellen -syönyt taapäin kynnystään. - - - -Bakobain maassa. - - -Sambesilta oli matkan suunta koillinen, kautta bakobain kauniin -ja viljavan maan. Alussa täytyi tsetsekärpästen vuoksi matkustaa -yöllä. Outoja hyvänmakuisia hedelmiä kannettiin Livingstonelle. -Maa nousi nousemistaan ja kasvullisuus muuttui toisenluontoiseksi, -sillä retkikunta tuli nyt sille ylätasangolle, joka itäpuolella -rajoittaa Sisä-Afrikan syvännettä. Metsikköineen ja laajoine -kauniine nurmikenttineen maa muistutti Angolan ylätasankoa ja samoja -puitakin tavattiin kuin siellä. Asukkaitten ihonvärikin vaaleni -maitokahvimaiseksi, jotavastoin ihmiset jokilaaksossa olivat mustia. -Lopulta metsät kokonaan hävisivät ja tultiin aaltoileville ylämaille, -joita makololot oivain laitumiensa vuoksi pitivät oikeana paratiisina. -Tänne olikin Sebituane aikonut ensin asettua, mutta kun puuttui -luonnollisia varustuksia matabeleja vastaan, täytyi hänen luopua -tuumasta. Suurta riistaa oli viljalta, mutta asukkaat oli matabelien -ja makololoitten sota karkoittanut kauas kukkuloille ja kylät olivat -autioina. Livingstonea tämä seutu suuresti miellytti; hän otaksui -lähetysaseman ja eurooppalaisten kauppiaitten menestyvän täällä -erinomaisesti. - -Matkan teko oli näillä terveellisillä ylämailla, joissa sentään -oli yksinäisiä puitakin, erinomaisen miellyttävää, heinäsirkat -vain tahtoivat laulaa liiaksi. Eräs harmaa sirkka lauloi melkein -samanlaisella äänellä kuin skotlantilainen säkkipilli eikä tohtorimme -voinut käsittää, kuinka niin pieni eläin saattoi saada aikaan niin -lujan äänen, että melkein maa tärisi. - -Täällä asuvat bakobat, jotka eivät tunnustaneet makololoitten -ylivaltaa, alkoivat osoittaa niin uhkaavia eleitä, että retkikunnan -tila tuota pikaa muuttui kerrassaan vaaralliseksi. Mutta sitten levisi -tieto, että valkoinen mies oli saanut makololot suostumaan ainaiseen -rauhaan, ja mielet muuttuivat kuin ihmeen kautta. »Anna meille rauha, -olemme ainaiseen pakenemiseen väsyneet.» Ihmisiä virtasi kylistä -näkemään ensimmäistä valkoista miestä ja maissia ja hedelmiä tuotiin -runsaasti retkikunnan ravinnoksi. - -Bakobain tapa tervehtiä oli omituisin, mitä Livingstone oli vielä -nähnyt. Tervehtivä paiskautui selälleen maahan, piehtaroi puoleen ja -toiseen ja löi koko ajan käsillään reisiinsä voimainsa takaa ja mylvi -»kina bomba, kina bomba!» Tohtorin oli oikein vaikea olla tätä hommaa -katsellessaan, mutta kuta enemmän hän kielteli, sitä innokkaammin -tervehtijät vaivasivat itseään. - - - -Paratiisimaisia maisemia. - - -Retkikunta tuli sitten pitkät matkat kuljettuaan jälleen alavampiin -seutuihin, joissa oli kuljettava romanttisten laaksojen ja jokien -poikki, kunnes oli mentävä 250 askeleen levyisen Kafuen poikki, jonka -rannoilla asui uuttera maanviljelijäväestö. Kafuen toisella puolella -olevia vuoria kiipeiltäessä Livingstone löysi kivettymämetsän, joka -oli aivan maanpinnalla, niin että joitakuita rungontynkiä vielä seisoi -pystyssäkin, toisia makasi maassa. Ne olivat araukarioita, jotka -Vanhasta maailmasta ovat jo ammoin hävinneet. Sambesille ei nyt ollut -pitkä matka; Kafuen ja pääjoen välisellä alavalla maalla oli niin -suunnattomasti suurta riistaa, ettei Livingstone mielestään ollut -koskaan nähnyt sen vertaa. Se ei pelännyt vähääkään. Hänestä tuntui, -kuin olisi hän nähnyt maailman semmoisenaan, kuin se oli luomisen -päivinä, ennenkuin vielä ihmistä oli olemassa. Elefantteja täytyi -kovilla huudoilla peloitella tieltä väistymään ja puhvelit tulivat -uteliaina tekemään kesyjen nautain tuttavuutta, niin että ne täytyi -pyssynlaukauksilla karkoittaa. Erään yön retkikunta majaili valtavan -baobabin alla, jonka ontto runko soi 20 hengelle oikein mukavan suojan. - -Matka kävi nyt edelleen pitkin Sambesin vasenta rantaa, alavia maita, -kukkulat kun olivat väistyneet melko kauas kummallekin puolelle. -Sambesi oli täällä saamistaan lisäjoista paljon vetevämpi ja vuolaampi -kuin Viktoria-putouksella, jonka luona Livingstone oli sen viimeksi -nähnyt. Virran laaksossa väestö harjoitti maanviljelystä ja oli -kauttaaltaan ystävällistä ja vieraanvaraista, kukkulaseuduissa -pyydystettiin elefantteja. Kahtakin pyyntitapaa käytettiin, putoavaa -pölkkyä, johon kiinnitettiin myrkytetty terä, taikka puihin -rakennettuja metsästysmajoja, joista elefanttien päälle viskeltiin -leveäteräisiä keihäitä. - -Kylästä kylään palkattiin oppaita ja kuljettiin metsänriistan tallaamia -teitä. Täkäläisillä naisilla oli tapana tehdä ylähuuleensa haava -ja pistää siihen simpukan kuori, niin että siitä tuli ankan nokkaa -muistuttava laite. - -Tammikuun alkupäivinä retkikunta tuli kyliin, joissa väestö oli -vihamielistä. Naiset ja lapset pakenivat, miehet lähestyivät suurissa -aseellisissa joukoissa. Täällä oli jo joskus tultu tekemisiin -portugalilaisten kanssa. Loangwen ja Sambesin yhtymäkohdalla oli -hylätyn portugalilaisen siirtokunnankin raunioita. Sortuneessa kirkossa -oli vielä haljennut kellokin, jossa näkyi jesuiittain veljeskunnan -merkki. Paikka, jonka nimi oli Zumbo, oli romanttisen kaunis, kahden -puolen leveät joet, rehevät rannat, niiden takana kukkulat ja taustassa -vuorijono. - -Edessäpäin oli sitten Mpende nimisen päällikön maa. Sen Livingstone -mieluimmin olisi kiertänyt, jos olisi päässyt joen yli, tätä päällikköä -kun sanottiin kovin vihamieliseksi valkoisille, niin ettei hän -varmaankaan päästäisi retkikuntaa kulkemaan. Kun ei kuitenkaan ollut -mahdollista saada veneitäkään, millä kulkea joen poikki, ei lopulta -ollut muuta neuvoa kuin lähteä jalopeuran kitaan. - - - -Sodan uhka. - - -Mpende ei antanut mitään vastausta Livingstonen tuloilmoitukseen, mutta -kylän ulkopuolelle kokoontui paljon ihmisiä, jotka sytyttivät suuren -tulen ja hirmuisesti kiljuen pitivät monenlaista menoa, ikäänkuin -tehdäkseen vieraat täten voimattomiksi. Metsässä ja pensastoissa -vilisi aseellisia miehiä ja niissä oli liikettä pitkin yötäkin, joten -päällikkö epäilemättä kokosi koko heimonsa sotaväen. Kaikesta päättäen -oli taistelu tulossa, mutta makololot olivat siitä vain mielissään. -»Sinä olet nähnyt», he sanoivat Livingstonelle, »mitä me mahdamme -elefantteja vastaan. Huomaa nyt, miten miesten kanssa tappelemme.» -He toivoivat sekä ryöstävänsä itselleen kangasta uusiin vaatteihin, -että vankeja kantamaan norsunluutaan, ja Mpenden vaimojakin he jo -hiljaisessa mielessään pitivät omaisuutenaan. - - - -Hyvä sydän mustia kohtaan. - - -Asia kuitenkin saikin aivan toisen käänteen. Päällikkö lähetti -kaksi airutta, jotka tuota pikaa tulivat vakuutetuiksi siitä, ettei -vieras ollut portugalilainen. Englantilaisten nimeä, »lekoaa», he -eivät tunteneet, mutta kysyivät: »Oletko sinä ehkä siitä valkoisesta -heimosta, jolla on hyvä sydän mustia kohtaan?» ja kun Livingstone -heti vastasi myöntävästi, selvisivät kaikki vaikeudet. He tiesivät -hyvin, että eräs valkoinen kansa oli ryhtynyt orjakauppaa hävittämään. -Mpende auttoi nyt retkikuntaa kaikin tavoin, kuljettaen sen veneillä -joen etelärannallekin, koska sitä puolta oli lyhempi ja parempi tie -Teteen, portugalilaisten ylimpään kaupunkiin. Mahtavan päällikön suosio -vaikutti, että alempanakin kaikki kohtelivat retkikuntaa ystävällisesti. - -Sambesin eteläpuolella olevat seudut kuuluivat mashonain maahan. -Livingstone etsi täältä matkan varresta hopeaa, kuitenkaan löytämättä, -mutta sen sijaan hän löysi kivihiiltä. Pitkistä ajoista retkikunta sai -täällä suolaa, joka oli maassa niin haluttua, että lapset mieluummin -nuoleskelivat suolaa kuin sokeripalaa. Hyena oli täällä niin rohkea, -että majat oli rakennettu korkeille lavoille suojaksi sekä sitä, että -leijonia vastaan, joita niinikään oli ylen runsaasti. Vaikka hyena -onkin pelkuri, kävi se täällä kuitenkin makaavien kimppuun, purren -hyvin rumia haavoja, ja lapsia se ryösti, milloin sai. Ankaran helteen -vuoksi edistyi matka hitaasti, jotapaitsi kantajat tuon tuostakin -lähtivät hunajalintujen johdolla mehiläispesää hakemaan tai etsivät -sarvilinnun pesiä, joissa naaras juuri oli lihavimmillaan. Naaraan -löydettyä soveliaan puukolon ja ruvettua siihen munimaan, muuraa koiras -pesän suun savella kiinni, jättäen vain siksi suuren reiän, että -naaras saattaa pistää siitä päänsä ulos ja vastaanottaa koiraan tuoman -ravinnon. Vankeutensa aikana, jota kestää pari kolme kuukautta, naaras -lihoo tavattomasti ja alkuasukkaat pitävät sitä erinomaisena herkkuna. - -Matkansa lopulla Livingstone koetti kiertää kaikki kylät, päästäkseen -veroa maksamasta, ja enimmäkseen tämä onnistuikin, vaikka oppaita -olikin vaikea saada, sillä tässä maassa vallitsi akkavalta. Sulhanen ei -ottanut morsianta kotiinsa, vaan lähti itse morsiamen kylään asumaan, -ja jos hän halusi palata takaisin oman joukkonsa luo, täytyi hänen -jättää lapsensa, sillä ne olivat vaimon. Naisillakin oli kuitenkin -ristinsä, heitä voitiin syyttää noituudesta, jolloin heidän täytyi -käydä »jumalantuomion» läpi. Kun syytetty ensin oli paastonnut, -antoi poppamies hänelle valmistamansa juoman. Jos se vaikutti -ylenannattavasti, oli uhri syytön, jos taas ulostavasti, oli hänen -syyllisyytensä varma. - -Livingstone säästyi tällä matkalla kuumeesta kokonaan, hän kun oli -Moffatilta saanut kiniiniä, jonka vaikutus jo silloin tunnettiin. Parin -tunnin matkan päähän Tetestä hän kuitenkin uupui matkan rasituksista -ja lähetti Loandasta saamansa suosituskirjeet edeltäpäin kaupunkiin -ilmoittamaan, mikä mies hän oli. Kaupungista tuli silloin häntä vastaan -joukko portugalilaisia upseereja, mukanaan semmoinen kantotuoli, -joita vallanpitäjät täällä yleensä käyttivät, ja tarpeet kunnon -aamiaisen rakentamiseen. Maaliskuun 3:ntena 1856 retkikunta vihdoin -saapui kaupunkiin, jossa portugalilainen komentaja otti sen mitä -ystävällisimmin vastaan. Sitä oli jo jonkun aikaa odotettu, vaikk'ei -oltukaan osattu aavistaa, minkälaatuinen mies tulija oikeastaan oli. -Retkikunnan edellä kulkeva huhu oli nimittäin kertonut, että »Jumalan -poika oli tullut ja että hän saattoi ottaa auringon alas taivaalta -ja pistää sen kainaloonsa» — johtuen sekstantista ja keinotekoisesta -horisontista, joita Livingstone käytti paikkain maantieteellistä -leveyttä määrätessään. Matka Linjantista Teteen oli kestänyt neljä -kuukautta. - -Tete oli tärkein kaupunki, mitä portugalilaisilla oli Sambesin -varrella, hallinnollinen keskusta, vaikka muutoin sangen vaatimaton -yhteiskunta. - - - -Candido kertoo Njanjesta. - - -Livingstone viipyi siellä jonkun aikaa, koska Sambesin suistamossa, -jossa hän aikoi astua laivaan, kuumekausi oli paraillaan. Telessäkin -hän kuitenkin sairastui kuumeeseen, joka ei sentään estänyt häntä -hankkimasta tietoja seudun maantieteellisistä oloista. Candido niminen -portugalilainen kertoi hänelle käyneensä 45 päivämatkan päässä, -pohjoiskoillisessa suunnassa olevalla järvellä, jota asukkaat sanoivat -Njanjeksi eli suureksi järveksi. Sen keskellä oli ollut korkea vuori, -jolla oli ollut kylä ja paljon karjaa. Järven eteläpäästä oli lähtenyt -kaksi jokea, Njanje ja Shire eli Shirwa, mutta tämä oli muka ollut niin -täynnään vesikasveja, ettei sitä voinut kulkea. — Nimet ovat oikeat, -mutta niiden maantieteellisestä yhteydestä senhor Candido ei ollut -aivan selvillä. - -Livingstone löysi Teten ympäristöstä monesta kohdasta kivihiiltä, sai -tietoja seudun kullanhuuhtomoista ja kuuli Manican kultaseudusta, jota -luultiin kuningas Salomon Ofiriksi. Mashonamaankin kultaseuduista -portugalilaisilla oli tieto. Suuremman nokareen löytäessään -alkuasukkaat kaivoivat sen maahan siinä luulossa, että se oli tarpeen, -jotta uusi sato voisi kasvaa. Alkuasukkaat sulattivat louhimastaan -magneettisesta rautamalmista erinomaista taottavaa rautaa, josta he -valmistivat aseensa. Teten ympäristössä oli kuitenkin kaikenlainen -teollisuus rappeutunut, koska orjain vienti Brasiliaan oli riistänyt -maalta asukkaat. Portugalilaiset itse alkoivat taas muuttaa maasta -pois. Oli syntynyt kapina, Tete oli melkein kokonaan hävitetty -ja portugalilaisten oli täytynyt pari vuotta pysytellä linnansa -muurien takana. Sitten Tete kuitenkin oli alkanut jälleen toipua ja -Livingstonen käydessä vallitsi seudulla rauha tai ainakin aselepo. - - - -Matka Afrikan poikki päättynyt. - - -Livingstone jätti suurimman osan makololoista Teteen, jossa he -saivat maata viljelläkseen ja rakensivat itselleen oman kylän sekä -puunhakkaajina, venemiehinä ja elefantin metsästäjinä hankkivat -itselleen ansiota. Joitakuita hän otti mukanaan Kilimaneen, jonne -hän maaliskuun lopulla lähti. Kulkien Sambesin väkevän virtauksen -kantamana deltaan saakka hän sen alkaessa oikaisi maataipaleen poikki, -saapuen Kilimaneen meren rannalle toukokuun 20:ntenä v. 1856. Hän oli -ensimmäinen eurooppalainen, joka näin oli kulkenut Afrikan poikki -merestä mereen. Kaksi portugalilaista »pombeiroa» (puoliverikauppiasta, -jotka välittivät rannikon ja sisämaan välistä kauppaa), Pedro João -Baptista ja Omaro José, oli kuitenkin jo ennen tehnyt likimain saman -matkan, kulkien Angolasta Teteen. Matkaa kesti lähes kymmenen vuotta -(1802—1811), sillä he viipyivät kauan siellä, missä hyvänä pidettiin, -eivätkä pitäneet kiirettä semmoisiin seutuihin, joissa paraillaan sota -raivosi. He palasivat takaisinkin samaa tietä, mutta tiedot heidän -matkoistaan ovat niukat, eivätkä ne missään tapauksessa hyödyttäneet -maantiedettä. Pombeirojen jälkeen oli eräs arabialainen kauppias ja -erään portugalilaisen kauppiaan orja tehnyt toisia reittejä saman -matkan, mutta heidänkään retkistään ei tiedetä sen enempää. - -Heinäkuun 12:ntena Livingstone lähti Kilimanesta kulkeakseen ensin -englantilaisella sotalaivalla Mauritiukseen, josta oli paremmat -laivatilaisuudet kotimaahan. Sekvebun, parhaan makololoista, hän tämän -hartaista pyynnöistä suostui ottamaan mukaansa Englantiin. »Sinä -kuolet, jos tulet minun maahani, siellä on niin vilu», oli Livingstone -varoittanut. »Yhtä kaikki», vastasi Sekvebu, »anna minun sitten -kuolla jatkaisi juureen.» Sekvebu ei päässyt Mauritiusta kauemmaksi. -Kaikki se uusi, mitä hän näki, sekoitti hänen järkensä, ja äkillisen -mielenhäiriön puuskauksessa hän hyppäsi mereen ja meni ankkurikettinkiä -myöten pohjaan. - -Livingstonen matkat olivat kotimaassa herättäneet mitä suurinta -huomiota — hän oli Loandasta lähettänyt kertomuksen suuren -löytöretkensä alkupuolesta ja siitä saanut Englannin maantieteellisen -seuran mitalin — ja vastaanotto oli sen mukaan erinomaisen innostunut. -Hänen matkakertomuksensa sai niin suuren lukijakunnan, että hän jo -yksin sen tulojen perustuksella saattoi pitää itseään varakkaana -miehenä. Tieteelliset seurat valitsivat hänet jäsenekseen, suuret -kaupungit kunniaporvarikseen, yliopistot antoivat hänelle oppiarvoja. -Kuningatar kutsui hänet puheilleen ja osoitti harrastustaan hänen -työtään kohtaan. - -Kun matkakertomus ilmestyi, osoitti se hänen olevan sekä suuren -matkustajan että suuren tutkijankin, vaikkapa hänen tieteellinen -pohjauksensa olikin siksi niukka. Hän oli käyttänyt jokaista -tilaisuutta kirjoittaakseen muistiin niiden maiden maantieteelliset, -fyysilliset ja ilmastolliset seikat, joiden läpi hän matkusti. -Tähtitieteilijät kiittivät hänen erinomaisen tarkkoja latitudi- ja -longitudihavaintojaan. Hänen kasvi- ja eläintieteellisetkin havaintonsa -olivat erittäin arvokkaat. Kauppaetuja silmälläpitäen hän oli tuonut -mukanaan monenlaisia luonnontuotteita, joista teollisuudenharjoittajat -saattoivat luoda käsityksen näiden uusien alueitten mahdollisuuksista. -Erikoisen ilmeinen oli hänen kykynsä kohdella alkuasukkaita ja -saavuttaa heidän luottamuksensa, kuten olemme edellä nähneet. On -siis luonnollista, että näiden lahjain edelleen käyttämistä samaan -tarkoitukseen pidettiin suotavana. - - - - -Livingstonen retki Sambesille vv. 1858—1864. - - -Livingstone oli päättänyt palata Afrikkaan jatkamaan tutkimuksiaan, -mutta sitä varten hän tarvitsi enemmän varoja kuin Lontoon lähetysseura -saattoi hänelle antaa. Hän sen vuoksi erosi lähetysseuran palveluksesta -ja otti vastaan Englannin konsulin toimen Kilimanessa, jotapaitsi -hänen oli johdettava retkikuntaa, joka lähetettiin jatkamaan Itä- ja -Keski-Afrikan tutkimista. Lähetystointa makololojen maassa jatkamaan -toimitettiin Natalista uusi retkikunta hänen lankonsa John Moffatin -johdolla. Vaikutusvaltaiset miehet, etenkin tunnettu geologi Roderick -Murchison, Englannin maantieteellisen seuran esimies, edistivät -kaikella tarmollaan Livingstonen matkavalmistuksia. - -Sangen runsaat rahavarat hän sai käytettäväkseen. Lontoossa hänelle -koottiin kunnialahja ja Glasgowin kaupunki sitoutui pitämään huolta -hänen lapsistaan sen ajan, kuin hän uudella matkallaan viipyisi, tai -vielä kauemminkin, jos kuolema hänet tapaisi. Hallitus antoi 10,000 -puntaa, rakennutti rautaisen jokihöyryn ja antoi retkikunnalle vapaan -matkan Sambesiin. Portugalin hallitus lupasi myötävaikutustaan ja -kuusi valkoista lähti Livingstonen apulaisiksi, näiden joukossa hänen -veljensä Charles ja luonnontutkija, t:ri Kirk, josta sitten tuli -Englannin hallituksen edustaja Sansibariin. Paitsi maantieteellisiä -ja mineralogisia tutkimuksia piti retkikunnan tutustua asukkaihin -ja edistää heidän toimeliaisuuttaan, niin että he voisivat hankkia -raaka-aineita Englannin tehtaille. Ja vihdoin oli etsittävä keinoja -orjakaupan hävittämiseksi. Höyrylaiva annettiin retkikunnan -käytettäväksi, jota paitsi Itä-Afrikan rannikolla vartiopalvelusta -suorittavat brittiläiset sotalaivat antoivat apuaan. Suuria toiveita -liittyi tähän hyvin varustettuun yritykseen. Ei kuitenkaan otettu -eikä edes tiedetty ottaa lukuun sitä, että voitettavat vaikeudet -olivat vielä suunnattoman paljon suuremmat kuin käytettävissä olevat -voimat. Sambesin retkikunta tuottikin sen vuoksi suuria pettymyksiä. -Trooppisten tautien silloiseen tuntemiseen nähden olikin melkein -varmaa, että pettymykset tämän kaltaisissa yrityksissä olisivat sitä -suuremmat, kuta suuremmilla voimilla niihin ryhdyttäisiin. - - - -Sambesin suistamo. - - -Retkikunta lähti Englannista maaliskuussa 1858. - -Kap-kaupungissa poikettuaan se seuraavassa toukokuussa saapui -Itä-Afrikan rannikolle, jossa se ensi työkseen ryhtyi tutkimaan -Sambesin soveliaisuutta kauppatieksi ja samalla siksi tieksi, jota -kristinusko vietäisiin Afrikan sisäosiin. Livingstone toivoi tästä -vesiväylästä suuria, mutta tarkempi tutkimus osoitti, että hän oli -arvannut voitettavat vaikeudet aivan liian pieniksi. Ne alkoivat -heti joen suistamossa, joka purkautuvan veden paljoudesta huolimatta -ei tarjoa ainoatakaan kunnollista väylää. Suurimmat suuhaarat ovat -Milambe, Kongone, Luabo ja Timbwe eli Muselo. Tulvavedellä on koko -suistamo rämeenä ja pudassokkelona, joka herkeämättä muuttaa muotoaan -sitämukaa kuin virran kuljettama hiekka ja liete rakentavat maata ja -vesi jälleen sitä hävittää. Intian meren suolaisen veden kohdatessaan -liete vaipuu pohjaan muodostaen suistamouomain poikki vaarallisia -hietasärkkiä, »baareja», joiden yli suuret laivat eivät ensinkään pääse -jokeen. - -Kun Livingstone oli saanut Englannista tuomansa pienen höyryn, -»Ma Robertin», kootuksi, lähti hän sillä Kongoneen, suurimpaan ja -helpoimmin kuljettavaan suuhaaraan. Retkeilijöitä ihastutti näiden -matalain rantain uhkuva mangrove- ja palmukasvullisuus, joka Kirkille -tarjosi oivallisen tutkimusalueen. Toisin paikoin oli laajoja niittyjä -ja miehenkorkuista heinää. Mutta asukkaita tässä suistamossa oli -vähän, koska sotaiset sulut viime aikoina olivat tunkeutuneet Sambesin -suistamoon ja sen ylikin, pitäen maan herroja, portugalilaisiakin -niin ahtaalla, että heidän täytyi maksaa suluille veroa. Määräaikoina -nämä aina saapuivat portugalilaisiin siirtokuntiin kiskomaan veroa -portugalilaisilta kauppiailta ja peloittamaan kaikkia hurjilla -sotilaskarkeloillaan. Heidän mellastuksensa oli suurena syynä -siirtokuntain rappiotilaan. »Ma Robert» oli hirmuinen puunkuluttaja -ja koneenkäyttäjä huokaili, kun ei ollut lieteen työntää muuta kuin -kallisarvoista ebenpuuta ja elämänpuuta, joista Lontoossa olisi -maksettu valtavat hinnat. - -Varsinaiselle Sambesille tultuaan Livingstone mielipahakseen näki, -ettei hänen laivansa pitänyt puoliaan edes asukkaitten veneille ja -että se muutoinkin oli kaikin puolin epätyydyttävä. Se oli rakennettu -uudenaikaisesta ohuesta teräslevystä, joka oli niin heikkoa, että -vuotoja ilmestyi yhtä mittaa. Syyskuun 8:ntena »Ma Robert» saapui -Teteen, jossa makololot suurella ilolla ottivat suojelijansa vastaan ja -heidän runoilijansa oikopäätä laati tämän ilotapauksen johdosta laulun. -Makololot olivat kotiutuneet Teteen, toiset menneet naimisiinkin, mutta -muutamia kymmeniä oli kuollut isoonrokkoon. - -Tete, josta nyt tuli kuudeksi vuodeksi Livingstonen toimikeskus, oli -sekä pieni että vielä rappeutunutkin kaupunki, asukkaitten luku nousi -4500 henkeen. Portugalilaiset sotamiehet olivat suureksi osaksi entisiä -rikoksentekijöitä, jotka täällä olivat menneet neekerityttöjen kanssa -naimisiin. Upseerit ja kauppiaat viettivät aikansa juomingeissa, joista -orjat säännöllisesti kantoivat heidät kotiin. Musta väestö oli kaikista -Afrikan ääristä kokoonhaalittuja orjia, kaikenlainen taikausko oli -vallalla ja katolilainen pappi kilpaili sateentekijänä neekerinoidan -kanssa. Livingstone pääsi kaupungin portugalilaisten kanssa sangen -hyviin väleihin, vaikka he toiselta puolen koettivatkin estellä hänen -toimintaansa, ja neekerisoittajat kokoontuivat usein hänen talonsa -eteen ilahduttamaan häntä sansan, marimban ja panhuilun sävelillä -ikäviin asti. - - - -Kebrabasan koskella. - - -Ensi työkseen Livingstone päätti nousta Sambesia Kebrabasa-koskelle, -tutkiakseen veden matalimmillaan ollessa, voisiko tätä koskea laivalla -nousta — kosken yläpuolella oli, kuten hän tiesi, pitkältä kosketonta -jokimatkaa. Marraskuun 9:ntenä alkoi Kebrabasan korkea, monikeilainen -vuorijono näkyä edessäpäin. Sambesi on murtanut sen läpi ahtaan, -jylhän rotkouoman, jossa valtavat paadet matalalla vedellä synnyttävät -pyörteitä ja kuohuja. Matalalla vedellä koskea oli mahdoton nousta -laivalla, mutta korkealla vedellä kosken sanottiin tasaantuvan sileäksi -alamäeksi ja Livingstone luuli, että sitä silloin voisi laivalla -nousta. Nykyään tiedetään, ettei tätä koskijaksoa kanavoimatta ole -mahdollista voittaa. »Ma Robert» varsinkin oli aivan voimaton, minkä -vuoksi Livingstone palasi Teteen. - -Sinne päästyään hän viipymättä tilasi Englannin hallitukselta uuden -voimallisemman höyryaluksen ja sitä odottaessaan päätti lähteä Shireä, -Sambesin viimeistä vasemmanpuolista syrjäjokea tutkimaan noustakseen -järveen, josta sen sanottiin alkavan. Portugalilaisille Shire oli -tuntematon, sitä kun ei muka päässyt vesikasvien vuoksi veneillä -nousemaan. Rantain väestö oli sitä paitsi vihamielistä. - - - -Livingstone Shirellä. - - -Tammikuussa 1859 »Ma Robert» saapui Shiren suuhun, joka todella olikin -täynnään _Pistia stratiotesta_, Niilin ja monen muun 'Afrikan joen -kiusaa. Höyry kuitenkin voitti vastuksen ja ylempänä kasvi kokonaan -katosi. Kun retkikunta tuli ensimmäisen kylän kohdalle, osoittivat -asukkaat mitä selvimmin sotaisia aikeitaan, uhaten keihäillä ja -myrkkynuolillaan, mutta Livingstonen onnistui puheellaan täydelleen -muuttaa suuren vihollisjoukon mieli ja hänen sallittiin häiritsemättä -nousta jokea edelleen. - -Maisemat ovat Shiren alijuoksulla mäkiset, kallioiset ja sangen -kauniit. Huomattava oli varsinkin vasemmalla rannalla Moramballa, -s.o. vartiotorni, niminen vuori, joka jyrkin rintein kohosi 1300 -metrin korkeuteen ja laelleen saakka oli sankkain metsäin verhoama. -Puolitiessä näkyi rinteellä pieni kylä, korkealla jokilaakson -taudinpesien ja sääskipilvien yläpuolella. Livingstone kävi tällä -vuorella ja väestö otti hänet ystävällisesti vastaan. Vuoren yläosassa -oli aivan toinen kasvullisuus kuin juurella, muun muassa saniaispuita, -villiappelsiineja ja sitruunapuita y.m. Pohjoisrinteellä pulppusi -maasta kuuma lähde. - -Moramballan yläpuolella Shire juoksi laajan rämeseudun halki, jossa -joen uoma oli niin matalaa, että höyryn täytyi odotella päiviä -ja viikkojakin, ennenkuin pääsi eteenpäin. Suurimmalla rämeellä -matkustajat näkivät valtavia elefanttilaumoja, joissa saattoi olla -800:kin eläintä yhdessä parvessa. Elefantit oleskelivat näissä rämeissä -sen vuoksi, että metsästäjäin oli mahdoton seurata niitä sinne. -Pientä puskuttelevaa höyryä ne eivät kuitenkaan ymmärtäneet pelätä, -ennenkuin tästä oli ammuttu muutamia. Siitä ne paikalla ottivat oppia, -eikä savuava hirviö sitten enää päässyt niitä ampumamatkan päähän. -Nykyään koko tämä alue on Englannin hallituksen toimesta rauhoitettu -luonnonpuistoksi, jossa elefantin metsästys on kokonaan kielletty. - - - -Murchisonin putous. - - -Kun »Ma Robert» oli noussut jokea linnuntietä mitaten 100 km, oli -vastassa kaunis putous, jonka Livingstone suosijansa kunniaksi nimitti -Murchisonin putoukseksi, ja yläpuolella oli useita muita koskia, Shire -kun yläjuoksullaan putoaa 400 metriä. Keskimatka on yhtä riehunaa ja -pauhua kuin myllynruuhessa. Tätä kauemmaksi ei ollut mahdollista nousta -millään laivalla. Livingstone sen vuoksi, lähikyläin päälliköitten -tuttavuutta tehtyään ja heille lahjoja annettuaan, palasi takaisin -Teteen, aikoen vielä samana kevännä tulla uudelleen, jatkaakseen maisin -tutkimuksiaan. - - - -Shirwa. - - -Niin hän tekikin ja tällä kertaa maanasukkaat ottivat hänet sangen -ystävällisesti vastaan, tuoden runsaasti ruokatavaroita kaupan. Koskien -alapuolella asuvan Shibisa päällikön kanssa syntyi ystävällinen suhde -ja hänen kylästään Livingstone ja Kirk makololojoukon keralla kulkivat -jalan Shirwa järvelle. Sillä puolella väestö tosin oli vihamielistä, -mutta ilmitappelua ei kuitenkaan syntynyt ja 18 p. huhtik. 