NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 8479 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..f43c6c2
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #64376 (https://www.gutenberg.org/ebooks/64376)
diff --git a/old/64376-0.txt b/old/64376-0.txt
deleted file mode 100644
index ef91992..0000000
--- a/old/64376-0.txt
+++ /dev/null
@@ -1,8479 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook of Don Balasco Key Westistä, by Archibald
-Clavering Gunter
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
-of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you
-will have to check the laws of the country where you are located before
-using this eBook.
-
-Title: Don Balasco Key Westistä
-       Nykyajan kertomus Kuubasta
-
-Author: Archibald Clavering Gunter
-
-Translator: A. V. K.
-
-Release Date: January 23, 2021 [eBook #64376]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: UTF-8
-
-Produced by: Jari Koivisto
-
-*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK DON BALASCO KEY WESTISTÄ ***
-
-
-
-
-DON BALASCO KEY WESTISTÄ
-
-Nykyajan kertomus Kuubasta
-
-
-Kirj.
-
-ARCHIBALD CLAVERING GUNTER
-
-
-Suomentanut
-
-A. V. K.
-
-
-
-
-
-Käkisalmessa,
-Vuoksen Kirjapainossa,
-1898.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-Espanjan hallituksen asiamies.
-
-  Amerikkalainen salapolisi.
-  Sikaritehtailija Key Westissä.
-  Tyttö purjeveneessä.
-  Haavoitettu kuubalainen.
-  Valokuva.
-
-Seuraelämää tropiikeissa.
-
-  Hidalgon tulo.
-  "Minä tahdon pitkän hameen."
-  Verilöyly lasaretissa.
-  Kolme valoa Korallisaarella.
-  Vieraat Palm Beachistä.
-  Tanssijaiset Smaragdisaarella.
-  Mr Vortexin seikkailu.
-  "Minun Billyni."
-
-Don Balascon huviretki.
-
-  Suunnitelma kypsyy.
-  Huviretki.
-  Päivällinen jahdissa.
-  Don Balascon sikarit.
-  Balascon voitonriemu.
-  Loppu.
-
-
-
-
-Ensimäinen kirja.
-
-Amerikkalainen salapolisi.
-
-
-
-
-Ensimäinen luku.
-
-Amerikkalainen salapoliisi.
-
-
-Tampa uinuu auringonpaisteessa kuumana huhtikuun päivänä vuonna 1890.
-Aina laiska kaupunki, on se tänä ehtoopäivänä syvemmässä horrostilassa
-kuin koskaan. Ainoa, joka on täysin valveilla kaupunginhotellissa, on
-Thomas Duff Mastic, virkamies Yhdysvaltojen tullivirastossa, ja hänet
-on äsken kirje, jota hän pitää kädessään, virkistänyt kiroilemaan sen
-johdosta.
-
-Se on eräältä raha-asiain toimikunnan virkamieheltä, jonka käskettävänä
-Mastic nykyään on, ja käskee hänen samana päivänä höyrylaivalla
-matkustaa Key Westiin ja antautua sikaritehtailija, señor Estrabon
-Balascon käytettäväksi.
-
-"Tahdon tulla kirotuksi, jos tätä ymmärrän!" mutisee salapoliisi,
-sillä sitä Mastic tullivirastossa oli. "Jos minut olisi määrätty salaa
-vakoilemaan herra Estrabon Balascoa, joka on innokkain koko tuossa
-kuubalaisten isänmaanystäväin pesueessa, ja estämään häntä lähettämästä
-sissilaivaa viemään aseita ja räjähdysaineita Gomezille tai Maceolle,
-[Kuuban kapinallisten kenraaleja] niin olisin sen paikalla käsittänyt
--- mutta antautua don [don espanjalainen sana = herra] Balascon
-käytettäväksi -- hiton kummallista! Alkaako hallitus haaveillen suosia
-kuubalaisia isänmaanystäviä! Aikooko Grover [Yhdysvaltain silloinen
-presidentti Grover Cleveland] hieman avittaa noita saatanaraukkoja, nyt
-sitten kun Amerikan kansa on kongressinsa kautta sanonut hänelle tehdä
-se. Jos vaan niin luulisin, joisin hänen maljansa!"
-
-Ja pitkäveteisesti viheltäen ja hämillään repien lyhyitä, suoria,
-harjasmaisia hiuksiaan kulkee mr [mr lyhennys sanasta master = herra]
-Tom Mastic ulos hotellista ja vähän aikaa miettiväisenä Isoa katua
-käveltyään menee hän höyrylaivakonttoriin ja hankkii itselleen piljetin
-nopeakulkuiseen _Olivette_ matkustajalaivaan, joka Port Tampasta kulkee
-Havannaan ja matkallaan poikkee Key Westiin.
-
-Sen tehtyään ei mr Thomas Duff Masticilla ole muuta tehtävää kuin
-juoda, mietiskellä ja tupakoida siihen saakka illalla, kun hänen on
-siirryttävä rautateitse varsinaisesta kaupungista Port Tampaan, jonne
-on sieltä noin kahdeksantoista peninkulmaa [Englannin peninkulmaa,
-joita menee noin 7 meidän peninkulmaamme]. Se sijaitsee pitkän
-rantakäytävän, jota pitkin rautatie kulkee, päässä, ja on siinä asema
-ja hotelli, jonka etukatoksilta matkustajat, jotka odottavat Mobileen
-tai Havannaan tai Key Westiin menevää höyrylaivaa, saattavat pyytää
-meritaimenia ja kuhia.
-
-Kaikille näille aluksille on kylliksi syvälti vettä tässä
-keinotekoisessa satamassa, jonka yritteliäät amerikkalaiset ovat
-kaivaneet tuohon muutoin matalaan ja liejuiseen Tampa-lahteen.
-
-Hänen vihamiehensä ovat mr Masticia usein kutsuneet kovaksi
-mieheksi, ja sellaisia vihamiehiä, jotka hän on saanut täyttäessään
-virkavelvollisuuksiansa, ottaessaan salapolttimoita takavarikkoon
-Georgian ja North Carolinan vuoriseuduissa ja nuuskiessaan
-salakuljettajia Floridan saarilla, on hänellä koko joukko. Kukaan
-ei ole kuitenkaan milloinkaan kutsunut häntä väärämieliseksi tai
-araksi. Ehkäpä muuan tyttönen, jonka sinisilmät ja pehmeä, etelämainen
-kielimurre eräänä päivänä saattoivat mr Masticia sulkemaan silmänsä
-hänen äitinsä epälailliselta "vuorikasteen" listaamiselta syrjäisessä
-metsäkylässä, ja ehkäpä muuan espanjalainen _muchachito_ lempeine
-sinisilmineen, joka tavattiin St. Augustinen kadulla kaupittelemasta
-leimaamattomia sikareja viidestä centistä kappaleelta, ja jonka
-tullivirkamies päästi menemään antamalla lantin ja huomauttamalla "myöt
-noita vaaleita Havannoita liian helpolla, poikani" -- ehkäpä nämät
-molemmat pitivät häntä kilttinä ja helläsydämisenä miehenä. Mutta
-yleensä kun on kysymyksessä täysvoimaiset miehet ja uhma tullisääntöjä
-vastaan, on Tom Mastic oikea vainukoira eikä häntä peljästytä Georgian
-asukasten varmat pyssyt taikka Floridan salakuljettajain revolverit.
-Hän ei varo väijytystä eikä salamurhaa, ei ota vastaan lahjomisia, ja
-on sentähden raha-asiaintoimikunnassa suuressa arvossa.
-
-Viiden tunnin kuluessa ei ole mitään tehtävää, ja mr Mastic antautuukin
-siihen uutterasti. Hän on heittänyt jalkansa korkeammaksi pöydälle
-kuin kukaan muu gentlemanni kaupunginhotellin anniskeluhuoneessa,
-hän maistelee hitaammin groggiaan, hän imee tyytyväisemmin savun
-sikaristaan ja puhaltaa sen ulos suuremmissa ja pehmeämmissä
-renkaissa kuin kukaan muu vieraista, hän syö iltasensakin erittäin
-arvelevaisesti, vaikka hänellä on tapana kerskailla, että hän, jos
-niin on tarvis, voi heittää sisäänsä aterian ja vangita miehen
-kuudessakymmenessä sekunnissa rautatieaikaa.
-
-Mutta kaikki tämä välinpitämättömyys katoaa vähää ennen yhdeksää --
-silloin on Tom Mastic taaskin pirteä ja paikallaan.
-
-Kun hän nousee Port Tampaan menevään junaan, vilkkuvat hänen pienet
-kärpänsilmänsä terävästi ja viekkaasti, ja hänen liikkeensä, jotka
-ovat muistuttaneet veturia, joka hitaasti puhkuen kulkee, ennenkun
-se on saanut täyden höyryn vireille, ovat nyt nopeat ja voimakkaat
-kuin täyttä vauhtia eteenpäin kiitävän, sadan tonnin pikajunaveturin.
-Hänellä on sekä silmät että korvat avoauki kaikkea tarkkaamaan, mitä
-tapahtuu ympäristössä, sillä se nyt on Masticin periaate, että "ei
-koskaan tiedä, mitä saattaa napata." Tässä tarkoituksessa heittää
-hän tutkivia silmäyksiä ympäriinsä rautatievaunussa ja tarkastelee
-matkustajia.
-
-"Ei mitään huomattavaa tässä vaunussa, näyttää", ajattelee hän, mutta
-pian sen jälkeen aivan toisensa perästä astuu sisään kaksi paria, jotka
-vetävät hänen huomionsa puoleensa -- ensimäinen sen vuoksi, että he
-ovat kuubalaisia tai espanjalaisia, ja heillä voi olla jotain tekemistä
-mr Masticin tulevan toiminnan kanssa; toinen, nuori poika ja tyttö,
-sentähden, että tytön kauneus herättää hänen mielenkiintoansa, ja
-jokin, mitä poika sanoo, kummastuttaa häntä.
-
-Nämä molemmat istuutuvat vastapäätä mr Masticia.
-
-Tyttö on noin seitsentoista vuotias, ehkä vielä nuorempikin, sillä
-hän kantaa vaaleata tukkaansa pitkänä selässä riippuvana palmikkona
-ja hänen hameensa eivät ulotu alemmas kuin kengänvarsiin saakka, --
-seikka, joka miellyttää mr Masticia, sillä hän on kauniitten jalkain
-ja jalanrintain suuri ihailija, ja tällä nuorella naisella on ihan
-kauneimmat, mitä hän koskaan on katsellut.
-
-Poika, selvästi tytön veli, on kahdeksantoista vuotta vanha
-miehevän, päättävän näköinen nuorukainen, varreltaan jäntevä ja
-voimakas. "Yksi niitä, joista tuolla pohjan yliopistoissa tehdään
-jalkapallotaistelijoita", ajattelee salapoliisi, jonka tarkkaavaisuus
-nyt on kokonaan kiintynyt edessään olevaan nuoreen herrasväkeen.
-
-Kuubalaisia tai Espanjalaisia voi hän myöhemmin tarkastella, ajattelee
-hän, jos niin tarvitaan, ja keskustelu nuoren tytön ja hänen veljensä
-välillä kiinnittää melkein heti hänen huomionsa.
-
-"Rex parkani", naurahtaa tyttö, "onko hän ollut koko päivän pahalla
-tuulella sentähden, ettei ole saanut sinisilmää tavallisessa
-jalkapallo-ottelussaan?"
-
-"Me emme ole jalkapallosilla tähän aikaan vuodesta", vastaa veli
-ylenkatseellisesti. "Jalkapallosillako huhtikuussa? Ei kukaan muu kuin
-tyttö eli ranskalainen voisi semmoista pukkia tehdä."
-
-"No, voithan kostaa minulle lawntennis-kisassa kotona saarellamme",
-jatkaa tyttö hilpeästi. "Miksi olet niin synkkämielinen aina siitä
-saakka kun jätimme Palatkan? Onko se siksi, että sinun täytyy kulkea
-eteläänpäin ja saattaa minut isän, kesän ja troopillisten saarien luo,
-kun sinä näytät ikäänkuin sinulla olisi perheenisän kaikki huolet
-niskoillani?"
-
-"Älä loruile roskaa!" sanoo poika vihasesti. "Tiedäthän, että minä se
-olen, jonka on pitäminen sinusta huoli, ja sinä et, totta tosiaan ole
-helppo pitää kurissa." Hänen äänensä hiljenee kuiskaukseksi ja hän
-jatkaa sisarensa korvaan: "Etkö tiedä, että nuo espanjalaiset ovat
-seuranneet perässämme aina Jacksonvillestä saakka, luulen mä? Sinä
-käytät sinisiä silmiäsi aivan liiaksi rajusti, rakas Gertie. Jonakin
-kauniina päivänä saat semmoiset torat, että aivan ällistyt."
-
-"Minä en ole käyttänyt niitä ollenkaan", vastaa syytetty,
-puheenaolevien silmien täyttyessä kyynelillä. "En voi auttaa, että
-herrat tirkistelevät minua. Se ei ole minun vikani, mutta joka kerta
-kuin olen pistänyt nenäni ulos akkunasta jollakin asemalla, aina siitä
-saakka kuin New Yorkista lähdimme, olet sinä minua torunut. Surkuttelen
-vaimoasi, kun kerran menet naimisiin -- sinusta tulee oikea Siniparta."
-
-"Niin, jos nuo roikaleet vielä tänne tirkistelevät, niin annan
-heille kelpo selkäsaunan! Sinut on uskottu minun huostaani, muista
-se, ja minä, totta vie, toimitan tavaran vahingoittumattomana
-Smaragdisaarelle."
-
-"Smaragdisaarelleko?" kertaa tyttö. "Ehkä isä tulee Key Westiin meitä
-kohtaamaan."
-
-"Eipä, sitä hän ei teekkään", vastaa veli lyhyesti. "Etkös kuullut,
-että minä sain häneltä kirjeen, jossa hän sanoo, ettei hän tule Key
-Westiin, vaan että hän ja Indra tekisivät jahdilla retken Miamiin ja
-Palm Beachiin, ja että, jos 'Lentokala' ei olisi meitä vastassa Key
-Westissä, minä luultavasti voisin saada siellä höyrypurren muutaman
-Balasco-nimisen espanjalaisen kautta."
-
-"Aa, don Estrabon Balasco", keskeyttää nuori neitonen. "Hänhän se oli,
-joka oli omistajan asiamies ja möi Smaragdisaaren isälle."
-
-"Niin oli", sanoo poika. "Ukko kirjoittaa, että jos tarvitsemme, saamme
-kyllä Balascolta lainata höyrypurrella kotiin tullaksemme. Sinne on
-vaan kaksikymmentä peninkulmaa, ja minä sinne kyllä pähkinänkuoren
-voisin soutaa -- merihän täällä kuuluu olevan peilisileä."
-
-Sen miehen mainitseminen, jonka luokse hänet on lähetetty, kiinnittää
-kahdenkertaisesti tullisalapoliisin huomion molempain nuorten
-keskusteluun.
-
-Neljänkymmenen minuutin kuluessa, jotka junalta menevät Port Tampaan
-kulkiessa, saa hän tällä tavalla tietää, että heidän isänsä on George
-Alfred Vanstone, Newyorkilainen kauppias ja kapitalisti, joka
-on asioista vetäytynyt pois ja vuosi sitten ostanut yhden niistä
-pienistä saarista, mitkä ovat hajallaan Florida-lahdelmassa melkein
-yhtämittaisessa jaksossa Key Westistä Biscayne Bayhin, ja että hän
-sinne on rakentanut huvilan ja aikoo viettää kevätkauden tässä ikuisen
-kesän maassa, että miss [neiti] Ira Vanstone, talon vanhin tytär, on
-kaksikymmenvuotias nuori nainen, joka on ollut ylistetty kaunotar New
-Yorkin hienoissa seurapiireissä ja nyt tullut Floridaan lepäämään
-talven voitoista, että molemmista hänen edessään olevista nuorista
-toisen nimi on Rex ja toisen Gertrud, että nuori herra selvästikään ei
-pidä tästä kevätretkestä etelään, vaan mieluummin leikkaisi laakereita
-urheilukentillä, mutta että nuori neitonen taas on ihastuksissaan
-päästessään kasvatuslaitoksesta ja läksyistään. Myöskin että mr Rex
-Talbot Vanstone, samaten kuin useimmat samanikäiset nuorukaiset pitää
-itseänsä nuoremman sisarensa neuvojana ja holhojana ja on taipuvainen
-olemaan sangen ankara kaikkia naisellisen veikisteleväisyyden pieniä
-ilmauksia vastaan.
-
-Enemmät huomiot keskeyttää junan huristaminen pitkän rantakäytävän
-yli ja pysähtyminen Etelä-Floridan radan pääteasemalle, missä sorea
-'Olivette'-laiva odottaa Key Westiin ja Havannaan [Key West on
-kaupunki Floridan niemimaan eteläisimmällä rannalla, Havanna on Kuuban
-pääkaupunki] meneviä matkustajia.
-
-Noustuaan ylös ja pudistettuaan liehuilevia hameitaan pistää tyttö
-päänsä ulos ikkunasta ja puhkeaa nähdessään odottavan höyrylaivan
-sanomaan: "Rex, minä pelkään niin!"
-
-"Mitä pelkäät? Noita kirotuita espanjalaistako?" mutisee veli.
-
-"En... kuin meritautia!" sanoo miss Gertrud. Mutta sitten lisää hän
-kevyesti naurahtaen, vaikka siinä ehkä piilee hieman pelkoakin:
-"No niin! Nyt tirkistelevät ne taas minua, nuo kuubalaiset! Ota
-matkareppuni, Rex, jotta et voi nyrkkejäsi puristaa!" Näin sanoen ja
-kiivaasti vetäistyään lyhyitä hameitansa saadakseen ne niin pitkiksi
-kuin mahdollisti, astuu nuori neitonen vaunusta veljensä seuraamana,
-jolla on kädet liian täydet sateenvarjoista, pyssyn koteloista
-ja muista matkakapineista, jotta hän voisi saada aikaan muita
-vihanosoituksia kuin suuttuneen silmäyksen.
-
-Salapoliisin seisoessa paikoillaan ja seuratessa molempia nuoria
-silmillään, kulkevat nuo kaksi miestä, jotka ovat antaneet aihetta
-Gertien viime sanoihin, kiirehtien hänen ohitsensa, ja Mastic kuulee
-muutamia sanoja, jotka saavat hänen hytkähtämään: "_Diablo!_ Nämät ovat
-kaksi niin sanottua viatonta, jotka tahtovat salata rikoksen Espanjaa
-vastaan."
-
-Nopeasti kuin salama on salapoliisi kääntänyt huomionsa nuoruudesta
-ja kauneudesta pariin niin ruokottomia lurjuksia kuin hän koskaan on
-nähnyt, näöltään hyvin Espanjalaisia, likaisia, sipulilta haisevia ja
-olennoltaan jotensakin maantierosvon tapaisia.
-
-Ammattimaisella vaistolla tarkastelee hän heitä pikaisesti, etsien
-jotakin huomattavaa tuntomerkkiä, ei heidän ulkonäössään kokonaan,
-sillä se johtaa usein kummallisiin erehdyksiin, vaan jotain erityistä
-merkkiä, josta hän heidät vastakin tuntisi.
-
-Ensimäisessä ei Mastic löydä mitään sellaista tuntemismerkkiä, kun
-tämä kulkee hänen ohitsensa vaunuista ulos, mutta toisella, joka on
-pitempi ja rakenteeltaan tavattoman voimakas, on onneksi, mitä hän
-haluaa. Tämän oikea korva on paljoa suurempi kuin vasen ja törröttää
-päästä suurena punaisena, kiiltävänä ja ryppyisenä. Mutisten: "tuon
-espanjalaisen paisuneen korvan tunnen milloin tahansa", kokoaa Mastic
-siis matkatavaransa, joita ei ole paljon, ja seuraa heidän jäljessään
-vaunuista ulos.
-
-Junasillalla huomaa hän, että amerikkalainen poika ja tyttö ovat
-kadonneet -- he ovat luultavasti suoraan menneet laivaan.
-
-Molemmat miehet, jotka ovat vetäneet hänen huomionsa puoleensa,
-kuiskivat espanjaksi keskenään, ja kun Mastic ei ole kylläksi
-perehtynyt tähän kieleen ymmärtääkseen sitä sivusta kuullen,
-menee hän verkalleen laivaan. Siellä odottaa hän, kunnes molemmat
-Espanjalaisetkin tulevat maaporrasta myöten, ja huomaa silloin, että
-niilläkin on piljetit Key Westiin, ja että tuo omituisella korvalla
-varustettu kutsuu toista Pabloksi ja itse nimeltään on Juan.
-
-Kello on nyt kymmenen illalla; irroitettuaan kiinnitysköytensä höyryää
-matkustajalaiva Tampalahdelmaa pitkin ja ulos aavalle Meksikonlahdelle;
-niin kääntyy se etelään päin ja suuntaa kulkunsa suoraan Key Westiin
-pitkin pitkää Floridan rannikkoa koralliriuttoineen, luotoineen ja
-pikku saarineen.
-
-Varmana, ettei mitään tärkeää voi tapahtua yön kuluessa menee
-salapoliisi hyttiinsä ja herää aamulla ulkona kesäisen sileällä
-merellä, tyynellä kuin sisäjärven vesi, ja jonka ainoat väreet
-syntyvät nopeasti kiitävän Olivetten pyörivien propellien
-vaikutuksesta.
-
-Aamiaisella laittaa mr Mastic, että hän saa paikan amerikkalaisen pojan
-ja tytön vieressä, mutta hän ei saa heidän keskustelustaan mitään
-enempiä tietoja, kuin mitä oli saanut jo edellisenä iltana, paitsi että
-heidän isällään on, lukuunottamatta joitakuita pikku purjeveneitä,
-myöskin suuri höyry huvijahti.
-
-"Onpa oikein hävytöntä", nurisee poika, "että Indran piti päistikkaa
-saada 'Lentokala' tuolle huviretkelle Palm Beachiin, juuri kun me
-tulemme kotiin. Eikö hän saanut kyllikseen seuraelämästä New Yorkissa
-viime talvena?"
-
-"Kyllä tiedän, miksi hän tahtoisi mennä sinne", nauraa Gertrud: "meidän
-Billymme on kait Poncianassa hotellissa."
-
-"Meidän Billymme kuuluu olleitten ja menneitten joukkoon", muistuttaa
-Rex; "Indra antoi mr William Arthur Severancelle eropassit kaksi
-kuukautta sitten. Billy suuttui ja matkustelee nyt terveydekseen."
-Pojan muoto muuttui ajattelevaksi, ja hän jatkaa: "Minun mielestäni
-on Indra käyttäytynyt kuin pöllö. Billy Severance oli siivoin poika,
-minkä koskaan olen tuntenut -- ja niin antelias sitten! Olisitpa nähnyt
-päivälliset, jotka hän tarjosi minulle eräänä iltana Unioni-klubissa.
-Hän ei koskaan väsynyt miettimään, mikä minua huvittaisi. Olen usein
-luullut, että hän oli minuun rakastunut."
-
-"Se oli siksi, että hän oli Indraan pikiintynyt, sinä itserakas poika",
-vastaa miss Gertie. "Mutta minusta on hirmuisen ikävä, että Indra
-antoi hänelle rukkaset. Billymmehän laittoi aina mitä rattoisimpia
-joululahjoja ja somimpia pääsiäiskortteja. Minä juuri rupesin
-pelkäämään, että jotain oli hullusti, kun en kolmeen viikkoon saanut
-mitään. Miksikä Indra heitti Billyn sikseen?" puhkeaa hän melkein
-uhkaavasti sanomaan!
-
-"Luulevaisuutta!" sanoo Rex lyhyesti.
-
-"Luulevaisuutta? Indrako luulevainen?" huudahtaa Gertie ja aukasee
-epäilevänä silmänsä seljälleen.
-
-"Eipä, Billy se oli Othellona", vastaa poika. "En oikein tunne
-yksityisseikkoja, mutta luulen, että se koski tuota von Stanep-pöllöä
-saksalaisessa lähetyskunnassa -- häntä, joka tanssi kotiljongia niin
-hyvin, venäläiseen tapaan -- juuri kuin hyppiminen. Tiedäthän, että
-Indra ei ole tottunut kuulemaan läksytyksiä... Billy Severance nuhteli
-häntä vakavasti -- ja hehän eivät olleet vielä kunnollisesti kihloissa,
-vaan olivat vasta tulemaisillaan. Ensi kerralla kun Billymme tuli
-vieraisille Indra 'ei ollut kotona.' Hän tuli taas, ja miss Vanstone
-edelleenkin oli ulkona. Hän pistäysi kolmannen kerran, ja miss Vanstone
-ei ollut vieläkään tullut kotiin. Silloin oli William Arthur Severance
-matkustajain joukossa ensimäisellä Eurooppaan menevällä höyrylaivalla.
-Kuukautta myöhemmin tuli hän takaisin, mutta häntä ei koskaan meillä
-näkynyt, ja silloin -- silloin luulen Indran alkaneen katua. Se oli
-varmaankin ensi kerran koko elämässään. Hän on ollut niin tottunut,
-näetkös, että kaikki ovat häneen ihastuneet, ettei ymmärrä antaa
-arvoa onnelle, kun se tulee. Tiedätkö, mitä klubissa väitettiin hänen
-Billylle sanoneen. Niin, että hänen pitäisi alkaa tehdä työtä!"
-
-"Tehdä työtä", puhkeaa Gertie hämmästyneenä sanomaan. "Mutta
-Billyllähän on rahoja kasottain."
-
-Niin on! Mutta niin juuri oli Indra hänelle sanonut, -- että hänen
-pitäisi alkaa tehdä työtä... ryhtyä johonkin -- tulla joksikin. Onpas
-siivoa sanoa miehelle, joka on oikein miesten mies ja niin monta
-kertaa voittanut rekordin pallosilla ja kilpasoudussa, ja joka taitaa
-ajaa nelivaljakkoa kuin kukaan, ja joka voisi olla yhtä taitava
-asianajaja kuin Joe Choate, sanotaan, jos vaan olisi viitsinyt tutkia
-lakitiedettä, mutta sitä hän ei ole. Ja sellaiselle miehelle väitetään
-Indran sanoneen, että hänen pitäisi alkaa _tehdä työtä_! Siitä voi
-oikein voida pahoin ja Rexin kasvot selvästi näyttivät hänen tunteensa.
-
-"Muuten tiesi meidän Billymme tarkoin, minkälaisista namusista minä
-parhaiten pidin", säestää miss Gertie ja lisää huoaten, muistellessaan
-kadotettuja namusiansa: "Indra on todellakin menetellyt oikein
-perkityperästi. Kyllä minä kerran asian isälle selitän. Hän antaa
-Indran liiaksi saada tahtonsa täytetyksi."
-
-"Niin, me olemme kaikki lelliteltyjä lapsia", nauraa Rex. "Mutta
-mennään nyt kannelle vähän liikkumaan. Tunnen, että tarvitsen liikettä
-nyt, kun en itseäni enään harjoita."
-
-Samassa kun molemmat nuoret nousevat pöydästä, lopettaa salapoliisi
-aamiaisensa ja menee myöskin kannelle viettämään laiskehtivaa,
-uneliasta, troopillista päivää; hän ajattelee nimittäin älykkäästi,
-että molemmat espanjalaiset, jotka nousevat ylös puolenpäivän aikaan ja
-selvästi eivät ole tuttuja kenenkään matkustajan kanssa, huomaisivat
-jokaisen vakoilemisyrityksen.
-
-Sen vuoksi ei hän huoli pitää heitä silmällä, vaan mutisee: "Arvelen
-asian kyllä Key Westissä kehittyvän", sekä antautuu Tampassa ostamansa
-romaanin lukemiseen.
-
-Hyvän päivällisen jälkeen huomaa hän itsensä vahvistuneeksi,
-elvystyneeksi ja valmiiksi mihin tahansa, mikä voi sattua, kun laiva
-kolmen seuduissa lähenee Key Westiä.
-
-Olivetten kannelta näyttää tämä paikka kauniilta kaupungilta, jossa on
-kaksi- tai kolmekymmentä tuhatta asukasta, ja jonka etusivu viettää
-Floridasalmen sinivesiin päin ja muita sivuja kehystää mitä vihrein
-troopillinen kasvullisuus. Tänä ehtoopäivänä on sillä hiljainen,
-rauhallinen asioimismainen ulkonäkö, ja vaikka ulkopuoleltaan
-espanjalainen ja sydämeltään kuubalainen, on se sen kautta jyrkkänä
-vastakohtana Havannalle, joka vaan sata peninkulmaa eteläänpäin,
-saman tyynen meren rannalla, nyt vaikeroi Weylerin [Weyler oli
-espanjalaisten ylipäällikkö Kuubassa] verestä tiukkuvassa kädessä, ja
-jonka kadut ovat peljästyneitä kaupunkilaisia tulvillaan ja vankilat
-kuolemaisillaan olevia valtiollisia vankeja täpötäynnä. Mutta Key
-West onkin vapaan Amerikan tähtilipun turvassa, kun taas Havannan yli
-liehuu Espanjan lippu, Alban [julmuudestaan tunnettu Alban herttua oli
-vv. 1507-1573 Espanjan ylimaaherrana Alamaissa vapaussodan aikana
-espanjalaisia vastaan] keskiaikaisen raakuuden vertauskuva, mikä
-yhdeksännellätoista vuosisadallamme on taas henkiin herännyt yhtä
-julmasti verenhimoisena ja yhtä ryöstönhaluisena, kuin silloinkin kun
-sen kolmesataa vuotta sitten espanjalaisen armadan [armada oli nimenä
-laivastolla, jonka Espanjan kuningas Filip II v. 1588 lähetti Englantia
-vastaan, mutta joka kokonaan joutui häviöön] häviö ja Hollannin
-tasavallan syntyminen hautasivat alleen.
-
-Nähtävästi välittämättä Havannan suruista Golfivirran [Golfiksi
-sanotaan merenvirtaa, joka lähtee Meksikon lahdesta ja kulkee
-koilliseen poikki Atlannin valtameren] tuolla puolen, sijaitsee siinä
-Key West iloisena ja hymyilevänä haalean merituulen henkäyksissä. Sen
-kadut ovat täynnä ihmisiä, jotka työskentelevät rauhallisissa toimissa.
-Pesusienen pyytäjät tyhjentävät veneitään, höyrylaivat purkavat
-tupakkilastejaan laiturille, troskia ajelee katuja pitkin, ja
-sähkölamput syttyvät ja loistavat troopillisessa hämärässä kuni
-jättiläismäiset tulikärpäset.
-
-Mutta kaikki tämä ei vedä mr Masticin tarkkaavaisuutta missään
-suuremmassa määrässä puoleensa Olivetten liukuessa Plantagelaiturin
-vierustaa pitkin. Hän on nähnyt kaupungin monta kertaa ennen
-ajellessaan tupakin salakuljettajia takaa tässä osassa Floridaa. Sen
-Panamahattuisen väestön vallitseva espanjalainen leima, sen sivukatujen
-kuubalainen ulkonäkö, sen neekerikuskit Espanjalaisine mongerruksineen
-ja typerine naamoineen ovat kaikki hänelle tutut.
-
-Tällä hetkellä jakaa hän huomionsa amerikkalaisten ja kahden
-espanjalaisen kesken, jotka selvästi ovat heitä seuranneet.
-
-Äkkiä puhkeaa Rex Vanstone sanomaan: "Katsos, Gertie! Tuossa se on! --
-_Lentokala_! Ja hitto soikoon, eikö sillä ole höyry vireillä! Meillä on
-onni! Me olemme jo tänä iltana Smaragdisaarella perillä!"
-
-"Ehkä isä tai Indra on laivassa", huudahtaa miss Gertie ja lentää
-kannen yli; veli jäljessä.
-
-Nuorten kiihkeitten eleitten ohjaamana havaitsee mr Mastic satamassa
-olevien alusten joukossa komean pleasurejahdin, kylläksi suuren
-voidakseen mukavasti purjehtia näissä tyynissä kulkuvesissä, mutta
-tuskin kylläksi vahvan pitkälle valtamerimatkalle. Se on noin
-sata viisikolmatta jalkaa pitkä, makaa syvästi vedessä, sillä on
-kevyt, norea, valkoiseksi maalattu runko ja nähtävästi voimakas
-kone. Ruokasali keskellä laivaa ja ohjaushytti heti heti sen
-edessä kohoutuvat miellyttävästi lumivalkoiselta kannelta, jonka
-takaosaa peittää vaalea, rantuinen aurinkoteltta. Peräpeiliin on
-maalattu _Lentokala_, ja kokkaa koristaa kaljoonikuva, kuvaava
-tätä päiväntasaajaseutujen kulkuvesien sievää pikku asukasta.
-Kokonaisuudessaan on jahti sangen mukava alus, ja huomatessaan sen
-suuret propellit lyhyen, täyteläisen savutorven ja koneelle annetun
-runsaan tilan päättää salapoliisi, että sen täytyy kauniilla säällä
-kulkea vähintäin viisitoista solmuväliä.
-
-Salapoliisin tehdessä näitä havannoita ovat molemmat sisarukset
-innokkaasti puhelleet.
-
-"Rex", huutaa miss Gertie, "luuletko, että isä olisi laivassa?"
-
-"Sinä et juuri käsitä laivoista mitään!" pilkkaa hänen opastajansa.
-"Kuinka isä voi olla Lentokalassa, kun omistajan lippu ei ole
-nostettuna?"
-
-"No niin, joku laivassa kaikissa tapauksissa on", vastaa nuori tyttö.
-"Olen varma, että he minut havaitsevat. Katsoppas, tuossa lähtee vene
-liikkeelle! Sinä et juuri käsitä laivoista mitään, Rex! Olen varma,
-että se on isä."
-
-"Varma, että se on isä?" matkii nuori Vanstone nauraen. "Onko isällä
-hiilenmusta tukka ja mustat viikset? Ei kait vaan ukko ole alkanut
-värjätä harmaita kutriaan?"
-
-"Oo, Rex, se olisi hirveätä! Värjätty tukka merkitsisi tulevaa
-äitipuolta, ja sinä tiedät, ettei Indra enkä minäkään voisi semmoista
-sietää."
-
-"Noo, tällä kertaa voit olla tyyni", nauraa poika, "sillä tukka ei ole
-värjätty, ja tuo roikale, jonka näemme, on espanjalainen, jolleivät
-silmäni minua petä."
-
-Ja uudestaan silmäten lähenevää venettä, joka nyt on melkein aivan
-vieressä, lisää hän: "Kuka hiisi se saattaa olla?"
-
-Sen saa hän pian tietää. Valkoiseen Panamahattuun ja keveään
-troopilliseen pukuun, jolle punanen, vyötäryksen ympäri taiteellisesti
-poimiteltu silkkivyöhyt antaa raakamaisen vivahduksen, puettu herra
-tulee maaportaiden yli, joka nyt yhdistää höyryaluksen laituriin, ja
-hänen sanottuaan pari kiireellistä sanaa kapteenille, lähenee tämä
-molempia nuoria amerikkalaisia ja sanoo: "Mr ja miss Vanstone, sallikaa
-minun esitellä don Estrabon Balasco, joka on kysynyt teitä!"
-
-"Ah, olen ihastunut huvista", huomauttaa espanjalainen kumartaessaan
-kohteliaasti maailmanmiehen tavoin. "Teidän isänne kirjoitti, että
-te ehkä tarvitsette minun höyrypurttani, mutta onneksi on teidän oma
-jahtinne täällä. Minä olen rohjennut... tarkastaa sitä." Hän kenties
-hieman epäilee viimeisiä sanoja lausuessaan. "Se on täysin selvä
-Smaragdisaarelle lähtemään."
-
-Tämän tapahtuessa tutkii Mastic herraa, jonka luo hänet on lähetetty
-Key Westiin, ja jonka hän jo ulkonäöltä tuntee. Hän huomaa, että
-Estrabonilla on tummat salamoivat silmät ja hyvin mustat viikset, että
-hän on hoikka, mutta vahvarakenteinen ja hänellä on tuota notkeaa,
-mutta miellyttävää somuutta, joka on kastilialaiselle rodulle
-omituinen, etenkin kun sitä on oleskelu troopillisissa maissa
-hervaissut ja veltostuttanut.
-
-Señor [herra] Balasco on, ulkomuodosta päättäen, tuskin
-kolmenkymmenen vanha, mutta nuoruudestaan huolimatta yksi suurimpia
-sikaritehtailijoita Key Westissä, missä hänen tehtaansa hallussa on
-suuri tontti pääkadulla ja hänen tehdasmerkkinsä on hyvin tunnettu
-ja hänen liikkeensä nähtävästi yhtä laaja kuin kenenkään tässä
-kaupungissa, joka etupäässä harrastaa sikareja, sikaretteja,
-pesusieniä ja kuubalaista isänmaanrakkautta.
-
-Masticin tarkkaan häntä tarkastellessa puhelee espanjalainen vilkkaasti
-molempain nuorten kanssa.
-
-"Niinmuodoin olette te señorita [herrasnainen, rouva tai neiti]
-Vanstone", sanoo hän kääntyen Gertien puoleen! "Olette kait tulleet
-Floridaan, arvelen, lepäämään kaikkien New Yorkin huvien jälkeen."
-
-Señorin silmäys ja käytös ilmaisevat kunnioitusta. "Hän pitää minua
-nuorena daamina", ajattelee tyttö ihastuneena ja kiinnittää parin
-kiitollisia silmiä häneen.
-
-Mutta nämä melkein kyynelöityvät, kun Rex poikamaisen vilpittömästi
-puhkeaa sanomaan: "Oo, älkää pitäkö häntä Indrana -- se olisi kauhea
-pukki. Ja älkää tuomitko Indraa meidän mukaamme. Indra on aivan eri
-luokka yksinään."
-
-"Oo, Rex, kuinka voit niin sanoa?" mutisee Gertie rukoilevasti. "Indra
-on vaan kaksi vuotta minua vanhempi."
-
-"Kaksi vuotta ja yksitoista kuukautta", sanoo nuorukainen
-matemaattisella ja julmalla tarkkuudella.
-
-Mutta Balasco on taitava maailmanmies, ja vaikka hän salaa hymyilee
-sisarusten pikku riidalle, tekee hän valtioviisaasti siitä lopun
-virkkamalla: "Tulkaa tätä tietä. Minä osoitan teidät veneesenne,
-señorita Gertrud. Laiturilta vedenpintaan on muutamia portaita.
-Minä olen tarkastellut Lentokalaa ja huomannut, että se on hyvin
-nopeakulkuinen; kolmessa tunnissa olette te isänne sylissä. Hänelle
-toivon teidän vievän syvimmän kunnioitukseni. Jonakin päivänä, ehkä
-pian -- mr Vanstone on minua kutsunut -- saan ehkä kunnian tehdä teille
-kaikille tervehdyskäyntini viehättävällä Smaragdisaarella."
-
-"Se on oleva hauskaa", mutisee miss Gertrud Balascon saattaessa
-häntä maaportaan yli hidalgon kohteliaalla arvokkaisuudella, ja
-tullivirkamiehet, joilla ei ole mitään enempää tehtävää, seuraavat
-heitä höyryaluksesta.
-
-Mastic, joka välinpitämättömästi katselee heitä, tulee sillä aikaa
-kahteen johtopäätökseen. Ensiksikin, että on tapahtunut jotain, joka
-on saattanut miss Indra Vanstonen äkkiä lykkäämään eli aivan sikseen
-jättämään huviretken Palm Beachiin, koskapa Lentokala nyt on Key
-Westissä, ja toiseksi, että Balasco on syystä tai toisesta käyttänyt
-tätä tapausta tarkastaakseen aluksen.
-
-Mutta äkkiä salapoliisi herää mietteistään. Hänen ympärillään
-aaltoilee ihmisjoukko, joka tavallisesti tunkeilee laiturilla jonkun
-Florida-aluksen saapuessa -- pesusienen pyytäjiä, satamajätkiä,
-kaupunkilaisia, syntyperältään enimmäkseen Kuubasta, matkailijoita,
-jotka viettävät pari troopillista päivää tuolla ihanalla troopillisella
-saarella, sikaritehtailijoita, polttaen välttämättömiä sikarejaan,
-kauniita, tummasilmäisiä Espanjalaisia tyttöjä eri sikaritehtaitten
-pakkausosastoilta, sekä tavallinen läjä neekereitä ja neekerisikiöitä,
-jotka täydentävät tämän kaupungin väestön, jossa on jos jonkin värisiä
-iholtaan -- valkoisia, keltaisia, shokolaadinruskeita ja mustia, mutta
-enimmäkseen mustia.
-
-Tästä joukosta kuuluu aivan salapoliisin takana muutamia sanoja, jotka
-panevat hänet säpsähtämään:
-
-"_Caspita!_ Don Balasco kietoelee mustekalakäsiään noitten kahden
-pienen Espanjaa vastaan juonittelijan ympäri!"
-
-Thomas Duff Mastic on varma siitä, että ääni on toisen
-rautatievaunuissa olleen espanjalaisen. Hän ei kuitenkaan suoraapäätä
-käänny ympäri, vaan katselee välinpitämättömästi venettä, jota kaksi
-rotevaa jahdin kansimatroosia soutavat pois don Balascon viipottaessa
-jäähyväisiä nuorille anerikkalaisille ja huutaessa, että hän lähettää
-heidän matkatavaransa heidän jäljestään neljännestunnin kuluessa.
-
-Mastic kääntyy nyt nopeaan ja näkee edessään mahtavakorvaisen
-Espanjalaisen. Hänen vieressään seisoo hänen toverinsa rautatieltä.
-Puoli minuuttia myöhemmin kiiruhtaa don Balasco kevein askelin jälleen
-laiturille, sekoittuu väkijoukkoon ja aikoo nähtävästi ryhtyä nuoren
-Vanstonen ja hänen sisarensa matkatavarain lähettämiseen.
-
-Samassa menee tullisalapoliisi hänen luokseen ja sanoo: "Don Estrabon
-Balasco, luulen minä. Minut on raha-asiain toimituskunta määrännyt
-teidän luoksenne."
-
-Vaikka tämä ilmoitus tehdään puoliääneen, näyttää se sikaritehtailijaan
-vaikuttavan sähköiskun tavoin. Hän kalpenee ja kuiskaa: "Ymmärrän,
-mutta älkää puhutelko minua julkisesti -- se voi koskea henkeäni.
-Tulkaa kotiini luokseni kaikessa hiljaisuudessa kahdeksan aikaan
-illalla."
-
-Vastausta odottamatta rientää señor Balasco taas laivaan ja alkaa
-innokkaasti kysellä perämieheltä, eikö hän saisi nuorien
-amerikkalaisten matkatavaroita heti maalle viedyiksi.
-
-Salapoliisi katsoo hänen jälkeensä ja ajattelee: "Tulimaista, sepäs
-oli odottamatonta! Tuo herrasmies on petturi kuubalaisia kohtaan ja
-pelkää henkeänsä. Senpä tähden minut onkin määrätty hänen luoksensa."
-Sitten repii hän äkkiä tukkaansa seuraavan arvoituksen johtuessa hänen
-mieleensä: "Mitä tuhatta tuolla suorasuisella amerikkalaisella pojalla
-ja hänen sievällä pikku sisarellaan on tekemistä Espanjaa vastaan
-suunnattujen salahankkeitten kanssa?"
-
-
-
-
-Toinen luku.
-
-Sikaritehtailija Key Westissä.
-
-
-Tälle ongelmalle ei mr Mastic heti löydä ratkaisua näytellessään
-huolimattoman näköisenä matkailijaa ja pannessaan merkille, että
-Lentokala lähtee saaren eteläisen niemen ympäri ja edelleen itäänpäin.
-
-Koska hän ei pidä julkisuudesta Russel Housessa, menee hän syrjäiseen
-ja vaatimattomaan hotelliin ja asettuu sinne ilmoittaen nimekseen
-Robert Johnson ja julistaen emännälle, että hän oli tullut sinne
-katsomaan, voisiko hän hankkia joukon huokeita pesusieniä pohjoisille
-markkinoille.
-
-Sen tehtyään jättää Mastic matkatavaransa sinne ja ryhtyy aikaa
-tappamaan ajelemalla ympäri kaupunkia yhdessä Key Westin kiitetyistä
-huokeista ja huonohoitoisista troskista. Kuski on yhtä vanha kuin
-huonoruokkoinenkin neekeri, jonka kieli kumminkin on liukas ja
-liikkuva, vaikka hänen jäsenrikkoinen hevosensa joskus osoittaa
-empimätöntä taipumusta olla paikaltaan hievahtamatta. Matka on maksava
-ainoastaan viisikolmatta centtiä, niin että Mastic katsoo itsellään
-olevan varoja pikku juomarahaksikin.
-
-Tällä ajoretkellä hämmästyy salapoliisi taas nähdessään, kuinka suuri
-Estrabon Balasco & C:on sikaritehdas näyttää olevan, ja koettaessaan
-saada kuskiaan puhelemaan paikallisista olosuhteista saa hän tietää don
-Estrabonin yksityisasunnon osoitteen sekä pari muuta tärkeänlaista
-tietoa.
-
-"Onpas tuo Balascon tehdas koko suuri", huomauttaa hän huolimattomasti
-troskan täristessä sen suuren rakennuksen ohi.
-
-"On, massa" [= herra], vastaa neekeri, joka päinvastoin kuin Key Westin
-tavalliset mustat, on puoleksi amerikkalainen. Rotunsa tavallisella
-oppivaisuudella on hän omistanut itselleen jonkun verran luontoperäistä
-kuubalais-isänmaanrakkautta, sekoitettuna suurella määrällä
-epäkieliopillista espanjalais-siansaksaa. "Don Estrabon on suuri massa
-tässä kaupungissa. _Mucho grande_! Hän on yhtä viekas kuin yankee,
-[yankeeksi sanotaan Yhdysvaltojen pohjoisosien asukkaita] _sabe_!"
-
-"Viekas kuin yankee? Tekeekö hän parempia sikareja kuin muut hidalgot
-näillä seuduin?" kysyy Mastic.
-
-Vastaus, jonka hän saa, kummastuttaa häntä.
-
-"_Diablo_, siinä juuri on hänen viekkautensa! Täytyy olla _tabaco_
-tehdäkseen cigarros. Toiset, ne eivät saa _tabaco_. Don Balasco hän saa
-_mucho... mucho tabaco_!"
-
-"Ollakseen isänmaanystävä tuntuu Balasco erittäin hyvin tulevan toimeen
-espanjalaisten virkamiesten kanssa", ajattelee Mastic ivallisesti
-hymyillen, Sitten kysäsee hän: "Don Balascohan on isänmaanystävä, Cuba
-libre, vai?"
-
-"On, hän on oikea kuubalainen: hän saa _mucho tabaco_ Habanasta", lisää
-neekeri, ikäänkuin nämät molemmat asiat seuraisivat toisiaan, vaikka
-salapoliisi pitää, että se on jotenkin kummallinen yhdistys.
-
-Ajelemisen jälkeen huomaa Mastic pikku hotellissa, että kaikki ovat
-yhtä mieltä Balascon alttiudesta Kuuban asialle.
-
-Aterialla teroittaa sitä hänelle sikarityömies, joka istuu hänen
-vieressään ja vastaukseksi tullimiehen kysymyksiin sanoo: "Niin,
-don Estrabon on _Cuba libren_ uskollinen ystävä. Hänellä ei ole
-palveluksessaan ketään muita kuin saarelta maanpakoon ajettuja --
-isänmaanystäviä, jotka antavat osan viikkopalkastansa hyvän asian
-edistämiseksi. Yhtenä näistä kunnioitan häntä. Espanjan vihollisille
-olisi kova isku, jos hänen tehtaansa täytyisi sulkea ja hänen
-kuubalaiset sikarityömiehensä joutuisivat palkattomiksi. Huomaten
-tämän, on don Balasco sotapäällikön rohkeudella ja yankeen viisaudella
-ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin, että hänen tupakkivarastonsa päivä
-päivältä lisääntyy, kun toiset suuret tehtailijat täällä tuskin saavat
-ainoaakaan lehteä käsiinsä."
-
-Näiden ajatusten valtaamana menee salapoliisi määräystensä mukaisesti
-kahdeksan aikaan don Balascon huvilaan, joka on eräällä syrjäkadulla
-banaanien, palmujen ja kookospähkinäpuiden keskellä ja näyttää mitä
-suloisimmalta rauhalalta.
-
-Huvila on puinen, valkeaksi maalattu ja sillä on leveät verannat ja
-vihreät venetsialaiset akkunavarjostimet. Se on ulkoasultaan kokonaan
-amerikkalainen, eikä espanjalainen, vaikka riippumatto heiluu
-verannalla ja vihjaa päivällisunista trooppisessa kuumuudessa.
-Pääkäytävällä on sähkösoittokello, jota koskettua musta palvelija avaa
-oven ja osoittaa Masticin arkihuoneeseen.
-
-"Don Balascoa pidättävät nyt muutamat herrat ruokasalissa. Minä
-annan hänelle nimikorttinne samalla", sanoo musta palvelija vietyään
-salapoliisin sisään.
-
-"Minulla ei ole nimikorttia mukanani", on tämän vastaus, "mutta
-olkaa hyvä ja sanokaa herralle, että henkilö, jonka kanssa hän sopi
-yhtymisestä kahdeksan ajoissa, on täällä. Hän kyllä ymmärtää."
-
-Palvelijan poistuttua katselee tullivirkamies ympärilleen huoneessa
-ja huomaa sen olevan sisustetun amerikkalaiseen tyyliin pohjoismaisen
-mukavasti ja etelämaisen vilvakkaasti, koska sen ikkunat viettävät
-suoraan ulos leveälle pylväskäytävälle. Kynttiläkruunu levittää
-häikäisevää valoa huoneeseen, ja sen valossa pistävät silmiin muutamat
-kauniit taulut ja jotkut kallisarvoiset esineet parissa pienessä
-vanhantyylisessä kaapissa. Salapoliisin tarkastellessa näitä viehättää
-häntä, jolla on tarkka silmä naisellista ihanuutta huomaamaan, äkkiä
-muutaman kaapin päällä komeissa kehyksissä oleva nuoren naisen
-valokuva. Se on erinomaisen hienosti väritetty ja esittää tyttöä,
-jolla on vaaleanruskea tukka, hymyilevät sinisilmät ja ihastuttava
-vartalo, minkä kauneus esiintyy täysin, nuori neitonen kun on soreaan
-tanssipukuun puettuna.
-
-"Tulimmaista! Tuo ei olekaan mikään mustasilmäinen espanjalainen
-señorita", hymähtää Mastic itsekseen, sillä nuori nainen
-valokuvassa näyttää empimättä amerikkalaiselta. Kasvonpiirteet ovat
-anglosaksilaiset, ja kasvonjuonteilla, vaikka ne ovatkin iloiset ja
-säteilevät, on tuo päättäväisyyden ja itsenäisyyden piirre, joka on
-Yhdysvaltojen tyttärille omituinen.
-
-Samalla aikaa kun salapoliisi tekee tämän havainnon, huomaa hän,
-että sanoma hänen tulostaan on heti tehnyt vaikutuksen henkilöön,
-jota hän hakee. Hän kuulee don Balascon pehmeällä kastilialaisella
-äänellä sanovan ulkona eteisessä -- espanjaksi -- kieli, jota Mastic
-partioretkillään on hieman oppinut:
-
-"Muistakaa, että olette sikarityömiehiä. Tulkaa ja pyytäkää työtä
-tehtaassani huomenna."
-
-Tullivirkamies, jonka mielestä tämä on jotensakin omituinen kehoitus
-väelle, joka etsii paikkaa, heittää silmäyksen eteiseen ja näkee
-valtavan korvan katoavan sisäänkäyntiovesta.
-
-Seuraavana silmänräpäyksenä tulee hänen isäntänsä häntä vastaan
-ojennetuin käsin ja sanoo ystävällisesti äänellä, joka on niin
-hiljainen, että se on melkein kuiskaava: "Toivon, etten ole antanut
-teidän odottaa, señor Mastic."
-
-"Minä olen viettänyt ajan hyvin hupaisesti", vastaa amerikkalainen,
-joka ei voi silmiään valokuvasta kääntää.
-
-"Ah niin", huomauttaa Balasco ja pitää valokuvaa valoa vasten. "Hän on
-niin kaunis, että hänen täytyy viehättää jokaista miestä. Tahtoisin
-tietää, ken hän on."
-
-"Ettekö tiedä, mikä hänen nimensä on?" kysyy salapoliisi kummastuneena.
-
-"Siitä ei ole minulla aavistustakaan", vastaa espanjalainen keveästi
-huoaten: "Minä sain valokuvan aivan asioimismaisesti."
-
-"Asioimismaisestiko?"
-
-"Niin, te ehkä tiedätte, että ammatissani on tavallista tehdä
-sikarilaatikkojen kannet houkuttelevammiksi kiinnittämällä
-niihin kauniitten naisten muotokuvia. Näyttelijättärille ja muille
-muotikaunottarille on se puffia. Mutta teatterivarasto on melkein
-tyhjennetty, ja meillä on New Yorkissa asiamies, jonka toimena on
-etsiä liikkeellemme sopivia uusien kaunottarien muotokuvia. Hän lähetti
-minulle tämän valokuvan, -- hän on arvattavasti tavannut sen jonkin
-valokuvaajan luona, joka on tehnyt konkurssin tai muuten muuttanut
-varastonsa rahaksi."
-
-"Ja nyt se on luultavasti Estrabon Balasco & C:on tehdasmerkkinä",
-hymyilee Mastic.
-
-"_Por Dios_! Eipäs!" puhkeaa espanjalainen sanomaan. "Tämä ei ole
-semmoisen naisen kuva, joka tahtoisi ihanuuttaan sikarilaatikon
-kannella näytellä. Minä olen antanut erään maalarin värittää sen ja
-ihmettelen joskus, onkohan elävä alkukuva puoleksikaan niin viehättävä
-kuin muotokuva." Juurikuin innokasna muuttamaan keskustelualuetta
-alentaa Balasco sitten äänensä kuiskaukseksi ja huomauttaa:
-"Tullinhoitaja on minulle ilmoittanut, että Yhdysvaltain hallitus on
-teidät lähettänyt luokseni. Tulkaa kanssani ruokasaliin, niin saamme
-asiasta tuumia sikarin ja viinilasin ääressä."
-
-"Mielelläni otan sikarin ja viinin vastaan", vastaa ujostelematon
-amerikkalainen ja seuraa don Balascoa valaistun eteisen kautta
-huvilan toisessa päässä olevaan huoneeseen. Täällä viekoittelevat
-uhkeat hopeakalut, tamminen veistoksilla koristettu bufetti ja
-aterian jäännökset, joka paremmin olisi sopinut ruhtinaalle kuin
-sikaritehtailijalle, mr Masticin kummastuneena virkkamaan:
-"Tulimaista!"
-
-"Te pidätte asunnostani", huomauttaa Estrabon. "Niin, ei se ole
-niin huono nuorellemiehelle Key Westissä. Sallikaa minun kestittää
-teitä espanjalaisella vierasvaraisuudella. Tässä viinissä --" hän
-kaataa täyteen lasin -- "on minulla kunnia juoda teidän ja korkean
-presidenttinne malja."
-
-"Maljanne!" vastaa Mastic ja tyhjentää sisäänsä jotakin, jota hän
-ei voi kuvata, mutta joka tuntuu hänestä lienteämmälle kuin hienoin
-Bourgogne ja suloisempimakuiselle kuin sokeripalmun mehu.
-
-"Mitäs punssia tämä on?" puhkeaa hän sanomaan tyytyväisesti maiskuttaen
-ja syvään hengähtäen.
-
-"Punssia? Por Dios! Se on Madeiraa vuoden 1850 sadosta -- lasiko
-lisää?"
-
-"Minä en kiellä", vastaa salapoliisi. "Otan vierasvaraisuutenne vastaan
-yhtä mieluisasi! kuin sitä tarjotaankin."
-
-"Silloin toivon, että sikarini maistuvat teille", virkahtaa don Balasco
-ja tarjoaa tullimiehelle havannan, joka saapi tämän, pari kertaa
-koetellen vetäistyään, selittämään: "Hitto vieköön! Nämät ovat paremmat
-kuin ne sikarilajit, joita milloinkaan olen ottanut takavarikkoon,
-ja kumminkin olen minä niitä ottanut jotakuinkin useita Floridan
-salakuljettajilta."
-
-"Ne ovat _Regalias Imperiales_, erityisesti Kuuban kenraalikuvernööriä,
-Venäjän tsaaria ja minua itseäni vasten valmistettuja", huomauttaa
-espanjalainen, "Teidän pitää koettaa tänä iltana nauttia niistä, sillä
-kenties ette saa koskaan enään tilaisuutta siihen, jollette vaan taas
-tule minun luokseni vieraisille."
-
-"Silloin otan sanastanne kiinni", nauraa Mastic. "Te kait annatte
-anteeksi, mutta se on tapani" -- ja hän täyttää taskunsa laatikosta.
-
-"_Diantre_", hymyilee Estrabon, vaikka hän näyttää hiukan
-kummastuneelta. "Toivon, että osoitatte samaa intoa, kun on otettava
-kiinni roistot, joiden jäljille tahdon teidät päästää."
-
-"Keitä ne ovat?"
-
-"Sen sanon teille pian, mutta ensin..." Espanjalainen menee kiiruusti
-ikkunaovien luo, avaa ne ja heittää varovaisen silmäyksen verannalle,
-sulkee ne ja laskee ikkunaverhot, menee sitten ovelle, jonka hän sulkee
-ja panee salpaan, ja kuiskaa tullessaan tullivirkamiehen luo, joka
-välinpitämättömästi on tarkannut häntä: "Sekä teidän että minun henkeni
-voisivat joutua vaaraan, jos joku kuuntelisi meitä. Nuo roistot eivät
-epäilisi uhrata ketä hyvänsä kirotulle asialleen." Espanjalainen puree
-valkoiset, vahvat hampaansa yhteen viime sanoja lausuessaan.
-
-"Mikä on lurjuksien nimi?" kysyy salapoliisi kesken imasuja
-sikaristaan, jonka tuoksu tuntuu hänestä jostain Floridasaaresta
-lähtevältä tuulahdukselta ananaasien ollessa kypsymäisillään.
-
-"Lurjukset, joita tarkoitan, ovat Kuuban puoluelaiset tässä kaupungissa
-ja Floridassa."
-
-"Sepä oli jotensakin kummallinen selitys kuubalaiselta
-isänmaanystävältä kuin te!" sanoo Mastic nauraen.
-
-"Kuubalainen isänmaanystävä -- pah!" puhkeaa Estrabon sanomaan ja
-jatkaa ivallisesti: "Minä puijaan heitä -- saadakseni tietooni heidän
-salaisuutensa!" Silmänräpäyksen äänettömyyden jälkeen jatkaa hän
-tyynemmin: "Mutta minun ja teidän välillänne, señor tullivirkamies,
-ei voi olla mitään salaisuuksia -- minulla on päällikkönne sana,
-että olette vaitelias ja luotettava. Mielelläni saatan teille puhua
-että vihaan Kuuban kapinoitsijoita ja olen yksi Espanjan hallituksen
-asiamiehiä."
-
-"Ah, sitten luulen ymmärtäväni teitä", vastaa salapoliisi hitaasti.
-"Teillä on vihiä matkueesta, joka varustetaan viemään aseita ja
-ampumavaroja saaren kapinallisille. Arvaan tahtovanne, että usuttaisin
-tullialuksen tai amerikkalaisen sotalaivan heidän niskaansa -- jotain
-samantapaista, jota koetin tehdä, kun oli kysymyksessä Kolme ystävää."
-
-"_Diablo! Kolme ystävää_, niin. Jospa voisimme saada kiinni sen
-aluksen! Emme täällä, jossa siitä vaan syntyisi oikeudenkäynti, farssi,
-ilveily, mutta Kuubassa -- missä me voisimme hakata maahan järkiään sen
-kaikkine päivineen!" huutaa espanjalainen verenhimoinen loiste silmissä.
-
-"Sitä en epäile", vastaa Mastic jurosti. "Mutta nuo verilöylyt maksavat
-teille enemmän kuin tappionne. Ne ryöstävät teiltä Amerikan kansan
-myötätuntoisuuden."
-
-"_Caramba_! Mitä välitämme Amerikan kansan myötätunnosta niinkauan kun
-Amerikan valtio aluksineen auttaa meitä?"
-
-"Niin, luulen että olette meidän puolellamme!" vastaa tullimies
-synkästi. Ja jatkaa tuhahtaen, välttääkseen keskustelun: "Parempi
-käydä kauppaa ja lopettaa politikointi. Olen täällä valtion tehtävissä
-suorittamassa velvollisuutta. Milloin luulette, että teillä on sopiva
-syy loukata Yhdysvaltojen puolueetttomuutta näiltä osin?"
-
-"Se ei ole heti tarpeen täällä", vastaa Don, "mutta yksi saari noin 30
-mailia länteen täältä -- Smaragdisaari."
-
-"Smaragdisaari!" huudahtaa tullivirkailija. "Taivas! sehän on George
-Vanstonen koti. Hänen tyttärensä ja poikansa ovat siellä."
-
-"Pyh! Tämä on ovela mies. Hän tuo viattoman perheessä mukanaan --
-loistava paikka, ananasplantaasi, kookospalmulehto, pitää ovensa auki,
-viihdyttää ystäviään. Mutta hän juonii lähettämällä vahingontekijöitä
-Kuubaan; hän on Espanjan vihollinen."
-
-"Millaista kauppaa luulet Vanstonen käyvän? Hän on amerikkalainen
-kauppias."
-
-"Millaista kauppaa Yankee kauppias tekee? _Rahaa_!"
-
-"Mutta Vanstone on miljoonamies. Katsokaa vaan hänen pleasurejahtiaan."
-
-"Oo, sepä se kepposen tekeekin!" huudahtaa espanjalainen. "_Caramba_!
-Luuletteko, etten tiedä, että hän on miljoonamies? Estääkö se
-tavallisesti koskaan yankeekauppiasta tahtomasta useampia miljoonia?
-Hän on yankeekauppias, -- tiedättekö, mitä se on? Se on mies, joka
-tekee rahasta mitä tahansa. _Por Dios_! Minä tunnen heidät, minä.
-Eivätkö muutamat heistä orjainvapautussodan aikana varustaneet salaa
-piirityslinjan murtajalaivoja -- ansaitakseen rahoja? Eivätkö suuret
-joukot heitä puijaa nyt tullikamarianne tavarain arvostelussa väärillä
-tavaraluetteloilla -- ansaitakseen rahoja?"
-
-Tätä syytöstä voi Mastic tuskin valheeksi väittää. Tullisalapoliisina
-tuntee hän yankeekauppiasten synnit liian hyvin. Sen vuoksi sanoo hän
-lyhyesti: "Mitä syitä teillä on uskoaksenne, että mr Vanstone aattelee
-lähettää sissimatkueen Kuubaan?"
-
-"Niin, ensiksikin piilottaa hän huvilassaan kuubalaista upseeria,
-kuuluvaa Maceon esikuntaan, mikäli olen kuullut mainittavan. Toiseksi
-on suuri varasto aseita, ampumatavaroja ja dynamiittia kätkettynä joko
-Smaragdisaarella tai jollakin aivan läheisellä saarella. Kun aika on
-käsissä, saatetaan joukkue isänmaanystäviä Key Westistä, kuubalainen
-upseeri, piilotetut aseet ja höyry huvijahti yhteyteen, ja kymmenen
-tunnin kuluessa voivat nämä aseet olla Espanjan vihollisten käsissä
-veljieni ampumista ja maani autioittamista varten. _Santa Maria_!
-Aatelkaapas sitä, _americano_! Aatelkaapa mitä on nähdä näitten
-petturien polkevan maahan suurinta valtakuntaa, minkä maailma on
-nähnyt, maailman ylväintä kansakuntaa."
-
-Espanjalaisen silmät salamoivat, ja vahva kiihtymys ilmestyy sekä hänen
-äänenpainossaan että eleissään.
-
-"Hyvä! Mitä tahdotte minun tekevän tässä asiassa?" kysyy salapoliisi
-karskisti ja ja puree poikki nenän vielä yhdestä Estrabonin
-verrattomia havannoita.
-
-"Minä tahdon, että hankitte itsellenne veneen ja otatte selvän, missä
-piilotettu asevarasto on, niin että sen voi ottaa takavarikkoon. Tahdon
-myöskin, että urkitte, kuka kuubalainen upseeri, joka nykyään oleskelee
-mr Vanstonen ja hänen perheensä luona, on, ja joko hän on loukannut
-amerikkalaista puolueettomuutta, niin että vangitsemiskäsky voidaan
-häntä vastaan antaa. Se asia täytyy teidän itse huolehtia. Tässä on
-rahoja menojenne korvaamiseksi."
-
-"Yhdysvaltojen hallitus on kassanhoitajani", selittää salapoliisi
-lyhyesti ja työntää pois tarjotun kullan.
-
-"Niin, luonnollisesti! Teillä on oikein. Tehän olette suuren
-presidentin palkassa. Antakaa minulle raportti niin pian kuin
-mahdollista. Luuletteko voivanne toimittaa, mitä haluan?"
