NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 1413 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..501f60e
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #65197 (https://www.gutenberg.org/ebooks/65197)
diff --git a/old/65197-0.txt b/old/65197-0.txt
deleted file mode 100644
index 09f5442..0000000
--- a/old/65197-0.txt
+++ /dev/null
@@ -1,1413 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Alfrida, by Vihtori Lähde
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Alfrida
-
-
-Author: Vihtori Lähde
-
-
-
-Release Date: April 30, 2021  [eBook #65197]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: UTF-8
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ALFRIDA***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-ALFRIDA
-
-Kirj.
-
-VIHTORI LÄHDE
-
-
-
-
-
-Kuopiossa,
-O. W. Backman'in Kirjapaino,
-1900.
-
-
-
-
-I.
-
-
--- Otetaanhan vielä pari pulloa?
-
--- Niin, otetaan -- ja sitten katsellaan, kuinka noiden peli alkaa
-luistaa! -- Minä luulen, että tuo pieni pietarilainen mies mielii tuota
-toista nylkeä.
-
--- Niin luulen minäkin. Hän on nyt antanut toisen vähän voittaa ensin;
-mutta, hänen silmistään ja liikkeistään päättäen, se on
-vaan kettumaisuutta. -- Vanha, Pietarissa temppunsa oppinut
-"biljaardipeluri"!
-
-Näin haasteltiin eräässä ravintolassa Tampereella.
-
-Toinen pelaajista, jonka katselijat päättivät pelissä häviävän, on
-pitkä, hoikkavartaloinen mies -- kasvonpiirteet ovat säännölliset.
-Pitkät, tummahkot viikset verhoovat hyvännäköisessä hymyssä olevia
-huulia. Silmät ovat sopusoinnussa suun kanssa. Ja hän itse näyttää
-tahtovan olla sopusoinnussa koko maailman kanssa. -- Ei kumma, jos hän
-häviikin pelissä tuon pienen, vilkkaan pietarilaisen ketun kanssa. Ja
-hän hävii, vaikka lyökin tottuneen kädellä, sillä hän koettaa
-vaikeintakin palloa katsomatta, jos jättääkin toiselle aseman. --
-
-Ensin pelataan viidenkymmenen pennin palloja. Toinen esittelee markan
-palloja, hän suostuu -- ja kun on jonkun verran hävinnyt, esittelee hän
-itse kahden markan palloja, voittaakseen pikemmin häviönsä takaisin.
-Häviötä karttuu kuitenkin aina enemmän. Olut, jota joka lyönnin jälkeen
-naukataan, alkaa myös vaikuttaa häviöksi.
-
--- Kaksikymmentä markkaa! huutaa pikku mies.
-
--- Kolmekymmentä -- neljäkymmentä!
-
-Toisen onneksi, toisen onnettomuudeksi lyö ravintolan suuri seinäkello
-kaksitoista. Ravintoloitsija nappaa pallot "biljaardilta".
-
-Hävityt rahat maksetaan, juodaan vielä joku lasi olutta ja sitten
-hoiperrellaan ulos -- --
-
-       *       *       *       *       *
-
-Niin, niin. Kymmenen markkaa on jäljellä. Sinne ne menivät kapakkaan
-rahat -- ja minun kun piti antaa äidilleni, mumisee itsekseen tuo
-"pitkä, hoikkavartaloinen mies", jolla kasvonpiirteet ovat
-säännölliset, silmät sopusoinnussa suun kanssa ja joka itse näyttää
-tahtovan olla sopusoinnussa koko maailman kanssa. Ja hän astua haapuroi
-pitkin katua, tietämättä -- minne?
-
-Minne hyvänsä, vaan ei vielä kotiin! Ei siellä saa unta kuitenkaan.
-Huh! Yksin siellä! -- Koska rahat ovat näin menneet, niin menkööt
-loputkin!
-
-Pitäähän sitä vielä saada olutta -- päätä kivistää -- ja sitten -- --
-
--- Ajuri hoi! -- --
-
--- Ptruu!
-
--- Löydättekö ilopaikkaan?
-
--- On sitä ennen löydetty.
-
--- Sitten mennään ja nopeaan!
-
--- Pitääkö olla vaan yksi?
-
--- Sitä parempi.
-
--- Mennään sitten tuonne etäämmälle katsomaan. -- Kyllä tuossakin
-olisi, mutta on kaksi. -- --
-
--- Ptruu! -- Ajuri pysäyttää hevosensa ja jättää sen noin sinänsä kadun
-laiteelle seisomaan. Hän menee vasemmalla olevan pitkän, kellahtavan
-rakennuksen perimmäisen ikkunan alle -- koputtaa sitten siinä varovasti
-piiskansa varrella aliruutuun.
-
-Huoneeseen lemahtaa tuli ja verhon takaa ikkunasta ulos kurkistamaan
-tulla sipasee valkea haamu.
-
--- Kuka siellä? kysyy haamu. Ääni kuuluu areksivalta.
-
--- Kyllä sinne saa mennä, kun hiljaa menette, selittää ajuri,
-palattuaan tuon pitkän, hoikkavartaloisen herran luo, jolla
-kasvonpiirteet ovat säännölliset, silmät sopusoinnussa suun kanssa. --
-
--- Vai niin. Mitä olen velkaa?
-
--- Seitsemänkymmentäviisi penniä.
-
--- Hyvää iltaa! -- Uh, kuinka minun on vilu! Eikö siellä ulkona ole
-hyvin kylmä? -- --
-
-Punaisella paperi-uutimella verhottu lamppu valaisee hienosti huonetta,
-joka on jotakuinkin siisti: kalustettu sohvalla pöytineen, tuolilla,
-piirongilla ja sängyllä -- lattialla paksut hulpiomatot.
-
-Mies seisahtuu keskelle lattiaa -- näyttää niin omituiselta. Hän ei
-puhu mitään.
-
--- Mikä Teitä vaivaa?
-
-Nainen katselee miestä ja -- käy totiseksi hänkin.
-
--- Ei mikään, mumisee mies. On vaan kylmä. Voisinko saada olutta?
-
--- Kyllä. Istukaa, olkaa hyvä!
-
-Kumpikin katsovat toisiinsa -- näyttävät hämmästyneiltä.
-
--- Mitä katsotte niin tarkkaan? -- kysyy nainen.
-
--- Katsonhan vaan; mutta miksi Tekin katsotte?
-
--- Hm. -- Mutta Tehän pyysitte olutta. Heti -- heti tuon.
-
-Hän istuu sohvalle, tuo mies. Nainen tuo lasit ja pullon. Sitten istuu
-hänkin.
-
-Taaskin äänettömyys. Kumpikin katsovat toisiinsa.
-
-Mies raukka! Hän näyttää tahtovan heittäytyä naisen syliin. Silmät
-tahtovat tunkeutua läpi naisen. -- Kuitenkin istuu hän liikkumatta.
-
-Nuo säihkyvät silmät, mustat kiharat otsalla, vähän kaareva nenä, tuo
-suu, solakka vartalo, puhe!
-
--- Juodaanko olutta?
-
--- Olkaa hyvä! Sama äänettömyys ja katse -- --
-
--- Saanko kysyä, mikä Teidän nimenne on?
-
--- Anna Alfrida.
-
--- Alfrida, kaunis Alfrida! -- huudahtaa mies ja heittää kätensä tytön
-vyötäisille, heittää niin, kuin ei aikoisi koskaan hellittää.
-
--- Herra Jumala -- mikä Teitä vaivaa? -- huudahtaa tyttö ja hieno
-suuttumisen puna nousee poskipäihin.
-
--- Alfrida! -- kuiskaa mies hellästi -- --
-
--- Saanko minäkin kysyä, mikä on Teidän nimenne? -- jatkaa tyttö,
-antaen täyteläisten huultensa hymyillä hurmaavan hekumallisesti, mutta
-samalla musertavan pisteliäästi.