1859 -retkeilijät tulivat Shirwalle, jonka vesi on hieman suolaista, siitä -kun ei ole laskuväylää. Järven länsirannalla kohoaa vuoristo, jonka -korkein kukkula täyttää 2300 m., ja eteläpuolella on vielä 700 metriä -korkeampi vuoristo. Shirwa-järven ulottuvaisuudesta pohjoista kohti -eivät asukkaat tienneet muuta, kuin että sillä puolella kannas erotti -sen vielä paljon suuremmasta järvestä. Järven korkeus merenpinnasta -määrättiin 600 metriksi. Järvessä oli runsaasti krokotiilejä, -virtahepoja ja juotikkaita. - -Pari päivää järvellä oltuaan Livingstone palasi laivalleen ja -kulki sillä Teteen ja sitten alas Sambesin suistamoon, ottaakseen -vastaan englantilaisen sotalaivan tuomia varastoja. Elokuussa hän -vuotavalla laivallaan jälleen palasi Shireen, tutkien aluksi erästä -sen syrjäjokea, josta kasviruuhka purkautui päävirtaan. Täällä oli -varsinkin sääskistä ainaista vastusta. Joskus uhkasivat virtahevotkin, -joita vastaan jokivartelaiset kävivät uupumatta sotaa, ruveta -vaarallisiksi. Rannoilla kasvoi ylempänä Shiren varressa erästä -kaunista viuhkapalmua, jonka siemenen kuorta sekä ihmiset että eläimet -mielellään syövät. Sen hedelmistä valmistettiin palmuviiniä, joka oli -portugalilaistenkin kesken suosittua. Siellä täällä oli palmujen alla -suolan uuttajia, jotka viruttivat suolaa sikäläisestä hyvin suolaisesta -maasta. Monessa kohden olivat kirkasvetisen Shiren rannat niin taajan -ruovoston paartamat, että niille olisi ollut mahdoton päästä, jos -joella olisi tullut haaksirikko ja ihmiset olisivat joutuneet veteen. - -Shibisa ja hänen vaimonsa kertoivat tohtorille, mitä hellintä -vanhempain surua osoittaen, että heiltä muutama vuosi takaperin oli -ryöstetty pieni tytär, joka sitten oli myyty Teten paterille orjaksi. -Livingstone lupasi hankkia hänet takaisin ja saikin paterin suostumaan -luovuttamaan tyttären, mutta tätä ei enää löydettykään — pikku orja oli -myyty edelleen basisuluille ja oli ainaiseksi menetetty. - - - -Shiren ylämaa. - - -Elokuun 28:ntena 1859 Livingstone valkoisten seuralaistensa ja -36:n kivääreillä aseistetun makololon keralla taas lähti laivasta -tutkiakseen Shiren ja Shirwan välisen ylänkömaan ja tutustuakseen -sen asukkaihin, mangandshoihin. Tuhannen metrin korkeudessa oli -ensimmäinen ylätasanko, josta oli kaunis näköala yli Shiren laakson -Sambesin itäisille vuorille saakka. Ylätasangoilla kohosi joka puolella -saarimaisia basalttikeiloja ja sekä pohjoisessa että etelässä oli vielä -paljon korkeampia vuoria. Valkoisia matkustajia tämä viileä ylätasanko -erikoisesti miellytti ja he arvasivat, että siitä vielä tulisi -sivistyksen ja valistuksen etuvarustus näissä maanäärissä, niinkuin -todella on tullutkin. - -Asukkaat, mangandshat, olivat verraten hyvännäköistä kansaa, mutta -naiset käyttivät peleleä, ylähuuleen pistettyä rengasta, joka rumensi -heidän kasvojansa tavattomasti. Heidän nauraessaan kääntyi rengas -ylöspäin, niin että nenänpää pisti siitä ulos ja heidän suuri suunsa -teräviksi viilattuine hampaineen oli kuin krokotiilin kita. Muuta -ruumistaan he rumensivat rumilla arvilla. Miesten toalettierikoisuutena -taas olivat monenlaiset hiussommitelmat, jotka ovatkin Afrikan lasten -intohimo. Mangandshat olivat uutteria maanviljelijöitä ja täällä -miehetkin ottivat osaa peltotöihin, ylämaassa kun ei ollut riistaa. -Kylänsä he ympäröivät myrkyllisellä, okaisella euforbia-aidalla, -joka niitä suojeli hyökkäyksiltä.. Kylän päässä oli aina tori, -jonka ympärillä kasvoi isoja varjoisia puita. Kauniina kuutamoöinä -asukkaitten oli tapana laulaa, juoda olutta ja karkeloida torilla -myöhään yöhön. Mangandshat osasivat monenlaisia käsitöitä, mutta -olivat suurjuoppoja. Pian englantilaiset saivat perusteellisemminkin -tutustua tähän kansaan, jonka keskuuteen ensimmäinen protestanttinen -lähetysasema perustettiin. - - - -Pamalombo. - - -Retkikunta laskeutui jälleen Shiren laaksoon ja lähti sitä nousemaan, -pohjoisessa huhutun suuren järven löytääkseen. Ensin tuli vastaan vain -13 kilometriä pitkä järvi, Pamalombo, jossa aivan kiehui hyviä kaloja. - - - -Njassa. - - -Shire juoksi tämän järven läpi, eikä sen vartta enää tarvinnut kauan -nousta, ennenkuin matkan rasitukset tulivat runsaasti palkituiksi ja -Njassa 16 p. syyskuuta 1859 aukeni matkustajain katseltavaksi. Palavien -niittyjen savu esti heitä kuitenkaan kauaksi näkemästä. Livingstone -ei tällä kerralla ryhtynyt järveä tutkimaan, vaan palasi takaisin -laivaansa niin nopeaan kuin suinkin. Useita orjakaravaaneja hän tapasi -ja olisi voinut orjat vapauttaa, mutta ei pitänyt sitä nykyiseen -toimintaansa kuuluvana. - -40 päivää kestäneen jalkamatkan jälkeen retkeilijät saapuivat -laivalleen sangen huonossa tilassa, he kun luultavasti olivat syöneet -myrkyllistä maniokkia. Kirk erään toisen englantilaisen keralla kulki -Shibisan kylästä suoraan maan poikki Teteen. Heidän jalkamatkansa oli -erinomaisen vaivalloinen vedenpuutteen ja ankaran kuumuuden vuoksi. -Helmikuun alussa 1860 Livingstone saapui Teteen, varustautuakseen -siellä viipymättä uudelle pitkälle retkelle. - - - -Retki makololojen maahan. - - -Livingstonen seuraava huoli oli saattaa kotia makololot ja ne heidän -alistamiinsa heimoihin kuuluvat miehet, jotka olivat häntä Teteen -saattaneet. Kaikki eivät kuitenkaan suostuneet palaamaan, he kun olivat -Tetessä menneet naimisiin orjattarien kanssa, eivätkä tahtoneet näitä -ja heidän kanssaan saamiaan lapsia jättää, vaikka molemmatkin olivat -vierasta omaisuutta. Vielä alkutaipaleiltakin heitä karkasi ja palasi -takaisin. Livingstone ja Kirk eivät nimittäin nousseet laivallaan -edes Kebrabasan koskille, laiva kun vuoti niin pahoin, vaan kulkivat -koko matkan maata seuraten Sambesin pohjoisrantaa heti alusta alkaen. -Maa oli hyvin asuttua kukkulamaata. Kafuen suusta Livingstone nyt -seurasi jokivartta, nähdäkseen senkin osan Sambesia, jonka hän oli -edellisellä matkallaan sivuuttanut suoraan sisämaan poikki kulkien. -Batoka-ylängölle hän ei kuitenkaan malttanut olla nytkään poikkeamatta, -katsellakseen ylämaan viileästä raikkaasta ilmasta Sambesin laajaan -lakeaan laaksoon, jossa oli enimmäkseen metsiä ja niittyjä, vähän sitä -vastoin viljeltyjä aloja. Heinäk. 28:ntena, eteläisen pallonpuoliskon -talvella siis, oli ylämaassa niin kylmä, että maa aamulla oli härmässä -ja vesilätäköt olivat jäätyneet. - -Elokuun 9 p. 1860 Livingstone toverinsa keralla saapui Mosi-oa-tunjan -putoukselle ja sieltä matkusti Seshekeen ja makololoitten päällikön -Sekeletun luo. Mutta ne uutiset, jotka häntä täällä odottivat, olivat -kaikin puolin huonoja. - - - -Lähetysaseman surullinen kohtalo. - - -Livingstone oli Englannissa sopinut lähetysseuran kanssa, jonka -palveluksessa hän oli ollut, että Natalista lähetettäisiin maan -poikki lähetyssaarnaajia perustamaan asema makololoitten maahan. -Jo matkalla tämä retkikunta, johon kuului kolmattakymmentä henkeä, -lähetyssaarnaajat kun olivat ottaneet mukaansa vaimonsa ja lapsensa, -oli nääntyä erämaassa nälkään, mutta onneksi tapasi heidät Baldwin -niminen kuulu metsästäjä ja pelasti heidät. Linjantissa koko joukko -sairastui kuumeeseen, johon kolmen kuukauden kuluessa kuoli viisi -valkoista ja neljä Natalista tuotua palvelijaa. Ainoa eloon jäänyt -lähetyssaarnaaja oli ollut Afrikassa vasta niin vähän aikaa ja osasi -kieltä, tunsi tapoja niin vaillinaisesti, että hän kiiruumman kautta -pakeni maasta. Livingstonelle tämä surusanoma oli ankara isku. - -Mokololoitten maassa vallitsi retkikunnan perille saapuessa ankara -ruuan vähyys ja päällikkö, Sekeletu, oli sairastunut spitalitautiin ja -oli kokonaan erottautunut maailmasta. Livingstone ja Kirk saattoivat -vain vähän lieventää hänen tilaansa. Luullen tautia noitain työksi -Sekeletu oli surmauttanut useita henkilöitä, joita hän epäili -onnettomuutensa aiheuttajiksi. Kansa oli alkanut vieraantua hänestä ja -paljon kummia juttuja oli levinnyt hänestä. - -Sekeletu vaati Livingstonea perustamaan aseman batokain ylämaahan ja -jättämään t:ri Kirkin sen päälliköksi, mutta Livingstonen tehtävä ei -tällä matkalla ensinkään ollut lähetysasemain perustaminen, hän kun -oli saanut tehtävänsä Englannin hallitukselta. Syyskuun puolivälissä -1860 hän siis lähti makololomaasta, jossa häntä jälleen oli kohdeltu -kylläkin huomaavasti, vaikka kansan huonotkin puolet hädän aikana -pistivät esiin varsin selvästi — jotkut toiset matkustajat, kuten -Andersson, antoivat heistä hyvinkin huonon arvolauseen. - -Mainittakoon tässä yhteydessä lyhyesti makololoitten myöhemmät vaiheet. - - - -Makololo-valtakunnan tuho. - - -Jo v. 1864 Sekeletu kuoli. Hänen suuri valtakuntansa oli ruvennut -jo sitä ennen arveluttavassa määrässä rappeutumaan. Barotseista ja -batokoista oli heimo toisensa jälkeen vapautunut. Sekeletun kuoltua -syntyi yleinen kapina, jonka kautta barotset kokonaan vapautuivat ja -palauttivat oman kansallisen valtakuntansa. Suurin osa makololoista sai -näissä melskeissä surmansa. Mutta vaikka makololoitten valta olikin -näin lyhyt, niin olivat he kuitenkin pakottaneet barotset luopumaan -kielestään ja omaksumaan makololoitten kielen. Sekeletu oli kuitenkin -lähettänyt Livingstonen keralla takaisin itärannikolle pienen joukon -makololoja tuomaan rohtoja spitalitautinsa parantamiseksi ja nämä -makololot paluumatkallaan barotsien kapinasta kuullessaan jäivät Shiren -suistamoon ja perustivat sinne, nimensä laajaan arvovaltaan luottaen, -useita pieniä makololo-valtoja, jotka aika ajoin sitten tuottivat -Brittiläisen Keski-Afrikan hallitusmiehille paljon harmia. Näitten -pikkuvaltioittenkin perustajista vain pari oli täysverisiä makololoja, -muut barotseja ja batongoja. Täten makololojen kieli yhä elää -Viktoriaputouksen yläpuolella ja heidän nimensä sen alapuolella, vaikka -historiasta tiedämme, että koko kansa v:n 1870 vaiheilla Sambesin -laaksosta hävitettiin sukupuuttoon. - -Syyskuun keskivaiheilla 1860 Livingstone seuralaisineen lähti -Seshekestä paluumatkalle. Jälleen antoi Sekeletu hänelle saattajia -ja härkiä, joita ajettiin rantaa pitkin. Matkustajat itse kulkivat -kanooteilla Viktoria-putoukselle saakka. - -Vastatuulet, jotka tähän vuodenaikaan säännöllisesti puhalsivat -koko päivän vastavirtaan, hidastuttivat paljon venematkaa. Kanootit -olivat kylläkin hatarat, mutta soutajat sitä taitavammat. Päivällä -he virtahepojen pelosta seurasivat rantaa niin läheltä kuin suinkin, -yöllä sitä vastoin laskivat keskivirtaa, virtahevot kun silloin olivat -rannalla laitumillaan. Mosi-oa-tunjan putoukselta retkikunta aluksi -kulki maisin, seuraten kuitenkin nyt paljon tarkemmin Sambesia kuin -molemmilla edellisillä matkoilla. Tarkastettuaan pari vähäpätöistä -koskea Livingstone eräältä päälliköltä sekä osti että lainasi -kanootteja ja saattoi jälleen lähteä jokea laskemaan. - -»Pirun rotko» niminen synkkä rotko, jossa Sambesi 14 kilometriä virtaa -korkeain äkkijyrkkäin basalttikallioiden välissä, retkeilijöiltä jäi -näkemättä. - - - -Venematka Sambesiila. - - -Rannoilla oli nyt runsaasti lintuja, hilkkakurkia, kannussiipihanhia, -egyptin hanhia ja tuhansittain mehiläissieppaajia, joilla oli törmissä -pesänsä. Kun parvi punarintaista lajia istahti puuhun, näytti siltä, -kuin olisi puulla ollut punaiset lehdet. Merimetsoja ja haikaroita -näkyi, sorsia, pelikaaneja ja skopuksia, monia muita mainitsematta. -Riippuvien pesiensä ympärillä lepatteli pieniä punakeltaisia -kankurilintuja, jotka muistuttivat lepakoita. Illalla pienet jalohaukat -alkoivat ajaa takaa heinäsirkkoja ja muita samanlaisia hyönteisiä, kun -taas saksinokka, Rhynchops, ihmeellisellä noukallaan tunnusteli vedestä -ravintoaan. - -Kariban virtasola jyrkkine kalliorantoineen oli vaarallinen niin -hatarille aluksille ja rannalta muuan paikkakuntalainen kysyikin, -pitikö hänen joen haltijalta rukoilla heille onnellista matkaa, muutoin -he varmaan hukkuisivat. Retkeilijät kuitenkin lähtivät taipaleelle -omalla onnellaan. Kapeimmalla kohdalla oli solassa 30 virtahepoa, -muutamat niistä keskellä väylää. Venemiehiä pelotti kovasti laskea -lähelle niitä, koska muka jokaisessa laumassa oli yksi hyvin häijy -yksilö, joka huvikseen kaatoi veneitä. Livingstone ampui yhden -otuksista, saadakseen muut pakoon lähtemään. Ammuttuun virtahepoon -kiinnitettiin köysi, jolla se aiottiin hinata rantaan soveliaaseen -satamapaikkaan, mutta krokotiilit kiskoivat otusta niin ankarasti, että -se taas täytyi laskea valloilleen. - -Kariban solan ja Kafuen suun välillä vilisi rannoilla suurta riistaa, -kova kuivuus kun oli ajanut kaikki eläimet joelle, elefantit, -jalopeurat, monenlaiset antiloopit, puhvelit, villisiat, seebrat -ja apinat. Kafuen ohitse tultua olivat Kariban kosket laskettavat -ja sangen rohkeasti venemiehet ohjasivat aluksensa aallokossa. -Livingstonen kanootin aalto täytti, mutta kaksi miestä paikalla hyppäsi -virtaan alusta keventääkseen, »jotta valkoinen mies pelastetaan», ja -he pakottivat vielä uimataidottoman batokankin esimerkkiä seuraamaan. -Täten saatiin vene kevennetyksi, mutta matkatavarat kastuivat. - -Marraskuun 1 p. retkikunta saapui Sumboon, jossa Sambesi oli niin -matala, että sen poikki saattoi kahlata. Kebrabasan koskissa vesi oli -matalimmillaan, jonka vuoksi Livingstone päätti laskea nekin. Yksi -kanooteista kuitenkin ajoi kallioihin ja kärsi haaksirikon. Ihmishenkiä -ei tosin menetetty, mutta kronometri, ilmapuntari ja t:ri Kitkin -päiväkirja ja kasvitieteelliset piirrokset joutuivat aaltojen saaliiksi. - -Tapaturman jälkeen eivät miehet enää tahtoneet uskaltaa jatkaa -venematkaa, mutta yhden päivän jalkamatka kuumilla kallioilla ja -polttavassa hiekassa muutti heidän mielensä ja loppumatkakin kuljettiin -sitten veneillä. Teteen saavuttuaan marraskuun 23:ntena oli Livingstone -siis jotenkin perusteellisesti tutustunut Sambesiin aina Seshekeä, -makololojen kaupunkia myöden. Tetestä hän »Ma Robertilla» lähti -Sambesin suuhun pyrkimään, mutta laiva oli jo niin kurjassa kunnossa, -että se täytyi ajaa hietasärkälle ja loppumatka kulkea kanooteilla. -Kongonen suussa odotettuaan retkikunta ilokseen tammikuun viimeisenä -päivänä 1861 sai uuden höyrylaivansa »Pioneerin», joka oli edellistä -suurempi ja kaikin puolin parempi, vaikka valitettavasti kulki vähän -liian syvässä. Parilla englantilaisella sotalaivalla saapuivat -lähetyssaarnaajat, jotka Oxfordin ja Cambridgen yliopistot olivat -varustaneet Shiren ylämaahan lähetysasemaa perustamaan. Livingstone -oli Englannissa käydessään kehoittanut yliopistoja lähettämään -lähetyssaarnaajia ja luuli tämän ylämaan tarjoavan heille parhaat -edellytykset terveellisen ilmastonsa vuoksi, siellä kun muka ei -kuumekaan ollut sen vaarallisempi kuin kotimaassa tavallinen vilustus. -Sitä paitsi hän luuli keksineensä varman parannuskeinon kuumetta -vastaan, joka luulo kuitenkin osoittautui aivan pettäväksi. - - - -Yliopistolähetys. - - -Yliopistolähetyksen johtaja oli piispa Mackenzie, Natalin entinen -arkkidiakoni, jolla oli apunaan neljä muuta pappismiestä ja pari -maallikkoa. Muutamia taiteilijoitakin seurasi mukana ja Kap-kaupungissa -siihen yhtyi useita kastettuja neekereitä. Heti Sambesin suulle -tullessaan ja nähdessään, kuinka meren aallokko murtautui sen -suistamosärkkää vastaan, selvisi lähetystön jäsenille, ettei joesta -koskaan tulisi semmoista liikeväylää Afrikan sisustaan kuin Livingstone -oli kuvitellut, ja Livingstone itsekin oli tullut asiasta vakuutetuksi, -etenkin kun portugalilaiset seurusteluystävällisyydestään huolimatta -monella tavalla estelivät englantilaisten yrityksiä näillä heille -kuuluvilla alueilla. Hän sen vuoksi ehdotti, että lähetystö nousisi -tuleville vaikutusmailleen Rovumaa pitkin, joka laskee Intian mereen -11:nnen leveyspiirin vaiheilla, se kun oli Portugalin valta-alueen -ulkopuolella. Ja sinne lähetystö lähti, vaikka piispa Mackenzie alussa -vastustelikin, hän kun olisi tahtonut niin pian kuin suinkin päästä -vastaisen toimintansa seuduille. - - - -Rovuma. - - -Helmik. 25 p. 1861 »Pioneer» saapui Rovuman suuhun, joka oli sekä -oivallinen satama, että vailla suistamosärkkää, eroten siinä -suhteessa edullisesti Afrikan enimmistä joista. Maisema oli sangen -kaunista, mangrovemetsät pian katosivat ja oikealla ja vasemmalla -kädellä oli kauniita, ebenpuumetsiä kasvavia vuorijonoja. Asukkaita -tavattiin vähän, enimmäkseen arabialaisia, joiden orjatie kulki tästä -sisämaahan. Kymmenen päivää »Pioneer» hitaasti nousi tätä jokea, -mutta lopulta oli hiekkasärkkäin vuoksi mahdoton päästä kauemmaksi, -eikä ollut muuta neuvoa kuin palata takaisin. »Ja niin päättyi», -lausuu Rowley, eräs mukana olleista lähetyssaarnaajista; »ensimmäinen -yritys Rovumalla. Mutta pettymyksestämme huolimatta oli oleskelumme -täällä sangen mieluisaa kaiken uutuuden, oivan ilmaston, maisemain -kauneuden, näkemäimme outojen eläinten ja tapaamaimme ystävällisten -ihmisten vuoksi. Sairaudesta ei merkkiäkään; Afrikan jokien mainittu -epäterveellisyys näytti meistä sadulta. En koskaan ole tuntenut -itseäni terveemmäksi, ei koskaan minulle ruoka maittanut paremmin.» -Retkeilijät eivät tienneet, että taudin loiset luultavasti jo olivat -heidän veressään, vaikka kuume puhkesikin esiin vasta suistamossa, -jossa he ankkuroivat mangroverämeen ääreen. Ei kukaan voinut aavistaa, -että pieni sääsken purema oli siihen syynä, kaikki syyttivät -myrkyllisiä »miasmeja», joita muka räme huokui, ja huonoa juomavettä. -Kaikki laivassa olijat sairastuivat nyt kuumeeseen, niin ettei ollut -mahdollista jatkaa, ennenkuin joitakuita jälleen parani konetta ja -merenkulkua hoitamaan. Livingstone poikkesi, heti kun liikkeelle -pääsi, Komorien Johanna saareen, josta lyhyen levon jälkeen jatkettiin -Sambesin suistamoon ja noustiin vanhaa reittiä Shiren ylämaahan. Laivan -syväkulkuisuus tuotti paljon haittaa, kerrankin täytyi Sambesilla -viettää särkällä pari viikkoa, ennenkuin laiva saatiin irti. Usein sitä -täytyi keventää, ennenkuin päästiin matalain paikkain yli. - - - -Orjain vapauttaminen. - - -Heinäkuun alussa retkikunta pääsi Shiren koskien alle Shibisan -kylän luo, mutta täällä saatiin kuulla, että sotaiset ajavat olivat -hyökänneet mangandshain kimppuun, joiden keskuuteen lähetysasema -aiottiin perustaa, ja että koko maa oli sodan jaloissa, kyliä -poltettiin, asukkaita ryöstettiin orjuuteen. Siitä huolimatta -lähetyssaarnaajat Livingstonen väen saattamina lähtivät ylämaahan, -jossa jo toisena päivänä tuli vastaan orjakaravaani, miehiä, naisia ja -lapsia, kaikki sidottuina, jonon etupäässä, keskustassa ja takapäässä -pyssyillä asestettuja vartijoita, joista toiset puhalsivat sinkkisillä -torvilla, ikäänkuin ylvästellen suorittamistaan urotöistä. Heti -englantilaiset nähtyään vartijat kuitenkin livistivät metsään ja -englantilainen retkikunta paljoa arvelematta leikkasi vaimojen ja -lasten siteet poikki ja päästeli miehet irti kahden metrin mittaisesta -orjahaarukasta, johon he olivat kaulastaan kiinnitetyt. Lasten joukossa -oli joku viisivuotiaskin. Muuan pieni poika tuli valkoisten luo ja -sanoi: »Toiset sitoivat meidät ja antoivat meidän nähdä nälkää; te -leikkaatte siteet poikki ja annatte meille ruokaa! Mitä miehiä te -olette? Mistä te tulette?» Useita tästä äsken kotoaan raastetusta -joukosta olivat kuljettajat murhanneet, kun he syystä tai toisesta -hidastuttivat karavaanin kulkua. Kaikkiaan oli täten vapautettu 84 -orjaa ja piispa päätti heistä muodostaa tulevan asemansa kantajoukon. -Seuraavina päivinä retkikunta vapautti vielä lisää 64 orjaa, joten -sen nyt paitsi omaa väkeään oli elätettävä ja vaatetettava 148 henkeä -orjuudesta vapautettuja. - - - -Shiren ylämaan lähetysasema. - - -Piispa Mackenzie päätti perustaa ensimmäisen asemansa Magomeroon, jossa -sikäläisten mangandshain päällikkö mielihyvällä otti lähetyssaarnaajat -vastaan. Tuskin oli retkikunta sinne päässyt, ennenkuin se kuuli -ajavain läheisyydessä paraillaan ryöstävän ja hävittävän. Valkoiset -riensivät kiiruumman kautta apuun ja oli vähällä syntyä kahakka. -Livingstonen kuitenkin onnistui saada tämä estetyksi, mutta ryöstäjiä -hän ei voinut pakottaa saalistaan takaisin luovuttamaan. Piispa ryhtyi -sitten viipymättä seuralaisineen asemaansa rakentamaan ja kieltä -oppimaan. - -Livingstone veljensä ja t:ri Kirkin keralla palasi Shirelle ja lähti 6 -p. elokuuta 1861 veneellä nousemaan Njassa järvelle, jota varten vene -kuitenkin oli kannettava 64 kilometriä maata pitkin koskien ohi. Shire -oli niiden yläpuolella leveää suvantoa, jossa virtahevot valtavista -kidoistaan puhalsivat veneeseen vettä, rannoilla oli suuria puhveli- -ja antilooppilaumoja, jotka kävivät virralla juomassa. Rosvoilevain -ajavajoukkojen vuoksi oli vasenta rantaa kartettava. Pamalombo järven -rannoilla kasvoi niin taaja neljän metrin korkuinen papyro-ruovosto, -ettei näkynyt ainoatakaan aukkoa. Suunnattomat sääskipilvet häälyivät -veden päällä. Retkeilijät olivat päässeet selville siitä, että sääsket -yleensä olivat kuumeseudun merkki, ja jatkoivat kiiruimman kautta -matkaa Njassalle, jonka viileä, miellyttävä ilma syysk. 2 p. huokui -heitä vastaan. - - - -Venematka Njassalla. - - -Ensi työkseen retkeläiset alkoivat mitata järven syvyyttä. Rannoilla -oli ensin ympäriinsä puolen mailin levyinen vaalean vihreä paarre, -jonka ulkopuolella vesi muuttui indigosiniseksi kuten Intian meressä. -Mailin päässä rannasta oli syvyys 30 metriä, kauempana pohjoisessa ei -70 metrilläkään enää tavattu pohjaa. Länsirannalla, jota retkeilijät -nousivat, oli hietaisia lahdelmia toinen toisensa jälkeen. Eräässä -vuorilahdelmassa oli 200 metriä syvää ja ulompana ei 240 metrillä -tavattu pohjaa. - -Vuodenaika oli matkustamiselle sangen epäedullinen. Syystasausmyrskyjen -vuoksi ei käynyt kulkeminen järven poikki itärannalle ja sumu ja auer -haittasivat näkemistä, verhoten etäisyydet vaippaansa. - -Njassa näytti olevan joka puolelta vuorien piirittämä, mutta -länsirannan vuoret näyttivät olevan vain kaunismetsäisen ylänkömaan -reunaa. Samoin kuin kaikki ylänköjen ympäröimät järvet on Njassakin -kovin myrskyinen ja varsinkin nyt, syys- ja lokakuussa, sattui -äkkimyrskyjä tiheään. Usein veneen, vienon tuulen vetämänä, -purjehtiessa sen sinistä pintaa, syntyi äkkiarvaamatta raivoisa myrsky, -joka kohotti veden vaarallisiin aaltoihin. Kerran täytyi ankkuroida -ulos järvelle 13 metrin vedelle, kun rantahyökyjen vuoksi oli mahdoton -laskea maihin. Kuusi tuntia retkeläiset täten viettivät väistellen -tyrskyviä korkeita aaltoja, jotka ilman mukana olevan merimiehen -valppautta varmaan olisivat veneen täyttäneet. Kaiken aikaa häälyi -heidän päällään vuorilta tullut sankka pilvi ja ympärillä lenteli -yökorppeja, joita tavallisesti ei koskaan päivällä näkynyt. Mustat -soutajat olivat merikipeinä ja kantajat, jotka kulkivat rantaa pitkin -retkikunnan kuormastoa kuljettaen, seisoivat äyräillä ja valittivat, -huutaen: »He ovat tuhon omat kaikki! He ovat jo kuin kuolleet!» -Sitä suurempi oli heidän ilonsa, kun myrsky vihdoin taukosi ja vene -saapui maihin. Livingstone jätti sitten veneen hoidon irlantilaisen -merimiehensä asiaksi ja tämä kulki varovaisesti, odotellen maalla usein -päiväkausia myrskyn asettumista, ennenkuin antoi matkaa jatkaa. - -Järven rannat olivat hedelmälliset ja järven ja korkean takamaan -välillä oli monessa kohden lakeuksia. Pohjoista kohti vuoret -kävivät korkeammiksi ja toinen toisensa takaa yhä korkeammalle -kummuten muodostivat sangen kauniita maisemia. Ei vielä missään -ollut Livingstone Afrikassa tavannut niin taajaa asutusta kuin -Njassan rannoilla. Etelärannalla oli melkein katkeamaton rivi kyliä. -Ihmisiä kokoontui laumoittain katsomaan näitä outoja kulkijoita, -joita he sanoivat »villieläimiksi», ja varsinkaan he eivät voineet -kylläkseen kummastella heidän syöntiään. Veroa ei kiristetty kuin -poikkeustapauksissa. Monenlaisia viljoja kasvatettiin, mutta -pohjoisessa oli maniokki eli kassava ja pahentunut kala väestön -pääasiallisena ravintona. Pohjoisen puolessa asukkaitten oli tapana -erikoisina vuodenaikoina korjata eräs sangen omituinen sato. -Retkeilijät näkivät niihin seutuihin saapuessaan järven päällä sankan -pilven, ikäänkuin hyvin laajasta metsänpalosta. Mutta kun seuraavana -päivänä purjehdittiin tämmöisen pilven läpi, niin huomattiinkin, -ettei se ollut savua eikä sumuakaan, vaan muodostunut hyvin pienistä -sääskistä, joita oli niin suunnattoman paljon, että ne täyttivät ilman -valtavaan korkeuteen saakka ja häälyivät aivan veden pinnallakin, -veteen kuitenkaan putoamatta. Tämän elävän pilven läpi kuljettaissa -täytyi sulkea suu ja silmät, sillä pilvenhiukkasia satoi kasvoille kuin -lumihiutaleita. Vene oli lukemattomien sääskien verhoama, kun se pääsi -pilvestä. Alkuasukkaitten tapana oli yöllä kerätä näitä hyönteisiä -ja keittää niistä paksuja limppuja, joihin meni monta miljoonaa -hyönteistä. Sääskilimppu oli tuumaa vahva ja lautasen