diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/65175-0.txt | 20307 | ||||
| -rw-r--r-- | old/65175-0.zip | bin | 362563 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 20307 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..28f38a6 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #65175 (https://www.gutenberg.org/ebooks/65175) diff --git a/old/65175-0.txt b/old/65175-0.txt deleted file mode 100644 index 790b04c..0000000 --- a/old/65175-0.txt +++ /dev/null @@ -1,20307 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Marie Antoinette, by Clara Tschudi, -Translated by Emil Mannstén - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Marie Antoinette - - -Author: Clara Tschudi - - - -Release Date: April 27, 2021 [eBook #65175] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MARIE ANTOINETTE*** - - -E-text prepared by Tuula Temonen and Tapio Riikonen - - - -MARIE ANTOINETTE - -Kirj. - -CLARA TSCHUDI - -Tekijän luvalla norjankîelestä suomentanut - -Emil Mannstén - - - - - -Helsingissä, -Suomalainen Kustannus-o.-y. Kansa, -1910. - - - - -ENSIMÄINEN OSA: - -MARIE ANTOINETTEN NUORUUS - - - - -1. - -Arkkiherttuatar Maria Antonian syntymä. -- Hänen kasvatuksensa. -- -Ranskan tuleva kuningatar jättää kotinsa. - - -Puoli vuotta ennen seitsenvuotisen sodan alkua, marraskuun 2. päivänä -1755, tärisytti eteläistä Eurooppaa hirveä maanjäristys. Lissabon -tuhoutui, kolmekymmentätuhatta ihmistä sai surmansa, ja kuninkaan sekä -kuningattaren täytyi paeta linnastaan, joka luhistui raunioiksi. - -Tämä tapahtui Kaikkien sielujen päivänä, jota vietetään rakkaitten -vainajain muistoksi. Ja tänä päivänä syntyi Marie Antoinette. - -Hänen vanhempansa olivat Toskanan Frans Stefan ja Itävallan Maria -Teresia. Kasteessa hän sai nimen Maria Antonia Josefine Johanna. - -Elämä Maria Teresian hovissa oli yksinkertaista, melkeinpä -porvarillista. Hovisäännöt eivät tosin olleet vieraita Burgissa ja -Schönbrunnissa, mutta ei niillä erityisempää merkitystäkään ollut. - -Jos eivät hovisäännöt olleet rasittavia, niin eipä toiselta puolen -perhe-elämälläkään ollut erittäin huomattavaa sijaa Marie Antoinetten -vanhempain kodissa. - -Ranskan kuningatar puheli ilolla lapsuutensa päivistä; kumminkin -näyttää siltä kuin olisi hänen isänsä keisari Frans ollut -lapsensydämelle läheisempi kuin hänen äitinsä. - -Tottuneena hallitsemaan ja saamaan käskynsä täytetyksi, osasi -keisarinna täydesti perheensäkin suhteen säilyttää kunnioitusta -vaativan aseman. Lasten häntä kohtaan tuntema pelko tukahdutti heidän -rakkautensa. Ei koskaan sattunut, että he hänen läsnäollessaan olisivat -unhottaneet hallitsijattaren seisovan heidän edessään. - -Politiikalta ja hallitustoimilta ei Maria Teresia joutanut paljoa -pitämään huolta lapsistaan. - -Henkilääkäri lähetettiin joka aamu tutkimaan arkkiherttuain -ja -herttuattarien terveydentilaa. Heidän huoneestaan hän lähti -keisarinnan luo, joka pienimpiin yksityiskohtiin saakka tiedusteli -lastensa vointia. Mutta itse näki hän aika-ajoin heidät tuskin useammin -kuin kerran viikossa. - -Heidän kasvatuksensa uskottiin hovimestareille ja kotiopettajille. Nämä -äiti itse valitsi ja valinnassaan osottikin suurta huolellisuutta; -suurin piirtein määräsi hän sitäpaitsi opetuksen kulun. Mutta -suunnitelmiensa täytäntöönpanoa hän vain poikkeustapauksissa valvoi. Ja -opettajattaret, joiden ei tarvinnut peljätä äidillistä silmälläpitoa, -olivat useimmiten liian helläkätisiä keisarillisten lasten suhteen. -Marie Antoinetten ensimäinen naispuolinen opettaja sai eron, kun Maria -Teresia eräässä tilaisuudessa tuli huomanneeksi, että kirjoituskokeet, -joiden ilmoitettiin olevan hänen tyttärensä työtä, olivat -opettajattaren itsensä suorittamia. - -Kreivitär von Brandeisen, joka tuli eronsaaneen sijaan, piti paljon -oppilaastaan, joka palkitsi hänen sydämelliset tunteensa; mutta hänkin -oli liiaksi hemmotteleva lasta kohtaan. Kun hän joskus yritti näyttää -ankaralta ja luki nuhdesaarnan suosikilleen, niin saattoi jo pelkkä -herttainen vastaus tai hyväily tehdä hänet lauhkeaksi ja myöntyväiseksi -kuten ennen. - -Tämän naisen johdettavana oli Marie Antoinette kunnes täytti -kaksitoista vuotta; itse hän piti suurena onnettomuutena, että hänet -liian myöhään uskottiin tämän naisen huostaan, ja että hänen liian -aikaisin täytyi tästä erota. - -Kreivitär Lerchenfeld, joka tuli rouva Brandeisenin jälkeen, oli paljoa -ankarampi sekä luonteeltaan melkoista lujempi. Mutta hänellä oli heikko -terveys, hän oli tavan takaa pahalla päällä eikä sentähden soveltunut -tuolle hilpeälle, pienelle tytölle. - -Runoilija Metastasio opetti Marie Antoinettelle italiankieltä ja Gluck -oli hänen soitonopettajansa; rakkaus tuohon taiteeseen säilyikin Marie -Antoinettessa kautta koko hänen elämänsä. - -Toisissakin aineissa oli Marie Antoinettella eteviä opettajia. Soittoa -ja italiankieltä lukuunottamatta ei hän kumminkaan ollenkaan edistynyt. -Hänen äitinsä valittaa kirjeissä, että hänen nuorin tyttärensä ei -laisinkaan käyttänyt opettajainsa neuvoja hyödykseen. - -Arkkiherttuatar "Antonia", joksi häntä kutsuttiin Wienissä, tavasi -hirveän huonosti, ja hänen käsialastaan oli vaikea saada selvää. Hänen -piirustuksiaan täytyi opettajattarien aina parannella, ennen kuin niitä -uskallettiin viedä äidin nähtäväksi. Maantieteessä oli hän -taitamattomampi kuin moni alemman kansan lapsi. Ei ainoastaan -maailmanhistoria, vaan hänen oman maansa ja oman sukunsakin historia -oli hänelle miltei kokonaan tuntematon. - -Häneltä ei niin paljoa puuttunut kykyä kuin halua oppimiseen, mutta -hänen taitamattomuutensa, joka ei tietysti voinut pysyä salassa, antoi -Ranskassa aihetta siihen luuloon, että hänen ymmärryksensä laita olisi -vähän niin ja näin. - -Mutta jos hänen tietonsa olivatkin suuressa määrin puutteellisia, niin -oli hänen sen sijaan varsin helppo perehtyä seurustelutaitoon. - -Jo lapsena ihastutti hän kaikkia kauniilla ja luontevalla -esiintymistavallaan. Kansan seassa liikkuessaan voitti hän kaikkien -sydämet sulollaan ja hyvyydellään. - -Keisari ja keisarinna rakastivat kumpikin musiikkia; milloin aika antoi -myöten viettivät he illat Schönbrunnin suuressa musiikkisalissa. -Pianoja ja harppuja oli pitkin seinustoja. Gluck ja Haydn soittivat, -Metastasio luki ääneen. Keisarilliset lapset saivat usein silloin olla -saapuvilla. - -Tämmöisenä iltana Mozart teki tulonsa suureen maailmaan. - -Kynttiläin loistavan valon häikäisemänä ja tottumattomana liikkumaan -vahatuilla lattioilla, kaatui hän pitkälleen, kun oli mentävä -kumartamaan keisarinnalle. - -Hovimiesten mielestä hän oli kömpelö ja saamaton, ja he nauroivat hänen -vahingolleen. Ei kukaan yrittänyt auttamaan häntä, ennen kuin -arkkiherttuatar Antonia riensi lattian yli, auttoi pienen taiteilijan -ylös ja lohdutti häntä. - -Maria Teresian poliittiset toimet estivät häntä, kuten sanottu, -yksityiskohtaisemmin pitämästä huolta lastensa kasvatuksesta. Mutta -maailman silmissä hän kumminkin tahtoi esiintyä lapsistaan huolehtivana -äitinä. Jos saapui eteviä matkustajia Wieniin, kutsui keisarinna heidät -linnaan, ja semmoisissa tilaisuuksissa näyttäytyi hän vierailleen -lukuisan perheensä ympäröimänä. Hän pani hyvin suurta arvoa siihen, -että sanomalehdet silloin tällöin julkaisivat kirjoituksia, joissa -kerrottiin prinssien ja prinsessojen lahjakkaisuudesta, ja että kansa -puhui keisarillisten lasten hyväsydämisyydestä ja ymmärtäväisyydestä -sekä uskoi heistä hyvää. - -Hänen uskolliset alamaisensa juttelivat ilomielin viehättävistä -piirteistä, joita arkkiherttuattaresta kerrottiin. Kun esimerkiksi -Antonia eräänä talvipäivänä lahjoitti säästämänsä tukaatit köyhille, -kulki kertomus tästä suusta suuhun. Ja koko Itävallassa tiedettiin -kertoa erinomaisista vastauspuheista, joita hän ja hänen sisarensa -olivat muka pitäneet. - -Tosi on, että keisarinnan tyttäret erinäisissä tilaisuuksissa lukivat -julki latinankielisiä puheita, mutta kansa ei tiennyt, että nuoret -tytöt eivät ymmärtäneet sanaakaan siitä mitä lukivat. - - * * * * * - -Ranskan hallitsijasuvun oli täytynyt läpi vuosisatojen puolustaa -valtaansa Habsburg-sukua vastaan, joka -- halliten Itävaltaa, Espanjaa -ja Hollantia -- ympäröi naapurivaltakuntaa kolmelta taholta kuten -muuri. Tämän muurin murtaminen oli kauan ollut Ranskan kuningasten -silmämääränä. Ranskan kansa oli vanhastaan tottunut pitämään Itävaltaa -perivihollisenaan. - -Sittemmin oli asema kumminkin vähä-vähältä muuttunut. Richelieun ja -Mazarinin valloitukset, Ludvig XIV:nnen voitot niin hyvin kuin tappiot -olivat uudesti muodostaneet Euroopan kartan. Habsburg-suku oli -ainiaaksi karkoitettu Espanjasta. Samaan aikaan oli uusi suurvalta, -Hohenzollern-suku, noussut Saksassa. Ja merkkejä oli alkanut näkyä, -jotka viittasivat siihen, että Ranska ja Itävalta halusivat unhottaa -kaikki vanhat eripuraisuudet. - -Maria Teresian isä, keisari Kaarle VI, oli tehnyt ensimäisen -lähentymis-yrityksen. Kardinaali Fleury -- Ranskan pääministeri Ludvig -XV:nnen alaikäisyyden aikana -- ei näyttänyt olevan haluton tarttumaan -ojennettuun käteen. Mitä nuoreen keisarinnaan tulee, niin oli hänen ja -Preussin kuninkaan välillä vallitsevan vihollisuuden tähden täysin -otaksuttavaa, että hän tämmöistä liittoa toivoi. - -Käydessään sotaa Ranskaa ja Preussia vastaan tarjosi hän Ranskalle -erityistä rauhaa. Ja kun rauha oli saatu aikaan, jatkoi hän -tuttavallista lähentelyään. - -Maailmanhistoria kertoo ankaran siveellisen Maria Teresian menneen -kiihkossaan niin pitkälle, että kirjoitti kirjeen Ludvig XV:nnen -rakastajattarelle, Madame Pompadourille, nimittäen häntä siinä -"Rakkaaksi ystävättärekseen". Keisarinna on yksityiskirjeessä kieltänyt -tämän väitteen todenperäisyyden. Mutta mitä hän itse ei pannut toimeen, -siitä piti huolen kreivi Kaunitz, hänen uskottu neuvonantajansa. - -Vaikkei sillä kertaa päästy kohteliaisuuden-osotuksia pitemmälle, ei -Ranska kumminkaan näyttänyt olevan kylmäkiskoinen Itävallan -ystävyydenvakuutuksille. Ja 1756 solmi Ludvig XV Maria Teresian kanssa -sen liiton, joka kantoi seitsenvuotisen sodan helmassaan. - -Keisarinna halusi vastaisuudenkin varalta säilyttää tämän liittolaisen, -jonka hän nyt oli saanut. Sodan loputtua heräsi hänen kunnianhimoisessa -ja toimeliaassa sielussaan ajatus aviollisesta yhteydestä näitten -molempien ruhtinassukujen välillä. - -Kuningas Ludvig ja hänen ministerinsä Choiseul taipuivat ilolla tähän -tuumaan, ja Maria Teresia valitsi nuorimman tyttärensä Ranskan -tulevaksi kuningattareksi. Hän toivoi, että Marie Antoinetten kauneus -saavuttaisi suuremman vallan naapurivaltakunnan yli kuin mihin hänen -omat sotajoukkonsa milloinkaan kykenisivät. - -Naimaliitto itävaltalaisen arkkiherttuattaren ja Ranskan tulevan -kruununprinssin välillä oli päätetty jo aikoja ennen kuin kihlaus -julkaistiin. - -Antonian täytettyä yksitoista vuotta saapui nerokas madame Geoffrin -vierailemaan Wieniin; keisarinna otti hänet täällä hyvin armollisesti -vastaan ja esitti hänelle kaikki tyttärensä. - -Madame Geoffrin mielistyi suuresti nuorimpaan prinsessaan. - -"Mikä kaunis lapsi", lausui hän, "minä mielelläni ottaisin hänet -mukaani." - -"Ottakaa vain", sanoi Maria Teresia hyvillään. "Ottakaa hänet -mukaanne." - -Hän antoi rouva Geoffrinin varsin selvästi ymmärtää, että hänestä olisi -mieluista, jos tämä kirjallisuutta suosiva nainen tahtoisi Pariisin -salongeissa ottaa pienestä prinsessasta puhuakseen ja sanoisi, että -prinsessa oli hänestä kaunis. - -Rouva Geoffrin täytti innokkaasti keisarinnan toivomuksen. Ja -seurauksena tästä oli, että Ranskan pääkaupungissa seuraavana talvena -huomio kääntyi tulevaan kruununprinsessaan ja puhuttiin hänen -viehättävästä olennostaan. Ludvig XV hankki lähettiläänsä kautta -tietoja hänen kehityksestään. Muuan kuuluisa taiteilija lähetettiin -Wieniin maalaamaan hänen muotokuvansa. - -Ja kun se oli saatu valmiiksi, oli kuningas niin innokas näkemään sitä, -että maalarin täytyi lähettää poikansa Versaillesiin, saadakseen -perille kuvan niin pian kuin mahdollista. - -Maria Teresia hankki tyttärelleen kaikki, mikä saattoi olla -valmistukseksi hänelle uusia oloja varten. Hänen oli laittaminen -tukkansa ranskalaiseen tapaan, ja hänelle hankittiin ranskalaisia -opettajia. - -Muuan ranskalainen näyttelijä otettiin luennoitsijaksi -arkkiherttuattarelle. Tällä miehellä oli huono maine, ja hänen vaalinsa -herätti tyytymättömyyttä Ranskan hovissa. - -Wienissä olevalle lähettiläälle annettiin toimeksi huomauttaa -keisarinnaa tästä opettajanvaalista. Näyttelijä sai eron, ja Maria -Teresia pyysi, että pappismies Ranskasta lähetettäisiin hänen hoviinsa. - -Toulousen arkkipiispan puoltolauseella tuli apotti Vermond valituksi. -Saavuttuaan Wieniin laati hän täydellisen opetussuunnitelman, jonka -keisarinna hyväksyi. Hän tahtoi opettaa arkkiherttuattarelle -uskonnoppia, Ranskan historiaa, antaa hänelle yleiskatsauksen Ranskan -kirjallisuudesta ja kiinnittää hänen erityisen huomionsa Ranskan -kieleen ja oikeinkirjoitukseen. - -Niin vilpitön kuin apotin tahto olikin, ei hänkään saanut oppilaassaan -opinhalua herätetyksi. Hän lausuu muistokirjoitelmissaan: - -"Minun oli mahdotonta saada arkkiherttuatarta syventymään mihinkään -aineeseen, vaikka hyvin huomasin, että hänellä kyllä olisi ollut kykyä -siihen, jos hän vain olisi tahtonut." - -Maria Antonia ei ollut kymmentä vuotta täyttänyt, kun hän kadotti -isänsä. - -Frans Stefan matkusti Insbruckiin ollakseen läsnä lähinnä vanhimman -poikansa vihkiäisissä. Ennen kuin lähti kotoa, käski hän tuoda -tyttärensä Antonian luokseen. - -"Minä tunnen tarvitsevani saada syleillä tätä lasta", sanoi hän -liikutettuna, sulkiessaan tyttärensä viimeisen kerran syliinsä. - -Joitakuita päiviä sen jälkeen kaatui hän kuoliaana maahan poikansa -hääpöydän ääressä. - -Hänen äkillinen kuolemansa oli kova isku hänen lapsilleen, mutta vielä -kovempi oli se hänen vaimolleen, jonka elämän aikaisemmat -koettelemukset joutuivat varjoon tämän odottamattoman kohtalon -kolauksen rinnalla. - -Ajan mittaan ei tämä tarmokas keisarinna kumminkaan antaunut -heikkoutensa valtaan. Näyttää siltä kuin olisi hän tämän jälkeen tullut -Maria Antonialle läheisemmäksi kuin hän oli ennen. - -Hän puhui tyttärelleen ruhtinaallisen loiston katoavaisuudesta. Hän -ompeli kuolinvaatteensa nuorimman tyttärensä sitä katsellessa. Hän otti -tyttärensä mukaansa hautaholviin, jossa vanhat keisarit lepäsivät. - -"Nyt osotetaan minulle samaa kunnioitusta kuin ennen on tullut näitten -osalle", sanoi hän. "He ovat unhotuksiin joutuneet, ja samoin tullaan -minutkin unhottamaan." - -Maria Teresia oli siksi selvänäköinen sekä tunsi liiaksi hyvin Ranskan -hovissa vallitsevat olot, ettei hänen lastansa odottava korkea asema -saanut häntä petetyksi; hän ei saattanut olla näkemättä kuinka -epävakainen ja horjuva se valtaistuin oli, jolle nuori prinsessa kohta -oli hallitsijattarena nouseva. - -Hän puheli tyttärensä kanssa omasta rauhattomasta nuoruudestaan, niistä -ohdakkeisista poluista, joita myöten hän oli saavuttanut valtaistuimen, -kaikesta mitä hän oli haudannut turhien toiveiden suurelle -kirkkomaalle. Tuo voimakas, lujamielinen hallitsijatar itki Maria -Antonian edessä kaikkea sitä parjausta ja sortoa, jota hän oli saanut -kärsiä, mutta ennen kaikkea itki hän menetettyä Schlesiaa. Ja saattoi -tapahtua, että hän yhtäkkiä sieppasi tyttärensä syliinsä ja lausui: - -"Muista minua, kun pahat päivät päällesi tulevat." - -Toisen kerran otti hän Maria Antonian mukaansa sairashuoneisiin ja -turvakoteihin. Hän vei hänet hyljättyjen lasten luo, kävi hänen -kanssaan sairaita katsomassa. Osottaen hänelle kurjuuden sen kaikissa -muodoissa, teroitti hän tyttärensä mieleen, että ainoastaan -velvollisuuksiensa tarkka täyttäminen luopi pysyväisen onnen ja rauhan. - -Maria Antonia ei ymmärtänyt äidin vakavia sanoja; hän ei -käsittänyt sitä iloa, joka elähytti keisarinnaa hänen täyttäessään -velvollisuuksiaan. Ja äitikin muisti, että oli aikoja, jolloin hän oli -kaivannut huveja ja niitä etsinyt, ja että vastoinkäymisten kautta työ -oli tullut hänelle rakkaimmaksi kaikesta. - -Hänen tyttärensä ajattelematon kevytmielisyys ei häntä ollenkaan -vihoittanut; kenties ei hän sitä huomannutkaan, ennen kuin jo oli -myöhäistä. Hän ei voinut olla tuntematta jonkunlaista puolueellisuutta -tämän hilpeän, herttaisen lapsen suhteen, jonka vikoja peitti niin -tavaton sulo. - -Läheni kotoa eroamisen hetki. - -Häät piti vietettämän Versaillesissa; mutta loistavia erojuhlia -pidettiin Wienin hovissa ja Ranskan lähettilään luona. - -Kaiken tämän touhun keskellä sekä huolimatta siitä näennäisesti niin -loistavasta tulevaisuudesta, joka arkkiherttuatarta Ranskan tulevana -kuningattarena odotti, painoi raskas mieliala sekä hänen ympäristöään -että häntä itseään. - -Eräs entinen pappismies, tohtori Gassner, joka luulotteli voivansa -nähdä tulevaisuuteen, oleskeli siihen aikaan Wienissä. - -Maria Teresia suojeli häntä, laski leikkiä hänen -tulevaisuuden-näyistään, mutta kuunteli siitä huolimatta -mielenkiinnolla hänen ennustuksiaan. - -"Sanokaa", lausui hän eräänä päivänä, "tuleeko tyttäreni Antonia -onnelliseksi?" - -Gassner tähysteli kauan nuorta prinsessaa, meni kalpeaksi eikä halunnut -vastata. - -Keisarinnan toistettua kysymyksensä lausui hän viimein: - -"Kaikilla hartioilla on ristinsä kannettavana." - -Häitten edellisenä aikana saattoi Maria Teresia tuskin nähdä tytärtään -silmiensä täyttymättä kyynelillä. Hän siirrätti tyttärensä vuoteen -omaan makuukammioonsa. Hän otti tyttärensä polvilleen, suuteli hänen -vaaleata tukkaansa ja hänen silmiään, puhui hänelle hänen -tulevaisuudestaan ja pyysi, ettei hän unohtaisi Itävaltaa, vaikka -Ranska tästä lähin oli oleva hänen maansa. - -"Kuinka iloinen olisinkaan, jos saisin pitää sinut luonani", sanoi hän, -"mutta minä mukaudun oloihini Itävallan etujen ja sinun onnesi tähden, -jonka nyt toivon olevan lujalla perustuksella. Kirjoita usein minulle, -minä kyynelillä kostutan kirjeitäsi. En tosin vedä vertoja madame de -Sévignélle kirjoittamisessa, mutta minä rakastan sinua yhtä paljon kuin -hän rakasti tytärtään." - -Juhlallinen naimatarjous tehtiin 16. päivänä huhtikuuta 1770 Ranskan -lähettilään, markiisi de Durfortin kautta. Seuraavana päivänä luopui -arkkiherttuatar kaikista oikeuksistaan Itävallan kruunuun. - -Keisarillinen kieltäymyskirja allekirjoitettiin Hofburgin linnassa -Wienissä. - -Keisarillinen perhe, hoviseurue, aateli, lähetyskunnat täyttivät salit -ja ympäröivät valtaistuinta. Kaikki olivat koolla, kun keisarinna astui -sisään nuoren morsiamen kanssa. Syvä hiljaisuus vallitsi, ja Maria -Teresia oli valtavasti liikutettu; hänen kätensä vapisivat niin, että -hän tuskin saattoi liikuttaa kynää. - -Sen jälkeen kirjoitti Maria Antonia nimensä alle. Hänkin oli syvästi -liikutettu ajatellessaan, että hänen oli lähteminen rakkaasta -kodistaan. - -Huhtikuun 21. päivänä jätti hän Itävallan pääkaupungin. Hänen äitinsä -ei tahtonut päästää häntä sylistään. Nyyhkytykset tukahuttivat hänen -äänensä. Antonian täytyi riistäytyä hänen sylistään, rientää ulos -linnasta palvelijain ja ystävättärien keskitse. - -Hän heittäytyi vaunuihin, jotka töin tuskin pääsivät liikkumaan -tungokseen asti täytetyitä katuja pitkin. Eräs silminnäkijä kertoo, -että "Itävallan pääkaupunki silloin oli näöltään kuin surun kuva". -Kaikkialta kuului nyyhkytyksiä. Ihmiset olivat lohduttomia hänen -lähtönsä takia. - -"Koko kaupunki", sanotaan eräässä sen-aikaisessa kertomuksessa, "oli -kokoontunut ja osotti surua, joka alussa pysyi sanatonna. Sitten tuli -hän näkyviin. Hän oli nojallaan vaunuissa, ja hänen kasvonsa olivat -kyynelten vallassa; hän peitti kasvonsa milloin nenäliinallaan, milloin -käsillään. Hän pisti monta kertaa päänsä ulos vaunun-ikkunasta -katsahtaakseen vielä viimeisen kerran esi-isiensä linnaan, johon hän ei -ollut koskaan enää palaava. Hän ilmaisi surunsa, kiitollisuutensa -kansanjoukkoja kohtaan, jotka tungeskelivat vaunujen ympärillä -lausuakseen hänelle jäähyväiset. Mielihaikea ei silloin puhjennut -kyyneliin, vaan sydäntä raastaviin huutoihin." - -Maria Antoinette oli vain neljätoista-vuotias. Hän itki ajatellessaan -sitä mistä hän nyt oli luopunut -- itki astuessaan uuteen elämänsä -vaiheeseen. - - - - -2. - -Maria Antoinetten matka. -- Vastaanotto Ranskassa. -- -Hääjuhlallisuudet. - - -Maria Antoinetten matka kesti neljätoista päivää. Hän kulki Münchenin, -Augsburgin ja useiden muiden kaupunkien läpi. Kaikkialla riensi väestö -koolle uteliaana näkemään itävaltalaista arkkiherttuatarta, josta -tulisi Ranskan kruununprinsessa, ja kaikkialla herätti hänen -rakastettava käytöstapansa ihastusta. - -Kulkiessaan äitinsä valtakuntaan kuuluvien maakuntain rajan poikki, -joutui hän kokonaan pois tolaltaan. "Teitä en saa nähdä enää koskaan", -huudahti hän katkerasti itkien. - -Ranskan rajalle, pienelle Rein-virran saarelle, oli tilaisuutta varten -rakennettu paviljonki. Siinä oli sali ja kaksi pienempää huonetta, -joista toinen oli aijottu arkkiherttuattaren Wienistä saapuvaa -seuruetta, toinen taasen häntä vastaanottamaan tulleita ranskalaisia -naisia varten. - -Täällä täytyi prinsessan antaa pukea itsensä ihan uudestaan. Astuessaan -uuden kotimaansa tanterelle, täytyi hänen ottaa yllensä puku, jonka -hänen uusi hovikuntansa oli tuonut tullessaan -- yksin paita, sukat ja -kengätkin olivat vaihdettavat. - -Hänen ranskalainen ylihovimestarinnansa, kreivitär de Noailles, astui -esiin niiaten kolme kertaa jäykästi. Vilkas ja herkkämielinen Marie -Antoinette ei ollut ranskalaisen hovinaisen ankarasta katsannosta niin -millänsäkään. Hän lankesi ylihovimestarinnan kaulaan, pyysi häntä -olemaan hänen turvanansa, oppaanansa ja tukenansa. - -Samassa lähenivät häntä naiset, jotka olivat saattaneet häntä Saksasta: -he tahtoivat vielä kerran suudella hänen käsiään. - -Marie Antoinette syleili heitä kaikkia, itki, lähetti rakkaita -terveisiä äidilleen, sisarilleen ja ystävilleen. - -Viimein kääntyi hän ranskalaisnaisten puoleen. - -"Suokaa anteeksi", sanoi hän, "nämä kyyneleet tarkoittavat perhettäni -ja isänmaatani, jonka olen jättänyt. Tästä lähin en unohda, että olen -ranskalainen prinsessa." - -Vastaanottoa, joka tuli hänen osakseen Ranskassa, ei voi sanoin -kuvailla. Niin kuin hän Saksassa oli rakastettu, niin voitti hän Reinin -toisellakin puolella kaikkien sydämet missä ikänä kulki; ollen -viisitoista-vuotias, valkoverinen ja hieno sekä kantaen viattomuuden -leimaa otsallaan, suoriutui hän voittajana, huolimatta ranskalaisten -ennakkoluuloista Habsburg-suvun suhteen. - -Hänen miellyttävä esiintymisensä ja rakastettavuutensa herätti -kaikkialla oikean ihastuksen myrskyn. Maalaisväestöä riensi kaikilta -maan ääriltä häntä katsomaan. Tiet peittyivät kukkasilla. Nuoret tytöt, -puettuina kauneimpiin pukuihinsa, ojensivat kukkavihkoja hänelle. -Ihmiset tungeskelivat hänen vaunujensa ympärillä. Ja kun he näkivät -Marie Antoinetten kasvot, kuului huudahdus ikäänkuin yhdestä suusta: -"Oi, miten kruununprinsessamme on kaunis!" - -Strassburgissa -- Ludvig XIV:nnen valloittamassa kaupungissa -- oli -Ludvig XV:nnen erityinen lähetystö häntä vastaanottamassa. Kanuunain -jyristessä ja kellojen kumistessa ajoi hän tähän vanhaan kaupunkiin. -Kunniaportteja ja riemukaaria oli pystytetty useimmille kaduille, joita -myöten hän kulki. Kaupungin naiset sirottivat kukkia, paimenettariksi -puettuina tarjosivat he hänelle omenia. Kansanjuhlia pantiin toimeen. -Suihkukaivot täytettiin viinillä, ja köyhille jaettiin lahjoja. - -Sillä välin kuin Marie Antoinette, kansan osottaessa riemuaan, mutta -hänen sydämensä rauhattomasti sykkiessä, lähestyi matkansa päämäärää, -kokoontui kuninkaallinen perhe Compiègneen vastaanottamaan häntä. -Ludvig XV eritotenkin oli hyvin utelias näkemään tulevaa miniäänsä. - -Marie Antoinette oli tuskin ennättänyt nähdä kuninkaan, kun hän jo -syöksyi ulos vaunuista ja heittäytyi hänen jalkojensa juureen. - -Kuningas Ludvig katseli häntä enemmän uteliaisuudella kuin isällisellä -mieltymyksellä. Hänestä Marie Antoinette oli kauniimpi kuin hän oli -odottanut, paljoa kauniimpi kuvaansa, joka oli kuninkaalle lähetetty. - -Kuningas nosti hänet ylös ja suuteli häntä. Marie Antoinette punastui -kuninkaan häntä hyväillessä ja uteliaasti tähystellessä. - -Kruununprinssi seisoi sillä välin kuninkaan vieressä. Hän oli vielä -enemmän hämillään kuin nuori morsian. Rauhattomasti huojutteli hän -yläruumistaan, keksimättä ainoatakaan sanaa tervehdykseksi. - -Viimein toipui hän seuraamaan ranskalaista hovitapaa: ääneti ja -kylmästi suuteli hän morsiantaan oikealle poskelle. - -Riemuitsevien kansanjoukkojen ympäröimänä ajoivat kuninkaalliset -Compiègnestâ Saint-Denisiin. Kruununprinsessa esitettiin Ludvig XV:nnen -lähinnä vanhimmalle tyttärelle Louiselle, joka oli vetäytynyt tässä -kaupungissa sijaitsevaan karmelilaisluostariin. Sen jälkeen -matkustettiin "La Muetteen", jossa häntä vastassa tulivat hänen pienet -natonsa, prinsessat Clotilde ja Elisabeth. Myöhään illalla saapui hän -vihdoinkin Versaillesiin. - -Seuraavana päivänä -- toukokuun 16. -- oli vihkiäisten määrä tapahtua. - -Kello kymmenen aamulla astui Marie Antoinette linnan marmorisaliin. -Kruununprinssi vastaanotti hänet, kuningas astui häntä vastaan. Seurue -ympäröitsi hänet, ja niin lähdettiin kuninkaallisen linnan kappeliin. -Polvistuneina ja syvän mielenliikutuksen valtaamina vannoivat nuo kaksi -liittokumppania toisilleen uskollisuutta alttarin juurella. - -Ennen vihkiäisiä allekirjoitettiin avioliittovälikirja. Taikauskoiset -muistelivat jälkeenpäin, että morsian oli tipauttanut mustetäplän, joka -peitti puolet hänen nimikirjoitustaan. - -Tuskin olivat vihkiäismenot päättyneet ennen kuin alkoi hirvittävä -rajuilma. - -Versaillesissa oli hommattu juhlavalaistusta ja ilotulitusta. Suuri osa -Pariisin väestöä oli rientänyt sinne nähdäkseen kuninkaallista -hääsaattuetta. Mutta bengaalitulia ei voitu laisinkaan sytyttää, -ilotulet hukkuivat sateeseen. Uteliaat ihmisjoukot, jotka vyöryivät -linnapuiston läpi ja katuja pitkin, pakenivat hurjassa sekasorrossa -vesiryöppyjen, salamien ja ukkosenjyrähdysten seuraamina. - -Linnan saleissa juhlaa tosin vietettiin kuninkaallisella loistolla ja -komeudella, mutta noiden upeiden huoneiden yläpuolellakin asusti -rajuilman taivas raskaana ja painostavana. - -Maria Teresiaa kunnioittaakseen oli kuningas määrännyt, että Lothringin -ruhtinattaren, keisarinnan serkun ja Marie Antoinetten ainoan Ranskassa -olevan sukulaisen tuli saada sijansa kohta kuninkaallisten prinssien ja -prinsessojen vieressä. - -Ranskalaiset herttuattaret ja korkeampi aateli ottivat tästä kovin -pahastuakseen. - -Useat herttuattarista jäivät pois tanssiaisista, toiset epäsivät -itsepintaisesti Lothringin ruhtinatarta tanssimasta ennen heitä. -Kuninkaallinen käsky vasta saattoi heidät kuuliaisuuteen; ja kohta -tanssin jälestä pyysivät he vaununsa ja ajoivat kotia Pariisiin. - -Koko joukko loistavia hovijuhlia seurasi hääpäivän perästä. Komeat -puvut, välähtelevät koristukset, muhkeat vaunut, kalliitten ruokien -alla notkuvat pöydät, juhlallinen valaistus, kaikki tämä oli -surullisena vastakohtana pääkaupungissa ja maaseudulla vallitsevalle -asiaintilalle, missä kansa kärsi leivän puutetta. Mutta siitä -huolimatta riennettiin joka ilta Versaillesiin ihailemaan niitä neljää -miljoonaa lamppua, jotka leijailivat linnan puistossa ja kimottivat -kuten tähdet valoisassa yössä. - -Juhlia kesti yhtämittaa neljätoista päivää. - -Vasta kun soitto taukosi ja bengaalitulet sammuivat, ennätti kansa -saada tiedon, että juhlallisuudet olivat maksaneet kaksikymmentä -miljoonaa frangia. - -Nämä kaksikymmentä miljoonaa oli tuhlattu valtionrahastosta, mutta -olivat tietysti vielä maksamatta. - -Kun Versailles oli lopettanut, tahtoi Pariisi viettää vihkiäisiä -kansanjuhlalla. Oli aikomuksena polttaa ilotulitus Ludvig XV:nnen -kentällä. - -Valitettavasti ei oltu ryhdytty tarpeenmukaisiin varokeinoihin. -Bengaalitulet onnistuivat huonosti. Syntyi hirmuinen tungos. Poliisia -ei ollut saapuvilla. Pääkaupungin kaarti, joka oli vajalukuisena läsnä, -koetti ylläpitää järjestystä, mutta ei voinut mitään kansajoukolle. -Taskuvarkaat, jotka olivat liikkeellä valvomassa etujaan, lisäsivät -hämmennystä. Tuli pääsi valloilleen. Telineet, jotka ympäröivät Ludvig -XV:nnen kuvapatsasta, paloivat. Useat tallautuivat tungoksessa -kuoliaaksi, toisia tungettiin veteen ja moni sai haavoja. -Kolmekymmentäkaksi ihmistä löydettiin ruumiina. - -Kruununprinsessa oli aikeissa lähteä Pariisiin katselemaan -ilotulitusta. Matkalla kuuli hän kerrottavan onnettomuustapauksesta. -Kaikki, mitä hänellä oli rahaa, antoi hän heti jaettavaksi -hätääkärsiville. Yhtä lannistunut kuin kruununprinsessa oli -kruununprinssikin tapauksen johdosta, joka niin onnettomalla tavalla -päätti vihkijuhlat. Hän lähetti koko kuukausi-eläkerahansa Pariisin -poliisimestarille, pyytäen häntä lievittämään hätää. - -Muutamat prinsseistä ja osa aateliakin seurasi hänen esimerkkiään. -Mutta suru oli yleinen pääkaupungissa, ja hyväntekeväisyys kykeni -ainoastaan osiksi lievittämään sitä. Ja monet olivat tässä surullisessa -tapauksessa näkevinään onnettoman tulevaisuuden enteitä. - - - - -3. - -Olot Versaillesin hovissa. -- Vauguyonin herttua. -- Ludvig XV:nnen -tyttäret. -- Kruununprinssi ja hänen päiväkirjansa. - - -Harvoin lienee mikään hovi siinä määrässä kuin se, johon Marie -Antoinette nyt teki tulonsa, ollut vihan ja eripuraisuuden, katkerien -puolueriitojen, halpamielisten ja katalien juonien sekä suunnattoman -vallanhimon esineenä. - -Kaksi puoluetta taisteli v. 1770 vallasta Ranskan hovissa. Toinen -- -siihen aikaan mahtavampi -- oli pääministeri Choiseulin puolue. -Toisella oli kansleri Maupeou päällikkönä ja perintöprinssin -kasvattajatar kreivitär de Marsan naisjohtajana. - -Samaan puolueeseen kuului vielä Vauguyonin herttua, kruununprinssin -kyvyiltään jokseenkin keskinkertainen opettaja. Viimein oli Maupeoun -onnistunut saada kuninkaan rakastajatar, kreivitär du Barry, vedetyksi -samaan leiriin. Mainittu kreivitär ei näet voinut antaa anteeksi sitä -ylpeätä, itsenäistä käytöstä, jota Choiseul oli häntä kohtaan -osottanut. - -Näiden kahden pääpuolueen välillä liikkui joukko vähäisiä -kunnianhimoisia sivuhenkilöitä, joista useimmat olivat vehkeileviä, -petollisia ja häpeällisiin paheisiin langenneita. - -Tämä maailma Versaillesissa, jossa miehet syrjäyttivät vaimonsa -rakastajattariensa vuoksi, jossa vaimot pitivät miestensä pettämisen -aivan luonnollisena asiana, jossa kuningas itse oli mitä kehnoimpana -esimerkkinä, oli todellakin kurja maailma viisitoista-vuotiaalle -lapselle, joka kodissaan ei ollut nähnyt muuta kuin hyvää. Käsitykset -täällä olivat toiset kuin hänen, lait erilaiset, elämä oli tykkänään -toisenlaista kuin mihin hän oli lapsuudessaan tottunut. - -Täällä ei palveltu samoja jumalia. Hän ei ymmärtänyt oloja, eikä häntä -ymmärretty tässä hovissa. Perin outoa oli Marie Antoinettesta liikkua -tällä liukkaalla maaperällä, jossa kaikista vähinkin hairaus johti -arveluttaviin vaaroihin. - -Miten hartaasti hän oli toivonutkin saada pysyä puolueiden -ulkopuolella, ei se ajan pitkään hänelle onnistunut; hänen täytyi -asettua joko toiselle tai toiselle puolelle. - -Hänen äitinsä oli neuvonut häntä liittymään Choiseulin puolueeseen. Kun -hänen avioliittonsa oli juuri Choiseulin toimeensaama, vaati Marie -Antoinetten kiitollisuudentunnekin häntä osottamaan Choiseulille -luottamusta. - -Mutta tämä jo riitti saattamaan hänet vastapuolueen vihan ja vainon -alaiseksi. - -Muutamat puhuivat pahaa Marie Antoinettesta ja koettivat tehdä lopun -hänen kansansuosiostaan jo ennen kuin tämä oli alullekaan päässyt. -Toiset -- viisaammat -- käyttivät kaikkia keinojaan saadakseen hänet -valtaansa. - -Oltuaan tuskin kuukauttakaan Versaillesissa oli hän jo tuhansien -juonien ympäröimänä. - -Aluksi koetettiin saada hänen opettajansa, apotti Vermond, joka oli -seurannut häntä Ranskaan, erotetuksi. Tämän jälkeen pyydettiin saada -mustatuksi hänen hovinaisensa, kreivitär Noailles. Viimein tahdottiin -hänen välittömään läheisyyteensä asettaa kamarineitsyt, jonka luonne ei -ollut taattu. Ja väkisin koetettiin tyrkyttää hänelle rippi-isäksi -muuatta epäiltävää pappia. - -Koetettiin vaikka millä keinoin saada Ludvig XV ärsytetyksi häntä -vastaan; ja kaikilla tavoin pyydettiin pitää häntä erillään -puolisostaan. - -Luonnon järjestyksen mukaan olisi kruununprinssin tullut olla hänen -opastajansa ja suojelijansa; mutta tämän epävakainen luonne vaikutti, -että hänen oli itsensä myötäänsä kulkeminen talutusnuorassa. - -Lapsuudessaan oli hän ollut heikko ja kivulloinen; kreivitär de Marsan -oli seurannut häntä Bellevuen linnaan, jossa monivuotinen, yksinäinen -maaelämä oli palauttanut hänelle terveyden. - -Hänen isänsä, joka oli kuningas Ludvig XV:nnen ainoa poika, oli kuollut -1769. Nuori Ludvig oli tuskin neljätoista vuotta täyttänyt tullessaan -kruununprinssiksi; hän oli kuusitoistavuotias, kun hän tuli -aviomieheksi. - -Marie Antoinetten tullessa Ranskaan oli tuo herkkäuskoinen nuorukainen -täydellisesti hovimestarinsa, Vauguyonin herttuan vallassa, joka uusien -olosuhteitten perusteella ei suinkaan aikonut päästää saalista -käsistään. - -Opettaja ei ottanut ymmärtääkseen, että hänen valtansa tuli olla -lopussa samassa kun oppilaasta oli tullut aviomies. Ei mikään keino -ollut hänestä liian halpa käytettäväksi kruununprinsessan -vastustamiseksi. Hän pidätti itselleen oikeuden mennä heidän luoksensa, -oli aika mikä hyvänsä, sekä sai aikaan sen, että Marie Antoinettelle -varattiin huoneet mahdollisimman kauas hänen miehensä huoneista. Hän -urkki tietoja palvelijoilta, kuunteli kruununprinsessan ovien takana, -puhui Marie Antoinettesta pahaa kuninkaalle. - -Vauguyon ulotti vakoilujärjestelmänsä niin pitkälle, että Marie -Antoinettelta viimein loppui kärsivällisyys, ja hän lausui vihoissaan -hovimestarille: - -"Kruununprinssi ei enää kaipaa hovimestaria, enkä minä vakoilijaa. -Pyydän, ettette tästä lähin näyttäydy huoneissani." - - * * * * * - -Ludvig XV:nnen välittömässä läheisyydessä asui hänen kolme naimatonta -tytärtään: Adelaide, Viktoria ja Sofie. - -Kuten jo mainittu, oli neljäs tyttäristä, prinsessa Louise, luopunut -hovielämästä. Hän oli ilmoittamatta edeltäkäsin asiasta muille -kuin kuninkaalle jättänyt Versaillesin vetäytyäkseen köyhään -nunnaluostariin. Huntu, joka erotti hänet maailmasta, ei silti aivan -täydellisesti voinut peittää maailmaa hänen katseiltaan. - -Kardinaali Fleury, jonka ansiota oli, että hän Ludvig XV:nnen -hallituskaudella oli parannellut Ranskan raha-asioita, meni -säästäväisyydessään niin pitkälle, että saattoi kuninkaan lähettämään -tyttärensä tavallisina kasvatteina luostariin kasvatettaviksi. -Seurauksena tästä oli, että mainittujen prinsessojen kasvatus tuli niin -kokonaan laiminlyödyksi, etteivät he kaksitoista-vuotiaina tunteneet -vielä aakkosia, eivätkä selvästi oppineet lukemaan sisältä ennen kuin -tulivat Versaillesiin takaisin. - -Heidän palattuaan hoviin otti silloinen kruununprinssi pitääkseen -huolta sisartensa kasvatuksesta, ja osaksi hänen johdollaan, osaksi -omin päin koettivat he korvata sen minkä luostari oli laiminlyönyt. - -Vanhin prinsessa Adelaide oli sisarista lahjakkain. - -Nuorena oli hän ollut kaunis, mutta harvoin lienee minkään naisen -kauneus niin jäljettömiin kadonnut, kuin hänen. Hänellä oli töykeä -käytöstapa, kova ääni sekä olennossaan jotakin miesmäistä, joka -vaikutti tympäisevästi. - -Adelaidella oli rajaton tiedonhalu. Hän osasi käytellä mitä -erilaisimpia soittimia, alkaen metsätorvesta aina huuliharppuun. Hän -luki italian- ja englanninkieltä, harrasti korkeampaa matematiikkaa -sekä kellosepän ammattia. Usein nähtiin hänet sorvituolin ääressä. -Siihen aikaan tavattomana seikkana ansaitsee mainitsemista, että hän -kirjoitti varsin kaunista ja virheetöntä ranskankieltä ja oli -jokseenkin perehtynyt oman maansa historiaan. - -Hän oli Ludvig XV:nnen lempilapsi. Toimeliaalla hengellään olisi hän -kernaasti halunnut saada jotakin huomattavampaa aikaan; mutta siihen -häneltä puuttui kykyä. Ollen luonteeltaan vallanhimoinen ja tajuten -liian selvästi korkean asemansa, kärsi hän äärettömästi siitä, että -häntä kohdeltiin kuni nollaa. Hän ei kärsinyt mitään valtaa sivullaan -ja kosti kaikki nöyryytykset, joiden alaiseksi joutui, sinkauttamalla -pistosanoja oikealle ja vasemmalle milloin vain ilmeni siihen -tilaisuutta. - -Prinsessa Viktoria oli kauniimpi kuin vanhin sisarensa, ja hän oli -luonteeltaan lempeä ja hyvä; jos hänellä olisi ollut rohkeutta -seurata sydämensä taipumusta, olisi hän varmaan tehnyt hovielämän -mieluisemmaksi kuin se nyt oli. - -Mutta hän oli liiaksi hidasluontoinen, ellemme sanoisi tylsä. Noilla -neljällä prinsessalla oli sitä paitsi ainoastaan yksi tahto, ja se oli -Adelaiden. - -Sofiella -- nuorimmalla -- oli tavallista epämiellyttävämpi ulkomuoto -ja lisäksi oli hän peräti arka. Päästäkseen näkemästä ihmisiä sekä -voidakseen kuitenkin tarpeen tullen heitä tuntea, oli hän ottanut -tavakseen katsoa arasti vinoon, mikä teki hänet jäniksen näköiseksi. -Hän oli niin ujo, että hänen kanssaan saattoi olla vuosikausia yhdessä -kuulematta hänen puhuvan sanaakaan. - -Ja kumminkin oli hetkiä, jolloin tämä omituinen prinsessa saattoi olla -sekä kohtelias että puhelias; tämä tapahtui nimittäin ukonilmalla. - -Niin kovasti pelkäsi hän näitä rajuilmoja, että hän niiden kestäessä -lähestyi ihmisiä, miten vähäarvoisia nämä olivatkin. Pitkäisen -leimahtaessa puristeli hän heidän käsiään. Kuullessaan ukkosen -jyrähtävän, suuteli hän hovinaisia pelkästä kauhistuksesta. Mutta kun -ilma jälleen laantui, muuttui hän yhtä jäykäksi kuin ennenkin. Taasen -kulki hän ihmisten ohi huomaamatta heitä. - -Äitinsä, Maria Leczinskan, kuoltua olivat mainitut prinsessat jonkun -aikaa hoitaneet emännän velvollisuuksia hovissa. Kietoutuneena -rakastajattariensa pauloihin piti kuningas verrattain vähän lukua -perheestään. - -Joka aamu meni hän erästä salatietä alas prinsessa Adelaiden luo; -välistä oli hänellä mukana kuppi kahvia, jonka hän joi prinsessan -huoneessa. - -Prinsessa nykäisi kellonvedintä, joka ilmoitti Viktorialle, että -kuningas oli saapunut. Ja samassa kun Viktoria lähti sisarensa luo, -soitti hän taas Sofielle. - -Prinsessojen käytettävänä oli varsin suuri huoneusto; tullakseen -jokapäiväiseen yhtymyspaikkaan oli heidän kuljettava suuren huonejoukon -läpi. Vaikka Sofie juoksi minkä jaksoi ja saapui hengästyneenä ja -väsyneenä paikalle, ehti hän töin tuskin tervehtiä isäänsä, joka -Adelaiden huoneesta tavallisesti lähti metsästysretkelle. - -Joka iltapuoli kello kuusi lähtivät prinssit ja prinsessat kuninkaan -luo kamariherrojen, hovinaisten sekä paashien ja vahakynttilöitä -kantavain lakeijain saattamina. Tämä vierailu tapahtui ankaria -hovisääntöjä noudattamalla ja kesti harvoin kauvemmin kuin -neljännestunnin. - -Nuo kolme prinsessaa olivat jumalisia, mutta kovin pikkumaisia -uskonharjoituksissaan. Niinkuin ehkä on huomattu, eivät he olleet -erittäin rakastettavia. He oleskelivat kukin itsekseen, joutuivat -hämille milloin piti näyttäytyä kansalle ja pelkäsivät kovasti yksin -omaa isäänsäkin, jota he kuitenkin näkivät joka päivä. Eivät he liioin -tienneet mitä heidän oli tehtävä tai mitä puhuttava, eivätkä he olleet -osanneet hankkia itselleen sitä kunnioitusta, minkä he korkean -syntyperänsä perusteella olivat oikeutetut saamaan. - -Mutta salaa ottivat he osaa kaikellaisiin vehkeilyihin ja olivat sitä -halukkaammat näyttämään, että heillä muka oli jonkunlaista -vaikutusvaltaa, jota heillä itse asiassa ei nimeksikään ollut. - -Vielä eivät prinsessat olleet iällisiä naisia -- Adelaide oli -kolmenkymmenenkahdeksan vuoden vanha, kun Marie Antoinette tuli -Versaillesiin -- mutta he olivat elähtäneempiä neitoja; ja heillä oli -elähtäneiden neitojen tavalliset heikkoudet: he olivat närkkäitä, -vaateliaita, kateellisia sekä huvitettuja halpamaisten huhujen -levittämisestä lähimäisistään. - -Oli luonnollista, että Marie Antoinette heidän vioistaan huolimatta -lähestyi heitä. Hänen lähtiessään kotoa oli hänen äitinsä sanonut: - -"Pidä sinä enemmän yhtä tätiesi kanssa. He ovat siveitä ja kyvykkäitä. -On suuri onni, että sinulla on sellaisia tätejä. Toivon, että koetat -ansaita heidän ystävyytensä." - -Edellisen kruununprinsessan kuoltua oli prinsessoilla ollut hovissa -korkein arvo. Marie Antoinetten tulon kautta joutuivat he toiseen -sijaan. Epäilemättömän varmaa on, että ainakin Adelaide nureksien -katseli tätä lasta, joka saattoi hänet varjoon. - -Sydän täynnä salattua vihaa olivat tädit kumminkin ensi aluksi -ystävällisiä nuorelle itävallattarelle. - -Luultavasti eivät he pitäneet sitä minään velvollisuutena nuorta -veljenpojan vaimoa kohtaan, joka ilman varmaa johtoa oli tullut -heitetyksi Versaillesin hovin myrskyisälle merelle; vielä vähemmin -tuntuu uskottavalta, että he olisivat olleet ihastuneita hänen -hurmaaviin suloihinsa. Varmimmin sopinee otaksua heidän liittymisensä -häneen tapahtuneen harkinnasta; kateellisina hovin taivaalla -näyttäytyvää uutta tähteä kohtaan vakoilivat he kaikilta puolin -kilpailijaansa, voidakseen sitä helpommin kukistaa hänet. - -Marie Antoinetten ja noiden elähtäneiden naisten välillä syntyikin -kohta jonkinlainen tuttavallinen suhde, jonka seurauksia ei tarvinnut -kauan odottaa. - -Prinsessat eivät viihtyneet suuren maailman seuroissa; he elivät omassa -suljetussa piirissään, jonka ilma oli täynnä ilkeämielisiä juoruja. - -Vaikka Marie Antoinette olikin vieras, saatiin hänet kumminkin -houkutelluksi ottamaan osaa heidän juorukokouksiinsa. - -Ollen luonteeltaan hilpeä ja taipuvainen kiinnittämään huomionsa -lähimäistensä naurettaviin puoliin, ei hän tullut punninneeksi -sanojansa. Hän luuli olevansa turvattu suljetussa seurassa. Mutta hänen -leikilliset puheensa kulkivat etemmäksi, niitä tulkittiin ja -selitettiin vihamieliseen suuntaan. Kerrottiin hänen matkivan -korkea-arvoisia henkilöitä heidän selkänsä takana ja nauravan toisia -vasten kasvoja. - -Kruununprinsessan iloisuus ei muuten tullutkaan pitkäikäiseksi. - -Ennen pitkää huomattiin, että hän oli käynyt araksi kuten -tätinsäkin. Hän ei rohjennut lausua sanaakaan korkeassa asemassa -oleville henkilöille. Hän koetti, mikäli mahdollista, päästä -edustusvelvollisuuksistaan; ja milloin hänen oli pakko niitä täyttää, -oli hän kauheasti peloissaan. - -"Prinsessat eivät tyydy pitämään kruununprinsessaa valtansa alaisena -ainoastaan asioissa, jotka koskevat häntä itseään", kirjoitti Itävallan -lähettiläs Maria Teresialle; "he ulotuttavat valtansa hänen -palveluksessaan oleviin henkilöihinkin. He polkevat hänen -etuoikeuksiaan jalkojensa alle ja koettavat saada hävitetyksi sen -arvoerotuksen, jonka tulee kruununprinsessan ja prinsessojen -hovikuntien välillä vallita." - -Äiti säikähti tätä vaikutusvaltaa, joka rupesi paisumaan jo aivan liian -suureksi. - -"Kaikki kirjeet todistavat, että sinä teet vain mitä tätisi käskevät", -kirjoittaa hän tyttärelle. "Minä pidän tätejäsi suuressa arvossa, mutta -he eivät koskaan ole osanneet hankkia itselleen enemmän perheensä kuin -kansansa kunnioitusta. Ja sinä tahdot nyt lyöttäytyä samalle tielle!" - -Ylpeänä vertaa Maria Teresia sitä etevää asemaa, joka hänellä on -elämässä ollut, ja ranskalaisten prinsessojen vähäpätöisyyttä -toisiinsa. - -"Ansaitsevatko ehkä minun rakkauteni ja neuvoni tulla vähemmin varteen -otetuiksi kuin heidän? Tunnustan, että tämä ajatus surettaa minua -äärettömästi. Ajatteles minkä verran he ovat saaneet suosiota osakseen -maailmassa, ja -- minun on vaikea sitä lausuakin -- mikä osa minulla -sen sijaan maailmassa on ollut! Sinun tulee silti uskoa enemmän minua, -kun minun neuvoni käyvät ihan päinvastaiseen suuntaan, kuin mitä he -sinulle neuvovat. Minä en suinkaan tahdo verrata itseäni näihin -kunniallisiin prinsessoihin, joita minä pidän arvossa heidän kelpo -ominaisuuksiensa vuoksi. Mutta minun täytyy sanoa uudestaan ja yhä -uudestaan: he eivät ole osanneet hankkia itselleen kansan kunnioitusta -eikä saavuttaa ympäristönsä suosiota. Liiallisella suopeudellaan ja -taipumuksellaan antautua toisten mestaroitaviksi ovat he tehneet -itsensä inhottaviksi, vastenmielisiksi ja ikäviksi itselleen, sekä -alentuneet kaikellaisten vehkeiden ja juorujen välikappaleiksi. Minä -näen sinun lyöttäytyvän samalle tielle, ja minäkö silloin vaikenisin! -Ei, siksi rakastan sinua liian paljon. Vaiteliaisuutesi tässä suhteessa -koskee minuun kovasti, eikä anna sanottavasti aihetta muutoksen -toivomiseen." - -Mutta muutos tuli kumminkin. - -Marie Antoinette alkoi vähitellen huomata, että äiti oli oikeassa. -Hän ei voinut ihan äkkiä katkaista niitä siteitä, jotka hän nuoruutensa -ja eristetyn asemansa johdosta oli tullut solmineeksi ja jotka -jokapäiväinen yhdessäolo oli tehnyt yhä lujemmiksi. Mutta hänen -luottamuksensa järkähtyi. Kunnioituksesta ja totuttua tapaa seuraten -kuunteli hän edelleenkin prinsessojen neuvoja. Mutta ennenkuin -pariakaan vuotta oli kulunut, oli heidän vaikutusvaltansa yhtäkaikki -lopussa; ja kun hän sittemmin joskus taipui heidän tahtoonsa, tapahtui -se joko kohteliaisuudesta tahi pelosta. - -Vaikutusvaltansa menettäminen veljensäpojan puolisoon oli tappio, joka -näistä elähtäneistä naisista tuntui sangen karvaalta. Nyt he alkoivat -häntä äänekkäästi moittia -- ennen olivat he sitä harjoittaneet enemmän -salassa. - -Niin innokkaita olivat he etsimään syitä häntä vainotakseen, että -kantelivat kuninkaalle, kun Marie Antoinette eräänä päivänä tuli heidän -luokseen ilman juhlallisia menoja ja puettuna yksinkertaisempaan -pukuun. - -Kuningas Ludvig antoi hänen ymmärtää, että tämmöinen kuninkaallisen -loiston syrjäyttäminen vähensi sitä arvonantoa, jota jokainen oli -velvollinen prinsessoille osoittamaan, ja hän lisäsi, että Marie -Antoinetten vaatimaton puku tekisi hänet ranskalaisen kauppiassäädyn -keskuudessa vähemmin suosituksi. - -"Minun hovipukuni", vastasi Marie Antoinette, "tulevat, jos teidän -majesteettinne haluaa, olemaan yhtä komeat kuin ne, joita mikään -kruununprinsessa tahi kuningatar on kantanut; mutta aamupukujeni -suhteen pyytäisin rakasta appeani olemaan vähemmin vaativainen." - -Tädit koettivat nyt saada koko hovin yllytetyksi häntä vastaan. -Kaikkein pienimmätkin asiat antoivat aihetta juoruiluun. He saattoivat -Marie Antoinetten opettajan Vermondin ja ranskalaisten prinsessojen -opettajattaren rouva Marsanin riitaan keskenänsä, ja siitä tehtiin -suuri numero. - -Prinsessa Adelaide väitti, että hänen veljentyttärensä olivat saaneet -paljoa paremman kasvatuksen kuin Itävaltalaiset arkkiherttuattaret. -Uskonnollisessa hengessä kasvatettuina, sanoi hän, olivat ranskalaiset -prinsessat vahvarakenteisia, sen sijaan että itävaltalaiset -arkkiherttuattaret, jotka olivat tottuneet joutenolemiseen sekä -harrastivat vain maallisia asioita, olivat laihoja ja kuivia, yhtä -köyhiä sielunsa kuin ruumiinsakin puolesta. - -Viimeinen Adelaiden väitteistä pitikin paikkansa, sillä molemmat hänen -sisarensa sekä semminkin yksi veljentyttäristä olivat Maria Antoinettea -paljoa lihavammat. Prinsessa Clotilden pyöreät ruumiinmuodot olivat -hankkineet hänelle "paksun prinsessan" ja "pikku porsaan" lisänimet. - -Säveydestään ja lempeydestään sittemmin niin kuuluisa -prinsessa Elisabeth oli vain kuuden vuoden vanha, kun hänen veljensä -meni naimisiin. Lapsena oli hän tunnettu kiivaudestaan, -tottelemattomuudestaan ja itsepäisyydestään. - -Mutta toisaalta oli Maria Antoinettessakin vikoja riittämään asti: hän -oli liiaksi vilkas ja naurunhaluinen. Olematta vielä muuta kuin lapsi, -kieltäytyi hän käyttämästä kalanluilla varustettuja liivejä. Väliin -laiminlöi hän pestä hampaansa; hän nauroi mielellään ja kuiskutti hovin -nuorten naisten korvaan, teki pilaa kamarineitsyestään, rytisti -leninkinsä ja romusteli huoneissa. - -Tätien ilkeys tuli pahaksi loukkauskiveksi Maria Teresian tyttärelle. -Kun heillä ei ollut enää toivoa kruununprinsessan pysyttämisestä heidän -valtansa alaisena, päättivät he kukistaa Ranskan kuningattaren, ja -valitettavasti he tässä suhteessa pääsivätkin tarkoitustensa perille. -Heidän vaikutusvaltansa häneen oli ollut haitallinen; heidän vihansa -tuli turmiolliseksi. Bellevue-linnassa, jossa prinsessat Ludvig -XVI:nnen hallituskaudella asustivat, otettiin ilomielin vastaan -jokainen, joka tiesi kertoa ilkeitä juttuja Marie Antoinettesta. -Prinsessa Adelaide vainosi häntä kautta koko elämänsä sammumattomalla -vihalla. - -Kuningattaren vihamiehet tiesivät vanhan prinsessan olevan heidän -ystäviään. Tämän prinsessan asunto oli sinä keskuksena, jossa juonia -punottiin hänen majesteettiaan vastaan, ja lisänimen "itävallatar" oli -prinsessa Adelaide hänelle antanut. Samaten oli suuri osa niitä -parjaussepustuksia, joita levitettiin kautta maan Marie Antoinetten -maineen tahraamiseksi, sepitetty "Bellevuessa". - -Ranskan historia ja suvun traditsionit olivat tehneet Adelaiden -vihamieliseksi Habsburg-sukua kohtaan. - -Niin kauvan kuin prinssi Ludvig oli naimaton, oli prinsessa Adelaidella -ollut suuri vaikutusvalta häneen. Adelaide oli lieventänyt hänen -lapsuutensa yksinäisyyttä, omistanut hänelle miltei äidillistä -rakkautta; vielä kuninkaanakin oli Ludvigilla varsin korkea ajatus -hänen ymmärryksestään ja arvostelukyvystään. - -Adelaide kuvaili hänelle niitä vaaroja, joita yhdistyksestä Itävallan -kanssa saattoi koitua. Hän elvytti Ludvigin mielessä puoleksi -unhottuneita perhemuistoja, puhui hänen isästään, jota ministeri -Choiseul oli nöyryyttänyt ja kohdellut melkein kuin lasta. Hän kuiskasi -veljensäpojan korvaan joitakin vanhoja huhuja, että hänen isänsä muka -oli kuollut myrkytykseen, ja että Choiseulilla oli ollut osaa siinä -pelissä. - -Hovimestarin vaikutus saattoi vaimon ensi lähentymis-yritykset -raukeamaan tyhjiin. Mutta tädin juonet ne olivat yhtenä syynä siihen, -että Marie Antoinette seitsemän pitkää vuotta oli vaimo vain nimeltä. -Useita vuosia jälkeenpäin, kun Ludvig häveliäästä aviomiehestä oli -muuttunut nöyräksi tohvelisankariksi, saattoi kuningatar välistä sanoa -hänelle: - -"Tätisi pyytävät myötäänsä yllyttää sinua minua vastaan; sinä puhut -vain, mitä he sinun käskevät." - -Yksinäinen maaelämä, jossa Ludvig oli lapsuutensa vuodet sekä -ensimäisen nuoruutensa ajan viettänyt, oli tehnyt hänet araksi ja -ujostelevaksi sekä itseään epäileväksi. Hän oli toivonut saada koko -ikänsä pysyä Berryn herttuana ja vastasi nyyhkytyksin ensimäisiin -ääniin, jotka kutsuivat häntä "dauphiniksi". - -Olematta missään tekemisissä muun maailman kanssa, oli hän tunnettu -ainoastaan siitä, että hän vietti ihan toisellaista elämää kuin mikä -Versaillesissa oli tavallista. Isänsä laiminlyömänä antautui hän -harjoittamaan käsitöitä. Hän rakensi talon, johon perusti pajan. -Työpajan ilma, eikä hovisalin tuoksuilla täytetty lemu, se ympäröi -hänen olemustaan ja työstä mustuneita käsiään. Kreivitär du Barry -nimitti häntä "paksuksi, huonosti kasvatetuksi pojaksi". Kreivi -Mercy-Argenteau -- Itävallan lähettiläs -- kertoo, että kruununprinssi -takoi tai muurasi miltei aina, ja kun hän lakkasi työstään, niin hiki -valui hänestä virtanaan ja hänen kasvonsa näyttivät niin rasittuneilta -kuin olisi hän tullut suoraa päätä taistelutanterelta. - -Hovimiehet halveksivat tuota säästäväistä, harvasanaista prinssiä, joka -eleli kauneuden valtakunnan ulkopuolella. Mutta kansa kutsui häntä -"ikävöiden odotetuksi". Ollessaan kävelymatkoilla maaseuduilla poikkesi -hän mielellään talonpoikain matalaisiin majoihin, puheli kansanmiesten -kanssa ja puristi heidän käsiään. - -Kahden lahjakkaamman veljensä seurassa ollessaan huomasi hän helposti, -että kunnianosotukset tarkoittivat heitä eikä häntä. Tämä lannisti -vielä enemmän hänen mieltään ja teki hänet ujommaksi ja epäröivämmäksi -kuin hän muuten luonnostaan oli. - -Tuskallinen tunne, joka johtui siitä, että hän näki kaikkein pitävän -häntä halpana, loi katkeruutta hänen sieluunsa. Lapsena nähtiin hänen -usein itkevän sillä välin kuin sisarensa leikkivät hänen ympärillään. - -Tämmöisinä hetkinä oli Adelaide täti lähestynyt häntä ja puristanut -häntä sydäntään vasten, laskien siten perustuksen luottavaiselle ja -tuttavalliselle suhteelle, joka vallitsi heidän välillään. - -Ludvig oli vilpitön; hän rakasti kansaa. Mutta häneltä puuttui sitä -lujuutta, joka herättää kunnioitusta. Hänen hyvyytensä muuttui usein -heikkoudeksi, hänen avosydämisyytensä kasvoi huimaksi kiihkeydeksi, -hänen pilansa oli jokseenkin kuivaa. - -Kaitselmus oli antanut tälle kuninkaan pojalle varsin porvarillisen -ulkomuodon. - -Hän oli lyhytvartinen ja kömpelö. Hänen päänsä oli kaunis ja hän kantoi -sitä arvokkaasti; mutta liiaksi kaartuva otsa, mulkoilevat, -likinäköiset, kiillottomat silmät antoivat hänen kasvoilleen -epämääräisen, vähemmin mielevän ilmeen, minkä hänen horjuva käyntinsä -ja ujo ryhtinsä teki sitä paremmin huomattavaksi. - -Hänen äänensä oli kova, milloin se ei ollut muuttunut vinkumiseksi. -Hänen hiuksensa sojottivat suorina kaikille suunnille, mikä oli -seurauksena siitä, että hän tapasi ehtimän takaa pujottaa sormiaan -niiden läpi. Hän kävi usein puettuna likaisiin vaatteisiin sekä kädet -mustina, ja häneltä puuttui yleensä niitä ulkonaisia etuja, joita -vanhan ja jalon suvun jälkeläiseltä sopii odottaa. - -Hän kaihtoi naisia; heidän seuransa oli hänelle koko kiusa. Kun hänen -tunteensa vihdoin heräsivät sitä viehättävää naisolentoa kohtaan, joka -oli määrätty hänen kanssaan kokemaan samoja kohtaloita, ei hänen -rakkautensa pitkään aikaan kyennyt hänen ujouttaan voittamaan. "Hän ei -ole toisten kaltainen", sanoi Ludvig XV hänestä. Ja eräs hovimies oli -kylläkin oikeassa nimittäessään häntä "paraimmaksi, joskaan ei -miellyttävimmäksi ihmiseksi kuningaskunnassa". - -Hääaterialla oli kruununprinssi syönyt tavallisella tolkuttomalla -ruokahalullaan. - -"Älä liiaksi rasita vatsaasi", oli hänen isänsä silloin varoittanut -häntä. - -"Kuinka niin?" kysyi prinssi. "Minä nukun paraiten, kun olen syönyt -vankan illallisen." - -Morsiuspari vetäytyi suojiinsa, ja Ludvig seurasi nuorta vaimoaan -morsiussalin ovelle. Siihen hän pysähtyi, kumarsi ja toivotti -kohteliaasti vaimolleen hyvää yötä. Sen jälkeen riensi hän pois, -ikäänkuin puolisonsa olento olisi peljättänyt häntä. - -Seuraavana aamuna kohtasivat aviopuolisot toisensa aamiaispöydässä. - -"Toivon teidän nukkuneen hyvin", lausui kruununprinssi. - -"Varsin hyvin", vastasi kruununprinsessa; "ei kukaan ihminen käynyt -huoneessani minua häiritsemässä." - -Tästä hiukan omituisesta yhdyselämän johdannosta kerrottiin sitten jos -jonkinlaisilla lisillä varustettuja juttuja Ludvig XV:nnen hovissa, ja -se synnytti paljon naurua. - -Hääyön luoma naurettava hohde ympäröi sittemmin Ludvig XVI:ta -aviomiehenäkin. Harhaan ohjattu kasvatus yhdessä sen turmiollisen -vaikutuksen kanssa, mikä Adelaidella häneen nähden oli, saattoi hänet -vieromaan Marie Antoinettea; mutta Versaillesissa selitettiin tähän -yksinomaan olevan syynä sen, että kruununprinssi ei ollut tyytyväinen -itävaltalaisen prinsessan kanssa solmimaansa avioliittoon. - -Hänen puolisostaan, jolla vaimon-nimestään ei ollut muuta etua kuin -että sai nähdä miehensä syövän tolkuttomasti ja juovan paljoa joskaan -ei ylenmäärin, tuntui loukkaavalta tuo kylmyys, jonka syytä hän ei -pystynyt käsittämään. Ja vähänpä hoivaa hänelle lienee ollut siitäkään, -kun kerrottiin, että kruununprinssi oli sanonut olevansa sangen -tyytyväinen häneen ja että kruununprinsessa hänestä oli kaunis. - -Mitenkä vähän hänen ajatuksensa todellakin olivat Maria Antoinetteen -kiintyneinä, näkyy Ludvigin päiväkirjasta sen viikon ajalla, jolloin -vihkiminen oli tapahtunut. - -Sunnuntaina, 13. p. toukokuuta (1770): "Lähdin Versaillesista. Söin -illallista sekä olin yötä herra de Saint-Florentinin luona -Compiègnessâ." - -Maanantaina, 14. p. toukokuuta: "Kohtasin kruununprinsessan." - -Tiistaina 15. p. toukokuuta: "Söin illallista La Muellessa. Yötä -Versaillesissa." - -Keskiviikkona, 16. p. toukokuuta: "Hääni. Kunniatervehdykset -galleriassa. Kuninkaallinen juhla-ateria oopperasalissa." - -Torstaina, 17. p. toukokuuta: "Ooppera Perseuksesta." - -Perjantaina, 18. p. toukokuuta: "Hirvenajo Belle-Imagen lähellä. Ammuin -yhden." - -Lauvantaina, 19. p. toukokuuta: "Tanssiaiset oopperasalissa. -Juhlavalaistus." - -Ensimäinen hääkausi päättyy seuraavalla päiväkirjamuistiinpanolla: -"Vatsani on kipeä." - - - - -4. - -Marie Antoinette astuu ensi kerran suureen maailmaan. -- Miten -kruununprinsessa vietti päivänsä. -- Äidin muistutukset. -- Provencen -kreivi ja kreivitär. -- Artoisin kreivi ja kreivitär. -- -Ieatterinäytäntöjä ja tanssiharrastuksia. - - -Huolimatta salajuonista ja vehkeistä, joita Marie Antoinetten ympärillä -punottiin, ei hänen ensi esiintyminensä Ranskassa tehnyt läheskään -epäedullista vaikutusta. - -Kuningas tunsi itsensä hetkeksi aivan kuin nuortuneeksi nähdessään -tuota kaunista viatonta lasta, joka toi muassaan puhtaan tuulahduksen -hovin saastutettuun ilmapiiriin. Hän pani tosin merkille, että Marie -Antoinette oli liiaksi vilkas ja lapsellinen, mutta arveli kumminkin, -että se oli anteeksi annettavaa hänen nuoruuteensa katsoen. - -Kuningas antoi hänelle runsaasti lahjoja. Marie Antoinetten saapuessa -oli kuningas lahjoittanut hänelle timanttikoristeen. Hääpäivänä antoi -hän miniälleen rasian, täynnä koristimia. Sittemmin lahjoitti hän Marie -Antoinettelle kaikki prinsessavainajan jalokivet ja helmet sekä -kaulanauhan, joka aikanaan oli kuulunut Ranskan kuningattarelle, Anna -Itävaltalaiselle. - -Väestö oli tavattomasti mieltynyt hänen ystävälliseen, kohteliaaseen -käytökseensä. Useimmat hänen palvelijoistaan olivat hyvillään siitä -hienotuntoisesta tavasta, jolla hän heitä kohteli. Vanhat hovimiehet -olivat ihastuneita häneen; ministeri Choiseul, joka kauan oli -keskustellut hänen kanssaan, oli vallan hurmautunut, jättäessään hänet. - -Mutta Itävallan lähettiläs, kreivi Mercy-Argenteau, joka tunsi -Versaillesin olot sekä ranskalaisen kansanluonteen, ei ollut sokea -niiden vaarojen suhteen, joita tämä ystävällinen vastaanotto saattoi -kantaa helmassaan. - -"Ei pidä antautua kruununprinsessan hyvin ansaitun menestyksen -sokaistavaksi", kirjoitti hän keisarinnalle muutamia kuukausia Marie -Antoinetten tulon jälkeen, "vaan muistettakoon, että niin vaihemielisen -ja vilkasluontoisen kansan keskellä ja vehkeilylle niin alttiissa -hovissa on paljo helpompi alussa voittaa kuin ajan pitkään säilyttää -suosiota." - -Hänen läheisyydessään oli liian paljon sellaisia ihmisiä, joilla oli -hyötyä hänen vahingoittamisestaan; nuoren ruhtinattaren ulkonaiset -ominaisuudet olivat sitä paitsi liiaksi loistavat, ollakseen hänelle -vaaraa tuottamatta. Hän ei ensi hetkestä asti kyennyt harkitsemaan ja -salaamaan ajatuksiaan eikä punnitsemaan sanojaan, vaan toi kaikki -tunteensa julki. Välitön avomielisyys, joka oli yksi hänen sulojaan, -oli samalla hänen vaarallisimpia loukkauskiviäänkin. Hänen helposti -herätetty luottavaisuutensa saattoi hänet alttiiksi juoruille ja -vehkeille, samalla kun hänen hyvä sydämensä teki hänet aseettomaksi -kaikkia niitä vastaan, jotka hakivat hänen suosiotaan. - -Seuraava kirje, jonka Marie Antoinette kirjoitti äidilleen 12. p. -heinäkuuta 1770, antaa kuvauksen siitä, miten hänen päivänsä kuluivat: - -"Teidän Majesteettinne on niin rakastettava, että haluaa tietoa -oloistani sekä miten minä kulutan päiväni. Tahdon siis kertoa, että -nousen ylös kello 10 tahi kello 9 1/2. Pukeuduttuani luen ensimäisen -aamurukoukseni. Sitten syön aamiaista, jonka jälkeen lähden tätieni -luo, ja kohtaan siellä tavallisesti kuninkaan; tämä vierailu kestää -kello 10 1/2. Kello 11 menen ja annan käherryttää tukkani. Kello 12 -kutsutaan hovin henkilökunta sisään, ja silloin saa ken hyvänsä tulla, -lukuunottamatta alhaista kansaa. Minä maalaan kasvoni ja pesen käteni -kaikkien nähden. Lopulta menevät herrat ulos ja naiset jäävät jäljelle; -minä pukeudun heidän läsnäollessaan. Puolipäivän aikaan pidetään -jumalanpalvelus; jos kuningas on Versaillesissa, menen yhdessä hänen, -mieheni ja tätieni kanssa kuulemaan messua. Jos hän on poissa, menen -kruununprinssin kanssa kahdenkesken, mutta aina samaan aikaan. -Jumalanpalveluksen päätyttyä syömme päivällistä kahden, ja koko maailma -on sitä katselemassa. Mutta se kestää korkeintaan puolitoista tuntia, -sillä me syömme kumpikin varsin sukkelasti. - -"Sieltä lähden kruununprinssin luo, ja jos hän on työssä, palaan omiin -huoneisiini. Minä kirjoitan, luen ja teen työtä, minulla nähkääs on -tekeillä kuningasta varten liivit; työ ei tosin suju nopeasti, mutta -toivon niiden kumminkin muutaman vuoden perästä tulevan valmiiksi. -Kello kolme lähden jälleen tätieni luo, ja sinne tapaa kuningaskin -samaan aikaan tulla. Kello neljä tulee apotti luokseni, joka päivä -kello viisi tulee pianon- tai laulunopettaja, joka viipyy kello -kuuteen. Kello 6 1/2 menen melkein aina tätieni luo, milloin en lähde -ulos kävelemään; huomattava on, että mieheni hyvin useasti seuraa minua -sinne. Kello 7:stä kello 9:ään soitetaan; mutta milloin ilma on kaunis, -lähden minä ulos kävelylle, ja silloin ei soiteta minun vaan tätieni -luona. Kello yhdeksän syömme illallista. Jos kuningas ei ole kotona, -tulevat tätini syömään meidän kanssamme, mutta milloin kuningas on -kotona, menemme me heidän luokseen syömään. Me odotamme kuningasta, -joka tavallisesti tulee kello 10 1/2. Odottaessani minä istuudun -suureen sohvaan ja nukun kunnes kuningas tulee; milloin hän ei ole -siellä, käymme nukkumaan kello yksitoista. Siinä koko meidän päivämme." - -Se oli elämää, joka oli täynnä pieniä seuravelvollisuuksia, mutta josta -kaikki vakavampi toiminta puuttui. Marie Antoinettella oli hädin aikaa -kirjoittaa äidilleen, ja toisinaan täytyi hänen tehdä se pukeutuessaan. - -Kun hänellä ei ollut aikaa niin rakkaan velvollisuuden täyttämiseen, -niin on selvää, että häneltä vielä vähemmin riitti aikaa oman -kasvatuksensa varalle, joka ei likimainkaan ollut täydellinen, kuten -tiedämme, ja jonka jatkamiseen hänellä ei ollut lainkaan halua. - -Tämä kohta oli Maria Teresialle ainaisena surun aiheena. - -Äiti oivalsi liian myöhään, ettei hän ollut pitänyt tarpeeksi huolta -lapsensa kasvatuksesta. Hän toivoi, että Marie Antoinette nyt korvaisi -sen, mikä oli laiminlyöty. - -Hän kehotti tytärtänsä tarkoin merkitsemään muistiin, millä tavoin hän -joka päivä kulutti aikansa sekä pyysi että nuo muistiinpanot sopivien -väliaikojen perästä lähetettäisiin hänelle nähtäväksi. - -Keisarinnan pyyntö saattoi Marie Antoinetten pulaan. Hänen -vastahakoisuutensa oppimiseen sekä se, että hänet niin helposti sai -taivutetuksi ottamaan osaa kaikenmoisiin huveihin, olivat viekotelleet -hänet hukkaamaan turhuuteen ne tunnit, jotka päivän ylen runsaasta -ohjelmasta olivat oppimiseen aiotut. - -Tämä ei ole käsitettävä siten, kuin olisi hän viettänyt aikansa -toimetonna; mutta lukujen paraillaan kestäessä voi sattua, että hänen -teki mieli lähteä kävelylle, kun näki päivän paistavan, tahi että hän -läksi juoksemaan ympäri huonetta leikkien sylikoiransa kanssa. - -Hän ei sentään tiennyt mitä hän vastaisi äidilleen. Ollen liiaksi -avomielinen ja rehellinen, suostuakseen valehtelemaan, oli totuudenkin -esille tuominen hänestä ylen vaikeata. - -Maria Teresia uudisti alinomaa pyyntönsä. Hän käytti kirjeissään -ankaruutta, joka ei kaikin ajoin ollut täysin oikeutettua. - -"Koeta täyttää pääsi hyvällä lukemisella", kirjoitti hän eräänä -päivänä, "älä ole hyväksesi käyttämättä tätä lähdettä. Lukeminen on -sinulle välttämättömämpää kuin mikään muu. Se on kaksinkerroin -välttämättömämpää sinulle, jolta puuttuu muillakin aloilla tietoja, -joka et osaa soittaa, et piirustaa, et tanssia, et maalata ja olet -jäänyt muista viehättävistä kyvyistä osattomaksi. Senpä tähden palaan -aina takaisin lukemiseen. Ja minä vaadin, että käsket apotti Vermondin -joka kuukausi lähettämään minulle selonteon siitä, mitä olet saanut -aikaan, suunnitelman siitä, mihin aiot ryhtyä." - -Tämä kirje oli liian ankara; siinä mentiin liiallisuuteen. Marie -Antoinette tuli siitä kovasti pahoilleen. - -"Keisarinna tahtoo uskotella ihmisiä, että minä olen oikea pässinpää", -huudahti hän, näyttäen opettajalleen, mitä äiti oli kirjoittanut. - -"Minä kirjoitan keisarinnalle ja sanon, että minun on mahdotonta -säännöllisesti harjoittaa lukuja karnevaaliaikana, mutta paaston ajalla -tahdon ruveta ahkerammaksi. -- On kai se oikein?" - -"On", vastasi apotti, "edellyttämällä että todenteolla tarkoitatte mitä -puhutte." - -Mutta Maria Teresia ei tyytynyt pelkkiin lupauksiin. Seuraavassa -kirjeessä palasi hän samaan aineeseen. - -"Odotan kärsimättömästi palaavassa postissa tietoja luvuistasi ja -ahkeruudestasi", kirjoitti hän. "On luvallista huvitteleida, olletikin -sinun iälläsi. Mutta tehdä huvitteleminen ainoaksi työkseen, olla -mitään vakavampaa tai hyödyllisempää toimittamatta, kuluttaa aikansa -kävelyillä ja vieraskäynneillä, -- oi, lapseni, sinä huomaat ajan -pitkään, miten tyhjää moinen elämä on, ja kadut, ettet paremmin -käyttänyt aikaasi. Tahdon kiinnittää huomiotasi siihen, että kirjeesi -ovat joka kerta virheellisemmin ja huonommin kokoonpantuja. Kymmenen -kuukauden kuluessa olisi sinun pitänyt voida edistyä kirjoitustaidossa. -Minua oikein hävetti nähdessäni, että hovinaisille kirjoittamasi -kirjeet kulkivat monen käden kautta. Sinun tulee harjoittaa -kirjoitusta, että käsialasi paranee ja tulee tasaisemmaksi." - -Vakava työskentelyn puute ei ollut hetikään ainoa moite, jonka Maria -Teresia tähtäsi tytärtään kohden. Ilma, joka kotoa virtasi häntä -vastaan, oli täynnä nuhteita, äidillinen huolenpito vaani kaikkialla. - -Kirjeitten takana oli kruununprinsessa näkevinään keisarinnan -huolestuneen, rypistetyn otsan. Hänen ankaruudestaan huolimatta Marie -Antoinette halusi innokkaasti nähdä hänet jälleen. Hän itki nähdessään -äitinsä käsialan. Häijyyden vainoomana, vakoojain ympäröimänä, -naimisissa vaikka olematta vaimo, yksinänsä keskellä ilkeätä hovia, -vailla tukea, vailla ystäviä, joille olisi voinut huoliansa huojentaa, -kaihoansa haastaa, lähetti hän tuhansia armaita ajatuksia takaisin -äidilleen. - - * * * * * - -Vuosi sen jälkeen kuin Marie Antoinette oli tullut Ranskaan, meni -kruununprinssin veli, Provencen kreivi, naimisiin Piemontin kuninkaan -vanhimman tyttären kanssa. Nuorempi veli, Artoisin kreivi, nai -seuraavana vuonna Provencen kreivittären nuoremman sisaren. - -Kruununprinssipari sekä molemmat langot ja heidän puolisonsa -muodostivat nyt pienen erikoisen joukkueen. Loitolla kuninkaan ja hänen -lemmittyjensä meluavista huvitteluista elelivät he kaikessa -hiljaisuudessa itsestään mitään hälinää pitämättä ja herättämättä -erikoisempaa huomiota. - -Provencen kreivi, joka oli perheen älypää, ei ollut oikein hyvissä -väleissä kruununprinssin kanssa eikä koskaan antanut hänelle -anteeksi, että tämä esikoisuutensa nojalla oli sulkenut hänet pois -valtaistuimelta. Provencen kreivitär olisi niinikään kernaammin suonut -miehensä olevan oikeutettu perintöön; hän ei voinut oikein ymmärtää, -miksi Savoijin prinsessa ei voinut olla kruununprinsessana yhtä hyvin -kuin joku itävaltalainen arkkiherttuatarkin. Syystä ei Marie Antoinette -häneen eikä hänen mieheensä paljoa luottanut, joskaan hän ei nähtävästi -ollut epäsovussakaan heidän kanssaan. - -Artoisin kreivitär oli säveämpi kuin sisarensa; hän oli yksinkertainen -tavoiltaan sekä luonteeltaan vaatimaton. Häntä pidettiin muuten pienenä -tyhmyrinä, jonka ainoa ansio oli, että hän hankki Bourbon-suvulle -perillisiä. Siinä määrin mitätön oli hän, että kun hän kerran sairastui -hengenvaarallisesti, kuultiin hovissa ja kansan keskellä hänestä -lausuttavan: - -"Hänen hautajaispäivänsä tulee olemaan ensimäinen, jolloin huomataan, -että hän on ollut olemassa." - -Ollen ritarillinen ja hilpeä, mutta kevytmielinen, sekä rakastaen peliä -ja kauniita naisia oli Artoisin kreivi johtavana sieluna kaikissa -huvitilaisuuksissa. Hän huvittelihe Versaillesissa sekä Pariisissa, -pelipöydän ääressä sekä hevosen seljässä, oopperatanssiaisissa niinkuin -hovitanssiaisissakin; hän jäljitteli isoisänsä turmeltunutta elintapaa. - -Hänen kevytmielisyytensä oli kruununprinssistä kumminkin siedettävämpi -kuin toisen veljen punnitseva umpimielisyys. - -Kohteliaisuudenosotuksista, jotka ensi aikoina tulivat Marie -Antoinetten osaksi, sai hän melkein yksinomaan kiittää nuorinta -lankoaan. Vilkas nuori prinssi oli Marie Antoinetten uudessa perheessä -ainoa, jonka mieli ja luonteenlaatu olivat hänen omien taipumustensa -mukaiset. - -Saadakseen yksitoikkoiseen elämäänsä hieman vaihtelua aikaan alkoi -Marie Antoinette sekä molemmat langot ja kälyt kaikessa salaisuudessa -esittää huvinäytelmiä. Kruununprinssi istui nojatuolissa, ollen hän -ainoana katsojana. Hän haukotteli ikävissään, milloin näytteleminen -sujui hyvin, mutta kävi tarkkaavaksi ja nauroi, milloin esiintyjät -eivät muistaneet osiaan. - -Eräänä päivänä näytännön parhaillaan kestäessä ilmotti hänen äänekäs -kuorsaamisensa nuorille taiteilijoille, minkä vaikutuksen heidän -näyttelemisensä oli häneen tehnyt. Tämä harrastuksen puute herätti -Marie Antoinettessa kiivasta suuttumusta. - -"Jollei näyttelemisemme teitä miellytä, niin menkää matkoihinne", -huudahti hän vihastuneena puolisolleen; "voittehan saada rahanne -takaisin." - -Tämä puutteellinen taiteentajunta ei jäänyt kostoansa vaille: - -Kruununprinssi, joka piti tanssimista raskaana työnä, oli eräänä iltana -rohkaissut luontonsa ja tanssinut katrillin. Sen päätyttyä oli hän -kauttaaltaan hiessä ja oli tehnyt niin monta virhettä, että katsottiin -olevan syytä pyytää, ettei hän enää tanssisi ennen kuin oli paremmin -harjaantunut siihen. - -Hän rupesi nyt harjoittamaan tanssia suljettujen ovien takana ja antoi -käskyn, ettei millään ehdolla ketään saisi päästää sisään. - -Kuninkaallinen korkeus laukkaa hengästyneenä ympäri lattiaa viulun -sävelten mukaan, hien valuessa virtoina hänen pyöreitä poskiaan pitkin. - -Kesken parasta touhuaan kuulee hän kummakseen vinhan vihellyksen. -Hän luo silmänsä ylös ja huomaa silloin nuorimman veljensä, joka -eräältä lehteriltä viheltää ja nauraa hänelle sydämensä pohjasta. -Kruununprinssi suuttuu; tanssia yhä jatketaan ja hän viittaa vain -kädellään kunnioituksen unhottaneelle arvostelijalle. - -Muutamia tunteja sen jälkeen kohtaa hän Artoisin kreivin toisessa -osassa linnaa; esikoisoikeuttaan käyttäen sivaltaa hän veljeään -korvalle. Veli antaa takaisin. Marie Antoinette, joka saapuu paikalle, -tahtoo erottaa tappelijat, mutta saa itse taistelun tuoksinassa -naarmun. - -Kohta sentään vallitsee sopu veljesten kesken. Kruununprinssi luopuu -kokeistaan tanssitaidon alalla. Ja teatterinäytännöt täytyy lopettaa, -sillä tädit, hovinaiset ja Marie Antoinetten opettaja saavat vihiä -asiasta. - - - - -5. - -Marie Antoinette ja kreivitär du Barry. -- Maria Teresia -kirjeenvaihdossa tyttärensä kanssa. - - -Prinsessa Adelaide ei ollut ainoa, jolle liitto Habsburg-suvun kanssa -oli vastenmielinen. - -Ranskassa oli pysytty kylmäkiskoisina tälle liitolle ja odotettiin -nurjin mielin Marie Antoinettea. Vasta sitten kun hän oli osottautunut -niin vilpittömäksi ja lapselliseksi, niin kauniiksi ja iloiseksi, oli -hän osaksi voittanut kansan puolelleen. Markiisitar de Pompadourin -katsottiin ansaitsevan vähemmin moitetta siitä, että hän oli taipunut -kiusaukselle rakentaa liitto Maria Teresian kanssa. Moitteet Choiseulia -vastaan, jonka into oli luonut tämän avioliiton, olivat vähemmin -äänekkäitä. - -Hovissa ei sentään ollut niinkään helppo saada mieliä tyynnytetyksi. -Toisiaan vastaan taistelevat puolueet liittyivät täällä yhteen: -ranskalaiset prinsessat ja Ludvigin rakastajatar, jotka katselivat -liittoa karsain silmin, sentähden että se oli Choiseulin aikaansaama. - -Ludvig XV, joka, kuten tiedetään, oli täydellisesti rakastajattariensa -ohjattavana, oli rouva Pompadourin kuoltua joutunut huonomaineisen -naisen valtaan, joka historiassa on tunnettu kreivitär du Barryn -nimellä. Häpeällisen elämänsä huippukohdaksi oli irstailujen murtama -kuningas korottanut yhteiskunnan alhaisimmista kerroksista lähteneen -naisen -- Jeanne Bécun, liikanimeltään "enkeli" -- kreivittäreksi ja -sallinut hänen tulla kuninkaalliseen linnaan asumaan. - -Kruununprinsessan saapuessa hoviin oli kuningas miltei tahdoton -välikappale rakastajattarensa käsissä. Ja kreivitär du Barrysta tuli -ensimäinen kivi Marie Antoinetten tielle uudessa maassa. - -Ensimäisenä iltana, minkä hän vietti yhdessä kuninkaallisen perheen -kanssa, täytyi hänen yleisön silmien edessä syödä samassa pöydässä -missä tuo surullisen kuuluisa nainenkin. - -Nuori ruhtinatar tunsi itsensä mitä syvimmin loukatuksi; hänen -puhtautensa nousi kapinaan sitä likaisuutta vastaan, johon kuninkaan -heikkous hänet pakotti astumaan. Sinä iltana ei hän kumminkaan -näyttänyt maailmalle oikeutettua närkästystään. - -Aterian päätyttyä tahtoi eräs hovimiehistä saada houkutetuksi hänet -satimeen; hän kysyi nimittäin, mitä Marie Antoinette piti kreivitär du -Barrysta. - -"Minusta on hän kaunis", vastasi Marie Antoinette suorasti. - -Se oli ensimäinen ja myöskin viimeisiä kertoja, jolloin Marie -Antoinette osotti varovaisuutta lausunnoissaan. - -Kreivitär ei lainkaan ollut häijy ihminen. Hän oli hyväntekeväinen, -eikä hän läheskään ollut kostonhaluinen. - -Mutta hän oli suuressa määrin turhamainen. Hän himoitsi -kunnianosotuksia sitä enemmän, tietäessään ettei hän ollut ansiollinen -niitä saamaan. - -Ilotyttö oli halunnut tulla esitetyksi suurelle maailmalle; ja hän oli -saanut toivonsa täytetyksi; hän näki herttuaita, lähettiläitä, -ministereitä ja ruhtinaita luonansa. - -Itävaltalaisen arkkiherttuattaren saapuessa oli hän toivonut saavansa -syödä illallista yhdessä niin monien keisarien jälkeläisen kanssa; ja -hänen kuninkaallinen rakastajansa oli ollut kylliksi heikko, -täyttääkseen hänen pyyntönsä. - -Ihan ensi askeleistaan Ranskan maalla oli kruununprinsessa päätynyt -vieretysten tuon "tyhmän ja hävyttömän olennon kanssa", joksi hän -nimitti du Barrya. - -Hän oli kohdannut kreivittären ensimäisenä iltana "La Muettessa". -Myöhemmin kohtasi hän tämän Compiègnessa, Versaillesissa, jos -jonkinlaisissa tilaisuuksissa. - -Hänen luontonsa ei sallinut hänen osottaa kreivittärelle vähintäkään -suosiota, se ei sallinut hänen edes alentua lausumaan ainoatakaan -sanaa tuolle kelvottomalle naiselle. Kruununprinssi tunsi samaa -vastenmielisyyttä isoisänsä rakastajatarta kohtaan, eikä hän salannut -sitä enemmän kuin Marie Antoinettekaan. - -Rakastajatar otti kruununprinssiparin vihamielisen käytöksen pahakseen. -Ja rakastajattaren ystävät, joilla ei ollut kruununprinsessalta mitään -toivottavissa, koettivat voimainsa mukaan vahingoittaa häntä joka -paikassa. Aavistettiin, että Marie Antoinetten nuorekkaan ulkomuodon -takana piili tarmokkuutta. Pelättiin, että hän voimakkaana -persoonallisten etevämmyyksiensä, äitinsä neuvojen ja pääministeri -Choiseulin kannatuksen kautta, anastaisi itselleen kuninkaaseen nähden -valtaa, joka saattoi tulla vaaralliseksi toiselle puolueelle. Alettiin -puhua itävaltalaisesta vaikutuksesta, jota olisi vastustettava, ja -koetettiin saada Choiseul kukistetuksi. - -Kuninkaaseen vaikutti hänen rakastajattarensa, joka useiden turhien -yritysten jälkeen vihdoin onnistui aikaansaamaan ministerin eron. Tämän -seuraaja, Aiguillonin herttua, totteli sokeasti kreivittären tahtoa; -nyt rouva du Barry ja uusi ministeri yhdistetyin voimin nousivat -kruununprinsessaa vastaan, jonka asema jo kävi todella arveluttavaksi. - -Ministeriltään toiselta sekä rakastajattareltaan toiselta puolen -sai kuningas nyt yhtämittaa kuulla valituksia Marie Antoinettea -vastaan. Tämä sai hänet vihdoin kyllästymään ja synnytti hänessä -kylmäkiskoisuutta kruununprinsessaa kohtaan, jolle hän ensi alussa oli -osottanut niin suurta ystävällisyyttä. - -Ludvig XV piti lapsistaan ja lastenlapsistaan; mutta hänen rakkautensa -heitä kohtaan oli itsekästä. Edellyttämällä, että hän saisi vapaasti -heidän puoleltaan harjoittaa irstailujaan ja huvitella itseään miten -paraiten taisi, salli hän myös heidän nauttia kaikkea mahdollista -vapautta. - -Perhekohtaukset olivat hänelle kauhistus. Kuunneltuaan kauvan aikaa -kreivitär du Barryn soimauksia kruununprinsessaa vastaan, ei kuningas -sentään itse ottanut puhuakseen hänen kanssaan, vaan kutsutti Marie -Antoinetten hovimestarinnan luokseen. - -Kuningas kiitti kruununprinsessan luonnetta ja eteviä ominaisuuksia, -mutta valitti sitä, että hän liiaksi suorapuheisesti kosketteli -asioita, joita luuli huomaavansa hänen, kuninkaan, hovissa. - -Hovimestarinna siitä kruununprinsessan luo, ja kruununprinsessa riensi -kuninkaan puheille. Marie Antoinetten lapsellinen hempeys sai kuninkaan -tyytymättömyyden haihtumaan. Kuningas syleili häntä, suuteli häntä -kädelle, ja kun Marie Antoinette valitti vastustajiensa häntä kohtaan -osottamaa menettelyä, salli kuningas hänen saada oikeutta. - -Salajuoni oli siis sillä kertaa rauennut. - -Jos kruununprinsessa olisi mennyt kuninkaan luo joka kerta, kun häntä -yritettiin mustata, olisi hänellä ollut voimallinen ase vihollistensa -kukistamiseksi. Mutta hän oli vielä noitten iällisten prinsessain -vaikutuksen alaisena, jotka koettivat jos jonkinlaisilla keinoilla -pysyttää häntä loitolla kuninkaasta. Kruununprinsessan karttelevaisuus, -joka ei ollut nuoruutta ja kauneutta ihailevan Ludvigin mieleen, -valmisti tietä vehkeille. - -Myötään kuultiin uusia syytöksiä, myötään tehtiin uusia hyökkäyksiä sen -hyvän käsityksen järkähyttämiseksi, mikä maan hallitsijalla hänestä -oli. - -Eräänä päivänä -- 28. heinäkuuta 1771 -- sai Itävallan lähettiläs -käskyn tulla kreivitär du Barryn huoneeseen, jossa kuningas halusi -häntä puhutella. - -Hämmästyneenä tästä käskystä, joka tuntui hänestä verukkeelta, jolla -häntä pakotettiin tulemaan kuninkaan rakastajattaren asuntoon, ei -lähettiläs kumminkaan jättänyt käskyä noudattamatta. - -Hänet vastaanotti rakastajatar, joka ihan ensiksi vakuutti hänelle -ystävyyttään sekä sen jälkeen kertoi, että hänellä, kreivittärellä, oli -syytä mitä syvimpään murheeseen. - -"Mitä ilkeimmän parjauksen kautta koetetaan minulta riistää -kruununprinsessan kunnioitus", sanoi hän; "hän ei anna päivääkään -mennä, ettei osoittaisi, miten syvästi hän halveksii minua." - -Lähettiläs koetti uskotella, ettei hänellä ollut vähintäkään aavistusta -siitä. - -Hänen sitä lausuessaan leväytettiin ovi auki ja Ludvig XV tuli -näkyviin. - -"Tähän asti", sanoi kuningas, "olette ollut Itävallan keisarinnan -lähettiläänä. Nyt pyydän teidän olemaan minun lähettiläänäni, ainakin -muutaman aikaa." - -Ja sitten ryhtyi hän valittamaan kruununprinsessan käytöstä. - -Hänestä oli kruununprinsessa viehättävä, mutta ollen nuori ja vilkas -sekä naimisissa miehen kanssa, joka ei pystynyt ohjaamaan häntä -oikeaan, oli hänen mahdotonta välttää pauloja. Hän antautui -ennakkoluuloille ja oikeudettomalle vihalle alttiiksi. Oli -silmiinpistävää, miten pahoin hän kohteli henkilöitä, joita kuningas -oli seurapiiriinsä ottanut. Moinen käytös oli omiansa virittämään -puoluehenkeä hovissa. - -"Käykää usein kruununprinsessan luona", jatkoi hän. "Minä annan teille -vallan puhua puolestani hänelle mitä ikinä tahdotte. Hänelle annetaan -huonoja neuvoja; hänen ei tule millään muotoa seurata niitä." - -Kreivi Mercy oli Marie Antoinetteen liiaksi kiintynyt ja näki liian -selvästi sen juonien verkon, jota hänen ympärilleen kudottiin, -viipyäkseen saattamasta kuninkaan sanoja hänen tietoonsa. - -Hän kehotti kruununprinsessaa asettumaan määrätylle kannalle. Jos hän -katsoi täytyvänsä osottaa, että hän tiesi mikä asema kreivittärellä -hovissa oli -- huomautti kreivi -- niin vaati hänen arvonsa, että hänen -tuli kehottaa kuningasta kieltämään tältä naiselta pääsy hänen -salonkiinsa. Jos hän sen sijaan tahtoi näyttää, ettei hän muka -ollenkaan käsittänyt rakastajattaren asemaa, silloin tuli hänen -kohdella rakastajatarta samalla tavoin kuin kaikkia muita hoviväelle -esiteltyjä naisia, sekä lausua hänelle joku sana, milloin tilaisuutta -siihen tarjoutui. - -Neuvo synnytti levottomuutta kruununprinsessan ympäristössä. - -Marie Antoinette, joka huolimatta äitinsä varoituksista yhä -edelleen kulki Adelaiden talutusnuorassa ja tunsi mitä suurinta -vastenmielisyyttä rakastajatarta kohtaan, ei ollut laisinkaan halukas -puhuttelemaan häntä. "Tätini eivät sitä suvaitse", ilmoitti hän. - -Mutta kreivi Mercyn sekä osaksi puolisonsa kehotuksista taipui -kruununprinsessa vihdoin jonkun verran muuttamaan mieltään. Sovittiin -siten, että lähettiläs eräissä hovikemuissa lyöttäytyisi puheisiin -jalkavaimon kanssa; kruununprinsessan piti silloin astua esiin ja -lausua parisen sanaa. - -Joutui ilta. Kaikki sujui alussa toiveita myöten. Mercy astui madame du -Barryn luo, ja Marie Antoinette lähti kierrokselleen ympäri salonkia. - -Hän läheni sitä paikkaa, missä kreivitär seisoi, kun kruununprinsessa -Adelaide, joka ei hetkeksikään päästänyt häntä näkyvistään, äkkiä -korotti äänensä. - -"Meidän on jo aika lähteä. Tule!" huudahti hän. - -Kuultuaan tämän kolean äänen, kruununprinsessa joutui kokonaan ymmälle. -Hämillään riensi hän pois, eikä aiotusta lähentymisestä tullut mitään. - -"Neuvoillanne ei ole mitään tehoa", lausui kuningas kreivi Mercylle; -"minun on välttämätön tulla teille avuksi." - -Ludvig XV oli tyytymätön, hänen rakastajattarensa loukkaantui. Mercy -säikähtyi ja alkoi peljätä, että hallitsijan viha saattaisi hänet -ryhtymään tuhoa tuottaviin toimenpiteisiin. Tätä ehkäistäkseen kääntyi -hän Maria Teresian puoleen ja pyysi keisarinnan ottamaan asian -hoimiinsa. - -Keisarinna keskusteli parhaillaan Preussin ja Venäjän kanssa Puolan -ensimäisestä jakamisesta. Hänen jalomieliselle luonteelleen oli ylen -vaikeata suostua ottamaan osaa poliittiseen tekoon, joka hänen omien -sanojensa mukaan "heitti häpeätahran koko hänen hallitustoimiinsa". -Vaikka kreivi Kaunitz ja hänen oma poikansa Josef koettivat saada häntä -siihen taipumaan, halusi hän omasta puolestaan viivyttää asiata. - -Uuden liiton solmiminen Ranskan ja Itävallan välillä näytti hänestä -olevan ainoa keino, jolla tämä saattoi tapahtua. Hänellä oli sen vuoksi -täysi syy kehottaa Marie Antoinettea osottautumaan suosiolliseksi sille -puolueelle, jolla sillä kertaa oli valta käsissään. - -Hän ei siihen aikaan ollut koskaan maininnut tyttärelleen kreivitär du -Barrya. Mutta nyt purki hän koko nuhteiden tulvan yhtäkkiä Marie -Antoinetteen. Hän ilmaisi tässä käsityskannan, joka oli ristiriidassa -hänen oman mielenlaatunsa kanssa, sillä muutoin piti hän aina erittäin -tarkkaa huolta siitä, että kansalla olisi mitä korkeimmat ajatukset -hänen siveellisistä periaatteistaan. - -Madame du Barrylla oli koko se julkeus, joka tavallisesti on sen -ihmisluokan tuntomerkkinä, josta hän oli alkuisin. Artoisin kreivin -häissä hän oli aikaansaanut saman pahennuksen kuin aikaisemmin -kruununprinssin häissä: hän oli julkisesti aterioinut yhdessä koko -kuninkaallisen perheen kanssa; ja hän oli siinä tilaisuudessa puettu -koristuksiin, joiden arvo nousi viiteen miljoonaan frangiin. -Iltaseuroissa kuninkaan luona meni hän niin pitkälle hävyttömyydessään, -että istuutui kruununprinssin viereen. Käyntinsä kruununprinsessan -luona uudisti hän kahta taajempaan. "Jos keisarinna näkisi miten hän -käyttäytyy, antaisi hän varmaan minulle anteeksi", sanoi Marie -Antoinette; "niin kärsivällistä ei ole, joka voisi sitä sietää." - -Sen sijaan että olisi kohtuudella opastanut tytärtään, kirjoitteli -Maria Teresia hänelle kiivaita ja käskeviä kirjeitä. - -Tehdäkseen keisarinnalle mieliksi, lausui kruununprinsessa vihdoinkin -sanasen, joka saattoi näyttää kreivitär du Barrylle aiotulta. - -Kreivi Mercy oli siitä varsin hyvillään, mutta hänen ilonsa ei ollut -pitkällinen. - -"Olen puhutellut häntä kerran", sanoi Marie Antoinette, "mutta olen -varmasti päättänyt, etten tee sitä toiste. Se ihminen ei enää toiste -kuule minun ääneni kaikua." - -Marie Antoinetteen nähden oli jo ääretön uhraus, että hän oli yhden -ainoan kerran puhutellut olentoa, jota hän niin syvästi halveksi. Hänen -mielestänsä tämän uhrin olisi pitänyt riittää täydellisesti -tyydyttämään äitiä sekä lähettilästä. - -"Minä en epäile", kirjoitti hän sen johdosta äidille, "että Mercy on -kertonut teille käytöksestäni uudenvuoden päivänä ja toivon, että -teidän majesteettinne on minuun tyytyväinen. Uskokaa minua, minä olen -alati kernas uhraamaan ennakkoluuloni ja vastenmielisyyteni niin kauan -kuin ei minulta vaadita jotakin halpamaista ja häpeällistä. Olisi -elämäni onnettomuus, jos eripuraisuutta syntyisi sukujemme välillä. -Sydämeni on aina perheeseeni kiintynyt, ja minun olisi vaikea siinä -tapauksessa täyttää velvollisuuksiani täällä. Tämä ajatus kauhistaa -minua. Minä toivon, ettei sitä koskaan tapahdu ja etten ainakaan minä -anna aihetta siihen." - -Maria Teresia katsoo näiden rivien ilmaisevan jonkinlaista -tottelemattomuutta tyttärensä puolelta ja vastaa mielikarvaudella: - -"Luuletko, että minä ja ministeri antaisimme sinulle neuvoja, jotka -sotisivat kunnian vaatimuksia tai arkaluontoisintakaan siveydentuntoa -vastaan? Mitähän muita pyyteitä minulla voisi olla kuin sellaisia, -jotka samalla tarkoittavat sinun hyvääsi ja maasi parasta, -kruununprinssin ja sinun yhteistä onnea? -- Ken saattaa sinua paremmin -neuvoa, ken enemmän ansaitsee luottamustasi kuin ministerini, joka -tarkoin tuntee koko valtion ja ne välikappaleet, jotka siinä toimivat?" - -Keisarinna muistuttaa Marie Antoinettea siitä, että kun hänellä ei ole -toivoa saavuttaa onneansa kasvojensa kautta, jotka eivät ole niin -erittäin kauniit, tahi loistavien luonnonlahjojen kautta, joita hänellä -ei suinkaan ole, niin älköön hän odottako saavuttavansa menestystä -muulla kuin sydämensä hyvyydellä ja olemalla edelleen kelpo saksalainen -nainen, mistä hänen aina tulee olla ylpeä. - -Näistä kirjeistä puhuu enemmän hallitsijatar kuin äiti, joka missään -tapauksessa ei hemmottele lastaan piloille. - -Versaillesissa syytettiin kruununprinsessaa siitä, että hän liiaksi -ajatteli Wieniä; Wienin hovissa sen sijaan epäiltiin häntä siitä, ettei -hän tarpeeksi kiinnittänyt mieltään lapsuutensa kotiin. - -Turhaan kokivat äiti ja kreivi Mercy saada häntä luopumaan -vihamielisestä kannastaan kuninkaan rakastajattareen nähden. Turhaan -koki Aiguillonin herttua kehottaa häntä kohtelemaan kreivitärtä -vähemmin halveksivasti. Turhaan koki nyt itse prinsessa Adelaidekin, -joka oli ruvennut lähestymään toista puoluetta, pakottaa veljensäpojan -vaimoa seuraamaan hänen jälkiään. Eivät ranskalaiset vaikutukset -enempää kuin saksalaiset kehotuksetkaan saaneet hänen tunteitaan -kreivitär du Barrya kohtaan muuttumaan. Kun kuninkaan jalkavaimo kerran -käytti tilaisuutta hyväkseen esittääkseen erään vastanaineen -sukulaisensa hovissa, ei hän saanut houkutelluksi sanaakaan -kruununprinsessan suusta oman itsensä tai sukulaisensa hyväksi. Ja kun -prinsessa Adelaide koetti saada häntä taipumaan, vastasi Marie -Antoinette: - -"Kehotan teitä, täti, pysymään erillänne Aiguillonin vehkeistä; hän on -huono ihminen." - - - - -6. - -Kruununprinssiparin tulo Pariisiin. -- Ludvig XV kuolee. - - -Lukuunottamatta hovia, joka oli kovasti huvitettu siitä, sekä muutamia -sanomalehtiä, jotka täyttivät palstojaan hovin häväistysjutuilla, ei -Ranskassa yleensä pidetty sanottavasti lukua Marie Antoinetten ja -kreivitär du Barryn välisistä riidoista. - -Sen sijaan Ranska ei enää tiennyt kelle se omistaisi perinnäisen -rakkautensa kuningassukuun. Niin omisti se kaikesta sydämestään sen -kauniille kruununprinsessalle. Vielä uskottiin hänen hyvyyteensä ja -siveyteensä. Hän oli loistava tähti, jonka puoleen kaikkien katseet -kääntyivät. - -Oli tapana, että Ranskan kruununprinssi ja -prinsessa määrättynä -päivänä juhlallisesti saapuivat pääkaupunkiin. - -Juonet olivat tehneet sen, että pääkaupunkiin tulo tällä kertaa oli -lykkäytynyt kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta vuoteen. - -Kun Ludvig ja Marie Antoinette kesällä 1773 lopultakin saapuivat, oli -ihastus sanomaton. - -Teille, jota kruununprinssiparin tuli matkata, oli kerääntynyt niin -sankkoja ihmisparvia, että juhlavaunut tuskin pääsivät liikkumaan. -Riemuporteilla ja kukilla koristetut kadut antoivat koko kaupungille -juhlallisen leiman. Kaikkialla raikui innostuneita eläköönhuutoja. -Tungettiin vaunujen luo, tartuttiin Marie Antoinetten käsiin, -suudeltiin niitä, melkein tapeltiin siitä, ken saisi niitä koskettaa. -Siunauksia ja onnentoivotuksia sateli ylenmäärin, eikä väsytty -tarkastelemasta häntä ja kuulemasta hänen äänensä sointua. Taputettiin -käsiä, huiskutettiin nenäliinoja, hatut lensivät ilmaan. - -Marie Antoinettelta riitti jokaiselle hymyily, tervehdys, säteilevä -katse kauniista silmistään. - -"Teitä ilahuttaa nähdä meitä", lausui hän vaunujen ympärillä olijoille, -"me olemme myöskin hyvin iloiset nähdessämme teitä." - -Hallien myyjättäret, jotka onnitteluineen olivat tulleet nuorta paria -vastaan, kutsuttiin aamiaiselle Tuilleriain konserttisaliin. Linnassa, -puistossa, kaikkialla oli ihmisiä ahdinkoon asti. Astuessaan -ulkoparvekkeelle kruununprinsessa hieman pelästyi niitä mahdottomia -ihmisparvia, jotka vyöryivät hänen jalkojensa juuressa. - -"Madame", sanoi Pariisin pormestari, "toivon ettei teidän puolisonne -siitä pahastu, mutta tuolla alhaalla seisoo kaksisataatuhatta ihmistä, -jotka ovat rakastuneet teidän kuninkaalliseen korkeuteenne." - -Kruununprinssi ei ollut mustasukkainen. Kansanjoukon ihastus, hänen -vaimonsa sulous vaikuttivat häneenkin; hän sai karkoitetuksi -tavanomaisen ujoutensa ja vastasi luontevasti ja arvokkaasti hänelle -pidettyihin puheisiin. - -Marie Antoinette ei kyennyt pidättämään ilokyyneliään. - -Hän tarttui miehensä käsivarteen ja käyskeli hänen kanssaan -ihmisjoukkojen keskellä. Ei ollut kukkia riittämään asti heidän -päälleen viskata, ei ollut ääntä kylliksi lausua heitä tervetulleiksi. -"Hyvä, kiltti kansa", toisti kruununprinsessa ehtimiseen. - -Ludvig XV, joka oli kokonansa menettänyt kansan kunnioituksen ja -rakkauden, odotti Versaillesissa kärsimättömästi lastenlasten takaisin -tuloa. - -"Olin levoton teidän tähtenne, lapset", sanoi hän, "kai te nyt olette -aika lailla väsyneet." - -"Tämä on ihanin päivä elämässämme", vastasi Marie Antoinette, ja lisäsi -hienotunteisesti, vanhaa kuningasta tarkottaen: - -"Pariisilaiset kai paljon pitävät teidän majesteetistanne, koska he -meidän tulomme tähden ovat ryhtyneet niin suuriin puuhiin." - -Riemullisen Pariisiin tulon jälkeen tuli kruununprinsessalle paremmat -olot. Suhde nuoren avioparin välillä kävi niinikään lämpöisemmäksi. -Ludvig alkoi tuntea viehätystä nuoreen vaimoonsa, ja kruununprinsessa -alkoi pitää arvossa miehensä kunnioitettavaa luonnetta. - -Silti lienee harvoin nähty katkerampaa ivaa kuin milloin kohtalo oli -nämä kaksi yhteen saattanut; ja tuskinpa tavattanee luonteita, jotka -edustivat suurempia vastakohtia kuin heidän. - -Oli kuin tuli ja vesi olisivat tehneet liiton; tässä yhtyivät ei -ainoastaan vastakkaiset luonteet, vaan vieläpä vastakkaiset rodut, -vastakkaiset makusuunnat, vastakkaiset mielipiteet, mielihalut ja -tunteetkin. - -Marie Antoinette oli lämmin ja vilkas; Ludvig oli hidas ja kylmä. -Jälkimäinen oli vaitelias, edellinen puhui liiaksi. Kruununprinsessan -esiintymistapa oli luonteva ja siro, kruununprinssin oli kömpelö ja -kulmikas. - -Ei edes hänen hyvyytensäkään voinut Marie Antoinettea viehättää. Se oli -raakaa, töykeätä, tympeyttävää hyvyyttä; siitä puuttui tunteellisuutta, -johon Marie Antoinette pani arvoa. Ruhtinaasta, jolla ei ollut selvästi -halua muuhun kuin sepäntyöhön, joka kulutti päivänsä yhdessä sepänsälli -Gamainin kanssa, hän turhaan haki sekä haaveksimaansa puolisoa että -Ranskan tulevaa kuningasta. - -Kruununprinssin täydellinen välinpitämättömyys omasta persoonastansa -ennen kaikkea vaikutti kovin vieroittavasti hänen nuoreen vaimoonsa. -Eräänä päivänä moittii Marie Antoinette katkerasti häntä siitä, että -hän oli likainen ja liiaksi huolimaton vaatetuksessaan. - -Ludvig otti ensin pahakseen, mutta apeutui sitten itkemään. Marie -Antoinetten kävi sääliksi, että oli pahoittanut hänen mieltään. Hänkin -rupesi itkemään, ja sen jälkeen he sopivat keskenään. - -"Pidätkö minusta?" kysyi kruununprinssi häneltä toiste. - -"Kyllä", vastasi Marie Antoinette; "minä pidän todella sinusta, -- sitä -et saa epäillä. Mutta vielä enemmän sinua kunnioitan." - -Kruununprinssiä miellytti hänen naiivi suoruutensa ja niin muuttui hän -vähitellen hieman suopeammaksi. - -Myöskin hovipiirissä tuli Marie Antoinettelle mieluisampi olo. - -Muutamain kiihkoisain vihanpurkausten jälkeen olivat vanhat prinsessat -näennäisesti ja joksikin aikaa luopuneet vainoomisistansa. Toiset -kuninkaallisen perheen jäsenet koettivat liehitellä tulevaa -kuningatarta. Lakkasipa madame du Barrykin juonimasta ja kantelemasta. - -Hän huomasi ehkä itse, ja lienevät toisetkin hänelle huomauttaneet, -että kuningas oli iällinen ja ettei nuoreen kruununprinssipariin nähden -liian kireissä suhteissa oleminen saattanut olla kreivittärelle -hyödyksi. - -Ludvig XV oli jo pitkät ajat ollut muukalaisena omassa valtakunnassaan. -Turhaan koki hänen lemmittynsä matkojen ja juhlien kautta hankkia -hänelle mielen huviketta; mitään iloa ei ollut enää olemassa hänelle, -joka oli saanut maistaa kaikkia ja jonka oli ollut niin helppo saada -mielihalunsa tyydytetyksi. - -Hänen ruumiinsa oli irstailemisen kautta turmeltunut, kun hän -huhtikuussa 1774 sairastui rokkoon. - -Lääkäri ilmoitti hänelle, että nyt oli aika hänen ajatella tulevata -elämää. Hänen jumalanpelkonsa heräsi, ja kreivitär du Barrya -kehotettiin poistumaan kuninkaallisesta linnasta. - -Tieto hänen vaarallisesta taudistaan vastaanotettiin Pariisissa melkein -iloa lähentelevällä välinpitämättömyydellä. Kunnianhimoiset hovissa -eivät sensijaan vielä tienneet, pitikö heidän edelleen luottaa -laskevaan aurinkoon vai oliko viisaampaa kääntää kasvonsa nousevaa -aurinkoa kohti. - -Kun saatiin tietää, että hänen kuolemansa oli melkein varma, oli kuin -tuulispää olisi pyyhkäissyt pois hovimiehet Versaillesista. Sen sijaan -riensi kansa linnaan, toivoen saavansa kuulla, että tila oli käynyt -huonommaksi. - -Ludvigia vaivasi kuoleman kauhu ja mitä hirmuisimmat tuskat. Väliin -kätki hän kasvonsa päästäkseen näkemästä jotakin, väliin työnsi hän -luotaan ristin, jota hänelle ojennettiin, huutaen ettei hän ollut -ansiollinen kajoomaan Kristuksen ristiin. Väliin katsoa tuijotti hän -tuskaisesti taivasta kohden, otti käteensä ristin, puristi sitä -sydäntään vasten ja suuteli sitä katuvaisena ja polttavia kyyneliä -vuodattaen. - -Vasta kun lääkärit olivat kaikkiin mahdollisiin varokeinoihin ryhtyneet -suojellakseen itseään tarttumalta, astuivat he vastahakoisesti hänen -makuuhuoneeseensa. Useat saivat taudin pelkästään siitä, että kulkivat -ulkopuolella olevan eteiskäytävän läpi. Erääseen hovimieheen, joka oli -raottanut ovea ja parin minuutin ajan katsellut kuningasta, tarttui -tauti ja hän kuoli. - -Töin tuskin saatiin palvelijat menemään sisään. Muuan hovivirkamies -näki käskyläispojan, joka vuodatti kyyneliä. - -"Sinä kai itket herraasi?" kysyi hän. - -"Kuningastako? En suinkaan", vastasi poika. "Itken toveri raukkaani, -jolla ei ollut rokkoa. Nyt hän saapi sen ja kuolee ihan varmaan." - -Kuninkaan kehotuksesta pysyivät kruununprinssi ja kruununprinsessa -poikessa; hänen tyttärensä ja muutamat harvat palvelijat olivat ainoat, -jotka ympäröivät hänen kuolinvuodettaan. Vaikka hoviväki ja ystävät -hylkäsivät hänet, eivät prinsessat Adelaide ja Louise hetkeksikään -väistyneet hänen vuoteensa luota. He rohkaisivat hänen mieltään -rukouksillaan, he vahvistivat häntä alttiilla rakkaudellaan, he -tarjosivat hänelle apunsa mitä vastenmielisimmissä olokohdissa, ollen -itse varmalle tartunnalle alttiina. - -Turhaan pyysivät lääkärit heitä poistumaan vaarallisen kuolinvuoteen -luota, turhaan yhtyi kuningas heidän pyyntöihinsä; prinsessat pysyivät -paikoillaan. - -Palava kynttilä asetettiin yhteen linnan ikkunoista merkiksi siitä, -että kuningas eli. - -Toukokuun kymmenentenä päivänä kello neljän, viiden vaiheilla -iltapäivällä veti hän vihdoinkin viimeisen henkäyksensä. Kynttilä -sammutettiin, ja ulkona odottavat tiesivät silloin, että Ludvig XV oli -kuollut. - -Kaikki, jotka suinkin pääsivät, pakenivat kuninkaallisesta asunnosta. -Hovimenojen ohjaaja ja pari muuta hovivirkamiestä olivat ainoat jälelle -jääneet. Heidän virkavelvollisuutensa vaati heitä pitämään huolta -siitä, että valtiaan jäännökset saatettiin hautaan. - -Ruumis käärittiin sukkelasti hurstiin ja paiskattiin kolmikertaiseen -sinkki- ja tammiarkkuun; kaksi kadunlakaisijaa olivat ainoat, jotka -saatiin tämän toimen suorittajiksi. - -Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta tunki kirstusta niin väkevä -rutonhaju, että saapuvilla olevat papit tarvitsivat avukseen kaiken -uskonnon voiman, voidakseen tiehensä livistämättä sitä kestää. - -Sydän-yöllä vietiin kuollut ruumis metsästysvaunuissa Saint-Denisin -kuninkaanhautaan. Jotkut myöhästyneet yökulkijat, jotka tulivat tien -varrella olevista ravintoloista, tervehtivät kokkapuheilla ja -juomalauluilla hallitsijaa hänen viimeisellä retkellään. - -"Ludvig XV", lausui joku irvihammas, "maksoi paperirahalla syntyessään; -hän antoi meille sotia, kun varttui mieheksi, nälänhädän, kun tuli -vanhaksi, ja ruton, kun kuoli." - - - - -7. - -Valtaistuimelle nousu. -- Hovin seuratavat. -- Kreivitär de Noailles. --- Apotti Vermond. - - -Ei kukaan Ranskan kuninkaista ole ollut vähemmin kunnianhimoinen kuin -se hyvänsuopa nuorukainen, sepänammatissa mustuneine käsineen, joka -Ludvig XV:nnen kuoltua nousi valtaistuimelle. Hän katsoi suuruutta -taakaksi, jota hän ainoastaan kristillisen nöyryyden avulla jaksoi -kantaa. - -Kun häntä isänsä kuollessa ensi kerran kutsuttiin "dauphiniksi", -kalpeni hän ja pyörtyi. "Armas Ranska", sanoi silloin Ludvig XV, -"sinulla on kuninkaana ukko ja kruununprinssinä lapsi." - -Kun Ludvig XV oli heittänyt henkensä, kokoontui kuningasperhe linnan -kappeliin. Sillä aikaa kuin lapset ja lastenlapset rukoilivat kuolleen -puolesta, nousi hirveä rajuilma. Sadekuurot piiskoivat ikkunaruutuja. -Tuuli sammutti vahakynttilät. Ukkosen jymähtely esti papin äänen -kuulumasta. - -Kreivitär de Noailles ja apotti Vermond olivat ensimäiset, jotka vanhan -valtiaan kuoltua riensivät tervehtimään kruununprinssiä ja -kruununprinsessaa Ranskan kuninkaana ja kuningattarena, mutta he -kohtasivat nuoren parin kyynelten ja tuskan vallassa. - -"Oi, Jumalani!" huudahtivat he molemmat polvistuen, "me olemme liian -nuoret voidaksemme hallita." - -Se oli sydämen huutoa, mutta samalla myöskin järjen ääntä, sillä vielä -he eivät olleet läheskään kypsyneet sitä asemaa varten, johon heidän -nyt oli astuminen. - -Ludvigia, joka vielä ei ollut kahdenkymmenen vuoden ikäinen, oli -säännöllisesti pysytetty erillään hallitusasioista. Ja Marie -Antoinettella, joka vielä ei ollut yhdeksäätoista vuotta täyttänyt, ei -ollut halua eikä mieltymystä valtiontoimiin. - -Hovi oli jakaantunut keskenänsä riitaisiin puolueihin; raha-asiat -olivat epäjärjestyksessä, kunnioitus kuningasvaltaa kohtaan oli -järkäytetty. Vaikeuksia kohosi kaikilla tahoilla, ja kaikkialla -huudettiin parannuksia. - -Ensimäiset päivät kulki kansa ikäänkuin ilon huumauksessa. Sepitettiin -ivallisia sururunoja kuninkaasta, jota kerran oli kutsuttu "suuresti -rakastetuksi". Laulettiin: - - "Ci-git, Louis, le pauvre roi. - Il fut bon, dit on, mais a quoi?" - -Yht'aikaa kuultiin Ludvig XVI ja hänen hurmaavaa puolisoaan ainoastaan -siunattavan ja kiitettävän; Henrik IV:nnen patsaan jalustaan -kirjoitettiin: "Resurrexit" (Hän on jälleen noussut). - -"Mikä kaunis sana", lausui Ludvig XVI, nähtyään kirjoituksen, "jos se -vain olisi totta." - -Ludvig XV:nnen kuoltua asettui kuningaspari toistaiseksi asumaan -pieneen "La Muetten" linnaan Boulognen metsässä. Aamusta aikaisin -kokoontui kansaa suuret joukot linnan ristikkoportin ulkopuolelle. -Huudot: "Eläköön kuningas!" alkoivat kello kuudelta aamulla -ja taukosivat vasta auringon laskiessa. Toivottiin suuria -nuorelta kuninkaalta, joka tiedettiin vakaiseksi, tiedokkaaksi ja -hyväntahtoiseksi, huolimatta hänen kömpelöstä esiintymisestään; eikä -vähempää toivottu nuorelta kuningattarelta, joka oli nähty kauniiksi ja -hyväksi. - -Juonien, joita viimeiseen silmänräpäykseen saakka oli punottu Ludvig -XV:nnen kuolinvuoteen ympärillä, havaittiin olevan ainakin yhtä -kiihkeässä toiminnassa hänen pojanpoikansa valtaistuimen juurella. -Samaan aikaan, jolloin vanhan kuninkaan mätänevä ruumis vietiin pois -yön pimeydessä, alettiin jo tapella kunnianimistä ja viroista. - -Kansan pakottavampia tarpeita tyydytettiin: Ludvig XV:nnen kuoleman -jälkeisenä päivänä häädettiin hänen lemmittynsä. Kreivittären langon, -kreivi Jean du Barryn, joka kauan oli ollut vehkeilyjen johtajana -kuninkaan läheisyydessä, täytyi kiireimmän kautta paeta Englantiin. - -Mutta sillä miettimättömällä kiihkeydellä, joka ranskalaisille on -luonteenomaista, toivottiin nähtävän eilispäivän kaikki mahtimiehet -karkoitettuina neljänkolmatta tunnin kuluessa. - -"Ranskalainen kiihkeys tekee minut levottomaksi", kirjoitti Marie -Antoinette näinä ensimäisinä hallituspäivinä äidilleen. "Mahdotonta on -tehdä kaikkien mieliksi maassa, jossa luonteiden vilkkaus vaatii -kaikkea silmänräpäyksessä suoritettavaksi." - -Maria Teresia oli vielä vähemmän tyytyväinen. "Luulen, että hyvät -päivät ovat lopussa", virkkoi hän, kertoessaan ministerilleen -hallitusvaihdoksesta. Ja kuninkaalle ja kuningattarelle kirjoitti hän: -"Te olette kovin nuoret kumpikin, rakkaat lapseni. Kuorma on raskas; -olen huolissani, suuresti huolissani teidän tähtenne." - -Antaessaan tyttärensä aviopuolisoksi Ranskan kruununprinssille, oli -keisarinna toivonut sen kautta hyödyttävänsä omaa politiikkaansa. Mutta -hän olisi tuskin saattanut valita itselleen asetta, joka oli vähemmin -omiansa toteuttamaan hänen toiveitansa. Kaikista Maria Teresian -tyttäristä oli Marie Antoinette vähimmin huvitettu valtiotoimista. - -Prinsessa Adelaide oli saanut tarttuman isänsä sairasvuoteen luona; -mutta hän taisteli uhkaavaa tuhoa vastaan, voidakseen edistää omia -aikeitansa. Jo veljensäpojan hallitusajan alussa osotti hän ilmeisesti, -että hän aikoi ohjata nuorta kuningasta sekä määrätä hänen -ministeriensä valinnan. - -Hän puhui Ludvigille hänen isänsä nimessä ja muistutti häntä siitä -poliittisesta testamentista, jonka kuningasvainaja oli jättänyt -ohjaukseksi pojalleen. - -Kuningattaren ollessa jokapäiväisellä kävelyretkellään, sai prinsessa -aikaan yhtymyksen suljettujen ovien takana, jossa luettiin niiden -miesten nimet, jotka hänen isänsä oli toivonut näkevänsä seuraajansa -neuvonantajina. - -Markiisi Maurepas tuli ministeristön johtajaksi prinsessa Adelaiden -toivomuksen mukaan. - -Jos hänen nimityksensä ei ollutkaan kaikin puolin Marie Antoinettelle -mieleen, niin ei saata kieltää, että Marie Antoinetten oli osaksi -kiittäminen omaa itseänsä siitä. Hän oli sallinut tätien sijoittua -kuningasparin kanssa saman katon alle, vaikka ihan alusta asti oli -ollut päätetty, että heidän jonkun aikaa tuli asua erillään. Hän oli -pelännyt taistella Adelaidea ja hänen ministerilistaansa vastaan; hän -oli ollut siksi heikko, että oli kannattanut kahden uuden ministerin -vaalia. Näyttää siltä, kuin olisi hänellä ollut yksinomaan silmämääränä -saada erotetuksi Aiguillon, jota hän vihasi ja kutsui "ilkeäksi -mieheksi". - -Itsekohdastansa oli hän varmaankin kernas kunnioittamaan Choiseulia, -joka oli hänen ystävänsä ja saanut aikaan hänen avioliittonsa. -Kuitenkin kaikitenkin teki hän sangen vähän saadakseen kuninkaan -vieraantumaan ennakkoluuloistaan Choiseulia kohtaan. Hän sai ainoastaan -toimeen, että Choiseul kutsuttiin pikaiselle vierailulle hoviin. - -Nuori kuningatar vastaanotti hänet mitä kohteliaimmalla ja -rakastettavimmalla tavalla. - -"Herra Choiseul", lausui hän, "minua ihastuttaa saada nähdä Teidät -jälleen. Tuntisin itseni iloiseksi, jos tietäisin millään tavalla -vaikuttaneeni teidän takaisin tuloonne. Te olette luonut minun onneni; -on siis oikein, että Te sen näettekin." - -Ludvig ei likimainkaan ollut yhtä ystävällinen; runot ja valheelliset -jutut, joilla hänen lapsuus-aikaansa oli myrkytetty, eivät olleet -mielestä murenneet. - -"Kuinka Te olette tullut paksuksi, herra Choiseul", siinä kaikki mitä -hänellä oli sanottavaa entiselle pääministerille; "hiuksenne ovat -lähteneet, te olette tullut kaljupäiseksi." - -Mutta eipä ollutkaan herttua, mitä tähän matkaan tulee, antautunut -turhien toiveiden eksytettäväksi; ennen puheille pääsyä oli hän jo -tilannut hevosen kotimatkaa varten. - - * * * * * - -Kuninkaan siviilihovikuntaan kuului 1,400 virkamiestä. Kuningattarella -oli 450 hovivirkamiestä, joilla kaikilla oli komeilevat ja naurettavat -arvonimet. - -Ludvigin ja Marie Antoinetten elämä oli jossakin määrin vankilaelämän -kaltaista; tarkkaavat katseet seurasivat heitä kaikkialla. Heidän -virkamiehillään oli jonkun verran yhtäläisyyttä vanginvartijain kanssa; -linnassa oli näet kurinpito vallalla kuin kasarmissa. - -Enimmin kiusasikin Marie Antoinettea hänen valtaistuimelle noustessaan -tuo miltei julma valvonnan-alaisuus, joka oli jäännös entisiltä -ajoilta. Seurustelusääntö kohtasi häntä kaikkialla, jokikinen tunti -päivästä; se ehkäisi hänen askeleitaan, se häiritsi hänen huvejaan, se -takelsi hänen ystävyyssuhteittensa tiellä. Sairaana niinkuin -terveenäkin, hovijuhlissa niinkuin perhe-oloissaankin oli hänen mitä -tarkimmasti noudattaminen hovimenoja. Pikkumaiset hovisäännöt -seurasivat häntä aina hänen aviovuoteeseensa asti. - -Yksi näistä monista laeista sääsi, että kuningattaren tuli syödä -päivällisensä kansan nähden. Hänen seurassaan tuli silloin yksinomaan -olla naisia. Kuningas söi yhdessä hänen kanssaan, ja häntä tuli myös -silloin naisten palvella. - -Niinä tunteina päivästä, jolloin eivät kaikki hovinaiset olleet -valtijattaren luona -- sääsi toinen tapa -- tuli hänen seuranaan -välttämättömästi olla kaksi hovipukuista naista. Marie Antoinette teki -tästä samoin kuin monista muistakin tempuista lopun ja otti tavaksi -käyttää seurassaan vain yhtä palvelijaa. - -Ylihovimestarinnan ja hovinaisen tehtävänä oli yhden kamarirouvan ja -kahden kamarineiden avustamana pukea kuningattaren ylle. Näittenkin -kesken oli tarkasti määrättyjä sääntöjä voimassa: hovinainen veti -majesteetin alushameen hänen päänsä ylitse ja ojensi hänelle leningin; -ylihovimestarinna kaatoi vettä pesuvatiin, milloin kuningatar halusi -pestä käsiään; viimemainittu puki niinikään paidan hänen ylleen. - -Yhtä monta temppua oli riisumisessakin noudatettava. Jopa yötäkin -varten oli ominaiset muotonsa säädettyinä: kuningattarella tuli silloin -olla yllään alusliivit, pitsihihat sekä suuri valkoinen kolmikulmainen -kaulaliina. - -Jo aamusta aikaisin, hänen juodessaan suklaatansa, päästiin hänen -huoneeseensa, makasipa hän vielä sängyssä tahi oli noussut ylös. - -Varsinainen suuri vastaanotto alkoi sentään vasta kello kahdeltatoista. -Prinssit, upseerit, hovivirkamiehet, sekä yleensä kutka vain halusivat, -astuivat silloin sisään kunniatervehdyksille; ja heidän nähtensä -kuningatar puki ylleen. - -Jos Marie Antoinette pyysi lasin vettä, tuli palvelija tuoden vesilasin -tarjottimella. Mutta hän ei vienyt sitä kuningattarelle. Palvelija meni -kamarirouvan luo, joka ensiksi vastaanotti sen. - -Kamarirouva ojensi sen sitte kuningattaren hovinaiselle. - -Jos joku Marie Antoinetten kälyistä oli läsnä, ojensi hovinainen ensin -lasin prinsessalle, ja tämän kädestä se vihdoin saapui hänen -majesteetilleen. Ei mitään annettu kuningattarelle suoraan; nenäliinat, -hansikkaat, kaikki mitä hän tarvitsi, pantiin tarjottimelle, jonka tuli -kulkea monen käden kautta. - -Juttu, jonka kuningattaren kamarirouva, madame Campan, kertoo -muistelmissaan, antaa jonkinlaisen käsityksen hovisääntöjen -sietämättömästä tiranniudesta. - -Eräänä talvipäivänä tapahtui, että Marie Antoinette seisoi -riisuutuneena; hänen oli saatava yllensä paita. - -Kamarirouva piti paitaa kädessään, vetääkseen sen hänen päänsä ylitse. -Samassa tuokiossa astuu hovinainen sisään; hän vetää hansikkaat -käsistään ja vastaanottaa paidan. - -Mutta taasen napautetaan ovea; Orléansin herttuattarelle avataan. -Hänkin riisuu hansikkaansa ja lähestyy ottamaan kuningattaren paitaa. - -Hovisääntö kumminkin kieltää hovinaista ojentamasta herttuattarelle -paitaa; hän antaa sen takaisin kamarirouvalle ja kamarirouva antaa sen -etemmäksi. - -Nyt koputetaan jälleen ovea; tällä kertaa on se Provencen kreivitär. - -Orléansin herttuatar jättää paidan uudestaan takaisin kamarirouvalle, -joka ojentaa sen Marie Antoinetten kälylle. - -Kuningatar seisoo vilusta väristen, alastonna, käsivarret ristissä -rinnalla, hän odottaa ja on viluissaan. Käly näkee miten hän seisoo -siinä puoleksi paleltuneena. Hansikkaat kädessä vetää hän vihdoin -paidan kuningattaren ylle. - -Marie Antoinette hymyilee, salatakseen kärsimättömyyttään, mutta hän ei -voi pidättyä mutisemasta: "Tämä hovisääntö on sietämätön." - -Saattaa helposti arvata kuinka kärsimättömäksi nuori, vilkas ja suora -Habsburg-suvun ruhtinatar tunsi itsensä näiden tyrannimaisten -perintätapojen takia, jotka eivät silmänräpäystäkään sallineet hänen -olla oma itsensä, vaan ainoastaan myönsivät hänelle kuningattaren -ikävän kunnian. - -Ja se nainen, joka ylihovimestarinnan nimellisenä oli asetettu hänen -sivulleen, teki kaikki kymmenen kertaa raskaammaksi hänelle sen sijaan, -että olisi koettanut hovisäännön pakkoa lieventää. - -Noaillesin kreivitär oli hurskas, hyväätekevä ja puhdastapainen; hän -oli suuresti kunnioitettava. Hänen käytöksensä oli kaavamaisen jyrkkä, -ja hän näytti erinomaisen ankaralta. Hymyilyä yli sen mikä oli -säännöissä määrätty, katsoi hän jo arveluttavaksi hairaukseksi; nauha, -joka ei ollut solmittu niinkuin sen olisi tullut olla, teki hänet -tyytymättömäksi. - -Oltuaan ylihovimestarinnana Maria Leczinskalla, Ranskan edellisellä -kuningattarella, oli hän hovisääntöjen mukaan itseoikeutettu hoitamaan -samaa virkaa Marie Antoinettenkin luona. - -Hän oli tehnyt hovisäännöt oikeaksi tieteeksi. Ja Ludvig XV:nnen -puoliso oli kaikissa tavoissaan noudattanut hänen määräyksiään. Jopa -hameen laajuudenkin oli kreivitär määrännyt estääkseen kuningatarta -hyppäämästä pienimmänkin ojan yli, tai tekemästä suurempaa harppausta, -kuin hänen arvolleen soveltui. - -Mitä hartaammin Maria Leczinska oli sydämensä syvyydestä kiittänyt -Jumalaa siitä, että Jumala oli hänet niin mahtavalle hallitusistuimelle -korottanut, sitä vähemmin halusi hän itseänsä muistutettavan siitä, -että hän oli ollut vähäinen puolalainen prinsessa ennen kuin oli -näin mahtavaksi kohonnut. Hän oli sen vuoksi pitänyt kaikkia -hovijärjestyksen muodollisuuksia mitä tärkeimpinä ja tahtonut itse, -että niitä mitä täsmällisimmin noudatettaisiin. - -Toisin oli laita hänen pojanpoikansa puolison. Kun hän joskus väsyksiin -asti oli kuunnellut ylihovimestarinnan hovijärjestystä koskevia -kysymyksiä, saattoi tapahtua, että hän kiivaasti ja vilkkaasti vastasi: - -"Hyvä rouva, määrätkää siinä suhteessa ihan niinkuin itse parhaaksi -näette. Älkää luulko, että kuningatar, joka omaa sukua on Itävallan -arkkiherttuatar, pitää moisia seikkoja yhtä tärkeinä kuin vähäinen -puolalainen prinsessa, josta tuli Ranskan kuningatar." - -Pitipä Marie Antoinette noita vanhentuneita hovitapoja miten -vähäarvoisina hyvänsä, oli niiden syrjäyttäminen sittenkin alkuna -tulevalle onnettomuudelle. - -Lukuunottamatta muutamia naurettavia liiallisuuksia oli seurasääntö -oikeutettu sekä paikallaan sellaiseen ajattelemattomaan ja -hallitukselle vihamieliseen kansaan nähden kuin Ranskan. Se -salaperäisyyden huntu, jolla seurasäännöt hovissa verhosivat -kuninkaallista huonetta, vaikutti sen tenhohohteen säilymiseksi, joka -oli välttämätön sen ajan kuninkaille. - -Kreivitär du Noaillesin velvollisuus olisi ollut saattaa kuningatar -huomaamaan, että hänen arvonsa vaati häntä pysymään uskollisena -vanhoille muodoille. Hänen velvollisuutensa olisi ollut osottaa -kuningattarelle, kuinka vaarallista hänen oli muukalaisena, jota -kaikkien silmät tähystelivät, koteuttaa uusia tapoja vanhaan hoviin. -Hänen velvollisuutensa olisi ollut huomauttaa, että hovisääntö oli -sellainen varustus, joka tarjosi kuningattarelle tukea ja suojaa. - -Sitä hän ei kumminkaan tehnyt, vaan väsytti kuningatarta -lakkaamattomilla huomautuksillaan. Siellä -- sanoi hän -- olisi -kuningattaren pitänyt tervehtiä sillä tavalla, täällä toisella tavalla. -Eräässä tilaisuudessa oli kuningatar hymyillyt, kun se ei lainkaan -sopinut, toisessa tilaisuudessa oli hän nyökännyt päätään, kun olisi -pitänyt niiata. - -Ylihovimestarinnan ainainen huolenpito oli Marie Antoinettesta, hänen -ollessaan kruununprinsessana, tuntunut kiusalliselta. Tämä huolenpito -kävi sietämättömäksi hänen tultuaan kuningattareksi. - -Maria Teresia neuvoi tytärtään mikäli mahdollista vapautumaan vanhoista -muodollisuuksista. Ludvig XVI kehotti puolisoaan luomaan yltänsä tuon -ikeen, joka oli hänestä itsestäänkin epämieluinen. Paitsi Marie -Antoinetten äitiä ja puolisoa oli vielä kolmaskin, joka herkeämättä -kehotti häntä poistamaan vanhoja hovitapoja. - -Tuo kolmas oli hänen opettajansa apotti Vermond. Hän oli merkillinen -mies sen vaikutusvallan kautta, jonka oli osannut hankkia itselleen -kuningattareen -- vaikutusvallan, jota hän käytti kerskailematta, vaan -joka ei ollut viisaudetta saavutettu. Apotti oli ollut opettajana -Sorbonnessa ja kirjastonhoitajana Mazarinin kollegiossa, ennen kuin -hänet kutsuttiin Itävallan hoviin. - -Hän oli syntynyt köyhistä vanhemmista, ja hänen turhamaisuutensa heräsi -ja kehittyi Wienissä, missä Maria Teresia salli hänen viettää illat -keisarillisessa perhepiirissä. - -Ennen niitä aikoja ei hän ollut koskaan ollut tämän maailman isoisten -kanssa missään tekemisissä. Häntä hurmasi vastaanotto, joka tuli hänen -osakseen Itävallan hovissa; ja myöhemmin elämässään hän ei mitään niin -ihaillut kuin tämän hovin seurapiirissä vallitsevia yksinkertaisia -tapoja. - -Apotti oli kaikessa esiintymisessään erikoinen. Hän halveksi -kunnianosotuksia ja näytti elävän ja toimivan ainoastaan Marie -Antoinetten neuvonantajana ja ystävänä. Korkeimmassakin -yhteiskunnallisessa asemassa olevia henkilöitä kohteli hän -vertaisinaan, -- melkein kuin käskynalaisia; ministereitä ja piispoja -vastaanotti hän joskus kylpyammeessa istuen. - -Versaillesissa Vermondia sekä pelättiin että vihattiin. Ludvig XVI:nnen -tullessa kuninkaaksi toivottiin, että apotti tulisi karkoitetuksi. -Tehtiin ankaria hyökkäyksiä valtiaan heikkoa tahtoa vastaan, jotta -saataisiin kuningasta käskemään hänet pois hovista. Mutta apotti jäi -paikoilleen; eikä kuningattaren luottamus häneen järkähtänyt -hetkeksikään. - -Kuningas ei voinut sietää puolisonsa yksityissihteeriä eikä koskaan -puhellut hänen kanssaan. Seuraava pikku tapaus kuvaa mainiosti heidän -välistä suhdettaan: Kun Maria Teresian kuolemasta saapui tieto, lähetti -Ludvig sanan Vermondille, kehottaen häntä ilmoittamaan surusanoman -kuningattarelle. Kun Vermond oli toimen täyttänyt, lausui kuningas -hänelle: - -"Kiitän Teitä, herra apotti, palveluksesta, jonka olette minulle -tehnyt." - -Tämän ainoan kerran kahdenkymmenen vuoden kuluessa kuningas puhui -muutamia sanoja puolisonsa uskotulle. - -Ollessaan jonkin asian suhteen epäilevällä kannalla oli Marie -Antoinettella tapana kutsua apotti Vermond ratkaisijaksi. - -Todennäköistä on, että apotti usein sai tai ainakin koki saada hänet -taivutetuksi toimenpiteisiin, joiden laajuutta kuningatar ei -käsittänyt. Hän toimi julkisesti siihen suuntaan, että olisi saanut -kuningattaren luomaan yltään hovitapojen rasittavan ikeen, ja hän -liehitteli siinä tarkoituksessa kuningattaren luontaisia taipumuksia. - -Jos hän sattui tulemaan kuningattaren luo tämän hankkiutuessa -ratsastusretkelle, niin hän sanoi ivallisesti: - -"Miksi joukko sotureita pihalla? Joku kenraali kai aikoo pitää -joukkojensa katsastusta? -- Onko kuningattaren, jota alamaisensa -rakastavat, välttämätöntä ympäröidä itsensä vahvalla sotavoimalla?" - -Jos Marie Antoinettea kehotettiin luopumaan aamukävelyistään, jos häntä -kehotettiin olemaan näyttäytymättä muussa kuin hovisäännön määräämässä -puvussa, apotti käytti tämänlaisia tilaisuuksia muistuttaakseen -kuningattaren mieleen äidin suoraa