NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 2289 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..fa4de0e
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #65409 (https://www.gutenberg.org/ebooks/65409)
diff --git a/old/65409-0.txt b/old/65409-0.txt
deleted file mode 100644
index e216547..0000000
--- a/old/65409-0.txt
+++ /dev/null
@@ -1,2289 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Itämerenmaakuntien venäläistyttämisyritys
-vuosina 1886-1906, by Maanpakolainen
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Itämerenmaakuntien venäläistyttämisyritys vuosina 1886-1906
-
-
-Author: Maanpakolainen
-
-
-
-Release Date: May 22, 2021  [eBook #65409]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: UTF-8
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ITÄMERENMAAKUNTIEN
-VENÄLÄISTYTTÄMISYRITYS VUOSINA 1886-1906***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-ITÄMERENMAAKUNTIEN VENÄLÄISTYTTÄMISYRITYS VUOSINA 1886-1906
-
-Kirj.
-
-MAANPAKOLAINEN
-
-
-
-
-
-Helsingissä,
-Kustannusosakeyhtiö Otava,
-1908.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-    I. Alkusana.
-   II. Venäläistyttämisen mahdollisuudet.
-  III. Venäläistyttäminen rautateillä, postitoimistoissa y.m.
-   IV. Koulut.
-    V. Venäjänkielinen opetus.
-   VI. Kirkko.
-  VII. Kunnallishallitus.
- VIII. Tuomioistuimet.
-   IX. Venäläiset siirtolaiset.
-    X. Venäläistyttämis-sanomalehdet.
-   XI. Venäläisiä mahtimiehiä.
-  XII. Venäläistyttämisen tulos.
-
-
-
-
-I. Alkusana.
-
-
-Vuosisatojen halki on Itämerenmaakuntia pidetty saksalaisten maana,
-sillä saksalaiset paronit ovat niissä aina pysyneet maanomistajina,
-vaikkakin Tanskan, Puolan, Ruotsin ja Venäjän valtakunnat kukin
-vuorostaan ovat valloittaneet ne itselleen.
-
-Maan varsinaiset asukkaat, jotka 600 vuotta olivat saksalaisten orjina,
-eivät kuitenkaan ruvenneet puhumaan saksan kieltä. Aikaisemmin oli
-Itämerenmaakunnissa kolme eri kansallisuutta: pohjoisessa virolaiset,
-jotka silloin olivat varsin lähellä suomalaisia, kaakkoisessa
-lättiläiset, keskellä, s.o. suurimmassa osassa Liivinmaata ja
-Kuurinmaata, liiviläiset.
-
-Viimemainitut eivät tottuneet orjuuteen, vaan kapinoivat alituisesti.
-Siitä syystä miehet mestattiin, vaimot ja lapset jaettiin
-lättiläiskyliin, missä heidän täytyi oppia lätin kieltä. Ainoastaan
-kahdella paikkakunnalla liiviläiset säilyttivät kansallisuutensa
-kauemmin: Liivinmaan Salatsissa (Salis), missä viimeinen liiviläinen
-kuoli v. 1868, ja Kuurinmaan Dondangenissa ja Poppenissa, missä heitä
-on vielä nytkin.
-
-Viron ja lätin kansallisuuksia eivät saksalaiset koettaneet hävittää,
-sillä ensinnäkin alkuasukkaat kelpasivat orjiksi, toiseksi huomattiin
-sen seikan, etteivät orjat puhuneet herrainsa kieltä, lisäävän
-viimemainittujen kunniaa. Orjilla täytyi olla oma orjankielensä.
-
-Sellainen katsantokanta vallitsi vielä silloinkin, kun
-Itätnerenmaakuntien talonpojat jo olivat virallisesti vapaita. Saksan
-kielen taito oli talonpojillekin hyödyllinen, mutta paronit eivät
-huolehtineet sen edistämisestä. Siitä syystä ovatkin viron kansan
-herättäjät ja johtajat Hurt, Jakobson ja Grenzstein, jotka vastustivat
-virolaisten saksalaistumista, kaikki kolme itse kirjottaneet saksan
-kielen oppikirjoja, jollaisia eivät saksalaiset olleet viitsineet
-toimittaa.
-
-Vasta silloin kun huhut alkoivat kertoa, että hallituksen käskystä
-venäjän kieli kaikkialla otetaan pakollisesti käytäntöön, paronit ja
-pastorit yhtäkkiä tahtoivat korjata laiminlyöntinsä. Mutta nyt oli
-saksalaistuttaminen liian myöhäistä. Taloudellisista syistä olivat
-paronien ja talonpoikien välit kärjistyneet. Alkoipa saksan kielikin jo
-käydä vihatuksi. Ja kun vuodesta 1886 alkaen aikaisemmin ennustettu
-venäläistyttämisyritys alkoi, niin ei sen ohella saksan kielellä ollut
-sijaa.
-
-Kaksikymmentä vuotta kestänyt venäläistyttämisyritys on aikaansaanut
-virolaisille ja lättiläisille lukemattomia vaikeuksia ja kärsimyksiä.
-Mutta se hyöty on siitä ollut, ettei Itämerenmaakunnissa nyt enää ole
-pelkoa saksalaistuttamisesta eikä paikallinen väestö enää pidä venäjän
-kielen taitoa kaiken hyvän lähteenä.
-
-
-
-
-II. Venäläistyttämisen mahdollisuudet.
-
-
-Venäläistyttämisen alullaan ollessa täytyi jokaisen Itämerenmaakunnissa
-tunnustaa, että hallituksen toimenpiteillä oli erinomainen
-menestys. Virolaiset näkivät, kuinka he, joskin virallisesti
-olivat olleet neljäkymmentä vuotta aikaisemmin kuin venäläiset
-vapaiksi julistettuina, itse tosiasiassa kuitenkin olivat enemmän
-tilanomistajain vaikutuksen alaisia kuin viimemainitut. Paronit saivat
-rankaisematta kiertää tai jättää suorastaan noudattamatta sellaisia
-hallituksen määräyksiä, jotka oli annettu virolaisten hyväksi. Syyksi
-siihen katsottiin, että virolaiset ovat hallitsijalle vieraita, he kun
-eivät ymmärrä keisarin kieltä, ja sentähden luultiin, että virolaisten
-kohtalo heti parantuisi, kunhan vaan ryhtyvät oppimaan venäjän kieltä.
-
-Paitsi sitä tuli venäjän kielen taito yhä tarpeellisemmaksi. Uuden
-asevelvollisuuslain mukaan meni virolaisia joka vuosi 2500-4000 miestä
-sotapalvelukseen ja nämä kaikki näkivät, kuinka hyvä olisi ollut, että
-aikaisemmin olisi tutustunut tuohon kieleen. Muutkin nuoret miehet
-tahtoivat oppia venättä. Kotiseudulla ei ollut muuta ansiotyötä
-saatavana kuin moisioitten renginpaikkoja, ja läheisissä Venäjän
-lääneissä kyllä suosittiin ahkeria virolaisia, mutta heidän kielensä
-oli esteenä. Kymmenettuhannet virolaiset ovat täysi-ikäisinä oppineet
-venäjän kieltä ja siirtyneet Venäjän kaupunkeihin ja tehtaisiin.
-Venäjän kielen oppikirjat, joita Virossa on muutamia painettu, menivät
-hyvin kaupaksi.
-
-Saksalaiset olivat vuonna 1886, kun ensimäiset venäläistyttämisen
-käskyt julkaistiin, sitä mieltä, että viron ja lätin kielet kerrassaan
-ovat lopussa. Sillä ei tarvinnut muka muuta kuin antaa kansalle lupa ja
-mahdollisuus "valtakunnankielen" oppimiseen, niin tuleva sukupolvi ei
-olisi enää puhunut isien kieltä. Ja etteivät venäläiset itse tulisi
-venäläistymistä häiritsemään, siitä saattoi olla varma.
-
-Sen vuoksi saksalaiset sanomalehdet kirjoittivat paljon siitä, kuinka
-virolaisten ja lättiläisten tulisi olla paroneille ja pastoreille
-kiitollisia siitä, etteivät nämä olleet aikoinaan talonpoikia
-saksalaistuttaneet. Sivistyneille virolaisille saksalaiset aina
-puhuivat venäläistymisen vaarasta ja kehoittivat heitä vastustamaan
-sitä yhteisin voimin.
-
-Mutta aluksi saksalaisille naurettiin. Neuvoa, jonka kansan nylkyrit
-antoivat, ei kukaan ottanut varteen.
-
-Venäläistyttämisen käskyjä kansa tervehti ilomielin, vaikka olisi
-luullut niiden olleen omiansa kansaa ärsyttämään. Yksi niistä m.m.
-sisälsi, että talonpoikien oli kerättävä rahoja ison venäläisen
-pääkirkon rakentamiseksi Tallinnaan. Keräyslistoja jaettiin jokaiselle
-kunnallishallitukselle, vaikkei useimmissakaan kunnissa asunut
-ainoatakaan oikeauskoista. Mutta luterilaiset virolaiset tahtoivat
-kuuliaisuudellaan voittaa viranomaisten luottamusta, ja rahaa saapui
-joka kunnasta Tallinnan rakennuskomitealle. Luultiin että se raha
-kantaa hyviä korkoja tuottamalla ennen kielletyitä oikeuksia kansalle
-ja lähentämällä hyljättyä kansaa hallitsijaan.
-
-Muut käskyt koskivat kansakouluja, kunnallishallituksia ja kaikkia
-virkapaikkoja, joihin venäjän kieli nyt oli otettava viralliseksi
-kieleksi.
-
-Jos jotain toista kieltä, esimerkiksi saksaa, vaikka sitä enemmän
-osattiinkin, olisi noin pakollisesti tyrkytetty kansalle, niin käskyt
-olisivat herättäneet tyytymättömyyttä. Mutta nyt ei välitetty
-vaikeuksista, joita pakkokäskyt synnyttivät; kaikki olivat tyytyväisiä.
-
-Tietysti venäläistyminen olisi niin ollen vaatinut enemmän aikaa, jos
-"valtakunnankielen" oppiminen olisi jätetty kansan omaksi asiaksi
-hallituksen itsensä siihen puuttumatta, mutta se olisi aikoinaan
-varmasti toteutunut. Että kuitenkin saavutettiin päinvastainen tulos,
-siihen oli syynä venäläisten virkamiesten huolimattomuus, ylpeys ja
-lukuisat rikokset.
-
-Viron kansa, joka ennen oli odottanut venäläiseltä taholta apua vanhoja
-vihollisiaan saksalaisia paroneita vastaan, tuli kahdenkymmenen vuoden
-kuluessa kokonaan toisiin ajatuksiin. Ja kun kansa huomasi, ettei sillä
-ollutkaan sortoa vastaan mitään apua venäjän kielen taidostaan, niin
-tuli "valtakunnankieli" lopulta vihatuksi, sillä se oli vain
-kärsimyksiä aikaan saanut eikä minkäänlaisia parannuksia.
-
-Korkeissa hallituspiireissä kyllä ajettiin Itämerenmaakuntien
-venäläistyttämistä johdonmukaisesti, sitä todistavat lukuisat
-kiertokirjeet ja määräykset joka alalla. Nämä kiertokirjeet täytyi
-jäljentää jokaisessa kunnantalossa ja lähettää alkuperäiset seuraavaan
-kuntaan. Mutta sitä edemmäksi venäläistyttäminen ei päässyt edistymään.
-
-
-
-
-III. Venäläistyttäminen rautateillä, postitoimistoissa y.m.
-
-
-Virkamiehet näyttivät luulevan, ettei maan venäläistymiseen muuta
-tarvinnut kuin pitää venäjänkielisiä kirjoituksia näkyvissä. Niin
-poistettiin kuvernörien käskystä kaupungeissa saksan-, viron- ja
-lätinkieliset katukilvet ja niiden sijaan pantiin venäjänkieliset. Jos
-nimet olisi vain merkitty venäläisillä kirjaimilla, niin muutos ei
-olisi synnyttänyt paheksumista, mutta virkamiehet käänsivät katujen
-nimet venäjäksi ja niiden sijaan, mitkä olivat vaikeat kääntää,
-keksittiin uusia venäläisiä nimiä. Sellaisina ei ollut nimitauluista
-kenellekään enää hyötyä.
-
-Talonpojille annettiin käsky muuttaa kaikki viittapatsaat ja
-rajapylväät maanteillä venäjänkielisiksi ja poistaa muunkieliset
-kirjaimet. Kun virkamiehet eivät itse viitsineet toimittaa nimien
-kääntämistä, niin kylänvanhimpien täytyi ottaa vanhoja sotamiehiä
-avukseen. Ukot tulkitsivat kykynsä mukaan ja maalarit etsivät kirjaimia
-venäjänkielen oppikirjoista. Niin venäläistytettiin maanteitten vieri
-semmoiseksi, että venäjää taitava matkustaja sai koko matkansa nauraa.
-Isoja ja pieniä kirjaimia oli aivan sekaisin, tunnettu loppukirjain
-puuttui tai oli väärällä paikalla ja tulkitut nimet tulivat usein niin
-rumiksi, että venäläisen täytyi kääntää silmänsä patsaasta pois. Uudet
-polisimiehet, jotka kävivät venäläistyttämistä tarkastamassa, olivat
-ihan tyytyväisiä ja sanoivat tulkitsemista hyväksi aluksi.
-
-Sen lisäksi kiinitettiin kylissä joka mökin seinään taulu, missä
-rääkätyllä venäjällä tehtiin selkoa mökin asukkaista. Ja
-kun vielä kapakkain, puotien ja liikemiesten kyltit oli muutettu
-venäjänkielisiksi, niin oli koko maa ulkonäöltään venäläistynyt.
-
-Rautateillä olivat aikaisemmin nimitaulut kolmikielisiä. Nyt jäi
-venäjän kieli yksinään. Rautatien palvelijat saivat käskyn, etteivät
-missään tapauksessa saa puhua muuta kieltä kuin venättä. Ja vielä
-enemmän: heillä ei ollut lupaa ymmärtää muita kieliä. Jos joku ihminen
-rautatien palvelijalta jotain kysyi viroksi, niin ei hän saanut edes
-vastata venäjäksikään, vaan hänen täytyi sanoa: ne ponimaiu! vaikka hän
-kyllä hyvin ymmärsi kysymyksen.
-
-Lukemattomia erehdyksiä tapahtui sen johdosta rautateillä. Kun
-Venäjällä pilettien tarkastusta ei toimiteta joka aseman välillä, vaan
-otetaan ne usein jo kolme asemata määräpaikkaa aikaisemmin pois, niin
-sattui monesti, että ihmiset olivat joko poistuneet ennen määräpaikkaa
-junasta taikka matkustaneet kauemmas. Viimeksi mainitussa tapauksessa
-he olivat pahimmassa pulassa, sillä heiltä vaadittiin sakkoa
-huutamalla: davai dengi! Jos matkustaja ei heti antanut rahakukkaroaan
-virkamiehille, niin santarmi teki pöytäkirjan ja niskoittelija sai
-oikeudessa tehdä selkoa vastustamisestaan, oltuaan ensiksi kopissa,
-kunnes saatiin selko hänen personastaan. Jos maksoi sakon ja pyysi
-selitystä siitä, mihin oli joutunut, niin oli ainoana vastauksena: ne
-ponimaiu!
-
-Rautatien vaatimuksiin kuitenkin pian totuttiin, sillä ihmiset eivät
-enää luottaneet virkamiehiin, vaan pyysivät selitystä venäjätä
-taitavilta matkustajilta, joita aina oli asemilla ja junissa. Vaikeampi
-oli asianlaita postitoimistoissa. Sielläkin tulivat virkamiehet muille
-ihmisille paitsi venäläisille yhtäkkiä mykiksi. Virkamies istui pöydän
-takana, postimerkkikasa edessään, mutta hän ei nähnyt eikä kuullut
-ihmisiä, jotka hänelle tarjosivat rahaa ja pyysivät merkkejä. Jos joku
-koski hänen kättään, niin tuli vastaukseksi: ne ponimaiu!
-
-Mykkää virkamiestä ei liikuttanut vironkielinen nöyrä pyyntö eikä
-saksankielinen kirous.
-
-Sekä virolaisten että saksalaisten, jotka eivät ymmärtäneet venättä tai
-eivät tahtoneet suorittaa asioitaan sillä kielellä, täytyi kääntyä
-tulkitsijain puoleen, jotka hyväntahtoisesti rupesivat asiamiehiksi. Ne
-olivat kaduilta tulleita juomareita ja kerjäläisiä, jotka hyvin
-puhuivat venättä ja ymmärsivät myös muita Itämerenmaakuntien kieliä.
-
-Pienemmissä asioissa asiamiehet olivat rehellisiä, s.o. he ottivat
-esim. 3 kopekan postimerkistä 5 kopekkaa, 7 kopekan merkistä 10
-kopekkaa j.n.e., mihin ihmiset suostuivat, mutta isommissa asioimisissa
-tapahtui paljon petoksia. Jos esim. asiamies kuittasi toisen
-rahakirjettä, niin tapahtui joskus, että hän otti rahakirjeen itselleen
-ja lähti omaan matkaansa. Oikea omistaja sai sanoa, mitä vaan tahtoi,
-ei kukaan ymmärtänyt häntä, ei kukaan koskenut ryöväriin. Jos hän
-kirkui kovin, niin postitoimiston pihamies heitti hänet lopuksi ovesta
-ulos.
