diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64713-0.txt | 1878 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64713-0.zip | bin | 25235 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1878 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..365995e --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #64713 (https://www.gutenberg.org/ebooks/64713) diff --git a/old/64713-0.txt b/old/64713-0.txt deleted file mode 100644 index 3b59b64..0000000 --- a/old/64713-0.txt +++ /dev/null @@ -1,1878 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Eri asein, by August Strindberg, Translated -by Aarni Kouta - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Eri asein - Valikoima runoja - - -Author: August Strindberg - - - -Release Date: March 6, 2021 [eBook #64713] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ERI ASEIN*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -ERI ASEIN - -Valikoima runoja - -Kirj. - -AUGUST STRINDBERG - -Suomentanut - -Aarni Kouta - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1914. - - - - -SISÄLLYS: - -Laulajat! -Eri asein. -Sydänkesä: - Purjehtimassa. - Lauantai-ilta. - Aamu. -Myrskyjä: - Maanpako. - Auringonlasku merellä. -Katukuvia. -Pilvilinnoja. -Kolminaisuudenyö: - Lapset laulavat. - Chrysaetos. - Näin unta. -Raskaat, autiot illat. -Ulommaisella niemellä. -Hollantilainen. -Semele. -Jäähyväiset elämälle. - - - - -LAULAJAT! - - - Laulajat! - Miten kauan tahdotte kehtolaulua laulaa - ja helyjä, tiukuja nuorelle polvelle helistellä? - Yhä vielä miks pulloja, tutteja tarjoatte? - Te ettekö nää, miten maito nuori on koskematonna? - Laps hampaat on saanut! - - Laulajat! - Miten kauan pieniä tahdotte peloitella - te kuvilla mörköjen, rääsyihin käärittyjen? - Te ruosteiset haarniskat, miekat yhtehen kootkaa - ja viekää ne vihdoin Museoon Pohjoismaiden - katseltavaksi! - - Laulajat! - Miks ihanteista pettyneistä vain ruikutatte? - Asioista ja töistä on kullakin ajalla aatteet; - ja todellisuudesta meillä on aattehemme! - Te aatteillenne uskollisiksi jääkää; - petä omaamme emme! - - Laulajat! - Te korkeasta miks laulatte äänin korkein? - Se korkea, jonka elämä tarjoo, on korkeinta meistä. - Miks kauneuden varjoa totena pidätte vielä? - Niin kauan kuin varjo on kaunis, tosi rumaa on aina. - On rumuus totta! - - Laulajat! - Serenaadit haikeat vaietkoot kuutamoyössä! - Vaikk' ikkunoissa kynttilät vielä loistaa, - on ihanne patjoillensa jo levolle mennyt. - Tuo vanhus jo vanhahtavaksi alkaa käydä - ja yörauhan vaatii! - - Laulajat! - Yöihna jos ääntänne sorjaa ei särkenyt liene - ja uusia lauluja teillä jos oppia mieli; - vanha kaunotar nukkuu, te myös hänen nukkua suokaa! - Me yhdessä uudelle päivälle laulamme laulun, - on aurinko noussut! - - - - -ERI ASEIN - - - Don Almagro de Vicuña - pöydänkattajana hovin - elää, jalo suvultaan, - - veri vanha Kastilian, - maidon-valju, hidas, heikko - virtaa hänen suonissaan. - - Ihomaali, rautarohto - ulkoa ja sisältäkin - punaa veren ylhäisen. - - Käyttele ei miekkaa käsi, - hyväeli naista liiaks, - suukkoset vei miehuuden. - - Kohtaa yössä maurilaisen, - orjan, vedenkantomiehen, - synkkää vihaa hautovan. - - Aavikon ol' vapaa poika - muinen, raivas maan ja palkaks - sai vain haudan harmajan. - - "Seis Hidalgo! Miekka esiin! - Taistoon, herra, teill' on säilä, - tikari on mulla vain, - - vaikka kerran vertaisina - tasangoilla näillä seistiin - vapahina vastakkain!" - - Mutta punamaalin alla - kelmenevi jalo herra, - herpoo käsi ponneton. - - "Henkes kurjan säästän, orja; - taisto, jot' ei tasaväin - käydä, kunniaton on." - - "Teidän isänne, Hidalgo, - meidän kirkkaat miekat mursi, - käsistämme aseet vei. - - Pirstaleet vain kokosimme, - hioimme ne hampain, siksi - pitkä orjan miekka ei! - - Tikarikin lienee säilä, - suvultansa yhtä ylväs - kuin on sinun miekkasi. - - Se on tyrannien surma, - siihen sortui Caesar, konsa - maailmaa hän uhmaili!" - - Mutta jalo herra selän - kääntänyt on orjallensa - ylpeästi poistuen. - - Vaippa kasvoilla hän kulkee, - likaisinta rantakujaa - ylvähästi astellen. - - Siellä silkkinaamiossa - Josephia etsii, joka - myrkynsekoittaja on. - - -- "Djeddur, maurilainen orja!" - -- "Hyvä, herra! Tunnen miehen!" - -- "Mitä maksaa?" -- "Kolikon!" - - - - -SYDÄNKESÄ - - - -PURJEHTIMASSA. - - - Pidä lujasti mastosta kiinni, - nyt tuuli käy vastahan. - Sinihäilyvän harsosi näen - ja tukkasi hulmuavan! - - Sun häilyvän harsosi näen - ma lomassa mastojen, - siniviirinä taivaan se liehuu, - ja läikkänä laineiden. - - Ma kymmenen vuotta sitten - enskerran sen kohtasin, - oli taistelut suuret, mut suurin - on rakkaus kuitenkin! - - Kuningattaren-kadulla silloin - kesäauringon paahteessa - me toisemme kohtasimme - katukäytävän hiekalla. - - Väkijoukkohon sitten sa häivyit - ohi suurien kauppojen, - pian vaikeni narina kengän, - ja kahina