diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/63316-8.txt | 8695 | ||||
| -rw-r--r-- | old/63316-8.zip | bin | 161540 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 8695 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..eebacce --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #63316 (https://www.gutenberg.org/ebooks/63316) diff --git a/old/63316-8.txt b/old/63316-8.txt deleted file mode 100644 index beb5207..0000000 --- a/old/63316-8.txt +++ /dev/null @@ -1,8695 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Mordvalaisten, tsheremissien ja votjakkien -kosinta- ja häätavoista, by Albert Hämäläinen - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Mordvalaisten, tsheremissien ja votjakkien kosinta- ja häätavoista - Vertaileva tutkimus - -Author: Albert Hämäläinen - -Release Date: September 27, 2020 [EBook #63316] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MORDVALAISTEN, TSHEREMISSIEN *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - - - -MORDVALAISTEN, TSHEREMISSIEN JA VOTJAKKIEN KOSINTA- JA HÄÄTAVOISTA - -Vertaileva tutkimus - - -Kirj. - -ALBERT HÄMÄLÄINEN - - -Esitetään Suomen Yliopiston filosofisen tiedekunnan suostumuksella -julkisesti tarkastettavaksi historiallis-kielitieteellisessä -oppisalissa marraskuun 15 p. 1913 kello 10 a.p. - - - - - -Helsingissä, -Suomal. Kirjallis. Seura, -1913. - - - - -Alkulause. - - -Seuraavassa on otettu käsittelyn alaiseksi eräs tapojen tutkimuksen -haara, kosinta- ja häätavat, kohdistamalla tutkimus varsinaisesti -kolmeen suomalais-ugrilaiseen kansaan. Varsinkin yksityisten kansojen -tapoja käsittelevää tutkimusta on tällä alalla vain vähän harjoitettu. -Tapojen systematisoiminen ja tutkimusmenetelmän määrääminen on näin -ollen suurimmalta osaltaan ollut tekijän itsensä määrättävä. Joskin -tällainen tehtävä -- sen suorittajaa kun eivät traditsionit eivätkä -esikuvat ole kahlehtineet -- on ollut viehättävä, on toiselta puolen -ymmärrettävää, ettei tulos saata olla tyhjentävää laatua. Tämä johtuu -osaltansa myös aineiston laadusta. Yksityisen tutkijan on mahdotonta -suorittaa systemaattista keräystyötä, varsinkin jos tutkittavana on -useamman kansan tavat. Kirjallisuudessa tavattavat kuvaukset, ne kun -useimmiten eivät ole syntyneet tieteellistä tarkoitusta varten eivätkä -ole asiantuntijan laatimia, ovat usein sangen epätäydellisiä. -Sivumääräisistä kuvauksista saatetaan monesti löytää joku yksityinen -tutkimukselle arvokas tieto. - -Osa aineistoa on kesillä vuosina 1908, 1909 ja 1910 Volgan -suomalaiskansojen keskuuteen tekemieni kansatieteellisten -keräysmatkojen tuloksia. Suurin osa painetusta suomalais-ugrilaisia -kansoja koskevasta lähdeaineistosta nn koottu Pietarin Keisarillisessa -yleisessä kirjastossa sekä Kasanin yliopiston ja Venäjän -Tiedeakatemian kirjastoissa säilytettävästä kirjallisuudesta. -Osaan erikoiskirjallisuutta olen tutustunut Wienin -keisarillis-kuninkaallisessa hovikirjastossa. - -Työtäni päättäessäni pyydän ilmaista syvän kiitollisuuteni -professoreille H. Paasoselle ja Yrjö Wichmannille, jotka luovuttamalla -käytettävikseni arvokkaita kuvauksia sekä viittauksillaan ja -myötätunnollaan suuresti ovat edistäneet työtäni. Niinikään olen -kiitollisuuden velassa prof. Edvard Westermarckille eräistä -erikoiskirjallisuutta koskevista osotuksista, Kasanin vierasheimoisen -opettajaseminaarin opettajille, herroille M.E. Evseveville ja P.M. -Kunaeville, jotka matkojeni suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat -olleet avullisina, sekä Suomalais-ugrilaiselle Seuralle, joka -rahallisesti on avustanut matkojani. Vielä pyydän kiittää herra Felix -Brofeldtia antamastaan avustuksesta. - -Helsingissä, lokakuun 28 p. 1913. - -_Tekijä_. - - - -SISÄLLYS: - -Johdanto. - -I. Deskriptivinen esitys tutkimuksen alaisten kansojen kosinta- ja - häätavoista ynnä eräiden näiden suhde nykyisten naapurikansojen - tapoihin. - -a) Mordvalaiset. - - Naisenryöstöt ja morsiamen lunnasrahalla hankkiminen. -- - ikäsuhteista. -- Vaalivapaudesta ja aloiteoikeudesta. -- Aika, - jona avioliittoja solmitaan. -- Kosinta. -- Morsiamen tiedustus - ja naimatarjouksen teko. -- Kihlaus. -- Katsojaiset. -- - Kihlauksen ja häiden väliajalle kuuluvat yhtymykset. -- - Kihlauksen ja häiden välinen aika. -- Häät. -- Menot morsiamen - kotona ennen nuodejoukon saapumista. -- Menot sulhasen kotona - ennen morsiamen noudantaan lähtöä. -- Nuodematka. -- Menot - morsiustalossa. -- Morsiusmatka. -- Menot sulhastalossa - morsiamen tuonnin jälkeen. - -b) Tsheremissit. - - Morsiamen hankkiminen. -- Ikäsuhteista. -- Valintavapaudesta ja - aloteoikeudesta. -- Aika, jona avioliittoja solmitaan. -- Kosinta. - -- Kihlauksen ja häiden väliajalle kuuluvat yhtymykset. -- Häät. - -- Nuodematka. -- Morsiustalossa. -- Morsiusmatka ja vastaanotto - sulhastalossa. -- Sulhastalossa vastaanoton jälkeen. - -c) Votjakit. - - Morsiamen hankkiminen. -- Ikäsuhteista. -- Valintavapaudesta ja - aloteoikeudesta.-- Kosinta. -- Kihlaus ja avioliiton toimeenpano. - -- _Jarashon_ ja _suan_. -- Häidenvieton aika. -- Häämenot. -- - Nuodematka. -- Morsiustalossa. -- Morsiusmatka. -- Sulhastalossa. - -II. Muutamat tutkimuksen alaiset tavat muiden suomalais-ugrilaisten - y.m. kansojen tapojen valossa sekä niiden yleisen laadun ja - merkityksen kannalta tarkasteltuina. - - Morsiamen hankkimisen muodoista ja avioliiton täytäntöönpanon - ehdoista. -- Naimaikäsuhteet ja niiden riippuvaisuus taloudellisista - syistä. -- Yalintavapaudesta. -- Sulhasen passivisuus kosinta- ja - häämenoissa sekä kosijoiden ja nuodejoukon asettuminen - toimintakortteeriin. -- Morsiamen pakeneminen ja piilottautuminen. - Muita eristystoimenpiteitä ja kieltoja sekä niiden yhtyminen - _tabu_-käsitysten sarjaan. -- Ruokatavarat ja nautintoaineet - kosinnan välikappaleina. -- Kädenlyönti sekä yhteinen syönti ja - juonti avioliittosopimuksen vahvistusmenona. -- Kosintamenettely - kokonaisuudessaan. "Katsojaiset" ja määräpäivän asettaminen. - -- "Polterabend"-menot. -- Nuodematka ja morsiusmatka. -- - Hunnuttaminen. -- Morsiamen seremonialliset vastustelut ja itkut. - -- Morsiamen kantaminen. -- Ruoskalla lyömiset. -- Nuodejoukon - ja morsiussaattueen matkallevaraaminen sekä muutamat muut - morsiusmatkaan liittyvät tavat. -- Morsiussaattueen pysähdykset - ja niihin liittyvät tavat. -- Morsiamen (morsiusparin) vastaanotto - sulhastalossa. -- Istuttamismenot y.m. alustalle asettamiset. - -- Ympärikulkemiset ja ympärikuljettamiset. -- Varsinaiset - kontaktimenot. -- Kestitysmenot ja lahjojen antaminen. -- - Askaroittamismenot. -- Identtisyyden muuttaminen tahi - sekaannuttaminen. Uuden nimen anto, valemorsian y.m. sijaiset. - -- Polvipoikameno. -- Häähunnun poistaminen. -- Aviovuoteelle - asettaminen. -- Uskonnolliset toimitukset avioliittoseremonioissa. - -- Sukulaisissa käynnit. -- Nuorikon asema uudessa kodissa. - -[Tästä julkaisusta on jätetty pois tieteelliset viitteet ja lähteen.] - - - - -Johdanto. - - -Häätapojen tieteellistä selittelyä on, kuten luonnollistakin, -harjoitettu etupäässä perheen ja avioliiton historian tutkimuksen -yhteydessä. Xämä tavat ovat tällöin useimmiten saaneet selityksiä sen -mukaan, mitä kantaa kukin tutkija tällä alalla on edustanut. -Varsinaiset avioliittoseremoniat ovat tällaisissa tutkimuksissa -sosiologisten ilmiöiden ja institutsionien tutkimuksen ohella -tavallisesti saaneet osakseen huomiota vain sikäli kuin ne ovat -soveltuneet asianomaisen tutkijan edustamaan kantaan ja teorioihin. - -Tätä paitsi on avioliittoseremonioita käsitelty lukuisissa -kultturihistoriallisissa ja kansojen tapoja koskevissa tutkimuksissa. -Suuressa osassa tällaisia tutkimuksia nojautuu niiden selittely, mikäli -se ei ole deskriptivistä, varsinaisten avioliiton ja perheen -historioitsijoiden teorioihin; muutamissa verrattain myöhäisissä -tutkimuksissa on sen sijaan puheenalaisia ilmiöitä pyritty selittämään -välittömämmin, suoranaisesti primitivisten ja alhaisilla -kultturiasteilla olevien kansojen psykologian ja heillä inhimillisen -yhteiselämän suhteista vallitsevien käsitysten valossa. Varsinaisesti -häätapoja systemaattisesti käsittelevää tieteellistä tutkimusta on -kuitenkin näihin saakka verrattain vähän harjoitettu. - -Sitä kantaa, jolta häätapoja useimmissa varsinkin aikaisemmissa -avioliiton historiaa käsittelevissä ja muissa tätä alaa koskevissa -tutkimuksissa on käsitelty, voitaisiin mielestämme nimittää -historiallis-symbolistiseksi. Suurimman osan häämenojen toimituksista -ja seremonioista katsotaan sen mukaan johtuvan aikaisemmin vallinneista -perhejärjestyksen muodoista ja avioliittotapojen ilmiöistä. Näin -oletetaan lukuisain häämenojen symbolisoivan aikaisemmin vallinneita -avioliiton solmimismuotoja, kuten esim. naisen ryöstöä ja ostoa; -tällöin asetetaan toiset avioliiton toimeenpanossa noudatetuista -menoista sellaisten ilmiöiden ja teoriojen yhteyteen kuin -matriarkaatti, kommunaliavioliitto, heterismi, endogamia, eksogamia, -polyandria j.n.e. - -Tämän suunnan edustajiin lukeutuvat varsinkin useat saksalaiset -kultturihistorioitsijat ja etnologit. Tyypillisenä heistä voidaan -mainita A.H. Post, joka paitsi primitivistä avioliittoa ja varsinkin -avioliitto-oikeuden aloja käsitteleviä tutkimuksiaan on -aikakauskirjassa "Globus" (T. LX) julkaisemassaan kirjoituksessa -erikoisesti kosketellut häätapoja. Hänen käsityksensä mukaan -muodostavat ryöstöseremoniat yleisimmän ja vielä nykyisinkin yli koko -maailman levinneen osan häämenoja. Fiktiviset taistelut sulhasen ja -morsiamen sukupuolen välillä, morsiamen vastustelut, kantaminen, -pakeneminen, piilottautuminen, morsiustalon portin sulkeminen j.n.e. -ovat selviä naisen ryöstöstä johtuvia symboleja. Yhteiset syönti- ja -juontimenot symbolisoivat taas avioparin taloudellista yhteyttä j.n.e. - -Näiden alojen erikoistutkijoiden piiristä ja heidän rakentamiinsa -teorioihin nojaten on historiallis-symbolistinen avioliitto- ja -häätapojen selittely levinnyt useiden kultturihistorioitsijain ja -tapojen tutkijoiden keskuuteen. Eräissä viimeaikaisimmissakin -tutkimuksissa saavat useimmat avioliittotapojen seremonioista -tämänlaatuisia selityksiä. - -Toiselta puolen ovat etupäässä englantilaiset etnologit ja sosiologit -jo verrattain aikaisin pyrkineet tulkitsemaan primitivisten ja -alhaisemmilla kultturiasteilla olevien kansojen tapoja ja -institutsioneja kansanpsykologian valossa sekä niiden käsitysten -avulla, joita tällaisilla kansoilla on inhimillisistä yhdyssuhteista. -E. Tylor, John Lubbock, Herbert Spencer y.m. olivat ihmissuvun vanhinta -kultturia valaisevissa tutkimuksissaan panneet huomiota psykologisiin -seikkoihin primitivisten tapojen selittelyssä, ja myöhemmin on tämä -suunta englantilaisessa tahi englantilaiseen kouluun kuuluvassa -tutkimuksessa saanut yhä huomattavamman sijan. Nojaten laajaperäiseen -luonnon- ja alhaiskultturisten kansojen tuntemiseen, jota Englannin -asema suurena maailman- ja siirtomaavaltiona erityisesti on -edistänyt, ovat englantilaiset tapojen, uskomusten ja primitivisten -institutsionien tutkijat useinkin aikaisemmista teorioista vapautuneina -pyrkineet selittämään kysymyksenalaisia ilmiöitä välittömästi -kansanpsykologisten ja biologisten ilmiöiden ja syiden avulla. Magian, -uskomusten ja primitivisen uskonnon tutkimuksen alalla edustavat tätä -tutkimussuuntaa sellaiset teokset kuin Edward B. Tylorin "Primitive -culture" ja J.G. Frazerin "The golden bough". - -Avioliiton kultturihistorian ja avioliittotapojen alalla on tämä suunta -saanut muutamia edustajia, joista Ernst Crawleyn v. 1902 ilmestyneellä -tutkimuksella "The mystic rose" erikoisesti häätapojen tutkimuksessa on -huomattavin sija. Tässä teoksessa ovat useat avioliittotapojen ilmiöt -ensi kerran tulleet tieteellisen käsittelyn alaisiksi ja toisille on -löydetty uusia tieteellisesti tyydyttävämpiä selityksiä. Hyväkseen -käyttäen sellaisia aikaisempia tutkimuksia kuin Frazerin ja -Westermarckin sekä nojaten laajaan primitivisten ja alhaiskultturisten -kansojen tapojen ja ajatusmaailman tuntemukseen, etsii Crawley -selvitystä tutkimuksenalaisille seikoille yleisinhimillisistä -psykologisista ja fysiologisista ilmiöistä. Kuten Westermarck -aikaisemmin oli vapauttanut avioliiton kultturihistorian eräiden -teoriojen, etupäässä primitivisen kommunismin ja matriarkaatin -orjuudesta, on Crawley päästänyt monet avioliiton solmimisessa -noudatetuista seremonioista avioliiton historioitsijoiden teoriojen -ikeestä. Monet n.s. symbolistisista ja aikaisempiin enemmän tahi -vähemmän teoretisiin avioliittotapojen historiallisiin ilmiöihin -perustuvista selitystavoista ovat saaneet väistyä kansanpsykologisiin -ja maagillisiin käsityksiin nojautuvan selitystavan tieltä. Näin -selitetään esim. useat aikaisemmista "ryöstösymboleista" n.s. -_tanu_-käsityksistä ja eri sukupuolten välillä ilmenevästä -antagonismista johtuviksi. Valemorsian, morsiamen tahi sulhasen -piilottautuminen tahi toistensa karttaminen sekä monet muut häätapojen -ilmiöt, jotka aikaisemmin jäivät selitystä vaille tahi joiden oli -katsottu johtuvan eräistä primitivisen avioliiton ilmiöistä (naisen -ryöstöstä j.n.e.), on Crawley suoranaisesti selittänyt primitivisen -ajatusmaailman ilmiöiden avulla. - -Tapojen ja tapasystemien psykologinen tutkimussuunta on vienyt eräät -tutkijat, niiden joukossa nimenomaan Crawleyn, aikaisemmin -hyväksyttyjen teoriojen arvostelussa niin pitkälle, että eräiltä -avioliittotapojen yleisiltä ilmiöiltä, kuten väkivaltaiselta naisen -hankkimiselta ryöstämällä, joko tykkänään kielletään todellisuuteen -perustuvana olemassaolo tahi tunnustetaan sen alaan kuuluvat ilmiöt -vain ahtaassa merkityksessä, pääasiallisesti samoista käsityksistä -johtuviksi, joiden kannalta avioliittoseremonioissa esiintyvät -vastustelut ja näennäinen väkivallan käyttö selitetään. - -Siitä huolimatta, että aineisto on verrattain runsas, on -suomalais-ugrilaisten kansojen avioliittotapojen tutkimus vasta -alullaan ja systemaattista keräystyötä tällä alalla vain nimeksi -harjoitettu. Eräät tähän aineistoon kuuluvista vanhemmassa venäläisessä -etnografisessa kirjallisuudessa esiintyvistä lähteistä ovat peräisin -ajalta, joka on pari vuosisataa tahi enemmänkin meistä taaksepäin. -Näistä ovat erityisesti huomattavat ne Venäjän maantiedon, luonnon ja -kansojen kuvaukset, jotka syntyivät Pietari Suuren, Elisabetin ja -Katarina II:n hallitusaikoina. Tämä tutkimusharrastus kohdistui -etupäässä laajan valtakunnan etäisten rajamaiden, Siperian, Itä- ja -Kaakkois-Venäjän valaisemiseen, mutta samalla kiinnittivät useat tämän -ajan tutkimusmatkailijat huomiotansa myöskin valtakunnan sisäosissa -asuviin kansallisuuksiin jättäen arvokkaita tietoja useiden -suomalais-ugrilaisten kansojen vanhoista oloista ja elämyksestä. -Erikoisesti itäisiä suomalaiskansoja koskettelevista kuvauksista on -mainittava Gerhard Friedrich Müllerin jo v. 1733 ennen kymmenvuotista -Siperian matkaansa Kasanissa alottama Kasanin läänin vierasheimoisten -kansojen esitys. Elisabetin hallitusaikana alkanut tutkimusretkeilyjen -kausi, jonka lähtökohtana on v. 1768, on suomalais-ugrilaisten kansojen -tutkimuksessa erittäin tärkeä. Viimeksimainittuna vuonna lähtivät -Venäjän Tiedeakatemian toimesta tutkimusmatkoilleen I. Lepehin, P.S. -Pallas, J.G. Georgi, J.P. Falk ja N. Rytshkov. Ensiksi suunniteltiin ja -alotettiin retki Orenburgin seuduille, mutta vähitellen laajennettiin -näiden retkikuntien toimintaohjelmaa koko Pohjois- ja Itä-Venäjää sekä -Siperiaa koskevaksi. - -Näiden, tutkimusmatkojen tuloksia ei voida arvostella vähäisiksi -suomalais-ugrilaisten kansojen uskonnon, tapojen ja ulkoisen elämän -tuntemiselle. Yksinkertaisessa ja lyhyessä muodossa sisältävät nämä -kuvaukset usein erittäin mielenkiintoisia tietoja m.m. näiden kansojen -tavoista. Useimmat retkeilijöistä, kuten Lepehin, Pallas ja Falk, -olivat tosin ensi sijassa luonnontutkijoita. Tapoja koskevat huomiot -ovat kuitenkin usein tehdyt tarkalla silmällä ja tutkijan vaistolla. -Muutamat kohdat aiheuttavat tosin päättämään, etteivät kaikki heidän -esittämänsä tiedot perustu omaan havaintoon; jo sananmuoto viittaa -joskus siihen, että eri kertojat ovat saaneet vaikutuksia toisiltaan. -Tämä koskee varsinkin Georgin kuvauksia. Teoksensa esipuheessa -huomauttaa hän tunteneensa edeltäjiensä ja tutkimustoveriensa -(Müllerin, Pallas'en, Gmelinin, Lepehinin, Rytshkovin, Lehmin, -Högströmin y.m.) teokset. Tästä huolimatta saattavat Georgin kuvaukset -sisältää omiakin huomioita. Siperiassa oli hänellä tilaisuus tutustua -Obin ugrilaisiin kansoihin, ja sieltä palattuaan oleskeli Georgi -Pallas'en kanssa Kaman seuduilla ja viipyi sittemmin Permin -läheisyydessä. - -Katarinan aikaisiin etnografian harrastajiin kuuluvan lääninmaanmittari -Milkovitshin tiedot Volgan seudun vierasheimoisten kansojen uskonnosta -ja tavoista ovat hänen 1780-luvulla laatimiensa käsikirjoituksien -mukaan julaistut eri sanomalehdissä ja aikakauskirjoissa. Näistä -osottavat hänen Simbirskin läänin mordvalaisia koskevat muistiinpanonsa -silminnähtävää perehtymistä mainitun kansan tapoihin ja uskontoon, -joten ne tässä suhteessa ansaitsevat huomattavan sijan. Kahdeksannen- -ja yhdeksännentoista, vuosisadan vaihteessa sekä viimemainitun -alkupuoliskolla olivat itäisten suomalaisheimojen uskonto ja tavat -jatkuvan mielenkiinnon esineenä erittäinkin heidän asuma-alallaan -vaikuttavan papiston puolelta. Tältä ajalta ovat peräisin muutamat -arvokkaat mordvalaisia koskevat käsikirjoitukset diakoni Vasilij -Orlovin kuvaus mokshalaisten tavoista, uskonnosta ja menoista, -Nizhnij-Novgorodin arkkipiispan Jakovin muistoonpanoissa tavattava -esitys Nizhegorodin läänin ersalaisten (terjuhanien) uskonnosta ja -tavoista sekä arkkimandriitta Makarijn etnografiset muistoonpanot saman -läänin mordvalaisista. - -Sitä paitsi sisältävät yhdeksännentoista vuosisadan loppupuolelle -saakka venäläiset viralliset läänin- ja hiippakunnansanomat lukuisasti -kuvauksia suomalais-ugrilaisista kansoista. Näiden kirjoittajista ovat -monet syntyperäisiä vierasheimoisia, toiset heidän keskuudessaan -eläneitä tahi muuten heidän elämäänsä tutustuneita venäläisiä. Muutamat -tämäntapaisista kuvauksista eivät kuitenkaan kokonaan perustu -itsenäisiin huomioihin, vaan tavataan niissä vanhojen etnografien -kuvauksista lainattuja tietoja. Samoin ovat muutamat käyttäneet -hyväkseen edellä puheenaolleita käsikirjoituksia. -- Myöhemmällä ajalla -ovat etnografiset kuvaukset tavallisimmin saaneet paikkansa -aikakauskirjoissa ja oppineiden seurojen julkaisuissa. - -Tämä tutkimusaineisto ei ymmärrettävästi useimmissa tapauksissa ole -syntynyt tieteellistä tarkoitusta silmälläpitäen. Useita -huomiontekijöitä ovat johtaneet heidän subjektiviset käsityksensä -asioiden laadusta, joten tutkimukselle arvokkaat tiedot tulevat usein -esille itsetiedottomasti paljon arvottoman ohella. Tästä huolimatta ne -alaan perehtyneen käsissä ovat arvokkaana lisänä. - -Yrityksistä varsinaisesti systemaattisesti käsitellä tutkimuksemme -alaisten kansojen avioliittotapoja on lähinnä mainittava V. Mainovin v. -1883 Suomi-kirjassa ja vähää myöhemmin Venäjän Maantieteellisen Seuran -aikakauskirjassa laajennettuna julkaisema esitys mordvalaisten -avioliittotavoista, etupäässä kosintaan ja häihin liittyvistä. Osaksi -oman keräämänsä, osaksi painetusta kirjallisuudesta poimimansa -aineiston on Mainov järjestänyt etupäässä tapahtumajärjestykseen; tämän -ohella hän teoksen alkupuolella selittelee m.m. avioliiton solmimisen -ehtoja ja muotoja, tehden paikotellen myöskin johtopäätöksiä tapojen -merkityksestä. - -Tieteellisiin tuloksiinsa nähden on puheenalainen teos vienyt -tutkimusalaansa sangen vähän eteenpäin. Ne johtopäätökset, joita siinä -siellä täällä ilman minkäänlaista yhtenäisyyttä tavataan, ovat -tavallisesti kokonaan perustelua ja todistelua vailla. Yksinkertaisia -tapoja saatetaan lähemmittä perusteluitta esim. asettaa mytologiseen -yhteyteen oletetun auringonpalveluksen kanssa ja verrattain rikkaasta -aineistosta huolimatta ovat muutamat oleellisimmat seikat jääneet -tykkänään huomioonottamatta. Kirjalla saattaisi tästä huolimatta olla -huomattava merkitys lähdekokoelmana, jollei tekijän epätarkka, jopa -joskus puuttuvaa rehellisyyttä osottava suhtautuminen lähteisiinsä -tekisi arveluttavaksi luottamisen semmoisenaan mihinkään siinä -esiintyviin tietoihin. Lainaukset ja viittaukset ovat usein vääriä tahi -harhaanviepiä ja joskus on tekijä ominaan esittänyt painetuissa -lähteissä tavattavia kuvauksia. - -Suuremmilla tieteellisillä vaatimuksilla on prof. I.N. Smirnov itäisiä -suomalaiskansoja käsittelevissä monografioissaan kosketellut m.m. -primitivisiä perhesuhteita ja avioliittotapoja. Monet tähän alaan -kuuluvista kysymyksistä ovat mainittuihin kansoihin nähden näissä ensi -kertaa tulleet selvittelyn ja arvostelun alaisiksi. Kielellisten -seikkojen, pääasiallisesti sukulaisnimistön perustalla tekee Smirnov -kauas tähtääviä päätelmiä itäsuomalaisten kansojen varhaisemmista -perhesuhteista. Arvostelussaan "I.N. Smirnows untersuchungen über die -ostfinnen" on prof. E.N. Setälä osottanut tällaisten yksinomaan -kielellisten todistusten nojalla tehtyjen johtopäätösten horjuvaisuuden -ja Smirnovin tutkimusmenetelmän puutteellisuuden. - -Smirnovin kanta perustuu useissa kysymyksissä niihin primitivisten -perheolojen tutkimuksessa vallalla olleisiin teorioihin, jotka -sveitsiläisen oppineen L. Bachofenin v. 1861 ilmestyneestä teoksesta -"Das Mutterrecht" varsinaisesti alkunsa saaneina ovat olleet ja osaksi -ovat vieläkin vallitsevina primitivisten perhe- ja avioliitto-olojen -tutkimuksessa. Varsinkin ovat matriarkaattiteoria, heterismi ja -komnnmaliavioliitto hänen suosimiansa. Eräät myöhemmät tutkijat, kuten -C.N. Starcke, H. Summer Maine, Eduard Westermarck ja E. Crawley, ovat -osaksi osottaneet näiden teoriojen kestämättömyyden, osaksi tehneet -niihin suuria rajoituksia, joten Smirnovin päätelmät jo näin ovat -menettäneet suuren osan arvostansa. - -Smirnov perustelee muun ohella teoriojansa myöskin puheenalaisten -kansojen tavoista löytämillään ilmiöillä. Näin katsoo hän esim. -naimattomien kesken esiintyvien höllien sukupuolisuhteiden johtuvan -primitivisestä heterismistä. Todistusmaterialina esitetään muutamia -sieltä täältä poimittuja esimerkkejä, jotka eivät mitenkään todista -tällaisten käsitysten yleisyyttä itäisillä suomalaisilla. Muutamat -tiedot (esim. M. Buchin votjakeista) ovat kotoisin tehdasseuduilta, -joissa alkuperäiset käsitykset tällaisten seikkojen suhteen ovat olleet -enimmän muutoksille alttiita. Ylipäänsä eivät nykyaikaiset käsitykset -kelpaa tämäntapaisten teoriojen todistuskappaleiksi. Yhtä hataralle -pohjalle perustuu se hypoteesi, etteivät Volgan suomalaiset -pakanuutensa aikana ole pitäneet sukulaisuutta esteenä avioliitolle ja -sukupuoliyhteydelle. Mordvalaisista esitetään kertomus veljen ja -sisaren avioliitosta sekä eräs kansantarina; eräissä lauluissa huomaa -tekijä tätä paitsi motiiveja, jotka hänen mielestään viittaavat veljen -ja sisaren välisen avioliiton mahdollisuuteen. - -Esitetyt tosiasiat antavat hyvin vähän tukea puheenalaiselle -hypoteesille; päinvastoin ilmenee niiden ohella voimakkaana käsitys -sukulaisavioliittojen kiellettävyydestä. Tällaiset laulut ja tarinat -kuuluvat useilla kansoilla tavattaviin traagillisiin motiiveihin -sisaruusavioliitoista, mitkä usein juuri ovat syntyneet voimakkaasta -veriheimolaisuutta vastustavasta käsityksestä. Tällaiseen käsitykseen -viittaavia tosiasioita onkin esim. mordvalaisiin nähden lukuisasti -olemassa. Eräiden vanhempien tietojen mukaan ottavat Volgan -suomalaisiet sukulaisuussuhteet tarkasti huomioon avioliittoja -solmittaessa. - -Smirnov muodostaa usein yksityisten tosiasioiden nojalla päätelmänsä ja -yhdistää ne tunnettuihin teorioihin. Hän väittää esim. permjakeilla -vallinneen matriarkalisen perhesysteemin sillä perusteella, että -morsian yhden ainoan tiedon mukaan häämenoissa kiittää ensiksi -veljeänsä, sitten isäänsä ja äitiänsä. Tsheremissien häämenoissa -kiinnittää hän huomiota erään häiden virkahenkilön, _kugu venan_ -asemaan. Tämä esiintyy häissä sulhasen asemasta ja häntä nimitetään -"vävyksi" (_vena_). Tätä tosiasiaa voidaan muka selittää vain siten, -että sitä pidetään jäännöksenä siltä ajalta, jolloin morsian otettiin -kaikille veljille yhteisesti (_polyandria_) ja ikä määräsi oikeudet -häneen. Näin perustelee Smirnov yleensä hypoteesejansa itäisillä -suomalaiskansoilla vallinneesta heterismistä, endogamiasta, -polyandriasta j.n.e. Teoreettiset tapasystcemit asetetaan yksityisten -tosiasioiden varaan, joille ei ole pyritty etsimään muita mahdollisesti -läheisempiä selityksiä. Tutkittavat ilmiöt itse ovat toisarvoisessa -asemassa ja niitä on esitetty vain sikäli kuin ne ovat näyttäneet -soveltuvan ennakolta hyväksyttyihin teorioihin. Smirnovin tutkimuksille -on lisäksi ominaista, ettei hän muiden kansojen tapoihin ulotetun -vertailun avulla pyri valaisemaan tutkittavia ilmiöitä. - -Suomalais-ugrilaisten kansojen häätapojen alalla ei kuitenkaan kokonaan -puutu esimerkkejä vertailevasta tutkimisesta. V. 1888 ilmestyi Viron -Oppineen Seuran toimituksissa Leopold von Schroederin tutkimus "Die -Hochzeitsbräuche der Esten und einiger andrer finnisch-ugrischer -Völkerschalten, in Vergleichung mit denen der indogermanischen Völker", -jossa etupäässä virolaisten tapojen nojalla -- mutta samalla muitakin -suomalais-ugrilaisia kansoja seuraten -- on häätapoja vertailevasti -käsitelty. Vertailut tehdään pääasiallisesti suomalais-ugrilaisten ja -indogermanisten kansojen välillä; samalla selitellään eräitä tapoja -niiden laadun ja merkityksen kannalta. - -Teoksessa on näin kahden suuren heimokunnan tapoja vertailtu toisiinsa. -Nämä vertailut ovat johtaneet tekijän tuloksiin, joita, jos niitä -voitaisiin pitää semmoisenaan pätevinä, olisi katsottava erikoisen -tärkeiksi. Vertailussa ilmenneet yhtäläisyydet selitetään nimittäin -suomalais-ugrilaisten indogermaneilta saamiksi lainoiksi, jotka osaksi -periytyvät kaukaisesta muinaisuudesta, siltä historiantakaiselta -ajalta, jolloinka suomalais-ugrilaiset kansat ovat -- kuten kielelliset -todistuskappaleet osottavat -- yhtenäisenä kansanheimona eläneet -joidenkin indogermanisten kansojen naapuruudessa. Mitä erikoisesti -virolaisiin tulee, saattavat nämä lainaukset Schroederin mukaan -periytyä myöhäisemmältä ajalta, jolloin viroiaiset ovat olleet -gootilaisten ja muinaisskandinavisten heimojen sekä liettualaisten -vaikutuksen alaisina. - -Tällaista vertailutapaa arvosteltaessa herää tietysti ensimäisenä -kysymys, eivätkö vertailunalaiset ilmiöt saattaisi olia molemmilla -kansaryhniillä itsenäisesti kehittyneitä ja eivätkö ne mahdollisesti -kuulu yleisinhimillisiin taparyhmiin. Tätä kysymystä ei tekijä olekaan -kokonaan tahtonut syrjäyttää. Muutamat vertailluista tavoista, kuten -naisen ryöstö ja osto, laulu, soitto ja tanssi häämenoissa sekä -puhemiesten käyttö avioliittoa alotettaessa, näyttävät hänestä kuuluvan -tämän laatuisiin yleismaailmallisiin tapoihin. Muut vertailunalaisista -tavoista eivät Schroederin käsityksen mukaan sitävastoin ole siinä -määrin yleisinhimillistä laatua, ettei niiden esiintyminen määrätyillä -kansoilla herättäisi erikoisempaa huomiota ja olisi mahdollisesti -johdettavissa näiden kansojen yhdyssuhteista. "Kaikkien maailman -kansojen" häätapojen tarkastelu on johtanut tekijän sellaiseen -tulokseen, että jokin yksityinen tapa saattaa esiintyä muillakin -kansoilla, mutta missään ei tavata näiden tapojen koko sarjaa tahi -suurinta osaa niistä, lukuunottamatta indogermanisia ja -suomalais-ugrilaisia kansoja. - -Millaisia ovat siis tässä suhteessa tavat, joihin Schroederin -johtopäätökset perustuvat? Kosintatavoissa verrataan esim. juoman -tarjoamista ja nauttimista kosintaan suostumisen merkkinä, -kainostelevaa puheentapaa, jonka ohella puhemies ilmoittaa etsivänsä -kadonnutta eläintä j.n.e.; edelleen verrataan suomalais-ugrilaisten ja -indogermanien käsityksiä häiden viettoon soveliaasta ajasta. -Varsinaisista häätavoista ja seremonioista on otettu vertailun -alaiseksi esim. morsiamen piilottautuminen, valemorsiamen esiintyminen, -morsiamen hunnuttaminen, morsiusparin ja saattajien toisiinsa -painautuminen eräissä häämenojen kohdissa, yhteinen syönti resp. -juonti, morsiamen kantaminen, morsiusparin ripotteleminen viljalla, -n.s. lapsiseremonia ja tulen ympäri kulkeminen. -- Kansojen tapoihin ja -käsityksiin perehtyminen osottaa näiden tapojen ja menojen sellaisinaan -kauttaaltaan kuuluvan siihen ainekseen, joka yleisinhimillisiin -käsityksiin perustuvana saattaa esiintyä monilla kansoilla, joiden -välillä ei saateta olettaa sellaista kultturiyhteyttä, että -yhtäläisyyksiä voitaisiin selittää periytymisen tahi lainauksien -avulla. Kuten Ernst Crawley on osottanut, liittyvät monet näistä -tavoista, esim. yhteiset syönti- ja juontimenot, piilottautumiset, -valemorsian ja hunnuttaminen, tapasysteemeihin, joita noudatetaan -muulloinkin kuin avioliiton yhteydessä, mutta jotka eräillä -kultturiasteilla kuuluvat yleisimpiin yleismaailmallisiin avioliitto- -ja häätapoihin. Niiden ylimalkainen vertailu ei näin ollen suinkaan -riitä todistamaan sellaisten suhteiden olemassaoloa, jommoisiksi -Schroeder käsittää suomalais-ugrilaisten ja indogermanisten tapojen -välillä esiintyvät yhtäläisyydet. Tämänlaatuisten tapojen lainauksia ja -kulkeutumisia voidaan osottaa ainoastaan lavealle ulotettujen -vertailujen avulla sekä tutkimalla kutakin tapaa yksityiskohtaisesti -eri kansoilla. - -Toinen edellytys siihen että Schroederin noudattama menetelmä olisi -oikeutettu on se, että osotetut yhtäläisyydet, milloin niiden katsotaan -johtuvan kahden kansanheimon välisistä esihistoriallisista -yhdyssuhteista, molemmilla tosiaankin ovat vanhaa yhteistä alkujuurta. -Lukuunottamatta virolaisiin nähden olettamaansa gootilaista, -muinaisskandinavista ja liettualaista vaikutusta ei Schroeder ota -huomioon myöhempiä tapainmuodostumia ja lainauksia. Epäilemättä ovat -kuitenkin monet tavat saattaneet verrattain myöhäisenä aikana muodostua -sellaisiksi, jommoisina ne meidän päivinämme eri kansoilla esiintyvät. -Samoin ovat jo monenmoiset myöhemmät kultturivaikutukset niitä paljon -muuttaneet. Monet seikat, kuten esim. häiden viettoon soveliaaksi -katsottu aika, voivat riippua useista paikallisista ja kullakin -kansalla ominaisista suhteista, jotka saattavat olla muutosten alaisia. -On näin ollen liiaksi uskallettua asettaa tätä kysymystä muutaman -virolaisten, suomalaisten, lappalaisten ja moksha-mordvalaisten -tavoista saadun tiedon nojalla yhteyteen vastaavan seikan -kanssa indogermanisella taholla. Myöhempinä aikoina ovat monet -suomalais-ugrilaiset kansat saaneet paljon vaikutuksia slaavilaiselta -(myöhäisempinä erityisesti venäläiseltä) ja turkkilais-tatarilaiselta -taholta. On siis mielivaltaista, melkeinpä hyödytöntä -verrata yksinomaan virolaisilla esiintyvää tapaa suorastaan -muinaisindialaiseen, kuten Schroeder joskus tekee, ottamatta selkoa -ensiksikin, missä määrin se on yleinen suomalais-ugrilainen sekä eikö -se mahdollisesti virolaisilla saattaisi olla myöhempää alkuperää. - -Schroederin teoksen nojalla on myöhemmin virolaisia ja suomalaisia -häätapoja kosketeltu parissa pienemmässä kirjoitelmassa. Virittäjässä -(1897, N:o 4) julkaisemassaan kirjoituksessa "Onko virolaisissa ja -suomalaisissa naima- ja häätavoissa germanilaisia lainoja?" on U.T. -Sirelius vertaillut germanisia, indogermanisia sekä suomalaisia ja -virolaisia tapoja toisiinsa. Tässä osotettujen yhtäläisyyksien pohjaksi -asetetaan yhteissuomalaisten ja germanien väliset kosketukset. -Jälkimäiseltä taholta esitetään vertailuaineistona kuitenkin etupäässä -indogermanisiksi oletettuja tapoja. Näin voidaan esim. virolaista tapaa -verrata suorastaan muinaisindialaiseen. Vertailunalaiset tavat ovat -yleensä samoja kuin Schroederilläkin ja niiden suhteen tehtyjä -johtopäätöksiä koskevat samat muistutukset kuin Schroederin teosta. -- -Pienessä kirjoitelmassaan vertaa M.A. Knaapinen (Länsi-Suomi II, 1890) -länsisuomalaisia ja indogermanisia tapoja toisiinsa. Tässäkin tehdyt -vertailut ovat aivan ylimalkaisia ja johtopäätelmät tietenkin sen -mukaisia. - -Venäläisten tavat ovat tutkimuksemme alaisten kansojen tapoihin niin -läheisessä suhteessa, ettei niitä yrityksiä, joita ensinmainittujen -tutkimiseksi on olemassa, voida sivuuttaa, varsinkin kun eräillä näistä -on yleistäkin merkitystä häätapojen tutkimiselle. Jo verrattain -aikaisin tulivat Venäjällä kansan tavat tieteellisen huomion esineeksi. -N.s. "neljäkymmenluvun miehiin" kuuluva oikeushistorioitsija K.D. -Kavelin kiinnitti Venäjän lainsäädännön historian tutkimuksen ohella -huomiota kansantapoihin ja uskomuksiin. Hänen kantansa on jyrkästi -historiallinen: tapojen ja uskomusten selittämisessä on seurattava -niiden suoraa kirjaimellista sisällystä. Nykyaikaiset tavat vastaavat -aikaisempaa todellisuutta. Näin on asianlaita esim. häätavoissa: se -seikka, että kosijoilla on saapuessaan mukanaan sauva ja että he -puhuttelevat morsiamen vanhempia tuntemattomina, vaikka asuvat -naapureina, johtuu siitä, että muinoin todellisuudessa oli näin -asianlaita. Morsiamen seremoniallinen itku on aikaisemmin ollut elävää -todellisuutta j.n.e. - -Kavelinin jälkeisistä tapojen tutkijoista on häätapojen tutkimuksen -alalla huomattavin N.F. Sumtsov. Hänen v. 1881 ilmestynyt tutkimuksensa -"O svadebnyh obytshajah, preimustshestvenno russkih" on ensimäisiä ja -vielä meidänkin päivinämme harvinaisia yrityksiä tieteellisesti -käsitellä yksityisen kansan häätapoja kokonaisuudessaan. Hyväkseen -käyttäen rikasta venäläistä aineistoa sekä tuntien hyvin varsinkin -slaavilaisia kansoja koskevan, mutta samalla myöskin yleisen -etnografisen kirjallisuuden, on Sumtsov tehnyt lavealle ja erilaisiin -kansoihin ulottuvia vertailuja. Tutkimuksen päämääränä on ollut -venäläisten häätapojen selittäminen etupäässä merkityshistorialliselta -kannalta. - -Sumtsovin edustamaa kantaa voitaisiin nimittää -symbolistis-mytologiseksi. Hän on siirtänyt sen ajan mytologian -tutkimuksessa vallinneen luonnonmyytillisen katsantotavan -avioliittotapojen alalle. Teoksen "ponsissa" väitetään esim. uskon kuun -ja auringon aviolliseen yhteyteen olleen muinaisuudessa slaavilaisille -kansoille ominaista. Kuun ja iltatähden sekä muiden jumaliksi -ajateltujen taivaankappaleiden katsottiin ottavan osaa avioliittojen -rakentamiseen. Häämenoissa esiintyvät sormus, omena, vitsa, leipä, -nuotio, kynttilä, nuoli ja ruoska ovat auringon ja sen säteiden -esineellisiä symboleja. Vedellä ja jyvillä ripottaminen sekä vanhoihin -häämenoihin kuuluva avioparin päiden voiteleminen öljyllä merkitsevät -keväistä sadetta. Nuorikon pään peittäminen symbolisoi maan peittymistä -ruoholla keväisin. Pöytä kuvasi taivaan avaruutta. - -Mytologisten symbolien ohella erottaa Sumtsov venäläisissä häätavoissa -myöskin historiallisia. Joukko lauluja, tapoja ja seremonioja -symbolisoi naisen ryöstöä tahi johtuu muulla tavoin siitä. Tällaisia -ovat esim. kosiminen yön aikaan, morsiustalon porttien tahi ovien -sulkeminen, pyssynlaukaukset, lahjojen lähettäminen sulhaselle, -sulhasjoukon esiintyminen morsiustalossa hatut päässä, morsiamen veljen -varustautuminen sapelilla, nuorikon kantaminen kynnyksen yli j.n.e. -Juomamaljan tyhjentäminen kosinnassa, myötäjäisarkun lunastaminen, -avioparin kätten yhdistäminen, valemorsian j.n.e. johtuvat taas -morsiamen ostotavasta. - -Sumtsovin edustamat käsitykset viimeksimainittujen tapojen suhteen ovat -yleensä samoja kuin historiallis-symbolistisen katsantokannan -edustajien. Yksityiskohtaisesti häätapoihin tutustuneena on hänellä -kuitenkin esim. "ryöstö- ja ostosymboleja" paljoa lukuisammin kuin -useilla myöhemmillä tutkijoilla. Johtopäätöksistä ja käsityssuunnasta -huolimatta on Sumtsovin tutkimuksella häätapojen yksityiskohtaisen -ryhmittelyn ja rikkaan vertailuaineiston vuoksi pysyvä arvonsa. - -Sumtsovin jälkeisessä venäläisten avioliittotapojen tutkimussuunnassa -ovat eräät avioliittotapoja koskevat teoriat löytäneet erittäin -suotuisan maaperän. Etnografi N. Haruzin, sosiologi M. Kovalevskij, A. -Maksimov, V. Ohrimovitsh y.m. ovat sovittaneet venäläisten ja niiden -yhteydessä usein muidenkin Venäjän kansallisuuksien avioliittotapojen -tutkimukseen samanlaisia teorioja kuin I.N. Smirnov itäisten -suomalaiskansojen avioliittotapoihin. Muutamat vähemmän kriitilliset -tutkijat on tämä suunta vienyt harhapoluille, ja heidän on -tosiasiallisen ja tieteellisen todistelun asemasta täytynyt turvautua -mielikuvituksen varassa häilyviin päätelmiin. - -Samalla ovat eräät tutkijat, jotka vähemmän teoreettiselta kannalta -ovat tarkastelleet avioliittotapojen ilmiöitä, antaneet huomattavia -lisiä venäläisten häätapojen tutkimukseen. A. Smirnovin jo v. 1877 -ilmestynyt tutkielma tapaoikeudellisista ilmiöistä venäläisten -perhesuhteissa on ennen Sumtsovia huomattavimpia yrityksiä -systematisoida ja arvostella myöskin varsinaisia kosinta- ja häätapoja. -V. 1891 ilmestyneessä A. Vesinin isovenäläisten avioliitto- ja -häätapoja käsittelevässä tutkimuksessa on näitä etupäässä -deskriptivisesti ryhmitelty. Valkovenäläisiä häätapoja on M. -Dovnar-Zapolskij käsitellyt myöskin vertailevasti. Viimeksimainitussa -tutkimuksessa, joka suuremmassa määrin kuin kaksi ensinmainittua -koskettelee varsinaisia hääseremonioja, on vertailujen ohella eräitä -tapoja selitelty myöskin niiden merkityksen kannalta. Tässä -suhteessa on Dovnar-Zapolskijn kanta historiallis-symbolistinen. -Lukuisissa hääseremonioissa näkee hän aikaisempiin avioliiton -kultturihistoriallisiin vaiheisiin perustuvia symboleja. - -Ryhtyessämme nyt yksityiskohtaisesti tarkastelemaan kolmen n.s. -itäiseen ryhmään kuuluvan suomalais-ugrilaisen kansan kosinta- ja -häätapoja, häämöittää edessämme ennen kaikkea kaksi päämäärää. -Ensiksikin tahdomme löytää valaistusta tähän tutkimuksemme alaisten -kansojen kultturin puoleen niiden kulkeutumisien ja lainausten -kannalta, joita tavoissa kuten muissakin kultturi-ilmiöissä on -oletettavissa. Toiselta puolen saattavat tutkimuksemme alaisten -kansojen tavat tuoda lisiä kosinta- ja häätapojen yleisten kysymysten, -niiden merkityksen ja laadun tutkimukseen. - -Molempia päämääriä varten on välttämätöntä tehdä laajallekäypiä -vertailuja. Varsinkin ovat kulkeutumishistorialliset seikat, -huomioonottaen useiden tapojen alalla tavattavien ilmiöiden -yleismaailmallisen luonteen, osotettavissa ainoastaan samalla kertaa -yksityiskohtaisen ja lavealle ulotetun vertailun avulla. Epäilemättä -tavataankin tutkimuksemme alaisten kansojen avioliittotavoissa paljon -sellaisia ilmiöitä, jotka liittyvät eräillä kultturiasteilla yleisinä -tavattaviin käsityksiin. Näidenkin suhteen saattaa kyllä tulla -kysymykseen lainausta ja toisen kansan vaikutusta toiseen, mutta näitä -suhteita ei saateta osottaa ylimalkaisen vertailun avulla. Ne saattavat -ilmetä erilaisina muunnoksina ja yhtyminä, joiden suhteen on ensiksi -pyrittävä saamaan selville alkuperäisen tavan ympärille kietoutuneet -lisäpiirteet. Näin käy usein selville, miten yksinkertaisen, jollekin -kansalle omaperäisen tahi yleismaailmallisen tavan ympärille on -vieraasta vaikutuksesta syntynyt lisiä ja erikoispiirteitä. Näiden -erittely saattaa usein ilmituoda mieltäkiinnittäviä seikkoja -tutkimuksenalaisten kansojen keskinäisten kultturisuhteiden -valaisemiseksi. - -Toiselta puolen on jo edellisen tarkoitusperän kannalta välttämätöntä -pyrkiä selvyyteen kunkin ilmiön laadusta ja ajatussisällöstä. Tällöin -on tarpeellista osottaa tapojen ja seremoniojen yksinkertaisin muoto ja -arvostella niiden laatua yleismaailmallisten käsitysten kannalta, -mikäli ne mahdollisesti sellaisista johtuvat. Kuten yleensä tapojen ja -seremoniojen tutkimuksessa, olemme nähneet uudemman suunnan häätapojen -selittämisessä pyrkivän vapautumaan teoreettisista ja aprioristisista -selitystavoista ja etsivän niihin valaistusta lähempää, kansojen -psykologisesta ideapiiristä ja konkreettisesta elämänkäsityksestä. -Tutkimuksemme alaisten kansojen tavoista liittyy epäilemättä suuri osa -eräille kultturiasteille ominaisiin yleisiin käsityksiin. Tämän vuoksi -onkin välttämätöntä kussakin tapauksessa pyrkiä asettamaan ne ennen -kaikkea yhteyteen näiden käsitysten kanssa, jonka ohella muunkin -laatuisten selitystapojen seuraaminen saattaa olla monessa tapauksessa -tarpeellista. - -Etenkin sellaisten kansojen häätapojen tutkimuksessa, joiden tavat -yleensä eivät osota yhtenäisyyttä ja jotka usealta taholta ovat olleet -vieraalle vaikutukselle alttiina, on vaikeaa saada määrätyksi se -yleiskanta, johon tutkimuksen olisi perustuttava. Vertailevaa -tutkimusta harjoitettaessa tämän kannan määrääminen on kuitenkin -välttämätön. Jos käytettävissä on tarpeellisen laaja aineisto, voidaan -tavoissa tavallisesti löytää kullekin kansalle yleiset ilmiöt, jotka -ennen kaikkea ansaitsevat joutua tutkimuksen esineiksi. Jotta -satunnaiset ilmiöt saatettaisiin erottaa yleisistä, on aineiston -maantieteellisesti mahdollisimman hyvin edustettava tutkittavan kansan -asuma-aluetta, mikä eri kysymysten suhteen mahdollisuuden mukaan on -osotettava. - -Usein saattaa kuitenkin sellainenkin tapa, joka on säilynyt -harvinaisena vain jollakin yksityisellä paikkakunnalla, olla arvokas ja -huomioonotettava. Onhan mahdollista, että jollekin kansalle -alkuperäisesti yleisemmin kuulunut piirre on säilynyt jossakin -yksityistapauksessa. Tarkasteltaessa häätapoja etenkin -yleismerkitykselliseltä kannalta, ovat tällaiset yksityiset tapaukset -huomioonotettavat. - -Tutkimusalan laajuus ja monihaaraisuus on tässä yrityksessä sallinut -ottaa lähemmin tarkasteltavaksi vain sangen rajoitetun määrän -kysymyksiä. Tässä suhteessa on joskus aineiston puutteellisuuskin -vaikuttanut. Monet alaan perehtymättömiltä häätapojen kuvaajilta -huomaamatta jääneet seikat olisivat olleet tälle tutkimukselle -tärkeitä. Muutamat kysymykset ovat taasen laadultaan sellaisia, että -niiden suhteen päästään tuloksiin vain silloin, kun tarpeeksi laaja -aineisto on käytettävissä. Häätapojen yleisten kysymysten tarkastelussa -on rajoituttu etupäässä niihin yleisimpiin kohtiin, jotka aikaisemmissa -tätä alaa koskevissa tutkimuksissa ja kirjoituksissa ovat enimmän -saaneet huomiota osakseen tahi jotka oleellisimpina näyttävät kuuluvan -varsinaisesti tutkimuksemme alaisten kansojen tapoihin. Moni tärkeä ja -mielenkiintoinen tapa on rajoittamissyistä saattanut tulla vain -vaillinaisesti valaistuksi tahi jäänyt tykkänään lähempää tarkastelua -vaille. - -Tutkimuksemme kohdistuu varsinaisesti kolmeen suomalais-ugrilaiseen -kansaan, jotka historiallisten vaiheittensa ja kultturisuhteittensa -kannalta sopivat hyvin rinnakkaisesti tarkastettaviksi. Votjakkien -lähimmän sukulaiskansan, syrjänien, avioliittotavat ja etenkin -varsinaiset hääseremoniat näyttävät kadottaneen siksi paljon -alkuperäisyydestään, ettei niiden systemaattinen esittäminen -votjakkilaisten rinnalla jälkimäisten valaisemiseksi yleensä ole -tarpeellista. Lukuunottamatta muutamia erittäin mielenkiintoisia -alkuperäisiä käsityksiä sukupuolien välisistä suhteista sekä yleisiä -häämenoihin liittyviä maagillisia toimituksia, osottavat syrjäniläiset -kosinta- ja häämenot pääasiallisimmissa kohdissaan suurta -venäläispiirteisyyttä. Näin ollen antavat syrjäniläiset tavat varsinkin -venäläistä vaikutusta määriteltäessä mielenkiintoisia vertauskohtia, -joten niiden esittäminen yleisen vertailun kannalta on tärkeätä. - -Useat kosinta- ja häätapojen seikat ovat siksi kiinteässä yhteydessä -muutamien avioliittotapojen yleisten kysymysten kanssa, että on käynyt -välttämättömäksi seurata eräitä näistä yksityiskohtaisemminkin. Näin -ovat esim. jotkut kosintatapojen piirteet selitettävissä eräiden -avioliiton solmimisen perusteiden, kuten naisen ryöstön ja -lunnasrahalla hankkimisen avulla, samalla kuin n.s. alote- ja -valintaoikeudellisilla seikoilla on huomattava merkitys useiden tapojen -selvittelylle. Edelleen ovat muutamat omituiset, etupäässä votjakkien -häätavoissa esiintyvät ilmiöt, morsiamen palaaminen synnyinkotiin -häiden jälkeen ja uudistetut häämenot lopullisesti miehelään tuotaessa, -yhteydessä eräiden avioliittotapojen yleisten kysymysten kanssa. Näihin -tutustuminen on kehottanut tarkastelemaan niitä sellaisenaan -yleisemmältäkin kannalta, varsinkin koska useimmat tännekuuluvat seikat -tutkimuksenalaisten kansojen tavoissa ovat olleet selvitystä vailla ja -niillä avioliittotapojen yleisen tutkimuksen kannalta näyttää olevan -merkitystä. - -Kosinta- ja häämenojen sarja on esitetty luonnollista järjestystä -seuraten, s.o. tavat on esitetty siinä järjestyksessä kuin ne seuraavat -toisiaan. Lukuisat varsinkin mordvalaisten tapojen piirteet -osottautuvat verrattain myöhäisenä aikana nykyisiltä lähimmiltä -naapurikansoilta, etupäässä venäläisiltä saaduiksi lainoiksi. Samalla -muodostavat tsheremissien tavat yhdessä tshuvassilaisten kanssa -erikoisen ryhmänsä, joka osottaa lukuisia yksityiskohtaisia -yhtäläisyyksiä, joita useinkaan ei sen kauempana tavata. Näiden -erittelyä varten on tarpeellista mahdollisimman yksityispiirteisesti -seurata niitä kunkin kansan tavoissa, mikä käy mahdolliseksi ainoastaan -tuomalla esille tarpeellisen laajasti deskriptivistä aineistoa. -Tämänlaatuiset vertailut ovat sen vuoksi pääasiallisesti suoritetut -ensimäisessä osassa deskriptivisen esityksen yhteydessä. Näin on -vapauduttu esittämästä varsinaisessa vertailevassa osassa sellaisia -tapoja, jotka usein sellaisenaan yksinkertaisen vertailun avulla ovat -selitettävissä lainoiksi tahi vieraspiirteisiksi. Useiden muun -laatuisten tapojen suhteen, joita varten laveammalle ulotetut vertailut -ovat olleet tarpeellisia, on samaa menettelytapaa noudattamalla käynyt -mahdolliseksi päästä vertailuissa yleisemmälle kannalle ja vapautua -yksityispiirteisestä deskriptivisen aineiston uudelleen esittämisestä. - - - - - - -I - -Deskriptivinen esitys tutkimuksenalaisten kansojen kosinta- ja -häätavoista ynnä eräiden näiden suhde nykyisten naapurikansojen -tapoihin. - - - - - -Mordvalaiset. - - - -Naisenryöstöt ja morsiamen lunnasrahalla hankkiminen. - - -Mordvalaisten avioliittotapoja käsittelevissä kuvauksissa kiinnittävät -vanhimmista nykyaikaisiin saakka erikoisesti huomiota ne tavat, joilla -morsian hankittiin. Näiden joukossa on sellaisilla tavoilla, joissa -ilmenee enemmän tahi vähemmän selvää väkivallan käyttöä naisen -hankinnassa, sangen huomattava asema. - -Naisenryöstöistä kertovat lukuisat aikaisemmat ja myöhemmät -mordvalaisten tapojen ja elämän kuvaajat. XVIII vuosisadan -loppupuolella huomionsa tehnyt akatemikko I. Lepehin mainitsee köyhien -mordvalaisten, joilla ei ollut varaa suorittaa morsiamesta lunnasrahaa, -hankkineen niitä ryöstämällä. Tyttö siepattiin joko markkinoilla -ollessaan tahi kotikylästään. Jos ryöstäjät takaa-ajettaessa -saavutettiin, syntyi taistelu, missä ryöstäjät saattoivat menettää -henkensäkin. Tytön sukulaiset teljettiin yrityksen ajaksi pirttiin. - -Erittäin mielenkiintoisia ovat ne tiedot, jotka entinen -Nizhnij-Novgorodin arkkipiispa Jakov antaa mordvalaisten -naisenryöstöistä. Huomattuaan hyvän neitosen tahi saatuaan -kuulopuheiden mukaan tiedon sellaisesta, saapuivat ryöstäjät salaa -morsiamen kotikylään ja tavattuaan tytön pellolla, lähteellä tahi -jossakin muussa paikassa yksinään (mutta ei kotona, sillä huoneesta ei -mordvalaisen tavan mukaan neitoja saanut ryöstää), veivät hänet -mukanaan. Tällöin tapahtui usein taisteluita, joissa joku voi saada -surmansakin. Morsiamen sukulaiset lähtivät nimittäin ajamaan ryöstäjiä -takaa. Jos