yksinkertaisuutta, muistuttaakseen -häntä siitä, että keisarinnalla oli tapana käydä jalkaisin ilman seuraa -ja ilman vartijoita. Hän teki pilaa Bourbon-suvun hovitavoista, -ymmärtämättä että kuningattaren arvo vaati välttämättömästi -pysyttäväksi vanhoissa tavoissa. - - - - -8. - -Epäsopua perheessä. -- Huvimatkoja Pariisiin. -- Oopperatanssiaisia. -- -Muotihulluuksia. - - -Valtaistuimelle noustuansa olivat Ludvig ja Marie Antoinette miltei -heti alusta kohdanneet kademieltä perheensä keskuudessa. Provencen -kreivi ja kreivitär, Artoisin kreivi ja kreivitär eivät suostuneet joka -aamu tulemaan kunniatervehdyksille kuninkaan ja kuningattaren luo, -kuten oli ollut tapana edellisen kuninkaan aikana. - -Ludvig, joka oli itse ilmetty hyvyys, ei tahtonut, että veljensä -kutsuisivat häntä "teidän majesteetiksenne". Marie Antoinette, joka -samaten oli hyvänlaatuinen, toisinaan liiaksikin, soi heille saman -vapauden. - -Julkisissa tilaisuuksissa, kun kuninkaallinen perhe oli koossa, näkyi -kuninkaan ja hänen veljiensä välillä vallitsevan yhdenvertaisuus -moinen, että vieraan oli mahdotonta arvata kuka oli hallitsija. -Varsinkin osotti Artoisin kreivi niin silmiinpistävää -tungettelevaisuutta, että se vaikutti tympäisevästi kaikkiin, jotka sen -näkivät. Hän surviskeli vanhinta veljeään, polki hänen jaloilleen ja -keskeytti yhtenään hänen puheensa inttääkseen häntä vastaan. Provencen -kreivi oli varovaisempi ja karttoi sillä tavoin asettamasta itseään -etualalle; mutta hän ei ollut niin suora kuin veljensä, ja hänestä tuli -ennen pitkää Marie Antoinetten salaisia vihollisia. - -Prinsessa Adelaidesta tiedämme, että hän oli täynnä ilkeyttä ja -kiukkua. Hänen sisarensa Louise, joka nunnaluostaristaan -Saint-Denisissä edelleen seurasi tapausten kulkua hovissa, ei hänkään -ollut lempeämpi nuorta kuningatarta kohtaan. Ja Provencen kreivitär -vahingoitti kälyään niin usein kuin tilaisuutta siihen ilmeni. - -Marie Antoinette puolestaan antoi noiden molempain Savoijin -prinsessojen ymmärtää, että hänen kaksinainen etevämmyytensä Itävallan -arkkiherttuattarena ja Ranskan kuningattarena oli hänelle selvillä. -Näihin lausuntoihin vastasivat lankojen vaimot tuskin hyvää kasvatusta -todistavalla tavalla. He sanoivat hänelle vasten kasvoja, että Turinin -hovi oli yhtä korkeassa arvossa kuin Wienin. Ja sitten seurasi katkeria -sanoja milloin puolelta, milloin toiselta. - -Valtijatar, joka oli mielistelyn haluinen ja erittäin varomaton, -antautui enemmän moitteille alttiiksi kuin vastustajansa. Tätien ja -kälyjen väsymättömästä huolenpidosta punottiin panettelun verkkoa mitä -erilaisimmilta tahoilta hänen olentonsa ympäri. - -Ludvig XV:nnen viimeiset hallitusvuodet olivat Marie Antoinettelle -olleet kaikkea muuta kuin hupaiset. Erotettuna hovielämän huveista, -joihin hän vastenmielisyydestään kuninkaan lemmittyä kohtaan ei -halunnut ottaa osaa, sekä närkkäiden, oikullisten ja häijyjen tätiensä -ja ylihovimestarinnansa mestaroimana, joka viimemainittu joka askelella -saarnasi hänelle hovisäännön ankaria lakeja, oli hänen täytynyt -tukahuttaa luontaista vilkkauttaan ja nuorellista ilonkaipuutaan. - -Sitten kun hän perin nuorella iällä oli noussut valtaistuimelle ja -saanut vallan tehdä mitä tahtoi, näyttää siltä kuin hänen -monisuuntaisessa luonteessaan olisi tapahtunut muutos, kuin -ominaisuuksia, jotka ennen olivat hänessä olleet vähemmin huomattavia, -silloin olisi äkkiä puhjennut esiin. Vietettyään neljä vuotta mitä -ikävimmissä oloissa paloi hänen mielensä nyt huvituksiin. Pahaksi -onneksi oli hovissa kylliksi niitä, joilla oli samat mieliteot kuin -hänellä. - -Marie Antoinette rakasti Pariisia, ja hänen suurimpia huvejansa oli -käydä teatterissa; hän matkusti sentähden usein pääkaupunkiin. - -Pariisilaiset olivat aluksi iloissaan hänen tiheään uudistusvista -käynneistään. Mutta kun hän rupesi käymään yksityisissä tanssiaisissa -ja naamiohuveissa, ei sitä enää pidetty sopivana kuningattarelle. - -Tosin olivat nuo niin kutsutut oopperatanssiaiset ainoastaan ylhäisen -maailman kokouspaikkana, ja tosin oli kuningas antanut hänelle luvan -mennä niihin. Mutta itse kävi kuningas niissä vain yhden ainoan kerran. -Kuningatar näyttäytyi melkein aina lankonsa kanssa kahden, -milloin puettuna amatsooniksi, milloin yksinkertaiseen dominoon -(naamiaispukuun), joka vähensi arvonantoa ja kiihotti uteliaisuutta. -Hän tanssi näissä huveissa aina myöhään aamupuoleen ja palasi harvoin -Versaillesiin ennenkuin kellon lähetessä seitsemää seuraavana päivänä. - -Ennen pitkää alettiin levitellä juttuja hänestä, että hän muka vietti -kevytmielistä elämää. Kansa ei aluksi uskonut näitä juttuja. Mutta -hovi, joka rakasti skandaaleja ja eli liian kevytmielisesti uskoakseen -muiden hyveitä, ahmi niitä suurella mielihalulla. - -Käsittämättömässä huolettomuudessaan ei Marie Antoinette edes -huomannut, että hän herätti pahennusta; hän ei aavistanut -itse kutovansa sitä kangasta, jolle huhujen levittäjät ja -herjauskynäilijät saattoivat maalata epäpuhtaan kuvan hänen elämästään. -Oopperatanssiaisia piti hän viattomana huvina, joista ei saattanut olla -mitään ikäviä seurauksia. Ja kuitenkin on varmaa, että nämä -tanssiaisissa käynnit ne juuri vahingoittivat häntä mitä suurimmassa -määrässä. - -Nuori kuningatar ei tuntenut itseään onnelliseksi ylhäisessä -asemassaan, vaan oli mielestänsä vieraampi kuin koskaan ennen uudessa -kotimaassaan. - -Audienssijuhlallisuudet olivat hänestä väsyttäviä ja inhottavia siinä -määrin, että hän juhlallisimmissakin tilaisuuksissa laiminlöi -seurustella henkilöitten kanssa, jotka halusivat tulla huomatuiksi ja -joilla virka-arvonsa tai ansioittensa perusteella oli oikeus vaatia -sitä. - -Vakaampi osa hoviväestä asettui ennen pitkää vihamieliselle kannalle -nuoren kuningattaren suhteen, ja joka päivä keksittiin aina uusia -alentavia kertomuksia hänen yksityisestä elämästään. - -Kuningatar katsoi siis olevansa pakotettu muodostamaan oman -omintakeisen puolueen, mutta tämän puolueen suhteen oli hän liiaksi -avomielinen. Hän tähtäsi sukkeluutensa kärjen naisia vastaan, jotka -eivät olleet tarpeeksi iloisia, ja miehiä vastaan, joilta puuttui sekä -nuoruutta että kauneutta. Hän päästi seurapiiriinsä miehiä, joiden -käytös hovipiirin ulkopuolella herätti yleistä pahennusta, sekä naisia, -joita syytettiin siitä, että he viettivät kevytmielistä elämää. -Neuvonantajakseen ei hän valinnut kuningasta, jonka omituisuuksista hän -usein ja halusta teki pilaa, vaan sen sijaan Artoisin kreivin, joka oli -hänen seuratoverinsa myöhään sekä varhain, ratsain sekä vaunuissa -kuljettaessa. - -Hänen vastustajillaan oli mahtava liittolainen kuninkaan entisessä -kotiopettajattaressa, kreivitär Marsanissa, jonka mielipiteillä oli -suuri merkitys niin hyvin sen kunnioituksen johdosta, jota hän nautti, -kuin sen aseman vuoksi, joka hänellä kauan oli ollut. - -Kreivittären mielestä oli Marie Antoinettella liehittelijän ryhti, ja -vaaleissa, kevyissä puvuissaan muistutti hän teatteriprinsessaa -esittävää vanhanpuoleista naista, joka puvuillaan koettaa herättää -miesten intohimoja. Jos kuningatar loi katseensa ylös, näytti hän -kreivittärestä täysin harjaantuneelta keikailijalta, ja jos hän -puhui luonnollisella vilkkaudellaan, arvasi kreivitär sen heti -sisällöttömäksi lörpöttelyhaluksi. Jos kuningattaren kasvot ilmaisivat -mielenkiintoa ja osanottoa, väitti kreivitär hänen tahtovan näyttää, -että hän ymmärsi kaikki. Jos kuningatar hymyili iloista hymyänsä, oli -se vain teennäistä iloisuutta. - -Tämä vanha nainen epäili ja panetteli häntä lakkaamatta. Marie -Antoinette puolestaan kosti ivalla ja pilkalla ja unhotti, että -kreivitär oli hänen miehensä kasvattaja, hänen tätiensä uskottu ystävä -sekä suurvalta hovissa. - -Edellisestä on käynyt selville, että Marie Antoinettelta puuttui useita -kuningattarelle sangen tarpeellisia ominaisuuksia. Siihen sijaan omisti -hän ihan tavattomassa määrässä kaikki korkean asemansa ulkonaiset -ehdot: hän oli Ranskan kuningatar, mutta samalla myös kuningatar -kauneuden valtakunnassa. - -Kruununprinsessana oli hän ollut varsin soma ja miellyttävä, vaan ei -läheskään vielä mikään täydellinen kaunotar. Nähdessään hänet ensi -kerran oli kreivitär du Barry pilkallisesti kutsunut häntä "pieneksi -punatukaksi". Toisia taasen oli Marie Antoinette hurmannut iloisella -hymyllään, verevällä suullaan, viisitoistavuotiaalla, mutta vielä -kehittymättömällä vartalollaan, kauniilla profiilillaan ja suurilla, -henkevillä silmillään, jotka niin helposti säteilivät ilosta, mutta -jotka yhtä nopeasti saattoivat säihkyä vihasta tahi ylenkatseesta. - -Niinä neljänä vuotena, jotka olivat kuluneet hänen saapumisestaan -Ranskaan, ja aina Ludvig XV:nnen kuolemaan asti, olivat hänen -ulkonaiset lahjansa hämmästyttävässä määrässä kehittyneet, niin että -hänessä valtaistuimelle noustessaan naisen kauneuteen yhtyi -valtiattaren valtaava arvokkuus. - -Siinäkin tapauksessa, että hän olisi kuulunut kaikkein alhaisimpaan -yhteiskuntaluokkaan, olisi hänen olentonsa vetänyt puoleensa ihailevia -katseita. Ja kun lisäksi ottaa huomatakseen, että hän oli kuninkaan -puoliso ja keisarin tytär, niin ei ole vaikeata käsittää syytä siihen -ihastukseen, jonka hän herätti. - -Hänen astuessaan johonkin huoneeseen, tervehdittiin hänen tuloaan -ihmetyksen sorinalla. Jos hän näyttäytyi teatterissa, suunnattiin -kaikki kiikarit ja lornetit häneen päin. Ja hän synnytti vastakkaiseen -sukupuoleen kuuluvissa tunteita, jotka toisissa lähentelivät hulluutta. - -Madame Vigée Le Brun, joka v. 1779 ensi kerran maalasi hänen -muotokuvansa, kertoo minkä näköinen kuningatar siihen aikaan oli: -"Kuningatar", lausuu hän, "oli nuoruutensa ja kauneutensa -kukoistuksessa; hän oli neljänkolmatta vuotias. - -"Hän oli pitkä ja erittäin siro varreltaan, täyteläinen, mutta ei -liiaksi. Hänen käsivartensa olivat erinomaisen kauniit, hänen kätensä -pienet ja harvinaisen hyvin muodostuneet, ja hänellä oli mitä -kauneimmat jalat. - -"Ei ainoallakaan Ranskan naisella ollut sulavampaa käyntiä. Hän kulki -kohotetuin päin ja hänen ryhtinsä oli majesteetillinen, mikä vaikutti, -että kun hän seisoi hovikuntansa keskellä, heti aina saattoi nähdä kuka -oli hallitsijatar. Tämä majesteetillisuus ei sentään estänyt sitä -lempeätä ja hyväntahtoista piirrettä näkymästä, joka ilmeni koko hänen -olennossaan." - -Ja eräs hänen paashinsa, kreivi Tilly, lausuu hänestä: - -"Silloinkin kun Marie Antoinette koetti olla ainoastaan kaunis nainen, -oli hän näöltään kuin Ranskan kuningatar. Koskaan ei nainen ole -kumartanut luontevammin, tervehtäen kymmentä henkeä yhdellä ainoalla -kumarruksella. Samaten kuin toisille naisille tarjoaa tuolin, tunsi -itsensä houkutetuksi siirtämään valtaistuimen hänen luoksensa." - -Kesällä jälkeen Ludvig XV:nnen kuoleman oli nuori pari oleskellut -vuoroin Choisyn, la Muetten, Marlyn ja Compiègnen huvilinnoissa. Vasta -syyskuun alussa olivat he sekä koko hovi muuttaneet Versaillesiin. - -Huoneisto, jossa Ludvig XVI kruununprinssinä oli kasvanut, luovutettiin -nyt Provencen kreiville. Huone, jossa Ludvig XV oli vetänyt viimeisen -henkäyksensä, tuli nykyisen kuninkaan makuuhuoneeksi, jota hän käytti -aina kuudenteen päivään lokakuuta 1789. - -Kuningatar asettui samaan huoneustoon, jossa hän oli kruununprinsessana -asunut ja jossa Ranskan edellisetkin kuningattaret olivat asuneet. - -Ennen valtaistuimelle nousuaan oli Marie Antoinette ollut -verrattain yksinkertainen vaatetuksessaan. Hän tapasi suorittaa -aamupäivävierailunsa puettuna värilliseen ohueeseen leninkiin, mikä -- -kuten eräässä edellisessä luvussa on viitattu -- herätti suurta -paheksimista ranskalaisten prinsessojen puolelta, jotka aamusta iltaan -olivat täysin hovisäännön mukaiseen pukuun puettuina. - -Etevä ompelijatar, kuuluisa neiti Bertin, sai tässä suhteessa -Marie Antoinetten maun kokonaan muutetuksi. Hän oli ensimäinen -porvariluokkaan kuuluva henkilö, joka sai kunnian käydä -kuninkaallisessa linnassa. - -Chartresin -- sittemmin Orléansin -- herttuatar oli suositellut neiti -Bertiniä, ja Marie Antoinette sai halun neuvotella hänen kanssaan -puvuistaan; mutta kului useita kuukausia heidän ensimäisestä -yhtymisestään, ennenkuin kuningatar uskalsi vastaanottaa häntä muualla -kuin omassa pikku kabinetissaan. - -Neiti Bertin, joka oli hyvin tarmokas ja vaativainen luonteeltaan, -saavutti ennen pitkää suuren vaikutusvallan kuningattareen. Hän -käyttäytyi varsin tuttavallisesti Marie Antoinettea kohtaan, ja hänen -muotimuunnoksiaan oli noudattaminen ikäänkuin annettuja käskyjä. "Hän -on minun pukuministerini", lausui Marie Antoinette hänestä, "hän -pysyttää vehkeilijät loitolla minusta." - -Moinen hyväntahtoisuus saattoi kumminkin neiti Bertinin luulemaan -itsestään niin suuria, että hän katsoi asemansa yhtä tärkeäksi kuin -jonkun kuninkaallisen neuvonantajan. - -Olemme eräässä edellisessä luvussa maininneet muutamia heidän -majesteettiensa pukujen suhteen vallitsevia sääntöjä. Aluksi Marie -Antoinette näitä sääntöjä noudattikin. - -Mutta sitten kun neiti Bertin oli tullut hänen neuvonantajakseen, -hylkäsi hän nämä vanhat tavat ja menot, joiden mukaan hän niin -sanoaksemme suoritti pukeutumisensa julkisesti yleisön nähden. Tultiin -kyllä kuten ennen hänen sänkykamariinsa, mutta valtijatar ainoastaan -tervehti ja vetäytyi sitten pois. Ja siitä hetkestä lähtien oli neiti -Bertin ainoa, joka pääsi hänen pieneen pukuhuoneeseensa, ainoa, joka -sai olla hänelle apuna pukeutumisessa. - -Kun kuningatar oli täysin pukeutunut, palasi hän siihen suojaan, jota -vanhoista ajoista asti oli käytetty pukeutumishuoneena, ja sinne -tulivat nyt kaikki, jotka halusivat jättää hänelle anomuskirjoja. - -Yhtaikaa saapui myös hovikähertäjä sinne laittamaan kuningattaren -hiusasua. - -Neiti Bertinin syy oli, että hiuslaite tehtiin tavattoman suureksi. - -Marie Antoinette ja hänen hovinaisensa kantoivat kokonaisia torneja -tyllistä, kukista ja sulista, joita yhdistettiin valehiuksilla, -tekokiharoilla ja -palmikoilla. Mitä kummallisimpia esineitä käyttivät -naiset päittensä koristamiseksi. Hiuslaitteita, jotka usein olivat aina -kolme- ja neljäkymmentä tuumaa korkeat, käytettiin esittämään kuvauksia -jumalatarustosta, idyllejä, kuvaelmia, kasvitieteellisiä puutarhoja, -sanalla sanoen, mitä mahdottomimpia asioita. - -Erään naisen tukassa nähtiin kerran niitty sekä siinä kaksi pikku -lammasta, paimen, puro, tuulimylly y.m. Eräs toinen nainen esiytyi -hiusasulla, joka esitti viittä maanosaa, aurinkoa, kuuta ja tähtiä. -Erään hiuspukineeseen oli laitettu päivänvarjostin, joka aukeni ja -sulkeutui aina sen mukaan oliko päivänpaiste vai pilvinen sää. Eräs -toinen nainen taas kantoi hiuskoristeena timanteista tehtyä lintua, -joka lerputti siipiään puhjenneen ruusun päällä. - -Keksittiin hiuskoristeita jos jonkin nimisiä ja jos jollaisiakin -tilaisuuksia varten. Chartresin herttuatar esiytyi eräässä hovijuhlassa -täysirikinen sotalaiva päässään; eräänä toisena iltana oli kähertäjä -hänen hiustamineissansa kuvaannollisella tavalla esittänyt hänen pienen -poikansa Ludvig Filipin makaamassa hoitajattarensa sylissä. - -Hovikähertäjä Leonard otti nimekseen "académicien de coiffures et de -modes". Ja kun kaikki hovissa oleskelevat naiset välttämättömästi -tahtoivat käyttää samaa hiustaiteilijaa, täytyi heidän useinkin -käherryttää hiuksensa juhlan edellisenä aamuna tahi iltana. Ei ollut -siis muuta neuvoa kuin istua liikkumatta tuolilla koko yö, jotta tuo -ihana taideteos ei vain mitenkään tärveltyisi. - -Nuo mahdottoman isot hiuskoristeet eivät olleet miksikään helpotukseksi -huvikävelyillä, vielä vähemmin vaunuilla ajeltaessa. Vaunujen ovet oli -tehtävä korkeammiksi, jotta naiset pääsivät niistä sisään, eivätkä itse -vaunutkaan olleet tarpeeksi korkeat; nähtiin naisten istuvan aivan -koukussa ajopeleissään. Toisilla oli tapana ajaessa pitää päänsä ulkona -vaununikkunasta, ja toiset taasen olivat polvillaan vaunuissa -suojellakseen hiuslaitostaan. - -Tanssiaisissa oli naisten miltei mahdoton ottaa askeltakaan -satuttamatta kynttilänkruunuja ja seinälamppuja. Teatterissa sattui -usein yhteentörmäyksiä ja kuultiin suukopua hiuskoristusten takia, -jotka estivät näkemästä näyttelijöitä lavalta. Pilalehdet ja yleinen -mielipide ottivat muotihullutuksia vitsoaksensa saamatta silti aikaan -muutosta parempaan päin, ja monet pilakuvien piirtäjät antoivat -teelmilleen hahmoksi kuningattaren kasvonpiirteet. - -Neiti Bertin ei ollut halukas pysähtymään puolitiehen; joka kuukausi, -välistä joka viikkokin antoi hän Léonardin tehdä hiusasun yhä -korkeammaksi. - -Kun Marie Antoinette eräänä aamuna astui pukuhuoneeseensa, tuli -palvelija häntä vastaan kantaen jakkaraa, jonka tarkoitusta kuningatar -ei pystynyt arvaamaan. - -"Mihinkä tuota jakkaraa tarvitaan?" kysyi hän kamarirouvaltaan. - -Kähertäjä lähestyi nöyrästi kumartaen ja ilmoitti alamaisimmasti, että -hänen oli mahdotonta kähertää hänen majesteettinsa tukkaa, jos hän ei -käyttänyt jakkaraa, ylettääksensä hiusasun huippuun. - -Kuningatar lahjoitti äidilleen muotokuvansa, jossa hän oli kuvattuna -tuo korkea hiuslaitelma päässä; hiuslaitelman teki vielä korkeammaksi -siihen kiinnitetty pitkä sulka. - -Maria Teresia lähetti kuvan takaisin kirjoittaen samalla: - -"Tyttäreni! Palautan tämän mukana minulle aiotun lahjasi. Siinä mahtoi -olla erehdys, minä en havainnut kuvassa Ranskan kuningatarta, vaan -näyttelijättären. Lähetän sentähden muotokuvan takaisin, odottaen sen -sijasta saavani oikean." - -Mutta äidin varoitukset ja neuvot hänen pukujensa suhteen eivät -paljoakaan tehonneet nuoreen hallitsijattareen, joka piti näitä -varoituksia keisarinnan pahanmielen purkauksina. - -Yhtä pikaisten ja liiallisuuteen menevien vaihtelujen alaisina kuin -hiusasut, olivat muotiväritkin. - -Eräänä päivänä esiintyi kuningatar vaaleankeltaisessa puvussa. "Se on -kuningattaren tukanväri", sanoi Provencen kreivi, ja heti alettiin -hovissa käyttää sitä väriä. Suortuvia Maria Antoinetten hiuksista -lähetettiin silkkitehtailijoille Lyonissa, jotka kutoivat aivan -samanvärisiä kankaita ja nauhoja. - -Toisen kerran esiintyi hän tummanruskeassa puvussa. "Tuo väri -muistuttaa kirppua!" lausui kuningas. - -Ja tästä lähin tuli kirpulla olemaan tärkeä sijansa muotimaailmassa. -Alettiin valmistaa kankaita, joille annettiin nimeksi "vanha kirppu", -"nuori kirppu", "kirpun maha", "kirpun pää" ja "kirpun selkä". - -"Sallikaa minun antaa teille neuvo", lausui joku hovimies -ulkomaalaiselle, joka halusi päästä käymään hovissa; "pukeutukaa -kirppufrakkiin ja kirppuliiviin ja esiintykää varmuudella. Siinä kaikki -mitä nykyään tarvitsee voidakseen saavuttaa onnen." - -Marie Antoinette antautui uskomattomalla innolla pohtimaan kaikkia -muotikysymyksiä. Oli aikoja, jolloin hän ei voinut muusta puhua kuin -puvuista ja koreuksista. Kreivi de la Marck, joka on kuvannut -senaikuista Ranskan hovia, lausuu hänestä: "Kuningatar käy ehtimiseen -teatterissa, tekee velkoja, ajaa huvista toiseen, koristaa itseään -prameudella ja sulilla ja tekee pilaa jos jostakin." - -Hänen esimerkkinsä vaikutti turmiollisesti kaikkiin yhteiskunnan -kerroksiin, ja eri säätyluokkiin kuuluvat naiset matkivat häntä. -Tahdottiin heti saada samanlainen hiuslaitos kuin hänellä oli, -samallaisia sulkia ja kukkaseppeleitä. - -Seurauksena tästä oli, että naisten pukukustannukset kohosivat -suunnattomasti. Aviomiehet ja isät valittelivat, ja monen oli pakko -tehdä velkoja, mikä antoi aihetta ikäviin perheriitoihin. Toraa ja -eripuraisuutta syntyi aviopuolisoitten välillä, jotka tähän saakka -olivat eläneet sovinnossa, mutta päättivät nyt erota. Ja yleinen -mielipide merkitsi Marie Antoinetten siksi, joka huonon esimerkkinsä -kautta alensi sukupuolensa arvoa. - - - - -9. - -Marie Antoinetten ystävyydenliitot. -- Prinsessa Lamballe. -- -Ruhtinatar de Guéménée. -- Kreivitär Polignac. - - -Marie Antoinette oli koko elinikänsä varsin kerkeä solmimaan -ystävyydenliittoja kauniitten naisten kanssa. Mutta yhtä helppoa kuin -oli saada hänet kiedotuksi johonkin kauneuden tai nerokkuuden paulaan, -yhtä helposti saattoi menettää hänen ystävyytensä, sillä jos oli -toiselta puolen helppoa saada kiinnitetyksi hänen eloisa mielensä, niin -toiselta puolen haki hänen pintapuolinen, herkkä mielikuvituksensa -alati uusia, yllättäviä vaikutteita. - -Hänen äkkiä leimahtavat tunteensa vaihtoivat myötäänsä esineitä, ja -ennenkuin hän oli ystävystynyt kreivitär Polignacin kanssa, väitettiin, -eikä syyttä, että totinen ystävyys oli Maria Antoinetten sydämelle -vieras. - -Eräässä juhlassa kreivitär Noaillesin luona esitettiin prinsessa -Lamballe tulevalle kuningattarelle. Marie Antoinette oli tuskin -kerinnyt luoda katseensa tuohon ihanaan olentoon, kun muisto kaikista -hänen entisistä ystävättäristään oli kuin pois puhallettu. - -Marie Thérèse Louise Savoiji-Carignan syntyi Turinissa 8. p:nä -syyskuuta 1749; hänen vanhempansa olivat prinssi Ludvig Viktor Carignan -ja prinsessa Christine Henriette Hessen Rheinfeldt-Rothenburg. -Seitsemäntoista vuoden ikäisenä oli hän tullut Ranskaan mennäkseen -avioliittoon prinssi Lamballen, hyväntekeväisyydestään ja jalosta -luonteestaan suuressa arvossa pidetyn Penthièvren herttuan ainoan pojan -kanssa. - -Heidän avioliittonsa oli ollut lyhytikäinen ja onneton. Lankonsa, -Chartresin herttuan viekoittelemana oli prinssi kohta häitten jälkeen -antautunut mitä hillittömimpiin irstailuihin. Vuosi häitten jälkeen -kuoli hän siveettömän elämänsä tuottamien seurausten johdosta. - -Hänen leskensä oli viehättävimpiä olentoja silloisessa Ranskan hovissa. -Häntä on nimitetty "kevääksi kärpän puvussa", "lumenalaiseksi -ruusuksi". - -Lukemattomia olivat ne kulkupuheet, jotka pantiin liikkeelle -toisten, Marie Antoinetten läheisyydessä oleskelevien naisten -vahingoittamiseksi, mutta mitään varjon tapaista ei ole koskaan tämän -ystävättären maineeseen sattunut, ei kukaan vihamiehistä ole rohjennut -epäillä hänen puhtauttaan ja siveyttään. - -Surun ensiksi yllättäessä hänet puolison kuoleman johdosta oli hän -sulkeutunut luostariin, mutta sittemmin oleskeli hän appensa luona, -joka rakasti häntä kuni omaa lastaan. - -Kun häntä suuremmille juhlille kutsuttiin Versaillesiin, herätti hänen -kauneutensa yleistä ihmettelyä. Ludvig XV mielistyi ihan täydellisesti -siihen, ja kreivitär du Barry ja hänen puolueensa alkoivat peljätä, -että prinsessa Lamballesta tulisi Ranskan kuningatar ja että -rakastajattaren aika olisi ohi. - -Mutta nuori prinsessa ei osottanut vähintäkään myötämielisyyttä vanhaa -kuningasta kohtaan. Koettelemukset ja surut, jotka hän oli saanut -kestää, olivat tehneet hänet raskasmieliseksi, ja hän halusi ennen -kaikkea elää erotettuna maailman tuoksinasta. - -Tämä hänen surullinen yksinäisyyteen pyrkimisensä teki hänet vain sitä -enemmän mieltäkiinnittäväksi kruununprinsessan silmissä. Kaikki näytti -olevan omiaan lähentämään heitä toisiinsa: heidän tasaikäisyytensä, -kauneutensa, jota he molemmin puolin ihailivat, ja sukuperänsä, josta -he kumpikin olivat hyvin ylpeitä. - -Kruununprinsessan kiintymys synnytti luottavaisuutta, ja -luottavaisuutta seurasi tuttavallisuus. - -Ludvig XV:nnen viimeisinä hallitusvuosina nähtiin heidät myötäänsä -yhdessä, ja hallitusistuimelle nouseminen ainoastaan lujitti heidän -kesken solmittua ystävyydenliittoa. - -Prinsessa Lamballen ystävyys tarvitsi, tullakseen pysyväiseksi, saada -liikkua vakaamielisyyden pohjavirralla. Hän tarjosi nuorelle -itävallattarelle hellyytensä, jonka hänen puolisonsa oli ylenkatsonut -ja joka siitä saakka oli ollut kätkettynä hänen olemuksensa kylmän -kuoren alle. Hänen tunteensa kruununprinsessaa kohtaan olivat -kunnioitusta, kiitollisuutta, ihmettelyä ja mitä lämpimintä rakkautta. - -Heidän luonteissaan tavattavat erilaisuudetkin olivat vain omiansa -lähentämään heitä toisiinsa. Kuningattaren vilkkaus vaimensi prinsessan -raskasmielisyyttä, ja prinsessan tyyneys vaikutti otollisesti -kuningattaren vilkkaaseen, alati kirmailevaan mieleen. - -Marie Antoinette oli tuskin noussut valtaistuimelle, kun hän lausui -haluavansa saada ystävättärensä kiinnitetyksi hoviin. - -Ylhäisen sukuperänsä takia ei prinsessa voinut suostua vastaanottamaan -hovimestarinnan paikkaa, ja intendanten paikka oli ainoa, joka soveltui -hänen korkealle arvolleen. - -Entisen kuningattaren aikoina oli tuo arvo ollut Bourbonin herttuan -tyttärellä, prinsessa de Clermontilla, mutta tämän kuoltua 1741 ei -virkaan nimitetty ketään eikä sen täyttämistä oltu sen koommin enää -ajateltu. - -Tieto siitä, että Marie Antoinette halusi tällaisen viran jälleen -perustettavaksi madame Lamballen, ulkolaisen ruhtinattaren hyväksi, -herätti paljon tyytymättömyyttä. Kuningas ei tahtonut kuulla puhuttavan -siitä ja silloinen rahaministeri Turgot kehotti niinikään mitä -vakavimmin tuumasta luopumaan. - -Kiihkeillä pyynnöillään pääsi kuningatar toki viimein toiveittensa -perille. "Ette voi uskoa kuinka olen onnellinen", kirjoitti hän kreivi -Rosenbergille; "minä valmistan rakkaalle ystävättärelleni ilon, ja itse -tulen nauttimaan siitä vielä enemmän iloa kuin hän." - -Nimitys tapahtui syyskuussa 1775. Prinsessa Lamballe oli silloin -kuudenkolmatta vuoden vanha. - -Hänen astumisensa uuteen virka-arvoonsa herätti hovissa suuttumuksen -myrskyn, ja kaikilta tahoilta tuli tyytymättömyys näkyviin. - -87 - -Madame de Cossé -- kuningattaren edellinen suosikki -- haki ja sai -eron virastaan ja useat muut hovinaiset kieltäytyivät tekemästä -kuuliaisuuden lupausta tälle uudelle intendantelle. Kreivitär Noailles -ei ollut unhottanut liikanimeään "rouva Etikette" eikä ollut antanut -anteeksi kuningattarelle hänen pilantekoaan vanhoista hovitavoista; hän -otti eron toimestaan samassa kuin prinsessa Lamballe ryhtyi virkaansa, -ja lähti pois hovista, mieli täynnä katkeruutta kuninkaallista -valtiatartaan kohtaan, mikä katkeruus sittemmin yltyi vihaksi. - -Prinsessa Lamballe oli rehellinen, joskin hieman pyrehtivä luonne. -Miten paljon ihmeteltäneekin hänen uskollisuuttaan, joka vei hänet -marttyyrikuolemaan, ei silti sovi kieltää, että hänellä oli useita -pieniä vikoja, joista toinen saattoi loukkautua. - -Kuningattaren avulla hankki hän veljelleen, prinssi de Carignanille -jalkaväkirykmentin ylipäällikön viran sekä 30,000 frangin vuotuiset -tulot. Omasta kohden sai hän intendantena varatuksi itselleen 150,000 -frangin suuruisen palkkion vuodessa. - -Näillä sekä näitten kaltaisilla vaatimuksillaan herätti hän -hovipiireissä paheksumista, mikä kylläkin oli oikeutettua. - -Toiselta puolen täytyy tunnustaa, ettei hän koskaan ollut aikonut -käyttää näitä tuloja omaksi hyväkseen. Kansan ei olisi pitänyt valittaa -hänen tuloistaan, sillä suurin osa niistä joutui apua tarvitsevien -käsiin. Niin pian kun puutteen ja kärsimyksen kuva kohtasi hänen -silmäänsä, heräsi tuo jäykkä, kylmä kauneus hänessä eloon, ja hänen -mielensä silloin lämpeni ja vilkastui. Eikä köyhä milloinkaan mennyt -apua saamatta hänen luotansa. - -Prinsessa oli harras hovitapojen noudattaja ja täytti mitä suurimmilla -innolla velvollisuutensa intendantena. Ja mitä useammin ja selvemmin -hän huomasi, että oli ihmisiä, jotka olivat vastahakoisia tunnustamaan -hänen asemaansa, sitä innokkaammin piti hän kiinni niistä -etuoikeuksista, joita hän luuli itsellään olevan. - -Kuningattaren täytyi lakkaamatta kuunnella valituksia ja ratkaista -riitoja; tämä teki hänet nyreäksi ystävätärtä kohtaan ja ystävyys alkoi -vähävähältä kylmetä. Kuningatar alkoi yhtä kevytmielisesti kuin ennen -rakentaa sekä purkaa ystävyydenliittoja, luopumatta toistaiseksi silti -kokonaan prinsessasta. Mutta uudet ystävättäret, jotka huvittivat häntä -jonkun aikaa, osottautuivat niin halukkaiksi käyttämään hyödykseen -hallitsijattaren suosiota, että kuningatar vallan selvään huomasi -prinsessa Lamballen paraimmaksi ja epäitsekkäimmäksi ystäväkseen. -"Naisista, jotka minä tunnen, on hän ainoa, joka ei kanna pahuutta -sydämessään", lausui hän. "Hänessä ei ole vihaa eikä kateutta." - -Sen-aikaisista ystävättäristä ansaitsee mainitsemista vain yksi, -ruhtinatar de Guéménée. Hän oli jo ennen mainitun kreivitär de Marsanin -veljentytär ja oli alottanut uransa hovissa prinsessa Elisabethin -kotiopettajattarena. - -Ruhtinas de Guéménée ja hänen vaimonsa viettivät hyvin iloista elämää, -ja kuningatar mieltyi siihen niin, että alkoi viettää iltojansa heidän -parissaan. - -Heidän seurapiiriinsä kuului yksinomaan nuorehkoja herroja ja naisia, -ja heidän salongeissaan käyttäydyttiin niin sopimattomalla tavalla, -että se herätti yleistä paheksimista. Siellä pelattiin suurista -summista ja seurustelukieli oli jokseenkin höllää. Siellä esitettiin -näytelmäkappaleita, jotka erään aikalaisen lausunnon mukaan -"soveltuivat näytettäviksi ainoastaan ruhtinaille ja säädyttömille -naisille". Ja niin kevytmielistä oli seurustelutapa tässä talossa, että -useimmat kutsun saaneista naisista eräänä päivänä katsoivat parhaaksi -poistua. - -Mutta kuningatar jäi taloon. Useitten vuosien mittaan hän kävi joka -ilta madame de Guéménéen salongeissa, ja hänellä oli tavattoman hauskaa -seurassa, jota muut olivat pitäneet sopimattomana. - -Enemmän kuin mikään erityinen kiintymys emännän persoonaan, houkutteli -Marie Antoinettea madame Guéménéen salonkeihin oma huvitteluhalunsa. -Sen sijaan kiinnitti hänet yksistään sydämensä seuraavaan -ystävättäreensä, kreivitär de Polignaciin. - -Madame de Polignacin esiintyminen näyttämöllä tuli kuningattarelle yhtä -tuhoatuottavaksi kuin se hänelle itselleen ja kaikille hänen -sukulaisilleen tuli edulliseksi. - -Samalla kertaa kun prinsessa Lamballe nimitettiin intendanteksi ja -madame Noailles otti eron toimestaan, oli, kuten tiedämme, muitakin -muutoksia hovissa tapahtunut. Näistä muutoksista mainittakoon, että -kreivitär Diane de Polignac nimitettiin esilukijaksi hoviin. - -Marie Antoinette pysyttelihe aluksi hyvin kylmänä tätä naista kohtaan, -jota hän syystä piti itserakkaana ja keimailevana. Diane osasi -kuitenkin asettaa niin, että hän pääsi kuningattaren läheisimpiin -iltaseuroihin, joissa hän teki itsensä pelättäväksi terävän kielensä -vuoksi. - -Hän se esitti kälynsä kuningattarelle. - -Gabrielle Yolande Claudine Martine Polastron syntyi 1749 ja meni 1767 -naimisiin kreivi Jules Polignacin, erään köyhän, Auvèrgnestâ kotoisin -olevan aatelismiehen kanssa. - -Ennen Versaillesissa esiintymistään oli hän elänyt hiljaista ja -huomaamatonta elämää maalla. Hän oli pitänyt kunnianaan olla rehti -talonemäntä, ja siltä tuntui kuin ei mikään olisi ollut hänen -ajatuksilleen vieraampaa kuin tulla kuokkavieraaksi kuninkaan linnaan. - -Jo ensi yhtymisessä osotti kuningatar madame Polignacille erinomaista -huomiota. Marie Antoinette luuli hänessä vihdoin löytäneensä sen mitä -hän niin kauan oli hakenut: sydämen, joka ymmärsi hänet ja saattoi -tuntea täydellisesti samaa kuin hän. - -Kuningatar lausui ihmettelevänsä, ettei hän ennen ollut tavannut -kreivitärtä, ja tämä vastasi silloin, että kun hänellä ja hänen -miehellään ei ollut varallisuutta, ei heillä myöskään ollut syytä -oleskella hovissa. - -Vastaus oli naiivi, mutta samalla viisas. Hänen viehättävä olentonsa -oli miellyttänyt kuningatarta ja köyhyys vain lisäsi hänen -viehättäväisyyttään. Kuningattaren mielestä oli kuin kohtalo tässä -olisi tehnyt vääryyttä, jonka sovittamiseen hänellä nyt oli erinomainen -tilaisuus. - -Väitetään ettei kreivi enempää kuin kreivitärkään ensi alussa ollut -erittäin kunnianhimoinen. Varmaa kumminkin on, että Jules Polignacin -tulevaisuudentoiveet olivat yhtä pienet kuin hänen varallisuutensakin -siihen aikaan, jolloin hänen vaimonsa pääsi kuningattaren suosioon. - -Marie Antoinette halusi nyt kuten muutamia vuosia sitä ennen madame -Lamballen suhteen kiinnittää tämän uuden ystävättären hoviinsa. Eräs -hovimestarinnan paikka oli avoinna, mutta traditsioneja polkematta ei -tätä tointa kumminkaan käynyt luovuttaminen aivan nuorelle ja -tuntemattomalle naiselle. Sitäpaitsi ilmoitti kreivitär, ettei hän -halunnut mitään tointa hovissa. - -Saadakseen asian alkeille Marie Antoinette ilman muuta teki hänet -ystävättärekseen. Madame Polignac ja hänen miehensä muuttivat asumaan -erääseen taloon Versaillesissa, jossa he kuningattaren kustannuksella -aluksi viettivät jotensakin vaatimatonta elämää. - -Mutta ei kulunut vuottakaan, kun asema jo muuttui tykkänään toiseksi. -Suosionosotuksia sateli jos jonkinlaisia kreivittärelle ja hänen -miehelleen, ja suunnattomia rahasummia tuhlattiin heille kummallekin. -Kaiken sen rinnalla, mitä tämä aviopari sai vastaanottaa, eivät -prinsessa Lamballen osaksi tulleet suosionosotukset merkinneet niin -mitään. - -Polignac ja hänen vaimonsa saivat ensin 400,000 frangia velkainsa -maksamista varten. Sen jälkeen saivat he vielä 800,000 frangia -myötäjäisiksi kaksitoistavuotiaalle tyttärelleen, sittemmin herttuatar -de Gramontille. - -Mutta ei siinä vielä kyllin; he saivat myönnetyksi itselleen -nautinto-oikeuden kuninkaalliseen tilukseen, jonka vuotuiset tulot -nousivat 100,000 frangiin; he pyysivät saada oikeuden hallita -postilaitosta, mikä niinikään oli runsastuloinen virka, ja kaikki -heille myönnettiin! Ei ollut siis ihme, että suosionosotuksia alettiin -pitää liiallisina ja Polignacin perheen vaatimuksia kohtuuttomina. - -Kreivitär Polignac ei suinkaan ollut mikään lahjakas nainen eikä -hänellä myöskään ollut erityisempiä opillisia tietoja. Mutta hän oli -täydellinen maailmannainen, kohtelias ja hienotunteinen. Hänellä oli -miellyttävä ulkomuoto sekä tavaton mielenmaltti, mikä ei jättänyt häntä -pulaan tukalimmissakaan tiloissa; mutta tämän hyvänsävyisen ulkonaisen -käytöksen takana piili epäilemättä enemmän julkeutta ja ahneutta, kuin -mitä hän tahtoi näyttää. - -Marie Antoinette ei saanut tämän naisen puolelta osakseen sellaista -rakkautta, mikä olisi lähimainkaan vastannut hänen omia tunteitaan, -tahi sellaista kiitollisuutta kuin hänen anteliaisuutensa olisi -ansainnut. - -Jos kreivinna vain olisi saanut olla omissa oloissaan, ei hänen -vaikutuksensa olisi tullut niin turmiolliseksi; varmaankin hän silloin -olisi tyytynyt kunniasijoihin ja lisättyihin vuosituloihin miestänsä ja -tämän sukulaisia varten. Mutta tuskin oli hovissa tultu näkemään, mistä -päin tuuli puhalsi, kun uuden suosikin ympärille jo kerääntyi naisia ja -herroja, jotka ymmärsivät käyttää hyödykseen hänen nauttimaansa -suosiota ja hänen vaikutusvaltaansa. - -Kreivitär sai yhtenään vastaanottaa yhä uusia suosionosotuksia. -Uskotellen ettei hän muka mitään toivonut, harjaantui hän päivä -päivältä yhä paremmin taidossaan viekotella kuningatarta lupaamaan yhä -enemmän ja enemmän, ja hän ja hänen ystävänsä käyttivät hyväksensä -kuningattaren heikkoutta siinä määrin, että se tuntuu miltei -uskottomalta. - -Kuningattaren innokas ystävyys kreivitärtä kohtaan sai vireille -vanhojen aatelissukujen kateuden, ja kun madame Lamballe huomasi, että -Marie Antoinetten vihamiehet käyttivät tätä uutta ystävyyttä aseena -häntä vastaan, katsoi hän velvollisuudekseen huomauttaa kuningatarta -niistä vaaroista, joille hän pani itsensä alttiiksi. - -Mutta tämä toimenpide oli jo yltäkyllin riittävä tekemään kreivitär -Polignacin prinsessan ilmeiseksi vihamieheksi, ja riita ei voinut -päättyä muutoin kuin yhdellä tavalla: viaton, rehellinen prinsessa ei -mahtanut mitään kreivinnalle, jolla vielä oli uutuuden viehätystä sekä -sukunsa ja ystäviensä hovista saama kokemus selkänojanaan. - -Madame Lamballe oli Ranskan ylimystön jaloimpia naisia. Mutta hovissa -uskottiin yhtä vähän hänen voivan toimia jalosti kuin että hänellä oli -jalo luonne. Häntä pidettiin liian mitättömänä ja huonolahjaisena. Eikä -saatakaan kieltää, ettei jälkimäisessä väitteessä ollut perää; hänen -seuransa tuntui tosiaankin ajan pitkään hieman ikävystyttävältä. - -Kirjailijatar madame de Genlis tuomitsee häntä varsin ankarasti. Hän -tapasi prinsessan usein Orléansin herttuan luona ja sanoo prinsessan -olleen mitättömän sekä kokonaan kykenemättömän johtamaan -seurapuhelua. Vielä väittää hän prinsessan usein saaneen hermo- ja -pyörtymiskohtauksia, mikä teki hänen seuransa vähemmän hupaiseksi. - -Kreivitär Polignac ja hänen sukulaisensa ymmärsivät käyttää hyväkseen -prinsessan heikkoja puolia. He, jotka itse pyysivät niin paljon, -puhuivat lakkaamatta hänen suurista vaatimuksistaan. He puhuivat -moittien hänen kateudestaan ja hänen suoraluontoisuudestaan, jota he -sanoivat typeryydeksi. - -Aluksi koetti kuningatar sovittaa molempia kilpailijoita keskenään, he -kun molemmat esittivät hänelle valituksiaan, mutta sitten hän -vähitellen alkoi kyllästyä prinsessa Lamballeen. Itsekään huomaamatta -tottui hän tulemaan toimeen ilman hänen seuraansa. - -Madame Lamballella ei tosin ollut, kuten sanottu, mitään eteviä -luonteenlahjoja, mutta hän oli aikaisin saanut tottua kärsimyksiin, ja -hän oli liian ylpeä näyttääkseen miten hän kärsi. Hän ei tosin -hetikohta voinut vetäytyä pois korkeaan asemaansa kuuluvien -velvollisuuksien täyttämisestä, mutta hän näyttäytyi yhä harvemmin ja -harvemmin ja vetäytyi viimein kokonaan pois hovista. - -Ja siinä hän teki viisaasti; hän oli kadottanut kuningattaren suosion, -eikä kukaan koettanut pidättää häntä lähtemästä. - -Prinsessa muutti takaisin appensa luo, ottaen osaa hänen yksinäiseen -elämäänsä, kunnes vaara hänet jälleen kutsui hallitsijattaren -läheisyyteen. - -Onnen päivinä ei hänen ystävyytensä ollut aivan vailla vaatimuksia, -mutta myöhemmin, kun melkein kaikki järjestään hylkäsivät Marie -Antoinetten, pysyi hän hallitsijattarelleen horjumattomasti -uskollisena. Hän rakasti Marie Antoinettea enemmän kuin tämä rakasti -häntä, ja antoi onnettomalle kuningattarelle enemmän kuin mitä hän itse -sai vastaan ottaa. - - * * * * * - -Kreivitär Polignac oli saavuttanut tarkoituksensa, -- hänen -vastustajansa oli poistunut vapaaehtoisesti. - -Pian ei kuningatar enää voinut tulla toimeen uudetta ystävättärettään. -Kaikkialla ja kaikkinaisissa tilaisuuksissa osotti hän hänelle mitä -suurinta herttaisuutta. - -Sen sijaan että olisi, hovissa vanhastaan vakaantuneen tavan jälkeen, -syönyt päivällistä yhdessä kuninkaan kanssa koko kansan nähden, söi -kuningatar nyttemmin -- paitsi sunnuntaipäivinä -- yksin kreivittären -seurassa. Hän ei halunnut tulla häirityksi ollessaan ystävättärensä -kanssa yksissä ja sen tähden toimitti hän pois palvelevan hovinaisensa -sekä kielsi päästämästä ketään huoneeseen, jossa hän ja madame Polignac -oleskelivat. - -Iltasin otti hän ystävätärtään kainalosta ja käyskenteli -tuttavallisesti hänen kanssaan. Kun kreivitär matkusti maalle, -kirjoitti kuningatar hänelle ahkerasti ja kertoi kaikki, mitä -Versaillesissa tehtiin ja toimitettiin. Jos kreivitär oli sairas, kävi -kuningatar häntä katsomassa ja osotti jos jollakin tavalla hänelle -hellyyttään. - -Kreivitär sairastui tuhkarokkoon -- tauti tarttui kuningattareenkin. -Kreivitär odotti synnytysaikaansa, ja koko hovin täytyi muuttaa -Marlyyn, jotta kuningatar saisi olla hänen läheisyydessään. Kreivitär -Polignac oli ainoa ihminen, jonka vikoja kuningatar ei ottanut koskaan -huomatakseen. Muutoin saattoi hän sekä sangen järkevästi että ankarasti -arvostella ympärillään olevia ihmisiä, mutta madame Polignacista hän ei -koskaan kärsinyt lausuttavan ainoatakaan halventavaa sanaa. - -Tuo hehkuva ystävyys, joka yhdisti hänet tähän naiseen, antoi virikettä -hänen vähemmin hyville ominaisuuksilleen. - -Kreivittären seurustelupiiri ei voinut olla tarkoin valikoitu, siksi -oli se liian suuri. Kuningattaren suuren anteliaisuuden johdosta -viekoittui hän käyttämään tuhlaavaisuutta, joka vahingoitti yhtä paljon -hänen omaa kuin hänen haltijattarensakin mainetta. - -Toimeenpanemalla alituiseen uusia huvituksia osasi hän herättää ja -ylläpitää kuninkaallisen ystävättärensä mielenkiintoa. Marie Antoinette -oli vilkas, iloinen ja kiemailevainen. Aavistamattansa antautui hän -alttiiksi pahojen kielien panetuksille, ja hänen tapansa käydä joka -päivä tervehtimässä ystävätärtä tuli ennen pitkää hänelle pakottavaksi -tarpeeksi. "Marie Antoinetten yritykset", huomauttaa Goncourt varsin -sattuvasti, "tarkoittavat kaikki madame Polignacin korottamista -kuningattaren rinnalle ja kuningattaren alentamista madame Polignacin -vertaiseksi." - -Lämpimintä rakkautta seuraa usein -- semminkin maailman isoisten kesken --- mitä suurin välinpitämättömyys. Tiedettiin prinsessa Lamballen -olleen kuningattarelle miltei yhtä rakas, ja kumminkin oli prinsessan -aikoinaan nauttima suosio haihtunut kuin kaste auringonpaisteessa. -Madame Polignacin ystävät tiesivät kokemuksesta tämän ja käyttäytyivät -sen mukaan; he riensivät kaikki lämmittelemään hehkuvan hellyyden -säteissä. - -Armonosotussade tulvi edelleen Polignacin perheen ja sen ystävien yli. -Kreivittären appi, kaikin puolin vähäpätöinen mies, nimitettiin -lähettilääksi Sveitsiin, virkaan, joka oli hyvin haluttu ja johon oli -ilmoittaunut useita paljoa ansiokkaampia hakijoita. Diane de Polignac -nimitettiin prinsessa Elisabethin kotiopettajattareksi, kreivi -Julesista tehtiin ylihovitallimestari, ja hänen tulojaan lisättiin sen -kautta vielä 80,000 frangilla vuodessa. Sitäpaitsi annettiin hänelle ja -hänen jälkeläisilleen herttuan arvonimi. Oltiin tietävinään, että -Polignacin herrasväki vähässä ajassa oli hankkinut itselleen yli puolen -miljoonan vuotuiset tulot. "Historiassa ei ole montakaan esimerkkiä -siitä, että ruhtinaiden suosio olisi niin vähässä ajassa tuottanut niin -suurta hyötyä yhdelle ainoalle perheelle", lausuu tämän johdosta kreivi -Mercy-Argenteau. - -Polignacin piirin ulkopuolella olevista tuntuivat suosionosotukset -suunnattomilta. Sitäpaitsi oli moinen tuttavallisuus hallitsijattaren -ja erään hänen alamaisensa välillä mitä jyrkimmässä ristiriidassa -Ranskan hovissa vallalla olevien tapojen kanssa. Versaillesissa ja -myöskin Pariisissa oli mielten katkeruus yleinen, ja tyytymättömyys -tähän puolueellisuuteen ja sopimattomaan tuttavallisuuteen tuli -äänekkäällä ja kaunistelemattomalla tavalla julki. - -Tätä kummallista ja todella sopimatonta ystävyyttä katsottiin -epäterveelliseksi. Kuningatar ja kreivinna tehtiin pilkkakuvausten, -hävyttömien laulujen ja herjauskirjoitusten esineiksi. - -Marie Antoinetten todelliset ystävät näkivät myrskypilvien kerääntyvän -ja tahtoivat huomauttaa hänelle tästä luonnottomasta hellyydestä -johtuvaa vaaraa, hellyydestä, jota hän ei edes koettanutkaan peitellä. -Prinsessa Lamballe oli ensimäinen, joka varoitti häntä ja kadotti sen -kautta kuningattaren suosion. Apotti Vermond seurasi prinsessan jälkiä. -Mutta kuningatar ei ollut häntä laisinkaan ymmärtävinään ja karttoi -kaikkea vakavampaa keskustelua tästä asiasta. - -Apotti lähti samaten pois hovista, mutta palasi ennen pitkää takaisin -ja karttoi sittemmin tuohon arkaluontoiseen asiaan kajoomista. - - - - -10. - -Pieni Triano. -- Kuningattaren tuhlaavaisuus. -- Peliskandaalit -hovissa. -- Marie Antoinetten suhde taiteeseen ja kirjallisuuteen. -- -Kuninkaalliset näyttelijät Trianossa. - - -Jo ennen kuningattareksi tuloaan oli Marie Antoinette usein toivonut -itselleen omintakeista taloa maalla; hän rakasti maaelämän -hiljaisuutta, salojen yksinäisyyttä, lintujen laulua. - -Kuningas tiesi tämän hänen toivomuksensa, ja kohta valtaistuimelle -nousemisensa jälkeen lausui hän Marie Antoinettelle: - -"Nyt saatan täyttää toivomuksesi. Pyydän sinun vastaanottamaan Trianon -ja käyttämään sitä omaa itseäsi varten. Se on vanhastaan ollut -kuninkaan suosikkien tyyssijana ja tästedes se kuuluu sinulle." - -Marie Antoinette ihastui ikihyväksi ja vastasi leikillisesti: - -"Suostun ottamaan lahjan sillä ehdolla, ettet sinä tule sinne muuten -kuin kutsuttaessa." - -Pieni Triano on kaksikerroksinen talo. Sen ympärillä oli ennen muinoin -kahdeksan pienempää olkikatoilla katettua taloa, jotka oli varattu -yksinkertaisemmille perheille; jokaiseen näistä pienistä taloista -kuului vähäinen ryytimaa. Paitsi muuta oli Trianon lähistössä -tuulimylly ja koulutalo. - -Seurustelusääntö menetti valtansa täällä hiljaisessa maaelämässä. -Aamulla lähti Marie Antoinette Versaillesista jalkaisin ja riensi -maahuvilalleen, jossa hän juoksi ympäri puutarhoissa poimien kukkia. - -Hän piti silmällä työmiehiä ja istui neuloen tahi ommellen -istuttamainsa puitten varjossa. Hän kirnusi voita ja keitti hilloja, -hänellä oli mielilehmänsä, joita hän toisinaan itse lypsi, hänellä oli -kyyhkysiä ja kanoja, joita hän ruokki, ja kukkia, joita hän vaali. - -Se oli maaelämää, täysin hupaista ja vapaata, maaelämää jommoista Maria -Teresian hallitessa pääsi juurtumaan Habsburgien patriarkaaliseen -kotiin. - -Illat vietettiin sisällä salongeissa, mutta ikkunat ja ovet saivat olla -avoinna. Milloin kuningattarella oli vieraita, tarjosi hän itse heille -teetä. Tultiin ja lähdettiin, istuttiin salongeissa ja käveltiin -puistoissa -- tehtiin sanalla sanoen mitä kunkin mieleen juolahti. - -Spinetti seisoi avattuna, ja sen ääreen istahti milloin yksi milloin -toinen soittamaan. Kreivitär Polignac soitti harppua, ja Maria -Antoinette lauloi pienehköjä lauluja, joita hän itse oli sepittänyt. - -Säkeistöt eivät olleet erittäin kauniita, ja kuningattarella oli hyvin -pieni ääni. Mutta hänen ranskalaiset kuulijansa eivät olleet yhtä -suoria kuin Ruotsin Kustaa III, joka sanoi hänelle: "Ette laula -niinkään huonosti, ollaksenne kuningatar." - -Sunnuntaisin antoi hän päästää siististi puetut ihmiset Trianon -puutarhoihin. Hän antoi heille luvan tanssia nurmikolla ja erään teltan -alla, ja välistä sattui, että hän, ilahuttaakseen heitä, itse otti osaa -tanssiin. - -Pahat kielet nimittivät Trianoa "Kuningattaren pikku Wieniksi", ja tämä -loukkasi häntä yhtä suuressa määrin kuin hänelle itselleen annettu -lisänimi "Itävallatar". Kun joku pyysi lupaa päästä katsomaan hänen -pikku Wieniään, epäsi hän aina sellaiset pyynnöt. - -Pahanilkisyys, joka ei koskaan lakannut vainoomasta Maria Antoinettea -niin kauan kuin hän oleskeli Ranskassa, ja joka takertui kiinni -kaikista pienimpäänkin hänen sanaansa ja kaikkiin hänen tekoihinsa, -antautui erityisellä mielihalulla ahdistelemaan Trianoa. - -Kuningattaren istuessa syytettyjen penkillä esiintoi tuomari -raskauttavana seikkana ne summat, jotka Marie Antoinette oli tuhlannut -Trianonsa hyväksi. - -Sanottiin hänen uhranneen miljoonia tähän suosittuun maahuvilaansa. - -Kun vallankumous oli puhkeamaisillaan ilmi ja valtakokous piti kokoon -kutsuttaman, saavuttiin valtakunnan kaikilta ääriltä lujiin -ennakkoluuloihin piintyneinä kuningatarta kohtaan hänen -tuhlaavaisuutensa ja luullun siveettömän elämän johdosta. - -Jokainen halusi nähdä pienen Trianon. Siellä ei tavattu sitä loistoa, -jota oli odotettu, mutta kukaan ei uskonut näkemäänsä yksinkertaisuutta -todelliseksi. - -Valtakokouksen jäsenet olivat kuulleet puhuttavan huoneista, joissa -seinät olivat jalokivillä koristettuja, ja kun he eivät niitä missään -havainneet, luulivat he, ettei heille oltu loistohuoneita näytetty. - -Rakennukset eivät läheskään olleet komeita eivätkä menot likimainkaan -niin suuria, kuin kuningasparin vihamiehet tahtoivat luulotella itseään -ja muita. Puisto-istutukset olivat enimmin maksaneet ja ne näyttivät -komeimmilta. - -On tullut näytetyksi toteen, että kuningattaren menot pienen Trianon -ylläpitämiseksi ja kaunistamiseksi eivät olleet nousseet yli kahden -miljoonan frangin. Onhan se tosin suuri summa, kun ottaa huomioon -maassa vallinneen hädän, mutta hovin muihin menoihin ja niihin -mahdottomiin summiin nähden, joita muihin tarkoituksiin tuhlattiin, ei -se merkitse mitään. - -Mutta vaikkapa pahanilkisyys olikin näitä Trianon ylläpitokustannuksia -suurennellut, niin oli kumminkin elämä siellä eräässä suhteessa -vaarallista. Valtikka ja paimensauva eivät sovi yhteen. Epäviisasta on -lyhemmäksikin aikaa vaihtaa kultakruunua niittykukista solmittuun -seppeleeseen. - -"Yksityiselämä viehättävine puolineen ei ole kuninkaallisia henkilöitä -varten", lausuu Goncourt. "Vaaditaan, että heidän huviensa tulee olla -kuninkaallisia, että heidän ystävyydenliittojensa tulee olla vailla -tuttavallisuutta, että heidän hymyilyjensä tulee olla yleisiä ja -kohdistua kaikkiin. Ei edes heidän sydämensä ole heidän omansa, heillä -ei ole oikeutta antautua tunteittensa valtaan. - -"Jos kuningatar noudattaa omaa makuansa, sukupuolensa, ikänsä, sielunsa -puhtauden, sydämensä taipumusten mukaista makuansa, saattaa hän itsensä -alttiiksi hovimiesten moitteille, pahojen kielien panetteluille ja -historian armottomalle tuomiolle." - -Tätä totuutta sai Marie Antoinette kauan ja tuskallisella tavalla -kokea. - -Pieni Triano, jossa elämä tuntui olevan niin rauhaisaa ja viatonta, -osottautui lähempää tarkasteltuna salajuonien pesäksi, jossa koetettiin -kuningattarelta saalistaa suosionosotuksia ja jossa kuningattaren -oli vaikeampi vastustaa ystäviensä tungettelevaisuutta kuin -seremoniallisessa Versaillesin hovissa. Rakastettavat naiset ja -kohteliaat herrat uskalsivat Trianossa riisua naamarinsa ja tuoda -kunnianhimonsa ja vaatimuksensa julki. - -Kreivitär Polignac osottautui varsin hyödylliseksi välikappaleeksi -näitten ihmisten käsissä. Heidän vaikutuksensa alaisena sekaantui hän -jos johonkin, kuningattaren hovinpitoon yhtä hyvin kuin kuninkaan -politiikkaankin. Koettipa hän jo erottaa ja asettaa ministerejäkin. - -Hänen kälynsä Diane eli niin yksinomaan ystäviensä hyväksi, että hän -vallan unhotti olevansa prinsessa Elisabethin palveluksessa. Kuninkaan -nuori sisar sai melkein aina olla yksin ja pakeni eräänä päivänä -muutamaan luostariin. Ludvig XVI:nnen täytyi mieskohtaisesti käydä -noutamassa hänet pois. - -Jos joku oli vierailulla Ludvig XVI:nnen hovissa, anasti Trianossa -käynti aina osan sitä juhlaohjelmaa, jolla korkeita vieraita -kunnioitettiin. - -Ulkolaisista ruhtinaista kävi useimmin Ranskan hovissa Ruotsin kuningas -Kustaa III, joka sittemmin suurella lämmöllä ja ritarillisella innolla -piti onnettoman kuningasparin puolta. - -Hän oleskeli usein ja pitkät ajat Pariisissa Hagan kreivin nimellä. -Ludvig vastaanotti hänet aina mitä ystävällisimmällä kohteliaisuudella, -ja Kustaa III:nnella oli tapana saapua Versaillesiin edeltäkäsin -ilmoittamatta tulostaan, mikä toisinaan saattoi hovin aika lailla -hämille. - -Marie Antoinettea ei oikein miellyttänyt hänen suorasukainen olentonsa, -eikä Kustaa puolestaan näyttänyt olevan erittäin mielistynyt -kuningattaren persoonaan. Hän lausui peittelemättä arvostelunsa -kuningattaren laulusta ja soitosta, ja hänen näytti olevan hyvin ikävä -kuningattaren musiikki-iltamissa. Kun kuningatar eräänä iltana -kieltäytyi tanssimasta sillä tekosyyllä, että hän oli liian vanha, -kysyi Kustaa leikillään, oliko hän ollut halukkaampi tanssimaan -nuorena, mikä kysymys ei liioin liene hivellyt tuon silloin vielä -tuskin kahdeksankolmattavuotiaan kuningattaren mieltä. - -Jos tavat Ranskassa olisivat olleet sellaiset, jommoisiin Marie -Antoinette oli tottunut kodissaan, olisi hänen elämänsä varmaankin -muodostunut toisellaiseksi. Hänen mielensä oli alussa taipuvainen -kotoiseen elämään, ja hän olisi luultavasti löytänyt ilonsa perhepiirin -keskuudessa. - -Mutta sillä sijalla, jolle kohtalo oli hänet asettanut, keskuspisteenä -tavoiltaan turmeltuneessa hovissa, puolisonsa laiminlyömänä, ilman -mitään vakavampia harrastuksia, mutta syvästi tuntien povessaan -kaipuuta olla rakastettu ja ihmetelty, oli hän pakotettu hakemaan -onneaan ulkopuolelta itseään. - -Kruununprinsessana ei hän ollut osottanut vähintäkään taipumusta -tuhlaavaisuuteen; hän oli päinvastoin niinä aikoina ollut jokseenkin -säästäväinen. Valtaistuimelle noustessaan saattoi hän kehua, ettei hän -koskaan vielä ollut tehnyt velkoja. - -Kuningattarena näytti hän myöskin ensi alussa vakavasti päättäneen -karttaa liikanaisia menoja. - -Mutta uuden valtansa häikäisemänä ja ystäviensä viekottelua seuraten -heittäytyi hän ennen pitkää, niinkuin jo olemme nähneet, huvien -pyörteeseen, huvien, jotka maksoivat äärettömiä summia, ja hänessä -syttyi intohimoinen mieltymys koristeihin ja jalokiviin. - -Niinpä hän esimerkiksi tammikuussa 1776 osti parin -timanttikorvarenkaita, jotka maksoivat 400,000 frangia. Tuskin puoli -vuotta sen jälkeen osti hän rannerenkaan, josta maksoi 250,000 frangia. - -Syytökset Marie Antoinettea vastaan ovat useimmissa suhteissa olleet -liioiteltuja, ja hänen arvollisuutensa onnettomuutensa päivinä -ansaitsee myötätuntoamme. Mutta hänen tuhlaavaisuutensa oman itsensä -hyväksi, silloin kun maassa vallitsi nälänhätä, panee hänen muistoonsa -ruman tahran, jota ei koskaan voida pestä pois. - -"Jutut, joita kuulen sinusta kerrottavan, vihlovat sydäntäni", -kirjoitti Maria Teresia, "ja kertomukset timanteistasi panevat minut -häpeämään. Rakas tyttäreni, kuningattareni, mihin tämä tämmöinen viepi? -Se ajatus on minusta sietämätön." - -Monet hovin kavaljeereista olivat kiihkeitä pelaajia. Myöskin -onnistuttiin saada kuningatar houkutelluksi pelaamaan, ja hän menetti -mahdottomia summia. - -Aluksi pelasi hän salaa yhdessä ystävättäriensä kanssa. Mutta eräänä -päivänä Fontainebleaussa pyysi hän kuninkaalta lupaa saada lähettää -Pariisista käymään pankkiiria, joka voisi pitää pankkia hänelle ja -hänen seuratovereilleen heidän pelatessaan. - -Aluksi Ludvig veti verukkeita sieltä ja täältä, mutta heikkona kuten -aina taipui hän vihdoin "vain tämän ainoan kerran". - -Sanasta otettiin kiinni, ja puoleentoista vuorokauteen eivät pelaajat -poistuneet pelipöydän äärestä. Kaksi yötä ja yhden päivän pelasi -kuningatarkin yhteen jaksoon. - -Siitä ajasta pelattiin myötäänsä hovissa. Marie Antoinette antautui -lopulta aivan kokonaan pelihimon valtaan. Saatuaan joka kuun -ensimäisenä päivänä viisisataa kultakolikkoa -- taskurahansa, joksi hän -niitä nimitti -- menetti hän ne tavallisesti jo samana iltana pelissä. - -Marlyssa kerran menetti hän seitsemänsataa kultakolikkoa (140,000 -frangia) yhtenä ainoana iltana. - -Peli päättyi usein rähinällä ja metelillä. Artoisin kreivi huusi -ihastuksesta, milloin osui voittamaan, ja raivosi, milloin oli -menettänyt. Useat hovilaisista menettivät niin suuria summia, että -heidän asemansa tuli kestämättömäksi. - -Eräänä päivänä huomattiin, että pelinopat olivat merkityt ja että siis -pelissä todistettavasti oli tehty vääryyttä. Toiste taas katosi -pussillinen setelirahoja, jolloin oli nostettu kysymys siitä, että -läsnäolevien ylhäisten naisten ja herrojen taskuja tutkittaisiin. Monen -monet olivat ne keinottelijat ja nuoret vintiöt, jotka korjasivat -taskuihinsa rikkaita satoja kuninkaallisen pelipöydän ääressä. - -Muuan englantilainen, joka palasi Intiasta suurilla rikkauksilla, mutta -sitä köyhemmällä maineella, pyysi ilmoittamaan, että hänellä oli -kaksisataatuhatta kultarahaa, jotka hän oli halukas panemaan alttiiksi. - -Kuningatar otti hänet vastaan, ja englantilainen pelasi hänen, -prinssien ja hovilaisten kanssa. Vähässä ajassa voitti englantilainen -yli viisitoistatuhatta kultarahaa, s.o. yli kolmekymmentä miljoonaa -frangia. - -Moinen pelikiihko ei voinut muuta kuin halventaa kuninkaallista arvoa. -Kreivi Mercy moittii kuningatarta ankarasti kirjeissään. Mutta hän -moittii myös, ja syystä kyllä, kuningastakin siitä, että hän salli -viettää elämää, joka niin suuresti loukkasi kuninkaallista arvokkuutta. - -Uhkapelit oli poliisi kieltänyt Ranskassa, mutta siitä huolimatta -harjoitettiin niitä näin vapaasti ja näin surkuteltavassa määrässä -kuninkaallisen perheen keskuudessa. - -Luonnollistahan on, että tällä täytyi olla turmiolliset seuraukset; -siitä syntyi kautta koko Europan mainittava julkipahennus, se synnytti -julkista tyytymättömyyttä Pariisissa ja hävitti monelta perheeltä -rauhan. - - * * * * * - -On jo käynyt selville, että Marie Antoinette karttoi kokeneempien -naisten seuraa ja että hän mieluummin kuunteli vastakkaisen sukupuolen -imartelua ja ylistyksiä kuin oman sukupuolen neuvoja ja varoituksia. -Häneltä ei mitenkään puuttunut lahjoja; mutta hän ei koskaan pyrkinyt -niillä loistamaan. Ja me tiedämme, että hänen tietonsa ja taitonsa -olivat ylen puutteellisia. - -Historiallisesti tunnettua on, että hänen kirjastonsa sekä -Versaillesissa että Trianossa käsitti melkein yksinomaan siveettömiä -kirjoja. Nämä olivat hänen lähimpäin seuralaistensa valitsemia ja samat -seuralaiset niitä lueskelivat. Lukuunottamatta muutamia rivoja -romaaneja ja niitä näytelmäkappaleita, joissa Marie Antoinette itse -esiintyi, ei hän kuningattarena liene montakaan kirjaa avannut. - -Hän ei käyttänyt edes niitä kehityksen mahdollisuuksia, joita -seuraelämä tarjoo. Niin pian kun syvennyttiin johonkin vakavampaan -keskusteluaineeseen, alkoi hän näyttää ikävystymisen merkkejä. Hänen -seurapuhelunsa oli oikullista ja pyrähteli asiasta toiseen. Häntä -huvitti puhella päivän pikkutapahtumista, ja hauskimpia hänestä olivat -juorut ja häväistysjutut, milloin ne esitettiin sukkelalla, -lystikkäällä tavalla. - -Voltairen käyntiä Pariisissa pidettiin suurena tapauksena Marie -Antoinetten puolison hallituskaudella ja se veti puoleensa koko -Pariisin huomiota. - -Tämä neron armolla varustettu ruhtinas, joka kuoli laakereilla -seppelöitynä ja yleisesti kunnioitettuna, oli tuskin ehtinyt saapua -Pariisiin, kun jo lausui toivomuksensa päästä Ludvigin ja Marie -Antoinetten puheille. Suuri satiirikko, jonka turhamaisuus oli lähes -yhtä laajalti tunnettu kuin hänen nimensä, tavoitteli vielä -vanhoillaankin ruhtinasten suosiota. Hän oli nimittänyt Ranskan nuorta -kuningatarta "jumalalliseksi Antoinetteksi" ja lausunut "mitä -hartaimmasti ihailevansa häntä". - -Mutta Ludvig näki hänessä ainoastaan kristinopin ja erittäinkin -katoolisuuden vastustajan. - -Marie Antoinettea hänen kirjailijatoimensa yhtä vähän viehätti kuin -hänen yhteiskuntaa mullistavat oppinsa häntä pelottivat. Kuningattaren -ystävättäret rukoilemalla rukoilivat häntä ottamaan vastaan runoilijan -Versaillesissa, mutta tällä kertaa kuningatar pysyi jyrkästi -päätöksessään. Hän ilmoitti, ettei hän halunnut tavata Voltairea, ja -hovin portit pysyivät suurelle miehelle suljettuina. - -Pariisilaisväestön riemastus saattoi Voltairen ennen pitkää unhottamaan -kuningasparin häntä kohtaan osottaman kylmyyden. - -"Muutamien viikkojen kuluessa", sanoo kreivi de Ségur, "oli Ranskassa -kaksi hovia: kelpo Ludvigin hovi Versaillesissa, jossa nyt oli -kuollutta ja hiljaista, ja Voltairen hovi Pariisissa, jossa pauhaavat -suosionhuudot aamusta iltaan raikuivat." - -Mutta Ferneyn filosofi ei ollut ainoastaan suosittu, häntä suorastaan -jumaloittiin. Meluavat suosionhuudot kaikuivat kuningattaren kuuluville -ja ne herättivät hänessä uteliaisuutta, mutta hän ei niitä käsittänyt. -Sillä välin kuin "Théâtre françaisessa" pantiin laakeriseppele -runoilijan päähän ja hän kyynelsilmin mutisi: "Tehän tahdotte minut -tukehuttaa kukilla", oli Marie Antoinette oopperassa. Hänestä ei ollut -maksanut vaivaa sinä iltana käydä "Théâtre françaisessa". - -Yhtä vähän kuin pureva satiirinruhtinas, onnistui naturalismin edustaja -Jean Jacques Rousseau saamaan hänessä minkäänlaista mielenkiintoa -hereille. - -Grimm kertoo, mitenkä kuningatar eräänä päivänä hovinsa seuraamana -käväisi Ermenonvillen puistoissa. - -Hän viipyi pitkään poppelisaarella, jolla Rousseau oli haudattuna, ja -toivottiin, että hän kunnioituksesta edesmennyttä filosofia kohtaan oli -tehnyt toivioretken tänne. - -Mutta niin suurta kunniaa Rousseaun muistolle ei se päivä tuonut. - -Kuningatar tarkasteli hautaa, huomasi arkkitehtuurin aistikkaaksi ja -paikan kauniiksi. Mutta sitten rupesi hän yhtäkkiä puhumaan -kaikellaista muuta, osottamatta hitustakaan harrastusta siihen mieheen, -jonka kunniaksi muistopatsas oli pystytetty. - -Musiikki oli ainoa lahja, jota Marie Antoinette viljeli ja melkein -ainoa aatteellisempi harrastus, joka hänessä koko näinä vuosina -huomattiin; se oli ainoa taide, jota hänen syystä kyllä saatettiin -sanoa suosivan. - -Vaikka hän muuten osottautuikin erittäin huvinhaluiseksi sekä muihin -oloihin nähden vaihemieliseksi, säilyi hänessä aina rakkaus musiikkiin. -Vielä kuningattarenakin nautti hän opetusta soitossa ja laulussa. Hän -opetteli soittamaan harppua ja antoi usein pieniä konsertteja -yksityisessä asunnossaan. Tosin hän ei koskaan oppinut mitään soitinta -taitavasti käyttämään. - -mutta suoraan nuoteista soittaminen sujui häneltä hyvin. Hän esiintyi -halusta musiikintuntijana, vaikkei hän itse asiassa niin hyvin -ymmärtänyt musiikkia kuin hän itse luuli. - -"Minä en pidä ranskalaisesta musiikista", oli hän lausunut eräänä -päivänä kruununprinsessana ollessaan, "se on niin pintapuolista, että -sitä aivan hämmästyy." - -Suuren oopperan tirehtööri, joka halusi päästä hyviin kirjoihin -kuningattaren luona, oli kutsuttanut Gluckin Wienistä johtamaan -oopperanäytäntöjä Pariisissa. - -Marie Antoinetten silmissä ei Gluck ollut ainoastaan suuri säveltäjä, -vaan hän oli samalla muisto kruununprinsessan kotimaasta ja hänen -lapsuudestaan. - -Gluckin "Ifigenia Auliissa" otettiin harjoiteltavaksi ja esitettiin. Ja -kruununprinsessa istui hoviaitiossa ja taputti käsiään ja huusi -bravo'ta vanhalle opettajalleen. - -Mutta ranskalainen yleisö ei ollut ehdottomasti samaa mieltä kuin hän. -Gluckin mestariteos otettiin kylmäkiskoisesti vastaan. - -Kappale esitettiin alkupuolella vuotta 1774, ja kreivitär du Barry, -joka silloin oli valtansa kukkuloilla, suojeli italialaista säveltäjää -Picciniä. - -Pian joutuivat saksalaisen ja italialaisen koulun kannattajat keskenään -julkivihoihin. Eripuraisuutta syntyi perheiden keskuudessa, ja -ystävyyden liittoja purettiin. Kreivitär du Barryn vastustajat -huusivat: "Eläköön Gluck! Eläköön kruununprinsessa! Alas Piccini!" - -Jouduttiin niin pitkälle, että kavahdettiin toinen toisensa tukkaan -teatterisalissa. - -Piccinin ihailijat katsoivat hyviin tapoihin kuuluvaksi tukkia korvansa -kuullessaan Gluckin musiikkia. Gluckin puoluelaiset pitivät -velvollisuutenaan itkeä ihastuksesta, kun kuulivat mestarinsa sävelmiä. - -Riita eri taidesuuntien välillä jatkui vielä Ludvig XVI:nnen -ensimäisinä hallitusvuosina. Tultuaan kuningattareksi määräsi Marie -Antoinette Gluckille kuudentuhannen frangin suuruisen vuotuisen -eläkkeen, ja hänelle myönnettiin silloin pääsy kuningattaren -aamupäivävastaanottoihin. - -Kun Gluckin seuraava ooppera esitettiin ja yleisö jälleen osottautui -yhtä kykenemättömäksi ymmärtämään hänen musiikkiaan, istui Marie -Antoinette taaskin aitiossaan ja ilmaisi äänekkäästi hyväksymisensä, -huolimatta muitten osottamasta kylmyydestä. - -Katkerin ja lannistunein mielin päätti mestari viiden vuoden perästä -lähteä pois Ranskasta. Mutta hänen täytyi luvata kuninkaalliselle -oppilaalleen palata takaisin, ja Marie Antoinette antoi hänelle -kuninkaallisten lasten soitonopettajan arvonimen. - -Aikaisimmasta lapsuudestaan pitäen oli Marie Antoinette aina tuntenut -mieltymystä teatteriin. Olemme eräässä edellisessä luvussa nähneet, -mitenkä hän kruununprinsessana ollessaan salaisesti oli näytellyt -komedioja yhdessä lankojensa ja kälyjensä kanssa. Useimmissa linnoissa -Ranskanmaalla oli siihen aikaan pieni teatteri, ja niinä -kahtenakymmenenä vuotena, jolloin Marie Antoinette istui Ranskan -valtaistuimella, olivat yksityiset teatterinäytännöt paljoa -tavallisempia kuin milloinkaan ennen. - -Kuningatar, jonka mieli aina paloi uusiin huvituksiin, halusi niinikään -itselleen omintakeista teatteria ja omia näyttelijöitä. Hän antoi -sisustaa erittäin kauniin teatterisalin Trianossa. - -Tämä pieni teatteri, jossa ensi alussa esiintyi pariisilaisia -näyttelijöitä, sai pian houkutetuksi hallitsijattaren itsensäkin -esiintymään näyttelijänä. - -Oikeastaan oli ollut tarkoituksena, että hänen teatteriseurueeseensa -kuuluisi vain naisia eikä miehistä muita kuin Artoisin kreivi, jonka -täytyi olla mukana kaikkialla, missä vain tarjoutui tilaisuutta -huvittelemiseen. Katsojina ei saanut olla muita kuin kuningas, -Provencen kreivi ja kuninkaalliset prinsessat, jotka eivät ottaneet -osaa näyttelemiseen. - -Näitä määräyksiä ei kumminkaan kauan noudatettu. Puolisonsa -kehotuksesta kieltäytyi Provencen kreivitär ottamasta osaa -näyttelemiseen, tehden samalla ymmärrettäväksi, ettei hänen arvonsa -myöntänyt hänen esiintyä näyttämöllä. Sen sijaan oli jo ihan ensi -näytännössä avustamassa useita hovin kavaljeereja, ja kuningattaren -hovinaiset sekä heidän tyttärensä ja sisarensa saivat luvan olla -näytäntöjä katsomassa. - -Ensi kerralla ei katsojien luku sentään noussut yli neljänkymmenen. -Mutta sittemmin saivat ei ainoastaan hovinaiset ja heidän lähimmät -sukulaisensa, vaan jopa kaartinupseeritkin ja monet muut luvan olla -läsnä. Katsojain luku nousi kunakin iltana lähes pariin sataan henkeen. - -Marie Antoinetten nuorekkuus ja raikas sulous ne loivat runollisuutta -näihin näytäntöihin, ja hän, joka muuten oli aivan vastahakoinen -lukutyöhön, opetteli varsin tunnollisesti osansa ulkoa. - -Eräänä elämänsä vakavampana vaihekautena Marie Antoinette valittaa, -että hänen mieltymyksensä teatteriin oli saanut houkutelluksi hänet -seurustelemaan näyttelijäin kanssa, kuulemaan heidän neuvojaan ja -näyttelemään heidän osiaan. - -Kuningattaren antautuminen teatterisoubretiksi ei ollut kruunun -majesteetin kanssa yhteensopiva. Ja kansaan nähden olivat nämä -näytännöt kahta turmiollisempia sen vuoksi, että kansalta oli pääsy -niihin kielletty. - - - - -11. - -Marie Antoinetten salainen suru. -- Keisari Josefin käynti. -- -Kuningatar tulee ensi kerran äidiksi. -- Maria Teresian kuolema. --- Kruununprinssin syntymä. - - -Joskin saattaa näyttää siltä, kuin Marie Antoinettella ei olisi ollut -halua ja taipumusta muuhun kuin huveihin, ei sitä kumminkaan saata -ehdottomasti uskoa, ellei tahdo liian ankarasti tuomita häntä. Hänen -vikansa ja puutteensa ovat tosin hyvin silmiinpistäviä, mutta ei saa -myöskään unhottaa, että moitteet kohdistuvat niinikään hänen -puolisoonsa. - -Ludvigin kylmyys oli tuottanut kruununprinsessalle pettymyksen; -kuninkaan pidättyväisyys oli kuningattaren suruna. - -Lapseton vaimo tuntee alati kaipausta, ja lapsettomasta kuningattaresta -tuntuu kaipaus kahta raskaammalta. Hallitsijasuvun puoltajat katsovat -sitä vääryydeksi heitä kohtaan, ja vaikkei sitä nimenomaan julki -lausuttaisikaan, niin kaikissa tapauksissa ajatellaan, ettei tuo -kuninkaanvaimo täytä tehtäväänsä maan päällä. - -Marie Antoinette, joka rakasti lapsia enemmän kuin useat muut, oli -vuodesta vuoteen aina tuossa nöyryyttävässä asemassa. Hänellä ei ollut -lapsia, ja se oli hänen suuri surunsa; se teki hänen ulkonaisesti -muuten niin iloisen ja loistavan elämänsä sisällöttömäksi. Tästä -seikasta häntä myös siihen aikaan kiihkeimmin soimattiin. - -Artoisin kreivitär, vaikka oli joutunut monta vuotta myöhemmin -naimisiin kuin hän, oli jo aikaa sitten tullut äidiksi. Nähdessään -kälynsä lastensa ympäröimänä, täytyi Marie Antoinetten ponnistellen -pidättää kyyneliään. - -"Hanki valtaistuimelle perillisiä!" huusivat kalaeukot hänen jäljestään -kadulla. - -Häntä ahdisti se pelko, että tämä tila edelleenkin jatkuisi, ja -unhottaakseen salaisen surunsa heittäytyi hän huvien pauhinaan. Onnesta -orpona haki hän huvituksia. - -Kuningattaren terveydelle ei tämmöinen elämä ollut edullista; hän -laiminlöi antautua sellaiseen, mikä olisi vahvistanut hänen voimiaan. -Kuningattaren osottaessa sairaaloista intoa esiintyäkseen juhlien -kuningattarena, loihe kalpeus ihomaalin alta, tyytymättömyys -ylimielisen hymyilyn takaa selvästi ilmi. - -Sydämessään mitä syvimmästi loukkautuneena kuninkaan -välinpitämättömyydestä menetti hän viimein kärsivällisyytensä, ja -katkeria sanoja pääsi hänen suustaan. Kun muuan hänen hovinaisistaan -eräänä päivänä pyysi, ettei hän lähtisi ratsastamaan, vastasi hän -katkerasti: - -"Jättäkää minut rauhaan ja tietäkää, etten minä tämän kautta pane -minkään tulevan kruununperillisen henkeä kaupalle." - -Hän oli suuttunut mieheensä, jonka välinpitämättömyys ja kylmyys teki -hänen kaikki toiveensa turhiksi, ja hän rupesi vähitellen pitämään -miestään tarmottomana ja luonteenpontta puuttuvana henkilönä, olentona, -jota kohtaan hänen ei tarvinnut osottaa mitään alamaisuutta, -koska luuli pystyvänsä häntä hallitsemaan ja pitämään häntä -pelonalaisuudessa. Se oli Marie Antoinetten puolelta erehdys, joka oli -luettava vähemmin hänen sydämensä kuin hänen liiaksi rasittuneiden -hermojensa viaksi. - -Mieheltään hän ei saanut sitä hellyyttä osakseen, jota kaipasi, ja tätä -hellyyttä haki hän siis ystävättäriltään. Mutta näitä hän ei kumminkaan -huolella valinnut, ja olemme nähneet millaisiin varomattomuuksiin ja -hairahduksiin nämä ystävyydenliitot hänet johtivat. Mutta ei saa -oudoksua sitä, että hän, nuori kun oli ja yksinään vieraassa maassa, -otti vastaan ystävyyttä mistä luuli sitä löytävänsä ja että hän -hellyyttä hakiessaan teki monta virhettä. - -Marie Teresia ei voinut sietää sitä ajatusta, että hänen tyttärensä ei -tulisi äidiksi, ja tässä kohden äidin ylpeys ja hallitsijattaren edut -liittyivät sopivasti yhteen. Niin kauan kuin Marie Antoinette oli -lapseton, saattoi hänellä tuskin olla mitään valtaa, ja itävaltalainen -politiikka vaati välttämättömästi, että hän hankkisi itselleen -vaikutusvaltaa. - -Koettamatta vähimmälläkään tavalla lieventää tyttärensä tuskaa, -survaisee keisarinna lakkaamatta tikarin haavaan. Hän kertoo toisten -tyttäriensä ja miniöittensä lapsivuoteista, ja huomattavalla -mielihalulla palaa hän ehtimiseen tähän aineeseen, nähtävästi -tarkoituksessa kiihottaa Marie Antoinettea. - -Maria Teresian ja kreivi Mercyn salainen kirjeenvaihto oli täynnään -tätä asiaa koskevia yksityisseikkoja, joilta suuressa määrin puuttui -hienotuntoisuutta ja jotka eivät missään tapauksessa sovellu -julkaistaviksi. Ja kumminkin saattaa niin hyvin käsittää tätä iällistä -äitiä, kun ajattelee mitenkä tärkeätä Ranskan kuningattarelle oli, että -hän hankki valtaistuimelle perillisiä. - -Tytär vastaanotti nöyrästi äitinsä nuhteet, miten epäoikeutetut ne -tässä suhteessa lienevätkin olleet. Yhden ainoan kerran kuultiin hänen -suustansa lauselma, joka todisti, kuinka suuri hänen kaipuunsa oli. -Chartresin herttuatar synnytti kuolleen lapsen, mutta kuningatar -kadehti häntä kaikissa tapauksissa. "Niin surullista kuin se olisikin, -tahtoisin kuitenkin olla hänen sijassaan", lausui hän itkien. - -Huolimatta arastelevaisuudestaan itävaltalaista arkkiherttuatarta -kohtaan, alkoi Ludvig vuosien kuluessa tuntea yhä suurempaa vetäymystä -hänen puoleensa. - -Hänen lämpimien tunteittensa ensi merkkinä oli voimakas -kädenpuristus, jolla hän hyvästeli kuningatarta joka ilta, mennessään -makuuhuoneeseensa. Tämä kädenpuristus oli niin kova, että kuningattaren -teki mieli parkaista tuskasta. - -Marie Antoinetten ihmeeksi alkoi hän sittemmin suudella häntä otsaan, -ennenkuin lähti levolle. Kauan jälkeenpäin pahoitteli kuningatar, että -häneltä oli puuttunut rohkeutta valittaa kuninkaalle väärää asemaansa. -Kenties hän tämän kautta olisi säästynyt surulta, jonka kuninkaan -näennäinen kylmyys hänelle tuotti, ja voinut saada vaikenemaan sen -panettelun, joka erä erältä tuhosi hänen maineensa. - -Ujostelevaisuudestaan huolimatta ei kuningas silti läheskään ollut -epäystävällinen häntä kohtaan. Uskoiko hän Marie Antoinetten henkisen -etevämmyyden, vai pelkäsikö hän hänen kiivasmielisyyttään, tahi oliko -hän, kuten useat luulivat, jo rakastunut häneen, varmaa kuitenkin on, -että hän mielellään koki olla Marie Antoinettelle mieliksi. - -Jos Marie Antoinette lausui hänelle jonkun toivomuksen, osotti kuningas -heti suurta intoa sen täyttämiseksi, ja monessa suhteessa osottautui -kuningas olevansa niin hänen vaikutusvaltansa alaisena, että hän näytti -melkein kuin kuningattaren orjalta. - -Marie Antoinetten onnenkaipuu soveltui sentään huonosti yhteen Ludvigin -laimean, häveliään ja arkailevan rakkauden kanssa. - -Ei ole mahdotonta, että he edelleenkin olisivat muukalaisina kulkeneet -toinen toisensa rinnalla, ellei kuningattaren veli olisi tullut -Versaillesiin sisartansa ja lankoansa tervehtimään. Hänen onnistui -vihdoinkin murtaa jää, ja hänen esityksestään taipui kuningas -lähenemään vaimoansa ja asettumaan aviollisten oikeuksiensa -käyttämiseen. - -Keisari Josef saapui Ranskaan v. 1777 kreivi Falkensteinin nimellä. - -Jo toisen kerran Marie Antoinetten sukulaiset saapuivat hänen luoksensa -vierailulle. Hänen nuorin veljensä, ahdasmieliseksi tunnettu -Maksimilian, oli käynyt hänen luonansa muutamia vuosia ennen, mutta oli -saattanut hovin suutuksiinsa, joutunut kansan pilkattavaksi, ja -tyhmyydellään ja epähienolla esiintymisellään tuottanut sisarelleen -mieliharmia. - -Sen sijaan oli Josef ikäänkuin luotu saavuttamaan onnea Ranskassa. -Hänen omaperäinen lahjakkaisuutensa synnytti seurapiirissä ihastusta. -Taide, filosofia, tieteet ja kirjallisuus ylistivät tätä porvarillista -nuorta keisaria. - -Adelaide täti, joka uhkui katkeruutta Habsburgeja kohtaan, ihastui -hänkin aivan silmittömästi nuoreen keisariin. Ollessaan eräänä päivänä -hänen kanssaan kahden, otti hän keisaria kaulasta ja suuteli häntä. - -Marie Antoinetten ilo, hänen saadessaan nähdä rakkaimman veljensä, oli -suuri. - -Seitsemän vuotta oli kulunut siitä kuin hän oli kotoaan lähtenyt. -Burgissa ja Schönbrunnissa kirmailleesta viattomasta lapsesta oli -tullut Versaillesin loistava valtijatar. - -Josef oli ihastuksissaan hänen ulkonaisista etevistä ominaisuuksistaan, -vaikkei hän silti ollut näkemättä hänen vikojaan. - -Hän oli kuningattarelle järkevänä neuvonantajana ja ystävänä, mutta hän -arvosteli Marie Antoinetten vikoja liian julkisesti. Sen sijaan että -olisi kahdenkesken tehnyt hänelle muistutuksiaan, lausui hän ne niin -äänekkäällä tavalla, että koko Ranska sen kuuli. - -Hän olisi toivonut, että sisaren elämään olisi sisältynyt hiukan -enemmän vakavia opinnoita ja hiukan vähemmän kevytmielisyyttä, mutta -ennen kaikkea selvempi käsitys hänen kuninkaallisesta arvostaan. - -Veli moitti tavantakaa häntä hänen varomattomuudestaan, ja niin hyvin -keisari Josefin kuin lähettiläänkin kautta sai Maria Teresia tietää, -että tytär oli liiaksi huvinhaluinen, että hän liian paljon rakasti -loistoa ja komeutta ja että hän oli antaunut pelihimon orjaksi. - -"Ihan varmaa on", lausui nuori keisari, "että jos tätä jatkuu, tulee -Ranskan hovi muuttumaan pelihelvetiksi." - -Näistä erimielisyyksistä huolimatta olivat sekä veli että sisar yhtä -toivottomia, kun eronhetki läheni. - -"Vilpittömän surun ja kaihon valtaamana lähdin Versaillesista", -kirjoitti Josef Maria Teresialle. "Sisareni on lumoavan rakastettava, -ja minä vietin tuntikausia hänen seurassaan huomaamatta miten aika -kului. Hän oli kovin suruissaan minun lähtiessäni, mutta ei kumminkaan -joutunut pois suunniltaan. Minun täytyi panna kaikki tarmoni liikkeelle -pakottaakseni itseni lähtemään..." - - * * * * * - -Elokuun 5. päivänä 1778 ilmoitettiin hoville tiedoksi, että kuningatar -sai odottaa iloista perhetapahtumaa, ja tämä tieto herätti kautta koko -Ranskan ihastuksen myrskyn. - -Marie Antoinetten mieli oli täynnä iloa. - -"Minä kumminkin tulen äidiksi", lausui hän toisenkin kerran. - -Hän ilmoitutti tämän odotettavissa olevan tapauksen kansalle sekä -saattoi sen kirjeiden kautta kaikille sukulaisilleen tiedoksi. Hän -puhui myötäänsä siitä, miten huolellisesti ja hellästi hän tulisi -vaalimaan lastaan. - -Välinpitämättömästä ja kylmästä aviomiehestä muuttui nyt Ludvig Marie -Antoinetten kiihkeäksi ihailijaksi. Hänelle alkoi kuherruskuukausi -keskellä avioliittoa. Odotettavana oleva tapaus saattoi kuninkaan -osottamaan suurta kestiystävällisyyttä. Yleisiä juhla-aterioita -tarjottiin kaikille, jotka jollakin tavoin olivat hoviin kuuluvia. - -Ihastus, jolla tieto vastaanotettiin, sai vaikenemaan moitteet, joita -kuningatar tähän asti oli saanut kestää. Vielä ei parjaus ollut -voittanut sijaa alemman kansan keskuudessa, ja tulevaa perillistä -odotettaessa mykistyivät tuokioksi kaikki pahat kielet. - -Sanomalehdet ja kirjallisuus, runous ja taide ylistivät jo ennakolta -tuota niin kaivattua lasta. Kaikki luostarit, kirkkoneuvostot, -yliopistot, aatelis- ja upseeriklubit luettivat juhlallisia messuja. -Useita tunteja päivässä rukoiltiin kuningattaren puolesta kaikissa -Ranskanmaan kirkoissa. Kansa riensi kuninkaan linnaan ja lähetystöt -esiinkantoivat onnentoivotuksia. Suuremmoisia juhlia pidettiin kaikissa -osissa valtakuntaa. - -Mutta oli sentään niitäkin, jotka eivät ottaneet osaa kuningasparin ja -kansan riemuun. - -Niin pitkän ja turhan odotuksen jälkeen, sekä kestettyään niin paljon -loukkauksia hyljättynä ollessaan, oli Marie Antoinetten sanomaton riemu -täysin oikeutettu, mutta kuninkaan tätien mielestä se oli kiusallinen -ja tarpeeton. Kun Marie Antoinette puheli heidän kanssaan toiveistaan, -virkkoi prinsessa Adelaide terävästi: - -"Minä tahdon ainoastaan toistaa sen, mitä isäni on sanonut. Viisas -ruhtinatar ei milloinkaan kaipaa perillisiä!" - -Kuninkaan veljet ja kälyt käyttäytyivät tosin sopivasti, mutta -tuttaviensa piireissä päästivät he kuuluviin sanoja, jotka osottivat, -etteivät he olleet lähimainkaan halukkaita ottamaan osaa yleiseen -iloon. Ministerit, jotka tähän asti olivat pitäneet Ludvigia ohjissaan, -alkoivat peljätä Marie Antoinetten valtaa, ja niitä hovilaisia, jotka -eivät kuuluneet madame Polignacin ystäviin, suututti se, että heidän -oli luopuminen etusijastaan juuri nyt. - -Hovissa punottiin loppumattomia vehkeitä odotetun kuninkaanlapsen tulon -johdosta. Toista sataa korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevaa -henkilöä, jotka muutoin asuivat Pariisissa, muutti Versaillesiin, -saadakseen pikemmin tietää, oliko tulevaksi odotettu lapsi prinssi tahi -prinsessa. - -Kaupunki oli väkeä tulvillaan. Oli miltei mahdotonta saada asuntoa, ja -elantotarpeet olivat kolme kertaa kalliimmat kuin tavallisesti. - -Yksi niitä eriskummallisia tapoja, joita oli vallalla Ranskan hovissa, -vaati, että kuningattaren synnyttämisen tuli tapahtua kaiken kansan -nähden. Tässä tilaisuudessa väärinkäytettiin tykkänään tuota vanhaa -tapaa. - -Kärsimättömyydellä odotettu tapaus sattui joulukuun 20. päivänä 1778. - -Aamusta varhain olivat linnan puistot ja lehterit täpötäynnä uteliaita -ihmisparvia. - -Kuninkaan ja kuningattaren hovikunnat seisoivat yhteen ahtauneina -linnansalissa, mutta ratkaisevana hetkenä hyökkäsi kansa huutaen ja -meluten heidän luoksensa sisään ja siitä edelleen kuningattaren -makuuhuoneeseen. Oli kuin olisi seisottu torilla markkinapäivänä, ja -huoneessa oli niin ahdasta, ettei voitu jäsentä liikahuttaa. Kaksi -savoijilaista hyppäsi pöydälle, nähdäkseen tapauksen juurtajaksain. - -Koruompeluksilla varustettu varjostin seisoi sängyn edessä, ja Ludvig -oli ollut siksi toimelias, että oli sitonut sen kiinni nuoralla; muussa -tapauksessa se epäilemättä olisi pudonnut sängyn päälle. - -Puolenpäivän tienoissa lapsi tuli maailmaan. Se oli tytär, sittemmin -Angoulêmen herttuatar. - -Lapsi vietiin sivuhuoneeseen, ja koko ihmisjoukko syöksyi melkein -yhtenä miehenä lapsen ja hoitajan jäljestä. - -Prinsessan syntymä oli vähällä viedä kuningattarelta hengen. Lämmin, -kansanjoukko, hälinä, ehkäpä myöskin pettymys, kun ei maailmaan tullut -lapsi ollutkaan poika, aiheuttivat äkillisen pyörtymyskohtauksen. - -"Ilmaa ja lämmintä vettä", huusi lääkäri, "kuningattarelta on iskettävä -suonta." - -Prinsessa Lamballe, joka tämän merkittävän tapauksen johdosta oli -palannut hoviin, vaipui tiedottomana maahan ja oli kannettava ulos. - -Raitista ilmaa ei voitu saada, kun ikkunoita ei saatu avatuksi, mutta -kuningas juoksi ja löi yhden ikkunaruuduista säpäleiksi. Kansajoukko -aikoi taaskin tunkeutua huoneeseen, mutta saatiin palvelijoiden ja -kaartilaisten avulla ajetuksi takaisin. Mitä täydellisin sekasorto ja -kauhistus vallitsi linnassa. - -Maattuaan tiedottomana lähes tuntikauden, tointui Marie Antoinette -vihdoin jälleen. Hänen henkensä oli pelastettu. - -Hän oli odottanut kruununprinssiä ja toiveissaan pettynyt. Mutta hän -oli nyt kauniin, terveyttä loistavan lapsen äiti. - -"Pikku raukka, sinä et ole se, jota niin kiihkeästi odotettiin, mutta -etpä silti ole minulle vähemmän rakas", virkkoi hän, painaen -esikoisensa sydäntään vasten. "Poikanen olisi kuulunut valtiolle, mutta -sinä ja'at minun ilojani ja lievennät minun surujani." - -Kuningas antautui vilpittömällä mielellä onnensa valtoihin ja oli -täynnä ylpeyttä uuden arvonsa johdosta. - -Nyt hän ei tiennyt, miten kylliksi osottaa Marie Antoinettelle -rakkauttaan. Hän juoksi kuningattaren sängyn luota lapsen kätkyeen luo, -otti pikku tyttärensä käsivarrelleen, pani pois hänet jälleen, kantoi -hänet äidin luo ja ymmärsi hellyydellään saada Marie Antoinetten -pettymyksen haihdutetuksi. - -Saadakseen olla puolisonsa luona, luopui kuningas metsästysretkistään, -jotka olivat niitä harvoja huveja, joihin hän pani arvoa. Aamuisin oli -hän ensimäisenä Marie Antoinetten vuoteen luona eikä väsynyt -katselemaan ja hyväilemään pikku tytärtään. - -Prinsessa sai kasteessa nimen Marie Thérèse Charlotte. - -Juhlallinen kasteentoimitus tapahtui Pariisissa. Pääkaupunki oli -juhlatulituksin valaistu, ja makkaraa, leipää ja viiniä jaettiin -köyhille. Teattereissa annettiin maksuttomia näytäntöjä. - -Mutta kansassa ei ilo ottanut oikein ilolle tuntuakseen. Kallis aika -vallitsi maassa, ja verot olivat rasittavia. Ja toisekseen ei oltu -laisinkaan tyytyväisiä siihen, että lapsi oli tyttö. - -Seuraavana päivänä Marie Antoinetten synnyttämisen jälkeen kirjoitti -muuan hovinaisista: "Toivokaamme, että kuningatar käyttäytyy paremmin -seuraavalla kerralla." Ja Itävallan keisarinna kirjoitti -tuttavallisessa kirjeessä: - -"Tämä pikku Maria Teresia oli tarpeeton." - -Hän odotti kärsimättömämpänä kuin konsanaan saada tyttärenpojan -Ranskassa. Politikkona tiesi hän, että se oli välttämätöntä hänen -tyttärensä aseman vahvistamiseksi. Äitinä halusi hän sitä hartaasti, -sillä hän toivoi, että pojan syntyminen tekisi hänen tyttärensä -kotoisen onnen täydelliseksi. Kirjeissään palasi hän tavantakaa tähän -toivomukseen, mikä viimein päätyi hänelle oikeaksi vereen menneeksi -aatteeksi. "Meidän on ehdottomasti saatava kruununprinssi", toisti hän -lakkaamatta. - -"Minä palan kärsimättömyydestä", kirjoitti hän Marie Antoinettelle. -"Ikäni ei salli minun odottaa enää. Tähän saakka olen pysynyt alallani, -mutta nyt loppuu minulta kärsivällisyys. Olisi vahinko, ellet sinä -pystyisi saattamaan useampia sellaisia maailmaan." - -Kyllästyneenä toiveittensa alinomaiseen pettymiseen kirjoittaa hän -kuukautta myöhemmin: - -"Ei mitään toiveita vielä? -- Se tekee minut epätoivoiseksi. Meidän -täytyy välttämättömästi saada kruununprinssi. Meidän täytyy." - -Hänen terveytensä huononi silminnähtävästi, eikä ihmekään, sillä olihan -hänellä suruja ja hallitushuolia enemmän kuin hän jaksoi kantaa. - -Marraskuun 24. päivänä 1780 sairastui hän ankaraan tautiin. Lääkäri ei -antanut mitään toiveita ja keisarinna vastaanotti alttarin sakramentin. - -Tuo lujahenkinen nainen ei tahtonut kuoleman lähestyessä antautua -vuoteen omaksi. Hän pysyttelihe istuillaan viimeiseen hengenvetoon -asti. - -"Olen aina toivonut saavani kuolla tällä tavalla", sanoi hän, "mutta -pelkäsin, ettei sitä minulle suotaisi. Nyt näen, että Jumalan avulla -voi kaikkea!" - -Hän keskusteli moninaisista poliittisista kysymyksistä poikansa Josefin -kanssa, antoi määräyksiä hautajaisten suhteen, huolehti läsnäolevien ja -poissaolevien lastensa ja alamaistensa asioista. Hän järjesteli -valtakuntansa hallitusta koskevia yksityisseikkoja ja pysyi -selvätajuisena ja lujaluontoisena loppuun asti. - -Ennen kuolemaansa luki keisarinna viimeisen siunauksensa lapsilleen. - -Kun hän lausui Marie Antoinetten nimen, vaimeni hänen äänensä ja hänen -silmänsä täyttyivät kyynelillä; varmaankin hän tänä eronhetkenä tunsi, -että suruja ja kovia aikoja oli tälle hänen lempilapsellensa tulossa. - -Kuolonsanoma saapui Versaillesiin joulukuun 6. päivänä. Tyttären suru -oli sanoin kertomaton. Kaksitoista päivää pysyttelihe kuningatar -huoneisiinsa sulkeutuneena. Hän ei puhunut muusta kuin äidistään: hänen -hyveistään, hänen neuvoistaan ja esimerkistään. - -Tällä kertaa ei hän surrut yksin. Huolimatta Itävallan keisarillista -huonetta kohtaan vallitsevista ennakkoluuloista, kuului kaikkialla -Ranskassa kunnioituksen ja osanoton ilmaisuja. - -Saksassa oli suru ja kaiho Maria Teresian kuoleman johdosta ääretön. - -Fredrik toinenkin, keisarinnan vastustaja, antoi hänelle -tunnustuksensa. - -"Olen vuodattanut vilpittömiä kyyneleitä saatuani tiedon hänen -kuolemastaan", kirjoitti hän eräälle uskotulle. "Hän tuotti kunniaa -sukupuolelleen sekä valtaistuimelle. Minä olen käynyt sotaa häntä -vastaan, mutta hän ei koskaan ole ollut vihamieheni." - - * * * * * - -Vuosi keisarinnan kuoleman jälkeen syntyi Ranskalle kruununprinssi. - -Jotta ei vanhimman lapsen syntyessä vallinnut hälinä saisi uudistua, -oli määrätty, että ainoastaan läheisimmät tällä kertaa päästettäisiin -kuningattaren huoneeseen ja että vasta vaaran ohimentyä kuningattarelle -ilmoitettaisiin, oliko äsken syntynyt poika vaiko tyttö. - -Varhain aamulla lokakuun 22. päivänä 1781 ilmoitettiin kuninkaalliselle -perheelle ja kreivitär Polignacille, että Marie Antoinette oli -pahoinvoipa. - -Hovin naiset ja kavaljeerit kiiruhtivat kuningattaren luo, mutta heidän -täytyi pysähtyä oven ulkopuolelle. Kiihkeinä ja kärsimättöminä -kokoutuivat he ryhmiin ja kuluttivat aikansa tekemällä pilaa toistensa -vajavaisuuksista, sillä kiireessä ei kukaan ollut malttanut pukeutua -kunnollisesti. - -Viereisessä huoneessa synnytti Marie Antoinette pojan. - -Ympärillä olijat olivat niin vakavan näköisiä, että kuningatar rukka -luuli jälleen prinsessan sukeutuneen maailmaan. - -"Näettehän, miten järkevä minä olen", sanoi hän, "minä en kysele teiltä -mitään." - -Nyt ei kuningas voinut pidättää iloaan. Kyynelsilmin lausui hän: - -"Kruununprinssi pyytää saada tervehtiä äitiään." - -Ääretön riemastus puhkesi yli koko maan. Itkettiin ja naurettiin -ilosta. Ventovieraat ihmiset lankesivat toistensa kaulaan; nekin, jotka -kantoivat vihaa kuningatarta kohtaan, tempautuivat mukaan yleiseen -ihastuksen vuohon. - -Kuukauden päivät tulvi onnentoivotuksia kaikilta tahoilta, ja joka -päivä pidettiin juhlia äsken syntyneen kunniaksi. - -Jos ihmistä koskaan voidaan sanoa maallisen onnen kuvaksi, niin oli kai -Ranskan kuningatar tähän aikaan sellainen ihminen. Hänellä näytti -olevan kaikki mitä ihminen saattaa kaivata. - -Nyt tapasi hän myöskin yhtäkkiä ihailijain ja ystäväin lauman, joka -onnen ja myötäkäymisen päivinä aina sukeltaa esiin. Ylhäiset ja -alhaiset lähestyivät valtaistuinta esiintuodakseen onnittelunsa ja -lahjansa. Tutut ja tuntemattomat tunkeilivat hänen ympärillään -saalistaakseen hänen hymyilyjään ja saadakseen tuntea hänen -kädenpuristustaan. Hyväntahtoisilta näyttäviä katseita seurasi häntä -kaikkialla. Marie Antoinetten unelma oli toteutunut: hän oli -synnyttänyt maailmaan kruununprinssin. Mitä läheisimmät siteet -yhdistivät hänet puolisoonsa, ja hän luuli tulleensa myös lähemmin -yhdistetyksi kansaansa. - -Hän näytti olevan kaikkien rakastama, ja hän oli ensimäinen Europan -ensimäisessä valtakunnassa. - -Jos tulevaisuus olisi meille tietty, kenpä silloin ylvästeleisi onnensa -päivinä? -- Valta, rikkaus ja kunnia -- kaikki mitä sydämemme halaa, -mitäpä ne ovat muuta kuin leikkikaluja, joilla oikullinen kohtalo -huvitteleikse vähän aikaa, sitten aivan odottamatta rikkoakseen ne. - - - - -12. - -Kruununprinssi kastetaan. -- Marie Antoinetten luultuja rakastajia. -- -Artoisin kreivi. -- Parooni Besenval. -- Lauzun. -- Kreivi Fersen. - - -Kuningattaren ilo kruununprinssin syntymän johdosta oli liian suuri -tullakseen pysyväiseksi. - -Tämän lapsen syntymä, joka etensi kuninkaan veljet ja sisaret -vallanperimyksestä, herätti heissä tyytymättömyyden tunteita. - -Kruununprinssi kastettiin tammikuun lopulla 1782. - -Kuningas oli sinä päivänä erittäin huonolla päällä. Juhlan aikana -iltasella haukotteli hän ehtimiseen, ja aterian päätyttyä valitti hän, -ettei kala ollut tarpeeksi kiehunut ja että liha oli sitkeää. Hän epäsi -kylmästi kaikki mitä vaimonsa häneltä pyysi. - -Herttuat ja läsnäolevat korkeat aatelismiehet valittivat niinikään -huonoa ruokaa ja sanoivat, etteivät he olleet saaneet syödäkseen muuta -kuin retikkoja ja voita. Ja kansa nureksi sitä, että niin kalliina -aikoina tuhlattiin rahoja ilotulituksiin. - -Mutta paljoa pahempi kuin Ludvigin huonotuulisuus ja läsnäolevien -pikkumaisen tyytymättömyyden ilmaisut oli se ilkeä, häpeällisiä -syytteitä kuningatarta kohtaan uhkuva herjauskirjoitus, joka saman -päivän aamuna nähtiin naulattuna sen kirkon ovella, jossa lapsi oli -kastettava. - -Heidän avioliittonsa ensi aikoina, jolloin Ludvig oli pysytteleinyt -loitolla hänestä, oli Marie Antoinette toivonut voivansa lähentyä -miestään. Epäilemättä liikkui hänessä vieläkin ystävällisiä tunteita -kuningasta kohtaan, mutta erittäin sydämellisiä ne eivät olleet. Sillä -välin kuin kuningas oli välinpitämättömästä aviomiehestä muuttunut -tuliseksi rakastajaksi, olivat toisellaiset tunteet saaneet sijan Marie -Antoinetten sydämessä. Hän oli liian kauan ollut heitettynä omille -oloilleen, ja syvä oli juopa, joka erotti hänet miehestään. - -Se mikä ei ollut vältettävissä, oli tapahtunut, Marie Antoinette oli -tullut tuittupäiseksi, hermostuneeksi ja tyytymättömäksi. Kun he -viimein olivat löytäneet toisensa, oli naisten ystävyys vallannut -Marie Antoinetten sydämen, ja miehet, jotka olivat kauniimpia ja -miellyttävämpiä kuin kuningas, olivat pysyväisesti asuutuneet hänen -mielikuvitukseensa. Muodottoman paksu Ludvig, joka vaappui ympäri hovin -saleja puhumatta sanaakaan, omisti kuningattaren ruumiin, mutta ei -hänen sydäntään. - -Ei ollut kuningattarelle mikään helppo asia vastustaa sitä suosittelua -ja imartelua, joka tuli hänen osakseen joka askeleella, missä hän -liikkui tahi oleskeli. Pieninkin hänen sanansa ja liikkeensä -käsitettiin joksikin suosion tai lemmekkyyden osotukseksi hänen -puoleltaan. Hän oli nuori ja hurmaavan kaunis, ja häntä ympäröivät -yksinomaan liehakoitsijat ja hovimiehet. Hänellä olisi tullut olla -enemmän kokemusta ja enemmän ymmärrystä, kuin hänellä todellisuudessa -oli, voidakseen olla antautumatta imartelun soaistavaksi ja -hurmattavaksi. - -Ikään, perhesuhteisiin ja arvoerotukseen katsomatta ei yksikään mies -voinut lähestyä Marie Antoinettea panettelun ylistämättä hänen onneaan -ja valittamatta kuningas Ludvigin kohtaloa. Marie Antoinetten seisoessa -kansan tuomioistuimen aidakkeen edessä, oli laadittu luettelo -henkilöistä, joihin hän oli muka ollut rikollisessa suhteessa, ja tuo -luettelo käsitti kaksikymmentä eri ikäistä ja eri yhteiskunnallisessa -asemassa olevaa miestä. - -Enimmin vahingoitti hänen mainettaan hänen oma lankonsa, Artoisin -kreivi. Hänen hillitöntä elämäänsä arvosteltiin yleensä varsin -ankarasti, ja se seikka, että kuningatar niin usein näyttäytyi hänen -seurassaan, antoi aihetta moniin ilkeämielisiin puheisiin. - -Koko Ranskassa puhuttiin tuosta luvattomasta suhteesta hänen ja langon -välillä. Ja on väitetty, ettei Marie Antoinette jättänyt mitään -tilaisuutta käyttämättä edentääkseen Artoisin kreiviä kiltistä ja -vaatimattomasta vaimostaan. - -Joskaan kuningas ei kiinnittänyt tarpeeksi huomiota huhuun, joka kertoi -tuosta sopimattomasta suhteesta, ei hän kuitenkaan voinut olla -moittimatta vaimoaan tästä asiasta. Mutta kuningattareen, joka oli -tottunut täysin vallitsemaan rauhaa rakastavaa puolisoaan, eivät nämä -varoitukset mitään vaikuttaneet, ja hän laski yhä edelleen pilaa, -tanssi ja kiemaili lankonsa kanssa. - -Myöhään eräänä yönä saapuivat kuningatar ja Artoisin kreivi kahden -kesken ajaen linnalle. Portilla ilmoitti portinvartija, ettei heitä -päästetä sisään. - -"Mitä kummia, etkö tunne minua?" kysyi prinssi. - -"Anteeksi, teidän kuninkaallinen korkeutenne, mutta saamani käsky ei -tee erotusta teidän suhteenne." - -"Eikö minunkaan?" kysyi kuningatar, pistäen päänsä ulos -vaununikkunasta. - -"Ei teidän majesteettinnekaan suhteen", vastasi vahti. "Olen -pahoillani, että minun täytyy ilmoittaa se teidän majesteetillenne." - -"Hae tänne vahtiupseeri!" lausui kuningatar kiivaasti. - -"Me tottelemme käskyjä", vastasi paikalle kutsuttu upseeri, kumartaen -maahan asti. - -"Lähettäkää noutamaan kaartinpäällikkö", käski Marie Antoinette jo -todenteolla suuttuneena. - -Korkea herra tulee, kumartaa jos mahdollista edeltäjäänsä vieläkin -syvemmin ja kokee puolusteleida miten parhaiden taitaa. Mutta hänenkin -täytyy totella käskyä, jonka on saanut kuninkaalta itseltään. - -Kuningattaren pyynnöt ja uhkaukset ja hänen lankonsa vannomiset ja -kiroukset eivät voi saada upseereja taivutetuksi menettelemään vastoin -kuninkaan nimenomaista käskyä. - -Marie Antoinetten ja hänen seuralaisensa täytyy palata hoviteatteriin, -josta olivat tulleet ja josta kuningatar vihdoin keskellä yötä ja -pimeyttä sekä monia seikkailuja kokien onnistui pääsemään huoneihinsa. - -Seuraavana aamuna astui hän kuninkaan huoneeseen. - -"Onko tarkoitus, että minun tulee olla vankina omassa palatsissani?" -kysyi hän sillä korskeudella, joka oli hänen luonteensa perussäveleenä. -"Onko tarkoitus saattaa minulle se ikävyys, että minä en voi tulla -kotia, milloin haluan?" - -"Minä olen isäntä talossani", vastasi kuningas, "ja minä vaadin, että -kaikkien talossa asuvain tulee olla kotona, kun minä menen levolle." - -Sen sanottuaan käänsi hän kuningattarelle selkänsä ja poistui -huoneesta, antamatta hänen lausua sanaakaan. - -Luultenkin suututti häntä Marie Antoinetten näennäinen kevytmielisyys -enemmän kuin hän tälle tahi veljelleen tahtoi näyttää. - -Artoisin kreivi oli näinä vuosina niin elämäniloinen, niin -nautinnonhaluinen ja niin nuorellisen viehkeä mieleltään, että hän ei -voinut olla vaikuttamatta kälynsä mieleen. Mutta vaikka he olivatkin -myötäänsä yhdessä ja vaikka hovimies kutsuikin Artoisin kreiviä -"kuningattaren suosion luotettavaksi ilmapuntariksi", ei yhtäkaikki ole -luultavaa, että Marie Antoinetten sydämellä tai mielellä olisi ollut -mitään osaa tässä tuttavallisuudessa. - -Mutta Marie Antoinette erehtyi luullessaan, että hänen todellinen -viattomuutensa tarjosi riittävää suojaa pahennusta vastaan. - -Provencen kreivi, joka oli valtaistuimen luonnollinen suojelija, vihasi -kälyään, varsinkin sen jälkeen kuin tämä oli tullut äidiksi. Notre -Dame-kirkossakin pikku Marie Thérèsen ristiäisissä singahdutti hän -Marie Antoinettea vastaan mitä loukkaavimman syytöksen. - -Hän esiintyi poissaolevan kummin, Espanjan kuninkaan sijaisena. -Kardinaali kysyi mitkä nimet lapselle tahdottiin antaa. - -"Niin ei ole tapana alkaa", virkkoi Provencen kreivi, "ensin on -otettava selvä siitä, kutka lapsen vanhemmat ovat." - -Ivallinen ääni, jolla hän nämä sanat lausui, teki niiden ajatuksen -liiankin selväksi. Lausunto osui hyvään maaperään, ja hovissa -uskottiin, että Artoisin kreivi oli lapsen isä. - -Huhu kierteli jonkun aikaa, ennen kuin ehti ulkopuolelle korkeampia -hovipiirejä. Mutta kun kansan viha kohosi Marie Antoinettea vastaan, -tarttui yleinen mielipide siihen syytteeseen, jonka Provencen kreivi -oli viskannut kuningatarta vastaan, ja piti siitä kiihkeästi kiinni. - -Herroista, joiden seuraa Marie Antoinette haki, ansaitsee parooni -Besenval tulla ennen muita mainituksi. Hänellä oli nimittäin muutamien -vuosien kuluessa suuri vaikutusvalta Marie Antoinetteen. - -Hän kuului vanhaan sveitsiläiseen aatelissukuun, ja palveltuaan -kunniakkaasti Ranskanmaata seitsenvuotisessa sodassa oli hänet -nimitetty sotamarsalkaksi ja Versaillesissa olevan sveitsiläiskaartin -päälliköksi. - -Besenval ei ollut enää nuori, vaikka hän siltä näytti. Hän oli -säilyttänyt sveitsiläisen yksinkertaiset tavat eikä nähtävästi ollut -kunnianhimoinen; mutta hän halusi mielellään näyttää valtaansa -esiintymällä muitten suojelijana. Samalla kun häntä suosittiin iloisen -ja herttaisen olentonsa vuoksi, samalla peljättiin häntä hänen terävän -sukkelakielisyytensä takia; hänellä nimittäin oli tapana lausua -mielipiteensä kaikesta ja kaikille. Hänen persoonallinen urhoutensa -lähenteli tyhmänrohkeutta. Eräässä taistelussa, johon hän otti osaa, -komennettiin peräytymään. Hän totteli käskyä, mutta kääntyi yhtäkkiä -ympäri ja syöksyi jälleen vihollisen tuleen. - -"Mitä sinä teet?" huusivat toverit hänelle. "Me toisethan olemme jo -lakanneet taistelemasta." - -"Sodassa on laita sama kuin oopperatanssiaisissa", vastasi parooni -hilpeästi luotien suhistessa, "vaikka tuntuukin ikävältä, tekee -kumminkin mieli viipyä niin kauan kuin kuulee soiton sävelien -kaikuvan." - -Kuningatar piti suuressa arvossa hänen sukkeluuttaan ja kuunteli häntä -sitä mieluummin, kun parooni avoimesti oli julistautunut entisen -ministerin, Choiseulin puoluelaiseksi ja osotti suhteessaan tuohon -kukistuneeseen suuruuteen sveitsiläisen täyttä uskollisuutta. - -Muuten en voi sanoa, että hänen vaikutuksensa olisi ollut terveellinen. -Hänen häijyt huomautuksensa antoivat lakkaamatonta virikettä Marie -Antoinetten taipumukselle ivata ja moittia. Ja niin pitkälle meni -kuningatar tuttavallisuudessa häntä kohtaan, että uskoi hänelle -aviollisia salaisuuksiansa ja teki yhdessä hänen kanssaan pilaa -miehestään, kuninkaasta. - -Kaduilla laulettiin: - - "La Reine dit imprudemment - à Besenval son confident: - 'Mon mari est un pauvre sire'. - L'autre répond d'un ton léger: - 'Chacun le pense sans le dire, - Vous le dites sans y penser'." - -Besenvalin vaikutus heikkeni samana päivänä, jona hallitsijattaren -viehkeät hymyilyt ja hänen kauniitten silmiensä loiste oli pannut -sveitsiläisen tunteet kuumeellisesti hehkumaan. Unohtaen olevansa -viisikymmenvuotias, unohtaen ennen kaikkea, että Marie Antoinette oli -kuningatar, heittäytyi Besenval hänen jalkojensa juureen ja sokelsi -esiin rakkaudentunnustuksen. - -"Nouskaa, Besenval", sanoi Marie Antoinette, "kuningas ei saa tietoa -tästä hairahduksestanne, joka saattaisi ainaiseksi tehdä hänet -epäsuosiolliseksi teitä kohtaan." - -Kuningattarena tunsi Marie Antoinette pahoittuneensa, mutta -nainen ei huomannut mitään suurempaa loukkausta paroonin teosta. -Rakkaudentunnustukset ovat sitä lajia loukkauksia, joita naisen on -sydämensä syvyydessä miltei aina helppo antaa anteeksi. - -Marie Antoinetten luottamus Besenvalia kohtaan oli järkytetty, mutta -hänen tyytymättömyytensä ei ollut pitkä-ikäinen. Vielä tämänkin jälkeen -oli hän kauan aikaa ystävällisissä väleissä Besenvalin kanssa. - -Sydämen ahdistuksella näki Besenval Ranskan kuningaskunnan särkyvän -sirpaleiksi. Hän puolusti sitä miekallaan melkein sen kukistumiseen -saakka ja kuoli kaksi vuotta ennen kuningatarta. - - * * * * * - -Bironin herttua, tunnettu nimeltä Lauzun, on jättänyt jälkeensä -muistokirjoitelmia, jotka ovat vahingoittaneet Marie Antoinettea -jälkimaailman silmissä. - -Kaikilla etevillä ominaisuuksilla varustettuna oli Lauzun tehnyt -tulonsa suureen maailmaan; hänellä oli miellyttävä ulkomuoto, hieno -käytöstapa ja terävä pää. Choiseulin herttuatar oli hänen tätinsä. -Yhdeksäntoista vuoden ijässä oli hän nainut kauniin mademoiselle de -Boufflersin, Luxenburgin marsalkan lapsenlapsen ja perijättären. Mutta -huolimatta siitä, että hänen vaimonsa oli yhtä sivistynyt ja -rakastettava kuin kauniskin, ei Lauzun sanottavasti ollut häneen -kiintynyt. - -Kuningatar kohtasi Lauzunin ensiksi ruhtinatar de Guéménéen luona ja -oli hänelle varsin ystävällinen; olihan Lauzun sukua kuningattaren -ystävälle, entiselle ministerille, Choiseulille. "Kaksi kuukautta olin -kuningattaren suosikkina", kertoo Lauzun. - -Herttua matkusti ulkomaille, mutta palasi ennen pitkää Ranskaan -takaisin. Hänen omien sanojensa mukaan kohosi hän nyt korkeimmilleen -kuningattaren suosioon. - -Täysin moitteeton ei Marie Antoinette tässä suhteessaan liene ollut. -Ehkei hän lienekään ollut rakastunut Lauzuniin, osotti hän kaikissa -tapauksissa Lauzunille huomaavaisuutta, joka oli liiaksi -silmiinpistävä. Lauzun väittää, että jos Marie Antoinette ei tullut -hänen rakastajattarekseen, niin oli syynä se, ettei hän, Lauzun, sitä -tahtonut. - -Millaiset Marie Antoinetten tunteet lienevätkin olleet, niin ne ennen -pitkää kylmenivät. Hänen hyväntahtoisuutensa laimeni, mutta kaunis -aatelismies jatkoi suuttumatta sopimatonta liehakoimistaan. - -Kiinnittääkseen valtijattaren huomion puoleensa, pukeutui hän -hovilakeijan pukuun, päivän toisensa jälkeen seuraili kuningatarta kuni -varjo, ja öillä istui kuten uskollinen kartanon koira hänen -makuuhuoneensa kynnyksellä. - -Kaikki hänen puuhansa jäivät huomaamatta, mutta siitä huolimatta Lauzun -jatkoi kiittämättömän osansa esittämistä. - -Kun Marie Antoinetten eräänä päivänä oli noustava vaunuihinsa, pälkähti -Lauzunin päähän heittäytyä polvilleen, jotta kuningatar käyttäisi hänen -selkäänsä astinlautana. - -Kuningatar, joka oli likinäköinen, tähysteli oudoksuen luultua -lakeijaa, mutta nähtyään kuka se oli, ei hän ollut miestä tuntevinaan, -vaan kutsui luokseen erään hovipojistaan. - -"Laittakaa että tuo lakeija saa eron", sanoi hän. "Hän on kuhnuri, joka -ei osaa edes avata vaununovea." - -Parisen vuotta ennen vallankumouksen puhkeamista kuoli vanha herttua -Biron. Lauzun, joka peri hänen nimensä ja arvonsa, halusi päästä hänen -seuraajakseen, Ranskan kaartinjohtajaksi, mutta kuningattaren -toivomuksen mukaan sai toinen tämän viran. - -Lauzun liittyi nyt Orléansin herttuan puolueeseen ja tuli Marie -Antoinetten katkeraksi vastustajaksi. - -1792 oli hän demokraattien suosikki ja kenraalina tasavallan -armeijassa. Mutta kolme kuukautta kuningattaren kuoleman jälkeen astui -hänkin mestauslavalle. - -Sanotaan hänen kuolinhetkellään lausuneen: "Olen ollut uskoton -Jumalalleni, kuninkaalleni ja säädylleni, kuolen uskovaisena ja -katuvaisena." - -Eläissään mustasi hän kuningattaren mainetta, ja hän piti huolta -siitä, että vainoominen jatkui vielä hänen kuoltuaankin. Lauzunin -muistokirjoitukset, jotka toimitettiin painosta 1818, ovat ainoastaan -vihan kuohuttama syytöskirja sitä naista kohtaan, jota hän oli niin -suuresti rakastavinaan. - -Elämässä on hetkiä, jotka saattavat näyttää vähäarvoisilta, mutta silti -vaikuttavat ratkaisevasti kohtalon kulkuun. - -Tammikuun 10. päivänä 1774 esitti Ruotsin lähettiläs kreivi -Creutz nuoren maamiehensä Johan Aksel Fersenin silloiselle -kruununprinsessalle. Kumpikaan ei aavistanut, että täten ensi askel oli -astuttu sen ystävyyden rakentamiseksi, jolla olisi syvälle uurtava -merkitys heihin molempiin nähden. - -Fersen oli vain yhdeksäntoista vuotias tullessaan Pariisiin. -Kruununprinsessa ja hän olivat samanikäiset; molemmat olivat miltei -lapsia, kohdatessaan ensi kerran toisensa. - -Marie Antoinette, jolla oli tavaton miellyttämisen halu, vastaanotti -ystävällisesti ruotsalaisen kreivin, jolla oli hyvin tunnettu vanha -aatelisnimi. Fersen oli jo siihen aikaan varsin miellyttävä miehekkään -ryhtinsä ja kauniitten, tyynten, hieman kylmähköjen kasvonpiirteittensä -takia. Ensimäinen vaikutus, jonka hän kruununprinsessaan teki, lienee -sentään ollut enemmän vilkas kuin syvällinen. - -Muutamia päiviä esittelyn jälkeen sattuivat he jälleen kohtaamaan -toisensa eräissä naamiohuveissa. - -Tiedämme, että oopperatanssiaiset siihen aikaan olivat ylhäisten, -joskaan ei vakavampien seurapiirien yhtymäpaikkana. Ja ulkomaalaisena -huvitti Ferseniä nähdä kaikkea ja olla kaikessa mukana. - -Ruotsalainen aatelismies sekautui naamioiden joukkoon, kun naisdomino -samassa lähestyi ja puhutteli häntä. - -Hän oli sorean näköinen, ja ääni oli miellyttävä. Fersen antautui -seikkailuun, ja vieras seisoi kauan puhellen hänen kanssaan. - -Hänen ympärillään alettiin kokoontua ryhmiin ja kuiskailla. Kukahan tuo -tuntematon mahtaa olla? - -Arvaa Fersenin hämmästyksen, kun naisnaamio, vetäytyen syrjään, ilmaisi -itsensä kruununprinsessaksi. - -Fersen viipyi jonkun aikaa Pariisissa, missä hän liikkui korkeimpien -seurapiirien keskuudessa. Ennen kuin lähti kotimatkalle, kävi hän -eräissä hovitanssiaisissa Versaillesissa ja sai tilaisuuden kolmannen -kerran nähdä kruununprinsessan, joka tällä kertaa ei kuitenkaan -lähestynyt häntä. - -Kohta Ludvig XV:nnen kuoleman jälkeen lähti hän Ranskasta, mutta kolmen -vuoden kuluttua palasi jälleen sinne. - -Todenmukaisesti ei hän liene odottanut olevansa täällä enää muistossa -pidetty, mutta missään tapauksessa ei hän ollut odottanut sellaista -vastaanottoa, kuin hänelle tuli osaksi. - -Hän matkusti Versaillesiin esityttääkseen itsensä nuorelle -kuningasparille. - -Kun esittelyn piti tapahtua, huudahti ääni, jonka soinnun hän oli -säilyttänyt muistossaan: - -"Mutta sehän on vanha tuttu!" - -Marie Antoinette oli tuntenut hänet samassa kun hän astui salin ovesta -sisään. - -Fersenin ilo tämän kuninkaallisen hyväntahtoisuuden ilmauksen -johdosta lisääntyi yhä enemmän, kun hän tuli näkemään, ettei tämä -ilmaus suinkaan ollut hetken oikuista johtunut. Kuningatarta -silminnähtävästi huvitti antaa hänelle joka päivä yhä uusia todistuksia -suosiollisuudestaan. - -Nuori kreivi kirjoitti isälleen: - -"Kuningatar, joka on kaunein ja rakastettavin ruhtinattarista mitä -minä tunnen, on hyväntahtoisesti kysellyt minua monta kertaa. -Äskettäin kysyi hän Creutzilta, miksi en minä tahtonut saapua hänen -peliseuroihinsa sunnuntaisin. Kuultuaan, että olin ollut siellä eräänä -päivänä, jolloin ei oltu pelattu, oli hän lausunut anteeksipyynnön -tapaisen sen johdosta." - -Hän noudatti usein kutsuja pieneen Trianoon ja oli yksi niitä vieraita, -joita mitä suurimmalla huomaavaisuudella kohdeltiin tuolla ulkona. -Tanssiaiset, teatterinäytännöt ja maalaisjuhlat seurasivat toisiaan ja -Fersen otti osaa niihin kaikkiin. Käytöksessään naisia kohtaan osotti -hän niin suurta viehkeyttä, niin erinomaista kohteliaisuutta ja -arvonantoa, että valloitti kaikkien sydämet. Trianossa oli hänellä -nimenä "Zephir" tahi "le beau Fersen", ja kaikki olivat yhtä mieltä -siitä, että hän oli täydellisimpiä kavaljeereja, mitä pitkään aikaan -oli hovissa nähty. - -Epäilemättä luki kuningatar hellyyttä hänen katseistaan. Ennen pitkää -tuli tuttavallisuus heidän välillään silmiinpistäväksi; tuhannet pikku -merkit osottivat, että tässä oli molemminpuolinen mieltymys -kysymyksessä. - -Eräässä illanvietossa Trianossa istahti kuningatar pianon ääreen ja -lauloi silminnähtävästi liikutettuna "Dido"-nimisestä oopperasta yhden -noita kauniita aarioita, joka alkaa näin: - - "Ah! que je fus bien inspirée, - Quand je vous reçus dans ma cour." - -Hänen laulaessaan kohdistui hänen haaveksiva katseensa hämmästyneeseen -Ferseniin, joka tuskin uskalsi itselleen tunnustaa, millaisen -vaikutuksen hän oli tehnyt kuningattareen. - -Hän oli kylliksi teräväjärkinen huomatakseen, että Marie Antoinetten -suosiollisuus saattoi tulla vaaralliseksi heille molemmille sen -kateuden ja panettelun vuoksi, johon se antoi aihetta. Vastakohtana -ranskalaisille hovimiehille, jotka turhamielisyydessään kerskailivat -luulottelemastansa suosiosta, tahtoi ritarillinen Fersen mihin hintaan -hyvänsä pelastaa kuningattaren maineen. - -Oli vain yksi keino saada pahat kielet vaikenemaan: hänen täytyi -poistua kuningattaren lähettyviltä ja Ranskan hovista. - -Asianhaarat auttoivat hänen aikeensa toteutumista. - -Pohjois-Amerikan vapautussota oli alkanut, ja kapinallisten -siirtomaiden aate oli Ranskassa saavuttanut mitä suurinta -myötätuntoisuutta. Ranskan satamista lähetettiin aseita ja sotatarpeita -Amerikaan. - -Halu supistaa Englannin valtaa saattoi Ludvig XVI:nnen rupeamaan -amerikalaisten vapaudentaistelijain puolelle heidän sotiessaan -alkuperäistä isänmaataan vastaan, ja nuoria ranskalaisia lähti suurin -joukoin maasta ottaakseen osaa sotaan toisella puolen Atlantin. - -Näihin liittyi nyt Aksel Fersen. Hän pyysi saada astua yhteen -Lafayetten ja Rocbambeaun muodostamista rykmenteistä. - -Yhtä vähän kuin Marie Antoinetten oli onnistunut salata mieltymystään -Ferseniin, yhtä vähän sai hän salatuksi surua, joka häntä kalvoi -Fersenin lähdön johdosta. Vastoin tahtoa puhkesivat kyyneleet hänen -silmistään joka kerran, kun hän silmäili Ferseniä lähdön edellisinä -päivinä. - -Marie Antoinetten suosikki ymmärsi säilyttää kunnioittavan, syrjässä -pysyttelevän asemansa. Muuan hovinaisista lausui hänen lähtönsä -johdosta hänelle: - -"Kuinka, herra kreivi -- te luovutte voitostanne?" - -"Jos minulla olisi onni kerskata jostakin voitosta, niin en suinkaan -siitä luopuisi", vastasi Fersen hienosti. "Minä matkustan vapaana -kaikista siteistä sekä valitettavasti jättämättä kaipaavia jälkeeni." - -Rauhanteon jälkeen palasi hän Ranskaan. - -Suosio, joka siitä päivin jälleen tuli hänen osakseen, herätti -uudelleen eloon kulkupuheet, joita hänen matkansa oli määrä vaientaa. -Kuningatar vastaanotti hänet edelleen läheisimmässä seurapiirissään ja -osotti hänelle jos mahdollista vielä suurempaa huomiota kuin ennen. - -Jos kreivi olisi hankkinut itselleen rakastajattaren, olisi hän kenties -voinut osottaa perättömiksi panettelut, jotka tiesivät hänen muka -olevan lempisuhteissa Marie Antoinetteen. Mutta hän piti rakkauttaan -siksi suuressa arvossa, ettei voinut antautua moisiin alhaisiin -lemmenliittoihin. Sekä hänen isänsä että Ruotsin lähettiläs kehottivat -tuontuostakin häntä solmimaan sopivan avioliiton. Aluksi näyttikin -nuori mies olevan taipuvainen seuraamaan heidän neuvojaan, mutta -ratkaisevana hetkenä pyörsi hän takaisin. - -Hän oli varsin hienotunteinen sydämensä lemmittyä kohtaan, ja Marie -Antoinette oli liiaksi ylpeä antautuaksensa hänelle. Edellisen puolelta -se oli platoonista lempimistä, jälkimäisen puolelta luottavaisuutta ja -ystävyyttä, johon liittyi lemmen ikävöintiä. - -Huolimatta kuningattaren häilyväisestä luonteesta on kuitenkin aihetta -luulla, että Fersen oli hänen todellinen rakkautensa, ja Marie -Antoinetten urhean auttajan ja vaaroissa puolustajan saattaa huoletta -merkitä siksi, joka omisti hänen sydämensä. - - - - -13. - -Marie Antoinette ja politiikka. - - -Jälkeen Itävallan Annan ei kukaan Ranskan kuningattarista ollut -puuttunut politiikkaan. Traditsionit vaativat, että Ranskan -kuningattarien tuli pysyä erillään valtioasioista. Ludvig XV:nnen ja -Ludvig XVI:nnen puolisoilla ei ole mitään sijaa historiassa. - -Marie Antoinettea eivät valtioasiat ollenkaan huvittaneet. Jos hänellä -olisikin ollut tarpeellisia edellytyksiä vaikuttaakseen jotakin -poliittiseen elämään, olisi hänen varmaankin Ludvig XVI:nnen -hallituksen alkuvuosina ollut vaikeata löytää kyvylleen sopivaa -toiminta-alaa. - -Maurepas, joka oli tullut valtioministeriksi Marie Antoinetten puolison -hallitusistuimelle noustessa, oli vanha jäännös Ludvig XIV:nnen -hovista. Hän ymmärsi täydellisesti tehdä oman persoonansa määrääväksi, -ja hän oli osannut kolmessa kuninkaassa peräkkäin herättää luottamusta -hänen suureen kykyynsä. - -Ludvig XVI piti häntä tuiki välttämättömänä hänen päällikkötoimessaan. -Mutta kansan mielestä hän siihen sijaan oli kuin tuulimylly, joka pitää -melua ja vatkaa siipiään tuottamatta sanottavaa hyötyä. - -Luonnostaan hän ei ollut häijy, eikä hänellä myöskään ollut pahoja -aikeita mielessään. Alusta pitäen ei hänen suhteensa Marie -Antoinetteen myöskään ollut vihamielinen, mutta hän tiesi, millaisessa -kiitollisuuden velassa Marie Antoinette katsoi olevansa Choiseulille ja -että Marie Antoinette halusi jälleen nähdä Choiseulin kuninkaan -neuvospöydän ääressä. Maurepas pelkäsi, että entinen ministeri -mahdollisesti pääsisi takaisin entiseen paikkaansa, jos kuningattaren -mielipide tulisi määrääväksi, ja olosuhteet pakottivat hänet niin -muodoin antautumaan kuningattaren vastustajien puolelle. - -Kuitenkin oli hän vain salaisesti kuningattaren vihamies; kuningattaren -läheisyydessä oli hän olevinaan tämän kunnioittavimpia alamaisia. Kun -Marie Antoinette eräänä päivänä antoi hänen ymmärtää, ettei hänen -vaikutuksensa kuninkaaseen ollut Marie Antoinettelle mieleen, vastasi -Maurepas maireimmalla hovimiehen äänellä: - -"Jos teidän majesteettinne on minuun tyytymätön, tarvitsee teidän vain -kehottaa kuningasta antamaan minulle eron. Hevoseni ovat valmiina, minä -voin matkustaa milloin hyvänsä." - -Kuningatar antautui hänen teeskentelynsä eksytettäväksi, ja Maurepas -pysyi valtioministerinä kuolemaansa asti. - -Vaikka Ludvig XVI:nnen mieltymys vaimoaan kohtaan kasvamistaan kasvoi, -ei hän kuitenkaan suonut vaimonsa vähimmälläkään tavalla sekaantua -hänen politiikkaansa. Mitä Maurepasiin tulee, niin kerrotaan -luotettavista lähteistä, että hän antoi virikettä Marie -Antoinetten taipumukselle loistoon ja huveihin ja iloitsi hänen -kevytmielisyydestään, koska nämä viat vahingoittivat Marie Antoinettea -kansan silmissä ja pidättivät häntä antautumasta vakavampiin toimiin. - -Seuraava ote Marie Antoinetten kirjeestä veljelleen osottaa lyhyesti -hänen asemaansa Ranskan politiikkaan niinä vuosina, jolloin johto oli -Maurepasin käsissä. Kirje oli kirjoitettu aikana, jolloin Josef II koki -saada häntä käyttämään vaikutusvaltaansa synnyinmaansa hyväksi. - -"Kuningas on luonteeltaan jäykänlainen", sanotaan kirjeessä; "tapahtuu -usein, ettei hän puhu minulle tärkeistä asioista, vaikkei hänellä -suoranaisesti ole tarkoituksena salata niitä minulta. Kun kysyn häneltä -jotakin, niin hän vastaa, mutta omasta alotteestaan hän ei kerro -minulle mitään. Jos saan jotain tietää jostakin asiasta, täytyy minun -käyttää koko kekseliäisyyteni houkutellakseni ministerejä kertomaan -minulle loput. Koetan silloin näyttää kuin olisi kuningas kertonut -minulle kaikki. Kun muistutan kuningasta siitä, ettei hän ole puhunut -minulle siitä tai tuosta asiasta, ei hän silti suutu; joko näyttää hän -silloin hieman nololta, tahi vastaa rehellisesti, ettei ole aikonutkaan -mitään ilmaista. Minä voin huoletta sanoa politiikan olevan se ala, -johon vaikutukseni vähimmin ulottuu. Ennen häitämme piti kuninkaan -luontaista epäluuloisuutta vireillä hänen hovimestarinsa, monsieur -Vauguyon, joka pani hänet pelkäämään sitä valtaa, jonka vaimo voisi -itselleen anastaa. Hänen mustalle sielulleen tuotti iloa, kun hän sai -säikyttää nuorta prinssiä kaikilla niillä jutuilla, jotka on keksitty -Itävallan keisarillisen huoneen halventamiseksi. Jos kohta monsieur -Maurepas ei olekaan yhtä tarmokas eikä yhtä häijy, on hän kumminkin -katsonut etuihinsa soveltuvaksi pitää kuningasta samoissa erhetysten -pauloissa. Monsieur Vergennes noudattaa niinikään samaa menettelyä, ja -mahdollisesti käyttää hän hyväkseen ulkovaltojen asioita koskevaa -kirjeenvaihtoansa yhä varmemmin vahvistaakseen vääriä ja valheellisia -juttuja. Olen toisenkin kerran puhunut kuninkaan kanssa avoimesti -siitä, ja toisenkin kerran on hän minulle äreästi vastannut. Ja kun ei -hänessä ole miestä keskustelemaan asioista, en ole saanut hänelle -näytetyksi toteen, että hänen ministerinsä antavat itseään pettää tahi -pettävät häntä. Minä en antaudu turhiin toiveisiin vaikutusvaltani -suhteen, minä tiedän, että mitä erittäinkin politiikkaan tulee, saatan -kuninkaaseen vaikuttaa sangen vähän -- -- --" - -Keisari Josefin edellä kerrotulla matkalla ei ollut yksinomaan -tarkoituksena saada tavata sisarta ja oppia tuntemaan Ranskanmaata. -Muutamien vanhojen oikeuksien johdosta, jotka Habsburgin huone luuli -omistavansa, oli hänessä herännyt toivo saada Ala-Baijeri omakseen. Hän -katsoi hetken otolliseksi pyytää Ranskan apua siihen. - -Mutta vaikka langokset erosivatkin varsin myötätuntoisina toisiansa -kohtaan, ei Ludvig kumminkaan suostunut edistämään lankonsa -poliittisia tuumia. Paitsi sitä kohtasi tätä Itävallan alueittensa -laajentamis-yritystä este Preussin kuninkaan puolelta, joka antoi -apuaan maan lailliselle haltijalle. Sitte kun välitys-yritykset olivat -rauenneet tyhjään, marssi Fredrik II sotajoukkoinensa Böömiin kesällä -1778. - -Ei edes äidinkään, jota Marie Antoinette kuitenkin niin lämpimästi -rakasti, ollut onnistunut herättää hänessä harrastusta politiikkaan. -Mutta tällä kertaa ei Maria Teresia turhaan vedonnut hänen -tyttärellisiin tunteihinsa. Keisarinna kirjoitti, ei kumminkaan enää -kuten lapselle, jota nuhdellaan, vaan kuten liittolaiselle, jonka apua -pidetään arvossa. Hän suorastaan rukoili tytärtään, että tämä ottaisi -Itävallan asiaa ajaakseen ja myötävaikuttaisi Habsburg-suvun -pelastumiseen. - -Ranskassa ei oltu halukkaita rikkomaan välejä Itävallan kanssa, mutta -yhtä haluttomia oltiin antamaan sille kannatusta tässä asiassa. Kolme -kuukautta kului Maria Teresialta alinomaisessa levottomuudessa, jolla -välin hän lakkaamatta ahdisti tytärtään kirjeillä, pyytäen että tämä -pelastaisi äitinsä, joka itse ei muuta enää voinut tehdä. Hänen -rukoilevat kirjeensä ja se kova painostus, jonka alaiseksi hän saattoi -tyttärensä, tekivät lopulta Marie Antoinetten epätoivosta sairaaksi. -Hän pani toimeen ikäviä kohtauksia kuninkaan kanssa, koki saada -ministerit taivutetuksi seuraamaan hänen tahtoansa, itki ja pani kaiken -kykynsä liikkeelle tehdäkseen heidät suopeiksi Itävallan politiikalle. - -Maria Teresia, joka vanhoilla päivillään kammoksui verenvuodatusta, oli -ryhtynyt toisellakin taholla keinoihin, ehkäistäkseen alkanutta -perimyssotaa. Ranskan ja Venäjän välityksellä saatiin taistelevien -puolien välillä solmituksi rauha, jonka kautta Josef kuitenkaan ei -saavuttanut toiveittensa päämäärää. - -Tämän ainoan kerran saivat äidin vakavat esitykset kuningattaren, -synnynnäisestä vastahakoisuudestaan huolimatta, sekaantumaan -ulkopolitiikkaan. - -Mutta madame Polignacilla oli suurempi vaikutusvalta häneen kuin -äidillä, ja tämä vehkeilevä nainen sai hänet monta kertaa puuttumaan -asioihin, joilla oli tuhoisia seurauksia Ranskan sisälliseen -politiikkaan nähden. - -Marie Antoinetten suurimpia hairahduksia oli se, että hän antautui -oikeutta harrastavan Turgotin vihamiesten puolelle. Turgot oli -närkästyttänyt hänet sillä, että oli vastustanut nimityksiä, joita -kuningatar oli puoltanut. Ja varomaton kun oli, yllytti hän -vihamielistä hovia Turgotia vastaan. Hän kiihotteli Ludvigia niin -kauan, kunnes tämä, jos kohta vastenmielisesti, antoi Turgotille eron. - -Malesherbes sai eron yhtaikaa Turgotin kanssa, ja kansa, joka alkoi -herätä näkemään Ludvigin horjuvaisuutta, syytti kuningatarta näitten -rehellisten ja suosittujen ministerien erottamisesta. - -Maurepas kuoli kuukautta jälkeen kruununprinssin syntymän. Kuningas, -joka oli käynyt useita kertoja hänen luonaan hänen sairautensa aikana -ja osottanut vilpittömällä tavalla osanottoaan häntä kohtaan, oli -syvästi murheissaan menetyksen johdosta. Mutta kaduilla laulettiin: - - "O France, applaudis-toi de ton sort, Un dauphin vient de naître -et Maurepas est mort." - -Vanhan ministerin kuoltua tuli Marie Antoinetten vaikutusvalta -suuremmaksi kuin ennen. - -Saamatta valtioministerin arvonimeä, tuli Vergennes kuitenkin -varsinaiseksi johtajaksi kuninkaan neuvostoon. Hän oli auttanut -edeltäjäänsä pitämään nuorta kuningatarta loitolla politiikasta ja -tiettävästi oli hänellä aikomuksena jatkaa samaan suuntaan. - -Mutta polignacilainen ystävyyspiiri osottautui valtiomiestä -mahtavammaksi. Viekkaat ja kunnianhimoiset hovikavaljeerit saivat Marie -Antoinetten sekaantumaan asioihin, jotka olivat kaukana ulkopuolella -hänen käsityspiirinsä. Häneltä puuttui niin hyvin tietoa kuin -kokemusta, ja herkkä kun oli kuulemaan ystäväinsä pyyntöjä ja -kehotuksia, antautui hän heidän johdettavakseen ja huomasi -valitettavasti liian myöhään, että oli ollut vain välikappaleena heidän -käsissään. - -Hänen poliittinen toimintansa ei hyödyttänyt häntä itseään -eikä ollut valtiollekaan eduksi. "Voi", lausui hän eräänä päivänä -kamarirouvalleen, madame Campanille, "minulla ei ole enää mitään onnea -odotettavissa, sitte kun minusta on tehty vehkeilijä. Niinpä niin, -nainen, joka sekaantuu asioihin, jotka ovat ulkopuolella hänen valtansa -rajojen, ei tosiaankaan ole parempi vehkeilijää." - -Kovasti on moitittu -- ja yleisesti luettiin Marie Antoinetten syyksi --- Calonnen nimittämistä rahaministeriksi -- "Contrôleur général'iksi". - -Alun pitäen ei Marie Antoinette tuntenut mitään erikoista mieltymystä -häneen. Ovela hovimies oli sen sijaan tiennyt hankkia itselleen ystäviä -ja suosijoita valtakunnan rahamiesten, aatelin ja kuninkaallisten -prinssien parista. Artoisin kreivi ja kreivitär Polignac olivat -ihastuksistaan niistä uudistussuunnitelmista, joita hän sanoi aikovansa -panna toimeen. Ja toiset vaikutusvaltaiset miehet ja naiset toitottivat -julki, että hän, ja yksinomaan hän, se kykenisi järjestämään -valtakunnan raha-asiat ja saattamaan ne oikealle tolalle. - -Madame Polignac kääntyi kuningattaren puoleen ja pyysi häntä käyttämään -vaikutusvaltaansa Calonnen hyväksi, jonka katsottiin olevan erittäin -lahjakas mies, ja Marie Antoinette taipui tälläkin kertaa seuraamaan -ystävättären neuvoa. - -Sitä hän kuitenkin kohta katui eikä suinkaan salannut -tyytymättömyyttään. "Pelkäänpä, että valtakunnan raha-asiat, joita -ennen hoiti rehellinen, mutta huonolahjainen mies, nyt ovat joutuneet -lahjakkaan vehkeilijän käsiin", lausui hän muutamana päivänä eräissä -kutsuissa madame Polignacin luona. - -Hankkimalla uusia lainoja katsoi Calonne ensi alussa voivansa käyttää -suuremmoista tuhlaavaisuutta. Hän teki kaikkensa saavuttaakseen -kuningattaren ja ylempien säätyjen suosiota. Siten pääsi hän vähitellen -pysyväiseksi vieraaksi Trianoon. - -Marie Antoinetten epäluulo katosi. Hän uskoi kernaasti, että niin -herttainen seuraihminen myöskin oli yhtä erinomainen valtiomies. Niin -pian kuin kuningatar lausui jonkin toivomuksen, oli Calonnella tapana -hienosti hymyillen sanoa: - -"Jos teidän majesteettinne toivomus on mahdollinen täyttää, niin se on -jo täytetty; jos se on mahdottomuus, niin se on täytettävä." - -Amerikan sota oli tähän aikaan juuri ikään kunniakkaasti päättynyt, ja -voitollinen kuningaskunta seisoi, mikäli voitiin nähdä, lujana ja -vankkana. Satojatuhansia kultarahoja solui anteliaan ministerin -käsistä kuningattaren käsiin, milloin tämä vain oli sanonut niitä -tarvitsevansa. - -Marie Antoinetten avioliittovälikirjassa oli säädetty, että valtion -tuli lunastaa joku linna, joka tulisi hänen yksityisomaisuudekseen. Hän -arveli nyt voivansa vaatia tämän lupauksen täyttämistä ja iski silmänsä -Saint-Cloudin linnaan, joka oli Orléansin suvun hallussa. - -Hänen kysymykseensä vastasi Calonne, että hän, ilman haittaa -valtiorahastolle, saattoi suostua tähän menoerään. - -Linna ostettiin kuudesta miljoonasta frangista, mutta korjaukset, -sisustus ja huonekalusto, puisto- ja puutarha-istutukset, joista -jälkimäisistä kuningatar erittäin oli huvitettu, lisäsivät menoja lähes -toisen verran. - -Calonnen tähti oli laskemassa, ja vihastuksen huuto Marie Antoinetten -tuhlaavaisuuden johdosta kaikui yli koko maan. Samalla kun alettiin -huomata Calonnen suunnitelmien menevän myttyyn, tehtiin kuningatar -vastuunalaiseksi hänen nimittämisestään. Provencen kreivi antoi -vihatulle kälylleen haukkumanimen "madame Déficit". Se oli peräti -turmiollinen nimi, sillä se saavutti herkkää vastakaikua kansassa ja -piti sitä siinä luulossa että kuningatar yksin oli syypää -rahanpuutteeseen. - -Choiseul oli kuollut, ennen kuin Calonne oli saanut eron virastaan. -Hänen sairautensa aikana oli kuningatar joka päivä tiedustellut hänen -vointiaan. Hänessä kadotti kuningatar vanhan ystävän, jonka hän hamaan -viimeiseen asti oli toivonut tulevan kutsutuksi takaisin kuninkaan -neuvostoon. - -Kahdeksan päivää sen jälkeen, kuin Calonne oli saanut eron, uskottiin -rahaministerin salkku (1787) Briennelle, Toulousen arkkipiispalle. - -Apotti Vermond, joka arkkipiispan suosituksesta oli valittu Marie -Antoinetten opettajaksi, oli monta kertaa koettanut hankkia -suosijalleen sijaa kuninkaan neuvostossa. Kuningas ei sanottavasti -halunnut nähdä häntä neuvonantajainsa joukossa, mutta kuningatar, joka -Vermondin kautta oli ruvennut luulemaan suuria arkkipiispasta, oli -aikaa sitten tottunut näkemään hänessä tulevaisuuden opastajan. - -Hengellisen säädyn keskuudessa oli hänellä rajaton vaikutusvalta. Hän -oli Ranskan akatemian jäsen; herttua Choiseul oli puoltanut häntä -Ludvig XV:nnen luona, ja yleinen mielipide korotti hänet sille -paikalle, jolla Fleury, Mazarin ja Richelieu ennen olivat isännöinneet. - -Marie Antoinette pohti usein kuninkaan kanssa tätä asiaa ja sai hänet -vihdoin vakuutetuksi siitä, että oli välttämätöntä kutsua Brienne -virkaan. Molemmat uskoivat, ettei ollut kysymystä vähemmästä kuin -valtakunnan pelastamisesta. - -Arkkipiispa ei kuitenkaan osottautunut siksi mieheksi, joka pystyi -maalle hankkimaan sisällistä onnea ja rauhaa. Närkästys hänen -kelvottomuutensa johdosta oli suuri, ja hänen täytyi, ei täyttä vuotta -virassa oltuaan, luopua toimestaan. - -Ja samaten kuin häntä ennen ylenemistään oli liikanaisesti kiitelty, -siten häntä kukistumisensa jälkeen liikanaisesti moitittiin. Briennen -nimitys oli viimeinen hallitustoimenpide, johon Marie Antoinette oli -tavalla tai toisella vaikuttanut, ennen kuin kansan viha täydessä -voimassaan purkautui hänen ylitsensä. - -Vasta elämänsä loppupuolella, kun kuningaslaiva voimatonna ajelehti -vallankumouksen pilvenkorkuisilla aalloilla, oli hänen pakko toden -teolla auttaa heikkoa peränpitäjää, kuningasta, neuvoillaan ja -ohjeillaan. - - - - -14. - -Marie Antoinette äitinä. -- Madame Polignac kuninkaallisten lasten -kasvattajattarena. -- Beaumarchais ja hänen komediansa. - - -Marie Antoinette tunsi, että äidinarvo asetti hänelle uusia -velvollisuuksia. Hovi-elämän tyhjyys oli kauvan kiusannut häntä, ja -sitten kun hän oli tullut äidiksi, vaivasi se entistä suuremmassa -määrässä hänen rauhatonta henkeään. - -Hän luopui monista huvituksista, jotka tähän saakka olivat vieneet -häneltä aikaa. Tosin hän vieläkin saattoi hairahtua varomattomuuksiin --- niin monivuotisia tapoja ei käy yhdessä päivässä heittäminen -- -mutta selvään huomattiin, että hänellä oli halu lähteä toista tietä -vaeltamaan. "Olen tehnyt virheitä", kirjoitti hän äidilleen ensimäisen -lapsensa syntymisen jälkeen, "ja se oli lapsellista ja varomatonta -minun puoleltani. Mutta nyt olen tullut järkevämmäksi." - -Hän tiesi, että hänen oma kasvatuksensa oli ollut puutteellinen, ja hän -halusi suhteessaan lapsiinsa karttaa niitä virheitä, joihin Maria -Teresia oli tehnyt itsensä syylliseksi häntä itseään kohtaan. -Hänestä tuli hellä, mutta samalla ankara ja viisas äiti. Mikäli -vallankumouksen myrskyt lähenivät, omisti hän yhä suurempaa vakavuutta -kasvatustyölleen; hän tunsi minkä suuren vastuun alaiseksi joutuu se, -joka kasvattaa perillisiä perustuksiltaan turmeltuneelle Ranskan -valtaistuimelle. - -Kolme vuotta kruununprinssin syntymän jälkeen (1784) lahjoitti hän -jälleen kuningashuoneelle prinssin, joka sittemmin kutsuttiin Ludvig -XVII:nneksi ja sai arvonimen Normandian herttua. Vuotta myöhemmin -syntyi taasen pikku prinsessa Sofie Beatrice, mutta hän eli vain yhden -vuoden. - -Näyttää kuin Normandian herttuan syntyminen vasta oikein olisi luonut -kuningattaren mielen vakavaan vireeseen. Hän alkoi nyt ripittää itseään -entistä useammin ja antautui pitkiin keskusteluihin rippi-isänsä ja -muiden pappismiesten kanssa. - -Melkein samoihin aikoihin kutsutti hän luoksensa muotikauppiaansa, -neiti Bertinin, ja lausui hänelle: - -"Olen kohta lähes kolmenkymmenen vanha. Ei ole luultavaa, että kukaan -aikoisi muistuttaa minua siitä, mutta minä en kumminkaan ole sitä -unohtanut." - -Hän pani toimeen täydellisen uudistuksen vaatetustavassaan. -Torninkorkuiset hiuspukimet katosivat, eivätkä kukat ja sulat enää -koristaneet tukkaa. - -Hänen läheinen seurapiirinsä aivan hämmästyi tätä maun muutosta. He -alkoivat peljätä, että ystävien valta olisi lopussa ja pappien aika -ovella. - -Mitään sukuylpeyttä ei saanut juurtua hänen lastensa mieliin, ja heidän -luotansa piti poistettaman kaikki, mikä oli omiansa kasvattamaan heissä -ylpeyttä. Liiatenkin oli hän erittäin ankara vanhinta tytärtään -kohtaan. Hän rakasti tätä, mutta ei ummistanut silmiään hänen -vioilleen. - -"Tyttärelläni, joka nyt on kuuden vuoden ikäinen, on varsin taipumaton -luonne, ja hän on ylen ylpeä", kirjoitti Marie Antoinette eräässä -kirjeessä. "Hän tuntee liiankin selvästi, että Maria Teresian ja Ludvig -XIV:nnen veri virtaa hänen suonissaan. Tosin on hänen se muistaminen -tullaksensa sukuperänsä arvoiseksi, mutta lempeys on yhtä tarpeellinen -ominaisuus kuin ylpeys, ja ylpeä luonne karkoittaa ystävällisyyden -loitolle." - -Hän ei katsellut sormien lomitse mitään tämän lapsen oikkuja. - -Joka aamu kello kymmenen vietiin pieni prinsessa äitinsä huoneeseen, -jossa opettaja opetti häntä kello kahteentoista. - -Eräänä päivänä ei "Madame Royalea" ollenkaan haluttanut lukea. Hänellä -muka kivisti päätä, ja hän pyysi, että opettaja lähetettäisiin pois. - -"Tehdään niin, pikku tyttöseni", sanoi kuningatar, "mutta koska päätäsi -niin kivistää, on parasta, että menet maata, etkä saa tänään syödä -päivällistä." - -Muutamien tuntien perästä tuli prinsessan kovasti nälkä. Hän pyysi -saada vähän ruokaa, mutta hänelle muistutettiin, mitä kuningatar oli -käskenyt, ja pakotettiin makaamaan vuoteessa. - -Viimein tuli nälkä aivan sietämättömäksi. Hän tunnusti narranneensa ja -pyysi äidiltään anteeksi. - -Marie Antoinette antoi hänelle anteeksi, mutta vaati, että prinsessan -piti lukea se tunti, josta hän oli koettanut päästä vapaaksi. - -Kun prinsessa piti päästettämän ripille, antoi kuningatar hänen saada -opetusta yhdessä useitten samanikäisten tyttöjen kanssa, eikä missään -suhteessa saatu pitää häntä parempana kuin muita. - -"Olen aina totuttanut lapsiani luottamaan minuun ja tunnustamaan -minulle, milloin he ovat tehneet väärin", kirjoitti Marie Antoinette -madame de Tourzelille. "Siitä seuraa, että minä näytän olevan enemmän -pahoillani kuin suutuksissani nuhdellessani heitä. Vielä olen -totuttanut heitä siihen, että minun kieltoni tahi myönnytykseni ovat -peruuttamattomat, mutta minä mainitsen aina jonkun syyn, jonka he -voivat ymmärtää, etteivät he luulisi päätökseni perustuvan oikkuun." - -Ennen mainittu ruhtinatar de Guéménée oli kuninkaallisten lasten -ensimäinen kotiopettajatar. - -Hänen miehellään, joka oli ylikamariherra, oli aikoinaan ollut -suunnaton omaisuus. Mutta ylenpalttinen tuhlaavaisuus, jota molemmat -puolisot harjoittivat, oli vähitellen vienyt hänet häviöön. Hänen oli -jo kauvan täytynyt suuria korkoja vastaan lainata yhtäältä maksaakseen -toisaalle. - -80-luvun alussa kävi hänen asemansa kestämättömäksi; hänen täytyi -lakata maksujansa suorittamasta, ja hänen vararikkonsa herätti ikävää -huomiota. Hän veti nimittäin muassaan koko joukon pikkuporvareita, -palvelijoita ja käsityöläisiä, jotka olivat tuon ylhäisen miehen -haltuun uskoneet vaivalla hankitut säästönsä. - -Moisen häväistyksen jälkeen oli hänen vaimonsa mahdotonta säilyttää -virkaansa kuninkaallisten lasten kasvattajana. Ja kuningatar aikoi heti -uskoa tuon toimen madame Polignacille. - -Tämä ajatteli levotonna sitä vastuuta, joka virkaa seurasi, ja tiesi -sitä paitsi, miten paljon kateutta hänen nimittämisensä herättäisi ja -miten monta uutta vihamiestä hän sen kautta saisi. - -Mutta hänen sukulaisensa kehottivat mitä innokkaimmin häntä täyttämään -hallitsijattaren toivomuksen. Hänet nimitettiin virkaan, ja nyt seisoi -Marie Antoinetten suosikki valtansa ja vaikutusmahtinsa kukkuloilla. -Hän ei asunnoksensa valinnut sitä rauhallista tyyssijaa, jossa -kuninkaallisten lasten opettajat vanhastaan olivat asuneet, vaan asui -komeassa linnassa, jossa kuningattaren oli tapana oleskella. "Täällä -saatan olla itseni", oli Marie Antoinettella tapana sanoa. Usein vietti -hän päiväkausia peräkkäin ystävättären kodissa ja tahtoi myös, että -aatelin ja kaikkien ylhäisten ulkomaalaisten tuli kokoontua tänne. - -Kuningaskunnan etevimmät miehet, ministerit ja lähettiläät käyttivät -niinikään madame Polignacin kotia yhtymäpaikkanaan. Puuttui vain yhtä: -kuninkaallinen kaarti. Jos sekin olisi ollut saapuvilla, olisi sisään -astuessaan luullut tulleensa kuninkaan ja kuningattaren omiin -salonkeihin. - -Suosikin asema ei kuitenkaan ollut aivan vailla ikäviäkin puolia. Tosin -Marie Antoinette ensi alussa antoi rakkautensa tulla jokseenkin -tasaverroin lastensa ja niiden opettajan osaksi, mutta vanhimman -prinssin sairaalloisuus vaikeutti suuressa määrin kasvattajattaren -työtä, ja perintöruhtinaan terveys antoi hänelle alinomaista -levottomuuden aihetta. - -Pikku prinssi, joka ensimäisinä ikävuosinaan oli ollut kaunis ja terve, -laihtui, kelmeni ja tuli kyyryselkäiseksi. Toinen olkapää kasvoi -korkeammaksi kuin toinen ja hänen selkäänsä muodostui kyyssä. Sielun -vilppaus katosi samalla kuin ruumiin kauneuskin. Äiti, joka oli ollut -niin ylpeä lapsestaan, kätki hänet nyt vierasten katseilta, sillä -tulevaa kruununkantajaa ivattiin, koska hänen jalkansa eivät kyenneet -kantamaan häntä itseään. - -Miten paljon itsekkyyttä madame Polignacissa muilla aloilla ilmenikin, -täytyy yhtäkaikki hänen kiitoksekseen sanoa, ettei hän säästänyt -vaivojaan hoitaessaan kärtyistä ja vaativaista prinssiä. Hän koetti -karttaa kaikkea, mikä saattoi kiukustuttaa lasta, joka silminnähtävästi -kulki pikaista kuolemaa kohti. - -Hovimestari, herttua Harcourt, ja hänen vaimonsa kadehtivat mitä -kiihkeimmin madame Polignacia, ja he yllyttivät kruununprinssiä -todelliseen vihaan äitinsä ystävätärtä kohtaan. Niin pieni kuin olikin, -käski hän madame Polignacin poistua siitä huoneesta, jossa hän -oleskeli. Hän ei tahtonut vastaanottaa mitään kasvattajattaren kädestä -ja kuunteli ilmeisellä halveksumisella kaikkia hänen neuvojaan ja -kehotuksiaan. - -Opettajatar valitti katkerasti sitä vainousta, jota hänen suhteensa -Harcourt-perheen puolelta harjoitettiin, ja Marie Antoinette oli kovin -pahoillaan heidän välillään vallitsevan vihamielisyyden takia. Hän -koetti kaikilla tavoin herättää pojassaan lempeämpiä tunteita -opettajatarta kohtaan ja noudatti itse orjan uskollisuudella hänen -oikkujaan. - -Ehkä olisi hänen onnistunutkin saada pojassaan jälleen luottamusta -hereille madame Polignacia kohtaan, ellei ilkeä parjaus olisi saanut -pojan sydäntä käännetyksi pois äidistä. - -Kuningattaren vihamiehet levittivät nimittäin sellaista ilkeätä huhua, -että kuningatar oli vanhimman poikansa ruumiillisen raihnauden vuoksi -alkanut omistaa kaiken hellyytensä toiselle pojalleen, joka oli -vahvempi ja kauniimpi vartaloltaan. Harcourt oli kyllin kehno -käyttääkseen tätä valetta hyväkseen. Hän kehotti oppilastaan, ettei -söisi eikä joisi mitään, mitä lääkärit eivät olleet tarkastaneet, ja -lausui viittauksia siihen suuntaan, että perintöprinssiä lähellä olevat -naiset halusivat lyhentää hänen ikäänsä. Nämä salaviittaukset -vaikuttivat niin tehoisasti pikku prinssin sairaalloisen tunteellisen -hermostoon, ettei hän siitä asti milloinkaan pelotta saattanut nähdä -äitiään. - - * * * * * - -Aina siitä asti, jolloin kuningatar oli korottanut köyhän maaseudulta -kotoisin olevan aatelisperheen niihin korkeihin virkoihin, joihin -jalompisukuiset perheet katsoivat olevansa oikeutettuja, olivat -valtakunnan mahtavat suvut kantaneet nurjaa mieltä häntä kohtaan. -Ylimystö ei antanut hänelle koskaan anteeksi, että hän ylimystön -kustannuksella oli suosinut omia ystäviään, joita tämä katsoi paljoa -alemmiksi itseään. - -Ketä ei kutsuttu Trianoon, hän ei myöskään huolinut tulla Versaillesin -linnaan. Kuninkaallinen linna oli tyhjänä; aateli vetäytyi pois eikä -enää ollenkaan välittänyt velvollisuudestaan näyttäytyä siellä. - -Hovinaiset, joiden ei enää tarvinnut esiintyä hovissa muulloin kuin -sunnuntaisin ja juhlatiloissa, purkivat kiukkuansa sinkauttelemalla -herjauksia ei ainoastaan niitä valittuja kohtaan, joilla oli tie avoin -Marie Antoinetten lähempään seurapiiriin, mutta erittäinkin -kuningatarta kohtaan, joka niin epätasaisesti ja väärin jakeli -suosionosotuksiaan. Hoviviroissa olevat sekä ne, joita liikeasiansa -vaativat Versaillesiin tulemaan, olivat ainoat, jotka näyttäytyivät -siellä sunnuntaisin, kuninkaan pitäessä ministerineuvottelua. - -Tuo pikku kaupunki, jossa Ludvig XIV oli viettätänyt voittojuhliaan ja -johon Europan maista oli kokoonnuttu oppimaan hienoa käytöstä ja -hovitapoja, ei Ludvig XVI:nnen hallituksen loppupuolella ollut juuri -sanottavasti parempi maaseutukaupunkia, jonne väkinäisesti lähti ja -josta koki jouduttautua pois niin pian kuin suinkin. Arkena olivat -palatsin pihat, vastaanottohuoneet ja sittemmin vierashuoneet, joissa -ennen muinoin loistavat ihmisjoukot olivat liikkuneet, niin tyhjät -ihmisistä, että outo olisi kuninkaan luullut olevan matkoilla. -Kunnianhimo ja voitonpyyteet olivat kumminkin yhtä suuressa vallassa -kuin ennenkin. Mutta nyttemmin ei haettu enää suojelusta -kuningasparilta, vaan sen sijaan niiltä henkilöiltä, jotka olivat -kuninkaan tahi kuningattaren suosiossa. - -Ne, jotka voitonriemulla olivat tervehtineet Ludvig XVI:nnen -valtaistuimelle nousua, selittivät nyt, että hänellä ei ollut kuninkaan -avuja eikä kuninkaan makua. Mutta kiivaimmin kohtasi moite sentään -Marie Antoinettea, joka vieläkin suuremmassa määrässä kuin puolisonsa, -oli myötävaikuttanut vanhojen tapojen ja traditsionien syrjäyttämiseen. - -Beaumarchaisin "Figaron häät", joka alkuperäisessä muodossaan oli -täpösen täynnä kuninkaallista huonetta kohtaan tähdättyjä satiireja, -vaikutti osaltansa Marie Antoinettesta vallalla olevan huonon -käsityksen vakaannuttamiseen yli koko valtakunnan sekä kaikkien -säätyluokkien keskuudessa. - -Turhaan pyysi runoilija lupaa kappaleensa esittämiseen; kuningas epäsi -sen kauan ja jyrkästi. - -Mutta hallitsijan vastustus ainoastaan kiihotti uteliaisuutta, ja -jokainen halusi kuulla kappaletta luettavan salongeissaan. Beaumarchais -oli, vastoin kuninkaan kieltoa, rohjennut väittää, että kappale tulisi -näyteltäväksi, vaikka sen pitäisi tapahtua itse Notre-Damessa. - -Provencen kreivin mielestä kappale oli ihmeteltävä; hän nauroi -sydämellisesti hänelle sitä luettaessa, eikä ollenkaan välittänyt -siitä, että hänen naurunsa kuului alas pihalle. Artoisin kreivi toisti -lakkaamatta: "Vain pikkusielut pelkäävät pikku kirjoituksia", -- mikä -lause esiintyy näytelmäkappaleessa. Kuningattaresta oli käsittämätöntä, -että hänen puolisonsa piti niin suurta lukua jonkin teatterikappaleen -esittämisestä. Ylemmät luokat, jotka halusivat nähdä itseään -kuvastimesta, puhuivat innokkaasti tämän aikakauden heikkouksia -kuvastavan koomillisen peilikuvan esittämisen puolesta. - -Yleisen mielipiteen painosta antoi Ludvig vihdoin vastustuksensa raueta -(1784). Ilo oli suuri ja halu nähdä "Figaron häät" tavaton. - -Kappale esitettiin sata iltaa perättäin. Ennen kello kahdeksaa aamulla -seistiin jonossa teatterin ulkopuolella odottamassa pilettien myynnin -alkua. - -Kappaleessa vilisi häijynilkeitä sutkauksia korkeammista säätyluokista -ja peitettyjä solvauksia kuninkaallista perhettä kohtaan. Hetken -kiivaudessa antoi kuningas salvata Beaumarchaisin tyrmään, ei -Bastiljiin, vaan Saint-Lazareen, mikä oli vieläkin nöyryyttävämpää. - -Yleinen mielipide piti tätä suurena vääryytenä, ja Ludvig katui -kiivauttaan. Marie Antoinette tahtoi hankkia Beaumarchaisille -jonkinlaista hyvitystä hänen kärsimästään häväistyksestä. Hän päätti -antaa Beaumarchaisin seuraavan kappaleen esitettäväksi Trianossa sekä -ottaa itse osaa esittämiseen, ja kutsui Beaumarchaisin olemaan läsnä -näytännössä. - -Kirjailijalle se oli suuri voitto, mutta kuningattaren puolelta -hulluutta. Miten vähäinen olikin katselijain luku, jotka olivat läsnä -"Sevillan parturia" esitettäessä, niin riitti se kumminkin saattamaan -tapahtuman laajemmalle tunnetuksi. Huomiota herättävää oli kuulla -kuninkaalliseen huoneeseen kuuluvan prinssin (Artoisin kreivi näytteli -Figaron osaa), joskin leikillisessä muodossa, kuningattaren omalta -näyttämöltä sinkauttavan katkeria soimauksia Ranskan aatelia ja -kuninkuutta vastaan. -- -- -- - -Itse valtaistuimen läheisyydessä oli aikoja sitten kuningatarta vastaan -muodostunut vaarallinen puolue. Vanhan aatelin vihamielinen kanta -heikonsi kuningasvallan asemaa aikana, jolloin toisetkin yhteiskunnan -luokat punoivat juoniaan tätä valtaa vastaan. Sokeudessaan ja -turhamielisyydessään eivät ylimystön jäsenet oivaltaneet, että hauta, -jota he kaivoivat hallitsijattarelle, tulisi nielemään heidät -itsensäkin, ja että jokainen isku, joka tähdättiin Marie Antoinettea -vastaan, samalla horjuttaisi valtaistuinta ja heidän omia -etuoikeuksiaan. - - - - -15. - -Kaulanauhajuttu. - - -Tyytymättömyyden kuohuaaltojen vyöryessä tehtiin v. 1785 kuningattaren -arvoa vastaan hyökkäys, joka saattoi hänen vihamiehensä liittymään -yhteen ja astumaan julkisuuteen. - -Päähenkilönä kuuluisassa kaulanauhajutussa, joka oli alkuna Marie -Antoinetten onnettomuussarjalle, olivat kreivitär de la Motte-Valois ja -ruhtinas Ludvig Rohan, kardinaali ja ylihovisaarnaaja. - -Kreivitär de la Motte, hyvin miellyttävä, hyvin lahjakas ja erittäin -älykäs nainen, väitti polveutuvansa Valoisin suvusta parooni -Saint-Rémyn kautta, joka oli kuningas Henrik II äpäräpoika. Tämä korkea -sukuperä ei kumminkaan ollut estänyt kreivittären äitiä karkaamasta -erään alhaisen sotamiehen mukana. Ja hänen isänsä oli päättänyt kurjan -elämänsä vaivaistalossa. - -Johanne Saint-Rémy-Valois oli tullut Pariisiin keräämään almuja. Hänet -korjasi kadulta eräs hyväntekeväinen nainen, joka koulutti hänet -ompelijattareksi, osotti hänelle suurta ystävällisyyttä ja korotti -hänet oman perheensä jäseneksi. - -Nuori tyttö jätti kuitenkin hyväntekijättärensä sillä tekosyyllä, että -hänen siveyttään oli muka uhattu. Asianhaarat pakottivat hänet -kumminkin kohta sen jälkeen menemään naimisiin kreivi de la Mottelle, -jolla oli erittäin vastenmielinen ulkomuoto sekä kovin huono maine ja -joka sitä paitsi oli korviaan myöten velassa. - -Vailla mitään yhteiskunnallista asemaa, vailla ystäviä, ylpeänä -vanhasta nimestään, mutta köyhyytensä nöyryyttämänä, viettää kituutti -madame de la Motte elämää, joka oli täynnä tyytymättömyyttä ja -rahahuolia. - -Hän koki arvaamattomilla ponnistuksilla hankkia itselleen ylhäisten -henkilöiden suojelusta ja lähetti anomuskirjeitä kaikkiin mahdollisiin -suuntiin. Milloin matkusti hän Versaillesiin, jossa hovi oleskeli, -milloin Luciennesiin, jossa kreivitär du Barry asui. Hän kyllästytti -sekä entisen kuninkaan rakastajattaren että silloisen kuninkaan -hoviväen, saavuttamatta mitään tulosta kummallakaan taholla. - -Madame du Barrylta anoi hän paikkaa seuranaisena, huomauttaen samalla -sukuperästään. Kreivinna käski vastata hänelle, ettei Luciennesin -valtijatar ollut tarpeeksi ylhäistä säätyä, voidakseen pitää -palveluksessaan niin jalosukuista naista. Madame de la Motte hankki -itselleen pääsyn Provencen kreivittären vastaanottohuoneeseen, jossa -oli saavinaan pyörtymyskohtauksen, mutta ei tämäkään kuje tuonut hänen -kukkaroonsa rahoja. - -Yhden ainoan kerran koki seikkailijatar erään juhlakulun aikana päästä -tunkeutumaan kuningattaren luo, jättääkseen anomuskirjeen hänelle. -Mutta Marie Antoinette, joka oli hyvin likinäköinen, kulki ohi -huomaamatta kreivitärtä enempää kuin hänen anomuskirjettään. Hän -saattoi niin muodoin tyynesti vakuuttaa, ettei hän tuntenut kreivitär -de la Mottea ja ettei hän koskaan ollut nähnyt häntä silmillään. - -Kaulanauhajutun toinen päähenkilö, ruhtinas Ludvig Rohan, oli Ranskan -ylhäisimpiä sukuja. Kohta sen jälkeen kun Marie Antoinette oli joutunut -naimisiin, oli Rohan tullut Ranskan lähettilääksi Itävallan hoviin. - -Epäonnistuneempaa vaalia olisi tuskin voitu tehdä. Hänen tietonsa -kaikilla aloilla olivat tavattoman vajavia. Hän osottautui -kykenemättömäksi diplomaatiksi, ja persoonallisesti oli hän Maria -Teresiasta vastenmielinen kevytmielisyytensä ja siveettömän elämänsä -takia. - -Rohan luuli tekevänsä mahtivaikutuksen Wienin yleisöön ylenpalttisella -komeudella, mutta hovin puolelta ei hänen tuhlaavaisuuttaan suopein -silmin katseltu. Hänelle ei juuri koskaan myönnetty yksityistä -puheillepääsyä keisarinnan luo, joka aivan peittelemättä ilmoitti -paheksivansa hänen käytöstään pappismiehenä ja diplomaattina. - -Ikävyyksiin ja rahallisiin puliin ei myöskään ollut pitkää aikaa, ja -tyhjälle loistolle tuli pikainen loppu. Hankkiakseen rahoja -väärinkäytti Rohan lähettiläis-etuoikeuksiaan, ja toi tavaroita maahan -Ranskasta niin suuressa määrin, että Itävallan hallituksen täytyi hänen -tähtensä lakkauttaa tullivapaus, joka muuten oli diplomaateille -myönnetty. Yhden ainoan vuoden kuluessa myytiin ranskalaisessa -lähettiläshotellissa enemmän silkkikankaita kuin Pariisissa ja Lyonissa -yhteensä. - -Ludvig XVI:nnen ensimäisiä hallitustoimenpiteitä oli kutsua Rohan -takaisin Wienistä, ja tämän palatessa Ranskaan kieltäytyi kuningas -päästämästä häntä puheilleen. Marie Antoinette ei koskaan lausunut -hänelle sanaakaan. Hän ei kyennyt tukahuttamaan povessaan levotonta -aavistusta, että tämä mies oli tuottava hänelle onnettomuutta. Millä -tavoin se tapahtuisi, sitä hän ei luonnollisesti ennakolta voinut -tietää. Mutta mikään tapaus ei liene koskaan tullut selvemmin -todistetuksi, kuin Marie Antoinetten syvä ja pysyväinen inho Rohania -kohtaan. - -Apotti Georgel mainitsee muistokirjoitelmissaan yhden syyn -kuningattaren vastenmielisyyteen. Yksityiskirjeessä Aiguillonin -herttualle oli Rohan Wienissä oleskellessaan kirjoittanut seuraavaa: - -"Olen nähnyt Maria Teresian itkevän sorrettua Puolaa kohdanneitten -onnettomuuksien johdosta. Tämä ruhtinatar, joka on hyvin perehtynyt -ajatustensa salaamistaitoon, näkyy osaavan itkeä käskettäessä. Toisella -kädellä pitelee hän nenäliinaa pyyhkiäkseen pois kyyneleet ja toisella -hoitaa hän valtioperäsintä varatakseen itselleen osuuden saaliista." - -Kirje oli aiottu vain ministerin luettavaksi, mutta -anteeksiantamattomassa ajattelemattomuudessaan uskoi hän sen kreivitär -du Barryn käsiin. Kuninkaan rakastajatar ei pitänyt Maria Teresiasta, -arvatenkin koska tämä oli Marie Antoinetten äiti. - -Eräässä noista hekkumallisissta juhlista, joihin Ludvig XV kutsui -suosikkejaan ja uskottujaan, oli hänen lemmittynsä ottanut varsin -pilkallisesti puhuakseen siitä, mitä hän kutsui "Maria Teresian -viekkaudeksi ja tekopyhyydeksi". Todistaakseen tämän esimerkillä veti -hän esiin Rohanin kirjeen taskustaan. - -"Kuulkaahan, mitä ruhtinas Ludvig kirjoittaa keisarinnasta", virkkoi -hän ja luki sitten julki edellä lainatut sanat. - -Läsnäolijat eivät enää epäilleet, ettei lähettiläs ollut -kirjeenvaihdossa madame du Barryn kanssa. Muuan Rohanin salaisista -vihamiehistä kiiruhti antamaan tästä tiedon kruununprinsessalle. - -"Voiko olla mahdollista, että kirkkoruhtinas on kirjeenvaihdossa -langenneen naisen kanssa!" huudahti Marie Antoinette katkerasti, "ja -että hän käyttää tätä kirjeenvaihtoa kuvatakseen niin inhoittavin -piirtein jaloa äitiäni, joka on ollut itse hyvyys häntä kohtaan?" - -Rohan-Soubise-suku, joka polvi polvelta oli ollut kiinnitettynä Ranskan -hoviin, kohosi Ludvig XV:nnen hallituskaudella valtansa ja kunniansa -kukkuloille. - -Marsalkki Soubise oli suvun päämies. Edellä mainittu kreivitär de -Marsan oli marsalkin sisar ja ruhtinas Ludvig Rohanin isän sisar; -ruhtinatar Guéménée kuului niinikään samaan sukuun. - -Eronsaanut diplomaatti oli tuskin ehtinyt pois Wienistä, kun hänen -sukulaisensa jo olivat liikkeellä hankkiakseen hänelle uusia virkoja ja -tuloja. He uhmasivat kuningattaren kylmyyttä ja kuninkaan -vastenmielisyyttä ja ajoivat niin sitkeästi asiaansa, että viimein -saavuttivat tarkoituksensa. Ludvig Rohanista tuli arkkipiispa ja -ylihovisaarnaaja ("grand aumônier de France"), ja Puolan kuninkaan -välityksellä nimitti paavi hänet kardinaaliksi. - -Nuori kuningatar koki saada kuningasta lupaamaan, ettei hän nimittäisi -Rohania ylihovisaarnaajaksi, mutta Marie Antoinettella oli siihen -aikaan hyvin vähän sananvaltaa, ja mahtavan Rohan-Soubise-suvun -onnistui saada hälvennetyksi heikon Ludvigin arvelut. - -Marie Antoinette kirjoitti kirjeessä äidilleen Rohanin nimityksen -johdosta (1777): - -"Olen ihan samaa mieltä kuin rakas äitini mitä tulee ruhtinas -Ludvigiin, jolla luulen olevan pelkästään halpamaisia aikeita ja jota -pidän sangen vaarallisena hänen juonikkaan luonteensa takia. Jos -minulla olisi ollut valta määrätä, ei hän koskaan olisi saanut -minkäänlaista virkaa tässä maassa. Hänen asemansa ylihovisaarnaajana ei -kumminkaan tee välttämättömäksi minulle olla missään yhteydessä hänen -kanssaan. Ei hän myöskään saa tilaisuutta usein puhutella kuningasta, -jota hän voi tavata vain aamuvastaanotoissa ja kirkossa." - -Kardinaali Rohan ei ollut ainoastaan mitä suurimmassa määrässä -kevytmielinen ja tuhlaavainen, vaan myöskin erittäin turhamainen mies. -Kohdeltuna ilmeisellä kylmyydellä kuningattaren puolelta, kokien -halveksuvaa vastaanottoa käydessään kuninkaan luona, tuntien -itserakkautensa aatelismiehenä loukatuksi ja kunnianhimonsa hovimiehenä -nöyryytetyksi, ymmärsi hän vallan hyvin, ettei hän, niin kauan kuin oli -kuningattaren epäsuosiossa, milloinkaan saavuttaisi vaikutusvaltaa ja -mahtia. - -Hän pani kaikki voimansa liikkeelle voittaakseen hallitsijattaren -suosion. Hän kirjoitti kirjeen toisensa jälkeen kuningattarelle, mutta -Marie Antoinette ei alentunut niitä edes avaamaan. - -Kaikista ponnistuksista sekä sukulaistensa esirukouksista huolimatta ei -hänen onnistunut koskaan saada kuningattarelta sanaa tahi katsetta -osakseen. Niin hyvin kaulanauhajutun käsittelyssä syntyneet asiakirjat -kuin kaikki lentokirjaset samoilta ajoilta vahvistavat tätä tosiasiaa. - -Mutta nämä myttyyn menneet yritykset eivät saaneet kirkkoruhtinasta -luopumaan aikeistaan; Marie Antoinetten kylmyys pikemmin sytytti tulen -hänen rinnassaan, ja hänessä heräsi kiihkeä rakkaus kuningatarta -kohtaan. - -Pahaksi onneksi kohtasi hän nyt tiellään tuon kreivitär de la Motten. -Hänen korkean asemansa kirkonmiehenä olisi pitänyt estää häntä -antautumasta mihinkään tekemisiin seikkailijattaren kanssa, mutta ei -kauan viipynyt, ennenkuin tämä oli saanut kiedotuksi hänet pauloihinsa. - -Kreivitär kertoi hänelle taloudellisesta ahdinkotilastaan. Kardinaali -auttoi häntä rahalahjoilla pahimmasta hädästä, ja kreivitär sai pian -selville hänen palavan halunsa päästä kuningattaren kanssa parempaan -keskinäiseen ymmärrykseen. - -Kun he olivat parisen vuotta olleet tutut, kertoi kreivitär de la Motte -kardinaalille, että Marie Antoinette otti mielenkiinnolla osaa hänen -oloihinsa. Kuningatar oli tuntenut mielensä liikutetuksi niitten -ansaitsemattomien onnettomuuksien johdosta, jotka olivat kohdanneet -yhtä Henrik II:sen jälkeläistä; hän ei voinut sietää, että -Valois-sukuisen naisen tuli olla sellaisessa hädänalaisessa tilassa. -Hänen majesteettinsa antoi sen tähden hänelle kannatusta ja kunnioitti -häntä ystävyydellään. Kuningatar suvaitsi pitää salaisia yhtymyksiä -hänen kanssaan sekä uskoa salaisia toimia hänen suoritettavakseen. - -Vaikka kardinaali olikin epäsuosiossa, olisi hänen kaikissa tapauksissa -ollut helppo mahtavien sukulaistensa välityksellä ottaa selvä siitä, -oliko kreivittären puheisiin luottamista. Hän ei kumminkaan näytä sitä -aikoneen milloinkaan tehdä, vaan luotti kreivittären sanoihin. - -Saadakseen kardinaalin täysin vakuutetuksi, näytti kreivitär hänelle -kirjeitä, joita väitti kuningattaren kirjoittamiksi. Niistä huokui -ystävyyttä ja suopeutta ja niissä esiintyi tuhkatiheään sanoja: "Rakas -kreivittäreni", "Herttainen ystävättäreni" j.n.e. - -Kreivinna sanoi sydämensä olevan liikutetun kaiken sen hyvyyden -johdosta, jota Rohan oli osottanut hänelle hänen köyhyydessään, ja -vakuutti olevansa halukas käyttämään vaikutusvaltaansa kuningattaren -luona kardinaalin eduksi. - -Jonkun ajan kuluttua otti hän näytelläkseen suojelijatarta kardinaaliin -nähden. Hän oli laatinut täydellisen menettelysuunnitelman, ja hän -seurasi tätä suunnitelmaa älykkyydellä ja sitkeydellä, jotka olisivat -olleet paremmankin päämäärän arvoiset. - -Rohan oli ihastuksissaan, ja kreivitär piti huolta siitä, että hän -edelleen pysyi jännityksessä. Hän vakuutti että Marie Antoinetten -ennakkoluulot kardinaalin suhteen olivat hälvenemään päin. -Vieläpä hänen majesteettinsa oli suostunut vastaanottamaan -itsepuolustuskirjoituksen kardinaalilta. - -Kuningattaren ja ruhtinaan välillä sukeutui nyt, madame de la Motte -välikätenä, luultu kirjeenvaihto. Rohanin kirjeissä ei kiitollisuudella -ja ihastuksella ollut mitään määrää, ja kuningattarenkin kirjeet olivat -koko ystävällisiä. Niitten kyhääjä oli eräs kreivittären miehen ystävä, -entinen santarmi, joka ei edes ottanut vaivakseen jäljitellä -kuningattaren käsialaa. - -Mutta Rohan oli siksi ilon ja toiveitten huumaama, ettei hänessä mitään -epäilyksiä voinut herätä. - -Yhtä vain puuttui, jotta hänen onnensa olisi ollut täydellinen: -hän halusi saada kuningattaren omasta suusta kuulla sen -anteeksiannon-vakuutuksen, jonka hän kerran toisensa jälkeen oli saanut -kirjeissä vastaanottaa. - -Vaatimus saattoi kreivitär de la Motten hieman hämille, mutta -kardinaali ei luopunut siitä, minkä kerran oli saanut päähänsä, -ja kreivittären täytyi siis luvata hänelle, että hän saisi -persoonallisesti kohdata kuningatarta. Yhtymyksen piti tapahtua -Versaillesissa, ei sentään linnassa, vaan puutarhassa, ja kardinaali ei -saanut tulla tavallisella puhutteluajalla, vaan illansuussa. - -Rohan oli onnellinen. Monet illat perätysten käyskenteli hän puistossa -linnan ulkopuolella, odottaen sitä hetkeä, joka veisi hänet onnensa -määrän perille. - -Myöhään eräänä iltana tuli kreivinna vihdoin ulos hänen luoksensa. - -"Joutukaa", sanoi hän, "kuningatar sallii teidän lähestyä itseään." - -Kardinaali seurasi kiireesti madame de la Mottea, joka osotti hänelle -tietä. Hän tuli pimeään lehtokäytävään lähelle pensasaitaa. Hän näki -vaaleapukuisen naisen, joka ojensi hänelle ruusun ja mutisi: - -"Tiedätte, mitä tämä merkitsee." - -Samassa tuli eräs mies juosten heitä vastaan. - -"Kas, tuossa tulevat Provencen kreivitär ja Artoisin kreivitär", -kuiskasi hän. - -"Pian pois", huusi madame de la Motte. Nainen katosi pensasaidan taa. -Kardinaali jäi paikalleen seisomaan täysin vakuutettuna siitä, että hän -oli nähnyt Marie Antoinetten ja kuullut hänen äänensä. - -Hän polvistui ruohikkoon, jota valtijattaren jalka oli polkenut, peitti -hänen jälkensä palavilla suuteloilla ja palasi kotiin mitä -autuaallisimmassa mielentilassa. - -"Tuo suloinen ruusu lepää minun sydämelläni", kirjoitti hän seuraavana -päivänä Marie Antoinettelle. "Minä säilytän sen niin kauan kuin elän, -ja se aina muistuttaa minua onneni ensi hetkestä." - -Kreivitär vastaanotti tuon hehkuvan kirjeen, jonka oli ottanut -toimittaakseen kuningattaren käsiin. Hän luki sen yhdessä miehensä -kanssa, nauroi makeasti kardinaalin typeryydelle ja antoi kirjeen -sitten vaeltaa pesään, kuten kaikki sen lukuisat edeltäjätkin. - -Petetyllä kardinaalilla ei ollut aavistustakaan suojelijattarensa -vehkeistä. Hän ei milloinkaan ollut osottanut hänelle muuta kuin -ystävällisyyttä ja osanottavaisuutta eikä osannut ajatellakaan, että -hän viekottelisi hyväntekijänsä ikäviin selkkauksiin. Eräs mainio -puoskaroitsija, Cagliostro, joka monien mielestä oli jonkinlainen -yliluonnollinen olento ja johon Rohan luotti ihan rajattomasti, oli -sitäpaitsi ennustanut, että hänen kirjeenvaihtonsa veisi hänet kunnian -kukkuloille ja että valta ja onni riippuisivat hänen omasta -vaitiolostaan ja kärsivällisyydestään. - -Lukija on luonnollisesti jo arvannut, että nainen, jonka hän oli nähnyt -linnanpuistossa, oli tykkänään toinen kuin Marie Antoinette. - -Niihin aikoihin, jolloin Rohan oli pyytämistään pyytänyt madame de la -Motten apua siihen, että hän saisi tavata kuningatarta, oli madamen -mies kadulla sattunut näkemään naisen, jolla oli kuningattaren -kasvonpiirteihin vivahtava ulkomuoto. Hän seurasi tätä naista ja -tekeysi tuttavaksi hänen kanssaan. Nainen oli neiti Le Guay, erään -Pariisin pikkuteatterin kuorolaulajia, maineeltaan varsin epäiltävä -henkilö ja tavallisesti tunnettu nimeltä Oliva. - -Viikon päivien kuluttua haki kreivi hänet käsille hänen asunnostaan, ja -kertoi, että eräs hyvin ylhäinen nainen halusi tavata häntä ja että hän -kohdakkoin saattaisi heidät yhteen. - -Samana iltana ilmestyi madame de la Motte omassa persoonassaan ilotytön -asuntoon. - -"Rakas ystäväni, te ette tunne minua", hän sanoi. "Mutta minä pyydän -teitä kuitenkin luottamaan minuun. Minulla on tuttavuuksia hovissa. -Olen kuningattaren oikea käsi ja minulla on hänen luottamuksensa. Hän -on antanut minulle toimeksi hakea sellaisen naisen, joka olisi halukas -tekemään hänelle palveluksen, kun aika joutuu, ja minä olen iskenyt -silmäni teihin. Jos suostutte ehdotukseeni, saatte viisitoistatuhatta -frangia. Sitäpaitsi on teillä odotettavissa vielä suurempi lahja -kuningattarelta." - -Sanojensa todenperäisyyttä todistaakseen näytti hän väärennetyt -kirjeet, joiden avulla hän oli saanut kardinaalin vakuutetuksi Marie -Antoinetten ystävyydestä kreivitär de la Mottea kohtaan. Ne panivat -Olivankin uskomaan, että yksi hänen majesteettinsa uskottuja -ystävättäriä oli alentunut astumaan hänen matalaiseen majaansa. - -Vieras puhui palveluksista, joita häneltä odotettiin korkeimmassa -paikassa, ja se herätti tietysti ilotytössä suurta kummastusta, mutta -samalla iloitsi hän siitä kunniasta, joka oli tullut hänen osakseen. - -Päätettiin, että kreivi de la Motte seuraavana päivänä noutaisi hänet -vaunuilla ja veisi Versaillesiin. - -Hän tulikin määrättyyn aikaan, seurassaan Marc-Anton Rétaux de -Villette, tuo ennen mainittu apumies. - -He ajoivat Versaillesiin, missä kreivitär kamarineitsyeinensä heihin -yhtyi. Astuttiin alas erään hotellin luona, jossa madame de la Motte -tavallisesti piti asuntoa. - -Molemmat herrasmiehet katosivat silmänräpäykseksi, mutta palasivat -kohta takaisin ilmoittaen, että kuningatar oli iloinen Olivan tulosta -ja odotti kärsimättömästi huomispäivää. - -"Mitä minun sitten on tehtävä?" kysyi Oliva. - -"Sen saatte tietää huomenna", kuului salaperäinen vastaus. - -Seuraavana päivänä oli yhtymyksen Rohanin ja valekuningattaren välillä -määrä tapahtua. - -Kuningas Henrik Navarralaisen jälkeläinen soristi omin käsin ilotytön -tätä yhtymystä varten. Hän puki hänet komeaan pukuun, heitti lyhyen -valkoisen viitan hänen hartioilleen, kiersi hänen hiuksensa solmuun -samalla tavoin kuin kuningattarella oli tapana pitää ja pisti päälle -päätteeksi kirjeen hänen käteensä. - -"Minä seuraan teitä linnanpuistoon", sanoi hän; "siellä eräs ylhäinen -herra lähestyy teitä. Te annatte silloin hänelle tämän kirjeen, -ojennatte hänelle ruusun ja sanotte: 'Te tiedätte mitä tämä ruusu -merkitsee'. Siinä kaikki, mitä teiltä pyydetään." - -Yhtymys puistossa tapahtui sen mukaan kuin sovittu oli, mutta kiireessä -unohtui Olivalta antamatta hänelle kirje, joka hänellä oli käsissään. - -Hän riensi nopeasti pois, hyvillään siitä, että oli voinut tehdä -kuningattarelle palveluksen, samalla kun hänellä itselläänkin oli ollut -niin hauskaa. Loppupuolen yötä vietti hän iloisessa seurassa läheisessä -ravintolassa, eikä hän näytä sen koommin enää hituistakaan ajatelleen -koko ilvenäytelmää, jossa oli ollut yhtenä näyttelijänä. - -Kreivitär de la Motte oli nyt saanut työnsä tehdyksi ja saattoi siis -ruveta korjaamaan vaivojensa satoa. - -Kuukausi tuon salaperäisen yhtymisen jälkeen sai kardinaali Marie -Antoinettelta kirjeen, jossa hän lausui toivomuksen saada 60,000 -frangia, jotka hän aikoi käyttää hyväntekeväisiin tarkoituksiin. - -Kuningattaren toivomus oli kardinaalista samaa kuin käsky. Hän jätti -rahat madame de la Mottelle, joka yhä nautti hänen rajatonta -luottamustaan. - -Luvattujen 15,000 frangin sijasta sai mademoiselle Oliva tyytyä 4,000 -sekä vakuutukseen, että hän oli suorittanut tehtävänsä kuningattaren -suureksi tyytyväisyydeksi. Toinen ja paljoa suurempi osa summasta -käytettiin de la Motte-perheen elantoon. - -Kolme kuukautta sen jälkeen joutui valekuningatar jälleen rahapulaan. -Tällä kertaa pyysi hän 100,000 frangia, ja kardinaali maksoi empimättä. -De la Motte-perhe alkoi elää isoisesti, he ostivat hevoset ja vaunut ja -heillä oli useita palvelijoita. Huhu siitä ystävyyssuhteesta, joka -vallitsi kreivittären ja hänen majesteettinsa välillä, levisi hyvin -nopeasti. - - * * * * * - -Tulemme nyt jutun toiseen osaan. - -Hovi-juveelisepät. Böhmer ja Bassange olivat valmistaneet kaulanauhan, -jonka timanttien arvo nousi 1,600,000 frangiin. - -Kultasepillä ei ollut toivoa saada sitä myydyksi muulle kuin -kuninkaalliselle henkilölle. Marie Antoinetten heikkous timantteihin -oli tunnettu, ja he toivoivat sentähden, että hän ostaisi kaulanauhan. - -Erään hoviherran välityksellä näytettiin kaulanauha kuninkaalle. Marie -Antoinette oli siihen aikaan lahjoittanut puolisolleen heidän -ensimäisen lapsensa, ja Ludvig halusi suuresti tämän tapauksen johdosta -lahjoittaa koristeen kuningattarelle. - -Kuningatar näki kaulanauhan ja ihaili sitä, mutta kieltäytyi sitä -vastaanottamasta. Amerikan sota oli vastikään alkanut, ja kuningatar -huomautti vallan oikein, että oli tarpeellisempaa ostaa sotalaiva kuin -kaulanauha. - -Juveelisepät lähettivät kaulanauhan useimpiin Europan hoveihin, mutta -kaikkialla peljästytti sen suunnaton hinta ostajat, eikä kaupoista -tullut mitään. - -Epätoivoisena siitä, ettei saanut vaihdetuksi rahaksi tavaraa, johon -niin suuremmoinen pääoma oli kiinnitetty, pyysi Böhmer päästä Marie -Antoinetten puheille. Hän lankesi polvilleen kuningattaren eteen, itki -ja pyysi että kuningatar ostaisi kaulanauhan. - -"Teidän majesteettinne", lausui kultaseppä, "minä olen hävinnyt, -kunniaton mies, ellette osta koristetta. En kestä sellaista -onnettomuutta. Menen suoraa päätä täältä ja heittäydyn järveen." - -"Nouskaa, Böhmer", vastasi kuningatar ankarasti. "Minä en ole teitä -pyytänyt valmistamaan koristetta. Kuningas tahtoi lahjoittaa minulle -sen, mutta minä kieltäydyin vastaanottamasta lahjaa. Purkakaa pois -timantit ja myykää ne yksitellen, mutta älkää hukuttako itseänne." - -Kuningattaren pikku tytär oli saapuvilla, ja Marie Antoinette lisäsi: - -"Olen kovin närkästyksissäni siitä, että olette pannut toimeen moisen -kohtauksen lapseni läsnäollessa. Älkää koskaan enää tehkö mitään -sellaista. Menkää!" - -Böhmer lähti pois, eikä häntä pitkään aikaan enää nähty Versaillesissa. - -Mutta hänkin kuuli puhuttavan siitä tuttavallisuudesta, joka muka -vallitsi Marie Antoinetten ja kreivitär de la Motten välillä. Hän haki -ilmi viimemainitun ja pyysi häntä käyttämään kaiken vaikutusvaltansa -saadakseen kuningattaren ostamaan kallisarvoisen kaulakoristeen. - -Kreivitär pyysi saada nähdä koristeen, ja pari päivää sen jälkeen -saapui juveeliseppä kaulanauha mukanaan hänen luokseen. - -Kreivitär ei aluksi ottanut mitään luvatakseen, ja Böhmer alkoi -peljätä, että tämä viimeinen yritys olisi yhtä turha kuin kaikki -edellisetkin. - -Vihdoin kolmen viikon kuluttua ilmoitti kreivitär hänelle, että -kuningatar oli päättänyt ostaa kaulanauhan. Hänen majesteettinsa ei -kumminkaan tahtonut olla suorastaan tekemisissä Böhmerin kanssa, vaan -eräs valtakunnan korkeista herroista ryhtyisi keskusteluihin hänen -kanssaan ja päättäisi kaupan. - -Muutama päivä sen jälkeen saapui kardinaali Rohan kuningattaren -puolesta sopimaan kaupoista. - -Ehdoista tultiin pian yksimielisyyteen; kaulanauhan hinta määrättiin -1,600,000 frangiksi, minkä summan kuningatar maksaisi neljässä erässä, -puoli vuotta aina väliä. Marie Antoinette ei tahtonut toistaiseksi -tulla mainituksi kaulakoristeen ostajana, vaan vaati ehdottomasti asiaa -pidettäväksi salassa. - -Kun kaupat oli päätetty, jätti Rohan esiin kauppakirjan, jonka alle oli -merkitty: - - "Tunnustetaan. - Marie Antoinette, Ranskan kuningatar." - -Sekä allekirjoituksen että ne kirjeet kardinaalille, joissa Marie -Antoinette oli muka ilmaissut hänelle toivomuksensa, oli kirjoittanut -kreivittären tavanomainen apumies, Rétaux de Villette. - -Böhmer oli kaikilla edellisillä kerroilla hieronut kauppoja -kuningattaren kanssa suullisesti eikä tuntenut hänen käsialaansa. -Toisekseen oli kardinaali siksi ylhäisessä asemassa oleva henkilö, -ettei Böhmer mitenkään saattanut häntä epäillä. Kultaseppä jätti sen -vuoksi luottavaisesti koristeen kirkkoruhtinaan käsiin. - -Samana iltana matkusti Rohan Versaillesiin, mukanaan kamaripalvelija, -joka kantoi lipasta kallisarvoisine sisällyksineen. - -Hän lähti suoraan kreivitär de la Motten luo, joka tämän johdosta oli -jälleen asettunut tavalliseen hotelliinsa asumaan. - -Tuskin oli hän astunut sisään, kun samassa saapui mies tuoden kirjeen. -Kreivitär luki sen ja virkkoi: - -"Se on kuningattarelta." - -Kirjeentuojan sanottiin olevan eräs hovilakeijoista, ja kardinaali -tunsikin hänet samaksi henkilöksi, joka vuosi sitten oli ollut -saapuvilla puistossa, kun kardinaali luuli itsellään olleen yöllisen -yhtymyksen kuningattaren kanssa. - -Hovilakeija, joka tietysti ei ollut kukaan muu kuin Rétaux de Villette, -astui ulos, mutta tuli vähän ajan perästä takaisin. Kardinaali näki -omin silmin, miten kreivitär jätti koristeen lakeijalle, eikä -hetkeäkään epäillyt, että se joutuisi Marie Antoinetten käsiin. - -Seuraavana päivänä vietettiin linnassa suuremmoista hovijuhlaa, ja -kultaseppä lähti Versaillesiin, nähdäkseen kuningattaren kantavan -koristetta. Rohan matkusti niinikään sinne nähdäkseen kuningattaren -kaulassa koristeen, jonka hän oli hankkinut itselleen Rohanin -välityksellä. - -Molemmat asettuivat kuninkaallisen perheen tielle, mutta suuri pettymys -odotti heitä -- kuningatar, joka kulki heidän ohitsensa puettuna -juhlapukuun, kantoi vain vanhoja koristeitaan. - -Juveeliseppää kummastutti, että kuningatar oli pitänyt niin paljon -huolta koristeen hankkimisesta, jota hän ei kumminkaan aikonut käyttää, -ja vähän oli kardinaalikin asiasta hämillään. Mutta hepiherttaiset -kirjeet, jotka hän yhäti sai kuningattarelta vastaanottaa, tyynnyttivät -hänet ennen pitkää. - -Kuukausi kului, ja useitakin hovijuhlia vietettiin, mutta Marie -Antoinette ei käyttänyt kertaakaan tuota mainiota kaulanauhaa. Hän -saapui Pariisiin Normandian herttuan ristiäisiin, mutta tässäkään -juhlallisessa tilaisuudessa ei hän kantanut kaulakoristetta, ja kohteli -kardinaalia samalla kylmyydellä ja halveksumisella kuin ennenkin. - -Kardinaali ei päässyt tolkulle hänen oikullisesta olennostaan, mutta -vielä ei mitään epäluuloja ollut herännyt hänessä. - -Sillä välin olivat kreivinna, hänen miehensä ja heidän apumiehensä -purkaneet kaulanauhan ja myyneet jalokivet, osaksi Pariisissa ja osaksi -Lontoossa. - -De la Motte-herrasväki oli jo ennen alkanut elää iloisesti, mutta nyt -se vasta ympäröi itsensä loistolla, jolla ei ollut mitään määrää. -Madame de la Motte sirotteli rahoja kaikille tahoille. Hän koristi -kotinsa kalleuksilla ja täytti juveelilippaansa jalokivillä ja -helmillä. Hän osti itselleen oivallisen huvilan rannikolla, mutta kun -Rohan tuli häntä tapaamaan, vastaanotti hän hänet köyhässä -ullakkokamarissa. Ja kun kreivitär alkukesästä muutti huvilaansa, sanoi -hän kardinaalille muuttavansa erään sukulaisensa luo maalle. - -Eräänä päivänä, kun Böhmer kohtasi kardinaalin, muistutti tämä häntä -siitä, ettei hän ollut kiittänyt hänen majesteettiaan kaupasta. -Kultaseppä riensi korjaamaan laiminlyöntiään, ja lähettäessään -kuningattarelle laskun muutamista pienemmistä koristekappaleista, jotka -kuningatar oli ostanut, liitti hän mukaan kirjeen, jossa kiitti -suuremmoisesta kaupasta. - -Kirje päättyi seuraaviin sanoihin: - -"Tunnemme vilpitöntä tyytyväisyyttä tietäessämme, että kaunein -jalokivikokoelma, mitä on olemassa, on kuningattaren hallussa." - -Marie Antoinette luuli, että Bohmer oli järjiltään. Hän poltti kirjeen -ja päätti olla enää milloinkaan antautumatta mihinkään asioimisiin -hullun miehen kanssa. - -Ensimäinen maksupäivä läheni lähenemistään. Päivä tuli, mutta -kuningatar ei maksanut. Sen sijaan jätti kreivitär de la Motte -valtiattarensa nimessä pienemmän summan rahaa kardinaalille ja pyysi, -että tämä toimittaisi kuningattarelle maksuajan pitennystä. - -Kerran sattui Böhmerin yhdyskumppani Bassange näkemään kuningattaren -oikean käsialan ja vertasi sitä kauppatoiminimen hallussa olevan -kauppakirjan allekirjoitukseen, jolloin hän keksi useita -eroavaisuuksia. - -Suorituksessa tapahtuneet hankaluudet olivat tehneet hänet -levottomaksi, ja Marie Antoinetten käsialan näkeminen pani hänet mitä -suurimmassa määrin epäilemään. - -Sillä välin kun Böhmer riensi Versaillesiin tapaamaan kuningatarta, -joka ei kuitenkaan päästänyt häntä puheilleen, lähti Bassange kreivitär -de la Motten luo ja uhkasi ryhtyä ankariin toimenpiteisiin, mitkä -uhkaukset saattoivat kreivittären polttamaan laivansa. - -Jousen, joka oli niin kovasti jännitetty, täytyi taittua, ja kreivinna -oli varustautunut tämän varalta. Hän katsoi hetken otolliseksi ja -antoi, mitä makein hymy huulillaan, jousen rapsahtaa poikki. - -Hänen suunnitelmansa oli yksinkertainen, ja yhtä yksinkertainen oli sen -toteuttaminen. - -"Kardinaali maksaa kaulanauhan", ajatteli hän, "sillä hänelle on -tyhmyytensä ja herkkäuskoisuutensa salaaminen mitä suurimman arvoinen. -Hänen on käyttäminen kaikkia keinoja, jotta tämä asia ei tulisi yleisön -tiedoksi, sillä siitä tietysti seuraisi karkoitus hovista, ja se tekisi -sitäpaitsi hänet kaikkien ihmisten naurun alaiseksi." - -Hän tunnusti kultasepälle, että tämä oli joutunut petoksen uhriksi ja -että kuningattaren allekirjoitus oli väärennetty. Mutta hän rauhoitti -samalla kultaseppää, viittaamalla niihin seurauksiin, joita asialla -saattoi olla siihen nähden, että Rohan oli kunniastaan riippuvainen ja -että hänen täytyisi maksaa kaulakoriste ostaakseen kultaseppien -vaitiolon. - -Sillä välin kun Bassange seisoi siinä neuvotonna ja hämillään, riensi -toimelias kreivinna hengellisen ystävänsä luo. Hän pyysi tältä suojaa -kuningatarta vastaan, joka kreivinnan sanojen mukaan oli ostattanut -kaulanauhan, mutta kiisti nyt sitä konsanaan vastaanottaneensa. - -Kirkkoruhtinaan silmissä alkoi nyt häämöttää se hornan syvyys, johon -hän oli syöksynyt, mutta hän ei vielä tahtonut nähdä asiaa oikeassa -valossaan. Hän oli kuullut kuningattaren äänen ja suudellut hänen -kättään hämärässä lehtikäytävässä; eivätkähän kaikki nuo ystävälliset -ja hellät kirjeet saattaneet olla pelkästään mielikuvituksen tuotteita. - -Hänen sukulaisensa eivät tähän saakka olleet tienneet mitään hänen -hullusta suhteestaan Marie Antoinetteen, eikä hän nytkään antanut -heidän mitään aavistaa siitä levottomuudesta ja ahdistuksesta, jotka -hänen sydäntään kalvoivat. Sen sijaan kysyi hän uudestaan neuvoa -Cagliostrolta, jolta odotti saavansa lohdutusta. - -Mutta kaukana siitä, että olisi lohduttanut häntä, vahvisti Cagliostro -vain tosiksi hänen ankeita aavistuksiaan. Hän kehotti kardinaalia -tunnustamaan kaikki kuninkaalle tahi niin pian kuin mahdollista -sopimaan asian Böhmerin ja Bassangen kanssa. - -Marie Antoinette oleksi Trianossa, mutta Böhmer tapasi hänen -kamarirouvansa, joka vakuutti ettei kuningatar ollut käsittänyt -sanaakaan hänen ongelmallisesta kirjeestään. - -Böhmer riensi nyt Trianoon, mutta kuningatar harjoitteli parasta aikaa -osaansa "Sevillan parturista", eikä voinut eikä tahtonut vastaanottaa -häntä. - -Palattuaan Versaillesiin sai kuningatar kamarirouvaltaan aavistuksen -siitä, että Böhmer ei kenties ollutkaan mielenvikainen, kuten hän oli -luullut, vaan että hän oli joutunut ilkeän petoksen uhriksi. Muutamia -päiviä sen jälkeen lähetti hän Böhmeriä noutamaan, ja nyt tuli petos -kokonaisuudessaan ilmi. - -Kardinaali sai käskyn saapua linnaan. Se tapahtui elokuun 5. päivänä -1785. - -Koko hovi oli kokoontunut vastaanottohuoneeseen, kun kardinaali -näyttäytyi, puettuna hengellisen ritarikunnan pukuun. - -Hänet kutsuttiin kuninkaan työhuoneeseen, missä kuningatar samaten -odotti häntä. - -Lähes kuusi vuotta oli kulunut siitä, kun kardinaali viimeksi läheltä -ja tarkemmin oli saanut nähdä oikean Marie Antoinetten. Hän vertasi -häntä nyt siihen naiseen, jonka oli nähnyt puistossa, ja joutui -kokonaan ymmälle. Kuningatar oli tuona väliaikana lihonut, ja hänen -kasvonsa olivat soikeammat kuin mademoiselle Olivan. - -Kardinaali vapisi koko ruumiissaan ja sai tuskin sanaakaan suustaan. - -"Kuka on käskenyt teidän ostamaan erään kaulanauhan Ranskan -kuningattaren lukuun?" kysyi kuningas. - -"Teidän majesteettinne", änkytti kardinaali, "huomaan, vaikka liian -myöhään, että minua on petetty." - -"Mitä olette tehnyt tuolla kaulanauhalla?" kysyi kuningas edelleen. - -"Luulin kuningattaren vastaanottaneen sen." - -"Kuka antoi teille toimeksi ostaa sen?" - -"Eräs la Motte-Valois-niminen nainen, joka antoi minulle kuningattaren -kirjoittaman kirjeen; luulin tekeväni teidän majesteetillenne mieliksi -suorittamalla tämän toimen." - -"Luulitte tekevänne minulle mieliksi", lausui kuningatar silmitönnä -vihasta, "minulle, joka teidän hoviintulostanne asti en ole puhunut -teille sanaakaan. Kuinka saatoitte uskoa, että minä käyttäisin -arkkipiispaa sellaiseen toimeen, jonka täyttäminen on palvelusväkeni -asia?" - -"Minä ymmärrän, että olen tullut petetyksi", sanoi kardinaali. "Minä -maksan kaulanauhan -- haluni saada palvella teidän majesteettianne teki -minut sokeaksi, minä en aavistanut petosta." - -Hän otti nyt lompakostaan paperin, jossa kuningattaren luultu -allekirjoitus oli luettavana. - -"Tämä ei ole kuningattaren käsialaa eikä allekirjoituskaan ole hänen", -sanoi kuningas, silmäiltyään paperia. "Kuinka on mahdollista, että -Rohanin ruhtinas, ensimäinen kirkkoruhtinas valtakunnassa, uskoo -kuningattaren kirjoittavan nimensä: 'Marie Antoinette, Ranskan -kuningatar!' Koko maailmahan tietää, että kuningatar käyttää ainoastaan -etunimeään." - -"Minä en soisi teitä pidettävän syyllisenä", jatkoi hän; "vaadin, että -te kirjallisesti puhdistatte itsenne. Käykää viereiseen huoneeseen; -siellä on paperia ja mustetta." - -Rohan totteli, mutta hänen mielensä oli niin kuohuksissa, että hän -tuskin sai kirjoitetuksi riviäkään, jota ei olisi ollut mahdoton lukea. - -Neljännestunnin kuluttua palasi hän paperiliuska kädessä. Kuningas otti -paperin ja virkkoi: - -"Tahdon ilmoittaa teille, että aikomukseni on vangituttaa teidät." - -"Sire", huudahti kardinaali, "minä aina tottelen käskyjänne, mutta -älkää vangituttako minua papillisessa puvussani ja koko hovin nähden." - -"Sen täytyy tapahtua", vastasi kuningas tylysti ja lähti huoneesta. - -Keskellä päivää ja itse kuninkaallisessa linnassa pantiin kardinaali -kiinni ja vietiin Bastiljiin. - -Ennen vangiksi joutumistaan oli hän kuitenkin saanut lähetetyksi sanan -yksityissihteerilleen, apotti Georgelille, käskien häntä polttamaan -hänen kirjeensä, varsinkin ne, jotka hän oli vaihtanut kreivitär de la -Motten kanssa. - -Kirjeet olikin jo poltettu, kun poliisikomisaario saapui sulkemaan -sinettiin kardinaalin papereita. - -Kuninkaan neuvonantaja, Vergennesin kreivi, joka tiesi, että -ylhäisaateli panisi kaikki voimansa liikkeelle pelastaakseen -henkiheimolaisensa, toivoi, että moinen kuulumaton häväistys saataisiin -haudatuksi hiljaisuuteen. Mutta kuningatar pyysi, että se vedettäisiin -yleisön silmien eteen, ja hänen puolellaan olivat kuningas ja -ministerit. Ensi alussa kääntyi hänen vihansa yksinomaan ruhtinas -Rohania vastaan, koska hän luuli, että Rohan oli tämän vehjejutun -kokoonpannut edistääkseen hänen perikatoon joutumistaan. - -Kardinaalin vangitsemisen jälkeen ei kulunut pitkiä aikoja ennenkuin -kreivitär de la Motte saatiin käsiin. Hän sekä hänen miehensä ja Rétaux -de Villette vedettiin tuomioistuimen eteen. - -Cagliostro ja pari muuta Rohanin ystävää haastettiin niinikään -saapumaan oikeuteen. Ilotyttö, joka oli näytellyt kuningattaren osaa, -paiskattiin vankilaan. - -Saattaa käsittää millaista huomiota herätti se, että ruhtinas Rohanin -arvoinen mies oli vangittuna ja että kardinaali oli syytteenalaisena -kaulanauhan anastamisesta epärehellisellä tavalla. Hämmästys oli suuri, -mutta tyytymättömyyskään ei ollut pienempi. - -Aateli oli raivoissaan yhtä sen etevimpiä jäseniä kohdanneen -toimenpiteen johdosta, ja papisto valitti sitä, että kirkkoruhtinas -istui vangittuna. - -Kuningattaren läheiset ystävät asettuivat julkisesti häntä -vastustavalle kannalle. Kuninkaallisen perheen jäsenet, tädit, veljet -ja kälyt moittivat suuri-äänisesti Ludvigia ja Marie Antoinettea siitä -toimenpiteestä, johon he olivat ryhtyneet. - -Kaikki kuninkuuden vihaajat, kaikki tyytymättömät, kaikki kateelliset, -kaikki kardinaalin ystävät ja Marie Antoinetten vihamiehet -liittoutuivat nyt häntä vastaan. - -Kreivitär de Noailles, tuo tunnontarkka "rouva Etikette", päästi tässä -tilaisuudessa kauvan salatun vihansa ilmoille. Hän liittyi nyt -julkisesti entisen valtiattarensa vihamiehiin ja teki kaikki -puolustaakseen Rohania. Rouvat Marsan ja Guéménée antautuivat -yhtäläisellä innolla heimolaisensa puolustajain joukkoon; he -pukeutuivat surupukuun ja asettuivat, rukoileva sävy kasvoillaan, hänen -tuomareittensa tielle. - -Tuskin oli sitä perhettä valtakunnan ylhäisaatelin joukossa, joka ei -olisi katsonut oikeudenkäynnin Rohania vastaan loukkaavan sitä. - -Hänen sukulaisensa ja ystävänsä pitivät huolta siitä, että osanotto -syytettyä kohtaan tunki kansan syvimpiin kerroksiin. Heidän onnistui -sitä helpommin herättää myötätuntoisuutta häntä kohtaan, kun Marie -Antoinette tuli yhä enemmän vihatuksi, ja kansa oli ihastuksissaan, -saadessaan aiheen vetää hänen nimeään lokaan. - -Kuningattaren nimi näytteli pääosaa häväistysjutussa. Hänen persoonansa -oli kokonaan tämän tapauksen puitteiden ulkopuolella. Historia on -osottanut perättömiksi kaikki epäluulot, että hän olisi ollut missään -yhteydessä kreivitär de la Motten kanssa, mutta kansa, joka tunsi hänen -muut suuressa huudossa olleet ystävyydenliittonsa ja moitti hänen -tuhlaavaisuuttaan, uskoi kauan ja varmasti, että Rohanin ja kreivinnan -täytyi kärsiä peittääkseen kuningattaren heikkouksia. - -Kardinaali, joka oli käyttäynyt narrin tavoin, esitettiin kansalle -uhrilampaana. Hän oli sotkenut kuningattaren joutavaan vehjejuttuun, ja -se riitti yksinään hankkimaan hänelle yleisön suosion. Astuessaan -oikeussaliin, vastaanotettiin hänet kunnianosotuksilla, ja häntä -kohdeltiin kuten ruhtinasta, melkein kuin kuningasta, ei kuten -syytettyä. - -Kreivitär de la Motte, joka alussa kielsi kaikki ja pilkkasi -kardinaalin tyhmyyttä, sai kärsiä raipparangaistuksen ja merkittiin -polttokirjaimella V ("Voleuse"). Paitsi sitä tuomittiin hän -elinkautiseen vankeuteen. - -"La Salpétrière'ssâ", jossa hän istui vangittuna, hän tekeytyi -hulluksi. Hänen onnistui herättää mielenkiintoa ja sääliä yleisössä, ja -syrjäisten avulla pääsi hän muutamien vuosien kuluttua pakenemaan -Englantiin. - -Hänen miehensä ja Rétaux de Villette tuomittiin elinkautiseen -pakkotyöhön. Cagliostro karkoitettiin Ranskasta, mutta mademoiselle -Oliva julistettiin, tietämättömänä koko petoksesta, syyttömäksi. - -Kardinaali vapautettiin kaikesta vastuusta ja vietiin riemusaatossa -ulos oikeussalista. - -Tosin oli hän syytön petokseen, mutta hän oli syypää -majesteetinrikokseen, koska oli väittänyt Marie Antoinetten suostuneen -kohtaamaan häntä öiseen aikaan. - -Mutta tämä majesteetinrikos se juuri hankki hänelle kansan -myötätuntoisuuden. Ja kaulanauhajutun oikea uhri ei ollut hän, vaan -kuningatar. - - - - -16. - -Uhkaavia pilviä. -- Kansan kasvava viha. - - -Ei mikään muuri ole niin korkea, ettei panettelu pääsisi sen yli, ei -mikään huone niin piilossa, ettei parjaus pääsisi hiipimään sinne -sisään, ei mikään lukko niin vankka, etteivät juorut saa sitä -murretuksi. - -Vuosikausia olivat juorut lakkaamatta kiirineet Ranskan kuningattaren -vaiheilla. Ne olivat pukeutuneet tuhansiin muotoihin. Milloin olivat ne -ilmenneet herjauslauluina, milloin lentokirjoina pelkurimaisinta ja -häpeällisintä lajia. - -Marie Antoinetten yksityiselämästä oli kehittynyt romaani, joka oli -tunnettu ei ainoastaan Ranskassa, vaan kaikissa Europan hoveissa. -Kaikkialla oli aseena häntä vastaan käytetty hänen isänmaataan, hänen -sukuperäänsä, hänen sukulaisiaan, hänen kauneuttaan, hänen -ystävyydenliittojaan ja hänen makuaan. - -Maaperä oli hyvin valmistettu, ja nyt oli otollinen hetki heittää lokaa -hänen päälleen kaikilta puolilta. Kaulanauhajuttu oli merkinantona -useille uusille häväistyskirjoituksille, joilla hyökättiin hänen -siveytensä kimppuun. - -Syytöskirjoituksia Marie Antoinettea vastaan painettiin sadointuhansin -kappalein, joita levitettiin kaupungeissa ja maaseudulla; hovin omat -virkamiehetkin olivat avullisina niiden levittämisessä. Niitä -lähetettiin kouluihin, joissa oppilaita opetettiin halveksimaan -kuningatartaan. - -Marie Antoinette, joka tähän saakka oli ollut niin huoleton ja suruton, -huomasi lopulta, että suosionhuudot vaikenivat hänen tiellään. -Normandian herttuan ristiäisissä virkkoi hän huoaten: "Pojalleni -hurrataan, suosionhuudot eivät tarkoita minua." Kaulanauhasta nostetun -onnettoman oikeudenkäynnin jälkeen ei hän enää voinut tuntea mitään -iloa. Siitä hetkestä asti sai hän tavantakaa vastaanottaa yhä uusia -iskuja, joilla kohtalo tahtoi ikäänkuin valmistella häntä niitten vielä -kovempien iskujen varalle, jotka odottivat häntä elämänsä viimeisinä -vuosina. Hänen nuorin tyttärensä kuoli, hänen vanhin poikansa hiutui -vähitellen taudin kynsissä, ystävät luopuivat hänestä ja vihamiehet -astuivat esiin. Hänen iloinen nuoruutensa kohosi nyt ikäänkuin peikkona -häntä vastaan. Kansan viha yhä paisui ja yltyi. - -Tehdessään Marie Antoinetten Ranskan kruununprinssin puolisoksi luuli -Choiseul sen kautta saaneensa aikaan yhdyssiteen Habsburgin ja -Bourbonin sukujen välillä. - -Mutta hänen odotuksensa pettyivät surullisella tavalla. Epäluulo -vallitsi yhä edelleen, ja Marie Antoinettea pidettiin ikäänkuin -kansansa vakoojana oman sukunsa hyväksi. - -Virheet, joita hallitus teki, selitettiin hänen vaikutusvallastaan -johtuneiksi. Hänen niskoilleen lykättiin vastuu yhden ylenemisestä ja -toisen hairahduksista, valtiokassan vaillingista ja rasittavista -veroista. Häneen kohdistettiin kaikki se katkeruus, jonka tavalla tahi -toisella täytyi päästä ilmoille. - -Ne, jotka enimmin olivat hänelle kiitoksen velkaa, hylkäsivät hänet -ensiksi -- karvas kokemus vastoinkäymisen koulussa! - -Kuningattaren onnenpurren horjuessa saivat hänen vastustajansa tukea ja -suojaa Polignac-perheeltä. Kuningatar ei enää uskaltanut mennä -ystävättärensä luo, ottamatta edeltäkäsin selvää keitä hän tulisi -kohtaamaan siellä. - -Mutta sensijaan, että olisi säälinyt kuningatarta, kävi kreivitär -hävyttömäksi. - -"Ei kai minun tarvinne sulkea oveani ystäviltäni vain sen vuoksi, että -teidän majesteettinne haluaa käydä luonani", sanoi hän nenäkkäästi. - -Vielä yhä keksi Marie Antoinette puolustussyitä ystävättärensä hyväksi, -jota hän rakasti niin suuresti, mutta hän lakkasi käymästä hänen -luonansa. Ja puhellessaan Itävallan lähettilään kanssa, tuli hän -lausuneeksi, että "madame Polignac oli muuttunut siihen määrään, ettei -häntä enää tuntenut samaksi ihmiseksi". - -Vaikka suosikki ja hänen seurapiirinsä itse olivat olleet syynä välien -rikkoutumiseen, närkästyivät he kumminkin siitä, että kuningatar -kääntyi heistä pois. He saattoivat tosin tulla toimeen ilman -kuningatartakin, mutta vähemmin mieleen heistä oli se, että -suosionosotukset, virat, joita he ongittelivat, ja monet muut edut -katosivat samaa tietä kuin kuningatarkin. - -Ja nyt he vasta oikein alkoivat vetää yhtä köyttä hänen vihamiestensä -kanssa. - -Eräs madame Polignacin ystävistä, joka ennen muita oli -kiitollisuudenvelassa kuningattarelle, sepitti hänestä ilkeimpiä -viisuja, mitä konsanaan on kirjoitettu. Ne perustuivat hävyttömään -valheeseen ja kajahtelivat Pariisissa ja Versaillesissa suureksi iloksi -ja mielenylennykseksi hänen vihamiehilleen. - -Jos hän kävi teatterissa, saattoi tapahtua, että häntä osotettiin -sormella. Taiteilijat eivät enää tohtineet asettaa hänen muotokuviaan -näytteille, ja avoimella kadulla myytiin pilakuvia hänestä ja -kuninkaasta. - -Vihdoin koitti päivä, jolloin poliisipäällikön oli pakko -kuningattarelle ilmoittaa, että hänen olisi parasta olla näyttäytymättä -pääkaupungissa. - -Elämäniloinen kuningatar oli yksinjätetty ja hyljätty. Hänellä ei ollut -mitään tukea, tuskin yhtään ystävääkään, kaikkialla seurasi viha hänen -kintereillään, ja petos ja vilppi ympäröivät häntä joka puolelta. Nekin -henkilöt, joiden omanvoiton pyytämättömyys oli kaiken epäilyksen -ulkopuolella, joutuivat hänen epäilemikseen. Vähemmin kuin konsaan -osasi hän erottaa väärää oikeasta, ja hänelle sattui, että luuli -oikeitakin rahoja vääriksi. - -Aavistukset tulevista onnettomuuksista täyttivät hänen sielunsa. -Hänellä oli kouristuskohtauksia, joiden kestäessä hän jo edeltäkäsin -näki onnettoman kohtalonsa. Hän sulkeutui Trianoonsa, jossa kaikki oli -entisellään, paitsi että iloa ja elämää puuttui. Nauru oli tyrehtynyt -näissä huoneissa, joissa hänen hauskat kesämuistonsa olivat -kätkettyinä. - -Ennen pitkää oli hänen jättäminen tämäkin paikka, josta hän oli pitänyt -enemmän kuin mistään muusta. Lehdet karisivat, kesä oli mennyt, ja hän -käyskenteli kuihtuneiden lehtien keskellä. Elämän kesäkin oli kulunut, -hänen onnensa päivät olivat kadonneet. - - - - - - -TOINEN OSA: - -MARIE ANTOINETTE ja VALLANKUMOUS - - - - -1. - -Valtiosäädyt kokoontuvat. - - -Kahdeksastoista vuosisata lähenee loppuaan. Trianossa on teatteri -autiona ja tyhjänä. Tanssiaiset Versaillesissa ovat lakanneet. -Yksinvallan päivät ovat luetut, ja kuningatar on kansansa vihaama. - -Pariisin ja Versaillesin lähistöillä kuhisee irtainta väkeä; -elintarpeitten tuontia vaikeuttavat poliitilliset levottomuudet, ja -mitä innokkaimmista ponnistuksistaan huolimatta eivät kauppiaat saa -pääkaupungin muurien sisäpuolella kootuksi tarvittavaa määrää -ruokavaroja. Murhapoltot, nälänhätä, rosvoukset ja salamurhat seuraavat -rinnan suuren kansanliikkeen kera, jonka syytä kuningas ja hänen -neuvojansa eivät pysty käsittämään. - -Rankat raesateet ovat tuhonneet laihot, ja talvi, joka on jo -kynnyksellä, uhkaa tulla ankaraksi ja kylmäksi. Hyväntekeväisyyttä -harjoitetaan suuressa määrin, mutta köyhyys on sentään paljoa suurempi -kuin kaikki ponnistukset sen lieventämiseksi. - -Mutta kesken tätä kuohuvaa levottomuutta on yksi ajatus, joka miltei -yhtä voimakkaasti valtaa hovin kuin kansankin: sadanseitsemänkymmenen -vuoden kuluttua on valtiosäädyt vielä kerran kutsuttu kokoontumaan. -Hallitus on kovin levoton sen suhteen, mitä tämä toimenpide on -aikaansaava. Mutta kansassa vallitsee toivorikas mieliala: uneksitaan -parempia aikoja. Verot tulisivat vähemmän rasittaviksi, hätä vähemmän -raskaaksi. Rahaa ja elintarpeita jälleen tulvaisi maahan, hovi ja -korkea aateli kukistuisivat. - -Mieltymyshuutojen kaikuessa niin hyvin Pariisissa kuin maaseudulla -kohoaa väliverho, ja suuret valtiopäivät, joiden on pantava toimeen -kaikki nuo niin kauan odotetut ja toivotut parannukset, siirtyvät -näkymölle. Itsenäisyysaate on tosiaankin astunut jättiläisaskelin -eteenpäin. Mutta kansa kokonaisuudessaan kumminkin toivoo, että -kuninkuus voidaan jälleen rakentaa vankalle perustuslailliselle -pohjalle. - -Toukokuun 4. p:nä 1789 vallitsee tavaton liike Versaillesissa. Kaupunki -valmisteleikse suuremmoista juhlasaattoa varten, jolla valtiopäivien -toimi on alotettava. Kaikille kaduille levitetään mattoja ja kankaita. - -Jo päivää ennen on määrättömiä ihmisjoukkoja saapunut Pariisista, ja -yhtämittaisesta sateesta huolimatta ovat kadut ja torit ahdinkoon asti -täynnä kansaa. Useat perheet eivät ole onnistuneet saamaan kattoa -päänsä päälle. Heidän on täytynyt maata ulkona rappusilla tahi -taivasalla tahi seistä kadulla läpi yön, saadakseen pitää sen paikan, -jonka ovat onnistuneet valloittamaan itselleen jollakin niistä -kaduista, joita pitkin saatto kulkisi. - -Tallimestareja, hovipoikia, kuninkaallisia jääkärejä ratsastaa -etunenässä. Kuningas istuu juhlavaunuissa, Provencen kreivi vasemmalla -puolellaan; vastapäätä istuu Artoisin kreivi. Seuraavissa vaunuissa -ajaa kuningatar ja prinsessat. Näitten jälkeen seuraa useita -hovivaunuja; hevoset on koristettu suurilla tuulessa liehuvilla -höyhentöyhdöillä. - -Pilvet hajaantuivat, ja päivänkoitteessa herkeää sade. Pilvien raoista -pilkistävät auringonsäteet lupaavat kaunista ilmaa. - -Ihmislaumat rientävät katuja pitkin; iloinen odotus loistaa kaikkien -kasvoilla. Tungos lisääntyy; kaikilla on halu nähdä, kaikilla on kiire. - -Kultakolikkoja maksetaan ikkunapaikoista, olletikin taloissa ympäri -tuomiokirkkoa, josta kolmen säädyn edustajien odotetaan astuvan ulos ja -jossa he jo seisovat järjestyneinä, kullakin kynttilä kädessä. - -Kello lyö kymmenen. Sorinaa kuuluu odottavain riveistä. Hovi lähestyy. - -Äänekkäät eläköön-huudot tervehtivät ensimäisiä vaunuja, mutta -kuningattaren ajaessa ohi vaikenee ihmisjoukko äänettömään -hiljaisuuteen. - -Kuninkaallinen perhe astuu vaunuista tuomiokirkon portilla ja viipyy -kuorissa, kunnes saatto ehtii lopullisesti järjestyä. - -Saattue lähtee liikkeelle. Ranskan kaarti ja sveitsiläiskaarti -muodostavat kujanteen, pidättäen ihmisjoukkoa tunkemasta päälle. Pitkän -saattueen johtaa kirkkoon Versaillesin papisto. - -1614 vuoden säännön mukaan on kansan edustajia käsketty pukeutumaan -varsin nöyryyttävään pukuun. He kulkevat kahdessa rivissä, yllään musta -puku ilman minkäänlaisia koristeita sekä päässä leveät, töyhdöttömät -hatut. Yksi ainoa joukosta tekee poikkeuksen tuosta vahvistetusta -säännöstä. Eräs bretagnelainen työmies on tullut yllään se puku, jota -hänen kotiseudullaan käytetään. - -Kovilla mieltymyshuudoilla tervehditään kolmatta säätyä. Täällä nähdään -koolla voimia, jotka herättävät luottamusta, ja uteliaina ja -mielenkiinnolla katsellaan tunnetumpia edusmiehiä, varsinkin -Mirabeauta, tuota suurta, erittäin rumanmuotoista kansanpuhujaa. - -Kolmatta säätyä seuraa aateli. Mieltymyshuudot vaikenevat. -Jalosukuisten kullalla kirjaillut silkkipuvut, heidän pitkät, liehuvat -höyhentöyhtönsä, mutta ennen kaikkea heidän ylpeä katsantonsa -herättävät katkeruutta ja suuttumusta, voimatta vähimmälläkään tavalla -tehota kansan mieliin. - -Yhtä ainoata aatelismiestä tervehditään myötätuntoisesti. Orléansin -herttua ei ole välittänyt liittyä kuninkaallisiin sukulaisiinsa ja -astuu sen sijaan oman vaalipiirinsä edusmiesten joukossa. Häntä -tervehditään kansanystävänä, mutta erittäinkin hovin ja kuningattaren -vihamiehenä. - -Hengellinen sääty, joka seuraa aatelin perässä, on jaettu kahteen -ryhmään: alempi papisto ja valtakunnan piispat. - -Valtaistuinteltan alla kulkee Pariisin arkkipiispa, kantaen pyhää -hostiaa. Henkivartijoita ja sveitsiläisiä kulkee etunenässä, ja -hallitsijasuvun prinssit kannattavat valtaistuinteltan nauhoja. Heti -tämän jälkeen seuraa kuningas, yllään kallisarvoinen, kullalla -kirjailtu viitta. Hänen korkeimmat virkamiehensä ympäröivät häntä. -Samaten kuin muut pitää hänkin vahakynttilää kädessään. - -Kuningatar tulee kappaleen matkaa jälempänä prinsessojen ja hovinaisten -seuraamana. Taide ja luonto yksissä neuvoin näyttävät tänä päivänä -uhranneen kaikki apukeinonsa tehdäkseen hänestä verrattoman kauneuden -ja arvokkuuden kuvan. Mutta ei ainoakaan mieltymyshuuto tervehdi Marie -Antoinettea hänen tiellään, kansan käytös häntä kohtaan on jäätävän -kylmä. - -Juhlasaatto soluu edelleen kevätauringon valaistessa sitä säteillään. - -Linnan parvekkeella makaa keltaisenkalpea, sairas ja laihtunut lapsi -nojallaan pieluksia vasten. Se on kuningasparin vanhin poika, Ranskan -perintöprinssi, pikku Ludvig, joka seuraa juhlasaattoa suruisin, -puoleksi sammunein katsein. - -Tuokion ajaksi välähtää loiste hänen väsyneihin silmiinsä, kun hän -näkee tuon eriskummaisen ja loistoisan näytelmän. Se on viimeinen ilo, -joka on hänelle tässä elämässä suotu, kuukausi tämän jälkeen hän lepää -arkussaan. - -Hänen äitinsä tietää sen; hän kohottaa päätänsä ja hänen katseensa -etsii lasta. Hän pakottaa itsensä hymyilemään lapselle -- väkinäistä -hymyä -- ja kulkee edelleen, mieli täynnä raskaita ajatuksia. - -Kansanjoukon uhkaavan äänettömyyden keskeyttää yhtäkkiä huuto, joka -kaikuu vihloen hänen korvissaan: "Eläköön Orléansin herttua!" Se on -ilmeinen mielenosotus, sillä Orléansin herttua on kuningattaren -katkerin vihamies, joka suuressa määrin on ollut avullisena niiden -vihamielisten tunteiden virittämisessä ja levittämisessä, joiden -esineenä Marie Antoinette on. - -Tämä ei ole tarkoitettu niin paljon suosionosotukseksi prinssille kuin -loukkaukseksi kuningattarelle. Joukko Pariisin naisia on saapunut tänne -tervehtiäkseen häntä pilkallisin soimauksin. Kolme kertaa uudistuvat -nämä mielenosotukset, mutta kuningas ei näytä huomaavan mitään. Silloin -kalpenee Marie Antoinette, seisahtuu ja horjahtaa. Hän vapisee koko -ruumiissaan ja on vähällä vaipua maahan. Prinsessat rientävät häntä -tukemaan. Kuninkaan ystävät, jotka ovat tienneet odottaa hyökkäystä, -huutavat: "Eläköön kuningas! Eläköön kuningatar." - -"Muistakaa, että Te olette Marie Teresian tytär!" kuiskaa ääni hänen -läheisyydessään. - -"Kyllä, minä muistan sen", jupisee hän, puoleksi tiedotonna, ja koettaa -ponnistella voimiaan. - -Tahdotaan pysäyttää juhlasaatto, mutta hän kieltää sen viittaamalla -kädellään. Hänen päänsä on polttavan kuuma, hänen huulensa ovat kuivat. -Majesteetillisen arvokkaana, mutta kasvot syvää surua ilmaisevina, -astuu hän edelleen. - -Mutta tämä itsensä hillitseminen, jota hän on yleisön edessä osottanut, -pettää hänet kokonaan, niin pian kuin hän on palannut linnaan. Hän -vaipuu maahan ja makaa useita tunteja mitä tuskallisimmissa -hermokouristuksissa. - -Sitten kun hänet on kannettu sänkyyn, tuottaa kyynelvuo hänelle viimein -huojennusta. Hän kääntyy hovinaistensa puoleen hakien lohdutusta, mutta -he ovat niin levottomia, etteivät uskalla lausua ainoatakaan -lohduttavaa sanaa. - -Varhain seuraavana aamuna tungeskelee melkoinen ihmisjoukko pienen -kapean sivuoven ulkopuolella, josta päästään saliin, missä -valtiopäiväin avauksen on määrä tapahtua. Keskustellaan ryhmissä; -toiset ovat rauhallisia, toiset kiihkeitä, mutta kaikkien kasvoilla -kuvastuu ankaruutta ja vakavuutta. - -Vihdoin avautuu ovi. Tästä kapeasta sivuovesta astuvat verkalleen -sisään samat nöyryyttäviin pukuihin puetut miehet, joita kansa -edellisenä päivänä oli riemuiten tervehtänyt. Nämä ovat kolmannen -säädyn kuusisataa edusmiestä. - -Kultaukset, kynttilähaarukat ja kuninkaallinen komeus loistelee -tulijoita vastaan upeassa salissa. - -Perinnä salissa kullalla koristellun katoksen alla kohoaa valtaistuin. -Sen vieressä on nojatuoli, kuningatarta varten aiottu. Taburetteja on -asetettu prinsessoja varten, pieniä tuoleja prinsseille. - -Oikealla puolella on penkkejä papistoa varten, vasemmalla puolella -aatelia varten. Kuvernöörit, kenraalit ja valtiosihteerit ovat saaneet -sijansa keskellä lattiaa. - -Salin alapäässä ovat kolmatta säätyä varten aiotut penkit. Tahdotaan jo -heti alussa nöyryyttää porvarit karkoittamalla heidät niin kauas -valtaistuimen luota kuin suinkin. - -Kaksi juhlamenojen ohjaajaa osottaa sijat lähetystöille. - -Kansanmiehet näkevät edessään Ranskan vanhan kuningassuvun, mahtavan -kirkon ja vihdoin aatelin edustajat, jotka ovat perineet ne arvonimet -ja etuoikeudet, joita muinaiset Ranskan kuninkaat olivat antaneet -palkinnoiksi taitavimmille sotapäälliköilleen ja valtiomiehilleen. - -Mutta eivät aatelille ja papistolle suodut kunniasijat enempää kuin -loistavat puvutkaan saa ketään unohtamaan noita kuuttasataa -mustapukuista miestä. Suuren yleisön myötätuntoisuus on heidän -puolellaan. Ja tuosta kapeasta sivuovesta, jonka kautta heidät -johdettiin, ovat kansan toiveet astuneet sisälle. - -Ludvig XVI avaa valtiopäivät puheella, jossa hänen hyvyytensä ja -rakkautensa kansaa kohtaan kauniilla tavalla tulee ilmi. Hän lausuu, -että hänen sydämensä kauan on toivonut tätä päivää ja että hän ei ole -empinyt ottaa jälleen käytäntöön tapaa, joka, kuten hän toivoi, tulisi -uudeksi voiman ja ilon lähteeksi maalle ja kansalle. - -Tämä päivä on viimeinen vanhan hallituksen päivistä, jolloin Marie -Antoinette esiintyy kuningattarena julkisessa tilaisuudessa. Hänellä -näkyykin olevan jonkinlainen aavistus siitä. Vaivalla onnistuu hänen -peittää liikutuksensa niitten virallisten hymyilyjen ja nyökkäysten -verhoon, joita hän jakelee kaikille tahoille. Sillä välin kuin kuningas -puhuu, luvaten kansalle rakkautta ja oikeutta, sillä välin kuin Necker -lukee julki kertomuksen raha-asiain tilasta, harhailee kuningattaren -katse ympäri avaraa salia. Hän koettaa lukea noista tuntemattomista -kasvoista millaisia tunteita heidän povissaan liikkuu kuningasta ja -hänen perhettään kohtaan. - - - - -2. - -Kuningatarta parjataan. -- Orléansin herttua. - - -Kuningatar oli mustana ja uhkaavana kohtana niissä toiveissa, jotka -valtiopäivät olivat herättäneet eloon. - -Parjaus oli tehnyt tehtävänsä. Riemuhuudot, jotka yhä vieläkin -tervehtivät Ludvigia milloin hän näyttäytyi, vaikenevat Marie -Antoinetten tiellä. - -Maa-aateli, pitäjänpapit ja pikkukaupunkien porvarit, jotka olivat -kokoontuneet kaikista osista valtakuntaa, olivat mitä kiihkeimpäin -ennakkoluulojen valtaamia hänen suhteensa. Oli totuttu pitämään häntä -ei ainoastaan tuhlaavaisuutensa kautta syynä maassa vallitsevaan -rahanpuutteeseen, vaan myös uudistusten ja kaiken edistyksen -vaarallisimpana jarruttajana. - -Herjausrunot ja häväistyskirjoitukset, salaperäiset jutut, joita -kuiskailtiin miehestä mieheen, kenenkään tietämättä päättää, mistä ne -olivat peräisin, olivat lakkaamatta teroittaneet mieliin, että -"itävallatar" oli kaiken pahan alku ja juuri. - -Yhtenä niistä rikoksista, joista Marie Antoinetten vihamiehet eivät -koskaan lakanneet häntä syyttämästä, oli rakkaus, jota hänen sanottiin -osottavan synnyinmaatansa kohtaan. Yhtenään väitettiin, että hän asetti -veljensä edut puolisonsa etuja korkeammalle. Amerikan sodan päättyessä -oli Ranska sitoutunut maksamaan kaksi miljoonaa livreä Yhdysvaltain -lukuun; maksupäivä sattui vallankumouksen alkuun, ja huhu suurensi -summan moninkertaiseksi ja väänsi tosiasiat vääriksi. Sanottiin Marie -Antoinetten salaa auttavan Josefia, Itävallan keisaria, joka on -rahapulassa, ja että ne melkoiset summat, jotka Marie Antoinette -lähetti Wieniin, köyhdyttivät Ranskan ja tyhjensivät valtiokassan. - -Vähää ennen valtiopäiväin avausta oli eräänä iltana italialaisessa -oopperassa kuningattaren loosin laitaan ripustettu mahdottoman iso -plakaatti, johon oli piirretty sanat: "Vapiskaa tyrannit! Teidän -aikanne on mennyt!" Ja kun ministeri Brienne oli saanut eron, oli kansa -virittänyt ilotulia ja huutanut: "Huomenna tulee kuningattaren uskotun, -apotti Vermondin vuoro!" - -Kansan toivomusten mukaan nimitettiin Necker Briennen seuraajaksi. -Marie Antoinette oli suostunut ministerin toivomukseen, että kolmanteen -säätyyn oli lisättävä toinen verta edusmiehiä, ja hän oli peruuttanut -suosikeilleen ja palvelijoilleen lupaamiaan eläkkeitä ja -suosionosotuksia. - -Sikäli kuin Ludvigin mitättömyys hallitsijana tuli yhä räikeämmin -huomatuksi, kehittyi hänen puolisonsa päättäväisyys koettelemusten -päivinä. Hän ei ollut enää se kevytmielinen lapsi, kuin ennen. Hänen -jalommat, huvitteluhalun ja ajattelemattomuuden tukahuttamat -ominaisuutensa joutuivat nyt näkyviin. Hieno maailmannainen sai -väistyä, ja vakaaluontoinen nainen astui sijaan. Mutta hänen ylpeä -arvokkuutensa, hänen pelkäämättömyytensä vaaroissa tulivat jo liian -myöhään, voidakseen pelastaa häntä turmiosta. - -Nyt ei ollut sanottavaa hyötyä siitä, että hän erosi ystävistään ja -koki taivuttaa kuningasta toimeenpanemaan reformeja. Hänen äänensä ei -ulottunut kansan korviin, eikä hänellä uskottu olevan mitään jaloja -harrastuksia. - -Neljäntoista vuoden mittaan oli yleisö pitänyt häntä valtakunnan -vihollisena. Ja sikäli kuin kapinanhenki oli levinnyt laajemmalle, -oli vihakin häntä kohtaan juontanut juurensa syvemmälle. -Vallankumouksellinen Ranska hyökkäsi yksimielisesti "itävallattaren" -kimppuun; hän oli hamasta ensi hetkestä heidän valittu uhrinsa. - -Valtiopäiväin avauksen edellisinä päivinä olivat tiet Trianon ja -Versaillesin välillä olleet täynnä jalankulkijoita. Siellä kohtasi -asianajajia, pappeja, porvareja ja talonpoikia, jotka etäisillä -maanäärillään olivat herjausrunojen kautta kuulleet puhuttavan -kuningattaren pienestä Trianosta. - -Kaikkea he tahtoivat nähdä ja kaikesta he halusivat tietoa. He utelivat -palvelijoilta, oliko perää siinä, että kuningas oli väkeviin menevä, ja -heitä oli mahdoton saada luopumaan siitä uskostaan, että kuningatar -vietti kevytmielistä elämää. - -Olihan myös kuninkaallisessa suvussa prinssi, joka julistautumalla -kuningattaren vihamieheksi oli hankkinut itselleen arvoa ja kansan -suosiota. Irstaileva Orléansin herttua -- jonka isänisä oli Ludvig -XV:nnen holhooja -- oli mieltenkuohun yltyessä maassa asettunut hovin -suhteen vastustavalle kannalle edistääkseen omia, itsekkäitä -pyyteitään. - -Orléansin suvun "Palais Royal" oli salaliittojen yhtymyspaikkana, sillä -suvun vanhojen etuoikeuksien johdosta ei poliisi voinut tunkeutua tähän -taloon. - -Ilkeät huhut, jotka laskivat perustuksen Marie Antoinetten -mestauslavalle, levitettiin useinkin "Palais Royal'ista", ja ne -tapasivat aina herkkää kaikua sen muurien sisällä. Tässä linnassa -päätettiin Bastiljin valloitus, ja täällä myös valmistettiin heinäkuun -20. ja elokuun 10. päivän tapauksia. - -Orléansin herttua -- ennen Chartresin herttua -- oli aivan nuorena -nainut Penthièvren herttuan tyttären, jonka sydämessä oli herännyt -rakkaus tuota kaunista miestä kohtaan, jonka siveettömästä elämästä hän -ei suinkaan ollut tietämätön. Prinssi, joka oli paljoa enemmän -ihastunut nuoren naisen rikkauteen kuin häneen itseensä, oli mennyt -naimisiin ilman rakkautta. - -Kevytmieliset huvit olivat olleet ainoana tehtävänä hänellä ennen -naimisiinmenoa, ja sen jälkeenkin jatkoi hän samaa siveetöntä -elämäntapaansa. Hänen talonsa oli alttiina mitä huonotapaisimmille -miehille sekä naisille, ja hän toimeenpani heidän kanssaan hurjia -juomapitoja; hän turmeli ruumiillisesti sekä henkisesti lankonsa, -Lamballen prinssin, joka, jos hän olisi elänyt, olisi yksin saanut -periä isänsä suuressa arvossa pidetyn nimen ja suuremmoiset maatilat. - -Marie Antoinetten tullessa Ranskaan oli Orléansin herttua -alkanut silmiinpistävällä tavalla osottaa hellyyttä nuorelle -kruununprinsessalle, joka kohteli häntä suurimmalla avomielisyydellä. -Huolimatta siitä, että Maria Teresia oli huomauttanut hänelle, ettei -herttuaan ollut paljoa luottamista, ei tytärtä ollut arveluttanut -kohdella häntä sillä hyväntahtoisuudella, jota hän niin halusta osotti -kaikille. - -Bourbon-suvun jäsenet olivat jo useita sukupolvia perätysten katselleet -Orléans-sukua kaikkea muuta kuin suopein silmin. Siinä tapauksessa, -että Ludvig XIV:nnen jälkeläiset olisivat kuolleet sukupuuttoon, olisi -Orléansin prinssillä ollut oikeus periä valtaistuin. Tämä seikka jo oli -herättänyt Ludvig XV:nnessä epäluuloa sukua kohtaan. Sitten kun vanha -Orléansin herttua oli ilmoittanut hänelle, että poikansa halusi naida -Penthièvren herttuan tyttären, ja pyytänyt siihen kuninkaan -suostumusta, oli Ludvig vastannut: - -"Minulle ei suinkaan ole mieleen, että suvun nuorempaan haaraan kuuluva -prinssi tulee rikkaammaksi kuin omat lapsenlapseni. Mutta kun -vallanperimys on kolmen pojanpoikani kautta turvattu, en sentään huoli -asettua aiottua avioliittoa vastaan." - -Ludvig XV:nnen poika oli juurruttanut lapsiinsa sitä Orléans-suvun -jäseniä loukkaavaa käsitystä, että nämä muka eivät kaihtaisi -minkäänlaisia keinoja, eivät edes rikostakaan, raivatakseen itselleen -tien valtaistuimelle. Tämä käsitys, joka aikaisin oli päässyt Ludvig -XVI:ssa juurtumaan, pysyi hänessä vallitsevana koko vallankumouksen -ajan. Ja jo kauan ennen vallankumouksen puhkeamista tunsi hän -vastenmielisyyttä nuorta herttuata kohtaan ja näki surukseen, että -Artoisin kreivi lämpimällä ystävyydellä liittyi häneen. - -Vaikka Marie Antoinette aluksi oli kohdellut herttuata ystävänä, alkoi -hänkin myöhemmin pitää häntä rauhanhäiritsijänä. Herttuan halpamainen -käytös ja hillitön elämä synnyttivät kuningattaressa tyytymättömyyttä, -ja hänen tapansa vaijeten vetäytyä pois, kuninkaallisen perheen -joutuessa johonkin vaaraan, herätti kuningasparissa epäluuloa. - -Kun kuningatar sittemmin teki tyhjäksi hänen tuumansa päästä Ranskan -suuramiraaliksi ja kun hän lopuksi Marie Thérèsen tultua maailmaan oli -pilkalla hyljännyt herttuan esityksen, että kuningasparin tytär ja -hänen poikansa Ludvig Filip tulevaisuudessa yhdistettäisiin avioliiton -siteillä, tuli herttuasta pian hänen julkinen vastustajansa. - -Loukkautuneena kuningasparin häntä kohtaan osottamasta kylmyydestä, -poistui hän yhä kauemmas Versaillesista ja rikkoi lopulta kokonaan -välinsä sukunsa vanhemman haaran kanssa. Esiintymällä kuningattaren -vihamiehenä saavutti hän -- kuten jo on mainittu -- kansan suosion, ja -kuningassukuisena prinssinä tuli hänestä vaarallinen ase vehkeilijäin -käsissä. - -On kumminkin liikanaista nähdä hänen kätensä kaikkialla ja kuulla hänen -äänensä kaikissa meteleissä. Herttuata on enemmän surkuteltava kuin -moitittava, ja hänen vikansa johtuivat pikemmin heikkoudesta kuin -häijyydestä. Paitsi sitä oli hänen kovin vaikeata poiketa -vallankumouksen tieltä, kun kerran oli sille antautunut. - -Mitä Marie Antoinetteen tulee, kuontui herttuan viha häneen nähden -sangen turmiolliseksi. Herttua syytti kuningatarta siitä, että hän oli -saattanut herttuan nykyiseen väärään asemaansa, ja että hän lakkaamatta -oli virittänyt kuninkaassa vastenmielisyyttä häntä kohtaan. -Sitäpaitsi moitti hän kuningatarta kiivaasti siitä, että kuningatar -ylenkatseellaan oli saattanut hänelle nöyryytyksiä ja vihamielisellä -käytöksellään pakottanut hänet liittymään vastustajien leiriin. - -Hänen lemmittynsä, ja näistä varsinkin hänen lastensa kasvattajatar, -lahjakas madame de Genlis, teki kaikki ylläpitääksensä tuota vihaa. -Tämä närkäs kirjailijatar oli monasti ottanut syytä loukkautua -kuningattaren puuttuvasta kohteliaisuudesta, ja se katkeruus Marie -Antoinettea kohtaan, joka selvästi huomataan hänen muistelmissaan, -lienee tullut paljoa voimakkaammin ilmi hänen jokapäiväisessä -seurapuhelussaan herttuan kanssa. - -Kun Marie Antoinette toistamiseen tuli äidiksi, vannoi Orléansin Filip -kalliin valan, ettei tästä lapsesta kuuna päivänä tulisi Ranskan -kuningasta. - -Hän karkoitettiin hovista kuninkaallista perhettä kohtaan osottamansa -epäkunnioituksen johdosta. Tämä karkoitus peruutettiin kuitenkin -prinsessa Lamballen esirukousten takia -- saman prinsessan, jonka -nuoren puolison herttua oli vetänyt alas siveettömyyden liejuun. Ja kun -sekä Ludvig että Marie Antoinette pitivät suuressa arvossa niinhyvin -prinsessan kuin herttuan onnetonta puolisoa, suostuivat he kernaasti -hänen pyyntöönsä. - -Aika ajoin muistui Orléansin Filipin mieleen, että hän kuului -Bourbon-sukuun ja että hän oli kuninkaallista syntyperää. Tätä -ajatellessaan katui hän erhetyksiään ja päätti todenteolla vastedes -käyttäytyä kuten hyvän sukulaisen ja uskollisen alamaisen tulee. Mutta -hänen hallitukselle vihamieliset ystävänsä virittivät lakkaamatta -uudestaan hänen vihaansa kuningatarta kohtaan, ja kohtalon omituista -sallimusta oli, että useimmat salaliitot hänen kuninkaallisia -sukulaisiaan vastaan tehtiin hänen palatsissaan. Hänen oli kestettävä -se häpeä, että hänet vedettiin osalliseksi niihin, sekä se onnettomuus, -että salaliittolaiset käyttivät hänen nimeään tunnussananaan. - - - - -3. - -Poliittisia riitoja. -- Ludvig ja Marie Antoinette menettävät vanhimman -poikansa. -- Bastiljin valloitus. -- Kuningatar käy Pariisissa. - - -Pian sen jälkeen kun valtiopäivät olivat kokoontuneet syntyi kiivaita -riitaisuuksia. Säädyt seisoivat vihamielisinä vastatusten; kolmas sääty -ja osa pappissäätyä toisella sekä aateli ja osa pappissäätyä toisella -puolella. Riita kiihtyi vain yhä katkerammaksi toisen puolueen -lisääntyvien vaatimusten ja toisen puolueen sitkeän vastarinnan -johdosta. - -Kansan mielentila kävi yhä levottomammaksi, hallituksen käytös -horjuvammaksi. Nälänhätä raivosi edelleen maassa. - -Apotti Sieyès, Pariisin edusmies, oli kirjallaan: "Mitä on kolmas -sääty?" voimallisesti edistänyt vallankumouksellista liikettä. - -"Mitä on kolmas sääty?" oli hän kysynyt. Ja hän oli vastannut: "Ei -mitään." "Mitä sen tulee olla?" oli hän edelleen kysynyt, ja vastaus -oli kuulunut: "Kaikki!" - -Hänen ehdotuksestaan ja molempien puolueitten oltua lakkaamatta -riidassa keskenään otti kolmas sääty nimekseen kansalliskokous. Bailly, -kuuluisa tähteintutkija, joka yksinäisestä oppikammiöstaan oli -siirtynyt keskelle valtiollista temmellystä, valittiin presidentiksi. -Omasta vallan-täydellisyydestään ja ilman kuninkaan suostumusta anasti -siten kolmas sääty itselleen oikeuden esiytyä koko kansakunnan -puolesta. - -Tapaukset seurasivat nyt nopeasti toisiaan, ja niitä ohjaamaan olisi -tarvittu johtaja, joka olisi ollut joko varustettu suurella -valtioviisaudella tahi nauttinut sotajoukkojen täyttä luottamusta ja -rakkautta. - -Mutta hyväntahtoisella Ludvigilla ei ollut kumpaakaan näistä -edellytyksistä. - -Kuningatar, jolta hän pulassa ollessaan pyysi neuvoa ja apua, kehotti -häntä yhtenä päivänä taipumaan parannuksiin, mutta toisena päivänä hän -jo esteli niiden toimeenpanoa. Toiselta puolelta koki hovi ehkäistä -kuningattaren vaikutusta parannus-ystävälliseen suuntaan, ja -toiselta puolen tukahtuivat hänen kansanystävälliset tunteensa -kansalliskokouksen katkeruuden ja vihan kautta. Mutta kaikesta -huolimatta tehtiin hän vastuunalaiseksi kaikesta. - -Äidilliset surut saivat joksikin aikaa poliittiset levottomuudet -vaimenemaan. - -Marie Antoinettella oli nuoruudessaan ollut kaikki maailmannaisen viat: -hän oli ollut kevytmielinen, kiemaileva, itserakas, tuhlaavainen ja -moitteenhaluinen. Mutta näitten monien ja suurien virheitten ohella oli -hänellä kumminkin ollut yksi ominaisuus, joka sovitti paljon: hän oli -hyvä äiti. Rakkaus lapsiin oli saanut ajattelemisen hereille hänen -sielussaan. - -Nyt kun pahat päivät lähestyivät, toivoi hän lastensa näkemisestä -saavansa voimaa ja rohkeutta. Mutta vallanperijä, jonka syntymä oli -antanut aihetta niin vilpittömiin riemunosotuksiin kansan puolelta, -oli näihin aikoihin kääntynyt heikoksi ja sairaaksi, ja hänen -raskasmielisyytensä ja katkera mielenlaatunsa olivat tehneet hänen -hoitamisensa hyvin tukalaksi. - -Vuosikausia oli hänen terveydentilansa antanut aihetta huoleen. -Lääkärit olivat kokeneet uskotella äitiä, että pelottava tauti, jota -poika sairasti, paranisi vuosien kuluessa. Hänet lähetettiin Meudoniin, -mutta sielläolo ei saanut parantumista aikaan, ja vihdoin selvisi Marie -Antoinettelle pojan tila täydessä toivottomuudessaan. - -Keväällä 1789 ei enää voitu salata, että kruununprinssi oli kuolemaan -tuomittu, ja itse tunsi hän, että hän oli kuolemaisillaan. -Valtaistuimen horjuessa perustuksillaan sammuivat äidin toiveet. - -Prinsessa Lamballe ja kreivitär de Lâge kävivät sairaan lapsen luona -Meudonissa ja palasivat sieltä syvän murheen valtaamina. - -"On sydäntäsärkevää nähdä hänen tuskiaan, hänen selvää ymmärrystään ja -hänen kärsivällisyyttään", kirjoitti kreivitär de Lâge. "Meidän -tullessamme hänelle paraillaan luettiin ääneen. Hänen oli pistänyt -päähän nostattaa itsensä pieluksilla ja tyynyillä peitetylle -biljaardille. Prinsessa ja minä katsoimme toisiimme. Meillä oli sama -ajatus, että tämä muistutti näytteille asetettua ruumista. - -"Prinsessa Lamballe kysyi mitä hän luki. - -"'Luen eräästä varsin mieltäkiinnittävästä aikakaudesta historiassamme, -Kaarle VII:nnen hallituksesta', vastasi hän; 'siinä mainitaan monta -sankaria.' - -"Kysyin, lukiko hänen kuninkaallinen korkeutensa historiaa -aikajärjestyksessä, vaiko valikoimalla sieltä täältä -mieltäkiinnittävimpiä tapahtumia. - -"'Luen yhtäjaksoisesti', vastasi hän. 'Minulla ei ole riittävästi -tietoja, valikoidakseni ainoastaan muutamia paikkoja, ja minusta on -kaikki huvittavaa.' Hänen kauniit, kuolevat silmänsä tähystelivät minua -hänen lausuessaan nämä sanat. -- -- --" - -Ratkaisu lähestyi. Pariisi, joka viikkokausia oli ollut poliittisten -riitojen kiihdyttämänä, suli meltomieliseksi ajatellessaan lasta, jonka -maailmaantuloa seitsemän vuotta sitten oli vietetty ilolla ja suurilla -juhlilla -- lauhtui lempeäksi ajatellessaan, mikä ero oli silloisen ja -nykyisen ajan välillä. - -Pojan kuoleman edellisenä iltana lähti kuningas Meudoniin tapaamaan -häntä. Hovimestari lähetti silloin ulos sihteerinsä, Léfèvren, -pyytämään, ettei kuningas astuisi sisään. - -Eräs silminnäkijä kertoo siitä seuraavaa: Kuningas pysähtyi -silmänräpäyksessä ja virkkoi nyyhkyttäen: - -"Oi, poikani on kuollut!" - -"Ei, teidän majesteettinne", vastasi Léfèvre, "hän ei ole kuollut, vaan -niin sairas kuin suinkin voipi olla." - -Kuningas vaipui ovensuussa olevalle nojatuolille. Samassa tuokiossa -syöksyy kuningatar huoneeseen ja heittäytyy polvilleen puolisonsa -viereen. Kuningas huudahtaa hänelle itkien: - -"Oi, vaimoni, rakastettu poikamme on kai kuollut, koskei tahdota -päästää minua näkemään häntä." - -Sihteeri toisti, että hän ei ollut kuollut. - -Kuningatar syleili kuninkaan jalkoja ja sanoi kyynelvirran juostessa: - -"Olkaamme rohkeita, ystäväiseni! Jumalalle ei ole mikään mahdotonta. -Toivokaamme, että hän pelastaa rakkaan lapsemme." - -Seuraavana aamuna -- 4. päivänä kesäkuuta -- huokasi Ranskan -perintöruhtinas viimeisen henkäyksensä. Tämä tapahtui päivälleen -kuukausi jälkeen suuren kirkkojuhlakulkueen, joka oli pidetty ennen -valtiopäivien avausta. - -Muutamia päiviä sen jälkeen avautui Saint-Denisin hautaholvi -vastaanottaakseen kuninkaanpojan, ja muutamia hetkiä viipyivät -kansakunnan ajatukset pienen prinssin ruumiskirstun ääressä. - -Mutta Meudonin linnassa makasi äiti polvillaan, pää kätkettynä käsiin. -Häntä ei saatu väistymään pienen sängyn luota, joka nyt oli tyhjänä, ja -lakkaamatta ajatteli hän vain lasta, joka oli kärsinyt niin paljo, ja -niitä toiveita, jotka olivat menneet hautaan tämän lapsen mukana. Hänen -ääretön surunsa kuvastuu niissä riveissä, jotka hän kirjoitti prinsessa -Lamballelle: - -"Onnellinen sinä, joka et ole äiti!" - - * * * * * - -Suru pojan kuoleman johdosta ei voinut päästää vanhempia niistä -huolista, joita maan poliittinen tila heille tuotti. Se oli kuohuva, -selkkautunut ja levoton aika, jonka läpi kulki suuria mullistuksia -ennustava tuulahdus. - -Päivää jälkeen kruununprinssin kuoleman saapui Bailly linnaan -esiintuomaan kansalliskokouksen osanoton ilmaukset. Mutta samalla oli -hän saanut toimekseen pyytää, että osa edustajista pääsisi kuninkaan -luo keskustelemaan hänen kanssaan yleisestä tilasta, koska -- kuten -Bailly lausui -- "ei voitu hyväksyä mitään välikättä kuninkaan ja hänen -kansansa välillä". - -"Eikö kolmannen säädyn joukossa sitten ole yhtään isää?" kysyi Ludvig -tavattomalla katkeruudella. - -Mutta Bailly pysyi vaatimuksessaan niin jyrkästi ja puhui niin -vakuuttavasti, että kuninkaan täytyi taipua ja heti vastaanottaa -lähetystö. - -Joutuisimme liian pitkälle, jos ryhtyisimme yksityiskohtaisesti -esittämään niitä tapauksia, jotka nyt seurasivat ja joista maailman -historia tietää kertoa. Syyt tyytymättömyyteen olivat moninaiset: - -Juhlallisessa istunnossa oli kuningas julistanut mitättömiksi ne -päätökset, joita kolmas sääty valan nojalla oli sitoutunut -noudattamaan. - -Necker, se mies, johon kaikki maltilliset vapauden ystävät kiinnittivät -toivonsa, oli jättänyt eronhakemuksensa. Kuninkaan ja kuningattaren -toivomuksesta oli hän tosin jälleen ottanut rahaministerin salkun -haltuunsa, mutta julkinen salaisuus oli, että hänen vastustajansa -taukoamatta tekivät työtä kukistaakseen hänet. Useita rykmenttejä -koottiin Versaillesin läheisyyteen; niiden tuli, jos niin tarvittiin, -tukea hallitusta. - -Heinäkuun 11. päivän iltana sai Necker eron ja karkoitettiin samalla -Ranskasta. Uuden ministeristön johtajaksi tuli nyt kuningattaren -suosikki, parooni Breteuil, joka oli kansanpuolueen kiivas vastustaja. - -"En saata paneutua levolle, ilmoittamatta sinulle, että Necker on -matkustanut pois", kirjoitti Marie Antoinette samana iltana madame -Polignacille. "Suokoon Jumala, että vihdoin voisimme saada aikaan -kaiken sen hyvän mitä olemme aikoneet. Hetki on vakava, mutta minulla -on rohkeutta." - -Neckerin erottaminen nosti kansassa suunnatonta suuttumusta. -Epäsuosiota, joka Ranskan kansan suosikkia oli kohdannut, katsottiin -loukkaukseksi itse kansaa kohtaan, ja peljättiin sotajoukkojen -ryntäävän Pariisiin. - -Neckerin ja Orléansin herttuan veistokuvia kannettiin riemusaatossa -suruharsoihin verhottuina vaikenevien ihmislaumojen keskellä, jotka -kunnioittavasti paljastivat päänsä. - -Huudettiin petosta ja valtionvararikkoa, ja väitettiin, että kuningas -aikoi heitättää Neckerin Bastiljiin ja että Orléansin herttua -mestattaisiin. Kerrottiin, että Perttulin yön julmuuksien uudistuminen -uhkasi kansan edustajia, että pääkaupunki piiritettäisiin palkatuilla -sotajoukoilla ja että kuningatar, Polignac-perheen auttamana, itse -kiihottaisi sotamiehiä julmuuteen ja virittäisi heissä murhanhimoa. - -Katkeroittunut väestö vastasi näihin valheellisiin ja vaarallisiin -huhuihin ryhtymällä tarmokkaihin valmistustoimiin. Katujen kivitys -purettiin, hovin lähettejä pidätettiin, kirjeitä avattiin ja luettiin, -rauhallisia matkustajia ryövättiin, taloja poltettiin ja hävitettiin, -huudettiin ja uhattiin hyökätä Versaillesiin. - -Yhtä kiihtynyt ja kärsimätön kuin pääkaupungin väestö oli -kansalliskokouskin. Mirabeau hyökkäsi hovia vastaan koko valtavalla -kaunopuheliaisuudellaan. Synkkiä ennustuksia ja kirouksia heitettiin -Marie Antoinettea vastaan, jota pidettiin Neckerin kukistumisen oikeana -aiheuttajana. Apotti Grégoire vertasi "itävallatarta" raamatun -Isebeliin. "Ranskan luottamus kuninkaihinsa on vähemmin hyve kuin -heikkoutta", huudahti Mirabeau. - -Kuninkaalliset sotajoukot olivat Pariisin ulkopuolella parooni -Besenvalin johdolla. Mutta sotamiehet, joiden mieliä sanomalehdet -olivat muovaelleet, horjuivat kansaa kohtaan tuntemansa -myötätuntoisuuden ja hallitsijalleen vannomansa uskollisuuden välillä. -Sen sijaan että olisivat hillinneet ihmisjoukkoja, vaikuttivat he vain -niiden enempään ärsyttämiseen. - -Pariisin itäpuolella oli Bastilji, vanha linnoitus, joka edellisten -hallitsijain aikana oli tullut surullisen kuuluisaksi. Se oli vähemmin -tunnettu lujuudestaan -- Liigan aikoina antautui se ja valloitettiin -jälleen takaisin viisi, kuusi kertaa -- kuin kuninkuuden ja sen -ministerien sortovallan välikappaleena. - -Se oli vihattu ja kirottu rakennus, johon kätkeytyi vain tuskaisia -muistoja. Lukemattomat hallitsijain ja heidän suosikkiensa oikkujen -uhrit olivat huokaillen päättäneet päivänsä sen kolkoissa komeroissa. -Kansan mielen täytti kauhu tätä vankilaa kohtaan, joka seiniensä -sisälle oli sulkenut niin monet vakaumuksensa marttyyrit. - -Oli sentähden vallan luonnollista, että kansan raivo kääntyi tätä -uhkaavaa paikkaa, kuninkaiden yksinvaltiuden eduskuvaa vastaan. - -Koko Ranskassa löytyi tuskin hyväntahtoisempaa ihmistä kuin Ludvig XVI. -Hän oli hävittänyt Châtelet-vankilan matalat, kurjat vankikomerot, ja -hän oli panettanut kuntoon "La Force'n" erityiseksi vankilaksi -velkavankeuteen joutuneita varten, erottaakseen heidät pois varkaista -ja muista pahantekijöistä. Mutta Bastilji oli hänen kuninkaallisen -hallitsijavaltansa tunnuskuva; hän piti tuosta vanhasta linnoituksesta -eikä mielellään halunnut riistää siltä sen arvoa. Vaikka toisia -vankiloita lievennettiin, pysyi tämä yhtä kovana kuin ennen. - -Vuonna 1789 oli Bastilji sentään vain kuin linnoituksen varjo, ja -linnan varustusväkenä oli 82 kykenemätöntä sotilasta ja 36 -sveitsiläistä. Mutta sen kanuunat ammottivat uhkaavasti yhdelle osalle -Pariisia, ja monet liikkeessä olevat huhut antoivat aihetta sille -luulolle, että sieltä käsin aiottiin ampua pääkaupunkia. - -Aamusilla heinäkuun 14. päivänä ryntäsi ihmisjoukko Invaliidihotelliin, -josta se sai aseita. Ja huutaen "Bastiljiin!" lähti parvi -rientomarssissa linnaa vastaan. - -Linnanväki kehotti heitä vetäytymään takaisin, mutta kukaan ei -kuunnellut kehotusta. - -Kansanjoukot kasvoivat; joka taholta syöksyi raivoisia joukkoja, joissa -oli myöskin pappeja ja naisia. - -Taistelu alkoi ja sitä kesti puolipäivästä kello 5 iltapuolella. Yksi -Besenvalin ratsuväkirykmenteistä lähti linnaa auttamaan, mutta sen -täytyi peräytyä ja jättää pääkaupunki kansanjoukkojen valtaan. Lopulta -ei linnan päällikkö, de Launey, katsonut kauemmin jaksavansa pitää -puoliaan. Kansa tunki linnaan, de Launey surmattiin ja hänen päätänsä -kannettiin pistimen nenässä. - -Hämmästyneenä näin helpolla saadusta voitosta keräytyi Pariisin väestö -savuavien raunioiden ympärille. Kaikista tuntui ikäänkuin hyvältä -teolta, että tältä uhkaavalta peikolta oli riistetty sen valta, ja että -tämä vanha rakennus oli hävitetty ja hajoitettu maan tasalle. - -Eräs sen vankikomeroissa istunut valkopartainen ukko kannettiin -riemusaatossa Pariisin katuja pitkin. Runous, tiede, taide kiirehtivät -ylistämään Bastiljin kukistusta. Karkeloittiin raunioiden ympärillä ja -viritettiin ilotulia. Ja niitä, jotka olivat olleet osallisina linnaa -valloittamassa, juhlittiin kuin sankareita. - -Ranskan vallankumous, joka oli kauan piillyt ja kytenyt tuhkan alla, -leimahti Bastiljin kukistumispäivänä ilmiliekkiin. Pääkaupungin -juhliessa voitostaan, kiiruhtivat sen asujamet ryhtymään toimenpiteihin -kaupungin puolustamiseksi. Taottiin keihäitä ja rakennettiin -katusulkuja, joiden takana aiottiin puolustautua odotettuja kuninkaan -sotajoukkoja vastaan. Ruudinsavusta mustuneet ja verin tahratut miehet -esiintyivät pääkaupungin puolustajina, ja puolijuopuneet raivoisat -naiset kiihottivat heitä. - -Yleisen sekasorron vallitessa olivat vaalimiehet, jotka olivat -valinneet edusmiehiä Versaillesin valtiopäiville, pitäneet kokouksen. -He ottivat toistaiseksi pääkaupungin hallituksen johdon käsiinsä ja -panivat kuntoon porvarikaartin -- sittemmin niin kuuluisan -kansalliskaartin -- jonka alaosastoja vähitellen perustettiin yli koko -maan. - -Saatuaan tiedon pääkaupungissa sattuneista tapauksista lähti -ylikamariherra, herttua Liancourt, heti kuninkaan luo. - -"Sehän on ilmi kapina", huudahti Ludvig Liancourtin lopetettua -kertomuksensa. - -"Sire", vastasi hovimies, "sanokaa ennemmin, että se on vallankumous." - -Kuningas oli tähän saakka jotakuinkin tyynin mielin ottanut vastaan -kaikki vakavammat enteet, välittämättä uhkauksista ja uhittelemisesta. -Mutta tämän odottamattoman hyökkäyksen johdosta katosi äkkiä hänen -luottamuksellinen tyyneytensä. Bastiljin hävitys oli hänelle kuin -puukon isku sydämeen. - -'"Tämä on liikaa", toisti hän ehtimiseen. - -Mutta linnoituksen kukistuminen ei vaikuttanut ainoastaan kuninkaaseen. -Se edisti osaltansa vallankumousta sen kauhistuksen kautta, jonka se -synnytti hallituksen virkamiehissä. - -Ei oltu uskottu kansan mahtiin, oli pilkallisesti hymyilty sen -ponnistuksille; mutta hovipuolue joutui kauhistuksen valtaan nähtyään, -ettei armeija tarjonnut riittävää suojaa kansan raivoa vastaan. - -Pariisilaiset kummastuivat omaa voimaansa, hovi kauhistui -voimattomuuttaan. Ministerineuvostossa taisteli yksityisten -päättäväisyys yleistä epäröimistä ja pelkoa vastaan. Kuninkaan -neuvonantajille alkoi vihdoin käydä selväksi, että vallankumous oli -kasvanut heidän silmäinsä edessä ja uhkasi kuninkuuden valta-asemaa. - -Edellisten päiväin kuluessa oli kansalliskokous turhaan koettanut -lähetystöjen kautta saada kuninkaan lähettämään sotajoukot pois -pääkaupungin läheisyydestä, mutta nyt riensi kuningas täyttämään tätä -toivomusta. - -Seuraavana aamuna Bastiljin hävityksen jälkeen lähtivät kuningas ja -hänen veljensä jalkaisin ilman saattojoukkoa kansalliskokoukseen. - -Juuri samana hetkenä sinkautti Mirabeau sen syytöksen, että "kaikki -kuninkaan neuvonantajat, mikä virka-arvo hyvänsä heillä olikin, ovat -vastuunalaiset isänmaan onnettomuudesta". - -"Sanokaa kuninkaalle", huusi kansanpuhuja lähetystölle, jota oltiin -aikeissa viimeisen kerran lähettää, "sanokaa kuninkaalle, että meitä -ympäröiväin muukalaisjoukkioiden luona on eilen käynyt prinssejä, -prinsessoja ja kuninkaallisia ystävättäriä heitä hyväilemässä ja heitä -lahjoillaan hyvittelemässä. Sanokaa hänelle, että nuo rahoilla ja -viinillä täytetyt muukalaiset palkkasoturit ovat koko yökauden -laulaneet Ranskan vaipumista orjuuteen ja kohottaneet maljoja -kansalliskokouksen kukistumiselle. Sanokaa hänelle, että hoviväki hänen -omassa linnassaan on tanssinut tuon raakalaissoiton mukaan ja että -juuri samallaiset olivat olot ennen Bartolomeuksen yötä." - -Kun hän oli lopettanut puheensa, saatiin tietää, että kuningas oli -tulossa kansalliskokoukseen. - -Hänet vastaanotettiin kylmästi, mutta hänen hyvänsävyiset ja rehelliset -kasvonpiirteensä saivat myötätunnon kohta jälleen häntä kohtaan -hereille. - -"Minä olen yhtä kansan kera", alotti hän, "ja minä luotan teihin." - -Hänen lopetettuaan puheensa, remahtivat edusmiehet suosionhuutoihin. -Poliittisiin näkökantoihin ja eri säätyihin katsomatta keräytyivät he -kuninkaan ympärille ja tahtoivat saattaa hänet takaisin linnaan. - -Kuningas palasi melkoista suuremmilla toiveilla kuin oli tullut. Suuret -kansanjoukot liittyivät edusmiehiin ja osottivat kunnioitustaan hänelle -matkalla. - -Kuningatar odotti häntä parvekkeella. Hänen tyttärensä seisoi hänen -vierellään, ja käsivarrellaan piti hän pientä poikaansa Kaarlea, joka -oli tullut perintöruhtinaaksi veljensä kuoltua. - -Kaikkien katseet suuntautuivat kuningattareen. Marie Antoinette itki, -ja hänen käytöksensä oli niin liikuttavaa, ettei yksikään sydän tässä -tilaisuudessa jäänyt kylmäksi. Synkät kasvot kirkastuivat ja äänetön -ihmisjoukko puhkesi riemuhuutoihin. - -Tällä käynnillään kansalliskokouksessa -- tällä sovinnonteon -yrityksellä -- oli kuningas luopunut osaksi vallastaan. Ja tämä hänen -päätöksensä kieltää oma itsensä ei näy hänessä synnyttäneen -minkäänlaista kaipuuta. Kun hänen oli valittava hyväntahtoisuutensa ja -arvonsa välillä, uhrasi hän jälkimäisen toivoen saavansa rauhaa. - -Kansalliskokous oli kehottanut häntä kutsumaan takaisin Neckerin, -lähettämään sotajoukot pois ja hyväksymään sen, mitä Pariisissa oli -tapahtunut. Ja hän suostui tähän. Hän antoi anteeksi kapinat ja murhat, -ja luopui taistelusta, joka oli alettu ilman viisasta harkintaa ja jota -oli pitkitetty ilman tarpeellista pontta. - -Ministerit erotettiin, ja Necker kutsuttiin takaisin. Kuningas antoi -ilmoittaa, että hän oli sopinut kansalliskokouksen kanssa ja että hän -piakkoin tulisi käymään Pariisissa. - -Bailly nimitettiin Pariisin pormestariksi. Kenraali Lafayette -kutsuttiin kansalliskaartin ylipäälliköksi, joka joukko näyttelisi -huomattavaa osaa vallankumouksen historiassa. Kenraali kuului arvossa -pidettyyn aatelissukuun, mutta suosi vapaamielisiä aatteita ja oli -hankkinut itselleen mainetta Amerikan vapaussodassa. - -Versaillesista saapui tieto siitä, että sovinto oli saatu aikaan -kuninkaan ja kansalliskokouksen välillä, mutta Pariisissa huudettiin -kadulla yhtä mittaa: "Hukka ylimyksille! Alas hovipuolue." - -Kun Ludvig 17. p:nä heinäkuuta lähti Pariisiin, täyttivät pahat -aavistukset hänen mielensä. Ennen matkalle lähtöään kuunteli hän messua -ja ripitti itsensä, ja salaa jätti hän Provencen kreiville valtakirjan -korkeimman vallan harjoittamiseen siinä tapauksessa, että hallitsijan -henkeä ja vapautta uhattaisiin Pariisissa. - -Marie Antoinette oli kehottanut kuningasta vähempään myöntyväisyyteen; -hän ei luottanut sellaiseen rauhaan, jonka hintana oli kuningasarvon -menettäminen. Polvillaan itkien oli hän pyytänyt puolisoaan luopumaan -matkastaan kapinalliseen pääkaupunkiin. - -Päivä, jonka kuningas oli poissa, tuntui Marie Antoinettesta -loppumattoman pitkältä. Levottomana ja hermostuneesti jännittyneenä -kulki hän aluksi huoneesta huoneeseen, mutta sulkeutui sitten -työhuoneeseensa, jossa mitteli lattiata edestakaisin, käsiään -väännellen. Vapisevalla kädellä kyhäsi hän suunnitelman puheeksi, jonka -aikoi pitää kansalliskokouksessa, jos kapinalliset, joilta saattoi -odottaa kaikkea, yrittäisivät estää kuningasta palaamasta. -Kuumeellisella kärsimättömyydellä hoki hän lakkaamatta: - -"Eivät he päästä häntä takaisin!" - -Päivä päättyi kuitenkin paremmin kuin hän oli uskaltanut toivoa. - -Ludvig vastaanotti Baillylta kaupungin avaimet. - -"Sire", lausui pormestari, "minä jätän teidän majesteetillenne tämän -hyvän Pariisin kaupungin avaimet. Ne on samat avaimet, jotka aikanaan -jätettiin Henrik IV:nnelle. Hän oli valloittanut takaisin kansansa; nyt -on kansa valloittanut takaisin kuninkaansa." - -Naiset jättivät hänelle kukilla kiedottuja aseita. - -"Teidän majesteettinne läsnäolo riistää meiltä aseet", sanoivat he. - -Kello kuusi iltapäivällä saapui hovipoika Versaillesiin tuoden tiedon, -että kuninkaan käynti pääkaupungissa oli suoriutunut onnellisesti. -Kello yhdeksän saapui hän itse väsymyksestä nääntymäisillään, mutta -onnellisena siitä, ettei mitään pahaa ollut sattunut tällä matkalla, -jolle hän oli lähtenyt mieli täynnä rauhattomia aavistuksia. Marie -Antoinette riensi alas häntä vastaan, Ludvig syleili vaimoaan, -sisartaan ja lapsiaan, ja kaikki itkivät ilosta. - -Pariisi oli ystävällisesti vastaanottanut kuninkaansa, mutta hänen -myöntyväisyytensä oli äärimäiseen asti kohottanut väestön -itseluottamuksen ja turhamaisuuden, aikaansaamatta minkäänlaista -rauhallista mielialaa. Kuningatar oli osottautunut muita -tarkkanäköisemmäksi ennustaessaan, että kuninkaan myöntyväisyys enemmän -saattaisi kansan voitonhurmauksensa valtaan kuin hänen lempeytensä ja -armonsa liikuttaisi sitä. - - - - -4. - -Artoisin kreivi ja Polignac-perhe lähtevät Ranskasta. -- Maastamuutto -alkaa. -- Upseerien juhla. -- Naisten retki Versaillesiin. - - -Kuninkaallisen huoneen prinsseillä olisi tänä aikana ollut monta -suotuisaa tilaisuutta osottaa rohkeutta ja päättäväisyyttä, jos vain -olisivat älynneet käyttää niitä hyväkseen. Mutta se apu, jota kuningas -oli toivonut saavansa oman perheensä keskuudesta, jäi kokonaan -saamatta. - -Artoisin kreivi oli aina, ennenkuin vaara oli vielä oven edessä, -kerskaillen julistautunut kuningasvallan puolustajaksi. Näkemättä -ollenkaan sitä myrskyä, joka kulki yli Ranskan ennustaen uusia aikoja -ja lakaisten pois tieltään kaikki, oli hän ollut ensimäinen äänekkäästi -moittimassa veljensä heikkoutta. - -Hänen kevytmielistä elämäntapaansa ja kansalle vihamielistä käytöstään -oli jo kauan karsain silmin katseltu. Jo ennen vallankumouksen -puhkeamista oli hän yleisesti vihattu. Pariisissa oli hän jo monasti -joutunut vainottavaksi ja pilkattavaksi, ja itse Versaillesissa oli hän -ollut alttiina loukkauksille. - -Ollen enemmän levoton omasta turvallisuudestaan kuin veljestään, -kuninkaasta, jonka menettelytapa ennen oli antanut hänelle paljon -puheen aihetta, pakeni hän maasta vaimoineen ja lapsineen, niin pian -kun alkoi aavistaa, että vaara uhkasi häntä Ranskassa. Hän luuli -sanovansa hyvästit isänmaalleen yhdeksi kuukaudeksi, mutta -viisikolmatta vuotta kului ennenkuin hän pääsi sitä jälleen näkemään. - -Samalla kertaa kuin Artoisin kreivi ja hänen perheensä lähtivät maasta, -matkustivat myös Enghienin ja Bourbonin herttua, prinssit Condé ja -Conti, Vauguyonin herttua, apotti Vermond, parooni Breteuil sekä monta -muuta eronsaaneista ministereistä. Nämä miehet -- etupäässä Artoisin -kreivi -- antoivat siten alun maasta pakenemiselle, joka ei ollut -ainoastaan harha-askel, vaan tulipa vielä vaaralliseksikin sen kautta, -että se riisti valtaistuimelta sen luonnolliset puolustajat, jätti tien -avoimeksi vastustajille ja antoi vallankumoukselle yhden sen -mahtavimpia aseita. - -Epäilykset Marie Antoinetten suhteen pysyttelivät sitkeinä. Luultiin -hänellä olevan samat poliittiset mielipiteet kuin Artoisin kreivillä. -Yleinen mielipide teki hänet vastuunalaiseksi hovipuolueen salaisista -hankkeista, ja jo siihen aikaan kulki huhu, että hän ja lanko olivat -salaisissa keskusteluissa vierasten hallitsijain kanssa. - -Nämä huhut olivat kokonaan tuulesta temmattuja. Hänen luottamuksensa -Artoisin kreiviin oli jo aikaa sitten vaihtunut epäilykseksi, ja hänen -poliittista kantaansa tänä aikana kuvaa paraiten hänen veljensä -keisari Josefin lausunto: - -"Hän on liittynyt ainoaan puolueeseen, joka on hänelle sopiva. Hän elää -sulkeutunutta elämää ja pitää yksinomaan huolta lapsistaan." - -Mutta viha häntä kohtaan oli jo kauan ollut niin valtava, ettei sitä -voitu saada vaikenemaan. - -Suuria mullistuksia oli epäilemättä tulossa, ja tuntematon tapausten -juoksu oli murtava sydämiä ja muuttava ihmisten kohtaloita. Vielä ei -tosin uskallettu käydä käsiksi kuningattaren persoonaan, mutta hänen -ystävänsä eivät enää olleet varmoja hengestään. - -Huudot, että Polignac-perhe oli uhrattava -- murhattava salaa tai -avoimesti kadulla -- tulivat yhä äänekkäämmiksi ja toistuivat -häikäilemättömällä rohkeudella. Nämä lauselmat tunkivat aina -valtaistuimen juurelle saakka. Kuningattaren kamarirouva, madame -Campan, kertoo, että hän eräänä päivänä kuuli valepukuisen miehen -lausuvan hunnutetulle naiselle: - -"Herttuatar on vielä Versaillesissa. Hän on kuin myyrä, joka -työskentelee näkymättömissä, mutta vielä me saamme hänet käsiimme." - -Marie Antoinette oli kauan tiennyt, että madame Polignacia katseltiin -epäsuopein silmin. Uhkauksista saattoi nykyisissä oloissa sukeutua -verinen todellisuus, ja kuningatar unhotti oman vaaransa ajatellessaan -ystäviään. Hän teki itse alotteen saattaakseen Polignac-perheen kansan -raivolta turviin. - -Illalla heinäkuun 16. p:nä, kohta Bastiljin valloituksen jälkeen, -kutsutti hän herttuattaren luokseen. Hän puheli hänen kanssaan kahden -kesken, ilmoitti hänelle huolensa ja kehotti häntä jo samana yönä -pakenemaan. - -"Minuapa juuri tahdotaan loukata sillä, että käydään käsiksi sinuun", -sanoi kuningatar. "Minä pelkään pahinta. Matkusta heti paikalla, älä -viivy siksi, kunnes vaaditaan minulta, että sinun on poistuttava." - -Tarvittiinpa todellakin vallankumousta saattamaan madame Polignacin -ystävyys jälleen leimahtamaan liekkiin. Marie Antoinette seisoi -perikadon partaalla. Ehkä ajatteli ystävätär, ettei hän itse ollut -aivan syytön niihin vaaroihin ja onnettomuuksiin, jotka uhkasivat -kuningatarta. Kaikissa tapauksissa on varmaa, että hän käsitti sen ajan -tulleen, jolloin hänen tuli rakastaa kuningatarta enemmän kuin koskaan -ennen. - -Hän epäsi sentähden jyrkästi kuningattaren pyynnön. Hän ei suostunut -hylkäämään ystävätärtään onnettomuuksien uhatessa tätä joka puolelta, -ja hänen päätöstään olla pakenematta maasta kannatti niinikään hänen -miehensä. - -Marie Antoinette uhkasi ja pyysi, itki ja käski, mutta -Polignac-puolisot eivät tahtoneet entiseen kiittämättömyyteensä -yhdistää vielä pelkuruutta ja vilppiä. - -Lopulta ei kuningatar tiennyt mitä tekisi, saadakseen ystävänsä -poistumaan. Hän pelkäsi jokaista hetkeä, joka viivytti heidän lähtöään, -ja kääntyi vihdoin kuninkaan puoleen saadakseen apua. Vasta sitten kun -Ludvig yhtyi puolisonsa pyyntöihin, kun hän puhui Artoisin kreivin -paosta ja lopuksi käski heidän matkustaa pois, suostuivat Polignacit -lähtemään Ranskasta. - -Kun on niin monta vuotta rakastanut ja luullut olleensa rakastettu, -täytyy eronhetkellä sydämen vuotaa verta. Neljäntoista vuoden mittaan -oli Marie Antoinette miltei joka päivä kohdannut ystävätärtään, -vaihtanut ajatuksia ja mielipiteitä, jakanut suruja ja iloja hänen -kanssaan. Ja kun hänen nyt täytyi lähettää hänet pois luotaan, tunsi -hän vasta, kuinka sydämellisesti he olivat olleet toisiinsa kiintyneet. - -Tosin oli hän, ja syystä kyllä, viime aikoina tuntenut mielessään -katkeruutta madame Polignacia kohtaan, mutta hän ei kumminkaan -voinut tyynesti erota siitä ystävättärestä, johon muistot hänen -onnellisimmista päivistään olivat liittyneet ja jota hän oli rakastanut -enemmän kuin ketään muuta. - -Eron hetkellä oli kuin jotain tuosta entisestä hellyydestä olisi -herännyt uuteen eloon noiden kahden ystävättären sydämessä. - -Molemmissa leimahtivat vanhat tunteet ilmi yhtä voimakkaina kuin ennen. -Mutta tässä hellyyden kilpataistelussa kruunattu ystävätär se kuitenkin -enimmän antoi. Kuningatar, joka niin monessa tilaisuudessa vielä oli -osottautuva rohkeaksi, oli eronhetkellä heikompi kuin oli osannut -aavistaa. - -"Hyvästi, sinä sydämeni rakkahin ystävätär", kirjoitti hän tälle samana -yönä. "Tämä on hirveätä. Hyvästi! Jaksan tuskin syleillä sinua." - -Tuntia myöhemmin istui madame Polignac valepuvussa ja vapisten -etulaudalla vuokra-ajurin vieressä; hänen miehensä ja tyttärensä sekä -eräs pappi, joka matkusti heidän seurassaan, istuivat vaunuissa. -Ruotsalainen kreivi Fersen ja Italian lähettiläs Pisani olivat olleet -heille avullisina valmisteluissa pakoa varten. - -Sensissä, missä he vaihtoivat hevosia, vallitsi täydellinen kapina. -Matkustajilta kysyttiin, yhäkö Polignac-perhe oleksi kuningattaren -läheisyydessä. - -"Ei," vastasi pappi, "onneksi on Versailles päässyt vapaaksi noista -ihmisistä." - -Kun ajuri seuraavalla vaihtopaikalla erosi heistä, kuiskasi hän -herttuattarelle: - -"Kunnon ihmisiä on kaikkialla maailmassa. Minä tunsin teidät kaikki, -kyyditessäni teidät Sensistä." - -Myöhään eräänä iltana saapui Polignac-perhe Roomaan; tämän johdosta -käski paavi soittaa suurinta kirkonkelloa ja velvoitti kansaa lukemaan -rukouksia Ranskan pelastukseksi. - -Ennenkuin kuningattaren suosikki ennätti saapua tähän tilapäiseen -turvapaikkaan, oli sattuma tällä pakomatkalla vienyt hänet yhteen erään -hänen pahimman vihamiehensä kanssa. Hän oli Baselissa kohdannut -ministeri Neckerin, joka voitonriemuin palasi Versaillesiin, saman -kansan takaisin kutsumana, joka karkoitti madame Polignacin ja hänen -perheensä. - - * * * * * - -Riemua ja ihastusta kohtasi Necker matkallaan. - -Vain muutamia päiviä hänen paluunsa jälkeen ehdotti kreivi de Noailles -kansalliskokouksessa läänitysoikeuksien lakkauttamista ja tasasuhtaisen -verotuksen käytäntöön ottamista. Hänen ehdotuksensa saavutti yleistä -hyväksymistä ja elokuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä hävitettiin vanha -läänityslaitos. Muutamissa tunneissa tehtiin tyhjiksi satavuotiset -traditsionit. - -Kansalliskokouksen porvarillinen aines seurasi aatelin esimerkkiä: he -lakkauttivat yksinkauppaoikeuden ja ammattilaitoksen sekä poistivat -muut erityiset etuoikeudet, joita oli ollut eri maakunnilla ja -kaupungeilla. Uhraamishalu tarttui kaikkiin jäseniin ja säätyihin, ja -linnan kirkossa vietettiin Te Deum'illa tätä muistorikasta yötä. - -Mutta joskin epäitsekkyyden hurmaus oli vallannut kansan edusmiehet, -antautui kansa itse hillittömyyden kuohuvirran kuljetettavaksi. -Talonpojat lakkasivat maksamasta maksettaviaan; he keräytyivät hurjiksi -joukoiksi, murhasivat isäntänsä ja hävittivät heidän linnansa. - -Tultiin pian huomaamaan, ettei mikään Necker enää kyennyt palauttamaan -järjestystä maahan. Kapinanliekki levisi Pariisista maaseuduille. -Murhat ja murhapoltot olivat päivän tunnussanana ja levittivät kauhua -ympäriinsä. Kansalliskaartilta puuttui voimaa, armeijalta puuttui -kurinpitoa. Rykmentit olivat vailla upseereja, tuomioistuimet vailla -virkamiehiä. Viljakuormastoja pidätettiin, luostareja ryöstettiin, -linnoja poltettiin, tilanomistajia hirtettiin, piestiin tai silvottiin. -Erästä edusmiestä, joka oli lahjoittanut kaiken hopeansa köyhille, -kansa kiitollisuuden sijasta vainosi kivittämisellä. - -Kreivi Aksel Fersen, joka siihen aikaan oleskeli Valenciennesissa -ranskalaisena upseerina, on jättänyt jälkeensä isälleen kirjoittamiaan -kirjeitä, joista saa jonkinlaisen käsityksen asiain tilasta. Hän -kertoo, että yhden kuukauden kuluessa noin 12-13,000 sotamiestä karkasi -rykmenteistään. - -"Täällä ei ole lakia eikä oikeutta, ei järjestystä eikä kurinpitoa", -kirjoittaa hän eräässä kirjeessään; "kaikki siteet on katkottuina -- ja -mitenkäpä ne saa enää milloinkaan solmituksi?" - -"Kuningas on menettänyt kaiken auktoriteetin", kirjoittaa hän eräänä -toisena päivänä. "Kansalliskokous pelkää Pariisia, Pariisi vuorostaan -pelkää niitä 50,000 irtolaista, kodittomia ja suojattomia roikaleita, -jotka ovat majautuneet Montmartreen ja Palais-Royaliin. Näitä ei voida -ajaa pois ja ne antavat syytä pelkoon. - -"Maaseudulla ovat ihmiset hurmaantuneina ajatuksesta, että kaikki -ovat tasa-arvoisia, jota katsantokantaa ammoin on saarnattu -filosofien kirjoituksissa. Läänitys- ynnä useiden muiden oikeuksien -lakkauttaminen, mikä tapahtui kansalliskokouksessa kolmessa tunnissa, -on juurruttanut talonpoikiin sen mielipiteen, ettei heidän tarvitse -ollenkaan maksaa veroja. Aateli on epätoivoisena, papisto näyttää -olevan mieletönnä, ja kolmas sääty on ylen tyytymätön... Useat -rykmentit ovat tehneet kapinan, ja ovat sotamiehet käyneet käsiksikin -upseereihinsa." -- -- - -Kuningas oli toivonut saavansa tukea valtiopäiviltä ja oli edelleen -siinä luulossa, että hänen myöntyväisyytensä saisi rauhan säilytetyksi. -Mutta nyt hän näki kaikkein ystävällisimpien esitystensä joutuvan -halveksivasti hyljätyiksi. - -Nälänhätä kasvoi. Kuultiin huhuja kohdakkoin alkavasta sodasta ja -kuningattaren salaisista vehkeistä. Vallankumouksellinen henki levisi -kansantribuuneista väestön kurjimpiin pohjakerroksiin saakka. -Yksityiskodeissa vallitseva kurjuus tuli näkyviin ja myrkytti mielet. -Jokaiseen pilkalliseen sanaan, minkä aatelismies ennen oli lausunut -alhaisemmalleen, kajahti nyt vastaukseksi kansan hurjistunut huuto. -Kaikkein vähäpätöisinkin aihe riitti sytyttämään kaikki liekkeihin. - -Pahaksi onneksi olivat kuningas ja kuningatar kyllin varomattomia -antaakseen itse aiheen kansalle karkoittaa heidät vanhasta linnastaan. - -Sotamiesten karkaamisen vuoksi oli Versaillesissa aivan -riittämätön sotavoima, joka ei mitenkään kyennyt tukahuttamaan mitä -vähäpätöisintäkään kapinaa kansan puolelta. - -Kreivi Saint-Priest, ainoa mies kuninkaan neuvostossa, -jolla oli vähänkään päättäväisyyttä, käski tuoda Versaillesiin -"Flandre"-rykmentin -- yhden niitä harvoja, jonka uskollisuuteen vielä -kävi ehdottomasti luottaminen. - -Mutta tämä toimenpide tuli suurta vaaraa tuottavaksi, sillä sotamiesten -tulo herätti tyytymättömyyttä porvareissa. - -Kuninkaan kaarti kutsui uudet toverinsa juhlaan, joka pidettiin linnan -teatterisalongissa. - -Juhlaan saapui paljon osanottajia. Kaikki mitä hovilla oli ylhäisiä -miehiä ja loistoisia ihania naisia kokoontui aitioihin, ja tulisia -viinejä vuoti virtoina. - -Tämä oli otollinen tilaisuus osottaa vainotulle kuningasperheelle, että -vielä oli ääniä, jotka tahtoivat vastaanottaa heidät riemuhuudoin, että -vielä oli voimakkaita käsivarsia ja pelkäämättömiä sydämiä, jotka -olivat valmiit heitä puolustamaan. - -Halu nähdä kuningaspari juhlan keskuksena tuli yhä elävämmäksi mitä -pitemmälle ilta joutui. Hovinaiset veivät tiedon tästä kuningattarelle, -joka aluksi empi sinne tulla, vaikka hänen kovasti teki mieli. - -Sillä välin kuin Marie Antoinettea parhaillaan koetettiin taivuttaa -juhlaan lähtemään, palasi kuningas metsästysretkeltä, ja vaikka -Ludvigia paljo enemmän halutti päästä lepoon kuin näkemään -mielenosotuksia, käännyttiin hänenkin puoleensa, pyytämällä häntä -saapumaan juhlaan. Marie Antoinette ei koettanut saada miestään -suostumaan, mutta ei myöskään tehnyt mitään estääkseen häntä -lähtemästä. Hoviväki pyysi pyytämistään häntä tekemään tämän uhrauksen -ystäviensä hyväksi, ja vihdoin lähti kuninkaallinen perhe juhlasaliin. - -Kuninkaan ja kuningattaren tulo tenhosi läsnäolijat. Unohtaen kaikki -varovaisuuden vaatimukset keräytyivät upseerit ja sotamiehet heidän -ympärilleen. - -Marie Antoinette, joka piti kruununprinssiä kädestä, hymyili -kyyneltensä läpi. Kaikkien katseet hakivat häntä; kukkia ja seppeleitä -heitettiin hänen jalkojensa eteen. Upseerit paljastivat miekkansa. -Orkesteri soitti ja läsnäolijat yhtyivät lauluun: - - "O, Richard! o, mon Roi! - L'univers t'abandonne", - -tuohon lauluun, jota voidaan kutsua kuolevan kuningaskunnan -joutsenlauluksi. - -Naiset ratkoivat valkoisia silkkinauhoja puvuistaan. Sinipunaiset -kokardit revittiin pois univormuista ja korvattiin valkoisilla -- -Bourbonien värillä. - -Kuningas näytti olevan enemmän hämillään kuin ihastunut tästä -kunnianosotuksesta, jommoisia viime aikoina oli harvoin tullut hänen -osakseen, mutta hän ei myöskään ollut kyllin tarmokas kieltäytyäkseen -näistä vaarallisista rakkauden-ilmaisuista. Kuningatar tempautui mukaan -yleiseen innostuksen vuohon ja viihdytti itseään sillä pettävällä -luulolla, että tämä innostus tarjoisi hänelle luotettavaa tukea ja -turvaa näinä melskeisinä aikoina. - -Kuninkaallisten lähtiessä juhlasalista saattoivat heitä kaikki -läsnäolijat, ja askel askeleelta, heidän edetessään, kävivät -kunnianosotukset yhä voimakkaammiksi ja kiihkeämmiksi. - -Juhla jatkui myöhään yöhön. Innostus muuttui hurjaksi mylläkäksi ja -laulut ja maljapuheet saivat uhkaavan luonteen. Saattokulkuja, puheita, -tanssimista ja hurjaa remua jatkettiin ulkona marmoripihalla aina -suureen päivään asti. - -Herääminen tuli juhlaa osaaottaneille vähemmin mieluisaksi. - -Lokakuun 3. ja 4. päivän välisenä yönä oli juhla vietetty. - -Lokakuun 4. p:nä puhuttiin Pariisissa yleisesti juhla-ateriasta. -Kerrottiin kuninkaan ja hovin tässä tilaisuudessa riisuneen naamarinsa. -Notkuvien herkkupöytien ääressä oli pilkattu maan hätää ja tehty -sellainen suunnitelma, että kansan ystävät hirtettäisiin ja -kansalliskokous hävitettäisiin väkivaltaisesti. Ja vihdoin kulki se -huhu suusta suuhun, että kuningatar oli aikeessa kostaa heinäkuun 14. -päivän tapaukset. - -Kansa oli toivonut saada jotakin aihetta päästääkseen vihansa -valloilleen, ja nyt se oli saanut sellaisen. Oli odotettu hovin -puolelta jonkinlaista yritystä, jota sopi katsoa uhkaukseksi, ja nyt -oltiin valmiita ottamaan tuo juhla tekosyyksi uusille levottomuuksille. - -Aamulla lokakuun 5. p:nä puhkesi kapina ilmi. Naiset ne tällä kertaa -ryhtyivät toimeen. He sanoivat, että nyt oli hetki tullut, jolloin piti -mentämän Versaillesiin tervehtimään Mirabeauta sekä lausumaan muutamia -varoittavia sanoja "paksulle pappa Vetolle". - -"Ludvig on hyvä ihminen", he sanoivat; "hän ei ole kieltävä meiltä -sitä leipää, jota kaipaamme. Miksi piileskelee hän Versaillesissa, kun -me tahdomme nähdä häntä Pariisissa? Miksi ympäröi hän itseään -henkivartijoilla ja muukalaisilla rykmenteillä, kun kansa tarjoutuu -suojelemaan häntä?" - -Jotkut ehdottivat, että pitäisi kokea temmata hänet pois -ympäristöstään, joka erotti häntä kansasta. Toiset sen sijaan olivat -sotaisempia mieleltään ja havittelivat verenvuodatusta. - -Hallien myyjättäret (les dames des Halles) olivat ensimäisinä -liikkeellä. Heihin liittyivät naiset Saint Antoinen esikaupungista, ja -he vetivät mukanaan kaikki, jotka vastaan tulivat, uhaten leikkaavansa -hiukset niiltä, jotka eivät vapaaehtoisesti antautuneet seuraan. - -Tähän aikaan oli Pariisissa suuret joukot naisia, jotka eivät olleet -syöneet moneen päivään ja olivat aivan nääntymäisillään nälkään ja -puutteeseen. Voimakkaimpana tunteena noissa poloisissa raukoissa oli -viha parempiosaisia kohtaan, joita he kadehtivat siksi, että nämä -voivat syödä kyllikseen. - -Kumminkaan ei nälkä ajanut läheskään kaikkia kuninkaalliselle -linnalle. Enimmät hallien myyjättäristä olivat hyvin toimeentulevia -eivätkä olleet kokeneet nälänhädän vaikutuksia. Mutta he olivat -kuninkaallismielisiä, ja sen vuoksi toivoivat he kiihkeästi, että -kuninkaan tulisi asua heidän kaupungissaan. Paitsi sitä tunsivat he -hädän paremmin kuin useat muut, vaikkeivät suorastaan omasta -kokemuksesta, ja heidän oli sääli hätääkärsiviä raukkoja. - -Toisia taasen tempasi yleinen innostus mukaan, tahi noudattivat he -sydämensä ja oman uljaan mielensä yllytyksiä. Portinvartijavaimoja, -näyttelijättäriä, ilotyttöjä liittyi suurin joukoin saattueeseen. - -Ratsastava kansalliskaarti seisoi paljastetuin miekoin keskellä -kaupunkia, mutta naiset eivät olleet arkalasta kotoisin. He heittelivät -kivillä sekä ratsuväkeä että jalkaväkeä, ja kivitetyt eivät hennoneet -ampua naisia. Useat näistä olivat siistissä vaatteissa ja päivän -merkityksen johdosta pukeutuneet valkoisiin. Toiset taas, jotka oli -pakotettu liittymään joukkoon, olivat säikähdyksestä sairaina. Lisäksi -oli saattueeseen liittynyt kosolti irtolaisia sekä naisiksi -pukeutuneita miehiä. - -Hurjuus yltyi ihmisjoukon kasvaessa, ja kohta alettiin puhua kuninkaan -vangitsemisesta ja Orléansin herttuan korottamisesta hänen sijaansa -valtaistuimelle. - -Johtajanaan Maillard, joka oli ottanut osaa Bastiljin valloitukseen, -riensi joukko nyt Versaillesia kohti. Puolitusinaa rumpalia kulki -etunenässä, ja useita kanuunoita raahattiin mukana. - -Ne, jotka eivät olleet saaneet hankituksi itselleen kiväärejä, -keihäitä tai peitsiä, sitoivat puukkoja ja raskaita avainkimppuja -kävelykeppiensä neniin. - -"Näillä aseilla sitä otetaan henki itävallattarelta", huudettiin; "hän -on kaikkiin kärsimyksiimme syypää." - -"Hän on ennen tanssinut omaksi huvikseen, nyt tanssikoon hän meidän -pillimme mukaan", huusivat muutamat. - -"Antoinette, me kiskomme hihnoja nahastasi, me täytämme mustetolppomme -verelläsi, me kaadamme sisälmyksesi esiliinoihimme!" huusivat toiset. - -Saattue, johon alunpitäen oli kuulunut seitsemän tai kahdeksan tuhatta -henkeä, lisääntyi yhä uusista joukoista. Sade oli liottanut maantiet. -Sää oli kolea ja pilvinen. - -"Katsos minkä näköisiä olemme!" huusivat useat naisista, jotka olivat -läpimärät ja lian räiskyttämät. "Antoinette saa maksaa meille tämän! Me -emme lähde linnasta, ennenkuin olemme tehtävämme tehneet." - -"Minä puolestani en ollenkaan halua ottaa paksua Vetoa hengiltä", -virkkoi muuan hyvinvoipa teurastaja. "Mutta mitä Antoinetteen tulee, -niin kyllä minä mitä suurimmalla ilolla katkaisen häneltä kaulan." - -Kaikkein korkeimmat arvelivat, ettei olisi säästettävä muita kuin -Provencen kreivi, Orléansin herttua ja pieni perintöprinssi. - -Versaillesissa ilmoitti hätäkellon moikuna kansanjoukon olevan -lähenemässä. Kovassa jännityksessä odotettiin ensimäisten -kanuunalaukausten jymähtävän. - -Marie Antoinette oli tapansa mukaan aikaisin iltapäivällä lähtenyt -Trianoon, vain yksi palvelija seurassaan. - -Hän oli kastellut lemmikkitaimiaan ja iloinnut niistä, ja hän oli -antanut puutarhurille määräyksiä lähestyvän talven varalta. - -Nyt oli hän istahtanut kotvaseksi levähtämään muutamassa luolassa -olevalle sammalpenkille. Hän oli yksin ja katseli mietteissään -puutarhaan päin. Kolakka syksyinen tuuli puistatti hänen ruumistaan -kiireestä kantapäihin saakka. Ilma oli raakean kostea, ja tuuli -tuiversi hänen tukkaansa. - -Siinä istuessaan johdatti hän mieleensä lapsuutensa epämääräiset -unelmat ja ne mielikuvat, jotka hän oli muodostanut itselleen -elämästään uudessa maassa. Hän ajatteli viimeisiä tapahtumia sekä sitä -heikkoa, horjuvaista kuningasta, jonka kanssa hänen kohtalonsa oli -yhteen kytketty. - -Hän ajatteli poikaansa, jonka oli menettänyt, ystävätärtään, joka oli -hyljännyt hänet ja jota hän oli pitänyt ylen rakkaana. Hän huokasi -syvään. Useimmat niistä, joita hän oli kutsunut ystävikseen, olivat -pettäneet hänet tahi lähteneet pakoon pelastaakseen henkensä. Itse oli -hän vihattu, ja joka päivä loukattiin hänen arvoansa naisena ja -kuningattarena. Hän kysyi itseltään, mikä kohtalo häntä odotti, mutta -erittäinkin mikä kohtalo odotti sitä poikaa, joka hänellä vielä oli -jäljellä ja joka oli hänen sydämensä rakkahin lapsi. - -Pilvet sakenivat ja raskaita sadepisaroita alkoi tipahdella. - -Marie Antoinette kohosi istualtaan. Luolan aukosta näki hän hovipojan -lähenevän. Hän meni hovipoikaa vastaan ja otti kirjeen, joka pojalla -oli kädessä. - -Hän luki: "Pariisin väestö on hankkinut itselleen aseita ja on matkalla -Versaillesiin. Kaupungissa vallitsee sekasorto. Ensimäiset aseelliset -nähdään jo tiellä, joka vie kuninkaalliselle linnalle. Tunnin kuluessa -yritetään rynnätä linnan ristikkoportteja vastaan." - -Kuningatar seisoi tuokion ajan mietteissään, sitten lähti hän kiireesti -takaisin Versaillesiin. - - - - -5. - -5. ja 6. päivä lokakuuta 1789. -- Kuningasperhe lähtee Versaillesista. - - -Kansalliskokouksen istunto oli sinä päivänä ollut erittäin myrskyinen. -Kuningas oli empinyt vahvistaa kaikkea sitä, mitä yöllä elokuun 4. -päivää vasten oli päätetty. Nyt oli hän kuitenkin ilmoittanut -kokoukselle tiedoksi, ettei niin tärkeitä lakeja tosin käynyt -arvosteleminen muutoin kuin kaikkia kokonaisuudessaan ja toistensa -yhteydessä, mutta että hän uhkaavaan tilaan katsoen kuitenkin suostui -vahvistamaan ne sillä ehdolla, että toimeenpanijavallan tulisi saada -takaisin entiset oikeutensa. - -"Jos suostumme kuninkaan ehdotukseen, ei meillä ole enää mitään -hallitusmuotoa eikä oikeutta sen omaamiseen", oli Robespierre sen -johdosta lausunut. - -Ja useat muut edusmiehet olivat esittäneet samaan suuntaan käyviä -mielipiteitä. - -Naissaattue oli tuskin ehtinyt Versaillesiin, kun Maillardin johtama -lähetystö jo syöksyi kansalliskokouksen istuntosaliin. - -Naiset ja heidän johtajansa esiintyivät aluksi varsin maltillisesti: -"Jos tahdomme käydä kuninkaan ja kansalliskokouksen luona" -- oli -Maillard lausunut -- "niin emme saa esiintyä väkivaltaisesti ja -meluten." Hän oli käskenyt viedä kanuunat saattueen jälkipäähän, niin -että ne olivat kokonaan kätkössä, ja Versaillesiin tultaessa oli hän -pyytänyt naisia virittämään Henrik IV:nnen laulun. - -"Me tulemme pyytääksemme leipää ja vaatiaksemme, että ne sotamiehet, -jotka ovat pilkanneet kokardia, rangaistaan", lausui Maillard -kansalliskokouksessa. "Me olemme kelpo patriootteja." - -Muutamat kansalliskokouksen jäsenistä käyttivät ystävällisiä sanoja, -toiset uhkauksia. Eräs pappi ojensi kätensä muutaman naisen -suudeltavaksi, mutta tämä sysäsi halveksuen käden pois ja sanoi: - -"Minä en ole luotu koiran käpälää suutelemaan." - -Eräs edusmies ehdotti, että lähdettäisiin kuninkaan luo ja tehtäisiin -hänelle selkoa Pariisissa vallitsevasta surullisesta tilasta. Ehdotus -hyväksyttiin, ja kohta oli uusi lähetystö matkalla kuninkaalliseen -linnaan. - -Täällä vallitsi kaikkialla mitä suurin sekasorto. Kuningas oli ollut -metsästämässä, mutta sieltä kutsuttu kotiin; nyt hän asteli neuvotonna -edestakaisin. Mitä ristiriitaisimpia käskyjä annettiin, ja jo -seuraavassa tuokiossa peruutettiin. Yksi kehotti pakenemaan, toinen, -että hovi jäisi Versaillesiin, kolmas, että se seuraisi mukana -Pariisiin. Kuningatar oli ainoa, joka pysyi tyynenä ja tolkussaan. - -"Minä tiedän, että on tultu tänne pyytämään minun päätäni", sanoi hän. -"Minä olen äidiltäni oppinut kuolemaa halveksimaan ja minä odotan sitä -tyynesti." - -Ministeri Saint-Priest neuvoi kuningatarta pakenemaan, mutta tahtoi, -että kuningas jäisi paikalleen ja asettuisi vastarintaan sekä -antautuisi taisteluun, jos niin tarvittaisiin. - -Marie Antoinette suostui matkustamaan, mutta hän ei tahtonut lähteä -ilman kuningasta; hän ei tahtonut jättää niin epäröivää miestä oman -onnensa nojaan. - -"Siinä tapauksessa täytyy paon tapahtua heti", sanoi Saint-Priest; -"sotajoukkojen etunenässä voi kuningas päästä perille." - -Kuningatar koki taivuttaa kuningasta lähtemään, ja käsky annettiin, -että vaunut tuli pitää valmiina. Mutta Ludvig ei sittenkään kyennyt -tekemään ratkaisevaa päätöstä. Hän mitteli lattiata pitkin askelin ja -lausuili: - -"Pakeneva kuningas! Pakeneva kuningas!" - -Vaunut oli sillä välin ajettu ristikkoportin eteen. - -Koetettiin kehottaa Marie Antoinettea matkustamaan yksin, mutta hän -kieltäytyi siitä aivan jyrkästi. - -"Täällä uhkaa vaara", virkkoi hän tyynesti, "ja silloin on minun sijani -kuninkaan vieressä." - -Naisten lähetystö oli sillä välin pyytänyt päästä kuninkaan -puheille. Nuori, kaunis nainen nimeltä Louison Chabry oli valittu -puheenjohtajaksi. - -Nähtyänsä Ludvigin tuli hän niin liikutetuksi, että sai vain -änkytetyksi: "Leipää!" ja pyörtyi. - -Kuningas toimitti hänelle apua, ja kun Louison Chabry hyvästellessään -tahtoi suudella kuninkaan kättä, syleili Ludvig häntä isän tavalla. -Kuningas jätti hänelle kirjeen, jossa käskettiin että viljaa oli -hankittava ja kaikki esteet, jotka tarkoittivat ehkäistä elintarpeitten -tuontia Pariisiin, poistettava. - -Nälkä ja viha kiehtoivat kaikesta huolimatta edelleen linnan ympärillä. -Torit ja kadut olivat täpösen täynnä aseestettuja miehiä ja repaleisia -naisia, jotka huusivat leipää, mutta näyttivät pääasiallisesti janoavan -verta. Tuontuostakin tunnettiin joku sotamies kuninkaallisesta -kaartista, ja hänet oitis liattiin ja kepitettiin. - -Osa ihmisjoukosta oli sijoittunut kaartin kasarmiin, osa -kansalliskokouksen huoneustoon. Tuiman ja uhkaavan näköisiä miehiä -liikkui kansajoukkojen keskellä jaellen toimiohjeita. Kaikki tiesivät, -että kuningattaren henki oli vaarassa, ja eri ryhmien keskellä -kuiskailtiin samasta asiasta. - -Sade valui virtoina; pimeä teki tuloaan. Harvakseltaan sijoitetut -lyhdyt valaisivat katuja, kaikki myymälät olivat suljettuina ja -Pariisista tulleet ihmiset kolkuttivat portteja saadakseen ruokaa. - -Sydänyöllä saapui Lafayette pääkaupungin kansalliskaartilaisten -etupäässä. Ennenkuin marssittiin Versaillesiin, oli hän antanut -miehistönsä uudistaa uskollisuudenvalansa kuninkaalle ja laille. - -Hän lähti heti yksin kuninkaalliseen linnaan. Hänen kasvoistaan -koetettiin lukea, tuliko hän ystävänä vaiko vihollisena. - -"Tuossa tulee Cromwell", sanoi eräs hovimiehistä. - -"Herraseni", lausui Lafayette arvokkuudella, "Cromwell ei olisi tullut -tänne yksin." - -Hän ilmoitti kuninkaalle, että hän kahdenkymmenen tuhannen miehensä -kera arveli pystyvänsä ylläpitämään järjestystä. - -Kello oli jo ehtinyt kolmeen yöllä. Maillard ja suuri parvi naisia, -niiden joukossa Louison Chabry, olivat kohta kenraalin saavuttua -lähteneet takaisin Pariisiin. - -Kuningas kävi levolle, ja kuningatar poistui samaten huoneisiinsa lepoa -saadakseen. - -Kaupungissa näytti kaikki sillä kertaa rauhalliselta. -Kansalliskaartilaiset olivat läpimärät ja voivuksissa; he halusivat -ruokaa ja kuivia vaatteita. Suurella vaivalla onnistui Lafayetten -hankkia heille suojaa ja itse lähti hän levolle sukulaisensa, kreivi de -Noaillesin luo. - -Mutta levollisuus oli vain näennäistä. Kaikkialla kaduilla nähtiin yhä -vieläkin laumoittain märkiä ja likaisia ihmisiä. Puistikon pimeiden -pensaiden alla laadittiin kosto- ja verenvuodatussuunnitelmia. -Nojallaan linnan ristikkoaitaa vasten nukkuivat toiset -vastasaapuneista, joiden tuimat kasvonilmeet todistivat heidän -uneksivan taisteluista ja vihasta; ja heidän takanaan räyhäsivät -puolipäihtyneet naiset. - -Varhain aamulla rähistiin linnan ulkopuolella: - -"Leikataan pois sydän kuningattaren rinnasta; otetaan hänen -sisälmyksensä ja tehdään kokardeja niistä!" - -Kello viiden ja kuuden välillä heräsi Marie Antoinette lyhyestä -unestaan. Hänen ikkunainsa ulkopuolelta kuului melua ja hälinää. -Ihmisjoukot olivat tunkeutuneet linnanpihaan. Huudettiin: - -"Itävallattaren tulee kuolla! Missä on tuo yleinen nainen, jolta me -tahdomme leikata kaulan poikki?" - -Alhaalla kyseli muuan upseeri tietä Marie Antoinetten makuuhuoneeseen. -Eräs sotamies, joka tunsi linnan sisäänkäytävät, asettui joukon -etunenään. - -"Mitä siellä nyt taas on tekeillä?" kysyi kuningatar melusta -säikähtyneenä. - -Eräs kamarirouva veti syrjään kaihtimet ja katsoi ulos. - -"Ne ovat noita Pariisin naisia, jotka eivät ole löytäneet makuusijaa ja -käyskentelevät siellä alhaalla, odottaen aamun sarastusta", vastasi -hän. - -Marie Antoinette tyytyi vastaukseen eikä puhunut sen enempää. - -Muutamia minuutteja kului. Silloin kuului yhtäkkiä marmorisalista -äänten sorinaa, laukauksia ja huutoa. - -Porraskäytävät ja viereiset huoneet täytti esiinryntäävä raivostunut -ihmisjoukko. Hyökättiin kuninkaallisten henkivartijain päälle. Kaksi -nuorta miestä koetti turhaan pidättää päälletunkevia. - -Ennenkuin toinen heistä -- Miomandre oli hänen nimensä -- verissään -kaatui, malttoi hän sen verran mielensä, että avasi kuningattaren -vastaanottohuoneen oven ja huusi: - -"Pelastakaa hänen majesteettinsa. Hänet tahdotaan murhata!" - -Eräs kamarirouvista kuuli varoituksen ja pöngitti oven. - -"Joutukaa ylös sängystä, mutta älkää pukeko yllenne!" huusi hän -kuningattarelle. "Pelastautukaa kuninkaan luo!" - -Marie Antoinette syöksyi ylös sängystä. Kiireen kaupassa vedettiin -sukat hänen jalkaansa. Pari kamarirouvaa heitti hänen yllensä -alushameen ja kääri saalin hänen hartioilleen. - -Puolialastomia pakeni hän kuninkaan huoneelle. - -"Avaa! Avaa!" huusi hän epätoivoisena. - -Huudot ja melu lähenivät. Miomandre makasi pitkin pituuttaan toverinsa -Repairen vieressä. Turhaan kolkuttivat kuningattaren hovinaiset -kuolontuskassa kuninkaan huoneen ovea. Viiteen minuuttiin ei kuulunut -mitään vastausta. - -"Avaa! Taivaan nimessä, avaa!" rukoili Marie Antoinette vielä kerran. - -Vihdoin avasi eräs kamaripalvelija oven. - -Kuningas, joka niinikään oli havahtunut meluun, oli nähnyt ihmisparven -kokoutuvan sen oven luo, joka vei kuningattaren huoneustoon. - -Hän oli silloin hyökännyt niitä salaportaita ylös, jotka yhdistivät -hänen makuuhuoneensa kuningattaren makuuhuoneeseen, ja tällä välin oli -kuningatar taas lähtenyt tulemaan hänen luoksensa. Saatuaan tietää, -että kuningatar oli paennut hänen luoksensa, pyörsi hän takaisin omiin -huoneisiinsa ja saapui sinne muutamia minuutteja myöhemmin kuin -puolisonsa. - -Melkein yksin ajoin saapuivat myös prinsessa Elisabeth ja -kuninkaalliset lapset. Kuningatar sulki heidät syliinsä, suuteli -suutelemistaan heitä, kostutti heidät kyynelillään ja melkein tukehutti -heidät hyväilyillään. Kruununprinssi itki ja piti kiinni hänen -hameestaan; prinsessa Marie Thérèse kyyristyi nyyhkien äitinsä helmaan. - -Raivokkaasti huutaen ja meluten tungeskeli väkijoukko yhä edelleen -linnan ulkopuolella ja marmorisalissa. Useita henkivartijoita -murhattiin. Molempain ovenvartijain päät katkaistiin ruumiista ja niitä -kannettiin voitonriemulla ympäri linnaa. - -Provencen kreivi ja hänen puolisonsa, kuninkaan tädit, hovikunta ja -palvelijat kokoontuivat vähitellen kuninkaan huoneisiin. - -Ludvig piti ministerineuvottelua. Kuningatar seisoi syrjässä erään -akkunan luona. Kummallinen säikähtynyt ilme itkusta punottuneissa -silmissään katsoa tuijotti hän eteensä. Väkijoukko ei voinut nähdä -häntä, mutta hän kuuli sen kirkunan ja uhkaukset. - -Lafayette oli lopulta kuullut melun ja riensi kokoomaan sotamiehiään, -jotka lupasivat uhrata henkensä ja verensä kuninkaan puolesta; heidän -avullaan ajoi hän kansan ulos linnasta. - -Hovi ei tiennyt miten kyllin kiittäisi häntä. - -Provencen kreivi ojensi hänelle kätensä ja prinsessa Adelaide antoi -hänelle suuta, lausuen: "Te olette pelastanut meidät kaikki!" - -Marie Antoinette oli ainoa, joka ei kiittänyt häntä. Hän kääntyi madame -Neckerin puoleen ja virkkoi itkien: - -"He tahtovat pakottaa kuningasta ja minua lähtemään Pariisiin ja -aikovat kantaa henkivartijain päät keihäitten nenässä sen saattueen -etupäässä, joka seuraa meitä pääkaupunkiin." - -Linnasta ajetut ihmisjoukot kokoontuivat ikkunain alle. - -"Pariisiin!" huusivat he. "Me tahdomme heidät mukaamme Pariisiin! Me -emme lähde ilman heitä!" - -"Me tahdomme nähdä kuningasta!" huusivat toiset. "Hänen on tultava -näkyviin!" - -Ludvig astui parvekkeelle Lafayetten seuraamana. - -"Hän tahtoo meidän hyväämme; me pidämme hänestä", huusivat muutamat -nähdessään kuninkaan. "Mutta hänen vaimonsa vallitsee häntä, ja hän on -syypää meidän onnettomuuksiimme." - -Taasen huudettiin uudestaan linnan pihalta: - -"Kuningatar! Tahdomme nähdä kuningatarta!" - -Silloin teki Marie Antoinette niin kuin hänen äitinsä oli tehnyt -muistorikkaana päivänä Pressburgissa: hän otti kruununprinssin -käsivarrelleen sekä talutti toisella kädellä tytärtään ja näyttäytyi -täten kansalle. - -Mutta vastaanotto oli räikeänä vastakohtana sille suosion myrskylle, -joka oli tullut Maria Teresian osaksi Unkarin magnaattien puolelta. -Ranskan kansan huulilta ei kuulunut yhtään sen kaltaista huutoa, kuin -"Me tahdomme kuolla kuningattaren puolesta!" - -"Ei lapsia!" huudettiin hänelle ja sinkautettiin loukkaavia soimauksia -häntä ja Polignac-perhettä vastaan. Muutamat yksinäiset suosionhuudot -hukkuivat joukon kiljunaan: - -"Eläköön kansa! Eläköön Orléansin herttua!" - -Marie Antoinette peräytyi nopeasti huoneeseen lapsinensa. - -Mutta jälleen kuului huuto vahvana ja uhkaavana: - -"Me tahdomme nähdä kuningattaren parvekkeella -- kuningattaren -yksinänsä." - -"Madame", sanoi Lafayette, "kansa haluaa nähdä teitä!" - -"Herra kenraali", vastasi Marie Antoinette, "saatatteko todellakin -pyytää, että minun on astuminen balkongille yksin? Ettekö näe miten he -uhkaavat minua? Ettekö kuule miten he uhkaavat?" - -Mutta kenraali ei hellittänyt. - -"Hyvä on", sanoi kuningatar, "minä menen, olkoon se vaikka kohti -kuolemaa." - -Yksin astui hän nyt balkongille ja jäi siihen seisomaan. - -Hän oli puettu yksinkertaiseen aamupukuun ja hänen hiuksensa olivat -epäjärjestyksessä. Yhteenpuristetuin huulin ja kohotetuin otsin oppi -hän tänä hetkenä katsomaan kuolemaa kasvoihin. - -Satoja pyssyjä oli ojennettuina häntä kohti. Eräs mies nosti pyssyn -poskelleen ja tähtäsi, mutta ei uskaltanut ampua. Parisen minuuttia -seisoi Marie Antoinette sillä tavalla; ne tuntuivat hänestä pitkiltä -kuin vuodet. - -Lafayette, joka seisoi ulkona hänen kanssaan parvekkeella, otti häntä -kädestä ja suuteli sitä kunnioittavasti. - -Silloin syntyi liikettä kansassa. Kuningattaren rohkeus oli -aikaansaanut muutoksen mielialassa. Hänen kuolemaa pelkäämätön mielensä -oli saanut vihan vaihtumaan ihmettelyksi. - -"Eläköön kenraali! Eläköön kuningatar!" huudettiin. - -Mutta kuningatar ei enää uskaltanut luottaa kansan suosioon. Tänä -tuskanalaisena aamuhetkenä hänen vaalea tukkansa tuli valkeaksi. Erään -muotokuvansa alle, jonka hän maalautti prinsessa Lamballea varten, -kirjoitti hän muistellen tätä kauheata hetkeä: - -"Onnettomuudet ovat tehneet hiukseni valkeiksi." - -Ulkoa kuului jälleen huutoa: "Me tahdomme viedä kuninkaan kerallamme -Pariisiin!" - -Ludvig oli kahden vaiheilla. Hän kysyi neuvoa ministereiltään; hän -kysyi neuvoa Lafayettelta. - -Kenraali kääntyi kuningattareen kuullakseen hänen mielipidettään -asiasta. - -"Minä tiedän mitä minulla on odotettavissa", sanoi Marie Antoinette, -"mutta velvollisuuteni on kuolla kuninkaan jalkojen juuressa ja lasteni -syliin." - -Päätökseksi tuli, että lähdettäisiin Pariisiin, ja kansanjoukon keskeen -heitettiin kirjoitettuja lippuja, joissa ilmoitettiin, että kuningas -aikoi seurata mukana Pariisiin. - -Kuninkaallinen perhe lähti Pariisiin kansanjoukon saattamana. - -Se oli kummallinen saattojoukko. Räyhäävät naiset, istuen kanuunojen -päällä, kulkivat etujonossa. - -"Me viemme mukanamme leipurin, leipurin vaimon ja pikku -leipurinrengin!" huusivat he. - -He olivat panneet päähänsä kuninkaallisten henkivartijain päähineet ja -heittäneet heidän kannikkeensa olalleen. He kantoivat käsissään -peitsiä, joiden kärkiin oli leipiä pistetty. - -Tiellä tuotti heille suurta virkistystä melkoinen jauhokuormasto -- -mainio asia nälkiintyneelle kaupungille. - -Sotamiehet seurasivat jauhovankkureita, pitäen vihreitä lehviä -käsissään. - -Sen jälkeen seurasivat hovivaunut, joissa ministerit, hovinaiset ja -edusmiehet matkustivat, ja viimeisenä kuninkaallinen perhe. - -Pariisiin takaisin retkeävä kansanjoukko kulki osaksi kuninkaallisten -vaunujen edellä, osaksi niiden jälestä. - -Maantiellä kuhisi puolijuopuneita aseestettuja ihmisiä. Miehet ja -naiset tekivät matkaa miten paraiten osasivat -- jalan, ratsain, -vuokravaunuissa ja kärryissä, joita kohdattiin tiellä. - -Maantierosvoja ja ulisevia naisia kulki kuninkaallisten vaunujen -ympärillä. Aseettomiksi tehtyjä kaartilaisia, peräti tylsistyneitä -nälästä ja väsymyksestä, seurasi perässä ja sekaantui muuhun joukkoon. - -Kuninkaallisissa vaunuissa ei puhuttu paljoa. Marie Antoinette istui -liikkumatta ja vaijeten. Mutta kuullessaan laukaukset, jotka ammuttiin -ilmaan, vapisi hän peljäten niiden sattuvan hänen lapsiinsa. Ja kun -kruununprinssi valitti, että hänellä oli nälkä, ratkesi Marie -Antoinette itkuun. - -Kuusi pitkää tuntia ajettiin käymäjalkaa. Ihmiset, jotka ympäröivät -kuninkaallisia vaunuja, sinkauttivat kuningattarelle loukkaavia ja -voitonylpeitä soimauksia. - -Kuningatar puhutteli heitä ystävällisesti. - -"Kuningas ei ole koskaan muuta tarkoittanut kuin kansansa parasta", -sanoi hän. "Teille on kerrottu paljon pahaa meistä. Mutta sitä ovat -tehneet ne, jotka haluavat vahingoittaa teitä. Me rakastamme -ranskalaisia." - -Moni ihmetteli hänen rohkeuttaan. - -"Emme tunteneet teitä ennen", sanoivat toiset. - -Yhden ainoan kerran kallisti Marie Antoinette päänsä ulos -vaununakkunasta nähdäkseen, miten pitkälle matka oli joutunut, sillä -kun ei tänään tuntunut loppua tulevan. - -Hän katsahti taakseen Versaillesia kohti, missä oli kokenut niin paljon -surua ja iloakin. Ja hän silmäili eteenpäin Pariisia kohti. Hänen -aatoksensa kulkivat vieläkin etemmäksi; kauhistavia kuvia väikkyi hänen -sielunsa silmäin edessä. Ja kuitenkin toi tulevaisuus hänelle paljoa -suurempia suruja, kuin hän tällä hetkellä osasi aavistaakaan. - - - - -6. - -Tuilerioissa. -- Prinsessa Lamballe palaa hoviin. -- Marie Antoinetten -kirjeet prinsessa Lamballelle ja herttuatar de Polignacille. -- Viha -kuningatarta kohtaan jatkuu. - - -Illansuussa saavuttiin Pariisiin. - -Sen sijaan että olisivat päässeet nauttimaan lepoa, joka tämän -monitapauksisen päivän jälkeen olisi ollut heille suuresti tarpeen, -täytyi kuningasparin ajella komeimpia katuja pitkin ja lähteä suurten -kansanjoukkojen pakotuksesta raatihuoneeseen, jossa tyhjät -kohteliaisuuslauseet seurasivat äskeisiä loukkaavia soimauksia. - -Bailly sirotti muutamia kielellisiä kukkaiskoruja tälle tuskain tielle; -hän mainitsi, että pariisilaiset olivat suuresti iloissaan nähdessään -kuningasperheen pääkaupungin muurien sisällä. - -Kuningatar malttoi mielensä ja huolimatta väsymyksestä pakotti itsensä -kohteliaasti hymyilemään. Kuningas vastasi Baillylle, että hän aina -ilolla ja luottamuksella näki jälleen hyvät pariisilaisensa. - -Pormestari toisti läsnäolijoille, että kuningas aina ilolla näki -jälleen Pariisin. - -"Ja luottamuksella", lisäsi Marie Antoinette, joka piti tätä sanaa -tärkeimpänä. - -"Se tietää paremmin onnea, jos teidän majesteettinne sanoo sen, kuin -jos minä olisin tuon sanan lausunut", vastasi Bailly kuningattareen -kääntyen. - -Kello kymmenen iltasella saapuivat kuninkaalliset vihdoin Tuilerioihin. -Linna, jossa ei oltu asuttu 125 vuoteen, oli pimeä ja kolkko kuin -hauta. - -Ovia ei saatu lukkoon, maali oli kulunut lattioista, paperit riippuivat -revittyinä seinillä. - -Muutamia työmiehiä pantiin häthätää tekemään tarpeellisimpia -korjauksia. - -Pienen kruununprinssin täytyi viettää ensimäinen yö huoneessa, joka oli -avoin kaikille suunnille. - -"Kaikki on niin rumaa täällä, äiti", sanoi hän astuessaan huoneeseen. - -"Poikaseni", vastasi Marie Antoinette, "Ludvig XIV asui täällä, ja -hänen oli hyvä olla. Me emme saa olla vaativaisempia kuin hän." - -Kuningatar oli tuskin ehtinyt Pariisiin, kun hän huomasi, ettei ollut -muistanut ottaa liinavaatteita mukaan itselleen ja lapsilleen. Oli -pyydettävä kansalliskokoukselta lupaa saada Versaillesista tuoda sen -verran kuin tarvittiin liina-, sänky- ja pitovaatteita, joita kiireessä -oli unhotettu ottaa. Myöskin huonekaluja täytyi tuoda Tuilerioihin -Versaillesista. Useana päivänä nähtiin muuttokuormia jonoina kulkevan -molempien linnojen väliä. - -Diplomaattikunta naisineen saapui 7. päivänä lokakuuta valittamaan -kuningasparin onnettomuutta ja onnittelemaan kuningatarta hänen -uljuutensa johdosta. - -Marie Antoinetten ylpeä sydän kärsi, kun hän näki edessään nämä -nöyryytyksensä todistajat. Majesteetillisen arvokkaana katseeltaan ja -ryhdiltään, mutta sydämeen koskevalla äänensävyllä pyysi hän anteeksi -huoneiden puutteellisuutta ja tyhjyyttä. - -"Tiedättehän, ettemme olleet ensinkään aikeissa tulla tänne." - -Hänen äänensä vapisi liikutuksesta. - -"Me olimme kaikki yhtä liikutettuja", sanoo madame de Staël, joka kuvaa -tätä kohtausta; "emme voineet vastata niin sanaakaan." - -"Kukin asettukoon niin hyvin kuin voi, saanen kai minäkin varatuksi -itselleni jonkin paikan", oli kuningas lausunut harmistuneena, -astuessaan Tuilerioihin. - -Mutta sittenkun tämä närkästyksen puuska oli onnellisesti mennyt ohi, -tarkasteli hän linnaa kuningattaren kanssa. Yhdessä valitsivat he ne -huoneet, joita he halusivat käyttää, ja antoivat määräyksiä -korjauksista ja uudistuksista, joita he katsoivat niissä tarvittavan -tehdä. - -Ludvig valitsi itselleen joukon huoneita toisessa kerroksessa sekä pari -pienempää huonetta sen alla olevassa kerroksessa. Makuuhuoneekseen -valitsi hän saman huoneen, jota Ludvig XIV aikoinaan oli käyttänyt ja -jota sittemmin Napoleon I ja Ludvig XVI:nnen veljet samaan -tarkoitukseen käyttivät. - -Ensimäisessä kerroksessa, joka antoi puutarhaan päin, oli Marie -Antoinetten makuu- ja toalettihuone sekä salonki. Lapsien asuttavana -oli muutamia huoneita kerrosta ylempänä kuninkaan huoneitten vieressä. - -Tädit, jotka olivat seuranneet mukana Pariisiin, asettuivat Marsanin -paviljonkiin, jossa kuninkaallisten lasten kotiopettajatar ennen oli -asunut. Toinen puoli Flora-paviljonkia sisustettiin prinsessa -Elisabethia varten; toisen puolen otti ennen pitkää prinsessa Lamballe -haltuunsa. Provencen kreivi ja kreivitär varustivat itselleen asunnon -Luxenbourg-palatsissa. - -Kuninkaalliset tottuivat vähitellen uuteen kotiinsa, ja heidän -oleskellessaan pääkaupungissa näytti ensimältä, kuin väestön kuohuinen -mieliala olisi jonkun verran talttunut. - -Viikko sen jälkeen, kuin kuningasperhe oli tullut Pariisiin, kävivät -etevimmät pääkaupungin porvareista Ludvigin ja Marie Antoinetten luona -vierailulla. Varsin ystävällisesti vastaanotti kuningas lakkaamatta -toisiaan seuraavat lähetystöt ja näytti ennen pitkää unhottaneen -Versaillesin levottomuudet. - -Ne aateliset, jotka vielä eivät olleet paenneet maasta, katsoivat nyt -velvollisuudekseen käydä niin usein kuin mahdollista hovissa. Naiset -tulivat kantaen käsissään mahdottoman isoja liljavihkoja ja leningit -valkoisilla silkkiruusukkeilla koristeltuina. - -Seurasääntö pysyi samana kuin Versaillesissa, se vain erotuksena, -että kuninkaalliset, tyydyttääkseen pariisilaisten uteliaisuutta, -aterioitsivat julkisesti joka torstai ja sunnuntai. Mutta aatelismiehet -täyttivät kaihomielin velvollisuuksiaan hovissa. Heillä ei ollut sitä -luottavaista mielialaa kuin kuninkaalla; kansalliskaarti -- -vallankumouksen sotamiehet -- joka vartioi linnaa, synnytti heissä -pelkoa ja epäluuloa. - -Useita päiviä ympäröi linnaa lakkaamatta sankat ihmisparvet. Menipä -julkeus niinkin pitkälle, että useat naiset kiipesivät ikkunasta sisään -prinsessa Elisabethin huoneeseen. - -Tuileriain puisto oli näinä aikoina alituiseen ylen täynnä kansaa. -Kuningattaren täytyi tavantakaa näyttäytyä ja hymyillä, sydän pelon -tuskaa täynnä. - -Naiset eivät tyytyneet siihen, että huusivat kuningattaren ikkunaan, -vaan he antautuivat puhelemaankin hänen kanssaan. - -"Teidän tulee erottaa hoviväki, sillä se auttaa saattamaan kuningasta -turmioon", sanoivat he. "Teidän tulee rakastaa Pariisin kelpo -porvareja." - -"Minä rakastin teitä ollessani Versaillesissa", vastasi Marie -Antoinette, "ja minä rakastan teitä yhtä paljon ollessani nyt täällä." - -"Eilen kerrottiin teidän aikoneen paeta rajalle", sanoi eräs nainen. - -"Te uskotte kaikkea mitä teille kerrotaan, ja se se juuri saa -onnettomuutta aikaan", vastasi kuningatar. - -"Me emme päästä teitä enää luotamme", huusivat muutamat. - -"Me emme pyydä parempaa, kuin saada jäädä luoksenne", vastasi Marie -Antoinette. "Sammukoon viha ja lakatkoon virtaamasta se veri, joka on -meidän kauhistuksemme! Sanokaa se kaikille, jotka eivät voi kuulla -ääntäni." - -Ennenkuin naiset lähtivät pois, oli heillä tapana pyytää jotakin -muistoa, ja Marie Antoinette jakeli silloin heille kukkia. - -"Mahdotonta on loihtia ilmoille suurempaa suloa ja enempää rohkeutta, -kuin mitä kuningatar osottaa näinä päivinä", kirjoitti prinsessa -Elisabeth. - -Kuninkuus oli enää vain leikkikalu, jolla huviteltiin, ennenkuin se -lyötiin säpäleiksi. - -Kokonainen maailma erotti nyt sen Marie Antoinetten, joka kalpeana ja -vaieten liikuskeli Tuilerioissa, siitä Marie Antoinettesta, joka oli -näytellyt komedioja Trianossa. Kolkko epätoivo oli vallannut hänet aina -tuosta hirveästä aamusta Versaillesissa. Niitten traagillisten -kohtausten muisto, jotka olivat sattuneet ennen kuninkaallisen perheen -poisviemistä, myrkyttivät hänen elämänsä jok'ikisen hetken ja -himmensivät hänen kauneuttaan. - - * * * * * - -Kuningatar ei voinut elää ilman ystäviä. Sikäli kuin vaikeuksia karttui -karttumistaan hänen ympärilleen ja hän näki itsensä hyljätyksi, sitä -enemmän ikävöi hän jotakin ystävää, joka olisi hänelle tukena ja jolle -hän voisi uskoa kaikki raskaat huolensa. - -Ylväs, huvinhaluinen valtijatar oli nuorellisessa kevytmielisyydessä -tyynesti ja hymyillen nähnyt prinsessa Lamballen lähtevän pois -hovista. Mutta vielä sittenkin, kun madame Polignacin aurinko oli -korkeimmillaan, oli kuningatar kerta kerralta antanut prinsessalle -osotuksia myötätuntoisuudestaan. Erittäinkin näyttää niinkuin Marie -Antoinetten kylmennyt ystävyys Normandian herttuan syntymän jälkeen -olisi virinnyt uudestaan leimumaan. - -"Älä ikänä usko, että minä voisin lakata sinua rakastamasta", kirjoitti -hän niihin aikoihin. "Se on tullut minulle sydämen tarpeeksi." - -"Käyhän katsomassa minua", kirjoitti hän prinsessalle nuorimman -tyttärensä kuoltua. "Itkekäämme yhdessä armaan pikku enkelini -poislähtöä. Sydämeni ikävöi sitä lohdutusta, jonka sinun hellyytesi -sille voi antaa." -- -- -- - -Hirmunäytelmien tapahtuessa Versaillesissa oli prinsessa Lamballe -yhdessä Orléansin herttuattaren kanssa viettänyt muutamia rauhallisia -ja onnellisia päiviä Eun linnassa Penthièvren herttuan luona. - -Lokakuun 7. päivänä kello yhdeksän illalla saapui linnaan kuriiri, -ylt'yleensâ lian ja pölyn vallassa, ja hevonen väsymyksestä -menehtymäisillään. Hän toi ensimäisen tiedon kuninkaallisen perheen -siirtymisestä Tuilerioihin sekä niistä näistä yksityisseikoista, jotka -koskivat Versaillesissa sattuneiden edellisten päiväin tapauksia. - -Ystävyys, joka kuningattaren puolelta oli kylmennyt, oli prinsessa -Lamballen povessa pysynyt alati yhtä lämpimänä. Hän oli tuskin ehtinyt -tointua tyrmistyksestään, nähdessään vallankumoukseen viittaavien -uhkaavien enteiden muuttuneen todellisuudeksi, kun hän oli jo tehnyt -päätöksensä. Vaarat, joille Marie Antoinette oli ollut alttiina, -vetivät ystävätärtä vastustamattomasti takaisin siihen hoviin, jossa -oleskeleminen oli vaaranalaista. Onnen päivinä oli hänen ollut pakko -vetäytyä pois. Hän oli halunnut pysyä toisena kuningattaren suosiossa, -mutta sijaa ei oltu hänelle suotu. Mutta heti kun myrsky oli puhjennut -ilmi, riensi hän sille vaaralliselle sijalle, jolle hänen rakkautensa -kutsui hänet; hänestä tuli Marie Antoinetten toveri onnettomuudessa, -ystävätär haikeina huolten hetkinä. - -Pimeänä yönä kahdentoista seuduissa jätti hän appensa rauhaisan kodin -lähteäkseen Pariisiin, jonne saapui lokakuun 8. päivän illalla. -Palvelijat näkivät hunnutetun naisen astuvan ulos vaunuista. Kaksi -naisolentoa piti toisiaan syliinsä suljettuina. Kuultiin kouristuksen -tapaisia nyyhkytyksiä ja hiljaista itkua -- prinsessa Lamballe oli -palannut hoviin. - -Vasta suurilla ponnistuksilla sai hän Ludvigin myöntymään siihen, että -hän sai astua entiseen paikkaansa intendantena. Hartaasta ystävyydestä -häntä kohtaan täytyi Ludvigin pyytää häntä lähtemään pois hovista. - -Marie Antoinette oli liiaksi iloinen nähdessään jälleen hänet ja hän -pelkäsi liiaksi hänet jälleen kadottavansa, etteivät moiset arvelukset -ensi alussa saaneet sijaa hänen sielussaan. Hyljätyssä asemassaan -ikävöi hän hellää ystävää, jolle saattaisi kokonaan uskoutua. Ja kun -prinsessa vähäksi aikaa palasi appensa luo, kirjoitti Marie Antoinette -hänelle kirjeitä, jotka henkivät ikävöimistä ja olivat täynnä helliä -nuhteita prinsessalle, joka ei ollut pitänyt tarpeeksi huolta -terveydestään. - -"Minua surettaa kovin, ettet sinä huoli hoitaa terveyttäsi", kirjoitti -hän prinsessa Lamballelle marraskuun 7. p:nä 1789. "Tiedätkö, rakas -Lamballeni, minun pitänee aivan todenteolla suuttua sinuun. -- Minun -terveyteni on jotenkin hyvä ja lasteni terveys on mainio; he ovat -melkein aina luonani, ja minä puuhailen paljon heidän kanssaan. -Kruununprinssi on tullut koko joukon säyseämmäksi; hän ei ole enää niin -kiivasluontoinen kuin ennen. Tyttäreni on erittäin hellä ja -rakasluontoinen; pienokainen raukka ikävöi kovin nähdä sinua... -- Minä -olen peräti huolissani tapausten johdosta, jos kohtakin ne näyttävät -kääntyneen parempaan päin. Mutta ei uskalla iloita mistään; -ystävissänikin havaitsen miltei yksinomaan luonteita, joilta puuttuu -lujuutta ja jotka eivät älyä pitää puoliaan pienimpiäkään ilkimielisten -puolelta kohtaavia väkivaltaisuuksia vastaan." -- -- -- - -"Kruununprinssi on monasti kysynyt sinua, pyytääkseen sinua auttamaan -häntä puiden istuttamisessa hänen puutarhaansa", kirjoitti hän eräänä -toisena päivänä. "Hänen luonteensa on paljon parantunut, ja minulla on -hyviä toiveita hänen kiivautensa taittumisesta. Hän jumaloitsee minua, -ja minä rakastan häntä mielettömyyteen asti." -- -- -- - -Madame Lamballe oli ainoa, joka kykeni haihduttamaan kuningattaren -alakuloisuutta. Ainoastaan siten saattoi Marie Antoinetten huolestunut -mieli tuudittua lepoon, että hän sai luoda katseensa noihin uskollisiin -sinisilmiin, joista kuvastui suurta lempeyttä ja vakavuutta. - -Prinsessan kasvonpiirteet ja olento ilmaisivat ikäänkuin aavistusta -hänen tulevasta kohtalostaan. Koko hänen persoonallisuudessaan oli -havaittavana surun ja nurkumattoman kärsivällisyyden leima. - -Ja kuitenkaan ei häneltä puuttunut voimaa voida vielä hymyillä. Vielä -jaksoi hän voittaa oman pelkonsa karkoittaakseen ystävättärensä pelon, -elähdyttääkseen rakastettavalla olennollaan tätä kotia, johon kaiho ja -tuska olivat levittäytyneet. "Keveänä kuin lintu tuli hän -houkutellakseen kuningatarta pois surullisista mietteistään", -kirjoittaa Lescure. - -Mutta vaikka vanha ystävyydenside solmittiin jälleen koko entisellä -voimallaan, ei Marie Antoinette unhottanut sitä suosikkia, jonka hän -oli lähettänyt luotaan. - -Ahdistetuin sydämin hän ajatuksissaan seurasi pakenevaa madame -Polignacia ja oli varsin levoton hänen turvallisuutensa puolesta. Hän -ei väsynyt kirjoittamaan hänelle ja tuhlaamaan helliä sanoja, kuin jos -olisi hän vielä istunut hänen vieressään. Toisinaan kirjoitti hän -ystävättärelleen joka toinen päivä, ja kerran kaksi kirjettä samana -päivänä. - -Ei mitään, mikä koskee pakenevaa, ole kuningatar unhottanut. Kaikissa -kirjeissä ystävättärelle havaitsee saman huolenpidon hänestä, samaa -hellää kieltä. Kuningatar ottaa osaa kaikkiin hänen suruihinsa, hänen -onnenvaiheihinsa, ja on vielä tänäkin hetkenä mielissään siitä, -että hänen hellyytensä on kohdannut hellyyttä. Hän istahtaa -kirjoituspöytänsä luo tietämättä mitä hänen tulee kirjoittaa, ja -välistä hän ei saata kirjoittaa kyyneliltään. Tuntuu siltä kuin madame -Polignac olisi vienyt kerallaan osan hänen sydämestään, siihen määrään -elää hän vielä hänen hyväkseen ja hänen kanssaan. - -Eräässä kuningattaren kirjeessä madame Polignacille luetaan kolmannella -sivulla seuraavat, lapsenkädellä kirjoitetut rivit: - - "Madame! - - Tulin kovin pahoilleni kuultuani, että olitte matkustanut pois, - mutta siitä saatte olla varma, etten koskaan voi unhoittaa teitä." - -Marie Antoinette on ottanut kynän tyttärensä kädestä ja lisännyt -seuraavaa: - - "Nuo rivit ovat mitä luonnollisimmalla tavalla pulpahtaneet esiin. - Pikku tyttö-raukkani astui minun kirjoittaessani huoneeseen. Minä - kehotin häntä kirjoittamaan ja annoin hänen tehdä sen aivan omin - päin. Ne ovat siis hänen omia ajatuksiaan, ja minusta ne - soveltuivat paraiten lähetettäviksi sinulle semmoisinaan." - -Elokuun 12. p:nä kuuluu kirje: - - "Terveyteni on jotensakin hyvä, joskin luonnollisesti heikontunut - niistä iskuista, joita lakkaamatta saan vastaanottaa. Meillä on - ympärillämme suruja, onnettomuuksia ja onnettomia -- puhumatta - ollenkaan poissa olevista. Kaikki pakenevat tätä nykyä maasta, - mutta minä olen kovin iloinen tietäessäni, että kaikki ne, jotka - herättävät minussa mielenkiintoa, ovat täältä kaukana. Minä en - tapaa ketään, oleskelen koko päivän huoneessani yksin. Lapseni - ovat ainoa seurani ja lohdutukseni." - -Syyskuun 14. p:nä kirjoittaa Marie Antoinette madame Polignacille: - - "Itkin liikutuksesta lukiessani kirjettäsi, rakas sydämeni. Ah, - älä milloinkaan luule, että minä unhotan sinua! Lähtemättömin - piirtein on ystävyytesi painunut sydämeeni -- se on minun - lohdutukseni, se ynnä lapseni, joita minä en koskaan jätä. - Kipeämmin kuin konsanaan kaipaan muistojen tukea ja kaikkea - rohkeuttani, mutta poikani tähden tahdon pysyä pystyssä ja - vaeltaa vaivaloista tietäni loppuun asti. Onnettomuuden päivinä - sitä etupäässä oppii tuntemaan, ken sitä on. Veri, joka virtaa - suonissani, ei voi valehdella. Minä ajattelen sinua ja omaisiasi, - ystäväni kallis, ja se auttaa minua unhottamaan ne kavalat juonet, - joiden ympäröimä olen. Jos me kärsimme haaksirikon, niin tapahtuu - se paremmin ystäviemme heikkouden ja virheiden kuin toisten - salaliittojen takia. Ystävämme ovat keskenään eripuraiset ja - saattavat sen kautta itsensä pahanilkisten iskuille alttiiksi, - ja toiselta puolen ei oteta vallankumouksen johtajain puheita - kuuleviin korviin heidän saarnatessaan järjestystä ja kohtuutta. - Surkuttele minua, rakas ystäväni, mutta rakasta minua ennen - kaikkea; minä rakastan sinua ja omaisiasi viimeiseen - hengenvetooni asti. Syleilen sinua kaikesta sielustani." - -Tammikuun 7. p:nä 1790 kirjoitti hän: - - "En saata vastustaa haluani syleillä sinua, rakas sydämeni, mutta - sen täytyy tapahtua suurimmassa kiireessä, sillä tilaisuus - tervehdyksen lähettämiseen sinulle tuli niin odottamatta. -- Näitä - rivejä seuraa iso käärö, joka lähetetään sinua varten. Meitä - pidetään silmällä kuin olisimme rikollisia, ja tämä pakonalaisuus - on tosiaankin kauheata sietää. Olla alati suurimmassa tuskassa - lähimäistensä puolesta, ei voida lähestyä ikkunaa saamatta heti - suut silmät täyteen haukkumisia, ei voida mennä ulko-ilmaan - lapsiraukkojensa kanssa, näiden viattomien olentojen täytymättä - kuulla huutoa ja räyhäämistä -- oi millainen asema se onkaan, - rakas sydämeni! Jospa olisikin vain omat surunsa kannettavina! - Mutta kun täytyy lakkaamatta peljätä kuninkaan sekä kaiken sen - puolesta, mikä on minulle rakkainta maailmassa, sekä läsnä- että - poissaolevien puolesta, se taakka on liian raskas kantaa! Mutta - olen jo sanonut teille, että te pidätte minua yllä. Hyvästi, - rakkahin ystävä! Luottakaamme Jumalaan, joka tuntee sydämemme ja - tietää, että se on täynnä vilpitöntä rakkautta tätä maata kohtaan. - Minä syleilen sinua! - - Marie Antoinette." - -Kuningas tuli juuri ja tahtoi puolestaan lisätä pari riviä. - -Tämän kirjeen reunaan on Ludvig kirjoittanut: - - "Tahdon ainoastaan sanoa teille, rouva herttuatar, ettei teitä - ole unhotettu täällä, että valitamme sitä, että saamme niin - harvoin kirjeitä teiltä, ja että, olittepa läsnä tahi kaukana, - te olette lämpimästi rakastettu, te ja teidän omaisenne. - - Ludvig." - -Yllä oleva kirjelmä on viimeisen edellinen, joka madame Polignacilla -oli onni saada kruunatulta ystävättäreltään. Ollen joka puolelta -vakoojien ympäröimänä täytyi onnettoman Marie Antoinetten kohta lakata -kirjeenvaihdosta, joka oli ollut hänelle suureksi lohdutukseksi. - -Ensimäiset viikot kuningasparin Pariisissa oloajasta olivat ikäänkuin -jonkinlaista aselepoa. - -Kuningas nousi varhain ja käytti tuntikauden rukoilemiseen ja -lukemiseen. Sen jälkeen lähti hän alas sanomaan hyvää huomenta -kuningattarelle ja lapsilleen. Hän söi aamiaista yksin huoneissaan, -apunaan yksi uskottu palvelija. Välistä sattui, että kuningatar meni -ylös hänen luokseen hänen syödessään, puhuakseen vakavista asioista. - -Aamupäivän käytti kuningas opintoihin. Hän tutki seikkaperäisesti -Englannin kuninkaan Kaarle I:sen historiaa, toivoen siten oppivansa -karttamaan niitä hairahduksia, joihin tämä hallitsija oli tehnyt -itsensä syylliseksi. - -Metsästysretkistä, jotka ennen olivat olleet hänen rakkaimpana -huvinaan, täytyi hänen nyt kokonaan kieltäytyä. Mutta sen sijaan kävi -hän nyt pitkillä ratsastusretkillä Lafayetten ja muiden upseerien -seurassa, ja Pariisissa oleskelunsa ensi aikoina oli hänellä tapana -käydä säännöllisesti kävelemässä Tuileriain puistossa. - -Samaten omaksui Marie Antoinette jälleen jokapäiväiset tapansa ja -askareensa. Aamutunteina hän valvoi lastensa opetusta. Osan päivästä -hän käytti kirjeiden kirjoittamiseen sekä isojen käsitöiden -ompelemiseen. - -Kahdesti viikossa, ennenkuin kuningas ja hän lähtivät kuulemaan messua, -otti hän tavallisesti vastaan hovin. Ja Pariisissa olonsa ensi aikoina -järjesti hän muutamia iltavastaanottoja, joissa näki luonansa maahan -jääneen vanhan aatelin sekä osan nuoria virkamiehiä, jotka siten -vähitellen alkoivat korvata vanhaa häviävää ylimystöä. - -Vaara ei ollut suinkaan vähentynyt sen kautta, että kuninkaalliset -olivat muuttaneet Pariisiin. Väestöä kiihdytti edelleen jatkuva -nälänhätä ja erittäin ankarat ottelut kansalliskokouksessa. - -Viha ja ylenkatse keskittyivät edelleenkin kuningattaren persoonaan. -Sen sijaan oli aina pidetty paksusta, hyväntahtoisesta Ludvigista, -jonka ulkomuoto kuvasti suurta tyytymystä ja isällistä suopeutta. Ja -ellei Marie Antoinette olisi seurannut mukana Pariisiin, vaan olisi -paennut yksin ulkomaille, ei ole paljon epäilemistä, ettei rakkaus -kuningasta kohtaan uudestaan olisi virinnyt pääkaupungin väestön -sydämissä. - -Kuninkaallismielistenkin joukossa oli monta, jotka toivoivat -kuningattaren kuolemaa. Häntä yritettiin myrkyttää. Hänen paraimmat -ystävänsä kehottivat häntä olemaan syömättä niitä ruokia, joita -tarjottiin hänen pöydässään. - -"Erehdytään", lausui Marie Antoinette tämän johdosta madame Campanille, -"minun vuokseni ei tulla uhraamaan ainoatakaan myrkkypisaraa. -Myrkyttäminen ei kuulu tämän vuosisadan ilmiöihin. Nyt käytetään -myrkyttämisen sijasta parjausta, se on paljoa luotettavampi ase, ja -minusta tuntuu, että sen uhrina on minun kuolemaan suistuminen." - -Ehdotettiin, että kuninkaalliset puolisot ottaisivat avioeron. -Keskustellessaan Marie Antoinetten kanssa lausui Lafayette -kyynillisellä suoruudellaan, että hän ja moni muu toivoivat, että -kuningatar eroaisi puolisostaan. - -"Tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi voisimme syyttää teitä -aviorikoksesta", sanoi hän. - -Kuningatar vastusti tätä ehdotusta pontevan arvokkaasti. - -Ja siitä päivästä asti ei hän voinut kuulla mainittavan kenraalin nimeä -joutumatta hermostuneen kiihtymyksen valtaan. - -Lafayette tarjosi edelleen hänelle neuvojaan, mutta kerta kerralta -hylkäsi kuningatar ne halveksuen, ottamatta niitä harkittavaksi. Ja kun -Lafayette eräänä päivänä osotti luultavaksi, että Orléansin herttua -tavoitteli kruunua, kysyi kuningatar kylmästi ja ilmeisesti tarkoittaen -Lafayetteä itseään: - -"Täytyykö välttämättömästi olla prinssi voidakseen tavoitella kruunua?" - -Hän ei koskaan unhottanut sitä loukkausta, jonka Lafayette oli -heittänyt hänelle vasten silmiä; ja se oli varmasti yhtenä syynä siihen -epäluuloon ja vastenmielisyyteen, jota hän viimeiseen hetkeensä asti -kenraalia kohtaan tunsi. - - - - -7. - -Maastamuutto. -- Kuningas käy kansalliskokouksessa. -- Favrasin -mestaus. -- Keisari Josefin kuolema. - - -Maastamuutto, joka oli alkanut viimeisinä kuukausina, jolloin hovi -oleskeli Versaillesissa, lisääntyi yhä enemmän sittenkun kuningasperhe -oli viety Pariisiin, jossa Tuilerioita jo oli katsottava vankilan -lievemmäksi muodoksi. Rivit harvenivat kuningasparin ympärillä. Ei -mennyt päivää, ettei muutamia aatelisperheitä paennut maasta. -Ludvigilla, jolla ennen oli useita satoja henkilöitä palveluksessaan, -ei ennen pitkää enää ollut kuin vain muutamia, niiden joukossa jalo -Clery, joka seurasi häntä Le Templeen. - -Maastamuutto synnytti aukkoja kaikkialla: se oli alkanut valtaistuimen -portailla ja kuningasparin välittömässä läheisyydessä, mutta pääsi -sitten vauhtiin maa-aatelin ja hengellisen säädyn keskuudessa. -Upseerit, jotka järjestään kuuluivat aatelissäätyyn, siirtyivät maasta -joukottain. Aina suurten kansainvaellusten päivistä saakka, jolloin -asukkaat pakenivat maahan hyökkäävien roomalaisten tieltä, ei oltu -nähty eikä kuultu sellaista. - -Jo syyskuussa 1789 oli Necker valittanut, että vajaan neljäntoista -päivän kuluessa oli annettu kuusituhatta passia Ranskan rikkaimmille -asujamille. - -Loppupuolella samaa vuotta oli niin paljon ranskalaisia pakolaisia -Sveitsissä, että asuntojen vuokrat paikoittain olivat talon -alkuperäistä hintaa korkeammat. Englanti ja Italia tarjosivat niinikään -turvapaikan useille Ranskan jaloimmille perheille. - -Maastamuuttaminen tuli muotiasiaksi. Upseerit kehuivat taistelukentältä -poistumisellaan, aateli luki itselleen ansioksi luopumisen -kuninkaastaan. Suuret joukot nuoria aatelismiehiä kohtasivat toisensa -Koblenzissa; he alkoivat käyttää erikoista univormua -- sinistä takkia, -punaista liiviä ja keltaisia housuja ja napeissa kolmea liljaa, joka -oli siirtolaisten tunnusmerkki. - -Tämä saksalainen kaupunki oli ikäänkuin poliittisena yhtymäpaikkana. -Kuninkaan veli tiesi paremmin kuin kukaan muu mikä kuninkaan -puoluelaisille soveltui, sanottiin. Kun Artoisin kreivi oli katsonut -täytyvänsä matkustaa ulkomaille, niin sinnehän täytyi silloin -uskollisen aatelinkin seurata. - -Ludvig, joka ei milloinkaan tiennyt mitä hän tahtoi tahi mitä hänen -olisi ollut tehtävä, ei tietysti tässäkään suhteessa tiennyt, pitikö -hänen antaa maastasiirtymiselle hyväksymisensä vai ei. Se synnytti -hänessä vuoroin pelkoa, vuoroin toivoa. Julkisesti oli hän -maastamuuttoa vastaan, mutta sydämensä syvyydessä toivoi hän voivansa -käyttää sitä edukseen. Hänellä oli maastasiirtyjäin joukossa ei -ainoastaan sukulaisia ja palvelijoita, vaan myös salaisia asiamiehiä. -Ja vaikka hän toisena hetkenä puhui halveksuen heistä, toivoi hän jo -seuraavana hetkenä itse olevansa heidän joukossaan. - -Tuskin voinee kieltää, että maastamuutto oli suuri erehdys. Että -uskollinen ylimystö seuraa kuningastaan maanpakoon on kyllä -käsitettävissä; mutta tällä kertaa Ranskanmaan aateli ja papisto -antoivat kuninkaansa yksin jäädä maahan, alttiina mitä suurimmille -vaaroille, ja lähtivät itse vaeltamaan hovista hoviin sensijaan että -olisivat pysyneet paikoillaan. - -Toisaalta ei saata kieltää, että aateli vallankumouksen aikana oli -sangen tukalassa asemassa. Ne, jotka siirtyivät muille maille, -menettivät maatilansa ja tuomittiin maanpakoon, joka, sen mukaan kuin -Ranskassa arveltiin, tulisi kestämään ainiaan. Ne, jotka jäivät -kotimaahan, joutuivat epäiltäviksi, vainottaviksi ja vihdoin -giljotinoitaviksi. Ne, jotka pakenivat lippujen turviin, eivät -täälläkään olleet varmat hengestään, vaikka osottivatkin ihmeteltävää -urhoollisuutta. - -Tuli vuosi 1790, jonka alku näytti vakavammalta kuin lähinnä edellisen -vuoden loppu. - -Ryöstöjä ja murhapolttoja harjoitettiin maaseudulla, ja -päällekarkaukset ja murhat kuuluivat päiväjärjestykseen Ranskanmaan -pääkaupungissa. - -Nämä levottomuudet sekä useat hovin puolelta tapahtuneet erehdykset -antoivat aihetta niin moniin perusteettomiin syytöksiin, että -ministerit, Necker etunenässä, kehottivat kuningasta ottamaan -ratkaisevan askeleen, joka osottaisi, että hän oli ottanut tyytyäkseen -asiain nykyiseen tilaan. - -Helmikuun 4. p:nä (1790) ilmoitettiin kansalliskokouksen presidentin -tiedoksi, että Ludvig aikoi tulla kokoukseen, mutta halusi tulla -vastaanotetuksi ilman mitään juhlamenoja. - -Valkoisilla liljoilla kirjaeltu punainen samettidraperia heitettiin -tuota pikaa presidentintuolin yli ja presidentti itse jäi seisomaan -tuolin viereen. - -Kello yksi astui kuningas saliin. Hän oli puettu aivan yksinkertaisesti -ja tuli ilman saattojoukkoa. Kokous nousi ylös tervehtien häntä. - -Laumottain uteliaita hyökkäsi saliin, täyttäen parvet; odotettiin -suurella jännityksellä, mitä Ludvig tulisi sanomaan. - -Hetki oli ylen tärkeä. Kuningas tunsi, että tällä kertaa oli hänen -päästävä voitolle, tällä kertaa olisi tappio kaksin verroin nöyryyttävä -ja turmiollinen. - -Puheessa, jonka Necker oli kokoonpannut, huomautti hän niistä -levottomuuksista, jotka olivat kohdanneet hänen valtakuntaansa. Hän -lausui, että hän halusi tulla lähempään yhteyteen kansan edusmiesten -kanssa, semminkin nyt, kun hänen vahvistettavakseen oli annettu -päätöksiä, jotka välttämättömästi johtaisivat koko valtakunnan -hallitusmuodon muuttamiseen. Hän puolestaan kaikin voimin vaikuttaisi -siihen suuntaan, että tämä hallitusmuodon muuttaminen tapahtuisi -onnellisesti. Kaikki päinvastaiset yritykset hän pitäisi rangaistavina -ja ehkäisisi niitä kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla. - -Ludvig huomautti lopuksi niistä uhrauksista, joita hän oli tehnyt, ja -kehotti kaikkia, jotka olivat kärsineet vahinkoa, ottamaan esimerkkiä -hänen nöyrästä tyytyväisyydestään ja lohduttamaan itseään niiden etujen -toivolla, joita uusi hallitusmuoto maalle lupasi. - -"Samoin kuin kuningatar, joka ottaa osaa minun tunteisiini", lausui -Ludvig lopuksi, "tahdon ajoissa perehdyttää poikani niihin uusiin -olosuhteisiin, jotka ovat asianhaarain pakosta syntyneet. -- -- -- -Teitä, jotka niin monella tavalla voitte vaikuttaa harhaan johdetun -kansan mieliin, teitä pyydän antamaan sille oikean käsityksen sen -todellisista eduista, tälle kansalle, joka on minulle niin rakas ja -jonka uskollisuutta vakuutetaan minulle, kun koetetaan lohduttaa minua -murheissani." - -Puhe vastaanotettiin riemulla ja liikutuksella. Kokous kiitti -kuningasta ilohuudoin ja onnentoivotusten myrskyllä. Mahdottomat -ihmislaumat saattoivat häntä takaisin linnaan. Päätettiin lähettää -hänelle ja kuningattarelle kiitollisuusadressi. Taaskin oli Pariisi -ilonhuumauksen valtaamana. - -Kuningas oli tämän tekonsa kautta sitoutunut pitämään uutta -perustuslakia pyhänä. Kansalliskokous ei tahtonut olla häntä huonompi. -Edusmiehet astuivat yksitellen esiin ja vannoivat kannattavansa -kansalliskokouksen hyväksymää ja kuninkaan vahvistamaa valtiomuotoa. - -Myöskin kuningatar joutui rakkauden osotuksista osalliseksi. Hän -kirjoitti tämän johdosta prinsessa Lamballelle: - - "Ystävättäreni! - - Valitan, ettet sinä ollut Pariisissa eilen. Emme koko viime - vuonna ole kokeneet niin ihanaa päivää. - - -- -- On suloista toivoa, ja minä tahdon antautua tämän toiveen - valtaan. Ja vaikkei se olisi kuin turha luulo, on se kumminkin - minulle rakas, koska se rauhoittaa minua lasteni vastaisen - kohtalon suhteen. Tule takaisin niin pian kuin voit, rakas - ystävättäreni, nähdäksesi kuinka onnellinen olen. Sitä ei - luultavasti kestä kauan, sentähden on tilaisuudesta otettava - vaari.---" - -Mielialat kohosivat ja laskivat levottomien aaltojen tavoin, ja rauhan -ja sovinnon pettävät luulot sammuivat yhtä nopeasti kuin ilotulien -välke. - -Onnensa päivinä oli Marie Antoinettella ollut ikäänkuin aavistus -tulevista onnettomuuksista, ja hänen aavistuksensa ennen pitkää -vaihtuivat mitä hirvittävimmäksi todellisuudeksi. - -Jos mieli johtaa kansaa takaisin rauhallisempaan mielialaan, jos mieli -kansassa saada vireille pelkkää varjoakaan vain sen entisestä -rakkaudesta kuningashuonetta kohtaan, olisi hovin ja kuningasparin -täytynyt aivan kokonaan muuttaa käytöksensä. Mutta tätä -välttämättömyyttä ei kuningas enempää kuin kuningatarkaan oivaltanut. - -Ne virheet, jotka kuningaspari teki, pahensi vain ympäristön kopeus ja -kykenemättömyys ymmärtää asemaa. Mielten ollessa vielä täynnä ihastusta -kuninkaan sanojen johdosta, annettiin porvarissäädylle kolhaus -vastaanottamalla sen edustajat tykkänään toisella tavalla kuin aatelin, -tavalla, joka selvään osotti, ettei porvarillisia edustajia pidetty -aatelin veroisina. - -Lyhyen välirauhan jälkeen alotti kansa jälleen vainoomisensa -kuningasta, kuningatarta ja heidän ystäviään vastaan. - -Talven kuluessa kokoontui harva se päivä uhkaavia joukkoja Tuileriain -akkunain alle sättimään ja solvaamaan Marie Antoinettea. Yösydämellä -ammuttiin laukauksia kuninkaallista linnaa kohti. Oikea vankila ei -liene sulkenut seiniensä sisälle niin paljoja suruja ja huolia kuin -tämä linna, jossa kuningasperheitä monin polvin oli asunut. - -Kuningatar ei voinut pidättyä katkeruudella lausumasta: - -"Olisipa äitini hämmästynyt, jos hän olisi nähnyt minut tällaisessa -ympäristössä -- minut, joka olen keisarin tytär, kuninkaan puoliso ja -kuninkaan äiti, tai ainakin lapsen, jonka on määrä tulla kuninkaaksi." - -Eräs Favras-niminen ranskalainen aatelismies, joka oli matkustellut -kaikkialla Europassa ja joka oli naimisissa ulkomaisen ruhtinattaren -kanssa, oli sen mukaan kuin huhu kertoi suunnitellut salaliiton -kansalliskokousta vastaan. - -Väitettiin, että hänellä oli aikomuksena murhauttaa Lafayette ja -Bailly, että hän piti 1,200 hevosta varalla Versaillesissa auttaakseen -kuningasta pakoon ja että värvätty armeija, johon kuului sveitsiläisiä -ja piemontilaisia, oli valmiina liittymään kuninkaaseen ja marssimaan -Pariisiin. - -Favrasia vastaan tehtiin kanne, mutta syyttäjät eivät huolineet asettua -silmitysten häntä vastaan ajamaan kannettaan. - -Todistajia esiintyi, jotka antoivat seikkaperäisiä tietoja hänen -hankkeistaan, mutta todistuksia puuttui eikä voitu löytää mitään -merkkejä, jotka olisivat osottaneet Versaillesiin koottujen 1,200 -hevosen tai värvätyn armeijan olemassaoloa. - -Vajavista todistuksista huolimatta oli Favrasin tuomio jo ennakolta -langetettu. "Näkyi selvään, että piti saada pelotella niitä, jotka -halusivat palvella kuningasta", kirjoitti prinsessa Elisabeth. "Kansa -vaati verta, vieläpä semmoisen miehen verta, jolla oli vihattu -ylimyksen leima heidän silmissään." - -Favras tuomittiin hirtettäväksi. Kansa, jota huvitti nähdä markiisin -kuolemantuomion täytäntöönpanoa, virtasi suurin parvin hänen -mestauspaikalleen ja pilkkasi häntä miten suinkin taisi. - -Kuolemaantuomittu osotti kiusanhengilleen halveksivaa naamaa ja -kieltäytyi itsepintaisesti ilmaisemasta salaisuuttaan. - -"Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka vastoin parempaa tietoaan syyttävät -minua", sanoi hän. "Mutta jos välttämättömästi tarvitaan uhria, niin -olen iloinen siitä, että vaali on osunut minuun." - -"Porvarit, minä kuolen viatonna!" jatkoi hän. "Rukoilkaa Jumalaa -puolestani!" - -Ja kääntyen pyöveliin sanoi hän: - -"Nyt, ystäväni, tee tehtäväsi!" - -Seuraavana päivänä Favrasin kuoleman jälkeen juolahti erään hänen -ystävänsä päähän onneton tuuma viedä hänen surupukuinen leskensä ja -lapsensa kuningasparin eteen julkisilla päivällisillä Tuilerioissa. - -Marie Antoinette pysyi ulkonaisesti tyynenä ja tunteettomana, vaikka -hän sydämensä sisimmässä tunsi lämmintä osanottoa kuollutta ja hänen -perhettään kohtaan. - -Päivällisen päätyttyä vetäytyi hän niin pian kuin mahdollista -yksityishuoneisiinsa. Siellä heittäytyi hän lamautuneena nojatuoliin ja -lausui: - -"Täytyyhän meidän sortua, kun kimppuumme käy ihmisiä, joissa -lahjakkaisuus on ilkeyden kanssa liitossa, ja kun puolustajinamme on -henkilöitä, jotka tosin ovat sangen kunnioitettavia, mutta joilla ei -ole selvää käsitystä tilastamme. Minut on saatettu väärään asemaan -kahteen puolueeseen nähden esittämällä minulle Favrasin leski ja poika. -Jos olisin saanut menetellä vapaasti, olisin tietysti ottanut sen -miehen pojan, joka on uhrannut itsensä meidän tähtemme, ja istuttanut -hänet pöydän ääreen minun ja kuninkaan keskelle. Mutta samojen -pyövelien ympäröimänä, jotka lähettivät hänen isänsä kuolemaan, en -uskaltanut edes luoda silmiäni häneen. Kuninkaallismieliset tulevat -varmaan moittimaan minua, koska en ottanut huomatakseni tuota -lapsiraukkaa, ja vallankumouksen ystävistä on tuntuva loukkaavalta se -ajatus, että on arveltu tehtävän minulle mieliksi tuomalla poika minun -nähtäväkseni." - -Helmikuun 27. p:nä sai Marie Antoinette veljeltään Leopoldilta kirjeen, -joka toi sen viestin, että hänen vanhin veljensä Josef oli kuollut -Wienissä. - -Poliittiset selkkaukset, joihin nuori keisari oli tullut vedetyksi, -olisivat todennäköisesti, jos hän olisi saanut elää, estäneet häntä -antamasta voimakasta tukea sisarelleen, mutta hänessä Marie Antoinette -joka tapauksessa kadotti veljen, joka rakasti häntä ja oli ollut -hänelle hyvänä neuvonantajana ja ystävänä. - -Muutamia päiviä ennen kuolemaansa oli hän kirjoittanut sisarelleen -hellän, liikuttavan kirjeen, jossa lausui syvästi surkuttelevansa sitä, -että hänen täytyi jättää hänet niin tukalaan asemaan; ja hän sanoi -olevansa pahoillaan siitä, ettei hän voinut antaa hänelle -käytännöllisiä osotuksia hellyydestään, joka hänessä aina oli säilynyt -sisartaan kohtaan. - -Eräässä viimeisiä kirjeitään veljelleen ja seuraajalleen oli keisari -Josef vähäistä ennen kirjoittanut: - -"Minä olen, samoin kuin sinä, kovasti harmissani kaikkien niiden -ilettävien huhujen tähden, joita levivitellään Ranskan kuningattaresta; --- mutta mihinkäpä toimiin voi hävyttömiä ja hulluja ihmisiä vastaan -ryhtyä. Noita kurjia on mahdoton saada uskomaan, että sisareni ei ole -lähettänyt minulle salaa useita miljoonia, yhtä vähän kuin minä -itsekään tiedän millä perusteella minä voisin noita rahoja vaatia tai -miten hän olisi saanut ne minulle annetuksi. Minä en ole milloinkaan -vastaanottanut ainoatakaan kultakolikkoa Ranskasta." - -"Tämä tappioni on koskenut minuun kovasti", kirjoitti Marie Antoinette -madame Polignacille veljensä kuoltua. "Mutta se voima ja rohkeus, jota -tämä kyynelin kaivattu veljeni aina viimeiseen asti osotti, pakottavat -vielä koko maailman ihmettelemään häntä ja auttavat häntä saamaan -oikeutta. Minä rohkenen sanoa, että hän kuoli täysin arvoisena -veljenäni." - - - - -9. - -Marie Antoinette äitinä. -- Ludvig XVII:nnen luonteen piirteitä. - - -Päiviä, jopa kuukausiakin saivat Tuileriain asukkaat olla -lakkaamattomassa kiihtymyksen ja ahdistuksen tilassa. - -Yöllä huhtikuun 13. päivää vasten odotti Lafayette hyökkäystä -Tuilerioihin. Hän ilmoitti tämän pelkonsa kuninkaalle. - -Ludvig nousi ja läksi kuningattaren huoneeseen. - -Mutta kuningatar oli poissa. Täynnä levottomuutta riensi hän silloin -lastensa makuuhuoneeseen. - -Siellä tapasi hän vaimonsakin. Kuningatar piti poikaansa syliinsä -suljettuna. - -"Minä etsin sinua; sinä olet saattanut minulle mitä suurinta tuskaa", -huudahti kuningas kiihkosta menehtymäisillään. - -"Minä olin paikoillani", vastasi Marie Antoinette ja puristi -kruununprinssiä sydäntään vasten. - -Kävelyretkillä, joita Marie Antoinette pani toimeen lastensa tähden ja -heidän seurassaan, sai hän usein osakseen vihamielisiä silmäyksiä ja -kuulla uhkaavia soimauksia. "Kuningatar ja kuninkaalliset lapset -näyttävät kovin onnettomilta", kertoo madame Elliot, "ja onpa heillä -täysi syy siltä näyttääkin. Varsin harvat ovat ne, jotka osottavat -kuningattarelle kaikkein tavallisinta kohteliaisuutta. Ne, jotka -muutamia kuukausia sitten olisivat heittäyneet tomuun hänen eteensä, -kulkevat nyt hänen ohitsensa liaten häntä kiireestä kantapäihin." - -Mitä onnettomampi Marie Antoinette tunsi olevansa, sitä innokkaammin -liittyi hän lapsiinsa. Äidinrakkaus oli samalla kertaa hänen -lohdutuksensa ja hänen surunsa. Kun hän katseli kruununprinssiä, -täyttyivät hänen silmänsä kyynelillä. Tulisiko tästä lapsesta, jolle -niin ihana tulevaisuus näytti olleen määrätty, hallitsija vaiko -marttyyri? - -Vetäydyttyään pois maailmasta omisti kuningatar kaiken aikansa -tyttärelleen ja pojalleen. - -Hän muisti miten hänen äitinsä Wienissä oli ottanut keisarilliset -lapset mukaansa käydessään sairaiden ja köyhien luona, ja nyt teki hän -samalla tavalla omien lastensa kanssa. Hän otti heidät mukaansa -sairashuoneisiin ja opetti heitä jakelemaan lahjoja ja ystävällisiä -lohdutuksen sanoja. - -Madame Polignacin paettua oli madame de Tourzel tullut kuninkaallisten -lasten kasvattajaksi. Seuraava kuningattaren kirje madame de -Tourzelille osottaa muita paremmin millaista huolta Marie Antoinette -piti pojastaan ja tyttärestään. - - "Heinäkuun 24. p:nä 1789. - - Poikani on neljän vuoden neljän kuukauden ja miltei neljän päivän - vanha. En tahdo puhua hänen ulkonaisista ominaisuuksistaan. Te - saatte nähdä hänet itse. Hänen terveytensä on aina ollut hyvä, - mutta hänen vielä kehtolapsena ollessaan huomattiin, että hänellä - oli heikot hermot ja että vähinkin erinomaisempi melu vaikutti - häneen. Hän sai myöhään ensimäiset hampaansa, jotka puhkesivat - helposti ja kivutta. Vasta kun eräs viimeisistä hampaista puhkesi, - sai hän kouristuskohtauksen. Sittemmin on tämä kohtaus ollut - hänellä kahdesti, ensi kerran talvella 8788, kun hänet rokotettiin, - mutta jälkimäinen kohtaus oli hyvin lievä. Hänen heikoista - hermoistaan on se haitta, että kaikkinainen melu, johon hän ei ole - tottunut, tekee hänet tuskaiseksi. Niin esimerkiksi pelkää hän - tavattomasti koiria, siksi että hän on kuullut niiden haukkuvan - hänen korvansa juuressa. En ole koskaan pakottanut häntä katsomaan - niitä, sillä minä luulen, että hänen pelokkuutensa vähenee sitä - mukaa kuin ymmärrys kehittyy. - - Hän on hyvin vilkas, ja kiivas vihastuessaan, mutta hän on hyvä - lapsi, vieno ja helläsydäminen, milloin ei ajattelemattomuutensa - saa hänessä valtaa. Hänellä on tavaton itsetunto, joka, jos sitä - ymmärtäväisesti johdetaan, voi tulla hänelle hyödylliseksi. - Kunnes hän pääsee tuttavalliselle kannalle henkilön kanssa, osaa - hän hillitä itseään, jopa kokonaan voittaa kärsimättömyytensä ja - vihanpuuskansa, jotta vieraan silmissä näyttäisi sävyisältä ja - rakastettavalta. Hän on lujasti sanassaan pysyvä, kun on luvannut - jotakin, mutta hän on kovasti avomielinen ja toistaa halusta mitä - on kuullut toisten sanovan; tahtomatta narrata lisää hän usein - sellaista, mitä hän on mielikuvituksessaan nähnyt. Se on hänen - suurin vikansa, joka on koetettava saada hänestä pois juuritetuksi. - - Muuten -- minä toistan sen vielä -- on hän kiltti lapsi, ja - ystävällisyydellä ja vakavuudella pitäisi, olematta liiaksi - ankaria, saada hänestä semmoista kuin tahtoo. Mutta kaikki - ankaruus saattaa hänet mielenkuohuun, sillä hän on ikäisekseen - varsin lujaluontoinen. Niin on esimerkiksi sana 'anna anteeksi' - ollut hänelle varhaisimmasta lapsuudestaan vastenmielinen. Hänet - saa sanomaan melkein mitä hyvänsä, milloin hän on tehnyt väärin, - mutta sanaa 'anna anteeksi' ei hän saa huuliltaan ilman itkua ja - suurta penäämistä. -- - - Poikani ei osaa lukea ja hän on hyvin hidas oppimaan, sillä hän - on liiaksi ajattelematon ollakseen ahkera. Hänellä ei ole - minkäänlaisia suuruuden ajatuksia päässään, ja minä toivoisin, - että tätä jatkuisi edelleen. Meidän lapsemme ehtivät kyllä vielä - saada tietää keitä he ovat. Hän rakastaa sisartaan erittäin paljon - ja täydestä sydämestään. Kun jokin tuottaa hänelle hauskuutta, - olkoon sitten kysymys pikku lahjasta tai kävelyretkestä, rientää - hän heti pyytämään samaa sisarelleenkin. Luonnostaan on hänellä - iloinen mieli. Terveytensä vaatii olemaan häntä paljon ulkoilmassa, - ja minä luulen, että on hyödyllisempää antaa hänen leikkiä ja - työskennellä ulkona terrassilla kuin viedä häntä kauemmaksi. Se - liikunta, jonka lapset saavat leikkiessään ja juostessaan ulkona, - on terveellisempää kuin jos pakottaa heidät kävelemään, mikä - usein rasittaa munuaisia. - - Tahdon puhua vähäisen hänen ympäristöstään. Hänellä on kolme - aliopettajatarta, daamit Soucy, anoppi ja miniä, sekä madame de - Villefort. Vanhempi madame de Soucy on erittäin rakastettava - nainen, hyvin taitava ja tarkka, mutta hänellä on ikävä käytöstapa. - Miniällä on sama ikävä käytöstapa, mutta häneltä puuttuu kokonaan - lahjakkaisuutta. Viime kuluneina vuosina ei hänellä ole ollut - mitään tekemistä tyttäreni kanssa, mutta pikku pojalleni ei hän - voi aikaansaada mitään vahinkoa. Muuten on hän hyvin uskollinen - ja sitä paitsi ankara häntä kohtaan. Madame de Villefort on - edellisen suora vastakohta -- hän hemmoittelee lastani liiaksi. - Hänellä on vähintäänkin yhtä ikävä käytöstapa, ellei ikävämpikin. - Keskenään sopivat he vallan hyvin. - - Molemmat hovimestarinnat ovat poikaani suuresti kiintyneet. Mutta - madame Lemoine on sietämätön lavertelija, joka kertoo kaikki mitä - hän kuulee, olkoon poika läsnä tahi ei -- se on hänestä aivan - yhdentekevää. Madame Neuville on miellyttävän näköinen sekä - lahjakas ja vilpitön, mutta hänen sanotaan olevan vehkeilevän - äitinsä johdettavana. - - Brunieriin, lääkäriin, luotan täydellisesti milloin lapset ovat - sairaina, mutta muuten on katsottava, että hän pysyy alallaan; - hän on suurisuinen, iloinen ja mellasteleva. - - Apotti d'Avreux lienee sopiva ohjaamaan poikaani lukutaitoon, - mutta muuten puuttuu häneltä tyyten sitä käytöstapaa ja niitä - ominaisuuksia, jotka ovat välttämättömät henkilölle, joka tulee - oleskelemaan lasteni läheisyydessä. Se se juuri on vaikuttanut - päätökseeni, että hän ei saa tulla tyttäreni opettajaksi, ja on - pidettävä tarkasti silmällä, ettei hän saa olla missään yhteydessä - poikani kanssa muulloin kuin lukutunneilla. Tämä oli yksi niitä - seikkoja, jotka tuottivat madame Polignacille enimmän huolta. Ja - kuitenkaan ei hän aina onnistunut yrityksissään. Muutamia päiviä - sitten kuulin tältä apotilta lauseita, jotka ilmaisivat niin - suurta kiittämättömyyttä, että ne olivat minulle mitä suurimmassa - määrässä vastenmielisiä. - - Pojallani on kahdeksan kamarirouvaa. He palvelevat häntä hyvin - ahkerasti, mutta minä en voi suuresti luottaa heihin. Viime - aikoina on heidän piirissään lausuttu paljon varomattomia sanoja, - minun voimattani kumminkaan varmuudella päättää, kenen suusta ne - ovat lähteneet. Kamarirouvista varsinkaan eräs rouva Belliard ei - huoli liioin salata tunteitaan. Tarvitsematta epäillä ketään on - joka tapauksessa oltava varuillaan. - - Poikani miehiset palvelijat ovat uskollisia, häneen kiintyneitä - ja tyyniluontoisia. - - Tyttärelläni on kaksi hovimestarinnaa ja seitsemän kamarirouvaa. - Madame Brunier, lääkärin vaimo, on ollut tyttäreni luona hänen - syntymästään saakka ja palvelee häntä varsin uskollisesti. Mutta - vaikka minulla ei ole mitään muistuttamista häntä vastaan, en - kumminkaan ikänä huolisi häntä omaan palvelukseeni. Hän on - luonteeltaan miehensä kaltainen. Paitsi sitä on hän hyvin ahne - ja pitää tarkkaa vaaria niistä pienistä etuisuuksista, jotka - hänen asemansa hänelle suopi. - - Hänen tyttärensä, madame Tremindille, on hyvin kunnioitettava ja - lahjakas nainen. Vaikkei hän ole seitsemääkolmatta vuotta vanhempi, - omaa hän kuitenkin kypsyneemmän iän hyvät ominaisuudet. Hän on - ollut tyttäreni luona aina hänen syntymästään asti, ja minä en ole - koskaan päästänyt häntä näkyvistäni. Minä olen saanut aikaan hänen - avioliittonsa, ja kaiken sen ajan, jonka hän on poissa tyttäreni - luota, käyttää hän yksinomaan kolmen pikku tyttösensä - kasvattamiseen. Hänellä on hyvin lauhkea ja mukaantuva luonne, - hän on varsin taitava, ja hänelle, eikä apotti d'Avreuxille, tahdon - minä antaa tyttäreni opettamisen huoleksi. Hän kykenee siihen - vallan hyvin, ja koska onnekseni tiedän tämän varmasti, pidän - häntä siihen kaikkia muita sopivampana. Siksi toiseksi pitää - tyttäreni hänestä paljon ja luottaa häneen. - - Toiset seitsemän naista ovat hyvin alamaisia ja luonteeltaan - paljoa tyvenempiä ja rauhallisempia kuin poikani kamarirouvat. - - Miehiset palvelijat ovat kaikki olleet tyttäreni luona aina hänen - syntymästään asti. He ovat hyvin vähäpätöisiä henkilöitä, mutta - kun heillä ei ole muuta tekemistä kuin hoitaa helppoa tointaan ja - kun he eivät oleskele täällä muulloin kuin virka-aikanaan, on se - minusta melkein yhdentekevää. - - Marie Antoinette." - -Pieni kruununprinssi oli kaunis lapsi, silmät olivat suuret siniset, -hiukset soluivat kutreina, posket olivat verevän punaiset, hymyily -hohti iloisena, kunnes onnettomuudet tuottivat ennenaikaista -vakavuutta. - -Kukaan ei tuntenut häntä paremmin kuin hänen äitinsä. Kukaan ei ollut -suuremmalla tarkkaavaisuudella tutkinut hänen vikojaan, mutta kukaan ei -myöskään tuntenut hänen miellyttäviä puoliaan paremmin kuin äiti. - -Kruununprinssillä oli synnynnäinen harrastus hyvään, ja se -ehdottomasti herätti kasvattajassa suopeutta, mutta samalla oli hänellä -kuitenkin semmoisia vikoja kuin kiivasluontoisuutta ja taipumusta -tottelemattomuuteen, joihin täytyi käydä kiinni kovin kourin. Äidin -täytyi usein torjua hänen hyväilyjään, jotka helposti saattoivat tehdä -hänen ankaruutensa tehottomaksi, ja vastustaa pikku pojan yrityksiä -välttää rangaistusta. - -Hän oli hyvin vastahakoinen lukemaan, mutta hänen pojanrakkautensa -auttoi hänet voitolle vastahakoisuudestaan. - -Äiti muistutti häntä eräänä päivänä siitä, että hän ei osannut lukea, -vaikka oli jo neljän ja puolen vuoden vanha. - -Poikanen vastasi silloin: - -"Minä opettelen lukemaan uudenvuoden lahjaksi sinulle, äiti -kuningatar." - -Marraskuun lopulla -- kertoo madame Tourzel -- virkkoi hän -opettajalleen: - -"Minun pitää saada tietää, vieläkö on pitkältä uudenvuoden päivään, -sillä olen luvannut äidille, että opin siksi lukemaan." - -Kuultuaan sinne olevan vain kuukauden, sanoi hän aivan tyynesti: - -"Luettakaa minua sitten kaksi tuntia päivässä, rakas apotti, niin minä -kyllä siihen asti opin." - -Ja hän piti sanansa. Määrättynä päivänä hän astui voitonriemuisena -kuningattaren luo, pitäen kirjaa kädessään. - -Ja hän heittäytyi kuningattaren syliin. - -"Tässä on uudenvuoden lahjasi", sanoi rakastettava lapsi. "Minä olen -pitänyt sanani, ja nyt osaan lukea." - -Lähellä Tuilerioita, Seinen rantamalla, oli vähäinen puutarha, jonka -rajalla oli paviljonki, kruununprinssin opettajan asunto. Madame de -Tourzelin toimesta lahjoitettiin prinssille tuo maatilkku, jonka hän -ilolla vastaanotti. Saman pienen puutarhan lahjoitti Napoleon sittemmin -Rooman kuninkaalle; Kaarle X antoi sen Bordeauxin herttualle, ja Ludvig -Filip Pariisin kreiville. "Kuinka monta varoitusta onkaan kylvetty -tuolle pienelle maatilkulle, joka niin sukkelasti joutui pois nuorten -omistajainsa käsistä!" sanoo Beauchesne. "Ensimäinen kuoli vankilassa -kymmenen vuoden ikäisenä; toisen (Reichstadtin herttuan) pyyhkäisi -poliittinen myrsky pois Ranskanmaan pinnalta, hänen elettyään parahiksi -niin kauan, että oli oppinut tuntemaan isänsä nimen ja saanut -kuolevaisena katsella miekkaansa. Kolmas katosi kuten toisetkin -vallankumouksen myrskyihin, ja neljäs on lähes viime aikoihin saakka -oleskellut maanpakolaisena Itävallassa ja Englannissa." - -Tässä pienessä puutarhassa kasvatti kruununprinssi kaniineja ja sorsia; -täällä vaali hän kukkiaan, täällä leikki ja työskenteli hän vapaasti ja -iloisesti. - -Intohimojen riehuessa kansalliskokouksessa ja Pariisin kaduilla, -seurasi hän mitä vilkkaimmalla mielenkiinnolla kukkiensa kehitystä ja -poimi niistä kauneimmat, sommitellakseen niistä kukkavihkoja äidilleen. - -Joka aamu varhain hän meni äitinsä luo ja pani kukkia hänen -vuoteelleen. Hän piiloutui sängyn uudinten taa, ja kun Marie Antoinette -heräsi ja näki kukkavihon, tapasi hän sanoa: - -"Pikku poikani ei varmaankaan ole kaukana." - -Hovinaiset kokivat vakuuttaa Kaarle Ludvigille, että linnassa oli -kyllin monta puutarhuria ja että kuningattarella oli kukkia -yllinkyllin. - -"Mutta kaikki kukat eivät tuota hänelle sitä iloa kuin minun -poimimani", vastasi lapsi. - -Hän oli aina puuhassa tuottaakseen äidilleen iloa. Hän oli onnellinen -äidin hymyillessä hänelle ja hän otti osaa äidin suruun, voimatta -käsittää syytä miksi äiti itki. - -Eräänä päivänä kuuli hän erään hovinaisista lausuvan ystävättärestään: - -"Hän on onnellinen kuin kuningatar." - -"Silloin ette kai tarkoita minun äitiäni", sanoi Kaarle Ludvig, "sillä -hän itkee myötään." - -Milloin hän oli ollut ahkera oppitunnilla, meni Marie Antoinette hänen -kanssaan hänen pikku puutarhaansa. Äitiä huvitti nähdä hänen -laukkailevan puutarhan käytäviä pitkin, ja Marie Antoinette järjesteli -niitä kukkia, jotka poikanen oli poiminut. - -"Ei voinut olla herttaisempaa ja älykkäämpää lasta, lasta, joka olisi -sanonut sanottavansa suloisemmin kuin pikku Kaarle Ludvig", sanoo -madame Tourzel. - -Hän käytti aina tilaisuutta hyväkseen lausuakseen jotain mieluista -ympäristölleen. Eräänä päivänä, kun hän loma-ajan jälkeen jälleen -ryhtyi lukuihinsa, istui Marie Antoinette huoneessa kuunnellen -opetusta. - -"Ellen muista väärin", lausui apotti, "puhuimme viime oppitunnilla -positiivista, komparatiivista ja superlatiivista. Sen on teidän -kuninkaallinen korkeutenne luonnollisesti unohtanut." - -"Erehdytte", vastasi prinssi, "minä muistan kaikki vallan hyvin. -Positiivi on, kun sanon: opettajani, apotti, on hyvä opettaja. -Komparatiivi on, kun sanon: opettajani, apotti, on parempi kuin muut -opettajat. Ja superlatiivi", jatkoi hän, katsahtaen kuningattareen, -"on, kun sanon: äitini on paras kaikista äideistä." - -Satoja semmoisia pikkutapauksia on tästä lapsesta muistoon merkitty. -Eräänä päivänä oli Bertrand de Moleville kuningattaren luona käymässä. -Kruununprinssi laukkasi laulellen ja leikkien ympäri huonetta, -puusapeli kupeellaan. Kotvasen perästä tultiin noutamaan häntä -illalliselle. Yhdellä pyörähdyksellä oli hän ulkona huoneesta. - -Kuningatar kutsui hänet takaisin. - -"Poikani", sanoi hän, "sinä läksit pois kumartamatta monsieur -Bertrandille." - -"Äiti kulta", vastasi kruununprinssi, yhä edelleen hyppien, "sen tein, -koska vallan hyvin tiesin, että monsieur Bertrand on meidän -ystäviämme." - -"Hän on herttainen lapsi, eikö totta?" lausui Marie Antoinette. -"Onnellinen hän, joka vielä on tuommoinen lapsi. Hän ei tiedä miten -raskaasti me kärsimme, ja hänen hilpeytensä tuottaa meille iloa." - -Kamaripalvelija Hue näki kerran kruununprinssin heittäytyvän pensaitten -sisään ja huomautti hänelle, että hän turhan päiten, ketään -hyödyttämättä, antautui vaaraan saada kasvonsa naarmuille. - -Ylväin muodoin poikanen vastasi: - -"Tie maineeseen käy ohdakkeitten kautta." - -Moinen sankarillisuus ei ollut mieleen kuningattarelle, joka sattui -olemaan lähettyvillä. Hän koki selvittää pojalle, ettei silmiensä -puhkaiseminen ainoastaan sen vuoksi, että pääsisi tunkeutumaan -pensaston läpi, ollut yhtään mainehikasta, ja että hänen oli viisainta -jättää puhumiset mainehikkuudesta siksi, kunnes oli tullut tietämään -miten työläästi maine on saavutettavissa. - -Kruununprinssi punastui, juoksi äitinsä luo ja suuteli hänen kättään. - -Hän oli myöskin hyvin kiintynyt kuninkaaseen, mutta kunnioitus isää -kohtaan pakotti hänet enemmän pidättäytymään tämän seurassa kuin äidin, -jonka varalle hänellä aina oli helliä ja armaita sanoja. - -Paikka, jolla näytti olevan suurin vetovoima kruununprinssiin nähden, -oli hyljättyjen, isättömien ja äidittömien lasten koti. Kuningattarella -oli tapana usein ottaa hänet mukaansa sinne, ja pienet löytölapset -osottivat hänelle moninaisella tavalla iloaan ja kiitollisuuttaan -näitten käyntien johdosta. Eräänä päivänä äkkäsi kuningas poikansa -järjestelemässä kultarahoja pieneen rasiaan, jonka hänen tätinsä -Elisabeth oli hänelle lahjoittanut. - -"Mutta, Kaarle", sanoi isä suuttuneena, "luulenpa sinun keräävän rahoja -kuten mikä saituri ikään?" - -Kruununprinssi punastui, mutta vastasi sukkelasti: - -"Niin kyllä, isä, minä kerään rahoja, mutta köyhien lasten hyväksi. Jos -näkisit heidät, olisi sinun sääli heitä." - -Kuningas syleili häntä hellästi. - -"Jos niin on asia, lapseni, että säästät köyhille, niin autan minä -sinua saamaan lippaasi täyteen", sanoi hän. - - - - -9. - -Kesä v. 1790. -- Juhla Mars-kentällä. -- Kuningatar ja Mirabeau. - - -Kevät koitti, kykenemättä sekään haihduttaa kuningasparin huolia ja -tukahduttaa kansan vainoomishalua. - -Kuningattaren teki mieli päästä raikkaaseen maan ilmaan. Hän oli ennen -onnensa päivinä rakastanut Saint-Cloudia, ja nyt halusi hän jälleen -matkustaa sinne. Hän halusi muutamiksi lyhyiksi kesäkuukausiksi päästä -kuulemasta roistoväen pilkkaa ja soimauksia. - -Lafayetten ja hänen ajutanttiensa saattamana lähti hovi Saint-Cloudiin. --- Marie Antoinette oli onnellinen, kun sai vielä kerran istua -ruohikossa lapsinensa, kun sai käyskennellä pitkin puiston lehtikujia -ja levätä puitten katveessa, melun ja vihaisen kiljunnan häntä joka -hetki häiritsemättä. Sitä paitsi saattoi hän täällä vapaammin kuin -Pariisissa antautua siihen iloon, jonka kirjeenvaihto sukulaisten ja -ystävien kanssa hänelle tuotti. - -Hovi oleskeli koko kesän Saint-Cloudissa. Joka sunnuntai ja kaikkina -juhlatilaisuuksina matkasivat kuninkaalliset Pariisiin, sillä -pariisilaiset halusivat nähdä kuningastaan ja kuningatartaan. - -Vaikka Marie Antoinette aina kaikin mokomin halusi päästä -Saint-Cloudiin takaisin niin pian kuin mahdollista, katsoi hän -kuitenkin parhaaksi noudattaa kansan mieltä ja usein näyttäytyä hänelle -vihamielisessä kaupungissa. - -"Ei tosin ole mukauduttava kirkujille", lausui hän kirjeessä kreivi -Mercy-Argenteaulle, "mutta on kuitenkin parasta näyttää, ettemme oleksi -kauempana, kuin että helposti voimme saapua pääkaupunkiin, jos jotkin -seikat siellä vaatisivat läsnäoloamme." - -Kansalliskokous oli päättänyt, että Bastiljin valloittamisen -vuosipäivää piti viettää suurilla juhlallisuuksilla. - -Juhlan paikaksi valittiin Mars-kenttä; ja täällä piti kaikkien Ranskan -maakuntain ja kaikkien valtakunnan rykmenttien edustajain yhtyä. - -"Minä en saata pelotta ajatella tulossa olevaa tapahtumaa", kirjoitti -Marie Antoinette kreivi Mercylle, "sillä meillehän tuo juhla muistuttaa -vain sitä, mikä on hirveintä ja tuskallisinta. Siitä huolimatta on -meidän oltava läsnä..." - -Jo monta viikkoa ennen ryhdyttiin merkittävällä innolla ja -yhteistuumaisuudella puuhaamaan juhlan valmistuksia. Miehet ja naiset, -nuoret ja vanhat, säätyyn ja puolueeseen katsomatta, uhrasivat voimiaan -ja aikaansa juhlan valmistuksiin. - -Eri maan-ääriltä saapuneet edustajat vastaanotettiin Tuilerioissa, ja -heidän kunniakseen juhlittiin Pariisissa jo ennen varsinaista -juhlapäivää. - -Heinäkuun 14. päivä koitti sateisena ja kolkkona. Kansanjoukkoja -tunkeili kaduilla, keräytyi parviin siltojen korvilla ja otti kaikki -ikkunat haltuunsa. - -Kuningasta, lähettiläitä ja edusmiehiä varten oli rakennettu lava. - -Ludvig oli lausunut toivomuksenaan, että hänen perheellensä suotaisiin -sija hänen läheisyydessään, mutta siihen ei kansalliskokous ollut -suostunut. Ainoastaan muutamia päiviä ennen juhlaa päätti se, että -kuninkaan tuli näyttäytyä yksin, kansalliskokouksen presidentti -vasemmalla sivullaan. - -Se oli uusi epäluottamuksen todistus kuninkaallista perhettä ja -erittäinkin kuningatarta kohtaan, joka tahallaan erotettiin miehestään -ja kansan edustajista. - -Kun Marie Antoinette ei saanut lupaa näyttäytyä yhdessä kuninkaan -kanssa, päätettiin, että hän ja muut kuninkaallisen perheen jäsenet -katselisivat juhlaa lähellä olevan sotakoulun ikkunoista. Sanottuun -sotakouluun läksi kuningaskin ja oli perheensä luona niin kauan, kunnes -kaikki olivat juhlakentälle saapuneet. - -Kuningas asettui nyt edusmiesten keskelle. Arkkipiispa siunasi hänet ja -viritti "Te Deum'in". - -Jumalanpalvelus oli lopussa, ja Lafayette astui raketulle alttarille -Armeijan nimessä vannoi hän kuuliaisuutta kansalle, laille ja -kuninkaalle. - -Hänen huutoaan: "Minä vannon!" toistivat seuraavana hetkenä ne -kolmesataatuhatta ihmistä, jotka olivat juhlaan kokoontuneet. - -Kanuunat paukkuivat, liput liehuivat, hatut ja sotamieslakit huiskivat -ilmassa. - -Kuningas nousi ja ojensi kätensä alttarilla olevaa Kristuksen kuvaa -kohti. - -"Minä, ranskalaisten kuningas", huusi hän suurella äänellä, "vannon -käyttäväni perustuslaillisen hallitusmuodon minulle suomaa valtaa -pitääkseni voimassa sitä perustuslakia, jonka kansalliskokous on -hyväksynyt ja minä vahvistanut." - -Yleinen innostus tempasi kuningattarenkin mukaansa. Hän otti -perintöruhtinaan käsivarrelleen, kurottautui ulos kansajoukon yli ja -huusi ikkunasta: - -"Tässä on minun poikani! Samat tunteet liikkuvat hänessä niinkuin -minussakin!" - -Tätä odottamatonta, välitöntä liittymistä kuninkaan sanoihin palkitsi -tuhansien rinnoista esiinpuhkeava ihastus. Liput laskeutuivat, -kirkonkellot soivat pääkaupungissa, laulu ja riemu kohosivat pilviin. --- Se oli yhtä ainoata pitkää rakkauden ja ilon purkausta. - -Juhlaa kesti monta päivää. Sade valui yhäkin virtoina, mutta ei kyennyt -jäähdyttämään valloilleen päässeitä yleviä tunteita. Enimmät maakuntain -edusmiehistä olivat ihastuksissaan saadessaan niin läheltä nähdä -kuninkaallisen perheen, olivat viehättyneinä kuninkaan hyvyyteen ja -kuningattaren jaloon arvokkaisuuteen. Varhain aamusin tulvailivat he -Tuileriain puutarhaan. Pikku kruununprinssin täytyi ehtimiseen -näyttäytyä parvekkeella, josta heitti alas kukkia ja vihreitä oksia -edusmiehille, jotka tervehtivät häntä voimakkailla suosionhuudoilla. - -"Ja näinä hetkinä", sanoo Thiers, "katkesi uhkauksilta kärki, -uhittelevaisuus mykistyi, ja kaikki iloitsivat yhteisestä onnesta ja -olivat ylpeitä siitä, että kaikki olivat otolliset tulemaan tämän onnen -nautintoon. Kuinka voivatkaan tämmöiset sydämeen tunkevat yhteis-ilot -niin pian vaipua unheen syvyyteen?" - -Nämä juhlat olivat viimeinen tilaisuus, jonka kohtalo tarjosi -kuninkaalle hänen voittaakseen takaisin menetetyn valtansa. Pariisi ei -niihin aikoihin suinkaan ollut tyytyväinen kansalliskokoukseen, joka ei -kyllin sukkelaan antanut sille sitä vapaata hallitusmuotoa, jonka se -oli luvannut. - -Maaseudun edusmiehet, jotka vanhasta tavasta lähentelivät isäinsä -kunnioittamia suuruuksia, saivat kokea varsin ystävällistä vastaanottoa -kuninkaallisen perheen puolelta, ja Necker, joka oli menettänyt kansan -luottamuksen ja rakkauden, sai viimeisen kerran eron. - -Mutta valitettavasti ei ollut mitään, mikä olisi voinut Ludvig -XVI:nnelle antaa tarpeellista tahdon lujuutta. Sovinnon juhlat olivat -vain alkuna uusiin yllyttelyihin ja aiheuttivat uuden syytöksen -kuningasta vastaan -- sen että hän oli juhlapäivänä vannonut väärän -valan. - -"Ah, rakas sydämeni", kirjoitti kuningatar prinsessa Lamballelle, -"meidän on rukoiltava Jumalaa, että hän katsoisi armollisesti meihin. -Se tiikerinsuku, jota valtakunta on tulvillaan, tuntisi julmaa iloa, -jos tietäisi miten äärettömästi me kärsimme." - -Hovi oli nyt kumminkin alkanut lähentyä Mirabeauta. - -Kreivi de la Marck, Arembergin ruhtinaan poika ja Itävallan -keisarillisen suvun kaukainen sukulainen, oli Marie Antoinetten -naimisen johdosta saapunut Ranskaan. Hän oli ollut Maria Teresian -suuressa mielisuosiossa ja tullut hyvin vastaanotetuksi Ranskassa; hän -oli taistellut Amerikassa Ranskan lipun johdolla. - -Onnen päivinä oli hän kunnioittavalla myötätuntoisuudella ollut -kiintynyt Marie Antoinetteen, ja hänestä tuli Marie Antoinetten -uskollinen neuvonantaja onnettomuuden päivinä. - -La Marck oli jossakin tilaisuudessa persoonallisesti tutustunut -Mirabeauhon ja ihaili tavattomasti tämän lahjakkaisuutta. - -Hän aavisti, että mahtava kansanjohtaja vielä halusi itseään -kohdeltavan aristokraattina ja että vallankumous ei vielä ollut saanut -aatelisylpeyttä tukahutetuksi hänen rinnassaan. Monen monta kertaa -auttoi hän Mirabeauta lainaamalla hänelle rahaa ja toivoi, että -Mirabeaun tavantakaa palautuvat rahapulat auttaisivat hovia saamaan -hänestä hyödyllisen aseen. - -Innokas ja tarmokas kun oli, koetti brabantilainen aatelismies rakentaa -yhteyttä ystävänsä ja kuninkaallisen perheen välillä. - -Aluksi ei hänen hankkeensa saavuttanut minkäänlaista vastakaikua. - -"Luultenkaan emme tule koskaan vajoamaan niin syvälle, että meidän -olisi pakko turvautua Mirabeaun apuun", sanoi Marie Antoinette. - -Noin puolivälissä huhtikuuta 1790 oli kumminkin Mirabeaulla ja Marie -Antoinetten monivuotisella ystävällä kreivi Mercyllä salainen yhtymys. -Seuraavana päivänä kutsuttiin la Marck kuningattaren luo. Marie -Antoinette ilmoitti hänelle yhdessä kuninkaan kanssa päättäneensä -ruveta yhteyteen peljätyn kansanjohtajan kanssa. - -Kohta sen jälkeen kysyi hän ujostellen la Marckilta, luuliko hän -Mirabeaulla olleen osaa Versaillesin kauhukohtauksessa lokakuun 5. ja -6. päivänä. - -Ystävä kiiruhti häntä rauhoittamaan tässä suhteessa. -- Mirabeau oli -näinä kahtena päivänä oleskellut enimmän aikaa hänen seurassaan; he -olivat syöneet päivällistä yhdessä, kun heille oli ilmoitettu -kansanjoukon saapuneen Versaillesiin. - -"Minua se ilahduttaa", virkkoi kuningatar, "sillä minä tunnen -tarvitsevani tulla päästetyksi tästä harhaluulostani." - -Mirabeaun tavaton lahjakkaisuus puhujana ja valtiomiehenä oli tehnyt -hänet vallankumouksen johtajaksi, mutta hän ei ollut huomaamatta sitä -pohjatonta kuilua, johon vallankumous saattoi syöstä Ranskan, ja hänen -järkensä kielsi häntä tahtomasta kuninkuuden poistamista kokonaan. - -Hän lähetti hoville ensimäiset diplomaattiset noottinsa. Kuningatar -antoi la Marckille toimeksi vakuuttaa hänelle, että kuningas oli -tyytyväinen niihin. - -Kuningatar kysyi la Marckilta, millä tavoin Mirabeau saataisiin -hyvitetyksi ja kiinnitetyksi hartaammin kuningashuoneeseen. - -La Marck saattoi kysymyksen kauemmaksi, ja Mirabeau pyysi antaa sen -vastauksen, että hän toivoi saada velkansa maksetuksi ja että hänelle -sitä paitsi myönnettäisiin kuukautinen apuraha. - -Seuraavana päivänä ilmestyi la Marck uudestaan Marie Antoinetten luo. - -"Odottaessani kuningasta", lausui Marie Antoinette, "en saata olla -kertomatta teille, että hän on päättänyt maksaa Mirabeaun velat." - -Kuninkaallisen lupauksen mukaisesti lähetettiin kohta sen jälkeen -melkoisia summia Mirabeaulle. - -La Marck ei suinkaan ollut pitänyt Mirabeauta tietämätönnä Marie -Antoinetten epäsuotuisista ajatuksista häneen nähden. Mutta siitä -huolimatta halusi vallankumouksen johtaja hartaasti päästä -persoonalliseen yhteyteen kuningattaren kanssa. - -Mirabeau kirjoitti ja pyysi saada kohdata häntä, ja vihdoin päätti -Marie Antoinette myöntää hänelle puheillepääsyn. - -Heinäkuun 3. p:nä 1790 oli heidän määrä yhtyä Saint-Cloudissa. -Sekä Mirabeau että Marie Antoinette olivat ryhtyneet mitä -suurisuuntaisimpiin varokeinoihin heidän yhtymyksensä salassa -pitämiseksi. - -Mirabeau oli edellisen päivän oleksinut Auteuilissa sisarentyttärensä, -madame d'Aragonin luona. Varhain seuraavana aamuna saattoi hänen -isäntänsä hänet pois sieltä. - -Poikettiin eräälle Saint-Cloudiin vievälle syrjätielle. Mirabeau -laskeutui vaunuista takaportin luona puiston perällä. Eräs hovimies -seisoi siellä ja odotti häntä saattaakseen hänet perille. Kuningatar -oleskeli läheisyydessä. - -Yksinäisellä paikalla kuningattaren yksityisessä puutarhassa oli -pensaitten puoleksi varjostama ympyrä. Täällä synnynnäinen kuningatar -ja neron armolla varustettu kuningas kohtasivat toisensa. - -Marie Antoinette oli tähän saakka pitänyt vallankumouksen johtajaa -jonakin julmurina, kuningasvallan -- ja niinmuodoin hänenkin -- -katkerimpana vihamiehenä. Hänelle oli kerrottu Mirabeausta, että -Mirabeau oli liikkunut kansanjoukon keskellä noina kamalina lokakuun -päivinä, että hän oli yllyttänyt noita joukkoja, jotka jo ennestään -olivat vihan, nälän ja viinin kiihottamina. - -Nyt seisoivat he vastatusten, kuningatar ja tuo rokonarpinen mies -säihkyvine silmineen ja voimakkaine päineen, joka viimemainittu -leijonan harjaa muistuttavan vahvan tukan vuoksi näytti melkein -luonnottoman suurelta. - -Ja huolimatta kaikesta mitä kuningatar tästä miehestä oli kuullut, -miellytti hän häntä. - -"Tämän ylhäisen, onnettoman naisen erinomaisia puolia on", sanoo -Carlyle, "ettei kukaan lahjakas henkilö, Mirabeau enempää kuin Barnave, -milloinkaan voinut tulla hänen läheisyyteensä, kuningattaren olematta -vastoin kaikkia ennakkoluulojansa pakotettu tunnustamaan neroa ja -lähestymään sitä luottavaisuudella." - -Lempeästi ja ystävällisesti puhutteli hän Mirabeauta. Nähdessään -Marie Antoinetten niin jalona ja rohkeamielisenä syttyi kansan -jumaloitsemassa johtajassa kunnioitus häntä kohtaan. - -"Tavalliseen vastustajaan nähden", sanoi kuningatar, "mieheen, joka on -vannonut ajavansa kuninkuuden perikatoa, oivaltamatta sitä hyötyä mikä -suurella kansakunnalla voi olla kuninkuudesta, olisi askel, jonka nyt -teen, tuskin soveliaaksi katsottava. Mutta Mirabeauhon nähden -- --" - -"Tämä 'Mirabeauhon nähden' näytti häntä äärettömästi mairittelevan", -sanoi Marie Antoinette, kun hän kohtauksen jälkeen astui uskollisen -kamarirouvansa madame Campanin huoneeseen. Mirabeau syytti itseään, -tarjosi apuaan ja lupasi vilpittömyyttä. Selvin piirtein kuvasi hän -kuninkuuden aseman. - -Marie Antoinetten mieli alkoi rohkaistua. Tämä mies, joka oli -osottautunut niin mahtavaksi repimään alas, varmaankin myös pystyisi -jälleen rakentamaan mitä oli revitty. - -"Vihdoin saan kuulla oikeata politiikkaa", lausui kuningatar hänelle. -"Tosin en saata omaksua kaikkia ajatuksianne ja mielipiteitänne, mutta -sen verran ainakin tiedän, että te olette todellinen valtiomies." - -Heidän puhelunsa kesti kolme neljännestuntia. - -Poislähtiessään sanoi Mirabeau hänelle: - -"Kun keisarinna, teidän äitinne, tahtoi jollekulle alamaiselleen -osottaa armoaan, ojensi hän poislähtevälle kätensä suudeltavaksi." - -Kuningatar riisui hansikkaan ja ojensi hänelle kätensä. Vallankumouksen -johtaja suuteli sitä ja lausui: - -"Tämä suutelo pelastaa kuninkuuden." - -Kun Mirabeau jälleen kohtasi sukulaisensa, joka odotti häntä, sanoi -hän: - -"Hän on hyvin suuri, hyvin jalo ja hyvin onneton nainen, Viktor. Mutta -minä pelastan hänet!" - -Mutta hän erehtyi. Kääntyminen oli jo liian myöhäistä, se oli tyhjää -harhaluuloa. Hän ei enää voinut ehkäistä vallankumouksen kulkua. Ei -riittänyt Mirabeaun mahtava voimakaan enää hillitsemään niin valtavia -intohimoja kuin ne, jotka nyt olivat päästetyt valloilleen. - -Hän antoi kuningattarelle useita kirjallisia ehdotuksia sovinnoksi -kansanpuolueen ja kuninkaallisen huoneen välillä. Muutamat lähteet -mainitsevat, että kuningatar niinikään sittemmin olisi parisen kertaa -vastaanottanut hänet prinsessa Lamballen huoneessa Tuilerioissa, jonne -Mirabeau olisi pujahtanut munkin valepuvussa. Mutta kaikki tiedot -pitävät yhtä siinä, että Mirabeau vilpittömästi ihaili Marie -Antoinettea. - -"Te ette tunne kuningatarta", lausui hän kerran tuttavallisessa -puhelussa, "hänen mielenlujuutensa on ihmeteltävä, ja rohkeuteen nähden -on hän kuin miehinen mies." - -"Minä hyvin luulen", kirjoitti Mirabeau syyskuussa 1790, "ettei -kuningatar pidä lukua elämästä ilman kruunua. Kaikissa tapauksissa olen -varma siitä, ettei hän tule säilyttämään henkeään, ellei hän saa pitää -kruunuaan." - -Vallankumous se vain kehittyi kehittymistään. Mirabeaun ääni oli tosin -vieläkin yhtä valtava, mutta häntä ei kuunneltu enää entisellä -ihastuksella. Toisena päivänä puolusti hän kansalliskokouksessa -monarkkiaa, toisena päivänä ahdisti hän, haihduttaakseen häntä vastaan -heränneitä epäluuloja, kuningasta ja hänen puoluelaisiaan. - -Hänen asemansa oli epävarma. Kuningas uskoi häntä vain puolittain. -Perustuslaillinen puolue alkoi epäillä häntä. Demokraatit kohdistivat -vihansa häneen. - -Hän kirjoitti lakkaamatta kirjeitä kuningattarelle; hän valitti kreivi -de la Marckille Ludvigin välinpitämättömyyttä ja Marie Antoinetten -horjuvaisuutta. Hän käytti vakavia varoituksia ja toisinaan purevaa -satiiria, toisinaan nuhteli, toisinaan oli kauhuissaan kuningasparin -epävakaisuuden ja ymmärtämättömyyden johdosta. - -"Minua kuunnellaan enemmän ystävällisyydestä kuin luottavaisuudesta", -sanoi hän, "ollaan innokkaampia ottamaan vastaan neuvojani kuin -seuraamaan niitä." - -Hän vetosi Marie Antoinetten ylpeyteen, hänen arvostelukykyynsä, -hän pyysi kuningatarta seuraamaan hänen ohjauksiaan ja ryhtymään -toimiin. Mutta hänen puheensa kansalliskokouksessa saivat vihdoin -kuningattarenkin kylmenemään, niin että hän jälleen alkoi epäillä -Mirabeaun vilpittömyyttä. - -Kansanylimys pääsi näkemästä niiden suunnitelmien tyhjiin raukeavan, -jotka hän oli rakentanut onnettoman kuningasparin pelastamiseksi. - -Jo pitemmän aikaa oli hänen terveytensä ollut horjuvainen. Kun hän -maaliskuun 28. päivänä 1791 lähti kansalliskokoukseen, täytyi hänen -matkalla poiketa ystävänsä la Marckin luo lepäämään. Siellä makasi hän -puolisen tuntia miltei tiedotonna. - -Siitä huolimatta lähti hän kokoukseen. Hän puhui innokkaasti viisi eri -kertaa, ja sitten laskeutui hän viimeisen kerran puhujalavalta. - -Huhtikuun 2. päivänä tunsi hän kuoleman lähestyvän. - -Äärettömiä ihmisjoukkoja kerääntyi hänen asuntonsa ulkopuolelle. -Hovista lähetettiin sana toisensa jälkeen. - -"Pidä päätäni pystyssä", sanoi hän palvelijalleen, "se on voimakkain -pää koko Ranskassa." - -"Ah", lausui hän elämänsä viime hetkenä, "sydämeni kätkee itsessään -Ranskan monarkkien kuolinlaulun; sen elottomat jätteet tulevat jäämään -puolueiden saaliiksi." - -Pariisissa synnytti Mirabeaun kuolema koko kansanliikkeen. Joka päivä -vietettiin surujuhlia hänen muistolleen. Konstitutsionin ystävät -pukeutuivat surupukuun. - -Jälkeenjääneet paperit eivät anna minkäänlaisia tietoja Marie -Antoinetten tunteista suuren kansanjohtajan kuoleman johdosta. Mutta -varmaan on niiden kellojen ääni, jotka soittivat häntä hautaan, -surunvoittoisesti kaikuen tunkenut Marie Antoinetten huoneeseen -kuninkaallisessa linnassa. - -Hämärän aavistuksen valtaamana oli hän muutamia kuukausia ennen -lausunut: - -"Olen varma siitä, etten minä sorru ennen Mirabeauta." - - - - -10. - -Vanhat prinsessat lähtevät Roomaan. -- Prinsessa Elisabeth. -- Kuningas -Ludvig ja kirkollinen tila. -- Kuninkaallista perhettä kielletään -matkustamasta Saint-Cloudiin. - - -Asema kävi päivä päivältä yhä arveluttavammaksi. Katukohtaukset -kuuluivat päiväjärjestykseen. Kansalliskokous oli tuskin enempää -itsenäinen kuin kuninkaallinen perhe. Milloin vain joku julistus ei -ollut väestön mieleen, tapahtui heti levottomuuksia ja ryöväyksiä. - -Aseman ollessa näin tuskallinen ja epävarma on ihan luonnollista, että -kuninkaalliselle perheelle yhä uudestaan tarjottiin apua maasta -pakenemiseen. - -Kuten on mainittu, oli useilta tahoilta kehotettu kuningatarta -siirtymään pois maasta. Kuningas, prinsessa Elisabeth ja prinsessa -Lamballe olivat kehottaneet häntä siihen; vieläpä lapsetkin olivat -panneet pienet kätensä ristiin ja pyytäneet häntä lähtemään matkaan. - -Sekä vallankumouksen viime aikoina että vielä sittemminkin oli -kuningattarelle tarjoutunut useampia tilaisuuksia poistua huomaamatta -maasta. Mutta mieluummin kuin suostui hylkäämään puolisonsa ja -lapsensa, kesti hän nuo päättömät hirveät kuukaudet ja vuodet -Ranskassa. Millaiset hänen tunteensa kuningasta kohtaan ennen -lienevätkin olleet, kovan onnen päivinä liittyi hän innokkaasti -puolisoonsa. - -"Minä en mitään toivo oman itseni vuoksi", oli hänellä tapana sanoa, -"sillä kuninkaan sylissä ja lasteni seurassa minä tahdon elää ja -kuolla." - -Paavi Pius VI oli Europan suvereeneista ainoa, joka tarjosi Ranskan -kuningasperheelle vieraanvaraisuutta. Hän koki taivuttaa sen jäseniä -pudistamaan Ranskanmaan tomun jaloistaan ja hakemaan turvaa hänen -kirkkovaltiostaan. - -Kuninkaan tädit olivat ainoat, jotka noudattivat hänen kutsuaan. - -Aina vallankumouksen alusta asti olivat Adelaiden ja Viktorian kaikki -ponnistukset tarkoittaneet heidän piiloon pääsemistään ja unhotuksiin -joutumistaan kansan puolelta; -- rauhaton Sophie oli jo kuollut. - -Oleskelu Ranskassa kävi heille vihdoin sietämättömäksi, ja heidän -hartain halunsa ja toivonsa oli päästä niin pian kuin mahdollista pois -kapinoitsevasta isänmaastaan Roomaan, jossa toivoivat saavansa -polvistua Pietarin kirkossa. - -Kuningas ei katsonut itsellään olevan syytä vastustaa tätiensä -toivomusta. Heille kirjoitettiin passit, ja ilmoitus heidän kohta -tapahtuvasta tulostaan lähetettiin kardinaali Bernisille, Ranskan -lähettiläälle Roomassa. - -Prinsessat olivat jo aikeissa lähteä, kun nimetön tiedonanto siitä -lähetettiin Jakobiini-klubille (helmikuun 3. p:nä 1791). - -Itse asiassa ei paljoa välitetty vanhoista prinsessoista, jotka eivät -näytelleet mitään osaa poliittisessa elämässä. Mutta pelättiin että -heidän matkansa olisi vain enteenä ja että kuningas ja kuningatar -aikoisivat seurata perästä. - -Heidän päätöksensä kiinnitti sitä paitsi yleisön huomion -siirtolaisuuden polttavaan kysymykseen. - -Oli sen vuoksi helppo herättää kiivasta vastustusta heidän tuumiansa -vastaan. Lähetystö, johon kuului porvarineuvoston jäseniä, lähti -kansalliskokoukseen ja Tuilerioihin ilmaisemaan vastalauseita matkaa -vastaan. - -Koko joukko irtolaisnaisia, joiden oli tapana joka ilta kokoontua -Palais Royalin puutarhassa, päätti rientää Bellevueun linnaan estämään -Adelaiden ja Viktorian matkaa. - -Prinsessoille ilmoitettiin, että uhkaavia ihmisjoukkoja oli tulossa -heidän linnaansa. Malttamatta päättää valmistuksiaan, lähtivät he -päätäpahkaa matkoihinsa erään heidän luokseen vierailulle saapuneen -naisen vaunuissa. - -Kun naiset näkivät linnan tyhjänä, ei heidän raivollaan ollut mitään -rajoja. He olivat vakuutettuja siitä, että prinsessat veivät suuria -rikkauksia muassaan Ranskasta, ja päättivät sen tähden kostaa estämällä -palvelijoita lähettämästä tavaroita jälestä. - -Kenraali Berthier esti heitä kumminkin tätä tuumaansa toteuttamasta, -mutta sen sijaan salli hän heidän tunkeutua linnan saleihin, tyhjentää -prinsessojen viinikellarit ja viereksiä heidän sängyissään. - -Palattuaan Pariisiin riensivät naiset Luxembourg-palatsille, sillä he -epäilivät Provencen kreivin samaten aikovan paeta. He huusivat häntä, -kunnes hänen oli pakko näyttäytyä balkongillaan ja luvata, ettei hän -lähde pois maasta. - -Vallankumoukselliset sanomalehdet puhuivat osaksi vihaisin, osaksi -ylenkatseellisin sanoin prinsessojen lähdöstä. - -Matkalla sattui monenlaisia ikävyyksiä. Eräässä kaupungissa tahdottiin -pidättää prinsessoja. "Lyhtytolppaan pakolaiset!" huudettiin. Muutamien -upseerien väliintulon kautta pääsivät he kumminkin jatkamaan matkaa. - -Eräässä toisessa kaupungissa otettiin heidät vangiksi. Porvarisneuvosto -määräsi heidät säilytettäväksi vankilassa, kunnes kansalliskokous oli -päättänyt saavatko he lähteä maasta vai eivätkö. - -Mirabeaun kehotuksesta lähetettiin Pariisista prinsessoille -lupatodistus matkan jatkamista varten. Mutta tuossa pikkukaupungissa ei -oltu halukkaita hyväksymään kansalliskokouksen päätöstä; ja oikea -kapina puhkesi ilmi. - -Molemmat prinsessat pidettiin edelleen teljettyinä, ja vasta kun olivat -kaksitoista päivää istuneet lukkojen ja telkien takana kurjassa -hotellihuoneessa, saivat he viimein lähteä matkaan pikkukaupunkilaisten -ulvoessa ja viheltäessä. - -Kuningasperheessä oli toivottu, että Elisabeth olisi seurannut tätiensä -mukana Italiaan. Mutta hän katsoi oikean paikkansa olevan kuninkaan -läheisyydessä. Kuningas tarvitsi häntä, eikä hän hennonut jättää -Ludvigia. - -Prinsessa Elisabeth oli syntynyt 3. päivänä maaliskuuta 1764 ja oli jo -kolmen vuoden ikäisenä jäänyt isää ja äitiä vaille. - -Sen rakkauden, jonka hän muuten olisi omistanut vanhemmilleen, antoi -hän sen sijaan tulla veljiensä osaksi, ja näistä etenkin vanhimman, -jonka puoleen hän katsoi kunnioituksella ja jota hän piti miehen ja -kuninkaan oikeana esikuvana. - -Kelpo, hidasluontoinen Ludvig rakasti häntä myös sangen suuresti, -paljoa enemmän kuin muita sisaruksiaan. Noiden kahden sisaruksen -välinen rakkaus ei ollut intohimoinen tai haaveilevainen kuten kahden -rakastavan välillä; kuninkaan puolelta liittyi siihen nyreää mieltä ja -puuttuvaa rakastettavaisuutta. Mutta uskollisuudessa ja omanvoiton -pyytämättömyydessä oli Elisabethin rakkaus kuningasta kohtaan Marie -Antoinetten rakkautta paljon korkeammalla. - -Prinsessa Elisabeth ei ollut kaunis. Hän oli lyhytvartaloinen ja vailla -kaikkea majesteetillisuutta. Sitä paitsi oli hänellä epäsäännölliset -kasvonpiirteet ja selvämuotoinen bourbonilaisnenä. - -Mutta hän oli nuoruuttaan säteilevä. Hänen ihonsa oli verevä, ja hänen -kirkkaista sinisilmistään loisti hyvä ja uskollinen sielu. - -Hän oli evännyt loistavia naimatarjouksia. - -"Minä voin mennä naimisiin vain kuninkaanpojan kanssa, ja -kuninkaanpojan täytyy hallita isänsä valtakuntaa", sanoi hän. "Minä en -sen jälkeen enää olisi ranskalainen, ja muuta minä en tahdo olla. -Parempi on jäädä tänne veljeni valtaistuimen juurelle, kuin nousta -vieraalle valtaistuimelle." - -Kun häntä kehotettiin välttämään vaaroja Ranskassa seuraamalla tätejään -ulkomaille, virkkoi hän: "Pois matkustaminen olisi samalla sekä julmaa -että pelkurimaista." Hänellä oli nuoruudestaan saakka aina viimeiseen -hetkeensä asti suora luonne, joka ei koskaan poikennut siltä tieltä, -jonka katsoi oikeaksi. - -Uskossaan Jumalaan samoin kuin muissa olokohdissaan oli hän horjumaton -ja varma. Hän ei odottanut vastoinkäymisen hetkeä valmistautuakseen -kristityn kärsivällisyyteen. Jo