kokoinen. Sisältä -se oli musta eikä maku ollut hullumpi — se muistutti kaviaaria tai -suolattuja heinäsirkkoja. - -Erinomaisia kalojakin Njassassa oli, enimmäkseen siihen saakka -tuntemattomia lajeja. Mpanga, joka kuuluu karppeihin, nousi jokia -lähteille saakka mätiään laskemaan kuten meillä lohi. Sen pituus -oli 75 sm ja se oli retkeilijäin mielestä paremman makuinen kuin -ainoakaan toinen afrikkalalainen kala. Asukkaat pyydystivät sitä -koppaloukuilla ja verkoilla ja onkimallakin. Poikasia pyydystettiin -hyvin pienisilmäisillä verkoilla. Alkuasukkaat kalastivat järvessä -ahkeraan, lähtien selälle kanooteilla, joita oli kokonaisia laivastoja -yhdessä parvessa, ja he rohkenivat lähteä melkoiseen aallokkoonkin. -Miehet aina meloivat seisoaltaan. Rantaväestö näytti hyvin laiskalta, -miehiä makaili varjoisain puitten alla joukoittain pitkin päivää. -Syytä kysyttäessä saatiin kuitenkin kuulla, että makaajat olivat -suurimman osan yötä olleet ankarassa työssä. Iltapäivällä he jälleen -alkoivat virota ja parsia verkkojaan, jotka he sitten kuljettivat -kanootteihinsa, lähteäkseen heti yön tultua pyyntipaikoilleen. Vaikka -Njassassa on paljon suuria krokotiileja, eivät kalastajat sanoneet -niiden usein tekevän heille pahaa. Jos krokotiileilla on riittävästi -kaloja syödäkseen, eivät ne käy ihmisten kimppuun. Mutta jos vesi on -sameaa, käyvät ne hyvin vaarallisiksi, koska ne silloin eivät näe -varsinaista saalistaan. - -Njassan rantueen asukkaat eivät olleet kaunista kansaa. Naiset -varsinkin olivat hyvin rumia ja rumuuttaan he vielä lisäsivät suurella -pelelerenkaalla, joka heillä oli ylähuulessaan ja toisilla vielä -alahuulessaankin. Pelelet oli tehty tinasta, valkoisesta kvartsista -tai veripunaisesta piippusavesta, joka varsinkin oli muodissa. Kaikki -asukkaat olivat tatuoidut kiireestä kantapäähän, kukin heimo omilla -tunnuskuvillaan. Hampaansa he viilasivat teräviksi. Vaatteita ei -käytetty kuin nimeksi. Vieraita kohtaan he enimmäkseen osoittivat -suurta anteliaisuutta. Jossain kohden yritettiin kuitenkin varastaa, -niin että valkoiset eräänä yönä menettivät suuren osan vaatteistaan ja -joutuivat siitä pahaan pulaan. - -Pohjan puolessa oli kuitenkin rauhatonta. Siellä asui ylängöllä masitu -niminen rosvokansa, joka alkuaan oli tullut Sambesin eteläpuolelta ja -kuului zuluihin. Hiljakkoin nämä olivat rosvoilleet ja ryöstelleet -järven rantakylissäkin aina kahdenteentoista leveysasteeseen saakka, -ja vain pari kylää oli menestyksellä puolustanut itseään heitä vastaan -euforbia-aitain avulla, joilla heidän kylänsä olivat ympäröidyt. -Euforbia-aitoja käytetään vaarallisten okainsa vuoksi varustuksina -suuressa osassa Afrikkaa. Livingstonen kantajat pelästyivät ruumiita ja -palaneita kyliä tavatessaan niin pahasti, että he, taipaleella vielä -seitsemän masiturosvoa tavattuaan, pyysivät päästä takaisin palaamaan, -johon Livingstone suostuikin. Itse hän vielä parin rohkeimman miehen -kanssa kulki neljä päivämatkaa kauemmaksi pohjoiseen tavatakseen -sovitulla yhtymäpaikalla veneen, jonka hän oli jättänyt, kun miehet -ilman häntä eivät enää olisi ensinkään uskaltaneet edetä. Pohjoisempana -oli ranta täynnään syviä rotkolaaksoja, joiden pohjalla aina juoksi -puro, ja matkan teko oli sen vuoksi ylen vaikeaa. Pohjoisimmasta -kohdasta, johon retkeilijät saapuivat, noin 11 asteelta eteläistä -leveyttä, ei Njassan päätä vielä näkynyt — järven koko pituus on noin -560 kilometriä, sataa kilometriä vähemmän kuin Pohjanlahden — mutta -retkeilijät saattoivat arvata, että pohjoispää oli vuorien sulkema. - -Kankaan ja muitten kauppatavarain lähetessä loppuaan he kääntyivät -takaisin. - - - -Pakolaisia. - - -Pamalombo järven ruovoston turvissa he paluumatkalla tapasivat -mangandshaperheitä, jotka olivat sinne paenneet ajavain edellä. -Niin sankkaa oli papyroruovosto, että se kuin veteen lyödyt paalut -taivutettujen latvainsa päällä kannatti mangandshain majoja ja että -nämä pitkin hyllyvää ruovostoa saattoivat vaaratta kulkea majasta -toiseen. Ruovosto nousi ja laski jalkain alla kuin ohut syysjää. Majain -ja rannan väliin oli jätetty leveä taaja papyrovyöhyke, eikä maalta -kukaan olisi voinut aavistaa, että tiheän vihannan ruokometsän takana -asui eläviä olennoita. Mangandshat kulkivat näihin majoihinsa veneillä -ja pyydystivät ravinnokseen järven oivallisia kaloja. Loppumatkalla -retkeläiset tapasivat 1000 miehen suuruisen ajavajoukon, jonka -sanottiin olevan matkalla hävittämään Magomeron lähetysasemaa. Sangen -uupuneina retkeilijät marraskuun 18:ntena 1861 saapuivat laivalleen, -lähes kolme kuukautta retkellä viivyttyään. - -Kuusi päivää myöhemmin saapui piispa Mackenzie laivalle muutamain -merimiesten kanssa, jotka olivat olleet ylämaassa parannuksella, ja oli -mitä parhaissa voimissa ja täynnään valoisia tulevaisuuden toiveita. -»Ajavat oli», kirjoittaa Livingstone, »voitettu ja karkoitettu meidän -Njassalla ollessamme, jonka jälkeen he olivat lähettäneet sanan, että -he halusivat elää englantilaisten kanssa rauhassa. Magomeroon oli -asettunut lähetysaseman turviin paljon mangandshoja ja toivottiin -orjakaupan pian lakkaavan ylämaassa ja väestön sitten hyvässä turvassa -voivan antautua rauhan töihin. Lähetysaseman luultiin pian voivan -tulla omillaan toimeen, se kun ryhtyi maata viljelemään samoin kuin -portugalilaisetkin Sennassa ja Kilimanessa. Burrup, tarmokas nuori -mies, oli saapunut Shibisan kylään kanootilla päivää ennenkuin piispa. -Haavalääkäri ja eräs maallikkoveli seurasivat häntä toisessa kanootissa. - -»Pioneer» oli liian syväkulkuinen Shiren latvapuolelle, näytti -käytännöllisemmältä seuraavalla kerralla nousta sillä vain Ruon, Shiren -syrjäjoen suulle saakka. Piispa sen vuoksi päätti rutkia Magomeron -maan tämän joen suulle saakka ja seuraavassa tammikuussa tavata siellä -laivan ja sillä tulevat sisarensa ja rouva Burrupin. Näin sovittiin, -ennenkuin erosimme ja hyvä piispa ja Burrup, joita meidän ei suotu -sen koommin nähdä, erosivat meistä. He huutivat kolme sydämellistä -»cheeriä» (eläköön) rannalle lähtiessään ja saivat kolme vastaukseksi, -jonka jälkeen lähdimme laivoinemme pois.» - -Rowley vain jäi eloon kertomaan näitten urheitten lähetyssaarnaajain -surullisesta kohtalosta. - - - -Yliopistolähetyksen tuhoutuminen. - - -Joku aika sen jälkeen kuin lähetyssaarnaajat olivat Magomeroon -asettuneet, pitivät mangandshain päälliköt suuren kokouksen, jossa he -pyysivät lähetyssaarnaajain apua ajavoja vastaan, ja asiaa mietittyään -valkoiset tähän suostuivat, kun ei näyttänyt olevan toiveita siitä, -että rauha muutoin saataisiin palautetuksi. - -Elokuun 14:ntenä lähetyssaarnaajat luokseen muuttaneitten makololoitten -ja tuhatkunnan mangadshan kanssa lähtivät liikkeelle. Ajavain -hyvin varustettu armeija tavattiin ja kun vihollinen ei suostunut -minkäänlaisiin keskusteluihin, ei auttanut muuta kuin tapella. Piispa -lähetti pienen joukon hyökkäämään vihollisen sivustaan, itse hän johti -pääjoukkoa. Laukaustenvaihdon jälkeen ajavat perääntyivät kantomatkan -ulkopuolelle, mutta piispan toverit ampuivat silloin heidän päänsä yli -puolen kilometrin päästä kauas kantavalla kiväärillä, ja näiden luotien -pitkä lentomatka säikäytti ajavoja siihen määrään, että koko armeija -pötki pakoon. Piispa palasi voittoisana Magomeroon sotaretkeltä, jolla -ei vuotanut verta ensinkään. Edelleenkin hän piti kurissa ryösteleviä -ajavajoukkoja, vapauttaen heidän käsistään satoja kurjia vaimoja ja -lapsia. Lähetystön jäsenien ja pakolaisten ruokkiminen alkoi kuitenkin -tuottaa paljon huolta. Magomeron ympäristössä kun ei ensinkään pidetty -karjaa ja viljelykset olivat heikot eivätkä lähetystön omat vainiot -vielä paljon tuottaneet. Toiselta puolen alkoivat lähetyssaarnaajat -mangandshoissa huomata melko lailla huonojakin puolia ja ajavoissa -taas hyviä, oloihin perehdyttyään he alkoivat leppeämmin arvostella -ajavoja, jotka olivat kotiseudultaan karkoitettu kansa ja elivät täällä -pakolaisina, suurin osa rauhallisesti. - -Piispa Mackenzie lähetti sitten pari lähetyssaarnaajista Ruo joelle -tietä tutkimaan, mutta joella lähetyssaarnaajat ryöstettiin ja muutamia -heidän kantajistaan otettiin vangiksi. Piispan täytyi tehdä kylään uusi -sotaretki, jok muutoin menestyi kaikin puolin hyvin paitsi että mukana -olevat valkoiset luultavasti silloin saivat kuumetartunnan vereensä. - -Retkeltä palattuaan piispa Mackenzie Burrupin kanssa lähti Shirelle, -jonne Livingstonen piti tulla heitä hakemaan ollen tammikuun 1:nä -1862 Ruon suussa. Piispa pääsi kuitenkin vastoinkäymistensä vuoksi -lähtemään vasta tammik. 2:na ja vasta 8:ntena hän Shibisan kylästä sai -veneen Shireä laskeakseen. Matkalla vene kaatui ja lähetyssaarnaajat -menettivät lääkkeensä ja kahvi- ja tee-eväänsä. 10:ntenä saapuessaan -Ruon suuhun he saivat kokea sen suuren pettymyksen, että Livingstone -jo oli lähtenyt paluumatkalle. Molemmat lähetyssaarnaajat sairastuivat -kuumeeseen, joka kiniinin puutteessa pian kävi ylivoimaiseksi, ja -kuukauden viimeisenä päivänä piispa kuoli. Burrup hautasi hänet Ruon -suuhun ja kannatti sitten itsensä takaisin Magomeroon, jossa hänkin -helmikuun lopulla kuoli. Pian sen jälkeen tuli tieto, että Shirelle oli -Shibisan kylän luo tullut englantilaisen sotalaivan vene, jossa paitsi -kuumeeseen sairastunutta kapteenia saapui Mackenzien sisar ja Burrupin -puoliso. Surusanomat saatuaan ei näille jäänyt muuta neuvoa kuin palata -murtunein mielin kotimaahansa. - -Ylämaahan jääneet lähetyssaarnaajat muuttivat nyt asemansa Shiren -rannalle ollakseen kauempana mangandshain ja ajavain taisteluista, -mutta siellä tuota pikaa vielä kaksi heistä kuoli ja eloon jääneet -pyysivät päästä lauhkeampaan ilmastoon henkensä säilyttääkseen. Täten -oli yliopistoiähetys saanut surullisen lopun. - -Livingstoneen nämä kohtalon iskut koskivat syvästi, mutta vielä -välittömämpi suru häntä kohtasi, kun hänen puolisonsakin, joka -niinikään oli Englannista palannut, huhtikuun 27:ntenä 1862 -Shupangassa, Sambesin suistamassa, sortui kuumeen uhriksi. - -Livingstone oli Englannista saanut omalla kustannuksellaan tilaamansa -uuden höyrylaivan, »Lady Njassan», jonka hän aikoi kappaleittain -kuljettaa Shiren koskien ohi Njassalle, mutta kun tästä ei tullut -mitään, kokosi hän laivan Shupangassa ja tämän työn kestäessä hänen -vaimonsa kuoli. - -Kotimaassa Englannissa herätti yliopistolähetyksen surullinen -kohtalo suurta surua ja ynseyttä koko Sambesiyritysrä kohtaan. Sitä -varsinkaan ei hyväksytty, että lähetyssaarnaajat olivat ottaneet osaa -alkuasukkaitten sotiin, mutta näyttää siltä, ettei heidän vaikeata -asemaansa osattu asianmukaisesti arvostella. Rauhallinen ympäristö oli -tietysti välttämätön ehto lähetystyön onnistumiselle, mutta sitä paitsi -heidän saamissaan ohjeissa nimenomaan sanottiin, että perustettavain -asemain tärkeimpiä päämääriä oli orjakaupan hävittäminen. Moitittiin -myös Livingstonea siitä, ettei hän kyennyt niin suurta yritystä -johtamaan, ja nämä moitteet näyttävät olleen ansaittuja. Lisäksi -Livingstonen luonteessa oli ilmaantunut epätasaisuuksia, jotka -vaikuttivat, ettei sopu hänen ja hänen apulaistensa kanssa ollut niin -hyvä, kuin olisi ollut suotavaa. - -Kesäkuussa 1862 »Lady Njassa» laskettiin Shupangassa vesille. -Tilaisuuteen oli saapunut paljon alkuasukkaita katsomaan, pysyisikö -todella rautainen laiva veden päällä. »Kun me», sanoivat alkuasukkaat, -»heitämme veteen kuokan taikka kuinka pienen palan rautaa tahansa, niin -uppoaa se paikalla. Kuinka siis näin suunnaton kasa rautaa pysyisi -veden päällä? Sen täytyy upota.» Vähemmistö kuitenkin oli sitä mieltä, -että valkoisilla oli siihenkin rohtonsa, vaikkapa rauta ei olekaan -afrikkalaisia. - - - -Orjastajain kamalat jäljet. - - -Vuoden 1863 alussa hän molemmilla laivoillaan taas lähti Shupaugasta. -Hänen viime kerran Shirellä käydessään oli rannoilla asunut lukuisa -väestö, mutta nyt oli kaikki hävitetty, kylät poltettu ja kuolon -hiljaisuus vallitsi siellä, missä ennen iloinen laulu oli kaikunut. -Teillä vaaleni luurankoja, ruumiiden haju täytti ilman ja joessa -uiskenteli ruumiita krokotiilien saaliina. - -Sydäntä särkeviä kauhun kuvia kohtasi kaikkialla. Majainsa edessä -makasi melkein luurangoiksi laihtuneita ihmisiä odottamassa kuolemaa. -Joka päivä takertui laivan siipiin kuolleita. Laivan perässä nousi -kerrankin pinnalle pojan ruumis ja samalla suunnaton krokotiili -ajokoiran nopeudella hyökkäsi sen kimppuun, kävi ruumiiseen kiinni -ja ravisti sitä kuin koira rottaa. Paljon toisia iljettäviä petoja -kiiruhti saaliin jakoon ja pitkillä pyrstöillään ne piiskasivat veden -kuohuihin ja katosivat vasta, kun saaliista ei ollut mitään jäljellä. -Kaikkialla vilisi krokotiileja, puoleensataa niitä lojui pienillä -särkillä. - -Tämän hävityksen toimeenpanija oli Mariano niminen mulatti, jonka -entiset rosvoretket olivat olleet niin julkeita, että portugalilaisten -viranomaisten lopulta oli täytynyt vangita hänet ja tuomita hänet -maksamaan sakkoa. Näitä sakkorahoja kootakseen hän oli sitten päässyt -vankeudesta, mutta sen sijaan että hän olisi lupauksensa mukaan -koonnut sisämaasta norsunluusaataviaan, hän olikin varustanut uuden -orjastusretken ja riehui nyt kamalammin kuin koskaan ennen. - -Livingstone päätti rohkeasti tehdä, mitä saattoi, tämän kamalan kaupan -lopettamiseksi. Samotessaan Shireltä ylämaahan hän omin luvin vapautti -kaikki vastaan tulevat orjalähetykset, vaikkapa osa orjista oli -portugalilaisen kuvernöörin laskuun ostettu. Orjakauppiaat pakenivat -suin päin. - - - -Orjakauppiaat Njassalla. - - -Njassa järvelläkin orjakauppa kukoisti. Arabialaiset olivat rakentaneet -järven keskivaiheille lautan, joka taukoamatta kuljetti orjalähetyksiä -järven poikki. Toinen orjatie kulki järven eteläpäitse Mosambikiin, -kolmas Kiloaan. Livingstonen tietojen mukaan lähetettiin Sahsibarista -vuosittain maailmanmarkkinoille 19,000 Njassan ylämaasta anastettua -orjaa. Näiden lisäksi tulivat vielä portugalilaisten orjamarkkinoille -tuodut. Mutta nämä myydyt orjat olivat vain murto-osa kaikista niistä -onnettomista, jotka tämän häpeällisen ammatin kautta tuhoutuivat. -»Mutta kun aivan alussaan näimme tämän mellastuksen», kirjoittaa -Livingstone, »saimme käsityksen sen kauhuista, Saatana totisesti oli -tänne asettunut. Paitsi niitä, jotka vangiksi otetaan, murhataan toisia -tuhansittain, taikka sortuvat he nälkään ja haavoihinsa orjanajajain -karkoitettua heidät kylistään. Ne lukuisat luurangot, joita tapasimme -vuorilla ja metsissä, pienien vesipaikkain ääressä ja erämaan poluilla, -todistavat tämän helvetillisen urheilun kauheita tuhotöitä. Varma -vakuutukseni on, ettei viidesosakaan, eipä Shiren laaksossa edes -kymmenesosakaan näistä onnettomista jää henkiin.» - -Livingstone paljasti maailmalle kaikki nämä hirmut ja kuinka -portugalilaiset viranomaiset tätä orjakauppaa salaa kannattivat, -ollen maaherrasta alkaen siinä osakkaina, ja hänen kertomuksensa teki -niin syvän vaikutuksen Englannissa ja koko Euroopassakin, että sitä -on pidettävä ratkaisevana vaikuttimena orjakaupan lopettamiseen. -Portugalin hallitus tosin oli laatinut alkuasukkaitten parasta -tarkoittavia lakeja, mutta kun se samalla Sambesi-maahan lähetti -kaikkein huonoimpia aineksia virkamiehiksi ja varusväeksi, jäivät nämä -lait kuolleeksi kirjaimeksi ja rivo mielivalta turmeli siihen määrään -kaikki olot, että maa portugalilaisille itselleenkin oli ilmetty -helvetti maan päällä. - -Livingstoneen yhtyi Shirellä Thomson niminen matkustaja, joka oli -saksalaisen v. Deckenin keralla käynyt Kilimandjarolla ja nyt tuli -Livingstonen keralla geologisia töitä suorittamaan. Parin kuukauden -kuluttua hänet kaivettiin Murchison-putouksen alla maan poveen, seudun -vaarallisten kuumeitten uutena uhrina. - - - -Uusi retki Njassalle. - - -Livingstone lähti jälleen Shiren koskien alta maisin Njassalle, mutta -nyt tuotti kantajain ja ruoan puute suurta haittaa, väestöstä kun suuri -osa oli tapettu, ryöstetty pois tai tauteihin kuollut. T:ri Kirk ja -Livingstonen veli sairastuivat niin pahoin, että heidän täytyi palata -Englantiin. Kuusi viikkoa myöhemmin, heinäkuun 2:na 1863, Livingstonen -saavutti tieto, että Englannin hallitus oli päättänyt lopettaa -koko yrityksen, retkikunnan toimet kun eivät näyttäneet johtavan -toivottuun tulokseen. Livingstone kuitenkin päätti vielä käydä Njassan -länsipuolella olevassa ylämaassa, ennenkuin hän hallituksen käskyä -totellen lähti paluumatkalle. - -Hän kulki nyt Shiren koskilta koko matkan jalan, oikaisten entistä -suorempaa suuntaa muutamain pienien jokien laaksoja Njassan -länsirannalle. Väestö hänen näkemissään maissa viljeli uutteraan maata, -pääviljana maissia, joka uuden maailman vilja siis oli näille seuduille -ennättänyt paljon ennen valkoista tutkimusretkeilijää. Vainioita -kasteltiin keinotekoisesti, rikkaruohot perattiin pois ja poltettiin -ja tuhka levitettiin vainioille lannaksi. Ainoa maanmuokkausase oli -kuokka. Mutta kaikkialla pelättiin masituja ja arabialaisia, joilla -eräässä rantakylässä oli veneenveistämönsä niiden aluksien rakentamista -varten, joilla he kuljettivat orjansa Njassan itärannalle. Syyskuun -puolivälissä Livingstone jätti Njassan noustakseen sen länsipuolella -olevalle ylängölle. 1100 metrin korkuiselta kukkulalta hän näki -laajalti yli vehmaan ylätasangon, jolla oli paljon jokia. Kauas hän ei -kuitenkaan voinut tälle ylängölle kulkea, hänen väkensä kun ei kestänyt -sen läpitunkevia viileitä tuulia. Sitä paitsi oli puute kunnollisista -ravintoaineista, ja pohjoisempana riehuivat orjastajat. Kaikesta -huolimatta hän nyt olisi kulkenut Njassan ympäri, ellei nimenomainen -käsky olisi velvoittanut häntä palaamaan ja kuljettamaan »Pioneeria» -takaisin merelle. - -Tammikuun 19 p. 186 »Pioneer» lähti koskien alta Shireä laskemaan, joki -oli sateitten johdosta paisunut ja kulku oli verraten helppoa. Ennen -Sambesin saavuttamista Livingstone sai sen lohdullisen tiedon, että -mulatti Mariano, joka oli niin kauheasti maassa murhannut ja polttanut, -irstailunsa johdosta oli kuollut. Sambesin suulta Livingstone matkusti -Bombayhin myydäkseen »Lady Njassan», jonka hän oli omilla varoillaan -teettänyt, ja vasta sieltä hän lähti kotia, kuusi vuotta Sambesin ja -Shiren tutkimukseen käytettyään. - -Livingstone oli laivansa vuoksi velkaantunut, ja kun hallitus ei -ottanut laivaa omaan laskuunsa, täytyi hänen koettaa myydä se niin -edullisesti kuin suinkin. Sitä varten hän päätti tehdä koko tuon -pitkän merimatkan tällä pienellä laivallaan, koska rahti olisi tullut -kalliiksi. Miehistönä hänellä oli vain 16 orjuudesta vapautettua -neekerinuorukaista, joista ei kukaan ollut ennen edes nähnyt merta. Ja -hän oli ainoa koko joukosta, joka ymmärsi merenkulkua ja osasi hoitaa -höyrykonetta. Jumalaan ja hyvään onneensa luottaen hän lähti kuukauden -kestävälle matkalleen saapuen onnellisesti Bombayhin, jonka väljässä -satamassa hänen pikkualuksensa oli kokonaisen päivän, ennenkuin -viranomaiset huomasivat sen. Vain kolmannen osan hän sai siitä, mitä -laiva oli hänelle maksanut, ja tämänkin summan hän menetti, kun se -pankki, johon hän oli rahat tallettanut, teki vararikon. - -Livingstone jätti mukanaan tuomansa neekerinuorukaiset Bombayn luona -olevalle Nassikin lähetysasemalle, jossa jo ennestään oli paljon -englantilaisten risteilijäin vapauttamia neekerinuorukaisia saamassa -kristillisen koulukasvatuksen ja oppimassa monenlaista ammattitaitoa. -Näistä nuorukaisista Livingstone sitten sai viimeiselle retkelleen -uskollisimmat seuralaisensa. - -Kotimaassa vanhat ystävät ottivat Livingstonen mitä lämpimimmin -vastaan, mutta kieltämättä hallitus ja suuri yleisö olivat Sambesin -retken suhteen pettyneet. Hän oli edellisillä matkoillaan saanut -aikaan niin paljon niin vähillä varoilla, että oli luultu hänen nyt -saavuttavan suurenmoisia tuloksia. Nämä moitteet olivat kuitenkin -sangen ansaitsemattomat ja perustuivat olojen tuntemattomuuteen. -Yleisön kylmenemiseen vaikutti sekin seikka, ettei Livingstone enää -ollut ainoa kuulu Afrikan matkustaja, Speke kun sillä välin oli -tutkinut suuremman Niilin lähdejärvistä ja Baker samaan aikaan oli -matkalla pienemmälle. Myöhempi aika on kuitenkin osoittanut, että juuri -Sambesi-retki oli mitä tärkein Englannin vastaiselle valta-asemalle -Afrikassa. Ei kauaakaan kulunut, ennenkuin englantilaiset -lähetyssaarnaajat kuumetaudeista, orjasodista ja hengenvaaroista -huolimatta alkoivat perustaa lähetysasemia kaikkiin niihin uusiin -maihin, jotka Livingstone oli avannut. Lähetyssaarnaajat estivät -portugalilaisia levittämästä sisämaahan valtaansa. Lähetyssaarnaajain -avuksi tulivat kauppakomppaniat, joista kehittyivät suuret valtiolliset -yritykset ja Livingstonen löytöjen ja niiden seurauksien perustuksella -Englannin hallitus vihdoin saattoi vaatia itselleen nykyiset Rhodesiat -ja Njassan ja Shiren ylämaan, jotka sen afrikkalaisissa alusmaissa -muodostavat erittäin tärkeän renkaan. - - - - -Livingstonen viimeinen matka. - - -Julkaistuaan kertomuksensa Sambesin retkikunnan vaiheista Livingstone -oli kahden vaiheilla, minkä hän nyt valitsisi toimialakseen. Ystävät -kehottivat häntä jäämään kotimaahan ja jättämään Afrikan tutkimusten -jatkamisen nuoremmille. Niin hän jo näyttää päättäneenkin tehdä ja -elää loppuikänsä perheensä keralla — hän oli jo 53 vuoden vanha — ja -kun siis Sir Roderick Murchison ystävineen kehoitti häntä lähtemään -Afrikkaan jatkamaan töitään, ehdotti hän nuorempaa miestä sijalleen. -Mutta kun hänen ehdottamansa nuorempi henkilö ei suostunut lähtemään, -ellei hänelle taattu runsasta rahallista korvausta, päätti Livingstone -lopultakin lähteä itse. Hallitus nimitti hänet palkattomaksi -konsuliksi, avustaen retkeä rahallisesti vain 500 punnalla ja -maantieteellinen seura antoi saman verran. Pääosan kustannuksista -suorittivat yksityiset henkilöt. Retken päätarkoitus oli Njassan ja -Tanganjikan välisen vedenjakajan tutkiminen, joka Livingstonelta oli -edellisellä matkalla jäänyt kesken. Hän oli tosin taipuvainen uskomaan, -että Speke, Baker ja Burton jo olivat ratkaisseet Niilin kysymyksen, -mutta kuta kauemmin hän asiaa ajatteli, sitä enemmän hän tuli -vakuutetuksi siitä, että Niilin lähteet olivatkin kauempana etelässä, -ja nämä luulotellut eteläiset latvahaarat hän nyt toivoi selville -saavansa. - -Lähtiessään kolmannelle retkelleen Livingstone poikkesi Bombayhin -ja otti sinne jättämistään neekerinuorukaisista, nassikpojista, -osan palvelukseensa. Näistä tuli sitten Susi, hänen lähin miehensä, -kuuluksi. Sitä paitsi hän palkkasi siipoisotilaita retkikuntansa -turvaksi ja Komoreilta Johanna saaresta kymmenkunnan miestä. -Englantilainen sotalaiva vei retkikunnan maihin Mikindanin lahteen, -joka on jonkun verran pohjoiseen Rovuman suusta. Sieltä alkoi maamatka. - -Kun Livingstone huhtikuun 5:ntenä 1866 lähti Mikindanista sisämaahan -tunkeutumaan, oli hänellä melkoinen matkue johdossaan, 12 intialaista -sotamiestä, kymmenen johannalaista, seitsemän nassikpoikaa ja kaksi -miestä Sambesin laaksosta, ynnä 6 kameelia, puhveleita, muuleja ja -aaseja kuormajuhdiksi. Hän toivoi nimittäin juhtien avulla voivansa -kuljettaa mukanaan verraten paljon tavaraa ja tulla toimeen vähillä -kantajilla, joista varsinkin hävitetyillä ja autioilla alueilla oli -paljon vastusta, ravinnon hankkimisen käydessä vaikeaksi. - - - -Onneton alkumatka. - - -Matka oli kuitenkin heti alun pitäen sangen hankalaa ja vastuksellista -väen nurkumisen ja Rovuman taajain rantametsien vuoksi. Polku oli -kirveellä auki raivattava, eivätkä kameelit kuormineen sittenkään -tahtoneet voida sitä kulkea. Intialaiset ja komorilaiset sangen pian -suuttuivat siihen määrään, että tahtoivat pakottaa Livingstonen -palaamaan takaisin. Sitä varten he rääkkäsivät kuormajuhtia, niin että -ne taipaleelle sortuivat — osa tsetse-kärpäsienkin puremana — ja sitten -yllyttelivät alkuasukkaita Livingstonea vastaan. Hänen täytyi jotenkin -pian lähettää sotilaat takaisin rannikolle, heistä kun ei ollut muuta -kuin harmia. Heinäkuun 18:ntena 1866 Livingstone pienen joukkonsa -kera saapui erääseen Jao-maan kylään, josta oli laaja näköala Njassa -järvelle. Monta miestä oli erämaassa karannut ja matkaa jatkettaessa -karkasi jälleen kaksi vapautettua orjaa, sitten useita komorilaisia -johtajineen. - -Livingstonen havaintojen mukaan oli suuri osa Jao-maasta ennen -harjoittanut suurenmoista raudan sulatusta ja viljan viljelystä. -Kaikkialla näkyi särkyneitä sulatuspatoja ja harjuja, joilla oli viljaa -kasvatettu. Keskinäiset sodat ja nälänhädät olivat hävittäneet suuren -osan kansasta sukupuuttoon, mutta siitä huolimatta olivat eloon jääneet -jao-heimot yhdeksännentoista vuosisadan keskivaiheilla arabialaisten -uutterimpia orjastajia ja hävittivät Njassan kaakkoispuoliset maat -melkein tyhjiksi ihmisistä. - -Livingstone oli aikonut kulkea Njassan yli sen keskivaiheilla -arabialaisten orjastajien suurella aluksella, jolla nämä lauttasivat -järven yli orjakaravaanejaan. Tieto hänen tulostaan oli kuitenkin -kulkenut edellä ja seuraus siitä oli, että kaikki orjakaravaaneja -kuljettavat arabialaiset väistyivät tieltä ja tekivät tiettömäin -metsien kautta pitkiä kiertoretkiä, jotteivät hänen tielleen sattuisi. -Tosin he täten menettivät enemmän elävästä tavarastaan matkan -rasitusten vuoksi, mutta