-
-"Aivan varmaan. Minä olen tutustunut Floridasaariin ja tiedän, kuinka
-niiden seassa on kulkeminen", vastaa Mastic.
-
-"Voinko luottaa teihin? On niin monta maamiehistänne, jotka ovat
-myötätuntoisia noita koiria kohtaan, jotka tahtovat nöyryyttää
-Espanjaa. Joukko _americanos_ vihaa maatani?" Viime sanat virkkaa hän
-jotensakin alakuloisesti.
-
-"Voitte luottaa minuun", vastaa tullivirkamies varmasti. "Mikä
-myötätuntoisuuteni onkaan, niin olen Yhdysvaltojen hallituksen
-palveluksessa ja olen tekevä velvollisuuteni ruumiini viime
-veripisaraan ja kurkkuni viime hengenvetoon asti."
-
-"Niin, niin, luonnollisesti voin luottaa amerikkalaiseen", sanoo don
-Estrabon. "Te kylmäveriset amerikkalaiset ette koskaan anna
-tunteittenne voittaa velvollisuuttanne."
-
-"Emme usein", vastaa salapoliisi nauraen, "mutta kun sen teemme, olemme
-anthraciitin kaltaisia, vaikeita sytyttää, mutta vaikeampia sammuttaa."
-
-"Enkö saa vielä jotain teille tarjota, señor Mastic", kysyy hänen
-isäntänsä.
-
-"Hm, minulla on edessäni kolmen päivän risteily Floridan saaristossa",
-huomauttaa salapoliisi miettiväisesti, "ja jos saisin olla rohkea, niin
-laatikollinen noita erinomaisia sikareja kyllä pitäisi moskitokärpäset
-kaukana."
-
-"Ahaa -- hyvin mielelläni luonnollisesti. Eivätkö ne ole herttaisia."
-
-Samalla tuppaa Balasco salapoliisille satasen tosioivia sikarejaan, vie
-hänet uloskäytävälle ja kuiskaa varovasti:
-
-"Niin muodoin luotan, että pian saan teistä kuulla. Nykyään on muuan
-tullikutteri satamassa. _Raleigh_ tulee tänne kolmen päivän kuluttua --
-se on nyt merellä ja ajaa noita kirottuja 'Kolme ystävää', joita se ei
-koskaan saa kiinni."
-
-"En luule, että se koskaan saa, niin kauvan kun Nap Broward on 'Kolmen
-ystävän' kapteenina", nauraa Mastic.
-
-"Oo, jospa meillä olisi tuo Broward Havannassa... silloin olisi asia
-pian selvitetty... _eh, mi amigo_?"
-
-Viime sanat olivat espanjalaiselle vaarallista puhetta; Mastic
-puristaa kovasti vankkaa nyrkkiään, ja vaikka don Balascolla ei ole
-aavistustakaan siitä, on sangen lähellä, että hänen mustat salamoivat
-silmänsä saisivat nähdä seitsemän aurinkoa yhdellä kertaa ja hänen
-kauniit etelämaiset kasvonsa saisivat tuntea sanotun nyrkin kosketusta.
-
-Amerikkalainen hillitsee kumminkin itseään ja sanoo lyhyesti: "Kolmen
-eli neljän päivän päästä saatte minusta kuulla", jonka jälkeen hän
-pyörähtää kantapäillään, ja menee simpukoilla sirotettua käytävää
-kadulle, mutisee itsekseen: "Ei, se ei olisi käynyt laatuun. Minut
-olisi ajettu virasta pois, jos olisin señoria naamaan lyönyt. Ja nyt on
-minun luonnollisesti pakko tehdä velvollisuuteni ja ajaa vielä naula
-Kuuban ruumisarkkuun. Kirottuja hankkeita! Minä mieluummin varustaisin
-sissimatkueen noita saatanaraukkoja auttaman, kuin ryöstäisin heiltä
-aseet, joilla he tahtovat puolustautua tulemasta maahan hakatuiksi."
-Sitten hymyilee hän tyytyväisesti itsekseen. "Enpä voinut olla
-ottamatta señorin sikareja. Sitä ei kukaan tupakoitsija olisi voinut
--- niin jumalaisia ne ovat... mutta hänen rahojaan! -- Tulimaista,
-jos niihin olisin tarttunut, olisi minusta tuntunut, ikäänkuin
-olisin myönyt vapauden jumalattaren puhtaasta rahasta."
-
-
-
-
-Kolmas luku.
-
-Tyttö purjeveneessä.
-
-
-"Annas kun ajattelen, miten täyttäisin velvollisuuteni Amerikan
-hallitusta kohtaan", tuumiskelee salapoliisi.
-
-Seuraavana hetkenä jättää hän Key Westin pääkadun ja ramuttuaan
-kaupungin kuubalaisen kortteerin tomuiset solakadut läpi, saapuu hän
-Etelä-rantakadun läheisyyteen. Täällä koputtaa hän ovelle eräässä
-talossa, jolla ympäröivistä palmuista, papajista ja kookospähkinäpuista
-huolimatta on jotenkin merimiesmäinen ulkomuoto. Oven ulkopuolella
-riippuu kalaverkkoja ja joukko seipäitä ja koukkuja, joita pesusienen
-pyytäjät käyttävät.
-
-Kello on tuskin yhdeksän illalla ja oven avaa heti vanha neekeritär,
-joka selvästi on talon valtijatar.
-
-Hänelle sanoo Mastic: "Muistatteko minua, täti Dinah?"
-
-"Kyllä, te olette massa Mass-Tick"
-
-"Aivan oikein, täti. Onko Alligaattori-Pete kuultavissa?"
-
-"Oijoi, massa Mass-Tick, teillä on onni. Jos olisitte ehtoopuolella
-tulleet ja kysyneet, missä massa Alligaattori-Pete on, niin olisin
-vastannut: Vaikka löisitte kuoliaaksi, en sitä tiedä. Mutta nyt
-sanon, että hän on tullut Kurppasaaresta skuunertillaan tänään ruokaa
-ostamaan."
-
-Sitten korottaa hän äänensä ja huutaa: "Massa Alligaattori-Pete, massa
-Massa-Tick Valtojen hallituksesta kysyy teitä!"
-
-Vastaus kuuluu: "Sanokaa hallitukselle, että tulee sisään, täti. Minä
-en ole ollut salakuljetuksella ja hauskaa on pudistaa Tom Masticin
-kättä."
-
-Seuraavana silmänräpäyksenä on salapoliisi vastatusten laihaa,
-ahavoittunutta, epämääräisen ikäistä miestä, jonka nimi kauvan sitten
-maailmassa on ollut Petter Smith, mutta nyt yleiseen tunnetaan
-Alligaattori-Peten nimellä.
-
-Nykyhetkellä on ainoastaan yksi sivunimi, joka on häneen sopiva,
-ja se on "kuivunut." Ainoata, mikä hänessä on kuivumatonta, ovat
-hänen silmänsä, jotka ovat kirkkaat, salamoivat ja teräksenharmaat,
-mutta muuten ei Floridan polttava aurinko tunnusta muuta jättäneen
-jäljelle kuin lihaksia, jänteitä ja luita. Hänen ryhtinsä on suora
-ja hänen käyntinsä keveä ja joustava, vaikka hiukan heiluva, sillä
-Alligaattori-Pete on samalla kertaa laajalti kuuluisa metsästäjä
-ja puoleksi merimies. Johtaen sukuperänsä eräästä Etelä-Floridan
-kuuluisimpia ampujaperheitä, on Alligaattori-Pete nuoruusajoiltaan asti
-antautunut hävittämään matelijoita, joista hän on saanut nimensä.
-
-Niinkuin useat laatuisensa, on Pete kulkulainen, mutta viime vuosina
-on hän viettänyt aikansa pyytämällä pesusieniä Floridasaaristossa,
-tuon tuostakin tehden väliin satunnaisia tupakan salakuljetusretkiä.
-Häntä pidetään nyt yhtenä Floridan saarimeren taitavimpia luotsia,
-ja on hän sellaisena ollut hyödyksi mr Masticille, jota hän joskus
-on auttanutkin takaa-ajoretkillä salakuljettajia vastaan. Useammilla
-risteilyillä on siten yhteisen vaaran ja molemminpuolisen avun side
-vetänyt molempia miehiä toisiinsa kiintymään, ja molemmat ovat
-oppineet tuntemaan toisensa miehiksi, joihin voi ankaralla säällä ja
-myrskyisellä merellä luottaa.
-
-"Hauskaa tavata sinua, Pete", sanoo salapoliisi.
-
-"Samaa sanon", vastaa toinen. "Onko kysymyksessä asioita vai huvi?"
-
-"Asioita", vastaa tullimies lyhyesti. "Minä haluaisin tietää -- mutta
-se jää välillemme -- voitko viedä minut muutamalle Smaragdisaaren
-läheisyydessä olevalle saarelle skuunertillasi ja risteillä sen
-ympäristössä kanssani kolme neljä päivää pyytämässä etkä nähdä mitään
-muuta kuin pyyntiä."
-
-"Kyllä vaan, aattelen, sen saattaa tehdä." Sitten katsoo hän viekkaasti
-jatkaessaan: "Olipa onni, että sanoit asian hetimiten, Mastic, sillä
-vastainen puoli puhui kanssani jotain ensi viikosta, ja silloin,
-näetkös, olisin saattanut olla sinua ja hallitusta vastaan."
-
-"Kuka puhui kanssasi?" kysyy salapoliisi äkkiä.
-
-"Hm, sepä olisi kielimistä", hymyilee Pete, "ja minä tällä kertaa
-tulen ottamaan enemmän palkkaa, Mastic, vaikkeihän se sinua
-haittaa, koskapa se on eno Sam [Uncle Sam on Yhdysvaltojen hallituksen
-pilkkanimi], joka kukkaroa karistaa. Sissialuksia ja tullijahteja
-liikuskelee saarien seassa siinä määrin, näetkös, että luotsien ja
-oppaitten taksa on paisunut kuni alligaattori, joka makaa ja liejussa
-lekottelee."
-
-"Ehdot saat itse määrätä", selittää tullimies sillä ujostelemattomalla
-välinpitämättömyydellä, jolla ihmiset aina valtion rahoja maksavat
-pois.
-
-"Hyvä, päätetty! Ja kun nyt olen puolellasi, niin puistakaamme
-käpälää!"
-
-Tarttuessaan luotsin luiseviin, kuivuneisiin sormiin tietää Mastic,
-että, niin kauvan kun Alligaattori-Pete ottaa palkkaa valtiolta, on
-hän ehdottomasti sen puolella ja ehdottomasti jokaista vastaan,
-joka rikkoo sen lakeja, vaikka häntä ei haittaisi ottaa osaa
-salakuljetus- ja muihin Yhdysvaltojen puolueettomuutta loukkaaviin
-retkiin, hetki sen jälkeen kun hän on jättänyt sen palveluksen.
-
-"Lähtekäämme heti liikkeelle", sanoo tullivirkamies innokkaasti.
-"Meidän täytyy joutua matkalle jo tänä iltana."
-
-"Hyvä, -- laivassa olet oleva kahdessakymmenessä minuutissa", vastaa
-alligaattorintappaja. Sanottuaan täti Dinah'ille, että hän katsoisi
-pesusienten kuivumista takakartanolla, jatkaa hän: "Mene kaupunkiin
-ja ota kamsusi, niin minä lähden veneelle ja panen sen selväksi
-purjehtimaan. Olipa onni, että juuri olen varustaunut uudella
-varastolla säilykkeitä ja juomatavaroita, jotka nyt luonnollisesti
-tulevat hallituksen laskuun."
-
-"Luonnollisesti!" vastaa Mastic ja lähtee kiirein askelin kaupunkiin
-hotelliinsa, missä hän ilmoittaa emännälle, että hän on onnistunut
-ostamaan joukon huokeita pesusieniä eräällä Dry Tortugasiin päin
-olevalla saarella ja aikoo mennä sinne samana iltana.
-
-Muutamia minuuttia myöhemmin on hän taas Etelä-rantakadulla, ja
-Alligaattori-Pete soutaa hänet pienessä ruuhessa skuunerttiinsa
-_Sisiliskoon_. Se on pieni noin neljänkymmenen jalan pituinen
-centerboarddivene, ja vartioi sitä poika, joka "lurjusnulikan" nimellä
-palvelee perämiehenä, väestönä, passaajana ja joskus kokkina aluksessa.
-
-"Halloo, oletkos se sinä, lurjusnulikka!" huutaa Mastic hilpeästi.
-
-"Halloo itse, tullikamari!" vastaa poika samaan tapaan. "Mitäs
-hirmumaisuuksia hallituksella on nyt hankkeissa?"
-
-"Älä riipu vanteissa? lurjusnulikka, sido kiinni vene perään ja auta
-sitten suurpurjetta nostamaan", kirkuu Pete. Sen tehtyä nostavat he
-keulapurjeenkin. "Ja kaikki miehet nyt vintturille avittamaan, jotta
-saamme ankkurin ylös."
-
-Sitten vetävät lurjusnulikka ja Mastic viistopurjeen ylös Peten
-tarttuessa peräsimeen, ja pikku alus kiitää ensin eteläänpäin Key
-Westistä, siksi kun se on päässyt riutoista selväksi ja ohjaa sitten
-itäänpäin.
-
-"Nyt voit ryömiä kojuun, jos tahdot, Mastic. Ei ole tarpeen, että pysyt
-kannella. Lurjusnulikka ja minä voimme kyllä hoitaa aluksen. Jos minun
-tarvitsee hilata purjenuoria, niin herätän sinut. Ei, en tahdo, että
-ryhdyt perää pitämään tänä iltana, sillä tässä pimeässä karahuttaisit
-meidät vedenalaiselle karille. Voinhan nukkua huomenna sill'aikaa kun
-lurjusnulikka hoitaa venettä ja sinä pyyntiäsi. Mitäs kaloja sinä nyt
-pyydät -- salakuljettajiako vai kuubalaisia?"
-
-"Se olisi kielimistä", nauraa salapoliisi ja katselee ympäriinsä
-löytääkseen hyvän makuupaikan.
-
-Yö on ihana ja kannella on paljon parempi kuin tukalassa pikku
-kapyysissä.
-
-Masticilla ei mene paljoa aikaa kääriytyessään pariin vilttiin ja
-asettuessaan mukavasti makaamaan suojan puolelle kantta, ja pian nukkuu
-hän vanhurskaan unta, josta hänet ainoastaan laivuri pari kertaa
-herättää, kun venheen on tehtävä käänne. Seurauksena on, että kun
-tullimies aamulla herää ja katselee ympäriinsä, luulee hän olevansa
-satumaassa. Skuunertti on ankkuroituna pienen saaren luona, joka
-trooppisesta kasvullisuudesta viheriöiden uipi sinervällä vedellä.
-
-Kauvempana idässäpäin ovat Suuri ja Pieni Petäjäsaari, joissa
-molemmissa, vaikkakin sekaisin päiväntasaajaseutujen kasvien kanssa,
-kasvaa puita, joista ne ovat nimensä saaneet.
-
-Lumoavia saaria on hajallaan näiden ympärillä, ja näistä
-merenkosteikoista tulevat tuulahdukset lemuavat hedelmä- ja
-kukkastuoksuista.
-
-Etelässäpäin on toinen viheriöivä saari, läpimitaltaan ehkei
-puoltatoista peninkulmaa suurempi, trooppisia hedelmäpuita kasvava.
-Viheriäisten kasvien peitossa sijaitsee suuri valkoinen huvila, yhtä
-kokolias kuin mikään herraskartano Berkshirekukkulain keskellä. Sen
-ympärillä kukkii rikkaita puutarhoja ja siitä johtaa kaunis polku alas
-pienelle sievoselle rantasillalle, joka pistää ulos kirkkaalle vedelle.
-Sen ääressä on pieniä pursia ja ruuhia: kauvempaa näkyy tasapohjainen
-purjevene, ja noin sadan kyynärän päässä rannasta on ankkurissa
-valkoinen höyryjahti, jonka mr Mastic heti tuntee Lentokalaksi.
-
-Lurjusnulikka kolistelee vadeilla ja lautasilla laittaessaan pöytää
-kuntoon kannella, ja Pete tulee juuri ulos kajuutasta, josta tuleva
-kahvin tuoksu ja paistetun kalan, omenamunkkien, munan ja kinkun haju
-julistavat, että aamiainen lähestyy.
-
-Nouseva aurinko värittää veden lämpimiin, loistaviin väreihin, ja
-etelätuulonen sitä kevyesti väräyttelee. Kokonaisuudessaan on se niin
-kaunis ja hymyilevä taulu, kuin mr Mastic on milloinkaan nähnyt.
-
-Näköala näyttää myöskin Alligaattori-Peten mieltä kiinnittävän, sillä
-hän varjostaa useammat kerrat silmänsä kädellään ja katsoo pienelle,
-alavalle, pari peninkulmaa itään olevalle saarelle päin. Siinä näkyy
-muutamia tuuheita ja mataloita petäjiä, Floridan saarilla tavallisten
-mangrove- ja sykomoritiheikköjen ympäröiminä.
-
-"Mitä katselet niin tutkivasti?" kysyy Mastic.
-
-"Minä koetin nähdä, mikä sai aikaan valon tuolla. Tahdon tulla
-kadotetuksi, jos sen käsitän. Tuolla saarella ei ole mitään asukkaita,
-ja kumminkin voin vannoa nähneeni siellä valon heittäessämme ankkurin
-tänä aamuna."
-
-"Valo siellä eikä asukkaita?" puhkeaa Mastic sanomaan. "Jospa
-lähtisimme ja pyytäisimme sillä taholla tänään."
-
-"Tosiaan. Korallisaari on yhtä hyvä paikka, kuin mikään, jonka voisit
-keksiä", vastaa Alligaattori-Pete. "On sangen merkillistä, ettei
-kukaan ole asettunut sinne asumaan. Se on paras maallenousupaikka
-näillä saarilla. Pitkin sen reunaa on väylä, ja viidensadan tonnin
-laiva voisi yhtä mukavasti kiinnittyä sen korallikallioiden kuin
-höyrylaivalaiturinkin ääreen. Mutta tällä hetkellä kiinnittää mieltäni
-aamiainen enemmän kuin alukset ja rannassakäynnit. Laita tänne syötävä,
-lurjusnulikka!"
-
-He istuutuvat kannelle ja pakinoivat aterian kestäessä siitä, mitä
-ympärillään näkevät, ja Mastic koettaa saada joitakin tietoja Vanstonen
-perheestä.
-
-"Minulla ei ole paljoa selvillä ukosta", sanoo Pete. "Kaikki
-mitä tiedän, on, että hänellä on yhtä paljon rahoja kuin
-Havanna-arpajaisissa -- niin, piru tiesi, jollei ole enemmänkin! Hän on
-liian rikas juodakseen tavallista vettä, vaan tänne tuodaan sellaista
-rautalangoilla sidotuissa pulloissa, jottei mitään siitä hukkaan
-pirahtaisi, niin kirotun kallisarvoista se on."
-
-"Äsh, sehän ei ole mitään", keskeyttää lurjusnulikka innokkaana
-kertomaan, mitä hän tietää. "Niillä on joukottain jäätä tuolla ja
-jäähdytyskellari lihaa varten. Eräänä yönä muuan neekeri hiipi sinne
-kellariin varastamaan, ja kuinka hän nyt menettelikään, niin jäi hän
-sinne lukon taa, ja seuraavana aamuna löydettiin sieltä paleltunut
-neekeri. Saatatte lyödä vetoa, että he varovat ukko Vanstonen
-biffimakasiinia toisella kertaa. Muuten kaikkine rahoineen on hän
-hirveän raihnainen. Minä voin kertoa teille, että tohtori on ollut
-siellä viime viikolla."
-
-"Tohtori?" kertaa Mastic, jossa tämä tiedonanto herättää jonkun verran
-kummastusta.
-
-"Niinpä niin", vakuuttaa poika. "Minä tiedän, että se oli tohtori,
-sillä Joe Vance, joka vei hänet sinne hinausaluksella, kertoi minulle,
-että hän sai kymmenen dollaria jokaiselta kymmeneltä minuutilta, mitkä
-hän saattoi ajasta lyhentää. Ja se kait todistanee, että ukkoparka on
-hirveän huonossa reilassa, koskapa hän oli niin kiireellinen saamaan
-lääkärin apua. Hän ei huoline, mitä hän itselleen kustantaa."
-
-"No niin, Vanstonella ei missään tapauksessa voi olla parempia sikareja
-kuin nämät", sanoo Mastic nauraen ja ottaa esiin muutamia sikareja
-niistä, mitkä Balasco on hänelle antanut.
-
-"Tuhat tulimaista!" sanoo Alligaattori-Pete puhaltaessaan laiskeliaasti
-savua. "Nämätpäs ovat oikein tavattoman oivallisia! Mistä maailmasta
-sinä nämät olet kopannut?"
-
-Mutta Masticin vastauksen keskeyttää ulvonta, minkä päästää keulaan
-pesuastioita viemään mennyt lurjusnulikka.
-
-"Herra siunatkoon!" kirkuu poika, "Tulee vene, joka suuntaa kulkunsa
-suoraan meitä kohti, ja siinä on tyttö, joka ohjaa, ja hän on korein,
-minkä milloinkaan olen nähnyt. Hän on taklattu juuri kun menisi
-kemuihin taivaanvaltakunnassa."
-
-Pete ja Mastic menevät keulaan, ja noudattaen lurjusnulikan etusormen
-suuntaa, havaitsevat he näyn, joka saa alligaattorintappajan
-killistämään silmiään ja antaa salapoliisille tuumailemista.
-
-Kevyt, tasapohjainen purjevene, eritoten sopiva purjehtimiseen
-Floridalahden matalissa kulkuvesissä, tulee suoraan heitä kohden, niin
-nopeaan kuin lempeä tuulonen vaan voi kuljettaa sitä. Keulassa istun
-valkohiuksinen neekeri ja perässä niin ihana kappale naissukupuolta,
-kuin koskaan on miehen sydämen hurmannut.
-
-"Oletko koskaan semmoista rikiä nähnyt ennen?" kysyy luotsi. "Hän on
-hiukkasen sievempi, kuin nuo akankuvat whiskey-pullojen päällä, vai?"
-
-Mutta Mastic ei vastaa. Vene on aivan lähellä heitä, ja tyrmistys
-valtaa salapoliisin, sillä nuori nainen, joka niin soreasti
-ohjaa purjevenettä, on sama kaunotar, minkä valokuvilla Balascon
-hienotunteisuus oli estänyt häntä koristamasta sikarilaatikkoja. Mutta
-tämä olento lihaa ja verta on maalattuun kuvaansa verrattuna kuin
-aurinko tähtiin.
-
-Kevyesti liehuilevassa lumivalkoisessa puvussa, jota ainoastaan
-kolmessa kohdin hieno ruusunpunanen värivivahdus keskeyttää --
-pehmoinen silkkivyöhyt solakan vyötäisen ympärillä, joitakuita
-ruusunsolmikoita valkeassa olkihatussa ja hänen nuoruutta ja terveyttä
-kukoistavat poskensa -- on hän merenneidon, ei, veden Afroditen
-näköinen.
-
-Vaikka Mastic ei ensi kohtauksella voikaan arvostaa hänen
-ihanuuttaan, sillä nuorella tytöllä on viehättäviä sekä ulkonaisia
-että sisällisiä suloja, joita hän ei vielä tunne, tekee sen kauneus
-joka silmänräpäykseltä suuremman vaikutuksen häneen ja samaten
-Alligaattori-Peteen ja lurjusnulikkaan, joka suu auki tuijottaa siihen.
-
-"Varokaa!" huutaa Pete ritarillisesti, sillä nuori nainen on nyt
-kuulomatkalla; "muutoin syöstätte meidät upoksiin, miss!"
-
-"Ei ole mitään vaaraa, kapteeni", huutaa takaisin raikas ja sointuisa
-tytönääni; "siksi paljon merimiestä on minussa. Heittäkää köysi
-Goliah'ille niin olen silmänräpäyksessä pitkänlaitanne vieressä."
-
-"Ken hitto on Goliah?" kysyy Pete, jota tytön kauneus liiaksi viehättää
-kuunnellakseen hänen sanojaan.
-
-"Minä olen Goliah, massa!" sanoo neekeri veneen keulassa.
-
-Samalla aikaa kuuluu naisellisen rukoilevasti. "Oo, olkaa hyvä ja
-heittäkää köysi, pian!" Pettyneellä äänenpainolla jatkaa hän: "Ettepä
-pitäneet vaaria. Nyt meidän täytyy tehdä luovi."
-
-Sen tekeekin hän, ohjaten venettä kalastajatytön taidolla, ja veneen
-kääntyessä tuuleen huutaa hän uudestaan: "Tahdotteko olla kiltti ja
-heittää alas köyden?"
-
-Tällä kertaa tottelevat he häntä, ja hänen veneensä liukuu Sisiliskon
-sivulle.
-
-"Suokaa anteeksi, miss" sanoo Alligaattori-Pete ottaessaan lakin
-päästään ja tehdessään suuremmoisen kumarruksen. "Mutta minä ja
-lurjusnulikka olimme niin kiintyneet katselemaan teitä, ettemme tulleet
-mitään muuta tehneeksi teidän ensi kerran purjehtiessanne ohi."
-
-Nuori nainen ei kumminkaan tunnu luovan sievistelyyn huomiota; hän
-sanoo vaan: "Minä olen miss Vanstone. Tehän olette Alligaattori-Pete,
-vai kuinka?"
-
-"Olen, miss; ja tämä tässä on mr Mastic, ja täällä on kokkini,
-kajuuttavahtini, ensimäinen perämieheni ja miehistöni, lurjusnulikka",
-nauraa luotsi ja lisää: "Ettekö tahdo nousta alukseen, miss?"
-
-"En, kiitoksia paljon", vastaa tyttö, Masticin tehdessä parhaan
-kumarruksensa ja lurjusnulikan, jolla ei mitään lakkia otettavana,
-tukkaansa vetäessä ja nauraa hikertäessä. Sen jälkeen jatkaa hän,
-kumma hermostuneen epäilyksen väre äänessä, mikä herättää salapoliisin
-kummastelua: "Minä... minä olen tullut ostamaan kaloja aamiaiseksi.
-Tehän olette... olette kalastaja, luullakseni."
-
-"Hitto eikä kalastaja", puhkeaa sanomaan lurjusnulikka, joka selvästi
-haluaa ottaa keskusteluun osaa.
-
-"Kuules, poikani", keskeyttää hänen kapteeninsa lauhkealla mutta
-ilmeisellä äänellä. "Laittaudu keulaan ja pidä suusi kiinni."
-
-"Emme ole kalastajia", lisää Mastic, "mutta jos tarvitsette kaloja
-aamiaiseksi, niin voi tuo neekerinne, jos hän johonkin kelpaa,
-kahdessakymmenessä minuutissa hankkia teille koko kannannaisen tuolta
-niemen luota."
-
-"Odottakaa, me teemme sen teille", sanoo Alligaattori-Pete, palveliaana
-kaunottarelle.
-
-Mutta juuri samassa kirkasee lurjusnulikka, joka myöskin tahtoo
-tekeytyä tärkeäksi: "Ohoi, tullikamari, liinaa vene eteenpäin!"
-
-"Tullikamari" sanan vaikutus tyttöön on silmänräpäyksellinen. Ruusut
-poistuvat poskilta, hän kalpenee äkkiä ja kumman tuskainen ilme tulee
-hänen kauniisiin silmiinsä hänen änkyttäessään: "Tekö... te olette
-tullivirkamies?"
-
-"Niin, miss", vastaa Mastic, kiroillen itsekseen poikaa, joka
-on ilmaissut hänen ammattinsa henkilölle siitä perheestä,
-jota vakoilemaan hän oli tullut. "Yhdysvaltain tullivirkamies
-salakuljettajia etsimässä."
-
-"Ahaa! Siinä tapauksessa en tahdo ottaa teitä pois
-velvollisuudestanne... enkä salakuljettajista", sanoo nuori nainen.
-"Goliah, päästä köysi!" huutaa hän sitten, ja vene liukuu värehtivän
-vedenpinnan yli, vieden pois kauniin näyn.
-
-Masticin salapoliisivaisto sanoo hänelle, että kaunis tyttö jostakin
-tuntemattomasta syystä pelkää Yhdysvaltojen tullikamaria, ja hän
-tuumii: "miksikä?"
-
-Mutta hänen mietiskelyjään keskeyttää huuto ja ulina, joita päästää
-onneton lurjusnulikka tanssiessaan sottista pampun viuhkuvien lyöntien
-käsissä.
-
-"Minä opetan sinut aukasemaan kirotun leukasi, kun olen sanonut
-sinulle pitää se kiinni, penikka! Joka kerta kun jotain suustasi
-päästit, peljästytit tuota enkelimäistä olentoa. Ja niin sinä ilmaisit
-salapoliisin, kirottu nulikka! Enkö sanonut sinulle, että tästä tulisi
-vakoilemispurjehdus?"
-
-Mutta jos lurjusnulikan ääni on karkoittanut miss Vanstonen, tuopi
-se hänet takaisinkin. Mastic näkee hänen veneensä nopeaan kääntyvän
-ympäri, ja ennenkun poika on lopettanut tanssinsa ja musiikkinsa, on se
-taas skuunertin rinnalla. Tytön silmät salamoivat närkästyksestä, ja
-hän huutaa: "Miksi lyötte poikaparkaa?"
-
-"Kah, minä annoin lurjusnulikan hieman maistaa pamppua sentähden,
-ettei hän totellut käskyä. Laivassa pitää olla kuri", mutisee
-Alligaattori-Pete, joka on hyväsydäminen mies, mutta vaatii, että häntä
-totellaan. "Minä tein sen vaan pojan omaksi parhaaksi", lisää hän ja
-näyttää hieman häpeilevältä.
-
-"Ei, se ei ollut hänen parhaaksensa. Elkää niin minulle sanoko,
-Alligaattori-Pete", sanoo tyttö kiivastuneena. "Se oli siksi, että
-hän kertoi minulle mr Masticin olevan amerikkalainen tullivirkamies
-salakuljettajia etsimässä." Sitten änkyttää hän nämät kummalliset
-sanat: "Se... se todistaa, että asia on niinkuin pelkäsin." Närkästys
-voittaa taas, ja hän lisää: "Te, herra tullivirkamies, olette täällä
-etsiäksenne kuubalaisia kapinallisia -- tulkaa luokseni tänään kello
-yksitoista, ja minä näytän teille yhden."
-
-"Te ymmärrätte minua väärin, miss", mutisee salapoliisi.
-
-Mutta tyttö vaan kertaa käskevästi: "Tulkaa, se on velvollisuutenne...
-Tulkaa!"
-
-Pikku kätösellään ojentaa hän sitten jotain pahantekijälle, joka yhä
-hieroo sääriään ja tyyskyttää tukehtuneesti, sekä sanoo: "Poika parka,
-tässä on sulle jotakin, joka saattaa auttaa sinua nauramaan ensi kerran
-maalle tullessasi."
-
-"Taivaan talikynttilät", kirkuu poika, "nythän olen rutirikas." Ja hän
-huutaa tytön jälkeen: "Te varmaankin erehdyitte. Tämä ei ole mikään
-dollarin seteli!"
-
-Mutta vene jatkaa kulkuaan, ja pullistellen kultakutriaan kääntyy tyttö
-häneenpäin ja hymyilee. Hän jättää lurjusnulikan itkemään iloisen
-kiitollisuuden kyyneliä ja tuijottamaan kahdenkymmenen dollarin
-seteliin, joka tuntuu tästä melkein Rotschildin rikkaudelta, ja jonka
-tämä on eräänä päivänä maksava takaisin suuremman koron kanssa, kuin
-Schylock koskaan uneksi -- eräänä päivänä, jolloin toivo oli jättänyt
-nämät sinisilmät, ja epätoivo astunut sen sijaan, ja tämä kaunis maa
-tuntui helvetin henkien asumalta.
-
-"Siitä hinnasta, lurjusnulikka, olisin minäkin antanut itseäni
-löylyttää. Mutta koska se loukkaa hänen tunteitaan, niin lupaan olla
-sinua lyömättä tällä purjehdusmatkalla, jos vaan käyttäydyt jotakuinkin
-mukiinmenevästi", sanoo Pete häpeilevällä, ystävällisellä äänellä.
-Sitten kääntyy hän Masticin puoleen ja kysyy: "Arvelen, että menet
-tervehtimään hänen armoaan kello yhdentoista aikaan?"
-
-"Luulenpa sen!" vastaa salapoliisi. "Sekä siksi, että se on
-velvollisuuteni, että sentähden, että hän on kaunein tytöntynkä, minkä
-milloinkaan olen nähnyt."
-
-Sitten rupeaa hän ihmettelemään, onko ukko Vanstonella todellakin
-sissimatkueen varustamispuuhia, ja mitä tällä nuorella, sorealla,
-viehättävällä tytöllä on tekemistä semmoisten asiain kanssa.
-
-Mutta kun on kysymys nuorista herroista, saattavat joskus soreat ja
-viehättävät impysetkin sekaantua kummallisiin metkuihin.
-
-
-
-
-Neljäs luku.
-
-Haavoitettu kuubalainen.
-
-
-Mutta mitkä salapoliisin yksityiset ajatukset tehtävästä
-vieraissakäynnistä ovatkaan, on hän selvästi päättänyt tehdä hyvän
-vaikutuksen nuoreen naiseen, joka hänet on sinne kutsunut.
-
-Alhaalla Sisiliskon kapyysissa puistaa Mastic vuosisatain tomun
-vaatteistaan ja koettaa ajaa parran niistä osista kasvojaan, joita ei
-komista hänen muhkeat kokopartansa ja viiksensä. Sitten kaivelee hän
-kapsäkkiään, jonka hän on tuonut mukanaan Tampasta, ja ryhtyy niin
-laajoihin vaatetuspuuhiin, että lurjusnulikka ylhäällä kannella saa
-aihetta pilkallisiin huomautuksiin.
-
-"Tulimaista, Pete!" huutaa hän virnistellen katsellessaan alas Masticin
-valmistuksia. "Tulimaista, uskotteko, että tullikamari ottaa päällensä
-tärkkipaidan ja punapilkkuisen kaulahuivin. Ja nyt kiitoksia paljon --
-nyt panee hän uniformulakinkin päähänsä!"
-
-Mr Masticin tullessa ylös kannelle, näkyvät lurjusnulikan ilmoitukset
-tosiksi, sillä Mastic on antanut itselleen niin sivistyneen ja
-virkamiesmäisen ulkonäön, kuin olot myöntävät.
-
-"Märssyt ja purjeet!" puhkeaa Alligaattori-Pete sanomaan soutaessaan
-tullimiestä Smaragdisaarelle. "Voisipa luulla, että menet
-liehittelemään, Mastic, sen sijaan, että sinulla on mielessä tehdä
-tytön isälle oiva kepposet." Molemmat ystävykset ovat nimittäin
-tuumineet asiasta ja puolittain tulleet siihen johtopäätökseen, että
-Vanstonella on jotakin sissihankkeitten kanssa tekemistä.
-
-"Tahdonpa panna vetoa, että olen sen arvannut", sanoo Mastic. "Ukko
-aikoo itse aselastineen mennä Kuubaan, ja tyttönen on peloissaan, että
-Espanjalaiset ottavat hänet kiinni ja nipistävät kaulan poikki häneltä;
-sentähden tahtoo hän käyttää minua estämään häntä."
-
-"Eipä ihmetyttäisi minua, jos sinulla olisi oikein", vastaa Pete.
-"Kaikissa tapauksissa on hänellä yhtä kiirut huoli kuin sinullakin.
-Pilkistäpäs, tuonne on hän tullut sinua kohtaamaan." Ja hän viittaa
-miss Indra Vanstoneen päin, joka seisoo laiturilla selvästi heitä
-odotellen ja muodostaen kauniin taulun.
-
-Paikka, missä hän seisoo, on soma aittarakennus, joka menee kylläksi
-syvälle vedelle, jotta Lentokala, jos niin tarvitaan, voisi tulla sen
-viereen, ja siten vältettäisiin vaiva mennä jahtiin veneellä. Se johtaa
-suoraan leveälle, simpukoilla sirotetulle käytävälle, joka kukoistavien
-puutarhojen läpi viepi suuren valkoisen talon pylväskatokselle.
-Tämän takana, kookospalmujen, banaanien, papajien, leilipuiden ja
-sapadillojen keskellä näkyy kaksi sievää pagoodityyliin rakennettua
-rakennusta, joista toista ja suurinta käytetään biljaardihuoneena ja
-pallosillaoloratana, ja toinen on talli, joka omituisena vastakohtana
-huvilan laajuudelle on ylen pieni -- mutta hevoset ovatkin vähäksi
-hyödyksi Floridasaarilla.
-
-Purren liukuessa nuoren tytön ohi, joka yhä on valkeassa,
-liehuilevassa kesäpuvussa, vaikka hän nyt on lisännyt sitä valkoisella
-auringonsuojalla, heiluttaa tämä heille tervetuloa ja huutaa: "Kiitos
-puheenne pitämästä, mr Mastic."
-
-Seuraavana silmänräpäyksenä on salapoliisi noussut veneestä, juossut
-lyhyitä, laiturille viepiä portaita ylös, ja hänet otetaan vastaan
-tavalla, joka hänen omain sanainsa mukaan "panee hänen päänsä aivan
-pyörälle." Nuori nainen nimittäin suvaitsee tullimiestä kohtaan käyttää
-kaikkea sitä viehättävää, tyttömäisen teeskentelemätöntä lumousvoimaa,
-jota hänellä on niin suuri varasto.
-
-"Teitte hyvin kiltisti tullessanne pyynnöstäni", sanoo hän, ojentaen
-Masticille hienosti hansikoidun pikku kätösensä.
-
-"Olen palvelukseksenne", vastaa salapoliisi ritarillisesti, samalla kun
-hän puristaa hienoja sormia niin kelpo lailla, että niiden omistaja
-melkein hypähtää.
-
-Mutta siitä huolimatta jatkaa neitonen ystävällisesti: "Tulkaa kanssani
-huvilaan", ja ohjaa vieraansa ihanan luonnon näköalan kautta, joka
-saa tämän huomauttamaan: "Tämä muistuttaa minusta Tampan Bay-hotellia
-ja Ponce de Leonia, vaikka ahtaammassa muodossa." Huvilan ympäristöt
-ovat nimittäin erinomaisen hyvin hoidetut ja sangen troopillisesti
-kauniit, ja pagodista, missä Rex harjoittelee iskemään erityistä taitoa
-kysyviä palloja, kuuluva biljaardipallojen kolina antaa etelämaiselle
-yksinäisyydelle sivumaun nykyaikuista amerikkalaista arkielämää.
-
-Kulkiessaan eteenpäin Masticin sivulla ihmetyttää nuori tyttö tätä
-sanomalla: "Luulisi, että nämä saaret ovat hiljaisen levon ja rauhan
-tyyssijoja! Ja niin olisikin, jollei murhaava sota raivoaisi tuskin
-sata peninkulmaa täältä Golfvirran toisella puolella, mistä jotain sen
-verisestä kurjuudesta ja epätoivosta ajelehtaa tännekin luoksemme."
-
-Salapoliisi ei vastaa, vaan ainoastaan kummastuneena haristaa silmänsä,
-sillä tytön käytöksestä ilmenee sisällinen kiihtymys. Mutta kohta sen
-jälkeen on miss Vanstone selvästi lannistanut mielenliikutuksensa,
-sillä hän jatkaa: "Isä piti parhaana jättää koko asia minun huostaani",
-ja lisää viehättävästi vääntäen kasvojaan: "Ihmiset yleensä antavat
-minun saada tahtoni täytetyksi, näettekös."
-
-"Sitä en ihmettele", selittää salapoliisi hymyillen. "Se joka voisi
-teiltä jotain kieltää, ei olisi arvollinen olemaan edes indiaani."
-
-"Olen iloinen, että niin arvelette", vastaa nuori nainen. "Menkäämme
-huvilaan, siellä" -- hänen äänensä kevyesti värähtelee -- "siellä on
-minulla jotain teille kertomista. Sitten isä itse tervehtii teitä
-Kookoslehtoon tervetulleeksi."
-
-"Hyvin hauskaa oli kuulla sitä", keskeyttää Mastic, "sillä olin
-peloissani, että saisin käyttää käsirautoja."
-
-"Käsirautoja! Käsirautojako haavoitetulle? Se olisi liian julmaa, liian
-hirveätä!" änkkää tyttö, samalla kun hänen solakka vartalonsa vavahtaa.
-Mutta niin muuttuu hänen ryhtinsä käskeväksi, hänen silmänsä salamoivat
-närkästyksestä ja hän sanoo ylpeästi: "Tulkaa sisään, saatte itse
-nähdä!"
-
-Seuraavana silmänräpäyksenä seisovat he huvilan leveällä verannalla ja
-Mastic näkee, että mr Vanstonen asunto on rakennettu aito etelämaiseen
-tyyliin. Ympäri sen, paitsi takasivulla, on valtava veranta. Sen läpi
-menee pylväskäytävä, josta sen suuret ilmakkaat huoneet ovat myös
-yhteydessä keskenään leveän talon toisesta päästä toiseen kulkevan
-käytävän kautta. Korkeat ikkunaovet päästävät kaikista alakerroksen
-huoneista vapaasti verannalle. Koko talo on varustettu keveillä
-korihuonekaluilla; lattia on paneelilla pantu ja pienten mattojen
-peittämä. Päiväntasaajaseutujen mukavuus sekoittuu lauhkean vyöhykkeen
-luontevuuteen.
-
-Masticin astuessa sisään tuntuu joka ikkuna olevan auki, ja leudot,
-mutta kumminkin virkistävät tuulenhenkäykset tuovat mukanaan kypsyvien
-hedelmien ja kukkien tuoksua.
-
-Mutta nuori nainen ei anna hänelle paljon aikaa katselemiseen, selvästi
-on hänellä kiire puhelemaan asiasta, joka painaa hänen mieltään. Hän
-sanoo vakavasti, hetkisen mietittyään: "Ylhäällä huoneessani voin
-paremmin kertoa teille tarinan ja näyttää teille jotakin, joka saa
-teidät häpeämään tointanne täällä."
-
-"En ymmärrä oikein teitä, miss", änkyttää Mastic seuratessaan Indraa
-leveitä tammirappusia ylös. Heidän mentyään kalliissa ruukuissa
-olevilla kukilla ja palmuilla koristetun eteisen läpi avaa Indra
-viehättävän kammion oven ja sanoo: "Olkaa hyvä ja astukaa sisään."
-
-Sitten jatkaa hän hieman kainostellen: "Pyydän antakaa anteeksi viime
-sanani. Teidän tulonne on tehnyt minut niin hätääntyneeksi. Istukaa
-älkääkä keskeyttäkö minua, vaan antakaa minun kertoa kaikkityyni.
-Sitten tehkää velvollisuutenne, muistakaa vaan, että teillä on sydän
-rinnassa -- hyvä sydän. Jumalan kiitos, minä voin nähdä, että teillä on
-hyvä sydän!"
-
-"No niin, miss, olen täällä teitä kuunnellakseni", vastaa Mastic
-hieman hämillään ja koko lailla viehättyneenä tästä esipuheesta, jonka
-neitonen esittää kiihtynein kasvoin ja kiihkein, vaikka miellyttävin
-elein.
-
-Samalla tullivirkamies vajoo istumaan matalaan, pehmeään nojatuoliin,
-ja Indra Vanstone alkaa:
-
-"Tultuani saarelle kaksi viikkoa sitten olen huvitellut purjehtimalla
-ympäriinsä näillä kauniilla kulkuvesillä. Luotsinani on ollut neekeri
-Goliah, joka on minuun kiintynyt ja tuntee jok'ikisen saaren täältä
-Biscayneen saakka. Eräänä päivänä viime viikolla olimme olleet Suurella
-Petäjäsaarella tuolla ostamassa ostroneja tai kaloja -- olen unhottanut
-mitä, mutta se on sama. Kotimatkalla oli meillä ihan vastatuuli, niin
-että meidän täytyi ulostua kappale Golf-virralle. Sää oli kaunis ja
-vaikka tuima lounanen puhalsi, ei meri käynyt. Peninkulma tai kaksi
-Kalliosaaren tuolla puolen olin juuri ryhtymäisilläni luovia tekemään,
-kun Goliah'in huudahdus, hänen, jolla on silmät kuin kotkalla, sai
-minutkin vaivaamaan silmiäni. Minusta tuntui kuin näkisin palasen
-ajopuuta, tukkipuun -- jonkun noita mahtavia puita, joita suuret
-troopilliset joet joskus kuljettavat Golfvirtaan. Minä en olisi pannut
-siihen mitään enempää merkitystä, mutta Goliah selitti, että se oli
-tuuliajolla oleva vene.
-
-"Aatelien, että se voisi olla jostakin haaksirikkoon joutuneesta
-aluksesta, ja että voisin olla joillekin haaksirikon tehneille
-merimiehille avuksi, ohjasin venheeni sitä kohden, vaikka pitikin mennä
-viisi kuusi peninkulmaa aukinaiselle merelle. Mutta päivä oli kaunis,
-ei pilveäkään ollut taivaalla, ja minä olin innokas hätääntyneille
-tulemaan avuksi.
-
-"Puolen tunnin purjehdus toi minut veneen läheisyyteen. Voin nähdä,
-että sille oli tapahtunut jokin onnettomuus. Sen kapean maston ja
-pikku purjeen oli myrskynpuuska osittain repinyt pois. Seuraavana
-silmänräpäyksenä olin heittänyt silmäyksen partaan yli veneeseen.
-
-"Vaikka Jumala antaisi minun elää sadan vuoden vanhaksi, mr Mastic,
-en koskaan unhota sitä näkyä. Olin odottanut näkeväni kärsiviä, ehkä
-kuoliaaksi nälkääntyneitä ihmisiä, mutta en uneksinut verestä. Kolme
-miestä makasi kuolleina teljoilla veneessä, mutta ei haaksirikon
-seurauksista kuolleina, vaan kuulilla ja veitsillä tapettuina -- niillä
-oli syvät haavat, joista veri oli tulvehtinut. Muuan, joka myös oli
-haavoitettu, mutta eli vielä, makasi pitkällään peräpuolessa. Minä
-en voinut häntä tutkia, mutta Goliah teki sen ja nosti hänet meidän
-purteemme. Me otimme veneen kuolleineen jälkeemme, ja minä kaasin
-vettä haavoittuneen kalpeitten huulien väliin ja koetin herättää
-hänet tajuntaan. Mutta hän vaan mutisi kamaloita sanoja, milloin
-englanniksi, milloin espanjaksi. Hän oli puettuna pukuun, joka taisi
-olla kuubalaisen upseerin univormu. Sanat, jotka häneltä kuumehoureessa
-pääsivät, ilmaisivat, ettei hän ollut espanjalainen; vaikka minä
-luonnollisesti olisin hoivaillut yhtä niistä aivan samalla tapaa.
-
-"Kahden tunnin kuluttua olimme kotona. Goliah kantoi haavoitetun
-huvilaamme, ja palvelijamme hautasivat kuolleet kookospalmujen alle
-tuonne..." tyttö viittaa ulos avonaisesta ikkunasta ja lisää: "Minä
-olen pystyttänyt heidän yllensä ristin."
-
-"Onneksi oli täällä juuri muuan hinaajalaiva tuomassa hiililastia
-jahdillemme. Sillä oli höyry vireillä ja kuudessa tunnissa haimme Key
-Westistä ystävämme, erään newyorkilaisen lääkärin, joka sattumalta
-vietti muutamia päiviä siellä. Hänen taitava kätensä veti kuulan
-ulos, ja minä ja sisareni -- joka tulostansa saakka on minua
-tässä auttanut -- olemme hoitaneet häntä niin huolellisesti, että
-vihdoinkin, sen mukaan kuin tänään olen kuullut, on toiveita hänen
-henkensä pelastumisesta. Luuletteko nyt, että minä aijon teidän antaa
-vangitsemalla hänet hallituksen käskystä tehdä tyhjäksi nämät toiveet.
-Sillä sitä varten olette tänne tulleet. Sen ymmärsin käytöksestänne
-nähdessänne, että sain selville teidän olevan tullivirkamies."
-
-"Erehdytte, miss Vanstone", vastaa salapoliisi tehden poistavan eleen,
-sillä nuoren tytön ääni on nuhteleva, ja hänen ryhtinsä ilmaisee uhmaa.
-"Yhdysvaltojen raha-asiain toimikunta panee ainoastaan sellaisia
-syytteeseen, jotka rikkovat maan puolueettomuuden menemällä Kuubaan,
-eikä niitä, jotka sieltä tulevat."
-
-"Loruja!" vastaa Indra kiihkeästi. "Tietänenhän toki, että on syytetty
-upseereja, jotka ovat palanneet Kuubasta, siitä syystä että... että
-he ovat ennemmin varustaneet matkueita! Espanjan konsulit jättävät
-kirjallisen todistuksen, raha-asiain toimikunta panee heidät
-syytökseen, mutta, Jumalan kiitos, vielä ei ole mikään amerikkalainen
-valamiehistö langettanut heitä. Enkö näe yö yöltä tullijahtienne
-risteilevän näitten saarien ympärillä? Keitähän ne ajavat takaa?
-Niin, miehiä, jotka tahtovat mennä taistelemaan kotisaarensa vapauden
-puolesta. Enkö ole öisin nähnyt mustan savun Raleigh'istä, joka on
-risteillyt edes takaisin merellä täällä ulkona estääkseen kansaraukkaa
-saamasta aseita, jotka suojeleisivat heitä tulemasta teurastetuiksi?
-Eikö Yhdysvaltain hallitus ole estänyt tusinan matkueita saapumasta
-Kuubaan, samalla kun Espanjalaiset ovat estäneet yhden. Oo, minä tiedän
-kyllä, kuinka paljon hallitus Washingtonissa rakastaa Kuubaa!"
-
-"Kaikissa tapauksissa", vastaa salapoliisi kohteliaasti, "on tehtäväni
-täällä ainoastaan yllättää ja ehkäistä niitä, jotka purjehtivat
-saarelle. Haavoitettu, josta puhutte, on täysin turvassa minulta.
-Muuten olen vilpitön teitä kohtaan, koska näen, ettette ole sellainen,
-joka ilmaisisi lurjusraukan ja antaisi hänet alttiiksi tulla päätään
-lyhemmäksi. Neljä viidettä osaa virkamiehistä täällä tekevät, mitä
-heille käsketään, vaan sen vuoksi, ettei heillä ole muuta neuvoa. He
-ovat kuubalaisia kohtaan yhtä suuresti myötätuntoisia kuin tekin?
-
-"Niin, ja te olette yksi niistä, sen näen myöskin", sanoo tyttö,
-innokkaasti ojentaessaan esiin kätensä ja saadessaan vastaan uuden
-puristuksen, mikä häntä säpsäyttää.
-
-Sitten jatkaa salapoliisi: "Ehkäpä minä -- jos voisitte sanoa
-minulle, ken haavoitettu on -- saattaisin ottaa selvän, onko mitään
-todennäköisyyttä, että Espanjalainen konsuli Key Westissä olisi antanut
-mitään vangitsemiskäskyä häntä vastaan, tai tokko mikään muu vaara
-uhkaa häntä, ja ajoissa antaa teille viittauksen."
-
-"En tiedä hänen nimeään", vastaa Indra. "Me katselimme koko hänen
-univormunsa, joka oli yhtenä riepu-, lika- ja verikekona, mutta
-löysimme vaan pari kirjoitettua muistiinpanoa, jotka näyttävät
-viittaavaan, että hän joko oli Maceon esikunnassa tahi palveli hänen
-johtonsa alla."
-
-"Mutta sanat, joita hän on virkkanut houreissaan -- eivätkö ne ole
-teille mitään ilmoittaneet?"
-
-Salapoliisin vielä puhuessa kuuluu vieressä olevasta huoneesta huuto.
-
-"Ilmoittaisiko tämä teille mitään?" kuiskaa tyttö kalpein huulin,
-huutojen, kirkauksien ja kuumehoureiden, jotka saavat veren
-jähmettymään hänen suonissaan -- sellaisista kamaloista tapahtumista ne
-vihjaavat -- tunkiessa Masticin korviin.
-
-"_Cuba libre! Al machete!_ Pelastakaa haavoitetut!" Se kaikuu kuin
-upseerin kehoitushuuto sotilailleen. Mutta sitte käy äänenpaino
-rukoilevaksi, valittavaksi, kauhistuneeksi hänen kirkuessaan: "_Santa
-Maria_! Älkää haavoitettuja iskekö! Pyövelit! Paholaiset! Tehän
-tapatte lääkärin ja sairaanhoitajattaret!" Ja hänen äänensä vajoo
-nyyhkytykseksi. "_Madre de Dios_, he ovat murhanneet koko lasaretin!"
-
-"Tästä juuri voin tietää, että hän on kuubalainen", sanoo tyttö
-kiivaasti. "Panevatko kuubalaiset toimeen verilöylyjä lasareteissa?
-Lukekaa amerikkalaisia sanomalehtiä ja katsokaa, keitä ne ovat, jotka
-murhaavat haavoitetut heidän vuoteisiinsa ja iskevät kuoliaaksi ne,
-jotka kantavat punasta Genève-ristiä. [Genèven kaupungissa Sveitsissä
-perustetun 'Punasen ristin' jäsenet, jotka sodissa sairaita hoitavat,
-kantavat merkiksi punasta ristiä käsivarressaan.] Kuulitteko, mitä hän
-sanoi? Hän sanoi, että he löivät kuoliaaksi lääkärin, jonka auttavat
-kädet vaalivat sairaita ja kuolevia. Nuo kamalat huudot ne ovat
-herättäneet vihani Espanjaa vastaan. Kaksi viikkoa sitten olin
-välinpitämätön ja huoleton. Mitä huolin minä kaikesta tuosta? Mutta nyt
-on Kuuballa ystävä lisää."
-
-Pian sen jälkeen lisää Indra vähemmän intohimosella äänellä: "Hän on
-nyt tyynempi. Hän hourailee harvemmin, ja hänen äänensä on vahvempi.
-Tohtori luulee että se on hyvä merkki -- että se merkitsee palauvaa
-elinvoimaa. Haluaisitteko ehkä mennä sisään ja katsoa häntä? Kenties
-tiedätte, ken hän on. Hänhän on saattanut oleskella Key Westissä jonkun
-aikaa. Te voitte estämättä mennä sisään hänen luokseen, hän ei tunne
-ketään."
-
-"Teidän luvallanne heitän häneen silmäyksen", sanoo salapoliisi.
-Nuori nainen avaa oven ja vie mr Masticin suureen, ilmakkaaseen,
-sirosti kalustettuun huoneeseen, missä nuori mies makaa pitsillä
-koristetuilla patjoilla, ja häntä vaalivat herra, joka nähtävästi on
-lääkäri, ja nuorekas hoitajatar, jossa Mastic heti tuntee neiti Gertien
-Tampamatkalta.
-
-Tohtori kohottaa varoittavasti kättään ja kuiskaa: "Olkaa kilttejä
-ja kävelkää hiljaa. Olen antanut hänelle unijuomaa. Luulen, että hän
-vaipuu taas uneen. Teidän ei tarvitse peljätä katsoessanne häntä. Hän
-ei teitä tuntisi -- toivon vaan, että hän sen tekisi."
-
-Mastic menee sängyn luo ja huomaa nuoren seitsemänkolmattavuotiaan
-miehen, jonka kasvot taudista huolimatta vielä ovat rusehtuneita
-alituisesta ulkonaolosta paahtavassa auringonpaisteessa. Kasvonpiirteet
-olisivat kauniit, jolleivät olisi kärsimysten ja puutteiden uurtamat,
-ja jollei niitä jossain määrin rumentaisi otsassa oleva iskunhaava,
-mikä kumminkin nyt on osittain parantunut. Hänen silmänsä ovat
-kiinni, mutta seuraavana silmänräpäyksenä aukeavat ne ja tuijottavat
-rauhattomasti ympärilleen sulkeutuakseen taas, näyttämättä mitään
-nähneen.
-
-Lähtiessään huoneesta kuiskaa salapoliisi miss Vanstonelle: "Olen
-iloinen, että annoitte minun nähdä hänet. Teidän ei tarvitse ollenkaan
-peljätä mitään harmillisuuksia Amerikan hallituksen tai Espanjan
-konsulin puolelta. Haavoitettu on kuubalainen. Olen nähnyt hänet
-useammat kerrat Key Westissä, missä hänellä on ystäviä. Hänen nimensä
-on..." Tullimies empii, aattelee hetkisen ja sanoo sitten ripeästi:
-"Ramon Varona."
-
-"Oletteko varma siitä?"
-
-"Täydellisesti! Olen usein nähnyt hänet yhdessä don Balascon,
-sikaritehtailijan kanssa." Tässä pysähtyy Mastic äkkiä, arvellen, että
-hän ehkä on ollut liian suora.
-
-Mutta Indra ei havaitse hänen empimistään, vaan lentää sairashuoneesen,
-samalla kun hän kiihkeästi puhkeaa sanomaan: "Gertie, minä tiedän hänen
-nimensä. Se on Ramon Varona!"
-
-"Ramon Varona?" kertaa Gertie. "Niin kaunis nimi, -- Ramon Varona!"
-
-Ja nuori mies nousee koholle vuoteessa ja huutaa:
-
-"Niin, Ramon Varona, luutnantti Banderan brigaadista ja komennettu
-vartioimaan salaista lasarettia kuusi peninkulmaa Cabanasista
-itäänpäin." Sitten katselee hän kummastunein silmäyksin ympärilleen
-huoneessa ja mutisee: "_Dios mio_! Missä olen? Olin avonaisessa
-veneessä, mutta..." Hänen äänensä käy äkkiä pitkäveteiseksi: "Minua
-nukuttaa -- tahdon levätä", ja hänen päänsä vajoaa takaisin tyynylle.
-
-Tohtori nojaa hänen ylitsensä ja kuiskaa: "Hän nukkuu, Jumalan kiitosi
-Läheltä piti, ettei käynyt hullusti." Sitten tarttuu hän nuoria
-naisia kumpaakin käsivarresta, vie heidät huoneesta ulos, sulkee
-oven takanaan ja sanoo: "Mitä tulimaista te tarkoitatte hyökkäämällä
-sisään ja kirkumalla potilaani korviin hänen nimeänsä? Jumalan avulla
-ja enemmän onnesta kuin ansiosta ette ottaneet hänestä henkeä, vaan
-palautitte hänet tajuntaan. Niin, te olette juuri pari siivoja
-sairaanhoitajattaria, te! Te saatte lasaretista eronne, eikä kannata
-teidän pistää jalkaanne sairashuoneeseen jälleen!"
-
-"Oo, tohtori Granite", sanoo Gertie rukoilevasta "Hänhän tervehtyy --
-älkää sulkeko minua nyt ulos! Tehän sanoitte, että minä juuri olen
-Ramonin pelastanut. Sitä paitsi tulee hän niin kauniiksi, kun hän
-tervehtyy taas."
-
-Vanhempi sisar taas osaltaan sanoo: "Minä unhotin itseni saadessani
-äkkiä tietää, kuka luutnantti Varona oli. Pyydän anteeksi ja teen, mitä
-sanotte minulle. Myönnätte kait, että tällä poikkeuksella olen koko
-ajan tehnyt velvollisuuteni."
-
-"Olette, kuin enkeli", mutisee vanha Granite kyynel silmässä. "Menkää
-nyt, kumpikin -- minä otan miettiäkseni asianne, jollei vaan poika
-tuolla sisällä käy liian kauniiksi tummine silmineen ja riippuvine
-viiksineen. Menkää alas ja syökää aamiaista! Potilas tuolla sisällä
-tulee nukkumaan muutamia tunteja, ja herätessään luulen hänen olevan
-paranemaan päin."
-
-"Te teette kait aamiaisella meille seuraa, mr Mastic?" sanoo Indra
-ystävällisesti. "Tiedän, että isä ihastuisi saadessaan teitä tavata.
-Hän hylkäsi ylenkatseella joka ajatuksen siitä, että teillä olisi
-vangitsemiskäsky mukananne, ja isäni on herra, josta aina on mieleen
-tietää, että hänellä on oikein."
-
-
-
-
-Viides luku.
-
-Valokuva.
-
-
-Tohtori Granite palaa takaisin sairashuoneeseen, ja molemmat nuoret
-naiset sekä mr Mastic menevät alas ruokasaliin, missä mr tullivirkamies
-tutustuu aamiaiseen, jollaisen ainoastaan rikas mies voi saada aikaan
-niin syrjäisessä maailman kolkassa.
-
-Se on ateria, missä ilmanalasta ei ole väliä pidetty, ja jokainen
-ajateltava mukavuus, niin, ylellisyyskin, on huolettomalla
-tuhlaavaisuudella tuotu tähän troopilliseen saareen etelämaisessa
-meressä. Pöytä on katettu ja koristettu kukilla, hiotuilla laseilla
-sekä astioilla pelkkää hopeaa ja hienointa porsliinia. Liina on
-lumivalkoinen ja passaus mahtipontista, koskapa sen toimittaa
-New Yorkista tuotettu livreeseen puettu hovimestari ja lakeija.
-
-Luonnollisesti on siinä kaikkea, mikä on saarelle omituista --
-kalaa, vasta merestä pyydettyä, hedelmiä, vasta puista otettuja, ja
-vihanneksia, joita on ateriaa varten poimittu. Mutta biffipaisti, joka
-Masticilla on lautasellaan, on parhaalta teurastajalta New Yorkissa
-ja on ollut viikon ison, kookospalmujen varjoaman jääkellarin
-jäähdytyshuoneessa. Erinomaiset ranskalaiset munakkaat ja hienot
-ranskalaiset hillokset kutkuttavat hänen kitalakeaan. Apollinaris ja
-soodavesi, tarjottuina hiotuissa laseissa, korvaavat tämän ylellisen
-pöydän ääressä Floridasaarien lähdeveden, joka usein on hieman karkeaa,
-rikiltämaistuvaa ja kaikkea muuta kuin maukasta. Keveitä hienoja
-viinejä on myös mr Masticille juotavana, ja niinikään tarjotaan hänelle
-Mokkakahvikupin päälle liköörejä ja konjakkia sekä whiskyäkin, kun hän
-on maininnut pitävänsä enimmän viimeksimainitusta juomasta.
-
-Nuorien naisten pakinoiminen on iloista, vilkasta ja huvittavaa,
-ja jokainen töykeän totisuuden häivä, minkä salapoliisi on ehkä
-katsonut tarpeelliseksi virkansa vuoksi pitää, sulaa pois kauneuden
-vierasvaraisen hymyilyn tieltä. Indrasta ja hänen sisarestaan on
-erityisen hauskaa koota salapoliisin lautaselle kaikkia mahdollisia
-hyviä syötäviä, sitten kun hän nyt on vapauttanut heidät kaikista
-peloista haavoitetun upseerin suhteen, josta hänen molemmille
-omalupaisille hoitajattarilleen on tullut jotain hoidettavaa,
-suojeltavaa ja ehkäpä rakastettavaakin. Sillä nainen rakastaa enin
-sitä, jota hän hellii, ja jonka edestä hän uhrautuu.
-
-Keskellä tätä herkullista ateriaa, joka kuluu hyvin rattoisasti, sillä
-mr Mastic kertoo muutamia hauskimpia juttujaan tullipalveluksesta, ja
-nuoret naiset kuvaavat vilkkaasti hänelle viimeistä hevosnäyttelyä
-New Yorkissa -- Mastic on syntyisin kentuckilainen ja semmoisena
-suuri hevosten ystävä -- astuu talon herra ja sen molempain kaunisten
-emäntäin isä sisään.
-
-Hän on kaunis noin viidenkymmenen vuoden vanha mies, jolla on
-terävät, viekkaat silmät, hyvänsävyinen kasvojen ilme ja ystävällinen
-käytöstapa. Asioista erottuaan antautuu mr Vanstone puutarhuritaidon
-riemuja nauttimaan ja tulee juuri ananaasi-istutuksiltaan. Häntä
-seuraa Rex, joka on nälästynyt biljardia pelatessaan.
-
-Liikemiehen rattoisa vieraanvaraisuus saa salapoliisin pian tuntemaan
-itsensä kotiutuneeksi. Hän antaa isännälleen sydämellisen kädenlyönnin
-ja huomauttaa ystävällisesti Rexille:
-
-"Minä näin teidät, nuori mies, sisarinenne matkalla Tampasta tänne."
-
-"Totta tosiaan, muistan teidät", vastaa poika iloisesti ja kääntää
-huomionsa siihen, mitä hovimestari asettaa hänen eteensä, Indran
-kiiruusti isälleen selittäessä, että Masticilla ei ole mitään aikomusta
-vangita yläkerrassa olevaa haavoitettua, sekä kertoessa juttua hänen
-tuntemisestaan, ja että tohtori Granite nyt luulee heidän turvattinsa
-tervehtyvän.
-
-"Vai niin, nuoren herran nimi on Varona", huomauttaa Vanstone vanhempi
-ja lisää tyytyväisesti nauraen: "Enkö sanonut, että Amerikan hallitus
-ei häiritsisi häntä? Mutta sinä olet ollut niin huolissasi tuon
-veitikan takia, jonka Golfvirrasta kalastit, Indra, että voisi luulla
-sinun rakastuneen häneen."