vuonna 1786 kirjoitti hän -ystävättärelleen, madame de Causansille: - -"Meidän täytyy laskea toiveemme yhtähyvin kuin pelkommekin ristin -juurelle. Ainoastaan risti voi opettaa meitä kestämään niitä -koettelemuksia, jotka taivas meille määrää, se yksistään kykenee -lohduttamaan ja nostamaan lannistuneen sielun. Jumala oli synnitön, ja -hän kärsi sekä henkisesti että ruumiillisesti enemmän kuin me koskaan -voimme kärsiä. -- -- -- Meidän on elettävä katkeria hetkiä tässä -elämässä, mutta se tapahtuu, jotta me saavuttaisimme suuren autuuden. -Minä tahdon, oi Jumala, tunnustaa Sinun ylhäisen voimasi ja uskoa, että -mitä hyvänsä tapahtukoonkin, Sinä et milloinkaan hylkää minua!" - -Prinsessalla ei ollut mitään huomattavaa sijaa hovissa ennenkuin v. -1778, jolloin hänen opettajattarensa, madame de Guéménée, vei hänet -nuoren kuningasparin luo. - -Marie Antoinette, joka tähän saakka oli pitänyt natoaan pelkkänä -lapsena, hämmästyi niitä miellyttäviä ominaisuuksia, joita hän huomasi -Elisabethissa. Prinsessan vilkas sielu ja suuri tunteellisuus -liikuttivat häntä. "Pelkäänpä", kirjoitti hän (1778) äidilleen, "että -tulen liiaksi kiintymään häneen." - -"Kuningatar on vallan ihastunut prinsessa Elisabethiin", kirjoitti -madame de Bombelles vuotta myöhemmin. "Hän kertoo kaikille ihmisille, -ettei löydy hänen vertaistaan rakastettavuudessa, että hän ei -ennen tuntenut prinsessaa, mutta että hän nyt on tehnyt hänet -ystävättärekseen ja että tämä ystävyys on kestävä koko elämän iän." - -Marie Antoinette koki kaikilla tavoin vetää nuorta natoaan puoleensa. -Hän tahtoi, että prinsessa saisi pitää omintakeista hovia, ja kehotti -kuningasta lunastamaan häntä varten talon, jossa ruhtinas Guéménée -ennen oli asunut. Edeltäpäin puhumatta sanaakaan asiasta Elisabethille -vei kuningatar hänet sinne. - -"Nyt olet sinä omassa kodissasi", sanoi hän; "tämä olkoon sinun -Trianosi. Kuningas, joka on iloinen saadessaan lahjoittaa sen sinulle, -on antanut minulle ilon ilmoittaa sinulle tämän." - -Se vetovoima, mikä nuorella, rakastettavalla tytöllä oli natoonsa, -muuttui sikäli kuin hänen jalommat ominaisuutensa astuivat selvemmin -esiin, syväksi ja totiseksi hellyydeksi Marie Antoinetten puolelta. - -Mutta hänen tunteensa eivät herättäneet vastakaikua. Maku, luonne, -kaikki oli erilaista neljänkolmatta vuotiaassa kuningattaressa ja -kuudentoista vuotiaassa prinsessassa. Kuningattaren osottautuessa -helläksi ja rakkaaksi, oli prinsessa umpimielinen ja hieman -epäluuloinen. - -Elisabeth rakasti taivasta ja halusi sinne. Marie Antoinette rakasti -elämää ja turvautui taivaaseen vain kuten hädässä tarvitsemaansa -lohdutukseen. Elisabethilla oli vakaa luonne. Marie Antoinetten mieli -oli avoin kaikille vaikutuksille, eikä hänen luonteensa mukaista ollut -pyrkiä sitkeästi mihinkään varmaan päämäärään. Joukko erilaisia -suunnitelmia tehtiin ja hyljättiin, liiatenkin vallankumouksen ensi -aikoina; hän kuunteli useitten neuvoja ja antautui erilaisten -virtausten ohjattavaksi. - -Kuninkaan tädit pitivät huolta Elisabethin epäluulon virittämisestä -kuningatarta kohtaan; he ja muut olivat kyllin ilkeitä saattaakseen -prinsessan tietoon, että kansa uskoi Marie Antoinetten ja madame -Polignacin olevan häpeällisissä suhteissa keskenään. - -Kuningatar koki yhäti voittaa natoansa puolelleen, ja Elisabeth se vain -edelleen epäili ja kartteli kuningatarta. - -V. 1784 kirjoitti hän: - -"Meidän katsantokantamme ovat niin erilaiset. Hän on itävaltalainen ja -minä henkeen ja vereen Bourbon!" - -Näistä vastakkaisista katsantokannoista aiheutui usein eripuraisuutta -natojen kesken, mikä suhde jatkui aina kuningasvallan viimeisiin -päiviin saakka. - -Elisabeth, joka niin kauan oli kartellut Marie Antoinetten ystävyyttä, -tuli oikeastaan vasta Templessä hänen uskolliseksi ja alttiiksi -toverikseen. Silloin näki hän kuningattaren oikeassa valossaan, -tunnusti hänen arvonsa ja pahoitteli sitä, että hän niin kauan oli -tuominnut tätä väärin. - - * * * * * - -Ennen vallankumousta oli Ludvig ollut rakastettu lempeytensä vuoksi, -mutta ne lukemattomat loukkaukset, joita kuningatar, kuninkaallinen -perhe, hän itse ja hänen puoluelaisensa olivat saaneet kärsiä, olivat -katkeroittaneet hänen mieltään siinä määrin, että ne olivat saaneet -hänen ystävällisen alavan olemuksensa muuttumaan ynseydeksi, joka -alkuaan oli kokonaan vieras hänen luonteelleen. - -Milloin vaara ei uhannut muita kuin ainoastaan häntä itseään, ei -häneltä suinkaan puuttunut rohkeutta, mutta niin pian kuin hänen -perhettänsäkin uhattiin, hätääntyi hän ja oli kykenemätön käskemään. - -Hänen liikanainen epäilyksensä omaan kykyynsä nähden aiheutti sekä -hänen oman että kuninkuudenkin kukistumisen. Hän kuunteli mitä -erilaisimpia neuvoja, koetti tarttua ojennettuihin, pelastaviin käsiin, -mutta torjui ne sitten jälleen luotaan halutakseen sen jälkeen vielä -kerran tarttua niihin ja käyttää niitä, sen jälkeen kuin suotuisa hetki -oli jo ammoin sitten mennyt. - -Vain yhdessä suhteessa osotti hän lujuutta ja voimaa, nimittäin -suhteessaan kirkkoon. - -Sekasorto kirkollisissa olosuhteissa lisäsi vielä levottomuutta yli -koko maan. - -Kansalliskokous oli v. 1789 saanut hyväksytyksi säädöksen, että -kirkontilojen hallinto oli joutuva pois papiston käsistä. Kohta sen -jälkeen ehdotti muuan komitea, että Ranskan kirkko järjestettäisiin -uudelle kannalle. Hiippakuntien lukua olisi vähennettävä, luostari- ja -veljeskunnat hävitettävät ja useita muita muutoksia tehtävä. - -Päinvastoin kuin Pariisin ja suurempien kaupunkien asukkaat pysyi -maalaisväestö innokkaasti kiinni vanhassa uskossaan. Kirkollisten -olosuhteiden uudestaan järjestäminen herätti sen vuoksi suurta -katkeruutta ja vaivasi mitä kovimmin kuninkaan omaatuntoa. Hän horjui -ja siirsi uusien lakien hyväksymisen yhä tuonnemmaksi. Ja kun hän -viimein (joulukuun 26. p:nä 1790) oli pakotettu allekirjoittamaan ne, -teki hän sen vapisevin käsin ja lausumalla: - -"Ennemmin olla kuninkaana Metzissä kuin mokomilla ehdoilla Ranskassa. --- Mutta siitä tulee kohta loppu!" - -Hän oli tyytymätön itseensä. Hänen menetetty onnensa ja menetetty -hallitsijavaltansa olivat hänen mielestänsä vähäpätöisiä sen askeleen -rinnalla, joka hänet nyt oli pakotettu tekemään. - -Paavi paheksi suuresti kuninkaan tekoa. - -"Meille ei ainoastaan lisää huolia, vaan on meidän suruillemme liian -raskas taakka nähdä jalon ruhtinaan taipuvan ylivoiman edessä ja -allekirjoittavan katoolisen opin perusteille vihamielisiä asiakirjoja", -kirjoitti Pius VI hänelle terävästi. - -Surullisia seurauksia uudesta kirkkoasetuksesta tuli pian näkyviin. -Lähes kolmasosa papistoa kieltäytyi noudattamasta uutta asetusta, ja -papiston vastustus aikaansai hämmennystä koko maassa. - -Ainoastaan vaillinaisesti onnistuttiin saamaan lukuisat vapaana olevat -virat täytetyiksi. Koetettiin pakottaa pääkaupungin hengellisiä -saarnastuolissa tekemään valan uuden asetuksen noudattamiseksi, mutta -useat tekivät uppiniskaista vastarintaa. - -Viidenkymmenen papin ympäröimänä julisti Sant-Sulpicen piispa kirkon -kirouksen niille, jotka polkivat kirkon lakeja. Saint-Marguériten -kirkkoherra ilmoitti saarnastuolista kieltäytyvänsä alistumasta -muutettujen säännösten alaiseksi ja lisäsi: - -"Mitä tahdotaan minulta riistää? -- Virkaniko? Ryöstäminen koskee -teitä, sillä kaikki mitä minulla on kuuluu teille! Henkenikö? -- Minä -olen kahdenyhdeksättä vuotias, ja se lyhyt aika, joka minulla on -elettävänä, ei ole sen arvoinen, että sen vuoksi uhraisin -vakaumukseni." - -Useat hengellisistä, jotka eivät tahtoneet tehdä valaa, piileilivät -kristillismielisissä perheissä, ja sieltä käsin tehtiin ankaria -hyökkäyksiä niitä vastaan, jotka olivat vannoneet noudattavansa uutta -asetusta. Vakavamieliset kristityt pitivät niitä pappeja, jotka olivat -valan tehneet, luopuneina syntisinä, ja nämä papit kohtasivat -pitäjäläisensä levottomina ja vihamielisinä. Mitään harvinaista ei -ollut, että papit nousivat saarnastuoleihin ja valittivat piispojaan ja -niitä vainoomisia vastaan, joita heidän täytyi kärsiä vapauden asian -puolesta. - -Jumalanpalvelusta ei pidetty enää arvossa. Itse linnankirkossakin -keskeytettiin messu usein. Vaadittiin urkuria soittamaan uudestaan -niitä kappaleita, jotka miellyttivät seurakuntaa. Kirkkotuoleja -paiskeltiin kumoon. Ei edes kuninkaan läsnäolokaan kyennyt ehkäisemään -vallattomuutta. - -Ne Ranskan papeista, jotka olivat tehneet valan, saivat huhtikuun 13. -p:nä 1791 vastaanottaa paavilta kirjelmän, jossa hän vaati heitä -neljänkymmenen päivän kuluessa peruuttamaan valansa. Jotka -kieltäytyivät sitä tekemästä, ne Rooman pyhä isä erotti papillisesta -arvostaan ja julisti pannaan. - -Vaikka Ludvig, kuten jo on mainittu, vasta pitkien epäröimisten jälkeen -ja säästääkseen kirkkoa vielä suuremmilta uhkauksilta oli vahvistanut -uudet lait, katui hän nyt kumminkin katkerasti tekoaan. Hän, joka -säveällä nöyryydellä oli kantanut omat vastoinkäymisensä, oli vallan -kauhuissaan kirkon kärsimästä tappiosta. Eikä hänen omantunnontuskiaan -ollut omansa tyynnyttämään se seikka, että hänellä joka päivä oli -nähtävänä sisarensa jumalisuus ja kuultavana hänen totisen kristilliset -neuvonsa. - -Ludvigin ja Marie Antoinetten mennessä kirkkoon kieltäytyi Elisabeth -lähtemästä heidän mukaansa. Tuntien rakkautensa vanhoja muotoja kohtaan -sekä itsensä kristittynä ja katoolilaisena syvästi loukatuksi -kieltäytyi hän itsepintaisesti mukaantumasta uusiin tapoihin, eikä hän -ollut milläänkään niistä solvauksista, joita tämän johdosta häntä -vastaan sinkauteltiin. - -Siitä hetkestä saakka oli hänellä vain yksi neuvo annettava, oli vain -yksi menetystäpä, jota hän saattoi käsittää: olisi pitänyt niin pian -kuin mahdollista lähteä pois Ranskasta. - -Pääsiäinen oli tulossa. Marie Antoinette koki saada puolisonsa -temmatuksi raskasmielisyydestään. - -Jonkinlaiseksi lievikkeeksi haavoilleen halusi Ludvig pääsiäispäivänä -käydä pyhällä ehtoollisella. - -Siitä huolimatta, että hän oli allekirjoittanut uuden kirkkoasetuksen, -ei hän mitenkään halunnut käyttää niitä pappeja, jotka olivat vannoneet -noudattavansa sitä. Hän päätti sen vuoksi viettää pääsiäisviikon -Saint-Cloudissa, jossa toivoi voivansa täyttää uskonnolliset -velvollisuutensa helpommin kuin Pariisissa. - -Huhtikuun 8. p:nä aikoi kuningaspari matkustaa Saint-Cloudiin. - -Valmistuksiin matkaa varten ryhdyttiin keskellä päivää, mutta siitä -huolimatta levisi huhu, että kuningaspari aikoi matkustaa Metzin -linnoitukseen eikä suinkaan Saint-Cloudiin. Ja kirkon viholliset, jotka -päivä päivältä kohottivat päätänsä yhä korkeammalle, arvelivat, että -jos kohta kuningas aikoikin vain matkustaa Saint-Cloudiin käydäkseen -siellä ripillä ja Herranehtoollisella, olisi se joka tapauksessa -arvoton teko sen hallitsijan puolelta, joka oli uuden kirkkoasetuksen -allekirjoittanut. - -Ajoneuvot olivat valmiina ja odottivat linnanpihalla. - -Kuningas, kuningatar ja lapset, prinsessa Elisabeth ja madame de -Tourzel menivät alas ja istahtivat vaunuihin. - -Mutta kansalla oli omat mielipiteensä, ja se ei tahtonut, että -kuningasperhe matkustaisi pois. - -Häiriön tekijät olivat kokoontuneet linnan ympärille, ja -kansalliskaartilaiset olivat sopineet heidän kanssaan samaa asiaa -ajamaan. Kuninkaalliset olivat tuskin istahtaneet vaunuihin, kun -kansanjoukot ympäröivät ne. - -"Ensin hallitusmuoto ja sitten Saint-Cloud!" huudettiin. -- "Alas -pakolaiset! Alas ne, jotka myyvät meidät vieraille valloille!" - -Heittäydyttiin pyörien eteen ja leikattiin ohjakset poikki. - -Kenraali Lafayette, joka oivalsi, että moisten kohtausten perältäkin -täytyi saada ulkovallat uskomaan kuninkaan todenteolla olevan vankina, -riensi apuun ja koetti raivata tietä vaunuille sekä saattaa joukkonsa -uudestaan järjestykseen. - -Mutta häntä tuskin kuunneltiinkaan, eikä häntä toteltu. Huudot: "Kurjat -ylimykset! Lihava sika!" kaikuivat Ludvigin ja Marie Antoinetten -ympärillä. - -"Hän ei saa matkustaa!" toisti kansa. - -"Me maksamme hänelle viisikolmatta miljoonaa", hoilasivat toiset, "ja -silloin voimme ainakin vaatia, että hän tekee mitä me tahdomme!" - -Kuningatar koki tyynnyttää kansanjoukkoa puhumalla sille vaunuista. - -"Mikä ihme-otus se on, joka pyrkii meitä komentelemaan?" vastattiin -hänelle. - -Vihoissaan tästä naurettavasta ja nöyryyttävästä kohtauksesta tahtoi -Lafayette käyttää väkivaltaa pakottaakseen joukkoa kunnioittamaan -lakia. Mutta Ludvig antoi hänelle vain tuon tavanomaisen vastauksen: - -"Minä en tahdo, että minun tähteni vuodatetaan verta." - -Kaksi kokonaista tuntia istuivat kuninkaalliset vaunuissa, alttiina -kansanjoukon solvauksille ja pääsemättä liikkumaan askeltakaan -eteenpäin. - -Kuninkaan palvelijoita rääkättiin. Kruununprinssin hovimestaria lyötiin -niin, että poika pikkarainen pillahti itkemään. Päällysmiesten -uhkaukset ja käskyt vaikuttivat yhtä vähän kuin heidän pyyntönsäkin. - -Välttääkseen vielä pahempia ikävyyksiä, täytyi kuninkaallisten luopua -aiotusta matkastaan. - -Voitostaan riemastuneina rupesivat kansalliskaartilaiset yhtäkkiä -vakuuttamaan kuninkaalle uskollisuuttaan. - -"Olkaa huoletta, me kyllä puolustamme teitä", sanoivat kaartilaiset, -jotka sattuivat olemaan kuningatarta lähinnä. - -"Me luotamme siihen", vastasi Marie Antoinette ivallisesti, "mutta -täytynee teidän kuitenkin myöntää, että pidätte meidät vangittuina." - -Hän otti poikansa käsivarrelleen ja astui ylpeänä takaisin linnaan. - - - - -11. - -Pakovalmistuksia. -- Kreivi Fersen. -- Lähtö Pariisista. - - -Lokakuun päivät 1789 olivat antaneet täysin päteviä todistuksia siitä, -että kuningasperhettä uhkaavat vaarat eivät johtuneet yksistään -kansalliskokouksen, vaan enemmän ja paljoa suuremmassa määrässä -kiihottuneen Pariisin väestön puolelta. Tapaukset huhtikuun 18. -päivältä 1791 eivät jättäneet enää mitään sijaa epäilyksille, etteivät -kuningas ja kuningatar olleet vankeina Tuilerioissa. - -Ensimäisen pakosuunnitelman oli laatinut Mirabeau. Me tiedämme -kuitenkin, ettei kuningas osottanut sanottavaa halua kreivillisen -kansanjohtajan neuvojen seuraamiseen ja että hän ylimalkaan toisenkin -kerran oli ilmoittanut halveksivansa kaikkia pakosuunnitelmia missä -muodossa ne hänelle esitettiinkin. - -Aivan toisin oli laita kuningattaren. Mirabeau oli kuollut, mutta hänen -suunnitelmansa kummitteli edelleenkin Marie Antoinetten aivoissa. -Salaisesti katsoi hän pakoa viimeiseksi pelastuslankuksi siinä -haaksirikossa, jossa niin monet hänen suuremmoisista unelmistaan olivat -hukkuneet. - -Hän pani kaiken kehottelukykynsä liikkeelle taivuttaakseen kuningasta -pakenemaan. Ja aina syksystä 1790 saakka näyttää siltä, kuin tuuma -siirtyä pois maasta olisi elänyt kuninkaankin tietoisuudessa. - -Kumminkaan ei hänessä ollut miestä antautumaan pelkäilemättä tähän -ajatukseen, eikä hänellä myöskään ollut päättäväisyyttä ja rohkeutta -ryhtyä valmistuksiin tämän hankkeen toteuttamiseksi. - -Toisena päivänä hän taipui ja lupasi matkustaa, toisena päivänä hän -peruutti lupauksensa. Ja tuskin oli näyttäytynyt rauhallisempia oireita -tai heikkoja merkkejä kansan palaavasta kunnioituksesta, kun hän jo -lankesi takaisin tavalliseen raskasmieliseen tylsyyteensä. - -Ludvig oli voinut tyynenä nähdä monarkkian särkyvän pirstaleiksi. Hän -oli voinut antaa anteeksi persoonallisia loukkauksia, mutta hän ei -kristittynä voinut kärsiä, että häntä estettiin toimittamasta -hartaudenharjoituksiaan ja viettämästä pääsiäisviikkoa levossa ja -rauhassa Saint-Cloudissa. Huhtikuun 18. päivänä tapahtunut kansanmeteli -se sai hänet pakoon nähden tekemään ratkaisevan päätöksen. - -Mutta se mikä oli ollut helppo asia panna toimeen 1789 ja mikä vielä -olisi käynyt päinsä 1790, kohtasi 1791 lukemattomia vaikeuksia. Kansan -käytös oli osottanut, että jos kuninkaalliset mielivät matkustaa, -täytyi sen tapahtua suurimmassa salaisuudessa. - -Talven alkupuolella oli ryhdytty muutamiin valmistaviin toimenpiteisiin -mahdollisesti tapahtuvaa lähtöä varten. Kenraali, markiisi de Bouillé --- Lafayetten sukulainen, mutt'ei hänen ystävänsä -- oli tarjonnut -kuningasparille apuaan. - -Bouillélle oli uskottu sotajoukon ylipäällikkyys Lothringissa, -Elsassissa, Franche-Comptéssa ja Champagnessa. Hän oli urhea soturi ja -tarmokas johtaja, eikä häneltä suinkaan puuttunut kunnianhimoa. - -Hän ei kuitenkaan kaikitenkaan ollut noita uskollisia monarkkian -puoltajia, jotka vihasivat vallankumousta; mitä vilpittömimmällä -sydämellä oli hän kannattanut uusia lakeja niin kauan kun ne eivät -järkyttäneet hänen uskollisuuttaan kuninkaallista huonetta kohtaan. -Perustuslaillinen monarkkia oli hänen mieliajatuksensa, ja hänen -rakkautensa Ludvig XVI:detta kohtaan oli pikemmin seuraus hänen -poliittisista mielipiteistään kuin hänen ritarillisesta -mielenlaadustaan. - -Levottomuuksien kuohuessa Ranskassa oli hän osannut säilyttää -joukkojensa kunnioituksen, ja hän oli siihen aikaan ainoa ranskalainen -sotapäällikkö, jonka ei ollut pakko taistella sotamiestensä keskellä -vallitsevaa kapinaa vastaan. Kesällä 1790 oli muuan sotaväenosasto -Nancyssa nostanut kapinan päällikköään vastaan, mutta puuttumalla yhtä -nopealla kuin voimakkaallakin kädellä asiaan oli Bouillé osannut -palauttaa kapinoitsijat velvollisuuksiensa tielle. Kansalliskokous -Pariisissa oli tämän johdosta julkilausunut hänelle kiitollisuutensa. - -Kenraalin oivallettua, että kuningasta pidettiin vangittuna, oli hän -heti ajatellut tarjota hänelle apua pelastumiseen. - -Marraskuun ensi päivinä 1790 oli hän jo antautunut yhteyteen kuninkaan -kanssa. Parooni Goguelatin kautta hän oli lähettänyt kuninkaalle pitkän -salamerkeillä kirjoitetun kirjeen, jossa kehotti kuningasta viipymättä -vetäytymään johonkin kaupunkiin valtakunnan rajalla. - -Bouillé lupasi suojella pakoa ja asettaa joukkonsa kuninkaan -käytettäväksi; edellyttämällä, että nämä pysyivät uskollisina -kuninkaalle, oli Bouillén armeija kyllin voimakas turvatakseen -kuninkaallisen perheen pakoa. - -Olemme nähneet, ettei Ludvig hyväntahtoisesti ottanut vastaan tätäkään -ehdotusta. Hän antoi Bouillén neuvojen joutua unheeseen, huolimatta -siitä, että kenraali yhä edelleen koki taivuttaa häntä ja teki -tiettäväksi, että turmelus oli alkanut voittaa alaa hänenkin -joukoissaan ja ettei hän kohtapuoleen ollut varma kuin vain muutamien -harvojen rykmenttien uskollisuudesta. - -Vasta tuon myttyyn menneen Saint-Cloudin matkan jälkeen lähetti Ludvig -parooni Goguelatin viemään Bouillélle sanan, että hän oli päättänyt -totella kenraalin neuvoa ja jättää Pariisin. - -Kuningas ilmoitti aikovansa lähteä Pariisista 15. päivänä toukokuuta ja -pyrkivänsä Montmédyyn kenraalin joukkojen turviin, ei kauas valtakunnan -rajalta. - -Tästä tiedon saatuaan ryhtyi Bouillé heti valmistuspuuhiin. - -Hänestä oli välttämätöntä joukkojensa kokoomisen syyksi saada jotakin -pelon aihetta ja sentähden neuvoi hän kuningasta sopimaan keisari -Leopoldin kanssa siitä, että keisari antaisi itävaltalaisten -sotamiesten toimeenpanna retken, joka näyttäisi uhkaavan rajaa -Montmédyn lähellä. Tämän tekosyyn nojalla Bouillé kokoisi sotamiehensä -tämän kaupungin likitienoille. Vielä kehotti hän Ludvigia ottamaan -mukaansa luotettavan miehen, joka voisi olla hänelle apuna ja tukena -arvaamattomien tapausten sattuessa, ja tähän toimeen erittäin sopivana -esitti hän markiisi d'Agoultin. - -Määräpäivä tuntui tosin olevan sangen kaukana, mutta itävaltalaiset -eivät mitenkään joutuneet ennemmin lähtemään. Paitsi sitä tahtoi -kuningas ennen lähtöään saada käsiinsä ne 2 miljoonaa frangia, jotka -maksettiin hänelle valtiokassasta joka kuun 15. p:nä. - -Bouillé oli tarjoutunut suorittamaan Chalonsin ja Montmédyn välisellä -matkalla tarvittavat valmistukset. Marie Antoinette ja hänen uskottu -ystävänsä, kreivi Fersen, pitivät huolta valmistuksista matkaa varten -Pariisista Chalonsiin. - -Huolimatta kasvavasta levottomuudesta ei Fersen ollut lähtenyt pois -Ranskasta. Sen sijaan että useimmat kuningattaren ranskalaisista -ystävistä pelkurimaisesti pakenivat maasta pois, oli tämä muukalainen -aatelismies jäänyt hänen läheisyyteensä, toivomatta muuta kuin saada -onnettomuuden päivinä palvella häntä. - -Kreivi Fersenissä oli säilynyt tuo rakkauden ja ihailun välillä oleva -ystävyys Marie Antoinettea kohtaan. Vaikka kuningatar vanheni ja hänen -kauneutensa vainoomisten aikana lakastui, ei kreivi kuitenkaan -unhoittanut, että hän oli ollut nuoren, ilosta loistavan Marie -Antoinetten suosittu hovimies ja ritari. - -Hyljättynä ollessaan koski Marie Antoinetteen syvästi tämä hänen -muuttumaton ystävyytensä. Ja kun kreivi Fersen nyt, samalla -hienotunteisuudella kuten muinoin salatessaan ihailunsa ja rakkautensa -Marie Antoinettea kohtaan, tarjosi hänelle tukeaan ja apuaan, ei Marie -Antoinette empinyt tarttua hänen ojennettuun käteensä. - -Kuningas ja kuningatar, jotka olivat vankeina, olivat pakotetut -pysymään toimettomina. He jättivät kaikki kreivi Fersenin huostaan, ja -hän valmisteli heidän pakoaan. - -Sen ajan ruhtinaalliset henkilöt eivät olleet perehtyneet taitoon -matkustaa nopeasti. - -Bouillé oli ehdottanut käytettäväksi keveitä englantilaisia vaunuja, -jotka olivat erittäin mukavat ja joita siihen aikaan hyvin paljon -käytettiin matkoja tehtäessä. Kuningas olisi silloin sisarensa ja -tyttärensä kanssa voinut ajaa toisissa ja kuningatar kruununprinssin -kanssa toisissa vaunuissa. - -Mutta Marie Antoinette tahtoi kaikin mokomin ajaa kuninkaan kanssa -samoissa vaunuissa. - -"Meitä tahdotaan pelastaa; hyvä, silloin pelastettakoon meidät kaikki -tahi ei ketään", sanoi hän. - -Vaikka Fersen oli täynnä intoa palvellakseen kuningasparia, ja vaikka -pako ylimalkaan oli erittäin taitavasti suunniteltu, tehtiin siitä -huolimatta useita virheitä. - -Pahin virhe oli se, että hankittiin vaunut, jotka tavattomalla koollaan -olivat omansa kiinnittämään huomiota puoleensa. - -Muuan englantilainen rouva Sullivan tarjoutui hankkimaan kaivatut -ajoneuvot. Hän meni erään vaunutehtailijan luo ja tilasi paroonitar -Korffin nimellä vaunut, joissa oli parahiksi tilaa yhdeksälle hengelle, -kuudelle vaunujen sisässä ja kolmelle ajoistuimella. - -Moisten kuljetusneuvojen valmistaminen ei ollut missään tapauksessa -pieni asia. Venäläinen valeparoonitar kävi tavan takaa vaunutehtailijan -luona nähdäkseen miten pitkälle työ oli joutunut. - -Vaunut saatiin kuin saatiinkin määräpäivälleen valmiiksi, ja seuraavana -päivänä jätettiin vierasmaalaiselle naiselle lasku, joka osotti -vaunujen hinnan 5,944 frangiksi -- melkoinen summa v. 1791! - -Pako siirrettiin toukokuusta kesäkuuhun. - -Ensi päivänä viimemainittua kuuta ajoivat vaunut kreivi Fersenin -hotellin pihaan. Hän katsoi parhaaksi koetella noitten jykevien -vaunujen kestävyyttä ja valjastutti kuusi reimaa hepoa niiden eteen. -Sitten lähti hän itse kovaa kyytiä ajamaan Vincennesiin menevää tietä. - -Kohtalon sallimuksesta kohtasi hän matkalla Orléansin herttuan, joka -oli kävelyllä lemmittynsä rouva Buffonin kanssa. Samassa kun vaunut -vierivät ohi, tunsi herttua kuskissa, joka piiskoi hevosiaan, -ruotsalaisen kreivi Fersenin. - -"Oletteko höperönä, kreivi?" huusi hän tälle. "Te käytte vaarallista -peliä -- tuolla tavoin voitte taittaa niskanne." - -"Minä ajan itse, koska en tahdo vaunujani rikottavan", vastasi kreivi -seisauttaen hevoset. - -"Miksi on vaunut noin isot? Aiotteko kuljettaa pois kokonaisen -balettiseurueen?" - -"En, teidän korkeutenne, sen jätän teidän tehtäväksenne", vastasi -Fersen. "Hyvästi!" - -"Hyvästi, ja onnea matkalle!" - -Tämän yhtymyksen olisi pitänyt panna Fersenin arvelemaan. Hän tiesi -miten katkerata vihaa herttua tunsi kuninkaallista sukulaistaan -kohtaan. Saadessaan ensi tiedon kuninkaan paosta, iskisi herttuan -ajatus heti noihin römö-vaunuihin, ja luultavasti hän silloin -ilmoittaisi tämän seikan kuninkaan vainoojille. - -Mutta Fersen ei ottanut tätä lukuun. Vaunut seisoivat yli kahdeksan -päivää hänen pihassaan kaikkien nähtävinä. - -Lähtö siirrettiin edelleen tällä kertaa kesäkuun 15. päivästä 20. -päivään. - -Jotta tuuma ei kohtaisi esteitä jo aivan alussa, oli keksittävä keinoja -vakoojain eksyttämiseksi. - -Ludvig XVI:nnella oli nyt ensi kerran tilaisuus käyttää hyödykseen -kätevyyttään käsityöläisenä. Kahden uskotun palvelijan avustamana -laittoi hän prinsessa Elisabethin huoneeseen oven, jota ei hevin -huomannut, jollei tyystemmin tarkastanut seinää. - -Heillä oli siis varattuna uloskäytävä; vaunut olivat kunnossa, ja nyt -oli vain hankittava passi. - -Tälläkin kertaa tarjosi rouva Sullivan apuaan. Valeparoonitar Korff -pyysi passia itselleen, kahdelle lapselleen, niiden opettajalle ja -yhdelle palvelijalle. - -Mutta uskaltamatta jäädä Pariisiin sen jälkeen kun oli auttanut -kuningasparia pakoon, ilmoitti hän parisen päivää passinsaannin -jälkeen, että tämä passi onnettoman sattuman kautta oli joutunut -liekkien uhriksi. Hänelle kirjoitettiin uusi passi, ja tämän passin -avulla poistui hän Pariisista pari päivää ennen kuninkaallista -perhettä. - -Kaikki valmistukset tehtiin mitä suurimmassa salaisuudessa. -"Kaupungissa ei aavistettu mitään", kirjoitti Fersen päiväkirjaansa. - -Hän oli löytänyt keinoja välttääkseen vahtien huomiota, ja hänellä oli -ollut monta yhtymystä kuninkaan ja kuningattaren kanssa. - -Torstaina kesäkuun 16. p:nä iltasilla kävi hän vielä kerran -Tuilerioissa jättääkseen Marie Antoinettelle ne puvut, jotka olivat -aiotut valevaatteiksi hänelle, nadolle ja lapsille. - -Ihan viime hetkessä lykättiin pako vielä neljäkolmatta tuntia eteenpäin -erään kamarineitsyen vuoksi, jota kohtaan kuningattarella oli -epäluuloja. Samaan aikaan sai Bouillé kuninkaalta kirjeen, viimeisen, -jossa kuningas ilmoitti hänelle, että markiisi d'Agoult ei voinut tulla -mukaan tilan puutteen takia, koska kuninkaallisten lasten opettajatar -piti kiinni lainmukaisesta oikeudestaan saada luopumatta seurata -kasvattejaan. - -Vihdoin koitti ratkaiseva päivä. - -Tuilerioilla oli tavallinen sävynsä, ja illalla vietiin lapset sänkyyn -kuten tavallista. - -Samaten läksivät kuningas ja kuningatarkin levolle. Mutta tuskin olivat -palvelijat poistuneet, kun he jälleen nousivat ylös. - -Kuningas pukeutui yksinkertaisiin vaatteisiin, ja Marie Antoinette ja -prinsessa Elisabeth ottivat yllensä ne vaatteet, jotka Fersen oli -tuonut. Sitten lähtivät he herättämään lapsia. - -Marie Thérèse pukeutui kiireisesti, mutta kruununprinssi, jota oli -herätetty ensi unestaan, oli enemmän hämillään. Hän ei tiennyt mitä oli -tekeillä. Hänen päälleen puettiin tytön vaatteet, ja hän kysyi -unimielissään: - -"Käydäänkö näyttelemään komediaa?" - -Kello puoli yksitoista illalla olivat heidän pukunsa täysin valmiit. -Elisabeth, Marie Thérèse, kruununprinssi ja madame Tourzel menivät alas -salonkiin, jossa kaksi kamarirouvaa odotti heitä. Kohta senjälkeen -tulivat kuningas ja kuningatar. Marie Antoinette aukaisi oven. -Taluttaen lapsiaan kädestä, astui hän muitten edellä portaita alas. - -Välttääkseen herättämästä huomiota oli päätetty kulkea linnanpihan -poikki eri ryhminä. - -Opettajatar kulki ensin molempien lasten kanssa. He saavuttivat -vaikeuksia kokematta vaunut. Kreivi Fersen, joka kuskiksi pukeutuneena -istui ajoistuimella, hyppäsi alas ja auttoi heidät vaunuihin. - -Kello oli nyt neljänneksen yli yhdentoista. Samassa kulki Lafayette -linnan pihan poikki, mutta ei huomannut ketään. - -Puoli tuntia myöhemmin tuli prinsessa Elisabeth, ja kuningas seurasi -kohta hänen jälestään. - -Ainoastaan kuningatar ei tullut. - -Kului lähes tunti. Kyyristyneinä vaununnurkkiin uskalsivat pakolaiset -tuskin hengittää tai katsahtaa toisiinsa. - -Kuningatar oli nähnyt niiden, joita hän rakasti yli kaiken, poistuvan -Tuilerioista, ja itse lähti hän sieltä viimeisenä. - -Hän oli kohdannut Lafayetten ja kauhuissaan syöksynyt pimeiden -rakennusten väliin. Kaitaiset kadut veivät kaupunginkorttelin halki. -Likinäköinen kun oli, oli hän erehtynyt tiestä. - -Kiihkeänä ja hengästyneenä riensi hän edelleen ajattelematta missä hän -oli. - -Tuolla alempana pauhasi Seinejoki. Hämärässä erotti hän lyhdyt -sillalla. Hän älysi nyt, että oli kulkenut harhaan ja että hänen oli -käännyttävä takaisin tullakseen toiselle puolelle. - -Viimein kysyi hän eräältä sotamieheltä tietä. Tuntematta kuningatarta -osotti sotamies hänet Karusellipaikalle. - -Hän riensi eteenpäin holvien läpi pitkin Seinen rantoja. Vaunut tulivat -ajaen häntä vastaan. Taaskin Lafayette siinä ajoi kotiin yölliseltä -kiertomatkaltaan. Hän oli nyt varmistunut siitä, että linna oli hyvin -vartioittu, ja että kuninkaallinen perhe lepäsi rauhassa. - -Kuningatar ehti töin tuskin kätkeytyä kiviseinän varjoon, jotta ei -joutuisi hevosten tallattavaksi tai tulisi tunnetuksi. - -Hän riensi edelleen, mutta pysähtyi lopulta, hengästyneenä ja -menehtymäisillään ja luullen kaiken olevan mennyttä. - -Silloin havaitsi hän Fersenin vaunut; hän syöksyi niihin, niin -hengästyneenä, ettei voinut puhua, ja polki kiihkossaan kruununprinssiä -jalalle. Lapsi, joka nukkui käärittynä madame Tourzelin levättiin, oli -siksi malttavainen, ettei huutanut. - -Oli tullut sydänyö. Kreivi Fersen nousi kuskilaudalle ja läiskäytti -hevosia piiskalla. - -Tuileriat olivat heidän takanaan. Ajettiin yli bulevardien ja -saavuttiin Clichy-sillalle, jolla nuo suuret vaunut odottivat. -Ruotsalainen kreivi ajoi omat vaununsa aivan näitten viereen, joten -pakolaisten ei tarvinnut kajota maahan, siirtyessään vaunuista toisiin. - -Fersen palasi hetkiseksi omien vaunujensa luo, tarttui hevosia suitsiin -ja talutti ne syrjään. Yksi hevosista kompastui ja vaunut menivät -kumoon. Näytti siis pelkältä sattumalta, että vaunut oli jätetty -kadulle loikomaan. - -Fersen istahti matkavaunuihin kuskinsa viereen, ja huutaen tälle: "Aja -sukkelaan!" huiteli hän yhtämittaa pitkällä ruoskalla hoputtaakseen -hevosia. - -Paljon oli aikaa mennyt hukkaan kuningatarta odottaessa, ja palaava -päivä vain lisäisi vaaroja. Vähemmässä kuin puolessa tunnissa -saavuttiin Bondyyn, jossa ensi kerran oli vaihdettava hevosia. - -Kuusi hevosta oli tilattu ja ne olivat jo varalla. Fersenin kuski -laskeutui kuskilaudalta. Uusi kuski sivalsi ruoskalla, matkavaunut -lähtivät liikkeelle. - -"Hyvästi, paroonitar Korff!" huusi Fersen poismatkustavien jälkeen. - -Hän näki vaunujen vierivän pois, ja hänen sanattomat, palavat -rukouksensa seurasivat kuninkaallista perhettä, erittäinkin -kuningatarta, jota hän suuresti rakasti. - -Mutta että heidän matkansa hyvin onnistuisi, siihen hän ei uskaltanut -liiaksi luottaa. - -"Rakas isäni!" kirjoitti hän 22. p:n aamulla Monsista, jonne hän oli -pysähtynyt matkallaan ulkomaille. "Olen äskettäin saapunut tänne. -Kuningas ja koko hänen perheensä lähtivät seikkailuja kokematta -Pariisista 20. p:nä sydänyöllä. Minä saatoin heitä ensimäisen -kyytivälin päähän. Suokoon Jumala, että loppumatka kuluisi yhtä -onnellisesti... Minä lähden nyt jatkamaan matkaani rajaa pitkin -yhtyäkseni kuninkaaseen Montmédyssâ, jos hän on kyllin onnellinen -saapuakseen sinne." - - - - -12. - -Varennesiin tulo. -- Kuningasperhe tunnetaan ja otetaan vangiksi. - - -Vaunut vierivät esteettä edemmäksi. Luonto hymyili matkailijoita -vastaan. Oli täysi kesä, ja se säteili paraassa loistossaan. Taivas oli -sees, ja kukat koreilivat mehevän kasvullisuutensa keskellä. - -Sarastavan päivän säteet tunkivat vaunuihin. Kuningas kallisti päänsä -ulos vaununikkunasta hengittääkseen täysin siemauksin hyvien tuoksujen -täyttämää ilmaa. Väestö, seutu, kaikki näytti olevan ystävällistä. - -Clacyhen eli toiseen kyytipaikkaan saavuttua yhtyi kuningatar molempiin -kamarirouviinsa, jotka olivat lähteneet jo edeltäkättä; molemmat vaunut -ajoivat nyt perätysten. - -Kuninkaallisissa vaunuissa olivat osat jaetut seuraavasti: - -Rouva de Tourzel matkusti paroonitar Korffin nimellä; Marie Thérèse ja -Kaarle Ludvig olivat olevinaan hänen tyttärensä ja olivat saaneet -nimekseen Amalie ja Aglaja. Marie Antoinette oli olevinaan lasten -opettajatar ja kutsuttiin madame Rocketiksi. Prinsessa Elisabeth -matkusti seuranaisena nimeltä Rosalie. Ludvig XVI esitti -kamaripalvelijan osaa ja kantoi nimeä Durand. - -Kolme kuninkaallista henkivartijaa oli seurassa: Maldent, joka oli -puettu palvelijaksi ja passiin merkitty nimellä Saint-Jean, istui -väliin vaunun takaistuimella ja väliin ratsasti vaunujen jälestä. -Moustier, joka samaten oli puettu palvelijaksi, tunsi nimen Melchior ja -istui kuskilaudalla Valoryn rinnalla, joka oli puettu kuriiriksi ja -kutsuttiin Fransiksi. - -Lapset, jotka olivat maanneet koko yön, heräsivät aamupäivällä ja -olivat iloissaan pikku aterioista, joita valmistettiin heille. - -Kuningatar lepäsi kaikista kärsimistään mielenliikutuksista. Nojallaan -vaunun seinää vasten muisteli hän menneitä hirmuvuosia. - -"Minusta näyttää", virkkoi hän, "että jos me joutuisimme vangittaviksi, -olisi sen jo pitänyt tapahtua." - -Hän ei ollut läheskään alakuloinen. Harvoin oli hän ollut iloisempi -kuin nyt, jolloin näytti kuin onnistuisi pako. - -Oli tultu pois Pariisista, tuosta peljätystä kaupungista, ja kuningas -laski kuivakiskoista pilaansa siitä, mitä hänen pääkaupungissaan tällä -hetkellä mahtoi olla tekeillä. - -Mutta elämä se usein tahtoo tehdä turhaksi niin hyvin toiveemme kuin -pelkommekin ja antaa odotustemme raueta tyhjiin kaikkein -vähäpätöisimmistä syistä. Ja harvoin esiytyvät tapahtumat sen -muotoisina, kuin olemme odottaneet. - -Kuninkaalliset antoivat kuskille kehotukseksi runsaita juomarahoja, ja -tästä auliudesta oli tosin seurauksena se, että heidän matkansa joutui -pikemmin, mutta samalla se herätti uteliaisuuttakin, ja uteliaisuudesta -johtui vaaroja. - -Eräässä kylässä oli muuan kuorma-ajuri tuntenut matkustajat. - -"Tuo on kuningas", oli hän lausunut toiselle kuskilaudalla istuvista -henkivartijoista. - -Henkivartija kielsi väitteen todenperäisyyden. - -"Ovatpas ne kuningas ja kuningatar", väitti mies itsepintaisesti; "olen -nähnyt heitä lukemattomia kertoja Versaillesissa." - -Tämän lausunnon olisi pitänyt varoittaa kuninkaallisia ja osottaa -heille epäämättömästi, että mitä suurin varovaisuus tästä puoleen oli -tarpeen. Mutta sensijaan Ludvig tavan takaa laskeutui vaunuista. - -Vastamäkilöissä kulki hän aina vaunujen jälestä jalan ja antausi usein -pakinoihin talonpoikain kanssa. Hevosia vaihdettaissa asteli hän kerran -toisensa jälkeen kansanjoukon keskellä, joka oli kokoutunut -tarkastelemaan noita muhkeita ja tavattomia matkavaunuja. - -Montmirailissa särkyivät vaunut, ja matkustajain täytyi odottaa kunnes -ne saatiin korjatuksi. Se seikka ynnä kuninkaan itsepintainen halu -saada kulkea pitkät matkat jalan aiheuttivat neljän viiden tunnin -ajanhukan. - -Päivä kului verkalleen. Väsyneinä ja vaieten istuivat kuninkaalliset -matkailijat vaunuissa. - -Kello löi neljä iltapäivällä, kun he saapuivat Chalonsiin. Täälläkin -piti kuninkaan kaikin mokomin saada astua pois vaunuista ja täälläkin -hänet tunnettiin. Muuan porvarineuvoston jäsen seisoi läheisyydessä. -Hän ei hetkeäkään epäillyt, etteivät nämä olleet kuninkaallisia, jotka -pakenivat Pariisista. - -Täynnä kunnioitusta heidän onnettomuuttaan kohtaan ei hän ollut -ajatellutkaan antaa heitä ilmi. Hän koki kääntää läsnäolijain huomion -pois kuninkaasta, auttoi hevosten valjastamista vaunujen eteen ja -kiirehti kuskia. - -Eräs työmies likeni häntä ja kuiskasi: - -"Se on kuningas. Minä tunnen hänet." - -Neuvosmies vastasi eittäen, mutta toinen uudisti suuremmalla -varmuudella ja äänenpainolla väitteensä. - -"Olet oikeassa; se on kuningas", myönsi neuvosmies. "Mutta jos annat -sen ilmi, voi siitä suurta onnettomuutta seurata. Sinun on vastaaminen -siitä." - -Työmies poistui ilmaisematta salaisuuttaan, ja kohta häipyivät -matkavaunut, pölypilveen kietoutuneina, Pont de Sommeveslen suuntaan. - -Sopimuksen mukaan oli ensimäisen kenraali Bouillén lähettämän sotaväen -osaston määrä kohdata heidät siellä. Kuningas ja kuningatar pitivätkin -tätä paikkaa melkein kuin pelastuksensa päämääränä. - -Ja kenraali olikin lähettänyt sinne viisikymmentä husaaria herttua -Choiseulin ja parooni Goguelatin johdolla, joka viimemainittu oli -tarkoin tutustutettu pakohankkeeseen. - -Sotamiehet olivat saapuneet varhain aamulla. - -Matkailijoita odotettiin tuleviksi puolenpäivän maissa. Choiseul -tähysteli lakkaamatta maantielle päin. Kello tuli kaksi, kolme, neljä --- mutta ei mitään kuriiria näkynyt, eikä kuninkaallisia vaunuja -saapunut. - -Viisikymmentä sotamiestä olisi milloin hyvänsä herättänyt huomiota -moisessa vähäpätöisessä kyläpaikassa, mutta erinäiset asianhaarat -vaikuttivat, että heidän läsnäolonsa tähän aikaan tuli erittäin -huomattavaksi. Tuo kylä pahainen oli nimittäin kieltäytynyt maksamasta -erästä säädettyä veroa, ja viranomaiset olivat uhanneet käyttää -väkivaltaa. Ja nyt luulivat nuo kelpo ihmiset, että husaarit oli tässä -tarkoituksessa lähetetty heidän kyläänsä. - -Porvarit kokoontuivat ja kirkonkelloja soittamalla pyydettiin apua -lähikylistä. Pelkoon sekaantui uteliaisuutta ja tuo pieni aseestettu -joukko ympäröittiin. - -Johtajien asema alkoi pian käydä tukalaksi. Turhaan vakuuttivat he -tulleensa saattamaan erästä kallisarvoista kuormastoa, jota odotettiin. -Heitä ei uskottu. Sotamiehet, joita asukkaat vuoroin pilkkasivat, -vuoroin mielistelivät, pitkäksyivät odottamista, ja Choiseul alkoi -peljätä, että hänen joukkonsa liittyisivät kansaan ja päinvastoin -vaikeuttaisivat kuninkaan matkaa, sen sijaan että olivat määrätyt sitä -helpottamaan. - -Kello oli sillä välin tullut viisi. Olihan pakosuunnitelma voinut mennä -myttyyn. Choiseul arveli pitemmän viipymisen käyvän turmiolliseksi, ja -kun Goguelat oli samaa mieltä, niin päättivät he lähteä pois kylästä. -Husaarit poistuivat Clermontin suuntaan ja kiersivät Saint-Menehouldin, -jossa ohiratsastava sotaväenosasto niinikään oli säikähdyttänyt -väestöä. - -Sotamiesten lähdettyä hajautui ihmisjoukko heti, ja kaikki oli jälleen -tyyntä Pont Sommeveslessa. - -Tunti sen jälkeen ajoivat kuninkaalliset vaunut kylään. Passin avulla -pääsi kuningas ilman muuta matkustamaan edemmäs. Mutta hän oli varmasti -odottanut tapaavansa täällä uskollisia ystäviä, ja häneen vaikutti -ilkeän hämmästyttävästi, ettei hän täällä kohdannut Choiseulia eikä -nähnyt vilahdustakaan kuninkaallisista sotamiehistä. - -Saint-Menehouldissa ei myöskään tavattu tuota odotettua saattojoukkoa. -Kolmekymmentä rakuunaa d'Andoisin johdolla oli tosin saapunut kylään, -mutta kun asukkaat olivat levottomia ja kiihtyneitä, oli johtaja -katsonut viisaammaksi antaa sotamiesten hajautua kylään kääntääkseen -asukkaiden huomion pois vaunuista. - -d'Andois lähestyi vaunuja. Muiden huomaamatta sai hän kuiskatuksi -madame de Tourzelille: - -"Toimenpiteet, joihin ryhdyttiin, ovat osottauneet hankaliksi. Minä -vetäydyn pois välttääkseni herättämästä epäluuloja." - -Mutta epäluulo oli jo virinnyt. - -Drouet, kylän postimestarin poika, oli istunut läheisessä ravintolassa -ryypiskelemässä muutamien toveriensa kanssa, kun oli nähnyt noiden -mahdottomien vaunujen tulla tömisevän. - -Hän jätti ystävänsä hyvästi eikä päästänyt silmänräpäykseksikään -matkustajia näkyvistään. - -Ollen tarkastavinaan hevosia, joita valjastettiin, tähysteli -hän tyystin vaunuissa istuvia naisia. Hän oli suorittanut -asevelvollisuutensa Versaillesissa, jossa oli usein nähnyt -kuningattaren, ja luuli nyt jälleen tuntevansa hänet. Hän vertaili -luultua kamaripalvelijaa siihen kuninkaan muotokuvaan, joka oli rahassa -hänen kourassaan, ja nyt ei hän enää epäillyt. - -Paikalla ilmoitti hän havaintonsa eräälle porvarineuvoston jäsenelle. -Hänelle annettiin silloin tehtäväksi koettaa saavuttaa ja jos -mahdollista pidättää matkustajat. - -Vaunut olivat jälleen lähteneet liikkeelle. Uudet hevoset olivat -postimestarin hankkimat, mutta postimestarin poika oli kehottanut -isänsä kuskia koko matkan ajamaan niin hiljaa kuin suinkin. - -d'Andois oli aikonut rakuunoineen seurata kuninkaallista perhettä. -Mutta Saint-Menehouldissa olevat kansalliskaartilaiset, kuultuaan -huhun, että matkustajat ulkomuodoltaan olivat kuninkaallisen perheen -jäsenten näköisiä, vastustivat heidän lähtöään ja ottivat rakuunat -vangiksi. - -Yhden ainoan kuninkuudelle uskollisen onnistui salaa päästä pakoon. Hän -hyppäsi vankilanmuurien yli, sekautui väen vilinään, kuuli kerrottavan -postimestarin pojan kiireesti ratsastaneen Varennesiin päin, haki -käsiin hevosensa ja riensi hänen jälestään. - -Edellään näki hän matkan päässä Drouetin ja erään hänen toverinsa. Hän -ei tiennyt heidän asiaansa, mutta pelkäsi heidän olevan kuninkaan -vihollisia. - -Drouet, joka monta kertaa oli käännähtänyt satulassa, huomasi itseään -takaa-ajettavan ja kannusti hevostaan. - -Vainooja kohotti pistoolinsa, mutta laski sen jälleen alas. Kohtalo oli -määrännyt, että kuninkaallisten pako oli tuleva ehkäistyksi. -Kuninkaallismielinen ratsastaja aavisti, että kuninkaan vainoojat -ratsastivat hänen edellään, mutta saattoihan aavistus pettää, eikä hän -tohtinut surmata kuninkaan ystävää. - -Postimestarin poika tunsi kaikki seudun polut ja tiet. Ratsastaja hänen -takanaan saattoi hänet rauhattomaksi, ja hän koetti päästä tätä pakoon. -Eräässä tien mutkassa katosi hän äkkiä rakuunan vakoilevien silmien -edestä. - -Varennesin kaupunki sijaitsee kahden puolen erästä jokea. - -Joen yli vie silta, ja sillan toisessa päässä kohosi niihin aikoihin -torni, perustanaan pimeä holvi, jonka läpi vaunujen oli kuljettava -hitaisesti ja joka oli niin kaita, että vähinkin este salpasi holvin -läpi kulkevan tien. - -Nuori Bouillé -- kenraalin poika -- oli saapunut Varennesiin mukanaan -osasto sotamiehiä ja pysähtynyt sillan toiseen päähän. Varennes ei -ollut mikään kyytiasema, ja hän oli sentähden tuonut mukanaan hevosia, -jotka oli sijoittanut erääseen talliin kaupungin ulkolaidalla. Tästä -hän ei kumminkaan ollut tullut edeltäkäsin antaneeksi tietoa -kuninkaalle. - -Huono onni, joka oli seuraillut pakenijoita kaikkialla, uudistui -myöskin Varennesissa; vaunujen myöhästyminen saattoi Bouillén siihen -luuloon, että kuninkaan matka oli rauennut tyhjiin. - -Hän päästi sentähden sotamiehensä hakemaan itselleen yösijaa. Muutamat -sotamiehet makasivat, toiset istuivat ravintoloissa ryypiskellen; itse -meni hän myöskin levolle. - -Matkustajat olivat vaihtaneet hevosia Clermontissa. Yö oli tullut. -Seutu, jonka läpi kuninkaalliset ajoivat, oli autio ja kolkko. - -Sydänyöllä saavuttiin Varennesiin ja pysähdyttiin kaupungin -ajoportille. - -Kaikki oli hiljaista ja rauhallista; kaupungin asukkaat näyttivät -vaipuneen sikeään uneen. Ei löydetty hevosia eikä keksitty sotamiehiä. - -Matkustajat alkoivat käydä levottomiksi. Marie Antoinette astui alas -vaunuista, koputti useihin oviin ja tiedusteli vastaantulijoita, mutta -kukaan ei osannut antaa hänelle hänen kaipaamiaan tietoja. - -Lähes tunnin ajan käyskentelivät kuningas ja hän ihmisistä tyhjiä -katuja pitkin. Hevoset olivat väsyneet, kuski tuli kärsimättömäksi ja -uhkasi riisua pois hevoset ja ajaa kotiin. - -Pyynnöillä ja lupauksilla saatiin hänet jäämään, ja matkustajat -päättivät lähteä pitkittämään matkaa toivoen tapaavansa kaivatun -Bouillén ja hevoset toisella puolen siltaa. - -Jyhkeät vaunut vierivät katuja pitkin, saavuttivat holvin, mutta -kohtasivat siinä sivuuttamattomana esteenä kärryt, jotka tien -salpaamiseksi oli kaadettu sisäänkäytävän eteen. - -Ihmisvarjoja vilahteli yön pimeydessä. Hälinää ja melua tunki vaunuissa -olijain kuuluville. - -Hiljaisen mutinan läpi erottautui miehen ääni. Se oli Drouet, joka oli -aikaa ennen kuninkaallista perhettä ehtinyt tänne ja heti mennyt -kaupungin pormestarin, Saucen luo, joka oli pyytänyt häntä ja muita -avukseen ehkäisemään kuninkaallisten pakoa. - -Käytiin kiinni hevosiin ja huudettiin, että jos he vielä ajavat -askeltakaan, niin heidät ammutaan. - -Kuskilaudalla istuvat kaartilaiset tahtoivat antautua epätasaiseen -taisteluun, mutta kuningas kielsi sen. - -"Keitä te olette?" huusi eräs ääni. "Ja minne olette matkalla?" - -"Minä olen paroonitar Korff", vastasi kuningatar, joka oli ottanut -näytelläkseen madame de Tourzelin osaa, "ja matkustan Frankfurtiin -perheineni." - -Sauce pyysi nähdäkseen matkustavaisten passia. Kuningas ojensi sen -hänelle, sitten kun oli kysynyt häneltä hänen nimeään ja asemaansa. -Sauce luki passin käsilyhdyn valossa ja huomasi sen olevan oikean. -Hattu kädessä esitti hän hyvin kohteliaasti tälle luullulle -venäläiselle naiselle, että yö oli pimeä, tiet huonoja ja vaarallisia -ja hevoset väsyneitä, joten ei voinut ajatella matkan jatkamista. - -Hän lisäsi, että paroonitar Korff varmaan oli kovin väsynyt, ja että -hän, pormestari, katsoi itselleen kunniaksi saada pitää paroonittaren -ja hänen seurueensa vierainaan seuraavaan päivään saakka. - -Kuningatar vastasi yhtäkaikki, että hän halusi heti pitkittää matkaa. - -Mutta postimestarinpoika Drouet ei ollut halukas päästämään saalistaan. -Kellot tornissa olivat alkaneet moikua. Valoa alkoi näkyä ikkunoissa ja -ihmisjoukkoja kokoontui. - -Niin vastenmielistä kuin se kuninkaallisista olikin täytyi heidän silti -mukautua ja käydä pois vaunuista. Vaunut vedettiin takaisin siihen -osaan kaupunkia, mistä olivat tulleetkin. - -Kuninkaallinen perhe oli kärsinyt haaksirikon lähellä satamaa ja -otettiin vangiksi vajaan kuudentoista penikulman päässä päämaalistaan. - -Marie Antoinette pusersi hermostuneesti leninkiään kädessään. Kalpeana -mielenliikutuksesta astui hän portaita ylös Saucen taloon. Miten -palavasti olikaan hän toivonut, että vapauden onni suotaisiin hänen ja -hänen perheensä osaksi! Ja nyt olivat hänen toiveensa rauenneet juuri -kun hän luuli olevansa niin lähellä päämäärää. - -Hänet vietiin matalaan, savusta mustuneeseen huoneeseen, jossa ei ollut -muita huonekaluja kuin pari vaivaista puutuolia ja papereita tulvillaan -oleva pöytä. - -Vapisevin käsin päästi kuningatar auki hattunsa nauhat ja silmäili -sieluttomasti ympärilleen tuossa ikävässä huoneessa. Hän kutsui -luoksensa lapset. Nämä katsoivat äitiinsä, mutta hymyily oli paennut -hänen kasvoiltaan ja ääni oli saanut aivan toisellaisen soinnun; se oli -kummallisen raukea ja väritön. - -Sauce oli jättänyt heidät, sanoen lähtevänsä tyynnyttämään -kansanjoukkoa. Hän oli hyväntahtoisen näköinen. Kuningas luotti häneen -ja luuli huomanneensa, että kansa näytti enemmän hämmästyneeltä kuin -vihamieliseltä. Mutta vaikka kylän asukkaat olivat koettaneetkin estää -hänen matkaansa, niin saapuisihan kenraali Bouillé ennen pitkää -joukkoinensa ja auttaisi häntä etemmäs. - -Tieto siitä, että oli pidätetty vaunut ja matkustajat viety Saucen -taloon, sai yön kuluessa joukottain aseilla varustettuja talonpoikia -lähiseuduilta rientämään Varennesiin. - -Kellot kirkontornissa soivat edelleen, ja rummun pärähdykset kaikuivat -päästä päähän muutoin niin hiljaisilla kaduilla. Kiihottuneita ihmisiä -kokoontui pormestarin oven ulkopuolelle. - -Sauce astui jälleen sisään kuningasparin luo. Mikäli kansa tiesi kertoa --- lausui hän Ludvigille -- oli hänellä kunnia nähdä kuningas ja hänen -perheensä talossaan, ja hän lisäsi, että porvarineuvostossa oli -paraikaa keskustelun alaisena kysymys, sallittaisiinko heidän jatkaa -pakoaan. - -Muutamia silmänräpäyksiä emmittyään selitti Ludvig, että kyläläiset -olivat erehtyneet ja että hän oli vain halpa porvari, joka halusi -jatkaa matkaansa niin pian kuin suinkin. - -Kansanjoukon yllyttämänä rupesi nyt Sauce puhumaan aivan toisella -äänellä. Hän soimasi kiivaasti kuningasta siitä, että tämä pakeni -kansansa luota yhtyäkseen maan vihollisiin. - -Kuningas änkytti, väitti yhä olevansa toinen henkilö kuin minä häntä -pidettiin, eikä ollut ymmärtävinään laisinkaan mistä oli kysymys. - -Sauce intoutui yhä enemmän. Kuningatar oli ensi alussa seisonut -hievahtamatta eikä ollut puhunut sanaakaan. Mutta tämä sananvaihto -pikkukaupungin pormestarin ja toiselta puolen kuninkaan välillä, joka -ei tahtonut omaksua arvoaan, ajoi häpeän punan hänen kasvoillensa. - -"Jos te tunnette kuninkaan, niin osottakaa hänelle kunnioitusta!" huusi -hän kiivaasti. Hänen äänensä vapisi katkeruudesta ja häädetyistä -kyynelistä. - -Sauce mykistyi; Marie Antoinetten säihkyvä katse oli yhtäkkiä ehkäissyt -hänen sanatulvansa. - -Useita ihmisiä tunkeutui huoneeseen. Ludvig malttoi mielensä ja -saavutti jälleen arvokkuutensa. - -"Minä olen teidän kuninkaanne", sanoi hän. "Tuossa on kuningatar ja -kuninkaallinen perhe. -- Tikarien ja painettien uhkaamana on oleskelu -pääkaupungissa käynyt minulle sietämättömäksi, ja minä olen nyt tullut -etsiäkseni uskollisten alamaisteni keskellä sitä vapautta ja rauhaa, -jota te kaikki nautitte. Minä tulen, elääkseni teidän keskellänne, -lapseni, joita en millään ehdolla tahdo hyljätä." - -Hän puhui edelleen niistä moninaisista epäjärjestyksistä ja -vallattomuuksista, jotka olivat pakottaneet häntä pakenemaan -Pariisista, ja toivostaan päästä Montmédyyn, jossa hän aikoi, kaukana -pääkaupungin melusta ja riidasta, saattaa päätökseen tekeillä olevan -hallitusmuodon, jossa niin hyvin kansan kuin kuningashuoneen edut -olisivat tarkasti vaarin otetut. Hän lisäsi, että hän tahtoi harrastaa -kansan tosi parasta ja edistää vapautta eikä suinkaan sitä hävittää. - -Kuningas oli liikutettu ja hän oli puhunut elävyydellä, mikä muuten oli -hänelle vierasta. Tuskan valtaamana syleili hän Saucea ja pyysi häntä -pelastamaan hänen puolisonsa ja lapsensa. - -Hetkisen näytti siltä kuin sääli olisi saanut vallan läsnäolijain -mielissä. - -Saucen vanha anoppi astui sisään ja pyysi saada suudella -kuninkaallisten lasten käsiä. Itku tyrehtyi kuningattarelle kurkkuun, -niin että hän tuskin saattoi hengittää. Tuo iällinen nainen heittäytyi -polvilleen ja rukoili taivaan siunausta kuningattaren lapsille ja -kostutti hänen kättään kyynelillään. - -"Te olette itse äiti", sanoi Marie Antoinette Saucen vaimolle. -"Koettakaa asettua minun tilaani. Teidän yksi ainoa sananne voipi -tuottaa meille vapauden." - -"Teidän majesteettinne", vastasi vaimo ynseydellä, jolla koetti peittää -mielenliikutustaan, "minä kyllä rakastan kuningastani, mutta minä -rakastan miestäni myöskin. Häntä on minun ensi sijassa ajatteleminen, -ja hän on vastuunalainen siitä mitä tapahtuu." - -Tunnit seurasivat toisiaan etanan kulussa tänä hirveänä yönä. -Kuningaspari oli pantu täysissä pukeissa tekemättömälle vuoteelle, ja -prinsessat Elisabeth ja Marie Thérèse sekä rouva de Tourzel olivat -paneutuneet lepäämään huoneen nurkassa oleville tavaramytyille. - -Kuningas mitteli lattiata epämääräisin hoippuvin askelin. Hän asteli -edestakaisin kuningattaren ja prinsessa Elisabethin väliä, lausuen -tavantakaa, että hän toivoi Bouillén kohta tulevan. - -Päivä koitti, mutta apua ei tullut. - -Kansan kiihko yhä paisui. Pyydettiin saada nähdä kuningasta ja -kuningatarta. - -Ludvig astui ikkunaan. Useimmat kyläläiset eivät olleet häntä ennen -nähneet. Hänen pukunsa oli epäjärjestyksessä, kasvot kalpeat ja veltot -ja silmät unettomuudesta punaiset. - -Kuningatar nousi niinikään, astui ikkunan luo ja aukaisi sen. Hänen -kasvonsa olivat mitä synkimmän näköiset. - -Muutamissa katsojissa oli sääli taas päästä voitolle. Toisia itketti, -mutta he hillitsivät itsensä; toiset sen sijaan purkivat sisunsa -uhkauksiin ja kirouksiin pakenemisyrityksen johdosta. - -Uteliaisuus pikemmin väsähtyi kuin tuli tyydytetyksi. Nyt oli kansa -nähnyt kuninkaan ja kuningattaren ja alkoi jälleen kahta suuremmalla -innolla huutaa: - -"Palatkaa takaisin Pariisiin!" - -Kadulla syntyi uutta liikettä. Choiseul ja Goguelat suistivat -kylään viidenkymmenen husaarin kanssa. d'Andois, joka oli päässyt -Saint-Ménehouldista karkaamaan, saapui heti perästä pari kolme -miestänsä muassaan. - -Choiseul ja Goguelat tunkeusivat sisään kuninkaan luo. He kokivat -selittää, miten uskallettua olisi pitkittää matkaa noissa vaunuissa, he -puhuivat kansan mielentilasta ja sotajoukkojen kylmäkiskoisuudesta, -mutta lausuivat samalla kertaa, että vielä olisi, panemalla kaikki -tarmo liikkeelle, mahdollista raivata itselleen tietä. - -He kääntyivät kuningattaren puoleen ja ehdottivat, että hän pitkittäisi -matkaansa ratsain husaarien saattamana. - -Marie Antoinetten silmät säihkyivät. - -"Kääntykää kuninkaan puoleen", lausui hän. "Kuningas on täällä -käskijänä; minun velvollisuuteni on häntä totella." - -"Sire, me varromme käskyjänne", lausui Choiseul kuninkaalle. - -Mutta kehottaa Ludvigin kaltaista miestä antamaan käskyjä oli sama kuin -saattaa hänet horjumaan toiveitten ja epätoivon välillä. - -"Kuka vastaa siitä, ettei luoti satu kuningattareen, sisareeni tahi -lapsiini?" kysyi hän. - -Päätettiin odottaa. Porvarit olivat sillä välin pitäneet neuvottelua -asiasta; he tulivat nyt takaisin ja lukivat julki ilmoituksen, että he -vastustivat kuninkaan matkallelähtöä. Vielä ilmoittivat he hänelle, -että he olivat lähettäneet sananviejän Pariisiin pyytämään -kansalliskokoukselta lähempiä määräyksiä. - -Goguelat oli ainoa, joka keskellä hämmennystä oli säilyttänyt -kylmäverisyytensä. Vaara kasvoi hetki hetkeltä, ja reippaalla -rohkeudella vain saattoi voitto tulla mahdolliseksi. Hän pyysi -kuningatarta kehottamaan puolisoaan, että lähdettäisiin heti paikalla -matkaan. - -Mutta kuningattareltakin alkoi mieli lannistua. - -"Minä en tahdo ottaa vastatakseni mistään", sanoi hän jälleen. -"Kuninkaan tulee päättää, miten tässä menettelemme." - -Goguelat karkasi epätoivoissaan ulos kadulle. Hän vetosi sotamiesten -kunniantuntoon ja ehdotti, että he raivaisivat tien kuninkaalle ja -hänen perheelleen. - -Hän puhui kahdenkertaisella innolla ja lämmöllä ja kääntyi erikoisesti -itsekunkin miehensä puoleen, mutta sai vain kylmäkiskoisia vastauksia. -Hän sai ampumahaavan olkapäähänsä, putosi hevosensa selästä, satutti -päänsä kiviin, nousi verta vuotaen ylös, antoi sitoa haavansa ja palasi -kuninkaallisen perheen luo. - -Päivä tuli tuoden vain uutta tuskaa ja uusia suruja pikkukaupungin -rihkamakauppiaan kurjissa suojissa istuville vangeille. - -"Pariisiin! Pariisiin!" kiljui kansanjoukko lakkaamatta ikkunoiden -ulkopuolella. "Elleivät lähde vapaaehtoisesti, niin raahaamme heidät -hiuksista!" - -Kuullessaan hätäkellojen pauhinan oli nuori Bouillé turhaan yrittänyt -koota sotamiehiään, ja kun ei se onnistunut, oli hän kiiruhtanut Dunin -linnoitukseen, jonka päällikkönä oli Deslon. - -Tämä asettui rykmenttinsä etupäähän ja riensi Varennesiin, mutta hänen -tullessaan olivat kaupungin kadut suljetut; hän yksin sai luvan tulla -sisään. - -Hän ilmoitti kuninkaalle, että Bouillé ei mitenkään voinut olla kaukana -ja oli valmis vastaanottamaan kuninkaan käskyjä. - -"Minä olen vanki. Minä en voi käskeä", vastasi Ludvig väsyneesti. - -Deslon kääntyi nyt kuningattaren puoleen ja lausui hänelle muutamia -sanoja saksankielellä. - -"Älkää puhuko saksaa!" huudettiin hänelle. - -Uusi melu portilla ilmaisi, että jotakin uutta oli tapahtunut. -Toivottiin nähtävän kenraali Bouillén astuvan sisään. Mutta se oli -turha toivo; sen sijaan saapuivat lähettiläät Pariisista, jotka olivat -tulleet viedäkseen kuningasperheen takaisin. - -Lafayetten ajutantti Romoeuf oli saanut tehtäväkseen viedä käskykirjeen -perille. Hän oli aina osottanut uskollisuutta kuninkaallista huonetta -kohtaan ja kauhistui tehtävää, joka oli tullut hänen suoritettavakseen. -Clermontissa oli hän yhtynyt kansalliskaartin upseeriin Bayoniin, joka -kolme tuntia aikaisemmin oli vastaanottanut samallaisen käskyn -pormestari Baillylta. Heidät oli lähetetty samaa tietä, ja he jatkoivat -nyt matkaa yhdessä. - -Bayon astui ensin yksin huoneeseen, jossa kuningas oleskeli. Hänen -vaatteensa olivat epäjärjestyksessä ja hänen kasvoillaan oli syvä surun -ilme, kun hän hyökkäsi kuninkaan eteen ja hengästyksissään lausui: - -"Sire -- Pariisissa ihmiset vaikka murhaisivat toisensa -- -- meidän -vaimomme, meidän lapsemme ehkä murhataan. -- -- Te ette saa jatkaa -matkaanne.-- -- Sire, valtion edut! -- -- Niinpä niin, sire -- -- -meidän vaimomme -- -- meidän lapsemme -- --" - -Hänen tätä lausuessaan tempasi kuningatar tarmokkaasti hänen kätensä ja -osotti perintöruhtinasta, joka vieläkin nukkui kohentamattomalla -vuoteella. - -"Enkö minä ehkä myöskin ole äiti?" kysyi hän. - -"Mitä te oikeastaan tahdotte?" kysyi kuningas. - -"Sire, käskykirje kansalliskokoukselta -- --" - -"Missä se on?" - -"Se on toverillani." - -Sen sanottuaan aukaisi hän oven viereiseen huoneeseen, joka oli -kokonaan järjestämättä. Romoeuf seisoi nojaten ikkunaan; kyyneliä valui -hänen poskiaan pitkin. - -Hän astui sisään silmät maahan luotuina ja pitäen paperia kädessään. -Kuningatar tunsi hänet samaksi mieheksi, johon hän oli pannut -luottamusta; hänen tulonsa antoi surmaniskun kuningattaren toiveille. - -"Te täällä, Romoeuf!" lausui hän katkerasti. "Silläkö tavalla te -tahdotte tehdä nimenne tunnetuksi?" - -Romoeuf loi kuningattareen tuskallisesti moittivan katseen: hän oli -toivonut saapuvansa liian myöhään. - -"Ranskalla ei ole enää kuningasta", virkkoi Ludvig, luettuaan läpi -käskykirjeen, jonka ajutantti oli hänelle antanut. - -Marie Antoinette otti paperin ja luki sen. - -"Mikä hävyttömyys!" lausui hän, hellittäen kädestään paperin, joka -putosi vuoteelle, jolla kruununprinssi makasi. - -Tämä kukistunut suuruus ei ollut vastoinkäymisistä vielä oppinut -itsensähillitsemisen vaikeata taitoa. Hänen kiivas mielensä kuohahti. -Hän sieppasi jälleen paperin ja heitti sen lattialle. - -"Minä en tahdo sen ryönäävän lapseni vuodetta!" lausui hän harmissaan. - -Choiseul kiiruhti ottamaan paperin lattialta. - -Romoeuf koki rauhoittaa kuningatarta. Mutta kuningatar ei voinut muuta -kuin katkerasti soimata häntä siitä, että hän oli ottanut niin katalan -tehtävän suorittaakseen. - -Kuningattaren menettely herätti läsnäolevissa porvareissa -tyytymättömyyttä. Heidän paheksiva mutinansa kuului aina kadulle -saakka, ja kohta lähti pienessä kaupungissa liikkeelle huhu, että -kuningatar oli pilkannut kansalliskokousta ja puhunut loukkaavalla -tavalla sen käskyistä. - -Kuningas otti Bayonin syrjään ja koki herättää hänessä sääliä. Mutta -pormestarin lähettiläs ei ottanut kuninkaan sanoja kuuleviin korviin. -Täysin tietoisena tehtävänsä tärkeydestä joudutti hän vain lähtöä ja -käski valjastaa hevoset. - -Drouet ei myöskään sallinut pitkittää odotusta, ja Saucekin teki kaiken -voitavansa saadakseen kuninkaan lähtemään matkalle Pariisiin. - -Romoeuf oli ainoa, joka ehdotti että odotettaisiin, mutta hän ei mitään -voinut kolmea muuta vastaan. - -Muuan kamarirouvista tekeytyi sairaaksi, ja viivyttääkseen matkalle -lähtöä heittäytyi hän lattialle ja sanoi, ettei hän mitenkään voinut -lähteä mukaan. - -Kuningatar ilmoitti silloin, että hän aikoi jäädä hoitamaan -häntä; hänellä ei ollut sydäntä jättää ihmistä, joka oli pannut -alttiiksi kaikki seuratakseen häntä. Marie Antoinette sai itse -kouristuskohtauksen niin että koko hänen ruumiinsa vapisi. Oli siis -kahdenkertainen syy lykätä matka toistaiseksi. - -Mutta mikään ei auttanut, ja niin täytyi siis herättää lapset. - -Pieni Aglaja, josta jälleen oli tullut Bourbonin Kaarle Ludvig, joutui -erityisen huomion esineeksi. Toiset olivat ihastuksissaan hänen -kauneudestaan, toiset ahdistivat häntä kysymyksillä, jotka koskivat -Tuilerioista lähtöä, mutta näihin kysymyksiin ei hän tiennyt mitään -vastata. Hän haki lakkaamatta äidin katsetta lukeakseen siitä mitä oli -tapahtunut. - -"Kaarle", kuiskasi sisarensa hänelle, "sinä olit väärässä; tämä ei ole -mitään komediaa." - -"Sen olen jo aikaa sitten tullut tietämään", vastasi veli yhtä -hiljaisesti. - -Drouetin, Bayonin ja eräitten neuvosmiesten yllyttämänä huusi -kansanjoukko yhä kiivaammin, että kuninpasperheen heti tuli palata -Pariisiin. Muutamat hurjimmista yrittivät tunkeutua taloon viedäkseen -väkisin pois Ludvigin ja Marie Antoinetten. - -Kuningas näyttäytyi jälleen ikkunassa, mutta kansa ei siitä ottanut -rauhoittuakseen. - -Kyyneleet valuivat kuningattaren poskia pitkin. Taluttaen lapsia -kädestä poistui hän Choiseulin seuraamana Saucen talosta. Ja taasen -nousi hän vaunuihin, jotka polttavassa auringonpaahteessa vierivät -takaisin Pariisiin. - -Tuskin puoli tuntia sen jälkeen ilmoitti pölypilvi kenraali Bouillén -joukkojen kiitävän Varennesiin päin. - -Saatuaan tiedon kuninkaan vangiksi joutumisesta oli hän heti kutsunut -joukkonsa kokoon ja lähtenyt niiden kanssa liikkeelle. - -Huutoon: "Eläköön kuningas!" vastasi hänen miehistönsä reippaasti. - -Terästääkseen heidän intoaan oli hän antanut jakaa melkoisia summia -sotamiehilleen. Hän oli kiitänyt tulista kyytiä ja pyyhkäissyt yhdeksän -penikulmaa neljässä tunnissa. - -Hän saapui Varennesiin parahiksi nähdäkseen, että kuningas jo oli -lähtenyt. - -Hänen ensi ajatuksensa oli väkirynnäköllä karata katusulkujen yli ja -ajaa karahuttaa kaupungin halki kuningasperheen jälestä, pyyhkäistä -tieltään roskaväki, hakata maahan kansalliskaarti ja viedä pois Ludvig -XVI. - -Hänen joukkonsa ilmoittivat olevansa valmiit seuraamaan häntä, mutta -hevoset olivat kovasta ajosta voivuksissa, ja voidakseen tunkeutua -kaupunkiin, täytyi hänen ensin voittaa väestö. - -Hän sai nyt tietää Metzin ja Verdunin linnoitusmiehistöjen olevan -tulossa antamaan kansalle apua. Toivo raukesi, Bouillé tiesi, etteivät -hänen rohkeutensa ja tarmonsa enää voineet pelastaa kuningasta. - -Hiljakseen kuljetti hän rykmenttinsä takaisin Stenayn porteille. -Muutamien harvojen upseerien seuraamana riensi hän sieltä kiireimmiten -Luxembourgiin ja pakeni rajan yli. - - - - -13. - -Mieliala pääkaupungissa. -- Paluumatka. - - -Pariisissa oli kauan aavistettu, että kuningas aikoi paeta. - -Kuningas Ludvigia ei enää rakastettu eikä hänen läsnäoloaan pidetty -hyödyllisenä eikä välttämättömänäkään. Mutta tiedettiin, että jos hänen -onnistuisi päästä johonkin rajalla olevaan kaupunkiin tahi ulkomaille, -olisi hän tukena Ranskan vihollisille ja vallankumouksen vastustajille; -hän herättäisi heissä intoa, joka saattoi tulla vaaralliseksi koko -kansakunnalle. - -Ei voitu mitenkään tottua siihen ajatukseen, että hän matkustaisi -tiehensä, ja vapisten peljättiin, että hän jollain tavoin onnistuisi -voittamaan vartijainsa viekkauden. Levottomuus tuli aikaa voittaen -yhä suuremmaksi ja tavalliset alhaiset porvarit tarjoutuivat -vapaaehtoisesti olemaan vakoojina tai vartijoina. - -Camille Desmoulins mainitsee tapauksen, joka sattui samana yönä, jona -kuninkaalliset pakenivat. Hän kertoo, että muuan parturi oli kuullut -huhuja kuninkaan aiotusta paosta. Hän riensi heti naapurinsa, erään -leipurin, luo, ja nämä riensivät kahden herättämään muita naapureitaan, -luvultaan noin kolmekymmentä, jotka tuossa tuokiossa kaikki olivat -jalkeilla. - -Nyt lähdettiin joukolla Lafayetten luo ilmoittamaan, että Ludvig aikoi -matkustaa tiehensä, ja pyytämään, että Lafayette ryhtyisi tarpeellisiin -toimenpiteisiin paon estämiseksi. Mutta Lafayette nauroi heille vasten -naamaa ja kehotti heitä palaamaan kotiin. - -Kruununprinssin lääkäri oli ensimäinen, joka aamulla kesäkuun 21. p:nä -astui kuninkaallisten huoneustoon ja huomasi, ettei pikku Kaarle Ludvig -ollut sängyssään. - -Melkein yksin ajoin -- kello 7 aamulla -- astui kuninkaan -kamaripalvelija tapansa mukaan valtijaansa makuuhuoneeseen. - -Hän hän ei kuullut mitään ääntä, veti hän sängyn uutimet syrjään ja -näki silloin, ettei kuningas maannut sängyssä. Hän haki kuningasta -muista huoneista, mutta ilman tulosta. Kamarirouvat riensivät -Marie Antoinetten huoneisiin, mutta huomasivat vuoteen olevan -epäjärjestyksessä ja kuningattaren poistuneeksi. He riensivät edelleen -prinsessa Elisabethin ja Marie Thérèsen huoneisiin, mutta nekin olivat -tyhjät. - -Naisten hämmästyneet huudot kaikuivat kautta koko linnan. Ei ollut enää -epäilemisen varaa; kuninkaallinen perhe oli paennut. - -Asia ilmoitettiin kunnallisneuvostolle, ja kunnallisneuvoston käskystä -ammuttiin kolme kanuunanlaukausta. - -Tämän hälyytysmerkin johdosta riensi ihmisiä suurin joukoin -Tuilerioihin. Oltiin uteliaita tietämään mitä oli tapahtunut. - -Kenraali Lafayette saapui vasta myöhemmin ja näki jo silloin linnan -edustalla epäluuloisen kansanjoukon, joka näytti tahtovan syyttää häntä -osallisuudesta kuninkaallisten pakoon. - -Hämmästys oli ensi tuokiossa varsin suuri. Kysyttiin toisiltaan miten -Ludvigin oli onnistunut paeta. Luonnollisesti tulivat mitä päättömimmät -huhut liikkeelle. - -"Hän on paennut kanavaa myöten, joka päättyy toisella puolen -Flora-paviljonkia", sanottiin; "Bouillé on vienyt hänet Metziin." - -Ensi hämmästyksen puuskan hälvennyttyä heräsi toisissa viha, toisissa -pelko. Muutamat sen sijaan ottivat asian leikin kannalta ja käänsivät -mieliharminsa pilkaksi sen johdosta, että kuningas oli matkustanut -pois. - -Kuninkaallismieliset iloitsivat Ludvigin luullusta vapautumisesta, ja -vapaamieliset selittivät, että pakoa, jos se onnistuisi, voitaisiin -pitää tasavallan enteenä. Kansalliskokouksessa oltiin levottomia, -vaikka koetettiin tätä levottomuutta peittää teeskennellyn -välinpitämättömyyden vaippaan; toiset olivat ensi aluksi kovin -peloissaan, mutta nauroivat sitten omalle hätäytymiselleen. - -Ihmiset tunkeusivat kadulta kuninkaalliseen linnaan. - -Kansa anasti kuninkuuden tunnusmerkkejä ja osotti erityistä -särkemis- ja tuhoamishalua. - -Liljoja ja vaakunakilpiä pantiin palasiksi; ilotyttöjä viruskeli -valtaistuimella. Tarkasteltiin kuningattaren huonekaluja ja puettiin -ylle leninkejä, joita tavattiin hänen huoneissaan. - -Eräs kaupustelija istuutui hänen sänkyynsä ja kauppasi kirsikoita. -Kaikki kirjakauppiailla tavatut kuninkaallisen perheen muotokuvat -anastettiin sekä hävitettiin ja poltettiin. - -Oikea riemumyrsky pääsi valloilleen, kun saatiin tietää, että kuningas -oli otettu kiinni ja tuotaisiin takaisin Pariisiin. - -Suunnattomalla kärsimättömyydellä odotettiin hänen tuloaan, ja kaikki -oikein ikävöivät tuota heikkoa ja tekopyhää hallitsijaa, joka oli -luvannut jäädä Pariisiin, mutta siitä huolimatta pelkurimaisesti -pötkinyt pakoon. Toivottiin saatavan nauraa ja pilkata häntä. - -Jyhkeät vaunut, jotka olivat verkkaan vierineet rajaa kohden, -liikkuivat vielä verkemmin takaisin Pariisiin päin. Kuskin oli -kielletty jättämästä jälelle kansalliskaartilaisia, jotka saattoivat -vaunuja. - -Paluumatka oli todellista kidutusta onnettomalle kuningasparille. -Kuumuus oli tukahduttava, vaunujen sisässä saattoi tuskin hengittää ja -kansan epäluulo oli niin suuri, etteivät matkustajat saneet vetää -kaihtimia ikkunain eteen estääkseen auringonvaloa tunkemasta vaunuihin. - -Miehiä, naisia ja lapsia, talonpoikia, kerjäläisiä ja maankulkijoita, -aseestettuina luudilla, heinähangoilla ja kirveillä, tungeksi vaunujen -ympärillä, he survivat toisiaan päästäkseen eteenpäin kulkemaan, -kiipesivät vaununastuimille, pilkkasivat henkivartijoita, jotka yhä -vieläkin istuivat ajoistuimella, sekottivat pahalle haisevaa -hengitystään tukahuttavaan ilmaan ja antoivat tupakansavun ja -säädyttömien puheiden tunkeutua vaunuihin. - -Marie Antoinette otti pienen poikansa polvelleen, suuteli häntä ja -koetti tuudittaa häntä uneen, niin, jaksoipa vielä huvittaakin häntä -somilla pikku kertomuksilla, joita poikanen mielellään kuunteli. - -Kaarle Ludvigin hyväilyt ja Marie Thérèsen hellyydenosotukset johtivat -kuningattaren huomion pois kaikista niistä rivouksista, joita kansan -puolelta kasattiin hänen päällensä. Lapset ihmettelivät; miten tämä -kansa, jota heitä oli opetettu rakastamaan, saattoi olla niin villiä ja -raakaa. Mielenliikutuksen ja tukahduttavan kuumuuden uuvuttamana sai -kruununprinssi kuumeen ja häntä alkoi kuotuttaa. - -Hirvittävä kohtaus sattui Saint-Menehouldin ja Chalonsin välillä. - -Vaunujen kulkiessa erään aatelislinnan ohi halusi muuan vanha kreivi -tervehtiä kuningasperhettä. - -Kansa salli hänen vapaasti lähentyä. Mutta tuskin oli hän jälleen -poistunut viidenkymmenen askeleen päähän vaunuista, kun hänet jo -ammuttiin kuoliaaksi kuin koira. Pää hakattiin irti ruumiista ja -kannettiin riemuiten kuninkaallisten vaunujen luo. - -"Mikä siellä on hätänä?" kysyi kuningatar, joka oli tullut levottomaksi -hälinän johdosta. - -"Ei mitään", kuului vastaus. "Siellä on vain eräs hullu saanut -surmaniskun." Murhaaja tunkihe vaunujen luo, ja verisissä käsissään -piteli hän poikki hakattua päätä. - -Kello yhdentoista maissa illalla saavuttiin Chalonsiin. - -Tämä kaupunki oli kuninkaallismielinen ja vastaanotto täällä poikkesi -mitä jyrkimmästi siitä tavasta, jolla kuninkaallisia oli muissa -paikoissa vastaanotettu. - -Porvarineuvosto odotti heitä kaupunginportilla. - -Kuningas ja hänen perheensä saatettiin kaksinkertaisten -kunniavahtijonojen läpi raatihuoneelle, joka oli heidän -vastaanottamistaan varten juhlallisesti koristettu. - -Kaksikymmentäyksi vuotta sitten oli Marie Antoinette viettänyt yön -samassa talossa, kun hän kruununprinsessana ja tulevana kuningattarena -oli tulossa uuteen maahan. Nyt kulki hän saman kunniaportin alitse, -joka edellisellä kerralla oli häntä varten rakennettu, ja kirjoitus sen -yllä muistutti vielä sitä päivää, joka nyt tuntui häämöttävän niin -äärettömän kaukana. - -Useat niistä, jotka olivat olleet läsnä edellisessä vastaanotossa, -olivat nytkin tulleet saapuville ja vuodattivat liikutuksen kyyneliä. - -Useimmissa muissa paikoin osottautuivat asukkaat vihamielisiksi tahi -ainakin välinpitämättömiksi. - -Epernayssa, jonne kuninkaalliset saapuivat seuraavana iltapuolena kello -neljä, otettiin heidät varsin epäystävällisesti vastaan. - -Pormestari piti puheen, joka oli täynnä moitteita kuningasta vastaan. -Ludvig vastasi surullisella äänellä. Hän puhui jälleen niistä -uhkauksista ja loukkauksista, joiden alaisina hän ja hänen perheensä -olivat olleet Pariisissa, ja toisti, ettei hänen aikomuksensa suinkaan -ollut paeta Ranskasta. - -Kuninkaallisten laskeutuessa vaunuista, pääsi Marie Antoinette töin -tuskin kulkemaan kansanjoukon läpi, ja hänen leninkinsä repeytyi ja -likautui kokonaan. - -Cazottes-niminen nuori mies oli rientänyt Epernayhyn talonpoikaisjoukon -etunenässä. Ellei hän olisi ennättänyt korkeitten matkustajien avuksi, -olisi heidän henkensä ollut vaarassa, sillä erään maankulkijan oli -kuultu lausuvan toverilleen: - -"Asetu sinä eteeni, jotta voin ampua kuningatarta kenenkään huomaamatta -mistä päin laukaus tulee." - -Pilkallisia soimauksia sai Marie Antoinette jälleen kuulla. - -Kansalliskaartin johtaja otti kruununprinssin käsivarrelleen. - -"Halveksikaa tuota rääkynää", kuiskasi hän kuningattarelle. "Jumala -valvoo meidän kaikkien yli." - -Sillä välin kuin kuningas kuunteli puheita ja uudisti selityksensä -lähtönsä syistä, vietiin hänen puolisonsa erääseen huoneeseen, jossa -hän vaipui tuolille uuvuksissaan sekä yltyleensä tomun ja lian -vallassa. - -Ompelijatar kutsuttiin sisään laittamaan hänen leninkiään. - -Nuoren tytön mieli oli niin liikutettu, että kyyneleet valuivat hänen -poskiaan pitkin ja tekivät ommellessa haittaa; Marie Antoinette ymmärsi -silloin, etteivät kaikki sydämet olleet hänen suhteensa kylmät. - -Dormansin läheisyydessä pidätettiin vaunut: Pétion, Barnave ja -Latour-Maubourg -- kolme kansalliskokouksen lähettilästä -- astuivat -kuninkaallisten luo. - -Komisariukset olivat varsin eriävin tuntein vastaanottaneet tehtävänsä -lähteä kuninkaallisia vastaan. - -Latour-Maubourg oli jo ennakolta saatu voitetuksi kuninkaan asian -puolelle. - -Barnavea ei oltu koskaan päästetty Tuilerioihin, ja hän tunsi Ludvigia -ainoastaan hänen toimistaan, kansan toivomusten vastustajana. Hän ei -ollut myötätuntoinen kuningashuonetta kohtaan, mutta hän ei myöskään -tuntenut persoonallista vihaa sitä vastaan. - -Pétion sen sijaan tunsi kiihkoisan tasavaltalaisen hehkuvata vihaa -kuninkaallista perhettä vastaan eikä vähääkään säälinyt sen -pelonalaista tilaa. - -Latour-Maubourg istahti pienempiin ajoneuvoihin madame de Tourzelin -seuraan. Syy, miksi hän luovutti kunniasijan suurissa vaunuissa -molemmille virkakumppaneilleen, oli oikeastaan se, että hän toivoi -yhdessäolon kuninkaallisen perheen kanssa taivuttavan Barnaven ja -Pétionin lempeämmiksi sitä kohtaan. - -Komisariusten seura lisäsi matkan tukaluutta kuninkaallisiin nähden, -jotka pitivät heidän läsnäoloaan ikäänkuin uutena nöyryytyksenä. Marie -Antoinette veti harsonsa kasvoilleen ja nojautui halveksivasti -vaununnurkkaan. - -Barnave istuutui kuninkaan ja kuningattaren keskelle, ja Pétion -sijoittui prinsessojen Marie Thérèsen ja Elisabethin väliin. -Kruununprinssi istui milloin kenenkin polvella. - -Pétion ojensihe mukavasti vaunuissa välittämättä siitä, että hän aika -ajoin tuuppasi prinsessa Elisabethia, ja useammissakin suhteissa -sivuutti hän kaikkein tavallisimmat kohteliaisuusvaatimukset. Barnave -sen sijaan osotti kuninkaallisille sitä hienotuntoisuutta kuin -asianhaarat sallivat. - -Kuningas istui ensi aluksi ääneti, mutta alkoi sitten jälleen puhella -perheensä kanssa. Siten kietoi hän vähitellen komisariukset osallisiksi -puheluun, kyseli heiltä Pariisin kuulumisia ja puhui niistä -vainoomisista, jotka olivat olleet aiheena hänen pakenemiseensa. - -"Tämä on varsin surullinen matka lapsilleni", sanoi hän. - -Kun kruununprinssi kuuli sen, otti hän kuninkaan käden omiensa väliin -ja suuteli sitä. - -"Sitten kun ensi lauselmat oli vaihdettu", kertoo Pétion, "panin -merkille heidän keskensä vallitsevan suoruuden ja tuttavallisuuden, -joka minua miellytti. - -"Täällä ei ollut jälkeäkään hovin seurasäännöistä, vaan sen sijaan -vallitsi kodikkuus ja tuttavallisuus. Kuningatar kutsui prinsessa -Elisabethia 'pikku sisarekseen'. Prinsessa Elisabeth vastasi samaan -tapaan ja kutsui kuningasta 'veljekseen'. Kuningatar tanssitti prinssiä -polvellaan. Huolimatta siitä, että pikku prinsessa oli hyvin ujo, -leikki hänkin veljensä keralla. Kuningas katseli kaikkea jokseenkin -tyytyväisen näköisenä, joskaan se ei näyttänyt häntä erikoisesti -huvittavan." - -Pétion oli kuullut puhuttavan prinsessa Elisabethin jumalisuudesta, -mutta siitä huolimatta kääntyi hän kerta toisensa jälkeen prinsessan -puoleen kevytmielisillä puheillaan. - -Prinsessa teeskenteli aluksi, ikäänkuin ei olisi ymmärtänyt häntä, -mutta kun komisarius alkoi herjata Jumalaa, vastasi prinsessa hänelle -varsin pontevasti, ja heidän välillään sukeusi vilkas sananvaihto -uskonnosta. - -Vesikarahvi ja juomalasi olivat prinsessa Elisabethin vieressä. -Pétionia janotti, ja noudattamatta edes vertaisten kesken tavallista -kohteliaisuutta, pyysi hän käskevään tapaan prinsessaa antamaan hänelle -lasin ja antoi hänen kaataa vettä lasiin, lausumatta siitä edes -kiitostakaan hänelle. - -Kuningatar tarjosi molemmille komisariuksille linnunpaistia, hedelmiä -ja muita virvokkeita, joita oli mukana matkassa. - -"Madame", sanoi Barnave, "siinä on jo kyllin, että vaivaamme teidän -majesteettianne läsnäolollamme, teidän vielä huolehtimattanne -ruumiillisista tarpeistamme." - -Pétion oli vähemmän hienotuntoinen; hän söi kaikkea mitä kuningatar -hänelle tarjosi, ja heittäessään kuoria ja linnunluita ulos ikkunasta, -käyttäytyi hän niin kömpelösti, että ne hipaisivat kuninkaan poskea. - -Kruununprinssin vilkkaus suututti häntä; hän tempasi poikaa hiuksista, -niin että tämä pillahti itkemään. - -"Antakaa tänne poikani", sanoi Marie Antoinette; "hän ei ole tottunut -semmoiseen kohteluun." - -Barnaven mieltymys kuninkaallisiin lisääntyi, mitä paremmin hän oppi -tuntemaan heidät; varsinkin alkoi hän tuntea harrasta kunnioitusta -Marie Antoinettea kohtaan. - -Muuan pappi, joka oli lähestynyt vaunuja ja jonka kasvot olivat -ilmaisseet arvonantoa vankeja kohtaan, joutui roistojoukon vihan -esineeksi ja olisi tullut kuninkaallisten näkyvissä murhatuksi, ellei -Barnave olisi kumartunut ulos vaununikkunasta ja huutanut: - -"Ranskalaiset! Urhea kansa! Tahdotteko tulla salamurhaajiksi?" - -Hänen puhuessaan kansalle piteli Elisabeth häntä takinliepeestä, -peljäten hänen putoavan vaunuista. - -Sekä prinsessa että kuningatar, vieläpä kuningaskin olivat ylen -kiitollisia hänen käytöksensä johdosta ja tunsivat tästä hetkestä -saakka salaista kunnioitusta häntä kohtaan. He olivat kuulleet -puhuttavan hänestä ankarana vastustajana ja tapasivat hänessä -kunnioittavan suojelijan. Marie Antoinette antautui keskusteluun hänen -kanssaan, kuunteli tarkkaavasti hänen sanojaan ja oppi pitämään häntä -arvossa. - -Erään toisen tapauksen kautta tuli Barnave kohoomaan vielä enemmän -kuningattaren suosiossa. - -Kuskilaudalla istuvat kolme henkivartijaa olivat roskaväen alituisille -solvauksille alttiina. Syljeksittiin heidän kasvoihinsa, koetettiin -survaista heidät alas istuimiltaan ja häväistiin heitä jos jollakin -tavalla. - -Kuningatar pelkäsi heidän henkeään, ja vielä kerran asettui Barnave -väliin suojellakseen heitä. - -Kesäkuun 24. päivän iltana laskeutuivat matkustajat vaunuista -käydäkseen Meauxin arkkipiispan luona vieraissa. - -Barnave seurasi kuningatarta prelaatin puistoon, ja täällä sopi heidän -häiriintymättä jatkaa vaunuissa alottamaansa puhelua. - -Kaupungin kadut olivat autiot ja hiljaiset. Oli ihana, tähtikirkas -ilta. Kuu samoili kirkkaana ja täyteläisenä äärettömässä avaruudessa. - -Vallan toisellaisissa olosuhteissa oli kuningattarella ollut ennen -mainittu yhtymyksensä Mirabeaun kanssa. - -Barnave ei neuvoillaan hyödyttäisi häntä enempää kuin kreivillinen -kansanjoukon johtajakaan. Barnave ei ollut niin mahtava kuin Mirabeau, -ja myrskyssä, joka nykyään raivosi maassa, ei hän ollut oikea mies -pelastamaan monarkkiaa perikadosta. - -Hän ei imarrellut kuningatarta, hän ainoastaan varoitti häntä. Hän -puhui lempeästi ja vakuuttavasti ja pyysi kuningatarta heittämään -kaksikielisyyden ja kaikki sivuajatukset sikseen, liittymään -perustuslaillisiin ja kannattamaan vapauden asiaa. - -Kuningatar kuunteli tarkkaavasti hänen sanojaan. - -"Voi, miten saatan enää voittaa takaisin kansan rakkauden ja -luottamuksen?" sanoi hän. "Kaikki näyttää yhtyneen liittoon -riistääkseen minulta ne." - -"Madame", vastasi Barnave, "minä, joka olen vain tavallinen -maaseutukaupungin porvari, olen halvasta arvostani päässyt kohoamaan ja -voittanut kansan luottamuksen. Kuinka helppoa sen siis pitänee olla -teille!" - -"Saattaa näyttää siltä", lausui Marie Antoinette huoaten. "Mutta yksi -asia on varma -- meitä on petetty Ranskan yleisen mielipiteen suhteen." - -Toivo pelastaa kuningatar elähdytti tästä hetkestä saakka Barnavea -samaten kuin ennen Mirabeauta. Tyyneys, jota Marie Antoinette oli -osottanut onnettomuudessaan, hankki hänelle tämän myöhäisen voiton -innokkaasta vastustajastaan. - -Erotessaan kuningattaresta teki Barnave itselleen sen lupauksen, että -hän vapauden ystävänäkin pysyisi uskollisena kuningashuoneelleen. - -"Olen täysin vakuutettu siitä, että minun on verelläni maksaminen se -sääli, jota tunnen teidän majesteettianne kohtaan, ja ne palvelukset, -joita en voi olla teille tekemättä", lausui hän Marie Antoinettelle. -"Mutta minä en pyydä mitään muuta palkkiota kuin saada suudella teidän -majesteettinne kättä." - -Tämä kohtaaminen Meauxissa tuli alkukohdaksi useille samallaisille -yhtymyksille kuningattaren ja Barnaven välillä Tuilerioissa, ja tämän -muisto oli lohdutuksena Barnavelle hänen seisoessaan mestauslavalla. - -Kansan käytös ei juuri voinut tulla vihamielisemmäksi, mutta sen -kiukkuisen mielenlaadun ilmaukset tulivat yhä lukuisemmiksi, mitä -lähemmäksi tultiin Pariisia. - -Marie Antoinette oli synkkä ja alakuloinen; hän piti yhtämittaa -kruununprinssiä sylissään. - -"Alas portto!" huudettiin hänelle. "Älköön hän näyttäkö meille lastaan; -tiedämme kaikissa tapauksissa, ettei se ole kuninkaan." Ludvig kuuli -nämä sanat, mutta pysyi tyynenä. Kruununprinssi itki pelosta. -Kuningatar itki myöskin ja painoi hänet rintaansa vasten. - -Ihmisparvet tulivat yhä sankemmiksi. - -Sotaväkeä oli asetettu pitkiin jonoihin bulevardien varsille. -Kansalliskaartilaiset seisoivat ensi rivissä. - -Lafayette oli ratsastanut vaunuja vastaan esikuntansa etunenässä; nyt -ratsasti hän sen edellä valvoen kaupunkiintuloa. - -Hänen poissaollessaan olivat kansanjoukot täyttäneet Tuileriapuiston ja -linnan penkereet. - -Suurin osa läsnäolijoita seisoi hatut päässä. - -Yksi ainoa -- eräs edusmies -- kumarsi hattu kädessä syvään -kunnioituksensa merkiksi. - -Häntä häväistiin ylenmäärin; huudettiin että hän panisi hatun päähänsä, -mutta hän sinkautti sen kansajoukon keskeen ja jäi tyynesti seisomaan -avopäin. - -Paksut tomupilvet, joita liikkeessä olevat ihmisjoukot tupruuttivat -ilmaan, kätkivät aika-ajoin kuninkaalliset vaunut vihamielisten -kansanjoukkojen silmiltä. Suuret hikipisarat vierivät kruununprinssin -poskia pitkin; hän saattoi enää tuskin hengittää ummehtuneissa -suljetuissa vaunuissa. - -Hänen äitinsä laski alas ikkunan ja vedoten kansalliskaartin -säälintunteisiin lausui: - -"Katsokaa missä tilassa lapsiparkani ovat! He eivät voi hengittää." - -Kuningasperhe ajoi edelleen Tuilerioita kohti. Askel askeleelta -lähennyttiin linnanpihaa. Naiset, lapset ja sotamiehet rimpuilivat -kiinni vaunuissa ja pilkkailivat kuningasperhettä huonosti onnistuneen -paon johdosta. - -Pariisissa kohdistui kansan viha niinikään noihin kolmeen -henkivartijaan, jotka olivat seuranneet kuningasperhettä. Heitä -haukuttiin pahanpäiväisesti ja sanottiin, että heidät pitäisi nylkeä -eläviltä tai sitoa kiinni vaununpyöriin. Kansa näytti mielivän käydä -käsiksi heihin ja temmata heidät alas ajoistuimelta. - -Luullen viime hetkensä tulleen, hyppäsivät he alas kadulle, jotta ei -kuninkaan ja kuningattaren tarvitsisi nähdä heitä revittävän palasiksi -heidän silmäinsä edessä. - -"Monsieur Lafayette, pelastakaa henkivartijat!" huusi Marie Antoinette -hirveästi peloissaan; "he ovat ainoastaan totelleet meitä." - -Muutamat edusmiehet astuivat rohkeasti esiin ja ottivat heidät -suojelukseensa sekä pelastivat siten näiden kolmen ihmisen hengen. - -Kamaripalvelija Hue tunkeutui kansanjoukon läpi, ennätti ajoissa -vaunujen luo ja kurotti kätensä kruununprinssiä kohden, kantaakseen -hänet linnaan. - -Kun pikku prinssi näki uskollisen palvelijan, täyttyivät hänen silmänsä -kyynelillä. - -Huolimatta Huen yrityksestä ottaa kruununprinssi hoimiinsa, tempasi -joku kansalliskaartiin kuuluva upseeri pienokaisen käsiinsä, kantoi -linnaan ja asetti hänet pöydälle neuvossaliin. - -Kuninkaan astuessa vaunuista vallitsi syvä hiljaisuus, mutta heti kun -Marie Antoinette näyttäytyi, kuultiin pilkallisia ja katkeria huutoja. - -Kreivi Noailles, vapaamielinen edusmies ja entinen hovimies, astui -kuningattaren luo ja tarjosi hänelle käsivartensa. Voitettuna, vaan ei -masennettuna, hylkäsi Maria Teresian tytär tarjotun käden ja valitsi -sen sijaan opastajaksi erään oikeistoon kuuluvan edusmiehen. - -Kohotetuin otsin, mutta epätoivo sydämessä astui hän jälleen siihen -linnaan, josta viisi päivää sitä ennen oli lähtenyt niin hyvillä -toiveilla. Väsymyksen, nöyryytyksen, pettymyksen, harmin ja ylenkatseen -valtaamana kulki hän linnan eteisen läpi. - -Astuessaan kuvastimen ohi ja katsahtaessaan siihen, näki hän -teräväpiirteiset, jäykät kasvot, joita hän ei luullut hymyn enää -koskaan tästä lähin kirkastavan. - -Hänen leninkinsä oli repeytynyt ja harmaana pölystä; jokainen ryppy -hänen kasvoissaan esiintyi pölyn ja lian takia ilmi selvänä. Surun -vaalentamat hiukset olivat pölyn puuteroimat. - -Vain viisi päivää oli kulunut lähdöstä saakka, mutta ne olivat hänestä -pitkiä kuin vuodet. - -Kuningasperhe asettui erääseen Ludvig XIV:nnen kabinetin viereiseen -huoneeseen; kuka vain halusi, pääsi vapaasti sinne. - -Muuan bretagnelainen edusmies astui kuninkaan luo ja lausui puoleksi -hyvänsävyisellä, puoleksi ylimielisellä tavalla, kuin hänen -nuhdeltavanansa olisi ollut koulupoika: - -"Eikö tämä nyt ollut tyhmä tepponen teidän puoleltanne? Siinä seuraus -huonoista neuvonantajistanne! Te olette kelpo mies, ja kansa pitää -teistä, mutta nyt te vasta aika jutun tekaisitte." - -Samassa alkoi mies itkeä. - -Kohtauksella, joka sattui kohta tämän jälkeen, oli silminnähtävästi -paljoa kunnioittavaisempi leima, vaikka se itse asiassa oli yhtä -kiusallinen, semminkin kuningattareen nähden, jolta puuttui puolisonsa -nöyrä kohtaloonsa alistuminen. - -Kenraali Lafayette astui esiin ja lausui kuninkaalle: - -"Sire! Te tunnette uskollisuuteni teitä kohtaan. Mutta minä en myöskään -ole salannut teiltä, että tulisin pitämään kansan puolta, niin pian -kuin te rupeatte ajamaan toista asiaa kuin kansan." - -"Se on totta", lausui Ludvig, "te olette menetellyt periaatteittenne -mukaisesti. Tahdon sanoa teille suoraan, että minä aivan viime aikoihin -asti luulin olevani ihmisten joukossa, joita te olitte toimittanut -ympärilleni, siksi että heillä oli samat mielipiteet kuin teillä, mutta -minä en luullut Ranskan kansan olevan samaa mieltä. Tällä matkallani -olen kuitenkin nähnyt, että olin erehtynyt ja että se mielipide, joka -teillä on, on yleisesti vallalla." - -"Onko teidän majesteetillanne jotakin käskettävää?" kysyi Lafayette. - -"Minusta tuntuu kuin ei minulla olisi käskettävää, vaan pikemmin -teillä", vastasi kuningas hymyillen. - -Kuningatar katsoi asioita toiselta kannalta kuin kuningas. Hän näki -Lafayettessa vanginvartijan, ja hän tahtoi pakottaa Lafayettea -vastaanottamaan erään heillä vaunuissa mukana olleen arvoesineitä -sisältävän pikku lippaan avaimet. - -Kun kenraali kieltäytyi avaimia ottamasta, heitti kuningatar ne hänen -hatulleen. - -"Suvaitkaa, teidän majesteettinne, ottaa ne takaisin, sillä minä en -aijo kajota niihin", lausui kenraali kylmästi. - -"Hyvä on", vastasi Marie Antoinette, "sitten kai löytynee ihmisiä, -jotka ovat vähemmän hienotunteisia." - - - - -14. - -Madame Roland. -- Ruotsin kuningas Kustaa III. -- Keisari Leopold. -- -Mieliala Koblenzissa. -- Kreivi Fersenin kokemuksia. - - -Varennesin matka oli opettanut Ranskalle, että tultiin toimeen ilman -kuningastakin; ja tämä kokemus auttoi tasavaltaa melko askeleen -eteenpäin. - -Ludvig erotettiin toistaiseksi virasta, ja koko joukko kynäniekkoja -rupesi kiihottamaan mieliä kuninkuuden lopullisen poistamisen puolesta. - -Tähän aikaan astui etualalle eräs nainen, joka oli määrätty -näyttelemään tärkeätä osaa Ranskan vallankumouksen historiassa, -nimittäin madame Roland. - -Halveksien sydämensä pohjasta ylempiä luokkia ja luottaen täydesti -omaan erinomaiseen kykyynsä sekä ollen sitäpaitsi kunnianhimoinen, -toimekas, kaunopuhelias ja intohimoinen, tuli madame Rolandista ennen -pitkää maansa etevimpiä naisia. - -Tapahtumat eivät kehittyneet kyllin nopeasti tyydyttääkseen hänen -vimmattua vihaansa Ludvigia ja Marie Antoinettea kohtaan. - -"Asettaa kuningas jälleen valtaistuimelle olisi tyhmää ja tolkutonta, -jotta ei sanoisi iljettävää", kirjoitti hän kuninkaallisten paettua. -"Julistaa hänet syyntakeettomaksi olisi samaa kuin pakottaa nimittämään -toinen hallitsija. Syytteen nostaminen häntä vastaan olisi epäilemättä -viisainta ja oikeinta." - -Heinäkuun 1. p:nä kirjoitti hän: - -"Kuningas on vaipunut häväistyksen alimmalle asteelle; viimeisen tuhman -kepposensa kautta on hän täydellisesti paljastanut aikeensa. Häntä ei -voi muuta kuin halveksia. Hänen nimikirjoituksensa, hänen kuvansa ja -hänen vaakunansa ovat joka paikasta poistetut. Häntä ei nyttemmin -kutsuta enää muuksi kuin 'Ludvig kavalaksi' tahi 'paksuksi porsaaksi'. -Pilakuvissa on hän esitettynä, ei tosin iljettävimmissä hahmoissa, -mutta sellaisissa, jotka ovat ennen muuta omiansa synnyttämään -halveksimista häntä kohtaan. Kansa ryhtyy omasta päästään kaikkeen, -mikä saattaa ilmaista tätä tunnetta. On mahdotonta toivoa enää koskaan -näkevänsä valtaistuimella sellaista ihmistä, jota niin syvästi -halveksii." - -Kuninkaallista perhettä oli jo ennen kohdeltu kuten vankeja, mutta -huonosti onnistuneen pakenemisyrityksen jälkeen vartioittiin sitä monta -vertaa ankarammin. - -Maa tuli jälleen tulvilleen herjauskirjoituksia, jotka käsittelivät -kuningattaren yksityiselämää ja ilkeällä tavalla selittelivät hänen -viattomimpiakin tekojaan. - -Kuningattaren ystävät koettivat kehotella häntä vetäytymään luostariin, -ja uudelleen neuvottiin kuningasta ottamaan hänestä ero ja lähettämään -hänet takaisin Itävaltaan. - -Melkoinen poliisivoima asetettiin Tuileriain linnanpihalle, joka siitä -tuli sotaleirin näköiseksi. Linnan sisässä oli vahteja kaikilla -portailla, eikä ketään päästetty ulos eikä sisälle ilman Lafayetten tai -pääkaupungin pormestarin lupaa. - -Ludvig tahtoi vakautua siitä, oliko hän todellakin vankina. - -Hän astui ulos eräästä ovesta, ja heti kohotti vahtisotamies -kiväärinsä. - -"Tunnetteko minua?" kysyi kuningas. - -"Kyllä, Sire", vastasi sotamies. - -Kuninkaan ei auttanut muu kuin palata takaisin. - -Kerrottiin Lafayetten lähettäneen nuohoojia linnaan tutkimaan, oliko -mahdollista päästä savupiippujen kautta karkaamaan. - -Kaikissa huoneissa toimitettiin tarkka etsintä, eikä naiselliseen -häveliäisyyteenkään pantu mitään huomiota. - -Kuningattaren huoneesta tehtiin vahtihuone. Kaksi kaartilaista -oleksi lakkaamatta hänen sänkykamarissaan; he olivat saaneet -käskyn olla päästämättä häntä hetkeksikään näkyvistään enempää yöllä -kuin päivälläkään -- ei edes hänen jokapäiväisen elämänsä -arkaluontoisimmissakaan kohtauksissa. - -Ensi aikoina pakenemisen jälkeen oli Marie Antoinette pakotettu -nousemaan, pukeutumaan ja käymään levolle kiusanhenkiensä nähden. Vasta -pitkien keskustelujen jälkeen myönnyttiin siihen, etteivät nämä saaneet -nukkua samassa huoneessa kuin hän, eikä Marie Antoinette saanut -estetyksi sitä, että he pitkinä yöntietäminä istuivat hänen vuoteensa -vieressä. - -Lieneekö Lafayette viimeiseltä oivaltanut menettelynsä sopimattomuuden -vai lienevätkö Marie Antoinetten yhä uudistetut valitukset auttaneet, -mutta jonkun ajan kuluttua lievennettiin valvontaa jonkun verran. -Vahdit saivat käskyn poistua huoneesta siksi aikaa kuin kuningatar -pukeutui, mutta he antoivat oven olla auki, jotta saattoivat nähdä mitä -huoneessa tapahtui. - -Eräänä yönä sytytti kuningatar kynttilän ja rupesi lukemaan. - -Vahdissa oleva sotamies huomasi tämän tietysti heti. - -Hän astui makuuhuoneeseen, veti syrjään sängyn uutimen ja istuutui -aivan tuttavallisesti kuningattaren sängyn laidalle. - -"Näen ettette saa unta", sanoi hän. "Puhelkaamme siinä tapauksessa -vähän; se on parempaa kuin lukeminen." - -Kuningatar antoi hänen kohteliaasti ymmärtää, että hän mieluummin -tahtoi olla yksin. - -Useimmat maahan jääneistä kuninkaallismielisistä olivat syvästi -alakuloisia ja tavattomasti tyytymättömiä kuninkaaseen. Uskolliset -ystävät, jotka näihin asti eivät olleet tahtoneet seurata sitä -esimerkkiä, jonka Artoisin kreivi oli antanut päätäpahkaa poistumalla -Ranskasta, olivat loukkautuneita siitä, ettei Ludvig luottanut heihin. -He eivät olleet hyljänneet häntä, vaan hän oli tahtonut hyljätä heidät. -Kuninkaan pakenemisyritys katkaisi viimeisetkin siteet, jotka -yhdistivät heidät siihen maahan, jossa niin suuret vaarat uhkasivat -heitä. Ja maastamuutto, joka jo oli ollut liiankin suuressa vauhdissa -aatelin ja papiston piirissä, alkoi nyt voittaa alaa porvarissäädyn -keskessä. - -Pariisissa ja suuremmissa maaseutukaupungeissa perustettiin konttoreja -yleisen pakenemisen helpottamista ja jouduttamista varten. Kiihkoisuus -oli niin suuri, että miehiä matkusti joukottain pois maasta, jättäen -vaimonsa, lapsensa ja omaisuutensa oman onnensa nojaan. - -Hallitusmuodon ystäviin tarttui sama alakuloisuus, joka -kuninkaallismieliset oli vallannut. He eivät voineet itseltään salata -sitä tosiasiaa, että Ludvig pakonsa kautta oli rikkonut sopimuksensa -kansan kanssa. Useat kansalliskokouksen jäsenistä jättivät -erohakemuksensa. Sitä paitsi ilmoitti kolmesataaviisitoista edusmiestä, -etteivät he tästä lähin ota osaa muihin keskusteluihin kuin niihin, -jotka koskevat kuninkaan persoonaa tai kuninkaallisen perheen etuja. - -Markiisi Bouillé, joka onnettoman pakenemisyrityksen jälkeen -ei ollut onnistunut pelastamaan muuta kuin henkensä, lähetti -kansalliskokoukselle Luxembourgista kirjeen, jossa yksinänsä otti -vastatakseen kuninkaan paosta ja uhkasi tulevansa takaisin muukalaisen -sotajoukon etunenässä. - -Kansalliskokous vastaanotti äänekkäillä naurunhohotuksilla kirjeen -sotapäälliköltä, jonka tuumat ja aikeet vähäpätöisessä kylässä asuva -postimestarinpoika oli tehnyt mitättömiksi. - -Kreivi Fersen oli luvannut ulkomailla vaikuttaa kuningasparin eduksi, -ellei pakeneminen onnistuisi, eikä hän ollutkaan tätä lupaustaan -unhottanut. - -Itävallan monivuotinen lähettiläs, kreivi Mercy-Argenteau, oli lähtenyt -pois Ranskasta kohta vallankumouksen puhjettua ja oli nyttemmin parisen -vuoden ajan asunut Brüsselissä. - -Fersen haki oitis hänet käsille, mutta Maria Teresian vanha ystävä ei -antanut hänelle minkäänlaista aihetta toiveisiin. - -Mercy oli paljon kokenut poliitikko. Hän tunsi hyvin Europan ruhtinaat -ja oli saanut läheltä tarkastaa maasta muuttavia ranskalaisia. Hän ei -uskonut mitään apua saatavan toiselta tai toiseltakaan taholta. - -"Mercylle kuvastuu kaikki mustana", kirjoitti Fersen päiväkirjaansa. - -Marie Antoinetten ruotsalainen ritari ei kumminkaan häikäillyt; kaikki -kehotti häntä työskentelemään kuningasparin pelastamiseksi. - -"Se luottamus, jolla Ranskan kuningas ja kuningatar ovat minua -kunnioittaneet", kirjoitti hän elokuun 20. p:nä isälleen, "velvoittaa -minua pysymään uskollisena heille ja työskentelemään heidän hyväkseen, -niin kauan kuin minun on mahdollista olla heille joksikin avuksi. Koko -maailma moittisi minua, jos menettelisin toisin. Minä olin ainoa, jolle -he luottavasti avasivat sydämensä, ja minä voin vielä olla heille -hyödyksi sen kautta, että tunnen heidän tilansa, heidän aikeensa ja -aseman Ranskassa. Soimaisin ainiaan itseäni heidän saattamisestaan -siihen onnettomaan tilaan, jossa he nykyisin ovat, ellen käyttäisi -kaikkia minulle tarjona olevia keinoja auttaakseni heitä siitä." - -Kun ajattelee missä tilassa Ludvig ja Marie Antoinette olivat -Pariisissa, tuntuu melkein uskomattomalta, että he sittenkin saattoivat -pitää yhteyttä ulkomailla olevien ystäviensä kanssa. Ankara -silmälläpito, johon heidän oli alistuminen, ei nimittäin rajoittunut -vain heihin itseensä, vaan ulotettiin niihinkin ihmisiin, jotka -Tuilerioihin menivät tai sieltä tulivat. - -Mutta vanki on melkein aina vartijaansa ovelampi. Ennenkuin Marie -Antoinette erosi Fersenistä, oli hän ollut siksi ajatteleva, että oli -sopinut Fersenin kanssa erään salakirjoitustavan käyttämisestä, niin -ettei kukaan saisi selvää heidän kirjeittensä sisällyksestä, jos nämä -sattuisivat joutumaan vieraisiin käsiin. - -Paitsi sitä oli kuninkaallisilla muitakin apukeinoja; rivien väliin -aivan viattomassa kirjeessä saattoivat he kirjoittaa tärkeämpiä -tiedonantoja värittömällä musteella, joka tuli näkyväksi, kun kirjettä -pidettiin tulta vasten. - -Heti Tuilerioihin palattuaan oli kuningatar salaa ja suurimmassa -kiireessä kirjoittanut seuraavat sanat Fersenille: - -"Olkaa huoleti meidän suhteemme. Olemme elossa." - -Muutamia päiviä sen jälkeen kirjoitti hän Fersenille: - -"Kansalliskokouksen johtavat miehet näyttävät tahtovan osottaa -lempeyttä. Puhukaa sukulaisteni kanssa toimenpiteistä ulkomailta -käsin." - -Seuraavana päivänä lähetti hän kreiville uuden kirjeen, lämpimämmän ja -edellistä sydämellisemmän: - -"Olen elossa... Kuinka olen ollut levoton teidän tähtenne ja kuinka -minun on sääli teitä, että olette ollut kohtalostamme tietämätön! -Soisipa taivas tämän kirjeen joutuvan teidän käsiinne. Älkää -kirjoittako minulle, sillä te voitte sen kautta joutua vaaraan, älkääkä -ennen kaikkea millään tekosyyllä palatko tänne takaisin. Tiedetään -teidän auttaneen meitä pakenemaan. Kaikki olisi hukassa, jos te -näyttäytyisitte täällä. Meitä vartioidaan yötä ja päivää... se on -minusta yhdentekevää... Olkaa huoletta; meille ei mitään pahaa tapahdu. -Kansalliskokous kohtelee meitä kyllä lempeästi. Hyvästi... En voi enää -kirjoittaa teille..." - -Kuningatar erehtyi luullessaan, että hän voisi estää Ferseniä -kirjoittamasta. Ja hän erehtyi myöskin luullessaan, että Fersen, -vaaroista ja vaikeuksista huolimatta, ei keksisi jotakin keinoa päästä -jälleen näkemään häntä. - -Kernaasti olisi hän vuodattanut viimeisen verenpisaransa kuningattaren -puolesta. Hänellä oli vain yksi ajatus: pelastaa Marie Antoinette. - -Kuningattaren ensimäisiin riveihin vastasi hän heti: - -"Minä voin hyvin ja elän vain palvellakseni teitä." - -Kirjeenvaihto heidän välillään jatkui keskeytymättä aina kuninkuuden -kukistumiseen saakka. Kirjeet toimitettiin perille hyvin monella eri -tavalla. Milloin kätkettiin ne konvehtilaatikkoon, milloin tee- tai -suklaakääröön, kolmas kirje ommeltiin erään takin vuorin väliin, ja -kerran saatiin se perille puijatuksi, pistettynä vallankumouksellisen -kirjasen ristisiteen sisään. - -Luulluilla vastaanottajilla oli tavallisesti oudot, tuntemattomat -nimet. Varmimpana ja useimmiten käytettynä välittäjänä kuningattaren ja -ruotsalaisen kreivin välillä oli muuten parooni Goguelat, joka jonkun -aikaa istui vangittuna osallisuudesta pakenemisyritykseen, mutta -hallitusmuodon käytäntöönottamisen jälkeen pääsi jälleen vapaaksi. - -Ruotsin kuningas Kustaa III oli Europan hallitsijoista se, joka -lämpimimmin ja innokkaimmin kannatti Ranskan kuninkaan asiaa. Hän oli -ennakolta saanut tiedon Ludvigin pakenemishankkeista, ja kun ne -lähenivät toteutumistaan, oli hän lähtenyt Spaahan ollakseen lähempänä -poliittisten tapahtumain näyttämöä, lähempänä pakolaisia, sitten kun -nämä, kuten hän toivoi, olivat jälleen saavuttaneet vapauden. - -Kreivi Fersen tapasi hänet täällä, syvästi alakuloisena suunnitelman -raukeamisesta, mutta edelleen yhtä innokkaasti harrastavana vankien -vapauttamista. Hän ei havitellut sen vähempää kuin asettua Ranskaa -vastaan tehtävän suuremmoisen ristiretken etupäähän. Kirjeessään -kesäkuun 30. p:ltä vakuutti hän olevansa Ludvigille ja Marie -Antoinettelle alati yhtä lämpimästi myötätuntoinen ja puhui siitä -avusta, jota hän oli aikeissa heille hankkia. Hän vakuutti heille -edelleen, että Europan hallitsijat olivat valmiit liittymään häneen ja -sitä varten kehotti hän kuningasta, ettei hän sallisi arvoaan -loukattavan. - -Ylpeänä siitä tehtävästä, jonka suorittamiseen hän luuli olevansa -määrätty, piti kuningas Kustaa huomionsa herkeämättä kiinnitettynä -Ranskaan. - -Hän neuvoi kuningas Ludvigia seuraamaan Henrik IV:nnen tai Kaarle -VII:nnen esimerkkiä eikä huolehtimaan muusta kuin menetetyn -kuningaskuntansa takaisin valloittamisesta. - -Antamalla tämän neuvon osotti Ruotsin kuningas paremmin tuntevansa -luonteeltaan Ranskan kansan kuin Ludvig XVI:nnen. - -Lisätäkseen kuninkaalle lähettämäinsä kirjeitten tehoa, oli hän kyllin -viisas kääntyäkseen samalla kertaa kuningattarenkin puoleen. - -"Teidän tilanne on hirveä", kirjoitti hän Marie Antoinettelle; "täytyy -ryhtyä väkivaltaisiin keinoihin teidän pelastamiseksenne siitä. Miten -suuri lieneekin se vaara, jolle antaudutte alttiiksi, täytyy sen -ainakin olla pienempi sitä vaaraa, joka uhkaa, jos kohtalonne jätetään -tapausten ohjattavaksi ja sallitaan toisten niittää kuningasvallan -pelastamisen kunnia. Mutta minä unohdan, että on tarpeetonta puhua -vaaroista, tarpeetonta koettaa pienennellä niitä sen ruhtinattaren -silmissä, joka lokakuun 6. p:nä pelkäämätönnä seisoi raivoisan, -villiintyneen kansan edessä ja joka sittemmin -- käyttääkseni tunnettua -lausepartta -- on kasvanut vaarojen keskellä." - -Suuremmalla innolla kuin viisaudella koetti Kustaa saada aikaan -ruhtinasliittoa, jonka asiana olisi ollut lähettää sotajoukkoja -Ranskaan ja pelastaa kuningas. - -Heinäkuun 9. p:nä kirjoitti hän Venäjän keisarinnalle Katarina II:lle, -heinäkuun 16. p:nä Espanjan kuninkaalle, tehden selvää tuumistaan ja -pyytäen kannatusta. - -Hänen suunnitelmansa mukaan tuli 30,000 itävaltalaisen sotamiehen -marssia Ranskaan Flanderin kautta; 12,000 sveitsiläisen tuli vallata -Franche-Compté ja 20,000 espanjalaisen kulkea Pyreneitten poikki. - -Lisäksi toivoi hän saatavan apua Saksasta ja Hannoverista sekä -Englannin pysyvän puolueettomana. - -Itse asettuisi kuningas Kustaa 16,000 ruotsalaisen etupäähän, ja hän -kehotti keisarinna Katarinaa lähettämään 6-8,000 venäläistä hänen -avukseen; Venäjän ja Ruotsin laivastojen tuli yhdessä viedä nämä -sotajoukot Ranskan rannikolle, jossa niiden tuli nousta maihin Ostenden -luona. Maasta pois muuttaneet tietysti liittyisivät vierasmaalaisiin -sotajoukkoihin, ja niin pian kuin maasta siirtyneet ruhtinaat jälleen -astuisivat jalallaan Ranskan maalle, kokoontuisivat -- Kustaan -mielipiteen mukaan -- maan paraimmat ja ylhäisimmät miehet heidän -ympärilleen. - -Kustaa III ja Fersen sopivat siitä, että jälkimäinen heistä lähtisi -Wieniin taivuttaakseen Marie Antoinetten veljeä yhdessä Ruotsin -kuninkaan kanssa tarmokkaasti ryhtymään asiaan käsiksi sisarensa ja -lankonsa hyväksi. - -Leopold vastaanotti hänet varsin sydämellisesti ja vakuutteli laajasti -olevansa myötätuntoinen Ranskan kuningasperhettä kohtaan ja hellivänsä -onnetonta sisartaan. Mutta Fersen huomasi ennen pitkää, ettei keisarin -kauniitten sanojen takana ollut paljoakaan halua toimintaan. - -Mutta joskaan Leopold ei täyttänyt kaikkea sitä, mitä Marie Antoinette -puoluelaisineen oli häneltä toivonut, täytyy kuitenkin oikeuden -mukaisesti myöntää, että hän suurella mielenkiinnolla seurasi -tapahtumia Ranskassa ja osotti vilpitöntä halua olla sisarelleen ja -langolleen hyödyksi. - -Heinäkuun 6. p:nä toimitti hän Paduasta kehotuksen useille -Europan hoveille, että nämä liittyisivät yhteen pelastaakseen -Ranskan kuninkaan. Mutta hän kieltäytyi nimenomaan antamasta -apuaan vastavallankumouksen toimeenpanoon. Leopold suositteli -sovittelupolitiikkaa; hän toivoi saatavan rakennetuksi sovinnon uuden -hallitusmuodon pohjalla, eikä siirtolaispuolueen kevytmielisyys ja -kokemattomuus ollut jäänyt häneltä huomaamatta. - -Tieto siitä, että kuningas ja hänen perheensä olivat paenneet -Pariisista, oli herättänyt hurjaa riemua osassa siirtolaisia. Oli -varusteltu juhlia, joita oli määrä viettää niin pian kuin saataisiin -tietää, että Ludvig onnellisesti oli päässyt rajan yli. - -Suuresti kuitenkin erehtyy, jos luulee kaikkien maasta siirtyneiden -toivoneen, että onnenpyörä käännähtäisi Ludvigin ja Marie Antoinetten -eduksi. Suuret tapahtumat, joita sattui joka päivä, kasvavat vaarat, -jotka uhkasivat vanhojen säätyjen hajottamisella, eivät suinkaan -tehneet taistelua kuningasvallan puolesta yksimieliseksi. - -Suuri osa maasta siirtyneitä oli kauan ollut tyytymätön kuninkaaseen. -"Maastamuutto kasvaa", kirjoitti Marie Antoinette veljelleen -Leopoldille, "ja se on suuri onnettomuus. Aateli syöksee meidät -turmioon, ja jättää meidät vaaroille alttiiksi. -- Meidän on pakko -pelastaa itsemme heidän avuttaan." - -Siinä pienessä hovissa, jossa Artoisin kreivi piti valtikkaa ja joka -ensin kokoontui Turinissa sekä sittemmin Koblenzissa, oli monen -mielestä kuningasvallan todellinen voima kätkettynä. - -Koblenz oli siihen aikaan kuin jokin Saksan Pariisi, ja Artoisin -kreiviä olivat maasta siirtyjät jo ammoin tottuneet pitämään -kuningasvallan edustajana. Ja niiden joukossa, jotka ympäröivät häntä, -oli paljon sellaisia, jotka suinkaan eivät salanneet, että he -tunnustivat oikeaksi hallitsijakseen Artoisin kreivin eikä kuningasta -Pariisissa. Heille se ei siis voinut läheskään olla mikään pettymys, -kun he saivat tiedon kuninkaan vangiksi joutumisesta, vaan iloitsivat -he päinvastoin siitä, koska se soi heille suurempaa vapautta harjoittaa -peliään. Vieläpä heiltä siinä määrin puuttui hienotuntoisuutta, että he -päästivät ilonsa äänekkäällä tavalla ilmi. - -Provencen kreivi oli puolisoineen lähtenyt Pariisista samana päivänä, -jona kuningasperhe oli paennut toiselle suunnalle. - -Hän oli toistaiseksi pannut Koblenzin matkansa määräksi, ja kun hänellä -oli parempi onni kuin veljellään, onnistui hänen myös liittyä Artoisin -kreiviin. - -Hän oli paljoa tyytyväisempi omasta pelastumisestaan kuin pahoillaan -Ludvigin vastoinkäymisen johdosta. - -Fersen esitti hänelle yhteistoiminnan suunnitelman kuninkaan -pelastamiseksi. Prinssi kuunteli tyvenesti mitä kreivillä oli -sanottavaa hänelle, mutta antoi vältteleviä vastauksia eikä millään -tavalla ilmaissut omia toiveitaan ja hankkeitaan. - -"Siitä saat olla varma, että itsetyinen kunnianhimo on hänen -sydämessään paljoa väkevämpi kuin rakkaus hänen veljeensä ja -erittäinkin minuun", kirjoitti Marie Antoinette heinäkuun alussa -prinsessa Lamballelle. "Hän on koko elinikänsä surrut sitä, ettei hän -ole syntynyt hallitsijaksi, ja tämä hänen intonsa korkeimman vallan -tavoittelemiseen on hänessä kasvanut meidän taistellessamme -onnettomuutta vastaan, joka antaa hänelle tilaisuuden tunkeutua -etualalle." - -Artoisin kreivi vastaanotti Fersenin rajun intohimoisella tavalla. Hän -puhui kapinoitsijain kukistamisesta ja vastusti jyrkästi kaikkia -sovinnonhieromisyrityksiä. - -Fersen kuvaa häntä seuraavin sanoin: - -"Artois juttelee lakkaamatta, ei koskaan kuuntele mitä toiset sanovat, -puhuu vain väkivallasta eikä laisinkaan sovinnon hieromisesta sekä -näyttää kaikissa suhteissa olevan varma asiastaan." - -Marie Antoinetten ystävä näki Koblenzissa kylliksi useita todistuksia -uskottomuudesta kuningasta ja kuningatarta vastaan, ja täällä kohtasi -hän myös Polignac-perheen, joka ensi turvapaikastaan -- Italiasta -- -oli tullut Saksaan liittyäkseen Artoisin kreiviin. - -Ferseniä harmitti herttuatar Polignacin välinpitämättömyys -kuninkaallisen ystävänsä vaiheista. - -"Madame Polignac", luetaan hänen päiväkirjastaan, "ei välittänyt edes -osottaa kiitollisuuden varjoakaan kuningatarta kohtaan. Hän itki -nähdessään minut, mutta hänen mielenliikutuksensa oli hyvin ohimenevää -laatua. Hän puhui enemmän itsestään ja omista asioistaan kuin -onnettomasta ystävättärestään. Eivätkä hänen puheensa olleet kaikittain -kuninkaallista perhettä imartelevia." - -Panettelu ei säästänyt uskollista Ferseniä. Ruotsin sekä -Espanjan lähettiläät samoin kuin useat muut soimasivat häntä -kunnianhimoisuudesta. - -"Siinä ollaan oikeassa, että minä olin kyllin kunnianhimoinen -tahtoakseni palvella teitä, ja minä suren elinikäni sitä, ettei minun -onnistunut saavuttaa tarkoitusperääni", kirjoitti hän tämän johdosta -Marie Antoinettelle. "Tahdoin maksaa teille osan sitä velkaa, johon -minulla on ollut ilo joutua, ja minä tahdoin näyttää, että itsekkäistä -tarkoituksista vapaana saattaa olla kiintynyt sellaiseen ihmiseen kuin -te olette. Käytökseni olisi muuten pitänyt osottaa näille ihmisille, -että tämä oli ainoa kunnianhimoni, ja että kunnia tulla tuntemaan -teidät, madame, oli rakkahin palkintoni." - - - - -15. - -Prinsessa Lamballe ja hänen diplomaattinen tehtävänsä. -- Kirjeitä -kuningattarelta ja prinsessalta. - - -Sen sijaan että herttuatar Polignac vain ajatteli omaa itseänsä ja -omaisuutensa varmaan talteen saattamista, jatkoi jalo ja lempeä -prinsessa Lamballe yhä alttiiksiantavaa toimintaansa kuningattarensa -hyväksi. - -Hän oli yksi niitä harvoja, joille kuningaspari ennakolta oli antanut -tiedon aiotusta paostaan. - -Jotta ei mitään epäluuloja syntyisi, olivat Marie Antoinette ja -prinsessa keskenään sopineet, että jälkimäinen lähtisi Aumaleen, jossa -hänen appensa oli muutamia aikoja oleskellut heikontuneen terveytensä -takia. - -Prinsessan ollessa poissa voitiin vielä vähemmin epäillä -matkavarustusten olevan hankkeissa. Niin pian kuin pako oli suoritettu, -tuli Marie Antoinetten antaa ystävättärelleen tieto siitä, jotta -tämäkin pikaisesti voisi lähteä pois maasta ja vieraalla alueella -jälleen yhtyä kuninkaaseen ja kuningattareen. - -Odotetun sanoman sai prinsessa vastaanottaa Aumalessa kesäkuun 21. -päivän iltana. Hän matkusti heti Boulogneen ja astui siellä Englantiin -menevään laivaan. - -Laiva nosti ankkurin, ja samassa kun alus lähti merta kyntämään, -ilmoittivat kaupungista ammutut kanuunanlaukaukset, että kuninkaan pako -oli tullut tunnetuksi. - -Vastuksia kokematta pääsi prinsessa Englantiin; vielä ei hän tiennyt, -että kuninkaallisten pako oli tullut estetyksi Varennesissa. - -Prinsessan saatua tämän masentavan tiedon, oli hänen ensi ajatuksensa -palata Ranskaan. Hovista lähetetyissä kirjeissä kehotettiin häntä -kumminkin jäämään sinne missä oli, sillä otaksuttiin, että hän nykyisin -voisi olla kuningattarelle suuremmaksi hyödyksi Englannissa. - -Toivottiin, että tämän maan mahtava ministeri, Pitt, suostuisi tukemaan -horjuvaa Ranskan monarkiaa; ja Marie Antoinette kehotti prinsessa -Lamballea vaikuttamaan tässä suhteessa Englannin kuningashuoneeseen. - -Mutta hänen ponnistuksensa jäivät tuloksia vaille. Seuraava ote Marie -Antoinetten kirjeestä sisarelleen Marie Christinelle osottaa tämän -varmaksi: - -"Onpa hetkiä, jolloin minun tekee mieleni lähettää rakas Lamballeni -Leopoldin luo. Voisihan hän ennakolta puhua sinun kanssasi, saadakseen -tietää, miten hänen on meneteltävä hovissa. -- Salaisesti ja minua -auttaakseen on hän lähtenyt vaivaloiselle matkalle Englantiin. -Kuningatar ja hänen tyttärensä vastaanottivat hänet sangen -suosiollisesti, mutta kuningas on pimitetty. Hallitsijana maassa -on ministeri, ja tämä on selvin sanoin tehnyt prinsessalle -ymmärrettäväksi, että me olemme itse syypäät onnettomuuksiimme." - -Ranskasta saapui prinsessalle uutisia toinen toistaan masentavampia, ja -Englannissa sammuivat kaikki toiveet. Pariisin levottomuuksien kaiku -kuului Lontooseen saakka ja toi joka päivä uusia tietoja hänen rakasta -kuningatartaan uhkaavasta vaarasta. - -Hänen tehtävänsä vieraassa maassa oli pian suoritettu. Kirjeessä -toisensa jälkeen pyysi hän lupaa saada palata Ranskaan. Turhaan rukoili -Marie Antoinette, ettei hän vielä kerran syöksyisi tiikerin kitaan. -Mitä suurempi vaara oli, sitä suurempaa mielihyvää ja iloa tuotti -hänelle sen uhmaaminen. - -Ystävättäret esittivät mitä erilaisimpia syitä, toinen saadakseen luvan -palata Ranskaan ja toinen saadakseen paluun ehkäistyksi. "Se oli", -lausuu Lescure, "jaloa ja mieltäliikuttavaa hellyyden kilvoittelua -uhrin tarjoojan ja uhrista kieltäytyjän välillä." - -Marie Antoinetten kirjeet prinsessalle 1791 vuoden jälkipuoliskolla -tuovat ilmi kuningattaren tunteet; ne osottavat hänen mitä hartaimmasti -halunneen nähdä ystävätärtä luonaan samalla kun hän pelkäsi kutsua -häntä kotiin. - - "Rakas Lamballeni", kirjoitti kuningatar syyskuun alussa, "et voi - aavistaa millaisessa mielentilassa olen ollut sinun lähdettyäsi. - Elämän perustus on rauha, ja minusta on kovin tuskallista, kun - täytyy olla tätä ehtoa vailla. Viimekuluneina päivinä on kansa - ollut niin kiihtynyt hallitusmuodon takia, ettei tiedä mitä voi - olla odotettavissa. Tapahtuu niin paljon kauheata meidän - ympärillämme... Olemme kuitenkin tehneet jotakin hyvää. Oi jospa - kansa tietäisi sen! Tule takaisin, rakas sydämeni, tarvitsen niin - hyvin sinun ystävyyttäsi! Elisabeth tulee juuri nyt sisään ja - pyytää saada liittää tähän muutamia rivejä. Hyvästi, hyvästi! - Syleilen sinua koko sielustani. - - Marie Antoinette." - -Tämän kirjeen reunaan on Ludvig XVI:nnen sisar kirjoittanut: - - "Kuningatar sallii minun lausua, kuinka suuresti rakastan teitä. - Hän ei ikävöi teitä hartaammin kuin minä. - - Elisabeth Marie." - -Myöhemmin samana kuukautena kirjoitti Marie Antoinette: - - "Kuningas on lähettänyt minulle tämän kirjeen, jotta minä - jatkaisin sitä. Hän on nyt jälleen voimistunut, saaden siitä - kiittää vahvaa terveyttään. Tyyneys, jolla hän kantaa tapahtumat, - näyttää olevan kaitselmuksen hänelle suoma, ja hyvänlaatuinen - Elisabeth on niin liikutettu siitä, kuin olisi se taivaasta - lähtenyt mielijohde. Siitä pahoinvoinnista, joka kuningasta on - vaivannut, on kansalla tuskin ollut tietoakaan. -- -- -- Minä en - kiinnitä toivoani mihinkään turhiin, rakas Lamballeni; odotan - kaikkea Jumalalta. Luota hellään ystävyyteeni, ja jos tahdot - antaa minulle todisteen omasta ystävyydestäsi, niin hoida - terveyttäsi äläkä tule takaisin, ennenkuin olet täysin toipunut. - - Hyvästi! Syleilen sinua! - - Marie Antoinette." - -Prinsessa Elisabeth on tähän lisännyt: - - "Ette koskaan, madame, löydä vilpittömämpää ja hellempää - ystävätärtä kuin on - - Elisabeth Marie." - -"Älä palaa tänne", luetaan eräässä kuningattaren myöhemmässä kirjeessä. -"Asiain nykyisellä kannalla ollen täytyy sinun vuodattaa kyyneliä -tähtemme. - -"Kuinka sinä olet hyvä, ja mikä totinen ystävä sinä olet! Minä pyydän -vakuuttaa sinua, että minä tunnen sen, ja ystävyyteni kautta kiellän -sinua palaamasta tänne. - -"Odota, jotta saat nähdä mitä tuloksia hallitusmuodon vahvistamisesta -on. Hyvästi, rakas Lamballeni. Ole vakuutettu siitä, että hellä -ystävyyteni ei lopu ennen kuin kuoltuani." - -Mutta prinsessan sydän puhui valtavammin kuin kuningattaren järkisyyt; -hän ei sietänyt enää lopulta nähdä miten vaarat, jotka ympäröivät -kuningasperhettä, joka päivä kasvamistaan kasvoivat. Huolimatta -ystävättären monista varoituksista palasi hän Ranskaan. - -Herttua Penthièvre makasi Vernonissa sairaana; prinsessa lähti ensin -sinne hoitamaan häntä. Kirjallisesti ilmoitti hän sitten Marie -Antoinettelle paluustaan, ja Ranskaan saavuttuaan sai hän heti -vastaanottaa seuraavan kirjeen: - - "Ei, rakas Lamballeni, sinä et saa palata tänne. Siinä tilassa - kuin Penthièvren herttua nykyään on, kaivattaisiin sinua liian - paljon Vernonissa. Kuinka hyvä ja vilpitön ystävätär sinä olet! - Usko minua, ettei kukaan voi olla siitä elävämmin vakuutettu kuin - minä. Mutta täytyy myöskin ajatella itseänsä, ja ystävyyteni - nimessä kiellän sinua palaamasta Pariisiin. Odota, että saat - nähdä mitä seurauksia hallitusmuodon hyväksymisestä on. Kirjoita - usein minulle ja sano monsieur de Penthièvrelle, että kuningas - ja minä levottomina odotamme tietoja hänen voinnistaan. Hyvästi, - rakas Lamballe, ole varma siitä, ettei ystävyyteni sinua kohtaan - koskaan lopu. Tuhannet terveiset. - - Marie Antoinette." - -351 - -Lokakuun 14. p:nä oli prinsessa saapunut Vernoniin; 18. päivänä samaa -kuuta lähti hän Pariisiin. - -"Miniäni uskollisuus kuningatarta kohtaan on suuresti kiitettävä", -lausui herttua vanhus. "Hän tekee suuren uhrauksen palaamalla nykyään -kuningattaren luo. Vapisen ajatellessani, että hänestä mahdollisesti -tulee ystävyytensä marttyyri." - -Eikä prinsessa itsekään tuntenut rauhaa povessaan. Ennen lähtöään laati -hän testamenttinsa, jossa kuningattarelle oli omistettu seuraavat -sanat: - -"Minä pyydän kuningatarta viimeisenä armonsa osotuksena vastaanottamaan -herätyskelloni, joka sitte hänen mieleensä palauttaa niitä hetkiä, -jotka olemme viettäneet yhdessä. Minä pyydän häntä vastaanottamaan sen -kiitollisuuden merkiksi henkilön puolelta, jota hän on kunnioittanut -ystävättären nimellä -- kalliilla nimellä, joka on ollut elämäni onnena -ja jota en koskaan ole käyttänyt muutoin kuin osottaakseni hellyyttäni -ja tunteitani häntä kohtaan, jota aina olen rakastanut ja rakastan -viimeiseen hengenvetooni saakka." - -"Olen varma siitä, että teidän majesteettinne kernaasti haluaa pitää -minut luonaan", virkkoi prinsessa, kun hän jälleen astui Tuilerioihin. - -Kuningatar tyytyi tähän tuskallisella kiitollisuudella. Hänelle, -kaikkien moittimalle, hylkäämälle ja syyttämälle kuningattarelle, jota -jokaisen olisi tullut sääliä, joskaan ei olisi voinut häntä auttaa, oli -suurena lohdutuksena se, että hänellä oli läheisyydessään ystävä, joka -oli niin omaa voittoa pyytämätön, niin hellä ja niin rohkea kuin -prinsessa Lamballe. - -Prinsessa Lamballe asettui jälleen Flora-paviljonkiin asumaan. Hän -auttoi kuningasparia neuvoilla ja työllä, ja kirjoitti muun muassa -kuninkaan kehotuksesta lukuisille maasta siirtyneille aatelisperheille, -taivuttaakseen heidät palaamaan kotimaahan. - -Vallankumouksen myrskyt riehuivat edelleen Ranskassa, ja prinsessan -sukulaisissa ja ystävissä heräsi aavistus sen hirveän kohtalon -mahdollisuudesta, joka oli hänelle varattu. Kuningas, kuningatar, -Penthièvren herttua, prinsessa Elisabeth, Orléansin herttuatar ynnä -monet muut kehottivat mitä vakavimmin häntä poistumaan vaarallisesta -pääkaupungista. Paavikin ryhtyi tarmokkaihin toimenpiteihin -taivuttaakseen hänet tulemaan Roomaan. - -Mutta prinsessalla oli sama vastaus varalla kaikille: - -"Minun ei ole mistään soimaaminen itseäni. Jos pyhän velvollisuuden -täyttäminen, jos horjumaton uskollisuuteni kuningastani ja -kuningatartani kohtaan, jotka samalla ovat sukulaisiani ja ystäviäni, -jos rakkaus, jolla hellin appeani ja Ranskanmaata, ovat rikoksia, niin -tunnustan itseni syylliseksi Jumalan ja ihmisten edessä. Pidän itseäni -onnellisena, jos saan kuolla niin ihanan asian puolesta." - -Penthièvren herttua, joka oli mitä suurimmassa määrässä levoton -miniänsä puolesta, sai Sardinian kuninkaan -- prinsessan suvun -päämiehen -- taivutetuksi käyttämään vaikutusvaltaansa ja käskemään -prinsessaa pakenemaan niitä vaaroja, jotka ympäröivät häntä; hän tahtoi -että prinsessa olisi palannut Italiaan, hänen oikeaan isänmaahansa. -Mutta turhaa kaikki. - -"Sire, korkea sukulaiseni!" kirjoitti prinsessa vastaukseksi hänen -kirjeisiinsä. "Minä en muista, että kukaan Savoijin suvun mainioista -esi-isistä olisi häväissyt nimeään ja himmentänyt ylevää mainettaan -pelkurimaisella teolla. Minä tekisin sen -- ja olisin siinä tapauksessa -suvun ensimäinen -- jos näinä kauheina aikoina hylkäisin Ranskan hovin. -Voiko teidän majesteettinne antaa anteeksi, että rohkenen tehdä teidän -tahtoanne vastaan? Heimous samoin kuin valtioviisaus vaativat yhtä -suuressa määrin, että yhdistämme ponnistuksemme kuninkaan ja -kuningattaren ja kaikkien Ranskan kuninkaallisen perheen jäsenten -puolustamiseksi. Minun on mahdoton peruuttaa päätöstäni, nimittäin -sitä, etten luovu kuninkaallisesta perheestä, semminkään nyt, kun -kaikki sen entiset palvelijat minua lukuunottamatta ovat hyljänneet -sen. Onnellisemmissa oloissa voi teidän majesteettinne luottaa -tottelevaisuuteeni, mutta näinä aikoina, jolloin Ranskan hovi on -katkerimpien vihollistensa vainoomisille alttiina, pyydän nöyrimmästi -oikeutta saada totella ainoastaan omantuntoni ääntä. Marie Antoinetten -hallituksen loistavimmalla ajalla tulin minä hänen kuninkaallisesta -suosiostaan ja armostaan osalliseksi. Jos hylkäisin hänet hänen -onnettomuutensa hetkinä, olisi se samaa kuin uskottomuuden leiman -lyöminen sekä omaan että kuuluisan sukuni maineeseen. Sitä minä -pelkään, Sire, ja minä pelkään sitä enemmän kuin kaikkia mahdollisia -kärsimyksiä." - - - - -16. - -Kuningas vahvistaa uuden hallitusmuodon. -- Juhlia. -- Kuningatar käy -viimeisen kerran teatterissa. -- Viimeinen mahdollisuus sovinnon -solmimiseen kuningasparin ja Orléansin herttuan välillä. - - -Ludvig XVI oli nyt enää oman itsensä varjo. Hän ei ollut enää kuningas, -tuskin enää mieskään. Pitkälliset vastoinkäymiset olivat tyyten -kuluttaneet hänen voimansa. Aamusta iltaan istui hän tuijottaen -eteensä, katse jäykkänä ja tylsänä. Ruumiiltaan runneltuna ja -henkisesti murtuneena kun oli, saattoi hän olla viikkokausia puhumatta -sanaakaan. - -Mielenkarvaudekseen ja häpeäkseen täytyi Marie Antoinetten katsella -puolisonsa toimettomuutta ja nöyrtymystä. Kuninkaalta puuttui voimaa -saattaa päätöksiä täytäntöön, ja hän antautui kokonaan paljoa -tarmokkaammin puolisonsa johdettavaksi. - -Se aika oli kauan sitten mennyt, jolloin Marie Antoinette pani huolta -miellyttämiseen, loistoon ja kauniisiin vaatteihin. Ei hänessä enää -tuntenut peilisalien sankaritarta, Trianon kruunattua paimenetarta, -sirouden, huvien, muodin kuningatarta. - -Tuhansien juonien ympäröimänä, yhtä paljon siirtolaisten kuin -jakobiinien vihaamana, näki hän ympärillään vain surua ja vainoa. -Kohtalo oli noussut häntä vastaan niin hellittämättömän katkerana, että -hänen sydämensä oli väsynyt kaikkeen, yksin toivomaankin. - -Mutta siitä huolimatta koetti hän vielä salata kyyneliään ja haki -keinoja millä suoriutua hädästä. Kuni innokas vakooja seisoi hän sillä -vaarallisella paikalla, johon rakkaus puolisoon ja lapsiin piti hänet -kytkettynä. - -Paimensauva oli vaihdettu kynään, ja vakavat poliittiset -neuvottelemiset olivat seuranneet maalaisaskareita Trianossa. Mutta -eloisa esitystapa, joka onnellisempina päivinä oli tehnyt hänen -kirjeensä miellyttäviksi, oli muuttunut synkäksi ja raskaaksi hänen -jouduttuaan seisomaan vaaran kanssa kasvoista kasvoihin. - -Marie Antoinette oli perinyt äitinsä rohkeuden, mutta ei hänen -lahjakkaisuuttaan; sitä paitsi ei hänen kasvatuksensa ollut -vähimmälläkään tavalla valmistanut häntä valtiollista taistelua varten. -Tästä seurasi niinikään, että hän usein erehtyi keinoista ja -menettelytavoista. Hän piti yhtaikaa kiinni kahdesta, keskenään -toisiaan vastaan kamppailevasta asiasta: kuninkuudesta, joka oli -joutunut vaaraan, ja maasta, jota uhkasi turmio. Hän ei käsittänyt -- -tahi ei ainakaan sitä itselleen tunnustanut -- että toisen -pelastamiseksi oli välttämätöntä uhrata toinen. - -Barnaven neuvosta kirjoitti hän (heinäkuun 30. p:nä 1791) keisari -Leopoldille kirjeen, jossa esitti eduskunnallisen monarkkian -välttämättömyyden, tunnusti yksinvaltiuteen palaamisen mahdollisuuden -ja osotti veljelleen, mitenkä vaarallinen sellainen vieraan vallan -sekaantuminen olisi, joka loukkaisi Ranskan kansan tunteita ja vain -toisi onnettomuutta mukanaan. - -Sitten kun Marie Antoinette oli tehnyt Barnaven osalliseksi -luottamuksestaan, luuli hän huomaavansa jonkunlaista mahdollisuutta -siihen, että eri puolueet jälleen voisivat lähentyä toisiaan. - -Tuntuu hyvin uskottavalta, että pikemmin nainen kuin kuningatar valtasi -Barnaven ja saattoi hänen panemaan oman turvallisuutensa alttiiksi -palvellakseen hovia. Mutta millaiset hänen tunteensa lienevätkin -olleet, oli hän rehellinen neuvoissaan ja vilpitön siinä avussaan, jota -antoi Marie Antoinettelle. - -Tärkeitä tapahtumia sattui tällä välin. Uusi hallitusmuoto saatiin -valmiiksi, ja kansalliskokous esitti sen kuninkaalle. Jotta kuninkaalla -olisi tilaisuus tyystin tutkia sitä, suotiin hänelle näennäisesti -jonkun verran enemmän vapautta kuin ennen. - -Kuningas ja kuningatar neuvottelivat useiden henkilöiden kanssa -hallitusmuotoa koskevasta asiasta. Ja vain harvat heistä näkyvät -kehottaneen häntä kokonaan kieltäytymään hallitusmuotoa vahvistamasta. - -Ruhtinas Kaunitz, joka tekeysi keisari Leopoldin mielipiteiden -tulkiksi, neuvoi kuningasta hyväksymään hallitusmuodon. Toiset -kehottivat häntä niinikään vahvistamaan sen, kumminkin huomauttamalla -sen vajavaisuuksista. - -Kreivi la Marck antoi Mirabeaun entisen sihteerin valmistaa mietinnön, -jonka hän esitti kuninkaalle ja joka sisälsi, että Ludvigin tulisi -koettaa voittaa kansan luottamus hyväksymällä hallitusmuoto, kunnes sen -oma onttous aiheuttaisi uuden vallankumouksen. Perustuslakien ystävät --- Lafayette, Barnave, Lameth veljekset y.m. -- kehottivat tietysti -mitä lämpimimmin häntä hyväksymään sen. - -Ludvigin ja Marie Antoinetten ylpeydelle loukkaavaa oli, että heidän -täytyi taipua noudattamaan asetusta, jota he eivät käsittäneet eivätkä -edes hyväksyneetkään. Mutta olihan toiselta puolen kansan takaisin -voitettu luottamus ainoa keino valtaistuimen säilyttämiseksi heille -itselleen ja heidän lapsilleen. Päästäkseen olemasta yhä edelleen -vankeudessa, päättivät he niin muodoin taipua tämän pakkotilan edessä. - -Marie Antoinette kirjoittaa kreivi Mercylle syyskuun 12. p:nä 1791: - - "Tämä on meille varsin arveluttava hetki. Kuninkaan on huomenna - allekirjoitettava asetus. Olisin kernaasti viivyttänyt kirjeeni - lähettämistä parisen päivää, jotta samalla olisin saanut lähettää - teille hänen kirjoituksensa ja voinut kertoa, minkä vaikutuksen - se on tehnyt. Mutta kirjeen tuojan täytyy lähteä jo tänään. - - uninkaan kirjelmä on niiden henkilöiden toimittama, jotka ovat - kirjoittaneet teille Laborden kautta [Nämä henkilöt ovat: herrat - Barnave, Dupont, Lameth ja Lafayette. Olen lausunut ilmi - mielipiteeni näitten vaarallisten rahvaankiihottajien - luonnonlahjoista, luonteista ja järjestelmästä sekä heidän - tarkoituksistaan, joista ei saata olla mitään epäilyksiä. (Mercyn - muistutus.)]; tapaatte tosin siinä joitakuita lujamielisiä - piirteitä, mutta ette suinkaan kieltä, joka soveltuisi kuninkaalle, - joka tietää kuinka syvästi hänen arvoaan on loukattu. - - Arpa on niin muodoin heitetty. Tärkeintä on nyt soveltaa - menettelynsä ja esiintymisensä asianhaarojen mukaan. Minä - toivoisin, että kaikki tahtoisivat seurata minun menettelytapaani; - mutta lähimmässä ympäristössämmekin on meillä kestettävänä useita - vaikeuksia ja paljon taistelua. - - Säälikää minua. Voin vakuuttaa teille, että vaaditaan paljoa - suurempaa rohkeutta voidakseen kestää mitä minun on kestettävä, - kuin vaaditaan taistelutantereella vihollista vastaan mentäessä; - sitä enemmän minulta, joka en suinkaan erehtynyt aavistaessani - onnettomuutta siitä tarmon puutteesta, joka osottautuu muutamissa, - ja siitä hyvän tahdon puutteesta, joka osottautuu toisissa. Oi, - Jumalani, voiko olla mahdollista, että minun, joka olen - syntymässäni saanut ylpeän luonteen ja jonka suonissa virtailee - jaloa verta, on elettävä elämäni moisella vuosisadalla ja moisten - ihmisten parissa! Mutta älkää silti luulko, että rohkeuteni pettää. - En itseni, vaan poikani tähden tahdon koettaa pysyä pystyssä, ja - minä täytän aina viimeiseen asti raskaan ja tuskallisen - velvollisuuteni. - - En näe enää mitä kirjoitan; hyvästi! - - J.K. Saatuanne kuninkaan puheen, ilmoittakaa minulle - salakirjoituksella, mitä siitä pidätte. - - Marie Antoinette." - -Seuraavana päivänä sen jälkeen kuin tämä kirje kirjoitettiin, lähetti -Ludvig kansalliskokoukseen ylempänä mainitun kirjoituksen, jossa hän -hyväksyi asetuksen ja ilmoitti olevansa halukas vahvistamaan sen. Vielä -toivoi hän, että kaikki voisi kääntyä hyväksi, jos hän menettelisi -kärsivällisesti ja viisaasti. - -Syyskuun 14. p:nä lähti hän kansalliskokouksen saliin vannoakseen -noudattavansa uutta hallitusmuotoa. - -Hän astui sisään ministeriensä edellä, istuutui nojatuoliin presidentin -viereen ja luki kovalla äänellä julki valankaavan. - -Mutta 1791 vuoden Pariisi ei ollut enää sama kuin 1789 vuoden Pariisi. -Bastiljin antautuessa oli vanha aika vielä seisonut uuden ajan -rinnalla. Vanha ylimystö oli vallankumouksen ensi vuosina vielä -säilyttänyt loistonsa, joskaan ei valtaansa, ja vanhat nimivaakunat ja -virka-arvot oli ensi aluksi vielä jätetty sillensä. - -Mutta toisin oli laita v. 1791. Ylimystö ja vallankumous eivät enää -seisoneet vierekkäin. Komeutta ja arvoerotusta ei ollut enää olemassa. -Virka-arvot ja kohteliaisuustemput oli poistettu, kaikki vaakunakilvet -rikottu tai maalattu umpeen ja kaikki vanhat hovin seurasäännöt pantu -viralta. - -Kansalliskokouksen presidentti oli ilmoittanut, että edusmiesten ei -tarvinnut nousta seisomaan, jos kuningas itse istuutuisi. - -Ludvig pani merkille tämän puuttuvan kunnioituksen ja tuimistui siitä. -Marie Antoinette, joka prinsessa Elisabethin ja lasten keralla istui -puhujaparvekkeella, huomasi niinikään sen ja vihastui yhtä kovasti. Se, -että kokous istui hatut päässä hallitsijan lukiessa valaa, tuntui -voittavan kaikki muut nöyryytykset, joita kuningas tällä hetkellä sai -kokea. - -Suosionhuudot, jotka kaikuivat kuninkaan poistuessa kokouksesta, eivät -mitenkään saaneet häntä unhottamaan nöyryytystä. - -Palattuaan linnaan, heittäytyi hän murtuneena tuolille. - -"Voi, puolisoni", huusi hän kuningattarelle, "sinä olet tullut Ranskaan -nähdäksesi -- --" - -Ääni tukahtui kyyneliin. - -Marie Antoinette laskeusi polvilleen puolisonsa viereen, syleili ja -koetti lohdutella häntä. - -Muutamia päiviä sen jälkeen luettiin uusi asetus juhlallisesti julki -Marskentällä suunnattomien ihmisjoukkojen läsnäollessa. Syleiltiin ja -onniteltiin toisiansa ja toivottiin, että rauha ja järjestys jälleen -palautuisivat maahan. - -Hallitusmuodon hyväksyminen oli jälleen ikäänkuin päivänpilkahdus -uhkaavien pilvien peittämältä taivaalta -- mutta valitettavasti sitä -kesti vain vähän aikaa. - -Muutamat toivoivat, että vallankumous nyt oli päättynyt, mutta -ymmärtäväisemmät ja tarkkanäköisemmät eivät pitäneet näitä toiveita -mahdollisina. Itse asiassa ei kukaan pannut pois aseitaan, eivätkä -ilonilmaukset saaneet tarkkaavaista vaarinottajaa johdetuksi harhaan. - -Poltettiin ilotulia ja pantiin toimeen juhlia, laulettiin ja -tanssittiin. Kellot soida kumisivat. Suuret kansanjoukot täyttivät -Tuileriapuiston lehtokäytävät ja viettivät meluten ja räyhäten -valtakunnan uuden hallitusmuodon juhlaa. Ja tähän kaupungin juhlaan -pyydettiin kuningasperhettä ottamaan osaa. - -Kuningas ja kuningatar lupasivat tulla. Ludvig, Marie Antoinette ja -kruununprinssi ajoivat Pariisin katuja pitkin kansalliskaartin -saattamina. - -Bulevardit, Louvre, Tuileriat säteilivät kirkkaasti valaistuina. -Kukkaköynnöksiä oli ripustettu puitten väliin. Leikittiin -kansanleikkejä, ja viiniä ja ruokaa jaettiin ilmaiseksi. - -Väkijoukot olivat niin taajat, että kuninkaallisten täytyi ajaa -käymäjalkaa. - -Kuningas ja hänen perheensä saivat yleensä kokea hyvää vastaanottoa -kansan puolelta. - -Mutta muuan mies pysyttelihe lakkaamatta kuningattaren läheisyydessä, -ja joka kerta kun huudettiin: "Eläköön kuningas!" huusi hän suurella -äänellä kuningattaren korvaan: - -"Ei -- älkää uskoko heitä! Eläköön kansa!" - -Jo tavallinen äly kielsi Marie Antoinettea osottamasta, että hän oli -kuullut tuon huudon. Mutta hänestä tuntui nyt kuin olisivat nekin -pilkanneet häntä, jotka kaiuttivat suosionhuutoja hänelle. Hän toivoi, -että juhla pian päättyisi. - -Juhlien loputtua sai kuningasperhe olla jonkun aikaa rauhassa rahvaan -ahdisteluilta. Mutta epäluulo kuningasta ja kuningatarta kohtaan ei -ollut entisestään vähentynyt. - -Kahvilat olivat kuin mitä temmellyskenttiä. Sanomalehdet ahdistivat -hallitusta entistänsä kahta tuimemmin. - -Elämä linnassa kävi tavanmukaista menoaan. Vahtisotamiehet oli kuten -ennenkin asetettu kaikille uloskäytäville sekä kuninkaan ja -kuningattaren huoneitten ulkopuolelle. Joka sana, joka katse, jonka -Ludvig ja hänen puolisonsa keskenään vaihtoivat, tuli huomatuksi ja -synnytti epäluuloa. - -Kaikesta huolimatta näytti siltä, kuin kansan mieliala loppupuolella -vuotta 1791 olisi alkanut kääntyä hyljeksitylle Marie Antoinettelle -edullisemmaksi. - -Eräässä senaikuisessa Lescuren julkaisemassa kirjoituksessa luetaan -muun muassa seuraavaa: - -"Kuningas koettaa kaikin keinoin voittaa takaisin kansan suosiota. Hän -käyskentelee usein kaupungilla, etenkin esikaupungeissa. Mutta on -helppo huomata, ettei häntä koskaan tervehditä yhtä lämpimästi kuin -kuningatarta tervehdittiin oopperassa eilen. Erittäinkin huusivat -suurella innolla naiset varmaankin tuhat kertaa: 'Eläköön kuningatar!' -ja sitten: 'Eläköön kansa!' Vain harvat huusivat: 'Eläköön kuningas!' - -"Yleisön tietoon alkaa levitä, että kuningatar, joka on varsin -järkähtämätön aikeissaan, on päättänyt liittyä hallitusmuodon ystäväin -puolueeseen, mikä on meille takeena keisarin puolueettomuudesta. Mutta -sensijaan kerrotaan kuninkaan toivovan palautumista entisiin oloihin." - -Jakobiinit pelkäsivät, että kansa taipuisi leppyiseksi. Sentähden -koettivat he parhaansa mukaan esittää kuningattaren teot niin -pelottavassa muodossa kuin suinkin. Eivätkä kansan ystävälliset tunteet -pysyneetkään kauan semmoisina. - -Mutta vielä viimeisen kerran tervehdittiin Marie Antoinettea -suosionosotuksilla teatterissa. Tämä tapahtui italialaisessa oopperassa -helmikuun 20. p:nä 1792. - -Mainittuna iltana vastusti kumminkin osa yleisöä näitä -kunnianosotuksia. Sen johdosta nousi riita, ja voitolle päästäkseen -täytyi kuninkaallisen perheen puoluelaisten panna kaikki tarmonsa -liikkeelle. - -Viimeisen kerran elämässään hän silloin kävi teatterissa. Illan -kuluessa oli hän useita kertoja pyyhkinyt pois kyyneliään. -Mieltymyshuudotkin tekivät hänet raskasmieliseksi; kruununprinssi, joka -istui hänen sylissään, oli kysynyt häneltä miksi hän itki. - -Orléansin herttua oli kuninkaallisen perheen pakenemisen jälkeen ja -sitä seuranneiden tapahtumien aikana esiytynyt tavalla, joka näytti -olevan omiaan saattamaan hänen entisen vihamielisen käytöksensä -unhotuksiin. - -Mikään ei olisi ollut hänelle helpompaa, kuin kuninkaan paettua asettua -itse kruununpyytäjäksi. Sitä hän ei kuitenkaan tehnyt, vaan lausui -päinvastoin: - -"Niin kauan kuin maassa on kuningas, on hän ainoa laillinen -hallitsija." - -Kesäkuun 26. p:nä oli hän luopunut niistä oikeuksistaan -valta-istuimeen, joita Ranskan perintölaki hänelle myönsi. - -"Minun ei ole sallittu enää erota porvariluokasta", kirjoitti -hän niihin aikoihin. "Minä olen liittynyt siihen, vakaasti -päättäneenä pysyä siinä ainiaan; kunnianhimo on minun puoleltani -anteeksiantamatonta luopumista periaatteistani." - -Saman vuoden lopulla olivat Ludvig XVI ja Orléansin herttua jo hyvällä -tiellä tehdäkseen sovinnon. Noudattaen haluaan tehdä jotakin parempien -välien aikaansaamiseksi, oli kuningas, niin pian kuin hallitusmuoto oli -astunut voimaan, nimittänyt sukulaisensa amiraaliksi. - -Herttua lähti meriministerin, Bertrand de Mollevillen luo kiittääkseen -nimityksestä. Hän vakuutti ministerille ihan avoimesti ja -rehellisesti, että hän pani suurta arvoa hänelle osotettuun armoon, -koska hän sen kautta juuri sai tilaisuuden osottaa kuninkaalle, kuinka -suuresti häntä oli parjattu. - -"Minä olen kovin onneton ja lisäksi aivan ansiotta", sanoi hän. "Minä -olen suurimmaksi osaksi syytön kaikkeen siihen, mitä minusta on -kerrottu. On luultu minun yksinään olevan syypää, koska en ole -kehdannut puhdistaa itseäni rikoksista, joita minä inhoan. Te olette -ministereistä ensimäinen, jolle minä puhun tällä tavalla, sillä te -olette ainoa, jonka luonne herättää minussa kunnioitusta." - -Molleville pyysi häntä mieskohtaisesti ilmaisemaan tunteensa -kuninkaalle. - -"Sitä minä juuri toivonkin", vastasi herttua. "Jos voisin luottaa -siihen, että kuningas tahtoo ottaa minut vastaan, lähtisin hänen -luoksensa huomenna." - -Ministeri ilmoitti kuninkaalle herttuan toivomuksen, ja Ludvig päätti -ottaa hänet vastaan. Seuraavana päivänä oli hänellä sukulaisensa kanssa -puhelu, jota kesti yli puolitoista tuntia ja johon kuningas näkyi -jäävän tyytyväiseksi. Hän lausui jälestäpäin Bertrand de Mollevillelle: - -"Minä olen samaa mielipidettä kuin te: herttua näyttää tarkoittavan -totta pyrkiessään sovintoon. Hän tahtoo kaikin mahdollisin tavoin -sovittaa sen pahan, mikä on tapahtunut hänen nimessään ja johon hän -ehkä ei olekaan niin paljon osallinen kuin me luulimme." - -Sovinto näytti olevan täydellinen. Mutta seuraavana sunnuntaina sattui -kohtaus, joka teki sen vaikutuksen tykkänään mitättömäksi. Ja sen -sijaan että juopa näiden kahden kuninkaallisen sukulaisen välillä olisi -umpeutunut, leveni se siitä päivästä alkaen yhä enemmän. - -Puheenalaisena sunnuntaina saapui herttua vuoden kestäneen poissaolon -jälkeen taaskin kuninkaan aamupäivävastaanottoon. - -Hovissa ei oltu aavistettukaan Ludvigin ja hänen sukulaisensa -yhtymystä; herttuan tulo herätti senvuoksi yleistä hämmästystä. - -Hovimiehistä käynti ei ollut sovinnollisuuden, vaan kerskailevan -uhmailemisen todistus. Herttua oli heidän silmissään pahin kaikista -vallankumouksen miehistä. Kaikki onnettomuutta tuottavat tapaukset, -kaikki rikokset he lykkäsivät hänen niskoilleen. - -Hänen odottamaton ilmestymisensä aiheutti nytkin yksimielisen -suuttumuksen huudon. Hyökättiin häntä vastaan, poljettiin hänen -varpailleen ja sysättiin hänet ovea kohden. - -Kun hän ei voinut päästä kuninkaan huoneeseen, suuntasi hän askeleensa -kuningattaren huoneelle päin. Siellä oli pöytä jo katettuna, ja -salaisesti viitatakseen että herttua tahtoi sekottaa myrkkyä ruokiin, -huusivat palvelijat: - -"Ei pidä päästää häntä vatien läheisyyteen!" - -Vihainen mutina ja ivalliset kuiskaukset pakottivat hänet vihdoin -kääntymään takaisin tapaamatta ketään kuninkaallisesta perheestä. Hän -tuli jälleen ulos eteiseen, ja hänen kulkiessaan portaita alas -syljettiin ylhäältä hänen vaatteilleen ja päänsä päälle. - -Bertrand de Molleville, joka kertoo tämän kohtauksen muistelmissaan, -lisää vielä: - -"Orléansin herttua riensi ulos linnasta; hän poistui katkeruus ja viha -sydämessään, varmasti vakuutettuna siitä, että kuningas ja kuningatar -olivat näitten solvaavien tekojen alkuunpanijoina, vaikkeivät he niistä -tienneet ollenkaan mitään, vaan vieläpä vihastuivatkin, kun heille -kerrottiin niistä. Siitä hetkestä käsin antautui herttua täydellisesti -leppymättömän vihansa valtaan ja vannoi kuningashuoneelle kostoa." - - - - -17. - -Tuileriain ja Koblenzin välinen suhde. -- Marie Antoinette käy -kaksinaista peliä. - - -Tieto siitä, että Ludvig oli vahvistanut uuden hallitusmuodon, herätti -ulkomailla varsin sekalaisia tunteita. - -Heti sen jälkeen kuin uusi hallitusmuoto oli voimaan saatettu, oli -kuningas lähettänyt veljilleen liikuttavan ja järkevän kirjeen, jossa -oli kehottanut heitä palaamaan Ranskaan ja mitä hartaimmin pyytänyt, -etteivät he lisäisi niitä vaikeuksia, jotka ympäröivät häntä. Peljäten -ettei tämä kirje mahdollisesti ollut tullut perille, oli hän paria -päivää myöhemmin kirjoittanut uuden tuttavallisen kirjeen, jossa oli -uudistanut pyyntönsä. - -Mutta hänen veljillään ei ollut enempää halua kuin muillakaan -pakolaisilla noudattaa tätä kehotusta. - -Prinssit asettuivat juhlallisesti uutta hallitusmuotoa vastaan. He -selittivät, ettei kuningas ollut mitenkään saattanut vapaasta tahdosta -vahvistaa sitä ja väittivät hallitusmuodon vahvistuksen olevan -ilmeisessä ristiriidassa sen valan kanssa, jonka hän oli vannonut -valtaistuimelle noustessansa. Ja lopuksi sanoivat he, etteivät mitkään -käskyt kuninkaan puolelta voisi pakottaa heitä väistymään siltä tieltä, -jota heidän omatuntonsa velvoitti heitä kulkemaan. Ollen äärettömän -tyytymättömiä kuninkaaseen ja kuningattareen, iloitsivat he saadessaan -tekosyyn, joka ulkonaisesti saattoi osottaa heidän vihamielisen -käytöksensä oikeutetuksi. - -Koblenzissa levitettiin valheellisia syytöksiä Ludvigia ja Marie -Antoinettea vastaan. Ludvigia nimitettiin yleisesti "mies paraksi", -"kykenemättömäksi ihmiseksi" ja "tahdottomaksi mieheksi". -Kuningattarella oli nimenä "demokraatti", ja kerrottiin hänen olevan -vallankumouksen johtajien vaikutusvallan alaisena. Prinssien -sanomalehdet olivat niin täynnä loukkaavia lauseita häntä ja hänen -veljeään vastaan, että ne täytyi ottaa takavarikkoon. - -Prinsessa Elisabethin ystävätär, madame de Bombelles, kirjoitti -(marraskuun 3. p:nä 1791) prinsessan toiselle ystävättärelle, madame de -Raigecourtille: - -"Kuinka saattaisi kuningatar enää koskaan luottaa C.D:hen (Artoisin -kreiviin), tietäessään millaisia loukkaavia sanoja kreivin lähiseura -puhuu hänestä ja kuninkaasta. Minä en, Jumalan kiitos, voi syyttää -itseäni siitä, että olisin kertonut kuningattarelle kaikkea, mitä olen -kuullut. Mutta minä tiedän kylliksi ymmärtääkseni, että jos -kuningattarella on asioista yhtä tarkat tiedot kuin minulla, ei hän -koskaan jätä kohtaloaan riippuvaksi ihmisistä, joiden on häntä -kiittäminen niin paljosta, mutta jotka silti ovat hänen verisimpiä -vihollisiaan. Artoisin kreivi ei ole laisinkaan osallinen tähän. Hän on -rehellinen ja suora, ja minä olen vakuutettu hänen aikeittensa -vilpittömyydestä. Mutta heikko hän on kuten useammat miehet hänen -suvussaan, ja sentähden antautuu hän lähimpäin seuralaistensa sokeasti -ohjattavaksi." - -Maastapaenneiden aatelismiesten mielestä ei kansalliskokous ollut muuta -kuin joukko kapinoitsevia alamaisia, jotka pitivät laillista -kuningastaan vangittuna. Koblenzissa puhuttiin julkisesti, että olisi -perustettava hallitsijanvirka ja Provencen kreivi valittava hallituksen -päämieheksi. Uutta asetusta pidettiin vain arvottomana paperina, -ilkeittein juonien ja typeryyksien kudelmana. - -Ne, jotka arvelivat Ludvigin rehellisesti ja hyvässä luottamuksessa -vahvistaneen asetuksen, pitivät häntä naurettavana hallitsijana, -varjokuninkaana, joka työskenteli omaksi erottamisekseen. Eräissä -päivällisissä lausui joku upseeri, samalla kun murskasi lasinsa: - -"Minä olen monarkillismielinen, mutta minä en hyväksy Ludvig -XVI:detta." - -Samat miehet, jotka alussa suosivat vapauden periaatteita, soimasivat -häntä nyt katkerasti vanhan hallituksen hävittämisestä. Iäkkäämmät -naiset, jotka olivat Jean Jacques Rousseaun kiihkoisia ihailijoita, -eivät ottaneet alistuakseen pienimpäinkään seuratapamuutosten -alaisiksi, ja suuri osa kuningattaren hovikunnasta ja naispuolisista -palvelijoista erosi tämän johdosta toimistaan. - -Prinssit toisella puolen Reinin tekivät innokkaasti työtä liiton -muodostamiseksi vallankumousta vastaan. He tekivät vihatun ja Marie -Antoinettea kohtaan vihamielisen Calonnen pääministerikseen. He -kolkuttivat kaikkia ovia, kääntyivät kaikkien pääkaupunkien puoleen -saadakseen aseellista apua. He julki julistivat, että ennen 1791 vuoden -loppua tapahtuisi suuri sotaretki, joka saattaisi Ranskan asiat -entiselleen. - -Sitä ennen jakoivat he toinen toiselleen valtiollisia arvoja, ja -suurella häikäilemättömyydellä levittivät sitä valhetta, että heillä -oli sotamiehiä tuhatmäärin takanaan. - -Ruotsin lähettiläs lausui tämän johdosta varsin sattuvasti: -"Emigrantit puhuvat lakkaamatta vastavallankumouksesta. Jos jotakin -vastavallankumousta todellakin voitaisiin ajatella mahdolliseksi, olisi -ensi ehtona sen toteutumiselle, ettei siitä puhuttaisi mitään." - -Kuninkaan veljet ja kuninkaan puoliso halusivat itsekukin tahollaan -johtaa liikkeen sille tielle, jonka he katsoivat oikeaksi. Prinssit -tahtoivat, kuten jo on viitattu, miekoin musertaa uuden hallitusmuodon. -Kuningatarta pelotti sellainen menetystapa; hän vallan oikein ajatteli, -että se ärsyttäisi vallankumousmiehiä, vaan ei suinkaan pelottaisi -heitä. Hän toivoi, että Europan ruhtinaat kokoontuisivat kongressiin, -joka olisi omiaan synnyttämään levottomuutta kapinoitsijoissa. - -Historia on, ja syystä kyllä, ankarasti moittinut Marie Antoinettea -niinä aikoina osottamastaan viekkaudesta. Hänen todellisten -tunteittensa ja sen osan välillä, jota hän näytteli, ei ollut -minkäänlaista yhtäpitäväisyyttä. Hän oli kehottanut kuningasta -vahvistamaan uuden hallitusmuodon, yksinomaan nukuttaakseen Ranskan -turvallisuuden uneen, ja kun hän liittyi hallitusmuodon ystäviin, -tapahtui se vain siinä tarkoituksessa, että hän toivoi hyödyttävänsä -itseään saattamalla viholliset keskenään eripuraisiksi. - -"Kuninkaan vahvistettua hallitusmuodon, olemme joutuneet uuteen -vaiheeseen", kirjoitti hän kreivi Fersenille. "Olisi ollut -rehellisempää kieltää vahvistus, mutta se oli mahdotonta sellaisissa -oloissa kuin me elämme. Olisin toivonut, että kuninkaan selitys olisi -ollut yksinkertaisempi, lyhyempi. Mutta semmoista siitä seuraa, kun on -heittiöiden ympäröimänä. -- -- Prinssien ja emigranttien hullutukset -ovat sitäpaitsi ehkäisseet meidän askeliamme." - -Fersen sai hänen kirjeensä lokakuun 8. päivänä. Kaksi päivää sen -jälkeen vastasi hän kuningattarelle m.m. seuraavaa: - -"Minä surkuttelen, että teidän on ollut pakko hyväksyä hallitusmuoto, -mutta minä käsitän teidän tilanne; se on kauhea, eikä muunlainen -menettely ollut mahdollinen." - -"Käsitättekö millainen minun asemani ja se osa on, jota minun on -näyteltävä päivät pitkään?" kirjoitti Marie Antoinette vähän sen -jälkeen Fersenille. "Minä en itse ymmärrä itseäni. Välistä täytyy minun -kysyä itseltäni, minäkö se todella puhun. -- Mutta mitäpä minä sille -voin? Kaikki tuo on tarpeellista, ja uskokaa minua, asemamme olisi -vielä pahempi kuin se on, ellen jo alusta olisi menetellyt näin. Me -voitamme aikaa, ja sitä vain tarvitaan. - -"Terveyteni on parempi kuin olen uskaltanut toivoa sen kauhean henkisen -väsymyksen vuoksi, joka minua alati vaivaa, sekä sen vuoksi, että minä -niin harvoin pääsen ulos raittiiseen ilmaan. Alituiseen on minun -ottaminen vastaan henkilöitä, kirjoittaminen kirjeitä, ja siihen tulee -lisäksi se aika, jonka uhraan lapsieni hyväksi. Tämä viimeksi mainittu, -eikä suinkaan vähin toimeni, on minun ainoa iloni. Kun olen oikein -pahoillani, otan pienen poikani polvelleni ja syleilen häntä kaikesta -sydämestäni, ja se tuottaa minulle hetkellistä lohdutusta." - -Kreivi Mercy-Argenteaulle kirjoitti hän melkein samoihin aikoihin: - -"Onhan mahdollista, että minä usein väistyn asianhaarojen pakosta. -Mutta seuratkoon minua mikä kova onni tahansa, en silti koskaan -menettele epäkunniallisesti, Onnettomuuden päivinä tuntee vasta täysin -kuka sitä on. Minun vereni virtailee poikani suonissa, ja minä toivon, -että hän kerran osottautuu Maria Teresian arvokkaaksi tyttärenpojaksi." - - - - -18. - -Ulkovallat. -- Uusi kansalliskokous. -- San Domingon lähetystö. -- -Perhe-elämä Tuilerioissa. -- Poliittiset olot. - - -Samaten kuin kuninkaallinen perhe oli hajaantunut eri puolueihin, -samaten asettuivat vieraat vallatkin, aina sen mukaan mitä etuja -milläkin oli valvottavana, toisistaan eriävälle kannalle Ranskan uuteen -hallitusmuotoon nähden. - -Espanjan kuningas käski Pariisissa olevan ministerinsä tehdä matkan -Nizzaan. - -Venäjän keisarinna ilmoitti, että kuninkaan hallitusmuodolle antamaa -vahvistusta oli pidettävä semmoisena kuin ei sitä koskaan olisi -annettu, sillä se oli joka tapauksessa kiristämällä saatu. Hän lisäsi, -että jos Ludvig ja Marie Antoinette vilpittömin sydämin olivat -hyväksyneet sen, oli se sitä pahempi heille itselleen. Siinä -tapauksessa -- sanoi hän -- täytyy Ranskan kuningasta pitää nollana. - -Itävallan Leopold ilmoitti sen sijaan tyytyväisyytensä vahvistukseen. -Hän selitti, että oli tarpeetonta ja vaarallistakin nyt ajatella -vastavallankumousta. Sisarensa sekä ruhtinas Kaunitzin innostamana -riensi hän mitä ystävällisimmin vastaanottamaan Ranskan lähettilästä. - -Ensimäistä kansalliskokousta oli tällä välin seurannut uusi -kansalliskokous. - -Ennenkuin uuden hallitusmuodon laatineet edusmiehet hajaantuivat, -olivat he päättäneet, ettei ketään vanhan kansalliskokouksen jäsenistä -saataisi uudestaan valita. Kun siis ei saatu valita uudestaan entisiä -edusmiehiä, olivat useimmat kaupungit ja maakunnat pakotetut -valitsemaan miehiä, joilta puuttui kokonaan itsenäistä käsitystä -poliittisista oloista, miehiä, joista enimmät epäilivät kuningasta ja -hänen vilpittömyyttään. - -Uusi kansalliskokous osotti ensi hetkestä käsin, millainen henki siinä -tulisi olemaan vallitsevana. - -Muutamat vasemmiston jäsenistä ehdottivat, ettei kuningasta enää -puhuteltaisi kuten ennen arvonimellä "hänen majesteettinsa" ja että hän -tästä lähin vain istuisi tavallisella tuolilla, näyttäytyessään -kokouksessa. - -Ehdotus hyväksyttiin, mutta se herätti niin suurta suuttumusta -pääkaupungin porvareissa, että se oli peruutettava. - -Muutamia päiviä sen jälkeen saapui lähetystö San Domingosta anomaan -kuninkaalta turvaa niitä epäjärjestyksiä vastaan, joita oli saarella -tapahtunut ja jotka saattoivat saaren asukkaat epätoivoon. - -"Madame", lausui puheenjohtaja ollessaan Marie Antoinetten puheilla, -"suuressa onnettomuudessamme tunnemme tarvetta saada nähdä teidän -majesteettianne saadaksemme teiltä lohdutusta sekä ylevän esimerkin -pelkäämättömyydestä." - -Mielenliikutuksen tukahuttamana ei kuningatar heti kyennyt siihen -mitään vastaamaan. Mutta palattuaan myöhemmin linnan kappelista, haki -hän käsille lähetystön. - -"Hyvät herrat!" lausui hän, "minä en voinut mitenkään vastata teille, -mutta vaitioloni lienee puhunut teille enemmän kuin sanani." - -Niin halukas kuin Marie Antoinette omasta kohdastaan olikin uhmaamaan -kaikkia vaaroja, niin oli hänen, kuten jo olemme nähneet, mahdoton -saada toiminnan halua herätetyksi puolisossaan ja saada omaa -päättäväisyyttään vuodatetuksi hänen epäröivään sieluunsa. - -Heittäytymällä hänen jalkojensa juureen, osottamalla hänelle lapsiaan -koki Marie Antoinette viimeisen kerran saada temmatuksi hänet -tylsyydestään. - -"Kootkaamme kaikki tarmomme kestääksemme tämän pitkän taistelun -loppuun", huudahti hän. "Jos emme voi tuhoamme välttää, niin voimme -ainakin itse valita tavan, jolla käymme kuolemata vastaan. Älkäämme -ilman vastarintaa odottako, että tullaan ja kuristetaan meidät -huoneissamme!" - -Mutta Ludvigiin eivät hänen puolisonsa kehotukset tehonneet vähääkään. - -Prinsessa Elisabeth olisi sen sijaan ilomielin noussut ratsaille ja -asettunut sotamiesrykmentin etupäähän. - -Hän oli veljeään paljoa toimellisempi ja yhtä pelkäämätön kuin Marie -Antoinette. Mutta pahaksi onneksi olivat kälyksien näkökannat aivan -erilaiset. - -Ranskassa olonsa ensi ajoista saakka oli Marie Antoinette tavannut -kiihkeimmät vihamiehensä puolisonsa sukulaisten piiristä. Onnettomuudet -eivät olleet riistäneet heiltä aseita, ja olemme nähneet, että hyvin -useat kuninkaallisesta perheestä hänen kustannuksellaan yhä edelleen -koettivat toteuttaa omia itsekkäitä aikeitaan. - -Sankarillinen uskollisuus velvollisuuksiensa täyttämisessä pidätti -prinsessa Elisabethin Tuilerioissa. Mutta hänen ajatuksensa ja -sydämensä olivat alati veljien luona Koblenzissa. Kaikki hänen -toiveensa olivat heihin liittyneet, ja maasta paenneiden käytös -synnytti lakkaamatonta eripuraisuutta hänen ja kuningattaren välillä. - -Kova onni, joka oli tehnyt Elisabethista yhä hartaamman kristityn, -oli samalla tehnyt hänestä yhtä innokkaan rojalistin. Hän -kohotti olkapäitään Marie Antoinetten myönnytyksille ja hänen -liittoutumiselleen vallankumouksen johtajien kanssa. Päin vastoin kuin -kälynsä piti hän ylempää aatelia, ystäviä vanhoilta ajoilta, edelleen -valtaistuimen vankimpana tukena. Hän ei kammonnut sisällistä sotaa. -Hänen mielestänsä sisällinen sota jo oli maassa käymässä. - -Olisi vaikea uskoa tuota jumalisen ja puhtaan Elisabethin ja ylpeän ja -pelkäämättömän Marie Antoinetten välistä kireää suhdetta mahdolliseksi, -ellei kuningatar avomielisissä kirjeissään kreivi Fersenille olisi -viehättynyt itse siitä kertomaan. - -"Monsieurin (Provencen kreivin) kirje paroonille (Breteuil) on -hämmästyttänyt ja harmittanut meitä", kirjoitti hän Fersenille; "mutta -aikana semmoisena kuin nykyinen täytyy olla kärsivällinen eikä liiaksi -näyttää suuttumustaan. Tahdon kaikissa tapauksissa jäljentää kirjeen, -jotta sisareni (Elisabeth) saa nähdä sen. Olen utelias kuulemaan miten -hän voinee puolustaa mokomaa kirjettä olosuhteissa, jommoisissa me -elämme. Perhe-elämämme muistuttaa todellista helvettiä. Täällä ei -uskalla lausua sanaakaan, ei parhaimmassakaan tarkoituksessa. Sisareni -on siihen määrään suulas, niin kokonaan vehkeilijöiden ympäröimänä ja -niin täydellisesti Koblenzissa oleskelevien veljiensä vallassa, ettemme -voi puhella mistään, ellemme tahdo torata päivät päästään. - -"Minä luulen että Monsieuria ympäröiväin henkilöiden kunnianhimo -syöksee hänet turmioon ja estää hänet saavuttamasta päämääräänsä. Hän -luuli ensi hetkenä olevansa kaikki ja voivansa tehdä kaikki, mutta hän -ei koskaan saa mitään huomattavaa aikaan. Hänen veljensä viepi -vaihemielisyydellään ja liukkaudellaan aina häneltä etusijan kaikissa -puolueissa. - -"Kovin surkeata oli, ettei Monsieur heti kääntynyt takaisin, kun -matkamme keskeytettiin Varennesissa. Hän olisi silloin toteuttanut -monasti antamansa lupauksen, ettei hän hylkää meitä. Sen kautta olisi -hän myös säästänyt meiltä monta onnettomuutta ja murhetta. - -"Olemme kauan valittaneet maastamuuton laajuutta ja tunteneet, kuinka -vahingollinen se on ollut sekä kuningaskunnalle itselleen että -prinsseille. Kaikista julmin on se tapa, jolla on petetty ja vieläkin -petetään kaikkia noita rehellisiä ihmisiä, joilla kohta puoleen ei ole -muuta edessä kuin katumus ja epätoivo. Niitä, jotka ovat sen verran -luottaneet meihin, että ovat kysyneet neuvoamme, olemme varoittaneet -lähtemästä. Jos he ovat katsoneet maasta pakenemisen heidän kunnialleen -sopivaksi, olemme kuitenkin lausuneet heille totuuden. Mutta mitä on -meidän tehtävä? Jotta ei olisi pakko totella meitä, on tullut tavaksi -sanoa, että me emme ole vapaita, mikä onkin aivan totta." - -Mikään ei ollut omiaan korkeammalle kuohuttamaan intohimoja -pääkaupungissa kuin juuri maasta muuttaneiden esiintyminen. Mitä -hyvänsä kuningas teki, ymmärrettiin häntä aina väärin joko sen tai -tämän puolueen puolelta. Itse vailla puoluetta ja puolustajia, toivoi -hän kumminkin alati, että mielet tyyntyisivät, mutta sen sijaan kiihtyi -ja katkeroittui kansa päivä päivältä yhä enemmän. - -Kolme valtiollista puoluetta oli toimessa vastustaakseen -vallankumousta. Perustuslaillinen puolue, jota johtivat Barnave, Dupont -ja Lameth veljekset, tahtoi estää vieraita valtoja ja maastamuuttaneita -sekaantumasta asioihin sekä odottaa mitä uusi hallitusmuoto vaikuttaisi -oloihin Ranskassa. Maastamuuttaneet toivoivat, kuten jo olemme nähneet, -vierasten valtojen hyökkäävän Ranskaan; he omaksuivat kiihkoisesti ja -lausuivat häikäilemättä julki sen ajatuksen, että saisivat yhdessä -ulkomaisten sotajoukkojen kanssa taistella omia maanmiehiään vastaan. - -Ja vihdoin toivoi kuningatar, kuten myöskin jo olemme selittäneet, että -Europan ruhtinaiden tuli yhtyä kongressiin, joka voisi synnyttää pelkoa -vallankumoojissa. - -Ludvig XVI näytti kallistuvan milloin tuon, milloin tämän puolueen -puolelle. - -Ajatus, että olisi turvauduttava vierasten sotajoukkojen apuun, ei -oikeastaan ollut hänen mielensä mukainen; hän pelkäsi Ranskan -vihollisten välitystä; mutta ruumiillisesti ja henkisesti veltostunut -kun oli, liittyi hän vihdoin huonoimpaan puolueeseen mitä ajateltavissa -oli: hän pysyi kokonaan toimettomana ja passiivisena. - -Mutta toiset olivat hänen sijastaan sitä uutterammin toimessa. Vaikkei -kuninkaalla ollut mitään tahtoa, oli hänellä kumminkin kaksi -ministerineuvostoa; toisen muodostivat hänen perustuslailliset -ministerinsä, toiseen lukeutui vain yksi ainoa jäsen, parooni Breteuil, -kuninkaan salainen asiamies ulkomailla. - -Breteuil, joka ennen oli ollut sekä lähettilään että ministerin -virassa, oli mies, joka ei ollut tottunut taipumaan, vaan käytti -mahtikieltä ja ankaraa puhetta. - -Varustettuna kuninkaan salaisella ja rajattomalla valtuudella -sopimusten tekemiseen kaikkien ulkomaiden ruhtinasten kanssa, oli hän -lähtenyt Ranskasta vuoden 1790 alussa. - -Sittenkun Ludvig oli antanut hänelle oikeuden toimia hänen nimessään, -ei hänen käynyt kutsua asiamiestään takaisin saattamatta samalla tätä -salaista diplomaattia ilmi. - -Breteuilin vallassa siis oli mielensä mukaan selitellä kuninkaan -aikeita. Sitä hän myöskin teki ylenpalttisesta innosta, jota hän osotti -herransa pelastumisen ja hänen arvonsa ylläpitämisen suhteen. Kaikki -hänen neuvottelemisensa Ruotsin Kustaa III:nnen ja Venäjän Katarina -II:sen, Preussin kuninkaan ja Itävallan keisari Leopoldin kanssa -tarkoittivat vain heidän yllyttämistään sotaan hänen kapinallista -isänmaataan vastaan. - -Kuumeentapaisella tarmolla lähti Marie Antoinette samaan aikaan -tykkänään toista uraa uurtamaan. - -Saamatta minkäänlaista apua kuninkaalta ja ollen alinomaisessa vaarassa -joutua saman heikkouden valtaan, joka oli kuninkaankin tahdon tyyten -herpaissut, yritti hän, vaikka ilman sanottavaa menestyksen toivoa, -rakennella liittoja kaikkialla. Tuntimääriä istui hän lukien läpi -raportteja. Hän ei voinut enää sanottavasti nukkua öisin, ja hänen -kauniit silmänsä olivat punaiset ja turvottuneet. Raskaat ajatukset, -alituinen pelko ja sitkeä työ veivät nyt häneltä ajan. - -Prinsessa Lamballelle kirjoitti hän: - -"Kuninkaan veljiä ympäröi valitettavasti kunnianhimoisia ja -tuittupäisiä miehiä, jotka eivät muuta voi kuin vetää meidätkin -turmioon, sitten kun ensin ovat itsensä syösseet siihen. -- -- -- Minun -täytyy tunnustaa, että minä, rohkeudestani huolimatta, olisin -onnellinen saadessani kuolla, ellei minulla olisi lapsiraukkojani ja -miestäni, joka kaiken tämän rauhattomuuden keskellä on pysynyt -tavattoman maltillisena. -- -- -- Itken perhettäni, ystäviäni ja -itseäni; kaupungissa vallitsee alituinen rauhattomuus ja mielenkuohu. -Väestön paremmisto tunnustaa tosin asiamme oikeaksi, mutta vaikenee, -taivuttaa niskansa ylivoiman edessä eikä osaa vaatia mielipidettään -kuultavaksi. -- -- -- Meidän ponnistuksemme tarkoittavat nyt ainoastaan -tuudittaa kapinoitsijat uneen voidaksemme sen jälkeen sitä helpommin -ehkäistä heidän tuumansa. -- -- -- Oi, jospa tuo kunnon kansa tietäisi -kuinka suuresti me sitä rakastamme, kuinka se silloin häpeisikään -kaikkia niitä kärsimyksiä, joita se on meille tuottanut! -- -- --" - -Kuningattaren tehtävänä oli yht'aikaa vastustaa maastamuuttaneiden -hankkeita, voittaa kuninkaan päättämättömyys, vallankumouspuolueen -vihamielisyys ja kuninkaallismielisten epäluulot sekä anoa vierailta -valloilta kannatusta, samalla kun hänen täytyi saada heidät estetyksi -toimimasta liian aikaisin. - -Hänen oli mahdoton astua poliittiselle näyttämölle joutumatta samalla -alttiiksi kaikilta tahoilta tehdyille hyökkäyksille. Hän voi tuskin -lausua sanaakaan, jota ei heti selitetty uhkaukseksi tai kavallukseksi. - -Kesken työtänsä valtasi hänet yhtäkkiä ahdistus, jota oli mahdoton -vastustaa. Enemmän kuin suurten surujen paino sortivat häntä maahan -alituiset, sietämättömät neulanpistot. - -Mutta hän ei tohtinut antautua vastusten lannistettavaksi eikä luopua -toivomasta apua. Hänen täytyi työskennellä, vaikka aavistikin, että -tämä jännitys, joka ei mistään levosta tiennyt, tämä tarmo, joka oli -herännyt liian myöhään, tuhlautui vain taistelussa, jonka onneton loppu -oli jo ennakolta varma. - -Hän kirjoitteli kirjeitä oikealle ja vasemmalle, tehden niissä selvää -tuumistaan. Hänen rauhaton mielensä ilmenee parhaiten siinä, että hän -kirjoituksissaan ehtimiseen palaa samaan asiaan. - -"Meillä ei ole muuta keinoa", lausuu hän tavantakaa, "kuin koettaa -voittaa kansan luottamus. Se on meille ehdottomasti tarpeen, päätimmepä -sitten menetellä miten hyvänsä. Mutta vaikka meidän itsemme -onnistuisikin voittaa kansan luottamus, tulee kaikkien vaikuttaa -yhdessä meidän pelastukseksemme. Kun vallat lähestyvän talven vuoksi -eivät voi lähettää suurempia sotavoimia avuksemme, pidämme kongressia -ainoana tehokkaana apukeinona." - -"Pelastus", -- selittää Marie Antoinette edelleen -- "voi tulla -ainoastaan ulkomailta." Hän tunnustaa, ettei heidän ollut apua -odottaminen kansalliskokoukselta, joka hänen mielestänsä ei ollut muuta -kuin "ryhmä konnia, tyhmyreitä ja houkkioita". Erääseen kirjeeseensä -kreivi Fersenille liittää hän kuninkaalta lähteneen asiakirjan, joka -sisältää seuraavaa: "Ponteva ja yksimielinen lausunto, jonka kaikki -Europan vallat antaisivat, voisi, varsinkin jos sitä tukisi vahva -armeija, viedä onnelliseen tulokseen. Ensinnäkin olisi se nolaus -emigranteille, joiden toiminta tämän kautta suureksi osaksi kadottaisi -merkityksensä. Sitten saattaisi se häiriötä aikaan vallankumoojien -hankkeissa ja löisi heidät laudalta. Ja lopuksi virittäisi kongressi -uutta rohkeutta yksinvallan ja järjestyksen ystävissä." - -Kuningatar esitti ensin tuumansa keisari Leopoldille ja kreivi Mercylle -ja sitten Venäjän keisarinnalle (3. p. joulukuuta 1791), Espanjan -kuningattarelle (4. p. tammikuuta 1792) sekä Portugalin kuningattarelle -y.m. Kaikkialta sai hän vastaanottaa sangen epämääräisiä vastauksia. - -Katarina lähetti Marie Antoinettelle nuivahkon vastauksen hänen -kirjeeseensä, joka oli ollut täynnä imartelua ja nöyryyttä. - -Venäjän keisarinna ei ollenkaan suosinut Ranskan kuningatarta. -Viimemainittu oli onnensa päivinä tuhlaten osottanut ystävyyttään -suuriruhtinas Paavalille ja hänen puolisolleen, ja Katarina vihasi -poikaansa Paavalia. Kun sitten tapaukset kiinnittivät Europan huomion -Ranskaan ja Katarina itse oli jättänyt tämän maan oman onnensa varaan, -sai mahtava keisarinna vapaasti levittää valtaansa Itämailla, -järjestellä Suomen rajoja ja valmistella Puolan toista jakoa. - -Katarina ei tosin suoranaisesti kieltäytynyt auttamasta onnetonta -kuningasparia -- Kustaa III:nnen hartaista pyynnöistä lupasi hän -puolittain yhtyä heidän turvaamisekseen muodostettavaan liittoon, -- -mutta hän ei lähettänyt sotaväkeä eikä rahojakaan, vaan ainoastaan -surkutteli ja moitti Ludvigia ja Marie Antoinettea. - -"Kuningas on varsin kelpo mies, ja minä pidän paljon hänestä", hän -sanoi. "Mutta kuinka hän on heikko! Hän vahvistaa mitä pahimpia -mielettömyyksiä. -- Kuinka voisin auttaa kuningasta, joka ei halua -tulla autetuksi?" - - - - -19. - -Fersen viimeisen kerran Pariisissa. -- Keisari Leopold ja Kustaa III -kuolevat. -- Ranskan sodanjulistus. Kreivitär de Ia Motten -häväistyskirjoitus. -- Girondilaiset ministereinä. -- Dumouriez. - - -Fersenin ajatukset liikkuivat alati Tuileriain onnettomain asukasten, -surkuteltavan kuningattaren luona. - -Vastustamaton voima veti häntä Pariisiin. Marraskuun 26. p:nä 1791 -kirjoitti hän Marie Antoinettelle: - -"Vastatkaa minulle, voisinko tavata teitä yksin, ilman todistajia, sen -tapauksen varalta, että saan vastaanottaa käskyjä kuninkaalta (Kustaa -III:nnelta); hän on puhunut minulle eräästä toivomuksesta, joka hänellä -siinä tapauksessa on mielessään." - -Kaikista niistä hallitsijoista, jotka mielenkiinnolla ottivat osaa -Ludvigin ja Marie Antoinetten kohtaloihin, oli Kustaa III yhä vieläkin -toimellisin, päättäväisin ja rohkein. Hän määräsi Fersenin salaisesti -matkustamaan Ranskaan. Joulukuun 22. päivänä lähetti Kustaa hänelle -Ranskan kuninkaalle ja kuningattarelle osotetun kirjeen ja antoi -hänelle toimeksi mieskohtaisesti saattaa sen perille. - -Tässä kirjeessä kehotti hän Ludvigia ja Marie Antoinettea -suunnittelemaan uutta pakoretkeä. Ja hän neuvoi heitä ryhtymään -varotoimiin, jotka onneton Varennes-tapahtuma oli osottanut -välttämättömiksi. Hän arveli viisaimmaksi, että kuninkaallisen perheen -jäsenet pakenisivat jokainen erikseen huolellisesti valepukuihin -puettuina. Jos Ludvig onnellisesti pääsisi pakenemaan Ranskan rajan -yli, saattoi hän -- vakuutti Kustaa oikeudenmukaisesti -- odottaa apua -ja väliintuloa vierailta valloilta. - -Peläten kreivi Fersenin tulevan ilmiannetuksi ja tunnetuksi, vastusti -Marie Antoinette kauan ja pontevasti hänen lähtöänsä Ranskaan. - -Vihdoin sai hän kuitenkin kuninkaalta ja kuningattarelta luvan täyttää -Kustaa III:nnen hänelle uskoman tehtävän. Hän lähti Tukholmasta -valenimellä ja saapui suuremmitta seikkailuitta Pariisiin (14. p. -helmik. 1792). Ainoastaan muutamat harvat aavistivat hänen läsnäoloaan -Ranskanmaan pääkaupungissa. - -Samana iltana hän lähti Tuilerioihin. - -"Kävin kuningattaren luona", kirjoitti hän päiväkirjaansa, "ja käytin -tavanomaista tietäni. Kohtasin vain muutamia kansalliskaartilaisia enkä -tavannut kuningasta." - -Ensimäinen jälleennäkeminen hänen ja Marie Antoinetten välillä oli -kestänyt vain muutamia minuutteja, mutta nekin olivat riittäneet -osottamaan hänelle, että ne kahdeksan kuukautta, jotka olivat kuluneet -siitä kuin hän sanoi jäähyväiset Marie Antoinettelle vähäisellä -Bougy-nimisellä postiasemalla, olivat uurtaneet lähtemättömiä merkkejä -hänen kasvoihinsa. - -Seuraavana päivänä lähti Fersen jälleen Tuilerioihin, ja tällä kertaa -tapasi hän sekä Ludvigin että Marie Antoinetten, jotka yhdessä ottivat -hänet vastaan. He puhelivat uuden pakoretken mahdollisuudesta, mutta -olivat yksimieliset siitä, että olisi liian uskallettua koettaa -tällaista yritystä. - -Fersen kirjoitti päiväkirjaansa tästä kohtauksesta: - -"Tapasin kuninkaan tänä iltana. Hän ei tahdo paeta eikä hänellä ankaran -valvonnan vuoksi ole siihen tilaisuuttakaan. Sitä paitsi epäilyttää -hänen omaatuntoaan, kun hän niin useasti on luvannut jäädä maahan; hän -on oikeamielinen mies. Hän tietää, ettei ole muuta keinoa kuin -väkivalta, mutta heikkoutensa takia uskoo hän mahdottomaksi saada -takaisin entistä valtaansa... Lopuksi sanoi hän minulle: 'Olemme nyt -kahden kesken ja voimme sentähden puhua peittelemättä. Kukaan ihminen -ei ole koskaan ollut sellaisessa asemassa kuin minä. Tiedän, että minä -laiminlöin oikean hetken, se oli 14. p. heinäkuuta 1789. Sillä kertaa -olisi minun pitänyt lähteä matkaani, ja minä tahdoinkin lähteä. Mutta -mitä oli minun tekeminen, kun yksin veljenikin (Provencen kreivi) pyysi -etten lähtisi, ja Broglien marsalkka, jolle sotajoukkojen päällikkyys -silloin oli uskottuna, vastasi minulle: 'Niin, voimmehan kyllä vetäytyä -takaisin Metziin, mutta mitä sinne tultuamme teemme?' -- Minä en -silloin käyttänyt hyväkseni otollista tilaisuutta, ja sen jälkeen ei se -ole enää uudistunut. Koko maailma on jättänyt minut pulaan.'" - -Ludvig siis kieltäytyi koettamasta uutta pakoyritystä, mutta kehotti -sen sijaan Ferseniä saattamaan muille valloille tiedoksi, etteivät nämä -hämmästelisi jotakin, minkä hän ehkä olisi pakotettu tekemään. - -Samana päivänä puheli Fersen kauan Marie Antoinetten kanssa. Helmikuun -21. päivänä oli hänellä vihdoin jälleen pitkä kohtaus kuninkaan ja -kuningattaren kanssa, ja syvästi liikutettuna lähti hän Tuilerioista. - -Vaikkei hän ollutkaan onnistunut saada taivutetuksi kuninkaallista -paria yrittämään uutta pakoretkeä, niin palasi kreivi kumminkin -jokseenkin tyytyväisenä matkaltaan, hän kun suullisten keskustelujen -kautta oli tullut tietämään Ludvigin ja Marie Antoinetten todelliset -aikeet paremmin kuin kirjeiden kautta oli ollut mahdollista. - -Hän tiesi nyt, minkä päämäärän toteuttamista he häneltä toivoivat, eikä -tämä päämäärä hänestä tuntunut erittäin kaukaiselta. - -Kuningas suostui siihen, että vieraat hallitsijat saisivat toimia, ja -nämä näyttivät vihdoinkin päättäneen ryhtyä asioihin käsiksi. Preussin -ja Espanjan kuninkaat olivat liittyneet Ruotsin kuninkaaseen. Sveitsin -tasavalta liittoutui niin ikään monarkistien kanssa. Venäjän keisarinna -näytti samaten olevan halukas esiintymään pontevasti Ranskan -vallankumoojia vastaan. Ja jopa keisari Leopoldkin -- "viekas -florentinilainen", joksi Fersen kutsui häntä -- jonka hiljaisuus ja -maltillinen käytös oli saattanut sisaren epätoivoon, näytti halukkaalta -luopumaan korulauseilla liikkumisesta. - -"Mitä veli mahtaisi tehdä, jos sisar murhattaisiin?" kysyi kreivi -d'Allonville prinssi Condélta eräänä päivänä. - -"Kenties hän uskaltaisi käyttää surupukua sisaren kuoltua", vastasi -prinssi. - -Niin hyvin kysymys kuin vastauskin osottavat, kuinka vähän uskottiin, -että Leopold esiintyisi Marie Antoinetten hyväksi. - -Itävallan keisari oli tosin läheisempi kuin kukaan muu puuttumaan -Ranskan kuningasparin kohtaloihin, eikä ole kiellettävissä, ettei -kuninkaallisen perheen ystävillä ollut jonkinlaista syytä moittia häntä -ja että hän alinomaa oli narraillut heitä lupaamalla apua, jota ei -koskaan tullut. - -Mutta tapaukset kasvoivat lopulta rauhaarakastavaa Leopoldia -voimakkaammiksi. Ranskalaiset kyllästyivät emigranttien alituiseen -meluun ja uhkauksiin rajan toisella puolen. - -He tunsivat tarvetta saattaa tuo väsyttävä melu vaikenemaan. Sodanhalu -heräsi heissä, ja he alkoivat käyttää uhkaavaa kieltä ulkovaltoja -kohtaan. - -Leopoldin oli pakko mukautua yleiselle mielipiteelle, ja vaikka hän -viimeiseen asti oli toivonut pääsevänsä sekaantumasta sotaan, -allekirjoitti hän kumminkin puolustusliiton Preussin kanssa. - -Odottamaton isku kuitenkin -- ainakin toistaiseksi -- kukisti maahan -niin suurilla vaivoilla aikaansaadun rakennuksen. Maaliskuun 1. päivänä -1792 tempasi Itävallan Leopoldin pois äkillinen, mutta ankara tauti. - -Huolimatta siitä katkeruudesta, joka Marie Antoinettessa oli vallinnut -veljeä kohtaan hänen haluttomuutensa johdosta suojella hänen etujaan, -vaikutti tieto Leopoldin kuolemasta yhtäkaikki hänen mieleensä -järkyttävästi. Ensi surunpuuskan yllättäessä hänet, huusi hän, että -Ranskan vallankumousmiehet olivat myrkyttäneet keisarin -- otaksuma, -joka levisi ja jota uskottiin. - -Mutta kuningattarella ei ollut aikaa itkeä. Hänen täytyi ajatella omia -asioitaan ja niitä muutoksia, joita tämä kuolemantapaus tuottaisi -poliittisella shakkilaudalla. - -Leopoldin seuraaja oli neljänkolmatta vuotias, heikko ja kivuloinen -nuorukainen. - -Tosin selitti hän itsellään olevan samat aikeet kuin hänen isällään, ja -tosin kirjoitti suurkansleri, ruhtinas Rosenberg, eräälle naiselle -Ranskan hovissa: "Toivoakseni uusi hallitsija täyttää ne sitoumukset, -joihin keisarivainaja on suostunut, ja saattaa hallitusistuimen ja -kuninkaallisen valta-aseman Ranskassa entiselleen." Mutta iäkäs -ruhtinas Kaunitz puhui alinomaa innokkaasti rauhan puolesta. - -Marie Antoinettea huoletti se empimys ja epävarmuus, joka häntä kohtasi -joka puolelta. Hän lähetti parooni Goguelatin valenimellä Wieniin -pyytämään varmaa vastausta hänen veljensä pojalta. "Aikaa ei ole -hukattavaksi", lausui hän epätoivoissaan, "sillä vihamiehemme eivät -todentotta anna hetkeäkään mennä hukkaan." - -Mutta onnettomuus seurasi häntä lakkaamatta, ja kaikki hänen hankkeensa -näyttivät menevän myttyyn. - -Neljätoista päivää Leopoldin kuoleman jälkeen sattui murhaajan luoti -Kustaa III:nteen naamiaistanssiaisissa Tukholmassa. - -"Tämä luoti tuottaa iloa jakobiineille Pariisissa", lausui kuoleva -kuningas. - -Ja riemu vallankumoojain piirissä Ranskassa olikin suuri, heidän -saatuaan tietää, että Kustaa maaliskuun 29. päivänä oli kuollut -saamastaan haavasta. Riemuhuuto, joka kajahti jakobiinien leiristä, -osotti vasta, kuinka suuresti Ruotsin kuningasta oli pelätty. - -Ludvig ja Marie Antoinette olivat kauhusta ikäänkuin kivettyneinä -saatuaan tiedon hänen kuolemastaan. Kuolemansa edellisenä päivänä oli -Kustaa lähettänyt heille ne terveiset, että hän, jättäessään tämän -maailman, surulla ajatteli, että hänen kuolemansa mahdollisesti -vahingoittaisi heidän etujaan. - -Madame de Tourzel, joka oli vastaanottanut surusanoman kruununprinssin -huoneessa, syöksyi kuningattaren luo tyrmistys kuvautuneena -kasvoissaan. - -"Näen ulkomuodostanne, että jo tiedätte uutisen, jonka äskettäin olemme -saaneet vastaanottaa", virkkoi kuningatar. "Tämä sanoma ei voi olla -koskematta sydämen sisimpään. Mutta meidän täytyy jännittää -rohkeuttamme -- ken takaa, eikö meidän kohtalomme tulle sama?" - -Oli tosin syytä luulla, että Ranskan kuninkaalliseen pariin mieltyneen -hallitsijan kuolema haitallisesti vaikuttaisi muitten hallitsijain -päätökseen, mikäli se koski tämän onnettoman kuningasparin aseman -tukemista; mutta toiselta puolen on niinikään syytä otaksua, ettei -ruotsalaisilla sotamiehillä, joihin niin suuresti luotettiin, ollut -erikoista halua lähteä sotaan vierasta kansaa vastaan, joka ei koskaan -ollut tehnyt heille mitään pahaa. - -Ludvig ja Marie Antoinette luulivat Kustaa III:nnessa kadottaneensa -voimallisimman tukensa. Mutta hänen ajatuksensa saatettiin täytäntöön -hänen myötävaikutuksettaan. Sota, jota hän niin kauan oli pyytänyt -saada aikaan, puhkesi itsestään. - - * * * * * - -Kuninkaallisen parin asema kävi päivä päivältä tukalammaksi, ja -pariisilaisten käytös Ludvigia ja Marie Antoinettea kohtaan yltyi -päivästä päivään yhä uhkaavammaksi. - -Eräässä iltaseurassa Condorcetin luona esitettiin tuuma, että kuningas -jälleen erotettaisiin virantoimituksesta, kruununprinssi anastettaisiin -vallankumoojain haltuun ja hänen kasvatuksensa uskottaisiin jollekulle -vallankumouksen johtomiehistä. Samassa tilaisuudessa esiintuotiin -myöskin useampia ehdotuksia kuningattarelle valmistettavasta -kohtalosta. Sièges ehdotti, että hänet lähetettäisiin takaisin -Itävaltaan, toiset taasen olivat sitä mieltä, että hänet oli suljettava -luostariin tahi vedettävä oikeuteen. - -Kuningatar, jolla oli hyvin tarkat tiedot näistä ehdotuksista, puheli -niistä rouva de Tourzetin kanssa. - -"Kuningas ei koskaan salli, että niin inhottava tuuma pannaan -täytäntöön", lausui kasvattajatar. - -"Minusta olisi parempi se, kuin että hän itse joutuisi vaaralle -alttiiksi", vastasi Marie Antoinette. - -Madame Campanin avustamana järjesteli hän useana yönä peräkkäin -papereitaan ja poltti sellaisia kirjeitä, jotka olisivat voineet käydä -vaarallisiksi hänelle ja hänen ystävilleen. - -Veljen kuoleman jälkeen ei hänen annettu käyttää surupukua. Erästä -upseeria, joka tuli ulos linnasta suruharso hihassa, vainottiin ja -rääkättiin Tuileriapuistossa; ja linnan parvekkeen edustalla -pystytettiin peitseen pistetty pää, jonka piti kuvata keisari -Leopoldia. - -Kuninkaan täytyi viimein taipua yleisen mielipiteen painoon, -girondilaisten lausuntoihin ja ministereittensä yksimielisiin -kehotuksiin. Huhtikuun 20. päivänä 1792 julisti hän sodan Unkarin -kuningasta vastaan. Vasta viime hetkessä oli Ludvig tehnyt päätöksensä -siitä, ja kun hän kansalliskokouksessa luki julki sodanjulistuksen, -olivat hänen silmänsä täynnä kyyneliä. - -Sen sijaan ei kuningatar peljännyt sotaa; hän katsoi sitä ikäänkuin -viimeiseksi pelastuksen mahdollisuudeksi. Ja ketäpä ihmetyttäisikään, -että hän haki tukea ulkopuolelta maan, kun hänen oma, hänen miehensä ja -lastensa henki oli alinomaisessa vaarassa Ranskassa? - -Sota oli niinmuodoin julistettu, kansalliskokous oli monta kuukautta -toivonut sitä. Vieraat vallat tiesivät sen, sillä Marie Antoinette oli -ilmoittanut siitä kreivi Mercylle kirjeessä 26. p:ltä maaliskuuta. - -Ja kuitenkaan ei oltu sotaa varten varustettuja enemmän puolelta kuin -toiseltakaan. - -Maastamuuttaneet olivat riistäneet Ranskalta sen kuuluisat -sotapäälliköt, ja useat rykmentit olivat seuranneet päällikköjensä -mukana rajan yli. Ranskalainen armeija ei ollut järjestetty, ja -kapinallinen henki oli vallalla sotamiehissä. Ensimäisessä ottelussa -vihollisen kanssa menettivät sekä upseerit että sotamiehet -täydellisesti mielenmalttinsa. Kaikki joutui epäjärjestykseen. Ranskan -sotajoukot pakenivat hurjasti yli rajan, ja miehistö surmasi useita -kenraalejaan. - -Tappio synnytti hetkellisen pelon Pariisissa. Vallankumouksellinen -aines lakiasäätävässä kokouksessa ja sanomalehdistössä käytti -sotatoimissa tapahtuneita hairahduksia tekosyynä katkeruuteen -kuningasta ja epäluottamukseen ministereitä kohtaan, mutta olletikin -syynä yhä vimmatumpaan raivoon kuningatarta vastaan. - -Armeijan kärsimä tappio luettiin Marie Antoinetten syyksi; -kirjoitettiin ja kerrottiin julkisesti, että hän oli antanut salaisia -käskyjä, jotka olivat aiheuttaneet äkkipelon. - -Kansa kävi tästä yhä kiihtyneemmäksi ja levottomammaksi. Toukokuun 15. -päivänä selitti muuan girondilaisten ystävä, Carra, "Annales -politiques" -lehdessään, että oli muodostettu itävaltalainen komitea, -joka piti kokouksiaan prinsessa Lamballen asunnossa, jonne -kuningatarkin tavallisesti saapui ja jossa suunniteltiin uutta -Perttulin yötä isänmaan ystävien murhaamiseksi. Vielä kirjoitti Carra, -että kuningas aikoi paeta ja luovuttaa linnoitukset ja sotajoukot -emigranttien käsiin. - -Muita yhtä perättömiä huhuja liittyi näihin ja kiihdytti mielialan -äärimmilleen. - -Kreivitär de la Motte, joka aikaisemmin oli niin suuresti -vahingoittanut kuningattaren mainetta sotkemalla hänen nimensä -kuuluisaan kaulanauhajuttuun, oli Englannissa sepustanut hänestä -herjauskirjoituksen, jonka hän juuri niihin aikoihin oli toimittanut -Ranskaan. - -Madame Campan kuuli kerrottavan tästä ja sai samalla tietää, että -käsikirjoitus voitiin todennäköisesti saada ostetuksi tuhannesta -louisdorista. - -Kamarirouva kertoi valtiattarelleen mitä oli kuullut. - -Marie Antoinette kieltäytyi ostamasta käsikirjoitusta, selittäen aina -halveksineensa moisia häväistyskirjoituksia. - -Hän lisäsi, että jos hän ostaisi käsikirjoituksen estääkseen sen julki -tulemista, niin tämä seikka tuskin voisi jäädä jakobiinien vakoojilta -huomaamatta ja antaisi heille aihetta uusiin syytöksiin häntä vastaan. - -Kuningattaren käsitys asiasta oli ainoastaan sikäli järkevämpi ja -oikeampi, että hänestä jo ennestään oli niin monta häväistyskirjoitusta -liikkeessä, ettei yksi kappale lisää vaikuttanut juuri sinne taikka -tänne. - -Mutta valitettavasti ei Ludvig XVI ottanut asiaa yhtä levolliselta -kannalta kuin puolisonsa. Hän pelkäsi niitä ikäviä muistoja, joita la -Motte-nimi saattoi herättää eloon, ja hän ostatti kirjoituksen koko -painoksen niin pian kuin se oli ilmestynyt. - -Mutta sen sijaan, että olisi heti hävittänyt painoksen, kuljetutti La -Porte -- mies, joka oli kuninkaalle kaupan välittänyt -- kaikki -kappaleet omaan asuntoonsa. Mutta kun hän kohta sen jälkeen joutui -kansalliskokouksessa syytteenalaiseksi ja pelkäsi kotitarkastusta, -päätti hän hävittää ne. - -Keskellä päivää kuljetutti hän ne avonaisissa vaunuissa -Sèvres-tehtaalle, jossa ne poltettiin tätä tarkoitusta varten erittäin -sytytetyllä suurella roviolla. - -Kaksisataa työmiestä seisoi ja katseli mahtavata roihua; mutta heitä -oli kielletty lähestymästä tulta. - -Tämä ylenpalttinen varovaisuus ynnä muut ajattelemattomat toimenpiteet -herättivät tietysti uteliaisuutta, voimatta sitä tyydyttää. Työmiehet -ilmoittivat asian oikeudelle, ja huolimatta tehtaan tirehtöörin ja -herra La Porten antamista selityksistä pysyi se mielipide vallalla, -että poltetut häväistyskirjelmät olivat olleet mainittua itävaltalaista -komiteaa koskevia asiakirjoja. - -Maaliskuun 16. p:nä nimitettiin Dumouriez ulkoasiain ministeriksi. Hän -saavutti suuren vaikutusvallan Ludvig XVI:nteen, mutta ei onnistunut -voittamaan Marie Antoinetten luottamusta. - -Saman kuun 25. p:nä kutsuttiin Roland ja Clavière kuninkaan neuvostoon, -ja kuukautta myöhemmin nimitettiin Servan ministeriksi. Näitten kolmen -nimityksen kautta saivat girondilaiset -- se puolue, joka aina oli -enimmin vihannut Marie Antoinettea -- käsiinsä sen vallan, jota niin -kauan olivat tavoitelleet. - -Pääasiallisesti ministeri Rolandin vaikutuksesta antoi kansalliskokous -toukokuun 26. p:nä säädöksen, että kaikki papit, jotka kieltäytyivät -vannomasta noudattavansa uutta kirkkoasetusta, piti ajettaman -maanpakoon, jos kaksikymmentä porvaria tekisi siitä ehdotuksen. Ja -kohta sen jälkeen sai sotaministeri Servan kansalliskokouksessa aikaan -sen, että kaksikymmentätuhatta liittoutunutta kutsuttiin Pariisiin -kaikista osista valtakuntaa; näiden oli kokoonnuttava heinäkuun 14. -p:nä viettämään Bastiljin valloittamisen muistoa ja sittemmin -asetuttava pysyväisesti leiriin lähelle kaupunkia. - -Nämä toimenpiteet olivat Ludvig XVI:nnen arvon pilkkaamista ja -uhkasivat hänen asemaansa, samalla kun papistoa vastaan harjoitettu -vaino kalvoi hänen omaatuntoaan. Hän otti sentähden itselleen pitkälti -ajatuksen aikaa ennenkuin hän vahvisti ne. - -Roland, Servan ja Clavière olivat aina ministeristöön tulostaan asti -lakkaamatta punoneet juonia hallitsijan ympäri sen sijaan, että -olisivat puolustaneet häntä. Kesäkuun 10. p:nä Roland saattoi -hyökkäyksensä kuningasta vastaan huippuunsa esittämällä hänelle -erään peräti solvaisevan kirjeen, ja luki julki saman kirjeen -ministerineuvostossa, vaikka oli luvannut pitää sen salassa. - -Tässä sepustuksessa, joka oli madame Rolandin vaikutuksesta syntynyt ja -jossa Ludvigin ja Marie Antoinetten menettelytapaa mitä tuimimmalla ja -hävyttömimmällä tavalla arvosteltiin, oli menty niin pitkälle, että -kuninkaalle oli annettu valapaton nimi. - -Tämä oli jo enemmän kuin Ludvigin kärsivällisyys saattoi sietää. -Kesäkuun 13. päivänä erotti hän mainitut kolme girondilaista ministeriä -ja antoi Dumouriezille toimeksi muodostaa uuden ministeristön. -Kansalliskokous vastasi selittämällä, että erotetut ministerit -nauttivat kansalliskokouksen täyttä luottamusta. - -Dumouriez, jonka nyt piti tulla pääministeriksi, vakuutti, ettei hän -saattanut olla kuninkaalleen miksikään hyödyksi, ellei kuningas -katsoisi voivansa vahvistaa kansalliskokouksen kahta ylempänä mainittua -päätöstä. Tosin piti hän niitä itsessään sangen turmiollisina, mutta -arveli kuitenkin viisaammaksi tällä kertaa mukautua tässä kohden. - -Kesäkuun 8. p:nä tehtyä päätöstä silmällä pitäen ei kuningas ollut -haluton seuraamaan Dumouriezin neuvoa, vaikka hän hyvin oivalsi, että -kahdenkymmenentuhannen vallankumousmiehen tulo Pariisiin voimallisesti -tukisi vihamielisiä poliittisia klubeja ja antaisi kansalliskokoukselle -sitä tukea ja suojelusta, joka häneltä itseltään oli riistetty sen -kautta, että uudessa asetuksessa hänelle myönnetty 1,800 miehen -henkivartijasto oli hajotettu. - -Mutta pappeja koskevan karkoituskäskyn suhteen pysyi Ludvig -järkähtämättömänä, huolimatta Dumouriezin hartaista kehotuksista. Hän -piti koettelemuksia, jotka olivat viime aikoina häntä kohdanneet, -Jumalan lähettämänä rangaistuksena siitä, että hän oli vahvistanut -ensimäiset kirkkolait, ja hän oli vakaasti päättänyt, ettei hän enää -tekisi itseään vikapääksi sellaiseen syntiin. - -Kesäkuun 15. p:nä jätti Dumouriezkin eronhakemuksensa. Hän oli -päättänyt jättää Pariisin ja palata jälleen armeijaan. - -Ennen lähtöänsä (18. p. kesäkuuta) kävi hän Tuilerioissa jättääkseen -hyvästit kuninkaalle. - -Jäähyväistilaisuus muodostui varsin tuskalliseksi. Dumouriez koetti -vielä viimeisen kerran taivuttaa kuningasta seuraamaan hänen neuvoaan. -Hän puhui kansan epäsuosiosta hengellistä säätyä kohtaan ja kuninkuuden -uhatusta asemasta, ja ennusti, että kuningas, kuningatar ja -kuninkaalliset lapset joutuisivat kansan raivon uhriksi. - -"Minä olen valmistunut kuolemaan", vastasi kuningas, "ja annan jo -edeltäkäsin anteeksi kaikille." - -Käyttäen hänelle perustuslaillisena hallitsijana kuuluvaa oikeuttaan -ilmoitti kuningas kesäkuun 19. p:nä vetonsa, epuutuksensa, -kansalliskokouksen kahta päätöstä vastaan. - -"Tulkaa luokseni", kirjoitti hän samana päivänä rippi-isälleen, "en -koskaan ole ollut enemmän sen lohdutuksen tarpeessa, jota te voitte -tarjota. Olen suorittanut tilini ihmisten kanssa. Minä käännän katseeni -taivasta kohden. Minulle on sanottu, että suuria onnettomuuksia -tapahtuu huomenna. Olen valmis niitä kohtaamaan." - - - - -20. - -20. p. kesäkuuta 1792. - - -Pariisin esikaupungit olivat kauan valmistelleet kapinaa. -Girondilaisten ministerien erottaminen antoi sopivan aiheen, ja 20. -p:nä kesäkuuta oli kapinan määrä puhjeta ilmi. - -Hovin puolelta ei oltu ryhdytty mihinkään hankkeisiin uhkaavan vaaran -ehkäisemiseksi. Kuningas luotti Pétioniin, joka oli tullut nimitetyksi -Pariisin pormestariksi ja luvannut ylläpitää järjestystä; hän luotti -sitäpaitsi sotajoukkoihin, jotka ympäröivät linnaa. Ja pelotta näki hän -siis kansanjoukon lähestyvän. - -Hänen peljästyneet palvelijansa, jotka tulivat paeten kaikilta -tahoilta, kansan ulina, joka kuului yhä lähempänä, särkyvien ovien -ryske, panivat viimein kuninkaan ja hänen perheensä pelkäämään. Ludvig -riensi siihen saliin, mistä melu kuului. - -Erään sivuhuoneen ovi rytisi, ja kuningas riensi sinne kohtaamaan -vaaraa. Oven kamanan palasia putoili hänen jalkojensa juureen. -Raivostunutta ulinaa, huutoa ja sadatuksia kuningasta vastaan kuului -ulkoa. - -Vakavalla äänellä käski hän kaksi kamaripalvelijaa avaamaan oven. - -"Mitähän minulla on pelkäämistä kansani keskellä?" kysyi hän astuen -hyökkääjiä vastaan. - -Kautta vuosisatojen periytynyt kunnioitus kuninkaan persoonaa kohtaan -pysähdytti tuokioksi hyökkääjät. - -Ludvigin lähimmät seuralaiset vetivät sillä välin kuninkaan -ikkunakomeroon ja asettuivat vahtiin hänen ympärilleen. - -Hallitsijan ensimäisenä ajatuksena oli koettaa estää kansanjoukkoa -tunkeutumasta huoneeseen, jossa kuningatar oleskeli. Hän käski lukita -valtiosalin oven. - -Käännyttyään ympäri, näki hän sisarensa Elisabethin, joka kurotti -käsiään häntä kohden; Elisabeth oli väkisin riuhtaissut itsensä irti -toisten miesten käsistä. - -"Tuoss' on itävallatar", huusivat jotkut, nähtyään prinsessan. - -Ja he syöksyivät kädet koholla, lyödäkseen häntä. - -Mutta upseerit ilmoittivat heille, kuka hän oli; ja Elisabethin arvossa -pidetty nimi taltutti heidän vihansa. - -"Ah", sanoi prinsessa, "antakaa heidän luulla minua kuningattareksi; -kuolemalla hänen sijastaan voisin ehkä pelastaa hänet." - -Muutamat aatelismiehet olivat paljastetuin miekoin asettuneet kuninkaan -ja kansan väliin. - -"Pistäkää miekat tuppeen", virkkoi kuningas tyynesti; "tämä ihmisjoukko -on enemmän villiintynyt kuin syyllinen." - -Kiukkuinen ulina täytti lakkaamatta salin. Heiluteltiin hirmuisilla -kirjoituksilla varustettuja lippuja, resuisia housuja ja pieniä -giljotiineja kuninkaan edessä ja hänen päänsä päällä. Hänet pakotettiin -panemaan päähänsä punainen villamyssy -- kaleeriorjien päähine, jota -nyt oli ruvettu pitämään vapauden vertauskuvana. Muuan sotamies ojensi -hänelle pullon ja hän joi kansan onneksi. - -Samaan aikaan oli äärettömiä ihmisjoukkoja kerääntynyt Tuileriain -puistoon. Tehtiin pilaa kuninkaalle tuotetusta nöyryytyksestä. - -Kerran levitettiin jo se huhu, että Ludvig oli tullut murhatuksi, ja -kansa tähysteli ylös ikkunoihin, toivoen näkevänsä hänen ruumiinsa. - -Mutta linnassa kajahtivat yhtäkkiä huudot: "Eläköön kuningas!" Hänen -pelkäämättömyytensä oli saanut kapinalliset mielet muuttumaan -suopeiksi. - -"Älkää peljätkö, Sire", sanoi eräs kansalliskaartilainen. - -"Ystäväni", lausui kuningas, ottaen sotamiehen käden ja laskien sen -rinnalleen, "pane kätesi tähän ja koettele lyöpikö sydämeni kovemmin -kuin tavallisesti." - -Kuninkaan seistessä melkein yksin kapinoivan kansan edessä, oleskeli -kuningatar eräässä viereisessä huoneessa alttiina samoille -loukkauksille. - -Marie Antoinette oli paljoa enemmän vihattu kuin kuningas, ja sen -vuoksi oli häntä uhkaava vaara myöskin paljoa suurempi. - -Hän oli turhaan pyrkinyt kuninkaan luo. Häntä oli melkein väkipakolla -täytynyt pidättää lähtemästä. - -"Antakaa minun mennä! Minun sijani on kuninkaan vieressä!" - -"Ei", lausui ääni hänen läheisyydessään, "teidän sijanne on lastenne -luona." - -Marie Antoinette huomasi, että oltiin oikeassa, ja hän lähti -kruununprinssin huoneeseen. - -Mutta kapinoitsijat räyhäsivät oven ulkopuolella. Kuningatar vietiin -salaoven kautta kuninkaan huoneeseen ja sieltä neuvostosaliin. - -Kalpeana ja vapisten istahti hän siellä lastensa ja muutamien -hovinaisten ympäröimänä. - -Tämän nais- ja lapsiryhmän eteen asettivat palvelijat sen suuren -pöydän, jota ministerineuvosto käytti kokouksissaan. - -Kansanjoukko tunkeutui saliin, Santerre etunenässä. - -"Tehkää tilaa, niin että kansa voipi nähdä kuningatarta!" huusi hän. - -Ja nyt alkoi marssiminen. - -Eräs mies kantoi vitsaa, jossa oli omistuslause: "Marie Antoinettelle". -Toinen kantoi pientä hirsipuuta, jossa riippui nukke, ja sen alla -luettiin: "Lyhtytolppaan Marie Antoinette". Kolmas kantoi giljotiinia, -jonka jalustaan oli kirjoitettu: "Kansan kosto tyrannille. Alas Veto ja -hänen vaimonsa!" - -Santerre pysytteleikse edelleen sisääntunkevain etunenässä ja järjesti -kulkuetta. - -"Madame", lausui hän kuningattarelle, "teitä on petetty. Kansa ei tahdo -teille pahaa. Jos haluaisitte, saisitte jok'ikisen alamaisenne -rakastamaan teitä yhtä suuresti, kuin rakastetaan tätä lasta." Näin -sanoessaan osotti hän kruununprinssiä. - -"Kas tässä", jatkoi hän kääntyen kansanjoukon puoleen; "tässä on -kuningatar. -- Ja tässä seisoo kruununprinssi." - -Eräs mies syöksyi Marie Antoinetten luo. - -"Jos rakastatte kansaa, niin pankaa tämä punainen myssy poikanne -päähän!" huusi hän. - -Kuningatar otti tuon painavan myssyn ja pani sen kruununprinssin -päähän; hiki virtasi pikku poikasen kasvoja pitkin. - -"Ottakaa myssy pois", käski Santerre. "Näettehän, että lapsi tukehtuu!" - -Miehet olivat hiukan sääliväisiä, mutta naiset eivät herenneet -syytämästä haukkumasanoja. Paheen pesistä perittyjä riettaita -puheenparsia kaikui linnansaleissa kuninkaallisten lasten kuullen. - -Kuningattaren kalpeat posket sävähtivät tulipunaisiksi hänen -kuullessaan niitä; mutta loukattu häveliäisyys ei saanut hänen -miehekästä rohkeuttaan lannistetuksi. - -Nuori, hyvin puettu ja miellyttävän näköinen tyttö syyti mitä pahimpia -haukkumasanoja "itävallattaren" pään päälle. - -"Te olette hirviö! Me teidät hirtämme!" huudahti hän. - -Marie Antoinette hämmästyi sitä jyrkkää erotusta, joka esiintyi nuoren -tytön lempeiden kasvojen ja hänen hurjapäisyytensä välillä. - -"Miksi te vihaatte minua?" kysyi hän. "Olenko koskaan loukannut teitä -tai tehnyt teille mitään pahaa?" - -"Ette", vastasi tyttö. "Ette te minulle ole tehnyt mitään pahaa, mutta -te olette tuottanut onnettomuutta kansalle." - -"Lapsi parka", lausui kuningatar, "sitä on teille vain luuloteltu. Minä -olen Ranskan kuninkaan vaimo. Minä olen perintöruhtinaan äiti. Minä -olen ranskalainen, enkä koskaan näe syntymämaatani. Minä en saata olla -onnellinen tahi onneton muualla kuin Ranskassa. -- Minä olin onnellinen -siihen aikaan, jolloin te rakastitte minua." - -Kuningattaren lempeys ja surullisuus saattoivat tyttösen heltymään -vastoin hänen tahtoansa. - -"Antakaa anteeksi", virkkoi hän, "minä näen, että te olette hyvä." - -"Tyttö on päissään", murahti Santerre. Ja samassa antoi hän tytölle -kovan töytäyksen ja pakotti hänet seuraamaan muiden mukana. - -Kello oli puoliyhdeksän illalla, ennenkuin ihmiset läksivät linnasta. -Kuninkaallisen perheen tuskallista tilaa oli kestänyt viisi tuntia. - -Kuningatar, joka prinsessa Elisabethin kautta oli saanut rauhoittavia -tietoja puolisostaan, riensi nyt hänen luoksensa. - -Marie Antoinette oli pysynyt järkähtämättömän tyynenä kapinoitsijain -edessä, mutta joutui kokonaan pois suunniltaan, kun näki jälleen -kuninkaan. Hän heittäytyi Ludvigin jalkojen juureen ja ratkesi -- ei -itkuun, vaan sydäntä särkeviin huutoihin. - -Hänen hajallaan olevat hiuksensa, hänen kalman kalpeat kasvonsa ja -vapisevat huulensa ja hänen säälittävä tilansa liikuttivat läsnäolijain -sydämiä. - -Useita kansalliskokouksen jäseniä oli vähitellen saapunut paikalle. - -Eräs heistä lausui kuningattarelle: - -"Taisitte sentään olla kovasti peloissanne, madame, tunnustakaa se." - -"En ollut", vastasi Marie Antoinette, "mutta minä kärsin kovasti siitä, -että olin erotettu kuninkaasta. Minulla oli kumminkin se lohdutus, että -sain olla yhdessä lasteni kanssa ja täyttää yhden velvollisuuksistani." - -"En tahdo puolustaa kaikkea", jatkoi edusmies, "mutta teidän täytyy -myöntää, että kansa on osottautunut hyvänluontoiseksi." - -"Kuningas ja minä olemme vakuutetut siitä, että kansa on luonnostaan -hyvä", vastasi kuningatar. "Kansa ei ole paha, se on vain harhaan -johdettu." - -"Kuinka vanha on pikku neiti?" kysyi sama mies, osottaen prinsessa -Marie Thérèseä. - -"Tyttöseni on siinä iässä, jolloin liiankin selvästi käsittää -tällaisten kohtausten inhottavaisuuden", vastasi Marie Antoinette, -kääntäen miehelle selkänsä. - -Eräs innokas tasavallan puolustaja, Merlin de Thlonville, joka oli -saapuvilla, ei voinut pidättää kyyneliään. - -"Te itkette", lausui kuningatar, "te itkette, nähdessänne kuningasta ja -hänen perhettään kohdeltavan niin pahoin kansan puolelta, jota hän aina -on halunnut tehdä onnelliseksi." - -"Kyllä, minä itken kauniin ja lämminsydämisen perheenäidin -onnettomuutta", vastasi Merlin. "Mutta älkää pettykö. El yksikään -kyynelistäni tarkoita kuningasta ja kuningatarta. Minä vihaan -kuninkaita ja kuningattaria." - - - - - - -KOLMAS OSA: - -MARIE ANTOINETTEN VANKEUS JA KUOLEMA - - - - -1. - -Mieliala Ranskassa jälkeen kesäkuun 20. p:n 1792. -- Liittojuhla. -- -Lafayette. -- Kuningattaren puhelu madame Campanin kanssa. - - -Ranskan kaikista yhteiskunnan luokista kuului ääniä, jotka paheksuivat -roskaväen tunkeutumista kuninkaalliseen linnaan kesäkuun 20. p:nä 1792. -Ihmeteltiin kuninkaan ja hänen perheensä mielenmalttia ja tyyneyttä. -Maaseudulta lähetettiin adresseja, joissa anottiin, että syylliset -rangaistaisiin. - -Monta etevää miestä oli v. 1789 ihastuneena heittäytynyt -vallankumouksen syliin. - -He olivat taistelleet Ludvig XVI:nnen yksinvaltiutta vastaan. Mutta he -eivät mitenkään halunneet nähdä häntä vainottuna ja onnettomana -miehenä; ja heidän oli vaikea uskoa todeksi huhua, jota lakkaamatta -levitettiin kansassa, että Ludvig oli tehnyt salaisen liiton -valtakunnan vihollisten kanssa. - -Linnassa tehtiin tuhkatiheään käyntejä, jotka todistivat, että vielä -oli aatelinkin keskuudessa osanottoa ja uskollisuutta säilyneenä. - -Kahdeksankymmenvuotias marsalkka Mouchy oli kesäkuun 20. p:nä asettunut -kuninkaan eteen suojellakseen häntä. - -Kun hän seuraavana päivänä saapui linnaan, riensi Marie Antoinette -häntä vastaan ja huudahti: - -"Olen kuullut kerrottavan millaisella rohkeudella te puolustitte -kuningasta, ja minä olen teille siitä yhtä kiitollinen kuin hänkin." - -"Madame", vastasi vanhus, ilmeisesti tarkoittaen niitä sukunsa jäseniä, -jotka olivat osaltaan vaikuttaneet vallankumouksen puhkeamiseen, "se -mitä minä olen voinut saada aikaan, on varsin vähän siihen vahinkoon -verraten, jonka minä toivoisin voivani hyvittää. Minä en tosin itse ole -sitä tuottanut, mutta se koskee minuun sangen läheltä." - -Marsalkka Mouchyn jälkeen seurasi Malesherbes. Iäkäs valtiomies oli -vastoin tapaansa vyöttänyt itsensä miekalla. - -"Siitä on kauan kun te olette kantanut miekkaa", lausui hänelle eräs -hoviherroista. - -"Olette oikeassa", vastasi entinen ministeri, "mutta kenpä ei silloin -tarttuisi aseisiin, kun kuninkaan henki on vaarassa?" - -Roskaväen tunkeutuminen linnaan ei ollut paljon hyödyttänyt -vallankumouspuoluetta. Rehelliset kansalaiset paheksivat niitä -rikollisia aikeita, jotka tuossa tilaisuudessa selvästi olivat tulleet -ilmi. Jopa monet girondilaisistakin alkoivat huomata mihin alhaison -intohimojen valtaanpääsy veisi. - -Tarmokkaan hallitsijan olisi kenties ollut vieläkin mahdollista -tällaisissa oloissa antautua taisteluun. Mutta horjuvaisella Ludvigilla -ei ollut toimintavoimaa eikä tahtoa; mikään ei saanut häntä luopumaan -veltosta pitkämielisyydestään, mikä oli yhtenä vaikuttavimpana syynä -hänen perikatoonsa. - -Jopa Marie Antoinettekin alkoi vastustaa tehokkaampien toimenpiteiden -käyttämistä. Hänelle ilmoitettiin, että tutkinto tulisi toimitettavaksi -viimeisten tapausten johdosta. Hän tiesi, että kamaripalvelija Hue -haastettaisiin todistajaksi ja sanoi hänelle: - -"Säästäkää syyllisiä. Pankaa kertomukseenne niin paljon lempeyttä, kuin -totuutta loukkaamatta suinkin voitte." - -Samaan aikaan kuin uskollisuudenadresseja tulvi useilta tahoilta, -naulattiin Pariisissa julki suuria julistuksia, joissa selitettiin, -että Ludvig oli "vilpillinen kuningas, valmis mihin petokseen hyvänsä -ja arvoton kantamaan kruunua". - -Madame Roland ja hänen lähimmät ystävänsä katsoivat kansan -tunkeutumisen linnaan hyvin ansaituksi nöyryytykseksi ylpeälle -kuningattarelle ja kuuntelivat kärsimättöminä ja harmistuneina -kiiteltävän kuninkaallisen perheen rohkeutta. - -Pariisilaisten silloinen pormestari Pétion, joka 20. päivänä kesäkuuta -oli varovasti pysytellyt poissa linnasta jättämällä kuninkaallisen -perheen oman onnensa varaan, saapui seuraavana päivänä Tuilerioihin. - -"Sire", lausui hän, "minun tietooni on tullut, että te tiesitte -kansanjoukkojen olevan lähestymässä linnaa. Minä tulin ilmoittaakseni -teille, että kapinalliset olivat aseettomia porvareja, jotka -olivat aikoneet pystyttää kevâtriu'un. Minä tiedän, sire, että -kunnallishallitusta on moitittu, mutta sen esiintyminen tulee teille -vielä tunnetuksi." - -"Se tulee vielä tunnetuksi koko Ranskassa", vastasi kuningas kuivasti. -"Minä en syytä ketään erikseen -- minä näin kaikki." - -Pétion koetti puolustaa niin hyvin omaa menettelyään kuin mellakkaakin. - -"Ellei kunnallishallitus olisi ryhtynyt erinäisiin varotoimiin, olisi -pahempaakin voinut tapahtua -- ei teidän persoonallenne", lisäsi hän -luoden terävän syrjäkatseen kuningattareen, joka seisoi lähellä. -"Teidän persoonaanne, Sire, tullaan aina kohtelemaan kunnioituksella." - -Pétionin katsanto oli niin uhitteleva, että kuningas suutahti. - -"Vaiti!" huusi hän korotetulla äänellä. "Silläkö ehkä minun persoonaani -kunnioitetaan, että tunkeudutaan huoneisiini ase kädessä, että lyödään -rikki oveni ja että harjoitetaan väkivaltaa kaartiani vastaan?" - -"Sire", vastasi pormestari, "minä tunnen velvollisuuteni ja vastuuni -laajuuden." - -"Tehkää sitten velvollisuutenne", lausui kuningas kärsimättömästi. "Te -vastaatte Pariisin rauhallisuudesta. Hyvästi." - -Mellakan jälkeen pidettiin linnanpuisto pitkähkön aikaa suljettuna. -Mutta Pariisin väestöllä oli edelleen vapaa pääsy Feuillanttien -penkereelle, joka katsottiin kansalliskokouksen rakennukseen -kuuluvaksi. - -Suuret julistukset ilmoittivat kansalaisille, että pääsy puistoon oli -kielletty. Raivostuneena tästä ristivät he penkereen "Kansan maaksi" ja -puiston "Koblenziksi". - -Heinäkuun loppupuolella ei kuningattaren ollut enää yrittäminenkään -mennä puistoon kävelylle. Niin pian kuin hän näyttäytyi, joutui hän -mitä törkeimmän vainoomisen esineeksi. Siveettömiä juttuja hänestä -itsestään ja hänen äidistään kerrottiin tavan takaa hänen -läheisyydessään, eikä edes alttarin pyhyys kyennyt suojelemaan häntä. -Katukohtauksia jatkui vielä kirkossakin. - -Tunteet ja mielialat vaihtelivat nopeasti onnettoman kuningattaren -sielussa. Väliin luuli hän olevansa auttamattomasti mennyttä, väliin -välähti taasen toivon kipinä hänen sielussaan. Hän oli vuosikausia -ollut kansan vihan esineenä, ja hän oli tiennyt sen, voimatta -kumminkaan tottua siihen. Hän säikähdytti hovinaisiaan ilmoittamalla, -että hän aikoi mennä alas puhumaan kansalle. - -"Niin", saattoi hän huudahtaa väräjävällä äänellä, mitellessään -lattiata pitkin askelin, "minä lähden alas ja huudan heille: -Ranskalaiset, on oltu kyllin julmia uskotellakseen teitä, etten minä -rakasta Ranskaa, minä, joka olen kuninkaan vaimo, minä, joka olen -kruununprinssin äiti!" - -Mutta tämmöisen äkkinäisen kiihtymyksen jälkeen hän pian jälleen -herkesi uskomasta, että hän kykeni liikuttamaan vihamiestensä mieliä. - -Jok'ikinen päivä, jok'ikinen tunti päivästä oli hänen elämänsä paljasta -henkistä taistelua. Lyhyessä kuukauden ajassa muuttui niin hänen kuin -prinsessa Elisabethin ulkomuoto huomattavassa määrin. Varsinkin oli -kuningatarta melkein mahdoton samaksi tuntea; kesäkuun päivän kauhu oli -tehnyt hänet kaksikymmentä vuotta vanhemmaksi. Hän oli mitättömäksi -rauennut väsymyksestä, tuskasta ja unettomuudesta. - -Joukottain oli luvattu puolustaa häntä ja hänen lähimpiään. Mutta -milloin tulisi näistä lupauksista totta? Marie Antoinette, hänen -lapsensa ja ne harvat, jotka olivat pysyneet uskollisina hänen -palveluksessaan, olivat joka hetki vaarassa menettää henkensä. Peljäten -salamurhaajia kävi kuningatar itse levolle vain joka toinen yö, ja -hänen täytyi makuuhuoneessaan pitää koiraa, joka antaisi hälyytyksen, -jos joku hiipisi sisään. - -Kuningas oli alinomaisessa hermostuneessa pelossa niiden tapausten -takia, joita mahdollisesti oli tulossa. - -Ne herjauskirjoitukset ja julmat pilakuvat, joita joka aamu tavattiin -kiinnitettyinä ikkunoiden alle, olivat yhdessä myttyyn menneitten -pelastussuunnitelmien kanssa tehneet häneen semmoisen vaikutuksen, että -hän oli miltei kykenemätön liikuttamaan jäseniään. - -Hän ei uskaltanut riisuutua iltasilla. Peljätessään omaistensa henkeä -tapasi hän monta kertaa yössä hiljakseen kiertää vaimonsa, sisarensa ja -lastensa huoneille ja kuiskata oven takaa: - -"Oletteko siellä?" - -"Täällä olemme vielä", vastasivat he. - -Jos he väsymyksestä joskus sattuivat uinahtamaan, herätti heidät rähinä -ja melu ikkunain ulkopuolelta. - -Tuskan ahdistuksella odotti kuninkaallinen perhe liittojuhlaa, joka oli -vietettävä heinäkuun 14. p:nä ja jossa tilaisuudessa kuninkaan piti -uudistaa asetuksille vannomansa vala isänmaan alttarilla. - -Marie Antoinette ja useat muut pelkäsivät, että kuningas sinä päivänä -murhattaisiin. Edusmiehiä maaseudulta oli saapunut Pariisiin, mielet -täynnä uhmaa ja vihaa kuningashuonetta kohtaan. - -Puolisonsa hartaista kehotuksista oli Ludvig valmistuttanut -rintahaarniskan, joka oli tehty moninkertaisesta kankaasta ja oli niin -paksu, että se saattoi turvata ensimäiseltä tikarinpistolta. Madame -Campan kertoo, että kuningatar pani kuninkaan koettamaan tätä -haarniskaa Marie Antoinetten makuuhuoneessa. - -Kuningatar oli makuulla. Kuningas vei kamarirouvan syrjään ja sanoi -hänelle: - -"Minä suostun kantamaan tätä haarniskaa, koska kuningatar niin tahtoo. -Mutta minä en kaadu salamurhaajan käden kautta. Vihamiehilläni on nyt -toiset aikeet, ja minut otetaan hengiltä toisella tavalla." - -Kuninkaan lähdettyä huoneesta, pyysi Marie Antoinette kamarirouvaansa -kertomaan, mitä kuningas oli hänelle sanonut. - -"Niin minä luulinkin", huudahti hän, kun madame Campan oli lopettanut -kertomuksensa. "Kuningas on aikaa sitten lausunut sen mielipiteen, että -se, mitä nyt tapahtuu Ranskassa, on vastine sille vallankumoukselle, -joka tapahtui Englannissa Kaarle I:sen aikoina. Minä alan peljätä, että -häntä vastaan nostetaan oikeudenkäynti. Mitä minuun tulee, niin olenhan -minä ulkomaalainen, ja minut ilman muuta surmataan. -- Mutta mitä tulee -lapsiraukoistani?" - -Tämän sanottuaan ratkesi hän itkuun. - -Madame Campan riensi kaatamaan hänelle muutamia rauhoittavia tippoja, -mutta hän ei tahtonut niitä ottaa. - -"Onnellisilla naisilla on hermokohtauksia", virkkoi hän. "Minua eivät -ne enää vaivaa. Sieluni pitää ruumistani yllä." - -Kuningattarella oli kauan sitten valmistettu samanmoinen korsetti kuin -hänen puolisonsa haarniska oli, ja hovinaiset pyysivät häntä käyttämään -sitä. - -"Olisi minun onneni, jos minut murhattaisiin", virkkoi hän. "Minä -pääsisin silloin tästä kurjasta olostani." - -Kaksi vuotta aikaisemmin oli äärettömällä ihastuksella vietetty -liittojuhlaa, ja Marskenttä oli heinäkuun 14. p:nä 1790 varhaisesta -aamusta asti ollut täynnä riemuisia kansanjoukkoja. - -Mutta miten paljon olivatkaan olosuhteet siitä saakka muuttuneet. - -1792 oli juhlapaikka tyhjänä vielä myöhään aamupäivällä. Kansa oli -nimittäin ensin kokoontunut sille paikalle, jossa Bastilji ennen oli -seisonut ja jossa sen kukistumisen muistoksi tänä päivänä laskettiin -perustus patsasta varten. - -Marskentälle -- varsinaiselle juhlapaikalle -- oli pystytetty neljä -harmaaksi sivutulla palttinalla verhottua puukehystä, joiden tuli -kuvata hautaa. Tämä oli tarkoitettu kunnianosotukseksi niille, jotka -olivat kaatuneet rajalla tai viruivat siellä kuoleman kielissä. - -Tämän arkun yhdellä sivulla oli luettavana: - -"Vaviskaa tyrannit! Kosto uhkaa teitä!" - -Sadan sylen päähän, aivan Seinen rannalle, oli pystytetty korkea puu, -jolle oli annettu nimeksi "Läänityslaitoksen puu". Se kohosi -mahdottoman ison puurovion yläpuolella. Sen oksille oli ripustettu -vaakunakiipiä, ritarimerkkejä, kypärejä, tiaroja, kardinaalinhattuja, -paavinhiippoja, Pyhän Pietarin avaimet ja tohtorinhattuja. Ja vihdoin -oli puun latvaan ripustettu kuninkaankruunu Provencen kreivin, Artoisin -kreivin ja prinssi Condén vaakunakilpien rinnalle. - -Kello yksitoista ajoi kuninkaallinen perhe juhlapaikan laidassa -olevalle sotakoululle. - -Sotamiesosasto ajoi etupäässä, ja kolme vaunua seurasi sen jälestä. -Ensimäisissä vaunuissa istuivat hovikavaljeerit, toisissa kuningattaren -palveluskuntaan kuuluvat naiset ja viimeisissä kuningaspari, -kuninkaalliset lapset sekä prinsessa Elisabeth ja prinsessa Lamballe. - -Marie Antoinette näytti sinä päivänä vielä majesteetillisemmalta kuin -tavallisesti. Ludvigin kasvoilla asusti kuten aina tyyni ja -hyväntahtoinen ilme. - -Tämä niin monen mahtavan hallitsijan jälkeläinen asettui perheineen -sotakoulun ulkoparvekkeelle ja odotti kansanjoukkoa, joka oli tulossa -Bastiljin raunioilta. - -Oli se todella eriskummainen saattue, joka sieltä läheni. Miehiä ja -naisia tulvaili juhlapaikalle. Useat olivat puolijuovuksissa, toisilla -oli aseina peitset ja miekat. Kukitetut katunaiset lauloivat "Ça iraa" -kilvan miesten kanssa. - -Kuningas oli kaksi päivää sitä ennen vahvistanut Pétionin -virantoimituksesta erottamisen, mutta kansalliskokous oli uhmannut -kuningasta ja seuraavana päivänä asettanut hänet jälleen arvoonsa -Pariisin korkeimpana virkamiehenä. Hän oli päivän sankari. Häntä -kutsuttiin "kuningas Pétioniksi". - -"Eläköön Pétion! -- Pétion tahi kuolema!" huudettiin kuninkaalle. - -Kuusi osastoa kansalliskaartilaisia kulki punamyssyisten sanskulottien -välissä. Niitä seurasivat liittoutuneet käsi kädessä. Heillä oli -mukanaan Bastiljin pienoiskuva ja pieni painokone, ja aina vähäväliä -pysähtyivät he painamaan ja jakamaan vallankumouksellisia lauluja. - -Kaiken tämän melun ja hälinän keskellä osottivat linjasotamiehet ja -kansalliskaartin krenatierit, että he vielä olivat kuninkaalleen -uskolliset. Yksi rykmenteistä pysähtyi parvekkeen kohdalle, ja -sotamiehet virittivät innostusta ja voimaa uhkuvilla äänillä -kuningasperheen kunniaksi: - - "Ou peut-on être mieux qu'au sein de sa famille!" - -Ludvig XVI tuli ulos sotakoulusta ja liittyi kansalliskokouksen -jäseniin lähteäkseen jalkaisin isänmaan alttarille. - -Kuningas, edusmiehet, sotilaat, kansanjoukot, kaikki myllersivät -sekaisin ja tungeksivat eteenpäin. Kummoisessa vaarassa olikaan Ludvig -kaikkien näiden hurjistuneiden ihmisten keskellä, jotka huusivat ja -kiljuivat kuin pedot! - -Tuskaisin mielin kysyivät hänen ystävänsä itseltään, mitä tulisi -tapahtumaan, jos kuninkaaseen luoti tai tikarinpisto sattuisi? - -Ludvig pääsi vain hitaasti ja suurilla ponnistuksilla lähestymään -alttaria, jona oli edellisiltä juhlilta Marskentälle jäänyt katkennut -pilari. Elleivät sotamiehet olisi raivanneet hänelle tietä, ei hän -mitenkään olisi päässyt määränsä päähän. - -"Täytyy olla semmoinen kuin Ludvig XVI", on madame de Staël sanonut, -"täytyy olla varustettu marttyyrin luonnolla sillä tavalla kestääkseen -sellaista tilaa. Hänen käyntinsä oli aina sangen omituinen, ja -muunlaisissa tilaisuuksissa olisi suonut hänellä olevan hieman enemmän -arvokkuutta. Mutta tänä hetkenä tarvitsi hänen olla vain se mikä hän -oli tehdäkseen arvokkaan vaikutuksen. Seurasin etäältä katseineni tuota -puuteroitua päätä, joka näkyi keskellä kaikkia mustatukkaisia. Hänen -pukunsa, joka oli kirjaeltu silkillä, aivan kuten ennenkin muinoin, -erosi jyrkästi muitten puvuista. Noustessaan rappuja ylös alttarille, -näytti hän pyhältä uhrieläimeltä, joka vapaaehtoisesti tarjoutuu -uhrattavaksi." - -Kuningatar oli jäänyt parvekkeelle mitä suurimman tuskan valtaan. Koko -tuntikauden seisoi hän liikkumattomana. Unohtaen kaiken muun -ympärillään, seisoi hän lornetti silmällä ja seurasi kuningasta hänen -vaarallisella matkallaan. - -Mielenliikutus oli tukehuttaa hänet; hän saattoi tuskin enää hengittää. - -Yhtäkkiä huudahti hän: - -"Kuningas astahti pari askelmaa taapäin!" - -Hänen huutonsa sai ympärillä olijat vavahtaen käännähtämään. Hän vapisi -koko ruumiissaan, ja hänen kasvoistaan näkyi niin suunnatonta surua ja -kärsimystä ja niin haikeata epätoivoa, että se herätti sääliä hänen -vastustajissaankin. - -"Hänen kasvojensa ilmettä en koskaan unohda", sanoo madame de Staël. -"Hänen silmänsä olivat itkusta turvonneet, hänen loistava pukunsa ja -uljas ryhtinsä olivat jyrkkänä vastakohtana niille joukoille, jotka -ympäröivät häntä. Vain vähäinen joukko kansalliskaartilaisia erotti -hänet alhaisosta, ja aseilla varustauneet miehet, jotka olivat -kokoontuneet Marskentälle, näyttivät pikemmin kapinan aikeissa kuin -juhlanviettoon kokoontuneilta." - -Joukko ulkomuodoltaan epäilyttäviä ihmisiä oli vallannut rappuset, -Ludvig ei voinut mitenkään päästä alttarille asti. - -Muuan lakiasäätävän kokouksen jäsen oli siksi malttavainen, että huusi: - -"Huomiota, krenatierit! Kohottakaa aseenne!" - -Vallankumoukselliset säikähtivät tätä huutoa ja pysyttelivät tyyninä. - -Kuningattaren pelko ei ottanut haihtuakseen, se yhä kasvoi. - -Kuningas saneli valan, ja neljäkymmentä viisi Seinen varrelle asetettua -kanuunaa levitti jymähtäen savunsa kaupungin yli. - -Vaadittiin, että kuninkaan tuli omin käsin sytyttää tuleen puu, jossa -kuninkaankruunu sekä hengellisen ja aatelissäädyn vaakunat ja -kunniamerkit riippuivat. - -Mutta kuningas säästi itseltään tämän nöyryytyksen selittämällä, ettei -Ranskassa ollut enää läänityslaitosta. - -Hän palasi sotakouluun samaa tietä kuin oli tullut. - -Marie Antoinette näki hänen lähenevän. Hänen kasvonsa saivat uutta -eloa. Hän nousi nopeasti ja riensi portaiden alipäähän häntä vastaan. - -Tyynenä kuten aina otti Ludvig puolisoaan kädestä ja puristi sitä -hellästi. - - * * * * * - -28. päivänä kesäkuuta -- joitakuita päiviä sen jälkeen kuin roskaväki -oli hyökännyt Tuilerioihin -- oli kenraali Lafayette äkkiarvaamatta -saapunut pääkaupunkiin armeijan nimessä vaatiakseen, että kapinoitsijat -olivat rangaistavat, jakobiinien klubi hajoitettava ja että oli -ryhdyttävä tehokkaisiin keinoihin kuninkaan suojelemiseksi. - -Hänen astuessaan kansalliskokoukseen oli oikeistopuolue tervehtinyt -häntä suosionhuudoilla, mutta vasemmisto sen sijaan synkällä -äänettömyydellä, joka pian vaihtui äänekkääksi tyytymättömyyden -mutinaksi. - -Muutamat kuukaudet olivat riittäneet syöksemään hänet korkeudestaan, -jossa hän oli hallinnut kansan epäjumalana. Jos hän olisi saapunut -luotettavan sotajoukon seuraamana, olisi hän vieläkin ehkä ollut -vastustamaton; mutta nyt oli hän tullut yksin, luottaen yksistään oman -persoonallisuutensa voimaan, ja samat ihmiset, jotka ennen olivat -osottaneet hänelle kunnioitustaan, eivät nyt muuta ajatelleet kuin -hänen likaamistaan. - -Hovissakin kohdeltiin häntä loitontavan kylmästi; sokeasti luottaessaan -ulkomaiden apuun ei Ludvig enempää kuin Marie Antoinettekaan toivonut -kenraalia pelastajakseen. Pidettyään seurauksiltaan arvottomia -neuvotteluja kansalliskaartiin kuuluvien ystäviensä kanssa, palasi -Lafayette 30. p:nä kesäkuuta apein mielin leiriinsä. - -Lafayette oli aina tavoittanut kunniaa ja kansansuosiota, mutta -sydämessään ja sielussaan rakasti hän kuningasta ja halusi mielellään -palvella häntä. Hän muisti, millaisessa kiitollisuudenvelassa hän itse -oli Ludvigille, ja hänen mieleensä muistui ehkä etupäässä se veri, -jonka hänen esi-isänsä olivat vuodattaneet puolustaessaan samaa -valtaistuinta, joka nyt oli kukistumaisillaan. - -Tekosyynä käyttäen liittojuhlaa olivat hän ja iäkäs marsalkka Luckner, -joka oli täydellisesti saatu voitetuksi kuninkaan asian puolelle, -aikoneet pyytää lupaa saada olla juhlassa läsnä. Näitten kahden miehen -avulla olisi kuningas ja hänen perheensä voinut lähteä Pariisista -keskellä suurta päivää. Kansalliskaarti olisi voinut suojella heidän -pakoaan Compiègneen ja täällä olisi viisitoista eskadroonaa ollut -valmiina turvaamassa heidän vapauttaan. - -Ehdotus oli alistettu ministerien harkittavaksi ja ministerineuvosto -oli yksimielisesti hyväksynyt sen. - -Vaikka kuningas olikin vastahakoinen antautumaan perustuslaillisten -käsiin, joiden syyksi hän pani koko nykyisen aseman tukaluuden, ei hän -sentään ollut haluton suostumaan tähän tuumaan. Mutta Marie Antoinette -oli jyrkästi kieltäytynyt uskomasta kohtaloaan Lafayetten käsiin, jota -hän piti oikeana pahanahenkenään. - -Hän oli nähnyt Lafayetten haamun kohoavan aaveena hänen eteensä -jokaisessa hänen oloihinsa syvälti vaikuttavassa tilaisuudessa suuren -vallankumouksen aikana. Lafayette oli kuljettanut hänet vankina -Pariisiin 6. p:nä lokakuuta 1789, Lafayette oli ollut hänen -vanginvartijanaan Tuilerioissa; hän oli kauhistunut nähdessään -Lafayetten tuona muistettavana yönä, jona hän pakeni linnasta ja kulki -eksyksissä karusellipaikalla. Ja Lafayetten ajutantti se oli noutanut -kuninkaallisen perheen Varennesista. Lafayette oli ollut läsnä heidän -nöyryyttävällä paluumatkallaan. Hänen paljas nimensä pani Marie -Antoinetten vapisemaan vihasta ja kauhistuksesta. - -Turhaan oli prinsessa Elisabeth pyytänyt: - -"Unhottakaamme kaikki, mikä on mennyttä. Heittäytykäämme sen ainoan -miehen turviin, joka kykenee pelastamaan kuninkaan ja meidät." - -Marie Antoinette ei voinut sietää sitä ajatusta, että hänen täytyisi -olla kiitollisuudenvelassa kenraalille. Mirabeau oli viimeisiä -tuttavallisia neuvojaan antaessaan erittäin terottanut Marie -Antoinetten mieleen, että hänen ei pitäisi luottaa Lafayetteen. -"Madame", oli hän lausunut, "älkää uskoko Lafayettea. Jos hänestä -joskus tulee armeijan ylipäällikkö, pitää hän kuningasta vangittuna -teltissään." - -Huhu siitä, että aiottiin pelastaa kuninkaallinen perhe, oli sillä -välin jo ehtinyt levitä kuninkaan ystävien keskuudessa. Nämä olivat -liittojuhlan aikana hajaantuneet kansanjoukkojen sekaan ja odottivat -merkkiä, jonka toivoivat näkevänsä. Kaksi komppaniaa sveitsiläisiä -vartiosotamiehiä oli saattanut kuningasta, ja toivottiin näiden avulla -voitavan raivata tie ihmistungoksen läpi, ja viedä kuningas ja hänen -perheensä pois Pariisista. - -Mutta Ludvig ei sanonut mitään eikä antanut minkäänlaista merkkiä. Hän -antoi viimeisenkin pelastamismahdollisuuden luisua käsistään. - -Vierasten valtojen sotajoukot olivat samaan aikaan tulossa Ranskaan, ja -Marie Antoinette luotti niihin. - -Eräänä kuningaskunnan kukistumisen edellisistä valoisista heinäkuun -öistä uskoi hän toivonsa pelastumisesta kamarirouvalleen, madame -Campanille. - -Kuun säteet tunkivat avatusta ikkunasta sisään. - -"Kun kuu seuraavan kerran paistaa", lausui hän, "olemme me pelastetut. -Minä tunnen liittoutuneiden sotasuunnitelman." - -Mutta hän ei silti ollut pelkäämättä mitä saattaisi tapahtua ennen sitä -päivää. - -"Kuningas ei läheskään ole pelkuri", lausui hän, "hänellä on -päinvastoin paljonkin passiivista rohkeutta. Mutta häntä lamauttaa -väärä hienotunteisuus, luottamattomuus itseensä, joka on seuraus osaksi -hänen kasvatuksestaan, osaksi hänen luonteestaan. Hänestä ei ole -käskijäksi. Enemmän kuin mikään muu pelottaa häntä puhua miesjoukolle. -Kahdenteenkymmenenteen ikävuoteensa asti eleli hän ankaran yksinäistä -elämää Ludvig XV:nnen näkyvissä, ja tämä pakonalaisuus on edistänyt -hänen synnynnäistä ujouttaan. -- Nykyisissä oloissa olisivat muutamat -hyvin valitut sanat, lausuttuina Pariisin väestölle, voineet tehdä -puolueemme sata kertaa vahvemmaksi, mutta kuningas ei vain saa noita -sanoja lausutuksi." - -Kuningatar selitti edelleen, miksi hän ei itse asettunut etualalle. - -"Minä voisin toimia", lausui hän, "minä voisin astua ratsaille, jos -niin tarvittaisiin. Mutta sen kautta antaisin vain kuninkaan -vihamiehille uusia aseita käteen. Vihastuksen huuto itävallatarta, -'naisen valtiutta' vastaan kaikuisi kautta Ranskanmaan. Jos minä -astuisin esiin, asettaisin sitäpaitsi kuninkaan varjoon. Kuningattaren, -joka ei ole hallitsijatar, täytyy nykyoloissa pysyä toimettomana ja -valmistautua kuolemaan." - - - - -2. - -Elokuun 10. p:n aamu. -- Viimeinen katselmus. - - -Torailtiin ja tapeltiin kaduilla, kahviloissa, teattereissa ja Palais -Royalissa. - -Jo kauan sitten oli huomattu myrskyn ensi enteet. - -Vaara kasvoi taukoamatta. Kansalliskaartin keskuudessa kuuluivat -tappelut ja mellakat päiväjärjestykseen. - -Osa kansalliskaartilaisia oli vielä hovin puolella, mutta toinen ja -melkoista suurempi osa oli jyrkästi vastustavalla kannalla. - -Lakiasäätävä kokous oli selittänyt isänmaan olevan vaarassa. -Liittoutuneiden sotajoukkojen ylipäällikkö, herttua Ferdinand -Braunschweigilainen, oli antanut sodanjulistuksen, joka sisälsi mitä -hirmuisimpia uhkauksia Ranskan kansaa vastaan. Hurjat huhut -kiihdyttivät mielikuvitusta. Väitettiin, että Tuileriain linna oli -täynnä aseita ja muita sotatarpeita ja että valantekemättömät papit -olivat löytäneet tyyssijan kuninkaan luona. - -"Kuinka saan viedyksi perheeni turvalliseen paikkaan?" lausui Ludvig -ehtimiseen. - -Vielä viho viime hetkessä tehtiin ehdotuksia kuninkaan ja hänen -perheensä pelastamiseksi. Bertrand de Moleville, Liancourtin herttua ja -madame de Staël laativat suunnitelmia heidän pakoaan varten. Lääkärit -esittivät kuninkaalliselle perheelle oleskelua Compiègnessa, mutta -voidakseen matkustaa sinne oli kuninkaallisten saatava lakiasäätävältä -kokoukselta lupa, ja Ludvig pelkäsi Varennes-kohtausten uudistuvan. Hän -syyti rahoja Dantonille ja muille yllyttelijöille, toivoen saavansa -heistä tukea. - -Oltiin valmistuneita siihen, että myrsky puhkeaisi 10. p:nä elokuuta. -Elokuun 9. päivä oli ollut verrattain rauhallinen; vasta illansuussa -asema muuttui. Esikaupunkien asukkaat kerääntyivät ryhmiin talojensa -ulkopuolelle. Hovinaiset, jotka olivat matkalla linnaan, saivat kansan -puolelta osakseen loukkaavaa kohtelua ja pakotettiin kääntymään -takaisin. Oli ihana ilta. Taivas oli selkeä ja tähtien peittämä. -Lämpimän takia olivat Tuileriain kaikki ikkunat avatut; etäältä näytti -linna valaistulta juuri kuin juhlaa varten. - -Tuntui kuin kaikki olisi ollut rauhallista ja tyyntä sen muurien -sisällä, mutta siitä huolimatta vallitsi siellä kuumeenomainen -levottomuus. Hämmentyneitä ajatuksia liikkui kuningasparin, hoviväen ja -palveluskunnan aivoissa. - -Puolenyön seudussa alkoivat kellot soida koko kaupungissa. Rumpujen -pärinä sekaantui hätäkellojen moikunaan. Vallankumouksen ystävät -antoivat hälytysmerkkejään. Kuningasvallan ystävät alkoivat niinikään -kokoontua. - -Kansaa alkoi virrata kaduille. Linnan ulkoparvekkeelta saattoivat -kuningatar ja prinsessa Elisabeth nähdä, miten temmellys kaduilla -milloin yltyi, milloin laimeni. Ludvig oli ensin oleskellut -makuuhuoneessaan, mutta siirtyi sieltä työhuoneeseensa, niinkutsuttuun -"neuvossaliin". Hurskasmielinen hallitsija oli kutsuttanut rippi-isänsä -luokseen, ja sulkeutuneena tämän kanssa huoneeseensa, rukoili hän -hartaasti, että taivas lahjoittaisi hänelle sitä rohkeutta ja -mielenmalttia, jota hän nyt niin hyvin tarvitsi. - -Vielä saattoi olla epätietoista miten taistelu kuninkaan ja kansan -välillä päättyisi. Yhdeksänsataa sveitsiläistä oli paikoillaan linnassa -sekä osa kansalliskaartilaisia, jotka olivat pysyneet kuningasvallalle -uskollisina. Satakunta ratsastavaa poliisimiestä oli kokoontuneina -ulkopuolella. - -Sveitsiläiset, jotka olivat varustautuneet kuolemaan viimeiseen -mieheen, seisoivat järjestettyinä taisteluasentoon linnan kirkossa ja -kunniaportin luona. Rykmentin kapteeni, parooni de Salis, komensi -portailla olevaa vahtisotamiehistöä. Muuan kapteeni Durlerin johtama -reservijoukko oli asemillaan Marsanpaviljongin edustalla eli n.k. -"Sveitsiläispihalla". - -Ja viime hetkessä saapui vihdoin useita aatelismiehiä, jotka olivat -tulleet taistelemaan ja kuolemaan kuninkaan puolesta. Tuosta aikoinaan -niin loistavasta joukosta, jonka ainoana virallisena tehtävänä oli -ollut palvella ja suojella kuningasta, oli enää jälellä parisen sataa -miestä, niistäkin useat vanhoja ja raihnaita. - -He olivat toivoneet löytävänsä aseita linnasta, mutta tämä varokeino -oli lyöty laimin kuten niin monta muuta. Aniharvalla aatelismiehellä -oli muita aseita kuin miekkansa ja pari pistoolia vyössä. Puettuina -silkkipukuihin, salonkimiekka kädessä näyttivät he ennemmin -tanssiaisiin kuin tappeluun varustautuneilta. - -Muutamat siviilivirkamiehet ja kuninkaan palvelijat liittyivät -aatelismiehiin ja aseestivat itsensä hiilihangoilla ja kepeillä. - -Ludvigia liikutti tämä uskollisuus, ja hän unhotti, että puolustajain -luku oli niin vähäinen. - -Marie Antoinette oli totinen ja levollinen; kiitollisena puhutteli hän -muutamalla sanalla itsekutakin tässä pienessä joukossa. Hän puheli -miellyttävällä tavallaan, hän viritteli miesten intoa ja rohkaisi -läsnäolevien mieliä. - -Pihalle järjestyneet kansalliskaartilaiset vaativat kiivaasti, että -aatelismiesten oli poistuttava. - -Mutta kuningatar vastusti tätä vaatimusta. - -"Hyvät herrat!" huusi hän, osottaen kädellään virkamiehiin ja aateliin, -"nämä ovat meidän sekä teidän ystäviä! He ovat tulleet tänne samoja -vaaroja kokemaan kuin tekin. He eivät pyydä muuta, kuin saada taistella -teidän rinnallanne. Asettakaa heidät minne tahdotte, ja he tottelevat -teidän käskyjänne. He seuraavat teidän esimerkkiänne ja näyttävät -yksinvallan puoltajille miten kuollaan kuninkaan puolesta." - -Tyyni yö oli omituisena vastakohtana ihmisten telmeelle kaduilla ja -sotaisille valmistuksille ja hyörinälle linnassa. - -Prinsessa Elisabeth seisoi vielä ulkoparvekkeella. - -"Tule katsomaan auringonnousua!" sanoi hän kuningattarelle. - -Marie Antoinette nousi huoahtaen. Tämä oli viimeisiä aamuja, jolloin -hän näki auringonnousun ikkunoista ilman rautaristikkoja. - -Jotkut hoviväestä kokivat saada voimassa pysytetyksi vanhaa tapaa, -ettei kukaan saanut istua, kun kuningas ja kuningatar olivat läsnä. -Mutta se oli turhaa; seurasäännöt syrjäytettiin kokonaan pelon -kasvaessa. Ystävät ja puolustajat kulkivat edes ja takaisin, he -istuutuivat pöydille, tuoleille ja lattialle, missä vain tilaa oli. - -Kuningatar ja prinsessa Elisabeth painautuivat yksinkertaisille -töyrytuoleille. Prinsessa Lamballe istahti kuningattaren jalkoihin ja -kietoi kätensä hänen polviensa ympäri. Madame Tourzel ja hänen -tyttärensä, ruhtinatar Tarente-La-Tremouille sekä kuningattaren muut -hovinaiset istuivat siellä täällä aseellisten miesten keskellä. - -Kello kolmen seutuvilla aamulla kuultiin kansanjoukon lähestyvän. -Suljetuin rivein, kuljettaen mukanaan tykkejä ja ampumavaroja, -marssivat hyökkääjät Karusellipaikalle päin. - -Linnan pihalle singahti luoti. - -"Ah, se ei ole viimeinen laukaus", virkkoi Marie Antoinette. - -Kruununprinssi oli linnassa ainoa, joka oli mennyt makuulle. Kuningatar -käski nyt herättää ja pukea hänet. - -"Äiti", lausui pikku parka, "miksi ihmiset ovat niin häijyjä isälle? -Hänhän on niin hyvä." - -Taistelun ajatus elähytti Marie Antoinettea. Hän pyysi kuningasta -näyttäytymään puolustajilleen ja läsnäolollaan rohkaisemaan heidän -mieliään. - -Ludvig suostui noudattamaan vaimonsa esitystä ja astui -ulkoparvekkeelle. Hänen silmänsä olivat punaiset, katse oli epävarma ja -raukea. Hänen huulillaan karkelehti ystävällinen, mutta mitään -ilmaisematon hymy. Sen sijaan, että olisi näyttäytynyt puettuna -univormuun, esiintyi hän sinipunervassa takissa ja hänen peruukkinsa -oli kallellaan päässä. - -Eläköön-huudot tervehtivät häntä, mutta nämä johtuivat ennemmin -osanotosta kuin luottamuksesta hänen persoonaansa. - -Hän lähti parvekkeelta tehdäkseen kierroksen linnansaleissa. -Kuningatar, prinsessa Elisabeth, lapset ja prinsessa Lamballe -seurasivat häntä. Ludvig sopersi silloin tällöin muutamia sanoja, joita -ympärillä seisovat tuskin kuulivat. - -Lamartine kertoo tästä kohtauksesta: - -"Marie Antoinette antoi puolisonsa sanoille enemmän pontta arvokkaalla -ryhdillään, ylpeällä ja samalla lempeällä päännyökähdyksellä ja -silmiensä erinomaisella ilmeellä. Kernaasti olisi hän tahtonut -vuodattaa koko sielunsa kuninkaaseen. Näkyi, että hän itki -sisällisesti, mutta että harmi ja rohkeus kuivasivat kyyneleet jo ennen -kuin ne herahtivat esiin. Hänen kalpeat ja yövalvonnasta veltostuneet -kasvonsa, jotka kuitenkin ilmaisivat suurta tahdon lujuutta, hänen -pelkäämätön mielensä, hänen silmänsä, jotka salamoina mittelivät -kaikkia niitä silmiä, jotka olivat häneen luotuina, hänen katseensa, -joka milloin rukoili, milloin uhmasi, aina sen mukaan kohtasiko se -kylmiä, ystävällisiä tai vihamielisiä kasvoja, hänen liian aikaisin -kuihtuvan kauneutensa vielä verevät jäljet, muisto siitä ihailusta, -jonka esineenä hän oli ollut näissä samoissa saleissa, joissa hän nyt -rukoili apua ja suojaa -- kaikki se antoi hänen olennolleen -pelkäämättömyyden, surun ja arvokkuuden majesteettisuuden. Hän oli -yksinvallan Niobe, kuninkuuden kuvapatsas, valtaistuimelta tosin -suistunut, mutta suistuessaankin vielä arvokkuutensa säilyttänyt." - -Ei oltu mitenkään varmoja siitä, että ne sotamiehet, jotka seisoivat -linnan ulkopuolella, olivat kuningasvallalle ystävällisiä. - -Ludvig ei tahtonut, että hänen perheensä tulisi kokemaan kylmää, ehkäpä -vihamielistäkin vastaanottoa, ja päästyään isojen pääportaiden -alipäähän kehotti hän vaimoaan, lapsiaan ja muita naisia kääntymään -takaisin. - -Aivan yksin suoritti hän viimeisen katselmuksensa. - -Mutta se oli kieltämättä hänen puoleltaan hairahdus. Mitä hänen vento -hyväntahtoisuutensa ei kyennyt aikaansaamaan, sen olisivat Marie -Antoinetten varma esiintyminen ja kruununprinssin sulous ehkä voineet -vaikuttaa. - -Kello oli kuuden seuduissa. Levotonna ja hämillään astui Ludvig -linnanpihalle. Useat hänen seuralaisistaan olivat katsoneet -parhaimmaksi olla saattamatta häntä etemmäksi ja palasivat -kuningattaren mukana takaisin. - -Kuningas oli alakuloinen ja levoton, mutta ponnisteli näyttääkseen -olevansa reippaalla mielellä. - -Sotamiehet ympäröivät hänet, mutta sotajoukon korkein päällikkö ei -osannut heille sanoa sanaakaan, vaikka he edelleen huusivat: - -"Eläköön kuningas!" - -Mutta mitä kauemmas hän eteni linnasta, sitä kylmemmäksi tuli -vastaanotto. - -Pohjoisen penkereen puolella huudettiin: - -"Eläköön kansa! Alas Veto! Alas paksu sika! Alas tyranni!" - -Riippumalla riiputtiin hänessä kiinni ja toistettiin näitä solvaavia -nimityksiä. - -Feuillanttien penkereen luona oli vastaanotto vieläkin vihamielisempi. -Muutamien uskottujen palvelijoiden täytyi asettua kaksinkertaisiin -riveihin suojellakseen hänen persoonaansa. - -Vain joitakuita vuosia sitä ennen oli Ludvigia pidetty mahtavimpana, -jaloimpana hallitsijana. Mutta tänä hetkenä oli hän kaikkien mielestä -kurjin ja mitättömin mies, mikä koskaan oli kruunua kantanut. Nekin -hänen alamaisistaan, jotka eivät vihanneet tai halveksineet häntä, -eivät voineet muuta kuin sääliä häntä. - -Hän sopersi muutamia sanoja, mutta jälleen huudettiin: - -"Eläköön kansa!" - -"Niin", sanoi kuningas, "kansa ja minä olemme yhtä." - -Mutta melu hänen ympärillään paisui niin valtavaksi, ettei hän saanut -sanotuksi mitä hänellä muuta oli sydämellään. Joka kerran, kun hän -yritti jotakin sanoa, keskeyttivät melu ja huuto hänet. Ja minne -hyvänsä hän kääntyikin, näki hän kaikkialla vihamielisiä tai -pilkallisia kasvoja. - -Kuningatar, prinsessa Elisabeth ja lapset olivat asettuneet Ludvigin -kabinettiin. Hänen ministerinsä olivat niinikään siellä koolla. - -Melun johdosta astui yksi ministereistä ikkunaan. Kuningatar nousi -myöskin paikaltaan. - -Ministeri sulki nopeasti ikkunan ja tahtoi saattaa kuningattaren pois; -mutta Marie Antoinette oli jo kuullut kuningasta vastaan lausutut -uhkaukset. - -"Hyvä Jumala, kaikki on menetetty!" huudahti hän. "Nuo huudot -tarkoittavat kuningasta. Katselmus on vaikuttanut enemmän pahaa kuin -hyvää." - -Epätoivon masentamana vaipui hän tuolille. - -Otsa hikeä valuen ja suru sydämessä astui Ludvig omaistensa luo. - -Jo aikaisemmin illalla oli ehdotettu, että kuninkaallinen perhe hakisi -turvaa lakiasäätävältä kokoukselta. Mutta Marie Antoinette oli evännyt -ehdotuksen; lähteä linnasta ja luopua taistelusta oli hänen mielestänsä -samaa kuin allekirjoittaa hallituksesta luopuminen. - -Suunnaton ihmisjoukko ympäröi jo linnaa ja huusi yhteen ääneen, joka -kaikui kuin ukkonen ilmojen halki: "Viraltapano! Viraltapano tai -kuolema!" - -Muuan upseeri tempasi auki neuvossalin oven ja pisti päänsä sisään. - -"Te kuulette, kansa vaatii kuninkaan viraltapanoa", hän sanoi. - -"No niin, antakaa lakiasäätävän kokouksen päättää se", vastasi -oikeusministeri. - -"Mutta viraltapanon jälkeen -- mitä sitten seuraa?" kysyi kuningatar. - -Upseeri vaikeni. - -"Viimeinen hetkenne on tullut!" huusi toinen saliin astuva upseeri. -"Madame, kansa on kaikista voimallisin. Mikä verilöyly siitä -tuleekaan!" - -"Herraseni!" huusi Marie Antoinette. "Pelastakaa kuningas, pelastakaa -lapseni!" - -Uiden kyynelissä ojensi hän kätensä puolisoaan kohti ikäänkuin -suojellakseen häntä. - -Samassa tuokiossa astui myös yliprokuraattori Roederer saliin. - -"Teidän majesteettinne", sanoi hän, "teillä ei ole viittä minuuttia -hukattavana. Teillä ei ole mitään muuta varmaa turvapaikkaa kuin -lakiasäätävä kokous." - -"Minä annan ennemmin naulata itseni näihin seiniin, kuin lähden -linnasta", huusi Marie Antoinette. - -Roederer toisti ilmoituksensa. Mutta kuningatar vastusti edelleen -suuttuneena mokomaa pelkurimaista päätöstä. - -"Me olemme siis aivan yksin!" huudahti hän. - -"Te olette aivan yksin. Vastarintaa on mahdoton ajatella; koko Pariisi -on liikkeessä. Tahdotteko, madame, ottaa vastuullenne, että kuningas ja -teidän lapsenne tulevat ehkä murhatuksi -- puhumattakaan kaikista -niistä uskollisista palvelijoista, jotka teillä on ympärillänne?" - -"Jumala varjelkoon minua siitä!" huudahti Marie Antoinette. "Jospa minä -vain yksin saisin olla uhrina!" - -Hän oli niin kiihdyksissään, että hänen kasvonsa ja kaulansa yhtäkkiä -karahtivat tummanpunaisiksi, ja suuret hikipisarat valuivat pitkin -hänen poskiaan. - -Kuitenkin olisi vielä ollut mahdollista pelastaa kuningas ja hänen -perheensä. Napoleon, joka nuorena upseerina oli ollut näitten tapausten -näkijänä, on lausunut, että jos hänellä vain olisi ollut kaksi -pataljoonaa sveitsiläisiä ja muutamia ratsumiehiä käytettävissään, -olisi hän ottanut antaakseen kapinoitsijoille läksytyksen, jota nämä -eivät hevillä olisi unhottaneet. Ja Barbaroux, kiihkoinen -vallankumousmies, on lausunut: "Hairahdukset, joita kapinoitsijain -puolelta tehtiin, hyökkääjäin puutteelliset toimiohjeet, toisten -pelkuruus ja toisten kunnottomuus olisivat tuottaneet hovipuolueelle -voiton, ellei kuningas vain olisi jättänyt paikkaansa. Jos hän olisi -näyttäytynyt, jos hän olisi noussut ratsaille, olisi väestön enemmistö -ollut hänen puolellaan." - -Kuningatar rukoili puolisoaan asettumaan puolustajain etupäähän. Mutta -Ludvig epäröi eikä ollut halukas siihen. - -"Lähtekäämme", kehotti hän. Mutta kuningatar yhä kieltäytyi lähtemästä -Tuilerioista. Vasta kun Ludvig kyynelsilmin selitti, ettei hän -suostunut lähtemään linnasta ilman häntä, myöntyi hän, toivoen voivansa -pelastaa hänen ja lastensa hengen. - -Vielä kerran kääntyi kuningatar Roedererin puoleen. - -"Te vastaatte kuninkaan persoonasta, te vastaatte pojastani", virkkoi -hän. - -"Madame", vastasi Roederer, "Minä lupaan kuolla teidän rinnallanne. -Siinä kaikki, mistä minä voin vastata." - - - - -3. - -Kuninkaallinen perhe lähtee Tuilerioista. -- Sanomalehtimiesten aitio. --- Sveitsiläisten kuolema. -- Kuningasvallan häviö. - - -Linnankello oli äskettäin ilmoittanut, että kello oli kahdeksan -aamulla. - -Kuninkaallinen pari kulki riveihin asettuneiden läsnäolijain ohi. - -"Me tulemme takaisin", lausui kuningas ystävilleen ja palvelijoilleen. - -"Me tulemme takaisin", toisti kuningatar, muttei hän eikä hänen -puolisonsa sitä itse edes toivoneetkaan. - -Kuningas lähestyi ovea; ulkoasiain ministeri kulki hänen rinnallaan. - -Ludvig XVI oli kauan ollut varjokuninkaana; nyt kulki hän oman -surusaattonsa etunenässä. - -Marie Antoinette, joka oli ottanut meriasiain ministeriä kainalosta, -piti poikaansa kädestä. Prinsessa Elisabeth kulki hänen jälestään Marie -Thérèsen seurassa. Prinsessa Lamballe ja madame Tourzel olivat -viimeisinä jonossa. - -Kuningatar itki. - -Eräs kansalliskaartilainen erehtyi kyyneleiden aiheesta ja lausui -hänelle: - -"Ei teidän majesteettinne tarvitse pelätä. Teidän ympärillänne on -oikeamielisiä ihmisiä." - -"Minä en omasta puolestani pelkää mitään", vastasi kuningatar. - -Prinsessa Elisabeth tähysteli ihmisjoukkoja. - -"Kaikki nuo ihmiset ovat harhaanjohdettuja", lausui hän. "Minä -toivoisin, että he kääntyisivät, mutta minä en toivo, että he tulisivat -rangaistuiksi." - -Marie Thérèsellâ oli kyyneleet silmissä. - -Prinsessa Lamballe virkkoi surullisella äänellä: - -"Me emme palaa koskaan Tuilerioihin." - -Kesä oli ollut kuiva ja lämmin, puiden lehdet olivat kellastuneet. - -Puiston läpi kuljettaessa huvittelihe kruununprinssi potkimalla kuivia -lehtiä kokoon. - -"Lehdet varisevat aikaisin tänä vuonna", lausui kuningas. - -Muuan vallankumouksen johtajista oli kesän alussa ennustanut, että -kuningaskunnan loppu sattuisi lehdenlähdön aikaan. - -Ne muutamat kansalliskaartilaiset, jotka olivat pysyneet -kuningasvallalle uskollisina, koettivat raivata tietä kansanjoukon -läpi. - -Joku porvari astui kuninkaan luo. - -"Ottakaa minua kädestä", sanoi hän, "se on rehellisen miehen käsi. -Kaikista vioistanne huolimatta tahdon kuitenkin raivata teille tietä. -Mutta mitä vaimoonne tulee, niin ei hän saa tulla kokoukseen. Hän se on -syypää ranskalaisten onnettomuuteen." - -"Pois tiehensä naiset, tahi tapamme heidät jok'ainoan", huusivat eräät. - -Marie Antoinette kuuli huudot, mutta jatkoi tyynenä kulkuaan. - -Ennenkuin kuninkaallinen perhe sai astua lakiasäätävän kokouksen -saliin, oli edusmiehille ollut annettava tieto, että Ludvig aikoi tulla -sinne. - -Neljäkolmatta kokouksen jäsentä lähetettiin häntä vastaan. He -kohtasivat hänet suuressa lehtokujassa Feuillanttien penkereen -juurella. - -Penkereen täytti hurjistunut ihmisjoukko. Muuan mies, jolla oli pitkä -ryhmysauva kädessä, huusi taukoamatta: - -"Te olette onnettomuuksiimme syypäät, te ette saa tulla kokoukseen! -Tälle pitää tulla loppu. Alas kuninkaalliset!" - -Penkereen neljännellä portaalla seisoi Roederer. - -"Kansalaiset!" huusi hän, "lain nimessä vaadin hiljaisuutta. Te -näytte tahtovan kieltää kuninkaalta ja hänen perheeltään pääsyn -kansalliskokoukseen. Siihen teillä ei ole oikeutta. Perustuslain mukaan -on kuninkaalla paikkansa sen keskellä!" - -Edusmiehet vahvistivat hänen puheensa, mutta kansanjoukko ei siitä -huolimatta tahtonut suoda tilaa kuninkaallisille. Ryhmypatukalla -varustettu mies huusi edelleen kuni vimmattu: - -"Alas kuninkaalliset! Alas kuninkaalliset!" - -Roederer juoksi hänen luokseen, tempasi häneltä pois patukan ja heitti -sen maahan. - -Ihmiset olivat niin tiheään sulloutuneina, että taskuvaras sai -tilaisuuden siepata kuningattarelta