diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64436-8.txt | 5582 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64436-8.zip | bin | 118232 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 5582 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..332b622 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #64436 (https://www.gutenberg.org/ebooks/64436) diff --git a/old/64436-8.txt b/old/64436-8.txt deleted file mode 100644 index c1d9206..0000000 --- a/old/64436-8.txt +++ /dev/null @@ -1,5582 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Talttumaton Tarzan, by Edgar Rice Burroughs, -Translated by Lauri Karila - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Talttumaton Tarzan - - -Author: Edgar Rice Burroughs - - - -Release Date: February 1, 2021 [eBook #64436] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TALTTUMATON TARZAN*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -TALTTUMATON TARZAN - -Kirj. - -EDGAR RICE BURROUGHS - -Englanninkielestä ("Tarzan the Untamed") suomentanut - -Lauri Karila - - - - - -Hämeenlinnassa, -Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, -1924. - - - - -SISÄLLYS: - - I. Sodan pakkotilanteita - II. Leijonan luola - III. Saksalaisten rintamalla - IV. Kun leijona aterioi - V. Kultainen medaljonki - VI. Kosto - VII. Veren teho - VIII. Tarzan ja isot apinat - IX. Pilvistä pudonnut - X. Villien vallassa - XI. Lentokone löytyy - - - - -ENSIMMÄINEN LUKU - -Sodan pakkotilanteita - - -Hauptmann Fritz Schneider laahusti väsyneesti pimeän metsän synkässä -pilarikossa. Hiki pisaroi pitkin hänen pallonpyöreätä päätänsä ja -helmeili poskilla ja leveällä niskalla. Hänen luutnanttinsa marssi -hänen vierellään, kun taas aliluutnantti von Goss johti jälkijoukkoa; -mukanaan kourallinen väsyneitä, perin uupuneita askareja hän saatteli -kantajia, joita mustat soturit valkoisten päällikköjensä esimerkkiä -noudattaen hoputtivat jokseenkin kovakouraisesti. - -Kun hauptmann Schneiderin ylettyvillä ei ollut yhtään kantajaa, purki -hän äkäänsä lähinnä olevia askareja vastaan, kuitenkin jonkun verran -varovasti, sillä miehillä oli panostetut kiväärit -- ja nuo kolme -valkoista miestä olivat yksin heidän kanssaan Afrikan sydämessä. - -Hauptmannin edellä marssi puoli hänen komppaniaansa, hänen takanaan -taas toinen puoli. Jonon etunenässä hoippui kaksi alastonta, toisiinsa -kaulatammella kytkettyä alkuasukasta, joiden tehtävänä oli opastaa -retkikuntaa, tahtoivatpa he sitä tai eivät, sillä tämä kaikki tapahtui -vastapuhjenneen suursodan pakkotilassa syksyllä 1914. Oppaat olivat -vieneet sotilasosaston harhaan, aarniometsän loputtomiin sokkeloihin, -ja piti koettaa kovuudella herättää heidän harrastustaan tai taltuttaa -mahdollista juonitteluaan, jos sitä oli vastoinkäymisen syynä. Toivoen -ehkä sattuman ohjaavan oikealle tolalle oppaat väittivätkin tuntevansa -seudun ja niin he yhä johtivat joukkoa pitkin synkän metsän -mutkittelevaa riistapolkua, jonka viidakon villit asujamet olivat -lukemattomien sukupolvien aikana polkeneet syväksi ja kuoppaiseksi. - -Tätä tietä Tantor-elefantti matkasi piehtaroimistantereeltaan -kaukaiselle vesipaikalleen. Täällä Buto, sarvikuono, uinaili huoletonna -yksinäisessä majesteettiudessaan ja täällä öisin isot kissansukuiset -pedot tassuttivat pehmeillä käpälillään kaikkea kaartavan tiheän -lehväkaton alla kohti lakeata tasankoa, missä sijaitsivat heidän -anteliaimmat metsästysalueensa. - -Tämä tasanko se äkkiä ja odottamatta avautuikin heidän eteensä, jolloin -oppaiden alakuloiset sydämet alkoivat sykkiä uutta toivoa. Täällä -kapteenikin päästi syvän helpotuksen huokauksen, sillä monipäiväisen -tarpomisen jälkeen noissa miltei läpipääsemättömissä tiheiköissä?avara -ruohoaavikko siellä täällä piipoittavine puistikkoineen ja kaukaa -häämöittävine mutkittelevine vihreine pensaikkoineen, joka tiesi siellä -virtaavaa jokea, tuntui eurooppalaiselle todelliselta taivaalta. - -Kapteeni hymyili hyvillään, lausui toivorikkaan sanan luutnantilleen ja -alkoi sitten tutkia tasankoa kenttäkiikarillaan. Edes ja takaisin se -pyyhkäisi pitkin tuota aaltoilevaa maata, kunnes vihdoin pysähtyi -miltei maiseman keskikohtaan lähelle joen vihreäreunaisia rantoja. - -"Onni on puolellamme", sanoi Schneider seuralaisilleen. "Näettekö?" - -Luutnantti, joka myös tutkisteli omalla kiikarillaan, kohdisti sen -samaan paikkaan, joka oli kiinnittänyt hänen päällikkönsä huomion. - -"Näen", sanoi hän. "Siellä on englantilainen farmi. Sen täytyy olla -Greystoken, sillä mitään muuta ei ole tässä osassa Englannin -Itä-Afrikkaa. Osuipa tosiaan hyvin, herra kapteeni." - -"Pääsemme engelsmannin kimppuun aikoja ennenkuin hän on saanut tietää -maansa olevan sodassa meidän kanssamme", vastasi Schneider. "Kokekoon -hän ensin Saksan rautakättä." - -"Toivottavasti hän on kotona", sanoi luutnantti, "niin että saamme -viedä hänet mukanamme, kun ilmoittaudumme Krautille Nairobissa. Herra -kapteeni Fritz Schneiderille käy todella hyvin, jos hän tuo muassaan -sotavankina kuuluisan Apinain Tarzanin." - -Schneider hymyili ja pullisti rintaansa. "Oikeassa olette, ystäväni", -sanoi hän, "hyvin käy meille molemmille, mutta minun on matkattava -pitkälti, saavuttaakseni kenraali Krautin, ennenkuin hän ehtii -Mombasaan. Engelsmannit ovat viilettämässä aika vauhtia Intian -valtamerelle." - -Mieleltään virkeämpänä tuo pieni joukko lähti yli tasangon kohti -huolellisesti rakennettuja ja hyvin hoidettuja loordi Greystoken -farmirakennuksia. Mutta heitä odotti kuitenkin pettymys, sillä ei -Tarzan eikä hänen poikansakaan ollut kotona. - -Lady Jane, joka ei mitään tietänyt Englannin ja Saksan välisestä -sotatilasta, toivotti mitä ystävällisimmin upseerit tervetulleiksi ja -uskottunsa Wazirin kautta antoi määräyksen valmistaa pidot vihollisen -mustille sotureille. - - * * * * * - -Ollen kaukana idässä oli Apinain Tarzan lähtenyt nopeasti kohti -farmiansa. - -Nairobissa hän oli saanut tiedon maailmansodasta, joka jo oli alkanut, -ja aavistaen saksalaisten viipymättä hyökkäävän Englannin Itä-Afrikkaan -hän nyt kiiruhti kotiinsa noutamaan vaimoaan, viedäkseen hänet -turvallisempaan paikkaan. Mukanaan hänellä oli joukko mustia -sotureitaan, mutta liian hidas oli apinamiehestä näiden harjaantuneiden -ja karaistujen metsänkävijäin kulku. - -Tarpeen vaatiessa Apinain Tarzan loi yltään sivistyksen ulkokuoren ja -sen mukana vain haitaksi olevat vaatteet, jotka olivat tuon sivistyksen -tunnusmerkit. Hetki vain, ja hienostunut englantilainen herrasmies oli -muuttunut alastomaksi apinamieheksi. - -Hänen puolisonsa oli vaarassa. Nyt häntä hallitsi ja vallitsi vain tuo -yksi ainoa ajatus. Hän ei häntä ajatellut minään lady Jane Greystokena, -vaan olentona, jonka oli voittanut omakseen teräsjänteittensä voimalla -ja jota hänen piti puolustaa juuri tuolla samalla aseistuksella. - -Ei se ollut mikään parlamentin ylähuoneen jäsen, joka matkasi nopeasti -ja yrmeän päättävästi tiheää metsää tai väsymättömin lihaksin katkaisi -aavat tasankopaikat -- se oli iso urosapina, mielessä vain yksi ainoa -tarkoitus, joka haihdutti kaikki väsymyksen ja vaaran ajatuksetkin. - -Pikku Manu-apina, joka puheli ja torui lehvistön keskitasanteella, näki -hänen kulkevan ohi. Siitä oli aikoja, kun hän viimeksi oli nähnyt -suuren tarmanganin alasti ja yksinään kiirehtivän viidakon halki. -Partainen ja vanha oli Manu-apina, mutta hänen hämäriksi käyneet -silmänsä alkoivat hohtaa hänen muistaessaan aikoja, jolloin Apinain -Tarzan oli ylimpänä viidakon herrana hallinnut niitä lukemattomia -olentoja, jotka polkivat isojen puiden alla leviävää kasvistoa tai -lensivät tai kiipesivät aina korkeimman tasanteen ylimpiin -lehvälinnoihin. - -Myös Numa, joka lepäili viimeöisen onnistuneen saalistamisen jälkeen, -räpytteli keliervänvihreitä silmiään ja koukisti keltaisen häntänsä -äkätessään vanhan vihollisensa hajun. - -Ei Tarzankaan ollut tietämätön Numan, Manun ja muiden viidakon petojen -läsnäolosta nopeasti vaeltaessaan länttä kohti. Osaksikaan ei hänen -pintapuolinen tutustumisensa Englannin hienostoon ollut turruttanut -hänen ihmeellisiä aistejaan. Hänen nenänsä oli ilmoittanut -Numa-leijonan läsnäolon jo ennenkuin petojen majesteettinen kuningas -tiesi hänen ohikulustaan. - -Mutta vaikka apinamiehen aistit olisivat olleet kuinka terävät tahansa, -kuinka nopea tahansa hänen kulkunsa läpi villin synnyinmaansa, kuinka -voimakkaat tahansa hänen lihaksensa -- hän oli kuitenkin kuolevainen. -Aika ja paikka asettivat hänellekin voittamattomat rajat, eikä kukaan -sitä sen paremmin tajunnut kuin Tarzan itse. Hänessä kuohui ja kiehui, -ettei voinut matkata ajatuksen nopeudella ja että hänen edessään olevat -kyllästyttävän pitkät penikulmat vaativat häneltä monen monien tuntien -väsymättömiä ponnistuksia, ennenkuin saisi metsänreunan äärimmäisen -puun oksalta pudottautua avoimelle kedolle, missä näkyi hänen -määränpäänsä. - -Päiviä siinä kysyttiin, vaikkapa hän makasi öisin vain muutamia tunteja -ja jätti kokonaan sattumasta riippuvaksi, kohtaisiko tiellään ruuaksi -kelpaavaa lihaa. Jos Wappi, antilooppi, tai Horta, villikarju, osuivat -tielle hänen ollessaan nälissään, aterioi hän, mutta pysähtyi vain niin -kauaksi, että ehti suorittaa tapon ja leikata itselleen lihapalan. - -Vihdoin läheni pitkä matka loppuaan; hän kulki viimeistä metsäistä -taivalta, johon hänen maatilansa rajoittui idässä, ja kun se oli tehty, -seisoi hän tasangon reunalla katsellen kotiaan yli leveän lakeuden. - -Ensi katsahduksesta hänen silmäteränsä supistuivat ja lihaksensa -jännittyivät. Jo tuonkin matkan takaa hän saattoi nähdä, että asiat -eivät olleet kuin pitäisi. Ohut savu kiersi ilmaan talon oikealta -puolelta, missä ladot olivat sijainneet. Niitä ei siellä nyt näkynyt, -ja talon piipusta, josta savun olisi pitänyt nousta, ei lähtenyt yhtään -mitään. - -Tarzan lähti kiireesti eteenpäin ja tällä erää nopeammin kuin ennen, -sillä nyt häntä ajoi sanomaton pelko, joka oli pikemminkin sisäisen -aavistuksen kuin järjen synnyttämä. Petojen tavoin näytti Apinain -Tarzan omaavan kuudennen aistin. Jo aikoja ennenkuin hän saapui -talolle, hän oli mielessään kuvaillut näyn, joka vihdoin aukeni hänen -eteensä. - -Ääneti ja hyljättynä oli siinä viiniköynnöksen peittämä rakennus. -Kytevä tuhka osoitti paikkaa, jossa hänen isot latonsa olivat -sijainneet. Menneet olivat hänen urheiden palvelijainsa olkikattoiset -majat, tyhjät olivat pellot, laitumet ja karjatarhat. Sieltä ja täältä -kohosi ilmaan korppikotkia, jotka kaartelivat ihmisten ja eläinten -kuolleitten ruumiiden yllä. - -Miltei kauhun tuntein, jollaista hän ei tietänyt milloinkaan ennen -kokeneensa, apinamies vihdoin pakotti itsensä käymään sisälle taloon. -Ensi näky, joka häntä kohtasi, sai vihan ja verenjanon punaisen pilven -hänen kasvoilleen, sillä surmattuna makasi oleiluhuoneessa uskollisen -Muviron jättiläiskasvuinen poika Wasimbu, joka yli vuoden ajan oli -ollut lady Janen henkilökohtaisena vartijana. - -Huoneen kumoonkaadettu, sinne tänne viskelty kalusto, lattiaan -ruskeiksi kuivuneet verilätäköt ja veriset kädenjäljet seinillä ja -ovenpielissä todistivat hirveästä taistelusta, jota oli huoneen -ahtaissa puitteissa käyty. Pienikokoisen pianon yli lojui erään toisen -mustan soturin ruumis ja lady Janen huoneen ovella makasivat Greystoken -kolmen uskollisen palvelijan ruumiit. - -Tämän huoneen ovi oli suljettu. Kumarin hartioin ja sumentunein silmin -Tarzan seisoi ja mykkänä tuijotti tunteettomia lautoja, joiden kätkemää -hirveää salaisuutta hän ei tohtinut edes mielessään kuvailla. - -Hitaasti ja lyijynraskain jaloin hän astui ovea kohti. Hapuillen hänen -kätensä tarttui ovenripaan. Näin hän seisoi toisen pitkän minuutin. -Sitten hän äkkinäisellä liikkeellä ojensi jättiläisvartalonsa, ryhdisti -mahtavat hartiansa ja pää pelotonna pystyssä lennätti oven auki ja -astui yli kynnyksen huoneeseen, johon liittyivät hänen elämänsä -kalleimmat muistot. Ei pieninkään piirre muuttunut hänen yrmeillä ja -jäykistyneillä kasvoillaan hänen astuessaan yli huoneen ja -seisahtuessaan pienen sohvan ääreen, jolla kasvot alaspäin lepäsi -eloton ruumis, äänetön, liikkumaton olemus, joka kerran oli pulpunnut -elämää, nuoruutta ja rakkautta. - -Ei yksikään kyynel himmentänyt apinamiehen silmää, mutta hänen Luojansa -yksin tietää ajatukset, jotka kulkivat hänen vieläkin puolivillien -aivojensa läpi. Pitkän aikaa hän vain seisoi ja tuijotti tuota aivan -tuntemattomaksi muuttunutta ruumista; kumartui sitten ja nosti sen -käsivarsilleen. Kääntäessään ruumista ja nähdessään kuoleman tuhon, hän -sinä hetkenä koki sielussaan surun, kauhun ja vihan äärimmäiset -syvyydet. - -Etuhuoneessa oleva katkaistu kivääri ja revitty verentahraama -sotilaslakki lattialla kertoivat, kutka olivat olleet tämän teon -suorittajat. - -Hetkiseksi oli hänessä välähtänyt mahdoton toive, että tuo ruumis ei -olisikaan hänen puolisonsa, mutta hänen nähdessään ja tuntiessaan -vaimonsa sormukset tämäkin viimeinen heikko toivon säde sammui. - -Äänetönnä, hellävaroen ja hartaana hän hautasi ruusutarhaan, joka -kerran oli ollut Jane Daytonin ylpeys ja ilo, tuon muuttuneen -ruumisparan ja sen viereen rotevat mustat soturit, jotka niin turhaan -olivat henkensä uhranneet taloa suojellessaan. - -Talon toiselta puolen Tarzan löysi äsken tehtyjä hautoja ja niistä hän -etsi lopullista todistetta siihen, kutka olivat hänen poissaollessaan -ryhtyneet tähän silmittömään taistelunujakkaan, luultavasti jonkun -hyväätarkoittavan mustan harkitsemattomasta laukauksesta syntyneeseen. - -Hän kaivoi esiin noin kymmenen saksalaisen askarin ruumiit, joiden -univormuissa huomasi sen komppanian ja rykmentin merkit, joihin he -olivat kuuluneet. Tämä riitti apinamiehelle. - -Hän palasi vielä ruusutarhaan ja meni kuolleittensa haudalle, jossa -kumartunein päin jätti heille viimeiset äänettömät jäähyväiset. -Auringon hitaasti laskiessa lännen huojuvien metsien taa, hän kääntyi -verkalleen tielle, jota pitkin olivat poistuneet hauptmann Fritz -Schneider ja hänen joukkonsa. - -Hänen kärsimyksensä oli puhekyvyttömän pedon -- mykkää, sanatonta, -mutta silti yhtä vihlovaa. Ensi huumassa suunnaton suru turrutti hänen -ajatuskykynsä -- kärsimänsä menetys valtasi hänen aivonsa siihen -määrin, että niihin mahtui vain yksi ainoa ajatus: Hän on -kuollut! Kuollut! Kuollut! Yhä uudestaan ja uudestaan tämä lause -yksitoikkoisesti kumisi hänen aivoissaan tuottaen synkkää alati -uudistuvaa tuskaa hänen jalkojensa koneenomaisesti seuratessa polkua ja -hänen alitajuntansa pitäessä joka aistia hereillä viidakon aina -väijyviä vaaroja vastaan. - -Asteittain surusta tunkihe esiin toinen tunne ja se niin todellinen ja -kosketeltava, kuin olisi se hänen vierellään kulkeva kumppani. Se oli -Viha, ja se se toi hänelle jonkun verran lohtua ja huojennusta. Kun se -sai hänet vakaasti valtoihinsa, hän pysähtyi, kohotti kasvonsa kohden -Goroa, kuuta, ja vannoi äänettömän kostovalan vihollisille, joiden tulo -oli näin hirveän kehityksen saanut. - -Miltei heti tämän jälkeen hän tunsi tyydytystä, sillä missä tätä ennen -tulevaisuus ammotti tyhjyyttään, siellä hän nyt näki mahdollisuuksia, -joiden pohdinta tuotti hänelle ellei onnea niin kuitenkin surun -vaimennusta, sillä olihan hänellä nyt suoritettavana suuri työ, joka -veisi hänen aikansa. - -Karistettuaan päältään sivistyksen pinnalliset tunnusmerkit oli Tarzan -myös tunteissaan ja älyssään jälleen tullut villiksi pedoksi, -jollaisena oli kasvanut ja kehittynyt. Milloinkaan ei hänen -sivistyksensä ollut muuta ollut kuin pinnallista kuorta, johon hän oli -mukautunut, syystä että ajatteli siten tuottavansa rakkaalleen enemmän -onnea. Itse asiassa hän oli aina syvästi halveksinut niin sanotun -kulttuurin ulkonaisia tunnusmerkkejä. Sivistys merkitsi Apinain -Tarzanille vapauden kaikinpuolista vähennystä -- toiminnan, ajatuksen, -rakkauden, vihan. Vaatteita hän vieroksui -- noita epämukavia, -ahdistavia kappaleita, jotka johtivat hänen mieleensä elämän, jota hän -oli noiden sivistyneitten olioparkojen nähnyt viettävän Pariisissa ja -Lontoossa. Vaatteet olivat sivistyksen edustaman ulkokultaisuuden -tunnusmerkit -- niiden käyttäjät muka häpesivät sitä, jota ne -peittivät, Jumalan kuvan kaltaiseksi luotua inhimillistä ruumista. -Tarzan tiesi kuinka hupsuilta ja typerän juhlallisilta alemman -luomakunnan jäsenet näyttivät sivistyksen laittamissa verhoissa, sillä -hän oli useissa Euroopan kiertävissä näyttelyissä nähnyt puettuja -eläinparkoja, ja hän tiesi myös, kuinka tuhmilta ihmisetkin niissä -näyttivät, sillä hänen kahtenakymmenenä ensi vuotenaan tapaamansa -ihmiset olivat kaikki olleet alastomia villejä kuten hän itsekin. -Apinamies ihaili hyvälihaksista sopusuhtaisesti kehittynyttä ruumista, -olipa se sitten leijonan, antiloopin tai ihmisen, eikä hän milloinkaan -ollut saattanut ymmärtää, kuinka vaatteita voitiin pitää kauniimpana -kuin puhdasta, kiinteätä, tervettä ihoa tai kuinka takki ja housut -voisivat olla sirommat kuin taipuisan ihon alla sievästi jännittyvien -lihasten hienot viivat. - -Sivistyksestä Tarzan oli löytänyt ahneutta, itsekkyyttä ja julmuutta -paljon enemmän kuin mitä tiesi olevan villissä viidakossa, ja vaikka -sivistys olikin antanut hänelle puolison ja useita rakastettuja ja -ihailtavia ystäviä, ei hän silti ollut milloinkaan omannut sitä samoin -kuin te ja minä, jotka tiedämme muusta vähän tai ei mitään. Niinpä hän -siis tunsikin helpotusta nyt lopullisesti luopuessaan siitä ja -kaikesta, mitä se edusti, palaten jälleen viidakkoon ja sen -vaatetukseen: lantioverhoon ja aseisiin. - -Hänen isänsä metsästyspuukko riippui hänen vasemmalla kupeellaan, hänen -jousensa ja nuolikotelonsa olivat hänen selässään ja rintansa sekä -toisen olkansa yli hän oli kietonut pitkän ruohoköytensä, jota ilman -hän olisi tuntenut olevansa yhtä alasti kuin te, jos yhtäkkiä -joutuisitte vilkasliikenteiselle kadulle housusillanne. Raskas keihäs, -jota hän toisinaan piteli kädessään toisinaan taas heitti pitkän -nahkahihnan varaan selkäänsä riippumaan, täydensi hänen aseistuksensa -ja varustuksensa. Hän kaipasi kuitenkin timanttikoristeista -medaljonkia, joka sisälsi hänen äitinsä ja isänsä kuvat ja jota hän -aina oli kantanut, kunnes ennen avioliittoaan oli antanut sen Jane -Claytonille ikuisen uskollisuutensa merkiksi. Tämä oli aina siitä -lähtien pitänyt sitä yllään, mutta Tarzan ei ollut löytänyt sitä -häneltä, niin että hänen kostotoimensa nyt koskivat myös tuota -anastettua korua. - -Keskiyön seuduilla Tarzan tunsi pitkän matkansa alkavan väsyttää ja -huomasi, että hänenkin lihaksillaan oli rajoituksensa. Takaa-ajossaan -hän ei ollut erikoisesti pitänyt kiirettä, vaan sitä ankarammin -askaroinut ajatuksissaan, kerran lujasti päätettyään vaatia -partioretkeläisiltä enemmän kuin silmän silmästä ja hampaan hampaasta. - -Sisäisesti kuten ulkonaisestikin oli hän palautunut pedoksi, joiden -elämässä ajan pituudella tai lyhyydellä ei ole mitään merkitystä. -Villieläin panee merkitystä vain _nykyhetkelle_ ja koska aina on ja -aina tulee olemaan vain nykyhetkeä, on loputtomasti aikaa tehtävien -suoritukselle. Apinamies luonnollisestikin tajusi ajan rajoitukset -jonkun verran paremmin, mutta eläinten tavoin hän liikkui ylevän -mietteliäänä, kun ei mikään tapahtuma saanut häntä nopeaan toimintaan. - -Kun hän kerran oli omistanut elämänsä kostolle, tuli tämä -kostoajatuksissa eläminen hänen luonnolliseksi olotilakseen eikä -miksikään satunnaiseksi tapahtumaksi, ja näin ollen hän varasi -tehtävälleen runsaasti aikaa. Ettei hän ollut levännyt jo aikaisemmin, -johtui vain siitä, ettei hän tuntenut mitään väsymystä, hänen mielensä -kun olivat kokonaan vallanneet surun ja koston ajatukset. Mutta -huomattuaan olevansa väsynyt hän nyt etsi viidakon jättipuun, joka jo -aikaisemmin oli suonut hänelle suojaa useampana kuin yhtenä -aarniometsän yönä. - -Taivaalla nopeasti purjehtivat tummat pilvet peittivät tavan takaa -Goron, kuun, valoisat kasvot ja varoittivat apinamiestä uhkaavasta -myrskystä. Viidakon syvyyksiin pilvien varjot heittivät niin sakean -pimeyden, että se oli miltei kosketeltavissa -- pimeyden, joka olisi -kauhistanut teitä ja minua, pimennoista kun kuului ajoittain lehtien -kahinaa ja oksien rapinaa, ajoittain taas kaikki vaipui kuolon -hiljaisuuteen, jolloin tylsinkin mielikuvituksessaan näkisi hiipivien -petojen jännittäytyvän kohtalokkaaseen hyökkäykseen. Mutta kaikki tämä -ei Tarzania huolettanut, vaikka hän silti oli alituisesti varuillaan. -Toisinaan hän kevyesti hypähti lehvistön alatasanteelle, kun jokin -sisäinen tunne ilmoitti hänelle Numan väijyvän aivan hänen polullaan, -toisinaan taas juoksi hieman syrjään, kun Buto, sarvikuono, tulla -jyräsi häntä kohden pitkin tuota kapeaa syväkuoppaista polkua, sillä -apinamies vältti turhaa riitaa, niin äkkivalmis kuin olikin kamppailuun -välttämättömyyden siihen vähänkin pakottaessa. - -Hänen heilauttaessaan itsensä etsimäänsä puuhun, oli kuu jo peittynyt -raskaisiin pilviin ja puiden latvat huojuivat hurjasti alati yltyvässä -tuulessa, jonka pauhu tukahdutti viidakon muut äänet. Tarzan kiipesi -ylös kohti vankkaa haaraa, jonka varaan hän aikoja sitten oli laittanut -pienen lavan puun oksista. Nyt oli jo aivan pimeä, vieläpä -sysisynkempää kuin aikaisemmin, sillä miltei koko taivas oli paksujen -mustien pilvien peitossa. - -Äkkiä villimies jäi kuuntelemaan, ja hänen sieraimensa laajenivat hänen -haistellessaan ilmaa ympärillään. Sitten hän äkkiä kissannopeana ja -notkeana hypähti kauas huojuvalle oksalle, kiipesi ylös läpi pimeyden, -heittäytyi taas uudelle oksalle ja sitten vieläkin ylemmälle. Mikähän -niin äkkiä sai hänet jättämään jättipuun rungon ja lähtemään nopeaan ja -varovasti oksien sekaan? Te tai minä emme olisi nähneet mitään -- emme -edes tuota pientä lavaa, joka hetki sitten oli ollut aivan hänen -yläpuolellaan, mutta joka nyt oli hänen alapuolellaan -- mutta hänen -heilauttaessaan itsensä sen yläpuolelle olisimme kuulleet -pahaaennustavan murinan ja kuun hetkeksi tultua esiin olisimme -hämärästi nähneet sekä lavan että sillä olevan tumman esineen, joka -olisi ilmennyt Sheetaksi, pantteriksi, kun silmämme olisivat tottuneet -näkemään hämärissä. - -Vastaukseksi kissaeläimen murinaan kuului apinamiehen syvältä rinnasta -tuleva matala ja yhtä uhkaava murina, -- varoitus, joka kertoi -pantterin luvatta tunkeutuneen toisen asuntoalueelle. Mutta Sheeta ei -ollut ollenkaan halukas lähtemään tiehensä. Sähisevä kuono ylöspäin -kääntyneenä se tuijotti yllään olevaa ruskeaihoista tarmangania. Sangen -verkalleen apinamies kulki oksaa myöten rungon juurelle, kunnes oli -aivan pantterin yläpuolella. Miehen kädessä oli hänen aikoja sitten -kuolleen isänsä metsästyspuukko -- ase, joka ensin oli nostanut hänet -yli metsän petojen. Hän toivoi kuitenkin, ettei hänen tarvitsisi sitä -käyttää, sillä hän tiesi, että viidakon riidat ratkaistiin useammin -hirveällä murinalla kuin taistelulla -- täälläkin kuten muualla piti -paikkansa mahtailu, vain rakkauden ja ravinnon tärkeissä asioissa -käytiin toinen toistensa kimppuun hampain ja kynsin. - -Tarzan nojautui puun runkoon ja kumartui lähemmäs Sheetaa. - -"Varas!" huusi hän. Pantteri nousi istumaan ja irvisti hampaitaan vain -muutaman jalan päässä apinamiehen herjauksia heittelevästä suusta. -Tarzan murisi kauheasti ja hotaisi pantteria päin puukollaan. "Minä -olen Apinain Tarzan", ärjyi hän. "Tämä on Tarzanin pesä. Mene tai tapan -sinut." Vaikka hän puhui suurten apinain viidakkokieltä, ei Sheeta -liene ymmärtänyt sanoja, mutta se tiesi varsin hyvin, että tuo karvaton -apina tahtoi pelottaa hänet tiehensä hyvin valitulta vartiopaikalta, -jonka ohi yön aikana todennäköisesti kulkisi syötävää riistaa. - -Salamannopeasti pantteri kavahti pystyyn ja suuntasi paljastetuin -kynsin kiusaajaansa kohden kauhean iskun, joka olisi voinut hirveästi -repiä apinamiehen kasvot, jos se olisi osunut. Mutta se ei osunut, -sillä Tarzan oli Sheetaakin nopeampi. Pantterin mätkähtäessä nelin -käpälin lavalle, Tarzan sieppasi keihäänsä ja tavoitteli sähisevää -kuonoa Sheetan torjuessa tutkainta, ja molemmat jatkoivat äristen ja -muristen vertahyydyttävää kaksinlaulantaansa. - -Raivoon ärsytettynä pantteri äkkiä päätti saada kynsiinsä rauhansa -häiritsijän, mutta koettaessaan hypätä Tarzanin oksalle, oli sillä aina -vastassa terävä keihäänkärki ja joka kerta lavalle takaisin pudotessaan -se sai ilkeän pistoksen johonkin arkaan paikkaan. Viimein raivo vei -voiton järjestä, ja se kapaisi pitkin runkoa oksalle, jolla Tarzan -seisoi. Nyt molemmat seisoivat samalla tasolla silmätysten ja Sheeta -kuvaili jo mielessään yhdellä iskulla saavansa sekä kostonhalunsa että -nälkänsä tyydytetyiksi. Tuo karvaton apinaeliö pienine hampaineen ja -mitättömine kynsineen olisi avuton hänen vallassaan. Raskas oksa painui -noiden kahden pedon painosta Sheetan varovasti ryömiessä sitä pitkin ja -Tarzanin möristen peräytyessä. Tuuli oli paisunut myrskyksi, niin että -metsän suurimmatkin jätit huokaillen taipuivat sen edessä, ja oksa, -jolla nuo kaksi silmäilivät toisiaan, nousi ja laski kuin hyrskyjen -heittelemä alus. Goro oli mennyt aivan piiloon, mutta salaman viiltävät -viivat valaisivat tavan takaa viidakkoa paljastaen huojuvalla oksalla -tapahtuvan alkuaikaisen raivonnäytelmän julmaa kulkua. - -Tarzan peräytyi houkutellen Sheetaa yhä loitommas oksalle ja käyden -samalla entistäkin varovammaksi. Keihäänpistojen raivostuttamana -pantteri astui yli varovaisuuden rajojen. Nyt se oli jo joutunut -paikalle, missä ei juuri muuta voinut tehdä kuin huolehtia -jalansijastaan, ja tämän hetken Tarzan valitsi hyökätäkseen. Päästäen -karjahduksen, joka sekaantui ukkosen jylinään, hän hypähti kohti -pantteria, joka saattoi kynsäistä vain yhdellä käpälällä ja senkin -turhaan, toisilla kun oli pysyteltävä kiinni oksassa. Mutta Tarzan ei -tullut yhdenkään käpälän ylettyville, vaan loikaten yli uhkaavien -kynsien ja loksahtavien hampaiden tupsahti istumaan Sheetan selälle ja -siinä samassa upotti puukkonsa vihollisen ruskeaan kylkeen. Silloin -Sheeta tuskan, vihan, vimman ja luonnon ensimmäisen lain pakotuksesta -yltyi raivohulluksi. Kähisten ja kynsien se koetti päästä käsiksi -selässään ratsastavaan apinaolioon. Hetken se hoippui hurjasti -häälyvällä oksalla, tarttui siihen epätoivon vimmalla ja koetti -pelastaa itsensä, mutta pudota mätkähti sitten alas pimeyteen Tarzanin -yhä pysytellessä sen selässä. Ei sekunniksikaan apinamies ajatellut -hellittää kuolettavaa otettaan vastustajastaan. Hän oli ryhtynyt -kuolinkamppailuun ja uskollisena aarniometsän alkeelliselle vaistolle --- viidakon kirjoittamattomalle laille -- toisen tai molempien oli -kuoltava ennen taistelun loppua. - -Kissan tavoin Sheeta tuli maahan neljälle käpälälleen, apinamiehen -painon musertavasti puristaessa koko sen ruumista maata vasten ja pitkä -puukko yhä hautautuneena sen kylkeen. Kerran vain pantteri koetti -nousta, mutta vaipui heti takaisin maahan. Tarzan tunsi sen -jättiläislihasten laukeavan. Sheeta oli kuollut, Apinamies nousi, laski -jalkansa voitetun vihollisensa ruumiille, kohotti päänsä jylisevää -taivasta kohti ja salamoiden välähtäessä ja rankkasateen vihmoessa -päästi ilmoille urosapinain villin voitonkarjunnan. - -Saavutettuaan tarkoituksensa ja ajettuaan vihollisen alueeltansa Tarzan -keräsi sylillisen isoja lehtiä ja kiipesi märälle vuoteellensa. -Levitettyään kokoomansa lavalle hän paneutui makuulle peittäen itsensä -jälellä olevilla lehdillä sadetta vastaan ja vaipui sitten heti uneen -huolimatta tuulen vinkumisesta ja ukkosen jyrähtelystä. - - - - -TOINEN LUKU - -Leijonan luola - - -Sade kesti kaksikymmentäneljä tuntia valuen miltei koko ajan rankkoina -kuuroina, niin että kun se vihdoin lakkasi, oli Tarzanin kulkema -jälkilatu huuhtoutunut pois. Kärsien kylmää ja kaikkea epämukavuutta -hän nyt raivasi itselleen pääsyä läpi tiheän ja likomärän viidakon. -Hytisten ja juttua pitäen Manu-apina haukuskeli häntä vettä tippuvasta -puustaan, mutta pakeni hänen lähestyessään. Pantterit ja leijonatkin -antoivat äkäisen tarmanganin kulkea rauhassa ohitseen. - -Kun toisena päivänä aurinko alkoi taas paistaa ja kun avoin laaja -tasanko antoi Kudun koko lämmön virrata Tarzanin viluiseen ruskeaan -ruumiiseen, parani siitä koko hänen mielialansakin; mutta yhä hän -sentään oli vielä yrmeä ja hapan tuossa samotessaan etelään, jossa -toivoi taas osuvansa saksalaisten jäljille. Hän oli nyt Saksan -Itä-Afrikassa ja hänen tarkoituksensa oli kiertää Kilimandzharon -länsipuolella olevat vuoret, joiden jylhät huiput eivät häntä ollenkaan -houkutelleet, ja sitten kääntyä pitkin vuoriston etelärinnettä itää -kohti Tangaan vievälle rautatielle, sillä hän tiesi päätellä -saksalaisten todennäköisesti pyrkivän juuri sinne. - -Kaksi päivää myöhemmin hän Kilimandzharon etelärinteiltä kuuli -kanuunain jylinää kaukaa idästä. Iltapäivä oli ollut harmaa ja -pilvinen, ja hänen kulkiessaan pitkin ahdasta solaa alkoi harvalleen -sataa rapista hänen paljaille olkapäilleen. Pudistaen päätään ja -muristen tyytymättömänä hän alkoi silmillään etsiä suojaa, sillä hän -oli saanut tarpeekseen kylmästä ja märästä. Hän halusi kiirehtiä -jyliseviä ääniä kohti, sillä hän tiesi saksalaisten siellä taistelevan -englantilaisia vastaan. Hetkeksi hänen rintansa paisui ylpeydestä hänen -ajatellessaan olevansa englantilainen; sitten hän tuimasti keikautti -niskaansa. "Ei!" mutisi hän, "Apinain Tarzan ei ole englantilainen, -sillä englantilaiset ovat ihmisiä, Tarzan sitävastoin on tarmangani." -Kunpa englantilaiset eivät olisi ihmisiä, vaan _isoja valkoisia -apinoita_ kuten hänkin. - -"Huomenna", ajatteli hän, "lähden sinne etsimään vihollisia", ja ryhtyi -sitten heti hakemaan itselleen myrskyn suojaa. Äkkiä hän huomasi -matalan ja kapean aukon, joka näytti olevan sisäänkäytävä solan -pohjoisessa seinämässä sijaitsevaan luolaan. Paljastetuin puukoin hän -läheni varovasti paikkaa, sillä hän tiesi, että jos se oli luola, olisi -se epäilemättä jonkun eläimen majapaikka. Sisäänkäytävän suulla oli -monia erikokoisia kallionlohkareita kuten kaikkialla siellä täällä -pitkin vuoren juurta ja hän ajatteli niillä sulkea luolan suun ja siten -saada itselleen rauhallisen lepopaikan yöksi. Raivotkoon vain myrsky -loppuun asti, Tarzan odottelisi sen tyyntymistä mukavassa ja kuivassa -suojapaikassaan. Lähemmäksi tultuaan hän vielä huomasi kylmävetisen -purosen lorisevan ulos aukosta. - -Luolan suulla Tarzan polvistui ja haisteli maata. Matala murahdus pääsi -hänen suustaan ja hänen ylähuulensa koukistui paljastaen kulmahampaat. -"Nutria!" mutisi hän, mutta ei jäänyt arvelemaan. Numa ei ehkä olisi -kotona -- hän ottaisi selon asiasta. Sisäänkäytävä oli niin matala, -että apinamiehen oli pakko käydä kontalleen, ennenkuin sai päänsä -aukkoon. Mutta sitä ennen hän sentään katseli, kuunteli ja nuuhki joka -suuntaan takanaan, sillä sieltä käsin hän ei halunnut mitään -epämieluisia yllätyksiä. - -Hänen ensi silmäyksensä luolaan osoitti sen olevan kapean tunnelin, -jonka toisesta päästä kuulti päivänvaloa. Tunnelin sisäpuoli oli siksi -valoisa, että apinamies helposti huomasi sen olevan tyhjän tällä -hetkellä. Varovasti edeten hän alkoi ryömiä kohti toista päätä täysin -tietoisena vaarasta, jos Numa ilmaantuisi hänen eteensä. Mutta Numaa ei -näkynyt, ja apinamies pääsi vihdoin avoimelle paikalle, missä nousi -huomaten olevansa kalliokuilussa, jonka seinät kohosivat ilmaan miltei -aivan äkkijyrkkinä. Solasta tuleva tunneli johti kallion läpi tähän -avaraan umpinaiseen halkeamaan. Paitsi tuota ahdasta aukkoa ei ollut -muuta pääsymahdollisuutta rotkoon, joka oli noin sata jalkaa pitkä ja -viisikymmentä leveä ja jonka vesi näytti kovertaneen pitkien -ajanjaksojen kuluessa. Pienoinen Kilimandzharon ikuiselta lumelta -lähtevä vesijuova vieläkin virtasi kallioseinää alas rotkon yläpäässä, -keräytyen kallionjuurella lammikoksi, josta puro luikersi alas -tunneliin ja sieltä solaan. Yksi ainoa puu rehevöi rotkon keskellä, ja -siellä täällä soraisen maan kivien välissä viheriöi muutamia -sitkeäkortisia ruohomättäitä. - -Ylt'ympäri lojui isoja eläinten luita, joiden joukossa useita -ihmiskalloja. Tarzan kohotti kulmiaan. "Ihmissyöjä", mutisi hän, "ja -merkeistä päättäen se on vallinnut täällä pitkän aikaa. Tänä yönä Tarzan -ottaa haltuunsa ihmissyöjän linnan ja Numa karjukoon ja muriskoon -ulkopuolella mielensä mukaan." - -Tutkistellessaan ympäristöään apinamies oli edennyt koko pitkälle -rotkoon ja seisoessaan puun luona hän hyvillään mietti saavansa -tunnelista kuivan ja rauhaisan lepopaikan yöksi. Hän kääntyi nyt -sisäänkäytävään, tukkiakseen ulkoaukon kivilohkareilla Numan paluun -varalta; mutta juuri samassa hänen herkkä korvansa kuuli jotakin, joka -jähmetytti hänet patsaaksi ja sai tiukasti tuijottamaan tunnelin -suuhun. Hetkeä myöhemmin ison mustaharjaisen leijonan pää ilmaantui -aukkoon. Keltaisenvihreät silmät tähystivät pyöreinä ja räpyttämättä -suoraan tunkeilevaa tarmangania, ja matalan murinan päästessä syvältä -rinnasta huulet menivät irviin ja äkeät raateluhampat paljastuivat. - -"Dangon veli!" huudahti Tarzan suuttuneena siitä, että Numa saattoi -tehdä tyhjäksi hänen suunnitelmansa hyvästä yölevosta. "Minä olen -Apinain Tarzan, viidakon herra. Täksi yöksi olen asettunut tänne -- -mene!" - -Mutta Numa ei mennyt. Päinvastoin se päästi ilmoille uhkaavan -karjahduksen ja tuli muutamia askeleita Tarzania kohden. Apinamies -sieppasi kiven ja mättäsi sen kohti sähisevää kuonoa. Leijonan -luonnosta ei koskaan voi olla varma. Tämäkin saattoi kapaista pakosalle -heti ensi hyökkäyksen merkistä -- Tarzan oli aikoinaan täten -hätkäyttänyt montakin, mutta tällä kertaa se ei onnistunut. Kivi iski -Numaa keskelle kuonoa, joka on kissaeläinten arka paikka, mutta sen -sijaan, että olisi lähtenyt pakoon, se muuttui hillittömän raivon ja -tuhovimman välineeksi. Sen häntä kaartui ylös kankeana ja pystynä ja -hirveästi karjahdellen se ryntäsi pikajunan nopeudella tarmanganin -kimppuun. Ei hetkeäkään liian aikaisin Tarzan päässyt puun luo ja -heilahtanut sen oksille, ja siellä hän istua kyykötti herjaten eläinten -kuningasta, joka raivokkaana muristen ja kiljuen kierteli hänen allaan. - -Nyt satoi jo todentakaa, mikä lisäsi apinamiehen epämukavuutta ja -tyytymättömyyttä. Hän oli kovin vihoissaan, mutta koska ennenkin vain -suora välttämättömyys oli saattanut hänet hengenvaaralliseen otteluun -leijonan kanssa, jonka hirveitä lihaksia, painoa, raateluhampaita ja -kynsiä vastaan hän voi panna vain nopeutensa, ei hän nytkään edes -ajatellut laskeutua puusta ja ryhtyä epätasaiseen ja hyödyttömään -kamppailuun, jonka palkkiona olisi vain vähän enemmän ruumiillista -mukavuutta. Niinpä hän siis vain värjötteli oksallaan sateen yhä -virratessa ja leijonan tassutellessa alapuolella ja luodessa häneen -tavan takaa myrkyllisiä silmäyksiä. - -Tarzan mittaili jyrkkiä seiniä nähdäkseen, olisiko niissä mitään -pelastusmahdollisuutta. Tavallista miestä ne olisivat pelottaneet, -mutta kiipeämiseen tottunut apinamies keksi niissä useita jalansijan -paikkoja, jotka tosin olivat epävarmoja, mutta joita pitkin pako -sentään voisi hänen järkeilynsä mukaan onnistua, jos vain Numa hetkeksi -poistuisi toiseen päähän rotkoa. Mutta Numa ei sateesta huolimatta -tehnyt liikettäkään jättääkseen vartiopaikkansa, niin että Tarzan -lopulta vakavasti alkoi ajatella, eikö sittenkin olisi parempi koettaa -onneaan kamppailussa kuin pitemmältä jäädä puuhun kylmänä, märkänä ja -nöyryytettynä. - -Mutta juuri hänen pohtiessaan sitä, Numa kääntyi äkkiä ja lähti -majesteettisena edes taakseen vilkaisematta kohti tunnelia. Samassa kun -hän katosi, Tarzan pudottautui kevyesti puusta ja mennä loikki kuuminta -vauhtiaan kallioseinää kohti. Leijona taas oli tuskin päässyt -tunneliin, kun jo lähti takaperin sieltä, pyörähti ympäri kuin salama -ja