-
--- Kalle, -- vastaa miesparka, jota nyt huumaa kiihkoisa intohimo ja
-vaivaa samalla kiusallinen nolous.
-
--- Kalle! -- Eikö muuta!
-
--- Aukusti.
-
--- Aukusti! -- toistaa tyttö ja taputtaa miestä poskelle -- suutelee.
-
--- Mitä tämä nyt oikein on? Pidättekö Te minusta, vai oletteko hullu?
--- huudahtaa Alfrida. Ääni värähtelee surullisen ärtyisästi ja
-silmäkuoppiin ilmenee jotain painavaa.
-
--- E--n, vaan -- --
-
--- Mutta minä pidän Teistä! -- jatkaa tyttö reippaasti ja heleästi. Hän
-vetää Aukustia, joka aikoo itsensä irroittaa, ja likistää häntä
-syliinsä -- hymyillen veitikkamaisesti.
-
--- Tehän pidätte kaikista.
-
--- Kuka sen on sanonut, että minä kaikista pidän?
-
--- Hm. -- Pidättehän Te kenestä hyvänsä, kuka vaan luoksenne tulee.
-
--- Te pidätte siis myös kaikista, joiden luo menette.
-
--- En; ja sitä paitsi olen toisen kerran eläissäni tällaisessa
-paikassa.
-
--- Niin, niin -- vai toisen kerran! Saman tekevä; kyllä vielä kerkiitte
-käymään useamman -- --. Vai minä pitäisin kaikista, jotka käyvät
-luonani -- kylläpä olisi pitämistä!
-
--- Mutta miksi sanoitte pitävänne minusta?
-
--- Sanoinhan leikilläni -- ja sitä paitsi onhan minulla lupa pitää, kun
-kerta olette tullut luokseni -- -- "Aukusti"! -- Se oli silloin, niin
---. Minulla oli kerta "Aukusti", hyvin Teidän näköisenne, ja minä
-rakastin häntä. -- Oih! -- Te ette usko, että tällainen ihminen olisi
-koskaan puhtaasti rakastanut; vaan -- se oli silloin. Joll'en sitä
-silloin olisi, en varmaan myös olisi, mitä nyt olen -- --.
-
--- Alfrida! Rakastanut olen minäkin, rakastanut ja kärsinyt.
-
--- Siis Tekin! Kuka? -- ketä? -- -- Ah; ei keskustella näistä! Se on
-joutavaa. Parempi, että menette pois täältä!
-
--- Enkö saa jäädä? Miksi jäädä? Mitä hyötyä? Minä haluan -- No, kuinka
-tahdotte!
-
-
-
-
-II.
-
-
--- Hyvä Aukusti! Sinä et saa olla turhamainen! Sinä tiedät, mikä minä
-olen. Sinä luulottelet nyt pitäväsi minusta, mutta huomenna voit jo
-ajatella toisin. Ja jos vaikka rakastuisitkin, mitä siitä? Tämmöisenä
-kuin olen, en minä saata enää yksin sinulle kuulua -- minähän kuulun
-kaikille. Miksi sen tähden käytkään täällä niin useasti? Ole hyvä ja
-mene nytkin kotiisi!
-
-Alfrida heittäytyy tuolin karmilla lepäävälle käsivarrelleen, vaipuu
-ajatuksiinsa ja huokaa hetken perästä hiljaa, mutta raskaasti:
-
--- Minä kurja! Kaikki on mennyt -- eloni onni ainaiseksi kadonnut!
-Jäljellä on vaan kuolema ja helvetti.
-
-Sitten syöksyy hän äkkiä seisaalleen, iskee tuimasti silmänsä Aukustiin
-ja huutaa:
-
--- Mene pois, oitis pois! Elä kiusaa minua! Tiedä, että kärsin sinun
-olostasi täällä! -- Mutta kohta hän jatkaa levollisemmin (silmissä
-kuvastuu hellyyttä ja vilahtaa kyynel): muista, Aukusti kulta, ett'et
-turmele elämääsi ja kadota onneasi, niinkuin minä!
-
-Aukusti katsoo totisen kysyvästi Alfridaan ja sanoo tuokion kuluttua:
-enkö kuitenkin, hyvä Alfrida, saisi nyt jäädä tänne?
-
-Alfrida tuimistuu uudelleen.
-
--- Mitä hyötyä siitä? -- vastaa hän. Minulle tulee toisia vieraita;
-minä tarvitsen -- rahaa.
-
--- Hm -- rahaa!? -- --
-
--- Kuule nyt! Hevonen tulee --. Minun täytyy -- -- Mene nyt, Aukusti
-kulta!
-
--- Minä menen. Hyvästi! -- Hän tarttuu tytön käteen niin hellästi ja
-katsoo tyttöä silmiin niin sydämmellisesti säälien.
-
-Alfrida ottaa häntä kaulasta ja katkera kyynel putoo silmästä, kun hän
-kuiskaa: Aukusti! Jää tänne, elä mene pois, elä jätä minua! Minä en
-laske muita -- --.
-
-Ikkunaan koputetaan.
-
-Alfrida lähestyy ikkunaa. -- Minulla on vieraita, ette pääse.
-
--- Kiitoksia! Sinä olet hyvä. -- Aukusti taputtaa Alfridaa poskelle.
-
-
-
-
-III.
-
-
-Taas on Aukusti Alfridan luona.
-
-Tutkiva on Alfridan katse, kun hän kysyy:
-
--- Sanoppa nyt, Aukusti, mitä todella ajattelet? Sinä olet sanonut
-pitäväsi minusta. Voi olla, että olen hänen muotoisensa, josta pidät,
-mutt'en hänen tapaisensa. -- Miks'et nai häntä, jota rakastat?
-
--- Hän on toisen vaimo.
-
--- Toisen vaimo -- hm -- ja minä olen kaikkien vaimo; yhtä vähän
-minusta on sinulle.
-
--- Eihän meitä ainakaan mikään laki estäisi.
-
--- Oletko sinä järjeltäsi? Sinä vielä ottaisit minut!? Ei koskaan!
-Luuletko, että uskon sellaista? Ei. Aukusti! -- Minä tunnen miehet ja
-tiedän, mitä minusta ajatellaan. Elä puhukkaan turhia! -- Tämän hetken
-olet taas minun, vaan et kauempaa.
-
--- Antaa nyt asian olla sinänsä. Mutta tahdotko, hyvä Alfrida,
-kuitenkin minulle oikein juurtajaksain kertoa, kuinka olet tällaiseksi
-tullut?
-
--- Miks'en tahtoisi! Kertomus ei ole pitkä: Tahallani elän näin. Ja
-tällä en tietenkään vahingoita muita kuin itseäni.
-
-Alfrida huokaa raskaasti. Silmät iskevät terävästi Aukustiin.
-Päättävällä äänen painolla, joka värisee viiltävää katkeruutta ja
-ilmeistä ylenkatsetta, jatkaa hän:
-
--- Sama synti aivan, luulen minä, on se teille, miehille, kuin
-minullekin, vaikka te ette siitä kärsi, niinkuin minä. Teille se
-näyttää olevan luvallista, jopa -- kuulee joskus sanottavan --
-välttämätöntäkin. Minulle se on myös kyllä tavallaan luvallista, samoin
-välttämätöntä, kun muuten on jo työläs elääkseni maailmassa.
-
-Alfrida herkii puhumasta. -- Äkkiä hykähtävät hänen olkapäänsä, outo,
-tulinen kiille välähtää silmistä ja paisuva äänensä vavahtelee, kun hän
-jatkaa:
-
--- Me, tämmöiset naiset, me vaan olemme kelvottomia hylkyjä, kun,
-tämmöisiksi kerta jouduttuamme, elämme näin _elääksemme_. Mutta te,
-miehet, jotka menettelette samalla tavalla _huviksenne ja himojanne
-tyydyttääksenne_, te istutte kelpo miehinä lakia ja oikeutta laatimassa
-meille ja muille vaivaisille syntisille, jotka, kerran hairahduttuamme
-ehkä lapsellisuudesta tai petoksesta, olemme melkein pakoitetut
-jatkamaan huonoa elämää.