-
-Kaduillakaan ei vahingonalaisella ollut apua saatavana, sillä
-polisimiehetkin vastasivat vain: ne ponimaiu! Polisimiehet olivatkin
-oikeita venäläisiä, sillä kansankieltä taitava miehistö oli eroitettu
-tai sijoitettu niin että lättiläiset tulivat Viron ja virolaiset Idätin
-seuduille.
-
-Polisimiehistön venäläistyttäminen aiheutti useita julkisia ryöstöjä.
-Venäjältä siirtyi joukottain taskuvarkaita ja muita petkuttajia Viron
-kaupunkeihin, missä he häiritsemättä saivat varastaa ja ryöstää. Usein
-tapahtui, että jos joku alkoi huutaa apua, kun häneltä oli ryöstetty
-kukkaro tai kello, niin ryöväri-venäläinen tarttui häneen ja kutsui
-polisimiehiä avuksi "varasta viemään koppiin". Ryövärin saattamana
-passitettiin vahingonalainen polisikoppiin, mistä hänet kyllä
-seuraavana aamuna tulkin tultua saapuville vapautettiin, kun ryöväri,
-joka ei ollut sanonut oikeata nimeään, ei välittänyt enää kanteestaan,
-sillä hänellä oli jo uusia juttuja tekeillä.
-
-Postivirkamiesten täydellinen mykkyys kesti vain kaksi vuotta. Sitten
-he alkoivat antaa venäjänkielisiä vastauksia, jos vaan ymmärsivät
-kysymyksen. Ja vielä myöhemmin puhuivat he selvästi kysyjän kieltä, jos
-hän vain antoi 5 tai 10 kopekkaa "tsaiurahaa". Venäläistyttämiskäskyn
-piti tulla niinkuin muidenkin määräysten vain virkamiehille hyödyksi,
-ei tarkotetun asian toteuttamiseksi. Rautatienpalvelijat ja
-polisimiehet pysyivät aina umpivenäläisinä, sillä heillä on enemmän
-työtä ja vähemmän aikaa oppiakseen puhumaan kansankieltä.
-
-
-
-
-IV. Koulut.
-
-
-Pääpaino venäläistyttämisyrityksessä pantiin tietysti kouluihin.
-Kouluista oli koko yrityksen menestys riippuva, sen käsittivät
-venäläiset virkamiehetkin.
-
-Tartun yliopisto muutettiin vähitellen venäjänkieliseksi, mutta
-keskikouluissa, s.o. gymnasioissa ja realikouluissa muutos tapahtui
-kerrallaan, sillä niihin oli opettajia Venäjältä kyllä saatavina.
-
-Melkein joka kaupungissa oli ennen gymnasion neljää alempaa luokkaa
-vastaava n.s. piirikoulu, minkä opetuskieli oli saksa. Nuo
-koulut, mitkä lopuksi olivat saksalaistuttamisen tukia, tulivat
-kaikki suljetuiksi ja niiden sijaan perustettiin alempiarvoisia
-venäjänkielisiä n.s. kaupunginkouluja. Opettajaseminarienkin piti tulla
-venäjänkielisiksi. Ja niin tapahtuikin parissa seminarissa,
-joita valtion varoilla ylläpidettiin. Muut, joitten kustannukset
-suoritettiin kuvernementtien maakassoista, tulivat suljetuiksi, sillä
-tilanomistajat, jotka hallitsevat näitä kassoja, vaikka talonpojat
-maksavat niihin enemmän, eivät enää välittäneet seminarien
-kustannuksista.
-
-Samoin tulivat suljetuiksi Vironmaan kuvernementissa melkein kaikki
-korkeammat kansakoulut, n.s. pitäjäkoulut, sillä nekin saivat avustusta
-tilanomistajilta, jotka sen avustuksen johdosta myös olivat yksinään
-koulujen haltijoita. Liivinmaan kuvernementissa on jo vanhoista
-ajoista maapalstoja lukkarien ja pitäjän koulunopettajien yhteisinä
-tulolähteinä. Peläten että nuo maapalstat otetaan venäjänkielisille
-kouluille paronit siellä suostuivat pitäjäkoulujen säilyttämiseen, ja
-niin luterinuskoiset lukkarit tulivat venäläistyttämiskoulujen
-opettajiksi. Lukkarit pääsivät pulasta siten, että opettivat vain
-uskontoa, minkä opetus sai tapahtua äidinkielellä; kaikkia muita
-aineita opettivat heidän "apulaisensa", s.o. varsinaiset opettajat
-venäjäksi. Mutta kun saksalaismielinen lukkari oli koulun johtajana,
-eivät oppilaat tulleet venäläismielisiksi, vaikka he oppivatkin venättä
-puhumaan.
-
-Sen huomattuaan Viron paronit ymmärsivät, kuinka paha erehdys heidän
-kannaltaan oli ollut pitäjäkoulujen sulkeminen. Myöhemmin he aina
-tahtoivatkin avata näitä kouluja uudestaan, mutta virkamiesten taholta
-tehtiin avaamisehdot vaikeiksi: vaadittiin että koulun perustajat
-takauksena tallettavat pankkiin sellaisen summan rahaa, minkä korot
-vastaavat koulun menoja, ettei oikeudenkäynnillä saa vaatia
-koulumaksuja, joita talonpojat ensiksi lupaavat, mutta sitten
-kieltävät, y.m.
-
-Pitäjäkoulujen sijasta perustettiin virkamiesten johdolla n.s.
-"kansanvalistusministeriön mallikouluja". Nuo olivat tavallisia
-kunnankouluja, joiden opetuskielenä on venäjä, mutta opettaja ei ole
-kunnan valittava, vaan hänet nimittää venäläinen kouluvirkamies.
-Muutamat kunnat perustivat siitä syystä mallikouluja, että niille
-annettiin erityisesti kruunun apua noin parituhatta ruplaa vuodessa.
-Kruunun apu ei ollut kuitenkaan kunnalle hyödyksi, sillä nyt täytyi
-sulkea vanha kunnankoulu ja rakentaa mallikoululle mallikelpoinen komea
-talo. Mallikoulun opettajan palkka oli kolme kertaa isompi kunnankoulun
-opettajan palkkaa. Tietysti ei kruunun apuraha, mitä joka vuosi
-uudestaan tuli anoa, riittänyt kaikkiin menoihin ja kunnan koulumaksut
-nousivat entistä isommiksi. Sentähden ei tullutkaan mallikoulujen luku
-kuvernementissa suureksi. Mutta ne kunnat, jotka kerran olivat
-mallikoulun perustaneet, eivät enää saaneet sen lakkauttamiseen lupaa.
-
-Tavallisetkin kunnankoulut tulivat kerrallaan venäjänkielisiksi. Mutta
-ennenkuin kerron niiden opetustoiminnasta, täytyy kertoa muutamia
-sanoja venäläistyttämis-virkamiehistä.
-
-Ennen oli kansakouluilla neliasteinen hallitus: kunnan, pitäjän,
-piirikunnan ja kuvernementin kouluneuvostot. Kolmessa viimeksi
-mainitussa olivat paronit ja pastorit jäseninä. Noita kouluneuvostoja
-ei nimenomaan lakkautettu, mutta niiden tehtävät joutuivat
-venäläistyttämis-virkamiesten käsiin. Virkamiehistä oli kouluja
-lähimpänä kansakoulujentarkastaja, korkeampana kansakoulujentirehtöri.
-Ensinmainitun tehtävänä oli tarkastaa kouluja ja tehdä niistä
-tilastoja, viimemainitun vaan lähettää noita tilastoja vielä
-korkeampiin paikkoihin. Kun kuvernementissa oli alussa yksi
-tarkastaja ja yksi tirehtöri, niin oli ensinmainitulla paljon työtä,
-viimemainitulla ei mitään. Tarkastajan palkka oli 2000 ruplaa vuodessa,
-tirehtörin kaksi kertaa enemmän.
-
-Mutta tarkastajat olivat viisaita miehiä. He ymmärsivät itse palkkaansa
-lisätä, niin että tirehtörin palkka oli siihen verraten mitätön. Kun
-oli mahdotonta käydä kaikkia kouluja tarkastamassa, niin he eivät
-rasittaneetkaan itseänsä käynneillä, vaan matkustivat ainoastaan
-silloin kaupungista ulos, kun oli uusien koulujen vihkimisjuhlia.
-Muuten tyytyivät opettajien antamiin tilastoihin. Mutta sen sijaan
-tarkastajat alkoivat myödä parempia opettajapaikkoja enin tarjoaville
-ja erottaa saksalaisten vihaamia opettajia sovitusta maksusta. Siten
-tulivat etevimmät opettajat, joihin paronit eivät kylliksi luottaneet,
-erotetuiksi, mutta ihan kehnoja ja rikoksellisiakin henkilöitä pysyi
-virassaan, kun paronit eivät suostuneet maksamaan vaadittua
-summaa. Tuottavimpana tulolähteenä tarkastajilla oli kuitenkin
-sotapalveluksesta vapauttamis-todistusten myönti.
-
-Kansakoulunopettajat ovat lain mukaan vapautetut sotapalveluksesta, jos
-he 21-27 ikävuosina ovat virassa. Ehdottomasti vapautettuja ovat
-kruunun seminarien läpikäyneet miehet, vaikka heiltäkin vaaditaan
-kuutena vuonna virassa pysymistä. Kaikkien muiden, ja heitä oli
-suuri enemmistö, täytyi asevelvollisuuslautakunnalle esittää
-kansakoulujentarkastajan todistus opettajavirkaan vahvistamisesta.
-Nuoret miehet, jotka 18-20 ikävuosina kyllä kelpasivat opettajiksi,
-otettiin 21 vuotisina sotapalvelukseen, sillä tarkastaja ei antanut
-heille muka kehnoutensa tähden todistuksia. Se kehnous hävisi kuitenkin
-heti, kun todistuksen anoja anomuskirjeensä oheen liitti tarkastajalle
-summan rahaa. Pienin summa, mihin tarkastajat suostuivat, oli 50 ruplaa
-vuodessa. Ja kun jokainen tarvitsi 6 vuotta peräkkäin todistusta, niin
-tuli sotapalveluksesta vapauttaminen maksamaan nuorelle miehelle
-vähintäin 300 ruplaa. Se ei ollut liian kallista verraten
-sotapalveluksen vaivoihin. Ja kun kansalle oli siitä hyötyä, ei kukaan
-nostanut kannetta, vaikka todistuksien myöntiä harjoitettiin ihan
-julkisesti.
-
-Tarkastajat eivät kuitenkaan halveksineet pienempiäkään tulolähteitä.
-Niistä olkoon mainittu koulukirjojen kustantaminen ja levittäminen.
-Niinpä, kirjoitti tarkastaja Poska venäjän kielen oppikirjoja ja
-pakotti niitä ottamaan käytäntöön, vaikka ne olivatkin ihan
-kelpaamattomia sekä tieteelliseltä että venäläistyttämisen kannalta
-katsoen. Mutta Poska ansaitsi kirjoistaan hyviä rahoja.
-
-Vieraitten kustantajien kirjoista otettiin tietysti myöskin semmoisia,
-joista maksettiin enemmän "provisionia". Tämä aiheutti sen, että
-virolaisen koulupojan kirjavarasto oli ihan kirjava: oli semmoisia,
-mitkä olivat aakkosten oppijoillekin helppoja, ja semmoisia, mitkä
-olivat lukiolaisillekin vaikeita. Mutta venäjänkieltä tuntemattoman
-10-vuotisen pienokaisen piti niiden avulla tulla venäläistytetyksi.
-
-Hallitukselta saivat tarkastajat isomman summan rahaa jaettavaksi
-lahjoituksina ahkerimmille opettajille. Mutta kuinka tarkastaja voi
-tuntea ahkerimmat opettajat? Hänen piirissään oli enemmän kuin 500
-opettajaa, eikä hän ollut kymmenettä osaakaan kouluista tarkastanut.
-Niin pysyikin tarkastaja odottavalla kannalla, kunnes asia itsestään
-tulisi ratkaistuksi. Ja se tulikin.
-
-Opettajat, jotka tiesivät koulunsa olevan muita paremmassa kunnossa,
-menivät tarkastajaa pyytämään tarkastusmatkalle. Tarkastaja vastasi,
-että hän kyllä uskoo heidän kouluissaan vallitsevan hyvän järjestyksen,
-mutta hänen tietääkseen lienee vielä muita parempia.
-
-Sen viittauksen ymmärsivät muutamat opettajat, vaikkeivät olleetkaan
-ahkerimpia. He menivät vuorostaan tarkastajan luo ja sanoivat: Meidän
-koulujen tila on paras, mutta emme uskalla rasittaa tarkastajaa
-kutsumalla niitä tarkastamaan. Todistukseksi siitä, että olemme
-teidän korkeasukuisuutenne kuuliaisia palvelijoita, lahjoitamme
-kruunun palkinnot, jos niitä meille määrätään, takaisin teidän
-korkeasukuisuutenne käytettäviksi ja itse tyydymme palkitun opettajan
-nimen.
-
-Ehdotus miellytti tarkastajia. Pian ilmoitettiin kuvernementin
-virallisessa lehdessä, kutka kansakoulunopettajat olivat saaneet
-palkintoja 35-50 ruplaa, vaikk'eivät opettajat olleet nähneet
-kopekkatakaan eikä tarkastaja ainoatakaan oppilasta palkituista
-kouluista.
-
-Virolaisen kansakoulunopettajan lainmukainen palkanmäärä on aina
-alhainen: 100-150 ruplaa vuodessa riippuen kunnan henkiluvusta.
-Ainoastaan sotapalveluksen pelosta ovat opettajain paikat tulleet
-täytetyiksi. Kuitenkin osasivat muutamat opettajat itse lisätä
-tulojaan. Palkkaa maksetaan harvoin rahassa, sen sijaan on opettajalla
-pieni tila viljeltävänä. Ja jos opettaja oli taitava maanviljelijä ja
-puutarhuri sekä pysyi samalla paikalla kauemman aikaa, niin hän sai
-elatuksensa.
-
-Niitä vanhempia opettajia, jotka eivät tahtoneet luopua tiloistaan,
-tarkastajat panivat itselleen arentia maksamaan. Se tapahtui niin, että
-tarkastajat pakottivat opettajia joka kesä- ja heinäkuun ajan
-osaaottamaan venäjän kielen kursseihin kaupungissa. Kurssilaisen täytyi
-maksaa sisäänkirjoituksesta 5-10 ruplaa, elää kaksi kuukautta
-kaupungissa omilla varoillaan ja palkata muita työntekijöiksi kotona.
-Osanotto kävi opettajan vuosipalkkaa kalliimmaksi ja pahimmassa pulassa
-opettajat tarjosivat tarkastajalle rahaa, päästäkseen sen avulla
-kurssipakosta. Se auttoi helposti ja niin maanviljelijäopettajat
-maksoivat tarkastajalle joka vuosi "kurssiarentia" sekä rahassa että
-puutarhatuotteissaan.
-
-Kansakoulunopettajain venäjän kielen taidon kohottamiseksi panivat,
-niinkuin sanottiin, tarkastajat virallisesti toimeen joka kesäkursseja
-ja kurssein kulunkeina ottivat kruunulta vastaan tarpeelliset rahat.
-Mutta mihin ne rahat kulutettiin, on vaikea tietää. Kurssipaikkana oli
-tavallisesti kaupungin koulutalo maksuttomasti, kurssilaisten
-opettajina toimivat kaupunginkoulun sekä mallikoulujen opettajat
-maksuttomasti, kursseilla olevat kansakoulunopettajat eivät saaneet
-mitään ilmaiseksi, vaan maksoivat itse 5-10 rpl. vuodessa, mikä kruunun
-rahan kanssa meni teille tietämättömille.
-
-Opetus kursseilla oli nollan arvoinen. Kesäkuumalla ei ollut työn halua
-ei oppilailla eikä luennoitsijoilla, kaikkien ajatukset viipyivät
-kotona. Jos olisi pidetty luentoja edes kasvatusopista, olisi siitä
-kyllä hyötyä ollut, mutta niin ei tapahtunut, vaan sen sijaan
-selitettiin ja näytettiin, kuinka opettajan täytyy pitää huolta siitä
-että kyläkoululapset sen verran oman kielen sanoja unohtavat minkä
-verran he venäjän sanoja oppivat. Se oli ainoana puheenaineena koko
-kurssin ajan. Kurssilaiset tietysti eivät ottaneet sitä katsantokantaa
-omakseen. Mutta kun mahdotonta oli puhua sitä vastaan, niin jokainen
-toisti kyselyllä vaan luennoitsijan sananparsia ja meni yhtä järkevänä
-tai tyhmänä kotiin kuin hän sieltä oli tullutkin.
-
-Kun kurssilaiset ikävästä tulivat aivan nolonnäköisiksi, niin heille
-opetettiin virkistykseksi venäjänkielisiä "hauskoja" lauluja. Onneksi
-ovat Venäjän kansanlaulut rutenin- tai vähävenäjänkielisiä eivätkä
-vanhemmat kurssilaiset niitä siitä syystä ymmärtäneet. Niiden, jotka
-laulujen merkityksen ymmärsivät, piti aina punastua: lauloivathan he
-semmoisia ilettäviä tuhmuuksia, joista itse olivat tottuneet
-oppilaitaan kurittamaan. Yleisesti käytännössä oli laulu kahdesta
-kasakasta, jotka olivat vaihtaneet vaimon ja tupakkapiipun ja sitten
-käyttivät vierasta vaimoa ja vierasta piippua. Virolaisille
-kurssilaisille laulut eivät tuottaneet mitään hupia, mutta inspehtori
-ja tirehtöri, jotka kävivät lauluja kuuntelemassa, nauroivat niin että
-vatsansa töyssyivät.