hyökkäsi pakenevan apinamiehen perään. Mutta Tarzan oli päässyt -hyvän matkaa edelle -- jos hän vain löytäisi käden- tai jalansijan -pystysuorasta kallioseinästä, olisi hän turvassa, mutta jos hän -hellittäisi otteensa märästä kalliosta, niin hänen tuomionsa olisi -selvä, sillä hän putoisi suoraan Numan kynsiin, jolloin suuri -tarmanganikin olisi avuton. - -Kissan nopeudella Tarzan juoksi ylös kalliota kolmisenkymmentä jalkaa -ennenkuin pysähtyi löydettyään varman jalansijan ja katsoi alas Numaan, -joka hurjasti mutta turhaan yritti kiivetä kallioseinää päästäkseen -käsiksi saaliiseensa. Noin kaksikymmentä jalkaa maasta leijona kykeni -kiipeämään, mutta sitten se putosi takaisin. Tarzan katseli sitä hetken -ja lähti sitten varovasti nousemaan huippua kohti. Usein hänen oli -vaikea löytää tukikohtaa, mutta vihdoin hän veti itsensä yli reunan, -nousi, otti maasta kiven, jonka heitti Numaa kohti, ja lähti sitten -edelleen. - -Löydettyään helppokulkuisen tien solaan hän oli jatkamaisillaan -matkaansa kohti vieläkin kestävää kanuunain jylinää, kun äkkinäinen -ajatus sai hänet pysähtymään hymyn väreen karehtiessa hänen huulillaan. -Hän kääntyi ja lähti nopeasti Numan tunnelin ulkosuulle. Tultuaan aivan -sen luo, hän kuunteli hetkisen, ja alkoi sitten nopeasti kerätä isoja -kivenlohkareita ja kasata niitä sisäänkäytävään. Hän oli jo miltei -sulkenut niillä aukon, kun leijona ilmestyi -- julma ja vihastunut -leijona, joka raapi ja kynsi kiviä samalla karjahdellen niin että maa -tärisi; mutta karjunta ei toki pelottanut Apinain Tarzania, sillä -Kaalan takkuisella rinnalla maaten hän oli sulkenut lapsensilmänsä -uneen menneitten vuosien lukemattomina öinä, jolloin koko kuorot -samanlaisia karjahduksia olivat olleet hänen tuutulauluaan. Oli tuskin -ollut päivää tai yötä hänen viidakkoelämässään -- ja melkein koko -elämänsä hän oli viettänyt viidakossa -- ettei hän olisi kuullut -nälkäisten tai vihastuneitten tai rakastuneitten leijonain karjuntaa. -Sellaiset äänet olivat Tarzanille samaa kuin teille auton toitotus -- -jos olette sen tiellä, varoittaa se teitä, mutta ellette ole, huomaatte -sitä tuskin. Vertauksellisesti puhuen Tarzan ei ollut auton edessä, -sillä hän tiesi ettei Numa voinut päästä häneen käsiksi, ja niinpä hän -siis verkalleen jatkoi sisäänkäytävän tukkeamista, kunnes Numalle ei -jäisi pienintäkään mahdollisuutta päästä ulos. Suoritettuaan työnsä hän -irvisti telkien takana olevalle leijonalle ja lähti sitten jatkamaan -matkaansa itään päin. "Siellä se on nyt ihmissyöjä, joka ei enää -ahmaise yhtäkään olentoa", tuumi hän itsekseen. - -Sinä yönä Tarzan makasi erään kalliosta riippuvan ja siten suojaavan -kivenkielekkeen alla. Seuraavana aamuna hän taas lähti liikkeelle -pysähtyen vain tappaakseen saaliin ja tyydyttääkseen nälkänsä. Muut -aarniometsän pedot syövät ja sitten asettuvat makuulle, mutta Tarzan ei -koskaan antanut vatsansa ehkäistä suunnitelmiaan. Tässä oli yksi suuria -eroavaisuuksia apinamiehen ja hänen viidakko- ja metsätoveriensa -välillä. Päivän kuluessa ammunta milloin hiljeni milloin vahvistui. Hän -pani merkille sen olevan kiivainta aamuvarhain ja heti pimeän tulon -jälkeen, mutta yön aikana se miltei loppui. Toisen päivän iltapuolella -hän kohtasi rintamalle meneviä joukkoja. Ne näyttivät olevan sissejä, -sillä heillä oli muassaan vuohia, lehmiä ja alkuasukaskantajia, joiden -kuormina oli viljaa ja muita ruoka-aineita. Hän näki niiden kantavan -kaulakammitsaa, ja joukot oli pantu kokoon alkuasukassotilaista, joilla -oli saksalaiset univormut. Upseerit olivat valkoisia miehiä. Kukaan ei -huomannut Tarzania, joka kuitenkin parin tunnin aikana hiiviskeli -heidän parissaan. Hän tutki heidän sotilasmerkkejänsä ja näki, etteivät -ne olleet samoja jotka hän oli ottanut eräältä talonsa luona -kaatuneelta soturilta. Tämän havaittuaan hän taas erosi heistä ja -katosi tiheään pensaikkoon kenenkään häntä näkemättä. Hän oli kohdannut -saksalaisia, mutta ei niitä, jotka olivat surmanneet hänen vaimonsa, ja -niidenhän käsiinsä saaminen vain oli nyt hänen tarkoituksensa. Hän ei -käynyt sotaa eikä tullut ajatelleeksi, että kotoinen verinäytelmä oli -voinut olla taistelun vääjäämätöntä yleistuhoa. - -Hänen tullessaan lähemmäksi rintamaa, kävivät joukot yhä lukuisammiksi. -Siellä oli kuorma-autoja, härkävaljakkoja ja pienen armeijan kaikkia -välineitä sekä myös haavoittuneita, jotka joko kulkivat tai -kuljetettiin rintaman taakse. Hän oli joku aika sitten mennyt rautatien -poikki ja arvasi, että haavoittuneet vietiin sinne kuljetettaviksi -pääsairaalaan, ehkäpä aina rannikolla sijaitsevaan Tangaan asti. - -Oli jo hämärä hänen saapuessaan Pare-vuorten kätköön tehdylle isolle -leirille. Lähestyessään sitä takaa hän huomasi sen vain heikosti -vartioiduksi ja vartijat lisäksi huolimattomiksi, joten hänen oli -helppo pimeän tultua päästä sisään ja käydä väijymässä ja kuuntelemassa -telttojen takana, saisiko mahdollisesti jotakin johtoa löytääkseen -puolisonsa surmaajan. - -Hänen pysähtyessään teltan sivulle, jonka edustalla istui -alkuasukassotilaita, hänen huomionsa kiintyi heti eräisiin -alkuasukasmurteella lausuttuihin sanoihin: "Wazirit taistelivat kuin -paholaiset, mutta me olimme parempia ja tapoimme ne kaikki ja siinä -tuoksinassa sai vaimokin surmansa kapteenin luodista; mutta oli myös -aliluutnantti von Goss aika poikaa." - -Kuin petoeläin Tarzan kyräili julmana ja pelottomana teltan varjossa. -Mitä ajatuksia kulkikaan hänen villien aivojensa läpi? Ken tietää ne? -Kauneilla kasvoilla ei näkynyt mitään ulkonaista raivon merkkiä, -kylmistä harmaista silmistä vain loisti tiukka vaarinotto. Äkkiä -sotilas, jonka Tarzan oli kuullut ensin puhuvan, nousi ja hyvästi -sanoen lähti poistumaan. Kymmenen jalan päästä hän astui apinamiehen -ohi ja jatkoi kulkuaan kohti leirin takaosaa, Tarzan perässä, ja -pensaikon takana hän hyökkäsi uhrinsa kimppuun. Ei äännähdystäkään -kuulunut petomiehen hyökätessä saaliinsa selkään ja iskiessä sen -maahan, sillä samassa hän terässormillaan sulki soturin kurkun -ehkäisten jok'ainoan huudahduksen. Kaulasta hän sitten veti uhrinsa -pensaitten suojaan. "Älä päästä ääntäkään!" varoitti hän miehen omalla -murteella, hellittäessään otteensa. - -Miesparka haukkoi ilmaa ja silmiään pyöritellen katsoi ylös nähdäkseen, -minkä olion valtaan oli joutunut. Pimeässä hän näki vain ylitseen -kumartuvan paljaan ruskean ruumiin, mutta kylläpä hän muisti hirveän -voiman, jolla mahtavat lihakset olivat salvanneet häneltä hengityksen -ja vetäneet hänet pensaikkoon kuin pikku lapsen. Jos joku puolustuksen -ajatus olisikin välähtänyt hänen mieleensä, oli hän siitä heti -luopunut, sillä hän ei liikahtanutkaan paetakseen. - -"Mikä on sen upseerin nimi, joka surmasi naisen, kun wazirien kanssa -taistelitte?" kysyi Tarzan. - -"Kapteeni Schneider", vastasi neekeri, kun taas kykeni ääntään -käyttämään. - -"Missä hän on nyt?" kysyi apinamies. - -"Täällä. Ehkä hän on päämajassa. Monia upseereita menee sinne iltaisin -saamaan määräyksiä." - -"Vie minut sinne", komensi Tarzan, "ja jos minut keksitään, tapan sinut -heti. Nouse!" - -Neekeri nousi ja opasti hänet kiertotietä takaisin leirille. Useat -kerrat heidän oli pakko kätkeytyä ohikulkevilta sotilailta, mutta -vihdoin he pääsivät suuren heinäpaalu-kasan luo, jonka takaa mustanahka -osoitti jonkun matkan päässä sijaitsevaa kaksikerroksista rakennusta. - -"Päämaja", sanoi hän. "Pitemmälle ei voi mennä ilmi tulematta. Siellä -on paljon sotilaita." - -Tarzan huomasi, ettei neekerin seurassa voinut mennä pitemmälle. Hän -kääntyi ja katsahti mieheen ikäänkuin pohtien, miten hänen kanssaan -menettelisi. - -"Sinä autoit, kun rakennukset sytytettiin tuleen", syytti hän -matalalla, mutta silti yhtä pelottavalla äänellä. - -Mustanahka vapisi jalkojen tuskin kannattaessa häntä. "Hän käski meidän -tehdä sen", puolusti hän itseään. - -"Kuka käski?" tiukkasi Tarzan. - -"Aliluutnantti von Goss", vastasi sotilas. "Hänkin on täällä." - -"Hänet minä etsin käsiini", sanoi Tarzan julmasti. "Mutta äsken sinä -kerskuit hyvilläsi siitä kaikesta." - -Mies hoippui. Oli kuin hän jo syytöksestä olisi lukenut -kuolintuomionsa. Sanaakaan virkkamatta Tarzan taas tarttui miehen -kurkkuun. Ei nytkään kuulunut äännähdystäkään. jättiläislihakset -jännittyivät. Käsivarret kohosivat nopeasti ilmaan ja niiden mukana -mustan soturin ruumis, joka kolmasti ilmassa kiepsahdettuaan putosi -tiepuoleen apinamiehen lähtiessä kenraali Krautin päämajalle päin. - -Yksi ainoa rakennuksen taustalla seisova vartija oli esteenä. Tarzan -ryömi vatsallaan maata pitkin häntä kohden, käyttäen hyväkseen -suojapaikkoja kuten vain viidakon kasvattama peto kykenee. Kun vartija -katseli häneen päin, pysyi hän maahan painautuneena kuin kivi, kun tämä -katseli muuanne, lähti hän nopeasti eteenpäin. Pian hän oli -hyökkäykseen sopivan välimatkan päässä. Hän odotti, kunnes mies vielä -kerran käänsi selkänsä, nousi siinä samassa ja kahinatta hypähti hänen -kimppuunsa. Ei kuulunut nytkään äännähdystä, hänen kantaessaan vartijan -kuollutta ruumista kohti rakennusta. - -Alakerta oli valaistu, yläkerta pimeä, ikkunoista Tarzan näki ison -huoneen ja sen takana pienemmän. Edellisessä oli useita upseereja. -Toiset liikuskelivat edestakaisin puhellen keskenään, toiset taas -kirjoittelivat kenttäpöytien ääressä. Ikkunat olivat auki, joten Tarzan -saattoi kuulla suuren osan keskustelua, mutta ei mitään sellaista, joka -olisi kiinnittänyt hänen mieltään. Pääasiallisesti puhuttiin -saksalaisten menestyksistä Afrikassa sekä Saksan Euroopan-armeijan -mahdollisuuksista tunkeutua Pariisiin. Toiset väittivät keisarin -epäilemättä siellä jo olevan, kun ensimmäiset suuret taistelut olivat -olleet hyökkääjille niin voitollisia. - -Pienessä takahuoneessa istui iso punanaamainen mies pöydän takana. -Joitakuita toisiakin upseereja istui vähän taempana, kahden seisoessa -kenraalin edessä, joka heiltä kyseli jotakin. Puhellessaan hän -hypisteli pöydällä edessään olevaa öljylamppua. Äkkiä kuului ovelta -koputus, ja adjutantti astui huoneeseen. Hän tervehti sotilaallisesti -ja ilmoitti: "Neiti Kircher on saapunut, kenraali." - -"Käskekää hänet sisään", komensi kenraali samalla nyökäten hyvästelyksi -kahdelle edessään seisovalle upseerille. - -Sisäänastuva neiti sivuutti heidät ovella. Pienessä huoneessa olevat -upseerit nousivat ja tekivät kunniaa neidin vastatessa kohteliaisuuteen -kumartaen ja vähän hymyillen. Hän oli sangen sievä neito. Ei edes -karkea likaantunut ratsastuspuku ja tomukerros hänen kasvoillaan voinut -salata sitä totuutta, ja hän oli nuori. Hän ei voinut olla yli -yhdeksäntoista. - -Astuen pöydän luo, jonka takana kenraali seisoi, hän otti takkinsa -sisätaskusta kokoonkäärityn paperin ja ojensi sen kenraalille. - -"Istukaa, neiti", sanoi hän, ja eräs upseeri toi tuolin. Ei yksikään -puhunut kenraalin lukiessa paperia. - -Tarzan arvioi huoneessa olijoita. Hän pohti, olisiko eräs kapteeni -Schneider, sillä siellä oli kaksi kapteenia. Neidon hän ajatteli -kuuluvan tiedonanto-osastoon vakoilijana. Hänen kauneutensa ei häneen -vaikuttanut mitään -- hiventäkään arkailematta hän olisi voinut tehdä -vaarattomaksi tuon siron nuoren naisen. Mutta nyt hänellä oli -tärkeämpää työtä. Hän tahtoi saada käsiinsä Schneiderin. Vihdoin -kenraali katsoi ylös paperista. "Hyvä", sanoi hän neidolle ja sitten -eräälle adjutanteistaan: "Lähettäkää kutsumaan majuri Schneideriä." -Majuri Schneideriä! Tarzan tunsi niskakarvainsa pörhistyvän. Nyt hänen -vaimonsa surmaaja oli jo ylennettykin! - -Adjutantti lähti huoneesta, missä alkoi yleinen keskustelu, josta -Tarzan pääsi selville, että Saksan Itä-Afrikan joukot olivat nykyään -voitolla englantilaisista. Apinamies seisoi niin edullisesti pensaitten -peitossa, että saattoi tarkastella huonetta sisälläolijain tai -ulkoatulijain näkemättä häntä. Joka hetki hän kuitenkin odotti -patrullin ilmaantuvan ja keksivän, että vahti oli poissa paikalta, -jolloin tietenkin heti pantaisiin perinpohjanen tarkastus toimeen. - -Kärsimättömästi hän odotti etsimänsä miehen tuloa, ja vihdoin -ilmaantuikin majuria kutsumaan lähetetty adjutantti seurassaan -keskikokoinen upseeri, jolla oli yrmeät kasvot ja niissä ylöspäin -taivutetut viikset. Tulija astui pöydän luo, pysähtyi ja teki kunniaa. -Kenraali vastasi tervehdykseen ja kääntyi sitten neidon puoleen. - -"Neiti Kircher", sanoi hän, "sallikaa minun esitellä majuri -Schneider..." - -Tarzan ei odottanut jatkoa. Asettaen kätensä ikkunalaudalle hän -loikkasi huoneeseen keskelle keisarin hämmästyneitä upseereita. Yhdellä -hyppäyksellä hän oli pöydän luona ja pyyhkäisi kädellään lampun suoraan -kenraalin syliin. Koettaen välttää kärventymistä tämä kaatui taaksepäin -lattialle tuolineen kaikkineen. Kaksi adjutanttia syöksyi apinamiehen -kimppuun, joka tarttui ensimmäiseen ja heittää hujahutti hänet toista -kohti. Tyttö oli hypähtänyt tuoliltaan ja puristautui seinää vasten. -Muut upseerit huusivat vartiostoa ja apua. Tarzan halusi päästä käsiksi -vain yhteen, jota ei hetkeksikään päästänyt näkyvistään. Vapauduttuaan -hyökkääjistä vähäksi aikaa hän tarttui majuri Schneideriin, heitti -hänet olkapäilleen ja katosi ikkunasta niin nopeaan, että hämmästyneet -läsnäolijat tuskin tajusivat mitä oli tapahtunut. - -Yksi ainoa silmäys näytti että vartijan paikka yhä oli tyhjä, ja hetkeä -myöhemmin hän taakkoineen oli erään heinäkasan varjossa. Majuri -Schneider ei ollut päästänyt yhtään ääntä siitä yksinkertaisesta syystä -että kurkkunsa oli lujissa pinteissä. Nyt Tarzan hellitti otettaan niin -paljon, että mies sai vetäistä henkeään. "Jos äännähdät, niin tukin -taas kurkkusi", sanoi hän. Varovasti ja loppumattoman kärsivällisesti -vältettyään kaikki vaarat Tarzan kulki viimeisen vartioston ohi. -Pakottaen vankinsa kulkemaan edellään hän yhä samosi länteen päin, -kunnes myöhään illalla kulki rautatien poikki, jolloin alkoi tuntea -olevansa melkein turvassa ilmitulemiselta. Saksalainen oli kironnut, -mutissut itsekseen, uhkaillut ja kysellyt, mutta hänen saamansa ainoa -vastaus oli uusi pistos Tarzanin terävästä sotakeihäästä. - -Tarzan ei tähän mennessä vielä ollut ajatellut koston yksityiskohtia. -Nyt hän alkoi miettiä rangaistuskeinoa. Vain yksi asia oli varma -- sen -piti päättyä kuolemaan. Kuten kaikilla urhoollisilla miehillä ja -uskaliailla pedoilla ei Tarzanilla ollut mitään taipumuksia -kiduttamiseen, mutta tämä tapaus oli ainutlaatuinen hänen elämässään. -Perinnäinen oikeustajunta vaati silmän silmästä, ja hänen valansa vaati -enemmänkin. Totta tosiaan, tuon olion piti kärsiä samoin kuin se oli -Tarzanin vimmastuneen käsityksen mukaan antanut Jane Claytonin kärsiä. -Tarzan ei voinut toivoakaan tuottavansa miehelle yhtä suuria -kärsimyksiä, kuin hän itse oli kokenut, sillä ruumiillinen tuska ei -milloinkaan vedä vertoja sielullisen kidutuksen piinalle. - -Koko pitkän yön apinamies ajaa hoputti lopen väsynyttä ja nyt toden -teolla pelkäävää majuria. Vangitsijan yrmeä vaikeneminen kävi hänen -hermoilleen, jospa hän vain puhuisi jotakin! Yhä uudestaan Schneider -koetti pakottaa tai houkutella edes yhden sanan häneltä, mutta tulos -oli aina sama -- äänettömyys sekä vihainen tuskaisa pisto keihään -kärjestä. Schneider vuoti verta, ja joka jäsen oli arka ja kipeä. Hän -oli niin viimeisillään uupumuksesta, että hoiperteli joka askeleella ja -usein kaatui tuon hirveän ja mistään piittaamattoman keihään -pakottaessa hänet heti taas nousemaan. - -Vasta aamulla sai Tarzan päätöksensä tehtyä, ja se tuli hänelle kuin -innoitus ylhäältä. Hymy hiipi hiljalleen hänen huulilleen, ja hän etsi -heti sopivan lepopaikan, sillä hän tahtoi, että vankinsa olisi -valmistunut kohtaloaan vastaanottamaan. Edessä oli puro, jonka yli -Tarzan oli kulkenut edellisenä päivänä. Hän tiesi, missä siinä oli -juomispaikka, jossa siis myös todennäköisesti oli helppo saalis -saatavissa. Käden liikkeellä varoittaen majuria olemaan aivan vaiti hän -suuntasi matkan ääneti purolle. Polulla hän näki muutamia peuroja, -jotka juuri olivat lähtemäisillään vedestä. Hän työnsi Schneiderin -polun toisella puolella olevaan pensaikkoon ja kyykistyi itse hänen -viereensä odottamaan. Majuri katseli äänetöntä jättiläistä -hämmästynein, pelokkain silmin. Juuri sarastavassa valossa hän ensi -kerran saattoi hyvin tarkastella vangitsijaansa ja vaikka hän oli jo -aikaisemmin tuntenut ihmetystä ja kammoa, eivät nuo tunteet olleet -mitään verrattuina hänen nyt kokemaansa. - -Kuka ja mikä oli tuo alaston valkoinen villi? Hän oli kuullut hänen -puhuvan vain kerran -- hänen varoittaessaan häntä olemaan ääneti -- ja -silloin hän oli puhunut erinomaista saksaa ja äänessä oli ollut -sivistyksen hienostama sointu. Hän katseli häneen kuin sammakko -käärmeeseen, joka on nielemäisillään sen. Hän näki nuo sirot jäsenet ja -sopusuhtaisen ruumiin liikkumattomana kuin marmoripatsaan Tarzanin -kyräillessä uhkean lehvistön peitossa. Ei värähtänyt yksikään lihas -eikä hermo. Hän näki peurojen pahaa aavistamatta tulevan verkalleen -polkua tuulen yläpuolelta. Hän näki erään uroksen menevän ohi -- vanhan -peuran -- ja sitten nuoren ja rehevän tulevan väijyksissä olevaa -jättiläistä vastaan. Samassa Schneiderin silmät pullistuivat ja kauhun -huuto oli vähällä päästä hänen huuliltaan, kun näki ketterän pedon -sivultaan loikkaavan suoraa päätä nuoren peuran niskaan ja kuuli noilta -ihmishuulilta villipedon metsästyskarjahduksen. Eläin kaatui, ja Tarzan -vankineen sai lihaa. Apinamies söi omansa raakana, mutta salli -saksalaisen tehdä tulen ja keittää omansa. Molemmat makailivat myöhään -iltapuoleen ja lähtivät sitten taas matkaan, joka pelotti Schneideriä, -hän kun ei tietänyt sen määrästä. Epätietoisuus ahdisti häntä toisinaan -siihen määrin, että hän ihan pyyteli Tarzanilta selitystä seikkailuun, -mutta ääneti apinamies yhä samosi ja heti hoputti häntä, kun hän -vähänkin viivästeli. - -Oli jo kolmannen vuorokauden puolipäivä, kun he vihdoin pääsivät -perille määräpaikkaan. Kiivettyään jyrkkää kalliota ja käveltyään vähän -matkaa he pysähtyivät äkkijyrkän reunalle, ja Schneider katsahti alas -ahtaaseen rotkoon, jossa kasvoi yksi ainoa puu pienen puron rannalla ja -jossa harvaa ruohoa pisti esiin kivikatteisesta maasta. Tarzan viittasi -häntä laskeutumaan reunan yli, mutta saksalainen peräytyi. Silloin -apinamies tarttui häneen ja työnsi hänet yrmeästi kohti reunaa. "Lähde -laskeutumaan", sanoi hän. Tämä oli toinen kerta, jolloin hän oli -puhunut kolmen päivän aikana, ja ehkäpä juuri tämä pahaenteinen -vaikeneminen oli synnyttänyt majurissa enemmän pelkoa kuin -keihäänkärki, niin alati valmis kuin se olikin. - -Schneider katseli kauhistuen yli kallionpartaan, mutta oli kuitenkin jo -yrittämäisillään, kun Tarzan pidätti hänet. "Minä olen loordi -Greystoke", sanoi hän. "Se oli minun vaimoni, jonka sinä murhasit -wazirien alueella. Nyt ymmärrät, miksi sieppasin sinut kiinni. Ala -laskeutua." - -Saksalainen loi häneen ylpeän loukkaantuneen silmäyksen. "Minä en ole -surmannut vaimoanne", huudahti hän. "En tiedä mitään koko -tapauksesta..." - -"Ala laskeutua!" kivahti Tarzan kohottaen keihäänkärkeä. Hän uskoi -miehen valehtelevan eikä sitä ihmetellyt. Schneider tahtoi selitellä. -Apinamies pisti häntä keihäällä, jolloin upseeri ryömi yli reunan ja -aloitti vaarallisen laskeutumisen. - -Tarzan seurasi ja avusti häntä yli pahimpien paikkojen, kunnes vihdoin -olivat vain joidenkuiden jalkojen päässä rotkon pohjasta. - -"Nyt ole hiljaa", varoitti apinamies. Hän osoitti sisäänkäytävää, joka -näytti vievän rotkon etäisessä nurkassa olevaan luolaan. "Tuolla on -nälkäinen leijona. Jos voit päästä puuhun, ennenkuin se saa sinut -kiinni, niin edessäsi on useita päiviä, jolloin saat nauttia elämästä; -mutta sitten kun olet käynyt liian heikoksi pysyäksesi puussa, saa -Numa, ihmissyöjä, sinusta viimeisen ateriansa." Hän työnsi Schneiderin -viimeiseltä jalansijalta maahan. "Nyt ala juosta", sanoi hän. - -Karaisten luontonsa saksalainen lähti juoksemaan kohti puuta. Hän oli -pian saavuttamaisillaan sen, kun hirveä karjahdus kuului luolan suulta -ja miltei samalla kovin laihtunut, nälästä villiintynyt leijona -loikkasi luolasta päivänvaloon. Schneiderilla oli vain muutamia metrejä -jälellä, kun leijona pyyhälsi yli kentän hänen kimppuunsa, Tarzanin -heikko hymyn väre huulilla katsellessa kilpajuoksua. Schneider voitti -hädin tuskin ja kiivetessään kalliota ylös Tarzan kuuli pettyneen -leijonan karjahduksia ja ihmisen kiivaasti syyttäviä vastalauseita. -Jyrkänteen reunalla apinamies kääntyi ja katsasti takaisin rotkoon. -Ylhäällä puussa saksalainen oli tarrautunut kiinni oksaan, jolle oli -päässyt. Alhaalla oli Numa -- odottaen. Apinamies kohotti kasvonsa -Kudun, auringon, puoleen ja hänen voimakkaasta rinnastaan nousi -jättiläisapinain villi voiton karjahdus. - - - - -KOLMAS LUKU - -Saksalaisten rintamalla - - -Tarzan ei ollut vielä täysin kostanut. Ollessaan saksalaisten leirissä -Pare-vuorilla, jotka ovat vähän itään Saksan Itä-Afrikan ja Englannin -Itä-Afrikan välisestä rajasta, hän oli kuullut tarpeeksi käsittääkseen, -että englantilaisille sota kävi sangen onnettomasti. Ensin hän ei tästä -ollut paljoakaan välittänyt, sillä hänen vaimonsa kuoltua se ainoa -vahva side, joka yhdisti hänet sivistysmaailmaan, oli katkennut ja hän -oli mielessään julistautunut irti koko ihmissuvusta, pitämättä itseään -enää ihmisenä, vaan apinana. - -Suoritettuaan tilinsä Schneiderin kanssa niin tyydyttävästi kuin -suinkin kykeni, hän kiersi Kilimandzharon ja metsästeli vuorista -mahtavimman pohjoisilla liepeillä, sillä hän oli huomannut, että -armeijoiden lähettyvillä ei ollut mitään riistaa. Jonkun verran -mielihyvää hänelle tuotti tavan takaa ajatuksissaan loihtia esiin kuva -majurista, jonka oli jättänyt yksinäiseen puuhun korkeaseinäiseen -rotkoon nälkiintyneen leijonan luo. Hän saattoi kuvailla miehen tuskaa, -kun hän heikkoni nälästä ja piinaavasta janosta ja samalla tiesi -aikaisemmin tai myöhemmin nääntyneenä putoavansa maahan, jossa odotti -luurangonlaiha ihmissyöjäpeto. Tarzan mietti, olisiko Schneiderillä -uskallusta käydä hakemaan vettä purosta, jos Numa jättäisi rotkon ja -menisi luolaansa. Sitten hän kuvaili villiä kilpajuoksua takaisin -puuhun, kun leijona hyökkäisi sieltä saaliinsa kimppuun, kuten se -varmaan tekisi, sillä soturi ei kuitenkaan pääsisi purolle -synnyttämättä ainakin vähän ääntä, joka heti herättäisi Numan huomion. - -Mutta tämäkin huvi kalpeni, ja apinamies huomasi yhä enemmän alkavansa -ajatella kaikenlaisissa raskaissa vastoinkäymisissä taistelevia -englantilaisia. Nuo ajatukset saattoivat hänet painamaan päänsä alas ja -murahtelemaan, ja koko seikka kiusasi häntä paljonkin, sillä hänestä -oli sittenkin vaikea unohtaa olevansa englantilainen, vaikka tahtoikin -olla vain apina. Ja lopuksi hän ei enää voinut sietää ajatusta, että -englantilaiset olivat vaarassa hänen turvassa metsästellessään lyhyen -jalkamatkan päässä. - -Tehtyään päätöksensä hän lähti saksalaisten leirille päin. Hänellä ei -ollut päässään mitään hyvin harkittua suunnitelmaa, hän tiesi vain, -että kun kerran olisi sotakentän lähettyvillä, hän keksisi kyllä -keinoja häiritäkseen saksalaisia. Hänen tiensä kulki rotkon ohi, jonne -oli jättänyt Schneiderin, ja luonnollisen uteliaisuuden houkuttelemana -hän kapusi kalliolle ja astui rotkon partaalle. Puu oli tyhjä eikä -Numa-leijonastakaan ollut merkkiäkään. Hän otti maasta kiven ja heitti -sen rotkoon, missä se vieri aivan luolan suulle. Heti leijona ilmaantui -aukkoon. Mutta kuinka toiselta näyttikään tämä verrattuna siihen isoon -kiiltäväkarvaiseen petoon, jonka Tarzan pari viikkoa sitten oli sinne -teljennyt. Nyt se oli kurja ja laihtunut ja hoippui kävellessään. - -"Missä on saksalainen?" huusi Tarzan. "Oliko hän hyvää syömistä vai -luukasa puusta pudotessaan? Et suinkaan päästänyt häntä karkuun?" - -Numa murisi. "Näytät nälkäiseltä, Numa", jatkoi apinamies. "Varmaan -olet ollut tuhon partaalla, kun olet syönyt kaiken ruohon -asuinpaikaltasi, vieläpä kuorenkin puusta niin pitkälle kuin olet -ulottunut." - -Hetkeä myöhemmin hän äkkiä yllätti puun alla nukkuvan Bara-kauriin ja -nälkäisenä tappoi sen nopeasti ja kyykistyi syömään. Hänen kalutessaan -viimeistä palaa kädessään olevasta luusta hänen herkkä korvansa kuuli -salavihkaista tassutusta selkänsä takaa, ja sinnepäin kääntyessään hän -näki Dango-hyenan hiipivän kimppuunsa. Murahtaen apinamies otti -pudonneen oksan maasta ja heitti sen kohti luihua petoa. "Laputa -tiehesi, raatojen syöjä!" huusi hän; mutta se kun oli nälkäinen sekä -iso ja voimakas, ärisi se vain ja kaarteli häntä ikäänkuin etsien -sopivaa tilaisuutta hyökätäkseen. Apinain Tarzan tunsi Dangon jopa -paremmin kuin tämä itse. Hän tiesi että tuo nälän villiinnyttämä eläin -kokosi rohkeuttaan tehdäkseen hyökkäyksen ja että se oli luultavasti -tottunut ihmisiin, josta syystä se ei häntä kovinkaan pelännyt, ja -niinpä hän siis otti esiin raskaan keihäänsä ja pani sen viereensä, -koko ajan jatkaen syöntiään ja pitäen tiukasti silmällä hyenaa. - -Hän ei tuntenut mitään pelkoa, sillä pitkäaikainen tottumus tämän -villin maailman vaaroihin oli hänet niin parkinnut, että hän tasaisin -mielin otti vastaan mitä tahansa kuin jokapäiväisen tapahtuman, aivan -samoin kuin te alistutte niihin tiettyihin mutta silti yhtä tuhoaviin -vaaroihin, joita kohtaatte niin maaseudulla kuin väkirikkaissa -kaupunkipaikoissa. Ollen viidakon kasvattama hän oli valmis suojelemaan -saalistaan kaikilta tunkeilijoilta, kunhan vain siinä ei pannut liikaa -alttiiksi. Suotuisien olosuhteitten vallitessa Tarzan saattoi vastustaa -itse Numaa, ja jos hänen oli pakko etsiä turvaa paosta, teki hän sen -tuntematta mitään häpeää. Ei yksikään urheampi ja samalla viisaampi -olento ollut kierrellyt noita kesyttömiä aarniomaita, ja juuri -urheutensa ja viisautensa vuoksi hänen oli ollut mahdollista säilyä -elossa. - -Dango olisi hyökännyt pikemminkin, mutta siitä sitä estivät apinamiehen -murahdukset, jotka ihmiskurkusta tulleina synnyttivät hämminkiä ja -pelkoa hyenan sydämessä. Peto oli ahdistanut naisia ja lapsia -alkuasukasten pelloilla ja öisin pelottanut heidän nuotiolla olevia -miehiään, mutta se ei milloinkaan ollut nähnyt ihmisolentoa, jonka ääni -muistutti enemmän vihaisen Numan kuin pelkäävän ihmisen ääntä. - -Lopetettuaan ateriansa Tarzan oli nousemaisillaan ja heittämäisillään -Dangoa puhtaaksi kalutulla luulla ja aikoipa hän vielä lisäksi jättää -tälle loput saaliistansa, kun äkkinäinen ajatus saikin hänet heittämään -kauriinruhon selkäänsä ja lähtemään rotkolle päin. Muutamia metrejä -Dango seurasi häntä muristen, mutta huomattuaan, ettei saisi -herkullista lihaa edes maistaakaan, se heitti kaiken varovaisuuden ja -hyökkäsi. Ikäänkuin olisi saanut luonnolta silmät niskaansakin Tarzan -heti aisti uhkaavan vaaran ja heittäen Baran maahan kääntyi Dangoa -kohti keihäs koholla. Kauas taakse jännittyi oikea käsi ja syöksähti -sitten salamannopeasti eteenpäin hänen jättiläislihastensa ja koko -teräksisen ruumiinsa antaessa pontta heitolle. Keihäs irroittui kädestä -oikealla hetkellä ja lensi suoraan kohti Dangoa, jonka niskakuoppaan se -iskeytyi lävistäen koko ruumiin. - -Vedettyään keihäänvarren hyenasta Tarzan heitti molemmat ruhot -selkäänsä ja lähti jatkamaan matkaansa rotkolle. Siellä alhaalla makasi -Numa yksinäisen puunsa varjossa. Apinamiehen huudon herättämänä se -vaivalloisesti nousi jaloillaan ja heikkoudestaan huolimatta se murisi, -jopa yritti karjahtaakin nähdessään vihollisensa. Tarzan laski molemmat -ruhot liukumaan yli kallion reunan. "Syö, Numa!" huusi hän. "Voi -sattua, että tarvitsen sinua taas." Hän näki ruuan hajusta uuteen eloon -heränneen leijonan loikkaavan kauriinruhon kimppuun, ja sinne hän jätti -sen repelemään lihaa ja sullomaan sitä suurin palasin kauan nälkää -nähneeseen mahaan. - -Seuraavana päivänä Tarzan saapui saksalaisten rintaman tienoille. -Metsäiseltä kallionkielekkeeltä hän katseli vihollisten vasenta -sivustaa ja taempana olevaa englantilaisten rintamaosaa. Paikaltaan hän -sai taistelutantereesta hyvän yleiskäsityksen, ja hänen tarkka silmänsä -keksi monta yksityiskohtaa, jotka huonompiaistiselta mieheltä olisivat -jääneet huomaamatta. Niinpä hän huomasi konekiväärien sijoituksia, -jotka taitavasti oli salattu englantilaisilta, sekä vakoiluasemia, -joita oli asetettu "ei kenenkään maalle" rintamien väliin. - -Hänen tarkkaavan katseensa tutkiessa toista mielenkiintoista paikkaa -toisensa jälkeen kuului alhaalta mäenrinteeltä kaiken kanuunanjyrinän -ja kiväärien rätinän joukosta yksinäisen pyssyn pamahdus. Heti hänen -huomionsa kohdistui paikkaan, jossa hän tiesi sala-ampujan olevan -kätkössä. Kärsivällisesti hän odotti seuraavaa laukausta saadakseen -varmemmin tietää ampujan paikan, ja kun se tuli, lähti hän alas jyrkkää -mäenrinnettä hiipien salaa ja äänettömästi kuin pantteri. Näennäisesti -hän ei tarkastellut mihin astui, mutta milloinkaan ei irtain kivi -lähtenyt vierimään eikä oksa taittunut -- oli kuin hänen jalkansa -olisivat olleet näöllä varustetut. - -Sivuutettuaan pensasrykelmän ja tultuaan matalan kallion reunalle hän -äkkiä näki noin viisitoista jalkaa alapuolellaan saksalaisen soturin -makaavan pitkällään irtokivien ja lehvien suojassa, jotka kätkivät -hänet englantilaisten silmiltä. Miehen täytyi olla erinomainen ampuja, -sillä hän oli koko kaukana saksalaisten rintaman takana, josta ampui -yli toveriensa päiden. Hänen voimakas kiväärinsä oli kiikarilla -varustettu ja itsellään hänellä myös oli kaukoputki, jota hän juuri -paraikaa käytteli joko saadakseen selville viime laukauksensa tuloksen -tai löytääksensä uuden maalin. Tarzan katsahti nopeasti sitä -englantilaisten rintaman osaa, jota saksalainen näytti tutkistelevan, -ja hänen tarkka katseensa keksi monta erinomaista maalia näin korkealle -yli juoksuhautojen asetetulle kiväärille. - -Ilmeisesti huomioihinsa tyytyväisenä saksalainen pani syrjään -kaukoputkensa ja asetettuaan kiväärinsä perän olkaansa vasten tähtäsi -tarkasti. Samassa hänen yläpuolellansa olevalta kalliolta juoksi esiin -ruskea ruumis. Ei mitään ääntä kuulunut, ja epäiltävää on, tiesikö -saksalainen edes, mikä olio hänen kimppuunsa hyökkäsi, sillä niin -nopeasti apinamies kiersi jäntevät sormensa hänen karvaisen kurkkunsa -ympäri. Hetkisen kesti turhaa vastustusta, jota seurasi äkkinäinen -herpaantuminen -- sala-ampuja oli kuollut. - -Maaten kallioiden ja pensaiden suojassa Tarzan katseli eteensä leviävää -kenttää. Lähinnä olivat saksalaisten juoksuhaudat. Hän saattoi nähdä -upseerien ja miesten liikuskelevan niissä, ja melkein hänen edessään -hyvin kätketty konekivääri syöksi kuuliaan vinosti yli rintamain -välisen alan iskien englantilaisia sellaiselta suunnalta, että heidän -oli vaikea päästä perille sen sijoituksesta. - -Tarzan katseli ajatuksissaan, samalla sormiellen kuolleen saksalaisen -kivääriä. Äkkiä hän ryhtyi tutkimaan kojeen koneistoa. Katsahdettuaan -taas saksalaisten juoksuhautoja hän muutti tähtäimen, asetti kiväärin -olkaansa vastaan ja tähtäsi. Tarzan oli oiva ampuja. Sivistyneitten -ystäviensä kanssa hän oli metsästellyt käyttäen ampuma-aseita ja -vaikkei hän koskaan ollut tappanut, paitsi itsepuolustuksessa ja -saadakseen ruokaa, oli hän huvitellut ammuskelemalla ilmaan heitettyjä -elottomia esineitä ja siten perehtynyt ampuma-aseiden käyttöön itse -sitä edes huomaamatta. Nyt hän metsästäisi. Hänen sormensa kosketti -liipasinta, kivääri teki tehtävänsä ja saksalainen sotilas kaatui -kojeensa ääreen. Kolmessa minuutissa Tarzan selvisi sen kiväärin -miehistä. Sitten hän kaatoi eräästä syvennyksestä nousevan upseerin ja -kolme hänen miestänsä. Tarzan varoi jättämästä näiden ammuttujen -lähelle ketään, joka voisi kysellä, kuinka saksalaiset saattoivat tulla -ammutuiksi omissa juoksuhaudoissaan, vaikka ne olivat täysin piilossa -vihollisilta. - -Uudestaan järjestettyään tähtäimen hän ryhtyi pitkältä matkalta -ampumaan kaukana oikealla puolellaan olevaa konekivääri-osastoa, jonka -hän hävitti viimeiseen mieheen. Näin oli kaksi konekivääriä saatu -vaikenemaan. Hän näki miehiä juoksevan haudoissa ja ampui useita -heistä. Nyt saksalaiset huomasivat jotakin olevan hullusti -- että joku -taitava sala-ampuja oli löytänyt edullisen paikan, josta saattoi -selvään nähdä tähän osaan juoksuhautoja. Ensin he koettivat etsiä hänen -asemaansa rintamien välistä, mutta kun rintavarustuksen yli -periskoopilla tähystelevää upseeria iski takaapäin kuula, joka pään -lävistettyään putosi juoksuhaudan pohjalle, huomasivat he, että -etsittävä oli pikemminkin rintaman takana kuin sen edessä. - -Eräs sotilas otti maasta kuulan, joka oli tappanut upseerin, ja silloin -vasta tässä ampumahaudassa alkoi todellinen kiihtymys, sillä kuula oli -ilmeisesti saksalaista tekoa. Kiiveten yli selkävaruksen sanansaattajat -kiirehtivät edes takaisin, ja äkkiä periskoopit suunnattiin yli oman -rintaman ja tarkat silmät etsivät kavaltajaa. Ei viipynyt kauan, -ennenkuin sala-ampuja keksittiin, ja Tarzan näki konekiväärin -suuntautuvan itseään kohti. Mutta ennenkuin se saatiin toimimaan, oli -sen miehistö kuoleman oma. Toiset miehet täyttivät kaatuneitten paikat, -ja samaan aikaan käännettiin kaksi muuta konetta häntä vastaan ja -pantiin käyntiin. - -Huomaten, että leikki oli lopetettava, Tarzan ampui -jäähyväislaukauksen, jätti kojeensa ja hävisi mäille. Monen minuutin -aikana hän kuuli konekiväärien rätisevän ja ampuvan paikalle, jonka -juuri oli jättänyt. - -"Nyt olen kostanut Wasimbun ja hänen toverinsa", hän ajatteli, "mutta -Janea en saa milloinkaan kostetuksi -- en milloinkaan." - -Pimeän tultua hän kiersi molempien armeijain sivustat ja sivuutettuaan -englantilaisten vahdit tuli näiden rintamalle. Ei kukaan nähnyt hänen -tuloaan. Ei kukaan tietänyt hänen olevan siellä. - -Toisen Rhodesian rykmentin päämaja oli kyllin kaukana rintaman takana -ollakseen verrattain turvassa vihollisilta. Valoakin sai olla, ja -eversti Capell istui puhellen upseeriensa kanssa kenttäpöydän ääressä, -jolle oli levitetty sotakartta. Iso puu levitti oksiaan heidän yllään -ja pöydällä tuikutti himmeä lyhty pienen nuotion palaessa lähellä -maassa. Vihollisella ei ollut lentokoneita eivätkä muunlaiset -vakoilijat olisi voineet nähdä näitä valoja saksalaisten rintamalta -asti. - -Upseerit keskustelivat vihollisen suuremmasta lukumäärästä ja olivat -yksimielisiä siitä, etteivät englantilaiset kyenneet muuhun kuin -pitämään hallussaan nykyisen asemansa. He eivät voineet edetä. Jo nyt -he olivat joka hyökkäyksessä kärsineet vaikeita tappioita ja -ylivoimaisen vihollisen pakottamana heidän oli aina pitänyt peräytyä. -Saksalaisilla oli sitäpaitsi kätkössäkin olevia konekivääreitä, jotka -melko lailla huolestuttivat everstiä. Se ilmeni siitä, että hän -keskustelun kuluessa usein palasi niihin. - -"Jokin sai ne vaikenemaan hetkeksi tänään iltapäivällä", sanoi eräs -nuoremmista upseereista. "Olin vahdissa tuohon aikaan enkä päässyt -selville mitä vehkeitä siellä oli, mutta näytti kuin olisi paholainen -päässyt irti heidän vasemmalla olevissa juoksuhaudoissaan. Yhteen -aikaan olisin voinut vannoa, että heidän kimppuunsa hyökättiin -takaapäin -- ilmoitin teille siitä, eversti, muistattehan? -- sillä -kuulat rakeilivat kohti heidän takanaan olevaa rinnettä. Saatoin nähdä -mullan pölyävän. En tiedä, mitä se olisi voinut olla." - -Heidän yläpuolellaan olevista oksista kuului hiljaista rapinaa, ja -samalla notkea ruskea ruumis tupsahti heidän joukkoonsa. Kädet kävivät -nopeasti pistoolien hanoihin, mutta muuta liikettä ei ollut. Ensin he -katselivat ihmetellen tuota heidän keskessään seisovaa miltei alastonta -valkoista miestä, jonka uhkeilla lihaksilla, alkeellisella puvulla ja -aseistuksella valo leikki, ja sitten kaikkien silmät kääntyivät -everstiin. - -"Mikä paholainen te olette?" pääsi upseerilta. - -"Apinain