laahuksen. - - Yli hattujen, päivänvarjoin - siniharsosi leijaili, - ja ihmisvirtahan vaipui, - mi pois sen kuljetti. - - Ma löysin sen kuitenkin jälleen, - ja mastoni huippuhun - sen nostin aina, kun aloin - ma myrskyssä taistelun. - - On häilyvän harsosi sini - yhä vieläkin siintävin, - sama ei, mut iäti sama - se mulle on sittenkin. - - Pidä lujasti mastosta kiinni, - vaikk' kuohuja pelkää et. - Me myrskyjä uhmaamme, mutta - on kotona pienoiset! - - - -LAUANTAI-ILTA. - - - Tuuli uinuu, peilityynnä lepää lahti, - mylly nukkuu, taukoo airon tahti. - Karja kulkee kohti vihannoivaa hakaa, - saapuu lepopäivän rauha vakaa. - - Lintuparvi painuu metsän syliin; - kuuluu vetopelin ääni kyliin, - tytöt kuistin, pihan puhdistavat, - kukat kastellaan ja taimilavat. - - Nojaa kukkapenkereitä vasten - tulpaanien alla nuket lasten. - Pallo ruohistohon piiloon kieri, - torvi vesitynnyrihin vieri. - - Vihreet luukut suljetut jo ovat, - salvat ovella ja lukot kovat, - sammunut on viimeinenkin valo, - kohta unessa on koko talo. - - Kesäöiseen hämyyn seutu hukkuu, - talon vanha tuuliviiri nukkuu, - mutta rannalla soi pauhu hyrskyn; - maininki vain menneen viikon myrskyn. - - - -AAMU. - - - Metsät ja luodot kimmeltäin - hehkuvat hohteessa aamun, - leyhyy läntinen maalta päin, - taivas poutaa tietää. - - Kahvikeittiö kuistilla - hiljaa poristen kiehuu, - talo vielä on unessa, - herra jalkeilla yksin. - - Nauttii kahvin ja polttelee - nojatuolissa rouvan, - paperit salkkuun lukitsee - ja poistuu vallan hiljaa. - - Kasvitarhaan poikkeaa, - lavoja, penkkejä tutkii, - oksat karsii ja puhdistaa, - matoja kaalista poimii. - - Lähtee vuorelle nousemaan, - kuusikko pihkalle tuoksuu, - tupa, valkea nurkiltaan, - alhaalla laaksossa puuntaa. - - Siellä rinnalla äityen - lapsoset vielä uinuu, - heille lentosuukkosen - heittää ja metsään painuu. - - Orvokin poimii ja kieloja, - teiri viidassa soipi, - orava keinuu oksalla, - tavi parkuu suolla. - - Lahtimajansa lempeän - varjoon rannalle rientää. - Päivä ja läikkyvät laineet! hän - siell' ivalauluja laatii! - - Rientää sitten kotia, - lapset käy suudeltaviksi, - iva heitä ei tarkoita, - kilttejä ovat he siksi! - - - - -MYRSKYJÄ - - -MAANPAKO. - -(1876). - - - I - - Ajuri, aja, - ma jotta joutuisin veljelliseen - pääkaupunkiin, jossa merkillinen - läsnäoloni kunnioittaisi - Norjan uskollista kansaa. - Ajoneuvoissa kolisevissa, - hurraahuutojen vaietessa, - liittolippujen levätessä, - annan gudbrandsdalilaisen - yksivaljakon itseäin vetää - Kaarle Juhanan katua ylös. - Rinteellä linnanmäen minut - veljeskuningas vastaanottaa - kädessä hattu, mut virkakunnitta, - sotilaitta ja poliiseitta, - selässä polvia notkistavaisen, - perustuslaillisen oikeistolaisen - hevosen, - mi kumartaa mulle - vasemmistolaiselle! - Imarreltuna, liikutettuna - vastaanotosta loistavasta - käsken ajurin ajaa - jotakin syrjäkatua pitkin - toisen luokan majataloon, - johon matkalaukkuni mitättömän - sekä tunteeni kätkeä saisin. - - * * * - - Frognersseternin näkötornista - katselen sinua, - uljas Norja. - Ma näen tunturisi - kuin äreät metsäsian selät, - missä kuusikko harjasten lailla - nousee vuossataisvääryyttä vastaan - ja valtiomuotoa puolittaista, - vastaan perhesovinnaisuutta, - perinnäisluulojen valtaa vastaan. - Ja vuorenrotkossa, rannalla vuonon - näen uskollisien norjalaisten - poliisikonttorin, - kirkon ja valtion varastoaitat, - puhdasoppisen Kristianian. - Ma pimeän Aulasi näen, - virkamiessynnytyslaitoksen - latinan myrkyttämine - seinämaalauksineen, - missä pitkäkorvaiset Marcellusnaamat - lukevat lakia, laativat yleisillä - varoilla kunnianloukkausjuttuja. - Ma matkahallitsijan, - kuninkaallisen matkahallituksen - hotellin näen, - ja mun terävä silmäni löytää myös sinut, - sa hullunkurinen huvimajalinna - Oscarshall, - jonne vapaa kuningas vapaan kansan - on sulkeutunut - Jumalan vapaassa luonnossa. - Ja ma näen sun harmajat seinäs, - Suurkäräjätalo, - asioita miss' suuria pohditaan, - raskaana niinkuin Dovrekirkko, - jossa luonnonäänet vielä - puhuvat outoa kieltä - kultuurin kastraateille, - jotk' eivät äidinkieltänsä taida. - Ma näen myös sinut, - Akershusin linna, - jossa Kruppin tykit - puoltavat kuningasvaltaa - sun vapauttas vastaan, Norja, - jota itse sa puollat, - sinä itse ja tunturisi! - Ma kaduilla näen - sun uppiniskaiset poikas, - Norjan kansa, - lainvääristäjäin kulkevan näen - ma jalkakäytävillä - sinun, isännän, polkiessa - vain mukulakiviä - liassa kadun. - Mut en näe suuria miehiäsi, - maanpakolaisia, - jotka niin suuria ovat, - ne että meillekin riittäis - ruotsalaisille suunnattomille! - Mut heidän äänensä kuulen, - kuten nuoruudessa sen ennen kuulin, - ja kun he huutavat mannermaalta, - niin pimenee vuono, - ja Gaustatunturi säihkyy - ja kaikuen vastaa. - Sa peitä pääsi, pronssikuningas vanha, - päälakeesi rakehet