he saavuttivat heidät omilla pelloillansa, saivat he ilman -vastustusta tytön takaisin ja ryöstäjien oli maksettava sakko "kunnian -loukkauksesta". Jos ryöstäjät taas saavutettiin maalla, joka ei -kuulunut ryöstetyn tytön kotikylälle eikä ryöstäjien kylälle, syntyi -taistelu. Mutta jos takaa-ajajat tapasivat ryöstäjät näiden omilla -alueilla, oli heidän itkien jätettävä neito ja palattava kotiansa. -Perillä suljettiin ryöstetty sulhasen kanssa aittaan kolmeksi -vuorokaudeksi. Joka aamu ja ilta lyötiin halolla oveen, lausuen -kolmasti: "Tottukaa toisiinne." Kolmen päivän perästä alkoi juhla -lauluineen, tansseineen ja soittoineen. - -Lukuisat myöhäisemmätkin mordvalaisten tapojen kuvaukset sisältävät -kertomuksia naisenryöstöistä. Nizhegorodin läänin Arzamasin piirissä -kerrotaan ennen aikaan erään tien varrella olleen kaksi puusta tehtyä -kuvaa, joista toinen oli miehen, toinen naisen muotoinen. Ne esittivät -paikalla surmansa saanutta sulhasta ja morsianta. Eräs mordvalainen -oli ryöstänyt pojalleen morsiamen. Tytön vanhempien saavutettua -takaa-ajossa ryöstäjät, syntyi taistelu, jossa sulhanen ja morsian -menettivät henkensä. - -S. Ivantsev kertoo Alatyrin piirin Durkin kylän mordvalaisten noin 35 -vuotta sitten varastaneen morsiamia vieraista kylistä. Sulhasen -vanhemmat panivat merkille jonkun tytön, kokosivat muutamia miehiä ja -lähtivät nuijilla asestettuina ryöstöretkelle. Vakoiltuaan tyttöä, -sieppasivat he tämän sopivassa tilaisuudessa ja veivät suoraan -kirkkoon. Jos morsiamen sukulaiset huomasivat ajoissa teon, kiiruhtivat -he ryöstämään tyttöä takaisin, jolloin syntyi taistelu; mikä -tavallisesti päättyi siten, että tyttö jäi anastajille. Saalis vietiin -vastarinnasta huolimatta suoraan vihittäväksi. Kirkonpalvelijoille oli -edeltäkäsin ilmoitettu aikeesta, ja morsian vihittiin usein vastoin -tahtoansa. Nähdessään, ettei asiassa mitään voitu tehdä, yhtyivät -morsiamen vanhemmat pitämään hääpitoja. - -A.N. Münchin mukaan sattui Saratovin läänin Orkinon kylässä vanhaan -aikaan usein sellaisia tapauksia, että morsiamen ollessa vastahakoinen -tahi kun vanhemmat eivät suostuneet häntä antamaan miehelään, hänet -otettiin ja vihittiin väkivaltaisesti, jolloin sulhasen sukulaiset -edeltäpäin sopivat papin kanssa. Pappi sulki melua ja tappelua -estääkseen kirkon ovet ja toimitti vihkimisen morsiamen vastustelusta -ja rukouksista huolimatta. Tällaisissa tapauksissa sattui tappeluita -molempien puolten välillä. Kerran tapahtui viljapellolla, josta -morsianta ryöstettiin, ankara toistensa silpominen sirpeillä. Saman -läänin Petrovskin piirissä ryöstettyjä tyttöjä vihittiin -väkivaltaisesti. Joskus vihittiin neito sidottuna. - -Xaisenryöstökertomukset käyvät tavallisesti kahteen eri suuntaan. -Sellaisten ryöstöjen ohella, joissa käytettiin väkivaltaa, tapahtui -"ryöstöjä" myöskin ryöstettävän suostumuksella. - -Sergatshin piirissä ryöstettiin morsiamia väkivaltaisesti, jolloinka -miestappojakin tapahtui. Mutta vanhempien tehdessä esteitä nuorten omin -päin aikomalle avioliitolle, "ryöstettiin" morsiamia ryöstettävän -suostumuksella. Pensan läänin Krasnoslobodskin piirissä lähti -nuorukainen, jollei hän onnistunut saamaan morsianta lähikylistä, -ryöstöretkelle etäkyliin. Ryöstön jälkeen piiloteltiin metsässä -muutamia päiviä. Saman läänin Insarin piirikunnassa ei morsianta -ryöstänyt sulhanen, vaan tämän sukulaiset. Sulhanen ja morsian näkivät -toisensa vasta vihkimisen jälkeen. Ryöstettyä neitoa koetettiin kaikin -tavoin taivuttaa kohtaloonsa. Tämän ohella tapahtui sellaisia ryöstöjä, -joita varten edeltäkäsin oh hankittu ryöstettävän suostumus. - -Vielä meidän päivinämme on mordvalaisten keskuudessa yleisesti säilynyt -muisto väkivaltaisesta morsiamen hankkimisesta. Afashevon tienoilla -kerrotaan morsiamia vielä noin neljäkymmentä vuotta sitten hankitun -väkivaltaisesti ryöstämällä. Vastusteleva neitonen särki sulhasen -kotona joskus pirtin akkunat. Hänet suljettiin muutamaksi ajaksi -saunaan tahi aittaan, jonne loitsijaeukko lähetettiin häntä -taivuttamaan. Belyj Klutshissa mainitaan viimeisten väkivaltaisten -naisenryöstöjen tapahtuneen noin viisikymmentä vuotta, Kurninon -mokshalaisilla nelisenkymmentä vuotta sitten. - -Edellisessä on jo naisen väkivaltaisen anastamisen ohella mainittu -sellaisista morsiamen hankkimisista, jotka tapahtuivat muodollisesti -ryöstön tavoin, mutta joita varten oli saatu ryöstettävän suostumus. -Tällaiset morsiamen ryöstöt eivät mordvalaisilla ole harvinaisia meidän -päivinämmekään. Saratovin läänissä puhutteli nuori mies tyttöä -kisapaikalla, tehden hänen kanssaan sopimuksen ja määräten ajan ja -paikan, missä ryöstö oli tapahtuva. Morsiamen sukulaisia sovittaakseen -maksoi hän niille lunnasrahaa. Eräässä tiedossa Pensan läänistä -sanotaan morsiamia ennen viedyn väkisin vihille, mutta myöhemmin ovat -naisenryöstöt tapahtuneet neidon suostumuksella. Tyttö vie edeltäkäsin -tavaransa sovittuun paikkaan, josta sulhanen käy hänet korjaamassa. -Toisessa samasta läänistä olevassa tiedossa sanotaan avioliittoja -solmittavan sekä kosinnan kautta että "karkaamalla", jossa tapauksessa -sulhasen vanhemmat saapuivat viinaa ja rahaa mukanaan morsiamen kotiin -pitääkseen sovintojuhlaa. - -Tällaisten naisenryöstöjen syyksi mainitaan korkeat lunnasrahat, -vanhempien asettamat esteet nuorten itsenäisesti suunnittelemalle -liitolle ja suuret kosinta- ja hääkustannukset. - -Suurin osa naimisiinjoutuvan naisen suostumuksesta tapahtuvia -naisenryöstöjä tapahtuu hänen vanhempiensa tahi suvun oikeutta -loukkaamalla, vastoin heidän tietoansa ja tahtoansa. Samaran läänissä -sopivat nuorukainen ja neito asiasta keskenään, jonka jälkeen nuori -mies ilmaisi aikeen sukulaisilleen. Sitten ryöstettiin tyttö tämän -vanhempien tietämättä, heidän poissaollessaan. Vanhemmat kantoivat -kauan vihaa, mutta leppyivät useimmiten saatuaan lunnasrahaa. Sulhasen -suvun puolelta koetettiin sovittaa neidon vanhempia maksamalla -lunnasrahaa. - -Tämän ohella tavataan ryöstöjä, joilla on fiktivinen ja muodollinen -merkitys. Eräässä Pensan läänistä olevassa tiedossa mainitaan morsiamen -vanhempien usein tietävän ryöstöyrityksestä, vaan ei tekevän sille -esteitä. Tällaisella avioliiton solmimistavalla tahdottiin päästä -suurista kosinta- ja hääkustannuksista. Tavallisissa kosintanaimisissa -kuluu nimittäin paljon kestitysaineita ja avioliittomenoissa on -annettava paljon lahjoja. Nizhegorodin läänin Sergatshin piirissä -alettiin avioliittopuuhat kosinnalla, noudattaen kaikkia sen yhteydessä -tavallisia menoja. Kosinnan päätyttyä oli sulhasen kuitenkin -ryöstettävä morsiamensa. Tämä meni sitä varten sovitulle paikalle -pellolle tahi joelle, josta sulhanen ikäänkuin väkisin sieppasi hänet, -morsiamen tehdessä ankaraa vastarintaa. - -Naisenryöstöjen toimeenpanijoiksi mainitaan, paitsi naimisiinaikovaa -nuorta miestä, hänen isänsä ja muut sukulaisensa. Simbirskin läänin -Ardatovin piirissä tapahtui ryöstö usein ilman sulhasen osanottoa, -vieläpä hänen tietämättäänkin. Sen toimittivat sukulaiset naapurien -avustamana. N.I. Smirnovin mukaan toimittivat mainitun läänin -ersalaisilla ryöstön aivan sivulliset henkilöt, joilla oli kokemusta -tällaisissa asioissa. Sulhasen vanhempien alotteesta ja toimittamana -tapahtui väkivaltainen naisenryöstö myöskin Simbirskin läänin Alatyrin -piirin Durkin kylässä. - -Edellä esitetyt naisenryöstön muodot, varsinkin väkivaltainen ja -sopimuksellinen, esiintyvät usein samalla paikkakunnalla rinnatusten, -jota paitsi niiden ohella solmittiin avioliittoja rauhallisen kosinnan -perustalla. Lepehinin ja Jakovin kertomuksista käy ilmi väkivaltaisen -ryöstön rinnalla tapahtuneen kosintanaimisiakin. Samasta puhutaan -eräässä Saratovin läänistä olevassa tiedossa. Nizhegorodin läänin -Sergatshin piirissä ryöstettiin morsiamia sekä väkivaltaisesti että -sopimuksellisesti, jonka ohella tapahtui kosinta-avioliittojakin. - -Edellisestä on jo käynyt selville, miten naisenryöstöt joskus johtuvat -sopimuksellisen avioliiton alaan kuuluvista syistä. Näistä on -huomattavin halu päästä suorittamasta naisesta maksettavaa korkeaa -lunnasrahaa. Naisenryöstöjen mainitaan lunnasrahan määrän kohotessa -samassa määrin käyneen yleisemmiksi. Toiselta puolen olemme jo edellä -havainneet ryöstön ohella noudatettavan osaksi rauhallisen avioliiton -muotoja: vanhempien lepyttämiseksi suoritettiin näille lunnasrahaa. -Lepehin mainitsee kuitenkin, ettei ryöstettäessä maksettu täyttä -lunnasrahaa. - -Yllä esiintuodut tiedot mordvalaisten avioliittotavoista oikeuttavat -päättämään, että heillä keskinäiseen sopimukseen perustuvan -avioliittomuodon ohella on vallinnut anastuksellinen, väkivaltainen -naisen ryöstö, jossa ilmeni väkivaltaa itse ryöstettävää ja hänen -holhojiaan kohtaan. Useat edellä esitetyt seikat ovat osottaneet -naisenryöstön olevan yhteydessä erään tutkimuksemme alaisten kansojen -avioliittotapojen huomattavimman tekijän, morsiamesta tämän suvulle -suoritettavan aineellisen korvauksen eli lunnasrahan suorituksen -kanssa. Naisenryöstöjen merkitys saakin viimeksimainittujen ilmiöiden -selvityksestä paljon lisävalaistusta. - -Lunnasrahan suorittamista morsiamesta on pidettävä mordvalaisten -avioliiton oikeudellisena perustana ja se on avioliittotavoissa -läpikäyvänä piirteenä. - -Lepehin kertoo mordvalaisten kosintatilaisuudessa sopivan lunnasrahasta -(_kalym_). Sitä maksettiin 8-10 ruplaan ja enemmänkin, jonka lisäksi -tuli ämpäri viinaa ja tynnyrillinen olutta ja mettä, mikä kaikki -sulhasen isän oli suoritettava morsiamen perheelle. Georgin mukaan -mordvalaiset tyttäriään naittaessaan sopivat niiden hinnasta, jota -suoritettiin kahdeksasta kymmeneen ruplaan. Pallas sanoo morsiamesta -maksettavan lunnasrahan olleen mokshalaisilla käytännössä kuten -itämaisilla kansoilla yleensä. Arkkimandriitta Makarij mainitsee -Nizhegorodin läänin mokshalaisilla sulhasen isän maksaneen _inatan_ ja -_imbaban_ määräyksen mukaan morsiamen isälle määräsumman tyttären -kasvatuksen korvaukseksi. Paitsi rahaa, kuului lunnaisiin jonkun verran -lihaa, viinaa, olutta ja hunajaa. - -Myöhemmältä ajalta olevat tiedot puhuvat yksimielisesti lunnasrahasta -avioliiton tärkeimpänä ehtona. Vastaaviin olosuhteisiin nähden nousee -lunnasraha usein sangen huomattaviin summiin. Rahana suoritetaan jopa -kaksikinsataa ruplaa. Tämän ohella annetaan morsiamen perheelle viljaa, -vaatetavaroita sekä ruokatavaroita. - -Lunnasraha on mordvalaisilla käytännössä vielä nykyäänkin. Rahana -maksetaan paikotellen sataan kahteenkymmeneen ruplaan saakka, jota -paitsi morsiamen suvulle toimitetaan sovittu määrä viinaa. - -Morsiamen lunnaista sovitaan kihlajaistilaisuudessa. Lunnasraha -maksetaan joskus tässä tilaisuudessa, joskus myöhemmin, kuitenkin ennen -häitä. - -Lunnasrahan mainitaan usein olevan suhteessa niihin lahjoihin, joita -morsiamen häiden aikana on annettava sulhasen sukulaisille. Joskus -pidetään sitä häistä morsiamen suvulle johtuvien menojen korvauksena. - -Lahjojen arvo ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa nouse läheskään -lunnasrahan määrään. Tätä paitsi on rahana suoritettavan lunnasrahan -ohella morsiamen suvulle annettavalla viinalla ja ruokatavaroilla -tavallisesti nimenomaan häämenojen korvauksen luonne. - -Lunnasrahaa ei myöskään voida pitää korvauksena morsiamen mukana -annettavista myötäjäisistä. Myötäjäisillä ei mordvalaisten avioliitossa -ole varsinaista merkitystä. Morsiamen mukana annetaan tavallisesti vain -hänen yksityistavaransa, kuten vaatteet ja vuodetarpeet. - -Lunnasrahan merkitystä arvosteltaessa on huomioonotettava vielä se -seikka, että sen määrä on riippuvainen morsiamen ominaisuuksista, esim. -hänen ijästään. Erään tiedon mukaan maksettiin 20-vuotisesta tytöstä -70-100 ruplaa, yli 20-vuotisesta vähemmän. Toisessa tiedossa mainitaan -maksetun sitä korkeampi lunnasraha, mitä nuorempi morsian oli. - -Etempänä tutkimuksessamme tulemme huomaamaan useiden mordvalaisten -avioliittotapojen ilmiöiden osottavan lunnasrahalla olevan varsinaisen -morsiamesta tämän vanhemmille suoritettavan korvauksen luonteen ja -saavan selvityksensä tästä tosiasiasta. - - - -Ikäsuhteista. - - -Akatemikko Lepehin mainitsee mordvalaisten kihlanneen alaikäisiä -keskenään. Pallas kertoo samaten alaikäisiä naitetun keskenään, mutta -samalla mainitsee hän poikasia naitetun täysikasvuisten neitosten -kanssa, tarkoituksella saada perheeseen työntekijättäriä. - -Milkovitsh sanoo alaikäisiä kihlatun keskenään; tyttöä tällainen -kihlaus ei välttämättömästi sitonut, mutta nuorukaisen, jos hän tahtoi -mennä toisen kanssa naimisiin, oli maksettava muutamia ruplia korvausta -(purkajaisia). Tyttärensä naittoivat mordvalaiset vasta kolmen- tahi -neljänkymmenen vuotiaina. Arkkimandriitta Makarij mainitsee, että isä -saattoi ottaa 12-vuotiselle pojalleen vaimoksi täysikasvuisen tytön, -jos perheessä oli työvoimista puute. - -Paitsi varhaisia kihlauksia, joita seurasi odotusaika ennenkuin -avioliitto pantiin toimeen, havaitaan siis sellainen ilmiö, että -alaikäiselle miehen puolelle otettiin vaimoksi täysikasvuinen nainen. -Useat myöhemmät tiedot puhuvat saman tapaisista ilmiöistä, jotka ovat -viime aikoihin saakka säilyneet mordvalaisten avioliittotavoissa siinä -muodossa, että mies avioliittoon mennessä on naista huomattavasti -nuorempi. - -Hallitsevan Senaatin Pensan läänin papistolle kahdeksannentoista -vuosisadan viisikymmenluvulla antamassa käskykirjeessä valitetaan -mordvalaisten naittavan alaikäiset poikansa kahdeksan, kymmenen ja -kahdentoista vuotisina ja ottavan niille kahdenkymmenen vuotiaita ja -vanhempiakin vaimoja. Saratovin läänissä kosittiin Münchin mukaan -vanhaan aikaan 10--12-vuotiselle pojalle 20-vuotiaita ja vanhempiakin -neitoja; ei erittäin kauan sitten oli 12-vuotinen poika naimisissa -20--25-vuotisen naisen kanssa. Nykyäänkin mordvalaiset naittavat -poikansa etupäässä jo 17-vuotisina, pyytäen tähän kirkon viranomaisilta -erikoisen luvan; morsiamet taasen ovat 19--20-vuotiaita. Samaran -läänin Bugulman piirissä naitettiin pojat viime vuosisadan -seitsenkymmenluvulla kahdeksantoista vuotiaina, morsianten ijän ollessa -kahdenkymmenen viiden ja kolmenkymmenen välillä. Huolimatta maallisen -ja hengellisen vallan kielloista, tapahtui Pensan läänin mokshalaisilla -sellaisia avioliittoja, joissa miehen puoli oli alaikäinen vielä viime -vuosisadan 20-luvulla, jolloin miehen alimmaksi naimaijäksi oli -säädettynä 15 vuotta. - -Mordvan kansan keskuudessa on muisto tällaisista avioliitoista useissa -paikoin säilynyt meidän päiviimme saakka. Kurninossa muistettiin kertoa -vanhasta tavasta naittaa aivan nuoria poikia 25-30 vuoden ikäisten -neitojen kanssa. Simbirskin läänin Afashevossa ja Belyj Klutshissa on -tällainen tapa niinikään kansan muistossa säilynyt. - -Tapa naittaa alaikäisiä poikia täyskasvuisten neitosten kanssa on -mordvalaisilla vallinnut yleisenä siitäkin päättäen, että se on antanut -aiheen lukuisille kansanlauluille, jotka kuvaavat niitä traagillisia -suhteita, jotka olivat tällaisten luonnottomien avioliittojen -seurauksena. - -Nykyaikaiset naimaikäsuhteet ovat olojen muuttuessa muodostuneet -pääasiassa samanlaisiksi kuin venäläisillä vallitsevat. Afashevossa -vaihtelee morsiamen ikä 16-20 vuosien välillä, nuorukaisen naimaijän -ollessa 18-22 vuotta; samanlaiset ovat suhteet myös Belyj Klutshissa. -Vesinin mukaan on venäläisten talonpoikien keskuudessa miehen -tavallinen naimaikä 18-24 vuotta, morsiamen ijän vaihdellessa 16-18 -vuosien välillä. Näissä suhteissa on tietysti kirkon ja maallisen -vallan säännösten vaikutus näkyvissä. - -Krasnoslobodskin mokshalaisten nykyiset käsitykset näyttäisivät -viittaavan vanhempaan kantaan. He pitävät kahdenkymmenen yhden -ikävuoden yli tullutta nuorta miestä yli-ikäisenä, niin ettei arvokas -morsian sellaiselle mielellään mene. Naiselle sitävastoin ei -kahtakymmentä kolmeakaan ikävuotta pidetä liian korkeana. - - - -Vaalivapaudesta ja aloteoikeudesta. - - -Vanhempien päättäessä lastensa avioliitosta näiden vielä kehdossa -ollessa tahi yleensä heidän alaikäisyytensä aikana, ei saattanut olla -puhetta naimisiinjoutuvan omasta määräysvallasta. Samoin oli asianlaita -silloin, kun alaikäiselle poikalapselle otettiin täysikasvuinen neito -puolisoksi. Näissä tapauksissa kuului naimaoikeus alaikäisen -holhoojalle. - -Vanhempien vallankäytöstä lastensa avioliitoissa puhuvat nimenomaan jo -vanhemmat mordvalaisten tapojen kuvaajat. "Lastensa avioliiton suhteen --- lausuu Lepehin -- on isillä täydellinen valta, eivätkä he kysy -näiltä vähintäkään heidän suostumustaan. Kun isä katsoo hyväksi naittaa -poikansa, alottaa hän itse kosinnan morsiamen isän luona." Georgin -mukaan näkee sulhanen morsiamen ensi kertaa vasta hääpäivänä, Kosimisen -toimittaa sulhasen isä ilman edellisen tietoa asiasta. Milkovitshin -tiedon suhteen, ettei vanhempien alaikäisyyden aikana toimittama -kihlaus ollut naiseen nähden sitova ja että miehen puolelta siitä -voitiin vapautua purkajaisia maksamalla, ei ole varmuutta, kenestä -lopullinen päätös riippui. Piispa Jakovin mukaan valitsivat morsiamen -sulhasen vanhemmat. Sulhanen ei tuntenut eikä koskaan nähnytkään -morsianta ennen vihkimistä, ei kosinnan aikana eikä jälkeen. - -Useimmat myöhäisemmältä ajalta olevat tiedot käyvät ylläesitettyjen -suuntaan. Samaran läänin Bugulman piirissä sanotaan isien pitäneen -velvollisuutenaan naittaa poikansa. Sulhaset eivät ennen häitä käyneet -kertaakaan morsiantensa luona. Jos morsian otettiin vieraasta kylästä, -ei sulhanen häntä tätä ennen tuntenutkaan. Saratovin läänissä alotti -kosinnan sulhasen isä eikä sulhanen itse. Pensan läänin Narovtshatin ja -Krasnoslobodskin piirissä tapahtui morsiamen valinta vanhempien -tahdosta. Pensan ja Simbirskin läänien mokshalaisilla riippui morsiamen -valinta vanhemmista. Naimisiinjoutuvat eivät tehneet esteitä vanhempien -tahdolle. Kasanin läänin Tshistopolin ja Spasskin piireissä oli -kosinnan alottaminen sulhasen isän asia. Simbirskin läänin Alatyrin -piirissä tapahtui viime vuosisadan loppupuoliskolla avioliittoja -harvoin nuorten keskinäisestä taipumuksesta, vaan riippui asia -vanhempien päätösvallasta. Isä valitsi pojalleen morsiamen ja hänen oli -tähän tyydyttävä. Naimisiinjoutuvat eivät uskaltaneet papillekaan -ilmaista, että heitä pakotettiin vastoin tahtoa avioliittoon. - -Kaikki tännekuuluvat tiedot eivät kuitenkaan käy yhtä jyrkästi tähän -suuntaan. Sopimuksellisen ryöstön yhteydessä olemme havainneet -naimisiinaikovan nuoren miehen itsensä voivan esiintyä toimivana. -Samaran läänissä, missä sopimukselliset naisenryöstöt viime vuosisadan -loppupuolella olivat tavallisia, alotti erään tiedon mukaan nuori mies -itse naimahankkeensa, antaen niistä tiedon vanhemmillensa. Saratovin -läänin Orkinon kylässä kuului morsiamen valinta ja alotteenteko -avioliitossa samoihin aikoihin pääasiallisesti sulhaselle itselleen. -Erään samasta läänistä olevan aikaisemman tiedon mukaan alotettiin -kosinta tavallisesti sulhasen ja morsiamen edeltäkäsin hankitun -myöntymyksen perustalla, mutta toisinaan tapahtui se vastoin morsiamen -tahtoa. Saratovin läänin Hvalynskin piirissä hankkivat vanhemmat -pojalleen morsiamen tämän omien osotusten mukaan. - -Toimeenpanevana voimana esiintyy näidenkin myöhemmältä ajalta olevien -tietojen mukaan vanhempien vallankäyttö, joskin naimisiinjoutuvan -omakin tahto otetaan huomioon. Pääasiallisesti tämänlaisina -esiintyvätkin nykyaikaiset suhteet, joissa vanha kanta sittenkin usein -selvänä ilmenee. Tapa kihlata alaikäisiä keskenään on vielä käytännössä -Nizhegorodin läänin Arzamasin piirin ersalaisilla. Täällä ei ole -harvinaista, että 10-vuotiaita ja nuorempiakin lapsia kihlataan -keskenään. Avioliitto tapahtuu vasta seitsemän tahi kahdeksan vuotta -kihlauksen jälkeen. Simbirskin läänin Buinskin ja Alatyrin piireissä -toimittavat Evsevevin mukaan morsiamen valinnan vanhemmat. Ennen -kosintaa kutsutaan kokoon sukulaiset, joille vanhemmat ilmoittavat -valinneensa pojalleen morsiamen ja tiedustelevat heidän mielipidettään -valinnan suhteen. Afashevossa kuuluu aloteoikeus niinikään -varsinaisesti vanhemmille ja suvulle. Asiasta neuvottelemaan kutsuu -perheen pää sukulaisia ja esittää näille ehdokkaansa. Sopivalla tavalla -hankitaan myöskin sulhasen oma mielenlaatu tietoon, sitä häneltä -kuitenkaan suorastaan kysymättä. Belyj Klutshissa tapahtuvat avioliitot -suurimmaksi osaksi naimisiinmenijöiden omasta tahdosta ja alotteesta; -aikaisemmin kerrotaan vanhempien määräysvallan olleen vallitsevana. -Vetshkanovossa kysyvät vanhemmat pojaltaan, kun hän on tullut -naimaikään, ketä hän haluaa vaimokseen. "Se on teidän vallassanne", on -vastaus melkein aina. Vanhemmat valitsevat tämän jälkeen puhemiehen. -Kurninon mokshalaisilla tapahtuu avioliittoja sekä naimisiinmenijöiden -omasta alotteesta että vanhempien alkuunpanosta. Jälkimäisen laatuisten -avioliittojen sanotaan olevan yleisempiä. - -Useat esiintuoduista tiedoista koskevat etupäässä naimisiinjoutuvan -miehen naimaoikeutta, toiset taasen sekä miehen että naisen asemaa -puheenaolevan kysymyksen suhteen. Mitä erikoisesti naiseen tulee, -edellyttää jo lunnasrahan suorittaminen naisesta tämän perheelle naisen -enemmän tahi vähemmän oikeudetonta asemaa. Samasta puhuvat aikaisemmat -ja vielä nykyäänkin tavattavat kihlaukset tyttöjen alaikäisyyden -aikana. - -Kosintatavoissa on huomattava, että kosintakeskustelut alotetaan -morsiamen isän kanssa ja että naimasuostumusta ennen kaikkea pyydetään -morsiamen vanhemmilta. - -Myöhäisempänä aikana on usein paikoin morsiamen omakin tahto ja -toivomus otettu lukuun, vaikka vanhempien vallankäyttö tällöinkin on -selvästi huomattavissa. Kasanin läänin Tshistopolin ja Spasskin -piireissä kysyivät vanhemmat tyttäreltään, onko hän halukas menemään -kosivalle nuorukaiselle. Belyj Klutshissa solmitaan nykyisin -avioliittoja etupäässä nuorten oman valinnan perustalla. Kurninossa -tapahtuu avioliittoja myöskin nuorten keskinäisestä taipumuksesta. -Neito voi joskus asettua vanhempien tahtoa vastaankin ja kieltäytyä -menemästä kosivalle, jolloin hän kääntyy papin puoleen pyynnöllä, ettei -tämä toimittaisi vihkimistä. Vetshkanovossa puhuvat vanhemmat -naimaesitykseen suostuttuansa myöskin tyttärensä kanssa, joka ilmaisee -suostumuksensa sanoen: "Niinkuin tahdotte." Jos tyttö taas jyrkästi -kieltäytyy, niin vanhemmat harvoin pakottavat häntä. - -N.s. karkausavioliitot (venäl. _samokrutka l. samohodka_) ovat toiselta -puolelta todistuksena vanhempien vallankäytöstä, toiselta -naimisiinaikovien taipumuksesta itsekohtaisesti määrätä kohtalonsa -avioliittoon mennessä. Sopimuksellisia ryöstöjä varten hankittiin ennen -kaikkea "ryöstettävän" neidon suostumus. Tätä ei tarvitse kuitenkaan -käsittää ainoastaan taipumukseksi yleensä hankkia naisen suostumus -avioliittoa varten, vaan saattaa se yhtä hyvin johtua halusta voida -suorittaa ryöstö, joka sopimuksellisenakin ryöstönä sisälsi väkivaltaa -morsiamen holhojia ja perhettä kohtaan, mahdollisimman helposti ja -turvallisesti. - - - -Aika, jona avioliittoja solmitaan. - - -V. Mainov väittää ersalaisten rakentavan avioliittoja mieluimmin -laskiaisen edellä ja helluntai-aaton jälkeen. Sen perästä pidetään -Pietarin päivän jälkeistä aikaa sopivimpana. Mokshalaiset taasen -viettävät häänsä joko lokakuussa tahi laskiaisen edellisellä -"lihaviiköila". - -Muutamat tiedonannot sekä omat tätä koskevat tietomme käyvät yhteen -edelläesitetyn kanssa. Mordvalaisilla näyttäisi siis esiintyvän kaksi -häiden viettokautta, syksyinen Pietarin päivän jälkeen ja talvinen -ennen laskiaista. - -Pari tiedonantoa puhuu tämän ohella keväisestä häidenviettokaudesta. - -Vesinin mukaan pitävät isovenäläiset häitä tavallisimmin syksyisen -paastottoman ajan, s.o. loka- ja marraskuun kuluessa, sekä uuden vuoden -ja laskiaisen välisenä aikana. Muille vuodenajoille tulee vain 92 % -häiden koko määrästä. Vladimirin läänissä tapahtuvat avioliitot -etupäässä syksyisenä päästöttömänä aikana; syksyn osalle tulee 75 % -häiden koko määrästä. Toinen häidenviettokausi on talvinen paastoton -aika joulusta laskiaiseen. Vologdan läänissä ovat häät etupäässä -talvella joulun ja laskiaisen välisenä aikana, Kurskin läänissä -niinikään syksyllä ja talvella. - -N.F. Sumtsov väittää slaavilaisilla kansoilla yleensä näitä -pääasiallisesti vietettävän syksyllä. Venäläisissä kronikoissa taasen -helmikuuta nimitetään _svadby_ 'häät'. - -Vaikkakin tietomme näistä seikoista ovat niukkoja ja myöhäiseltä -ajalta, osottavat ne mordvalaisten tapojen eräillä seuduilla -mukautuneen venäläisiin. Molempien kansojen käsityksiin ovat tässä -suhteessa kirkkopaastot vaikuttaneet. Paaston aikana ei häitä -juominkeineen ja kemuineen mielellään pidetä. Syksyinen hääkausi alkaa -Pietarin päivästä, johon Pietarin paasto loppuu. Talvinen taasen sattuu -joulupaaston ja suuren paaston väliseksi ajaksi. - -Parissa tiedonannossa esiintynyt keväinen hääperiodi tavataan yleisenä -Itä- ja Pohjois-Venäjän turkkilais-tatarilaisilla kansoilla. -Tshuvassien avioliitot tapahtuvat etupäässä keväällä ja kesällä. -Simbirskin läänin tatareilla tapahtui Milkovitshin mukaan kosinta -keväällä ja kesällä. Siperian tatarit pitävät häitä etupäässä -kesäkuukausina. Kisilin tatarit viettivät häänsä aina kesällä; Ufan -läänin kristityt tatarit sitävastoin joulun jälkeisenä paastottomana -aikana. Orenburgin kirgisit viettivät häitä kesällä. - - - - -Kosinta. - - -Kosinnalla ymmärrämme tutkimuksessamme niitä rauhalliseen sopimukseen -perustuvia avioliittomenoihin kuuluvia toimia, jotka naimisiinjoutuvien -tahi heidän holhojiensa ja perheittensä kesken tapahtuvat ennen -avioliiton varsinaista toimeenpanoa. Avioliitto edellyttää -useimmissa tapauksissa jonkunmoisten lähempien suhteiden syntymistä -naimisiinjoutuvien sukujen välille sekä niiden oikeudellisten seikkojen -selvittelyä, jotka ovat ehtona avioliiton solmimiselle. Jo -lunnasrahasta sopiminen on mahdollinen yhteisen neuvottelun pohjalla, -jota varten sukujen tahi niiden edustajien on jouduttava läheisiin -kosketuksiin toistensa kanssa. Tämän ympärille on kokoontunut joukko -toimituksia ja menoja, joita pidetään välttämättömänä niiden läheisten -suhteiden aikaansaamiselle, mitkä ovat tarpeelliset ennen avioliiton -lopullista päätökseen saattamista. - -Aikaisemmasta on käynyt selville, että väkivaltaisen avioliiton -solmimisen, naisen ryöstön rinnalla, rakennettiin avioliittoja, joita -ennen tapahtui jonkunmoinen kosintamenettely, ja väkivaltaisestikin -morsiamia ryöstettäessä noudatettiin joskus menoja, jotka osottavat -yhtäläisyyttä kosinta- ja kihlausmenojen kanssa. - -Lepehin kuvaa, paitsi tupakkasarvia vaihtamalla tapahtunutta -alaikäisten kihlaamista, toisellakin tavalla toimitettua kosintaa. "Kun -isä aikoo naittaa poikansa, lähettää hän ensiksi morsiamen isän luo -sivullisia henkilöitä kysymään, aikooko hän antaa tyttärensä sille tahi -tälle. Saatuaan tähän suotuisan vastauksen, sopivat molemmilta puolin -yhteen tulleet isät ja äidit ensiksi _kalymista_, s.o. lunnasrahasta, -sekä myös siitä, kenen on suoritettava hääkulut. Kun kaikki tämä on -saatu järjestetyksi, pyytävät sulhasen isä ja äiti koko morsiamen suvun -vieraiksi kotiinsa. Tultuaan sinne tuona päivänä, huvittelevat vieraat, -mutta lapset eivät tästä tiedä vähääkään." - -Milkovitsh kertoo ensin käydyn sulhasen puolelta morsiamen kotona -tekemässä kosintatarjous; jos siihen suostuttiin, sovittiin -_kalymista_. Kosinnan loppuun suorittamista eli kihlausta toimittamaan -lähetti sulhasen isä naispuhemiehen (_svaha_) ja sukulaisia morsiamen -kotiin. - -Nämä pari kuvausta sisältävätkin mordvalaisen kosinnan yleiskulun, -tosin vain muutamat sen pääasiallisimmista kohdista. Myöhempien -yksityiskohtaisempien kuvausten mukaan esiintyy se paljoa -monivaiheisempana. Mutta tämän ohella tavataan kosintatapojen -kuvauksissa muutamia, jotka omituisella tavalla poikkeavat siitä, mikä -on tunnustettava kosinnan tavalliseksi kuluksi. Näitä on siis erikseen -tarkastettava. - -Diakoni Vasilij Orlovin mokshalaisten tapoja koskevassa kuvauksessa -kerrotaan kosinnasta seuraavaa. Sulhasen isä, toimitettuaan uhrin kodin -jumalille (_jurt-azyravalle_ ja _kud-azyravalle_) sekä vainajille, -lähti puolenyön aikaan morsiamen isän talolle, mukanaan leivän kanta, -johon oli pantu mettä. Tämän asetti hän morsiamen isän portin -pielipuulle, lähestyi akkunaa ja piiskalla siihen koputtaen ilmaisi -matkansa tarkoituksen lausuen: "Kosai! Minä olen Poraev Tsikafai. Tulin -kosimaan tytärtäsi Kodaita pojalleni Otsupille, ota mesileipä portista -ja rukoile!" Sitten pakeni hän täyttä laukkaa pihalta. Morsiamen isä -lähti sukulaisten kanssa ajamaan takaa. Jos he saavuttivat kosijan, -antoivat he tälle selkäsaunan ja palauttivat leivän. Jollei taas -kosijaa tavoitettu, ajoi morsiamen isä tämän kotiin ja ilmaisi -suostuvansa kosintaan. Takaisin kotia tultuaan toimitti morsiamen isä -uhrit _jurt-azyrille, jurt-azyravalle, kud-azyrille ja kud-azyravalle_ -sekä esi-isille, uhraten niille mesileivästä. -- Tällaisesta kosinnasta -eivät mordvalaiset jumalien rangaistusta peläten mitenkään saattaneet -kieltäytyä, vaikka sulhanen ei olisikaan ollut morsiamen veroinen. - -Tässä kosintamenettelyssä oli vielä huomattava se, että kosinnan -tapahtuessa köyhän puolelta koetti morsiamen isä kaikin tavoin saada -jätetyksi leivän takaisin, mutta jos kosittiin rikkaaseen taloon, oli -takaa-ajo näennäistä. - -Arkkimandriitta Makarijn tätä koskeva kuvaus on nähtävästi mukailu -edellisestä. Ennen kosintaa piti sulhasen isä rukouksen, johon kuului -uhri _jurt-azyravalle, kud-azyravalle_ ja vainajille. Kun rukous -kokonaista leipää esilläpitäen oli toimitettu, leikkasi sulhasen isä -leivästä kannikan ja koversi sen ontoksi. Täytettyään sen hunajalla, -lähti hän yösydännä ratsain siihen taloon, josta aikoi kosia pojalleen -morsianta. Kannikan asetti hän portin veräjäpuulle, ajoi itse akkunan -luo, kolkutti sitä ratsupiiskallaan ja lausui: "Sefa! Olen Veshnak -Mazakain poika. Kosin tytärtäsi Kodaita pojalleni Urulle. Ota -portinpielestä mesileipä ja rukoile!" Sitten ajoi hän kiireimmiten pois -kotia. Tämän kuultuaan nousee morsiamen isä heti vuoteeltaan, ottaa -leivän portinpatsaalta ja lähtee kohta lapsineen tahi sukulaisineen -ratsain takaa-ajamaan. Jos he tapaavat tiellä kosijan, niin pieksävät -armotta ja antavat kannikan takaisin. Jolleivät, niin ajavat kosijan -ikkunan eteen ja kysyvät, onko hän kotona. Jos takaa-ajettu kosija jo -on kotona, niin palaa myös morsiamen isä seuralaisineen kotiansa. -Siellä uhraa hän kodin haltijoille hunajakannikasta ja alkaa sitten -valmistaa häitä. Mutta jos takaa-ajajat eivät tapaa kosijaa kotona, -niin luulevat he, että hän on hädissään piiloutunut jonnekin tien -varrella. Tässä tapauksessa viskaavat he hunajakannikan ikkunaan ja -kosinta on rauennut sikseen. Tavallisesti meneteltiin kosijan -varallisuussuhteiden mukaisesti. Jos hän oli köyhä, nousi tytön isä -kiireimmiten vuoteesta ja takaa-ajo alkoi. Jos taas rikas, niin ei hän -pitänyt kiirettä takaa-ajolla. Sattuipa niinkin, että nämä menot -suoritettiin edelläkäyneen naimasopimuksen mukaan. - -Nizhegorodin läänistä on olemassa toinenkin kuvaus saman tapaisesta -kosintamenettelystä. Sulhanen tutustui vanhempiensa osotuksen mukaan -johonkin neitoon, jonka jälkeen perheiden kesken tehtiin salainen -sopimus. Sitten lähti sulhanen jonakin yönä ratsain salaa morsiamen -kototalolle, ottaen mukaansa kokonaisen tahi puolen leipää, jonka hän -ripusti talon porttiin. Aamusella tuli hän tytön isän luo, ilmoittaen -ottavansa tämän tyttären tahi sisaren vaimokseen. Tämän jälkeen -pidettiin kihlajaisjuomingit, ja lopuksi oli sulhasen ryöstettävä -morsiamensa sovitusta paikasta. - -Myöskin Lepehin kertoo tämän tapaisesta kosinnasta. Hänen mukaansa -noudatettiin sitä nimenomaan silloin, kun joku kosi vaimovainajansa -sisarta ja appi kieltäytyi antamasta tätä hänelle. Kosija tuli leipää -ja suolaa mukanaan apen talolle. Jos hän ennätti jättää ne pöydälle ja -paeta, ei appi voinut kieltäytyä antamasta sisarta. Jos taas vävy -saatiin kiinni, piestiin hänet armottomasti. - -Näissä kuvauksissa tavattava kosintamenettely eroaa suuresti siitä, -mitä on pidettävä sen säännöllisenä yleismuotona. Sen sijaan että -kosinnalla tavallisesti on rauhallisten yhtymysten luonne, on sillä -edelläesitetyissä kuvauksissa jonkunmoisen vaaranalaisen seikkailun -luonne. Verratessamme tällaista kosintaa esimerkiksi piispa Jakovin -kuvaukseen morsiamen ryöstöstä, huomaamme niiden epäämättömän -yhteenkuuluvaisuuden. - -Puheenaoleva kosintamenettely sisältää samalla pitkin matkaa -rauhallisen kosinnan alalle kuuluvia tapoja. Välittävänä esineenä, -jonka pakollinen vastaanotto saattaa morsiamen suvun määrättyyn -oikeudelliseen asemaan kosivaan puoleen nähden, on leipä (leipä ja -mesi, leipä ja suola), joka yleiseen tavataan kosinnan välikappaleena -saman laatuisessa merkityksessä. - - - -Morsiamen tiedustus ja naimatarjouksen teko. - - -Lepehinin mukaan alkoi mordvalainen kosinta siten, että sulhasen isä -lähetti kosittavan neidon isän luo sivullisia henkilöitä kysymään, -tahtooko tämä antaa tyttärensä hänen pojalleen. Piispa Jakov kertoo -vanhempien, tahtoessaan naittaa poikansa, lähettäneen jonkun -sukulaisistansa puhemiehenä kosimaan pojalleen morsianta. Vasta useiden -tällaisten käyntien jälkeen saapuivat vanhemmat kihlausta toimittamaan. - -Tämä vastaa mordvalaisilla vallinnutta ja vieläkin vallitsevaa tapaa -alottaa kosinta morsiamen tiedustelulla, jota toimittamaan sulhasen -kotoa lähetetään yksi tahi useampi puhemies. Puhemiehet ovat -tavallisimmin sulhasen lähimpiä sukulaisia, joskus isä tahi äiti. - -Nykyäänkin on puhemiehenä melkein aina sukulainen. Simbirskin läänin -Buinskin ja Alatyrin piireissä lähtee naimatarjousta tekemään joku -sulhasen sukulainen (_ikeltsa jakits_ {?} 'edellä kulkeva'); -seuraavalla kerralla tulevat vanhemmat jonkun sukulaisen kanssa. -Afashevossa lähtee kosintamatkalle ensi aluksi joku läheisistä -naissukulaisista. Kihlausta toimittamaan taasen vanhemmat, risti-äiti -ja sukulaisia. Belyj Klutshissa lähtee puhemiehenä joku sukulainen. -Seuraavalla kerralla tulevat vanhemmat. Samaran läänin Vetshkanovossa -lähtee alustavalle kosintamatkalle sulhasen isä puhemiehen kanssa, joka -on läheinen sukulainen. Kurninon mokshalaiset lähettävät puhemiehenä -jonkun syrjäisen naisen. Kihlausmatkalle lähtevät vanhemmat jonkun -miespuolisen sukulaisen kanssa. - -Venäläisillä tapahtuu kosinnan alottaminen pääasiassa samalla tapaa. -Sen jälkeen kun morsiamen valintakysymys on ratkaistu, lähetetään -mies- tahi naispuolinen puhemies tahi useampia sellaisia tekemään -naimaesitystä tahi ottamaan selvää kosinnan onnistumisen -mahdollisuuksista. - -Aunuksen läänissä ovat puhemiehet (_svaty_) sulhasen läheisiä -miespuolisia sukulaisia. Arkangelin läänissä on puhemiehenä sulhasen -risti-isä tahi läheinen sukulainen. Pinegan kaupungissa puhemies ja -hänen naisapulaisensa (_svaha_) ovat välttämättömästi sukulaisia. -Novgorodin läänissä lähtee alustavalle matkalle sulhasen isä. Kolmen -päivän perästä lähtee sulhanen ja sukulaisia kosintaa päättämään. -Valdain piirissä valitaan puhemieheksi sulhasen veli tahi muu läheinen -sukulainen. Pskovin kaupungissa lähti naimatarjousta tekemään sulhasen -äiti tahi läheinen sukulainen. Kostroman läänissä lähetetään -kosintamatkalle ensiksi puhemiehiä (_svaty_). Seuraavalla kerralla -tulee sulhanen vanhempiensa kanssa. Saratovin läänissä valitsee -sulhasen isä sukulaisista tahi hyvistä ystävistä puhemiehen. Toisella -kerralla lähtevät sulhasen vanhemmat sulhasen itsensä ja puhemiehen -kera morsiamen kotiin. - -Valkovenäläiset tekevät ennen varsinaista kosintaa alustavia -tiedusteluja, jotka suorittaa sulhasen äiti tahi sulhanen itse. -Puhemieheksi valitaan joku kunnioitettavimmista sukulaisista, -useimmiten risti-isä. Sedletsin läänissä lähetetään _svaha_, jona on -joku sukulaisnainen, joskus sulhasen äitikin. - -Puhemiehiä nimittävät venäläiset, kuten useat muut slaavilaiset kansat, -samoilla nimityksillä (_svat, svaha_), joilla sulhasen ja morsiamen -isää ja äitiä kosinnan ja häiden aikana nimitetään. - -N.s. "varkain kosinnan" yhteydessä nähtiin jo asian onnelliseksi -alkamiseksi toimitetun uhrit rukouksineen kodin ja talon haltijoille ja -pyydetyn vainajien suosiota yritykselle. Nykyisinäkin aikoina on -taivaan jumalan ohella käännytty kodin haltijoiden ja vainajien puoleen -kosintaa alotettaessa. Buinskin ja Alatyrin piirien ersalaiset pyytävät -onnea taivaan jumalalta (_vere-shki-pas_), sekä "kodin jumalalta" -(_kudoú kirdi sijaka_) ja vainajilta (_pokshtat-babat_). Afashevossa -toimitettavassa rukouksessa sytytetään pyhäinkuvien eteen kynttilä, -noustaan seisomaan ja pyydetään onnea _vere-shki-pasilta_, ja -vainajilta. - -Alkuperäisempien rukoustapojen sijaan ovat paikotellen tulleet -venäläiset rukoustavat kynttilöineen ja pyhäinkuvineen. - -Ensimäisen morsiamen suvun kanssa tapahtuvan yhtymyksen tarkoituksena -on niinhyvin mordvalaisilla kuin venäläisillä naimaesityksen teko tahi -usein vain morsiamen suvun mielipiteen ja kosinnan mahdollisuuksien -tiedustelu. Se voidaan tarvittaessa uudistaakin. Joskus saattavat -avioliiton ehdot olla yksityiskohtaisemminkin keskusteltavina, mutta -tavallisesti jätetään niistä sopiminen siihen tilaisuuteen, johon -sulhasen vanhemmat, mukanaan muitakin sukulaisia, saapuvat morsiamen -kotiin. - - - -Kihlaus. - - -Puhemiesten välityksellä tehdyn naimatarjouksen jälkeen mainitsee -Lepehin vanhempien molemmin puolin kokoontuneen sopimaan lunnasrahasta -ja sulhasen suvun morsiamen suvulle toimitettavasta hääkulunkien -korvauksesta. Kuten useat muut edelläesitetyistä tiedoista osottavat, -seuraakin mordvalaisessa kosintamenettelyssä alustavan kosintakäynnin -jälkeen suurempi juhla, jossa sovitaan avioliiton ehdoista -pääasiallisesti ja vahvistetaan molempien perheiden sekä -naimisiinjoutuvien välille syntyvä suhde sitä osottavilla ja -vahvistavilla menoilla. - -Yleisenä mordvalaisena tapana on pidettävä sitä, että kihlausmatkalle -morsiamen kotiin lähdettäessä otetaan mukaan leipää, leipää ja suolaa, -leipää ja viinaa tahi kaikkea kolmea yhtaikaa. Morsiamen kotona nämä -antimet asetetaan pöydälle. Niiden vastaanottamisella tahi. -nauttimisella katsotaan usein olevan naimaesitykseen suostumisen -merkitys, niiden palauttaminen taasen merkitsee kieltäytymistä tahi -alotettujen kosintakeskustelujen raukeamista. Missä määrin leivän -käyttäminen kosinnassa ja sen vastaanotto naimaesitykseen suostumisen -merkkinä oli muodostunut tapaoikeudelliselta kannalta sitovaksi, käy -selville edellä puheenaolleesta "varkain kosimisesta". - -Kysymyksessä olevilla mordvalaisten tavoilla on läheiset vastineet -vastaavissa venäläisten tavoissa. Leivän, leivän ja suolan (resp. -viinan) välityksellä kosimista on pidettävä yleisvenäläisenä tapana. -Isovenäläiset kosijat ottavat mukaansa leivän ja suolaa tahi viinaa. -Nämä pannaan morsiamen kotona pöydälle. Niiden vastaanottaminen tahi -nauttiminen on naimatarjoukseen suostumisen merkki. Valkovenäläisillä -ovat leipä ja viina välttämättömät kosinnan välikappaleet. Morsiamen -suvun puolelta ei maisteta mitään, ennenkuin on suostuttu -naimatarjoukseen. Vähä-Venäjällä on kosijoilla mukanaan leipä. -Sillaikaa kun kosijat kolkuttavat ovea sisäänpäästäkseen, asettaa -morsiamen äiti leivän pöydälle. Kosijat tarjoovat leipänsä isännälle, -joka asettaa sen pöydälle talon leivän vierelle. Jos kosintaesitykseen -ei suostuta, on kosijoiden otettava leipänsä takaisin. - -Vaikkakin erilaisten kestitys- ja ruoka-aineiden välityksellä kosiminen -tavataankin eri seuduilla lukuisilla muilla kansoilla, osottavat -mordvalaiset ja venäläiset tavat sellaista yhtäläisyyttä, että niiden -lähempi yhteenkuuluvaisuus on epäämätön. - -Varsinaista alustavien keskustelujen jälkeen tapahtuvaa kihlajaisjuhlaa -nimittää piispa Jakov juomingeiksi (_zapoj_). Ne tapahtuivat morsiamen -kotona, jonne sulhanen isineen määrättynä päivänä saapui. Sulhanen oli -kihlausmatkalla mukana vain silloin, kun morsian oli samasta kylästä. -Muutoin ei sulhanen tiennyt morsiamesta eikä nähnyt häntä ennen -vihkimistä. -- Mukana tuodut leipä ja suola asetettiin morsiustalon -pöydälle ja niiden päälle sovittu rahamäärä (yksi hopearupla). Sulhasen -isä kaasi laseihin olutta ja viinaa, jonka jälkeen alettiin sopia -lunnasrahasta. - -Milkovitsh mainitsee morsiamen kosijoiden saapuessa viedyn jonkun -sukulaisen taloon, jonneka hänen ystävättärensäkin kokoontuivat. -Morsian itki, pidellen kiinni uunin orren yli heitetystä vaatteesta. -Juhlaan kokoontui morsiamen sukulaisia. Tässä tilaisuudessa maksettiin -osa lunnasrahaa ja määrättiin häiden aika. - -Yleisenä piirteenä myöhemmissä kihlajaisjuhlia koskevissa kuvauksissa -tavataan morsiamen piilottautuminen tahi kotoa poistuminen kosiomiesten -saapuessa. Joskus mainitaan hänen koko kihlajaisjuhlan ajan pysyvän -piilosalla. - -Varsinaista kosinta- eli kihlajaisjuhlaa nimitetään _parste simeme_ -'hyvästi juoda', _lad'amo, odirvan simeme_ 'neidon juominen', -_proksimmenze, parste tshijamo_ 'hyvästi kosia'; kihlajais- tahi -kihlausta seuraavia juominkeja _toj_. Ensimäisiä toimituksia -puheenalaisessa tilaisuudessa on sopiminen lunnasrahasta ja sen -yhteydessä olevista seikoista. Naimasopimuksen vahvistavat -naimisiinjoutuvien vanhemmat kädenlyönnillä. Sen mainitaan joskus -tapahtuvan kauhtanan liepeisiin käärityin käsin tahi käsineet kädessä -ja sen ajaksi pannaan juomalasiin sytytettyjä päreitä tahi sytytetään -kynttilät pyhäinkuvien edessä. -- Afashevossa tyhjentävät vanhemmat -kädenlyönnin jälkeen viinamaljat. Kurninossa täyttää sulhasen isä lasin -tuomallaan viinalla ja tarjoaa morsiamen isälle; tämä estelee, -esitellen syitä, joiden vuoksi ei muka voi luovuttaa tytärtään, mutta -todellisuudessa suostuvaisena lopulta juo. Sitten tarjotaan morsiamen -äidille, joka myös esteltyään, miehensä kehotuksesta juo. Samaran -läänin Bugulman piirissä kysyivät sulhasen vanhemmat morsiamelta hänen -suostumustaan. Juhlassa pidetään rukous, joskus ennen kädenlyöntiä tahi -juontia, joskus sen jälkeen. Kihlausjuhlan lopulla jakaa morsian -kosiomiehille lahjoja ja lähettää joskus lahjan sulhasellekin. Juhlassa -ovat läsnä morsiamen sukulaiset ja välittäjänä lunnasrahasta -keskusteltaessa saattaa toimia morsiamen risti-isä. - -Paikotellen huomataan varsinaisia kosinnan päätöstilaisuuksia eli -kihlausjuhlia vain yksi, ja on sen jälkeen molempien sukujen välillä -tapahtuvilla yhtymyksillä jokin erikoismerkitys. Toisinaan taasen ei -varsinaista kosintaa loppuunsuoriteta yhdessä tilaisuudessa, vaan -tapahtuu morsiamen kotona uusi juhla, jolla samaten on kihlajaisten -luonne. - -Piispa Jakov kertoo ensimäisen kosintajuhlan jälkeen sulhasen -sukulaisten saapuneen määrättynä päivänä morsiamen kotiin mukanaan -muiden kestitysaineiden ohella kaksi puolentoista arssinan pituista ja -puolen arssinan levyistä piirakkaa, jotka jauhoaltaassa asetettiin -pöydälle. Juhlassa rukoiltiin, juotiin, laulettiin lauluja ja käytiin -vieraisilla sukulaisten luona. - -Afashevossa kokoonnutaan muutama viikko _odirvan simeme_-jnhlan jälkeen -morsiamen kotiin _lad'amo_-nimiseen juhlaan. Sulhasen sukulaiset tuovat -siihen, paitsi leipää ja viinaa, kaksi erikoisesti valmistettua -piirakkaa. Tilaisuudessa paloitellaan piirakat ja pannaan rukouksen -jälkeen kiertämään sukulaiselta toiselle, jolloin kukin rukoillen -murtaa palan. Tämän aikaa oleskelee morsian naapurin talossa. Juhlan -lopussa tuo kaksi neitoa (_urval'anit_) hänet esiin, jolloin sulhasen -äiti antaa hänelle piirakan lahjaksi ja morsian jakaa lahjoja sulhasen -sukulaisille. Vetshkanovossa seuraa _lad'amo_-juhlaa, _parste tshijamo_ -('hyvästi kosia') juhla, jota pidetään varsinaisena kosintajuhlana. -Sitä varten valitaan sulhasen suvusta _uredev_ ja ennen lähtöä -paistetaan kaksi leivänmuotoista piirakkaa (_kurnik l. praka_). -Pitoihin kokoontuu morsiamen suku. Tilaisuudessa sovitaan -lunnasrahasta, josta kuitenkin jo edellisessä _lad'amo_ juhlassa on -voitu sopia. - -Kurninossa nimitetään toista kihlajaisjuhlaa _proksimmenze_. Morsiamen -kotiin lähtevät sulhasen läheiset sukulaiset, mukanaan ruokatavaroita. -Vieraiden saapuessa pakenee morsian naapurin luo. Hänet haetaan kotia -ja on hän tällöin hunnutettuna. Edelleen tapahtuu yhteinen syönti ja -lahjojen jako sulhasen sukulaisille. - -Isovenäläisen kosinnan päättämisen eli kihlauksen päätoimituksia on -niinikään "pöydälle panosta" (_kladka_) sopiminen, kädenlyönti -naimisiinjoutuvien isien kesken tahi näiden keskinen juonti -naimasopimuksen vahvistamisen merkityksessä. Kädenlyönti tapahtuu usein -kauhtanan liepeisiin käärityin käsin. Juhlan lopulla, jossa niinikään -on läsnä morsiamen etäisempiäkin sukulaisia, jaetaan lahjoja sulhasen -sukulaisille; tämän toimittaa morsian tahi hänen äitinsä. Kädenlyönnin -ajaksi noustaan seisomaan ja sytytetään kynttilät ja sen yhteydessä -rukoillaan. - -Kihlausjuhlan nimenä on isovenäläisillä _lad, ladynki, zgovor_ -'sopiminen, sopimusjuhla', _rukobitie_ 'kädenlyönti', _propoj, zapoj_ -'juomingit, juonti', _propoj nevesty_ 'morsiamen juonti'. Länsi- ja -Etelä-Venäjällä _zapoiny_ 'juomingit', _zmoviny_ 'sopimusjuhla', -_zarutshiny, zarutshenie, zaporutshenie_ 'kätten yhdistäminen, -kädenlyönti'. - -Paitsi sitä, että venäläisen kihlauksen toimitukset esiintyvät yleisinä -mordvalaisessa, ovat siis jälkimäisen nimityksetkin syntyneet samojen -toimitusten mukaisesti. Joskus on ne suorastaan venäläisiltä -lainattukin. - -Tämän ohella tavataan Simbirskin läänin ersalaisilla sekä nähtävästi -Pensan läänin mokshalaisilla kihlajaisjuhlan nimityksenä -turkkilais-tatarilaista alkuperää oleva _toj_. Toisessa -kihlajaisjuhlassa esiintyy mordvalaisilla ylipäätänsä samoja -toimituksia kuin ensimäisessäkin. Lisäksi viittaavat muutamat seikat -eräissä kuvauksissa sellaisiin piirteisiin, jotka ovat ominaisia -häämenoille. Niissä esiintyvä _uredev_ on yksi häiden virkahenkilöltä. -Milkovitshin mukaan saapuivat sulhasen puolelaiset tämän tapaiseen -juhlaan nuodejoukon kera, joka otettiin vastaan samanlaisin menoin kuin -morsianta noutamaan saavuttaessakin. Tilaisuuteen otetaan mukaan -erikoisesti tätä varten valmistettuja suuria piirakoita, mikä on -yleistä mordvalaisissa ja venäläisissä varsinaisissa häämenoissa. - -Venäläisillä seuraa samaten ensimäistä kihlajaisjuhlaa usein toinen, -jota täälläkin nimitetään sopimus- eli kihlajaisjuhlaksi (_zgovor_), -jos edellinen on käsitetty juominki- (_zapoj_) tahi kädenlyöntijuhlaksi -(_rukobitie_) tahikka päinvastoin. Uudistettuun juhlaan lähtevät -morsiamen kotiin sulhasen vanhemmat, sukulaisia ja puhemies. - -Kurninon mokshalaisilla esiintyvä tapa asettua kosintamatkoja tehtäessä -morsiamen kotikylässä aluksi johonkin muuhun kuin morsiamen kotitaloon -ja toimittaa kosinta tämän pysähdyskortteerin isännän välityksellä on -nykyisin tunnettu myöskin Nizhegorodin läänin Arzamasin piirin -ersalaisilla. Pysähdyskortteerin isäntää nimitetään puhemieheksi -(_poksh-kuda_). Tämä tapa, samaten kuin morsiamen piilottautuminen -kosijoiden saapuessa, esiintyy myöskin varsinaisten häämenojen -yhteydessä. - - - -Katsojaiset. - - -Paitsi varsinaisia kosinnan päättämis- eli kihlaustoimituksia, tapahtuu -mordvalaisilla kosintaan kuuluvina paikotellen vielä muutamia -yhtymyksiä molempien sukujen kesken, joilla yhtymyksillä on oma -erikoismerkityksensä. - -Afashevossa tulevat morsiamen sukulaiset kihlajaisten jälkeen sulhasen -kotiin _kudo vanomo_ 'taloa katsomaan'. Tällöin tutustuvat morsiamen -sukulaiset sulhaseen, jonka on heitä kestitettävä, sekä tarkastavat -vilja-aitat