Tarzan", vastasi tulija. - -"Oh, Greystoke!" huudahti majuri ja astui esiin käsi ojennettuna. - -"Preswick", muisti Tarzan tarttuessaan ojennettuun käteen. - -"En tuntenut teitä heti", puolustihe majuri. "Viime kerralla -tavatessamme näin teidät Lontoossa iltapuku yllä. Melko erotus -- totta -totisesti, teidän on myönnettävä se." - -Tarzan hymyili ja kääntyi upseeriin päin. "Kuulin keskustelunne", sanoi -hän. "Olen juuri tullut saksalaisten rintamalta. Ehkä voin auttaa -teitä." - -Eversti katsoi kysyvästi majuri Preswickiä, joka äkkiä tajusi tilanteen -ja esitti apinamiehen komentavalle upseerille ja tovereilleen. Sitten -Tarzan kertoi lyhyesti mitä hänen kotonaan oli tapahtunut. - -"Ja nyt siis tulitte tänne yhtyäksenne meihin?" kysyi eversti. - -Tarzan pudisti päätään. "En vakinaisesti", vastasi hän. "Minun on -taisteltava omalla tavallani, mutta minä voin auttaa teitä. Milloin -vain tahdon, voin mennä saksalaisten rintamalle." - -Capell hymyili ja pudisti päätään. "Ei se ole niin helppoa kuin -luulette", sanoi hän. "Viime viikolla menetin kaksi hyvää upseeria, -jotka yrittivät sitä -- ja he olivat kokeneita miehiä, parhaimmat koko -vakoiluosastosta." - -"Onko se vaikeampaa kuin päästä englantilaisten rintamalle?" kysyi -Tarzan. - -Eversti oli vastaamaisillaan, kun uusi ajatus näytti juolahtavan hänen -mieleensä, ja hän katsahti hämmentyneenä apinamieheen. "Kuka toi teidät -tänne?" kysyi hän. "Kuka laski teidät vahtien ohi?" - -"Olen juuri tullut saksalaisten ja teidän rintaman poikki ja kulkenut -leirinne läpi", vastasi hän. "Lähettäkää ottamaan selville, näkikö -kukaan minua." - -"Mutta kenen kanssa te tulitte?" kyseli yhä Capell. - -"Yksin", vastasi Tarzan ja oikaisten itsensä täyteen mittaansa sanoi: -"Kun te sivistyneet miehet tulette viidakkoon, olette kuin kuolleet -elävien joukossa. Manu-apina on tietäjä teihin verrattuna. Ihmettelen, -että ollenkaan säilytte hengissä -- vain teidän lukumääränne, aseenne -ja järkeilykykynne pelastavat teidät. Jos minulla olisi muutamia satoja -teidän järjellänne varustettuja isoja apinoita, voisin ajaa saksalaiset -valtamereen niin nopeasti kuin heidän jäännösjoukkonsa ikinä ehtisivät. -Onneksi teille eivät mykät pedot kykene yhteistyöhön. Jos ne siihen -kykenisivät, olisi Afrikka ainiaaksi vapaa ihmisistä. Mutta voinko -auttaa teitä? Tahtoisitteko tietää, missä sijaitsee useita -konekivääriasemia?" - -Eversti vakuutti heidän haluavan, ja hetkistä myöhemmin Tarzan oli -piirtänyt kartalle niiden kolmen sijoituksen, jotka olivat tehneet -vauriota englantilaisille. "Tuossa on heikko kohta", sanoi hän asettaen -sormensa kartalle. "Sitä pitävät hallussaan mustat, mutta eturintaman -konekiväärit ovat valkoisten hoidossa. Jos -- odottakaahan! Minulla on -suunnitelma. Voitte miehittää tuon juoksuhaudan omilla sotilaillanne ja -laskettaa sen oikealla oleviin hautoihin heidän omilla koneillaan." - -Eversti Capell hymyili ja pudisti päätään. "Se kuulostaa kovin -helpolta", sanoi hän. - -"Se _on_ helppoa -- minulle", vastasi apinamies. "Minä voin tyhjentää -tuon juoksuhaudan laukaustakaan ampumatta. Olen kasvanut viidakossa -- -tunnen viidakon väen -- gomanganit yhtä hyvin kuin muutkin. Saatte -kuulla minusta taas ylihuomenna illalla", ja hän kääntyi lähteäkseen. - -"Odottakaahan", sanoi eversti. "Lähetän kanssanne upseerin laskemaan -teidät rintaman läpi." - -Tarzan hymyili ja lähti. Jättäessään päämajan luona olevan pienen -ryhmän hän sivuutti upseerin raskaaseen päällystakkiin kääriytyneen -pienen olennon. Kaulus oli pystyssä ja sotilaslakin lippa oli vedetty -syvään silmille, mutta apinamiehen kulkiessa ohi valaisi nuotio -hetkeksi tulijan kasvot, jotka Tarzan hämärästi muisti ennenkin -nähneensä. Epäilemättä joku Lontoossa tapaamani upseeri, arveli hän, ja -jatkoi matkaansa läpi englantilaisten leirin ja rintaman tarkkojen -vahtien tietämättä hänestä niin mitään. - -Sen yön hän kulki pitkin Kilimandzharon rinteitä, vaiston nojalla -löytäen tien ja hän arvasi tapaavansa etsittävänsä jollakin metsäisellä -rinteellä ylempänä kuin hän oli käynyt matkatessaan tässä vähän -tuntemassaan osassa maata. Kolme tuntia ennen auringon nousua hänen -tarkat sieraimensa ilmoittivat, että läheisestä ympäristöstä löytäisi -haluamansa, ja niinpä hän kiipesi korkeaan puuhun asettuen muutamaksi -tunniksi nukkumaan. - - - - -NELJÄS LUKU - -Kun leijona aterioi - - -Kudu, aurinko, oli korkealla taivaalla, kun Tarzan heräsi. Apinamies -oikoili jättiläisjäseniään, pyyhkäisi sormillaan paksua tukkaansa ja -hypähti sitten kevyesti maahan. Siekailematta hän taas lähti -hajuaistinsa avulla seuraamaan jälkiä, jotka johtivat syvään rotkoon. -Nyt hän liikkui varovasti, sillä hänen nenänsä kertoi saaliin olevan -sangen lähellä, ja äkkiä hän isolta puunoksaltaan näkikin Horta-karjun -ja monta tämän heimolaista. Ottaen esiin jousensa ja valiten nuolen -Tarzan jännitti aseensa ja tähtäsi tarkkaan kohti lauman suurinta -otusta. Apinamiehellä oli hampaissaan toisia nuolia, ja tuskin hän oli -yhden laskettanut menemään, kun jo asetti uuden jousenuomaan ja ampui -taas. Metsäsiat hätääntyivät heti eivätkä tietäneet, mistä vaara -uhkasi. Ensin ne seisoivat tyhmistyneinä, mutta alkoivat sitten hurjan -laukan sinne tänne, kunnes kuusi heistä makasi kuolleina tai kuolevina, -jolloin muut röhkien ja vingahdellen lähtivät villiä vauhtia paikalta -ja katosivat nopeasti tiheikköön. - -Tarzan astui puusta, lopetti ne, jotka eivät vielä olleet kuolleet, ja -ryhtyi sitten ruhoja nylkemään. Työskennellessään nopeasti ja sangen -taitavasti hän ei hyräillyt eikä vihellellyt kuten tavallinen mies -sivistysmaissa tekee. Lukuisissa tällaisissa pikku piirteissä hän erosi -muista ihmisistä, mikä luultavasti johtui hänen aikaisemmasta -viidakkokasvatuksestaan. Hänen kasvinkumppaninsa aarniometsän pedot -leikkivät vain kypsyys-ikään asti, harvoin sen jälkeen. Hänen -apinatoverinsa, etenkin urokset, kävivät vanhetessaan julmiksi ja -äreiksi. Elämä ei ollut leikintekoa niukan vuodenajan vallitessa -- -yksilön oli oteltava saadakseen osansa ruuasta, ja kerran syntynyt tapa -jäi sitten eliniäksi. Ruuan hankkiminen tuli viidakon asujamen -elämäntyöksi, ja se on seikka, jota ei käy harjoittaminen kevein -mielin. Tarzan siis piti kaikkea työtä vakavana hommana, vaikka hän -vielä säilyttikin sen, minkä muut pedot vanhetessaan menettävät -- -leikillisyyden tajun, jonka hän päästi valloilleen ollessaan sillä -päällä. Hänen huumorinsa oli nyreätä ja toisinaan kauheaa, mutta se -tyydytti häntä. Jos sitäpaitsi laulaisi ja viheltelisi työssään, ei -voisi siihen keskittyä. Tarzanilla oli kyky keskittää jokainen viidestä -aististaan niille kullekin kuuluvaan erikoistehtävään. Hänen -nylkiessään kuutta metsäsikaa hänen silmänsä ja sormensa työskentelivät -kuin ei koko maailmassa olisi muuta kuin nämä kuusi ruhoa, mutta -samalla hänen korvansa ja nenänsä toimivat muualla -- edellinen -tarkkaili koko metsää ja jälkimäinen nuuhki jokaista tuulenhenkäystä. -Hänen nenänsä se ensin keksikin Sabor-leijonattaren tulon, kun tuuli -hetkeksi vaihtoi suuntaa. - -Yhtä selvästi kuin silmillään nähden Tarzan tiesi leijonattaren -vainunneen kuuden äsken tapetun metsäsian hajun ja heti lähteneen -tuulen suuntaa myöten niitä kohti. Hän tiesi hajun voimakkuudesta ja -tuulen nopeudesta, kuinka kaukana leijona vielä suunnilleen oli ja että -se lähestyi takaa päin. Hän oli lopettamaisillaan viimeistä sikaa eikä -pitänyt kiirettä. Viisi vuotaa oli lähellä -- hän oli varovaisuudesta -pitänyt ne yhdessä kasassa käden ulottuvilla -- ja tuuhea puu heilutti -alhaalla olevia oksiaan hänen yllään. - -Hän ei edes kääntänyt päätään, tietäessään ettei peto vielä ollut -näkyvissä, mutta hän heristi kuitenkin samalla pikkaisen korviaan heti -havaitakseen, kun se olisi lähempänä. Saatuaan viimeisenkin nahan -nyljetyksi hän nousi. Nyt hän kuuli Saborin olevan takanaan -pensaikossa, mutta ei vieläkään kyllin lähellä. Kiirettä pitämättä hän -otti maasta kuusi vuotaa ja yhden ruhon ja leijonan ilmestyessä kahden -puunrungon välistä heilautti itsensä puuhun. Täällä hän ripusti taljat -oksalle, istui itse mukavasti toiselle selkä runkoa vasten, leikkasi -mukanaan tuodusta ruhosta takareiden ja ryhtyi nälkäänsä tyydyttämään. -Sabor sivahti muristen pensaasta, loi varovan katseen apinamieheen ja -laskeutui sitten lähintä ruhoa syömään. - -Tarzan katseli sitä ja irvisti muistaessaan väittelyä, joka hänellä oli -kerran ollut erään kuuluisan villipetojen metsästäjän kanssa. Tämä oli -selittänyt eläinten kuninkaan syövän vain mitä se itse oli tappanut. -Tarzanilla oli paremmat tiedot, sillä hän oli nähnyt Numan ja Saborin -aterioivan raatoakin. - -Täytettyään vatsansa apinamies kävi käsiksi vuotiin, jotka kaikki -olivat isoja ja vahvoja. Ensin hän leikkasi niistä puolen tuuman -levyisiä hihnoja. Saatuaan niitä tarpeeksi neuloi hän yhteen kaksi -vuotaa, joiden reunoihin sitten pisteli läpiä aina kolmen, neljän -tuuman päähän toisistaan. Pujoteltuaan nahkanauhat näiden reikien läpi -hän sai ison vetonuoralla varustetun säkin. Samaan tapaan hän laittoi -jälellä olevista vuodista neljä samanlaista säkin tapaista, ja -tähteeksi jäi vielä useita nahkakaistoja. - -Kaiken tämän tehtyään hän heitti Saboria isolla mehukkaalla hedelmällä, -ripusti loput sianlihat puun oksalle ja lähti viisine säkkineen pitkin -lehvistön keskitasannetta lounaista kohti. Hän meni suoraan rotkolle, -jonne oli vanginnut Numa-leijonan. Hyvin salaa hän lähestyi kallion -reunaa ja tirkisti sen yli. Numaa ei näkynyt. Tarzan haisteli ja -kuunteli. Hän ei voinut kuulla mitään, mutta hän tiesi, että Numan -täytyi olla luolassa. Hän toivoi sen nukkuvan -- -- paljon riippui -siitä, ettei Numa häntä huomaisi. - -Varovasti hän ryömi yli reunan ja varoen aiheuttamasta pienintäkään -ääntä alkoi laskeutua rotkon pohjalle. Hän pysähtyi usein ja teritti -tarkat silmänsä ja korvansa rotkon kaukaisessa päässä noin sadan jalan -päässä olevaa luolaa kohti. Hänen lähestyessään kallion juurta vaara -suuresti lisääntyi. Jos hän voisi päästä maahan asti ja ehtiä puolet -matkasta kohti rotkon keskellä kasvavaa puuta, tuntisi hän olevansa -verrattain turvassa, sillä vaikka Numa silloin ilmaantuisikin, pääsisi -hän turvaan joko kalliolle tai puuhun. Jos kallioon pitäisi turvautua, -olisi sitä kavuttava ylös noin kolmekymmentä jalkaa, mitä varten olisi -tarpeen ainakin kahdenkymmenen jalan ennakkomatka, sillä kallion -tyvessä ei ollut juuri hyviä paikkoja käsiä ja jalkoja varten -- hänen -olikin ollut juostava sitä ensimmäiset kaksikymmentä jalkaa kuin orava -tuona kertana, jolloin oli voittanut Numan. Hänellä ei ollut mitään -halua koettaa sitä uudestaan, elleivät ehdot olisi ainakin yhtä -suotuisat, sillä edellisellä kerralla oli vain muutama tuuma erottanut -hänet Numan raatelevista kynsistä. - -Vihdoin hän seisoi rotkon pohjalla. Hiljaa kuin ruumiiton henki hän -läksi kohti puuta. Hän oli jo puolitiessä, eikä Numaa vieläkään -näkynyt. Hän tuli revitylle rungolle, josta nälistynyt leijona oli -syönyt kuoren, vieläpä lisäksi kynsinyt palasia itse puusta, eikä Numaa -vain näkynyt. Vetäessään itsensä puun alaoksalle hän alkoi ihmetellä, -oliko leijona ollenkaan luolassa. Olisikohan se särkenyt kivivallin, -jonka Tarzan oli laittanut vapauteen johtavan käytävän suulle? Tai -oliko Numa kuollut? Apinamies epäili viimeistä otaksumaa, sillä hänhän -oli vain muutamia päiviä sitten jättänyt sille kauriin ja hyenan koko -ruhot -- ei se olisi voinut menehtyä niin lyhyessä ajassa, kun lisäksi -rotkon poikki juokseva puronen tarjosi sille yllin kyllin juomaa. - -Tarzan aikoi jo lähteä puusta luolaa tutkimaan, kun hänen mieleensä -juolahti säästää vaivojaan houkuttelemalla Numa esiin. Niinpä hän siis -mielijohdettaan totellen päästi matalan murinan. Heti kuului luolasta -ääntä ja sekuntia myöhemmin villisilmäinen laiha leijona syöksähti -esiin valmiina käymään vaikkapa itse paholaisen kimppuun, jos se vain -olisi syötävä. Nähdessään Tarzanin kyyköttävän puussa hyvälihaisena ja -raikkaana se joutui kuvaamattoman raivon valtaan. Sen silmät ja kuono -todistivat tuon puussa kyyköttäjän olevan syynä sen tukalaan tilaan -sekä lisäksi hyvää syötävää. Raivoisasti se yritti kiivetä puunrunkoa. -Pari kertaa se hypähti niin korkealle, että oli saada käpälillään -kiinni alimmasta oksasta, mutta putosi sentään taas takaisin maahan. -Kerta kerralta se raivostui yhä enemmän. Sen murina ja karjahdukset -kuuluivat lakkaamattomina ja kauheina Tarzanin irvistellessä ja -herjatessa sitä viidakon solvauksilla siitä, ettei kyennyt pääsemään -häneen käsiksi. Ajatuksissaan hän oli hyvillä mielin siitä, että Numa -yhä tuhlasi jo ennestään riutuneita voimiansa. - -Vihdoin apinamies nousi ja otti esiin köytensä. Huolellisesti -järjestäen köyden kiemurat vasempaan ja ottaen silmukan oikeaan -käteensä hän asetti jalkansa kahdelle kutakuinkin samalla tasolla -olevalle oksalle ja samalla puristautui lujasti puun runkoa vasten. -Siellä hän seisoi haukuskellen Numaa, kunnes peto taas alkoi hypellä -häntä kohti, jolloin hän nopeasti heitti silmukan sen kaulaan. Nopsa -kädenliike tiukensi sen, ja kun Numa putosi takaisin, niin vain sen -takajalat pääsivät koskettamaan maata, sillä apinamies piteli sitä -köyden varassa ilmassa. - -Liikkuen varovasti pitkin oksia Tarzan kuljetti Numan niin kauas, ettei -se voinut repivillä kynsillään ulottua runkoon, sitoi sitten köyden -pään kiinni, pudotti viisi siannahkasäkkiään maahan ja hyppäsi alas -puusta. Numa repi raivoisasti etukäpälillään ruohoköyttä. Se saattoi -milloin tahansa saada sen poikki, minkä vuoksi Tarzanin oli toimittava -nopeasti. - -Ensin hän veti suuremman säkin yli Numan pään ja sitoi sen vetonuoralla -leijonan kaulan ympäri; sitten hänen onnistui suurin vaivoin ja ollen -vähällä tulla rikki revityksi kiskoa remmeillään pedon neljä jalkaa -yhteen ja kytkeä ne siihen asentoon. - -Leijonan vastustus oli nyt miltei loppunut -- se olisikin tukehtunut -pian, mutta kun se ei kuulunut tarmanganin suunnitelmiin, kiipesi hän -puuhun, irroitti köyden ja laski leijonan maahan, jonne itsekin -hyppäsi höllentämään Numan kaulasilmukkaa. Sitten hän veti esiin -metsästyspuukkonsa ja leikkasi Numan päätä peittävään siannahkaan -silmäaukot, jotta leijona voisi nähdä ja samalla saisi tarpeeksi ilmaa -hengittääkseen. - -Tämän tehtyänsä Tarzan sitoi muut säkit Numan pelottava-aseisiin -käpäliin. Takakäpäläin säkkejä hän ei ainoastaan tiukentanut -vetonuorilla, vaan vielä kiinnitti ne tanakasti remmeillä polvitaipeen -yläpuolelta. Samanlaiset sukkanauhat hän laittoi etujaloille. Näin oli -Numa-leijonasta tullut vaaraton kuin Bara-kauris. - -Nyt Numa osoitti eloon palautumisen merkkejä. Se haukkoi ilmaa ja -ponnisteli, mutta sen neljää jalkaa pitelevät siannahkaremmit olivat -monet ja vankat. Tarzan katseli tätä menoa ollen vakuutettu varustusten -sitkeydestä. Numan mahtavien lihasten vuoksi oli kuitenkin aina vaara -tarjolla, että se ponnistautuisi irti siteistään, jolloin kaikki -riippuisi Tarzanin säkkien ja nuorien lujuudesta. - -Saatuaan taas jonkun aikaa hengittää luonnollisesti Numa karjui -ilmoille raivonsa ja vastalauseensa sekä rimpuili hetkisen -titaanimaisen hurjasti, mutta kun leijonan kestävyys ei ole mitenkään -suhteellinen sen kokoon ja voimaan, väsyi se pian ja makasi hiljaa. -Taas uudestaan ryhtyessään karjumiseen ja vapautumisyrityksiin sen piti -vielä lisäksi alistua ottamaan nuora kaulaansa. Tällä kertaa se ei -kuitenkaan ollut silmukka, joka voisi tukahduttaa hänet, vaan -tavallinen talutusnuora paikoillaan pysyvine solmuineen. - -Nuoran toisen pään Tarzan kiinnitti puuhun ja leikkasi sitten -vikkelästi poikki Numan jalkoja yhdistävät remmit, samalla nopeasti -juosten syrjään, pedon hypähtäessä pystyyn. Hetkisen leijona seisoi -haritetuin jaloin, nosti sitten vuoronperään käpäliään, pudistellen -niitä rajusti, jotta Tarzanin niihin kiinnittämät oudot jalkarievut -heltiäisivät. Lopuksi se alkoi käpälöidä päänsä yli sidottua säkkiä. -Seisoen keihäs koholla apinamies tarkoin seurasi Numan yrityksiä. -Kestäisivätkö säkit? Sitä hän todella toivoi. Vai olisiko koko hänen -vaivannäkönsä ollut turhaa? - -Kun pää- ja jalkasiteet kestivät kaikki irroittamisyritykset, raivostui -Numa. Se vieritteli itseään maassa puuskuen, purren, kynsien ja -karjahdellen, se nousi jaloilleen ja hypähteli ilmaan, se hyökkäsi -Tarzanin kimppuun, mutta oli pakotettu äkisti pysähtymään köyden -kytkiessä sen puuhun. Silloin Tarzan astui sen luo ja lyödä sivalsi -sitä keihäänvarrella pääkuoreen. Takajaloilleen nousten Numa iski -apinamiestä kohti, saaden takaisin korvallisellensa töytäyksen, joka -pani sen horjahtamaan. Uudistetusta hyökkäyksestä oli seurauksena vain -uusi nöyryytys. Neljännen yrityksen jälkeen eläinten kuninkaalle näytti -valkenevan tieto, että oli kohdannut mestarinsa. Sen pää ja häntä -taipuivat maata kohti, ja Tarzanin lähestyessä se peräytyi, tosin vielä -muristen. - -Jättäen Numan makaamaan puuhun kytkettynä Tarzan meni tunneliin, jonka -toisesta päästä poisti kivivarustuksen, ja palasi sitten rotkoon, -astuen suoraan puuta kohti. Numa makasi siellä ja murisi uhkaavasti -Tarzanin lähestyessä. Apinamies sysäsi sen syrjään ja irroitti köyden -puusta. Sitten seurasi puolentunnin tuima ottelu Tarzanin koettaessa -ajaa Numaa edellään läpi tunnelin ja tämän itsepäisesti kieltäytyessä -siitä. Käyttäen uutterasti ja tehokkaasti keihästään pakotti apinamies -sentään lopulta leijonan kulkemaan edellään käytävään. Kun sinne asti -kerran oli päästy, kävi ongelma mutkattomammaksi, sillä Tarzan pysyi -tiukasti perässä, terävällä keihäänkärjellään pakottaen leijonaa -etenemään. Jos Numa vastusteli, sai se piston. Jos se peräytyi, oli -seurauksena julma tuska, ja kun se oli viisas, nopeasti oppiva leijona, -päätti se käydä tunnelin loppuun. Kun se siellä pääsi ulkoilmaan, aisti -se vapauden ja nostaen päänsä ja häntänsä lähti juosta kirmaisemaan. - -Tarzan, joka vielä oli nelinryömin luolassa, tuli yllätettyä ja sai -tuossa epämukavassa asennossa mennä huristaa satakunta metriä pitkin -kivikkoa, ennenkuin sai Numan pysähtymään. Naarmuisena ja vihaisena -Tarzan nousi jaloilleen. Ensi hetkessä hän tunsi halua kurittaa Numaa, -mutta kun hän harvoin salli vihan voittaa järkensä, jätti hän pian sen -ajatuksen. - -Opetettuaan Numalle ajoeläimenä olemisen alkeet Tarzan hoputti sitä -liikkeelle, ja niin alkoi viidakon aikakirjoissa ennenkuulumaton matka. -Loppuosa päivää oli tapahtumista rikas sekä Tarzanille että Numalle. -Suoranaisesta niskoittelusta leijona itsepäisen kiusanteon ja nyreän -tottelevaisuuden asteitten läpi päästyään lopulta kokonaan mukautui. Se -oli lopen väsynyt, nälkäinen ja janoinen, kun yö heidät yllätti. Mutta -ruokaa se ei saanut sinä päivänä eikä seuraavanakaan, sillä Tarzan ei -vielä uskaltanut ottaa pois pääpussia. Jonkun aikaa pimeän tulon -jälkeen hän sentään leikkasi säkkiin suureiän ja antoi Numan sammuttaa -janonsa. Sitten hän sitoi sen puuhun, etsi itselleen syötävää ja -oikaisihe puun oksille vankinsa yläpuolelle, nukkuakseen muutamia -tunteja. - -Varhain seuraavana aamuna he lähtivät jälleen matkalle itää kohti -kulkien Kilimandzharon eteläpuolella olevia matalia harjanteita. -Tavatessaan heidät viidakon eläimet kerran katsahtivat ja sitten -pakenivat. Numan jalanjälkien haju jo sinänsä olisi saanut monen pikku -eläimen pakoon, mutta aarniometsän hirveimmätkin asujamet tekivät -samoin nähdessään tuon kumman otuksen, joka haisi leijonalta, mutta -joka ulkonäöltään oli heille ennestään tuiki tuntematon ja jota lisäksi -kuljetti jättiläistarmangani. - -Kaukaa tunnettuaan herransa ja mestarinsa hajun, johon sekaantui -tarmanganin ja Horta-karjun tuoksuja, laukkasi Sabor-leijonatar -ottamaan asiasta selvää. Tarzan ja Numa kuulivat sen tulon, sillä se -äännähteli valittavasti ja kysyen noiden kummallisten hajujen -herättäessä sen ihmettelyä ja pelkoa, sillä leijonatkin, kuinka -hirvittäviltä näyttävätkään, ovat useinkin pelokkaita, ja Sabor -sitäpaitsi hienomman sukupuolen jäsenenä luonnollisestikin myös -utelias. Tarzan otti esiin keihäänsä, sillä hän tiesi, että nyt oli -oteltava, jos mieli pitää saaliinsa. Numa pysähtyi ja käänsi häväistyn -päänsä lähestyvää naarasta kohti. Se päästi kurkustaan murinaa, joka -kuului miltei kissan kehräämiseltä. Tarzan oli pistämäisillään sitä -taas, kun Sabor samassa tuli näkyviin takanaan olentoja, jotka saivat -apinamiehen paikalla seisahtumaan -- neljä täysinkasvanutta leijonaa. - -Jos Tarzan olisi ärsyttänyt Numan, olisi hän ehkä saanut koko lauman -kimppuunsa, ja siksi hän odotti nähdäkseen miten ne menettelivät. -Hänellä ei ollut pienintäkään aikomusta taistelutta luovuttaa Numaa, -mutta tuntien leijonat hän tiesi, ettei voinut olla varma, mihin ne -ryhtyisivät. - -Leijonatar oli nuori ja siloinen, ja nuo neljä leijonaa nuoruutensa -kukoistuksessa -- sen uhkeampia hän ei ollut milloinkaan nähnyt. -Kolmella uroksella oli harvahkot jouhet, mutta neljännellä oli tuuhea -musta harja, joka sen majesteettisesti laukatessa esiin liehui -tuulessa. Naaras pysähtyi sadan jalan päähän Tarzanista, mutta -koirakset sivuuttivat sen ja pysähtyivät muutamia jalkoja lähemmäksi. -Niiden korvat olivat höröllä ja silmissä asui uteliaisuus. Tarzan ei -voinut edes arvailla, mihin ne ryhtyisivät. Leijona hänen vierellään -katsoi suoraan niihin ja seisoi nyt ääneti ja odottaen. - -Äkkiä Sabor päästi uuden vingahduksen, johon Tarzanin Numa vastasi -kauhealla karjunnalla, loikaten suoraan kohti mustaharjaista leijonaa. -Tämän kummakuonoisen olion näkeminen oli liikaa sille; murahtaen se -pyörähti ympäri ja lähti pakoon kumppaniensa saattamana. - -Numa yritti juosta perässä, mutta Tarzan piteli sitä hihnasta ja iski -sitä armotta keihäällänsä päähän, kun se koetti hyökätä hänen -kimppuunsa. Päätään pudistaen ja muristen leijona vihdoin taas lähti -kulkemaan, mutta kesti tunnin ennenkuin se pääsi äkeydestään. Se oli -peräti nälkäinen -- itse asiassa puolikuolemaisillaan -- ja siis kovin -huonolla tuulella, mutta niin perin pohjin oli Tarzanin oiva keino sen -kesyttänyt, että se nyt asteli hänen vierellänsä kuin iso -bernhardilaiskoira. - -Oli jo pimeä heidän lähestyessään englantilaisten vasenta sivustaa; -vähän he olivat joutuneet viivyttelemäänkin erään saksalaisen -vartioston vuoksi, jota heidän oli täytynyt välttää. Jonkun matkaa -englantilaisten uloimmista etuvartioista Tarzan sitoi Numan puuhun ja -jatkoi yksin matkaansa. Välttäen vahteja ja vartiostoja hän -kiertoteitse tuli taas eversti Capellin päämajaan, jonne ilmaantui -kokoontuneitten upseerien eteen kuin kuulakkaasta ilmasta -aineellistunut henki. - -Nähdessään, kuka tuo ilmoittamatta ilmestynyt tulija oli, he -hymyilivät, mutta eversti pyyhkäisi tukkaansa neuvottomana. - -"Joku sietäisi tulla ammutuksi tämän vuoksi", sanoi hän. "Yhtä hyvin -voisin olla asettamatta vahteja, jos kerran niiden läpi voi päästä -livahtamaan mielensä mukaan." - -Tarzan hymyili. "Älkää moittiko vartijoita", sanoi hän, "sillä minä en -ole ihminen. Minä olen tarmangani. Jokainen mangani, jos hän haluaisi, -voisi miltei mielensä mukaan tulla leiriinne, mutta jos ne olisivat -teillä vartijoina, ei kukaan heidän tietämättään pääsisi sisään." - -"Mitä ovat manganit?" kysyi eversti. "Ehkä voisimme värvätä heistä -joukon." - -Tarzan pudisti päätään. "Ne ovat isoja apinoita, minun kansaani", -selitti hän. "Mutta ette voisi käyttää niitä. Ne eivät voi tarpeeksi -kauan keskittyä yhteen ainoaan tehtävään. Jos kertoisin niille tästä, -niin ne innostuisivat kovin lyhyeksi ajaksi -- muutamien mielenkiintoa -voisin pitää ylläkin niin kauan, että saisin ne tänne ja selittäisin -niille tehtävän, mutta pian niiden mielenkiinto olisi mennyttä, ja kun -kipeimmin niitä tarvitsisitte, käyskentelisivät ne ehkä metsässä -kuoriaisia etsimässä sen sijaan että vartioisivat paikkojaan. Niillä on -lapsen rnieli -- ja siksi ne pysyvätkin sinä, mitä ovat." - -"Nimitätte niitä manganeiksi ja itseänne tarmanganiksi -- mikä on -erotus?" kysyi majuri Preswick. - -"_Tar_ merkitsee valkoinen", vastasi Tarzan, "ja _mangani_ on iso -apina. Nimeni, jonka sain Kerchakin joukolta, merkitsee valkonahka. -Ollessani pieni lapsi otaksun ihoni todella näyttäneen sangen -valkoiselta kasvattiäitini Kaalan mustaa turkkia vasten, ja siksi ne -nimittivät minua Tarzan tarmanganiksi. Teitäkin ne nimittävät -tarmanganeiksi", hän hymyillen lopetti. - -Capell naurahti. "Se ei suinkaan ole mikään moite, Greystoke", sanoi -hän, "ja totta totisesti, olisipa kunnon ja kelpoisuuden merkki, jos -kykenisi tarmanganin osaa näyttelemään. Mutta entä suunnitelmanne? -Yhäkö arvelette voivanne tyhjentää meitä vastapäätä olevan vihollisen -juoksuhaudan?" - -"Vieläkö gomanganit pitävät sitä hallussaan?" kysyi Tarzan. - -"Keitä ovat gomanganit?" kysyi eversti. "Siellä on yhä -alkuasukasjoukkoja, jos niitä tarkoitatte." - -"Juuri niitä", vastasi apinamies. "Gomanganit ovat isoja mustia -apinoita -- neekereitä." - -"Mitä aiotte tehdä ja mitä tahdotte meidän tekevän?" kysyi Capell. - -Tarzan astui pöydän luo ja pani sormensa kartalle. "Tuossa on -vakoilupaikka", sanoi hän, "siellä heillä on konekivääri. Käytävä -yhdistää sen juoksuhautaan tässä kohden", puhuessaan hänen sormensa -siirtyi paikasta toiseen kartalla. "Antakaa minulle pommi ja -kuullessanne sen räjähtävän vakoilupaikalla antakaa miestenne hitaasti -lähteä poikki rintamain välisen vyöhykkeen. He saavat kuulla meteliä -vihollisen juoksuhaudasta, mutta heidän ei tarvitse kiirehtiä, ja mitä -tahansa he tekevät, se heidän on tehtävä rauhallisesti. Voitte myös -varoittaa heitä, että minä ehkä olen juoksuhaudassa enkä välitä tulla -ammutuksi tai puhki pistetyksi." - -"Siinäkö kaikki?" kysyi Capell käskettyään erään upseerin antaa -Tarzanille käsikranaatin. "Yksinkö tyhjennätte juoksuhaudan?" - -"En aivan yksin", vastasi Tarzan yrmeästi hymyillen, "mutta joka -tapauksessa tyhjennän sen, ja sivumennen sanoen voivat miehenne tulla -vakoilupaikalta tunnelin kautta, jos niin haluavat. Siis noin puolen -tunnin kuluttua, eversti", ja hän kääntyi menemään. - -Matkalla leirin läpi hänen muistiinsa juolahti, epäilemättä edellisen -käyntinsä mieleen tuomana, upseeri, jonka ohi oli kulkenut everstin -luota lähdettyään, ja nyt hän myös tunsi nuotiotulen silloin valaisemat -kasvot. Kuitenkin hän epäillen pudisti päätään. Ei, niin ei voinut asia -olla; mutta kuitenkin nuoren upseerin piirteet olivat samat kuin neiti -Kircherin, saksalaisen vakoilijan, jonka oli nähnyt saksalaisten -päämajassa tuona iltana, jolloin oli siepannut majuri Schneiderin -kenraalin ja esikunnan nenän edestä. - -Vahtien viime linjan ohi päästyään Tarzan nopeasti kävi paikalle, minne -oli jättänyt Numan. Hänen lähestyessään peto makasi, mutta nousi -apinamiehen tullessa. Matala vaikerrus pääsi sen kuonokopan peittämästä -suusta. Tarzan hymyili, sillä hän huomasi uudessa äänessä miltei -rukouksen sävyn -- se kuulosti enemmän ruokaa anovan nälkäisen koiran -kuin ylpeän eläinten kuninkaan ääneltä. - -"Kohta saat tappaa -- ja syödä", mutisi hän isojen apinain kielellä. - -Hän irroitti nuoran puun ympäriltä ja Numa vierellään lähti hiipimään -rintamien väliin. Sieltä ei kuulunut paljoakaan kivääriammuntaa ja vain -joku kranaatti silloin tällöin todisti tykistön olevan toinen toistaan -vastassa olevien linjojen takana. Kun molemmin puolin ammutut kranaatit -putoilivat juoksuhautojen taa, ei niistä ollut vaaraa Tarzanille, mutta -niiden ja kiväärien rätinä vaikutti ilmeisesti Numaan, joka vapisten -painautui Tarzania vasten, ikäänkuin turvaa etsien. - -Varovasti nuo kaksi petoa lähestyivät saksalaisten vakoilupaikkaa. -Toisessa kädessään Tarzanilla oli englantilaisten antama pommi, -toisessa leijonan talutusnuora. Vihdoin Tarzan näki aseman muutamien -metrien päässä. Hänen tarkat silmänsä keksivät vahtisotilaan pään ja -olat. Apinamies piteli lujasti pommia oikeassa kädessään. Silmillään -hän mittasi välimatkan, kyykistyi, nousi ja heitti pommin, heti sen -jälkeen paneutuen pitkälleen maahan. - -Viisi sekuntia myöhemmin kuului hirveä räjähdys vakoilupaikalta. Numa -hätkähti ja koetti päästä irti, mutta Tarzan piteli sitä lujasti ja -hypähtäen seisaalleen lähti juoksemaan eteenpäin, vetäen Numaa -perässään. Paikalle tultuaan hän näki vain vähän todistuksia siitä, -että se ollenkaan oli ollut miehitetty, sillä vain joitakuita -lihansiruja oli jäänyt. Miltei ainoa vahingoittumaton esine oli -konekivääri, jota hiekkasäkit olivat suojelleet. - -Ei ollut hetkeäkään kadotettavissa. Apua ehkä jo tuli tunnelin kautta, -sillä saksalaisten juoksuhautavartijoiden piti tietää, että -vakoilupaikka oli tullut hävitetyksi. Numa epäili seurata Tarzania -kaivantoon, mutta apinamies ei nyt sietänyt mitään viivytyksiä, vaan -veti hänet yrmeästi sinne. Heidän edessään oli tunneli, joka johti -rintamien väliseltä alalta saksalaisten juoksuhautoihin. Tarzan työnsi -Numaa eteenpäin, kunnes sen pää oli miltei kokonaan aukossa, kääntyi -sitten ikäänkuin joku ajatus olisi äkkiä juolahtanut hänen mieleensä, -otti konekiväärin alustalta ja sijoitti sen aukon suulle. Tämän jälkeen -hän astui taas Numan luo ja leikkasi veitsellään poikki sen etukäpäliä -verhoavien säkkien sidenuorat. Ennenkuin leijona tiesikään, että sen -hirveät aseet olivat taas käyttökelpoisia, oli Tarzan leikannut poikki -talutusnuoran ja poistanut pääpussin sekä töyttien sitä takaa työntänyt -sen osaksi tunnelin suusta sisään. - -Silloin Numa ryhtyi vastustukseen, mutta sai heti takakoipiinsa terävän -piston Tarzanin puukosta. Hoputtaen sitä yhä eteenpäin apinamiehen -vihdoin onnistui saada se niin pitkälle tunneliin, ettei sillä ollut -muuta valittavaa kuin mennä eteenpäin tai peräytyä kohti pistävää -puukonterää. Nyt Tarzan leikkasi pois säkit suurista takakäpälistäkin -ja asettaen olkansa ja veitsensä kärjen Numan takapuolta vasten sekä -kaivaen varpaansa pommin murentamaan maahan alkoi työntää kaikin -voimin. - -Tuuma tuumalta Numa eteni. Nyt se murisi, mutta alkoi sitten -karjahdella. Yhtäkkiä se loikkasi eteenpäin, jolloin Tarzan tiesi sen -vainunneen lihan tuoksun edessään. Vetäen konekivääriä perässään hän -seurasi nopeasti leijonaa, jonka karjumisen ja pelästyneitten ihmisten -huudot hän saattoi selvästi kuulla. - -Julma hymy vääristi apinamiehen huulia. "He surmasivat wazirini", -jupisi hän. - -Tarzanin tultua juoksuhautaan ei ketään näkynyt ensimmäisessä -mutkauksessa, ei seuraavassa eikä sitäkään seuraavassa. Vasta -neljännestä hän tapasi nurkkaan puristautuneina kymmenkunnan miestä ja -Numan, joka hyökäten miesten kimppuun ja repien niitä kynsillään ja -raateluhampaillaan riehui kuin julmuuden ja nälän ruumiillistuma. - -Miesten yhteensulloutuminen ratkesi viimein, kun he kamppaillen -hurjasti toistensa kanssa, yrittäessään välttää tuota lapsuudestaan -asti pelkäämäänsä petoa, koettivat paeta edelleen. Toiset kiipesivät -yli taka-, toiset yli etuvarustuksen, valiten mieluummin rintaman -välisen alueen vaarat kuin leijonan kynnet. - -Englantilaisten hitaasti lähestyessä saksalaisten juoksuhautoja he -tapasivat kauhistuneita neekereitä, jotka juosten suoraan heidän -käsiinsä olivat sangen halukkaita antautumaan. Että yleinen sekasorto -oli päässyt vallalle saksalaisten juoksuhaudoissa tiesivät -rhodesialaiset hyvin ei ainoastaan yliloikkarien kauhistuneesta -ulkomuodosta, vaan myös huudoista ja kirouksista, jotka kantautuivat -heidän korviinsa. Eräs äänistä kummastutti heitä enin, sillä se ei -mitään muuta niin muistuttanut kuin vihaisen leijonan raivoisaa -murinaa. - -Heidän vihdoin päästyään juoksuhautaan kuulivat englantilaisten -etummaisimmat joukot konekiväärin äkkiä alkavan rätistä ja näkivät -valtavan leijonan, leukapielissä kirkuva mies, loikkaavan varustuksen -taakse ja katoavan pimeyteen. Vasemmalla puolellaan he taas näkivät -poikkikäytävässä Apinain Tarzanin, joka konekivääristään lasketti -kuulasateen pitkin saksalaisten juoksuhautaa. - -Kaikista ensin saapuvat rhodesialaiset näkivät vielä jotakin muutakin --- vankkakasvuisen saksalaisen upseerin, joka sukeltautui kuopasta -apinamiehen takaa. He näkivät hänen sieppaavan hylätyn pistinkiväärin -ja hiipivän vaarasta näköjään mitään tietämättömän Tarzanin kimppuun. -He lähtivät juoksemaan ja huutelivat varoituksia, mutta tässä hornan -hälinässä ja konekiväärin papatuksessa heidän äänensä ei kantanut -perille asti. Saksalainen hyppäsi suojavallille, hänen kätensä -kohottivat kivääriä työntääkseen pistimen Tarzanin paljaaseen niskaan, -mutta siiloin tämä liikahti kuin Ara, salama. - -Ei se ollut ihminen, joka hyökkäsi upseerin kimppuun lyöden syrjään -terävän pistimen kuin oljenkorren lapsen kädestä -- se oli villipeto ja -pedon karjahduskin pääsi hänen huuliltaan, hänen kääntyessään ja -nähdessään ahdistajansa univormussa osasto- ja rykmenttimerkit, jotka -olivat samat kuin hänen kotinsa polttajien. - -Villipedon olivat hampaat, jotka pureutuivat upseerin olkaan, ja -kynnet, jotka tavoittivat hänen kurkkuansa. Ja sitten näkivät toisen -Rhodesian rykmentin pojat jotakin, mikä ei hevin hälvene heidän -muististaan. Apinamies nosti upseerin maasta ja pudisteli sitä kuin -Sabor-leijona saalistaan. Saksalaisen silmät pullistuivat kauhusta -hänen turhaan yrittäessään takoa nyrkkejään tuota voimakasta rintaa ja -päätä vastaan. Tarzan kohotti hänet väkevin käsin ylös ilmaan ja -paiskasi sitten mäsäksi maahan. - -Rhodesialaiset ryntäsivät esille, hurraus huulillaan -- hurraus, joka -ei kajahtanutkaan ilmoille, vaan jähmettyi heille kurkkuun, sillä -samassa Tarzan laski jalkansa tapposaaliille, kohotti kasvonsa taivasta -kohti ja päästi urosapinan inhan ja kammottavan voitonkarjaisun. - -Aliluutnantti von Goss oli kuollut. - -Taakseen katsomatta Tarzan hyppäsi juoksuhaudasta ja oli hetken -kuluttua kadonnut näkyvistä. - - - - -VIIDES LUKU - -Kultainen medaljonki - - -Englantilaisten pieni Itä-Afrikan armeija, joka oli saanut monta kovaa -kokea lukumäärältään voimakkaammalta viholliseltaan, alkoi vihdoin -vaurastua paremmin. Saksalaisten hyökkäyksen tultua torjutuksi nämä -hitaasti ja vastusta tehden peräytyivät rataa pitkin Tangaan päin. -Saksalaisten voimain murtuminen oli tapahtunut sen jälkeen, kun -Tarzan oli puhdistanut vasemmalla sivustalla olevat juoksuhaudat -laskemalla nälkiintyneen Numan taikauskoisten ja kauhun lamauttamien -neekerisotilaitten kimppuun. Toinen Rhodesian rykmentti oli heti -vallannut jätetyt juoksuhaudat ja niistä käsin pommittanut viereisiä -saksalaisten linjoja, jonka jälkeen oli tehty menestyksellinen yöllinen -hyökkäys muiden brittiläisten joukkojen taholta. - -Viikkoja oli kulunut. Saksalaiset puolustivat itsepäisesti jok'ainoata -kilometriä vedetöntä orjantappurain peittämää maata, lannistumatta -pysyen rautatien varrella olevissa asemissaan. Toisen Rhodesian -rykmentin upseerit eivät olleet nähneet Apinain Tarzania sen jälkeen -kun tämä oli surmannut aliluutnantti von Gossin ja lähtenyt -saksalaisten asemille päin. Heistä jotkut uskoivat hänen siellä saaneen -surmansa. - -"Ehkä he ovat hänet surmanneet", myönsi eversti Capell, "mutta elävänä -he sitä miestä eivät ole ikinä kiinni kaapanneet." - -Eivät olleetkaan eivätkä liioin surmanneetkaan. Tarzan oli -miellyttävästi ja hyödyllisesti käyttänyt nuo viikot. Hän oli kerännyt -huomattavan määrän tietoja saksalaisten asemista ja voimista, heidän -sodankäyntitavastaan sekä eri keinoista, millä yksinäinen tarmangani -saattoi haitata koko armeijaa ja alentaa sen taistelukuntoisuutta. - -Tällä erää hänellä oli erikoinen halu. Oli olemassa eräs saksalainen -vakoilija, jonka hän tahtoi saada elävänä vangituksi ja viedä -englantilaisten luo. Tehdessään ensin käyntinsä saksalaisten päämajaan -hän oli nähnyt erään nuoren naisen antavan asiapaperin saksalaiselle -kenraalille ja jälkeenpäin hän oli nähnyt saman naisen englantilaisten -leirissä englantilaisen upseerin pukuun puettuna, johtopäätös oli selvä --- hän oli vakoilija. - -Niinpä siis Tarzan monina öinä tutkieli saksalaisten päämajaa, toivoen -näkevänsä hänet tai saavansa jonkin vihjeen hänen olopaikastaan. -Samalla hän myös keksi monia keinoja, joilla häiritsi saksalaisia. -Hänen onnistumistaan todisti se seikka, että hän usein pääsi kuulemaan -palasia keskusteluista, kierrellessään heidän leirissään. Ollessaan -eräänä iltana kätkeytyneenä lähellä rykmentin päämajaa hän kuunteli -useiden upseerien keskustelua. Eräs heistä käänsi puheen siihen, kuinka -useita viikkoja sitten leijona oli ajanut pakoon alkuasukasjoukon ja -kuinka samaan aikaan juoksuhautoihin oli ilmestynyt alaston -valkoihoinen jättiläinen, jonka neekerit varmasti uskoivat olevan -jonkun viidakon hengen. - -"Mies on varmaan sama, joka loikkasi kenraalin päämajaan ja vei -mennessään Schneiderin", sanoi joku. "Ihmettelen, miksi hän sattui -juuri majuri paran valitsemaan joukosta. Sanotaan tuon olion -välittäneen vain Schneideristä. Hänellä oli von Kelter käsissään ja hän -olisi voinut helposti viedä itse kenraalin, mutta hän ei ollut -tietääkseenkään muista kuin Schneideristä. Häntä hän ajoi takaa -huoneessa, sieppasi kiinni ja kantoi ulos yöhön. Jumala ties, mikä tuli -hänen kohtalokseen." - -"Kapteeni Fritz Schneiderillä on siitä arvelunsa", sanoi toinen. "Hän -kertoi minulle viikko tai pari sitten, että luulee tietävänsä, miksi -veli otettiin -- se johtuu erehdyksestä henkilön suhteen. Hän ei ollut -aivan varma, ennenkuin ilmeisesti tuo sama olento tappoi von Gossin -tuona iltana, jolloin leijona tuli juoksuhautoihin. Von Goss kuului -Schneiderin komppaniaan. Eräs Schneiderin miehistä löydettiin tuona -samana majurin katoamisyönä niskat nurin väännettyinä, ja Schneider -arvelee tuon paholaisen vainoavan häntä ja hänen miehiään -- että se -tuli häntä noutamaan tuona yönä, mutta ottikin erehdyksestä veljen. Hän -sanoi Krautin kertoneen hänelle, että esiteltäessä majuria neiti -Kircherille oli edellisen nimi tuskin lausuttu, kun tuo villi loikkasi -sisään ikkunasta ja kävi majuriin käsiksi." - -Äkkiä tuo pieni ryhmä jäykistyi ja kuunteli. "Mitä se oli?" hengähti -eräs silmäillen pensastoa, josta oli kuulunut tukahtunut murahdus, -Apinain Tarzanin huomatessa, että hänen erehdyksensä vuoksi hänen -kotinsa hävittäjä yhä oli rankaisematta. - -Pitkän ajan upseerit seisoivat jännittyneinä, jok'ikinen katsellen -pensaikkoon, mistä pahaaennustava ääni oli kuulunut. Jokainen muisti, -kuinka äskettäin oli miehiä salaperäisesti kadonnut sekä itse leirin -keskuksesta kuin myös ulkovartiopaikoilta, ja jokainen veti esiin -revolverinsa odottaen, mitä tapahtuisi. - -Kerran pensaat tuskin huomattavasti liikahtivat, jolloin eräs -upseereista sekuntiosaa myöhemmin ampui sinne varoituksetta, mutta -Apinain Tarzania siellä ei ollut. Oksien liikahduksen ja laukauksen -välisenä aikana hän oli häipynyt yöhön. Kymmenen minuuttia myöhemmin -hän vakoili leirin ulkoreunalla, missä yötään nuotioiden äärellä vietti -hauptmann Fritz Schneiderin komentama komppania mustia sotureita. -Miehet lepäilivät pitkällään maassa paljaan taivaan alla, mutta -upseereja varten oli pystytetty telttoja. Näitä kohti hiipi Tarzan. -Tehtävä oli hidasta ja vaarallista, sillä saksalaiset olivat nyt -varuillaan tuon pelottavan vihollisen suhteen, joka öisin hiipi heidän -leiriinsä ottamaan veroansa; mutta apinamies pääsi kuitenkin vahtien -ohi, petti valppaat sisimmät vartijat ja ryömi vihdoin upseerien -telttojen taa. - -Täällä hän painautui lujasti maahan ja kuunteli lähimmän teltan takana. -Sisältä kuului nukkuvan miehen säännöllistä hengitystä -- vain yhden -ainoan. Tarzan oli hyvillään. Puukollaan hän katkoi taka-aukon -kiinnitysnyörit ja ryömi sisään. Hän ei aiheuttanut pienintäkään ääntä. -Oksasta irtautuva ja maahan hitaasti liitelevä lehti hiljaisena päivänä -ei voinut olla äänettömämpi kuin hän. Hän siirtyi nukkuvan miehen -viereen ja kumartui hänen ylitsensä, Ei hän luonnollisestikaan voinut -tietää, oliko se Schneider tai ei, kun ei ollut tätä milloinkaan -nähnyt, mutta hän tahtoi tietää ja tietää jotakin enemmänkin. - -Varovasti hän herätteli miestä olasta pudistellen. Tämä kääntyi -raskaasti ja mumisi jotakin kurkustaan. - -"Hiljaa!" käski apinamies matalasti kuiskaten. "Hiljaa -- minä tapan." - -Saksalainen avasi silmänsä. Hämärässä valossa hän näki -jättiläisvartalon ylitseen kumartuneena. Nyt väkevä käsi tarttui hänen -olkapäähänsä ja toinen laskeutui kevyesti hänen kurkulleen. - -"Älä päästä mitään ääntä", komensi Tarzan, "vaan vastaa kuiskaten -kysymyksiini. Mikä on nimesi?" - -"Luberg", vastasi upseeri. Hän vapisi. Tuon alastoman jättiläisen -taianomainen ilmestyminen täytti hänet kammolla. Hänkin muisti miehet, -jotka yön hiljaisina hetkinä olivat salaperäisesti kadonneet. - -"Mitä tahdot?" - -"Missä on hauptmann Fritz Schneider?" kysyi Tarzan. "Mikä on hänen -telttansa?" - -"Hän ei ole täällä", vastasi Luberg. "Hänet lähetettiin eilen -Wilhelmstaliin." - -"En tapa sinua -- tällä kertaa", sanoi apinamies. "Menen ensin ottamaan -selville, oletko valehdellut minulle, ja jos olet, on kuolemasi oleva -sitä kauheampi. Käännä kasvosi alaspäin ja sulje silmäsi. Älä liikahda -äläkä äännähdä." - -Mies teki työtä käskettyä ja samassa kun hän käänsi pois silmänsä -livahti Tarzan ulos teltasta. Tuntia myöhemmin hän oli leirin -ulkopuolella ja suuntasi matkansa kohti pientä vuorikaupunkia -Wilhelmstalia, missä Saksan Itä-Afrikan hallitus asui kesäisin. - - * * * * * - -Neiti Bertha Kircher oli eksynyt. Hän oli nöyryytetty ja nyrpeä -- -viipyi kauan ennenkuin hän myönsi, että hän, joka oli ylpeä -paikallisvaistostaan, oli eksynyt pienellä läikällä Pangani-joen ja -Tangan rautatien välillä. Hän tiesi Wilhelmstalin olevan hänestä -kaakkoon noin viidenkymmenen mailin päässä, mutta vastuksellisten -tapahtumien johdosta hän ei kyennyt saamaan selville, missä kaakko oli. - -Hän oli lähtenyt saksalaisten päämajasta pitkin hyvin viitoitettua -joukkojen käyttämää tietä ja oli varmasti uskonut voivansa käydä sitä -Wilhelmstaliin asti. Jälkeenpäin häntä oli varoitettu tätä tietä -käyttämästä, kertomalla vahvan englantilaisen joukon tulleen pitkin -Panganin läntistä rantaa ja sulkeneen tien hänen eteläpuolellaan, ollen -parhaillaan marssimassa radan varrelle Tondaan. - -Jätettyään tien hän huomasi olevansa tiheässä pensaikossa, ja kun -taivas oli raskaiden pilvien peittämä, huomasi hän äkkiä tarpeelliseksi -turvautua kompassiinsa, jolloin vasta mielipahakseen äkkäsi, ettei se -ollutkaan muassa. Hän luotti kuitenkin niin paljon paikallisvaistoonsa, -että jatkoi matkaansa otaksumaansa länttä kohti, kunnes pääsi niin -pitkälle, että arveli voivansa kääntyä etelään ja siten turvallisesti -sivuuttaa englantilaisen joukon sen taitse. - -Eikä hän mitään edes epäillytkään, ennenkuin vasta pitkän aikaa sen -jälkeen, kun oli jälleen kääntynyt itään, sissijoukon eteläpuolitse -kuten hän luuli. Oli myöhäinen iltapäivä -- hänen olisi aikoja sitten -pitänyt jälleen joutua tielle Tondan eteläpuolella, mutta mitään tietä -hän ei ollut löytänyt, minkä johdosta oli alkanut tuntea todellista -ahdistusta. - -Hänen hevosensa oli kulkenut kaiken päivää ruuatta ja juomatta, ja nyt -yökin jo lähestyi ja sen mukana tieto, että oli toivottomasti eksynyt -villiin ja tiettömään, vain tsetse-kärpäsistä ja pedoista tunnettuun -seutuun. Oli ahdistavaa, kun ei omannut mitään tietoa kulkemastaan -suunnasta -- hän ehkä vaelsi yhä kauemmaksi rautatiestä, yhä syvemmälle -synkkiin salomaihin Pangania kohti; mutta mahdotonta oli pysähtyäkään --- eteenpäin hänen oli mentävä. - -Bertha Kircher ei ollut mikään pelkuri, mitä tahansa muuta hän olikin, -mutta kun yö alkoi laskeutua, ei hän voinut kokonaan olla ajattelematta -pitkiä kauhun tunteja, ennenkuin nouseva aurinko hajoittaisi tuon -hornan pimeyden, joka houkuttelee kätköistä kaikki hiipivät ja vaanivat -pedot. - -Juuri ennen pimeän tuloa hän löysi niityn tapaisen avoimen paikan -tuossa miltei loppumattomassa pensaikossa. Sen keskellä oli pieni -puuryhmä, jonka luo hän päätti leiriytyä. Ruoho oli korkeaa ja paksua -ja siitä hän sai ruokaa hevoselleen ja vuoteen itselleen. Ympärillä oli -myös yllin kyllin kuivaa puuta hyvää nuotiota varten. Riisuttuaan -hevoselta satulan ja suitset hän asetti ne puun juurelle ja pani -hevosen liekaan lähelle. Sitten hän ahkerasti alkoi kerätä polttopuita, -joten hänellä pimeän tullessa oli niitä niin paljon että tuli voisi -palaa aamuun asti. - -Satulasäkistään hän otti kylmää ruokaa ja kenttäpullostaan kulauksen -vettä. Hän ei voinut suoda itselleen kuin pienen ryyppäyksen, sillä -hänellä ei ollut mitään tietoa, milloin löytäisi enemmän. Suuresti -häntä säälitti, kun olosuhteitten pakosta piti olla antamatta hevoselle -juomista. - -Nyt oli jo pimeä. Ei näkynyt kuuta eikä tähtiä, ja hänen nuotionsa tuli -vain tehosti yön mustuutta. Hän saattoi nähdä vain ruohon ympärillään -ja puiden rungot, jotka ihanasti kuvastuivat läpitunkeutumatonta yötä -vasten. - -Viidakko tuntui pahaenteisen rauhalliselta. Kaukaa hän kuuli isojen -kanuunain hiljaista jymyä, mutta niiden asemapaikkaa hän ei saanut -selville. Hän terästi korviansa, niin että hermot olivat -katkeamaisillaan, mutta sittenkään ei osannut sanoa, mistä ääni tuli. -Se tieto oli niin tavattoman tärkeä hänelle, sillä taistelurintama oli -hänen pohjoispuolellaan, ja jos hän vain kykenisi saamaan selville, -mistä ammuttiin, tietäisi hän minne päin lähtisi aamulla. - -Aamulla! Eläisikö hän sen nähdäkseen? Hän ryhdisti itseään ja -pudistautui virkuksi. Tuollaiset ajatukset piti karkoittaa -- ei niistä -olisi mitään hyötyä. Urheasti hän hyräili laulua asetellessaan satulaa -nuotion ääreen ja repiessään pitkää ruohoa alustaksi, jolle levitti -vaippansa. Sitten hän päästi satulasta irti raskaan sotilastakkinsa ja -puki sen ylleen, sillä ilma tuntui jo viileältä. - -Istuen satulaan nojautuneena hän valmistautui valvomaan yli yön. Tunnin -aikana ei hiljaisuutta häirinnyt muu kuin kanuunain kaukainen kumu ja -syövän hevosen pureskelu, mutta sitten kuului ehkä mailin päästä -leijonan karjahdus kuin ukkosen jyminä. Neito hätkähti ja laski kätensä -vierellään olevalle kiväärille. Väristys kulki kautta hänen hennon -ruumiinsa ja kylmä karmi hänen selkäänsä. - -Tuo kauhea ääni toistui yhä uudestaan ja kerta kerralta se kuului -lähempää. Tämän äänen lähtöpaikasta hän oli selvillä, sillä se oli niin -lähellä, kun taas kanuunat olivat melko pitkän matkan päässä. Leijona -oli tuulen yläpuolella eikä siis luultavasti ollut vielä vainunnut -häntä, mutta se voisi tulla tutkimaan nuotiotulta, joka varmaan näkyi -huomattavan pitkälle. Neito istui toisenkin pelon tunnin jännittäen -silmiään ja korviaan nähdäkseen ja kuullakseen, mitä tapahtui mustassa -pimeydessä hänen valopälvensä ulkopuolella. Koko tuona aikana leijona -ei karjahdellut, mutta hänellä oli tunne, että se hiipimistään hiipi -häntä kohden. Tavan takaa hän hätkähti ja kääntyi katsomaan takanaan -ammottavaan pimeyteen, hänen ylen jännittyneiden hermojensa manatessa -esiin ääniä, jotka tuntuivat pehmoisten käpäläin salavihkaiselta -astunnalta. Hän piti kivääriä alati valmiina polvillansa ja vapisi -kiireestä kantapäähän. - -Äkkiä hevonen kohotti päänsä ja hirnahti, jolloin neito kauhusta -huudahtaen hypähti jaloilleen. Eläin kääntyi ja laukkasi häntä kohti -niin pitkälle kuin nuora salli, pyörähti sitten ympäri ja katseli -korvat höröllä yöhön. Neito puolestaan ei voinut mitään nähdä eikä -kuulla. - -Kului vieläkin tunti, jona aikana hevonen usein kohotti päätään ja -tutkisteli pimeyttä kauan ja etsien. Neito kohenteli tulta aika-ajoin. -Hän huomasi käyvänsä kovin uneliaaksi. Hänen raskaat silmäluomensa -olivat painua kiinni, mutta hän ei uskaltanut antaa unelle valtaa. -Peläten unen voittavan hän nousi ja käveli reippaasti edestakaisin, -heitti sitten muutamia puita tuleen, kävi hevosensa kuonoa -taputtelemassa ja palasi taas paikoilleen. - -Nojaten satulaansa hän koetti askarruttaa ajatuksiaan suunnittelemalla -huomispäivän varalle, mutta siihen hän nukkuikin. Oli jo valoisa päivä, -kun hän hätkähtäen heräsi. Yö kuvaamattomine kauhuilleen oli ohi. - -Hän tuskin saattoi uskoa aistejansa: hän oli nukkunut useita tunteja, -tulikin oli sammunut, mutta hän ja hevonen olivat yhä elossa, eikä -villejä petoja näkynyt missään. Ja parasta kaikesta oli, että aurinko -paistoi osoittaen, minne kävi suora tie itään. Hätäisesti hän söi -muutamia suupaloja kallisarvoisesta varastostaan, nielaisi kulauksen -vettä ja sillä oli aamiainen kuitattu. Sitten hän satuloi hevosensa ja -nousi sen selkään. Nyt hänestä tuntui, että oli jo kuin turvassa -Wilhelmstalissa. - -Ehkä hän sentään olisi tarkistanut mietteitään, jos olisi nähnyt kahdet -silmäparit, jotka pensaikosta tarkoin seurasivat hänen jokaista -liikettänsä. Huojentunein sydämin ja pahaa aavistamatta neito lähti -ratsastamaan yli aukion pensaikkoa kohti, jossa suoraan hänen edessään -leimusi kaksi keltaisenvihreää silmää pyöreinä ja kauheina ja jossa -keltainen häntä kiemurteli kiivaasti ja isot käpälät taipuivat -valtavaan loikkaukseen. Hevosen tullessa miltei pensaikon laitaan teki -Numa-leijona hyökkäyksensä. Se iski eläimen oikeaan lapaan samassa -hetkessä, kun pelästynyt eläin yritti pakoon. Iskun voimasta hevonen -kaatui, ja kaikki kävi niin nopeasti, että neidolla ei ollut aikaa -hypätä satulasta, vaan sortui ratsunsa mukana maahan, jolloin hänen -vasen jalkansa jäi sen alle. - -Kauhun vallassa hän näki eläinten kuninkaan avaavan mahtavan kitansa ja -tarttuvan korskuvaa hevosta niskasta. Isot leuat sulkeutuivat ja Numa -pudisti saalistansa. Hän saattoi kuulla kaulanikamien raksahtavan rikki -väkeväin raateluhampaitten tunkeutuessa niiden läpi, minkä jälkeen -hänen uskollisen ystävänsä ruumis herpoutui kuolleena. - -Numa ryömi saaliinsa päälle. Sen pelottavat silmät iskeytyivät neidon -kasvoille -- hän saattoi tuntea sen kuuman hengityksen poskillaan ja -sen inhoittava haju sai hänet voimaan pahoin. Neidosta he näin -tuijottivat toisiaan koko iankaikkisuuden ajan, ja sitten leijona -päästi uhkaavan murinan. - -Koskaan ennen ei Bertha Kircher ollut niin säikkynyt -- eikä koskaan -ennen ollut ilmennyt suurempaa syytä. Hänen vyötäisillään oli pistooli --- pelottava ase, kun ihmisvastustajasta on kysymys, mutta kovin -mitätön edessä olevan ison pedon kukistamiseksi. Hän tiesi, että -korkeintaan se vain raivostuttaisi leijonaa, mutta kuitenkin hän tahtoi -myydä henkensä kalliisti, sillä kuoltava hänen oli nyt, sen hän tunsi. -Mikään ihmisapu ei häntä hyödyttäisi, vaikkapa sitä ilmaantuisikin. -Hetkeksi hän riistäytyi irti hyytävän katseen vallasta ja huokaisi -viimeisen kerran Jumalansa puoleen. Hän ei pyytänyt apua, sillä hän -tiesi sen olevan mahdotonta itse jumalallisillekin voimille -- hän vain -anoi, että loppu kävisi pian ja niin tuskatta kuin suinkin. - -Ei kukaan voi ennustaa, mitä leijona eri tilanteissa tekee. Tämä -tähysteli ja murisi hetken tytölle ja alkoi sitten syödä hevosenruhoa. -Neiti Kircher ihmetteli aikansa ja koetti sitten varovasti vetää -jalkaansa ratsun ruumiin alta, mutta ei saanut sitä irroitetuksi. Hänen -pannessaan enemmän voimaa liikkeelle, katsahti Numa häneen aterialtaan -ja murisi. Neito luopui yrityksestään. Hän toivoi leijonan tyydyttävän -nälkänsä ja sitten lähtevän lepäämään, mutta hän ei voinut uskoa, että -se jättäisi hänet eloon. Epäilemättä se laahaisi loput saaliistaan -pensaikkoon kätköön ja kun se varmaan piti häntäkin saaliinsa osana, -noutaisi se hänetkin tai ehkä veisi ensiksikin ja samalla tappaisi. - -Taas Numa ryhtyi ateriaansa jatkamaan. Neidon hermot olivat -murtumaisillaan. Hän ihmetteli, ettei ollut pyörtynyt jännityksestä ja -pelosta. Hän muisti usein toivoneensa, että saisi nähdä leijonan -läheltä, surmaamassa saaliinsa ja ahmimassa sitä. Taivas, kuinka hänen -toiveensa oli kirjaimellisesti täytetty! - -Taas hän muisti pistoolinsa. Hänen kaatuessaan oli sen kotelo luisunut, -niin että se oli joutunut hänen alleen. Sangen hitaasti hän vei kättään -sitä kohti, mutta oli samalla pakotettu kohottautumaan maasta, jolloin -leijona heti havahtui. Kissannopeasti se hypähti yli hevosen ruhon, -asetti kynsillä varustetun käpälänsä hänen rinnalleen ja puristi häntä -maata vasten samalla kauheasti muristen ja sähisten. Sen pää oli kuin -raivon ruumiillistuma. Toviin ei kumpikaan liikahtanut; sitten neito -kuuli takaa ihmisäänen ärisevän kuin peto. - -Numa katsahti tytöstä takanaan olevaan olentoon. Sen murina kasvoi -karjahduksiksi sen peräytyessä ja samalla reväistessä pitkillä -kynsillään tytön puseron edustan irti, niin että paljastui valkoinen -povi, joka kuin ihmeen kautta säästyi kynsiltä. - -Apinain Tarzan oli ollut koko kohtauksen todistajana aina siitä -hetkestä asti, kun Numa hyökkäsi uhrinsa kimppuun. Katsellessaan tytön -toimia leijonan kynsissä hän ensin oli aikonut antaa Numan menetellä -mielensä mukaan. Hän oli nähnyt hänet kenraali Krautin päämajassa -keskustelemassa saksalaisen esikunnan kanssa ja sitten taas -englantilaisten leirissä englantilaisen upseerinpuvun turvissa. Tämä -jälkimäinen seikka sai hänet toimimaan. Epäilemättä kenraali Jan Smuts -haluaisi tavata ja tiedustella häneltä asioita. Häneltä ehkä saataisiin -tärkeitäkin tietoja. - -Tarzan tunsi sekä tytön että leijonan. Kaikki leijonat voivat teistä ja -minusta olla samannäköisiä, mutta asia ei ole niin viidakon väelle. -Jokaisella niistä on kasvot, ruumis ja käynti yhtä yksilöllisiä kuin -ihmissuvun jäsenillä ja sitäpaitsi viidakon olennoilla on varmempikin -tunnusmerkki -- haju. Jokaisella meistä, olkoon ihminen tai eläin, on -oma erikoinen hajunsa, josta juuri ihmeteltävällä hajuaistilla -varustetut eläimet tuntevat eri yksilöt. - -Se on lopullinen tunnusmerkki. Tuhansia kertoja olette kokeneet sen -- -koira tuntee äänenne ja katsoo teihin. Se tuntee kasvonne ja -vartalonne. Se ei siis voi epäillä, että kyseessä olette juuri te, -mutta tyytyykö se siihen? Eipä niinkään -- sen pitää vielä lisäksi -tulla teitä haistamaan. Kaikki sen muut aistit voivat erehtyä, mutta -hajuaisti ei, ja siksi se haluaakin saada siltä lopullisen varmuuden. - -Tarzan tunsi niinmuodoin Numan samaksi, jolle oli laittanut kuonokopan -Horta-karjun vuodasta, jota oli nuorasta talutellut parina päivänä ja -vihdoin laskenut mellastamaan saksalaisten juoksuhautoihin. Hän myös -tiesi, että Numa tunsi hänet, muisti totteluun ja alistumiseen -pakottavan terävän keihäänkärjen, ja Tarzan toivoi, ettei opetus ollut -vielä leijonan päästä haihtunut. - -Nyt hän astui Numaa kohti ja varoitti sitä isojen apinain kielellä -vahingoittamasta tyttöä. On epäiltävää, ymmärsikö leijona häntä, mutta -se käsitti, mitä merkitsi raskas keihäs, jota tarmangani piteli -valmiina ruskeassa oikeassa kädessään, ja niinpä se peräytyi koettaen -pienissä aivoissaan päättää, hyökkäisikö vai pakenisiko. - -Pysähtymättä apinamies eteni suoraan kohti leijonaa. "Mene tiehesi, -Numa", huusi hän, "tai Tarzan sitoo sinut taas säkkeihin ja kuljettelee -viidakossa antamatta ruokaa. Katsos Aradia, keihästäni! Muistatko, -kuinka sen kärjellä pistelin sinua ja sen varrella löin päätäsi. Mene, -Numa! Minä olen Apinain Tarzan!" Numa rypisti kuononsa suuriin -laskoksiin, niin että silmät miltei katosivat näkyvistä, murisi ja -karjui, sähisi ja murisi taas, ja keihäänkärjen tullessa vihdoin aivan -sen eteen, löi se sitä raivoisasti kynsikkäällä käpälällään -- mutta se -peräytyi. Tarzanin astuessa hevosenruhon yli tyttö katsoi kummastuneena -tuota kaunista olentoa, joka kykeni ajamaan leijonan pois saaliilta. - -Numan peräydyttyä muutamia metrejä apinamies kysyi tytöltä -virheettömällä saksankielellä: "Oletteko pahastikin loukkaantunut?" - -"En luule", vastasi tämä, "mutta en saa jalkaani irti hevosen alta." - -"Koettakaa uudelleen", määräsi Tarzan. "En tiedä, kuinka kauan saan -Numaa pidätellyksi näin." - -Tyttö koetti kaikin voimin, mutta vaipui lopulta takaisin -kyynärvartensa nojaan. - -"Se on mahdotonta", ilmoitti hän Tarzanille. - -Tämä peräytyi hitaasti hevosen luo ja kumartui tarttuakseen eheänä -säilyneeseen satulavyöhön. Sitten hän toisella kädellään nosti ruhon -maasta. Tyttö irroitti itsensä ja nousi jaloilleen. - -"Voitteko kävellä?" kysyi Tarzan. - -"Voin", vastasi tyttö, "jalkani on puutunut, mutta se ei tunnu -kipeältä." - -"Hyvä", sanoi apinamies. "Käykää hitaasti poispäin minun takanani -- -älkää tehkö mitään äkkinäisiä liikkeitä. Luulen, ettei leijona -hyökkää." - -Äärimmäisen varovasti molemmat astuivat kohti pensaikkoa. Numa seisoi -hetken muristen ja alkoi sitten hitaasti seurata heitä. Tarzan mietti, -seuraisiko se heitä ohi saaliinsa vai pysähtyisikö sen luo. Edellisessä -tapauksessa he saisivat odottaa hyökkäystä, jolloin se todennäköisesti -saisi toisen heistä. Leijonan tultua hevosenruhon luo Tarzan pysähtyi -ja samoin Numa, aivan kuin Tarzan oli olettanutkin. Nyt oli vain -kysymys, mitä se tämän jälkeen tekisi. Se silmäili heitä hetkisen, -sähisi vihaisesti ja katsahti sitten houkuttelevaan lihaan. Äkkiä se -laskeutui saaliinsa päälle ja ryhtyi jälleen syömään. - -Neito päästi syvän helpotuksen huokauksen. Sitten hän ja apinamies taas -lähtivät hitaalle peräytymisretkelleen leijonan vain silloin tällöin -silmäistessä heitä. Kun he vihdoin olivat päässeet pensaikkoon, tunsi -tyttö äkkiä päätänsä huimaavan niin että alkoi hoiperrella ja hän olisi -kaatunut, ellei Tarzan olisi tukenut häntä. Kesti kuitenkin vain -hetken, kun hän taas hallitsi itseänsä. - -"En voinut auttaa sitä", sanoi hän puoleksi anteeksi pyytäen. "Olin -niin lähellä kuolemaa -- sellaista kauheaa kuolemaa -- se lamautti -minut hetkeksi, mutta nyt jaksan jo hyvin. Kuinka voin kiittää teitä? -Se oli ihmeellistä -- ette näyttänyt ollenkaan pelkäävän tuota hirveää -petoa, se päinvastoin pelkäsi teitä. Kuka te olette?" - -"Se tuntee minut", vastasi Tarzan yrmeästi, "ja siksi se pelkää minua." - -Hän seisoi nyt aivan tytön edessä ja saattoi ensi kertaa tarkastella -häntä suoraan ja läheltä. Tyttö oli sangen kaunis -- se oli -kieltämätöntä, mutta tuo vaikutus jäi vain Tarzanin alitajuntaan, -pääasia hänellä oli saada tietää, olisiko neidosta mitään hyötyä -englantilaisille. - -Hän näki hänen alastoman povensa, josta Numa oli repinyt vaatteet, ja -pehmoista, valkoista ihoa vasten hän näki riippuvan jotakin, joka äkkiä -aiheutti yllätyksen ja vihan pilven hänen kasvoilleen -- nuoruutensa -timanttikoristeisen kultamedaljongin, tuon rakkauden tunnusmerkin, joka -oli hänen vaimoltaan ryövätty. Tyttö näki vihastuksen, mutta ei -ymmärtänyt sitä oikein. Tarzan tarttui häntä lujasti käsivarresta. - -"Mistä olette saanut tämän?" kysyi hän ja riuhtaisi koristeen häneltä. - -Neito ryhdisti itsensä täyteen mittaansa. "Ottakaa pois kätenne", sanoi -hän, mutta apinamies ei kiinnittänyt mitään huomiota hänen sanoihinsa, -vaan puristi häntä entistä tiukemmin. - -"Vastatkaa!" sähähti hän. "Mistä saitte tämän?" - -"Mitä se teihin kuuluu?" sanoi tyttö. - -"Se on minun", vastasi hän. "Sanokaa, kuka antoi sen teille, tai annan -teidät Numan kynsiin." - -"Tekisittekö todella sen?" kysyi neito. - -"Miksi en?" kysyi Tarzan. "Olette vakoilija ja kuten tiedätte on -vakoilijain kuoltava, kun joutuvat kiinni." - -"Aioitteko siis surmata minut?" - -"Aioin viedä teidät päämajaan kuulusteltaviksi ja tuomittaviksi. Mutta -voi Numakin tehtävän suorittaa. Kumman valitsette?" - -"Hauptmann Fritz Schneider antoi sen minulle", sanoi tyttö. - -"Siis päämajaan", sanoi Tarzan. "Tulkaa!" - -Tyttö käveli hänen vierellään pensaikossa ja ajatteli nopeasti. He -menivät itää kohti ja niin kauan kun sinne kuljettiin oli hän hyvillään -saadessaan nauttia tuon suuren valkoisen villin suojelusta. Hän -mietiskeli, miksi hänen pistoolinsa yhä sai olla hänen vyötäisillään; -mieshän oli mieletön, kun ei ottanut sitä häneltä. - -"Mikä saattaa teidät luulemaan minua vakoilijaksi?" kysyi hän pitkän -vaitiolon jälkeen. - -"Näin teidät ensin saksalaisten päämajassa ja sitten englantilaisten -leirissä", vastasi Tarzan. - -Hän ei antaisi apinamiehen viedä itseänsä takaisin englantilaisten luo. -Hänen piti heti päästä Wilhelmstaliin, ja sen hän tekisi, vaikkapa -pitäisi pistooliin turvautua. Hän vilkaisi syrjästä saattajaansa. Mikä -komea olento! Mutta petohan se samalla oli, kun tahtoi saattaa hänet -perikatoon. Entä medaljonki! Sen hän ottaisi takaisin, se hänen oli -vietävä Wilhelmstaliin. Tarzan oli nyt hänestä jalan tai pari edellä, -sillä polku oli sangen kaita. Varovasti hän veti esiin pistoolin. Yksi -ainoa laukaus riittäisi, ja mies oli häntä niin lähellä, että hän ei -voisi ampua harhaan. Tätä kaikkea suunnitellessaan tarkasteli hän -katseillaan ruskeaa ihoa, jonka alla norjat lihakset liikkuivat, ja -moitteettomia jäseniä ja päätä ja käyntiä, joita kaikkia muinaisajan -ylväs kuningas olisi voinut kadehtia. - -Vastenmielisyys suunnittelemaansa tekoa kohtaan valtasi hänet. Ei, hän -ei voisi sitä tehdä -- mutta vapaaksi piti hänen päästä ja medaljonki -täytyi hänen saada. Melkein harkitsematta hän siinä samassa kohotti -aseensa ja iski sen perällä Tarzania takaraivoon. Kuin huumattu härkä -tämä vaipui polulle. - - - - -KUUDES LUKU - -Kosto - - -Tuntia myöhemmin sattui metsästämässä oleva Sheeta-pantteri -katsahtamaan siniselle taivaalle, missä Ska, korppikotka, hitaasti -liiteli ja laateli pensaikon yllä noin mailin matkan päässä alatuuleen -päin. Melko pitkän ajan sen keltaiset silmät seurasivat tarkkaan tuota -julmaa lintua. Se näki Skan nousevan ja laskevan, ja näistä liikkeistä -Sheetan viidakkotieto luki jotakin, josta te ja minä epäilemättä emme -olisi päässeet perille. - -Metsästävä kissaeläin arvasi, että maassa Skan alapuolella oli elävää -lihaa -- joko peto saalistaan syömässä tai kuoleva eläin, jonka -kimppuun Ska ei vielä uskaltanut käydä. Kummassakin tapauksessa voisi -Sheeta saada lihaa ja niin tuo varova kissa teki pitkän kaarroksen -astellen rasahduksetta pehmoisine käpälineen, kunnes liitelevä -petolintu ja sen väijymä saalis olivat joutuneet tuulen yläpuolelle. -Sitten se jokaista tuulenhengähdystä haistellen hiipi varovasti -eteenpäin eikä ollut pitkällekään päässyt, kun sen tarkat sieraimet jo -vainusivat ihmisen -- tarmanganin -- hajun. - -Sheeta pysähtyi. Se ei ollut ihmisten saalistaja. Se oli nuoruutensa -kukoistuksessa, mutta aina aikaisemmin se oli välttänyt vihattua -ihmistä. Viime aikoina se oli jonkun verran tottunut niihin, kun sen -riistamaiden läpi oli kulkenut paljon sotilaita, ja kun nämä olivat -karkoittaneet suurimman osan Sheetan otuksia, olivat sen päivät olleet -laihoja ja nälkä oli kova. Liitelevästä Skasta päättäen oli tarmangani -avuton ja kuolemaisillaan, muuten se siitä ei välittäisi, ja Sheeta -saisi siis helppoa saalista. Näitä ajatellen peto taas lähti -liikkeelle. Äkkiä se työntyi läpi tiheän pensaikon, ja sen -keltaisenvihreät silmät tuijottivat polulla kasvot alaspäin makaavaa -miltei alastonta tarmangania. - -Syötyään kylläkseen Numa nousi Bertha Kircherin hevosen ruholta, -tarttui sitä niskasta ja laahasi pensaikkoon, sekä lähti sitten itään -majapaikalleen, jonne oli jättänyt naaraansa. Ollen kovin täysi se -tunsi halua nukkua eikä ollut mitenkään sotaisella päällä. Se asteli -hitaasti ja majesteetillisesti eikä koettanutkaan käydä hiljaa ja -salassa. Hallitsija oli ulkona jaloittelemassa. - -Silloin tällöin luoden kuninkaallisen katseen oikealle tai vasemmalle -se asteli kapeata riistapolkua, kunnes tien mutkassa sen sai äkkiä -pysähtymään näkemänsä Sheeta-pantteri, joka salavihkaisesti hiipi -kasvot alaspäin makaavan miltei alastoman tarmanganin kimppuun. Numa -silmäili tarkasti tuota liikkumatonta tien tomussa makaavaa ruumista. -Se oli _hänen_ tarmanganinsa. Matala varoituksen murina tuli sen -kurkusta, jolloin Sheeta, toinen käpälä jo Tarzanin selällä, kääntyi -äkisti katsomaan häiritsijää. Mitä tapahtui noissa villeissä aivoissa? -Kuka tietää? Pantteri näytti väittävän löytöä omakseen, sillä se murisi -kauheasti, ikäänkuin varoittaen Numaa jättämään hänet rauhaan. Entä -Numa? Oliko se tietoinen omistusoikeuden laista? Tarmangani oli hänen -tai hän tarmanganin. Eikö tuo Iso Valkoinen Apina ollut pannut häntä -valtansa alle ja lannistanut häntä ja antanut hänelle ruokaakin? Numa -muisti pelon, jota oli tuntenut tuota ihmisolentoa ja sen julmaa -keihästä kohtaan; mutta villeissä aivoissa pelko synnyttää pikemmin -kunnioitusta kuin vihaa, ja niinpä Numakin huomasi kunnioittavansa -olentoa, joka oli lannistanut hänet. Hän huomasi halveksimansa Sheetan -uskaltavan häiritä leijonan herraa. Kateus ja ahneus jo olisivat -saaneet Numan ajamaan Sheetan tiehensä, vaikkapa hän kylläisenä ei -olisikaan välittänyt lihasta, jonka täten ryösti heikommaltaan, mutta -tämän ohessa hän mahtavan päänsä pienissä aivoissa tunsi tarvetta -puolustaa tarmangania, ja tämä se ehkä sai Numan nopeasti ja muristen -käymään päin sylkevää Sheetaa. - -Hetkeksi tämä piti paikkansa seisten siinä selkä kaaressa ja kuono -sähisten kuin iso tiikerintäplikäs kissa. - -Numa ei ollut taistelupäällä, mutta sen nähdessä Sheetan, joka uskalsi -tehdä kiistanalaisiksi hänen oikeutensa, sen aivot leimahtivat tuleen. -Sen pyöristyneet silmät syöksivät vihaa ja sen aaltoileva häntä -jäykistyi, kun se hirveästi karjahtaen hyökkäsi heikompansa kimppuun. - -Kaikki kävi niin äkkiä ja niin lyhyeltä matkalta, ettei Sheetalla ollut -aikaa kääntyä ja paeta, ja niin se puolustautui kynsien ja tavoitellen -vastustajaansa raateluhampaillaan. Mutta onni oli sille vastainen. Sen -vastustajalla oli suuremmat hampaat, voimakkaammat leuat, pitemmät -kynnet ja vielä lisäksi suurempi ruumiin painokin. Jo ensi yhteenotossa -Sheeta kaatua mätkähti ja vaikka se ehdoin tahdoin paneutui selälleen -ja jännitti voimakkaat takajalkansa aikoen repiä Numalta sisukset, -ehätti leijona aikaisemmin ja iski kauheat leukansa sen kurkkuun. - -Taistelu oli pian ohi. Numa nousi itseään pudistellen ja seisoi sitten -hetken vihollisensa revityn ja raadellun ruumiin ääressä. Hänen oma -silo taljansa oli rikki, ja punainen veri pisaroi pitkin hänen -kylkeänsä. Vaikka kipu ei ollut suuri, vihastutti se häntä. Se tuijotti -kuollutta pantteria, ja tarttui sitten äkillisessä raivon puuskassa -siihen ja repeli sitä. Hetken päästä se lakkasi siitä, laski päänsä, -päästi yhden ainoan hirvittävän karjahduksen ja kääntyi sitten kohti -apinamiestä. - -Lähestyttyään se haisteli sitä päästä jalkoihin. Sitten se pani -valtavan käpälänsä ruumiille ja käänsi sen kasvot ylöspäin. Taas se -haisteli ruumista ja nuolaisi vihdoin karkealla kielellään Tarzanin -kasvoja, jolloin tämä avasi silmänsä. - -Hänen yllään oli mahtava leijona, jonka kuuma hengitys tuntui hänen -kasvoillaan ja jonka karkea kieli nuoli hänen poskiaan. Apinamies oli -monta kertaa ollut lähellä kuoleman kitaa, mutta ei milloinkaan näin -lähellä, ja hän oli varma, että vain muutaman sekunnin kuluttua häntä -ei enää olisi. Kun hänen aivonsa olivat vielä lamaantuneet iskusta, -joka oli kaatanut hänet, ei hän heti tuntenut leijonaa samaksi, jonka -äsken oli tavannut. - -Äkkiä kuitenkin asia valkeni hänelle ja sen mukana hämmästyttävä -tosiasia, että Numa ei näyttänyt aikovan syödä häntä -- ei ainakaan -heti. Hänen asemansa oli kohtalokas. Leijona seisoi hänen yllään -hajakäpälin. Apinamies ei siis voinut nousta sysäämättä leijonaa -syrjään, ja avoin kysymys oli, suvaitsiko se mitään sellaista. Ehkä se -myös luuli häntä jo kuolleeksi, jolloin jokainen liike todennäköisesti -herättäisi tuon ihmissyöjän tappamisvaiston. - -Mutta Tarzania alkoi tilanne kyllästyttää. Hänellä ei ollut mitään -halua maata näin iät kaiket, etenkin kun tiesi, että vakoilijatyttö, -joka oli tahtonut halkaista hänen kallonsa, oli paraikaa kiireisellä -pakomatkalla. - -Numa katseli häntä nyt suoraan silmiin ja se epäilemättä tiesi hänen -olevan elossa. Äkkiä se oikaisi päänsä ja ulisi. Tarzan tunsi tuon -nuotin ja tiesi, ettei se merkinnyt raivoa eikä nälkää. Rohkaistuneena -hän pani kaikki yhden kortin varaan. - -"Liikahdappas, Numa!" komensi hän ja asettaen kämmenensä keltaiselle -olalle työnsi sen syrjään. Sitten hän nousi ja käsi metsästyspuukollaan -odotti, mitä seuraisi. Vasta tällöin hänen silmänsä sattuivat Sheetan -raadellulle ruumiille. Kuolleesta hänen silmänsä siirtyivät elävään ja -nähdessään ottelun merkit tämän taljalla hän äkkäsi, mitä oli -tapahtunut -- Numa oli pelastanut hänet pantterilta! - -Se tuntui uskomattomalta, mutta merkit viittasivat selvästi siihen. Hän -kääntyi leijonaan, kävi pelotta tutkimaan sen haavoja, jotka huomasikin -pintanaarmuiksi, ja hänen näin ollessaan polvillansa Numan vieressä -hieroi tämä kutiavaa korvaansa hänen paljasta ja ruskeata olkapäätänsä -vasten. Sitten apinamies siveli suurta päätä, otti maasta keihäänsä ja -katseli, mitä tietä tyttö oli lähtenyt. Hän huomasi jälkien johtavan -itään ja hänen lähtiessään niitä seuraamaan saattoi jokin aavistus -hänet koettelemaan rinnallaan riippunutta medaljonkia. Se oli mennyt! - -Ei harmin jälkeäkään näkynyt apinamiehen kasvoilla, leuat vain vähän -tiukentuivat. Varovasti hän koetteli takaraivoaan, johon tytön iskusta -oli kohonnut kuhmu, ja hetkeä myöhemmin hymy karehti hänen huulillaan. -Ei hän muuta voinut kuin myöntää tytön petkuttaneen häntä sievoisesti -ja että hermoja tarvittiin, kun siten lähti vain pistooli aseenaan -kautta poluttoman viidakon kulkemaan kohti kukkuloita, joille -Wilhelmstal oli rakennettu. - -Tarzan ihaili rohkeutta, mutta rohkeus se teki tytön tavallista -vaarallisemmaksi, joten täytyi saada hänet kiinni, maksoi mitä maksoi. -Hän toivoi saavuttavansa hänet ennen Wilhelmstalia, ja niin hän taas -turvautui puissa matkaamiseen, jota hän saattoi jatkaa tuntikausia -väsymystä tuntematta. - -Tyttö ei todennäköisesti ehtisi kaupunkiin vähemmässä kuin kahdessa -päivässä, sillä matkaa oli hyvinkin kolmekymmentä mailia ja osa siitä -mäkistä. Näitä juuri ajatellessaan kuuli hän junan vihellyksen idästä -ja tiesi siitä rautatieliikenteen jälleen olevan kunnossa. Jos juna -meni etelään, pysähdyttäisi tyttö sen, mikäli oli osunut oikealle -tielle. Hänen tarkat korvansa kuulivat kitinän, kun jarrut lyötiin -pyörien päälle, ja muutamia minuutteja sen jälkeen vihellysmerkinanto -komensi ne taas pois. Juna oli siis pysähtynyt ja sitten taas lähtenyt -liikkeelle ja Tarzan saattoi kumusta päättää sen pyyhältävän etelää -kohti. - -Apinamies seurasi jälkiä rautatielle, jossa ne äkkiä loppuivat kiskojen -länsipuolelle, osottaen tytön nousseen junaan, aivan kuin hän oli -ajatellut. Muuta mahdollisuutta ei siis ollut kuin lähteä jälessä -Wilhelmstaliin, jossa hän toivoi löytävänsä sekä kapteeni Fritz -Schneiderin että tytön ja saavansa takaisin timanttikoristeisen -medaljonkinsa. - -Oli pimeä Tarzanin saapuessa Wilhelmstalin pieneen mäkikaupunkiin. Hän -aikaili kaupungin laidalla tuumiskellen, miten miltei alaston -valkoihoinen mies voisi tutkia kaupunkia epäluuloa herättämättä. Siellä -oli paljon sotilaita, ja kaupunkia vartioitiin, sillä hän näki -yksinäisen vahtisotilaan astuskelevan paikallaan tuskin sadan metrin -päässä itsestään. Vaikeata ei olisi välttää sitä, mutta lähteä -kaupunkia tutkimaan oli miltei mahdotonta, kun oli puettu -- tai -oikeammin pukematta -- kuten hän. - -Ryömien, kätkeytyen milloin suinkin mahdollista, maaten puristautuneena -maata vasten ja pysytellen liikkumatta vahdin katsellessa häneen päin, -onnistui apinamiehen vihdoin päästä juuri vartijaketjun sisäpuolella -olevan rakennuksen suojaan. Täältä hän salaa hiipi rakennukselta -toiselle, kunnes erään talon takana hänet keksi iso koira. Eläin kävi -häntä kohden hitaasti ja muristen. Tarzan seisoi liikkumatta puun -vieressä. Hän näki valoja talosta ja univormupukuisia miehiä -käyskentelevän siellä