lyövät, - sa hevosen laukata anna, - lumivyöry on läsnä, - mi pakoon sun ajaa. - lakeijat kirkukoot silloin - latinankielistä veto'ansa, - talonpoikien huutoon se hukkuu, - kun he huutavat: "Herra hallitkohon!" - - - II - - Idän aurinko loistaa valkeihin kallioihin, - ja etelästä ma äänen kuulin, mi haastoi ja lausui: - Kirottu! - Kirottu ollos, sa Englanti, - niin liidun-valkea päältäpäin - kuin valkeeksi sivuttu hauta, - mut sisältä musta, - niin nokisen musta - kuin kivihiiliproomu, - mi ankkuroitu on Pohjanmeren - ja Atlantin väliin. - Kirottu ollos, sa tukkukauppiassaari, - sun vähittäismyynti-valtiotaitosi - Kirottu olkoon Lord Beaconsfield, - mi nimessä ihmisrakkauden - hoiti välitystointaan - välillä Aasian, Europan - kuin oikea kauppamatkustaja! - Kirottu olkoon kirkkosi pyhä, - tosi-naisesi kirotut olkoot, - sun sukkaa kutovat, teetä hörppivät - oikeat naises! - Kirotut olkoot Tauchnitz-romaanisi, - lähetystalosi, pelastusarmeijasi! -- - Mutta ma pohjasta vastasin, lausuin. - Sa nokinen, valkea Albion! - Sun syntisi vaikka veriruskeat oisi - kuin paahtopihvisi, - vaikka sun sydämes ois musta kuin hiili, - niin minä, mahtava maanpakolainen, - tartun liituvarastoosi - ja vedän viivan - suurien velkojes yli - suurella mustalla taulullas; - en siksi, että mun pimittänyt - ois Pale-Alesi oiva - ja partaveitsesi mainiot; - ma sulle anteeksi annan - Itä-Intian syntisi, - Afrikan rikokset - ja Irlannin konnantyösi; - ma sulle, Englanti, anteeksi annan, - en itsesi vuoksi, - vaan Teidän vuoksenne - Dickens, Darwin, Spencer ja Mill! - - - III - - Siis vihdoinkin Havre de Gracessa - sinut saavutimme, - sa poistuva kesä, - ja mätäkuunlämpö, - ensiluokan höyrylaivalla, - vauhdilla kahdentoista solmun. - Terve, Havre, - Normandian Gosen - Jumalan armosta! - Terve, Ostende-osterit, - ja Chablis-viini. - Ja kymmenin kerroin terve teille, - meloonit keltaiset, - sinipunervat artisokat, - rypäleet ruskeat, - tulenkarvaiset tomaatti-heelmät! - Terve, Café Tortoni, - monopoolisikaris, terve, - terve, sun kahvisi musta! - Papukaijat, suukkonen teille, - mesilinnut, teillekin, jotka - Läns'-Intian kävijät - matruusit sivistymättömät - toivat Brasiliasta! - Akaasiat, käteni tässä, - myös teille, te plataanit leveälehdet, - jotka suuria aivojani - estätte päivän paahtamasta! - Kas tässä jalkani, kengänkiillottajat, - ja vihannes-eukot! - Sylinantini sulle, oi suvi, - mi pakenit häpeällisesti - vanhasta Ruotsista - aivankuin minä! - Et sietänyt varmaan ilmanalaa, - sa pohjan avioton lapsi, - sa suven ja auringon poika. - Mun kunnioitukseni, - min velkapää säätyläismiehenä olen, - mun ruotsalaisen-ryömivä kunnioituksein - sun keltaista moskaasi kohtaan, - kunnianarvoisa Seine, - katuojista, laskutorvista juosseen - kirjeenvaihtajain ihannoiman, - naisnäyttelijöitä palvelevaisen, - maanpiiriä parantavaisen - Parisin; - sinut nähnyt oon, Seine, - miten uomassas ryömit - kuin jättiläisankeriainen; - pois syntisi pestäkses, - Parisin kloakkisynnit - maailmanmeressä! - Sinut nähnyt oon, Seine! - Nyt Parisin nähdä ma tahdon -- - ja elää! - - - IV - - Nouse ja julista! - Sukulaisille, vihollisille, - maanpiirille kadehtivalle, - mun silmäni että on sulosi nähnyt, - hapankaalille, kinkulle haiseva, - vaunuja vilisevä, - kylteistä kiiltävä, - lokakuun-likainen - Parisi! - Olen viimeistellyt - sivistykseni huolestetun, - näet öljytaulusi nähnyt olen, - Louvre! - Ja Milon Venuksen eessä - oon ollut selälleni lentää! - Pelastettu on kunniani, - näet kuivaa mulla on ollut - Théâtre Français'ssa, - ma yhteiskunnalle sivistyneelle - voin antaa hansikaskäteni, sillä - Helenana kauniina nähnyt olen - Madame Judic'in! - Mun hyveeni kiistanalainen - on eittämätön, - kun tanssinut Bal Bullier'ssä oon - ylioppilasmetresseiden kanssa, - ja nähnyt heidän sukkanauhansa - pyörteessä silkkikaulaliinain - ja Talmiketjuin. - Nyt arvoni oppineena on varma, - kun puoli tuntia kysellyt olen - Bibliothèque S:te Geneviève'ssä - Gothan Missalea - olematonta. - Tasavalta-intoa elvyttänyt - on minussa rauniot Tuileriain. - Mutta mun kirottu vanha syämein - on yhtä sivistymätön, - yhtä oppimaton - ja paatuneen kurja - kuin ennen. - Sa vanha, kelvoton sydän. - Savustettavaksi oon kuitenkin vienyt - St. Germain L'Auxerrois'han sinut, - sua Marly-le-Roi'ssa oon tuulettanut - Montmartressa saanut oot hyvää viiniä, huonoja naisia, - kävelyttänyt oon sua Champs-Elysées'ssa, - Palais-Royal'issa syönyt oot hyvin! - Mitä tahdot sa vielä, - ajanriennoille vieras, - vanhanaikainen, - tasalle ajan pyrkivä sydämen-kurjuus! - Mitä tahdot sa vielä? - Ahaa, sydän vilpillinen, - sa kaipaat - ja taistelet. - Sa kaipaat tuota rumaa maata, - jolla on kauniit silmät, - jokapäiväistä hävyttömyyttä sa kaipaat, - joka lauantaista tuhmuutta, - sa kaipaat kaukaista viinamaata, - ylvästä olut- ja viinamaata, - sen Europan