he pelkäsivät, että Livingstone olisi kaikki -vapauttanut. Njassan rannalla he kätkivät häneltä aluksensa, he kun -eivät käsittäneet, että hän olisi sillä muuta tehnyt kuin polttanut sen. - - - -Valheellinen huhu Livingstonen kuolemasta. - - -Livingstonella sen vuoksi ei ollut muuta neuvoa kuin kiertää Njassan -eteläpään kautta, jossa hän kulki Shiren poikki järven lounaiskolkkaan. -Siellä eräs arabialainen säikäytti hänen komorilaisiaan, niin että -ne karkasivat, jättäen kuitenkin kantamuksensa. He pääsivät takaisin -rannikolle ja valehtelivat siellä, että masitut olivat Livingstonen -murhanneet, ja saivat liikkeelle apuretkikuntia, joiden piti pelastaa -edes suuren löytöretkeilijän paperit. - -Kulkiessaan Njassa-järveltä edelleen Loangvalle, Sambesin suurelle -pohjoisesta tulevalle syrjäjoelle, retkikunnan täytyi matkailla -niin paljon, että kuljettu matka oli etäisyyttä pari kolme kertaa -suurempi. Syynä näihin polviin oli se, että täytyi kulkea kyliä -myöden ruokatavarain ja kantajain saannin vuoksi ja myös välttää -niitä seutuja, joissa masitut rosvoilivat. Kaikkialla näiden rosvojen -hävitykset olivat järven länsipuolella ilmeiset. Laajoja alueita oli -autioina, asumattomina, mutta kyläin jäännökset ja hylätyt raudan -sulattimot ja pajat, joita oli joka puolella, todistivat asutuksen -entistä tiheyttä. Jäljelle jääneet asukkaat asuivat paaluaidoilla -varustetuissa kylissä, valmiina heti pakenemaan vuoristoihin, kun -masitut lähestyivät. Oli aivan käsittämätöntä, kuinka nuo rosvojoukot -saattoivat pitää niin laajoja alueita hirmuvaltansa alaisina. Kylissä -Livingstonea usein pyydettiin ampumaan muutamia pyssynlaukauksia -pelottaakseen rosvoja, jotta nämä pysyivät loitommalla. -Kirk-vuoristossa, jonka Livingstone oli edellisellä matkalla -apulaisensa mukaan nimittänyt ja jonka poikki hän nyt nousi ylämaahan, -oli kuitenkin hyvinkin säilyneitä ja niin taajaan viljeltyjä maisemia, -että ne muistuttivat englantilaista maaseutua. - -Njassan ja Sambesin syrjäjokien välinen vedenjakaja oli lakeata -ylänköä, jossa kuitenkin kohosi erillisiä vuorenkukkuloita. Marraskuun -jälkipuoliskolla alkoi täällä sadekausi ja tuskin jäi ainoakaan päivä -ilman ukonilmaansa ja rankkasadettaan. Alkuasukkaat kuuluivat vielä -mangandahain laajaan kansaan. Täälläkin oli sepän ammatti ylinnä ja -joka puolelta kuului pajoista vasarain pauketta. Samat miehet sekä -sulattivat raudan rautamullasta että takoivat sen, että vielä hoitivat -maanviljelyksen ja metsästyksenkin. Vasarana oli hihnoihin kiinnitetty -kivi, palkeina pari vuohennahkaa. Yksi mies teki päivässä monta -kirvestä, joita kiitettiin sangen hyviksi. - - - -Livingstone menettää rohtonsa. - - -Joulukuun puolivälissä Livingstone kulki Loangvan, Sambesin suuren -syrjäjoen, poikki. Näihin aikoihin hänelle sattui korvaamaton vahinko. - -Kaksi Jao-maasta palkattua kantajaa karkasi. He olivat olleet -kaiken aikaa sangen uskollisia, pitäen Livingstonen puolta kaikissa -rettelöissä alkuasukkaitten kanssa ja kielitaidollaan estäen monta -riitaa. Mutta nämä uskolliset miehet nyt sekä karkasivat että veivät -mukanaan kantamuksen, jossa paitsi kankaita oli matkustajan lääkelipas, -kaikki ruoka-astiat, paljon ruutia, vehnäjauhoja, työaseita ja kaksi -pyssyä. Verisempää vahinkoa ei mikään rosvo olisi voinut hänelle -tuottaa. »Tuntuu, ikäänkuin olisin nyt saanut kuolemantuomioni, kuten -piispa Mackenzie parka», hän kirjoitti päiväkirjaansa. Kaikki muut -tavaransa Livingstone oli jakanut siten, ettei aivan vaille jäisi, -vaikka jonkun kantamuksen menettäisikin, mutta hänen päähänsäkään -ei pälkähtänyt,- että korvaamaton kiniini ja muut rohdot voitaisiin -varastaa. »Vaikeata on sydämestään sanoa: 'tapahtukoon Sinun tahtosi', -mutta tahdon koettaa.» Tästä eteenpäin hänen päiväkirjassaan tuon -tuostakin tapaa tämänkaltaisia lauseita: »Olen ylen heikko — en voi -horjumatta kävellä ja korvissani soi taukoamatta, mutta Korkein on -johtava minua edelleen.» - - - -Vedenjakajalla. - - -Livingstonen matka kulki nyt pohjoiseen Tanganjikaa kohti. Loangvan -laaksosta maa alkoi verkalleen kohota sitä parintuhannen metrin -korkuista vedenjakajaa kohti, joka erottaa Sambesin alueen Kongon -vesistöalueesta. Maa, babisain asuma, oli niin köyhää, että Livingstone -miehineen viisi viikkoa kärsi kovaa nälkää. Joet juoksivat toiset -länttä, toiset itää kohti. Laaksot olivat niin vetiset, että ne olivat -kuin pesusieniä. Herkeämättä tuli pohjoisesta ja lännestä uusia -riehuvia rankkasateita. - - - -Tshambesi. - - -Tammikuun 28:ntena 1867 matkustaja vihdoin saapui suurelle Tshambesi -nimiselle joelle, jonka hän, portugalilaisten tietoihin luottaen, -luuli laskevan Sambesiin. Joen takana alkoi Lobemba niminen maa, -jota oli kiitetty rikkaammaksi, ja Tshitapangwa nimisen päällikön -kylässä uupunut retkikunta vihdoin sai levätä ja nauttia aulista -vieraanvaraisuutta. - -Päällikkö, joka oli hyvänluontoinen ja hyvännäköinen mies, otti -Livingstonen vastaan hovissaan, rumpaliensa ja muitten soittoniekkainsa -ympäröimänä. Livingstonelle tuotiin istuimeksi valtava elefantin -hammas, jonka hän sitten sai viedä lahjana mukanaan. Säädyllisen määrän -vastalahjojakin hän kuitenkin tahtoi, mutta piti sitten hyvää huolta -vieraastaan ja hänen väestään. - -Kolme viikkoa Livingstone viipyi täällä kooten tietoja ympärillä -olevista seuduista. Hän tapasi täällä myös erään suahelilaisen, s.o. -Sansibarin rannikkolaisen, johtaman karavaanin, joka otti viedäkseen ja -todella veikin merenrannalle hänen kirjeensä ja pyynnön, että hänelle -Udjidjiin lähetettäisiin varastoja, kauppatavaroita ja rohtoja. Näistä -kirjeistä saatiin Euroopassa tietää, että Livingstone vielä olikin -elossa. - -Tshitapangwan kylästä tie Tanganjikalle eli Liemballe, joksi järveä -siellä sanottiin, ensin nousi korkealle länsi-itä-suunnassa olevalle -ylängölle, joka oli vedenjakajana Tanganjikaa vastaan. Sankka -metsä peitti koko seutua ja savinen, hiekkainen maa oli melkein -kaikkialla pohjatonta suota. Sitten maa kuitenkin alkoi tuntuvasti -aleta Tanganjikaa kohti ja käydä mäkisemmäksi ja kaikin puolin -vaihtelevammaksi ja kauniimmaksi, lämpö lisääntyi ja sääsket niinikään. -Vuorien välissä virtasi kirkkaita vuolaita virtoja. Maaliskuun 28:ntena -Livingstone saapui Momban kylään, jonka takana olevilta kukkuloilta -näköala Tanganjikalle aukeni. Väki ilohuudoin tervehti sen sinistä -vettä, kun se alkoi puitten välistä hohtaa. Livingstone oli ensimmäinen -valkoinen, joka näki Tanganjikan eteläpään, ja tämä seikka yhdessä -maiseman kauneuden kanssa tuotti hänelle vilpitöntä iloa. - - - -Tanganjikan rannalla. - - -»Lähes 1800 metrin korkeuksista matkustaja laskeutuu 600 metriä -järven rannoille, ja veden pinta on vielä noin 750 metriä merenpintaa -korkeammalla. Järvisyvänteen rinteet ovat sangen jyrkät, toisin paikoin -veteen suistuu äkkijyrkkiä 600 metriä korkeita kallioita. Ei missään -ole kallioiden juuren ja rannan välissä viidenkään kilometrin levyistä -tasaista kaistaletta. Tämän pöytämämaan päällystä, sivut ja pohja ovat -muodokkaitten metsien ja mehevien ruohokenttien peittämät, paitsi missä -paljas kallio pistää esiin. Maisema on erinomaisen kaunis. - -»Rinnan pystyyn laskevan polkumme kanssa syöksyi Aisi, 15 metriä leveä, -yhtä syvä joki, joka muodosti yhdellä hyppäyksellä satakin metriä -korkeita könkäitä. Liuskeitten kirkas punainen väri sai jöröimmänkin -palvelijoistani seisahtumaan ja ihmetellen katselemaan. Jyrkillä -rinteillä on runsaasti antilooppeja, puhveleita ja elefantteja, ja -vedessä vilisee virtahepoja, krokotiileja ja kaloja. Eräs elefantti -väistyi tieltämme verraten tasaiselle paikalle, sitten seisahtui ja -karjui meille... Ensimmäinen kylä, johon järven rannalla tulimme, -oli öljypalmujen ja muitten puitten ympäröimä, eikä tämän palmun -hedelmä ollut Njassan seutujen kääpiömäisiä, vaan aivan yhtä suuri -kuin länsirannikon. Pari viikkoa vietettyäni tämän järven rannalla en -vieläkään väsy ihailemaan sen erinomaista ihanuutta. Se oli merkillisen -tyyni, vaikka sanotaankin myrskyjen toisinaan sen pintaa piiskaavan. -Se on syvän kaukalon pohjalla, rannat melkein äkkijyrkät, mutta -siitä huolimatta rehevien metsien peittämät. Kalliot ovat paljaissa -kohdissa kirkkaan punaista saviliusketta. Puut olivat tätä nykyä -kaikki vihantina. Siellä täällä laskee kallioilta kauniita könkäitä -ja tasaisemmilla paikoilla käy laitumella puhveleita, elefantteja ja -antilooppeja. Ja joka yö kuuluu jalopeurain kiljunaa. Rantalakeus -ei ole kahtakaan mailia leveä. Pambeten kylässä, jonka kohdalla -ensimmäiseksi järven yhdytimme, öljypalmut antoivat niin runsaita -satoja, että piti olla kaksi miestä yhtä rypälettä kantamassa. Aamuin -illoin näkee valtavia krokotiileja matkalla laidunpaikoilleen. -Virtahevot korskuvat pitkin öitä ja aikaiseen aamulla.» - -Rannikko oli Ulungun maata. Asukkaat olivat Livingstonea kohtaan sangen -kohteliaita, mutta samalla hyvin epäluuloisia ja epäluotettavia. Mitä -hän vain pyysi, kaikkeen he mitä auliimmin suostuivat, mutta eivät -koskaan tehneet mitään. Masitujen hyökkäykset ja orjastukset olivat -heidän lukuaan paljon vähentäneet, mutta siitä huolimatta he ihailivat -masituja ja nuorukaiset matkivat heitä. Livingstone aikoi ensin tehdä -venematkan mitatakseen järven syvyyden, mutta alkuasukkaat estivät sen. -Sitten hän aikoi länsirantaa kulkea pohjoista kohti nähdäkseen, oliko -tämä järvi, jonka rannasta vielä oli Udjidjiin, Tanganjikan ainoaan -tarkkaan määrättyyn paikkaan, niin pitkä matka, osa Tanganjikaa vai eri -järvikö. Mutta siitäkin häntä varoitettiin, koska siellä paraillaan -liikkui ryöstelevä masitujoukko. - - - -Arabialaisten matkassa. - - -Livingstone palasi nyt etelää kohti sisämaahan Tshitimban kylään, johon -suuri joukko arabialaisia oli asettunut, he kun paraikaa sotivat Itavan -Nsamaa, mahtavaa päällikköä vastaan. Arabialaisten johtaja Hamis Wodim -Tagh osoitti tohtorille monella tavalla ystävyyttään. Puolen neljättä -kuukautta Livingstone viipyi Tshitimban kylässä, kunnes Nsama vihdoin -suostui tekemään rauhan ja sen pantiksi lupasi tyttärensä Hamiin -puolisoksi. - -Elokuun 30:ntena Livingstone vihdoin arabialaisten keralla lähti -liikkeelle länttä kohden, jatkaakseen tutkimuksiaan. Itawan maan -rajalla arabialainen karavaaninjohtaja odotti morsiamensa, Nsaman -tyttären tuloa. Prinsessa tulikin, toistakymmentä palvelijatarta -mukanaan, punaisella ihomaalilla maalattuna ja vankan miehen -olkapäillä ratsastaen. Arabialaiset ja heidän orjansa ottivat hänet -vastaan suurilla sotilaallisilla kunnianosoituksilla. Rauha oli täten -vahvistettu. - -Arabialaiset olivat vasta lyhyen aikaa olleet näillä seuduilla, ja -vaikk'ei heillä ollut kuin parikymmentä pyssyä, pelättiin näitä niin -suuresti, että Nsamankin kaltaiset mahtavat päälliköt katsoivat -viisaammaksi tehdä rauhan heidän kanssaan. He ostelivat orjia -ja norsunluuta ja kulkivat nyt länteen päin Lundaa kohti, jonne -Livingstonekin halusi. Hän oli jo Angolan matkallaan kuullut paljon -tästä muinoin mahtavasta valtakunnasta, jonka portugalilaiset olivat -tunteneet jo vuosisatoja. Arabialaisten keralla oli myös Hamed ben -Muhammed ben Juma, joka sitten Tippu Tipin nimellä tuli niin kuuluksi. -Tippu Tipiksi alkuasukkaat alkoivat kutsua häntä siitä syystä, että -hänen tullessaan aina pyssyt alkoivat paukkua. - -»Matkustimme», kertoo Livingstone karavaanin matkasta, »kauniita -laaksoja matalien graniittivuorien liepeitse, kuljimme vihantia -nurmikoita ja monenlaisten vaihtelevien puuryhmien lomitse. Maisema -oli moista avointa puistomaisemaa, joka on trooppiselle Afrikalle niin -luonteenomaista. Arabialaisten hankkimain orjain ja kantajain pitkä -jono vilkastutti maisemaa. Suuri karavaani oli jaettu kolmeen osastoon, -kaikkiaan siinä oli neljäsataaviisikymmentä henkeä kullakin osastolla -oma oppaansa ja lippunsa, ja kun lippu oli maahan pystytetty, pysähtyi -koko se osasto, kunnes se taas nostettiin ylös, rumpua päristettiin -ja kudun sarvella puhallettiin lähtömerkki. Kullakin osastolla oli -toistakymmentä johtajaa, jotka tunsi heidän ihmeellisistä, helmistä -ja höyhenistä sommitelluista päähineistään, punaisista vaatteistaan -ja nahkahetaleistaan. Nämä asettuivat riviin paikoilleen, rumpua -päristettiin, torvi törähti räikeästi ja kaikki alkoivat astua. -Naisorjat, päänsä päällä kantamukset, astuivat urheasti, mutta -arabialaisten vaimoilla oli tavallisesti yllään hieno valkoinen saali, -päässä kulta- ja hopeakoristeet ja monta naulaa hienoja kuparirenkaita -säärissään. Paikalla kun vaimot ja orjat saapuivat leiripaikalle, -alkoivat he keittää, ja he keittivät varsin taitavasti, valmistaen -herroilleen metsän hedelmistä ja kaikenlaisista vähänarvoisista -aineksista maukkaita ruokia.» - - - -Uusi suuri järvi. - - -Marraskuun 8:ntena Livingstonella oli ilo löytää uusi suuri -järvi, josta ei Euroopassa silloin mitään tiedetty, vaikka joku -portugalilainen puoliveri olikin sillä käynyt jo ennen Livingstonea. -Mainittuna päivänä hän saapui Moero järven rannalle, jonka -länsipuolella Rua maan vuoristot siintivät etäisyydessä. Järven -hiekkaisia rantoja reunusti troopillinen kasvullisuus, jonka varjoon -kalastajaväestö oli majansa pystyttänyt. Moeron leveys on 40, -pituus 120 kilometriä, mutta todellisuudessa se näytti vielä paljon -suuremmalta, koska kehävuorien ja rantain välillä on leveä matala -lietemaa. Alkuasukkaat pitivät järveä Tanganjikaa suurempana eivätkä -koskaan kulkeneet sen poikki kanootilla. - -Livingstone oli nyt riippuvainen arabialaisista sekä pienien -varustustensa että huonon terveytensä vuoksi, eikä voinut ryhtyä Moeroa -tarkemmin tutkimaan. Sen sijaan hän erään arabialaisen osaston kanssa -kävi Kasembessa, joka oli Moeron eteläpuolella pienen Mofue järven -rannalla. - - - -Kasembe. - - -Kasembe kuului vanhaan Lundaan ja oli maineeltaan jo kauan ollut -tunnettu. Portugalilainen löytöretkeilijä Lacerda, Teten maaherra, -oli kahdeksannentoista vuosisadan lopulla jo käynyt siellä ja sinne -kuollut, ja hänen muistoonpanoistaan saatiin tästä maasta tietoja -Seitsemännentoista vuosisadan alkupuolella oli Kongo-maan eteläosissa -syntynyt Lundan suuri valtakunta, osaksi arvatenkin portugalilaisilta -saatujen aseitten ja kauppatavarain, osaksi kuitenkin myös pohjoisesta -päin tulleiden sivistysainesten vaikutuksesta. Lundaan kuului -Kongo-maan koko eteläosa ja pieni osa Sambesin syvänteen pohjoispuolta. -Kahdeksannentoista vuosisadan alussa oli eräs Lundan hallitsijan -sukulainen muuttanut Moeron etelärannalle ja sinne perustanut -vasallivaltakunnan, jonka sijaishallitsija, »kasembe», hän oli. -Kasembet olivat sitten vähitellen vapautuneet yliherransa Muata Janvon -vallasta ja hallitsivat nyt maata itsenäisesti. Se kasembe, jonka luona -Livingstone nyt kävi, oli vallananastaja. - -Livingstone lähestyi Kasemben pääkaupunkia tietä pitkin, joka oli -paria kilometriä pitkä ja niin leveä, että sitä olisi saattanut -ajaa vaunuilla. Päällikön asuntoa ympäröi korkea ruokoaitaus, jonka -sisimmän portin edustalla oli kirjavilla väreillä koristettu, omaan -vajaansa asetettu tykki, ja aidan päällä kuusikymmentä ihmisen -kalloa koristuksena. Tykki epäilemättä oli portugalilaisilta saatu. -Kasembe itse oli jäykkä, hieman kiinalaisen näköinen mies ulkonevine -poskipäineen. Koko päivän kuluessa hän hymyili vain yhden kerran. -Hänen mukanaan kulki kaikkialla pyöveli, leveä miekka kainalossaan -ja kaulassaan saksien kaltainen ase, jolla hän leikkeli korvia. -Tämä rangaistus tuli kaikkien kärsiä, joihin ruhtinas suuttui. -Rikoksentekijöiltä leikattiin muita jäseniä, milloin ei kaulaa -katkaistu. - -Kasembe istui majansa edustalla nelikulmaisella tuolilla, leijonan ja -leopardin nahkoja allaan. Hän oli puettuna valkoiseen Manchesterin -palttinaan ja punaiseen hameeseen, joka oli kuin takaperin päälle -puettu krinoliini. Käsivarret, sääret ja pää olivat kirjaillut, -lakki helmikirjoin koristettu. Lakin päällä oli keltaisista sulista -tehty kruunu. Tämä afrikkalainen hirmuhallitsija — jonka jälkeläiset -Englannin hallitus lopulta erotti heidän julmuutensa vuoksi, — -oli tosin huonossa maineessa, mutta Livingstonea hän kohteli -ystävällisesti, eikä millään tavalla estellyt hänen aikeitaan. Samalla -hän kuitenkin kohteliaasti ilmoitti matkustajalle, että järvet ja joet -olivat paljasta vettä, eikä sen tosiasian toteamiseksi kannattanut -nähdä vaivaa eikä varoja kuluttaa. - -Vähän sen jälkeen kuin Livingstone oli viety Kasemben luo, tuli -kuningatar saliin, keihäällisten amatsoonien ympäröimänä. Hän oli -kaunis, solakka nuori nainen ja tahtoi ilmeisestikin tehdä valkoiseen -mieheen syvän vaikutuksen, koska oli pukeutunut niin upeihin koruihin -ja ottanut mahtavan keihäänkin kouraansa. Mutta hänen esiintymisensä -oli niin odottamatonta ja toisenlaista kuin Livingstone oli osannut -odottaa, että tältä pääsi nauru, joka aivan turmeli vaikutuksen, ja -Livingstonen nauru oli niin tarttuva, että kuningatar itse ensimmäisenä -siihen yhtyi ja kaikki amatsoonit hänen kanssaan. Kovin hämillään tästä -kuningatar pakeni tiehensä saattajineen ja koko hänen esiintymisensä -päättyi sangen nolosti juhlalliseen alkuun verraten. - -Aina maaliskuuhun v. 1869, jolloin hän saapui Udjidjiin, Livingstone -nyt matkusteli ristiin rastiin Tanganjikan eteläpuolisessa maassa -saadakseen selvän tämän laajan vedenjakajaylängön sotkuisista -vesistöyhteyksistä. - - - -Retkiä Kongon lähteillä, - - -Jo edellisillä retkillään hän oli kuullut Bemba nimisestä suuresta -järvestä, jota hän luuli samaksi kuin Liemba. Kasembessa arabialaiset -kuitenkin niin varmasti vakuuttivat, että kymmenen päivämatkan -päässä etelän ilmalla oli semmoinen järvi, että Livingstone alkoi -uskoa. Kun paraillaan oli sadeaika, joka näillä seuduin kesti -marraskuusta toukokuuhun, ja mainitun järven rantamia vakuutettiin -erikoisen soisiksi ja epäterveellisiksi, päätti hän jättää matkan -sinne toistaiseksi ja tutkia Moeroa, kunnes arabialaiset lähtisivät -Tanganjikalle ja hän pääsisi niiden mukana. Hän kävikin monessa kohden -Moeron itärannoilla, joilla asui sangen taaja, maata viljelevä väestö. - -Livingstonen seurana oli tällä retkellä Mohammed ben Saleh niminen -arabialainen, joka kymmenisen vuotta takaperin oli Kasemben maassa -menettänyt kaiken ©maisuutensa ja sen jälkeen ollut siellä vankina. -Livingstonen siellä ollessa ja hänen luulonsa mukaan Sansibarin -sulttaanin suosituskirjeen vaikutuksesta Kasembe päästi vangin -vapaaksi. Suurella riemulla muut arabialaiset jälleen tervehtivät häntä -joukkoonsa. Tämä sama mies pian sitten houkutteli kaikki Livingstonen -miehet palvelukseensa, niin ettei tohtorille jäänyt kuin neljä -nassikpoikaa. - -Livingstone olisi mielellään käynyt sillä paikalla, missä Luvua lähtee -Moerosta, sen laaksoa kun sanottiin erikoisen syväksi vuoristorotkoksi, -mutta eräs vihamielinen päällikkö esti tämän hänen aikomuksensa. - -Kun arabialaiset eivät vielä kiirehtineet paluumatkalle, vaikka kuiva -vuodenaika oli alkanut, lähti Livingstone sittenkin Bemba eli Bangveolo -järvellä käymään. Kesäkuun alussa hän lähti matkaan ja heinäkuun -18:ntena 1868 hän sai kulkeneeksi sen suunnattoman vetisen tasangon -poikki, jonka keskellä järvi on, ja seisoi Bangveolon rannalla. - - - -Bangveolon rannalla. - - -Eräältä ystävälliseltä ja vieraanvaraiselta päälliköltä veneen ja -soutajat saatuaan Livingstone teki veneretken järven pohjoisosassa -oleville saarille, mutta järven yli eivät miehet mitenkään suostuneet -häntä viemään, ulapat olivat siksi liian suuret. Bangveolo näytti -hänestä Tanganjikan suuruiselta, mutta järven rannat ovat kuitenkin -niin alavat ja epämääräisetkin, yhtyen vähitellen ympäristön laajoihin -soihin, ettei siitä ollut mahdollista ilman tarkempia tutkimuksia saada -edes likimäärin oikeata käsitystä. Mutta siihen Livingstone oli liian -heikko ja sairas. »Joka askel», hän kirjoittaa, »minkä astun, repii -rintaani, enkä nykyisessä heikkoudessani tahdo pysyä muiden joukossa, -vaikka ennen aina olin ensimmäisenä, vieläpä sain muita odotellakin... -Korvissani soi, niin että tuskin kuulen kronometrieni naksutusta. -Oleskeltuani muutaman päivän täällä, Bangveolon läheisyydessä, -sain pyörtymiskohtauksen, joka osoittaa kuumeen voimaa, kun ei ole -lääkkeitä. Satuin olemaan majani ulkopuolella, enkä mitenkään päässyt -sisään. Koetin nousta pystyyn selällä makaamasta siten, että tartuin -kiinni kahteen ovella olevaan paaluun, mutta kun olin melkein pystyssä, -pääsivät ne käsistäni ja kaaduin raskaasti, lyöden pääni erästä -laatikkoa vastaan. Pojat olivat nähneet kurjan tilani ja ripustivat -peitteen majani oven eteen, etteivät vieraat näkisi avuttomuuttani. -Vasta muutaman tunnin kuluttua tulin sen verran tajuihini, että älysin, -missä olin.» - - - -Kongon latvat. - - -Koettaessaan saada selville, mitkä joet Bangveoloon laskevat, hän -päätti Tshambesin olevan suurimman. Kun vesi Luapula nimisenä jokena -virtaa Bangveolosta pohjoista kohti, ei Tshambesi siis saattanut olla -Sambesin latvaosa, kuten Lacerda oli luullut, vaan Luapulan lähdejoki. -Livingstone ei kuitenkaan voinut tarkemmin selvittää Luapulan -lähtökohtaa, muutoin hän ei olisi piirtänyt tämän joen lähtevän järven -pohjoisosasta suoraan pohjoista kohti. Vähän ennen kuolemaansa hän -kuitenkin pääsi oikean asianlaidan perille. Vasta ranskalainen Giraud -kartoitti järven, viisitoista vuotta myöhemmin, ja totesi silloin, että -Luapula lähti järven eteläpäästä, sivuten ensin melkoista Kampolombo -järveä, josta vain matala lietasärkkä sen erottaa, ja tehden sitten -lännen kautta väljän kaaren, ennenkuin kääntyy pohjoista kohti. -Bangveolon vesi on Livingstonen käynnistä melko paljon alennut, samoin -kuin Njassankin, ja Giraudin käydessä olivat monet Livingstonen -piirtämät saaret muuttuneet niemiksi. Tämän krokotiilien, virtahepojen -ja elefanttien luvatun järven vesi ei ole mistään kohdasta yli viittä -metriä syvää. - -Livingstone oli Tshambesin laskun perille päästyään saanut osapuilleen -selville vesistöyhteyden, joka kauan oli häntä tuskastuttanut ja -saanut hänet niin paljon kyselemään ja kyselemään, että hänen lopulta -täytyi luopua tiedusteluista, jottei luultaisi hänen saaneen »vettä -aivoihinsa.» Hän palasi taas Lundaan, jossa kuitenkin nyt riehui -sota, jonka takia matkustaminen oli hankalaa ja vaarallista. Maahan -oli hyökännyt joukko masituja, jotka arabialaiset ja Uniamvesistä -näille seuduille muuttaneet entiset kantajat olivat voittaneet. -Näillä uniamvesiläisillä, joilla oli omat kylät Kasemben alueella, -oli kiväärit, joita he olivat arabialaisten palveluksessa oppineet -käyttämään, ja nähdessään nyt heidän voimansa Kasembe säikähti ja alkoi -sodan heitä ja arabialaisia vastaan, ennenkuin he ennättäisivät käydä -liian vaarallisiksi. Muita päälliköitä yhtyi Kasembeen, mutta siitä -huolimatta ainakin arabialaiset pitivät puoliaan. Livingstone oli -useankin kerran vaarassa joutua maanasukkaitten vihan uhriksi, he kun -eivät tahtoneet nähdä mitään eroa hänen ja arabialaisten välillä. - - - -Matkalla Udjidjiin. - - -Syyskuun lopulla arabialaiset lähtivät matkalle Tanganjikaa kohti -ja Livingstone yhtyi heihin, koska hänen olisi ollut vaikea omilla -apuneuvoillaan tehdä niin pitkää matkaa kautta rauhattoman maan. -Tällä matkalla häneen jälleen yhtyivät karanneet palvelijat, jotka -olivat arabialaisiin herroihinsa pian kyllästyneet. Livingstone olisi -mielellään poikennut katsomaan Ruan maanalaisia asumuksia, joista hän -oli paljon kuullut, mutta alueen päällikkö ei laskenut häntä sinne. -Niitä sanottiin olevan erään vuoren liepeellä 8 kilometrin matkalla -niin paljon, että 10.000 henkeä mahtui niihin asumaan, ja koko -siirtokunnan läpi juoksi päästä päähän puro. - -Kasemben maasta päästyään eivät arabialaiset silti saaneet rauhassa -kulkea, heidän tapanaan kun oli syyttää lähintä kylää orjainsa -karkailuista ja ottaa väkisin korvausta. Sekä edestä että takaapäin -karavaanin kimppuun hyökättiin, mutta hyökkääjäin urhoollisuudesta -huolimatta arabialaiset pitivät varustetuissa leireissään puoliaan. -Pari kuukautta kestäneen sotimisen jälkeen saatiin taas aikaan rauha ja -joulukuun 11 p. karavaani jälleen lähti Moeron itäpuolelta pyrkimään -Tanganjikaa kohti. Livingstone oli koko matkan huonona sairaana. -Hän oli sadeaikana kastunut lukemattomia kertoja ja kärsi ankaria -rintakipuja. Usein hän oli niin heikkona ja kuumeen vallassa, että -houraili ja näki harhanäkyjä, kuten puiden kuorissa ihmisten muotoja ja -kasvoja. Usein hän muisteli lapsiaan ja ystäviään ja näyttää melkein -nähneen ne edessään. Ensi kerran eläissään hänen täytyi antaa kantaa -itseään, hän ei edes voinut kohota istuvaan asentoon. Aurinko, joka -paistoi aivan pään päältä, rasitti häntä kovasti ja poltti hänen ihonsa -rakoille, missä vain paljaan paikan tapasi. Lihastaan hän kiskoi ulos -parikymmentä matoa, erään pistokärpäsen munista syntyneitä toukkia. -Kasvaessaan ne muodostivat sääriin kipeitä äkämiä. - -Helmikuun puolivälissä 1869 Livingstone pääsi Tanganjikan länsirannalle -Lufuko joen suulle, jossa arabialaiset hankkivat hänelle kanootin. -Sillä hän ensin nousi länsirantaa Kasangan saarille, joiden kohdalla -Tanganjikan yli tavallisesti kuljettiin, nauttien erään siellä asuvan -arabialaisen aulista vieraanvaraisuutta. Näiltä saarilta