-
-"Mitä sanot? Rakastunutko muuhun kuin meidän Billyymme?" virkahtaa
-Gertie harmistuneesti.
-
-"Oo, sepäs olisi liian kovin Severancea vastaan", sanoo Rex
-naureskellen.
-
-Mutta nyt muuttuvat mr Vanstonen kasvonpiirteet totisiksi, ja hän
-mutisee jotain, joka kuulostaa kuin "kirottu lurjus!" Sitten kääntyy
-hän poikansa puoleen ja sanoo ankarasti: "Tee hyvin äläkä mr Severancea
-enempää mainitse. Hän on käyttäynyt hyvin pahasti."
-
-"Eipäs ole, isä", keskeyttää Indra hämistä tulipunasena kasvoiltaan:
-"mr Severance on vaan tehnyt, mihin olen häntä kehoittanut."
-Jalomielisen luonteensa vaikutuksesta unohtaen silmänräpäykseksi
-kaiken muun lisää tyttö innokkaasti: "En voi sallia, että teet väärin
-poissaolevaa ystävää kohtaan, joka on kohdellut minua paremmin kuin
-ansaitsinkaan." Mutta nyt keksii hän sattumalta Masticin silmäilyn,
-puree äkkiä huultaan ja sanoo: "Mutta enpä luule tarvitsevamme asiasta
-tällä erää enempää keskustella." Sen jälkeen nousee hän pöydästä,
-menee verannalle ja kaihoen silmäilee sinivesille pohjoiseenpäin,
-kuni toivoen jonkun tulevan sieltä -- tapa, johon nuori nainen oli
-antautunut aina siitä saakka, kun hän tuli Floridasaarille.
-
-Muutamia minuutteja myöhemmin seisoo Mastic miss Gertien seuraamana
-hänen vieressään.
-
-"Suokaa anteeksi, miss", sanoo salapoliisi, "mutta minun täytyy lähteä.
-Alligaattori-Peten ja minun on näiltä saarilta etsittävä kätkettyjä
-asevarastoja. Ymmärrätte, että minun täytyy toimittaa virkamääräykseni,
-vaikkapa tuon nuoren veitikan tuolla yläkerrassa ei tarvitsekaan
-mitään peljätä -- minulta." Sitten kysyy hän, viitaten Korallisaarta,
-jonnepäin Indra yhä silmäilee: "Tiedättekö, onko tuossa saaressa
-asukkaita, miss Vanstone?"
-
-"Ei ole. Tiedän varmaan, ettei ole", vastaa Indra varmasti. "Olen
-kymmenet kerrat purjehtinut sen ympäri. Miksi kysytte sitä?"
-
-"Niin, Alligaattori-Petestä näytti, että hän tänä aamuna näki sieltä
-valoa."
-
-"Oo, silloin on niiden täytynyt olla huvimatkailijoita tai kalastajia",
-huomauttaa Indra. "Te luulitte kait, että ne olivat sissejä, arvaan.
-Kuinka epäluuloinen olettekaan. Arvelenpa, että se kuuluu ammattiinne."
-
-"Niin", virkkaa Gertie innokkaasti, "hän on paras salapoliisi, minkä
-milloinkaan olen nähnyt. Hän on Floridasaarien Vidocq [Vidocq oli
-kuuluisa ranskalainen rosvo ja salapoliisi], ja hän auttaa meitä
-potilaamme suhteen."
-
-"Ja siitä asiasta täytyy minun puhua kanssanne", sanoo Indra hymyillen
-Gertien lausumalle, tietämättään epäkohteliaalle vertaukselle. "Mutta
-onko teillä kiirut? Me seuraamme teitä veneelle, niin voin sanoa sen
-teille matkalla."
-
-"Teidän luvallanne sytytän sikarin", sanoo Mastic. "Jos vaan teillä ei
-ole mitään sitä vastaan, luonnollisesti", lisää hän kohteliaasti.
-
-"Ei ollenkaan", vastaa nuori nainen. "Pienestä saakka olen tottunut
-tupakan savuun. Rex, isä ja meidän..." Hän äkkiä keskeyttää ja huutaa:
-"Gertie, juokse hakemassa muutamia sikareja mr Masticille."
-
-"Kiitoksia, isänne tarjosi äsken minulle yhtä, mutta minä sain hänet
-puhutelluksi koettamaan yhtä minun sikareistani. Hetkisen päästä huutaa
-hän sen takia ihastuksesta", naurelee Mastic tyytyväisesti ottaessaan
-esiin yhden Balascon erinomaisia Imperialesia.
-
-Samassa kuuluukin mr Vanstonen ihastunut ääni tupakoimishuoneesta:
-"Tuhat tulimaista, mr Mastic, mistä olette saaneet tämän sikarin?"
-Ja talon isäntä tulee ulos sinisiin savupyörteisiin kietoutuneena ja
-kiihkeän nautinnon ilme kasvoissaan. "Se on paras, mikä milloinkaan on
-ollut huulieni välissä", jatkaa hän ja virkahtaa luoden leikillisen
-silmäyksen salapoliisiin: "Mistä olette sen ottaneet takavarikkoon?"
-
-"En ole sitä virkatoimissani saanut", vastaa Mastic nauraen, "mutta jos
-käännytte don Balascon puoleen Key Westissä, ehkä hän voi toimittaa
-teille muutamia kappaleita."
-
-"Ahaa, don Estrabon -- hänhän se oli niiden herrain asiamies, joilta
-tämän saaren ostin", sanoo kauppias.
-
-"Suuri sikaritehtailija ja kuubalainen isänmaanystävä", puuttuu Indra
-puheeseen. "En ole häntä koskaan nähnyt."
-
-"Mutta minäpä olen", huudahtaa Gertie innokkaasti. "Hän on tumma,
-romantillinen ja kaunis, hyvin espanjalainen ja etelämaalainen
-puolisaappaineen, punasine vöineen ja panamahattuineen. Hän sanoi, että
-hän tulisi tänne meitä tervehtimään. Miten romantilliseksi hän tämän
-saaren tekisikään."
-
-"Hän on tehnyt meille paljon palveluksia", huomauttaa mr Vanstone,
-"ja minä olen pyytänyt häntä käymään meillä. Minulla ja Rexillä
-saattaisi olla hänestä paljon hupia, -- hän on tavattoman taitava
-biljaardinpelaaja, kuten pari kertaa olen kokenut Key Westissä. Vai
-niin, täytyykö teidän mennä, mr Mastic? Olen teille hyvin kiitollinen,
-että olette hajoittanut tyttäreni levottomuuden potilaansa suhteen, ja
-minua ilahduttaa nähdä teitä niin usein kuin te satutte purjehtimaan
-tällä taholla."
-
-Salapoliisi suuntaa kulkunsa veneelle, miss Indra oikealla sivullaan
-ja Gertie tanssien heidän edessään puettuna valkeaan musliiniin,
-olkihattuun ja liehuviin nauhoihin -- soma kuva lapsesta, joka juuri on
-immeksi kehittymäisillään.
-
-"Señor Balasco", sanoo Indra, "hänhän on se herra, jonka sanoitte
-tuntevan luutnantti Ramon Varonan. Palaatteko pian Key Westiin?"
-
-"Pian, arvelen olevani siellä viidenkolmatta tunnin kuluessa."
-
-"Tahdotteko sitten tehdä hyvin ja ilmoittaa don Balascolle hänen
-haavoitettua ystäväänsä kohdanneen kovan onnen. Don Estrabon on
-todellinen kuubalainen isänmaanystävä, tiedän sen. Näin ollen ehkä
-olisi parasta, että kysyisitte häneltä, voisiko hän pistäytyä käymään
-täällä don Ramonia tapaamassa. Hän voisi tälle toimittaa asioita,
-joita me emme voi."
-
-Masticin kieltä kutkuttaa puhua nuorelle tytölle tätä Cuba Libren
-luultua ystävää koskeva totuus, mutta se on ammattisalaisuus ja
-semmoisena hautaa hän sen rintaansa ajatellen: "Minut ajettaisiin
-virasta pois, jos lörpöttelisin, ja señorin kimppuun karattaisiin,
-ehkäpä hänet murhattaisiinkin tuolla Key Westissä, yhtä varmaan kuin
-hänellä on puolisaappaat jalassaan."
-
-"Pyydättehän señor Balascoa käymään meillä", kertaa nuori nainen heidän
-rantaa lähestyessään.
-
-"Pyydän, jos niin haluatte", vastaa Mastic hitaasti ja hymyily
-lennähtää hänen kasvoilleen hänen ajatellessaan: "Kuinkahan hän
-Espanjalaisia korpinreikiään aukoneekaan saadessaan nähdä tämän nuoren
-kaunottaren."
-
-"Kiitos", sanoo Indra. "Te olette lopettaneet levottomuuteni
-nuoreen upseeriin nähden ja... Hyvästi!" Hän ojentaa Masticille
-kätensä, sillä he ovat laiturilla, joka nyt näyttää hyvin eloisalta.
-Siinä on "Lentokalan" vene ottamassa sisään vihannesvarastoa, ja
-maallenoususillalla seisoo Goliah puhellen alligaattorintappajan
-kanssa.
-
-"Nöyrä palvelijanne, miss", vastaa Mastic ja menee portaita myöten
-pienelle sillalle, missä Gertie, joka on kiiruhtanut ennen häntä alas,
-paraikaa kyselee luotsilta yhtä ja toista.
-
-"Indra!" huutaa hän innokkaasti, "tämä on se niin kuuluisa
-Alligaattori-Pete. Goliah sanoo, että hän on tappanut useampia
-alligaattoreja kuin kukaan muu maailmassa."
-
-"Se ei ole oikein totta, miss", huomauttaa Pete nauraa virnistäen.
-"Alligaattori-Pratt, vanha toverini muinoin, tappoi useampia kuin minä
-olen edes vilahdukseltakaan nähnyt. Siihen aikaan olikin noita elukoita
-enemmälti."
-
-"No niin, te olette kaikissa tapauksissa etevin nykyään elävä
-alligaattorintappaja", sanoo Gertie, joka ei tahdo antaa
-sankariaan itseltään ryöstää. "Goliah, toivon, että olet antanut
-Alligaattori- Petelle hyvän aamiaisen ja riittävästi juomista?"
-
-"Onpa niinkin", vastaa Pete, "Goliah on minua runsaasti kestittänyt.
-Olen aivan täpötäysi."
-
-Seuraavana silmänräpäyksenä kiitää vene pois, kummankin nuoren tytön
-huiskutusten tervehtimänä.
-
-"Ajatteles, kuinka viehättävää!" puhkeaa Gertie innostuneena sanomaan.
-"Don Balasco, tuo romantillinen kuubalainen isänmaanystävä, tulee tänne
-Ramon Varonaa, kuubalaista sankaria, tervehtimään." Lapsen tavoin
-huolettomasti naurellen lisää hän: "Toinen minulle, toinen sinulle!"
-mutta ei tiedä, kuinka totta hän ennustaa.
-
-"Älä puhu niin paljon tyhmyyksiä, Gertie", sanoo vanhempi sisar
-ankarasti ja menee takaisin huvilaan.
-
-Verannalla silmää Indra taas pohjoiseenpäin ja surullinen ilme
-lennähtää hänen kauniille kasvoilleen ja hän mutisee: "Minulla oli onni
-kädessäni -- eikö siinä ollut kyllin?"
-
-"Oo, tiedänpä, mitä ajattelet", kuiskaa Gertie, joka on juossut
-portaita ylös hänen jäljessään. "Kun katsot tuolle suunnalle, ajattelet
-Billyämme. Mutta sinä... sinähän itket, Indra!"
-
-"Loruja!" sanoo miss Vanstone terävästi. "Älä nyt ole hupakko, Gertie,
-muuten et saakaan hoitaa minun potilastani enään."
-
-"_Sinun_ potilastasi!" kirkasee tyttö. "Enköhän minä ole tänään antanut
-lääkkeitä neljä kertaa useammin kuin sinä? Minä en perusta siitä, että
-sinä olit se, joka hänet Golfvirrasta kalastit. _Minun_ potilaani on
-hän kaikissa tapauksissa!"
-
-Seuraavana aamuna silmäilee miss Indra Vanstone, aukaistuaan kauniissa
-huoneessaan akkunanvarjostimet, samaa tyyntä vettä. "Skuunertti on
-kadonnut näkyvistä", sanoo hän itsekseen. "Aattelen, että mr Mastic
-näihin aikoihin on Key Westissä, ja huomenna tai ylihuomenna voimme
-odottaa don Balascoa." Mutta sitten lisää hän huolimattomasti: "Ehkäpä
-mr Mastic ei viekään sanaa, taikkapa kuubalaisella on liian paljon
-tekemistä. No niin, minulle se on oikeastaan samantekevä."
-
-Ehkäpä miss Vanstone ei olisi niin välinpitämätön, jos hän voisi kuulla
-keskustelua, jota samana kauniina kevätaamuna pidetään herran luona,
-josta hän puhuu, Key Westissä kolmekymmentä peninkulmaa sieltä.
-
-Se on Balascon ruokasalissa. Salapoliisi on kaikkea mahdollista
-varovaisuutta noudattaen mennyt skuunertista huvilaan. He istuvat
-kumpikin aamiaispöydän ääressä ja Mastic polttaa yhtä Espanjalaisen
-erinomaisista sikareista.
-
-"Siinäkö kaikki, mitä teillä on kertomista?" kysyy Estrabon pettynein
-äänin. "Ettekö löytäneet mitään kätketyitä aseita Smaragdisaarella tai
-jollain sen läheisyydessä olevalla saarella?"
-
-"En, Pete ja minä etsimme läpeensä useimmat eilen ehtoopäivällä
-ja muutamia yöllä, mutta emme voineet löytää jälkeäkään mistään
-epäiltävästä koko seudussa."
-
-"Ja nuori nainen, miss Indra Vanstone, on hyvin levoton haavoittuneen
-kuubalaisen kapinoitsijansa takia?" kysyy don Balasco ja lisää nauraen:
-"Onko siinä ehkä ensi silmäyksellä syttyneen rakkauden tapaus?"
-
-"Eikä ole, mikäli häneen tulee", hymyilee Mastic. "Mutta luulenpa että
-nuorempi sisar... miss Gertie... on hieman pikiintynyt nuoreen Ramon
-Varonaan... hän on Varonan hoitajattarena. Olisittepa nähneet, miten
-hän vei minut syrjään... suurimmassa salaisuudessa, niin ettei kukaan
-mitään aavistaisi... ja pyysi ja rukoili minua olemaan vangitsematta
-miestä, joka oli niin jalo, isänmaata rakastava ja urhoollinen.
-Sellainen lapsellinen haaveilu miellyttää minua aina."
-
-"Ohoo! _Diantre_! Onko pikku _muchachita_ rakastunut? Ha, ha, sepäs
-hupaisata! Mitäs kaunis miss Indra sanoo siitä, että hänen pikku
-sisarellaan... lyhyeen hameeseen puetulla lapsella... on rakkausjuoni
-haavoitetun kapinoitsijan kanssa?" kysyy Estrabon nauraen.
-
-"Oo, miss Indra ei sano mitään, arvellakseni", huomauttaa salapoliisi
-vetäessään pari filosoofin imausta sikaristaan, ajatellessaan
-arvaamatonta tietoa, mikä hänellä on don Balascolle varattuna. "He
-kiusaavat häntä nuoreen mieheen, minkä hän on lähettänyt pois, ja jota
-he kutsuvat 'meidän Billyksemme'."
-
-"Jota he kutsuvat 'meidän Billyksemme?'" kertaa espanjalainen yhäti
-nauraen. "_Que aburricion_! Mr Vanstonella on romantillinen perhe."
-Sitten lisää hän noustessaan ylös keskustelua lopettaaksensa:
-"En luule, että lähden tuota haavoitettua kuubalaista katsomaan.
-Tunnen hiukan Ramon Varonaa, enkä vihaa häntä enemmän kuin jokaista
-muutakaan, joka tahtoo autioittaa ja nöyryyttää maatani. Jos nyt
-kävisin mr Vanstonen luona, olisin pakoitettu näyttelemään kuubalaista
-isänmaanystävää -- ja siihen alan väsyä!"
-
-"Kaikissa tapauksissa lyön vetoa, että menette sinne!"
-
-"Mikä minut sinne veisi?"
-
-"Uteliaisuus."
-
-"Uteliaisuusko? Pah! Se ei ole luonnossani. Nuorta kuubalaista koskeva
-uteliaisuusko?"
-
-"Niin, uteliaisuus -- tai jokin muu", sanoo Mastic tarkoittavalla
-äänellä. Sitten lisää hän: "Luuletteko, että antaisitte minulle satasen
-noita taivaallisia sikareja lisää, jos voisin kertoa teille, missä
-töytäisitte salongissanne olevan väritetyn valokuvan originaalin?"
-
-"Hänen nimensäkö?" Sanat tulevat esiin intohimoisella kiihkolla.
-
-"Saanko satasen sikareja?"
-
-"Luonnollisesti! Hänen nimensä?" Espanjalaisen silmät salamoivat.
-
-"Indra Vanstone!"
-
-"Oletteko... oletteko varmat siitä?" änkyttää Estrabon, hyökkää ulos
-ruokasalista, tullakseen takaisin valokuvan kanssa, jota hän kiiltävin
-silmin katselee. "Sanokaa minulle, oletteko varma, että se on hän?"
-
-"Varmako, olen! Valokuva vaan ei likimainkaan piisaa."
-
-"Onko hän vielä sitä kauniimpi? Mahdotonta!"
-
-"Yhtä paljon kuin liha ja veri ovat paperia ja maalia kauniimmat."
-
-"Dios mio!" mutisee Balasco ahmien valokuvaa himokkain silmäyksin.
-"Luulenpa, että menen sinne, -- mutta en uteliaisuudesta. Tarkemmin
-harkitessani asiaa olen tullut johtopäätökseen, että Smaragdisaaren
-läheisyydessä täytyy olla aseita kätkössä ja tahdon itse niitä
-etsiskellä. Mutta haluan myös apuanne. Minä lähetän sähkösanoman
-esimiehellenne teidän enemmistä määräyksistänne."
-
-"Kuten haluatte", myöntää Mastic. "Tämä on arvatakseni täysi
-laatikko", ja hän valikoipi tarjoimistosta paketin sikareja, jotka
-ovat hänet hurmanneet. "Te tapaatte minut Peten skuunertista
-eteläisen rantalaiturin ääreltä. Kiitoksia, otanpa todellakin sikarin
-lisää." Sytytettyänsä sen poistuu hän, mutta ovessa mutisee hän
-hymyillen: "Tulimaista, sellainen katse kun hänellä oli silmissä!
-Hidalgo [herrasmies] on ihan hurmaantunut valokuvaan. Hänestä tulee
-huokaileva Romeo. Kenties olen tehnyt käänteen Espanjalaisen elämässä."
-
-Mutta Mastic tuskin hymyilisi hilpeästi, jos hän tietäisi, minkä
-käänteen hän oikeastaan on tehnyt.
-
-Muutoin on hän arvannut oikein. Estrabon pitää juuri valokuvaa valoa
-vasten, katselee sitä ja mutisee: "Mikä kaunotar! _Santa Maria_! Olenko
-hänet näkevä elävänä edessäni? -- Tämänkö kuvan, joka on herättänyt
-kuumemman intohimon rinnassani, kuin mitä koskaan olen tuntenut lihaa
-ja verta kohtaan?"
-
-
-
-
-
-
-Toinen kirja.
-
-Seuraelämää tropiikeissa.
-
-
-
-
-Kuudes luku.
-
-Hidalgon tulo.
-
-
-Merituulonen henkäilee vielä, kun Balascon höyrypursi Figaro seuraavana
-iltapäivänä liukuu Smaragdisaaren laiturin vieressä olevan pienen
-maallenoususillan ääreen.
-
-Tuskin on pursi rantaan kiinnitetty, kun sen omistaja troopillisen
-keikarin tavoin puettuna kiiltonahkasaappaisiin, valkeaan
-flanellipukuun, tulipunaseen vyöhyeeseen, lumivalkoiseen liinaan ja
-_sombrero de Guayaquiliin_, hienoimmista troopillisista ruohoista
-kudottuun, kiiruhtaa portaita ylös laiturille ja ohjaa kulkunsa
-kauniiden puutarhain kautta Vanstonen huvilaan.
-
-Kulkiessaan mutisee hän itsekseen, kevyt vapistus hienoilla huulillaan:
-"Olen hänet näkevä! Valokuva saa minulle elon, hänen sinisilmänsä
-loistavat vastaani, hänen punahuulensa puhuvat minulle."
-
-Kertasen pysähtyy hän kumminkin ja ajattelee, kuni itseään ivaten:
-"Pah, koko jutusta tulee vain pettymys. Ehkä salapoliisi on
-erehtynytkin. Koetinhan New Yorkiin kirjoittamalla saada selville, ken
-nuori nainen oli -- mutta tuloksetta! Valokuva on vaan näytekortti,
-jossa ei ole edes valokuvaajan nimileimaa?"
-
-Mutta äkkiä juoksee hän kiihkeästi huvilan uhkeita portaita ylös,
-ajatuksen ajamana: "Hän on ihan lähellä minua. _Dios mio_! Minähän
-pidätän silmiltäni näyn, jota ne kauvan ovat himonneet."
-
-Hän soittaa ison, avonaisen porttikäytävän vieressä olevaa kelloa. Sen
-kutsua heti seuraa palvelija, mikä kunnioittavasti sanoo: "Don Balasco,
-luullakseni? Niin, jättäkää nimikorttini naisille ja mr Vanstonelle?"
-
-"Heti, sir. Herrasväki odottaa teitä. Teidän luvallanne lähetän
-matkatavaroitanne veneeltä hakemaan?"
-
-"_Gracias_, siitä pitää palvelijani huolen. Jättäkää vaan korttini niin
-pian kuin suinkin", sanoo espanjalainen kärsimättömäsi!
-
-Seuraavana silmänräpäyksenä on Estrabon salongissa, missä hän istuutuu
-odottamaan, sydän tykyttäen kiivaammin kuin on tavallista tulevaa
-mielenliikuststa aavistaessa, ja sitä saakin hän runsain määrin tuntea
-Indra Vanstonen huoneeseen liitäessä.
-
-Jos hän erityisesti olisi pukeutunut aikomuksessa Balascon
-auttamattomasti hurmata, ei hän olisi voinut taitavammin menetellä.
-Jokainen jälki haavoitetun sairasvuoteen ääressä valvomisesta oli
-kadonnut hänen ihanilta kasvoiltaan, jotka säteilivät nuoruutta ja
-kauneutta.
-
-Puku, mihin hän tänä ehtoopäivänä oli pukeutunut, oli ihan
-yksinkertainen, mutta sen vaikutus häntä tervehtimään nousevaan
-vieraaseen on sanomaton. Indra näyttää hänestä häikäisevältä
-viehättävän keikailevaisuuden ilmiöltä, joka esiintyy viheriästä
-harsopilvestä, missä on siellä täällä aallonvaahdolta näyttäviä
-valkojuomuja, ja romantillinen muistelo mielessään mutisee hän
-itsekseen: "Venus Afrodite!"
-
-Mutta jos Balasco pitää Indraa kauneuden jumalattarena, niin on tämä
-samalla kertaa vieraanvaraisuuden haltiatar. Hän sanoo ystävällisesti:
-"Tervetuloa Kookospähkinälehtoon!" ja ojentaa hänelle kätensä Amerikan
-tavan mukaan.
-
-Balasco suutelee sitä ritarillisesti, kuten tosi Espanjalaisen tulee ja
-sopii, ja keveän hämin punastuksen noustessa tytön hienoille kasvoille
-jatkaa tämä: "Eilen saimme kirjelappusenne, señor Balasco. Kiitän teitä
-sydämellisesti siitä, että niin kohta vastasitte tuolla ylhäällä olevaa
-haavoitettua upseeria koskevaan pyyntööni."
-
-"Nuori Varona on toivoakseni parempi?" sanoo espanjalainen. "Onko
-hän teille kertonut, miten hän haavoittui avonaisessa veneessä
-Golfvirralla?"
-
-"Se kysymys osoittaa, ettette tunne tohtori Granitea!" vastaa nuori
-nainen iloisesti. "Hän on oikea tyranni sairashuoneessa. Luuletteko,
-että hän antaisi meidän tervehtyvältä sairaalta mitään kysyä? Mutta
-tohtori Granite sanoo, että señor Ramon on nyt paljoa parempi. Huomenna
-viimeistään saatte häntä tavata."
-
-"Ah, se tekee minut onnelliseksi", virkkaa Estrabon kohteliaasti,
-"sillä silloin saan viipyä täällä vielä päivän."
-
-"Oo, paljoa kauvemmin toivoakseni", esittää Indra vieraanvaraisesti.
-"Isä sanoo, että teidän täytyy viipyä tanssijaisiin, jotka aiomme
-pitää."
-
-"Ahaa, fandangon!"
-
-"Niin, me odotamme muutamia ystäviä Palm Beachistä parin päivän
-päästä. Me kutsumme kaikki ihmiset Largosaaren etäisyydeltä saakka
-ympäristöstä", sanoo tyttö. "Sitä paitse on luutnantti Varona
-silloin toipumassa, ja te voitte hänen kanssaan neuvotella rakkaasta
-saarestanne."
-
-"Ah niin", vastaa Estrabon. "Isänmaanystävä ajattelee aina _Cuba
-libreä_. Olettehan toivoakseni asiamme ystävä?"
-
-"Niin paljon kuin amerikkalainen nainen voi olla", vastaa Indra
-sydämellisesti.
-
-"Siinä riittää", puhkeaa espanjalainen innostuneesti sanomaan, vaikka
-hän itsekseen lisää: "Minä muutan hänen mielipiteensä sen asian
-suhteen. _Mi queridan_ pitää tulla espanjattareksi, kun hänestä
-tulee..." tässä pysähtyy hän, itsekin melkein hämmästyneenä rohkeasta
-ja äkillisestä halustaan. Sillä nuoren naisen hopeanheleä ääni,
-miellyttävä vieraanvaraisuus, vilkas käytös ja pirteästi vaihteleva
-kasvojenilme ovat sytyttäneet palavan rakkauden Balascon tulisessa
-sydämessä, rakkauden, jonka miss Indra -- ehkä tietämättänsä,
-muttei silti vähemmän tehokkaasti -- saa kiihtymään leikikkäällä
-kiemailemisella amerikkalaistyttöjen tapaan, joille on opetettu, että
-miehen pitää ryömiä tomussa heidän edessään, ja että he voivat kaikkia
-miehiä vapaasti komentaa ja niiden kanssa huvitella.
-
-Jollei hän olisi ollut niin hyväsydäminen, olisi miss Vanstone
-ollut vaarallinen koketti; nykyisissä oloissa, nuorena, iloisena ja
-terveenä ollen, yksinäiseen saareen karkotettuna, pulska kavaljeeri
-sivullaan, ei hän voi olla tätä parhaiten kohtelematta niin, kuin
-hänen kasvatuksensa on häntä opettanut, ja se on koettaa tehdä tämä
-nöyräksi ihailijakseen -- sangen vaarallista, kun on kysymyksessä
-Espanjalaisluonteinen ja arkatuntoisesti kastilialaisen ylpeä mies.
-
-Mutta tulevat tapaukset eivät luo varjoa edelleen, ja nuori nainen
-alkaa vieraansa kanssa luontevan keskustelun, sanoen: "Isä tulee
-muutamien minuuttien perästä. Arvatakseni on hän tapansa mukaan
-ananaasikentällään. Gertie... pikku sisareni... tehän olette
-luullakseni nähnyt hänet."
-
-"Olen", vastaa Estrabon hymyillen, "minulla oli huvi tavata señorita
-Gertrud ja nuori veljenne Key Westissä, missä suureksi ilokseni saatoin
-auttaa heitä heidän matkakalujensa kera. Hän on vilkas pikku neiti."
-
-"Siitä tulee hän pian teille osottamaan enempiä todisteita", nauraa
-Indra. "Mutta me emme syö päivällistä ennenkuin seitsemän aikaan, niin
-että kerkeän näyttää teille puutarhat sitä ennen. Täällä on paljon
-muuttunut, sitten kun isä osti saaren."
-
-"Muuttunutko? Niin. _Caspita_! Kookospähkinälehdosta,
-mangrovelammikosta ja ananaasikentästä olette luoneet oikean jumalien
-paradiisin."
-
-"En tiedä, ketä 'jumalilla' tarkoitatte, jollei Rexiä, joka varmaankin
-nyt on kalastamassa."
-
-"No, mutta tämän saaren '_jumalatar_' sitten!" virkkaa Estrabon
-ahmiessaan silmillänsä nuorta kaunotarta, joka hänen edellään sipsuttaa
-puutarhan läpi.
-
-"Ettekö ole oppineet, että kaikki naiset ovat kuolevaisia?" kysyy
-Indra veitikkamaisesti ja tekee Espanjalaisen sydämessä yhä
-pahempia hävityksiä eloisalla vilkkaudellaan ja vastustamattomalla
-hurmaavaisuudellaan.
-
-Pian sen jälkeen istuvat he kookospalmujen alla, pakisten ja
-nauraen kuni vanhat ystävät, Balascon kertoessa kohtauksia elämästä
-päiväntasaajan seuduilla ja Indran jutellessa juoruja New Yorkin
-seurapiiristä. Esitystänsä valaistakseen menee espanjalainen sitten
-ananaasikentälle ja näyttää seuraajalleen, miten tätä hedelmää Kuubassa
-syödään, ja heillä on yksissä hyvin hauska iltapäivä. Estrabonilla on
-nimittäin kohtelias ja miellyttävä käytöstapa ja vilkas luonto, sekä
-tuntee ominaisuutensa, ja nuorella naisella ei ole ollut mukiinmenevää
-kavaljeeria sivullaan pariin kolmeen viikkoon.
-
-Aika lentää nopeasti, varjot alkavat pidentyä, ja maatuuli rupeaa
-puhaltamaan, kun miss Indra äkkiä puhkeaa sanomaan: "Oo, siunatkoon!
-Eikö Lentokalassa soitettu neljä kertaa? Kellon täytyy olla kuusi! Se
-aika, jolloin minun olisi annettava potilaalleni lääkettä. Olin aivan
-unohtanut hänet!"
-
-"Ja minä olin unohtanut paljon enemmän", hymyillen virkkaa hänen
-kavaljeerinsa onnellisella äänellä ja lisää rukoilevasti: "Pitääkö
-teidän todellakin mennä?"
-
-"Pitää varmaan", vastaa Indra, "minä olen sairaanhoitajatar."
-
-"Ah niin. Ja te olette luonnollisesti hyvin kiintynyt...
-velvollisuuteenne?"
-
-"Sen kait voitte ajatella!"
-
-Nämät sanat ahdistavat espanjalaisen sydäntä hänen seuratessa
-lumoojatartansa. Mutta ahdistus lakkaa heidän tullessansa huvilan
-luo, sillä siellä tulee miss Gertie syöksyen leveitä tammiportaita
-alas yläkerrasta ja huutaa kiivaasti: "Kylläpä oletkin hieno
-sairaanhoitajatar! Sinä unohdat potilaamme!" Sitten lisää hän
-pilkallisesti: "Niin, et tarvitse vaivata itseäsi, rakas Indra -- minä
-olen antanut Ramonille hänen lääkkeensä oikeaan aikaan. Jos sinusta
-vaan riippuisi, hän ehdottomasti kuolisi, raukka."
-
-"No niin, ole nyt vaiti loruinesi ja tule tänne!" sanoo sisar nauraen.
-"Etkö muista don Balascoa?"
-
-"Ahaa, nyt näen, mikä on saanut sinut unhottamaan Ramonin", huomauttaa
-Gertie ja niiaten espanjalaiselle jatkaa hän: "Minua ilahduttaa
-saattaessani kertoa teille, don Estrabon, että ystävänne pian on terve
-ja vahva taas."
-
-"Ah, ketä eivät sellaiset sairaanhoitajat henkiin herättäisi... heidän
-tähtensä elämään", sanoo Balasco, lapsen ajattelemattomista sanoista
-ihastuneena.
-
-"Luuletteko todellakin, don Balasco, että herrojen on helppo rakastua
-nuoriin naisiin, jotka heitä hoitavat heidän kipeinä ollessaan?"
-kysähtää Gertie kiihkeästi. "Tohtori Granite sanoo, etteivät ne niin
-koskaan tee. New Yorkin sairashuoneessa on joukkue kauneimpia nuoria
-sairaanhoitajattaria, ja hän väittää, etteivät miessairaat koskaan
-huoli, tultuansa terveiksi ja päästyänsä sieltä pois, hitustakaan
-niistä. Hän sanoo, että heitä nämät muistuttavat tuskista ja lääkkeistä
-ja... Mutta Granite on jörö-jukka, ja meidän kesken puhuen, minä en
-häntä usko."
-
-"Pah!" sanoo Estrabon, "kukaan ihmisteurastaja ei kykene rakkautta
-perinjuurin käsittämään."
-
-"No, te saatatte väitellä asiasta ihmisteurastajan kanssa päivällisen
-kestäessä, hän istuu vieressänne pöydässä", nauraa miss Vanstone heidän
-astuessaan huvilaan.
-
-Estrabon huomaa, että hänet on majoitettu ilmakkaaseen ja mukavaan
-huoneeseen yläkerrassa. Hänen palvelijansa ja matkakapineensa ovat
-tulleet laivasta, ja kolmenkymmenen minuutin kuluttua astuu hän
-salonkiin puvultaan ja ryhdiltään yhtä moitteettomana kuin jokin New
-Yorkilainen keikari.
-
-Täällä tervehtii häntä hänen isäntänsä, joka sanoo: "Olisin ennemmin
-pudistanut kättä kanssanne, muttei kukaan tiennyt, missä olin. Minä
-olin, näettekös, kiintyneenä ankaraan taisteluun muurahaisia vastaan
-ananaasieni puolesta."
-
-"Niin, niin", vastaa Balasco, "meidän täytyy kaikkien taistella
-herkkupalain puolesta täällä maailmassa."
-
-"Niin suokaa minun kiittää teitä niistä viidestäsadasta erinomaisesta
-sikarista, jotka minulle lähetitte."
-
-"Rohkenin lähettää ne teille vähäiseksi lahjaksi kuultuani señor
-Masticilta, miten paljon niistä piditte."
-
-"Mutta en voi sallia..." väittää Vanstone vastaan.
-
-"Minä en voi niitä muulla tavoin teille antaa, siitä huolimatta, että
-olen sikaritehtailija ja mielihyvällä möisin teille jokaista muuta
-lajia", vastaa don Estrabon. "Mutta näitä saatan ainoastaan lahjoittaa,
-koskapa itsekin olen ne saanut lahjaksi..." hän pysäyttää puheensa,
-eikä sano "Kuuban kenraalikuvernööriltä", vaan "henkilöltä, jota en voi
-nimittää. Sattuuhan, että täällä on yksi ja toinen salakuljettaja."
-
-"Silläkös lailla siis tullimies olikin sikarinsa saanut!" hymyilee
-Vanstone.
-
-Molempain herrain puhellessa ovat muut päivällisvieraat tulleet
-sisään, ja Estrabon esitetään kuuluisalle lääkärille, joka, vaikkakin
-tyranni sairashuoneessa ja huolimattomien sairaanhoitajattarien ja
-vastaleivottujen nuorien lääketieteentutkijain kauhu, on hyvin hauska
-seuraihminen.
-
-Nuori herra Rex saapuu myöskin joltakin kalastus- tai metsästysretkellä
-ja tervehtii espanjalaista vanhana ystävänä, muistaen tämän
-kohteliaisuuden häntä kohtaan Key Westissä. Balascolla on nimittäin
-suuri taito kohdella hyvin nuoria ihmisiä, niinkuin he olisivat vanhaa
-väkeä, taito, mikä hyvin suuresti on molempaa sukupuolta olevista
-nuorukaisista mieleen. Sekä Gertiestä että Rexistä tulee sangen pian
-hänen uskolliset seuralaisensa, niin, jopa leikkitoveritkin, sillä
-kuten monessa muussa latinalaisrotuisessa, on espanjalaisessa jotain
-lapsen luontoista... sen uhkuvaa riemukkaisuutta... sen hillitsemätöntä
-intohimosuutta.
-
-Pian sen jälkeen puhkeaa Granite sanomaan: "Katsos, tuossa ovat
-molemmat Punasen Ristin vapaaehtoiseni!" ja Indra ja Gertie astuvat
-sisään, vaikkeivät sairaanhoitajatarunivormuissa. Miss Vanstonella on
-sama puku, mikä ennenkin -- arvattavasti, jottei hänen menestyksensä
-kävisi liian suureksi -- mutta Gertie on vaihtanut esiliinan ja lakin
-vaaleaan ehtoopukuun, joka pukee häntä viehättävästi.
-
-Ilmoitetaan, että päivällinen on valmis, ja he menevät iloisille
-päivällisille, missä keskustelu käy yleiseksi jo ostroneja ja lientä
-tarjotessa. Tohtori Granite kestitsee heitä jotenkin kamalalla
-kuvauksella New Yorkissa äskettäin tekemästään leikkauksesta ja
-lopettaa sanoen: "Minä leikkasin potilaan paloiksi kahdessakymmenessä
-minuutissa ja ompelin hänet kokoon kolmessakymmenessä."
-
-"Ja hautasin hänet jäljellä-olevina kymmenenä minuuttina", virkkaa Rex,
-joka on nuorten tapaan taipuvainen pilan tekoon.
-
-"Minä en koskaan puhu onnistumattomista leikkauksista, nuori mies",
-selittää tohtori. "Minä olen kirurgi, jolla on onnea."
-
-Mutta Rexiä, joka on saanut muut suupieltä vetäsemään, rupeaa nyt
-ahdistamaan kiihkeä halu, että häntä pidettäisiin kokkapuheisena, ja
-hän nuorukaisen itsevarmuudella alkaa jaella sukkeluuksiaan ympäri
-pöytää, saaden aikaan yleistä harmia.
-
-"Gertie", sanoo hän ankarasti tälle puheliaalle nuorelle naiselle,
-"lasten tulee näkyä eikä kuulua."
-
-"Ole hyvä, ja paina se itse mieleesi!" vastaa tyttö kiivaasti. "Tohtori
-Granite saattaa sinulle sanoa, että olen nainen sairashuoneessa."
-
-"Niin, hän suoriutuu toimestaan sangen hyvin", sanoo lääkäri, "nyt kun
-sisaresi on paikkansa jättänyt."
-
-"Niinpä niinkin", virkkaa Rex, "nyt _toisen_ potilaan tultua. Se on
-niin Indran tapaista. Vaihtelu huvittaa, se on hänen mielipiteensä.
-Kun hän oli viisitoistavuotias, oli se Sammy Ranson, paksu poika:
-hänen ollessaan kuudentoista vuotias, oli Sammy saanut matkapassin ja
-tämän sijassa vallitsi Julian Sturges, taitavin tanssija Dodsworthin
-tanssikoulussa; hänen ollessaan seitsemäntoista vanha, oli Sturges
-pantu toimesta pois, sillä Billy oli Suur-Mogul, ja nyt on Billykin,
-ilkeä poika, valtaistuimelta kukistettu. Kuka nyt ensiksi tulee?" ja
-hän katsoo nauraen don Estrabonia.
-
-Miss Vanstone ei näytä tälle puheelle omistavan pienintäkään huomiota,
-vaikka hänen kasvonsa ovat saaneet kauniin punasen värin, hänen
-näyttäessä olevan syvästi kiintynyt _Pompano à la crèoléensa_
-[ruokalaji].
-
-Mutta Balasco höristää korviansa kaikin voimin kuullessaan "Meidän
-Billymme" nimen, jota salapoliisi edellisenä päivänä on toitottanut
-hänen korviinsa, ja kuunnellessaan tekee hän omituisen erehdyksen.
-Espanjalainen taitaa englannin kieltä sangen hyvin, mutta hän ei tunne
-New Yorkin nuorison ujostelematonta puhetapaa, ja hänen suureksi
-riemukseen ja tyydytyksekseen kuulee hän nyt "meidän Billystämme"
-puhuttavan kuni poikasesta ainakin. Senpä vuoksi karkottaakin hän
-enemmittä mutkitta ajatuksistaan mr William Arthur Severancen, luullen
-häntä seitsentoistavuotiseksi poikanulikaksi, joka ei ole hänen
-huomionsa eikä luulevaisuutensa arvoinen.
-
-Hän ehkä saisi tarkempia tietoja sanotusta herrasta, jollei Rexin
-puheliaisuus olisi saanut häpeällistä loppua. Mr Vanstone katsahtaa
-ylös lautasestaan ja sanoo: "Rex, mitäs aivan äsken Gertielle
-sanoitkaan?"
-
-"Minä tiedän, isä", huutaa Gertie hilpeästi. "Hän sanoi: lasten tulee
-näkyä eikä kuulua."
-
-"Niin, nyt sanon minä aivan samoin!" selittää isäntä ja antaa
-painoa sanoilleen tuimasti rypistämällä silmäkulmiaan, niin että
-nuorempi Vanstone vaikenee ja kiinnittää mielensä yksinomaan ruokiin.
-Poikamaisesta pilanteosta vapautettuna voivat seuran muut jäsenet
-häiritsemättä jatkaa iloista keskusteluaan, minkä kestäessä Balasco
-omistaa suurimman osan ajastaan vieressään istuvalle miss Indralle,
-jonka veitikkamaiset silmäykset, suloiset eleet ja iloinen pakina
-täydentävät hänen muotokuvansa alkaman valloituksen. Mutta Balasco ei
-uskalla vielä Indralle kertoa valokuvasta. Se saa jäädä tuonnemmaksi,
-ajattelee hän, kun... ja hänen silmänsä kiiltävät intohimosta, joka on
-koko hänen Espanjalaisen sydämensä vallannut.
-
-Kahvin jälkeen otetaan hänen erinomaisia sikarejaan esiin, ja
-Granitekin hymyilee hyvänsuopaisesti niiden sinisten savurenkaiden läpi
-ja sanoi: "Tämä on ainoa myrkky, jota itselleni määrään."
-
-"Määrätkää sitten tuolla ylhäällä olevalle potilaallennekin", virkkaa
-Gertie innokkaasti ja hämmästyttää lääkäriä sanomalla: "Ramon on
-kerjännyt ja pyytänyt sikareja aina siitä saakka, kun hän tointui
-tainnoksista."
-
-"Suuri Jumala! Et kait toki ole niitä hänelle antanut?" mutisee Granite
-kauhistuneena.
-
-"En, mutta lapasin hänelle parisen niin pian..."
-
-"Niin pian kun olen huomenna lähtenyt", täydentää tohtori terävästi.
-
-"Luuletteko, että señor Varona on kylliksi tervehtynyt voidaksenne
-lähteä?" kysyy Indra.
-
-"Luulen, viikon päästä on tuo nuori herra, joka saa voimat takaisin
-niin nopeasti kuin elämä raittiissa ilmassa terveelle kahdenkymmenen
-viiden vuoden ikäiselle miehelle suinkin voi tehdä mahdolliseksi, vahva
-kuin härkä -- jollette ota häneltä henkeä liian paljolla ruualla,
-sikareilla ja ystävällisyydellä."
-
-"Lähdetkö niin pian?" kysyy hänen isäntänsä pöydän päästä.
-
-"Minun täytyy. Sähkösanomistani päättäen näyttää puoli New Yorkia
-kuolevan, ennenkun ennätän takaisin", hymyilee lääkäri. "Luuletko, että
-voit lainata minulle Lentokalan?"
-
-"Mielelläni", vastaa Vanstone, ja Indra ehdottaa: "Miksikä ei anneta
-viedä sen teidät Miamiin? Sieltä voitte ottaa salonkivaunun suoraan New
-Yorkiin."
-
-"Jollei vaan siitä ole teille mitään vastusta...?"
-
-"Ei ollenkaan. Jahti voi silloin ottaa vieraamme mukaansa Palm
-Beachistä."
-
-"Se sopii minulle oivallisesti", sanoo Granite. "Minä lähden huomenna
-iltapuoleen. Niihin aikoihin olen saanut kuubalaisen sankarin portaita
-alas."
-
-"Niin, ja minä olen saapa señor Ramonnin viikossa kyllin terveeksi
-tekemään retkeilyjä!" huutaa Gertie loistavin silmin. "Ette voi uskoa,
-miten hänen kasvonsa valistuvat tullessani huoneeseen!"
-
-"Kuka ei sitä uskoisi, kun on sellainen sairaanhoitajatar?" mutisee
-tohtori -- huomautus, mikä tekee nuoren naisen sanomattoman
-onnelliseksi.
-
-Pian sen jälkeen menevät nuoret naiset ulos verannalle, ja
-espanjalainen seuraa heitä.
-
-"Teidän ei tarvitse heittää sikaria pois", huomauttaa Indra. "Minä
-pidän niin paljon sytytetyn sikarin tuoksusta. Sitä paitsi pitää minun
-tuolla ylhäällä olevan potilaani vuoksi jättää teidät vähäksi aikaa."
-
-Silloin sattuu pieni tapaus, joka sytyttää intohimosen toivon
-Estrabonin tulisessa mielessä.
-
-Miss Gertie puhkeaa sanoihin kiivaasti: "Miksi aina kutsut häntä sinun
-potilaaksesi, Indra? Minun mielestäni sinun pitäisi hävetä... sinä olet
-aina niin kauhean ahne!"
-
-Sitten jatkaa hän, omituinen väreily äänessä: "Luonnollisesti tiedän,
-että sinä se hänet tapasit veneessä Golfviralla, mutta minä olen
-vaalinut Ramonia paljon enemmän kuin sinä, ja kun hän nyt tulee
-terveeksi ja kauniiksi taas, niin minun mielestäni et tee kiltisti
-kutsuessasi häntä sinun potilaaksesi. Voisi luulla, että hän on sinun
-omaisuuttasi."
-
-"Hyvä, minä tartun sanoihisi, Gertie", nauraa Indra, "ja annan hänet
-sinulle. Luutnantti Varona on sinun potilaasi! Mutta pysy nyt vaan
-sairashuoneessa! Mene pian sinne ylös, lapsukaiseni!" Mutta lauseen
-loppuosa ei ole mieliksi.
-
-"_Lapsukainen_!" puhkeaa miss Gertrud sanomaan ja taistelunhaluinen
-hehku silmissään lähenee hän sisartaan. "Kuinka uskallat minua lapseksi
-kutsua? Tiedän mukamas, että se on tekeytyäksesi tärkeäksi _hänen_
-silmissään." Viime sanoja seuraa tarkoittava silmäys Balascoon päin.
-"Mutta siinä teet, Indra, hyvin ilkeästi, sinun ijälläsi. Jos olisit
-viidenkolmatta tai kolmenkymmenen vanha, voisin sen sietää; mutta
-hävytöntä on yhdeksäntoistavuotiaan nuhdella kuudentoista vuoden
-vanhaa siitä, että tämä on liian nuori." Mutta äkkiä lopettaa hän
-nuhdesaarnan, hänen sinisilmänsä täyttyvät kyynelistä, hän mutisee:
-"Sinä... sinä olet hyvin ilkeä?" ja hyökkää tiehensä verannan nurkan
-ympäri.
-
-Mutta sisar kiiruhtaa hänen jälkeensä, ottaa pakolaisen kiinni,
-hyväilee ja lohduttaa häntä, ja kenties arvaten miss Gertien valituksen
-syyn, väittää hän viekkaasti kyllä, että tohtori Granite on hänelle
-sanonut señor Varonan ottavan mieluummin lääkkeensä señorita Gertrudin
-kuin kenenkään muun käsistä.
-
-"Se on siksi, ettet huoli hänestä -- mutta minä saatan sinulle kertoa,
-että luutnantti Varona tulee hyvin kauniiksi", nyyhkyttää nuorempi.
-
-"Ikäänkuin en tietäisi sitä yhtä hyvin kun sinäkin?" nauraa Indra.
-"Mutta kiiruhda nyt kuubalaisen sankarisi luo." Sen jälkeen lisää hän
-kevyesti: "Ehkä en olisikaan ollut yhtä jalomielinen eilen."
-
-Espanjalainen, joka on seisonut ja tupakoinut, ei ole paljoa kuullut
-siitä, mitä nurkan toisella puolella on sanottu, mutta Indran tullessa
-takaisin hänen luoksensa loistavat hänen silmänsä kuin opaalit,
-ja tyttö punehtuu kasvoiltaan ja ihmettelee: "Liekö hän kuullut
-ajattelemattomat sanani? Saattaisinpa purra kieleni poikki, kun tulin
-ne sanoneeksi."
-
-Mutta Estrabonin käytöstapa saa pian hänet ujostelemattomaksi taas,
-ja he istuvat ja puhelevat kahden kesken, sillä Vanstone ja Granite
-ovat vielä ruokasalissa, Rex on kävellyt matkoihinsa, ja Gertie toimii
-sairaanhoitajattarena. Silloin saa nuoressa naisessa, joka on tottunut
-ihailuun ja nyt on ollut sen puutteessa tällä saarella, Eevan-luonto
-ylivallan, ja Indra Vanstone tekeytyy niin miellyttäväksi ja
-hurmaavaksi, että jokainen hänen virkkamansa iloinen sana ja jokainen
-hänen Estrabon Balascolle heittämänsä veitikkamainen katse saa tämän
-sydämen kovemmin sykkimään.
-
-Niin kuluu troopillinen ehtoo nuoren miehen luullessa olevansa
-taivaassa ja nuoren naisen tietäessä olevansa maan päällä. Ja
-laulettuaan don Estrabonille pari espanjalaista rakkauslaulua,
-joita esittäessään hän on säestänyt itseään gitarrilla ja ollut niin
-lumoavan keimailevainen, että, jos vaan se olisi kestänyt vielä pari
-minuuttia, hidalgo olisi aivan päänsä kadottanut ja virkkanut sanoja,
-mitkä olisivat äkkiä hänen romaanistaan lopun tehneet, sanoo Indra
-Vanstone kavaljeerilleen hyvää yötä ja sipsuttaa ylös huoneeseensa,
-sanoen itsekseen: "Espanjalainen on hyvin hauska, ja minulla on ollut
-miellyttävä ilta."
-
-Niin sytyttää hän ajattelemattomasti kiihkon, jonka hän on huomaava
-hyvin vaikeaksi sammuttaa, sillä hän on Espanjalaisen ihailijansa
-sydämessä herättänyt ensi luokan etelämaisen intohimon, sen laatuisen,
-joka saa sen omaajan tekemään sangen eriskummallisia asioita, jos se
-tulee hyljätyksi tai jää ilman vastausta.
-
-Nuoren naisen parhaillaan kömpiessä valkeaan sänkyynsä, istuu sanottu
-herra alhaalla verannalla ja rakentaa ruusunpunasia ilmalinnoja ja
-mutisee itsekseen nämät sanat, jotka panisivat tytön kauhistumaan, jos
-hän ne kuulisi: "Indra, _mi querida_, sinun kauneutesi ja rakkautesi
-pitää kuulua yksin minulle eikä kellekään muulle miehelle maan päällä
--- sen vannon minä, Estrabon Balasco, tässä itselleni pyhästi ja
-kalliisti!"
-
-
-
-
-Seitsemäs luku.
-
-"Minä tahdon pitkän hameen."
-
-
-Seuraavana aamuna tulee miss Indra aamiaiselle ihanana kuin kasteinen
-ruusunnuppu, ja alkaa taas leikkiä tulen kanssa -- ihan viattomasti,
-ehkä tietämättänsä ja aivan varmaan aavistamatta, miten pahoin hän on
-polttava sormensa don Balascon sydämen espanjalaisessa tulipalossa.
-
-Tämä herra on selvästi vartonut hänen tuloansa, sillä muut kaikki ovat
-aamuateriansa päättäneet ja menneet tiehensä, mutta Espanjalainen
-istuu jäljellä hyljättyänsä sekä mr Vanstonen kutsumuksen tulla mukaan
-tarkastamaan hänen ananaasejansa, että Rexin esityksen biljaardierästä.
-
-"Te olette minua odottaneet -- se oli kiltisti", sanoo miss Indra
-ystävällisesti, kaataessaan itselleen kahvia. "Jos voitte pitkittää
-hedelmäin syömistänne siksi, kun tavotan teidät, tarjoamme Goliah ja
-minä teille puolen tunnin purjehduksen ja minä kerron teille uudesta
-keksinnöstäni."
-
-"Uudesta keksinnöstännekö?"
-
-"Niin, huvipurjehdusretkestäni. Minulla on valmisteilla pikkuinen
-äkkihämmästys muille, mutta tarvitsen apuanne, ja sen takia otan teidät
-salaisuudesta osalliseksi."
-
-"Luottamuksenne ihastuttaa minua."
-
-"Oo, siitä tulee ihastuttavan omituista! Ajattelin sitä eilen illalla
-mentyäni huoneeseeni. Lupasin itselleni, että siitä tulisi oikeaa
-elämää raittiissa ilmassa, mustalaismaista, romantillista", sanoo Indra
-innostuneena. "Tarvitsen neuvoanne siitä, kuinka monta Lentokalaan
-mukavasti mahtuu, ja te voitte myös hankkia kuubalaiset soittajat. Eikö
-totta, tahdottehan auttaa minua, _mi caballero_?" lisää hän hiukeevasti
-katsahtaen.
-
-"Henkeni palvelukseksenne!" vastaa espanjalainen, ja hänen silmänsä
-säteilevät, sillä hän on tottumaton amerikkalaisten nuorten naisten
-ujostelemattomaan tapaan, ja paljoa, mitä miss Vanstone tekee hänen
-piireissään tavallisella vapaudella, arvostelee hidalgo vieraan
-tapainlain mukaan ja ihastuneena pitää sitä hänen lämpimän suosionsa
-osoitteena.
-
-"No, jos olette lopettaneet, niin lähdemme. Merellä selitän
-teille tarkemmin risteilyhuviretken aijetta", huomauttaa hänen
-hurmaajattarensa luontevasti. "Tahdotteko ottaa päivänvarjoni, sillä
-ruoho on kasteista, ja tarvitsen kädet hametta kannattaakseni."
-
-Sillä tavalla puhellen sipsuttaa hän Estrabonin sivulla puutarhojen
-läpi maallenousulaiturille, missä vene ja Goliah odottavat, ja he
-viettävät hauskan puolituntisen merellä. Nuori nainen ohjaa purtensa
-Lentokalan ympäri, jonka väestö parhaillaan varustelee saman päivän
-ehtoopuolella tapahtuvaa lähtöä, jolloin heidän on vietävä tohtori
-Granite Miamiin, Floridan itäisen rannikkoradan päätepisteeseen.
-
-"Se kiitää kuin päivänkorento veden yli" sanoo Indra, luoden silmäyksen
-jahdin solakkaan runkoon. "Kun se tulee takaisin vierainemme, panen
-fandangon jälkeen risteilyhuviretkeni toimeen." Sitten uskoo hän
-espanjalaiselle uudet vieraiden huvittelutuumansa, ja tekee hänet hyvin
-onnelliseksi sanoessaan lopuksi: "Pariksi päiväksi pitää tämän jäädä
-_meidän_ pikku salaisuudeksemme."
-
-"Ja eikös meillä kerran ole oleva toinenkin pikku salaisuus
-keskenämme?" kysyy Estrabon, jonka pää on tällä hetkellä aivan pyörällä
-nuoren kaunottaren miellyttävän tuttavallisuuden vuoksi.
-
-"Oo, puoli tusinaa, toivoakseni, jonakin kauniina päivänä", sanoo Indra
-ujostelemattomasti, kiiruhtaessaan kepeästi pois veneestä, joka taas on
-laiturin ääressä.
-
-"_Dios mio_!" mutisee espanjalainen ällistyneenä. "Mitä hän sillä
-tarkoitti?" Ja hän auttaa ritarillisella kohteliaisuudella nuoren
-naisen rantatielle viepiä portaita ylös, ja tekee silloin huomion, että
-miss Vanstonella on maailman kauneimmat jalat ja sievimmät jalanrinnat.
-
-Rex, joka istuu verannalla, näkee heidän tulevan, ja tämä
-nuorukaisfilosoofi sanoo silloin itsekseen: "Tulimaista, jos vaan mies
-on näkyvissä, aina sen pitää Indraa kierrellä", ja hän lisää huoaten:
-"Billyraukka, ihmettelenpä, missä hän nyt leijonan osaa näyttelee?
-Joskus luulen, että Indra katuu antaneensa hänelle eropassit."
-
-Mutta Estrabon ei ensinkään Billyä tai ketään toista ajattele, ollen
-onnellinen saadessaan astella Indran vieressä hilpeästi haastellen.
-
-Verannan portailla kohtaa heidät mr Vanstone, joka iloisesti sanoo:
-"Minä olen pitänyt huolta vieraistasi, Indra, katsomalla, että
-Lentokala on kunnollisesti varustettu ruokatavaroilla matkaksi Miamiin
-ja sieltä tänne."
-
-"Et kait unohda sanoa kapteeni Thomasille, että hänen on odottaminen
-siellä siksi, kun mrs Ormiston, Flora Woodbridge ja Ethel Rivers
-tulevat laivaan yhdessä Jack Blakelyn ja nuoren Vortex'in kanssa?"
-sanoo Indra.
-
-"Luonnollisesti en", nauraa hänen isänsä. "Minä en paljostakaan rahasta
-tahtoisi pikku Cortright Vortexia jäämään pois."
-
-"Näettekös, Vortex joutuu aina seikkailuihin", lisää hän kääntyen
-Balascon puoleen. "Palm Beachissa hän pari viikkoa sitten eksyi
-rämemaille ja vietti siellä koko yön alligaattorien ympäröimänä."
-
-"Niin, sanomalehtiuutisessa siitä oli luettavana, että hänen hiuksensa
-olisivat vaalenneet, jollei ne olisi olleet niin vaaleanvärisiä
-ennestään", virkkaa Indra.
-
-"Täällä hän kait arvatakseni joutuu haikalojen uhriksi", naureskelee
-Gertie, joka äsken on seuraan yhtynyt, nähtävästi erinomaisella
-tuulella ollen, sillä hän kertoo nyt, että hänen potilaansa tulee alas
-verannalle jälkeen puolenpäivän ja viikon päästä, jos hänellä on halua,
-voi ottaa osaa vaikka härkätaisteluihin.
-
-"Minä olen puhunut señor Ramonin kanssa teistä, don Balasco, ja
-hän on ihastuva saadessaan jutella kanssanne", jatkaa Gertie. "Hän
-innokkaasti haluaa kuulla uutisia sodasta, mutta tohtori Granite pitää,
-että on viisainta lykätä se huomiseksi -- silloin voitte te, kaksi
-isänmaanystävää, saada keskustella."
-
-Näitä uutisia täynnä, muodostaa neiti sairaanhoitajatar sellaisen
-nuorellisen ilon ja riemastuneen vallattomuuden kuvan, että kyynillinen
-Rex huomauttaa: "Kylläpäs nyt olet jotakin olevinasi, Gertie, kun
-olet vallannut sisareltasi hänen potilaansa ja todenperään ukko
-Granitelle selittänyt, että hänen nyt saatuaan haavoitetun sankarisi
-jalkeille, sinä voit loput tehdä. Mutta minä ennustan, että ylpeys käy
-lankeemuksen edellä."
-
-Niin käykin! Jo samana ehtoopäivänä toteutuu nuoren filosoofin
-ennustus.
-
-Se on heti lunchin jäljestä. [Lunch on kevyt ateria, jonka
-englantilaiset ja amerikkalaiset syövät aamiaisen ja päivällisen
-välillä.] Tohtori Granite ja nuorellinen sairaanhoitajatar tekevät
-valmistuksia viedäkseen miss Gertien potilaan ja sankarin alas
-verannalle, missä merituulonen henkäilee viileänä, virkistävänä ja
-vahvistavana. Vanstone vanhempi kirjastohuoneessa kirjoittelee
-asioimiskirjeitä, Rex, Indra ja tämän espanjalainen kavaljeeri istuvat
-pylväskäytävässä odottaen sairaan tuloa. Keveästi levoton uteliaisuus
-ilmenee Estrabonin katseessa -- hän ihmeksii voikohan haavoitetulla
-kuubalaisella olla mitään epäluuloa siitä, että hän pitääkin Espanjan
-puolta. Maceo tietää ehkä enemmän kun Key West. Miss Vanstone ei ole
-vielä espanjalaisiin mielipiteisiin kääntynyt, -- ilmisaanti nyt tulisi
-liian varhain.
-
-Kevyitten korkeakantaisilla kengillä varustetuin jalkain kopina kuuluu
-käyvän rappuja pitkin ja suuressa eteisessä Gertrud tulee hiljaa
-ulos verannalle, lankeaa polvilleen sisaren viereen ja panee päänsä
-hänen polvelleen, mutta niin hiljaisesti, että kolme puhelevaa tuskin
-panevat siihen huomiota, erittäinkin kun tämä on yksi miss Gertien
-hyväilytapoja sisarta kohtaan, josta hän paljon pitää.
-
-Yht'äkkiä tunkeutuu heidän hämmästyneihin korviinsa Indran polvelta,
-mihin tytön pää on hautaunut, sydäntäsärkevä nyyhkytys.
-
-"_Santos_! Mitä on tapahtunut?" virkahtaa Estrabon.
-
-Uusia nyyhkytyksiä.
-
-"Onko se jotain Varonaa koskevaa?" kuiskaa Indra kalveten.
-
-Puistattavia nyyhkäyksiä.
-
-"Hän on sairastunut uudelleen!" huutaa miss Vanstone levottomalla
-äänellä.
-
-"Ei... pahempaa... pahempaa!"
-
-"Pahempaa?" Indra hyökkää ylös! "Mitä on tapahtumassa? Sano pian! Eikö
-tohtori Granite ole hänen luonansa? Rex, juokse tohtoria etsimään! Ehkä
-hän on kirjastohuoneessa isän luona."
-
-"Ei, tohtori Granite on sairaan luona. Se se juuri on, mikä tekee
-niin... niin vaikeaksi kestää!" voihkii tyttö.
-
-"Niin vaikeaksi kestää! Onko hän kuollut?" puhkeaa Rex säikähtyneenä
-sanomaan.
-
-"E--e--ei!" Valittavasti vaikeroiden: "Hän... hän sanoi", puuskuttaa
-Gertrud nyyhkytysten kesken, "hän sanoi tohtori Granitelle... minä
-kuulin sen... 'Gertie on kaunis pikku tyttönen... pikku tyttönen!' Hän
-on musertanut sydämeni!"
-
-Tämän hämmästyttävän tiedonannon kuullessaan tukahduttaa Balasco
-naurunpuuskan, mutta Rex nauraa vapaasti, huutaen: "Suuri Jumala!
-Minä luulin Ramonista jonkin verikammion särkyneen!" Ja hän lisää
-ivaten: "Tyynnytä hänet, Indra, anna hänelle hermotippoja. Suuri
-sairaanhoitajatar, lääkepullojen ja sidekääreitten haltijatar,
-onkin kaunis pikku tyttönen!" minkä jälkeen hän on naurusta ihan
-nääntymäisillään.
-
-"En keksi, miten auttaisimme vaivaasi, Gertie", sanoo miss Vanstone
-huojentuneen näköisenä, "jollet vaan tahdo koota nämät kutrit
-palmikoksi niskaan ja tuhrata kauniita kasvoja tullaksesi _rumaksi_
-pikku tytöksi."
-
-"Älä rohkene tehdä narria minusta!" huutaa Gertie kyynelten kadotessa
-hänen silmistään ja vihan leimahtaessa sijaan. "Lopeta naurusi! Indra,
-äidin kuoltua olet sinä ollut olevinasi perheen pää. Minä tahdon pitkän
-hameen!"
-
-"Oo mutta, Gertie, sinun jalkasi ja jalanrintasihan ovat yleiseen
-kiitetyt", nauraa Rex. "Kuulin nuoren Jonesin sanovan tanssikoulussa,
-että sinun..."
-
-Mutta Gertie keskeyttää Jonesin sievistelyn kiihkeällä huudahduksella:
-"Minä lyön nuoren Jonesin kuoliaaksi!"
-
-"No, hameesi on tuskin lyhyempi kuin lawntennispuku ja melkoisesti
-pitempi muodikasta polkupyöräpukua", virkahtaa tohtori Granite, joka
-on seurannut itkevää sairaanhoitajatartansa koettaakseen heittää öljyä
-kuohuville aalloille.
-
-"Siinä kuulette!" kirkuu Gertrud. "Te olette havainneet hameitteni
-lyhyyden, tohtori Granite! Olen tullut ikään, jolloin se huomataan!"
-
-Ja leimuavin poskin ja ylpein katsein kääntyy hän taas sisarta kohden
-ja sanoo: "Indra, säädyllisyyden nimessä vaadin minä pitkän hameen!"
-
-Sillä aikaa on miss Vanstone näyttänyt tuumivan jonkin tehtävän
-ratkaisua.
-
-"Kun niin on laita, Gertie", sanoo hän, "niin saat niin pitkiä hameita
-kuin tahdot. Mutta en vaan tiedä, miten voisit ne heti saada."
-
-"Oi taivas! Hänkö näkisi minut näissä!" valittaa Gertrud epätoivoisena
-katsellen pikku kenkiään ja reijitettyjä sukkiaan. "Minulla on
-ikuisesti oleva koulutytön, lapsinulikan leima hänen silmissään."