ja navetat. Muutaman päivän perästä tullaan uudelleen -_petshurka vanomo_ 'uunia katsomaan'. Tällöin morsiamen isä kurkistaa -uuniin ja uunin alustaan. Simbirskin läänin Ardatovin piirin Buzajevon -ja Nekludovon volostien mordvalaisten talonkatsojaiset tapahtuvat -kihlajaisjuominkien (_toj_) jälkeisenä päivänä ja uuninkatsojaiset sitä -seuraavana päivänä. - -Saratovin piirin Orkinon kylässä käyvät morsiamen sukulaiset kosinnan -jälkeen sulhasta tarkastamassa. Sen jälkeen tulevat sulhasen -puolelaiset vuorostaan morsianta tarkastamaan. Suhoj Karbulakissa -tapahtuvat talonkatsojaiset sulhasen kotona ensimäisen ja toisen -kosintajuhlan välillä. Kurninon mokshalaisilla ovat paikankatsojiset -(_vastvardzhama_) kihlauksen jälkeen, ennen _proksimmenze_-juhlaa. - -Tämän tapaiset toimitukset kuuluvat myöskin yleisvenäläisiin -kosintatapoihin, joissa ne voivat yhtyä varsinaisiin -kosintajuhlamenoihin, mutta esiintyvät usein myöskin erillisinä -yhtymyksinä. Tavallisimmin toimitetaan tällaiset tarkastukset alustavan -kosinnan jälkeen, ennen kihlajaisia. Nizhegorodin läänissä pidetään ne -jonakin päivänä kihlauksen jälkeen. Kurskin ja Vologdan lääneissä ne -tapahtuvat alustavan kosinnan jälkeen, ennen kihlajaisia. - -Tälle tarkastusmatkalle lähtee sulhasen kotiin morsiamen vanhemmat ja -sukulaisia. Vieraat tarkastavat pirtin, vilja-aitat, ruokakammiot, -ruokatavaravarastot j.n.e. Vladimirin ja Pskovin lääneissä avaavat -tarkastajat uunin savureijän, kurkistavat uuniin ja savutorveen. -Edellisessä läänissä nimitetään tilaisuutta _dymnitshanie_ -'savustaminen'. Donin kasakka-alueella nimitetään sitä -"uuninkatsojaisiksi". Länsi-Venäjällä pidetään "katsojaiset" -(_rozgladiny_) kihlajaisten jälkeen. - - - -Kihlauksen ja häiden väliajolle kuuluvat yhtymykset. - - -Paitsi varsinaisten kosintajuhlien kanssa läheisessä yhteydessä olevia -katsojaistoimituksia, voi ennen avioliiton toimeenpanoa vielä tapahtua -muutamia yhtymyksiä sulhasen ja morsiamen sukujen välillä. Piispa Jakov -mainitsee sulhasen isän ennen häitä käyneen morsiamen kotona -hääpäivästä sopimassa. Mordvalaisten tavoissa huomataankin yleisenä -kihlauksen jälkeen, jonkun aikaa ennen häiden viettoa morsiamen kotiin -tehtävä käynti, jonka tarkoituksena on avioliiton oikeudellisten -ehtojen lopullinen täyttäminen, lunnasrahan suoritus sekä hääpäivän -määrääminen. Käyntiä nimitetään _tshin-putuma_ (butuma) 'päivän -määrääminen' tahi _pozalan putoma_ 'määräpäivän asettaminen'. Sulhasen -puolelta lähtee morsiamen taloon sulhasen isä, isä ja äiti tahi -useampia sukulaisia. Saratovin piirin Orkinossa tekee sulhanen -kihlauksen jälkeen käyntejä morsiamen kotona. Ensi kerran tulee hän -parin kolmen toverinsa kanssa, mutta sittemmin käy hän salaisin puolin -joka ilta keskustelemassa morsiamen kanssa. - - - -Kihlauksen ja häiden välinen aika. - - -Viimeksi puheenaolleet toimitukset ovat jo oikeastaan kuuluneet -kihlauksen ja häiden väliselle ajalle ja ovat yhteydessä toisten -tännekuuluvien ilmiöiden kanssa. - -Vanhemmat mordvalaisten avioliittotapojen kuvaukset osottavat, ettei -avioliittoa kihlauksen jälkeen usein heti pantu täytäntöön, vaan jäi -kosittu morsian pitemmäksi aikaa synnyinkotiinsa. Lepehin sanoo -kosintasopimuksen usein kestäneen kauan aikaa. Milkovitshin mukaan -maksettiin kihlajaisjuhlassa osa lunnasrahasta ja määrättiin hääpäivä, -mutta häät olivat vasta vuoden tahi kahden perästä, jolla ajalla -sulhanen ja morsian eivät nähneet toisiaan. Simbirskin ja Pensan -läänien mokshalaisilla oli kihlatun neidon jäätävä morsiameksi vuodeksi -tahi pitemmäksikin aikaa. Tänä aikana oli sulhasen käytävä hänen -luonansa kerran viikossa tahi vähintään kerran kuukaudessa ja tuotava -lahjoina ruokatavaroita, erittäinkin mettä yksi puuta kerrallansa. - -Nykyisinkin voi kihlauksen ja häiden välinen aika muodostua pitemmäksi -ajanjaksoksi. Nizhegorodin läänin Arzamasin piirissä voi kihlauksen ja -häiden väliaikaa kihlattujen ollessa täysikäisiä olla vuosi tahi pari. -Alaikäisyyden aikana toimitetun kihlauksen yhteydessä voi se muodostua -viidenkin vuoden pituiseksi. - -Tälle ajalle kuuluvista seikoista on huomattava varsinkin se, että -lunnasrahan suoritus muutamien tietojen mukaan tapahtui sen kuluessa. -Morsianta ei luovutettu kotoaan, ennenkuin koko lunnasraha oli tullut -suoritetuksi. Edellisestä tiedämme sulhasen suvun puolelta ennen häitä -käydyn suorittamassa maksamatta oleva osa lunnasrahaa ja vasta silloin -tahi sen jälkeen sovitun hääpäivästä. Vasilij Orlovin mukaan -suorittivat mokshalaiset lunnasrahan lopullisesti vasta hääpäivänä, -mutta ennen morsiamen vientiä synnyinkodistaan. Milkovitsh mainitsee -viimeisen osan lunnasrahasta suoritetun heti sen jälkeen kun -nuodejoukko oli saapunut morsianta hakemaan. Paitsi rahana maksettavia -lunnaita, suoritettiin morsiamen perheelle ruoka- ja nautintoaineita, -ja tämä suoritus tapahtui muutaman tiedon mukaan kihlauksen ja häiden -välisenä periodina. - -Kihlauksen ja häiden väliajan muodostuminen pitemmäksi ajanjaksoksi, -jona avioliiton oikeudellisten ehtojen suoritus tapahtuu, on -mordvalaisten tavoissa erityisesti huomioonotettava ilmiö siinä -suhteessa, että heidän aikaisemmat tapansa, kuten etempänä -tutkimuksessamme tulemme osottamaan, tässä kohden yhtyvät useimpien -toisten suomalais-ugrilaisten sekä eräiden muiden Itä-Venäjän kansojen -tapojen yleisiin ilmiöihin. - -Kihlauksen ja häiden väliselle ajalle kuuluvat osaksi myöskin morsiamen -_seremonialliset itkut_. Evsevevin mukaan alkaa morsian itkunsa sen -jälkeen kun hääpäivä on määrätty. Hän kääntyy ensiksi keskiyöllä -kartanon haltijan _kardas-sarkon_ sekä vainajien puoleen. Tämä tapahtuu -pihan keskellä olevan "puhtaan" eli "pyhän" paikan (_vanks tarka, -shuksh-pra_) luona. Itkut toistuvat sitten joka ilta, alkaen auringon -laskun aikana. Entiseen aikaan itkettiin viitenätoistakin iltana -peräkkäin. - -Afashevossa itkettiin vanhempaan aikaan niinikään parin viikon aikana. -Nykyään itkee morsian 3-5 iltana. Belyj Klutshissa rajoittuvat itkut -hääiltaan ja Kurninossa itkee morsian vasta isänkotoa lähtöä tehdessään -sukulaisia hyvästellessään. - -Vanhemmissa tiedonannoissa puhutaan morsiamen itkuista pääasiallisesti -varsinaisten häämenojen yhteydessä. Lepehin mainitsee morsiamen -itkeneen ennen isänkotoa lähtöä. Pallas kertoo mordvalaisen morsiamen -itkeneen taukoamatta vihkimisen jälkeen kirkosta palatessa. Sulhasen -kotona ajoneuvoista pois kannettaessa hän niinikään taukoamatta itki. -Terjuhaneilla itki morsian Jakovin mukaan hääitkuja häiden aattona ja -kotoa lähdettäessä. - -Saratovin läänissä itki morsian ennen kotoa lähtöä hyvästellessään. -Häiden aattoiltana ajoi hän kirkolle, missä astui ajoneuvoista -hautuumaan tienhaarassa ja itki sukulaisvainajilleen. Samaran läänissä -mainitaan morsiamen itkeneen hyvästelykäynneillään sukulaistaloissa -käydessään. Erään Simbirskin läänistä olevan tiedon mukaan itki morsian -kotoa lähdettäessä ajoneuvoihin kannettaessa. - -Paitsi ennen häitä tapahtuvia määräaikaisia itkuja liittyy ersalaisilla -nykyisin useihin varsinaisten häämenojen episodeihin, kuten neitoillan -menoihin, nuodejoukon vastaanottoon ja hyvästelyihin, seremoniallisia -itkuja. Ne ovat ersalaisilla kehittyneet laajaksi itkurunoudeksi. -Päämotiiveina on itkuissa surun ilmaisu läheisistä omaisista sekä -isänkodista erotessa, jossa neito on nuoruutensa päivät viettänyt, -valitus huolettoman neitoajan loppumisesta sekä pelon ja vastustuksen -ilmaisu uuteen tuntemattomaan piiriin siirryttäessä. Prof. Paasosen -mukaan ovat ne erääseen määrään saakka improvisoituja. Kaikki samalla -seudulla esiintyvät itkut sisältävät eräitä yhteisiä motiiveja, mutta -muussa suhteessa muodostaa kukin ne runolahjansa ja olosuhteiden -mukaisiksi. - - - - -Häät. - - -Sen jälkeen kun avioliiton solmimiselle välttämättömät suhteet -molempien sukujen välillä ovat syntyneet, tapahtuu avioliittomenojen -pääkohta, morsiamen siirtäminen uuteen olinpaikkaansa. - -Muutamista aikaisemmista tiedoista päättäen olisi tämä tapahtunut ilman -erikoisempia menoja. Lepehin kertoo naimisiinjoutuvien isien itse -hääpäivänä ilmoittaneen sulhaselle ja morsiamelle häiden sinä päivänä -tapahtuvan. Morsiamen vanhempien luo häntä hakemaan lähtevät sulhasen -isä ja äiti. Georgin mukaan kävi sulhasen isä ennen häitä hakemassa -morsiamen tämän kotoa. Arkkimandriitta Makarij väittää, ettei -Nizhegorodin läänin mokshalaisilla ollut erityisiä häämenoja. Tämän -yhteydessä hän kumminkin antaa tietoja muutamista sulhasen kotona -suoritetuista seremonioista, ja morsiamen kotonakin toimitettiin -ainakin rukous ennen morsiamen vientiä. Morsianta hakemassa oli -sulhasen isä. - -Samalla sisältävät vanhojen etnografien kuvaukset kuitenkin -kohtia, jotka osottavat mordvalaisten häämenojen olleen paljoa -monivaiheisempia. Milkovitsh kertoo morsianta hakemaan saapuneen -nuodejoukon, jolla oli johtajansa ja joka morsiustalossa otettiin -eräänlaisilla menoilla vastaan. Pallas, Lepehin ja Georgi tietävät -puhua eräistä morsiamen tuonnin yhteydessä noudatetuista tavoista ja -sen jälkeen sulhasen kotona suoritetuista menoista. Piispa Jakovilla -esiintyvät häämenot jo sangen monivaiheisina, sisältäen yleisin -piirtein useimmat niiden pääkohdista, sellaisina kuin ne myöhempien -kuvausten nojalla sekä nykyaikaisissa tavoissa esiintyvät. Hän kertoo -erityisistä menoista sekä sulhasen että morsiamen kotona ennen -morsiamen noudantäan lähtöä ja nuodejoukon saapumista sekä kuvaa -morsiamen tuonnin yhteydessä noudatettuja tapoja. -- - -Varsinaisten häämenojen sarjasta otamme ensiksi tarkastettavaksi: - - - -Menot morsiamen kotona ennen nuodejoukon saapumista. - - -Jakov kertoo päivää ennen avioliiton toimeenpanoa jokaisen morsiamen -luona pidetyn _itkupäivän_. Morsiamen luo kokoontuivat hänen -ystävättärensä. Näistä muutamat lämmittivät saunan, toiset hajoittivat -morsiamen palmikon. Kylvyn ja hiusten hajoittamismenon jälkeen -ystävättäret jäivät koko yöksi morsiamen luokse. Tällöin ommeltiin -morsiamen lahjoja ja laulettiin lauluja. Morsian itse itki koko ajan. -Aamusella ennen päivän nousua tuli morsian vanhempiensa luo pyytämään -heidän siunaustansa; sitten meni hän vihannesmaalle, jossa rukoillen -kumarsi viidesti itäänpäin kääntyneenä. Pirttiin tultuansa itki hän -morsiusitkuja, ja vietiin sitten naapurin luo. Päivän vaietessa saapui -hän kotiin ja lähti pian hyvästelykäynneille sukulaisiin ja -naapureihin. Tällä matkalla saatteli morsianta pari veljeä tahi -sukulaista, jotka kussakin talossa veivät hänet kantamalla pirttiin. -Kun morsian oli taas saapunut kotia, seurasivat hyvästijättöseremoniat -vanhempien kanssa, joiden jälkeen hänet taas vietiin naapuritaloon -nuodejoukon tuloa odottamaan. - -Mordvalaisiin häämenoihin kuuluukin yleisesti morsiustalossa häiden -aattopäivänä tahi yöllä ennen nuodejoukon saapumista tapahtuvat -_neitoilta- eli polterabend_-menot. Niihin ottavat osaa morsiamen -sukulaiset, ystävättäret ja naapurien naisväki. Huomattavimpia -tännekuuluvia toimituksia on morsiamen seremoniallinen kylpy siihen -liittyvine menoineen. Viimeksimainittuja on morsiamen hiuspalmikon -purkaminen sekä neitojen käyttämän hiusnauhan poisottaminen ja -luovuttaminen. Hiusnauhan luovuttaminen tapahtuu seremoniallista laulua -laulaen tahi itkua itkien. Siinä morsian itkee neidon elämäänsä tahi -jättää sisarelleen tahi ystävättärelleen "neidon kauneutensa", "neidon -päivänsä", mikä voi tapahtua myös niin, että morsian antaa jollekin -ystävättärelleen sormuksen. - -Afashevossa esiintyy morsian ennen saunassakäyntiä hunnutettuna, istuen -pöydän takana, vierellään molemmin puolin kaksi ystävätärtä. Hänen -eteensä asetetaan puurovati, ja hän nousee rukoilemaan. - -Neitoillan menoihin kuuluvat myöskin morsiamen sukulaistaloissa -hyvästeillä käynnit. Kussakin talossa itkee morsian erojaisitkuja. -Samaran läänissä vietiin morsian näillä käynneillä kussakin talossa -kantamalla pirttiin. Vetshkanovossa kuljettavat _urvalat_ häntä -käsipuolesta rattaille. Hänen olkapäilleen on heitetty liina (_fata_). -Saratovin piirin Orkinon kylässä ajelee morsian ystävättärineen -kaksivaljakolla pitkin kylää, itkien itkujansa teiden risteyksissä. -Sitten mennään hautausmaalle, jossa morsian itkee eroitkuja sukunsa -vainajille. - -Neitojuhlaa nimitetään Afashevossa _kashado jartsamoksi_ -'puuronsyöntipäivä' ja siihen kokoontuvat sukulaiset ja naapurien -naisväki, jotka tuovat kukin morsiustaloon vadillisen puuroa ja -ohukaisia. Buzajevon ja Nekludovon volosteissa syö morsian aattopäivänä -viimeisen kerran "neidon puuroa". Belyj Klutshissa on häiden -aattopäivän nimenä _kashado jartsama_ 'puuroa syömään'. - -Ennen nuodejoukon saapumista viedään morsian naapurin taloon -"morsiuskortteeriin" (_urvalan- l. urvalen-kudo_) tahi -"odotuskortteeriin" (_ashton-kudo_); paikotellen palaa hän täältä ennen -nuodeväen saapumishetkeä takaisin, toisin paikoin lähtee sinne vasta -saapumisen jälkeen. - -Vastaaviin venäläisiin tapoihin kuuluu säännöllisenä morsiamen kotona -hääaattopäivänä vietettävä neitojuhla (_devitshnik_). Siihen -ösaaottamaan saapuvat morsiamen sukulaiset ja ystävättäret. Juhlan -päätoimituksia ovat morsiamen saunassakäynti ja palmikon -seremoniallinen hajoittaminen, sekä "neitsyyden" tahi "neidon -kauneuden" luovuttaminen, mikä kaikki tapahtuu näihin menoihin -liittyviä lauluja laulaen. Viimeksimainittu toimitus suoritetaan -tavallisesti siten, että morsian luovuttaa hiusnauhansa neitsyyden -merkkinä jollekin ystävättärellensä. Saratovin ja Nizhegorodin -lääneissä tuovat juhlaan saapuvat sukulaiset morsiustaloon erilaisia -ruokatavaroita (täysinäisen leivän, lihaa j.n.e.). Palmikkoa -hajoitettaessa morsian vastustelee, sillä se on neitsyyden menettämisen -merkki. Valdain piirissä morsian saunasta palattua itkee itkua, jossa -kertoo kadottaneensa "neidon kauneutensa" avoimelle pellolle, -viheriälle niitylle. Jaroslavin läänissä morsian hunnutettuna pöydän -takana istuen itkee "neidon kauneuttansa", joka on samettinauha, -jollaista neitoset juhla-aikana käyttävät pääsiteenä. Itkuissaan -morsian kyselee: - -"Minne vien kauneuteni -- pellolle, suurelle niitylle... tulevat -niittäjät viikatteineen, siinä ei ole paikkasi. Ota sinä se, rakas -sisareni." Nauhan saa sisar tahi ystävätär. - -Valkovenäläisiin ja vähävenäläisiin neitoiltamenoihin kuuluvat tämän -laatuiset palmikkomenot välttämättömänä osana. Galitsiassa kampaa -morsiamen veli seppeleensitomisjuhlassa (_venkopletiny_) morsiamen -hiukset hajalleen. Puolalaisilla tapahtuu häiden aattoiltana -(_dziewiczny wieczor_ 'neitoilta') palmikon hajoittaminen -(_rozpleciny_). Bulgariassa suoritetaan _devishnik_-juhlassa pääasiassa -samat menot kuin venäläisillä. - -Myöhäisempien mordvalaisten tapojen pääkohdilla on siis vastaavissa -venäläisissä _polterabend_-menoissa selvät vastineensa, joista muutamat -esiintyvät laajemmaltakin slaavilaisilla kansoilla. Näissä menoissa on -vielä huomattava morsiamen seremoniallinen puuron syönti sekä -neitoillan nimitys "puuronsyöntipäivä". Etenkin vanhemmissa -venäläisissä häämenoissa tapahtui seremoniallisia syöntimenoja, joissa -nimenomaan oli menon välikappaleena puuro. Eräässä venäläisessä -kronikassa esiintyy Sumtsovin mukaan sana _kasha_ (puuro) häiden -merkityksessä. Kun Aleksanteri Nevskij v. 1239 meni naimisiin, vietti -hän _kasha_-juhlaa, s.o. piti häät. Tsaarien häissä XVI ja XVII -vuosisadalla söi morsiuspari saunassa puuroa. - -Morsiamen piilottautuminen eli poistuminen ennen nuodejoukon tuloa on -verrattava piilottautumiseen kosijoiden saapuessa. - - - -Menot sulhasen kotona ennen morsiamen noudantaan lähtöä. - - -Muutamat vanhemmat sekä kaikki nykyaikaiset kuvaukset kertovat -menoista, jotka sulhasen kotona suoritettiin ennen morsiamen noudantaan -lähtöä. - -Lepehinin mukaan lähtivät nuodematkalle sulhasen isä ja äiti, mutta jo -Pallas'en kuvauksessa nähdään morsiamen hakuun osallisina erikoisia -toimihenkilöitä, kaksi apulaista, joita hän nimittää venäläisillä -nimityksillä _drushka_ ja _poddruzhe_. Piispa Jakov kertoo, että -sulhasen isä ja äiti kulkivat ennen morsiamen hakuun lähtöä olutkauhat -kädessä kaikkien nuodemiesten keralla pirtin keskellä seisovan pöydän -ympäri, jonka jälkeen rukoiltiin jumalaa. Näin tapahtui, jos morsian ei -ollut sulhasen kotikylästä. Päinvastaisessa tapauksessa pyysi sulhasen -isä morsiamen isältä siunausta, lähteäkseen hakemaan nuodejoukon kanssa -morsianta naapurin talosta, jossa tämä oli viettänyt yönsä. Milkovitsh -mainitsee morsiamen hakuun lähteneen nuodejoukon, jonka johtajana oli -_drushka_. - -Myöhempien tietojen ja nykyisten tapojen mukaan lähteekin morsiamen -noutoon säännöllisesti _nuodejoukko (kudat)_, jonka jäsenet ovat -tavallisesti kaikki sukulaisia. Siihen kuuluu _johto- eli -virkahenkilöitä_, joita on ersalaisten _poksh-kuda_ 'suuri l. -pää-kuda' eli puhemies, _kud-ava_, naispuolinen johtaja, kaaso. Näiksi -valitaan sulhasen risti-isä ja risti-äiti. Kurninon mokshalaisilla -kuuluvat vanhempina johtohenkilöinä nuodejoukkoon sulhasen vanhemmat -(_ata-kuda_ ja _ava-kuda_). - -Mainitut virkahenkilöt ovat jonkunmoisia nuodejoukon itseoikeutettuja -kunniajohtajia. Paitsi heitä kuuluu nuodejoukkoon nuorempia, -sukulaisista valittuja virkahenkilöltä. Näistä huomataan ersalaisten -"morsiamen kuljettaja" _uredev, urved'_. Hänen tehtävänään mainitaan -m.m. morsiamen käsistä kuljettaminen ja varjeleminen pahansuomuksilta. -Kurninon mokshalaisilla ovat valittuja virkahenkilöltä _ingal-djakaj_ -'edellä kulkija' ja _toran-kandy_ 'sapelin kantaja'. Morsiamen -kantamisesta ja taluttamisesta (sisälle, ajoneuvoihin j.n.e.) pitää -paikotellen huolta kaksi miespuolista toimihenkilöä _urvalat_, -paikotellen taasen esiintyy eri häämenojen kohdissa (esim. itkuja -itkettäessä) morsiamen kahden puolen kaksi seuralaisneitosta -(_urvalanit_). - -Useat aikaisemmat ja myöhemmät tiedonannot mainitsevat, ettei sulhanen -lähde mukaan nuodematkalle. Eräillä seuduin on tämä tapa vieläkin -voimassa. - -Huomattava toimitus puheenalaisessa häämenojen kohdassa on n.s. _suuren -piirakan eli hääleivän valmistaminen_. Morsiustaloon mukaan otettavaksi -valmistetaan hyvin suuri piirakka tahi leipä (_luvon-kshe, luksha, -toj-praka, poksh-praka, kurnik_), joskus 1-l 1/2 puudan painoinen, -puolentoista arssinan läpimittainen. Tätä paistamaan kokoontuu -hääaattoiltana sulhastaloon sukulaisia, ja toimitetaan se erikoisia -menoja noudattaen. Hääaattopäivä on joskus saanut siitä nimityksensä -(_prakan panmo tshi_ 'piirakan leipomapäivä'). - -Ennen nuodejoukon lähtöä toimitetaan rukous sekä siunataan ja varataan -(pyhäinkuvalla, suolalla ja leivällä, palavilla päreillä, teräaseella) -nuodejoukko matkalle. - -Puheenaolevista seikoista osottavat muutamat sen laatuista -yhtäläisyyttä vastaavien venäläisten kanssa, että läheisempi vertailu -näiden välillä käy tarpeelliseksi. - -Venäläiseen nuodejoukkoon kuuluvat itseoikeutettuina johtohenkilöinä -sulhasen isä (_svat_) ja äiti (_svaha_). Joskus nimitetään isää -erotukseksi puhemiehestä, jonka nimityksenä myös on svat, _korennoj -sratiksi_ 'juuri- l. päänaittajaksi'. Heidän sijassaan tahi rinnallaan -esiintyvät risti-isä ja risti-äiti. Edellisen nimenä on _tysatskij_ -'tuhannen päämies', jälkimäisen _svaha_, joka on tunnettu myöskin -sulhasen äidin tahi kosinnassa avustajana toimineen puhemies-eukon -nimityksenä. Ristivanhempia nimitetään myöskin isän ja äidin sijaisiksi -(_posazhonnyj otets_ ja _posazhonnaja mat_), varsinkin silloin kun -sulhasen vanhemmat ovat kuolleet. - -Näiden nuodejoukon vanhempien johtohenkilöiden suhteen on siis -mordvalaisten ja venäläisten häätavoissa olemassa selvä yhtäläisyys. -Molemmilla tavataan tässä asemassa sulhasen vanhemmat, ja on tämä -joskus mordvalaisilla kuten venäläisilläkin siirtynyt ristivanhemmille. -Tämän ohella on tapahtunut saman suuntainen kehitys siinä suhteessa, -että mordvalaisten _kuda_, samaten kuin venäläinen _svat_ (resp. -_svaha_) esiintyy, paitsi merkityksessä 'puhemies', myöskin -naimisiinjoutuvien isän (resp. äidin) nimityksenä. - -_Kuda_ kysymyksessä oÄvien häiden toimihenkilöiden nimityksenä on -kotoisin turkkilais-tatarilaisista kielistä, nähtävästi tatarista. Sana -tavataan monissa turkkilais-tatarilaisissa kielissä. Tatarin kielessä -merkitsee se toimivaa puhemiestä. Kirgiseillä merkitsee sana, paitsi -puhemiestä, myös _Gevatter_, uigureilla _Freund, Genosse_. Tshuvassin -kielessä taasen merkitsee se, paitsi puhemiestä, myöskin _Vater des -Schwiegersohnes od. der Schwiegertochter_, jonka tapaisessa -merkityksessä sana myöskin votjakin kielessä tavataan. - -Vaikkakin siis puheenaoleva sana eräissä turkkilais-tatarilaisissa -murteissa saattaa esiintyä sukulaisen nimityksenä (_Gevatter_), ei sitä -niissä, tshuvassin kieltä lukuunottamatta, tavata sulhasen resp. -morsiamen isän nimityksenä. Näin on asianlaita senkin kielen, nimittäin -tatarin kielen suhteen, josta tämän sanan katsotaan tulleen mordvan -kieleen. Tällöin ei tuntune epätodenmukaiselta olettamus, että sana -niinhyvin mordvan kielessä kuin tshuvassissa ja votjakissakin olisi -saanut naimisiinjoutuvien isän merkityksen venäläisen analogian -mukaan, jolla taholla sillä säännöllisesti ja yleisesti on sellainen -merkitys, etenkin kun häiden virkahenkilöiden nimitykset, varsinkin -mordvalaisilla, muissakin suhteissa osottavat venäläistä vaikutusta. - -Jo Pallas'ella tavatut ja nykyäänkin tavattavat kaksi nuorempaa -venäläisnimistä virkahenkilöä vastaavat venäläisten kahta sulhasen -ikätovereista valittua virkahenkilöä, jotka jälkimäisillä etupäässä -ovat nuodejoukon toimivia johtomiehiä (_drushko_ ja _poldrushko, -poldruzhe_ tai _poddruzhe_). Mordvalaisten _uredevin_, (_urved'_ -j.n.e.) tehtävät muistuttavat useissa suhteissa venäläisen _drushkon_ -toimia. Saratovin läänissä tavataan _pel'uridiv_ ('puoli-u.'), mikä -nimitys on muodostunut venäläisen _poldrushka l. poldruzhee_-nimen -mukaan. - -Ritualisen hääleivän tahi piirakan valmistaminen ja mukaanotto -nuodematkalle on yleinen venäläinen tapa. Venäläiset valmistavat -hääleivän (_korovaj, korovaets, kurnik_) tavallisesti sulhasen kotona -ennen morsiamen noudantaan lähtöä. Joskus valmistetaan sellainen sekä -sulhasen että morsiamen kotona, tahi vasta hääpäivänä. N.F. Sumtsov -mainitsee hääleivästä (_korovaj_) puhuttavan v:lta 1526 olevissa -muistiinpanoissa. Vanhoissa tsaarien ja ruhtinaiden häissä oli -ritualinen hääleipä niin suuri, että sitä kantoi neljä virkamiestä -sametilla verhotuilla paareilla. Vähä-Venäjällä valmistetaan -seremoniallisia lauluja laulaen ennen häitä useampia _korovaj_-leipiä. -Jantshukin mukaan on hääleivän valmistus, joka suoritetaan viimeisenä -iltana ennen häitä, vähävenäläisten häävalmistusten tärkein kohta. Se -tehdään suuren pyöreän leivän muotoiseksi ja valmistukseen ottaa osaa -koko sulhasen suku. Galitsiassa kokoontuvat naapurit ennen häitä -morsiustaloon _korovaj_-leipää valmistamaan. Puolalaiset tekevät häitä -varten suuren leivän (_krowaj_) ja bulgarit leipovat sulhasen kotona -ennen nuodematkalle lähtöä erityisen leivän morsianta varten. - -Nuodematkalle lähdön edellä tapahtuvat rukous- ja siunausmenot, jotka -osottavat yhtäläisyyttä kosintamatkalle lähdettäessä toimitettavien -kanssa, sisältävät omaperäisten tapojen ohella vastaavien venäläisten -rukous- ja siunausmenojen piirteitä. Jälkimäisissä on leivän ja suolan -sekä pyhäinkuvan ritualinen käyttö yleistä, Sulhanen tahi nuodejoukko -siunataan leivällä (leivällä ja suolalla, pyhäinkuvalla) ennen lähtöä, -Siihen nähden, että sulhanen aikaisempien tapojen mukaan ja -tavallisimmin nykyäänkin ei lähde nuodematkalle, on sulhasen -siunaaminen, missä sellainen esiintyy, venäläistä lainaa; jälkimäisellä -taholla sulhasta nimittäin siunataan nimenomaan nuodematkalle -lähtemään. - -Nuodejoukon muita matkallevarustamismenoja voidaan tarkastaa yhdessä -hääjoukon varustamisessa noudatettavien menojen kanssa, sillä niissä -tavataan ylipäätänsä samanlaisia toimituksia. - - - -Nuodematka. - - -Muutamien tietojen mukaan noudatetaan nuodejoukon matkan yhteydessä -eräitä tapoja ja menoja. Piispa Jakovin mukaan näyttää sulhasen äiti -toimineen nuodejoukon johtohenkilönä. Hän puki päähänsä seppeleen -(_venets_) ja sen päälle miehen päähineen sekä matkasi vahakynttilää -(_shtatol_) kädessään pidellen morsiustaloon. Edellä kulkivat -ratsumiehet rakkopilliä soittaen. Kylänkujalla heitti sulhasen isä -kauhallisen kuparirahoja kaikille neljälle ilmansuunnalle. - -Pensan läänin Insarin piirikunnassa ajaa edellä kaksi sukulaista, -joista toisella on puukko kädessä. - -Yleiseksi nuodematkalla noudatetuksi tavaksi on merkittävä se, että -nuodejoukko asettaa matkansa siten, että morsiustaloon saavutaan yöllä -tahi että matka sinne tapahtuu yön aikana. - -Mokshalaisten nuodematkalle on erikoista se, että nuodejoukko, samaten -kuin kosiomiehet kosintamatkalla, asettuu morsiamen kotikylässä ensiksi -erityiseen pysähdyskortteeriin. Pensan ja Simbirskin läänien -mokshalaiset asettuivat morsiamen kotikylässä talvella jo aattopäivänä -vartavasten hankittuun asuntoon. Kesällä jäätiin kylän ulkopuolelle, -josta vasta seuraavana päivänä saavuttiin morsiustalolle. - - - -Menot morsiustalossa. - - -Morsiustalossa nuodejoukon saavuttua tapahtuvista menoista antavat jo -vanhimmat kuvaukset muutamia tietoja. Lepehinin mukaan rajoittuivat -mordvalaisten häämenot vanhaan aikaan siihen, että morsiamen isä, -ottaen kädestä tytärtänsä, äidin pidellessä suolaa ja leipää, luovutti -hänet noutamaan saapuneelle apelle ja anopille. Kiitettyään vanhempiaan -ja itkettyään eroitkut läheisillensä, peitti morsian itsensä vyötäröön -saakka valkealla liinakankaalla, jonka jälkeen veli vei hänet -ajoneuvoihin. Paitsi tätä yleiskohtaista kuvausta, kertoo Lepehin -silloisten Tsheremshan-joen tienoilla asuneiden mordvalaisten -häätavoista. Morsian puettiin punaisiin vaatteisiin ja hänen päänsä -peitettiin punaisella hunnulla niin, ettei kasvoja voitu nähdä. -Morsiamen eteen asetettiin rahi, jolla oli olutämpäri, leipää ja -suolaa. Viereen istui "iäkäs mies" pyhäinkuvan kanssa ja edessä piteli -pieni poika kynttilää. Morsian itki kullekin sukulaiselle, näiden -hunnun alle kumartaen hyvästellessä. Edessä seisoi morsiamen veli -heilutellen sapelia ja lyöden sillä tuon tuostakin kattoon ja -kurkihirteen. Ulos vietiin morsian kantamalla. Kirkolle vihittäväksi -vietäessä oli hän valkealla hurstikankaalla tahi pöytäliinalla -peitettynä. Sulhanen odotteli hänen saapumistaan kirkolla. - -Georgin kuvaus sisältää samoja piirteitä kuin Lepehinin. Morsiamen -luovutti isänsä "kädestä" sulhasen isälle. Morsiamen äiti antoi -sulhasen äidille mukaan suolaa ja leipää. Ennen lähtöään peitti morsian -päänsä. - -Milkovitshin kertomuksesta käy selville, että isä antoi tyttärelleen -erotessa karjasta jonkun eläimen lahjaksi ja että morsiamelle annettiin -matkalle mukaan leipä. Ennen lähtöä hunnutti morsian kasvonsa. - -Makarij kertoo sulhasen isän sen jälkeen kun "kaupat oli tilitetty" -morsiamen kotona toimittaneen rukouksen omille kodin haltijoilleen ja -vieneen morsiamen kotiinsa. Siunauksen asemasta antoi isä tyttärelleen -erityisesti sitä varten valmistetun _saltanin_ kynttilän. Tämän -pienoisen tuohuksen säilytti nuorikko vanhempiensa siunauksena -kuolemaan asti, niin että se pantiin arkkuunkin kuolleen kanssa. - -Jakov mainitsee nuodejoukon morsiustaloon sisään astuttuaan rukoilleen -jumalaa ja juoneen olutta sekä viinaa. Juhla-aterian jälkeen siunasi -morsiamen isä tytärtänsä leipäkimpaleella, _shtatol_-kynttilällä ja -pyhäinkuvalla. Eroitkujen jälkeen otti morsian vihille lähtiessään -poveensa leipäkimpaleen, kynttilän ja suolaa. - -Orlovin kuvaus mokshalaisten menoista sisältää joukon -yksityiskohtia, varsinkin tällöin noudatetuista rukousmenoista. -"Itse avioliittopäivänä" tapahtui morsiamen kotona pyhä toimitus, jolla -vanhemmat siunasivat morsiamen avioliittoon. Kutsuttuaan koolle -sukulaisensa, uhrasivat vanhemmat _jurt-azyrille, jurt-azyravalle, -kud-azyrille ja kud-azyravalle_, jolloin pöydällä olevaan -mesijuoma-astiaan kiinnitettiin 1/4 naulaa ja enemmänkin painava -_saltanin_ vahakynttilä. Uhrin jälkeen morsiamen isä ja äiti, ensiksi -toinen, sitten toinen, jättivät kynttilän sitä sammuttamatta -morsiamelle. Tämä asetettiin palavine kynttilöineen ajoneuvoihin ja hän -saapui kynttilätä sammuttamatta sulhasen kotiin. Joskin vanhempien -etnografien kuvauksista useat heidän aikanansa käytännössä olleiden -tapojen yksityispiirteet saattavat puuttua, sisältävät ne -huomattavimmat tähän häämenojen kohtaan kuuluvista toimituksista. - -Yhdeksi vanhempien kuvausten erikoispiirteistä on merkittävä se, että -lukuunottamatta Milkovitshin, Pallas'en ja Jakovin kuvauksia, -kysymyksessä olevat menot niiden mukaan tapahtuvat pääasiassa morsiamen -ja molempien puolten vanhempien kesken; jotka niissä esiintyvät -toimivina henkilöinä. Kuten jo edellisestä käy selville, tavataan -myöhempien kuvausten mukaan, kuten nykyaikaisissakin tavoissa, useissa -menoissa erityisiä toimihenkilöitä, jotka nähtävästi aikaisemmin ovat -olleet ja nykyisinkin useimmiten ovat sukulaisia. - -Esitetyistä vanhemmista kuvauksista käy myöskin selville, ettei -morsiamen noudannassa ollut osallisena suurempaa nuodejoukkoa, mikä -myöhemmissä tavoissa on yleistä. - -Silloin, kun morsianta noutamassa on varsinainen nuodejoukko, otetaan -se vastaan morsiustalossa erikoisilla menoilla. Niinpä mainitsee Jakov -morsiamen isän nuodemiesten saapuessa sulkeneen portin, jota -ratsumiehet pyysivät avaamaan. Sen jälkeen tuli morsiamen isä ulos -mukanaan leipää ja suolaa sekä kauhallinen olutta, ottaakseen tulijat -vastaan leivällä ja suolalla. - -Portin sulkemisesta nuodejoukon saapuessa ja ruokatavaroiden -esiintuonnista puhuvat myös muutamat myöhemmät kuvaukset. Portin -sulkeminen on myös yleistä nykyaikaisissa tavoissa. Se avataan vasta -sitten, kun nuodejoukolta on saatu rahaa lunnaiksi. - -Nykyaikaisissa tavoissa esiintyy kysymyksessä oleva meno episodina, -jossa molemmin puolin porttia seisahtuneet joukkueet lauluilla -tervehtivät toisiansa. Morsiustalon puolella esiintyvät morsiamen -ystävättäret koettavat kaikin tavoin herjata nuodejoukon jäseniä, -erittäinkin sen johtohenkilöitä. Tämänlaisista menoista mainitsee jo -Milkovitsh; morsiamen ystävättäret lauloivat nuodejoukon saapuessa -sille osotettuja herjauslauluja. - -Yleiseuropalainen tapa sulkea morsiustalon portti nuodejoukon saapuessa -ja vaatia lunnaita sen avaamisesta on samalla yleinen venäläinen tapa. -Ainakin vastaavissa isovenäläisissä tavoissa on myös yleistä se, että -nuodejoukon sisään pyrkiessä lauletaan lauluja, joissa sitä ja -erittäinkin sen johtajia (puhemiestä, kaasoa, sulhasen vanhempia) -herjataan. - -Morsiustalossa ennen morsiusmatkaa tapahtuvien menojen suhteen on -huomattava se eroavaisuus, mikä eri ajoilta peräisin olevissa -kuvauksissa ilmenee. Vanhimpien esittäessä tännekuuluvat tavat -yksinkertaisina ja harvoihin menoihin rajoittuvina, sisältävät -myöhemmät joukon lisäepisodeja, jotka myöskin nykyaikaisissa tavataan. - -Viimeksimainituissa kiinnittävät vanhempiin verrattuina huomiota -muutamat toimitukset ja seikat _nuodejoukon saapumisen aikana ja -lähinnä seuraavana aikana sen saavuttua_. Neitoillan menojen -tarkastelussa on käynyt selville, että morsian useiden aikaisempien -kuvausten mukaan viedään kotoa pois ennen nuodejoukon saapumista. -Myöhempien kuvausten mukaan on morsian paikotellen nuodejoukon -saapumishetkellä morsius- l. odotuskortteerissa tahi piilossa. - -Alatyrin piirissä palasi morsian neitokortteerista (_urvalen kudo_) -naapurin luota ennen nuodejoukon saapumista kotiinsa. Täällä asettui -hän pirtin peränurkkaan makaamaan, teeskennellen nukkuvansa. -Nuodejoukon saapuessa hänet herätetään, mutta hän ei ole ymmärtävinään, -mistä on kysymys. Sulhasen pirttiin tullessa hän taas pakenee -neitokortteeriin, josta hänet ennen lähtöä käydään noutamassa. -Napolnojessa morsian niinikään paneutuu maata nuodejoukkoa -odoteltaessa. Hänet viedään neitokortteeriin vasta nuodejoukon -saavuttua ja tuodaan takaisin ennen lähtötoimituksia. Buzajevon ja -Nekludovon volosteissa on morsian nuodejoukon saapuessa kotona, ottaen -osaa vastaanottomenoihin. Hänet vievät nuodejoukkolaiset kesken -morsiustalossa tapahtuvaa juhlaa sukulaistaloon, josta käydään hänet -ennen lähdön edellä tapahtuvia toimituksia hakemassa takaisin. - -Afashevossa on morsian nykyään nuodejoukon saapuessa kotona, nukkuen -teeskenneltyä unta pirtin penkillä. Vanhempaan aikaan hänen sitävastoin -tällä hetkellä tiedettiin olleen neitokortteerissa. Ystävättäret -herättävät hänet laululla, mutta hän ei ole ymmärtävinään, mitä on -tekeillä, ja ihmettelee, miksi vieraita ihmisiä öiseen aikaan on -tunkeutunut hänen isänsä kotiin. Laulussaan kertoo morsian muka -näkemäänsä unta. Sen jälkeen lähtee hän ystävättärineen _urvalan -kudoon_, josta hääjoukko aamusella _kud-avan_ johdolla käy hänet -noutamassa. Kotia saapuessa tapahtuu portilla "neidonpäivien luovutus" -siten, että morsian antaa sormuksen jollekin ystävättärelleen, mikä -symbolisoi hänen eroaan neitseiden joukosta. - -Näiden menojen suhteen on siis ensiksikin huomattava, että kun morsian -aikaisempien ja eräiden myöhempien kuvausten mukaan on nuodejoukon -saapumishetkellä morsiuskortteerissa, hän muutamien toisten mukaan -palaa saapumishetkeksi kotia ja ottaa osaa eräisiin tällöin -suoritettaviin menoihin. - -Ne tavat, joihin morsiamen osanotto tällöin liittyy, osottautuvat -selvästi venäläisperäisiksi. "Neidon päivien" l. "neidon kauneuden" -luovuttamisen olemme jo neitoiltamenoissa osottaneet johtuvan -venäläisistä tavoista. Jälkimäisellä taholla saattaa se niinikään -tapahtua kysymyksessä olevassa häämenojen kohdassa, jota paitsi sen -niinhyvin mordvalaiset kuin venäläiset voivat vielä toimittaa kirkolla -ennen vihkimistä, Edelleen ovat morsiamen teeskennelty uni -unennäköineen ja sulhasen herjaaminen yleisiä venäläisten tapojen -piirteitä. - -Morsiamen esiintymistä tässä häämenojen kohdassa on siis pidettävä -myöhäsyntyisenä, venäläisten tapojen analogian vaikutuksesta -syntyneenä. Näitä uudenaikaisempia tapoja sovittaakseen vanhemman tavan -kanssa, jonka mukaan morsian ei ollut kotona nuodejoukkoa -vastaanotettaessa, hänet eräillä seuduin tuodaan vastaanoton ajaksi -kotia, mutta viedään taas pian sen jälkeen takaisin neitokortteeriin. - -Näiden menojen myöhäsyntyisyyttä osottaa edelleen se, että ne useissa -paikoin edellyttävät sulhasen mukanaoloa, vaikka sulhanen yleisen -vanhemman mordvalaisen tapakannan mukaan jää pois nuodematkalta. - -Vanhimmissa kuvauksissa kiinnittää huomiota ensiksikin Lepehinin ja -Georgin mainitsema morsiamen _seremoniallinen luovutus_ sulhasen puolen -edustajalle (sulhasen isälle), jolle nykyaikaisemmissa kuvauksissa emme -tapaa vastinetta. - -Samaten kuin sulhasen ja morsiamen puolten edustajien (isien) välinen -kädenlyönti kihlauksessa, tapahtuu morsiamen kädestä luovuttaminen -molempien puolten juridisten kontrahenttien välillä. Menolla on siis -avioliiton oikeudellisen päättämisen merkitys. Se, että tämän -toimituksen yhteydessä, kuten muissa saman laatuisten avioliittomenojen -kohdissa, otettiin esille suola ja leipä, osottaa, että se käsitettiin -samanlaiseksi tärkeäksi seremonialliseksi toimitukseksi kuin nämäkin. - -Esitettyjen kuvausten mukaan liittyy tarkastelunalaiseen häämenojen -kohtaan joukko _uhri- ja rukousmenoja_, jotka vanhemmissa kuvauksissa -esiintyvät etupäässä kodin haltijoihin ja vainajiin kohdistettuina -kansallisina palvontamenoina. Näiden ohella ja joskus niihin liittyvinä -tavataan morsiameen kohdistuvia siunausmenoja, joilla jo esim. -Lepehinin ja Jakovin kuvauksissa on huomattava asema. Viimeksimainitun -sekä Orlovin mukaan tapahtui siunaaminen ritualisella vahakynttilällä -(_shtatol_). Paitsi kynttilää, tavataan Jakovilla siunauksen -välikappaleina leipä ja pyhäinkuva, Lepehinilla suola, leipä sekä -pyhäinkuva. - -Samalla kun vanhemmat palvontamenot osottavat yhtäläisyyttä esim. -tshuvasseilla tähän häämenojen kohtaan liittyvien tapojen kanssa, -viittaavat jo siunausmenojen välikappaleet venäläisiin tapoihin. -Myöhempien kuvausten mukaan esiintyvätkin kysymyksessä olevat menot -siunausmenoina, joissa siunauksen välikappaleina on leipä, pyhäinkuva, -leipä ja suola. Ne suoritetaan tavallisesti vähää ennen morsiusmatkalle -lähtöä. Menoon liittyy usein yhteinen syönti sekä joskus pöydän ympäri -kulkeminen. - -Vastaavat menot venäläisissä, varsinkin valkovenäläisissä tavoissa ovat -muodostuneet erittäin juhlalliseksi toimitukseksi. Viimeksimainituilla -katsoo Dovnar-Zapofskij n.s. _morsiamen istuttamisen (posad)_ olevan -tännekuuluvien menojen tärkeimpänä osana. Morsian asetetaan ennen -vihille lähtöä istumaan erikoiselle istuimelle, jolloinka morsian itkee -eroitkuja ja vanhemmat siunaavat häntä juhlallisesti. Tähän saattaa -liittyä kolminkertainen seremoniallinen pöydän ympäri kulkeminen. -Istuin on joskus peitetty nurinkäännetyllä turkilla. - -Isovenäläisiin tapoihin kuuluu niinikään juhlallinen morsiamen tahi -avioparin siunaaminen ennen morsiusmatkalle lähtöä. Sen usein -esiintyväksi piirteeksi on merkittävä, että isän siunatessa -pyhäinkuvalla, äiti siunaa leivällä tahi leivällä ja suolalla. -Täälläkin liittyy siunausmenoon usein yhteinen syönti, jota varten -hääleipä jaetaan osiin. - -Sekä aikaisemmat että myöhemmät kuvaukset kertovat yksimielisesti -_morsiamen hunnuttamisesta_, s.o. hänen päänsä tahi kasvojensa -peittämisestä eräissä häämenojen kohdissa. - -Hunnuttamisesta kertoo Milkovitsh jo kosintamenojen yhteydessä. -Häämenoista puhuessaan mainitsee hän morsiamen ennen kotoa lähtöä -peittäneen kasvonsa. Georgin mukaan tapahtui hunnuttaminen niinikään -ennen morsiusmatkalle lähtöä. Vanhojen mordvalaisten menojen -kuvauksessa puhuu Lepehinkin hunnuttamisesta morsiusmatkan yhteydessä. -Tsheremshan-joen seuduilla asuneiden mordvalaisten tavoissa huomataan -hänen kuvauksensa mukaan kahdenkertainen hunnuttaminen: morsiamen pää -peitettiin siunausmenojen ajaksi punaisella peitolla, mutta vihille -vietiin hänet valkealla hurstilla peitettynä. - -Useimmissa myöhäisemmissä kuvauksissa mainitaan hunnuttamisesta juuri -morsiusmatkan yhteydessä. Tätä paitsi on morsian hunnutettuna usein -siunausmenojen aikana sekä joskus eroitkuja itkiessään. -- Useammat -myöhäisemmätkin tiedot mainitsevat morsiushunnun väriltänsä olevan -punaisen. Erään Pensan läänistä olevan tiedon mukaan peitettiin morsian -morsiusmatkalle lähdettäessä hurstikankaalla, johon oli neulottu -ristejä ja nelikulmioita. - -Yleisenä mordvalaisena tapana, josta sekä vanhemmat että nykyaikaiset -tiedot puhuvat, on pidettävä sitä, että morsianta muutamissa häämenojen -kohdissa kannetaan tahi kahden puolen talutetaan. Tämä on tavallisinta -morsiusmatkan yhteydessä, mutta tätä paitsi kannetaan morsianta usein -hyvästelemässä sukulaistaloissa käydessä sekä synnyinkodin eri paikkoja -hyvästellessä ja erojaisitkuja itkiessä. Kantamisen tahi taluttamisen -toimittaa, kuten jo Lepehin mainitsee, usein morsiamen veli, mutta -tämän ohella eräät häiden virkahenkilöt, varsinkin "morsiamen -kuljettaja" _uredev_ tahi taluttajat _urvalat_. - -Nämä tavat esiintyvät samassa laajuudessa ja saman muotoisina -tshuvasseilla. Venäläisillä ei morsiamen kantaminen ole yleistä, mutta -ei kuitenkaan ole ollut harvinainen Keski-Venäjällä. Kantajana on -täälläkin usein morsiamen veli, mutta myöskin sulhanen. Sumtsovin -mukaan kannetaan morsianta Itä- ja Länsi-Venäjällä useimmiten sulhasen -kotiin tuotaessa. - - - -Morsiusmatka. - - -Sekä vanhemmissa että myöhemmältä ajalta olevissa kuvauksissa mainitaan -morsiamelle uuteen olinpaiAkaan lähtiessä annetun mukaan (käteen tahi -poveen) erilaisia esineitä. Niistä tunnemme ennen kaikkea muissakin -häämenojen kohdissa ritualisena esineenä käytetyn vahakynttilän -(_shtatol_). Muita tällaisia esineitä ovat leipä ja suola. Näitä -voidaan ottaa kaikkia kolmea samalla kertaa mukaan. - -Saman tavan löydämme venäläisten häämenoista. Täällä annetaan -morsiamelle poveen morsiusmatkan ajaksi leipä tahi leipää ja suolaa. - -Tätä paitsi sisältää pari vanhaa venäläisten häämenojen kuvausta -kohtia, joiden mukaan kynttilällä tahi kynttilöillä vastaavissa -venäläisten menoissa on ollut saman tapainen käytäntö kuin -puheenalaisissa mordvalaisissa menoissa. Erään tiedon mukaan -sytytettiin ennen vihille lähtöä kaksi yli puudan painoista kynttilää -erikoisella pyhällä kynttilällä, ja nämä olivat nähtävästi mukana -matkalla sulhasen kotiin. Perillä kynttilät yhdistettiin ja -vehnäpurtiloon pantuina säilytettiin kokonainen vuosi päänalusen -vierellä. Olearius kertoo venäläisten morsiusmatkalla reen vierellä -kantaneen kuutta vahakynttilää. - -Mordvalaista morsianta on kuljetettu uuteen olinpaikkaansa useiden -aikaisempien tietojen mukaan sekä kuljetetaan monilla paikkakunnilla -vieläkin _morsiuskuomissa_, s.o. kaarien päälle levitetyllä kankaalla -umpinaisiksi päällystetyissä ajoneuvoissa. Päällyskankaaseen ommellaan -tähtiä tahi muunlaisia kuvioita. - -Muutamat tiedot puhuvat tshuvassien käyttäneen saman tapaisia -morsiuskuomeja. Milkovitsh kertoo, että tshuvassilainen morsian -kannettiin soiton soidessa hurstikankaalla peitettyyn kibitkaan. -Kasarin läänin Jadrinskin piirin tshuvassit kuljettavat morsianta joko -hevosen selässä tahi peitetyssä kibitkassa. Simbirskin läänin Kurmyshin -piirin tshuvassit vievät morsiamen sulhasen kotiin välttämättömästi -peitetyissä ajoneuvoissa. - -Eräs tiedonanto näyttäisi viittaavan venäläistenkin käyttäneen sen -tapaista laitosta. Tereshtshenko mainitsee morsiamen Orlovin läänissä -viedyn vihille peitetyissä ajoneuvoissa, joita nimitettiin _budkaksi_. - -Edellä puheenaolleet morsiusmatkaan liittyvät tavat ovat kohdistuneet -pääasiassa morsiameen. Näitä paitsi huomataan tännekuuluvissa menoissa -sellaisia, jotka kohdistuvat hääsaattueeseen kokonaisuudessaan tahi -muulla tavoin ovat morsiusmatkan yhteydessä. Muutamat näistä menoista -ovat samoja, joita nuodematkan yhteydessä noudatetaan. Tällaisiksi ovat -merkittävät muutamat toimitukset, jotka suoritetaan sekä nuodejoukon -että morsiussaattueen matkalle lähdön edellä. Nuodematkalle -lähdettäessä tavattiin pääasiallisimpina toimituksina kolminkertainen -nuodejoukon tahi hevosten ympäri kulkeminen sulhastalon pihalla tahi -vähän matkaa edennyttyä. Ympärikulkemisen toimittivat johto- tahi -virkahenkilöt (ratsumiehet, sulhasen isä, _poksh-kuda, uredev_) -erilaisten esineiden, kuten miekan, kirveen, sapelin; viikatteen, -palavien päreiden ja pyhäinkuvan kanssa. - -Morsiussaattueen matkalle varustamisessa on myöskin ennen kaikkea -huomioonotettava ympärikulkemiset, joiden yhteydessä käytetään -vastalueteltuja esineitä. Niiden lisäksi tavataan ruoska samanlaisessa -käytännössä. Ympärikulkeminen saattaa esiintyä myöskin siinä muodossa, -että morsiussaattue kulkee lähtövalmiiden ajoneuvojen ympäri. - -Vastaavat venäläiset tavat osottavat läheistä yhtäläisyyttä -mordvalaisten kanssa. Niiden yleiseksi piirteeksi on merkittävä se, -että ennen nuodejoukon tahi morsiussaattueen liikkeelle lähtöä joku -häiden virkahenkilöistä kulkee sen ympäri määrättyjen varoesineiden -kera. Ympärikulku saattaa tapahtua tahi uudistetaan se jonkun matkaa -lähtöpaikalta edennyttyä. Tavallisimpia ympärikulkemisessa käytettäviä -esineitä ovat kirves, veitsi, sapeli, pyhäinkuva ja ruoska; joskus -tavataan humalat. Tiehen lyödään teräaseilla tahi ruoskalla ristejä. - -Teräasetta käyttävät mordvalaiset vielä etempänäkin morsiusmatkan -aikana. Saratovin läänissä seisoi _drushko_ sen aikana morsiuskuomin -takaosassa, hosuen sapelilla tahi viikatteella. - -Edellä esitettyjen lisäksi on vielä huomioonotettava eräitä -morsiusmatkan yhteydessä esiintyviä seikkoja. Lepehin mainitsee -morsiamen suvun saattaneen morsianta puolimatkaan, josta se palasi -takaisin. Puolitiessä oli sulhasen suku vastassa. Piispa Jakovin mukaan -käytiin morsiusmatkan yhteydessä vihillä kirkossa. Kirkolle saavuttua -rukoili morsian siunausta esi-isiltänsä. Sulhanen oli ennen morsianta -saapunut kotoaan kirkolle ja kiiruhti vihkimisen jälkeen täyttä laukkaa -takaisin. Kotikylään saavuttuaan hän kesäiseen aikaan piilottautui -riiheen tahi heinähaasiaan; talvella asettautui hän naapuritaloon, -viipyen siellä myöhään yöhön. - -Nizhegorodin läänissä palasi morsian vihiltä kolmivaljakolla; sulhanen -sitävastoin saapui jalkaisin ja piilottautui perille tultuaan -kellariin. Saratovin läänissä haettiin sulhanen vihkimistä varten -kotoaan kirkolle. Samaran läänissä pysähdyttiin morsiamen kotikylän -ulkopuolella, noustiin ajoneuvoista, syötiin ja juotiin, jolla aikaa -morsian ystävättäriensä ympäröimänä itki erojaisitkuja ja jakoi -ystävättärilleen lahjoja. Ajoneuvoihin asetettaessa hän koetti -riistäytyä irti ja heitti hunnun päästänsä tielle. Kasanin läänin -ersalaiset käänsivät morsiustalosta lähdettyä kaikki ajoneuvot takaisin -porttiin päin. Tällöin tarjosivat morsiamen vanhemmat hääsaattueen -jäsenille viinaa. - -Mainov kertoo ersalaisten morsiussaattueen lähtiessä rukoilevan veräjän -luona _kardas-sarkoa_ ja _jurtyn-pazia_. Morsian oli kuljettaessa koko -ajan seisaallaan ajoneuvoissa. Kylän rajalla pysähdyttiin ja nautittiin -viinaa. Matkalla koetti morsian heittää huntunsa tahi vyönsä tielle. - -Vetshkanovossa koettaa morsian useampia kertoja heittää huntunsa pois, -josta _uredevin_ on määrä häntä estää. Afashevossa pysähdytään kylän -ulkopuolella ja puetaan morsiamen päähän sylinterin muotoinen päähine -(_kikilka_). Tältä paikalta kääntyy morsiamen suku takaisin. - -Kuten jo Jakov mainitsee, suoritetaan siis myöhempien tietojen mukaan -vihkiminen morsiusmatkan yhteydessä. Nykyään tapahtuu se säännöllisesti -tässä häämenojen kohdassa, niin että morsian vihittynä vaimona tuodaan -sulhasen kotiin. Vanhimmat kuvaukset sitävastoin eivät puhu -vihkimisestä morsiusmatkan yhteydessä. Milkovitsh, Lepehin ja Georgi -mainitsevat sulhasen nähneen morsiamensa ensi kertaa sulhastalossa -tapahtuvissa häämenoissa. Tämä, samaten kuin muutamat muut kohdat -puheenalaisissa kuvauksissa osottaa, ettei vihkimistä morsiusmatkan -yhteydessä toimitettu. - -Venäläiset suorittavat vihkimisen säännöllisesti morsiusmatkan -yhteydessä, jotavastoin Volgan seudun ei-venäläiset heimot nykyäänkin -usein hankkivat kirkon vahvistuksen avioliitolle häämenoista -riippumatta, joko ennen tahi jälkeen niiden suorituksen. Mordvalaisten -myöhemmät tavat näyttävät siis tässä kohden muodostuneen venäläisten -tapojen mukaisiksi. Vihkimiseen liittyvästä käsityksestä avioliiton -muodollisena alkamishetkenä johtuu varmaankin vihkimistilaisuudessa -tapahtuva morsiamen päähineen ja hiuslaitteen muutto naineen naisen -tapaan, jonka joskus mordvalaiset, kuten paikotellen venäläisetkin -tällöin suorittavat. - -Tshuvassien morsiusmatkalla on morsiamen suku saattamassa -pysähdyspaikalle, samaten kuin usein mordvalaisilla. Pysähdyksien -aikana syödään ja juodaan. Morsiamen seisoallaan matkaaminen on -niinikään tshuvassien tapa. Edellisen tapaiset pysähdykset eivät ole -tuntemattomia venäläistenkään tavoissa. Vitebskin läänin venäläiset -pysähtyvät morsiusmatkalla seitsemän kertaa, jolloinka syödään. Orlovin -läänissä pysähdytään jokaisessa tienhaarassa, juodaan viinaa ja -tanssitaan. - - - -Menot sulhastalossa morsiamen tuonnin jälkeen. - - -Sulhastalossa morsiamen tuonnin jälkeen tapahtuvasta häämenojen -sarjasta otamme aluksi tarkasteltavaksi _vastaanottomenot_, jotka -lähinnä liittyvät morsiusmatkan yhteydessä noudatettaviin tapoihin. - -Vastaanottomenoihin olemme aikaisemmin tutustuneet jo kosintamenoissa -sekä