-
-Alfrida puhuu niin surullisen varmasti ja niin päättävällä äänen
-painolla, että hänen sanansa voimakkaasti tunkeutuvat läpi Aukustin
-sielun -- ja sitten surullisena totuutena kumisevat hänen sydämmensä
-pohjalla.
-
-Alfrida on koettanut karkoittaa pois mielestänsä tätä surkeata asiaa,
-tuota aikamme häpeäpilkkua ja mätähaavaa, jonka uhriksi hän itse on
-joutunut; mutt'ei hän ole voinut sitä muuta kuin hetkiseksi. Sen sijaan
-on hänen niin useasti väkisinkin täytynyt siellä yksinäisyydessään
-kaikkien halveksimana heittäytyä kasvoilleen ja itkeä, itkeä
-hillittömästi, kunnes kyyneleet ovat loppuneet.
-
-Nyt herää Alfridassa halu sanoa Aukustille kaikki, mitä hän niin paljon
-on itkenyt, huokaillut ja ajatellut. Hän jatkaa:
-
--- Ne, joita onni on paremmin ohjannut, eivät tahdo meitä enää pitää
-seurassaan, ei antaa meille jommoistakaan vakinaista tointa, ei hyvillä
-mielin tilapäistä työtäkään. Ja jos antaisivatkin, saisimme kyllä
-alituiseen kuulla ja nähdä, kuinka meitä halveksitaan sen tähden, että
-kerran --. Vaaditaanko, että meillä, poloisilla, pitäisi olla sydäntä
-kärsiä ja tahtoa kestää sitä? Olisiko muilla? -- Miehet, joilla on hyvä
-koti, lempeä vaimo, iloiset lapset, rikkautta, kaikkea, mitä
-tarvitsevat maailmassa hyvin elääkseen, he tulevat meidän luoksemme,
-kun ei sitä vaan kukaan näe, halaavat, suutelevat ja -- hyi! Jos tulen
-päivällä kadulla vastaan näitä herroja, jotka öisin haluavat olla
-herttaisimpia ystäviäni, eivät he mistään hinnasta tahtoisi edes
-tervehtiä. Ja ovatko he kuitenkaan meitä, tämmöisiä naisparkoja,
-siveellisesti parempia, puhtaampia? Sen sanokoon tuntonsa, jos heillä
-sitä on senkään verran kuin meillä! -- Meitä pidetään sydämmettöminä,
-jotka emme pelkää Jumalaa, emmekä häpee ihmisiä. Mutta on meilläkin
-sydän, Jumalan luoma, joka voi iloita hyvästä ja kärsiä pahasta, miten
-noilla siveellisilläkin ihmisillä, jotka useasti ainoastaan parempi
-onni (ei oma etevämmyys) on varjellut syvemmälle lankeemasta, ja joiden
-helläsydämmisyys niin usein nähdään hairahtuneitten ankarassa
-soimaamisessa ja halveksimisessa. He voivat kuulla ja totella
-sydämmensä puhtaita, helliä kuiskeita -- heiltä ei puutu tilaisuutta.
-Meidän sen sijaan täytyy tukehuttaa tunteet, kuolettaa sydämmen hellyys
---. Jos rupeisimme puhumaan tunteista, meille siitä vaan makeasti
-naurettaisiin.
-
-Alfrida heittää tummakutrisen päänsä (hiukset somasti lainehtien alas
-hartioille) hermottomasti Aukustin olkapäätä vastaan ja itkee, itkee
-niin hillittömästi, kuin tahtoisi purkaa koko sydämmensä.
-
-Myös Aukusti on liikutettu. --- Jatka, Alfrida! Minä ymmärrän sinua.
-Puhu nyt jotain itsestäsi!
-
-Alfrida itkee, itkee niin, kuin ei koskaan lakkaisi. Vihdoin jatkaa
-hän:
-
--- Ja kenen on syy, että meitä onnettomia löytyy? Onko syy vain meissä,
-jotka elämme tällä tavalla, vai onko syytä niissäkin, jotka meitä
-tarvitsevat? -- Se on heidän oma syynsä, jotka sellaiseen elämään
-alentuvat, sanotaan. Oi, naisparkoja! -- Miehillä ei ole edesvastuuta.
-Miehet menevät naisten tykö, jotka "mielellään" ottavat heitä vastaan.
-Miehet, arvoisat _virkamiehet_, he maksavat käyntinsä meille rahalla,
-jota yhteiskunta heille liika runsaasti antaa -- ja heidän tuntonsa on
-hyvässä rauhassa. Heidän ei ole pakko tulla luoksemme, vaikka heillä on
-rahaa; mutta enemmän on meillä pakko ottaa vastaan heitä, saadaksemme
-heiltä rahaa, jotta voisimme elää. Me voisimme tietysti kuolla, mutta
--- niin on opetettu -- sitten ei meillä olisi enää mitään toivoa. Me
-odotamme, me toivomme pelastusta, jotain ihmeellistä, pikaista -- ja
-uskomme vielä saavamme anteeksi. Oi, kuinka olisinkaan kiitollinen
-hänelle, joka minut tempaisi tästä, pelastaisi! Mutta kuka pelastaa?
-Kukaan yksityinen ei tohdi -- hän pelkää ihmisten pilkkaa ja minun
-edelleen jatkuvaa huonouttani. Yhteiskunta ei tahdo. -- Niin syvälle
-langenneet, kuin minä, me olemme luvallisia. Meitä ei rankaise laki.
-Yhteiskunta pitää meitä tarvekaluinaan ja -- samalla halveksii meitä.
-Onko järjellistä? -- Jos meitä kerran pidetään välttämättöminä, jos
-herrat, yhteiskunnan pylväät, meitä tarvitsevat, ja kun kaiketikin
-olemme myös ihmisiä, niin pidettäköön meitä sitten ihmisinä, miten
-muitakin! Ja miks'ei meillä voi olla puhdas tunto, niinkuin muilla,
-koska harjoitamme vain "luvallista" elinkeinoa? Miksi meitä
-halveksitaan, miksi pidetään hylkiöinä? -- Salliiko meidän esivaltamme
-sellaista, mikä on synti ja joka ansaitsee halveksimista,
-harjoitettavan _luvallisena?_
-
-Alfridan korkea rinta kohoaa juhlallisesti ja hän nauraa pilkallisesti
-koko tuolle -- --. Pyörähtää sitten kenkänsä korolla äkkiä ympäri ja
-astuu huimasti poikki lattian pienempään takahuoneeseen.
-
-Pian palaa hän takaisin, kädessään viinipullo ja pari korkeajalkaista
-juomalasia pienellä, pyöreällä tarjottimella. Poskien puna on nyt
-entistään rusottavampi.
-
-Aukusti tarkastaa mielihyvällä Alfridan ryhdikkäästi solakkaa vartaloa
-ja hänen keveitä, mutta varmoja liikkeitänsä. Tuokion kuluttua
-virkahtaa Aukusti:
-
--- Mutta, hyvä Alfrida, kuinka voisi olla toisin, kuin äsken sanoit? --
-Löytyy ehkä puolet miehistä naimattomia, joiden -- --.