kuuluja - kaakeliuuneja. - Sa huokaat vapautusta - punaviinistä väärennetystä, - kukkakaalista pahentuneesta - ja kastanjoista poltetuista. - Tunnusta, sydän! - Tasavaltaa et rakasta vanhoillista, - sa kaipaat Kaarle kahdettatoista! - Ma kuulen, sydän, - kuinka sun lämsäsi lyövät, - paukkuvat ovien lailla. - Ja ma kuulen, sydän, - vinkunaa, paukutusta, - kuten piironginlaatikot vinkuu, - ja pakkalaatikot paukkuu, - kun matkalle aiotaan. - Tunnusta, sydän: - Sa olet jo matkatavarat koonnut - ja piletin ostanut ehkä! - Ma tiedän, että sen tehnyt oot, sydän! - Näepäs! Näepäs! - - - -AURINGONLASKU MERELLÄ. - - - Ma kaapelikatissa makaan - "Viis sinistä veikkoa" hampaissani - -- en aattele mitään. - - Meri vihreä on, - niin tumman absinttivihreä; - se on kirpeä kuin klorimagnesium - ja suolainen kuin klorinatrium; - se on siveä kuin jodikalium; - ja unhoa, uuhetta - suurista synneistä, suurista murheista - meri yksin antaa - ja absintti! - - Oi vihreä absinttimeri, - oi äänetön absintti-unho, - mun aistini turruta, - minut unehen uuvuta - kuin kerran ennen ma nukuin - lukiessani kirjoitusta - Revue des deux Mondes'in! - - Ruotsi savuna lepää, - Maduro-Havana-sikarin savuna, - ja aurinko yllä paistaa - kuin puoleksi sammunut sikarinpätkä, - ja taivaanrantoja saartaa - punakellervät kalliot - kuin bengaalitulet - valaisten kurjuutta. - - - - -KATUKUVIA - - - 1 - - Aamuhämyssä autio katu - ryömii, laajenee, kortteleiden - halki hiljaa hapuillen kulkee, - tontteja, kujia risteillen leikkaa... - Toisessa kaupunginosassa tuolla - kohoo, kaukana mäeksi nousee. - Pilvet kiitävät päällä leijaa: - taivas on alkanut, loppuu maa. - - Taloja harmaita rinnatusten, - parvekkeita ja kaidepuita, - kylttejä, leipurin-rinkilöitä; - reunustoina käytävän kivet, - vieri-vieressä lyhtypatsaat - rauta-aitana ajotien. - Katu itse kuin kulunut matto, - puhdistuksessa viskattu syrjään. - - Harmaiden seinien sisällä nukkuu - ihmiset outoja vaiheita uottain. - Nornat porttien ulkopuolia - vartovat, alkavat leikin julman - jälleen ihmisten kohtaloilla. - - Mutta kiireellä kaukaisen mäen - nousee pää, mi ilmassa liikkuu, - kaksi kättä keppiä käyttää -- - Kangastuksena kohoo näky, - mies, min otsa pilviä piirtää, - seisoo mäellä katua laasten; - pöly pilvinä ilmaan nousee -- -- - Maa ja taivas pilvessä yhtyy. - - - 2 - - Syksyiltana synkkä on kuja, - ikkunat puoleksi avatut ovat; - syksymietteet mieliä painaa, - kesä poistuva kaipuun jätti, - talvi saapuva rauhan riistää, - vaiheet vastaiset outoja ovat, - tuska ahtaaksi rinnan tekee... - Talot henkivät, kujassa ilma - usmainen on kuin kipuja kantain. - - Mutta alhaalla kujan suussa - näkyy virta ja purret, jotka - sateen jälkeen purjeita kuivaa. - Toisella rannalla, kauempana, - kohoo pieni vihanta saari. - Puiden vihreitä latvoja kultaa - päivä laskeva parhaillansa, - mutta kaukana, korkeammalla, - siintää kaupungin ääriviivat; - siellä on aurinko, töllit loistaa, - tuuli käy mereltä, liehuvat liput, - mutta ylinnä kirkon on torni - maapallo kullattu kiireellänsä, - pallo, maa kuin aurinko loistaa, - säteet säihkyvät ilmaan heittää... - Mutta pallon päällä on risti. - - - 3 - - Synkkä mäki, synkkä talo -- - synkin sentään pohjakerros - alla maan ja akkunaton -- - portaat ovena ja ikkunana -- - synkimmässä sokkelossa - surisevi sähkökone, - säkeniä pyörät iskee; - kätkössänsä, kammottava, - koko seudun valonlähde. - - - - -PILVILINNOJA - - - Peittyvi taivas; vaeltaa - pilvet vieminä tuulen hennon; - kaiken päivää ne kulkea saa, - illan tullen ne leimuaa - lähellä lännen purppuraa -- - päivän laskuhun päättävät lennon. - Nyt ne nousevat leikkihin! - Aukee taivahan valhetarha; - pettää kulkijan huikaisevin - lainakullassa kiiltävä harha. - - Pilvet ehtohon ruskossa - luovat linnoja, raunioita; - kiireellä vuoren ja alhaalla - laaksossa, jossa on notkelmoita, - viljavainiot aaltoaa, - kohoo kaupungit kaari-ylväät, - laulajat kannelta kaiuttaa, - nousee tornit ja sillat ja pylväät... - - Pilvet muuttavat muotoaan, - aukee lohduton aavikon hiekka, - beduiini kiertävi ratsullaan - karavaanin suojana, kupeella miekka - Kosteikko tuolla ja palmupuu, - pyramiidit ja kamelikarjat - veden kalvohon kuvastuu... - Jälleen vaihtuvat kuvasarjat, - seuraa haihtuvaa jokin muu... - Hajoo hehkuvat pilvenharjat, - auringon suukko ne takaisin tuo, - taaskin uutta ne muovaa ja luo. - - Maata, ah maata ma nään, - kun meren myrskyävän - aavalta lempeään - valkamaan kiirehdän. - Vehreiden rantojen varjossa rauha, - keinuvat kaislat lahtien kuissa, - kotoiset merkit metsien puissa, - täällä on maani ja laaksoni lauha! - - Saareni kukkiva oi, - siintävä merten taa! - Nurmesi vihannoi, - ah, olet unteni maa. - Nään, miten vihreitä niittyjä kulkee - valkeissa vaatteissa siellä lapset, - laulaen, leikkien, hajalla hapset, - hellästi helmaan ne toisensa