nuodejoukon vastaanotossa morsiustalossa. Nyt tavattavat -esiintyvät edellisiin verrattuina paljoa runsaampina ja -monipuolisempina, mikä onkin luonnollista, sillä tällä kertaa kohdistuu -vastaanotto muun ohella häiden huomattavimpaan henkilöön, morsiameen, -hänen uuteen olinpaikkaansa saapuessa. - -Eri kuvauksista ansaitsee mainitsemista ensiksikin Pallas'en kertomus -mokshalaisten tavoista. Nuorikon kantoivat sulhastalossa juohdemies ja -hänen apulaisensa morsiuskuomista hänen lakkaamatta itkiessään portin -luo, johon kylän naiset olivat kokoontuneet. Sulhasen äiti astui esiin, -mukanaan kuivilla humaloilla täytetty paistinpannu, jonka sisällön hän -palavilla päreillä sytytti tuleen. Kun anoppi oli asettanut pannun -nuorikon jalan viereen, potkaisi tämä sen pois luotansa. Tämä -uudistettiin kolmeen kertaan. Samalla pantiin merkille, miten päin -pannu putosi maahan. Jos se jäi ylösalaisin, ennusti se avioparille -vastoinkäymistä, jos kohdalleen, onnea. - -Lepehin kertoo sulhasen Tsheremshanin mordvalaisilla olleen ottamassa -vastaan morsianta. Pirtin kynnyksen edustalla asetettiin ensiksi -sulhasen jalalle palavilla humaloilla täytetty pannu, joka hänen oli -potkaistava pois luotansa, sitten asetettiin pannu morsiamen jalalle, -jonka oh tehtävä samaten. - -Milkovitshin kuvaus muistuttaa edellisiä, samalla kun se sisältää -muutamia lisäpiirteitä. Vastaanottamassa olivat sulhasen isä ja äiti, -yllään nurinkäännetyt turkit, päässä karvalakit. Morsiamen oli -potkaistava jalallaan palamaan sytytetyillä humaloilla täytettyä -pannua. - -Piispa Jakov mainitsee morsiamen sulhastalon portilla pyytäneen -sytyttämään vahakynttilänsä. Ulkoportailla oli vastassa täyteen -mordvalaiseen juhlapukuun puettu nainen. Päässä oli tällä muun -päähineen päällä nurinkäännetty karvalakki ja muun puvun yllä -nurinkäännetty turkki. Kädessä taas oli humaloilla täytetty miehen -hattu, josta hän kolme kertaa heitti kahmalollisen morsiamen päälle. -Sitten kuljetettiin morsianta myötäpäivään hääjoukon ympäri ja -annettiin hänen käteensä sytytetty _shtatol_, jota kantaen hän lähestyi -appea ja anoppia, jotka ulkoportailla seisten siunasivat morsianta -hänen sisään astuessaan. - -Myöhemmissäkin kuvauksissa mainitaan jalalle pantavasta pannusta ja -vastaanottavan anopin pukeutumisesta nurinkäännettyyn turkkiin ja -karvalakkiin. Yleisiä vastaanottoesineitä ovat tämän ohella suola ja -leipä, humalat, joita morsiamen päälle ripotellaan, sekä pyhäinkuva. - -Nykyisissä vastaanottomenoissa tavataan yleisenä vastaanottavien -sulhasen vanhempien, sulhasen äidin tahi jonkun sukulaisvaimon -pukeutuminen nurinkäännettyyn turkkiin, pannu humaloineen tahi -hiiloksineen, humaloilla ripotteleminen sekä pyhäinkuvien, leivän -(resp. piirakan) tahi suolan ja leivän esilletuominen. - -Pari tiedonantoa puhuu vedenkin käytöstä vastaanotossa. Pensan läänin -mokshalaisilla ripotteli sulhasen äiti morsianta vedellä kylpyvitsan -lävitse. Saratovin läänissä ripoteltiin paitsi humaloilla, myöskin -vedellä, puhtaaseen veteen kastetun luudan avulla. - -Lukuunottamatta Lepehinin kertomaa, kohdistuvat vastaanottomenot -aikaisemmissa kuvauksissa etupäässä morsiameen. Tällaisina tapaamme ne -suurimmassa osassa myöhäisempiäkin kuvauksia. Edellisestä on tunnettua, -ettei sulhanen vanhemman mordvalaisen tavan mukaan ollut mukana -morsiamen noudossa, vaan saapui vasta kirkolle vihittäväksi, vieläpä -muutaman tiedon mukaan poistui kotoa tahi piilottautui morsiamen -tuonnin ajaksi. Sulhasen osanottoa vastaanottomenoihin on näin ollen -pidettävä myöhäisempänä piirteenä. Kuten seuraavasta käy selville, -esiintyvät venäläiset vastaanottomenot säännöllisesti molempien -aviopuolisoiden yhteisenä vastaanottona. - -Puheenaolevissa menoissa tavataan erityisen usein nuorikon jalalle -pantava humaloilla täytetty pannu. Hiiloksella täytetyllä pannulla -vastaanotto sekä yleinen humaloilla ripotteleminen ovat tässä -silminnähtävästi yhtyneet. Niiden lähimpänä välimuotona tavataan -sytytetyillä humaloilla vastaanotto. Humalapannun asettaminen jalalle -viittaa myöskin tulella tahi hiiloksella vastaanottoon, jossa hiilos -pannaan jalkoihin tahi on vastaanotettavan astuttava tulen tahi -hiiloksen yli. - -Vastaavissa venäläisissä menoissa tavataan kaikki mordvalaisten menojen -oleellisimmat piirteet. Avioparin humaloilla ripotteleminen -morsiussaattuetta sulhasen kotona vastaanotettaessa on yleisvenäläinen -tapa. Sumtsovin mukaan ripotetaan vastanaineita humaloilla Itä-, Vähä- -ja Valko-Venäjällä. Samaa tapaa noudattavat myös rutenit. Sitä -noudatettiin myöskin vanhoissa tsaarien ja ruhtinasten häissä. -Ripottelemisen toimittaa sulhasen äiti tahi joku muu nainen, usein -nurinkäännettyyn turkkiin pukeutuneena, päässä nurinkäännetty -karvalakki. - -Hiiloksen käyttäminen vastaanotossa ei semmoisenaan näytä ainakaan -yleisempänä esiintyvän venäläisillä. Sen sijaan kuului vanhoihin -venäläisiin häämenoihin tapa sytyttää sulhastalon portille olkituli, -jonka läpi morsiussaattueen oli kuljettava. Tulella vastaanottaminen -kuuluu nykyisiin länsivenäläisiin menoihin. Harkovin läänissä otetaan -aviopari vastaan tervasta ja tappuroista tehdyllä soihdulla tahi -palamaan sytytetyllä tervalla. Valkovenäläinen morsiussaattue kulkee -useissa paikoin portilla palavan olkitulen läpi. - -Vedellä ripottelemiselle vastaanotettaessa löydämme vastineen niinikään -länsivenäläisistä menoista. - -Leivällä, piirakalla, suolalla-leivällä ja pyhäinkuvalla vastaanotto, -jolloinka vastaanottaja usein on puettuna nurinkäännettyyn turkkiin, on -myöskin yleistä vastaavissa venäläisissä tavoissa niinhyvin avioparin -vastaanotossa sulhastalossa kuin nuodejoukon ja sulhasen -morsiustalossa. - -Sulhastalossa vastaanoton jälkeen tapahtuvista toimituksista huomataan -Lepehinin kuvauksessa apen toimittama morsiushunnun poistaminen ja -uuden nimen anto nuorikolle. - -Milkovitsh mainitsee avioparin asetetun istumaan selin uuniin, -jolloinka juohdemies, pidellen suolaa ja leipää heidän edessään, "teki -kysymyksiä avioliiton voimassapitämisestä". Vastanaineet vannoivat -kysymyksiin vastaten toisilleen uskollisuutta. Hunnun poisti sulhasen -isä suurella piirakalla, sulhasen ja morsiamen vierekkäin istuessa. - -Georgin kuvauksessa puhutaan hunnun poistamisesta samaan tapaan kuin -Lepehinilla. Pallas kertoo morsiamen viennistä makuuhuoneeseen, joka -tapahtui niinimatolla kantaen, morsiamen vimmatusti vastustaessa, sekä -uuden nimen annista, mikä toimitettiin häiden jälkeisenä päivänä. Sen -suoritti vanhin sukulaisista, asettamalla leivän nuorikon pään päälle. - -Jakovin kertomus sisältää useka lisäpiirteitä puheenalaiseen häämenojen -kohtaan. Hänkin puhuu morsiamen viennistä uunin luokse. Tämän lisäksi -tavataan hänen kuvauksessaan myös morsiamen toimittama seremoniallinen -kestitysmeno, morsiamen ja sulhasen sekä sukulaisten pään voiteleminen -öljyllä, aviovuoteelle asettaminen ja seuraavana päivänä tapahtunut -nuorikon vedelläkäynti sekä lahjojen jako sulhasen sukulaisille. - -Arkkimandriitta Makarij puhuu morsiamen tuonnin jälkeen tapahtuneista -palvontamenoista, morsiamen ruokkimisesta lieden luona anopin kädestä -sekä uuden nimen annista. Vasilij Orlovin kuvaus sisältää edellisen -pääpiirteet muutamine lisäkohtineen ja osaksi laajemmin esitettynä. -Esitetyissä vanhojen etnografien kuvauksissa pistää silmiin sama -ristiriitaisuus, mikä jo vastaanottomenoissa ilmaantui. Sen sijaan, -että vastaanoton jälkeen tapahtuvat menot Lepehinilla, Milkovitshilla, -Georgilla ja Orionilla kohdistuvat sekä sulhaseen että morsiameen, -niissä Jakovin ja Makarijn mukaan tavataan yksinomaan morsian. -Mainitseepa Jakov nimenomaan, että sulhanen tuotiin esille (etsittiin) -vasta illalla juhlamenojen lopulla, jolloin nuoren parin tuli käydä -aviovuoteelle. - -Niille menoille, joissa sekä sulhasen että morsiamen esiintymisestä -kerrotaan, on yleistä avioparin _asettaminen vierekkäin istumaan_. Sen -yhteydessä tapahtuu myös häähunnun poistaminen. Varsinkin Orlovin ja -Makarijn kuvausten mukaan on toimituksella juhlallisen ritualisen menon -lema. - -Myöhemmissäkin kuvauksissa puhutaan tämänlaisesta nuoren parin -vierekkäin istuttamisesta. Nykyään asetetaan aviopari joskus morsiamen -tuonnin jälkeen pöydän taa vierekkäin istumaan. Tällöin lukoillaan ja -samalla tapahtuu morsiusparin välinen yhteinen syönti. Alustalle -istuttamiset kuuluvat yleismaailmallisiin avioliittotapoihin. -Mordvalaisten tapojen kuvauksissa ei kuitenkaan yleensä puhuta -morsiusparin istuttamisesta yhteiselle alustalle, mikä on yleistä esim. -vastaavissa venäläisissä tavoissa. Tämän ohella on länsivenäläisissä -tavoissa yleistä sulhasen ja morsiamen erillinen istuttaminen. Näitä -mordvalaisia tapoja voidaan kuitenkin, kun niitä kokonaisuudessaan -tarkastellaan, lähinnä verrata juuri venäläisiin. Viimeksimainittujen -häätapoihin kuuluu sekä vanhojen että nykyaikaisten kuvausten mukaan -joukko menoja, joille on luonteenomaista se, että morsiuspari tahi -sulhanen ja morsian erikseen asetetaan istumaan nurinkäännetylle -turkille, samalla kun vanhemmat toimittavat juhlallisen siunauksen. -Tällainen istuttaminen saattaa venäläisillä tapahtua jo morsiustalossa, -mutta se on yleinen myös tarkastelunalaisessa häämenojen kohdassa. -Erittäin huomattavaa on, että istuttamiseen, paitsi siunaamista, -venäläisilläkin saattaa liittyä erinäisiä muita toimituksia, kuten -ripotusaineilla ripotteleminen, häähunnun poisottaminen ja avioparin -välinen yhteinen syönti. - -Edellä puheenaolleiden, samaten kuin eräiden muidenkin menojen olemme -esitettyjen kuvausten mukaan usein nähneet tapahtuvan uunin -läheisyydessä. Muutamat myöhemmätkin tiedot puhuvat tavasta viedä -nuorikko uuteen kotiinsa tuotua ensiksi uunin luokse. - -Lukuisten kansojen avioliittomenoissa esiintyviä uuniin kohdistuvia -menoja tavataan venäläisilläkin, joskaan ei varsin yleisesti. -Novgorodin läänissä viedään nuorikko sulhastaloon tuotuna ensiksi uunin -luo, jossa hänet puetaan naineen naisen pukuun. Länsi-Venäjällä ottaa -nuorikko uuteen kotiin tultuaan povestaan mustan kanan ja heittää sen -uunin alle. - -Kuten aikaisemmasta on käynyt selville, tapahtuu _häähunnun -poisto_ venäläisillä, kuten useiden vanhempien tietojen mukaan -mordvalaisillakin, avioparin istuessa vierekkäin (usein samalla -alustalla). Hunnun poisottamisen toimittaa täälläkin sulhasen isä tahi -äiti. Kurskin läänissä paljastaa appi morsiamen kasvot, poistaen -häähunnun piirakalla. - -_Uuden nimen antamisesta_ puhuvat useat myöhemmät tiedot, ja tätä tapaa -ovat mokshalaiset noudattaneet meidän päiviimme saakka. Nizhegorodin -läänin mokshalaisilla antoi sulhasen äiti tahi läheinen sukulainen -nuorikolle uuden nimen. Tämä tapahtui uunin luona. Nimen antaja asetti -siunaten nuorikon pään päälle leivän; sitten anoppi, lyöden toisella -leivällä, lausui nuorikolle tulevan nimen. Pensan läänin mokshalaiset -veivät nuorikon häävuoteelta pirttiin ja asettivat peiton alle. Samalla -annettiin hänelle uudeksi nimeksi jokin sanoista _paraj_ 'hyvä', -_vezhej_, 'vihainen', _lukaj_ 'villi', _mazaj_ 'kaunis, hyvä'. Tambovin -läänissä valittiin vihkimispäivän jälkeisenä päivänä joku poikanen ja -annettiin hänelle piirakka, jolla hän juohdemiehen osotuksen mukaan löi -nuorikkoa otsaan, sanellen naineiden naisten nimiä. Nimi määrättiin -kumminkin nuorikon oman suostumuksen mukaan. Erään tiedon mukaan -tapahtui nimen anto vedelläkäyntiseremonian jälkeen. Insarin piirissä -annettiin nimi hääpäivän jälkeisenä päivänä. Perheen vanhin nainen vei -nuorikon uunin luo ja lyöden leivällä päähän nimitteli naisten nimiä, -joista yksi suostumuksen mukaan tuli uudeksi nimeksi. Saman piirikunnan -Vertelimin kylässä tapahtuu uuden nimen anto hääpäivän jälkeisenä -päivänä, vanhempien ja sukulaiseen mentyä aamusella nuoren parin -makuuhuoneeseen syöttämään heitä hirssipuurolla. Tällöin lyö anoppi -nuorikkoa keveästi leivällä otsaan ja lausuu hänelle uuden nimen. - -Nimenmuuttomenon läpikäyväksi piirteeksi on merkittävä sen -toimittaminen käyttämällä leipää tahi piirakkaa menon välikappaleena. -Tässä suhteessa yhtyy meno eräisiin toisiin, kuten häähunnun poistoon, -vastaanottoon ja siunausmenoihin. Etenkin viimeksimainitut myöskin -venäläisillä yleiset menot osottavat huomattavaa yhtäläisyyttä -nimenannon kanssa. Arkangelin läänissä lyödään avioparia siunattaessa -leivällä kolmasti ohimolle. Tapa pitää morsiusparia siunattaessa -käsissä leipää esiintyy Sumtsovin mukaan koko Venäjällä ja Galitsiassa. -Tämän ohella tavataan leivän asettaminen pään päälle tahi sen -murtaminen pään päällä slaavilaisilla kansoilla useissa muissa -avioliittomenojen kohdissa. - -Tähän saakka on kysymyksenalaiseen häämenojen kohtaan kuuluvien tapojen -tarkastelu tapahtunut etupäässä vanhempien kuvausten nojalla. Näihin -antavat myöhemmät ja nykyaikaisten tapojen kuvaukset eräitä -lisäpiirteitä, joihin edellisissä on vain niukasti viitattu, tahi joita -ne eivät lainkaan tunne. - -Yksi vanhimmista kuvauksista puuttuvista menoista on n.s. -_lapsiseremonia_. Se tapahtuu tavallisesti pian vastaanoton jälkeen -siten, että sulhaselle annetaan vuoden tahi kahden ikäinen poikalapsi, -jonka hän ojentaa morsiamelle. Vetshkanovossa pannaan lapsi suorastaan -morsiamen syliin hänen istuutuessaan uunia vastapäätä olevalle -penkille. Lapsen suuteleminen ja lahjan antaminen sille on yleistä. - -Edelleen on näissä menoissa huomattava _avioparin välinen yhteinen -syönti resp. juonti_. Saratovin läänissä söi aviopari makuuaitassa -samalla lusikalla. Orkinossa viedään heille niinikään makuuhuoneeseen -ruokaa. Afashevossa annetaan sulhaselle papin siunaama viinamalja, -jonka hän, siitä maistettuaan, ojentaa morsiamelle. Kargaleissa syö -aviopari makuuvuoteelle asetettaessa samalla lusikalla. Suhoj -Karbulakissa tarjotaan sulhaselle ja morsiamelle kummallekin -sulhastaloon saavuttua viinamälja. Buzajevon ja Nekludovon volosteissa -syö nuori pari yhdessä morsiamen arkkuun pantuja leipämöykkyjä ja -morsiamen poveen edellisenä päivänä pantuja ohukaisia. Kurninossa -ruokkii sulhasen äiti avioparia makuuaitassa piirakalla. Vähän -maistettuaan antaa sulhanen piirakan morsiamelle. - -Yleisiä tähän häämenojen kohtaan kuuluvia toimituksia ovat -_seremonialliset kestitysmenot_, jotka toimittaa joko nuorikko yksin -tahi aviopari yhdessä. Tarjotessaan arvojärjestyksessä kullekin -sukulaiselle juomamaljan, on kestitsijä usein kestitettävän jalkojen -juureen langenneena, kunnes tämä on tyhjentänyt maljan. Meno saattaa -tapahtua pian sulhastaloon saapumisen jälkeen, mutta myöskin -myöhemmällä, häävuoteelta noustua tahi vasta seuraavana päivänä. -Nuorikon toimittama lahjojen jako sulhasen sukulaisille tapahtuu usein -kestitysmenon yhteydessä. - -Tavallisimmin häämenojen loppupuolella, mutta joskus jo ennen -hääateriaa tapahtuu seremoniallinen _aviovuoteelle asettaminen_. -Saratovin läänissä annettiin sulhaselle häävuoteelle vietäessä ruoska, -jolla hän ennen vuoteelle asettumista löi hellävaroen nuorikkoa, -lausuen: "Tottele vanhempiasi ja tottele minuakin." Kargaleissa viedään -aviovuoteelle asetettaessa makuuhuoneeseen viinaa ja syötävää sekä -rukoillaan. Sitten kuljettaa _uridiv_ sapeliansa (_toro_) vuoteen -ympäri. Afashevossa istuu vuoteella nuorten saapuessa joku neitonen. -Belyj Klutshissa tapahtuu aviovuoteelle vienti juhlakulkueessa, jonka -etunenässä astuvat häiden virkahenkilöt. Mukaan otetaan suolaa ja -leipää. Edellä on mainittu aviovuoteelle asettamisen yhteydessä usein -tapahtuvasta avioparin välisestä yhteisestä syönnistä. - -Afashevossa kuuluu tähän häämenojen kohtaan seuraava meno, josta -kirjallisuudessa tavattavat kuvaukset eivät kerro. Joku miehisistä -häävieraista pukee päällensä naisen liinaviitan (_rut'sa_), panee -päähänsä naisen päähineen (_pango_) ja noettuaan kasvonsa ajaa -kirjavilla nauhoilla ja papereilla koristetulla ratsulla ympäri kylää. - -Edelleen kuuluu tänne eräitä menoja, joille on ominaista se, että -_nuorikko pannaan suorittamaan erinäisiä askareita_. Näistä on ensi -sijassa mainittava _vedelläkäyntimenot_, joista Jakovkin mainitsee. Ne -suoritetaan joko varsinaisena hääpäivänä tahi seuraavana päivänä. -Vesimatkalla käydään seremoniallisessa saattueessa. Tuotu vesi -käytetään joko ruokien valmistamiseen tahi valelevat menoon -osaaottaneet itseänsä sillä. Mukaan otetaan toisinaan ruokatavaroita -tahi suolaa ja leipää. - -Vertelimissä esiintyy vedelläkäynti siinä muodossa, että nuorikkoa -kuljetetaan toisena hääpäivänä kaivon ympäri. - -Eräät tiedot osottavat vedelläkäyntiin liittyneen lapsionnen pyytämisen -veden haltijalta. Orlov kertoo nuorikon vihkimisen jälkeen miehensä -kanssa käyneen joella lapsirikkautta anomassa. Veden haltijoita -_otsu-ved-azyria_, ja _otsu-ved-asyravaa_ palveltiin erikoisesti -lapsionnen antajina. - -V. Mainov esittää omina huomioinansa mielenkiintoisen kuvauksen -mokshalaisten vedelläkäyntimenosta. Nuorikolla oli vesimatkalla -käsissään elävä tahi tapettu kana, jonka hän mukana tuotujen leivän ja -munakakun kanssa uhrasi veden haltijalle. Mukana ollut "vanhin vaimo" -lausui rukouksen, jossa veden haltijaa pyydettiin varjelemaan nuorikkoa -taudeilta y.m. pahalta ja sallimaan usein ja onnellisesti synnyttää. -Rukouksen jälkeen nuorikko joko kokonaan meni jokeen tahi heitettiin -hänen päällensä vettä. - -Mordvalaisten vedelläkäyntitapa herätti jo aikaisin venäläisen papiston -huomiota. Eräässä v:lta 1765 olevassa arkistotiedossa kertoo pappi -piispalle mordvalaisten vihkimisen jälkeen vievän morsiamen vedelle, -jossa kumarretaan kolmasti vettä; saavin ympäri tanssittiin kolmasti. - -Venäläistenkin aikaisempiin avioliittotapoihin kuului vedelläkäynti -niin huomattavana menona, että se erikoisesti kiinnitti papiston -huomiota. XIII vuosisadan loppupuolelta olevassa metropoliitta -Kyrilluksen säännöksessä sanotaan: "Ja olemme kuulleet, että Novgorodin -seuduilla morsiamet viedään vedelle, ja nyt tahdomme, ettei niin olisi -tahi käskemme kirota sellaisen." - -Vedelläkäyntiseremonia kuuluukin säännöllisenä osana niinhyvin -venäläisten kuin useiden muidenkin slaavilaisten kansojen häämenoihin. -Siihen liittyy joskus nuorikon kylpeminen vedenottopaikassa tahi -hänen ja muiden mukanaolijoiden valeleminen vedellä. Varsinkin -eteläslaaveilla on yleistä ruokatavaroiden mukaanottaminen ja niiden -sekä rahojen tahi sormuksen heittäminen veteen. - -Mordvalaisten varsinkin nykyisemmät vedelläkäyntimenot osottavat näin -ollen läheistä yhtäläisyyttä venäläis-slaavilaisten tapojen kanssa, -Kuitenkin esiintyvät mordvalaiset menot täydellisempinä ja -alkuperäisempinä kuin millaisina ne nykjisin varsinkin isovenäläisillä -tavataan. Lisäksi liittyy heillä vedelläkäyntiseremoniaan veden -haltijan palvonta lapsirikkauden antajana. Missä määrin viimemainittu -käsitys on alkuperältään mordvalainen, emme tässä yhteydessä saata -ottaa ratkaistavaksi. Joka tapauksessa ei tällaista käsitystä -semmoisenaan tavata nykyisemmissä venäläis-slaavilaisissa tavoissa. - -Selvempänä esiintyy varsinaisen askaroittamismenon luonne niissä -toimituksissa, jotka seuraavat vedelläkäyntiä tahi jotka muuten -suoritetaan samassa yhteydessä, nimittäin nuorikon toimitettavassa -_julkisessa ruoan valmistamisessa, kestittämisessä sekä lattian -lakaisemisessa_. - -Viimeksimainitun tapaiset askaroittamismenot kuuluvat yleisinä -venäläisten häämenoihin. Ohukaisten paistaminen, lattian lakaiseminen, -jolloinka häävieraat heittävät rikkoja takaisinpäin, sekä nuorikon -toimittama kestittäminen tapahtuvat täällä samaten kuin mordvalaisilla -yleensä häämenojen loppupuolella tahi häiden jälkeisenä päivänä. - -Molempien sukujen suhteesta toisiinsa häämenojen aikana on -huomioonotettava Lepehinin tiedonanto, ettei sulhastalossa tapahtuvissa -häämenoissa ketään morsiamen suvusta ollut läsnä. Morsiamen vanhemmat -ja sukulaiset eivät tavameet avioparia, ennenkuin niiden puolelta oli -käyty kutsumassa heitä saapumaan. Näin tapahtui tämä tapaaminen joskus -vasta puolen vuoden tahi vuoden perästä. - -Myöhäisemmät kuvaukset esittävät tämän suhteen sellaisena, että -morsiamen sukulaiset saapuvat sulhastaloon ensimäisen hääpäivän lopulla -tahi tavallisimmin seuraavana päivänä, jolloin morsiamen suvulla on -juhlassa kunniasija. Tämän jälkijoukon nimityksenä tavataan _gornoit l. -gornit_. - -Venäläisissä häissä saapuu morsiamen suku sulhastaloon säännöllisesti -ensimäisen hääpäivän illalla tahi seuraavana päivänä. Heitä nimitetään -_gomye_ ja juhla-ateriaa, johon he ottavat osaa, _gornyi stol_ tahi -_knazheskij stol_. - -Nuorikon asemasta miehelässä ensi aikoina tuonnin jälkeen on merkille -pantava, että hän useiden tietojen mukaan käy muutaman aikaa, aina -yhteen vuoteen saakka neidon pukuun puettuna. Lepehinin mukaan oli -nuorikolla oikeus käyttää neidon pukua siihen saakka, kunnes hän häiden -jälkeen tapasi isänsä, mikä tapahtui joskus puolen vuoden tahi vuoden -perästä. Saratovin läänin mordvalaiset pukivat morsiamen päähän -naimisissa olevan naisen päähineen vasta vuoden perästä häiden jälkeen. -Saman läänin Orkinon kylässä tapahtui päähineen muutto niinikään vasta -vnoden perästä. - -Erittäin mielenkiintoinen on eräs Kasanin läänin ersalaisia koskeva K. -Fuchsin tiedonanto. Nuorikko palasi, oltuaan häiden jälkeen muutaman -päivän miehensä luona, "koko työajaksi" isänsä luo, eikä palannut -takaisin, ennenkuin viljat oli saatu puiduksi. Joskin muut -käytettävänämme olleet tiedot eivät tällaisesta tavasta kerro, on -mainitulle Fuchsin tiedolle annettava erikoista huomiota sen vuoksi, -että tämä tapa vastaa eräillä muilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla -yleisempänä esiintyvää samanlaista tapaa. - - - - - -Tsheremissit. - - - -Morsiamen hankkiminen. - - -G.F. Müller pitää Kasanin läänin ei-venäläisten kansojen pääasiallisena -avioliiton solmimismuotona sopimuksellista avioliittoa, jossa -morsiamesta aina suoritetaan lunnasraha. Varakkailla tsheremisseillä -nousee tämä sataan ruplaan ja suurempaankin summaan. Kosinnan -päätarkoituksena on lunnasrahasta sopiminen. - -Samalla puhuu mainittu kirjoittaja toisestakin tsheremissien -noudattamasta avioliiton solmimismuodosta. Ne, joilla ei ole varaa -maksaa lunnasrahaa tahi jotka haluavat välttää kulunkeja, ryöstävät -morsiamia, tunkeutuen tytön kotiin ja vieden hänet väkivallalla pois. - -Georgi kertoo tsheremisseistä, samaa. "Vaimoja he ostavat, ja he -nimittävät naisen hintaa _olon_." Mutta tämän ohella köyhä, kuljeksiva -huimapää ryöstää neidon, jota rakastaa. - -Nämä kaksi mainituilla kertojilla esiintyvää avioliiton solmimismuotoa, -sopimuksellinen avioliitto morsiamesta suoritettavan lunnasrahan -perustalla sekä naisen ryöstö, tavataankin läpikäyvinä myöhäisemmissä -tsheremissien avioliittotapojen kuvauksissa ja esiintyvät ne eräissä -muodoissaan vielä meidän päivinämmekin. - -_Naisenryöstöistä_ kertovat miltei kaikki tsheremissien tapojen -kuvaajat, S. Kuznetsov väittää suurimmalla osalla tsheremissejä -säilyneen "vanhan pakanallisen tavan" ryöstää morsiamia. Tämän ohella -on kuitenkin sopimuksellinen avioliitto yleensä käytännössä. Ryöstäjät -tempaavat muitta mutkitta morsiamen mukaansa piiritansseista tahi -kotoa. Tätä tekoa nimitetään erikoisnimityksillä _kutshash_ 'ottaa -kiinni' ja _nangajash_ 'raahata pois'. Jollei neito vapaaehtoisesti -suostunut seuraamaan anastajiaan, lyötiin häntä ja raastettiin -epätoivoisesta vastustuksesta huolimatta mukaan. Joskus ryöstetty, -tahtomatta alistua kohtaloonsa, koetti riistää hengen itseltään. - -Permin läänin Krasnoufimskin tsheremissien avioliittotavoista kerrotaan -seuraavaa: "Sulhanen (tahi useimmissa tapauksissa vanhemmat), saatuaan -kuulla jostakin neidosta tahi nähtyään sellaisen, lähtee sukulaisineen -tätä noutamaan ja vie hänet pois melkein aina varkain morsiamen -vanhemmilta ja usein vastoin neidon omaa tahtoa. Morsiamen julkisia -kosimisia sattuu tsheremisseillä hyvin harvoin; esim. Juvan kylässä -tapahtui sellaisia seitsemänkymmenen vuoden ajalla vain kaksi, niistä -viimeinen v. 1858." Ryöstetty neito piilotettiin omaan tahi naapurin -aittaan sulhasen kanssa. Sitten ilmoitettiin asiasta neidon -vanhemmille. Nämä tulivat vihaisina paikalle. Heitä kestitettiin ja -koetettiin saada sopimaan lunnasrahasta. Sovinnon jälkeen seurasivat -hääjuomingit. - -Eräässä Ufan läänin tsheremissejä koskevassa kuvauksessa sanotaan viime -vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä yleisesti käytännössä olevana -avioliiton solmimismuotona olleen naisen ryöstön. Avioliitot kosinnan -perustalla olivat harvinaisempia. Morsiamia ryöstivät sekä köyhät että -rikkaat. Naisenryöstöjen syyksi mainitaan halu välttää hääkustannuksia -ja kosintamenettelyn pitkällisyys. Ryöstöt eivät kuitenkaan aina -tapahtuneet vastoin ryöstettävän tahtoa. Sulhasen vanhemmat lähettivät -nimittäin usein neidon luo salaisen välittäjän, joka koetti suostuttaa -häntä yritykseen. Kaikki tapahtui silti ankarasti salassa tytön -vanhemmilta. Sulhasen kotikylään tuotuna vietiin neito aluksi jonkun -sukulaisen tahi sivullisen henkilön luo, jonka perheen tuli toimia -nuoren parin holhojana ja suojelijana. Ryöstönaimisissakin vietettiin -häät. - -Saman läänin Birskin piirissä puhutaan naisenryöstöistä ryöstettävän -itsensä suostumuksella tapahtuvina. Sulhanen lähetti ensiksi jonkun -sukulaisnaisen morsianta tiedustelemaan. Tämä koetti taivuttaa -jälkimäistä ryöstötuumaan. Sovittiin ajasta ja paikasta mistä piti -ryöstettämän. Morsian meni salaa sukulaisiltansa sovittuun paikkaan, -josta sulhanen vei hänet johonkin toiseen, vaan ei kotikyläänsä ja -jätti jonkun perheen huostaan. Muutaman päivän perästä saapui sulhanen -saattojoukon kera noutamaan morsianta kotiinsa. Häät vietettiin kaikkia -muodollisuuksia noudattaen. Muutamien päivien perästä sovittiin -lunnaista, joina suoritettiin rahaa ja karjaa. - -Samanlaisten suhteiden vallitessa tapahtui naisenryöstö myös Orenburgin -läänin tsheremisseillä. Täälläkin koetti sulhanen aluksi salaisten -välittäjien kautta suostuttaa neitoa. Ryöstetty morsian vietiin -lähikylään, josta sitten juhlallisesti noudettiin sulhasen kotiin. -Lopuksi lähdettiin pyytämään sulhasen vanhempia sovinnolle ja -maksettiin heille _kalym_, joka kuitenkin oli pienempi kuin -kosintanaimisissa. - -Permin läänissä lähtivät sulhanen tahi hänen vanhempansa, saatuaan -kuulla jostakin neitosesta tahi nähtyään sellaisen, sitä noutamaan. -Neito vietiin melkein aina "vanhemmilta varastamalla", joskus, -vaikkakin harvoin, vastoin hänen omaa tahtoansa. Varastettu neito -piilotettiin kotikylässä aittaan ja annettiin tieto hänen -vanhemmilleen. Nämä saapuivat vihaisina noutamaan pois tytärtänsä. -Heitä lepyttääkseen maksettiin lunnasrahaa 30-60 ruplaan. - -Nykyaikoina ovat eräänlaiset morsiamen ryöstöt vielä voimassa -useilla seuduilla tsheremissien asuma-aluetta. Kasanin läänin -Tsarevokokshajskin piirissä tapahtuvat ryöstöt tavallisimmin -ryöstettävän edeltäkäsin hankitun suostumuksen perustalla. Mutta -morsiamia voidaan ryöstää vastoin heidän tahtoansakin, nimittäin siinä -tapauksessa, etteivät suostuttelut ole johtaneet tuloksiin. Morsiamia -ryöstävät etupäässä varattomat, jotka eivät voi suoriutua niistä -suurista kustannuksista, joita kosinta ja häät aiheuttavat. Yritystä -varten valitsee nuori mies apulaisekseen luotettavan henkilön, jota -nimitetään _tular-mariksi_. Tätä paitsi on hänellä silloin, kun ryöstö -tapahtuu vastoin neidon tahtoa, apunaan joku jälkimäisen kotikylän -asukas (_ondzats koshsha_), jonka tehtävänä on osottaa sopiva hetki ja -valvoa, että ryöstetyksi tulee juuri kysymyksessä oleva neito. Omassa -kotikylässään on sulhasella apulainen, jonka kotiin ryöstetty neito -ensiksi viedään. Tämän on suojeltava sulhasta mahdollisien takaa-ajojen -ja takaisinryöstöjen varalta. - -Vjatkan läänin Urzhumin piirissä tapahtuu nykyisin naisenryöstöjä vain -ryöstettävän suostumuksella. Mutta noin 30-40 vuotta sitten mainittiin -ryöstetyn väkivaltaisestikin. Ryöstettävän suostumuksella tapahtuvat -naisenryöstöt myöskin Jaranskin piirissä. Syyksi niihin mainitaan -taloudelliset seikat ja kosinnassa neidon vanhempien puolelta -kohdanneet esteet. Tällaisissakin naimisissa suoritetaan lunnasrahaa, -mutta vähemmän kuin kosintanaimisissa. Samoin suoritetaan myöskin -jonkunmoiset häämenot, jotka ovat yksinkertaisemmat kuin -kosintanaimisissa. - -Edellisten tapaisten naisenryostojen ohella tavataan tsheremisseillä -muodollisia eli fiktivisiä ryöstöjä. Ufan läänissä alotetaan erään -kuvauksen mukaan avioliitto rauhallisella kosinnalla, mutta sulhasen on -lopuksi vietävä morsian ryöstämällä tämän kotoa. Toisinaan taasen -kuuluu kosinta- ja häämenoihin episodi, jossa sulhanen muka ryöstämällä -tuo morsiamen toisesta talosta omaan kotitaloonsa. - -Alussa esittämiemme kahden vanhemman kertojan huomioiden mukaan -perustui tsheremissien sopimuksellinen avioliitto _lunnasrahaan_. -Myöhemmät tiedot ja nykyaikaisten avioliittotapojen ilmiöt todistavat -nämä huomiot oikeiksi. - -Lunnasrahan suorittaminen on ollut ja on nykyäänkin tsheremissien -avioliiton huomattavimpia tekijöitä, Kosinnan pääasiallisimpana -tarkoituksena on pidettävä juuri tästä sopimista. Morsiamesta -suoritettavista lunnaista puhutaan usein naisen varsinaisen hinnan -merkityksessä. Georgi mainitsee morsiamesta maksettavan tavallisesti -30-50 ruplaa; joskus lunnasraha kuitenkin nousi 80-100 ruplaan. -Myöhemmissä tiedoissa mainitaan _kalym_ suoritettavan paitsi rahana, -myöskin tavarana. EdelIistä maksetaan aina 500 ruplaan saakka. Tavarana -annetaan karjaa, pukuesineitä, vaatetta ja ruokatavaroita. Lunnasraha -voidaan suorittaa määräaikoina, määrätyissä osissa. Sen määrän -mainitaan joskus olevan suhteessa myötäjäisiin. - -Nykyisin kuuluu Birskin piirissä morsiamen lunnaisiin rahaa, turkit, -verkavaatetta, mesitynnyri tahi sokeritoppa ja viinaa. Rahasta on yksi -osa _vui-oksa_ 'pääraha', itse tytön hinta, joka tulee hänelle -itselleen; toinen osa on _ava-kumdar_ 'äidin rinnan makso' ja loput -_kugo olan_ 'suuri lunnasraha'. Rush-rodassa suoritetaan lunnasraha -morsiamen isälle, joko kokonaan tahi suurimmaksi osaksi ennen häitä. -Lastikissa maksetaan lunnasrahaa 10-100 rupl. Samalla kertaa sovitaan -siitä, mitä morsian saa mukaansa ja miten paljon lahjoja hänen on -sulhasen sukulaisille häissä annettava. - -Myötäjäisinä annetaan tavallisesti vain morsiamen yksityistavarat. -joskus joku pää karjasta. - -Lunnasrahan määrää on useissa tapauksissa vastaaviin olosuhteisiin -nähden pidettävä huomattavan korkeana ja vaikeasti suoritettavana. -Orenburgin läänissä oli lunnasrahan suoritus viime vuosisadan -keskipalkoilta olevan tiedon mukaan käynyt niin rasittavaksi, että -tsheremissit toivoivat hallituksen rajoittavan sen määrää. Monen -nuorukaisen oli korkeiden morsiamen lunnaiden takia pakko pysyä kauan -naimatonna. - - - -Ikäsuhteista. - - -Tsheremissien avioliittoikäsuhteista mainitsee Georgi, että vanhemmat -usein ottavat vaimoja kuusitoistavuotisille pojilleen. Tyttö ei saanut -olla viittätoista vuotta nuorempi. G.F. Müllerin mukaan naittoivat -varakkaat tsheremissit ja tshuvassit poikansa jo viiden tahi kuuden -vuoden ijässä. Tyttöjä sitävastoin ei annettu miehelään milloinkaan -vielä viidentoista vuoden ijässä, harvoin kahdenkymmenenkään. - -Viimeksimainittu tieto näyttäisi tsheremisseillä vallinneen -samanlaisten suhteiden, jotka mordvalaisilla aikaisemmin yleisesti ovat -olleet voimassa, nimittäin että nainen oli miestä paljoa vanhempi. -Muutamat tiedot osottavat tsheremissien naimaijän olleen nykyisin -vallitsevaa paljoa alhaisemman. Ufan läänin Birskin piirissä naitettiin -pojat 14--16-vuotiaina. Permin läänin tsheremissit naittavat erään -tiedon mukaan poikansa ja tyttärensä melkein aina ennen kuudettatoista -ikävuotta. - -Nykyiset naimaikäsuhteet esiintyvät niillä paikkakunnilla, joilla -tsheremissien avioliittotapoihin olemme tutustuneet, samanlaisina kuin -nykyään venäläisillä vallitsevat. Naimisiin mennään lain määräämien -ikävuosien täytyttyä eikä erotus miehen ja naisen naimaijän välillä ole -erikoisemmin huomattava. - - - -Valintavapaudesta ja aloteoikeudesta. - - -Alaikäisten naittaminen osottaa naimaoikeuden tsheremisseilläkin -määrätyissä tapauksissa kuuluneen vanhemmille. Tähän näyttäisi -viittaavan sekin, että toimivina henkilöinä ryöstöavioliitossa -esiintyvät muutamien tietojen mukaan sulhasen vanhemmat. Samalla -puhutaan miltei aina naimisiinjoutuvan nuoren miehen omastakin -osanotosta morsiamen ryöstöön. Ufan läänissä ryöstivät joskus vanhemmat -morsiamen pojalleen, mutta tavallisimmin toimitti ryöstön kuitenkin -sulhanen itse vanhempiensa suostumuksella. Permin läänin Krasnoufimskin -piirissä ottavat morsiamesta selvän ja toimittavat ryöstön -tavallisimmin sulhasen vanhemmat, mutta myöskin sulhanen itse. Erään -toisen tiedon mukaan niinikään joko sulhanen tahi vanhemmat. - -Suoranaiset tiedot naimisiinmenijöiden itsemääräys- ja aloteoikeudesta -käyvät kahteen suuntaan. Muutamien mukaan sulhasen tahi morsiamen -tahtoa joko ei ollenkaan tahi vain vähäisessä määrässä otetaan -huomioon. Vjatkan läänin Urzhumin piikissä mainitaan vanhempien, pojan -naimaikään tultua, itse huolehtivan hänen naittamisestansa. Morsianta -etsimään lähtee isä tahi veli. Ufan läänin Birskin piirissä sovitaan -morsiamesta täyskasvuiselle pojalle koko perheen kesken. Huomioon -otetaan kuitenkin, miellyttääkö morsian sulhasta. - -Suuri osa samoilta ajoilta olevia ja myöhempiä tätä kysymystä koskevia -tietoja osottaa taasen sulhasella itsellään olevan pääasiallisen -ratkaisuoikeuden, samalla kun hän itse esiintyy toimivana kosinnassa. -Morsiamen valinnan ja kosinnan toimittaa sulhanen itse vanhempiensa -suostumusta pyydettyään. K. Kuznetsovin mukaan valitsevat -tsheremissinuorukaiset morsiamensa itse, isänsä kanssa neuvoteltuaan. -Orenburgin läänissä valitsee morsiamen sulhanen itse. Hän sopii -asiasta kuitenkin isänsä kanssa ja pyytää häntä alkamaan keskustelut -morsiamen isän luona. Kasanin läänin vuoritsheremisseillä valitsee -nuorukainen itse morsiamen. Kosintamatkalle lähtee sulhanen yksin, -pyydettyään vanhempiensa suostumusta saada kosia valitsemaansa -tyttöä. S. Mihailovin mukaan kuuluu aloteoikeus Kasanin läänin -vuoritsheremisseillä sulhaselle itselleen. Hän lähtee yksin -ensimäiselle kosintamatkalle. N. Troitskaja mainitsee kosintamatkalle -lähtevän sulhasen itse puhemiehen kanssa. - -Nykyisin ottaa Rush-rodassa nuori mies itsekohtaisesti osaa niinhyvin -morsiamen valintaan kuin kosintaankin. Alotteenteko voi tapahtua hänen -itsensä tahi vanhempien puolelta. Jos naimahanke ei ole hänen itsensä -alkama, hankkii sulhanen ennen kosintaa tilaisuuden tarkastella neitoa, -jota aijotaan kosia. Staryj Torjalissa voivat vanhemmat esittää -morsiamen, mutta sulhasen kieltäytyminen saattaa asian raukeamaan. -Kosinnassa esiintyy sulhanen toimivana johtohenkilönä. Lastikin kylän -tsheremisseillä sanottiin naimisiinmenijöiden oman tahdon ja valinnan -olevan etusijassa määräävänä. Vanhemmat saattavat esittää pojalleen -jotakin neitoa morsiameksi, mutta eivät pakota häntä tätä ottamaan. - -Seuratessamme samaa kysymystä erikoisesti naimisiinjoutuvaan naiseen -nähden, puhuvat tässäkin suhteessa eräät aikaisemmat avioliittotapojen -piirteet naisen puuttuvasta määräysoikeudesta. Alaikäisyyden aikana -suoritettu kihlaus samaten kuin koko lunnasrahasysteemi eivät saata -edellyttää naisen omaa määräysvaltaa. Useat seikat osottavat kuitenkin, -ettei tsheremissiläinen nainen sinä aikana, jolta tietomme heidän -avioliittotavoistaan pääasiallisesti ovat, ole ollut niinkään -oikeudeton avioliittoasioissa, Väkivaltaisestikin morsiamia -ryöstettäessä katsottiin naisen suostumus tarpeelliseksi, jos liitolle -aijottiin hankkia kirkon vahvistus. S.K. Kuznetsov mainitsee morsiamen -ryöstön perustalla avioliittoon joutuneen parin eläneen vihkimättä -monta vuotta. Vihittäytyessä kysyivät sulhasen vanhemmat morsiamelta, -oliko hän suostuvainen menemään naimisiin heidän poikansa kanssa. -Jollei myöntävää vastausta saatu, koetettiin nuorikkoa houkutella, -varsinkin jos hänet oli väkivaltaisesti ryöstetty. - -Ryöstetyn naisen mielipide saattoi vaikuttaa myöskin jälestäpäin -suoritettavan lunnasrahan suuruuteen. Jos morsian ilmoitti tyytyvänsä -kohtaloonsa, saivat hänen vanhempansa pienemmän lunnasrahan kuin -päinvastaisessa tapauksessa. - -Suoranaisempina todistuksina siitä, että sekä miehen että naisen tahto -otetaan lukuun, ovat eräät kosintamenojen piirteet. Sulhanen ottaa -aktivisesti osaa niinhyvin kosintaan kuin häämenoihinkin. Kuten -etempänä nähdään, kuuluu kihlaukseen yleisenä julkinen ja juhlallinen -morsiamen suostumuksen kysyntä, ja saattaa tällä olla ratkaisevakin -merkitys. - - - -Aika, jona avioliittoja solmitaan. - - -Siitä vuodenajasta, jona tsheremissit etupäässä solmivat avioliittoja, -on olemassa eräitä tietoja, jotka osottavat kevätkesän ja kesän tässä -suhteessa olevan etualalla. Kysymyksessä olevan seikan suhteen -näyttävät tsheremissien tavat, mikäli käytettävissämme olevista -tiedoista saatetaan päättää, yhtyvän eräillä Pohjois- ja Itä-Venäjän -turkkilais-tatarilaisilla kansoilla vallitsevaan kantaan, jonka -esiintymisestä mordvalaisillakin on tavattu viittauksia. - - - - -Kosinta. - - -Kasanin läänin vuoritsheremisseistä kertoo S. Mihailov, että -nuorukainen matkustaa vanhempiensa suostumuksella siihen kylään, missä -hänellä on morsian katsottuna, ja pysähtyy täällä aluksi jonkun -tuttavan luo, pyytäen tätä puhemieheksi. Tämä kutsuu salaa luoksensa -neidon ja kysyy tämän suostumusta. Sitten menevät sulhanen ja puhemies -morsiamen kotiin, jossa neidon läsnäollessa kysytään vanhempien -suostumusta. Kun tästä on päästy selville, palaa sulhanen kotiinsa. -Seuraavana päivänä lähtee sulhanen isänsä ja jonkun sukulaisen kanssa -morsiamen kotiin. Tällöin tapahtuu julkinen kosinta ja kihlaus. - -Tsheremissien kosinnassa saatetaankin useimmiten erottaa alustava -kosinta eli morsiamen tiedustus ja tarkastus. Se saattaa tapahtua -erillisenä matkana, mutta liittyy usein varsinaiseen kosinta- eli -kihlausmatkaan. Tämän ohella on huomattavaksi piirteeksi merkittävä -se, että sen sijaan että mordvalaisilla, kuten tavallisesti -venäläisilläkin, alustavalle sekä usein varsinaisellekin -kosintamatkalle lähtee joku sulhasen sukulaisista tahi erikoinen -puhemies, on tsheremissiläinen sulhanen tavallisesti alustapitäen itse -kosinnassa mukana ja toimivana. Toinen huomattava piirre on se, että -tsheremissien puhemies eli kosinnan välittäjä on säännöllisesti -morsiamen kotikylässä asuva sukulainen tahi tuttava (_ondzats koshsha_ -'edellä kulkeva', _tular-mari, temtshe, kokla-koshsha, putleze_), jonka -asuntoon kosinta-matkalla ensiksi poiketaan. Hänen kotinsa on -toimintapisteenä kaikkia kosintaan kuuluvia toimia varten. -Epävirallinen tiedustelukäynti tapahtuu tavallisesti puhemiehen kotoa -käsin. - -Muista kosinnan yhteydessä noudatettavista tavoista ja menoista ovat -huomattavimmat seuraavat. Kosintamatkalle otetaan mukaan ruokatavaroita -(leipä, ohukaisia, juustokakku j.n.e.) nimenomaan nahkaisessa laukussa. -Ne mainitaan joskus asetettavan morsiustalon pöydälle. Kosijoiden -saapuessa morsian piilottautuu. Piilottautumisella saattaa hän ilmaista -mielipiteensä naimaesityksen suhteen. Jos hän on siihen suostuvainen, -on piilottautuminen vain näennäistä, jollei, päinvastoin. - -Vaikkakin naimaesitys tehdään vanhemmille, kuuluu tsheremissien -kosintaan useimmiten julkinen morsiamen suostumuksen kysyntä. Tällöin -morsian joskus jättää asian vanhempiensa tahdosta riippuvaksi. -Morsiamen kieltäytyminen voi saada aikaan kosinnan raukeamisen sikseen. -Että hänen mielipiteellään katsotaan olevan asiallista merkitystä -osottaa se, että morsianta itseään erikoisesti suostutellaan, joskus -erikoisen toimihenkilön ("taivuttajanaisen") kautta. - -Paitsi morsiamen suostumuksen kysyntää, kuuluu niittytsheremissien -_kihlaukseen_ seremoniallinen molempien naimisiinjoutuvien suostumuksen -kysyntä. Se on huomattava juhlallinen seremonia. Naimisiinjoutuvat -asettuvat vierekkäin seisomaan, samoin morsiamen vanhemmat, ja kysymys -tehdään joskus kolmasti. Siihen liittyy uskonnollisia menoja sekä -toimituksia, joilla on varsinainen kihlauksen vahvistusmenon luonne. - -Sen jälkeen kun naimaesitykseen niinhyvin morsiamen vanhempien kuin -tämän itsensä puolelta on suostuttu ja kysymys lunnasrahasta ja sen -yhteydessä olevista seikoista ratkaistu, vahvistetaan kihlauksessa -syntyvä liitto asianmukaisilla toimituksilla. Näistä ovat -huomattavimpia yhteiset syönti- ja juontimenot, jotka yhtyvät joskus -edellä puheenaolleeseen juhlalliseen suostumuksen kysyntään, toisinaan -rukous- ja uhrimenoihin. Vuoritsheremisseillä ottivat sulhanen ja -morsian kumpikin yhden kosijoiden tuomista kakuista käteensä, jonka -jälkeen rukoiltiin. Kakuista heitettiin paloja lieteen ja sen jälkeen -maisteltiin niitä yhteisesti. Jakovlevin mukaan annetaan ensin -sulhaselle, sitten morsiamelle viinamalja. He asettuvat pirtin -keskelle, ja vaihtaen maljoja keskenään juovat puoliksi, jonka jälkeen -tarjoavat muillekin. Sen jälkeen pitää joku vanhuksista rukouksen. -Urzhumin piirissä leikkasi morsiamen isä leivästä palan, pani sen -päälle palan juustokakkua, maistoi siitä ja antoi sulhasen vanhemmille; -sitten annettiin pala sulhaselle, joka maistettuaan ojensi morsiamelle. -Kozmodemjanskin piirissä jaettiin kosiomiesten tuomat ohukaiset -läsnäolijoiden kesken, jonka jälkeen niitä yhteisesti maisteltiin. -Sernurissa tapahtuu yhteinen syönti- ja juontimeno edellä puheenaolleen -kyselyn jälkeen. Naimisiinjoutuvien sekä heidän sukulaistensa kesken -tapahtuvan yhteisen syönnin jälkeen seuraa yhteinen juonti -naimisiinjoutuvien ja näiden vanhempien kesken. Rush-rodassa eivät -morsiamen vanhemmat ota vastaan _tular-marin_ tarjoamaa viinamaljaa, -vaan pyytävät antamaan tyttärelleen. Tämän maistettua juovat vanhemmat -ja sitten kosiomiehet. Sen jälkeen leikataan leipä ja juustokakku -paloiksi ja jaetaan läsnäolevien kesken. Ennen syöntiä rukoillaan. -Staryj Torjalissa liittyy kyselymenoon avioparin välinen yhteinen -juonti, samoin Lastikissa. Ufan läänissä tapahtuu sormuksen vaihdon -jälkeen sulhasen ja morsiamen välinen syönti. - -Harvemmin esiintyvinä kihlauksen vahvistustoimituksina tavataan -kädenlyönti ja sormuksen vaihto. - -Paitsi kyselymenoihin liittyviä uskonnollisia toimituksia, havaitaan -kihlauksessa rukousmenoja, jotka voivat tapahtua erillisinä tahi -liittyä yhteisiin syönti- ja juontimenoihin. Morsiamen toimittama -lahjojen jako kosiomiehille tapahtuu kihlajaisjuhlan lopulla. - -Tsheremissien kihlausmenoissa herättää erikoista huomiota morsiamen -tahi molempien naimisiinjoutuvien tahdon ja suostumuksen julkinen ja -seremoniallinen kysyntä. Tätä kihlausmenojen kohtaa tahdomme verrata -eräiden Itä-Venäjän turkkilais-tatarilaisten kansojen tapoihin sekä -kreikkalais-katolisen kirkon vihkimäseremoniaan. - -Ensiksimainituilla on kysymyksen suhteen naisen vaalivapaudesta -havaittavissa kahtalainen kuva. Avioliiton perustana on täällä -säännöllisesti lunnasraha, jotapaitsi suoranaiset tiedot useimmiten -puhuvat sekä miehen että naisen puuttuvasta määräysoikeudesta. -Itä-Turkestanin, Nogai- ja Orenburgin tatareilla kuuluu initsiativi -morsiamen valinnassa vanhemmille ja kosinnan toimittavat joko vanhemmat -tahi sukulaisista valitut puhemiehet. Kisilin kreikkalais-katoliset -tatarit sopivat avioliitosta lasten vielä kapalossa ollessa ja kosinnan -toimittaa sulhasen isä. Muutkin Siperian tatarit naittavat joskus -alaikäisiä tyttöjä, mutta sulhasen puolella kuuluu määräysoikeus -hänelle itselleen. - -Tshuvasseilla kuuluu naimaoikeus niinhyvin miehen kuin naisen suhteen -ensimäisessä sijassa vanhemmille. Simbirskin läänin tshuvassit eivät -kysyneet naimaikäiseltä nuorukaiselta, mitä tyttöä hän halusi -vaimokseen, joskus ei sitäkään, halusiko hän naimisiin vai ei. Kaiken -tämän katsottiin kuuluvan vanhemmille. Sulhanen ei nähnyt morsianta -kihlauspäivään saakka, joskus ei ollenkaan ennen vihkimistä. K.P. -Prokopevin mukaan ei sulhanen lähde kosintamatkalle. Tahtoessaan -naittaa poikansa, kysyvät vanhemmat, onko hänellä tyttö tiedossa, -jollei, osottavat he hänelle itse morsiamen. Kasanin läänissä ei -sulhanen mennyt kihlajaisiin. Morsiamelta mentiin hänen piilopaikkaansa -kysymään suostumusta, mutta vasta sitten, kun kaikesta jo oli sovittu. -Samaran läänin tshuvasseilla alkoi isä pojan tultua naimaikään etsiä -hänelle morsianta. Kosittaessa lähetti hän puhemiehen morsiamen taloon. -Kihlauksen toimitti niinikään sulhasen isä. V. Sboevin mukaan toimitti -kosinnan sulhasen isä. - -Samalla kertaa osottavat kuitenkin muutamat samoista kuvauksista ja -eräät muut samanaikuiset ja samoja kansoja koskevat tiedot -kosinnassa ja häämenoissa julkisesti ja virallisesti kysyttävän -naimisiinmenijöiden suostumusta. Siperian tatarit kysyvät häissä -julkisesti morsiamen ja sulhasen suostumusta, ja vasta sen jälkeen -toimittaa _mollah_ vihkimärukouksen. Milkovitsh mainitsee Simbirskin -läänin tatarien kosittaessa kysyneen morsiamen suostumusta. Samasta -kertoo Lepehin, mainitessaan, etteivät tatarit varsinkaan naisia pakota -avioliittoon. Morsiamelta kysyttiin sukulaisten ja vieraiden -läsnäollessa, ottaako hän mielellään kosivan sulhasen, ja hänen -vastauksensa ratkaisi asian. Sitten kutsuttiin _mollah_, joka luki -rukouksen. Erään nähtävästi Krimin tatareja koskevan tiedon mukaan -kysytään morsiamelta kihlattaessa julkisesti hänen suostumustaan. Saman -läänin tatareista kerrotaan, että niinhyvin kihlauksessa kuin häissäkin -_mollah_ todistajien läsnäollessa kysyy sulhasen ja morsiamen -suostumusta. Krimin tatareilla kysyy _mollah_ hääpäivänä kolmasti -morsiamen suostumusta, ennenkuin rupeaa lukemaan vihkimärukousta. -Vihittäessä hän vielä kolmasti kysyy naimisiinmenijöiden suostumusta. - -Kasanin läänin tshuvassien mainitsee A.F. Rittich kosittaessa kysyvän -morsiamen suostumusta. - -Kirgisejä koskevista tiedoista kertovat useat vanhempien vallankäytöstä -avioliittoasioissa. Yleensä tunnettua on, että heillä ainakin -aikaisemmin kihlattiin lapsia, vieläpä syntymättömiäkin, ja otettiin -vaimoja alaikäisille pojille. Morsiamen valinnan suoritti useimmissa -tapauksissa isä tahi perheen pää. Samanaikaisesti mainitaan kosinnan -kirgiseillä ja turkmeneilla tapahtuvan itsensä sulhasen tahdon -mukaisesti. Itse avioliittopäivänä kysyy _mollah_ morsiamen ja sulhasen -suostumusta avioliittoon. Baskirien kertoo Lepehin pitävän -välttämättömänä myöskin naimisiinjoutuvien, varsinkin morsiamen -suostumusta. Häämenoissa kysyy isä syrjäisten henkilöiden läsnäollessa -morsiamelta, miellyttääkö tätä sulhanen. Tämän jälkeen lukee isä -rukouksen ja nuoret asetetaan kahden kesken esiripun taa. Samalla -kerrotaan kuitenkin baskirien sopivan lasten avioliitoista niiden vielä -kehdossa ollessa. - -Vaikkakin siis useimmissa tapauksissa etupäässä vanhempien määräysvalta -on voimassa, kuuluu avioliittomenoihin julkinen morsiamen tahi -molempien naimisiinjoutuvien suostumuksen kysyntä. Tämän kaksinaisuuden -selittämisessä on islamin opin säännökset naimaoikeudesta otettava -huomioon. - -_Sariatin_ määräykset suovat varsinkin naimisiinjoutuvalle naiselle -melkoisen itsemääräysoikeuden. Kaksitoista vuotta täyttäneellä naisella -tulee olla oikeus mennä omasta tahdosta naimisiin, häntä ei voida antaa -naimisiin vastoin tahtoaan. Koranissa luetellaan erilaisia tapoja, -joilla neito kosittaessa saattaa osottaa myöntymyksensä tahi -kieltäytymisensä. Avioliiton perustana tulee olla miehen ja vaimon -välinen sopimus. Muhamettilaiseen vihkimiseen kuuluukin sen vuoksi -molempien puolten julkinen