-
--- Täytyy saada himonsa tyydytetyksi naisparkain kustannuksella,
-aikonet sanoa. -- Hm -- --. Olisiko Jumala kaikkiviisaudessaan luonut
-vaan miehen sellaiseksi, ett'ei hän voi elää ilman naista? -- Joko mies
-ja nainen, molemmat voivat elää yksinään tai ei kumpikaan. Ja jos mies
-on ulkopuolella avioliittoa naisen kanssa, täytyy sen olla siveellisen
-rikoksen, synnin hänelle, jos se kerta naisellekin synti on. Ovatko
-miehet, tehneenä samalla tavalla kuin mekin, meitä puhtaampia? Miks'ei
-miehiä arvostella yhtä ankarasti? He viettelyksillään ovat alkujaan
-meidät tällaisiksi saattaneetkin. -- Jos yhteiskunta tekee oikein,
-täytyy sillä olla laki, joka yhtä ankarasti tästä paheesta rankaisee
-miehet kuin naisetkin. Eikä ainoastaan laki sitä saa tehdä, vaan
-ihmisten koko katsantokannan tulee molempia tuomita samalla tavalla. Me
-olemme oikeutetut olemaan ihmisten silmissä ja seuroissa aivan yhtä
-hyviä tai huonoja kuin te, miehet, jotka luonamme käytte. -- Mutta on
-niin laita, ett'ette te, miehet, katso toisillenne häpeäksi teidän
-epäsiveellisyyttänne, kun olette ylimalkaan kaikki sellaisia. Ja te
-myös pääasiassa olette yhteiskunnassa määrääjinä ja muodostatte
-mielipiteet. Ei siis kumma, jos onkin, niinkuin on: te "kunniallisia",
-me taas -- --. Ja jos kerta niin on, ett'ei mies luule voivansa elää
-ilman naista, niin naikoon, elköönkä vietelkö ja häväiskö neitosia,
-jotka eivät miesten vaarallisia, _helvetillisiä_ houkutteluja ymmärrä,
-eivätkä jaksakkaan tarpeeksi vastustaa!
-
--- Mutta jos mies ei voi elättää vaimoaan ja perhettään, kuinka sitten?
-
--- Antakoon edes nekin rahat vaimolleen, jotka hän juo ja kantaa
-muille! Kuinka paljon tuosta ajan mittaan tulisikaan? -- Ja ilman
-sitäkin, voi nainen myös naineena työtä tehdä ja ansaita.
-
--- Entä lapset?
-
--- Lapset! -- Joll'eivät mies ja vaimo mitenkään kykene -- mutta
-harvoinpa niin tapahtuu -- lapsiansa elättämään ja kasvattamaan,
-silloin olkoon yhteiskunnan velvollisuus pitää noista pienokaisista
-huolta ja kasvattaa heidät kunnon ihmisiksi! He, tultuaan kelpo
-kansalaisiksi, kyllä palkitsevat yhteiskunnan vaivat.
-
--- Entä äidinrakkaus lapsiin?
-
--- Jos kellä on niin suuri äidinrakkaus, ett'ei hän henno antaa
-lastansa yhteiskunnan hoimeen, yhteiskunnan ylläpitämään
-kasvatuslaitokseen -- sillä kasvatuslaitoksen, jossa huolellisesti
-kasvatetaan ja hyvin opetetaan, sen tulee olla -- niin voihan hän
-sitten hoitaa lastaan tavalla tai toisella -- tietysti rehellisesti ja
-kunniallisesti. Ja miks'ei yhteiskunta voi sittenkin olla lapsen
-kasvattamisessa ja opettamisessa hänelle avullinen?
-
--- Niin kyllä, Alfrida hyvä; mutta kuka panee tuon toimeen?
-
--- Kuka?! -- Joll'ei kukaan yksin, eikä kaikki yhdessä saa hyvää
-aikaan, niin annettakoon olla! -- -- Löytyy kyllä seuroja ynnä muita,
-joilla kai on tarkoituksena pelastaa meitä. Kunnioitan tarkoitustaan,
-vaikk'eivät siinä näin ollen onnistukkaan -- ja miks'ei? Epäilemättä
-siitäkin syystä, että toimensa mahtaa olla enemmän voivottelua ja
-tyhjää surkuttelua, kuin todellista työtä. -- Ja toinen asia, jos
-lakkaisimmekin huonosta elämästä, muuttuisiko samassa ihmisten
-arvostelukin meistä hyväksi? Eikö sitten enää milloinkaan, meistä
-puhuttaessa, kiusalla palattaisi siihen, mimmoisia me ennen olemme
-olleet? Vai tunnetaanko sitä suurempaa ihastusta ja iloa, jos me
-näinkin huonosta tilasta vielä voisimme hyviksi ihmisiksi kohoutua?
-
-Alfrida luo areksivasti kysyvän katseensa Aukustiin ja jatkaa
-suruvoittoisesti hymyillen:
-
--- Jos siis todenteolla tahdotaan meitä parantaa, saada tästä
-kohoutumaan -- mikä olisi siunattu asia --, niin se muistettakoon,
-ett'ei yleinen mielipide saa meitä, tästä alennuksen tilasta
-noustuamme, enää halveksia! -- Ja naisten pelastumiseksi on
-välttämätöntä, että pelastetaan myös samallaiset miehet; sillä juuri
-tällaisten miesten viettelys saattaa naiset lankeemukseen.
-
-Säälivä hellyys kuvastui Alfridan silmissä tätä sanoessaan. Rinta
-kohosi pehmeästi. Tuntui kuin viattomuuden huntu olisi kääriytynyt
-hänen ympärilleen peittämään kuluneen elämän varjopuolet. Hän
-heittäytyi kevyesti sohvalle nojalleen ja laski pienet, valkoset
-kätensä ristiin otsalle.
-
--- Niin, niin, Alfrida parka! -- huokasi Aukusti. Hän kiinnitti
-silmänsä osaaottavaisesti Alfridaan ja kysyi:
-
--- Kerroppa vielä, kuinka sinä olet alkanut näin elää! Sen sinä jo
-lupasitkin -- ja sitä kuulemaan olen halukas.
-
-Alfrida nousee sohvalta ja asettuu taas pöydän vieressä olevalle
-pyöreäpohjaiselle karmituolille istumaan. Siinä katsoo hän totisesti
-lattiaan, katsoo pöydän alle levitettyä, vähän kulunutta, mutta
-puhdasta tilkamattoa, jonka hän oli rippikouluvuonna saanut äidiltään.
-
--- Olen kotoisin likeltä Raumaa, puhuu hän melkein kuiskaamalla. Isäni
-oli koneenkäyttäjä eräässä pienessä rannikko-höyrylaivassa. Minä
-kasvatettiin "kurissa ja Herran nuhteessa". Isäni oli ahkera lukemaan
--- lomahetkinään aina luki. Jo lapsena opin isältä paljon, mitä hän oli
-lukenut kirjoista ja sanomalehdistä. -- Vanhempani olivat köyhiä. Isäni
-pieni palkka kyllä tarvittiin jokapäiväiseen elämään. Kuitenkin oli
-isän halu kouluttaa minua. Samoin oli minulla itsellä, varsinkin
-lapsena, halua lukemiseen. Kansakoulun kävin Raumalla. Sitten menin
-tyttökouluun. Mutta siellä olin vaan neljä vuotta. Joll'ei isäni olisi
-pitemmäksi aikaa sairastunut, olisin varmaan saanut edelleen jatkaa
-koulunkäyntiäni. Mutta nyt se oli mahdotonta. Vanhempani eivät
-mitenkään voineet maksaa minun hyyriäni koulukaupunkiin, se kun jo
-ennenkin oli työlästä ollut. Jäin sen tähden kotiin äidin apulaiseksi.
-Mutta sitten pian äiti tahtoi, että opettelisin keittäjättäreksi --
-sanoi siinä olevan hyvät palkat, ja se taito kun minulle muutenkin
-tulisi olemaan tarpeeseen. Menin suorittamaan lyhyen keittokurssin.
-Etsin sitten keittäjättären paikkaa Turussa. Kun sen olin saanut, piti
-minun lähteä kotoa. Oi, kuinka silloin oli ikävä! Sen hetken
-muistan kuin tämän päivän. Ja aina säilytän rakkaassa muistossa
-hurskasluontoiset vanhempani. Tällöin olin kahdeksantoista vuotias. --
-Niin -- -- kolme vuotta siitä on jo kulunut. Äiti siellä elää vielä
-kotona nuoremman siskoni kanssa vähissä varoissa. Isä kuoli pari vuotta
-sitten. -- Oih! -- En kehtaa enää mennä äitiä katsomaan. Ehkä hän on
-kuullut, kuinka tyttärensä elää. -- -- Minä olin kaunis, sanottiin.
