diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/68543-0.txt | 4449 | ||||
| -rw-r--r-- | old/68543-0.zip | bin | 54385 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 4449 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..3856d1c --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #68543 (https://www.gutenberg.org/ebooks/68543) diff --git a/old/68543-0.txt b/old/68543-0.txt deleted file mode 100644 index e4c822e..0000000 --- a/old/68543-0.txt +++ /dev/null @@ -1,4449 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook of Parasken runot, by Adolf Neovius - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you -will have to check the laws of the country where you are located before -using this eBook. - -Title: Parasken runot - -Editor: Adolf Neovius - -Release Date: July 17, 2022 [eBook #68543] - -Language: Finnish - -Produced by: Tuula Temonen - -*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PARASKEN RUNOT *** - - - - - -PARASKEN RUNOT - -Kokoeli ja toimitti - -Ad. Neovius - - - - - -Porvoossa, -Werner Söderström, -1893. - - - - -Paraskovia Mikitina on syntynyt 4/1 1833? Pietarin kuvernementin -Lempaalan pitäjän Miskunmäen kylässä, joka sijaitsee 5:n virstan päässä -Suomen (Raudun pitäjän) rajasta. Hänen isänsä oli Kuussowan hovin orja -eli elinomainen Iknattalan Mikiitta (k. noin 1849), ja hänen äitinsä -Mikkolan Tatjana (k. noin 1847) oli kotoisin Sakkulan pitäjän Waskelan -eli Arkuntanhuan kylästä. Parasken vanhemmat olivat siis molemmat -kreikanuskoisia karjalaisia (tahi inkerikkoja, ishoreja). V. 1854 meni -Paraske naimisiin lampuoti Larilan Kaurilalle (Gauril Stepanowalle; -k. 1888) hänen äitinsä kotikylän, Waskelan, Larilan talosta, jonka -talonnimestä kylän keskuudessa laulajaa kutsutaan lyhyesti Larin -(= Hilarionin) Paraskeksi. V:sta 1854 on Paraske asunut Sakkulassa -ja v:sta 1891 Porvoossa. Runonsa on hän kuullut enimmäksi osaksi -nuoruutensa aikana "korvakuullolla ja päämuistilla olen kaikki oppinut -mitä osaan" sanoi hän. Pastori Neovius alkoi Sakkulassa ollessaan 1887 -kerätä hänen runojansa, jota työtä edelleen jatketaan, ja on runojen -luku kasvanut siinä määrässä, että nykyään on kirjaan pantuna yhteensä -1,152 runoa (eepillisiä, lyyrillisiä ja häärunoja sekä loitsuja ja -itkuja), 1,750 sananlaskua ja 336 arvoitusta, — joiden säeluku yhteensä -on 32,676, josta luvusta kuitenki on poisluettava toisinnukset. - -Parasken kuva, tehty Edelfeltin taulun mukaan, on nähtävänä -teoksessa "Suomi 19:lla Vuosisadalla" siv. 53. - - - -Lyhennyksiä: - -kl = kuuluu laulussa; Knt = Kanteletar; EK = Etelä-Karjala; P = -Paraske, jonka suusta selitykset enimmäksi osaksi suorastansa ovat -lähteneet. - - - - - - -Kalevalan I Runo - - - - -1. Tantsu-virsi. - - - Mielein on minun tekeepi, (Kalev. I: 1.) - aivoin on ajattelevat, (I: 2.) - mitäs käynen laulamahan, - ja kuta kujertamahan, - 5 kuin ei mitään miitittynä, - ei oo kutaan kuin sanella; - millä lailla mie nyt laulan, - kulla lailla kuikuttelen? - pannaan nyt parempi nuotti, - 10 luuaan nuotti notkeampi, - tasaisillen tantsijoille, - kepiöillen keikkujille; - tuossa tantsivat tasaiset, - tuossa lystit lyyhäjävät; - 15 ei oo porkat polvi-luissa, - kannukset jalan-terissä, - seiväs selkään ei siottu, - havu-vars' ei hartioihin; - voi, nuo herjat, kuin on sorjat! - 20 voi, kuin herjat heitteleivät! - yhen muotoiset molemmat, - yhtä kahtaa kumpaisetkin; - noill' on Luoja varren luonut, - Jumala kuvan kyhännyt, - 25 luonut Luoja luokin varren, - antan't on tajun tasaisen. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 1. - -_Tantsuvirret_ laulettiin tanssissa pyhä-iltoina, taikka kun olivat -häät "tupakat" (tupakkaiset = kihlajaiset) häät taikka talkoot, Noin 40 -vuotta takaperin oli tapana Etelä-Karjalassa ja Inkereenmaalla, ett'ei -tanssittu ringissä, niinkuin myöhemmin, vaan naiset lauloivat tuvan -"perämaalla" ja miehet "ovensuussa" tahi tuvan ovenpuolella. Ainoasti -kaksi nuorikkoa, poika ja tyttö, tanssivat vastakkaisin keskellä -"siltaa" eli lattiaa (vrt. säk. 11—21). — Tantsuvirsillä on jok'ainoan -säkeen perästä _"laaritus"_. Näillä lauluilla on monenlaatuisia -nuottia (vrt. säk. 9-10), joita _"kannatuksen"_ (eli laarituksen) -mukaan kutsutaan "laari-illa-laare-joo-" "tulla-alle-laari-", -"hei-loo-liira-laila-", "luuri-alla-lei-", "hoi-liitu-lilla" -nuotiksi -j.n.e. Tantsuvirsien nuottia sanotaan _pieneksi_, jota vastaan -liekkulauluilla on _"suuri nuotti"_. - - Tois.: - 3 mitäs miitin kuin mie laulan - 4 ja kuta kuin mie sanelen - 7 millä lailla lauletahan - 8 ja kulla kujerretahan - 18 havu vars' ei hartioissa - -Säkeestä 22 haarautuu tämä runo toisannepäin, ja virren"-jatkos" eli -"-eisto" kuuluu: "siint' tunnet pojan pohatan..." - -1-2 _Mielein on — aivoin on_ säilytetään tekstissä, sillä jos -kirjakielen mukaan pantaisiin "mieleni" — "aivoni", niin tulisi -suffiksin lyhyelle ni-tavulle runokorko, jota Paraske runoissaan ei -kärsi. — _Aivoin_ on monikkomuoto, jonkatähden tekosana laulussa -kuuluu: _ajattellooti_ (= ajattelevat) — Tekeepi kl tekkööpi. - -3-4 laula_mahan_ — kujerta_mahan_ ja kaikki 3:nen Infinitivin -Illativit kuuluvat laulussa _-maani_ ja kerrotessa (kun laulaja -toisen kerran lausuu säkeen): _-maane_. Etelä-Karjalan laulaja -noudattaa laulussa sitä sääntöä, että melkein _jok'ainoa runonsäe -lopetetaan vokaalilla_, joten siis sellaiset muodot kuin: laulamahan -(s. 3), laulan (7), tasaiset (13) lyyhäjävät (14), hartioihin (18), -heitteleivät (20), molemmat (21), luonut (23), kyhännyt (24), varren -(25) ja tasaisen (26) kuuluvat laulussa: laulamaani (-ne), laului -(-la), tasaisii (-se), lyyhääjäti (-te), hartioihi (-he), heittelöötö, -mollooto, luontu, kyhännty, varrii (-re) ja tasaisii (-se); viimeksi -mainitut sulkumerkkien sisässä olevat muodot melkein kaikki ovat ihan -paikkakunnan murteen-omaiset. - -5 miititty_nä_ kl miitity_nnä_; Essiivin pääte on aina _-nna_, _-nnä_. - -10 luuaan = luodaan. - -11 tasaisi_llen_; Allativin pääten on _llen,_ mutta _n_ kuuluu ainoasti -_k, t_ ja _p:n_ edellä. - -14 _lyyhätä_ = niiata, hetkailla, lynkistellä. - -15 _porkka_ = sasu, kihtikuhmu. - -18 _havuvarsi_ = havuseiväs kuuluva havuluutaan, millä uunia havutaan. - -20 _heitteleivät_ on refeksiivinen muoto - -22 _yhtä kahtaa_ = yhdenvertaiset (vrt. Lönnrotin Sanak.); kenties -sopisi myös lukea: yhtä kättä. - -24 _kuva_; kuvaksi sanotaan haloista muodostettua uunin lestiä eli -mallia, jonka ympärille kovasti alustettiin savea, jonka perästä kuva -poltettiin niinkuin miilu, jotta savi koventui niin sanoakseni yhdeksi -suunnattomaksi tiiliksi, uuninsuu hakattiin auki, ja uuni oli valmis. -Näin tehtiin vielä noin 40 vuotta takaperin Etelä-Karjalan savutupien -(pirttien) uunit. — _Kuva_ näkyy 24 säk. olevan käytetyn tässä lestin -eli mallin merkityksessä. - -25 _luokki_ = mukaisa, kaunis, muotoisa - - - - -2. Liekku-virsi. - - - Veli-kulta, veikkoseni (I: 11.) - kaunis kasvin-kumppalini, (I: 12.) - lähe kanssa laulamahan, (I: 13.) - lähe kanssa, käy kerralla! - 5 lauletaan on laatuisasti, - ve'etään virttä viisahasti; — - mie kuin laula'a alotan, - harvat käyvät nauramahan, - useammat itkemähän, - 10 minun lapsen lauluillani, - hupeloisen huuoillani; - kuin mie lapsi liioin laulan, - paljon mieletön mekuitsen. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 2. - -_Liekkuvirret_ ovat saaneet nimensä siitä, että ne lauletaan -_liekussa_. Vanhanaikaiset Karjalan ja Inkereenmaan liekut tehtiin -nuorasta eikä puusta, niinkuin länsisuomalaiset _kiikut_ ja _keinut_, -joita Karjalassa sanotaan "sääriliekuiksi". Nuora köytettiin kujamaan -tahi pirtin orteen niin että nuorasta muodostui ikäänkuin neljä -säärtä; sen alapuoliin liitettiin "pitkuus-" ja joskus myöskin -"poikkuuslauta", joten liekulle mahtui noin toistakymmentä henkeä. -Tavallisesti oli pojilla ja tytöillä eri liekku, vaikka myöskin -joku poika retkalehteli tyttöjen liekulle. Kello 10 aikana illalla -lopetettiin liekkuminen, ja kun ei enään liekkua tarvittu, otettiin -pois nuorat ja laudat. Paitsi "pääsiäisliekussa" laulettiin liekulla -myöskin "neljin' pyhinä" (helluntaina) sekä kesä-aikana sunnuntaina. -Talvella ei liekkua käytetty. Ylipäätään laulettiin liekulla eepilliset -eli kertomarunot, joten _eepilinen runo_ melkein vastaa _liekkuvirttä_. -Kaikki liekkuvirret laulettiin _"suurella"_ ja hitaalla eli "korkealla" -nuotilla, eikä niissä ole sitä laaritus-refrängiä, kuin on usealla -"pienellä" nuotilla. - -Runo 2 lauletaan myöskin "yksinpäisiäisnä." - - Tois.: - 3 lähetään me laulamahan. - 2 myös: kasvoin-kumppalini. - -5-6 _laatuisasti — viisahasti_; -sti -päätteet kuuluvat laulussa -_-ste_, (niin aina keskellä säettä), mutta niin sanottu "ees-laulaja" -vetää ensikertaisessa laulussaan _-sti_, mikä pääte siis on pidettävä -runollisena sivumuotona Etelä-Karjalan runokielessä. Samoin on -translativin pääte runoissa aina keskellä säettä _-kse_ (vaan -eeslaulajan ensikertaisessa laulussa säkeen lopussa on sivumuoto -_-ksi_); on kuitenkin tekstiin otettu muodot _-sti_ ja _-ksi_, koska ne -ovat kirjakielen mukaan. - -(Vrt. Kanteletar II: 270.) - - - - -3. Liekkuvirsi. - - - Lauloin ennen, taisin ennen, - muulloin muitai mie opetin; - nyt en taia itsekänä, - tai' en oikein mie osata, - 5 enkä taiten tarkkaella; - kaikk' on virret vienonnehet, - ja laulut lakastunehet, (XXI: 269.) - ilo-kielet kirvonnehet, (XXI: 270.) - istuiss' on ison kotona, - 10 vierress' vellon vainiolla, - maatess' on emon majoilla, - sukiiss' on suruista päätä, - huolellista harjatessa, - kaihollista kammatessa; - 15 jos en laulella osaile, - laulan laulajan jälestä; - jos en itse laulakana, - laulaa lakki pää-laella; - hot en itse huuakana, - 20 huutaa huopa lääpässäni; - jos en itse tantsikana, - tantsiit tallat kengissäni; - jos en tantsii mie osaile, - tantsin tantsijan takana. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 3. - -"Lauletaan myöskin tietä myöten käydessään, yksin oltuaisna tahi -yksinpäisiäisnä, ei vaan sovi reessä (_'liukulauluksi'_, kun reessä -ajetaan eli 'livutaan'), ei myöskään tantsuvirreksi, sillä suurella -nuotilla lauletaan." Virren on Paraske kuullut Pitkälän Mauralta -Metsäpirtin Lapanaisien kylästä. — Runo on tähän sovitettu, koska -siinä puhutaan "jälest' laulamisesta", niinkuin Kal. I: 13-14 puhutaan -laulu-tavasta. - - Tois.: - 2 muulloin muita'i opetin - 6 kaikk' on virret viipynehet. - -2 muitai = muitakin. - -3 itse_känä_ kl itse_kääni_ (_-kääne_). - -6-8 vienon_nehet_, lakastu_nehet_, kirvon_nehet_; päätteet kuuluvat -laulussa: -_neeti_ (_-te_). - -10 _sukiiss'_ = sukiessa, harjatessa. - -17 _hot_ eli _hoit_ (ven. хоть [hot] = vaikka) jos, vaikka; sanaa -käytetään ainakin Venäjän Karjalassa ja Inkereellä. - -22 _talla_ = heinästä tahi oljesta tehty irtonainen pohja kengän -sisässä. - - - - -4. Liekkuvirsi. - - - Lauletaan me lasta kaksi, - pojan kolmen koitellahan, - kuin yhen emon tekemät, - yhen varpuisen valamat, - 5 yhen kyyhkyisen kyhäämät, - yhen pyyn pesosta luomat. - - - -Selityksiä: 4. - -Lauletaan myöskin metsässä tahi missä hyvänsä, ei vaan häissä. - -6 peso = pesä. - - - - -5. Liekkuvirsi. - - - Lauletaan me lasta kaksi, - kuin kaks' on kanan pojoista, - suusta kuin sulan-nenästä, - päästä kuin päivän-kakkarasta; - 5 mulla on muhakka muoto, - sana suussain on sulava. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 5. - -Tässä niinkuin edellisessä runossa puhutaan laulutavasta, jonkatähden -ne tavallansa sopivat Kal. I: 16 toisinnusrunoiksi. - - Tois.: - 1 Lauletaan lasta on kaksi - 5 on mulla muhakka muoto - -1 me kl myö. - -2 pojoista; nominnatiivi: poikonen (vrt. Kalevalan partitivi-muodot: -kauaista, linnuista, rauaista, seläistä ja viikoista); Parasken -runoissa esiintyy myöskin: _ennistä_ (entinen), _tuvaista_ (tupanen), -_v(i)eoista_ (vetonen) y.m. - -5 _muhakka_ = tyyni mieleltään, hyvä, masia luonnoltaan. - - - - -6. Liekkuvirsi. - - - Lähtään langot laulamahan, - vellokset vetelemähän, - langot laulavat hyvästi, - vellokset hyvin vetävät; - 5 lyyähän käsi kätehen, (I: 21.) - laulamakseen on hyviä, (I: 23.) - lauletaan on laatuisasti, - ve'etään virttä viisahasti, - jottei ilmiset ivaisi, - 10 eikä naurais' nuoret naiset; - älkää te kyläiset naiset, - älkää naiset naapuriset, - älkää naiset naurakana, - ilmiset ivehtikänä; - 15 älkää ouoks' te otelka, - älkää virheeksi ve'elkä, - minun lapsen laulujani, - hupeloisen huutojani; — - laulaisin mie, taitaisin mie, - 20 kuin ei ois kumma kuulijoista, - ihme ilman istujista, - seinän-vieren seisojista; - kuin on ihme — istukohot! - kuin on kumma — kuunnelkohot! - 25 lapsen liioin laulujani, - mun hupelon huutojani, - pienen piipatuksiani, - mekujani mielettömän; - jos mie lapsi liioin laulan, (L: 549.) - 30 paljon mieletön pakajan, - hupeloinen äijä huuan, - ei oo hullun kieltäjäistä, - ankaran asettajaista, - ken kieltäis' kylältä hullun, - 35 asettais' ken armottoman, - Jumalalt' on armot saisi, - Luojalt' on hyvät sanomat; - kiven all' on kieltäjäni, - maan all' on asettajani, - 40 kiven all' on kiinteästi, - maan all' on ani syvässä; - muill' on turvat, muill' on armot, - muill' on turvaiset tuvassa, - armoiset katoksen alla; - 45 mull' on turva turpehessa, - armo arkussa lepääpi, - armo kirkon aian alla, - mull' on tuulet turvanani, - ahavaiset armonani. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 6. - - Tois.: - 15 älkää ouoksi otelko - 26 hupeloisen huutojani - 29 vaikk' mie lapsi liioin laulan - 30 paljon mieletön mekuitsen - 35 asettais' on armottoman - 48 mun on tuulet turvanani. - -1 _lanko_ = sukulainen EK:ssa. - -2 _vello_ = veli; _vellos_ = molemmat veljet, veljes. - -3, 4 laulavat, vetävät kl laula'at, vetäätä. - -5 koko se laulutapa, että käsikkäisin lauletaan on peräti tuntematon -EK:ssa niinkuin Venäjän Karjalassakin; sitä vastoin on se ollut tapana -ainakin Pohjois-Savossa ja ehkä muuallakin; — lyyähän = lyödähän. - -6 laulamakseen = laulamaksemme; hyviä kl hyyvvi'i. - -9 _ilmiset_ = ihmiset. - -20 Ensimäisessä säkeen-jalassa on kaksi kaksoisääntä, jotka laulussa -kuuluvat: _kuei ois_...; ensimäisessä sanassa on siis triftongi. -[Paraske kutsuu säkeen-jalkaa kanta-nimellä; "joka sanassa (= säkeessä) -on neljä kantaa".] - -21 _ilman_ = ilman työtä olevia (ihmisiä); vrt. kuitenkin run: _katson -ilman_ (maailman?) _ihmisiä_. - -22 _seinänvieren seisoja_, samalla tavoin kuin voi sanoa lattianistuja, -pihanseisoja y.m. - -23, 24 kuunnelkohot, istukohot kl kuunnelkooto, istukooto. - -28 _meku_ = huuto, äänenmökinä. - -31 _äijä_ = paljo. - -33 _ankara_ tarkoittaa Etelä-Karjalassa aina samaa kuin jalo, reipas, -ylpeä. - -36 _armot_ = hyvyydet, turvat, apu. - -(Vrt. Kant. 11: 2609). - - - - -7. Liekkuvirsi. - - - Ei virret Viroista puutu - laulut puut' ei Puntuksesta; — - ennen puuttuut metsät puita, - metsät puita, maat kiviä, - 5 tykin-vallit luotiloja, - Suomen turkki suutaria, - kaupunt' on käveliöitä, - ennenkuin me sisot sanoja - eukon lapset lausehia; — - 10 ennenkuin virret Viroista, - laulut puuttuit Puntuksesta, - ennen puuttuit pohja-tuulet, - loppuit tuulet lounahista, - muuttuit tuulet murkinoista, - 15 ennenkuin loppuit mun loruni, - ennenkuin loppuit loilotukset; — - ei lopu lorina multa, - lopu ei multa loilotukset; — - vielähän mull' on virkkamista - 20 vielähän mull on viisi virttä, - kokonaista kolme virttä, - viis' on virttä laulamatta, - kolme ilman koskematta; - niinhän mull' on virtosia, - 25 niinkuin seinä-hirtosia; - mie kuin säännyn laulamahan - laulan päivän päästä päähän, - laulan sutkin suorastansa, - kohastaan mie kolme yötä, - 30 laulan sutkin syömättäkin, - toisen sutkin juomattakin, - päivän päälle määrästäni, - mie laulan yheksän yötä, - päivän päälle kymmenettä, - 35 yhen paiain mie panolla, - yhen vatsan syönnöksellä, - yhen vyön vyötännällä. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 7. - -Lauletaan myös yksinpäisiäisnä sekä tanssissa, kun ei suurella nuotilla -lauleta; — ei vaan sovi häissä eikä reessä. Runo on tähän pantu, koska -sen alku-osassa sanotaan että virsiä löytyy viljalti; vrt. Kalev. I: 45. - - Tois.: - 9 lapset eukon lausehia - 14 muuttuut tuulet murkinoihin - 15 ennenkuin loppuit mun lojuni - 22 viis' on virttä virkkamatta - 30 laulan sutkin suorastansa (kl suoras_teese_) - 34 laulan päivät päällekkäisin. - -I _Viroista_; _oi_-muoto näkyy olevan alkuperäinen; myöskin Suomeksi -käännetyissä vanhoissa kuninkaallisissa asetuksissa v. 1647 alkaen -kirjoitetaan Ruotsin kuninkaan epiteetien joukossa muun muassa: -"Viroin maan Herttua" eli "Herttua Virois". — Sisällyksen puolesta on -huomattava, että tässä on viittaus Vironmaan runo-rikkauteen. - -2 _Puntuksesta_; tarkoitetaan varmaan tunnettua Jaakko Puntuksenpoikaa -Delagardie'ta, synt. 1583, k. 1652. "Jalo herra Jaakko Puntus" on -useasti mainittu Etelä-Karjalan ja Inkereenmaan runoissa, niin puhutaan -esim. hänen sodistansa Wolmarissa (1601), Käkisalmessa ("Suomen -linnassa" v. 1610 ja 1611) sekä Riiassa (1621). - -6 ymmärrettävä: ennenkuin Suomen turkki puuttuu suutaria. Kenties on -alkuperäinen säe kuulunut: _Suomen Turku suutaria;_ kuten tiedetään -kutsuttiin Turun kaupunkia ennen _Suomen Turuksi_ (esim. jo Agrikolan -kielessä). Tämä selitys on sitä luonnollisempi kuin paralleli-säkeessä -sanotaan: _kaupunti_ käveliöitä. - -8 _k_ sisko-sanassa katoaa EK:ssa, niinkuin myöskin sanotaan _nisan, -laisan, lasen, kosen, posen, vasen_ y. m. (eikä: niskan, laiskan, -lasken, kosken, posken, vasken). - -9 _eukko_ = äiti (esim. Pyhäjärven murteessa). - -12-14 ilmansuunnat ovat P:n kielessä: _Päivän nousu_ (itä), aamupäivä -(itäkaakkonen), _murkinapäivä_ (kaakkonen) _lounat_ (louna), sitten -_allaisissa lounaissa, keski-illoillaan, päivänlasku_ (länsi) ja -_päivätön pohjainen_ (luoteesta koilliseen); pääsuunnat ovat siis: -murkina, lounat ja pohjanen. - -28 sutki (ven. monikk. сутки [sutki]) = vuorokausi; — suorastansa kl -suorasteese. - -29 kohastaan kl kohasteen. - -35 paiain = paitani. EK:n runokielessä ja joskus puhekielessäkin saa -kuulla sellaisia muotoja kuin: (minun) poj(j)ain, jal(l)ain, (hänen) -poj(j)aase, jal(l)aase; runoissa esiintyy usein sellaisia muotoja kuin -linnuis (lintusi), tu(uv)vain (tupani), virrein (virteni) y.m. - - - - -8. Liekkuvirsi. - - - Ei sanat puhellen puuttu, (I: 45.) - virret laulain ei vähene; - sanat puuttuut saamatuutta, - virret viikon laulamatta; — - 5 eihän leipä syyen puutu, - leipä puuttuu saamatuutta, - raha saamatt' ei sikiä, - leipä ei kasva kyntämättä, - kylvämätt' ei touko kasva. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 8. - - Tois.: - 7 raha saamatta ei sikii. - -3 _saamattuutta_ = pyytämättyyttä, saamattomuutta, "kun ei oo saatuja -sanoja, eikä tuotu tuoniloita." - -4 _viikon_ = kauvan. - -5 _syyen_ = syöden. - -Tähän virteen on yhden kirjaanpanon mukaan lisätty seuraavat, -Etelä-Karjalan taloudellisiin oloihin nyky-aikoina hyvin sopivat säkeet: - - leipä kulkee on kulissa, - pehmyt jauho Pietäristä. - - - - -9. Liekkuvirsi. - - - Mie toin virret tullessani, - mitä laulan ollessani, - mull' on virret tiellä tehty, - tie-puolista tempomani, (I: 53.) - 5 risuloista riuhtomani, (I: 55.) - kantaloista kaapimani, - kanervista katkomani, (I: 54.) - mie vaan oksista otelin; — - meill' ei virttä viikon tehhä, - 10 tehhä ei kuuta eikä kahta, - tuleet tunniss' on parissa, - seitsemässä selkiääpi; — - mie en oo opissa ollut, - käyn't en kielen koululoissa, - 15 en oo seissut seppälässä, - takojiin en tanhuvalla, - syön't en rauan suurumia, - likkin't en teräksen lientä, - vaalin't en vasaran vartta, - 20 sepän pihtii en pitänyt, - sepän liettä liekuttanut, - painan't en sepän paletta; - omat on virret oppimani, - omat saamain on sanani, - 25 otin tuumat otsastani, - nenästäni neuvot keksin, - suustain on sanat suloiset; — - muut lapset oliit opissa, - muut he seisoit seppälässä, - 30 seisoit seppiin on pajassa, - takojien tauhuvalla, - söivät rauan suurumia, - sepän piihtii he pitivät, - likkivät teräksen lientä, - 35 vaalivat vasaran vartta, - painoit on sepän paletta, - sepän liettä liekuttivat; - mie seisoin selän takana, - seisoin seinän-vieroisessa; - 40 muut kuin olivat opissa, - mie olin oven takana. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 9. - - Tois.: - 1 Mie tein virret tullessani - 13 enhän mie opissa ollut. - -17 _suuruma_ = ryyni; tarkoittanee niitä pavun näköisiä rauta-aineita, -jotka tavataan rautamudassa ja välistä hiekassakin. - -18 _likkiä_ = juoda latkia, litkiä. - -39 _vieroinen_ = vieri. - -(Vrt. Knt. II: 280). - - - - -10. Liekkuvirsi. - - - Opp' on teitä, opp' on meitä, - opp' on poikia omia, - opissa on ollehia, - koulussa on käynehiä; — - 5 ei oo virret tiellä tehty, - kanervist' ei katkomani, (I: 54.) - mie toin virret tullessani, - mitä laulan ollessani; - ei oo virret eklen tehty, - 10 virret on teht' jo viisi vuotta - teht' on touko-torstakina. - - - -Selityksiä: 10. - -Säkeitä 1-2 ei P. voi selittää; ehkä on luettava: oppoon teitä &c = -open, opastan teitä; myös lauletaan: Oppo teille, oppo meille. - -9 eklen = eilen. - -II _Toukotorstakina;_ jossain toisessa P:n runossa mainitaan: toissa -touko-vuonna, ja eräässä P:n häävirressä sanotaan: virret on tehty -viisi vuotta, teht' on toissa torstakina. Kenties on toukotorstaki -= helatorstai, joka on tou'onpanon aikana sekä Toukokuussa (mutta -Karjalaisten vanhan ajanlaskun mukaan on se Sulamaakuussa, joka alkaa -kuun synnystä Huhtikuussa, kun on Hank'kuu loppunut). Vanhempina -aikoina olivat rukoussunnuntai (dominica Rogate) sekä seuraava -maanantai ja tiistai n.k. mustan ristin päivät (ruots. svarta korsets -eller gångdagarna), joina maamiehet kävivät pitkin peltojansa -rukouksia lukien vuoden sadon edestä. Keskiviikkona alkoi lauluviikko -("kanttausviikko"), jolloin kouluteinit kävivät maaseuduilla -laulamassa. Torstaina alkoivat Sääksmäen "Helan-huutamiset". V. 1684 -mainitaan, että Loimaalla sanottuna vuoden aikana siunattiin pellot -polttamalla tulta ja ehkä lukemisellakin. Edellä on mainittu, että -etenkin Helluntaina eli "Neljin' pyhinä" laulettiin virsiä liekulla. - - - - -11. Liekkuvirsi. - - - Lennä lintu, kiiä korppi, - hoitamaan mun huoliani, - kantamaan mun kaihojani; - enemmän on mulla huolta, - 5 kuin on huolen-hoitajilla, - suuren kaihon kantajilla, - ison huolet, eukon huolet, - mun on viien vellon huolet, - seitsemän sisären huolet, - 10 viel' on huoleni omani; - jos mie huolin täänkin huolen, - täänkin murhe'en murennan, - täänkin kaihon kannattelen, - kyll'hän tuulet toista tuovat, (1 67.) - 15 ahavaiset antelevat, - meren aaltoset ajavat, - meren tyrskyt työntelevät. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 11. - - Tois.: - 8 mull on viien vellon huolet - -10 mull' on huoleni omani; huomattava on että suffiksi esiintyy -kahdesti, _oma_-sanan yhteydessä. - -16 aalto, Eteläkarjalan murteessa _alto_. - -17 tyrsky = aalto, maininki. - -(Vrt. Knt. II: 273) - - - - -12. Liekku- ja tantsuvirsi. - - - Mitä miitin kuin mie laulan, - ja kuta kuin mie sanelen? - eikös näin hyvä olisi, - näin pätösin kelpajaisi? — - 5 mie kuin mietin mielelleni, - ajattelen aivoilleni: - eikös näin hyvä olisi, - näin pätösin kelpajaisi? — - näinkös virret virketahan, - 10 näink' se laulut laitetahan, - näinkös pannaan paikoillensa, - laitetaan latuisillensa? — - eikös näin soma sopisi, - näin pätösin kelpajaisi? — - 15 tulkaa virrein mun tupahan, - ikkunoist ja reppänistä, - suuremmat tuvan ovesta! - niin on mulla virtosia, - niinkuin seinä-hirtosia; - 15 virret luoksein virratkahan, - niinkuin virtaava vetonen, - poikk' on puolin polvilleni, - kääntykööt kätösihini! — - kerin virrein mie kerälle, (I: 71.) - 25 sykkyrälle synnyttelen, - panen virret palmikolle, - panen aitan parren päähän; (I. 77.) - niit' ei laula kaikki lapset, - ei lajua lapset kaikki, - 30 virsiäin ei virkettuini, - latusiin ei laitettuini; — - mie en joua laulamahan, - itse laulan konsa jouan, - kun on pantu palmikolle, - 35 sykkyrälle synnytetty; — - siit' mie jouan laulamahan, - kons' ei ruke'et rutaja, - karise ei kakran-ripsit, - kons' ei taitu otran-tähkä, - 40 eikä heinikko heläjä; — - kons' on kakrat kaappunalla, - otrat oivo-närttehellä, - kons' on ruke'et rutussa: - siit' mie jouan laulamahan, - 45 siit' laulan yheksän yötä, - yhen vatsan syönnöksellä, - yhen paian mie panolla, - yhen vyön vyötännällä. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 12. - - Tois.: - 2 ja kuta kuin mie kujerran - 20 virret luoksein virtajavat - 23 kätehein on käänteleivät - 28 siit ei laula kaikki lapset - 30 laulujain ei laitettuini - 33 silloin laulan konsa jouan. - -1 _miit_in allitereeraa _mitä_-sanaan, jonka tähden sanan karjalainen -muoto (eikä: mietin) säilytetään (vrt. s. 5). - -3 eikös kl eiköis. - -5 _mietin_ allitereeraa _mielelleni_-sanaan, jonkatähden -länsisuomalainen muoto on tähän pantu, vaikka laulussa sana kuuluu: -miitin. - -15 _virrein_ = monikon genit. ynnä 1:sen pers. suff. - -27 kl mie paan aitan parren päähä. - -30, 31 virket_tuini_, laitet_tuini_, = -ettujani. - -31 _latusiin_ laitettu = hyvään järjestykseen, peräkkäin laitettu. - -41 _kaappuna_ = pieni ympyriläinen närte, mihin ei ole pantu seipäitä, -jota vastoin _närte_ on pitkä ja suikulainen. - -(Vrt. Knt. II: 273, 280.) - - - - -13. Liekkuvirsi. - - - Mie kuin lauluille lasei ni, - virren työlle työnteleini, - niin on mulla virtosia, - niin kuin seinä-hirtosia, - 5 mutta paikass' on pahassa, - hatun all' on hangen päällä; — - tulkaa virrein mun tupahan, - ikkunoist' ja reppänistä, - poikk' on puolin polvilleni; — - 10 kerin virrein mie kerälle, (I: 71.) - synnyttelen sykkyrälle, - mie paan aitan parren päähän; — - ei ne laula kaikki lapset, - pojat ei laula puoletkana, - 15 ymmärr' ei yheksänkänä, - minun lapsen laulujani, - hupeloisen huutojani. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 13. - - Tois.: - 2 virren töille työnteleini. - -1, 2 _laseini, työnteleini_, refleksiviset muodot laske- ja -työntelen-sanoista; vartalon kova kerake pehmenee, esim. annaipi = -antaupi. (Vrt. Knt. II: 280.) - - - - -14. Tantsuvirsi. - - - Täss' on virsien vetäjä, - täss' on laulujen latoja; — - nyt mie virsii on vetelen, - nyt mie laitan laululoini; - 5 niinhän mie viritän virttä, - niinkuin virviä vetehen, - niinhän mie puran puhetta, - kuin puran puna-kerätä; (I: 71.) - sitä lähtee kuin läkistä, - 10 lähtee kuin läkin sisästä, - sitä tulee kuin tupesta, - kuin lavesta laukeaapi. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 14. - - Tois.: - 4 nyt mie laului latelen. - -3 virsii = virsiä. - -4 laululoini = laululoitani = laulujani. - -5 _virittää_ = viskata, mättää. - -6 _virvi_ = virpi, pikilanka. - -9-10 _läkki_ = ruots. bleck-käril. - -12 _lavi_ = lehmänlavin. - -Tätä runoa voi myöskin laulaa mojostaa yksinpäisiäisnä. P. on runon -kuullut enonsa tyttäreltä Jerolan Vaslen Outelta. - - - - -15. Liekkuvirsi. - - - Ajo kaksi Karjalaista - ja pari Parikkalaista, - vetiit saanill' on sanoja, (I: 73—76.) - puhehia puu-re'ellä: - 5 kuin käi saani salvamehen, - reko vieruhun virahti, - saani kaatu kallellensa, - sysähysi syrjällensä, - putosivat puolet virret, - 10 virret tielle virtasivat, - virret juoksivat joelle, - virret juoksiit Jortikkahan; — - nuo ol? varmat Vaintkan lapset, - nuo ol' varmat vahtimahan; - 15 pois he poimiit puolet virret, - sysäsiit syen-vetäjän - kanavahan Karjalaisen, - pitkä-tukan turvallensa; — - kalju pohjass' on kanavan, - 20 sielä kalju Karjalainen, - pitkä-tukka turvallansa: - "kuin ois tuojaa on tupinan, - asun-antajaa käteeni, - pään mie halki hakkajaisin!" - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 15. - -Ei lauleta reessä eikä häissä, mutta saa mu'ittaa tantsulauluksi. — -Virren on P. kuullut pienopäivistänsä. - - Tois.: - 3 vetiit virsii he re'ellä - vet' on virsii on reellä - 4 käi on saani salvamihin - 9 putosiit on puolet virret - 13 ne on varmat Vaintkan lapset - 14 he oot varmat vahtimahan. - -1 _Karjala_ luetaan (Eteläkarjalassa) Hiitolan pitäjästä -pohjaiseenpäin. Merkillistä on, että Laatukan rantuemailla (Viipurista -Käkisalmeen ja sieltä Nevajoen toiselle puolelle) ei ole omaa nimeä, -sillä Inkereenmaa luetaan vasta Nevan toiselta puolelta "Valkiaan -kiveen". - -2 Ainakin v. 1743 mainitaan _Parikkalan_ pitäjä; sitä ennen kutsuttiin -tätä pitäjää Joukion ja Koitsanlahden pitäjäksi. Eräässä Sakkulan -toisinnuksessa liitetään säkeet: "Kurkijoesta kumpaisetkin, ärmäkkinen -tankk' oli päällä" &c; tästä käy selville, että tarkoitetaan Parikkalan -pitäjäläistä. [Leinbergin tieto, (Finl. Territ. förs. siv. 95) on -väärä.] - -3 _saani_ (ven. сани [sani]) = umpilaitanen reki, saahka; "reki joka ei -ole rokkoreki eikä puureki". - -6 _reko_ = reki; myös voi olla mahdollista, että on laulettu _rek' -o_(n). - -12 _Jortikka_ on eräs kaaletuksenpaikka, sukunimi ja talo Metsäpirtin -Viisjoella. - -Virret juoksivat jokea myöten Jortikan kaaletuksenpaikalle, missä oli -matala vesi. (Patriarkkaalisista oloista näissä seuduissa mainittakoon -ohimennen, että Jortikan talossa Kaarnajoen kylässä muutamia vuosia -sitten eli yhdessä tuvassa perhe, jossa oli 42 henkeä.) - -13 _Vaintkan lapset_ (ven. Ванька [Vanka], demin. Иванъ [Ivan]) = -Iiwanan lapset, se on: venäläiset, Venäjän-uskoiset karjalaiset, -ishorit, inkerikot, sukkapellit. Kenties on runon tarkoitus, että -kreikan-uskoiset karjalaiset ovat oppineet laulunsa Laatukan -pohjoispuolisilta karjalaisilta. - -14 _varma_ = kelvollinen, oiva, uhkea. - -17 _kanava_ = maantien oja. - -22 _tupina_ = (v. дубина [dubina]) puu-ase, kanki, seiväs, aidas. - -23 _asu_ = ase. - - - - -16. Tantsuvirsi. - - - Mie kuin avaan arkun kannen, (I: 87.) - laulun laatikon aloitan, - sitä tulee kuin tupesta, - lähtee kuin läkin sisästä, - 5 kuin lavesta laukeaapi; — - mie kuin alan alkatella, - kielelläni kelkatella, - mie laulan larputtelen, - kalkuttelen kannun suusta; — - 10 mull' on tuotu tuoni-kirja, - mull' on annettu atesti; — - mie en tauluista tavoita, - umeroo en urkistele; - mie kuin aapsesta alotan, - 15 kaikki laulan katkismuksen, - kaikk' sanelen saarna-kirjan, - kaikki virkan virsi-kirjan; — - mull' on ulkona umero, - mull' on taulu tanhualla; — - 20 jo mie sen sikälis lauloin, - sen sikälis, tään täkälis, (III: 260.) - Moskovan molemmin puolin, - kahen puolen Kaahvetnitsan. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 16. - - Tois.: - 9 kannun suusta kalkuttelen - 12 mie en taulu'u [-taulua] tavoita. - -6 _alkatella_ = laulaa äläjävällä äänellä, ääntää. - -7 _kelkatella_ = kelkattaa, "yhä haastaa niinkuin rämppäkello". - -8 _larputtaa_ = lärpättää, yhä pitää puhetta. - -9 _kalkutella_ = "kun laulan niinkuin kahta puuta kalkutan". - -10 tuoni-kirja = nuottikirja; tuoni — sävel. - -12 _taulunen_ = numero-taulu luterilaisissa kirkoissa. - -13 _umero_ = numero virsikirjassa tahi kirkon numerotaululla; -urkistella = urkkia, katsoa tarkasti. - -14 aapsi = aapinen. - -15 katkismuksen kl _katkelmuksen_; mutta P:n selityksestä selvenee, -että katk_is_musta tarkoitetaan — liikuttava todistus siitä, etteivät -kreikan-uskoiset Karjalaiset vielä nimeksikään tunne sitä kirjaa, jota -muut Suomalaiset jo vuosisatoja ovat osanneet ulkoapäin. - -21 _sikälis — täkälis_ = sitä — tätä myöten. - -22 kl Moskovan _molommin_ puolin. - -23 _Kaahvetnitsa_; Inkereellä ja Kaakkois-Karjalassa on usean -paikannimen pääte _-itsa_; niinpä Raudussa (1728): Dudenitsa, Koskitsa -(Kostitsa) ja Usaditsa; Sakkulassa: Porovitsa, Valaits(ova) (nyk. -Volossula); Pyhäjärvellä löytyy niitä viljalti esim. Konnitsa, -Konovitsa (luostari), Mellitsa, Salitsan(ranta) ja Wernitsa. Vielä -viime vuosisadan loppupuolella mainitaan Kahvenitsa, jota nimeä -luultavaksi runossa tarkoitetaan. Pyhäjärvellä on muinaisruno pysynyt -elävämpänä kuin muualla Kaakkois-Karjalassa, vielä nytkin esim. -lauletaan Kalevalan-muotoisia häävirsiä "Pyhäjärvöisiin" häissä. - - - - -17. Liekkuvirsi. - - - Miks' ei soi soria ääni, - ääni ei kaunis kaljahtele, - ääni ei herttainen heläjä, - ääni ei kuuluisa kumaja? — - 5 soipis' on soria ääni, - ääni kauno kaljakkoisi, - kuin ois soria soittelija, - kauno kaljakoittelija, - kaunis äänen-kannattaja; — - 10 mutt ei soi soria ääni, - ääni ei kaunis kaljahtele, - kuin ei oo soria soittelija, - kaunis kaljakoittelija, - kaunis ei äänen-kannattaja; — - 15 ei kumaja voiton kulkku, (I: 95.) - vierr' ei rinta viertehetön, - henk' ei rasvaton heläjä, - kuin ei oo voilla voittajaista, - vetäjäist' ei viertehellä, - 20 rasvall' ei rakentajaista; — - kun olin ison kotona, - kumaeli kulkkuseni, - henk' on reikäin mun heläji; - emo ennen voilla voisi, - 25 iso rasvoill' on rakensi, - veti vello viertehellä, - mun anto emoni voita, - voita suolaellessansa; - isoin on sian lihaista, - 30 sikaa on liho'issansa, - palasiksi pannessansa; - vello vierrettä punaista, - puolikkohon pannessansa; — - tulin toisehen talohon, - 35 yli kynnyksen kylähän, - yli pellon naapurihin: - ei anna emonen voita, - voita ei suolaellessansa, - isoin ei sian lihaista, - 40 sikaa ei liho'issansa, - palasiks' ei pannessansa, - vello ei vierrettä punaista, - puolikkoon ei pannessansa. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 17. - - Tois.: - 7 kuin ois soittaja soria - 10 sill' ei soi soria ääni - 22 mun on kulkku'in [-kkuni] kumaji - 26 vois' on vello viertehellä - 29 isoin on sian liha'a (kl lih_aane_). - -5 _soipis'_ on omituinen muoto; ettei se ole = soip[i] s[e] näkyy -siitä, että myöskin voi sanoa: jos kellot soipisiit (soipisivat). -Konditionalis kuuluu säännön mukaisesti: soisin; vrt. runoa: "Jos ne -soisiit kirkon kellot." - -6 _kaljakkoia_ = kaljahtaa. - -9 _äänen-kannattaja_ = jälest-laulaja, joka kannattaa äänen eli nuotin, -kun hän toisen kerran laulaa saman säkeen, jonka ees'-laulaja ensin on -laulanut; esim.: - - eeslaulaulaja: Miks' ei soi soria ääni - jälestlaul. miks' ei soi soria ääni - - ees'laul. ääni ei kaunis kaljahtele - jälestlaul. ääni ei kaunis kaljahtele j.n.e. - -23 _henk'_ on _reikäin_ = henkireikäni (on...). - -29 _liha(i)nen_ = liha; tälläisiä nominia tavataan usein runokielessä, -esim. poikonen (5:2), kieltäjäinen (6:32), asettajainen (6:33), -turvainen (6:43), armoinen (6:44), ahavainen (6:49), virtoinen (-virsi; -7:24), hirtoinen (-hirsi; 7:26), vieroinen (-vieri; 9:39), (a)altoinen -(10:16) j.n.e. - - - - -18. Sananlaskun tapainen virsi. - - - Ei kumaja voiton kulkku, (I: 95.) - henk' ei rasvaton heläjä, - rinta ei vierre viertehetön; - juua tahtoo kuiva kulkku, - 5 laulella lipiä kieli, - juossa jalkava hevonen; - tupa on tehty miesten tulla, - talli tantsivan orosen, - läävä lehmän lämmitellä, - 10 sauna akkojen asua. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 18. - - Tois.: - 8 talli seisovan orosen. - -4 _juua_ = juoda. - -7-10 säkeet ovat "pantu virren jatkokseksi". - -9 _lämmitellä_ refleksivisessä merkityksessä. - -10 kl sauna akko'in a_su'u:_ eli _asuune_; — saunavaimo, sauna-akka -= lapsensynnyttäjä. EK:n asuntojen ahtaan tilan tähden muuttavat -lapsensynnyttäjät saunoihin asumaan päästö-ajaksensa. - - - - -19. Tantsuvirsi. - - - Jok' teill' taiten tantsitahan? - meill' jo laiten lauletahan; - la mie laulan laarittelen, - tasaisillen tantsioille, - 5 kepiöillen keikkujille, - laulan laauilla sanoilla, - puhehilla puhtahilla: - kun ei muut lihavat laula, - muut verevät vierettele, - 10 kun ei laula laaukkaammat, - verevämmät vierettele, - laihan laulaa on tuleepi, - piian kuivan kuikutella, - laulan laihast' on pos'esta, (I: 97.) - 15 kuivaisesta kuikuttelen, - vetelen verettömästä; — - sill' ei laula laaukkaammat, - verevämmät vierettele, - jott' se sorjiin suu kuluupi, - 20 kaunon varsi vaivahuupi; - mie en huoli huulistani, - enkä suutain mie sureksi, - enkä kiellä kieloistani, - suu on muillakin mukana, - 25 kiel' on muilla'i keralla; — - passipo emoselleni! - kaksi kantajaiselleni, - tuhat tuutijaiselleni, - anto mulle kelpo kellon, - 30 anto mulle sorian soitun, - anto kaunon kalkkaloisen; - tuota häissä häilyttelen, - kulettelen kuokkimassa, - taian käyä tantsuloissa, - 35 aina laulan laarittelen; - tok' en huoli, enkä haali, - kaikist? en kylän sanoista, - puhehist? en kenenkänä; - ketäs pelkään? — en ketäkään; — - 40 laulajaksi laaitahan, - soittajaksi soimatahan; — - en oo soittajan sukua, - enkä laulajan lajia, - sormet soittajan kuluvat, - 45 väki laulajan väsyypi, - suu puhujan pullistuupi; — - saan't ei ennen mun emoni, - saan't ei lauluilla rahoja, - kiallaan ei killinkiä, - 50 kulkullaan ei kunniata; - niinkuin nyt nykyiset naiset, - saavat lauluilla rahoja, - kiallaan on kiitoksia, - kulkullaan on kunniata; — - 55 enhän mie rahoitta laula, - suuta kullatt' en kuluta, - hopeoitt' en huokaele, - sanaa en vas'etta vaiha; — - en mie äijäistä anoisi, - 60 enkä tyyty'is' vähähän, - polttinan joka pojalta, - alttinan joka akalta, - neljin riunin neitoloista, - viisin riunin vierahilta; - 65 ruplan maksoi köyhän tyttö, - polttinan pohatan poika, - riunan vaan rikkahan tytär; — - enemmän rahoja saisin, - kuin herrat hevoisillansa, - 70 talon-pojat tammoillansa. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 19. - -"Tantsu-, reki- ja häävirret sekä itkut eivät ole pätkäniekkoja — -se on, niissä ei ole määrättyä pituutta eikä järjestystä niinkuin -tavallisesti liekkuvirsissä, loitsuluvuissa sekä leikkilauluissa; -tantsu- reki- ja häävirret lauletaan niin, että niihin vedetään ja -mätetään ennenkuulluista virsistä mitä mieleen jolahtaa ja tilaisuuteen -sopii, ja sillä tavoin laulua eistetään", sanoi P. — Niinpä N:o 19 on -yhteen sovitettu kuudesta eri kirjaanpanosta: (n:o 21 v. 1891) säkeet -1-46; (n:o 1157 v. 1892) 47-62, 64, 66-70, 96-67; (n:o 1150 v. 1892) -47, 50, 49, 51-53, 55; (n:o 1154 v. 1892) 55-62, 64, 68—70, 65-67; -(n:o 1079 v. 1892) 59-70 ja (n:o 646 v. 1887) 40-58; viimeksi mainittu -kirjaanpano yhdistää edellisen osan, säkeet 146, jälkimmäiseen osaan -ss. 47—70. - - Tois.: - 32 mitä häissä häilyttelen - 55 en nyt mie rahoitta laula - 56 suuta kullatta kuluta - 61 polttinan joka pojasta - 62 alttinan joka akasta - 64 viisin riunin vierahista - 68 enemp' mie rahoja saisin. - -1 _taiten_ = taitaen. - -2 _laiten_ = hyvästi. - -3 _la_ ynnä presens muodostavat optativin; tavallisesti seuraa sanan -perässä pronom. personale, joskus se jätetään pois, esim. _la panevat, -la sanovat_ (21:23). Sakkulan luterilaisten runoissa tavataan myöskin -muodot: _lahan_ ja _lapa_; sana näkyy merkitsevän: las(k)e, anna (vrt. -J. Krohnin tutkimus Suomi II. 8, s. 503—505). - -6 _laatu_ = sopiva, järjestyksessä oleva. - -10 _laaukas_ = sopiva, hyvä. - -26 _passipo_ = (ven. спасибо [spasibo]) Jumala auttakoon, kiitos. - -33 _kuokkimiseksi_ sanotaan kun ollaan "kuokkavieraana" häissä. - -40 _laain_,-tia = puhua, sanoa (vrt. ven. ладить [ladit]). - -46 _puhua_ = puhaltaa, EK:ssa. - -49 Jos tämä runo on kotoisin Kaakkois-Karjalasta tahi Inkereenmaalta, -niin se seikka, että siinä mainitaan _killinkiä_ (ruots. skilling, -mikä sana jo Eddassa esiintyy), viittaa ainakin 1600-lukuun, sillä -jo ison-vihan alussa valloitettiin mainitut maakunnat, jonkatähden -tuli liikkeeseen ruplat, kopeekat ja riunat (= 10 kop.; ven. гривна -[grivna] main. jo 882); ennen luettiin myöskin alttinat (= 3 kop.; ven. -алтынъ [altyn], main. jo 1423), polttinat (= 1/2 rupl.; ven. полтина -[poltina]) ja tenkat (= 1/2, kop.; ven. деньга [denga]), vrt. säk. -61—67. - -59 _äijäinen_ = äijä, paljo. - -(Vrt. Knt. II: 278) - - - - -20. Liekkuvirsi. - - - Munkos laula'a tuleepi, - munkos vuoroin vieretellä? - la mie laulan laiha poika, (XXI: 301.) - poika kuiva kuikuttelen, (XXI: 302.) - 5 vetelen vähä-verinen; - laihan laulella tuleepi, - pojan kuivan kuikutella, - ve'ellä vähä-verisen; - kuin ei muut lihavat laula, (XXI: 298.) - 10 muut verevät vierettele, - soriammat souattele, - kaunehemmat kannattele, - kuin ei läula laatuisammat, - kuin ei viisaammat vetele, - 15 laulan laihasta pos'esta, (I: 97, XXI: 303.) - kuivaisesta kuikuttelen, - vetelen verettömästä; - sitt' sanoot kyläiset naiset, - sanoot naiset naapuriset - 20 — viisaat on akat kylällä, - naiset nouvit naapurissa —: - "laiha on luotu laulamahan, - veretön vetelemähän"; — - senhän mie visusti virkan, - 25 sen mie selvästi sanelen: - ei ois laihan laulettava, - laiska on luotu laulamahan, - veltto vettä soutamahan; - ei ois lais'an laulettava, - 30 velton vettä souettava, - sorjat suutaan ei kuluta, - kaunot vartt' ei vaivaele, - jott' ei sorjan suu kuluisi, - rannin vars' ei vaivahuisi; - 35 mie kuin oon laiha, mie vaan laulan, - mie kuin oon veltto, vettä souan; - niin mie laulan liirittelen, - kuin vieoista vierettelen, - suusta kuin sulan nenästä, - 40 pääst' kuin päivän-kakkarasta. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 20. - - Tois.: - 1 Munkos laulella tuleepi - 3 la mie laulan laiha piika - 4 piika kuiva kuikuttelen - 5 vetelen vähä-väkinen - 6 laihan laula'a tuleepi - 8 verettömän vieretellä - 10 verevämmät vierettele (XXI: 300.) - 13 kuin ei laula laaukkaammat - 17 pos'est' on verettömästä - 18 sano'ot kyläiset naiset - 24 sen mie virkan viisahasti - 33 jott' se sorjan suu kuluupi - 34 kaunon varsi vaivahuupi - 38 niin kuin vettä vierettelen. - -2 _vuoroin_ laulettiin aina (vrt. siv. 3), paitsi silloin kun oltiin -"yksinpäisiäisnä", jolloin laulettiin joka säe kahdesti ikäänkuin -"jälest'laulaja" (= puoltaja, säistäjä, Lönnr. esip. Kalev. II § -17) olisi saapuvilla. Kun tällä tavoin lauletaan yksin, esiintyvät -selvimmällä tavalla säkeitten _loppusanojen päämuodot_, kun säe -kerrotaan eli toisen kerran lauletaan, niinkuin alla-olevasta taulusta -näkyy (vrt. myös siv. 42): - -Parasken runojen loppusanat kuuluvat: - - 1. suusanalla luettuina: - 2. [sivumuodot] ensikertaisessa laulussa: - 3. [päämuodot] kerrotessa: - - Nom. - 1. mies |2. miesi |3. miesi - 1. piika |2. piikui |3. piika - 1. ihmeet |2. -meeti |3. -meete, -me'et - 1. palentuneet |2. -neeti |3. -neete - - Gen. - 1. hirre(n) |2. hirrii |3. hirre(n) - 1. katokse(n) |2. -toksii |3. -tokse(n) - - Part. - 1. kunniaa |2. -niaani |3. -niaane, (niaista) - 1. vettä|2. -vettui |3. -vettä - 1. lih(h)aa |2. -haani |3. -haane (-haista) - 1. san(n)aa |2. -naani |3. -naane (-naista) - 1. pojaista (poikanen) |2. -jaistu |3. -jaista - 1. ol'tta |2. ol'ttu |3. ol'tta - 1. mi(n)uista (minunen) |2. -minuuni |3. minuune - 1. hy(yv)vii (=hyviä) | 2. hyviihyi |3. hyviini, hyviä - 1. oppimii (=-mia) |2. -miihui |3. -miini, -mia - 1. vetelemii (=-miä) |2. -miihyi |3. -miini, miä - 1. run(n)oi (=runoja) |2. runoiui |3. runoja - 1. lausehii (=-hia) |2. -sehiihui, -hiiui |3. -sehiini, -hia - 1. ilmisii (=-misiä) |2. -misiini |3. -misiine - - Iness. - 1. viluss' |2. -lussui |3. -lussa - 1. jäless' |2. -lessi |3. -lessä - - Elat. - 1. pakkasest' |2. -sestui |3. -sesta - - Illat. - 1. päähä(n) |2. päähii, päähyy |3. päähä(n) - 1. kät(t)ee(n) |2. -teeni |3. -teene - 1. istuntaa(n) |2. -taani |3. -taane - 1. ko(t)tii(n) |2. -tiihi |3. -tiini, (-ne) - 1. kartanoo(n) |2. -nuuni |3. -noone - - Adess. - 1. laitumell' |2. -llui |3. -lla - 1. kunniall' |2. -llee (-llui) |3. -lla - 1. maill' |2. mailli |3. mailla - 1. mättähill' |2. -llyi |3. -llä - 1. kunnahill' |2. -lli |3. -lla - - Abl. - 1. keralt' |2. -lti |3. -lta - 1. tavalt' |2. -lti |3. lte - - Allat. - 1. sommelolle(n) |2. -lli |3. -lle(n) - - Transl. - 1. iloks' |2. iloksi |3. ilokse - 1. luoks' |2. luoksi |3. luokse - - Prol. - 1. alaits' |2. -tsi |3. -tse - - Suff. - 1. vakkasein |2. -siini |3. -seini - 1. varrellain |2. -laani |3. -llaini - 1. ik(k)äin (=ikäni) |2. -keini |3. -käini - 1. käyessäin |2. -ssääni |3. -ssäini - 1. m(i)un sukuhein (=sukuhuni) |2. -kuhiini |3. -kuheini - 1. meiän neiossaa(n) (=neidossamme) |2. -ssaasi |3.- -ssaase - 1. si(n)un em(m)ois |2. -oosi |3. -oisi - 1. ollakseis' |2. -kseesi |3. -kseisi - 1. tultuais |2. -tuvaisi |3. -tuvansi - 1. teiän virsissää(n) (=virsissänne) |2. -sääsi |3. -ssääse - 1. lapsillee(n) |2.