suostumuksen kysyntä ennenkuin vihkimäkaava -(_nikah_) luetaan. - -Vertailu tsheremissien kihlauksen julkisen suostumuksen kysynnän ja -viimeksimainituilla kansoilla esiintyvien kihlauksen ja avioliiton -vahvistusmenojen välillä tuo esiin huomioonotettavia yhtäläisyyksiä, -Molemmilla tahoilla on sillä juhlallisen toimituksen luonne ja siihen -liittyy uskonnollisia menoja. - -Samalla on kuitenkin huomioonotettava, että kreikkalais-katolisen -kirkon vihkimäseremoniaan kuuluu samaten sulhaselle ja morsiamelle -tehty kysymys, menevätkö he omasta tahdostaan avioliittoon. Niinikään -tapahtuu vihkimisessä kolminkertainen naimisiinjoutuvien välinen -juonti. Verrattaessa esim. Wichmannin kuvausta viimeksimainittuun -vihkimäseremoniaan, käy niiden läheinen yhtäläisyys ilmi. Julkinen -suostumuksen kysyntä ei tsheremisseillä kuitenkaan aina ole muodostunut -tällaiseksi uskonnollisia ja muita avioliiton vahvistusmenoja -sisältäväksi toimitukseksi. - -Mitä turkkilais-tatarilaisiin kansoihin tulee, näyttää puheenalainen -meno heillä perustuvan islamin opin määräyksiin. Se enemmän tahi -vähemmän tosiasiallinen itsemääräysoikeus, jota naimisiinmenijät sen -mukaan nauttivat ja joka osottaa toista kantaa kuin useat muut -kysymystä koskevat tiedot, saattaa suurelta osalta olla tältä taholta -peräisin. Tällöin saa selityksensä se seikka, että silloinkin, kun -vanhemmat itse asiassa määräävät lastensa avioliitosta, näiltä silti -kihlauksessa ja avioliiton toimeenpanossa virallisesti kysytään -suostumusta. - -Tsheremissien suostumuksen kysyntä erikoisena menona esiintyessään -osottaa silminnähtävää yhtäläisyyttä varsinkin edellä tarkasteltujen -turkkilais-tatarilaisten avioliittomenojen kanssa. Wichmannin -kuvauksessa esiintyvä meno taasen liittyy yksityispiirteiltään -etupäässä kreikkalais-katoliseen vihkimäseremoniaan. Viimeksimainittu -on muuallakin saattanut vaikuttaa tsheremissien tapoihin; monessa -tapauksessa lienee kuitenkin vaikeaa päättää, kummaltako taholta nämä -tsheremissien tavat ovat saaneet vaikutuksia. - -Kihlauksen vahvistusmenona tapahtuvan eri puolten välisen yhteisen -syönnin tahi juonnin suhteen on huomattava, että se paitsi -vanhempien tahi heidän edustajiensa kesken, tapahtuu ensi sijassa -naimisiinjoutuvien itsensä välillä. Niinpä olemme nähneet -juontiseremonian usein tapahtuvan ensiksi jälkimäisten ja sitten -vanhempien ja muiden molempien puolten edustajien kesken. Samoin on -yhteisen syönnin laita. Vallitseva naimaoikeudellinen käsitys ilmenee -näissä toimituksissa sen mukaisena, jommoiseksi se aikaisemmin -esiintuotujen seikkojen nojalla on osottautunut. - -Edellä olemme maininneet parin tiedonannon mukaan avioliittomenot Ufan -läänissä alotetun rauhallisella kosinnalla, mutta jatketun -naisenryöstöä jäljittelevillä menoilla. Prof. Paasosen kuvauksessa -esiintyvätkin mainitun läänin Birskin piirin kosintamenot tämän seikan -yhteydessä huomattavasti toisenlaisina kuin edellä tarkastellut. - -Sulhasen suoritettua välittäjän avustamana morsiamen tarkastuksen, -saapuu puhemies uudelleen yksin morsiamen kotiin tiedustamaan, -annetaanko tytär miehelään ja paljonko vaaditaan lunnasrahaa (_olan_). -Jos vanhemmat ovat suostuvaisia, lausuvat he: "_jumo pujaremgen naleda! -üdar reza lijeshken_" (jos jumala on määrännyt, ottakaa, jos tyttö on -suostuvainen). Puhemiehen (_temtshe_) on vaimoineen koetettava -taivuttaa morsianta ja sitten ilmoitettava sulhaselle. Tämän jälkeen -saapuu sulhanen uudelleen jonkun ystävänsä kanssa morsiamen kotikylään, -asettuen täällä ensiksi _temtshen_ luo. Täältä mennään morsiamen -kotiin, jossa vieraita kestitetään sillä aikaa, kun morsian pitää -erikseen juhlaa toisessa huoneessa. Juhlan jälkeen lähdetään _temtshen_ -kotiin, mistä sulhanen vie morsiamensa omaan tahi naapurikylään, -sijoittaen hänet aluksi jonkun sukulaisen tahi ystävän luo. Seuraavana -päivänä lähettää sulhanen morsiamen vanhempien luo lähettilään -ilmoittamaan että on vienyt heidän tyttärensä. Lähettiläs pyytelee -anteeksi morsiamen vanhemmilta sanellen: "No, langot, teidän on miekka, -minun kaula, tyttärenne olemme ottaneet." Paikotellen ei sulhanen -käykään morsiamen kotona, vaan tuo _temtshe-vate_ morsiamen yöllä -salaisesti sulhasen luo, muka salaa vanhemmilta. - - - -Kihlauksen ja häiden väliajalle kuuluvat yhtymykset. - - -Sekä mordvalaisten että venäläisten kosinnassa nähtiin molempien -sukujen välillä yhtymyksiä, joissa useammassa kuin yhdessä havaittiin -kihlausmenojen luonteisia toimituksia ja joiden välillä tahi jälkeen -saattoi tapahtua n.s. katsojaistoimituksia. Tsheremissien kosinnan -yleiskulku osottaa kosinnan päätösjuhlia tavallisesti olevan vain -yhden. Täälläkin tavataan kuitenkin ennen avioliiton toimeenpanoa -yhtymyksiä, joissa sen perustana olevat sopimukset täytetään. - -Kasanin läänissä matkusti sulhanen tahi hänen isänsä kolme päivää -kihlauksen jälkeen morsiamen kotiin _pundzhal puash_ määräaikaa -asettamaan. Tällöin sovittiin häiden ajasta ja niistä lahjoista, joita -morsiamen sulhasen suvulle oli annettava. Arbanskin volostissa, jossa -kihlauksen ja häiden väliaikaa oli viikosta yhteen kuukauteen, tehtiin -käynti päivää tahi kahta ennen häitä, Prof. Wichmannin mukaan käydään -parin kolmen päivän perästä kihlajaisista morsiustalossa sopimassa -myötäjäisistä, nuodejoukon määrästä ja häiden ajasta. Rush-rodassa -saavutaan pari kolme päivää kihlajaisten jälkeen morsiamen kotiin -sopimaan yksityiskohtaisesti lunnasrahan ja myötäjäisten suhteesta -toisiinsa. Lunnasraha suoritetaan tavallisesti tässä tilaisuudessa. Osa -siitä saattaa toisinaan jäädä hääpäivänä suoritettavaksi. Käyntiä -nimitetään _pundzhal puash_ 'määräajan asettaminen'. Vjatkan läänin -Urzhumiu piirissä kävi sulhasen isä viikon perästä kihlauksesta -sopimassa häiden ajasta y.m. seikoista. Staryj Torjalissa ja Lastikissa -tapahtuu _pundzhal puash_-matka samassa tarkoituksessa ja samalla -tavoin kuin edellisten kuvausten mukaan. Ensinmainitussa kylässä -saatetaan käynti uudistaa, niin että morsiamen kotona voidaan käydä -viisikin kertaa. Ufan läänissä muodostuu Mendiarovin mukaan kihlauksen -ja häiden välinen aika pitemmäksi ajanjaksoksi, jona sukujen väliset -selvitykset, ensi sijassa lunnasrahan suoritus, tapahtuvat. Lunnasraha -voidaan maksaa määrättyinä ja määräajoin suoritettavina osina. Kuuden -tahi seitsemän kuukauden jälkeen kihlauksesta on morsiamen kotona -juhla, jossa sulhanen maksaa loput lunnasrahaa ja suorittaa muut -morsiamelle annettavat tavarat. Birskin piirissä tapahtuu lunnasrahan -suorituskäynti edellisestä eroavalla tavalla. Täällä lähtevät morsiamen -vahemmat _sulhasen kotiin_, jossa määrätyksi päiväksi on varustettu -lunnaat (rahat, turkit j.n.e.). Vieraiden saapuessa _sulhanen -piilottautuu_ naapurin luo tahi eri huoneeseen. Sulhasta vaaditaan -nähtäväksi. Morsiamen luo, hänen väliaikaiseen olinpaikkaansa -lähetetään lähettiläs kysymään, onko hän suostumuksesta mennyt -naimisiin ja antaako hän vanhemmilleen luvan ottaa itsestään -lunnasrahaa. Luvan saatua, käydään yksityiskohtaisesti sopimaan -lunnaista. Jollei päästä sovintoon, matkustavat morsiamen puolelaiset -kotia ja sulhasen on isineen käytävä morsiamen kotona maksamassa -lunnaat. Morsiamen puolelaisia nimitettiin tällä matkalla _pokten -tolshavlak_ 'takaa-ajajat', mikä selvästi osottaa näiden tapojen -kehittyneen naisen ryöstöstä, johon koko tällä paikkakunnalla -noudatettu kosintamenettelykin viittaa. Morsiamia ryöstettäessähän, -kuten aikaisemmin olemme nähneet, morsiamen sukulaiset ajoivat -ryöstäjiä takaa, tahi saapuivat morsiamen sukulaiset ryöstäjien luo -tilinteolle, jolloin usein syntyi sovinto lunnasrahan pohjalla. - - - - -Häät. - - -_Sulhastalossa ennen nuodematkaa_ tapahtuvista häävalmistuksista ja -toimituksista puhuttaessa kerrotaan useimmissa kuvauksissa nuodejoukon -valitsemisesta, jonka tavallisesti sulhanen vanhempiensa johdolla ja -osotusten mukaan toimittaa. Kuten mordvalaisissa ja venäläisissä -häissä, tavataan tsheremisseilläkin vanhempi virkahenkilö, häiden -kunniajohtaja (_süan-vui_ 'häiden pää', _kart, süan-kart_). Varsinaisia -toimivia johtajia ovat taasen _kugu_ ja _izi vena_ 'iso ja pieni vävy' -sekä _saus (sagus, savus)_. Näitä paitsi tavataan _kiamatlak l. -kiamat-atsha ja -ava_, pariskunta, joilla häissä ja koko avioliiton -toimeenpanon aikana on jonkunmoisen suojeluspatronan asema -naimisiinjoutuvaan pariskuntaan nähden. He auttavat häiden aiheuttamien -kulunkien suorituksessa ja heitä nimittää naimisiinjontuva pariskunta -koko elämänsä ijän isäksi ja äidiksi. Joskus nimitetään heitä _vui -pultsaza-atsha ja -ava_ 'pään pukija isä' ja 'äiti', ja kuuluu tällöin -viimemainitun tehtäviin pukea morsiamen päähän naineen naisen päähine. -Vielä kuuluu nuodejoukkoon eräitä toimihenkilöitä, joilla on joku -erikoistehtävä (esim. morsiamen seuraneito _ondzats-koshsha_, -viralliset tanssijat _kushtaza_) sekä säännöllisesti häämusiikista -huolta pitävät _süvarza_, rakkopillinsoittaja ja _tümarza_, -rummunlyöjä. - -Tshuvassien huomatuimmat häiden virkahenkilöt ovat _toj-boze_ 'häiden -pää', _mun kerü_ 'iso vävy' sekä _kisen kerü_, 'pieni vävy'. Näillä on -samanlainen tehtävä kuin vastaavilla tsheremissiläisillä, _saus_ on -luultavasti turkkilais-tatarilainen lainasana. - -Tshuvassien avioliittotavoissa tunnetaan myös samanlainen suojelija- ja -kunniapariskunta, jommoinen tsheremissien _kiamatlak- l. kiamat-atsha -ja -ava sekä vui-pultsaza_-pariskunta ovat. Kasanin läänin Jadrinskin -ja Kozmodemjanskin piirien tshuvasseilla ovat häiden arvokkaimpia -virkahenkilöitä _hyjmatlyk_-pariskunta. He joutuvat aviopariin lähes -samanlaiseen asemaan kuin vanhemmat, ja heitä nimitetään isäksi ja -äidiksi. Prokopevin mukaan toimii _hajmatlyk_ avustajana morsiamen -ryöstön ohella noudatettavissa avioliittomenoissa. Prof. Paasonen -mainitsee tshuvasseilla olevan tapana valita apen ja anopin sijainen -("stellvertretender schwiegervater" ja "stellvertretende -schwiegermutter"), joita sittemmin puhutellaan _hejmatlek_-apeksi -ja -anopiksi tahi h.-isäksi ja -äidiksi: viimeksimainitut taas -nimittävät avioparia vävyksi ja miniäksi. Tatarit nimittävät morsianta -saattavaa kaasoa _(svaha) kiamatlyk l. kiamatshe_. - -Eakkopillinsoittaja ja rummunlyöjä ovat kaikkialla ja säännöllisesti -esiintyviä tsheremissien häiden toimihenkilöitä. He kulkevat -nuodejoukon ja morsiussaattueen etunenässä ja ovat mukana aina kun -hääjoukkue liikkuu menojen eri kohdissa sekä säestävät häätansseja ja -lauluja. Tshuvassien häissä tavataan rakkopillinsoittaja ja rummunlyöjä -yhtä välttämättöminä ja yleisinä toimimiehinä. Ne kuuluvat myöskin -tatarien häiden virkahenkilökuntaan. Turkkilaisissa häissä pidetään -hääsoitosta huolta rummulla (_davul_) ja huilulla (_surna_). - -Hääaattopäivän valmistuksiin sulhastalossa kuuluu myös n.s. _shilak_ -(l. _shelak_) -laitoksen valmistaminen. Shilakiksi nimitetään majaa, joka -syntyy niin, että pihamaalle asetetaan laudoista valmistettuja penkkejä -tahi lautoja siten, että niiden keskelle muodostuu neliskulmainen -ala. Tämän sisäpuolelle asetetaan tavallisesti kaksi pöytää -kestitysaineineen ja pöytien viereen levitetään huopamattoja. _Shilak_ -valmistetaan myöskin morsiustalossa, jossa tapahtuvien menojen aikana -se on sulhasjoukon tyyssijana. - - -Samanlainen häämaja on yleinen tshuvasseilla, jotka niinikään aitaavat -sulhastalon ja morsiustalon pihoille laudoista laadituilla penkeillä -neliskulmaisen alan, jonka sisäpuolelle juhlapöydät pystytetään. Sen -nimenä on täällä _shylyk_. - -Nuodejoukkoa käyvät sulhaspojat ratsain, nagaikat kädessä kutsumassa -nuodematkalle lähtemään. Kussakin talossa pitävät he seremoniallisen -kutsumapuheen. Häihin kutsuminen tapahtuu tshuvasseilla samalla -tavalla. - -Ennen nuodejoukon lähtöä tapahtuu sulhastalossa rukous- tahi -siunausmenoja, joissa pyydetään korkeiden voimien apua ja suojelusta. -Niittytsheremisseillä piti _kart_ nuodejoukon kokoonnuttua rukouksen, -pyytäen jumalilta terveyttä, onnea ja rikkautta sekä suojelusta -noidilta, pilaukselta, pedoilta j.n.e. Rukouksen jälkeen _kart_ -kestitsi kutakin vierasta pöydän ääressä oluella. Ufan läänissä lukee -_saus_ ennen lähtöä rukouksen, jossa kääntyy jumalan, profetan sekä -ilman, veden, maan, meren ja pakkasen äitien puoleen, pyytäen näiltä -onnea nuorelle parille. Rukouksen aikana seistään. - -Paikotellen rukousmenot kohdistuvat erikoisesti sulhaseen, esiintyen -viimemainitun siunaamisena. S. Mihailovin mukaan siunasivat vanhemmat -_shilakissä_ huopapeitolla istuvaa sulhasta morsiamen noudantaan -lähtemään. Lastikissa ja Birskin piirissä, tapahtuu sulhasen -siunaaminen seremoniallisen kestittämisen (_tshaza kutshash_ 'maljan -piteleminen') yhteydessä. Edellisessä paikassa panee sulhasen isä -leivälle, jota sulhanen pitelee, ruplan rahan, lausuen samalla -siunauksensa. Jälkimäisessä tarjoo sulhanen _kugo venan ja sausin_ -avustamana leipää ja olutta ensiksi vanhemmilleen, sitten muille heidän -sijallensa asettuneille. Vanhemmat panevat maljaan rahan, lausuen -samalla siunauksensa. Sernurissa siunaa sulhasen isä poikaansa ja -nuodeväkeä pyhäinkuvalla, jonka sitten antaa pääjohtajalle. Staryj -Torjalissa asettuvat sulhasen vanhemmat _shilakissä_ huopapeitolle -istumaan ja antavat neuvoja ja ohjeita lähtijöille. Arbanskin -volostissa asettuu sulhanen jonkun sukulaisneitosen kanssa seisomaan -pirttiin ja kumartuu polvilleen maahan levitetylle huiville -vanhempiensa edessä. Nämä sekä vieraat antavat sulhaselle neuvoja -tulevan elämän varalta; vierellä seisoo ristiäiti suolaa ja leipää -pidellen. - -Sulhasen siunaamisessa on huomattava morsiamen sijaisen esiintyminen, -josta viimemainitussa kuvauksessa kerrotaan. Tämä näyttäisi olevan -siirtynyt tähän häämenojen kohtaan myöhemmin seuraavista menoista, -joissa tällaiset siunaukset ovat tavallisia. Puheenalaisessa -kuvauksessa esiintyvä suolan-leivän käyttö siunattaessa samaten kuin -Sernurissa tapahtuva pyhäinkuvalla siunaaminen ja sen luovuttaminen -nuodejoukon johtajalle viittaavat venäläisiin tapoihin. - -Ufan läänin menoissa havaitaan vielä ennen matkalle lähtöä nuodejoukon -kolminkertainen pöydän ympäri kulkeminen soiton soidessa. Yleensä -osottavat tähän häämenojen kohtaan kuuluvat tavat ja menot läheistä -yhtäläisyyttä vastaavien tshuvassilaisten kanssa. Rukousmenot, -seremonialliset kestitsemiset, siunaukset ja tanssimiset soitantoineen -ovat viimeksimainitulla kansalla yhtä yleisiä ja tapahtuvat yleensä -samalla tapaa kuin tsheremisseillä. - - - -Nuodematka. - - -Nuodematkalle lähdetään usein myöhään iltasella tahi yöllä, niin että -morsiustaloon saavutaan aamuyöstä tahi aikaisin aamulla, Matka tapahtuu -lauluja laulaen, rummun ja rakkopillin soidessa. Paikotellen -pysähdytään puolitiessä ja juodaan mukaanotettua olutta. Naiset ovat -ajoneuvoissa matkan aikana seisoallaan, tahi nousevat he perille -saavuttaessa seisoalleen ja laulavat lauluja, heilutellen molemmin -käsin edessään levällään kirjavia liinoja. - -Morsiamen kotikylässä poikkeaa nuodejoukko puhemiehen taloon, jossa -_kart_ joskus pitää rukouksen. Tällä aikaa käydään morsiamen kotona -suorittamassa mahdollisesti maksamatta oleva osa lunnasrahaa. Ennen sen -suoritusta eivät morsiamen vanhemmat anna nuodejoukolle lupaa tulla -kotiinsa. Jos näissä asioissa syntyy erimielisyyksiä, on nuodejoukon -koko aika viivyttävä "edelläkulkijan" talossa, kunnes kaikki on -selviytynyt. Tällä aikaa viettää nuodejoukko juhlaa edelläkävijän -talossa, johon sitä varten on varattu kestitystarpeita. - -Muutamat näiden tapojen kohdat osottavat yhtäläisyyttä vastaavien -tshuvassilaisten sekä eräiden muiden turkkilais-tatarilaisten kansojen -tapojen kanssa. Tshuvassit juhlivat samaten puhemiehen talossa, jolla -aikaa nuodejoukon johtaja käy morsiustalossa ottamassa selvää, onko -kaikki naimasopimuksen kohdat täytetty ja suoritettu. Myöskin kirgisit -juhlivat ensiksi _bulush-ujn_, s.o., sen morsiamen naapurin talossa, -joka esiintyi avustajana kosinnassa ja jonka välityksellä sulhasen -käynnit morsiamen luona kihlauksen ja häiden väliaikana tapahtuivat. - -Samoin ajavat tshuvassilaisenkin nuodejoukon naiset ajoneuvoissa -seisoallaan, kirjailtuja liinoja edessään heilutellen. Matka tapahtuu -lauluja laulaen, rummun ja rakkopillin soidessa. Kisilin tatareilla -kulkee hääsaattueen edessä laulajia, jotka pitelevät levällään -kirjailtuja liinoja. Muulloinkin heiluttelevat häälaulujen laulajat -tatarien häissä käsissään kirjavia liinoja. - - - -Morsiustalossa. - - -_Nuodejoukon vastaanotossa_ noudatetuista tavoista puhuttaessa -mainitaan parissa kuvauksessa portin sulkemisesta joukon lähestyessä ja -lunnaiden maksamisesta portin aukaisemisesta. Yleisempää leviämistä ei -tällä tavalla näytä olevan. - -Useissa kuvauksissa kerrotaan erilaisista ympärikulkemisista -nuodejoukon morsiustaloon saavuttua. Vuoritsheremisseillä ajoi -nuodejoukko pihamaalla kolmasti _shilakin_ ympäri. Jakovlevin mukaan -ajoivat nuodemiehet kolmasti myötäpäivään pihan ympäri. Sulhasen -ohiajaessa astui morsian, olutlasi kädessä, joka kerran vankkurien -jäljelle. Rush-rodassa ajetaan kolmasti _shilakin_ ympäri ja morsian -"tallaa sulhasen jäljen", polkemalla jalallaan vankkurin jälkeä. -Samoin tapahtuu Staryj Torjalissa. Parissa kuvauksessa puhutaan -ruokatavaroiden esilletuonnista ja Arbanskin volostissa tapahtuu -vastaanotossa sulhasen ja morsiamen välinen yhteinen juonti. - -Näissä menoissa esiintyvä kolminkertainen häämajalaitteen ympäri -kulkeminen on yleinen vastaavassa tshuvassien häämenojen kohdassa. -Morsiamen osanotto vastaanottomenoihin on sen sijaan tsheremissiläinen -erikoispiirre, joka ainakaan yleisempänä ei esiinny heidän lähimpien -naapuriensa tavoissa. - -_Nuodejoukon vastaanoton jälkeen_ noudatettavien menojen suhteen on -huomattava, että ne yleisesti, ja varsinkin niiden alkuosa, tapahtuvat -_kahdessa leirissä_. Vastaanoton jälkeen asettuu nuodejoukko -_shilakiin_ ja alkaa viettää juhlaa kestityksineen ja tansseineen -siinä, samalla kun morsian joukkueineen juhlii pirtissä. Menot -tapahtuvat tällä tavoin kahdessa leirissä lähdön edellä suoritettaviin -toimituksiin saakka. - -Tällainen oli S. Mihailovin mukaan vuoritsheremissien tapa. Morsian ei -näyttäytynytkään nuodejoukkolaisille. Vasta loppupuolella lähetti -morsian kutsumaan vanhempiansa pirttiin, siunaamaan häntä lähtöön. -Samalla hän kutsutti sisälle nuodejoukon naiset ottamaan osaa -kestitykseen. - -Samanlaista tapaa noudattavat G. Jakovlevin kuvauksen mukaan -niittytsheremissit. Morsian on täällä kyllä nuodejoukkoa vastassa, -mutta juhlii joukkueineen erikseen pirtissä. Sulhasen joukkueeseen -kuuluvia ei pirtissä tapahtuvassa juhlassa ollut ketään läsnä, -lukuunottamatta eräitä nuodejoukon virkahenkilöltä. -- Tämä piirre -havaitaan myös Rush-rodan ja Staryj Torjalin tavoissa. Morsian -pysyttelee lähdön edellä tapahtuviin toimituksiin saakka pirtissä, -jossa muutamat menot erillään _shilakissä_ tapahtuvista suoritetaan. - -Mendiarovin Ufan lääniä koskevasta kuvauksesta käy niinikään selville, -että häämenot morsiustalossa tapahtuivat kahdessa osassa, miesten ja -naisten viettäessä niitä erikseen. Nuodeväen saapuessa oli morsiamen -seurueineen oleskeltava erillään joko toisessa pirtissä tahi aitassa. -Hän oli tällöin myös hunnutettuna. Paasosen kuvauksen mukaan viedään -morsian siitä talosta, jossa hän kihlauksesta saakka on oleskellut, -nuodeväen saapuessa johonkin naapuritaloon, jonne nuorisoa keräytyy -juhlimaan. Täällä käy nuodeväki kolmasti morsianta tervehtimässä. Vasta -kolmannella kerralla viedään morsian juhlasaatossa häätaloon. Yhteyttä -nuodejoukkolaisten ja morsiamen puolen etenkin miespuolisten -häävieraiden kanssa on kuitenkin huomattavissa jo vastaanotosta alkaen. -_Shilakissä_ istuu nuodejoukon saapuessa pari vanhempaa morsiamen -puolen miestä ja nuodejoukon kanssa juhlivat siinä tavallisesti myös -morsiamen vanhemmat. - -Yhteyttä pirtissä juhlivan morsiamen seurueen ja _shilakissä_ -oleskelevan joukkueen välillä pitävät joskus yllä erikoiset -lähettiläät. Morsiamen seurueella ovat omat soittajansa, rummunlyöjä ja -rakkopillinsoittaja. - -Lastikissa on tämä morsiamen eristäytyminen vähemmin huomattava. Täällä -esiintyy morsian _shilakissä_, muun juhlaväen joukossa. Puheenalainen -piirre muistuttaa huomattavasti vastaavia tshuvassien, tatarien ja -kirgisien häätapoja. Ensinmainituilla on morsian nuodejoukon saapuessa -useimmiten naapurin luona. Kotiin tultuaan asettuu hän toiseen pirttiin -kuin missä hääväki on. Jos taas pirttejä on vain yksi, menee hääväki -siitä ulos, ja se jaetaan esiripulla kahteen osaan, joista morsian -joukkueineen asettuu toiseen. Tatarien ja kirgisien häät tapahtuvat -kahdessa leirissä. Sulhasta ja hänen joukkuettaan varten pystytetään -joko erityinen teltta tahi oleskelevat sulhasen jä morsiamen joukkueet -eri huoneissa, toisinaan eri taloissakin. Yhteys eri puolten välillä -tapahtuu lähettiläiden välityksellä. Vihittäessäkin joskus tiedustetaan -morsiamen suostumusta välittäjän kautta. Morsiamen ja naisten -joukkueella ovat omat laulajansa ja soittajansa. - -Vastaanottoa seuraavat tässä häämenojen kohdassa lähinnä _rukousmenot_. - -Niihin liittyy monesti häävieraiden keskinen yhteinen syönti tahi -juonti ja muistuttavat ne konaisuudessaan tsheremissien uhrirukouksia, -joissa ruoan ja juoman seremoniallinen nauttiminen rukouksen ohella on -tavallista. Tshuvassien vastaavassa kohdassa noudattamat rukousmenot -osottavat läheistä yhtäläisyyttä tarkasteltujen tsheremissien menojen -kanssa. - -Seuraava yleinen meno on "maljanpitely" eli _seremoniallinen -kestittäminen_. Rush-rodassa toimittaa sen morsian "edelläkävijäneidon" -avustamana, kunnioittaen kutakin nuodemiestä tarjoamalla maljan viinaa, -samalla kun edelläkävijäneito ojentaa/maljan, jossa on leipä. - -Rush-rodassa seuraa seremoniallista kestittämistä "ohukaisten -ulostuonti" (_melnä lukma_), "piiras-tynnyrin avaaminen" (_püras-petska -poslana_) ja "sulhasen syöttäminen" (_katsam pukshama_). Lastikissa -tapahtuu _shilakissä_ sulhasen ja morsiamen välinen yhteinen syönti -heidän istuessaan liinakankaalla päällystetyllä penkillä. - -Lähdön edellä tapahtuviin menoihin kuuluu jonkun _miehen pukeutuminen -morsiamen vaatteisiin_. Jakovlevin mukaan vietiin morsiuspirtissä -morsiamen vaatteisiin puettu nuorukainen siihen pirttiin, missä muu -hääjoukko juhli, ja kuljetettiin kolmasti pöydän ympäri. -Rush-rodassa tapahtuu morsiuspirtissä _üdar tshiktama_ 'morsiameksi -pukeminen'. Pirttiin saapuu jo hääaattona määrätty nuorukainen -(_tshavan tshiza mari_ 'kauhtanaan pukeutuja') sekä muutamia muita -omankyläläisiä nuoria miehiä. Nuorukaisen päälle puetaan morsiamen -verkakauhtana ja häähuntu (_vürgentsak_), jonka jälkeen tanssitaan. -Lopuksi puetaan morsian itse kauhtanaan ja revonnahkalakkiin -(_ravazh-upsha_) ja tuodaan häähumuilla peitettynä _shilakiin_. -Urzhumin piirissä kuljetetaan morsiamen pukuun pukeutunutta -mieshenkilöä pirtissä kolmasti pöydän ympäri. Paitsi valemorsiamen -esiintymisessä tavattavaa pöydän ympäri kulkemista, havaitaan Rirskin -piirin menoissa pöydän ympäri kulkeminen sellaisessa muodossa, että -sulhanen, "suuri vävy" ja _saus_ kulkevat kolmasti pöydän ympäri, jonka -takana morsian istuu. Kolmannella kerralla sulhanen tempaa morsianta -kolmasti jalasta, jonka jälkeen lähdetään liikkeelle. - -Lähdön edellä toimittaa morsian vielä lahjojen jaon vanhemmilleen ja -sukulaisille. Paikotellen käy morsian vielä häähunnulla peitettynä -hyvästeillä sukulais- ja naapuritaloissa. - -Itse _matkalle lähtöön_ liittyy eräitä tapoja, joita seuraavassa -tarkastamme. Parissa kuvauksessa puhutaan morsiamen kantamisesta tahi -kädestä taluttamisesta matkalle lähdettäessä. Yleinen on tapa, ettei -morsian ajoneuvoihin asettuessaan astu niihin suoraan, vaan peräytyy -kolmasti. Tämän yhteydessä morsianta lyödään ruoskalla. Jakovlevin -mukaan löi _süan-savus_ morsianta kolmasti ruoskalla selkään, jonka -jälkeen tämä istuutui ajoneuvoihin. Rush-rodassa lyö sulhanen morsianta -piiskallaan. Urzhumin piirissä löi sulhanen morsianta kolmasti -hiljalleen ruoskalla, lausuen: "Elä kutsu mukaasi keremetiä!" - -Kozmodemjanskin piirissä ajettiin ennen matkallelähtöä kolmasti -_shilakin_ ympäri. - -Kolminkertainen peräytyminen tahi istumaan painaminen ja -ruoskallalyönti tavataan matkallelähdössä tshuvasseilla, jota paitsi -ruoskallalyönti tunnetaan myöskin venäläisten tavoista. - - - -Morsusmatka ja vastaanotto sulhastalossa. - - -Lähtövalmistusten ja morsiusmatkan aikana on morsiamen pää häähunnulla -(_vürgentsak_) peitettynä. -- Niittytsheremissit pistivät ensimäisen -pellonveräjän pieleen neulan ja lausuivat: "Jääköön tähän noituus ja -kaikki raskaus!" Sulhasen kotiporttiin pisti _savus_ taas neulan, -sanoen: "Tulkoon tähän rautainen portti, jotteivät pahat ihmiset ja -noidat voisi sisälle tulla." Rush-rodassa vetää morsian lähdettäessä -neulalla toisesta portinpielestä toiseen. Urzhumin piirissä tehtiin -neulatemppu sulhastalon portilla. - -Rirskin piirissä pysähdytään puolitiessä ja toimitetaan _kindam -tshoklash_, leivän kanssa rukoileminen. Lastikissa pysähdytään sulhasen -kotikylän rajalla, noustaan ajoneuvoista ja syödään _tuara_-kakkuja. -Ufan läänissä ajoi morsiussaattue kolmasti sulhastalon pihan ympäri. - -Yleinen on tapa, ettei morsian laskeudu alas ajoneuvoista, ennenkuin -sulhasen isä on luvannut lahjaksi miniällensä jonkun pään karjasta tahi -määrännyt perintöosuuden uudelle perheelle. Analoginen tapa esiintyy -vastaavassa tshuvassien häämenojen kohdassa. Lahjansaajana on nuorikko, -jolle lahjoitettu lehmä Milkovitshin mukaan talutettiin esille. Kasanin -läänin tshuvassit tuovat vastaanotossa esille vanhempien sulhaselle -lupaaman hevosen. - -Ruokatavaroiden tahi oluen esilletuominen vastaanotossa on verrattain -yleistä. Vuoritsheremisseillä olivat morsiussaattuetta vastassa -sulhasen vanhemmat rasvaisten vehnäkakkujen kanssa. Jakovlev mainitsee, -että morsiussaattuetta oltiin portilla vastassa vehnäkakun, -juustopiirakan tahi voin kanssa. Arbanskin volostissa ottivat vanhemmat -vastaan suolalla ja leivällä. Rush-rodassa syö morsiuspari ajoneuvoissa -sulhastalon portilla leipää ja juustopiirakkaa. - -Yleiseksi vastaanoton piirteeksi on katsottava sitä, että morsian -laskeutuu ajoneuvoista huopamatolle tahi muulle vaatekappaleelle. Tälle -on toisinaan asetettu raha tahi sormus. Rahan päällä pyörähtää morsian -kolmasti ympäri ja heittää sen joskus katolle tahi katon yli. - -Pirttiin meno tapahtuu paikotellen siten, että morsiussaattueen jäsenet -pitävät kiinni kukin edelläkulkevan vaatteen liepeestä. Birskin -piirissä knlkee _saus_ ensimäisenä ja lakaisee tietä luudalla. - - - -Sulhastalossa vastaanoton jälkeen. - - -Sulhastalossa vastaanoton jälkeen tapahtuvien menojen suhteen huomataan -paikotellen, joskaan ei yleisenä, sama ilmiö, mikä morsiustalossa -noudatettavissa tavoissa oli havaittavissa, nimittäin morsiamen -eristäminen muusta hääjoukosta. Kasanin läänin vuoritsheremissien -hääjoukon tyyssijana oli sulhastalossakin pihalle rakennettu _shilak_, -mutta morsian vietiin aluksi pirttiin, jolloinka kaikkien vanhempien -mieshenkilöiden oli siitä poistuttava. Niittytsheremissit vievät -paikotellen morsiamen vastaanoton jälkeen aittaan, jossa tapahtuu -hiuslaitteen ja päähineen muutto. Vasta tämän jälkeen ottaa morsian -osaa alkavaan häämenojen sarjaan. - -Varsinaisista tähän häämenojen kohtaan kuuluvista menoista mainittakoon -ensiksi _morsiamen tutustuminen sulhasen vanhempiin_. Se tapahtuu -kestitsemisen ja lahjojen jakamisen muodossa. Lahjoja saavat paitsi -vanhemmat, usein muutkin sukulaiset. Paikotellen tapahtuvat lahjojen -jakaminen ja kestitseminen myöhemmin erillisinä toimituksina tahi -muiden menojen yhteydessä. Moniaiden kuvausten mukaan on avioparin -välinen yhteinen syönti ensimäisiä sulhastalossa tapahtuvista menoista. -Vuoritsheremisseillä tapahtui se samalla lusikalla, niittytsheremissit -nauttivat samaa kakkua. Sekä vuori- että niittytsheremissit toimittavat -sen yhteydessä morsiushunnut poiston, itäisillä tsheremisseillä yhtyy -siihen rukousmenoja. Sen yhteydessä noudatetaan seremoniallista -kolminkertaisuutta. - -_Häähunnun poisto_ tapahtuu jonkun välittävän esineen avulla. -Vuoritsheremissit poistavat hunnun piiskanvarrella. Ufan läänissä -toimitetaan se kepillä, morsiamen ja sulhasen seistessä pirtin -keskellä. Arbanskin volostissa poistetaan huntu piirakalla. - -_Rukousmenoihin_ liittyy täällä, kuten yleensä muissakin häämenojen -kohdissa, yhteisiä syönti- ja juontimenoja. Niitä on paitsi avioparin -välisiä, myöskin laajentuneita, vanhempien, sukulaisten ja avioparin -välillä tapahtuvia. Rukouksen saattaa toimittaa sulhasen isä, mutta -myöskin erikoinen hengellisten menojen suorittaja. Rukoiltaessa -pyydetään tavallisesti ennen kaikkea onnea (terveyttä, tyyntä elämää, -lapsia: 9 poikaa, 7 tytärtä, karjan lisäytymistä, leivän lisäytymistä -j.n.e.) vastanaineille. - -Sernurissa tapahtuu vastaava uskonnollinen toimitus vanhempien -toimittamana siunausmenona, joka osottaa selviä venäläisiä piirteitä. -Orenburgin läänissä toimittaa rukouksen _mollah_, joka samalla -kysyy naimisiinmenevien vanhemmilta, ovatko nämä suostuvaiset -naittamaan lapsensa ja onko _kadym_ maksettu. Samanlainen kysely -(naimisiinjoutuvien isien ja heidän omasta suostumuksestansa, -sekä _kadymin_ suorituksesta) kuuluu tatarien ja kirgisien -vihkimätoimitukseen. - -_Päähineen ja hiuslaitteen muutto_ tapahtuu Rush-rodassa aitassa -lahjojen jaon jälkeen. Staryj Torjalissa viedään aviopari yhteisen -syöntimenon jälkeen hääsoiton soidessa aittaan, jossa _vui pütarza -vata_ pukee morsiamen päähän naineen naisen päähineen. Sernurissa -tapahtuu päähineen muutto tanssien ja juhla-aterian jälkeen. -"Päänpunoja" ja "edessäseisoja" vievät morsiamen tätä varten soiton -soidessa aittaan. Lastikissa tapahtuu päähineen muutto niinikään -hääaterian ja tanssien jälkeen aitassa. Jakovlevin kuvauksen mukaan -suoritetaan päähineen muutto aitassa yhteisen syönnin jälkeen, ennen -vedelläkäyntiä. - -Viimeisiä tähän häämenojen kohtaan kuuluvista toimituksista ovat -_vedelläkäynti ja liemen keittäminen_. Ne saattavat tapahtua joko -ensimäisenä hääpäivänä tahi sitä seuraavana päivänä. Niihin kuuluvat -menot yhtyvät siten toisiinsa, että morsian valmistaa vesipaikalta -tuodusta vedestä _laska_-lientä tahi _salma_-kokkareita, joilla -kestitsee sukulaisia ja häävieraita. - -Vedelläkäynnissä on yleistä, että vesipaikkaan heitetään raha tahi -helmi, ja että vettä heitetään neljälle ilmansuunnalle tahi kolme -ämpärillistä kolmelle suunnalle. Rush-rodassa morsian lausuu -heittäessään rahan: "Milloin tahansa luoksesi tulen, myöhään illalla -tahi puoliyön aikana, elä säikähdytä minua!" Lastikissa taasen: "Veden -emonen! Aamullako vai illalla vedelle tullen, elä kiellä vettäsi." - -Urzhumin piirin tavoissa on huomattava vielä _puimatantereelle vienti_. -Shestakov mainitsee nuorikon viedyn päähineen ja hiuslaitteen muuton -jälkeen puimatantereelle, jossa hän asettui polvilleen ja saattomiehet -kulkivat kolmasti hänen ympärinsä. Staryj Torjalissa vietiin morsian -vanhempaan aikaan vastaanoton jälkeen karja-aitaukseen (_toshkem_), -jossa ensiksi sulhanen astui morsiamen jalalle, sitten morsian sulhasen -(3 kertaa). - -Birskin piirissä kulkee koko saattue heti juhlahuoneeseen sisälle -tultuansa kolme kertaa pöydän ympäri. - -Paitsi morsiamen vastaanoton jälkeen toimittamaa vanhempien ja joskus -sukulaisten lahjomista, jakaa morsian häämenojen lopulla lahjoja -sulhasen sukulaisille ja häiden virkahenkilöille, jonka ohella vielä -saattaa tapahtua yleinen seremoniallinen kestittäminen. - -_Aviovuoteelle asettaminen_. Makuuhuoneeseen vienti tapahtuu -seremoniallisessa saattueessa, hääsoiton soidessa. Saattueen edellä -kannetaan olutastiaa ja avioparia kestitetään makuuhuoneessa oluella. -Morsian painetaan kolmasti vuoteelle, hänen yrittäessään yhtä monta -kertaa nousta ylös. Morsianta tahi sekä sulhasta että morsianta lyödään -vuoteelle asetettaessa ruoskalla. Birskin piirissä saattajat pitelevät -toisistaan kiinni samalla tavoin kuin morsiustaloon sisälle tultaessa, -_saus_ kulkee kolmasti morsiamen ympäri ennen vuoteelle painamista ja -lyö ruoskalla. Lastikissa asettuu vuoteelle ennen avioparia eräs häiden -virkahenkilö ja paikka on lunastettava häneltä rahalla. - -Tarkastelunalaiseen häämenojen kohtaan kuuluvat vielä käynnit sulhasen -sukulaisten luona. Ne tapahtuvat seuraavana tahi jonakin hääpäivää -lähinnä seuraavista päivistä. Vuoritsheremisseillä jakelee nuorikko -kussakin talossa voikakkuja ja hänen miehensä tarjoilee olutta. -Tätäpaitsi annetaan isäntäväelle rahoja. - -Kokonaisuudessaan osottavat tämän häämenojen kohdan tavat, sen lisäksi -mitä jo edellä tässä suhteessa on käynyt selville, huomattavaa -yhtäläisyyttä vastaavien tshuvassien tapojen kanssa. Nämäkin vievät -morsiamen aluksi aittaan tahi erityiseen pirttiin. Nuorikon ensimäinen -esiintyminen tapahtuu hänen tutustuessaan appivanhempiin jakaessaan -näille lahjat. Hääjoukon paikoilleen asetuttua rukoillaan olutkauhoja -ja leipäviipaleita käsissä pidellen. Muutamien kuvausten mukaan -toimittaa rukouksen uhripappi _jomsa_. Edelleen tapahtuvat avioparin -väliset yhteiset syönti- ja juontimenot tshuvasseilla vastaavassa tämän -ryhmän menojen kohdissa. Vedelläkäyntimeno siihen liittyvine tapoineen -osottaa lähintä yhtäläisyyttä vastaavien tshuvassien tapojen kanssa. -Tuodusta vedestä keittää nuorikko _laska_-lientä tahi _salma_-keittoa. - - - - - -Votjakit. - - - -Morsiamen hankkiminen. - - -Votjakkien avioliittotavoista ovat muutamat kahdeksannentoista -vuosisadan etnografit antaneet tietoja. Puhuessaan votjakkien -monivaimoisuudesta ja naisesta maksettavasta lunnasrahasta, mainitsee -G.F. Müller, ettei morsiamia kuitenkaan aina hankittu lunnasrahalla. -"Ne, joilla ei ole varaa maksaa lunnasrahaa, hankkivat morsiamia -väkivallalla. Tätä varten he sopivat muutamien ystäviensä kanssa, -pyytäen näitä avustamaan yrityksessä, tunkeutuvat väkivallalla -morsiamen asuntoon ja vievät hänet pois. Tämän ohella votjakit, -tehdäkseen yrityksen vaarattomaksi sekä saaliin varmemmaksi, -todistajien läsnäollessa ryhtyvät sukupuoliyhteyteen tytön kanssa." - -Georgi puhuu samaten monivaimoisuudesta ja naisen ostosta. "Vaimoja he -ostavat, ja vaikka heille pakanallisessa taikauskossa pysyneinä ei -olekaan kiellettyä pitää niin monta kuin saattavat elättää, niin -kuitenkin on harvalla niitä kaksi tahi enemmän. Morsiamesta maksettava -lunnasraha, jota he nimittävät _jyrdun_ ja siitä sopimista _jeroshu_ -[?], nousee tavallisesti viidestä viiteenkymmeneen ruplaan, ja on -morsiamen myötäjäisten määrä suhteessa siihen. Avioliitossa he ottavat -huomioon vain taloudellisen puolen -- -- --". - -Morsianten hankkiminen lunnasrahalla on votjakkien avioliittotavoissa -kiinnittänyt myös N. Rytshkovin huomiota. Hän asettaa kuitenkin -kysymyksenalaiseksi, onko tämä votjakkien tapa alkuperäinen vai ovatko -he ehkä lainanneet sen tatareilta. Neljäskin huomiontekijä, J.P. Falk, -puhuu naisen ostosta. Näin hankkivat vaimonsa ei ainoastaan -pakanalliset, vaan myöskin kristityt votjakit. Mutta naisia hankittiin -myöskin ryöstämällä, ja tällöin ei tyttö aina tehnyt neitseenä matkaa -sulhasen kotiin. - -Myöhemmät votjakkien avioliittotapojen kuvaukset kertovat kauttaaltaan -saman suuntaisesti kuin vanhempien etnografien tiedot kahdenlaisesta -avioliiton solmimismuodosta: kosintaan perustuvasta avioliitosta, jonka -yhteydessä morsiamesta suoritetaan lunnasraha, sekä naisen ryöstöistä. - -Kuten mordvalaisten ja tsheremissien, tapahtuivat votjakkienkin -naisenryöstöt eri olosuhteiden vallitessa. V. Behterev väittää -votjakkien neljättäkymmentä vuotta sitten yleisesti hankkineen -morsiamia ryöstämällä. Naisia ryöstettiin sekä väkivaltaisesti, ilman -ryöstettävän suostumusta, että jälkimäisen salaisen suostumuksen -nojalla. Kasanin läänin votjakkien mainitaan vielä verrattain hiljan -ryöstäneen morsiamia väkivaltaisesti. Ryöstäjä otti avukseen pari -toveriansa ja anasti mukaansa neidon metsästä tahi pellolta. Sulhasen -kotona teljettiin tyttö aittaan. Hän kieltäytyi usein nauttimasta -ruokaa, ollen syömättä kolmekin päivää, Tavallisesti meni ryöstäjä -sovinnoille tytön isän luo ja maksoi tälle lunnasrahaa. Eräässä Vjatkan -lääniä koskevassa kuvauksessa sanotaan naisenryöstön olleen ennen -votjakeilla yleisimmin levinneen tavan. Yritystä varten kokosivat -votjakit 10-15 henkeen nousevan joukon, joka yöllä tunkeutui uhrinsa -asuntoon. Tytön huudot herättivät kotiväen ja naapurit, ja tällöin sai -taistelu ratkaista asian. Loukkausta kärsineet eivät milloinkaan -kääntyneet tuomioistuinten puoleen valituksillaan. Ryöstöjä seurasi -kuitenkin rauhallinen sopimus ja lunnasrahan suoritus. Samanlaisissa -olosuhteissa tapahtuivat naisenryöstöt myös Malmyzin piirissä. -Ryöstäjät kokoontuivat yhteen varustautuneina seipäillä ja ruoskilla ja -tunkeutuivat yöllä majaan, jossa tyttö nukkui. Jolleivät sukulaiset -voineet saada ryöstäjiä peräytymään, ottivat nämä uhrinsa ja veivät -vankkureissa mukanaan. Tytön vanhemmat tulivat ryöstäjien luo, -jolloinka aikansa riideltyä sovittiin lunnasrahasta, joka maksettiin -morsiamen isälle. Glazovin piirissä varastivat morsiamia köyhät, joilla -ei ollut varaa maksaa lunnasrahaa. Isät valloittivat ankaran taistelun -jälkeen joskus takaisin tyttärensä. Sama tyttö saatettiin näin ryöstää -kolmeenkin kertaan. Toisen tiedon mukaan ryöstettiin morsian joko -väkivaltaisesti tahi hänen suostumuksellaan, jollei kosittaessa voitu -päästä yksimielisyyteen tytön vanhempien kanssa. Väkivaltaisesti -ryöstettäessä sitoivat ryöstäjät tytön kotiväen kiinni ja veivät neidon -vieraaseen kylään. Irti päästyään saapui morsiamen isä pyytämään -tyttärestään lunnaita. - -Muutamat tiedot osottavat votjakeilla aivan viime aikoina tapahtuneen -naisenryöstöjä, joissa epäilemättä on käytetty ilmeistä väkivaltaa. -Vjatkan läänin Elabugan piiristä kerrotaan, ettei ryöstettävä neito -useinkaan tiedä, kenen luo häntä viedään, vaan saa vasta perillä selvän -kohtalostansa. Jottei hän karkaisi, suljetaan hänet aluksi kesällä -aittaan, talvella pirttiin. Jos ryöstetty karkaa, ryöstetään hänet -uudelleen. Kaiken tämän ohella tapahtuu "ryöstöjä" myös -naimisiinmenijöiden keskinäisen sopimuksen perustalla. - -Monet naisenryöstökertomukset tekevät eron väkivaltaisten ja -ryöstettävän suostumuksella tapahtuvien ryöstöjen välillä. Useimmat -nykyaikaisista naisenryöstöistä ovatkin luettavat viimeksimainittuihin. -Tähän viittaavat suoranaisten tietojen ohella tiedonannot ryöstöjen -syistä sellaisissa kuvauksissa, joissa niiden laadusta ei ole tehty -selkoa. Sosnovin votjakeilla mainitaan "ryöstöjen" syyksi vanhempien -asettamat esteet naimisiinjoutuvien itsensä suunnittelemalle -avioliitolle sekä halu välttää hääkustannuksia. Ensiksimainittu syy -sekä liian korkea lunnasraha olivat M. Buchin mielestä naisenryöstöjen -aiheena. Gondyrin seudun votjakeilla ryöstivät morsiamia köyhät, joilla -ei ollut varaa pitää hääkemuja; samoin meneteltiin silloin, kun -morsiamen vanhempien puolelta oli odotettavissa vastustusta. Elabugan -piirissä "ryöstivät" votjakit neitoja sopimuksellisesti, välttääkseen -hääkustannuksia. - -Ryöstökeinoon, niinhyvin väkivaltaiseen kuin sopimukselliseen, -turvauduttiin usein erikoistapauksissa, silloin kun avioliittoa -rauhallisella kosinnalla ja lunnasrahalla ei voitu aikaansaada. -Tällaiseksi syyksi mainitaan usein varattomuus ja vaikeudet lunnasrahan -suorituksessa. Morsiamia ryöstettiin väkivaltaisesti edelleen -sellaisissa tapauksissa, jolloinka leskimies kosinnan kautta ei voinut -saada morsianta. Myöskin pitkä kihlausaika saattoi olla syynä ryöstöön -ilman morsiamen suostumusta. - -Suurimmalle osalle naisenryöstökuvauksia, niillekin, joiden mukaan -ryöstössä käytettiin selvää väkivaltaa, on ominaista se, että -morsiamesta jälkeenpäin maksettiin lunnasrahaa. Toiselta puolen -mainitaan liian korkea lunnasraha monesti ryöstön syyksi. Nämä -seikat puhuvat toisesta samalla aikaa vallinneesta morsiamen -hankkimismuodosta, jota vanhemmat votjakkien avioliittotapojen kuvaajat -ovat pitäneet luonteenomaisena heidän tavoilleen, nimittäin naisen -hankkimisesta lunnasrahalla. Tämän kanssa ovat läheisesti yhteydessä -paitsi muutamat äsken tarkastellut naisen ryöstön seikat, useat muut -votjakkien avioliittotapojen ilmiöt. - -Lunnasrahan (_jyrdun, kalym, kulym_) suorittaminen on viime aikoihin -saakka ollut votjakkien sopimuksellisen avioliiton tärkeimpänä ehtona. -Sen määrästä antavat jo eräät vanhemmat kertojat tietoja. G.F. Müller -sanoo maksetun sitä 5-15 ruplaan. Georgin mukaan nousi _jyrdun_ 5-50 -ruplaan, ollen suhteessa myötäjäisiin. J.P. Falk mainitsee neidosta -maksetun, siihen nähden miten arvossapidettyä ja varakasta sukua hän -oli, 5-60 ruplaan, osaksi rahana, osaksi karjana. - -Myöhäisempien tiedonantojen mukaan nousee lunnasraha paljoa -huomattavampiin summiin. Rahana saatetaan morsiamen suvulle suorittaa -sataviisikymmentäkin ruplaa, jotapaitsi annetaan karjaa ja siipikarjaa. -Lunnaiden suuruus riippuu morsiamen mukana annettavista myötäjäisistä, -hänen ijästänsä, kauneudestansa, arvokkaisuudestansa ja vanhempien -varallisuudesta. - -Myötäjäisten ja lunnasrahan välisestä suhteesta on olemassa tietoja, -jotka ovat osaksi ristiriitaisia. Myötäjäisillä mainitaan usein -nimenomaan olevan morsiamen yksityisomaisuuden luonne, jotenka niitä ei -voida pitää sulhasen suvulle lunnasrahasta tulevana vastaavana -korvauksena. - - - -Ikäsuhteista. - - -Votjakkien avioliittojen ikäsuhteet ovat kiinnittäneet lukuisien sekä -vanhempien että nykyaikaisempien heidän tapojensa kuvaajien huomiota. -G.F. Müllerin mukaan eivät votjakit ennen kahdettatoista ikävuotta -naittaneet poikiaan. Georgi taasen mainitsee, etteivät he milloinkaan -naita poikia ennen kymmentä ja tyttöjä ennen viidettätoista ikävuotta. - -Viimeksi esitetyssä tiedossa on jo havaittavissa se suhde, mikä -myöhäisempien tiedonantojen mukaan esiintyy paljoa silmiinpistävämpänä, -nimittäin että naimisiinjoutuva nainen on miestä tuntuvasti vanhempi. -Otetaanpa joskus alaikäiselle poikalapselle täysikasvuinen nainen -vaimoksi. Aikaisemmin on tämä erotus ollut suurempi, niin että miehen -naimaikä oli alhaisempi kuin mitä fyysillisessä suhteessa voidaan pitää -normalisena. Viime aikoinakin on tässä suhteessa vallinnut pyrkimys -naittaa pojat heti, kun lain määräämät vuodet sen sallivat, kun sen -sijaan neitoja annetaan miehelään myöhemmällä ijällä. - -Tämän ilmiön syyksi ilmoitetaan tarve saada perheeseen työvoimia. M. -Buch mainitsee, ettei tyttäriä mielellään naitettu nuorina, sillä ei -tahdottu menettää liian aikaisin työvoimaa perheestä; nuorukainen -naitettiin 18 v. nuorempana silloin, kun perheessä ei ole miehistä -isäntää, jotta taloon saataisiin emäntäkin. D. Ostrovskij mainitsee -syyksi naisen korkeampaan naimaikään sen, että isät tahtovat pitää -tyttärensä työjuhtina luonansa. N. Pervuhin sanoo morsiamen parhaana -ominaisuutena pidettävän hänen työkuntoisuuttaan. Siksi otetaan -mielellään vaimoiksi 25--26-vuotiaita naisia, joilla usein jo on -aviottomia lapsia. - - - -Valintavapaudesta ja aloteoikeudesta. - - -Joukko sekä miehen että naisen naimaoikeudellista asemaa koskevia -tietoja puhuu vanhempien ja suvun vallankäytöstä avioliittoasioissa. -Permin läänin votjakkien keskuudessa mainitaan vielä hiljakkoin -vallinneen tavan kihlata alaikäisiä, jolloin naimisiinjoutuvien -tahdosta ei pidetty lukua. Pojan tultua naimaikään, alkaa isä etsiä -hänelle morsianta. Tässä tarkoituksessa hän saattaa kääntyä -tiedusteluilla sukulaisten ja tuttavien puoleen. Morsianta etsimässä -käy isä joskus useissa kylissä. Tällöin ei kiinnitetä huomiota siihen, -miellyttääkö valittu sulhasta, joka mahdollisesti ei lainkaan tunne -morsianta tahi ei ole häntä nähnytkään. Toisinaan käsitetään morsiamen -valinta suvun asiaksi ja siitä neuvotellaan suvun päämiehen kanssa. - -Toisten tietojen mukaan pidetään naimisiinjoutuvan omaa suostumusta -tarpeellisena. Permin läänin votjakkien avioliittojen mainitaan -useimmiten tapahtuvan nuorten molemminpuolisesta suostumuksesta. -Kasanin läänin kristityt votjakit katsoivat 1880-luvulla avioliittoa -varten tarvittavan naimisiinjoutuvien suostumusta. Kosinnan toimitti -kuitenkin sulhasen isä jonkun sukulaisen avustamana. S. Baginin mukaan -menevät votjakkilaisnuorukaiset naimisiin omasta tahdostansa. Samalla -käyttivät joskus myös vanhemmat naitto-oikeuttaan. He toimittivat myös -morsiamen valinnan, mutta hankkivat tätä varten sulhasen itsensä -suostumuksen. Kosinnan alkuunpano tapahtuu heidän toimestaan. V. -Shestakov mainitsee alotteenteon ja morsiamen valinnan Glazovin -piirissä viime vuosisadan keskipalkoilla kuuluneen nuorukaiselle -itselleen. - -Naisen suhteen osottavat eräät kosintatapojen piirteet ensiksi esitetyn -käsityskannan yleisesti olevan vallalla. Naimaesitys tehdään -vanhemmille ja heidän suostumuksensa hankkiminen on ensimäinen askel -avioliiton aikaansaamisessa. Tämän ohella ei käsitys naimisiinjoutuvan -naisen omasta määräysvallasta ole kumminkaan vieras, ainakaan siihen -määrin, että hänen suostumustansa kosittaessa kysytään. Mamadyshin -piirissä kysytään kosinnassa, sen jälkeen kun vanhempien suostumus on -saatu, itsensä neidon mieltä. Jos hän jyrkästi kieltää, eivät vanhemmat -anna lopullista suostumustansa. Glazovin piirissä voivat vanhemmat -kosittaessa viitata tyttärensä tahtoon (_afsyz nyl todoz_ 'itse neito -tietää'), jolloin kosijat kysyvät itsensä neidon suostumusta. - - - - -Kosinta. - - -Jo pari vanhinta kuvausta viittaa kosintaan erikoisena toimituksena -votjakkien avioliittotavoissa. Niinpä mainitsee G.F. Müller votjakkien -samoin kuin tsheremissienkin alottaneen avioliiton kosinnalla, jonka -sivullinen henkilö sulhasen isän toimesta suoritti. Pääasiana oli -kosinnassa lunnasrahasta ja myötäjäisistä sopiminen. Georgin -kuvauksessa taasen mainitaan nähtävästi erikoiseksi toimitukseksi -käsitettävä lunnasrahasta sopiminen, jota nimitettiin _jeroshu_. -Sopimuksellinen avioliitto alotetaankin kosintamenettelyllä, jonka -oleellisena osana viime aikoihin saakka on ollut sopiminen -lunnasrahasta ja sen yhteydessä olevista seikoista. - -Myöhempien kuvausten nojalla on votjakkien kosinnan yleispiirteistä -merkillepantava ensiksikin se, että sen alottaa ja useimmiten myöskin -suorittaa loppuun sulhasen isä jonkun sukulaisen avustamana. -Naimatarjous tehdään siten, että kosijat valitsevat morsiamen -kotikylässä asuvan henkilön välittäjäksi eli puhemieheksi (_az-murt_ -'esimies', _az-vetlis_ 'edellä kulkeva', _dentsi, demtsi, dimtsi_). -Kosintamatkalla pysähdytään ensiksi hänen luoksensa ja morsiamen kotona -tapahtuvat kosintatoimet suoritetaan hänen asunnostansa käsin. Tämä -välittäjä tekee usein myös naimatarjouksen morsiamen vanhemmille ja -toimii varsinaisten kosintamenojen aikana avustajana ja välittäjänä. - -Ennen kosintamatkalle lähtöä toimitetaan sulhasen kotona rukous. Mukaan -otetaan kestitysaineita tahi ruokatavaroita (tupakkaa, nuuskaa, -kumyshkaa; leipää ja hunajaa, leipää ja viinaa). Kestitysaineiden -nauttiminen tahi hylkääminen osottaa usein morsiamen vanhempien -suhtautumista naimaesitykseen. - -Varsinainen kosinta ja kihlaus tapahtuvat useimmiten välittömästi heti -sen jälkeen, kun naimaesitykseen morsiamen puolelta on periaatteessa -suostuttu tahi annettu viittauksia tässä suhteessa olevista -mahdollisuuksista. Kaikesta sovitaan tällöin morsiamen isän kanssa. -Ensimäiseksi ratkaistaan kysymys lunnasrahasta. Tätä seuraa -tavallisesti joku kihlauksen vahvistusmeno. V. Behterevin