-
-Venäläisten kouluvirkamiesten siveellinen katsantokanta oli kerrassaan
-toinen kuin virolaisten. Esimerkiksi olkoon kerrottu seuraava tapaus
-Tallinnan piiristä. Eräs opettaja valitti tarkastajalle, että kunnan
-koulunvanhin oli häntä parjannut sanoen hänen elävän luvattomassa
-yhteydessä kylän vaimojen kanssa, ja kysyi, missä hänen tulee nostaa
-kanne. -- "Oletkos vielä poikamies?" kysyi tarkastaja. -- "Kyllä", oli
-opettajan vastaus. -- "Niin ollen ei sinun tulekaan nostaa kannetta,
-vaan täytyy niin elää kuin koulunvanhin on sanonut. Siinä ei ole mitään
-rikosta eikä parjausta", selitti tarkastaja asiallisesti.
-
-
-
-
-V. Venäjänkielinen opetus.
-
-
-Kun virolaisten kansakoulut olivat julistetut venäjänkielisiksi, niin
-joka opettaja tuumi itsekseen, kuinka hän voisi saada lapsensa venäjätä
-ymmärtämään. Lain mukaan lasten täytyi jo ennen olla venäjänkielisiä,
-sillä kouluissa ei pitänyt enää opettaa kieltä, vaan antaa tietoja
-venäjän kielellä. Muutenhan ei riittänyt kuusi opetustuntia päivässä.
-Opettaja puhui koko päivän lasten kanssa venättä. Niin tekivät
-kuitenkin vain nuoremmat opettajat; vanhemmat odottivat tarkastajalta
-mahdottoman vaatimuksen selitystä ja aluksi opettivat vanhan tavan
-mukaan viron kielellä. Siten oli kouluja, joissa ensimäisenä kymmenenä
-vuotena ei pantu toimeen mitään venäläistyttämistä, kun tarkastaja ei
-ollut niissä käynyt. Kun semmoinen koulu sitten löydettiin, opettaja
-erotettiin heti virastaan, mutta muuta rangaistusta ei tullut.
-
-Entiset venäjän kielen oppikirjat, joissa viron kielen avulla
-selitettiin venäjän kieltä, poistettiin kaikki ja sijaan otettiin
-umpivenäläisiä kirjoja. Kuitenkin kirjoitti tarkastaja Poska
-oppikirjansa vielä tulkitsemismetodilla ja rääkätyllä viron kielellä.
-Poskan kirjat, mitkä olivat käytännössä neljä vuotta, olivat siitä
-merkilliset, että yksityiset sanat parissa paikassa viroksi
-satunnaisesti synnyttivät ihan hävyttömiä lauseita, jotka olivat niin
-yleisesti tunnettuja, että vallattomimmat pojat aina ottivat esille
-niitä paikkoja ja nauroivat viekkaasti, jos opettaja ei huomannut niitä
-varoa.
-
-Poskan kirjan jälkeen otettiin käytäntöön Volperin kirja. Se on kuvilla
-varustettu hyvä lukukirja venäläisille lapsille, mutta venäjän kielen
-oppikirjana ei sillä ole paljon arvoa. Kaikki, mitä nähdään lukuisissa
-kuvissa, on samalla myös kirjaimilla sanottu, mutta ei erikseen joka
-kuvan alla, vaan sekaisin. Tarkoituksena sillä lienee ollut, etteivät
-oppilaat niin ollen saa oppia ymmärtämättömiä lauseita, vaan täytyy
-heidän tuntea joka lauseen merkitys. Mutta kun lapsille ei opetettu
-yksityisten sanojen merkitystä, niin ei ollut kokonaisista
-lauseistakaan hyötyä. Lapsi itse tuumi yksityisten sanojen merkitystä
-ja erehtyi aina, sillä virossa eivät sanat ole lauseessa samassa
-järjestyksessä kuin venäjässä. Kun esim. lapsi tiesi, että "sobaka laet
-na nishtshago" merkitsee (sana sanalta viron mukaan): "koira haukkuu
-kerjäläisen päälle", niin hän johti siitä, että "na" merkitsee
-"kerjäläistä" ja "nishtshago" -- "päälle".
-
-Sitä paitsi on kuvilla vaikea näyttää tekoa, tapahtumaa, ja kun ei
-tulkitsemista ollut, joka lapsi tuumi sellaista esittäville sanoille
-oman merkityksensä. Kuvassa, minkä selitys äsken mainittiin, esim. oli
-ukko pussi kaulassa ja koira suu auki, mutta ei ilman selitystä kukaan
-voi ajatella sen merkitsevän: koira haukkuu kerjäläistä. Kun virossa
-julkinen kerjääminen ei enää ole yleistä eivätkä lapset näe
-kerjäläisiä, niin koululapset aina luulivat, että joka ukko, jolla on
-pussi kaulassa, on venäjäksi: nishtshago. Kun koiralla oli suu auki,
-luultiin että suun aukaiseminen on venäjäksi: laet, sillä kuvasta ei
-kukaan kuullut haukkumista. Eräässä toisessa kuvassa on ukko, astia
-nuoralla kaulassaan ja toinen käsi pitkällä. Selitykseksi sanotaan
-venäjäksi: krestjanin svet -- talonpoika kylvää. Mutta mistä lapsi
-saattoi tuntea ukon säädyn, kun kuvaan ei ollut passia maalattuna, ja
-arvata kylvämisen, kun ukko ei milloinkaan pistänyt kättään astiaan.
-Opettajan ei ollut lupa kertaakaan selittää kuvan merkitystä lapsen
-äidinkielellä.
-
-Suurella vaivalla koululapset oppivat lopuksi venäjätä lukemaan, mutta
-sitä edemmäksi ei "valtionkielen" taito päässyt. Lapset itse keksivät
-keinon, minkä avulla he pääsivät liiallisista rasituksista. Ja se keino
-levisi pian yli koko maan. Pojat ja tytöt näet kirjoittivat joka kuvan
-kulmaan numeron, ja vastaavan lauseen edelle saman numeron. Kun nyt
-opettaja sormellaan näytti kuvaa, missä ukko oli astioineen, ja kysyi:
-tshto takoje? -- niin oppilas katsoi numeroa, esim. 25, etsi
-silmänräpäyksessä lauseista myös 25 ja luki vastaukseksi: krestjanin
-svet. Siihen Itämerenmaakuntien kansakoulujen venäläistyttäminen
-rajoittui!
-
-Mistä lapset saivat oikeita numeroita oppikirjojen kuviin ja
-lauseisiin, on selittämätöntä. Kai ihmisystävälliset lukioiden oppilaat
-ne ensin antoivat ja sitten ne levisivät koulusta kouluun. Opettajat
-tultuaan petoksen jäljille tietysti pakottivat oppilaitaan puhdistamaan
-kirjansa. Mutta puhdistusta toimitettiin vain näennäisesti ja uudet
-numerot kirjotettiin kuvien sisään, mistä ne yksinomaan kirjan omistaja
-löysi. Ja lopuksi opettajatkin näkivät, että nuo numerot olivat
-tarpeellisia, nimittäin silloin, kun tarkastaja oli tulossa. Sillä
-saihan opettaja tarkastajalta kiitosta, jos oppilaansa antoivat oikeita
-vastauksia, siitä välittämättä, olivatko vastaukset päästä sanotuita
-tai kirjoista luetuita.
-
-Viiden vuoden kuluttua huomattiin Pietarissa, ettei venäläistyttäminen
-Viron ja Lätin kouluissa ole toivomuksen mukaan edistynyt. Syyksi
-siihen katsottiin tarkastajain pientä lukua. Ja pian asetettiin
-jokaiseen piirikuntaan yksi tarkastaja, joka oli velvollinen vähintäin
-kerran vuodessa tarkastamaan kaikkia piirinsä kouluja.
-
-Nyt joutuivat opettajat pahaan pulaan. Ei enää auttanut suullinen
-vakuuttaminen että koulu on hyvässä kunnossa, tarkastaja tahtoi
-personallisesti tulla koulua katsomaan. Silloin opettajain täytyi
-keksiä keinoja pimittääkseen tarkastajaa. Ja kun tarkastaja ei tuntenut
-kansan kieltä eikä elämänsuhteita, niin oli helppo hänet pettää.
-
-Oppikirjojen numeroiminen tuli yleisesti käytäntöön, kielletyllä
-tulkitsemisella opetettiin oppilaille muutamia tavallisia
-venäjänkielisiä sananparsia, joilla lasten tuli tarkastajalle vastata,
-y.m.s. Tärkeimpänä keinona oli kuitenkin huonoimpien "venäläisten"
-poistaminen "sairaina", s.o. oppilaat, jotka eivät vielä osanneet
-venättä lukea, tiesivät, että silloin kun tarkastaja on pihalla
-näkyvissä, heidän täytyi poistua toisen oven kautta kotiin. Jos lapset
-huudettiin luettelon mukaan, niin opettaja sanoi poistuneita sairaiksi.
-Vörun piirikunnassa on eräs koulu muista taloista erillään. Sen
-opettaja oli poistuville "sairaille" määrännyt heinäladon
-oleskelupaikaksi, kunnes tarkastaja lähti pois. Onnettomuudeksi sattui
-niin, että tarkastaja siellä viipyi kauvan ja lapsilta paleltuivat
-ladossa varpaat. Asiasta syntyi oikeudenkäynti ja opettaja erotettiin
-virasta, vaikka hän tarkastajalta oli saanut kiitokset.
-
-Tärkeintä oli tarkastajan mielialan ja tapojen tunteminen ja
-tyydyttäminen. Kun tarkastaja ei ollut kouluun tyytyväinen, niin
-opettaja pyrki personallisesti häntä miellyttämään, ja se usein
-onnistui. Eräs tarkastaja Luig tahtoi huvikseen tietää kaikki hauskat
-seikat opettajien elämästä. Tultuaan koulua katsomaan, tarkastaja
-ensiksi kertoi opettajalle kaikenlaisia sukkeluuksia ja ihmeellisiä
-juttuja niistä opettajista, joiden tehtävää hän jo oli tarkastanut,
-paitsi viimeisestä. Jos nyt opettaja oli ymmärtäväinen ja täydensi
-tarkastajan kokoelmaa kertomalla myöskin viimeiseksi tarkastetun
-ammattitoverinsa elämästä hauskoja seikkoja, niin tarkastaja nauroi
-hyväntahtoisesti sillä aikaa, kun opettaja itse teki oppilailleen
-kysymyksiä, ja mitään kuuntelematta antoi päätöksen, että koulu on
-hyvässä kunnossa. Mutta kun opettaja oli arka eikä uskaltanut muita
-parjata, niin tarkastaja alkoi ikävissään puhua lasten kanssa venättä.
-Ja kun ne eivät osanneet vastata, niin opettaja tuli hetimiten
-erotetuksi, vaikka hänen koulunsa oli oikeastaan muita enemmän
-venäläistynyt.
-
-Eräs toinen tarkastaja oli aina suutuksissaan siitä, että virolaisten
-kansakouluissa on urut ja että niissä käytetään hartaushetkinä --
-tarkastajan sanojen mukaan -- semmoista soittokonetta, mitä venäläiset
-kärsivät vain ilveilijän kojussa. Jos opettaja osotti olevansa samaa
-mielipidettä ja todistukseksi soitti uruilla "kamarinskia" ja itse
-lauloi sen ilettäviä sanoja, niin tarkastaja oli hänen koulullaan
-helposti tyytyväinen. Mutta jos opettaja uskalsi puolustaa urkuja ja
-sanoi niitä luterilaisille tarpeellisiksi, niin hän ehdottomasti tuli
-erotetuksi.
-
-Lisäksi oli nimitettyjen tarkastajain joukossa muutamia
-sosialisti-vallankumouksellisia. He vaativat venäjän kielen taitoa
-muita ankarammin. He selittivät opettajille, että uskonnon opetuksen,
-laulun ja äidinkielen tuntien sijasta opettajan tulee aina lasten
-kanssa puhua venättä, ettei Viron ja Lätin nuorempi sukupolvi kielen
-tähden olisi vallankumoustaisteluissa venäläisistä erotettu.
-Sosialistiset tarkastajat erottivat virasta melkein kaikki opettajat,
-joiden kouluja he tarkastivat, paitsi semmoisia, jotka hyvin tunsivat
-Marxin opetukset ja vallankumouksellisten programmit. Viimemainitut
-jäivät virkaansa väliaikaisesti, kunnes paremmin olivat alkaneet
-oppilaitaan venäläistyttää. Kun se oli tullut tiedoksi, niin tarkastaja
-aina tapasi vallankumouksellisia opettajia.
-
-Mutta mahtavimpana pelastuskeinona oli joka tapauksessa raha. Jos
-opettaja näki, että tarkastaja oli lasten huonosta venäjän kielen
-taidosta suutuksissaan, niin hän ojensi tarkastajalle kirjekuoren,
-minkä sisässä oli punainen 10-ruplan seteli, ja virkamiehen vihainen
-naama heti muuttui iloiseksi ja tarkastuksesta tehtiin loppu. Raha
-kelpasi sekä vanhoillisille että vallankumouksellisille.
-
-Erotettujen opettajain joukko pääsi kuitenkin uudestaan virkoihin.
-Opettajan täytyi vaan vakuuttaa, että hän ensi kesänä ilmestyy venäjän
-kielen kursseille ja tulevaisuudessa ahkerammin alkaa lapsia
-venäläistyttää, niin hän heti sai uuden paikan. Jos hän vielä ymmärsi
-anomuskirjeensä muassa lähettää tarkastajalle jonkun verran rahaa, niin
-hän sai paremman paikan kuin se oli, mistä hänet erotettiin.
-
-Kyllä tarkastajat tiesivätkin, että opettajat koettivat heitä pimittää,
-mutta he suostuivat siihen, jos pimittämistä toimitettiin asiallisesti.
-Tarkastajain itsekin täytyi vuorostaan ottaa pimittämistä avukseen, kun
-korkeampia kouluvirkamiehiä oli liikkeellä. Riian opetuspiirin
-kuratorin lähettiläs, n.k. opetuspiirin tarkastaja, sekä läänien
-koulutirehtörit myös kävivät harvoin tarkastusmatkoilla. Mutta kun
-nämät korkeat herrat matkustivat vaan tarkastajan seurassa, niin tämä
-vei heitä semmoisiin kouluihin, joissa oli venäläisten lapsia, ja sen
-lisäksi opettajalle annettiin aikaisemmin käsky tuoda kaupungista
-tarkastuspäiväksi venättä puhuvia lapsia lisäksi ja saman verran
-poistaa tyhmimpiä oppilaitaan.
-
-Tirehtööritkään eivät tulleet toimeen ilman pimittämismenettelyä.
-Vuonna 1896 Venäjän kansanvalistusministeri Deljanoff tahtoi katsoa,
-kuinka hyvin virolaisten venäläistyttäminen oli onnistunut, ja matkusti
-Tallinnaan. Paitsi kaupunginkouluissa ministeri tahtoi käydä myös
-yhdessä kyläkoulussa. Siksi tirehtöri määräsi Haberstin kylän
-kansakoulun Tallinnan lähellä. Ennenkuin ministeri ja tirehtöri ajoivat
-Haberstiin, vei tarkastaja tirehtörin määräyksestä kaupungista
-ajureilla parikymmentä umpivenäläistä lasta sinne ja lähetti sikäläiset
-koululapset kotiin. Ministeri oli lasten vastauksista iloissaan ja
-lahjoitti lapsille paljon namusia. Mutta tarkastetut kaupungin lapset
-eivät saaneet niihin koskea, vaan heille jaettiin jokaiselle tirehtörin
-varoista hyvä päiväpalkka ja namuset söivät Haberstin lapset, kun he
-herrojen poistuttua palasivat kouluhuoneeseen. Mutta pian "Novoje
-Vremja" kertoi, että vaikkeivät virolaisten lapset kaupungeissa vielä
-puhu aivan hyvin venättä, niin ne kylissä kuitenkin ovat jo
-täydellisesti venäläistyneet.
-
-Lopuksi keksittiin kansakoulujen tarkastajain kokouksissa uusi
-menettelytapa, millä toivottiin olevan mahdollista muukalaisten lapsia
-venäläistyttää. Tavan nimenä oli "luonnollinen menettelytapa" ja sitä
-käytettiin niin, että venättä opetettiin ilman kirjoja. Kirjat olivat
-vaan lukemista varten, ei kielen oppimiseksi. Tästä lähtien olikin
-Volperin aikakausi lopussa ja käytäntöön tuli huonompi Grigorjeffin
-kirja. Venättä opettaessaan opettajan täytyi ensiksi lapsille
-äidinkielellään selittää, että kysymys "tshto takoje?" merkitsee "mikä
-tämä on?", ja kun opettaja oli sen sanonut, niin lasten tuli kuorossa
-sanoa venäjäksi esine, mitä opettaja piti käsissään. Jos ei yksikään
-oppilaista tietänyt sen nimeä, niin opettaja sanoi itse sen kerran ja
-lasten tuli sitä kuorossa toistaa. Muutamat tarkastajat vastustivat
-sitäkin esiselitystä ja vaativat, että opettajan täytyi suoraan alkaa
-oppilailleen esineitä näyttää ja venäjäksi sanoa niiden nimiä.
-
-"Luonnollista menettelytapaa" käyttäessään opettajat valittivat, että
-esineet, joita oli koulutuvassa, olivat lapsille ennestään venäläisillä
-nimillä tunnetuita, mutta näytettäväin esineiden puutteesta ei sitä
-edemmäksi päästy. Silloin tarkastajat antoivat opettajille käskyn
-perustaa kouluun "museo" venäjän kielen oppimista varten.