sulkee. - - Armaita kasvoja nään; - viha jos eromme syy, - muista ei yksikään - silmä miks kyyneltyy. - Kotia kaipaan, jää elo mainen, - ahdistuksesta tahdon päästä, - tuskasta, kylmien sanojen jäästä -- -- -- - Voi! Ne on pilviä, pilviä vainen! - - Pilvet korkeuden, - ylhäällä leijailkaa! - Maan olen lapsonen, - lentää en koskaan saa! - Musta pilvi toisinaan heittää - kasteensa maahan ja lampena häilyy; - sade on puhdas, mut loassa säilyy, - taivas on suuri, mut liejussa päilyy -- - Siniset peilit nyt kankahan peittää! - - - - -KOLMINAISUUDENYÖ - - - -LAPSET LAULAVAT. - - - Oi terve, kiltti aurinko, - pois ajoit pohjatuulen; - sa koko talven nukuit jo, - taas näytät hymyhuulen. - Maa lämmitä, niin kasvaa se - ja antaa täydet aumat; - luo lämpös lahtiin, laineille, - miss' uivat lapsilaumat. - Oi terve, kiltti aurinko, - valaise vettä, maata; - nyt helkkyy laulut, viulut jo, - nyt tanssimast' ei laata. - - - -CHRYSAETOS. - - - Mitä parvi kärtyisten varisten - syyskankaalla odottaa? - Puut tuulessa paljaiksi karisten - ne kohta vieraiksi saa. - Mitä parvi ärtyisten varisten - nyt liitelee väijyen? - Talon teurastusmies - palan heitti kenties? - Haaska jäänytkö on - pajupensastohon, - tahi tanssitko lie varisten? - - Mitä parvi ärtyisten varisten - pihamaallani odottaa? - Ne oksilla kiikkuvat, - tuulessa liikkuvat; - yöpuulla ne vaakkuvat, - aamulla raakkuvat - päin päivää valkenevaa. - - Mitä mustat koirat etsien - nyt ulvovat naapurissa? - Ne laukkaavat halki metsien; - ne lienevät vartioina. - Mitä mustat koirat laulavat? - Ne laulaako kuolemaa? - Ne piirissä pyörii, - ja vinkuu ja hyörii, - kurottaen kaulaa - ne ulvoo ja laulaa... - Kuonot kuumina vainuu... - Nyt ulvonta murinaksi painuu, - huhun huuhkat kun alottaa. - - Mitä huutavat huuhkajat piirissä - nyt latojen harjalla, - yön viima kun tuuliviirissä - kadon laulavi laulua? - Mitä viiri ruostunut laulaa - sydänyön surusoitto kun soi? - Laulu kuolonko lie? - Eessä Tuonenko tie? - Murhe mittaamaton? - Enne kuolon se on. - Yössä vainajat vaikeroi! - - Mitä miehet kumarat kulkevat - lumikentällä? Permeillään - jäniksiltä ne tien kai sulkevat - nyt ollessa suojan sään. - Ne hakoja viskovat, - seipäitä kiskovat, - viittoja tuovat; - tien auki ne luovat - jalaksen juosta, - tohtiiko tuosta - kulkea ylitse järvien jään? - - Mitä miehet kumarat pimeellä - edustalla käy kartanon? - Talonportin iskulla kimeellä - lyö tuuli nyt lukkohon. - Hakoja kuusien - heittävät hankehen; - hiutaleet heijaa, - kylminä leijaa - jäljet peittäen; - hautaan heittäen - kaiken, ah kaiken pois! - Lumi on kirpeetä niinkuin suolaa se ois! - Rekiä saapuu, hoilaa ja laulaa - ajurit, lankee äänetön yö. - Miehet ne kantaa, miehet ne naulaa... - Loppu nyt lyö! Loppu nyt lyö! - - Kirkaisu kaikui... - - Kirkaisu kaikui silloin portaissa, - kumisten pihain poikki kujiin ehti, - kätensä risti ohikulkija - vavisten paikoillaan kuin haavanlehti. - Ylhäällä ikkunassa talon aution, - puut paljaat allaan, kantain kynttilätä - mies tuijottavi yöhön kolkkohon, - ikäänkuin valaista hän aikois tätä; - kuin mieletön hän pedon lailla karjuvi, - min ahdas häkki veriin raateli: - Chrysaetos kuollut on! - Ja huuto kiirii vaikertaen kankaan yli, - kunnes se kuollen häipyy pohjoiseen, - mut huutoon vastaa metsän herkkä syli, - nyyhkyttäen, mut lyhyeen: - Chrysaetos kuollut on! - - Huoneissa tyhjissä hän harhaa yksin, - sytyttää lamput, kruunut kaikki palamaan... - Seinältä salin kylmin silmäyksin - tuijottaa kuva häneen puitteistaan... - Huoneista kaikista hän hakee, riehuu, - hän turhaan etsii ikimennyttä, - vimmasta mielipuolen veri kiehuu; - ei muista hän, mit' aikoi etsiä... - - Hän laatikot ja kaapit penkoo, vääntää... - Hän keittiöön käy halki käytävän, - ja penkit, pöydät kaikki nurin kääntää... - Eteiseen viimein joutuu hän. - - On pikku vaippa jäänyt sinne naulaan, - kulunut turkis paikan osoittaa, - mi hyväellen sattui poskeen, kaulaan... - Nyt palaa muisti, silmä leimuaa!... - - Ulos yöhön... - - Ulos yöhön ja tuiskuun syöksyen - hän juoksee ja hakee, - yli ojien hyppää ja aitojen, - siks kunnes on eessänsä kangas lakee! - - Hae! Tuollako jäljet on? - Hän on suunniltaan, - jalat kivihin tarttuu - ja viidakkohon, - lumi-usva on seinänä vastassaan... - Kuin silmitön syöksyy hän tuulta päin, - pyry kelmeät posket peittää jäin, - vaikk' kiivaasti valtimot lyö! - Käy, taikka sun yltää yö, - sua kenkään ei nää, - rukoustas ei kuule, kun hankehen - saat hautasi valkoisen! - Sa pelkäätkö jo? - On taivas synkkä kuin kalmisto, - kivi haudan, min kirjoitusta ei näy. - Yhä yö hämärtäy. - Luja ole, tai kuoloon käy! - - Hän joutunut on kukkuloille liki merta, - miss' solkikoivut kohoo korkeat... - Nyt herää muistot, sydän vuotaa verta... - Tääll' usein rinnakkain he kulkivat... - - Puolessa pohjan -- silmään voiko luottaa? - talonsa tyhjä, harmaa kohoaa, - kuin