-Silti kai äitini usein sanoi, ett'ei liene niin haitaksi, vaikk'en
-enempää saanutkaan koulua käydä. Pian kyllä joudun hyviin naimisiin.
-Tässä nyt on minun "naimiseni"! -- Kun menin Turkuun, olin saamassani
-palveluspaikassa yhden vuoden. En moiti sitä paikkaani. Mutta
-yhtämittainen keittiössä olo tuntui minusta kuitenkin niin ikävältä.
-Aina keittää, pestä, kuivata; eikä koskaan mitään muuta! -- Mieleni
-teki kirjakauppa-palvelijaksi, ja sellaisen toimen onnistuinkin
-emäntäni myötävaikutuksella saamaan eräässä pienemmässä kirjakaupassa.
-Tämä toimi oli minusta varsin miellyttävä. Loma-aikaa oli minulla
-riittävästi. Sain haluni perästä istua hauskojen romaanikirjojen
-ääressä ja tehdä siinä itselleni pilventakaisia tuulentupia omasta
-onnestani.
-
--- Oltuani liki vuoden kirjakaupassa, tulin tuntemaan erään
-apteekkiprovisorin. Hän oli nuori, oikein kaunis mies. Hän vivahti
-ulkonäöltään sinuun -- ja nimensäkin oli Aukusti. Kun hänet ensi kerran
-näin, värähteli niin kummallisesti sydämmeni alla. Hän ei yhtään ollut,
-niinkuin toiset herrat, tuollainen imartelija ja vetelys. En koskaan
-kuullut hänen puhuvan tuhmuuksia. Mutta hän katseli aina niin
-lumoovasti. -- Kerran lauvantai-illalla, käydessään kirjakaupassa
-ostamassa kynänteriä ja pari lyijykynää, antoi hän minulle pieneen,
-hyvin soukkaan koteloon suljetun kirjeen. Minä vapisin, kun, hänen pois
-lähdettyään, aukaisin kotelon ja avasin kirjettä käänteestä. Siihen oli
-kirjoitettu ainoastaan nämät sanat:
-
-"Minä rakastan Teitä, kallis neiti! Jos tunnette edes sääliä kohtaani,
-tulkaa Kirkkopuistoon tapaamaan minua kohta, kun kirjakauppa on
-suljettu!"
-
--- Minä menin: -- -- ja minulle alkoi ihana aika.
-
-Minä rakastin häntä kaikesta sydämmestäni. Hän vakuutti, että pidetään
-häät ennen joulua.
-
--- Silloin oli syksy.
-
--- Minä olin sanomattoman onnellinen. Mutta -- onneni ei kestänyt
-kau'an. Jo marraskuun lopulla samana syksynä sain eräänä sumuisena
-päivänä illan suussa odottamatta kirjeen:
-
-"-- -- Kun luet tätä, olen jo kaukana luotasi. Voittamattomat
-raha-asiat pakottivat minua lähtemään toiselle puolelle valtamerta. Kun
-saan asiani kuntoon, tulen takaisin -- ja sinä olet omani. Anna minulle
-kaikki anteeksi! Odota uskollisesti! -- --"
-
--- Hämmästykseni oli ääretön. Olin surusta pakahtua. Sydämmessäni
-päätin odottaa uskollisesti.
-
--- Sain Aukustilta useampia kirjeitä. Missä hän vakuutti minua vielä
-rakastavansa. Mutta takaisin tulostaan ja häiden viettämisestä ei hän
-milloinkaan kirjoittanut.
-
--- Minä odotin tuskalla hänen tuloansa -- ja onnettomuuteni aika
-lähestyi pelottavasti. Kau'emmin en voinut palvella kirjakaupassa.
-Muutin asumaan erään tytön luo, jonka olin tullut tuntemaan
-hedelmäkaupassa. Kotiinkaan äidin luo en tohtinut, enkä kehdannut
-mennä. Mitä olisi äiti sanonut? -- Minulle syntyi tyttö. Ah, kuinka se
-oli kaunis! -- Ja kurjuus läheni aina enemmän. Ne pienet säästöt, jotka
-olin palveluksessani saanut kokoon, eivät kau'ankaan kestäneet. Ja
-viimeiseksi onnettomuudeksi sain kuulla, että Aukusti oli kuollut
-Amerikassa. Pian sen jälkeen kuoli hänen pikku tyttönsä täällä. -- Olin
-onnettomista onnettomin. Kirjakauppaan en kehdannut enää pyytää
-takaisin, ja tuskin olisin päässytkään. Häpesin pyrkiä muuallekin,
-sillä minusta tuntui, kuin minä olisin kaikkialla tunnettu. Joka
-paikassa luulin kohtaavani halveksivia silmäyksiä. En kehdannut -- sen
-verran kuin enää kadulla kuljin -- nostaa ylös päätäni ja katsoa
-ihmisiä silmiin. -- Tyttö, jonka luo jouduin asumaan, oli hurja -- --
-Ja silloin epätoivossani alkoi minulle tämä elämä. Siitä on jo liki
-vuosi. -- Tämmöiseen kurjuuden tilaan jouduttuani en enää kau'an asunut
-Turussa, vaan muutin tänne Tampereelle. Luulin täällä oudossa
-kaupungissa paremmin saavani jotakin tointa. Mutta kun kirjoissani oli
-epäsiveellisyyden tahra, pelkäsivät ihmiset minun kunnollisuuttani --
-ja mihin pyrinkin, sain aina kieltävän vastauksen. Sen lisäksi puute ja
-nälkä ahdisti minua. Tunsin elämäni onnen ainaiseksi menneen, näin
-kaikki kadonneeksi -- viheliäisyys ja häpeä vaan jäljellä. Minä olin
-langennut, enkä voinut siitä itse nousta. Kukaan ei tahtonut minua
-nostaa, päinvastoin painaa aina syvemmälle. -- Useasti ajattelen
-pelolla Jumalaa ja ijankaikkisuutta. Sydämmessäni olen äärettömästi
-kärsinyt. Ajattelen aina -- aina ajattelen alottaa uutta elämää,
-mutt'en voi, en saa siihen tilaisuutta -- ja niin jää kaikki
-entiselleen!
-
-Loppua kertoessaan Alfridan kasvot vaalenivat, ääni kirahti oudosti
-hänen huo'ahtaessaan: "kaikki entiselleen!" Hän vaipui tainnottomasti
-pöydän syrjälle, josta Aukusti hänet hiljaa -- varovasti nosti
-sohvalle. Silmät -- nuo siniset ja isot -- tui'ottivat nyt mustain
-kulmakarvain alta kamalan pelottavasti -- --.
-
-
-
-
-IV.
-
-
-Kevät-aurinko paistoi lämpimästi. Linnut lauloivat mieltä ylentävästi.
-Kaikkialla sorisi ja lirisi pieniä puroja. Jäät olivat jo ryskyen
-vyöryneet Tammerkoskesta sen alla aukeavaan, pieneen Pyhäjärveen, missä
-ne nyt suurina röykkiöinä vaivalloisesti huljuivat. Ruskea maa
-pistäytyi näkyviin sulavan lumipeitteen alta ja taivas loisti täydessä
-sinisyydessään. Kuitenkin oli ilma varjopaikoissa vielä kalseata ja
-talvimaista. Niissä paikoissa, joihin ei lämmittävä auringon säde
-voinut päästä, oli röhmöisiä lumiläjiä, eikä kevät vielä ollut siellä.