kuvauksen -mukaan täytetään sen jälkeen, kun lunnasrahakysymys on tullut -ratkaistuksi, kaksi maljaa kumyshkalla, ja naimisiinjoutuvien isät -juovat ne puolilleen. Loput kaadetaan yhteen ja tästä juo morsian. -Yleisemmin kerrotaan molempien puolten välillä tapahtuvasta yhteisestä -syöntimenosta sekä lahjojen vaihtamisesta. Sulhaselle ja sulhasen -isälle morsiamen puolesta annettavilla lahjoilla näyttää erikoisesti -olevan kihlauksen vahvistuksen luonne. - -Lahjojen antamisessa ja vastaanottamisessa noudatetaan seremoniaa, joka -muistuttaa yhteisissä syönti- ja juontimenoissa tavattavaa. Kasanin -piirissä on lahjalla kihlaukseen nähden sitova merkitys: sen -vastaanottajat eivät enää voi kieltäytyä morsiamesta. Arvaz Pelgissä -kantaa _dentsi_ kihlausmatkalta tultaessa lahjaesinettä vyössänsä -merkkinä kihlauksen tapahtumisesta. Karlyganissa on kihlaus saanut -nimityksensä lahjojen vastaanottamisesta (_arberi baston_ 'esineitten -ottaminen'). - -Yhteisen syöntimenon ohella toimitetaan toisinaan rukous. Glazovin -läänissä rukoilija hattu päässä kääntyy _vorshudien_ ja jumalan -puoleen, pyytäen onnea yhdistyville. - -Useampien kuvausten mukaan ei morsian ainakaan kihlausmenojen alkuosan -aikana ole läsnä, vaan on poissa tahi istuu ystävättärineen aitassa. - -Votjakkien kihlaus saattaa tapahtua ensimäisellä matkalla, heti sen -jälkeen, kun kosijat "edelläkuikijan" välityksellä ovat saaneet -morsiamen vanhempien periaatteellisen suostumuksen tahi luvan saapua -morsiamen kotiin kosintakeskusteluja jatkamaan. Paikotellen vaatii -kuitenkin tapa, etteivät morsiamen vanhemmat ensi kerralla anna -lopullista suostumustaan; Karlyganissa sanotaan: _vyi kudolen valez köi -luoz_ 'uuden _kudon_ ( = sulhasen isän) hevonen on lihava', jolla -tahdotaan viitata, että kosiomiesten on tultava uudelleen. Arvaz -Pelgissä ei tavallisesti lopullista vastausta naimatarjoukseen anneta, -ennenkuin kolmannella kerralla. Karlyganissa nimitetään ensimäistä -käyntiä _nyi inan_ 'neidon tiedustaminen' ja vasta toista (_arberi -baston_) pidetään varsinaisena kihlausmatkana. V. Behterevin mukaan -seuraa ensimäistä kosintayhtymystä, jossa kihlaus todellisuudessa jo on -tapahtunut, n.s. "suuri kosinta", johon ottaa osaa koko morsiamen suku. -Tällöin saattaa lunnasraha, josta edellisellä kerralla on sovittu, -vielä olla yksityiskohtaisen keskustelun alaisena. Samanlainen -uudistettu yhtymys havaitaan Glazovin piirin tavoissa. - - - -Kihlaus jd avioliiton toimeenpano. - - -Kihlauksen jälkeen havaitaan votjakkien avioliittotavoissa kaksi -suuntaa. Georgi ja Rytshkov kertovat morsiamen, sen jälkeen kun -lunnasrahasta oli sovittu tahi se oli suoritettu, suuremmitta menoitta -viedyn sulhasen kotiin. Samanlaisesta tavasta puhuvat muutamat -myöhäisemmätkin tiedot. Sarapulin piirissä vietiin morsian kihlajaisten -jälkeen sulhasen kotiin. Sen talon isännän, johon sulhasen isä -kosintamatkalla pysähtyi, oli tällöin saatettava morsianta, jonka -mukana vietiin tavallisesti osa myötäjäisiä. M. Buchin mukaan seurasi -morsian, jos kosintatilaisuudessa päästiin yksimielisyyteen, heti -sulhasen kotiin. Vjatkan läänin kastamattomat votjakit veivät -lunnasrahan suoritettuaan morsiamen heti luoksensa. Kasanin läänin -kastamattomat votjakit ottivat kihlauksessa tapahtuneen lunnasrahan -suorituksen jälkeen morsiamen enemmittä menoitta sulhasen kotiin. - -Avioliittomenot eivät useimpien kuvausten mukaan tällaisissa -tapauksissa loppuneet kuitenkaan tähän. Lyhyemmän tahi pitemmän -sulhasen kotona oleskelun jälkeen palasi nuorikko takaisin -synnyinkotiinsa, josta hänet erikoisia menoja noudattamalla jonkun ajan -kuluttua, uudelleen ja lopullisesti noudettiin miehensä kotiin. - -Useiden muiden kuvausten mukaan ei morsianta kihlauksen tapahduttua -viedä sulhasen kotiin, vaan on kihlauksen ja avioliiton toimeenpanon -välillä pitempi tahi lyhyempi väliaika. Tämä väliaika saattaa joskus -muodostua huomattavan pitkäksi. Erään Vjatkan lääniä koskevan tiedon -mukaan toimeenpantiin avioliitto vasta 2-3 vuotta kihlauksen jälkeen. -Permin läänin votjakit vievät morsiamen sulhasen kotiin joskus puolen -vuoden perästä kihlauksen jälkeen, mutta toisinaan kuluu tällä välin -vuosi, pari, jopa kymmenenkin vuotta. - -Tällä väliajalla saattaa sulhanen käydä tervehtimässä morsianta. -Avioliiton toimeenpanon ajan lähestyessä käydään sulhasen puolelta -morsiamen kotona häiden vieton ajasta sopimassa. Karlyganissa on -käynnin nimenä _buzou ponon_ 'määräajan asettaminen', s.o. morsiamen -tuontipäivästä sopiminen. - - - -Jarashon ja suan. - - -Votjakkien avioliittotapojen huomattavimpia ilmiöitä on se jo -aikaisemmin mainittu tapa, että morsian ensimäisen sulhasen kotiin -tuonnin jälkeen palaa synnyinkotiinsa, josta jonkun ajan kuluttua -uudelleen ja lopullisesti noudetaan miehelään. Tällaista tapaa -noudatetaan ei ainoastaan silloin, kun morsian heti kihlauksen ja -lunnasrahan suorituksen tapahduttua viedään sulhasen kotiin, vaan -silloinkin, kun kihlauksen ja häiden välillä on olemassa väliaika. -Näihin suhteisiin on meidän ennen kaikkea koetettava etsiä valaistusta. - -Georgi kertoo nuoren parin luo morsiamen sulhasen kotiin tuonnin -jälkeen saapuneen morsiamen isän ja tuoneen lisän myötäjäisiin. -Lähtiessään otti hän tyttärensä mukaansa muutamiksi kuukausiksi, jopa -koko vuodeksikin. Takaisin tuotaessa ja nukkumaan asetettaessa teki -nuorikko vastarintaa, kuten näidenkin aikana. Sulhastalossa pidettiin -tällöin juhla, jossa huviteltiin ja pidettiin kestejä vielä enemmän -kuin häiden aikana. - -Morsiamen ensimäisestä tuonnista puhuu Georgi siis häiden -merkityksessä. Useiden myöhäisempien kuvausten nojalla onkin morsiamen -ensimäiseen tuontiin katsottava liittyvän häämenojen toimituksia, ja -monet kertojat antavatkin ensimäiselle morsiamen tuonnille häiden -merkityksen. Kun morsiamen toisen tuonnin ohella aina noudatetaan -yleisiä häämenoja, saattaa votjakeilla näin ollen tapahtua -kahdenkertaiset häätoimitukset. - -Näistä ensimäiseen tuontiin liittyviä nimitetään tavallisesti -_jarashoniksi_, toiseen _suaniksi_. - -Morsiamen synnyinkotiin palaamista vietetään paikotellen erikoisilla -morsiamen kotona tapahtuvilla juhlallisuuksilla. M. Buch nimittää -ensimaiseen morsiamen tuontiin liittyviä menoja kokonaisuudessaan -nimityksellä, joka on syntynyt morsiamen takaisin palauksesta ("_borys -vetlys_"). - -Sarapulin piirissä eroavat parin kuvauksen mukaan votjakkien tavat -siinä suhteessa huomattavasti niiden edellä esitetystä yleiskulusta, -että nuorikko palaa kahdesti syntymäkotiinsa. - -Seuraavassa tarkastelemme, missä olosuhteissa ja mitä menoja noudattaen -cnsimäinen morsiitmen tuonti tapahtuu. - -Kuten mainittu, tavataan useissa ensimäistä morsiamen tuontia -(_jarashonia,_) koskevissa kuvauksissa varsinaisiin häämenoihin -kuuluvia tapoja ja seremonioita. Ennen morsiustaloon lähtöä toimitetaan -sulhasen kotona rukous. Morsiamen kotikylässä poiketaan ensiksi -puhemiehen taloon, jossa paikotellen pidetään rukous. Morsiustalossa -tapahtuvina menoina huomataan rukousmenot yhteisine syönteineen, -juhla-ateriat kiitosmenoineen, kestitysmenot ja lahjojen jakaminen. -Morsian esiintyy hunnutettuna, ja ennen matkalle lähtöä kuljetetaan -häntä joskus kolmasti lähtövalmiiden ajoneuvojen ympäri. Matkan -yhteydessä noudatetaan tavallisia morsiusmatkan menoja. Sulhasen kotona -tapahtuvista mainittakoon vastaanottomenot, rukousmenot, aviovuoteelle -asettaminen siihen liittyvine menoineen sekä askaroittamismenot -(vedelläkäynti, _sherbet_-juoman valmistaminen ja lattian -lakaiseminen). - -Morsiamen heti kihlauksen tapahduttua seuratessa sulhasen kotiin, ei -morsiustalossa nähtävästi tapahtunut suurempia menoja kuin mitä -kosintajuhlissa on tavallista. Morsianta viemässä ei myöskään ollut -erikoista nuodejoukkoa, vaan ottivat kosinnan toimittajat hänet muitta -mutkitta mukaansa. - -Ensimäiselle morsiamen tuonnille onkin luonteenomaista se, ettei -morsianta ole hakemassa nuodejoukko virkahenkilöineen, vaan muutama -henki sulhasen lähimpiä sukulaisia. - -Muutamien kuvausten mukaan tapahtui ensimäinen morsiamen tuonti -nimenomaan ilman erikoisia menoja, tahikka lopulliseen tuontiin -verrattuna pienempiä tahi vähäpätöisiä menoja noudattaen. J.P. Falk -antaa jälkimäiselle tuonnille häiden merkityksen. Sarapulin piirissä ei -Gr. Vereshtshaginin mukaan _jarashonia_ varten tehty erikoisia -valmistuksia, eikä sillä ollut häiden merkitystä. Morsiamen kotona ei -tapahtunut mitään erikoisia menoja. Sosnovin votjakeista kertoo sama -kirjoittaja, että morsian vietiin sulhasen kotiin _ennen häitä_. -Vihkimisen jälkeen palasivat sekä mies että vaimo kumpikin kotiinsa, -eikä tätä vielä pidetty häinä. Erään samaa piiriä koskevan tiedon -mukaan saapuivat sulhasen lähimmät sukulaiset morsiamen kotiin ja -vierailtuaan siellä pari päivää, veivät lunnasrahan suoritettuaan -morsiamen nähtävästi ilman erikoisia menoja sulhasen kotiin, jossa -morsian viipyi vihkimiseen saakka. A. Fuchs mainitsee, etteivät -votjakit nimitä morsiamen ensimäistä tuontia häiksi sen vuoksi, -etteivät niiden yhteydessä pidä pitkiä pitoja. J. Vasilevin mukaan on -_jarashon_ häämenojen ensi osa, _suan_ varsinaiset häät. - -Toiselle morsiamen tuonnille on ominaista morsiamen nouto varsinaisella -nuodejoukolla, jossa on erikoisia virkahenkilöltä. Samanlaisina -esiintyvät häätavat niissä avioliittomenojen kuvauksissa, joissa -puhutaan ainoastaan yhdestä morsiamen tuonnista. Suurimmassa osassa -votjakkien häätapojen kuvauksia osottavat _suanin_ aikana noudatetut -menot suurempaa rikkautta ja vaihtelevaisuutta kuin _jarashonsssa_ -esiintyvät. - -Vaikkakin siis _jarashoniin_ liittyvät tavat saattavat sisältää -tavallisia ja yleisiä häämenojen toimituksia, näyttää mainittu -avioliittomenojen osa toiseen morsiamen tuontiin verrattuna -erikoispiirteitä, jotka oikeuttavat vertaamaan sitä kihlauksen -yhteydessä noudatettaviin. - -Vielä on erikoisesti huomioonotettava ensimäisen morsiamen tuonnin -nimityksen merkitys ja etymologia. Munkácsilla tavataan _jarashon_ -kihlauksen ja kosinnan (_verlobung, freierei_) sekä ensimäisten häiden -merkityksessä, _jarash-_ 'sich verloben; freien; die erste hochzeit -feiern'. Wiedemannin mukaan (Syrj.-deutsch. Wörterb.) on _jarashon_ -Friede, Eintracht', _jarashtyny_ 'versöhnen', _jarashyny_ 'verloben, -verbinden', _jarashyskyny_ 'sich verloben'. Paitsi sitä, että -_jarashon_ siis esiintyy sekä kihlauksen että häiden merkityksessä, -näyttää se johtuneen merkitykseltään saman laatuisesta sanasta kuin -venäläisten ja mordvalaisten kosinta- ja kihlajaisjuhlien nimitykset -(vrt. _lad'amo, lady, ladynki, zgovor_ j.n.e.). - -Kun tämän lisäksi tunnemme, että morsian muutamien tietojen mukaan heti -kihlajaisjuhlien jälkeen tuotiin sulhasen kotiin, ei liene epäilyksen -alaista, etteikö ensimäinen morsiamen tuonti juuri kihlajaismenoista -ole kehittynyt erikoiseksi ja itsenäiseksi häämenojen osaksi. Morsiamen -oli tässäkin tapauksessa tehtävä tuo tärkeä matka synnyinkodista -sulhasen kotiin, ja koko tapahtuma muistutti niin paljon varsinaista -avioliiton toimeenpanoa, että sen yhteydessä alettiin yhä enemmän -noudattaa varsinaisten häämenojen toimituksia. - -Ajasta, jona morsian oleskelee sulhasen kotona ensimäisen tuonnin -jälkeen, käyvät tiedot kahtaalle. Toisten mukaan näyttää morsian -viipyneen sulhasen kotona verrattain pitkän aikaa. Sarapulin piirissä -oleskeli morsian appivanhempien luona epämääräisen ajan, joskus -muutaman kuukauden, jopa vuoden tahi parikin. Elabugan piirissä -tapahtui synnyinkotiin palaaminen kolmen, joskus kuuden kuukauden -kuluttua tuonnin jälkeen. Mamadyshin piirissä viipyi morsian sulhasen -kotona muutamia viikkoja. Kasanin läänissä kesti kysymyksessä oleva -oleskelu Pietarin päivästä viljankorjuuseen saakka. - -Useat tiedot osottavat sen sijaan morsiamen viipyneen sulhasen kotona -verrattain lyhyen aikaa. Rytshkov mainitsee morsiamen oleskelleen -sulhasen kotona vain viikon ajan. Georgin ja J.P. Falkin kuvausten -mukaan ei tämä oleskelu myöskään näytä muodostuneen pitkäaikaiseksi. -Vjatkan läänissä muutti morsian isänsä luo heti häiden jälkeen, ja -saman käsityksen saa S. Maksimovin kuvauksesta. Sarapulin ja Kasanin -piireissä tapahtui nuorikon palaus muutamia päiviä _jarashonin_ -jälkeen. Malmyzhin piirissä palasi morsian joko heti tahi muutaman -päivän kuluttua, Glazovin piirissä kolmantena päivänä tuonnin jälkeen. - -Nuorikon vanhempiensa kotona oleskelu palaamisen jälkeen kestää -useampien tietojen mukaan verrattain pitkän aikaa. Monet sekä vanhemmat -että nykyaikaisemmat votjakkien avioliittotapojen kuvaajat asettavat -tämän oleskelun lunnasrahan suorituksen yhteyteen. J.P. Falk kertoo, -että kun puolet lunnasrahasta oli suoritettu, vietiin morsian -appivanhempiensa luo, ja vasta sitten, kun loput oli saatu -suoritetuksi, vietettiin juhlalliset häät. Tällä välin piti morsianta -hänen isänsä kihlattuna kotonaan. N. Rytshkovin mukaan suoritti -sulhanen kwymyksessä olevana synnyinkodissa oleskelun aikana, joka -kesti kokonaisen vuoden, lunnasrahan. Georgi mainitsee nuorikon -viipyneen synnyinkodissaan muutamia kuukausia, joskus koko vuodenkin. - -Samanlaisista suhteista puhuvat useat myöhemmät tiedot. V. Behterev -kertoo, että nuorikko pian ensimäisen tuonnin jälkeen lasketaan -takaisin isänsä luo, jossa hän viipyy koko talven tahi siihen saakka, -kunnes sulhanen on maksanut lunnasrahan. Samoin mainitsee S. Maksimov -sulhasen koettavan selviytyä lunnasrahasta sillä aikaa, kun morsian -oleskelee synnyinkodissaan sinne palanneena. Glazovin piirissä -päästettiin morsian häiden jälkeen takaisin isän kotiin, jossa hän -viipyi pitkän aikaa. Tällä välin rakensi mies itselleen uuden pirtin ja -maksoi vähissä erin lunnasrahan. Kasanin piirin votjakit maksoivat -loppuosan lunnasrahasta vasta toista kertaa nuorikkoa hakemaan -tultaessa. M. Buchin mukaan viipyi nuorikko isänkodissaan siksi, kunnes -sulhanen oli maksanut lunnasrahan. - -Useampien tietojen mukaan muodostuu morsiamen synnyinkodissa oleskelu -noin puolen vuoden pituiseksi. Jos _jarashon_ on vietetty Pietarin -päivän aikana, tapahtuu _suan_ laskiaisen tienoilla tahi päinvastoin. - -Georgi mainitsee morsiamen isän, tullessaan hakemaan tytärtänsä -takaisin, tuoneen lisän myötäjäisiin. Sarapulin piirissä annettiin -morsianta ensimäistä kertaa tuotaessa tavallisesti osa myötäjäisiä. -Koska myötäjäisten määrä tavallisesti riippuu lunnasrahan suuruudesta, -tuntuukin luonnolliselta, että niiden suoritus tapahtui vastaavassa -suhteessa jälkimäisen maksamiseen. - -Nuorikon synnyinkodissa oleskelusta mainittakoon vielä, että hän koko -tämän ajan käyttää neidon pukua. Georgi mainitsee hänen tänä aikana -työskennelleen osaksi omaksi, osaksi vanhempiensa hyväksi. Joskus -mainitaan nuorikon synnyinkotiin palauksen tarkoituksena olevan hänen -osanottonsa syksyiseen viljankorjuuseen tahi peltotöihin keväällä, jos -_jarashon_ on ollut talvella. J. Vasilev sanoo nuorikon tuodun takaisin -suorittamaan keskenjääneitä töitä. Kokonaan maataloudellisten seikkojen -yhteyteen asettaa myöskin M. Haruzin kysymyksessä olevat nuorikon -olinpaikan muuttelemiset. Ensimäisen tuonnin tapahduttua laskiaisen -tienoilla, palaa nuorikko pian isänsä kotiin, jossa viipyy Pietarin -päivään saakka eli varsinaisen maanviljelystyöajan alkuun. Sulhasen -kotia palanneena viipyy nuorikko siellä peltotöiden loppuun saakka. -Palattuaan syksyllä uudelleen synnyinkotiin, ottaa nuorikko siellä osaa -töihin, kunnes hänet marraskuun 24 p. lopullisesti viedään miehensä -kotiin. - -Sulhasen kotona oleskelun tarkoitukselle antavat Kasanin piirin -votjakkien tavat lisävalaistusta. Täällä saapuvat morsiamen vanhemmat -_jarashonin_ jälkeen sulhasen kotiin. Tällöin tapahtuu sulhasen ja -morsiamen sukulaisten kesken seremoniallinen väittely morsiamen -ominaisuuksista. Sulhasen puolelta esitetään morsiamen huonoja avuja ja -väitetään, että talossa kaikki on alkanut käydä onnettomasti nuorikon -tuonnin jälkeen. "Otettuamme tyttärenne on onnemme mennyt taapäin ja -karja alkanut vähentyä. Tyttärenne näyttää tuottavan onnettomuutta ja -olevan laiska; juuri hänen tulonsa jälkeen olemme köyhtyneet." -Morsiamen sukulaisten puolelta taasen vastaväitteitä tehden kuvataan -hänen ahkeruuttaan ja työteliäisyyttään kotona ollessa. Tällainen -kiistely jatkuu seremoniallisen vuoropuhelun muodossa pitkän aikaa. --- M. Buch käsittää morsiamen sulhastalossa oleskelun jonkunmoiseksi -kojeavioliitoksi ("_eine Ehe auf Probe_"). Samanlainen merkitys -(_probeehe_) on sillä Munkácsin votjakin kielen sanakirjan mukaan. - - - -Häidenvieton aika. - - -Häidenviettokausia on votjakeilla kaksi: toinen kesällä heti Pietarin -päivän jälkeen, toinen laskiaisen aikaan, _jarashonin_ tapahtuessa -laskiaisen tienoissa, pidetään _suan_ Pietarin päivän jälkeen. Joskus -saattavat _jarashon_ ja _suan_ tapahtua päinvastaisessa -järjestyksessä. - -Näistä molemmista kausista näyttää kesäinen olevan etusijalla, _suan_ -varsinaisten häiden merkityksessä vietetään useimmiten kesän aikaan. -Tätäpaitsi mainitaan joskus erikoisesti kesä varsinaisena -häidenviettoaikana. - -Käsitys kesästä häidenvietolle sopivana vuodenaikana tavataan näin -ollen votjakeillakin. Venäläiset kirkolliset suhteet ovat -silminnähtävästi aikaansaaneet sen, että heidänkin tavoissaan kesäinen -häidenviettokausi alkaa Pietarin päivästä ja talvinen sattuu laskiaisen -tienoille. - - - - -Häämenot. - - -Edellä olemme jo kosketelleet joitakuita varsinaisiin häidenvietossa -noudatettuihin tapoihin kuuluvia menoja. Ottaessamme ne seuraavassa -lähemmän tarkastelun alaiseksi, käsittelemme molempien morsiamen -tuontien yhteydessä noudatettavia tapoja ja menoja yhdessä, sikäli kuin -ne laadultaan ja merkitykseltään ovat yhteenkuuluvia eivätkä häämenojen -molempien jaksojen selvittelyn kannalta vaadi erittelyä. - -_Sulhastalossa ennen nuodematkalle lähtöä_ tapahtuvista menoista ovat -huomattavimmat _rukousmenot_. Ne ovat ylipäätänsä saman laatuisia kuin -kosintamatkalle lähdettäessä noudatettavat. Huomattavaa niissä on -vainajien puoleen kääntyminen. Mamadyshin piirissä ottaa rukoukseen -osaa sulhasen sukulaisia. Rukouksen jälkeen heitetään leivänpaloja -uunin luo asetettuun astiaan ja lausutaan: "Vanhukset, elkää koskeko! -Sallikaa hyvin sinne saapua ja hyvin palata!" - - - -Nuodematka. - - -Aikaisemmin olemme tehneet selkoa siitä erotuksesta, mikä nuodematkan -suhteen vallitsee _jarashonin_ ja _suanin_ välillä. Kuten mainittu, -noudetaan morsian lopullisesti miehelään nuodejoukon kanssa, johon -kuuluu erinäisiä virkahenkilöltä. Näiden joukossa havaitaan vanhempi -kunniajohtaja _kudo, l. bydzym kudo_ 'suuri _kudo_'. Vastaava -naispuolinen toimihenkilö on _tuklatshi_. M. Buchin mukaan ovat nämä -sukulaisia. J. Vasilevilla tavataan häämenojen johtajana ja -järjestäjänä _töre_ 'Vorsitzender'. _jarashonin_ aikana on sinä -morsiamen serkku, _suanin_ aikana sulhasen. - -Näitä paitsi johtaa nuodejoukkoa kaksi nuorempaa toimimiestä, joiden -asema ja tehtävät muistuttavat venäläisillä, tsheremisseillä ja -tshuvasseilla tavattavien kaksoisnuodemiesten (_drushkain_, "suuren ja -pienen vävyn") asemaa häämenoissa. Heitä nimitetään _bydzym kazak_ ja -_poktshi kazak_ ('iso ja pieni k.') tahi _nyl vaisjos_ ('neidon -tuojat') ja ovat he votjakeillakin nuorempia miespuolisia sukulaisia. -Lisäksi saattaa häiden aikana toimia virkahenkilönä kosinnassa -esiintynyt _az-vetlis_ 'edelläkulkija' tahi _az-vorttis_ 'edelläajaja'. -Naispuolisista virkahenkilöistä on vielä mainittava morsiamen -seuralais- ja avustajaneito _nyl-biztis l. biztis-nyl tahi kazak-nyl_. - -Prof. Wichmann esittää _kudo_- ja _tuklatshi_-sanat tshuvassilaisina -lainasanoina, edellisen merkityksessä _brautwerber, freiwerber, vater -des schwiegersohnes od. der schwiegertochter_. Muotonsa puolesta katsoo -hän _kudo_-sanan voivan yhtä hyvin olla lainatun tatarista kuin -tshuvassista, mutta merkitykseensä nähden on se lähempänä -tshuvassilaista. - -_Kudo_-sanan merkityksen suhteen viittaamme siihen, mitä mordvalaisista -puhuttaessa on mainittu sen merkityksestä mordvassa ja tshuvassissa. -Mahdotonta ei olisi, että sana votjakin kielessäkin olisi saanut -naimisiinjoutuvien isien merkityksen venäläisestä vaikutuksesta. - -Muutamat kuvaukset puhuvat sulhasen osanotosta morsiamen noudantaan -etenkin _suanin_ aikana. - -Lukuisien toisten tietojen mukaan ei sulhanen sitävastoin ole mukana -morsianta noudettaessa, _jarashonin_ aikana hän useimmissa tapauksissa -jää pois nuodematkalta, ja _suanissakin_ hänen usein nimenomaan -mainitaan jäävän pois. Toisten kuvausten mukaan hän ei ylipäätänsä -esiinny näissä menoissa. - -Tämän seikan yhteydessä tarkastelemme sulhasen asemaa ja esiintymistä -votjakkien avioliittomenoissa yleensä. - -Aikaisemmasta on sulhasen syrjäinen ja passivinen asema kosinnassa -meille tunnettua. Häämenoissa ei niinikään useimpia kuvauksia -seuratessa tämä saata olla kiinnittämättä huomiota. Vielä -sulhastalossakin tapahtuvien menojen aikana pysyttelee sulhanen -syrjässä. Muutamien tietojen mukaan hän pakenee nimenomaan pois kotoa -morsianta tuotaessa. Eräässä Kasanhi lääniä koskevassa kuvauksessa -mainitaan, että sulhasen läsnäolo on avioliittomenoissa tarpeellinen -vain vihittäessä, milloin häiden yhteydessä on tapana vihittäytyä. -Eräässä kylässä sulhanen työskenteli metsässä nuodematkan aikana, -makasi lavitsalla toisessa pirtissä sillä aikaa, kun hänen kotonansa -pidettiin häitä. Sosnovissa pysyttelihe sulhanen morsiamen tuonnin -jälkeen piilossa seuraavan päivän iltaan saakka. Arvaz Pelgissä on -sulhasen häämenojen alkuosan aikana oleskeltava kotoa poissa, naapurin -luona. Hän saapuu salaisin puolin häätaloon vasta vähää ennen -aviovuoteelle asettamista, suoraan makuuaittaan. - -Niiden kuvausten suhteen, jotka puhuvat sulhasen osanotosta -nuodematkaan, on huomattavaa, että useimmat niistä koskevat Glazovin -piiriä (Shestakov, Gavrilov, Mahaev, Luppov), jonka häätavoissa yleensä -näkyy selvä venäläinen vaikutus, niin että ne esim. siinä poikkeavat -votjakkien häämenojen yleisestä kulusta, ettei morsian palaa takaisin -synnyinkotiin. Sulhasen osanottoa nuodematkaan saatettaneen näin ollen -pitää myöhäsyntyisenä tapana. - -Parin tiedon mukaan tulee nuodematkalle lähtijöitä olla epätasalukuinen -joukko. Karlyganissa lähdetään matkalle myöhään illalla tahi puolenyön -aikana. Kuten kosintamatkalla, pysähdytään hääretkelläkin morsiamen -kotikylässä välittäjän taloon, jossa juhlitaan ja pidetään joskus -rukous. - - - -Morsiustalossa. - - -Käytettävinämme olevista kuvauksista puhuvat vain harvat jonkunmoisista -seremonioista nuodejoukon vastaanotossa, mutta yleensä ei vastaanotto -votjakeilla näytä muodostuneen säännöllisiä ja yhtenäisiä tapoja -sisältäväksi häämenojen osaksi. - -Muutamissa kuvauksissa kerrotaan kuitenkin ruokatavaroilla -vastaanotosta. Glazovin piirissä ottaa vanhin morsiamen perheestä -ruokatavaroita (leivän, munakeittoa, juustokakkuja, voita ja suolaa) -sisältävän, karttuunihuivilla peitetyn maljan, hänen vaimonsa ja muut -naiset olutta ja kumyshkaa, ja tulee pihamaalle nuodejoukkoa vastaan, -pyytäen siihen kuuluvia nauttimaan kestityksestä. Pyyntöä noudattavat -ensiksi sulhanen, sitten muut nuodejoukkolaiset. Sarapulin piirissä -otettiin nuodejoukko vastaan pihalla, johon oli asetettu pöytä -leipineen, suoloineen, kumyshkoineen ja oluineen. Zavalovin volostissa -oli vastaanotossa käytännössä ruokatavaroita. Kasanin piirissä saapuu -morsiamen isä _az-vetlisin_ taloon mukanaan olutta, jolla kestitsee -nuodemiehiä, pyytäen heitä luokseen. Vieraita ei morsiustalossa -kuitenkaan aluksi päästetä sisälle, jonka vuoksi he tekevät pihalle -suuren nuotion. Sisälle astuttuaan he eivät saa mennä katon jakohirttä -kauemmaksi, vaan on heidän siinä odotettava lupaa saada yhtyä morsiamen -puolen vieraisiin. - -Yleisenä votjakkilaisena tapana on pidettävä morsiamen piilottautumista -tahi kotoa poistumista nuodejoukon saapumisen ajaksi. Se esiintyy sekä -_jarashonissa_, että _suanissa_. Mamadyshin ja Glazovin piireissä hakee -nuodejoukko morsiamen piilokortteerista, mukanaan ruokatavaroita. -Edellisessä pidetään piilokortteerissa rukous, jälkimäisessä tapahtuu -morsiamen seremoniallinen ruokkiminen. Tätäpaitsi morsian Glazovin -piirissä kesken morsiustalossa tapahtuvien menojen piilottautuu -ystävättärineen ruispeltoon, josta nuodejoukko käy hänet etsimässä. - -Edelleen huomataan näissä tavoissa sellainen piirre, että morsian -muutamien kuvausten mukaan oleskelee erillään varsinaisesta -hääjoukkueesta aina lähdön edellä tapahtuviin menoihin saakka. Tämän -tavan vaikutuksesta tapahtuu esim. lahjojen jakaminen joskus sukulaisen -välityksellä. Esille tuotaessa on morsian huivilla tahi morsiushunnulla -(_byrkentshik, shobyret_) verhottuna. Karlyganissa oleskelee morsian -naispuolisten vieraittensa ympäröimänä _kenosissa_, jossa hänen on -lauluilla ja kanteleen soitolla huvitettava vieraitansa. Tämän -aikaisemmin tsheremissien tavoissa esiintyneen piirteen yhtäläisyydestä -eräiden turkkilais-tatarilaisten kansojen tapojen kanssa olemme edellä -puhuneet. - -Nuodejoukon saapumisen jälkeen tapahtuvista menoista ovat yleisimpiä -_rukousmenot_, joihin liittyy yhteinen (nuodeväen ja morsiamen -sukulaisten välinen) syönti. Sarapulin piirissä yhtyy rukoukseen -kolminkertainen kynttilän ympäri kulkeminen. Karlyganissa on sen aikana -käytännössä nuodeväen tuoma lahjaleipä (_salam_). Arvaz Pelgissä -toimittaa rukouksen morsiamen isä puurovatia kädessään pidellen. - -Rukousmenoja seuraa usein yleinen juhla-ateria. Sen perästä tahi -välillä tapahtuneen lahjojen jaon jälkeen seuraavat n.s. -_kiitosseremoniat_, joille on ominaista se, että kunkin -nuodejoukkolaisen on polvistuneena runomuotoisesti tahi laululla -lausuttava kiitoksensa morsiamen vanhemmille, joskus jokaiselle -morsiamen sukulaiselle erikseen. Karlyganissa tapahtuu meno sellaisessa -järjestyksessä, että isäntäväki kiittää nuodemiehiä lahjaleivästä, -laulaen kunkin edessä polvillaan kiitoslaulun. Tämän tapaisia menoja on -turkkilais-tatarilaisten kansojen häätavoissa. - -Glazovin piirin menoissa tavataan jo aikaisemmin puheenaolleen sulhasen -osanoton ohella _sulhasen ja morsiamen välinen yhteinen syönti_. -Erikoisesti huomioonotettavaa on tässä tapahtuva avioparin asettuminen -vaatealustalle, mikä samassa häämenojen kohdassa on osottautunut olevan -yleistä venäläisissä tavoissa. V. Behterevin kuvauksessa tavataan -ruoskallalyöntimeno, jonka toimittajana on sulhanen; kuvaus koskee siis -sellaisia häitä, joissa sulhanen on nuodematkalla mukana. - -Edelleen huomataan _valemorsiamen_ esiintyminen Glazovin piirissä. -Samaten havaitaan sikäläisissä menoissa _pöydän ympäri kulkeminen_, -josta muissa votjakkien häätapojen kuvauksissa yleensä ei puhuta, mutta -joka varsinkin mordvalaisissa ja venäläisissä tavoissa vastaavassa -kohdassa ei ole harvinainen. - -Kestitsemismenot ja lahjojen jakaminen tapahtuvat milloin aikaisemmin, -milloin lähdön edellä suoritettavina toimituksina. - -Ennen matkalle lähtöä tapahtuvina toimituksina tavataan morsiamen -kuljettaminen synnyinkodin eri paikoissa (pirtissä, aitassa, vajassa, -navetassa j.n.e.) ja niiden hyvästeleminen. Ennen lähtöä itkee morsian -eroitkuja vanhemmilleen ja sukulaisilleen tahi hyvästelee muutoin -heitä. A. Fuchsin mukaan alkaa morsian itkeä jo silloin, kun nuodeväki -ympäröi hänet. Kun myötäjäisiä aletaan asettaa vankkureihin, ulvoo -morsian ääneensä ja jatkaa tätä, kunnes hänet on kannettu ulos pirtistä -ja asetettu vankkureihin. - -Matkallelähdössä tapahtuu vielä ympärikulkemisia ja -ympärikuljettamisia. Yleisintä on morsiamen kuljettaminen -lähtövalmiiden ajoneuvojen ympäri. Karlyganissa kuljetetaan morsianta -kolmasti hääsaattueen ympäri. Glazovin ja Sarapulin piireissä tapahtuu -koko hääsaattueen ympärikulkeminen, ympärikulkijana joku häiden -virkahenkilö. Viimeksimainitussa piirissä vedetään tällöin -morsiussaattueen ympärille kirveellä viiva. Morsiamen on huudahdellen -hypättävä alas ajoneuvoista, ikäänkuin häntä vietäisiin väkisin. Vasta -kolmannella kerralla hän jää niihin istumaan. Kasariin piirissä morsian -istuuduttuaan nousee ylös ja istuutuu uudelleen (3 kertaa). -Karlyganissa hän kolmasti kohottautuu ylös, ikäänkuin pois noustakseen. - - - - -Morsiusmatka. - - -Useissa kuvauksissa mainitaan morsiamen matkalla sulhasen kotiin -itkevän ja valittavan. Mamadyshin piirissä vietiin morsian ratsun -selässä kylän ulkopuolelle. Noin sata syltä kylän reunasta edennyttyä -tehtiin saattajien ja hääjoukon välille veitsellä viiva ja asetettiin -morsian ajoneuvoihin, joissa hän jatkoi matkaansa. Sarapulin piirissä -heitettiin jokaisella pellonveräjällä vainajille leipää ja pyydettiin -niitä varjelemaan taudeilta. Glazovin piirissä oli morsiamen -välttämättömästi kylän ulkorajalla hypättävä pois ajoneuvoista ja -karattava takaisin kotiinsa. Kasanin läänissä hyppäsi morsian A. -Fuchsin kuvauksen mukaan kolmasti pois ajoneuvoista. Kasanin piirissä -hän kylvöpellon ohi ajettaessa nousee oman kylvöosuutensa kohdalla -ajoneuvoista ja kulkee sen poikki, jotta sukulaiset viljankorjuun -aikana näkisivät hänen jälkensä ja muistaisivat häntä. - - - -Sulhastalossa. - - -Sulhastalossa morsiamen noudon jälkeen noudatetuista menoista antaa -Georgi eräitä yksityiskohtaisia tietoja. Morsian tuotiin sulhasen -kotiin hunnutettuna. Pukeuduttuaan eri huoneessa naineen naisen pukuun, -astui morsian juhlavieraiden joukkoon ja asettui oven luo levitetylle -verkapeitolle. Tällä aikaa uhrasi uskonnollistenmenojen toimittaja -("_Tor Kart_") lasin olutta ja kääntyi rukouksin jumalien puoleen, -anoen vastanaineille onnea elatuksen ja rikkauden hankkimisessa sekä -lasten synnyttämisessä. Tämän jälkeen tarjoili joku morsiamen -puolelaisiin kuuluva neitonen häävieraille mettä tahi olutta, jolloinka -morsian asettui kunkin eteen polvilleen, jääden siihen asentoon, kunnes -malja oli tyhjennetty. - -Myöhemmissä kuvauksissa, jotka yksityiskohtaisemmin koskettelevat tätä -häämenojen kohtaa, puhutaan erikoisista menoista morsiamen ja -hääsaattueen vastaanottamisessa. Niiden yleisimmäksi piirteeksi on -katsottava ruokatavaroiden tahi kestitysaineiden esilletuonti pihalle -tahi portaiden eteen. Vastaanottajina ovat sulhasen vanhemmat. Myöskin -toimitetaan tällöin usein rukous ja nautitaan yhteisesti esilletuotuja -ruokia tahi juomia. Eräillä paikkakunnilla (Malmyzhin ja Kasanin -piirikunnat) esiintyy vastaanotossa myöskin sulhanen, jolloinka -tapahtuu avioparin välinen yhteinen syönti. Lukuunottamalla sen, mitä -aikaisemmin on käynyt selville sulhasen osanotosta häämenoihin yleensä, -sekä millaiseksi useimmat kuvaukset sen esittävät morsiamen tuonnin ja -vastaanoton aikana sekä sitä lähinnä seuraavien toimitusten suhteen, on -sulhasen esiintymistä vastaanotossa pidettävä sen votjakeilla -aikaisemmin vallinneen ja paikotellen vieläkin vallitsevan kannan -vastaisena, jonka mukaan sulhanen morsianta tuotaessa ei ole esillä -eikä usein kotonakaan. Puheenalaisissa kuvauksissa tavattava samalle -alustalle asettautuminen on samoilla edellytyksillä mahdollinen. Nämä -toimitukset lienevätkin tässä häämenojen kohdassa myöhäsyntyisiä. - -Mordvalaisten ja venäläisten tavoissa yleinen leivällä ja suolalla -vastaanottaminen tavataan, paitsi Sosnovin votjakeilla, myös Glazovin -ja Kasanin piireissä. Näistä ovat kahden ensinmainitun paikkakunnan -tavat useissa suhteissa osottaneet erikoista venäläispiirteisyyttä. - -Arvaz Pelgissä kuljettaa anoppi morsianta tämän ajoneuvoista -laskeuduttua kolmasti niiden ympäri, ja Kasanin piirissä kulkee morsian -niinikään kolmasti vankkurien ympäri. Vastaanoton jälkeen viedään -morsian tavallisesti aittaan. - -Kuten muutamien kuvausten mukaan morsiustalossa tapahtuvien menojen -aikana, huomataan tarkastelunalaisessa häämenojen kohdassa eräänlainen -morsiamen eristäytyminen niiden alkupuolella. Vastaanoton jälkeen -aittaan mentyään tulee morsian esille toimittamaan kestitysmenoa tahi -lahjojen jakoa, mutta poistuu näiden jälkeen joskus uudelleen aittaan. -Arvaz Pelgissä oleskelee morsian aitassa, jossa hän kanteleen soitolla -säestää luoksensa kokoontuneitten nuorten tanssia. Tämä erilleen -leiriytyminen on kuitenkin paljoa huomattavampana ja selvempänä -esiintynyt tsheremissien tavoissa. - -Vastaanoton jälkeen sulhastalossa tapahtuvat menot osottavat eri -kuvausten mukaan sangen suurta vaihtelevaisuutta. Paitsi sitä, että -tavat todella eri seuduilla vaihtelevat, on näiden suhteen, kuten usein -muulloinkin, eri huomiontekijöiden käsitys tapojen ja menojen laadusta -ja kulusta vaikuttanut heidän kuvauksiinsa. - -Lähimpänä jatkona vastaanottomenoille on varmaankin pidettävä M. Buchin -kuvaamaa tulisijan ympäri kulkemista. Vaikkakaan sitä tämän muotoisena -ja tähän häämenojen kohtaan kuuluvana ei tavata muissa kuvauksissa, on -sille annettava yleisempi merkitys siksi, että morsiustalossa -tapahtuvana yleisemmin esiintyvä kynttilän ympäri kulkeminen on sille -läheisenä analogiana. Paitsi sitä, että ympärikulkeminen kumpaisessakin -tapauksessa esiintyy tulen ympäri kulkemisena, on sekä kynttilän että -tulisijan ympäri kulkemiselle yhteistä se, että meno tapahtuu -rukouslauluja laulaen ja että joka kerta pysähdytään pyhäinkuvien -edessä. Morsiustalossa on menon johtajana uskonnollisten menojen -toimittaja, sulhastalossa juohdemies. - -Vaikkakin tulisijaan kohdistuvat menot ovat yleisimpiä eri kansojen -häämenoissa tavattavista seremonioista, sisältävät kysymyksessä -olevat votjakkien menot piirteitä, jotka viittaavat siihen, että -kirkolliset vihkimämenot ovat mahdollisesti niihin vaikuttaneet. -Kreikkalais-katoliseen vihkimäseremoniaan kuuluu papin ja avioparin -kolminkertainen kulku vihkimäalttarin (_analoj_) ympäri. Votjakkien -tavoissa esiintyvät puheenalaiset ympärikulkemiset kynttilän ja -tulisijan, siis tulen ympäri kulkemisena, jota ne kirkollisessa -vihkimäseremoniassa eivät ole. Mutta mahdotonta ei ole, että votjakkien -tapoihin vanhastaan kuulunut tulen ympäri kulkeminen kirkollisesta -vaikutuksesta on muodostunut tällaiseksi uskonnollista laatua olevaksi -menoksi. - -Georgi puhuu kuvauksessaan avioparin _istuttamisesta yhteiselle -alustalle_. Siihen liittyi rukouksia ja siunatun oluen yhteinen -nauttiminen. Tälle menolle antaa Georgi varsinaisen avioliiton -vahvistusmenon merkityksen. A. Fuchs kuvaa menoa, joka muuten -yksityiskohtaisesti vastaa Georgin esittämää, paitsi että siinä vielä -kysyttiin naimisiinmenijöiden suostumusta ja mainittiin heitä nimeltä. - -J.P. Falkilla tavataan niinikään kuvaus votjakkilaisesta -"vihkimäseremoniasta". Sen mukaan antoi hengellisten menojen toimittaja -avioparin maistaa siunattua leipää ja suolaa sekä olutta, lausuen -samalla rukouksen. - -Näissä kuvauksissa on keskinäisen vertailun kannalta havaittavissa -siksi paljon yhteisiä piirteitä, että niiden on katsottava koskevan -pääasiassa saman muotoista menoa. - -Kuten äsken puheenaolleille ympärikulkemismenoille, on tälle menolle -ominaista se, että sen suorittaa hengellisten menojen toimittaja. -Edelleen liittyy siihen rukouksia ja _siunatun_ juoman tahi -suolan-leivän ja juoman nauttiminen. Juoman ja ruoan yhteinen -nauttiminen on kyllä yleisimpiä eri kansojen avioliittotapojen -seremonioita ja tavataan useissa eri kohdissa votjakkien -avioliittotavoissa yksinkertaisessa muodossaan. Se saattaa semmoisenaan -näin ollen olla vanha vötjakkilainen tapa. Tässä kuvatussa menossa, -sitä kokonaisuudessaan tarkasteltaessa havaitaan kuitenkin helposti -yhtäläisyyksiä kreikkalais-katolisen vihkimäseremonian kanssa. -Ensiksikin esiintyy se ennen kaikkea uskonnollisluonteisena -toimituksena, jommoista merkitystä yhteisellä syönnillä tahi juonnilla -yleisenä avioliiton vahvistusmenona tavallisesti ei ole. Tunnettua on, -että kreikkalais-katoliseen vihkimäseremoniaan liittyy kolminkertainen -avioparin välinen siunatulla vedellä sekoitetun viinin nauttiminen. -Tsheremisseistä puhuessamme olemme naimisiinmenijöiden suostumuksen -kysynnän, josta A. Fuchs votjakkien tavoissa puhuu, havainneet -yleisenä kuuluvan muhamettilaiseen vihkimätoimitukseen. Myöskin -kreikkalais-katolisessa vihkimisessä kysytään, menevätkö naimisiin -joutuvat omasta tahdostaan avioliittoon. Siihen kuuluu myöskin sulhasen -ja morsiamen nimeltä mainitseminen, josta A. Fuchs tarkastelunalaisessa -votjakkiiaisessa menossa puhuu. Georgin ja Fuchsin mainitsemalla -yhteiselle alustalle asettamisella, joka sekin muuten saattaa -kuulua yleisiin n.s. istuttamismenoihin, on vastaavaisuutensa -kreikkalais-katolisessa vihkimisessä. - -Votjakkien "vihkimäseremonia" näyttää siis muodostuneen uskonnollista -laatua olevaksi juhlalliseksi avioliiton vahvistusmenoksi kirkollisesta -vaikutuksesta. Tämä ei kuitenkaan sisällä sitä, että siinä esiintyvät -yhteinen syönti ja juonti sekä yhteiselle alustalle asettuminen -olisivat votjakkien tavoissa täältä peräisin. Etempänä näemme niillä -niinkin hyvin tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa kuin -avioliittotavoissa yleensä olevan paljoa laajemman merkityksen. - -Muista tännekuuluvista tavoista on huomattava _valemorsiamen_ -esiintyminen, joka tapahtuu sillä aikaa, kun morsiamen päähän aitassa -puetaan naineen naisen tahi nuorikon päähine. Valemorsiamena esiintyy -morsiamen vaatteisiin pukeutunut nainen, joka käy näyttäytymässä -hääväelle. - -Erittäin runsaasti tavataan tässä häämenojen kohdassa rukousmenoja. -Paitsi aikaisemmin vastaanottoon, ympärikulkemismenoihin ja -"vihkimäseremoniaan" liittyviä rukouksia, pidetään usein pian -vastaanoton jälkeen erikoinen rukous pirtissä tahi _kualassa_; -tätäpaitsi yhtyy aviovuoteelle asettamiseen ja vedelläkäyntimenoon -rukousmenoja. Ruokatavaroiden (puuron, leivän, voin j.n.e.) käsissä -piteleminen rukousten aikana on yleistä. Glazovin piirissä tavataan -niiden sijalla siunausmenoja, joissa sulhasen ristivanhemmatkin -esiintyvät. Tässä suhteessa yhtyvät mainitun paikkakunnan votjakkien -tavat mordvalais-venäläisiin. - -_Kestitysmenot_ saattavat votjakeilla tapahtua erillisinä toimituksina -eri kohdissa puheenaolevaa häämenojen sarjaa, tavallisimmin kuitenkin -ensimäisen hääpäivän loppupuolella, joskus seuraavana päivänä -askaroittamisseremonioiden yhteydessä. Kestitysmenoon yhtyy joskus -morsiamen toimittama lahjojen jakaminen sulhasen sukulaisille. -Molemminpuolinen tahi yksipuolinen _lahjoittaminen_ tapahtuu usein -kestitsemisen yhteydessä, joskus pian vastaanoton jälkeen tahi -häämenojen lopulla. - -Askaroittamismenojen yhteydessä tapahtuvassa kestitsemisessä tarjoilee -morsian valmistamaansa _Sherbet_-nimistä mesijuomaa, josta koko meno on -saanut nimityksensä (_sherbet juon_). Juoman nimitys on saatu -turkkilais-tatarilaiselta taholta, _sherbet_ tavataan nimenomaan -hääjuomana esim. tatareilla, osmaneilla ja persialaisilla. - -_Askaroittamismenoista_ on ensi sijassa mainittava vedelläkäynti, joka -suoritetaan tuontipäivän menojen loppupuolella, seuraavana päivänä tahi -joskus kolmantena päivänä. Useissa paikoissa jätetään veteen erilaisia -uhriantimia, jotka osotetaan veden haltijalle (_vu-murt_). Glazovin -piirissä kaadetaan vesipaikkaan olutta ja kumyshkaa veden haltijalle -sekä heitetään veteen rahoja. Bessermaninuorikko lausuu, heittäessään -vesipaikkaan kuparirahan: "Elköön vesi minua säikyttäkö vaan pesköön, -elköönkä _vu-murt_ minuun koskeko!" Wichmannin mukaan vievät -bessermanit vedelle sekä sulhasen että morsiamen, antaakseen heidän -"astua veteen". Morsian heittää veteen leivänkannikan ja voita lausuen: -"Elköön vesi-äiti peljästyttäkö karjaamme. Suojelkoon hän hyvin -(karjaa)!" - -Ärvaz Pelgissä saa morsian lähteen reunalle pannun rahan, Karlyganissa -tyttönen, joka on tullut vesipaikkaa neuvomaan. Sarapulin piirissä -viedään vesipaikalle yksi leivistä, joka rukoiltaessa oli pöydällä; -vesiämpäriin pannaan raha. - -V. Koshurnikovin mukaan pestiin morsian vesimatkalla joen rannalla -olevassa saunassa. Tuomallaan vedellä kestitsi morsian häävieraita. -Sarapulin piirissä otti sulhasen äiti vastaan vesipaikalla mukana -olleen leivän ja tuodun veden sekä antoi ne _törelle_, joka ripotteli -vedellä kaikkia läsnäolevia; tuodusta vedestä keitettiin myös puuroa. -Elabugan piirissä heittelevät vesimatkalla olevat nuoret vettä -toistensa päälle ja Arvaz Pelgissä koettaa morsian kastella -ammentamallansa vedellä mukanaolijoita, jotka puolestaan valavat vettä -kauhasta morsiamen päälle. - -Vedelläkäyntiä seuraavat eräät muut askaroittamiset, joista edellisestä -tunnetaan _sherbet_-juoman ja puuron valmistaminen tuodusta vedestä. -Glazovin piirissä on morsiamen valmistettava puuroa tuodusta vedestä -sekä paistettava ohukaisia. Bessermanilainen morsian paistaa ohukaisia. -Elabugan piirissä sekä bessermaneilla on morsiamen laastava lattiaa. - -Kasanin ja Glazovin piirien tavoissa on huomioonotettava edellä -puheenaolleen kylpemisen yhteydessä tapahtuva "neidon elämän -kadottamisen" itkeminen ja neidon päähineen poisanto, jotka tunnemme -yleisiksi venäläisissä neitoiltamenoissa noudatettaviksi seremonioiksi. -Morsiamen kylpeminen näyttää tästä päättäen tulleen votjakkien tapoihin -venäläiseltä taholta. - -Arvaz Pelgissä viedään morsian hääpäivän iltana vedelläkäynnin jälkeen -ruispellolle. Täällä piilotetaan nuorikon päähine (_ashjan_) rukiiseen, -josta hänen on se apulaisneitosen avulla löydettävä. - -_Aviovuoteelle asettamiseen_ liittyy rukousmenoja ja usein avioparin -välinen yhteinen syönti. Glazovin piirissä riisuu morsian sulhasen -jalkineet ja saa siitä häneltä rahan. Tämä on yleinen venäläinen tapa -aviovuoteelle asettamisessa. - -Muista tämän yhteydessä olevista tavoista mainittakoon vielä, että -Glazovin piirissä makuuvuoteen yli levitetään suojuspeitto (_polog_) ja -että morsian Sarapulin piirissä vietiin makuuaittaan kantamalla. - - - - - - -II - -Muutamat tutkimuksenalaiset tavat muiden suomalais-ugrilaisten y.m. -kansojen tapojen valossa sekä niiden yleisen laadun ja merkityksen -kannalta tarkasteltuina. - - - - -Edellisessä osassa on tutkimuksenalaisten kansojen tapojen kuvailevan -esityksen yhteydessä tehty vertailuja muiden kansojen tapoihin -etupäässä vain sikäli kuin yhtäläisyydet naapurikansojen tapojen kanssa -ovat olleet verrattain silminnähtäviä. Osotetuista yhtäläisyyksistä on -monet usein jo semmoisenaan katsottava lainoiksi, ja useat niistä -koskevat sellaisia tapoja, jotka eivät osota laajempaa leviämistä, -joten niitä on pidettävä vertailunalaisten kansojen keskisinä -paikallisina tapailmiöinä. Useiden tapojen leviämissuhteiden -selvittelyä varten on kuitenkin laajempi, niinhyvin muiden -suomalais-ugrilaisten kuin vieraidenkin kansojen tapoihin ulotettu -vertailu välttämätön. Tällaista laveampaa vertailua vaativat etenkin ne -tavat, jotka yleisinhimillisistä käsityksistä johtuen saattavat -esiintyä kansoilla, joiden kesken ei saateta olettaa sellaista -geneettistä tahi kultturiyhteyttä, että esiintyvät yhtäläisyydet -saatettaisiin selittää periytymisestä tahi lainauksesta johtuviksi. - -Aikaisempi kosinta- ja häätapojen tarkastelumme on ylipäätänsä -rajoittunut tapojen ulkoisiin ilmiöihin. Laatuunsa ja merkitykseensä -nähden tahi niiden perustana olevan ajatuksen kannalta ei tapoja -yleensä ole tarkasteltu. Ottaessamme seuraavassa muutamat -huomattavimmat ja yleisen vertailun kannalta mielenkiintoisimmat tavat -yleisesti vertailtaviksi, koetamme samalla myös tässä suhteessa etsiä -niihin valaistusta. - - - - -Morsiamen hankkimisen muodoista ja avioliiton täytäntöönpanon ehdoista. - - -Tutkimuksemme alaisten kansojen avioliittotapojen tarkastelu on tuonut -ilmi, etteivät nämä viime aikoihin saakka ole luovuttaneet tyttäriään -vaimoiksi korvauksetta, vaan että morsiamesta on naimisiinaikovan -puolelta pitänyt maksaa hänen perheelleen aineellinen korvaus. Samalla -on morsiamia hankittu myöskin väkivaltaisesti anastamalla. - -Muutamien muiden suomalais-ugrilaisten kansojen tavat osottavat -avioliiton näillä kansoilla yleensä rakentuneen samoille perusteille. -Lukuisat _ostjakkien_ tapojen kuvaajat puhuvat heillä vallitsevasta -naisen ryöstö- ja ostotavasta. Kahdeksannentoista vuosisadan -alkupuolella huomionsa tehnyt Gr. Novitskij kertoo ostjakeista: "Kun -joku tahtoo ottaa jonkun tyttären vaimokseen, määrää tytön isä tämän -hinnan, jota he nimittävät _kalymiksi_." Kun _kalym_ oli suoritettu, -lähetti neidon isä hänet muitta juhlallisuuksitta sulhasen luo. M.A. -Castrén katsoo ostjakkien avioliiton perustuvan lunnasrahaan. - -Morsiamen hintana suoritettiin paitsi rahaa, poroja y.m. karjaa, -koiria, metsästysaseita, talous- ja vaate-esineitä, sanalla sanoen -kaikenlaisia arvovastineita. Oloihin nähden saattaa morsiamesta -suoritettavien lunnaiden arvo nousta huomattavan korkeisiin määriin. - -Lunnasrahaa eivät ostjakit suorita yhdellä kertaa, vaan usein pitemmän -ajanjakson kuluessa. I.S. Pol'akov mainitsee sen suorituksen eräässä -tapauksessa kestäneen neljätoista vuotta. Tobolskin läänin ostjakit -maksavat osan _kalymia_ kihlauksen yhteydessä, mutta lopun myöhemmin, -mikä voi kestää 2-3 vuotta ja pitemmänkin aikaa. - -Osan lunnasrahasta tultua suoritetuksi, oli sulhasen perheellä ja -sulhasella morsiameen eräitä oikeuksia, mutta avioliiton varsinainen -täytäntöönpano, morsiamen tuonti sulhasen kotiin, tapahtui vasta -sitten, kun lunnasraha kokonaan oli suoritettu. - -Kaiken tämän ohella hankittiin morsiamia myöskin ryöstämällä. - -Myöskin _vogulien_ mainitaan hankkivan morsiamia ostamalla, samalla kun -niitä myös ryöstetään. Lunnasraha saattaa nousta sellaiseen summaan, -että se voidaan suorittaa ainoastaan pitemmän ajan kuluessa. Sen -maksaminen voi näin kestää vuosia, ja ennen sen lopullista suoritusta -ei morsianta luovuteta isänsä kotoa. Näinä vuosina on sulhaselle -luvallista tehdä matkoja morsiamen luo ja viettää öitä hänen kanssansa. - -XVII ja XVIII vuosisatojen _lappalaisten_ elämän kuvaajat osottavat -neidon vanhemmille ja sukulaisille annettavien lahjojen olleen heidän -avioliittonsa tärkeimpänä ehtona. Suoritettavat lahjat olivat -lappalaisten elämän välttämättömiä välikappaleita ja tarve-esineitä, -kuten poroja, talousesineitä, vaatteita y.m. pukuesineitä, mutta sen -ohella myös arvokkaita hopeaesineitä, joilla näyttää olleen rahan -merkitys. P. Högström pitää lappalaisten avioliittoa molempien sukujen -välisenä kauppana. Kosinnan tärkeimpänä kohtana oli sopiminen siitä, -mitä sulhasen vanhempien tahi sulhasen oli maksettava rahana ja -tavarana morsiamen vanhemmille. J.J. Tornaeus'en mukaan oli kosijan -esitettävä morsiamen suvulle annettavat lahjat ennenkuin myönnytys -saatiin. A. Ehrenmalm tietää lappalaisten hankkineen morsiamia -ostamalla. Rahana suoritettiin morsiamesta tämän vanhemmille 5-9 -taaleria. - -Muutamissa myöhemmissä kuvauksissa mainitaan vielä morsiamen -vanhemmille ja sukulaisille suoritettavilla lahjoilla olleen avioliiton -ehdon merkityksen. - -Alkuperäisesti jyrkästi kaupan muotoisesta lunnasrahan suorituksesta -näyttää tämä morsiamen hankkimistapa jo aikaisin kehittyneen lahjojen -suoritukseksi morsiamen perheelle. Kuitenkin on lahjojen suorituksella -tällöinkin avioliiton ehdon merkitys, joten lappalaisten avioliitolla, -kuten v. Düben siitä lausuu, on ollut selvästi kaupanomainen luonne. - -Venäjän lappalaiset hankkivat J.A. Friisin mukaan morsiamia vieraasta -heimosta ryöstämällä. - -Erityisesti mieltäkiinnittävää on, että lappalaisten avioliittotavoissa -havaitaan samoja ilmiöitä, mitkä aikaisemmin puheenaolleilla kansoilla -ovat olleet tavallisia lunnasrahan suorituksen yhteydessä. Kihlauksen -ja avioliiton varsinaisen toimeenpanon välinen aika muodostuu täälläkin -eräiden vanhempien