-
-Nyt on Indran jalomielinen sydän keksinyt ratkaisun, ja hän sanoo
-iloisesti: "Luuletko, että pari uusimpiani -- minä olen saanut
-muutamia, New Yorkista lähetettyjä -- sopisi sinulle toistaiseksi,
-Gertie?"
-
-"Sopisiko minulle?" kirkuu Gertie. "Oo, aivan viehättävästi! Indra,
-sinä olet enkeli, olet pelastanut minut epätoivosta. Anna minulle
-crêmevärisillä pitseillä ja heleillä nauhoilla varustettu valkea
-organdinipukusi, niin että oikein voin hänet musertaa, kun hän tulee
-ulos." Sitten lisää hän nauraen: "Ramon on uskova, että olen vaan
-kiinnittänyt hameeni ylös, etteivät ne sairashuoneessa kahisisi. Tahdon
-koota tulisia hiiliä kiittämättömän potilaani pään päälle."
-
-"Hyvä", lausuu Indra uudelleen, "tule mukaani ja huuda Annieta,
-ompelijatarta, niin katsotaan, mitä voimme tehdä."
-
-"Pian... pian... Ramon tulee heti alas!" huutaa Gertie ja kiiruhtaa
-pois sisaren seuraamana.
-
-Muutamia silmänräpäyksiä myöhemmin tulee señor Ramon Varona, Graniten
-tukemana, hitaasti ulos verannalle ja vaipuisi heti tuolille alas,
-jollei kastilialainen kohteliaisuus käskisi häntä pysähtymään ja
-kumartamaan kummallekin herralle, jotka nousevat pystyyn ottamaan häntä
-vastaan.
-
-"Ah, mi amigo!" puhkeaa Estrabon sanomaan tarttuen toipuvan sairaan
-käteen, "te kykenette pian taas taistelemaan espanjalaisia vastaan."
-
-"Älkää seisoko siinä kohteliaisuuden takia!" käskee Granite. "Istukaa,
-Varona, älkääkä olko millännekään. Teillä ei ole nyt mitään muuta
-tehtävää kuin pysyä hiljaa, ja te olette pian entisellänne jälleen.
-Tämä on nuori mr Rex Vanstone, molempain nuorten naisten veli."
-
-"Mr Vanstone", sanoo nuori kuubalainen virheettömällä
-englanninkielellä, "minä olen kerran käynyt samaa koulua kun tekin New
-Yorkissa. Muistatte kait Charlierin gymnaasion, yhdeksännelläkuudetta
-kadulla? Te olitte melkein lapsi silloin, -- minä olin paljoa
-vanhempi."
-
-"Tulimaista!" sanoo Rex, "nyt muistan minäkin teidät. Meillä pikku
-pojilla oli tapana kutsua teitä '_Cuba libreksi_.' Mutta siihen aikaan
-olitte paksu ja lihava."
-
-"Oo jaa!" Sairas nauraa kevyesti ja mutisee sitten: "Ne olivat
-onnellisempia päiviä, -- minä olin paksu ja lihava silloin", ja hän
-katsoo laihtunutta kättään.
-
-"Tosiaankin olette hieman laiha nyt", hymyilee poika, "mutta meillä on
-neekerikeittäjätär, joka osaa tehdä kenen hyvänsä lihavaksi. Tohtori
-Granite ei ole hänelle antanut mitään tilaisuutta. Se se teiltä
-puuttuu."
-
-"Noo, minä matkustan tänä iltana", huomauttaa lääkäri, "ja huomenna
-arvellakseni alkaa keittäjättärenne kuolemaa tuottavia vehkeitään
-potilastani vastaan."
-
-"Eipä niin kauvan kuin señorita Gertrud palvelee ylihoitajattarena",
-keskeyttää Estrabon nauraen.
-
-"Ah niin, kaksi sisartanne, missä he ovat? Olin luullut, että he
-olisivat minua tervehtimässä tervetulleeksi alhaalle verannalle", sanoo
-nuori mies ja katselee ympärilleen hieman innollisesti.
-
-"He ovat parastaikaa pukeutumassa, -- erittäinkin Gertie", vastaa veli.
-
-"Parasta on, ettette ota mitään enempää liikuntoa, señor Varona",
-määrää tohtori, "ainakaan ette juuri nyt. Pysykää kylmäverisenä -- ja
-Jumalan tähden antakaa sen olla!" lisää hän kauhistuneena.
-
-Rex on nimittäin ottanut esiin paketin sikaretteja omaksi käytökseen,
-ja huomatessaan kuubalaisen ikävöivän katseen vierasvaraisesti
-ojentanut hänelle yhden, jonka Ramonin tottuneet sormet kiiruusti
-laittavat kuntoon huulien väliin pantavaksi.
-
-"_Diantre_! Minä en ole polttanut tupakkaa kuukauteen", mutisee
-potilas. "Suokaa minulle vaan yksi... laupeuden nimessä, suokaa
-minulle yksi, _medico_. Se on todistuksena, että viimeinkin olen
-päässyt käsistänne", pyytää Ramon etelämaalaisen imartelevalla
-sulolla.
-
-"Muttei minun käsistäni!" Näin sanoessaan nauraen, mutta vakaalla
-äänellä, iskee miss Gertie potilaaseensa ja ottaa hänen sikarettinsa
-nopealla tempauksella takavarikkoon.
-
-"_Santissima_!" mutisee kuubalainen ja näyttää sitten hoitajattarensa
-ulkonäöstä kummastuvan. Hän näyttää äkkiä vilkastuvan. Hän nousee ylös,
-ojentaa rukoilevasti kätensä mutistessaan: "Ettekö näe, että olen
-kylliksi terve tupakoidakseni?"
-
-"Tulimaista!" kuiskaa Rex Espanjalaiselle, jonka kanssa hän on nyt
-luontevan ystävällisellä kannalla. "Sikarettiko vai Gertie se noin
-elähdyttävästi vaikuttaa Ramoniin?"
-
-Gertie todellakin elähdyttävästi vaikuttaisi useimpiin miehiin, sillä
-siinä seisoessaan on hän nuorekkaan ihanuuden hurmaava kuva.
-
-"Katsoppas!" ajattelee Rex häntä tirkistellessään. "Hän on varastanut
-Indran parhaan puvun viehättääkseen kuubalaista." Ja niin näyttää
-olevankin asian laita, sillä Gertrud on nyt puettuna pukuun, joka
-on kuni juuri luotu miehien sydämiä kahlehtimaan. Niinkuin kaikki
-mestariteokset on se ulkonäöltään yksinkertainen, mutta tekee
-valtavan vaikutuksen. Vaikkakin kevyt ja ilmakas, esiinnyttää se
-tytön hoikan vartalon kauniit hahmoviivat ja antaa niille samalla
-erää täyteläisyyttä, ja mikä Gertien silmissä on parasta, siinä on
-viehättävä laahustin, joka saa hänet luulemaan vaikuttavansa tavattoman
-uhkeasti.
-
-Kaikissa tapauksissa tekee miss Gertie tässä puvussa syvän vaikutuksen
-kuubalaiseen. Hänen tummat silmänsä saavat lämpimän loiston, ja hänen
-käytöstapansa, joka on osoittanut suurta väsymystä, vilkastuu. Hän
-mutisee: "Minä... minä luulin, että te olitte..." ja hämmentyneenä
-pysähtyy hän sitten.
-
-"Kaunis pikku tyttö, minä kuulin sen", nauraa Gertrud ja lisää
-tuumailevasti: "Ette ole minua pahoittaneet. Minulla ei ole mitään
-vastaan, että minulla vielä luullaan olevan nuoruus, mikä on tiehensä
-mennyt. Muutamia vuosia sitten olisin suuttunut siitä, että minua
-pidetään lapsena, mutta sitä viisastuu, kun elää kauemmin, vai kuinka
-señor?" Tämän lausuu hän näyttäen niin filosoofisesti kypsyneeltä
-ja kadonneita tyttöaikojaan muistelevalta, että Ramon tuijottaa
-häneen ja hämillään änkyttää: "Señora, te olette naimisissa. Minä...
-minä luulin..." ja hän vaipuu tuolillensa uudestaan, selvästi aivan
-sekaantuneena ja ehkä pahoillaan.
-
-"Onkos moista kuultu?" kuiskaa Rex nauraa hikerrellen Estrabonin
-korvaan. "Luulotteleeko tuo tuhma Varona, että Gertiellä on mies. Ei,
-se on oivallista!" Ja voimatta nauruaan pidättää hyökkää poika verannan
-nurkan ympäri antaakseen yksinäisyydessä hilpeydelleen täyden vallan.
-
-Mutta kun aseman naurettavaisuus vaikuttaa yhtä vastustamattomasti
-espanjalaiseen, juoksee hän Rexin jälkeen, ja he yhdessä nauravat
-täyttä kurkkua, että kyyneleet juoksevat.
-
-Täten jää Gertie kahden kesken kuubalaisen kanssa, sillä Granite on
-mennyt ylös matkalaukkuaan pakkaamaan, kun Lentokala, höyryn vireille
-saatuaan, on laskenut laiturin viereen häntä noutamaan.
-
-Gertie ei hidastele käyttää tilaisuutta hyväksensä ja sanoo
-osanottavasti: "Oletteko pahoillanne?"
-
-"_Caspita_! Siihen kait minulla on syytä?" mutisee kuubalainen.
-
-"Te... te ette kait luule minun olevan naimisissa?" puhkeaa Gertie
-sanomaan. Niin hoksaa hänkin tämän naurettavaisuuden ja hänkin alkaa
-nauraa. Mutta seuraavana hetkisenä näyttää hellempi tunne saavan
-vallan, ja hän kuiskaa: "Tulisitteko pahoillenne, jos minulla olisi
-mies?"
-
-"Ah, teillä ei olekaan!" huutaa nuori mies intohimoisesti. "Señorita,
-minä näen silmistänne, että teillä ei ole."
-
-Mutta Gertrud, joka, joskin hän aamulla oli lapsi, nyt ehtoopuolella on
-tullut liian paljon naiseksi antaakseen itsensä heti valloittaa, sanoo
-nopeasti: "Oo, minua ilahduttaa nähdä teidät vahvana taas, kylliksi
-vahvana tupakoimaan. Kas tässä, ottakaa sikarettinne ja nauttikaa
-siitä, sill'aikaa kun käyn sisartani hakemassa", ja hän juoksee
-matkoihinsa Ameriikan onnellisimpana tyttösenä.
-
-Kaikkea tätä on don Balasco tarkastanut nauraen, mutta
-välinpitämättömästi. Hän ajattelee: "Mitäpä merkitystä señorita
-Gertrudin lapsellisella taipumuksella on minulle ja minun suurelle
-rakkaudelleni." Sitten tarkastelee hän kuubalaista ja havaitsee, että
-sen vuoden kuluessa, mikä on mennyt siitä, kun hän hänet viimeksi näki,
-nuoresta miehestä, on tullut sotamies ja kaunis semmoinen. Hänellä on
-tummat silmät, jotka olisivat salamoivat, jolleivät ne vielä olisi
-taudin jälkeen raukeat, pitkät, pehmeät viikset, kiinteät, ohuet
-huulet, valkoiset tasaset hampaat ja kaunis otsa, mikä nyt on veitsen
-iskusta keveästi arpinen. Hänen käytöstapansa on sotilasmaisesti
-päättävää, ja hänen hipiänsä, jolla on kastilialaiselle rodulle
-omituinen kirkkaus, on vielä, sairashuoneessa suljettuna olemisesta
-huolimatta, päivettynyt alinomaisesta auringolle, säälle ja tuulelle
-alttiiksi panosta.
-
-Samassa tulee vanhempi mr Vanstone ulos verannalle ja pudistaa sairaan
-kättä, sanoen: "Tervehtymällänne olette ottaneet kiven sydämeltäni,
-poikani."
-
-"Ah, miten saatan koskaan teitä kiittää!" vastaa Varona. "Nämät
-vaatteetkin", hän silmäilee niitä siroja vaatekappaleita, joita on
-hänen päällään, ja mutisee; "Jokainen kuubalainen on nyt köyhä."
-
-"Älkää sitä surko, señor Ramon", sanoo Estrabon. "Te voitte asettaa
-nimelleni vekseleitä, ja sitten katsomme, mitä junta [junta = Kuuban
-kapinallisten yhdistys] tahtoo hyväksenne tehdä."
-
-Tämä lausunto näyttäytyy hyvin edulliseksi Espanjalaiselle, sillä
-miss Indra, joka juuri tulee ulos verannalle, heittää Balascolle
-silmäyksen, joka saattaa hänet seitsemänteen taivaaseen. Mutta Varona
-virkkaa: "En pesoakaan [peso, pieni espanjalainen raha] isänmaalliselta
-komitealtamme! Sen rahat pitää käyttää aseihin kirottuja espanjalaisia
-vastaan taistelemiseksi!"
-
-Tässä keskeyttää keskustelun tohtori Granite, joka tulee ulos
-mennäkseen Lentokalaan. "Ei enää sanaakaan taisteluista ja aseista,
-nuori tappelukukkoseni!" huutaa hän. "Ei ennenkun teillä on enemmän
-verta ruumiissanne. Herrat, tuolla", hän osoittaa kädellään
-eteläänpäin, "ovat oiva lailla iskeneet teistä suonta. Kuulkaa mitä
-sanon", lisää hän juhlallisesti, kääntyen Balascon ja Ramonin puoleen,
-"antakaa kaikellaisen isänmaallisen pakinan olla sikseen parina ensi
-päivänä. Hyvästi jääkää! Ei, olkaa paikoillanne, Varona." Hymyillen
-sanoo hän sitten: "Mutta suutelon kummaltakin sairaanhoitajattarelta
-arvelen ansainneeni, kun vaan nuoret herrat eivät siitä pahastune."
-
-Näin sanoen menee tohtori portaita myöten Indran ja Gertien
-saattelemana ja saa Lentokalan maaportailla kaksi sydämellistä
-jäähyväistervehdystä kauneilta auttajattariltaan.
-
-Estrabon, joka verannalta näkee, miten tohtorin harmaansekaiset viikset
-koskettavat Indran ruusuposkea, punoo suuttuneena kättään, mutta
-mutisee sitten: "Pah, ukko on yli kuudenkymmenen vuoden vanha, mutta
-sitten kun Indrasta on tullut..." ja vajoo onnellisiin unelmiin, sillä
-välin kun Lentokala kiitää pois suunnaten Miamiin, nuorten naisten
-nenäliinaheilutusten ja Rexin hoilausten saattelemana.
-
-Myöhemmällä illalla, polttaessaan erinomaista Imperialesiaan, antautuu
-espanjalainen yhä näihin rakkausunelmiin.
-
-Hänen hurmaajattarensa on juuri hänet jättänyt ja jättänyt hänet
-itseensä tyytyväiseksi, sillä Indra oli imarrellut häntä suomalla
-hänelle ehtoo-kahdenkeskenolon, mitä oli keskeyttänyt vaan
-satunnaisesti pari kertaa Gertie, joka, potilaansa mentyä nukkumaan,
-halutonna oli kuljeskellut ympäriinsä verannalla, ja muutamia kertoja
-ohimennen Rex ehdottaessaan biljaardierää.
-
-Jokainen silmäys, minkä nuori tyttö, riippumatossa miellyttävässä
-asennossa maatessaan, häneen heittää, on yhä kaatanut öljyä tuleen
-lisää, -- nyt luulottelee hän, että Indra rakastaa häntä ja kuvittelee
-aivan tavallista keimailua Julian intohimoksi. Miss Vanstone pudotti
-nenäliinansa -- sen teki hän, jotta Balasco ottaisi sen ylös -- ja kun
-tämä ojensi sen hänelle, kosketti hänen kätensä tytön hienoihin
-sormiin. Indra oli tänä ehtoona siniseen pukeutunut, -- oliko hän ehkä
-maininnut Indralle, että se oli hänen mielivärinsä? Ja Indran sanoessa
-hyvää yötä, sanoi hän sen huoaten, ja hänen kätösensä viipyi Balascon
-kädessä, hänen suudellessaan sitä Espanjalaisella ritarisuudella. Niin,
-se oli vavahdellut hänen viiksensä siihen koskiessa, siitä oli hän varma.
-Näin romantillisen luulottelun viehtämänä mutisee Estrabon: "_Mi querida_!
-Se on sopiva naimiskauppa sekä hänelle että minulle. Minä olen rikas,
-hän on rikas, -- me olemme nuoret ja rakastamme toisiamme. Indra on
-elävä onnellisena minun jumaloimanani, minä teen tämän maan taivaaksi
-hänelle", ja intohimon häntä viekotellessa, rakentaa señor Balasco
-mielikuvituksessaan korttihuoneen, joka eräänä päivänä on luhistuva
-kokoon ja musertava hänen yhtä varmasti kuin jokainen ässä olisi
-marmoripilari ja jokainen sotamies raskas kattoparru.
-
-Mitä miss Indraan tulee, niin sanoo hän: "Me olemme viettäneet aikaa
-hyvin hauskasti tänään."
-
-
-
-
-Kahdeksas luku.
-
-Verilöyly lasaretissa.
-
-
-On ilta tohtori Graniten lähdön jälkeisenä päivänä -- päivänä, joka on
-Estrabonille suonut monta ihastuttavaa kahdenoloa emäntänsä kanssa,
-mitkä ovat kaikki yhä lietsoneet häntä kalvavaa tulta.
-
-Useat kerrat ovat he jääneet yksikseen kahden. Miss Gertietä pitää
-kiinni potilaansa, joka nyt ei väitä enää potilas olevansakaan,
-ja todistaa sen kiertelemällä ympäriinsä puutarhassa, hartaan
-hoitajattarensa seuraamana, ja mr Vanstone puuhailee tavallisessa
-taistelussaan muurahaisia vastaan, niin että parin biljaardierän
-jälkeen, jotka hän on pelannut Rexin kanssa pitääkseen hänet tyynenä,
-espanjalaisella tosiasiassa on ollut kenttä vapaana, ja hän on
-käyttänyt sitä miss Indran kanssa keskustellakseen muutamista Indran
-aikoman juhlan ja sitä seuraavan risteilyhuviretken yksityisseikoista.
-Tämä ei luonnollisesti ole antanut hänelle tilaisuutta mihinkään
-intohimoisiin lauselmiin, mutta nuoren naisen käytöstapa on ollut hyvin
-ystävällinen, ja hän on kiittänyt Balascoa hyvin sydämellisesti siitä
-vaivasta, mikä tällä on ollut tilatessa kuubalaisia soittajia Key
-Westistä, ja toimiessa juhlanjohtajana lähettäessä kutsumuskortteja
-juhlaan läheisyydessä olevilla saarilla asuville perheille. Hän on myös
-antanut Estrabonille kukkasvihon napinläveen ja sanonut toivovansa
-hänen tanssivan hyvin, sekä lisännyt: "Sitten voitte opettaa minulle
-boleroa ja cacuchaa."
-
-Kaikki tämä on kyllä pikku seikkoja, mutta säteileväin silmäysten,
-pirteäin hymyilyjen ja hurmaavain äänenvaihdosten seuraamina ja
-kaunistamina ovat ne riittäviä tekemään espanjalaisen onnelliseksi.
-
-Seuraavaisesti on don Estrabon hyvin tyytyväinen istuessaan illalla
-verannalla iloisesti puhellen mr Vanstonen ja hänen perheensä kanssa.
-
-"Eikö teistä tunnu meidän saaremme näyttävän autiolta ilman vanhaa
-rakasta Lentokalaa?" kysyy Indra silmäten pleasurejahdin tyhjälle
-ankkuripaikalle päin.
-
-"_Meidän_ saaremme!" huudahtaa espanjalainen itsekseen loistavin
-silmin.
-
-"Näihin aikoihin kiitää Granite pohjoiseen päin", huomauttaa mr
-Vanstone. "Ja jahti on kait ottamaisillaan vieraslastiaan Palm
-Beachistä. He lähtevät kait sieltä Miamiin rautateitse, luulen minä."
-
-"Sitten voimme heitä odottaa huomenna varhain, jos kapteeni Thomas,
-joka aina kulkee varovasti saariston keskessä, komentaa laivaa", sanoo
-Indra, joka nojaa kaidetta vasten ja silmäilee vesille.
-
-"Laiva saattaisi helposti kulkea tänne kymmenessä tunnissa, jos vaan
-Thomasissa on mitään vauhtia", virkkaa Rex. "Lentokala on perheestämme
-nopein käänteissään, lukuunottamatta..." Tässä nyökäyttää ja iskee
-silmää Gertieen päin, joka istuu Varonan vieressä, vaipuneena
-keskusteluun, mikä paljoa enemmän tuntuu olevan nuoren miehen ja nuoren
-tytön kuin potilaan ja hänen hoitajattarensa välisen keskustelun
-kaltainen.
-
-"Mitä tulimaista tarkoitat, poika?" puhkeaa Vanstone sanomaan
-silmäkulmiaan rypistäen.
-
-Mutta ennenkun hän ennättää saada vastauksen, tulee kysymyksessä
-oleva nuori nainen esiin ja sanoo tuimasti: "Isä, kuulen, ettei
-jäähdytyshuoneessa enää ole kotletteja. Sinun täytyy lähettää Key
-Westistä hakemaan."
-
-"Ja miksi ovat kotletit niin välttämättömät onnellesi?"
-
-"Ne ovat välttämättömiä _hänen_ terveydelleen. Tohtori Granite on
-määrännyt sen -- kotletteja kolme kertaa päivässä. Luuletteko, että
-ajattelen antaa potilaani kuolla kotlettien puutteessa?" huutaa Gertrud
-kiivaasti.
-
-Potilas astuu nyt esiin ja sanoo: "Pyydän teitä, señorita Gertrud,
-älkää vaivatko itseänne noiden kotlettien vuoksi. Mikä hyvänsä,
-kypsymättömät banaanit ja kookospähkinät, villisian liha ja kuivatut
-sisiliskot ovat ruhtinaallista ruokaa sille, joka on marssinut ja
-hankkinut ruokavaroja Maceon kanssa."
-
-"Te olette taistelleet Maceon sivulla?" mutisee Gertie, ja hänen
-silmissään vilahtaa loiste. "Tiedättehän, ettette ole vielä sanoneet
-mitään siitä, mikä teidät saattoi niin lähelle kuolemaa."
-
-"Sen tein totellakseni tohtorin määräystä", vastaa nuori mies. "Mutta
-nyt olen kokonaan palvelukseksenne kaikessa, mitä haluatte tietää."
-
-"Älkää vielä mitään sanoko, poikani", sanoo Vanstone, "jollette tunne
-itseänne kyllin vahvaksi."
-
-"Pah, en enää kuulu sairasten joukkoon", nauraa Varona. "Olen marssinut
-viikottain kärsien pahemmista haavoista, kuin mitä minulla nyt on.
-Eivät haavani, vaan nälkä ja jano, saattaneet minua kuoleman partaalle.
-Sitä paitsi olen viime neljänäkolmatta tuntina syönyt neljä 'vankkaa'
-ateriaa... antakaa lausetapa anteeksi, mutta minut on kasvatettu New
-Yorkissa ja asuisin vielä siellä, jos en olisi pakotettu taistelemaan
-synnyinsaari-parkani puolesta."
-
-"Hyvin puhuttu", puhkeaa Estrabon lämpimästi sanomaan. "Jollen täällä
-olisi suuremmaksi hyödyksi, taistelisin vierellänne."
-
-"Sitä paitsi", mutisee Varona, "on veljeni murhattu..."
-
-"Äskettäinkö murhattu?" kuiskaa Indra puoleksi tukahutetulla äänellä.
-
-"Ei, vanhempi veli... yksi lääketieteen ylioppilaita vuodelta 1871. Hän
-oli tuskin enempää kuin poikanen -- ei paljoa vanhempi teitä, nuori
-señor Rex -- ja taputti minua päähän (minä osasin töin tuskin käydä
-silloin) ja meni yliopistoonsa ollakseen koskaan palaamatta. Olette
-kait kuulleet kertomuksen, arvelen."
-
-Nuori mies kääntyy pois ja menee verannan kulmalle, jättäen
-kuulijansa syvään mielenliikutukseen. He kaikki ovat amerikkalaisissa
-sanomalehdissä lukeneet kamalasta ylioppilasmurhenäytelmästä
-Havannassa.
-
-Silmänräpäyksen kuluttua tulee kuubalainen takaisin ja sanoo: "Mutta
-enpä tiedä, miksi raskauttaisin teitä omillani ja kotimaani
-suruilla..."
-
-"Ne ovat meidänkin surujamme, siitä saatte olla vakuutetut!" virkkaa
-Gertie innollisesti.
-
-"Ah, te teette minut hyvin onnelliseksi", vastaa Varona kiitollisin
-katsein. "Mutta se ei olekaan niin kummallista. Te olette vaan sadan
-peninkulman päässä onnettomasta maastani. Ihmeellistä olisi, jollei
-Amerikan onnellinen kansa olisi myötätuntoinen... auttaisi kansakuntaa,
-joka taistelee vapautensa puolesta ja kärsii sotilashirmuvallasta,
-yhtä julmasta kuin Alban kolme sataa vuotta sitten." Sitten lisää
-hän puollusteleiden: "En tahdo kuluttaa aikaanne, mutta luulen, mr
-Vanstone, että teidän pitää tietää, miten olen tänne tullut?"
-
-"Ei tarvitse, jos se vaan jollain tavoin saa mielenne kuohuksiin?"
-vastaa amerikkalainen.
-
-"Oo, kertokaa?" kuiskaa Gertie pidätetyn kiihkoisesti.
-
-"Kuunnelkaa sitten", sanoo kuubalainen surullisesti, "kertomusta
-verilöylystä lasaretissa."
-
-"_Diablo!_ Tekivätkö he itsensä siihen vikapäiksi?" puhkeaa Estrabon
-sanomaan teeskellyn suuttuneella äänellä.
-
-"Kuulkaa! Tiedätte, Balasco, että olen syntynyt Havannassa hyvästä
-ja jotenkin varakkaasta perheestä. Sokeri-istutus saaren toisessa
-ja muutamia tupakkakenttiä toisessa päässä olivat tulolähteinämme.
-Olin liian nuori ymmärtääkseni eli jakaakseni äitini epätoivoa,
-isäni tuskaa hänen heittäytyessään polvilleen kenraalikuvernöörin
-eteen ja huutaessaan: 'Punta kultaa jokaisesta punnasta ammuttavaksi
-tuomitsemanne poikani ruumista!'
-
-"Vuotta myöhemmin olin liian paljon lapsi ymmärtääkseni äitini kuolemaa
-New Yorkissa, minne isäni oli hänet vienyt saadakseen hänet unohtamaan
-esikoisensa murhan. Silloin olin liian nuori, mutta nyt olen oppinut
-omasta kokemuksesta, mitä veljeni ja vanhempieni on täytynyt kärsiä.
-
-"Muutamia vuosia sitten kuoli isäni, jättäen minut, yksinäisen pojan,
-New Yorkiin. Minulla oli ystäviä kuubalaisessa siirtokunnassa -- hyviä
-ystäviä, mutta perhetilukset vaativat läsnäoloani Havannassa.
-
-"Siitä hetkestä saakka, jona sinne tulin, olin niin kutsuttu
-'epäluulon alainen', vaikka minua silloin, kun saarella kaikki oli
-tyyntä, pidettiin silmällä, ei hätyytetty. Niin vuosi sitten puhkesi
-kapina. Maceo nousi maalle, Gomez nousi maalle, Marti nousi maalle.
-Vapauden liekki paloi taas Kuubassa. Vaikka kiihkeänä yhdistymään
-isänmaanystäviin, pidätin itseäni isäni vanhan ystävän, José Castillon
-neuvosta, joka kuiskasi: 'Olen nähnyt tätä ennen koetettavan, ja se toi
-vaan heille kuolemaa tai maanpakolaisuutta'."
-
-"Jonkun aikaa seurasin Castillon neuvoa ja pysyin Havannassa, missä
-Campos edelleen hallitsi Kuuban kenraalikuvernöörinä -- mutta hän
-kuitenkin oli ihmisellinen olento, johon ihmisyys voi vedota. Eräänä
-päivänä kuiskittiin: 'Weyler tulee!' Silloin tiesin, että oli
-joko palaaminen Amerikkaan sieltä rauhassa katsomaan maani
-taistelua ja kiroamaan itseäni toimettomuuteni takia, tai myöskin
-lähteminen rämeille, ruokotiheikköihin ja siellä yhtyminen johonkin
-kapinoitsijajohtajaan. Minä tein niin. Maceo kulki juuri siiloin
-Pinar del Rioon, ja minä rupesin hänen palvelukseensa, vaikka aseitta.
-
-"Oleskellessani siellä sain kuulla, että Castillo, joka oli neuvonut
-nöyryyteen ja toimettomuuteen, oli vangittu ja viety elinkaudeksi
-Cuentaan. Silloin tiesin minä, mitä nyt kaikki tietävät -- ettei
-Kuubassa koskaan säästetä '_il pacificoa_', -- sitä, joka ei taistele
-eikä tee vastusta.
-
-"Kohta sen jälkeen näyttäytyi 'Kolme ystävää' rannikolla. Minä
-autoin maallenousussa ja sain palkkioksi, mitä jokainen kuubalainen
-korkeimmaksi arvostaa -- aseita taistelemiseen. Maceon kanssa kuljin
-Pinar del Rion läpi. Hänen ja Quintin Banderan johdolla tappelin
-puolessa sataa kahakassa, sillä se, mitä espanjalainen kenraali
-kutsuu taisteluksi, on tavallisesti etuvartijaottelu, tai vielä
-useimmin muutamien avuttomien talonpoikien, joitten hän väittää antavan
-meille tietoja, teurastamista ulkona kentällä. Niin että aina... mikäs
-päivä meillä tänään on?" kysyy kuubalainen äkkiä. "Minä olen ihan
-joutunut ajanlaskusta pois."
-
-"Huhtikuun 25 päivä", vastaa Vanstone.
-
-"Ah! Sitten on siitä kulunut jo enemmän kuin kaksi viikkoa. Pinar del
-Rioon tuli matkue, tuoden aseita, ampumavaroja ja dynamiittia. Quintin
-Banderan johdolla lähetettiin minut -- joka silloin olin adjutanttina
-Maceon esikunnassa -- auttamaan maallenousua ja ottamaan vastaan
-lastia, sillä meillä oli tavallisesti tarkat tiedot sekä ajasta että
-paikasta, milloin matkueita Ameriikasta meille lähetetään. Se oli
-kaitainen rantakaistale, minkä ympärillä olevat vuoret vahtia pitäviltä
-kanuunavenheitä kätkevät, muutamia peninkulmia itäänpäin lahdesta,
-jonka äärellä puoleksi poltettu Cabanasin kaupunki on. Banderan
-johdolla olimme me, viisisataa miestä, kulkeneet ylhäältä Rubivuorilla
-olevasta Maceon leiristä ja saaneet aikaan yhteyden matkueen kanssa,
-niin että maallenousupäivä oli määrätty. Me pidimme ajasta tarkan
-vaarin, mutta espanjalaiset olivat tavalla tai toisella saaneet asiasta
-selon ja hyökkäsivät kimppuumme. Meidän onnistui puolustaa rahtitavara,
-ja alus pääsi onnellisesti pakoon, mutta Banderan miehistä muutamia
-tapettiin ja toisia haavoitettiin. Ah, kuubalaisen sotilaan kauhu on --
-_tulla haavoitetuksi_!
-
-"Eräältä kukkulalta voimme nähdä espanjalaisten apujoukkojen
-marssivan Cabanasista. Rahtitavara, mikä oli hallussamme, oli liian
-suuriarvoinen Maceon armeijalle, jotta olisimme uskaltaneet tappelua
-valtavaa ylivoimaa vastaan. Banderaa vaivasi, miten haavoitettujen
-kera oli tekeminen. Niitä ei voitu viedä pois. Jos ne jätettiin
-jäljelle, olisi kaikki teurastettu kuin karja. Niin espanjalaiset
-menettelevät haavoitettujen sotilasparkaimme kanssa, joitten kaikkien
-ihmisyyden -- ja myöskin sodan lakien mukaan -- pitäisi saada osalleen
-vaan hoitajattaren hellyyttä ja haavalääkärin taitavuutta. Näiden
-sijaan saavat he, avuttomina tappelukentällä tai lasaretissa maatessaan
-veitseniskuja ja luoteja.
-
-"Mitä meidän olisi sairaiden kera tehtävä? Oli valitseminen muutamien
-ihmishenkien ja Maceon ase- ja ampumavaraston kadottamisen välillä.
-Jälkimäinen olisi sama kuin Kuuban riippumattomuuden uhraaminen.
-Haavoitettuja ei ollut kahtakymmentä enempää, ja he kuiskivat
-kuumeisilla huulilla: 'Menkää, jättäkää meidät! Me kuolemme, mutta
-Kuuba elää!' Meillä oli ainoastaan niin monta hevosta, kuin tarvittiin
-aseiden ja ampumavarojen kuljettamiseen. Jokaiselta haavoitetulta,
-joka kuljetettiin pois, olisi Maceo menettänyt kaksi tuhatta
-patroonaa, laatikon kiväärejä tai sata puntaa dynamiittia. Yht'äkkiä
-johtui minulle, joka tunsin rannikon, koskapa perheemme hävitetty
-tupakkakenttä oli ollut niillä seuduin, mieleen eräs piilopaikka,
-ja minä huusin kenraalille: 'Minä tiedän paikan, missä he voivat
-piiloutua.' 'Voitteko sinne ehtiä kahdessakymmenessä minuutissa?' kysyi
-Bandera kiiruusti, sillä espanjalaisten rivit olivat ihan lähellä
-meitä.
-
-"'Voin, pidättäkää espanjalaisia niin kauvan, ja minä pelastan
-haavoitettumme', vastasin minä.
-
-"'Sitten panen teidät kymmenen miehen johtajaksi, Varona', sanoi
-kenraalini. 'Laittakaa niiden avulla kuntoon lasaretti piilopaikassa,
-josta puhuitte. Mutta pysykää hyvin piilossa, -- muistakaa, että se on
-ainoa pelastuksenne.'
-
-"Nopea toiminta on vapaajoukkosotilaan tapa. Bandera pidätti
-espanjalaisia joukkoja. Puolen tunnin kuluessa olin saanut haavoitetut
-suojaan merestä pistävän lahdelman luokse, jota maan ja meren puolelta
-palmut, mangrovetiheiköt ja aloepensaat salasivat. Banderan vaaleat
-rivit katosivat ylöspäin vuorille. Olin yksin kymmenellä miehellä
-suojaamassa kahtakymmentä vihollisen maahan piiloitettua haavoitettua
--- ja tämä vihollinen oli espanjalainen.
-
-"Meidän kanssamme oli nuori amerikkalainen, Tom Karrick Lewis,
-alilääkäri, joka oli Bellevuessa suorittanut tutkinnon vuosi
-sitten. Hän oli vapaaehtoisesti tarjoutunut jäämään jäljelle pienen
-lääkevarastonsa ja muutamain haavurikoneittensa kera ja tekemään, mitä
-hän voisi haavoitetuille miehille, jotka makasivat ympärillämme maassa.
-Hänen vaaliessaan niitä, rakensimme sotilaani ja minä häthätää majoja
-palmulehdistä suojaksi aurinkoa vastaan. Pikku puro, joka porisi alas
-kallioiden rinteitä, antoi meille raitista vettä. Takanamme oli pieni
-okaisten kaktuspensaitten ja orjantappuratiheikön peittämä kukkula, sen
-takana ala mangroverämeikköä ja sitten ylänkö.
-
-"Sitten kun olimme asettaneet haavoitetut niin mukavasti kun vaan
-varamme sallivat -- muutamat maahan, pari riippumattoihin, ei minulla
-ollut mitään muuta tehtävää kuin väsymättömästi pitää vahtia. Minua
-painoi hirmuinen vastuu. Useita kertoja seuraavan viikon kuluessa
-olisin voinut kymmenen haavoittumattoman sotilaani kanssa paeta,
-mutta silloin olisi minun ollut pakko jättää kaksikymmentä avutonta
-raukkaa jäljelle. Espanjalaisia sotaväenosastoja kulki usein hyvin
-läheltä meitä, ja kerran oli meillä vaikea taistelu muutaman
-hourailevan kuumesairaan kanssa, jonka kirkuna olisi ilmaissut meidät
-vihollisillemme, jollei tohtori olisi nukuttanut hänet kloroformilla
-pelastaakseen muut. Päivin piilin siis siellä ja öisin hiiviskelin
-ympäriinsä seudussa hankkimassa ruokaa haavoitetuille.
-
-"Lopuksi, onnettomana hetkenä, vaelsin eräälle maatilalle, missä asui
-eräs kuubalainen nainen, joka oli ollut äitini ystävä, ja kerroin
-hänelle asemani. Hän sanoi; 'Jonakin kauniina päivänä seurataan teitä,
-ja haavoitettunne keksitään. Minä lähetän joka päivä poikani luoksenne
-ruokavarojen kera, mitkä riittävät neljäksikolmatta tunniksi. Kääntykää
-takaisin ja puolustakaa avuttomia sotilaitanne.'
-
-"'Minä en voi sallia teidän antautuvan siihen vaaraan', väitin minä.
-'Jos teidän huomataan auttavan meitä...'
-
-"'Minähän olen vaan nainen', vastasi hän, 'ja poika on vaan lapsi --
-kyllin nuori, jotta pyövelimme säästäisivät häntä vielä vuoden tai
-kaksi.'
-
-"Joka päivä sen jälkeen kantoi poika, Tonio, ruokaa meille salaista
-polkua myöten rämeikön poikki. Meidän luona ollessaan oli hänellä
-tapana leikkiä amerikkalaisen lääkärin kanssa, joka itse oli suuri
-hyvänsävyinen, lämminsydäminen ja iloluontoinen lapsi, joka reipastutti
-haavoitettujen ja epätoivoistenkin mieliä.
-
-"Niin eräänä päivänä ei poika tullutkaan.
-
-"Iltapuoleen huomasin hänet venheessä tyynessä vedessä heti lahdelman
-ulkopuolella kalastamassa. Pimeän tultua liukui hänen venheensä
-notkelmaan, muutamien askeleiden päässä lasaretistamme, mitä oli
-ainoastaan muutamia palmumajoja suojaamassa haavoitettuja tuulelta,
-sateelta ja auringolta. Tonio antoi minulle pyytämänsä kalat ja
-muutamia viljantähkiä, jotka hänellä oli ollut piiloitettuina venheessä
-olevassa laatikossa, ja sanoi: 'Minä en uskalla enään kulkea polkua
-pitkin. He epäilevät minua.' 'Jätä venheesi minulle', vastasin minä,
-'niin purjehdimme pimeän tultua pitkin rannikkoa kalastamassa ja itse
-kokoomassa ruokavaroja. Kuule nyt tarkkaan! Älä tule enää luoksemme,
-niin totta kuin omasi ja äitisi henki ovat sinulle rakkaat!'
-
-"'Ymmärrän', vastasi poika, 'äitini on minulle opettanut. Kun olen
-kylläksi vanha, olen minäkin Espanjalaisia vastaan taisteleva!'
-
-"Sinä yönä pidin amerikkalaisen lääkärin kanssa neuvottelua. 'Milloin
-kykenevät haavoitetut täältä lähtemään?' kysyin minä.
-
-"'Kolme tai neljä kykenisi siihen nyt', oli Lewisin vastaus. 'Kymmenen
-lisää kahden päivän päästä. Kaksi on jo kuollut ja neljää, joilta olen
-jalan sahannut poikki, ei voida muuttaa useaan viikkoon. Odota kaksi
-päivää vielä, rakas Ramon', lisäsi hän -- meistä oli tullut erittäin
-hyvät ystävät yhteisen vaaran yhdistäessä -- 'hiivi sitten pois ja ota
-sairaat mukaasi. Minä jään tänne niiden neljän kanssa, jotka eivät voi
-käydä. Jospa he löytäisivätkin minut, eivät nuo pirut tee mitään pahaa
-lääkärille, joka toimii Geneveristin turvissa.'
-
-"Mutta aina siitä saakka, kun poika kertoi, että häntä epäiltiin,
-vaivasi minua vielä suurempi levottomuus kuin ennen. Ryhdyin heti
-kaikkiin valmistuksiin, mitkä voin. Annoin panna kuntoon veneen,
-päättäen pahimmassa tapauksessa panna sairaat siihen ja koettaa
-kulettaa heidät Amerikkaan. Golfvirta juoksi ohitsemme lähes neljän
-peninkulman nopeudella tunnissa: sopivalla tuulella veisi se
-tarpeelliseen koilliseen suontaan, ja parissa päivässä voisivat
-turvattini astua maalle Dry Tortugasin eli Key Westin luona.
-
-"Sinä yönä sanoin lääkärille, etten tahtonut kauvempaa odottaa. Aamun
-tullen aioin ottaa ne haavoitetut, jotka kykenisivät kävelemään
-kanssani ja sivuteitä vuoristossa koettaa saavuttaa Maceo. Jäljellä
-olevat panisin veneeseen ja kolme sotilasta heitä hoitamaan, ja he
-koettaisivat purjehtimalla Golfvirran yli päästä turvaan.
-
-"'Luulenpa sinun keksineen parhaan keinon', sanoi Lewis-parka.
-
-"Mutta meidän vielä puhellessamme kuulimme yön hiljaisuudessa
-vihlaisevia hätähuutoja. Kamalat äänet tuntuivat minusta tulevan
-maaltapäin muutamien satojen kyynäräin päästä.
-
-"Meidän vahtisoturimme olivat valppaita -- he tiesivät, että heidän oma
-henkensä riippui heidän silmistään ja korvistaan. Minä hiivin kiiruusti
-etäisimmän etuvartijamme luokse. Hän kuiskasi: 'Huudot tulevat rämeikön
-tuolta puolen?'
-
-"Ryömin edelleen sinnepäin, mangroovetiheikön keskitse johtavaa polkua
-pitkin. Rämeikön yli tultuani näin kietoutuneitten kärhikasvien ja
-palmunrunkojen välitse leiritulen. Ryömin lähemmäs paljas puukko ja
-pistooli kädessä, ja tiheän orjantappuratiheikön läpi näin ensimäisen
-hirmutyön tänä yönä.
-
-"Komppania espanjalaisia partiosotamiehiä oli leiriytynyt pienelle
-metsässä olevalle aukeamalle. Puolet niistä makasivat maassa
-kopuloitujen kivääriensä vieressä. Toiset seisoivat joutilaina
-katselemassa kolmea toveriaan, jotka rääkkäsivät poikaa, joka
-meille oli ruokaa kantanut, saadakseen hänet ilmaisemaan salaisen
-piilopaikkamme.
-
-"'Säästäkää minua!' huusi hän. '_Madre mia_! En voi sanoa sitä! He ovat
-haavoitettuja!'
-
-"'_Caramba_! Lasarettiko! Teilläpäs on onni!' puhkesi luutnantti
-sanomaan. 'Se tuottaa teille ylennystä, kapteeni Valdez?'
-
-"'_Diablo_!' vastasi kapteeni. 'Lasaretin voittaminen merkitsee
-urhoollisuusmitalin minulle. Ota uusi piiska, Domingo, ja anna
-kapinoitsijapenikalle uusi ja vahvempi annos!'
-
-"Mutta harmaahiuksinen kersantti teki kunniaa ja mutisi: 'Hän ei kestä
-enää -- hän on vaan lapsi', ja käänsi pois päänsä.
-
-"'Tottele, muuten revin kaluunan hihastasi', käski kapteeni.
-
-"Niin alkoi kidutus uudelleen.
-
-"En voi kuvata tapahtumaa -- se oli tehdä minut hulluksi. Uhri kirkui
-ja älisi, ja hänen kiduttajansa noituivat ja kiroilivat.
-
-"Mutta poika ei puhunut mistään.
-
-"Kaksi kertaa kohotin pistoolini ampuakseni Espanjalaisen kapteenin,
-mutta se olisi ilmaissut piilopaikkamme salaisuuden. Kaksi kertaa
-kohotin sen säälistä saattaakseni piinatulle uhrille levon, mutta
-minä... minä ajattelin hänen äitiänsä enkä voinut...
-
-"Äkkiä ei uhri enää kärsinyt. Tiedottomuus toi hänelle unohdusta.
-
-"He irroittivat hänen kahleensa.
-
-"Pari minuuttia myöhemmin hypähti poika pystyyn, tuijotteli ympäriinsä
-ja nauroi -- hourun naurua. Kidutus oli ryöstänyt häneltä ymmärryksen.
-
-"'Nyt on salaisuutemme varmassa tallessa', ajattelin hetkiseksi. Mutta
-en tuntenut Espanjalaisten viekkautta.
-
-"'Antakaa hänen nyt olla. Hän on hullu', sanoi kapteeni miehillensä.
-'Hiljaa! Älkää koskeko häneen. _Maniacos_ juoksevat aina ystäväinsä
-luokse', lisäsi hän nauraen.
-
-"Kauhukseni näyttäytyi, että hän oli oikeassa.
-
-"Poika pakeni ahdistajainsa luota ja juoksi hakemaan turvaa niiltä,
-jotka olivat, olleet hänelle ystävällisiä -- minulta, amerikkalaiselta
-lääkäriltä ja haavoitetuiltamme. Hourun askeleet johtivat espanjalaiset
-polkua pitkin -- Jumala auttakoon minua! -- lasaretillemme.
-
-"Ensi mutkassa seisautin heidät tappamalla Espanjalaisen kapteenin.
-Seisautin heidät taas, kun he tulivat rämeikölle, ampumalla luutnantin,
-joka heitä johti. Mutta komppania lisää oli tullut heidän taaksensa,
-ja he tunkeutuivat yhä eteenpäin. Lähinnä hetkisenä olin etuvartijaini
-keskessä. Nyt ei kannattanut enää kokea pitää meitä salassa! Me
-huusimme alas laaksonpohjalle: 'Lähettäkää ylös jok'ainoa mies, joka
-kykenee pyssyä pitämään eli veistä kohottamaan!'
-
-"Niin olivat Espanjalaiset kimpussamme, ja me taistelimme avuttomia
-haavoitettuja pelastaaksemme. Kuula ja veitsenpistos lähetti minut
-päistikkaa kukkulan rinnettä vyörien alas. Siellä jäin maahan makaamaan
-ja käskin tohtorin viedä ne, jotka eivät jaksaneet kävellä, veneeseen.
-
-"'Sitten otan sinut ensiksi!' virkkoi Lewis samalla kun hän kohotti
-minut
-ylös ja asetti minut perään, Kaksi tai kolme -- te näitte ne --, joilta
-oli jalat poikki sahattu, pantiin siihen myös, juuri kun espanjalaiset,
-kukkulan rinnettä rynnäten alas, hakkasivat maahan viimeisen
-taistelevan kuubalaisen. Ja niin tuli heidän suuri loistovoittonsa --
-lasaretti, haavoitetut ja raajarikot.
-
-"He olivat sytyttäneet erään majan tuleen, ja sen valossa näin Lewisin
-seisovan heidän edessään huutaen: 'Tämä paikka on Punasen ristin
-turvissa! Minä olen lasarettilääkäri!'
-
-"'Amerikkalainen, kuulen äänestä. Se on kuolemantuomiosi!' vastasi
-kersantti ja kaatoi hänet maahan.
-
-"Ja sitten saivat tulisoihdut ja miekat esteittä toimia. Minusta tuntuu
-vielä kuin näkisin leimuavat palmumajat -- oo, _Madre de Dios_! kuinka
-he murhasivat haavoitetut ja veitsillään hakkasivat lääkärin palasiksi,
-hänen yhä heidän kasvojensa edessä heiluttaessaan Geneveristillä
-varustettua lippua.
-
-"Samalla aikaa kun hänen kuolinhuutonsa viilti ilman halki, hyökkäsi
-kaksi pakolaista veteen ja heittäytyi veneeseen. Seuraavana
-silmänräpäyksenä tarttui tuulenpuuska purjeeseemme, ja me kiidimme ulos
-lahdelmasta, kuulien ahdistamina, mitkä kaatoivat ne meistä, jotka
-vielä kykenivät peräsintä tai airoa käsittelemään.
-
-"Verenvuodosta ihan voimatonna makasin siinä. Yö oli vilpoinen ja
-merituulonen virkistävä.
-
-"Aamulla ei näkynyt maata mistään. Niin nousi aurinko ja lähetti
-polttavia säteitään suoraan jäljellä oleviin. He huusivat vettä, eikä
-sitä ollut ollenkaan heille antaa. Koko päivän paahti aurinko --
-armoton aurinko, jota olin kerran rakastanut, mutta nyt kirosin -- ja
-joi vertamme, ja niin alkoivat silmissäni hämärtyä enkä sitten tiedä
-mitään enempää.
-
-"Kun heräsin tajuuni, huomasin merituulosen heilauttelevan varjokkaan
-huoneen avonaisissa akkunoissa olevia pitsiuutimia ja itseni, joka en
-kuukausiin ollut sängyssä levännyt, makaavan pitseillä koristetuin
-lakanain välissä. Vieno ruusuntuoksu aaltoili ympärilläni, ja jostain
-alhaalla olevasta huoneesta kuului heikkoa pianon soittoa, enkeli
-nojautui ylitseni, ja hetkisen ajan luulin olevani taivaassa -- mutta
-olinkin Amerikassa."
-
-
-
-
-Yhdeksäs luku.
-
-Kolme valoa Korallisaarella.
-
-
-Kuubalainen vaikenee, ja pitkään aikaan ei kuulu muuta ääntä kuin
-vanhemman Vanstonen puoleksi tukahtuneella äänellä lausuma "Luojani!"
-Rexin sikaretti on sammunut aikoja sitten ja unohtunut. Molemmat tytöt
-ovat tarttuneet toistensa käsiin. Estrabon on ensimäinen, joka ryhtyy
-puhelemaan.
-
-"_Santos y demonios_!" puhkeaa hän sanoiksi, kiihkeästi ja silmiään
-mulkoillen. "Kirotut Espanjalaiset murhaajat! Tappaa amerikkalainen
-lääkäri! -- Se vaatii verta!"
-
-"Kaikin mokomin, Balasco!" sanoo Vanstone asioitsijan hermostuneella
-pelolla. "Tehän ette ole Amerikan kansalainen ja kumminkin tahdotte
-meidän takiamme virittää sodan."
-
-"En, olen vaan don Estrabon", vastaa sikaritehtailija, "mutta pidän
-kunniana puristaa Maceon sivulla taistelleen miehen kättä."
-
-Ja hän käy lausunnoissaan tulisen sotaisaksi, sillä Indran silmät
-katselevat häntä myötätuntoisuudella, jota naisilla aina on taistelevia
-isänmaanystäviä kohtaan.
-
-Mutta nuori Varona virkkaa synkästi: "Älkäämme enempää puhuko tästä --
-silloin olen näkevä taas ensi yönä unta noista kauhuista."
-
-Ja Gertie huutaa: "Jumalan tähden, älkää häntä hermostuttako! Silloin
-olen pakoitettu antamaan hänelle unijuomaa omalla vastuullani.
-Aatelkaas, että tohtori Granite on mennyt matkoihinsa."
-
-Tämän jälkeen väsähtyy keskustelu, vaikka kaikki uudestaan harrastuvat,
-kun mr Vanstone äkkiä virkkaa: "Minä olen yksi Bellevuelasaretin
-kuraatteja, ja olin muassa, kun murhattu lääkäri, nuori Lewis, otti
-tutkinnon vuosi sitten. Tämä sota alkaa yhä enemmän käydä kimppuumme."
-
-"Meidän sitä pitäisi sen sijaan käydä sen kimppuun", sanoo Rex.
-"He murhaavat Amerikan kansalaisia, ja meidän hallituksemme tyytyy
-kirjoittamaan vastalauseita."
-
-"Hiljaa, poikaseni", muistuttaa isä. "Tuollaiset tuumat vaikuttavat
-häiritsevästi pörssiin."
-
-"Vaikuttavat häiritsevästi pörssiin? Sitä sanot sinä, isä, kun jotakin
-amerikkalaista tahdotaan saada aikaan", puhkeaa miss Gertie ihan
-pahanilkisesti sanomaan. "Mutta olen kuullut sinun sanovan, että suuren
-sisällissotamme aikana oli pörssillä loistokausi, silloin oli siellä
-kymmenen kertaa suurempi mahdollisuus omaisuuden ansaitsemiseen kuin
-nyt."
-
-"Niin, ja kymmenen kertaa suurempi mahdollisuus omaisuuden
-menettämiseenkin", nauraa Estrabon, jota pari kertaa on
-amerikkalaisissa
-keinotteluissa hieman "nyljetty."
-
-"Koskapa jo olen ansainnut omaisuuteni", huomauttaa vanhempi mies,
-"miellyttää varman korkokannan tyyni meri minua enemmän, kuin
-vaihtelehtavien arvopaperien raivoavat myrskyt. Sen sanoin nuorelle
-Severancellekin", lisää hän ajattelevasti, "ja onnistuin sillä lailla
-pidättämään tämän nuoren miljoonamiehen pörssikeinotteluista."
-
-"Luulenpa, että menen ja panen maata", sanoo miss Vanstone ja nousee
-ylös.
-
-"Ettekö viivy kauvempaa... hetkisen vielä?" mutisee Balasco, joka
-ikävöi ehtoo-kahdenkeskenoloa.
-
-"En, saatte antaa anteeksi, että sanon teille hyvää yötä: señor
-Ramonin kertomus on tehnyt minut surumieliseksi", vastaa nuori
-tyttö hieman synkästi ja menee huoneeseensa, missä hän kumminkaan ei
-paneudu nukkumaan, vaan istuu, käsi poskella, ja tuijottaa avonaisesta
-ikkunasta pohjoiseen päin. Niin täyttyvät hänen kauniit silmänsä
-kyynelillä. Hän kuiskaa: "Billyni!" -- ja panee sitten valkoiset
-kätensä yhteen ja puhuttelee itseään: "Tyhmä hupakko! Miksikä kuuntelin
-nykyaikuisia naisteorioja ja heitin pois onneni?"
-
-Alhaalla verannalla ei myöskään ole kuubalaisen kertomus ollut omiaan
-mielialaa kohottamaan, vaikka Vanstone sattumalta kysyy, epäileekö
-Varona ketään siitä, miten espanjalaiset saivat tiedon "Kolmen ystävän"
-matkueesta.
-
-"En, luonnollisesti en", vastaa nuori mies. "Kenraalikuvernöörillä on
-yhtä monta salaista asiamiestä Floridassa kuin Havannassakin."
-
-"_Vakoojiako_ tässä maassa?" huudahtaa Gertie peljästyneenä. "Sittenhän
-olette yhä vaarassa täälläkin!"
-
-Ja hän sanoo äkkiä hyvää yötä muille seuran jäsenille ja menee hitaasti
-portaita ylös.
-
-Huoneensa ovella kohtaa hänet Indra, jolla selvästi ei ole aijettakaan
-nukkua, vaan sanoo: "Aijotko mennä makaamaan. Gertie? Tuo kertomus ei
-ollut omiaan nukuttamaan."
-
-Gertie ottaa kasvoillensa innollisen ilmeen ja huudahtaa pöyristyen:
-"Oo, jos he olisivat Ramonin tappaneet, olisin kuollut!" sekä ryntää
-huoneeseensa ja olisi sulkenut oven jälkeensä, jollei sisar olisi heti
-hänen perässänsä seurannut.
-
-"Älä nyt ole hupsuna", sanoo Indra lohdutellen: "Jos he olisivat
-tappaneet Ramonin, ethän koskaan olisi häntä tuntenut."
-
-"Enkö tuntenut Ramonia? Minusta tuntuu kuin olisin tuntenut hänet
-kaiken ikäni."
-
-"Loruja! Sinä olet aivan liian nuori puhuaksesi sillä tapaa. Et ole
-täyttänyt seitsemäätoista vielä."
-
-"En, minä en ole täyttänyt seitsemäätoista vielä", kuiskaa nuori nainen
-valittavalla äänellä; "mutta kauhea vaara, joka uhkaa Ramonia, tekee
-minusta ennen aikojani vanhan. Luuletko, että hän aikoo palata takaisin
-taisteluun ja kuolemaan."
-
-"En, jos hän vaan käsittää voittaneensa aarteen", vastaa vanhempi sisar
-ja katsoo tarkoittavasti nuorempaan, sillä Gertie on niin suloinen,
-kuin seitsentoistavuotias saattaa, ja lupaa vuoden tai parin päästä
-tulla vielä viehättävämmäksi.
-
-Näiden huomautusten esine taas istuu verannalla ja polttaa miettivänä
-sikarettia. Samaa tekevät toiset herrat.
-
-Mutta äänettömyys keskeytyy Rexin virkkaessa: "Kas! Sepäs oli
-merkillistä!"
-
-"Mikä sitten?" kysyy hänen isänsä.
-
-"Valo tuolla saarella! En ole koskaan ennen nähnyt mitään valoa
-korallisaarella."
-
-"En minäkään, Siellä on kait jokin kilpikonnia pyytämässä", sanoo mr
-Vanstone.
-
-"Korallisaarellako?" huutaa Espanjalainen harrastuneena, hänen silmänsä
-noudattaessa pojan kättä, joka viittaa tulisoihdusta tahi lyhdystä noin
-kahden peninkulman päässä sieltä lähtevään valonsäteeseen. Hänelle
-muistuu mieleen, mitä Mastic oli kertonut, että Alligaattori-Pete oli
-nähnyt merkkivalkean kysymyksessä olevalla saarella.
-
-"_Caramba_!" sanoo Varona. "Siellä on nyt kolme valoa -- katsokaas,
-kolmikulmassa. Se muistuttaa minua merkistä, minkä annoimme 'Kolmelle
-ystävälle', kun sen oli laskettava maihin Cabanasin seuduilla."
-He jännittävät kaikki silmiään, mutta pimeys on liian tiheä, ja he
-erottavat vaan kolme valoa, jotka lopuksi muutetaan riviin ja sitten
-katoavat.
-
-Mutta Ramonin huolimaton huomautus antaa espanjalaiselle
-ajattelemista. Hän on saanut joitakin epämääräisiä tietoja
-kuubalaisesta ase- ja ampumavarasto-säilytyspaikasta Smaragdisaaren
-läheisyydessä. "Tämä on kenties paikka", ajattelee hän. "Minä purjehdin
-sinne ja tarkastelen saarta."
-
-Silmäten vieressään olevaan nuoreen mieheen ihmettelee hän: "Mitähän
-Varona tekisi, jos hän aavistaisi, että minä olen ollut hänen
-onnettomuuksiensa aiheena."
-
-"No, valot ovat sammuneet", sanoo mr Vanstone noustessaan ylös.
-"Luulenpa, että menen sisään. Señor Ramon, kertomuksenne on tehnyt
-meidät kaikki alakuloisiksi. Mutta huomenna, poikani, olemme taas
-nykyaikaisissa oloissa. Kauneus ja somuus tulevat luoksemme Palm
-Beachistä."
-
-"Ja eikö teillä ole kylläksi kauneutta täällä ennestään?" kysyy nauraen
-nuori kuubalainen.
-
-"On, enemmän kuin kylläksi!" huudahtaa Balasco. "Señor Vanstone, en
-voi suvaita teidän halventavan kauniita tyttäriänne. Teidän pitäisi
-olla onnellinen mies." Ja luoden ystävällisen katseen sen nuoren naisen
-isään, minkä hän on päättänyt tehdä morsiamekseen, menee don Estrabon
-iloisesti makaamaan ja uneksimaan hänestä -- ihana unelma, joka
-seuraavana päivänä on muuttuva kamalaksi painajaiseksi.
-
-
-
-
-Kymmenes luku.
-
-Vieraat Palm Beachistä.
-
-
-Mutta tietämättä siitä, mikä häntä on kohtaava, nukkuu don Balasco
-vanhurskaan unta ja herää varhain seuraavana aamuna, iloisena ja
-eloisana.
-
-Hän laulaa pukeutuessaan hilpeätä espanjalaista laulua ja mutisee:
-"Vielä päivä yksissä hänen kanssaan!" mutta väännältää sitten muikeasti
-muotoaan ja sanoo: "Pah, tuo seurue Palm Beachistä tulee häiritsemään
-rakkauttamme!" ja menee alas höyrypurrellensa, joka on kiinnitettynä
-pienen maallenousulaiturin ääreen -- ja hidalgo on mielellään
-onnellinen ja lempeä, kuin koskaan ihanan donnan kättä suudellut.
-
-Näin hyvällä tuulella ollen polttaa hän sikarinsa, hänen väkensä
-lämmittäessä Figaron höyryä vireille, ja kun se on tehty, panee
-masinisti koneen käymään, ja peränpitäjä ohjaa espanjalaisen käskystä
-Korallisaarta kohden, mistä valot olivat edellisenä iltana näkyneet.
-
-Väli ei ole pitkä, ja höyrypursi, joka kulkee aika hyvää vauhtia näissä
-tyynissä kulkuvesissä, tekee matkan viidessätoista minuutissa.
-
-Sillä välin tarkastelee espanjalainen epäluulon alaista saarta
-tutkivin silmäyksin, mutta ei keksi mitään, joka viittaisi, että valot
-olisivat lähteneet mistään muusta kuin ympäriinsä kuljeskelevain
-kilpikonnanpyytäjäin tahi pesusienenkokoojain veneistä. Vihdoin menee
-hän, luoden surkuttelevan silmäyksen kiiltonahkasaappaisiinsa, maihin
-saarelle.
-
-Se on noin puolta peninkulmaa pitkä ja viisisataa metriä leveä, sekä
-on suoraan pohjoisesta etelään pitkin. Keskusosa on hietikkoa, johon
-muutamia harvoja mäntyjä on juurtunut. Rannikko melkein ylt'ympäriinsä
-on tiheätä mangroveviitakkoa, ainoastaan eteläpuolella päättyy hietikko
-vesiperäiseen niittyyn, minkä yllä sadottain rantasipejä risteilee.
-
-Tämän vastakohtana kohoaa saaren pohjapuolella kalliosärkkä, joka
-on pari kolme jalkaa muuta saarta korkeampi. Aivan sen vieressä on
-nousuvesikanava, missä käy vahva virta, ja missä Espanjalaisen laskun
-mukaan on viisitoista tai kaksikymmentä jalkaa vettä.
-
-Tätä paikkaa juuri Alligaattori-Pete muutamia päiviä sitten
-seuralaiselleen kuvaili erinomaiseksi satamaksi, ja tässä nousee
-Espanjalainenkin maihin.
-
-Heti siinä vieressä näkee hän ihmisjälkiä. Valkeaa tuhkaa, kaksi eli
-kolme puoleksi palanutta halonkapulaa, ja joukon jalanjälkiä pehmeässä
-sannassa sisempänä saarella. Se näyttää, että saarella on käyty
-edellisenä päivänä. Luultavasti jokin kalastus- tai metsästysjoukkue.
-
-Estrabon etsiskelee niin tarkkaan kuin vaan voi mäntyjen keskellä,
-mutta ei löydä mitään. Mangroveviitakko uhmaa hänen hienoja
-kiiltonahkasaappaitansa.
-
-Muutamien minuuttien tutkimisen jälkeen päättää hän jättää asian
-Masticin huostaan, joka yhä on hänen käytettävänään Key Westissä, ja
-joka viime päivinä Balascon kehoituksesta on koettanut ottaa selvän,
-mitä amerikkalaisesta _Toveri_-nimisestä skuunarista, joka muutamia
-päiviä varemmin oli salaperäisesti kadonnut tämän kaupungin satamasta,
-on tullut.
-
-Etsiskelyssään on Balasco osittain unohtanut ilon sydämessään,
-mutta kun pursi kotimatkalla kääntyy saaren niemekkeen ympäri, ja
-Smaragdisaari tulee näkyviin, näkee Estrabon valkean puvun liehuvan
-huvilaa ympäröivässä puutarhassa ja hänen kasvonsa loistavat
-ihastuksesta hänen kuiskatessaan: "_Estrella mia_!"
-
-Välimatka on aivan liian suuri, jotta ketään voisi tuntea, mutta hänen
-sydämensä sanoo hänelle, että se on Indra Vanstone.
-
-Siihen saapi hän pian todistuksenkin, sillä nuori nainen, huomatessaan
-lähestyvän purren, juoksee rantalaiturille, viipoittaa tervetuloa ja
-panee sulokkailla liikkeillään ja hurmaavalla äänellä hänet tuleen ja
-liekkeihin.
-
-"_Dentro de poco_" huutaa Estrabon, "ja minä olen luonanne!" Ja hänen
-silmänsä säteilevät ihastuksesta hänen hypätessään laiturille.
-
-Indra Vanstone on nimittäin erittäin kaunis tänä aamuna, seisoessaan
-siinä laiturilla, kasvot auringon valaisemina ja tuuli liekuttaen
-kesäpukua, joka edullisesti esiinnyttää hänen hienon, uhkean
-vartalonsa hahmopiirteet ja näyttää vilahduksen ihastuttavaa jalkaa
-ja jalanrintaa. Hän on puettuna vaaleanheleillä nauhoilla ja kukilla
-koristettuun valkoiseen. Hänen pikku jaloissansakin on kengät
-samaa hienoa väriä. Hänen kasvonsa ovat paljasta liljaa ja ruusua,
-lukuun-ottamatta sinisiä silmiä, jotka ystävällisesti säteilevät don
-Balascoa kohden tänä kauniina kevätaamuna.