-Kuitenkaan ei se ollut kaukana, ja sen lähestyminen täytti nuorison
-sydämmet riemullisella sykinnällä, antoi vanhuudelle takaisin osan sen
-entistä vireyttä ja herätti murheellisten rinnoissa uutta toivoa, uutta
-elämän halua.
-
-Kauniin Pyhäjärven rannalla säännöllisesti kohoava, tasaisesti
-kaareahko kumpu, jossa hongat huikean solakkoina majesteetillisesti
-huojuvat -- tuo kaikkia miellyttävä Pyynikki, se on jo kevät-liejuista
-kuiva kautta pituuttaan. Hento ruohon terä siinä nousee vihantana
-maasta. -- Ja kevään ensi sulo houkuttelee sinne ihmisiä joukottain jo
-aamulla varhain ja illalla myöhään.
-
-Tuolla kummun laiteella kevät-tuulessa humisevain petäjäin välissä
-olevalla lautapenkillä istuvat nyt Alfrida ja Aukusti.
-
--- Sinä tahtoisit siis elää paremmin, jos voisit? -- kysyy Aukusti.
-
--- Tahtoisin.
-
--- Alfrida! -- Ja Aukusti likistää tulisesti hänen kättänsä. Sano:
-voisitko rakastaa minua? -- Tiedäthän, mitä on todellinen rakkaus!
-
--- "Tiedäthän!" -- Voisinko rakastaa sinua!? -- Minä en taida oikein
-vastata, mutta -- --. Ei, elä puhu sellaista! Jätä se! Se vaan saattaa
-sinut onnettomaksi.
-
--- Alfrida! Minä pidän sinusta, luulen oikein rakastavani, huolimatta
-siitä, mihin tilaan olet joutunut. Minä tiedän, että sinulla on sydän,
-joka -- --.
-
--- Saattaa olla, että sinä ainakin nyt luulet minusta pitäväsi. Mutta
-sinä et voi olla varma, ovatko tunteesi muuta kuin hetkellistä --
-kuinka voisitkaan pitää minusta, tämmöisestä, joka -- ja ajatteletko
-sitten ollenkaan seurauksia, jos ottaisit minut vaimoksesi? Sinä
-tulisit minun tähteni suljetuksi tuttava- ja ystäväpiiristäsi ja -- --.
-
--- Saattaa niin olla. Mutta minä kuitenkin koetan. Kohta ihan en tosin
-voi sinua ottaa. Olen -- paha sanoa -- viime aikoina elänyt vähän
-kevytmielisesti. Toimeentuloni on nyt jotenkin tukala; mutta sittenkin
-minä koetan ja tahdon -- --. Luulen, että voisin sinun tähtesi kestää
-mitä pahintakin. Enkä minä itse asiassa ole yhtään sinua parempi, jos
-kohta sitä lienen ihmisten silmissä.
-
--- Tee, kuinka tahdot! Mutta elä sitten syytä minua, jos tunnet tähteni
-kärsiväsi! -- En minä myöskään voi mitään asialle, ennenkuin otat minut
-kokonaan. Se on vallan samantekevä, jos sanon rakastavani sinua. Tulin
-ehkä sitä jo sanoneeksi, mutt'ei sinun tarvitse yhtään uskoa. Tiedät
-kyllä, että jokainen tällainen nainen on halukas ottamaan miehen, johon
-vaan jotakin luottoa voi panna, ja on samalla valmis vakuuttamaan
-rakastavansa, vaikk'ei niin olisikaan laita. -- Minä olen vallassasi;
-tee, kuinka tahdot!
-
--- Alfrida! Minä ymmärrän sinua, luulen ainakin ymmärtäväni.
-
-
-
-
-V.
-
-
-Eräänä toukokuun aamuna rientää Aukusti hyvin aikaisin Alfridan luo.
-Tuo Alfridaa kummastuttaa. Miksi hän tähän aikaan päivästä tulee?
-Jotain painavaa on Aukustilla mielessä.
-
--- Sinun, Alfrida, täytyy siis mennä linnaan, sanoo hän kuivasti; sillä
-niin kertovat ihmiset, että olet tuomittu kahdeksi kuukaudeksi, kun
-talvella syövedellä poltit erään pehtoorin kasvot ja vaatteet,
-heittämällä koko pullon hänen niskaansa.
-
-Aukusti oli tuntuvasti harmissaan.
-
--- Miks'ei hän mennyt pois huoneestani, kun pyysin ja käskin? --
-vastasi Alfrida ärttyisesti. Mikä oikeus hänellä oli ärsytellä minulle
-huoneessani? Samoin teen vieläkin, jos tulee -- --.
-
--- Elä kiivastu, Alfrida! -- jatkaa Aukusti lauhtuneemmalla äänellä.
-Mutta onhan tuo kovin ikävää, kun ihmiset siitä taas saivat uutta
-virikettä juoruahjoonsa.
-
-Alfrida hymyili kylmästi. -- Puhukoot ihmiset mitä hyvänsä, se on
-minusta sama! -- sanoi hän sitten välinpitämättömän levollisesti.
-
-Alfridan välinpitämättömyys ja melkeinpä traagillinen vakavuus
-hämmästytti Aukustia. Eikö hän olekkaan Alfridaa ymmärtänyt oikein? --
-Hän oli hyvin areksiva, tahtoessaan sulkea Alfridan syliinsä. Mutta
-Alfrida vetäytyi pois ja pitkitti:
-
--- Minä olen nuori ja terve; voisin kyllä tehdä työtä, mutt'ei minulla
-ole kärsivällisyyttäkään siihen. Päivät pääksytysten hikoillen seista
-hellan ääressä -- jos tuon paikan vielä jostain saisin -- tai istua
-ompelemassa, että sormet verilihalle käyvät, saadakseni tuskin
-riittävää ravintoa, ja -- sitten tuo _ainainen, musertava_ jälkikaiku
-siitä, mitä on ollut! Parempi lienee jatkaa sitä, mitä on alkanut -- ei
-niinkään sydän kuole.
-
-Aukusti kuunteli ja katseli häntä äärettömällä hämmästyksellä.
-
-Alfrida jatkaa:
-
--- Toivo, että me kerran kuuluisimme toisillemme, on niin hämärä.
-Mahdollisuus siihen on ainakin hyvin kaukana -- ja siksi ehdit sinä jo
-mielesikin muuttaa seitsemän kertaa. Mitä teen minä odottaessani sinua?
-Olethan itse sanonut, ett'et voi minua kohta ottaa -- kukaties et
-tahdokkaan.
-
-Kyynel pusertuu väkisin Alfridan silmästä; mutta sen hän huolellisesti
-salaa Aukustilta.
-
-Pitkän vaitiolon perästä kysyy Alfrida naisellisella kainoudella:
-Aukusti, rakastatko todella minua? -- luoden totisen, tutkivan katseen
-Aukustiin.
-
-Katse tunkeutuu läpi Aukustin sielun. Hän tarttuu suonenvedon
-tapaisesti Alfridan käsivarteen ja haltioissaan vakuuttaa vilpittömästi
-rakastavansa.
-
-Alfrida hymyilee vienosti. Hellyys ja suru kuvastuu hymyilyssä. -- Hän
-vaipuu ajatuksiinsa.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Jo puolipäivän aurinko paistaa täydellä terällään. Niin on Aukusti
-viipynyt. Hän katsoo kelloaan. Se on kohta puoli kaksitoista. -- Täytyy
-lähteä.
-
-Aukustin sydäntä vihlasi kipeästi, kun hän kysyi: olethan sinä illalla
-kotona?
-
-Alfrida vavahti ajatuksistaan:
-
--- En tiedä. En ole mitään luvannut. Minä en voikkaan mitään edeltäpäin
--- ehkä tulevat viemään linn -- --, vaan sitten -- sitten saat nähdä.