tiedonantojen mukaan verrattain pitkäksi -ajanjaksoksi, jona avioliiton toimeenpanon ehdot täytetään. Tänä aikana -oli sulhasella oikeus tuon tuostakin käydä morsiamen luona. Samalla -mainitaan lappalaisten hankkineen morsiamia myös palvelemalla tämän -isän kotona. Häiden jälkeen ei mies voinut viedä vaimoaan kotiinsa, -vaan oli hänen jäätävä appensa luo vuodeksi työmieheksi. - -Lopetamme näiden ilmiöiden tarkastelun ottamalla puheeksi muutamat -_Itämeren suomalaisten_ avioliittotapojen piirteet. Tällöin on -ilmeistä, että esim. naisen ryöstöön ja ostoon kuuluvia ilmiöitä on -täällä etupäässä etsittävä näiden kansojen aikaisempaa eloa koskevista -tiedoista tahi näihin ilmiöihin palautuvista kansan keskuudessa -mahdollisesti säilyneistä käsityksistä ja tavoista. - -Suoranaisiakaan tietoja esim. morsiamen ryöstöstä ja ostosta ei -kokonaan puutu. Virolaisten mainitaan aikoinaan hankkineen morsiamia -etupäässä lunnailla, mutta myöskin ryöstämällä. Erään Saarenmaan -virolaisiin kohdistuvan kuvauksen mukaan tapahtui morsiamen ryöstäminen -väkivaltaisesti. Ryöstettiin etupäässä vieraan, mutta omankin heimon -keskuudesta. Ryöstettävää väijyttiin ja hänet raastettiin väkisin -ryöstäjän kotiin, jonka vaimoksi hän näin tuli. Ryöstöä saattoi seurata -takaa-ajo ja tytön takaisin valloittaminen. - -Venäjän karjalaisilla mainitaan yhdeksännentoista vuosisadan alussa -tapahtuneen "naisen varastamisia", joilla näyttää olleen väkivaltainen -luonne. Karkausnaimisia ("uralla mänöminen"), jolloin tyttö ilman -vanhempien siunausta salaa meni miehelle, kerrotaan myös tapahtuneen -vanhoina aikoina ja sattuvan nykyaikanakin. Itämeren suomalaisista -kansoista ovat muutamat jättäneet kansanrunoudessaan muistoja -muinaisesta elostansa. Jotkut suomalaiset ja virolaiset runot -sisältävät muun ohella viittauksia näiden kansojen avioliittotapoihin. -Näille on ominaista se, että ne usein yhtyvät siihen kuvaan, mikä -muutamista tavoista on suoranaisten tosiasioiden nojalla syntynyt -muiden suomalais-ugrilaisten kansojen suhteen. - -Sangen usein tavataan mainittujen kansojen runoudessa kohtia, jotka -puhuvat naisen "ostosta", lunnailla hankkimisesta. "Neidon kaupasta" -puhuttaessa mainitaan joskus lunnaatkin, mitkä laatuunsa nähden -vastaavat usein sitä, mikä naisen hankkimisessa lunnailla on -tavallista. Lunnaiden saajiksi ja neidon myyjiksi esitetään usein ei -ainoastaan neidon vanhemmat, vaan myös veljet, sisaret, veljien vaimot -j.n.e., mikä vastaa esim. edellä esitettyjä lappalaisia koskevia -tietoja. Lunnaat ovat näissä tapauksissa siis suvulle suoritettavia -lahjoja. - -Samalla sisältävät Itämeren suomalaisten kosinta- ja kihlaustavat -yksityispiirteitä, joita ei saata olla vertaamatta vastaaviin kohtiin -aikaisemmin puheenaolleiden kansojen tavoissa. - -Näistä mainittakoon ensiksikin kihlajaisissa sulhasen puolelta -morsiamen sukulaisille annettavat raha- y.m. lahjat, jotka etenkin -Karjalassa ja Inkerissä välttämättöminä kuuluvat kihlaukseen. -Kihlaustilaisuudessa panevat kosijat morsiustalon pöydälle rahoja, -joista osa jää morsiamen isälle tahi annetaan muille sukulaisille. -Tämän jälkeen sanotaan morsiamen "olevan kaupoissa". Inkerissä ja -Karjalan kannaksella nimitetään kihlajaisia m.m. "rahomiseksi". - -Venäjän karjalaisilla ottaa morsiamen isä kosijoilta "piärahan", -jotapaitsi muutkin morsiamen sukulaiset saavat kukin roposen. Viipurin -tienoilla jaettiin rahaa ja lahjoja morsiamen vanhemmille, talon -lapsille ja kaikelle perheelle. Muuallakin Itä-Suomessa on rahojen -jakeleminen ja kaupanomainen tinkiminen ollut kihlauksessa yleistä, -ensinmainittu myöskin Keski-Suomessa ainakin pari vuosikymmentä sitten. - -Joskin näitä kihlauksessa suoritettavia lahjomisia ja maksuja monessa -tapauksessa ei ole verrattava varsinaiseen lunnasrahaan, esiintyy -käsitys morsiamesta tämän suvulle ja erittäinkin vanhemmille hänen -kasvatuksestaan annettavasta korvauksesta niiden suorituksen ohella -selvänä. - -Karjalassa ja Inkerissä näyttää näillä maksuilla vielä viime vuosisadan -loppupuolella joskus olleen realinen merkitys yhtenä avioliiton -ehdoista. Rahan vastaanottamisella oli sitova merkitys kihlaukseen -nähden. - -Eräät kihlauksen ja avioliiton lopullisen toimeenpanon väliselle ajalle -kuuluvat ilmiöt, samaten kuin muutamat häidenpidon ja morsiamen -lopullisen miehensä kotiin asettumisen yhteydessä ilmenevät seikat ovat -useilla aikaisemmin puheenaolleilla kansoilla osottautuneet olevan -yhteydessä lunnasrahan suorituksen kanssa. Näitä ilmiöitä on ollut -kihlauksen ja häiden välisen ajan muodostuminen huomattavan pitkäksi -ajanjaksoksi, nuorikon jääminen häiden jälkeen synnyinkotiin ja hänen -palaamisensa takaisin ensimäisen tuonnin jälkeen sekä oleskelunsa -isänkotona ennen lopullista miehelään asettumista. - -Itämeren suomalaisten avioliittotavoissa esiintyy parisen kohtaa, joita -ei voida olla edellämainittuihin vertaamatta. On olemassa tietoja -sellaisesta suomalaisilla vallinneesta tavasta, että nuorikko häiden -jälkeen jäi muutamaksi ajaksi, jopa koko vuodeksi synnyinkotiinsa. -Useammin puhutaan tavasta, jonka mukaan nuorikko häiden jälkeen palaa -takaisin synnyinkotiinsa, viipyen siellä joskus kokonaisen vuoden, -joskus lyhyemmän aikaa. Tämä tapa, joka verrattain myöhään on vallinnut -useissa paikoin Suomea, esiintyy myöskin Virossa ja Inkerissä. - -Turkkilais-tatarilaisten kansojen tavoissa on kihlauksen ja avioliiton -lopullisen toimeenpanon välillä suhteita, jotka muodostavat läheisiä -analogioita nyt tarkastelluille ilmiöille. Milkovitsh kertoo -tatarilaisen nuoren vaimon jääneen häiden jälkeen isänsä luo siksi, -kunnes koko lunnasraha oli maksettu, mikä saattoi kestää pari vuotta ja -pitemmänkin aikaa. Kun koko lunnasraha oli saatu suoritetuksi, -pidettiin uudet juhlallisuudet morsianta sulhasen kotiin tuotaessa. -Kasanin tatareilla on kihlauksen ja häiden väliaikaa vuosi ja -enemmänkin, jolla ajalla sulhasen on tuon tuostakin lähetettävä lahjoja -morsiamelle. Siperian tatareilla on sulhasen kihlauksen ja häiden -välisenä aikana ajoittain käytävä työssä appensa luona ja lähetettävä, -lahjoja morsiamen suvulle. Kirgiseillä kestää ensimäisen kosinnan ja -häiden välinen aika kahdesta kolmeen vuoteen. Lunnaat suoritetaan -lopullisesti vasta ennen häitä. Krimin tatareilla on kosinnan ja häiden -välinen aika tavallisesti kaksi vuotta. Kasak-kirgisit pitävät V. -Radloffin mukaan häitä vasta sitten, kun lunnasraha pitemmän ajan -kuluessa on saatu suoritetuksi. Kun puolet _kalymista_, on suoritettu, -on sulhasella oikeus tehdä käyntejä morsiamen luo. Siperian kirgisien -kosinta kestää joskus kymmenen vuotta ja enemmänkin ensimäisen -sopimuksen jälkeen, jossa lunnasraha määrätään. - -Näihin verrattava tapailmiö esiintyy myös esim. Melanesiassa, jossa -avioliiton lopullinen toimeenpano saattaa tapahtua vasta lunnasrahan -täyden suorituksen jälkeen. Täälläkin käy morsian sulhasen kotona ja -palaa takaisin synnyinkotiin ennen lopullista uuteen olinpaikkaan -siirtymistä. - -Tämän tapaisiin seikkoihin ovat muutamat avioliittotapojen tutkijat -kiinnittäneet huomiotansa. A.H. Post on perheoikeuden kehityshistoriaa -käsittelevässä tutkimuksessaan todennut saman ilmiön, joka edellisessä -suomalais-ugrilaisten ja turkkilais-tatarilaisten tapojen tarkastelussa -on ilmennyt. Häät saatetaan usein pitää sen jälkeen kun osa lunnasrahaa -on suoritettu, mutta useimmiten luovutetaan morsian sulhaselle vasta -lunnasrahan täyden suorituksen jälkeen; siihen saakka jää nuorikko -synnyinkotiinsa. Syntymäkotiin palaamisen häiden jälkeen katsoo Post -niinikään olevan yhteydessä lunnasrahan vähittäisen suorituksen kanssa; -samalla saattaa sillä hänen mielestään olla muitakin syitä -perustanansa. - -Nuoren vaimon synnyinkotiin jääminen on myös asetettu niiden käsitysten -yhteyteen, joista usein tavattu avioliiton toimeenpanon jälkeen jonkun -aikaa noudatettu pidättyväisyys johtuu. Tältä kannalta selittää P. -Sartori tarkasteltavat ilmiöt. Hänen mainitsemissaan esimerkeissä on -sellaisia, joiden mukaan molemmat puolisot jäävät morsiamen isän -kotiin. Tällaiset tavat tuntuvat kysymyksessä olevan teorian kannalta -mahdottomilta. Joskaan tämän laatuiset käsitykset eivät ole -tuntemattomia suomalais-ugrilaisten kansojen tavoissa, eivät -käytettävänämme olleet tiedot ole osottaneet tällaisten käsitysten -olevan niiden kanssa yhteydessä. Tällainen "pidättyväisyys" ja -avioliiton fyysillisessä merkityksessä toimeenpanon toistaiseksi -lykkääminen ei tavallisuudessa ole pitkäaikaista. Sen sijaan näemme -tutkimuksemme alaisilla ja turkkilais-tatarilaisilla kansoilla -tällaisen "puoliavion" usein kestävän sangen pitkän aikaa, jotapaitsi -morsiamen oleskelun aikana isän kotona fyysillinen yhteys avioparin -välillä on sallittua, samaten kuin usein kosinnan ja häiden välisenä -aikana. - -Tarkasteltujen ilmiöiden perustaksi tutkimuksemme alaisten kansojen -tavoissa jää näin ollen avioliiton oikeudellisten ehtojen täyttäminen, -ensi sijassa lunnasrahan suoritus. Itämeren suomalaisiin nähden tätä ei -tosin suoranaisesti voida todeta. Aikaisemmin on heidänkin -avioliittonsa tosiasiallisesti perustunut morsiamesta tämän suvulle -suoritettavaan korvaukseen, ja tämän yhteydessä ovat edellä -puheenaoileet suhteet voineet heilläkin vallita. Mahdollisesti ovat -lunnasrahan suorituksesta johtuvat tavat säilyneet sen jälkeenkin, kun -lunnasraha, jo oli kadottanut varsinaisen merkityksensä avioliiton -ehtona. - -Samalla kertaa on ilmeistä, että kihlauksen ja häiden välinen aika -muodostui pitemmäksi ajanjaksoksi kihlauksen tapahtuessa lapsuuden ja -alaikäisyyden aikana. Eräässä H.N. Hutchinsonin esittämässä tapauksessa -muuttaa alaikäisenä naitettu vaimo häiden jälkeen takaisin isänsä -kotiin, jossa viipyy siksi, kunnes on tullut täyskasvuiseksi ja voi -hoitaa taloutta. - -Viimeksimainitun ilmiön johtumista yleensä morsiamen alaikäisyydestä -vastustaa tutkimuksemme alaisiin kansoihin nähden kuitenkin se, että -naisen naimaikä tavallisesti ja samanaikaisesti tarkasteltujen -tosiasioiden kanssa on huomattavan korkea. - -Käydessämme yleisemmältä kannalta ja lukuunottaen sen, mitä muiden -suomalais-ugrilaisten kansojen suhteen on tullut selville, -arvostelemaan morsiamen hankkimisen muotoja tutkimuksemme alaisilla -kansoilla, on tarpeellista pääpiirteissään tutustua huomattavimpiin -nykyään vallitseviin käsityksiin tätä koskevien kysymysten alalla. - -Morsiamen ryöstöä pitävät lukuisat sekä myöhemmät että vanhemmat -etnologit eräillä kultturiasteiila yleisesti vallinneena, -tapaoikeudellisten säännösten rajoittamana avioliiton solmimismuotona. -Ei ainoastaan primitivisten ja alhaiskultturisten vaan myöskin -kulttnrikansojen avioliitto- ja häämenoissa on nähty runsaasti tapoja -ja menoja, joiden on katsottu olevan yhteydessä naisen ryöstötavan -kanssa. Sulhasen ja morsiamen puolten näennäinen taistelu, esteiden -tekeminen nuodejoukon tielle, morsiustalon portin sulkeminne, morsiamen -pako kotoansa, hänen vastustelemisensa ja näennäinen väkivallan käyttö -häämenoissa sekä monet muut tavat ja menot on usein asetettu naisen -ryöstötavan yhteyteen. - -Toiselta puolen on etenkin sen jälkeen, kun niinhyvin tapoja kuin -primitivisiä institutsioneja on alettu tutkia kansanpsykologian ja -samanaikaisesti vallitsevien alkeellisten käsitysten valossa, yhä -enemmän luovuttu historiallisesta selitystavasta. Näin ei ainoastaan -lukuisien tapojen yhteys esim. naisen hankkimismuotojen kanssa, -vaan myöskin itse teoriat ryöstö- ja ostoavioliitosta ovat -peruskysymyksiinsäkin nähden joutuneet arvostelun alaisiksi. Sen -sijaan, että aikaisemmin symbolisten muotojen yleensä katsottiin -vastaavan muinaista todellisuutta, niin että esim. avioliittomenoissa -tavattavat ryöstösymbolit viittaisivat aikaisemmin kysymyksessä -olevalla kansalla vallinneeseen naisenryöstöön, katsoi jo H. Spencer -niiden olevan psykologista alkuperää. Tähän suuntaan ovat sittemmin -monet tutkijat kulkeneet näitä tapoja selittäessään. - -Näin on jo itse naisenryöstöteoria saanut ahtaamman alan, joutumatta -kuitenkaan oleellisimmissa kohdissaan arvostelun alaiseksi. Eräät -nykyaikaiset tutkijat ovat käyneet tarkastamaan kysymystä -naisenryöstöstä sen oleellisimmissa kohdissa. Yhtyen pääasiassa -Spenceriin naisenryöstöön viittaavien seremonioiden selittämisessä, -katsoo E. Westermarck ensiksikin itse ryöstötavan todennäköisesti -johtuneen vastenmielisyydestä avioliittoon läheisten sukulaisten -kesken. Ryöstöavioliitto, ollen kokonaan toista kuin avioliittotavoissa -esiintyvä taistelu vaimoista, on ollut voimassa sellaiseen aikaan, -jolloin ihmiset elivät pienissä, keskenään läheistä sukua olevissa -ryhmissä, mutta jolloin käsitys kaupasta ei heille vielä ollut -tunnettu. Koska kuitenkin on vaikea olettaa aikaa, jolloin ystävälliset -suhteet perheiden kesken, joiden jäsenet voivat mennä naimisiin, -olisivat olleet kokonaan tuntemattomia, on mahdotonta ajatella, että -ryöstöavioliitto koskaan olisi ollut ainoa avioliiton solmimisen muoto, -joskin se on voinut olla sen normalinen muoto. - -Myöskin E. Grosse asettaa huomattavia rajoituksia -naisenryöstöteorialle. Hän katsoo kyllä naisenryöstöjä avioliiton -aikaansaamisen tarkoituksessa tapahtuvan kaikkialla maalipallolla, -mutta missään ei se hänen mukaansa esiinny tavan ja lain tunnustamana -avioliiton solmimismuotona, vaan ainoastaan oikeuden rajojen yli -käypänä rangaistavana väkivallan tekona. - -Kauimmaksi kielteiseen suuntaan on naisenryöstön arvostelussa mennyt E. -Crawley. Ryöstöavioliiton teorian, jonka populärisuuteen sen -romantillinen luonne on syynä, ovat E. Westermarck ja Fison osottaneet -epätieteelliseksi. Useat kuvaukset primitivisten kansojen -naisenryöstöistä eivät pidä paikkaansa tahi koskevat muodollisia ja -seremoniallisia toimituksia. Ryöstö puhtaassa merkityksessä, s.o. -vihollismielinen (_hostile_) ryöstö vieraasta heimosta ei koskaan ole -ollut eikä saattanut olla avioliiton muoto, vaan ainoastaan vaimon -hankkimiskeino. Tarkastamista ansaitsevat näin ollen vain "muodollinen -ja aviollinen ryöstö" (_formal and connubial "capture"_), Nämä suuresti -levinneet ryöstön muodot eivät koskaan johdu todellisesta ryöstöstä, -vaan etupäässä primitivisessä yhteiskunnassa sukupuolten välisissä -suhteissa esiintyvän differentiatsionitunteen (_sexual resistance_) -alaan kuuluvista käsityksistä. Näissä tapauksissa ei morsianta ryöstetä -hänen heimoltansa, vaan sukupuoleltansa. - -Viimeksi esitetyn kannan mukaan olisi todellinen anastuksellinen -naisenryöstö ilmiö, jota ei tavattaisi missään tavanomaisen oikeuden -tunnustamana ja rajoittamana tapana ja jolla suuresti levinneiden -seremoniallisten ryöstöjen ohella saattaa olla vain toisarvoinen -merkitys. - -Käydessämme arvostelemaan suomalais-ugrilaisilla kansoilla runsaasti -esiintyneitä naisenryöstöjä, on tarpeellista saada selville, mitä -ylipäätänsä voidaan pitää "vihollismielisenä" naisenryöstönä ja mitkä -ovat luettavat symbolisiin ja seremoniallisiin ryöstöihin. - -Jos ryöstöllä ymmärretään yleensä vieraan omaisuuden väkivaltaista -anastusta, täytyy naisenryöstölläkin, jos sen yhteydessä nämä ryöstön -oleellisimmat ominaisuudet todistettavasti ovat havaittavissa, olla -suorastaan tällainen merkitys. Suomalais-ugrilaisilla kansoilla -tavattavista naisenryöstön muodoista on muutamilla epäämättömästi ollut -anastuksellisen väkivallan luonne. Ettei eräitä näiden kansojen -naisenryöstöjä saateta selittää symbolisten ja seremoniallisten -toimitusten kannalta, osottaa se, että niiden tarkoituksena on -tosiaankin morsiamen hankkiminen. Ryöstömatkalle lähdettäessä ei -useinkaan matkan päämäärä ollut tunnettu, vaan jätettiin ryöstettävän -löytyminen asianhaaroista riippuvaksi; toisinaan ryöstettävä tunnettiin -vain kuulopuheiden mukaan. Muutamista mordvalaisten naisenryöstöistä -kerrotaan, että niiden esineeksi neidon asemasta seikkailunomaisesti -joutui vanha vaimo. - -Useiden ryöstökertomusten mukaan tapahtui naisenryöstöjen yhteydessä -taisteluja, jotka joskus päättyivät verisestikin. Usein puhutaan -myöskin takaisin ryöstöistä ja uudistetuista ryöstöistä. Ryöstettyä -pideltiin pahoin, hänet teljettiin sisälle ja sidottiin kiinni -pakoyritysten välttämiseksi. Väijymiset, piilottelemiset metsässä tahi -vieraassa kylässä sekä morsiamen "taivuttaminen" ja väkisin vihkiminen -osottavat nekin ryöstöjen useissa tapauksissa olleen todellista -anastusta ja väkivaltaa. Symbolien ja avioliittoseremonioiden kannalta -ei tämän tapaisia ryöstöjä suinkaan voitane selittää. - -Eräitä seikkoja huomioonottaen ei naisenryöstöjä yleensä tutkimuksemme -alaisilla kansoilla saattane myöskään pitää satunnaisina ilmiöinä, vaan -on niillä näiden kansojen tavoissa ollut yleisempi merkitys. Joskin -morsiamen hankkiminen lunnasrahalla mainitaan useimmiten varsinaisena -avioliiton solmimisen muotona, puhutaan sen rinnalla miltei aina -ryöstöistä. Muutaman tiedon mukaan viimeksimainittu muoto on tullut -siinä määrin vallitsevaksi, että suurin osa avioliittoja tapahtuu sen -mukaisesti. - -Muutamat mordvalaisten tapojen ilmiöt osottavat naisenryöstön -muodostuneen heidän tavoissaan tavanomaisen oikeuden rajoittamaksi ja -tunnustamaksi teoksi. Näissäkin ryöstöissä on havaittavissa selviä -todellisen väkivaltaisuuden tunnusmerkkejä ja niillä on epäämättömäsi -anastuksen luonne, eikä niitä saateta selittää muodollisten -avioliittoseremoniojen kannalta. Realinen naisenryöstö saattaa siis, -päinvastoin kuin joskus on väitetty, esiintyä tavanomaisen oikeuden -järjestämänä ja tunnustamana tekona. - -Siitä, ettei väkivaltainen naisenryöstö ollut vain episodi -avioliittomenojen sarjassa, vaan sisälsi itse avioliiton toimeenpanon, -on todistuksena muun ohella se, että ryöstöavioliitossa noudatetut -menot supistuivat vähään tahi ainakin kosinta-avioliittoon verraten -suoritettiin lyhyen ritualin mukaan. Ryöstön kautta solmittu avioliitto -oli kuitenkin samaten tunnustettu kuin kosintaan ja lunnasrahaan -perustuva. - -Itäisten suomalaiskansojen naisenryöstöt tapahtuvat eri sukujen tahi -perheyhdyskuntien kesken ja niihin ottaa usein osaa joukko naimisiin -joutuvan nuorukaisen sukulaisia, hänen itsensä jäädessä syrjään. Joskus -mainitaan ryöstössä olleen mukana koko sulhasen suvun sekä takaa-ajossa -ja takaisin valloittamisessa morsiamen suvun. Ryöstämällä hankittiin -morsiamia toisinaan nimenomaan etäkylistä siinä tapauksessa, ettei -lähiseudulta rauhallisella tavalla onnistuttu saamaan morsianta. -Naisenryöstöt ovat näissä tapauksissa sukujen välillä tapahtuvia -väkivaltaisen luontoisia kahakoita, eivätkä sukupuolien välisestä -antagonismista johtuvia "toiselta sukupuolelta ryöstämisiä". - -Näin ollen on katsottava suomalais-ugrilaisten kansojen -avioliittotavoissa säilyneen muotoja, joita usein pidetään harvinaisina -ja vain erittäin primitivisillä kansoilla säilyneinä. - -Suuri osa itäisten suomalaiskansojen naisenryöstöistä osottaa samalla -toisenlaisia suhteita kuin nyt puheenaolleet. Esitetyissä -naisenryöstökertomuksissa tehdään useimmiten ero väkivaltaisten -ryöstöjen ja sellaisten välillä, joista varsinainen väkivalta puuttui. -Näin olemme tavanneet "ryöstöjä", joita varten _edeltäkäsin hankittiin -ryöstettävän suostumus_. Tätäpaitsi tapahtui osa "naisenryöstöistä" -siten, että rauhallisella kosinnalla alotettu _avioliitto lopetettiin -fiktivisellä morsiamen ryöstöllä_, tahikka että ryöstö liittyi -episodina häämenojen sarjaan. Näissä tapauksissa olivat ryöstöt siis -seremoniallista ja muodollista laatua. - -Varsinainen väkivaltainen ryöstö päättyi usein sovintoon molempien -perheiden välillä. Ryöstäjän puolelta koetettiin joko sovittaa -loukkausta kärsinyttä perhettä tahi tultiin viimeksimainitun -puolelta vaatimaan hyvitystä, jolloin morsiamesta maksettiin -lunnasrahaa ja avioliitto päätettiin hääjuhlallisuuksilla. Lunnasrahan -mainitaan näissä tapauksissa olleen kuitenkin pienemmän kuin -kosinta-avioliitossa. Näinkin ollen loukattiin ryöstettävän perheen -oikeutta, joten ryöstöllä oli ainakin osaksi anastuksellinen luonne. -Myöskin silloin, kun ryöstöä varten hankittiin itsensä ryöstettävän -suostumus, tapahtui morsiamen perhettä kohtaava oikeuden loukkaus, -koska sulhasen puolelta ei tällöin täytetty niitä ehtoja, joihin -avioliitto muutoin perustui. Sekä väkivaltaisen että sopimuksellisen -ryöstön näemme usein esiintyvän samalla paikkakunnalla samanaikuisesti. -Tuntuu luonnolliselta, että sitä mukaa kun yhteiskunnan järjestyneet -muodot yhä enemmän ovat vakiintuneet, väkivaltainen ryöstö on käynyt -yhä hankalammaksi ja mahdottomammaksi ja näin ulkonaisten olosuhteiden -pakosta on siirtynyt syrjään. - -Mordvalaisilla tavatun n.s. "varkain kosinnan" näemme tapahtuvan -samanlaisten tapaoikeudellisten säännösten vallitessa kuin morsiamen -ryöstön eräiden kuvausten mukaan. Tällaisella kosinnalla oli paitsi -muodollisesti, myöskin tavanomaisen oikeuden kannalta anastuksellinen -luonne, koskapa sitä pidettiin sitovana, eikä siitä voitu kieltäytyä, -vaikka sulhanen ei olisi ollut morsiamen veroinen. Tällöin ei anastettu -itse morsianta, vaan tapaoikeudellisten säännösten nojalla oikeus -häneen. Kun tätä tapaa verrataan eräisiin väkivaltaisen naisenryöstön -muotoihin, käy sen johtuminen varsinaisesta naisenryöstöstä -epäämättömäksi. Tässä tapauksessa on siis muodollinen avioliittotapa -johtunut realisesta väkivaltaisesta naisen ryöstöstä, säilyttämällä -samalla alkuperäiset tapaoikeudelliset piirteensä. - -Suuri osa tutkimuksemme alaisia kansoja koskevissa kuvauksissa -esiintyvistä naisenryöstöistä on n.s. karkausnaimisia (venäl. -_samokrutka, samohodka_) ja johtuu korkeista lunnaista sekä vanhempien -tekemistä esteistä nuorten keskenään päättämälle avioliitolle. Niitä -on, kuten naisenryöstökuvauksissa yleensä ilmeneekin, pidettävä -varsinkin viimemainitusta syystä johtuessaan myöhäisinä ilmiöinä. -Mordvalaisten tavoissa eroavat ne siinä suhteessa esim. tämän -laatuisista venäläisten tavoista, että niiden yhteydessä usein -noudatettiin väkivaltaisen morsiamenryöstön menettelyä. Vaikkakin -tällaiset "ryöstöt" saattavat johtua kehittyneempien olojen mukanansa -tuomista syistä, liittyvät ne toisaalta tällä tavoin todellisiin -ryöstöihin. - -Se muoto morsiamen ryöstöä, jonka mukaan ryöstäminen tapahtui sekä -ryöstettävän itsensä että hänen holhojiensa suostumuksella (muodollinen -ryöstö), tapahtuu kahdenlaisissa olosuhteissa. Muutamissa tapauksissa -avioliitto alotetaan muodollisella ryöstöllä. Sen syyksi mainitaan -kosinta- ja häämenojen pitkällisyys ja mutkallisuus sekä niiden -tuottamat suuret kulungit. Toisissa taasen alkaa avioliitto -tavanmukaisella kosinnalla, ja ryöstö liittyy vain episodina -avioliittomenojen sarjaan. Tällaisetkin ryöstöt tapahtuvat -väkivaltaisen ryöstön tavoin siinä suhteessa, että morsian niiden -yhteydessä tuodaan välittäjän (_temtshe_) kotiin tahi sijoitetaan -kihlattu morsian jonkun naapurikylän sukulaisen tahi tuttavan taloon, -josta fiktivisesti ryöstämällä tuodaan sulhasen kotiin. Näissä -tapauksissa, kuten muutamissa aikaisemminkin tarkastelluissa, osottaa -muodollinen ja seremoniallinen ryöstö epäämätöntä yhteyttä varsinaisen -väkivaltaisen ryöstön kanssa. Edellisen laatuista ryöstöä ei näissä -tapauksissa saatettane selittää vastustelumenojen ja sukupuolelta -ryöstämisen kannalta, sillä siltä puuttuu tällaisten menojen -luonteenomaiset piirteet. Tällaisia ryöstöjä lienee tarkastelemissamme -tapauksissa pikemmin pidettävä väkivaltaisen ryöstön tavanomaisena -jatkona. Tätä puolustaa myös se tosiasia, että sillä paikkakunnalla, -jolla nämä tavat etupäässä esiintyvät, on myöskin todellinen -väkivaltainen ryöstö ollut suuressa määrin käytännössä, niin että -suurin osa avioliittoja tapahtui ryöstämällä. E. Crawleyn lausuma -väite, ettei muodollinen ryöstö koskaan johdu todellisesta, näyttää -tästä päättäen kaipaavan tarkistamista. - -N.s. ostoavioliiton katsovat primitivisten avioliittotapojen tutkijat -yleensä suuremmassa määrässä kuin naisen ryöstön muodostavan yleisen -kehitysasteen avioliiton historiassa. Naisen ostotavan katsotaan -tavallisimmin seuranneen ryöstötapaa. - -Muutamia avioliittotapojen ilmiöitä, jotka semmoisenaan näyttävät -kuuluvan ostoavioliiton piiriin, ei kuitenkaan pidetä varsinaisena -morsiamen lunnasrahalla hankkimisena. Kosinnassa suoritetaan usein -lahjoja ja maksuja morsiamen perheelle, mutta niillä ei ole -tosiasiallista merkitystä morsiamen arvon vastineena, tahikka käytetään -ne sellaisiin tarkoituksiin, etteivät ne varsinaisesti lankea morsiamen -suvun hyödyksi. Näillä lahjoilla tahi maksuilla saattaa myöskin olla -vain symbolinen merkitys, ja voivat ne vastata muiden tapojen -yhteydessä tapahtuvia lahjomisia. Kosinnassa morsiamen perheelle -suoritettavien lahjojen katsotaan kuitenkin usein johtuvan -ostoavioliitosta ja edustavan sen rappeutunutta muotoa. - -Lunnasrahan määrään vaikuttaa tutkimuksemme alaisilla kansoilla usein -häämenoissa morsiamen puolelta sulhasen suvulle suoritettavien lahjojen -sekä myötäjäisten suuruus. Näiden arvo ei kuitenkaan useissa -todistettavissa tapauksissa läheskään vastaa lunnasrahan arvoa. Samalla -mainitaan lunnasrahan joskus riippuvan morsiamen personallisista -ominaisuuksista, esim. hänen ijästään. - -Lunnasrahalla on siis itäisten suomalaiskansojen avioliittotavoissa -ollut yleensä realinen merkitys morsiamesta hänen suvulleen -suoritettavana korvauksena. Se tuleekin säännöllisesti morsiamen -perheen, eikä hänen itsensä hyödyksi. - -Se suhde, missä lunnasraha myöhempien tietojen mukaan on sulhasen -suvulle annettaviin lahjoihin ja morsiamen myötäjäisiin, osottaa sen -kuitenkin monesti ainakin osaksi kadottaneen merkitystänsä suoranaisena -morsiamesta maksettavana korvauksena. Näin näyttää lunnasraha -lappalaisilla ja varsinkin Itämeren suomalaisilla muuttuneen etupäässä -morsiamen suvulle suoritettaviksi lahjoiksi. - - - - -Naimaikäsuhteet ja niiden riippuvaisuus taloudellisista syistä. - - -Useat seikat ovat osottaneet, että naista siinä perheyhdyskunuassa, -joka tutkimuksemme alaisilla kansoilla tavataan, on pidetty niin -sanoaksemme arvoyksikkönä, josta ei tahdottu korvauksetta luopua, mutta -jota haluttiin saada perheeseen. - -Täyskasvuisen naisen ottaminen alaikäisen pojan vaimoksi on -osottautunut johtuvan etupäässä näistä seikoista. Löytääksemme -lisää selvitystä näille suhteille, tarkasteltakoon seuraavassa -vielä naimaikäsuhteita muutamien turkkilais-tatarilaisten ja -suomalais-ugrilaisten kansojen tavoissa. - -Tapa hankkia alaikäiselle pojalle täysi-ikäinen nainen vaimoksi on -eräistä seikoista päättäen Venäjällä vielä kahdeksannellatoista -vuosisadalla ollut yleinen. Volnoe ekonomitsheskoe obshtshestvo-niminen -seura julisti v. 1768 kirjoituskilpailun aineesta: "Siitä vahingosta, -mikä asujamistolle koituu sen vuoksi, että nuoria poikasia -naitetaan vanhojen neitosten kanssa." Tällaiset ilmiöt ovat -yleisiä turkkilais-tatarilaisilla kansoilla. Sboev sanoo -tshuvassilaisnuorukaisten menevän naimisiin niin pian kuin lain -määräämät vuodet sen sallivat; tytöt sen sijaan pysyvät kauan -naimattomina. Ennen aikaan naitettiin kolmetoistavuotiaita poikia -30-vuotiasten neitojen kanssa.2 G.F. Müller mainitsee rikkaiden -tshuvassien naittaneen poikansa viiden, kuuden vuotiaina. -Kuusikymmenluvulla otti eräs kastamaton tshuvassi Tsivilskin piirissä -13-vuotiselle pojalleen 22-vuotisen morsiamen. Nykyäänkin ovat -morsiamet usein ijältään sulhasta paljoa vanhempia. Pappeja pyydetään -monesti merkitsemään kirkonkirjoihin alaikäisten avioliittoja. - -Muiden Itä-Venäjän turkkilais-tatarilaisten kansojen tavat muistuttavat -niinikään suuresti sitä kuvaa, minkä tutkimuksemme alaisten kansojen -tavat ovat näistä seikoista antaneet. Siperian arotatarien keskuudessa -vallitsi viime vuosisadan koskipaikoilla tapa sopia lasten -avioliitoista niiden vielä kapalossa ollessa. Katshinin tatareilla -kihlaavat rikkaat lapsensa jo kapalossa. Rikkaat Orenburgin läänin -kirgisit kihlaavat lapsensa joskus niiden äidin kohdussa ollessa. -Pojalle aletaan etsiä morsianta hänen tultuaan 5-8 vuoden ikään. Arolla -voi joskus tavata 13--14-vuotiaita poikia, jotka ovat naimisissa -25-vuotiaan naisen kanssa. Samaa kerrotaan pienen Onlan kirgiseistä. -Mangyshlakin kirgisit hankkivat morsiamen poikalapselle joskus jo -ensimäisenä ikävuotena, tavallisimmin kuitenkin kolmannen ja -kahdeksannen ikävuoden välillä. - -Saman tapaiset ilmiöt eivät myöskään ole tuntemattomia Obin -ugrilaisilla. I.S. Pol'akovin mukaan hankki ostjakkilainen isä joskus -10-vuotiaalle pojalle 7-10 vuotta vanhemman neidon puolisoksi. Erään -tiedon mukaan voi ostjakkilainen sulhanen olla yhdeksänvuotias, -morsiamen ollessa kaksikymmentävuotiaan. Aivan viime aikoina mainitaan -eräässä tapauksessa ostjakin ostaneen 16-vuotiselle pojalleen vaimoksi -neljänkymmenen vuoden ikäisen vaimon. Samanlaisten suhteiden kerrotaan -vallitsevan Berezovin samojedeilla. - -A.J. Efimenko väittää taloudellisten suhteiden määräävän karjalaisten -naimaijän. Jos perhe tarvitsee työvoimia, koettaa se saada pojan tahi -veljen menemään naimisiin niin aikaisin kuin suinkin. Miespuolisten -perheen jäsenten aikaisen naittamisen syyksi ilmoitetaan useimmiten -halu saada perheeseen työvoimia. Edelleen mainitaan poikia naitettavan -aikaisin etupäässä rikkaissa perheissä, joissa on suuri talous, mutta -joilla on samalla varaa suorittaa lunnasraha. - -Näissä tiedoissa ansaitsee huomiota muun ohella se seikka, että -niinhyvin tutkimuksemme alaisilla kuin muillakin kansoilla, joilla -tällaiset naimaikäsuhteet vallitsevat, pojat kihlattiin tahi naitettiin -alaikäisinä etupäässä rikkaissa perheissä, joissa talouden ollessa -suuren erikoisesti tarvittiin työntekijättäriä ja joilla samalla oli -varoja suorittaa morsiamesta lunnasraha. - -Muutamat viimeksi esitetyt tiedot tukevat siis sitä käsitystä, mikä -vastaavien seikkojen suhteen on syntynyt itäisten suomalaiskansojen -tavoista, nimittäin että nämä avioliittotapojen seikat ovat yhteydessä -etupäässä taloudellisen elämän ilmiöiden kanssa sekä että avioliitto -oikeudellisessa suhteessa on perustunut käsitykseen naisen -taloudellisesta arvosta. - - - - -Valintavapaudesta. - - -Samaten kuin tutkimuksemme alaisten kansojen, kuvastavat muutamien -muiden suomalais-ugrilaisten tavoissa jo naimaikäsuhteet sitä kantaa, -mikä valintavapauteen nähden heillä on vallinnut. Alaikäisten -kihlaaminen, aikaiset avioliitot, lunnasrahasysteemi sekä eräät -kihlausmenojen piirteet osottavat avioliiton käsitetyn perheen ja suvun -asiaksi. Useat suoranaisestikin tätä kysymystä koskevat tiedot -osottavat tällaisen tapakannan eräänä aikakautena vallinneen m.m. -Itämeren suomalaisillakin. Hekin ovat pitäneet avioliittoa usein vielä -sangen äskettäin vanhempien ja suvun määräysvallan piiriin kuuluvana -asiana. - - - - -Sulhasen passivisuus kosinta- ja häämenoissa sekä kosijoiden ja -nuodejoukon asettuminen toimintakortteeriin. - - -Varsinaisista avioliittoa alotettaessa ja toimeenpantaessa -noudatetuista tavoista ja menoista palattakoon ensiksi siihen varsinkin -mordvalaisten ja votjakkien tavoissa yleiseen ilmiöön, että kosinnan -toimittavat sukulaiset ja ettei sulhanen itsekohtaisesti ota osaa -kosintaan eikä morsiamen noudantaan. - -Tällaisen naimisiinjoutuvan miehen passivisuuden voi eräässä suhteessa -katsoa johtuvan naimaoikeudellisista käsityksistä. Morsiamen valinnan -ja määräysoikeuden kuuluessa vanhemmille ja suvulle, saattoivat nämä -suorittaa myöskin avioliiton käytännöllisen toimeenpanon. Mutta paitsi -kosinnassa havaittavaa sulhasen syrjässä pysyttelemistä, on sekä -kosinta- että häämenoissa piirteitä, jotka osottavat puheenaolevien -suhteiden menevän paljoa kauemmas tähän suuntaan. Tsheremissiläinen -sulhanen piilottautuu eräässä kosintamenojen kohdassa. Votjakeilla -paikotellen nykyäänkin vallitsevan, tsheremisseillä ja mordvalaisilla, -etenkin jälkimäisillä, yleisenä vallinneen tavan mukaan ei sulhanen ole -mukana morsianta noudettaessa. Tätäpaitsi mordvalainen sulhanen parin -tiedon mukaan morsianta tuotaessa piilottautui tahi poistui kotoa, -samaten kuin tsheremissiläinen Birskin piirissä ja votjakkilainen -paikotellen nykyäänkin. Nämä tavat sisältävät jo semmoisenaan enemmän -kuin naimaoikeudellisista käsityksistä peräisin olevaa passivisuutta ja -niille on etsittävä mahdollista selitystä kauempaa. - -Kaikilla tutkimuksemme alaisilla kansoilla on kosinta nähty tapahtuvan -siten, etteivät kosiomiehet morsiamen kotikylässä saavu aluksi -morsiamen kotitaloon, vaan pysähtyvät samassa kylässä asuvan tuttavan -tahi sukulaisen luo, jonka kotoa käsin ja välityksellä kosinta -tapahtuu. Samoin pysähdytään nuodematkalla tähän taloon. - -Samanlaisen tavan esiintymisestä Itä-Venäjän turkkilais-tatarilaisilla -kansoilla olemme jo puhuneet. Se kuuluu aivan säännöllisenä varsinkin -tatarien ja kirgisien avioliittomenoihin. Myöskin tshuvassien kosinta -tapahtuu morsiamen kotikylässä asuvan välittäjän kotoa käsin ja -nuodematkalla poiketaan hänen luoksensa. - -Tatarien tavoissa on tämä piirre yleinen. Ufan läänin kristityt tatarit -nimittävät pysähdyskortteeria _kunak öjö_ 'kestitalo'. Mangyshlakin ja -Orenburgin kirgisit ottavat kosijat vastaan erityisessä, jonkun matkan -päähän morsiamen isän aulista pystytetyssä teltassa. Samaa tapaa -noudatetaan nuodematkan yhteydessä. Sulhasen tehdessä käyntejä -morsiamen luo kihlauksen ja häiden väliaikana, pystytetään sulhasta -varten jonkun matkan päähän morsiamen isän aulista teltta, josta käsin -hänen ja morsiamen väliset yhtymiset tapahtuvat. Tämän tarkoitukseksi -mainitaan nimenomaan se, etteivät morsiamen vanhemmat ja sukulaiset -näkisi sulhasta eikä tämä tapaisi morsiamen vanhempia. - -Kuten sanottu, ei sulhanen usein myöskään nuodematkalla tule morsiamen -isän auliin, vaan pysähtyy jonkun matkan päähän, missä häntä varten -pystytetään teltta. Mangyshlakin kirgiseillä on sulhasen pysähdyttävä -noin virstan päässä morsiamen isän aulista ja piilottauduttava jonkin -kummun taa. Sen jälkeen kun hänen seuralaisensa on morsiamen isän -aulissa ilmoittanut hänen saapumisestaan, tulee paikalle naisia, jotka -rakentavat häntä varten teltan. Tässä on hänen oleskeltava 48 tuntia -eli oikeammin koko häiden aika. Tatarilainen ja kirgisiläinen sulhanen -saattaa näyttäytyä morsiamen vanhemmille vasta sen jälkeen, kun -avioliitto on lopullisesti päätetty ja pantu täytäntöön, tahikka vasta -jonkun aikaa tämän jälkeen. Tästä syystä kulkee krimin-tatarilainen -sulhanen muutamia päiviä häiden jälestä kasvot punaisella liinalla -peitettynä. Kirgisi-sulhanen esiintyy kosinnan aikana morsiamen kotona -peitetyin kasvoin. - -Eräissä tapauksissa koskee kielto sulhasen ja morsiamen keskinäistä -suhdetta. Nogaj-tatarit erottavat teltasta esiripulla osan, jonka -takana morsiamen on oltava sulhasen tullessa. Muiden läsnäollessa ei -morsian saa näyttäytyä sulhaselle, vaan on hänen koko aika oleskeltava -esiripun takana. - -Tapa, jonka mukaan kosinnan aikana ei asetuta suoranaiseen yhteyteen -morsiamen suvun kanssa, vaan toimitetaan kosinta erikoisesta -toimintakeskuksesta käsin ja välittäjien avustuksella, näyttää siis -turkkilais-tatarilaisilla kansoilla olevan yhteydessä niiden käsitysten -kanssa, jotka kieltävät erinäisten sulhasen ja morsiamen puolten -edustajien muutamissa avioliittomenojen kohdissa olemasta toistensa -kanssa yhteydessä. Samoista käsityksistä johtuviksi ovat eräiden -suomalais-ugrilaisten kansojen vastaavat tavat katsottavat. Ensinnäkin -on käsitys, että naimisiinjoutuvien ja vastanaineiden on vältettävä -appivanhempiansa, verrattain yleinen. Votjakit noudattavat nykyäänkin -sellaista tapaa, ettei nuorikko vuoden aikana häiden jälkeen puhuttele -appeansa eikä näytä hänelle kasvojansa. Tänä aikana käyttää nuorikko -erikoista päähinettä, jossa on otsalla laite, mikä tarpeen tullen -voidaan vetää alas kasvojen peitoksi. Ostjakkilainen miniä ei Georgin -mukaan saanut näyttää kasvojansa apelle eikä vävy anopillensa ennen -lapsen syntymistä. I.S. Pol'akov mainitsee ostjakkilaisnaisten -peittävän kasvonsa kaikilta perheen ja suvun vanhemmilta jäseniltä. -Erikoisen ankarat näyttävät nämä säännökset olleen sulhaseen nähden -kosinnan aikana. Jos ostjakkilainen sulhanen tahtoi käydä tulevien -appivanhempiensa luona, oli hänen mentävä takaperin ovesta sisälle ja -käännettävä katseensa heistä poispäin. Naimatarjous ja lunnasrahasta -sopiminen tapahtui erikoisten lähettiläiden välityksellä. Kihlauksen -jälkeen ei sulhanen, tahtoessaan tavata morsianta, saanut näyttää -kasvojansa apelleen, vaan oli hänen peitettävä ne. Myöskin ovat -ostjakit noudattaneet tapaa sulkea sulhasen kotiin tuotu morsian -erityiseen osastoon, jossa tämän oli oleskeltava pari viikkoa tuonnin -jälkeen tahi peittää hänet. Näiden käsitysten nähdään viimeksi -puheenaolevien kansojen tavoissa johtaneen samanlaisiin ilmiöihin -kosintatavoissa, kuin mitä aikaisemmin tarkasteltujen kansojen suhteen -on tultu tuntemaan. Sulhanen asettuu kosittaessa vieraaseen jurttaan, -josta lähettää välittäjän tekemään naimatarjousta ja ottamaan selvää -vaadittavan lunnasrahan suuruudesta. Kun asia on saatu alkuun, saapuu -sulhanen yöllä morsiamen asunnolle. Täällä hän asettuu erikoisesti -tarkoitusta varten varustettuun jurttaan, jossa hänen ja morsiamen -välinen tutustuminen tapahtuu. A. Dunin-Gorkavitshin mukaan pysähtyvät -ostjakkilaiset kosiomiehet välttämättömästi vieraaseen jurttaan, josta -käsin puhemies sulhasen nimessä tekee naimasopimuksen. Sulhanen saapuu -sukulaisineen morsiamen isän luo vasta kuudennellatoista kerralla. -Vogulilainen sulhanen lähettää kosiomiehet morsiamen isän luo tahi -lähtee joskus itsekin matkaan. Hän ei kuitenkaan tule jurttaan sisälle, -vaan odottaa tulosta ulkopuolella tahi naapurin jurtassa. Lappalainen -sulhanen ei kosittaessa tule sisälle morsiamen isän majaan, vaan -odottaa ulkona, sillä tapa ei salli hänen tulla sisälle. Samanlaisesta -suomalaisilla vallinneesta tavasta puhuu Acerbi. - -Ylläesitetyt esimerkit osottavat, miten yleinen se käsitys -suomalais-ugrilaisilla kansoilla on ollut, ettei sulhanen saanut -kosinnan aikana joutua yhteyteen morsiamen tahi tämän vanhempien -kanssa. Samalla näyttävät useat turkkilais-tatarilaisten ja -viimeksimainittujen kansojen tavoista esitetyt tiedot kosinnan -toimittamisen toimintakortteerista käsin ja välittäjän avustuksella -johtuvan näistä käsityksistä. - -Tällaisten kieltokäsitysten yleisyyden Itämeren suomalaisten tavoissa -saattaisi olettaa johtaneen samanlaisiin tapoihin kosinnassa. Niihin -viittaakin äsken puheenaollut Acerbin tieto, ja pari muuta puhuu niistä -suoranaisesti. Venäjän karjalaisten kosinta tapahtuu morsiamen -kotikylästä olevan tuttavan tahi sukulaisen kotoa käsin, samalla kun -morsian kosijoiden tullessa piilottautuu: Kun inkeriläinen sulhanen on -tullut morsiamen kotikylään, kääntää hän hevosensa jonkun sukulaisen -tahi tuttavan talolle. Täältä lähtee talon emäntä puhemiehen kanssa -"rahomislupaa" pyytämään. - - - - -Morsiamen pakeneminen ja piilottautuminen. - - -Edellisen yhteydessä tarkasteltakoon sitä kullakin tutkimuksemme -alaisella kansalla yleistä tapaa, jonka mukaan morsian piilottautuu -kosijoiden tahi nuodejoukon saapuessa. - -Tämä tapa näyttää yleisenä vallinneen Itämeren suomalaisillakin. -Suomessa on se joko suoranaisessa muodossaan tahi selvästi siihen -johdettavina tapoina säilynyt viime aikoihin saakka. Venäjän Karjalassa -piilottautuu morsian kosijoiden tullessa. Nuodejoukon saapuessa -verhotaan joku pirtin kolkka erilleen ja asetetaan morsian sinne. -Sulhasjoukko saa nähdä morsiamen vasta annettuaan rahaa morsiamen -puolelaisille. - -Virossa ja Inkerissä on morsiamen pakeneminen tahi piilottautuminen -niinikään yleistä. Muutamien kansanrunoudessakin esiintyvien piirteiden -mukaan on virolainen morsian kosijoiden tahi nuodejoukon saapuessa -kätkeytyneenä. Liiviläinen morsian on sekä kosijoiden että nuodejoukon -saapuessa piiloutuneena. - -Samaan tapasysteemiin on varmaankin luettava vielä morsiamen -hunnuttaminen ja peittäminen kosintamenoissa. Mordvalainen morsian oli -kosittaessa eräiden tietojen mukaan hunnuttautuneena. Ostjakkilainen -morsian istuu kosinnan aikana peiton alla. - -Kun verrataan tänne vielä sitä, mitä tiedetään sulhasen asemasta, hänen -piilottautumisestaan ja pakenemisestaan eräissä avioliittomenojen -kohdissa varsinaisesti tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa, käynee -epäilemättä selville, että edellä tarkastellut kosintamenojen ilmiöt -sekä piilottautumiset ja pakenemiset avioliittomenoissa yleensä -kuuluvat suomalais-ugrilaisilla kansoilla erittäin laajana ja -yhtenäisenä esiintyvään tapasysteemiin, jonka perustaksi osottautuu -pyrkimys varjella sulhasta tahi morsianta joutumasta yhteyteen joko -keskenään tahi vastapuolen suvun jäsenten kanssa. - - - - -Muita eristystoimenpiteitä ja kieltoja sekä niiden yhtyminen -tabu-käsitysten sarjaan. - - -Näitä tapoja tarkasteltaessa on jouduttu koskettelemaan erästä -inhimillisiin instinkteihin perustuvaa taparyhmää, joka ilmenee -käsityksinä jonkunmoisesta salaperäisestä suhteesta, jossa ihmisten -muutamissa elämän tiloissa ajatellaan olevan toisiinsa, luontoon, -eläimiin, esineihin tahi erinäisiin muihin seikkoihin. Tämä suhde -vaatii monenmoisia rajoittamisia, kieltoja ja varovaisuustoimenpiteitä, -esimerkiksi eristämisiä ja toisiinsa tällaisessa suhteessa olevien -estämistä joutumasta kosketuksiin keskenään. Siitä johtuu myös -erilaisia kieltoja, joita ihmisten monissa elämän tiloissa suhteessaan -toisiinsa ja ulkomaailmaan on noudatettava. Näin ovat primitivisten ja -alhaiskultturisten kansojen keskuudessa muutamissa erikoisasemissa -olevat ihmiset, kuten hallitsijat ja papit, suhteessaan muihin -määrättyjen kieltokäsitysten alaisia: heitä ei esim. saa nähdä, koskea -heihin tahi lausua heidän nimeään. Myös muutamien erikoisten toimien -(metsästys, kalastus) sekä eräiden n.s. kriitillisten funktsionien -aikana eivät ihmiset saa joutua kosketuksiin toisten heihin määrätyssä -suhteessa olevien tahi ulkomaailman kanssa j.n.e. Tähän tapasysteemiin -kuuluvia rajoituksia ja kieltoja tahi niihin perustuvaa ominaisuutta -nimittävät etnologit _tabuiksi_. - -Avioliittotavat sisältävät näitä käsityksiä ja tapoja erikoisen -runsaasti. Yleisimpiä ovat ne, jotka kieltävät sulhasen tahi morsiamen -avioliiton toimeenpanon aikana ja usein jonkun aikaa sen jälkeen -näkemästä tahi puhuttelemasta appea tahi anoppia, tahikka pakottavat -naimisiinjoutuvat määrättyyn avioliittomenojen kohtaan saakka -karttamaan toisiansa. Myöskään eivät avioliiton kautta määrättyyn -sukulaisuussuhteeseen joutuneet saa mainita toistensa nimiä. Samalla on -n.s. sukupuolinen _tabu_ yleinen; se saattaa eri sukupuolet yleensä -välttämään toisiaan ja vastustamaan eräissä tiloissa yhteyttä toistensa -kanssa. - -Morsiamen pakeneminen ja piilottautuminen on ehkä useimmin kuitenkin -asetettu naisen ryöstötavan yhteyteen. Tämän laatuisen selitystavan -sopimattomuudesta puhuvat selvästi jo analogiset sulhasen -piilottautumiset ja pakenemiset. Siihen sijaan huomataan -yleensä siellä, missä sulhasen tahi morsiamen pakenemis- tahi -piilottautumistapa esiintyy, myöskin _tabu_-kieltojen olevan vallalla. - -Tarkasteltujen tapojen yleisyyteen ja sitkeyteen nähden, millä ne ovat -säilyneet, saatetaan olettaa, että suomalais-ugrilaisilla kansoilla, -Itämeren suomalaisetkin lukuun otettuna, on vallinnut laajalle ulottuva -ja tarkasti noudatettu _tabu_-kieltojen systeemi. Tästä ovat useat -edellä esitetyt suoranaisesti siihen palautuvat tavat selvänä -todistuksena. Samalla tiedämme varsinkin Obin ugrilaisilla ja -syrjäneillä nykyäänkin vallitsevan suuren määrän varsinkin sukupuolisen -_tabun_ alalle kuuluvia käsityksiä. Metsästäjiin ja kalastajiin -kohdistuvat _tabut_ ovat yleisiä useilla suomalais-ugrilaisen heimon -kansoilla. Myöskin ovat eräisiin eläimiin (esim. karhuun, mehiläiseen) -kohdistuvat _tabu_-käsitykset yleisiä. - - - - -Ruokatavarat ja nautintoaineet kosinnan välikappaleina. - - -Yleismaailmallinen tapa ottaa kosintamatkalle kestitys- tahi -ravintoaineita morsiamen perhettä varten on itäisillä -suomalaiskansoilla säännöllinen. Yleisin näistä välikappaleista on -leipä, sen jälkeen kestitysaineet viina ja olut. Leivän -vastaanottamisella oli mordvalaisessa "varkain kosinnassa" -tapaoikeudellisesti sitova merkitys. Yleensä ratkaistaan naimaesityksen -hyväksyminen tahi hylkääminen leivän tahi viinan vastaanottamisella -(nauttimisella) tahi hylkäämisellä, tahikka ilmoitetaan sen kautta -kosiville kosinnan jatkamisen mahdollisuus tahi sen raukeaminen -sikseen. - -Tämänlaisia välikappaleita ja samanlaisessa merkityksessä käyttävät -muutkin suomalais-ugrilaiset. Ostjakit ja lappalaiset kosivat viinan -välityksellä. Sen nauttimisella tahi hylkäämisellä morsiamen isä -osottaa suostumuksensa tahi kieltäytymisensä. Samanlaisen merkityksen -mainitsee Acerbi olleen viinalla suomalaisten kosinnassa. Suomessa, -Karjalassa, Inkerissä ja vatjalaisilla tavataan myöhempien tietojen -mukaan viina, mutta varsinkin tupakka kosinnan välikappaleena. -Kihlajaisia tahi jotakuta kosintamenettelyn toimitusta nimitetään -"tupakoiksi" ("mennä tupakoille") l. "tupakaisiksi". Tupakan, joskus -tupakan ja viinan välityksellä kosivat myöskin Siperian tatarit ja -näiden nauttimisella on naimaesitykseen suostumiseen nähden samanlainen -merkitys. - -Ruoka- ja kestitysaineiden käyttäminen johtunee tarpeesta synnyttää -lähentymistä ja yhteyttä morsiamen perheen, varsinkin hänen holhojansa -ja kosivien välillä. Edellyttäähän avioliitosta sopiminen jonkunlaisia -lähempiä suhteita muuten ehkä kokonaan vierasten sukujen välillä. -Lahjojen antaminen saattaa tapahtua samanlaisessa tarkoituksessa, ja -joskus nähdäänkin kosinnassa annettavalla lahjalla olevan yhtäläinen -merkitys. Samojedit asettavat kosittaessa morsiamen isän telttaan -ketunnahan, jonka vastaanottamisella tahi poislähettämisellä morsiamen -isä ilmaisee mielipiteensä. - -Tämän tapaisiin yleisiin käsityksiin perustuvana esiintyy -tarkasteltavana oleva tapa lukuisilla kansoilla eri osissa maanpalloa. -L. von Schroeder on kuitenkin yhdistänyt virolaisilla tavattavan -viinalla kosimisen samanlaiseen germanisten ja slaavilaisten kansojen -tapaan yhtenä todistuksena virolaisten tapojen yhteydestä -indogermanisten kanssa. - -Leipää käyttää kukin tutkimuksemme alaisista kansoista välikappaleena -kosinnassa. Samalla osottavat asianomaiset tavat kokonaisuudessaan -huomioonotettavaa erilaisuutta. Tsheremissit käyttävät tavallisesti -leivän asemasta rasva- ja juustokakkuja, mutta leipä on saanut -yksinomaisen sijan niillä seuduin, missä venäläinen vaikutus, kuten -vuoritsheremisseillä, on huomattavin. Votjakit taasen käyttävät leivän -ohella tahi sijasta tupakkaa, nuuskaa, kumyshkaa ja hunajaa. Vasta -mordvalaisten tavoissa on leipä yleisimpänä tapaoikeudellisena kosinnan -välineenä. Kun lisäksi tiedetään leivän käytön yleisesti liittyvän -venäläisten kosintaan, näyttää todenmukaiselta, että leipä on -saavuttanut tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa vallitsevan -erikoisaseman venäläisestä vaikutuksesta. - - - - -Kädenlyönti sekä yhteinen syönti ja juonti avioliittosopimuksen -vahvistusmenona. - - -Yhdeksi kosinnan pääasiallisimmista tarkoitusperistä on tutkimuksemme -alaisten kansojen tavoissa osottautunut avioliiton oikeudellisten -ehtojen määrääminen ja selvittely. Avioliiton sopimuksellinen luonne -onkin synnyttänyt muutamia kosintamenojen toimituksia, joiden -erikoismerkityksenä on avioliittosopimuksen vahvistaminen. Tätäpaitsi -vahvistetaan kihlauksessa laajemmassa merkityksessä molempien