-
-Mutta hänen ihailijaansa ei viehätä ainoastaan hänen kauneutensa.
-Hänellä on käytöksessään suloa, joka miellyttää melkein kaikkia miehiä,
-ja mikä on kaikista parasta, se lähtee hyvästä sydämestä ja jalosta
-mielestä.
-
-"Meneekö teidän purtenne Key Westiin tänään?" huutaa miss Vanstone
-laiturilta.
-
-"Se on käytettävänänne."
-
-"Ja tulee takaisin illalla?"
-
-"Se voi tulla takaisin mihin aikaan vaan suvaitsette määrätä!"
-
-"Pyytäkää sitten heitä, etteivät unohda kuubalaisia soittajia, joitten
-on soitettava illalla tanssimusiikkia", sanoo tyttö iloisesti.
-
-"Soittajat tulevat", vastaa espanjalainen kursailevasti laiturilta,
-mihin hän juuri on noussut. "Teidän käskynne on lakini." Ja hän
-kumartaa hänelle vanhanaikaisen kohteliaasti.
-
-"Niin", vastaa nuori tyttö keveästi. "Jokainen yleensä tekee, mitä
-tahdon. Se on minulla tapana."
-
-Ja hän puhuu totta, sillä Indra on yksi niitä onnensuosikkeja, joitten
-tahtoa isä ja äiti noudattavat, ja joitten tahtoa myöskin rakastajat
-ja aviomiehet tulevat tottelemaan; joille nykyaikainen amerikkalainen
-järjestelmämme on opettanut, että maailma on heidän, että heidän
-tehtävänsä on vallitseminen, että vanhempien, jotka ovat heidät
-synnyttäneet, rakastajan, joka heitä kosii, ja miehen, joka heidän
-kanssaan menee naimisiin, on jumaloiminen ja palveleminen heitä, --
-mihin jumalatar- ja valtijatartoimeen Amerikan ihanat tyttäret hyvin
-taipuisasti ja tyytyväisesti antautuvat.
-
-"Hyvä, kun nyt huoli musiikista on mieleltäni nostettu", sanoo miss
-Vanstone, kun espanjalainen tulee hänen luoksensa rantakäytävälle,
-"niin ehkä saatatte minut aamiaispöytään? Minulla on kauhean nälkä. Ja
-niin kait on teidänkin laitanne, don Balasco, aamuretkeilynne jälkeen."
-
-Heidän kävellessään huvilaa kohden, kysyy hän hieman uteliaasti:
-"Mitä löysitte Korallisaarelta? Minä näin Lentokalan kannelta
-merikiikarillani siellä tässä muutamana päivänä joukkueen miehiä."
-
-"Mitä heillä oli tekemistä?" kysyy Estrabon innokkaasti.
-
-"He kantoivat tavarajoukkoa, -- mutta mitä ne olivat, en voinut
-eroittaa, en edes kaukolasilla. Niiden täytyi olla kilpikonnia tahi
-pesusienikimppuja, joita he tahtoivat auringonpaisteessa kuivata",
-sanoo tyttö tuumivasti ja lisää sitten: "Niin, luulenpa niiden olleen
-kilpikonnia. Kimalteleeko niiden kuori auringonpaisteessa?"
-
-"Hyvin usein", vastaa espanjalainen, mutta tämä tiedonanto saa hänet
-päättämään käskeä salapoliisin heti ryhtymään toimeen.
-
-He ovat nyt ehtineet huvilan luo.
-
-"Teillä on joitakuita kukkia kädessänne", sanoo Balasco merkitsevästi.
-
-"On. Tahdotteko yhden?" kysyy Indra ja ojentaa hänelle heleän
-ruusunnupun.
-
-Kun Balasco ottaa yhden, tarttuu hänen kätensä hetkiseksi Indran
-käteen, ja tämä, joka tapaa silmäyksen hänen silmistään, huomaa
-niissä jotakin, joka häntä hieman kainostuttaa -- ehkäpä hiukan
-peljästyttääkin. Hän vetäytyy kiivaasti poispäin.
-
-"Mikä teitä vaivaa?" mutisee espanjalainen.
-
-"Minua... minua pisti oka", änkyttää Indra, mutta jatkaa iloisesti:
-"Oo, tunnen kahvin tuoksua", sekä menee vieraan edellä ruokasaliin.
-
-Täällä tervehtii häntä pöytäseurue suurella sydämellisyydellä. Miss
-Gertrud sanoo: "Me olimme viivytiämäisillämme aamiaista teidän
-tähtenne", ja luo häneen ystävällisen silmäyksen, sillä hän muistaa,
-että espanjalainen oli onnitellut hänen sankariaan edellisenä iltana
-siitä, että tämä oli taistellut Maceon sivulla.
-
-Samaa huomaavaisuutta nuorta kuubalaista kohtaan osoittaa Balasco
-nytkin, sillä hän sanoo kahvia maistellessaan: "Luutnantti Varona,
-arvelen teidän palaavan saarellenne niin pian kun haavanne ovat
-paranneet. Kuuba tarvitsee teidänlaisianne."
-
-"Niin, minun täytyy taas ryhtyä toimeen niin pian kun mahdollista",
-vastaa nuori mies, vaikka lause, joka on alkanut iloisesti, loppuu
-keveällä huokauksella: "Kovaa on kääntää selkänsä sivistykselle,
-sillä meidän sotilaselämämme on parhaassa tapauksessa puutteita
-tuolla ylhäällä kuubalaisten vuorileirissä. Mutta minun täytyy tehdä
-velvollisuuteni -- ja siitä puhuen, don Balasco, niin olettehan te
-osallinen niiden matkueitten varustamisessa, jotka tuovat maihin
-aseita Kuuban rannikoilla. Niin pian kun olen sotaan kykenevä, pitää
-teidän hankkia minulle tilaisuus seurata jotakin niistä -- 'Kolmea
-ystävää' esimerkiksi. Se on nopeakulkuinen alus -- ja sillä on onni
-kerallaan. Kuuba on kerran pystyttävä muistomerkin tälle laivalle ja
-sen kapteenille. Koettakaa, jos voitte, laittaa niin, että pääsen sillä
-Kuubaan."
-
-"Koetan", vastaa Estrabon suopeasti. "Tahtoisin mielelläni tietää,
-milloin 'Kolme ystävää' lähtee, ja missä se menee maihin."
-
-Tällä keskustelulla on hirmuinen vaikutus Gertie-parkaan. Hän katsoo
-tuskallisena sankariinsa, jonka hän hellällä hoidollaan on henkiin
-herättänyt jälleen, ja ajattelee kauhistuen: "Jokainen suupala, minkä
-Ramon nielee terveyttä ja voimia saadakseen takaisin, vie hänet
-lähemmäksi vaaraa ja kuolemaa ja kauvemmaksi minusta."
-
-Hänen itsehillitsemiskykynsä ei kyllä kestäisi koko aamiaisen aikaa,
-sillä luutnantilla on kelpo ruokahalu tänä aamuna, ja hän on jo itkuun
-purskahtamaisillansa, jollei Rex, joka on ulkona verannalla, olisi
-pistänyt päänsä sisään ikkunasta ja huutanut: "Hurraa! Lentokala on jo
-näkyvissä! Tulkaa auttamaan naisia maihin!"
-
-Niinmuodoin menee koko seurue heti ulos ruohokentälle katsomaan jahdin
-lähenemistä ja pian sen jälkeen alaalle rantakäytävälle vieraita
-ottamaan vastaan.
-
-Don Estrabon, joka on kävellyt ennen Vanstonen perhettä laiturille,
-lähettää purtensa Key Westiin ja uskoo neekeriperämiehen huostaan
-kirjelapun, jonka hän kiireessä on kirjoittanut salapoliisille.
-
-"Jos tuolla saarella on jotakin hullutuksia", ajattelee luultu Kuuban
-ystävä, "niin on Mastic osoitusteni mukaan aivan varmaan saava ne
-käsiinsä."
-
-Niin kuulee hän kimeitten naisäänien huudahduksia ja tervehdyksiä.
-Joukosta kuuluu pikku Vortex innokkaasti sanovan: "Kiitoksia paljon, --
-elossa minä vielä olen!" ja pitkä Jack Blackeley miehekkäästi kysyvän:
-"Kuinkas kaikki voitte?"
-
-Balasco kääntyy Lentokalaan päin, joka jo on laiturin vieressä. Sen
-kannella näkyy soreita herroja ja kauniita naisia, jotka näkyvät
-tuovan pohjan ylellisyyttä tähän yksinäiseen saareen ja saattavan sen
-kosketukseen riehuvan maailman kanssa. Mutta espanjalainen ajattelee
-luoden halveksivan silmäyksen: "Pah! Noita koreita lintuja ei voi
-verrata häneen", ja tuijottaa lakkaamatta Indraan, joka menee laivaan
-vieraitansa toivottamaan tervetulleiksi.
-
-Ja Estrabonilla on oikein, sillä vaikka mrs Ormiston, joka nyt menee
-maaporrasten yli ja ojentaa mr Vanstonelle hienosti hansikoidun käden,
-on puettu mitä somimpaan purjehduspukuun, ja kaunis pikku Ethel
-Rivers Baltimoresta on niin viehättävä kuin kukaan tämän kaunottarien
-kaupungin tytär, ja Flora Woodbridge, joka on upeampaa tyyppiä, ja
-jolla on siro bostonilainen käytöstapa, on täydellisen eleganssin
-perikuva, ei kukaan heistä voi kilpailla heidän emäntänään esiintyvän
-yksinkertaiseen, valkoiseen kesäpukuun puetun nuoren tytön kanssa.
-
-Mutta huolimatta siitä, mitä tunteita he herättävät don Balascon
-mielessä, ovat vieraat ja heidän isäntäväkensä täysin kiintyneet
-toistensa tervehtimiseen, niinkuin sopii hyvin kasvatettujen ihmisten,
-jotka toivovat kuluttavansa aikaa yksissä muutamien hauskojen päivien
-kestäessä.
-
-Kaikki kolme vastasaapunutta naista luovat harrastuneita silmäyksiä
-luutnantti Varonaan ja tulevat vielä uteliaimmiksi, kun he kuulevat
-miss Gertien kuiskaavan: "Hän on haavoitettu sankari, joka on
-taistellut Maceon sivulla."
-
-Mutta mrs Ormiston, vielä Ramonia tervehtiessään, kääntää silmäyksensä
-hänestä ja kiinnittää sen Estrabonin ihantavaan hahmoon, joka tulee
-portaita ylös maallenousulaiturilta ja nyt esitetään naisille.
-
-"Olipa hauskaa tavata teitä, don Balasco", sanoo leski ja kääntyy
-häneen päin. "Te varmaankin harvoin tulette New Yorkiin, mutta minä
-kuulin puhuttavan teistä Tampassa."
-
-"Niin", vastaa espanjalainen, "minä käyn harvoin pääkaupungissanne
-muuta kuin asioissa. Mutta minulla on kumminkin ollut kunnia eräänä
-iltana nähdä teidät parterrilooshissa, kiikarini seuratessa kaikkien
-ympärilläni istuvien herrain silmäysten suuntaa."
-
-"Oo, jospa olisimme tavanneet New Yorklssa!" puhkeaa kaunis leski
-sanomaan ihastuneena noin hurmaavan mustasilmäisen herran
-korulauseesta.
-
-Amy Ormiston on nimittäin leski, jolla on kolmekymmenlukuun pitkä matka
-jäljellä, ja joka ei vielä ole kadottanut toivoa toisesta, niin, jopa
-kolmannestakin miehestä, jos kohtalo sellaisen tuo hänen tiellensä.
-
-"Niin, se oli suuri pahaonni, jonka tunnen nyt syvemmin, sitten kun
-olen saanut kuulla ääntänne ja suudella kättänne", sopertelee Estrabon
-lempeällä äänellä, sillä hän on aina hyvin kohtelias naisia kohtaan.
-
-"Hyvä, sitten täytyy meidän kiirehtiä voittaaksemme kadotetun ajan
-takaisin", keskeyttää leski iloisesti, ja espanjalaisen pitää
-tahtomattansakin saatella häntä huvilaan, vaikka hän useammat kerrat
-kääntää päänsä nähdäkseen miss Indran, joka nyt seisoo jahdin kannella
-pakisten toisten naisten kanssa, joitten ympärillä pikku Vortex, nuori
-vilkaseleinen, kimeä-ääninen ja ylen huolellisesti pukeutunut herra,
-lakkaamatta kiertelee, laverrellen huomautuksia:
-
-"Kauhean hauska retki, tiedättekös! En koskaan ole niin hauskassa ollut
-mukana. Huvijahdissa on niin romantillista, ettekö tekin niin pidä?
-Ei koskaan olisi tietänyt, mitä pikku rakkausjuttuja Blackeley ja
-minä olisimme voineet panna alkuun nuorten naisten kanssa, jollei mrs
-Ormiston olisi näytellyt oikean lohikäärmeen tavoin esiliinan osaa."
-
-Hänen purkauksiinsa vastaavat kysymyksessä olevat kaksi nuorta naista
-ylpeillä silmäyksillä ja Jack Blackeley, voimakas bostonilainen, joka
-auttaa miss Riversin maaporrasten yli, virkkamalla ylenkatseellisesti:
-"No niin, pikku lörppöseni, älä tekeydy pahemmaksi narriksi kuin olet."
-
-Mutta pikku Vortex on niitä ihmisiä, jotka eivät anna itseään
-tiuskaisemalla ajaa pois, ja hellittämättömyytensä takia onnistuukin
-hänen usein, tavallisesti sulottaren epätoivoksi ja raivoksi, vallata
-hoiviinsa vallitseva kaunotar siinä piirissä, jota hän sattuu
-suvaitsemaan läsnäolollaan kunnioittamaan.
-
-Niin on nytkin. Miss Vanstone, joka on paljoa taipuisampi kuin
-muut, näkee itsensä pakoitetuksi ottamaan vastaan nuoren herran
-huomaavaisuuksia, ja tämä saattelee hänet koko ylpeänä maaportaitten
-yli, Joe Thomasin, Lentokalan kelpo kapteenin katsoessa vihaisesti
-hänen jälkeensä ja virkkaessa vanhan merikarhun suorasukaisuudella:
-"Olipas hyvä, että tuosta pääsi erilleen!"
-
-Muutamia minuutteja myöhemmin ovat he huvilassa, missä miss Indra
-lunchia syötäessä selittää aikeensa panna toimeen risteilyhuviretken.
-
-Se otetaan vastaan yleisellä mieltymyksellä.
-
-"Me purjehdimme saarien ympäri", sanoo Indra, "itäänpäin aina Key
-Largoon ja ehkäpä länteenkinpäin aina Dry Tortugasiin saakka. Voimme
-laittaa yöleirin jollekin saarista."
-
-"Ulosko raittiiseen ilmaan? Se on terveellistä ja vahvistavaa",
-huomauttaa miss Woodbridge.
-
-"Oo, sitä en tahdo ajatella", virkkaa pikku Ethel Rivers. "Saattaisihan
-olla käärmeitä." Viimeiset sanat lausuu hän tehden pikku kasvojen
-väänteen, minkä hän tietää olevan miellyttävän, ja joka erittäin on
-suunnattu hänen vieressään istuvalle Jack Blackeleylle.
-
-"Sen suhteen saatte tehdä, miten haluatte. Te voitte saada joko hytin
-jahdissa tahi peitteen maalla. _Chacun à son goût_", selittää don
-Balasco.
-
-"Siitä tulee viehättävän romantillista! Kauniita naissilmiä leiritulen
-ympärillä. Älkää vaan menkö yöllä kuljeksimaan, sillä silloin
-saattaisin luulla teitä metsänriistaksi ja ampua." Tämän epätoivoisen
-sukkeluuden yrityksen virkkaa pikku Vortex, joka kunnianhimoisesti
-pyrkii suuren sanailijan ja urheilijan maineeseen.
-
-"Jos te olette niin innokas saamaan jotain ampuaksenne, niin voin
-teille hankkia. Don Balasco kertoi minulle, että Korallisaarella
-on joukottain kurppia. Haluatteko koettaa niiden ampumista tänään
-ehtoopuoleen?"
-
-"Minä heti myöntyisin, rakas poikani... mutta... hm... pelkään... että
-naisilla voisi olla minua tarvis iltapuoleen."
-
-"Oo, me voimme elää ilman teitäkin pari tuntia", sanoo Flora Woodbridge
-ivallisesti.
-
-"Ja tiedättehän, että niin kauhean mielelläni söisin jotain
-ampumaanne", lisää miss Rivers. "Kaikki ihmiset ovat kuulleet
-puhuttavan metsästyksistänne, mutta kukaan ei ole milloinkaan nähnyt
-saalistanne."
-
-"Ei koskaan nähnyt saalistani!" kirkuu Vortex ja lisää, Rexin
-puoleen kääntyen: "Päätetty, poikani! Hyvät naiset, te saatte kurppia
-aamiaiseksi huomenna, niin totta kuin nimeni on Vortex."
-
-Niin siis kiireessä sovitaan, että risteilyhuviretki alkaa päivän tai
-parin päästä ja pannaan toimeen mustalais- ja ulkoilmaperiaatetten
-mukaan. Öisin voivat ne, jotka tahtovat nukkua taivasalla, tehdä niin,
-ja toiset mukavasti mennä maata jahtiin.
-
-"En ole koskaan ennen kuullut puhuttavan risteilyhuviretkestä",
-huomauttaa heidän isäntänsä, heidän pöydästä noustessaan. "Se kait on
-joku uusi kuje, mukamas, ja miellyttää sen vuoksi suuresti. Mutta älkää
-tulko kotia kaikki kihloissa, tytöt. Muistakaa, että olen leski, ja
-sentähden pitää minutkin ottaa laskuun."
-
-"Sitä olemme ajatelleet, aina siitä saakka kun Palm Beachistä
-lähdimme", sanoo miss Woodbridge niin viattoman vilpittömästi, että
-kaikki purskahtavat nauruun ja espanjalainen kaikkein hilpeimmin.
-
-Sillä heidän mennessään huoneesta ulos, panee hänen nuori emäntänsä
-käden kevyesti hänen käsivarrelleen ja sanoo tuttavallisesti hänelle:
-"Niin pian kun olen laittanut kaikki mukavaksi muille iltapäiväksi,
-tulkaa kanssani alas Lentokalaan, niin tarkastamme sen ja teemme
-varustuksia risteilyä varten", sekä lisää äänellä, joka saa Balascon
-uskomaan, että hän jo on tuon ihanan olennon ja kaiken hänen
-omaisuutensa herra: "Minä aijoin jättää yksityisseikat teidän käsiinne.
-Te olette oleva juhlamenojen yliohjaaja, mutta laittakaa vaan, että
-hankitte meille täysin määrin Espanjalaista romantiikkia." Ja sen
-sanottuaan sipsuttelee hän iloisesti vieraittensa luo tekemään mitä voi
-valmistaakseen heille hauskan iltapäivän.
-
-Mitä espanjalaiseen tulee, niin on hän seitsemännessä taivaassa
-onnellisuudesta. Hän polttaa sikariansa, viheltelee hilpeästi ja
-mutisee: "Santos! Estrabon, sinä olet hitonmoinen mies!"
-
-
-
-
-Yhdestoista luku.
-
-Tanssijaiset Smaragdisaarella.
-
-
-Mutta hitonmoisena miehenä olemisella on hankaluutensa. Naiset vaativat
-usein huomaavaisuutta sellaisilta herroilta, ja semmoinen nainen on Amy
-Ormiston.
-
-Kauniin lesken mieltä kiinnittää Estrabonin etelämainen ulkonäkö
-ja käytös. Hän tietää, että Balascoa pidetään varakkaana, tämä kun
-omistaa Key Westissä suuren tehtaan, jolla on melkoinen haaraliike
-New Yorkissa. Hän on kaunis, kohtelias ja omituinen sekä täydellinen
-vastakohta lesken ensimäiselle miehelle, joka oli jäykkä, kuiva ja
-kaavoihin piintynyt yankee.
-
-Otettuaan haltuunsa enimmän syrjässä olevan riippumaton leveässä
-pylväskäytävässä, onnistuu hänen saada aikaan kahdenkeskenolo
-Espanjalaisen kanssa. Mutta nuoren lesken suloista huolimatta -- ja
-hän on hyvin viehättävä -- ei don Balasco sikaria poltellessaan, voi
-olla silmillään seuraamatta rakkautensa esinettä, joka sipsuttelee
-ympäriinsä iloisesti puhellen vieraittensa kanssa ja koettaen
-saada heidät tuntemaan itsensä rattoisiksi ja uuteen ympäristöönsä
-kodistuneiksi.
-
-Hänen vaikutuksestaan on seurueella hauska, laiskelias,
-troopillinen iltapäivä, sillä on tavattoman lämmin päivä. Pari
-menee biljaardihuoneeseen pelaamaan verkkaisen erän. Yksi tai kaksi
-naista asettuvat ihailtaviin asemiin riippumattoihin verannalla ja
-harjoittavat hieman kurtiisia mitä reippaimmalla ja viattomimmalla
-tavalla -- urheilutapa, jossa pikku Rivers on sangen harjaantunut,
-vaikka Amy Ormiston tänä iltapuolena vie etusijan.
-
-Hänen viettelytempuistaan huolimatta polttelee espanjalainen
-sikariaan levottomalla, hajamielisellä, hurmaavaa leskeä sangen
-vähän imartelevalla tavalla, eikä tämä, maatessaan riippumatossaan
-tietoisena, että hän näyttää oivalliselta, käsitä, mikä miehellä on.
-
-Hetkisen päästä häiritsevät heitä Rex ja mr Vortex, jotka tulevat
-portaita myöten, edellinen puettuna siniseen flanellipaitaan ja
-lahkeet korkeihin saapasvarsiin pistettyinä, jälkimäinen somemmassa
-urheilupuvussa, joka ei näytä milloinkaan ruudinsavua haistaneen, mutta
-jossa on keltaiset nahkasäärykset ja monitaskuinen metsästystakki. Mr
-Vortex nimittäin matkustaa aina suuri pukuvarasto muassaan, ja hänen
-kolme suurta kohverttiaan ovat Lentokalan kapteenia suututtaneet paljoa
-enemmän kuin kaikki naisten matkakapineet.
-
-Kummallakin nuorella miehellä on kaksipiippuinen pyssy olalla, ja he
-ovat selvästi menossa Korallisaarelle sen kurppia ampumaan.
-
-Pian viepi muuan pienistä purjeveneistä heidät sinne, ja hetkistä
-myöhemmin antaa Amy espanjalaisen poistua ajatellessaan: "Näyttääkseen
-niin omituisen somalta, ei hän todellakaan ole huvittava."
-
-Orjuudestaan vapaantuneena yhtyy Balasco miss Vanstonea ympäröivään
-joukkoon. Tämä piammiten tekee hänet onnelliseksi menemällä hänen
-sivullaan leveitä, pilarikäytävästä puutarhaan viepiä portaita alas
-ja hilpeästi sanomalla: "Tulkaa, don Estrabon! Olen käskenyt jahdin
-tulla laiturin viereen. Menkäämme sinne yhdessä ja sopikaamme kapteeni
-Thomasin kanssa risteilystämme. Teidän on pidettävä ylin huoli siitä."
-
-"Olen aina palvelukseksenne", vastaa Balasco ritarillisesti, eikä
-kukaan ole ylpeämpänä kulkenut maaporrasten yli, kuin espanjalainen
-auttaessaan ihanaistaan pienen höyrypurren lumivalkoiselle kannelle,
-missä laivuri ottaa heidät vastaan tehden kunniaa sotilasten tavalla.
-
-"Kapteeni Thomas, olemme tulleet laivaan sanomaan teille, että huomenna
-alamme risteilyhuviretkemme", julistaa nuori nainen.
-
-"Risteilyhuviretkenkö? Mitä hittoa se on? Pyydän anteeksi, miss, mutta
-en käsitä teitä oikein", mutisee kapteeni. "Olen kuullut puhuttavan
-huviretkestä, olen tehnyt risteilyjä, mutta en koskaan ole nähnyt
-molempia yhdistettyinä. Eikö se olisi jotain samantapaista, kuin
-asettaa ratsastava karjanpaimen komennuskannelle. Toinen kuuluu
-maapohjalle ja toinen merelle, eikä minusta näytä, että ne sopisivat
-yhteen."
-
-"Rakas kapteeni", vastaa Estrabon, "tämä on uusien keksintöjen
-aikakausi."
-
-"Ja tämä on minun keksintöni", huutaa Indra innollisesti ja alkaa
-kuvailla epäuskoiselta näyttävälle merimiehelle asian yksityisseikkoja.
-
-"Hyvä", sanoo hän vihdoin, "hankkikaa minulle vaan hyviä
-ankkuroimispaikkoja öiksi, niin pidän teistä huolen. Meillä on
-riittävästi ruokavaroja laivassa ja kokki, joka osaa kiihottaa
-merikipeän ruokahalua. Mutta aattelen meidän tarvitsevan vähän tuoretta
-lihaa jääkaappiin."
-
-"Lihaa, kanoja, metsänriistaa ja juomatavaroita tulee huomenna
-laivaan", sanoo miss Vanstone mahdikkaasti.
-
-"Niin, paljon juomatavaroita! Groggi on aina tarpeellista merellä",
-nauraa kapteeni. "New Yorkin purjehdusseurassa ei koskaan ole ollut
-alusta, jonka väestö olisi ehdottomasti raittiita."
-
-Tätä lausuntoa tervehditään sellaisella riemulla, että merimies tulee
-sangen tyytyväiseksi.
-
-"Kalaa", jatkaa hän, "voitte saada niin paljon kuin tahdotte
-heittämällä koukun mereen tuolta peräpeilin ylitse. Minulla on tosin
-hieman vähän väkeä, mutta luullakseni riittää se jahdin liikehtimiseen
-tässä myllylammikossa. Tahtoisitteko ehkä lukea, kuinka monta voimme
-majoittaa."
-
-"Kyllä kait se paras olisi", vastaa espanjalainen ja kapteenin
-johdolla pitävät molemmat nuoret pikaisen jahdin tarkastuksen.
-Se on sangen merikelpoinen ja nopeakulkuinen alus, ja vaikkakaan
-se ei ole suuri, on sen kannella hyvää tilaa, koska siinä ei ole
-muita kuin yksi salonki, jota käytetään ruokasaliksi, ja joka on
-varustettu sokerivaahterasta tehdyllä huonekalustolla. Sen edessä
-ja sen yhteydessä on pieni ohjaushytti, vaikka peräpuolessakin on
-ylimääräinen ruoriratas tarvittaessa käytettävänä. Keulassa on kaksi
-pientä kanuunaa tervehdyslaukauksia varten. Kansisalongista viepi
-kajuuttaportaat allaolevaan naisten salonkiin, johon antavat kolme
-hienosti sisustettua, vaaleista puulajeista tehdyillä huonekaluilla
-varustettua hyttiä, ja joista omistajan salonki on yhteydessä puku-
-ja kylpyhuoneitten kanssa. Yläpuolella olevassa salongissa voidaan
-seinäkaapit muuttaa herroille makuupaikoiksi. Toisien, peremmällä
-olevien portaitten kautta saattavat naiset tulla kajuuttaansa salongin
-läpi kulkematta. Jahtiin saattaa kun saattaakin mukavasti sijoittaa
-Vanstonen perheen nuoremmat jäsenet ja heidän vieraansa lyhyen
-risteilyn ajaksi.
-
-Tämän tarkastelun tapahtuessa sattuu pieni kohtaus, joka panee
-rakastuneen espanjalaisen onnelliseen innostustilaan. Miss Indra
-katsellessaan kauniita hyttejä vaaleansinisine poimutelmineen sanoo
-huolettomalla, reippaalla, amerikkalaisella tavallaan: "Tämä olisi
-juuri sopiva alus häämatkaa varten."
-
-"Kies' auta!" puhkeaa Thomas sanomaan. "Ettehän vaan ajattele mennä
-naimisiin, miss?"
-
-"En ainakaan nyt heti", vastaa nuori nainen kevyesti punastuen
-juostessaan portaita myöten kansisalonkiin.
-
-Balasco, joka seisoo alhaalla, ahmii hänen sulokasta olentoaan
-tulisilla silmäyksillä ja mutisee itsekseen: "_Mi querida_! Se oli
-minulle tarkoitettua. Oo, näitä amerikkalaisia tyttöjä! He oikein
-kosasevat, eikä heillä ole sivullaan duennoja, jotka kylmentävät.
-Huomenna varhain puhun hänen isälleen, että Indra rakastaa minua, ja
-pyydän hänen kättänsä."
-
-Ehkä Balasco tekisi sen jo samana päivänä, jolleivät muutamat sanat,
-jotka miss Indra sattuu kuulemaan, äkkiä olisi saaneet häntä erillään
-pysyväisemmäksi, vähemmän vilkkaaksi ja kenties ei niin suuressa määrin
-Espanjalaisen seuraa haluavaksi ehtoopäivän jäljellä olevana osana.
-
-Heidän tullessaan takaisin jahdista menee nuori nainen ja hänen
-kavaljeerinsa mrs Ormistonin ohi, joka ei ole oikein tyytyväinen
-siihen, että espanjalainen hänet jätti, vaikkei hän tätä oikein
-huvittavaksi löytänytkään. Hän katsahtaa ylös aikakauskirjastaan,
-viittaa Indran luoksensa ja kuiskaa tämän korvaan: "Mitä _hän_
-sanoisi?"
-
-"Ken hän? En tiedä, kenestä puhut", vastaa miss Vanstone keveästi.
-
-"Ka, mr Severance, luonnollisesti", nauraa leski. "Olen koko päivän
-odottanut saavani nähdä hänen ilmestyvän tänne Smaragdisaarelle. Näin
-hänet, kuten ehkä tiedät, Jacksonvillessä neljätoista päivää sitten ja
-otaksuin hänen olleen matkalla tänne."
-
-"En ole tavannut mr Severancea moneen kuukauteen", vastaa Indra
-kylmästi, vaikka hänen äänessään huomaa vavahduksen vastoin hänen
-tahtoaan. Sitten palaa hän Balascon luo, joka odottaa vähän matkan
-päässä sieltä verannalla, mutta ei pysähdy kauvan tämän luona.
-
-Sanoen syyksi valmistukset iltaa varten, vetäytyy hän pian erilleen
-muusta seurueesta ja menee huoneeseensa, missä hän istuutuu ikkunan
-ääreen ja huokaa: "Billyni! -- Billyni!"
-
-Leski, joka nuorelle emännälleen on antanut tämän viattoman
-tikarinpiston, taas katsoo omituisella silmäyksellä poismenevän tytön
-jälkeen ja ajattelee: "Ihmettelenpä, teinkö Estrabonin rakkaudelle
-pikku kepposet", sillä hän on lukenut paljoa selvemmin Espanjalaisen
-sydämessä kuin Indra Vanstone.
-
-Niin kuluu aika päivällisiin saakka, jonka jälkeen lähisaarilta
-kutsutut vieraat tulevat ja tanssi alkaa.
-
-Tälle juhlalliselle aterialle tulevat naiset vaaleissa, liehuvissa,
-kimaltelevissa tanssijaispuvuissa, jotka täysin antavat heidän
-valkoisten käsivarsiensa ja olkapäittensä esiintyä, ja Indra Vanstone
-herättää suurta huomiota sipsuttaessaan esille.
-
-"Indra näyttää oikein tahtoneen häikäistä jonkin", kuiskaa Gertie
-leikikkäästi Estrabonille, "ihmettelenpä kenen?"
-
-Kysymys saa Espanjalaisen, ehkä hieman itseluuloisesti, sivelemään
-pitkiä viiksiään, hänen hurmaantuneena tuijottaessaan säteilevää
-ilmiötä.
-
-Kun hän ensi kerran näki Indran, näytti tämä hänestä meren aaltoihin
-ja vaahtoon puetulta. Nyt väikkyy hän ympäriinsä troopillisen
-auringonlaskun sateenkaarenvärisissä pilvissä. Hänen pukuansa
-ei voi sanoilla kuvata. Se on sanalla sanoen hurmaava -- kevyt,
-ilmainen, kiiltelevä sateenkaaren eri väreissä, mitkä hänen sulokkaan
-vartalonsa jokaisella liikkeellä saavat uusia vivahduksia. Ja kaiken
-muun väriloiston keskeltä kimaltelevat hänen kauniit olkapäänsä ja
-hyvinmuodostuneet käsivartensa vielä valkoisempina kuin tavallisesti.
-Hänen seisoessaan yhdessä kohti näyttää hän norsunluiselta,
-sateenkaaren väreissä säkenöiviin usmapilviin kietoutuneelta
-kuvapatsaalta; liikkuessaan on hän elävyyden, hilpeyden ja onnen
-ruumiillisentunut kuva, sillä miss Indra on karkottanut alakuloisuuden
--- ainakin täksi illaksi.
-
-Mutta toisetkin nuoret naiset ovat kauniita, päivällinen on tavattoman
-hyvä, viinit erinomaisia, hilpeys tarttuvaa, ja mielientila tulee yhä
-iloisemmaksi, kuta edemmäs päivällinen kuluu.
-
-"Vaikka meillä ei olekaan mitkään suuret tanssijaiset tänä iltana",
-sanoo Indra hänen vieressään istuvalle Jack Blackeleylle, "tulee
-niistä kumminkin somat ja romantilliset." Sitten kuiskaa hän toisella
-sivullaan istuvalle espanjalaiselle: "Ettehän toivoakseni ole
-unohtaneet musikantteja, don Estrabon?"
-
-"Ne ovat jo saapuneet Key Westistä", vastaa tämä. "Minä annoin heille
-viittauksen pukeutua kuubalaiseen pukuun señor Varonan tähden. Jos
-hän ummistaa silmänsä, voi hän luulla tanssivansa cacuchaa jonkin
-maalaistytöntyngän kanssa Cuba Librestä."
-
-"Veitsenisku estää minun cacuchasta, jossa minua pidettiin ylhäällä
-Rubivuorissa hyvin poikana", sanoo nuori mies nauraen. "Ehken saatan
-nilkuttaa yhden katrillin."
-
-"Se on suuri vahinko", virkkaa miss Gertie. "Meillä on niin puute
-kavaljeereista." Sitten kiitää hänen katseensa ympäri pöytää, ja hän
-puhkeaa sanomaan: "Kah, missäs Rex ja mr Vortex ovat?"
-
-"He eivät ole tulleet vielä kurppametsästykseltä kotia", vastaa
-Blackeley.
-
-"Niin minusta tuntuikin tavattoman hiljaiselta talo", huomauttaa
-Vanstone. "Mutta kyllä he nälistyvät ja tulevat pian kotiin."
-
-Molempien metsästäjien poissaolosta huolimatta kuluu päivällinen
-yleisen tyytyväisyyden vallitessa loppuunsa.
-
-Jättäen herrat ehtoosikariansa polttelemaan, menevät naiset verannalle,
-missä heiltä pääsee ihastuneita huudahduksia, sillä puutarha on
-valaistu kiinalaisilla lyhdyillä, ja biljaardihuone, missä heidän
-on tanssittava, on yhtenä valomerenä. Sieltä kuuluvat mandoliinin,
-gitarrin ja viulun äänet pehmoina ja hyväilevinä -- musiikki semmoinen,
-jota ei mikään muu maa auringon alla kuin Kuuba ja Espanja voi tarjota.
-
-Heti sen jälkeen tulee mr Vanstone tyttärensä luo ja sanoo: "Naapurimme
-alkavat tulla." Pieni höyrylaiva näet tulee puhkaen läheisen saaren
-niemen ympäri, ja siinä on pieni iloinen seurue Matacombasta.
-
-"Se on Jacksonin perhe Cincinnatista", huutaa Gertie, joka nyt seisoo
-sisaren vieressä ja lisää valittavasti: "Mutta Jacksonilaiset ovat
-kaikki tyyni tyttöjä."
-
-Tämän nuorten naisten runsauden pian korvaa kylliksi pärskyvä
-hinaaja-alus, joka kimeästi viheltäen tulla porhaltaa, ja jolla on
-muassa joukko herroja Key Westistä, nuori De Soto, pesusienimagnaatti,
-ja George Jamesten ja Rafael Fernandez, kuuluisa sikaritehtailija,
-ja pari linnoitusupseeria Fort Taylorista, puettuina poletteihin ja
-sotilasloistoon. Sitten koko joukko kaikilta suunnilta tulleita kevyitä
-purjeveneitä, joitten huojuvat lyhdyt valaisevat vettä, ja jotka ovat
-täynnä nauravia tyttöjä ja siroja nuoria herroja.
-
-Muutamia minuutteja myöhemmin ovat kaikki kokoontuneet
-biljaardihuoneeseen, joka on muutettu tanssisaliksi. Useimmat
-nuoret naiset ovat hyvin sieviä, kaikki ovat he puetut parhaimpiin
-vierailupukuihinsa, ja kun Vanstone vanhempi avaa nuoren lesken kanssa
-ensimäisen katrillin, tekee tanssisali iloisen ja vilkkaan vaikutuksen,
-vaikka vieraat ovat kokoontuneet Yhdysvaltojen neljältä kulmalta
-ja heissä ehkä on jotensakin erilaisia aineksia. Naiset ovat hyvin
-ihastuneita siitä, että herroja on riittävästi -- jotakin tavatonta
-Floridalaistanssijaisille -- ja kaikki tanssivia.
-
-Kuubalaiset soittajat lisäävät taulun ihailtavaa väriloistoa. Pieneltä
-palmujen ympäröimällä ja kukilla koristetulta estraadilta antavat nämät
-synnyinsaarensa juhlapukuun puetut maanpakolaiset kuulua suloisen,
-tahdikkaan ja lumoavan musiikkinsa, joka "saa sydämen rinnassa
-tanssimaan", sen mukaan kuin miss Rivers ilmaisee kavaljeerillensa,
-nuorelle Fernandezille Boca Chicasta.
-
-Mutta koko tästä nauravasta, pakinoivasta ja tanssivasta joukosta on
-Estrabon iloisin. Hänen silmänsä salamoivat voitonriemusta, ja hän
-tuntee itsensä voittajaksi pannessaan ensi kerran käsivartensa Indra
-Vanstonen hoikan vyötäisen ympärille ja ensi kerran tuntiessaan hänen
-sydämensä tykyttävän omaansa vastaan. Se on kosketus, joka melkein saa
-hänet pyörtymään, sillä hän luulee pitävänsä sylissään sitä, joka oli
-tuleva hänen morsiamekseen.
-
-Niin kuluvat tanssijaiset. Hetkisen perästä tahtoo Balasco
-välttämättömästi näyttää heille cacuchaa ja tanssii sen miss Indran
-kanssa, vaikka saapuvilla on muutamia kirkassilmäisiä señoritoja --
-taidonnäyte, jonka hän, rakkautensa ja musiikin innostamana, suorittaa
-erinomaisella reippaudella. Häntä avustaa hyvin hänen kaunis naisensa,
-joka useimpien amerikkalaistyttöjen tavoin tanssii sangen sulokkaasti
-ja taidokkaasti osaa liikutella pikku jalkojaan oivallisessa tahdissa,
-minkä sävelen mukaan hyvänsä, jota vaan soitetaan.
-
-
-
-
-Kahdestoista luku.
-
-Mr Vortexin seikkailu.
-
-
-Mutta äkkiä häiriintyy iloinen mieliala! Pikku Vortex tulee syöksyen
-tanssisaliin, läähättäen: "Katsokaas minua!" ja naisilta pääsee kopeita
-huudahduksia ja herrat nauraa hikertelevät. Nuoren herran ulkoasu ei
-näet juuri ole tanssiaisiin sopiva. Hänen metsästyspukunsa on lian ja
-liejun vallassa, toinen hänen hienoista kiiltonahkasäärystimistään ei
-enään korista häntä ja toinen riippuu kiinni yhdestä ainoasta napista.
-Hänen vääristyneissä kasvoissaan on orjantappura-okain piirtoja
-ja kuivunutta verta. Kokonaisuudessaan tekee hän vaarallisesta
-seikkailusta töin tuskin pelastuneen vaikutuksen.
-
-"Suuri Jumala! Mitä on tapahtunut?" puhkeaa Vanstone sanomaan.
-
-"Merirosvoja!" kuiskaa tuo muutamia tunteja sitten niin pönäkkä
-urheilija kamalalla äänellä.
-
-"Taivas! Missä on Rex?" huutaa Indra tuskaisesti.
-
-"Eiväthän ole häntä tappaneet?" änkyttää Gertie.
-
-"Eivät, hänellä oli nälkä ja meni huvilaan saadakseen päivällistä.
-Mutta merirosvoja oli kaikissa tapauksissa."
-
-"Mitä yksinkertaisia loruja sinä puhelet?" sanoo Blackeley ja kääntyy
-kiukustuneena nuoreen herraan päin, jonka kummalliset päähänpistot hän
-tuntee. "Palm Beachissä oli krokodiileja ja täällä on merirosvoja!"
-
-"No niin, merirosvoja tai sissejä, se kait on jotenkin sama!" selittää
-mr Vortex, joka tahtoo herättää huomiota. "Sen kait minusta näkee?"
-
-"Sissejäkö? Ne varmaankin ovat matkalla Kuubaan! Kenties minä voisin
-saada seurata heidän kerallaan", sanoo Varona innollisesti nuoren
-hoitajattarensa isoksi kauhistukseksi.
-
-"Tekö tahtoisitte seurata noitten kauheain ihmisten kanssa?"
-sammaltelee Vortex hämillään, mutta lisää ratkaisevalla äänellä: "Mutta
-sitä ette voi, näettekös. 'Kolme ystävää' -- se oli merirosvolaivan
-nimi -- on jo matkalla Kuubaan. Suuri Jumala, millaista hamppua se
-kiiti!"
-
-"'Kolme ystävääkö?'" huudahtaa Balasco. "Siitä täytyy minun kuulla.
-Kertokaa juttunne, _amigo_!"
-
-"Kyllä, kyllä! Sentähdenhän minä laiminlyön päivällisenkin!" vastaa
-Cortright kiihkeästi ja sanoo siinä puhtaan totuuden, sillä hän
-mielellään tahtoo olla merkillisten seikkailujen sankarina ja on jo
-useat kerrat avannut suunsa keventääkseen sydämensä, mutta kiihkeät
-kysymykset ovat keskeyttäneet.
-
-"Kuulkaa nyt, -- voitteko hankkia minulle lasin konjakkia ensin?"
-mutisee hän. "Kertomus on pitkä, ja olen hiukan uuvuksissa..."
-
-"Luonnollisesti", nauraa pesusienimagnaatti Key Westistä ja kiiruhtaa
-tarjoiluhuoneeseen hakemaan konjakkilasillista.
-
-"Se panee ydintä luihin", mutisee pikku Vortex lasia tyhjentäessään ja
-alkaa:
-
-"Te... hm... te tiedätte kaikki, mikä innokas urheilija minä olen. Olen
-kiivennyt muutamille Kalliovuorien korkeimmista huipuista saadakseni
-tähdätä vuorivuohia..."
-
-"Ja aina ampunut ohi", virkkaa väliin Blackeley. "Mutta mitä on sinun
-urheilukiihkollasi tekemistä merirosvojen kanssa?"
-
-"Shs! Älkää häntä keskeyttäkö!" huutavat kiihkeät naisäänet, ja kauniit
-silmät katselevat vihastuneina keskeyttäjää.
-
-Pikku Vortex kohottaa poistavasti kättään ja sanoo valittavalla
-äänellä: "Pitääkö minun alkaa uudelleen alusta taas! No, kuten sanottu,
-olen niin innokas urheilija, että olen harjoittanut metsästystä
-melkein ympäri koko maailman. Tänään olin niin halukas hankkimaan
-vähän metsänriistaa teille, nuoret naiseni, huomiseksi aamiaiseksi,
-että ryöstäydyin seurastanne. Korallisaarella on joukottani kurppia
--- me saavuimme onnellisesti ja hyvin sinne ja meillä oli sangen
-hauskaa, ammuimme kolmisen tusinaa tai niin ensi katsahdukselta.
-Olin kuljeksinut saaren pohjoispäähän ja seurasin juuri tiheän
-pensasviitakon reunustaa, kun äkkiä -- tiedättehän, että saaren
-luullaan olevan asumattoman -- minusta näytti metsäkauris vilahtavan
-pensaitten välissä. Nähdä on ampua, niin pian kun minulla on pyssy
-kädessä! -- urheilijan vaisto, käsitättekös! Silmänräpäyksessä
-olin lauvaissut kaksipiippuisen pyssyni molemmat latingit suoraan
-pensaikkoon.
-
-"Silloin tapahtui jotain hirmuista. Raju, irlanniksi murtava ääni
-kirkui: 'Pyhä Mooses! Hän on haavoittanut minua ta... pyydän anteeksi,
-hyvät naiset... takapuoleen!
-
-"Helvetinmoinen meteli syntyi samassa hiljaisessa viitakossa. Saari
-tuntui olevan ryöväreitä täynnä. Suuri, karkea, parrakas roisto
-hyökkäsi minua vastaan ja huusi: '_Caramba! Maltido diablo!_ Kuinka
-uskallatte ampua minua?'
-
-"Minä pötkin pakoon, mutta jäljissäni oli vähintäin sata ryöväriä,
-jotka olivat viidakossa olleet piilossa. Heitin pois pyssyn, juoksin
-henkeni kaupalla viidakon läpi ja piilottausin läähättäen muutaman
-mangrovepensaan juurella olevaan liejuun heidän etsiessänsä minua.
-
-"Vihdoin keksivät he minut.
-
-"Muuan herra, joka näkyi olevan jonkinlainen päällikkö, heristi minulle
-nyrkkiparia ja sanoi murteisella englanninkielellä: 'Tulkaa ulos
-sieltä! -- Antakaa olla meitä ampumatta, muuten ammun pistoolillani
-teitä.'
-
-"'Älä säikäytä raukkaa kuoliaaksi', sanoi nauraen toinen hyvällä
-englanninkielellä. 'Hän ei näytä tullivirkamieheltä taikka
-espanjalaiselta vakoilijalta. Hän on vaan siivo urheilija, joka
-on tervehtinyt Pat Mc Guirea ja Sanchez Esterdilloa muutamilla
-kurppahauleilla.'
-
-"Niin ympäröi minut kauhea ryövärijoukkue, oikeita italialaisia Fra
-Diavolo-roistoja. Useimmat heistä polttelivat sikaria, mutta kellään
-ei ollut pyssyn alkuakaan. Ylipäällikkö tuli luokseni ja sanoi
-moitteettomalla englanninkielellä: 'Luulenpa, että minulla on ollut
-huvi kohdata teidät Ponce de Leonissa, mr Vortex.'
-
-"'Onpa niinkin, hitto soikoon -- nyt muistan teidät; teidän nimenne on
-Alvarez', sanoin. 'Teitähän salapoliisit vainosivat S:t Augustinessa.'
-
-"'Uskallanko kysyä, mitä te täällä saarella teette?' sanoi hän.
-
-"'Tietysti -- minä metsästän kurppia.'
-
-"'Olipa se paha onni', sanoi hän, 'että se johtui mieleenne juuri
-tänään. Meidän ehkä on pakko pidättää teitä täällä muutamia tunteja,
-señor Vortex.'
-
-"'Tuhat tulimaista!' sanoin. 'Mitä Vanstonelaiset sanovat? Ei käy
-päihinsä, että lyön laimin heidän tanssijaisensa tänä iltana. Ja mitä
-nuoret naiset ajattelevat, jollei heidän veljensä tule takaisin?'
-
-"'Heidän veljensä! Teillä on siis joku kanssanne täällä saarella',
-puhkesi ystäväni S:t Augustinesta sanomaan ja äkkiä antoi
-määräyksensä: 'Siepatkaa toinenkin kiinni, ennenkun hän hiipii
-veneeseen ja lähtee tiehensä.'
-
-"Niin meni parikymmentä ryöväriä eteläpäähän, missä Rex oli
-metsästämässä, ja hetkisen kuluttua tuli hän heidän kanssaan, nauraen
-ja kauhean harrastuneena. 'Teidätkö ilmaista!' huusi hän päällikölle.
-'En, en edes itse Grover Clevelandille. Me amerikkalaiset olemme
-puolellanne, me!'
-
-"Sitten nauroi hän ivallisesti minulle ja sanoi: 'Vai niin, te olette
-alkaneet paukuttaa kuubalaisia isänmaanystäviä, vanha Weyler siinä!'
-Nuo sanat olisivat voineet tulla onnettomuudekseni, sillä pari heistä,
-jotka eivät englanninkieltä ymmärtäneet, mulkoili vihasesti päälleni.
-
-"Heidän johtajansa tuntui olevan leikikäs luonnoltaan, sillä hän sanoi
-minulle: 'Hyvä señor Vortex, mies joka vahtii teitä, ei puhu muuta kuin
-espanjaa. Seuraavasti eivät mitkään selitykset voi henkeänne pelastaa,
-jos vaan koetatte karata.'
-
-"Muttei kellään heistä ollut aseita.
-
-"Äkkiä, tiedättekös, sattui jotain erittäin hämmästyttävää. Höyryalus
-tuli varovasti liukuen, niin että propellien loisketta tuskin kuului,
-koralliriutan luo saaren pohjoispuolella."
-
-"Minkä näköinen se oli?" kysyy Balasco kiihkeästi.
-
-"Oo, olihan jonkinlainen suuri hinaaja-alus, jolla oli kaksi matalaa
-mastoa ja kannella kajuutta toisesta mastosta toiseen ja sen päällä
-ohjaushytti ja vaan yksi savupiippu."
-
-"'Kolme ystävää!'" huutaa Varona. "Minä tunnen sen. Jumala siunatkoon ja
-suojelkoon sitä!"
-
-Ja vieraat, jotka yleensä ovat kuubalaismielisiä, hurraavat, ja naiset
-taputtavat käsiään.
-
-"Mitä sitten tapahtui?" mutisee Estrabon käheästi.
-
-"Niin, näettekös, se laski pitkän sivunsa riutan ääreen, ja lastina oli
-sillä hiilisäkkejä etukansi täynnä. Pari leveää maaporrasta laskettiin
-rannalle, ja hetikohta tuli merirosvoille kauhean kiirut kantaa laivaan
-kirstuja ja laatikkoja, jotka olivat kätkettyinä tiheikköön. Kaikki
-tekivät työtä kuin orjat, ja muuan suuri jättiläinen heidän seassaan
-kantoi joka kerralla kaksi laatikkoa aseita tai ampumavaroja. Toiset
-kutsuivat häntä nimellä 'Cid', -- hän näytti olevan niin suuri ja vahva
-ja ritarillinen.
-
-"Mutta vaikka he tekivät työtä kaikin voimin, ei se kumminkaan käynyt
-kyllin sukkelaan.
-
-"Äkkiä huutaa yksi heistä, joka istui toisessa mastonhuipussa
-tähystämässä: 'Ohoi, siellä alhaalla kannella! Tullijahti tulee
-tännepäin, noin kolmen peninkulman päässä täältä.'
-
-"'Voitko nähdä, mikä se on?' huusi merirosvolaivan kapteeni, aika
-ruokoton roikale.
-
-"'Voin, luullakseni se on _Boutwell_!' Ja silmänräpäys sittemmin huusi
-hän: 'Niin, se on Boutwell!'
-
-"'Joka mies laivaan!' kiljui kapteeni täyttä kurkkua.
-
-"Silloinpas ryöväreille tuli kiirut!
-
-"'Emme ole vielä saaneet kaikkia laivaan, -- kaksi tusinaa
-ampumavaralaatikkoja on vielä jäljellä', huutaa merirosvojen päällikkö.
-
-"'Saamme ottaa ne ensi kerralla!' vastaa kapteeni. 'Kaikki miehet
-laivaan!'
-
-"'Kuulkaa nyt!' karjuu tähystäjä mastonhuipussa! 'Boutwell näkee
-meidät. Se ohjaa kulkunsa suoraan meihin päin.'
-
-"'Maaportaat sisään ja kaikki miehet laivaan!' komensi kapteeni
-ohjaushytistä.
-
-"Kylläpäs maaportaat tulivatkin sisään vauhdilla ja ryövärit
-hyökkäsivät laivaan vitkastelematta. Heillä oli niin kiire, että he
-jättivät yhden."
-
-"Oo, kuinka nauroinkaan nähdessäni, että se oli tuo vahva veitikka.
-Hänellä oli kaksi laatikkoa seljässä, ja toisen niistä viskasi hän
-laivaan niin keveästi, kuin olisi se ollut höyhen. Hän oli juuri
-toistakin viskaamaisillaan, kun kuulin kapteenin soittavan 'eteenpäin!'
-ja alus lensi tiehensä. Se oli jo viidenkymmenen jalan päässä hänestä,
-ennenkun hän tiesikään.
-
-"'Otetaan mukaan ensi kerralla!' kiljui kapteeni hänelle.
-
-"'Kirottua!' puhkesi suuri jättiläinen sanomaan, 'Olen maksanut tämän
-matkueen, ja niin se menee minusta!' Ja niin pudisti hän päätänsä ja
-mutisi: 'Enkö siis koskaan saa alkaa tehdä työtä?'
-
-"Mutta en kiinnittänyt häneen paljoa huomiota, sillä katsoin
-höyrylaivan jälkeen. Suuri luoja! miten se kiiti tiehensä! Oli niihin
-aikoihin aivan pimeä, mutta vaikka sillä ei ollut lyhtyjä, tuntui
-tullijahti kuitenkin näkevän sen, sillä se ei välittänyt meistä,
-vaikka minä viittailin käsivarsilla ja hoilasin sille, sen vilistäessä
-ohitsemme ryövärien jälkeen.
-
-"Sitten astuimme Rex ja minä venheeseemme, jota onneksi ei oltu
-lävistetty upoksiin ja tulimme takaisin tänne. Mutta nuo toiset olivat
-lähteneet kauhealla kiireellä. Rex sanoo, että hänen luullaksensa he
-jättivät kolmisenkymmentä tai nelisenkymmentä kappaletta laatikkoja
-jäljelle."
-
-"Kolmekymmentä tai neljäkymmentä aselaatikkoa _Cuba Librelle_", puhkeaa
-Varona sanoiksi, "Nämät aseet ovat ehkä isänmaani elinverta. Meidän
-täytyy ottaa ne talteen. Teidän, señor Balasco, pitää isänmaanystävänä
-auttaa minua niitä suojaamaan."
-
-"Mitä se auttaa?" vastaa Estrabon puoleksi huolettomasti, puoleksi
-pilkallisesti. "Onhan tuo suuri mies, jota he 'Cidiksi' kutsuivat,
-siellä ja pitää niistä huolen."
-
-"Herra Jumala! Onko hän yksinään saarella koko yön", huutaa Gertie
-tuskaisesti, "ehkä vielä ruuattakin!"
-
-"Oo, Cid ei ole semmoisia, luulisin, jotka paljoakaan perustavat,
-vaikka olisivatkin yksin koko yön ulkona", nauraa Vortex. "Muuten
-tulikin hän tänne Rexin ja minun kanssani."
-
-"Missä hän on?" kysyvät kuorossa naiset, jotka tuntuvat halukkailta
-tekemään sankarin tästä suuresta ja vahvasta tuntemattomasta.
-
-"Hän on ruokasalissa Rexin kanssa ja saa vähän nälkäänsä. Hän sanoi,
-ettei ollut saanut kunnon puolipäivästä neljääntoista päivään. Ehkä
-hänellä ei ole halua tulla naisten seuraan. Kenties ei hän myöskään
-katsonut pukuaan, korkeita saappaitaan ja harmaata villapaitaansa
-oikein sopiviksi, ymmärrättehän, tähän iloiseen tilaisuuteen. Itse
-tuskin olen juhlapuvussa, mutta en tahtonut pidättää teiltä uutista,
-vaan juoksin sentähden tänne ensiksi. Syön vaan vähän ensin, heitän
-hännystakin ylleni ja olen pian takaisin taas. Saanko luvan tanssia
-kanssanne kotiljongin, miss Rivers? Tuhat kiitosta. Jack Blackeleykö se
-johtaa? Ta ta, vaan silmänräpäys", ja pikku mies mennä letustelee pois,
-jättäen kaikki vilkkaasti tapauksesta keskustelemaan.
-
-
-
-
-Kolmastoista luku.
-
-"Minun Billyni."
-
-
-Mutta mr Vortex ei mene yksin: Gertie mennä leuhottaa hänen edellään.
-
-Varona sanoo Balascolle: "Tulkaa, _mi amigo_! Pudistakaamme yhden
-Kuuban ystävän kättä."
-
-"Sinun pitää mennä ja tervehtiä häntä ja saada hänet kodistuneeksi",
-sanoo miss Vanstone kiihkeästi isällensä ja ehdottaa sitten: "Don
-Estrabon, jos hän on mukiinmenevä, niin me kutsumme 'Cidin'
-risteilyhuviretkellemme!"
-
-Isännän viittauksesta menevät perheen lähimmät ystävät huvilaan
-vastatullutta tervehtimään, sill'aikaa kun sankari ei herätä niin
-suuressa määrin mielenkiintoa läheisiltä saarilta olevissa vieraissa,
-jotka varsin hyvin tuntevat kuubalaisten sissien ulkonäön, ja
-soittajain alkaessa soittaa hilpeätä habaneraa, ryhtyvät he taas
-tanssimaan samalla innolla ja halulla, jota he osoittivat, ennenkun
-pikku Vortex tuli sisään ja keskeytti heidät juttujaan kertomalla.
-
-Simpukankuorilla sirotelluilla käytävillä puutarhassa, missä
-kiinalaiset lyhdyt levittävät moniväristä valoa, kävelee Balasco
-jutellen ja onnellisena nuoren emäntänsä rinnalla. Eikö tämä ole
-sanonut hänelle: "_Meidän_ täytyy ottaa hänet risteilyllemme?" --
-"_Diantre_!" nauraa espanjalainen itsekseen; "aina kuuluu nyt vaan _me_
-ja _meidän_", ja katsoo omistajan silmäyksellä nuorta tyttöä, joka nyt
-liehuvassa tanssijaispuvussa astuu ruokasaliin.
-
-Päivällispöydän ääressä istuvat Rex ja suuri, karkeatekoinen,
-ujostelematon jättiläinen, puettu löyhästi päälläolevaan harmaaseen
-puseroon, vyö vyötäisillä ja lahkeet korkeain, yli polven ulottuvain
-saapasvarsien sisässä. Avonainen puseronkaulus näyttää jänteikkään
-kaulan, mikä juuri on alkanut säästä ja päivästä ruskettua. Sen yllä
-kohoaa rehelliset anglosaksilaiset kasvot, joita kehystää ruskea
-kiherä tukka ja valaisee pari vaaleanruskeita silmiä. Nyt hän istuu
-ja tupakoitsee, mutta sekä hänen katsantonsa että ryhtinsä osoittavat
-väsymystä ja ikävystymystä. Tämä kasvojen ilme kuitenkin katoaa miss
-Gertien virkahtaessa: "Indra on tässä!" ja Rex huutaa: "Isäukkoseni,
-minä olen ottanut Billy Severancen mukanani kotiin."
-
-"Niin, meidän Billymme on Cid!" sanoo Gertie ja taputtaa käsiään.
-
-"Niin, olen tullut tänne päivällistä syömään", huomauttaa harmaaseen
-paitaan puettu Herkules. "Meidän kokkimme meni höyrylaivan mukana
-tiehensä, näettekös." Näin sanoen nousee hän pystyyn, kumartaa
-luontevasti ja lisää: "Hyvää iltaa, miss Vanstone."
-
-Mutta tyttö ei vastaa. Estrabon, joka seisoo hänen vieressänsä, luulee
-kuulevansa syvän läähättävän henkäyksen samalla aikaa, kun muut tulevat
-huoneeseen.
-
-Pikku miss Rivers puhkeaa sanoiksi: "Kah, sehän on mr Severance!" ja
-jatkaa innollisesti: "Hänen täytyy johtaa kotiljonki! Siinä hän on
-mestari."
-
-"Pelkään, että saatte tänä iltana suoda minulle anteeksi", sanoo
-vieras hymyillen katsahtaen pukuaan, joka on repaleinen ja liejun ja
-korallitomun likaama. "Kohverttini ovat Jacksonvillessä, ja olen hieman
-liian pitkä Rexin vaatteille, vaikka hän hyväntahtoisesti on tarjonnut
-minulle toisen hännyspukunsa."
-
-"No, eikö minun onnistunut hyvin salata hänen nimensä?" livertelee
-pikku Vortex. "Koetin saada hänet kanssani tanssisaliin, missä hänen
-korkeavartiset saappaansa ja merirosvon tapainen varustuksensa olisivat
-tehneet suurenmoisen vaikutuksen, mutta hän oli niin kauhean nälkäinen,
-näettekös!"
-
-Tässä keskeyttää hänet mr Vanstone, joka ojennetuin käsin
-sydämellisesti huudahtaa: "Olipa hauska saada nähdä sinut, poikani!
-Mutta mitä tulimaista ajattelit antautuessasi sissiksi ja pannessasi
-henkesi vaaraan kuin joku... joku..."
-
-"Bayard", täyttää Flora Woodbridge.
-
-"Oo, ymmärrättehän, minua kehoitettiin tekemään työtä", vastaa meidän
-Billymme tyynesti. "Sain myöskin tietää, ettei pallosillaolo ole
-mitään työtä, ja ettei valjakon ajaminen ole mikään sopiva toimi
-miehelle. Valtiolliseen elämään antautumasta ei piireissämme pidetä
-oikein soveliaana. Olin liian vanha mennäkseni sotakouluun ja samasta
-syystä en voinut tulla meriupseeriksikaan. Ajattelin ensin auttaa
-armeenialaisia, mutta sanomalehdet sanoivat, että ne olivat kaikkityyni
-tapetut, ja siksi päätin tehdä vähän työtä saman asian eduksi, jonka
-hyväksi George Washington taisteli satasen vuotta sitten. Minulla oli
-juuri hiukan rahoja liikenemään pankkiirini luona, ja neuvoteltuani
-muutamain henkilöjen kanssa New Yorkissa, lähdin siis Jacksonvilleen,
-sijoitin rahani sopivanlaatuisiin tavaroihin ja aijoin mennä Kuubaan
-pienelle retkelle."
-
-Kaikkea tätä sanottaessa silmäilee don Estrabon Indra Vanstonea, ja
-tämän kasvoissa näkee hän jotakin, jota hän niissä ei koskaan ennen ole
-nähnyt -- jotakin, mikä antaa hänelle kuolettavan haavan.
-
-Koko Indran ryhti, hänen siinä seisoessaan toinen käsi tervetuloa
-toivovasti ojennettuna ja povi aaltoillen, todistaa ylenpalttisesta
-riemusta ja uudestaanheränneestä rakkaudesta.
-
-Juuri samassa menee hän pöydän luo, katsoo "Cidiä" suoraan
-silmiin ja mutisee: "Suuri hupakko, ihmisten kuoliaaksilyöminen ja
-kaulanleikkaaminen ei ole työtä, mikä teille soveltuu!" ja liikkeessä,
-jolla hän ojentaa Severancelle kätensä, on jotain melkein hyväilevää.
-
-"Eikö?" vastaa Severance tarttuessaan hienoihin sormiin.
-"Tahdotteko ehkä hyväntahtoisesti ensi kerralla olla vähän selvempi
-määritellessänne miehen velvollisuuksia?"
-
-"Kuulitteko?" kuiskaa miss Woodbridge Blackeleylle. "Indra Vanstonehan
-se 'Cidille' antoikin tämän määräykset."
-
-"Niin, ja nyt peruuttaa hän ne takaisin taas!" huomauttaa Jack sotto
-voce. "Jupiterin kautta! Itse mielelläni rupeaisin sissiksi sellaisesta
-katseesta."
-
-Mutta Indra ei saa pitää sankaria yksinomaan itselleen. Toiset nuoret
-naiset tunkeilevat tämän ympärillä ja Ethel Rivers, miss Woodbridge ja
-Amy Ormiston liehivät ja pyörivät hänen edessään.
-
-Kaunis sukupuoli on aina pitänyt mr Severancesta, sillä hänellä
-on ujostelematon, miehekäs, huoleton käytöstapa, joka naisväkeä
-miellyttää, ja tätä suosiota lisää yhä hänen viimeinen seikkailunsa,
-sillä naiset jumaloivat aina vahvakätisiä, keveämielisiä ja urhoollisia
-miehiä. Herratkin, omituista kyllä, pitävät myöskin hänestä hauskana,
-avosydämisenä toverina, jolla on alati avonainen käsi ja sangen
-täyteläinen kukkaro.
-
-Herratkin tunkeilevat hänen ympärillänsä ja ovat iloisia häntä
-tapaamastansa. Jack Blackeley, joka on hänen hyviä ystäviänsä, taputtaa
-häntä selkään. Varona pudistaa hänen kättänsä ja mutisee: "Eräänä
-päivänä taistelemme toistemme sivulla."