-
-Aukustia värisytti, mutta hän koki hillitä itseänsä, eikä puhunut
-mitään. -- Hän lähti. Alfrida seurasi portille ja jäi siihen katse
-kiinnitettynä eteenpäin rientävään Aukustiin, joka seuraavassa kadun
-kulmassa kääntyi vasemmalle ja niin katosi Alfridan nähtävistä.
-
-Nyt saivat kyyneleet vapaasti valua Alfridan poskille tuossa portin
-pielessä -- ei niitä siinä kukaan huomannut. Hän peitti silmänsä
-esiliinallaan, itki -- itki ja huokasi:
-
--- Hän ymmärtää minua. Niin hän on sanonut. -- Jumalani, pelasta minut
-nyt! Elä ota minulta onneani! -- -- Mutta sittenkään en voi vielä
-täysin uskoa. En tohdi luottaa Aukustiin -- en tohdi vielä.
-Kätkeytykööt tunteet sydämmeni pohjaan -- siellä piilossa säilykööt!
-
-Koko iltapäivän istui Alfrida pihalle olevan ikkunan ääressä, nojaten
-kyynärpäillään ikkunan alilautaan. Heitti aina silloin tällöin
-kourallisen ryyniä ulos ikkunasta pihalle. Ja joka kerta parvi
-kotikyyhkysiä siihen lentää pyräytti niitä tanakasti nokkimaan. -- Niin
-tuo säpsättävä kyyhkysparvi tuossa huvitti Alfridaa, että hän aina
-väliin helakasti nauroi. Niiden sydän ei tuntenut surua, ei ollut
-niillä tuskaa synnistä ja häpeästä, eikä niillä tarvinnut olla huolta
-huomisesta. Sipsattivat siinä vaan, minkä voivat, tönkkäsiivillään ja
-Alfridalle kiitokseksi omalla äänellään ulisivat.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Jo kahdeksan aikaan illalla tuli Aukusti jälleen Alfridan luo. --
-Siellä istui kaksi komeaa herrasmiestä pyöreän sohvapöydän ääressä,
-toinen tuossa kiikkutuolilla, toinen sohvassa longallaan. Joivat siinä
-olutta ja kinastivat Alfridalta hänen uutta valokuvaansa.
-
-Oi, kuinka Aukustin sydäntä leikkasi! Hän puristi nyrkkiään ja, "hyvää
-iltaa" sanottuaan, istui erilleen nurkkaan. -- Alfrida tuli hänen
-luokseen -- istui siinä hetken ja puhua lipatti sitä ja tätä. Näytti
-niin iloiselta, eikä ollut muistavinaankaan mitään -- --,
-
-Aukustin rintaa helpotti, kun herrat alkoivat tehdä lähtöä. Alfrida
-auttoi toisen ylle päällysnuttua, taputti häntä olkapäälle ja sanoi:
-sinä tulet siis takaisin ja tuot, mitä lupasit?
-
-He menivät. -- Alfrida tuli taas Aukustin tykö ja koetti puhua. Mutt'ei
-Aukusti vastannut sanaakaan -- kirkas kyynel vaan valahti silmästä.
-
--- Aukusti! Mikä sinua vaivaa? -- kysyy Alfrida hiukan kiusaantuneena.
-Elä ole turhamainen! -- jatkaa hän vieno, hieman leikillinen hymy
-huulillaan. -- Mitä tuollaisesta miehestä, joka itkee?
-
-Vähitellen Aukusti hiukan rauhoittuu.
-
--- Miksi olet levoton tähteni? Kyllä minä olen, miten minut jätit, --
-virkkaa Alfrida. Nuo herrat, jotka näit luonani, ovat, vaikka
-nauttivatkin suurta vuosipalkkaansa, kiusanneet minulta rahaa lainaksi
--- juomiseensa tietysti. Niinhän ne herrat! Ja minä, hupsu, olen heille
-antanut. Toiselta sain nyt vihdoinkin rahani pois; mutta toisella ei
-ollut vieläkään maksaa. Käskin sen tähden, niinkuin kuulit, tuota
-toista tulemaan takaisin ja tuomaan, mitä lupasi -- rahani nimittäin.
-Tuoneeko tuo? Sitä en tiedä. Ei ole syytä moisiin herroihin paljoakaan
-luottaa, varsinkaan, kun he ovat tekemisissä "tyttöjen" kanssa. -- Kas
-nyt, Aukusti, kuulit koko asian. Oletko siitä minulle suuttunut?
-
--- En, Alfrida.
-
-
-
-
-VI.
-
-
-Tuulonen huojuu niin pehmeästi. Taivas on ohuessa tasapilvessä --
-näyttää niin totiselta ja vakaalta. Tuntuu kuin tummahko suruharso
-olisi levitetty heleäteräisistä kukista ja moninaisista tuoksuista
-rikkaan kesäluonnon hartioille.
-
-Laineet pienen Pyhäjärven vihreärantaisissa lahdelmissa vierivät niin
-verkalleen, niin hitaasti. Ja hiljalleen pieni höyrypaattikin tuolla
-järven selällä kiitää eteenpäin, luoden vettä halkaistessaan matalat,
-mutta kuitenkin vaahtoiset vyöryeet laidoilleen.
-
-Pitkin Pyynikin harjannetta astuvat tuolla -- verkalleen hekin --
-Alfrida ja Aukusti. Tasaisella, leveällä santatiellä astuntansa on niin
-kevyttä. Käyvät siellä korkealla kuin surevat keijukaiset. Pysähtyvät
-tuon tuostakin, kunnes istahtavat penkille petäjien väliin kummun
-laiteelle. -- Siihen Pyhäjärven kirkas läikkypinta avautuu heidän
-ihailtavakseen -- järven saaret ja lahdelmat ovat kaikki nähtävissä.
-Muuan soikko lahden pohjukka pistäytyy aivan likelle istujain penkkiä
--- siihen heille kuvastimeksi. Sen pinta on nyt jotensakin tyyni. Vain
-tuolla syrjemmällä on vesi nähtävämmin pyreessä. Siellä, näet,
-uiskentelee vähäinen muikkuparvi, huomauttaen siten katsojille, että on
-niillä eloa, noilla Vellamon pikku asukkaillakin -- eiköhän ole myös
-iloa, eikö kärsimystä ja sortoakin?
-
-Kau'an istuvat siinä Alfrida ja Aukusti äänettöminä -- ajatuksissaan.
-
-Vihdoin sanoo Aukusti surullisesti:
-
--- Sinä menet siis, niinkuin olet luvannut, tiistaina aamujunalla
-Viipuriin? -- Oi, kun en taida pidättää sinua!
-
--- Kyllä pitää mennä. -- Tuo vankilassa olonikin nyt on kaikkien
-suussa. Ehkä unhoittavat, kun olen poissa, tai kumminkin -- --
-
--- Saanko minä seurata sinua rautatielle?
-
--- Niin mieluisasti, jos vaan sinulla itselläsi on siihen halua.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Yhdessä menevät Alfrida ja Aukusti rautatieasemalle. -- Ei ole enää
-aikaa pakinoihin. Lämmin käden lyönti vaan ja arasteleva suutelo. --
-Juna vihelsi ja lähti.
-
--- Olkoon Jumala kanssasi! -- kuului Alfridan hiljainen huokaus
-Aukustille, hänen seistessään vaunun rappusilla junan ollessa jo
-liikkeellä. -- -- --
-
-Ajatuksiinsa syvälle vajonneena asteli Aukusti kotiinsa
-rautatie-asemalta. Käveli sitten kammarissaan pitkän aikaa edes ja
-takaisin lattialla -- poltti paperossin toisensa perästä.
-
-Äkkiä seisahtuu hän, kääntyy tulisesti ympäri ja ryhtyy kiihkeästi
-työhönsä. -- Vinhasti suhisee "pensseli" paperilla hänen maalatessaan
-maisemakuvaa Tampereen ihanasta ympäristöstä.
-
-
-
-
-VII.
-
-
-Aukusti on nuori kameralisti. Kotoisin on hän Tampereelta -- läkkisepän
-poika sieltä.