edestakaisin. Hän toivoi, ettei koira haukkuisi, -eikä se sitä tehnytkään, mutta murisi sitä hurjemmin, ja hyökkäsi hänen -kimppuunsa juuri samassa hetkessä, kun talon ovi aukeni ja eräs mies -astui ulos. - -Koira oli iso, ainakin yhtä iso kuin Dango-hyena, ja se hyökkäsi -kiivaasti kuin Numa-leijona. Sen tullessa Tarzan kumartui. Koira -tavoitteli hänen kurkkuansa, mutta nyt se ei ollutkaan tekemisissä -ihmisen kanssa, vaan sai huomata tarmanganin olevan itseänsä nopeampi. -Sen hampaat eivät päässeet kiinni pehmeään lihaan, vaan päinvastoin -Tarzanin vahvat terässormet tarttuivat sen kurkkuun. Se vingahti yhden -ainoan kerran ja kynsi apinamiehen paljasta rintaa. Mutta sen -ponnistuksista ei ollut hyötyä. Väkevät sormet tiukensivat otettansa ja -naksauttivat poikki eläimen selkärangan. Samassa kutsui ääni talon -ovelta: "Simba!" - -Mutta vastausta ei kuulunut. Toistaen kutsuaan mies astui alas rappusia -ja tuli puuta kohti. Oviaukosta tulevassa valossa Tarzan saattoi nähdä -hänen olevan pitkän leveäharteisen saksalaiseen univormuun puetun -miehen. Apinamies vetäytyi puun suojaan. Mies tuli lähemmäksi yhä -kutsuen koiraansa -- hän ei pimeässä voinut nähdä puun varjoon -kyyristynyttä häntä väijyvää villiä. Hänen tultuaan kymmenen jalan -päähän Tarzan hyökkäsi hänen kimppuunsa kuin Sabor-leijona. Hänen -ruumiinsa voima ja paino paiskasi saksalaisen maahan, väkevät sormet -ehkäisivät huudon ja vaikka upseeri koetti vastustaa, makasi hän hetkeä -myöhemmin kuolleena koiransa vieressä. - -Tarzanin katsellessa uhriaan ja harmitellessa, ettei uskaltanut päästää -ilmoille rakasta voitonhuutoaan, johdatti univormu äkkiä hänen -mieleensä keinon, jota käyttäen voisi oleilla Wilhelmstalissa -tarvitsematta juuri pelätä ilmituloa. Kymmenen minuuttia myöhemmin -pitkä leveäharteinen upseeri astui kyseessä olevan talon pihasta -jättäen jälkeensä koiran ja alastoman miehen ruumiit. - -Hän kulki rohkeasti pitkin pientä katua, eivätkä ohikulkijat voineet -arvata, että tuon keisarillisen saksalaisen univormun alla sykki -kesytön sydän. Tarzanin ensi tehtävänä oli saada selville, missä -hotelli oli, sillä sieltä hän tiesi löytävänsä tytön ja epäilemättä -myös hauptmann Fritz Schneiderin, joka oli joko tytön liittolainen tai -sulhanen tai molempia -- ja sielläpä olisi tietenkin myös tuo kallis -medaljonki. Lopulta hän löysikin hotellin, matalan kaksikerroksisen -verannalla varustetun talon. Valoa oli kummassakin kerroksessa, ja -ihmisiä, enimmäkseen upseereja, näkyi liikuskelevan sisällä. Apinamies -ajatteli ensin astua sisään ja kysyä etsimäänsä, mutta tarkemmin -harkittuaan hän päätti ensin tutkistella tilannetta. Kulkien talon -ympäri hän tarkasti kaikki ensi kerroksen valaistut huoneet, mutta kun -ei nähnyt kumpaakaan etsittäväänsä, heilautti hän itsensä kevyesti -verannan katolle ja tarkasti toisen kerroksen ikkunoita. - -Eräässä hotellin takahuoneessa oli kaihtimet laskettu alas, mutta hän -kuuli sieltä ääniä ja näki kerran jonkun varjostuvan verhoja vasten. Se -näytti naiselta, mutta hän ei ollut varma, sillä se siirtyi liian pian -pois. Tarzan hiipi lähemmäksi ikkunaa ja kuunteli. Siellä oli todella -mies ja nainen -- hän saattoi selvään kuulla heidän äänensä, vaikka ei -eroittanutkaan kuiskaten lausuttuja sanoja. - -Viereinen huone oli pimeä. Tarzan koetteli sen ikkunaa, jonka huomasi -olevan lukitsematta. Kaikki oli hiljaista sisällä. Hän kohotti -ikkunaruutua ja kuunteli taas -- yhä hiljaista. Asettaen jalkansa -ikkunalaudalle hän ryömi sisään ja katsahti kiireesti ympärilleen. -Huone oli tyhjä. Mennen oven luo hän avasi sen ja katsahti eteiseen. -Sielläkään ei ollut ketään. Hän astui ulos ja lähestyi viereistä -huonetta, jossa mies ja nainen olivat. - -Painautuen ovea vasten hän kuunteli. Nyt hän eroitti sanojakin, sillä -molemmat puhuivat kovemmin, ikäänkuin väitellen. Nyt puhui nainen. - -"Olen tuonut mukanani medaljongin, jonka te ja kenraali Kraut sovitte -henkilötodistuksekseni", sanoi hän. "Muita valtuuksia minulla ei ole. -Tämän piti riittää. Teidän ei tarvitse muuta kuin antaa minulle paperit -ja laskea minut menemään." - -Mies vastasi niin matalalla äänellä, ettei Tarzan saanut selvää, ja -sitten puhui taas nainen -- harmin ja ehkä pienen pelonkin väre -äänessään. - -"Sitä ette uskalla, hauptmann Schneider", sanoi hän. Ja sitten: "Älkää -koskeko minuun! Ottakaa pois kätenne!" - -Tällöin Apinain Tarzan astui huoneeseen. Hän näki vantteran saksalaisen -upseerin pitävän toista kättään neiti Bertha Kircherin vyötäisillä ja -toisella työntävän hänen otsaansa taaksepäin yrittäen suudella häntä. -Tyttö taisteli vastaan, mutta turhaan. Hitaasti miehen suu lähestyi -tytön huulia tämän peräytyessä askel askeleelta. - -Schneider kuuli ovea avattavan ja suljettavan ja kääntyi katsomaan. -Nähdessään oudon upseerin hän jätti tytön ja ryhdistäytyi. - -"Mitä tämä tunkeilu tietää, luutnantti?" kysyi hän katsahdettuaan -toisen olkaimiin. "Lähtekää heti täältä!" - -Tarzan ei suonut sanallista vastausta, mutta molemmat kuulivat hänen -tiukoilta huuliltaan matalan murahduksen, joka saattoi tytön värisemään -ja kapteenin verekkäät kasvot kalpenemaan. Hän veti esiin pistoolinsa, -mutta siinä samassa se kiskaistiin hänen kädestään ja heitettiin läpi -kaihtimien ikkunasta ulos pihalle. Tarzan peräytyi ovelle ja riisui -hitaasti univormutakkinsa. "Te olette hauptmann Fritz Schneider", sanoi -hän saksalaiselle. - -"Mitä siitä?" murahti tämä. - -"Minä olen Apinain Tarzan", vastasi apinamies. "Nyt tiedätte, miksi -tunkeuduin tänne." - -Molemmat näkivät hänen olevan vain lannevyöhön puetun hänen heitettyään -yltään takin ja potkaistuaan jaloistaan housut. Nyt tunsi tyttökin -hänet. - -"Käsi pois pistoolista", komensi Tarzan häntä. Tytön käsi valahti -sivulle. "Nyt tänne!" - -Tyttö tuli, ja Tarzan otti aseen heittäen sen samaa tietä ulos kuin -edellisenkin. Mainitessaan nimensä oli Tarzan huomannut kuolon -kalpeuden leviävän kapteenin kasvoille. Vihdoinkin hän oli löytänyt -oikean miehen ja vihdoinkin hän saisi kostaa sellaiselle viholliselle, -joka ei edes vastannut kansallisuutensa kunniakäsityksiä. - -"Mitä minusta tahdotte?" kysyi Schneider. - -"Saatte hyvittää, mitä rikoitte pienessä talossa wazirien maassa", -vastasi apinamies. - -Schneider alkoi ripeästi uhkailla. Tarzan lukitsi oven ja heitti -avaimen ikkunasta ulos. Sitten hän kääntyi tyttöön. "Pysykää syrjässä", -sanoi hän matalasti, "Apinain Tarzan tekee tapponsa." - -Kapteeni lopetti uhkailunsa ja alkoi selittää. "Minulla on vaimo ja -lapset kotona", huudahti hän. "Minä en ole tehnyt mitään. Minä..." - -Tarzan astui yli huoneen kohti rotevaa hauptmannia. Schneider oli iso -ja voimakas mies -- miltei Tarzanin pituinen, mutta paljon painavampi. -Nähdessään etteivät uhkaukset eivätkä selitykset auttaisi hän -valmistautui taistelemaan kaikella voimallaan tämän hämmästyttävän -petoihmisen nujertamiseksi paljain kourin. - -Painaen alas päänsä hän hyökkäsi apinamiehen kimppuun. Keskilattialla -he törmäsivät yhteen ja seisoivat hetken huojuen, kunnes Tarzanin -onnistui taivuttaa vastustajansa taaksepäin yli pöydän, joka heidän -molempien raskaasta painosta murtui ja rysähti lattiaan. - -Tyttö katseli pyörein silmin ottelun kulkua. Hän näki miesten vyöryvän -sinne tänne lattialla ja kuunteli kauhistuen alastoman jättiläisen -huulilta tulevia matalia murahduksia. Schneider koetti päästä käsiksi -vihollisensa kurkkuun, kun taas, oi kauhujen kauhistus, Tarzan näkyi -tavoittelevan saksalaisen kaulasuonia hampaillaan. - -Schneiderkin näytti sen huomaavan, sillä hän ponnisti kaksinkertaisesti -onnistuen päästä apinamiehen päälle ja irti. Hypähtäen jaloillensa hän -juoksi ikkunan luo, mutta apinamies oli nopeampi ja ennenkuin hän siis -ehti hypätä yli ikkunalaudan laskeutui raskas käsi hänen olalleen ja -heitti hänet huoneen yli päin vastapäätä olevaa seinää. Tarzan perässä, -ja taas he kävivät toistensa kimppuun iskien rajusti, kunnes Schneider -päästi läpitunkevan huudon. - -Tarzan tarttui häntä kurkusta ja veti esiin metsästyspuukkonsa. -Schneider oli selin seinää vasten, niin että vaikka hänen polvensa -huojuivat, piteli apinamies häntä pystyssä. "Sinun takiasi menetti -vaimoni henkensä!" ähkäisi hän, ja ase löysi tiensä hänen sydämeensä, -katkaisten upseerin kiivaan vastalauseen: "Ei, niin ei tapahtunut! -Vaimonne ei --" - -Sitten Tarzan kääntyi tyttöön ja ojensi kätensä. "Antakaa medaljonkini -tänne", sanoi hän. - -Tyttö osoitti kuollutta upseeria. "Se on hänellä." Tarzan etsi ja löysi -korun. "Ja nyt paperit tänne", sanoi hän tytölle, joka sanaa sanomatta -ojensi hänelle kokoon käärityn asiapaperin. - -Tarzan katseli pitkään tyttöä, ennenkuin puhui jälleen. - -"Tulin tavoittamaan teitäkin", sanoi hän sitten. "Olisi vaikeata viedä -teidät täältä, ja velvollisuutenani olisi siis surmata vaarallinen -vakooja, mutta naisesta en saa siten suoriutuneeksi." - -Päättäväisesti suoristautuen hän harppasi sitten ikkunan luo, astui yli -laudan ja katosi yöhön. Neiti Bertha Kircher meni nopeasti lattialla -makaavan ruumiin luo, pisti kätensä takin sisäpuolelle ja veti esiin -pienen kimpun papereita, jotka pisti puseronsa alle, ennenkuin meni -ikkunan ääreen kutsumaan apua. - - - - -SEITSEMÄS LUKU - -Veren teho - - -Apinain Tarzania kyllästytti. Hänellä oli ollut vakoilija Bertha -Kircher vallassaan, mutta hän oli laskenut hänet menemään. Totta kyllä, -että hän oli kostanut hauptmann Fritz Schneiderille, aliluutnantti von -Gossille ja muille, jotka olivat tuhonneet hänen onnensa ja kotinsa -wazirien piirikunnassa, paitsi että oli jälellä yksi upseeri, jonka -kanssa tili oli tehtävä, ja häntä hän ei voinut saada käsiinsä. Tuo -henkilö oli luutnantti Obergatz, jolle hänen kuulemansa mukaan oli -annettu joku erikoinen toimi joko Afrikassa tai Europassa -- kummassa, -sitä ei Tarzanin tiedonantaja halunnut ilmaista tai ehkä ei tietänyt. -Häntä kaiveli, että oli tunteen antanut vaikuttaa toimintaansa, kun oli -lähtenyt Wilhelmstalin hotellista tekemättä Bertha Kircheriä -vaarattomaksi. Häntä hävetti heikkoutensa ja hän oli tyytymätön -itseensä, vaikkakin hänen tytöltä ottamansa ja englantilaisten -päällikölle antamansa paperi oli ollut niin tärkeä, että saksalaisten -sivustahyökkäys siitä saatujen tietojen perusteella oli torjuttu. - -Heikkoutensa hän katsoi johtuvan seurustelusta sivistyneitten kanssa ja -se harmitti häntä sitä enemmän, sillä villissä sydämessään hän -sisimmältään halveksi koko sivistystä ja sen edustajia, niin miehiä -kuin naisiakin. Aina hän vertaili heidän heikkouksiaan, ääntään, -teeskentelyään ja pikku turhamaisuuksiaan julmien viidakkotoveriensa -suoriin ja mutkattomiin tapoihin -- mutta samalla kuitenkin hänen -suuressa sydämessään näitä tunteita vastaan taisteli toinen mahtava -tekijä, nimittäin hänen kiintymyksensä ja uskollisuutensa tuosta -sivistysmaailmasta saamiansa ystäviä kohtaan. - -Petojen villiä maailmaa varten kasvatettuna Tarzan oli hidas -ystävystymään. Tuttavuuksia hänellä oli sadoittain, mutta ystäviä vain -harvoja. Näiden harvojen puolesta hän oli valmis kuolemaan, kuten ne -epäilemättä hänen puolestaan. Mutta näitä ei ollut mukana taistelemassa -Itä-Afrikan englantilaisissa joukoissa ja niinpä hän perin -kyllästyneenä ihmisten julmaan ja petomaiseen sodankäyntiin päätti -kuulla nuoruutensa kaukaisen viidakon kutsua, etenkin kun saksalaiset -olivat peräytymisretkellä ja sota näillä main ehkä niin lähellä -loppuansa, että hänen palveluksistansa ei olisi suurtakaan hyötyä. - -Kun hän ei milloinkaan ollut vannoutunut kuninkaan palvelukseen, ei -hänellä ollut mitään velvoitusta jäädä, etenkään ei nyt, kun -siveellinen velvollisuus oli täytetty, ja niinpä hän katosi -englantilaisten leiristä yhtä salaperäisesti kuin oli sinne muutamia -kuukausia aikaisemmin ilmestynyt. - -Useammin kuin kerran Tarzan oli palannut alkuaikaisiin oloihin, -rakkaudesta puolisoonsa taas niistä lähteäkseen takaisin -sivistysmaailmaan; mutta nyt kun Jane oli kuollut, tunsi hän iäksi -eroavansa ihmisten oleilupaikoilta ja johtuvansa elämään ja kuolemaan -kuin eläin eläinten joukossa -- jona oli ollutkin lapsuudestaan aina -kypsyysikään asti. - -Hänen ja määräpaikan välillä levisi tietön ja koskematon aarniometsä, -jonka monia sokkeloita ihmisjalka ei varmaankaan ennen häntä ollut -tallannut. Tämä seikka ei suinkaan pelästyttänyt tarmangania -- -pikemminkin se häntä kiihoitti, sillä rikkaana virtasi hänen suonissaan -se seikkailijaveri, joka on tehnyt suurimman osan maan pintaa -asuttavaksi. - -Kysymys ruuasta ja juomasta, joka olisi ensimmäisenä esiintynyt -tuollaista retkeä suunnittelevan tavallisen miehen ratkaistavaksi, ei -Tarzania huolettanut. Viidakko oli hänen luonnollinen olinpaikkansa ja -paikallisvaisto yhtä kehittynyt kuin hengittäminen. Viidakon muiden -eläinten tavoin hän saattoi haistaa vesipaikan pitkän matkan päästä ja -missä te ja minä kuolisimme janoon, siellä apinamies erehtymättä kykeni -valitsemaan paikan, josta kaivamalla löytäisi vettä. - -Useita päiviä Tarzan samosi riistasta ja vedestä rikasta maata. Hän -eteni hitaasti metsästellen ja kalastellen tai veljeillen ja otellen -muiden viidakon villien asujamien kanssa. Juuri tällä hetkellä pieni -Manu-marakatti piti juttua ja haukuskeli mahtavaa tarmangania, mutta -seuraavassa henkäyksessä varoitti häntä Histah-käärmeestä, joka makasi -kiemurassa pitkässä ruohossa aivan Tarzanin edessä. Manulta Tarzan -tiedusteli isoja apinoita -- manganeja -- ja sai tietää, että vain -harvoja asui tässä osassa viidakkoa ja että nekin tähän vuoden aikaan -metsästelivät kauempana pohjoisessa. - -"Mutta Bolgani on täällä", sanoi Manu. "Tahtoisitko tavata hänet?" - -Manun äänensävy oli irvaileva ja Tarzan tiesi sen johtuvan siitä, että -pikku Manu luuli kaikkien olentojen pelkäävän väkevää Bolgani-gorillaa. -Tarzan pullisti suurta rintaansa ja läimäytti sitä nyrkillään. "Minä -olen Tarzan", huusi hän. "Kun Tarzan oli vasta balu, surmasi hän -Bolganin. Tarzan hakee manganeja, jotka ovat hänen veljiänsä, mutta -Bolgania hän ei etsi, ja pysyköön se siis poissa Tarzanin tieltä." - -Pikku Manu-marakattiin tämä vaikutti mahtavasti, sillä viidakon tapa on -kerskailla ja uskoa. Nyt hän suostui kertomaan Tarzanille enemmän -manganeista. "Ne käyskentelevät tuolla ja tuolla", sanoi hän tehden -pienellä ruskealla kädellään laajan kaarroksen pohjoiseen, länteen ja -etelään. "Sillä tuolla", hän osoitti nyt länteen, "on paljon riistaa, -mutta välillä on ruuaton ja vedetön laaja ala, joten heidän täytyy -kulkea tuota tietä", ja taas hänen kätensä teki puoliympyrän, joka -selitti Tarzanille, minkä suuren mutkan apinat tekivät päästäkseen -läntisille riistamailleen. - -Se kyllä kelpasi manganeille, jotka ovat laiskoja eivätkä huoli liikkua -nopeasti, mutta Tarzanille olisi suora tie paras. Hän kulkisi tuon -kuivan maan poikki kolmanneksessa siitä ajasta, minkä ottaisi matka -pohjoiseen ja sieltä taas takaisin. Niinpä hän siis jatkoi matkaansa -länttä kohti ja sivuutettuansa matalat vuorenharjanteet tuli leveälle, -kiviselle ja autiolle ylätasangolle. Kaukana hän näki toisen -vuoriharjanteen, jonka takana hän tiesi manganien metsästysalueen -olevan. Siellä hän yhtyisi heihin ja jäisi heidän luokseen hetkeksi, -ennenkuin jatkaisi matkaansa rannikolle ja pienelle majalle, jonka -hänen isänsä oli rakentanut viidakon reunalla sijaitsevan; maan -suojeleman sataman ääreen. - -Tarzan oli täynnä suunnitelmia. Hän korjailisi ja laajentaisi -syntymämajaansa, järjestäisi aittoja, joihin saattaisi apinat runsaina -aikoina varaamaan ruokaa niukkoja vuodenaikoja varten -- asia, josta ei -yksikään apina ollut milloinkaan uneksinutkaan. Heimo jäisi ainaiseksi -niille seuduille ja hänestä tulisi taas kuningas kuten ennenkin. Hän -koettaisi opettaa heille joitakuita ihmisiltä oppimiansa hyödyllisiä -taitoja, mutta tuntien apinat perinpohjin hän samalla pelkäsi, että -tässä suhteessa hänen vaivansa olisivat turhia. - -Apinamies huomasi matkaamansa maan olevan tavattoman karua, karuinta -mitä hän milloinkaan oli nähnyt. Ylätasankoa leikkasivat siellä täällä -syvät joenuomat, joiden ylikulku kysyi useinkin monen tunnin väsyttäviä -ponnistuksia. Kasvisto oli niukkaa ja ruskahtavan väristä, mikä antoi -koko maisemalle tavattoman alakuloisen sävyn. Niin pitkälle kuin silmä -kantoi oli isoja kallionlohkareita hautaantunut hienon hienoon pölyyn, -joka joka askeleella pilvinä nousi hänen ympärillään. Aurinko lisäksi -armotta paahtoi pilvettömältä taivaalta. - -Koko päivän Tarzan uurasti eteenpäin tuota inhaa seutua, mutta auringon -laskiessa kaukaiset vuoret eivät näyttäneet olevan sen lähempänä kuin -aamullakaan. Apinamies ei ollut nähnyt elollisesta elämästä muuta -merkkiä kuin Skan, tuon pahaenteisen linnun, joka oli väsymättä -seurannut häntä aina tämän paahdetun erämaan alkulaidasta asti. - -Ei pieninkään kuoriainen, jonka olisi voinut syödä, ollut todistamassa -täällä elämästä, ja nälkäinen ja janoinen oli Tarzan, kun hän illalla -asettui lepäämään. Hän päätti jatkaa matkaa yön viileydessä, sillä hän -huomasi väkevällä Tarzanillakin olevan rajoituksensa ja että missä ei -ruokaa ollut, siellä ei voinut syödä, ja missä ei vettä ollut, siellä -ei maailman suurin erämiestaito kyennyt sitä löytämään. Hänelle oli -tämä aivan uusi kokemus, että rakastamassaan Afrikassa oli näin -hedelmätön ja kolkko seutu. Itse Saharalla oli keitaansa, mutta tällä -peloittavalla seudulla ei ollut edes neliöjalkaa vieraanvaraista -kamaraa. - -Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään epäilyksiä matkan onnistumisesta. -Hän tahtoi kuin tahtoikin matkata pikku Manun kuvaamaan ihmemaahan, -vaikka hän epäilemättä saisi vaeltaa sinne parkittunein nahoin ja -tyhjin vatsoin. Ja niin hän siis yhä uurasti aina aamunkoittoon, -jolloin hän taas tunsi levon tarvetta. Hän oli nyt erään peloittavan -kanjonin reunalla, järjestyksessä kahdeksannen, jonka poikki oli -kulkenut. Sen äkkijyrkät reunat olisivat kysyneet ruuan, juoman ja -levon hyvin varustaman miehen viimeisetkin voimat, ja niinpä Tarzan -ensi kertaa tunsi epäilyn nousevan mieleensä, kun katseli rotkon -pohjaan ja vastapäistä vuorenseinää, jota myöten hänen oli kiivettävä. - -Hän ei pelännyt kuolemaa -- puolisonsa äsken tapahtunut kuolema saattoi -hänet miltei etsimään sitä, mutta väkevänä oli hänessä myös -itsesäilytyksen alkeellinen vaisto, tuo elämän taisteluun pakottava -voima, joka saattoi hänet vastustamaan suurta viikatemiestä, kunnes -tämän väkevämpi mahti voittaisi hänet. - -Maassa apinamiehen vierellä liikkui hitaasti varjo, ja ylös katsoessaan -hän näki Ska-korppikotkan liitelevän yllään. Tuo julma ja tunkeileva -pahan onnen ennustaja kannusti miestä uuteen toimintaan. Hän nousi, -käveli kanjonin reunalle ja nostaen kasvonsa kohti petolintua antoi -kuulua urosapinan taisteluhaasteen. - -"Minä olen Tarzan", huusi hän, "viidakon herra. Apinain Tarzan ei ole -raatojen syöjää Skata varten. Mene takaisin Dangon riistamaille ja syö -hyenain jätteitä, sillä Tarzan ei jätä tähän autioon kuolon erämaahan -luitaan Skan kaluttaviksi." - -Mutta ennenkuin hän pääsi rotkon pohjaan, oli hänen pakko huomata -suurten voimiensa vähenevän, ja uupuneena asetuttuaan lepäämään kallion -juurelle ja nähdessään vastassa olevan vuorenseinän, joka vielä oli -kiivettävä, hän irvistäen murahti. Tunnin hän makasi kallionseinän -viileässä varjossa. Hänen ympärillään vallitsi syvä haudan hiljaisuus. -Ei ollut lentäviä lintuja, ei surisevia hyönteisiä, ei matavia -käärmeitä, jotka olisivat tuoneet eloa jäyhään hiljaisuuteen. Tämä -todella oli kuolon laakso. Hän tunsi tämän kauhean paikan masentavaksi, -mutta hän hoippui taas jaloilleen pudistellen itseään kuin iso leijona, -sillä eikö hän yhä ollut Tarzan, apinain mahtava Tarzan? Oli, ja Tarzan -valtias hän tahtoi olla villin sydämensä viime lyöntiin saakka. - -Mennessään poikki kanjonin pohjan hän näki jotakin vastaisella -kallionseinällä -- jotakin, joka silmäänpistävästi erosi -ympäristöstään, mutta kuitenkin samalla oli niin olennainen osa tässä -synkässä maisemassa, että muistutti näyttelijää keskellä hyvin -varustettua näyttämöä. Ikäänkuin tahtoen tehostaa vertauskuvaa, kävivät -samalla Kudun liekehtivät säteet yli itäisen kallionreunan ja -jättiläisvalonheittäjän tavoin valaisivat läntisellä kallionjuurella -makaavaa olentoa. - -Tultuaan lähemmäksi Tarzan näki siellä ihmisen vaalentuneen pääkallon -ja luita, joiden ympärillä oli vaatteiden ja varustusten jätteitä. Nämä -saivat apinamiehen niin uteliaisuuden valtaan, että hän hetkeksi unohti -oman tukalan tilansa pohtiessaan tapahtumaa, josta nämä aikoja sitten -sattuneen murhenäytelmän mykät todisteet kertoivat. - -Luut olivat hyvin säilyneet, ja niiden tilasta saattoi päättää, että -korppikotkat olivat ne puhtaiksi nokkineet, sillä yksikään niistä ei -ollut rikki. Varustuksista taas saattoi nähdä, että ne olivat sangen -vanhoja. Tässä suojatussa paikassa ei ollut pakkasia, ja sadetta -nähtävästi vain vähän, joten luut olivat voineet olla täällä -hajaantumatta vuosikymmeniä, sillä muita hävittäviä voimia kuin jo -mainitut täällä ei ollut. - -Lähellä luurankoa oli taotusta pronssista tehty kypäri ja ruosteen -syömä rautainen haarniska, toisella puolella taas pitkä suora miekka -tuppineen ja vanhanaikainen pyssy. Luut olivat rotevan miehen -- -miehen, jonka Tarzan tiesi olleen tavattoman voimakkaan ja vireän, kun -oli näin kauas tunkeutunut Afrikan vaaroihin yllään tuollaiset painavat -ja samalla turhat varukset. Apinamies tunsi syvää ihailua nimetöntä -menneiden päivien seikkailijaa kohtaan. Mikä voimaolento hän lieneekään -ollut ja mitkä kunniakkaat taistelut ja kohtalon kirjavat vastukset -olivatkaan olleet tuohon vaalenneeseen kalloon suljetut! Tarzan -kumartui tutkimaan luiden ympäri yhä vielä lojuvia vaatteenriekaleita. -Jok'ainoa nahanpala oli kadonnut, epäilemättä Skan toimesta. Saappaita -ei ollut, mutta sinne tänne siroitettuina oli useita nastoja -ilmaisemessa, että suurin osa hänen varustelustaan oli ollut nahasta. -Aivan toisen käden luiden alla oli noin kahdeksan tuuman pituinen ja -läpimitaltaan noin kaksituumainen metallilieriö. Tarzan otti sen ylös -ja huomasi sen niin hyvin säilyneen ajan kuluttavalta hampaalta, että -se oli yhtä eho kuin ehkä vuosisatoja aikaisemmin, jolloin sen omistaja -oli vaipunut viimeiseen pitkään uneen. - -Tutkiessaan sitä hän huomasi sen toisessa päässä kannen, jonka hän pian -väänsi irti löytäen sisästä pergamenttirullan. Apinamies avasi sen, -jolloin esiin tuli joukko iän kellastuttamia tiheään kirjoitettuja -lehtiä. Niissä käytetyn kielen hän arvasi olevan espanjaa, mutta ei -osannut tulkita sitä. Viimeisellä lehdellä oli ylimalkainen kartta -useine Tarzanille käsittämättömine viitteineen. Tutkittuaan -hetkisen papereita hän pisti ne takaisin metallilieriöön ja oli -pudottamaisillaan sen omistajan muiden mykkien tavarain joukkoon, kun -tyydyttämätön uteliaisuus saattoi hänet pistämään sen nuolikoteloonsa, -samalla yrmeästi ajatellen, että satojen vuosien perästä ehkä joku sen -taas löytäisi hänen omien vaalenneitten luittensa vierestä. - -Luoden jäähyväiskatseen tuohon vanhaan luurankoon hän sitten ryhtyi -nousemaan kanjonin läntistä seinää. Hitaasti ja tavan takaa levähtäen -hän veti väsynyttä ruumistaan ylöspäin. Usein hän liukui alas pelkästä -uupumuksesta, ja miltei vähäpätöisin aihe olisi saanut hänet putoamaan -rotkon pohjalle. Hän ei olisi osannut sanoa, kuinka kauan kesti kavuta -ylös tuota peloittavaa kallionseinää, ja kun hän vihdoin veti itsensä -yli reunan, täytyi hänen vain maata ja läähättää, sillä hän oli liian -heikko nousemaan tai edes vierittämään itseään loitommaksi kuilun -vaaralliselta partaalta. - -Vihdoin hän sentään alkoi nousta päästen ensin hitaasti ja suurin -ponnistuksin polvilleen ja siitä jaloilleen. Hänen taipumatonta -tahtoaan todisti, kun hän äkkiä ryhdisti olkansa ja pudisti päättävästi -päätään lähtiessään hoippuvin jaloin taistelemaan eloonjäämisestään. -Hän tähysteli autiota maisemaa, näkisikö toisen kanjonin, joka olisi -oleva hänen eittämätön perikatonsa. Läntiset vuoret kohosivat nyt -lähempänä, vaikkakin näyttivät noidutun epätodellisilta ja ikäänkuin -tanssivat auringonvalossa, siten pilkaten häntä läheisyydellään tänä -hetkenä, jolloin uupumus uhkasi estää häntä niiden luo milloinkaan -pääsemästä. - -Hän tiesi, että niiden takana oli Manun mainitsemat hedelmälliset -riistamaat. Vaikka ei kanjonia tulisikaan esteeksi, tuntui matalien -mäkienkin ylimeno perin vaikealta, hyvä kun pääsisi niiden juurelle -edes, mutta kanjon, kuten sanottu, kävisi kokonaan hänen voimiensa yli. -Hänen yläpuolellaan Ska yhä liiteli ja hänestä tuo pahan onnen lintu -tuntui kaartelevan yhä matalammalla, ikäänkuin se hänen hoippuvasta -käynnistään lukisi lopun lähestyvän, ja halenneitten huuliensa läpi -Tarzan päästi ilmoille uhman murahduksen. - -Hän kävi hitaasti mailin toisensa jälkeen vain pelkästä tahtonsa -voimasta. Vähäväkisempi mies olisi laskeutunut kuolemaan ja ainaiseksi -lepuuttamaan lihaksiaan, joiden jokainen liike tuotti tuskaa. Vihdoin -hänen käyntinsä kävi aivan koneelliseksi -- hän hoippui eteenpäin, -hämärässä tajussaan vain yksi ainoa ajatus: eteenpäin, eteenpäin, -eteenpäin! Kukkulat näyttivät enää vain joltakin epämääräiseltä -ainesjoukolta. Toisinaan hän unohti, että ne olivat vuoria, toisinaan -taas hän ihmetteli hämärästi, miksi hänen iät kaiket piti kokea tätä -kidutusta saavuttaakseen nuo pakenevat ja harhaannuttavat vuoret. Äkkiä -hän alkoi vihata niitä, hänen puoleksi hourailevissa aivoissaan -muodostui harhatunne, että nuo vuoret olivat surmanneet jonkun hänelle -rakkaan, kenen, sitä hän ei voinut saada aivan selville, ja että hän -oli menossa kostamaan niille. - -Tämä ajatus tuntui antavan hänelle voimaa, uutta ja elähdyttävää, niin -että hän jonkun aikaa kulki hoipertelematta suoraan eteenpäin, pää -pystyssä. Kerran hän kompastui ja kaatui ja koettaessaan nousta hän -huomasi, ettei voinutkaan -- että hänen voimansa olivat niin loppuneet, -että hän enää kykeni vain ryömimään eteenpäin käsillään ja polvillaan -muutamia metrejä, mutta vaipui sitten maahan. - -Erään tällaisen äärimmäisen uupumuksen hetkenä hän kuuli pahaenteistä -siipien suhinaa aivan yläpuoleltaan. Ponnistaen viimeiset voimansa hän -kääntyi selälleen, jolloin näki Skan nopeasti lehahtavan ilmaan. Tämän -nähdessään Tarzan hetkeksi selvisi. - -"Onko loppu näin lähellä?" ajatteli hän. "Tietääkö Ska minun olevan -niin uupuneen, että uskaltaa tulla istumaan minun ruumiilleni?" Yrmeä -hymy karehti hetken hänen turvottuneilla huulillaan, kun hänen villiin -mieleensä johtui äkillinen ajatus -- pedon metsästysjuoni. Sulkien -silmänsä hän asetti käsivartensa niiden yli suojellakseen niitä Skan -väkevältä nokalta, ja sitten hän lepäsi aivan hiljaa ja odotti. - -Makaaminen oli suloista, sillä pilvet peittivät auringon ja Tarzan oli -niin väsynyt. Hän pelkäsi nukkuvansa, ja jokin sanoi hänelle, että jos -niin tapahtuisi, ei hän enää milloinkaan heräisi, ja niinpä hän siis -keskitti kaikki jälellä olevat voimansa pysyäksensä valveilla. Ei -lihaskaan värähtänyt -- ilmassa leijaileva Ska päätti, että loppu oli -tullut ja että hän vihdoinkin saisi palkan pitkästä uurastuksestaan. - -Hitaasti liidellen se laskeutui yhä lähemmäksi kuolevaa miestä. Miksi -ei Tarzan liikahtanut? Oliko uupumuksen uni hänet sittenkin lopulta -vallannut tai oliko Ska oikeassa -- oliko kuolema vihdoin saanut -haltuunsa tuon väkevän ruumiin? Oliko tuo iso villi sydän käynyt lepoon -ainaiseksi? Se oli uskomatonta. Epäilevä Ska leijaili varovasti. -Kahdesti se oli laskeutua rotevalle alastomalle rinnalle, mutta lehahti -heti taas pois. Vasta kolmannella kerralla sen kynnet koskettivat -ruskeaa nahkaa. Oli kuin tuo kosketus olisi tuohon liikkumatta -makaavaan aineskasaan laskenut eloa antavan sähkövirran. Ruskea käsi -tempautui otsalta, ja ennenkuin Ska saattoi kohota lentoon, oli se -uhrinsa kynsissä. - -Ska taisteli vastaan, mutta se ei ollut vertainen edes kuolevalle -Tarzanille, ja niinpä hetkeä myöhemmin apinamiehen hampaat iskeytyivät -raatojen syöjään. Liha oli karkeaa ja sitkeää, haisi pahalta ja maistui -vielä pahemmalta, mutta se oli ruokaa ja sen veri juomaa Tarzanille, -joka sydämeltään oli vain apina ja lisäksi vielä nälkään ja janoon -kuolemaisillansa oleva apina. - -Vaikkakin hän oli sielullisesti heikontunut, oli hän silti ruokahalunsa -herra, ja söi siis vain vähän, säästäen loput, ja ryhtyi sitte -nukkumaan, kun tiesi voivansa turvallisesti niin tehdä. - -Hänen ruumistaan rajusti pieksevä sade sai hänet heräämään. Heti hän -nousi, asetti kämmenensä kupeiksi ja keräsi jokaisen kallisarvoisen -pisaran parkittuneen kurkkunsa kostukkeeksi. Kerrallaan hän sai vain -vähän, mutta se oli tarpeeksi. Palaset Skata, sen veri sekä sadevesi ja -uni olivat kaikki häntä suuresti virkistäneet ja juoksuttaneet uutta -voimaa hänen väsyneihin lihaksiinsa. - -Nyt hän taas saattoi nähdä lähellä olevat vuoret, ja vaikka ei aurinko -paistanutkaan, tuntui maailma kirkkaalta ja miellyttävältä, sillä hän -tiesi olevansa pelastettu. Lintu, joka oli aikonut syödä hänet, ja -sallimuksen suoma sade olivat pelastaneet hänet aivan kuoleman kidasta. - -Syötyään taas muutamia suupaloja Skan epämieluisaa lihaa apinamies -nousi, liikkeissään jälellä jotakin entisestä vireydestä ja lähti -astumaan kohti lupauksen vuoria, jotka viettelevinä, nousivat -taivaanrannalla. Tuli pimeä, ennenkuin hän saavutti ne, mutta hän -jatkoi yhä kulkuaan, kunnes tunsi maan kohoavan ja tiesi siis -saapuneensa vuorten juurelle. Hän asettui nyt makuulle ja odotti siten -aamua, jolloin voisi etsiä helpointa pääsyä yli harjanteiden. Sade oli -laannut, mutta taivas oli yhä pilvien peitossa, joten eivät edes hänen -tarkat silmänsä voineet tunkea läpi pimeyden kuin muutamia jalkoja. -Syötyään Skan jätteet hän nukkui aina aamuun asti, jolloin aurinko -hänet herätti, ja hän tunsi olevansa täynnä uutta voimaa ja -hyvinvointia. - -Sitten hän vihdoin pääsi kuoleman laaksosta maahan, joka oli kaunis -kuin puisto ja riistasta rikas. Hänen alapuolellaan levittäytyi syvä -laakso, jonka keskustassa tiheä viidakkokasvullisuus osoitti jokea. -Tämän toisella puolen taas alkuaikainen aarniometsä jatkui -penikulmamääriä ja päättyi vihdoin korkeiden lumipeitteisten vuorten -juurelle. Siinä oli maa, jota Tarzan ei ennen ollut nähnyt eikä -todennäköisesti kukaan toinenkaan valkoinen mies, ellei ehkä harmaassa -muinaisuudessa tuo seikkailija, jonka vaalenneet luut hän oli löytänyt -kanjonista. - - - - -KAHDEKSAS LUKU - -Tarzan ja isot apinat - - -Kolme päivää apinamies vietti levätäksensä ja tointuaksensa syöden -hedelmiä, pähkinöitä ja pieniä eläimiä, jotka olivat helpoimmin kiinni -otettavissa. Neljäntenä hän lähti tutkimaan laaksoa ja etsimään isoja -apinoita. Aika oli mitätön tekijä elämän yhtälössä -- Tarzanista oli -samantekevää, pääsikö länsirannikolle kuukaudessa tai vuodessa tai -kolmessa vuodessa. Kaikki aika ja koko Afrikka olivat hänen. Hän oli -täysin vapaa -- olihan viimeinen side sivistykseen ja sen maailmaan -katkaistu. Hän oli yksin, mutta yksinäisyys ei häntä silti painanut. -Suurimman osan elämästään hän oli viettänyt näin ja vaikka ei toista -hänen sukuistaan olentoa ollutkaan, oli hänellä toki seurana viidakon -väki, jota kohtaan hän rinnassaan ei tuntenut mitään halveksumista. -Pienimmätkin niistä huvittivat häntä ja aina oli niitä, joiden kanssa -hän helposti ystävystyi. Toisaalta oli siellä myös hänen perinnäisiä -vihollisiaan, jotka antoivat ikäänkuin mausteen hänen elämälleen, joka -muuten olisi voinut käydä uneliaaksi ja yksitoikkoiseksi. - -Neljäntenä päivänä hän siis lähti tutkimaan laaksoa ja etsimään -apinatovereitaan. Hän oli käynyt jonkun matkaa etelään, kun sai -sieraimiinsa gomanganin, mustan miehen, hajun. Niitä oli paljon, ja -niiden hajuun sekaantui naistarmanganin haju. - -Heilautellen itseään lehvistön läpi Tarzan lähestyi näitä -mieltäkiinnittäviä olentoja. Hän tuli sivulta päin eikä pannut mitään -huomiota tuuleen, sillä hän tiesi, että ihminen saattoi aistia hänet -vain silmien ja korvien avulla, ja silloinkin verrattain läheltä. Jos -hän olisi havitellut Numaa ja Sheetaa, olisi hän kiertänyt, kunnes -olisi ollut tuulen alapuolella, ja olisi näin hyötynyt kaikesta -mahdollisesta aina siihen hetkeen asti, jolloin tuli näkyviin tai -kuuluviin. Typerää ihmistä vainotessaan hän sen sijaan ei piitannut -mistään varokeinoista, vaan kulki niin huolettomasti, että hänen -läsnäolonsa tiesi koko viidakko -- lukuunottamatta itse ihmistä, jota -koko käynti tarkoitti. - -Suuren puun tiheästä lehvistöstä hän katseli heidän ohikulkuaan. Siinä -oli joukko mustanahkoja, joista toiset oli puettu Saksan Itä-Afrikan -alkuasukasjoukkojen univormuihin, toisilla taas oli vain yksi ainoa -kappale kyseessä olevaa univormua ja koko muulla joukolla esi-isien -yksinkertainen vaateparsi -- nimittäin miltei täydellinen alastomuus. -Joukossa oli paljon mustia naisia, jotka nauroivat ja jutustivat -matkatessaan miestensä kanssa. Edelliset kaikki olivat varustetut -saksalaisilla kivääreillä ja ammuksilla. - -Valkoisia upseereja ei heidän joukossaan ollut, mutta silti Tarzan -tiesi miesten olevan jotakin saksalaista alkuasukasjoukkuetta, joka -nähtävästi oli surmannut upseerinsa ja lähtenyt viidakkoon vaimoineen; -nämä viimeksimainitut he olivat myös voineet ryöstää jostakin -ohikulkemastaan alkuasukaskylästä. Oli ilmeistä, että he koettivat -saada matkan itsensä ja rannikon välillä niin pitkäksi kuin mahdollista -ja epäilemättä etsivät jotakin läpitunkeutumatonta aarniometsäseutua, -jonne voisivat alkeellisesti varustettujen villien keskuuteen perustaa -hirmuvallan sekä siellä ryöstöllä ja väkivallalla tulla rikkaiksi -tavaroista ja naisista sen seudun kustannuksella, johon asettuisivat. -Kahden mustan naisen välissä kulki hoikka valkoinen tyttö. Hänellä ei -ollut päähinettä, ja hänen revityt vaatteensa olivat nähtävästi kerran -olleet sievä ratsastuspuku. Hänen takkinsa oli mennyt, ja hänen -puseronsa oli puoleksi reväisty hänen yltään. Tavan takaa ja ilmeisesti -aiheetta jompikumpi neekerittäristä löi tai sysäsi häntä karkeasti. -Tarzan katseli puoleksi ummistunein silmin. Hänen ensi aikomuksensa oli -hypätä heidän joukkoonsa ja riistää tyttö heidän julmista käsistään, -mutta sitten hän luopui siitä. Hän antoi mustien kulkea ohi muassaan -neiti Bertha Kircher. Viimeinen jonosta eksynyt soturi toi hänen -mieleensä kiusanteon halun -- huvituksen ja urheilun, jossa hän oli -kehittynyt taitavammaksikin kuin mitä oli ollut tuona kaukaisena -aikana, jolloin Kulonga, Mbonga-päällikön poika, oli heittänyt -kohtalokkaan keihäänsä apinamiehen kasvattiäitiin Kaalaan. - -Viimeinen mies, joka jostakin syystä oli aikaillut, oli ainakin -neljännesmailin päässä muusta joukosta. Tarzanin nähdessä hänet hän -juuri kiirehti saavuttaakseen muut ja miehen tullessa puun alitse, -jossa Tarzan kyräili, pudotti tämä kätevästi silmukan hänen kaulaansa. -Pääjoukko oli vielä selvästi näkyvissä, ja tuon pelästyneen miehen -päästäessä läpitunkevan parkaisun katsoivat kaikki taakseen, jolloin -näkivät hänen kuin taikavoimasta kohoavan ilmaan ja katoavan puun -uhkeihin lehviin. - -Hetken mustanahkat seisoivat hämmästyksen ja pelon lyöminä, mutta -sitten heidän johtajansa roteva kersantti Usanga lähti äkkiä juoksemaan -takaisin tietä pitkin huutaen toisia seuraamaan perässä. Kivääreitään -ladaten mustat juoksivat toverilleen avuksi ja Usangan komennuksesta -muodostivat ketjun, äkkiä ympäröiden puun, johon yksi heistä oli -kadonnut. Usanga kutsui soturiaan, mutta kun ei saanut mitään -vastausta, eteni hän kivääri valmiina puuta kohden. Hän ei voinut nähdä -ketään eikä mitään. Ketju tiukentui yhä, kunnes nuo viisikymmentä -neekeriä saattoivat aivan läheltä tarkoin silmin tutkistella