-Talonpoikais-komisarit, jotka tarkastajain pyynnöstä kunnanhallituksia
-pakottivat antamaan rahaa museoiden perustamiseen, selittivät myös
-tarkemmin, mimmoisia niiden täytyi olla.
-
-Venäjän kielen museona sen jälkeen oli joka koulussa kaksi isoa
-laatikkoa, toinen tyhjä toinen täynnä kaikenlaisia esineitä, joita
-talonpoikien lapset tuntevat. Siinä oli: peruna, hiiri, kivi, salakka,
-käpy, sammakko, tähkä, sarvi, viinapullo, lintu, kaali ja satoja muita
-esineitä.
-
-Venäjän kielen oppitunnilla opettaja otti vuorotellen esineitä täydestä
-laatikosta, näytti jokaista oppilailleen kysyen: "tshto takoje?" ja
-lapset huusivat joka esineen nimen venäjäksi. Niin siirrettiin
-museoesineitä joka tunti laatikosta toiseen aika kovilla "tshto
-takoje"-huudoilla.
-
-Museon avulla lapset kyllä oppivat tarpeeksi nimisanoja, mutta niiden
-käyttäminen puheessa oli entistä vaikeampaa, kun teonsanat puuttuivat,
-sillä niitä ei voinut museolla näyttää. Käskyn mukaan opettajat
-koettivat teonsanojakin näyttää, mutta niiden näyttämistä käsitettiin
-eri tavoilla. Jos opettaja esim. otti linnun ja heitti sen toiseen
-seinään kysymällä "tshto takoje?" niin muutamat luulivat sen
-merkitsevän: "opettaja heittää", muutamat taasen: "lintu lentää". Tai
-jos opettaja otti hiiren, pani nenänsä lähelle ja ravisti päätään, niin
-muutamat lapset luulivat sanojen, joita opettaja sen jälkeen sanoi,
-merkitsevän: "opettaja haistaa hiirtä", muutamat taas: "hiiri haisee
-pahalta".
-
-Niinkuin sanottu, ei uskonnonopetuksesta ensimäisenä vuosikymmenenä
-mitään välitetty ja se oppiaine hävisi kokonaan koulutuvista. Mutta
-vuonna 1896 julistettiin ministerin määräys, että laiminlyöty
-luterilainen uskonnonopetus tulee taasen ottaa huolellisesti
-käytäntöön. Kenen vaikutuksesta tuommoinen määräys annettiin, ei
-tiedetä, mutta tästä lähtien pastorit kävivät säännöllisesti
-uskonnonopetusta kouluissa tarkastamassa ja tarkastajat erottivat
-useita opettajia pastorien valituksien johdosta. Ja heti kun pastorit
-näkivät itsellään olevan vaikutusvaltaa, he alkoivat sitä
-väärinkäyttää. He sanoivat huonoiksi uskonnon opettajiksi ei ainoastaan
-niitä, joiden oppilaat eivät ymmärtäneet läksyjä, mutta myös niitä,
-jotka muuten eivät olleet paroneille ihan mieluisia. Opettajan, joka
-sen jälkeen vielä tahtoi häiritsemättä pysyä virassaan, täytyi
-pastorille moittia tarkastajaa ja tarkastajalle pastoria. Yhdelle
-täytyi vakuuttaa, etteivät virolaisten lapset milloinkaan tule
-venäläisiksi, toiselle taas, että Lutherin oppi Virossa on häviämään
-päin.
-
-Kovana loukkauskivenä pastoreille olivat "mallikoulut" ja
-oikeauskoisiin kirkkokouluihin yhdistetyt kunnankoulut. Niissä aina
-laskettiin julkisesti Lutherin opista pilaa ja soitettiin
-uskontotunnilla uruilla "kamarinskia", mutta pastorin vaikutus ei
-ulottunut näihin kouluihin; niiden opettajat olivat tirehtörin ja
-kuratorin virkoihinsa vahvistamia.
-
-Näin ollen tuli venäjän kielen oppiminen yleisesti vihatuksi, samoin
-myös opettajatkin. Lapsia pidettiin tahallisesti kotona ja
-koulunvanhimmille sanottiin niiden olevan sairaita. Opettaja parka,
-venäläistyttämisen uhri, alkoi saada kansankin puolelta kärsiä.
-Pojanveitikat opettajan kadulla nähdessään aina huusivat kaikin voimin:
-"tshto takoje!" ja laskivat hänestä muutakin vallatonta pilaa.
-
-
-
-
-VI. Kirkko.
-
-
-Samoin kuin koulujen avulla tahdottiin kasvattaa venättä
-puhuvaa kansaa, niin oli myös aikomus kirkon avulla lisätä
-venälaismielistä väestöä. Venäjän oikeauskoisella kirkolla oli Viron
-venäläistyttämisyrityksessä tärkeä osa suoritettavana ja sitä varten se
-nautti täydellistä toimintavapautta.
-
-Oikeausko tuotiin Viroon v. 1847-1850. Joukko oikeauskoisia pappeja
-käänsi virolaisia "venäläisiksi", niin kuin kansa sanoo, luvaten heille
-kruunun tiloista maata. Uskonnon vaihtajia oli monta tuhatta, mutta kun
-lupausta ei parin vuoden odotuksen jälkeen täytetty, vaan paronit
-tekivät oikeauskoisten orjuuden muita ankarammaksi, niin oli uskonnon
-vaihto sillä kertaa lopussa. Vaihtaneita ei silloin päästetty takaisin
-luterilaisiksi, vaikka he halusivatkin, mutta keisari Aleksanteri
-Toisen hallituksen aikana oli taasen lupa siirtyä luterilaiseen
-uskontokuntaan. Tilaisuutta käyttivätkin taas tuhannet hyväkseen.
-Venäläiset papit eivät välittäneet seurakuntiensa häviämisestä mitään,
-sillä he saivat kruunulta saman palkan, oli heillä seurakuntalaisia 10
-tai 1000. Yksinään niissä paikoissa, missä oli kruunun maita, esim.
-Muhun saaressa ja Saarenmaalla, kansa odotti vieläkin maan jakamista
-eikä siitä syystä antanut kirjoittaa itseänsä luterilaisen kirkon
-kirjoihin, vaikka sielläkin nimellisesti oikeauskoiset kävivät
-luterilaisissa kirkoissa.
-
-Mutta v. 1886 julistettiin Itämerenmaakunnissa hallituksen määräyksiä,
-mitkä tekivät uskonnon vaihtajain aseman tukalaksi. Määrättiin, ettei
-oikeauskoisia saa päästää muuhun uskontoon; että avioparin, jos toinen
-puolisoista on oikeauskoinen, täytyy lapsensa kastaa oikeauskoisiksi;
-ettei muun uskonnon papeilla ole lupaa suorittaa kirkollisia menoja
-oikeauskoisille, mutta oikeauskoisilla papeilla kyllä on sama oikeus
-muihin nähden; ettei kukaan saa ihmisiä neuvoa olemaan oikeaan-uskoon
-kääntymättä y.m. Ja syypäitä näiden määräysten rikkomiseen uhkasi mitä
-raskain rangaistus: ihmisoikeuden riistäminen ja lähettäminen Siperian
-pakkosiirtoloihin.
-
-Lutherinuskoiset pastorit koettivat aluksi pysyä passivisen vastarinnan
-kannalla. Mutta kun pari pastoria jo oli saanut rangaistuksen ja
-enemmän kuin 50 pantu syytteeseen, alkoivat he noudattaa määräyksiä.
-Seurakuntalaiset, jotka pitivät itseänsä luterilaisina antaen kuitenkin
-nimensä olla oikeauskoisen seurakunnan kirjoissa, olivat pahimmassa
-pulassa. Heidän täytyi nyt pakosta kääntyä oikeauskoisen kirkon
-puoleen. Mutta nekään, jotka aikoja sitten oli uudestaan vastaanotettu
-luterilaisiksi, eivät olleet paremmassa asemassa. Venäläiset papit
-etsivät vanhoista kirjoistaan, kutka aikaisemmin olivat olleet
-oikeauskoisen kirkon nimiluetteloissa, ja vaativat heidän lapsiaan --
-vanhemmat itse olivat 40 vuoden kuluessa melkein kaikki kuolleet --
-venäläisen seurakunnan jäseniksi, siitä välittämättä, että tuo nuorempi
-sukupolvi oli kastettu luterilaiseksi ja käynyt luterilaisessa
-rippikoulussa. Papit selittivät, että määräysten voima käy myöskin
-taaksepäin ja ettei väliaikainen poistuminen oikeauskoisesta
-seurakunnasta ole ollut oikeutettu. Ja samaa mieltä olivat tuomaritkin.
-
-Kun oikeauskoisten seurakuntien nimiluettelot oli näin korjattu, niin
-niiden jäsenluku nousi melkoiseksi. Uusille jäsenille lähetettiin
-pölisin kautta tieto, että he kuuluvat syntymisensä kautta
-oikeauskoiseen seurakuntaan ja että heidän täytyy rangaistuksen uhalla
-noudattaa tuon uskonnon sääntöjä.
-
-Semmoisen tiedon mukana ilmoitettiin jokaiselle myöskin hänen oikea
-nimensä. Oikeauskoisella kirkolla on omat nimensä ja niiden joukosta
-puuttuu paljon luterilaisten käyttämiä nimiä, toiset ovat muutetut.
-Ilmoituksissa oli esim. Andres -- Andrei, Madis -- Matwei, Juri --
-Georgi j.n.e. Kohtalon ivana tuossa seikassa oli, että viron kielessä
-on johdettu samasta alkunimestä useita nimiä, joita vastaamassa
-venäläisillä on vaan yksi, esim. Anton, Tönis ja Tönu (alkunimi
-Antonius) ovat kaikki venäjäksi: Antonij, Mikk ja Mihkel ovat Mihaila,
-Peetja Peter -- Pjotr j.n.e. Jos nyt veljeksillä sattui olemaan samasta
-alkunimestä muodostuneet nimet, niin he venäläisessä seurakunnassa
-saivat täydellisesti samat nimet. On merkitty tapaus, että Pärnun
-piirissä pakotettiin siirtymään venäläiseen seurakuntaan neljä
-veljestä, joiden nimet olivat Annus, Hans, Juhan ja Jaan. Nuo nimet
-johtuvat kaikki Johannes-nimestä, ja venäläinen pappi antoi kaikille
-veljeksille saman nimen -- Ivan. Jos venäläisessä nimivarastossa ei
-ollutkaan vastaavaa nimeä, varsinkaan uusimmille nimille, niin pappi
-sai itse etsiä sopivan nimen. Ja kunnanhallitukset saivat käskyn
-merkitä kaikki oikeauskoisiksi vaaditut henkilöt omiin kirjoihinsa
-venäläisen papin nimiluettelon mukaan.
-
-Suuri joukko oikeauskoisiksi kirjoitettuja ei tietysti suostunut
-siihen. Erittäin olivat suutuksissaan nuoremmat aviomiehet, joiden
-vaimoja oikeauskoinen pappi vaati omaan seurakuntaansa ja vaimojen kera
-myöskin kaikkia lapsia. Nuo nuoremmat eivät välittäneet papin ja
-pölisin käskyistä mitään. Ja kun luterilainen pappi ei enää ottanut
-semmoisten avioparien lapsia kastettaviksi, niin myöhemmin syntyneet
-lapset kastettiin kotona luterilaisen tavan mukaan eikä venäläisille
-papeille mainittukaan perheitten lisääntymisestä.
-
-Mutta se oli vastoin venäläistyttämismääräyksiä ja papeilla oli oikeus
-vaatia tuomarin apua. Yksityiset lasten kastajat pantiin syytteeseen,
-samoin lasten vanhemmatkin. Ensinmainittuja tuomittiin vähintäin
-vuodeksi vankeuteen, viimemainittuja tavallisesti kahdeksi kuukaudeksi.
-Mutta vanhempain rangaistuksena oli vielä, että heidän lapsensa
-otettiin pois ja annettiin oikeauskoisille sukulaisille
-kasvatettaviksi, tai jos semmoisia ei ollut, lähetettiin oikeauskoisiin
-kasvatuslaitoksiin. Tuo viimeinen keino oli tepsivä. Semmoisen tuomion
-jälkeen vastustajat aina lupasivat alistua oikeauskoisen papin
-vaatimuksiin, ja niin he saivat itse pitää lapsensa. Kuitenkin oli
-muutamia uppiniskaisia, jotka vetosivat senattiin asti ja lopulta
-menivät vankeuteen ja antoivat lapsensa viedä pois, ollen
-oikeauskoiseen kirkkoon alistumatta.
-
-Ennen vuotta 1886 luterilaisessa kirkossa vihittyjä avioliittoja
-venäläiset papit tunnustivat päteviksi ja vaativat ainoastaan
-sellaisista syntyneiden lasten kasvattamista oikeauskoisiksi. Mutta jos
-joku nimellisesti oikeauskoinen myöhemmin oli luterilaisessa kirkossa
-vihitty avioliittoon, niin hänen vihkimistään ei tunnustettu ja
-venäläinen pappi sanoi hänen harjottavan häpeällistä elämää. Oli
-miehiä, jotka vaimonsa siitä syystä hylkäsivät, ja vaimoja, jotka
-semmoisen lausunnon papilta kuultuaan todellisesti alkoivat harjottaa
-häpeällistä elämää. Sen lisäksi kansa kertoo, etteivät papit
-peruuttaessaan avioliittoja joka kerta kysyneetkään, milloin vihkiminen
-oli toimitettu.
-
-Niillekin, jotka helposti alistuivat oikeauskoiseen kirkkoon, koitui
-tuon uskonnon tuntemattomuudesta haittaa. Virossa on tapana, että
-kihloissa olevia yhteisesti kutsutaan kummeiksi, jos heidän
-sukulaisilleen sillä aikaa syntyy lapsia. Niin tekivät myös uudet
-oikeauskoiset. Mutta kun kihloissa olevat kummit menivät sitten
-vihille, niin venäläinen pappi sanoi, etteivät he kelpaa mieheksi ja
-vaimoksi, vaan heidän täytyy erota. Eivät auttaneet sulhasten rukoukset
-eivätkä morsianten kyyneleet, heidän kihlauksensa tuli peruutetuksi.
-
-Vihdoin keksivät ne, jotka vasten pappein tahtoa aikoivat antaa vihkiä
-itsensä luterilaisessa kirkossa avioliittoon, oikean tien. He
-matkustivat Saksanmaalle ja palasivat sieltä pastorin vihkimätodistus
-taskussaan. Ja ihmeellistä oli, ettei Saksassa vihityitä vainottu. Kun
-Tartussa eräässä avioliitto-jutussa selveni, että pariskunta oli
-vihitty Memelissä Saksanmaalla, niin juttu heti keskeytettiin.
-Kumminkaan ei ollut Saksassa vihittyjen luku suuri, sillä se menettely
-vaati saksan kielen taitoa ja rahaa.
-
-Köyhät ja ainoastaan viron kieltä ymmärtävät kihlatut löysivät myöskin
-tiensä, ja se oli yhtä varma. He alkoivat elää yhdessä vihkimättöminä.
-Eivätkä niin tehneet ainoastaan "venäläisiksi" pakotetut, vaan myös
-todelliset oikeauskoiset miehet, jos he tahtoivat luopua uskonnostaan.
-Häänsä he pitivät kunnollisesti, vaikka ilman vihkimismenoja. Ja
-naapurinsa kunnioittivat heitä niinkuin avioparia ainakin. Kun heille
-syntyi lapsia, niin nämä kastettiin kuin aviottomat lapset
-luterilaiseen kirkkoon, mutta isä vahvisti heti lapsensa kameralihovin
-viraston välityksellä kasvatikseen. Silloin he eivät lain edessä enää
-olleet aviottomia. Oikeauskoisten miesten kasvattien pakottamista
-oikeauskoisiksi ei tapahtunut. Semmoisia tapahtumia samoin kuin
-vihkimisiä ulkomailla koetettiin pitää kansalta salassa.
-
-Vaikka entisten oikeauskoisten jälkeläisiä yhdistettiinkin
-oikeauskoiseen kirkkoon johdonmukaisesti ja suurella ankaruudella, niin
-oli venäläistyttämisen pääpyrintönä uskontoon nähden kuitenkin uutten
-oikeauskoisten hankkiminen. Ja niitä saatiin Virossa monta tuhatta.
-
-Vuosina 1886-1890 kulki Virossa pitkin kyliä kaikenlaisia henkilöitä,
-jotka ihmisille neuvoivat yhtymistä oikeauskoiseen kirkkoon, vakuuttaen
-että uskonnon vaihtajat saavat hyvillä ehdoilla maata. Jos heille
-vastattiin, että semmoiset vakuutukset ovat aikaisemmin olleet
-petkuttamista, niin yllyttäjät sanoivat niitä kuitenkin tosiksi
-lisäten, että venäläiset papit kyllä ennenkin ovat tahtoneet antaa
-kansalle maata, mutta paronien mahti on silloin ollut liian suuri.
-Mutta nyt muka oli paronien mahti kerrassaan lopussa, kun pölisi ja
-tuomioistuimet otetaan heiltä pois ja annetaan venäläisille
-virkamiehille. Nähtyään, että ennustus polisista ja tuomioistuimista
-toteutui, kokonaiset kyläkunnat alkoivat venäläisten pappien kanssa
-hieroa kauppaa, erittäin niissä paikoissa, missä koko kyläkunnilla oli
-oikeusjuttu paronin kanssa, kuten esim. Kastin kunnassa Läänen
-piirikunnassa. Melkein koko kyläkunta antoi itsensä voidella
-oikeauskoiseksi. Ylipäänsä oli Läänen (Haapsalun) piirissä ja Tallinnan
-piirin länsiosassa yllyttäjillä enin menestystä, siellä kun kansa on
-köyhempää ja sivistyksessä muitten paikkojen väestöstä takapajulla.