oli kymmenen -tunnin matka järven poikki, jolla matkalla Kabogon valtavaa vuorta -pidettiin maamerkkinä. Nousten sitten itärantaa Malagarasin suitse -Livingstone maaliskuun 14:ntenä pääsi Udjidjiin, kolme vuotta siitä -kuin hän oli Rovuman suulta lähtenyt matkaan. - - - -Udjidjissa. - - -Udjidji oli arabialaisten pääkortteeri, josta he retkeilivät -Tanganjikaa ympäröiviin maihin orjastamaan ja norsunluuta hankkimaan. -Katalasta ammatistaan huolimatta he olivat ympäröineet asumuksensa -jonkinlaisella sivistyksen ulkokuorella, jonka johdosta heidän -siirtokuntansa raakalaisten luota ja aarniometsistä tulevalle aina -tuntuivat viihdykkäiltä. Samoin kuin matkalla, samoin sai Livingstone -Udjidjissakin kokea arabialaisten puolelta mitä ystävällisintä kohtelua -ja vieraanvaraisuutta. Mutta katkera pettymys odotti häntä. Hänen -tilaamiaan tavaroita oli kyllä lähetetty Sansibariin ja sieltä edelleen -runsaat määrät, mutta suuri osa oli jätetty Unjanjembeen, josta matka -Udjidjiin välillä raivoavan sodan vuoksi oli vaarallinen, ja näiden -tavarain joukossa olivat viini ja etenkin rohdot, joita hän nyt olisi -niin välttämättä tarvinnut. Udjidjiin tuoduista tavaroista taas oli -suurin osa varastettu — Livingstonen luulon mukaan arabialaisten -toimesta, vaikkei tämä epäluulo näytäkään olleen perusteltu — niin -että 80:sta kangaspakasta vain 18 oli jäänyt, helmistä ei mitään. -Pieni varasto teetä, kahvia ja sokeria oli kuitenkin jäänyt ja -villaflanellia, josta uupunut matkustaja saattoi teettää uuden puvun. - -Udjidjiin kokoutuivat toinen toisensa jälkeen norsunluunkauppiaat ja -orjastajat, joihin Livingstone oli Kasemben maassa tutustunut ja joiden -tuttavuutta hän edelleenkin viljeli, toivoen siitä apua tuleville -töilleen. Hänen kirjeitään eivät arabialaiset, vieraanvaraisuudestaan -huolimatta, kuitenkaan suostuneet kuljettamaan rannikolle, peläten -niiden sisällyksen olevan omiaan vahingoittamaan heitä. Livingstone -toipui Udjidjissa nopeaan, niin että hän muutaman kuukauden kuluttua -jälleen oli retkeilykunnossa, mutta hän oli kahden vaiheilla, mille -suunnalle lähteä. Hän mietti jo semmoistakin matkaa, että kulkisi -Udjidjista Viktoria Njansalle ja sieltä edelleen joko Niiliä pitkin -Egyptiin tai Masai-maan kautta Sansibariin. Lopulta hän kuitenkin -päätti jatkaa alkamiaan töitä ja etsiä Lualaban, jota hän luuli Niilin -latvaksi, Manjema-maasta, jossa ei siihen saakka kukaan eurooppalainen -ollut käynyt. - - - -Sisimpään Afrikkaan. - - -Saatuaan aluksen järven poikki tapasi hän toisella rannalla Mohammed -Bogharib nimisen tutun arabialaisen, joka juuri oli menossa manjemain -maahan, ja liittyi hänen karavaaniinsa. Matka kävi pitkin Lualabaan -laskevan Luaman laaksoa, joten Lukuga, Tanganjikan laskuväylä, joka on -jonkun verran etelämpänä, jäi häneltä näkemättä. Asutus oli lähempänä -Tanganjikaa erinomaisen tiheä ja vainiot virstain mittaiset. Niillä -kasvoi mainion suurta maniokkia. Vuoristoissa oli sankka aarniometsä -vallalla. Täällä tuli jälleen vastaan öljypalmukin, joka länttä kohti -kävi yhä yleisemmäksi. Uusi tuttavuus oli hänelle harmaa punapyrstöinen -papukaija, joka manjemain kesken oli suuressa suosiossa. Bambarren -seutu oli hänen mielestään hämmästyttävän kaunista. Palmuja häälyi -korkeimmillakin vuorilla ja valtavat metsäpuut olivat köynnöskasveja -täynnään. Ihmeellisiä lintuja ja apinoita näkyi joka puolella. - -Naiset kulkivat aivan alasti, eikä tämän Edenin Aatameillakaan ollut -sen enempää vaatetta kuin pieni kappale puunkuoresta kudottua kangasta. -Alastomuuttaan kumpikin sukupuoli peitti siten, että oli maalannut -ruumiinsa täyteen kuita, tähtiä ja krokotiileja ynnä merkkejä, jotka -Livingstonen mielestä muistuttivat egyptiläisiä hieroglyyfejä. Mutta -joka kolmas tai neljäs vuosi tuhosi isorokko täällä paljon kansaa. - - - -Soko. - - -Livingstone tapasi täällä suuren simpanssin (_Troglodyles -schweinfurthi_), »sokon», joka ihmisen kanssa tapellessaan aina -koetti purra poikki vastustajansa sormet ja varpaat, muuta vahinkoa -hänelle tekemättä. Manjemat pitivät sokon lihaa erikoisen herkullisena -ja Livingstone luuli heidän siitä ehkä oppineen ihmissyöjiksi. Hän -tutustui Kongo-maan pieneen elefanttiinkin, joka ei ollut kuin -syltä korkea, vaikka sillä oli syltä pitemmät hampaat, Kului sitten -vuosikymmeniä, ennenkuin se uudelleen löydettiin. - -Bambarren kaupungissa oli suorat kadut, joiden molemmissa päissä -oli julkiset kokoushuoneet. Majat olivat neliskulmaiset ja hyvin -rakennetut, sisältä sangen siistit. Asukkaita Livingstone piti -rehellisinä ja monessa suhteessa etevinä, mutta heistä arabialaiset -sittemmin saivat kaikkein julmimmat orjastajansa. - - - -Lualaba. - - -Livingstone oli Lunda-maassa ja tuttaviltaan arabialaisilta kerännyt -niin paljon tietoja kuin suinkin suuresta Lualabasta, jonka hän oli -kuullut virtaavan edelleen manjemain maan kautta, ja näiden tietojensa -mukaan hän nyt suuntasi retkiään. Stanleylle hän myöhemmin kertoi -pääpiirteet siitä, mitä ennen ja tällä retkellään oli selville saanut, -ja sen nojalla Stanley saattoi laatia jonkunlaisen kartan hänen -löydöistään. Livingstonen itsensä ei ollut suotu järjestää ja täydentää -muistiinpanojaan, jotka hänen sairautensa vuoksi jäivät usein hyvin -vaillinaisiksi. »Kun Livingstone minulle kuvasi», kertoo Stanley, -»Moero järven ihastuttavaa maisemaa, niin viehätyin täydelleen hänen -kuvauksestaan. Rannoillaan korkeat, kukkuloilleen saakka tropiikin -runsaan kasvullisuuden peittämät vuoret, Moero purkaa liikavetensä -syvän, kallioon revenneen rotkon kautta. Pauhaava iso joki tunkeutuu -putouksen jyrinällä tämän aukon kautta, mutta heti ahdistuksesta ulos -päästyään se leviää ja hiljentää kulkuaan. Juostuaan mutkan länttä -ja lounatta kohti sekä jälleen pohjoiseen käännyttyään se laskee -Kamolondo järveen.» Alkuasukkaat sanoivat tätä jokea Lualabaksi. -Livingstone aikoi nimittää sen erään hyvän ystävänsä muistoksi »Webbin -joeksi». Nykyisillä kartoillamme se on nimellä Luvua. Kamolondo järven -lounaispuolella, niin oli Livingstone tietoonsa saanut, oli toinen -suuri järvi, josta Lomami tuo veden Luaiabaan. Tämän järven, joka ehkä -tarkoitti jotakuta karttaimme Lualaban yläjuoksulla olevista pienistä -järvistä, Livingstone aikoi nimittää Lincolnin järveksi Amerikan -murhatun presidentin, orjuuden hävittäjän, muistoksi. Vähän Kamolondon -pohjoispuolella laskee Luaiabaan (Luvuaan) suuri Lufira niminen joki, -mutta Lualabaan laskevain jokien luku on niin suuri, ettei Stanley -saanut niitä karttaan mahtumaan, jonka vuoksi Livingstone mainitsi vain -tärkeimmät. Hänen mainitsemansa Kamolondo ei nykyisillä kartoillamme -ole järvi, vaan Lualaban varsinainen latvahaara. Lomami, Lualaban suuri -syrjäjoki, juoksee pääjoen kanssa yhdensuuntaisesti kauas Njangven -ohikin, laskien pääjokeen vasta päiväntasaajan pohjoispuolella, ja se -joki, joka Livingstonen kartassa on merkitty Lomamiksi, on varsinainen -Lualaba. Suurimman osan tiedoistaan Livingstone siis ilmeisesti sai -kyselyjen kautta; oman näkemänsä mukaan hänen olisikin ollut mahdoton -niin tukalissa oloissa saada selväksi tätä monimutkaista vesistöä. -Stanley kertoo Livingstonen seuranneen Lualabaa kaikkine mutkineen aina -neljännelle eteläiselle leveysasteelle, mutta kauemmaksi hän ei väkensä -niskoittelun vuoksi päässyt, vaikka hän kuuli kauempana pohjoisessakin -olevan suuren järven, johon Lualaban sanottiin laskevan. - - - -Livingstone Manjemassa. - - -Livingstone oli ensimmäinen Manjemassa nähty valkoinen, ja vaikka hän -tekikin rahvaaseen hyvän vaikutuksen, vainottiin häntä sentään toisin -paikoin, etupäässä kai siitä syystä, että hänen luultiin olevan samaa -rotua kuin arabialaiset. Manjemassa ja sen itäpuolella olevassa Ruassa -ei ollut suurempia valtakuntia, vaan kullakin kylällä oli oma pikku -sulttaaninsa, eikä kansa yleensä tiennyt mitään pienen kotipiirinsä -ulkopuolella olevasta maailmasta. Harva tiesi edes sitä, että muutaman -penikulman päässä juoksi Lualaban suuruinen joki. Tämä metsäläiskansa -oli ihmissyönnistään ja muista alkuperäisistä tavoistaan huolimatta -kuitenkin sangen perehtynyttä käsitöihin ja valmisti heinistä mitä -hienoimpia kankaita, joitten arvon Livingstonen väkikin ymmärsi -niin hyvin, että pyrki niihin vaihtamaan omia pumpulikankaitaan. -Norsunluuta Manjemassa siihen aikaan oli suunnattoman runsaasti, se -oli ensiksi tulleille arabialaisille todellinen Eldorado. He toivat -sitä kerallaan niin suuret määrät, että Karaguen, Ugandan ja Ufipan -kauppatiet tuota pikaa hylättiin ja kaikki arabialaiset todellisen -norsunluukuumeen valtaamina tunkeilivat Manjemaan, ostaen hampaita -kaikenlaisella rihkamalla pilkkahinnasta. Majain tukipaaluiksikin -Manjemassa käytettiin norsunhampaita. Pian manjemalaiset tosin oppivat -käsittämään luun arvon, mutta yhä vieläkin sitä myytiin suunnattoman -halvalla (2—7 penniin naulalta). Arabialaiset kuitenkin ahneudellaan -ja julmuudellaan pilasivat markkinat. Pienikin arabialaisjoukko piti -puoliaan suuria manjemalaisheimoja vastaan. Nämä kun eivät olleet vielä -koskaan kuulleet pyssyllä ammuttavan, säikähtyivät sen paukkeesta -niin sanomattomasti, että paikalla juoksivat pakoon, kunhan heihin -vain pyssyllä tähdättiinkin. He luulivat, että arabialaiset olivat -varastaneet taivaasta salaman ja etteivät jouset eivätkä nuolet heitä -vastaan mitään tehonneet. Ellei pyssyjä olisi, niin he Livingstonelle -vakuuttivat, ei ainoatakaan arabialaista päästettäisi maasta hengissä. -Sansibarin ja suurien järvien välisillä kauppateillä arabialaiset -eivät enää uskaltaneet tehdä ilkitöitään, he kun olivat myyneet -maanasukkaille pyssyjä, joitten vaikutuksen he sitten olisivat saaneet -itse tuntea, vaan heidän täytyi siellä kiltisti tyytyä maksamaan veroa -kaikille niille pikkuruhtinaille, joiden maitten kautta heidän tiensä -kulki, mutta Manjemassa heidän ei tarvinnut mitään pelätä, eikä heidän -ahneudellaan ja mielivallallaan sen vuoksi ollut mitään rajoja. - -Bambarresta Livingstone pyrki suorinta tietä Lualaballe, lähtien -ensimmäiselle retkelle 1 p. marraskuuta 1869 Mohammed Bogharibin -kanssa. Maa oli vuorista ja kylien välillä, joita oli sangen taajassa, -oli viiden kuuden kilometrin levyiset alueet koskematonta aarniometsää, -jonne tuskin ainoakaan auringonsäde pääsi tunkeutumaan. Puusta puuhun -kierteli vankkoja köynnöskasveja, joista riippui lapsenpään kokoisia -hedelmiä, outoja lintuja ja apinoita hyppeli oksilla ja köynnösverkon -sokkeloissa. Missä oli vähänkin aukeata, siinä kasvoi ruohoa, jonka -korret olivat yli tuuman vahvuiset. Kylien läheisyydessä viljelivät -manjemat uutterasti maata ja heidän pääviljansa oli maissi, joka siis -oli jo näin kauas tunkeutunut. - -Vähän ennen Livingstonen tuloa oli Dugumbe niminen arabialainen -liikkunut näillä seuduin orjia ryöstämässä ja väestö oli niin -vihamielistä muukalaisille, että Livingstonen joulukuussa täytyi palata -Bambarreen- Lualabaa saavuttamatta. - -Jo kuukauden lopulla hän teki uuden yrityksen, suunnaten tällä kerralla -kulkunsa pohjoista kohti, tavaten sillä puolella monta Lualabaan -laskevaa jokea ja samanlaista maata. Taudit ja uupumus pakottivat -hänet kuitenkin palaamaan lähelle Bambarrea Mahomela nimiseen kylään, -etsimäänsä jokea saavuttamatta. Mahomelassa hän vuoden 1870 helmikuun -alusta viipyi kesäkuun loppuun saakka, osaksi sairauden vuoksi, osaksi -siitä syystä, ettei ollut tilaisuutta kulkea edelleen. Katomba niminen -arabialainen hoiti häntä niin hyvin kuin taisi. Mahomelan läpi kulki -tuon tuostakin arabialaisia retkikuntia, jotka palasivat lännestä, -norsunluuta ja orjia mukanaan kuljettaen. - -Kolmannen kerran Livingstone kulki Mahomelasta luodetta kohti, kunnes -jälleen tapasi Mohammed Bogharibin, joka vakuutti, ettei hän siltä -suunnalta milloinkaan löytäisi Lualabaa. Livingstone palasi sen vuoksi -takaisin Mahomelaan ja Bambarreen. Tällä retkellä hänellä oli kerallaan -vain kolme uskollisinta palvelijaansa, Susi, Tshuma ja Gardner, muut -olivat kaikki ruvenneet arabialaisten palvelukseen. - - - -Jalkatauti. - - -Näillä retkeilyillään Livingstone sai ilkeän jalkataudin, joka nyt -hyväksi aikaa sitoi hänet paikoilleen. Jalkoihin nousi ilkeitä -paiseita, samoin kuin arabialaisten ja heidän kuljettamainsa orjainkin -jalkoihin. Nämä paiseet olivat sangen vaarallisia, ne kun saattoivat -syöpyä lihan läpi luihin saakka ja tehdä jalan rammaksi, jopa tuottaa -kuolemankin. Vasta lokakuussa Livingstone saattoi uudelleen liikkua, -mutta vielä hänen täytyi odottaa kauan, ennenkuin tarjoutui suotuisa -tilaisuus löytöretkien jatkamiseen. - -Livingstone oli Udjidjista lähettänyt Sansibariin suusanallisen -pyynnön, että hänelle lähetettäisiin uusia varastoja. Sansibarissa -oli konsulina sama Kirk, joka oli ollut hänen seuralaisensa -Sambesilla, eikä tämä henkilö ollut entisen esimiehensä toiminnalle -niin suosiollinen, kuin olisi odottanut. Bambarreen tosin nyt saapui -kymmenen Kirkin lähettämää orjaa kantamuksineen, mutta nämä miehet -väittivät Kirkin käskeneen, että he viipymättä toisivat vanhan tohtorin -takaisin rannikolle. Korkeampaa palkkaa vastaan he kuitenkin suostuivat -lähtemään Lualaballe, jolle Livingstone helmikuun 16:ntena 1871 lähti -neljännen kerran yrittämään. - -Tie kulki kautta heinälakeuksien ja aarniometsäin ja pitkäveteisten -metsäisten selänteitten poikki. Monilukuisten jokien poikki oli -kahlattava, mutta useiden poikki oli siltakin. Kaikkialla seutu oli -taajaan asuttua, vuorien rinteillä ja laaksoissa vilisi kyliä. Kylät -oli enimmäkseen niin rakennettu, että pääkatu kulki suoraan idästä -länteen, koska aurinko siten sopi paistamaan niille pitkin päivää -ja nopeaan kuivaamaan kosteuden. Monen majan oven edustalla oli -pieni veranda, jossa huomeneksella näki koko perheen tulen ympärillä -koolla. Perheen jäsenet siinä hengittivät aamun suloista viileyttä -ja juttelivat hauskasti kotoisista asioistaan. Huolelliset emännät -paahtoivat heinätulella saviastioitaan koviksi, kooten sitten tuhkan, -josta he uuttivat suolaa. Kaikkialta kuului kukonkiekunaa, vuohia -hyppeli iloisesti majain keskellä tai lepäili päiväliekkosessa. -Majain lehväkatoilta ja kaikista pensaista kimalteli miljoonittain -kastehelmiä, sillä yökaste oli hyvin runsas. Kaikki oli lepoa, rauhaa -ja kotoista onnea. - -Siitä huolimatta ilmeni tässä rahvaassa paljon verenhimoa ja julmuutta, -kun Livingstone oikein pääsi sen olemuksen perille, ja mitäpä muuta -ihmissyöjiltä olisi voinut odottaakaan. Hyvin yleinen tapa oli, että -joku seurassa heitti maahan punaisen papukaijansulan: joka sen poimi, -sitoutui samalla murhaamaan jonkun. Ei pidetty täytenä miehenä, ken -ei ollut ainakin yhtä ihmistä hengiltä ottanut. Keskenään kylät -olivat ainaisella sotakannalla, eikä kukaan uskaltanut kulkea kylästä -toiseen, koska hänet olisi voitu vieraalla alueella paikalla tappaa ja -syödä. Mutta omassa kylässä ylläpidettiin järjestystä ja jonkinlaista -laillisuutta. - - - -Livingstone saavuttaa Lualaban. - - -Maaliskuun lopulla Livingstone vihdoin saapui Lualaballe, jota hän oli -niin kauan etsinyt. Se oli 1000 metrin levyinen, ja kuului ylempää -olevan vielä leveämpikin, ja sen ruskea vesi oli kauttaaltaan syvää. -Paljon saaria siinä oli ja sen savitörmät olivat kauttaaltaan korkeat -ja jyrkät. Joki juoksi sillä kohdalla, jossa Livingstone sen yhdytti, -suoraan pohjoista kohti. Paljon suuria syrjäjokia nimitettiin, mutta -Njangvesta eteenkäsin jokea ei tunnettu kuin satakunta kilometriä -eräälle koskelle saakka, jolla arabialaiset olivat käyneet. - - - -Njangve. - - -Njangve, johon nyt ei ollut pitkä matka, oli erittäin tärkeä ja -vilkas kauppapaikka. Alkuasukkaitten tapana oli sopia siellä kaikki -asiansa markkinapäivinä, joita oli kerran viikossa. Silloin saattoi -Njangveen saapua kolmekintuhatta alkuasukasta, tuoden kaupan etenkin -kaikenlaisia ruokatavaroita, varsinkin kalaa. Muista markkinoilla -olevista ruokatavaroista mainittakoon suuret maakotilot, paahdetut -muurahaiset, siipikarja, naudat, maniokki, palmuöljy, suola ja pippuri. -Sieltä saattoi myös ostaa muabepalmun kuiduista kudotuita kankaita, -joitten hinnaksi annettiin rautamöhkäleitä. Näitten möhkäleitten päät -oli venytetty hienoksi puikoksi osoitukseksi siitä, että metalli oli -hyvää laadultaan. Elämä markkinoilla oli niin vilkasta, tavaroita -tutkisteltiin ja kiiteltiin niin hartaasti, että vanhat tuttavat tuskin -joutuivat toisiaan tervehtimään. Sattuneet riidat sovintotuomari -ratkaisi sukkelaan. Yleensä osoitti rahvas kiitettävää oikeudentuntoa. -Seutu oli avointa, nurmikentillä kun kasvoi vain semmoisia puuryhmiä, -jotka kestivät vuotuiset ruohonpoltot. - -Livingstone viipyi Njangvessa monta kuukautta, koettaen saada kanootin, -jolla jatkaa jokea pitkin matkaa. Arabialaiset kuitenkin anastivat -kaikki jokiveneet, eivätkä Sansibarista tulleet kantajat suostuneet -lähtemään maata myöten muuta kuin korkeintaan Lomamille. Mutta ei edes -sinne Livingstone lähtenyt, väliin kun sattui tapaus, joka teki olon -Njangvessa niin tukalaksi, että hän lähti paluumatkalle. - -Vaikka arabialaiset etupäässä ostivat norsunluuta, olivat he -kuitenkin jo alkaneet orjanajonsakin, sillä kansa oli huomattavan -kaunista, naiset haaremeihin haluttuja. Livingstonen päiväkirjassa -on tuontuostakin muistiinpanoja heidän julmuuksistaan. Erään päivän -kohdalle hän kirjoitti: »Kahdeksan kylää palaa; Said ben Habibin orjain -työtä...» Erään toisen taas: »Koko aamun ovat pyssyt paukkuneet joen -toisella rannalla, ilmaisten arabialaisen Dugumben väen murhaavan.» -Vielä kamalampia Livingstone sai heinäkuun 15:ntenä 1871 nähdä itse -Njangvessa. Kerromme tapauksen hänen omilla sanoillaan: - -»Oli kuuma painostava päivä. Kun lähdin Njangven torille, näin kolme -Dugumben kanssa hiljakkoin saapunutta miestä. Minua ihmetytti, että -heillä oli pyssyt mukanaan, ja minua suuresti halutti heitä moittia, -samoin kuin palvelijani oli tehnyt, siitä että he toivat aseita -kerallaan torille. Mutta sitten ajattelin, ettei heillä ehkä ollut -tietoa voimassa olevasta määräyksestä, ja aioin jo mennä matkoihini, -kun näin erään roistoista ottavan käteensä kanan, jonka hintaa hän -alkoi tinkiä. Ennenkuin olin ennättänyt astua parikymmentä askelta -pois päin, kuului takaapäin ihmisjoukosta kaksi pyssynlaukausta, ja se -oli verilöylyn merkki. Taajoissa joukoissa ihmiset lähtivät torilta -pois juoksemaan, nakaten hädissään tavarat luotaan. Samalla kuin nuo -kolme torilla olivat ampuneet, alkoi toinen osasto lahdelman luona -ampua säikähtyneitä naisia, jotka pakenivat joelle kanootteihinsa. -Mutta lahdelma oli niin pieni, etteivät kaikki rannalle vedetyt -kanootit päässeet pois, etenkin kun miehet kiireissään olivat -melat unhottaneet; miehet ja naiset joukottain hyppäsivät jokeen -ja alkoivat uida erästä saarta kohti. Miten he olisivat voineet -kuoleman välttää! Rannalta ammuttiin laukaus toisensa jälkeen näitten -pakenevien onnettomien perään, toiset uivista päistä katosivat -hiljaisesti, toiset ennen uppoamistaan kohottivat käsiään korkealle -taivasta kohti, ikäänkuin pyytäen taivaan Herralta armoa. Vähitellen -katosivat päät. Arabialaisten arvion mukaan sai surmansa 3—400 henkeä. -Ensimmäinen mielijohteeni oli ampua roistot pistooleillani, mutta -Dugumbe varoitti minua semmoiseen hommaan ryhtymästä. Ja myöhemmin -olin kiitollinen siitä, etten niin tehnyt, sillä sain sitten kuulla -syytettävän englantilaisen väkeä ensimmäisten laukausten ampumisesta. -Tämän hirmutapauksen jälkeen arabialaisen orjakauppiaan Tagamojon -väki — Tagamojo oli hyökkäyksen varsinainen alkuunpanija — jatkoi -maanasukkaitten ampumista ja sytytti heidän kylänsä palamaan ja -tätä kirjoittaessani kuulen kovia valitushuutoja toiselta rannalta, -jossa murhaamista jatketaan. Ei kukaan saane koskaan tietää, kuinka -moni ihminen on saanut tänä lämpöisenä kirkkaana kesäaamuna henkensä -heittää. Minusta tuntui, kuin olisin ollut helvetissä.» — Arabialaiset -tahtoivat tämän verilöylyn kautta saada alkuasukkaat mahtiaan -pelkäämään. - -Livingstonen kuvaus synnytti Englannissa sitten niin suuren -suuttumuksen, että Englannin hallitus päättävästi vaati Sansibarin -sulttaania lakkauttamaan orjakaupan, ja suureksi osaksi tämä jo silloin -onnistuikin. Arabialaiset, joitten hallussa sisämaan kauppa ja orjastus -olivat, olivat Sansibarin sulttaanin alamaisia, Sansibar oli tärkein -orjamarkkinapaikka, siitä syystä sulttaani helposti saattoi heihin -vaikuttaa ja vielä helpommin suuri merivalta sotalaivoineen pienen -saarivaltakunnan hallitsijaan. - - - -Niili vaiko Kongo? - - -Livingstone oli kuullut, että Lualaba pohjoisempana muka laski suureen -tuntemattomaan järveen, jonne ei Njangvesta pitänyt olla pitkä matka, -ja tämäkin tieto vahvisti häntä siinä käsityksessä, että Lualaba -oli Niilin varsinainen latvaosa. Huhu tuosta järvestä oli tietysti -kokonaan perätön. Varmana voimme Stanleyn kokemusten jälkeen pitää, -että Livingstone pienen heikon joukkonsa kanssa olisi sangen pian -tuhoutunut, jos hän olisi päässyt Kongoa laskemaan. - -Heinäkuun puolivälissä Livingstone lähti Njangvesta paluumatkalle -Udjidjiin. Seutujen rauhattomuuden vuoksi hänen jälleen täytyi liittyä -arabialaiseen orjakaravaaniin, ja sittenkin moni väjytyksestä heitetty -keihäs oli matkalla tuottaa hänelle kuoleman. Sangen heikkona ja -riutuneena hän lokakuun 23:ntena saapui Udjidjiin, jossa uusi pettymys -odotti häntä. Tavarat, jotka hänen poissa ollessaan olivat saapuneet -sinne Unjanjembestä, oli kaikki kavallettu ja myyty pilkkahinnasta -kaupungin arabialaisen sheriffin toimesta. 