-
-Estraboninkin on pakko, kun miss Vanstone hänet esittää, sanoa: "Kuuban
-ystävä on minunkin ystäväni!" Mutta hänen silmänsä ovat kadottaneet
-loistonsa ja hänen huulensa vavahtelevat. Hän on kuni halvattu. Hän
-ei voi, hän ei tahdo uskoa sitä -- mutta nauravat kuiskaukset, mitkä
-saavuttavat hänen korvansa, tekevät hänet melkein mielipuoleksi.
-
-"Ajatelkaas, don Balasco", sanoo Gertie leikikkäästi hänelle, "tuhma
-Rex väitti, että Indra oli hänelle antanut eropassit. Mutta Billy on
-takaisin voittanut alan."
-
-Tämän vahvistaa se, mitä hän kuulee nuorelta naiselta ja nuorelta
-herralta itseltään.
-
-Varonan puhe taistelusta kaikuu vielä Indran korvissa, ja hän kuiskaa:
-"Isä, meidän pitää estää Billymme menemästä uudestaan sotaan."
-
-"Te tiedätte, että on vaan yksi tapa tehdä se", sanoo Cid tyynesti,
-mutta hänen silmänsä antavat painoa hänen sanoilleen.
-
-Tyttö luopi silmänsä maahan hänen katseensa edessä ja mutisee kukkaa
-rikki poimiessaan: "Minun täytyy mennä tanssisaliin vieraitamme
-katsomaan ja pitää huoli, että he tanssivat." Mutta samalla kun hän
-menee avonaisesta lasiovesta, heittää hän hellän silmäyksen Billyyn ja
-sanoo kädellään viitaten: "Olen silmänräpäyksessä takaisin."
-
-Se on silmäys, joka tekee espanjalaisen epätoivoiseksi, sillä nyt
-_uskoo_ hän.
-
-Hän horjuu verannalle ja saa siellä uuden pistoksen Rexiltä, joka lyö
-hilpeästi häntä olkapäälle ja sanoo nauraen:
-
-"Näittekös? Romeo ja Julia taas. He olivat ennen toisiinsa
-rakastuneita, mutta Indra käyttäytyi kuin oikea hupakko, mutta nyt
-luulen kaiken tulevan selville taas."
-
-Että kaikki tulee selville taas, merkitsee don Balascolle, että kaikki
-menee hullusti. Hän kuljeksii puutarhan varjoisilla kujanteilla,
-väännellen käsiään ja oihkuu: "_Dios mio_! Olen niin avuton!" ja
-epätoivossaan käyden intomieliseksi, mutisee hän: "Jumala armahtakoon
-Balasco raukkaa, jonka sydän vuotaa verta."
-
-Samassa satuttaa ilkeä sattumus, että hän kuulee ääniä ylhäältä
-verannalta. Ne tulevat Flora Woodbridgelta ja Amy Ormistonilta.
-
-"Ja kuinka käy nyt toisen, Espanjalaisparan, nyt kun sir Lancelot on
-saapunut?" nauraa Flora.
-
-"Oo, romantillinen espanjalainen saattoi ajanvietteenä käydä laatuun.
-Miss Vanstone pitää huvittelemisesta", mutisee kaunis leski.
-
-Silloin herää äkkiä Estrabonin espanjalaisessa sydämessä tuo
-etelämaisen intohimon toisintolaji, joka sen tekee usein vaaralliseksi,
-niin, onnettomuutta luottavaksikin sen esineelle. Hän mutisee käheästi
-itsekseen: "Kostoa! Indra, olen muistava valani. Sinun kauneutesi
-on kuuluva minulle, eikä kellekään muulle!" ja niin kuljeskelee hän
-troopillisten lehtokujien läpi puoleksi tupertuneena iskusta, joka
-on hänelle muuttanut tämän kauniin illan Helvetin haamuja täynnä
-olevaksi Vapunyöksi, jonka kuluessa hän sisäisesti keskustelee hänen
-saatanallisen majesteettinsa kanssa.
-
-Tässä ei häntä häiritse juuri kukaan, sillä kaikki muut huvittelevat
-oivallisesti. Musiikin sävelet kuuluvat hyväilevinä tanssisalista,
-missä nyt tanssitaan _farandolia_, sillä juhla on vähitellen saanut
-kuubalaisen leiman vastatulleen sissin kunniaksi.
-
-Mutta vaikka Severance menee sinne, ei hän astu tanssisaliin sisään,
-vaan istuu ulkona pikku verannalla ja tyytyy katselemaan sisään. Kaikki
-nuoret naiset tulevat juosten hänen luoksensa kotiljongin paussien
-aikana, ja kaikki laulavat ne samaa nuottia: "Ettehän anna pukunne
-estää ottamasta illallisiin osaa?"
-
-"En", vastaa sir Galahad, joka huomaa Venuksen ihanuuden yhtä
-miellyttäväksi kuin Marsin urhoollisuuden, "minä tulen sinne yhtaikaa
-sampanjan kanssa."
-
-Niin kuluu juhla kaikessa riemussa, ilman että kukaan näyttää kaipaavan
-Balascoa erittäin paljon, ehkä Gertie kerran kysyy: "Rex, missä on don
-Estrabon?"
-
-Ja poika vastaa: "Oo, hän on alhaalla puutarhassa. Kysyin, puuttuiko
-häneltä jotain, ja hän vastasi, että häntä vaivasi hermokipu."
-
-"Hyvä, jollei hän tule paremmaksi, niin on minulla jotain, mikä tuottaa
-hänelle helpotusta", sanoo miss Gertie, joka ei vielä ole unohtanut
-olleensa sairaanhoitajatar.
-
-Sitten kokoontuvat kaikki pallohuoneeseen kruunaamaan iloista iltaa
-kunnon illallisella.
-
-Raikuvien hurraahuutojen kuuluessa esittää Ramon maljan uudelle Kuuban
-ystävälle, ja se tyhjennetään vaahtoavassa sampanjassa.
-
-Mutta kaikella on loppunsa, hauskallakin. Vieraat ovat menneet pois,
-muutamat huvilaan makaamaan, toiset veneille lähteäkseen kukin
-kotiinsa.
-
-Suuri hinaaja-alus on juuri puhkien mennyt matkoihinsa viimeisten
-Key Westistä olleiden vieraitten kera, mutta Billy Severance istuu
-yhä tupakoiden yhdellä biljaardihuoneen ulkopuolella olevista pikku
-verannoista, ja Indra Vanstone menee hänen luoksensa ja sanoo: "Nyt
-ovat ne kaikki poissa."
-
-Veranta on jotensakin eroitettuna muusta maailmasta, sillä sitä
-kehystävät molemmilla puolilla tiheät pensaikot, ja sitä peittää suuri
-markiisi, vaikkakin sitä etupuolelta suojaavat ainoastaan kukkivat
-oleanderit.
-
-"Olen ajatellut, miss Vanstone", sanoo nuori mies, hitaasti imeskellen
-sikariaan, "että elämäni on kuni yksi noita loppuunpalaneita
-kiinalaisia lyhtyjä, joita olette ripustelleet tänne ympäriinsä -- ne
-eivät koskaan enää valaise, ja jos ne sammuvat niitä tuskin kannattaa
-sytyttää uudelleen."
-
-"Ajattelette yhä mennä Kuubaan?" kysyy Indra pelokkaasti.
-
-"Niin, enpä luule minulla olevan mitään muuta tekemistä. Olen luvannut
-tulla. On vaan yksi asia olemassa, joka säädyllisesti voisi minut siitä
-pidättää."
-
-"Ja mikä se on?" Nuori nainen luo silmänsä alas ja näyttää kainon ja
-suloisen näköiseltä hänen yläpuolellaan riippuvan, sammumaisillaan
-olevan kiinalaisen lyhdyn heikossa valossa.
-
-"Sinä!"
-
-"Oo, Billy!"
-
-"Ajatteletko taasen kehoittaa minua rupeamaan työtä tekemään?"
-
-"En, Billy!"
-
-Heidän silmänsä kohtaavat toisensa, ja nuori mies kuiskaa: "Mitä nyt?
-Itketkö?"
-
-Vastaukseksi änkyttää tyttö: "Billyni! Minä... minä olen ollut niin
-onneton!" Mutta ei ole sitä enään, sillä väkevät käsivarret, joita hän
-rakastaa, ympäröivät hänet, ja hänet painetaan leveää rintaa vastaan,
-jota hän on ikävöinyt, ja huomaa olevansa siinä niin onnellinen, kuin
-nainen voi olla.
-
-Mutta tämä on hirmuinen näky don Estrabonille, joka juuri sattuu
-kulkemaan ohi, ja se herättää rajuja intohimoja hänen rinnassansa.
-
-Hän horjuu pois ja mutisee itseksensä: "Billyni! Minun Billyni! Hän
-tahtoi lähteä sotaan. Jospa autettaisiin häntä siihen!"
-
-Niin sukeltaa hänen nopeatajuisissa aivoissansa esiin viekas neuvo
-hänen saatanalliselta majesteetiltansa, hänen silmänsä loistavat
-vahingonilosta, ja hän nauraa matalaa, soinnukasta naurua ja mutisee
-pehmeällä etelämaisella murteellansa: "Minun Billyni tahtoi lähteä
-Kuubaan! _Dios mio_! Hän on saapa tulla sinne!"
-
-Niin kuljeksii Estrabon ympäriinsä neuvotellen Mefistofeleen [piru]
-kanssa, siksi kunnes hän sattuu luomaan silmänsä Lentokalaan, jolloin
-don Balasco hitaasti, paussi joka sanan välissä, ikäänkuin kahta ja
-kahta yhteensovittaen, lausuu: "Jahti... aseet ... Varona! Se on sama
-kuin sissi!"
-
-Mutta päästäen epätoivon huudon oihkii hän sitten: "_Mi querida!
-Mi alma!_ Se ei voi sinua minulle lahjoittaa takaisin!" Ja äkkiä
-muuttunein mielentiloin purskahtaa espanjalainen raivokkaaseen itkuun,
-kuten pikku lapsi, jolta on lelu ryöstetty.
-
-
-
-
-
-
-Kolmas kirja.
-
-Don Balascon huviretki.
-
-
-
-
-Neljästoista luku.
-
-Suunnitelma kypsyy.
-
-
-Tukahuttaen mielenliikutuksensa mutisee espanjalainen. "Minun täytyy
-nukkua. Minun täytyy olla vahva huomenna. Minun pitää voittaa itseni,
-jotta voin voittaa heidät", ja niin sanoen jättää hän puutarhan, missä
-hän on pitänyt neuvottelunsa Asmodeuksen [piru] kanssa, menee leveitä
-portaita ylös ja astuu huvilaan, jonka ovet ovat yhä auki, sillä vaikka
-yö on jo jotensakin pitkälle kulunut, ei osa vieraista ja suurin osa
-palvelijoita vielä ole mennyt makaamaan.
-
-Kohteliaasti eväten Blackeleyn kehoituksen istuutumaan ja polttamaan
-sikarin hänen kanssaan, menee Estrabon suuren eteisen läpi ja portaita
-ylös, missä avun enkeli hänet kohtaa.
-
-Se on pikku Gertie, joka sanoo: "Kuulin Rexiltä, että teillä oli
-hermokipuja, ja olen ottanut mukaani jotakin, joka voi auttaa teitä
-nukkumaan. Te todellakin näytätte olevan sen tarpeessa. Parka! Teillä
-on täytynyt olla hirmuiset tuskat!"
-
-Kasvot, jotka hän näkee, näet osoittavat jälkiä rajusta
-mielenliikutuksesta. Balasco näyttää äkkiä vanhentuneen. Hänen
-silmissään on raivokas ja kärsivä ilme, hänen huulensa vavahtelevat,
-ja kädet vapisevat hermokkaasti.
-
-"Tässä on minulla jotakin, jonka tohtori Granite jätti Ramonia varten,
-jos hän tulisi hermoheikoksi ja levottomaksi. Onneksi on hän tullut
-niin vahvaksi ja tukevaksi, että pullo on aivan liikuttamaton."
-
-Hän ojentaa espanjalaiselle pienen morfiiniruiskun ja pullon, jossa on
-nimilappu: "Magendien morfiiniliuosta" "Kymmenen tippaa tätä", sanoo
-hän kokeneen sairaanhoitajattaren varmuudella, "on kolmasosa grammaa,
-ja se on parahultainen annos; mutta jos se ei tuottaisi lepoa, niin
-ottakaa tunnin kuluttua kymmenen lisää."
-
-"Kuinka pitkän unen se antaa minulle?" kysyy Estrabon nopeasti.
-
-"Tohtori Granite sanoi, että yksinkertainen annos luultavasti antaa
-kuuden tunnin unen."
-
-"Ah, kuusi tuntia on juuri, mitä tarvitsen. Kuuden tunnin unhotus!
-Sitte olen kylläksi vahva täyttääkseni työni."
-
-Ja niin sanoen menee hän kiiruusti huoneeseensa nuoren naisen hieman
-ihmetellen katsoessa hänen jälkeensä ja ajatellessa: "Hänen työnsä!
-Mutta hänellähän ei ole mitään!"
-
-Sitten luulottelee hän, että sen täytyy olla Indran risteilyhuviretki,
-jolle Estrabon omistaa huomionsa, tai jokin isänmaallinen toimi.
-"Ajatteles, jos hän aikoisi houkutella Ramonin ulos sotaan!" mutisee
-tyttö kauhusta värähtäen, mutta tyyntyy sitten virkkaen: "Pah! Ramon ei
-ole kylliksi vahva taistelemaan vielä moneen viikkoon, ja siitä olen
-iloissani!" Kummallinen tunne sairaanhoitajattaressa!
-
-Sisällä huoneessansa sanoo Balasco: "Kuusi tuntia! Niin, sitä
-tarvitsen", ja täyttää pikku ruiskun kymmenellä tipalla, mutta
-pysäyttää itsensä äkkiä ja mutisee: "Hitto viel Tässä minulla on haettu
-kortti! Nyt ei minun enään tarvitse tuumiskella sitä -- suunnitelmani
-avainta!" Hän luo omituisen silmäyksen morfiiniliuokseen ja puhkeaa
-sanomaan: "Kiitos, pikku kullannuppuseni, joka annoit sen käteeni!"
-samalla heittäen lentomuiskun sille suunnalle, jossa hän otaksuu miss
-Gertiellä olevan huoneensa ja kiittää häntä asiasta, mikä saisi tämän
-hellän pikku sydämensä jähmettymään, jos hän siitä tietäisi.
-
-Seuraavana silmänräpäyksenä rupeaa hän levolle, pistettyään ruiskun
-terävän pään käsivarteensa ja ruiskautettuansa nesteen siihen, ja
-huolimatta häntä yhä vahaavista sieluntuskista, nukahtaa hän hymy
-huulilla ja mutisten: "Huomenna tulevat he nukkumaan. _Caramba_!
-semmoinen herääminen!"
-
-Kuuden tunnin ruumiillisen virkistyksen jälkeen hypähtää Estrabon
-sängystä. Häntä kohtaa polttavan kuuma päivä. Tuskin tuulahdustakaan
-käypi, ja polttava aurinko osoittaa, että ollaan huhtikuussa, ja että
-Smaragdisaari on kuuman vyöhykkeen rajalla.
-
-Kello on lähes kymmenen.
-
-Hän pukeutuu kiireesti ja päättävästi ja menee ruokasaliin, missä hän
-löytää useat herroista. Useimmat naiset eivät vielä ole näyttäytyneet,
-mutta miss Vanstone on siellä ja näyttää hieman kainolta, vaikka
-säteilevän kauniilta, uusi loiste silmissään -- hänellähän on
-kihlattunsa vieressään.
-
-Severance on yhä harmaassa puserossa, korkeavartisissa saappaissa,
-niinkuin eilisiltanakin, mutta ne ovat perusteellisesti harjatut. Sitä
-paitsi on hänellä yllään kevyt päällystakki, joka on mr Blackeleyn
-oma ja liian pieni hänelle. Hän nauraa itse pukuaan ja sanoo: "Jack
-on ainoa, joka koossa lähenee minua, vaikka hänen takkinsa on hiukan
-liiaksi ahdas, mutta paitojen puolesta ei kukaan Smaragdisaarella voi
-minua avustaa."
-
-"Minä menen Key Westiin tänään höyrypurrrellani, -- sähkötänkö teidän
-kohverttejanne?" kysyy Balasco.
-
-"Olkaa hyvä ja sähköttäkää S:t Jamesin hotelliin Jacksonvillessä",
-sanoo Billy ja lisää: "Olen rajattoman kiitollinen teille."
-
-"Ja minäkin olen sitä", selittää Indra, "mutta se on vaan yksi don
-Estrabonin minulle tekemistä palveluksista."
-
-Hänen silmänsä ovat kiitollisuutta täynnä, ja hän kokoaisi hehkuvia
-hiiliä espanjalaisen pään päälle, jollei tämä jo palaisi etelämaisesta
-intohimosta. Balascon rakkaus ei ole sitä laatua, joka tyytyy tulemaan
-hyljätyksi, vaan intohimo, joka on sekä uhkaus että vaara naiselle,
-joka on sen esineenä.
-
-"Milloin alkaa risteilyhuviretki, Indra?" kysyy mr Vanstone pöydän
-päästä.
-
-"Ei ennen kuin huomenna, -- emme voi lähteä matkalle tänään. Naiset
-tuolla ylhäällä ovat niin väsyksissä eilisen juhlallisuuden jälkeen
--- sitäpaitsi Gertie on kerrassa pitkiä pukuja vailla", hymyilee
-miss Vanstone veitikkamaisesti ja katsoo sisartansa, joka punastuu
-koulutyttömäisellä kainoudella ja painaa päänsä.
-
-"Pitkiä pukuja vailla?" huutaa Rex. "Hänhän juuri justiinsa on saanut
-ne."
-
-"Mutta Annie, ompelijattaremme, parastaikaa ompelee muutamia uusia",
-ilmoittaa Indra.
-
-"No, sinä varmaan pian itse tulet tarvitsemaan joukon pukuja, otaksun
-minä", nauraa Vanstone ja lisää isällisen näköisenä: "Billy, miksi
-Indra tahtoo meitä kaikkia New Yorkiin ensi viikolla?"
-
-Sitten kuulee Estrabonin korvat joitakuita sanoja, jotka ärsyttävät
-häntä ja herättävät hänen vihaansa, ja jolleivät hänen hermonsa
-olisi vahvistuneet unesta ja niitä pidetty ankarassa kurissa, olisi
-espanjalaiselta kentiesi päässyt raju; raivokas mielen purkaus.
-
-Hän kuulee nimittäin Rexin koulupoikamaisella leikillisyydellä
-puoliääneen kuiskaavan nuoremman sisarensa korvaan: "Otaksun, että asia
-päätettiin eilen illalla verannalla. Gertie, milloin pannaan Billy
-teurastuslavalle?"
-
-Gertie vastaa iloisella naurunhihityksellä, ja Balasco kertaa ivallinen
-vapajaminen pehmeässä äänessään: "Milloin pannaan meidän Billymme
-teurastuslavalle? _Diantre_! Se oli hauskuttava lausetapa!" ja hän
-päästää vahingoniloisen naurun.
-
-Mutta miss Vanstone on liian onnellinen antaakseen muutamain
-pilasanojen häiritä itseään. Hän punastuu kevyesti ja katsoo vieressään
-istuvaa jättiläistä sanoessansa: "Billyä ei ollenkaan teurasteta, minä
-en aijo antaa hänen mennä sotaan."
-
-"Eikö hän lähde Kuubaan?" kysyy Varona pöydän toisesta päästä. "Mutta
-nuo asevarat sitten? Olin ymmärtävänäni mr Vortexin kertomuksesta,
-että kolmisen tai nelisenkymmentä laatikkoa on vielä jäljellä tuolla
-saarella."
-
-"Niin. Kaksikymmentä laatikkoa patroonia ja viisikolmatta kiväärejä ja
-yksi pikaa-ampuva kanuuna", vastaa Severance kevyesti.
-
-"Ne eivät saa mennä hyvältä asialta hukkaan!"
-
-"Oo, yöilma ei niitä ollenkaan vahingoita. Minä katsoin itse, että
-ne olivat preseningeillä hyvin peitetyt, ennenkun tulin tänne. Mutta
-ajattelen kumminkin olevan parasta, että ryhdymme niiden kera toimiin",
-huomauttaa amerikkalainen.
-
-"Miksei mentäisi jahdilla saarelle ja haettaisi ne?" ehdottaa Estrabon
-innollisesti.
-
-"Niin, se olisi oivallista! Jollei teillä ole mitään sitä vastaan, mr
-Vanstone?" sanoo Ramon.
-
-"Oo, tehkää kuin tahdotte", vastaa isäntä huolimattomasti. "Kunhan ette
-saata minua riitaan eno Samin [Yhdysvaltain hallitus] kanssa."
-
-"Siitä kyllä pidämme huolen", sanoo Estrabon merkitsevästi. Molemmat
-toiset nuoret herrat sopivat sitten, että he menevät saarelle jahdilla
-varhain iltapuolella ja lastaavat asevarat siihen saadakseen ne
-varmempaan säilyyn.
-
-"Me jätämme ne sinne vaan päiväksi tai korkeintaan kahdeksi, mr
-Vanstone. Sitten tulen kyllä keksimään keinon saattaakseni ne oikeaan
-paikkaan", sanoo Severance tahtonsa täytäntöön panemiseen tottuneen
-miehen päättäväisyydellä.
-
-Näitä suunnitelmia kuuntelee Estrabon loistavin silmin. Ehdotettu
-toimenpide on askel eteenpäin tiellä, jonka hän on viittonut itselleen
--- ja muille.
-
-Sikarinsa sytytettyhän menee hän ulos ja istuutuu verannan
-varjokkaimpaan osaan imeskelemään yhtä erinomaisia Imperialestaan,
-tuultumaan ja rauhassa asiaa ajattelemaan.
-
-Pian kuulee hän vihellyksen, ja kun hän katsahtaa ylös, huomaa hän
-höyrypurtensa liukuvan laiturin ääreen tuoden mukanaan hänen postinsa
-Key Westistä.
-
-Pari silmänräpäystä myöhemmin saa hän kirjeensä ja sanomalehtensä
-venheen perämieheltä.
-
-"Enempiä määräyksiä?" kysyy tämä.
-
-"Pitäkää höyry vireillä. Minun täytyy lähteä pistäytymään Key Westissä
-tänään." Neekeriperämies poistuu.
-
-Lukematta kirjeitään, jotka kaikki koskevat tupakka-asioimisia,
-pistää espanjalainen ne taskuunsa. Hänen polvillaan on sanomalehti,
-_Päiväntasaajan kansanvaltainen_, jossa muutamat suurilla,
-harvennetuilla kirjasimilla painetut päällysnimet vetävät hänen
-katseensa puoleensa. Hän ottaa sen ylös ja lukee kasvavalla
-mielenkiinnolla.
-
-_Toverin_, sen aluksen; jota Mastic on haeskellut, on espanjalainen
-tykkivenhe ottanut kolmen peninkulman päässä Kuuban rannikosta.
-Laivassa oli aseita, ja sen matkustajat olivat suurimmaksi osaksi
-Kuuban kansalaisia Yhdysvalloista, ehkä jotkut heistä olivat
-sukuperältään amerikkalaisia, niiden joukossa muuan Ona Milton,
-sanomalehtimies ja Key Westin _Moskiitto_ lehden ulosantaja. Vaikka
-alus purjehti amerikkalaisella lipulla, ja vaikkei väestö eivätkä
-matkustajat tehneet minkäänlaista vastarintaa, kumminkin kaikki
-vangittiin, kahlehdittiin ja, ehkei tosin heitä heti paikalla
-kuoliaaksi lyöty, kuten ensin oli ollut espanjalaisten aije, vietiin
-he Havannaan ja heitettiin Mono Castleen vankeina _incommunicado_,
-s.o. ilman oikeutta asettua yhteyteen kenenkään kanssa, käyttää
-lakitieteellistä avustajaa tai edes ilmoittaa Amerikan hallituksen
-edustajalle. Heidät tulisi tuomitsemaan sotaoikeus, ja otaksuttavasti
-ammuttaisiin he samana päivänä. Niin väittää ainakin sanomalehti, joka
-lisää, että koko Key West on suuresti kiihtynyt, siellä kun on monta
-vangittujen ystävää.
-
-Nämät ovat mieluisia uutisia don Balascolle, osittain sentähden, että
-hän saa tietää muutamia Kuuban puoltajia lisää taas tuhotun, mutta
-varsinkin sentähden, että ne tekevät sen sukkelan suunnitelman, mikä
-hänellä on päässään, vahvaksi kuin toisen Gibraltarin.
-
-"Indran täytyy saada kuulla tämä", ajattelee hän ja on pian sisällä
-ruokasalissa, jossa häntä ympäröivät kauniit ja iloiset kasvot ja sirot
-puvut, sillä naiset ovat vihdoinkin tulleet alas aamiaiselle, ja koska
-lämpömittari antaa heille tilaisuuden siihen, ovat he pukeutuneet
-ilmakkaimpaan muslimiin ja patistiin. He juttelevat innokkaasti
-lähenevästä risteilyhuviretkestä, jonka Indra on luvannut heille, ja
-Amy Ormiston huomauttaa: "Huomenna kiidämme raittiissa merituulessa."
-
-"Älkää unohtako, don Balasco, että teillä on ylin huolenpito
-huviretkestämme!" sanoo hänen nuori emäntänsä laiskeliaasti leyhytellen
-itseään viuhkalla ja hymyillen katsahtaen häneen.
-
-"Olen aina palvelukseksenne, señorita Vanstone", sanoo espanjalainen,
-ääni keveästi värähtäen ja kumma välähdys silmässä, kun hän luo sen
-Indraan.
-
-Sillä juuri Indran virkkaessa: "Teillä on ylin huolenpito
-huviretkestämme!" sikiää hänen viekkaissa aivoissansa hänen laatimansa
-suunnitelman itse loppuponsi --- suunnitelman niin kekseliään
-ja pirullisen, että itse Saatana olisi voinut siitä ylpeillä,
-suunnitelman, jossa on monta eri astetta, mutta joka lopuksi oli
-viepä Indra Vanstonen Estrabon Balascon syliin morsianna, joskin
-vastahakoisena. Omituista kyllä, ei näet espanjalainen, kaikesta
-aistillisesta intohimostaan huolimatta ole koskaan ajatellut muuta
-kuin avioliittoa sen nuoren naisen yhteydessä, jonka hurmaava sulo on
-vieroittanut hänet sanomaan itselleen: "Minä, Estrabon Balasco, olen
-hänet voittava ja omistava, hänen kauneutensa on yksinomaan kuuluva
-minulle eikä kenellekään muulle miehelle maan päällä!"
-
-Tämän lentäessä hänen mielessänsä valtaa hänet niin raju voitonilo,
-ettei hän, pelosta ilmaista itsensä, uskalla jäädä paikoilleen.
-Luoden salavihaisen katseen "meidän Billyymme", joka istuu hilpeästi
-keskustellen Amy Ormistonin kanssa, ja itsekseen nauraen:
-"Ihmettelenpä, mitä tuo mies sanoisi tai tekisi... jos hän tietäisi...
-jos hän tietäisi!" menee hän sentähden ulos etukatokseen ja alkaa
-tupakoida taas, -- iloisena ja tyytyväisenä kuin paha henki, joka
-ensiksi keksi amerikkalaisen valtioviisauden.
-
-Pian sen jälkeen tulee miss Vanstone ulos hänen luoksensa ja sanoo
-leikikkäästi: "Te näytätte hylkäävän minut tänään, señor Balasco." Ehkä
-hän on arvannut jotakin, sillä hän jatkaa: "Minulla on pikku salaisuus
-teille, -- minulle on tapahtunut jotakin hyvin onnellista. Viikon
-päästä lähdemme täältä, ja kuukauden ajalla menemme mr Severance ja
-minä naimisiin. Me toivomme, että tulette New Yorkiin häihin."
-
-Tavassa, jolla hän sanoo tämän, on jotakin puolustelevaa. Kenties Indra
-nyt näkee, että hän on ollut ystävällisempi don Estrabonia kohti, kuin
-hänen ehkä olisi pitänyt olla.
-
-Mutta Estrabon katsoo häneen ja vastaa iloisesti hymyillen: "Olen kyllä
-oleva häissänne mukana, siihen saatatte luottaa."
-
-"Se ilahduttaa minua sanomattomasti", vastaa miss Vanstone. "Mutta
-minulla on toinen suosionosoitus teiltä pyydettävänä -- vapauttakaa
-minut kokonaan pikku huviretkemme huolenpidosta. Minä..."
-
-"Ahaa! Teillä on nyt jotain parempaa toimittamista?"
-
-"Ehkä!" hymyilee tyttö veitikkamaisesti.
-
-"Mr Severancella tulee luultavasti myöskin olemaan paljon tehtävää",
-sanoo espanjalainen nauraen ja lisää innollisesti: "Älkää huolehtiko
-mistään. Minä pidän huolen kaikesta."
-
-"Hyvä, minä jätän koko asian käsiinne", sanoo Indra, "aina
-juomavaroihin ja sampanjagroggeihin saakka!"
-
-"Sampanjagroggit! Ne ne juuri ovat erikoisalaani", nauraa Balasco.
-
-Ja Vanstone vanhempi, joka sattumalta pilkistää yhdestä ikkunasta,
-menee tästä hänelle takuuseen sanoen: "Älkää suinkaan millään mokomin
-antako kenenkään muun laittaa groggia huvimatkalla! Minä olen maistanut
-don Estrabonin panosta Key Westissä."
-
-Luoden silmäyksen vielä kädessään olevaan sanomalehteen ajattelee
-Balasco yht'äkkiä: "Tulimaista, unohdin! Ilo viime hoksauksestani
-karkoitti kertomuksen Toverista päästäni."
-
-Sitten mutisee, hän merkitsevästi: "Hänen pitää tietää, mitä merkitystä
-sillä on hänelle", ja koska Indra on palannut ruokasaliin, seuraa
-hän häntä puhuakseen uutisen Amerikan kansalaisten vangitsemisesta
-ja melkein varmasta kuolemasta tuskin sadan peninkulman päässä tästä
-luontevan iloisuuden ja mukavan soreuden näyttämöstä.
-
-Herrain kasvot käyvät vakaviksi, kun he saavat kuulla kertomuksen,
-ja naiset lausuvat vapaasti ilmi sääliväisyytensä noita onnettomia
-kohtaan, mutta se, mitä Balasco lukee, vaikuttaa enimmän Varonaan.
-
-"Jos heidät sotaoikeuden tuomiosta ammutaan kuoliaaksi, merkitsee se
-samaa kuin sota Amerikan ja Espanjan välillä ja teidän synnyinsaarenne
-vapautuu!" sanoo Blackeley ja lyö Ramonia olkapäälle.
-
-"Loruja", sanoo Vanstone. "He eivät tule tappamaan ketään
-heistä. Meidän ulkoasiain toimikuntamme saa luvan ryhtyä asiaan.
-Sopimuksen mukaan ovat he velvolliset asettamaan jokaisen heistä
-siviilioikeusistuimen tuomittavaksi."
-
-"Silloin", sanoo kuubalainen hitaasti, "-- pankaa sanani merkille --
-tulee ensin aseita kuljettava ja Amerikan lipulla purjehtiva alus
-jäljettömästi häviämään. Väestö hakataan kuoliaaksi ja alus upotetaan.
-He eivät koskaan tule tilaisuuteen vedota Amerikan hallitukseen."
-
-"Uskon olevanne oikeassa -- tiedän, että olette oikeassa, Varona,
-ystäväni!" puhkeaa don Estrabon sanomaan, ja hänen silmänsä loistavat
-kamalasta tulesta, jonka toiset luulevat olevan isänmaanrakkauden,
-toiset epätoivon synnyttämän; mutta itse hän tietää, mitä se merkitsee,
-sillä hänen sisässään kaikuvat lakkaamatta nuo kummat sanat: "Lippu ei
-suojellut -- lippu ei suojellut!"
-
-"_Dios_!" sanoo Varona. "Yhä useampia urhoollisia miehiä on menettänyt
-henkensä saariparkamme takia", ja hän kiroilee espanjalaisia.
-
-"Milton raukka! Hän oli S:t Augustinessa neljätoista päivää sitten
-kirjoittaakseen sanomalehdelleen kirjeitä seuraelämästä siellä", sanoo
-Amy Ormiston. "Herra Jumala, eivät kait toki aikone häntä tappaa!"
-
-Mitä tyytyväisemmällä mielellä jättää espanjalainen tämän seurueen
-suuttuneita miehiä ja mielenkuohuksissa olevia naisia ja menee
-alas maallenousulaiturille, missä hänen höyrypurtensa odottaa
-häntä viedäkseen hänet Key Westiin. Hän antaa muutamia käskyjä
-peränpitäjälle, ja pursi liukuu Lentokalan luo, minkä kannella Balasco
-pian seisoo neuvottelemassa kapteenin kanssa.
-
-"Minä olen nyt ruoka- ja juomavarojen puolesta aivan kunnossa", sanoo
-Thomas. "Toivon vaan, että väestön suhteen olisi yhtä hyvin laita.
-Ensi koneenkäyttäjä täytyi minun jättää Miamiin, koska hänellä oli
-jonkunlaatuinen kuume. Jos olisin pitänyt hänet laivassa, olisivat kait
-naiset kuolleet kauhistuksesta ja luulleet, että se oli keltakuumetta.
-Perämies joi itsensä päihinsä eilisiltana ja on useampaan päivään
-kykenemätön. Minulla on vaan kaksi matruusia ja kaksi lämmittäjää, yksi
-koneenkäyttäjä ja minä itse, paitsi kokkia ja kajuuttavahtia -- aivan
-liian harvat tämän laivan liikehtimiseksi jos meidän on kulkeminen
-pitkälti ja on monta matkustajaa huolehdittavana."
-
-"Luulenpa voivani auttaa teitä, jos on sikseen", vastaa Balasco
-iloisena näistä tiedonannoista. "Minun höyrypurteni koneenkäyttäjä,
-vaikkakin neekeri, on hyvin taitava mies. Hän voi vuorotella teidän
-koneenkäyttäjänne kanssa. Minun peränpitäjäni saattaa auttaa teitä
-ruorirattaan ääressä, ja minulla on purressa kaksi matruusia, jotka
-niinikään ovat käytettävinänne."
-
-"Teillä on jotensakin lukuisa väestö niin pienelle venheelle",
-huomauttaa kapteeni.
-
-"Oo, se on kokonaista neljäkymmentä jalkaa pitkä", vastaa
-Balasco. "Tahdotteko väkeäni?" Hän tekee tämän kysymyksen hiukan
-huolestuksissaan, sillä hän pelkää hänen koneenkäyttäjänsä mustan
-ihonvärin osoittautuvan voittamaksi esteeksi.
-
-"Kyllä, lähettäkää heidät illalla laivaan. He voivat kyllä kelvata
-pariksi päivää", sanoo Thomas ja lisää: "Minun hiilipoksini ovat
-täynnä. Voisin ajaa täältä Bermudaan käymättä missään satamassa."
-
-"Hyviä hiiliä?" kysyy Estrabon.
-
-"Kaikkein parhaita. Mr Vanstone pitää nopeasta kulusta, eikä voida
-sopivatta polttoaineetta saavuttaa mitään nopeutta."
-
-"Hyvä. Olen takaisin kello kuusi." Ja järjestettyään muutamia pienempiä
-erityisseikkoja, menee espanjalainen taas purteensa, ja Figaro höyryää
-matkoihinsa, tervehtien muutamia mr Vanstonen puutarhassa olevia
-naisia ja herroja kimeällä vihellyksellä, kohteliaisuus, johon naiset
-vastaavat viipottamalla ja herrat huutamalla: "Onnellista matkaa ja
-tervetullut pian takaisin!"
-
-Ja venheen kiitäessä aaltojen yli Key Westiä kohden, laulaa sen
-omistaja yhä laulukertoa: "Lippu ei suojellut! -- Lippu ei suojellut!"
-
-
-
-
-Viidestoista luku.
-
-Huviretki.
-
-
-Kello on nyt yksitoista edeltä puolenpäivän.
-
-Täydellä koneella ajaen saapuu höyrypursi saarikaupunkiin noin
-puolessakolmatta tunnissa.
-
-Hän menee sikaritehtaallensa, ja muutamia minuutteja
-välinpitämättömästi puheltuansa toiminimen asioista muutaman
-yhdysmiehensä kanssa, menee hän suureen saliin, missä sikarit
-valmistetaan.
-
-Vaikka työ käypi parhaillaan, huomaa hän työmiehensä, jotka kaikki ovat
-kuubalaisia isänmaanystäviä, olevan kovasti kiihdyksissään uutisista,
-mitkä heille julistaa heidän esilukijansa, jonka toimena on aamulehtien
-tulkitseminen ja kääntäminen.
-
-Tämä pitää juuri nyt kädessään lisälehteä, joka herättää yleistä
-mielenkiintoa, ja sanoo innokkaasti espanjalaiselle tämän sisään
-astuessa: "Heitä ei vielä ole ammuttu!"
-
-"Jumalan kiitos siitä!" puhkeaa Balasco sanoiksi, vaikka hän sisässään
-ei olekaan erin kiitollinen. Hän näet sangen mielellään tahtoisi viedä
-miss Indra Vanstonelle tiedon, että Toverin väestöstä joka mies on
-saanut kuoleman Cabanasin linnoituksessa.
-
-Estrabon, vaeltaessaan läpi salin näennäisesti pitäen kevyttä
-yleiskatsehnusta, menee molempain niiden miesten ohi, jotka Mastic
-matkalla Tampasta oli pannut merkille. Heille kuiskaa hän: "Tavatkaa
-minua kotonani niin pian kuin mahdollista."
-
-Näihin sanoihin vastaavat Juan ja Pablo tarkoittavilla silmäyksillä.
-
-Pian sen jälkeen jättää espanjalainen salin, mutta ulkona konttorissa
-sanoo hän yhdelle kirjureista: "Hankkikaa minulle laatikko vahvimpia ja
-mustimpia Invinciblesiänne."
-
-Laatikko kädessä ja puhuttuaan liiketoverilleen, että hän viipyy
-muutamia päiviä purjehdusmatkalla, lähtee Estrabon huvilaansa.
-
-Hän tapaa molemmat miehet jo odottamassa häntä. Hän vie heidät sisään
-ruokasaliin, sulkee kaikki ovet ja pitää pikaisen tarkastelun ollakseen
-varma, ettei kukaan voi heitä kuulla. Sitten tekee hän kuiskien heille
-ehdotuksen, joka saa heidät peljästymään ja vakuuttamaan, etteivät he
-sitä tohdi, -- eivät, vaikka henki olisi kysymyksessä.
-
-Siihen vastaa hän: "Mitä nyt! Kun te nyt olette Weylerin
-suojeluksessa? Minulla on käsissäni papereita häneltä ja Espanjan
-hallitukselta, jotka tekevät minut ja ne, mitkä minä osoitan, yhtä
-varmoiksi kuin itse kenraalikuvernöörin kaikkialla, missä vaan Espanjan
-lippu liehuu. Sitä paitsi on tässä tuhat dollaria teille."
-
-Mutta miehet epäilevät yhä, ja Estrabon kertaa, mitä hän on sanonut,
-ja tarjoo heille kaksi tuhatta dollaria kullassa -- tuhannen dollaria
-kummallekin.
-
-Hiljaa neuvoteltuansa suostuvat molemmat miehet ehdotukseen, vaikka
-yhäkin tuskaisella ja vastahakoisella tavalla -- mutisten, että he
-pitävät hengestänsä.
-
-"Noo, enkö minä pidä omastani?" nauraa hän. "Lähtisinkö matkaan,
-jollei minulla olisi kenraalikuvernöörin allekirjoitusta? Menkää heti
-höyrypurteen, jossa teidän on palveleminen matruuseina. Teidän toimenne
-tulee olemaan sama Lentokalassa. Ei mitään muuta."
-
-"Mitä, siinäkö kaikki?" kysyy Pablo kummastuneena.
-
-"Niin -- yksi seikka vaan vielä! Niin totta, kuin annatte
-hyväntahtoisuudelleni arvoa, ette saa polttaa yhtään sikaria, niin
-kauvan kun olette jahdissa."
-
-"Eikö yhtään sikaria?" puhkeaa Juan sanomaan. "_Diablo_! Ei yhtään
-sikaria!"
-
-"Mutta niin monta sikarettia kuin vaan haluatte", vastaa Estrabon.
-"Muistakaa, ei sikariakaan, niin totta kuin henki on teille rakas!"
-
-Molemmat miehet poistuvat Pablon kuiskatessa toverilleen: "_Santos_!
-Tämäpä oli kummallinen juttu!"
-
-Sitten kiiruhtaa espanjalainen läheiseen apteekkiin ja ostaa isollaisen
-määrän opiumia, jolloin hän sivumennen kysäsee proviisorilta, joka on
-hänen vanha tuttavansa, Magendien morfiiniliuoksen ominaisuuksia.
-
-Hetkistä myöhemmin on hän sähkösanomakonttorissa ja lähettää Havannaan
-pitkän tärkeän salakirjainsähkösanoman.
-
-Sieltä palaa hän huvilaansa, avaa laatikon, jossa väkevältä tuoksuvat
-Invinciblesit ovat ja toisen, missä on erinomaisia Imperialesia, ja
-sanoo nauraen: "Ihmettelen, olenko unohtanut poikasena saavuttamani
-sikarien kiertämistaidon!" sekä alkaa käsitellä sikareja hyvin
-omituisella tavalla.
-
-Hän on tavattoman kätevä, ja työ kuluu nopeasti, etenkin kun
-kummassakaan laatikossa ei ole viittäkolmatta sikaria enempää.
-Kääriessään ne erityiseen pakettiin sanoo hän hymyillen: "Nämät
-Imperialesit hienoille herroille ja nuo Inrinciblesit niille
-miehistöstä, jotka pitävät tupakoimisesta."
-
-Kymmenen minuuttia myöhemmin on hän höyrypurressaan, missä
-suurikorvainen Juan ja tämän toveri odottavat häntä.
-
-Juuri veneen irtautuessa rannasta tulee eräs konttoristi juosten
-konttorista tuomaan hänelle Havannasta saapunutta tunnustusta, että
-hänen sanomansa oli otettu vastaan.
-
-Espanjalainen hymyilee tyytyväisesti silmäillessänsä sen läpi, ja
-purren höyrytessä Smaragdisaareen päin, asettuu hän päiväkatoksen alle
-ja syöpi kevyen lunchin, jonka hän on antanut lähettää muutamasta
-ravintolasta, hänen aikansa kun on ollut liian kallis ruuan ja juoman
-nauttimiseen tuhlattavaksi.
-
-Syödessään tuumiskelee hän.
-
-Ajatuksissaan liittää hän toisen erikoisseikan toiseen saadakseen
-suunnitelmansa niin täydelliseksi kuin mahdollista ja mutisee:
-"Samanlainen tapaus, aivan samanlainen tapaus!" Sitten heittää
-hän tutkivan katseen miehistöön. Koneenkäyttäjä ja peränpitäjä
-ovat espanjalaisia neekerejä, jotka jo kauvan ovat olleet hänen
-palveluksessansa ja ovat häneen kiintyneitä, koska hän on antelias
-isäntä. Heidän kanssaan on hän jo puhunut. "Toiset tekevät, mihin
-heitä käsken", ajattelee hän; "toiset molemmat tietävät, mikä heidän
-velvollisuutensa on, ja mitä he saavat, täyttääksensä sen."
-
-Kello on nyt lähes kuusi. On yhäti tukahduttavan kuuma, mikä ei ole
-tavatonta näissä seuduin kesän alussa. Vaikka aurinko on jotensakin
-alhaalla taivaanrannalla, on hirmuisen tukala ilma, eikä mitään
-maatuulta ole vielä alkanut puhaltaa.
-
-Siitä näkyy pian selviä todisteita. Purren lähetessä Smaragdisaaren
-maallenousulaituria, saattaa Balasco nähdä, että kaikki mr Vanstonen
-verannalla olevat naiset lakkaamatta käyttävät viuhkojansa, vaikka
-heidän pukunsa ovat ohuet kuni hämähäkinverkot.
-
-Hän katselee ympärilleen ja havaitsee jotakin, joka tekee hänet sangen
-tyytyväiseksi. Lentokala on ankkuria heittämäisillänsä, selvästi vasta
-Korallisaarelta tultua. Sen kannella keksii hän Varonan ja Severancen,
-jotka hiljakseen kävelevät päiväkatoksen alla, ja Jack Blackeleyn, joka
-istuu saranatuolilla laiskeliaasti tupakoiden ja itseään leyhyttäen.
-Estrabon antaa käskyn peränpitäjällensä, -- Figaro muuttaa heti suuntaa
-ja liukuu jahdin luo, tämän juuri ankkuria laskiessa.
-
-"Onko teillä ne kaikki?" huutaa Balasco innollisesti.
-
-"On. Kiväärit, patroonit ja kanuunat ovat kaikkityyni lastihuoneeseen
-pantuina", vastaa Severance.
-
-"Kaikki paitsi dynamiitti!" virkkaa kapteeni Thomas; "sitä en tahdo
-ottaa laivaan."
-
-"Älkää sitte tulko maihin!" sanoo Estrabon.
-
-"Miksikä ei?"
-
-"Minulla on teille pikku äkkiyllätys", vastaa hän. "Tahtoisin tarjota
-teille päivällistä laivassa. Ottakaamme mukaamme pari naista, niin
-lähdemme hakemaan viileyttä. Merituuli on varmaankin alkanut puhaltaa
-ulohtaampana Golfvirralla."
-
-"Näyttää kuin tulisi hirveän helteinen ilta", sanoo Billy veltosti.
-
-"Tänään ei synny mitään maatuulta", virkkaa Varona.
-
-"Herra Jumala, ettehän toki sitä tarkoita! Mikä saa teidät sitä
-luulemaan", kysyy Blackeley tylsän hämmästyksissään.
-
-"Olen oleskellut liian kaavan Länsi-indiassa ollakseni tuntematta
-tiempo caloroson enteitä", vastaa nuori kuubalainen. "Tulee polttavan
-kuuma ilta -- vuoden ensimäinen."
-
-"Se ei minua suurin hirvitä", sanoo Billy, "sillä Vanstonen perhe
-ja minä lähdemme pian pohjoiseen päin. Mutta se ei estä meitä
-voimasta laittaa iltaa itsellemme hieman mukavammaksi." Ja näin
-sanoen huutaa hän Balascolle, jonka höyrypursi juuri nyt on jahdin
-heittonuoraporrasten sivulla: "Pysähtykää silmänräpäykseksi! Se oli
-hyvä aate teiltä, don Estrabon, -- antakaa minun tulla Figaroon ja
-seurata muassanne maihin, niin noudamme ne naisista, jotka haluavat
-olla muassa."
-
-"Niin, päivällinen jahdissa ja ihana purjehdusmatka kuutamassa",
-vastaa Estrabon innokkaasti. "Sanokaa kokille että minä tahdon puhua
-hänen kanssansa", huutaa hän Thomasille, silmät loistaen kummasta
-ilosta, sillä ankara kuumuus on tehnyt hänelle mahdolliseksi sangen
-luonnollisella tavalla voittaa yhden suunnitelman suurimmista
-vaikeuksista.
-
-Kapteenin käskystä: "Ohoi, lähettäkää kokki perään", sukeltaa tämä
-herra esiin kapiisista, ja don Estrabon antaa hänelle määräyksen
-laittaa oivallinen päivällinen.
-
-Sill'aikaa on Severance heittonuoraportaita myöten mennyt alas purteen,
-joka nyt ohjaa kulkunsa maallenousulaiturille.
-
-Niinä lyhyinä silmänräpäyksinä, mitkä tarvitaan sinne tulemiseen,
-sopivat Billy ja Balasco asiasta.
-
-"Hankkikaa ne naiset, mitkä voitte, mutta minä en ottaisi liian monta
-mukaan, vaan parempi on, jos saamme olla hieman itseksemme", ehdottaa
-Estrabon.
-
-"Juuri minun ajatukseni", vastaa Severance, joka mieluisimmin ottaisi
-mukaan ainoastaan yhden naisen, sillä toisetkin pitävät hänestä ja
-mielellään tahtovat kuluttaa häneltä aikaa, joka hänen mielestänsä
-pitäisi nyt omistaa jakamatta miss Indra Vanstonelle.
-
-"Meillä tulee silloin olemaan hauskaa!" virkkaa espanjalainen heidän
-rantaan tullessaan.
-
-Mutta samassa kiinnittyy laituriin myöskin muuan soutuvene, ja Balasco
-hätkähtää hämmästyneenä, sillä siitä nousee Mastic, tullisalapoliisi.
-
-Tämän tulo saattaa tehdä tyhjiksi kaikki espanjalaisen toiveet
-menestyksestä, sillä jos hän ottaa asevarat takavarikkoon -- hyvästi
-silloin ijäksi kaikeksi Balascon suuri suunnitelma!
-
-Hän sanoo kiirehtien Severancelle: "Olkaa kiltti ja menkää ylös
-huvilaan ja pitäkää huoli, mitä tarvitaan. Tuo mies selvästi haluaa
-puhutella minua." -- Mastic on näet jo hoilannut hänelle, ja seuraavana
-silmänräpäyksenä on hän jo tullivirkamiehen luona.
-
-"Mitenkäs menee. Estrabon?" kysyy salapoliisi ujostelematta, sillä hän
-ei koskaan enää karsastele espanjalaista veljyttään. Sitten jatkaa
-hän sanoilla, mitkä saattavat tämän epätoivoon: "Sain piljettinne
-eilisiltana, mutta koko päivänä ei ole tuullut hitustakaan, ollut vaan
-tukahduttavan kuuma ja Alligaattori-Pete ja minä olemme soutaneet
-kaksitoista tuntia ja paahtuneet Sisiliskolla tänne tullessamme. Mutta
-luulenpa tulevani ajoissa. Muutamasta purjeveneestä, jonka kohtasimme
-Sokurikekosaaren luona, huudettiin minulle, että tuolla olisi
-sahatavaroita." Hän osoittaa Korallisaarta.
-
-"Niin", vastaa toinen innokkaasti, "kokonainen sissijoukkue ja joukko
-aseita, ampumavaroja ja dynamiittia."
-
-"Tulimaista! Sepä saattaa tuottaa minulle ylennystä, se!"
-
-"Mutta te tulette hieman liian myöhään", jatkaa Balasco. "He
-hyökkäsivät kaikki laivaan 'Kolme ystävää' eilisiltana ja lähtivät
-Kuubaan Bouthwellin seuraamina, mikä nähtävästi on heidän
-jäljillänsä."
-
-"Kirottua! Ovatko he taas päässeet minulta pakoon?" ja salapoliisilta
-pääsee muutamia kirouksia puoliääneen.
-
-"Antakaa minun kuiskata teille jotakin korvaan", sanon espanjalainen,
-joka nyt on tointunut ja nopeasti harkinnut seikan.
-
-"Kuubalaiset roistot eivät ennättäneet ottaa kaikkia mukaansa, --
-Bouthwell oli liian sukkela käänteissään. He jättivät kolmisen- tai
-nelisenkymmentä ampumavaralaatikkoa y.m. jäljelle Korallisaarelle."
-
-"Jotka Bouthwell otti talteen, arvaan", nurisee Mastic.
-
-"Eikä, ne ovat vielä jäljellä luullakseni" sanoo Balasco, iloissaan,
-että hän osaa valehdella niin hyvästi. Sillä jos Mastic tietäisi, että
-aseet ovat Lentokalassa, ottaisi hän ne luonnollisesti takavarikkoon,
-ja kaikki espanjalaisen sukkelat laskut olisivat turhia.
-
-"Sitten otan ne ensi yönä! Alligaattori-Pete ja minä purjehdimme sinne
-heti."
-
-"Luuletteko pääsevänne sinne tällä tuulella?"
-
-"Saammehan koettaa."
-
-"Niin, onhan se velvollisuutenne", sanoo Estrabon totisesti. "Antakaa
-minulle tieto, miten onnistutte. Voinko mitään muuta tehdä hyväksenne?"
-
-"Voitte", nauraa Mastic; "hyvät sikarit kuluvat niin kauhean pian.
-Alligaattori-Pete ja minä olemme juuri tehneet lopun viimeisistä siinä
-erinomaisessa laatikossa, minkä annoitte minulle viime kerralla. Eikö
-teillä sattumalta ole muutamia sitä Lajia mukananne?"
-
-"On muutamia", sanoo Balasco lyhyesti ja ottaa esiin pari kappalta
-ylenoivallista _Regalias Imperialeseja_.
-
-"Hyvä, -- nyt saatan ryhtyä työhön", arvelee salapoliisi sytyttäessään
-sikarin ja palaa veneelle, jota soutaa Alligaattori-Peten laivapoika,
-lurjusnulikka.
-
-Estrabon katsoo salapoliisin jälkeen ja mutisee: "Olipa todellakin
-onni, että pääsin irti! Jos hän olisi aavistanut, missä asevarat
-ovat, olisi kaikki rauennut turhiin. Nyt saa hän ponnistella koko yön
-päästäkseen Korallisaarelle... ei tunnu tuulen henkäystäkään -- ja
-huomenna!"
-
-Hänen liikkuvat kasvonpiirteensä valaisee riemuitseva toivo hänen
-kääntyessään palaamaan huvilaan.
-
-Täällä tapaa hän Severancen, joka sanoo hänelle helpostuneella
-äänenpainolla: "Sain ainoastaan kaksi naista kiinni."
-
-"Mitkä sitten?" Kiihkeästi.
-
-"Miss Vanstonen ja lesken. Pikku Rivers ja miss Woodbridge ovat
-Vortexin ja mr Vanstonen kera tämän ananaasi-istutnksilla. Minua ei
-ihmetyttäisi, jos jollakin heistä tekisi mieli päästä anopikseni",
-lisää hän nauraen.
-
-"Ja miss Gertie?" kysyy Estrabon.
-
-"Miss Gertien on vallannut ompelijatar", huutaa Rex, joka samassa tulee
-eteisessä. "Jos miss Gertie lähtee tänä iltana, on hänen pakko pitää
-lyhyttä pukua risteilyhuviretken kestäessä."
-
-"Rex", puhkeaa hänen nuorempi sisarensa ankarasti sanomaan,
-katsahtaessaan alas kaiteen yli, "ole hyvä ja muista, että olen nuori
-nainen!"
-
-Tämän muistutuksen tekee hän ylpeähköllä arvokkaisuudella, joka narraa
-Severancen hilpeästi nauramaan.
-
-"Sinä kait seuraat mukana, Rex, arvatakseni?" sanoo espanjalainen.
-
-"Luonnollisesti! Teen mitä hyvänsä saadakseni kunnon päivällisen ja
-vähän viileyttä tässä kuumuudessa."
-
-"Silloin on seurue täysi", mutisee Balasco, sillä se on juuri
-semmoinen, kuin hän tahtoo.
-
-Mutta miss Gertie tulee juosten portaita alas ja huutaa: "Seuraako
-luutnantti Varona myöskin mukana?"
-
-"Luullakseni", vastaa Severance, joka nyt kiiruhtaa ottamaan kultasensa
-huostaansa: sillä Indra on tullut portaita alas sisaren vanavedessä.
-Hän näyttää sangen suloiselta puettuna keveimpään musliinipukuun ja
-ilmakkaimpaan vyöhyeesen. Hänet nähdessään salamoivat Balascon silmät,
-ja hän ajattelee riemastuneena: "Se on hänen hääpukunsa!"
-
-Mrs Ormiston, joka on sangen soman näköinen merimiespuvussa ja pikkunen
-merimieshattu päässä, tulee nyt myös lisäksi, ja hän ja miss Vanstone
-menevät ulos verannalle mr Severancen ja Rexin kanssa.
-
-Espanjalainen aikoo seurata heitä, mutta äkkiä säpsähtää hän ja
-mutisee: "Suokaa silmänräpäykseksi anteeksi!" ja hyökkää portaita ylös.
-
-Huoneessansa ottaa hän piirongin laatikosta kiiruusti
-morfiiniliuospullon ja pikku ruiskun esiin, sanoen itsekseen: "Läheltä
-piti, että unohdin tämän!"
-
-Niin kiiruhtaa hän alas taas ja on juuri ulos menemäisillään, kun pieni
-käsi rukoilevasti laskeutuu hänen käsivarrellensa ja Gertien pehmyt
-ääni kuiskaa: "Luuletteko voivanne olla luutnantti Ramonia vailla?
-Saatte liian monta herraa Lentokalaan harvoille naisille. Tervehtikää
-häntä, että minä pyydän häntä syömään päivällisen täällä kotona."
-
-"Olen viepä tervehdyksenne", vastaa Estrabon kevyt empiminen äänessä.
-
-"Siitä tulee hauska", sanoo nuori tyttö. "Mr Vortex, isä ja Ramon ja
-miss Rivers, Flora ja minä tulemme saamaan yhtä hupaisen päivällisen
-kuin tekin jahdissa."
-
-"Toivotan teille mieluista iltaa!" Näin sanoen kumartaa espanjalainen
-kohteliaasti ja menee toisten luo ulos, missä miss Vanstone on
-selittänyt Severancelle ja leskelle, että Gertien pukuhommat ovat
-hyvin vakava asia. "Annoin hänelle kaikki pukuni, joita vailla voin
-olla", huomauttaa Indra, "ja hän on käyttänyt pukua toisensa jälkeen
-tuhlaavasti kuni..."
-
-"Kuni tyttö, jolla ensi kerran on pitkä puku", nauraa mrs Ormiston.
-
-"Niin, jos lainaisin hänelle useampia, saisin pian itse kulkea Gertien
-lyhyissä hameissa", vastaa miss Vanstone kauniisti punastuen.
-
-Samassa tulee Rex innoissaan ulos eteisestä, huutaen: "Höyry käymähän,
-kapteeni!" ja seurue lähtee, Balascon laskiessa itsekseen heidät ja
-sanoessa: "Nyt on minulla muassa kaikki, joita tarvitsen."
-
-Viisi minuuttia myöhemmin viepi Esrabonin höyrypursi heidät
-Lentokalaan, jonka heittonuoraportaita ylös Severance auttaa naiset,
-jotka ovat hyvin iloissaan päästessään avaran aurinkoteltan alle, joka
-suojaa sen valkeaa kantta.
-
-Yleensä ovat he niin hilpeä seurue, kuin koskaan on astunut johonkin
-huvijahtiin, ja se on sangen paljon sanottu, sillä mikä on hauskempaa,
-kuin risteilyretki merellä, kun naiset ovat kauniit, rakastettavat ja
-meritaudittomat, ja herrat kohteliaat ja huomaavaiset, ja laivassa on
-viinejä ja sikareja yltä kyllin?
-
-Mutta Estrabon on heistä kaikista iloisin. Hänen tummat silmänsä
-loistavat riemuavasta hehkusta, ja hänen naurunsa helähtää pehmeästi
-ja sointuvasti. "Miksi en olisi iloissani", ajattelee hän; "eikös nyt
-häämatkani ala?"
-
-Omituista kyllä ei hän Varonalle vie miss Gertien sanaa, vaan menee
-suoraan ohjaushyttiin, missä kapteeni Thomas seisoo ruorirattaan
-ääressä, ja sanoo jännittyneellä kiihkolla, mikä tuntuu ihan
-tarpeettomalta: "Tarvitsetteko niitä ylimääräisiä apumiehiä, kapteeni?"
-
-"Niin, kyllä kait on hyvä, että otan ne, koska nyt lähdemme merelle",
-vastaa tämä.
-
-"Kuten tahdotte", sanoo Estrabon. "Kiinnitän purren poijuunne."
-
-Sen hän tekeekin ja käskee väkensä tulla laivaan, jolloin hän
-komentaa Juanin ja Pablon keulapuoleen matruusien joukkoon ja sanoo
-kapteenille, että Figaron perämies voi hoitaa ruoriratasta niin usein,
-kuin tarvitaan, ja koneenkäyttäjä asettua alas konehuoneeseen auttamaan
-Lentokalan koneenhoitajaa.
-
-"Annan peränpitäjänne hoitaa hetkisen ruoriratasta, samalla kun itse
-tarkastan häntä, ja jos hän tekee sen tyydyttävästi, saa hän vuorotella
-kanssani. Minun koneenkäyttäjäni saattaa selittää koneistomme teidän
-koneenkäyttäjällenne ja ilmoittaa, miten hän käyttäytyy", sanoo Thomas
-ja aukaisee yhden ikkunoista ohjaushytissä, mikä on välittömässä
-yhteydessä konehuoneen kanssa, se kun on sijoitettu jotensakin pitkälti
-keulapuoleen, antaakseen suurempaa tilaa perähyteille.
-
-Ylhäiseltä paikaltansa saattaa kapteeni katsoa suoraan alas sinne, ja
-hän huutaa nyt koneenkäyttäjälle: "Sandy, anna minulle tieto, miten
-uusi apumies menettelee."
-
-"Lähettäkää hänet vaan alas, kapteeni, minä kyllä pian otan selvän,
-mihin toveri kelpaa!" vastaa hilpeä Skotlanniksi murtava ääni. Ankkuri
-on nyt nostettu ja Thomas soittaa kelloa, jonka jälkeen Lentokala
-lähtee etsimään viileyttä Golfvirran aukeilta kulkuvesiltä.
-
-Kaiken tämän havaitsee kiikarilla lohduttamaton nuori nainen eräästä
-Vanstonen huvilan yläkerroksen ikkunasta. Miss Gertie odottaa, että
-nuori Varona tulisi, mutta hän ei tulekaan.
-
-"Eiväthän he lähetä ketään maihin", mutisee hän pettyneenä. "Oo. Herra
-Jumala, nyt nostavat he ankkurin!" Hän sieppaa olkihatun ja hyökkää
-rappusia alas, vaikka ompelijatar huutaa hänen jälkeensä: "Olen valmis
-nyt koettamaan, miss."
-
-"Olen pian takaisin!" kirkuu Gertie vastaukseksi ja kiiruhtaa puutarhan
-kautta rantalaiturille, juuri parhaiksi nähdäkseen Lentokalan katoavan
-näkyvistä muutaman matalan vihreän saaren taakse puolen peninkulman
-päässä sieltä.
-
-"Miksei hän tullut maihin, kun minä pyysin häntä?" puhkeaa hän
-sanomaan. Niin lentää yht'äkkiä kamala ajatus hänen mieleensä.
-"Ramonillla on nuo aseet mukanansa -- ehkä hän menee niiden kanssa
-Kuubaan samalla." Ja seuraten tavallista naisten logiikkaa pelästyy
-hän kovin ja ajattelee: "Tuo kauhea Balasco! Hän on niin innokas
-isänmaanystävä ja kiihdyttää tietysti Ramonia muistutuksilla hänen
-velvollisuudestansa! Ramonhan sanoi, että nuo aseet saattoivat olla
-Kuuban elinasia. Hän menee johonkin niiden kanssa. Hänellä ei ollut
-rohkeutta sanoa minulle jäähyväisiä -- se olisi musertanut meidän
-kummankin sydämet." Hän on pyörtymäisillään ajatellessaan Toveria ja
-mutisee valkoisin huulin: "Espanjalaiset murhaavat kaikki vankinsa."
-
-Mutta tässä kohtaa hänet lohdutuksen säde.
-
-Hän kuulee laiturin luota äänen, joka sanoo: "Hyvä, nulikka, jos olet
-sovittanut sen puutarhavaunullisen hyvästi veneeseen, niin lähdemme
-Sisiliskoon."
-
-Se on Masticin ääni, tuon kiltin tullisalapoliisin, joka oli luvannut
-suojella Ramonia vaarasta.
-
-Gertie kiiruhtaa laiturin reunalle ja huutaa innokkaasti: "Mr Mastic!
-Mr Mastic! Kiiruhtakaa ja tulkaa tänne, minulla on jotakin teille
-sanottavaa! Muistattehan minut, Gertie Vanstonen, joka puhelin teidän
-kanssanne lunchia syötäessä joitakuita päiviä sitten?"
-
-"Niin, muistan teidät sangen hyvin", vastaa tullivirkamies. "Tulen
-silmänräpäyksessä. Sinä pysyt veneessä, lurjusnulikka!" Ja niin
-sanoen hyppää hän maallenousulaiturille, kiiruhtaa portaita ylös, yhä
-poltellen yhtä Estrabonin sikareista ja sanoo: "Palvelukseksenne, miss
-Gertie, mitä voin tehdä hyväksenne?"
-
-Gertie ilmaisee hänelle epäluulonsa, joille salapoliisi katkerasti
-nauraa ja sanoo: "Ei mitään vaaraa siitä; aseet ovat tuolla saarella,
-mistä minä ne otan takavarikkoon, niin pian kun saavumme sinne."
-
-"Ko... Korallisaarellako?" änkyttää Gertie.
-
-"Niin varmaan! Sen sain tietää don Estrabonilta tuskin kaksikymmentä
-minuuttia sitten."
-
-"Sitten ei don Estrabon sanonut teille totuutta!" kuiskaa tyttö
-kauhistuneena. "Aseet ovat jahdissa."
-
-"Mitä!" sähisee Mastic.