kukkaron. - -Muuan sotamies kävi käsiksi pieneen kruununprinssiin. - -Marie Antoinette kirkaisi sydäntäsärkevästi; hän luuli, että tahdottiin -riistää häneltä poika. Mutta kaartilainen nosti kruununprinssin -korkealle päänsä yli ja rauhoitti äitiä sekä lasta. - -Eräs toinen virkkoi kuninkaalle: - -"Sire, me olemme rehellisiä ihmisiä, mutta emme tahdo, että te -pitemmältä petätte meitä. Olkaa kunnon porvari ja muistakaa antaa -matkapassi papeillenne ja vaimollenne." - -Prinsessa Marie Thérèse on kertonut: - -"Meidän täytyi odottaa puoli tuntia, ennenkuin saimme luvan astua -saliin. Useat edusmiehet vastustivat pääsyämme. Seisoimme pienessä -ahtaassa käytävässä, joka oli niin pimeä, ettemme voineet kättämme -erottaa, ja jossa kaiken aikaa kuulimme kansan kiljunnan ympärillämme. -En tiedä koskaan tunteneeni olevani lähempänä kuolemaa kuin tuona -hetkenä. - -"Viimein saimme luvan astua saliin. - -"Heti kun isäni oli astunut sisään, lausui hän kuuluvalla äänellä, että -hän ja koko hänen perheensä haki turvaa lakiasäätävältä kokoukselta -estääkseen Ranskan kansaa tekemästä kauheaa rikosta. - -"Meille osotettiin paikka aidakkeen luona, ja sen jälkeen otti kokous -pohtiakseen, sallittaisiinko isäni olla läsnä keskusteluissa. - -"Lausuttiin, ettei hänen voitu antaa jäädä, loukkaamatta samalla -suverääniä (itsenäistä) kansaa. Ja tämän johdosta pidettiin monta -mahtipontista puhetta, joista seurauksena oli, että meidät vietiin -sanomalehtimiesten aitioon." - -Marie Antoinette kavahti ylös, meni aitioon ja kätkeytyi pimeimpään -loukkoon. Täällä voi hän ainakin välttää vihaa liekehtivät tai säälivät -katseet, jotka seurailivat häntä salissa. - -Kuningas istuutui aition etupäähän, prinsessa Elisabeth ja prinsessa -Lamballe sekä lapset penkille aition perälle. Muutamat aatelismiehet, -jotka olivat heitä saattaneet, asettuivat seisomaan ovelle. - -Melu kadulla yltyi ja pani pelkäämään, että väkijoukko syöksyisi sisään -ja tappaisi kuninkaan. - -Vergniaud, joka sinä päivänä toimi puheenjohtajana, antoi käskyn, että -rautahäkki, joka erotti aition kokoussalista, oli purettava, jotta -Ludvig ja hänen perheensä voisivat, jos tarve vaatisi, paeta -edusmiesten turviin. - -Mutta kun oli mahdotonta saada käsille seppiä, täytyi muutamien -edusmiesten yhdessä aatelismiesten kanssa suorittaa tämä työ; jopa -välistä itse kuningaskin antoi apuaan yhdessä tai toisessa suhteessa. - -Aitio oli hyvin ahdas ja niin matala, ettei siinä voinut seistä -suorana. Elokuun aurinko paahtoi kuumaksi tuon pienen huoneen, ja hiki -virtaili kaikkien kasvoilla. - -Kuningattaren huulet olivat kuivat. Hänen jäykkä katseensa ilmaisi -enemmän halveksimista kuin tuskaa. Tuo ylpeä juonne, joka mahtavuuden -päivinä oli hänessä huomattu, väikkyi vielä tänäkin hetkenä hänen -suunsa vaiheilla. - -Pää pystyssä odotti hän niitä iskuja, joita kohtalo oli häntä varten -varannut. Hänen tyttärensä katsoi häneen, ja äidin itsensähillitseminen -auttoi Marie Thérèseä pidättämään kyyneliään. - -Kruununprinssi ei käsittänyt hetken vakavuutta; lapsellisella -uteliaisuudella teki hän isälleen joukon kysymyksiä. Kuningas kiinnitti -hänen huomionsa muutamiin huomattavampiin edusmiehiin ja mainitsi -muutamat puhujista nimeltä. - -Eräs sotamies tunkeutui sisään ja anoi, että kuningas erotettaisiin -hallituksesta. - -Toinen, joka tuli perästä, kohotti uhkaavasti verellä tahratut kätensä -kuninkaan sijaa kohden ja tarjoutui vapauttamaan maan paksusta -Veto-papasta. - -Silloin alkoi Kaarle Ludvigkin käsittää vaaraa ja itkien kätki hän -kasvonsa äidin helmaan. - - * * * * * - -Kuninkaallisen perheen lähdettyä linnasta, oli suuri osa -kansalliskaartia palannut kotiin; vähempi osa oli liittynyt -kapinoitsijoihin. Sveitsiläiset olivat lähteneet pihasta ja vetäytyneet -takaisin linnaan. - -Kapinoitsijat tunkeutuivat eteenpäin. Santarmit, jotka niinikään olivat -kokoontuneet linnan sisempiin huoneisiin, kävivät heidän puolelleen. -Sveitsiläiset, joita oli käsketty ainoastaan puolustautumaan, ei -hyökkäämään, alkoivat hieroa sovintoa kansan kanssa. - -Pistoolinlaukaus ammuttiin. Nyt tarttuivat sveitsiläiset aseisiin. -Heidän ensimäinen yhteislaukauksensa pakotti hyökkääjät kiireesti -pakenemaan ja jättämään paikalle kanuunansa. - -Sveitsiläiset varustautuivat uuteen hyökkäykseen, mutta huomasivat -pelokseen hetken olevan tulossa, jolloin heidän ruutivarastonsa olisi -lopussa ja he olisivat alttiina vihollisen tulelle, voimatta puolustaa -itseään. - -Hyökkääjätkin kokoontuivat uudestaan; he häpesivät, että olivat -antautuneet ensi tovissa pakoon ajettavaksi. Molemmin puolin ammuttiin -edelleen toisiansa, ja tämän taistelun aikana syttyivät talot -Karusellipaikalla tuleen. - -Tykkien jyminä tunkeusi lakiasäätävän kokouksen saliin. Vasemmistoon -kuuluvat edusmiehet kuulivat sen ja kalpenivat pelosta ja -suuttumuksesta. He loivat levottomia ja katkeroittuneita katseita -heikkoon hallitsijaan; he syyttivät häntä teurastuskäskyn antamisesta. - -Marie Antoinette kätki kasvot käsiinsä; tykkien pauke nostatti veren -hänen kasvoihinsa, hänen silmänsä säteilivät, ja epämääräisiä toiveita -heräsi hänen sielussaan. - -Mutta toivo katosi pian jälleen. Hänen viimeinen puolustajansa oli -tullut murhatuksi. - -Ulkoa kuului yhä kovempaa huutoa. Vaadittiin, että sveitsiläisten tuli -antaa aseensa pois. - -Miekatta ja hatutta oli aatelismies d'Hervilly tunkeutunut kuulasateen -läpi sveitsiläisten luo linnaan. - -He tahtoivat näyttää hänelle, mihin toimenpiteihin he olivat ryhtyneet -Tuileriain pelastamiseksi. - -"Kysymys ei ole siitä", hän sanoi, "kysymys on miten päästä -kansalliskokouksen luo." - -"Niin, urhoolliset sveitsiläiset", huusi toinen aatelismies, "lähtekää -kuninkaan luo. Esi-isänne ovat tehneet sen useammankin kerran ennen." - -Sveitsiläiset tottelivat, jättäen suru sydämissä taistelupaikan. - -Koottiin ne rummuttajat, jotka eivät vielä olleet kaatuneet. -Välittämättä luodeista, joita sateli kaikilta tahoilta, järjestyivät -sotamiehet rintamaan kuni paraatipäivänä. - -Aavistamaton vaara kohtasi heitä tiellä Tuileriain ja lakiasäätävän -kokouksen välillä. Useat kansalliskaartin pataljoonat olivat pysyneet -taistelun aikana toimettomina, mutta tuskin oli sveitsiläiset -sotamiehet nähty suuren lehtokujan luona, kun ranskalaiset sotamiehet -lymyilivät puitten taakse ja ampuivat sveitsiläisiä tästä -piilopaikastaan. Suuret joukot sveitsiläisiä ammuttiin täten -kuoliaiksi. - -Miekka kädessä törmäsi parooni de Salis kansalliskokoukseen. - -"Sveitsiläiset!" huudettiin joka taholta. Moni edusmiehistä koki -pelastautua hyppäämällä ikkunasta ulos. Yksi heistä kääntyi johtajan -puoleen ja käski hänen pakottaa joukkonsa luopumaan aseistaan. - -Johtaja kieltäytyi tätä tekemästä. - -Kapteeni Durler vietiin kuninkaan luo. - -"Sire", huudahti tämä tukahtuneella äänellä, "meidät tahdotaan pakottaa -jättämään aseemme." - -"Antakaa ne pois", lausui kuningas, "minä en tahdo niin uljaitten -miesten kuolemaa." - -Ja hän kirjoitti paperilippuun seuraavat sanat: - -"Kuningas käskee sveitsiläisiä luopumaan aseistaan ja palaamaan -kasarmeihin." - -Lippu lähetettiin siinä tuokiossa. - -Kuninkaallisen perheen lähtö linnasta oli ollut pettymystäkin pahempi. -Pelkkä kunnioitus jo oli estänyt sveitsiläisiä ilmaisemasta -mielipahaansa ja suruaan. Aseista luopumiskäsky, jonka he nyt saivat -vastaanottaa, vaikutti kuin salamanisku noihin urhoollisiin -sotamiehiin. - -Muutamat itkivät kiukusta, toiset huusivat, että he vielä kykenevät -puolustautumaan paineteillaan. Mutta tänäkin kauheana hetkenä sai -kurinpito miehet talttumaan. He kantoivat viimeisenkin uhrin, jota -heidän valtiaansa vaati: he antoivat pois aseensa. - -Kun heidän piti palata takaisin lakiasäätävän kokouksen luota, niin -kansa ampui heistä useimmat. Satakunta sotamiestä otettiin kiinni ja -murhattiin sittemmin. Ne, jotka haavojensa takia tai saamatta käskyä -lähteä linnasta olivat jääneet Tuilerioihin, hakattiin armotta maahan. - -Muutamia syyllisiä säästääkseen oli Ludvig uhrannut joukottain -parhaimpia ja uskollisimpia palvelijoitaan. Hän sai katkerasti katua -tätä heikkouttaan. - -Tuli Karusellipaikalla oli levinnyt katuja pitkin, missä kansa aluksi -oli estänyt viranomaisten johtamia sammutustöitä. Roskaväki tunkeusi -linnaan, joka kuninkaan omasta käskystä oli jätetty tyhjilleen ja -hyökkääjien raastettavaksi. - -Kuni petolauma syöksyi esikaupungin väestö Tuilerioihin. - -Vanha kuninkaanlinna joutui nyt mitä raaimpien ja inhottavimpien -kohtausten näyttämöksi. Ovia särettiin väkivoimalla, kiväärinlaukauksia -pamahteli. Hoviväki ja sotamiehet joutuivat roskajoukon tapettaviksi. -Kaikki kalleudet ryöstettiin, huonekaluja rikottiin, ja varsinkin -joutui hävityksen alaiseksi kaikki, mikä oli ollut Marie Antoinetten -omaa. Iso kuvastin, jonka edessä, kuten sanottiin, "Medicin-Antoinette -oli tutkinut tekopyhää naamaansa, jota hän näytti kansalle", heitettiin -ulos ikkunasta. - -Kellarien ovet murrettiin auki, viinitynnyrien tapit avattiin. Verta ja -viiniä virtasi pitkin lattioita, jotka olivat täynnä juopuneita ihmisiä -ja ruumiita. - -Humalaiset miehet pukeutuivat kruunauspukuun ja vääntäytyivät -valtaistuimelle. Prostitueeratut naiset pukeutuivat kuningattaren -vaatteisiin, viereksivät hänen sängyssään ja harjoittivat mitä -iljettävimpiä kauhutekoja ruumiiden kanssa. - -Hovin naiset toki säästettiin keskellä tätä eläimellistä hurjistelua. - -Kamarirouvat ynnä useat hovinaisista olivat jääneet linnaan. Näiden -joukossa oli myös prinsessa Tarente-la-Tremouille ja nuori Pauline -Tourzel, kuninkaallisten lasten kasvattajan ainoa tytär. He olivat -taistelun alussa kokoontuneet Marie Antoinetten huoneeseen. - -Etäältä -- ja millaisessa sieluntuskassa, sen tietää yksin Jumala -- -kuulivat he laukauksia, kansan kiljumista ja parvekkeelta kadulle -heitettyjen kuolleiden ruumiiden mätkähdyksiä. - -Vihdoin keksivät murhaajat myöskin tien naisten huoneeseen. -Vahtisotamies oli asetettu heidän pakopaikkansa ulkopuolelle. Hän -kielsi ryntääjiltä pääsyn ja hakattiin maahan. - -Prinsessa Tarente, joka kuuli hänen kaatuvan, meni ja avasi oven -sisääntunkeville. Hän piti Pauline Tourzelia kädestä. - -"Surmatkaa minut, mutta pelastakaa tämän nuoren tytön henki ja kunnia", -sanoi hän. "Hän on uskottu minun hoitooni, ja minä olen luvannut jättää -hänet takaisin äidilleen. Antakaa äidin pitää tyttärensä ja ottakaa -minun henkeni." - -"Naisia ei tapeta", sanoi suurikasvuinen, roteva mies. Aseet painuivat -maahan, ja naiset autettiin pakenemaan ruumiiden yli, jotka viruivat -sikin sokin saleissa ja portailla. - -Ilta kului yhä pitemmälle; Tuileriat tarjosivat yhä vieläkin -kauhistavan näyn. Hävittämistä ja murhaamista kesti edelleen, ja -kaduilla jatkui teurastusta, kunnes tuli syttyi itse linnaan, ja siihen -päättyi tämä hirmuinen päivä. - -Tämän kaiken tapahtuessa tunkeusi lähetystöjä lakkaamatta -kansalliskokoukseen, ja yhä suuremmalla kiivaudella vaadittiin -kuningasvallan poistamista. Puhuttiin siitä, että oli murtauduttava -kuninkaallisten aitioon, että kuninkaalliset oli raahattava ulos ja -tapettava. - -Useita kalleuksia, jotka olivat otetut Tuilerioista, tuotiin -kansalliskokoukseen. Paikoiltaan voivat Ludvig ja Marie Antoinette -nähdä, miten rosvot ja murhaajat ryntäsivät sisään kädet verissä ja -antoivat pois sen, mitä olivat linnasta varastaneet. - -"Väliin sinkautettiin isääni ja koko perhettä vastaan mitä törkeimpiä -syytöksiä", kertoo Marie Thérèse päiväkirjassaan; -- "väliin tuotiin -sisään aatelismiehiä, jotka olivat puolikuolleita ja silvottuja, väliin -annettiin hovilakeijain esiintyä, lausuakseen vääriä todistuksia isääni -vastaan, ja jotta näky olisi pöyristyttävämpi, siroteltiin kirkoista -anastettu pyhä ehtoollisleipä pitkin koko lattiata." - -Kuningatar näki, että tuotiin hänen kirjansa, hänen lippaansa, hänen -koristimensa, jotka heitettiin huiskin haiskin presidentin pöydälle. - -Hän loi kuninkaaseen rohkaisevan katseen, puristi prinsessa Elisabethin -ja prinsessa Lamballen käsiä ja suuteli lapsiaan. Vielä oli hänellä -aarteita, jotka olivat ryöstettyjä paljoa arvokkaammat. Kuumuus -huonepahasessa, jossa niin monta ihmistä oli kokoontuneena, tuli yhä -sietämättömämmäksi. Kuningatar tahtoi pyyhkiä hien kruununprinssin -otsalta, mutta hänen nenäliinansa oli kyynelistä ihan märkänä. Kreivi -Rochefoucauld seisoi hänen läheisyydessään, ja kuningatar pyysi häneltä -nenäliinaa lainaksi. Mutta kreivin nenäliina tiukkui kuningattaren -puolustajain verta. - -Presidentti ehdotti, että kuningas erotettaisiin toistaiseksi -hallituksesta. Mutta kansa vaati kauemmas ulottuvia toimenpiteitä, ja -kun Vergniaudin ehdotus hyväksyttiin, kuului parvilta tyytymätöntä -mutinaa. Suuret julistukset talojen nurkissa tekivät kohta sen -jälkeen tiettäväksi, että kuningas oli pantu viralta, että hänen -siviililistansa oli lakkautettu ja että ministerit oli erotettu -virasta. - -Ludvig kuuli, että hänen hallituksesta erottamisensa oli päätöksen -alaisena. - -Kiihkeiden keskustelujen aikana oli hän tyynesti tarkastellut -edusmiehiä lornettinsa läpi ja vaihtanut muutamia sanoja yksityisten -edustajain kanssa. Hän oli kaikkien nähden hyvällä halulla syönyt -kananpojan ja juonut pullon viiniä. - -Ei piirrettäkään muuttunut hänen kasvoissaan, hänen menettäessään -kruununsa. Hän jäi liikkumattomana istumaan, kuin ei asia olisi -laisinkaan koskenut häntä. - -Marie Antoinette tunsi povessaan jonkinlaista epätoivon rohkeutta. -Jännittynyt katkera ilme hänen kasvoissaan lientyi; hetkisen ajaksi -ummisti hän silmänsä ja näytti keskittävän ajatuksensa palavaan -rukoukseen. - -Niin kauan kuin oli ollut vähääkään mahdollisuutta taisteluun, oli -hänen rohkeutensa puhunut voimakkaammin kuin hänen alistuvaisuutensa. -Mutta kun ei voinut enää mitään aikaansaada eikä toivoa, luopui hän -tyynesti siitä, minkä säilyttämiseksi hän kolmena raskassuruisena -vuotena oli taistellut. Kruunu, joka niin kauan oli polttanut hänen -otsaansa, oli nyt viskattuna kansan jalkoihin. Mutta erottaminen koski -häneen vähemmän kuin entiset nöyryytykset; hänen katseensa ja -hymyilynsä kääntyi rakkaudessa lapsiin. - - - - -4. - -Kolme päivää Feuillanttiluostarissa. - - -Puoli-yö oli kulunut, ennenkuin lakiasäätävä kokous ehti lopettaa -istuntonsa. - -Vihdoin päätettiin, että kuninkaallinen perhe toistaiseksi vietäisiin -lähellä olevaan Feuillanttiluostariin, ja että kuninkaalliset -viettäisivät lopun yötä siellä. - -Viisitoista tuntia olivat kuningas, kuningatar, heidän lapsensa ja -seuralaisensa olleet suljettuina ahtaaseen aitioon, jossa heiltä -puuttui valoa ja ilmaa ja jossa he olivat saaneet omin silmin seurata -perikatoaan. Kansalliskaartilaisten muodostaman kaksinkertaisen -kujaston läpi saapuivat he uuteen turvapaikkaansa. Uteliaita laumoja -seurasi vaunujen jälestä ja tirkisteli niihin; he kantoivat tikareja ja -miekkoja, jotka olivat tahratut sveitsiläisten verellä. - -Kruununprinssi vapisi pelosta, heidän hapuillen noustessaan hyljättyyn -luostariin vieviä pimeitä portaita ylös. - -Muuan aatelismies otti hänet syliinsä. Kuningatar kuiskasi parisen -sanaa pienen poikasensa korvaan, ja heti tuli lapsi jälleen iloiseksi. - -"Äiti lupasi, että saan nukkua hänen huoneessaan, kun olen ollut niin -kiltti ja reipas tänään", virkkoi hän aatelismiehelle. - -Niukka illallinen oli katettu kuninkaalliselle perheelle, mutta lapset -saattoivat syödä vain muutamia suupaloja. - -Ulkona raivosi ihmisjoukko; vaadittiin kuningattaren päätä. - -"Mitä pahaa hän sitten on tehnyt heille?" kysyi kuningas suruisesti. - -Luostarissa oli neljä tyhjää kammiota, jotka kaikki johtivat pitkään -käytävään, jonka ovia tarkasti vartioittiin. Kuningas asettui lähinnä -ensimäiseen kammioon, kuningatar ja hänen tyttärensä kolmanteen, -kruununprinssi ja hänen kasvattajattarensa ottivat haltuunsa neljännen. - -Ensimäistä kammiota käytettiin eteishuoneena, jossa muutamat uskolliset -ystävät pitivät silmällä onnetonta, kukistunutta kuningasparia. - -Marie Antoinette astui hetkiseksi miehensä huoneeseen. Hän ei voinut -vieläkään lohduttaa mieltänsä sen johdosta, että he olivat lähteneet -linnasta vastarintaa yrittämättä. - -"Kenties kaikki olisi voinut päättyä toisin, jos ajoissa olisimme -antaneet hyökätä kapinoitsijain päälle", sanoi hän. - -"Kenenkä hyökätä?" kysyi kuningas äreästi. - -Kuningatar ei puhunut sen enempää. Kohta sen jälkeen palasi hän -kammioonsa. - -Ovia ei saatu kiinni, kivilattia oli rappiolla, seinäpaperit -rikkinäiset ja likaiset, liehuen ilmanvedossa. - -Luostarissa oli vain olkituoleja ja kovia sänkyjä. - -Alhaalla pihassa lauloivat ja tanssivat kapinoitsijat. - -Raskaat ajatukset estivät kuningatarta nukkumasta. Vasta kun kello löi -kuusi aamulla, tuli uni ja antoi hänelle pariksi tunniksi levon. - -Pääkaupunki heräsi aikaisin. Kansa oli ihastuksesta hullaantunut. -Kuninkaan ystävät olivat epätoivoisina. - -Verilätäköt, jotka olivat kesän helteessä kuivaneet, ruumiit, jotka oli -riisuttu alasti ja silvottu, peittivät Tuileriain puiston ja Ludvig -XV:nnen kentän. Suuret ihmisjoukot juoksivat ympäri ilman päämäärää, -hätyyttivät rauhallisia kulkijoita, kolkuttivat portteja ja rähisivät -Feuillanttiluostarin ulkopuolella. Kuningasvaltaa muistuttavia -kuvapatsaita särettiin, ja ammuttiin luukkujen kautta niitä, jotka -lymysivät kellareissa. Kokonaisia perheitä kuljeskeli ruumiiden -keskellä, etsien rakkaita omaisiaan. - -Aurinko, joka loi valoaan niin moniin raunioihin, herätti kuningattaren -hänen lyhyestä unestaan. - -Prinsessa oli noussut aikaisin ylös ja pukenut lasten ylle. -Kruununprinssi oli erittäinkin suruissaan pienen koiransa vuoksi, joka -oli jäänyt Tuilerioihin ja saanut surmansa. - -"On niitä suurempiakin suruja", sanoi Elisabeth hänelle. "Rukoile -Jumalaa, että säästyisit niiltä." - -Hän vei Kaarle Ludvigin ja Marie Thérèsen kuningattaren sängyn luo. - -"Lapsi raukat!" huokasi äiti, "kuinka julmaa on, että on tullut -luvanneeksi teille niin ihanan perintöosan ja että nyt on pakko sanoa -teille: kaikki on mennyttä meiltä." - -Kamarirouvat, jotka olivat päässeet hengissä linnaa kohdanneesta -hävityksestä, tulivat katsomaan, miten kuningatar voi. Nähtyään hänen -istuvan telttisängyn reunalla, ratkesivat he itkemään. Muuan -kansannainen, joka vartioi hyljättyä luostaria, kampasi hänen tukkansa. - -Marie Antoinette ojensi kätensä kamarirouviaan kohti. Hän uskalsi -tuskin katsoa heihin. Kului kauan, ennenkuin hän liikutukseltaan sai -lausutuksi heille sanaakaan. - -"Tulkaa tänne, onnettomat naiset!" puhkesi hän viimein sanoiksi. "Tässä -näette naisen, joka on vielä onnettomampi kuin te, sillä hän on syypää -teidänkin onnettomuuteenne." - -Kamaripalvelija Hue oli pelastanut henkensä hyppäämällä eräästä linnan -ikkunasta Seineen. Ensimäisen päivän oli hän piileskellyt kaupungissa, -mutta seuraavana päivänä rientänyt Feuillanttiluostariin. - -Kuningatar kyseli kyselemistään häneltä, miten oli käynyt niiden, jotka -olivat jääneet Tuilerioihin. Hänellä oli puolustavia sanoja niiden -ystäviensä varalle, jotka olivat hyljänneet hänet, ja kiitollisia, -tunnustavia sanoja niille, jotka olivat pysyneet uskollisina. - -"Minua lohduttaa se", sanoi hän, "että onnettomuuden kautta menettämäni -ystävät eivät vastaa niitä, jotka onnettomuus on minulle lahjoittanut." - -Kuninkaallisella perheellä ei ollut enää vaatteita eikä rahoja. Eräs -sveitsiläinen upseeri, jolla oli melkein samallainen vartalo kuin -kuninkaalla, lähetti vaatteita valtiaalleen. Englannin lähettilään -rouvalla, Sutherlandin herttuattarella, oli Kaarle Ludvigin ikäinen -poika, ja hän lähetti vaatteita pienelle prinssille. - -Marie Antoinette oli kiitollinen, saadessaan itseään varten muutamia -pukineita Grammontin herttuattarelta. Niin köyhäksi oli Maria Teresian -tytär tullut, että hän otti vastaan erään kamarirouvansa hänelle -tarjoamat kaksikymmentä kultarahaa. - -Ludvig asui perheinensä kolme päivää Feuillanttiluostarissa. Joka aamu -kello kymmenen vietiin heidät samaan ahtaaseen aitioon, joka oli -tarjonnut heille suojaa heidän lähdettyään Tuilerioista. Heidän täytyi -edelleen olla läsnä kaikissa keskusteluissa ja kuulla kuolemantuomioita -langetettavan niille, jotka olivat taistelleet heidän puolestaan -elokuun 10. p:nä ja silloin säästyneet kansan vainolta. - -Joka ilta vietiin kuninkaalliset takaisin luostariin. Eräänä päivänä -syöksyi nuori, hyvinpuettu mies kuningattaren luo ja heilutti -tikariansa hänen nenänsä edessä. - -"Inhottava Antoinette!" huusi hän. "Sinä toivoit itävaltalaisten saavan -uida meidän veressämme, mutta sen saat sinä maksaa päälläsi." - -Marie Antoinette vastasi hänelle äänettömällä halveksimisella. - -Lakiasäätävä kokous oli ensin päättänyt, että kuningas ja hänen -perheensä vietäisiin Luxembourg-palatsiin; mutta kunnallisneuvosta -arveli, ettei Maria Mediciläisen vanha linna ollut sopiva moisten -vierasten asuttavaksi. Rakennuksen alla olevien suurten kellarien -katsottiin olevan omiansa edistämään pakoa. - -Lyhyehkön keskustelun jälkeen päätettiin kuninkaallinen perhe -vietäväksi Templeen. - -Kuningatar kuuli sen ja vapisi; hän oli aina erityisesti pelännyt tuota -paikkaa. - -"Meidät tahdotaan sijoittaa Templeen", sanoi hän; "tuo rakennus aiotaan -muodostaa vankilaksi. -- Kuinka monasti olenkaan pyytänyt Artoisin -kreiviä revittämään maahan Templen. Kauhuni tuota tornia kohtaan lienee -varmaan johtunut jostakin aavistuksesta, joka kuiskasi mitä minä -tulisin kärsimään noitten muurien sisällä." - -Kunnallisneuvosto määräsi sitäpaitsi, että kaikki asiaan kuulumattomat -henkilöt piti poistettaman kuninkaallisen parin läheisyydestä. -Ainoastaan prinsessa Lamballe sekä madame Tourzel ja hänen tyttärensä -saivat luvan seurata heitä Templeen. - -"Minä olen siis vanki", sanoi Ludvig XVI. "Kaarle I oli onnellisempi -minua. Hänen sallittiin pitää ystävänsä aina siihen asti, kunnes hän -nousi mestauslavalle." - -Hän kääntyi niiden harvojen puoleen, jotka olivat jääneet hänen -luoksensa luostariin, ja käski heidän lähteä pois. - -"Hyvät herrat", lausui Marie Antoinette nyyhkyttäen, "vasta tänä -silmänräpäyksenä tunnemme, kuinka hirveä asemamme on. Läsnäolonne ja -osanottavaisuutenne kautta teitte sen meille helpommaksi." - -Ennenkuin viimeiset kuninkaan uskotuista lähtivät pois, panivat he -kaikki, mitä heillä oli rahaa ja arvokaluja, eräälle pöydälle. - -Kuningas näki sen, ja kädenviittauksella torjui hän tämän uskollisuuden -osotuksen. - -"Pitäkää lompakkonne", sanoi hän. "Toivoakseni teillä on pitemmältä -elon aikaa kuin minulla." - -"Elokuun 13. p:nä kello yhdeksän illalla", kertoo Marie Thérèse, "tuli -kaksi miestä noutamaan meitä noin kahdeksan hengen mahduttavilla -vaunuilla. He käskivät meidän astua sisään ja istuivat itse viereemme -huutaen: 'Eläköön kansa!' Matkalla Templeen uhkasi meitä niin suuri -vaara kiihtyneen väestön puolelta, etteivät saattajamme tohtineet -hetkeksikään pysähdyttää vaunuja, ja kumminkin kesti kaksi tuntia, -ennenkuin ehdimme määräpaikkaamme. Ei sääliväisyyden piirtoakaan -osotettu meille tiellä. Sen sijaan oltiin siksi julmia, että koetettiin -kääntää huomiotamme kaikkeen, mikä oli omiaan pahoittamaan mieltämme; -varsinkin tahdottiin kaikin mokomin meidän näkevän kumoon kaadetut -kuninkaanpatsaat." - -Kello oli yksitoista kuninkaallisten saapuessa Templeen. Vangit kävivät -pois vaunuista. Portti oli niin matala, että kuninkaan ja kuningattaren -täytyi taivuttaa päänsä alas, astuessaan siitä sisälle. - - - - -5. - -Elämä Templessä. - - -Templeen kuului kaksi tornia, suurempi ja pienempi. - -Kuninkaallisen perheen täytyi aluksi asua pienemmässä tornissa. - -Marie Antoinettelle osotettiin huone toisessa kerroksessa; sänky -tytärtä varten asetettiin äidin huoneeseen. - -Kruununprinssi ja kasvattajatar asuivat yhteisessä huoneessa. Prinsessa -Lamballe nukkui pimeässä eteishuoneessa, joka oli kuningattaren huoneen -vieressä. Prinsessa Elisabeth ja Pauline Tourzel nukkuivat vanhassa -keittiössä. - -Kuninkaalla oli huone kolmannessa kerroksessa, joka kiireen kautta oli -häntä varten sisustettu. - -Kuningattaren huone oli isoin, ja sitä käytettiin kokouspaikkana. -Ludvig tuli niinikään sinne joka aamu ja vietti päivän yhdessä -omaistensa kanssa. Mutta vangeilla ei ollut sitä lohtua, että olisivat -saaneet olla yksin; vahti, jota vaihdettiin joka tunti, oleskeli -lakkaamatta heidän luonaan. - -Marie Antoinette sai vain viikon ajan pitää sen ystävättärensä, joka -oli häntä niin suuresti rakastanut. Yöllä elokuun 19. ja 20. päiväin -välillä saapuivat kommuunin lähettämät miehet Templeen viedäkseen pois -ne henkilöt, jotka eivät kuuluneet kuninkaalliseen perheeseen. - -Kuningatar koetti saada pitää prinsessa Lamballen luonaan. Hän kietoi -kätensä hänen ympärilleen, itki ja selitti, että prinsessa oli hänen -sukulaisensa, mutta kaikki turhaan. Heidät oli erotettava väkivallalla. -Maistraatin lähetit raastoivat puolitainnuksissa olevan prinsessan -portaita alas ja pois siitä talosta, jonka muurien sisälle hän jätti -jälkeensä kuningattarensa ja ystävättärensä. - -"Pitäkää huolta prinsessasta", huusi Marie Antoinette nyyhkyttäen -madame de Tourzelille ja hänen tyttärelleen, jotka samalla kertaa -lähtivät pois Templestä. "Puhukaa hänen puolestaan niin usein kuin -tarvitaan, ja päästäkää hänet niin paljon kuin mahdollista vastaamasta -viekkaihin ja arkaluontoisiin kysymyksiin." - -Sitten kun madame Lamballe oli viety pois, vaipui Marie Antoinette -synkkään suruun. Ystävättären kaipuu, pelko, että nekin rakkaat -olennot, jotka vielä olivat hänen luonaan, riistettäisiin häneltä pois, -teki hänet joksikuksi aikaa melkein mykäksi surusta. - -Prinsessa Elisabeth koki rohkaista häntä. - -"Älä anna mielesi lannistua", sanoi hän. "Jumala ei lähetä meille -koskaan raskaampia koettelemuksia kuin me jaksamme kantaa." - -Onnettomille vangeille koitti ennen pitkää odottamaton ilo. -Kamaripalvelija Hue hankki itselleen pääsyn Templeen. - -"Kummoinen olikaan iloni, kun astuin Templeen!" kertoo tämä uskollinen -palvelija muistelmissaan. - -Elokuun 26. p:nä sai myös kamaripalvelija Clery luvan käydä vankilassa. -Hän ja hänen vaimonsa olivat palvelleet kuninkaallista paria -Tuilerioissa, ja hän seurasi heitä nyt vankilan yksinäisyyteen. - -Cleryn sydän ei ollut vähemmin liikutettu kuin Huen, hänen nähdessään -jälleen kuninkaan ja kuningattaren. - -Marie Antoinette ilmaisi lämpimin sanoin ilonsa siitä, että sai pitää -hänet läheisyydessään. - -Hyljättynä ollessaan oli hän syvästi liikutettu ja kiitollinen tätä -miestä kohtaan, joka kaikin keinoin koetti ilahuttaa hänen lapsiaan ja -lieventää hänen omaa ja hänen puolisonsa kovaa kohtaloa. - -Kun kuningas Ludvig salvattiin Templeen ja hän astui tähän uuteen -surumuistoiseen elämänsä vaiheeseen, oli hän kahdeksanneljättä vuotias. -Marie Antoinette oli noin seitsemänneljättä vuoden vanha. Prinsessa -Elisabeth oli yhdeksännelläkolmatta vuodellansa. Kaarle Ludvig oli -täyttänyt seitsemän vuotta maaliskuun 27. p:nä ja prinsessa Marie -Thérèse oli lähes neljäntoista vuoden vanha. - -Sittenkun Lamballe ja Tourzel oli erotettu kuninkaallisesta perheestä, -liittyi prinsessa Elisabeth veljensä tyttären huonetoveriksi, ja -kruununprinssin sänky muutettiin kuningattaren huoneeseen. - -Kuningas nousi aamulla kello kuusi tahi puoliseitsemän ja vietti -rukouksissa ja tutkisteluissa parisen tuntia. - -Kuningatar ja kruununprinssi nousivat vieläkin aikaisemmin. - -Aamutunnit olivat ainoat, jolloin kuningattaresta tuntui olo jossakin -määrin vapaalta; vanginvartijat tulivat hänen huoneeseensa yhtaikaa -kuin kamaripalvelija eivätkä poistuneet ennenkuin myöhään illalla. - -Kuningatar käytti myöskin päivän ensi tunnin rukoukseen. Hän ei -kyennyt, kuten miehensä, kantamaan päivän taisteluja katse luotuna -taivaaseen. Hän ei ymmärtänyt natoaan, jonka sielu näytti olevan -Jumalassa. Vaimona ja äitinä tunsi hän olevansa sidottu maahan; hän -tunsi vielä rakastamisen tarvetta ja toiminnan halua. Eikä hän Templen -muurienkaan sisällä saattanut olla puoleksi tuskissansa, puoleksi -toivehikkaana kuuntelematta viestejä Ranskaan tulossa olevista -vieraista sotajoukoista. - -Mutta onnettomuuksien kautta hänen sielunsa puhdistui. Muutamien -viikkojen vankinaolo opetti hänelle enemmän kuin vuodet hovissa hänen -onnellisuutensa päivinä. Ja hiljaisena aamuhetkenä haki hänen sielunsa -Häntä, joka antaa vallan, mutta ottaa sen myös pois. - -Vartijat tapasivat hänet usein polvistuneena sänkynsä ääressä ja -käsiensä välissä pidellen rukouskirjaa, joka oli hänen kyynelistään -kosteana. - -Kello yhdeksän söivät Marie Antoinette, prinsessa Elisabeth ja lapset -aamiaista yhdessä kuninkaan kanssa. Sitten Ludvig opetti poikaansa. Hän -ohjasi häntä lukemaan ja kirjoittamaan, opetti hänelle latinaa ja -maantiedettä ja antoi hänen lausua säkeistöjä Corneillen ja Racinen -teoksista. Äiti piti sillä välin huolta tyttären kasvatuksesta. Nämä -opintotunnit, joita antoivat kruunuton kuningatar ja vangittu kuningas, -pidettiin säännöllisesti joka aamupäivä kello kymmenen ja kahdentoista -välillä. - -Milloin sää oli kaunis, oli kuninkaallisilla tapana kello yksi mennä -puistoon. Neljä vanginvartijaa ja yksi kansalliskaartin kapteeni kulki -heidän mukanaan. - -Sotamiehet ja työmiehet, jotka olivat Templessä työssä, tunkivat niin -lähelle heitä kuin mahdollista ja hoilottivat vallankumouksellisia ja -irstaita lauluja. Raa'at naurunhohotukset ja törkeät haukkumasanat -seurailivat heitä, minne hyvänsä he menivätkin. Muurit tulivat ennen -pitkää täyteen piirustuksia, jotka kuvasivat milloin giljotiinia, -milloin "hirsipuuta Messalinaa ja hänen sudenpenikkojaan varten", -milloin rouva Veton tanssia, milloin Antoinetten ja hänen sikojensa -mestausta, ja niin aina loppumattomiin. - -Mutta lasten terveyden vuoksi jatkoivat kuninkaalliset siitä huolimatta -joka päivä kävelyjään, ja välistä saivat he havaita niitä näitä -hyväntahtoisuuden ja ystävällisyydenkin merkkejä. - -Templen ympärillä olevien talojen ylimmistä kerroksista näki alas -puutarhaan. Uteliaita ja sääliväisiä kasvoja näkyi ikkunoista, ja -parista ullakkohuoneesta heitettiin salaa puistoon kukkia ja -paperiliuskareita, joissa oli luettavana ystävällisiä ja osanottavaisia -sanoja. - -Kello kaksi palasivat kuninkaalliset jälleen torniin. - -Viimeisenä säilynnäisenä vanhoista tavoista kuningatar aluksi -edelleenkin muutti vaatteita päivälliseksi. Hän vaihtoi silloin vaalean -aamupäiväpukunsa ruskeaan, kukikkaaseen leninkiin, jota hän herkesi -käyttämästä vasta sitten kun oli tullut leskeksi. Pukuaan muutti hän -prinsessa Elisabethin huoneessa. - -Mutta eräänä päivänä seurasi muuan vartijoista häntä sinne ja vaati -kuningatarta pukeutumaan hänen näkyvissään. Kammoksuen moista -loukkaavaa silmälläpitoa päätti kuningatar siitä lähin käyttää samaa -leninkiä koko päivän. - -Päivällisen jälkeen lepäsi kuningas, naiset lueksivat, ja pikku prinssi -lueskeli läksyjään. - -Mieltymys käsitöihin, joka onnen päivinä usein oli auttanut Marie -Antoinettea helpommin kestämään seurasäännön pakonalaisuutta, auttoi -häntä nytkin usein karkoittamaan synkät ajatukset luotaan. Ennen oli -hän tuntenut lapsellista iloa, päättäessään jonkin hienon -koruompeluksen. Nyt kulutti hän päivänsä kuten köyhä ompelijatar: hän -parsi kuninkaan ja lasten liinavaatteita ja paikkaeli omia ohuiksi -kuluneita hameitaan. - -Eräs liinalähetys antoi vankilakomitealle taas uutta aihetta -loukkaavaan menettelyyn vankeja kohtaan. - -Näihin liinavaatteisiin oli kirjaeltu kruunuja, mutta nyt annettiin -ruhtinattarille käsky, että kruunut oli ratkottava pois, ja Elisabeth -ja Marie Antoinette ryhtyivät aivan tyynesti ratkomaan irti tuon heille -niin suurta onnettomuutta tuottaneen suuruuden vertauskuvaa. - -Kunnallisneuvosto oli ottanut erään Tison-nimisen miehen -portinvartijaksi Templeen. - -Tison oli vanha ja kärtyinen, ja hänen raakuutensa vaikutti, että -kaikki hänen avunantonsa muodostui loukkaukseksi kuninkaallista paria -kohtaan. - -Hänen vaimolleen oli uskottu kevyempien askarten toimittaminen -vankilassa, mutta itse asiassa oli hänen vakoiltava kaikkia -kuninkaallisen parin tekoja ja puheita. - -Hän oli nuorempi ja paremmin altis hellemmille tunteille kuin miehensä, -ja hänessä vaihtelivat ehtimiseen liikutus kuninkaallisen perheen -onnettomuuksien johdosta ja pelko, että sääliväisyys luettaisiin -hänelle ja hänen miehelleen viaksi. Hänen ajatusjuoksunsa joutui -kokonaan sekaisin siitä, että hän näki Ranskan kuningattaren olevan -riippuvainen hänen armostaan, ja hän oli milloin hyvänsuopa, milloin -petollinen heitä kohtaan, milloin vuodatti hän kyyneliä Marie -Antoinetten jalkain juuressa, milloin taas teki vääriä syytöksiä häntä -vastaan. - -Suutari Simon, joka Ludvig XVII:nnen kasvattajana sittemmin tuli niin -surkean kuuluisaksi, valvoi korjaustöitä Templessä. - -Häntä huvitti kohdella entistä kuningasta vertaisenaan, ja hän käski -työmiehiä pitämään hatut päässään, heidän ollessaan samassa huoneessa -kuninkaallisen perheen kanssa. - -Vartijain käytös kävi päivä päivältä yhä sietämättömämmäksi. He -mursivat leivät kahtia nähdäkseen oliko kirjeitä kätketty niiden -sisään, he leikkasivat hedelmät kappaleiksi ja rikkoivat viskunain -sydämet sillä tekosyyllä, että tiedonantoja saattoi olla niihin -kätketty. - -Joka aterian perästä ottivat he varovaisuuden vuoksi pois veitset ja -kahvelit ja mittasivat naisten silmäneulat ilmoittaen syyksi, että -niitä muka saatettiin käyttää itsemurha-aseina. - -Kuninkaan oli vaikea luopua tavanomaisesta hyvänlaatuisuudestaan, mutta -hänen suora olentonsa ei tehonnut vähääkään vartijoihin; se herätti -vain heissä naurua, ja pilkkasanoja ja muistutuksia sateli lakkaamatta -häntä vastaan. - -Paljoa harvemmin takerruttiin kuningattareen, sillä hänen tyyni -vaatimattomuutensa piti miehet loitolla. - -Eräänä aamuna, kun Ludvig oli nousemaisillaan makuulta, astui pari -vartijaa sisään tarkastaakseen kaikki hänen taskunsa. He lyöttäysivät -tuoleille istumaan, mutta pakottivat entisen kuninkaan seisomaan ja -ottivat häneltä pois useita pikkukapineita, muun muassa pienen -kultaveitsen, jota hän käytti hammaspuikkona. - -Elokuun 24. p:nä kello kahdentoista ja yhden välillä yöllä töytäsivät -taaskin vartijat hänen huoneeseensa; tällä kertaa riistivät he häneltä -hänen miekkansa. Eräänä kertana toivat he muassaan sanomalehden ja -näyttivät kuninkaalle muuatta siinä olevaa hyvin hauskaa kirjoitusta. -Kuningas luki kirjoituksen, jossa puhuttiin eräästä tykkimiehestä, joka -pyysi kuninkaan päätä luodiksi kanuunaansa. - -Hiljaisella äänellä lausuttua sanaa pidettiin valmiiksi suunniteltuna -salaliittona. Salaa vuodatetun kyyneleen katsottiin tietävän vihaa -kansaa kohtaan, Kädenliike oli samaa kuin uhkaus, hymyily samaa kuin -kehotus kavallukseen. Äänettömyys käsitettiin pöyhkeydeksi, -kohteliaisuus merkittiin lahjomisyritykseksi. Kuninkaallisen parin -täytyi tukahuttaa kaikki sekä ilon- että surunilmauksensa. - -Ludvigin kristillinen mieli antoi hänelle voimaa ja kärsivällisyyttä. - -Hän, joka hovimiesten ja imartelijain parissa oli ollut niin ujo ja -epävarma, joka oli osottautunut niin heikoksi silloin, kun hänellä -vielä oli valtaa, saavutti jälleen arvokkuutensa, kun hänen -vihollisensa luulivat sen peräti hävittäneensä. - -Hänen mitätön ja meluava suopeutensa, joka oli vaikuttanut -tympäisevästi hänen puolisoonsa, muuttui vankeudessa hienotunteiseksi -lempeydeksi. - -Mahtavalle hallitsijalle oli Marie Antoinette osottanut vain kylmää -ystävyyttä, mutta vainotulle puolisolle lahjoitti hän mitä hellimmän -rakkautensa. Hän hämmästyi sitä rohkeutta ja mielenlujuutta, jonka näki -miehessään kehittyvän, ja hän soimasi itseään katkerasti siitä, että -valtansa suurimmillaan ollessa oli antanut huvihalunsa vietellä itseään -osottamaan välinpitämättömyyttä häntä kohtaan. - -Ludvig ei tuntenut mitään puutteita niin kauan kuin ne koskivat häntä -itseään. Mutta hänen sydäntään ahdisti tuskallisesti hänen verratessaan -sitä loistoa, joka ennen oli ympäröinyt hänen puolisoaan ja sisartaan, -siihen puutteeseen ja köyhyyteen, jota heidän nyt täytyi kestää. - -Eräänä päivänä katseli hän prinsessa Elisabethia, tämän laittaessa -kuningattaren leninkiä. Häneltä oli otettu pois sakset, ja hänen täytyi -katkaista rihma hampaillaan. - -"Sisar, kuinka toisin nyt on kuin ennen!" sanoi hän. "Kauniissa -talossasi Montreuilissa ei sinulta puuttunut mitään." - -"Oi veljeni", vastasi Elisabeth, "saatanko kaivata mitään jakaessani -onnettomuuksia sinun kanssasi?" - -Kerran hän taas näki kuningattaren lakaisevan lattiata. - -"Mikä toimi Ranskan kuningattarelle!" lausui hän. "Mitähän sanoisivat -Wienissä, jos tietäisivät tämän? -- Kuka olisi aavistanut, että minä, -yhdistämällä kohtaloni sinun kohtaloosi, saattaisin sinut niin syvään -alennustilaan?" - -"Etkö sitten pidä minäkään kunniana olla paraimman ja enimmin vainotun -miehen vaimona?" kysyi Marie Antoinette. "Ja eikö onnettomuudella, -sellaisella kuin meidän, ole myös ylevää majesteettisuuttaan?" - -Kuningas otti häntä kädestä, ja kyyneleitä kiertyi hänen silmiinsä. - -Kuninkaalliset istuivat pitkinä iltoina yksissä pyöreän pöydän -ympärillä. Kuningatar ja prinsessa Elisabeth lukivat ääneen, tahi -sitten juteltiin ja ommeltiin. - -Lapset leikittelivät useasti eteishuoneessa. Clery pysyttelihe silloin -aina kruununprinssin läheisyydessä, ja toisinaan pistäytyi prinsessa -Elisabeth katsomaan lasten leikkiä. - -Prinsessa ja kamaripalvelija istuivat kumpikin kirja kädessä, ja -käyttäen vartijain huoneesta kuuluvaa melua hyväkseen tekivät he -huomaamatta ja matalalla äänellä niitä näitä huomautteluja toisilleen. - -Marie Antoinette riisui itse poikansa joka ilta. Kun poikanen oli -päässyt sänkyyn, suuteli Marie Antoinette häntä, ja hiljaisesti, -jotteivät vartijat olisi kuulleet, luki lapsi iltarukouksensa. - -Sen oli kuningatar itse sepittänyt, ja hänen tyttärensä on sen -jälkimaailman tiedoksi säilyttänyt. Se kuului näin: - -"Kaikkivaltias Jumala! Sinä joka olet luonut ja lunastanut minut -- -minä rakastan sinua. Suojele isäni ja perheeni henkeä. Varjele meitä -vihollisiltamme. Anna äidilleni, sisarelleni ja tädilleni sitä voimaa, -jota he niin kovin tarvitsevat kestääkseen kärsimyksiään." - - - - -6. - -Prinsessa Lamballe murhataan. - - -Kaksi päivää kuninkuuden kukistumisen jälkeen oli saksalainen -sotajoukko kulkenut yli rajan. Ranskan joukot, jotka oli määrätty sitä -puolustamaan, olivat vihollisen nähtyään lähteneet pakoon. - -Elokuun 20. p:nä ryhtyivät ulkomaiset sotajoukot piirittämään -Longwy-nimistâ rajalinnoitusta, joka kolme päivää myöhemmin antautui, -ja syyskuun 2. p:nä joutui Verdun vihollisen käsiin. - -Tieto tästä herätti mitä suurinta säikähdystä. Templen vartijat -luulivat, että vierasten sotajoukkojen tulo Pariisiin oli pian -odotettavissa. - -Yksi heistä riensi kuninkaan luo ja huusi: - -"Jos saksalaiset tulevat, niin minä surmaan sinut." - -Ludvig loi häneen hämmästyksen ja säälin sekaisen katseen. - -Kruununprinssi ratkesi itkuun ja pakeni peljästyneenä ulos huoneesta. -Hänen sisarensa juoksi hänen jälestään, ja kuningatar huusi häntä -tulemaan takaisin, mutta hän ei tahtonut tulla. - -"Minulla oli täysi työ saada hänet viihdytetyksi", on hänen sisarensa -kertonut; "mielikuvituksessaan oli hän jo näkevinään isämme -murhattuna." - -Tällaisten kohtausten jälkeen puhui Marie Antoinette lapsilleen siitä -anteeksiantavaisuudesta, jota me jokainen tarvitsemme. Hän pyysi heitä -unhottamaan loukkaukset ja muistutteli heille, että heidän ei pitänyt -erehtyä luulemaan Ranskan kansaksi sitä riehuvaa alhaisojoukkoa, jonka -vallankumouksen villitys oli temmannut mukaansa. - -Vihollisen ylivoima ei itse asiassa ollut niin suuri kuin Pariisissa -luultiin. - -Syyskuun 29. p:nä näki Preussin kuningas olevansa pakotettu kutsumaan -sotajoukkonsa takaisin tyhjin toimin, ja molemmat linnoitukset -joutuivat jälleen ranskalaisten haltuun. - -Elokuun 16. p:nä oli Robespierre pakottanut kansalliskokouksen -perustamaan erityisen tuomioistuimen, jonka tuli tuomita kaikki -kavaltajat. Ja Longwyn kukistumisen johdosta selitti Danton saman kuun -28. p:nä, että nykyisissä vaarallisissa oloissa oli kaikki -epäluulonalaiset vangittava. - -Kokous ilmoitti myöntyvänsä siihen. Pariisi oli sen kautta jätetty -hirmuvallan oikuille alttiiksi. - -Elokuun 29. p:nä alkoivat aseestetut joukot samoella pitkin kaupunkia. -He sulkivat kadut ja etsivät läpikotaisin talot; vähintään kolme -tuhatta ihmistä vedettiin vankiloihin. Osa vangituista päästettiin -tosin jälleen vapaaksi, mutta jälelle jääneille valmistettiin -kauhistava kuolema. - -Jälkeen puolen päivän syyskuun 2. p:nä alkoi teurastus. -Vallankumoukselliset vallanpitäjät olivat väestön hylkyjoukosta -palkanneet kaksisataa murhaajaa, jotka jaettuina eri ryhmiin samoilivat -vankiloissa ja petomaisella julmuudella panivat toimeen -kansantuomioistuimen langettamat kuolemantuomiot. - -Prinsessa Lamballe sekä madame de Tourzel ja hänen tyttärensä oli -Templestä viety "La Forceen", jossa heitä pidettiin teljettyinä. -Kuningattaren innokkaisiin ja ehtimiseen uudistettuihin kysymyksiin oli -vastattu, ettei hänen ystävättärensä tarvinnut peljätä mitään pahaa. - -"Mistäpä häntä voitaisiinkaan syyttää?" puheli kuningatar, -tyynnyttääkseen omaa levottomuuttaan. "Hänen syykseen ei voida lukea -muuta kuin että hän on rakastanut minua." Siitä huolimatta ei hän -voinut ilman levottomuutta ajatella prinsessaa. - -Madame Lamballe oli säästynyt verilöylyltä ensimäisenä päivänä. Häneltä -oli syyskuun 2. ja 3. päiväin välinen yö kulunut kouristus- ja -pyörtymyskohtauksissa. Yläkerroksen huoneustosta, jossa hän istui -teljettynä, kuuli hän kuolevain vaikerrusta. - -Huudot ulkopuolella saattoivat hänet tuskasta melkein tainnoksiin. -Vaikka olikin kuolemaan valmistunut, kauhistui hän kuitenkin, -tuntiessaan sen lähestyvän. Hänen hermonsa pettivät hänet hänen -ajatellessaan, että hän kenties joutuisi raivostuneen väkijoukon -elävältä revittäväksi. - -Väliin heittäytyi hän alas sängystä ja polvistui alastomana kovalla -lattialla, rukoillen kuolontuskassa Jumalalta armoa, väliin koki hän -lohduttaa ja vahvistaa itseään ajattelemalla kuningatarta, jonka -puolesta hän oli uhrannut rauhansa ja onnensa. - -Sanoen tahtovansa siirtää hänet l'Abbaye-nimiseen vankilaan, tulivat -vanginvartijat, joiden tuli viedä hänet tuomioistuimen eteen. - -"Vankila kuin vankila", vastasi prinsessa. "Minä jään mieluummin 'La -Forceen'. Täällä on yhtä hyvä kuin missään muuallakin." - -Hänelle vastattiin, että hänen oli pakko totella. - -Hän puki silloin ylleen, ja nojautuen vartijan käsivarteen, astua -laahusti rappusille. - -Viinin, veren ja tupakansavun löyhkä hengähti häntä vastaan, ja -pidätettyjen vaikerrusten ja kuolinkorahdusten ääni tunki hänen -korviinsa. Hän kesti tuskin seisaallaan ja näytti kokonaan kadottavan -tajuntansa siitä mitä hänen ympärillään tapahtui. - -Melkein kuolevana vietiin hän oikeuden eteen, pöydän ääreen, joka oli -täynnään sapeleja ja pistooleja, papereja, pulloja ja viinilaseja. - -"Kuka te olette?" kysyi tuomari. - -Nyt vasta näytti hän heräävän tajuntaan. - -"Marie Thérèse Louise Savoiji-Carignanilainen, Lamballen prinsessa", -vastasi hän. - -"Mikä asema teillä oli hovissa? Tiedättekö mitään linnassa tehdyistä -salaliitoista?" - -"En ole koskaan kuullut puhuttavan mistään salaliitosta." - -"Vannokaa rakastavanne vapautta. Vannokaa vihaavanne kuningasta, -kuningatarta ja kuningasvaltaa." - -"Ensinmainitun valan kyllä vannon. Mutta toista en voi vannoa, sillä -sielussani ei ole yhtään vihaa." - -"Vannokaa kuitenkin", sanoi tuomari, joka tahtoi pelastaa hänet. "Jos -ette tahdo vannoa, täytyy teidän kuolla." - -Prinsessa painoi alas päänsä, puristi yhteen huulensa ja vaikeni. - -"Menkää sitten", virkkoi tuomari, "ja kun tulette ulos täältä, niin -huutakaa: 'Eläköön kansa'." - -Penthièvren herttua, joka eleli rauhassa maatiloillaan, kansan -rakkauden suojelemana, tiesi kyllä mitkä vaarat uhkasivat hänen -miniäänsä. Hän oli lähettänyt uskotuimmat palvelijansa Pariisiin -varustettuina suunnattomilla rahasummilla, joilla heidän piti ostaa -prinsessan henki. - -Hänen puuhansa näyttivät alkavan onnistua. Monenmonituiset tiedonannot -kertovat yhtäpitävästi siinä suhteessa, että prinsessaa ei oltu aiottu -murhata. Sekä pyövelien että tuomarien joukossa oli useita, jotka -toivoivat hänen pelastuvan. Madame de Tourzel ja hänen tyttärensä -pelastuivat onnellisesti samana päivänä. - -Kaksi sotamiestä tarttui prinsessaa kainaloihin ja kuljetti hänet ulos -oikeussalista. - -Nähtyään verilöylyn ja ruumiit ulkopuolella, pyörtyi prinsessa -uudestaan. - -Miehet laahasivat häntä edelleen ruumiskasojen yli. - -Silloin pisti muuan juopunut mies keihäänsä hänen hiuspukineensa läpi. -Hän tempasi myssyn prinsessan päästä miekallaan, ja eräs kuningattaren -kirjoittama kirje, jonka prinsessa oli kätkenyt hiuksiinsa, putosi -maahan. - -Mies oli haavoittanut prinsessaa otsaan, ja veri virtasi hänen poskiaan -pitkin. - -Vielä seisoi prinsessa pystyssä. Nuo kaksi sotamiestä, jotka -silminnähtävästi halusivat pelastaa hänet, raahasivat häntä väsymättä -edelleen. - -Mutta roistojoukko oli nähnyt verta ja hyökkäsi prinsessan kimppuun. -Hänet lävistettiin miekoilla ja peitsillä, tartuttiin hänen hiuksiinsa -ja leikattiin hänen päänsä poikki teurastajaveitsellä. Vaatteet -raastettiin ruumiin päältä, joka sitten häväistiin ja silvottiin. - -Prinsessan pää pistettiin keihään nenään, ja joukko juopuneita miehiä -ja naisia kantoi sitä edellään, vieden sen erääseen ravintolaan. Pää -pantiin tarjoilupöydälle puoleksi juotujen pullojen keskelle ja -läsnäolijat pakotettiin juomaan malja kuolemalle. - -Murhajoukko kulki sitten edelleen yhä kasvavan ihmisjoukon saattamana. -Seisahduttiin Bastiljipaikalla. Täällä vietiin pää eräälle -kähertäjälle, joka kähersi ja puuteroi tukan. - -"Hurraa!" huusi kansa, kun pää jälleen tuotiin näkyviin. "Nyt se -Antoinette taaskin tuntee ystävättärensä!" - -Pää kannettiin Templen portille ja tahdottiin säikähdyttää -kuningatarta. Väkijoukko tunkeusi linnanpihalle ja keräytyi -kuninkaallisen parin ikkunoiden kohdalle. - -Miehet, naiset ja lapset hoilasivat vallankumouksellisia lauluja, -huusivat ja kiljuivat. Voitiin erottaa sanat: "Itävallatar! Lamballe!", -joita lakkaamatta toistettiin ja jotka kuuluivat muita huutoja -kovemmin. - -Työmiehet tornissa liittyivät ihmisjoukkoon; kaikki olivat kärkkäitä -näkemään kuninkaallisen perheen surun. - -"Jollei itävallatar näyttäydy, menemme sisään hänen luoksensa ja -pakotamme hänet suutelemaan Lamballen päätä", huusivat muutamat. - -Prinsessan pitkät, vaaleat kiharat liehuivat kuolleen, verisen pään -ympärillä. Mies, joka kantoi päätä, kapusi muurille, saadakseen pään -niin lähelle Marie Antoinetten ikkunaa kuin mahdollista. - -Kuolleen paita, joka oli liattu ja kastettu veressä, pujotettiin toisen -keihään nenään, ja prinsessan verta valuva sydän pistettiin miekan -kärkeen. Mies, joka kantoi viimeksi mainittua, meni kokin luokse -Templeen ja kehotti häntä keittämään ja paistamaan sydämen, mutta vasta -sen jälkeen kuin hän olisi näyttänyt sen Marie Antoinettelle ja saanut -ilokseen katsella tämän surua näkemänsä johdosta. - -Kuninkaallinen perhe oli vast'ikään noussut ruualta. Kamaripalvelija -Clery oli mennyt Tison-puolisoiden luo syödäkseen tavallisuuden mukaan -päivällistä heidän kanssaan. - -Yhtäkkiä madame Tison kirkaisi ja pyörtyi: hän oli istuinsijaltaan -nähnyt poikkihakatun pään. - -Clery nousi ylös ja riensi kuninkaallisen perheen luo; hän näytti lopen -säikähtyneeltä. - -"Miksi ette mene syömään päivällistä?" kysyi kuningatar. - -"Madame, minä en voi oikein hyvin", vastasi hän. - -Useita maistraatin jäseniä töytäsi huoneeseen, ja palveluksessa oleva -vartija sulki oven. Tultuaan ikkunan läheisyyteen, veti hän kaihtimen -eteen. - -"Mitä tämä hirveä melu tietää?" kysyi kuningas. - -Muuan kansalliskaartilainen vastasi hurjamaisesti: - -"Koska olette utelias tietämään, niin tahtoo kansa, että näette -prinsessa Lamballen pään. Kehottaisin teitä näyttäytymään, ellette -tahdo kansan tunkeutuvan tänne sisään." - -Marie Antoinette vaipui pyörtyneenä lattialle. Hänen tyttärensä on -kertonut, että se oli ainoa kerta kuningattaren koko vankeusaikana, -jolloin hänen mielenlujuutensa petti hänet. - -Toivuttuaan pyörtymyksestään, heittäytyi hän polvilleen, ja hän -vaikeroi ja rukoili Jumalaa koko yön. - - - - -7. - -Kuninkaallinen perhe siirretään suureen torniin. -- Ludvig XVI -asetetaan konventin eteen. - - -Syyskuun 21. p:nä 1792 julistettiin Ranska tasavallaksi. - -Vangit vastaanottivat tiedon tästä mitä täydellisimmällä -mielentyyneydellä. - -"Minä soisin", sanoi Ludvig, "että ranskalaiset tämän hallitusmuodon -kautta tulisivat nauttimaan sitä onnea, jonka minä toivoin voivani -valmistaa heille." - -Kuusi maistraatin virkamiestä tuli muutamia päiviä sen jälkeen hänen -luokseen ja lukivat julki käskyn, että Ludvigin tuli erota perheestään -ja siirtyä suureen torniin. - -Kuningatar, prinsessa Elisabeth ja kuninkaalliset lapset syleilivät -häntä mitä syvimmästi liikutettuina. He suutelivat ja kostuttivat -kyynelillään hänen käsiään ja pyysivät, vaikka turhaan, saada kärsiä -yhdessä hänen kanssaan. - -Virkamiehetkin valtasi sääli, mutta he eivät uskaltaneet olla ankaraa -käskyä noudattamatta. - -Kuningas vietiin suureen torniin; sänky, pöytä ja pari yksinkertaista -tuolia olivat ainoat huonekalut, joita siellä löytyi. - -Seuraavana aamuna pyysi kuningas vartijaa tiedustelemaan hänen vaimonsa -ja lastensa vointia. Vartija, joka oli lauhkeampi luonnoltaan kuin -toiset, neuvotteli virkaveljiensä kanssa ja sai heidät lähtemään mukaan -kuningattaren luo. - -Marie Antoinette oli viettänyt yön itkien ja vaikeroiden. Hänen kalpeat -huulensa, hänen itkettyneet silmänsä ja se yksipäisyys, jolla hän oli -kieltäytynyt maistamasta aamiaistaan, vannoen tahtovansa kuolla -nälkään, jos hänet erotettaisiin kuninkaasta, kaikki tuo liikutti ja -hämmästytti vartijoita. - -"Olkoon menneeksi", sanoi lopulta yksi heistä, "saakoot he syödä -tänään yhdessä. Huomenna antakoon kunnallisneuvosto tarkemmat -menettelyohjeet." - -Kuningattaren epätoivo muuttui mitä hilpeimmäksi iloksi; hän syleili -lapsiaan ja kehotti heitä osottautumaan kiitollisiksi vartijoille ja -kiittämään Jumalaa, koska heille suotaisiin tilaisuus nähdä isää. - -Vieläpä Simonkin, joka kohtauksessa oli läsnä, tuli liikutetuksi. - -"Nämä naiset saavat minut narratuksi melkein itkemään", jupisi hän. - -Mutta hetkinen sen jälkeen kääntyi hän kuningattaren puoleen ja virkkoi -tuimalla äänellä: - -"Te ette itkenyt elokuun 10. p:nä." - -"Kansa erehtyy suuresti tunteistamme", vastasi Marie Antoinette. - -Päivällisateria muodostui todelliseksi juhlaksi. Ludvig puristeli -puristelemistaan rakkaittensa käsiä. Naiset saivat luvan käydä suuressa -tornissa nähdäkseen kuninkaan huonetta ja niitä suojia, joita -laitettiin kuntoon heidän vastedes asuttavakseen. Eikä paljoa -puuttunut, ettei päivä, joka oli alkanut epätoivolla, päättynyt ilolla -ja riemulla. - -Kolme viikkoa sen jälkeen saattoivat Marie Antoinette, prinsessat ja -Kaarle Ludvig myöskin muuttaa suureen torniin. - -He olivat iloinneet muutosta, koska sen kautta pääsisivät jälleen -yhteen kuninkaan kanssa, mutta he erehtyivät, toivoessaan -kunnallisneuvosten osottavan heitä kohtaan sääliä. Viha Marie - -Antoinettea kohtaan ei ollut vähentynyt sotaa käytäessä hänen -synnyinmaataan vastaan. - -Se huolenpito, jota hän omisti pojalleen, se kiitollisuus, jolla poika -palkitsi hänen rakkautensa, ja ne hellyydenosotukset, jotka pojan -puolelta hänen osakseen ilman määrää tulivat, olivat hänelle -lohdutuksena onnettomuudessa; mutta eipä hänelle tahdottu tätä -viimeistäkään iloa suoda. Kaarle Ludvig erotettiin ilman edelläkäypää -ilmoitusta äidistään ja annettiin isänsä haltuun. - -Aluksi toivoi kuningatar, ettei erottaminen ollut tarkoitettu muuksi -kuin uhkaukseksi ja että lapsi annettaisiin hänelle takaisin niin pian -kuin heidän muuttonsa oli tapahtunut. Vasta sitten kun vartijat veivät -hänet itsensä kolmanteen kerrokseen ja vaativat poikasen jäämään -lähinnä alempaan kerrokseen, käsitti hän toden olevan mielessä. - -Suuri torni oli vielä pimeämpi ja kovempi vankila kuin pieni oli ollut. - -Portaiden alipäässä oli kaksinkertaiset ovet, toinen tammesta, toinen -raudasta. Odotushuone, jossa vartijat oleskelivat päivin ja öin, oli -porraskäytävän vieressä. Asunnon muutto ei muuten aikaansaanut -mainittavia muutoksia jokapäiväisessä elämässä. Aterialla oltiin -kuninkaan huoneessa, ja vaikka poika asui isänsä luona, saivat -kuningatar ja prinsessa kumminkin olla yksissä hänen kanssaan sekä -ateriain aikana että oltaessa kävelyillä puistossa. - -Loukkaukset ja solvaukset, joille vangit olivat olleet alttiina -pienessä tornissa, eivät silti lakanneet, vaikka heidät oli muutettu -suureen torniin. Kaikki riippui vartijain mielivallasta. - -Vartijat esiintyivät aika-ajoin mitä eriskummallisimmilla -vaatimuksilla. Muuan heistä säretti kalanluut ja makaroonit, koska -luuli kirjallisia tiedonantoja olevan niihin kätkettynä. - -Joku toinen vaati kamaripalvelija Cleryä juomaan siitä saippuavedestä, -jota hän käytti ajaessaan kuninkaan partaa, koska veteen, kuten hän -sanoi, saattoi olla sekotettu myrkkyä. - -Eräänä päivänä läheni muuan vartija kuningatarta ja prinsessaa. - -"Hyvät naiset", sanoi hän, "minä tuon hyviä uutisia; useat uskottomista -emigranteista on otettu kiinni ja surmattu. Jos te rakastatte -isänmaata, niin tämän tietenkin täytyy ilahduttaa teitä." - -Marie Antoinette ei vastannut eikä vähimmälläkään tavalla osottanut, -että hän oli kuullut mitä lausuttiin. - -Kuninkaallisen perheen jäsenet sairastuivat kosteuden johdosta ja -joutuivat järjestänsä vuoteen omiksi. - -Kuningatar, prinsessa Elisabeth ja lapset toipuivat pian jälleen, mutta -kuninkaan sairaus kääntyi pitkälliseksi ja herätti jo huolia. - -Vallankumouksen johtomiehet alkoivat peljätä, että kuolema olisi -nopeampi heitä ja riistäisi heiltä saaliin, johon he olivat iskeneet -silmänsä. He lähettivät senvuoksi noutamaan kuninkaan entisen -henkilääkärin, Le Monnierin, ja käskivät hänen tutkia kuninkaan tilaa. - -Lääkäri puhkesi itkuun, nähdessään entisen valtiaansa. Hän kieltäytyi -Templen vangin edessä esiintymästä toisin kuin hän oli Versaillesissa -kuninkaan edessä esiintynyt, ja vartijat syyttivät häntä sen johdosta -"ilettäväksi ylimykseksi ja joutavaksi imartelijaksi". - -Marie Antoinette vaali puolisoaan uupumattomalla hellyydellä, ja niin -kuningas vähitellen toipui taudistaan. - -Vähän myöhemmin sairastui Clerykin. Kuningatar ja prinsessat kävivät -joka päivä hänen luonaan, ja Ludvig hoiti uskollista palvelijaansa. - -Sitten kun kunnallisneuvosto joksikuksi aikaa näytti unohtaneen -kuninkaallisen perheen, päätti se marraskuun 1. p:nä lähettää muutamia -miehiä ottamaan selvää vankien tilasta. - -Drouet, tuo ennen mainittu postimestarin poika, jonka syy oli, että -kuninkaallisen perheen pako oli tullut ehkäistyksi, oli tämän -lähetystön johtajana. - -Marie Antoinette tunsi silmänräpäyksessä hänet jälleen. - -Drouet kumarsi hämillään ja kysyi, oliko kuningattarella valitettavana -jotakin tai jotakuta vastaan. - -Kuningatar vaikeni. - -Drouet uudisti kysymyksensä, mutta kuningatar ei pitänyt häntä -vastauksen arvoisena. - -Drouetin lähdettyä istui kuningatar kauan ajatuksiinsa vaipuneena. -Hänen tyttärensä suuteli hänen käsiään ja koki karkoittaa synkkiä -aavistuksia, jotka täyttivät Marie Antoinetten sielun, mutta hän ei -onnistunut saamaan äitiä tyynnytetyksi. - -"Miksi tuli Varennesin mies taaskin luoksemme?" kysyi Kaarle Ludvig. -"Senköhän tähden ehkä, että huomenna on vainajain muistopäivä?" - -2. p. marraskuuta -- vainajain muistojuhla -- oli myöskin kuningattaren -syntymäpäivä. - -Marraskuun 30. p:nä selitti Robespierre, että kuninkaan kuolemantuomio -oli ainoa keino, jolla yleinen rauhallisuus saataisiin palautetuksi -Ranskaan. - -Clery, jonka oli onnistunut ylläpitää yhteyttä ulkomaailman kanssa, -katsoi aivan varmaksi, että hänen herransa tulisi täydellisesti -erotetuksi perheestään ja että oikeudenkäynti pantaisiin vireille häntä -vastaan. Hän ilmaisi varomisensa kuninkaalle, joka taas valmisti -kuningatarta siihen. - -Pétionin ehdotuksesta päätettiin joulukuun 3. p:nä, että Ludvig -jätettäisiin konventin tutkittavaksi. Kolme päivää sen jälkeen -valittiin kaksikymmentäyksi-henkinen komitea, jonka tuli laatia -syytöskirja kuningasta vastaan. - -Joulukuun 11. p:nä oli määrä asettaa hänet tutkittavaksi. - -Päivä alkoi hurjalla temmellyksellä. Rummunpärinää kuului, ja useita -rykmenttejä oli menossa Templen ulkopuolella olevalle kentälle. - -Kuninkaallinen perhe oli äsken syönyt aamiaista. Vartijain -epäluuloisuus esti Ludvigia ja Marie Antoinettea muutoin kuin merkein -ja katsein ilmaisemasta sitä levottomuutta, joka täytti heidän -sielunsa. Peloissaan melun johdosta, joka tunki heidän kuuluvilleen, -tahtoivat he vartijoilleen kumminkin näyttää ikäänkuin he eivät -laisinkaan olisi aavistaneet syytä siihen. - -Naiset lähtivät jälleen kuningattaren huoneeseen; Ludvig istuutui -lukemaan. - -Kaksi vartijaa astui kohta sen jälkeen sisään viedäkseen -kruununprinssin kuningattaren luo. - -Ludvig sulki pojan syliinsä; ajatus, että hän tulisi menettämään -poikansa, täytti hänen sydämensä haikealla surulla. - -Kaarle Ludvig ei käsittänyt isänsä mielenliikutusta eikä ottanut osaa -hänen suruunsa. Hän rakasti äitiään enemmän kuin muita, ja tieto siitä, -ettei hänen tästä puolin tarvitsisi olla erillään äidistään, täytti -hänen rintansa ilolla. - -Kaksi tuntia sen jälkeen kuninkaan huomio kiintyi askeleihin, jotka -kuuluivat portailta. Chambon -- Pariisin silloinen pormestari -- sekä -Santerre, Chaumette ja Colombeau tulivat noutamaan häntä konventtiin. -Ludvig kuunteli tyynesti, kun heidän muassaan oleva asiapaperi hänelle -luettiin. Mitään virkkamatta nousi hän vaunuihin. - -Sade piiskoi vaununikkunoita, ja kaduilla laulettiin: - - "Tyrannin verta - jo nähdään kerta." - -Kuninkaan tultua oikeussaliin, luettiin syytöskirja julki. Ludvig oli -istuutunut puheenjohtajan eteen, samalle paikalle, jossa hän muutamia -vuosia ennen oli vannonut uskollisuutta valtakunnan uudelle -hallitusmuodolle. - -Tyynesti vastasi hän kaikkiin kysymyksiin. Hän anoi asianajajaa, ja -tähän pyyntöön suostuttiin. - -Kello seitsemän iltapäivällä palasi hän Templeen. Ajatus perheestään -valtasi hänet kokonaan. Hän pyysi saada tavata kuningatarta, mutta -hänen pyyntönsä evättiin. - - - - -8. - -Kuningas tuomitaan kuolemaan. - - -Kuningatar ja prinsessat olivat kaiken päivää olleet mitä suurimman -tuskan vallassa. Saatuaan tiedon siitä, että kuningas oli lähtenyt -pois, oli hänen puolisonsa heittäytynyt polvilleen ja tuntikausia -tuskanalaisessa ahdistuksessa rukoillut Jumalaa. - -Vihdoin nousi hän ylös ja alkoi käsiään väännellen kävellä edestakaisin -huoneessa. Hän meni milloin yhden, milloin toisen luo, puheli vahtien -kanssa, suuteli natoansa ja lapsiansa. - -Tultuaan varmuuteen siitä, että kuningas oli palannut konventista, anoi -hän saada tavata tätä. Mutta hänelle ei edes vastattukaan. - -Surusta ja tuskasta uupuneena ei onneton kuningatar enää jaksanut -itkeä. Hän pani kruununprinssin omaan sänkyynsä ja käveli koko yön -edestakaisin sanomattomassa epätoivossa. - -Seuraavana päivänä uudisti hän anomuksensa. Hän pyysi jälleen saada -puhutella miestään. Myöskin pyysi hän saada luettavaksensa ne -sanomalehdet, joissa kerrottiin jutun käsittelystä oikeudessa. Ja -vihdoin pyysi hän, että lapset saisivat tavata isäänsä. - -Tähän viimeiseen pyyntöön suostuttiin sillä ehdolla, että Kaarle Ludvig -ja Marie Thérèse erotettaisiin äidistään. Mutta kuningas ei tahtonut -vastaanottaa tätä uhria vaimoltaan. - -Kuusi pitkää viikkoa oli hän erotettuna perheestään. Vain yksi -asuinkerros erotti hänet niistä, joita hän niin sanomattomasti rakasti, -ja he kärsivät kauheita tuskia hänen tähtensä, mutta heidän ei ollut -suotu ojentaa hänelle auttavaa kättä hädän hetkenä. - -Kuitenkin saivat kuningatar ja prinsessa Elisabeth tuontuostakin -tietoja kuninkaalta, saaden siitä kiittää Cleryn harrasta -uskollisuutta. Yksi ikkuna prinsessa Elisabethin makuuhuoneessa antoi -eräälle käytävälle päin, joka oli yhteydessä kamaripalvelijan huoneen -kanssa. Clery käytti hyväkseen niitä hetkiä, jolloin vartijat olivat -innostuneet korttipeliinsä, ja kiinnitti hienoja lankoja tuohon -ikkunaan. Lisäksi kätki hän pieniä paperiliuskareita villatukkoihin, -jotka hän sitoi rihmoihin ja jotka prinsessa Elisabeth sitten veti -ylös. - -Ludvig oli lausunut toivomuksenaan, että asianajajat Target ja Tronchet -ottaisivat häntä puolustaakseen. - -Target kieltäytyi vastaanottamasta tätä luottamustointa, mutta Tronchet -noudatti kuninkaan kutsua. Ja iäkäs Malesherbes kiiruhti konventtiin -pyytämään itselleen kunniaa saada puolustaa sitä miestä, joka ennen oli -ollut hänen hallitsijansa. - -Konventti myöntyi tähän. Liikutettuna ja kiitollisena vastaanotti -Ludvig entisen ministerinsä. - -Kukistunut kuningas haki vanhassa neuvonantajassaan vähemmän -puolustajaa kuin ystävää, jolle saattoi antaa luottamuksensa ja jolle -voi ilmaista huolensa. - -Sekä yksinäisessä vankikammiossa että oikeuden edessä Malesherbes -edelleen osotti kuninkaalleen mitä syvintä kunnioitusta. - -Tuomareita suututti, että hän heidän läsnäollessaan kutsui kuningasta -"sireksi" ja "hänen majesteetikseen". - -"Mikä antaa teille rohkeuden mainita sanoja, joiden käyttämisen -konventti on kieltänyt?" kysyi yksi tuomareista. - -"Teidän ja elämän halveksiminen", vastasi Malesherbes. - -Tila ei kuitenkaan myönnä tässä tehdä lähemmältä selkoa tuosta -surullisesta oikeusjutusta, jonka maailmanhistoria tuntee. - -Ludvigin mielentyyneys ei sen kestäessä järkähtynyt. Hän osotti mitä -suurinta mielenmalttia kaikessa, mikä koski häntä itseään; ainoastaan -silloin, kun hän puhui perheestään, sai mielenliikutus hänessä vallan. -Hän itki ajatellessaan lapsiaan ja vaimoaan, joka oli niin vainottu ja -väärinymmärretty. - -"Minun täytyy puhua teille eräästä asiasta, joka murehuttaa minua -syvästi, -- kansan vääryydestä kuningatarta kohtaan", lausui hän -Malesherbesille. "Jos ranskalaiset tuntisivat hänen arvonsa, jos he -aavistaisivat mihin täydellisyyden määrään hän on onnettomuutensa -päivinä kehittynyt, niin he rakastaisivat häntä. Mutta levittämällä -panettelua hänestä, ovat vihamiehemme pyytäneet muuttaa sen rakkauden, -jonka esineenä hän niin kauan on ollut, mitä katkerimmaksi vihaksi." -- - -Vaimoaan ajatellessaan lannistui Ludvigin rohkeus. - -"Kapinoitsijat kokevat kaikin keinoin liata hänen mainettaan, jotta -kansa vähitellen valmistuisi hänen kuolemansa varalta", sanoi hän. -"Niinpä niin, hänen kuolemansa on päätetty asia! Jos hänen annettaisiin -jäädä eloon, peljättäisiin hänen kostavan. Onneton ruhtinatar! Hänen -avioliittonsa minun kanssani lupasi hänelle valtaistuimen -- ja mitkäpä -toiveet hänelle tänään häämöttävätkään?" - -Malesherbes toivoi yhä, että tyydyttäisiin kuninkaan karkoittamiseen -tahi että hänet viime hetkessä päästettäisiin vapaaksi. - -Hän ja Tronchet ottivat konventin suostumuksella avukseen erään -nuoremman asianajajan de Sèzen. Ludvig arveli aivan turhaksi taistella -hengen puolesta, jonka hän ajatuksissaan jo oli uhrannut. - -"Me teemme Penelopen työtä", sanoi hän, "eikä kulu kauan ennenkuin -vihollisemme ovat hävittäneet sen. Minä en usko enään onneen; minun -toivoni on yksinomaan Jumalassa." - -Joulukuun 24. p:nä jätti de Sèze kuninkaalle puolustuspuheen, jonka hän -aikoi pitää konventin edessä. - -Kuningas kehotti lempeästi häntä jättämään sen sikseen. "Minä en toivo -saavani tuomareitani vakuutuksestaan luopumaan", sanoi hän, "enkä minä -tahdo saada herätetyksi heissä sääliä." - -Ensimäisenä joulupäivänä kirjoitti hän omakätisesti testamenttinsa, -joka uhkuu rauhan ja sovinnollisuuden ajatuksia, isänmaanrakkautta ja -kristillistä nöyryyttä. - -"Kaikesta sydämestäni rukoilen Jumalaa, että hän laupeudessaan tahtoisi -katsoa vaimoni, lasteni ja sisareni puoleen, jotka niin kauan ovat -yhdessä kanssani kärsineet", sanotaan tässä testamentissa. "Rukoilen, -että Hän tukisi heitä armollaan, sitten kun he ovat menettäneet minut -ja niin kauan kuin he elävät tämän viheliäisen maan päällä... - -"Minä jätän lapseni vaimoni huostaan; en koskaan ole epäillyt hänen -äidillistä hellyyttään heitä kohtaan. Ennen kaikkea lasken hänen -sydämellensä heidän kasvattamisensa hyviksi kristityiksi ja -rehellisiksi ihmisiksi. Siltä varalta, että he olisivat tuomitut -kokemaan tämän maailman suuruutta, pyydän häntä edelleen kasvattamaan -heitä siten, että he pitäisivät tätä suuruutta vain vaarallisena ja -katoavana lahjana ja että he tottuisivat kääntämään katseensa iäisyyden -ainoata todellista ja pysyväistä kunniata kohti. - -"Minä pyydän sisartani edelleenkin omistamaan rakkautensa lapsilleni ja -olemaan heille äidin sijaisena, jos heitä se onnettomuus kohtaisi, että -he menettäisivät oikean äitinsä. - -"Minä pyydän vaimoani antamaan minulle anteeksi kaikki ne kärsimykset, -jotka hänen on täytynyt kestää minun tähteni, sekä ne murheet, joita -yhdyselämämme aikana olen voinut hänelle tuottaa, samoin kuin hänkin -puolestaan olkoon täysin vakuutettu siitä, etten minä kanna mitään -vihan kaunaa häntä vastaan, jos hän katsoisi täytyvänsä itseänsä -soimata jostakin, minkä hän tietää minua vastaan rikkoneensa. - -"Minä lasken lämpimästi lasteni sydämelle kaiken sen, mitä he ovat -velkaa Jumalalle, minkä täytyy käydä kaiken muun edellä. Vielä lasken -heidän sydämellensä, että heidän tulee olla keskenänsä sovinnolliset ja -äidillensä kuuliaiset, ja että heidän tulee osottautua häntä kohtaan -kiitollisiksi kaikesta siitä huolenpidosta ja vaivasta, jota hänellä on -ollut heidän tähtensä. Minä pyydän heitä pitämään sisartani toisena -äitinä." --- - -Toisena joulupäivänä seisoivat Ludvig ja hänen puolustajansa -tuomioistuimen edessä. Vaikkakin yleisön tyytymättömyyden murina ja -oikeuden jäsenten olkapäitten nykäykset häntä monta kertaa -keskeyttivät, puhui de Sèze lämpimästi ja vaikuttavasti kuninkaan -puolesta. - -Hänen lopetettuaan kohotti Ludvig lempeästi ja yksivakaisesti äänensä. - -"Minä puhun teille kenties viimeisen kerran", sanoi hän, "ja ilmoitan -ettei omallatunnollani ole mitään mistä soimata minua, ja etteivät -puolustajani ole puhuneet muuta kuin mikä on totta." - -Hän lisäsi, ettei hän milloinkaan ollut peljännyt jättää tekojansa -julkisuuden arvosteltavaksi, ja huomautti, että häntä vastaan tehty -syytös, että hän oli muka halunnut vuodattaa alamaistensa verta, oli -syvästi murehuttanut hänen mieltään. - -Kello viiden seuduissa iltapäivällä palasi hän vankilaan yhtä tyynenä -kuin oli sieltä lähtenytkin. Ennenkuin astui kynnyksen yli, loi hän -suruisen katseen ylös niihin ikkunoihin, joiden taakse hänen perheensä -oli suljettu, ja tuskin oli hän tullut sisään, kun rupesi kirjoittamaan -kirjettä vaimolleen. - -Kuningatar vastaanotti nuo kaihotut rivit edellisessä jo mainitun, -prinsessa Elisabethin ikkunaan kiinnitetyn rihman välityksellä. - -Seuraavana aamuna toi de Sèze useita kappaleita kuninkaan puolesta -pitämäänsä puolustuspuhetta. - -Muuan Vincent-niminen vartija vei salaa yhden kappaleen -kuningattarelle. - -Marie Antoinette luki sen innokkaasti ja tarkkaavaisesti läpi. Hän ei -toivonut mitään. Vakaalla kädellä kirjoitti hän kirjasen ensimäiselle -sivulle: - -"Oportet unum mori pro populo." [Yhden tulee kuolla kansan puolesta.] - -Tätä puolustuspuheen kappaletta säilytetään vielä tänäkin päivänä -eräässä Ranskan yleisessä kirjastossa. - -Varhain uudenvuoden aamuna astui Clery kuninkaan luo, joka ojensi -uskolliselle palvelijalle kätensä. Clery kostutti sitä kyynelillään, -sopertaessaan onnentoivotuksiaan alkavan vuoden johdosta. - -Ludvig pyysi erästä vartijaa menemään yläkertaan tiedustelemaan hänen -perheensä vointia ja lausumaan hänen onnittelunsa uuden vuoden -johdosta. - -Hänen äänensä soi niin epätasaiselta, että vartija liikutettuna lausui -Clerylle: - -"Miksi kuningas ei pyydä lupaa perheensä tapaamiseen? Ei sitä häneltä -nyt suinkaan kiellettäisi." - -Kamaripalvelija ilmoitti kuninkaalle mitä vartija oli sanonut ja -vakuutti puolestaan, ettei konventti tulisi panemaan mitään esteitä -sille, että kuningas saisi tavata rakkaita omaisiaan. - -"Muutamien päivien kuluttua ei minulta kielletä tätä lohdutusta", -vastasi Ludvig. "Odottakaamme siksi." - -Europassa ei vielä uskottu mahdolliseksi, että mestaus voisi tulla -kysymykseen. - -Marraskuun viimeisinä päivinä kirjoitti Fersen Ruotsin silloiselle -hallitsijalle: - -"Emme ole saaneet mitään uusia tietoja Pariisista; tiedämme vain sen, -että oikeudenkäynnin nostaminen kuningasta vastaan paraillaan on -keskustelun alaisena. Mielipiteet näyttävät olevan erilaiset. Fouchet -arvelee hallitsijan jo olevan tarpeeksi rangaistu kaikkien niiden -onnettomuuksien kautta, jotka ovat häntä kohdanneet, ja tahtoo että -hänen annettaisiin paeta pois. Toiset taasen tahtovat hänet -tuomittavaksi kuolemaan, mutta että kuolemantuomio viime hetkessä -peruutettaisiin. On syytä otaksua, että hänet aiotaan tuomita -kuolemaan, mutta että kansa armahtaa hänet ja määrää soveliaan -rahasumman hänen ja hänen perheensä ylläpitämiseksi. Tietämätöntä -kaikissa tapauksissa on, pidetäänkö häntä sitten edelleenkin vangittuna -vai sallitaanko hänen vapaasti matkustaa minne tahtoo." - -Tapahtumat kumminkin osottivat tämän toivorikkaan käsityskannan -perusteettomaksi. - -Girondilaiset halusivat pelastaa kuninkaan hengen ja vaativat, että oli -vedottava kansaan. Tämän mielipiteen edustajana esiintyi Vergniaud -erittäin voimakkaasti. Hän ei ottanut ratkaistakseen kysymystä -kuninkaan syyllisyydestä tai syyttömyydestä, mutta kuvasi sydämiin -käyvin sanoin sitä onnettomuutta, jonka alaiseksi kuninkaan mestaus -saattaisi Europan ja erittäinkin Ranskan. - -Mutta järkisyyt ja selvät sanat eivät enää merkinneet mitään tässä -maassa. Alempi pääkaupungin väestö uhkasi konventtia häviöllä, jos -konventti uskaltaisi ruveta ehkäisemään roistoväen kostontuumia. - -Varhain aamulla tammikuun 15. p:nä 1793 alkoivat äänestykset -Vergniaudin toimiessa puheenjohtajana. Ensimäiseen kysymykseen, oliko -kuningas tehnyt itsensä syypääksi kavallukseen, vastasi 683 ääntä -"jaa". Ehdotettu vetoominen kansaan hyljättiin sitten 424 äänellä 283 -vastaan. - -16. p:nä tammikuuta käytiin äänestämään kuninkaalle määrättävästä -rangaistuksesta. Äänestys alkoi puoli kahdeksan illalla ja kesti -seuraavaan aamuun. - -Sali oli vain niukasti valaistu. Parvet olivat ääriään myöten täynnä -kuulijoita. Puheltiin, naureskeltiin ja tehtiin niitä näitä -huomautuksia edusmiehistä ja heidän mielipiteistään. - -Komeasti puetut naiset kuorivat ihan tyynesti appelsiinejaan ja -nauttivat niitä mielihalulla. Ilotytöt joivat limonaadia ja söivät -jäätelöä, pelasivat korttia ja löivät vetoa äänestyksen tuloksesta. He -uhkailivat ja pilkkasivat jokaista, joka uskalsi puhua armahtamisesta, -ja tervehtivät kättentaputuksilla niitä edusmiehiä, joiden varmuudella -odotettiin äänestävän kuolemantuomion puolesta. - -721:stä läsnäolijasta äänesti 361 kuninkaan mestaamista ilman -lykkäystä, 39 tahtoi, että kuolemantuomion täytäntöönpano lykättäisiin, -ja 321 puolsi lievempää tuomiota. - -Niiden joukossa, jotka äänestivät Ludvigin mestaamista, oli hänen -sukulaisensa, Orléansin herttua eli Philip Egalité, joksi hän nyt -kutsui itseään. Mutta kuuluipa myöskin ääniä, jotka kuningasta -puolustivat. Eritotenkin mainittakoon, että muuan edusmies, Duchatel -nimeltään, kannatti itsensä konventtiin, käärittynä vaippoihin. Vaikka -hän saikin uhkauksia osakseen, äänesti hän kumminkin kuolemantuomiota -vastaan. - -Ludvigia huoletti vähemmin se tuomio, jonka ihmiset hänestä -langettaisivat, kuin se tuomio, joka odotti häntä Jumalan tykönä. - -Tammikuun 18. p:nä tulivat hänen asianajajansa ilmoittamaan hänelle -äänestyksen tuloksen. Malesherbes heittäytyi itkien hänen jalkojensa -juureen, eikä saanut sanaakaan suustaan. - -Kuningas ymmärsi mitä se merkitsi, ja kalpenematta vastaanotti hän -sanoman. Hän nosti ylös vanhan neuvonantajansa ja puristi hänet -rintaansa vasten. - -"Minä odotin itselleni sitä, mitä kyyneleenne minulle kertovat", sanoi -hän. "Jos pidätte minusta, niin älkää olko murheissanne. Suottehan toki -minulle sen ainoan tyyssijan, mikä minulla vielä on jälellä... -Vapahtakoon minun vereni kansan niistä kauhuista, joita minun -valitettavasti täytyy sille ennustaa." - -Hän tiedusteli nyt asian yksityiskohtia ja miten Orléansin herttua oli -äänestänyt. - -Malesherbes teki hänelle selkoa siitä. - -"Oi!" puhkesi Ludvig sanoiksi, "hän tuottaa minulle enemmän tuskaa kuin -kaikki muut." - - - - -9. - -Ludvig XVI sanoo jäähyväiset perheelleen. -- Hänen mestauksensa. - - -Marie Antoinette sai tiedon Ludvigin kuolemantuomiosta vasta päivää -ennen, kuin mestauksen oli määrä tapahtua. Sunnuntaina tammikuun 20. -p:nä toitottivat sanomalehtipojat uutisen julki hänen ikkunainsa alla. -Illalla annettiin hänen tietää, että hän saisi mennä alas kuninkaan luo -ottamaan hyvästit häneltä. - -Apotti Edgeworth de Firmont, joka ennen oli ollut prinsessa Elisabethin -rippi-isä, saapui viimemainitun kehotuksesta kuninkaan luo. - -Tultuansa Templeen, hän mielenliikutuksen valtaamana lankesi polvilleen -kuninkaan eteen. - -"Minä en ole enää tottunut siihen, että minun eteeni polvistutaan", -sanoi kuningas ja nosti rippi-isän ylös. - -"Niin", jatkoi hän, "vihdoin on käsissämme se suuri tilinteko, johon -kaikkien meidän ajatuksien tulee kiintyä; sillä mitä on kaikki muu -tämän rinnalla?" - -Sulkeutuneena huoneeseen apotin kanssa valmistautui hän kuolemaan. Hän -puheli papin kanssa tulevaisesta elämästä ja tunnusti syntinsä hänelle. - -Muuan vartija ilmoitti, että kuninkaan perhe kohta oli tulossa. - -Kuningas nousi liikutettuna, meni saliin ja pyysi Cleryä asettamaan -esiin vesikarahvin kuningatarta varten. Hän kehotti apottia jäämään -viereiseen huoneeseen hyvästijätön ajaksi. - -Kuolemaantuomittu, joka käveli lattialla edestakaisin, koetti hillitä -kärsimättömyyttään, mutta katseet, joita hän ehtimiseen loi ovelle -päin, ilmaisivat selvästi hänen mielenliikutuksensa ja kaihonsa. - -Vihdoin kuului askelia, jotka ilmoittivat hänen rakkaittensa tulevan. - -Marie Antoinette astui sisään ensinnä, pitäen poikaa kädestä. Molemmat -prinsessat seurasivat perästä. - -Kaikki heittäytyivät nyyhkien kuninkaan syliin. - -Kruununprinssi kapusi isän polvelle ja kietoi käsivartensa hänen -kaulaansa. Elisabeth ja Marie Thérèse kumartuivat hänen puoleensa ja -kallistivat päänsä hänen rintaansa vasten. Kuningatar kyyristyi lähelle -häntä kiihkoisella hellyydellä. - -Kului yli puolen tuntia, ennenkuin kukaan heistä kykeni lausumaan -sanaakaan. Yksi yhteinen valitus kuului noiden viiden suusta, jotka -istuivat puristuneina lujasti toinen toiseensa. Aika-ajoin puhkesi -heidän itkunsa ja nyyhkytyksensä huutoihin, niin valittaviin, että ne -kuuluivat läheisille kaduille. - -Viimein puhui kuningas. Hän vaatii poikaansa unhottamaan kaikki -loukkaukset, antamaan anteeksi niille, jotka olivat saattaneet hänen -isänsä mestauslavalle, pitämään uskontoa kunniassa ja olemaan -kuuliainen Jumalalle. - -Jotta hänen sanansa tekisivät sitä syvemmän vaikutuksen poikaan, sanoi -hän tälle: - -"Poikani, sinä olet kuullut kaikki mitä nyt sinulle sanonut olen, mutta -koska vala on sanoja kalliimpi, niin nosta kätesi ja vanno, että tahdot -täyttää isäsi viimeisen tahdon!" - -"Veljeni totteli ja ratkesi itkuun", kertoo hänen sisarensa, ainoa -niistä viidestä onnettomasta, joka sai jälleen vapauden ja on voinut -kertoa tästä. - -Jäähyväiset kestivät lähes kaksi tuntia. Kaikkien näiden kyynelten -valuessa, kaiken tämän surun ja tuskan purkautuessa ilmoille, seisoi -neljä vartijaa, hatut päässä, ja katsoa tuijottivat onnettomaan -kuninkaanperheeseen. - -Kuningas painoi tyttärensä rintaansa vasten, siunasi hänet ja suuteli -häntä moneen kertaan. - -Hän kuiskasi kuningattaren korvaan vielä tuskan raastamat ja hellät -jäähyväiset, puolusti vihamiehiään, jutteli asian käsittelystä -oikeudessa ja koki terästää heidän mieltään rohkeuteen. - -Hän taisteli silminnähtävästi pysyäkseen tyynenä. Marie Thérèse pyörtyi -hyvästiä heittäessään. - -Marie Antoinette tahtoi oleskella yön miehensä luona, mutta onneton -ruhtinas epäsi tämän ehdotuksen; hän tarvitsi rauhaa valmistuakseen -kuolemaan. Kuningatar pyysi sitten saada ainakin kohdata häntä -seuraavana aamuna. - -Ludvig myöntyi siihen, mutta kun hänen omaisensa olivat poistuneet, -pyysi hän vartijaansa, ettei tämä enää toisi heitä hänen luoksensa; -jäähyväisten jättäminen perheelle tuotti hänelle liian suurta tuskaa. - -Kuninkaallisten kulkiessa eteishuoneen läpi, vilkaisi kuningatar siinä -seisoviin miehiin. - -"Te olette konnia kaikkityyni!" huusi hän kiivaasti heille. - -Heidän tultuaan jälleen huoneisiinsa kuultiin suljettujen ovien läpi -vielä kauan aikaa heidän vaikeroimistaan. - -"Poikani", lausui Marie Antoinette Kaarle Ludvigille, "lupaa minulle, -ettet koskaan aio kostaa isäsi kuolemaa." - -Kuningatar oli niin masentunut päivän mielenliikutuksista, että töin -tuskin jaksoi omin voimin riisuutua. Uupuneena heittäytyi hän -sänkyynsä. "Me kuulimme", kertoo hänen tyttärensä, "miten hän koko yön -värisi vilusta ja surusta." - -Varhain seuraavana aamuna astui eräs vartija naisten luo huoneeseen. - -Kuningatar luuli hänen tulleen noutamaan heitä sovittuun, viimeiseen -yhtymykseen. - -Mutta toivo petti; hän oli tullut noutamaan rukouskirjaa kuninkaalle. - -Marie Antoinette toivoi yhä vieläkin; sydäntä katkovalla ahdistuksella -kuunteli hän jokaista portailta kuuluvaa ääntä. - -Mutta se oli turha odotus. - -Ludvig oli käynyt levolle ja nukkunut muutamia tunteja. Hän nousi kello -viisi ja puki ylleen. Sitten kuunteli hän messua ja vastaanotti pyhän -sakramentin apotti Edgeworthin kädestä. - -Vihdoin kutsui hän luoksensa Cleryn. - -"Anna tämä sormus kuningattarelle", sanoi hän murtuneella äänellä; "se -on hänen vihkimäsormuksensa. Sano hänelle, että minä säälien luovun -siitä... Sano kuningattarelle, sano sisarelleni ja rakkaille -lapsilleni, että minä tosin lupasin sanoa heille jäähyväiset tänään, -mutta että tahdoin säästää heidät tästä kauheasta eronhetkestä. Jumala -yksin tietää, kuinka vaikealta minusta tuntuu mennä kuolemaan saamatta -viimeisen kerran syleillä heitä." - -Hän kuivasi silmänsä ja lisäsi äänensoinnulla, joka vihloi Cleryn -sydäntä: - -"Pyydän sinua lausumaan jäähyväistervehdyksen heille." - - * * * * * - -Rumpujen pärrytys ilmoittaa Ranskan entisen kuninkaan lähtevän -Templestä. - -Kaikki kauppapuodit ovat suljetut, kaikki akkunat kaihtimien. -verhoomat. Kanuunat ovat varattuina. Kahdeksankymmentuhatta aseestettua -miestä seisoo järjestettyinä riveihin. - -Suunnaton määrä lentokirjasia, joissa kansaa kehotetaan pelastamaan -kuningas, on viime kuluneina päivinä levitetty kaikkialle. Hallien -myyjättäristä, jotka joskus olivat rakastaneet Ludvigia ja hänen -perhettään niin suuresti, on vallankumouksen aikana paisunut suurvalta. -Rikkaat ja ylhäisessä asemassa olevat naiset olivat saaneet -tehtäväkseen taivuttaa heitä anomaan armoa kuolemaantuomitulle -hallitsijalle. - -Vallassaolijain tietoon on tullut, että osa pääkaupungin nuorisoa aikoo -tehdä kapinan, ja he ovat ryhtyneet toimiin sen ehkäisemiseksi. - -Kaikki nuoret miehet ovat saaneet käskyn määrätyllä kellonlyönnillä -lähteä määrättyyn paikkaan kukin omassa kaupunginosassaan. Niitä, jotka -eivät tule, katsotaan kapinoitsijoiksi, ja isät saavat vastata lastensa -käytöksestä. Vihdoin on poliisi kieltänyt myyjättäriä lähtemästä -kauppapuoteihinsa ennenkuin mestaus on tapahtunut. - -Asekuntoinen osa väestöä seisoo aseissa. Päivä on pimeä. Pariisi on -paksun sumun peitossa. - -Ludvig kyyristyy niin kauas vaunun nurkkaan kuin mahdollista ja on -ääneti. Hänen rippi-isänsä istuu hänen vieressään, ja vastapäätä heitä -istuu kaksi santarmia. - -Apotti ojentaa esiin rukouskirjansa, jonka kuningas vastaanottaa -silminnähtävällä kiitollisuudella, lausuen sen toivomuksen, että pappi -osottaisi muutamia hetken vakavuuteen soveltuvia virsiä. Edgeworth -tekee sen, ja Ludvig ja hänen rippi-isänsä lukevat vuoroon korkealla -äänellä. - -Vaunut saapuvat Saint-Denisin portille. - -Muuan Batz-niminen aatelismies aikoo pelastaa kuninkaan. Hän on, kuten -moni muu, vallankumouksen alussa paennut Ranskasta, mutta sittemmin -salaa palannut takaisin ja piilotteleikse tähän aikaan pääkaupungissa. - -Vaara on hänen oikea elementtinsä. Hän on asettunut Bonne -Nouvelle-bulevardin korkeimmalle kohdalle, josta katselee -kuolinsaattoa. - -Turhaan hakee hän katseillaan tovereita, jotka voisivat auttaa hänen -tuumansa toteuttamista. Kadut ovat autiot, talot lukitut, jäätävän -usman läpi näkee hän vain yksinäisyyttä ja jylhyyttä. - -Epätoivoisena siitä, että hänen liittokumppaninsa ovat jättäneet hänet -pulaan, katsoo hän olevansa pakotettu väistymään vaunuja, jotka -lähestymistään lähestyvät. - -Kaksi pienehköä joukkoa on sillä välin muodostunut tielle, jota -kuolemaantuomitun on kulkeminen; toinen seisoo oikealla, toinen -vasemmalla puolen bulevardia nelinkertaisen aseestetun miesrivin -takana. - -Parooni Batzissa herää jälleen toivo, kun hän näkee joukot, vaikka -pienetkin. - -Hän näkee kahden nuoren miehen eroavan toisesta joukosta ja lähestyvän -häntä. - -Näitten sekä ystävänsä Devauxin seuraamana murtautuu hän sotamiesrivin -läpi ja huutaa moneen kertaan suurella äänellä: - -"Tännepäin, ranskalaiset! Tännepäin kaikki, jotka tahtovat pelastaa -kuninkaansa!" - -Mutta kansanjoukossa ei ole ketään, joka seuraisi hänen kutsuaan. -Epäluulo ja pelko ovat hiipineet kansan kaikkiin kerroksiin; jokainen -pelkää naapuriaan ja näkee hänessä vakoojan. - -Kuolonhiljaisuus vallitsee kaikkialla. - -Kun Batz ja hänen seuralaisensa eivät näe mitään liikettä sen aikeen -edistämiseksi, jonka he ovat päättäneet panna täytäntöön, murtautuvat -he jälleen takaisin ällistyneiden sotamiesten rivien läpi. He antavat -merkin noille kahdelle lähestyvälle joukolle. - -Mutta ratsastava patrulli on hälyyttänyt reservin, joka tuokiossa -ryntää esiin. Nuo kaksi nuorta miestä tahtovat suistaa lähellä olevaan -taloon, mutta se on lukittu, ja ovella kaatuvat he kuoliaina maahan -sotamiesten tapparain iskuista. Batz ja hänen ystävänsä sekaantuvat -väkijoukkoon. - -Vaunut vierivät edelleen pysähtymättä. Nuo neljä vaunuissaolijaa eivät -ole mitään nähneet eivätkä kuulleet. - -Vaikka apotin mielen täydellisesti täyttää hänen toimensa vakavuus, ei -hän kuitenkaan ole ollut ajattelematta mitä tiellä mahdollisesti -tapahtuisi. Päivää ennen olivat muutamat nuoret miehet puhuneet hänelle -niistä hankkeista, joita oli vireille pantu. Uskomatta varmasti -hankkeen onnellisesti päättyvän, on hän kuitenkin säilyttänyt povessaan -viimeisen toivonkipinän. - -Kuninkaan ajatukset eivät enää liiku tämän maan päällä. Hän ei huomaa -niitä ankaroita toimenpiteitä, joihin on ryhdytty estääkseen kuulumasta -armahdushuutoja, jotka mahdollisesti hänen huuliltaan purkautuisivat. -Tyynenä ja kärsivällisenä lukee hän kuolevan rukouksia. - -Kello on kaksikymmentä minuuttia yli kymmenen. Kuningas huomaa vaunujen -pysähtyvän. Hän luo ylös katseensa ja panee kiinni virsikirjan, pitäen -sormeaan välissä sillä kohdalla, mistä on viimeksi lukenut. - -Hän kääntyy rippi-isänsä puoleen. - -"Ellen erehdy, niin olemme perillä", sanoo hän apotille. - -Pappi kumartaa ääneti. - -Ludvig avaa jälleen kirjan ja lukee kaksi viimeistä virrenvärssyä. - -Pyövelit odottavat; yksi heistä avaa vaunujen oven. - -Santarmit tahtovat käydä pois vaunuista. Kuningas estää heitä -lähtemästä ja panee kätensä apotti Edgeworthin polvelle. - -"Hyvät herrat", lausuu hän hallitsijan äänellä, "minä uskon apotin -teidän suojelukseenne. Katsokaa, ettei hänelle mitään pahaa tapahdu -minun kuoltuani. Jätän teidän toimeksenne pitää huolta tästä." - -Miehet eivät vastaa, ja kuningas on toistamaisillaan sanansa kovemmalla -äänellä, kun toinen samassa keskeyttää hänet: - -"Niin, niin, olkaa rauhassa, me pidämme hänestä huolen." - -Ludvig antaa virsikirjan papille takaisin ja astuu itse ensin alas -vaunuista. - -Hän kääntyy Tuilerioihin päin. Sieltä antaa hän katseensa solua -aseestettujen väkijoukkojen yli. - -Kolme pyöveliä ympäröi hänet ja tahtoo riisua vaatteet hänen yltään. -Mutta Ludvig survaisee heidät takaisin ja toimittaa riisumisen itse, -ottaen kauluksen kaulastaan ja päästäen auki paidannapin, -paljastaakseen kaulan ja hartiat. Vihdoin heittäytyy hän polvilleen -vastaanottaakseen rippi-isänsä siunauksen. - -Reippaasti nousee hän jälleen ja astuu teloituslavan alimmalle -porrasistuimelle. - -Pyövelit, jotka ovat hetkisen olleet hämmentyneinä hänen ylvään -esiintymisensä johdosta, pidättävät hänet ja tahtovat tarttua hänen -käsiinsä. - -"Mitä te tahdotte?" kysyy kuningas ja tempaa pois kätensä. - -"Tahdomme sitoa teidät", vastaa toinen heistä. - -"Sitoa minut!" huudahtaa kuningas, täynnänsä harmia. "Siihen minä en -ikinä suostu. Se on muuten aivan tarpeetontakin. Minä olen varma -itsestäni." - -Miehet pysyvät kuitenkin itsepintaisina vaatimuksessaan. - -"Ei, ei", toistaa Ludvig. "Tehkää kaikki mitä teidän on käsketty, mutta -älkää sitoko minua. Jättäkää se tekemättä." - -Pyövelit käyvät äänekkäämmiksi; he aikovat huutaa apua, sitoakseen -hänet väkisin. Vielä hetkinen, ja loistavan hallitsijasuvun jälkeläinen -saa kokea nöyryytyksen, häpeällisemmän kuin se kuolema, johon hänet on -tuomittu. - -Hän näkyy peljänneen sitä ja kääntyy Edgeworthin puoleen, jota hän -silmäilee tiukasti, ikäänkuin neuvoa pyytäen. - -Pappi vastaa aluksi vain äänettömyydellä. Mutta kun kuningas yhä -edelleen katsoo häneen, lausuu hän kyyneliä vuodattaen: - -"Sire, tässä nöyryytyksessä näen vielä yhden yhtäläisyyden teidän ja -sen Jumalan välillä, joka on antava teille palkintonsa." - -Ludvig luopi katseensa taivaaseen päin, sanomattoman tuskan ilme -kasvoilla. - -"Toden totta", sanoo hän, "ainoastaan Vapahtajan esimerkki saa minut -taipumaan tällaiseen nöyryytykseen." - -Sitten kääntyy hän mestaajan puoleen ja lisää: - -"Tehkää niinkuin tahdotte. Minä tyhjennän maljan loppuun." - -Hänen kätensä sidotaan nenäliinalla, ja mestaajan sakset katkaisevat -hänen hiuksensa. - -"Toivon, että minun nyt annetaan puhua", lausuu hän. - -Ludvig nousee teloituslavan jyrkkiä rappuja ylös. Hänen kätensä kun -ovat sidotut, nojaa hän kyynäspäällään rippi-isänsä käsivarteen. -Lavalle nouseminen näyttää vaativan häneltä suuria ponnistuksia, ja -Edgeworth pelkää hänen rohkeutensa lannistuvan. Mutta heti kun he ovat -tulleet mestauslavalle, astuu Ludvig vakain askelin toiselle puolelle -lavan. - -"Hiljaa!" huutaa hän ukkosen äänellä. - -Rummunpärrytys taukoaa silmänräpäyksessä. - -Äänellä niin selkeällä, että se kuuluu laajalti ympäri, huutaa hän: - -"Minä olen syytön kaikkiin niihin rikoksiin, joista minua syytetään. -Minä annan anteeksi kaikille, jotka ovat syypäät kuolemaani. Ja minä -rukoilen Jumalaa, ettei se veri, jota te vuodatatte, tulisi Ranskan -päälle! Ja te, -- onneton kansa..." - -"Älkää antako hänen puhua loppuun!" huutaa kimeä ääni. - -Ja Santerre lisää: - -"Minä en ole tuonut teitä tänne puheita pitämään, vaan kuolemaan." - -Muuan upseeri ratsastaa, paljastettu miekka kädessä, rumpalien luo ja -pakottaa heidät rummuttamaan. - -Samaan aikaan kaikuu teloituslavan ympärillä kehottavia huutoja niille, -joiden on määränä mestata kuningas. - -Pyövelit näyttävät rohkaisevan mieltään. He tarttuvat kuninkaaseen ja -panevat hänet mestauskirveen alle, joka putoaa alas. - -Apotti Edgeworth kuulee iskun ja heittäytyy polvilleen. - -Nuorin pyöveleistä -- hän näyttää tuskin kahdeksantoista vuotiaalta -- -ottaa verisen pään, joka on kantanut Ranskan kruunua. Hän kulkee ympäri -mestauslavan ja näyttää sitä kansalle. Verta tippuu papin päälle, joka -makaa mestauslavan alimmalla porraslaudalla syventyneenä rukoukseen. -Katsojat seisovat äänettöminä, sanomaton kauhu näyttää vallanneen -heidät. - -Pian sentään kuuluu huuto: "Eläköön kansa! Eläköön tasavalta!" - -Yhä useammat äänet yhtyvät huutoon, ja tuokion kuluttua raikuu ilmassa -melkein yksimielinen mieltymyshuuto. - -Väkijoukko hajaantuu; pahimmat hylyt vain jäävät paikalle ja töytäävät -mestauslavalle. - -Toiset pirskottavat vaatteilleen kuninkaan verta, toiset hierovat sitä -kasvoihinsa. Toiset taasen tanssivat mestauspaikan ympärillä. - -Muuan mies pistää kuninkaan takin keihäänsä nenään. - -"Tässä ovat tyrannin vaatteet!" huutaa hän tuolle kiljuvalle ja -tanssivalle joukolle. - -Vaatteet revitään siekaleiksi ja tappelemalla koetetaan saada kaistale -muistoksi siitä kohtauksesta, jonka näkijänä ollaan oltu. - -Muuan kansalainen, joka on kastanut käsivartensa Ludvigin vereen ja -ottanut sitä molemmat kouransa täyteen, roiskuttaa sitä katselijain -otsille. - -"Veljet", huutaa hän, "on uhattu, että Capetin veri on tuleva meidän -päittemme päälle! Hyvä -- tulkoon! Ludvig on niin monta kertaa pessyt -kätensä meidän veressämme!" - -Mutta eivät läheskään kaikki ajatelleet tämän kansalaisen tavalla. - -Muuan upseeri Pariisissa kuolee surusta, saatuaan tietää, että kuningas -on tullut mestatuksi. Eräs kirjakauppias menettää samana päivänä -järkensä ja puhuu lakkaamatta kuninkaan mestauksesta. Muuan parturi, -joka oli tunnettu innokkaaksi kuningasmieliseksi, leikkaa kaulansa -poikki partaveitsellä. Vergniaud, joka on vaatinut kuningasta -tuomittavaksi kuolemaan, saa äkkiä kuumeen ja lausuu eräälle -ystävistään, että minne hyvänsä hän kääntyykin, näkee hän kuninkaan -verisen ruumiin hirvittävänä haamuna kohoavan silmiensä eteen. Hän -näkee poikkihakatun pään ja on kuulevinaan mykkien huulten sopertavan -sanoja: "Soimaus" ja "anteeksiantamus". - - * * * * * - -Kaksi tuntia mestauksen jälkeen lepäsi sumu vielä kaupungin päällä. Ei -ainoakaan kauppapuoti ollut vielä avattu. Kolkko hiljaisuus vallitsi -kaduilla ja toreilla, ja vain pitkien väliaikojen päästä keskeyttivät -tämän hiljaisuuden henkilöt, jotka villeillä huudoilla ja hurjilla -tansseilla tahtoivat viettää tätä historiallista merkkipäivää. - -Myöhempään aamupäivällä nähtiin santarmiosaston saattamat vaunut, jotka -pysähtyivät Madeleinekirkkomaan portilla. - -Paljon ihmisiä riensi niiden jälestä ja kokoontui äsken kaivetun haudan -ympärille, johon Ludvig Capetin ruumiin sisältävä arkku laskettiin. - -Ruumis oli puettu paitaan, valkoisiin liiveihin, harmaihin -silkkihousuihin ja harmaihin silkkisukkiin. Hiukset oli niskapuolelta -ajettu pois ja pää pantu jalkojen väliin. - -Papit veisasivat virren ja lukivat tavalliset hautausluvut. Muutamat -niistä, jotka tuntia aikaisemmin olivat ihastuneena tervehtineet -kuninkaan mestausta, kuuntelivat nyt hartaalla äänettömyydellä -rukouksia, joita luettiin hänen sielunsa puolesta. - - - - -10. - -Marie Antoinette leskenä. -- Ulkomaiden kanta kuninkaan kuoltua. -- -Uusia pakosuunnitelmia. -- Toulan ja Jarjayes. - - -Kansan ilon-ulina ilmoitti Marie Antoinettelle, että hän oli nyt leski. - -Hänen kyynelvuonsa olivat kuivuneet. - -Sitten kun hänen poikansa oli pantu levolle, valvoi hän ja hänen -natonsa poikasen sängyn ääressä. - -"Hän on nyt yhtä vanha kuin veljensä oli kuollessaan", lausui -kuningatar, "Miekkoset ne perheemme jäsenet, jotka ensiksi saivat -poistua täältä. He pääsivät näkemästä sukunsa perikatoa." - -Kello oli puoli kolme aamulla. Kummissaan siitä, että kuulivat ääniä -Marie Antoinetten huoneesta, pilkistivät Tison ja hänen vaimonsa -sisään, nähdäkseen mitä siellä oli tekeillä. - -"Olkaa armeliaat", pyysi Elisabeth lempeästi, "antakaa meidän itkeä -rauhassa." - -Ludvigin mestauksen jälkeen sairastui kuningatar vuoteen omaksi, ja -peljättiin jo hänen menettävän henkensä. - -Ensi alussa kiitti hän Jumalaa siitä, että hän niin pian saisi jälleen -yhtyä miehensä kanssa, ja hän vuodatti pettymyksen kyyneliä, kun -lääkäri ilmoitti vaaran olevan ohi. - -Mutta ennen pitkää hän jälleen tottui siihen ajatukseen, ettei hän -vielä ollut pohjaan asti tyhjentänyt kärsimyksien maljaa, ja hän katui, -että oli toivonut kuolevansa. Prinsessa Elisabethille lausui hän: - -"Toivomalla itselleni kuolemaa, teen suuren vääryyden sinua, sisarut, -ja lapsiani kohtaan, joille nyt voin olla paljoa suuremmaksi hyödyksi -kuin ennen onnemme päivinä." - -Ludvigin muut sukulaiset eivät tietenkään surreet hänen kuolemaansa. -Hänen veljensä olivat mielissään nähdessään heidät valtaistuimesta -erottavan välimatkan täten melkoisesti lyhentyneen. Provencen kreivi -kiiruhti ottamaan haltuunsa vallan ulkonaiset merkit ja huudatti -itsensä hallitsijaksi Ludvig XVII:nnen sijaan tämän alaikäisyyden -ajaksi. - -"Ranskalaisten riveissä on jo muodostunut useita puolueita, joskin -'ranskalaisilla' tarkoitettaisiin ainoastaan emigrantteja", kirjoitti -kreivi Fersen. "Toiset tunnustavat Provencen kreivin päämiehekseen, -toiset sen sijaan puolustavat kuningattaren oikeuksia. Pelkään pahoin, -että tällä erimielisyydellä tulee olemaan tuhoisat seuraukset. Prinssit -tekevät tuhansia tyhmyyksiä." - -Tapa, jolla maasta paenneet aatelismiehet ja papit esiintyivät, ei -ollut missään suhteessa järkevämpi tai arvokkaampi kuin prinssienkään. -Useat miehet ja naiset, jotka vielä äskettäin olivat kuuluneet -kuninkaan ja kuningattaren tuttavallisimpaan seurapiiriin ja joiden -uskollisuutta nämä eivät koskaan olleet epäilleet, näyttäytyivät -teattereissa ja konserteissa mitä huolettomimman näköisinä kohta sen -jälkeen kun olivat saaneet tiedon kuninkaan mestauksesta. - -Uskollinen Fersen oli kovasti suutuksissaan siitä -välinpitämättömyydestä ja huolettomuudesta, jota näki kaikkialla -osotettavan kuningattaren kohtalon suhteen. Hän oli milteipä ainoa, -joka oivalsi kansan vihan voivan sukeutua epälukuisiksi vainoomisiksi -kuningatarta vastaan ja valmistaa hänelle samallaisen tien kulkea kuin -hänen puolisolleen. - -Ajatus, mitenkä pelastaa kuningatar, seurasi Ferseniä yöt päivät. Noita -kuningattaren pelastustuumia heräsi hänen päässään niin tiheään, että -niitä lopulta vilisi hänen kiihottuneissa aivoissaan. - -Hänen kirjeensä kuvastavat sitä levottomuutta, jota hän tunsi. Yhtenä -päivänä kirjoittaa hän kreivi Mercylle, toisena päivänä jollekulle -toiselle kuningattaren vanhoista ystävistä. Seuraavana päivänä hän jo -tunnustaa, että mitä enemmän hän asiaa ajattelee, sitä elävämmin -varmistuu hän vakaumuksessaan, että paras palvelus, jonka voi tehdä -kuningattarelle, on ettei hänen puolestaan tee yhtään mitään. Hän -lisää, että hänestä on hirveää pakottaa itseänsä toimettomuuteen. - -Mutta ei aikaakaan niin omaksuu hän jo toisenlaisen mielipiteen ja -ehdottaa, että Itävallan keisari avoimesti ja rehellisesti vaatisi, -että kuningatar lähetettäisiin takaisin isänmaahansa. - -Näyttää kuin Itävallassa kotvasen olisi tuumittu niin tehdä. - -"Otaksuessamme mahdottomaksi, että Ranskan kuningas tulisi murhatuksi, -emme ehkä ole tehneet niin paljon kuin olisi ollut tarvis tämän -inhottavan teon estämiseksi", kirjoitti Mercy kreivi de la Marckille. -"Mutta koettakaamme ainakin estää, ettei tulisi käymään samoin -onnettomalle kuningattarelle, jonka nyttemmin tulee olla ainaisen -huolenpidon esineenä." - -Ei kulunut sentään kauan, ennenkuin luovuttiin näistä tuumista, -peljäten että ne näyttäytyisivät ei ainoastaan hyödyttömiksi, vaan -vieläpä vaarallisiksikin. - -Itse Fersenkin kysyy: - -"Eikö se osanottavaisuus, jota keisari osottaa tätiään kohtaan, -mahdollisesti anna kapinallisille tervetullutta aihetta syöstä häntä -(Marie Antoinettea) turmioon herättämällä vihan Itävaltaa kohtaan -uudelleen eloon ja esittämällä kuningattaren muukalaisena ja toisena -osallisena niihin rikoksiin, jotka on luettu kuninkaan syyksi?" - -"Eikö olisi", kirjoittaa hän (3. p:nä helmikuuta 1793), "parempi, että -rahalla ja lupauksilla koetettaisiin saada voitetuksi muutamia -vaikutusvaltaisia vallankumousmiehiä, sellaisia kuin Lanclos, Santerre -ja Dumouriez?" - -Parisen kuukautta sen jälkeen tekivät Ranskan perustuslailliset parooni -Breteuilille tarjouksen, että he saattaisivat aikaan kuningattaren ja -hänen lapsiensa maasta karkoittamisen. Sen tehdäkseen vaativat he -palkkioksi kuusi miljoonaa frangia, jotka oli suoritettava heille heti -kun vangit oli saatettu varmaan talteen vieraassa maassa. - -Breteuil pyysi englantilaista valtiomiestä Pittiä olemaan hänelle -avullisena näiden rahojen hankkimisessa, mutta englantilainen teki -estelyjä ja asia raukesi. - -Mutta jos kuningattarella -- muutamia harvoja poikkeuksia -lukuunottamatta -- oli vain laimeita ystäviä ulkopuolella Ranskan, niin -oli hänellä sen sijaan hartaita, joskin salaisia puoltajia Pariisissa. - -Pääkaupungin väestössä saattoi edelleenkin tavata kuningasmielisiä -henkilöitä, ja nämä pysyttelivät usein Templetornin läheisyydessä -voidakseen, jos mahdollista, tehdä jotakin vankien pelastamiseksi. - -Vaikkakin Marie Antoinettella vankeudessaan oli ympärillään yksinomaan -miehiä, joilla oli mitä nurjimmat käsitykset hänestä, niin useita -näistä sentään hänen lempeä alistuvaisuutensa ja arvokkuutensa -onnettomuudessaan liikutti niin, että parikin heistä -- Toulan ja -Lepitre -- kernaasti tahtoi käyttää valtaansa pelastaakseen hänen -henkensä. - -Teennäisen ankaruuden naamariin pukeutuneena Lepitre teki hänelle -selvää Ludvig XVI:nnen kuoleman yksityiskohdista, joista hän niin -mielellään halusi saada tietoa. Muistelmat kuninkaasta tulivat -niinikään ensimäiseksi yhdyssiteeksi hänen ja Toulanin välillä. - -Toulan oli suoraluontoinen ja innokas tasavaltalainen, mutta ei silti -pitänyt itseään velvollisena harjoittamaan julmuutta. Oleskellessaan -vankilassa oli hän ensi aikoina välinpitämättömänä seurannut niitä -vainoomisia, joille Marie Antoinette oli alttiina ja joita hänen -sanottiin ansiosta kärsivän. Mutta sikäli kuin Toulanilla oli -tilaisuutta seurata hänen jokapäiväisen elämänsä kulkua, täyttyi hänen -sydämensä yhä enemmän säälistä onnetonta kuningatarta kohtaan. - -Hänen tuima olentonsa joka hyvin soveltui hänen maineeseensa innokkaana -tasavaltalaisena, hänen remuava hilpeytensä ja raa'at puheensa estivät -hänen aikeistaan tietämättömiä aavistamasta, että hän halusi auttaa -vankeja. - -Kuningatarta itseänsä ei hänen käytöksensä saanut johdetuksi harhaan; -Toulanin silmistä saattoi hän lukea, että tämä oli ystävä. Tuimalla, -viekkaalla ja kylmäverisellä esiintymisellä osasi Toulan ilmoittaa -hänelle tunteensa, jotka kauan pysyivät salattuina muilta. - -Hän uskoi kuningattarelle halunsa pelastaa hänet ja hänen perheensä. - -Marie Antoinette kehotti häntä silloin rupeamaan yhteyteen aatelismies -Jarjayesin kanssa, joka oli nainut erään kuningattaren entisistä -hovinaisista ja joka vaaraa uhmaten oli jäänyt Pariisiin ollakseen, jos -mahdollista, kuningasperheelle joksikin avuksi. - -Toulan läksi hänen luoksensa, vieden muassaan seuraavan kirjeen -kuningattarelta: - - "1. p. helmikuuta 1793. - - Voitte täydellisesti luottaa mieheen, joka tulee tuoden terveisiä - minulta. Minä tunnen hänen ajatuksensa, jotka viiteen kuukauteen - eivät ole rahtuakaan muuttuneet. Älkää liian paljon luottako sen - miehen vaimoon, joka on teljetty meidän kanssamme vankilaan - [madame Timon]. Minä en luota häneen enkä hänen mieheensä." - -Kun Jarjayes kuuli, että Toulan oli vartijana Templessä ja että hän oli -halukas voittamaan kaikki vaikeudet pelastaakseen kuningattaren, antoi -hän tälle ennen pitkää täyden luottamuksensa. - -Nämä kaksi miestä neuvottelivat keskenänsä mitä olisi tehtävä, jotta -kuninkaallinen perhe saataisiin pelastetuksi. - -Ei ollut lainkaan helppo asia viedä niin monta henkilöä pois -vankilasta, mutta Toulanin onnistui kuitenkin keksiä pakosuunnitelma, -joka oli vallan kuulumattoman rohkea. - -Jarjayesin täytyi luvata, että hän hankkisi miesten puvut, joihin Marie -Antoinette ja prinsessa Elisabeth pukeutuisivat. Toulanin toveri -Lepitre otti hankkiakseen kolmivärisiä vöitä, joilla valepukuisten -naisten oli vyötettävä itsensä, sekä ulospääsykortteja, joita -näytettäessä kukaan ei estäisi heitä lähtemästä vankilasta. - -Yön tultua oli heidän määrä lähteä Templestä, ja heidän oli silloin -kuljettava ihan likeltä vartijain ohi, jotka luulisivat heitä -kiertomatkaltaan palaaviksi katselmusmiehiksi. - -Melkoista vaikeampi oli saada lapsia kuljetetuksi pois tornista; -eritotenkin oli Kaarle Ludvigin pako suoritettava suurella -varovaisuudella. Mutta tämänkin vaikeuden luulivat salaliittolaiset -kykenevänsä voittamaan. - -Lamppujen ja lyhtyjen kunnossapitäjänä Templessä oli muuan -Jacques-niminen mies. Hän tuli joka aamu ja ilta puhdistamaan ja -täyttämään ne. Jacques oli aina säntillinen, aina vaitelias eikä -koskaan antautunut puheisille kenenkään kanssa. Väliin oli hänellä -molemmat lapsensa mukanaan, ja nämä olivat melkein yhtä vanhat ja yhtä -suuret kuin Kaarle Ludvig ja Marie Thérèse. - -Kello seitsemän vaihdettiin vahdit, eikä uusi osasto voinut mitenkään -tietää, olivatko Jacques ja hänen apurinsa jo käyneet vai eivätkö. - -Sentähden päätettiin, että Ricardin, erään Toulanin ystävän, oli -pukeuduttava lyhdynsytyttäjäksi ja varustettuna pääsykortilla tultava -ristikkoportille päättämään työn, jonka muka lapset jo olivat panneet -alulle. Toulanin oli silloin annettava hänelle muistutus puuttuvasta -täsmällisyydestä. Niin pian kuin hän oli päättänyt työnsä, oli prinssin -ja prinsessan lähdettävä vankilasta, puettuina lyhdynsytyttäjän -lapsiksi. - -Toulanin oli määrä hankkia vaatteita lapsille, ja hän otti myös -toimekseen nukuttaa Tisonin ja tämän vaimon tupakalla, johon oli -sekotettu huumaavaa ainetta. Jarjayes lähiseudulla odottaisi pakolaisia -kolmilla pienillä ajoneuvoilla. Ensimäisissä oli kuningattaren, hänen -poikansa ja Jarjayesin määrä ajaa, toiset vaunut olivat aiotut -Elisabethiä ja Toulania varten, ja kolmannet olivat Ricardin -käytettävänä, joka oli saanut toimekseen kyyditä prinsessa Marie -Thérèseâ. Pitäen mielessään kaksi vuotta sitten tapahtunutta -epäonnistunutta pakoyritystä, vaati kuningatar, että oli kuljettava eri -ajoneuvoissa. Iltaruoka vietiin vangeille kello seitsemän ja kahdeksan -välillä, ja he otaksuivat ehtivänsä lähteä Pariisista ja lyöttäytyä -Normandian tielle, ennenkuin pako tulisi huomatuksi. - -Suunnitelma oli päätetty pantavaksi toimeen 8. p:nä maaliskuuta ja -varokeinot, joihin oli ryhdytty, näyttivät lupaavan onnellista loppua. - -Kuningasmurhan synnyttämä inho oli sillä välin paisuttanut Itävallan ja -Preussin välisen sodan yleiseuropalaiseksi sodaksi Ranskaa vastaan. -Pariisin asukkaat, jotka jo aikoja sitten olivat joutilaisuuden, -nälänhädän ja valtiollisten tapahtumain synnyttämän levottomuuden -kautta siveellisesti turmeltuneet, kiihottuivat näinä aikoina yhä -enemmän sotanäyttämöltä saapuvien viestien johdosta. Kerrottiin -vihollisjoukkojen marssivan yhä eteenpäin ja ranskalaisten paenneen -pois Aix-la-Chappellesta, jättäen jälkeensä haavoitetut ja kaatuneet. - -Näitten huhujen synnyttämän vilkkaan liikkeen johdosta määräsi -kunnallisneuvosto, että kaupungin portit olivat suljettavat ja että -passien antoa oli suuressa määrin supistettava. - -Myöskin kuninkaallisessa vankilassa saatiin tuntea näitten määräysten -haitallisia seurauksia; vahtia kovennettiin ja pakosuunnitelman -täytäntöönpaneminen tuli entistä vaikeammaksi. - -Vangit odottivat kärsimättöminä päivää, jona he toivoivat saavuttavansa -vapauden. - -Toulanin antama merkki ilmoitti heille kuitenkin, että pako oli -toistaiseksi lykättävä, ja muutamia päiviä sen jälkeen kuiskasi hän -heille, että suunnitelmasta oli pitänyt luopua, koska oli osottautunut -mahdottomaksi pelastaa heitä kaikkia. - -Kuningatar, jonka henki oli mitä suurimmassa vaarassa, voitiin vielä -saada autetuksi pakoon. Vaikeata siinä tapauksessa oli vain saada häntä -taivutetuksi jättämään natonsa ja lapsensa vankilaan. - -Toulan otti auttaakseen Marie Antoinetten ulos tornista; hän lupasi -viedä kuningattaren sovittuun paikkaan, jossa Jarjayes odottaisi häntä, -ryhdyttyään ennakolta kaikkiin tarpeellisiin toimiin saattaakseen -kuningattaren varmaan talteen. - -Jarjayes sekä Lepitre ja Toulan kokivat tehdä kuningattarelle -ymmärrettäväksi, että hänen jäämisensä vankilaan oli samaa kuin kulkea -mestauslavalle. Kaikin kolmin kokivat he selvittää hänelle, että hän -Templeen jäämällä paljoa varmemmin tuottaisi turmion lapsilleen, kuin -jos hän suostuisi ystäväinsä avulla pakenemaan. - -Toulanin ja Jarjayesin kehotukset, prinsessa Elisabethin rukoukset, -varmuus siitä, että hänen natonsa olisi äidin asemassa hänen -lapsilleen, kaikki tuo sai vihdoin hänen arvelunsa hälvenemään. - -Valmistuksia tehtiin, ja päivä läheni. - -Pakoa varten määrätyn päivän edellisenä iltana istuivat Marie -Antoinette ja Elisabeth yhdessä Kaarle Ludvigin vuoteen ääressä. Suru -ja tuska täytti kummankin sydämet. - -"Tulkoon lapsonen onnelliseksi", lausui äiti. - -"Hän varmasti tulee onnelliseksi", vastasi prinsessa Elisabeth, -viitaten veljenpoikansa lempeihin, vilpittömiin kasvoihin. - -"Nuoruus on lyhyt kuten ilokin", virkkoi kuningatar huoaten; "onni -katoo kuten kaikki muukin." - -Hän nousi ja asteli, mieli valtavasti kuohuen, edestakaisin lattialla. - -"Ja sinä itse, hyvä sisareni", jatkoi hän, "milloin ja missä kohtaan -sinut jälleen? -- Ei, se on mahdotonta! Se on mahdotonta!" - -Toulan saapui seuraavana päivänä, onnellisena ajatellen, että voisi -pelastaa kuningattaren. - -Kuningatar astui häntä vastaan. - -"Epäilemättä suututte minuun", lausui Marie Antoinette, "mutta minä -olen tarkemmin miettinyt asiata. Tosin olemme täällä vaaroille -alttiina, mutta parempi on kuolla, kuin jälestä päin katua tekojaan." - -"Olisin kovin pahoillani", jatkoi hän, "ellen saisi jollakin tavoin -osottaa teille tunnustustani ja kiitollisuuttani." - -"Ja minä, Madame", vastasi Toulan, "kuolisin onnettomana, ellen saisi -osotetuksi teille uskollisuuttani." - -Tämän uskollisen miehen välityksellä sai Jarjayes vastaanottaa -kuningattarelta seuraavat rivit: - -"Olemme nähneet suloista unta -- siinä kaikki. Mutta olemme voittaneet -paljo, sillä olemme tässä tilaisuudessa havainneet uuden todistuksen -uskollisuudestanne meitä kohtaan. Luottamukseni teihin on rajaton. Te -tapaatte minussa aina luonteenlujuutta ja rohkeutta. Mutta poikani edut -ovat ainoat perusteet, jotka ohjaavat tekojani, ja niin onnellinen kuin -olisinkin ollut päästessäni täältä, en ilmoisna ikänä olisi suostunut -eroamaan hänestä. Kaikessa, mitä sanoitte minulle eilen, huomaan teidän -harrasta ystävyyttänne minua kohtaan. Uskokaa minun oivaltavan -esittämänne perussyyt päteviksi, mutta minä en olisi saattanut iloita -mitenkään ilman lapsiani, ja tämä ajatus vaikuttaa, etten tunne mitään -kaipausta." - -Hän tunnusti kiitollisuudella sen oman voiton pyytämättömyyden, joka -oli Toulanissa ilmennyt, ja oppi vilpittömästi pitämään tuosta jyrkästä -tasavaltalaisesta, joka oli tehnyt niin paljo hänen hyväkseen. -Puhutellessaan häntä Marie Antoinette nimitti häntä aina "Fideleksi". -Ja Jarjayesille kirjoitti hän: - -"Minua ilahuttaisi suuresti, jos voisitte tehdä jotakin Toulanin -hyväksi. Hän on niin hyvä meitä kohtaan, ettemme tahdo olla osottamatta -kiitollisuuttamme hänelle." - -Kohta sen jälkeen Toulan antoi kuningattarelle uuden todistuksen -uskollisuudestaan. Hän tiesi, miten hartaasti kuningatar toivoi saada -haltuunsa niitä esineitä, jotka kuningas Ludvig ennen mestausta -oli jättänyt Clerylle ja joita tämän ei oltu sallittu antaa -kuningattarelle. Näitä esineitä säilytettiin nyt lukkojen ja salpojen -takana kuolemaantuomittujen salissa. - -Kukaan ei vielä epäillyt Toulania kuningattaren puoltajaksi, ja hän voi -siis helposti hankkia itselleen pääsyn mainittuun saliin. Ja hänen -onnistuikin viekkautta käyttämällä saada nuo muistokalut haltuunsa. - -Kuningatar itki ilosta ja mielenliikutuksesta Toulanin antaessa nuo -kappaleet hänelle, mutta Marie Antoinette pelkäsi Tisonin tai hänen -vaimonsa saavan vihiä asiasta ja päätti sen vuoksi lähettää nuo kalliit -esineet ulkomaille ja saattaa ne siten varmaan talteen. - -Toulan jätti kuninkaan sormuksen, hänen sinettinsä ja hänen hiuksiaan -sisältävän käärön Jarjayesille, joka otti viedäkseen ne kaikkinensa -Provencen kreiville ja kreivi Artoisille. - -Hän ei kuitenkaan lähtenyt heti kohta matkaan. Hänessä kyti vielä -heikko toivo, että hän onnistuisi pelastamaan entisen valtijattarensa. - -Olosuhteet Pariisissa kävivät sillä välin päivästä päivään yhä -tukalammiksi. Barnavekin, joka tavantakaa oli esiintynyt kansan ja -kuningaspuolueen välimiehenä, heitettiin vankilaan. - -Jarjayes alkoi peljätä, ettei hänkään varsin kauan enää saisi olla -vapaana. Hän pelkäsi myöskin, että hänet haastettaisiin todistajaksi -Barnavea vastaan eikä epäillyt, ettei kohtaus heidän välillään -kääntyisi turmiolliseksi heille kummallekin, mutta erittäinkin -kuningattarelle. - -Aatelismies päätti paeta Italiaan, ja ennen lähtöänsä vastaanotti hän -seuraavat rivit Marie Antoinettelta: - -"Hyvästi! Jos on päätetty, että teidän on lähdettävä, luulen -viisaimmaksi, että lähdette heti kohta. Surkuttelen vaimo parkaanne! -T(oulan) on kertova teille lupaukseni saattaa, jos suinkin mahdollista, -vaimonne teidän luoksenne sinne. - -"Kuinka onnellinen olisin, jos pian taas saisimme nähdä toisemme! En -koskaan voi kylliksi kiittää teitä kaikesta, mitä olette tehnyt -hyväksemme. Hyvästi! Kuinka tuo sana on julma!" -- - -Lukuunottamatta kuningattaren niin kutsuttua "testamenttia" on ylempänä -oleva kirje viimeinen hänen kädestään lähtenyt, joka on jälkimaailmalle -säilynyt. - - - - -11. - -Dumouriez tahtoo palauttaa yksinvallan. -- Tarkastuksia Templessä. -- -Kaarle Ludvigin sairaus. -- Madame Tison tulee mielipuoleksi. -- -Parooni Batz, Cortey ja Michonis. - - -Olemme edellisessä luvussa nähneet, että kreivi Fersen edelleen koetti -hankkia apua sille naiselle, jota hän niin uskollisesti rakasti. - -Niin harras kuin hänen halunsa olikin, tiedämme kuitenkin hänen -seisoneen jokseenkin voimatonna. Yksinvallan uskolliset puoltajat -olivat hajonneina useammiksi puolueiksi. Hovit epäilivät toisiansa: -Itävalta epäili Preussia; Venäjä oli tyytymätön Itävaltaan. Myöskin -tiedämme, ettei mahtava Katariina II suinkaan ollut myötätuntoinen -Marie Antoinettea kohtaan. Vihdoin oli Fersen puolestaan täynnä -ennakkoluuloja kreivi Mercyä ja hänen ystäväänsä la Marckia kohtaan. - -Ranskan kuningaskunnan vanha palvelija, kenraali Dumouriez, -johti alussa vuotta 1793 voitollista sotajoukkoa. Hän ilmoitti -olevansa kyllästynyt vallankumouspuolueen laimeaan esiintymiseen -sotilaskysymyksissä. Hän oli katkeroittunut kuninkaan mestauksen ja -Pariisissa harjoitettujen kauhutöiden johdosta. Muuan kenraalin -uskotuista kertoi parooni Breteuilille, ettei ajatus perustuslaillisen -yksinvallan uudelleen perustamisesta Ranskaan Ludvig XVII:nnen johdolla -ollut kenraalille vallan outo. - -Tämän johdosta Breteuil jälleen kääntyi Englannin hallituksen puoleen, -joka kumminkin toistamiseen verukkelehti ja vitkasteli, ja näytti -olevan haluton tekemään mitään Ranskan kuningaskunnan hyväksi. - -Siitä huolimatta päätti Dumouriez jatkaa tuumansa toteuttamista. - -Maaliskuun 25. p:nä oli hänellä päämajassaan yhtymys eversti Marckin -kanssa, joka itävaltalaisen armeijan päällikön Saksen-Koburgin prinssin -lähettämänä oli saapunut hänen luokseen. - -Esitettyään tasavaltalaista puoluetta kohtaan tuntemansa -vastenmielisyyden syyt, kenraali lausui: - -"On mahdotonta kauemmin pysyä toimettoman katselijan kannalla moisten -julmuuksien suhteen. Tahdon kukistaa rikoksellisen hallituksen, -palauttaa perustuslaillisen yksinvallan, huudattaa kruununprinssin -Ranskan kuninkaaksi ja pelastaa kuningattaren hengen!" - -Muutamia päiviä sen jälkeen oli yksimielisyys saksalaisen ruhtinaan ja -ranskalaisen kenraalin välillä saavutettu. - -Saksen-Koburgin prinssi suostui aselepoon, ja tuli Dumouriezin sillä -välin viedä sotajoukkonsa Pariisiin ja palauttaa yksinvalta. - -"Vicomte de Caraman on toimittanut pikalähetin parooni Breteuilin luo -antamaan tiedon sopimuksesta, jonka kenraali Dumouriez ja prinssi -Koburg ovat tehneet", kirjoitti kreivi Fersen ilosta säteilevänä -päiväkirjaansa. - -Marsalkka de Broglie ilmoitti kohta sen jälkeen hänelle saaneensa -tiedon, että kenraali oli matkalla Pariisiin viidenkymmenen tuhannen -miehen kanssa, jotka kantoivat valkoisia kokardeja, sekä että prinssi -Koburg oli joukkoineen rajalla, valmiina antamaan apua, jos sitä -nähtäisiin tarvittavan. - -Marie Antoinetten uskollinen ritari näki hengessään koko kuninkaallisen -perheen pelastettuna. - -Hän kirjoitti pitkän kirjeen kuningattarelle, lausuen siinä julki -vakaan luottamuksensa Dumouriezin esiintymiseen, ja antoi -kuningattarelle useita neuvoja hänen tulevaisuudessa käytävään -politiikkaansa nähden. - -"Asema, johon te joudutte, tulee epäilemättä olemaan erittäin vaikea", -kirjoitti ruotsalainen kreivi 8. p:nä huhtikuuta (1793). "Tulette -jäämään suureen kiitollisuuden velkaan huonolle ihmiselle, joka -oikeastaan on myöntynyt vain olojen pakosta ja joka ei halunnut puuttua -asiaan ennenkuin näki, ettei hän enää kykenisi puoliaan pitämään. Siinä -on koko hänen ansionsa teidän suhteenne. Mutta tämä mies voi tuottaa -hyötyä, ja sentähden täytyy käyttää häntä hyväkseen. Teidän on oleminen -uskovinanne mitä hän sanoo hyvistä aikeistaan. Vieläpä teidän on -oleminen avosydäminenkin toivomuksiinne nähden." - -Fersen neuvoi Marie Antoinettea kääntymään Itävallan keisarin sekä -Preussin ja Englannin kuninkaitten puoleen. "Teidän on myös", lisää -hän, "kirjoittaminen Venäjän keisarinnalle, mutta sen tulee olla suora -ja arvokas kirje, sillä minä en ole tyytyväinen hänen esiintymiseensä. -Hän ei ole koskaan vastannut kirjeisiinne. -- Siksi kunnes -teidät tunnustetaan hallitsijattareksi ja te olette muodostanut -ministerineuvostonne, on teidän toimiminen niin vähän kuin suinkin ja -maksaminen vain kohteliaisuuksilla." - -Alettiin jo valmistella juonia. Jos yksinvalta saataisiin jälleen -perustetuksi, kuka silloin ottaisi huoltaakseen hallituksesta? Tämä -kysymys sukeusi ilmoille emigranttien leirissä, ja sitä pohdittiin -useissa hoveissa. - -Provencen kreivi ja hänen ystävänsä vaativat hallitusta uskottavaksi -hänelle. Marie Antoinetten ystävät tietysti toiselta puolen pyysivät, -että tämä saisi ryhtyä hallitukseen. Keisarinna Katarinan sihteeri ja -uskottu, Krapovitzkij, kirjoitti päiväkirjaansa, että "Artoisin kreivi -oli kovin tyytymätön Dumouriezin ja prinssi Koburgin välisen sopimuksen -johdosta, koska pelkäsi, että kuningatar tulisi ottamaan hallituksen -käsiinsä". Toiset taas väittivät, eikä syyttä, ettei Dumouriez suinkaan -ollut halukas esiintymään Bourbonin Kaarle Ludvigin, vaan Filip -Egalitén pojan, sittemmin kuningas Ludvigin Filipin puolesta. - -Ehkäistäkseen selkkauksia syntymästä aikoi Fersen matkustaa Wieniin, ja -hän ryhtyi niinikään toimiin lähettääkseen Provencen kreivin luo -lähetystön pyytämään, että kreivi luopuisi vaatimuksistaan. - -Vihdoin kehotti hän arkkipiispa d'Agoutia lähtemään Pariisiin, jotta -arkkipiispa voisi kuningattaren vapaaksi päästessä olla hänen -läheisyydessään ja ohjata hänen menettelyään. - -Mutta nämä harhatoiveet olivat lyhytikäisiä. Ranskalaiset osottausivat -kerrassaan haluttomiksi peitsenmittelyyn vanhan kuningassuvun puolesta. - -Dumouriez koetti tosin saattaa tuumaansa täytäntöön, mutta hänen -sotamiehensä kieltäysivät tottelemasta häntä. Käskynalaisten -pyssynluotien uhkaamana täytyi hänen kiireimmiten paeta rajan yli. - -Kuninkaallisen huoneen puoltajat ulkomailla olivat luulleet olevansa -niin varmoja voitostaan, että olivat ruvenneet kiistelemään vallasta jo -ennenkuin rohkea uhkayritys oli suoritettukaan. Heidän säikähdyksensä -oli nyt yhtä silmitön kuin heidän toivonsa ennen oli ollut liioiteltu. -Dumouriezin pako merkitsi heistä kuninkuuden lopullista häviötä. - - * * * * * - -Fersen ynnä muut olivat toivoneet voivansa hankkia kuningattarelle ja -hänen rakastetuilleen jälleen vapauden, mutta sen sijaan tuli heidän -vankeutensa yhä kovemmaksi ja yksinäisyys Templessä päivä päivältä yhä -tukalammaksi. - -Dumouriezin suunnitelmat olivat herättäneet tasavaltalaisissa kauhua, -ja hänen päästänsä luvattiin kolmensadantuhannen livren palkinto. -Kuninkaallisten vankien epäiltiin olleen yhteydessä hänen kanssaan. -Tukittiin huolellisesti kaikki reiät ja rakennutettiin korkea kiviseinä -puiston ympäri. Ulkoapäin ei kuulunut enää mitään ääntä torniin, joka -oli muusta maailmasta eristetty kuin hauta. - -Myöhään eräänä iltana, kun naiset jo