puuta. -Miten oli käynyt heidän toverilleen? He olivat nähneet hänen kohoavan -puuhun, ja vaikka siitä hetkestä asti monien silmät olivat herkeämättä -vahtineet paikkaa, ei hänestä näkynyt jälkeäkään. Eräs uskalikko tahtoi -vapaaehtoisesti kiivetä puuhun ottamaan asiasta selkoa. Siellä hän -viipyi vain minuutin tai kaksi, kapusi sitten taas alas ja vannoi, -ettei miehestä siellä näkynyt merkkiäkään. - -Hämmästyneinä ja vähän kauhuissaan mustat lähtivät hitaasti paikalta -matkaansa jatkamaan, tavan takaa taaksensa vilkuillen. Noin mailin -päässä tapahtuman paikalta etunenässä kulkijat näkivät kadonneen -tuijottavan eräästä aivan heidän edessään tiepuolessa olevasta puusta. -Huutaen tovereilleen, että mies oli löydetty, he lähtivät juoksemaan, -mutta ensimmäisinä paikalle tulleet vetäytyivät äkkiä takaisin silmät -pelosta pyöreinä, ikäänkuin joku nimetön kauhuolento seuraavassa -hetkessä syöksisi heidän kimppuunsa. - -Aiheeton ei heidän pelkonsa ollutkaan, sillä heidän toverinsa pelkkä -pää tuijotti heihin katkaistun oksan kärkeen seivästettynä puun rungon -takaa. - -Nyt olisivat jo monet halunneet kääntyä takaisin selittäen, että olivat -loukanneet jotakin metsän haltiaa tunkeutumalla sen alueelle, mutta -Usanga kieltäytyi heitä kuulemasta vakuuttaen, että saisivat kärsiä -julman rangaistuksen, jos taas joutuisivat ankarien saksalaisten -herrojensa käsiin. Vihdoin hänen järkisyynsä tehosivat niin paljon että -tuo lannistettu ja kauhistunut joukkue lähti kulkemaan eteenpäin -tiheänä joukkona kuin lammaskatras, sillä nyt kaikki varoivat -poikkeamasta omille teilleen. - -Neekereillä ja pienillä lapsilla on luonteessa sama onnellinen piirre, -nimittäin että heidän masentunut mielialansa ei juuri kestä kauvan sen -jälkeen, kun sen aihe on poistunut, joten siis Usangankin joukko jo -puolen tunnin marssimisen jälkeen alkoi tuntea sydämensä taas -keventyneeksi. Pelon raskaat pilvet olivat jo miltei hälvenneet, kun -eräässä tien mutkassa äkkiarvaamatta kohtasivat aivan jalkojensa edessä -entisen toverinsa päättömän ruumiin, jolloin he taas joutuivat pelon -ja synkkien aavistusten valtaan. - -Niin selittämätön ja mieltäkääntävä oli koko tapaus, ettei yksikään -heistä voinut keksiä lohdutuksen sädettä, joka olisi valaissut tuon -pahan enteen kalmanomaista synkkyyttä. Mitä oli tapahtunut yhdelle, -voisi tapahtua itsekullekin heistä -- ja todennäköisesti kohtalo niin -määräisikin. Jos tuollaista saattoi tapahtua täydellä päivänvalolla, -miten silloin kävisikään yön hetkinä, jolloin kaikki oli verhottu -pimeyden vaippaan. Jo pelkkä ajatus vapisutti heitä. - -Valkoihoisesta tyttövangista tapaus oli yhtä salaperäinen, mutta hän ei -siitä ollut juuri kuohuksissa, sillä äkkinäinen kuolema olisi hänelle -nyt lohdullisin kohtalo, jota saattoi odottaa. Tähän asti ei hänelle -sen pahempaa ollut tapahtunut, kuin että naiset olivat häntä -pikkumaisilla julmuuksillaan kiusanneet, mutta toisaalta oli juuri -naisten läsnäolo pelastanut hänet pahemmasta -- nimittäin miehiltä, -joista varsinkin musta kersantti Usanga tuntui tunkeilevalta. Mukana -oli hänen oma naisensa, kooltaan oikea jättiläinen, ja näytti siltä, -ettei Usanga koko maailmassa muuta pelännyt kuin tuota lujatahtoista -naisihmistä. Vaikka juuri tämä oli erikoisen julma tytölle, piti tämä -häntä ainoana turvanaan inhoittavaa mustanahkaa vastaan. - -Myöhään iltapäivällä tultiin pieneen paaluvallilla suojattuun kylään, -jossa oli olkikattoisia majoja ja joka sijaitsi viidakkoon raivatulla -alueella rauhallisen joen rannalla. Heidän lähestyessään kylää -virtasivat sen asukkaat heitä vastaan, ja Usanga lähti kahden soturinsa -saattamana päällikön puheille. Päivän elämykset olivat niin -järkyttäneet mustan kersantin mieltä, että hän mieluummin halusi -neuvotella näiden ihmisten kanssa kuin ottaa kylän haltuunsa -asevoimalla, kuten asia alkuaan oli suunniteltu. Epämääräinen tunne -sanoi hänelle, että tätä viidakon osaa vartioi mahtava henki, jolla oli -väkevä valta vastustajiinsa. Usanga siis ensin ottaisi selville, missä -suhteessa kylä oli tuohon jumalaan, ja jos se olisi haltian suosima, -kohtelisi hän sitä niin ystävällisesti ja kunnioittaen kuin suinkin. - -Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että päälliköllä oli ruokaa, vuohia ja -siipikarjaa, jotka hän mielellään vaihtaisi hyvää korvausta vastaan, -mutta kun se merkitsi luopumista kalliista kivääreistä ja ammuksista, -vieläpä itse ruumiinverhoistakin, alkoi Usangalle selvitä, että sotaan -oli ehkä sittenkin pakko ryhtyä, jos mieli saada ruokaa. - -Onnelliseen tulokseen päästiin, kun eräs Usangan soturi keksi, että he -seuraavana päivänä lähtisivät metsästämään ja toisivat kyläläisille -tarvittavan määrän lihaa vieraanvaraisuuden korvaukseksi. Tähän -päällikkö suostui määritellen laadulleen ja paljoudelleen riistan, joka -oli maksettava vieraille annettavista jauhoista, siipikarjasta ja -yösijoista. Kun yksityiskohdista oli sovittu noin tunnin kestävän -sanasodan jälkeen, joka niin suuresti on Afrikan alkuasukkaitten -mieleen, lähtivät tulijat kylään, jossa heidät opastettiin majoihinsa. - -Bertha Kircher huomasi jääneensä yksin kylän laidalla lähellä -paaluaitaa olevaan majaan. Häntä ei oltu sidottu eikä häntä myöskään -vartioitu, mutta Usanga vakuutti, ettei hän voisi paeta joutumatta -miltei varman kuoleman uhriksi suurien ja julmien leijonien asumassa -viidakossa. "Jos olet hyvä Usangalle", lopetti hän, "ei mikään voi -sinua vahingoittaa. Tulen katsomaan sinua taas, kun toiset nukkuvat. -Olkaamme ystäviä." - -Villin lähdettyä alkoivat tytön kasvot vapista kuin suonenvedosta, ja -hän vaipui majan lattialle peittäen kasvonsa käsillään. Nyt hän -ymmärsi, miksi ei naisia oltu jätetty häntä vartioimaan. Se oli tuon -viekkaan Usangan työtä; mutta eikö hänen naisensa aavistaisi hänen -aikomuksiansa? Hän ei ollut mikään tuhma hanhi ja ollen täynnä -mustasukkaisuutta hän aina vakoili mustanahkaisen herransa tekoja. -Bertha Kircher tunsi, että vain tuo nainen voisi pelastaa hänet, ja -varmaan tekisikin sen, jos vain saisi tietää asiasta. Mutta kuinka hän -voisi lähettää hänelle sanan? Ollen ensi kertaa pitkästä aikaa yksin -tyttö nyt vakuuttautui, että hänen hauptmann Fritz Schneideriltä -ottamansa paperit yhä olivat ommellut hänen alusvaatteisiinsa. - -Mutta oi! Mitä hyötyä niistä voisi olla hänen rakkaalle isänmaalleen? -Mutta tottumus ja antautuminen tehtäväänsä olivat niin tulleet hänen -toiseksi luonnokseen, että hän yhä piti kiinni toivosta saada jättää -paketti päällikölleen. - -Alkuasukkaat näyttivät unohtaneen hänet -- ei kukaan tullut majalle -edes ruokaa tuomaan. Hän saattoi kuulla kylän toisesta päästä heidän -nauruansa ja kirkunaansa ja tiesi heidän juhlivan syöden ja -kotitekoista oluttansa juoden -- mikä kaikki oli vain omiaan lisäämään -hänen huoliansa. Olla vankina alkuasukaskylässä tutkimattoman -Keski-Afrikan sydämessä -- ja vielä lisäksi ainoana valkoihoisena -naisena juopuneen neekerijoukon keskessä! Jo pelkkä ajatuskin -kauhistutti häntä. Mutta pikkuisen sentään saattoi rakentaa sen varaan, -että hänen tähän hetkeen saakka oli annettu olla rauhassa -- ehkäpä he -sittenkin olivat unohtaneet hänet ja pian juopuisivat niin ettei heistä -olisi haittaa. - -Oli jo tullut pimeä, eikä vieläkään ketään ollut tullut. Tyttö pohti, -uskaltaisiko lähteä etsimään Naratua, Usangan vaimoa, sillä Usanga ei -ehkä unohtaisi, että oli luvannut palata. Ei ketään näkynyt hänen -astuessansa majasta ja lähtiessään kylän päähän, jossa kemuilijat -juhlivat ison nuotion äärellä. Tullessaan lähemmäksi hän näki -kyläläisten vieraineen kyykkivän tulen ympärillä, jonka luona jotkut -puolialastomat soturit hypellen ja maata polkien esittivät -eriskummaista tanssia. Ruokakupit ja juomakulhot kiersivät miehestä -mieheen. Likaiset kädet sukelsivat kuppeihin ja esiin ongitut palat -ahmaistiin niin halukkaasti, että olisi voinut luulla koko joukon -olleen lähellä nälkäkuolemaa. Kulhoista ryystittiin, niin että olut -vuoti pitkin leukaa, ja astia siepattiin ahnaasti juojan kädestä -ennenkuin asianomainen olisi halunnut sitä luovuttaakaan. Juoma oli nyt -jo niin vaikuttanut moniin, että alkoivat pitää mitä sopimattominta -menoa. - -Tytön varjopuolella ollen etsiessä Naratua huomasi hänet äkkiä eräs -joukosta -- isoruumiinen nainen, joka nousi ja lähti kirkuen häntä -kohti. Eleistä päättäen tyttö luuli hänen aikovan repiä hänet -kirjaimellisesti kappaleiksi. Niin hillitön ja äkkiarvaamaton oli tämä -kimppuun käynti, ettei tyttö mitenkään ehtinyt varustautua sitä -torjumaan, ja ties kuinka siinä olisi käynyt, ellei eräs soturi olisi -tullut väliin. Huomatessaan tapahtuman lähti myös Usanga hoiperrellen -ottamaan asiasta selkoa. - -"Mitäs tahdot?" huusi hän. "Ruokaa ja juomaako? Tule kanssani!" ja -kietoen kätensä tytön vyötäisille hän lähti vetämään tätä kohti -kemuilevaa joukkoa. - -"En tule!" huusi tyttö. "Tahdon tavata Naratua. Missä hän on?" - -Tämä näytti hetkeksi selventävän neekerin sumuista sielua, oli kuin hän -hetkeksi olisi unohtanut paremman puoliskonsa. Hän silmäsi nopeasti ja -pelokkaasti ympärilleen ja ilmeisestikin tultuaan vakuutetuksi, ettei -Naratu ollut mitään huomannut, määräsi soturin, joka yhä esteli -raivostunutta neekerinaista pääsemästä tytön kimppuun, viemään tämän -takaisin majaan ja jäämään sinne vartijaksi. - -Anastettuaan itselleen ensin kulhollisen olutta soturi käski tyttöä -käymään edellänsä, ja näin he lähtivät majalle, jonka oven edustalle -mies istui kyyköttämään ja juomaansa ryyppimään. - -Bertha Kircher istui majan nurkkaan odottamaan tuntematonta -kohtaloansa. Hän ei voinut nukkua, sillä niin täynnä oli hänen mielensä -villejä pakosuunnitelmia, vaikkakin jokainoa niistä osoittautui -epäkäytännölliseksi. Puolen tunnin kuluttua hänen vartijansa astui -sisään ja koetti päästä puheisiin hänen kanssaan. Hapuillen pimeässä -hän laski lyhyen keihäänsä seinää vasten ja istui tytön viereen. -Puhellen hän sitten siirtyi yhä lähemmäksi, kunnes vihdoin kosketti -kädellään tyttöä, joka väristen vetäytyi poispäin. - -"Älä koske minuun!" huusi hän. "Sanon Usangalle, ellet jätä minua -rauhaan, ja tiedät kyllä, mitä sitten seuraa." - -Mutta mies vain nauroi juopuneesti ja kaapaten häntä kiinni -käsivarresta alkoi vetää itseään kohti. Tyttö taisteli vastaan huutaen -ääneen Usangaa, ja samassa hetkessä majaa pimensikin oviaukolle -ilmaantunut mies. - -"Mikä hätänä?" huusi tulija syvällä äänellä, jonka tyttö tunsi mustalle -kersantille kuuluvaksi. Hän oli siis tullut, mutta paranisivatko tytön -asiat siitä? Hän tiesi, että asia ei olisi niin, ellei osaisi Naratulla -peloitella. - -Huomattuaan mitä oli tapahtunut Usanga potki soturin majasta käskien -tämän suoriutumaan tiehensä niin nopeaan kuin suinkin ja palasi sitten -murahdellen tytön luo. Hän oli aika tavalla juovuksissa, joten tytön -onnistui useita kertoja väistää häntä ja kahdesti työntää häntä niin -tarmokkaasti, että kersantti kompastui ja kaatui. - -Vihdoin Usanga raivostui ja hyökäten tytön kimppuun sulki hänet pitkiin -apinankäsivarsiinsa. Takoen nyrkeillään ahdistajansa kasvoja hän koetti -päästä irti. Hän uhkasi häntä Naratun vihalla, jolloin Usanga muuttaen -menettelyänsä alkoi anella. Hänen näin kinastelussaan tytön kanssa, -luvaten suojella, ehkä vapauttaakin hänet, mennä hoippui ulos potkittu -soturi Naratun majalle päin. - -Huomattuaan ettei rukouksista ja lupauksista ollut sen enempää apua -kuin uhkauksistakaan Usanga vihdoin menettäen kärsivällisyytensä ja -malttinsa tarttui raa'asti tyttöön, mutta samassa syöksyi majaan oikea -mustasukkaisuuden raivoava paholainen. Naratu oli tullut. Potkien, -kynsien, lyöden ja purren hän ajoi pelästyneen Usangan majasta, ja halu -rangaista uskotonta herraansa ja mestariansa oli vallannut hänet siihen -määrin, että hän kokonaan unohti viettelyksen aiheuttajan. - -Bertha Kircher kuuli hänen kirkumistaan kylän raitilta ja vapisi -ajatellessaan, mitä saisi osakseen näiltä kahdelta, sillä hän tiesi, -että viimeistään huomenna Naratu kostaisi hänelle täysin mitoin, kun -ensin oli saanut purkaa kiukkunsa Usangalle. - -Pariskunta oli ollut tiessään vain muutamia minuutteja, kun -vartija-soturi palasi. Hän katsoi majaan ja astui sitten sisään. "Nyt -ei yksikään estä minua, sinä valkoinen nainen", murisi hän astuessaan -tyttöä kohti. - - * * * * * - -Ruokaillessaan Baran mehukkaan lavan ääressä Apinain Tarzan tunsi -epämääräisesti mieltään ahdistavan. Hänen olisi pitänyt olla -tyytyväinen itseensä ja koko maailmaan, sillä elihän hän nyt omassa -viidakossaan, jossa saalista oli yllin kyllin ja jossa paraikaa täytti -vatsaansa mieliriistallansa. Mutta häntä vaivasi kuva hoikasta nuoresta -tytöstä, jota raa'at neekerinaiset sysivät ja löivät, ja -mielikuvituksessaan hän saattoi nähdä hänet turmeltuneiden neekerien -vankina tässä villissä maassa. - -Miksi olikaan niin vaikea muistaa, että hän oli saksalainen vakoilija? -Miksi tulikaan aina mieleen, että hän oli nainen ja valkoihoinen. Mutta -asianhan hän oli jo jättänyt, hän ei siis sillä enää itseänsä vaivaisi, -vaan ajattelisi muita asioita. Mutta mielikuvapa ei väistynytkään -- se -kohosi yhä uudestaan kaikkine yksityiskohtineen hänen eteensä ja -kiusasi häntä herkeämättä. Hän alkoi miettiä, mitä neekerit hänelle -tekisivät ja niihin he hänet veisivät. Mutta tuhat tulimmaista, mitä -tekemistä hänellä oli vihollistytön kanssa? Hoitakoon itse asiansa! Hän -ei siihen puuttuisi, ei! Yö tuli, ja hän kapusi tuuheaan puuhun -levätäkseen aamuun asti, mutta unta ei tullut. Sen sijaan hän sielunsa -silmillä näki mustien naisten pitelevän pahoin valkoista tyttöä ja -kuinka tuo tyttö oli jätetty turvatta synkkään ja kauheaan viidakkoon, -neekerisoturien mielivaltaan. - -Vihasta ja itsehalveksumisesta murahtaen Tarzan nousi ja lähti -heilauttamaan itseään puusta puuhun pitkin lehvistön keskitasannetta -suuntaan, jonne Usangan seurue oli iltapäivällä painunut. Tietä oli -helppo seurata, sillä se oli selväksi tallattu, ja kun hän puolenyön -seuduissa tunsi alkuasukaskylän hajun herkissä sieraimissaan, arvasi -hän tulleensa perille ja pian löytävänsä etsimänsä. - -Hiipien salavihkaa kuin Numa-leijona varovan otuksen kimppuun Tarzan -liikkui äänettä pitkin paaluaitaa kuunnellen ja tarkastellen. Kylän -perältä hän löysi puun, jonka oksat ulottuivat aidan ulkopuolelle, ja -hetkeä myöhemmin hän pudottautui hiljaa kylään. Hän kulki majalta -majalle etsien korvat ja sieraimet tarkkoina jotakin todistetta -tytöstä, kunnes vihdoin aisti erään pienen majan ympäriltä hienon -tuoksun, joka miltei hukkui gomanganin vahvaan hajuun. Kylän humu oli -nyt vaiennut, sillä viimeisetkin oluen ja ruuan tähteet oli nautittu ja -neekerit makailivat turtuneina majoissaan. Tästä huolimatta Tarzan -kulki niin varovasti, ettei tärkinkään mies olisi voinut mitään -huomata. - -Hän kiersi majan oven eteen ja kuunteli. Sisältä ei kuulunut -pienintäkään ääntä, mutta hän oli varma, että tyttö oli ollut siellä ja -oli ehkä vieläkin, ja hän livahti sisään hiljaa kuin ruumiiton henki. -Hetkisen hän seisoi aivan oviaukon edessä liikahtamatta kuunnellen. Ei -ketään ollut siellä, siitä hän oli varma, mutta hän tutkisi asiaa -sittenkin. Hänen silmiensä totuttua majan pimeyteen alkoi lattialla -lojuva esine hahmoutua ja osoittautui sitten äkkiä ihmisen ruumiiksi. -Tarzan astui lähemmäksi ja kumartui tarkastamaan -- se oli alastoman -neekerisoturin ruumis, rinnassa lyhyt keihäs. Hän tutki tarkkaan -jokaisen neliöjalan lattiata, palasi sitten lopuksi taas ruumiin luo ja -kumartui haistamaan keihästä, jolla surmaaminen oli suoritettu. Hymy, -joka karehti hetken hänen huulillaan, ja kevyt pään ravistus -osoittivat, että hän oli ymmärtänyt tapahtumain kulun. - -Etsittyään vielä kylästä hän tuli vakuutetuksi, että tyttö oli päässyt -pakenemaan, jolloin hän tunsi suurta huojennusta ajatellessaan, että -tämä oli säilynyt vahingotta. Että hän oli yhtä suuressa vaarassa -villissä viidakossa, johon hänen oli täytynyt paeta, ei johtunut hänen -mieleensä, kuten olisi tapahtunut teille tai minulle, sillä Tarzanista -viidakko ei ollut vaarallinen paikka -- siellä oli muka turvallisempaa -kuin öisessä Pariisissa tai Lontoossa. - -Hän oli jo puussa taas ja paaluaidan ulkopuolella, kun hänen korviinsa -heikosti kuului kaukaa kylän takaa lähtevä vanha tuttu ääni. -Kuunnellessaan ja seisoessaan siinä norjana huojuvalla oksalla hän oli -kuin metsän ihana jumala. Hetken hän seisoi näin, mutta sitten kuului -hänen huuliltaan apinain pitkä ja kauhea kutsuntahuuto, ja hän lähti -kautta viidakon kohti paikkaa, josta kuului ihmisapinain rummun -kumahdukset, jättäen jälkeensä kauhistuneet kyläläiset, jotka tuosta -luihin ja ytimiin tunkeutuvasta huudosta sitten päättivät, kuka oli -vapauttanut heidän valkoisen vankinsa ja tappanut yhden heidän -sotureistaan. - - * * * * * - -Kiiruhtaessaan pitkin hyvin tallattua viidakkotietä Bertha Kircherillä -oli vain yksi ajatus: saada matka itsensä ja kylän välillä -mahdollisimman pitkäksi ennen päivän valkenemista, jolloin häntä -voitaisiin ryhtyä ajamaan takaa. Minne hän matkasi, siitä hänellä ei -ollut tietoa eikä paljon välittänytkään, sillä kuolema olisi kuitenkin -hänen kohtalonsa aikaisemmin tai myöhemmin. - -Onni suosi häntä tuona yönä, sillä hän kulki vahingotta kaikkein -viileintä ja leijonain enimmin rasittamaa seutua -- oikeita -metsästysmaita, joita valkoinen mies ei vielä ole löytänyt ja joissa -kauris, antilooppi, seebra, kiraffi, norsu, villihärkä, sarvikuono ja -muut keski-Afrikan kasveja syövät eläimet liikuskelevat saaden olla -rauhassa kaikilta muilta paitsi luonnollisilta vihollisiltaan suurilta -kissaeläimiltä, joita täällä helpon saalistamisen houkuttelemina elelee -ylen paljon, etenkin kun lisäksi vielä täällä säästyvät villipetojen -metsästäjiltä. - -Tyttö oli matkannut tunnin tai ehkä kaksi, kun kuuli edestään eläinten -liikehtimistä ja niiden äännähdyksiä ja murinaa. Ollen vakuutettu, että -oli päässyt tarpeeksi etäälle mustanahkojen kylästä ja peläten noita -tuntemattomia petoja hän kiipesi isoon puuhun aikoen siellä viettää -loput yöstä. - -Tuskin hän oli päässyt turvalliselle ja mukavalle oksalle, kun huomasi -puun olevan pienen aukion reunalla, jota tiheä pensaikko oli estänyt -häntä näkemästä. Samalla hän myös sai selville, mitkä eläimet siellä -ääntä pitivät. - -Kuun selvästi valaiseman aukion keskellä hän näki ainakin kaksikymmentä -suuren suurta ihmisenkaltaista apinaa, kaikki takkuisia jehuja, jotka -marssivat takajaloillaan, vain silloin tällöin tukien itseään käsiensä -rystöillä. Kuuvalo heijastui niiden kiiltäviltä turkeilta ja monen -monet harmaapäiset karvat välkähtelivät niin että oliot näyttivät aivan -suurenmoisilta. - -Tyttö oli tarkastellut tuskin kahta minuuttia, kun niitä alkoi tulla -lisää sekä yksitellen että ryhmissä, kunnes kuutamokokoukseen oli -kerääntynyt kaikkiaan noin viisikymmentä karvaista petoa. Joukossa oli -nuoriakin, vieläpä imeväisiäkin, jotka kiinteästi pysyttelivät emojensa -takkuisilla harteilla. Äkkiä joukko jakaantui ja muodosti ympyrän -aukion keskellä olevan multakasalta näyttävän keon ympärille. Keon -ääressä kyykki kolme vanhaa eukkoapinaa, käsissä lyhyet raskaat nuijat, -joilla ne äkkiä alkoivat takoa kekoa. Tästä lähti kumea kauas kuuluva -ääni, jonka tahdissa apinat alkoivat liikkua, käyskennellen ja vaappuen -sinne tänne, lopulta muistuttaen kiemuroivaa matokasaa. - -Rumpua lyötiin ensin hitaan mietteliäästi ja erikoisetta tahditta, -mutta äkkiä tämä vaihtui raskaaseen rytmiin, jonka mukaan apinat -alkoivat astuskella ja ruumistaan huojutella. Hitaasti joukko jakaantui -kahteen piiriin, joista ulompaan kuuluivat naaraat ja nuoriso, -sisimpään taas täysikäiset urokset. Edelliset asettuivat kyykkysilleen, -mutta urokset kiersivät hitaasti piiriä rummun ympärillä ja kaikki -samaan suuntaan. - -Juuri tässä kohdassa kuului heikosti tytön korviin kammottava huuto -kaukaisesta kylästä, jonka hän oli jättänyt. Vaikutus apinoihin oli -sähkön nopea -- ne pysähtyivät hetkeksi tarkkaavaisesti kuuntelemaan, -ja sitten yksi joukosta, suurempi kuin toverit, nosti kuononsa kohti -taivasta ja vastasi äänellä, joka sai tytön hennon ruumiin vapisemaan. - -Sitten rummuttajat taas ryhtyivät työhönsä, ja tanssia jatkui. Noissa -villeissä juhlamenoissa oli jotakin lumoavaa, joka kiehtoi tyttöä, ja -kun näytti ettei häntä puusta keksittäisi, päätti hän viettää lopun -yötä siellä ja vasta aamun valjettua jatkaa pakoaan. - -Koeteltuaan että paperit olivat tallessa, hän etsi oksilta -mahdollisimman mukavan asennon ja alkoi katsella alapuolellaan -tapahtuvia kummia menoja. Kului puolisen tuntia, ja rummutus kiihtyi. -Iso uros, joka oli vastannut kaukaiseen huutoon, hypähti esiin -sisemmästä piiristä ja alkoi tanssia rummuttajien ja uroksien välisellä -alalla. Se hyppi ja kyyristeli muristen ja haukahdellen, seisahtui -sitten ja kohottaen kauhean näköiset kasvonsa Goro-kuun puoleen ja -lyöden karvaisilla käsillään rintaansa päästi ilmoille läpitunkevan -karjahduksen -- urosapinan taisteluhaasteen, vaikka tyttö ei sitä -tietänyt. - -Sitten se seisoi täysikuun paisteessa liikahtamatta alkuaikaisen -viidakon ja apinain ympäröimänä kuin kesyttömyyden ja voiman -vertauskuva, kuin aikojen aamun mahtavalihaksinen Herkules. Mutta -samassa kuului aivan tytön takaa vastauskarjahdus, ja hetkisen jälkeen -hän näki miltei alastoman valkoisen miehen pudottautuvan läheisestä -puusta aukiolle. - -Heti apinoista tuli muriseva ja sähisevä petoeläinlauma. Bertha Kircher -pidätti hengitystään. Mikä mieletön oli tuo, joka uskalsi lähestyä -noita kauheita petoja itse heidän kokoontumispaikallaan ollen yksin -viittäkymmentä vastaan? Hän näki ruskean miehen kuun täysin valaisemana -astuvan suoraan kohti sähisevää joukkoa. Hän näki hänen ruumiinsa -sopusoinnun ja kauneuden -- sen sirouden, sen voiman, sen ihmeellisen -sopusuhtaisuuden, ja samassa hän tunsi hänet. Se oli sama olento, jonka -hän oli nähnyt kantavan majuri Schneiderin kenraali Krautin päämajasta, -joka oli pelastanut hänet Numa-leijonan kynsistä, jonka hän oli iskenyt -maahan pistoolinsa perällä ja jonka luota oli päässyt pakoon, hänen -viedessään häntä vihollisten leiriin, sama, joka oli surmannut -hauptmann Fritz Schneiderin, mutta säästänyt hänen elämänsä tuona yönä -Wilhelmstalissa. - -Pelon täyttämänä ja lumottuna hän tarkasteli miestä sen lähestyessä -apinoita. Hän kuuli ääniä lähtevän hänen kurkustaan, samoja, joita -apinat käyttivät, ja vaikka hän tuskin saattoi uskoa omia korviaan, -tiesi hän tuon jumalaisen olennon puhelevan petojen kanssa näiden -omalla kielellä. - -Tarzan pysähtyi naaraiden piirin eteen. "Minä olen Apinain Tarzan!" -huusi hän. "Ette tunne minua, sillä kuulun eri heimoon. Tarzan tulee -joko sovussa tai taistelemaan -- kumpi tästä syntyy? Tarzan tahtoo -puhua kuninkaanne kanssa", ja näin sanoen hän työntyi suoraa päätä -halki naaraiden ja nuorten apinain, jotka väistyen hänen tieltään -antoivat hänen kulkea ohitseen sisäpiiriin. - -Naaraat pentuineen murisivat ja pörhistivät harjaksiaan, mutta hän sai -sentään esteettä päästä ohi uroksien luo. Täällä häntä uhkasivat -paljastetut raateluhampaat ja hirveästi vääntyneet naamat. "Minä olen -Tarzan", toisti hän. "Tarzan tulee tanssimaan dumdumia veljiensä -kanssa. Missä on teidän kuninkaanne?" Taas hän lähti työntymään -eteenpäin tytön puussa käsillään painellessa poskiaan ja katsellessa -silmät pyöreinä, kuinka tuo mieletön kulki kohti hirveää kuolemaa. -Hetki vain ja pedot hyökkäisivät hänen kimppuunsa raadellen ja repien, -kunnes tuosta ihanasta ruumiista olisi vain siekaleet jälellä. Mutta -piiripä aukeni taas, ja vaikka apinat murisivat ja uhkailivat, eivät ne -koskeneet häneen ja niin hän vihdoin seisoi rummun luona silmäten -apinain suurta kuningasta. - -Taas hän puhui. "Minä olen Apinain Tarzan", huusi hän, "Tarzan tulee -elämään yhdessä veljiensä kanssa. Hän tulee sovussa ja tahtoo elää -sovussa tai sitten tappaa, mutta tullut hän on ja jäädä hän tahtoo. -Kumpaako nyt: tanssiiko Tarzan dumdumia sovussa veljiensä kanssa vai -onko Tarzanin ensin tapettava?" - -"Minä olen Go-lat, apinain kuningas", karjui iso uros. "Minä tapan! -Minä tapan! Minä tapan!" ja ilkeästi ärähtäen se hyökkäsi tarmanganin -kimppuun. - -Tytöstä apinamies näytti olevan täysin varustamaton hyökkäystä -torjumaan ja hän odotti näkevänsä hänen tulevan maahan lyödyksi ja -surmatuksi jo ensi yhteenotossa. Suuri uros oli jo miltei hänen -kimpussaan valmiina suurine käsineen tempaamaan hänet murhaavaan -puristukseen, kun Tarzan liikahti, mutta tällöin hän oli niin nopea -käänteissään, että itse Ara-salama ei olisi hänelle riittänyt. Kuin -syöksähtää eteenpäin Histah-käärmeen pää, niin syöksähti apinamiehen -vasen käsi hänen tarttuessaan vastustajansa vasempaan ranteeseen. Nopea -käännähdys, ja Tarzan kammitsi apinan oikean käden jiujitsu-otteeseen, -jonka oli oppinut sivistyneiltä ihmisiltä ja jonka avulla helposti -katkaisisi nuo vankat luut ja tekisi apinan avuttomaksi. - -"Minä olen Apinain Tarzan!" huusi apinamies. "Saako Tarzan tanssia -rauhassa vai tappaako Tarzan?" - -"Minä tapan! Tapan! Tapan!" karjui Go-lat. - -Nopeasti kuin kissa Tarzan heitti apinan lonkkansa yli maahan. "Minä -olen Tarzan, kaikkien apinain kuningas!" huusi hän. "Tuleeko tästä -rauha?" - -Raivostuneena Go-lat hypähti jaloilleen ja hyökkäsi taas päästäen -ilmoille taisteluhuutonsa: "Minä tapan! Tapan! Tapan!" ja taas Tarzan -kieppasi tempusta tietämättömän apinan otteeseensa, joka sai -katsojakunnan ihastuksesta kirkumaan ja pani tytönkin epäilemään miehen -hulluutta. Ilmeisesti hän olikin turvassa keskellä petojen parvea, -sillä hän heilautti muitta mutkitta Go-latin selkäänsä ja sitten yli -toisen olkansa kuperkeikkaa maahan. Kuningasapina pudota mätkähti -päälleen ja makasi sangen hiljaa. - -"Minä olen Apinain Tarzan!" huusi apinamies. "Minä alan tanssia -dumdumia veljieni kanssa", ja hän antoi merkin rummuttajille, jotka -heti alkoivat jatkaa samaa rytmiä, minkä olivat jättäneet nähdäkseen -kuninkaansa surmaavan mielettömän tarmanganin. - -Tällöin Go-lat kohotti päätänsä ja hitaasti kämpyröi jaloillensa. -Tarzan lähestyi häntä. "Minä olen Apinain Tarzan!" huusi hän. "Saako -Tarzan nyt tanssia dumdumia veljiensä kanssa vai tappaako hän ensin?" - -Go-lat loi verestävät silmänsä tarmanganiin. "_Ke-go-da_!" huusi hän, -"Apinain Tarzan tanssii dumdumia veljiensä kanssa ja Go-lat tanssii -hänen kanssansa!" Ja puussa istuva valkoinen tyttö näki tuon villin -miehen hyppivän, taivuttelevan ja polkevan maata yhdessä kesyttömien -apinain kanssa dumdumin ikivanhoissa juhlamenoissa. Hänen murahduksensa -ja karjahduksensa olivat rajummat kuin itse petojen. Hänen kauniit -kasvonsa olivat vääntyneet villin julmiksi. Hän löi rintojaan ja -kajahutti ilmoille taisteluhuutonsa hänen toveriensa takkuisten -turkkien pyyhkäistessä hänen sileää ihoansa. Tuo oli noiduttua, -ihmeellistä, eikä kuitenkaan vailla kauneutta, tuo outo näytelmä, jota -luultavasti ei kukaan muu inhimillinen olento ollut milloinkaan omin -silmin nähnyt. Ja samalla se oli kauhistuttava kaikkine menoineen. - -Hänen lumottuna katsellessaan sai takaa kuuluva salavihkainen liikahdus -hänet kääntämään päänsä, jolloin hän näki kuunvalossa välähtelevät -keltaisen vihreät silmät -- Sheeta-pantteri oli löytänyt hänen -piilopaikkansa. - -Peto oli niin lähellä, että se olisi voinut koskettaa häntä -kynsikkäällä käpälällään. Ei ollut aikaa miettiä eri mahdollisuuksia. -Kauhu saneli hänen tekonsa, kun hän ääneen kirkaisten hyppäsi puusta -aukiolle. Tanssin ja kuunvalon kiihdyttäminä apinat heti kääntyivät -katsomaan, mikä aiheutti keskeytyksen. Ne näkivät yksinäisen ja -avuttoman tarmanganittaren ja lähtivät hänen kimppuunsa. Hyvin tietäen, -ettei edes Numa-leijona uskaltaisi häiritä suurten apinain dumdumia, -Sheeta-pantteri tällä välin katosi yön pimeyteen etsimään muualta -illallistansa. - -Muiden mukana kääntyi Tarzankin ottamaan selville keskeytyksen syytä ja -tunsi silloin heti tytön ja huomasi uhkaavan vaaran. - -Johtavat naaraat olivat jo miltei tytön kimpussa, kun Tarzan syöksähti -heidän keskeensä ja iskien raskaasti oikealle ja vasemmalle hajoitti -heidät. Kun sitten urokset tulivat paikalle saaliinjakoon, ettei tuo -uusi apinaolio saisi ryövätä ja pidättää itselleen koko otusta, -huomasivatkin ne hänen pitelevän käsivarttaan olennon ympärillä -ikäänkuin suojellen sitä. - -"Tämä on Tarzanin naaras", sanoi hän. "Älkää koskeko häneen!" -- -tämähän oli ainoa tapa pidättää heitä tappamasta tyttöä. Hän oli -hyvillään, ettei asianomainen voinut ymmärtää häntä. Olihan tarpeeksi -nöyrytystä jo siinäkin, että täytyi laskea suustaan nuo sanat -vihollisvakoojasta lausuttuina. - -Apinain Tarzan oli siis taas tahtomattaan pakotettu suojelemaan tuota -tyttöä. Äreänä hän murahti asiaa itselleen kaunistellen: - -"Hänhän on nainen, siispä en voi toisin menetellä!" - - - - -YHDEKSÄS LUKU - -Pilvistä pudonnut. - - -Kuninkaallisiin ilmailuvoimiin kuuluva luutnantti Harold Percy -Smith-Oldwick oli tiedustusmatkalla. Oli nimittäin tullut raportti tai -paremmin sanoen huhu englantilaisten päämajaan, että vihollinen oli -astunut maihin länsirannikolle ja marssi läpi mustain mantereen -tuodakseen apua siirtomaajoukoilleen. Arveltiin, että tuo uusi armeija -oli vain kymmenen tai kahdentoista päivän matkan päässä. Asia oli -tietenkin naurettava ja mahdoton -- mutta mahdottomuuksiahan usein -tapahtuu sodassa eikä yksikään kenraali salli pienimmänkään huhun -vihollisen liikehtimisistä painua ohi tutkimatta sitä. - -Tätä varten siis luutnantti Harold Percy Smith-Oldwick kiirehti nyt -länttä kohti tarkoin etsien, näkyisikö saksalaisten armeijasta mitään -merkkejä. Hänen alitseen vieri laajoja metsäalueita, joiden tiheitten -lehvien peitossa kokonainen armeija olisi voinut olla kätkettynä, -samoin vuoria, niittyjä ja erämaita, mutta ainoatakaan ihmisolentoa ei -näkynyt. Toivoen keksivänsä edes jonkun merkin heidän kulustaan, -hylätyn kuorma-auton, särkyneet valjaat tai vanhan leiripaikan, hän yhä -jatkoi matkaansa kauemmaksi länteen, kunnes myöhään iltapuolella -ollessaan mutkittelevan joen halkoman, puiden täplittämän tasangon -yläpuolella päätti kääntyä takaisin leirille. Ehtiäksensä perille ennen -pimeän tuloa, olisi lennettävä kiivainta vauhtia, ja kun hänellä oli -runsaasti öljyä ja luotettava kone, ei hän epäillyt voivansa tehtävästä -selviytyä. Mutta juuri tällöin kone alkoikin oikutella. - -Hän oli liian alhaalla voidakseen tehdä muuta kuin laskeutua maahan, ja -se hänen oli tehtävä heti, niin kauan kuin vielä voisi päästä allaan -olevalle verrattain avoimelle paikalle, sillä heti itään hänestä oli -laaja metsä, jossa häntä odottaisi kuolema tai ainakin varma tapaturma, -jos viottuneine koneineen sinne laskisi. Hän siis tuli maahan -luikertelevan joen lähellä olevalle niitylle, jossa alkoi konettaan -paikkailla. - -Työskennellessään hän hyräili vuosi takaperin Lontoossa muodissa -ollutta sävelmää, niin että olisi voinut luulla hänen toverijoukon -ympäröimänä työskentelevän englantilaisella lentokentällä eikä suinkaan -ypö yksinään tutkimattoman ja villin Afrikan sydämessä. Miehelle oli -kuvaavaa hänen täydellinen välinpitämättömyytensä ympäristöstään, -vaikka hänen ulkonäkönsä toisaalta ei osoittanut, että hän oli mikään -poikkeuksellisen sankarillinen luonne. Luutnantti Harold Percy -Smith-Oldwick oli vaaleatukkainen, sinisilmäinen, hoikka, rusoposkinen -ja poikamaisen näköinen nuori mies, jonka kasvojen ilme oli pikemminkin -ylellisen ympäristön ja mukavuuden kuin elämän ankarien puolien -kaavaama. - -Eikä hän ollut ainoastaan näköjään välinpitämätön mihin oli joutunut ja -mitä tässä tapahtuisi, vaan oli todella huoleton. Hän ei näyttänyt -hituistakaan ajattelevan, että lukemattomat vaarat saattoivat väijyä -hänen ympärillään. Hän kumartui ja alkoi uutterasti korjata viallista -moottoria, seutuun edes vilkaisematta. Itään päin olevassa metsässä ja -mutkittelevaan jokeen rajoittuvassa viidakossa olisi voinut olla -kokonainen armeija verenjanoisia villejä eivätkä ne kuitenkaan olisi -hetkeksikään virittäneet luutnantti Smith-Oldwickin mielenkiintoa. - -Vaikka hän olisi ympäristöänsä tarkastellutkin, on epäiltävää, olisiko -hän nähnyt metsän laidassa pensaikon piilossa hiipiviä olioita. On -henkilöitä, joilla sanotaan olevan kuudes aisti -- käyttääksemme -paremman puutteessa tuota nimitystä -- joka varoittaa heitä -näkymättömistä vaaroista. Näissä henkilöissä synnyttää piilossa olevan -tarkkaajan heihin keskittynyt katse levottomuutta; mutta vaikka -kaksikymmentä villiä silmäparia tuijotti luutnantti Harold Percy -Smith-Oldwickiä, ei hänen levollisessa rinnassaan tuntunut niin mitään. -Hiljoilleen hyräillen hän lopetti korjauksen ja koetteli sitte -moottoria minuutin tai pari, sulki sen sitten ja astui maahan aikoen -ennen leirille lähtöään vähän oikoilla koipiaan ja tupakoida. Nyt vasta -hän silmäsi ympäristöään heti ihastuen sen villiin kauneuteen. Jossakin -suhteessa tuo puita kasvava niitty muistutti häntä Englannin -puistontapaisista metsistä, eikä hänen mieleensä mitenkään johtunut, -että tässä ympäristössä asuisi petoja ja villi-ihmisiä. - -Erään kukkivan pensaan uhkeat tertut miellyttivät hänen esteettistä -silmäänsä ja niin hän savukettaan imien lähti katselemaan niitä -lähempää. Hän oli nyt jotensakin sadan metrin päässä koneestaan ja -hänen kumartuessaan kukkia tarkastelemaan havaitsi wamabojen päällikkö -Numabo hetken tulleen ja hyökkäsi miehineen pensaikosta hänen -kimppuunsa. Ensimmäisen vihjeen vaarasta sai nuori englantilainen -kuullessaan villejä huutoja takanaan olevasta metsästä. Kääntyessään -hän näki parikymmentä mustaa soturia karkaavan itseänsä kohti. Ne -juoksivat vieri vieressä, mutta lähemmäksi tultuaan vähensivät -tuntuvasti vauhtiansa. Kerran vain silmäistyään luutnantti -Smith-Oldwick huomasi heidän ehtineen liian lähelle hänen voidaksensa -päästä koneensa luo ja samalla hän myös oli täysin selvillä heidän -vihamielisistä aikeistansa. Hän näki heidän olevan aseistettuja -keihäillä, jousilla ja nuolilla, joten hän pistoolistansa huolimatta -joutuisi jo ensi yhteenotossa heidän saaliiksensa. Heidän -sodankäynnistään hän tiesi, että luonnontilassa olevien neekerien -luonteen mukaisesti he perääntyisivät pienintäkin vastusta -kohdatessaan, mutta että he siten useita kertoja edennyttyänsä ja -peräännyttyänsä kiihoittaisivat itsensä raivoon kirkumalla, hyppimällä -ja tanssimalla, jolloin he vihdoin voisivat tehdä lopullisen harkitun -hyökkäyksen. - -Kun Numabo juoksi etunenässä ja oli lisäksi suurikokoinen ja -sotaisamman näköinen kuin muut ja siis itsestään tarjoutui -maalitauluksi, tähtäsi englantilainen ensin häneen. Hän ei osannut, -onnettomasti kylläkin, sillä päällikön kuolema olisi voinut -lopullisesti ajaa pakoon toisetkin. Kuula suhahti Numabon ohi osuen -hänen takanaan olevan soturin rintaan, ja kun mies kiljahtaen kaatui, -perääntyivät muut, mutta pahaksi onneksi eivät takaisin metsään, vaan -lentokoneelle päin, joten luutnantti ei päässyt siihen turvautumaan. - -Äkkiä he pysähtyivät ja kääntyivät häneen puhuen ja huitoen kovasti. -Sitten eräs joukosta ilmaan hypähtäen alkoi hosua keihäällänsä ja -päästellä villejä sotahuutoja, mikä pian sytytti muutkin, niin ettei -aikaakaan, kun he jo kaikki samoilla tempuilla yllyttivät sammuvaa -rohkeuttansa uuteen hyökkäykseen. - -Toisella kerralla he jo tulivat lähemmäksi englantilaista, ja vaikka -hän aseellaan kaasi heistä taas yhden, sai hän jo väistellä paria -kolmea heidän keihästänsä. Hänellä oli viisi kuulaa jälellä, mutta -sotureita oli vielä kahdeksantoista, niin että hänen kohtalonsa oli -varma, ellei hänen onnistuisi peloittaa heitä tiehensä. - -Heihin kyllä vaikutti se seikka, että jokainen yritys maksoi miehen, ja -siksi he viivyttelivätkin