-Ristin pitäjässä luterilaisen kirkkotilan torpparit rupesivat
-oikeauskoisiksi toivoen kirkkotilan palstoittamista, Hiiurootsin
-(Wormsin) saarella kääntyi koko ruotsalainen seurakunta
-oikeauskoisuuteen toivoen riistettyjen etuoikeuksiensa palauttamista.
-Päävenäläistyttäjänä toimi virolainen pappi Teppaks, joka käännettyään
-toista tuhatta virolaista oikeauskoisiksi nimitettiin Tallinnaan
-kirkkoherraksi ja sai ritarimerkin. Hän kuoli pian sen jälkeen, ja
-kansa kertoo hänen kuolemansa olleen epäluonnollisen.
-
-Mutta yllyttäjäin lupaukset maan jakamisesta eivät toteutuneet nytkään
-paremmin kuin v. 1847. Kansa sai vain pelkkää vahinkoa. Kastin paroni
-riisti kunnalta komean koulutalon, sillä se oli hänen omaisuuttaan, ja
-käytti vuokramiehiä vastaan entistä ankarampia keinoja; Ristin
-kirkkotila on vieläkin palstoittamatta -- lukuunottamatta sitä seikkaa,
-että uudelle venäläiselle kirkolle otettiin maata pakkoluovutuksella --
-ja torpparit saavat taloistaan maksaa luterilaiselle papille ja
-henkilömaksun oikeauskoiselle papille. Viimeksimainittu vero ei olekaan
-varsin mitätön. -- Hiiurootsin ruotsalaistenkin toiveet menivät
-myttyyn; heidän vanhoja oikeuksiaan ei nytkään uudistettu, vaikka saari
-sotilaallisista syistä ostettiinkin kruunulle. Hädässään viikinkien
-jälkeläiset lähettivät anomuskirjeen Ruotsin hallitukselle, että se
-päästäisi heidät taasen luterilaisiksi. He lienevät saaneet Ruotsista
-vastauksen, mutta eivät mitään avun lupausta. Kumminkaan ei sovi sanoa,
-ettei uskonnon vaihtajilla olisi ollut siitä mitään hyötyä. Jos
-kysymyksessä oli yksityisten henkilöitten rikokset, niin
-oikeauskoisilla papeilla oli muutamissa tapauksissa voimaa estää
-rangaistukset. Esim. saivat entiset opettajat, joilta tuomarien
-päätöksellä oli otettu opettajan oikeudet pois, siirtymällä
-oikeauskoisiksi virkaoikeutensa takaisin. Kirjoittajalle on
-tuntematonta, sanoivatko papit sen suoraan tai tekivätkö ihmiset itse
-tositapauksista johtopäätöksensä, mutta totta on, että virolaiset ovat
-vakuutettuja oikeauskoisilla papeilla muka olleen vallan vapauttaa
-rikoksellinen rangaistuksistaan, jos tämä kääntyi oikeauskoiseksi. Niin
-siirtyi koko joukko tutkinnonalaisia, esim. lapsensa tappamisesta
-epäiltyjä naishenkilöitä, polisia vastustaneita miehiä y.m. venäläisiin
-seurakuntiin. Kansa kertoo erään nuoren papin, joka Lätin seuduilta
-määrättiin Viroon, ystävilleen sanoneen: seurakunnassani on kyllä jo
-lähes sata henkeä, mutta ei vielä yhtään henkilöä, jonka ehdottaminen
-kirkonvanhimmaksi ei olisi minulle häpeäksi.
-
-Olihan vielä muitakin kääntämiskeinoja. Jos joku luterilainen tahtoi
-panna poikansa sotaväkeen torvensoittajaoppilaaksi, niin hänelle
-vastattiin, ettei ole vapaata sijaa. Mutta kun pyydettiin venäläistä
-pappia välittäjäksi, niin heti löytyi sija, kun poika vain ensiksi oli
-voideltu oikeauskoiseksi. Samoin tapahtui muissakin kruunun
-ammattikouluissa.
-
-Jurin pitäjässä tapahtui, että raajarikkoiset mies ja nainen,
-jotka molemmat nauttivat kunnan avustusta, aikoivat mennä
-naimisiin. Luterilainen pappi ei suostunut heitä vihkimään ilman
-kunnallishallituksen lupakirjaa, mutta sitä ei heille annettu. Sen
-jälkeen raajarikkoinen pari meni venäläisen papin luo, ja tämä vihki
-heidät kunnallishallituksen mielipidettä kysymättä.
-
-Mahtavana kääntämiskeinona oli myöskin se seikka, että oikeauskoiset
-papit ehkäisemättä saivat saarnoissaan moittia luterilaista oppia,
-samalla kun saksalaisia paroneitakin. Niin puhuttiin joka sunnuntai
-venäläisissä kirkoissa totta ja valhetta saksalaisten paronien
-konnantöistä ja joka saarnan johtopäätöksenä oli, että luterilainen
-oppi pakottaa paroneja semmoiseen menettelyyn. Läheltä ja kaukaa riensi
-ihmisiä venäläisiin kirkkoihin kuuntelemaan saksalaisten nylkyrein
-ansaittua moittimista ja innostuneita kuuntelijoita aina voideltiin
-oikeauskoisen seurakunnan jäseniksi. -- Luterilaisilla papeilla ei
-tietysti ollut oikeutta oikeauskoisuudesta puhua samalla tavalla. Sen
-lisäksi ovat saksalaiset pastorit kansalle vieraita eivätkä paljoa
-välitä seurakuntiensa pienentymisestä, kun heidän kirkkotilansa pysyvät
-aina samoina.
-
-Vuodesta 1890 alkaen ei kuitenkaan enää ole joukkokääntymisiä
-tapahtunut. Siihen on vaikuttanut se, etteivät venäläiset papit
-päässeet taloudellisissa lupauksissaan puheitaan pitemmälle.
-Yksinäiseksi uskonnonvaihtajaksi on ilmennyt silloin tällöin joku
-papillisen avun hakija.
-
-
-
-
-VII. Kunnallishallitus.
-
-
-V. 1867-1880 tapahtui kunnallishallitusten kirjanpito Virossa viron,
-Lätissä lätin kielellä. Myöskin maapolisi ja rikosasiaintuomari, n.s.
-siltatuomari antoivat käskynsä kansan kielellä. Ainoastaan
-korkeammista virkapaikoista saapui joskus kunnallishallituksille
-saksankielinen käskykirje. Virossa oli kunnallishallituksilla oma
-virallinen viikkolehtensä "Maavalla kuulutaja". Kunnankirjurilta
-vaadittiin vaan kansan ja saksan kielen taitoa. Kirjurina toimivat
-melkein yksinomaan paikkakunnan kansakoulunopettajat.
-
-V:sta 1886 alkaen lähetettiin kunnallishallituksille virallinen läänin
-lehti, mikä jo oli muutettu venäjänkieliseksi. Aikaisemmin se oli
-saksankielinen ja sitä tilasivat tilanomistajat sekä moisioitten
-pölisit ja muut virastot paitsi talonpoikien kunnallishallituksia.
-Vironkielinen virallinen lehti ilmestyi epäsäännöllisesti ja pian se
-lakkautettiin, vaikka talonpoikaisasetuksen mukaan sen olisi pitänyt
-aina ilmestyä.
-
-Samana vuonna lääninhallitus lähetti useasti suoraan talonpoikien
-kunnanvanhimmille venäjänkielisiä kirjeitä. Aikaisemmin semmoinen
-kirjeenvaihto tapahtui pitäjäntuomarien ja siltatuomarien välityksellä.
-Kirjeissään lääninhallitus kehotti kunnanvanhimpia edistämään kansan
-venäjän kielen taitoa ja ensi tilaisuudessa ottamaan opettajiksi ja
-kunnankirjureiksi venäjätä taitavia miehiä. Nuoremmat kirjurit alkoivat
-ahkerasti oppia venäjän kieltä voidakseen eteenpäinkin pysyä virassaan.
-Ja se onnistui heille aluksi. Vanhemmat opettaja-kirjurit luopuivat
-viroistaan, mutta heidän sijaansa oli vaikea löytää uusia, kun
-kirjurien palkat olivat liian pienet Kaupungeista haettiin juopumuksen
-tähden erotettuja y.m. semmoisia "kirjamiehiä", mutta nämä vaan
-turmelivat asiakirjat, ja pakosta täytyi taasen turvautua
-vironkielisiin kirjureihin. Sitten lääninhallitus määräsi, että
-kunnanvanhimpain täytyi tilata kaikki painotyönsä yksinomaan
-lääninhallituksen kirjapainosta. Se oli ensimäinen karvas pala
-venäläistyttämisystävällisillekin kunnanvanhimmille, sillä läänin
-kirjapainon työhinnat olivat muita kaksi kertaa kalliimmat. Sitäpaitsi
-oli työ huonoa, usein rikkoutunutta, niin että heti täytyi tilata
-uudestaan, mutta rikkimenneestä painotyöstä otettiin kuitenkin maksu.
-Toisella vuosikymmenellä tuo kirjapaino-pakko peruutettiin, sillä
-läänin kirjapainolla oli parempia ansioita. Kansanjuhlien,
-huvimatkojen y.m. toimeenpanemiseen täytyi toimikuntien hankkia lupa
-lääninhallitukselta, ja jos juhlan valmistajat tahtoivat olla
-varmoja luvan saamisesta, niin heidän piti jo edeltäpäin maksaa
-läänin kirjapainoon ilmoituslehtien painattamisesta hyvät rahat.
-Ilmoituslehtiä sai tästä lähtien painattaa vain venäjän kielellä ja
-kansankielisen käännöksen sai asettaa vasta toiselle sijalle.
-
-Senjälkeen lääninhallitus määräsi, että talonpoikien rakennuksia sai
-palovakuuttaa yksinomaan lääninhallituksessa eikä yksityisissä
-vakuutusyhtiöissä. Lääninhallituksen vakuutusosasto ei kuitenkaan
-lähettänyt asiamiehiä rakennuksia taksoittamaan, vaan se täytyi
-kunnanvanhimman ja kirjurin tehdä. Taksoituskaavat olivat aiheettoman
-laajat, niin että joka pienestä sivuhuoneestakin täytyi kirjoittaa
-kokonainen arkki. Kun tämä suuri työ oli suoritettu ja talonpojat
-menivät läänin pääkaupunkiin vakuutusrahojaan maksamaan toivoen että
-lääninhallitus vapauttaa heidät nylkyri-yhtiöistä, niin he kuulivat,
-että hallituksen välityksellä tehty vakuutus on yhtiöitten vakuutusta
-kaksi kertaa kalliimpi. Hallitus otti kokonaisen prosentin, yhtiöt vaan
-1/4-3/4 prosenttia rakennuksen lajin mukaan. Pelosta suuri joukko
-maksoi vaaditun suuremman maksun, mutta muutamat rohkeat uskalsivat
-vastustaa ja menivät taas vakuutusyhtiöitten luo. Vastustamisesta ei
-ollut mitään seurauksia, ja siitä kai talonpojat jo oppivat että
-hallituksen vastustaminen on luvallinen ja hyödyllinen keino.
-Kunnantalojen vakuuttamista lääninhallituksessa vaadittiin kumminkin
-aina.
-
-Ennen polisin ja tuomioistuimien venäläistyttämistä oli
-kunnallishallituksilla lupa paitsi venäjänkielisiä kirjeitä
-vastaanottaa myös kansankielisiä. Mutta saksankieliset oli kerrassaan
-kielletty. Etteivät kirjurit salassa ottaisi vastaan saksankielisiä
-kirjeitä, luvattiin jokaiselle kirjurille, joka saamansa saksankielisen
-kirjeen lähettää vastaamattomana lääninhallitukselle, kunniamitali.
-Sellaisia mitaleja jaettiin kirjureille runsaasti. Ja kuitenkin oli
-silloin siltatuomareilla, pastoreilla y.m. virallisesti vielä lupa
-saksankielisten kirjeitten lähettämiseen joka taholle.
-
-V. 1888 lakkautettiin siltatuomarien virka ja perustettiin maakuntain
-polisi venäjä virkakielenä. Piirin päällikkö tuli asumaan "vanhempine;"
-apulaisineen kaupungissa, ja maalla oli joka 4-5 pitäjää kohden yksi
-"nuorempi apulainen" kunnanvanhimpain tarkastajana polisiasioissa.
-Seuraavana vuonna lakkautettiin vironkieliset mutta paronien
-vaikutuksen alaiset pitäjäoikeudet ja niiden tehtävät annettiin
-venäläisille virkamiehille. Talonpoikien kunnallishallintojen
-tarkastamista varten, mikä toiminta myöskin oli pitäjäoikeudelle
-kuulunut, perustettiin "talonpoikaiskomissarien" virkoja.
-
-Komissarien ja nuorempien apulaisten käskystä kunnallishallintojen
-kirjanpito muutettiin lopullisesti venäjänkieliseksi. Kuntakokousten
-pöytäkirjatkin kirjoitettiin sillä kielellä, vaikka yksin kirjuri sitä
-ymmärsi.
-
-Mutta pian alkoi kuulua valituksia. Ihmiset väittivät, että
-pöytäkirjoissa usein oli vähemmistön mielipide merkitty enemmistön
-päätökseksi, että kunnan virkamiesten palkka oli kirjoitettu
-korkeammaksi kuin kokous oli luvannut, että muutamilla oli vielä
-nostamatta rahoja, mitkä kunnallishallintojen kirjoissa jo oli merkitty
-suoritetuiksi y.m. Komissari ja polisin nuorempi apulainen eivät
-kuitenkaan ryhtyneet semmoisten valitusten johdosta mihinkään, sillä
-kirjuri näytti että valittajat olivat omakätisesti allekirjoittaneet
-asiakirjat. Sitäpaitsi oli hänellä todistajiakin, tietysti semmoisia,
-joille asiakirjojen pienistä korjauksista oli hyötyä. Eikä kirjuri
-tietenkään ollut syypää siihen, ettei joku ollut osannut lukea
-allekirjottamaansa asiakirjaa. Valituksia oli jo ensimäisenä vuonna
-niin paljon, että kuntain valtuustojen täytyi pakosta joka kokoukseen
-palkata venäjätä taitava syrjäinen henkilö, joka esitti asiakirjojen
-sisällön kansan kielellä. Opettaja-kirjurit antoivat kirjojaan
-tarkastaa, mutta komissarien nimittämät venäläiset kirjurit usein
-ajoivat syrjäisen venäläisen kokouksesta pois, jos hän ei itse kuulunut
-virkamiehistöön.
-
-Kun valitukset kirjurien rankaisemattomista väärennyksistä kävivät yhä
-kiivaammiksi, niin komissarit lopulta antoivat luvan pitää
-kunnallishallituksen kirjoja kahdella kielellä. Niin oli se pakko
-poistettu. Ihmiset tietysti lukivat ymmärrettävää kieltä ja
-venäjänkielinen kirjan sivu oli vaan kirjurin käännösharjoituksena.
-
-Talonpoikaiskomissareja on jokaisessa piirikunnassa 2 tai 3 ja ne
-nauttivat vähäisestä työstään hyvän palkan. Mutta herrat komissarit
-itse luulivat työtä olevan liian paljon, sillä kun kunnat olivat
-pieniä, tuli niitä joka komissarille enemmän kuin viisikymmentä. Jos
-virkamies tahtoi kerran vuodessa käydä jokaisessa kunnantalossa, niin
-hänen näin ollen täytyi olla yli 50 päivää matkalla. Sellaisesta
-rasituksesta tahdottiin päästä yhdistämällä kuntia isommiksi, niin että
-niiden luku aleni joka piirissä entisestään viidenneksi osaksi. Yleistä
-asetusta kuntain yhdistämiseksi ei ollut, sen olivat komissarit itse
-keksineet. Ja niin tapahtui yhdistäminen yksinomaan silloin, kun
-kuntakokoukset olivat sen päättäneet ja komissari päätöksille
-vahvistuksen hankkinut.
-
-Kunnat käsittivät kuitenkin, ettei yhdistäminen ollut niille hyödyksi,
-sillä samassa määrässä kuin komissarin vaivat vähenivät, kuntalaisten
-vaivat lisääntyivät, kun kunnantaloja oli vähemmän ja matka niihin
-pitkä. Vaikeuksia lisäsi myös kunnankassojen epätasaisuus: rikkaammat
-kunnat eivät tahtoneet liittyä köyhiin.
-
-Komissarien ja talonpoikien välillä alkoi taistelu, mikä kuitenkin pian
-päättyi virkamiesten voitolla. Komissarien ensimäinen ehdotus
-hyljättiin joka kunnassa, ja niin täytyi virkamiesten ottaa pakko
-avuksi. Komissarien pyynnöstä nyt koulujen tarkastajat kielsivät
-kansakoulunopettajilta kirjurintoimen. Kunnan täytyi palkata uusia
-kirjureita komissarin määräämillä palkkaehdoilla. Tästä pulasta
-päästiin vielä kuitenkin helposti siten, että 2-3 kuntaa otti yhteisen
-kirjurin, mutta kunnat annettiin olla yhdistämättä.