-lleesi |3. lleese - 1. kuollaksee(n) |2. -kseesi |3. -kseese - 1. paikoillee(n) |2. -lleesi |3. -lleese - 1. itsiää(n) |2. -siääsi |3. -siääse - - Adv. - 1. suorastee(n) (=-staan) |2. -teesi |3. -teese - 1. kohastee(n) (=kohdastaan) | 2. -eesi |3. -eese - 1. hyväst' |2. -västi |3. -väste - 1. somast' |2. -masti |3. -maste - 1. laatuisast' |2. -sasti |3. -saste - 1. itsekää(n) |2. -sekääni |3. -sekääne - 1. huomennai |2. -naaii |3. -nnak(k)i(n)(-na'i) - - Pres. - 1. viritän |2. -tyi |3. -tän - 1. kalkuttelen |2. -telii |3. -telen - 1. vak(k)oon |2. (vakoilui) |3. (vakoilen) - 1. tul(l)oo (=tulee) |2. -lo'o |3. -lloopi - 1. laittelei |2. -leevui |3. -leepi (-leipi) - 1. aj(j)aa |2. ajaavui |3. ajaane, -aapi - 1. aj(J)aat |2. aj(j)aati |3. aj(j)aata - 1. kerkiäät |2. -kiäävyi |3.-kiääti, -ääte - 1. näk(k)yyt |2. -yyty |3. -yytö - 1. tulloot (=tulevat) |2. -ooti |3. -ooto - 1. otteloot (ottelevat) |2. -ooti |3. -oote, -ooto - - Impf. - 1. virkko(i) |2. -kkui |3. -kko - 1. toivat |2. -vui |3. -vat - 1. aj(j)oit |2. -oivui |3. -oivat - - Konc. - 1. sotkenoo |2. -ooni |3. -oone - 1. kanittanee |2. -neeni |3. -neene - - Inf. - 1. maata|2. maatui, tuu |3. maata - 1. as(s)uu (=asua) |2. asuuni |3. asuune, asu'u - 1. otella |2. -tellu |3. -tella - 1. vieretellä |2. -tellii |3. -tellä - 1. rykkii (=rykkiä) |2. -kkiini |3. -kkiini (-ne) - 1. laulamaa(n) |2. maani |3. -maane - - Pass. - 1. annetaa(n) |2. -aani |3. -aane - 1. ristitti(n) |2. -ttiini |3. -ttiini - 1. leikattaa |2. -kattaavui |3. -kattavan - ("jos näkisin leikattaa") - -(Vrt. Sel. 1-5 ja Sel. 24-25) - -12 kaunn_e_h_e_mmat eroaa kirjakielestä; tässä muodossa tulee -komparativi näkyviin, jota vastoin länsisuomalaisissa murteissa -_"kauniimmat"_ voi olla sekä komparativi että superlativi. - -17 _nouvi_ = selvä, ymmärtäväinen. - -34 _ranni_ = (ehkä: ruots. grann) korea, kaunis. - -38 _vieoista_, vetonen-sanasta (vrt. selitys 5: 2). Sakkulan -kielessä diftongiseerataan tai pitennetään vokaali kun _k_ tahi _t_ -on hävinnyt sellaisissa sanoissa kuin: keko, _kieon_; joki, _juoen_; -noki, _nuoen_; lato, _loaon_; laki, _loaon_; mato, _moaon_; nato, -_noaon_; käki, _keäen_ (niinkuin myös sanotaan käsi, _keäen_; vesi -_vie'en_); kyty, _kyy'yn_; hiki, _hiien_; suku, _suu'un_ j.n.e. Tämä -murteenomituisuus on tekstissä säilytetty, sillä jos kirjakielen -mukaan kirjoitettaisiin _veoista_, niin se ei täysin allitereeraa -_vierettelen_-sanaan. - - - - -21. Tantsu- ja liekkuvirsi. - - - Mitä varten tänne läksin? - mie en ilman istuntahan, - pihk' en puolisen pitohon, - seinän-vieren en seisontahan; — - 5 ilo siinä, missä nuoret, - vaka siinä, missä vanhat; — - sitä varten tänne läksin, - virsiäni virkkamahan, - laulujani laskemahan, - 10 leikkiä leventämähän; - tulin ilmisiin iloksi, - tulin rahvahan ratoksi; — - taas meitä moni sanovat, - muutomannet muistelevat, - 15 tämän iltaisen ilosta (I: 99.) - tämän päivän pään perästi; — - ilotaan me tääkin ilta, - muien iltojen mukahan, - remutaan me tääkin retki, - 20 muien retkien mukahan; — - mitäs minä sanoista huolin, - ketäs pelkään? — en ketäkään! — - la sanovat, la panevat, - viel'hän viimein herkiävät, - 25 ennen kuin kuolla kerkiävät; - en mie pannessa pahene, - enkä lauhu laatiessa, - kiintii en kirottaessa; - minkä saavat, hot sanovat - 30 sen saavat sanottuansa, - minkä ilman oltuansa, - pahan mielen palkastansa, - pahan mielen, paksun huulen, - kun kirves kivestä saapi, (XII: 153.) - 35 napa-koira kalliosta. (XII: 154.) - - - -Selityksiä: 21. - -2-4 viimeiset sanat kuuluvat laulussa: istun_taane_, pi_toone_, -seison_taane_, mitkä muodot yhtähyvin voivat olla partitivin kuin -illativin. - -3 _pihk' en puolisen_ = pihk'puolisen (pihtipuolisen) en. - -6 _vaka_ = vakavuus. - -13 Omituista on, että kun subjektina on sana, jolla on kollektivinen -merkitys, esim. _kansa, kyläkunta, jokainen, moni, muutama_ y.m., niin -käyttää P. laulussaan _monikon muotoja_ tekosanassa. - -14 _muutomannet_; ehkä = muutomat ne(t). - -19 _remuitset_ = riemuitsen. - -27 _lauhtua_ = läyhkää. - -28 _kiintii_; kiintiin (-tiän), kiinnitä = tulla kiintiäksi; jos -joku esim. nostamisesta sydänalasta on hellä, niin sanotaan että se -on _kiintiinty_ (= kiintiinnyt) ja luullaan että nahka on kiintynyt -ruumiiseen liian lujasti, jonkatähden hierotaan. - -32 kl palkas_teese_; niin myöskin palkastein (-stani), suorasteese, -kohasteen; adverbissa käytetään aina _-ste_-muotoja (kts. selitys -2: 5-6.) - - - - -22. Loppu-virsi liekussa. - - - Kyll' on, kyll' on; täys' on, täys' on, - kyll' on täysi tästä päästä, - tästä tyhjäst' on tytöstä, - lapsest' on emottomasta, - 5 täys' on täst' sanelijasta; - älkää te kyläiset naiset, - älkää naiset naapuriset, - älkää äijäistä anoka, - tästä tyhjästä tytöstä, - 10 natukasta laulajasta; — - kyll' on, kyll' on; täys' on, täys' on, - pian piisaa on minusta, - tämän iltasen iloksi, (I: 99, XXI: 305.) - tämän päivän päätteheksi. - - - -Selityksiä: 22. - -Koska tämä runo on loppuvirsi liekussa, niin P. sanoi kun hän oli sen -laulanut: "Se olkoon virsi viimeinen minun hurjan laulakseni" — eipä -vaan ollut! - -8 _äijäinen_ = paljo. - -10 _natukka_ = kuivavartaloinen, pieni. - - - - -23. Piina-luku. - - - Tule tänne Herra Ieesus, - saa tänne hyvä Jumala, - piika-lapsen piinasihin; — - päästä piika pintehistä, [I: 173 - 5 vaimo vatsan vääntehistä, [I. 174 - ava'a lihainen lukko, - luinen lukko longottele; — [I: 321 - mehiläinen kanna mettä, - suussasi sima sulaapi, - 10 kipiöille voitehiksi, (XV: 487.) - haavoillen pareneville; - keitä mettä kielelläsi, - joka kukkasen nenästä, - joka heinän helpehestä, - 15 tuo ol'tta Topiolasta, - tuo mettä Mielolasta, - voia niillä voitehilla, - niillä rasvoilla rakenna, - millä Ieesus voiettihin, - 20 Maariainen maasittihin, - sisäst' on kivuttomaksi, - alt' on aivan terveheksi, - päältä tuntumattomaksi; — - Jumala on parantaja, - 25 Ieesus on terveen-tekijä. - - - -Selityksiä: 23. - -Piina-luku eli luku synnytystuskissa. - -8:sta säkeestä alkaa se lisäys, joka aina luetaan loitsulukujen -perästä. Loitsut eli "luvut" luetaan, "sopotetaan, lomitetaan" -matalalla äänellä, eikä niitä koskaan laulettu; kun loitsuluvut -ja loitsutemput olivat toimitetut luettiin "Isä-meidän" tahi -"uskontunnustus". Tavallisesti on runomitta loitsuissa huonompi kuin -muissa runoissa, mutta jos loitsut lauletaan, niin helposti runomitta -korjaantuu, niinkuin tässäkin luvussa. - -15-16 _Topiola_ (ja _Mielola_); väännetyt Tapiola- ja Metsola-sanoista. -— Mainittakoon, että v. 1687 nostettiin kihlakunnan oikeudessa kanne -erästä Lapinlahden (Sakkulan pitäjästä) miestä vastaan; hän oli -muka lukenut käärmeenluvun, jossa muun muassa oli seuraavat säkeet: -[Lapinlahden kylä oli naapurikylä Vaskelaan, missä P. asuu.] - - Tule tänne Herra Kiesus - saa tänne sula Jumala - — — — — - -ja edelleen: - - ota mette[-tä] Mettolasta - tima Tapiolasta - mesi keitä kielelläs - sima suussas sula[a] j.n.e., - -ja kertoi mies oikeudessa, että kun sanat olivat luetut oli luettava -"Isä-meidän"; vielä hän lisäsi että tämä oli "maakunnan tarve", ja tätä -lukua hän oli lukenut 20 vuotta (vrt. Hertzberg, Bidrag till Finlands -kulturhistoria på 1600-talet, Vidskepelse, s. 59-60; — erehdystä -vaan on, että mies olisi ollut kotisin Raudusta). Tästä näkyy, miten -suomalaisten runous aikojen kuluessa muuttuu pienessä määrässä, kun 6 -säettä melkein muuttumattomina on pysynyt paikkakunnalla ainakin 225 -vuotta. Vast'edes saamme nähdä, että toisetkin säkeet siinä vanhassa -luvussa (joka löytyy kirjaanpantuna Valtionarkiston Tuomiokirjoissa v. -1687) löytyvät P:n "maon luvussa". - -(Vrt. Loitsurunoja siv. 238, 239, 271: h—273.) - - - - -24. Liekkuvirsi. - - - Kuin mie tehnen, kuin ruvennen - kuin se lienee on parempi, - kuin se lienee kunniampi? - liekos kuolla, vain elä'ä - 5 vain paremp' pakoon lie männä? — - paremp' on pakeneminen, - ennenk' nuorra kuoleminen; — - mitäs tehhä, kuin elä'ä, - tämän suuren huolen kanssa, - 10 tään suuren surun keralla, - kaihon kauhean keralla; - synny ei syyä leivän kanssa, - painaa ei palan keralla; — - mitäs tehnen kuin ruvennen, - 15 kuin se lienee on parempi, - kuin se lienee kuuluisampi, - tehnenkos tuvan tulehen, (I: 191.) - vain vestän vetehen lastut? — - mie jos teen tuvan tulehen, - 20 tul'han polttaa mun tuvaini, - jos vestän vetehen lastut, - ves'han viep' mun vestokseni. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 24. - - Tois.: - 19 jos mie teen tuvan tulehen - 20 tul' on polttaa mun tuvaini - 22 ves' on viepi vestokseni. - -3 _kunnia_ komparativissa = kunniallisempi. - -4 vai_n_ eikä: vai, niinkuin se on kirjakielessä ja Ahlqvist olettaa -(vrt. Ahlqvist, Tutkim. Kalev. tekst. siv. 36); säe kl "liekö kuolla -vain elääne"; (_-ni_ ja) _-ne_ liitetään säkeen lopussa 1:0 _yksikön -partitiviin_, esim. siiaane, majaane, kylääne, kaupuntiine, kalaane, -kutsuntaane, lihaane, lyllyyne, minuune, karsinaane, matoone, emoone, -kunniaane, sanaane, palmikkoone, iloone, värttinääne; 2:0 _monikon -partitiviin_, esim. ilmisiine, tuomisiine; 3:0 _yksikön illativiin_, -esim. eteene, mukaane, sisääne, perääne, päähkeneene, kalaane, minuune, -nojaane, kitaane, tappeluune, taivoseene, lumeene, rakoone, tupaane, -veroone, pakoone, etsinkoone, etsimääne, liukkumaane, katsomaane, -kuulemaane; 4:0 _yksikön 3 pers. pres._ esim. ajaane; myöskin -kieltomuodossa, esim. ei sikiine; 5:0 _yksikön 3 pers. koncessivissä_, -esim. saattaneene, tehtäneene, kanittaneene, vietäneene, unohtaneene, -masentaneene, polkeneene; 6:0 _optativiin_, esim. painukoone; 7:0 -_infinitiviin_, esim. elääne, pitääne, kytööne: 8:0 _passiviin_, esim. -pantaneene, saattaneene, ristittiine ja 9:0 samassa merkityksessä -kuin suffiksi _-kana_ Kalevalassa, esim. puoletkaane, millenkääne, -kulloinkaane, hauton'tkaane, havainnutkaane, (en) laulakaane j.n.e. - -(Vrt. selitys 20: 2, taulu.) - -12 _syntyy_ = sopii. - -17 omituista on, että Kalevalassa puhutaan _tuuleen_ rakentamisesta, ja -Kantelettaressa sekä P:lla _tuleen_ rakentamisesta. - -18, 21 _vestän_ = veistän. - -20 tuvaini = tupani; murteessa kuuluu tämä sana: tuuvvaini (vrt. ed. -Runo 7, Sel. 35). - -(Vrt. Knt. I: 199: 23—30.) - - - - -25. Liekkuvirsi. - - - Pääsky-lintu, päivä-lintu, (I: 201). - yö-lintu, lepakko-lintu - lentel' on kesoiset päivät, - sykyetkin yö-syämet; - 5 etsi maata maataksensa, - lehtoa levätäksensä, - pesoa muni'iksensa; - saan't ei maata maataksensa, - lehtoo ei levätäksensä - 10 pesoo ei muni'iksensa; - muni kultaisen munaisen, [I: 210 - valo vaskisen pesoisen, - soti-laivan kannen päälle; — - toi Jumala suuren tuulen, - 15 suuren tuulen, ves'-satehen, - kaato pesän kallallensa, - sysähytti syrjällensä, - munat vieri'it vetehen; — [I: 225 - pääsky-lintu, päivä-lintu, - 20 yö-lintu, lepakko-lintu, - hän lentel' kesoisen päivän, - sykyenkin yö-pimiän, - hän sai rautaa on palaisen, - pikkaraisen pihjalata; - 25 hän vei rauan seppälähän: - "seppyein oot selvyeni, - taitaja takojaiseni, - taoit eklen, taoit ennen, - nyt tao tänä'i päinnä, - 30 tao rautanen harava!" - teetti rautaisen haravan, - pihjalaiset piit panetti, - vas'est' on valatti varren, - teräksestä naaklat teetti, - 35 haravoi meret kokohon, - meren ruuot ruopusteli, - meren kaislat kaaputteli, - meren hiekat helsytteli; - löys' hän puolen valkulaista, (1: 239.) - 40 tuon lähätti taivosehen, - sen on kuuks' kumottamahan; (1: 240.) - löys' on puolen ruskulaista, - sen lähetti taivosehen, - sen täheksi taivosehen. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 25. - -Tähän on verrattava J. Krohn'in Kalevalan Toisinnot I: N:o 155 ja siv. -160. - - Tois.: - 5 ets' hän maata maataksensa - 6 pesoo on muni'iksensa - 8 ei saan't maata maataksensa - 40 sen lähätti taivosehen (lähättää = lähettää) - 40 toisen puolen valkulaista. - -15 kl sateene (-teeni). - -26 _oot_; omituista on, että tässä 2:nen pers. käytetään runollisena -lisäkkeenä. - -34 _naaklat_ = naulat. - -36 _ruuot_; ruoko-sanasta. - -(Vrt Knt. I: 200 ja 3:as pain. III: 1.) - - - - -26. Tantsuvirsi. - - - Ei ilo ilollen tunnu, - ei remullen millenkänä, - kuin ei vanha Väinämöinen, - entinen ilon-tekijä, - 5 lihojaan ei liikuttele, - väkiään ei väännettele, - järkyt' ei jäseniänsä; — (I: 294.) - kuin ei vanha virren-seppä, - vanha laulujen latoja, - 10 vanha virsien vetäjä, - kuin ei virka virsiänsä, - eikä las'e laulujansa; — - täss' on entinen evesti, - entinen ilon-tekijä; - 15 antakaapas! — mie aloitan, - mie aloitan aika nuotin, - tehhähän leviä leikki, - kierretään kiperä leikki; - kaikki lapset lattialle, - 20 kaikki kansa katsomahan, - ilmiset iloitsemahan, - akat meitä auttakaa, - tah' sanalla, tah' kahella, - tah'ka puolell' on puhetta - 25 tytöt nuoret nuotiohon; - ilotaan nyt tääkin ilta, - muien iltojen mukahan. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 26. - - Tois.: - 16 mie aloitan aika leikin - 22 akat kaikki arttelihin - 23 (25) tytöt nuoret työn-tekohon - 26 iloitaan on tääkin ilta. - -3 P:n runoissa ei mainita _Väinämöisen_ nimeä kuin tässä ja kahdessa -toisessa runossa. Sitä paitsi hän laulaa "Sokeasta pojasta" (= Kalev. -Väinämöisestä). - -13 _evesti_ = keikkeä, vurtti, kaikin puolin riski ihminen. - -25 _nuotio_ = kun on paljo ihmisiä tukussa, niin sanotaan: "niin on -suuri nuotio". - - - - -27. Liekkuvirsi. - - - Kun olin ison kotona, - mie käin ulkona use'in - uutta kuuta katsomassa, (I: 311.) - ilmaa on ihailemassa, (I: 312.) - 5 otavaista oppimassa; (I: 313.) - taivas tantsi, kuu iloitsi, - tähet löivät leikaria; - mie kuin istuin — maa iloitsi, - mie kuin seisoin — seinä paisto, - 10 mie kuin käin — kämärät läikkyit, - mie kuin tantsin — taivas läikky. - - - -Selityksiä: 27. - -2 kl usein_i_; _-i_ on joko runomitan täydentämiseksi tahi = -kin. - -3 uudesta kuusta eli kuun synnystä laskevat vielä nytkin EK:n -kreikanuskoiset ajanlukunsa. _"Taivaallisia kuita"_ luetaan, niin että -1:0 _Ensimäinen sy[d]änkuu_ alkaa kuun synnystä Joulukuussa, sitten -tulee 2:0 _Toinen sy[d]änkuu_, 3:0 _Vaahtokuu_, 4:0 _Hank'kuu_, 5:0 -_Sulama(a)kuu_, 6:0 _Kesäkuu_, 7:0 _Ensimäinen heinäkuu_, 8:0 _Toinen -heinäkuu_, 9—13:0 _Elo—Joulukuu_. - -4 _otavainen_ = otava; vrt. sananlaskua: "otavass' on nuoren nousu, kun -on pursto pohjoisessa, päin sarvet suliin maihin". - -7 _leikari_ = leikkisä ihminen; lyödä l. = peuhata, pauhaa. - -10 kämärä = märännyt eli laho kanto, matala kanto. - -(Vrt. Loits. run. 3. 