3000 metristä kalikoota ei -ollut jäänyt ainoatakaan kappaletta, 700 naulasta helmiä ei ainoatakaan -nauhaa. Livingstonella ei sen vuoksi näyttänyt olevan muuta neuvoa, -kuin kuluttaa loppuun ne vähät varat, mitä hän oli matkaltaan mukanaan -tuonut, ja sitten lähteä arabialaisilta apua kerjäämään. Apu oli -kuitenkin lähempänä, kuin hän saattoi aavistaakaan. Viisi päivää sen -jälkeen, kuin hän oli Udjidjiin palannut, saapui sinne amerikkalaisen -»New York Heraldin» kirjeenvaihtaja H.M. Stanley, joka nimenomaan oli -lähtenyt häntä etsimään ja auttamaan. - -Siihen nähden, että Stanleysta itsestään tuli niin kuuluisa -löytöretkeilijä, teemme vähän seikkaperäisemmin selkoa tästä hänen -ensimmäisestä itsenäisestä tutkimusretkestään — kirjeenvaihtajana hän -oli ollut Afrikassa jo parikin kertaa — etenkin kun hänen matkansa niin -elävästi kuvaa niitä vaikeuksia, mitä retkeilijäin yhä vieläkin oli -voitettava pyrkiessään Sansibarista suurten järvien rannoille. - - - - -Kuinka Stanley löysi Livingstonen. - - -Stanley oli paraillaan Espanjassa lähettämässä lehdelleen tietoja -siellä raivoavasta sisällisestä sodasta, kun hän sai käskyn tulla -oikopäätä Pariisiin. Siellä lehden nuori isäntä Gordon Bennett -häneltä kysyi, eikö häntä haluttanut lähteä etsimään Livingstonea, -josta ei oltu saatu moniin aikoihin tietoja, mutta jonka hän luuli -elävän, ja muitta mutkitta retki oikopäätä päätettiin. Se kuitenkin -pidettiin tarkimmin salassa ja Stanley oli ensin kirjeenvaihtajana -Suezin kanavan avajaisissa ja matkusti sitten Turkin, Etelä-Venäjän, -Kaukasian ja Persian kautta Intiaan reportterina, ennenkuin hän -Bombaysta purjelaivalla saapui Sansibariin. Ei edes siellä hän sanonut, -mikä retken varsinainen tarkoitus oli, vaikka hänen lähtöänsä Afrikan -sisäosiin suurien matkavalmistuksien vuoksi olikin mahdoton salata. - -Lähtiessään Tanganjikalle pyrkimään Stanley oli aivan kokematon -troopillisen Afrikan matkustustapoihin. Hän sai kuitenkin Sansibarissa -kokoon melkoisen karavaanin, osti kankaita, helmiä, kuparilankaa y.m. -esineitä, jotka maan sisäosissa kävivät rahasta, ja lähetti joukkonsa -matkaan useaan osastoon jaettuna. Sansibarista kuljettiin laivalla -Bagamojoon mannerrannalle, josta Stanley viidennen, viimeisen osastonsa -keralla maaliskuun 21:ntenä 1871 lähti sisämaahan. - -Afrikassakin on matkustaminen siitä pitäen paljon muuttunut, sekä -englantilaiset että saksalaiset ovat tälläkin rannikolla rakentaneet -maanteitä ja rautateitä sisämaahan ja junalla kuljetaan nykyään -nopeasti sekä Viktoria-järven että Tanganjikan rannoille. Mutta -Stanleyn lähtiessä matkalleen ei sulttaani Bargashin alusmaissa ollut -kuin kehnoja jalkapolkuja, siltoja ei muuta kuin joku puunrunko -jokien poikki. Retkikuntain täytyi taistella lukemattomia vaaroja, -tauteja, nälänhätää, rosvoja vastaan, ja taivalta tehtiin sen vuoksi -hitaasti ja moni mies sortui tien varrelle korppikotkain ja hyeenain -saaliiksi, lukematta niitä, jotka kantamuksineen karkasivat. Mutta -siitä huolimatta oli tällä suurella kauppatiellä jonkun verran -järjestystäkin. Ne pikkukuninkaat, jotka hallitsivat karavaanitien -kyliä, sallivat retkikuntain yleensä häiritsemättä kulkea alueensa läpi -ja möivät niille ruokatavaroita, kunhan nämä maksoivat vaaditun veron. - -Tie kulki aluksi tasaisten rantamaitten poikki, jotka olivat -vuorotellen viljelyksiä, ruohokenttiä, tiheikköjä ja soita. Jo -Kinganissa, ensimmäisessä joessa, oli virtahepoja, jotka makasivat -rantaliejussa, toinen puoli ruumista vedessä; oudoista äänistä -pelästyen ne äkkiä sukelsivat syvyyteen, piesten joen kellertäväksi -vaahdoksi, hajaantuen sitten veden alla ja toinen toisensa jälkeen -taas kohottaen sieraimiaan veden pinnalle, vettä ilmaan suihkuttaen ja -raikasta ilmaa keuhkoihinsa hengittäen. Maa alkoi vähitellen kohota -ja sitä myöten käydä kuivemmaksikin. »Kun olimme kulkeneet lakeuden -poikki, kävi tiemme nuoren ebenpuulehdon läpi, jossa näimme helmikanoja -ja kamoja. Sitten se oikullisesti mutkaillen luikerteli maanaaltojen -poikki ylös ja alas, maanaalloilla reunoillaan mangon tummat lehvä -seinät tai mahtavan kurbitsipuun kapeammat ja vaaleammat lehvät, -laaksoissa tiheiköt, näiden sisässä siellä täällä avopaikkojakin -varjoisine korkeine puuryhmineen. Meidän lähestyessämme pyrähti lentoon -kyyhkysparvia, närhiä, ibislintuja, tunturikyyhkysiä, kultafasaaneja, -viiriäisiä ja liejukanoja, variksia ja jalohaukkoja, ja silloin tällöin -purjehti korkealla ilmassa ylitsemme pelikaani kohti etäistä matkan -määrää. Eikä puuttunut tästä vilkkaasta kuvasta antilooppeja eikä -apinoitakaan, jotka hyppivät tiehensä kuin australialaiset kengurut.» - -Yhä kauempana alkoi olla kuiviakin alueita, ja suunnattoman paljon -erilaisia verenhimoisia kärpäsiä, joista Stanley etsi pelättyä tsetseä, -karjan ja hevosten surmaa, tietääkseen, olivatko hänen aasinsa ja -hevosensa vaarassa. Hän antoi miestensä ottaa talteen eri lajeja ja -antoi kiinni otettujen hyönteisten imeä verta käsivarrestaan. Pahoja -olivat molemmat ensimmäiset, paarmoja suuremmat, mutta niitä monta -vertaa pahempi tavallista kärpästä jonkun verran suurempi kärpänen, -joka oli niin vikkelä, että miehet tuntikauden saivat sitä teltassa -takaa ajaa, ennenkuin se oli kiinni saatu ja hyönteisneulaan pujotettu. -Kun tämä kärpänen puri hevosia ja aaseja, juoksi haavoista veri -virtanaan ja purrut eläimet hyppivät pystyyn ja potkivat tuskissaan. -Lieneekö sitten tämä kärpänen todella ollut tsetse? Ihmisille sen -pureminen ei ollut kuolettava, eikä se Itä-Afrikassa levittänyt -heidän keskuuteensa kamalaa unitautiakaan, ennenkuin kymmeniä vuosia -myöhemmin, Stanleyn tutkittua ja avattua Kongon ja unitaudin sitä -pitkin noustua suurien järvien seuduille. Niissä seuduissa, joissa -retkikunta nyt oli, teki tsetse kärpänen niin paljon tuhoa, etteivät -asukkaat voineet pitää muuta karjaa kuin vuohia. - - - -Afrikkalaisessa tiheikössä. - - -Odotellessaan perään jäänyttä osastoa Stanley lähti ensi kerran -metsästysonneaan koettamaan. Tutkittuaan tarkkaan pensaikot ja tiheiköt -hän tapasi antilooppipolun, mutta ei saanut mitään, vaikka seurasi sitä -tuntikauden tiheikön läpi. Lopulta hän taskukompassinsa johdolla palasi -lakeudella olevaan leiriin. »Mutta kamala oli tosiaan tämä vaellus -afrikkalaisen tiheikön läpi... Niinkuin voi arvata, en ennättänyt astua -paria askeltakaan, ennenkuin _Acacia horridan_ oksa — ja se oli vain -yksi sadasta samanlaisesta harmista — tarttui kiinni oikeanpuoliseen -housun lahkeeseeni ja repäisi sen melkein poikki. Paria syltä kauempana -okainen aloe repäisi hajalle toisen lahkeen ja melkein heti sen jälkeen -kompastuin köyden vahvuiseen _Convolvulus_ köynnökseen ja makasin -nyt pitkälläni oikealla orjantappuravuoteella. Kuin'vainukoiran -täytyi minun lähteä nelinkontin matkaa jatkamaan, ja joka minuutti -hattuni sai uuden risan, ihoni haavoittui ja vaatteeni joka askelella -repeytyivät yhä pahemmin ja pahemmin. Sitä paitsi muuan piikkinen -väkevälle lemuava kasvi löi minua kasvoihin, ja lyönnin jälkeen paikkaa -kirveli, ikäänkuin siihen olisi hierottu pippuria.» Tämä ja lisäksi -vielä tukahuttava kuumuus olivat niin tuskastuttavat, että Stanley -itsekseen vannoi ei koskaan enää lähtevänsä afrikkalaiseen tiheikköön -rämpimään ilman välttämätöntä pakkoa. »Siitä huolimatta en voinut muuta -kuin antaa ansaitun tunnustuksen mahtaviin aaltoihin jäykistyneelle -lakeudelle vihantine peitteineen ja juhlallisine reunametsineen, jotka -olivat tulvillaan kevään uhkuvaa vihannuutta, ja aavalle pinnalleen -siroitettuine metsäsaarekkeineen.» - -Ylängöllä oli yleisestä kuivuudestaan huolimatta kuitenkin paljon -suotakin ja kun sadeaika lisäksi teki tuloaan, sai retkikunta pian -kärsiä paljon kurjuutta. Molemmat hevoset kuolivat, mies toisensa -jälkeen sairastui kuumeeseen, toisia karkasi. »Täällä kasvavain kasvien -haju ja mädänneistä aineista nousevat löyhkät olivat niin kamalat, että -joka hetki odotin kaatuvani tai miesteni kaatuvan kuumeen sortamina.» -Stanleykin luuli kuumeen tulevan löyhkänä ihmisruumiiseen. — -Ensimmäiset orjamatkueet tulivat vastaan, ihmiset rautakahleilla yhteen -sidottuina. - - - -Simbavenni. - - -Toista sataa kilometriä meren rannasta oli Simbavenni, Useguhhan -pääkaupunki. »Semmoista näköä kuin tämä kaupunki Uruguru vuorten -juurella, ihana, kahden joen ja monen kirkkaan puron kastelema laakso -ja ympärillä kohoavat, runsaan kasvullisuuden peittämät, kuvan ihanat -vuoret muodostivat, emme olisi Itä-Afrikassa odottaneet.» Kaupungissa, -joka oli nelikulmainen, lienee ollut tuhatkunta taajaan yhteen -sullottua afrikkalaiseen tyyliin rakennettua majaa. Ympärysmuuri taas -oli arabialais-persialaista mallia ja sangen sirosti rakettu. Joka -nurkassa oli hyvin rakennettu kivitorni, jokaisen sivustan keskellä -portti. Kaupungin oli perustanut muuan neekeri, joka oli luokseen -koonnut paljon karanneita orjia, mutta siitä huolimatta itse oli -intohimoinen orjakauppias. Nyt kaupunkia hallitsi hänen tyttärensä, -jolle oli maksettava suuri vero. Täällä Stanley ensi kerran sairastui -kuumeeseen ja paransi sen kokemuksen opettamalla keinolla — suurilla -kiniiniannoksilla. Matkustuksen hitautta osoittaa, että rannikolta -Simbavenniin oli kulutettu päivää vaille kuukausi. ‘ Simbavenni oli jo -noin 300 metriä korkealla merenpinnasta. Laakso oli Stanleyn mielestä -aivan ihmeteltävän hedelmällinen. - - - -Makata suossa. - - -Simbavennin takana oli kuljettava aavan Makata suon poikki, jossa oli -vettä polviin ja vyötäisiin asti ja enemmänkin, ja eteenpäin päästiin -kovin hitaasti ja suurin vaivoin. Aaseista kuoli pari kolme joka päivä. -Oppaat, sotamiehet ja kantajat saivat lukemattomia tauteja, Stanley -itsekin sairastui, hänen miehensä karkasivat, ja molempien valkoisten -keralla, jotka hän oli apulaisikseen palkannut, hän oli ilmiriidassa. -Stanley, joka oli Pohjois-Amerikan etelävalloissa kasvanut, viljeli -ahkerasti ruoskaa, joka hänen vakuutuksensa mukaan oli ensimmäinen -keino neekerien kesken. Suon takana tultiin raikkaampaan vuorimaahan -ja retkikunta sai virkistää uupuneita voimiaan. »Pian olimme -lähimmillä kukkuloilla, joilta oli ihana näköala yli leveän Makata -laakson tuhansine palmuineen ja kuohuvine puroineen, jotka kimalsivat -kuin hopeanauhat auringonpaisteessa, laajan näköalan taustoina -Urugurun ja Usvapangan majesteetilliset vuoret. Lännessä näkyi oikea -tunturimaailma, pengermä pengermän takaa, huippu huipun takaa, -kukkula kukkulan vieressä. Pohjoisessa, etelässä ja lännessä näkyi -vuorenharjanteita kuin jähmettyneitä aaltoja, mutta ei ainoatakaan -palanutta eikä kuivunutta paikkaa... Joka kukkula, keila, vaara oli -vihanaan metsän peittämä. - -Mpvapvan kylään Stanley jätti toisen valkoisista seuralaisistaan, joka -oli pahasti sairastunut ruumiin pöhötykseen ja sinne kuoli, toinen, -joka jo teki häntä vastaan murhayrityksen, oli sitten juoniensa vuoksi -jätettävä Unjanjembeen, ja sinne hänkin kuoli, kuumeen sortamana. - -Ugogossa väki oli ylen röyhkeätä, jopa toisinaan siihen määrään, -että Stanleyn henki oli vaarassa. Hän matkusti nyt yhdessä kahden -arabialaisen kauppiaan keralla, jotka niinikään olivat karavaaneineen -tavaroineen matkalla sisämaahan. Yhdessä he tinkivät veroja Ugogon -kylissä, lähettäen älykkäimmät ja liukaskielisimmät miehensä -kangasmyttyineen puolestaan puhumaan, mutta kaikesta viekkaudestaan -huolimatta heidän toisissa kylissä täytyi maksaa hyvin suuret lunnaat -ja lisäksi olla alkuasukkaitten kovin tunkeilevan ja nenäkkään huomion -alaisina. - - - -Vahumat. Eräässä kylässä Stanley tapasi siirtokunnan vahumoja, joiden -kauneus erikoisesti kiinnitti hänen mieltään. Kasvojen jalojen -piirteiden ja ruumiin kauneuden vuoksi heitä Stanleyn mielestä olisi -voinut sanoa Afrikan kreikkalaisiksi. Paksuja huulia, litteätä nenää ei -nähnyt hakemallakaan. Vahumat karttoivat avioliittoja muitten neekerien -kanssa ja säilyttivät siten rotunsa puhtaana, mutta iho oli heilläkin -musta kuin ebenpuu. - -Ruokatavaroita oli karavaanitien varressa yleensä riittävästi -saatavana. Kun karavaani leiriytyi ja pyssyllä ammuttiin pari -laukausta, alkoi samalla alkuasukkaita saapua tuotteineen; mikä toi -viljaa, mikä pombe olutta, mikä lampaan, kanan, hedelmiä tai muuta. - - - -Unjanjembe. - - -Stanley saapui Unjanjemben pääkaupunkiin Kvikuruun pyssyjen -paukkuessa, väkensä iloitessa, ja sai hyvän vastaanoton sekä siellä -että varsinkin läheisessä Taborassa asuvien arabialaisten puolelta. -Arabialaiset jo ennakolta tietäen hänen tulostaan olivat Kviharan -kylässä, lähellä Taboraa, tyhjentäneet hänelle suuren talon, josta -hän sai tavaroilleen säilytyspaikan ja itselleen verraten mukavan -asunnon. Sinne tuota pikaa kannettiin arabialaisten lähettämiä -ruokia, kokonaisia kaukalollisia riissiä, maustettua kananpaistia, -valtavia vehnäleipiä, silavapannukakkuja, granaattiomenia ja -sitruunia. Sitten tuotiin viisi lihavaa härkää, kahdeksan lammasta -ja kymmenen vuohta ynnä toistakymmentä kananpoikasta ja tiu vereksiä -kananmunia. Tämä arabialaisten suurenmoinen vieraanvaraisuus voitti -kokonaan Stanleyn ystävyyden ja samoin loistivat hänen väkensä -silmät ilosta. Seuraavana päivänä saapuivat Taboran arabialaiset -ylimykset vierailulle, komeita, kauniisti puettuja miehiä Arabian -Omanista, toiset Sansibarin rannikolta. He olivat tänne Afrikan sisään -rakentaneet itselleen kauniin kaupungin, ympärillä olevilla kentillä -heillä oli suuret karjat ja viljelykset ja kaupan kautta he olivat -hankkineet itselleen suuret rikkaudet. Kolmen päivän kuluttua Stanley -puolestaan kävi vastavierailulla suurissa pidoissa, jotka he häntä -varten laittoivat. Näissä pidoissa he pohtivat sotaretkeä Mirambo -nimistä entistä kantajaa vastaan, joka rosvopäälliköksi ruvettuaan -oli anastanut Ujoveh maan valtansa alle ja sitten alkanut rosvota -naapurimaita ja lopulta julistanut sodan arabialaisiakin vastaan. Hän -oli heiltä sulkenut tien Udjidjiin, jonka takana siihen aikaan olivat -arabialaisten parhaat markkinapaikat. Kun tie Tanganjikalle siis oli -Stanleyltäkin suljettu, hän päätti ruveta arabialaisten liittolaiseksi -ja lähteä sotaan Miramboa vastaan. Mutta tuskin oli Stanley päässyt -asuntoonsa, ennenkuin hän sairastui niin ankaraan kuumeeseen, että hän -viikkokauden makasi tajuttomana. 29 p. heinäkuuta hän kuitenkin saattoi -väkineen lähteä sotaretkelle. Tavaransa hän toi puolitiehen, voidakseen -paikalla, kun Mirambo oli voitettu, jatkaa matkaa Tanganjikalle. - - - -Sota Miramboa vastaan. - - -Sotaretki menestyikin alussa hyvin, valloitettiin Mirambon -pääkaupunkikin, Viljankuru, mutta kun voittajat Mirambon karkoitettuaan -ja kaupungin ryöstettyään kääntyivät paluumatkalle saaliineen, hyökkäsi -Mirambo väjytyksestä heidän kimppuunsa, osan surmasi, osan ajoi -pakoon. Siitä seurasi yleinen pako ja Stanley, joka par'aikaa sairasti -kuumetta ja oli jäänyt vähän jäljelle, oli vähällä jäädä Mirambon -käsiin. Arabialaiset olivat kokonaan unohtaneet hänet omaa pelastustaan -etsiessään. - -Stanleyn täytyikin palata takaisin Unjanjemben Kviharaan. Tavallinen -karavaanitie Udjidjiin oli häneltä suljettu. Hän alkoi sen vuoksi -miettiä eteläisempää, jota kuitenkin yleiseen pelättiin, koska se kulki -autioiden seutujen kautta, joista oli vaikea saada ruokavaroja. Kesken -näitä tuumia saapui Mirambo Taboran edustalle ja voitti urhoollisimmat -arabialaisista, ryöstäen ja polttaen sitten osan kaupungista. Stanley -odotti häntä kylässään 150 aseistetun miehen keralla, mutta Kvihara sai -jäädä rauhaan. Arabialaiset lahjoittivat Stanleylle pienen orjapojan, -Ndugu M'halin (veljeni rikkaus), jolle karavaani antoi nimeksi Kalulu, -koska hän oli sukkela kuin pieni antilooppi. - -Suurella vaivalla Stanley sai pelokkaan väkensä lähtemään taipaleelle -Tanganjikaa kohti. Suurimman osan tavaroistaan, samoin kuin erään -Livingstonellekin tulleen apulähetyksen, hän jätti Unjanjembeen, kun -ei ollut mahdollista saada riittävästi kantajia. Enemmän kuin kolme -kuukautta siellä vietettyään hän syyskuun 20:ntena 54 valiomiehen -keralla lähti matkaansa jatkamaan. Alkutaipaleella miehiä karkasi -joukoittain, mutta säälimättä Stanley haetti kaikki takaisin, eikä -säästänyt ruoskaa karkureita kurittaessaan. Rankkipa hän heitä varten -orjakahleetkin, joihin voitiin kiinnittää kymmenen miestä. - -Tie kulki nyt metsäisempien seutujen kautta, mutta tuon tuostakin oli -kuitenkin heinäisiä avomaitakin ja kyläkuntia viljelyksineen. Maa oli -oikea metsästäjän paratiisi. Noustuaan eräälle kukkulalle Stanley näki -jos kuinka monta laumaa sebroja, puhveleita, kirahveja ja antilooppeja, -jotka rehevien puuryhmien alla söivät vehmasta mehevää ruohoa. Näistä -paratiisin karjoista ei ollut vaikea hankkia leirille illallista, -ja milloin valkoisen miehen pyssy paukahteli, silloin oli leirissä -illalla iloa ja huolettomuutta. Mutta milloin satuttiin semmoisille -taipaleille, joilla ei ollut asutuksia eikä otuksia, vaan nälkä tuli -vieraaksi, silloin oli kapina lähellä. - - - -Kapina leirissä. - - -»Lauantaina lokakuun 7:ntenä lähdimme taas matkaan lihanhimoisten -miesteni suureksi suruksi. Aikaisin aamulla he lähettivät luokseni -Bombayn (karavaanin »kapteenin») pyytämään, että viipyisin täällä vielä -yhden päivän. Semmoisia he aina olivat; heidät valtasi voittamaton inho -työtä vastaan, kunhan vain oli ruokaa saatavana. Annoin Bombaylle kelpo -nuhteet siitä, että hän oli suostunut moista pyyntöä esittämään, vaikka -olimme levänneet kaksi päivää ja he olivat tällä ajalla saaneet ahtaa -itseensä lihaa niin paljon kuin jaksoivat. Bombay ei ollut kaikkein -parhaalla päällä, sillä täydet lihapadat olivat enemmän hänen mieleensä -kuin ainaiset marssit rasituksineen. Hänen kasvonsa saivat yrmeän -ilmeen ja hänen iso alahuulensa vaipui alas, joka tiesi: »No pane -heidät sitten itse liikkeelle, kovasydäminen ihminen! Minä en sinua -auta.» - -»Kun käskin opasta soittamaan lähtömerkin, niin seurasikin -pahaa ennustava hiljaisuus, eikä kuulunut tavanmukaisen laulun -hiiskaustakaan. Miehet menivät nyrpeissään taakkainsa luo, ja Osmanin, -jättiläismäisen oppaan, kuulin napisevan sitä, että hän ensinkään oli -lähtenyt viemään minua Tanganjikalle. Kaikki lähtivät kuitenkin, vaikka -vastahakoisesti, liikkeelle. Seurasin perässä pyssynkantajieni keralla -hoputtaakseni vitkastelevia. Puolen tunnin kuluttua näin karavaanin -äkkiä pysähtyvän, miesten heittävän taakkansa maahan sekä vihaisin -elein keskustelevan. - -»Ottaen Selimiltä kaksipiippuisen pyssyni pudotin piippuihin kaksi -luotia ja revolverini selviksi tehtyäni menin niskoittelijain luo, -jotka nyt tarttuivat pyssyihinsä. Kun olin tullut noin kolmenkymmenen -sylen päähän heistä, näin vasemmalla puolella muurahaiskeon takaa -kaksi päätä ja kaksi minua kohti ojennettua pyssynpiippua. Kohotin -kaksipiippuisen pyssyni poskelleni, tähtäsin tarkkaan ja uhkasin -ampua luodin läpi heidän kallonsa, elleivät he paikalla astuisi -esiin, jotta saisin heidän kanssaan puhua. Toinen oli valtava Osmani, -toinen hänen ystävänsä Mabruki. Oli vaarallista olla tottelematta -semmoista käskyä, ja paikalla he tulivatkin esiin, mutta näin Osmanin -yhä pitävän sormeaan liipaisimella. Vielä kerran kohotin pyssyni ja -uhkasin silmänräpäyksessä ampua hänet kuoliaaksi, ellei hän paikalla -heittäisi pyssyä kädestään. Osmani lähestyi minua kylki edellä -liehakoivasti hymyillen, mutta hänen silmissään paloi murhanhimon -kamala tuli. Mabruki hiipi kimppuuni takaa päin ja koetti huomaamatta -kaataa sankkiin ruutia, mutta silmänräpäyksessä ympäri kääntyen -pistin pyssynpiipun kyynärän päähän hänen konnahnaamastaan ja käskin -hänen paikalla heittää pyssyn luotaan. Hän pudottikin sen paikalla, -jonka jälkeen iskin häntä pyssynperällä rintaan niin tuimasti, että -hän hoiperteli minusta muutaman askeleen taapäin. Käännyin sitten -taas Osmanin puoleen ja pannen sormeni liipaisimelle käskin häntä -heittämään pois pyssyn. Ei koskaan ole ihminen ohut lähempänä kuolemaa -kuin Osinani sillä hetkellä. Minulle oli vastenmielistä vuodattaa -hänen vertaan ja koetin tätä välttää, mutta ellen voinut tätä konnaa -nujertaa, oli samalla valtani mennyt. Asian laita oli se, että mieheni -pelkäsivät matkan jatkamista ja ainoa keino saada heidät kulkemaan -eteenpäin oli pakko, vaikkapa Osmanin olisikin täytynyt hengellään -sovittaa rikoksensa. Kun hän siitä huolimatta kohotti pyssynsä ja -itsessäni tunsin, että hänen viimeinen hetkensä oli tullut, niin toinen -Mabruki, Speken entinen palvelija, kiskaisi pyssyn hänen kädestään ja -huuti kauhusta vapisevalla äänellä: »'Ihminen, kuinka uskallat sinä -tähdätä isäntäämme?' - -»Mabruki lankesi sitten jalkaini juureen, koetti suudella jalkojani ja -rukoili minua hartaasti, etten Osmania rankaisisi. — Kaikki on taas -hyvin', sanoi hän, 'ei riitaa enää, kaikki he tulevat Tanganjikalle -vähääkään vastaan sanomatta! Inshallah, me löydämme Udjidjista sen -vanhan musungun (valkoisen)! Sanokaa, vapaat miehet, eikö niin, emmekö -menekin Tanganjikalle tenää tekemättä? Sanokaa isännälle yhdestä -suusta!' - -»'Menemme, Jumalan avulla, menemme, Jumalan avulla, bana! Me emme sano -mitään muuta!' vastasivat kaikki yhteen ääneen. - -»'Rukoile banalta anteeksi, ihminen, ja mene tiehesi', sanoi Mabruki -sitten Osmanille käskevällä äänellä, ja tämä kaikkien mieliksi noudatti -hänen käskyään.» - -Mutta Bombayta ja Ambaria, jotka olivat kapinajuonen virittäneet, -Stanley rankaisi, piesten heidät ensin keihään varrella, kytkettäen -heidät sitten kahleihin ja lopuksi määräten raskaimmat taakat -heidän kannettavikseen, kunnes he olivat anteeksi pyytäneet. Tämän -tapauksen jälkeen retkikunta lähti kahta halukkaammin jatkamaan matkaa -Tanganjikaa kohti. - - - -Hunajalintu. - - -Metsissä oli runsaasti hunajalintuja, jotka oli helppo tuntea -iloisesta viserryksestään. Maanasukkaiden oli tapana hunajalinnun -opastuksella etsiä metsämehiläisten hunajavarastoja. Kaksi karavaaniin -liittynyttä hunajan pyydystäjää toi Stanleylle joka päivä mitä makeinta -valkoista ja punaista hunajaa. Punaisessa hunajassa tavallisesti -oli paljon kuolleita mehiläisiä, mutta Stanleyn hätkit seuralaiset -arvelematta hotkivat suuhunsa kaikki, vieläpä osan vahastakin. Kun -hunajalintu näkee ihmisen, päästää se paikalla hurjia kiukkuisia ääniä, -hyppii oksalta oksalle, puusta puuhun, alinomaa toistaen kutsuvaa -sirkutustaan. Alkuasukkaat, jotka tuntevat sen tavat, seuraavat sitä -empimättä. Kärsimättömän kutsujan mielestä ihminen joskus näyttää -kulkevan liian hitaasti, jonka vuoksi se lentää takaisin ja kehoittaa -häntä vielä äänekkäämmillä ja kärsimättömämmillä huudoilla, jonka -jälkeen se räpyttää siipiään yhä sukkelammin, ikäänkuin osoittaakseen, -kuinka sukkelaan hän pääsisi hunajavarastolle, ja näin se opastaa, -kunnes aarre lopulta löytyy, alkuasukas sytyttää mehiläisten pesän -palamaan ja anastaa hunajan, pikku linnun suoriessa sulkiaan ja voiton -riemuisesti visertäessä, ikäänkuin huomauttaen kaksijalkaiselle -seuralaiselleen, ettei tämä ilman hänen apuaan olisi koskaan löytänyt -hunajaa. — Itse se saa osan saaliista palkinnokseen. - -Seudut kävivät nyt erämaan luontoisemmiksi ja kuivemmiksi, niin että -alkoi olla puutetta vedestä. Toisin paikoin maa kauttaaltaan oli -Mirambon hävittämää. Kuljettuaan kaksi viikkoa lounatta kohti Stanley -polvesi luoteeseen, toivoen nyt kyllin etäätse kiertäneensä sodan. -Tietä ei tosin ollut uudella suunnalla, mutta päätettiin kulkea metsän -läpi pitkin elefantin polkuja. Alussa oli runsaasti metsäpersikoita, -jotka maistuivat sangen hyviltä. Missä niitä on, siellä ei matkamiehen -tarvitse pelätä nälkään kuolevansa. Silloin tällöin saatiin kuitenkin -metsänriistaakin, ja oli metsässä kyliäkin, joiden asukkaat yleensä -olivat ystävällisiä. Eräällä soistuneella lakeudella Stanley näki -ensi kerran elefantteja. »En koskaan unhota, minkä vaikutuksen nämä -eläimet tekivät minuun, kun täten näin ne ensi kerran luonnon tilassa. -Elefantti se oikeastaan ansaitsisikin eläinten kuninkaan nimen. Sen -valtava ruumis, hallitsijakatse, jonka se luo jokaiseen alueensa rauhan -häiritsijään, koko sen itsetietoisesta voimasta puhuva ulkomuoto -hyvällä syyllä oikeuttaa sille tuon nimen. Kuljimme lauman ohi aivan -läheltä, se pysähtyi meitä katselemaan. Uteliaisuutensa tyydytettyään -elefantit menivät rämeen eteläpuolella olevaan metsään, ikäänkuin -olisivat karavaanit niiden elämässä jokapäiväisiä tapauksia... -Elefanttilauma hävittää metsää aivan hämmästyttävän paljon. Nuoria -puita ne kiskovat maasta juurineen rivikaupalla.» - -Mrerasta, josta vesi jo juoksi Tanganjikaan, niin että miehet -mielestään »tunsivat Tanganjikan kalan hajun», alkoi kymmenen -päivän erämaa, jonka poikki piti olla runsaat eväät. Metsä aukeni -ja korkealta harjulta avautui laajat näköalat Tanganjikaa kohti -kallistuvien jokivesistöjen, kenttien ja lehtojen yli. Tie kulki -vuoroin kuivia maita, vuoroin rämeitten poikki, joiden salahautoihin -miehet ja retkikunnan johtaja itsekin upposivat leukaansa myöten. -Eräästä joesta muuan miehistä muutamassa minuutissa paljain käsin -pyydysti kuusikymmentä monnia. Paljon lintuja lenteli virran päällä, -kuten valkopääkotkia ja kuningaskalastajia, suuria lumivalkoisia -lusikkahanhia, ibislintuja, pääskysiä y.m. Kylien asukkaat olivat -erittäin käteviä valmistamaan saviastioita. - -Leopardeja ja jalopeuroja oli näillä seuduin runsaasti ja pitkin yötä -jalopeurat kiljuivat leirien ympärillä. Mutta maisemat muuttuivat yhä -karummiksi, rotkoisemmiksi, eikä kauaa kulunut, ennenkuin ruokavarat -loppuivat ja nälänhätä oli edessä. Lopulta kuitenkin päästiin -ihmisasunnoille ja vihdoin Malagarasi joellekin, jonka pohjoisrantaa -Unjamvesin suuri karavaanitie kulki. Täällä oli ruokavaroja yllin -kyllin, mutta sen sijaan päälliköt alkoivat kiskoa niin kamalia veroja, -että Stanley pelkäsi ei pääsevänsä perille ensinkään,, jos sillä tavoin -jatkuisi. Arabialaisten orjat neuvoivat hänelle oikotien, ja sille hän -eräänä yönä johti retkikuntansa ja pääsikin livahtamaan odottavien -päällikköjen ohi. Erään joen rannalla levättäessä Stanley kuuli -lännestä ikäänkuin etäistä ukkosen jyrinää, ja kun hän kysyi, mitä -se oli, vastattiin hänelle, että se oli Kabogo, Tanganjikan rannalla -kohoava korkea vuori, jonka juuri on täynnään onteloita. Kun tuuli -Tanganjikalla puhaltaa, syntyy onteloissa ukkosen kaltainen jyrinä. -Paljon veneitä on sen juurella kärsinyt haaksirikon ja arabialaisten -ja maanasukkaitten tapana oli heittää sillä kohdalla järveen sinisiä -ja valkoisia kankaan kappaleita ja varsinkin lasihelmiä järven jumalaa -lepyttääkseen. »Niille, jotka heittävät järveen helmiä, ei yleensä satu -onnettomuuksia, mutta ne, jotka eivät sitä tee, kaatuvat ja hukkuvat. -Ah, se on hirveä paikka!» - -Kun päästiin Uhhan veronkiskojain maasta, kohotti retkikunta raikuvat -ilohuudot. Tie oli nyt tasaista ja iloisesti riennettiin eteenpäin -joustavin askelin, sillä matkan määrä oli nyt lähellä. Seuraavana -päivänä piti oltaman perillä ja tämän vuoksi kaikki riemuitsivat. -Stanleylle osoitettiin jo kukkuloita, joille Tanganjika näkyi. Tuskin -ennätettiin levätä, niin kiireellä riennettiin. Asukkaat olivat -niin ystävällisiä täällä Ukarangassa, että tulivat kylistään ulos -tervehtimään matkuetta. Jostakin kylästä kaikki kuitenkin suin päin -pakenivatkin, mutta huomatessaan, etteivät tulijat olleetkaan Mirambon -rosvoja, he sitä iloisempina palasivat takaisin. - - - -Tanganjika. - - -»Marraskuun 10:ntenä. On kulunut 235 päivää siitä kuin lähdimme -Bagamojosta ja 50 Unjanjembestä lähdöstämme... Aamu oli ihana, ilma -raikasta ja viileää. Taivas hymyili rakkaasti maalle ja sen lapsille. -Sankat metsät rehoittivat eloisimmassa vihantavärissään. Mkutin vesi, -joka kuohui eteenpäin rantain smaragdivarjossa, tuntui ainaisella -kohinallaan vaativan meitä kuin kilpajuoksuun Udjidjia kohti. - -»Seisoimme kylän bambuaitain edessä, joka mies yhtä siististi puettuna -ja yhtä luottavaisena, kuin Sansibarissa aluksiin astuessamme, joka -tuntui tapahtuneen ihmisikä takaperin — niin paljon olimme siitä saakka -kärsineet! - -»Eteenpäin! ja iloisella mielellä lähtivät miehemme matkaan sitä -kyytiä, että varmaan tuota pikaa saapuisimme Udjidjiin. Kuljimme -bamburuokoa kasvavan kukkulan poikki, laskeuduimme rotkoa, jonka -pohjalla kuohui raju pieni puro, nousimme vielä erään kukkulan poikki -ja astuimme pitkin harjun selkää kulkevaa tasaista tietä. - -»Kun olimme kulkeneet kaksi tuntia, ilmoitti minulle oppaani, että -jyrkältä vuorelta saatoin nähdä Tanganjikan. Olin vähällä huutaa -sydämeni kyllyydestä. Mutta odotahan, minun täytyy saada ensin nähdä -se. Riensimme eteenpäin ja kapusimme henkeä pidätellen jyrkän rinteen -päälle, ikäänkuin peläten kaivatun näyn pakenevan. Vihdoin olemme -mäen päällä. Ah, eikö sitä vielä näykään? Vähän kauempaa! Tuolla -etäisyydessä, niin niin, siellä se kimaltelee kuin hopea. Näen sen vain -puitten lomitse ja — mutta siellä se vihdoinkin on! Se on totta — se -oli Tanganjika. Tuolla