-
-Tultuaan ylioppilaaksi, oli Aukusti muutaman vuoden noin kotosalla vaan
--- mitään lukematta. Ei saanut mistään rahoja, joilla olisi Helsinkiin
-lähtenyt. Tuo häntä kyllästytti -- ja sekö lie syynä, että poika oli
-vähällä oikein hurjaksi käydä? Rupesi pahoin juopottelemaan.
-
-Kun Aukustin lukutyö oli näin keskeytynyt, koetti hän vähän ansaita
-maalauksillaan. Hän maalaili suurentaen muotokuvia valokuvain jälkeen
-sekä pieniä maisemataulujakin ja oli myös tavallisena maalarina. Siihen
-oli hänellä taipumusta itsestään ja siitä sai hän vähän rahoja. Mutta
-nuo rahat alkoivat yhä enemmän huveta väkijuomiin. Köyhälle äidille ei
-niistä tahtonut paljoakaan riittää, vaikka Aukusti vieläkin oli kodin
-ruo'assa ja vaatteessa.
-
-Suuret toiveet olivat Aukustin vanhemmilla olleet tästä pojastaan, hän
-kun oli lyseota käydessään ollut niin ihmeen terävä- ja hyväpäinen --
-käytökseltään harvinaisen hiljainen ja siivo.
-
-Paljon oli Aukusti itsekin toivonut. Lääketieteelliselle alalle oli
-hänellä ollut mieli antautua. Mutta kun sai kokea, mikä tenä on rahojen
-lainaksi saamisessa, heitti hän kokonaan tuon pitkän oppiuran
-mielestänsä. Hän päätti nyt tyytyä vaan pieneen kameraalitutkintoon;
-mutt'ei siitäkään tahtonut enää valmista tulla. Sitäkin varten piti
-olla rahoja, eikä hän tiennyt, mistä saada senkään verran.
-
-Siihenkö ne Aukusti S----n lukupuuhat jäivätkin, vaikka poika niin
-suurilla toiveilla ensin kouluun pantiin? -- alkoivat ihmiset aina
-enemmän kuiskia. Vahinko sitten vaan, niin hyvä poika kuin Aukusti
-muuten on! Hänen juomistaan ei vielä sen vaarallisempana pidetty,
-vaikka sitäkin jo kyllä hoettiin. Eikä tuota juomista niin selvään
-tiedettykään, sillä Aukusti koetti sitä huolellisesti salata.
-
-Mutta Aukustin vanhemmat, jotka hänen juomisensakin paremmin tiesivät,
-alkoivat jo murehtien peljätä, mitä heidän toiverikkaasta pojastansa
-tulleekaan?
-
-Kuitenkin tuli vanhemmille taas parempia toiveita, samoin Aukustille
-itselle näytti elämä valoisammalta, kun hän vihdoin väkisinkin onnistui
-kameraalitutkinnon suorittamaan.
-
-Aukusti toivoi ensin pääsevänsä ylimääräiseksi kanslistiksi Vaasan
-lääninvirastoon -- ja odotti joka päivä erään koulutoverinsa kautta,
-joka siellä palveli, likempiä tietoja asiasta.
-
-Nyt Aukusti valmisti maisemakuvaa, valmisti niin ahkeraan, että hiki
-otsalta tippui -- ja hyräili. Se soikea Pyhäjärven lahdelma, jonka
-rannalla hän viimeksi Alfridan kanssa istui, oli tekeillä. Niitä
-vesipyreitä, jotka muikkuparven uimisesta silloin syntyivät lahden
-syrjälle, ei hän tahtonut oikein saada onnistumaan.
-
-Sanokoot ihmiset, mitä tahtovat, saanko kärsiä tähtensä, yhtäkaikki!
-Minä tiedän olevani oikeassa -- ja rakastan Alfridaa. -- -- Milt'ei
-riemuissaan heitti Aukusti "pensselinsä" pöydälle ja sytytti
-paperossin.
-
-Hän kirjoitti usein Alfridalle pitkiä, kauniita, rakkautta uhkuvia
-kirjeitä, joissa myös oli helliä neuvoja ja varoituksia. Niihin hän ei
-saanut Alfridalta paljonkaan lohduttavaa vastaukseksi. Mutta sittenkin
-uskoi hän, ett'ei toivonsa ole turha, eikä ponnistuksensa, mitä hänellä
-niitä on Alfridan tähden, mene hukkaan.
-
-Illoin tahtoi kuitenkin lentää pahoja ajatuksia hänen mieleensä.
-Sydäntä kirveli, kun hän ajatteli: kuinka jaksanee Alfrida? Voineeko
-hän siellä elää siivosti ja nuhteettomasti? Hän huokasi syvään, mutta
-kuitenkin toivovasti; uskoi taas Alfridasta hyvää ja -- nukkui
-rauhallisesti.
-
-
-
-
-VIII.
-
-
-On jo lähes puoli vuotta kulunut Alfridan lähdöstä.
-
-Aukusti on ollut erittäin ahkera maalailemaan; eikä hän ole yhtään
-juonut. Hän päätti jättää ryyppäämisen kerrassaan pois -- ja meni silti
-raittiusseuraan, siten paremmin onnistuakseen tässä tärkeässä
-päätöksessä.
-
-Aukustilla on jo koossa pienelläntä rahasummakin häiden varalle
-Alfridan kanssa. Vanhemmillensa on hän myös ilmoittanut aikomuksensa --
-ja lopulta sai heidän suostumuksensa, vaikka ensin olivat kovin
-tyytymättömiä.
-
-On jo tullut tieto Vaasastakin, että Aukusti sinne varmaan pääsee.
-
--- Nyt kirjoitan Alfridalle! -- Aukusti ei ole oikein iloinen, mutt'ei
-surullinenkaan.
-
--- Rakas, paljon kärsinyt Alfrida! -- kirjoitti hän. Tahdothan olla
-ikiomani? -- Jätä silti tärkkäämis-oppisi Viipurissa ja matkusta tänne!
-Olen saanut jo vanhempainkin suostumuksen naimisiimme. Toivon sinut
-tapaavani iloisena ja terveenä.
-
-Määräpäivänä oli Aukusti asemalla sykkivin sydämmin odottamassa
-Alfridan tuloa.
-
-Jo juna kirkasee, lähestyy -- pysähtyy. Vaunun rappusilla seisoo
-Alfrida.
-
-Aukusti katsoo häntä, katsoo --. Onko totta, että tuo on minun
-Alfridani? Noin yksinkertaisessa ja sievässä puvussa: musta syyshattu
-päässä -- ilman mitään koristeita; mustat, kiiltävät hiukset riippuvat
-pitkinä palmikkoina takana; rinnassa tuoksuva, valkea ruusu -- suu on
-onnellisessa hymyssä, kasvot loistavat ilosta.
-
--- Rakas Aukusti! -- kuuluu viehättävä tervehdys Alfridan onnea
-värähteleviltä huulilta. -- Jumala sinua siunatkoon, palkitkoon! Minä
-en sitä kaikella rakkaudellani koskaan voi.
-
--- Sinä et antanut minulle juuri mitään toivoa, -- sanoo Aukusti heidän
-mennessään asemalta. Mutta kuitenkin minä toivoin ja rakastin. Nyt olen
-voittanut.
-
-Alfrida tarttuu tulisesti Aukustin käteen ja lausuu:
-
--- Minä olen onnellinen, niin onnellinen! Jumala on minut pelastanut
-sinun kauttasi. -- _Kiitos, oi, kiitos Jumalalle!_ Hänen rakkautensa ja
-laupeutensa on loppumaton.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ALFRIDA***
-
-
-******* This file should be named 65197-0.txt or 65197-0.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/6/5/1/9/65197
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/65197-0.zip b/old/65197-0.zip
deleted file mode 100644
index c148415..0000000
--- a/old/65197-0.zip
+++ /dev/null