juna, joka asemalla uottaa, - sen ikkunoiden rivi kimaltaa! - - Ja hän huutaa: - - Jo lähtöönkö soi, - häämatkalle, oi? - Ma morsiamen - näin harsoisen, - kevätmorsiamein - vihervaipassaan, - ah, valkoisein, - sulotuoksuvan haan - olet tuomipuu, - kun saapuu kukkien kuu! - Elin paahteessa auringon silloin kun - Chrysaetos oli mun! - - Ja hän laulaa: - - Kesäpäivä, lämmin syli - sini-aallon, vehreen maan, - köynnös tupaa kiertää, yli - pöytämme luo varjoaan. - - Sylitysten uimme meren - keinuvia aaltoja, - vesi viilee lieskat veren - sammuttavi rinnasta. - - Nousit, kauneutesi maahan - taivutti mun jalkoihis, - kerskailla tän verran saahan -- - ei sua näe Nemesis! - - Chrysaetos!... - - Chrysaetos, kultakotka, ah minut - säde silmies auringon vangitsi... - Yli pilvien nousimme, sieltä sinut - alas maahan lauluni houkutti... - Sulan tempasin siivestä loistavasta, - kultamusteella kirjoitin - laulut -- noussehet Gehennasta, - autuudeksi mi muuttuikin! - - Kesä-ilta... - - Kesä-ilta tyyni, lauha, - vehreydestä pyökkien, - mieliss' aurinkoinen rauha... - kotiin, varjoon köynnösten... - - Syksy, lakkaa laulamasta - linnut, metsä vaikenee, - kypsä kun on kukka, vasta - lehdet sitten varisee! - - * * * - - Lumikukka lähtehellä, - käärme alla lehmuksen, - arvoitus on keijukaisen! - Se on myöskin sun ja mun! - - Ohi muistot kun kiitää... - - Ohi muistot kun kiitävät ryöpyten, - etemmäksi hän kulkee tuiskusäässä - meren rannalle viimein joutuen, - miss' auran jäljet näkyvät jäässä -- - Tie suora kuin viiva, min päätä ei näy, - on ulapan halki viitoitettu; - tien ylitse musta railo käy... - Sen reunalle jää mies masennettu. - Pimeästä kuuluu silloin loiskina, jyskinä, - huohotus, puuskutus, ryskinä, - ja sitten kauhun huuto loputon. - - Pimeästä syöksyy esiin - musta peto halki jään, - nostaa kuohut kylmiin vesiin, - viitat tappelevat keskenään. - Jää murtuen väistyy tieltä, - soi sirpaleet helkkyen - kuin tuhannen luutunkieltä - soi myrskyssä katketen. - Ohi niinkuin haavoitettu valas - käy laiva ja savua puuskuttaa, - kaikk' aaltojen helmaan syöksyy alas, - vesi valkeena aaveena vaahtoaa. - - Kun aurinko noussut on.... - - Kun aurinko noussut on yli jään, - niin miehet kumarat entävät - meren rannalle tähyämään; - ja varikset sinne lentävät, - miss' saaliit on maukkahat. - Jään reunalla koirat etsien - nyt ulvoo kuin helmassa metsien, - he totta ennustivat! - - - -NÄIN UNTA. - - - Näin unta, että olin rampa - ja istuin huoneessani omassa... - Ma lampun punaisessa valossa - näin ihmisparven, tutun piirteiltänsä. - Ma lamppuun tuijotin, mut silmä vasen - pianiinon luona näki soittajan; - hän soitti, mutta säveltä en kuullut, - vain kuuntelijain kasvonpiirteistä - ma saatoin nähdä, kuinka vaihteli - sävelten soinnut tummat, räikeät, - mut ainoastaan soittoniekan selän - ja hänen päänsä varjon liikkuvan - näin nuoteilla ma hänen edessään. - Mun huomioni kiintyi nuotteihin: - etäällä niiden mustat ristit, kaaret - muuttuivat kiemurrellen piirteiksi, - joit' eroittaa ei voinut vieraistani. - Ja hänen soittaessaan yhä kertyi - vain ihmisiä täyttäen - huoneeni sohvat, pöydät, hyllyt. - - Käy huone helteiseksi; ovi aukee - eteiseen, se on pimeä; - viel' aukee ovi ulkoeteiseenkin; - näin kaasuliekin himmeän, - mi heitti hohteen shakkilaudan tavoin - tehdylle ruutupermannolle. - Ja taempana kiemurteli portaat - mahonkikaidepuineen ohitse - taustan kaidan porrasikkunan. - Portailla seisoi nainen solakka - peitossa mustan harson, liikkumaton - ja kumara kuin suru vallannut - ois hänet taikka syvin epätoivo... - - Mun uutta uteleva silmäni - luo katseen porrasikkunasta ulos... - On piha pimeä, mut vastapäätä - ma näen huoneuston valaistun... - Damastiuutimia, loistoesineitä, - ja ruokasali pöydin katetuin, - vain kahdelle, mut hopeata - on astiat ja kultaa pienemmät; - Japanin-maljakoissa nuokkui syreeneitä - tarjoilupöytä oli kukkurallaan - puutarhan, meren, metsän tuotteita, - mut yhtään ihmistä ei näkynyt. - Langaksi punoutui katseeni, - se lanka veti minut perässään, - mun koko olentoni, itseni, - ja tuossa tuokiossa olin siellä! - Ovelle ruokasalin sokaistuna, - mut arkana kuin murtovaras, jäin. - Ma katsoin rääsyjäni kurjia, - ja asuani sekä -- sauvojani... - Ma olin niinkuin vioitettu varis, - min jalat roikkuu alla lentimen. - Ma häpeästä itkin... Salin ovi - samassa aukeni ja nainen astui sieltä; - se sama, joka seisoi portailla... - Hän morsian nyt oli, säteili - nuoruutta, kauneutta, hyvyyttä. - Hän antoi kätensä ja katse haastoi: - nyt olet mun ja minä sun. - Ma polvistuin ja tunsin tuokiossa, - kuink' olin kurja, perinpohjin kurja, - en naisen rakkauden arvoinen. - Hän hymyili ja käski nousemaan. - - Ma nousin, ajatelkaa, nuorena, - ja terveenä, en enää rampana! - Sa ootko koskaan onnest' itkenyt, - kun sielu paisuu, suurentuu, - ja tulvii