ovat Ugoman ja Ukaramban tummansiniset vuoret. -Tanganjika — hurraa! Karavaani vastaa jyrisevällä huudolla, suuret -metsät ja vuoret näyttävät ottavan osaa riemuumme. - -»Laskeusimme alas vuoren läntistä rinnettä, Liutshe laakso -edessämme. Puolenpäivän aikaan olimme päässeet jokivarren taajoihin -sananjalkatiheikköihin. Kaalasimme sen kirkkaan veden poikki, ja kun -olimme kulkeneet toisen rannan sananjalkatiheikköjen läpi, olimme -keskellä udjidjiläisten puutarhoja, jotka olivat oikeita rehevimmän -kasvullisuuden ihmeitä. Yksityisseikkoihin ei kuitenkaan kiintynyt -huomioni, omat tunteeni olivat minut voittaa.» - - - -Tulo Udjidjiin. - - -»Riensimme nopeammin, jottei tieto tulostamme ennättäisi ennen meitä. -Pysähdyimme pienen puron luo, kiipesimme muutamille loiville paljaille -harjuille ja viimeisen kukkulalle päästyämme näimme allamme vain 250 -sylen päässä Udjidjin sataman palmujensa kehyksissä. Tämän nähdessämme -emme enää muistaneet matkamme pituutta, emme niitä satoja selänteitä, -joitten poikki olimme kulkeneet, metsiä, joiden halki olimme samonneet, -tiheiköitä ja pensaikolta, jotka olivat meille tuottaneet niin -paljon harmia, emme suolakenttiä joilla jalkamme olivat rakkoihin -hautuneet, polttavaa aurinkoa, vaaroja vastuksia, jotka nyt olimme -voittaneet Unelmamme, toiveemme olivat toteutuneet. Teroitin katsettani -erottaakseni palmujen keskeltä, missä majassa huhuttu valkoinen -harmaapartainen mies mahtoi olla. - -»'Liput pystyyn, ladatkaa pyssyt. — yks' kaks', kolme — ampukaa! - -»Viisikymmentä kivääriä räjäytti nyt tervehdyslaukaukset. Pian näimme -sen vastukset kylän rauhallisiin asukkaihin. - -»'Opas, kohota korkealle valkoisen miehen lippu! Sansibarin lippu -jälkijoukon etupäähän! Toverit, sulkekaa rivinne ja ampukaa, kunnes -pysähdymme keskelle kylän toria ja valkoisen miehen talon eteen. Usein -olette minulle sanoneet tuntevanne Tanganjikan kalan hajun — Minä -tunnen sen nyt. Täällä on kalaa ja olutta ja pitkä lepo odottaa teitä. -Mars! - -»Emme ennättäneet kulkea kuin pari sataa jalkaa, ennenkuin -yhteislaukauksemme alkoivat vaikuttaa. Olimme Udjidjille ilmoittaneet, -että oli tulossa karavaani, ja sadoittain kylän asukkaita tulvi -meitä vastaan. Lipuista he kohta tiesivät, että olimme karavaani, -mutta alussa he hieman ällistyivät Pohjois-Amerikan lippua, jota -Osmani, kasvot loistaen kuin päivänpaiste, kantoi korkealla ilmassa. -Mutta niiden joukossa, jotka vastaamme riensivät, oli toki monta -semmoistakin, jotka tunsivat tähtilipun. He olivat Sansibarin satamassa -monestikin nähneet laivoja, joiden mastosta se liehui, ja pian kuulimme -heidän tervehtivän kaunista lippuamme huutaen: Bindera kisungi! -(valkoisen miehen lippu) Bindera merikani! (Amerikan lippu). - -»Sitten he kaikin ympäröivät meidät — vadjidjit, vanjamvesit, -vangvanat, varundit, vaguhhat, manjemat ja arabialaiset ja olimme -aivan tulla kuuroiksi heidän tervehdyshuudoistaan: Jambo, bana! He -tervehtivät jokaista miestäni. - -»Olimme nyt ehkä kahdeksan sadan jalan päässä Udjidjista, ja -ympärilläni tungos kävi yhä pahemmaksi. Äkkiä kuulin oikealta -puoleltani äänen: - -»'Good morning, sir!' - -»Hämmästyen tätä tervehdystä keskellä mustaa kansaa käännyin äkkiä -sivulle päin ja näin mitä mustimmat kasvot, jotka kuitenkin loistivat -elämästä ja ilosta — näin miehen, joka oli puettu pitkään valkoiseen -paitaan villaisen pään verhona amerikkalaisesta palttinasta kääritty -turbaani. - -»'Kuka te olette?' kysyin. - -"'Olen Susi, Livingstonen palvelija'", hän vastasi ja hymyili, niin että -valkoiset hampaat loistivat. - -»'Mitä! Onko t:ri Livingstone täällä?' - -»'On, sir.' - -»'Tässä kylässäkö?' - -»'Niin, sir'. - -»'Oletteko siitä varma?' - -»'Varma, varma, sir. Tulen juuri hänen luotaan.' - -»'Good morning, sir!' sanoi samassa toinenkin ääni. - -»Se oli Tshumah, Livingstonen toinen palvelija, joka vahvisti Susin -sanat. Susi lähti sitten kuin riivattu juoksemaan Livingstonen -asunnolle, hänelle ilosanomaa viemään. - -»Väkijoukko yhä sakeni meidän kylää lähestyessämme, niin että lopulta -tie oli melkein tukossa. Lippuja ja viirejä liehui, arabialaisia ja -Sansibarin neekereitä tunkeutui joukon läpi meitä tervehtimään, sillä -he käsityksensä mukaan olivat samaa verta kuin mekin. Kaikki ihmetellen -kysyivät: 'Kuinka olette tulleet Unjanjembestä?' yleinen karavaanitie -kun suuren sodan vuoksi oli tukossa. - -»Pian Susi palasi takaisin samaa kyytiä ja pyysi saada kuulla nimeni. -Hän oli Livingstonelle kertonut tulostani, mutta Livingstone oli niin -ihmeissään, ettei ottanut uskoakseen, ja kun hän oli Susilta kysynyt -tulijan nimeä, ei tämä tiennyt siihen mitään vastata. - -»Susin poissa ollessa oli Livingstonelle kuitenkin jo toista tietä -ennättänyt saapua tieto valkoisen miehen tulosta. Udjidjin mahtavat -arabialaiset ylimykset — Muhammed ben Sali, Said ben Majid, Abid -ben Suliman, Muhammed ben Gharib y.m. — olivat keräytyneet talonsa -edustalle ja Livingstone oli itsekin lähtenyt verannaltaan näkemään ja -odottamaan minua. - -»Karavaani oli kuitenkin pysähtynyt, opas oli kulkenut edelle muita -kohottaen lippuaan ilmaan ja Selim sanoi minulle: 'Näen tohtorin, -herra. Ohhoh, kuinka vanha. Hänellä on harmaa parta.' - - - -Livingstonen ja Stanleyn kohtaus. - - -»Mitähän olisinkaan maksanut, jos olisin nyt hetkisen saanut olla -kaukana erämaassa, jotta olisin kenenkään näkemättä saanut vapaasti -osoittaa iloani jollain hullunkurisella tempulla — mielipuolen tavoin -purra kättäni, taikka heittää kuperkeikkaa salatakseni tunteitani, -joita tuskin saatoin hillitä. Sydämeni sykki rajusti, mutta en saanut -kasvojeni eleillä osoittaa mielenliikutustani, jotten saattaisi vaaraan -valkoisen miehen arvon mukaista esiintymistä näin erinomaisissa oloissa. - -»Menettelin siis kuten mielestäni asiat parhaiten vaativat. Työnsin -rahvasta tieltäni ja kuljin sen keskitse, kunnes tulin arabialaisten -puolikaaren keskipisteeseen, jossa seisoi harmaapartainen mies. -Lähestyessäni häntä verkalleen huomasin, kuinka kalpea ja kärsivän -näköinen hän oli, päässään sinervä lakki haalistuneine kultanauhoineen, -yllään punahihainen jakku, jalassa harmaat puolivillaiset housut. -Olisin tahtonut juosta hänen luokseen, mutta olin pelkurimainen raukka -niin suuren väkijoukon katsellessa: olisin tahtonut syleillä häntä, -jos olisin tiennyt, ettei hän olisi pahastunut semmoista menettelyä... -Astuin siis vain varmoin askelin häntä kohti, nostin hattuani ja sanoin: - -»'Tohtori Livingstone, eikö niin?' - -»'Niin olen', hän vastasi ystävällisesti hymyillen ja kohotti hieman -lakkiaan. - -»Sitten panin jälleen hatun päälläni ja hän lakin, jonka jälkeen -tartuimme toistemme käsiin ja minä ääneen sanoin: - -»'Kiitän Jumalaa, tohtori, että minun oli suotu tavata teidät.' - -»'Kiitän häntä niinikään siitä, että olen täällä teitä tervetulleeksi -sanomassa.' - -»Käännyin sitten arabialaisten puoleen, kohotin hattuani, heidän joka -puolelta tervehtiessä minua 'jambollaan', ja sitten tohtori esitti -minut heille. Unhottaen ympärillämme olevan joukon ja ne miehetkin, -jotka olivat kanssani vaarat jakaneet, käännyimme — Livingstone -ja minä — hänen tembeensä. Hän näytti minulle verandansa, osoitti -lepopaikkansa, olkimaton, jolla oli vuohen nahka ja toinen seinällä, -niin ettei hänen selkänsä koskettanut kylmään saveen. Vastaväitteistäni -huolimatta minun täytyi istua tohtorin paikalle. - -»Istuimme molemmat selkä seinää vasten. Arabialaiset istuivat -vasemmalle puolellemme. Edessämme seisoi enemmän kuin tuhannen -alkuasukasta taajaan sullottuina, koko torin täyttäen, uteliaisuuttaan -tyydyttäen ja pohtien sitä merkillistä tapausta, että Udjidjissa -oli toisensa tavannut kaksi valkoista, toinen vast'ikään Manjemasta -palattuaan, toinen idästä Unjanjembestä tullen.» - -Paljon oli Livingstonella kertomista matkoistaan ja löydöistään, mutta -eivät olleet vähiä nekään uutiset, joita kirjeenvaihtaja tiesi kertoa -kuusi vuotta ihmisistä erossa olleelle löytöretkeilijälle. Ensimmäinen -Pacific-rata oli valmistunut, Grant valittu Yhdysvaltain presidentiksi, -Kretan kapina kukistettu, Isabella kukistettu Espanjan valtaistuimelta, -Preussi voittanut Tanskan ja Stanleyn matkalle lähtiessä piirittänyt -Pariisin, Napoleon kukistettu, Pariisissa kommuuni riehunut. - -Livingstone virkistyi melkoisesti sekä henkisesti että ruumiillisesti -seurustelusta Stanleyn kanssa ja paremmasta hoidosta, joka nyt tuli -hänen osakseen, eikä kauaa kulunut, ennenkuin hän kirjeenvaihtajan -ehdotuksesta hänen kerallaan saattoi tehdä veneretken Tanganjikan -pohjoispäähän. Burtonin ja Speken matkan jälkeen tieteellisessä -maailmassa paljon pohdittiin sitä, juoksiko Tanganjikasta vesi Bakerin -löytämään Albert Njansaan, vai laskiko Rusisi joki päin vastoin -järveen. Livingstone puolestaan oli vahvasti vakuutettu siitä, että -Tanganjika oli Niilin lähdejärviä ja että siis joki juoksi järvestä -pois. - - - -Rusisi. - - -Suuressa arabialaisilta lainatussa veneessä tehtiin tämä matka, -joka oli enemmän huviretki kuin vaivalloinen löytöretki, ja Rusisin -todettiin laskevan järveen. Livingstone oli siitä huolimatta vakuutettu -siitä, että Tanganjikalla oli laskuväylä, koska sen vesi oli melkein -suolatonta. - - - -Kivu järvi. - - -Eräältä järven pohjoispään päälliköltä saatiin kuulla Rusisin alkavan -Kivu nimisestä järvestä, josta jo Speke oli kuullut, mutta jonka vasta -saksalainen kreivi v. Götzen v. 1894 löysi korkealta tulivuoriensa -keskeltä. - - - -Tanganjikan ihanuus. - - -Stanleyta maisemat viehättivät ylenmäärin. »Oli aivan tyyni ja -Tanganjikan tummanvihreä vesi kuvasti helmaansa sinitaivaan. -Virtahepoja nousi sukelluksista raitista ilmaa hengittämään niin -lähellä venettämme, että se pelotti meitä, kadoten jälleen veden -alle, ikäänkuin meidän kerallamme piilosilla oloa leikkiäkseen... -Pysyimme kaiken päivää jotenkin lähellä rantaa, jolla runsaan metsän -ja kasvullisuuden verhoama vuorijono melkein äkkijyrkästi suistui -kirkkaaseen veteen, ja sitä mukaa kuin kuljimme niemien ohi, avautui -eteemme yhä uusia, mitä vaihtelevimpia ja ihastuttavimpia näköaloja, -jotka saivat meidät tuon tuostakin ihastuksesta huudahtamaan. Kauniit -puut, joista suuri osa paraillaan kukki ja levitti sanomattoman -suloisia tuoksuja, kohottivat taivasta kohti monimuotoisia latvuksiaan, -mikä muistuttaen pyramidia, mikä typistettyä kartiota, pöytää tai -huoneen kattoa... En ollut koko matkallani vielä nähnyt mitään niin -kaunista kuin nämä maisemat — kalastajakylät palmujensa, pisankiensa, -banianiensa ja mimoosojensa suojassa, maniokkipuutarhat palmulehtojen -kahden puolen, kentät vehmaine nurmineen, jotka ulottuvat alas tyveniin -lahdelmiin saakka, ja lahdelmat itse, joiden kirkkaaseen kalvoon -varhaisena aamuhetkenä kuvastuivat kauniit vuoret, suojellen niitä -täällä usein raivoavia ankaria myrskyjä vastaan. Kalastajat näyttivät -olevan sangen tyytyväisiä. Järvestä he saavat niin paljon kalaa kuin -tarvitsevat, vieläpä enemmänkin, niin että suuri osa saaliista voidaan -myydä. Jyrkät rinteet, joita naiset viljelevät, antavat yllin kyllin -viljaa, kuten durraa, maissia, maniokkia, maapähkinöitä ja bataatteja. -Palmupuista saadaan öljyä ja pisangeista yllin kyllin maukkaita -hedelmiä. Rotkoissa kasvaa suuria puita, joista kalastajat kovertavat -venheensä. Luonto on siis runsaasti antanut näille ihmisille, mitä -he tarvitsevat.» Ei ole ihmeellistä, arveli Stanley, että he orjiksi -ryöstettyinä kaukana vieraalla maalla huokailevat takaisin ihanaan -kotimaahansa. - -Stanley tarjoutui saattamaan Livingstonea, jos hän palaisi kotiin -joko Ugandan tietä, Gondokorossa Bakeriin yhtyäkseen, tai tavallista -karavaanitietä Sansibariin. Mutta Livingstone oli päättänyt jatkaa -työtään siitä, mihin oli sen lopettanut, arvellen puolessatoista -vuodessa saavansa Niilin lähdekysymyksen ratkaistuksi. Stanleyn mukana -hän suostui tulemaan vain Unjanjembeen saakka, noutamaan Stanleyn sinne -jättämät tavarat ja hänelle kotimaastakin lähetetyt varastot. - - - -Uutta tietä Unjanjembeen. - - -Välttääkseen Uhhan veroja kiskovat päälliköt Stanley nyt päätti -viedä Livingstonen Unjanjembeen aivan uutta tietä, ensin veneillä -pitkin Tanganjikaa etelää kohti ja sitten suoraan maan poikki halki -tiettömäin ja harvaan asuttujen seutujen, kunnes saapuisi entiselle -reitilleen. Kahdella arabialaisilta lainatulla veneellä molemmat -matkustajat soutivat järven itärantaa eteläänpäin, poiketen aina jokien -suistamoihin kuljettaessaan niiden yli pääosan karavaanista, joka kulki -maata pitkin. Vihdoin venematka päättyi ja koko karavaani lähti länttä -kohti samoamaan läpi metsien, poikki vuoristojen ja laaksojen. Maa oli -melkein asumatonta, mutta riistaa oli runsaasti, puhveleita, sebroja, -kirahveja, antilooppeja ja olisi ollut elefanttejakin, mutta niihin -eivät pystyneet retkikunnan pyssyt. Metsät olivat täynnään jalopeuroja, -jotka öisin kamalasti karjuivat leirin ympärillä. Livingstone -heikkoudestaan ja risaisista kengistään huolimatta kulki koko matkan -jalan, vaikka häntä varten oli aasi matkassa. Maisemain lumoava kauneus -ja rehevyys kiehtoi Stanleyn mielen siihen määrään, että hänen oli -vaikea niistä erota. Kompassin ohjausten mukaan hän löysi vanhan -reittinsä ja asutut seudut ja tapasi taas ensimmäiset arabialaiset -karavaanit, jotka alkoivat seurata hänen latujaan, kuultuaan hänen -uutta tietään onnellisesti kiertäneen Mirambon väijytykset ja saapuneen -Udjidjiin. Helmikuun 18:ntena retkikunta seitsemän viikkoa matkalla -oltuaan saapui Unjanjembeen. - -Siellä arabialaiset yhä kävivät sotaa Miramboa vastaan, jonka -pääkaupunki taas piiritettiin. Nyt rosvopäällikkö kuitenkin -oli ahtaalla, mutta lopulta hän kuitenkin suoriutui siitäkin -pinnistyksestä, kuten Stanley seuraavalla matkallaan sai kokea. - -Stanleyn piti hankkia Livingstonelle Sansibarista lisää tavaroita -ja kantajia. Jotta viimemainitun odotus tulisi niin lyhyeksi kuin -suinkin, lähti hän sadeajasta huolimatta maaliskuun 14:ntenä rannikolle -matkustamaan, Livingstonen päiväkirjat ja kirjeet mukanaan. Joet -olivat kaikki tulvillaan, mutta ei mikään voinut pidättää kotia kohti -rientävää retkikuntaa. Simbavennista oli äkkitulva reväissyt mukanaan -kokonaisen sivustamuurin ja hävittänyt viisikymmentä taloa. Muualla -oli tulva ja hirmumyrsky pyyhkäissyt maan pinnalta toukokuun 6:ntena -pois satoja kyliä, hukuttanut suuret määrät ihmisiä, sortanut metsiä. -Saapuessaan Bagamojoon Stanley siellä tapasi retkikunnan, jonka -juuri piti lähteä sisämaahan Livingstonelle apua viemään ja jossa -oli hänen poikansa mukana. Stanleyn saavuttua ja tuotua sen sanoman, -että Livingstone jo oli autettu, tämän retkikunnan valkoiset jäsenet -palasivat Eurooppaan — Osvald Livingstone heikontuneen terveytensä -vuoksi — ja ainoastaan tavaroista osa lähetettiin perille Stanleyn -apuretkikunnan keralla. - -Se vastaanotto, jonka Stanley sai osakseen Englannissa, ei alussa -ollut ystävällisimpiä, joka seikka yhtä paljon hämmästytti kuin -harmittikin häntä, hän kun oli pannut alttiiksi terveytensä ja henkensä -pelastaakseen miehen, jonka kohtaloita koko sivistynyt maailma seurasi -mielenkiinnolla. Englannissa ei tahdottu edes uskoa hänen sanojaan -— amerikkalaiset sanomalehtimiehet olivat siellä huonossa huudossa -— mutta kun hänellä oli mukanaan Livingstonen päiväkirja ja hänen -kirjoittamiaan kirjeitä, ei tietoja enää käynyt epäileminen. Myöhemmin -Englannin maantieteellinen seurakin kutsui hänet vieraakseen ja antoi -hänelle sen tunnustuksen, jonka hän tarmokkaan tekonsa kautta oli niin -täysin määrin ansainnut. - - - -Livingstonen viimeiset suunnitelmat. - - -Livingstone Stanleystä erotessaan antoi hänelle seuraavat tiedot -vastaisista retkistään: »Kun olen saanut lähettämänne kantajat, niin -lähden oikopäätä Ufipaan. Kuljettuani Rungva joen poikki kierrän -Tanganjikan eteläpään ja jatkan matkaa Kikumbin Luapulan rannalle. -Tämän joen poikki kuljettuani suuntaan kulkuni suoraan länttä kohti -Katangan kuparikaivoksille. Sikäläiset ihmiset väittävät Niilin -lähteitten olevan kahdeksan päivämatkaa Katangasta etelää kohti. Ne -löydettyäni palaan Katangan kautta Ruan suola-asumuksille. Sieltä -pitäisi olla kymmenen päivämatkaa luodetta kohti Kamolondo järvelle. -Sieltä kuljen veneellä Lufira jokea Lincoln järvelle, josta sitten voin -laskea Lualabaa pitkin neljännelle järvelle, jonka luulen ratkaisevan -probleeman. Luultavasti tämä järvi joko on Kovambe (Bakerin järvi) tai -Piaggian järvi.» - - - -Niilin otaksutut lähteet. - - -Livingstone oli maanasukkailta kuullut, että Lundan eteläosissa -oli neljä lähdettä, joista kaksi juoksi pohjoista kohti, Lualaban -latvahaarat muodostaen, kaksi etelää kohti Sambesiin. Lähteet ovat -kivettömän harjanteen kahden puolen ja yksi niistä on niin suuri, ettei -ihminen toisella rannalla seistessään voi nähdä toisella rannalla -seisovaa ihmistä. »Näihin neljään lähteeseen», sanoi Livingstone -»Heraldin» omistajalle kirjoittamassaan kirjeessä, »jotka ovat niin -lähellä toisiaan ja joista neljä suurta jokea saa alkunsa, soveltuu -jossain määrin kaikkien matkustajien isän — Herodotoon — kuvaus, jonka -hän Egyptin Saissa kuuli Minervan temppelin rahavartijalta Niilin -pohjattomista lähteistä.» (Maant. ja löytör. I, s. 76). Livingstone oli -usein matkustanut näiden lähteiden sivu, mutta ei koskaan voinut niillä -käydä. - -Livingstonelle alkoi nyt Unjanjemben Taborassa pitkä odotus. -Maaliskuun puolivälissä 1872 Stanley oli lähtenyt ja elokuun lopulla -vasta Livingstone saattoi lähteä viimeiselle retkelleen, suunnaten -lounaaseen Tanganjikan länsirantaa kohti. Lokakuun 8:ntena hän saapui -järven rannalle ja retkeili sitä pitkin verkalleen etelää kohti, itse -sairaana ja väkensä jalat maan kuumuudesta pöhöttyneinä. Marraskuun -puolivälissä, sadekauden alkaessa, hän saapui järven eteläpäähän. -Vaikka satoi kaatamalla ja ruokavaroista oli suuri puute, käyttäytyi -Livingstonen väki kuitenkin sangen hyvin, »ikäänkuin he olisivat olleet -makololoja, suurempaa kiitosta en voi heille antaa». - - - -Orjuuden hävittäminen ylin päämäärä. - - -Veljelleen näihin aikoihin kirjoittamassaan kirjeessä hän sanoi: »Jos -Jumala suo minun tehdä lopun orjuuden kauheista onnettomuuksista, niin -ei nälkä eivätkä rasitukset minulle mitään merkitse, vaan ylistän -Hänen nimeänsä kaikesta sydämestäni. Niilin lähteitten löytäminen on -minulle vain keino, sen kautta voin sitten puhua suuremmalla ponnella, -ja tämän ponnen aion käyttää parantaakseni yhden maailman löyhkäävistä -haavoista. Tahdon käyttää niukat, huonot voimani saadakseni aikaan sen -suunnattoman mullistuksen, jota Jumala kaikkitietävässä viisaudessaan -on vuosisatoja valmistanut ja jota hän nyt ilmeisesti kiiruhtaa. -Uskokoot ihmiset vain, jos tahtovat, että olen kunnianhimoinen.» - -Tanganjikan itärantaa kulkien Livingstone saapui samoille maille, -joilla hän jo ennen oli ristiin rastiin matkustellut. Sadekauden -vaikutuksesta maa verhoutui raikkaaseen vihantaan vaippaan ja joet -alkoivat olla tulvillaan. Kasemben maahan hän ei nyt poikennut, se -kun oli täydelleen sodan jaloissa. Arabialaiset olivat voittaneet -ja surmanneet hänen tuntemansa hallitsijan ja arabialainen hallitsi -maata. Vainajan pään ja kuninkaalliset arvomerkit vallananastaja oli -kohottanut seipään nenään kaikkien nähtäviksi. - - - -Bangveolon soissa. - - -Vuoden 1873 ensi päivinä Livingstone jo oli lähellä Bangveoloa, mutta -kuta lähemmä hän saapui, sitä vaikeammaksi kävi kulkeminen. Maan -asukkaat estelivät. Rankkain sateitten vuoksi oli mahdotonta tehdä -tähtitieteellisiä havainnoita, joten Livingstone ei tiennyt, missä -oli. Koko lakea maa oli tulvan vallassa. »En ole koskaan tämän moista -nähnyt, mutta olemmekin täällä Niilin soissa lähellä Bangveoloa.» -Ruovoston ja iilimatojen vuoksi oli kovin tukalaa kahlata soitten -poikki. »Sadetta, sadetta, ainaista sadetta, ikäänkuin ei siitä -koskaan tulisi loppua.» Toisinaan oli vettä kaulaan saakka ja lisäksi -salahautoja, elefanttien jalanjälkiä, joihin mies saattoi pulahtaa -näkymättömiin. Jokien poikki oli sairasta matkustajaa kannettava. Vesi -oli kylmää, samoin kuin tuulikin. Livingstonen väki kokosi sieniä ja -ruohoja ravinnokseen, eikä napissut, vaikka olikin soissa ja jokien -poikki kahlatessaan väsyä. Oppaita oli mahdoton saada. Eräänä yönä -punamuurahaiset hyökkäsivät retkikunnan kimppuun, purren niin että veri -vuoti. - -Neljä kuukautta kestäneen jalkamatkansa pitkin Bangveolo-järven -pesusienirantoja ja rämeitä Livingstone jatkoi Lofu nimiseltä joelta -itää kohti kulkien. Maa oli ennen ollut asuttua, mutta nyt se oli -enimmäkseen autiona, entiset kylät raunioina ja joilta oli sillat -hävitetty. Ruokatavaroita oli vaikea saada; riistaa tosin oli, mutta -se oli kovin arkaa ja päästi harvoin ampumatkan päähän. Jokia, putaita -ja puroja oli niin taajassa, ettei niistä ollut mahdollista enää -lukuakaan pitää. Helmikuussa retkikunta viipyi jonkun aikaa järven -koilliskolkassa saadakseen oppaita edelleen Matipa nimisen päällikön -luo, jolta Livingstone toivoi saavansa veneitä. Loppumatonta suota -pieni retkikunta kulki edelleen kaakkoa ja etelää kohti; vain siellä -täällä kohosi joku saarento palmuineen ja muine puineen yleisestä -tulvasta. Matipa kauan esteltyään suostui kuljettamaan Livingstonen -pieneen kalastajain asumaan saareen, josta hänen piti saada veneitä, -mutta kun ne eivät olleet siksi suuria, että niillä olisi uskaltanut -kulkea järven poikki etelärannalle, täytyi Livingstonen edelleenkin -kulkea rantaa pitkin. - -Maaliskuun 20:ntenä hän saapui Tshambesille, jonka hän siis nyt omin -silmin näki laskevan Bangveoloon, eikä Sambesiin. Tämän 400 askelta -leveän joen vuolas virtaus kuljetti mukanaan paljon vesikasveja, jotka -kietoutuivat yhteen suuriksi kimpuiksi. Tshambesin eteläpuolella jatkui -samaa rannatonta rämettä, josta vain puita kasvavat muurahaiskeot -kohosivat ympäristöään korkeammalle. Suunnattomia ruoko- ja -lootostiheikköjä rehoittaa näissä rämeissä ja niiden kahina muistutti -etäisen meren rantahyökyjä. Niitä kasvoi kymmeniä kilometrejä leveänä -paarteena ulkona järvestäkin tehden yhä vaikeammaksi saada oikeata -käsitystä sen ääriviivoista. Kaikkiaan on rämepaarre puolensataa -kilometriä leveä ja leveämpikin, liittyen maan puolella tasaisiin -rannattomiin niittyihin, järveen taas lähettäen ruoko- ja lootosniemiä. - -Etelärannalla täytyi kulkea lukuisain jokien ja putaitten poikki, mutta -niiden joukossa ei ollut sillä puolella suuria jokia, yhtä lukuun -ottamatta, kuten asukkaat olivat Livingstonelle kertoneetkin. - -Bangveolo-järven rannalta Livingstone kirjoitti Stanleylle kirjeen, -joka oli hänen viimeisensä. »Tshambesin poikki», hän tässä kirjeessä -sanoo, »kulkivat portugalilaiset jo kauan sitten, ja heille kuuluu -kunnia sen löytämisestä. Nimen yhtäläisyydestä johtui, että -se karttoihin merkittiin Sambesin itäiseksi haaraksi, ja minä -typeryydessäni luulin, että se johtui jostakin tositiedosta. Sen -vuoksi jäi ensimmäinen kulkuni sen poikki yhtä tuloksettomaksi kuin -portugalilaistenkin. Kokonaista kaksikolmatta kuukautta tarvitsin -tämän erehdyksen korjaamiseksi. Kasembe oli ensimmäinen, joka minulle -antoi vihjausta siitä, että Tshambesi kuuluu siihen jokien ja järvien -jaksoon, joka todennäköisesti muodostaa Niilin. Hän kuitenkin sanoi -sen niin leikillään, että minun täytyi lähteä itse lähteitä etsimään -tullakseni vakuutetuksi siitä, ettei tämä mahtimies puhunut vain -pilojaan. Eräällä saarella keskellä Bangveolo järveä, jossa joka -puolella vesi ja taivas yhtyivät, alkuasukkaat sanoivat, kättään -verkalleen ympäri kuljettaen: 'Tuo on Tshambesi, joka juoksee tämän -paikan ympäri ja muodostaa Bangweolon, ennenkuin se kiertää tuon -niemen taa ja saa Luapulan nimen'. Tämä oli löydön hetki, eikä vain -kulku vähäpätöisen joen poikki...» Silmäys karttaan osoittaa, kuinka -oikein alkuasukkaat kuvasivat molempien jokien ja Bangveolo järven -maantieteelliset suhteet, vaikk'ei Livingstone liene vielä täydelleen -käsittänyt heidän tietojensa sisällystä. Tshambesi todella juoksee vain -järven päitse, jatkaen paikalla Luapulana edelleen. - -Kuukauden kestänyt rämpiminen soissa ja yhä ankarammaksi käyvä -punatauti mursivat lopulta Livingstonen vankat voimat. Huhtikuun -puolivälistä alkaen hänen ruumiin- ja hengenvoimansa nopeaan riutuivat. -Siitä huolimatta hän kirjoitti päiväkirjaansa: »Kuinka hartaasti -kuitenkin haluan, että Kaikkivaltias soisi minun näkevän työni -päättyvän.» Huhtikuun 30:ntena, joka oli sunnuntai, hän heikkoudestaan -huolimatta toimitti jumalanpalveluksen. Seuraavana päivänä hän vielä -yritti ratsastaa aasilla, mutta vaipui lyhyen ajan kuluttua uupuneena -maahan. Palvelijat kantoivat häntä jonkinmoisessa riippumatossa kylästä -kylään. Huhtik. 