ennenkuin uuteen ryhtyivät. Kun he vihdoin -niin pitkälle pääsivät, oli se paremmin järjestetty kuin edelliset, -sillä nyt he kolmeen osaan jakaantuneina kävivät hänen kimppuunsa yhtä -aikaa eri puolilta, ja vaikka luutnantin pistooli tekikin hyvin -tehtävänsä, tyhjeni se vihdoin, jolloin hän oli villien. He näyttivät -tietävän ammuksien loppuneen ja ympäröivät hänet ilmeisestikin aikoen -saada saaliinsa elävänä, sillä helppohan heidän olisi ollut seivästää -hänet keihäisiinsä. - -Parin kolmen minuutin aikana he parveilivat hänen ympärillänsä, kunnes -vihdoin Numabon käskystä yhtä aikaa kävivät hänen kimppuunsa ja -huolimatta hoikan luutnantin jakelemista iskuista saivat hänet piankin -keihäänvarsillaan maahan lyödyksi. - -Hän ei ollut pahastikaan vioittunut, kun he hänet vihdoin vetivät ylös, -sitoivat kädet selän taakse ja tylysti pakottivat kulkemaan edellänsä -viidakkoon. - -Joukon hoputtaessa häntä pitkin kapeaa polkua ei hän voinut muuta kuin -ihmetellä, miksi hänet oli haluttu kiinni elävänä. Hän tiesi olevansa -sydänmaalla siksi kaukana, ettei hänen univormullaan ollut mitään -vaikutusta tähän alkuasukasheimoon, joka luultavasti ei ollut kuullut -maailmansodasta edes huhuiltavan, ja hän saattoi vain olettaa -joutuneensa jonkun viilin suuruuden sotilasten käsiin. Ja hänen -kohtalonsa riippuisi nyt tuon samaisen kuninkaallisesta oikusta. - -He olivat matkanneet ehkä puolen tuntia, kun englantilainen näki -edessään joen rannalla kylän, jonka talojen olkikatot kohosivat -kömpelötekoisen, mutta vahvan paaluaidan yli, ja siinä samassa he jo -astuivatkin kylän kujalle, jossa heidät heti ympäröi joukko naisia, -lapsia ja sotureita. Hän tietenkin veti tuon kiihoittuneen lauman -huomion puoleensa, ja näytti siltä, että aikomus oli lähettää hänet -toiseen maailmaan niin sukkelaan kuin suinkin. Naiset varsinkin olivat -ilkeämpiä kuin miehet lyöden ja kynsien kuka vain lähelle pääsi, kunnes -vihdoin Numabo huomasi olevan parasta käydä väliin, säästääksensä hänet -muunlaista kohtaloa varten, mikä se sitten olisikaan. - -Sotilasten työntäessä ihmisjoukkoa syrjään ja avatessa tietä -valkoihoiselle vangille, näki tämä kylän vastaisesta päästä tulevan -neekerijoukon, joka oli puettu kaikenkarvaisiin saksalaisiin -univormuihin. Tämä häntä alussa kummastutti ja hän luulikin jo -tavanneensa jonkun osan armeijaa, jonka oli huhuttu lähteneen -länsirannikolta ja jota hän juuri oli ollut etsiskelemässä. - -Nyrpeä hymy karehti hänen huulillansa hänen ajatellessaan, millaisessa -tilanteessa sai tuon tiedon, sillä vaikka hän ei suinkaan ollut -toivoton, huomasi hän, että vain pelkästä sattumasta voisi päästä -pakoon ja takaisin koneensa luo. - -Univormupukuisten mustanahkojen joukossa oli roteva kersantin asuun -puettu neekeri, ja kun tämä huomasi englantilaisen upseerin, pääsi -häneltä äänekäs kirous, johon hänen toverinsa heti yhtyivät, ja kaikki -yhdessä lähtivät luutnanttiparan kimppuun. - -"Mistä sait englantilaisen?" kysyi musta Usanga-kersantti -Numabo-päälliköltä. "Onko muita hänen muassaan?" - -"Hän tuli taivaalta", vastasi alkuasukaspäällikkö, "kumman näköisessä -oliossa, joka lensi kuin lintu ja peloitti meitä ensin kovasti, mutta -katseltuamme sitä pitkän aikaa näimme ettei se ollutkaan elävä. Kun -tämä valkonahka sitten jätti sen, hyökkäsimme hänen kimppuunsa, ja -vaikka hän surmasi eräitä sotureitamme, otimme hänet kiinni, sillä me -wamabot olemme urhoollisia miehiä ja suuria sotureita." - -Usangan silmät pyöristyivät. "Lensikö hän tänne pilvistä?" kysyi hän. - -"Lensi", vastasi Numabo. "Suuressa lintua muistuttavassa esineessä hän -lensi tänne taivaalta. Esine on vielä tuolla lähellä joen toista mutkaa -olevia neljää puuta. Jätimme sen sinne, kun emme sitä tunteneet, ja -pelkäsimme siihen koskea, ja siellä se vieläkin on, ellei se ole -lentänyt tiehensä." - -"Ei se voi lentää ilman tätä miestä", sanoi Usanga. "Se kauhea kapine -täytti soturimme pelolla, sillä se lensi öisin leirimme yli ja -pudotteli sinne pommeja. Oli hyvä, Numabo, että vangitsit valkoisen -miehen, sillä hän olisi lentänyt kylänne yli tänä iltana ja surmannut -kaikki sen asukkaat. Englantilaiset ovat sangen ilkeätä väkeä." - -"Hän ei enää koskaan lennä", sanoi Numabo. "Ei ihmisen sovellu lentää -ilmassa, vain pahansuovat henget tekevät niin, ja Numabo-päällikkö -kyllä huolehti siitä, ettei valkonaama enää ryhdy sellaisiin hommiin", -ja näin sanoen työnsi hän nuorta upseeria raa'asti kohti kylän keskessä -olevaa majaa, jonne hänet teljettiin kahden rotevan soturin -vartioimana. - -Oman onnensa nojassa hän sai olla yli tunnin, jona aikana hän turhaan -yritti irroittaa siteitä ranteistaan. Sitten astui majaan musta -Usanga-kersantti ja lähestyi vankia. - -"Mitä minulle aiotaan tehdä?" kysyi englantilainen. "Minun maani ei ole -sodassa tämän heimon kanssa. Te puhutte heidän kieltänsä. Sanokaa -heille, etten ole heidän vihollisensa, että kansani on mustien ystävä -ja että heidän täytyy laskea minut rauhassa menemään." - -Usanga nauroi. "Eivät he eroita englantilaista saksalaisesta", sanoi -hän. "Ei heitä liikuta, kuka olette, sen he vain tietävät, että olette -valkoihoinen ja siis vihollinen." - -"Mutta miksi he sitten ottivat minut kiinni elävänä?" kysyi luutnantti. - -"Tulkaa", sanoi Usanga ja vei englantilaisen majan ovelle. "Katsokaa", -sanoi hän mustalla sormellansa osoittaen kylän raitin päähän, jossa -avautui pieni tori. - -Luutnantti Harold Percy Smith-Oldwick näki neekerittärien siellä -asettelevan risukimppuja paalun ympärille ja sytyttelevän tulia isojen -kattiloiden alle. Hänen kohtalonsa oli siis liiankin selvä. - -Usanga piti tarkasti silmällä valkoista miestä, mutta jos hän odotti -saavansa nähdä pelon merkkejä, erehtyi hän peräti, sillä nuori -luutnantti vain kohautti olkapäitään ja kääntyi häneen päin sanoen: -"Aiottekos te ryökäleet syödä minut?" - -"Ei minun mieheni", vastasi Usanga. "Me emme syö ihmislihaa, mutta -wamabot syövät. He teidät syövät, mutta me teidät surmaamme -juhlapaistiksi, engelsmanni." - -Englantilainen jäi oviaukosta tarkkaavasti katselemaan, kuinka -valmisteltiin syöminkejä, jotka niin julmasti päättäisivät hänen -maallisen elämänsä. Todennäköisesti hän hiukan pelkäsi, mutta kätki sen -viileän järkähtämättömyyden naamarin alle. Uhrin urheus ei ollut -vaikuttamatta karkeaan Usangaankaan, sillä vaikka hän oli tullut -kiusoittelemaan, ehkäpä kiduttamaankin, avutonta vankia, ei hän nyt -tehnyt kumpaakaan, vaan tyytyi vain soimaamaan valkoista rotua, etenkin -englantilaisia, joiden lentäjät olivat tuottaneet paljon tuhoa Saksan -Itä-Afrikan alkuasukasjoukoille. - -"Tästä lähtien teidän isot lintunne eivät enää lennä miehiemme yli ja -syökse joukkoomme tuhoa tuottavia pommejaan -- Usanga pitää siitä -huolen", ja hän lähti äkkiä tiehensä kohti miehiänsä, jotka, paalun luo -kokoontuneina naurattivat siellä naisiansa. - -Hetkeä myöhemmin englantilainen näki heidän lähtevän kylän portista -ulos, jolloin hän taas alkoi hautoa turhia pakoajatuksia. - - * * * * * - -Useita maileja kylästä pohjoiseen oli lähellä virtaavaa jokea pieni -ylänne, jota viidakko oli kiertänyt jättäen vain muutamia puita tuolle -muutaman tynnyrinalan suuruiselle ruohoakasvavalle alalle. Täällä -työskentelivät ahkerasti mies ja tyttö rakentaen aitaa, jonka -ympäröimälle alalle olivat jo pystyttäneet olkikattoisen majan. - -He työskentelivät miltei ääneti vain silloin tällöin vaihtaen -keskenänsä jonkun ohjeen tai kysymyksen. Lantiovaatetta lukuunottamatta -oli mies alasti. Aurinko ja tuuli olivat parkinneet hänen ihonsa -tummanruskeaksi. Hän liikkui sirosti kuin viidakkokissa, ja raskaiden -esineiden nosto oli hänelle yhtä helppoa kuin tyhjien käsien -kohottaminen. - -Kun mies ei katsonut tyttöön, huomasi tämä silmiensä vetäytyvän mieheen -ja joka kerta oli niissä silloin hämmästynyt ilme -- ikäänkuin edessä -olisi ratkaisematon arvoitus. Hänen tunteensa miestä kohtaan olivat -pelonsekaiset, sillä lyhyenä tuttavuusaikana hän oli tuossa -puolijumalan-kauniissa jättiläisessä huomannut sekä yli-ihmisen että -viidakon villin pedon kummasti yhtyneinä. Ensin hän oli tuntenut vain -naisellista pelkoa, joka tietenkin johtui hänen onnettomasta -asemastaan. - -Oli jo tarpeeksi kauhistavaa olla Keski-Afrikan tutkimattomissa -seuduissa kaksin villin miehen kanssa, mutta vielä pahemmaksi kävi -asia, kun tiesi tuon miehen olevan verivihollisen ja että oli -hyökkäämällä hänen kimppuunsa vielä yksityisesti antanut aihetta -yrmeihin suunnitelmiin. - -Kuukausi takaperin hän oli nähnyt miehen ensi kerran tämän tullessa -saksalaisten päämajaan ja ryöstäessä sieltä onnettoman majuri -Schneiderin, jonka kohtalosta upseeritoverit eivät olleet saaneet -pienintäkään tietoa. Sitten hän oli nähnyt hänet taas, kun mies pelasti -hänet leijonan kynsistä ja otti hänet vangikseen selittäen tunteneensa -hänet englantilaisten leirissä. Tällöin hän oli iskenyt hänet maahan -pistoolinsa perällä ja paennut. Että mies ei kenties kuitenkaan -tahtonut henkilökohtaista kostoa, oli käynyt ilmi Wilhelmstalissa tuona -yönä, jolloin hän oli surmannut hauptmann Fritz Schneiderin, mutta ei -ollut kajonnut häneen. - -Ei, häntä hän ei ymmärtänyt. Mies vihasi häntä, mutta samalla kuitenkin -suojeli, sitähän todisti se seikka, että oli estänyt isot apinat -repimästä häntä palasiksi hänen ollessaan pakomatkalla wamabojen -kylästä, jonne musta Usanga-kersantti oli hänet vankina kuljettanut. -Mutta miksi hän suojeli häntä? Mitähän hirveätä tarkoitusta varten tuo -kesytön vihollinen varjeli häntä julman viidakkonsa muilta olioilta? -Hän koetti karkoittaa ajatuksistansa tulevan kohtalonsa pohtimisen, -mutta yhä vain mielikuvat ahdistivat häntä, vaikka hänen olikin pakko -myöntää, ettei miehen käytöksessä ollut mitään, joka tukisi hänen -pelkoansa. Hän arvosteli ehkä häntä mittakaavan mukaan, jota oli -oppinut käyttämään muille miehille, ja piti häntä villinä olentona, -jolta ei voinut odottaa enempää ritarillisuutta kuin tuttavapiirinsä -sivistyneiltä herroilta. - -Neiti Bertha Kircher oli luonteeltaan seurusteleva ja hilpeä. Hän ei -ollut taipuva antautumaan sairaalloisten enteiden pohtimiseen ja ennen -kaikkea hän kaipasi seuraa lähimmäistensä kanssa ja ajatusten vaihtoa, -mikä on selvä eroitus ihmisen ja eläinten välillä. Tarzan taas ei -seuraa tarvinnut. Oleskellessaan monet vuodet puoliksi yksin olentojen -parissa, joiden suullinen seurustelukyky oli tavattoman rajoitettu, hän -oli miltei kokonaan saanut turvautua omaan ajanviettokykyynsä. - -Hänen toimelias mielensä ei ollut koskaan levossa, mutta kun hänen -viidakkotoverinsa eivät voineet seurata eivätkä ymmärtää hänen -mielikuvituksensa lentoa, oli hän jo aikoja sitten oppinut pitämään -kaikki omina hyvinään, joten hänellä ei nytkään ollut tarvetta uskoa -niitä muille. Tämä yhtyneenä hänen vastenmielisyyteensä tyttöä kohtaan -riitti sulkemaan hänen huulensa paitsi mikäli kyseessä oli jokin -välttämätön sananvaihto. Bertha Kircher oli naisellinen nainen ja -huomasi siis piankin, että oli tavattoman harmittavaa, kun ei saanut -keskustella, vaikka kerran oli puhekumppani. Hänen pelkonsa haihtui -vähitellen, ja hän oli pakahtua tyydyttämättömästä uteliaisuudesta, -mitä mies aikoisi hänelle tehdä ja kuka hän oli, sillä hän ei muuta -voinut kuin arvailla ja ihmetellä niin hänen entistä kuin nykyistäkin -outoa elämäänsä viidakossa, jossa oli ystävystynyt villeihin apinoihin -ja seurustellut niiden kanssa. - -Pelon kadottua hän sai tarpeeksi rohkeutta kysyä häneltä, mitä aikoisi -tehdä, kun maja ja suoja-aita olivat valmiit. - -"Lähden länsirannikolle, jossa olen syntynyt", vastasi Tarzan. "En -tiedä vielä koska. Koko elämä on edessäni, eikä viidakossa ole syytä -kiirehtiä. Me täällä emme aina juokse paikasta toiseen kuten te -ulkomaailman ihmiset. Kun olen ollut täällä kylliksi, lähden länteen, -mutta ensin minun on huolehdittava, että teillä on turvallinen paikka -nukkuaksenne ja että olette oppinut hankkimaan välttämättömimmät -tarpeenne. Ja se ottaa aikaa." - -"Aiotteko jättää minut tänne yksin?" huudahti tyttö, ja hänen äänensä -ilmaisi, kuinka hän pelkäsi tuota mahdollisuutta. "Aiotteko jättää -minut tänne yksin kauheaan viidakkoon petojen ja villi-ihmisten -saaliiksi satojen mailien matkan päähän valkoisten asutuksista, tänne, -missä kaikki ilmeisesti viittaa siihen, ettei sivistyneen ihmisen jalka -ole milloinkaan näitä seutuja polkenut." - -"Miksikä en?" kysyi Tarzan. "En minä ole teitä tänne tuonut. -Kohtelisiko kukaan teidän miehistänne tämän paremmin vihollisen -naisia?" - -"Kyllä!" huudahti tyttö. "Varmasti. Ei yksikään mies minun rotuani -jättäisi valkoihoista naista yksinään tähän hirveään seutuun." - -Tarzan kohautti leveitä hartioitansa. Keskusteluhan oli hyödytöntä, -eikä hän pitänyt siitä, että se kävi saksaksi. Hän olisi tahtonut tytön -puhuvan englantia, ja samassa johtui hänen mieleensä, että oli nähnyt -hänet valepuvussa englantilaisten leirissä, joten hän siis luultavasti -osasi englantia, ja niinpä hän kysäisi. - -"Tietysti puhun", huudahti tyttö, "mutta en tietänyt teidän puhuvan." - -Tarzan huomasi hänen kummastuksensa, mutta ei antanut mitään selitystä. -Häntä vain ihmetytti, kuinka tyttö saattoi ihmetellä englantilaisen -englannintaitoa, ja samassa johtui hänen mieleensä, että tyttö -nähtävästi piti häntä vain viidakkoihmisenä, joka sattumalta oli -oppinut saksaa usein käymällä saksalaisten uutisasutuksilla. Siellähän -vain tyttö oli hänet nähnyt eikä siis kai tietänyt hänen olevan -englantilaisen synnyltä ja omistavan kodin Englannin Itä-Afrikassa. -Samantekevää mitä tyttö hänestä tietäisi, ja mitä vähemmän, sen -paremmin hän saisi ongituksi häneltä tietoja saksalaisten -vakoilutoiminnasta ja -järjestelmästä, jonka edustaja tyttö oli. Ja -niin hän antoi tytön jäädä uskoon, että hän oli se, miltä näyttikin -- -villin viidakon kesytön asukas, jolla ei ollut heimoa eikä isänmaata ja -joka vihasi kaikkia valkoihoisia yhtä paljon, ja näin hän todella -ajattelikin. Sehän selitti täysin hänen hyökkäyksensä majuri -Schneiderin ja tämän veljen hauptmann Fritzin kimppuun. - -Taas he ryhtyivät jatkamaan aitaa, joka olikin jo miltei valmis, tytön -auttaessa parhaan kykynsä mukaan. Tarzan ei voinut muuta kuin nyrpeästi -panna merkille, kuinka halusta tyttö tahtoi olla hänelle avuksi tuossa -useinkin hankalassa työssä koota ja järjestää piikkisiä pensaita -tilapäiseksi suojaksi petoeläimiä vastaan. Hänen käsiensä ja -käsivarsiensa pehmeää lihaa olivat okaat repineet verille asti, eikä -Tarzan voinut muuta kuin tuntea omantunnon vaivaa, että oli antanut -hänen tehdä tätä työtä, ja niin hän lopulta kaskikin häntä lakkaamaan -siitä. - -"Miksi?" kysyi tyttö. "Ei se ole minulle sen vaivalloisempaa kuin -teillekään, ja kun se kerran on vain minun suojakseni aiottu, en -ymmärrä, miksi en tekisi omaa osaani työstä." - -"Te olette nainen", vastasi Tarzan. "Tämä ei ole naisen työtä. Jos -haluatte jotakin tehdä, niin ottakaa nuo tänä aamuna tuomani kurpitsan -kuoret ja menkää joelle täyttämään ne. Voitte tarvita niitä, kun olen -poissa." - -"Kun te olette poissa --", sanoi tyttö. "Aiotteko siis lähteä?" - -"Kun aita on valmis, lähden hankkimaan lihaa", vastasi Tarzan. -"Huomenna teen samoin ja otan teidät mukaani näyttääkseni kuinka siinä -on meneteltävä, kun itse siihen ryhdytte." - -Sanaa virkkamatta tyttö otti kulhot ja lähti joelle. Täyttäessään niitä -kärsi hän julmista aavistuksista, tiesi Tarzanin tuominneen hänet -kuolemaan ja että sinä hetkenä, kun hän jättäisi hänet, alkaisi tuomion -täytäntöönpano, sillä olisi kysymys vain ajasta -- jopa sangen lyhyestä -ajasta -- ennenkuin julma viidakko ottaisi hänet, sillä eihän -yksinäinen nainen kykenisi menestyksellisesti taistelemaan elämästään -viidakossa, jonka koko elämä perustui väkevämmän oikeuteen. - -Hän oli niin syventynyt näihin synkkiin mietteisiin, ettei nähnyt eikä -kuullut, mitä ympärillä tapahtui. Koneellisesti hän täytti kulhot, -nosti ne ylös, ja kääntyi hitaasti majalle päästäen puoliksi -tukahtuneen huudahduksen ja vetäytyen takaisin suojellaksensa itseänsä -uhkaavalta olennolta, joka sulki hänen paluutiensä. - -Metsästellessään vähän erillään heimostansa oli Go-lat, kuningasapina, -nähnyt hänen käyvän joella, ja hänetpä tyttö nyt kohtasi. Go-lat ei -ollut mikään kauneuden perikuva, jos käytetään sivistyneen maailman -mittapuuta, mutta hänen heimonsa naaraat ja hän itse pitivät tuota -kiiltävää hopeatäplikästä turkkia, noita voimakkaita polviin asti -ulottuvia käsivarsia ja mahtavien olkien väliin uponnutta pallopäätä -suuren kauneuden todisteina. Hänen julmat verestävät silmänsä, leveä -nenänsä, avara kitansa ja pitkät torahampaansa vain lisäsivät hänen -heimonsa naaraitten ihastusta tähän aarniometsän Adonikseen. - -Epäilemättä hän pienissä villeissä aivoissaan oli täysin vakuutettu, -että tarmanganin outo naaras ihastelisi häntä, komeata Go-latia, sillä -eihän voinut olla puhettakaan, ettei hän kauneudessa monin verroin -voittanut karvatonta valkoista apinaa. - -Mutta Bertha Kircher näki vain pedon, hirveän ja peloittavan ihmisen -irvikuvan. Jos Go-lat olisi tietänyt hänen ajatuksensa, olisi häntä kai -kovasti harmittanut tai muutoin hän olisi laskenut sen tytön typeryyden -syyksi. Kuullessaan tytön huudon Tarzan katsahti ylös ja ymmärsi heti -hänen kauhunsa syyn. Hypähtäen kevyesti aidan yli hän lähti nopeasti -juoksemaan kohti Go-latia, joka lähenteli tyttöä tulkiten tunteitansa -matalilla ystävyyttä uhkuvilla kurkkuäänteillä, vaikka ne tytöstä -olivat pedon raivostunutta murinaa. Tarzanin päästyä lähemmäksi huusi -hän kovaa apinalle, jolloin tyttö kuuli ihmisen huulilta lähtevän -samoja ääniä kuin ihmisapinankin. - -"En minä ahdista sinun naarastasi", sanoi Go-lat Tarzanille. - -"Minä sen kyllä tiedän, mutta hän ei", vastasi apinamies. "Hän on kuin -Numa ja Sheeta, jotka eivät ymmärrä meidän puhettamme. Hän luulee sinun -tahtovan ahdistaa häntä." - -Tarzan oli jo päässyt tytön luo. "Se ei tee teille mitään pahaa", sanoi -hän. "Ei tarvitse pelätä. Tuo apina on jo oppinut läksynsä. Hän tietää -Tarzanin olevan viidakon herran. Tarzanin omaan hän ei koske." - -Tyttö loi nopean silmäyksen miehen kasvoihin. Oli ilmeistä, että hänen -lausumansa sanat olivat merkityksettömät ja että tuo oletettu -omistusoikeus oli vain keino suojella häntä pedolta. - -"Mutta minä pelkään sitä", sanoi tyttö. - -"Ette saa osoittaa pelkoanne. Nämä apinat tulevat usein olemaan -lähellänne. Ja silloin juuri on turvallisuutenne taatuin. Ennen -lähtöäni neuvon teille keinon suojella itseänne, jos joku niistä sattuu -hyökkäämään kimppuunne. Jos olisin te, etsisin niiden seuraa. Vain -harvat viidakon eläimistä uskaltavat hyökätä niiden kimppuun, kun niitä -on useampia koolla. Jos annatte tietää, että pelkäätte, on elämänne -alituisessa vaarassa. Etenkin naaraat hyökkäisivät kimppuunne. Annan -niiden ymmärtää, että kykenette puolustautumaan ja surmaamaan. Jos on -välttämätöntä, osoitan teille miten se käy, ja silloin ne kunnioittavat -ja pelkäävät teitä." - -"Tahdon koettaa", sanoi tyttö, "mutta pelkään sen olevan vaikeaa. Tuo -on kamalin olio, minkä milloinkaan olen nähnyt." - -Tarzan hymyili. "Epäilemättä se ajattelee teistä samaa." - -Tällä välin oli useita apinoita saapunut aukiolle, joten he nyt olivat -koko parven keskessä. Siinä oli useita uroksia, eräitä nuoria naaraita -ja joitakuita vanhempia, joiden penikat riippuivat niiden selällä tai -telmivät jaloissa. Vaikka ne olivat nähneet tytön dumdum-yönä, jolloin -Sheeta oli pakottanut hänet hyppäämään kätköstään tanssitantereelle, -olivat ne silti yhä kovin uteliaita hänestä. Eräät naarat tulivat aivan -hänen viereensä hypistelemään hänen vaatteitansa ja tekemään -huomautuksia toisillensa omalla kummalla kielellään. Tahtoansa -terästäen tytön onnistui käydä läpi tämä ankara koetus ilmaisematta -kauhuansa ja inhoansa. Tarzan piti häntä tarkasti silmällä hymy -huulillaan. Hänen äskeiset muistonsa sivistyneestä maailmasta olivat -vielä niin tuoreet, että hän täysin tajusi tytön kärsimyksen, ja oli -pakotettu ihailemaan vihollisvakoojan mielenlujuutta. Äkkiä hän kääntyi -apinoihin. - -"Tarzan lähtee metsästämään itselleen ja kumppanillensa", sanoi hän. -"Toverini jää tuonne", hän osoitti tässä majaa, "pitäkää huolta, ettei -kukaan heimosta ahdista häntä. Ymmärrättekö?" - -Apinat nyökkäsivät. "Emme tee hänelle pahaa", sanoi Go-lat. - -"Ette todellakaan", sanoi Tarzan. "Sillä jos teette, tappaa Tarzan -teidät." Sitten hän kääntyi tytön puoleen sanoen: "Tulkaa. Lähden nyt -metsästämään. Teidän on parasta jäädä majalle. Apinat ovat luvanneet -olla koskematta teihin. Jätän keihääni teille. Se on paras ase, jos -teidän olisi pakko puolustautua, mutta en luule minkään vaaran uhkaavan -sinä lyhyenä aikana, kun olen poissa." - -Hän lähti tytön kanssa aidalle asti, ja tämän astuttua sisäpuolelle, -sulki aukon piikkipensailla ja kääntyi sitten metsälle. Tyttö katseli -hänen jälkeensä ja pani merkille miehen joustavan kissankepeän astunnan -ja joka liikkeen sirouden, mikä kaikki niin hyvin sopeutui hänen -olentonsa täydelliseen kauneuteen. Hän näki hänet metsänreunalle -päästyään heilauttavan itsensä kepeästi puuhun ja katoavan näkyvistä. -Tyttö lähti majaan, ja nainen kun oli, heittäytyi lattialle, samalla -purskahtaen itkuun. - - - - -KYMMENES LUKU - -Villien vallassa - - -Tarzan etsi Bara-kaurista tai Horta-karjua, joiden lihan arveli -parhaiten maistuvan valkoiselle naiselle, mutta huolimatta ylen -jännitetyistä sieraimistansa hän ei voinut aistia pienintäkään hajua -hakemistaan otuksista, vaikka käyskenteli kauan pitkin ja poikki -viidakkoa. Seuraten joen rantoja, jossa hän toivoi tapaavansa Baran tai -Hortan juomassa, hän vihdoin kohtasi wamabojen kylästä lähtevän -voimakkaan hajun, ja kun hän alati oli valmis tekemään yllättävän -vierailun perivihollistensa gomanganien luo, keinotteli hän itsensä -kylän takalistolle. Puusta, joka levitti oksiaan yli paaluaidan, hän -katseli kylän kujalle ja huomasi kohta valmisteluista, että tulossa oli -syömingit, joiden pääruokalajina tulisi olemaan ihmisliha. - -Tarzanin päähuveja oli säikytellä mustia. Hän nautti enemmän kuin -mistään muusta viidakon huveista saada tehdä heille kaikenkaltaisia -kepposia. Saada pilata heidän juhlansa tavalla, joka täyttäisi heidät -pelolla, tuotti hänelle mitä suurinta mielihyvää, ja niinpä hän siis -tähystelikin löytäisikö mitään vihjettä vankien säilytyspaikasta. Hänen -näköalaansa haittasi puun tiheä lehvistö, jonka vuoksi hän kiipesi -ylemmäksi ja liikkui sitten varovasti pitkin hoikkaa latvahaaraa. - -Apinain Tarzanilla oli ihmeteltävä metsänkävijän taito, mutta silti -eivät hänenkään aistinsa olleet pettymättömät. Oksa, jota pitkin hän -nyt astui, ei ollut kapeampi kuin monet muut, jotka lukemattomissa -tilaisuuksissa olivat kestäneet hänen painonsa. Ulkokuoresta päättäen -se oli vahva ja terve, eikä Tarzan voinut tietää, että lähellä sen -yhtymistä runkoon oli jokin hyönteinen kalunnut puolet sen ytimistä -suihinsa. - -Hänen päästyänsä oksan äärimmäiseen päähän riuskahtikin se poikki -varoituksetta. Kun alla ei ollut suurempia oksia, joihin olisi voinut -tarttua, ja kun lisäksi hänen jalkansa takertui köynnöskasviin, teki -hän täydellisen kuperkeikan ja pudota mätkähti selällensä keskelle -kylän raittia. - -Kuullessaan oksan murtuvan ja nähdessään miehen putoavan puusta -pelästyneet mustat kiiruhtivat majoistansa aseita hakemaan, ja -nopeimpien heistä päästyä tapahtumapaikalle, näkivät he miltei -alastoman valkoisen miehen makaavan paikalla, jonne oli pudonnut. -Rohkaistuneena hänen liikkumattomuudestaan he kävivät lähemmäksi, ja -kun eivät nähneet ketään muita puussa, piirittivät he hänet seisoen -valmiin keihäin hänen ympärillään. Ensin he luulivat hänen kuolleen -putoamisesta, mutta lähemmin tutkittuansa he huomasivatkin hänen vain -joutuneen tainnoksiin. Eräs sotureista tahtoi syöstä keihään hänen -sydämensä läpi, mutta Numabo-päällikkö ei sallinut sitä. "Sitokaa -hänet", sanoi hän. "Illalla syödään suurenmoisesti." - -Ja niin sitoivat he hänen kätensä ja jalkansa suolenkaistaleilla ja -kantoivat hänet majaan, jossa luutnantti Harold Percy Smith-Oldwick -odotteli kohtaloansa. Englantilainenkin oli nyt sidottu käsistä ja -jaloista, sillä mustat pelkäsivät hänen voivan viime hetkellä päästä -pakoon ja siten turmella koko juhlan. Suuri joukko alkuasukkaita oli -kokoontunut majan ympärille nähdäksensä edes vilaukselta uuden vangin, -mutta Numabo asetti ovelle kaksinkertaiset vahdit, ettei joku -heimolaisista villissä riemun puuskassa pääsisi ryöstämään muilta -kuolontanssin huvia, sillä tuon niminen tanssi aina suoritettiin ennen -uhrien surmaamista. - -Nuori englantilainen oli kuullut Tarzanin putoavan ja sitä seuraavan -sekasorron kylässä, ja niinpä hän seisoen selkä vasten majan seinää -tarkasteli hämmästyneenä ja säälivänä mustien majaan kantamaa -vankitoveriansa. Hän pani merkille, ettei milloinkaan ollut nähnyt -täydellisempää miehuuden perikuvaa ja ihmetteli itseksensä, mikä kova -onni oli tehnyt vangitsemisen mahdolliseksi. Oli ilmeistä, että uusi -vanki oli yhtä villi kuin vangitsijatkin, jos teki johtopäätökset -varustuksista; oli myös yhtä ilmeistä, että hän oli valkoinen mies, ja -hänen hyvin muodostuneesta päästänsä ja hienoista piirteistänsä saattoi -päättää, ettei hän ollut noita onnettomia tylsämielisiä, jotka ovat -villejä itse sivistyneen yhteiskunnan keskuudessakin. - -Tarkastaessansa miestä huomasi hän äkkiä tämän silmäluomien liikkuvan. -Hitaasti ne aukenivat, ja pari harmaita silmiä tuijotti eteensä. -Tajunnan palatessa tuli niihin vireän älyn hohde, ja vähän sen jälkeen -vanki ponnistihe istumaan. Hän katseli suoraan englantilaista, ja kun -hän näki toisen sidotut nilkat ja tiukasti selän taakse köytetyt kädet, -valaisi hymy hänen kasvojansa. - -"He haluavat täyttää vatsansa tänä iltana", sanoi hän. - -Englantilainen irvisti. "Hommista päättäen he ovat hirveän nälissänsä", -sanoi hän. "Olivat vähällä syödä minut elävältä tuodessaan minut tänne. -Kuinka he teidät kiinni kaappasivat?" - -Tarzan pudisti päätänsä nyrpeästi. "Oma oli vikani", vastasi hän. -"Ansaitsen tulla syödyksi. Ryömin pitkin oksaa, joka ei minua -kannattanut, ja kun se katkesi, en pudonnutkaan jaloilleni vaan -päälleni, sillä jalkani sotkeutui köynnöksen silmukkaan. Muuten eivät -toki olisi minua elävänä saaneet." - -"Eikö ole mitään paon mahdollisuutta?" kysyi englantilainen. - -"Olen paennut heidän käsistänsä ennen", vastasi Tarzan, "ja olen nähnyt -toisten tekevän samoin. Olen nähnyt, kuinka mies otettiin paalusta, -vaikka jo kymmenkunta keihästä oli lävistänyt hänen ruumiinsa ja tuli -sytytetty hänen jalkoihinsa." - -Luutnantti Smith-Oldwickiä värisytti. "Taivas!" huudahti hän. "Toivon, -ettei minun tarvitse sellaista kokea. Luulen sietäväni mitä vain, mutta -en tulta. Olisi kovin ilkeätä viime hetkessä osoittaa jänistystä niiden -paholaisten edessä." - -"Älkää huolehtiko", sanoi Tarzan. "Ei se kauan kestä ettekä te menetä -ryhtiä. Ei se todella ole puoleksikaan niin pahaa kuin miltä se kuuluu. -Siinä on vain lyhyt kärsimys, ennenkuin menette tainnoksiin. Olen -nähnyt sen monta kertaa ennen. Se on yhtä hyvä tapa kuin jokin muukin. -Kerranhan meidän kuitenkin on kuoltava. Mitäpä väliä sillä, jos se -tapahtuu tänä iltana tai huomenna tai vuoden perästä, olemmehan eläneet --- minä ainakin!" - -"Teidän järkeilynne voi päteäkin, kunnon veikko", sanoi nuori -luutnantti, "mutta minusta se ei ole täysin tyydyttävä." - -Tarzan nauroi. "Vieritelkäähän tänne, että pääsen hampaillani kiinni -siteisiinne", sanoi hän. Englantilainen teki työtä käskettyä, ja pian -Tarzan vahvoilla valkeilla hampaillansa pureskeli köysiä. Hän tunsi -niiden hitaasti höltyvän. Hetki vain ja ne katkeisivat, jolloin -englantilaisen olisi verrattain helppo vapauttaa itsensä jälellä -olevista nuorista ja sitten kirvoittaa Tarzankin. - -Juuri tällöin astui majaan eräs vartijoista. Hän heti älysi, mitä uusi -vanki hommasi, ja keihäänsä kohottaen hän iski apinamiestä rajusti -päähän. Sitten hän kutsui muita vartijoita, jotka kaikki yhdessä -hyökkäsivät onnettomain kimppuun armottomasti potkien ja lyöden, minkä -jälkeen sitoivat englantilaisen entistä vahvemmin sekä köyttivät -kummankin majan eri seinille kauaksi toisistansa. Heidän lähdettyään -katsoi Tarzan onnettomuustoveriinsa. - -"Niin kauan kuin on elämää, on toivoakin", sanoi hän, mutta irvisti -pahasti tätä vanhaa totuutta lausuessaan. - -Luutnantti Harold Percy Smith-Oldwick naurahti. "Luulenpa, ettei meillä -ole paljoa kumpaakaan", sanoi hän. "Illallisaika lienee jo käsissä." - - * * * * * - -Zu-tag metsästeli yksiksensä kaukana suuren apinan Go-latin muusta -heimosta. Zu-tag (Vankkaniska) oli nuori, juuri äsken kypsyysiän -saavuttanut uros. Hän oli iso, voimakas ja peloittava sekä samalla -heimolaisiansa järjeltään paljon etevämpi, mikä seikka ilmeni hänen -täyteläisemmästä ja pystymmästä otsastansakin. Go-latkin jo hänestä -pelkäsi kuninkuutensa laakerien anastajaa ja siksi kohteli häntä -yrmeästi ja kateellisesti. Tästäkin syystä Zu-tag metsästeli paljon -yksiksensä, mutta toisaalta myös hänen pelottomuutensa sai hänet -vaeltamaan kauas suojelusta antavasta laumasta. Tästä hänen tavastaan -oli se suuri etu, että hän oppi yhä enemmän turvautumaan omaan itseensä -ja kasvatti siten älyänsä ja huomiokykyänsä. - -Tänään hän oli metsästellyt etelässä päin ja palasi nyt pitkin polkua, -jota hän usein kulki, syystä että se johti gomanganien kylän ohi ja hän -oli aina tuntenut suurta mielenkiintoa ja uteliaisuutta heidän miltei -apinamaisia tekojansa ja tapojansa kohtaan. Kuten ennenkin asettui hän -nytkin puuhun, josta saattoi nähdä kylään ja tarkastella kyläläisiä -suorittamassa jokapäiväisiä töitänsä. - -Tuskin oli Zu-tag päässyt haluamallensa oksalle, kun häntä kuten -kyläläisiäkin hätkähdytti Tarzanin maahan putoaminen toisen -metsänjättiläisen oksilta. Hän näki neekerien kokoontuvan tainnoksissa -olevan ruumiin ääreen ja sitten kantavan sen majaan. Heti hän nousi -oksalla seisten täyteen pituuteensa ja kohotti kasvonsa taivaaseen päin -huutaaksensa ilmi villin vastalauseensa ja haasteensa, sillä hän oli -ruskeaihoisen tarmanganin tuntenut samaksi oudoksi valkoiseksi -apinaksi, joka pari päivää sitten oli tullut heidän dumdum-juhlaansa ja -siellä helposti nujertamalla heidän parvensa väkevimmän voittanut tämän -uhkean nuoren uroksen kunnioituksen ja ihailun. - -Zu-tagin uhkarohkeutta hillitsi synnynnäinen viekkaus ja varovaisuus. -Ennenkuin hän siis ehti huutaa julki vastalausettansa, juolahti hänen -mieleensä ajatus pelastaa tuo ihmeellinen valkoinen apina yhteisen -vihollisen, gomanganien, käsistä, joten hän pysyikin ääneti, päättäen -että salavihkaa toimien saataisiin aikaan enemmän kuin lihasvoimalla ja -raateluhampailla. - -Ensin hän ajatteli yksinään lähteä kylään ja kantaa pois tarmanganin, -mutta nähdessänsä lukuisat vartijat, joista useat istuivat aivan -vankimajan oven edessä, päätteli hän siinä olevan työtä enemmän kuin -yhdelle ja niinpä hän lähti ääneti kuin oli tullutkin lehvästötietä -pohjoista kohti. - -Heimo yhä vielä oleili lähellä aukiota, jonne Tarzan ja Bertha Kircher -olivat rakentaneet majan. Toiset siellä laiskanlaisesti etsivät metsän -reunamilta ruokaa, toisten taas kyykötellessä aukiolla kasvavien -harvojen puiden siimeksessä. - -Tyttö oli kuivannut kyyneleensä ja ilmaantunut majan ovelle ja katseli -nyt pelokkaasti etelään päin, jonne Tarzan oli kadonnut. Tavan takaa -hän loi epäluuloisen katseen ympärillään liikuskeleviin isoihin ja -takkuisiin apinoihin. Kuinka helppoa olisikaan niiden tulla aitauksen -sisälle ja surmata hänet. Yhä uudestaan hän huomasi, kuinka peräti -avuton hän oli keihäinensä noiden hartiakkaiden, häränniskaisten, -lihakasten ja karvaisten petojen parissa. Hän ei tietänyt koskaan ennen -nähneensä sellaisia raa'an voiman ruumiillistumia kuin nuo väkevät -urokset olivat. Niiden suuret kädet katkaisisivat hänen mitättömän -keihäänsä kuin tulitikun ja niiden kevyin isku merkitsi hänelle -tajuttomuutta ja kuolemaa. Hänen juuri hautoessansa näitä synkkiä -ajatuksia pudottautui aukiolle viidakon puista voimakas nuori -urosapina. Tällöin vielä kaikki apinat olivat hänestä aivan -samannäköisiä, vasta myöhemmin hän alkoi huomata niiden eroavan -toisistansa kasvojen piirteissä ja vartalossa aivan kuin ihmissuvun -yksilöt. Mutta jo nytkään hän ei voinut olla panematta merkille tuon -äsken tulleen voimaa ja ketteryyttä, vieläpä ihailikin sen raskaan ja -mustan, hopeatäpläisen turkin kiiltoa. - -Oli ilmeistä, että tulija oli sisäisesti kovin kiihtynyt, vaikka ei -sitä näyttänytkään. Se ilmeni hänen käyttäytymisestänsä jo kaukaa, eikä -tyttö ollut ainoa, joka sen huomasi, sillä nähdessään hänen tulevan -muut apinat lähtivät häntä vastaan muristen ja karvat porholla. -Go-latkin oli parvessa mukana ja hän lähestyi tulijaa niska ja -selkäkarvat törröttäen, raateluhampaat paljaina ja päästäen matalia -murahduksia, sillä eihän voinut tietää, tuliko Zu-tag rauhan vai -taiston aikein. Vanha kuningas oli aikoinaan nähnyt muidenkin nuorten -apinain näin lähestyvän täynnä vakaita tuumia ryöstää häneltä -hallitsijan valta. Hän oli nähnyt urosapinain miltei hulluina -hyökkäävän viidakosta heimon kimppuun eikä hän siis tässä suhteessa -tahtonut jättää mitään sattuman varaan. - -Jos Zu-tag oli tullut viidakosta laiskasti pysähtyen tavan takaa ruokaa -etsimään, ei hän olisi herättänyt mitään huomiota, mutta kun tulee noin -päätä pahkaa ilmeisestikin ollen kovan kiihtymyksen vallassa, niin -varokoot silloin kaikki apinat. Ensin siinä siis kierreltiin ja -kaarreltiin jäykkäkoipisina ja pörhistynein karvoin, ennenkuin kumpikin -puoli huomasi ettei nyt ollut kimppuun karkaamisesta kysymys, ja -silloin vasta Zu-tag kertoi Go-latille, mitä oli nähnyt gomanganien -pesäpaikalla. - -Go-lat murahti tyytymättömästi ja kääntyi poispäin. "Huolehtikoon -valkoinen apina itse itsestänsä", sanoi hän. - -"Hän on suuri apina", sanoi Zu-tag. "Hän tuli elääksensä sovinnossa -Go-latin heimon kanssa. Pelastakaamme hänet siis gomanganien kynsistä." - -Go-lat murahti taas ja pyrki yhä tiehensä. - -"Zu-tag lähtee yksinänsä apuun", huudahti nuori apina, "jos Go-lat -pelkää gomanganeja." - -Kuningasapina pyörähti ympäri vihastuneena, murahteli äänekkäästi ja -löi rintojansa. "Go-lat ei pelkää", huusi hän, "mutta hän ei tahdo -lähteä, sillä valkoinen apina ei ole hänen heimoansa. Mene itse ja ota -tarmanganin kumppani mukaasi, jos niin kovin tahdot pelastaa tuon -valkoisen apinan." - -"Zu-tag menee", vastasi nuori uros, "ja ottaa mukaansa tarmanganin -kumppanin ja kaikki Go-latin urokset, jotka eivät ole pelkureita", ja -näin sanoen loi hän kysyvän katseen toisiin apinoihin. "Kuka tahtoo -lähteä Zu-tagin kanssa gomanganeja vastaan ja pelastaa veljemme heidän -kynsistänsä?" kysyi hän. - -Kahdeksan nuorta elämänsä kukoistuksessa olevaa nuorta urosta painaltui -Zu-tagin puolelle, mutta vanhat urokset vanhoillisina ja varovaisina, -monien vuosien paino harmailla hartioillansa, pudistivat päätänsä ja -lähteä lönkyttivät Go-latin perään. - -"Hyvä", huudahti Zu-tag. "Emme haluakaan mitään vanhoja ämmiä lähtemään -otteluun gomanganien kanssa, sillä se työ kuuluu heimon sotureille." - -Vanhat urokset eivät olleet herjausta ja kerskausta kuulevinaan, mutta -nuo kahdeksan vapaaehtoista seisoivat siinä ylpeinä, iskivät -rintojansa, paljastelivat hampaitansa ja laskivat ilmoille kauhean -taisteluhaasteensa niin että viidakko kajahtaen vastaili. - -Koko ajan oli Bertha Kircher katsellut pelästyneenä tätä näytelmää, -jonka hän otaksui voivan päättyä kovaan yhteenottoon, ja kun Zu-tag ja -hänen toverinsa laskivat ilmoille peloittavan haasteensa, värisi hän -kauhusta, sillä kaikista viidakon äänistä on hirmuisin urosapinan -karjahtelu sen