kiitollisuustunnetta, - mi kantaa kauas, tähtitarhain taa, - ja kauemmaks, ei rajaa ole sillä? - No niin, ma istuin vieress' armaani. - Kaikk' oli mieliksein, me synnytimme, - lausuimme aatteita ja sanoja, - ma olin säkenöivän sukkela, - me joskus aatteen lentoon kohosimme, - taas sukelsimme syiden syvyyksiin; - maailma, luonto, oudot onnenvaiheet - selkeitä olivat kuin kirja avoin... - Kaks sielua siin' yhdeks vihkiytyi... - - Ma mainitsin, ett' oli moitteeton - armaani käytös sekä ulkoasu. - Näin jotain mautonta kaikess' sentään, - mi koko ajan mua kiusasi. - Punainen nauha hänen olkapäätään - koristi, harmillinen nauhanpätkä. - Ma väkivalloin itseäni hillitsin, - mut puhellessa äkkipikaa tartuin - ma vastoin tahtoain ja harkinnatta - punaiseen nauhaan, ilman ilkeyttä... - Mut silloin, yhdell' erää, muuttui armaani, - kun alta naamion hän kasvot paljasti - ne julmat oli kuin Medusan, joissa - jokainen piirre muuttui käärmeeksi, - ja käheällä äänellä hän huusi: - -- "Vai niin, sa olet turhantarkkailija, - mi arvostelet, etkä ihaile?" - -- "En, mutta täydelliseks sinut tahdon, - jos tahran näen, niin sen pyyhin pois." - -- "Sa tahranpuhdistaja, tiehes suori, - jos mieleises en ole, muita saan!" - -- "Sen kyllä uskon, katu avoin on! - Saat sieltä monta muuta, mua et..." - Nyt alkoi sanasota loppumaton, - ei toinen toisen mieltä tajua; - ja siitä hirvittävä riita syntyy, - päämaaliton, mi taisteluksi muuttuu... - Me päivät, viikkokaudet riitelimme, - ja vuodet vaihtui, sammui kynttilät, - aurinko yleni ja sekunnissa - kuunvaihteet toinen toistaan seurasi... - Havahduin toisinaan, mut nukuin taas, - ja uni sekä riita alkoi jälleen. - Lopulta tappelimme, sitten itkimme - niin katkerasti suurta häpeäämme... - Lepyimme, suutelimme, vannoimme - valoja lemmen, taistelimme taas... - Ma silloin ääneen huusin: "milloin loppuu, - milloinka loppuu tämä helvetti?" - Ei loppunut se, mutta joka yö - uudistuu uni, toinen elämäni! - - - - -RASKAAT, AUTIOT ILLAT - - - Raskaat, autiot illat vaikein - askelin poljin permantoa, - kuulin lampun laulun, ja haikein - mielin yötä vartosin ma -- - koetin kiusata itseäni - unten onnea etsien -- - unhoa, jossa mun elämäni - liekki lepäisi hetkisen. - Kuinka astun ja aika kiitää, - ulos yöhön ma tuijotan, - jossa varjot väikkyvät liitää, - kangas näyttävi loppuvan. - Kaukana tuolla, miss' alkaa salo, - liekki voimakas loistetta luo, - suruisasti sen välkkyy valo, - niinkuin kerran tehty ois tuo - vilkkutorniksi, vaikka varmaan - mielikuvaksi tiedän sen; - sillä laidassa kaupungin harmaan - taloryhmä on pienoinen. - Niin ma mietin, kun kaiket illat - valon vilkkuvan siellä nään: - kohtalosta käy kohtaloon sillat -- - toisin ei ole täälläkään. - On kuin silmäni kumartuneen - olennon siellä nähnyt ois, - joka kaikkensa unhoon, uneen - vaihtaa kernaasti tahtois pois. - Outo mies, joka peität valon, - huomaatko lamppuni liekintää? - Sulle tervehdys Punaisen talon, - sinua katson kuin ystävää. - Kulje en yksin, seurasi riittää, - toisten luokse on ummessa tie; - pimeys meidät yhtehen liittää, - mut emme kohtaa. Se parhainta lie! - - - - -ULOMMAISELLA NIEMELLÄ - - - Huvilassa ken yksin kulkee yössä - yli permannon palkkien kirkuvien, - ja katsoo kuiluihin vetten vyössä? - Mitä polkevi, haamu valkoinen, - siro jalkasi, kaunis ja karkeleva? - Sai ennen se säälittä tallata - sydänverta, mi tiellesi merkkejä loi. - Oi! - - Kätes värjyvän alla miks kosketin kaikuu - niin tummasti illan tuulessa, - talo autio että vuorella raikuu? - Karun rannikon vaimo valkea? - Ah, haudasta mustan soittimen - oma itsesi nousee murheellinen. - Iloks muille murheesi sittenkin soi. - Oi! - - - - -HOLLANTILAINEN - - - ENSIMMÄINEN LAULU. - - Päämaalitta vuonna seitsemäntenä purjehdin - vesiaavikkoa, ja väistin rantaa houkuttavaista. - Tulet joulun ma näin, helkavalkeatkin, - mua viittoi ne oudoista maista, - - toki vihreitä niittyjä, kultia vainion - ei siintänyt silmään, en nähnyt kukkaa, en puuta; - peninkulmaisen näin levävehmaston - vain aalloissa keinuvan, nähnyt en muuta. - - Kesä, laineiden kukka, mun mieleeni lohtua loi; - kera auringon sai kevätlintujen kerkeät parvet. - Sanan syksystä taivaan liikkuvat tähdet toi; - tuli talvi, ja ärtyi vanhojen haavojen arvet. - - Ma vuonna seitsemäntenä -- kohtalo määräsi niin -- - sain purteni aavalta ohjata rantaan, - kiro kirkon, mi itse Roomasta singottiin, - mun laivani laineilta viskasi santaan. - - Ma yöllä rannalle nousin; jouduin turulle kaupungin, - pyhän miehen näin, kohos vieressä tuomiokirkon muuri; - hän mulle haastoi -- ma lauseensa muistankin -- - kuva Neitseen yllämme, alla kaupunki suuri. - - "Tie kärsimysten, poikani, jälleen aukeaa; - koetusten kauhut sun veresi jäähän saavat. - Hän, kaunein ja vienoin, min synnytti maa, - taas rintaasi raatelee hurmeiset haavat. - - Miks emmit? Niin ikivallat säätäneet