-
-Sen jälkeen komissarit vaativat kunnanvanhimmille suurta palkkaa. Mutta
-valitut kunnanvanhimmat itse luopuivat palkankorotuksesta, joten sekin
-keino jäi ilman tulosta.
-
-Kovana koetuskivenä oli vaatimus, että jokaisen kunnan pitäisi rakentaa
-uusi kunnantalo komissarin valmistaman piirustuksen mukaan. Kunnantalon
-täytyi tulla melko suureksi, sillä piirustuksessa oli huoneita paitsi
-muita itse komissarillekin. Nyt kunnat pyysivät apua läänien
-kuvernööreiltä ja nämät muuttivat komissarien päätökset niin, ettei
-vanhoja kunnantaloja saa heti repiä maahan, vaan komissarin piirustus
-tulee käytäntöön vasta silloin, kun kunta itse on päättänyt rakentaa
-uuden talon. Virkamiehet eivät siis pakolla voittaneet mitään.
-
-Komissarien täytyi nyt teeskennellä itseään kansan ystäviksi, melkeinpä
-sosialisteiksikin, Ja se keino auttoi. Kuntakokouksia pidettiin
-komissarien johdolla ja virkamies vakuutti niissä, että kunnanvanhimman
-vaikutus tilanomistajain vastapainona on sitä suurempi, mitä laajempi
-kunta on. Ellei sitä vielä uskottu, niin komissari sanoi suoraan, että
-hän mielellään pelastaisi talonpojat paronein vaikutuksesta, jos eivät
-runsaslukuiset kunnat antaisi hänelle niin paljon työtä. Hän lupasi
-juhlallisesti, että vuokrasopimukset tulevat korjatuiksi, laittomasti
-anastetut kunnanmaat palautetuiksi ja että talonpojat saavat nauttia
-kaikkia heiltä riistettyjä oikeuksia, jos vaan komissari saa aikaa
-tutkiakseen sellaisia asioita. Sen jälkeen kuntakokous päätti
-mahtavalla enemmistöllä, että kunnat tulevat yhdistettäviksi niin
-suuriksi, kuin vaan komissari halusi. Ja iloinen virkamies matkusti
-toiseen kuntaan samaa puuhaamaan.
-
-Ennenkuin kuntain yhdistäminen sai vahvistuksen, tahtoivat komissarit
-käyttää kuntain monilukuisuutta hyväkseen ja rupesivat aivan
-"afäärimiehiksi". Vironmaan varakuvernööri Vasiljevski oli julkaissut
-läänin talonpoikien asetuskokoelman venäjäksi, ja sitä komissarit nyt
-tarjosivat kunnille 5 ruplasta kappaleen. Kun kunnat sen ostamista
-vastustivat, sanoen että jokaisessa kunnantalossa on jo entuudestaan
-semmoinen asetuskirja viron kielellä, niin komissari huomautti uuden
-kirjan sitä ansiota, että sen mukaan talonpojat olivat vapautetut
-vartiomaksuista, kun taas vironkielisen asetuskirjan mukaan
-talonpoikien täytyy maksaa vartioasemille heiniä ja kauroja. Kunnat
-tietysti eivät enää tahtoneet maksaa moisioitten vartioasemille heiniä
-ja kauroja, kun näistä asemista ei niille itselle ole mitään hyötyä, ja
-joka kunta osti muutaman kappaleen Vasiljevskin kirjaa päästäkseen sen
-nojalla laittomasta maksusta. Merkillistä oli, ettei pariin vuoteen
-kukaan vaatinut kiellettyä vartiomaksua, mutta kun Vasiljevskin kirja
-oli loppuunmyyty, niin komissarit itse ilmoittivat kansalle
-lääninhallituksen määräyksen, että laiminlyöty vartiomaksu on
-maksettava sekä lisäksi sakko ja korot.
-
-Enemmän voittoa kuin kirjakaupasta oli komissareilla rautakaappien
-myönnistä. He antoivat käskyn, että joka kunnan täytyi ostaa rautainen
-kassakaappi kassaryöstöjen ehkäisemiseksi. Osto tapahtui komissarin
-välityksellä, sillä kuntain toimimiehet muka eivät itse löytäneet
-sopivia. Vaikka muutamat kunnat ilmoittivatkin, ettei niillä olekaan
-rahaa kaapissa säilytettäväksi, ei vastustaminen auttanut, sillä
-komissarilla olivat jo kaapit ostettuina ja hän uhkasi panna jokaisen
-kunnanvanhimman viikkokaudeksi koppiin, ellei kaappia heti oteta
-vastaan. Koniissareilla on asetuksen mukaan valta määrätä kunnan
-virkamiehiä vangittaviksi viikkokaudeksi, ja vangitsemisia peljäten
-kunnat maksoivat 200-250 ruplaa kaapeista, jommoisia nyt myydään
-sadasta ruplasta. Köyhät kunnat, joilla ei kassassa ollut rahaa,
-kokosivat kaapin hinnan lisätyillä henkirahoilla.
-
-Siihen asti oli kuntain seisova pääoma säilytetty läänin
-aatelismaapankissa. Talletustodistukset olivat irtisanottavia ja
-nimellisiä, niin ettei ollut pelkoa kurssin alenemisesta eikä
-arvopaperin häviämisestä. Kunnallishallitus sai aina nostaa pankista
-saman määrän rahoja.
-
-Kuu rautakaapit oli ostettu, niin alkoi myös kunnan arvopaperien vaihto
-komissarin välityksellä. Vaihtoon olivat kunnat halullisia, sillä he
-tahtoivat antaa "paronien arvopapereja" mieluimmin takaisin, koska
-komissarin odotettiin alkavan lupauksensa mukaan jakaa moisioitten
-liikamaita talonpojille. Nimellisten ja täysihintaisten arvopaperien
-sijasta otettiin halusta nimettömiä ja kurssinalaisia siitäkään
-välittämättä, etteivät useat arvopaperit vaihdoksen aikanakaan olleet
-100 prosentin arvoisia. Myöhemmin niiden hinta on yhä alentunut.
-
-Sillä välin komissarit ryhtyivät myös lupaaviin toimiin: he
-kirjoittivat talonpoikien arenti- ja ostosopimuksista muistiin semmoiset
-pykälät, mitkä eivät olleet asetuksen mukaisia; he tiedustelivat
-vanhoilta ihmisiltä, milloin ja minkälaisia talonpoikien maanpalstoja
-paronit olivat liittäneet moisioihinsa y.m. Tietojen todenperäisyyttä
-virkamiehet eivät tutkineetkaan, he sanoivat vaan, että talonpoikien
-täytyy ilmoittaa heille kaikki, mitä paroneista tiedetään pahaa, ja
-että komissarit kyllä kykenevät kaikki epäkohdat poistamaan.
-
-Virkamiehet kirjoittivat odottaessaan kuntain yhdistämisien
-vahvistamista isoja pöytäkirjoja kaikenlaisia sekä lörpöttelyjä että
-tositapahtumiakin sekasin talonpoikien mielihyväksi ja itselleen
-ajanvietoksi.
-
-Kun vain tuli tieto, että kuntain yhdistäminen oli vahvistettu, niin
-komissarit keskeyttivät tämän työn selittäen valittajille, että
-arenti- ja ostosopimukset olivat lainmukaisia ja ettei myöskään
-talonpoikien maapalstojen anastaminen moisioille ole ollut laitonta.
-Yhdistetyissä kunnissa alkoi hetimiten kunnantalojen rakentaminen
-komissarin piirustusten mukaan. Talot tulivat isoja ja komeita, mutta
-talonpojat eivät vastustaneetkaan tätä tuhlausta, luullen ettei noin
-yhteisvoimin rakentaessa yksityisten kulungit kohoa suuriksi. Se oli
-kuitenkin erehdys, sillä kun talot tulivat valmiiksi ja uudet
-hyväpalkkaiset kirjurit ryhtyivät toimiinsa, niin huomattiin, että
-henkimaksuja täytyi kohottaa entisestään vähintäin kolminkertaisiksi,
-jotta saataisiin kulungit maksetuiksi.
-
-Uusiin kunnantaloihin koottiin kaikki kunnallishallitusten omaisuus,
-muun muassa rautaiset kaapitkin, joita muutamiin kunnantaloihin niin
-ollen kertyi enemmän kuin tusina. Komissarit antoivat kuitenkin luvan
-arvopaperien säilyttämiseen yhdessä kaapissa, niin että muut kaapit sai
-muuttaa rahaksi. Mutta rahaksimuuttoa komissarit eivät välittäneet,
-vaan kunnanvanhimmat saivat itse etsiä ostajia. Ja niin myötiin kalliit
-rautakaapit vuoden tai parin päästä neljänneksellä alkuperäistä hintaa.
-
-Sen jälkeen tapahtui kunnantaloissa semmoisia rikoksia, mitkä ennen
-olivat tuntemattomia. Rosvot särkivät rahakaapit ja veivät
-arvopaperit. Paperit olivat näet nimettömiä ja siitä syystä rosvoille
-otollisia. Isompia kunnankassojen ryöstöjä tapahtui Pöltsamaan, Jöhvin
-Vandran y.m. pitäjissä. Kuntain vahinko oli sangen suuri.
-
-Ryöstöjen ehkäisemiseksi antoivat muutamat komissarit käskyn
-säilyttää kunnan arvopapereita valtiopankin haaraosastossa komissarin
-välityksellä. Niin tapahtuikin ja viimeisetkin rautakaapit jäivät
-tyhjiksi. Mutta eivät kaikki komissarit antaneet arvopapereita
-valtiopankkiin, vaan säilyttivät ne itse asunnoissaan. Nyt tiedetään
-että virkamiehet ansaitsevat hyviä korkoja lainaamalla kuntain rahaa
-kauppiaille.
-
-Viimemainitussa "afäärissä" tapahtui pian onnettomuuskin. Tallinnan
-piirin komissari Issejeff antoi rahat semmoiseen paikkaan, mistä ei
-enää saanut niitä takaisin. Hänen täytyi tunnustaa, että kuntain
-rahoista, mitkä hän oli velvollinen tallettamaan valtiopankkiin, oli
-23000 ruplaa hävinnyt. Issejeff tuomittiin Siperiaan pakkotyöhön.
-
-Yhdistettyjen kuntain olosuhteet kävivät aina rasittavammiksi,
-henkimaksu yhä nousi. Siitä syystä muutamat entiset pienet kunnat
-vaativat kuntain yhdistämisen peruuttamista, sillä se muka oli
-tapahtunut petollisesti. Paikoittain sillä oli menestystä ja isoja
-yhdistymiä irroitettiin jälleen pienemmiksi kunniksi.
-
-Mutta komissarien vaikutusvalta on yhä niin suuri, ettei
-Itämerenmaakuntien talonpoikien kunnallinen itsehallinto merkitse
-mitään, sillä se on vain komissarin käskyjen noudattamista.
-
-
-
-
-VIII. Tuomioistuimet.
-
-
-Virastojen venäläistyttämisen aikana jäivät yksinään
-talonpoikaisoikeudet kansankielisiksi vaikka niidenkin kirjeenvaihto
-korkeampien virastojen kanssa tapahtuu venäjäksi. Korkeammat
-tuomioistuimet muutettiin kokonaan venäjänkielisiksi ja tuomareiksi
-nimitettiin johdonmukaisesti semmoisia henkilöitä, jotka eivät
-ymmärtäneet kansan kieltä.
-
-Talonpoikain kunnanoikeudet käsittelevät vain maakylissä asuvien
-talonpoikain pienempiä rikosasioita ja heidän siviliasioitaan 100
-ruplaan asti. Kaupunkilaisten asiat yleisesti sekä muitten säätyjen
-jäsenten asiat talonpoikien kanssa harkitaan rauhanoikeudessa, ja
-rauhantuomaritkin ovat umpivenäläisiä.
-
-Jos joku ihminen tahtoo nostaa kanteen, niin hänen täytyy esittää
-venäjänkielinen anomuskirje tuomarille. Siitä syystä kaivattiin
-anomuskirjeitten kirjureita, ja pian niitä asui joka oikeusistuimen
-ympäristöllä koko joukko. Anomuskirjeestä täytyi kirjurille maksaa
-rupla tai enemmän. Ja kun sitä kulunkia ei mennyt vastaajalta, niin
-kävi etteivät ihmiset pienemmistä asioista valittaneetkaan.
-
-Eivätkä kaikki kirjurit tyydyttäneet tuomarin vaatimuksia. Usein
-tapahtui, että kalliilla hinnalla ostettu kirje heitettiin
-kelpaamattomana syrjään. Olihan ihan suuria veijareitakin kirjurien
-joukossa. Eräs kirjuri teki anomuskirjeitä venäläisillä kirjaimilla
-mutta viron kielellä. Tietysti sellaisia ei hyväksytty. Toinen
-kirjoitti tavallisesti hurjia herjaussanoja vastaajalle ja itse
-tuomarillekin. Hänen kirjojensa esittäjät tuomittiin aina sakkoa
-maksamaan. Itse kirjureille ei tapahtunut mitään pahaa, sillä ei ollut
-todistuksia, että juuri he olivat moitittavat kirjat tehneet.
-Valantehneet asianajajat ottivat anomuskirjan valmistamisesta vähintäin
-5 ruplaa, mistä syystä oikeudenkäynti tuli köyhäile väestölle liian
-kalliiksi ja tukalaksi.
-
-Kun asiain käsittely oikeudessa tapahtui venäjän kielellä, niin
-tarvittiin tulkkeja. Joka rauhantuomarilla olikin oma tulkkinsa, ja
-semmoinen kielenkääntäjä kävi kerrassaan mahtimieheksi. Joka tiesi
-asiansa olevan arkaluontoisen, pyysi ajoissa kielenkääntäjän apua. Ja
-asiata käsiteltäessä kielenkääntäjä tulkitsi tuomarin kysymyksiä niin
-selvästi tai epäselvästi kuin itse tahtoi sekä kertoi vastaukset niin
-pitkästi tai lyhyesti kuin hänen "ystävilleen" oli hyödyllistä.
-Asioita käsitellään kyllä yleisön läsnäollessa, mutta harvoin on
-venäjänkielen taitoisia kuuntelijoita, erittäinkään maaseuduilla ja
-pikkukaupungeissa. Sitä paitsi on yksinäisen kuuntelijan arvostelu
-hänelle itselleen vaarallista. Niin on monikin tulkin häiritsijä tullut
-sakotetuksi, jos muut kuuntelijat eivät ole ymmärtäneet häntä puoltaa.
-
-Kielenkääntäjän apu oikeudenkävijälle ei tietysti ollut maksutta
-saatavana. Nuo mahtimiehet ovat vaatineet suurenkin maksun, ja monissa
-tapauksissa sekä kantajalta että vastaajalta. On tapahtunut, että
-kielenkääntäjä asian päätyttyä on vielä vaatinut voittaja-puolelta
-lisää, ja jos se ei ole suostunut maksamaan, on asia tullut uudestaan
-esille ja entinen voittaja joutunut voitetuksi.
-
-Usein ovat virolaiset ja lättiläiset pyytäneet, että jos asiain
-käsittelyn täytyisikin tapahtua venäjäksi, tuomareiksi nimitettäisiin
-semmoisia henkilöitä, jotka ymmärtävät vähintäin sen verran kansan
-kieltä, ettei kielenkääntäjä voisi tehdä vääryyksiä. Mutta kaikki
-semmoiset anomukset ovat jääneet ilman tuloksia. Päinvastoin
-nimitettiin ensimäiset rauhantuomarit, jotka kiireellisesti alkoivat
-oppia viron kieltä, pian muihin Venäjän lääneihin. Kansan valitusten
-johdosta selittävät venäläistyttämismieliset sanomalehdet, erittäin
-"Novoje Vremja" usein, että Itämerenmaakuntien oikeuslaitokset ovat
-mitä paraimmassa kunnossa ja että kielenkääntäjäin avulla kyllä saa
-oikein ratkaistuksi kaikki jutut. Niin selittää lehti, joka
-Suomessa käsiteltävistä venäläisten jutuista lausuu, ettei juttu
-kielenkääntäjäin avulla käsiteltäessä milloinkaan tule oikein
-päätetyksi.
-
-Muillakin muodollisuuksilla venäjänkieliset tuomioistuimet toivat
-paljon vaikeuksia mukanaan, mutta kun niillä ei ole venäläistyttämisen
-tarkoitusta, emme niistä tässä lähemmin puhu. Se on vaan sanottava,
-ettei saksalaisten paronien vaikutus, mikä vanhoissa saksankielisissä
-tuomioistuimissa oli mitä tuntuvin, rauhantuomarien luona ole paljoa
-vähentynyt.
-
-
-
-
-IX. Venäläiset siirtolaiset.
-
-
-Aikoinaan on venäläisiä siirtynyt runsaslukuisesti Itämerenmaakuntiin.
-Ensi kertaa tapahtui se Ruotsin hallituksen aikana, kun vanhauskoiset
-vainoamisen tähden pakenivat yli rajan. Sitten kun Venäjä oli
-valloittanut maan ja laajoja tiloja lahjoitettu venäläisille
-kenraaleille, ostivat he Venäjältä itselleen kokonaisia kyläkuntia
-orjia, sillä sodan ja rauhoittamisen aikana oli maan väestö tapettu
-vähälukuiseksi. Mutta paitsi vanhauskoisia, jotka asuvat Peipsin
-rannoilla, ovat muut venäläiset lättiläistyneet tai virolaistaneet.
-
-Talonpoikien vapauttamisen aikoihin v. 1819 löytyi Virossa vielä
-umpivenäläisiä melkein kokonainen Iisakun pitäjä, Prümlin kylä Järvan
-piirikunnassa sekä Arukülan ja Kostiveren kylät Tallinnan lähellä.