ilmoittaessa ryhtyvänsä otteluun tai päästäessä julki -voitonhuutonsa. Tyrmistys muuttui suorastaan lamaannukseksi, kun hän -näki Zu-tagin apinoinensa lähtevän häntä kohti. Kissannotkeasti Zu-tag -loikkasi suoja-aidan yli ja seisahtui hänen eteensä. Urheasti tyttö -kohotti keihäänsä kohti pedon rintaa. Tämä alkoi jutustaa ja -viittilöidä, ja vaikka tytön tiedot apinoista olivatkin perin -hatarat, huomasi hän, ettei kysymys ollut vihamielisyydestä, sillä -raateluhampaat tuskin ollenkaan paljastuivat ja koko käytöksestä kävi -ilmi, että peto koetti selvitellä jotakin vaikeata pulmaa tai puhua -jonkun tärkeän asian puolesta. Vihdoin se ilmeisestikin tuskastui, -sillä toisella suurella kämmenellänsä se lennätti keihään menemään ja -astuen lähemmäksi tarttui tyttöä käsivarresta, mutta ei kuitenkaan -kovakouraisesti. Tyttö kauhistuneena peräytyi, mutta samalla kuitenkin -jokin sisäinen ääni koetti vakuuttaa, ettei petoa tarvitsisi pelätä. -Zu-tag jutteli kovasti, ja yhä uudestaan osoittaen etelään päin se veti -tyttöä kanssansa kohti aitausta. Se osoitti aitausta, tyttöä, metsää ja -sitten otti äkillisestä mielijohteesta keihään maasta, koski sitä -useaan kertaan etusormellansa ja viittasi etelää kohti. Äkkiä tytölle -valkeni, että apina koetti selittää hänelle jotakin valkoisesta -miehestä, jonka omaksi ne häntä luulivat. Ehkä hänen järeä suojelijansa -oli ahdingossa, ja päästyänsä tästä selvästi perille, hän ei enää -vastustellut, vaan lähti nuoren apinan mukaan. Hänen alkaessansa repiä -pois esteitä, joilla Tarzan oli tukkinut aitauksen aukon, ryhtyi Zu-tag -häntä avustamaan, joten he piankin pääsivät aukosta aukiolle. - -Zu-tag ja nuo kahdeksan apinaa lähtivät kohti viidakkoa niin nopeasti, -että Bertha Kircherin oli ponnistettava kaikki voimansa pysyäksensä -perässä. Ajan mittaan hän kuitenkin huomasi jäävänsä jälkeen, mikä -kovin harmitti Zu-tagia, joka alituiseen juoksi takaisin kehoittaen -häntä parantamaan vauhtia. Kerran se tarttui häntä käsivarrestakin ja -koetti vetää mukaansa. Tytön vastalauseet eivät mitään auttaneet, sillä -eihän peto niitä ymmärtänyt eikä se myöskään hellittänyt otettansa, -ennenkuin tyttö sattui takertumaan pensaikkoon ja kaatui. Mutta -silloinkos Zu-tag raivostui ja alkoi kauheasti murista. Muut apinat jo -odottelivat johtajaansa metsän reunalla. Se huomasi, ettei tuo -naarasparka pysyisi heidän muassansa, ja jos he taas kaikki kulkisivat -yhtä hitaasti, voisivat he tulla liian myöhään Tarzanin avuksi, ja -niinpä se enemmittä mutkitta nosti Bertha Kircherin maasta ja heilautti -hänet selkäänsä. Tytön kädet olivat pedon kaulaan kierretyt, ja se -piteli niitä toisessa kämmenessänsä, joten hän ei voinut pudota, ja -niin sitä lähdettiin kovaa vauhtia odottavien toverien luo. - -Kun tyttö oli puettu vain ratsastushousuihin, joten hameista ei ollut -haittaa, huomasi hän piankin hyvin pysyvänsä pedon selässä, ja kun he -vähän myöhemmin alkoivat matkata pitkin puiden oksia, sulki hän vain -silmänsä ja puristautui yhä lähemmäksi kantajaansa, ettei pääsisi -maahan putoamaan. - -Tuo yhdeksän ison apinan seurassa tehty retki läpi alkuaikaisen metsän -jäi ainiaaksi Bertha Kircherin mieleen yhtä selväpiirteisenä kuin olisi -se eilen tapahtunut. - -Ensimmäisten pelon tunteiden haihduttua, tyttö saattoi avata silmänsä -ja tarkastella lisääntyvin mielenkiinnoin ympäristöänsä ja äkkiä hän -silloin alkoikin tuntea itsensä melko turvalliseksi näiden isojen -petojen parissa. Myöhemmin hän yhä enemmän alkoi ihailla nuorta urosta, -huomatessansa tämän kuormitettunakin liikkuvan nopeammin ja juohevammin -kuin sen taakatta olevat toverit. - -Zu-tag ei pysähtynyt kertaakaan, ennenkuin oli tultu lähellä -alkuasukasten kylää olevaan suureen puuhun. Paikaltansa he saattoivat -kuulla kylästä neekerien naurua ja hoilotusta ja koirien haukuntaa ja -nähdä vilauksen sen elämästä. Tyttöä värisytti hänen ajatellessaan -mahdollista uutta kiinni joutumista, ja hän ihmetteli, miksi Zu-tag oli -hänet tänne tuonut. - -Nyt apinat lähtivät taas liikkeelle kovin varovasti ja ääneti kuin -oravat, kunnes tulivat paikalle, josta helposti näkivät yli aitauksen -kylään. - -Zu-tag kyykötti suurella oksalla lähellä puun runkoa ja laskettuansa -irti tytön käden käski häntä eleillä hakemaan itsellensä sijan, ja kun -tyttö oli sen löytänyt, osoitti se kerta toisensa perästä heitä -vastapäätä olevan majan avointa ovea. Eri liikkeillä se koetti saada -häntä ymmärtämään, ja vihdoin hän käsittikin asian ydinkohdan -- että -valkoinen mies oli vankina kylässä. - -Heidän alapuolellansa oli erään majan katto, mutta hän ei käsittänyt -mitä tekisi sitten, jos pudottautuisi sille. - -Pimeys oli jo laskeutunut ja tulet sytytetty patojen alle. Tyttö näki -kylän kadulla paalun ja sen ympärillä risukimput ja huomasi äkkiä, mitä -nuo hirveät varusteet tiesivät. Oh, jospa hänellä vain olisi ollut joku -ase, johon voisi turvautua ja joka edes vähäisen auttaisi häntä mustia -vastaan. Silloin hän ei epäröisi lähteä kylään koettaaksensa pelastaa -miehen, joka kolmasti oli temmannut hänet kuoleman kynsistä. Hän tiesi -miehen vihaavan häntä, mutta siitä huolimatta lämmitti kiitollisuuden -tunne hänen poveansa. Hän ei voinut käsittää tuota miestä. Milloinkaan -hän ei ollut tavannut ihmistä, joka olisi ollut niin arvoituksellinen. -Monilta tavoiltansa hän oli peto-kumppaneitansa villimpi, mutta -toisaalta taas ritarillinen kuin muinaisaikojen aatelismies. Useita -päiviä hän oli ollut hänen kanssaan eksyttävässä viidakossa ja -ehdottomasti hänen vallassansa, mutta tällöinpä hän oli oppinut täysin -luottamaan häneen, joten hänen pelkonsakin oli miltei kokonaan -kadonnut. - -Mutta että tuo mies saattoi olla hirveän julmakin, oli selvinnyt, kun -hän tahtoi jättää hänet yksin keskelle alati uhkaavia vaaroja. - -Zu-tag nähtävästikin odotti pimeän tuloa, ennenkuin ryhtyisi -toteuttamaan villeissä pienissä aivoissansa kypsyviä suunnitelmia, -sillä tovereinensa se istui hänen lähellään rauhallisesti tarkkaillen -mustien valmistuksia. Äkkiä näytti kylässä syntyvän jokin hämminki, -sillä parikymmentä neekeriä kerääntyi henkilön luo, joka luultavasti -oli johtaja, ja kaikki he puhuivat ja viittoilivat kiihkeästi. -Väittelyä kesti noin viisi tai kymmenen minuuttia, jolloin pulma äkkiä -selvisi ja kaksi soturia lähti kylän vastakkaisesta päästä noutamaan -isoa paalua, jonka sitten pystyttivät paikalla jo aikaisemmin olleen -rinnalle. Tyttö pohti tuon toisen paalun tarkoitusta, ja pian se -selvisikin. - -Nyt oli tullut jo aivan pimeä ja kylää valaisivat vain monet vilkkuvat -nuotiot, joiden valossa hän näki soturijoukon lähestyvän Zu-tagin -silmällä pitämää majaa. Hetkeä myöhemmin he taas ilmaantuivat vetäen -keskellänsä kahta vankia, joista toisen tyttö heti tunsi -suojelijaksensa ja toisen lentäjän univormussa olevaksi -englantilaiseksi. Näitä varten siis oli kaksi paalua tarpeen. - -Nopeasti nousten hän asetti kätensä Zu-tagin olalle samalla osoittaen -kylään. "Tule", sanoi hän kuin vertaiselleen ja pudotti itsensä sitten -alla olevan majan katolle, josta oli enää vain lyhyt väli maahan, joten -hän hetkeä myöhemmin lymyili majan takana pysyttäytyen varjossa, josta -häntä ei hevillä keksittäisi. Kerran hän kääntyi ja näki silloin -Zu-tagin ison ruumiin aivan takanansa ja vähän edempänä muut kahdeksan. -Epäilemättä ne kaikki seurasivat häntä, mikä seikka saattoi hänet -tuntemaan olonsa turvallisemmaksi kuin aikaisemmin. Pysähtyen majan -raitinpuoliseen nurkkaukseen hän varovasti kurkisti kulman takaa. -Muutaman tuuman päässä hänestä oli rakennuksen avoin ovi ja kauempana -kokoontuivat mustanahkat vankiensa luo, jotka oli jo sidottu paaluihin. -Kaikkien silmät tarkkasivat vankeja, ja häntä ja hänen seuralaisiaan -tuskin huomattaisiin, ennenkuin olisivat jo vihollistensa kimpussa. Hän -halusi kuitenkin saada edes jonkinlaisen aseen, sillä varmaanhan hän ei -tietänyt, seuraisivatko apinat häntä vai ei. Toivoen löytävänsä -etsimänsä majasta pujahti hän ovesta sisään ja hänen perässään tuli -yksitellen yhdeksän apinaa. Nopeasti tutkisteltuansa löysi hän äkkiä -keihään, sieppasi sen ja lähti taas ovelle. - -Apinain Tarzan ja luutnantti Harold Percy Smith-Oldwick oli lujasti -sidottu paaluihinsa. Kumpikaan ei ollut puhunut hetken aikaan. -Englantilainen käänsi päätään niin paljon, että saattoi nähdä -onnettomuustoverinsa. Tarzan seisoi suorana paalua vasten. Hänen -kasvoillansa ei näkynyt pelkoa eikä vihaa. Hänen ilmeessänsä kuvastui -välinpitämättömyys, vaikka molemmat heistä tiesivät, että kidutus -odotti heitä. - -"Hyvästi, veikko", kuiskasi nuori luutnantti. - -Tarzan loi silmänsä häneen ja hymyili. "Hyvästi", sanoi hän. "Jos -haluatte nopeasti päästä kaiken läpi, hengittäkää sisäänne sauhua ja -liekkejä niin paljon kuin ikinä voitte." - -"Kiitos", vastasi lentäjä, ja vaikka hänen kasvonsa vääntyivät, -ryhdistäytyi hän täyteen pituuteensa. - -Naiset ja lapset olivat istuutuneet laajaan kehään uhrien ympärille, ja -kauheasti maalatut soturit alkoivat jo hitaasti ryhtyä kuolontanssin -suoritukseen. - -Taas Tarzan kääntyi toveriinsa. "Jos haluatte turmella heidän ilonsa", -sanoi hän, "älkää olko tietävinännekään, vaikka kuinka kärsisitte. Jos -voitte kestää loppuun asti ilmettä muuttamatta tai ääntä päästämättä, -eivät he hyödy niin mitään tästä juhlamenojen osasta. Hyvästi siis vain -ja onnea matkalle." - -Englantilainen ei vastannut, mutta hänen yhteenpuristetuista leuoistaan -saattoi arvata, ettei neekereillä olisi hänestä suurtakaan iloa. - -Soturit jo tekivät kierroksiansa. Pian Numabo laskisi ensi veritipat -terävällä keihäällänsä. Se olisi merkki kidutuksen alkamiseen. Ja heti -senjälkeen sytytettäisiin uhreja ympäröivät risukimput. - -Yhä lähemmäksi tanssi tuo kauhea päällikkö, keltaiset teräviksi -viilatut hampaat tulen valossa välkähdellen hänen paksujen huultensa -takaa. Milloin kumartuen, milloin polkien raivoisasti maata, milloin -hypähtäen ilmaan hän tanssi yhä lähemmäksi uhriansa, kunnes vihdoin -tulisi keihään ylettyville hänestä. - -Lopuksi keihäs työntyi esiin ja raapaisi apinamiehen pintaa, josta -veripuronen alkoi juosta pitkin sileää ruskeaa ihoa, ja samalla kuului -odottavien parvesta naisen kirkaisu, joka tuntui olevan merkinanto -hirveään kiljumiseen, karjumiseen ja yleiseen hälinään. Uhrit eivät -voineet päästä selville melun syystä, mutta Tarzanille se ei ollut -tarpeenkaan, sillä tunsihan hän apinainsa äänet. Häntä vain ihmetytti, -mikä oli aiheuttanut hyökkäyksen, sillä hän ei saattanut uskoa heidän -tulleen häntä pelastamaan. - -Numabo ja hänen soturinsa keskeyttivät äkisti tanssinsa ja näkivät -silloin pelästyneen ja kirkuvan ihmislauman läpi ryntäävän saman -valkoisen tytön, joka pari päivää sitten oli pääsyt pakoon heidän -käsistänsä, ja hänen takanaan he näkivät kummastuksekseen kokonaisen -parven rotevia ja karvaisia metsän miehiä, joita he olivat aina -pelänneet. - -Lyöden oikeaan ja vasempaan vankoilla kämmenillänsä ja repien -raateluhampaillaan mitä eteen sattui ryntäsi sieltä Zu-tag, tuo nuori -uros, ja hänen kanssaan kilvoitellen hänen kauhistavat apinatoverinsa. -Nopeasti he sivuuttivat vanhat miehet, vaimot ja lapset, sillä suoraan -kohti Numaboa ja sotureita johti heitä tyttö. Tällöin he tulivat -Tarzanin näkyviin, jolloin hän kuvaamattomaksi kummaksensa näki, kuka -johti apinoita häntä pelastamaan. - -Zu-tagille hän huusi: "Iske kiinni johtajiin, valkoinen apinani päästää -minut kyllä siteistä." Bertha Kircherille taas: "Nopeasti! Leikatkaa -köydet: Apinat huolehtivat mustanahkoista." - -Tyttö riensi hänen luoksensa. Veistä hänellä ei ollut ja köydet olivat -lujat, mutta hän toimi ripeästi ja kylmäverisesti, joten Zu-tagin -apinoinensa käydessä soturien kimppuun hänen onnistui vapauttaa -Tarzanin kädet, ja sitte tämä itse nopeasti irroitti loput siteet. - -"Nyt vapauttakaa englantilainen", huusi hän ja syöksyi Zu-tagin luo -auttamaan ottelussa mustia vastaan. Huomattuaan apinoita olevan -verrattain vähän oli Numabo sotureinensa asettunut päättävästi -vastarintaan koettaen keihäillänsä ja muilla aseillaan masentaa -hyökkääjät. Kolme apinaa oli jo syösty maahan kuolleina tai -hengenvaarallisesti haavoittuneina, kun Tarzan huomasi ottelun ehkä -koituvan apinain tappioksi, ellei neekerin rohkeutta ajoissa -lamaannutettaisi. Äkkiä hän silloin keksikin aseet, joista apu lähtisi. -Julma hymy karehti hänen huulillansa, kun hän sieppasi kiehuvan -vesikattilan tulelta ja sinkautti sen neekerien parveen. Kiljahtaen -kauhusta ja tuskasta nämä perääntyivät huolimatta Numabon -etenemiskäskystä. Tuskin oli yksi kattila näin tyhjennetty, kun Tarzan -jo valeli heitä toisen kiehuvalla vedellä eikä kolmatta enää -tarvittukaan, sillä sitä ennen viholliset hajaantuivat pyrkien suojaan -majoihinsa. - -Tarzanin etsiessä käsiinsä omat aseensa, oli tyttö vapauttanut -englantilaisen ja nyt he kolmisin kuuden jälellä olevan apinan -seuraamina lähtivät hitaasti kylän portille päin; luutnanttikin tällöin -löysi itsellensä aseen keihäästä, jonka joku pahasti palanut soturi oli -kädestään heittänyt. - -Numabo ei kyennyt saamaan kokoon perin järkytettyjä ja palohaavojen -hirveästi vaivaamia sotureitansa, joten pelastetut pelastajineen saivat -enemmittä seikkailuitta lähteä kylästä viidakon pimeyteen. - -Tarzan matkasi ääneti. Hänen rinnallaan asteli Zu-tag, tuo iso apina, -ja heidän takanansa eloon jääneet apinat neiti Bertha Kircherin ja -luutnantti Harold Percy Smith-Oldwickin seuraamina -- jälkimäinen perin -hämmentyneenä salaperäisistä ja äkkinäisistä tapahtumista. - -Koko elämänsä aikana Tarzan oli vain harvoin joutunut kiitollisuuden -velkaan. Hän oli aina raivannut itse tiensä läpi tuon villin maailman -turvautuen omiin lihaksiinsa, viiden aistinsa terävyyteen ja luonnolta -lahjaksi saamaansa järkeen. Tänä iltana hän oli joutunut suurimpaan -mahdolliseen velkaan -- hänen elämänsä oli pelastanut nainen, ja hän -ravisti päätänsä ja murahti, sillä tuota henkilöä hän vihasi yli -muiden. - - - - -YHDESTOISTA LUKU - -Lentokone löytyy - - -Apinain Tarzan palasi onnistuneelta metsästysretkeltä kantaen ruskealla -sileäpintaisella olallaan Bara-kauriin ruumista. Hän pysähtyi aukion -reunalla kasvavan suuren puun oksille katsellen mietteliäänä kahta -purolta majaan astelevaa henkilöä. - -Apinamies ravisti takkuista päätänsä ja huokasi. Hänen silmänsä -kääntyivät länteen ja hänen ajatuksensa riensivät luonnonsataman -rantamalla sijaitsevaan kaukaiseen mökkiin ja suurten vesien huuhtomaan -hiekkarantaan -- sinne houkuttelivat häntä isänsä muisto ja onnellisen -lapsuutensa aarteet. Kadotettuaan puolisonsa oli hän saanut suuren -kaipuun antautua taas nuoruusaikansa töihin ja toimiin, elämään -tutkimattomassa viidakossa, jossa hän oli parhaimmat vuotensa elänyt, -ennenkuin ihmiset olivat tunkeutuneet hänen alueillensa. Siellä hän -toivoi vanhassa tutussa ympäristössä ja toimissa voittavansa surunsa, -ehkäpä jonkun verran sen unohtavansakin. Mutta tuo mökki, ja tuo maan -suojelema satama olivat monen raskaan päivämatkan päässä, ja lähtemästä -häntä estivät nuo kaksi, jotka tuolla astuivat aukiota. Toinen heistä -oli nuori mies puettuna kuluneeseen ja repaleiseen kuninkaallisen -englantilaisen lentäjän univormuun, toinen taas nuori nainen, jonka -vieläkin repaleisemmat verhot olivat kerran olleet hienot -ratsastuspukimet. - -Kohtalon oikku oli paiskannut nämä kolme mitä vastakkaisinta henkilöä -yhteen. Ensimmäinen heistä oli villi, miltei alaston petoihminen, -toinen englantilainen upseeri ja kolmas saksalainen vakoilijatar, jota -apinamies vihasi. - -Tarzan ei keksinyt, kuinka pääsisi heistä eroon. Muu kai ei kävisi -laatuun kuin että hänen oli saatettava heidät takaisin kaukaiselle -itärannikolle, jossa tapauksessa hänen oli kahteen kertaan kuljettava -väsyttävä matka, jonka jo oli suorittanut kohti haluamaansa päämäärää. -Mutta mitäpä muuta hän saattoi tehdä? Noilla kahdella ei ollut -tarpeeksi voimaa, kestävyyttä ja viidakkotuntemusta voidaksensa lähteä -hänen kanssansa länteen, eikä hän sitäpaitsi halunnutkaan heitä -mukaansa. Miehen hän ehkä olisi sietänyt, mutta hän ei voinut -vastenmielisyyttä tuntematta edes ajatella, että tyttökin tulisi mukaan -tuohon kaukaiseen majaan, joka siihen liittyvien muistojen vuoksi oli -käynyt hänelle ikäänkuin pyhäksi. Jälelle jäi siis vain yksi tie, kun -ei kerran voinut heitä jättää oman onnensa nojaan. Hänen täytyi vain -lähteä hitaalle ja harmilliselle paluuretkelle itärannikolle tai -ainakin ensimmäiselle valkoiselle asutukselle asti. - -Hän oli kyllä ajatellut jättää tytön oman onnensa varaan, mutta se oli -ennenkuin tämä oli pelastanut hänet kidutuksesta ja tuhoutumasta -mustien wamabojen käsiin. Häntä vimmastutti, että näin oli pitänyt -joutua kiitollisuuden velkaan, mutta siitä huolimatta hän tunnusti sen. -Hänen mielipahoissansa katsellessaan noita kahta levisi kuitenkin hymy -hänen huulilleen, kun hän ajatteli heidän avuttomuuttansa. Mikä mitätön -olio olikaan ihminen! Kuinka huonosti varustettu voittamaan viidakon ja -muun luonnon villejä voimia! Go-latin heimoon kuuluva pieni -apinalapsikin oli edullisemmassa asemassa, sillä se kykeni ainakin -pääsemään pakoon lukuisilta vihollisilta, kun sitävastoin kukaan, ehkä -Kota-kilpikonnaa lukuunottamatta, ei liikkunut niin hitaasti kuin -avuton ja heikko ihminen. - -Hänettä nuo kaksi epäilemättä kuolisivat nälkään keskellä -yltäkylläisyyttä, jos jotenkuten välttyisivät muilta hävittäviltä -voimilta. Aamulla Tarzan oli jo tuonut heille hedelmiä, pähkinöitä ja -viikunoita ja nyt hänellä oli olallaan metsäriistansa, kun nuo kaksi -taas korkeintaan kykenivät noutamaan vettä joesta. Nytkin tuossa -kulkiessansa he eivät tietäneet Tarzanin läsnäolosta niin mitään. He -eivät tietäneet, että hänen terävät silmänsä tarkastelivat heitä, -eivätkä sitäkään, että toiset vähemmän ystävälliset tuijottivat myös -heitä aita-aukon lähellä olevasta pensaikosta. He eivät näitä asioita -tunteneet, mutta Tarzan tiesi ne tarkalleen. Ei hänkään nähnyt itse -petoa, joka väijyi lehvistön piilossa, mutta hän tiesi sen olevan -siellä ja tiesi myös sen aikeet aivan kuin se olisi ollut selvästi -nähtävissä. - -Pensaikon lehtien hiljainen vipajaminen oli hänelle ilmoittanut eläimen -läsnäolosta, sillä tuuli ei sellaista liikehtimistä synnyttänyt. Se -aiheutui siitä, että pensaan varret olivat joutuneet puserrukseen, -kuten tietää jokainen elämänsä viidakossa viettänyt, ja lisäksi toi -tuuli apinamiehen herkkiin sieraimiin epäämättömän todistuksen, että -Sheeta, pantteri, siellä väijyi noita kahta joelta palaavaa ihmistä. - -He olivat jo ehtineet puolitiehen, kun Tarzan komensi heidät -pysähtymään. Hämmästyneinä he katsoivat suuntaan, mistä kuulivat hänen -äänensä, jolloin näkivät hänen kevyesti pudottautuvan puusta maahan ja -lähtevän heitä kohden. - -"Tulkaa hitaasti tänne", neuvoi hän. "Älkää juosko, sillä jos niin -teette, hyökkää Sheeta kimppuunne." He tekivät, kuten käsketty oli, -kasvoillaan ihmettelyn ilme. - -"Mitä tarkoitatte?" kysyi nuori englantilainen. "Kuka on Sheeta?" -Vastauksen sijasta apinamies äkkiä nakkasi Bara-kauriin ruhon maahan ja -lähti juoksemaan heitä kohti silmät tähdättyinä jonnekin heidän -taaksensa. Silloin nuo kaksi kääntyivät katsomaan, jolloin näkivät -Sheetan, joka paholaiskasvoineen ryntäsi heihin päin. - -Vihan ja epäluulon tuntein oli Sheeta nähnyt apinamiehen pudottautuvan -puusta ja käyvän hänen saaliinsa luo. Hänen elämänkokemuksensa ja -vaistonsa sanoivat, että tarmangani aikoi ryöstää häneltä saaliin, ja -koska se oli nälkäinen, ei se tahtonut näin helposti luopua omastansa. - -Tyttö tukahdutti vaistomaisesti esille pyrkivän huudon nähdessään tuon -raateluhampailla varustetun pedon ryntäävän kimppuunsa. Hän turvautui -vapisten mieheen, joka niin aseeton ja avuton kuin olikin asettui -suojelemaan häntä omalla ruumiillaan. Tarzan huomasi teon, ja niin -tottunut kuin hän olikin näkemään urhoollisuutta, viehättyi hän miehen -toivottomasta ja turhasta uljuudesta. - -Hyökkäävä pantteri lähestyi nopeasti, eikä väli pensaikosta uhrien luo -ollut suuri. Ajassa, joka menee kymmenen sanan järjelliseen lukemiseen, -vankkajäseninen kissaeläin ehtisi perille ja suorittaisi tekosensa. -Mutta jos Sheeta oli nopsa, oli sitä Tarzankin. Englantilainen -luutnantti näki hänen pyyhältävän ohitsensa kuin myrskytuulen. Hän näki -pantterin muuttavan suuntaa ikäänkuin välttääksensä alastoman -villi-ihmisen hyökkäystä ja päästäksensä surmaamaan saaliinsa, jotta -sitten vasta voisi estää sitä joutumasta tuolle anastajalle. Luutnantti -Smith-Oldwick näki kaiken tämän ja huomasi myös ihmettelynsä yhä -lisääntyessä, kuinka apinamieskin poikkesi suunnastaan ja lensi -pilkkuisen pedon kimppuun kuin pelaaja jalkapallon perään. Hän näki -vahvan ruskean ruumiin heittäytyvän petoa vastaan, vasemman käden -kiertyvän sen vasemman olan editse ja oikean käden sen oikean etujalan -taa, ja sitten molempien kiepsahtavan ympäri kerta toisensa perästä. -Hän kuuli eläimellistä sähinää ja murinaa ja huomasi kauhuksensa, -että ottelevan miehen kurkusta lähteviä ääniä tuskin saattoi eroittaa -pantterin kähinästä. - -Ensi pelon huumauksen mentyä ohi tyttö hellitti otteensa miehestä. -"Emmekö voi mitään tehdä?" kysyi hän. "Emmekö voi auttaa, ennenkuin -peto hänet tappaa?" - -Englantilaisen etsiskellessä silmillään maasta jotakin asetta -hyökätäksensä pantterin kimppuun, huudahti tyttö ja lähti juoksujalkaa -majalle. "Odottakaa siellä!" huusi hän taaksensa. "Tuon keihään, jonka -hän minulle jätti." - -Smith-Oldwick näki pantterin raapivien kynsien etsivän miehen lihaa, ja -mies puolestansa koetti kaikin keinoin välttää niitä. Hänen lihaksensa -hänen ruskean ihonsa alla jännittyivät. Suonet niskassa ja otsassa -pullistuivat hänen yltyvin voimanponnistuksin koettaessaan puristaa -henkeä tuosta suuresta ruumiista. Apinamiehen hampaat olivat -iskeytyneet Sheetan niskaan ja jalkansa hänen oli onnistunut kiertää -sen ruumiin ympäri. Hypähdellen ja sähisten peto koetti vapautua -otteesta. Se heittäytyi maahan kierittelemään, se nousi takajaloillensa -ja viskautui taaksepäin, mutta yhä vain villi mies pysytteli kiinni -ruskein voimakkain käsin yhä kiinteämmin puristaen pedon rintaa. - -Tällöin saapui paikalle läähättäen tyttö kädessänsä Tarzanin hänelle -puolustusaseeksi jättämä lyhyt keihäs. Hän ei ehtinyt ojentaa sitä -englantilaiselle, joka riensi sitä ottamaan, vaan ryntäsi hänen -ohitsensa rykelmän luo, josta yhtenä sotkuna näkyi milloin keltainen -talja milloin ruskea iho. Useita kertoja hän yritti pistää aseensa -pedon ruumiiseen, mutta pidättyi peläten vahingoittavansa apinamiestä. -Kun vihdoin molemmat hetkisen olivat hiljaa pedon levätessä -ponnistuksista, syöksi Bertha Kircher keihään sisään kellertävästä -kyljestä ja työnsi sen aina villiin sydämeen asti. - -Tarzan nousi Sheetan elottomalta ruumiilta ja ravisti itseänsä kuten -karvapeitteisten eläinten on tapana tehdä. Kuten monet muutkin hänen -tavoistansa oli tämäkin pikemmin ympäristön kuin perinnöllisyyden -juurruttama, ja vaikka hän ulkomuotonsa puolesta olikin ihminen, tuntui -hänen menettelynsä tytöstä ja englantilaisesta täysin luonnolliselta. -Oli kuin Numa olisi ottelun jälkeen suorinut kuntoon harjaansa ja -taljaansa, mutta samalla siinä oli jotakin kauheaakin aivankuin -äskeisen kamppailun aikana hänen hienopiirteisiltä huuliltansa -päässeissä hirveissä ärähdyksissäkin. - -Tarzan katsahti tyttöön hämmästynyt ilme kasvoillansa. Taas Apinain -Tarzan oli joutunut kiitollisuuden velkaan tuolle tytölle, josta hän ei -pitänyt, mutta jonka uljuutta hän itse ollen rohkeuden henkilöitymä ei -voinut olla ihailematta. - -"Tässä on saalis", sanoi hän nostaen Baran ylös. "Te luultavasti -keitätte osanne, mutta Tarzan ei turmele omaansa tulella." - -He seurasivat häntä majalle, jossa hän leikkasi heille useita -viipaleita ottaen hyvän palasen itsekin, ja tyttö hoiteli emännyyttä -heidän alkeellisella ateriallansa. Hänen puuhatessaan vähän syrjemmällä -tarkastelivat luutnantti ja apinamies häntä. - -"Hän on ihmeteltävä, eikö olekin?" mumisi Smith-Oldwick. - -"Saksalainen vakoilija!" vastasi Tarzan. - -Englantilainen kääntyi häneen nopeasti. "Mitä tarkoitatte?" huudahti -hän. - -"Sitä mitä sanoin", vastasi apinamies. "Hän on saksalainen ja -vakoilija." - -"Sitä en usko", huudahti lentäjä. - -"Ei tarvitsekaan", vastasi Tarzan. "En välitä, mitä uskotte. Näin hänet -neuvottelemassa saksalaisen kenraalin ja tämän esikunnan kanssa Tavetan -lähellä olevassa leirissä. Kaikki tunsivat hänet, kutsuivat häntä -nimeltä, ja hän ojensi kenraalille erään paperin. Seuraavan kerran näin -hänet valepuvussa englantilaisten rintamalla ja sen jälkeen tuomassa -tiedonantoja saksalaiselle upseerille Wilhelmstaliin. Hän on -saksalainen ja vakoilija, mutta koska hän on nainen, annan hänen olla -omissa oloissansa." - -"Uskotteko todella tuon kaiken todeksi?" kysyi nuori luutnantti. "Hyvä -Jumala! Minä en voi uskoa sitä. Hän on niin suloinen, uljas ja hyvä." - -Apinamies ravisti hartioitansa. "Urhoollinen hän on", sanoi hän, "mutta -hän on se, miksi olen häntä sanonut, ja sellaista minä vihaan." - -Luutnantti Harold Percy Smith-Oldwick hautasi kasvonsa käsiinsä. -"Jumala minulle anteeksi antakoon", sanoi hän vihdoin, "mutta minä -pidän hänestä." Apinamies loi halveksivan katseen toveriinsa ja nousi. -"Tarzan lähtee taas metsästämään", sanoi hän. "Teillä on tarpeeksi -ruokaa kahdeksi päiväksi. Niiden kuluttua palaan taas." - -Nuo kaksi katselivat häntä, kunnes hän katosi lehvikköön. - -Hänen mentyänsä tunsi tyttö epämääräistä pelkoa, jota ei milloinkaan -tuntenut ollessansa Tarzanin lähellä. Julman viidakon väijyvät vaarat -tuntuivat uhkaavammilta, kun apinamiestä ei ollut turvana. Hänen -puhellessaan heidän kanssansa pieni olkikattoinen maja ympäröivine -piikkipensas-aitoineen tuntui maailman turvallisimmalta paikalta. Hän -toivoi, että apinamies olisi jäänyt heidän luoksensa -- kaksi päivää -tuntui iankaikkisuudelta, sillä sisältyihän niihin alituista pelkoa ja -ainaista uhkaavaa vaaraa. Hän kääntyi seuralaiseensa. - -"Toivoisinpa, että hän olisi jäänyt tänne", sanoi hän. "Tuntuu aina -turvallisemmalta, kun hän on lähellä. Hän on kovin yrmeä ja peloittava, -mutta sittenkin tuntuu hänen seuransa luotettavammalta kuin kenenkään -muun ihmisen. Hän näyttää tuntevan vastenmielisyyttä minua kohtaan, -mutta tiedän, ettei hän sallisi minkään vahingoittaa minua. En ymmärrä -tuota miestä." - -"En minäkään", vastasi englantilainen. "Mutta sen tiedän, että olomme -täällä on haitaksi hänen suunnitelmillensa. Hän haluaisi päästä meistä, -ja luulenpa miltei hänen toivovan palatessaan löytävänsä meidät -tuhoutuneina johonkin niistä vaaroista, jotka meitä tässä maassa alati -väijyvät. -- Mielestäni meidän olisi koetettava päästä takaisin -valkoihoisten asutuksille. Miehemme ei halua pitää meitä täällä, eikä -ole otaksuttavaa, että voisimme kauankaan elää tällaisessa villissä -erämaassa. Olen matkustanut ja metsästellyt useissa Afrikan osissa, -mutta milloinkaan en ole nähnyt enkä kuullut paikkakunnasta, jossa -asustaisi niin paljon petoja ja villi-ihmisiä kuin täällä. Jos heti -lähdemme itärannikolle päin, ei vaaramme siitä juuri suurene, ja jos -selviydymme ensimmäisestä päivästä, uskon löytävämme keinon päästä -rannikolle muutamassa tunnissa, sillä koneeni pitää vielä olla samassa -paikassa, johon laskeuduin hetkeä aikaisemmin kuin neekerit minut -vangitsivat. Täällä tietenkään ei ole ketään, joka kykenisi saamaan sen -liikkeelle, eikä heillä ole mitään syytä sitä hävittääkään. Olen -kutakuinkin varma, että mustanahat pelkäävät ja epäilevät tuota outoa -kapinetta niin paljon, etteivät rohkene sitä lähestyä. Sen pitää -todellakin olla vielä siellä paikoillansa ja valmiina viemään meidät -turvallisesti uutisasutuksille." - -"Mutta emme kuitenkaan voi lähteä, ennenkuin hän saapuu", sanoi tyttö. -"Emme voi lähteä noin vain muitta mutkitta, edes kiittämättä ja hyvästi -sanomatta. Olemme hänelle liian suuressa kiitollisuuden velassa." - -Mies katsahti tyttöön ääneti. Hän mietti, tiesikö tyttö Tarzanin -arvostelun hänestä, ja tuumiskeli sitten itse, olivatko tämän syytökset -oikeat. Mitä kauemmin hän tyttöä katseli, sitä vaikeammaksi kävi uskoa -tätä vihollisen vakoilijaksi. Hän oli vähällä kysyä häneltä suoraa -päätä, mutta kun ei saanut sitä suustansa, päätti hän lopuksi odottaa, -kunnes aika ja pitempi tuttavuus osoittaisivat syytöksen todeksi tai -vääräksi. - -"Luulen, että mies olisi perin mielissään, jos palatessansa ei meitä -täältä tapaisi", sanoi hän, ikäänkuin ei keskustelussa olisi mitään -vaitioloa ollutkaan. "Ei ole syytä vaarantaa henkeämme vielä kahdeksi -päiväksi vain siksi, että saisimme kiittää häntä, niin suuren arvon -kuin annammekin hänen palveluksillensa. Te puolestanne olette maksanut -veikanne hyvinkin runsaasti, ja siitä mitä hän minulle kertoi -päättelen, että etenkään teidän ei pitäisi tänne kauemmaksi jäädä." - -Tyttö katsahti häneen hämmästyneenä. "Mitä tarkoitatte?" kysyi hän. - -"En halua sanoa", vastasi englantilainen hermostuneesti kaivellen maata -keppinsä kärjellä, "mutta annan sanani siitä, että hän mieluimmin -näkisi teidän lähtevän täältä." - -"Kertokaa, mitä hän sanoi", pyysi tyttö. "Minulla on oikeus tietää." - -Luutnantti Smith-Oldwick ryhdistäytyi ja katsoi tyttöä suoraan silmiin. -"Hän sanoi vihaavansa teitä", lasketti hän tulemaan. "Hän sanoi -auttaneensa teitä vain velvollisuudesta, syystä että olette nainen." - -Tyttö ensin kalpeni ja sitten punastui. "Olen valmis lähtemään heti -paikalla", sanoi hän. "Parasta, että otamme tästä vähän lihaa mukaamme. -Ei ole vähintäkään tietoa, milloin sitä taas saamme." - -Sitten nuo kaksi lähtivät pitkin joen vartta etelään päin. Miehellä oli -kädessä Tarzanin jättämä lyhyt keihäs, ja tyttö oli kokonaan aseetta -lukuunottamatta keppiä, jonka hän valitsi itsellensä rakennusjätteiden -kasasta. Ennen lähtöä hän oli pyytänyt miestä jättämään Tarzanille -paperin, jossa kiittivät vieraanvaraisuudesta ja jättivät hyvästi. -Tämän he pienellä puutikulla naulitsivat majan seinään. - -Heidän oli alati oltava varuillansa, kun eivät koskaan tietäneet, mikä -seuraavassa polun mutkassa heitä kohtaisi tai mikä vaara väijyisi -tiepuolen pensaikossa. Vältettävä oli myöskin Numabon mustia sotureita, -ja kun kylä oli suoraan heidän edessään, oli heidän tehtävä pitkä -kierros päästäksensä sen ohi ilmi tulematta. - -"Minä en pelkää niin paljon alkuasukasneekereitä kuin Usangaa ja hänen -joukkoansa", sanoi tyttö. "Hän ja hänen miehensä kuuluivat kaikki -saksalaiseen alkuasukasrykmenttiin. Paetessansa he toivat minut -mukanaan aikoen pitää minua joko panttivankina tai myydä minut jonkun -pohjoisvaltion mustan sulttaanin haaremiin. Usanga on paljon -vaarallisempi kuin Numabo, sillä hän on saanut eurooppalaista -sotilaskasvatusta ja hänellä on enemmän tai vähemmän uudenaikaisia -aseita ja varusteita." - -"Olipa onni minulle", huomautti englantilainen, "että minut keksi -tietämätön Numabo eikä tuo maailman viisautta omaava Usanga. Hän ei -olisi kai pelännyt tuota jättiläislentokonetta ja olisi liiankin hyvin -tietänyt, kuinka saisi sen käyttökelvottomaksi." - -"Rukoilkaamme hartaasti, ettei musta kersantti ole sitä löytänyt", -sanoi tyttö. - -He tekivät arvelujensa mukaan noin mailin mutkan kylästä poispäin ja -kääntyivät sitten poluttomaan pensaikkoon itään päin. Kasvullisuus oli -monin paikoin niin tiheä, että he toisinaan pääsivät eteenpäin vain -käsin ja polvin ryömimällä, toisinaan taas kiipeilemällä yli monen -monien kaatuneitten puitten. Köynnöskasvit olivat sitäpaitsi -kietoutuneet sekä kuivuneisiin että tuoreihin puihin niin monin -kerroin, että niistä muodostui oikeita verkkoja heidän tiellensä. Heistä -etelään olevalle avoimelle niitylle oli kokoontunut joukko mustia -sotureita, jotka siinä ihmettelivät keskellään olevaa esinettä. He -olivat puetut riekaleihin, jotka kerran olivat olleet saksalaisen -alkuasukasrykmentin univormuja. He olivat sangen vastenmielisiä olioita -ja ensi miehenä heidän joukossansa rehenteli musta kersantti Usanga. -Heidän mielenkiintonsa esineenä oli englantilainen lentokone. - -Heti kun luutnantti oli tuotu Numabon kylään oli Usanga lähtenyt -konetta etsimään osaksi uteliaisuudesta osaksi hävittämisen aikeissa, -mutta sen löydyttyä olikin hänen mieleensä juolahtanut uusi ajatus -pidättänyt hänet sitä tuhoamasta. Tietäen koneen olevan hyvin -kallisarvoisen oli hän alkanut tuumia, kuinka käyttäisi saalista -hyväksensä. Joka päivä hän oli käynyt sitä katsomassa, ja vaikka se -alussa oli hänestä tuntunut melko peloittavalta, alkoi hän lopuksi -pitää sitä omanansa, joten hän lopulta kiipesi sen sisäänkin, jopa -alkoi toivoa oppivansa sitä käyttämäänkin. - -Mikä sankarityö olisikaan, kun kerran lentäisi tuolla ilmassa kuin -lintu korkeammalla pisimpiäkin puita! Kuinka pelkäisivät ja -ihmettelisivät häntä silloin hänen toverinsa! Jos hän vain osaisi -lentää, kunnioittaisivat koko suuren keski-Afrikan sinne tänne -siroitellut kylät häntä kuin jumalaa. - -Usanga hieroi käsiänsä ja maiskutti paksuja huuliaan. Silloinpa hän -vasta tulisi rikkaaksi, sillä kaikki kylät maksaisivat hänelle veroa, -ja vaimoja hän voisi pitää ainakin tusinan. Viime ajatus kuitenkin toi -hänen mieleensä Naratun, tuon äkäpussin, joka hallitsi häntä rautaisin -käsin. Usanga irvisti ja koetti unohtaa tuon tusinan vaimoja, mutta -sittenkin se viehätti häntä niin, että äkkiä huomasi järkeilevänsä, -ettei jumalakaan olisi juuri sitä eikä tätä, ellei olisi ainakin kaksi -tusinaa vaimoja. - -Hän sormieli koneosia puoleksi toivoen puoleksi peläten, että osuisi -osaseen, joka panisi koneen lentoon. Hän oli usein nähnyt -englantilaisten liitelevän saksalaisten rintaman yllä, ja se oli -näyttänyt niin mutkattomalta, että hän oli aivan varma voivansa tehdä -samoin, jos vain joku kerrankin näyttäisi miten menetellä. Aina hän -silloin toivoi, että koneella tullut ja sitten Numabon kylästä pakoon -päässyt valkoinen mies joutuisi hänen käsiinsä, jolloin hän toden -teolla saisi opetella lentämään. Tämän vuoksi hän niin paljon oleilikin -koneen lähistöllä, päätellen että valkoinen mies mahdollisesti palaisi -sitä etsimään. Vihdoin hän saikin palkan odotuksestansa, sillä juuri -tänä päivänä kohta sen jälkeen kun oli jättänyt koneen ja lähtenyt -tiheikköön sotureinensa hän kuuli ääniä pohjoisesta, ja asetuttuaan -miehinensä väijyksiin molemmin puolin polkua huomasi hän riemuksensa -englantilaisen upseerin ja valkoisen tytön ilmaantuvan näkyviin. - -Neekeri saattoi tuskin pidättää riemun huudahdusta, sillä eihän hän -ollut toivonut kohtalon olevan niin suopean, että johdattaisi nuo -molemmat haluamansa henkilöt yht'aikaa hänen käsiinsä. - -Tullessansa tietä pitkin vaaraa aavistamattakaan selitteli mies -tytölle, että heidän nyt piti olla sangen lähellä konetta. Heidän koko -huomionsa oli kiintynyt suoraan edessä olevaan tiehen, kun he odottivat -sen piankin loppuvan niittyyn, jolla olisi heille elämää ja vapautta -tuottava lentokone. - -Kun tie oli leveä, joten he kulkivat rinnakkain, avautuikin eräässä -tien äkkimutkassa heidän molempien eteen puiston tapainen aukiopaikka -ja myös tuo kaivattu pelastuksen väline. - -Helpotuksen ja ihastuksen huudahdus puhkesi esiin heidän huuliltaan, -mutta samassapa myös Usanga ja hänen mustat soturinsa nousivat -pensaikosta ja piirittivät heidät. - - - _Jatkona ilmestyy romaani - "Tarzan ja valkoinen nainen"_ - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TALTTUMATON TARZAN*** - - -******* This file should be named 64436-8.txt or 64436-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/4/4/3/64436 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/64436-8.zip b/old/64436-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index bb7a72f..0000000 --- a/old/64436-8.zip +++ /dev/null |