27:ntenä hän viimeisen kerran kirjoitti päiväkirjaansa: -»Lopen uupunut; jään tänne voimistuakseni. Olen lähettänyt väkeä -ostamaan lypsyvuohia. Eteenpäin Molilamon rantoja kohti.» Vuohia ei -kuitenkaan voitu saada. Kun matkaa oli jatkettava, ei Livingstone -enää voinut nousta vuoteeltaan, vaan majan seinät oli revittävä auki, -jotta paari voitiin sisään saada. Hänen ruumiinsa Oli niin arka, -että paarilla matkaaminenkin tuotti hänelle suuria tuskia. Huhtikuun -29:ntenä retkikunta saapui Tshitambon kylään, Bangveolo-järven etelä -rannalle. - - - -Kuolema. - - -Livingstone oli puhunut paljon ja surullisesti omaisistaan ja -rukoillut paljon, luvannut vaihtaa tavaransa norsunluuhun ja antaa -tämän miehilleen ja lähteä kotia. Nyt hän sanoi: »Rakentakaa minulle -maja, että saan kuolla.» Miehet rakensivat majan ja laskivat sairaan -vuoteelle. Hän kärsi ankaria tuskia ja voihki yöt päivät. Hän ei voinut -syödä ensinkään ja hänen näkönsä heikontui siihen määrään, että hän -tuskin huomasi, kun kynttilä sytytettiin. Kolmantena päivänä hän sanoi: -»Minua viluttaa kovin, pankaa majan päälle enemmän heiniä». Hänen -seuralaisensa eivät puhuneet mitään, eivätkä lähestyneet häntä. Maan -päällikkö hänelle lähetti jauhoja ja papuja ja osoitti retkikunnalle -monella tavalla ystävyyttä. - -Huhtikuun viimeisenä päivänä Susi vielä k:lo 11 aikaan yöllä kävi -isäntänsä luona, joka silloin kysyi häneltä, pitkäkö matka vielä mahtoi -olla Luapulalle. Susi arveli kolme päivämatkaa. Vielä myöhemmin hän -kävi sairaalle hänen pyytämäänsä rohtoa antamassa. Varhain aamulla eräs -retkikunnan nuorimmista, joka oli varalla sairaan käskyjä kuulemassa, -herätti Susin ja sanoi: »Tule herran luo, minä niin pelkään; en tiedä, -elääkö hän enää.» Kun Susi, Tshuma ja pari muuta miestä sitten menivät -majaan, niin paloi siellä kynttilä ja Livingstone oli vuoteensa edessä -polvillaan, kädet ristissä pieluksella, pää niitä kohti vaipuneena. Kun -he kädellään koettivat hänen poskeaan, oli se kylmä. - - - -Viimeinen matka. - - -Vainaja ei ollut antanut minkäänlaisia määräyksiä siitä, mitä hänelle -oli kuoleman jälkeen tehtävä, mutta Susi ja Tshuma päättelivät, -ettei häntä voitu jättää sinne tuntemattomaan pakanamaahan, vaan -auringonpaisteessa kuivasivat ruumiin viedäkseen sen merenmaalle. -Sydän kaivettiin puun juurelle ja eräs kolmas palvelija, Jakob -nimeltään, joka osasi kirjoittaa, piirsi suureen mjulapuuhun kuulun -löytöretkeilijän nimen ja kuolinpäivän. Lähelle tehtiin tangoista -jonkinlainen portti muistomerkiksi, ja tämä tervattiin, jotta se -kauemmin kestäisi. Seudun päällikkö lupasi pitää paikan ruohosta -puhtaana, jotteivät vuotuiset kulovalkeat muistomerkkiä polttaisi. - -Vainajan tavaroista laadittiin luettelo ja kaikki kirjoitukset, kirjat -ja koneet vietiin Sansibariin, samalla kuin ruumiskin. Palvelijat -matkasivat nyt takaisin Tanganjikan eteläpäähän samaa tietä, kuin -olivat tulleetkin, ja sieltä uutta tietä Unjanjemben Taboraan, jonne he -saapuivat lokakuussa, leväten siellä jonkun aikaa. Helmikuun 18:ntena -1874 he saapuivat Sansibariin, yhdeksän kuukautta matkalla oltuaan. -Sansibarista ruumis vietiin Englantiin, jossa se haudattiin Westminster -Abbeyhin. Se tunnettiin David Livingstonen maallisiksi jäännöksiksi -leijonan puremasta, jonka hän oli saanut nuorena lähetyssaarnaajana -Mabotsassa. - -Susin, Tshuman ja Jakobin uskollinen ja rohkea teko, he kun olivat -suorittaneet niin vaikean ja vaivalloisen retken osoittaakseen -rakkaalle isännälleen viimeisen palveluksen, herätti Euroopassa -mitä suurinta myötätuntoa ja vaikutti epäilemättä edullisesti koko -neekerirodun tulevaisuuteen. Jakob pääsi Englannin kuningattaren -puheille ja rupesi sitten erään Sansibarin kauppiaan palvelukseen. -Tshumasta tuli karavaanipäällikkö ja hän matkusti sitten sekä Keith -Johnstonin että Joseph Thomsonin keralla uusilla löytöretkillä. Susi -oli Stanleyn seuralainen hänen suurella Kongo-retkellään. Mutta näyttää -siltä, etteivät uudet herrat enää voineet pitää näissä neekereissä -vireillä niitä hyviä ominaisuuksia, jotka Livingstonen seura oli heissä -herättänyt. - -Livingstonella oli eläessään arvostelijansa ja — kadehtijansa — mutta -kuta enemmän hänen työnsä suuruus alkoi selvitä, sitä yksimielisemmäksi -kävi maailman tunnustus. Ja hänen traagillinen kuolemansa, juuri kun -hän luuli saavuttaneensa toiveittensa päämäärän, oli omiaan saamaan -viimeisetkin nurkujat vaikenemaan. Yksimielisesti hänet nykyään -tunnustetaan suurimmaksi kaikista Afrikan matkustajista. - -Sir H.H. Johnston, Livingstonen elämäkerran kirjoittaja, etevä -Afrikan tutkija itsekin, arvostelee seuraavasti hänen ansioitaan -löytöretkeilijänä: Livingstone ennen muita teki koko Etelä-Afrikan -tunnetuksi Betshuaanimaan kuivien ylänköjen ja Kalaharin erämaan poikki -aina Sambesin laaksoon saakka. - -Hän löysi Ngami järven. Vuosina 1852—1856 hän tutki Sambesin pää -suunnan Tshoben suusta pohjoista kohti aina Liban lähteitten -läheisyyteen ja siitä länttä kohti ensimmäisenä varmasti määräsi -Kassain ja Kuangon lähteet. Livingstonea voitanee pitää Kassain, Kongon -vetevimmän syrjäjoen löytäjänä. Pombeirot näyttävät kiertäneen Kassain -lähteet eteläpuolitse. Ladislaus Magyar, unkarilainen kauppias ja -löytöretkeilijä, joka matkusteli Angolassa vv. 1849—1864, biheläisen -neekerinaisen kanssa naimisiin mentyään, tunkeutui v:n 1851 vaiheilla -Kuangon yläjuoksulle ja Sambesin syvänteen luoteisille rajoille ja -saattoi ehkä nähdä Kassain latvat v. 1855, muutamia kuukausia ennenkuin -Livingstone, mutta vasta Livingstonen kirjan ilmestyttyä hänkin kertoi -maailmalle matkastaan. Kun hän oli vailla tieteellistä sivistystä, -ei hän sitä paitsi voinut liittää kertomukseensa minkäänlaisia -tähtitieteellisiä paikanmääräyksiä. - -On tosiaan merkillisempää, lausuu Johnston, se mitä Livingstonen -edeltäjät sivuuttivat, kuin se mitä he löysivät. Portugalilainen t:ri -Lacerda saapui pienelle Mofue järvelle, joka on kolmisenkymmentä -kilometriä Moefosta etelään, lyhyen matkaa Luapulasta itään, mutta ei -hän, sen enempää kuin kukaan muukaan hänen retkikuntansa jäsenistä, -viitsinyt käydä päivämatkaa pohjoisempana Moeron rannalla eikä -Luapulankaan äyräillä. Bisa maassa he kuulivat »Shuia» järvestä, jonka -piti olla vähän matkaa lännempänä, ja tiesivät Tshambesin siihen -laskevan. Mutta vasta Livingstone kävi tällä järvellä ja nimitti sen -erään saaren mukaan Bangveoloksi. Njassa järvestä portugalilaiset -kuulivat kahdeksannentoista vuosisadan kuluessa ja yhdeksännentoista -alussa. Gaspar de Bocarro oli jo v. 1616 kulkenut aivan sen ohitse -jotenkin läheltä, Kilwaan ja Mombasaan matkustaessaan, mutta hän -ei näytä sitä nähneen, vaikka kulki ylä-Shiren poikki. V. 1846 sen -todella näki portugalilainen Candido de Costa Cardoso, mikäli tiedämme. -Portugalilaisten matkoista kuitenkin hyvin vähän tiedettiin. - -Angolasta palatessaan Livingstone löysi Viktoria-putouksen ja kulki -Sambesin jokivartta missä lähempänä, missä etäämpänä joesta suistamoon -saakka. Toisella Sambesin matkallaan hän maailmalle paljasti Njassan -seudut ja sen eteläpuolella olevan pienen Shinvan, tutki Shiren seudun -korkean vuoriston ja Shire joen juoksun, Njassan länsipuolella olevan -Luangwa joen, useimmat Sambesin pohjoispuoliset syrjäjoet ja Butangan -ylämaan. Tällä toisella matkalla saatiin myös entistä perusteellisempi -tieto Sambesin moniputaisesta deltasta. - -Kolmannella suurella matkallaan Livingstone jatkoi Rovuman seutujen -tutkimista, kartoittaen tästä joesta suuren osan. Hän oli ensimmäinen -eurooppalainen, joka tutki Njassan länsipuolisen maan ja Bemba maan. -Hän löysi Tanganjikan eteläpään ja arvasi tämän järven purkavan vetensä -länttä kohti Lualabaan. Hän oli ensimmäinen, joka lähetti tiedon Moeron -suuresta suosta. Livingstonen kautta tulivat tunnetuiksi Moero ja -Bangveolo järvet ja niitä yhdistävä Luapula joki, ynnä Kongon yläjuoksu -Njangwen seuduilla. Lualaban eli Kamolondon yläjuoksustakin hän toi -tiedon. Hän oli ensimmäinen eurooppalainen, joka tunkeutui kolmen ja -puolen asteen päähän päiväntasaajasta ja tutustui Manjeman metsään -ja sen suuriin simpansseihin ja kääpiöelefantteihin. Hän ensi kerran -mainitsee Lomami joen ja kuuli ensimmäiset sanomat Katanga maasta, sen -metallirikkaudesta ja luola-asumuksista: »Kuukauden matka Kasemben -maasta länttä kohti on Katanga, jossa väestö sulattaa kuparimalmia -(malakiittia) suuriksi, ison I:n muotoisiksi, 50—100 naulan painoisiksi -harkoiksi. Asukkaat takovat tästä metallista renkaita käsivarsien ja -säärien koristukseksi. Kultaakin Katangassa on.» Kivu järvestäkin -Livingstone toi varmemman tiedon, samoinkuin Viktoria-järven -koillisesta Kavirondo-lahdesta. - -Livingstone omisti kaikkialla, missä kulki, huomiota Afrikan -muinaisuudellekin, sekä geologiselle että esihistorialliselle. -Muun muassa hän kokosi tietoja Mashonamaan kivilinnoista. Niilin -lähteitten etsimiseen häntä viehätti sekin luulo, että muka Mooses -Egyptissä oleskellessaan oli koettanut saada niitä selville. Hän -toivoi sen vuoksi tapaavansa Niilin lähdeseuduilla merkkejä Egyptin -muinaisesta vaikutuksesta. Lundan ja muitten seutujen asukkaitten -ulkomuodossa hän luuli huomaavansa piirteitä, jotka viittasivat -egyptiläiseen verensekoitukseen. Jos hän olisi tuntenut Viktoria -järven länsipuolisissa valtioissa hallitsevat vahumat, olisi hän -saanut vielä paljon enemmän tukea luulolleen. On kuitenkin hyvin -epäiltävää, onko tämä sekoitus egyptiläistä, vaikkapa kyllä hamilaista -ja ehkä semiläistäkin. Tanganjikasta Moerolle kulkiessaan v. 1869 hän -Itawan päälliköstä ja rahvaasta sanoo: »Nsama, heidän päällikkönsä, -oli vanha mies, jonka pää ja kasvot olivat samanlaiset kuin Assyrian -muinaisrakennusten veistokuvissa. Rahvas oli harvinaisen kaunista, -Itawan miehistä usealla oli yhtä kaunis pää kuin suinkin on mahdollista -tavata eurooppalaisjoukossa. Ruumiit olivat hyvin muodostuneet, -kädet ja jalat pienet. Koillisessa Njassa-maassa Livingstone tapasi -hallitsijahuoneen, jonka kansan tarinan mukaan eräs vaaleaihoinen -seikkailija kuuden toverinsa keralla oli perustanut. »Näiden -jälkeläisillä oli monet ajat suora nenä, vaalea iho ja pitkä tukka.» - -Ystävänsä, sir R. Murchisonin innostamana Livingstone suuresti harrasti -geologiaa ja hankki sen alalla sangen perusteelliset tiedot, vaikka -häneltä puuttuivatkin varsinaiset opinnot. Keski-Sambesin laaksoa -laskiessaan v. 1856 hän löysi fossilisia araukarioita ja päätti tästä, -että Etelä-Afrika ennen lienee ollut maayhteydessä sekä Intian että -Etelä-Amerikan kanssa. Njassa-järvestä hän ensimmäisenä lausui sen -mielipiteen, että se oli maanrepeämän — oikeammin maan vajoamisen — -kautta syntynyt. - -Livingstone ei matkustaessaan pitänyt kiirettä. Hän teki taivalta sen -mukaan kuin sopi, lausuu hänestä Scott Keltie, tehden huolellisia -havaintoja ja kirjoittaen muistoon kaikki, mikä oli sen arvoista, -harvinaisen tarkkaa maantieteellistä älyä ja tottunutta tieteellistä -ymmärrystä osoittaen, tutkien kansan elämäntapoja, syöden heidän -ruokaansa, asuen heidän majoissaan, ottaen myötätuntoisena osaa heidän -iloihinsa ja suruihinsa. Kaikissa maissa, joitten läpi hän matkusti, -alkuasukkaat sen vuoksi rakkaudella häntä muistelivat, pitäen häntä -melkein poikkeuksetta korkeampana olentona. Hän kohteli heitä aina -hellästi, lempeästi, jalosti. Arabialaiset orjakauppiaatkin, joitten -vastustaja hän oli, ihailivat häntä suuresti ja sanoivat häntä »sangen -suureksi tohtoriksi». Hänen esimerkkinsä ja kuolemansa vaikuttivat -innostavasti, houkuttelivat Afrikkaan kosolta löytöretkeilijöitä -ja lähetyssaarnaajia ja synnyttivät Euroopassa niin ankaran vihan -orjakauppaa vastaan, että voimme sanoa sen hänen vaikutuksestaan -saaneen kuoliniskun. Ihmisenä Livingstone oli puhdas ja helläsydäminen, -täynnään inhimillistä myötätuntoisuutta, mieleltään mutkaton kuin lapsi. - - * * * * * - -Alussa vuotta 1873 Englannin hallitus lähetti Sir Bartle -Freren keskustelemaan Sansibarin sulttaanin kanssa orjakaupan -lakkauttamisesta. Kun sulttaanilla oli siitä hyvät tulot, ei hän -tahtonut ottaa moisia vaatimuksia kuuleviin korviin, jonka vuoksi -Sansibariin lähetettiin englantilaisia sotalaivoja, ja silloin -sulttaanin täytyi taipua. Sulttaani Bargash kielsi orjain viennin, -orjakaupan ja lupasi suojella vapautettuja orjia. Orjakaravaaneja -kiellettiin tulemasta sulttaanin manneralueelle ja Sansibarista -orjastus-retkikuntia sisämaahan lähettämästä. Sansibarin vanhalle -orjatorille rakennettiin suuri englantilainen kirkko. - - - - -Cameronin matka Afrikan poikki. - - -Samaan aikaan kuin Livingstonen palvelijat kantoivat isäntänsä ruumista -Sansibariin, varusti Englannin maantieteellinen seura retkikunnan, joka -sai tehtäväkseen kuulun matkustajan avustamisen, jonka jälkeen sen -hänen neuvojensa johdolla piti suorittaa joku itsenäinen tutkimustyö. -Meriluutnantti V. Lovett Cameron otettiin retkikunnan johtajaksi ja -hänen apulaisikseen lähtivät lääkäri Dillon ja luutnantti Murphy. -Maaliskuussa 1873 retkikunta lähti Sansibarista. Neljäntenä miehenä -lähti mukaan kahdeksantoistavuotias Robert Moffat Livingstonen langon -poika, joka kuitenkin pian sortui matkalla tautiin. Retkikunnan muutkin -jäsenet sairastuivat malariaan ja silmätautiin niin pahoin, että -lokakuussa koko yritys uhkasi tuhoutua. Osalta oli siihen syynä sekin -että palkattujen kantajain joukossa oli hyvin paljon huonoja aineksia. -Varustukset eivät suinkaan olleet paremmat kuin Livingstonenkaan hänen -lähtiessään viimeiselle matkalleen. - -Taborassa, Unjanjemben arabialaisten pääkaupungissa, retkikunta kohtasi -Livingstonen ruumissaaton ja sai siten epäämättömän tiedon siitä, -että löytöretkeilijä oli kuollut. Cameron kirjoittaa: »Maatessani -eräänä päivänä teltassani sairaana, huolissani ja tuskissani surkean -tilamme johdosta, tuli luokseni Tshuma, palvelija, joka kertoi minulle -isäntänsä kuolemasta ja että hänen ruumiinsa parin päivän kuluttua -saapuisi Taboraan.» Paikkakunnan kaikki etevimmät arabialaiset -osoittivat vainajalle kunnioitustaan saaton saapuessa. Murphy päätti -nyt palata takaisin ja muutaman päivän kuluttua Dillon teki samoin. -Edellinen seurasi ruumissaaton mukana Sansibariin, jälkimmäinen -kuumehoureissa ampui itsensä matkalla. - - - -Lukuga. - - -Camerom lähti yksin Udjidjiin, saadakseen talteen Livingstonen sinne -jättämät paperit. Sitten hän aikoi jatkaa matkaa edelleen, laskeakseen, -jos suinkin mahdollista, Lualabaa alas mereen. Helmikuussa 1874 hän -saapui Udjidjiin, jossa hän Muhamed ibn Salek nimiseltä arabialaiselta -saikin Livingstonen hänelle uskomat muistiinpanot. Udjidjista Cameron -veneellä kiersi Tanganjikan eteläpään, kartoittaen sen tarkkaan. -Toista rantaa noustessaan hän löysi Lukugan, joka vie Tanganjikan -vedet Kongoon. Stanley sittemmin lausui epäilyksiä, tokko Cameron oli -Lukugaan nähden tullut oikeihin johtopäätöksiin, jonka vuoksi kesti -vielä hyvän aikaa, ennenkuin asia sai lopullisen ratkaisunsa. - -Cameron totesi, samoin kuin myöhemmin Stanleykin, ettei Lukugaa -voinut veneellä pitkällekään kulkea, kasvit, kaatuneet puut ja -lieju kun tukkivat sen uoman. Seudun asukkaat kuitenkin vakuuttivat -kuukausimääriä kulkeneensa Lukugan vartta, kunnes olivat nähneet sen -laskevan Lualabaan. Cameronin mittauksen mukaan juoksi joki puolen -solmun nopeudella järvestä poispäin. Venematkansa johdosta Cameron -nyt saattoi entistä oikeammin piirtää Tanganjikan kartan ja korjata -järven suunnan kaakkois-luoteiseksi; edelliset matkustajat eivät olleet -oikealla tavalla lukuun ottaneet kompassin poikkeumaa niillä seuduin, -vaan olivat piirtäneet suunnan melkein suoraan pohjois-eteläiseksi. -Veneretkellä Cameron sekä sairasti kuumetta että ruokatavarain -puutetta, jota paitsi hänen säärissään ja jaloissaan oli vihoittavia -haavoja. - - - -Cameron otaksuu Lualaban Kongoksi. - - -Udjidjiin palattuaan hän lähetti Sansibariin kaikki Livingstonen -paperit, mitä siellä säilytettiin, ynnä omat päiväkirjansa, -kasvitieteelliset kokoelmansa, karttaluonnoksensa y.m. Sitten hän -uudelleen kulki järven poikki, mukanaan 60 miestä, joista 20:llä oli -pyssyt. Matkan päämäärä oli Njangwe, etäisin kohta, jonka Livingstone -oli Lualaballa saavuttanut. Suuremmitta seikkailuitta Cameron saapuikin -Njangween ja mittasi siellä Lualaban leveyden ja syvyyden ja virtauksen -nopeuden, joten hän sai käsityksen sen suunnattomasta suuruudesta. -Hän tuli puolestaan täydelleen vakuutetuksi siitä, ettei tämä -mahtava joki voinut olla Niili, vaan Kongo. Cameron halusi hartaasti -päästä ratkaisemaan tämän tärkeän kysymyksen, »mutta», kirjoittaa -hän, »en olisi saanut jokimatkaani tarvitsemiani kanootteja millään -muulla tavalla kuin rupeamalla ihmiskauppaa tekemään — toisin sanoen -ostamaan ja myymään orjia, eikä siitä tietysti voinut olla millään -muotoa kysymystäkään. Koettaessani hankkia kanootteja kunniallisilla -keinoilla, saapui Njangween Hamed-ben-Muhamed ben Juma, paremmin -tunnettu Tippu Tipin nimellä, jonkun verran etelämpänä Lomamin varrella -olevasta leiristään. Tämä laajalti tunnettu arabialaispäällikkö oli -tullut Njangween sovittamaan riitoja, joita oli syntynyt eräitten -arabialaisten väen ja hänen suojeluksessaan olevain alkuasukkaitten -välillä. Tippu Tip sanoi, että jos lähtisin hänen kerallaan, voisin -kulkea Lomamin poikki ja sen takana palata takaisin Lualaballe. -Suostuin ehdotukseen ja lähdin arabialaispäällikön matkaan hänen -jälleen palatessaan kotiaan. Njangwen eteläpuolella oli erittäin -hedelmällisiä seutuja, joissa ei vielä kukaan eurooppalainen ollut -käynyt. Mutta Tippu Tipin asemalle saavuttuani sainkin kokea, etteivät -Lomamin takaiset neekeriheimot suostuneetkaan laskemaan minua maansa -kautta. Ja uskollisena periaatteelleni, ettei epäoikeutetun eikä -aiheettoman verenvuodatuksen koskaan pitäisi tahrata loistavintakaan -maantieteellistä löytöä, luovuin yrityksestä ja matkustin eteläisempää -reittiä seutujen kautta, joissa ei vielä milloinkaan ollut käynyt -eurooppalaisia eikä arabialaistakaan.» - -Yhden kerran retkikunnan kimppuun kuitenkin hyökättiin, joten sen -täytyi puolustaa itseään, ja taistelussa kaatui yksi alkuasukas. -Cameron julisti kaikkialla kulkiessaan, ettei hänellä ollut -vihamielisiä tarkoituksia. »Kun alkuasukkaat kuulivat, kuinka orjuutta -inhosin, ihastuivat he siitä suunnattomasti.» - -Cameron saapui sitten Usua maahan, josta hän aikoi lähteä etsimään -»Skankorra» nimistä suurta järveä. Livingstone oli kuullut puhuttavan -tästä järvestä, Cameron niinikään — nimi tietysti tarkoitti Sankurua, -Kongon suurta syrjäjokea — ja kun hän ei Tippu Tipin leiriltä päässyt -sinnekään päin matkustamaan, aikoi hän pyrkiä sinne etelästä, Uruasta -käsin. Uruan ylipäällikkö Kasongo oli kuitenkin orjastusretkellä -Cameronin saapuessa hänen pääkaupunkiinsa, ja matkustajan täytyi -odottaa tämän mahtimiehen palaamista. Kasongon pääkaupungissa Cameron -tapasi Jumah Merikani nimisen arabialaisen, joka osoitti hänelle paljon -hyväntahtoisuutta ja avuliaisuutta, — »ikäänkuin olisin ollut hänen -veljensä.» Hän tapasi siellä myös Alvez nimisen portugalilaisen, joka -oli Bihestä kokoisin. Alvez oli orjakauppias kehnointa lajia, kunniaton -konna, ja hän oli luokseen koonnut sotajoukon, joka oli samaa laatua. -Muun muassa hänen seurassaan oli portugalilaisen majurin Coimbran -poika. Cameronin varat olivat siksi ehtyneet, että hänen täytyi liittyä -tämän orjakauppiaan karavaaniin päästäkseen maasta pois. - -Odotellessaan Cameron teki retken muutaman kilometrin mittaiselle -Mohria-järvelle, jossa hän näki samanlaisia paaluasumuksia kuin -esihistoriallisella ajalla Sveitsin sisäjärvissä on ollut. Niitä -saattoi toisin paikoin olla yhdessä ryhmässä kokonainen kylä. Majat oli -rakennettu pyöreille tai nelitahoisille lavoille, joiden alla veneitä -säilytettiin ja verkot ripustettiin kuivamaan. Kassalin järvellä hän -näki uivia saaria, jotka asukkaat itse olivat rakentaneet, pystyttäen -näille omatekoisille saarille sitten majansa ja kylväen niille -ruohoa ja istuttaen banaaneja. Mutta ei saarilla sen enempää kuin -paalurakennuksissakaan Cameron päässyt käymään. Ne olivat pakopaikkoja, -jotka naapuriheimojen ja heidän päälliköittensä rosvoretket olivat- -pakottaneet rakentamaan. - -Kasongo orjastusretkiltään palattuaan otti Cameronin kylläkin -suosiollisesti vastaan, mutta ei sitten laskenut häntä maastaan -lähtemään. Ilman Jumah Merikanin apua ja varoituksia Cameron olisi -ruhtinaan toimesta ryöstetty ja arvatenkin tapettukin. Lopulta hän -kuitenkin pääsi Alvezin karavaanin kera taipaleelle, mutta tämä matka -orjakaravaanin keralla, johon kuului puolentoistatuhatta henkeä, oli -hänelle sanomaton kidutus, sitä suurempi, kun hän ei voinut mitään -tehdä orja parkain kärsimysten lieventämiseksi. Portugalilaiset -kohtelivat orjiaan vielä paljon huonommin kuin kehnoinkaan -arabialainen. Halvemmalla päästäkseen AIvezin miehet säälimättä -ryöstivät kaikki viljat, hedelmäpuut ja varastot, mitä tiellä oli, -antamatta mitään korvausta. Cameronilla ei ollut muuta neuvoa kuin -ostaa väelleen tätä ryöstettyä viljaa, kun muuta ei ollut saatavana. -Enimmäkseen olivat kylät itse orjatien varrella aidoilla ja haudoilla -linnoitetut. Koko matkan Cameron oli sairaudesta heikkona. Siitä -huolimatta hän toimitti tarkat maantieteelliset paikanmääräykset ja -löysi Sambesin, ynnä Kassain ja useitten muittenkin Kongoon laskevain -jokien lähteet. - -Portugalin alueella Cameron vihdoin tapasi vieraanvaraisia valkoisia, -mutta aivan viime hetkessä uhkasi keripukki tuhota suurimman osan -retkikunnasta. Cameronin täytyi kolmen vankimman miehensä kanssa kulkea -256 kilometriä neljässä päivässä nälissään ja moninaisia vaaroja -kokien saadakseen apua nopeaan riutuvalle karavaanilleen. Se hänelle -onnistui, mutta niin viime hetkessä, että yksi mies jo ennätti kuolla -ja seuraavina päivinä monta muuta olisi seurannut häntä hautaan. Tämä -mies olikin vasta toinen, jonka Cameron pitkällä retkellään menetti. -Huolenpitoa miehistään hän kaiken aikaa oli pitänyt ensimmäisenä -velvollisuutenaan. Matkansa päätettyään hän itsekin sairastui -keripukkiin ja vain lääkärin taito pelasti hänet kuolemasta. - -Cameron oli ensimmäinen valkoinen, joka kulki Afrikan poikki idästä -länteen. Hänen matkansa tulokset olivat suuriarvoiset, vaikkei hän -voinutkaan Lualaban kohtaloita ilmi saada. Seuraava suuri edistys -Afrikan sisäosien tutkimisessa oli tämän salaisuuden selvittäminen. - - - - -*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MAANTIEDE JA LÖYTÖRETKET -III *** - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the -United States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for an eBook, except by following -the terms of the trademark license, including paying royalties for use -of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for -copies of this eBook, complying with the trademark license is very -easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation -of derivative works, reports, performances and research. Project -Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may -do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected -by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark -license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase “Project -Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg™ License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg™ electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the -Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg™ License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country other than the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work -on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the -phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you will have to check the laws of the country where - you are located before using this eBook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase “Project -Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg™. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg™ License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format -other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg™ website -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain -Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works -provided that: - -• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation.” - -• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ - works. - -• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -• You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg™ works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of -the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set -forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right -of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you “AS-IS”, WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ - -Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™'s -goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg™ and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West, -Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up -to date contact information can be found at the Foundation's website -and official page at www.gutenberg.org/contact - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without -widespread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine-readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our website which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This website includes information about Project Gutenberg™, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/69850-0.zip b/old/69850-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 84b22e6..0000000 --- a/old/69850-0.zip +++ /dev/null |