241: l.) - - - - - - -Kalevalan II Runo. - - - - -28. Sananlasku - - - Minkä niitin, sen kokosin (Kalev. II: 65.) - - - -Selityksiä: 28. - -Vrt. Loitsr. s. 332: a, säe 9. - - - - -29. Liekkuvirsi. - - - Mie laulan tähän talohon, - tähän täytehen talohon, - tässä täyttä tarvitahan, - täss' on aina annetahan, - 5 koko-leivin kuollehille, - kannikoin kävelijöille, - puolin leivin puistajille, - vakoin antaat vaivaisille; — - mie laulan tähän talohon, (XXI: 40.) - 10 tähän täytehen talohon, - isännälle uuen turkin, (XXI: 411.) - emännällen kaattuvaisen, (XXI: 412.) - pojallesi miel'-miniän, (XXI: 414.) - tyttärelle mieli-sulhon; — (XXI: 413.) - 15 mie laulan tähän talohon, (XXIX: 153.) - tähän täytehen talohon, - tammen keski-tanhualle, (XXIX: 154, XLIV: 183.) - tammellen tasaiset oksat, — (XXIX: 155, XLIV: 185.) - oksat ol'tta vuotamahan, - 20 viinaa on vilajamahan, — - joka oksalle omenan, (XXIX: 156, XLIV: 186.) - omenallen kulta-pyörän, (XXIX: 157, XLIV:187.) - kulta-pyörällen käköisen; — (XXIX: 158, XLIV: 188.) - kuin käki kukahteleepi, (IV: 509, XXIX:159.) - 25 niin syän pakahteleepi, (IV: 510.) - syän sytty'y tulelle, - pää palollen paukahtaapi; — - sitä mieheks' mie sanoisin, - urohoksi uskaltaisin, - 30 ken tuon tammen taittelisi, (II: 91.) - puun pitkän piroittelisi, (II: 92.) - tekis' tyven tynnyriksi, - latvan laivan mastiloiksi, - kesk' on paikan kelleriksi, - 35 pikariksi pienet oksat, - tuopiks' on tomiat oksat; — - onhan mulla oimo vello, — - syötett' on sian lihoilla, - kamaroill' on kasvatettu, - 40 joka tammen taitteleepi, - puun pitkän piroitteleepi, - tekee tyven tynnyriksi, - latvan laivan mastiloiksi, - kesk' on paikan kelleriksi, - 45 pikariksi pienet oksat, - tuopiks' on tomiat oksat; — - tytöt juovat tynnyristä, - pikarista piiat juovat, - pojat juovat puolikosta, - 50 ämmät juovat ämpäristä, - miehet juovat mistä saavat, - ukkoloille annetahan. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 29. - - Tois.: - 26 syän syyttyy on tulelle - 30 ken sen tammen taittelisi - ken tään tammen taittelisi - joka tammen taittelisi - 31 pitkän puun piroittelisi - 40 jott' on tammen taitteleepi - 52 akat mistä annetahan. - -2 kl tähän täyte'en taloone. - -5 näkyy olleen tapana, että kuolleita varten varustettiin leipiä. - -7 _puistaja_ = kerjäläinen. - -8 _vakka_ on EK:n mitta, = 1/6 osa tynnyriä eli 5 kappaa (niin -ainakin jo 1684 Sakkulassa); jonkatähden myöskin puhutaan esim. 6 n -vakan-maasta j.n.e. EK:n häissä pidetään "lahjukset" vakassa. - -12 _kaattuvainen_ (P:n selityksen mukaan) = kate-nuttu, päällysniekka -turkki; EK:n sekä miehet että naiset pitävät tavallisesti turkkia ilman -päällyksettä. - -34 _kelleri_ = kellari; kesk' on paikan = keskipaikan on. - -36 _tomia_ = vahva, paksu. - -37 _oimo_ = oivo; vrt. ati_mo_, ati_vo_; myöskin nimeissä, esim. -Anterm(v)o, Istermo(va), Joukamo(va)inen, Kalermo(va), Pellerm(v)o, -Väinämö(vä)inen, Äyrämö(vä)inen &c; — _vello_ = veli. - -39 _kamara_ = sianlihan pinta. - -Runo loppu-osa (28-52) on luettava Kal. II (Krohn, Suom. Kirj. Hist. -Kal., s. 410) (Vrt. Knt. I: 10 III: 3 kolm. pain.) - - - - -30. Liekkuvirsi. - - - Turun tyttö, Saaren neito, - Turun morsian mokoma, - Turun Helka, helmi-kakla, - istui Saaren sillan päässä, - 5 vuoroin itki, vuoroin nakroi, - vuoroin päätään hän sukiipi, - vuoroin sipuu silmiänsä, - vuoroin panee paklojansa, - kiinnitti hän kenkiänsä; - 10 ootteli miestä mielellistä, - sulhaist' on sima-suloista, - joka ei riuhtois' rististänsä, - katkois' ei kakla-ketjyistänsä; — - mies merestä näytteleipi (II: 111.) - 15 kulta-suinen, kulta-päinen, - kulta-hattu hartioilla, (II; 117.) - kulta-kinta'at käessä, (II: 119.) - kulta-kihlat kormannossa; - alkoi neittä laaitella, - 20 alkoi neiolta kysellä: - "tulets' neitonen minulle? - yhen lehmän lypsäjäksi, - yheksän heruttajaksi, - kymmen-kunnan kytkijäksi, - 25 saa'an lehmän saattajaksi, - ja lavesta laskijaksi?" — - neito vasten vastaeli: - "minkä annat palkastani?" - sulho vasten vastaeli: - 30 "ilo-viikon ensimäisen, - itkun kaikeks' on iäksi!" — - neito vasten vastaeli: - "ei oo suotu, ei oo luotu, (II: 146.) - eik' oo eukko toivottanut, - 35 saunan maass' ei maatessansa, - ollessaan ei olkiloilla, - pehuill' ei levätessänsä"! — - Turun tyttö, saaren neito, - Turun morsian mokoma, - 40 Turun Helka, helmi-kakla, - istui saaren sillan päässä, - vuoroin itki, vuoroin nakroi, - vuoroin päätään hän sukiipi, - vuoroin sipuu silmiänsä, - 45 vuoroin panee paklojansa, - kenkiänsä kiinnittääpi, - ootteli miestä mielellistä, - sulhaista sima-suloista; - mies merestä näyttele'i, - 50 multa-suinen, multa-päinen, - multa-hattu hartioilla, - multa-kinta'at käessä, - multa-kihlat kormannossa; - alkoi neittä laaitella, - 55 alkoi neiolta kysellä: - "tulets' neitonen minulle, - yhen lehmän lypsäjäksi, - saa'an lehmän saattajaksi, - kymmen-kunnan kytkijäksi, - 60 yheksän heruttajaksi, - ja lavesta laskijaksi?" — - neito vasten vastaeli: - "mitäs sie minulle annat, - minkä annat palkastani?" - 65 sulho vasten vastaeli: - "itku-viikon ensimäisen, - ilon kaikeksi iäksi!" - neito vasten vastaeli: - "se on suotu, se on luotu, - 70 sen on eukko toivottanut, - saunan maassa maatessansa. - ollessansa olkiloilla, - pehuloill' levätessänsä"; — - hän sai miehen mielellisen, - 75 sulhaisen sima-suloisen. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 30. - - Tois.: - 6 vuoroin päätä'än suki'i - 9 kenkiänsä kiinnittääpi - 23 tuh(h)annen heruttajaksi - 36 olkiloill' ei ollessansa - ruis-olill' ei ollessansa - 69 tuo on suotu, tuo on luotu. - -3 _kakla_ = kaula. — 5 _nakroi_ = nauroi; imperfektin 3 pers. _-i_ ei -kuulu murteessa, esim. ajo, laitto, alko. - -7 _sivun,_ sipua — pyyhkiä. - -8 _pakla_ = paula; virsun nauha. - -12, 13 koska tässä puhutaan Turusta ja Helka-morsiamesta, niin -ehkä voi varmuudella päättää, että runo on Länsi-Suomesta, ja kun -puhutaan ristisistä ja kaulaketjyisistä niin voi päättää, että se on -katooliselta ajalta. - -14 kl näytte_leihi_, näytte_leipi_ ja näytte_le'i_. - -19 _laaitella_ = puhutella. — 21 _tulets'_ = tulet sie. - -27 _saa'_an = sadan (siv. 42). — 30 kl _ei_simäisen. 37 pehuti — -pehkut, oljen rikat. - -(Vrt. Knt. 3 pain. III: 77.) - - - - -31. Liekkuvirsi. - - - Läksi poika päähkenehen, - toinen poika tuorehesen, - kolma'is keso-kalahan, - neljä'is jänön-jälille, - 5 viies on su'en-vihoille; - tuli poika päähkenestä, - toinen poika tuorehesta, - kolma'is keso-kalasta, - neljä'is jänön-jäliltä, - 10 ei tullut su'en-vihoilta; - kenen poikaa on ikävä, - se on mänköön etsimähän! - ison poikaa tul' ikävä, - iso läksi etsimähän; - 15 nousi suurelle mäelle, - korkeallen kukkulalle, - huusi kerran huisahutti: - "tule poisi, poikueni!" - poika vasten vastaeli: - 20 "en pääse, — isosueni, — - pilvet päätäin mun pitävät, (II: 154.) - hattarat hapeniani"; — - kenen poikaa on ikävä, - se on mänköön etsimähän! - 25 emon poikaa tul' ikävä, - emo läksi etsimähän, - nousi suurelle mäelle, - korkeallen kukkulalle; - huusi kerran huisahutti: - 30 "tule pois, mun poikueni!" - poika vasten vastaeli: - "en pääse emosueni, - pilvet päätäin mun pitävät, (II: 154.) - hattarat hapeniani; - 35 ota olkii sie kuponen, - pärehii sie vihkeroinen, - mill' sie poltat pilven reunat, - pilven hattarat hajotat"! - emo läksi etsimähän, - 40 otti olkii hän kuposen, - pärehii hän vihkeroisen, - mill' hän poltti pilven reunat, - pilven hattarat hajotti; — - hän toi poisi poikasensa. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 31 - - Tois.: - 37 kolmas on keso-kalahan - neljäs on jänis-jälille - 18 tule pois mun poikaseni - 21 pilvet päätäin mun peittävät (-ttääte) - 35 ota olkii on kuponen - 36 pärehii on vihkeroinen - 42 hän [kl. heä(n)] sitt' poltti pilven reunat. - 44 hän toi pois oman poj'ansa [kl poj(j)aase]. - -1-2 kl pääh_keneene_ — tuo_reheene_; _tuores_,-een tarkoittanee -kalastamista; supistun. sanoisssa on illat. EK:ssa: .._h.(n)_. - -3 _keso-kala_ = (kesäkala) sieni; tätä lausetta saa kuulla myöskin -puheessa. - -5 _suen-viha_ = loitsuluku susia vastaan; tässä on luultavaksi vihat -= vainominen, josta ehkä viha = _loitsuluku_ on saanut merkityksensä; -löytyy esim. maon-, tulen- ja veden-vihoja y.m. - -12 m_ä_nee (männöö EK:n murteessa) = menee, on säilytetty niinkuin sana -kuuluu Karjalassa ja osittain Savossakin. - -18-20-32 _poikueni — isosueni — emosueni_; poiut, harjut, -uen; -isosut, emosut, orosut, -suen; tälläisia deminutiviä P. tuskin käyttää -runokielessään muutoin kuin nomin. ynnä suffiksin kanssa. — 31 kl -män_köö_. - -22 _hattara_ = 1) rätti, kehno repale, 2) vähäinen ja hatara lumi, 3) -pilvi (ei ole tässä merkityksessä EK:ssa tunnettu); — hapenet = huonot -hiukset. - -36 _vihkeroinen_ = vihko. - -(Vrt. Knt. III: 18) - - - - -32. Liekkuvirsi. - - - Mikä tu'olla näkyypi? - talo tu'olla näkyypi; - mikä tuon talon takana? - tammi tuon talon takana; - 5 mikä tammen latvaisessa? - kätkyt tammen latvaisessa; - mikä kätkyen sisässä? - hurst' on kätkyen sisässä; - mikä hurstin hulpelossa? - 10 vello hurstin hulpelossa; - mikä vellon olka-päällä? - kirves vellon olka-päällä; - mikä kirve'en-kasassa? - lastu kirve'en-kasassa; - 15 mihin lastu sinkahtaapi, - siihen kirkko tehtänehen, - kappal' on kanittanehen; - kuka kirkon kirjottaapi, - kuka kappalin kaniipi? - 20 vello seinät vesteleepi, - iso ikkunat koloopi; - kuka lattian lakaisi? - siso lattian lakaisi; - kuka penkin-päät peseepi? - 25 emo penkin-päät peseepi, - emo pöyän pyyhkäiseepi. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 32. - -Virsi lauletaan kun lapset ovat liekussa. - - Tois.: - 20 vello seinät vestäneepi - 21 iso ikkunat tekeepi. - -1-2 tu'olla kuuluu laulussa ja murteen mukaan _tuuvalla_. - -9-10 _hulpelo_ (myös: hulp_i_lo ja hu_r_pelo) = vaatteen reuna -kankaassa. - -13 _kirveen-kasa_ = kirveenterä (_yläkasa_ = kirveenterän ulko- ja -_alakasa_ = sen sisäpuoli). - -16-17 tehtä_nehen_, kanitta_nehen_ kl _-neene_ (_-neeni_); _kania_ = -koristaa. - -18 kl ja murteessa: kirj_u_ttaapi. - -Tämä runo kuuluu tavallaan Kal. II Run. toiseen osaan (säk. 59-224; -vrt. Krohn, l. c. siv. 403). - -(Vrt. Knt. I: 215.) - - - - - - -Kalevalan III Runo. - - - - -33. Tantsuvirsi, kun uhmallaan lauletaan. - - - Ei oo teiän virsistähän, - ei teiän sanaisistahan, - ei oo laulut laaukkaita, - ei oo virret viisahia, - 5 eik' oo muitenkaan mukaisat: - teill' on virret telkka-päitä; - mie kun laula'a alotan, - laulan päivät pääksekkäisin; (III: 7.) - laulan viikot vierekkäisin, - 10 harvat käyvät nauramahan, - useammat itkemähän; - ei ne laula lapset kaikki, (III: 11, 290.) - pojat ei laula puoletkana, (III: 291.) - ei se tiiä yksikänä, - 15 ymmärr' ei yheksänkänä, (III: 12.) - minun lapsen laulujani, - mekujain ei mielettömän; - ei iloo iloitsijoille, - ei remuu remuitsijoille, - 20 ilo ilman istujille, - remu reunan-katsojille. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 33. - -Lauletaan _"uhmallaan"_ eli kiistaan sillä tavoin, että kun toinen -heittää laulamasta, niin toinen ottaa kiinni ja edistää; sellaiset -virret ovat sisällyksen puolesta _konkkavirsiä_, joissa laulajat -toisiaan soimaavat. - -Tois.: 8 laulan päivät päällekkäisin 12 ei lajua kaikki lapset - -1-2 kl teiän virsis_tääse_ — sanaisis_taase_ = kirjakielen -_sistansa_; -omituista on, että _yksikön 3 pers._ ja _monikon 1-3 perss. suffiksit_ -kuuluvat — suusanalla luettuina: _.(h).(n)_ laulussa: ... se (vrt. ed. -Runo 20, Sel. 2, taulun loppuosa, Impf.). - -6 _telkka-pää_ = este, vastus; kun esim. häissä lauletaan, niin on -tärkeä, että ees'laulaja koskettelee eri kohtia morsiusparin elämässä -(vrt. selit. N:o 19), vaan jos ei ees'laulaja ole selvä, niin hän -ainoastaan laulaa jonkun korvankuulolla saadun virren loppuun saakka, -joten on vaikeaa milt'ei mahdotontakin eistää (= jatkaa) sellaista -virttä; telkka-pää virsi = lyhyt virsi. - -14 _tiiä_ = tiedä. - -18,19 il(l)oo — rem(m)uu = iloa — remua. - - - - -34. Liekkuvirsi. - - - Lupa orjon annettihin, - lupa orjon, valta vangin, - juossa jouluna kotihin, - päässä päähän pääsiäisnä, - 5 pääsiäisnä, pää-pyhinä; - orjo-parka laitettiihin, - suin sulahan, päin lumehen, (III: 47.) - koprin ilmahan kovahan; — (III: 48.) - ajoi kolm' pyhäistä miestä, - 10 kolme Herran enkeliä,; - oli orjo tiellen kuollut, - otettiin on orjon sielu, - suin sulasta, päin lumesta, - koprin ilmast' on kovasta, - 15 talutettiin taivoisehen, - ilo-sielujen sekahan, - avattiin hopea-portti, - tuohon tuolit tuotettihin, - tuotihin hopea-tuoli: - 20 "istu tuohon, orjo-parka! - jo oot saanut seissaksesi, - orjuuessa ollessasi, - käyessäsi käskyläisnä"; - tuotihin hopea-tuopit, - 25 mettä, hunajaa sisässä: - "ota tuosta orjo-parka, - saan't oot vettä juuaksesi, - orjuuessa ollessasi, - käskyläisnä käyessäsi"; — - 30 ajoi kolm' pyhäistä miestä, - kolme kerran enkeliä, - ol' isäntä tiellen kuollut, - otettiin isännän sielu, - talutettiin taivoisehen, - 35 suru-sielujen sekahan, - avattiin tulinen portti, - tuohon tuolit tuotettihin, - tuotihin tulinen tuoli: - "istu tuoss”, ilo-isäntä! - 40 jo oot saanut istuuksesi, - isäntänä ollessasi"; - tuotihin tulinen tuoppi, - tulta, terva'a sisässä, - tuoll' on käärme kääntele'i, - 45 siso-liesku siertele'i: - "juo tuost' ilo-isäntä, - saan't oot ol'tta juuaksesi, - isäntänä ollessasi, - orjo'in olottajana"; - 50 siit' sanoi ilo-isäntä: - "minkätähen tää minulle?" - orjo vasten vastaeli: - "sentähen tämä sinulle, - olit paha orjoillesi, - 55 pahoin maksoit orjon palkan, - veralla virunehella, - saralla märännehellä"; - niin sanoi ilo-isäntä: - "ota, ota, — orjo parka! — - 60 ota palkka'is paraten!" - orjo vasten vastaeli: - "en taho — ilo-isäntä! — - kuin et maksanut majoilla, - kostan't et ison kotona". - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 34. - - Tois.: - 4 männä päähän pääsiäisnä [kl -siäissä] - 7 suin sulaan on, päin lumehen - 20 istu tuossa! orjo-parka - 28 ollessais on orjuuessa - 38 tuotiin on tuliset tuolit - 39 istu tuoho(n) isäntä-parka - 44 tuoll' kärme käänteleipi [suusanalla sanottuna] - 46 ota tuost' isäntä-parka - 50 hän sitt' vasten vastaeli - 54 olit paha palveljoille. - -1 _orjo_ = orja. - -4 _päässä_ = päästä. - -8 _kopra_ = koura. - -21 EK:ssa sanotaan esim. "konsa mie _saan tulleeks tänne_", "_saan_ -huomenna _kuullaksein_" j.n.e. (vrt. myös säk. 27, 40 ja 47); — seison, -EK:ssa infin.: _seissa_ (= seista). - -25 kl mettä, hun(n)a'aa sisässä. - -27 juua = juoda. - -45 _sisoliesku_ = sisiliska. - -49 _olottaa_ = ajaa menemään; esim. o. lehmät laitumelle, o. laulua -(=dirigeerata). - -51 minkä_tähen_ — sen_tähen_, kl -täh_t_en; tavallisesti kuuluu sana -P:n suussa: _tähen_. — _tää_ = tämä. (Vrt. Knt. III: 26.) - - - - -35. Hää-virsi. - - - Laulan laulajat mokomat, (III: 59.) - metsähän maka'amahan, - suet suuhun [likaa]mahan, - korpit suuhun [kasta]mahan, - 5 varikset vatustamahan, - kukon kanssa kornitsahan, - kanan kanssa kammarihin. - - - -Selityksiä: 35. - -3-4 sanat ovat niin ilkeitä, ettei sovi panna niitä tekstiin. - -6 kornitsa (ven. горнича [gornitsa]) — sali, kamari, tupa. Tämän virren -lauloi nuoteessa Pitkälän Jaakko kerran hääväelle sulhasen talossa -(Lempaalassa) kun P. oli 4:n vuoden vanha, ja virsi on siitä päivästä -pysynyt P:n muistissa. Tästä näkyy miten tarkkamuistinen P. on. Jaakko -tuli kipeäksi omasta laulustaan ja meni kuolioksi, hampaat kiristi hän -kiinni, kieli jäi väliin ja mies vaan löi viehkuroi pyntää; Vaintkalan -ämmä oli popanniekka ja luki jotta hän sitten tuli taas terveeks. — -"Niin pahat ja haltiaakkaat hääväki ja nuoteet voivat olla" sanoi P. - - - - -36. Liekkuvirsi. - - - Tuli vanha Väinämöinen, - ja nuori Joukamoinen, (III: 91.) - puuttuit tiellä vastakkaisin, (III: 92.) - käi on vemmel vempeleesen, (III: 96.) - 5 aisa aisaan on tapasi, (III: 93.) - rahe rahkehen nenähän, (III: 94.) - käivät länget länkilöihin; (III: 95.) - alkoit tiellä haastatella: - "ken on vanhin veljeksistä, - 10 onkos vanha Väinämöinen, - vain on nuori Joukamoinen?" - sanoi vanha Väinämöinen: - "mull' on paljon työtä tehty, - paljon pantu on kokohon, - 15 kaikk' on kivet kyntämäni, - saaret samain on kokohon"; - sanoi nuori Joukamoinen: - »mun on vie'et viskomani, (III: 221.) - mun on meret mittomani» (III: 218.) - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 36. - - Tois.: - 1 Tuo vanha Väinämöinen - 2 tul' on nuori Koukamoinen - 3 tuliit tiellä vastakkaisin - 4 käi on aisa aisan päähän - 6 rahe rahkeesen [kl rahkeehen] tapasi - 7 käivät länget länki-puihin [kl puihen] - 15 mull' on kivet kyntämäni. - -Virsi on kuultu Anttilan Palakka-vainaalta Vaskelasta ja Juhana -Kiurulta Vilakkalan Koveralt'ojalta, eikä P. ole kuullut tätä runoa -lapsuudessaan. - -19 _mittomani_ = mittaamani; vrt. tall_o_n, N:o 52: 30; temp_o_matta -N:o 43: 8. - - - - -37. Häävirsi. - - - Sen mie tiiän selvällehen, (III: 149.) - timmin-taiten tarkoillehen, (III: 150.) - sen mie tiiän timmin-taiten: - reppänä liki lakea, (III: 151.) - 5 lik' on lieska kiukuvata, (III: 152.) - lässä on lehmä lähtemäistä, - vävy lässä läksiäntä; - väleen pois vävy talosta, — - osa-miest' ei outokana. - - - -Selityksiä: 37. - -Lauletaan "tulo-" eli "tuliais-häissä", se on: sulhasen kotona, mutta -myöskin — vähän toisin vännettynä — "läksiäis-häissä" eli morsiamen -kotona. - -1-2 kuuluu: selväll_eene_, tarkoill_eene_, ja -ll_eese_ (-ll_eesi_). - -5 _lieska_ = uunin suun yläpuolella oleva kiukoan-osa (niinpä ainakin -Säkkijärvellä, Kurkjoella ja koko Etelä-Karjalassa). Koska Kalev. -säkeet III: 149-152 luultavaksi ovat kotoisin Sakkulasta (vrt. Krohn, -Suom. kirj. Hist. Kal. siv. 537), niin voinee päättää, että tämän sanan -merkitys ei ole _liekki_, kuten tavallisesti oletetaan, vaan niin kuin -edellä on sanottu, — _kiukuva_ = kiukoa. - -6 _lässä_ = läsnä, — _lähtemäinen_ — lähte(ö)mä = hieho. - -7 _läksiäin_, -men = loismies, itsellinen. - -8 _väleen_ = pian. - - - - -38. Sananlasku. - - - Hylkeen' on hyvää elä'ä: (III: 153.) - vie'en juopi vierestänsä, - kalan syöpi kaikellaisen. (III: 155.) - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 38. - -Tois.: 7 Hylkeen' on hyvä meressä. - -1 hylkeen' = hylkeenä. - -2 vie'en, vrt. N:o 36: 18 ja selitys 20: 38] - - - - -39. Sananlaskun tapainen virsi. - - - Silloin siikanen kuteepi, (III: 157.) - lohen-poika pousuttaapi: - kons' on jäässä järven rannat, - meren rannat riittehessä; - 5 ei silloin sika makaile, - sian toisen tonkiessa. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 39. - - Tois.: - 4 ei silloin sika maka'a. - -2 pousuttaa = loiskuttaa, uida niin että vesi pouskaa. - -4 riite, -tteen = hieno jää veden pinnalla. - - - - -40. Liekkuvirsi - -(Sananlaskun tapainen). - - - Kolme synkkää on saloa, - kolm' on vuorta korkeata, (III: 177.) - kolm' on koskea kova'a, (III: 175.) - ei oo Vuoksen voittanutta, (III: 181.) - 5 ylikäynyttä Imatran; — (III: 182.) - melkein on meressä vettä, - sitä kaksi kauhallista, - kuin ois' oike'in mitata, - osa kolmatta tulisi. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 40. - - Tois.: - 4 ylikäynyttä Imaran. - -4; 5 selitettävä: ei ole (löydy) Vuoksen voittavaa eikä Imatran -ylikäyvää; perf. partic. käytetään joskus samassa merkityksessä kuin -pres. partic. - -Virren on P. kuullut emoltansa. - - - - -41. Reki-virsi. - - - Nuu, nuu! — mun orosueni, - liiku liina-harjueni, - liiku liioitta sanoitta, - puhehitta puhtahitta, - 5 ilman ruos'an roiskamatta, - nahka-siiman naukumatta; - oro, oro! — piä varasi! - musta-harja haltiaasi; - älä veä ylen veresi! - 10 tähän pääll' on paljo pantu, - tähän liiaks' on lisätty: - kaksin hengin kaplahille, - liioin hengin liistehille; — - senhän kieletön vetääpi, - 15 minkä mieletön paneepi; — - oro, oro! — piä varasi! - musta-harja haltiaasi, - etsi luontois sie lumesta, - haon alta haltiaasi, - 20 synty'is syvästä maasta, - kuin määt maalle vierahalle, - jott' ei pistyis noian nuolet, - noian nuolet, verhan veitset, - eikä tietäjän teräkset; - 25 tuoll' on maalla vierahalla, - siel' on notkot noitii täynnä, - verhoi on joka veräjät, - perä-penkit tietäjiä; — - mie syön noiat nuolinensa, (XII: 169.) - 30 tietäjät teräksinensä, (XII: 172.) - verhot veitsi-rautoinensa, (XII: 171.) - mie oon noian nuorimpainen, - mie oon tietäjän tekemä, - tietäjän teräs-palanen; — - 35 mull' on hiekkanen hipiä, - rauan-karvanen kamara, - ei minuhun piikit pisty, - terä-rauat tee mitäkään; — - se oro, joka sinulle, - 40 ruplan makso häntä-rusto, - joka jouhonen kopekan; - se oro, joka sinulle, - rie'en päält' on riisuttava, - aialt' on satuloittava, - 45 ve'en pilvestä vetääpi, - kakrat syöpi räystähältä; - se oro, joka sinulle, - sill' on lampi lautaisissa, (III: 404.) - kolo keski selkä-piissä, (III: 403.) - 50 lähe länkien välissä; — - ei ole joka orolla, - ei oo lampi lautaisissa, - lähe länkiin ei välissä, - kolo keski selkä-piissä; — - 55 ei juokse joka oronen, - jok' ei tamma tallaele, - jok' ei liiku liina-harja, - jok' ei ruuna rumpoittele, - kuin juoksee tämä oronen, - 60 tämä tamma tallajaapi, - tämä liikkuu liina-harja; — - sie oot vaalinut vasiten, - vaalin't vasten itseäsi, - sie oot syöttänyt orosi, - 65 lestyin leivin, pestyin kauroin, - heinät syötit helmastasi, - hatullasi kakrat kannoit; - sie oot syöttänyt orosi, - jaloilellut jaarikkasi; - 70 sie oot juottanut orosi, - Jorttanaisella joella, - heraisista lähtehistä; — - juokse, juokse! — musta ruuna! - kolkuta kova-kapia! - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 41. - -Rekivirsiä lauletaan kun ajetaan re'ellä eli "livutaan", jonkatähden -niitä myöskin sanotaan "liuku-virsiksi" (vrt. myös selityksiä N:ot -3 ja 19). - - Tois.: - 6 nahka-ruos'an naukumatta - 70 tähän on paljo päälle pantu - 71 kovin kuorma on lisätty - 25 siel on maalla vierahalla - 41 joka jouhenen kopekan - 48 (52) sil' on lampi [kl lammi] lautaisilla. - -5 _ruoska_, ruos'an = (v. розга [rozga] = vitsa) piiska. - -8 _haltias_, -aan = haltia; P:n mukaan löytyy mies- ja nais-haltiaita; -ne ovat erilaatuisia, niinkuin maan-, veden-, kartanon-, saunan- ja -raha-aarre-haltiaita; kaikista pahimmat ovat kirkkomaan-haltiaat; kaksi -haltiasta oli P:n kotitalossa. - -13 _liisteet_ = irtonainen liistepohja työ-re'essä. - -19 kl hoa'on alta haltiaasi; hako, hoa'on; sata, soa'an (saa'an -30: 25); reki, rie'en (41: 43, 42: 4). - -21 _määt_ = menet. — 22 pistyy = pystyy. - -23 verha = "uhri", esim. lepän-oksia ja vettä, joka viskataan uhriksi, -jotta ilman, veden tahi maan haltiaat lepytettäisiin (vrt. toim. kirj. -Suomi, III jakso, 4 osa s. 113—115). - -27 _verhoi_ = velhoja; joka veräjä_t_, (vrt. selitys N:o 23). - -35 _hipiä_ = iho, pinta. - -41 _jouhonen_ = jouhi. - -49 kolo keski = keski-kolo. - -62 _vaalia_ = hoitaa; vasiten = hyvästi. - -65 _lestyin_; lesen, lestä; kun otraa tahi kauraa puidaan katkeavat -ensin oljet, jotka otetaan pois; sitten "lessään" eli puidaan tähkät -uudestaan niin, että ripsit ja tähkänkannat karisevat pois. Kl lessyin -leivin, pessyin kauroin. - -69 _jaloitella_ = juoksutella, — _jaarikka_ = pötkö. - -71 kl Juorttanaisella juoella; vrt. siv. 42. - -72 _heranen_ = tyyni ja kirkas, jotta läikkyy niinkuin hera eli sulattu -rasva; sanotaan myöskin puhekielessä että vedenpinta on "hera-tyyni". — -74 _kapia_ = kavio. - -Tämä runo näkyy olevan kolmesta eri pätkästä kokoonpantu: 1-15, -16-38 ja 39-74, mutta ne ovat lauletut yhdistettynä. — Säkeet 21-37 -esiintyvät myöskin eräässä häävirressä, joka lauletaan tuliaishäissä. - - - - -42. Rekivirsi. - - - Sutte-lutte, suotta laulan, - suotta laulan suuren virren, - pitkän virren pilkallani; — - mie suotta rikoin rie'eini, (III: 495.) - 5 kiusen katkoin kaplahani; - leppänen minun rekeni, - syän-puiset kaplahani; — - suitin-luitin, suotta poltin, - suotta poltin porstuvani, - 10 eestäin on esi-tuvaini, - jos tuo olkinen olikin, - katajain' oli katto päällä, - havu-katto kartanoni; — - tulkaa nyt suku tukkuhun, - 15 ak' viel' saatais' sammumahan; — - pahoin tein, poloinen poika, - pahoin tein, pahoin käkesin, - löin isoni, löin emoni, - särin sänky-vuoteheni, - 20 kannoin rannalle kaluni, - möin ma'ani, söin rahani, - itse rengiksi rupesin. - - - - Toisinnuksia ja selityksiä: 42. - - Tois.: - 7 syän-puist' oli kaplahani - 8 sutte-lutte, soltin poltin - 72 katajainen katto päällä - 73 havu-katt' oli kartanoni - 15 ak'se (eli: a kuin) saatais' sammumahan - 21 join ma'ani [kl maa'aini] söin rahani. - -1 _sutte-lulte, suitin-luitin_ (säk. 8) ovat n.k. hätävaran sanoja; -sellaisia ovat myöskin; _suitin-luilin_, (säk. 8) _soltin-poltin, -tyylen-lyylen, hoiten-toiten, hoile-loile, viltin-valtin_ j.n.e. - -2 _suuri virsi_ = eepillinen ja suurella eli valta-nuotilla laulettava -virsi eli "mökälaulu" (vrt. siv. 26, 28). - -7 _syän-puinen_ pehmytpuinen kaplas; joka on tehty puun sydämestä eikä -pinnasta. - -10 _esi-tupa_ = tupanen eli "elo-tuvan" vastapäässä ja porstuvan -toisella puolella oleva tupa, jossa ei asuta vaan ruoka-aineita -säilytetään; sitäpaitsi pidetään "es'tupaa" pitoja ja häitä varten. - -15 _ak'_ = a kuin (ven. a) mutta kuin. - -17 _käkeän_ (kä(k)kiin), k(e)äetä = luvata, aikoa. - -Runon P. kuullut Vetkan Oleksantralta Raudusta. - - - - -43. Häävirsi. - - - Kysyin tietä tullehilta, - maata matkan käynehiltä: - »käittäk' tiehen tervehenä, - matkahan ani vapaana? - 5 risuloien riuhtomatta, - kantoloien kaapimatta, - oksien otelematta, - tervas-kannon tempomatta, - vesojen vetelemättä; - 10 eik' ne oksat ottanehet, - eik' ne kannot kaapinehet, - tervas-kannot temponehet?» — - mie kyselin velloltani, - lausuin lapselta emoni: - 15 »mit' olet pahoilla mielin, (III: 501.) - asut alaalla kypärän, (III: 502.) - mit' olet vesissä silmin? - jokos tiellä tessittihin, - jokos maalla massittihin, - 20 jok' he virsillä vetivät, - jokos lauluill' lakkasivat, - moitittiink' sinuista siellä, - soimasiitkos suu-sanoilla? - virka, virka — meiän vello! - 25 jos lie suotta soimannehet, - jos he kielin kelläsivät, - jos he virsillä vetivät, - jos he lauluill' lakkasivat, - suu-sanoilla soimasivat, — - 20 kyll' kotona kostetahan, - maksetaan ison majoilla, — - kuin he suotta soimasivat, - kiusen kielin kelläsivät, - kuin he massiit maan parasta, - 35 kuin rikasta rienasivat»; — - mie en tiiä itsekänä, - moittinenkos morsianta, - vain on sulhaista silitän, - käynenk' muita moittimahan, - vain ivannenk' itseäni, - ensin itsein mie ivailen, - sitte vasten muita moitin, - sitt' ei pisty muien moitos; - oma nuokkain on nokinen, - 45 oma tohkoin on tohunen. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 43. - - Tois.: - 16 asut alla kulmiesi [k kulmiheisi] - 18 (19) jok' se tiellä tessettiin - 20 jokos virsillä vetivät - 23 suu-sanoilla soimasivat - 25 jos he suotta soimasivat - 30 meill' on kostajat kotona - kyll' on kostajat kotona - sitt' kotona kostetahan - 31 maksajat emon majoilla - meill' on maksajat majoilla. - -3,4 kl _tii'een — matka'an_ = tiensä, matkansa; voi myöskin olla illat. -— käittäk' = kävittekö. - -5, 6, 7 ensimäiset sanat kl risul_oihen_, kantol_oihen_, oks_i'in_; -nämä muodot vastaavat monikon sekä genit. että illativin muotoja; -mutta koska säk. 8-9 on selvä genetivi: kann_on_ — ves_o'in_ (eikä: -vesoihen), niin ovat edellisetkin genitiviä. - -15 lukemalla lausuttu: mitä _oot_ p.m.; kun säe laulettiin niin -murteellisuus katosi, niinkuin tekstistä näkyy. - -28 _lakata_ — (vrt. ruots. (be)lacka) tessiä (säk. 18), massia (19), -moittia (22, 39), soimata (23), kellätä (26), rienata (35) ja ivata -(40). - -39 kl muita _muil_timahan, alkusoinnun tähden. - -41 kl _ei_sin itsein. - -45 _lohko_ = etutohko = veneen nokka. - -Virsi lauletaan kun tulohäissä "kysellään sulhaselta". - - - - -44. Häävirsi. - - - Annoin ainoan sisoni, (III: 519.) - silmiksi Sokialahan, - näkemiksi Nälkälähän; - ois oll't meiän neitosensa, (XXXVIII: 108.) - 5 paremmankin paikan väärtti, (XXXVIII: 104.) - paremman talon miniä, - paremmallen paian-saaja, - housun-huolija paremman. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 44. - - Tois.: - 4 paremmankin miehen väärtti. - -2 _Sokiala_ ehkä = "sokian pojan" (Väinämöisen) koti. - -3 _Nälkälä_, vrt. Kal. XXX: 327. - -4 kl _neitoseese_ tahi _-seense_, luettuna: _neitosee_(n). Murteessa -kuuluu monikon sekä 1:n että 2:n pers. suffiksi _-nna, -nnä_, vaikka -tämä suffiksi tuskin runoissa esiintyy. - -Nuoteet laulavat tämän virren sulhasen kotona. - -(Knt. II: 16, 24.) - - - - -45. Hää- ja liekkuvirsi. - - - Niin se lauloi meiän neito, - niin hän lauloi liiritteli, - likkana lipatessansa, - paimenessa käyessänsä, - 5 kannon päässä seissessansa, - sinisen salon sisässä, - kaian korven kainalossa: - "tuota toivon tuon iäini, (III: 531.) - tuon iäini, taan ajaini, - 10 kaiken kasvanta-ajaini, - kuin mie saisin, minkä soisin, - mitä mielein mun tekeepi, (I: 1.) - aivoin on ajattelevat: (I: 2.) - sulhon suuren ja sorean, - 15 sulhon valkea-verisen, - ruunan ruskean hevoisen; - kuin saisin mitä halajan: - sukuhuni suurta miestä, (III: 533, 30.) - lajihini laativaista; — - 20 olkoon kiitelty Jumala, - ylistelty yksin Luoja! - sen sain mie, mitä halajin, - mitä mielein mun tekikin, - minkä Luojani lupasi, - 25 sen mull' anto Armollinen: - sukuhuin sain suuren miehen, - lajihin sain miehen laaun, - miehen laaun, laativaisen, - sulhon suuren ja sorean, - 30 musta-kulman jä korean; — - mie sain miehen mielellisen, - toveritsan toimellisen, - se on viisas vierus-miesi, - se on viisas, ei oo villi, - 35 se on hurskas, ei oo hullu, - miehen mitta, miehen varsi, - sekä miehen mieli päässään, - miehen hattu hartioilla, - miehen kinta'at käessä; — - 40 ei se rieho ristiäni, - katko ei kaula-ketjujani, - ei sysi sykeröäni; — - ei se vingu viinan päällä, - ei huua humalan päällä, - 45 silt' ei hattu jääne jäälle; - itse katsoo kintahansa, - itse hallitsee hattunsa." - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 45. - - Tois.: - 17 kuin mie saisin Sakkulasta - 20 olkoon kiitetty Jumala - 27 ylistetty yksin Luoja - 23 mitä miele'in teki'i [= tekikin] - 26 sukuhuin [kl sukuhein] on suuren miehen - 29 miehen suuren ja sorean. - -3 _likka_ = lapsenhoitaja tyttö (EK:ssa); likoittaa = olla -lapsenkatsojana. - -8, 9 iäini — ajaini = ikäni — aikani; (vrt. selitys N:o 9: 4). - -18, 19 kl suku_heini_, laji_heini_. — _laativainen_ = puhelias. - -29 _sulho_ ja _morsia(in)_ tarkoittaa EK:ssa aviopuolisot myöskin -sitten kuin avioliitto on solmittu, ja niin heitä kutsutaan siksi kun -ensimäinen lapsi on heille syntynyt. - -40 _riuhtoa_ = repiä; vrt. N:o 30: 12-13. - -42 kl sykerö_j_äini; -j- on murteen mukaan liitetty vokaalien väliin, -vaikka sana on yksikön muodossa. - -Häävirsi, joka lauletaan läksiäishäissä eli morsiamen kodissa; myöskin -se lauletaan liekussa kun "morsiain" eli nuori vaimo käy vanhempainsa -kotona "oljamissa", kun hän on ollut naituna noin 2 kuukautta. - -(Knt. II: 75.) - - - - -46. Liekkuvirsi. - - - Onhan maata muuallakin (III: 572.) - ilma'a etempänäkin, - ei iso'in ikkunalla, (III: 573.) - eikä vellon pellon päässä. - - - -Selityksiä: 46. - -1, 2 luettuina kuuluvat viimeiset sanat: muualla_i_, etämpä(n)nä_i_. - -3 _ikkunalla_ = ikkunan alla; tarkoitus on: ei (yksistään) isän ikkunan -alla &c. - -Lauletaan kun ollaan liekussa ja paimenessa. - -(Knt. II: 88.) - - - - - - -Kalevalan IV Runo. - - - - -47. Liekkuvirsi. - - - Mänin suurelle merelle, - mänin merell' kylpömahän; - jo oli meri kylvöttynä, - mänin toiselle merelle, - 5 jo oli sekin kylvöttynä; - mänin kohta kolmannelle, - se ol vielä kylpömättä; - panin pai'ain mie pajulle, - hameheni haavan päälle, - 10 koivun päälle kostolini, - sukkain mie sulalle maalle, - helmet hiekka-rantaiselle, - sormukset somerikolle, (IV: 32.) - riisuin ristin kaklastani; — (IV: 31.) - 15 tuli varas varvikosta, - mies vihainen vitsikosta, - pojan-luntti Luu-mäeltä, - akka laiska lampahista; - otti pai'ain mun pajulta, - 20 hamehein on haavan päältä, - koivun päältä kostolini, - sukkain on sulalta maalta, - helmet hiekka-rantaiselta, - sormukset somerikolta, - 25 pois on ristini ripusti; — - mänin itkien kotihin, (IV: 37.) - kaaloitellen kartanohon; (IV: 38.) - iso aitassa asuupi, - emo aitan rappuisilla; - 30 iso ensinkin kysyypi, - emo olka-pään ylitsen: - »mitäs itket piikueni, (III: 507, IV: 41.) - nuorin lapsein on nurajat?" (III: 508.) - mie sanoin emoselleni: - 35 »mänin merell' kylpömähän, - tuli varas varvikosta, - mies vihainen vitsikosta, - akka laiskä lampahista, - pojan-luntti Luu-mäeltä, - 40 otti pai'ain mun pajulta, - otti soreat sormukseni, - sukkain on sulalta maalta, - helmein hiekka-rantaiselta, - pois on ristini ripusti, - 45 hamehein on haavan päältä, - pois on kantoi kauläa-huilit;» — - emo vasten vastaeli: - »älä itke! piikueni, (IV: 119.) - nuorimpaiseni nureksi, (III: 508.) - 50 mäne aittaan sie mäelle, — (IV: 127.) - siel' on kirstu kirstun päällä, — (IV: 129.) - pane päällesi parasta, - valkeaista varrellesi, - hienoista hipiällesi; - 55 sitt' mää kirkkohon kukaksi, (IV: 185.) - kaunihiksi kappalihin; - siit' on kaikki katselevat: - 'kuin miekin mokoman saisin, - sylissäni syöttelisin, - 60 käsissäni käyttelisin, - suussain mie palan purisin, - joka päivä pään pesisin, - joka kuuru kuurajaisin, - joka päivä uuen paian, - 65 joka viikko uuen viitan'». - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 47. - - Tois.: - 3 jo oli meret kylvöttynä - 7 se ol' meri kylpömättä - 9 hamehein on haon [kl haaon] päälle - 11 sukka'in sulille maille - 17 tuli luntti Luu-mäeltä - 25 pois on risti'in ripusti - 50 mää sie aitta'an mäelle - 52 paa sie päälle'is parasta. - -1 _Suuri meri_ = Suomen lahti (jota vastoin Laatukka on "meri"). - -6 kl ja murteessa: kolmann_ee_lle. - -8 _pai'ain_ = paitani; vrt. selitystä 7: 35]. - -10 _kostoli_, kostuli = pitkä, väliä ja valkoinen päällysnuttu -liina-vaatteesta, ilman nappia; luterilaisilla on "sepalukset" -koristetut, ja naisten kostulien kaulus on usein "kirsilangoilla -tehty"; ylipäätään pitävät kreikkalaiset toimikkaisia (= neljällä -niidellä kudottuja), jota vastaan luterilaiset pitävät murteikkaisia -(= kahdeksalla niidellä kudottuja) ja "kuvaniekkoja kostoliloita". -Pyhäjärven perukirjoissa mainitaan 1753 _kåstol_, Raudussa 1757 ja -Sakkulassa 1769-1770 _kåståli_ ja murteikkainen kostel ("mordicka -_costel_"). Hiitolan perukirjoissa v. 1749 mainitaan: pitkä Puolalainen -päällyspaita ("lång Pålsk öfverskjorta"), luultavasti = kostoli. - -17 luultavaksi ei tarkoiteta Luumäen pitäjää, jota vasta 1642 mainitaan. - -28 _asua_ = oleskella, pysyä (EK:ssa). - -30 kl iso _ei_sinkin kysyypi (alliterationi: _iso eis-_). - -32 _piikut_, -uen = piikanen. - -54 _hipiä_ = iho. - -55 _mää_ = mäne (52 tois. paa = pane). - -56 kl kaun_e_heksi; — _kappali_ = kappeli. - -57 kl siit' on kaikki katsel(l)ooto. - -63 _kuuru_ = aika. - -65 _viitta_ = sarkanen puolipitkä, napiton nuttu sekä miehiä että -naisia varten; se on helmoista liehki ja on "kirsitetty" (roihkan päät, -sepalukset ja hihansuut ommeltuina eli kirjoiteltuina kirsilangoilla -säämyskän päällä) ja kaulus on punaisesta verasta; viitat ovat -yhdennäköiset niin luterilaisilla kuin kreikkalaisillakin. Ennen -olivat viitat joko valkeat tahi "vesiharmaat" tahi harmahtavat (= -hopeaharmaat); nykyäksi miehet pitävät "syvätharmaita" (= tummempia) -viittoja. Sakkulassa mainitaan 1685 valmarsjacka eli _vijtta_ ja -Ruokolahdella 1696 _qvinfolkshvita_, Pyhäjärvellä 1745 valmarshvita_, -Raudussa 1760 mans- och gvinfolks-hvitor j.n.e. - -(Knt. III: 86—89.) - - - - -48. Liekkuvirsi. - - - Mie käin pilven piitä myöten, (XLVI: 365.) - taiva'an rajoja myöten, (XLVI: 366.) - mie sain silkit silmilleni, - kulta-langat kulmilleni, (IV: 161.) - 5 päähäin on hyvät hopeat; — (IV: 156, 162.) - tuli varas varvikosta, - mies vihainen vitsikosta, - pojan-luntti Luu-mäeltä, - akka laiska lampahista, - 10 otti silkit silmiltäni, - kulta-langat kulmiltani, - päästäin on hyvät hopeat, - -(jatk. = N:o 47 säk. 26—65 mutatis mutandis.) - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 48. - - Tois.: - 2 taiva'an raja'a myöten - 3 sielt sain silkit silmilleni. - -4, 5 (12) _kultalangat_ ja _hyvät hopeat_ tarkoittanee niitä -päänkoristuksia, joita T:ri Th. Schvindt mainitsee Kajalan Rautakaud. -siv. 124—125 ja kuv. 185 ja 343—340. (Knt. III: 86-89.) - - - - -49. Liekkuvirsi. - - - Paremp' ois' oll't mun poloisen (IV: 218.) - olla ilman syntymättä, - syntymättä, kasvamatta; (IV: 219.) - kuin ois' ehtonen emoni, - 5 kuin ois maire maammoseni, - kuin ois' kaunis kantajani - veteen ois' vivun vis 'annut, - vaarun keski-valkeahan, - pann't ois' tuutusen tulehen, - 10 tyttö tuutusen sisässä: - sitt' ei ois' emosellani, - ei ois' mieli mettä tehnyt, - syän synnyttän't olutta; - mieli terva'a tekisi, - 15 syän syttä polttelisi; - paremp' ois' tänä'i päinnä, - huokeamp' ois' huomennakin, - kuin ei ois' ehtonen emoni, - kuin ei ois' synnyttän't minuista, - 20 näillen päivillen pahoille, (IV: 221.) - mokomille miel' aloille, - ilkiöille istuimille, - kaikkien sanottavaksi, - kielin kelläeltäväksi; — - 25 osael'han mun emoni - osas' hän omenat tehhä, - tarkkas' taimet kasvatella; - ei osann't omenillehen, - osann't ei osa'a luua, - 30 ei hän tarkann't taimillehen, - taitan't ei tajuista panna, - osann't ei minun emoni, - ei osann't omeniansa, - eikä tarkann't taimiansa, - 35 ei osannut istutella, - pan' hän puillen pyöriville, - veräjille viereville, - varvoille vapiseville, - lehtilöille liekkuville; - 40 mihin varpa vaarahtaapi — - mie vaan vierähän keralla; - mihin viere'e veräjä — - mie vaan vierähän keralla; - mihin lehti liekahtaapi - 45 mie vaan liekahan keralla; - mihin puu sitt' pyörähtääpi — - mie vaan pyörähän keralla; — - pani ehtonen emoni, - pani paikoillen pahoille, - 50 ilkiöille istumille, - kaikkien sanottavaksi, - kielin kelläeltäväksi, - joka pane'e pahempi, - joka kehno kelläjääpi, - 55 kehnommaks' mun kenkiäni, - pahemmaksi paklojani. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 49. - - Tois.: - 4 kuin ois, se minun emoni - mahtoi ennen maammoseni - mahoit ennen mun emoni - 7 vipu vete'en vis'ata [= viskata] - 8 panna vaaru valkeahan - pann't ois' vaarun valkeahan - 9 panna tuutunen tulehen - 12 ei ois mieli mettä tehhä - sitt' ei mieli mettä keitä - 13 syän synnyttää olutta - 18 kuin ei ois emosueni - 19 synnytti minun emoni - 31 tarkann't ei taju'u panna - 36 jätti puille pyöriville - heitti puille pyöriville - 53 joka [ro]skanen paneepi. - -5 _maire_ = hyvä, masealuontonen; semmoisia attributia käyttää P. -usein laulussaan, esim. ilmoinen iso; ehtonen emo; kaunis kantaja; -maire (mairehoinen, itk.) maammo; vietre (vietrehoinen, itk.) vello, -siityinen sisär; valkeainen, vakahainen vaalittu, itk. (= lapsi) j.n.e. - -7 _vipu_ = pussin-näköinen liinavaatteesta tehty lapsenkätkyt, joka -seipääseen eli "vipupuuhun" ripustetaan; — vis'annut — viskannut. - -8, 9 _vaaru_ — tuutunen = vipu, kätkyt. - -19 minunen — minä; niin myöskin sinunen, -sen; sanat esiintyvät vaan -partitivissa: minuista, sinuista. - -29 _osa- = hyvä osa, onni (osakas = onnellinen; vrt. myöskin lausetta: -"antakoon Jumala osaa ja onnea!"); luua — luoda. - -Lauletaan myöskin yksinpäisiäisnä metsässä ja tietä myöten käydessään. - - - - -50. Liekkuvirsi. - - - Kuin oisin kuollut, koito piika, - piika kalkinen kaonnut; - kuin ois't ehtonen emoni, - kuin ois't maire maammoseni, - 5 kuin ois't kaunis kantajani, - kolmi-öiss' ois't kuolettanut, - kaksi-öiss' ois't — mun katalan — - kaksi-öiss' ois't kaottanut; - kuin oisin kuollut kolmi-öissä (IV: 223.) - 10 ja kaonnut kaksi-öissä: (IV: 224.) - vaaksa vaatett' ois' pitänyt, (IV: 226.) - kaks' ois lauan kappaletta, - kyynär' ois' pyhäistä maata, (IV: 227.) - ja pari papin sanaista, - 15 luku lukkarin puhetta, - kerran kellon kilkahusta; — - mitä henkii ois' vähempi, - sitä huolta huokeampi. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 50. - - Tois: - 1 Kuin oisin kuollut koito poika - 2 poika kalkinen kaonnut - 11 vaaks' ois vaatetta pitänyt - 13 kyynäre pyhäistä maata - 14 ja pari papin sana'a - 17 mitä henkii ois' vähemmän. - -1 _koito_ = heikko, kellä ei ole mitään olopaikkaa. - -2 _kalkinen- = onneton. - -3 _ois't_ = olisit. - -6 myöskin kl kolme-öiss'; -öiss' = -öisnä, -yön vanhana. - -(Knt. I: 46, II: 225.) - - - - -51. Tantsuvirsi. - - - Kas ne on pojat, mitkä meillä: - käyvät Saksan saappahassa, - kahen ruplan kaula-huili, - kolmen ruplan korva-rengas, - 5 viien ruplan viitta päällä, - kuuen ruplan kussakkoinen, - kymmenen kypärä päässä, - saa'an saappa'at jalassa, - silmät maksavat sinisen, - 10 pos'et puhta'an punaisen, - varsi valkean paperin; - nuo viitsiit kylähän männä, - tohtiit toiseen he talohon, - viitsiit männä vierahaisiin, - 15 näkyisällä nääöllänsä, - mukaisalla muuollansa, - valkealla varrellansa; — - nuo vaan viere'et verassa, - siitäät käyä sitsevoissa, - 20 noill' on tankki taiten tehty, - verka miittiin on mitattu, - ei oo tankki maalla tehty, - tankk' on tehty taivosessa, - sen on kukkaro kutonut, - 25 vask' on rihman valmistanut, - hopeainen helsyttänyt, - kuu kulki kue-keränä, [IV: 135.) - kaaret muina kangas-puina, - pilvet pitkät pelsiminä, - 30 tähet suihkiit sukkulaisna. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 51. - - Tois.: - 4 viien ruplan viitat päällä. - -2 kl käv(v)yyt. - -3 _huili_ = miesten kaula-riepu, "kaula-sarhvi". - -6 _kussakkoinen_, kussakko — (ven. кушакъ [kušak]) lankainen vyö. - -8 tarkoitetaan : sadan(ruplan) saappaat. - -9-11 sininen (paperi) = viiden ruplan seteli; punainen (paperi) = -kymmenen ruplan seteli; valkea paperi = kahdenkymmenenviiden ruplan -seteli. - -15 kl neäöllänsä; näkö-sanasta; vrt. selitysten N:o 20 loppuosaa]. - -16 muuollansa = muodollansa. - -19 _siitäät_ = sietävät; — _sitseva_ = (ven. ситецъ [sitets], ситцевый -[sittsevyj]) sitsi- eli karttunikangas. - -20 _tankki_ EK:ssa = takki. — 21 _miittiin_ = miettien. - -24-26 tarkoitetaan, että vaatteet ovat kukkarorahoilla ostetut. — Myös: -_nuo_ on kukkaro kutonut. - -27 _kue_-kerä = viipsenpuille vyyhitään ja kuteet keritään -"ku(v)e-kerälle". - -29 _pelsimet_ = vanhanaikaiset kangaspuut, joilla on vaan kaksi -haarajalkaa; niitä vielä paljon saa nähdä EK:ssa (vrt. kuva N:o 27, -Kalev. III pain. 1887). - -30 _sukkulainen_, sukkula = syöstävä. - -Virren on P. kuullut Siiterin Sohvilta Palkeelasta. - - - - -52. Liekkuvirsi. - - - Olin ennen kuin olinkin, - aika tyttö aikoinani, - suotta piin pos'en punaisen, - käsi-varren valkeaisen, - 5 mull' oli lello leuan alla, - mun' ol' leuka'in leviä, - mull' oliit pos'et punaiset, - käs' ol' varret valkeaiset; - tulin toiseen mie talohon: - 10 putos' on punaa pos'esta, - hävis' lello leuan alta, - ei oo leuka'in leviä, - käsi ei varret valkeaiset; — - kun olin ison kotona, - 15 kasvoin luona kantajani, - olin luona luojaseni, - ja elin emoni luona, - mie käin kukkana kujassa, (IV: 185.) - kajavan' käin kaivo-tiellä; - 20 tiiett' ei tytön nimeä: - iso kutsui kuu-valoksi, - emo päivän-nousunnaksi, - velloin on ve'en kalaksi, - sisoni sini-keräksi; — - 25 maall' on marja paljon maksoi, - kannollaan ol' aivon kallis, - kukillaan ol' aivon kuulu; - maksa ei maalla vierahalla, - ei marja mitä'än maksa, - 30 maks' ei maallista matoa, - itikaist' ei lentäväistä, - riihen-eellist' ei rikaista, - jonka tallon tanhualla; - ei maksa sitä vieoista, - 35 minkä join janohuvani, - maksa ei niitä jauholoja, - mitkä syönen leipänäni; — - kun olin ison kotona, - mie vaan kuuluin kuuluisalle, - 40 ja heläjin heiluvalle; - tulin toisehen talohon, - yli kynnyksen kylähän, - yli pellon naapurihin, - muutuin mustaksi siaksi, - 45 käännyn kärsän-kantajaksi. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 52. - - Tois.: - 2 aika likka aikoinani - 21 iso kutsui kukkaiseksi - 22 emo ehto-lapseksensa - 27 kukillaan ol' kuuluisampi - 37 minkä syönen leivässäni. - -5 _lello_ = hyvä, makea (lasten kielessä); lello leuan alla = kaksi -leukaa. - -19 _kajava_ = lokki (Larus argentatus). - -20 _tiiett'_ = tiedetty. - -23 on myöskin laulettu ve_t_en; vrt. täh_t_en, selityksiä N:o 34:51]. - -26 tarkoitetaan: marja oli kallis kun se vielä oli kiinni varressaan -tahi kannollaan. - -31, 32 itikkainen — rikkanen; part -_ikaista_, vit. siv. 29, 30. — r. -eell. rikka = roiska, joka on riihen edellä - -33 _tallon_ = tallaan ; vrt. mitt_o_mani, selityksiä N:o 36:19]. - -35 janohuvani = janouvani, janoovani; kl jano(h)huuv(v)aini. - -(Vrt. A.W. Forsman: Suom. person. nim. I: siv. 57 ja Knt. II: 157.) - - - - -53. Liekkuvirsi. - - - Olin yksi eukollani, - olin yksi, maksoin kaksi; - mie käin kukkana kujassa, (IV: 185.) - kajavana kaivo-tiellä, - 5 maksoin kaksi kassarissa, - kaksi kassarin-ranissa, - viis' on heinä-viikatteessa, - kuusi sirpin-kuoliossa, - mie käin kuuesta kujassa, - 10 seitsemästä siellä täällä, - kaheksast' käin kaivo-tiellä, - mie käin ympäri yheksän, - kysyttiin ain' kymmenestä, - kaheksasta katsottihin. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 53. - - Tois.: - 3 mie käin kukkana kujalla - 7 maksoin viisi viikatteessa. - -5 _kassari_ = vesuri, kassar_a:, kirves oksia varten. - -6 tarkoitus: vaikka olipa kuinka kehnokkainen kassarin-rani minulla, -niin minä tein yhtä paljon työtä kuin kaksi muuta. - -13 kl kymmen_ä_stä; EK:ssa kymmen_ä_ = kymmenen (niin kl myöskin N:o 7: -34: päivän päälle kymmen_ä_ttä). - - - - -54. Liekkuvirsi. - - - Eihän sys' syäntä murra, - eikä terva mieltä käännä; - sulho murta'a syämen, - miesi mielen käänteleepi: - 5 mieli terva'a tekeepi, - syän syttä poltteleepi; - miks' on mulla musta mieli? - miks' on mull' syän sysinen? - syän sytt' ei valkeampi, (IV: 216.) - 10 miel ei terva'a parempi, (IV: 215.) - miel' on mettä karkeampi. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 54. - - Tois.: - 1 Sys' ei syytele syäntä. - -1 _sysi_ = hiili - -4 _mielen kääntää_ = oksennuttaa, läylee. - -5, 6 tarkoittaa: "kun on mieli paha, on yhentekemä vaikka tervaa otat -suuhus tahi syöt ("sydän polttelee" = mieli tekee) sysiä". - - - - -55. Liekkuvirsi. - - - Syän tietää äijä syitä, - pää-parka paha'a mieltä, - syän täynn' on syömättäkin, - pää kipeä lyömättäkin, - 5 syäntäni syyteleepi, (IV: 273.) - päätäin on pahoin paneepi, (IV: 274.) - syäntäni syyessäni, - päätäin on kävelessäni. - - - -Selityksiä: 55. - -5 _syytelee_ = vaivaloittaa, pakoittaa. - -7 _syyessä_ = syödessä. - -(Knt. II: 225.) - - - - -56. Liekkuvirsi. - - - Helpo hellä varsahansa, - vaimo vaalittuisehensa, - laps' on kylmähän kivehen; - ei itke iso minuista, (IV: 285.) - 5 vuua ei vettä vellon silmät, (IV: 288.) - sisären sin' ei ikänä, - itkee mun imettäjäni, - kaihoaa se kantajani, - sitä itkee kuin imetti, - 10 kaihoaa siit' kuin hän kantoi, - imett' hän ihalat rinnat, - syöttel' hän makeat maiot, - minun kurjan kulkkuhuni, - kaian kaula-varrelleni, - 15 itke'et ihanat silmät, - pos'et potrat vierettävät, - emo näh't on suuren vaivan, - nähnyt vaivan vaaliessa, - kärsin't on kivun kipeän, - 20 vaivan näh't varain on noussut, - monet yöt, minun emoni, - monet yöt unetta jäivät, - monet illat iltasetta, - monet aamut murkinatta, - 25 tämän tyttösen takehen, - tämän piian pään perästä, - vaaliiss' on vaa'aista lasta, - katsoiss' on kapalokaista. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 56. - - Tois.: - 2 vaimo vatsahan [kl -sa'an] väkehen - 4 ei itke iso minu'u - 14 piian kaian kaulalleni - 18 näh't on vaivan vaalijani - 22 monet yöt unetta jäänyt - 27 vaaliiss' on tätä tytöistä. - -5 vuua = vuoda; myös kl: vuu(v)' ei... - -8, 10 kl kaiho_v_aa. - -11 _ihala_ = suloinen, hyvä. - -13 kl kulkkuh_ei_ni. - -15, 16 _ihana, potra_ = kaunis. - -17 näh't, murteessa: näh'ty = nähnyt. - -19 kl käärsin't. - -20 kl varra'in. - -27, 28 vakainen (= vakahainen = vasta syntynyt), tyttönen, -kapalokkainen; part. v(o)aa'aista, tytöistä, kapalokaista. - - - - -57. Liekkuvirsi. - - - Mie kuin etsin velloistani, - kysyin kirkon kipparilta, - lausuin laivan kannen päältä: - "näittäk' te mun velloistani?" - 5 "täss' oli eklen vellosesi, - täss' oli eklen näill' ajoilla, - näill' ajoilla, näillä päivin, - tään päivän nimellisellä, - täss' ol' puilla pyörivillä, - 10 veräjill' ol' vierevillä, - varvoilla vapisevilla, - lehtilöillä liekkuvilla; - puu kuin vierahti vetehen, - vello vierahti keralla"; - 15 jäi mun viitta velloltani, - viittä viljoin itkuloiksi, - jäi mun hattu velloltani, (XV: 256.) - hattu mieli-harmiloiksi, (XV: 258.) - jäi mun paita velloltani, (XV: 253) - 20 paita mieliksi pahoiksi, (XV: 254.) - jäivät sukat velloltani, (XV: 256.) - sukat suureksi suruksi; — (XV: 257.) - mie sain rauta'a palaisen, - pikkaraisen pihjalata, - 25 mie vein rauan seppälähän, - teetin rautaisen haravan, - piit panetin pihjalaiset: - "seppyeni, selvyeni, - taitaja takojaseni! - 30 taoit eklen, taoit ennen, (XV: 199.) - nyt tao tänä'i päinnä, (XV: 200.) - tao rautanen harava, - pane piit on pihlajasta, (XV: 202.) - vas'est' on valata varsi, (XV: 201.) - 35 teräksestä naaklat teetä"; - mie sain rautaisen haravan, (XV: 240.) - haravoin meret kokohon, (XV: 241.) - meren ruuvot ruopustelin, - meren kaislat kaaputtelin, - 40 meren hiekat helsyttelin; - löysin viimein velloseni, - jo oli siika silmät syönyt, (XV: 289.) - hauki hartiat kalunut; — (XV: 290.) - sanoi vietre velloseni: - 45 "älköön ehtonen emoni, (IV: 343.) - älköön maire maammoseni, - ottakoo merestä vettä, - pankoo vettä taikinahan, (IV: 345) - sinä ilmoisna ikänä, (IV: 344.) - 50 kuun' ei kulla päivänähän, - mikäl's on meressä vettä, (IV: 363.) - se on kaikk' minun vereni; (IV: 364.) - älköön ilmoinen isoni, - hevoistansa juottakoho; - 55 älköön siityinen sisoni, - juoko'o merestä vettä, - mikälis meressä vettä, - se on kaikki vellon vertä; - älköön vietre velloseni, - 60 syökö'ö meren kaloja, - sinä ilmoisna ikänä, - kuuna kulla päivänänsä, - mikälis meren kaloja, (IV: 365.) - ne on kaikki mun lihaani". (IV: 366.) - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 57. - - Tois.: - 1 Mie vaan etsin velloistani. - -2 _kirkon-kippari_ ehkä = suntio; vanhassa ruotsalaisessa kielessä -löytyy verbi _kippa_ = nytkiä, tuustia, suntia (vrt. ruots. -_kyrkostöt_). Kuopion provastintarkastus-pöytäkirjassa v. 10/3 1678 -mainitaan, että kyläkunnittain oli asetettava järestysmiehiä eli -_"kirkon kijcaria"_ (ehkä alkuaan kirjoitettu kipari). Mahdollista on -myöskin, että on luettava _Kirkin_ kippari = Kirkin laivuri (Kirkin-maa -on joko Riian maakunta eli Liivinmaa, tahi "joku pakanamaa", ehkä -Kirgisinmaa tahi Itä-India). - -4 näittäk' = näittekö. - -16 _itku_ ehkä = itkuluku. - -23-40 vrt. N:o 25: 23—38. - -35 _naakla_ = naula. - -46 _maammo_ = äiti; sana esiintyy vaan kreikkalaisten runoissa. - -48 _taikina_ = tiinu eli pytty, jossa tahdasta valmistetaan (EK:ssa on -tahas = ruots. deg, taikin = degtina). - -54 kl hevoistaase juottak_oone_. - -Virsi on kuultu Pitkälän Palakalta Vaskelasta. - -(Knt. III: 115 ja vanh. pain. III: 43.) - - - - -58. Liekkuvirsi. - - - Ei se tiiä yksikänä - ei us'o useakana - mieloistain ei mun poloisen, (IV: 203.) - mitä mun on mielessäni, - 5 kuta pää-kulusessani, - mitä allin miel'-alassa, (IV: 204.) - pääsky-linnun pään sisässä; - mie kuin mietin mielelleni, - ajattelen aivoilleni - 10 ennistä elämätäni: - viereet vie'et silmihini, - kalkkeammat karpaloja, - tippuut tilkat silmistäni, - helkkeämmät hernehiä, (IV: 513.) - 15 paksummat pavun jyviä; — (IV: 514.) - sitä minä iäin itken, - ajan kaiken kaikattelen: - ei oll't mulla milloinkana, - kulloinkaan ei kurjaisella, - 20 ei oo mulla niinkuin muilla, - niinkuin ilman ilmisillä, - vetäjäist' ei vierahiksi, - oppijaist' ei oljamihin, - niinkuin veivät muien vellot, - 25 veivät siityiset sisonsa, - he vaan veivät vierahiksi, - he vaan oppiit oljamihin; — - kuinhan mie katala katson, - katson ilman ilmisiä: - 30 iloin ilmiset elävät, - nakratellen muien naiset, - muhoitellen muien muorit. - - - -Toisinnuksia ja selityksiä: 58. - - Tois.: - 2 arvaa ei useakana - 5 kuta alla kulmieni [kl kulmiheini] - 6 tämän allin miel'-alaista - armottoman miel'-alaista - 7 m itä päässä pääsky-linnun - pääsky-linnun pään-sisusta - 21 niinkuin muilla ilmisillä - 22 ei vie'etty [= vedetty] vierahiksi - 23 ei opittu oljamihin - 27 sekä oppiit oljamihin. - 33 meill on aina urrin-ärrin. - -2 ei us'o = ei usko. - -10 ennistä = entistä, vrt. siv. 30; kl ja murteessa: elämäj(j)äin(i). - -23, 27 _oppimiseksi_ sanotaan, kun äsken naitu "morsiain" on kotona -käymässä; morsiamen veli _"oppii oljamiin"_ (siv. 75), ja morsiamen -siellä oltua jonku viikon, tulee hänen miehensä ("sulhasensa") appensa -taloon (tavallisesti paastonaikana) _"oppimaan pois oljamista_ eli -_oljanta"_, saattaaksensa "morsiamensa" taasen omaan kotiinsa. Sitä -sanotaan myöskin: (ei vaan EK:ssa) _käydä ativoissa_ eli _apperoissa_. - -31 nakratella = nauratella. - -32 _muhoitella_ = nauraa iloisesti. - - - - -59. Liekkuvirsi. - - - La mie koittelen äänöistäni, - kiusaelen kieloistani, - onkos äänein ennellähän, - kielueni ponnellahan; - 5 ei oo äänein ennellähän, - kieluein ei ponnellahan; - äijä on ääntäin mun kulunut, - vaaksa varttain on valunut, (IV: 516.) - kyynär' on kupe'itani, (IV: 515.) - 10 kahen verran kasvojani, - siintä männe'en kesosen, - siint' on toisen touko-vuuen, - kesosta kulunehesta; — — - välehen vähä väsyypi, - 15 vähän kuin ol', välein loppui, - pian heikko hengestyypi; — - vieläk' laulan, vain onk' kyllä, - vieläk' tarkemmin tahotta, - vieläk' virttä jatketahan, - 20 ja enemmän eistetähän? — - nää on laulut laaukkaita, - nää on virret viisahia. - - - -Selityksiä: 59. - -3 kl onkos _e_änein ennelleäne. — Paitsi _ii_, _uu_ ja _yy_ -diftongiserataan Sakkulan murteessa aina pitkät vokaalit: aa = _oa_, ee -=_ie_, oo = _uo_, ää = _eä_ ja öö = _yö_ esim. v_oa_liiss' v_oa_'aista -(N:o 56: 27), laulet_oa_n l_oa_tuisaste (2: 5), tok' en huoli enkä -h_oa_li (19: 36), soa'an lehmän s_oa_tta. - - - - -Parasken runot. - - -Kun Elias Lönnrot pani kokoon ikikuulun Kalevalan, oli hänellä -käytettävänä ne kansan runot, joita Venäjän ja Suomen Karjalassa -laulettiin. Kolmannesta runoalueesta, Inkeristä, sai hän vasta viime -hetkellä aineksia ja nekin varsin vaillinaisina käytettäväkseen. -Kalevalan ilmestyttyä on runon keräystä jatkettu etupäässä tällä -alueella, _joka runojen paljoudessa ja monipuolisuudessa voittaa kaikki -muut runojen löytöpaikat_. Nykyisin on Inkeri ainoa maakunta, jossa -vanha runoutemme on elinvoimainen. - -Loistavana todistuksena siitä runotaidosta, joka Suomen kansalla -vielä on, ilmestyvät Parasken Runot. Laulaja, ijäkäs nainen, -on pohjois-inkeriläisen laulutavan, jota myöskin muutamissa -Kaakkois-Karjalan pitäjissä noudatetaan, etevin edustaja. Hänen -tiedossaan on melkein kaikki, mitä molemmin puolin Rajajokea runoja -tunnetaan. On siis täysi syy julkaista; hänen laulamansa runot -erikoisena kokoelmana. - -Näiden runojen kokoilija ja toimittaja pastori Neovius on seurannut -Kalevalan järjestystä. Siten lukija vaivatta löytää ne alkuperäiset -aiheet, joista Kalevalan runot pohjois-karjalaisten laulajain -lisäileminä ja Lönnrotin viimeistäminä ovat kehittyneet. Eroitus -yksinkertaisemman ja kehittyneemmän muodon välillä on kuitenkin siksi -suuri, että Parasken runoilla on arvonsa ei ainoastaan Kalevalan -toisintoina, vaan _itsenäisinä runollisina tuotteina_. Monta uutta ja -ennen tuntematonta kaunista kohtaa on lukija löytävä tässä kokoelmassa. -Runollinen ajatuksen juoksu ja soinnukas runonmitta osoittavat, kuinka -luonnon-omainen käsitys ja herkkä kielikorva laulajalla on. - -Muistutukset ja selitykset, jotka toimittaja on runoihin liittänyt, -helpoittavat suuressa määrin niiden käsitystä. Kansanrunoutemme -tutkijalle on huomautuksia tärkeistä seikoista, erittäin runojen -esittämistavasta, joista tähän saakka ei ole ollut täyttä selkoa. -Tieteelliseltäkin kannalta on pastori Neoviusen julkaisu erityisesti -arvokas. Olisi sen vuoksi hyvin suotava, että tämä suurikokoinen teos -voisi piakkoin valmistua, ja arvattavasti suomalainen yleisö ei saata -olla tilauksillaan kannattamatta sitä. - - A.W. Forsman Kaarle Krohn - - -Kuten jo yllämainitut herrat huomauttavat, niin tulee tämä teos -tarjoamaan kaikille, jotka harrastavat Kalevalan tutkimista, -paljon uutta, sillä runolaulajaa niin arvokkailla ja rikkailla -runovarastoilla, jotka sitä paitse vielä ovat säilyneet vain muistin -avulla (sillä lukea ja kirjoittaa hän ei osaa), — ei ennen ole tavattu. -Kun nyt Kalevala on kansamme suurin ja kalliin kirjallinen aarre, niin -lieneepä syytä olettaa, että Paraskenkin runot saavat maassamme monta -harrasta lukijaa. Niin toivon, ja sen vuoksi olen päättänyt ottaa -julkaistakseni ainakin 1:sen vihon. Jatkovihkojen ilmestyminen riippuu -kumminkin siitä, antaako yleisö kyllin arvoa ja kannatusta yritykselle -teosta tilaamalla. Tavattoman paljon työtä on näiden runojen kokoilija -ja toimittaja jo nähnyt, mutta paljon on vielä vaivaa ja puuhaa -ennenkuin teos on valmiina. Kun se sitten vielä tulee täyttämään noin -15 vihkoa, on selvää, että kustannukset sen julkaisemisesta käyvät -suurenmoisiksi. Kesäkuussa ilmoitetaan, voidaanko teoksen painattamista -jatkaa, vai ei. Ilmestyminen riippuu etupäässä tilaajien lukumäärästä. - - Porvoossa 6 p. Toukok. 1893 - Werner Söderström - - - - -*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PARASKEN RUNOT *** - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the -United States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for an eBook, except by following -the terms of the trademark license, including paying royalties for use -of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for -copies of this eBook, complying with the trademark license is very -easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation -of derivative works, reports, performances and research. Project -Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may -do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected -by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark -license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country other than the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you will have to check the laws of the country where - you are located before using this eBook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm website -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that: - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of -the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set -forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West, -Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up -to date contact information can be found at the Foundation's website -and official page at www.gutenberg.org/contact - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without -widespread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine-readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our website which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This website includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/68543-0.zip b/old/68543-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 3f802a5..0000000 --- a/old/68543-0.zip +++ /dev/null |