on; - sa pilkannut merta ja uhmannut taivasta olet, - sun uhkasi saa satakertaisen palkkion -- - Omfalen orjana kangaspuita nyt polet." - - Minut ohjasi sitten hän kujaan synkimpään, - vei katoksen alle, Mariankaivolle johti -- - Oli nainen siellä... Sai rinnan hän liekehtimään, - -- oli munkkini poissa, kun käännyin häntä ma kohti. - - - TOINEN LAULU. - - Ken on se? Ken siellä? - Laps ihmisen peitossa valkean harson, - sopusointuisten viivojen kuoro, - mi harsojen alta silmääni siintää. - Maailmanrakenne pienoiskoossa, - kuva pienoinen suuren kaikkeuden! - Kuin pyrstötähden rata on lanteiden valtava viiva, - avaruutta mi outoa kiertää, untesi aavistamaa... - Hän kääntyy, ja viivat samat ma näen - puol-ellipseinä, jotka muodostavat - maan kiertoradan ympäri auringon, - ne joista yhteensä muna syntyy, - min polttopisteestä helman säteet käy. -- - On olkapäistä alas kupeisiin - kuuskulma pyhä piirrettynä, - Orionin ihanan kaltainen; - napa merkkinä vyön on siinä, - ekvaattori taivaan kulkee sen kautta, - ja lepää sfäärisen kolmion yllä, - min muoto on kolmen kuperan kaaren; - kupu painunut temppelin katon, - sen templin min sai pyhä Äitiys kerran! - Kuun sirppien, auringon kruunun pienet käyrät - yläruumihin muodostaa, - maan siinä rintojen puolipallot. - On Linnunradasta lainattu polvien täplä, - avaruuteen viskatun kappaleen kaari - siroviivaisen pohkeen muodossa on. - Niin, jalkojen kaarrot ja harteiden pyörtö, - käsivarsien käyrät, paisuvat viivat, - ne sfääreistä on; - sopusointua sfäärien soiton; - ne sfääreistä on ja kartiosta, - valokartiosta, min synnytti aurinko itse! - Tulit luoduksi näin, oi nainen, valosta taivaan, - kuva luojasi luotujen joukossa, - tulit luoduksi osista Kaikkeuden. - Ja siksi sa kaikki kaikessa olet! - Sa kaikki- antavainen, - jota vailla ma itse oon tomu ja tuhka! - Laps taivaan! Sun henkesi koti - sai maasta ja luonnosta verhonsa hienon, - luonnon kaikista kappaleista. - Näkinkengän ja simpukan muodon korvasi sai; - mesilehtisen kukkasen lailla huulesi aukee, - perusmuoto niiden on suu, min kautta henkivät yrtit. - Näet nenäsi kaariviivat - meloonin ja viinin kiehkuroissa. - Kalan suomuista helmiset hampaat muotonsa saivat. - Jalokivi sun silmäsi on, sinensiintävä milloin, - milloin musta kuin yö, - agaatin-ruskea myöskin. - Ja kivi kiinnitetty kuoreen, - sinivalkeaan kuoreen kyyhkysen munan, - mi ripsien mustassa varjossa lepää, - sysimustassa niinkuin haikaran untuvahöyhen. - Mihin hiuksesi vertaan? - Hevon villin harjaan, purppurasimpukan paulaan, - meren siintävän hentoon ruohoon, - ei, niittyjen loistaviin kukkiin, - enin pampasruohon tuuheaan töyhtöön! - Sen silkkimatoko langaksi kehräs - syntymäsijaksi perhojen pienten? - Hämähäkkikö langat lumotut kutoi - verkoksi kultakärpäsien? - Kun alkumaata Uranos kaivoi, - Ja Gaia, maaemo, kehräs, - tuli siitä sun suortuvas, Eva, - hääharso ensi morsiamen - ja peite pienokaisen! - Sa niihin kuivasit kyyneleesi, - sa niihin häpeäs peitit, - kun maailman orjantappurateille - paratiisista poistuit sa. - Sen raikkaiden metsien siimeksestä - sun silmä-raukkasi lepoa saavat, - kun neulasi päivän laskussa uupuu, - kun sairas lapsi on viime voimasi vienyt - ja juonut veresi valkoisen - alabasterimaljoista rinnan. - - Ah, minäkin kutrien varjossa nukkunut oon, - oman äitini helmassa, puolison parmahilla, - oli kerran ne -- valkeita, hentoja kuin - kevätkoivujen kerkät; - ne kerran olivat sypressin-mustat; - kuin käärmeistä kiedottu ruoska - ne minua silmille löi; - tuli niistä pakkopaita, - jota nälkään nääntyen kantaa sain! - Oi armahin ruoska -- -- -- - - - - -SEMELE - - - Semele, Semele, - ken sai sinut, armahainen, - ylös ylkääsi katselemaan? - Luo valtojen käy suku mainen - vain rukous huulillaan. - Semele, Semele, - tuli ylkäsi ukkossäässä, - soi salamat ympärillään, - käyt uhriksi seppele päässä; - palat nyt hänen liekeissään. - - - - -JÄÄHYVÄISET ELÄMÄLLE - - -["Valtamaantie" näytelmän loppusäkeet, muutoin viimeiset, -mitkä Strindberg eläissään kirjoitti.] - - Ma olen Ismael, poika Hagarin, - jot' Israeliksi kerran kutsuttiin, - siks että kamppaili hän Herran kanssa, - ja vasta tappiossaan päätti taiston - hyvyyden kaikkivoivan voittamana. - - Oi iäinen! En päästä kättäsi, - sun kättäs kovaa, ennenkuin sa siunaat! - - Mua siunaa, siunaa ihmiskuntaasi, - mi kärsii, kärsii elon lahjastasi! - Mua ensin, joka enin kärsin -- - mi enin kärsin siitä tuskasta, - ma etten voinut olla, mikä tahdoin! - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ERI ASEIN*** - - -******* This file should be named 64713-0.txt or 64713-0.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/4/7/1/64713 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/64713-0.zip b/old/64713-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index d8c4182..0000000 --- a/old/64713-0.zip +++ /dev/null |