-
-"Niin, don Estrabonilla oli selko kaikesta: hänhän se ehdotti sitä
--- hän puhui Ramonin ja meidän Billymme kanssa siitä aamulla, he
-menivät sinne iltapuolella ja hakivat ne. Näin kiikarillani, miten he
-kantoivat ne laivaan. Ettekö nähneet Lentokalan juuri laskevan ankkuria
-tullessanne?"
-
-"Tulimaista! Oletteko varma olevanne oikeassa?"
-
-"Olen. Mitä varten he muuten olisivat sinne menneet?"
-
-"Kirottua!"
-
-"Teidän täytyy auttaa minua estämään Ramonin palaamasta Kuubaan. Mitä
-auttoi sitten, että pelastin hänet henkiin? Mikä oikeus on hänelle
-antaa tappaa itsensä, kun hänen on elämisestänsä kiittäminen minua?"
-mutisee Gertie käsiään väännellen.
-
-"Toivon tietäneeni sen kymmenen minuuttia sitten", sanoo salapoliisi
-karskisti, tuijottaen poiskiitävän jahdin savua. Sitten repii hän
-tukkaansa ja mutisee: "En käsitä tätä -- Balascohan ei ole..." Hän
-pysähtyy äkkiä, peläten ilmaisevansa valtiosalaisuuden, ja sanoo
-nopeasti: "En luule, että on tekeillä mitään, jota pelkäätte, miss.
-En näe, että nuorella kuubalaisella voisi olla niin raju suunnitelma
-päässään, kun te sanotte sisarenne ja mrs Ormistonin olevan
-Lentokalassa, paitsi mr Blackeleytä, mr Severancea ja veljeänne."
-
-"Ehkeivät don Estrabon ja señor Varona aijo tehdä mitään tänä
-iltana. Mutta pelkään, että Ramon vie nuo aseet maihin Key Westissä.
-Velvollisuus on häntä kutsuva, ja hän on menevä takaisin ja hakeva ne
-ja lähtevä sotimaan toisten Kuuhan ystäväin kanssa", nyyhkyttää tyttö.
-
-"Vai niin, he ajattelevat mennä Key Westiin viedäkseen aseet maihin",
-puhisee salapoliisi. "No, luulenpa voivani siihen panna esteen! Olen
-opettava heitä tahtomaan puijata minua ja sanomaan aseiden olevan
-tuolla saarella."
-
-"Mitä aijotte tehdä?"
-
-"Saattepas nähdä!" vastaa Mastic karskisti. "Älkää enää huolehtiko,
-että nuori kavaljeerinne joutuisi millekään vaaralle alttiiksi; nuo
-saaret ovat minun hallussani parin, kolmen tunnin päästä."
-
-Hän katsoo jahdista, joka on jo ennättänyt Golfvirralle, nousevaa savua
-ja sanoo: "Se ohjaa länteenpäin kulkunsa -- niin, se aikoo selvästi Key
-Westiin. Odottakaa, saattepa nähdä!"
-
-Hän juoksee alas veneeseen ja hyppää siihen sanoen: "Osaatko pitää
-perää, nulikka?"
-
-"Mitäs minuun sitten olisi pieksetty kolmen viime vuoden kuluessa",
-huutaa nulikka, "jollei pohjoisluodetta ja etelälounasta ja kaksi
-piirua tyynen puolelle. Josko osaan pitää perää? Minä osaisia ohjata
-krokodiilia!"
-
-"Osaatko ohjata höyrypurtta sitten?"
-
-"Sitä olen tehnyt tusinoittain kertoja!"
-
-"No, luulenpa osaavani hoitaa konetta, jos niikseen on", mutisee Mastic
-ja huutaa sitten pojalle: "Suuntaa Balascon purren luo!" Ja hänen
-itsensä käydessä airoihin ovat he kahden minuutin päästä espanjalaisen
-höyrypurressa, jonka jälkeen heidän pikku veneensä kiinnitetään, ja
-salapoliisi lämmittää koneen, mikä on helposti tehty, sillä tuli on
-sammutettu suurimmassa kiiruussa, ja pannussa on vielä kylliksi höyryä
-Figaron panemiseksi käymään.
-
-Heidän kiitäessään laiturin ohi huutaa salapoliisi Gertielle:
-
-"Älkää olko huolissanne, pikku miss!" Ja rannalta vastataan: "En
-ole mikään pikku miss. Mutta luotan turvallisesti teihin." Ja hän
-katsoo innollisesti höyrypurren perään, jonka vauhti lisääntyy joka
-silmänräpäys. Se ohjaa samaa suuntaa kuin Lentokala, ja muutamia
-minuutteja myöhemmin katoaa se saman saaren taa matkalla ulos
-Golfvirralle.
-
-Silloin kääntyy miss Gertie hitaasti ympäri ja menee huvilaan, koettaa
-pukuja alakuloisen ja murheellisen näköisenä ja tulee päivällispöytään
-ilmoittamaan isälleen ja tämän vieraille merkillisiä epäluulojansa,
-joille yleiseen nauretaan. Miss Rivers sanoo: "Loruja, rakas lapsi,
-tuo kertomus Toverista on hermostuttanut sinut", ja Flora Woodbridge
-selittää luottavasti: "Pah! Jack Blackeley ei ole niin tyhmä!"
-
-Ja Gertien isä sanoo hänelle: "Sellaisia tyhmyyksiä! Eikö Severance ole
-laivassa Indran kanssa? Etkö luule, että hän tietää suojella häntä? Tuo
-kuubalaisen juttu ja sairaanhoito ovat tehneet sinut niin romantillisen
-yksinkertaiseksi, kuin olisit oikea Dulcinea del Toboso." Sitten lisää
-hän: "Mutta miss Tricksin pensiooni on sinusta nuo tyhmyydet ottava!
-Ensi viikolla palaat sinne lyhyine hameinesi ja kaikkinesi."
-
-Tämä hirmuinen uhkaus saa aikaan musertuneen, rukoilevan silmäyksen
-miss Gertieltä ja halpauttaa hänen kielensä illan jäljelläolevaksi
-osaksi. Eivät edes pikku Vortexin sukkeluudet voi houkutella hymyilyä
-hänen kauniille huulillensa.
-
-Hän nyyhkyttää itsensä uneen, ja kun hän herää seuraavana aamuna, on
-hänen ensi silmäyksensä akkunasta merelle. Hänen kasvonsa tulevat
-kalmankalpeiksi ja hän kirkasee: "Herra Jumala, Lentokala ei ole
-siellä!"
-
-
-
-
-Kuudestoista luku.
-
-Päivällinen jahdissa.
-
-
-Lurjusnulikan ohjaamana on höyrypursi ehtinyt Floridasalmeen. Jahti
-höyryää hiljakselleen eteen länteenpäin viisi tai kuusi peninkulmaa
-etempänä. Mutta tälläkin keskinkertaisella nopeudella kulkee se hyvästi
-kymmenen peninkulmaa tunnissa, eikä pursi jaksa sitä saavuttaa.
-
-Mastic katsoo sen jälkeen ja ajattelee: "Suunnasta päättäen on se
-menossa Key Westiin. Jos se sen tekee, tavotan sen siellä. Kaikissa
-tapauksissa pitää sen palata Smaragdisaareen, ja ensi yönä ovat aseet
-käsissäni, espanjalainen on puijannut minut, jos se, mitä miss Gertie
-sanoo, on totta, ja jos itkusta punaiset silmät todistavat jotain, niin
-uskoo tyttö itse kertomuksensa. Mutta mikä syy olisi Balascolla ollut?"
-Hän repii korvallistansa ja ajattelee: "Tahdon olla kirottu, jos sen
-käsitän! Ei ole epäilystäkään siitä, että Estrabon on espanjalainen
-vakooja, mutta minkä tähden saatanan nimessä hän ei sitte halua, että
-minä ottaisin aseet takavarikkoon?" Jota enemmän hän sitä tuumii, sitä
-vähemmän hän sitä tajuaa, ja sitä enemmän hän espanjalaiseen suuttuu.
-
-Niin keksii hän sukkelan keinon ja mutisee: "Tulimaista, kyllä minäkin
-hänet puijaan! Olen olevinani, kuin en tietäisi hänen tietävän, että
-aseet ovat laivassa. Minä hänet uutisella yllätän ja katson, minkä
-värin hänen kasvonsa saavat."
-
-Höyrypursi pysyy siis Lentokalan vanavedessä ja suuntaa sekin kulkunsa
-länteenpäin, vaikka nyt on jo niin pimeä, ettei Mastic voisi enää
-jahtia eroittaa, jolleivät sen lyhdyt näkyisi.
-
-Pleasurejahti jatkaa sillä välin hilpeästi risteilyänsä viileyttä
-etsimään, ja niin pian kuin he tulevat pois saarien suojasta, alkaakin
-sen kannella oleva iloinen seurue tuntea viileitä, virkistäviä ja
-tuoksuavia tuulahduksia.
-
-"Ihana ilta!" sanoo Amy Ormiston Jack Blackeleylle.
-
-"On, mutta en kadehdi niitä, jotka pysyivät kotona. Heillä on kyllä
-jotakuinkin kuuma, sill'aikaa kun täällä on juuri parahiksi viileätä,
-jotta ruokahalu tulee." Ja korottaen äänensä, huutaa hän: "Estrabon, te
-olette huviretken ylikokki. Eikö päivällinen ole pian näkyvissä?"
-
-"Kaikki aikanaan, kärsimätön ystäväni", vastaa espanjalainen. "Pian
-saamme erinomaisen hyvän aterian, ja sitten sekoitan muutamia
-erinomaisia sampanjagroggejani teille."
-
-"Niin, olisittepa kuulleet señor Vanstunen veisaavan niiden kiitosta",
-virkkaa Ramon. "Te olitte sekoittaneet hänelle yhden Key Westissä ja
-hän ei ollut unohtanut, miltä se maistui. Minä muistan ne myös kolme
-vuotta sitten."
-
-Severance, joka on istunut kannen toisella puolen ja kuiskinut
-morsiamensa kanssa, virkkaa nyt äkkiä: "Ken puhui sampanjagroggeista?
-Antakaa meidän saada nyt vähän päivällistä odottaessamme!"
-
-"Tekisin mielelläni teille mieliksi", nauraa Estrabon, "mutta en saata
-alentaa sampanjagroggejani ruokaryypyiksi. Sitä paitsi luulen teidän
-olevan nälkäisiä ilman sitäkin."
-
-"Ehkä olette oikeassa", myöntää Billy.
-
-Nyt tulee Rex, joka on seisonut puhelemassa kapteenin kanssa
-ohjaushytissä, nauraen täyttä kurkkua heidän luoksensa.
-
-"Mikä teitä niin huvittaa?" kysyy Amy Ormiston viitaten nuorukaista
-tulemaan luoksensa.
-
-"Oo", vastaa hän, "yhdellä matruuseista on mahtavin korva, minkä
-milloinkaan olen nähnyt. Hänen pitäisi jättää meri ja näytellä
-itseään rahasta sen sijaan." Ja hän antaa kuvaavan esityksen Juanin
-merkillisestä kuuloelimestä, valaisten esitystään eleillä, jotka
-houkuttavat kaikki nauramaan.
-
-Balasco kiinnittää kumminkin ainoastaan hiukan huomiota siihen. Hän
-ja Varona seisovat nyt miss Vanstonen vieressä ja nuori kuubalainen
-antaa hänelle aiheen, jota hän on halunnut. Tämä sanoo näet; "Te olette
-olleet Key Westissä tänään. Onko mitään enempiä uutisia Toverista?"
-
-"On parisen", vastaa Estrabon lyhyesti. "Otin mukaani yhden lisälehden,
-joka ehkä voi mielenkiintoanne herättää." Hän otti esiin numeron
-Päiväntasaajan kansanvaltaista, jonka muutamalla palstalla on suurilla
-lihavilla kirjasimilla painettu päällysnimi, ja jossa kerrotaan, että
-sanottu laiva on otettu aavalla merellä, koskapa se edellisenä aamuna
-oli nähty Hietasaaren majakan läheisyydessä.
-
-Viitaten suoraan aluksen yli huomauttaa Balasco: "Tuolla on Hietasaaren
-majakka. Puolen tunnin kuluttua voimme nähdä sen. Mutta Toveri ja ne,
-jotka olivat laivassa, missä ovat he? Kysykää Cabanasin korppikotkilta
-ja korpeilta." Ikäänkuin antaakseen sanoilleen lisää maustinta, lukee
-hän pienen kamalan uutisen, jossa ilmoitetaan, että muuan matkustaja,
-joka samana päivänä oli saapunut Mascotte laivalla, oli kertonut
-nähneensä noin kaksikymmentä miestä, yhden vaimon ja yhden lapsen,
-kaikki kahleissa, tuotavan maihin Havannassa.
-
-Kun Estrabon mainitsee vangitun naisen, näyttävät hänen silmänsä olevan
-Indraan luotuina. "Ette kait ole unohtaneet, mitä Varona sanoi tänä
-aamuna tapahtuvaksi ensi Amerikan lipulla purjehtivalle laivalle, joka
-otettaisiin samallaisissa olosuhteissa kiinni." Ja näyttäen aineensa
-kiihottamalta alkaa hän laajasti kuvailla, mitä sanotulle alukselle
-tapahtuisi, kuinka Amerikan lipusta huolimatta -- tai ehkä juuri
-sentähden -- koko miehistö ja kaikki laivassa olijat hakattaisiin
-kuolijaaksi ja alus upotettaisiin, ilman että mikään espanjalainen
-virasto olisi koko asiasta tietävinänsäkään... kuinka siitä tulisi...
-
-"Uusi murhanhaluisen, julman ja raa'an hirmuvaltaisuuden urostyö",
-puhkeaa Rex sanomaan sillä vapaudenrakkaudella, joka useimmissa
-Amerikan pojissa kaikista amerikkalaisista valtiomiehistä huolimatta
-on.
-
-Mutta välittämättä hänestä muuten kuin silmäyksellä, joka lupaa, että
-Rex ehkä jonakin päivänä saa espanjalaista armeliaisuutta käytännössä
-kokea, jatkaa Balasco samaan tapaan niin kauvan ja niin kuvaavasti,
-että Amy Ormiston viimein päästää kauhistuneen kirkauksen, pitää kädet
-korviensa edessä ja puhisee: "Herrajumala, tahdotteko kerrassaan
-menettää päivällisen minulta?"
-
-Mutta miss Indra ottaa tämän kamalan kuvauksen toisella tapaa vastaan.
-Hän laskee pikku kätösensä Espanjalaisen käsivarrelle ja kuiskaa:
-"Tulkaa kanssani syrjään pikkuseksi. Minulla on teille pyyntö."
-Balascon käsivarsi vavahtelee nuoren naisen koskettaessa häneen, ja hän
-ajattelee: "Tämä on morsiameni -- morsiameni huomenna. _La Paloma_ ei
-sitä tiedä, mutta huomisiltana lepää hän sylissäni."
-
-Seuraavasti ei hän erittäin tarkkaavaisesti kuuntele Indran sanoja,
-jotka kuuluvat: "Olkaa kiltti älkääkä puhuko Gertielle tästä
-asiasta niin, kuin olette puhuneet minulle, kun tulemme takaisin
-Smaragdisaarelle. Lapsi on nyt liian levoton."
-
-"Levoton kenen... kenen tähden?" änkyttää hän, mutta nauraa sitten ja
-sanoo: "Oo, ymmärrän... nuoren kuubalaisen isänmaanystävämme vuoksi",
-tehden päällä nyökkäyksen perän puoleen, missä luutnantti Ramon nyt
-seisoo lesken kanssa puhelemassa. "Olen hyvin varovainen..."
-
-Tässä keskeyttää hänet mr Severance, joka kovalla äänellä huutaa:
-"Kajuuttavahti sanoo päivällisen olevan valmiin!"
-
-Seuraavana silmänräpäyksenä vaeltavat he kaikki ruokasaliin, joka on
-pieni kaunis huone ja täyttää koko kansihytin. Siellä istuutuvat nuo
-seitsemän päivällisvierasta syömään iloista ja runsasta ateriaa, jonka
-espanjalainen ja ranskalainen kokki ovat panneet toimeen ja kokoon.
-Samassa pyytää Estrabon heitä suomaan hänelle hetkiseksi anteeksi ja
-menee ohjaushyttiin.
-
-"Mitä pidätte peränpitäjästäni?" kysyy hän kapteenilta.
-
-"Erittäin hyvää! Hän osaisi hoitaa vaikka sotalaivan ruoriratasta",
-vastaa Thomas. "Masinistini, Sandy, ilmoittaa, että neekeri hoitaa
-konetta yhtä hyvästi. Nyt voin saada aikaa syödä päivälliseni kaikessa
-rauhassa ja Sandykin pääsee lepäämään, kun tarvitaan. Missä aijotte
-viettää illan?"
-
-"Ehkä olisi parasta pysähtyä Key Westissä hetkeksi."
-
-"Se ei ollut mikään tyhmä aate?" sanoo kapteeni tyytyväisesti. "Jos
-tahtoisitte seisahtua sinne kymmeneksi minuutiksi, tekisitte minulle
-suuren palveluksen. Minulla on hiukan rääsyjä muutamassa sataman luona
-olevassa talossa, jotka tahtoisin saada mukaani saadakseni parin
-ohuempia paitoja tässä kuumuudessa."
-
-"Se käy varsin hyvin päihinsä", vastaa Estrabon, jonka päämääränä
-on pitentää risteilyä ja tehdä päivällinen niin myöhäiseksi kuin
-mahdollista.
-
-Kun hän tulee päivällispöytään, jossa ensi ruokalajia juuri
-tarjoillaan, sanoo hän: "Olen rohjennut, miss Vanstone, sanoa kapteeni
-Thomasille, että hän ohjaa Key Westiä kohti, voimme silloin saada
-viimeiset uutiset Toverista. Länsikanavassa käy heikko tuuli ja meille
-tulee sangen hyvä, kun saavumme sinne, mikä tapahtuu neljännestunnissa.
-Päivällisen ei sen takia tarvitse häiriintyä."
-
-"Käykää soppaan käsiksi, don Estrabon!" huutaa Rex kärsimättömästi.
-"Ettekö näe, että soppamalja on edessänne ja me kaikki odotamme? Indra
-ei ole syönyt yhtään ostronia, niin on hän soppaa kaivannut."
-
-"Oo, minä unohdin!" virkahtaa tämä nuori nainen, joka kuiskien on
-vaihtanut meidän Billymme kanssa ensi kihloissaoloajan suloisia
-uskomisia.
-
-Espanjalaisen katsoessa heihin, jotka istuvat vierekkäin, vapisee
-hänen kätensä kauhaa käytellessä, ja muutamia tippoja kirkasta
-kilpikonnasoppaa pirahtaa lumivalkoiselle damastiliinalle, jolla hiotut
-lasit ja aitoporsliinit upeilevat ja jota kukatkin koristavat, sillä
-Balasco on puhutellut mr Vanstonen puutarhurinkin antamaan lisänsä
-juhlaksi.
-
-Viini alkaa tulvata ja kielenkannat aukeavat, jolloin Estrabon, sen
-mukaan mitä Rex itsekseen sanoo, "kaikin voimin hakkailee" vieressään
-istuvaa leskeä. Mutta Varona näyttää tavattoman hiljaiselta ja kysyy
-äkkiä, miksi miss Gertie ei seurannut mukana.
-
-"Hän ei voinut tulla", nauraa Rex. "Silloin olisi hänen ollut pakko
-esiintyä pienenä tyttönä taas. Hänellä ei ollut yhtään pitkää
-pukua päälle pantavaksi. Näettekös, Gertie on tullut niin kauhean
-häveliääksi näinä kolmena päivänä, jotka hän on kulkenut pitkissä
-hameissa, että hänen jalanrintojaan täytyy pitää piilossa kuten muita
-pyhäinjäännöksiä."
-
-Tämän pistoksen ottaa mrs Ormiston, joka ei kammo silloin tällöin
-näyttää omia kauniita jalanrintojaan, vastaan keveällä naurunkihinällä.
-
-"Rakas Rex", huomauttaa Severance filosoofisesti, "siitä saakka
-kun polkupyörä keksittiin ovat naisten jalanrinnat yleisenä
-näyttelyesineenä. Mutta tahdon olla kirottu, jos siitä pidän", sanoo
-hän juhlallisesti ja luoden huvittuneen, vaikka merkitsevän silmäyksen
-morsiameensa, joka viime huvikautena oli osoittanut oireita tahtoakseen
-ruveta ajamaan polkupyörällä.
-
-"Ohoi, siinä sait, Indra!" huutaa Rex. "Hän oli jo tilannut itselleen
-polkupyörän, kun isäukko sai vihiä siitä ja piti hänelle torat. Niin,
-ja hankkinut itselleen polkupyöräpuvunkin. Hän antoi minun nähdä se
-salaa ja saatanpa teille kertoa, että siinä meni maailmalta hukkaan
-jotain tyylikästä; se kun oli niin valtavan pukeva."
-
-"Oli miten oli", mutisee Indra hymyillen, "pian olen vapaa isän
-ohjaksista, ja silloin... heti polkupyörä! Vai mitä, Billy?" Ja hän
-katsoo kysyvästi pöytäkavaljeeriinsa.
-
-Tätä hänen tunnustustansa kohtaa Balasco tyytymättömällä katseella.
-
-"Pah! Älkää näyttäkö niin happamelta, _mi caballero_!" laskee nuori
-nainen leikkiä heittäen veitikkamaisesti silmää espanjalaiselle;
-"muuten ette koskaan saa rouvaa."
-
-"Minua ilahduttaa, ettette siitä pidä, don Estrabon", virkkaa
-Severance. "Tiedän, mitä ajattelette, ja olen juuri samaa mieltä."
-
-Mutta jos hän olisi sitä aavistanut, olisi hän tarttunut vastapäätä
-istuvan miehen valkoiseen kurkkuun suurilla, voimakkailla käsillänsä,
-ja Balasco olisi lopettanut päivällisensä Tuonelassa.
-
-Sillä jos Balasco ei hyväksy naisten polkupyöräilyä, niin on se vaan
-sen suhteen, jota hän jo katsoo omaksensa, ja hän ajattelee
-karskisti; "Huomisen jälkeen saat odottaa polkupyörällä ajamistasi,
-kyyhkyläiseni!"
-
-Samassa laskee alus Key Westin laiturin ääreen, ja maaportaat pannaan
-ulos. Mutta kukaan ei luo siihen enempää huomiota paitsi Rex, joka
-huutaa kapteenille tämän mennessä maihin, että hän koettaisi urkkia
-uutisia kaupungilta.
-
-Tällä poikkeuksella seurue Lentokalan pienessä ruokasalissa yksinomaan
-vaan syö, juo ja puhelee. Estrabon vaihtaa helliä kuiskeita Amy
-Ormistonin kanssa ja näyttää haluavan valloittaa tuon keimailevan
-lesken, ja se hänelle täydellisesti onnistuukin. Hän kertoo leskelle
-pikku juttuja elämästä Espanjassa, Brasiliassa ja Havannassa ja
-joitakuita häväistysjuttuja Madridin ylhäisistä piireistä, joille Amy
-levittää viattomat silmänsä ja puhkeaa sanomaan: "No voi kaikkia! Te
-kauheat espanjalaiset!"
-
-Muut syövät, juovat ja puhuvat suurimmalla innolla, ja kaikki on hyvin
-hauskaa, kun kapteeni Thomas, joka on tullut laivaan takaisin, pistää
-päänsä ovesta sisään.
-
-"Joitakin uutisia?" huutaa Rex.
-
-"Ei hitustakaan!" vastaa kapteeni. "Minä pistäysin vaan sanomaan
-teille, don Balasco, että täällä on muuan herra kannella, joka pyytää
-viipymättä saada puhua kanssanne asioimisista."
-
-"Asioimisistako!" puhkeaa Espanjalainen sanoiksi. "_Diantre_! Mitä
-huolin minä, nousevatko tupakan hinnat vai laskeutuvat? Asioimisia
-purjehdusretkellä tähän aikaan iltaa? Asioimisia!"
-
-Hän menee närkästyneenä kannelle, mutta hätkähtää hämmästyneenä
-takaisin.
-
-Mastic, tullisalapoliisi, se on, joka seisoo häntä odottamassa, ja
-hänen olkapäänsä takaa kurkistelee lurjusnulikan virnistelevät kasvot.
-
-"Miten tuhannesti olette tänne tulleet?" puhkeaa Balasco sanoiksi.
-"Ette kait ole ennättäneet tällä vähällä ajalla purjehtia Sisiliskolla
-Korallisaareen ja sieltä takaisin tänne?"
-
-"Emme, -- minä Lainasin höyrypurtenne."
-
-"_Caramba_! Te rohkenitte?"
-
-"Rohkenin -- se oli teidän asioissanne. Mutta tulkaa tänne peräpuoleen,
-jotta voin puhua kahden kesken kanssanne." Tullimiehen silmässä
-vilahtaa ovela välkähdys, ja hän vie espanjalaisen perään, missä ei ole
-ketään kuulomatkalla ja kuiskaa: "Olen keksinyt, että aseet ovat tässä
-laivassa!"
-
-Ja hän jännityksellä odottaa nähdä, mitä Estrabon on sanova, tai minkä
-ilmeen hänen kasvonsa saavat.
-
-Mutta tällä on nyt hermonsa vallassaan ja on valmistunut kaikkia
-mahdollisuuksia varten. Hän vastaa: "Te kummastutatte minua! Oletteko
-varma siitä?"
-
-"Täydellisesti. Tuo Varona on puijannut meidät."
-
-"Kysymme kapteeni Thomasilta asiaa", sanoo Balasco, "eli oikeammin,
-kysykää te häneltä! Minä olen vaan vieras aluksessa enkä tahtoisi
-saattaa mitään ikävyyksiä naisille." Hän huutaa kapteenia ja pyytää
-hänen tulemaan perään.
-
-Tämä tekee ja vastaa Masticin kysymyksiin lyhyesti: "Ovat, aseet ovat
-pantu lastiruomaan. Mitä teillä on sen kanssa tekemistä."
-
-"Olen tullivirkamies", vastaa salapoliisi, "ja minulle suodun
-valtuun voimasta otan minä nämät aseet takavarikkoon Yhdysvaltain
-puolueettomuutta rikkovina salatavaroina."
-
-"Aivan oikein. Tästä hetkestä saakka ovat ne teidän", virkkaa Balasco,
-keskeyttäen kapteenin joka murisee jotakin "kirotusta julkeudesta ja
-hänen alusoikeuksiensa loukkaamisesta." Sitten kiiruhtaa Espanjalainen
-kaatamaan öljyä raivoisille laineille sanomalla: "Aseet ovat
-luonnollisesti teidän, señor Mastic, siitä ei ole kysymystäkään.
-Mutta miksi häiritsitte naisia tällä hauskalla huviretkellä oltaessa?
-Palatkaamme takaisin Smaragdisaarelle, jonne meidän kuitenkin pitää, ja
-huomisaamuna varhain voitte ne ottaa yhtä hyvin kuin tänäkin iltana.
-Virallinen takavarikkoon-otto täällä, asevarojen nosto lastiruomasta
-ja vienti maihin pidättäisi Lentokalaa useita tunteja. Viipyisi niin
-kauvan, ennenkuin se saapuisi takaisin kotiin, että mr Vanstone ja
-niinikään hänen tyttärensä tulisivat levottomiksi."
-
-"Niin, olen peloissani, että pikku Gertie kävisi tuskaiseksi", sanoo
-Mastic ja repii empien päätänsä.
-
-"Te annatte siis jahdin kääntyä takaisin Smaragdisaarelle tänä iltana?"
-kysyy Balasco, jonkin verran levottomuutta äänessään.
-
-"Annan, -- mutta minä seuraan mukana!" sanoo salapoliisi päättävästi.
-
-"Mitä? Jahdissako?"
-
-"Muussa tapauksessa annan viedä aseet ylös lastiruomasta laiturille
-tänä iltana."
-
-Sisustassaan Balasco raivoaa, mutta ulkoa on hän tyyni. Hän tointuu
-heti entiselleen ja sanoo kapteenille: "Mr Masticin ehdotus on paras.
-Ei kenenkään tarvitse tietää, että hän on laivassa. Teillä kait on joku
-paikka hänelle tuolla alhaalla arvatakseni."
-
-"On, voin antaa hänen saada perämiehen hytin. Siinä on kaksi
-makuupaikkaa, ja se on väki tilava."
-
-"Hyvä. Sitten on kaikki selvillä. Mitä sanotte asiasta, Mastic?"
-
-"Minulla ei ole mitään sitä vastaan."
-
-Kun kapteeni on poistunut pitämään huolta hytin kuntoonpanosta, sanoo
-Estrabon luontevasti salapoliisille: "Voinko mitään muuta tehdä
-hyväksenne?"
-
-"Voitte, koskapa minun on jääminen laivaan kanssanne", nauraa Mastic,
-"parisen noita sikareja, jos uskallan pyytää."
-
-"Sikarejako? Niitä saatte! Minä menen niitä teille hakemaan", vastaa
-espanjalainen ilostuneella äänellä.
-
-Hän menee ruokasaliin ja tulee pian ulos taas, ojentaen salapoliisille
-yhden Regalla Imperialin ja sanoo: "Meillä ei ole monta laivassa,
-mutta jos tahdotte saada yhden lisää, niin lähettäkää hakemaan. Tässä
-on teille yksi väkevämpää lajia, nuori mies", jatkaa hän ja antaa yhden
-tummista _Inviciblesistänsä_ lurjusnulikalle, joka virnistellen seisoo
-vieressä. "Poltattehan?" kysyy hän innollisesti.
-
-"Savuaako tuo savupiippu?" kysyy nulikka viitaten sanottuun esineeseen.
-"Tämä on juuri minun mieluiseni, tämä, -- paksu kuin makkara ja musta
-kuin neekeri!"
-
-Sen jälkeen menevät hän ja mr Mastic perämiehen hyttiin ja
-valmistautuvat viettämään hauskaa iltaa.
-
-"Nauta!" ajattelee Estrabon katsoessaan salapoliisin jälkeen ja mutisee
-sitten: "Mitä eroa on kahdessa lisää?" Hän on näet valmis vaikka mihin.
-
-
-
-
-Seitsemästoista luku.
-
-Don Balascon sikarit.
-
-
-Samassa kuulee hän kapteenin äänen käskevän heittämään kiinnitysnuora
-irti. Jahti lähtee liikkeelle.
-
-"Nyt toimeen!" sanoo hän iloisesti itsekseen mennessään kajuuttaan
-ja huutaa hilpeästi: "Ahaa! Te olette alottaneet sampanjan minua
-vartomatta, _mis amigos_."
-
-"Se on ruokalaji, jota nauttiakseni minä en koskaan ketään varro",
-nauraa Blackeley, ja muiden yhdistyessä siihen samallaisilla
-huomautuksilla, havaitsee Estrabon suureksi tyytymyksekseen kaikkien
-herrain tulleen iloisemmiksi, huolettomammiksi ja seurallisemmiksi
-viinistä, jota he jo ovat juoneet. Jälkiruoka on pöydällä ja Varona
-huutaa: "Missä on sampanjagroggi?"
-
-"Minä aijoin tarjoilla sampanjagroggia kahvin asemasta."
-
-Pari väitettä kohoaa tätä odottamatonta uutuutta vastaan, mutta
-espanjalainen, jolla on vähän pintapuolista tietoa myrkkyopissa,
-sanoo nauraen: "Se on Espanjalainen tapa, ja luulen teidän tulevan
-pitämään panostani mokkakahvia parempana. Minun sampanjagroggini
-ovat täydellisiä taiteen mestariteoksia", lisää hän innostuneesti.
-"Sampanja, joka muuttaa epätoivon toivoksi, joka saapi ihmiset
-unohtamaan, että löytyy helvetti, ja tuo heille paratiisin riemut --
-haihtuvat ehkä, mutta kestäessänsä paratiisilliset -- maistuu vielä
-ihanammalta, kun siihen on lisätty käyttämilläni essenseillä kasteltu
-sokuripala."
-
-"Hyvä!" huutaa Rex, ja leski taputtaa käsiään Balascon käskiessä
-kajuuttavahtia: "Hankkikaa minulle aineet!"
-
-"Mitä pitäisi olla?" kysyy palvelija.
-
-"Kuivaa sampanjaa ja yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi -- kuusi
-palaa kiteyntynyttä sokuria."
-
-"Seis!" kirkuu Rex. "Te unohdatte itsenne. Seitsemän palaa sokuria"
-
-"Niinpä niin! Kiitos, poikaseni! Se olisi ollut ankara erehdys",
-hymyilee Estrabon. "Mieluimmin valkojuurikassokuria -- se sulaa
-hitaammin -- ja vähän Angosturamuikeaa. Muut maustimet ovat minun
-salaisuuteni", lisää hän.
-
-Saatuansa pyytämänsä ottaa Espanjalainen taskusta pienen hopeapullon,
-joka sisältää viisi- tai kuusikymmentä grammaa "salaisuuttani", kuten
-hän nauraen kutsuu sitä, ja tiputtaa varovasti kymmenen noppaa nestettä
-jokaiseen sokuripalaan, jotka hän sitten panee seitsemään korkeaan
-lasiin, jota paitsi hän joka lasiin kaataa hiukan Angosturamuikeaa.
-
-"No, kajuuttavahti", huutaa hän, "onko tämä sampanja jääkylmää -- ei
-_frappe_ -- vaan jääkylmää?"
-
-"Juuri parahultaisen asteista", vastaa kysytty, joka innokkaasti on
-katsellut Balascon menettelyä, toivossa voivansa saada ilmi hänen
-salaisuutensa ja hyötyä siitä toisilla huviretkillä.
-
-Seurueen toiset henkilöt omistavat kumminkin laittamiselle vaan hiukan
-huomiota. He pitävät parempana jutella ja juoda odotettu nektari, kun
-se tulee valmiiksi. Miten sitä laitetaan, siitä he eivät paljoa
-perusta.
-
-"Vaikutus se on, josta minä huolin", sanoo Rex. "Minua ei koskaan
-huvita katsoa, miten totini kahvilassa sekoitetaan. Kaikki mitä
-tahdon tietää, on, että se tuntuu oikein repäsevältä, kun se tulee...
-määrättyyn paikkaansa."
-
-"Hyss!" sanoo Indra nuhtelevasti, sillä pojan ääni ja käytös
-ilmaisevat, että hän alkaa riemastua hiukan liiaksi. "Älä juo
-enää sampanjaa, Rex", lisää hän ja olisi luultavasti onnistunut
-houkuttelemisessaan, jollei hän olisi tehnyt suurta erehdystä lisäksi
-sanomalla: "Sinähän olet vielä niin nuori."
-
-"Nuoriko?" puhkeaa Rex sanomaan. "Suuri Luoja! Milloinka tulee kyllin
-vanhaksi saadakseen nauttia tämän maailman hyvästä?" Ja kun
-kajuuttavahti tarjoaa hänelle Balascon sampanjagroggia, tyhjentää
-hän sen yhdessä henkäyksessä, maiskuttaa huulillaan ja sanoo:
-"Erinomaista!" vaikka hän itse asiassa pitää, että se maistuu hieman
-muikealta.
-
-Toisetkin herrat tyhjentävät lasinsa, ilman että Blackeley ja Severance
-näyttävät havaitsevan omituista makua, mutta Varona sanoo: "Luulenpa,
-ettei tämä ole oikein saman veroista, kuin se, jota tarjositte minulle
-kolme vuotta sitten Key Westissä."
-
-Ryypiskeltyään noin puolet groggeistaan, selittävät naiset, että he
-huomaavat ne liian muikeiksi ja juovat mieluummin imelämpää sampanjaa.
-Se on juuri, mitä Balasco haluaa. Hän ei erityisesti haluakaan, että
-Indra ja Amy joisivat hänen sekoitustaan, etenkin kun hän näkee kokin
-ja kajuuttavahdin kiiruusti tyhjentävän jäännökset tarjoiluhuoneessa.
-
-"Oo, pidättekö siitä?" kysyy hän hyväntahtoisesti tullessaan ovesta
-esiin.
-
-"Erittäin paljon!" vastaa kajuuttavahti, joka odottaa moitteita.
-
-"Hyvä, -- ottakaa sitten minun groggini ja jakakaa se keskenänne.
-Saatan laittaa itselleni toisen sitten", sanoo Balasco ojentaessaan
-heille lasinsa ja tyytyväisesti katsellessaan, miten he heti
-tyhjentävät sisällyksen.
-
-"Apropos", sanoo Rex, "missä ovat teidän erinomaiset sikarinne, -- ne
-Regalias Imperialesit?"
-
-"Mitä, -- olenko unohtanut ne?" ja espanjalainen panee pöydälle
-laatikon, jossa ovat ne sikarit, mitkä hän niin huolellisesti kääri
-Key Westissä. "Otan mukaani parisen kapteenille, -- minulla on hänen
-kanssaan jotakin puheltavaa."
-
-Otettuaan esiin myöskin samalla tavalla valmistetut
-_Invincibles_-sikarit ja pistettyään ne taskuunsa menee hän keulan
-puoleen ja ajattelee: "Jumala siunatkoon poikaa! Hän muistutti minulle
-jotakin, minkä sillä hetkellä olin unohtanut."
-
-Miehistö on kokoontunut jahdin keulaan, joka nyt kiitää eteläänpäin
-selvitäkseen muutamista ulospistävistä riutoista, ennenkuin se kääntyy
-itäänpäin. Kohdatessaan suurikorvaisen Juanin, jättää hän tälle
-suurimman osan Invincible-sikareja ja sanoo: "Jaa nämät miehistölle ja
-lämmittäjille sanoen paljon terveisiä don Balascolta."
-
-Hän tietää, ettei kukaan hänen miehistään koske niihin. Masinisti ja
-peränpitäjä polttavat vaan sikareja, joita heillä kuubalaisen tavan
-mukaan on joukko mukanansa, -- sitä paitsi on heitä kaikkia varoitettu.
-
-"Olen rohjennut", sanoo hän tullessaan kapteeni Thomasin luo
-ohjaushyttiin, "jaella muutamia sikareja väelle, koskapa nyt olemme
-kotimatkalla."
-
-"Siinä teitte kiltisti", vastaa kapteeni.
-
-"Jokainen heistä sauhuaa kuin uuninpiippu." Sitten lisää hän
-tarkoittavalla äänellä: "Etteköhän ole unohtaneet jotakin?"
-
-"Mitä sitten?" kysyy Estrabon.
-
-"Laivurin", vastaa tämä leveästi hymyillen.
-
-"Oo, minäkö olisin unohtanut teidät? Pyydän tuhat kertaa anteeksi!"
-ja Espanjalainen ojentaa hymyillen Thomasille kaksi mustia
-Invinciblesiään, koska hän arvaa vahvan ja hieman vaikeapolttoisen
-sikarin maistuvan tästä parhaalta.
-
-"Kiitoksia, kiitoksia!" sanoo kapteeni ja kirkastuu. Pian sen jälkeen
-lisää hän: "Sandy on myöskin tupakkamies. Älkää unohtako konehuonetta,
-herra sikaritehtailija. Se ei maksa teille niin paljoa -- olettehan
-itse asiassa osallinen."
-
-"Unohtaako koneenkäyttäjän?" lausuu Estrabon. "Ei koskaan!" ja
-avatessaan konehuoneeseen vievän ikkunan huutaa hän: "Sandy,
-tahtoisitteko sikarin?"
-
-"Kysykää yhtä mielellänne, tahdonko päästä taivaan valtakuntaan",
-vastaa Sandy leveällä skottilaisella murteellaan.
-
-Espanjalainen heittää alas hänelle parisen ja palaa ruokasaliin, missä
-hän tapaa herrat yhä juomassa ja tupakoimassa, mutta ei täysin niin
-meluavan hilpeinä kuin ennen.
-
-Silmänräpäys sen jälkeen sanoo mrs Ormiston: "Indra, tiedättekös,
-parasta on luullakseni jättää herrat itsekseen. Läsnäolomme estää heitä
-hauskoista jälkikekkereistä." Viime sanoja seuraa kevyt haukotus.
-
-"Niin, olen itsekin hiukan uninen", vastaa Indra ja kysyy
-sitten veltosti: "Kuinka kauvan viipyy ennenkun olemme takaisin
-Smaragdisaarella."
-
-"Noin kaksi tuntia", vastaa Balasco.
-
-"Sitten saatamme hiukan nukahtaa", sanoo nuori nainen. "Menkäämme alas
-hytteihin, mrs Ormiston."
-
-"Niin, jos tunnen kymmenen minuutin päästä itseni yhtä uniseksi, rupean
-minäkin maata", huomauttaa Severance. "Minä paneudun pitkälleni yhdelle
-täällä olevista sohvista. Meidän on täytynyt olla aika myöhään ylhäällä
-viime yönä."
-
-"Niin, kello oli neljä", sanoo Indra saattaessaan naiset portaita
-myöten alhaalla olevaan salonkiin, missä vaan yksi hehkulamppu palaa.
-Täällä kääntyy hän ympäri ja sanoo iloisesti sulholleen: "Muista,
-Billy, että meidän täytyy herätä varhain huomisaamuna. Meillä on
-kokonainen pitkä onnellinen päivä edessämme."
-
-Sulho silmäilee häntä hieman unisesti ja mutisee: "Niin, minun
-mielestäni olisi hyvä aate pysyä jahdissa koko yö, sittenkin kun se on
-laskenut ankkurin."
-
-"Ehkä olisi juuri niin hyvä. Mitä sanotte mrs Ormiston?" kysyy Indra.
-"Minä olen hirmuisen uninen -- jos menisimme ja rupeaisimme nukkumaan?
-Meidän hyttimme ovat sangen mukavat."
-
-Ainoa vastaus tähän tuolta muuten niin vilkkaalta leskeltä on
-pitkäveteinen haukotus, ja naiset katoavat.
-
-Viisi minuuttia myöhemmin asettaa Indra Vanstone kauniin päänsä
-pitsillä koristetulle korvallistyynylle ja nukkuu väsyneenä, mutta
-onnellisena ja yhtä turvallisena kuin olisi hän omassa huoneessansa
-Smaragdisaarella tahikka suorastaan heidän uhkeassa, suuressa talossaan
-New Yorkissa. Ja miksi ei hän sitä olisi? Luotettava kapteeni Thomas
-seisoo peräsimessä. Jahti on niin varma pikku alus, kuin koskaan on
-aaltoja kyntänyt, ja yö on kaunis ja hiljainen. Hänen veljensä on
-yläpuolella olevassa salongissa, hänen seuranaisensa nukkuu viereisessä
-hytissä, ja ennen kaikkia, eikö se mies, jolle hän kaikista mieluimmin
-tässä maailmassa uskoisi nuoren henkensä, ole ylhäällä kannella,
-valvoen hänen ylitsensä, eikö hänen huulillansa tunnu yhäti se hellä
-hyvänyön suutelo, jonka se painoi niille naisten salongin hämärässä?
-
-Balasco, joka kulkee edestakaisin kannella, heittää sivumennen
-salavihkaisen silmäyksen salonkiin. Herrat puhelevat ja tupakoivat
-hyvin unisesti. Rex on nukkunut tuolillensa. Kokki ja kajuuttavahti
-ovat jättäneet passailemisen sikseen ja polttelevat laiskeliaasti ja
-unisesti kahta hänen mustia Invinciblesiään.
-
-Hän menee keulan puoleen. Pari miehistöstä makaa nukkuen kannella.
-
-Sitten kuulee hän Thomasin äänen ohjaushytistä sanovan: "Tekö se
-olette. Balasco? Lähettäkää tänne peränpitäjänne ottamaan ruorirattaan
-haltuunsa. Olen niin kirotun uninen, etten voi nähdä Hietasaaren
-majakkaa." Kun hän tulee hänen luoksensa, murisee kapteeni: "Kas tässä!
-Ottakaa ruori itse. Tulimaista, olen niin kuolonväsynyt, etten voi
-nähdä, minne kompassi osoittaa. Huutakaa peränpitäjätänne! Sanokaa
-hänelle, että hän ohjaa takaisin Smaragdisaarelle. Hän tuntee väylän
-yhtä... hyvin... kuin minä..." Viime sanat ovat yhtä pitkää haukotusta.
-
-"Varmaankin." sanoo Balasco ja tarttuu ruorirattaaseen juuri paraaseen
-aikaan, sillä laivurin pää vajoo rinnalle. Hän horjuu pitkälle,
-topatulle, ohjaushytin perimmässä osassa olevalle penkille ja
-seuraavana silmänräpäyksenä kuuluvat hänen kuorsauksensa tahdissa
-koneen lyöntien kera.
-
-Mutta Balasco ei muuta jahdin suuntaa, vaan se kiitää yhäti
-lounaaseen, suoraan Kuuban rannikkoa kohti.
-
-Hetkisen kuluttua tulee hänen peränpitäjänsä ylös ja sanoo: "Antakaa
-minun astua sijaanne, señor!"
-
-Hänelle sanoo Balasco: "Pidä samaa suuntaa!"
-
-"_Por dios_!j Se veisi meidät pikkusen lännenpnolelle Havannaa -- me
-ohjaamme suoraan Kuubaa kohden."
-
-"Niin", vastaa Balasco. "Suoraan Kuubaa kohden. Minun täytyy olla
-siellä huomisaamuna varhain. On kysymyksessä hyvin tärkeä asia, ja saat
-viisisataa dollaria, jos täytät käskyni."
-
-Pian sen jälkeen huutaa hänen neekerikoneenkäyttäjänsä aukinaisen
-ikkunan kautta konehuoneesta: "Minun on pakko hoitaa konetta yksinäni.
-Skotlantilainen on nukkunut."
-
-"Sangen hyvin", vastaa don Balasco. "Lämmitä vaan niin kovasti, kuin
-suinkin voipi."
-
-"Ei käy päihinsä", sanoo koneenkäyttäjä, "lämmittäjätkin ovat
-nukkuneet."
-
-"Ovat, mutta eivät minun kätyrini kokkapuolessa", sanoo Estrabon. Hän
-menee ja hakee esiin Juanin ja Pablon sekä käskee heidän lämmittää
-pannuja neekerin tarkastuksen alaisina.
-
-Niin kiitää alus eteenpäin yössä, yhä suunnaten lounasta kohden, mikä,
-yhteydessä Golfvirran vaikuttaman ajautumisen kanssa, tulee viemään
-heidät kaksikymmentä peninkulmaa lännenpuolelle Havannaa.
-
-Ja kannella astelee espanjalainen edestakaisin, valppaana kuin kissa.
-Ja kajuutassa makaavat hänen pöytätoverinsa raskaassa unessa, sillä
-"minun salaisuuteni" on tehnyt tarkoitetun vaikutuksen.
-
-Katsoessaan heitä sähisee Balasco: "Kaksi heistä on isänmaani
-vihollisia ja tahtoisi tuhota sen kunnian, ja yksi on varastanut hänen
-rakkautensa minulta. Miksi en pakoittaisi Indran maksamaan lunnaat
-heidän hengistänsä?" Mutta kun hän katsoo pitkää Jack Blackeleytä, joka
-korsaa ankarasti, sanoo hän säälitellen: "Oiva mies, -- kirotun oiva
-mies!" Ja silmänräpäykseksi katuu hän ja huutaa peränpitäjälle: "Muuta
-suunta!"
-
-"Mitä? Smaragdisaarelleko takaisin?" kysyy tämä.
-
-"Smaragdisaarelle! Missä olen kärsinyt kaikki helvetin tuskat?" oihkuu
-Espanjalainen ja huiskii käsillään ilmaa. Silloin sattuvat hänen
-silmänsä Rexiin, joka maatessaan siinä vaalea tukka epäjärjestyksessä
-punasella tyynyllä, muodostaen kauniin taulun nuorekasta miehuutta,
-ja hän kuiskaa: "Indra rakastaa heitä; hänen täytyy ostaa heidät
-vapaiksi!" ja huutaa: "Ei", peränpitäjälle, joka jo on alkanut kiertää
-ruoriratasta. "Pidä samaa suuntaa -- Kuubaan!"
-
-Koko yön kävelee Estrabon edestakaisin kannella, uneksien tulevasta
-morsiamestaan ja on puoleksi mieletönnä voitonriemusta: "Hän on tuleva
-omakseni tänään! Kaikessa kauneudessaan ja ihanuudessaan, minun
-omakseni eikä kenenkään muun! Hänen hieno poskensa on painautuva minun
-poskeani vasten, hänen punaset huulensa kohtaavat minun huuliani, --
-minä olen voiva suudella ja hyväillä häntä ja olla onnellinen, niin
-kauvan kun elän täällä maan päällä. Ah, toivotan sinulle onnea, ystävä
-Balasco!"
-
-Kuuden aikaan aamusella alkaa vaaleta. Hän näkee Kuuban rannikon
-epäselvästi etäisyydessä ja puhkeaa äkkiä sanomaan: "Jos he heräisivät
-liian aikaiseen!" mutta sanoo sitten riemuiten: "Ah, morfiiniliuos!
-Pikku Gertien lahja minulle. Minä pidän kuubalaisen rakastajansa
-sidottuna unen kahleisiin ja hänet, joka tahtoi minulta varastaa, ja
-jokaisen, joka tahtoisi asettua minun ja papin ja vihkisormuksen ja
-morsiamen väliin -- kapteenin, miehistön ja kaikkityyni! Heidän täytyy
-nukkua, kunnes heille on liian myöhäistä auttaa häntä tai itseään, --
-jos sitä tarvittaisiin", lisää hän hymyillen onnettomuutta tuottavasti.
-
-Sitten kulkee hän ympäriinsä laivalla eikä unohda ketään. Kokki
-saa kymmenen nopan ruiskutuksen, kajuuttavahti niinikään. Kymmenen
-tippaa ruiskauttaa hän käsivarteen jokaiselle ruokasalissa makaavalle
-henkilölle, jotka nyt raskaasti hengittävät morfiiniunessa, ja hän
-tulee juuri parhaiksi yhden luokse niistä. Kun hän pistää kären Jack
-Blackeleyn käsivarteen, avaa tämä uneliaasti silmänsä, tuijottaen
-Balascoa vasten naamaa mutisten: "Kirottu roisto!" ja ojentaa suoraksi
-voimakkaat käsivartensa, mutta uni voittaa hänet ja hän alkaa kuorsata
-uudelleen. Matruusit, lämmittäjät, skotlantilainen koneenkäyttäjä ja
-kapteeni saavat niinikään kukin luiskauksen. Sitten mutisee hän: "Nyt
-ovat he kahlehditut varmemmin kuin rantakallioilla. Käsiraudat voidaan
-puistaa pois silmänräpäyksessä, mutta nämät kestävät, kunnes aika on
-kulunut. Olenko unohtanut mitään... mitään? Asevarat -- Varona, Maceon
-adjutantti, jahti, sissi Kuuban rannikolla... purjehtiva Yhdysvaltain
-lipulla -- lipulla, jota halveksimme. Minä olen ajatellut kaikki.
-Kuuden tunnin kuluessa on kultaseni maksava näiden miesten henkien
-lunnaat, taikka myös ovat he kuoleman omat! Ja mikä on oleva hänen
-vastauksensa? Hänen veljensä! Hänen rakastajansa! Mies, jota hänen
-sisarensa rakastaa! Mies, jota hän itse rakastaa! Niin, kaikki on,
-kuten pitääkin. Tänään soivat hääkellot -- ja sitten häämatkamme! Minä
-olen käynyt suunnitelman läpi niin monta kertaa... askel askeleelta...
-kaikki on varmaa... ei mitään ole tekemättä. Hyvin, Balasco, sinä et
-ole unohtanut mitään!"
-
-Mutta sitä on hän!
-
-Hän on unohtanut antaa morfiiniruiskauksen Thomas Duff Masticille,
-virkamiehelle Yhdysvaltain tullihallituksessa, ja lurjusnulikalle,
-hänen laivapojallensa, jotka makaavat nukkumassa perämiehen hytissä.
-
-Nämät molemmat olivat tulleet hänen suunnitelmaansa sivuoven kautta...
-heidät oli ajettu ulos sivuovesta... hän oli tavallisella nopealla
-kekseliäisyydellään saanut heidät uneen opiumisikareillaan. Mutta nyt
-olivat he luistaneet hänen mielestänsä, siksi etteivät he olleet mukana
-alkuperäisessä suunnitelmassa, jonka hän oli laatinut useiden tuntien
-tuumailemisella, siksi kun se oli saanut matemaattisen selvyyden ja
-tarkkuuden.
-
-
-
-
-Kahdeksastoista luku.
-
-Balascon voitonriemu.
-
-
-Seitsemän ajoissa aamulla herää lurjusnulikka perämiehen hytissä ja
-ihmettelee, miksi he eivät ole Smaragdisaaren luona, koskapa silmäys
-pienestä kajuutanikkunasta osoittaa hänelle, että aurinko on jo
-ylhäällä.
-
-"Entä sitten, mitä minä siitä huolin", mutisee poika. "Se ainakin
-pelastaa minut hetkeksi selkäsaunasta." Hän pelkää näet, että
-Alligaattori-Pete ei pitäisi hänen äkillisestä karkaamisestaan
-Sisiliskosta edellisenä iltana. Sen vuoksi kömpii hän alas
-makuupaikalta, vetää merisaappaat jalkoihinsa ja alkaa meluavasti
-tömistellä ympäriinsä herättääkseen Masticin, joka kuorsaa viereisessä
-makuupaikassa, sillä hän ei uskalla palata skuunerttiin ilman
-salapoliisin suojelusta, selityksiä ja puolustuksia.
-
-Mutta kun hän näkee tullimiehen häiriintymättä jatkavan nukkumistansa,
-sanoo hän: "Tahdon olla kirottu, jos uskallan kohdata Peten ilman
-häntä! Muuten ei ole vielä mitään kiirutta vielä. Me emme hyvään aikaan
-ole vielä takaisin Smaragdisaarella!" Ja niin sanoen ryömii hän takaisin
-makuupaikallensa ja nukahtaa.
-
-Mutta hänen uinailunsa on nyt keveämpää, ja sen pian häiritsee
-melu oven ulkopuolella. Kuulostaa kuin jotain pehmeätä ja raskasta
-läjättäisiin kapeaan käytävään. Hän kuulee muksauksen toisensa perästä
-ja miesten jalkojen kopinaa. Mutta hän ei pane siihen enempää huomiota,
-koskapa kapiisi on ihan ulkopuolella, vaan nukahtaa herätäkseen aluksen
-pysähtymisestä.
-
-"Smaragdisaari!" huutaa hän, hyppää ylös ja pistää ulos päänsä pienestä
-ikkunasta aluksen sivulla. Hetkisen ällistyneenä tuijoteltuansa
-huudahtaa hän: "Missä tuhannessa olemme? Mikä kummallinen paikka tämä
-on? Minun täytyy nousta ylös kannelle katsomaan."
-
-Mutta kun hän koettaa avata hytin ovea, huomaa hän, ettei hän voi sitä
-hievahduttaakaan. Käytävällä, jonne ovi aukeaa antaakseen pienelle
-hytille niin suuren tilan kuin mahdollista, on jotain estämässä.
-
-"Se on jotain yhtä raskasta kuin linjalaivan ankkuri", mutisee nulikka
-puhisten olkapäällä ovea vasten ponnistaessansa. "Ohoi, kokki!" huutaa
-hän sitten pari kertaa. "Ottakaa pois tuo roska! Tahdon päästä ulos!"
-Mutta hän ei saa mitään vastausta, muuta kuin Masticilta, joka nyt
-katsahtaa ylös ja murisee: "Hitto vie, mitä sinä minusta herätät,
-lurjusnulikka? Etkö voi pitää suutasi kiinni?"
-
-"Me emme voi päästä ulos", sanoo poika. "Me olemme olleet kulussa koko
-yön ja pysähtyneet juuri nyt. Ja tahdon tulla hirtetyksi, jos tiedän,
-missä olemme. Tahdoin mennä kannelle, mutta en pääse ulos."
-
-"Et pääse ulos?" kertaa salapoliisi hypähtäessään ylös ja ponnistaen
-olkapäillään ovea, mutta yhtä vähällä menestyksellä. "Olemmeko
-olleet kulussa koko yön?" puhkeaa hän äkkiä sanomaan ja pistää
-päänsä ikkuna-aukosta vetästäkseen sen heti takaisin ja hämmästyneenä
-änkyttääksensä: "Katsos -- tämähän näyttää Kuuban rannikolta."
-Yht'äkkiä pääsee häneltä huudahdus: "Varona on puijannut sekä
-espanjalaisen että minut! Tämä on Kuuba! Hän on lähtenyt tänne aseiden
-kera." Ja hän mutisee pahoilla mielin ja suutuksissaan: "Puijattu!
-Hitto soi, minua on jokaikinen tullimies koko maassa naurava. Puijattu
-ja kiinniotettu kuin rotta loukkuun, juuri kun olin tehnyt niin pulskan
-takavarikon! Mutta olenpa opettava häntä vetämään Yhdysvaltojen
-tullihallitusta nenästä!" Hän alkaa päättävällä kiireellä panna
-vaatteita päällensä, kun äkkiä kummia ääniä tunkeutuu alas hänen
-luokseen pienen ilmareijän kautta yläpuolella olevalta kannelta...
-intohimoisia, rukoilevia... naisen epätoivon ja miehen voitonriemun
-purkauksia... keskustelu, joka saapuu salapoliisin korviin ainoastaan
-katkonaisina, epäyhtenäisinä lauseina, mutta joka kuitenkin saa hänet
-kuuntelemaan haralla korvin ja kalpein kasvoin.
-
-Niin kuiskaa hän jotain nulikalle, joka haristaa silmänsä
-kauhistuksesta ja kalpenee, sillä mitä Mastic sanoo, on seuraavaa:
-"Herra Jumala, poika! Meidät on tänne viety kirottujen espanjalaisten
-teurastettavaksi! Meidän täytyy päästä täältä ulos, muuten olemme
-kuoleman omat."
-
-"Mutta me emme saa ovea auki", oihkii poika.
-
-"Enpä koskaan ole kuullut moista!" puhkeaa salapoliisi äkisti sanomaan,
-yhä kuunnellen. "Don Estrabon se se on meidät kaikki puijannut
-ajatellen antaa tulevan tykkiveneen hakata kuoliaaksi jokaikisen
-meistä. Katso, mikä vastustaa! Puhkase paneeli. Tee työtä, kuin jos
-henki olisi vaarassa, nulikka!"
-
-Ja poika iskee ja loikkaa suurella merimiesveitsellänsä oven ohuinta
-osaa, ja muutamain silmänräpäysten perästä repii hän päätänsä ja sanoo:
-"Tulimaista, -- luulenpa sen olevan jauhoa!"
-
-"Katsoppas! Estrabon on antanut sulkea oven pitääkseen meitä sisään
-salvattuina! Työskele vaan, niin totta kuin henki on sulle rakas,
-nulikka!" sanoo Mastic, sillä hän kuulee nyt sanoja, jotka yhä
-kiihottavat häntä.
-
-Ja hänen arvaamisensa on oikea.
-
-Melu, jonka poika synnytti, tömistellessään ympäriinsä
-merisaappaillansa aamulla herättääksensä Masticin, on ilmoitettu
-Balascolle, ja tämä on samassa lyöden otsaansa mutissut: "_Dios mio_!
-Minä unohdin tullinuuskijan ja pojan! Nyt on se liian myöhäistä!" sillä
-hän ei uskalla mennä sisään ja antaa morfiiniruiskausta, sitten kun he
-ovat heränneet.
-
-Sentähden on hän antanut latjata heidän ovensa eteen, mitä oli lähinnä
-käsillä ja huomasi tehokkaimmaksi ja vähimmän melua synnyttäväksi,
-nimittäin kolmekymmentä kappaletta sadanpunnan säkkejä jauhoja, mitkä
-kokilla oli varastohuoneessa.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Kello on noin yhdeksän aamulla, kun miss Indra Vanstone herää,
-haukottelee, ojentaa valkoiset käsivartensa päänsä yli ja hetkiseksi
-hämmästyneenä tuijottaa hytin sinisiä verhouksia. Sitten puhkeaa
-hän sanomaan: "Oo, nyt muistan! Arvelen Billyn pitäneen parhaana
-olla herättämättä minua Smaragdisaarelle takaisin tullessamme." Alus
-on nimittäin seisottanut koneen, vaikka Indra ei tiedä, että se on
-tapahtunut aivan vasta, ja että juuri koneen äkillinen vaikeneminen on
-hänet herättänyt.
-
-Pian sen jälkeen kuuluu terävä koputus hänen hyttinsä ovella, ja
-Estrabonin ääni sanoo: "Oletteko hereillä, miss Vanstone?"
-
-"Oo, tekö se olette, don Balasco?"
-
-"Niin, -- olkaa kiltti ja tulkaa heti ylös kannelle. Minulla on jotain
-teille näytettävää."
-
-"Aamiainen, toivoakseni", sanoo nuori nainen. "Missä ovat toiset?
-Ovatko he menneet maihin syömään aamiaista huvilassa? Pelkäsivätkö he
-herättää meidät, kaksi unikekoa?" Pikainen silmäys mrs Ormistonin
-hyttiin avonaisesta ovesta on juuri näyttänyt hänelle, että tämä vielä
-nauttii aamu-uinailustansa.
-
-"Niin. Tulkaa ylös kannelle! Minulla on jotain teille näytettävää, ja
-sitten toivon voivani tarjota teille aamiaista."
-
-"Aamiainen ensin!" huutaa Indra hilpeästi, ja kiiruhtaa
-pukeutumistansa, koska hänen on nälkä. Viisitoista minuuttia myöhemmin
-hän saapuu naisten salonkiin ja näyttää sangen viehättävältä, iloiselta
-ja ruusuiselta valkeassa musliinipuvussaan, joka sulokkaasti aaltoilee
-hänen solevan vartalonsa ympärillä. Se on näky, jota don Balasco ahmii
-ujostelemattomalla, huolimattomalla tavalla, mikä hieman kummastuttaa
-nuorta naista.
-
-Samassa kuuluu mrs Ormistonin ääni hänelle sanoen unisesti: "Olepas
-kiltti ja sano, että tuovat vähän kahvia minulle naisten salonkiin."
-
-"Tapahtuman pitää", vastaa miss Vanstone sulkiessaan oven ja
-kääntyessään Estrabonin puoleen, jonka käytöstapa selvästi tekee
-häneen vaikutuksen, sillä hän kysyy äkkiä: "Onko jotain tapahtunut?"
-Samassa sattuu hän katsomaan ikkunasta ulos ja virkkaa: "Kah, -- mehän
-olemme ulkona merellä!"
-
-"Emme varsin", vastaa Balasco. "Mutta tulkaa kannelle. Aika on kallis."
-Hän menee ylös peräportaita, -- ei niitä, jotka vievät ruokasalin
-kautta.
-
-Seuraavana silmänräpäyksenä seisoo Indra hänen vieressänsä ja katselee
-ihastuneena ympäriinsä.
-
-"Oo, niin jumalaista! Sellaiseen kauniiseen paikkaan kun te olette
-meidät vieneet", huudahtaa hän, ja sen jälkeen ottaa hän kansilasin
-päällä olevan merikiikarin ja herkuttelee ainoastaan tropiikeissa
-mahdollisen taulun katselemisesta.
-
-Jahti on pienessä matalassa merenlahdessa. Ylt'ympäriinsä sitä on
-Länsi-indian sinervät vedet -- tuo syvä, ihmeellinen sini, josta
-matkustajat kirjoittavat. Pieniä laiskeliaita aaltoja loiskii aluksen
-valkoisen rungon ympärillä, joka näyttää olevan merkillisen hiljaa,
-vaikka musta savupilvi, mikä nousee sen savupiipusta, osoittaa, että
-sen pannut yhä ovat lämpiminä ja kone milloin hyvänsä voidaan panna
-käymään.
-
-Pohjoisessapäin, aluksen oikealla sivulla, -- se on kokka länteenpäin
--- ei näy mitään muuta kuin sinistä vettä aina taivaanrantaan saakka.
-Etelässäpäin taas murtautuvat aallot tuskin peninkulman päässä
-heikkona maininkina vasten matalaa valkoista rantuetta, jota reunustaa
-kasvullisuus maassa, missä ei milloinkaan vallitse talvi. Palmut,
-sananjalat, kirjavat kämmekät, höyhenenkevyiset bamburuovot ja
-luikertelevat viiniköynnökset peittävät tusinoittain pieniä kukkuloita,
-joita etäisyydessä rajoittavat siniset vuoret. Pieni joki juoksee
-lahteen. Yhdellä kukkuloista, ihan lähellä merta, on muutamia majoja ja
-suuri valkoinen asumaton ja puoliksi poltettu talo: sen takana muutamia
-pieniä majoja lisää, jotka selvästi ovat raunioina, ja rappeutunut
-kyläkirkko, melkein viiniköynnösten ja kärhikasvien peitossa.
-Sen pienessä kellokastarissa, jonka kannatuspilareista on yksi
-rikkimurrettu, riippuu vanha, raiskaantunut malminen eli pronssinen
-kello.
-
-Ainoastaan yksi ihmisolento on näkyvissä. Vaskenvärinen poika, joka on
-ollut kanootissa onkimassa, ponnistelee kaikin voimin pakoon pyrkimään,
-kuin olisi henki vaarassa; pian katoo hänkin pistävän niemen taakse.
-
-Yläpuolella leviää sininen taivas. Lintujen laulua kuuluu niemeltä.