-Niissä paikoissa ovat talonpoikien sukunimet venäjänkielisiä. Nyt
-on jo kaikilta venäjän kielen taito hävinnyt ja vain kahdessa
-viimeksimainitussa kylässä on oikeauskoisia, joilla on yhteinen
-kirkkonsa.
-
-Venäläistyttämisaikana virkamiehet muistivat nuo entiset venäläiset ja
-lienee päätetty pelastaa heidän häviävä kansallisuutensa. Venäläinen
-hengellinen yhdistys on sitä varten lahjoittanut melkoisen summan
-rahaa.
-
-Tämän kirjoittaja sattui olemaan eräässä kunnantalossa, kun sinne
-saapui kaupungista joukko virkamiehiä ja alkoi vaatia tietoja vanhan
-venäläisten kylän asukkaista.
-
--- Mihin ne ihmiset nyt pyrkivät? kysyi eräs virkamies, tarkottaen
-tietysti kansallisuuskysymystä.
-
-Kunnanvanhin ei ymmärtänyt kysymystä oikein ja vastasi suoraan: -- He
-pyrkivät vain toimeenpanemaan varkauksia ja ovat koko piirin vaivana.
-
--- Se on surkuteltavaa, vastasi virkamies, mutta -- en sitä
-tarkoittanut. Mihin kansallisuuteen he katsovat kuuluvansa?
-
-Nyt selitti kunnanvanhin, että kun ei hallitus eivätkä paronit ole
-lähes 200 vuoteen siitä mitään välittäneet, ovat entiset venäläiset
-jääneet ihan sivistymättömiksi. He eivät tiedä, että maailmassa muuta
-kieltä kuin viroa puhutaankaan. Mutta kuuluisia hevosvarkaita he ovat.
-
-Sen jälkeen virkamiehet kertoivat, että heidän asiansa kääntyy
-paremmaksi, kun nyt uudestaan ryhdytään heitä venäläistyttämään.
-Virkamiehet sanoivat olevansa venäläistyttämiskomitea.
-
-Kunnan kirjuri oli "asiantuntija". Hän sanoi venäläistyttämisen
-onnistuvan hyvin, jos vaan sen johto paikkakunnalla uskotaan hänelle.
-Hän lupasi tehdä "venäläisistä" erityisen nimiluettelon ja saada heidät
-kansallisuuttaan rakastamaan. Virkamiehet suostuivat siihen ja kirjuri
-sai etukäteen tarpeelliset rahat.
-
-Sitten lähetti kirjuri palvelijansa läheiseen kapakkaan ja hän
-toi monet otteet viini- ja olutpulloja. Alkoi "venäläisten"
-tervetuliaisjuominki. Virkamiehet olivat niin tyytyväisiä kirjurin
-toimenpiteisiin, että hänen palkkaansa venäläistyttämistyöstä heti
-vielä lisäsivät.
-
-Kun komitea jo oli humalassa ja aikoi palata kaupunkiin, niin yksi sen
-jäsenistä muistutti tovereitaan, että olisi kuitenkin ollut
-tarpeellista käydä myös "venäläisten" kylässä, sillä "Novoje Vremja"
-halusi kuvaa "venäläisten" asunnosta kuvalehteensä. Mutta kirjuri
-selitti, ettei herrojen tarvitse itseänsä vaivata pohjattomalla
-kyläntiellä, sillä senkaltaisia rakennuksia on lähempänäkin. Katseltiin
-ympäristöä, ja kirjuri tunnusti että läheisen kapakan ulkohuone oli
-täydellisesti samallainen kuin "venäläisen" asuntorakennus. Ulkohuone
-valokuvattiin hetimiten ja se ilmestyi aikoinaan "Novoje Vremjan"
-kuvalehdessä kirjoituksineen siitä, että virolaistuneet venäläiset
-taasen ovat käännetyt tosivenäläisiksi.
-
-Tämmöisiä venäläistyttämisretkikuntia kaupungista johonkin kunnantaloon
-toimeenpantiin muutamia, mutta eivät "venäläiset" itse kuulleet mitään
-siitä, kuinka hyvällä menestyksellä heidän kansallisuustunnettaan oli
-kohotettu.
-
-Samaan aikaan ruvettiin venäjätä puhuvia henkilöitä pakollisesti
-siirtämään virolaisiin kuntiin. Siirrettäviä venäläisiä oli kylliksi.
-Kaupungeissa asui silloin erityinen sääty, sotilaitten jälkeläiset,
-jotka puhuivat venäjätä. He olivat keisari Nikolai I:sen aikaisten
-sotamiesten lapsia ja lastenlapsia, ja heillä oli perinnöllinen
-etuoikeus olla vapautettuja henkimaksusta ja passipakosta.
-Sotilaitten jälkeläiset olivat ihan ylpeitä säädystään ja elättivät
-itsensä kaupungeissa kerjäämisellä ja varkauksilla. Vuonna 1889
-kuitenkin heidän säätynsä lakkautettiin ja sotilaitten jälkeläiset
-kirjoitettiin virolaisten ja lättiläisten kuntain henkikirjoihin,
-kunnallishallituksilta ja itse siirrettäviltä mitään kysymättä. Joka
-kuntaan tuli 1-3 perhettä.
-
-Venäläiset eivät itse kuitenkaan lähteneet kaupungeista. Heidät täytyi
-polisin avulla "passittomina" kuljettaa "omiin kuntiinsa". Mutta
-kaikki, joilla oli ruumiillista vikaa -- ja sellainen oli
-kerjäläisammatin helpottamiseksi melkein jokaisella --, menivät
-sairaaloihin vikaansa parantamaan. Venäjällä vastaanotetaan
-piirisairaaloihin jokainen sisäänpyrkijä, ja jos ei hänellä itsellään
-ole rahaa maksaa hoidostaan, niin polisi vaatii rahat hänen kunnaltaan.
-Ja nyt alkoi saapua kunnallishallituksille pitkiä sairaaloitten laskuja
-kunnanjäsenistä, joita ei kukaan ollut nähnyt.
-
-Kunnallishallitukset kieltäytyivät aluksi maksamasta noita
-sairaaloitten laskuja, mutta kun komissareilta saapui uhkauskirjeitä,
-niin rahat maksettiin polisille. Ja potilaat, joilla ei ollut
-parantumisen toivoa, passitettiin kyliin.
-
-Kylissä he eivät kuitenkaan pysyneet, vaan alkoivat samana päivänä
-palata kaupunkiin. Niin syntyi erityinen kansanvaellus: yksi joukko
-matkusti pakollisesti kyliin, toinen vapaaehtoisesti kaupunkiin.
-Muutamat olivat aina pari vuotta matkalla.
-
-Parin vuoden päästä julistettiin senatin selitys, ettei raajarikkoisia
-saa pakollisesti kirjoittaa kuntain jäseniksi eikä sairaalan velkaa
-vaatia kunnalta semmoisista pakollisista jäsenistä, jotka eivät ennen
-sairauttaan ole asuneet kunnan rajain sisällä. Nyt kunnat vapautettiin
-venäläisistä raajarikkoisista ja heidän hoitokustannuksensa maksettiin
-laskujen mukaan kunnille takaisin. Muutoksen olivat saaneet aikaan
-Inkerinmaan kunnat, joissa Pietarista ulosajettujen "sotilaitten
-jälkeläisten" tulva oli kaikkein suurin.
-
-Nekään venäläiset siirtolaiset, jotka kykenivät työtä tekemään ja
-sentähden jätettiin kuntain jäseniksi, eivät kaikki olleet pysyviä.
-Silloin kansa yleisesti vastusti kuntain yhdistämisestä johtuneita
-korkeita henkimaksuja. Ainakin puolet maksajista pysyivät lakossa, ja
-kun ei heillä ollut mitään kiinteimistöä ja itse asuivat ulkopuolella
-kunnan rajoja, niin oli maksun saavuttaminen mahdotonta. Lakkolaisten
-kukistamiseksi määräsi lääninhallitus, että jokainen kunnanjäsen, joka
-ei ole suorittanut henkimaksuaan kahden viikon kuluttua siitä lähtien,
-kun kunnallishallitus on ilmoittanut hänen nimensä kolmesti
-virallisessa lehdessä, passitetaan Siperian siirtoloihin. Nyt
-virolaiset alistuivat maksuvaatimukseen, mutta eivät venäläiset. He
-uskoivat vieläkin, että heidän säätynsä etuoikeudet ovat voimassa ja
-että saksalainen kaupunginneuvosto omasta alotteestaan ajaa vihatuita
-venäläisiä kyliin. Ja niin lääninhallituksen lopulta täytyi passittaa
-omat suosikkinsa Virosta parempiin paikkoihin. Venäläisten
-siirtämishankkeet Viroon jäivät näin onnistumatta.
-
-
-
-
-X. Venäläistyttämis-sanomalehdet.
-
-
-Vanhin venäläisistä sanomalehdistä on "Rishskij Vestnik" Riiassa.
-Aikoinaan se perustettiin venäläisten etuja valvomaan, ja se on ainakin
-nauttinut valtioapua. Lehden toimittajat Tsheshihin ja Vidvitskij
-olivat tarmokkaita taantumusniiehiä. Vuoteen 1886 saakka oli "R.V."
-lättiläisille ja virolaisille ystävällinen ja moitti yksinomaan
-saksalaisia ja heidän etuoikeuksiaan. Venäläistyttämisaikakautena se
-antoi paronein pysyä rauhassa, mutta maalasi kaikkea, mikä ei ollut
-"tosivenäläistä", keisarikunnalle vaaralliseksi. Yleisesti lehti oli
-venäläistyttäjäin pää-äänenkannattajana vuoteen 1906, jolloin joutui
-erään Shutoffin omaisuudeksi ja luultavasti menetti valtioapunsa.
-
-Tallinnaan perustivat venäläistyttajät sanomalehden "Kolòvan". Sen
-nimen sanottiin olleen muinaisaikainen venäjänkielinen nimitys
-Tallinnalle. Mutta lehti lakkasi pian ilmestymästä, kenties
-toimituksessa sattuneitten rettelöiden tähden tai siitä syystä, että
-virolaiset sanomalehdet selittivät ettei "Kolòvan", mistä venäläisten
-sadut kertovat, ole mitään muuta kuin virolaisten "Kalevan" kaupunki.
-Sen sijaan perustettiin kuitenkin pian uusi lehti "Revelskija
-Isvestija", ja se ilmestyy vielä nytkin nauttien valtioapua.
-
-Paikalliseen väestöön eivät nuo lehdet, varsinkaan viimeksi mainittu,
-ole mitään vaikutusta tehneet. Tilaajia oli niillä vähän tai ei
-ollenkaan, sillä venäläiset itse lukevat pääkaupungin lehtiä.
-Venäläistyttämis-lehtiä jaettiin ilmaiseksi virkamiehille, papeille
-y.m.
-
-Tartossakin alkoi ilmestyä venäjänkielinen sanomalehti, mutta sen
-perustaminen oli toista laatua. Virolainen sanomalehtimies A.
-Grenzstein selitti omassa "Olevik"-lehdessään, että jos hallitus
-virolaisilta nimenomaan vaati venäjänkielen taitoa, niin olemme
-vastustamiseen liian heikkoja ja parasta on niin ollen kaikin keinoin
-oppia venäjätä ymmärtämään, mutta sen ohella tulee säilyttää oma viron
-kielemme. Ja hänen lehdessään ilmestyi joka numerossa venäjänkielinen
-palsta, varustettuna korkomerkeillä ja selityksillä.
-
-Yritys miellytti kansaa ja sen johdosta Grenzsteinin alotteesta
-julaistiin pientä helposti ymmärrettävää sanomalehteä "Derptskij
-Listok". Mutta venäläistyttämis-virkamiehiä ei Grenzsteinin yritys
-miellyttänyt. He eivät tahtoneet kasvattaa virolaisia, jotka osaavat
-puhua myöskin venäjätä, vaan venäläisiä, jotka eivät ymmärrä viron
-kieltä. Pakosta Grenzsteinin täytyi myödä lehtensä riikalaisille
-kauppiaille, jotka sen julkaisivat aluksi "Pribaltiskij Listok" ja
-myöhemmin "Pribaltiskij Kraj" nimellisenä. Riiassa lehti oli
-juutalais-saksalaismielinen.
-
-Enin edisti venäläistyttämistä venäjänkielisen sanomalehdistön alalla
-kuitenkin Tallinnassa virallisen läänin lehden ei-virallinen osa vv.
-1887-1890. Se "osa" ilmestyi isona viikkolehtenä ja sen toimittajana
-oli vapaamielinen ja ahkera nuori virkamies Harusin. Hänen lehdessään
-painettiin venäjäksi kaikki, mitä vain Viron sanomalehdissä pääsi
-ilmestymään paronien vääryyksistä ja kansan kärsimyksistä. Sitä paitsi
-hän julkaisi paronien vanhempia konnantöitä läänin arkiston asiakirjain
-mukaan. Erityistä huomiota herätti pitkä selonteko virolaisten
-kapinasta paroneja vastaan, n.s. "Mahtran sodasta" v. 1857 sotaoikeuden
-pöytäkirjojen mukaan. Siinä näytettiin, että syypäät kapinaan olivat
-itse paronit, jotka ärsyttivät talonpoikia vääryyksillä ja valehtelivat
-hallitukselle. Harusinin lehti kävi virolaisille niin rakkaaksi, että
-joka kerta, kun virallinen lehti tuli, ukot kokoontuivat kunnantaloon
-ja pyysivät kirjuria lukemaan heille viroksi virallisen lehden
-Harusinin osaa. Paronit olivat raivoissaan ja huhujen mukaan he
-nostivat Pietarissa kymmeniä kanteita Harusinia vastaan. Omituinen
-sanomalehtimies kuoli äkkiä ja sen jälkeen myös läänin lehden
-ei-virallinen osa lakkautettiin.
-
-Rekordin venäläistyttämiskiihkossa otti vironkielinen sanomalehti
-"Valgus" Tallinnassa. Sen toimittaja Jakob Kòrv oli aluksi
-sosialisti, mutta kilpaili ilman tuloksia "Virulane"-lehden kanssa.
-Venäläistyttämisajan alussa hän yhtäkkiä alkoi ylistää virkamiesten
-toimenpiteitä ja oikeauskoisuutta. Hänen vaikutuksestaan "Virulane"
-lakkautettiin ja sen toimittaja passitettiin Moskovaan.
-
-Kòrvin ehdotukset venäläistyttämisen edistämiseksi olivat mitä nurjinta
-laatua. Hän esim. neuvoi, että luterilainen uskonnonopetus kouluissa
-tulee asettaa oikeauskoisten valvonnan alaiseksi, että virolaisia ja
-lättiläisiä sanomalehtiä täytyy pakoittaa ilmestymään venäläisillä
-kirjaimilla painettuina. Hän itse on kuitenkin luterilainen ja
-"Valgus"-lehti ilmestyi loppuunsa asti virolaisilla kirjaimilla.
-
-Kun Riian ritaristo lahjoitti tri. J. Hurtille Viron kansanrunojen
-keräämistä varten pienen summan rahaa, niin Kòrv kirjoitti: "kyllä
-paronit tietävät, kuka on heidän kätyrinsä", ja neuvoi, että hallitus
-pakottaisi Hurtia julkaisemaan runokokoelmansa venäjänkielisenä
-käännöksenä. -- Vironkielen vastaisen agiteerauksensa johdosta poisti
-virolainen kirjallisuuden seura hänet jäsenluettelostaan, mutta Riian
-kuvernööri nimitti Kòrvin uudestaan seuran jäseneksi ja sen jälkeen
-ministeri hajoitti seuran.
-
-Hauska oli hänen oikeusjuttunsa pastori Grohmannin herjauksesta.
-"Valgus" kertoi näet Grohmannin keskeyttäneen lapsenkastajaismenot
-siitä syystä, että hän muka oli huomannut pyyhinliinan reunassa
-venäjänkielisiä kirjaimia. Oikeudessa pastori puolusti itseänsä
-venäjäksi, mutta Kòrv puhui -- saksaa, sillä venäjän kieltä hän ei
-ymmärrä vielä nytkään. Kòrv tuomittiin valheestaan vankeuteen, mutta
-vankeudesta palattuaan hän sai vastaanottaa kunniaporvarin todistuksen
-ja kunniamitalin.
-
-Nauttien suurta apurahaa Kòrv tuli rikkaaksi. Hänellä on Tallinnassa
-kaksi isoa taloa ja laaja tila Inkerinmaalla. V. 1906 hän luopui
-sanomalehden toimituksesta ja oli ensimäisen valtakunnan duuman
-vaaleissa -- saksalaisten ehdokkaana. Hän kirosi puheissaan kaikkea
-venäläistyttämistä, mutta ei saavuttanut kannatusta. Toisen duuman
-vaaleissa Kòrv kosiskeli sosialisteja, mutta taasen ilman tulosta. Nyt
-kerrotaan, että hän on solminut uudestaan ystävyyttä tosivenäläisten
-kanssa.
-
-
-
-
-XI. Venäläisiä mahtimiehiä.
-
-
-Niinkuin sanottu, olivat talonpoikaiskomissarit todellisia mahtimiehiä.
-Toimintavalta oli heillä laaja, mutta edesvastuuta ei lainkaan. Läänin
-pääkaupungissa oli kyllä erityinen talonpoikaiskomissioni, jolle sai
-komissarien väärinkäytöksistä tehdä valituksen, mutta talonpojat eivät
-tietäneet, missä komissioni sijaitsi ja kutka olivat sen jäseninä. Niin
-ei ole komissarien menettelystä ainoatakaan valitusta talonpoikien
-taholta tehty.