olivat käyneet levolle, astui -yleinen syyttäjä Hébert seurakumppaneinensa kuningattaren -makuuhuoneeseen. - -Marie Antoinette ja prinsessa nousivat ja pukeutuivat, jolla välin -heille luettiin julki määräys, että heidän huoneissansa oli -toimeenpantava huolellinen tarkastus. - -Miehet penkoivat ylösalaisin sängyt ja raastoivat Kaarle Ludvigin -väkipakolla ylös kesken untansa. Äiti otti hänet syliinsä ja koki -lämmitellä häntä, vaikka hän itse värisi vilusta. - -Kello neljä aamulla oli tarkastus vihdoin loppuun suoritettu. -Kuningattarelta oli löydetty muistiinpanokirja, johon pari osotetta oli -merkitty, sekä lyijykynä, josta lyijy oli poissa. Prinsessa -Elisabethilta oli otettu lakkapuikon puolikas sekä rahtunen -hiusjauhetta. Marie Thérèseltâ oli riistetty pyhimyskuva ja rukous -Ranskan puolesta. - -Kiukuissaan siitä, etteivät olleet löytäneet muuta kuin nämä pikku -kapineet, pakottivat he kuningattaren ja prinsessa Elisabethin -allekirjoittamaan tarkastuksesta toimitetun kirjallisen selonteon, ja -kun nämä aluksi kieltäysivät siitä, uhkasi Hébert viedä pois Kaarle -Ludvigin ja Marie Thérèsen. - -Kolme päivää tämän jälkeen tulivat miehet uudestaan; tällä kertaa -löysivät he hatun, joka oli kätketty sängyn alla olevaan rasiaan. -Ludvig XVI oli käyttänyt tätä hattua vankeutensa alkuaikoina, ja hänen -sisarensa oli kätkenyt sen muistona veljestään. - -Hattu herätti heissä suurta epäluuloa, ja he ottivat sen mukaansa, -vaikka Elisabeth hartaasti pyysi saada pitää sen. - -Tarkastuskertomuksessaan myönsivät he kumminkin, etteivät he olleet -tavanneet mitään mikä olisi viitannut vankien olleen kirjeenvaihdossa -ulkomaailman kanssa tai missään salaisissa tekemisissä Templen -vartijain kanssa. - -Siitä huolimatta erotettiin jälkimäiset toistaiseksi viroistaan. Toulan -ja Lepitre, jotka portinvartija Tison oli tehnyt epäluulon alaisiksi, -pantiin peruuttamattomasti viraltaan. - -Kiitollisuuden tunnustukseksi niistä palveluksista, joita Toulan oli -tehnyt kuningattarelle, lahjoitti Marie Antoinette hänelle kultaisen -rasian; se oli ainoa lahja, minkä Toulan oli suostunut vastaanottamaan. - -Tämä muistokapine, jota hän ei osannut pitää salassa, vaikutti osaltaan -hänen kukistumiseensa. Sen selitettiin todistavan, että hän oli -yhteydessä vankien kanssa, ja hän päätti päivänsä mestauslavalla. - -Kevät oli jälleen tehnyt tulonsa Ranskanmaahan. Mutta Marie -Antoinetteen ja hänen rakkaihinsa nähden ei sillä ollut enää kukkasia, -aurinko oli säteitään vailla, tulevaisuus ei tarjonnut mitään toivoa. - -Ruumiilliset ja sielulliset kärsimykset olivat tärvelleet vankien -terveyden. Kaarle Ludvig tuli päivä päivältä heikommaksi. Marie Thérèse -pyysi saada muuttaa äitinsä ja veljensä huoneeseen, ollakseen heidän -luonaan, jos he sattuisivat sairastumaan yöllä. - -Aina kuninkaan mestaamisesta asti oli kuningatar kieltäytynyt -lähtemästä kävelylle puistoon; hänen oli vaikea sivuuttaa sitä -kynnystä, jonka yli hän oli astunut lausuttuaan viimeiset, sydäntä -särkevät jäähyväiset puolisolleen. - -Mutta peljäten lasten terveyden kärsivän, elleivät he ollenkaan pääsisi -raittiiseen ilmaan, pyysi hän lupaa saada joka päivä kiivetä tornin -katolle, ja tähän anomukseen myönnyttiin. - -Kun poikanen ja hän alkupäivinä toukokuuta palasivat tällaiselta -retkeltä, valitti pienokainen kupeeseensa pistävän. Kohta sen jälkeen -sairastui hän kovaan kuumeeseen. Hän ei kärsinyt maata sängyssä ja -näytti olevan tukehtumaisillaan hirveiden hengenahdistuspuuskien -yllättäessä hänet. - -Marie Antoinette pyysi että Brunier, joka ennen oli ollut prinssin -lääkärinä, haettaisiin sairaan luo. - -Mutta hätääntyneelle äidille vain naurettiin. Tasavallalla oli muutakin -tekemistä, kuin huolehtia kuninkaanpojan terveydestä. - -Viimein haettiin kuitenkin vankilanlääkäri Therry, ja hänen hoidollaan -toipui Kaarle Ludvig näennäisesti. Mutta kuume palasi aina tuon -tuostakin, eikä poikanen koskaan täydellisesti parantunut. - -Melkein samoihin aikoihin alkoi portinvartija Tisonin vaimossa näkyä -mielipuolisuuden oireita. - -Hänellä oli ainokainen tytär, jota hän sangen suuresti rakasti; mutta -niiden toimenpiteiden johdosta, joihin huhtikuun alussa oli ryhdytty -Templen täydelliseksi eristämiseksi, oli Tison-puolisojen täytynyt -erota hänestä. - -Varsinkin oli lapsesta eroaminen synnyttänyt mielenkarvautta äidissä. -Hän kadehti kuningatarta, joka sai pitää lapsensa luonaan, mutta hän ei -samalla voinut olla ihmettelemättä Marie Antoinetten kärsivällisyyttä. - -Eräälle aatelismiehelle lausui hän: - -"Jos saisitte nähdä vangit, olisitte yhtä mieltä minun kanssani, ettei -maan päällä saata olla mitään ylevämpää ja jalompaa. Joka on nähnyt -heidät Tuilerioissa, ei ole mitään nähnyt. Heidät täytyy nähdä kuten -minä olen nähnyt Templessä voidakseen antaa heille oikean arvonsa." - -Lopulta jouduttiin niin pitkälle, ettei madame Tisonia enää saatu -lähtemään huoneestaan ulos. Hän makasi siellä ja itki aivan yksin, -selitti olevansa arvoton lähestymään kuningatarta ja puheli lakkaamatta -vioistaan ja mestauslavasta. Pitkinä öinä vaivasivat häntä kauheat -unet, ja hän huusi niin surkeasti, etteivät vangit saaneet nukkua. - -Häntä rauhoittaakseen lähetettiin eräänä iltana noutamaan hänen -tytärtään, mutta äiti ei tahtonut puhutella lastaan. Hän ei nähnyt enää -muuta kuin vankiloita ja verta. - -Hän sai sattumalta nähdä kuningattaren ja heittäytyi hänen jalkojensa -eteen. - -"Madame", vaikeroi hän, "minä pyydän teidän majesteetiltanne anteeksi. -Minä olen onneton ihminen. Minä olen syypää teidän ja prinsessa -Elisabethin kuolemaan." - -Ruhtinattaret auttoivat yhdessä hänet ylös ja vakuuttivat antavansa -hänelle anteeksi. - -Mutta mikään ei voinut rauhoittaa kurjaa mielipuolta, joka kieriskeli -lattialla, kirkui ja piti pitkiä puheita. - -Kuninkaalliset naiset kohtelivat sairasta portinvartijan rouvaa -suuremmalla myötätuntoisuudella, kuin mihin hänen entinen käytöksensä -olisi heitä velvoittanut. - -Tisonia liikutti se hyvyys, jolla he palkitsivat kaiken sen häijyyden, -jota hän ja hänen vaimonsa niin usein olivat osottaneet, ja siitä -ajasta lähtien tuli hänestäkin kuninkaallisen perheen ystävä. - -31. p. toukokuuta, joka saattoi girondilaiset mestauslavalle ja korotti -Robespierren ja Maratin vallan kukkuloille, synnytti jälleen liikettä -Templen muurien sisäpuolella. - -Pakosuunnitelma oli mennyt mitättömiin, monet toiveet olivat rauenneet -tyhjään, mutta vielä eivät kaikki ystävät olleet unhottaneet vankeja. - -Tisonin muuttuneiden tunteiden ansiosta sai pari näistä ystävistä -pääsyn vankilaan. - -Toinen näistä oli parooni Batz, jonka pelastamishankkeista mainittiin -kuninkaan mestaamisen yhteydessä. Kunnallisneuvosto oli luvannut -satatuhatta livreä palkinnoksi sille, joka antaisi tiedon hänen -olinpaikastaan; siitä huolimatta asusti hän kenenkään hätyyttämättä -erään Cortey-nimisen kauppiaan luona, joka oli erään kansalliskaartin -osaston päällikkönä ja tunnettu kelpo kansalaisen esikuvana ja varsin -innokkaana tasavallan puolustajana. - -Hän hiipi Templeen ja sai puhutella naisia. Prinsessa Elisabeth oli -hänestä tuntemattomaksi muuttunut. Kuningatar näytti hänestä -ulkomuodoltaan vähemmin muuttuneen; piirteet olivat samat kuin ennen, -mutta kasvoilla asusti surullisen vakava ilme, joka ennen oli ollut -niille vieras. - -Corteyn suojeluksen alaisena tarkasti Batz Templeä sisältä ja laati -rohkean pakosuunnitelman. Cortey liittyi ystävään, ja näiden -tehokkaaksi auttajaksi tuli kansalainen Michonis, jonka -kansallisneuvoston jäsenenä oli täytynyt käydä Templessä ja joka -korskealla esiintymisellään oli osannut peittää myötätuntoisuutensa -kuningatarta kohtaan. - -Hän oli antanut Marie Antoinettelle tiedon girondilaisten häviöstä ja -lausunut sen mielipiteen, joka hänellä itsellään oli ja jota ensi -alussa useat kannattivat, että uusi hallitus tuskin rohkenisi vastustaa -ehdotusta kuningattaren jättämisestä Itävallan keisarin huostaan. - -"Mitä merkitystä sillä on minuun nähden?" oli Marie Antoinette -vastannut. "Wienissä minä olisin sama kuin olen täällä ja kuin olen -ollut Tuilerioissa. Ainoa toivoni on nyt ainoastaan saada jälleen yhtyä -puolisoni kanssa, milloin taivas niin päättää ja minua ei enää tarvita -täällä lapsieni tähden." - -Mutta vaikka kuningatar oli välinpitämätön pakohankkeen suhteen, -päättivät Michonis, Cortey ja Batz kuitenkin panna sen täytäntöön. - -Oli järjestettävä niin, että Michonis ja Cortey saisivat hoitaa -palvelusta Templessä samana päivänä. - -Corteyn oli määrä hankkia kolme upseerin viittaa, joihin Marie -Antoinette sekä prinsessat Elisabeth ja Marie Thérèse kääriytyisivät. -Vartiostoon kuului kahdeksankolmatta miestä, joille salaisuus oli -tehtävä tunnetuksi. Luultavaa sentään oli, etteivät sotamiehet -uskaltaisi olla Corteyn käskyjä noudattamatta. - -Vahtia vaihdettaessa oli naisten sekauduttava heidän joukkoonsa. Pieni -Kaarle Ludvig oli niinikään kätkettävä sotamiesten sekaan. - -Upseerinviitat hankittiin, vaunut tilattiin ja vahti oli valmiina. -Tällä kertaa toivottiin julma kohtalo saatavan lepytetyksi. - -Mutta suutari Simon sorti rakennuksen, jonka pystyttäminen oli vaatinut -niin suurta voimain ponnistusta. - -Oltiin siinä luulossa, että kaikki vartijat oli saatu taivutetuksi -asian puolelle, mutta vartijain joukossa lienee sittenkin ollut yksi -petturi. Sillä kun Simon, jolle Templen ylivalvonta oli uskottu, samana -päivänä palasi kävelyltä kaupungissa, kohtasi hän poliisikonstaapelin, -joka ojensi hänelle suljetun, osotteettoman kirjeen. Hän aukaisi sen ja -luki: - -"Michonis pettää teidät ensi yönä! Olkaa varuillanne!" - -Hetkeäkään viivyttämättä riensi Simon kunnallisneuvosten luo. Hän -näytti kirjeen ja palasi Templeen, varustettuna määräyksellä, jolla -Michonis oli selitetty toistaiseksi erotetuksi virastaan ja käskettiin -saapumaan kunnallisneuvosten eteen. - -Kello oli lyönyt puoli-yksitoista, ja vartijat, joiden puoliyön -seudussa oli asettuminen vahtiin, olivat koolla. Parooni Batz -pysyttelihe valepukuisena heidän joukossaan. - -Yhtäkkiä saapui Simon. Hän silmäili ympärilleen ja äkkäsi Corteyn. - -"Ellen näkisi teitä täällä, olisin peloissani", sanoi hän. - -Hän käski vahdin poistua. - -Batz tiesi olevansa mennyttä miestä, jos hän hiiskuisi sanaakaan. Hän -ajatteli ensin ampua maahan Simonin, mutta luopui sitten tästä tuumasta -sen melun takia, jonka laukaus synnyttäisi. - -Nopeatuumainen Cortey komensi heti vahdin ulos kadulle. Toisten -turvissa onnistui Batz ehein nahoin pääsemään Templestä, mutta hän oli -epätoivoissaan siitä, ettei hänen ollut onnistunut pelastaa Marie -Antoinettea ja tämän lapsia. - -Tutkinto pantiin tosin toimeen, mutta se ei johtanut mihinkään -tulokseen. Michonis vastasi tyydyttävällä tavalla kaikkiin kysymyksiin, -suostui kernaasti antamaan selityksiä ja osasi tehdä Simonin -eriskummaiset jutut epäiltäviksi. - -Simon oli puolestaan vakuutettu siitä, että salaliitto oli ollut -hankkeissa. Kunnallisneuvoston luota kiiruhti hän Robespierren luo, -jolle hän kuvasi Templeä kaikellaisten vehkeiden pesäpaikaksi. - -Robespierre piti hänen ilmoituksiaan tähdellisinä. Ludvig XVI oli tosin -kuollut, mutta Ludvig XVII eli. Hänelle oli useilta tahoilta -ilmoitettu, että hajanaiset puolueet olivat alkaneet osottaa -elonmerkkejä ja että niillä oli aikomuksena kokoontua pienen vangitun -kuninkaan lipun ympärille. - - - - -12. - -Kaarle Ludvig erotetaan äidistään. -- Suutari Simon. - - -Viime päivinä kesäkuuta päätti Dantonin menestysvaliokunta, että pieni -Kaarle Ludvig oli erotettava äidistään ja suljettava Templen vahvimmin -suojattuun huoneeseen. - -Heinäkuun 3. päivänä oli päätös pantava täytäntöön. - -Kello yhdeksän illalla saapui maistraatin virkamiehiä torniin. Kaarle -Ludvig nukkui jo tilallaan. Marie Antoinette ja molemmat prinsessat -istuivat pöydän ääressä ja paikkailivat leninkejään. - -Kuningattarella ei ollut vähintäkään aavistusta siitä, mitä tulisi -tapahtumaan. Hän nousi kalpeana ja vapisten. - -"Aiotte ottaa minulta pois lapseni!" äänsi hän. "Se on mahdotonta! -- -Ei ole ajateltavissa, että poikani erotettaisiin minusta. Hän tarvitsee -välttämättömästi hoitoani." - -"Menestysvaliokunta on tehnyt tämän päätöksen. Meidän on viipymättä -pantava täytäntöön käsky." - -"Ei", sanoi onneton äiti, "te ette saa pyytää minua eroamaan -lapsestani." - -Ja hän asettui sängyn eteen, kuten naarasleijona, joka on valmis -puolustamaan poikiaan. - -Tähän liikkeeseen heräsi hänen poikansa. Hän kuuli melun, näki äitinsä, -joka itki, ja miehet, jotka uhkailivat häntä. - -"Äiti", huusi poikanen ja tarttui hänen käsivarteensa, "älä mene pois." - -Äiti otti hänet syliinsä ja piteli kiinni sängyn tolpasta. - -"Tappakaa minut, mutta älkää riistäkö minulta lastani", huusi hän. - -Mutta yhtäkkiä luopui hän tyyten korskeudestaan. Hän unhotti olevansa -kuningatar, ja muisti ainoastaan, että hän taisteli lapsensa puolesta. - -Kyyneltynein silmin ja kädet ristissä läheni hän miehiä. Hän lankesi -polvilleen heidän eteensä ja rukoili armoa. - -Samaten itkivät ja pyytelivät molemmat prinsessatkin. - -Siten kului kaksi tuntia Marie Antoinetten yhdeltä puolen rukoillessa -ja virkamiesten puolestansa häntä uhkaillessa ja solvatessa. Lopulta -uhkasivat he tappaa sekä pojan että tyttären, ja äidin täytyi -rakkaudesta lapsiansa kohtaan vihdoin taipua. - -Prinsessa Elisabeth ja sisko pukivat Kaarle Ludvigin ylle; äiti ei -siihen kyennyt. - -Kun poika oli täysissä pukeissa, pani äiti molemmat kätensä hänen -päänsä päälle. Kasvot ääretöntä tuskaa ilmaisevina tähysti hän lapsen -syviin, herttaisiin silmiin. - -"Poikani", sanoi hän, "meidän täytyy erota. Ajattele velvollisuuksiasi, -kun ei minua enää ole sinua niistä muistuttamassa. Ajattele Jumalaa, -joka koettelee sinua, äitiäsi, joka rakastaa sinua. Ole järkevä, -kärsivällinen ja rehellinen, ja taivaallinen isäsi on siunaava sinut!" - -Hän suuteli Kaarle Ludvigia ja jätti hänet sitten päättäväisesti -vartijain käsiin. - -Mutta Kaarle Ludvig juoksi takaisin ja tarttui äitinsä hameeseen. - -Äiti pani silloin alttiiksi viimeisetkin voimansa. - -"Sinun täytyy totella, lapseni -- sinun täytyy", sanoi hän. - -Mutta poika ei tahtonut, ja hänet täytyi väkisin kiskoa irti äidistään. -Ulkoa portailta kuultiin vielä hänen kovaa huutoaan, kuultiin miten hän -ponnisteli päästäkseen irti ja juostakseen takaisin äitinsä luo. - -Lopulta häipyivät askeleet kuulumattomiin. - -Kuningattaren pää vaipui hervotonna hänen käsiinsä. Itku kouristi hänen -ruumistaan, ja hän kostutti tyhjää vuodetta kyynelillään. - -Hänen tyttärensä ja natonsa eivät löytäneet mitään lohdutuksen sanoja -tämmöiseen tuskaan. Marie Antoinette torjui heidän hyväilyjään ja -viittasi heitä jättämään hänet yksin. Syvimpiä haavoja ei tuoda -maailmalle julki. Hän kaipasi yksinäisyyttä näinä koettelemuksen -hetkinä. - -Päivä koitti, voimatta silti haihduttaa niitä varjoja, jotka kietoivat -hänen sieluaan. Viimeisen toivonsa menettäneenä nousi hän lapsensa -sängystä. Hän asteli edestakaisin lattialla. Tässä ei kuultu huutoa -eikä valitusta, tässä asusti suru, mitä toivottomin, mitä haikein. - - * * * * * - -Maratin ystävä, ennen mainittu suutari Simon, oli määrätty Kaarle -Ludvig Capetin vartijaksi. Hän oli kiihkoinen tasavaltalainen ja oli -Templessä erittäin tullut kuuluksi vainoomishalustaan ja vihastaan -entistä kuninkaanperhettä kohtaan. - -Kaksi päivää makasi kuninkaanpoika lattialla; hän itki ja huusi äitiään -eikä tahtonut syödä eikä juoda. - -Pariisissa luultiin että hänet oli viety pois. - -Jotta nämä levottomuutta synnyttävät huhut olisi saatu vaimennetuksi ja -jotta vartijat olisivat nähneet hänen vielä olevan vankilassa, -annettiin hänen eräänä päivänä mennä alas puutarhaan. - -Mutta tuskin oli hän tullut puistoon, kun hän jo rupesi suurella -äänellä huutamaan äitiään. - -Sen vuoksi annettiin hänen piammiten jälleen palata huoneeseen, eikä -Marie Antoinetten, huolimatta kaikista rukouksistaan, onnistunut -kertaakaan saada tavata lastansa. - -Hän kävi kiihkeästi kaikkien vartijain kimppuun, jotka tulivat hänen -läheisyyteensä, ja teki heille epätoivoisia kysymyksiä. Muutamat näistä -tekivät harvoin sanoin selkoa hänelle, millaisissa oloissa pieni -poikanen eli. Mutta heidän kertomuksensa olivat sydäntä raastavia, ja -Elisabeth pyysi vihdoin, etteivät he ilmaisisi kuningattarelle -kauhistavaa totuutta. - -Päivisin ja pitkinä yöntietäminä ajatteli Marie Antoinette tätä -suloista lasta, joka oli ollut hänen elämänsä tarkoitusperänä ja -voimana. Poikanen oli jätetty tuntemattomiin, karsaihin käsiin, ehkäpä -häntä rääkättiin kenenkään pyyhkimättä pois kyyneltä hänen silmästään. -Nukkuessaan uneksi hän, että ihmissyöjäin hampaat raatelivat hänen -poikaansa. Kuningatar heräsi silloin kauttaaltaan hiessä ja vietti -kamalia hetkiä, hetkiä, jollaisina ihminen ajattelee itsemurhaa tahi on -tulla hulluksi. - -Simon rääkkäsi ja turmeli järjestelmällisesti pientä kuninkaanpoikaa. -Hän ei päästänyt Kaarle Ludvigia liikkumaan ja kielsi häntä pitkiin -aikoihin menemästä tornin katolle saamaan raitista ilmaa. - -Hän pakotti Kaarle Ludvigia syömään enemmän kuin hän jaksoi, ja tämä -uusi elämäntapa vaikutti haitallisesti hänen terveyteensä ja -luonteeseensa. Hän tuli lihavaksi ja herkesi kasvamasta. Mutta samalla -hän päivästä päivään myös tuli sairaammaksi ja heikommaksi. Hänen -suurten, eloisain silmäinsä loiste sammui, ja suutarin vaimo leikkasi -säälittä pois hänen pitkän vaalean kiharatukkansa, joka oli ollut Marie -Antoinetten ylpeytenä ja ilona. - -Ennen Simonin käsiin joutumistaan ei Kaarle Ludvig koskaan ollut -maistanut vettä väkevämpää, mutta hänen uusi vartijansa pakotti hänet -juomaan niin paljon viiniä ja paloviinaa, että hän useinkin päihtyneenä -romahti lattialle pitkälleen. Juovuttavat juomat tuottivat hänelle -kiivaan sydämentykytyksen ja synnyttivät lopulta hänessä ankaran -taudin. Mutta toivuttuaan taudista oli hänen jatkaminen entistä -elämäntapaansa. - -Vaikka melkein kaikki tässä lapsessa turmeltiin, säilyi äidin muisto -sentään edelleen hänen sydämessään. Päihdyttävien juomain väärinkäyttö, -lyömiset ja kaikellaiset muut kärsimykset eivät saaneet äidin armasta -kuvaa hävitetyksi, ja unessa huusi pikku Kaarle Ludvig hänen nimeään. - -Eräänä päivänä antoi Simon hänelle huilun. - -"Syöjätär-äitisi ja ruoja tädiksesi soittavat klaveeria", puhui hän -pojalle pilkalliseen tapaan. "Opettele sinä säestämään heitä huilulla, -niin siitä tulee aika kaunis konsertti." - -Vimmastuneena siitä, että kuuli tätiään ja äitiään mainittavan sillä -tavalla, paiskasi Kaarle Ludvig huilun pois kädestään ja ilmoitti, -ettei hän aio soittaa. - -"Kas vaan, vai et sinä aio soittaa?" huusi Simon. "Teet hyvin ja soitat -heti paikalla!" - -Mutta kun kuninkaanpoika edelleen kieltäysi, karkasi Simon hänen -kimppuunsa ja löi häntä. Poika pidätti valitushuutonsa estääkseen -äitiään kuulemasta sitä. - -Marie Antoinette oli tavan takaa neuvonut häntä rukoilemaan Jumalaa ja -antamaan anteeksi vihamiehilleen, ja tätä neuvoa piti hän mielessään -kaiken kurjuutensa aikana. - -Vendéen väestö oli tällä välin tehnyt kapinan ja huutanut Ludvig -XVI:nnen pojan kuninkaakseen. Samaan aikaan kulki huhu, että vieraiden -maiden sotajoukot ja emigrantit lähestymistään lähestyivät. - -Simon asteli lattiata edestakaisin mieli levottomana näiden ilmoitusten -johdosta. - -Kuninkaanpoika oli vetäytynyt kyyrysilleen sänkynsä viereen; hän oli -kuullut Simonin sanovan vaimolleen, että jos väestö Vendéestâ tulisi -Pariisiin, vääntäisi hän niskat nurin sudenpojalta ennenkuin antaisi -hänet pois käsistään. - -Yhtäkkiä suutari seisahtui, tarttui Kaarle Ludvigia tukkaan ja tempasi -ylös hänen päänsä, joka oli painunut polviin. - -Simon katsoi poikaa tuimasti silmiin ja kysyi: - -"Capet! Jos sinut vapautettaisiin, mitä sinä silloin tekisit minulle?" - -"Antaisin sinulle anteeksi", vastasi lapsi. - -Eräänä päivänä taas luki Simon ääneen kertomusta juhlasta, jonka -tasavalta oli toimittanut kansalle. Kertomus päättyi seuraavaan tapaan: - -"Vannokaamme puolustavamme hallitusmuotoa viimeiseen verenpisaraan. -Tasavalta on iäinen!" - -"Kuuletko", sanoi Simon, pannen pois sanomalehden, "kuuletko, Capet, -että tasavalta on iäinen?" - -Lapsi ei vastannut. - -"Vai et sinä, ilkeä lapsi, kuule", huusi suutari julmistuneena. "Mutta -tottahan sinä näet, että tasavalta on iäinen?" - -"Ei mikään ole iäistä", vastasi Kaarle Ludvig. - -Hän oli tuskin lausunut nämä sanat, kun hän Simonin nyrkiniskusta -kaatui lattialle. - -"Anna hänen olla", sanoi Simonin vaimo, joka tunsi hiukan sääliä. "Hän -on sokea, hän on kasvatettu valheeseen ja petokseen." - -Vastahakoisesti otti Simon nuoren kuninkaan ja paiskasi hänet -vuoteelle. Kuullessaan lapsen itkevän, sanoi hän: - -"Se on sun oma syysi, että kohtelen sinua tällä tavoin; sinä olet -ansainnut sen." - -"Minä olin äsken väärässä", nyyhkytti lapsi kirkastunut ilme -kyyneltyneissä silmissään. "Jumala on iäinen -- Hän yksin!" - -Joskus pääsi pienokainen tornin katolle hengittämään raitista ilmaa. - -Marie Antoinette oli tullut huomanneeksi, että hän eräästä paikasta -seinässä olevasta raosta saattoi nähdä poikansa, kun tämä meni ylös. -Tuntikausia seisoi hän väijyen, nähdäkseen vilaukseltakaan lastaan. Se -oli hänen ainoa odotuksensa, ainoa valokohta hänen surullisessa -elämässään. - -Eräänä päivänä seisoi hän kuten tavallisesti tähystyspaikallaan. Hän -näki poikansa lähenevän kiduttajansa seuraamana. Poika oli kalpean ja -kärsineen näköinen ja puettu kurjiin riekaleihin. Vaalean kiharatukan -sijasta, joka nyt oli poisleikattu, peitti jakobiinien punainen myssy -hänen päätään, ja Simon, joka seurasi hänen kintereillään, survi ja löi -häntä yhtäpäätä. - -Sinä päivänä oli kuningatar nähnyt kylliksi. Hän heittäytyi nyyhkien -natonsa syliin. - -"Aavistukseni eivät ole pettäneet minua", virkkoi hän. "Tiesin että hän -kärsi. Vaikka hän olisi sadan penikulman päässä, sanoisi sydämeni -sittenkin minulle, että hän kärsii. En ole pitkään aikaan saanut -minkäänlaista rauhaa. Olen tuntenut ne kyyneleet, jotka onneton lapseni -on vuodattanut minun tähteni; ne ovat raskaasti pudonneet sydämelleni. --- Minulla ei ole halua enää mihinkään. Jumala on hylännyt minut!" - -Kuningatar oli kärsinyt niin paljon, että hän tuskin enää tohti uskoa -Jumalaan. - -Moiset ihmiselämän käännekohdat ovat liiaksi kauheita, voidakseen -kestää kauan. - -Marie Antoinette saavutti jälleen rauhan itsensä kanssa, ja hän selvisi -vahvempana, ehkenpä parempanakin koettelemuksista. Epätoivoa seurasi -usko ja rakkaus Jumalaan -- se rakkaus, josta on sanottu, että se -toivoo kaikkea, uskoo kaikki ja kärsii kaikki. - -Hän rukoili Jumalalta anteeksi, ja hän pyysi myöskin, ettei natonsa -lukisi hänen epätoivoaan hänelle viaksi. - - - - -13. - -Conciergeriessä. - - -Europan vallat olivat aseissa, tahtoen pelastaa Marie Antoinetten, -kuten ilmoitettiin. Useita maakuntia oli joutunut vihollisen -käsiin. Toulon oli englantilaisten miehittämä, ja Vendéessâ -kuninkaallismieliset osottivat ihmetyttävää rohkeutta, mutta kaikki -tämä ei saanut kuningattaren kohtaloa torjutuksi. - -Robespierren tulo menestysvaliokuntaan vain joudutti hänen perikatoaan. -Vastaukseksi viestiin uusista voitoista, joita muukalaiset sotajoukot -olivat saavuttaneet, päätettiin ryhtyä lukuisiin syvälti vaikuttaviin -toimenpiteisiin, joista yksi maininnan arvoinen oli Marie Antoinetten -siirtäminen Conciergerieen -- hengeltä tuomitttujen vankilaan. - -Myöhään yöllä elokuun 1. p:nä tultiin herättämään häntä; -oikeudenkäynnin häntä vastaan oli määrä alkaa. - -Luettiin julki käsky hänen siirtämisestään Conciergerieen. Hän kuunteli -sitä osottamatta vähintäkään hämmästyksen tahi surun merkkiä. - -Elisabeth ja Marie Thérèse, jotka ensi alussa olivat olleet mykkinä -kauhusta, saivat vähitellen puhekykynsä takaisin ja pyysivät saada -seurata kuningatarta, mutta turhaan. - -Vahdit vaativat, että heidän piti saada tutkia kuningattaren taskut, ja -kuningatar myöntyi siihen. Häneltä otettiin pois muutamia pikku -kapineita, prinsessa Lamballen ja kahden lapsuudenystävättären -muotokuvat sekä pieni käärö, jossa oli hänen miehensä ja lastensa -hiussuortuvia. Kuitenkin antoivat he hänen pitää nenäliinansa ja -hajupullonsa, koska pelkäsivät hänen matkalla pyörtyvän. - -Vihdoin sai hän kootuksi kurjat vaatekappaleensa. Hän syleili ja -suuteli tytärtään, hyvin tietäen että tämä oli viimeinen kerta; hän -neuvoi Marie Thérèseâ rakastamaan Jumalaa, antamaan anteeksi ihmisille, -pysymään lujamielisenä sekä rakastamaan tätiään ja olemaan hänelle -kuuliainen kuin äidin sijaiselle. - -Tytär seisoi kuin kivettyneenä. Hänen huuliltaan ei tullut sanaakaan, -eikä hän kyennyt vastaamaan äidin hyväilyihin. - -Kuningatar kääntyi nyt prinsessa Elisabethin puoleen ja uskoi lapsensa -hänen haltuunsa. - -Nato kuiskasi hänelle muutamia sanoja, kehottaen häntä pysymään lujana -uskossa. Kuningatar ei vastannut; hän poistui ovea kohden katsahtamatta -taaksensa. - -Tultuaan portaille, jotka veivät hänen poikansa huoneelle, pysähtyi hän -tuokioksi ja silmähti sinne päin. Tyynenä ja ääneti lähti hän sitten -edelleen. - -Astuessaan Templen portista ulos löi hän päänsä kattomalkaan. - -Eräs miehistä kysyi, koskiko häneen. - -"Ei", vastasi Marie Antoinette, "minuun ei saata enää koskea mikään." - -Vaunut seisoivat portilla odottamassa. Hän nousi vaunuihin yhden -ylemmän virkamiehen ja kahden sotamiehen seurassa. Pariisin kadut -olivat lähestyvän tasa-arvoisuusjuhlan johdosta koristetut -kukkasköynnöksillä ja riemukaarilla. - -Kello oli neljän tienoissa aamulla, kun vaunut lähenivät -Conciergerietä. - -Vaunut pysähtyivät, kuningatar laskeutui alas ja astui vankilaan kuin -olisi hän tuntenut tien. - -"Näytti kuin ajomies ei olisi tiennyt, kenet hän oli kyydinnyt, mutta -aavistus sanoi hänelle sen, kun hänen oli täytynyt niin kauan odottaa", -kirjoitti Fersen viikko sen jälkeen päiväkirjaansa. "Vaunujen, joissa -onnetonta kuningatarta kuljetettiin Templestä Conciergerieen, sanottiin -olleen veren vallassa kuningattaren astuttua niistä pois. Miehet -kävivät ensin alas, kuningatar laskeutui viimeisenä, nojautuen ajurin -olkapäähän." - -Marie Antoinette vietiin kapean käytävän läpi, jota valaisi yksi ainoa -käryävä lamppu ja jossa väkevä viinin ja tupakan löyhkä tulvahti häntä -vastaan. Käytävässä kaksi koiraa vastaanotti hänet haukkuen. Hän voi -niin pahoin, että peljättiin hänen pyörtyvän. - -Hänen koppinsa ovi oli kolmantena oikealla vankilan alakerrassa. Kaksi -pientä ristikoilla varustettua ikkunaa antoi pihalle päin, jossa -naisvangit päivisin kävelivät edestakaisin ja kurkistivat hänen -koppiinsa. Huone oli pieni ja kostea, ilman tulisijaa. - -Huoneessa oli kolme sänkyä. Yksi oli aiottu kuningattarelle, toinen -eräälle naiselle, joka oli määrätty häntä palvelemaan. Kolmas sänky oli -niiden kahden santarmin käytettävänä, joiden aina piti olla hänen -läheisyydessään ja jotka eivät saaneet päästää häntä näkyvistään -silloinkaan, kun hän toimitti luonnolliset tarpeensa. - -Portinvartija oli kiireessä ryhtynyt muutamiin valmistuksiin -kuningattaren tulon suhteen. Marie Antoinetten sänky oli puusta kuten -muidenkin vankien, mutta yksissä neuvoin vaimonsa kanssa oli -portinvartija, kysymättä kunnallisneuvostolta lupaa, hankkinut siihen -uuden jouhimatrassin ja levittänyt paksun, joskin kuluneen -villapeitteen sen päälle. Paitsi sitä oli hän tuottanut Marie -Antoinetten huoneeseen nojatuolin, pesutelineen ja töyrytuolin. Verhoja -ei ollut ikkunoissa, mutta yhdessä huoneen nurkassa seisoi vanha -siirrettävä suojuke. - -Marie Antoinette allekirjoitti siirtoaan koskevan asiakirjan ja -silmäili välinpitämättömästi ja hämmästyksettä tätä uutta lepokohtaa -kärsimystensä tiellä. - -Virkamiehet, molemmat santarmit ja Corciergerien portinvartija -vetäytyivät pois, ja vanki jäi kotvaksi aikaa yksin portinvartijan -vaimon, madame Richardin ja tämän palvelustytön Rosalie Lamorlièren -seuraan. - -Hän tähysteli heitä, ikäänkuin tutkien, miten paljon hän saattoi -odottaa heidän armeliaisuudeltaan. Kuumuus oli hänestä rasittava, ja -hän pyyhki tavantakaa hikeä otsaltaan. - -Palvelustyttö tarjoutui auttamaan häntä riisuutumisessa. - -"Kiitos, minä tulen ilmankin toimeen", vastasi kuningatar. - -Hän nousi töyrytuolille ja ripusti kellonsa naulaan. - -Aamu sarasti ikkunoista. Hän päästi leninkinsä auki ja paneutui sänkyyn --- "sänkyyn, joka ei laisinkaan ollut hänen arvonsa mukainen, vaan -jonka me kumminkin olimme varustaneet hienoilla lakanoilla ja -päänalusilla", on Rosalie kertonut. - -Niinä kuukausina, jotka Marie Antoinette vietti Conciergeriessä, -laihtui ja huononi hän siihen määrään, että henkilöt, jotka olivat -ennemmin nähneet hänet, saattoivat tuskin tuntea häntä. Menehtyneenä -mielenliikutuksesta, surusta ja kaipauksesta, huonosta ilmasta ja -liikunnon puutteesta jaksoi hän tuskin pysyä pystyssä. - -Muuan rangaistu varas ja pahimpia rikoksentekijöitä suoritti karkeimmat -tehtävät vankilassa. Hän kävi joskus Marie Antoinettenkin kopissa. - -Häneltä kysyttiin, miten Marie Antoinettea kohdeltiin. - -"Ihan niinkuin muitakin vankeja", hän vastasi. - -"Miten hän on puettu?" kysyttiin edelleen. - -"Capetin leski on puettu mustaan leninkiin, joka on aivan repaleina", -hän vastasi. - -Vankilan kurjuus tuntui kuningattaresta sentään vähemmän kiusalliselta -kuin noiden kahden santarmin ainainen läsnäolo. Niitä vaihdettiin -lakkaamatta ja ainoastaan harvat heistä olivat kohteliaita ja -hienotunteisia. - -Yleensä polttivat he tupakkaa ja löivät korttia yöt läpeensä, -saadakseen ajan kulumaan. - -Muutamat sotamiehistä osottivat sentään sääliväisyyttä, joka korvasi -heidän puuttuvaa kasvatustaan. Niinpä muuan heistä huomasi eräänä -aamuna, että Marie Antoinette näytti vielä huonommalta kuin -tavallisesti, ja hän kysyi kuningattarelta kuinka hänen laitansa oli. - -"Minä voin erittäin pahoin", vastasi Marie Antoinette, "tupakansavu on -vaivannut minua. En ole voinut ummistaa silmiäni koko yössä." - -"Paha juttu, etten tullut tuota ajatelleeksi ja että olen lisännyt -teidän kärsimyksiänne", virkkoi sotamies ja nakkasi piipun luotaan. - -Eräs Larivière niminen kahdeksankymmentävuotias ämmä määrättiin -kuningatarta palvelemaan. Hän oli nuoruudessaan palvellut Penthièvren -herttuata. Hänen kunnioittava ja kohtelias käytöstapansa muistutti -hänen muinaista asemaansa, ja Marie Antoinette luotti häneen. - -Mutta vanhuksen sijaan määrättiin ennen pitkää madame Harel, raaka ja -tuittupäinen nainen, jota Marie Antoinette vaistomaisesti epäili. Mutta -madame Harelkin sai tuota pikaa eron. - -Ensimäisinä viikkoina makasi Marie Antoinette aina vaatteet yllä -sängyssään. Hän pelkäsi joka hetki joutuvansa rääkättäväksi tai -tulevansa vedetyksi oikeuden eteen. - -Myöskään ei hän huolinut mitään syödäkseen. "Tällä tavoin ei hän kauan -elä", sanoivat santarmit. - -Alunpitäen annettiinkin hänelle huonoa ruokaa. Neljä päivää perätysten -kannettiin hänen eteensä laiha paistettu kana, ja kun hän ei siihen -ollenkaan kajonnut, tuotiin se yhä uudelleen, kunnes se lopulta oli -syötäväksi kokonaan kelpaamaton. - -Autiolla rannalla, jolle kohtalo oli hänet hylkynä heittänyt, kumpusi -toki vielä sääliväisyyden lähde. Palvelustyttö Rosalie kävi usein jos -milläkin tekosyyllä hänen luonaan. Hän pyysi tahallaan saada siivota -kuningattaren huoneen ja koki täyttää kuningattaren pikku toivomukset. - -Marie Antoinette harrasti äärimäisyyteen saakka puhtautta, ja siinä -vankilassa, jossa hän nyt istui elävältä haudattuna, eivät tupakansavu -ja viininhöyryt olleet ainoat pahat hajut, joita hänen täytyi kärsiä. - -Rosalie piti tätä mielessään, ja niin usein kuin oli mahdollista, -asetti hän pöydälle tuoreen kukkavihon; ja kun syksykuukausien kylmät -ja kosteat seurasivat kesän lämpimiä ja kukat sen johdosta tulivat -harvinaisemmiksi, toimitti hän kuningattarelle suitsutusta. - -Emäntä, madame Richard, oli umpimielinen ja hiljainen luonne, jonka -tyyneys ei vähääkään järkähtynyt siitä, että hän näki päivittäin -vaunujen kuljettavan kuolemaan tuomittuja Conciergeriestä -mestauslavalle. - -Mutta hänen tavanomainen kylmä tyyneytensä suli sekin tuon kukistuneen -suuruuden edessä, ja hänkin koetti tehdä mitä voi lieventääkseen -kuningattaren kurjuutta. - -Eräänä päivänä lausui kuningatar, että hänen teki mieli meloonia. - -Madame Richard riensi lähimmälle torille. - -"Antakaa minulle melooni", sanoi hän eräälle kaupustelijattarelle, -jonka hän tunsi, "maksoi minkä maksoi." - -"Arvaanpa, että tarvitsette sen onnetonta kuningatartamme varten", -vastasi kaupustelijatar. "Ottakaa paras mikä minulla on ja pitäkää -rahanne. Ja sanokaa vangillenne, että vielä on sydämiä, joissa hänen -kärsimyksensä herättävät sääliä." - -Rautaristikot, jotka peittivät ikkunoita, tekivät kopin pimeäksi -silloinkin, kun ulkona oli valoisaa. Kun kuningatar halusi riisuutua, -täytyi sen tapahtua vankilan pihalla sijaitsevan lyhdyn hämärässä -valossa. Pitkinä yöntietäminä istui hän kovan vuoteensa reunalla. Hän -rukoili Jumalalta sitä kärsivällisyyttä, jota hän niin hyvin tarvitsi. -Ja hän rohkaisi mieltään lukemalla paikkoja pyhästä raamatusta, joita -hän osasi ulkoa. - -Vankilan pihalla käyskenteli kaikkein kurjimpia naisia ja heidän -rinnallaan taas naisia Ranskan jaloimmista suvuista, ja kaikki -odottivat vain milloin heidät vietäisiin mestauslavalle. - -Eräänä päivänä kerääntyi joukko ensinmainittuja kuningattaren ikkunan -kohdalle ja syytti suurella äänellä "Trianon hyeenaa" niistä -pakkosäännöistä, joita heihin sovellettiin. Vaativat että hänen heti -tuli kuolla. - -Kuningatar, joka aina joutui ankaraan mielenkuohuun, milloin luuli -olevansa hänelle käsittämättömän halveksimisen esineenä, loi silmänsä -taivasta kohden, ja hänen kasvoillaan asusti niin katkeran epätoivon -ilme, että portinvartija, joka sattui olemaan hänen kopissaan, ei -saattanut olla ilmaisematta suuttumustaan noita syöjättäriä kohtaan. - -Kaikki Conciergerien muurien sisällä kertoi kuolemasta. Joka päivä -saapui oikeudenkirjuri sinne. Hän nousi pihalla olevalle penkille ja -luki kovalla äänellä niitten nimet, jotka seuraavana aamuna piti -mestattaman. Marie Antoinette kuuli hänen tavantakaa mainitsevan -hänelle tuttuja nimiä, ja se tuska, jota näiden nimien mainitseminen -hänelle tuotti, oli pahimpia mitä hänellä vankeutensa loppuaikoina -oli kestettävänä. Pimeässä kammiossaan kuuli hän selvästi -kuolemaantuomittujen huudot ja heitä mestauslavalle kuljettavien -vaunujen kolinan. - -Elisabeth ja Marie Thérèse olivat näihin aikoihin kokonaan -epätietoisina kuningattaren kohtalosta. Lopulta saivat he kuitenkin -tietää missä hän oleskeli ja miten häntä kohdeltiin. - -Marie Antoinette olisi kiittänyt Jumalaa, jos olisi saanut tilaisuutta -työskentelyyn, mutta Conciergeriessä oli hänet tuomittu täydelliseen -toimettomuuteen. Ja vaikkei hän milloinkaan valittanut, näkyi selvästi, -että tämä pakollinen joutilaisuus häntä kovasti vaivasi. - -Erään uskollisen liittolaisensa kautta sai hän vihdoin toimitetuksi -nadollensa sanan, että nato lähettäisi hänelle hänen pikku poikastaan -varten alottamansa sukanneuleen. - -"Me lähetimme hänelle sen sekä kaikki mitä meillä oli silkkiä ja -villalankaa", kertoo hänen tyttärensä muistelmissaan, "sillä -tiesimmehän miten suuressa arvossa hän piti työskentelyä. Mutta -jälestäpäin saimme tietää, ettei niitä oltu hänelle annettu, koska -peljättiin hänen neulalla tekevän itselleen jotakin vahinkoa." - -Kuningatar oli kuitenkin saanut piilotetuksi muutamia isoja neuloja, ja -niillä piirsi hän kiviseinään ranskalaisia ja saksalaisia -virrenvärssyjä ja sitaatteja "Kristuksen seuraamisesta". - -Hänellä oli vain yksi kirja, "Kristityn päivä", ja sitä luki hän -alinomaa. Sittemmin pyysi hän saada kirjoja lainaksi, ja -kunnallisneuvosto myöntyi tähän pyyntöön. Menoluettelemuksessa hänen -Conciergeriessä olonsa ajalta luetaan muun muassa seuraavaa: - -"Kirjain lainauksesta: kuusitoista livreä." - -Rukoukset, tutkistelut ja lukeminen olivat nyt hänen elämänsä, joka -kyllä oli yksitoikkoista ja heikonsi suuressa määrin hänen ruumistaan, -vaan ei hänen sieluaan. - -Ajatuksissaan oli hän jo vapautunut kaikista maallisista siteistä -paitsi yhdestä: siitä, joka yhdisti äidin lapsiinsa. Yöt päivät -ajatteli hän poikaansa, joka kärsi. Hän kantoi povellaan nuoren -kuninkaan muotokuvaa ja kiharaa hänen hiuksistaan. Näitä esineitä -säilytti hän pienessä keltaisessa hansikkaassa, jota hän oli käyttänyt -lapsena, ja hän piiloutui usein kurjan vuoteensa taa, saadakseen itkien -suudella noita muistoja. - -Portinvartijan vaimo astui eräänä päivänä hänen huoneeseensa, taluttaen -kädestä poikaa, joka oli Marie Antoinetten pojan ikäinen ja jolla oli -samallainen vaalea tukka ja samallaiset suuret sinisilmät. - -Nähtyään lapsen kuningatar kavahti ylös, sulki pojan syliinsä, suuteli -häntä ja kostutti hänen kasvojaan kyynelillään. - -Hänen kanssaan sai puhua hänen hyljätystä asemastaan ja hänen -onnettomuuksistaan, hänen osottamattansa vähintäkään alakuloisuutta. -Mutta hänen kyyneleensä valuivat viljavina niin pian kuin joku -muistutti hänelle, että Kaarle Ludvig oli hänestä eroteltuna. - -"Kavahtakaa ennen kaikkea puhumasta hänelle lapsistaan", tapasi madame -Richard sanoa niille, joita päästettiin kuningattaren luo. - - - - -14. - -Viimeiset yritykset kuningattaren pelastamiseksi. -- Portinvartija -Bault. - - -Michonis, jonka olemme eräässä edellisessä luvussa maininneet -kuningattaren ystävänä, oli edelleen tasavallan palveluksessa. Hänet -oli nimitetty poliisitarkastajaksi, ja hän oli ymmärtänyt järjestää -asiat siten, että Marie Antoinetten kopin tarkastaminen oli jätetty -hänen huolekseen. - -Hän ratkesi itkemään, kun ensi kerran näki kuningattaren jälleen. - -Samaten onnistui kamaripalvelija Huen päästä Conciergerieen, ja -suuremmatta vaivatta sai hän portinvartija Richardin ja tämän vaimon -taivutetuksi kuningattaren asian puolelle. - -Jopa muutamat vallankumouksen johtomiehetkin alkoivat sääliä -kuningatarta. Camille Desmoulins tahtoi kaikin voimin pelastaa hänet, -mutta hänen yrityksestään ei ollut muuta seurausta kuin että hän joutui -perikatoon. Pari muuta saatiin taivutetuksi lahjuksilla. Näitten -joukossa oli Hébert. Hän oli salanimellä "Père Duchêsne" julkaissut -pelottavia syytöksiä kuningasta ja kuningatarta vastaan. Mutta kun ääni -hänen kellossaan nyt oli muuttunut, alettiin häntä epäillä petoksesta, -ja haihduttaakseen epäluuloja esiintyi hän entistä kiivaampana ja -vihamielisempänä. - -Huhu siitä, että hiukan lempeämmät tunteet elähyttivät hallituksen -korkeimpia virkamiehiä, levisi ennen pitkää Pariisin ulkopuolelle. Jopa -kertoi madame Richard kuningattarelle, että hänen vaihettamisensa -sotavankeihin oli todennäköistä. - -Mutta Marie Antoinette pudisti päätään. - -"Kuningas on uhrattu", sanoi hän, "ja minut tullaan tappamaan samalla -tavoin. Minä en enää tahdo joutua näkemään onnettomia lapsiani enkä -rakasta siveää sisartani." - -Tämän lausuttuaan puhkesi hän itkuun. - -Ja kuitenkin olisi vielä ollut mahdollista saada hänet pelastetuksi. -Kreivi Fersenin päiväkirjasta luetaan, että oli ollut kysymys Marie -Antoinetten, prinsessa Elisabethin ja lasten vaihettamisesta -Itävallassa oleviin ranskalaisiin sotavankeihin. - -Tätä väitettä on sittemmin vahvistanut Drouet, postimestarin poika, -joka otettiin vangiksi Saksassa. Ruhtinas Metternichin kysyttyä selitti -hän, että Ranskassa oli ollut päätetty asia, että kuningatar ja hänen -perheensä vaihdettaisiin itävaltalaisten käsiin joutuneihin eteviin -ranskalaisiin. - -Drouet oli jäsenenä hallitusvaliokunnassa, eikä ollut ihmettelemistä, -jos hän tunsi korkeimpien hallitusmiesten aikeet. - -Vallat eivät käyttäneet hyväkseen tilaisuutta, eikä vastuuta niin ollen -ole yksinomaan pantava vallankumouspuolueen niskoille. - -Kaikkia Fersenin ponnistuksia seuranneen huonon onnen uhalla harkitsi -hän edelleen millä keinoin saisi Marie Antoinetten pelastetuksi. - -Huhu, että kuningatar jätettäisiin vallankumouksellisen tuomioistuimen -tuomittavaksi, oli omiansa saattamaan Fersenin mitä suurimpaan -tuskaan, semminkin kun henkilöt, joita hän oli toivonut auttajiksi -pelastustyöhönsä, antoivat hänelle sangen heikkoa tukea. - -Ulkovallat olivat näennäisesti tosin ottavinaan suurella -mielenkiinnolla osaa Marie Antoinetten kohtaloihin, mutta useimpien -suhteen oli tämä osanotto vain teeskenneltyä narrinpeliä. On vaikeata -mielessään kuvitella suurempaa välinpitämättömyyttä vallankumouksen -uhreihin nähden, kuin se, jota osottivat ne valtiomiehet, jotka -kerskaten väittivät käyvänsä sotaa näiden uhrien tähden. - -Itävaltalainen ministeri Thugut ei sietänyt kuulla puhuttavankaan -kuningattaren pelastamisesta, ja yhtä vähän käytti kreivi Mercy -vaikutusvaltaansa hänen hyväkseen. Tuntuu varsin todenmukaiselta, että -vallankumouksen johtajain alkuunpaneman keskustelun saattaminen -onnelliseen loppuun riippui pääasiallisesti hänestä. Hän oli kuitenkin -sitä mieltä, ettei pitäisi ottaa varteen minkäänlaisia ehdotuksia -ranskalaisten taholta, vaan käytettävä yksinomaan väkivaltaa. - -Vaikka siis vanhat ystävät ulkomaalla kieltäytyivät toimimasta, tekivät -ystävät Ranskassa kuitenkin viimeisen yrityksen kuningattaren -pelastamiseksi mestauslavalta. - -"Useat ottivat mielenkiinnolla osaa äitini kohtaloon", sanoo Marie -Thérèse päiväkirjassaan. "Olen hänen kuolemansa jälkeen saanut tietää, -että oli aikomus viedä hänet pois Conciergeriestä, mutta että tämä -tuuma valitettavasti jäi onnistumatta. - -"Kerran epäonnistui pelastusyritys sen takia, että kuningatarta oli -neuvottu puhuttelemaan toista vahtimiestä, mutta hän oli erehdyksestä -puhutellut toista. Toisen kerran oli hän jo lähtenyt pois kopistaan ja -ennättänyt jonkun matkan päähän pihalle, kun hänet pidätti santarmi. -Vaikka mies olikin lahjottu, pakotti hän Marie Antoinetten kuitenkin -palaamaan vankilaan." -- -- - -Edellisestä pakohankkeesta ei historia tiedä mitään, mutta jälkimäinen -on todennäköisesti sama, joka on tunnettu "Neilikkasalaliiton" nimellä. -Sen olivat suunnitelleet Michonis ja muuan aatelismies, Rougeville -nimeltä. - -Rougeville oli jo pitemmän aikaa tuumaillut millä keinoin saisi -pelastetuksi Marie Antoinetten, kun hän eräissä kutsuissa kohtasi -Michonisin, jolla, kuten tiedämme, oli pääsy Conciergerieen. - -Sovittuun aikaan lähtivät molemmat salaliittolaiset kuningattaren -koppiin. Marie Antoinette tunsi Rougevillen, jota hän oli tavannut -ennen, ja hän tuli huomattavasti liikutetuksi nähdessään aatelismiehen. - -Rougeville piti neilikkaa kädessään. Hän pudotti sen lattialle ja -ilmaisi liikkeellä, että kuningatar ottaisi sen ylös. - -Kuningatar kumartui, otti kukan ja painoi sen huulilleen. Paperiliuska, -johon muutamia sanoja oli kirjoitettu, oli piilotettu kukkaan. -Kuningatar huomasi sen ja piirsi neulalla muutamia sanoja vastaukseksi. - -Muuan vartijoista äkkäsi tämän ja tempasi häneltä pois paperilapun. -Rougeville pakeni päätäpahkaa, ja Conciergeriessä syntyi levottomuutta. -Richard ja hänen vaimonsa erotettiin heti paikalla, ja Rougevillen -päästä luvattiin palkinto. - -Siitä päivästä lähtien tuli kuningattaren vankeus paljoa kovemmaksi -kuin ennen. Rosalie Lamorlière ei enää tohtinut asettaa kukkavihkoja -koppiin, sillä epäiltiin salaliittoja joka kukkasessa ja varottiin -pakohankkeita joka liinavaatteessa, jonka kuningatar muutti päälleen. - -Marie Antoinette oli tähän saakka saanut pitää kellonsa, joka oli -muisto hänen äidiltään ja riippui varsin somissa ketjuissa hänen -kaulassaan. - -Mutta nyt riistettiin sekin häneltä, huolimatta hänen itkustaan ja -vastarinnastaan. - -Kaksi hohtokivisormusta -- toinen niistä hänen kihlasormuksensa -- -olivat viimeiset, jotka loivat välkkeen hänen laihtuneille sormilleen; -mutta sormuksetkin otettiin häneltä pois. Sen sijaan oli hänellä -hallussaan vielä muutamia päiviä ennen kuolemaansa medaljonki, jossa -oli hänen poikansa muotokuva ja jonka hän oli saanut piilotetuksi. - -Eräs Bault-niminen mies tuli Richardin seuraajaksi. Hänelle oli -ilmoitettu, että hän sai olla varma päästään niin kauan kuin kuningatar -oli varmassa tallessa kopissaan, jossa häntä säilytettiin noilla -säädetyillä kovilla ehdoilla; eikä Bault saanut lähestyä häntä muuten -kuin santarmien seurassa. - -Menestysvaliokunta määräsi, että Marie Antoinetten siitä pitäen tuli -syödä tavallista vanginruokaa; mutta vaikka hän itse ei näkynyt panevan -huomiota ruuanmuutokseen, pani Bault jyrkän vastalauseensa tätä -määräystä vastaan. - -"Hän on minun vankini", selitti Bault. "Minun on hengelläni vastattava -hänestä, ja minun on siis katsottava, että hän saa kunnollista ruokaa. -Voitaisiinhan koettaa antaa hänelle myrkkyä. Ei vesitilkkaakaan saa -viedä hänen koppiinsa minun luvattani." - -Kovan kuoren alla kätkeikse hänellä lämmin sydän, ja se tuiki tarkka -huolenpito, jota hän osotti Marie Antoinetten ruuan suhteen, oli vain -tekosyy, jota hän käytti voidakseen edelleen toimittaa hänelle hyvää -ruokaa. - -Talvi läheni ja kuningattaren terveys paheni pahenemistaan. Hänen oli -myötäänsä vilu, ja hän valitti reumaattisia tuskia säärissään. Hänen -sukiessaan tukkaansa, lähti päästä suuret tukot valkoisia hiuksia. -Hänen kasvonsa painuivat kuopalle ja tulivat ryppyisiksi kuin -seitsenkymmenvuotisen eukon. Hän oli melkein sokea toisesta silmästään -ja hän oli tullut niin hermostuneeksi, että hänen koko ruumiinsa vapisi -joka kerta kun hänen koppinsa ovi avattiin. - -Sen jälkeen kuin Bault määrättiin portinvartijaksi, pääsi Rosalie -Lamorlière ani harvoin kuningattaren koppiin. Ainoa naishenkilö, joka -säännöllisesti kävi kuningattaren luona hänen viimeisimpinä -elinaikoinaan, oli portinvartijan tytär. Hän ja hänen isänsä tapasivat -vuorotellen kähertää kuningattaren hiuksia. - -Baultin suoriessa kuningattaren hiuksia, käytti Marie Antoinette -tilaisuutta hyväkseen puhuakseen hänen kanssaan Templessä olevista -rakkaista omaisistaan. Väliin puhui hän niinikään Baultille siitä -kiitollisuudesta, jota hän tunsi Baultia kohtaan hänen osottamistaan -huomaavaisuuksista. Kuningattarella ei ollut tapana puhutella häntä -nimellä Bault, vaan "Bon" (hyvä). - - - - -15. - -Marie Antoinette oikeudessa. - - -Lokakuun 14. p:nä 1793 Marie Antoinette vihdoin saatettiin oikeuden -eteen. - -Maailmaa ei ollut enää olemassa hänen suhteensa, mutta sopivaisuuden -tunne ei ollut vielä häntä jättänyt, ja sinä päivänä pukeutui hän niin -huolellisesti kuin hänen köyhyytensä suinkin salli. - -Conciergeriessä oleskellessaan oli hän pannut hiuksensa solmulle niin -yksinkertaisesti kuin mahdollista, mutta kun hänen nyt oli esiintyminen -oikeusistunnon edessä, järjesti hän ne suuremmalla huolella sekä -koristi nauhoilla ja mustalla harsolla valkoisen myssynsä, jota hän -tavallisesti oli käyttänyt vankilassa. - -Oikeussalin ovi avautui, ja kuningatar tuli näkyviin. Sotamiesosaston -saattamana astua hoipersi hän ihmisjoukon läpi. - -Hän oli nyt vain oman itsensä varjo. Vankilan ilma oli tuhonnut hänen -kauniin ihonsa; silmät, jotka olivat vuodattaneet niin paljon kyyneliä, -olivat punaiset ja turvonneet; silmänvalkuaisetkin olivat veristyneet. -Hänen laihtuneissa kasvoissaan oli kärsivä ilme, jota ei mikään -tahdonlujuus pysty jäljettömiin poistamaan. - -Mutta hänen sielunsa oli vahva ja tyyni ja hänen ryhtinsä arvokas. Se -oli jalosukuinen nainen, jota elonmyrskyt tosin olivat runnelleet, vaan -joka silti ei ollut kadottanut rahtuakaan mielenlujuudestaan. - -Sali oli täynnä uteliaita. - -Alimman luokan naiset olivat vallankumouksen aikana astuneet esille -huomaamattomasta asemastaan. - -He olivat olleet mukana Bastiljia valloitettaessa; he olivat aamulla -lokakuun 5. p:nä 1789 ryöstäneet Pariisin neuvostosalin, ja me tiedämme -miten he samana päivänä marssivat Versaillesiin. Elokuun 10. p:nä -olivat he saastuttaneet kuninkaan linnan ja linnaan rynnättyään -kasanneet inhottavaisuuksia inhottavaisuuksien päälle. - -Yhtä hirveätä oli se pilkka, jolla he saattoivat vallankumousuhreja -heidän kulkiessaan mestauslavalle. Samoin kuin heidän ulkomuotonsa oli -äärimmilleen hävytön ja julkea, samoin oli sääli heidän sielulleen -aivan vieras ilmiö. Kerran toisensa jälkeen marssittivat jakobiinit -heidät kaupungin läpi, saattaakseen väestön kiihkoon. - -Vilkkaammin olivat he kuitenkin toimessa kansalliskonventin -istuntosalin parvilla, missä saivat huutaa ja meluta mielensä mukaan, -saaden alinomaa kannatusta jakobiineiltä. Aina varhaisesta aamusta asti -olivat he valmiina paikallaan, ettei kenkään saisi vallata heidän -sijojansa. Heillä oli tapana puhua kovalla äänellä ja keskeyttää -oikeuden toimintaa hävyttömillä huomautuksillaan. Päivittäisen -harjoituksen kautta olivat he hyvin perehtyneet viheltämis- ja -käsientaputustaitoon. Pelkkä viittaus jakobiinien johtajien puolelta -riitti tekemään heille heidän tehtävänsä tunnetuksi: jos he kuulivat -viisaan ja oikeudenmukaisen ehdotuksen, joka tarkoitti maan parasta, -heittivät he sukanneuleensa syrjään ja alkoivat tarmonsa takaa viheltää -ja ulvoa. Jos he sensijaan kuulivat puhuttavan murhasta ja -verenvuodatuksesta, puhkesivat he riemuhuutoihin. - -Marie Antoinetten jutun aikana olivat he varanneet itselleen paraimmat -paikat. Ennenkuin sali avattiin yleisölle oli vallankumouksellinen -oikeusto jo hommannut sijoja siellä osalle kiihkoisimpia tasavallan -miehiä. - -Näistä varotoimista huolimatta synnytti kuningattaren ryhti ja -esiintyminen, jotka yhdessä hänen mustan leninkinsä kanssa antoivat -hänelle melkein aavemaisen leiman, katsojain joukossa liikettä, joka -saattoi hänen tuomarinsa levottomiksi. - -Syytetty istuutui rautatuolille ja loi surua ja ylhäisyyttä ilmaisevan -katseen yleisöön, valamiehiin ja tuomareihin. Sitten alkoi hän -kärsimättömästi ja halveksivasti rummuttaa sormillaan aidakkeeseen, -juuri kuin olisi hän soittanut klaveeria. - -Hänen molemmat asianajajansa istuutuivat hänen viereensä. - -Kuulustelu alkoi: - -"Mikä on nimenne?" - -Marie Antoinette nousi ja vastasi kovalla äänellä: - -"Marie Antoinette, Itävallan arkkiherttuatar." - -"Ei, ei", huusi Hébert. "Ei arkkiherttuatar. Tasavalta ei tunne moisia -arvonimiä. -- Kuka te olette?" - -Kuningatar toisti tyynesti ja jos mahdollista vielä pontevammin: - -"Itävallan arkkiherttuatar ja Ludvig Capetin, ranskalaisten entisen -kuninkaan, leski." - -"Kuinka vanha olette?" - -"Kolmekymmentäkahdeksan vuotias." - -"Missä olitte, ennenkuin teidät vangittiin?" - -"Lakiasäätävän kokouksen salissa." - -Vallitsevan tavan mukaan luki nyt muuan oikeuden kirjureista -syytöskirjan. - -Fouquier-Tinville oli pannut sangen paljon työtä sen valmistamiseen. Se -oli kuin yhteenveto kaikista niistä rikoksista, jotka voitiin lukea -nuorelle ulkomaan ruhtinattarelle viaksi ja kaikista niistä -vihamielisistä huhuista, jotka kymmenen vuoden mittaan olivat -kierrelleet valtakunnassa. - -"Samoin kuin Messalina, Brunhilda, Fredegunda tai Katarina -(Mediciläinen), joiksi Ranskan kuningattaria ennen aikaan on nimitetty -ja joiden vihattu nimi ei koskaan kulu pois historian lehdiltä" -- niin -alkaa syytöskirjoitus -- "samoin on Marie Antoinette, Ludvig Capetin -leski, aina siitä asti kuin hän Ranskanmaahan tuli, ollut tämän maan -vitsauksena ja verenimijänä. -- - -"Ennen onnellista vallankumousta, jonka kautta Ranska pääsi vapaaksi, -oli hän yhteydessä sen miehen kanssa, joka kutsui itseään Itävallan -keisariksi sekä Böömin ja Unkarin kuninkaaksi, ja tämä yhteys soti -Ranskan etuja vastaan. Ollen yhtä mieltä Ludvig Capetin veljien ja -moitittavan Calonnen kanssa ei hän ainoastaan palkinnut näiden miesten -rikoksellisia vehkeitä ja mielettömällä tavalla tuhlannut kansan hiellä -ja vaivalla koottuja valtion varoja, vaan lähetti vielä aika ajoin -keisarille miljoonia, jotka silloin samoin kuin nyt auttavat Itävaltaa -sodassa Ranskaa vastaan. Tällä suunnattomalla tuhlaamisella -tyhjennettiin maan apulähteet. - -"Capetin leski on lakkaamatta ylläpitänyt rangaistavia suhteita sekä -ulkovaltojen kanssa että Ranskanmaan sisälläkin; välittäjinään on hän -käyttänyt uskottuja apumiehiä, joille on maksanut palkan valtion -rahoista. Kaikin ajateltavin keinoin on hän koettanut saada aikaan -vastavallankumousta. Tätä silmämääränään pitäen sekä sillä verukkeella, -että yhteyden aikaan saaminen henkivartioväen sekä Flandren rykmentin -upseerien ja sotamiesten välillä olisi välttämätön, toimitti hän näille -rykmenteille lokakuun alussa 1789 juhlapäivälliset, jotka hänen -toivomuksensa mukaan muodostuivat täydellisiksi juomingeiksi. Leski -Capet ja hänen liittolaisensa saivat vieraat humalapäissä houkutelluksi -laulamaan lauluja, jotka ilmaisivat mitä suurinta kansan halveksimista -ja uskollisinta rakkautta monarkiaa kohtaan. Hän sai heidät sitäpaitsi -viekotetuksi kiinnittämään pukuihinsa valkoiset kokardit ja polkemaan -kansalliskokardin jalkojensa alle. - -"Ludvig Capetin kanssa liitossa painatti hän joukon vallankumouksen -vastaisia kirjelmiä, joita hänen toimestaan levitettiin yltympäri -tasavaltaa. Jopa ulottui hänen uskottomuutensa ja teeskentelytaitonsa -niinkin pitkälle, että hän painatti ja levitytti kirjoituksia, joissa -häntä itseään kuvattiin sangen epäedullisessa valossa. Sen hän teki -luulotellakseen ulkovalloille, että ranskalaiset häntä rääkkäsivät, ja -kiihottaakseen heitä sen kautta vielä suuremmassa määrässä Ranskaa -vastaan. - -"Voidakseen sitä pikemmin toteuttaa vallankumouksen-vastaiset tuumansa, -myötävaikutti hän lokakuun alussa 1789 elintarpeiden hintojen -kallistumiseen pääkaupungissa; siitä oli seurauksena mellakka, jonka -aikana joukko kansalaisia, miehiä sekä naisia, 5. päivänä lokakuuta -samana vuonna retkeili Versaillesiin. - -"Tuo loppumattomiin vehkeilevä leski Capet kokoonkutsui kohta Pariisiin -tultuaan salaisia kokouksia, joissa neuvoteltiin miten valtiosäännön -pohjaksi hyväksytty laki saataisiin paraiten kumotuksi. Eräässä noista -kokouksista päätettiin, että Capet-perheen useasti yrittämä, mutta aina -epäonnistunut pako pantaisiin täytäntöön. Leski Capet on eräässä -kuulustelussa tunnustanut, että pako oli hänen valmistamansa ja että -hän myös oli avannut ja sulkenut ne ovet, joiden kautta pakenijat -poistuivat linnasta. Hänen poikansa, Kaarle Ludvigin, ja hänen -tyttärensä tunnustuksista on edelleen käynyt selville, että Lafayette, -joka kaikittain oli leski Capetin suosikki, sekä Bailly, Pariisin -silloinen pormestari, olivat olleet saapuvilla paon tapahtuessa, ja -että he olivat tehneet voitavansa sen edistämiseksi. - -"Varennesista palattuaan oli leski Capet jälleen ollut johtavana -sieluna salaliittolaisten kokouksissa. Yksissä neuvoin suosikkinsa -Lafayetten kanssa oli hän pyytänyt, että Tuileriain portit -suljettaisiin, estääkseen siten porvareja pääsemästä linnanpihaan. Vain -ne henkilöt, joilla oli erityiset kortit, saivat luvan päästä sisään. -Tämä sulkeminen, joka oli tapahtunut Varennesin pakolaisten -rankaisemisen varjolla, ei itse asiassa ollut muuta kuin ennakolta -sovittu petos, jolla kansaa estettiin saamasta selkoa niistä vehkeistä, -joita sitä vastaan tässä inhoittavassa paikassa viritettiin. - -"Murhat ja verilöylyt, jotka tapahtuivat eri paikoin tasavaltaa, olivat -leski Capetin kokouksissa ennakolta päätetyt. Suurilukuisen -isänmaanystäväin joukon veri vuodatettiin hänen käskystään ja -tarkoituksessa saada nopeammin aikaan inhimillisten oikeuksien pohjalle -laadittujen ja siis Ludvig Capetin ja Marie Antoinetten vallanhimolle -epäotollisten perustuslakien muuttaminen. - -"Sen jälkeen kun valtiosääntö v. 1791 vahvistettiin, olivat leski -Capetin harrastukset lakkaamatta suunnatut sen kumoamiseen. Kaikkien -hänen toimenpiteittensä tarkoituksena oli vapauden sortaminen ja -ranskalaisten kahlehtiminen samalla hirmuvaltaisella ikeellä, jonka -alaisina he jo niin liian kauan olivat huokailleet. - -"Leski Capet valitsi kelvottomia ministereitä ja kenraaleja, jotka -kansa jo aikaa sitten oli julistanut vapauden vihollisiksi. Sekä omien -että yhtä viekkaiden kuin uskottomien apuriensa metkujen kautta sai hän -aikaan sen, että Ludvig Capetin uusi kaarti vaihdettiin upseereihin, -jotka jo ennen, kun heitä oli vaadittu tekemään uskollisuudenvala -tasavallalle, olivat luopuneet virasta ja jotka paljoa paremmin -olisivat olleet paikallansa Koblenzissa, jonne he sittemmin -pakenivatkin. - -"Leski Capet oli -- kansalliskokouksen vapautta vihaavain jäsenten -kanssa yksissä tuumin -- julistanut sodan veljeään, Böömin ja Unkarin -kuningasta vastaan. Hänen juonensa ja metkunsa, jotka aina ovat olleet -Ranskalle turmiolliset, aiheuttivat ranskalaisten ensimäisen -peräytymisen Belgiasta. - -"Samainen leski Capet kavalsi nyt häpeällisesti sotasuunnitelmat -muukalaisille sotapäälliköille. Vihollinen oli hänen kauttaan saanut -joka kerta tiedon tasavallan armeijan liikkeistä, ja hän oli niin -muodoin syypää Ranskan armeijan tuon tuostakin kärsimiin tappioihin. - -"Rikollisten auttajiensa kannattamana suunnitteli leski Capet vihdoin -10. p:nä elokuuta kauhean salaliiton, joka ainoastaan isänmaanystävien -uskomattomilla ponnistuksilla saatiin ehkäistyksi. Tätä tarkoitusta -varten oli hän koonnut Tuilerioihin ja linnan maanalaisiin käytäviin -aseestettuja miehiä, ja hän piti heitä yhtämittaisessa humalassa -elokuun 9. päivästä elokuun 10. päivään. - -"Ollen epäilemättä huolissaan siitä, ettei salaliitto johtaisi hänen -toivomaansa tulokseen, näyttäytyi hän jo illalla elokuun 7. p:nä -salissa, jossa valmistettiin patruunia. Hän kehotti sotamiehiä -työskentelemään ripeämmin, ja kiihottaakseen heitä vielä suuremmassa -määrässä, otti hän yhden patruunan hampaittensa väliin ja puri sitä. -Yleisesti tunnettua on, että hän elokuun 10. p:nä kello kuuden ajoissa -aamulla astui Ludvig Capetin makuuhuoneeseen, saadakseen hänet -lähtemään pihalle pitämään sotajoukkojen katselmusta. Ludvig Capetin -palattua ojensi leski Capet hänelle pistoolin lausuen: 'Nyt on sinun -aika näyttäytyä!' Ludvig Capetin kieltäydyttyä ottamasta pistoolia, -sanoi leski Capet häntä pelkuriksi. Vaikkakin Ludvig Capet -kuulustelussa on väittänyt, ettei hän ollut käskenyt ampumaan -väkijoukkoa, on aivan varmaa, että semmoinen päätös tehtiin yöllisessä -kokouksessa linnassa. Siihen viittaavat sekä Marie Antoinetten -esiintyminen sotamiesten edessä salissa että hänen kehotuksensa -Ludvig Capetille, hänen äkillinen pakonsa Tuilerioista, sekä ne -pyssynlaukaukset, jotka ammuttiin hänen astuessaan kansalliskokouksen -saliin. -- -- - -"Vielä oli leski Capet sen suuren vaikutusvaltansa avulla, joka hänellä -oli mieheensä, opettanut hänelle turmiollisen taidon teeskennellä ja -julkisesti puhua toista kuin mitä itse ajatteli. - -"Vihdoin oli leski Capet kaikissa suhteissa epäsiveellinen olento, -oikea Agrippina, niin rietas ja turmeltunut ja niin perehtynyt -kaikkiin rikoksiin, ettei hän -- unhottaen äidinvelvollisuutensa ja -luonnon vaatimukset -- arkaillut siveellisesti turmella omaa -poikaansa." -- -- - -- - -Marie Antoinette oli, osottamatta vähintäkään mielenliikutuksen -merkkiä, kuunnellut syytöstä -- aivan kuin henkilö, joka on tottunut -olemaan vihattuna ja johon panettelun kärki ei enää pysty. Vieläpä -silloinkin, kun Fouquier-Tinville vertasi häntä Neeron äitiin ja -syytti häntä suunnattomimmasta kataluudesta, alaikäisen lapsensa -viettelemisestä, pysyi hän tyynenä; syvimmän halveksimisen juonne vain -värähti hänen huulillaan. - -Ryhdyttiin sitten kuulustelemaan todistajia. - -Kuningatar näki paljon kasvoja, jotka olivat hänelle ennestään tuttuja: -Baillyn, joka oli ollut hänen vastustajansa vallankumouksen ensi -aikoina, mutta joka nyt kunnioitti ja sääli häntä; amiraali Estaingin, -joka aina oli ollut hänen kanssaan kieroissa väleissä ja uskonut -kuningattaren estäneen hänen ylennystään, mutta joka oli liiaksi -jalomielinen tänä hetkenä vahingoittaakseen häntä; erään vanhan -palvelijattaren Versaillesin linnasta, Reine Millotin, joka kertoi -kuningattaren yrittäneen murhata Orléansin herttuan; suutari Simonin, -joka syytti häntä siitä, että hän oli punonut vehkeitä Templessä; -santarmit Gilbertin ja Dufresnen sekä portinvartija Richardin, jotka -tekivät selkoa neilikkasalaliitosta. - -Silloin tällöin välähti surumielinen sävy syytetyn kasvoilla, mutta -muuten ei hän välittänyt enempää uteliaista silmäyksistä, joita häneen -luotiin, kuin mistään mitä salissa tapahtui. - -Joukko ihmisiä, jotka olivat halunneet olla läsnä, vaan jotka eivät -olleet saaneet sijaa, oli kokoontunut ovelle ja kuunteli jännityksellä -mitä jotkut raitista ilmaa hengittämään tulleet tiesivät kertoa. - -Jutun käsittelyä seuranneille henkilöille tehtiin monenlaisia -kysymyksiä. - -"Onko madame Capet yhtä kopea nyt kuin Versaillesissa ollessaan?" kysyi -muuan. - -"Onko madame Veto peloissaan?" kysyi toinen. - -"Itkeekö madame Veto? Tunnustaako hän rikoksensa?" kysyi kolmas. - -Osa kuninkaallismielisiä oli sekautunut väkijoukkoon. He odottivat -kuumeentapaisessa ahdistuksessa tietoja. - -Päivemmällä tunkeusi eräs hallien myyjätär ulos salista. Kyynelsilmin -kertoi hän kansanjoukolle kuningattaren aivan varmaan pelastuvan. -"Marie Antoinette on vastannut kysymyksiin kuin enkeli", sanoi hän. - -Kuninkaallismieliset olivat vallan iloisina. - -"Häntä ei tuomita kuolemaan", sanoivat he toinen toiselleen; "hänet -ajetaan maanpakoon." - -Ja he kulkivat joukosta joukkoon levittäen tätä ilahuttavaa uutista. - -Väkijoukko alkoi vähin erin hajaantua oikeussalin ulkopuolelta. -Jakobiinien vakoilijat säikyttivät kuningasmielisiä ja yllyttivät -syytetyn vastustajia yhä äänekkäämmin julkihuutamaan vihaansa. - -Kuulustelua todistajien ja kuningattaren kanssa jatkui sillä välin -oikeussalissa. - -Kuningattaren laihtuneet, jyrkkäpiirteiset kasvot, puhuen pitkistä -kärsimyksistä, näyttivät osottavan, ettei hänestä tulisi pitkäikäistä -eläjää tämän maan päällä, vaikkei mestauslavakaan häntä odottaisi. -Mutta joka kerta kun hän avasi suunsa vastatakseen tuomareilleen, tunsi -että vahva sielu asui tuossa heikossa ruumiissa. Kuulustelun aikana -saavutti hän loistavan voiton niistä vihamiehistään, jotka olivat -luulleet hänen sortuvan. Hän vastasi kaikkiin kysymyksiin maltillisesti -ja harkitsevasti. - -Vastauksillaan ei hän saattanut ketään vaaraan. Kylmän ylpeästi kantoi -hän vastustajiensa vihan, jalosti ja hienotuntoisesti suojeli hän -ystäviään. - -Häntä syytettiin siitä, että hän oli vallinnut puolisoaan, ja hän -vastasi: "Toista on kehottaa johonkin asiaan ja toista panna se -täytäntöön." - -Häntä soimattiin siitä, että hän oli ollut tasavallan leppymättömin -vihollinen ja että hän Ludvig Capetin kuoltua oli pitänyt poikaansa -kuninkuuden perijänä. Hän vastasi: - -"Jos Ranska kuninkaan hallittavana voi tulla onnelliseksi, toivoisin -poikani olevan tuo kuningas, mutta jos se voi tulla onnelliseksi -kuninkaatta, tahdomme minä ja poikani iloita sen onnesta." - -Erään valamiehen mielestä ei Marie Antoinetten hartioille laskettu -suruntaakka ollut vielä kyllin raskas. Hän siis muistutti, että Marie -Antoinetten yhdeksän-vuotias poika oli saatu allekirjoittamaan selitys, -josta kävi selville, että vankilassa sekä äiti että täti olivat -vietelleet hänet luonnottomaan irstaisuuteen. - -Kuningatar loi maahan silmänsä kuullessaan tämän pöyristyttävän -syytöksen, johon kuulusteluaikana tähän saakka tahallaan oli vältetty -koskettamasta. - -Hänen äänettömyytensä ja liikkumattomuutensa saattoi tuomarit siihen -luuloon, ettei hän ollut kuullut tahi ymmärtänyt mitä oli lausuttu. - -Fouquier korotti äänensä huomauttaakseen, ettei Marie Antoinette ollut -vastannut viimeiseen kysymykseen. - -Marie Antoinette kohosi istualtaan. Viattomuuden majesteettisuudella -kääntyi hän läsnäolevien puoleen. - -"Etten ole vastannut tuohon syytökseen", lausui hän, "johtuu siitä, -että luonto kieltäytyy vastaamasta mokomaan syytökseen äitiä vastaan. -Minä vetoan kaikkiin äiteihin, jotka ovat täällä läsnä!" - -Jalo suuttumus, joka leimusi hänen silmistään, häpeän puna, joka peitti -hänen sitä ennen kalmankalpeat poskensa, tenhosi läsnäolijat. - -Tänä silmänräpäyksenä olivat hänen kasvonsa ikäänkuin sädekehän -ympäröimät, eikä kukaan läsnäolijoista sittemmin koskaan saattanut -ajatella tätä lokakuun päivää muistamatta kuningattaren sanojen tekemää -vaikutusta. - -Hänen huutonsa oli kohdannut ymmärtämystä, ja tämä hetki muodostui -hänen nöyryytysaikansa riemuvoitoksi. Niiden, jotka hiljan olivat häntä -pilkanneet, kuultiin nyt sydäntäsärkevästi itkevän, ja useita naisia -oli kannettava pyörtyneinä ulos. - -Tuomarit vapisivat. Ei ollut ainoatakaan heistä, jolle yleisön -mielenliikutus ei olisi tuntunut ikäänkuin kasvoihin sattuneelta -iskulta. - -Kuningattaren sanojen vaikutusta koetettiin tehdä tehottomaksi -alottamalla kuulustelu niiden todistajain kanssa, jotka oli haastettu -tekemään selkoa Tuilerioihin 20. p:nä kesäkuuta tapahtuneesta murrosta. -Mutta yleisö kuunteli enää hajamielisesti jutun käsittelyä, ja -puheenjohtajan ääni vapisi hieman hänen kello viisi iltapäivällä -ilmoittaessa kuulustelun sinä päivänä loppuneeksi. - -Sali tyhjeni niin pian kuin tuli tunnetuksi, että jutun käsittely oli -lykätty seuraavaan päivään, mutta käytävissä ja neuvostosalin torilla -aaltoili sankkoja ihmisparvia. Eri ryhmissä kuiskailtiin: - -"Hän on ihmeteltävä. Hän ei voi tulla tuomituksi muuhun kuin -maanpakoon." - -Pitkällisestä kuulustelusta rasittuneena oli Marie Antoinette monta -kertaa pyytänyt lasillisen vettä. - -Läsnäolevien virkamiesten ja upseerien joukossa, jotka kymmenen vuotta -takaperin olisivat kilvoitelleet kunniasta saada tuoda hänelle lasin -vettä ja jonka he olisivat polveaan notkistaen hänelle ojentaneet, ei -ollut ainoatakaan, joka olisi tohtinut tehdä hänelle tämän mitättömän -palveluksen. - -Sääli valtasi viimein erään niistä santarmeista, jotka olivat -saattaneet häntä Conciergeriestä, ja hän toimitti kuningattarelle tämän -virvokkeen. - -Kuningatar oli aivan menehtyä väsymyksestä. Kun hänen piti lähteä -salista, kompastui hän ja pyysi apua. - -"Minä en näe enää", sopersi hän pyörtymäisillään. - -Santarmi tarjosi hänelle käsivartensa ja auttoi hänet rappusista alas. - -Mutta tämän tähden hänet jo seuraavana päivänä erotettiin ja toinen -määrättiin hänen sijaansa. Hänet heitettiin vankilaan ja mestattiin -sittemmin. - -Kun jutun käsittelyn oli määrä jatkua seuraavana aamuna, ei ainoastaan -oltu ryhdytty niiden vangitsemiseen, jotka olivat osottautuneet -myötätuntoisiksi Marie Antoinettea kohtaan, vaan vieläpä estettiin -oikeuspaikkaan pääsemästä muita kuin sellaisia, joiden kasvot -ilmaisivat hurjaa ihastusta hänen onnettomuutensa johdosta. - -Lokakuun 15. päivä oli hänen kärsimystensä viimeinen; seuraava jo toisi -hänelle vapautuksen: kuoleman. - -Todistajat kutsuttiin uudestaan esiin, niiden joukossa entinen -sotaministerikin. Hän kumartaa Marie Antoinettelle yhtä syvään kuin -ennen oli tehnyt Versaillesissa. Häneltä kysytään tunteeko hän -syytetyn. - -"Kyllä", vastaa hän, kumartaen jälleen syvään Marie Antoinettelle, -"minulla on kunnia tuntea kuningatar." - -Vihdoin on kuulustelu päättynyt, todistajat eivät ole voineet näyttää -hänen syyllisyyttään. - -Kysytään, onko hänellä todistajain lausuntojen johdosta mitään -muistuttamista. - -Hän vastaa: "Eilen en tuntenut todistajia enkä tiennyt, mistä minua -tultaisiin syyttämään. Minä lopetan huomauttamalla, että olin vain -Ludvig kuudennentoista vaimo ja että olin pakotettu toimimaan hänen -tahtonsa mukaisesti." - -On tällä välin tullut ilta. Molemmat asianajajat, jotka -muodon vuoksi ovat syytetyn puolustajiksi määrätyt, nousevat -sijoiltaan. Chauveau-Lagarde ottaa ensin puhuakseen, sitten puhuu -Fronson-Ducaudray. Molempien puhe huokuu kauttaaltaan innostusta ja -vakuutuksen voimaa. - -"Kuinka mahdattekaan olla väsynyt, monsieur Chauveau-Lagarde", kuiskaa -Marie Antoinette puolustajalleen. "Olen teille suuresti kiitollinen -vaivastanne." - -Läsnäolijat kuulevat nämä sanat, ja kuningattaren puolustaja vangitaan -hänen näkyvissään. - -Puheenjohtaja luo yleiskatsauksen asiain menoon, ja tämä yleiskatsaus -muodostuu hänen suussaan vihaiseksi syytökseksi, joka on omiaan -näyttämään valamiehille mitä heiltä odotetaan. "Ranskan kansa se -syyttää Marie Antoinettea", sanoo hän. - -Kuvattuaan muutamin, mitä katkerinta vihaa uhkuvin sanoin syytetyn -julkista elämää, esittää hän seuraavat kysymykset: - -1) "Onko todistettu, että on ollut olemassa vehkeileviä suhteita -ulkovaltojen ja muiden tasavallan vihamiesten kanssa, suhteita, joiden -tarkoituksena on ollut rahoilla avustaa maan vihollisia, tehdä -heidän hyökkäyksensä Ranskaan mahdolliseksi ja helpottaa heidän -sotajoukkojensa onnistumista?" - -2) "Onko todistettu, että Itävallan Marie Antoinette, Ludvig Capetin -leski, on ylläpitänyt tällaisia suhteita ja että hän on ottanut osaa -näihin salahankkeisiin?" - -3) "Onko todistettu, että on ollut olemassa salaliitto, jonka -tarkoituksena on ollut saada aikaan sisällinen sota ja sen kautta -kukistaa tasavalta?" - -4) "Onko todistettu, että leski Capet on ollut tässä salaliitossa -osallisena?" - -Valamiehet poistuvat ja neuvottelevat noin tunnin ajan. Kaikki -vastaavat näihin kysymyksiin myöntävästi. - -Kuolemantuomio julistetaan. - -Se vastaanotetaan yleisön puolelta hiiskumattomalla äänettömyydellä. - -Marie Antoinette pysyy liikkumattomana; vain tuokion ajan näkyy -hämmästys kuvastuvan hänen kasvoillaan. Sen jälkeen lähtee hän -oikeussalista, otsa kohotettuna ja suomatta tuomareille enempää kuin -kenellekään läsnä olevista katsettakaan. - -[Chauveau lausuu muistokirjoitelmissaan, että kuningatar oli -hämmästyksestä menehtyä ja että hän viimeiseen asti oli toivonut -pelastuvansa. Mutta vaikka tämä onkin hänen puolustajansa kertomaa, -näyttää silti kaikki viittaavan siihen, että kuningatar jo aikaa sitten -oli luopunut kaikista turhista toiveista. Joka tapauksessa on hänen -heikkoutensa ollut vain tuokion kestävä ja hänen hämilläolonsa tuskin -huomattava. "Le Moniteur" ja "Le Bulletin du Tribunal révolutionaire" -kertovat molemmat yhtäpitävästi, ettei vähintäkään mielenliikutusta -voinut lukea kuolemaan tuomitun kasvoista, ja Chauveau-Lagarde -kirjoittaa itse: "Hän ei osottanut vähintäkään pelon, mielenkarvauden -tai heikkouden merkkiä."] - - - - -16. - -Kuningattaren testamentti. -- Kuolemaantuomitun viimeinen päivä. - - -Kello neljä aamulla Marie Antoinette palasi koppiinsa. - -Ensi kertaa Conciergeriessä oloaikanaan jätettiin hänet yksin; molemmat -santarmit jäivät oven ulkopuolelle. - -Bault oli varmaan saanut käskyn antaa hänelle kirjoitusneuvot, jos hän -niitä haluaisi; sillä heti kun kuningatar pyysi niitä, toi Bault -hänelle kynän, mustetta ja paperia. - -Kuningatar istahti nyt ja kirjoitti mainion kirjeensä prinsessa -Elisabethille, jota kirjettä on kutsuttu "Marie Antoinetten -testamentiksi". - - "Lokak. 16. p. kello 4 1/2 aamulla. - - Sinulle, rakas sisareni, osotan minä nämä viimeiset rivit. Minut - on vastikään tuomittu kuolemaan, ei häpeälliseen kuolemaan -- - sillä semmoinen on se ainoastaan rikoksentekijöille -- vaan - yhdistettäväksi veljesi kanssa. Syytönnä kuten hän, toivon - viimeisinä hetkinäni voivani osottautua yhtä lujaksi kuin hän. - Minä olen levollinen, niinkuin on se, jota ei omatuntonsa soimaa - mistään. Minua kovasti surettaa, että minun täytyy jättää - lapsiraukkani. Sinä tiedät, että elin yksinomaan heidän tähtensä, - heidän tähtensä ja sinun, hyvä ja rakas sisareni, sinun, joka - ystävyydestä olet uhrannut kaikki ja jäänyt meidän luoksemme. - Millaiseen tilaan jätänkään teidät! - - Puolustuspuheesta jutun käsittelynalaisena ollessa olen saanut - tietää, että tyttäreni on sinusta erotettuna. [Tämä oli - väärinkäsitys kuningattaren puolelta.] Lapsi raukka! En tohdi - kirjoittaa hänelle, sillä hän ei koskaan saisi kirjettäni. En - tiedä edes, joutuuko tämäkään kirje sinun käsiisi. Ota vastaan - siunaukseni molempain lasteni hyväksi. Toivon heidän kerran, - kun he tulevat suuriksi, tulevan jälleen yhdistetyiksi kanssasi - ja saavan silloin nauttia sinun hempeää huolenpitoasi. Suokoon - Jumala heidän muistavan, mitä niin usein olen teroittanut - heidän mieleensä: että tarkka velvollisuuksien täyttäminen on - elämän vankin perustus ja että heidän keskinäinen rakkautensa - ja luottavaisuutensa on luova heidän onnensa. Ymmärtäköön - tyttäreni, että hänen, vanhempana ollen, alati on auttaminen - veljeänsä neuvolla ja työllä. Saattakoon hänen rakkautensa - hänet käsittämään sen! Ja osottakoon poikani aina sisarelleen - sitä huolenpitoa ja auttavaisuutta, johon hellyys häntä - velvoittaa. Tulkoot he lopuksi tietämään, että millaiseen - asemaan he joutunevatkin, eivät he milloinkaan tunne totista - onnea ilman yksimielisyyttä. Ottakoot he meistä esimerkkiä! - Kuinka lohdullinen onkaan keskinäinen rakkautemme ollut meille - onnettomuutemme päivinä! Onnen päivinä on ystävän kanssa jaettu - ilo kaksinkertainen -- ja mistäpä löytää armaamman ja kalliimman - ystävän kuin juuri omasta suvustaan. Älköön poikani vihdoin - unohtako isänsä sanoja, jotka minä vielä kerran toistan: 'Hän ei - saa koskaan yrittää kostaa meidän kuolemaamme'. - - Minun täytyy nyt puhua kanssasi eräästä sydämelleni varsin - tuskallisesta asiasta. Tiedän, miten paljon tuo lapsi on - aiheuttanut sinulle surua. Anna hänelle anteeksi, rakkahin sisar; - ajattele hänen vähäistä ikäänsä ja ajattele, miten helposti saa - lapset sanomaan mitä tahtoo, jopa sellaistakin, jota he eivät - lainkaan ymmärrä. Toivon sen päivän koittavan, jolloin hän sitä - selvemmin käsittää rakkautesi arvon. - - [Marie Antoinette viittaa tässä siihen häpeälliseen selitykseen, - johon Ludvig XVII lapsellisessa viattomuudessaan oli saatu - viekotetuksi. Tunnettua on, kuinka kovin äiti raukka pelkäsi, - että inhottavat sanat, jotka oli pantu lapsen suuhun, - lankeaisivat raskaasti prinsessa Elisabethin sydämelle.] - - Vielä on minun uskottava sinulle viimeiset ajatukseni. Olisin - tahtonut panna ne paperille silloin kun oikeusjuttu minua vastaan - alkoi. Mutta paitsi sitä ettei minun sallittu kirjoittaa, päättyi - oikeudenkäynti niin pian, etten totisesti saanut siihen aikaa. - - Minä kuolen katoolisessa, apostolisessa ja roomalaisessa uskossa, - joka on ollut esivanhempieni usko, jossa minua on kasvatettu ja - jota aina olen tunnustanut. Minulla ei ole odotettavissa mitään - hengellistä lohdutusta, sillä en tiedä tokko täällä on sitä uskoa - tunnustavia pappeja, ja heidän olisi sitä paitsi vaarallistakin - astua jalallaan paikkaan, jossa minä nyt olen. Vilpittömin - sydämin rukoilen Jumalalta anteeksi kaikkea sitä vääryyttä, jota - mahdollisesti olen tehnyt siitä asti kuin silmäni näkivät päivän - valon. Toivon, että Hän hyvyydessään kuulee viimeiset rukoukseni - sekä kaikki ne, jotka ennen olen Hänelle lähettänyt anoen, että - Hän sulkisi sieluni armoonsa ja laupeuteensa. - - Minä pyydän kaikilta, joita tunnen, ja erittäinkin sinulta, - sisareni, anteeksi sitä surua, jota vasten tahtoani olen teille - tuottanut. Minä annan kaikille vihamiehilleni anteeksi sen - pahan, mitä he ovat minulle tehneet. Lähetän tädeilleni sekä - kaikille veljilleni ja siskoilleni jäähyväiseni. Minulla oli - ystäviä; ajatus olla heistä ainaiseksi erotettu, ja ajatus, - mitä levottomuutta he ovat minun tähteni kokeneet, on tuottanut - minulle surua, joka seuraa minua hautaan. He saavat ainakin - tietää, että olen ajatellut heitä viimeiseen saakka. - - Hyvästi, hyvä ja hellä sisareni! Kunpa kirjeeni joutuisi sinun - käsiisi! Ajattele aina minua! Syleilen kaikesta sydämestäni - sinua sekä armaita lapsiraukkojani. Oi, Jumalani, miten - sydämeenkoskevaa on jättää teidät ainaiseksi! - - Hyvästi! -- -- Hyvästi! -- En saa nyt ajatella muuta kuin - hengellisiä tarpeitani. Kun en ole vapaa toimimaan tahtoni - mukaan, tuodaan ehkä luokseni pappi. Mutta täten ilmoitan, etten - puhu hänelle sanaakaan ja että kohtelen häntä kuin ventovierasta." - -Bault astui sisään; kuningatar oli itkenyt kirjoittaessaan. Ja -ennenkuin hän ojensi kirjeen portinvartijalle, peitti hän sitä jälleen -suuteloillaan ja kyynelillään. - -Kirje ei koskaan joutunut prinsessa Elisabethin käsiin. - -Näyttää siltä kuin santarmit olisivat ikkunasta pitäneet silmällä mitä -kopissa tapahtui, sillä Baultin tullessa ulos pyysivät he saada kirjeen -nähdäkseen. Portinvartijan oli pakko jättää se Fouquier-Tinvillelle, -joka säilytti sitä kotonaan sen sijaan, että olisi jättänyt sen -Templeen. Täältä sen löysivät hallituksen lähetit, kun nämä useita -vuosia sen jälkeen saivat toimekseen tarkastaa hänen papereitaan. Kirje -liitettiin häntä vastaan vireille pantua juttua koskeviin -asiakirjoihin. - -Erään luotettavan henkilön välityksellä jätettiin se vihdoin v. 1816 -kuningas Ludvig XVIII:nnelle. Marie Antoinetten niin kutsuttu -"testamentti", jonka Fouquier-Tinville, Guffroy, Massieu, Legot ja -Leceintre ovat allekirjoittaneet, säilytetään nykyään Ranskan -valtioarkistossa. Paperilla huomaa vieläkin hänen kyyneltensä jälkiä.-- - -Baultin poistuttua kävi Marie Antoinette polvilleen ja rukoili kauan ja -hartaasti. Saint-Marguériten seurakunnan kirkkoherra, joka istui -vangittuna vastapäisessä kopissa, ojensi kätensä häntä kohden ja antoi -hänelle loitolta siunauksensa. - -Kuningatar nousi jälleen, kävi täysissä pukimissaan vuoteelleen ja -kääri peitteen jalkojensa ympäri; ja Jumala soi hänelle muutaman tunnin -rauhaisan unen. - -Vihdoin koitti päivä. - -Portinvartijan tytär tuli sisään auttaakseen kuningatarta. Tämä makasi -silloin vielä vaate päällä vuoteellaan. Kynttilä oli palanut loppuun. - -Kuningatar nousi, söi palasen leipää ja linnunsiiven, jotka nuori tyttö -oli tuonut muassaan, ja sitten ryhtyi hän muuttamaan pukua. - -Hän pani ylleen toisen paidan. Viime kuukausina oli häntä vaivannut -alituinen verenjuoksu; verisen paidan, jonka hän riisui yltään, kätki -hän erääseen kopin nurkkaan. - -Hän pani nyt jalkaansa mustat sukat ja mustat korkeakantaiset kengät. -Hän puki ylleen valkoisen leningin, jota hän ennen aikaan oli käyttänyt -aamupukuna, sekä valkoisen, mustilla ruusukkeilla varustetun -kampauskaavun. Valkoinen kaulahuivi täydensi hänen pukunsa. Lopuksi -leikkasi hän poikki hiuksensa ja pani päähänsä lenonkimyssyn ilman -nauhoja. - -Kopin ovelle koputettiin. Muuan perustuslaillinen pappi, Firard seisoi -oven takana ja pyysi saada kuulla hänen synnintunnustuksensa. - -Kuningatar kieltäytyi ripittämästä itseään hänelle. Hänen mielipiteensä -mukaan oli kirkollinen hajaannus, joka oli suureksi osaksi -perustuslaillisten pappien aiheuttama, vallankumouksen suurimpia -kirouksia. - -"Kiitän teitä", sanoi hän, "mutta uskontoni kieltää minua -vastaanottamasta Jumalan anteeksiantoa papilta, joka kuuluu toiseen -uskontunnustukseen." - -"Madame", intti pappi, "mitä tullaan sanomaan, kun saadaan tietää -teidän viimeisinä hetkinänne kieltäytyneen vastaanottamasta kirkon -armonvälikappaleita?" - -"Henkilöille, jotka mahdollisesti puhuvat kanssanne siitä, voitte -sanoa, että jumalallinen laupeus on pitänyt huolen siitä, ettei minun -ole tarvis jäädä niitä vaille", vastasi hän. - -Luotettavat kertomukset tietävät, että eräs pappi, joka oli pysynyt -uskollisena sekä kuningasvallalle että vanhalle kirkkoasetukselle, -kuukautta ennen neiti Fouchén avulla oli hankkinut itselleen pääsyn -Conciergerieen. Hän oli salaa ripittänyt kuningattaren ja antanut -hänelle syntien anteeksiantamuksen. - -Alivartija Lariviére -- sen naisvanhuksen poika, joka ensi aikoina oli -palvellut kuningatarta -- astui koppiin. - -"Tervehtikää äitiänne", lausui Marie Antoinette hänelle, "ja sanokaa -että minä kiitän sydämestäni häntä minua kohtaan osottamasta -huolenpidosta ja että pyydän häntä rukoilemaan Jumalaa puolestani." - -Taasen koputettiin ovelle; mestauksen hetki lähestyi. Oikeudenkirjuri -todistajineen saapuu nyt lukemaan hänelle kuolemantuomiota. - -"Ei sitä tarvitse lukea", sanoi Marie Antoinette. "Minä tiedän jo -sisällyksen." - -"Ykskaikki", vastasi oikeudenkirjuri, "se on vielä kerran luettava." - -"Uskotteko, että kansa päästää minut mestauslavalle repimättä minua -kappaleiksi?" kysyi kuningatar. - -"Madame", vastasi muuan todistajista, "te saavutte mestauslavalle -mitään pahaa teille tapahtumatta." - -Vihdoin tuli pyöveli, viimeinen, jonka oli määrä esiintyä tässä -murhenäytelmässä. - -Pappi koetti vielä kerran saada kuningatarta taipumaan. - -"Kuolemanne sovittaa --" alkoi hän. - -Mutta Marie Antoinette puuttui hänen puheeseensa: - -"Hairahduksia, vaan ei rikoksia", lausui hän. - -"Tahdotteko, että seuraan teitä?" kysyi pappi. - -"Kuten tahdotte", vastasi kuningatar. - -Hän syleili portinvartijan tytärtä ja antoi kärsivällisesti sitoa -kätensä. - -Sitten astui hän vakain askelin ulos huoneesta ja käytävää alas. - -Kello oli sillävälin tullut yksitoista. Conciergerien ristikkoportti -avattiin. Liikutus värisytti kokoontunutta ihmisjoukkoa. - -Kuningatar astuu ulos. Hänen ryhtinsä on majesteetillisen ylväs kuten -muinoin, kun hän loistossaan kulki peililasien läpi Versaillesissa, -mutta hänen kätensä ovat selän taakse sidotut. Pyöveli pitää nuoran -päistä kiinni ja koettaa parastaan, ettei nuora pääsisi kiristämään. -Kuningatar on kalpea, mutta hänen katseensa on tyyni. - -Yksinkertaiset rattaat odottavat portilla. Marie Antoinette ei saa -hillityksi hämmästyksen synnyttämää liikutusta nähdessään nämä -matkavaunut; pyörät ovat liassa, ja puseropukuinen mies istuu ajajana. - -Pappi istuutuu kuningattaren viereen höyläämättömälle vaununistuimelle. - -"Madame", sanoo hän, "nyt on hetki tullut, jolloin tarvitaan -rohkeutta." - -"Rohkeutta!" lausuu Marie Antoinette vilkkaasti. "Sitä minulta ei ole -enää kaukaan aikaan puuttunut, enkä luule, että se minua tänäänkään -pettää." - -Kolmekymmentätuhatta sotamiestä seisoo aseissa kuningattaren takia; -he muodostavat kujanteen, joka ulottuu Conciergeriestä aina -mestauspaikalle. Hyökkäyksen mahdollisuus vajaan neljänkymmenen -peninkulman päässä Pariisista oleskelevien itävaltalaisten puolelta -sekä salaliiton mahdollisuus hengeltä tuomitun kuningattaren -pelastamiseksi on aiheuttanut kaikkien näiden joukkojen -liikkeellepanon. Tämä on viimeinen, joskin vastentahtoinen -kunnianosotus, jonka Ranska omistaa Marie Antoinetten kadonneelle -suuruudelle. - -Rumpujen pärinän herättämänä on Pariisin kaupungin väestö aamusta -alkaen ollut jalkeilla nähdäkseen entisen kuningattaren kulkevan ohi. -Jokaikinen paikka on otettu. Ihmisiä on kiivennyt puihin, ja ikkunat, -balkongit, katot ovat täynnä katsojia. - -"Eläköön tasavalta!" huudetaan. - -Rattaat etenevät hitaasti, ne tärskyvät epätasaisella kivityksellä, ja -Marie Antoinetten, jolla on kädet taakse sidottuna, on vaikea pysyä -tasapainossa. Kuitenkin onnistuu hänen säilyttää arvokas ryhtinsä. - -"Se on toista kuin Trianon tyynyt!" huudetaan pilkaten hänelle. - -Muutamat katsojista paukuttavat käsiään. Näyttelijä Grammont -väärinkäyttää asemaansa kansalliskaartin upseerina; hän kumartaa -jalustimen varassa ja osottaa miekkansa kärjellä kuolemaantuomittua, -ikäänkuin kehottaakseen kansaa solvaamaan entistä kuningatartaan. - -Kuningattaren henki liihottelee korkealla ihmisjoukon loukkausten -yläpuolella. Hänen katseensa soluu yli noiden epälukuisten, vihan -vääristämäin kasvojen, näkemättä niitä. Hän kuulee melun, mutta se ei -saa hänen sydäntään liikutetuksi. - -Kirjavien kuvien sarjana vierii mennyt elämä hänen sielunsa silmien -ohi. Ikäänkuin verhon läpi näkee hän etäisyyden, menneisyyden, joka oli -hänelle rakas. Hän ajattelee äitiään, joka jo kymmenen vuotta on -levännyt yksinäisessä hautaholvissa esi-isäinsä luona ja jonka -ominaisuuksia hänessä on valitettavasti liian vähän ollut. Hän muistaa -sen ajan, jolloin kansa riemuiten tervehti nuorta Marie Antoinettea, ja -loistavaa tuloansa Ranskaan, muistaa myös tulevien onnettomuuksien -enteet, jotka sattuivat hänen hääpäivänsä jälkeen. - -Hän muistaa miten yksinäiseltä hänestä tuntui loistava hovielämä -vieraassa maassa, ja hän muistaa kaikki hairahduksensa -- kaikki ne -vuodet, jotka oli viettänyt huvien yhtämittaisessa huumeessa. - -Kukaan hänen ystävistään ei ole tullut sanomaan hänelle hyvästi tai -saattamaan häntä hänen viimematkallaan. Moni on mennyt pois jo ennen -häntä, ja toisia hän kukistuessaan vetää muassaan. Mutta useimmat -heistä ovat julmasti hänet hyljänneet, eikä kukaan laske seppelettä -hänen haudalleen. - -Hän ajattelee puolisoaan, joka suoritti saman matkan kuin hän, ja -lapsiaan, jotka hän jättää jälkeensä vankilaan. -- - -Mitä kauemmas saattue ehtii, sitä arvokkaammaksi muuttuu väkijoukon -käytös. Hämmästys on luettavana useitten kasvoissa, ja toiset pyörtyvät -nähdessään kuningattaren. - -Kohta on tunti kulunut siitä, kun rattaat lähtivät Conciergeriestä. -Lähennytään turmionpaikkaa, joka samoin kuin kadut on ahdinkoon asti -täynnä kansaa. - -Rattaat pysähtyvät Tuileriapuiston luona. Marie Antoinette kääntää -katseensa sitä linnaa kohden, johon hän ensi kertaa saapui -kruununprinsessana, kansan riemuhuutojen tervehtimänä, ja josta hän -lähti elokuun 10. p:nä saman kansan vihan ulinan kaikuessa, kansan, -jonka tunteet niin julmasti vaihtuvat. - -Jumala yksin tietää, mitä ajatuksia tällä hetkellä hänen sydämessään -liikkui. Jumala yksin tuntee ne hartaat, katuvaiset rukoukset, jotka -nousivat hänen surujen murtamasta sydämestään. Mietteiden ja muistojen -taakan painamana vaipui hänen päänsä rintaa vastaan. Hän meni entistään -kalpeammaksi, ja raskaita kyyneliä valui hänen poskiaan alas. - -Mestauslava oli pystytetty vapaudenpatsaan viereen. - -Kuningatar ponnisti kaikki voimansa. Hän astui mestauslavan portaita -ylös tyynempänä kuin hän oli lähtiessään vankilasta, ja hänen ryhtinsä -oli yhtä majesteetillinen kuin silloin, kun hän onnensa päivinä -valtaistuimelta tervehti alamaisiaan. - -Ennenkuin pääsi ylemmälle porrasistuimelle sattui hän tallaamaan -mestaajan jalalle. - -Mestaaja parahti tuskasta. - -Kuningatar kääntyi häneen päin ja virkkoi erinomaisella -kohteliaisuudella: - -"Pyydän anteeksi, herraseni!" - -Kompastuessaan pudotti hän toisen kenkänsä, joka oli silmäänpistävän -pieni. Muuan kansanmies nosti sen ja säilytti kuten pyhänjäännöstä. - -Kuolemaantuomitun viimeinen katse haki Templeä. Sitten lankesi hän -polvilleen ja luki viimeisen rukouksensa. Luottavaisesti astui hän -kuolemaansa vastaan. - -Mestaaja vapisi, kun hänen piti antaa kirveen pudota. - -Neljä minuuttia sen jälkeen oli hän täyttänyt tehtävänsä; kuningattaren -pää putosi. - -Pyövelin ajuri otti sitä hiuksista ja näytti kansalle. - -Kello oli neljänneksen yli kaksitoista. Tämä oli lokakuun 16. päivänä -1793. - -"Eläköön tasavalta!" huudettiin väkijoukon keskeltä. - -Mutta Marie Antoinette ei enää kuullut ranskalaisten riemuhuutoja. -Hänen kärsimyksensä olivat päättyneet. - - - - -17. - -Kreivi Fersen ja herttuatar Polignac. -- Prinsessa Elisabethin kuolema. --- Ludvig XVlI:nen viimeiset kärsimykset. -- Onko kuninkaan poika -kuollut Templessä? -- Prinsessa Marie Thérèsen kohtalo. -- "Chapelle -exipiatoire." -- Loppu. - - -Raskas mieliala vallitsi Pariisissa sinä päivänä, jona Marie Antoinette -vietiin mestauslavalle. Monet, jotka eivät suinkaan olleet rakastaneet -kuningatarta, tunsivat sääliä naista, vallankumouksen uhria kohtaan. - -Conciergeriessä olivat vartijat äänettöminä ja suruissaan. -Palvelustyttö Rosalie vuodatti niin runsaita kyyneliä, että sotamiehet -nimittivät hänet "neiti Capetiksi." Pihalla käyskentelevät naisvangit -vilkuivat arasti pieniin ikkunoihin, joiden takana kuningatar oli -asunut. - -Vallankumoukselliset sanomalehdet pilkkailivat edelleen hänen -muistoaan. Hébert ("Père Duchesne") julkaisi myrkyllisen -hyökkäysartikkelin, joka alkoi tähän tapaan: - -"Père Duchesnellä ei ole koskaan ollut suurempaa iloa kuin nähdessään -madame Veton pään putoavan mestauskirveen alta." - -Eräs toinen sanomalehti päätti kirjoituksensa sanoilla: - -"Naarastiikeri on kuollut, mutta kavahtakaa itseänne, tyrannit!" - -"Moniteur", joka lokakuun 27 päivän numerossaan kertoi kuningattaren -mestausta koskevia yksityiskohtia, tunnusti että Marie Antoinette ei -ollut näyttänyt vähintäkään mielenliikutuksen merkkiä, kun -kuolemantuomio hänelle luettiin, ja että hän rohkeasti oli noussut -mestauslavalle. - -"Les révolutions de Paris"-lehdessä myönsi Prudhomme vastenmielisesti: - -"Hänen ohikulkuaan katseltiin jokseenkin tyynesti. Joissakuissa paikoin -taputti kansa käsiään, mutta yleensä näyttää kansa unhottavan sen -pahan, minkä tämä nainen on tuottanut Ranskalle, ja ajattelevan -yksinomaan hänen nykyistä tilaansa." - -Neljätoista päivää Marie Antoinetten kuoleman jälkeen, marraskuun 1. -p:nä, haudattiin hänen maalliset jäännöksensä. Ruumis laskettiin lepoon -Madeleinekirkkomaan syrjäiseen nurkkaan, ei kauas siitä paikasta, johon -hänen puolisonsa yhdeksän kuukautta aikaisemmin oli haudattu -kalkkikerroksen alle. - -Samalla kirkkomaalla oli kaksikymmentäkolme vuotta sitten haudattu sen -tapaturman lukuisat uhrit, joka oli sattunut pariisilaisten -toimeenpanemassa juhlassa Ludvigin ja Marie Antoinetten häitten -johdosta. - -Ei ristiä, ei muistokiveä eikä hautauskirjoitusta ollut osottamassa -sitä paikkaa, jossa Lothringin ja Itävallan Marie Antoinette, Ranskan -ja Navarran kuningatar, kätkettiin viimeiseen lepoon. - -Haudankaivaja lähetti vallankumoustuomioistuimelle seuraavan laskun: - - "25. p. vendémiairea v:na II. - - Leski Capet: - - Arkusta.................... 6 livreä. - Haudasta ja kaivamisesta... 22 livreä. - Summa 31 livreä." - -Mikähän hautapuhe voisi koskea sydämeen enemmän kuin nämä koruttomat -numerot! - -Kaksi päivää ennen kuningattaren mestausta koetti kreivi Aksel Fersen -vielä saada kuningattaren uhkaavaa kohtaloa torjutuksi. - -Lokakuun 20. p:nä sai hän tiedon kuningattaren kuolemasta. - -"En kykene ajattelemaan muuta kuin tappiotani", kirjoitti hän -päiväkirjaansa. "On kauheata, ettei pidä tietämän mitään -yksityisseikoista. Hän oli yksin viimeisinä hetkinään, vailla -lohdutusta, vailla ketään, jonka kanssa hän olisi voinut puhella ja -jolle hän olisi voinut uskoa viimeisen tahtonsa. Se on kauheata! Oi, -noita kirottuja petoja! Ei, minä en saa rauhaa, ennenkuin olen -kostanut!" - -Kreivi Fersen oli kauan ollut taipuvainen raskasmielisyyteen. -Kuningattaren kuoleman jälkeen valtasi hänet parantumaton -synkkämielisyys. Ruotsin kuningas, Kustaa IV Aadolf, osotti hänelle -monella tavalla kunnioitustaan; hänestä tuli serafiimiritari, Upsalan -yliopiston kansleri ja ruotsalainen valtamarsalkka. Mutta ihmisenä -pysyi hän jurona, eikä hänen sydämenhaavansa parantunut koskaan. - -Sallimuksen tahto oli, että hänen elämänsä tuli päättyä yhtä -traagillisesti kuin sen ihanan kuningattaren, jonka ystävä hän oli -ollut. Kesäkuun 20. p:nä 1810 murhattiin hänet kansanmellakassa, joka -tapahtui, kun kruununprinssi Kristian Aukustin ruumis oli -väliaikaisesti haudattava Tukholmassa. - -Kiihottunut roistojoukko laahasi hänet mukanaan ja pisteli häntä -tikareilla. Kepiniskuja sateli häneen; hänen vaatteensa revittiin -palasiksi, ja tukka raastettiin hänen päästään. - -Ennenkuin hän päästi viimeisen huokauksensa, pani hän kätensä ristiin -ja huudahti: - -"Jumalani, Sinä joka kutsut minua luoksesi! Rukoilen vihamiesteni -puolesta ja annan heille anteeksi!" - - * * * * * - -Eräs toinen, jota Marie Antoinette oli rakastanut ja joka oli -niin suuresti vaikuttanut hänen kohtaloonsa, sai elää vain -viisikymmentäkolme päivää hänen jälkeensä; herttuatar Polignac kuoli -Wienissä joulukuun 9. p:nä 1793. - -Sittenkun hän ja hänen perheensä pitemmän aikaa olivat oleskelleet -vuoroin Italiassa vuoroin Koblenzissa, pakenivat he vihdoin -keisarikaupunkiin, jossa Marie Antoinetten esi-isät vuosisatoja olivat -hallinneet. - -Mielenliikutukset, jotka herttuatar oli saanut kestää, aseman, -omaisuuden ja rakkaitten sukulaisten menettäminen olivat -silminnähtävästi heikontaneet hänen terveytensä, ja haikea murhemieli -oli hänet vallannut. Kuusi pitkää kuukautta kärsi hän ruumiillisia -tuskia, eivätkä lääkärit pystyneet saamaan selville taudin laatua. - -Madame Polignac pelkäsi kuolemaa. Hänen oli vaikea jättää miehensä ja -lapsensa. Hän tiesi sitäpaitsi, että heidän rahavaransa ennen pitkää -loppuisivat, ja epävarman tulevaisuuden pelko synkistytti hänen -sieluaan. - -Kärsimystensä aikana rupesi hän niinikään entistä enemmän pelkäämään -kuningattaren puolesta. Hän vapisi ajatellessaan, että hän minä hetkenä -hyvänsä saisi vastaanottaa viestin, että Ranskan kansa oli murhannut -Marie Antoinetten. - -Hänen miehensä ei tohtinut ilmaista hänelle, mitä lokakuun 16. p:nä oli -tapahtunut, vaan kertoi ainoastaan, että hänen kuninkaallinen -ystävättärensä oli kuollut vankilassa taudin kaatamana. - -Herttuatar näytti luottavan tähän tiedonantoon. Hän kadotti menneen -elämänsä muiston ja kuoli tuntematta tuskiaan. - -Hänen ummistettua silmänsä, kunnioittivat ranskalaiset lehdet hänen -muistoaan siteeraamalla lausekkeen Mirabeaulta: - -"Assas-perhe vastaanotti tuhannen kultakolikkoa pelastaakseen valtion. -Polignac-perhe sai miljoonan siitä että se saattoi valtion häviöön." - -Herttua Polignac muutti vaimonsa kuoltua Pietariin, jossa kuoli -v. 1817. - - * * * * * - -Kukaan ei ollut uskaltanut ilmoittaa prinsessa Elisabethille ja Marie -Thérèselle, että kuningatar oli heittänyt henkensä mestauslavalla. - -"Tädilläni ja minulla ei ollut tietoa äitini kuolemasta", on -hänen tyttärensä kirjoittanut päiväkirjaansa. "Olimme kuulleet -sanomalehtipoikain huutavan julki hänen kuolemantuomionsa, mutta olimme -toivoneet hänen pelastuneen. Puolentoista vuoden ajan olin tuossa -kauheassa epätietoisuudessa hänen kohtalostaan. Vasta sen ajan kuluttua -sain tietää, että onneton ja arvossa pidetty äitini oli jättänyt tämän -maailman." - -Ainoa tieto, joka talven kululla saapui vangituille, oli että Orléansin -herttua oli tullut mestatuksi. - -Prinsessoja kohdeltiin varsin kovin. Heidän täytyi itsensä korjata -vuoteensa ja siivota huoneensa. Heidän vankilansa ovi avattiin -ainoastaan raolleen, kun heille oli annettava ruokaa. - -He eivät enää saaneet nähdä ihmiskasvoja eivätkä kuulla ihmisääntä, ja -lakattiimpa toimittamasta heille valaistustakin. Elisabethin, jolla oli -haava käsivarressa, oli kovin vaikea saada mitä sen lääkitsemiseen -tarvittiin. Tison erotettiin armotta ja pantiin vankeuteen siksi, että -hän oli ollut ystävällinen heitä kohtaan. - -Omiansa vielä enemmän lisäämään molempien prinsessojen kärsimyksiä oli -se, että he huoneistansa kuulivat Simonin raa'an äänen sekä miten pikku -Kaarle Ludvig tuskitteli ja huusi tai lauloi vallankumouksellisia -lauluja. Marie Thérèse kertoo: - -"Me kuulimme joka päivä veljeni laulavan 'Carmagnolea' ja muita -inhottavia lauluja yhdessä kiusanhenkensä kera." - -Ranskan Elisabeth ei ollut koskaan ottanut osaa politiikkaan; ja ne -hyökkäykset, joita hänen vihamiehensä häntä vastaan tekivät, -lymistyivät voimattomina hänen siveyteensä. - -Eivät kurjimmatkaan vallankumousmiehet olleet uskaltaneet käydä käsiksi -Ludvig XVI:nnen rakastettuun sisareen. - -Mutta tuona hirvittävänä aikana, joka nyt seurasi, täytyi -Elisabethinkin kulkea mestauslavalle. - -Toukokuun 9. p:nä 1794, juuri kun naiset olivat menossa levolle, -avattiin vankilan ovi, ja Elisabeth vedettiin oikeuteen. - -"Te sanotte veljeäni tyranniksi", lausui hän syyttäjälle, -Fouquier-Tinvillille, ja tuomareille, "mutta jos hän olisi ollut -tyranni, ette te olisi istunut täällä enkä minä seisonut teidän -edessänne!" - -Prinsessan poistuessa salista, ei Fouquier-Tinville voinut pidättäytyä -lausumasta: - -"Täytyy tunnustaa, ettei hän esiintuonut ainoatakaan valitusta." - -"Mitähän Ranskan Elisabethillä olisikaan valittamista", kysyi -presidentti ivallisesti nauraen. "Emmekö ole koonneet hänen ympärilleen -hänen arvoistensa hovin? -- Kun hän giljotiinin juurella näkee -ympärillään uskollisen aatelin, ei mikään estä häntä luulemasta -olevansa siirretty Versaillesin salonkeihin." - -Ylimyshovin, jota hän tarkoitti, muodosti kaksikymmentäkolme aatelista -miestä ja naista, jotka oli tuomittu kuolemaan samalla kertaa kuin -prinsessa Elisabeth. - -Uhrit vietiin kuolemaantuomittujen saliin, ja Elisabeth puhui rohkeasti -ja lohduttavasti heille kaikille. - -"Meitä ei vaadita, kuten marttyyreja, luopumaan uskostamme", sanoi hän. -"Meitä vaaditaan ainoastaan uhraamaan kurja elämämme. Antakaamme -silloin alttiisti Jumalalle tämä vähäinen uhri." - -Prinsessa oli ensimäinen, joka nousi vaunuihin, ja häntä seurasi -seitsemänkymmentäkuusivuotias markiisitar de Senozan. - -Kuolemaantuomitut asetettiin giljotiinin eteen; kaikki osottivat -ihmeteltävää mielenlujuutta. - -Ensimäisenä huudettiin nimeltä kreivitär Croslus d'Amboise. Hän niiasi -syvään Elisabethille. - -"Jos teidän kuninkaallinen korkeutenne suvaitsee syleillä minua, niin -olisin saavuttanut toiveitteni päämäärän", lausui hän. - -"Varsin kernaasti", sanoi prinsessa, "sen teen sydämestäni." - -Muille naisille suotiin sama armo, ja herrat suutelivat kunnioittavasti -hänen kättään. - -Useita päitä oli jo pudonnut, kun ääni rahvaan joukosta huusi: - -"Miten syvään hänelle niiattaneekin, on hän kaikissa tapauksissa nyt -ehtinyt yhtä pitkälle kuin itävallatarkin." - -Elisabeth kuuli nämä sanat ja sai silloin vasta varman tiedon natonsa -kuolemasta. - -"Suotakoon meidän saada kohdata toisemme taivaassa", sopersi hän. - -Hän nousi viimeisenä mestauslavalle. Kun hänen kätensä sidottiin, valui -kaulaliina alas paljastaen hänen hartiansa, jolloin neitsyt Marian -kuvalla varustettu hopeinen medaljonki, jota hän kantoi kaulassaan, -tuli näkyviin. - -Mestaaja tahtoi temmata medaljongin häneltä pois. - -"Äitini nimessä pyydän teitä peittämään hartiani", sanoi Elisabeth. - -Ne olivat viimeiset sanat, jotka hän eläissään puhui. - -Hänen päänsä putosi, mutta väkijoukko ei osottanut vähintäkään -ilonmerkkiä. Huutoon: "Eläköön tasavalta!" ei seurannut vastausta. - - * * * * * - -Tammikuun 19. p:nä 1794 oli suutari Simon luopunut toimestaan -Templessä. Seitsemän kuukauden kuluessa oli hänen onnistunut tehdä -kauniista ja lahjakkaasta kuninkaanpojasta sairaloinen raukka, joka oli -turmeltu sekä ruumiin että sielun puolesta. - -Simonin muutettua pois, jätettiin pojan silmälläpitäminen -vanginvartijan asiaksi. Huone, jossa Ludvig XVI:nnen kamaripalvelija -oli asunut ja jota Simonin vaimo oli käyttänyt sairashuoneena, -varustettiin nyt hänelle asunnoksi. Porstuaan vievä ovi naulattiin -kiinni. Keskelle ovea hakattiin neliskulmainen aukko, joka varustettiin -ylös sekä alas lykättävällä rautaristikolla ynnä pienellä laudalla, -jolle portinvartija voi asettaa ruuan sekä vanki sen, minkä hän halusi -lähettää takaisin. - -Huonetta lämmitettiin vain porstuasta johdetulla uunintorvella ja -valaistiin vain lampulla, joka ripustettiin rautaristikolia varustetun -aukon ulkopuolelle. Auringon valo ei päässyt koskaan huoneeseen. Siinä -istui Ranskan valtaistuimen perillinen monet kuukaudet ilman -minkäänlaista työtä tai askaroimista sekä näkemättä edes sitä kättä, -joka ojensi hänelle ruuan. - -Hänen jo ennestään heikot silmänsä tulivat nyt valon ja ilman -puutteesta melkein sokeiksi. Nekin vähäiset voimat, jotka suutarin -rääkkäyksiltä olivat säilyneet, hupenivat lakkaamatta. Häntä vaivasivat -paiseet, ja onnettomuuden kukkuraksi hivutti häntä ankara kuume. - -Simon oli ollut julma vainooja, mutta siitä huolimatta ikävöi lapsi -häntä. Simonin vaimo oli ollut oikea syöjätär, joka oli lyönyt ja -survinut häntä, mutta hän oli toisinaan kuitenkin säälinyt -kuninkaanpoikaa. - -Kohta ei Kaarle Ludvig kyennyt enää pitämään vankilaansa puhtaana eikä -vapisevilla käsillään pitelemään tinalautasta tai vesiruukkua. -Liikkumatonna makasi hän kohentamattomalla vuoteella. Usein näki hän -hiirien ja rottien syövän sen ruuan, jota ei viitsitty tuoda hänen -vuoteensa viereen ja jota hän ei itse kyennyt noutamaan. - -Heinäkuun 27. p:nä 1794 tarkasti Barras vankilan. Hän halusi nähdä -pientä ruhtinasta. Rautaristikko avattiin, ja ensi kertaa puoleen -vuoteen näki Kaarle Ludvig ihmisolennon. - -Kauhusta puolitainnoksissa ollen huusi hän: - -"Minä en sano mitään pahaa vartijoistani." - -Barras mykistyi nähdessään tämän lapsen, jonka tauti ja kurjuus olivat -jo lopen tuhonneet. - -Viimein sanoi hän: - -"Minä teen ankaran kanteen tässä huoneessa vallitsevan likaisuuden -johdosta." - -Hän kysyi Kaarle Ludvigilta ystävällisesti ja lempeästi, miten hänen -terveytensä laita oli. - -Syyskuun 1. p:nä samana vuonna murrettiin ovi auki ja rautaristikolla -varustetut ikkunat määrättiin avattavaksi, niin että raitis ilma ja -päiväpaiste jälleen pääsi huoneeseen. - -"Mikset sinä syö, Kaarle?" kysyi muuan hänen vartijoistaan. "Sinun -pitäisi syödä." - -"Ei", vastasi lapsi, "minä tahdon kuolla." - -Lääkäri haettiin, ja kuninkaanpoika sai siitä päivästä alkaen parempaa -hoitoa, muttei mikään inhimillinen voima kyennyt häntä pelastamaan. - -Kesäkuun 8. p:nä 1795 kello 3 jälkeen puolenpäivän kuoli hän kymmenen -vuoden, kahden kuukauden ja kahdentoista päivän ikäisenä. Hän kuoli -äitinsä nimi huulillaan. - -Niin kuuluvat viralliset kertomukset. Mutta kysymys siitä oliko se -todellakin Ludvig XVI:nnen ja Marie Antoinetten lapsi, joka kuoli -Templessä ja haudattiin erääseen Saint-Marguérite-kirkkomaan nurkkaan, -on vieläkin, enemmän kuin sadan vuoden kuluttua, ratkaisematon. - -Lasne, joka oli vanginvartijana Templessä, on oikeudessa todistanut, -että hän vei Kaarle Ludvig Capetin ruumiin kirkkomaalle ja että hän -omin silmin näki sen tulleen haudatuksi. Kaksi lääkäriä, Pelleton ja -Dumangin, allekirjoittivat molemmat samalla kertaa asiakirjan, jossa -ilmoittivat että he Templessä olivat avanneet ruumiin. - -Lasnen kertomuksen mukaan oli kuninkaanpoika kuollut muka 8. p:nä -"prairialia" (kevätkuuta), mutta konventin asiakirjoissa tavataan -kuulutus 14. p:ltä "prairialia", jossa kehotetaan etsimään -Capetin poikaa kaikilla Ranskan maanteillä. Ja lääkärien -ruumiinavauspöytäkirjassa sanotaan vain: "Meille jätettiin ruumis, -jonka sanotaan olevan Kaarle Ludvig, Normandian herttua." - -Jälestäpäin nousi varsin kiivas väittely molempien lääkärien välillä -tästä asiasta. Pelleton väitti, että hän luuli avanneensa nuoren -kuninkaan ruumiin; Dumangin sitä vastoin epäili tätä seikkaa. - -Varsin moni sekä Ranskassa että sen ulkopuolella uskoo edelleenkin, -että vartijat lahjusten taivuttamina olivat päästäneet kuninkaanpojan -pois vankilasta sekä että sairas ja mielenvikainen lapsi oli pantu -hänen sijaansa. Tätä otaksumaa eivät myöhempien aikojen tutkimukset ole -näyttäneet vääräksi. Vuonna 1894 kaivettiin nimittäin toistamiseen -Saint-Marguérite-kirkkomaalla ylös samainen luuranko, joka v. 1846 -toimitetussa tutkimuksessa luultiin tunnetun kymmenvuotiaan Kaarle -Ludvigin luurangoksi. Mutta tällä kertaa selittivät etevät tiedemiehet, -ettei luuranko mitenkään voinut olla Kaarle Ludvigin, vaan henkilön, -jonka ikä on täytynyt olla kahdeksantoista ja kahdenkymmenen vuoden -vaiheilla. - -Hämäryys, joka verhoaa kuninkaanpojan kohtalon, tekee ymmärrettäväksi -sen seikan, että niin monet henkilöt vuosien kuluessa ovat esiintyneet -tavoitellakseen Ranskan kruunua. - -Prinsessa Marie Thérèse, sittemmin Angoulêmen herttuatar, sai -kiusakseen lakkaamatta vastaanottaa kirjeitä henkilöiltä, jotka -ilmoittivat olevansa hänen veljensä. Hän on kertonut yhtenäkin päivänä -saaneensa kokonaista kaksikymmentä kirjettä henkilöiltä, jotka kaikki -väittivät olevansa Marie Antoinetten ja Ludvigin poika. - -Näitten väärien kruununtavoittelijain historia ei kuulu tämän -kertomuksen puitteisiin. Yksi ainoa heistä, kelloseppä Naundorff, joka -kuoli Hollannissa elokuun 10. p:nä 1845, oli ulkomuodoltaan pettävästi -Bourbonsuvun jäsenten näköinen, ja hänellä oli aikoinaan paljon -puoltajia. - -Hänen leskensä ja lapsensa haastoivat v. 1850 herttuatar Angoulêmen ja -herttua Berryn lapset Ranskan oikeuksiin. He vaativat tulla laillisesti -tunnustetuiksi Ludvig XVI:nnen jälkeläisiksi, mutta menettivät jutun. -V. 1874 panivat he oikeudenkäynnin uudelleen vireille, mutta joutuivat -toistamiseen alakynteen. - -Ludvig XVII:nnen tomua ei ole koskaan löydetty. Mitään eittämätöntä -todistusta siitä, että hän on kuollut synnyinmaassaan, ei ole olemassa. -Pieni lapsenmiekka, jota säilytetään Invaliidihotellin asekokoelmassa -Pariisissa, on niitä harvoja muistoja, joita Ranskalla on tästä -maattomasta kuninkaastaan, jonka elämä oli kyllä niukka vuosiltaan, -mutta sitä runsaampi kärsimyksiltään. - -Miekassa on seuraava kirjoitus: - -"Tämä miekka on ollut Ludvig XVI:nnen pojan oma. Hän oli kruunuton -kuningas, eikä hänen hautaansa tunneta. Kohtalo tahtoi, että hänen tuli -omistaa miekka, hänen, joka oli niin mahtavien kuningasten jälkeläinen, -mutta joka ei koskaan tullut taistelemaan muita kuin Simonia vastaan, -jonka hän voitti kärsivällisyydellään." - - * * * * * - -Prinsessa Marie Thérèse oli Templessä ainoa, joka ei aavistanut, että -vankilasta kuljetettiin pois ruumista, jonka sanottiin olevan hänen -veljensä. Myöskään ei hän pitkään aikaan aavistanut, että prinsessa -Elisabeth oli kuollut. - -Sen jälkeen kuin hänen tätinsä vietiin pois, vietti hän viisitoista -kuukautta ihan yksin, vaipuneena surullisiin ja katkeriin -mietteisiinsä. Hän parsi sukkiaan, paikkaili kenkiään ja luki uudelleen -ja yhä uudelleen tätinsä rukouskirjoja. - -Tätinsä oli totuttanut hänet tulemaan toimeen muitten avutta, ja paitsi -sitä oli täti opettanut, ettei hänen pitänyt laiminlyödä mitään -tilaisuutta, jolla saattoi suojella terveyttään. - -Hän oli neuvonut prinsessaa joka päivä valelemaan lattiaa vedellä, -pysyttääkseen ilman huoneessa raittiina, ja lopuksi oli hän neuvonut -prinsessaa liikunnon saamiseksi astumaan nopeasti tunnin ajan -edestakaisin huoneessa. - -Syyskuussa 1795 sai hänen entinen opettajattarensa, rouva de Tourzel, -luvan käydä hänen luonaan. Rouva de Tourzel kysyi, mitenkä hän -tunteellisella mielellään oli voinut kestää niin paljon onnettomuuksia. - -"Ilman uskonnon apua olisi se ollut minulle mahdotonta", vastasi Marie -Thérèse. - -Ja hän lisäsi, että hän kauan aikaa oli ollut niin väsynyt -yksinäisyyteen, että oli sanonut itselleen: "Jos minulle seuraksi -annettaisiin ihmisolento, joka ei olisi suorastaan peto, en voisi olla -häntä rakastamatta." - -Uusi ja parempi tila oli sentään seurannut hirmuvaltaa Ranskassa. -Päätettiin lähettää kuninkaantytär Wieniin Lafayetten, Lamethin ja -useiden muiden sotavankien vastineeksi. - -Maanpako ei näyttänyt olevan Marie Thérèsestâ vankilaa mieluisempi. - -"Minä valitsisin ennemmin kaikkein vaatimattomamman asunnon Ranskassa -kuin kaikki ne kunnianosotukset, jotka kaikkialla odottavat -minunlaistani onnetonta ruhtinatarta", sanoi hän. - -Kulkiessaan Ranskanmaan rajan yli, silmäsi hän vielä kerran takaisin. -Rakkaus siihen maahan, joka oli nähnyt hänen esivanhempainsa suuruuden, -sulautui hänen katkerien muistojensa kanssa yhteen, ja kyyneleet -täyttivät hänen silmänsä. - -"Minä lähden surren Ranskasta", sanoi hän, "ja pidän aina sitä -isänmaanani." - -Tammikuun 9. p:nä 1796 saapui hän Wieniin, kolme vuotta sen jälkeen -kuin hänen isänsä mestattiin. - -Hänen kasvonsa, joilla Ludvigin hyväntahtoisuus ja Marie Antoinetten -vilkasmielisyys yhtyneenä kuvastui, puhuivat nyt vain kestetyistä -kärsimyksistä. Hymyn ei nähty milloinkaan karkelehtivan hänen -huulillaan. Hän antoi huoneeseensa pystyttää uurnan kuoleman -vertauskuvana, ja tämän uurnan edessä vietti hän suuren osan päivää. - -Puolineljättä vuotta oleskeli hän itävaltalaisessa pääkaupungissa, -jossa ei tuntenut itseään vapaaksi eikä onnelliseksi. Tämän ajan -kuluttua sai hän vihdoin luvan matkustaa setänsä, Provencen kreivin -luo, ja kesäkuussa 1799 meni hän naimisiin serkkunsa, Angoulêmen -herttuan kanssa, mikä jo vanhastaan oli ollut hänen vanhempiensa -toivomus. - -Vielä elossa olevat Bourbonit, jotka olivat löytäneet turvapaikan -Miittavan kaupungissa, karkoitti keisari Paavali sieltä (tammikuussa -1801). Siitä saakka viettivät he kuljeskelevaa elämää, kunnes viimein -löysivät väliaikaisen turvapaikan Englannissa. - -Vuosi 1814 muodostui valonvälkähdykseksi Marie Thérèsen elämässä, joka -kauan oli ollut pimeä ja synkkä. Huhtikuun 24. p:nä nousivat hän ja -Ludvig XVIII maihin Calaisissa ja toukokuun 3. p:nä saapui hän -Pariisiin setänsä seurassa. Vaunuja, joissa he istuivat, veti kahdeksan -valkoista hevosta; kaduille oli siroteltu kukkia, talot oli koristettu -kukkaisköynnöksillä; riemu ja ihastus olivat sanomattomat. - -Kun mestatun kuningasparin lapsi astui surullisen kuuluisaan linnaan, -jota hän ei ollut nähnyt sitten elokuun 10. päivän 1792, tuli sata -valkopukuista tyttöä häntä vastaan, kantaen liljoja käsissään. He -notkistivat polvensa hänen edessään ja sanoivat: - -"Ludvig XVI:nnen tytär, siunaa meitä!" - -Mielenliikutus valtasi hänet, ja hän vaipui pyörtyneenä maahan. - -Napoleonin pako Elbalta ja hänen satapäiväinen hallituksensa ajoivat -taasen Marie Thérèsen ja muut Bourbonit maanpakoon. - -Kun Angoulêmen herttuatar toistamiseen saapui Pariisiin, ei hänellä -ollut enää mitään turhia toiveita. - -Helmikuun 13. p:nä 1820 seisoi hän lankonsa, Berryn herttuan -kuolinvuoteen ääressä. - -"Ole rohkea, veljeni", sanoi Marie Thérèse hänelle, "ja jos Jumala -kutsuisi sinut luokseen, niin sano isälleni, että hänen täytyy rukoilla -Ranskan ja meidän puolestamme." - -Vallankumous v. 1830 ajoi hänet jälleen maanpakoon, joka tällä kertaa -päättyi vasta hänen kuollessaan. - -Marie Thérèse oli lapseton, ja kesäkuun 1. p:nä 1844 tempasi kuolema -hänen puolisonsa. Leskenä asusti hän kreivi Chamborgin luona, joka -rakasti häntä enemmän kuin omaa äitiään. Hän kuoli Frohsdorfissa 8. -p:nä lokakuuta 1851 lähes seitsemänkymmenenkolmen vuoden ikäisenä, -- -viisikymmentäkahdeksan vuotta ja kolme kuukautta äitinsä mestauksen -jälkeen. - -Hänen viime toivomuksensa oli saada levätä Ranskanmaan povessa. Mutta -tämä toivomus ei täyttynyt. Angoulêmen herttuatar on haudattuna -fransiskaanikappelissa Goriziassa puolisonsa, appensa ja setänsä, -Kaarle X:nnen vieressä. - -Kivessä, joka peittää hänen tomuaan, luetaan seuraavat sanat: - -"O, vos omnes qui transitis per viam, attendite et videte si est dolor -sicut dolor meus!" ("Oi, te, jotka kuljette tästä ohi, katsokaa ja -nähkää, onko mitään surua niin suurta kuin minun suruni!"). - - * * * * * - -Bourbonin palatessa Ranskaan, ei ollut enää sitä kirkkomaata jälellä, -jolla Marie Antoinette ja Ludvig XVI olivat haudatut. Mutta muuan -kuningasmielinen Desclozeaux, oli ostanut paikan suojellakseen -kuninkaansa ja kuningattarensa jäännöksiä. - -Se oli vain tavallinen puistikko, Rue d'Anjoun varrella, kun Ranskan -kansleri tammikuun 18. p:nä 1815 oli siellä läsnä ruumiita etsittäessä. - -Kun oli kaivettu koko päivä, tavattiin vihdoin Marie Antoinetten -ruumisarkun jäännöksiä. Löydettiin ihmisenluita, muutamia -vaateriekaleita, kaksi sukkanauhaa sekä kuningattaren pää. Muuan -läsnäoleva hovimies oli vielä huomaavinaan suun vaiheella piirteen, -joka muistutti hänen hymyään. - -Tammikuun 19. p:nä tavattiin niinikään kuninkaan jäännökset. - -Löydetyt jäännökset pantiin kahteen sinkkiarkkuun, jotka suuremmoisilla -kirkollisilla juhlamenoilla saatettiin Saint-Denisissä olevaan -kuninkaanhautaan. - - * * * * * - -Versailles ja Triano seisovat vielä tänäkin päivänä Ludvigin ja Marie -Antoinetten loistopäivän muistona. Vielä näytetään sitä makuuhuonetta, -jota kuningatar ykdeksäntoista vuotta käytti Versaillesissa, jossa -kaikki hänen lapsensa näkivät päivänvalon ja josta hänen täytyi -puolialastonna paeta tuona muistettavana lokakuun 6. päivänä. Ja -pienessä Trianossa on tunnollisesti koottu joukko pikku kapineita, -jotka muistuttavat onnetonta kuningatarta, tämän paikan muinaista ja -siihen niin suuresti kiintynyttä haltijaa. - -Tuileriat ovat palaneet. Ei ole olemassa kiveä kiven päällä siitä -salista, jossa ranskalaisten kuningas ja kuningatar tuomittiin -mestattavaksi, tai Temple-tornista, joka oli ollut kuninkaallisten -vankilana. Vallankumouskentälle on annettu toinen nimi, "Place de la -Concorde" ("Sopumielen paikka"). Kaksi mahtavaa suihkulähdettä kohoaa -sillä paikalla, jossa giljotiini seisoi, "mutta koko maailman -suihkukaivot eivät voisi pestä pois sitä verta, joka on tässä paikassa -vuotanut", sanoo muuan ranskalainen kirjailija. - -Niistä rakennuksista, jotka ovat nähneet Marie Antoinetten kovimmat -kärsimykset, on sadan vuoden kuluttua säilynyt vain Conciergerie. -Hurskaat mietelauseet, jotka kuningatar piirsi neulalla seinään, on -aikoja sitten peitetty laastilla, mutta kopissa rippuva Kristuksen kuva -kuuluu olevan sama, jonka edessä hän joka päivä toimitti hartauttaan. - -Sille paikalle, josta kuninkaan ja kuningattaren ruumiit löydettiin, -rakennutti Ludvig XVIII sovintokappelin. Vallankumous on seurannut -vallankumousta, kuningasvaltaa on seurannut toinen keisarivalta, mutta -tähän saakka on "Chapelle expiatoire" saanut rauhassa seistä -pääkaupungin melussa. - -Joka vuosi lokakuun 16. p:nä on tämä pikku kappeli aamusta iltaan -täynnä surupukuisia miehiä ja naisia. Kaikki mitä Pariisissa on vanhaa -aatelia, kokoontuu silloin sinne; piispat lukevat messun, ja seppeleitä -lasketaan sen marmoripatsaan juurelle, joka esittää Marie Antoinettea, -uskonnon tukemana, ja jonka jalustaan on piirretty hänen viimeinen -kirjeensä prinsessa Elisabethille. -- -- -- - -Maria Teresian vanhimman tyttären tuomio on aikojen kuluessa ollut -monien vaiheiden alaisena. Heti hänen kuolemansa jälkeen ja hänen -traagillisen kohtalonsa vaikutuksesta olivat sekä ystävät ja vihamiehet -taipuvaiset tuomitsemaan häntä lempeästi. - -Sen jälkeen kun järjestys palautettiin Ranskaan, tuli tuomio -ankarammaksi. Hetkellinen mielivaikute kylmeni, ja useat -vallankumoukseen osallistuneista koettivat supistaa omaa vastuutaan -itävaltalaisen keisarintyttären kustannuksella. Vanhat, häntä vastaan -suunnatut herjauskirjoitukset vedettiin päivänvaloon, vanhat syytökset -otettiin jauhettavaksi uudelleen, tosin vähemmin kiihkeässä muodossa, -mutta ei silti sitä vähemmällä innolla. - -Kun Bourbonit vähäksi aikaa pääsivät uudelleen valtaan, niin mieliala -jälleen läikähti toiseksi. Ja tänä aikakautena julkaistiin monia -muisto- ja puolustuskirjoituksin panetellusta kuningattaresta. - -Mutta yhtä vähän kuin hänen ystävänsä ovat olleet oikeassa häntä -yleisesti ihaillessaan, yhtä vähän ovat hänen vihamiehensä olleet -oikeassa häntä yleisesti moittiessaan. Marie Antoinette oli liiaksi -puolueellinen ystävyyssuhteissaan ja liiaksi kykenemätön käsittämään -kansan oikeutettuja vaatimuksia. Hänen huvitteluhalunsa, hänen -tuhlaavaisuutensa ja hänen korskeutensa olivat samaten omiansa -ylläpitämään sitä vihaa, jonka leimahtamiseen häntä vastaan ei -puuttunut syytä. - -Mutta joskaan nykyajan tutkijat eivät ole voineet täydellisesti liittyä -hänen puolustajiinsa, voivat he tuskin silti olla myöntämättä, etteivät -hänen panettelijansa, kaikista ponnistuksistaan huolimatta, ole voineet -esiintuoda muuta kuin nuoruuden aiheuttamia varomattomuuksia, ja että -jälkimaailma on julistanut hänet vapaaksi niistä syytöksistä, joita -vihamielinen osa hänen aikalaisistaan vieritti hänen päälleen. - -Kuka voi säälittä ajatella hänen elämänsä viimeisiä vuosia tai kieltää, -ettei hänen rangaistuksensa ollut liian kova, miten paljon hän -lieneekin rikkonut! -- Pahimmistakin rikoksentekijöistä ovat vain -harvat saaneet edes lähennelkään kärsiä niin paljon kuin Lothringin ja -Itävallan Marie Antoinette, Ranskan ja Navarran hallitseva kuningatar. -Vähimpiin hänen kärsimyksiinsä voidaan lukea väkivaltaisen kuoleman -pelko, joka ei liene ollut hänelle vieras ainoanakaan päivänä lukien -lokakuun 5. päivästä 1789 lokakuun 16. päivään 1793. Paljoa kipeämmin -loukkasivat hänen ylpeätä, vallanhimoista sieluaan halpamaiset -syytökset, joilla lakkaamatta vainottiin hänenlaistaan naista, joka -ennen oli tottunut vain ylenpalttisiin kunnianosoituksiin. - -Ja kuitenkin eivät nuo lukemattomat, jokaisena vallankumouksen -merkkipäivänä hänelle saatetut loukkaukset olleet juuri mitään, -verrattuna hänen erottamiseensa puolisostaan, prinsessa Lamballen -murhan, hänen rakkaimman lapsensa tahalliseen turmelemiseen ja hänen -omaan retkeilyynsä mestauslavalle. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MARIE ANTOINETTE*** - - -******* This file should be named 65175-0.txt or 65175-0.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/5/1/7/65175 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/65175-0.zip b/old/65175-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index c2803bb..0000000 --- a/old/65175-0.zip +++ /dev/null |