-Yksi koreahöyheninen flamingo seisoo kalastaen pienellä veden
-ylihuljumalla saarella. Kaikki on tyyntä, hiljaista ja rauhallista.
-
-"Onko tämä osa risteilyhuviretkeämme?" kysyy nuori nainen iloisesti.
-"Minun pitää juosta alas mrs Ormistonllle näyttämään, mihin kauniiseen
-paikkaan te olette meidät vienyt. Eivätkö herrat vielä ole ylhäällä, ne
-laiskurit?"
-
-Mutta muuan käsi laskeutuu estäen ja hieman raskaasti, tuntuu hänestä,
-hänen pehmoiselle käsivarrellensa, ja ääni, joka on innosta käheänä,
-kuiskaa: "Tämä on minun osani risteilyhuviretkestä. Tämä on Kuuba."
-
-"Kuuba!" kertaa miss Vanstone kummastuneena.
-
-Keskustelun ensi osassa tuntee hän vaan hämmästystä: sitten tulevat
-peljästys ja kauhu ja viimeksi syvin epätoivo.
-
-Espanjalaisen käytöksessä on jotain miss Indraa hämmästyttävää.
-Hän haristaa kummeksivana silmänsä ja kysyy: "Miksi olette vieneet
-meidät Kuubaan? Meidänhän oli palattava takaisin Smaragdisaarelle.
-Isä ja Gertie tulevat levottomiksi. Tämä on omituista pilantekoa, don
-Estrabon!" Sitten puhkeaa hän äkkiä sanomaan enemmän kummastuneella
-kuin vihastuneella äänellä: "Mitä kapteeni Thomas ajattelee? Minä sanon
-isälle, että hän erottaa hänet."
-
-"Tulkaa, antakaa minun näyttää teille jotain."
-
-"Ensiksi tahdon katsoa, missä kapteeni Thomas on."
-
-"Te saatte nähdä hänet. Te saatte nähdä kaikkityyni."
-
-"Kaikkityynni? En ymmärrä."
-
-"Ette, -- mutta pian kyllä tulette ymmärtämään."
-
-Balasco vie Indran salongin ovelle, ja tämä pilkistää sisään ja
-kirkasee: "Oo, Herra Jumala!" Sitten jatkaa hän, ikäänkuin ei silmiänsä
-uskoisi: "Ei kait saata olla mahdollista, että he kaikki..! Sanokaa,
-don Balasco, eiväthän he ole juovuksissa?"
-
-Neljän nukkuvan herran asennot, kun he siinä makaavat kumossa sohvilla
-ja tuoleilla keskellä pullojoukkoa, joka seisoo korjaamattomalla
-päivällispöydällä, näyttävät näet todistavan aterian loppuneen
-suuremmanpuoleisilla juomingeilla.
-
-"Eivät, he eivät ole juovuksissa!"
-
-"Eivätkö?" puhkeaa Indra ihmettyneenä sanomaan, sillä hän on koettanut
-herättää Rexiä pudistelemalla häntä ja huutamalla: "Etkö häpeä, Rex?
-Olen ihan kummissani tähtesi! Se on häpeällistä!"
-
-Estrabonin sanat kuullessaan pysähtyy hän, katsoo tarkemmin
-nuorekkaita kasvoja, joittenka sihnänluomet ovat suljetut, ja
-liikkumatonta vartaloa, ja kirkasee kauhistuneena; "Laupias taivas! He
-ovat kuolleita!"
-
-"Eivät, kuolleita eivät he ole!"
-
-"Eivät kuolleita!" Hän kuuntelee Rexin sydäntä ja mutisee: "Jumalan
-kiitos! -- Hän hengittää, mutta niin hitaasti ja raskaasti." Rex,
-samaten kuin toisetkin, osoittaa niitä oireita, jotka seuraavat
-morfiiniunea, mutta siitä ei tiedä Indra, vaan jatkaa tuskaisesti: "He
-ovat varmaan sairaita. He hengittävät niin raskaasti! He ovat ehkä
-kuolemaisillansa!"
-
-"Aivan oikein, -- he ovat kuolemaisillansa", sanoo espanjalainen.
-
-"Laupias Jumala! Mitä voimme tehdä pelastaaksemme heidät?"
-
-"Minä en voi mitään tehdä! Te voitte tehdä kaikki!"
-
-"En ymmärrä teitä. Mutta tehkää jotakin, tehkää jotakin... pian! Don
-Balasco, pyydän hartaasti! Mikä heillä on? Kiiruhtakaa ja tehkää
-jotakin!"
-
-"Näillä herroilla ei ole mikään uhkaava vaara tarjona. He ovat vielä
-turvassa tunnin tai pari. Sillä ajalla voitte ennättää pelastaa heidän
-henkensä."
-
-"Minäkö?" -- Indran levottomuus antaa sijaa suurimmalle hämmästykselle.
-
-"Istukaa ja kuulkaa minua", sanoo espanjalainen pehmoisella äänellänsä,
-jossa kaikuu pidätetty voitonriemu. "Tässä on tuoli", sillä tyttö
-kiihdyksissään kulkee edestakaisin kannella. "Sallikaa minun..."
-
-"Älkää lörpötelkö! Tehkää jotakin!"
-
-"Pelastaaksenne heidän henkensä, täytyy teidän kuunnella minua. Tehkää
-minulle palvelus istumalla."
-
-Indra tottelee huoaten.
-
-"Katsokaas, miten pitkitätte aikaa. Kuulkaa. Tämä on Kuuba!" Hän puhuu
-hitaasti ja tuijottaa Indraan omituisesti koko ajan. "Tässä laivassa
-on aseita -- joita luultavasti Varona, Maceon adjutantti ja nyt
-tuossa kajuutassa nukkuva, kuljettaa salaa kapinallisia auttaaksensa.
-Seitsemän peninkulmaa täältä Cabanasissa", hän viittaa itäänpäin,
-"on luultavasti espanjalainen kanuunavene: jollei siellä ole, on
-aivan varmaan Murielissa, kaksitoista peninkulmaa kauvempana.
-Näiden alusten päälliköt tietävät luultavasti tällä haavaa -- muussa
-tapauksessa ilmoitetaan se merkeillä heille muutamissa minuuteissa --
-että sissi on lähestynyt maata."
-
-"Sissi! Mistä puhutte?"
-
-"Tästä aluksesta -- Lentokalasta!"
-
-"Sissikö? Sehän on huvijahti", huutaa Indra, "Yhdysvaltojen lipun
-suojaama."
-
-"Yhdysvallat!" nauraa Balasco. "Suojeliko tuo lippu keuhkotautista
-poikaa, joka yankee-skuunertissa ammuttiin viisikolmatta vuotta
-sitten?" Hän viittaa ivallisesti Amerikan lippua, joka liehuu
-maston huipusta, ja jatkaa: "Se on lippu, jota Espanja vihaa, --
-niin, halveksii. Kysykää maanmiehiltänne, jotka on otettu vangiksi
-ja tapettu, -- kahdeltaneljättä Virginiuksessa olleelta. Toverin
-miehistöltä ja matkustajilta, sotakirjeenvaihtajilta, joittenka passit
-on revitty heidän kasvojensa edessä rikki, samalla kun he hakattiin
-kuoliaaksi tuolla olevilla kentillä!" Hän osoittaa kädenliikkeellä
-rantaa kohden. "Kysykää jokaiselta, jonka kuolemaa Espanja todellakin
-on tahtonut, onko tuo lippu suojellut heitä, muutoin kuin konsulienne
-läsnäollessa, eikä aina edes silloinkaan."
-
-"Niin, tiedän", huokaa tyttö. "Mutta kumminkaan en ymmärrä..."
-
-"Minä näytän teille enemmän'"
-
-Mutta Indra ei kuule Balascoa, vaan huutaa hartaasti: "Kapteeni Thomas!
-Kapteeni Thomas! Olkaa hyvä ja tulkaa tänne."
-
-"Thomas ei kuule enemmän kuin muutkaan. Hän on tuolla ohjaushytissä.
-Näettekö hänet? -- Nukkuvana... opiumin nukuttamana! Katsokaa keulan
-puoleen! Tämä alus on nyt ampumakalulla varustettu."
-
-Ja kun Indra silmää keulaan, huomaa hän pikaa-ampuvan kanuunan, josta
-Severance on puhunut, ja joka on viety kannelle, ja hän mutisee:
-"En ymmärrä..."
-
-"Pankaa merkille, että olemme aito sissi aivan kuin Toveri", nauraa
-Espanjalainen. "Te tiedätte, mitä sen väestölle ja matkustajille
-tapahtui? Mutta tästä tulee vielä pahempaa!"
-
-"Pahempaa! Mitä tarkoitatte?"
-
-"Tarkoitan, että verilöyly tulee tapahtumaan samassa. Ei mikään
-espanjalainen upseeri enää ota sissimiehistöä elävänä."
-
-Tytön huulet vaalenevat, mutta hän huutaa kiivaasti: "Tämähän ei ole
-mikään sissi! Meidän hallituksellemme ilmoitettaisiin siitä ja se
-kostaisi!"
-
-"Vastalauseella, kyllä, johon vastataan anteeksipyynnöllä ja
-espanjalaisten upseerien korottamisella. Niin käy aina. Enemmistä
-yksityisseikoista katsokaa kertomuksia Virginiuksesta ja Karteshista",
-sanoo Balasco pilkaten. "Mutta anteeksipyyntö ei palauta Rexiämme
-eikä Billyämme henkiin. Sitä paitsi, muistatteko, mitä Ramon ennusti?
--- ensi verisauna tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa: alus upotetaan, ja
-miehistö hakataan kuoliaaksi ja viskataan mereen."
-
-"Viekää meitä täältä pois sitten! Huutakaa alas konehuoneeseen! Missä
-on Sandy, koneenkäyttäjä? Sandy, tännepäin!" huutaa Indra ja hypähtää
-ylös. "Sandy!"
-
-Mutta kun hän ei saa mitään vastausta, kääntää hän katseensa, jossa
-kauhistus nyt on syrjäyttänyt kummastuksen, mieheen, joka näyttää
-tekevän ivaa hänen tuskastansa.
-
-"Ei maksa vaivaa huudella häntä", huomauttaa Estrabon. "Sandy nukkuu
-myös." Ja hän lisää onnettomuutta uhkaavalla äänenpainolla: "He
-nukahtivat kaikki eilisiltana minun toimestani."
-
-"Tekö tämän olette tehneet?" kuiskaa tyttö viipyen. "Miksikä?"
-
-"Siksi että tahdon teidän ostavan näiden miesten henget minulta."
-
-"Suuri Jumala -- mitä tarkoitatte?"
-
-"Minä seison tässä kannella. Minun koneenkäyttäjäni on alhaalla
-konehuoneessa. Ankkuria ei ole edes laskettu. Jos minä, Balasco,
-annan käskyn, niin olemme kymmenessä minuutissa kolmen peninkulman
-päässä rannikosta ja tunnissa kaukana merellä. Jahti on kylläksi
-nopeakulkuinen ehtiäkseen pakoon miltä espanjalaiselta kanuunavenheeltä
-hyvänsä. Teidän tarvitsee suoda minulle vaan pieni suosio, ja propelli
-paunaan heti liikkeelle ja me olemme kaikki pelastetut. Ajatelkaas,
-kuinka he tulevat olemaan kiitollisia teille -- Rex, Varona, Blackeley
-ja meidän Billymme, joiden hengen olette pelastaneet." Hän nauraa
-riemuiten nimiä luetellessaan.
-
-"Tuskin luullakseni ymmärrän teitä", änkyttää Indra, joka yhä
-on kivettyneenä hämmästyksestä. Kaikki nämät kummat seikat ovat
-yllättäneet hänet äkkiä kuin varas yöllä. Niin tulee hänen äänensä
-käheäksi, hänen sinisilmänsä katselevat pelokkaasti ja hän kuiskaa:
-"Mitä tarkoitatte? Mikä suosio?"
-
-"Tulkaa vaimokseni!"
-
-"Te olette hullu. Ettekö tiedä, että menen naimisiin hänen kanssaan,
-jota rakastan."
-
-"Teidän on meneminen naimisiin minun kanssani!"
-
-"En koskaan", vastaa tyttö, ja hyökäten kajuuttaan kiertää hän kätensä
-Severancen herkulesmaisen vartalon ympäri ja huutaa: "Billyni, herää ja
-suojele minua tuota miestä vastaan! Herää ja pelasta oma henkesi!" Nyt
-näet ymmärtää hän espanjalaisen viekkaan suunnitelman.
-
-Mutta silmät, joita hän rakastaa, eivät avaudu, ja vartalo, jota hän
-hyväilyillään koettaa herättää tajuntaan, putoaa yhä nukkuvana takaisin
-sohvantyynyille.
-
-"Näette, etteivät he voi tehdä mitään, mutta teillä on monta
-pelastettavana. Heidän henkensä on mennyttä kalua. Tunnin kuluessa
-tulevat espanjalaiset lyömään heidät kuoliaaksi. Teidät itse ehkä
-pannaan kahleisiin kuten tuo nainen, josta luin eilisiltana --
-muistattehan?"
-
-"Entäs te?" puhkeaa Indra äkkiä kiivastuksissaan sanomaan. "Te ja
-teidän raukkamaiset matruusinne", hän osoittaa Pabloa ja Juania. "Ja
-viheliäinen peränpitäjänne, joka ei ole liikuttanut sormeakaan minua
-auttaaksensa -- mitä teistä tulee?"
-
-"Minä olen turvassa", vastaa Estrabon. "Minulla on mukanani
-kenraalikuvernöörin allekirjoittamia papereita ja olen kertomuksen
-kautta niin hyvin tunnettu kaikille espanjalaisille upseereille -- sitä
-paitse olen ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin -- niin että minä ja
-ne, joitten yli ulotan suojelukseni, ovat yhtä turvassa, kuin ei olisi
-yhtään kapinoitsijaa Kuubassa!"
-
-"Ulottakaa sitten suojeluksenne näihin miehiin, jotka eilen olivat
-ystäviänne -- joitten seurassa söitte päivällistä eilisiltana!"
-
-"Se on mahdotonta. Varona on kapinoitsija, ja eikö teidän Billynne
-varustanut omilla rahoillansa saarelle matkuetta, josta laivassa olevat
-aseet ovat viimeiset jäännökset? Luuletteko, että minä, joka olen
-Espanjan asiamiehiä, pelastaisin heidät?"
-
-"Espanjan asiamiehiä?" kuiskaa Indra ällistyneenä ja pitää kättä
-silmiensä edessä kuin huikaistuna. Mutta vaan silmänräpäykseksi, sitten
-sanoo hän: "Te olitte olevinanne Kuuban ystävä pettääksenne heidät!
-Viinissä oli unijuomaa! Nyt ymmärrän teidät -- petturi! Roisto!"
-
-"Se oli osa suunnitelmaani. Mutta minun ei tarvitse muistuttaa teitä,
-miss Vanstone, että joka silmänräpäys, jonka tuhlaatte tyhjiin
-sanoihin, lisää ystävienne vaaraa. Joka silmänräpäys tuo Espanjalaisen
-kanuunavenheen lähemmäs meitä."
-
-"Antakaa sitten käsky täältä lähtemään. Jumalan tähden, don Balasco!
-Pyydän teitä... rukoilen teitä! Sanokaa masinistillenne, että hän
-lämmittää höyryn vireille. Siinä kaikki, mitä pyydän... saada kuulla
-koneen kolkkasevan... tietää että kulemme pelastusta ja elämää kohden.
-Billyni! Rex, veljeni! Ramon, jota sisareni rakastaa! Laupeutta!" ja
-hän heittäytyy polvilleen, suutelee Balascon kättä ja nyyhkii: "Enkö
-aina ole ollut ystävällinen teitä kohtaan?"
-
-"Liian ystävällinen", sanoo espanjalainen juhlallisesti. Sitten
-hänen silmänsä salamoivat intohimoisesti ja hän kuiskaa: "Te olette
-opettaneet minua rakastamaan teitä, niin että olen vannonut, ettei
-kukaan muu ole teitä voittava, että teidän kauneutenne, teidän sulonne
--- Indra, _mi querida! mi paloma!_ ovat kuuluvat minulle eikä
-kenellekään muulle." Ja hän ojentaa käsivartensa nostaakseen Indran
-ylös ja painaakseen itseään vasten.
-
-Mutta tyttö kohoaa ylpeästi, vetäytyy värjyen hänestä poispäin ja
-vaikuttaa valtavasti näyttämällä valkoiselta epätoivon kuvapatsaalta --
-hän näyttää yhdeltä niistä ihanista nuorista morsiamista, jotka muinen
-näkivät merirosvojen tappavan heidän sulhonsa tällä samalla merellä.
-Hänen hattunsa on pudonnut hänen huomaamattansa. Hänen tukkansa on
-irtautunut ja liehuu nyt kultaisena harsona hänen kasvojensa ympärillä,
-tehden hänet vielä kauniimmaksi espanjalaisen silmissä ja seuraavasti
-vielä vähemmän taipuvaksi osoittamaan laupeutta.
-
-"Näette", huomauttaa Balasco, "mitä teillä on vapaaksi ostettavana.
-Kaikki joita rakastatte. Minä en tarjoa teille kättäni, vaan heidän
-henkeänsä -- tai kuolemaansa!"
-
-"Minunko mennä naimisiin teidän kanssanne?" änkyttää Indra kalpein
-huulin, ikäänkuin hän ei käsittäisi tätä ajatusta.
-
-"Eikö teidän ystävienne henki ole parin alttarin edessä lausutun sanan
-arvoinen? Eikö minun rakkaudellani ole mitään arvoa?" Hänen äänessään
-on tuskainen valitus, sillä kun hän näkee Indran ihmeellisen ihanuuden,
-viehättyy hän melkein antamaan koko voitonriemunsa kaikkein pienimmästä
-nurkasta tämän sydämessä.
-
-"Minunko mennä naimisiin teidän kanssanne?" kertaa hänen uhrinsa.
-"Niin kyllä, don Balasco", lisää hän tehden voimattoman kokeen
-veitikkamaisuutta osoittaaksensa. "Viekää minut isäni luo, niin saatte
-minun lupaukseni." Kidutettu tyttöraukka luulee, että hän voittaa
-jotain tällä surkealla viekkaudella.
-
-"Pah!" -- ivaa espanjalainen. "Kun minä vien teidän takaisin isänne
-hio, on hän oleva minun isäni ja te minun vaimoni. Katsokaa, vene on
-heittonuora-rappusten luona. Viidessä minuutissa olemme maissa. Pappi
-odottaa tuolla ylhäällä pienessä kappelissa. Kuuletteko kirkonkellojen
-soivan? Olen lähettänyt sanan, ja pater [katolilainen pappi] on
-valmis. Tulkaa -- langetkaamme polvillemme hänen eteensä ja saakaamme
-hänen siunauksensa ja palatkaamme tänne takaisin -- se vie tuskin
-kahtakymmentä minuuttia, ja niin olette donna Balasco. Perähytit
-sopivat erinomaisen hyvin häämatkalle, sen sanoitte itse pari päivää
-sitten, muistatteko sen? Mutta silloin ajattelitte 'meidän Billyämme',
-nyt saatte ajatella _minua_. Ha, ha! _Esposa mia_!"
-
-Ja Balascon silmissä leimuaa intohimoinen tuli, kun hän katselee ihanaa
-olentoa, jonka epätoivo tekee hänet vaan vielä kauniimmaksi. Nopealla
-liikkeellä ojentaa hän käsivarren syleilläkseen tytön soleata
-vyötäistä.
-
-Mutta päästäen kauhuhuudon hätkähtää tämä taappäin ja oihkuu:
-"Ei! Jumalani! En voi! En voi! Kuinka voitte pyytää sitä minulta?
-Tiedättehän, että rakastan häntä. Luuletteko, että hetkeksikään voin
-repiä rakkauttani sydämestäni ja antaa sen teille?"
-
-Vastaukseksi huudahtaa Balasco äkkiä: "Katsokaa tuonne!" ja viittaa
-itäänpäin. Ja Indra, joka seuraa hänen kätensä suuntaa päästää kamalan
-parauksen.
-
-Sillä siellä etäällä näkyy ohut, musta savupilvi, ja hän tietää, mitä
-se merkitsee, ja Balasco tietää sen myös, sillä hän kuiskaa: "Se on
-kanuunavene, joka tulee -- kuolema, joka tulee! Kansi täällä on pian
-tulviva verestä. Rex on kuoleva, ja olen laittava, että hän herää ja
-saa tietää, että hänen sisarensa on uhrannut hänet, ja Billy, 'minun
-Billyni', on huutava: 'Sinä se olet minut murhannut!'"
-
-"Billy!" mutisee Indra. "Billy! Jos vaan hänestä riippuisi, niin
-antaisin teidän espanjalaisten murhaajienne tappaa hänet ja minut
-mieluummin kuin tulisin vaimoksenne, sillä se on musertava sekä Billyn
-että minun sydämen. Mutta Rex, isän suosikki! Isäni harmaat hiukset!
-Armahtakaa häntä!"
-
-"Armahtakaa itse häntä! Teistä se riippuu. Mutta aika on tärkki -- minä
-olen koko ajan koettanut saada teidät huomaamaan, että se on hyvin
-tärkki." Balascon kasvot loistavat voitonriemusta. Siitä saakka, kun
-savu näkyi, näkee hän tytön alkavan myöntyä.
-
-Samassa puhkeaa tämä syvästi hengittäen sanomaan: "Savu tulee
-lähemmäksi! Jumalani: kuinka tuo tykkivene kulkee nopeasti! Käskekää
-heidän panna kone käymään!" Hän lopettaa särkevällä kirkauksella,
-heittäytyy polvilleen Balascon eteen, suutelee hänen kättänsä ja
-nyyhkii: "Tahdon tulla vaimoksenne! Pian, peräyttäkää käskynne. Niin
-totta kuin itse toivotte armoa, sanokaa koneenkäyttäjällenne, että hän
-lakkaa. Onhan kysymyksessä heidän henkensä!"
-
-Espanjalainen on näet äkkiä sanonut: "Olen väsynyt tähän mellakkaan",
-ja tuimasti huutanut alas koneenkäyttäjälle: "Sammuta tulet! Päästä
-ulos höyry! Jahti seisattuu tähän. Käske matruusien laskea ankkuri!"
-
-Ja kuullessaan höyryn suhisevan äänen, joka merkitsee kuolemaa kaikille
-hänen rakkaillensa, tyhjentää tyttö epätoivon maljan ja kuiskaa:
-"Myönnyn."
-
-"Tahdotteko tulla vaimokseni?"
-
-"Tahdon. Sanokaa koneenkäyttäjällenne..."
-
-"Siksi kunnes kuolo meidät eroittaa?"
-
-"Se ei viivy kauvan! Se ei viivy kauvan!"
-
-"Siksi kunnes kuolo meidät eroittaa?"
-
-"Siksi kunnes kuolo meidät eroittaa!"
-
-"Niin, jos täällä olisi New York, niin olisimme nyt naimisissa", sanoo
-Espanjalainen iloisesti. Sitten huutaa hän: "Pedro, pidä höyry vireillä
-ja lämmitä. Olen muuttanut aikeeni. Me lähdemme muutamien minuuttien
-päästä."
-
-"Ja nyt, Indra -- unelmani, josta on tullut tosi..." Hän kääntyy
-palavin silmin ja ehkä olisi antanut Indralle kihlaussuutelon, mutta
-tämä ei ole siinä enään. Hän on hyökännyt ruokasalonkiin ja hyväilee
-Severancea ja pyytää tätä antamaan hänelle anteeksi ja nyyhkii:
-"Billyni, se on henkeäsi pelastaakseni!"
-
-Mutta tästä tempaa hänet voimakas käsi, ja hän katsahtaa ylös ja näkee
-tulevan herransa, joka sanoo: "Muista -- minä olen mustasukkainen
-luonnoltani! Sinun huulesi kuuluvat minulle -- miehellesi. Tule,
-kiiruhtakaamme kruunaamaan rakkauteni!"
-
-"Pelkurimainen raukka!" mutisee Indra, mutta luo silmänsä maahan hänen
-tuliselta katseeltaan, sillä Balasco katsoo häntä kuin hän jo olisi
-tämän oma.
-
-"Mitä nyt, kaunis morsiameni! Älä anna tulevalle puolisollesi
-tuollaisia liikanimiä", nauraa hän, mutta lisää heti toiseen ääneen:
-"Anna anteeksi voitonriemuni -- anna anteeksi viekkauteni -- senhän
-teet tulevaisuudessa. Minusta tulee niin hellä ja rakastavainen mies!"
-Ja hän taputtaa tyynnyttäen Indran valkoista olkapäätä, joka kiiltää
-keveän musliinin alla.
-
-Mutta tyttö alkaa äkkiä väännellä käsiänsä ja huutaa; "Kanuunavene
-tulee. Savu on niin lähellä. Emme ennätä! Emme ennätä!"
-
-"Ennätämme sangen hyvin. Espanjalainen alus ei voi olla täällä
-puoleentoista tuntiin", vastaa Estrabon tyynesti. "Savu on vielä tuolla
-puolen Cabanasin; sen on täytynyt tulla Murielista. Meillä on hyvää
-aikaa hääksi, kultaseni, kyyhkyseni!" Ja hän tahtoo suudella häntä.
-
-Mutta Indra repii itsensä hänestä ylenluonnollisella voimalla ja
-oihkii: "Ei vielä! Ei vielä!" Sitten sanoo hän käskevästi. "En ole
-unohtanut häntä -- miestä, jota rakastan", ja juoksee sohvalla makaavan
-tiedottoman vartalon luokse, ottaa sen käden ja nyyhkii: "Billyni,
-en voi luopua sinusta!" Samassa kohtaa hän Estrabonin silmäyksen,
-ja kamala epäluulo herää hänessä. Onko hänen uhrauksensa todellakin
-pelastava ne, joitten tähden hän lahjoittaa itsensä? Hän puhkeaa
-sanoiksi käheästi: "Jos minä pidän puheeni, niin pitäkää tekin --
-älkää antako hiuskarvaakaan liikuttaa ystävieni päästä! Kuulkaa -- ei
-hiuskarvaakaan!"
-
-Kumma pelon varjo on näet laimentanut riemastuksen Balascon kasvoilla.
-Kun hän näkee Severancen herkulesmaisen vartalon, tietää hän, että tämä
-mies ei anna hänen elää nauttimassa onnea, jonka hän on viekkaudellansa
-voittanut, ja hän ajattelee: "Vihkimisen toimitettua tuolla pikku
-kappelissa, emme palaa alukseen, vaan kuljemme samassa Havannaan. Hän
-on jo oleva Cabanasissa silloin, kuin verilöyly alkaa -- eikä hän saa
-tietää mitään!"
-
-Indra, joka huomaa hänen epäilynsä, kuiskaa uhkaavin katsein: "Nämät
-henget kädestäni -- muuten ette sitä saa!"
-
-"Minä... minä lupaan."
-
-"Vannokaa se!"
-
-"Minä vannon sen -- jos sinä lupaat tulla todelliseksi ja uskolliseksi
-vaimokseni. Kotini haltijattareksi, lapsieni äidiksi, minun vaimokseni
-sanan täydessä merkityksessä!"
-
-"Oo, Jumala;" värisee hänen uhrinsa, väännellen käsiään kuunnellessaan
-tätä kotoisen onnekkuuden kuvausta.
-
-"Ahaa! Sinä et sitä tarkoittanutkaan. Olisi tullut viekkaus viekkautta
-vastaan! Miten olisikaan, ei Balasco paralle olisikaan tullut mitään
-kuherruskuukautta. No, käyköön sitten tahtosi mukaan!" Hän kääntyy pois
-ja sanoo, kädellä varjostaen silmiään ja itäänpäin osottaen: "Niin
-nopeasti kun tuo tykkivene kulkee!"
-
-Pian on Indra tottelevainen taas ja ja pyytää ja rukoilee sanoen: "Minä
-tulen vaimoksenne!"
-
-"Uskolliseksi vaimokseniko?"
-
-"Uskolliseksi vaimoksenne!"
-
-"Niin tottako kuin toivot tulevasi autuaaksi?"
-
-"Niin totta kuin toivon pelastavani heidän henkensä! Oo Jumala!
-Kiiruhtakaamme papin luo, niin että tulemme takaisin pelastamaan heidät
-_ajoissa_."
-
-"No. Nyt näymme vihdoin tulleen asiaan!" sanoo Balasco terävästi ja
-lisää käskevästi: "Indra, mene tarjoiluhuoneesen, haudo silmiäsi ja
-pane hattu päähän. Morsian ei saa näyttää itkeneeltä. Pappi voisi
-luulla, etten ole ollut kiltti sinulle. Mutta saatpa nähdä, _mi
-querida_ -- millainen hyvä ja hellä mies minusta tulee -- ja _herra_!
-Sinun tulee katsoa minuun ylös kuin jumalaasi eikä sinulla saa olla
-muita jumalia -- muutoin käy Balascosi mustasukkaiseksi."
-
-Ja hän näpistää Indran pientä korvaa ja taputtaa hänen kalpeita
-kasvojansa, kunnes ne tulevat polttavan punaisiksi, ja hänen mustat
-silmänsä säkenöivät katsoessaan kaikkea tätä kauneutta, joka muutamien
-minuuttien kuluttua on oleva hänen.
-
-
-
-
-Yhdeksästoista luku.
-
-Loppu.
-
-
-Tähän epätoivon ja voitonriemun kohtaukseen sekoittuu äkkiä
-jokapäiväisyys.
-
-Mrs Ormiston tulee, soreana kuten ainakin, ylös kannelle ja sanoo
-närkästyneenä: "Missä on laiska kajuutanvahti? Hän ei ole tuonut
-minulle kahvia!" Mutta sitten katselee hän ympärillensä ja virkahtaa:
-"Oo, sellainen ihana paikka! Missä olemme?"
-
-"Kuubassa", vastaa espanjalainen, "ja te tulette morsiusneidiksi.
-Paras mrs Ormiston, tässä on tuleva vaimoni. Miss Vanstone on luvannut
-kymmenen minuutin kuluessa tulla omakseni."
-
-"Kymmenen minuutin kuluessako?" kirkuu leski, hetkiseksi tuimistuneena.
-Hän olisi itse tahtonut mennä Balascon kanssa naimisiin.
-
-Sitten katsoo hän Indraa ja peljästyy, sillä hän näkee kuoleman. Ja
-kun asia on hänelle lyhyesti selitetty, alkaa hän kirkua ja meluta,
-lankee polvilleen ja vannottaa rajusti don Estrabonia viemään hänet
-pois täältä, samalla nyyhkien: "Kuolen, jos pidätätte minua täällä...
-tykkivenhe..! Tykkivenhe, joka tulee meitä murhaamaan! Indra, rupea
-hänelle, ennenkuin on liian myöhästä!"
-
-Tämän nähdessään sanoo tyttö katkerasti, samalla kun hän sivelee
-tukkaansa, jota hän hajamielisen näköisenä on panemaisillaan
-järjestykseen: "Älkää peljätkö: mrs Ormiston, minä olen maksanut
-lunnaat niin teistä kuin muistakin."
-
-"Jumala siunatkoon sinua, rakas, uljas olento!" huutaa leski ja lisää:
-"Don Balasco on kaunis mies, ja kun kyllästyt, on olemassa jotain, jota
-avioeroksi kutsutaan."
-
-Mutta don Estrabon sanoo karskisti: "Ei mitään avioeroa, ennenkun
-kuherruskuukauden jälkeen", ja katsoo tulevaa morsiatansa, siksi kunnes
-tämän punastus käy niin tuskalliseksi, että tämän pitää laskea päänsä.
-
-"Mutta mitähän luulette noiden herrojen tulevan sanomaan, kun he
-heräävät, te ilkeä Balasco?" kysyy hymyillen mrs Ormiston, jonka pelko
-on tehnyt hieman sekavaksi.
-
-"He eivät tule heräämään. Minä annan heille kymmenen tuntia unta lisää.
-Luuletteko, että antaisin noiden vahvojen, raakojen miesten herätä
-ja katsoa, mitä olen tehnyt, ja ehkä antaa Estrabon parka kaloille
-ruuaksi?" nauraa espanjalainen riemuiten. "Oo, eipä, morfiiniruiskutus
-lisää. He tulevat nukkumaan vielä, kun saavumme Dry Tortugasiin, missä
-aijon panna heidät maihin -- kapteenin, miehistön ja kaikki paitsi
-oman väkeni. Niin sitten häämatka Floridasaaristossa ja sitten kotiin
-pyytämään isän siunausta. Me olemme kumpikin rikkaita ja avioliitto on
-kaikin puolin hyvä ja sopiva. Sinä tulet onnelliseksi, rakas Indra!
-Sinä saat miehen, joka rakastaa sinua niin suuresti, että antautuu
-vihallesikin alttiiksi voittaaksensa sinut."
-
-Ja hän silmää kaunista olentoa, joka vapisevin käsin koettaa kiinnittää
-hattua päähänsä. Epätoivossaan on tämä vielä hurmaavampi, kuin
-edellisenä päivänä iloissaan. Hänen silmänsä kimeltelevät kyyneleiden
-läpi ylenluonnollisella loistolla, ja jokaista hänen hienon vartalonsa
-liikettä leimaa eeterinen sulo kuin paratiisista karkoitetun parin.
-
-"Juan! Pablo!" huutaa Balasco. "Hypätkää veneeseen! Morsian tulee." Ja
-jonkinlaisella rajulla voitonriemulla alkaa hän laulaa häämarssia.
-
-"Muistakaa!" mutisee Indra ja menee Balascon luo kuiskaamaan hänen
-korvaansa: "Jos tahdotte saada pitää morsiamenne elävänä, niin antakaa
-näiden miesten elää!"
-
-"Olen muistava -- kun olet omani", vastaa hän ja huutaa sitten:
-"Kiiruhtakaa!" sillä hänkin huomaa nyt ajan olevan täperällä.
-
-Juan ja Pablo ovat veneessä.
-
-"Antakaa minun auttaa teidät alas, mrs Ormiston", sanoo Balasco, joka
-seisoo reelingin ääressä. "Ja nyt sinä, morsiameni, Indra -- pian!"
-
-Hän ojentaa käden saalistansa kohden, joka horjuen lähenee, silmät
-täynnä toivotonta tuskaa ja kaikissa jäsenissään epätoivosta vapisten.
-Mutta juuri kun Balasco tarttuu hänen hienoihin sormiinsa, hätkähtää
-Estrabon takaisin.
-
-Karhea ääni huutaa ruokasalongista: "Kaksi kappaletta veneessä! Nyt
-on hän meidän, nulikka!" Ja kansihytistä astuu Mastic jauhottuneissa
-vaatteissa ja lurjusnulikka kuin valkoinen käärö, ja molemmilla on
-heillä revolveri kädessä, hana vireillä.
-
-"Vangitsen teidät. Te olette minun vankini!" huutaa salapoliisi. "Niin
-te, don Balasco -- teille minä puhun. Päästäkää nuoren naisen käsi,
-niin että voin panna käsiraudat teille." Ja hän ottaa esiin parin
-sellaisia.
-
-"Vangita minut! Täällä Espanjassa? Mistä sitten?"
-
-"Merirosvoudesta!"
-
-"Me olemme Espanjan alueella emmekä aavalla merellä!"
-
-"Niin, mutta tämä alus on minun komennossani. Te olette sen varastaneet
-minulta. Minä otin aseet takavarikkoon eilen. Antautukaa!"
-
-"Hänen läsnäollessaan -- en koskaan!" kirkuu espanjalainen, jota on
-äkkiä keskellä voitonriemua häiritty. Rajulla huudolla kutsuu hän
-väkeään, vetää tikarin ja hyökkää kuin villikissa tullimiehen kimppuun,
-mutta kaatuu kuolleena kannelle -- läpi pään ammuttuna kuten muukin
-vahingollinen elukka.
-
-Herransa huudosta tulee Estrabonin perämies juosten ohjaushytistä,
-ja nulikka ampuu häntä, mutta ei tapa, vaan ainoastaan haavoittaa
-hänet. Juan ja Pablo tahtovat veneestä hypätä ylös täkille, mutta siitä
-estävät revolverit heitä, ja haavoitettu heitetään alas heidän luo.
-
-Mastic nostaa ylös Balascon ruumiin ja sanoo: "Hän on kuollut. Tämän
-herran heitän mereen, arvelen minä. Miss Vanstone toivoakseni ei
-pahastu minuun siitä, että olen ryöstänyt häneltä sulhon?"
-
-Mutta tämä kamala leikinlasku sattuu hyvin sopimattomaan aikaan.
-Indra Vanstone on ratkennut hillitsemättömään itkuun, pyytää heitä
-joutuisasti lämmittämään ja nyyhkii: "espanjalainen kanuunavene... se
-tulee murhaamaan niitä, joita rakastan!"
-
-Mastic huomaa hänen olevan oikeassa ja puhkeaa sanomaan: "Tulimaista,
-meillähän on koneenkäyttäjä siellä alhaalla. Sinä osaat pitää perää,
-nulikka. Tartu ruorirattaaseen!"
-
-"Luottakaa minuun!" huutaa poika. "Onhan vaarassa omakin nahkani!"
-ja hyökkää ohjaushyttiin juuri parhaiksi.
-
-Samassa näet näkyy joukko sotilaita tulevan pensastiheiköstä rannalle,
-ja pian senjälkeen pamahtaa kiväärien yhteislaukaus, ja kuulat
-rätisevät jahdin vasenta sivua vasten.
-
-Äkkiä huutaa myös Mastic: "Taivaan nimessä. Me olemme loukussa!" Paksu
-savu tupruaa esiin lännenpuolella olevan niemen ympäri -- tykkivene
-tulee Bahia Hondasta ja toinen, Murielista tuleva on nyt hyvän matkaa
-Cabanasin ohi.
-
-Salapoliisi työntää kiiruusti naiset salonginportaita alas, sanoen:
-"Menkää lastiruumaan, vesilinjan alapuolelle. Siellä olette turvassa.
-Minä pysyn kannella ja pelastan teidät, taikka myös kuolen."
-
-Näin sanoen juoksee hän alas konehuoneeseen, asettaa revolverinsa
-peljästyneen neekerikoneenkäyttäjän otsalle ja sanoo: "Lämmitä
-tuimasti! Jos kone pysähtyy, tai jollei alus tee viittätoista
-solmuväliä tunnissa, niin ammun teidät kuin koiran. Te tunnette minut
--- Tom Masticin."
-
-Neekeri alkaa peljästyneenä vedellä auki venttiilejä, höyry syöksyy
-sylintereihin ja propelli alkaa liikkua.
-
-"Pitäkää vahtia!" huutaa tullimies vetäessään auki ohjaushyttiin
-vievän ikkunan. "Pidä tarkkaa vahtia, nulikka. Ohjaa suoraan merelle!
-Älä anna koralliriutoille tilaisuutta raapia aluksen pohjaa. Olemmeko
-liikkeessä?"
-
-"Olemme, vähän", sanoo poika, "mutta hiton hitaasti."
-
-"Lisää vauhtia!" kirkuu Mastic masinistin puoleen kääntyen. "Lisää
-vauhtia! Täytä pannut höyryllä, kunnes räjähtävät. Kirottu nauta, etkö
-tiedä, että henkesi on kysymyksessä? Mitä luulet espanjalaisten sinulle
-tekevän, jos saavat sinut kiinni? Vaikka olisit itse ukko Weyler,
-niin hakkaisivat ne sinut pikku palasiin, ennenkun ehtisit sanoa kuka
-olet! Kiiruhda, kuules!" Tämä kehoitus näkyy tekevän suuren vaikutuksen
-masinistiin, sillä propelli alkaa kieriä ja alus tekee vauhtia.
-
-"_Caramba_! Kuka hoitaa lämmitystä?" puhkeaa masinisti äkkiä sanoiksi.
-
-"Minä teen sen", sanoo Mastic ja ojentaa revolverin ohjaushyttiin
-nulikalle komentaessaan: "Pidä silmällä häntä. Jos hän liikkuu koneen
-luota tai hiljentää vauhdin, niin ammu hänet. Minulla ei ole aikaa
-hänelle, -- olen tätä nykyä lämmittäjä."
-
-Ja vahvoilla, jäntevillä käsivarsillaan alkaa salapoliisi lapioida
-hiiliä, jolloin hän onnekseen huomaa hiilipoksien olevan täynnä. Vähän
-väliä pysähtyy hän, katsahtaa lurjusnulikkaan, joka ylhäällä vääntelee
-ruoriratasta, ja kysyy: "Minkälaista vauhtia mennään?"
-
-"Ensiluokkaista!", vastaa poika. "Me puikimme tiehemme tulimaisesti."
-
-"Olemmeko tulleet lahdesta?"
-
-"Olemme."
-
-"Olemmeko rajariutan ohi?"
-
-"Niin luulen." Yht'äkkiä huutasee hän: "Kaksi tykkivenettä! Toinen
-oikealla, toinen vasemmalla."
-
-"Tuli ja leimaus! Kuinka kaukana?"
-
-"Oikealla puolella oleva kolmen peninkulman päässä -- toinen lähes
-kahden. Mutta ne tulevat yhä lähemmäs."
-
-"Ovatko ne ulohtaampana meitä?"
-
-"Ovat, -- puolta peninkulmaa."
-
-"Anna mennä. Luullakseni se lopultakin pääsee pötkimään pakoon."
-
-Kolme minuuttia myöhemmin huutaa poika alas konehuoneeseen:
-"Länsipuolella oleva tykkivene näyttää aikovan ampua."
-
-"Ei voi auttaa. Antaa sen pamahtaa!"
-
-Kuni vastaukseksi kuuluu samassa laukaus, ja kuula kulkee viuhkuen
-heidän päittensä päällitse.
-
-Tällä on huomattava vaikutus neekerikoneenkäyttäjään, joka on
-kyyristynyt alas laukauksen tieltä. Hän ponnistaa koneen korkeaan
-painoon, ja alus loikkaa, koko rungossaan vavisten, kun nuoli vettä,
-joka onneksi on tyyni ja hiljainen.
-
-"Olemme tulleet niistä edelle!" huutaa nulikka, juuri kun uusi laukaus
-salamoi perän puolella.
-
-"Heitä pois se! Odotas, kun käväsen kannella katsomassa. Meidän
-täytyy nyt olla lähellä kolmen peninkulman rajaa!" ja Mastic juoksee
-kannelle, sillä hän ei enään pelkää neekerikoneenkäyttäjää, jonka hän
-huomaa olevan pitämättä henkeään varmana Espanjalaisten kanuunain
-kantomatkalla.
-
-Mutta siellä ylhäällä alkaa salapoliisi kiroilla ja sanoo: "Tulimaista!
-Me olemme kolmen peninkulman rajan ohi, ja ne yhä kuhnustavat
-jäljessämme, vaikka olemme aavalla merellä!" Ja luoden silmäyksen
-maansa lippuun mutisee hän: "Sinusta ei näytä olevan suurta hyötyä
-missään! Espanja ajaa sinua takaa, missä se vaan saa sinut nähdä.
-Tähtilippu on punanen verka espanjalaiselle härälle. Meidän ainoa
-pelastuksen toivomme on kaikin voimin eteenpäin kiitäminen."
-
-Ja he kiitävät eteenpäin, suoraan avointa Floridasalmea kohden.
-
-Lentokala tekee neljätoista solmuväliä ja jättää hitaasti ja varmasti
-espanjalaiset tykkiveneet jälkeensä. Laukaus, jonka Bahia Hondasta
-tullut tykkivene ampuu, ei kanna perille, ja Murielista tullut ei ole
-koskaan ollutkaan hyvällä kantomatkalla.
-
-"Näetkö savupilven kaukana taivaanrannalla? Jos se vielä on
-espanjalainen tykkivene..." ja kysyttyään neuvoa kompassilta, komentaa
-hän: "Ohjaa pohjoiskoilliseen! Yhdessä Golfvirran vaikuttaman
-ajautumisen kanssa vie se suunta meidät Key Westin läheisyyteen.
-Mutta pidä tarkkaa vahtia ja katso, aikooko tuo mustasavuinen toveri
-pohjoisessa päin koettaa pujahtaa tiellemme."
-
-Mutta tässä säpsähtävät sekä Mastic että lurjusnulikka. Syvä bassoääni
-rämisee heidän korviinsa; "Kirottu poikaloppi ja sinä musta piru, mitä
-teillä on laivani kanssa tekemistä?"
-
-Se on kapteeni Thomas, joka juuri herää opiumiunestansa.
-
-"All right, kapteeni", vastaa salapoliisi. "Te tunnette minut. Herätkää
-vähitellen, niin kerron teille kaikkityyni."
-
-Sen tekee hän, ja kun Thomas on päässyt täyteen tajuunsa, kiroilee hän
-sydämen pohjasta Estrabonia. Niin menee hän ruorirattaalle sanoen:
-"Tänne ruori! Mene alas hiiliä luomaan. Sano koneenkäyttäjälle,
-että jollei hän tee velvollisuuttansa, niin ammun hänet täältä
-ylhäältä. Te taas, mr Mastic, tekisitte parhaiten, jos menisitte
-alas ja tyynnyttäisitte naiset ja toisitte ne taas tänne kannelle.
-Espanjalaiset ovat lakanneet ampumasta nyt, mutta..." Hän purskahtaa
-nauruun. "Te ette juuri näytä vierailukunnossa olevan."
-
-Mastic, joka ensin oli kokonaan jauhottunut valkoiseksi murtautuessaan
-vankeudestaan, ja sitte puuteroitunut hiilentomusta työskennellessään
-alhaalla konehuoneessa, muodostaa sellaisen taulun valkoista ja mustaa,
-että sitä ei jokainen ivapiirustaja kykenisikään kuvaamaan.
-
-"Niin, enkö ole hieno?" nauraa salapoliisi katsahtaen peiliin.
-"Katsokaas, lurjusnulikan ja minun oli pakko hakkailtua ulos hytistä,
--- on onni, että poika on niin ovela veistä käyttämään. Ei kauvan
-viipynyt, ennenkun hän oli tehnyt reijän oven paneeliin ja sitten
-täytyi meidän leikata halki jokikinen jauhosäkki ja puistaa jauho
-ulos, sillä emme voineet niitä siirtää emmekä saada käsiämme kylliksi
-pitkälti ulos nostaaksemme ne syrjään. Sekä teidän ja perämiehen
-kajuutta, että ruokavarastonne näyttävät, kuin jokin hirmumyrsky
-olisi ne jauhomakasiinin kanssa sekoittanut."
-
-"No, sitä ei voi auttaa", sanoo kapteeni karskisti. "Tuokaa naiset
-kannelle ja koettakaa herättää joitakin noista laiskureista
-väestömiehistä. Ottakaa vettä ja heittäkää niskaan. Se on paras tehdä
-ensiksi, -- se on tärkeintä."
-
-Mastic kiiruhtaa sanaa seuraamaan. Häntä avustaa nulikka, niin paljon
-kuin lämmittäjävelvollisuuksistansa joutaa. Muutamat vesiämpärit
-herättävät Lentokalan väestön tajuntaan. Sandy, koneenkäyttäjä,
-herätetään konehuoneessa. Molemmat matruusit ja lämmittäjät rupeavat
-huomaamaan, että heillä on muutakin tekemistä kuin nukkumista,
-sillä kapteeni huutaa heille: "Laiskurit! Unikeot!" ja antaa
-heille joitakuita muita sattuvia nimityksiä heidän itsepäisestä
-uneliaisuudestansa.
-
-Espanjalaiset tykkiveneet ovat luopuneet takaa-ajosta ja kadonneet
-taivaanrannalle. Mrs Ormiston tulee nyt kannelle, sanoen: "Miss
-Vanstone viipyy vielä hetkisen alhaalla", ja puhkeaa sitten sanomaan
-ikäänkuin peljästyksissään: "Kah, joko te vihdoinkin olette valveilla!"
-
-Herrat ruokasalissa on näet temmattu morfiinin vallasta ja vielä kuni
-horroksissa kuulleet salapoliisin kertomuksen. Vähitellen selkenevät
-heidän käsitteensä, ja Blackeley huomauttaa yht'äkkiä: "Niin, nyt
-muistan. Minä olin varmaankin puoliksi hereillä, kun tuo kirottu roisto
-tuli pistämään morfiiniruiskullansa." Hän käärii ylös paidanhihansa
-ja löytää pienen haavan, toiset samoin, ja se selittää asian, josta
-Masticillla ei ollut selkoa.
-
-"Siksi se oli, kun nukuimme niin kauvan. Se myrkynsekoittaja antoi
-meille kaksinkertaisen annoksen", sanoo Rex närkästyneenä ja lisää:
-"Herra Jumala, miten minulla on nälkä! Toivoakseni ei tuo viheliäinen
-espanjalainen ole tappanut kokkia."
-
-Tässä keskeyttää Severance äkkiä: "Te sanotte hänen tehneen tämän
-pakoittaakseen Indran menemään hänen kanssaan naimisiin."
-
-"Niinpä niin!" vastaa salapoliisi. "Hänhän on ollut rakastunut miss
-Vanstoneen jo kauvan ja kovasti, -- hänellä oli neidin valokuva ennen
-kuin hän vielä oli häntä nähnytkään." Ja niin sanoen kertoo hän heille
-merkillisen kertomuksen valokuvasta Key Westissä.
-
-"Ja te tapoitte hänet?" mutisee Billy.
-
-"Totta on se -- hän kuoli paikalla!"
-
-"Se oli ikävää", vastaa Severance hitaasti tullimiehen kummastukseksi,
-joka oli odottanut kiittelyjä.
-
-"Niin, en ole ollenkaan siitä teille kiitollinen! Päinvastoin, olisin
-mielelläni tahtonut haastella vähän don Estrabon Balascon kanssa --
-muutamia minuutteja ennen hänen kuoloansa."
-
-Sitten vie hän salapoliisin syrjään ja kysyy, hermostuneesti purellen
-viiksiänsä: "Indra aikoi mennä hänen kanssaan naimisiin pelastaakseen
-henkemme?"
-
-"Minä... minä luulen sen."
-
-Mutta Mastic ei ennätä enempää, sillä Severance on jo alhaalla
-naisten salongissa ja koputtaa Indran hytin ovelle ja huutaa: "Indra!
-Rakastettuni! Indra!"
-
-Hänen äänensä kuullessaan vastaa tyttö: "Jumalalle kiitos, -- hereillä!
-Oo, Billy!" Kun hänen ovensa avautuu, lyö Billy käsivartensa hänen
-ympärillensä, ja hän katsoo Billyä, kuin olisi tämä kuolleista
-herännyt.
-
-Severance, joka hänen kauneissa kasvoissaan näkee ilmeen, jota hän
-ei koskaan ennen ole niissä nähnyt, kuiskaa: "Jumalani, mitä sinun
-on täytynyt kärsiä!" ja alkaa raivota ja kiroilla ja olisi kutsunut
-kaikki kiroukset Balascon yli, jolleivät Indran valkoiset sormet olisi
-sulkeneet hänen huuliansa. Vihdoin katsoo hän morsiatansa omituisella
-silmäyksellä ja kysyy: "Sinä aijoit mennä naimisiin hänen kanssansa
-pelastaaksesi henkeni?"
-
-"Aijoin."
-
-"Laupias taivas! Hän olisi yhtä hyvin saattanut minut tappaa!"
-
-"Pelkäsin sinun surevan, Billy, mutta toivoin sinun unohtavan minut.
-Tiesin, etten enään koskaan voisi tulla sinulle samaksi, ettei mikään
-avioero voisi minua jälleen tehdä siksi Indraksi, jota sinä olit
-rakastanut. Mutta olihan Rex vielä. Ajattelin isäni harmaata päätä
-painuneena surusta ainoan pojan kadotettua. Ajattelin Gertietä,
-joka rakasti nuorta kuubalaista, joka olisi samalla kertaa hakattu
-kuoliaaksi kuin sinäkin. Ja niin oli siinä vanha kunnon kapteeni Thomas
-ja väestö. Sitä paitsi ei Estrabon olisi koskaan riemuinnut minusta --
-sinun ei olisi tarvinnut koskaan olla hänelle mustasukkainen, Billy.
-Olisin kuollut pelastettuani teidät... nyt tänä iltana, sen jälkeen kun
-hän olisi laskenut teidät maihin vahingoittumattomina Yhdysvaltoihin.
-Mutta hän on nyt kuollut", lisää hän ajattelevasti, "ja minä elän, ja
-sinä elät -- ja hän ei koskaan saanut edes suudella minua!"
-
-Mutta sulhomiehen kasvoissa on omituinen ilme, jonka Indra havaitsee,
-ja hän kuiskaa: "Mitä nyt! Mustasukkainenko kuolleelle?"
-
-"En, en!" mutisee Severance. "Mutta en oikein tiennyt ennen kuin nyt,
-miten paljon todellakin sinua rakastin."
-
-"Sitä en minäkään tietänyt, ennenkun sanoin sinulle hyvästit maatessasi
-tiedotonna ja kuulin hänen hyräilevän häämarssia! Oo, Jumalani! Minusta
-tuntuu kuin kuulisin hänet vielä... ja näkisin savun lähenevästä
-tykkiveneestä... ja niin huusi hän: 'Sammuta tulet!' ja pisti kuin
-tikarin sydämeeni. Ah, Billy! Mitä olen tänään kärsinyt! Voinkohan
-koskaan unohtaa?" Ja hän on hänen sylissänsä ja panee päänsä hänen
-olkapäällensä, nyyhkyttäen, kuin hänen sydämensä olisi murtua.
-
-Kuutta tuntia myöhemmin, iltapuoleen, höyryää Lentokala Smaragdisaaren
-laiturin luo. Laivaan tulevat heti mr Vanstone, joka näyttää sangen
-levottomalta, ja Gertie, joka on juossut raskasjalkaisemman isän
-edellä. Heidän jäljessänsä tulevat pikku Vortex, Ethel Rivers ja Flora
-Woodbridge, ja on heille enemmän kerrottavaa, kun he milloinkaan ovat
-uneksineet -- kumma kertomus espanjalaisesta intohimosta ja rakkaudesta
-ja kuolemasta. Kun he sen kuulevat, kalpenee mr Vanstone ja Gertie
-katselee pelästyneenä Ramonia ja pikku Vortex saa halun viipymättä
-matkustaa pohjoiseenpäin.
-
-       *       *       *       *       *
-
-He eivät voi tyynesti keskustella asiasta ennenkun pari päivää
-myöhemmin.
-
-Mutta niin tekevät he sen eräänä lämpimänä aamupäivänä Masticin ja
-lurjusnulikan läsnäollessa, jotka ovat kutsutut sinne Key Westistä.
-Salapoliisilla on mukana muuan päivän sanomalehdistä, joka sisältää
-seuraavan uutisen Havannasta.
-
-Uuden sissimatkueen tuhoaminen. Espanjalaisten tykkiveneiden Fernando
-Segundon ja Infanta Marian kapteenien Burrielin ja Santiagon loistavat
-urotyöt.
-
-"Nämät upseerit urhoollisine miehistöineen ja komppanian Rodriquezln
-guerillajoukkoja avustamina kävivät suuren, sotilaita täynnä olevan
-ja kanuunoilla varustetun laivan kimppuun ja ajoivat sen pakoon
-tuiman taistelun jälkeen, jossa laiva luultavasti upposi, sillä sitä
-ei ole sittemmin kuultu eikä nähty. Vihollinen menetti neljäkymmentä
-miestä, niiden joukossa kuubalainen, don Estrabon Balasco, joka on
-ollut Key Westin kapinoitsijain johtaja ja Weylerin ja Espanjan tuima
-vihollinen. Hänen ja kolmen muun nimeltään tuntemattoman kapinoitsijain
-ruumiit, joista yhdellä on tavattoman suuri korva, on viety Havannaan,
-ja kansanjuhla vietetään voiton kunniaksi. Espanjalaisten tykkialusten
-kapteenit saavat urhoollisuusmitalin ja luultavasti myös ylennyksen.
-Rodriguez, guerillajoukkojen päällikkö, nimitetään majuriksi.
-Espanjalaisten puolella ei sattunut mitään vauriota, -- niin loistava
-ja vastustamaton oli heidän hyökkäyksensä."
-
-Tälle merkilliselle uutiselle on salapoliisi naureskellut aina
-siitä saakka, kun hän lähti Key Westistä. "Eikö se ole naurettavaa?
-Hänen tupakkatehtaassansa olevat kuubalaiset aikovat panna toimeen
-juhlallisen ruumissaattueen isänmaanystävä Balascon kunniaksi", sanoo
-hän nauraen Smaragdisaaren verannalla olevalle seurueelle.
-
-Mutta toiset eivät naura.
-
-Jäljet tuosta aamupäivästä tropiikeissa viipyvät vielä Indran ihanalla
-otsalla, vaikka rakkaudenjumala on alkanut niitä hellällä kädellä
-poistaa. Hän istuu ja katsoo "meidän Billyämme", ikäänkuin hän tuskin
-olisi varma tästä, vaikka kukat hänen omassa puutarhassansa täyttävät
-häntä ympäröivän ilman tuoksullansa, ja Lentokala kevyesti ui veden
-päällä ankkuripaikallansa ja näyttää niin pleasurejahtimaiselta, kun ei
-espanjalaiset kuulat koskaan olisi sen sivuja vasten rapisseet.
-
-Pallojen kilajaminen biljaardihuoneesta, missä pikku Vortex ja Rex
-paraikaa lyövät, muodostaa hilpeän säestyksen keskusteluun. Isän
-ääni soi hänen korvissansa, ja Gertie on tarttunut hänen käteensä ja
-hyväilee sitä. Perhe lähtee pohjoiseen parin päivän päästä -- silloin
-on hän voiva unohtaa.
-
-"Mr Mastic", sanoo Vanstone, "minulla on jotain teille sanomista. Ja
-tässä on sinulle shekki, nulikka!"
-
-"Mitäs se on?" kysyy poika luoden epäilevän silmäyksen hänelle
-tarjottuun paperilappuun.
-
-"Siinä on enemmän rahaa kuin koskaan sinulla on ollut tai olet
-uneksinut saavasi koko elämässäsi."
-
-"Katsoppas, sitä ei tarvita", sanoo nulikka. "Ponnistelin vähän vaan
-pelastaakseni oman nahkani, ja niin hieman miss Vanstonenkin takia. Hän
-oli ollut kiltti minua kohtaan."
-
-"Ja minä en näe tarvitsevani mitään palkkiota siitä, että pelastin oman
-henkeni", sanoo tullimies, jolle Vanstone ojentaa myös jotakin.
-
-"Ettekö sitten tahdo ottaa mitään vastaan?"
-
-"Oo, sitä en juuri tahdo sanoa. Jos teillä on tuollainen laatikko
-Regalias Imperialeseja. -- Estrabonhan lähetti teille viisisataa
-kappaletta -- niin luulen, luulen antavan houkutella itseäni."
-
-"Ottakaa ne kaikki'" huudahtaa Vanstone. "Paljas niiden haju tekee
-minut kipeäksi!"
-
-"Niin ei ole minun laita!" nauraa Mastic, samalla kun hän ja nulikka,
-molemmat Regaliaan sauhuuttaen, lähtevät soutamaan takaisin
-Sisiliskoon.
-
-Sitten vie mr Vanstone nuoren kuubalaisen syrjään ja kuiskaa: "Sananen
-kanssanne, luutnantti Varona. Te aijotte takaisin Kuubaan?"
-
-"Luonnollisesti! Minun täytyy tehdä velvollisuuteni."
-
-"Teillä on vielä toinen velvollisuus, paitsi isänmaanne puolesta
-taisteleminen."
-
-"Mikä sitten?"
-
-"Elää niille, jotka teitä rakastavat. Rohkenen sanoa tämän teille
-poikani, koska pikku tyttäreni Gertie, jonka hoito teidät saattoi eloon
-taas, luulottelee elämänne kuuluvan hänelle."
-
-"Ja sen se tekeekin"; huudahtaa nuori mies. "Mutta nykyisissä oloissa
-ei minulta olisi kunniallista sanoa mitään. Jos elävänä tulen takaisin
-levottomuuksista ja vaaroista synnyinsaari-paraltani, olen hänelle
-sanova, että aina olen ollut hänen orjansa ja ihailijansa." Ja
-etelämaalaisen vilkkain elein jatkaa hän: "Hänestä tulee viehättävän
-kaunis. Jos saan elää..."
-
-"Niin, en tahtoisi naittaa häntä nyt samassa", sanoo vanhempi mies.
-"Mutta jos te nyt lähtisitte pois hänen luotansa, ei Gertie enää
-olisi onnellinen. Jokainen tieto, jokainen sähkösanoma Kuubasta olisi
-levottomuus, uhkaus hänelle. Hän tietää, etteivät espanjalaiset
-ota vankeja. Hän tietää, ettei siellä raivoa sota, vaan verilöyly.
-Te olette itse sanoneet, ettei Kuuba tarvitse väkeä, vaan aseita.
-Eikö tämä -- minä olen rikas, teidän ei tarvitse kursailla -- tämä
-apuraha Cuba Librelle olisi suuremmaksi hyödyksi, kuin teidän
-yksityispalveluksenne. Valitkaa. Tehkää, minkä pidätte isänmaatanne
-enimmän hyödyttävän. Tarjotkaa joko tämä tai oma henkilönne Kuuban
-juntalle."
-
-"Olen ikävissäni sanoessani että rahat olisivat enimnäksi hyödyksi
-maalleni", sanoo nuori mies.
-
-"Hyvä. Luulenpa parin vuoden levon ja rauhan ylhäällä pohjoisessa
-tekevän teille hyvää. Minä hankin teille paikan pankissa", sanoo
-amerikkalainen asioimismiehen ripeydellä. "Asia on päätetty. Kiitos,
--- olette ottaneet kiven sydämeltäni. Ehkä on parasta, että menette
-kertomaan Gertielle, ettette aijokaan lähteä. Tyttönen tulee
-laihemmaksi päivä päivältä."
-
-"Minunko tähteni", puhkeaa Varona sanomaan ilosta loistavin katsein.
-Ja hän kiitää puutarhan läpi etsimään miss Gertietä, joka istuu
-kookospähkinäpuun alla.
-
-Kun mr Vanstone tulee salonkiin tästä keskustelusta, vastaa hän
-Blackeleyn kysymykseen: "Niin, me matkustamme kaikki pohjoiseen. Haluan
-päästä pois täältä. Täällä olemme liian lähellä tuolla olevaa saarta
-kalvavaa tulta."
-
-"Jonain kauniina päivänä", sanoo nuori mies, "olemme pakoitetut
-sammuttamaan sen! Se on meitä liian lähellä, jotta antaisimme sen
-palaa!"
-
-"On omituinen tosiasia", huomauttaa Vanstone, "että vaikka on niin
-monta amerikkalaista tapettu Kuubassa, ei ole hyvitystä peritty
-ainoastakaan hengestä. Luonnollisesti en puhu niistä maanmiehistämme,
-jotka avonaisesti taistelevat espanjalaisia vastaan. He sotivat julmaa
-kansaa vastaan ja heidän täytyy tyytyä raa'an sodan seurauksiin. Mutta
-kaikki ne viattomat, jotka saaren läheisyys on saattanut Espanjalaisten
-kynsiin, -- keuhkotautinen poika Massachusettsista, jonka lääkärit
-olivat määränneet menemään lämpimämpään ilmanalaan, aavalla merellä
-vasten kaikkia kansainvälisiä lakeja otetun Virginiuksen matkustajat
-ja miehistö, Speachman Indianasta, Wyeth New Yorkista ja puolisataa
-lisää konsuliemme vastalauseista huolimatta tapettuja. Ei yhdestäkään
-näitä murhia ole Espanja antanut mitään selitystä ja hyvitystä, jonka
-mikään muu suuri valta maailmassa olisi hyväksi katsonut. He tappavat
-meidät! Me panemme vastalauseen! He pyytävät anteeksi ja tappavat
-taas."
-
-"Ja kumminkin emme ole pelkurimaista väkeä, me olemme taistelleet
-urheasti kyllä aikanamme", mutisee Blackeley.
-
-"Niin, ja tulemme vastakin niin tekemään!" huutaa Rex, joka nyt on
-tullut biljaardihuoneesta. "Eräänä kauniina päivänä ottaa Amerikan
-kansa vallan omaan käteensä ja lähettää diplomaatit sinne, missä
-pippuri kasvaa, ja silloin..."
-
-"Hiljaa, poikaseni!" sanoo isä rahamiehen tuskallisella
-varovaisuudella. "Sinä voit saada aikaan hämminkiä Pörssissä!"
-
-(Loppu.)
-
-
-
-
-*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK DON BALASCO KEY WESTISTÄ ***
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the
-United States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for an eBook, except by following
-the terms of the trademark license, including paying royalties for use
-of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
-copies of this eBook, complying with the trademark license is very
-easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
-of derivative works, reports, performances and research. Project
-Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may
-do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
-by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
-license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country other than the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you will have to check the laws of the country where
-  you are located before using this eBook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm website
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that:
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
-the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set
-forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West,
-Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
-to date contact information can be found at the Foundation's website
-and official page at www.gutenberg.org/contact
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without
-widespread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our website which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This website includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/old/64376-0.zip b/old/64376-0.zip
deleted file mode 100644
index f40da4e..0000000
--- a/old/64376-0.zip
+++ /dev/null