-
-Tallinnan komissari Issejeffin kassanvaillinkijutusta on jo kerrottu.
-Mutta hän ei ollutkaan sillä alalla merkillisin henkilö. Ensimäinen
-paikka kuuluu Saaremaan komissari Kassatskille.
-
-Kassatski oli sangen ahkera venäläistyttäjä. Kaikki ehdotukset, joita
-tehtiin komissarien kokouksissa, hän otti hetimiten käytäntöön, Niinpä
-oli ollut puhetta, että talonpoikia pitäisi pakoittaa rakentamaan
-jokaiseen yhdistettyyn kuntaan venäläistyttämisen mallikoulu. Ja
-Kassatski heti kutsui Riiasta rakennusmestareja koulutaloja
-rakentamaan. Pari kuntaa, joissa työt alkoivat, suostui maksamaan
-rakennuskulungit, mutta Lümadun kunta, jolla ei ollut rahaa
-kunnankassassa, alkoi vastustaa.
-
-Komissari Kassatski tahtoi ankaruudella panna talonpoikia käskyjään
-tottelemaan ja siitä syystä hän määräsi, että kunnanvanhimman täytyy
-kerätä tarpeelliset rahat pakollisesti myymällä maksun vastustajien
-omaisuutta. Mutta pian kunnanvanhin ilmoitti komissarille että
-talonpojat vastustavat hänenkin toimenpiteitänsä.
-
-Sillä välin Kassatski oli korotettu maakunnan polisipäälliköksi,
-korkeimpaan virkaan mikä on Saaremaalla. Nyt oli hänen asiansa lähettää
-pulassa olevalle kunnanvanhimmalle polisimiehiä avuksi. Kassatski ei
-sitä kuitenkaan tehnyt, vaan keksi uuden keinon koulutalon kustannusten
-suorittamiseksi. Hän meni polisimiesseurueensa keralla Kuresaaren
-kaupungin torille, vaikk'ei hänellä siihen ollutkaan oikeutta, sillä
-kaupungilla on oma polisilaitoksensa, ja tiedusteli hevosmiehiltä,
-mistä kunnasta kukin on kotoisin. Lümadun kunnan asukkailta hän riisti
-hevoset kärrineen ja vei ne pölisin huostaan. Kun hevosia oli jo koottu
-koko joukko, niin pidettiin huutokauppa ja myötiin ne huokeasta
-mallikoulun kustannusten suorittamiseksi. Hevosia riistettiin
-semmoisiltakin henkilöiltä, jotka kotona jo olivat vaaditut rahat
-maksaneet kunnanvanhimmalle.
-
-Hevosryöstöstä oli Lümadun kunta kauhuissaan ja raivoissaan. Kaikki
-syyttivät kunnan virkamiehiä, jotka aluksi olivat pitäneet Kassatskin
-puolta. Lopuksi kunnanvanhimman täytyi pyytää Kassatskia saapumaan
-kunnantalolle rauhoittamaan talonpoikia ja keräämään vielä puuttuvaa
-osaa rakennuskulunkeja.
-
-Eräänä päivänä maakuntapäällikkö saapuikin Lümaduun, mutta kunnantalon
-lähellä tapahtui maantiellä voimakas räjähdys pari sekuntia aikaisemmin
-kuin Kassatski oli ehtinyt ajaa siihen paikkaan. Pahantekijät olivat
-kaivaneet maantien alle kuopan, täyttäneet sen ruudilla, ja sytyttivät
-Kassatskin saapuessa sytytyslangalla "miinan" palamaan. Mutta huonojen
-aineitten tähden räjähdys tapahtui varemmin kuin oli aiottu.
-
-Kassatski ajoi heti kaupunkiin ja pyysi sähköteitse Riiasta sotaväkeä
-talonpoikaiskapinaa kukistamaan. Seuraavana päivänä saapuikin
-Kuresaareea sotamiehiä ja niiden muassa erityinen sotaoikeus.
-Viimemainittua Kassatski ei ollut pyytänyt saapumaan, ja niin tapahtui
-maakunnan päällikön ja sotaoikeuden jäsenten välillä sanakiista.
-Upseerit olivat kuitenkin tarmokkaita miehiä. He tahtoivat tutkia
-kapinan syitä ja vaativat Kassatskilta todistuksia hänen aikaisemmista
-virkapaikoistaan. Todistuksia oli maakuntapäälliköllä kylliksi, mutta
-kun sotaoikeus niiden mukaan sähköteitse kysyi tietoja Kassatskin
-toimintatavoista, vastattiin joka taholta, ettei kukaan tunne sen
-nimistä henkilöä. Nyt pantiinkin syyttäjä itse syytteeseen.
-
-Kassatskin juttua käsiteltiin kauvan ja siinä tehtiin hämmästyttävimpiä
-paljastuksia Venäjän byrokratismin alalla kuin ne ovat, joista
-kirjailija Gogol "Tshitshikoffissaan" kertoo. Saatiin selville, että
-kuuluisa kommissari ja myöhemmin maakuntapäällikkö ei ollutkaan
-aatelismies Kassatski, vaan Grodnon läänin talonpoika, joka oli
-käyttänyt useampia sukunimiä. Ammatiltaan hän oli maamittarin kirjuri.
-Väärentämällä hän oli tehnyt itselleen monenmoisia todistuksia, m.m.
-aateliskirjan isä-vainajalleen, mutta erehdyksessä hän oli isänsä
-korottanut aatelismieheksi vasta silloin, kun tämä oli jo kolme vuotta
-ollut kuolleena. Hyvillä todistuksillaan siitä että hän muka oli
-hyvällä menestyksellä venäläistyttänyt liettualaisia, "Kassatski"
-voitti Itämeren maakuntien venäläistyttäjäin luottamuksen ja sitä
-luottamusta hän tahtoi tarmollaan vahvistaa. Mutta Lümadun talonpoikien
-tyhmä pommi teki hänen toiminnastaan lopun.
-
-Tutkimuksen alussa Kassatski oli uhannut että jos häntä ruvetaan
-rankaisemaan, niin hän tekee Itämerenmaakuntien virkamiehille
-vaarallisia paljastuksia. Oikeus tuomitsi hänet kuitenkin suureen
-rangaistukseen, mutta samassa saapui hänelle armahduskirje. Saaremaan
-talonpojat jo pelkäsivät että hirveä maakuntapäällikkö astuu uudestaan
-virkaansa, kun sanomalehdet kertoivat huonomaineisen Kassatskin
-kuolleen äkkiä.
-
-Kassatskin jutun ohella jäi Lümadun kapinajuttu unohduksiin. Mutta
-talonpojat eivät saaneet vahingoistaan mitään korvausta ja koulutalo
-rakennettiin valmiiksi, vaikk'ei rahaa enää koottu entisellä
-ankaruudella.
-
-Toinen huomattava mahtimies oli Rapian piirin komissari Paul.
-Saksankielisestä nimestään huolimatta oli hän synnyltään venäläinen ja
-politiselta katsantokannaltaan sosialisti. Mutta hänen toimintatapansa
-ei muistuttanut maailmanparantajaa, päinvastoin oli hän hirveän ankara
-virkamies. Jos hän ei kuulunut erääseen tähänasti tuntemattomaan
-sosialisti-ryhmään, niin on asia käsitettävä niin että hän käytti
-sosialismia vain venäläistyttämisen apukeinona, niinkuin useat
-kouluntarkastajatkin.
-
-Kuntain kirjureille hän neuvoi venäjänkielisten sosialististen kirjojen
-ja lehtien lukemista. Joka ei hänen neuvoaan ottanut huomioon,
-erotettiin virasta. Luotettavat kirjurit saivat häneltä ulkomaalla
-painettuja anarkistisia kirjoja ilmaiseksi. Venäjänkielisten kirjojen
-lukeminen tietysti edisti kirjurien ja heidän puoluetovereittensa
-venäjän kielen taitoa.
-
-Kirjurit ja samoin muut kuntain virkamiehet jotka kuuluivat komissarin
-puolueeseen, olivat kaikesta edesvastuusta vapautettuja. Useitten
-tiedettiin tehneen törkeitä virkavirheitä, mutta komissari ei ottanut
-valituksia kuullakseen. Eräästä toveristaan hänen täytyi tunnustaa että
-tämä olisi ansainnut erottamisen, mutta kirjuri pysyi kuitenkin vielä
-kauvan virassaan, sillä kommissari ei löytänyt hänelle sijaista. Kaikki
-paikan hakijat hän huomasi kelpaamattomiksi. Lopulta kunta pelasti
-itsensä pulasta niin että se otti naapurikunnan kirjurin itselleen
-kirjuriksi lisäämällä hänen palkkaansa. Ja niin sosialistinen kirjuri
-tuli erotetuksi.
-
-Komissarin kehoituksesta pidettiin Rapian kauppalassa usein venäjäksi
-anarkistisia luennoita. Luennoitsijoina oli rautatien virkamiehiä
-Tallinnasta, juutalaisia ylioppilaita y.m. Kuuntelijoille, jotka eivät
-vielä ymmärtäneet venäjätä, tulkitsivat paikkakuntalais-toverit heti
-joka lauseen viroksi. Näitä luennoita toimeenpantiin muuallakin, ja
-ihmiset, jotka kävivät kuuntelemassa, oppivat helposti venäjätä
-ymmärtämään.
-
-Rapian piirin sosialistiset kirjurit tiesivät paeta jo ennen sotatilan
-julistusta. Komissari Paul erotettiin virastaan ilman muita
-seurauksia, sillä hänellä on ollut mahtavia sukulaisia hengellisissä
-hallintopiireissä.
-
-
-
-
-XII. Venäläistyttämisen tulos.
-
-
-Kun Itämerenmaakunnissa oli jo yhdeksäntoista vuotta harjoitettu
-pakollista venäläistyttämistä, niin Venäjän hallitus huomasi että
-sen tulos oli mitättömän pieni. Oikeusistuimien ja virastojen
-venäläistyttäminen ja siitä seuranneet vaikeudet tekivät venäjänkielen
-enemmän vihatuksi kuin rakkaaksi. Oikeauskoinen kirkko ollen
-polikoitsijoitten palveluksessa kadotti kaiken vaikutuksensa. Koulujen
-arvo aleni tuntuvasti. Keskikoulujen oppilaat kyllä puhuivat venäjätä,
-mutta sitä he puhuivat silloinkin, kun opetus oli muunkielinen. Ja
-kansakouluissa, joissa ei oikeastaan mitään muuta opetettu kuin venäjän
-kieltä, oli sen taito kuitenkin huonompi kuin kaksikymmentä vuotta
-aikaisemmin. Ainoat paikat, joissa venäläistyttäminen voitti sijaa,
-olivat salaiset ja julkiset sosialistiset yhdistykset. Virossa sanotaan
-ivallisesti että sosialistinen luennoitsija insinööri Soloveitshik,
-joka nykyään 011 Arkangelissa vankeudessa, on Viron kansalle yksinään
-opettanut enemmän venäjätä kuin kaikki kansakoulut ja virkamiehet
-yhteensä. Eik# se olekaan aivan väärin sanottu. Mutta semmoista
-kielenopetusta ei hallitus ollut tarkoittanut, vaikka se tapahtuikin
-virkamiesten suojeluksen alaisena.
-
-Jos pakollinen kansallisuuden-vaihto muissakin maissa on mahdotonta,
-niin on se Venäjän virkavaltaisessa valtakunnassa kaksinkertaisesti
-mahdotonta. Virkavaltaiset virkamiehet kyllä noudattavat kaikkia
-hallituksen käskyjä, mutta ei kukaan heistä välitä siitä edistääkö
-käsky päämäärää tai vahingoittaako se sitä. Mutta omaa personallista
-hyötyä etsitään joka askeleella.
-
-Hallituksen menot nousivat venäläistyttämisyrityksissä kuitenkin
-hyvin korkeiksi. Lukuunottamatta polisin ja tuomarien lisäkustannuksia,
-nimittäin kielenkääntäjäin palkkaa, on yksinomaan venäiäistyttämistä
-varten perustettuja virkoja, talonpoikaiskomissareja ja
-kansakouluntarkastajia, yli 50. Jokainen saa palkka- ja matkarahoja
-vuodessa keskimäärin 2,500 ruplaa. Jos se raha olisi jaettu
-kansakouluille, niin olisi joka koulu Virossa ja Lätissä saanut lähes
-100 ruplaa vuodessa. Kyllä sellainen venäläisiltä saatu apuraha olisi
-tehnyt venäjän kielen kansalle rakkaammaksi kuin virkamiesten sorto.
-Oikeauskoisen kirkon kulungit olivat monta kertaa isommat. Ihmisten
-houkutteleminen tuli jo jotain maksamaan, sitä enemmän kirkkojen
-rakentaminen. Oikeauskoisia on Itämerenmaakunnissa koko väestöstä noin
-7 prosenttia, mutta oikeauskoisten kirkkoja on enemmän kuin
-luterilaisten. Pysyväisesti on voitettu oikeauskoiselle kirkolle
-kuitenkin vain pahantekijöitä ja raajarikkoisia. Sen verran kuin
-uskonvaihtoa tapahtui taloudellisista syistä tai pakosta, on jo nyt
-lokakuun manifestin nojalla entisiä oikeauskoisia taasen
-oikeauskoisesta kirkosta poistunut.
-
-1905 julisti Venäjän kansanvalistusministeri selonteon
-Itämerenmaakunnissa tapahtuneesta kansakoulujen venäläistyttämisestä ja
-tuomitsi kaikki hallituksen toimenpiteet tässä asiassa, väittäen ettei
-mitään tulosta ole saavutettu. Se oli venäläistyttämisen lopun alku.
-
-Sen jälkeen saksankieliset sanomalehdet, jotka tässä asiassa
-kaksikymmentä vuotta olivat vaienneet, selittivät venäjänkielisten
-kansakoulujen edistävän vain raakuutta ja rikoksellisuutta ja vaativat
-saksankielisten koulujen perustamista sekä sentähden, että se olisi
-enemmän oikeutettua, myöskin viron ja lätin kielistä alkeisopetusta
-kansalle.
-
-Kun niin ollen sekä tähänastinen venäläistyttäjäministeriö että
-ministeriön vastustajat tässä asiassa, saksalaiset, olivat tuominneet
-venäläistyttämisen, niin oli selvä, ettei yrityksestä kärsivä kansakaan
-tullut sitä tukemaan, "Vapauden" aikaiset kansankokoukset päättivätkin
-joka taholla, että kansakouluissa tulee hetimiten alkaa opetus
-kansankielellä. Ja niin tapahtuikin yleisesti sekä Virossa että Lätissä
-talvella 1905-1906.
-
-Mutta venäläistyttäminen ei ollut vieläkään kokonaan lopussa. Samat
-hallitusmiehet, jotka tunnustivat venäläistyttämisen vääräksi ja
-määräsivät sen lakkautettavaksi, antoivat käskyn rangaista
-"kapinoitsevia kansakoulunopettajia". Ja samat saksalaiset paronit,
-jotka väittivät kaiken pahan tulevan vaan venäjänkielisistä kouluista,
-kävivät nyt teloittamaan kansakoulunopettajia, joilla ei ollut muuta
-rikosta vastattavana kuin että he ilman luvatta olivat vaihtaneet
-oppikieltä kouluissaan. Ei siitä kukaan välittänyt, että itse hallitus
-ja saksalaiset olivat heitä siihen tekoon kehoittaneet ja koko kansa
-oli kehoitukseen yhtynyt.
-
-Kevätlukukaudella 1906 olivat melkein kaikki Itämerenmaakuntain
-kansakoulut tyhjinä. Mutta jo syksyllä vahvistettiin opettajiksi
-semmoisia ukkoja, jotka 20 vuotta takaperin olivat venäjän kielen
-taitamattomuuden tähden eroitetut viroistaan. Venäjä ei vielä ole
-oppikielenä virallisesti lakkautettu, mutta opetusta annetaan
-tarkastajain suostumuksella viron ja lätin kielillä. Kruunun
-lukioissakin otettiin viron kieli Virossa ja lätin kieli Lätissä
-yhdeksi oppiaineeksi.
-
-Saksankieliset koulut ovat luvallisia. Niitä kannattamaan muodostui
-saksalainen kouluyhtiö, joka on perustanut muutamia keskikouluja ja
-kansakouluja melkein joka kauppalaan. Yhtiöllä ei näy olevan rahasta
-puutetta.
-
-Onko nyt venäläistyttäminen loppunut? Sitä on vaikea ennustaa.
-Se riippuu siitä, kuinka olot Venäjällä muodostuvat. Vielä
-ovat oikeudet ja virastot venäjänkielisiä, vielä ovat kaikki
-venäläistyttämis-virkamiehet viroissaan. Jos taantumus Venäjällä pääsee
-lopullisesti voitolle, niin on peljättävä, että Itämerenmaakunnissa
-aloitetaan venäläistyttämisyritystä uudestaan ottamatta mitään oppia
-sen 20-vuotisesta onnistumattomuudesta.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ITÄMERENMAAKUNTIEN
-VENÄLÄISTYTTÄMISYRITYS VUOSINA 1886-1906***
-
-
-******* This file should be named 65409-0.txt or 65409-0.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/6/5/4/0/65409
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/65409-0.zip b/old/65409-0.zip
deleted file mode 100644
index 9da554b..0000000
--- a/old/65409-0.zip
+++ /dev/null