sukujen -välille syntyvä yhteys erikoisilla tätä yhteyttä kuvaavilla ja -edistävillä toimituksilla. - -Näistä kihlauksen vahvistusmenoista on yleisimpänä tavattu kädenlyönti -ja yhteinen syönti tahi juonti. Edellinen on yleisimpänä nähty -esiintyvän mordvalaisten tavoissa, samalla kun ne tässä suhteessa ovat -osottautuneet likeisesti liittyvän vastaaviin venäläisiin tapoihin. -Molemmilla näillä kansoilla on kädenlyönti muodostunut kihlausmenojen -juhlalliseksi ydinkohdaksi. Sen ajaksi noustaan seisomaan, sytytetään -kynttilät pyhäinkuvien edessä ja siihen liittyy rukousmenoja. -Kädenlyönti tapahtuu naittajien, avioliiton oikeudellisten -kontrahenttien kesken. - -Tsheremissien kihlauksessa esiintyy kädenlyönti harvoin, eikä se niissä -ole saanut yleisempää sijaa kihlauksen varsinaisena vahvistusmenona. -Samaten ei se tällaisessa merkityksessä kuulu votjakkienkaan kosintaan. - -Muista suomalais-ugrilaisista kansoista tavataan kädenlvönti yleisenä -ja samanlaisessa merkityksessä kuin mordvalais-venäläisissä tavoissa -ensiksikin syrjäneillä. - -Ostjakeilla ei kädenlyönti naimasopimuksen vahvistusmenona -käytettävissämme olevien tietojen mukaan ole tuntematon, mutta ei -esiinny yleisenä ja varsinaisena kihlauksen vahvistusmenona. - -Vanhemmat lappalaisten tapojen kuvaukset eivät myöskään puhu -kädenlyönnistä tämän laatuisessa merkityksessä. Sen sijaan tavataan -kädenlyönti nykyisten Venäjän lappalaisten tavoissa tyypillisesti -mordvalais-venäläistä vastaavassa muodossa. - -Itämeren suomalaisten tavoissa löydetään kädenlyönti kihlauksen -juhlallisena päättämismenona ensiksikin karjalaisilla. Täälläkin -liittyy siihen rukouksia tahi uskonnollisiin toimituksiin viittaavia -menoja, samalla kun kädenlyönti laillisesti päättää naimasopimuksen. -Kättä lyödessä määrätään joskus sakko, joka sen puolen on suoritettava, -mikä naimasopimuksen rikkoo. - -Naimasopimuksen vahvistavat kädenlyönnillä Kodaveren virolaiset, mutta -käytettävissämme olleiden lähteiden nojalla ei kädenlyönti Virossa ja -Inkerissä yleisemmin esiinny tällaisessa merkityksessä ja muodossa, -eikä se sellaisena näytä kuuluneen suomalaistenkaan kosintaan. - -Psykologisen perusajatuksensa kannalta saatetaan kätten yhdistämistä ja -kädenlyöntiä pitää yleismaailmallisena tapana. Ne ovatkin yleisiä, -kaikkialla tavattavia toimituksia, joilla kaikenlaisia sopimuksia -päätetään sekä yhteyksiä vahvistetaan ja symbolisoidaan. Useiden -maanpallon eri seutujen ja kansojen avioliittomenoissa yhdistetään -avioliittoon joutuvien kädet, mikä usein on avioliittomenojen -pääseremonia. Tällaisessa muodossaan havaitaan tarkasteltava meno -esimerkiksi Amerikan alkuasukkaiden, Fidshi-saarien, algonkinien, -egyptiläisten ja abessinialaisten tavoissa. - -Indogermanien tavoissa on kädenlyönti tahi kätten yhdistäminen -huomattavimpia menoja avioliiton solmimisessa. Jo muinaiset indialaiset -vahvistivat avioliiton kädenlyönniliä (Vedojen _pânigrahana_). -Morsiamen käteen tarttuminen on edelleen yleinen kreikkalaisten, -roomalaisten ja germanien tapa. Näiden kansojen tavoissa ajatellaan -kädenlyönnin ("käden ottamisen") tavallisesti kuvaavan sitä valtaa, -minkä mies avioliitossa naiseen nähden saavuttaa. Näin katsotaan -roomalaisten "käteen tarttumisen" (_Händergreifung_) kuvaavan sitä -holhousvaltaa, joka aviomiehellä avioliitossa vaimonsa suhteen oli -oleva. Samanlainen juridinen merkitys oli vastaavalla menolla -muinaisten indialaisten ja germanien tavoissa. - -Kädenlyönniliä ja kätten yhdistämisellä on kuitenkin alkuperäisempikin -merkityksensä. Ernst Crawley lukee ne primitivisten kansojen -avioliittomenoissa n.s. kontaktimenoihin, joiden kautta syntyvä unioni -vahvistetaan ja sitä ehkäisevät voimat neutralisoidaan. Kätten -yhdistäminen kuvaa hänen käsityksensä mukaan avioliitossa tapahtuvaa -todellista unionia ja edistää sen onnellisuutta ja vaarattomuutta. - -Tämän tapaisessa merkityksessä saattaa kätten yhdistäminen -luonnollisesti tapahtua kihlauksessakin. Täällä on sillä kuitenkin -usein juridinen merkitys tehdyn naimasopimuksen vahvistusseremoniana. -Tämä käy selville siitä, että kädenlyönti useilla kansoilla tapahtuu -etupäässä avioliiton juridisten kontrahenttien, naimisiinjoutuvien -isien tahi holhojien välillä. Se saattaa molemmat puolet määrättyyn -oikeudelliseen suhteeseen toisiinsa, jota suhdetta ei voida rikkoa -muutoin kuin maksamalla sakkoa. Toisinaan voi kätten yhdistämisen myös -katsoa kuvaavan molempien sukujen välille muodostuvaa liittoa, -nimittäin silloin kun se esiintyy kummankin kihlauksessa läsnäolevan -suvun kaikkien edustajien kätten yhdistämisenä. - -Yleisinhimilliseen ajatukseen perustuvana saattaa kädenlyönti ja kätten -yhdistäminen olla suomalais-ugrilaistenkin kansojen tavoissa -omaperäinen avioliittomeno. Sen tarkastelu on kuitenkin esiintuonut -seikkoja, jotka oikeuttavat päättämään, että kädenlyöntitapa on saanut -vaikutuksia muilta kansoilta. Ensinnäkin kuuluu kädenlyönti -juhlallisena ja obligatorisena kihlauksen vahvistusmenona vain -niiden suomalais-ugrilaisten kansojen tapoihin tahi havaitaan -eräisiin kansoihin nähden sellaisten seutujen tavoissa, joissa -venäläinen vaikutus esiintyy huomattavimpana. Toiseksi ei tapa -suomalais-ugrilaisilla kansoilla ole niin tavallinen avioliittoon -joutuvien välistä yhteyttä symbolisoivana ja vahvistavana menona kuin -juridisessa merkityksessä kihlauksen ja avioliittosopimuksen -vahvistustoimituksena, jollainen merkitys sillä on venäläisten ja -yleensä indogermanisten kansojen tavoissa. Lisäksi ei kädenlyöntiä tahi -kätten yhdistämistä tämän laatuisessa merkityksessä tavata Itä-Venäjän -turkkilais-tatarilaisten kansojen tavoissa, miltä taholta muuten niin -useita parallelleja kosintamenojenkin alalla on esiintynyt. -Naimisiinjoutuvien isien tahi muiden heidän edustajiensa välisenä, -juridista laatua olevana toimituksena on kädenlyönti tavallisin -isovenäläisillä. Länsi- ja etelä-venäläisellä alueella, samaten kuin -muutamien muiden slaavilaisten kansojen menoissa tapahtuu vastaava -toimitus useimmiten naimisiinmenijöiden itsensä välillä tahi -laajentuneena kaikkien molempien puolten läsnäolevien edustajien -keskeisenä. - -Mordvalaisten kädenlyöntimeno liittyy sekä muodollisesti että -merkitykseensä nähden lähinnä isovenäläisiin tapoihin. Huomioonottaen -kysymyksessä olevan menon esiintymisen muilla suomalais-ugrilaisilla -kansoilla, voidaan mordvalaisten kädenlyönnin katsoa muodostuneen -tällaiseksi, etupäässä juridista laatua olevaksi avioliittosopimuksen -vahvistusmenoksi sinä aikana, jolloin mordvalaiset ovat eläneet -isovenäläisten välittömässä yhteydessä. - -Yhteisellä ruoan ja juoman nauttimisella on kuten kädenlyönnilläkin -tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa kahdenlainen päämerkitys. -Ensiksikin tapahtuu se naimasopimuksen ja kihlauksen vahvistusmenona -juridisten kontrahenttien kesken. Tämä muoto on pääasiallisin -mordvalaisten tavoissa, samalla kun aikaisempi tarkastelu ou osottanut -mordvalaisten ja venäläisten tapojen läheisen yhteenkuuluvaisuuden -tässä suhteessa. Toiseksi saattaa yhteinen syönti resp. juonti tapahtua -naimisiinmenijöiden itsensä välillä. Tällöin ei sillä aina näytä olevan -varsinaisemmin naimasopimuksen vahvistusmenon luonnetta, vaan saattaa -se tapahtua kosintamenojen eri kohdissa kihlauksesta riippumatta. -Etupäässä tällainen muoto on näillä menoilla tsheremissien ja -votjakkien tavoissa. Täällä tavataan tosin joskus isienkin välinen -juonti, mutta siihen liittyy samalla joko molempien naimisiinmenijöiden -tahi morsiamen juonti, tahikka on meno laajentunut vielä useampien eri -puolten edustajien kesken seremoniallisessa järjestyksessä -tapahtuvaksi. Kuten mainittu, ei viimemainittujen kansojen yhteisellä -syönti- tahi juontimenolla aina ole kihlauksen päättämismenon luonnetta -sen juridisessa merkityksessä. Näin saattaa esim. kaikkien lähinten -molempien puolten edustajien välinen yhteinen syönti liittyä -rukousmenoihin, jommoisessa yhteydessä se -- paitsi kosinnan eri -kohdissa -- tavataan myös varsinaisissa häämenoissa. Tällainen laaja -merkitys saattaa yhteisellä syönnillä olla mordvalaistenkin kosinnassa. -Morsiusparin välinen yhteinen syönti tahi juonti on yleisimpiä ja -laajimmalle levinneitä avioliittomenoja. E. Crawley pitää tätä -"keskinäistä ymppäystä" (_mutual inoculation_) yhtenä vahvimmista -kontaktiseremonioista. Se synnyttää ruumiillisen olemuksen ja -substansin identisyyden sekä samalla aikaansaa molemminpuolisen -vastuunalaisuuden. Sen kautta tehdään myös tyhjäksi tärkein -sukupuolisista _tabuista_, kielto nauttia yhteisesti ruokaa. - -Tämän laatuisessa merkityksessä onkin yhteisen ruoan ja juoman -nauttiminen tavattu lukuisissa häämenojen kohdissa (vastaanotossa, -"vihkimäseremoniassa", aviovuoteelle asettamisessa j.n.e.). -Kihlauksessa naittajien välillä tapahtuvalla juoman nauttimisella -on siihen sijaan selvästi juridinen merkitys aikaansaadun -sopimuksen päättämismenona. Tällaisesta juontimenon merkityksestä -mordvalais-venäläisissä tavoissa puhuu se seikka, että kihlauksen -oikeudelliseksi päättämiskohdaksi käsitetään, samalla tavoin kuin -kädenlyöntikin, naittajien kesken tapahtuva juonti. Kihlaus saattaa -tämän tapahtuman mukaan saada nimityksensäkin (_odirvan simeme, propoj -nevesty_ j.n.e.). Useissa venäläisissä lauluissa katsoo morsian -kohtalonsa tulevan ratkaistuksi sillä, tyhjentääkö hänen isänsä -juomamaljan vai ei. - -Kädenlyönti ja yhteinen juonti resp. syönti ovatkin tunnettuja kaupan -tahi välipuheen vahvistustoimituksia. Ne ovat samanlaisessa -merkityksessä olleet yleisiä useiden germanisten ja slaavilaisten -kansojen tavoissa (vrt. venäl. _litki, magarytsh_, germ. _lltkouf, -winkouf, leitkauf_, ruots. _köpskål_). Suomalaisten ja virolaisten -tapana on ollut vahvistaa kauppasopimuksia kädenlyönnillä ja yhteisellä -juonnilla (harjaiset, harjakaiset, _liigud_). - -Naimasopimuksen vahvistaminen tapahtuu mordvalais-venäläisissä -tavoissa tavallisimmin avioliittoon joutuvien edustajien eikä heidän -itsensä kesken. Ei olekaan harvinaista, että avioliittomenoissa -naimisiinjoutuvien asemasta toimivat heidän sijaisensa. Tällä tahdotaan -johtaa avioparia uhkaavat pahat voimat harhaan. Tältä kannalta selittää -E. Crawley esim. sen ilmiön, että avioliittosopimuksen tekevät joskus -syrjäiset ("ystävät ja takausmiehet"), joiden kesken kädenlyönti ja -yhteinen juoman nauttiminenkin saattaa tapahtua. Tutkimuksemme -alaisilla kansoilla suorittavat nämä toimitukset kuitenkin _naittajat_, -avioliiton oikeudelliset kontrahentit, samalla kun naimisiinjoutuvat -tahi ainakin morsian, myös itsekin joskus saattavat ottaa yhteiseen -juontiin osaa. Kihlauksen päättämismenon tapahtuminen heidän keskensä -näyttää kaikesta päättäen johtuvan käsityksestä heidän oikeudellisesta -asemastaan avioliittosopimuksen tekijöinä. - -Yhteisen syönnin tahi juonnin esiintymissuhteet muiden -suomalais-ugrilaisten kansojen tavoissa osottavat samanlaisia suhteita -kuin kädenlyöntikin. Syönti- ja juontimenot eivät ole harvinaisia -kosinnassakaan, mutta samanlaisessa avioliittosopimuksen vahvistusmenon -merkityksessä, joka niillä mordvalais-venäläisissä tavoissa etupäässä -on, tavataan niitä vain harvinaisina, ja sellaisilla seuduin, missä -voimakas venäläinen vaikutus tapoihin yleensä on havaittavissa. -Tällaisen merkityksen näyttää meno mordvalaisten tavoissa saavuttaneen -näin ollen venäläisestä vaikutuksesta. - - - - -Kosintamenettely kokonaisuudessaan. "Katsojaiset" ja "määräpäivän -asettaminen". - - -Asettamalla kosinnan päämerkitykseksi niiden tointen, toimitusten ja -menojen täyttämisen, joilla tarpeellinen lähentyminen saadaan aikaan -molempien puolten välillä, avioliiton ehdot määrätään, syntynyt -naimasopimus asianomaisilla toimituksilla vahvistetaan ja sopimuksen -ehdot tarpeelliseen määrään saakka täytetään, ovat useimmat muut -kosintamenettelyn yhteydessä noudatetut menot samoja kuin avioliiton -varsinaisen toimeenpanon aikana noudatetut. Tutkimuksemme alaisten -kansojen kosintamenettelyjen vertailu osottaa mordvalaisten kosinnan -- -sellaisena kuin se myöhempien tietojen mukaan tavataan -- kehittyneen -laajimmaksi. Se alkaa tavallisesti ennen varsinaista kosintaa tehdyllä -tiedustusmatkalla ja sisältää useampia uudistettuja käyntejä ja -yhtymyksiä. Tätäpaitsi kuuluu mordvalaiseen kosintaan n.s. -katsojaistoimitukset, joita semmoisenaan ei tsheremisseillä eikä -votjakeilla tavata. Näiden mordvalaisten kosintamenettelyn eri kohtien -on samalla yksityispiirteissään havaittu osottavan läheistä -yhtäläisyyttä vastaavien venäläisten kanssa, joten mordvalaisten -kosinta kokonaisuudessaan ennen kaikkea on rinnastettava viimemainitun -kanssa. Monet puheenaolleista tähän avioliittomenojen sarjaan -kuuluvista toimituksista ovat kuitenkin paljoa laajemmalle levinneitä. -Näin ovat esim. katsojaistoimitukset tavallisia useiden -indogernianisten kansojen tavoissa. Suomalais-ugrilaisista kansoista -ovat nämä tavat yleisiä Suomessa, Karjalassa ja Inkerissä. - -Kaakkois- ja Itä-Venäjän ei-venäläisten kansojen tapoihin eivät -katsojäiset kosintamenettelyn säännöllisenä osana kuulu. Lukuunottaen -sen, mitä näiden tapojen esiintymissuhteista itäisten suomalaiskansojen -avioliittotavoissa on käynyt selville, sekä niiden yksityispiirteet -mordvalaisten tavoissa, saatetaan näiden tapojen katsoa saaneen -sellaisen muodon, joka niillä nykyisin mordvalaisilla on, venäläisestä -vaikutuksesta. - -Mordvalaisten, tsheremissien ja votjakkien avioliittotavoissa on -yleinen eräs ennen häitä tapahtuva toimitus, joka ei varsinaisesti -kuulu kosintaan, nimittäin "määräPäivän asettaminen", jonka -tarkoituksena on lopullisesti täyttää avioliiton oikeudelliset -suoritukset ja sopia ajasta, jolloin avioliito varsinaisesti pannaan -täytäntöön. - -Itämeren suomalaisten tavoissa havaitaan samanlainen käynti, joka -nimitykseltäänkin vastaa edellä puheenaollutta. Suomessa ja Inkerissä -käy sulhasen isä morsiamen kotona "liitoilla", jolloin sovitaan -hääpäivästä. Sulhanen lähettää tällöin morsiamelle ja anopilleen -lahjoja. - -Luonnollista onkin, että varsinkin silloin, kun kihlauksen ja häiden -välinen aika on muodostunut pitemmäksi ajanjaksoksi ja avioliiton -toimeenpano on riippuvainen sen perustana olevien oikeudellisten -ehtojen täyttämisestä, kaikesta lopullisesti sovittiin erikoisessa -molempien puolten välisessä yhtymyksessä. - - - - -"Polterabend"-menot. - - -Ottaessamme yleisvertailun kannaIta tarkastettavaksi muutamia -huomattavimpia varsinaisesti hälhln liittyvien tapojen ja menojen -kohtia, pysähdymme ensiksi morsiustalossa ennen nuodejoukon saapumista -ja sulhastalossa ennen nuodematkalle lähtöä tapahtuviin menoihin. - -Mordvalaisten, tsheremissien ja votjakkien tapojen keskinäinen vertailu -osottaa, että varsinaiset n.s. neitojuhlamenot ovat yleisiä etupäässä -vain ersamordvalaisilla. Tsheemissien, votjakkien ja mokshalaisten -tavoista puuttuvat nimittäin ne erikoismenot, joita ersalaiset -hääaattopäivänä ja nuodejoukon tuloa odotellessa noudattavat. Toiselta -puolen on ersalaisten tapojen yksityiskohtainen vertailu vastaaviin -venäläisiin menoihin osottanut, että ne ei ainoastaan pääkohdissaan, -vaan myös lukuisiin yksityispiirteisiinsä nähden läheisesti liittyvät -viimeksimainittuihin. Jo yksistään tämä puhuu ersalaisten -neitoiltamenojen myöhäsyntyisyydestä ja venäläisperäisyydestä. -Tarkasteltaessa muutamien muiden suomalais-ugrilaisten kansojen -vastaavia tapoja, huomataan sama ilmiö, joka muutamien aikaisemmin -puheenaolleiden tämän laatuisten menojen suhteen on käynyt selville: -niitä noudattavat lähinnä mordvalais-venäläisiä tapoja vastaavassa -muodossa ne suomalais-ugrilaiset kansat ja sellaisilla seuduilla, missä -yleensä voimakasta venäläistä vaikutusta on havaittavissa. - -Vastaavat sulhastalossa tapahtuvat menot näyttävät suurimmalta -osaltansa nekin syntyneen venäläisten tapojen analogian mukaan. -Mordvalaisten seremoniallinen piirakoiden valmistaminen sekä -mordvalaisilla ja joskus tsheremisseillä tavattava juhlallinen -nuodematkalle lähtevän sulhasen siunaaminen osottavat -yksityispiirteissään selvää venäläisperäisyyttä, samalla kun niiden -myöhäsyntyisyydestä puhuu se, ettei sulhanen aikaisemman kannan mukaan -lähtenyt nuodematkalle. Tämän kannan ja uudempien tapojen välinen -ristiriita kuvastuu selvästi esim. siinä, että mordvalaisten -siunausmenot saattavat joskus kohdistua sulhaseen, vaikkei hän lähde -nuodematkalle. Arbanskin tsheremissien siunausmeno, jossa esiintyy -morsiamen sijainen, on tähän häämenojen kohtaan varmaankin muualta -siirtynyt. - -Tämän ohella suorittaa kukin tutkimuksemme alaisista kansoista tässä -häämenojen kohdassa rukousmenoja, jotka usein osottavat kullekin -kansalle ominaisia piirteitä. Yhteistä niissä on kääntyminen paitsi -jumaluusolentojen, myöskin esivanhempien puoleen avun ja suojeluksen -pyynnöllä. Nämä saattavat tietenkin olla kullakin kansalla itsenäisesti -kehittyneitä. Sitä mukaa, miten venäläinen vaikutus on ollut -voimakas, esiintyvät rukousmenot venäläisten tapojen mukaisina -siunausmenoina; ne ovatkin viimeksimainitussa muodossa yleisiä niillä -paikkakunnilla, joiden tavat muissakin suhteissa osottavat erikoista -venäläispiirteisyyttä. - - - - -Nuodematka ja morsiusmatka. - - -Lukuunottamatta niitä tapoja, jotka morsiusmatkan aikana kohdistuvat -erikoisesti morsiameen, ovat nuodematkaan liittyvät tavat, missä -erikoisempia tällaisia noudatetaan, muodoltaan ja merkitykseltään samaa -laatua kuin morsiusmatkan yhteydessä noudatetut. Se seikka, että -morsian morsiusmatkan kautta siirretään uuteen olinpaikkaansa -- mille -tapahtumalle yleensä annetaan erikoisen tärkeä merkitys -- on kuidenkin -aikaansaanut, että morsiusmatka osottaa nuodematkaan verrattuna -huomattavasti enemmän erikoismenoja. Viimeksimainitun yhteydessä -tavattavista ovat huomattavimmat nuodejoukon varausmenot ja sulhasen -siunaaminen, jotka nekin ovat yleisiä vain mordvalaisten tavoissa. -Näistä on sulhaseen kohdistuvien menojen myöhäsyntyisyys ilmeinen. - -Nuodematkan suhteen on kuitenkin vielä huomioonotettava, että -nuodejoukko, kuten usein kosiomiehetkin, lähtee matkaan iltamyöhällä -tahi yöllä, niin että morsiustaloon saavutaan yöllä tahi varhain -aamulla. Tämä tapa liittyy yleismaailmalliseen ryhmään ja on ollut -käytännössä m.m. Itämeren suomalaisilla. Yhtenä tämän tavan -aiheuttajana näyttää olevan halu välttää vahingollisten voimien, ennen -kaikkea pahan silmän vaikutusta. - -Nuodejoukon vastaanotossa noudatetuista tavoista on portin sulkeminen -ja lunnaiden vaatiminen sen avaamisesta havaittu yleiseksi -mordvalaisten ja venäläisten tavoissa. Tsheremissit eivät ainakaan -yleisemmin tätä tapaa noudata; siitä ei puhuta myöskään votjakkien -häämenojen kuvauksissa. Itämeren suomalaisista on portin sulkeminen ja -lunnaiden vaatiminen yleinen virolaisten tavoissa. Se on tunnettu -myöskin inkeriläisillä ja Itä-Suomessa. - -Portin ja ovien sulkeminen selitetään tavallisesti johtuvan -naisenryöstöstä. Myöhemmin on koetettu löytää muunkin laatuisia -selityksiä. Sen alkuperäksi osotetaan m.m. halu sulkemisella suojeltua -pahoilta hengiltä. Mordvalaisten samaten kuin venäläistenkin tavoissa -ilmenee yleensä selvästi vastaanoton aikana ja jälkeenkinpäin -nuodejoukon ja morsiamen joukkueen välinen antagonismi. Vastaanotossa -esiintyvät vastustelut tapahtuvat etupäässä näiden joukkueiden -välisinä. Mahdollisesti johtuvat puheenalaiset vastaanotossa noudatetut -tavat juuri näistä sulhasta ja morsianta edustavien joukkueiden -välisistä vastustelumenoista, jommoisia E. Crawley osottaa häätapojen -lukuisasti sisältävän. - -Kunkin tutkimuksemme alaisen kansan morsiusmatkaan liittyy joukko -toimenpiteitä, joista useat jo semmoisenaan helposti ovat -käsitettävissä johtuvan halusta tehdä morsiamen uuteen olinpaikkaan -siirtyminen vaarattomaksi ja onnelliseksi niinhyvin hänelle itselleen -kuin häntä saattavalle joukkueelle. - -Tännekuuluvia tapoja havaitaan kaikkialla, missä morsiamen viennin -yhteydessä joitakin menoja noudatetaan. Varoesineiden tahi -varausaineiden mukaanottaminen on yleistä useiden muidenkin -suomalais-ugrilaisten kansojen tavoissa. Syrjäniläinen morsian panee -vihille lähtiessään poveensa leipää, villaa ja hampputukon. Karjalaiset -panevat morsiamen kintaanpeukaloon kuparirahan ja Suomessa pitää -morsiamen kengässä olla raha. Inkeriläinen morsian panee nuppineuloja -rintaansa suojeltuakseen pahoilta ihmisiltä. Äyrämöiset panivat -morsiamen ja sulhasen vasempaan sukkaan rahan ja poveen yhdeksän -jauhinkiven alta otettua viljanjyvää. Virossa pantiin raha morsiamen -vasempaan sukkaan; tässä sukassa piti morsiustalosta lähdettäessä olla -jotakin, jollei muuta niin nuppineula. J. v. Lucen mukaan otettiin -leipä tahi leivänmuruja, tulikiveä ja pirunpihkaa. Leipää ja suolaa -käytetään morsiamelle annettavana varausesineenä muuallakin Europassa. -Ylä-Pfalzissa on morsiamella matkallaan mukana leipää ja suolaa. -Serbialaiset panevat morsiamen poveen leipää ja suolaa. - -Morsiamen mukaan pantavat varausesineet osottautuvat olevan yleisiä -tämän laatuisissa tilaisuuksissa käytettyjä pahan ja taikuuden -karkottamisen välikappaleita. Varsinkin leipä ja suola ovat lukuisilla -kansoilla tavattavia yleisiä varausesineitä. Nuoret syrjänipojat -ja -tytöt ripottelevat päähänsä suolaa varjeltuakseen pahalta silmältä, -ja pientä lasta suojellaan panemalla päänalaseen leipää ja veitsi. -Yleinen on tapa viedä uuteen asuntoon muutettaessa sisälle ensiksi -leipää ja suolaa. Karjalaisilla ottaa patvaska, jonka on suojeltava -nuorta paria pahansuovilta ihmisiltä, morsiusmatkalle mukaan leipää. -Vieraaseen paikkaan matkustava ottaa suojaksensa pahoja henkiä vastaan -mukaansa leipää. - -Raha ja neulat, kuten metalliesineet yleensä, sekä pirunpihka ja -tulikivi ovat nekin yleisiä taikuuden, etenkin siunaamisen -vastustusesineitä. - -Mukaan annettavien varausesineiden suhteen ovat tutkimuksemme alaisten -kansojen tavat saattaneet yleisistä käsityksistä johtuen muodostua -kullakin itsenäisesti. Niiden yleisvertailu osottaa kuitenkin -mordvalaisten tapojen lähinnä liittyvän venäläisiin. - -Mordvalaisten morsiamen pyhän kynttilän kuljettaminen morsiusmatkalla, -jolle tavalle venäläistenkin tavoista on löydetty vastineita, on -nähtävästi sekin luettava morsiusmatkan varaustoimenpiteiden sarjaan. -Samassa häämenojen kohdassa käyttävät useat kansat tulisoihtuja. -Roomassa kulki morsiussaattueen edessä soihdunkantajia. Nykyisessä -Kreikassa kantaa aviopari hääsaattueessa soihtuja. Muutamin paikoin -kulkee morsiamen edellä vihkimämatkalla kynttilänkantaja, paikotellen -otetaan morsian sulhastalossa vastaan ja kuljetetaan kynttilän kanssa -jokaisessa talon nurkassa. Kiinassa kuljetetaan morsiussaattueen edellä -lamppuja, joiden arvellaan karkottavan pahoja henkiä. Indiassa -heilutetaan pahan silmän välttämiseksi morsiusmatkalla nuoren parin -pään päällä lamppua. Myöskin synnytyksen yhteydessä tavataan kynttilä- -tahi soihtuseremonioita, jotka alkujaan perustuvat ajatukseen pahojen -voimien loitollapitämisestä. - -Joskin morsiamen kuljettamisen peitetyissä ajoneuvoissa saattaa yhdeltä -puolen katsoa johtuvan samoista käsityksistä, jotka ovat johtaneet -morsiamen piilottautumiseen tahi eristämiseen eräissä avioliittomenojen -kohdissa, näyttäisi senkin tarkoituksena ennen kaikkea olevan suojella -morsianta morsiusmatkalla pahoilta voimilta. Ajoneuvoja peittävään -kankaaseen ommeltuja ristejä, nelikulmioita ja tähtiä ei saatettane -pitää muuna kuin maagillisina merkkeinä, joiden tarkoituksena on pitää -loitolla vahingollisia voimia. - - - - -Hunnuttaminen. - - -Tapa, joka avioliittomenoissa usein erikoisesti on kiinnittänyt -tutkijoiden huomiota, on morsiamen pään ja kasvojen peittäminen eräissä -avioliittomenojen kohdissa eli hunnuttaminen. - -Muutamien tutkijoiden taholla on hunnuttaminen asetettu naisen -ryöstötavan yhteyteen. Sellaisessa merkityksessä puhuvat siitä esim. L. -von Schroeder ja O. Schrader. Varsinaiset etnologit, nimenomaan -englantilaiset, ovat etsineet tämänkin tavan selitystä välittömästi -yleisten kansanpsykologisten ilmiöiden piiristä. Hunnuttamisen, kuten -useiden muidenkin tämän laatuisten toimenpiteiden tarkoituksena -pidetään hunnutettavan eristämistä, niin etteivät hänessä itsessään -asuvat salaperäiset voimat voisi vahingoittaa muita tahi hunnutettava -itse olisi ulkoisille vahingollisille vaikutuksille alttiina. J.G. -Frazer on _tabu_-ilmiöitä selittäessään antanut esimerkkejä -useissa erilaisissa tiloissa toimitettavista hunnuttamisista. -Hunnuttamista tavataan esim. hallitsijoihin ja pappeihin kohdistuvien -_tabu_-käsitysten yhteydessä. Edelleen liittyy se muutamiin -kriitillisiin funktsioneihin ja tiloihin. Tällaista on esim. -hunnuttautuminen tahi piilottautuminen syödessä, naisen peittäminen -raskauden ja menstruatsionin aikana sekä samanlainen sairaan -eristäminen. Myöskin pahan silmäyksen välttämiseksi peitetään kasvot ja -suu, esim. juhlien ja markkinoiden aikana. - -E. Crawley pitää morsiamen hunnuttautumista etupäässä samoista -käsityksistä johtuvana, kuin mihin erinäiset avioliittotavoissa yleiset -sulhasen tahi morsiamen pakenemiset ja piilottautumisetkin perustuvat. -Paitsi yleensä epämääräisen pahan ja onnettomuuden välttämisestä, -johtuu hunnuttaminen erittäinkin sukupuolten välisistä _tabuista_, s.o. -molempien sukupuolten välisissä suhteissa varsinkin avioliittomenojen -aikana havaittavasta eristäytymispyrkimyksestä ja toistensa -karttamisesta. - -Tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa liittyy morsiamen -hunnuttaminen ja peittäminen useihin avioliittomenojen kohtiin. -Mordvalaisen morsiamen mainitaan olleen kosintamenoissa ja ennen -varsinaisia häämenoja tapahtuvien itkujen aikana hunnutettuna. -Tätäpaitsi toimittivat mordvalaiset Lepehinin kuvauksen mukaan -hnnnuttamisen ennen morsiusmatkalle lähtöä. Georgi ja Milkovitsh -puhuvat hekin hunnuttamisesta nimenomaan matkallelähdön yhteydessä. -Urzhumin piirissä on tsheremissiläinen morsian hyvästelykäyntejä -sukulais- ja naapuritaloihin tehdessään häähunnulla peitettynä; -tsheremissien ja votjakkien tavoissa liittyy hunnuttaminen kuitenkin -etupäässä morsiusmatkaan. Vielä on morsiamen tahi avioparin erinäisissä -muissa häämenojen kohdissa, kuten siunauksen ja yhteisten syöntimenojen -aikana, nähty olevan peitettynä tahi hunnutettuna. - -Muiden suomalais-ugrilaisten tavoissa nähdään morsiamen peittämisen -tahi hunnuttamisen myös liittyvän useampiin avioliittomenojen kohtiin. -Useimmiten puhutaan hunnuttamisesta kuitenkin morsiusmatkan yhteydessä. -Näin peitetään esim. Suomessa morsiamen pää tahi kasvot morsiusmatkalle -lähdettäessä. Pääasiallisesti morsiusmatkaan liittyy hunnuttaminen myös -Venäjän Karjalassa. - -Inkeriläinen morsian oli kuitenkin jo hääaattona morsiusitkuja -itkiessään peitettynä. Koko morsiustalossa tapahtuvien menojen ajan -oli hän peiton alla eikä ottanut sitä pois vihkimiseen saakka. -Kreikanuskoinen ishori-morsian oli niinikään häiden aattona itkiessään -hunnutettuna. Vatjalaiset panevat peiton morsiamen päähän ennen -vihillelähtöä tapahtuvaa avioparin istuttamista; vihkimisen perästä -tapahtuneen päähineen muuton jälkeen hunnutetaan morsian uudelleen. -Virolainen morsian on J. Jungin tiedonannon mukaan hunnutettuna jo -kihlausjuhlan aikana. Edelleen on morsian hunnutettuna muutamissa sekä -sulhas- että morsiustalossa tapahtuvissa menoissa (syöntimeno, -vedelläkäynti). Oberpahlenissa morsian hunnutetaan sulhasen saapuessa. -Mutta ennen kaikkea mainitaan morsiamen morsiusmatkan aikana olevan -hunnutettuna. Viimeksimainitulla paikkakunnalla hunnutetaan morsian -uudelleen morsiusmatkalle lähdettäessä. Samanlainen kahdenkertainen -hunnuttaminen tavataan lappalaisilla, josta L. v. Schroeder huomauttaa. -Tämä vastaa Lepehinin kuvausta mordvalaisten tavoista ja puhuu -hunnuttamisen merkityksestä erikoisesti morsiusmatkaan nähden. - -Valkovenäläinen morsian on siunausmenojen aikana ja hääitkuja -itkiessään hunnutettuna. Tätäpaitsi kuuluu vihkimäpukuun huivi, joka -peittää pään ja kasvot, paikotellen pään ja hartiat. Isovenäläisten -hunnuttaminen liittyy etupäässä morsiusmatkaan. Morsiamen pää tahi -kasvot peitetään ennen morsiustalosta lähtöä, niin että ne vihille -vietäessä ovat peitettynä. - -Morsiamen hunnuttaminen saattaa siis liittyä useampiin -avioliittomenojen kohtiin. Silmälläpitäen sen esiintymismuotoja -erikoisesti suomalais-ugrilaisten ja turkkilais-tatarilaisten kansojen -tavoissa, voitaisiin hunnuttaminen käsittää etupäässä kahdessa -päämerkityksessä. Kosijoiden ja nuodejoukon saapumisen yhteydessä -toimitettu morsiamen hunnuttaminen tahi peittäminen liittyy ilmeisesti -niihin eristystoimenpiteisiin ja yhteyteen joutumisen estämisiin -(morsiamen pakeneminen, sulhasen kasvojen peittäminen j.n.e.), joita -tässä avioliittomenojen kohdassa yleisesti on tavattu. Se johtuu siis -niistä käsityksistä, joiden mukaan morsian ja sulhanen keskenään tahi -eräät muut molempien puolten edustajat eivät saa joutua keskenään -kosketuksiin. - -Kuten edellä toimitettu tarkastelu osottaa, liittyy morsiamen -hunnuttaminen etenkin mordvalaisten, venäläisten ja joskus Itämeren -suomalaisten tavoissa usein muutamiin häämenojen huomattavimpiin -toimituksiin, kuten siunaus-, istuttamis- ja yhteisiin syöntimenoihin. -Yleisintä näyttää kuitenkin olevan hunnuttaminen morsiusmatkan -yhteydessä. Sen merkityksestä morsiusmatkaan nähden puhuu erityisesti -se seikka, että paitsi aikaisemmin tapahtuvaa hunnuttamista joskus -morsiusmatkaa varten toimitetaan erikoinen hunnuttaminen. - -Näissäkin tapauksissa saattaa tietysti ajatus morsiamen eristämisestä -olla mahdollinen. Lukuisat seikat kuitenkin osottavat näihin -avioliittomenojen kohtiin, varsinkin morsiusmatkaan, liittyvän joukon -toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on selvästi suojella morsianta -ulkoisilta vahingollisilta vaikutuksilta. Eräät morsiamen hunnuttamisen -yhteydessä noudatetut tavat osottavat hunnuttamisella ilmeisesti olevan -myös tämän laatuisen merkityksen. Tässä suhteessa on mielenkiintoinen -seuraava syrjäniläinen tapa, josta V. Nalimov kertoo. Vihkimisen -jälkeen, kun morsiuskruunu on otettu pois, on morsiamen pää heti -peitettävä huivilla. Huivi suojelee kaikenlaiselta pahalta, -tartunnalta, pahalta silmältä, pahansuomuksilta, hengiltä. Jotkut papit -ovat siihen määrin tottuneet syrjänien tapoihin, että asettavat sen -jälkeen kun kruunu on otettu pois, kätensä morsiamen pään päälle siksi -kunnes huivi ennätetään heittää päähän. Niistä vahingollisista -voimista, joita vastaan hunnuttaminen, kuten useat muutkin -varotoimenpiteet ovat tähdätyt, on ennen kaikkea huomioonotettava -yleismaailmallinen ja mitä erilaisimmilla kultturiasteilla, kansoilla -ja aikoina tavattava usko vieraan katseen vahingollisesta voimasta eli -_usko "pahaan silmään" eli silmääniiseen_. Tällä ymmärretään uskoa, -jonka mukaan määrätyillä ihmisillä, eläimillä tahi hengillä on voima -paljaan katseen avulla tuottaa toisille henkilöille, varsinkin -lapsille, kotieläimille, kasveille, jopa elottomille esineillekin -vahinkoa. Katseella, jolla ajatellaan olevan nämä taikavoimat, on usein -aivan luonteenomaiset ominaisuudet, se on joko raivoa täynnä ja -kateellinen, tahi aivan päinvastoin, ihaileva ja rakastava. Myöskin -luullaan, että ensimäinen katse, jonka esineeseen luo, voi tuottaa -vahinkoa. - -Käsitys pahasta silmästä näyttää olevan yleinen useimmilla -suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Kuten etempänä saadaan nähdä, -esiintyy se tutkimuksemme alaisilla kansoilla muutamien muidenkin -häämenojen kohtien (esim. valemorsiamen) yhteydessä. Erittäin kuvaavia -ovat syrjänien käsitykset pahasta silmästä (_vomidz_). Silmäykselle -ovat niiden mukaan alttiita etenkin kauniit ja voimakkaat ihmiset, -varsinkin kauneimmat tytöt ja uhkeimmat pojat. Tämän vuoksi ei lapsia -vieraisiin vietäessä pestä eikä kammata. Kauniin, viisaan ja hyvässä -puvussa olevan pojan ei anneta näyttäytyä vieraalle, ennenkuin hänen -päänsä päälle on ripotettu suolaa. - -Tämän ajatuksen kannalta tuntuu varsin luonnolliselta, että morsian -nuoruuden kukkeudessaan ja juhlakomeudessaan kaikkien ihastelemana ja -huomion keskuksena on erikoisesti alttiina pahan silmän vaikutukselle. - -Luonnollisimpana ja yksinkertaisimpana pahan silmän ja muun sen -laatuisen ulkoapäin uhkaavan taikuuden välttämiskeinona on peittäminen. -Tämä käsitys ilmenee erikoisen selvänä juuri puheenaolleessa -syrjäniläisessä, vihittäessä noudatettavassa tavassa. Morsiusmatkaan -liittyvän peittämisen mainitaan joskus nimenomaan johtuvan käsityksestä -pahasta silmästä. S.K. Kuznetsovin mukaan peitetään tsheremissiläinen -sulhanen ja morsian morsiusmatkan aikana niinimatolla pahan silmän -välttämiseksi. Niitä ruumiinosia, joiden erikoisesti katsotaan olevan -pahalle silmälle alttiina, varjellaan peittämällä tahi verhoamalla. -Kasvojen peittämistä ja pään verhoamista käytetään S. Seeligmannin -mukaan keinona pahaa silmää vastaan. Varjellaanpa eläimiäkin ja -erilaatuisia esineitä, etenkin ruokatavaroita, pahalta silmältä -peittämällä. Syrjänit suojelevat maitoa silmäämiseltä peittämällä ja -siivilöitsevät sen syrjässä tahi lattian alusessa. - -Mordvalaisen morsiuskuomin kuviot, ristit ja tähdet oikeuttavat jo -päättämään, ettei kysymyksessä ole paljas eristämistoimenpide, vaan -että eristävällä laitoksella tahdotaan samalla suojella ulkoapäin -uhkaavalta pahalta. Erään tiedon mukaan oli _morsianta peittävään -hurstikankaaseen ommeltu ristejä ja nelikulmioita_. Tsheremissien -morsiushuntu koristetaan kirjailulla, joka on tehtävä yöllä -kuunvalossa. Nelikulmiot, ristit ja tähdet ovat, samaten kuin tunnettu -pentagramma, yleisiä maagillisia karaktärejä, joita käytetään -amuleteissa ja muissa taikaesineissä kaikenlaista noituutta ja -varsinkin pahaa silmää vastaan. Morsiushuntu on usein väriltänsä -punainen. Punainen on ikivanha taikaväri. Punaiset langat y.m. tämän -väriset esineet ovat yleisiä taikomisessa ja kansanomaisessa -lääketaidossa. Häämenoissa ovat useat esineet, joilla selvästi on -suojelevan varoesineen merkitys, väriltään punaisia. Kiinalaiset -kuljettavat morsiussaattueessa punaisia lyhtyjä, lippuja ja -suojustimia. Muinaisindialaisissa häissä sidottiin morsiamen kaulaan -punasininen kaulanauha ja morsiusvaunun oli kuljettava punaisen ja -sinisen langan yli. Vielä on muistettava, että mordvalainen morsian -ennen morsiusmatkalle lähtöä ja hunnuttamista puettiin Lepehinin mukaan -punaisiin vaatteisiin. - -Muutamissa viimeksi puheenaolleissa avioliittomenojen kohdissa -tapahtuva morsiamen hunnuttaminen ja peittäminen kuuluu siis ilmeisesti -niiden varotoimenpiteiden sarjaan, joiden määränä on suojella morsianta -sen laatuisilta vahingollisilta voimilta kuin edellä on ollut puhe. -Etempänä nähdään samoihin avioliittomenojen kohtiin hunnuttamisen -ohella liittyvän useita muunkin laatuisia varotoimenpiteitä. - - - - -Morsiamen seremonialliset vastustelut ja itkut. - - -Tämän jälkeen tarkasteltakoon niiden tapojen sarjaa, jotka joko -selvästi tahi kuvaannollisesti ilmaisevat morsiamen vastustelua ja -vastenmielisyyttä määrätyissä häämenojen kohdissa, erittäinkin -morsiusmatkan yhteydessä. - -Näihin luetaan tavallisesti vastustelu ajoneuvoihin vietäessä, -karkaamiset morsiusmatkalla y.m. häämenojen kohdissa, sulhastalon -kynnyksen yli nostaminen, häähunnun poisheittäminen ja seremonialliset -itkut. Ne kuuluvat yleismaailmallisiin tapoihin ja niitä noudattavat -joissakin muodoissa lukemattomat kansat. Niinpä muinaisindialainen -morsian itki häissä seremoniallisia itkuja ja roomalainen morsian -pakeni ennen _domum deductiota_, äitinsä helmaan ja oli siitä -väkivallalla riistettävä. Mordvalaisten, tsheremissien ja votjakkien -tavoista kuuluvat muutamat selvemmin tahi hämärämmin tähän -tapaluokkaan. Morsiamen itkut ovat niistä yleisimmät. Mordvalaisten -tavoissa on havaittu morsiamen vastustelevan aviovuoteelle vietäessä, -itkevän, vastustelevan ja pakenevan pois ajoneuvoista morsiusmatkalla -sekä heittävän huntunsa kolmasti pois. Samoin nähtiin votjakkilaisen -morsiamen koettavan kolmasti karata pois ajoneuvoista. - -Tähän sarjaan kuuluvat tavat eivät ole harvinaisia muutamien muidenkaan -suomalais-ugrilaisten kansojen menoissa. Itämeren suomalaisten ja -öyrjänien hääitkut ovat kehittyneet varsinaiseksi itkurunoudeksi ja -muitakin vastustelumenoja on täällä sekä esim. lappalaisten tavoissa -havaittavissa. - -Morsiamen vastustelujen ja itkujen on usein, vieläpä viime aikoihin -saakka selitty johtuvan naisenryöstötavasta. M.m. selittää I.N. Smirnov -tältä kannalta tsheremissien tavoissa yleiset morsiamen kolminkertaiset -peräytymiset ajoneuvoihin asetuttaessa ja ruoskalla lyönnit. Sitä mukaa -kuin itse naisenryöstötapaa on ryhdytty lähemmin tutkimaan ja siihen -liittyvät teoriat saatettu ankaramman kritikin alaiseksi on siitä -johdetuille tavoillekin alettu etsiä muun laatuisia selityksiä. Näin -selittää C.N. Starcke morsiamen vastustelut ja itkut suoranaisesti -psykologisista syistä johtuviksi. Vanhojen perhesiteiden katkeamisen -tahi heikkenemisen johdosta ilmaistu suru saattaa morsiamen puhkeamaan -valituksiin, samalla kun se, löytämättä tarkoituksenmukaisempaa -symbolia, ilmenee morsiamen vastusteluna. - -E. Crawley yhdistää morsiamen vastustelut samaten kuin n.s. -ryöstösymbolit yleensäkin sukupuolten välisiin _tabuihin_. Tämän -ohella johtuvat vastustelut myöskin naisellisesta häveliäisyydestä -ja arkuudesta. Sukupuolten välisestä vastakkaisuustunteesta -(_sexual resistance_) ja saman sukupuolen kesken vallitsevasta -solidarisuustunteesta johtuvina esiintyvät vastusteluseremoniat samoin -kuin avioliittomenoissa havaittava väkivallan käyttökin molempien -sukupuolten välisenä jännityksenä, vastusteluna ja taisteluna. - -Lukuunottamatta muutamia nuodejoukon vastaanotossa havaittavia tapojen -piirteitä, eivät vastustelumenot tutkimuksemme alaisten kansojen -tavoissa yleensä ilmene tämän laatuisena molempien sukupuolten -välisestä antagonismista johtuvana taisteluna. Näin näyttää esim. -morsiamen kantamisella, jonka E. Crawley johtaa samoista käsityksistä, -saattavan olla muunkin laatuisia syitä perustanaan. Lähinnä -näyttäisivät tutkimuksemme alaisten kansojen vastustelumenot johtuvan -eron aiheuttamasta luonnollisesta suruntunteesta. Niiden pohjana -saattaa myöskin, kuten P. Sartorikin huomauttaa, olla ajatus siitä, -että osottaessaan liiallista myöntyväisyyttä ja alttiutta uutta -kohtaloa kohti lähdettäessä ja matkattaessa, morsian voi herättää -kohtalon tahi jumaluusvoimien kateutta ja vihaa. Onhan yleinen luulo, -että liiallista ilon ja tyytyväisyyden ilmaisua seuraa onnettomuus, kun -taas päinvastoin surun ilmaisu voi tätä estää. Inkeriläiset sanovat -morsiamesta: "Joka ei itke lähtiessään, itkee ukkolassa", ja jollei -morsian Uudellakirkolla lähtiessä itkenyt, huusi joku vaimoista: "Kun -et itke männessäis, itke(t) siel ollessais, oljamis käyvessäis". -Ylä-Pfalzissa on morsiamen itkettävä paljon, tullakseen onnelliseksi -avioliitossa. - -Yleensä tunnettu on tutkimuksemme alaisten kansojen käsitys -esivanhempien henkien vaikutusvoimasta jälellejääneitten kohtaloihin. -Paitsi tuon tuostakin tapahtuvaa kuolleiden esivanhempien puoleen -kääntymistä avioliittomenojen tärkeimmissä kohdissa, osottaa -mordvalainen morsian erojaisitkunsa myöskin vainajille. Sekä ennen -varsinaisia häämenoja tapahtuvissa itkuissa että morsiusmatkalla -vihittäväksi poikettaessa hyvästelee morsian sukunsa vainajia. Kosimaan -lähdettäessä käytiin rikkaläjällä, jota pidetään pyhänä, koska siihen -joutuu ruumisarkun lastuja. Neitisaunaan mennessään pyysi morsian -_pokshtat babat_, kuolleet esivanhempansa mukaan. R. Utshajev kertoo -kosintapäivän iltana morsiustalossa vuoltavan kynnyksellä hopearahaa. -Vuoltaessa muistellaan vainajien nimiä sekä rukoillaan jumalaa ja -esivanhempia, pyytäen näiltä onnea sekä anoen heitä vapauttamaan -"pahasta ihmisestä", "pahasta vastaantulosta" sekä pahasta silmästä. -Inkerissä menee morsian hääaattona "kalmoille", jossa hän itkien kutsuu -kaikkia, jotka ovat hänen suvustansa kuolleet. Ennen kotoalähtöä valaa -hän olutta ikkunan kynnyksessä olevasta aukosta pihalle, kutsuen -kuolleita (erittäinkin jos hänen vanhempansa ovat kuolleet) -"leine-iltaiselle". Länsi-Inkerissä morsian itkuissaan lasi kädessä -ikkunaan päin seisten pyytää jumalia "ottamaan otravettä, maistamaan -mainiota mallasvettä". Jos hänen isänsä on kuollut, kutsuu hän tätä -erikseen. Vientipäivänsä aattona käy tyttö läheisten sukulaistensa -haudalla siunausta pyytämässä. - -Morsiamen itkut saattavat näin johtua osaksi myös halusta osottaa suvun -vainajille ja kodin haltijoille eron vaikeutta, samalla kun tahdotaan -hankkia heidän suosionsa, niin ettei heidän puoleltansa uuteen -olinpaikkaan siirryttyä mikään onnettomuus uhkaisi. - - - - -Morsiamen kantaminen. - - -Morsiamen kantamista, jota usein pidetään merkitykseltään samaan -tapaluokkaan kuuluvana kuin viimeksi puheenaolleet tavat, -tarkasteltakoon erikseen, koska tänne lukeutuvia tapoja on olemassa -verrattain runsaasti ja useat niistä näyttävät olevan toista alkuperää -kuin edellä tarkastellut. - -Kantamisesta puhutaan tavallisimmin morsiusmatkan yhteydessä. Vanhoissa -indialaisissa häämenoissa otettiin nuorikko sulhasen kotiin tuotua -nostamalla ajoneuvoista ja vietiin kantamalla vuodalle. Roomalainen -morsian kannettiin uuden kodin kynnyksen yli, jolloinka hän ei saanut -jalallaan koskea kynnykseen. - -Useiden indogermanisten kansojen mainitaan kantavan tahi nostavan -morsianta myöskin sulhastalosta lähdettäessä ajoneuvoihin asetettaessa. -Pohjoisfriisiläisissä häissä nostaa _bidlefstr_ morsiamen -seuralaisnaisineen ajoneuvoihin, Siebenbürgissä kantaa hänet ulos ja -asettaa niihin sulhanen. Itä-Böömissä viedään morsian hänen -vastustellessaan kantamalla ajoneuvoihin. Samalla tapahtuu kantaminen, -kuten vanhojen indialaisten ja roomalaisten tavoissa, sulhastalossa, -morsianta sisälle vietäessä. Usein puhutaan erikoisesti kynnyksen yli -nostamisesta. Uuskreikkalaiset nostavat morsiamen äkkiä kynnyksen yli; -olisi paha enne, jos hän uuteen kotiin astuessaan koskettaisi maata. -Kynnyksen yli nostaminen tavataan vielä albaneilla, Kanadan indianeilla -ja kiinalaisilla. - -Mordvalaisten, tsheremissien ja votjakkien tavoissa yhtyy morsiamen -kantaminen useihin häämenojen kohtiin. Mordvalaisista on ensiksikin -tunnettua Pallas'en mainitsema kantaminen sulhastalon portille sekä -aviovuoteelle viedessä toimitettu kantaminen; jälkimäisessä kohdassa -ilmenee myös morsiamen vastustelu. Mutta tämän ohella kantavat sekä -mordvalaiset että tshuvassit morsianta ajoneuvoihin asetettaessa ja -sisälle vietäessä, morsiamen käydessä sukulaisten luona hyvästelyillä. -Samaten kannettiin morsianta morsiusmatkan aikana kotoa lähdettäessä ja -sulhastaloon sisälle tuotaessa. Kargaleissa liittyy kantaminen koko -morsiusmatkaan, niin että morsianta kaikissa kohdissa, missä hänen -pitäisi jalkaisin liikkua, kannetaan käsivarsilla. Myöskin kuljetettiin -morsianta kantamalla hänen hyvästellessään synnyinkodin eri paikkoja. - -Muutamien tietojen mukaan kannetaan morsianta aina hänen häämenojen -aikana liikkuessaan paikasta toiseen. Pallas mainitsee tshuvassilaista -morsianta häiden ajan joko kuljetetun ajoneuvoissa tahi kannetun -niinimatolla. K.P. Prokopevin mukaan ei tshuvassilainen morsian häiden -alusta niiden loppuun astu askeltakaan jalkaisin, vaan kannetaan hänet -ajoneuvoista sisälle ja päinvastoin. - -Tsheremissit kantavat morsianta ajoneuvoihin vietäessä ja ajoneuvoista -laskeutumisen yhteydessä sulhastalossa vastaanotettaessa; heidän -tavoissaan liittyy kantaminen käsitykseen, _ettei morsian saa astua -paljaalle maalle, vaan jollekin alustalle_. - -Morsiamen kantamista on yleisesti pidetty naisenryöstöön viittaaviin -tapoihin kuuluvana. Tällaisena puhuu siitä esim. A. Rossbach, vaikka -hän sen ohella huomauttaa kynnyksen _omen_-merkityksestä. Kantamisessa -näkee hän väkivaltaa vastustelevaa morsianta kohtaan. L. v. Schroeder -pitää Rossbachin mielipidettä sangen todennäköisenä. Myöskin J. Lubbock -näkee tavassa nostaa morsian kynnyksen yli jäännöksen ryöstöavioliiton -ajoilta. Tämän selitystavan kannattajiin lukeutuvat edelleen A.H. Post, -L. Dargun, M. Kulischer ja N.F. Sumtsov. E. Crawley lukee kantamisen -yleisten vastustelumenojen joukkoon, samalla tietysti jyrkästi -vastustaen sen yhteyttä naisenryöstötavan kanssa. Lukuunottamatta -Pallas'en kertomusta mordvalaisten aviovuoteelle viennistä, ei -tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa kantamisen yhteydessä -morsiamen seremoniallista vastustelua yleisemmin tavata. Useissa -häämenojen kohdissa, kuten hyvästelykäyntien aikana ja kotitalon eri -paikkojen hyvästelyn yhteydessä tapahtuvan kantamisen selittäminen -vastustelumenojen kannalta tuntuukin näille tavoille kokonaan -epäoleelliselta. Näin ei kantamista, kuten vielä etempänä esille -tulevat tavan piirteet osottavat, useinkaan saatettane lukea -vastustelumenoihin kuuluvaksi. - -Kantamistavassa on mielestämme ensiksikin erotettava kynnyksen yli -nostaminen ja laajemmassa merkityksessä tapahtuva morsiamen kantaminen. -Ensinmainitun on jo M. Winternitz osottanut muinaisten indialaisten ja -lukuisten muiden kansojen tavoissa johtuvan ajatuksesta, jonka mukaan -kynnys käsitetään taikalokaliteetiksi, jota sen yli määrätyissä -tiloissa kuljettaessa ei saa koskettaa. Useiden muiden kynnykseen -kohdistuvien tapojen perustana näyttää olevan kynnykseen liittyvät -palvonnalliset käsitykset. Tässä suhteessa ovat mordvalaisten tavat -mielenkiintoisia. He vievät rukouksia toimitettaessa kynnykselle -"rukouspalan" (_ozyndym-pal_). Kynnyksen käsittävät he nähtävästi suvun -vainajien henkien asuinsijaksi. Kosintapäivän iltana vuollaan -_kynnyksellä_ hopearahaa ja muistellaan vuoltaessa vainajien -esivanhempien nimiä, samalla kun heiltä ja jumalilta pyydetään onnea ja -suojelusta. - -Laajemmassa merkityksessä tapahtuvan kantamisen laatua arvosteltaessa -on ensiksikin huomioonotettava edellä mainitut käsitykset siitä, ettei -morsian maahan laskeutuessaan saa astua paljaalle maalle. Etempänä -nähdään alustan käyttämisen vastaanotossa yhtyvän samaan ajatukseen. -Aikaisemmin on kantamisen nähty yleensä tapahtuvan ajoneuvoihin -asettamisen ja niistä poislaskeutumisen yhteydessä. Useat tavat -osottavat sen viimemainitussa kohdassa liittyvän morsiamen alustalle -laskeutumiseen tahi asettamiseen. Muinaisten indialaisten muistetaan -vieneen vastaanotossa morsiamen kantamalla ajoneuvoista ja asettaneen -vuodalle. Suomessa levitettiin reen viereen vaippa, jolle sulhanen -nosti morsiamen. Kantaminen saattaa siis ainakin alustalle asettamisen -yhteydessä johtua käsityksestä, ettei morsian saa astua paljaalle -maalle. - -Mieltäkiinnittävää on morsiamen kantamistavan selittämisessä seuraava -tshuvasseilla tavattava käsitys. Morsianta kantavat he siinä -tarkoituksessa, että morsian näyttäisi olevan' talon omaa väkeä, koska -ei ole tulojälkiä. - -Muutamien muidenkin läheisesti tännekuuluvien toimitusten perustana -näyttäisi olevan ajatus jälkien haihduttamisesta. Mordvalaisten -menoista on tunnettua kaikkien morsiusmatkaan osaaottavien ajoneuvojen -kääntäminen takaperin morsiustalosta lähdettyä. V. Mainov kertoo, ettei -matkalla sulhastalon ja morsiustalon välillä koskaan kuljeta lyhintä -tietä, vaan kierretään sivuteitä ja poiketaan tahallaan metsään tahi -pelloille. Syrjäniläinen aviopari tulee vihkimisen jälkeen sulhasen -kotiin navetan tahi heinäladon kautta ja käy sisälle takaovesta. Näissä -tavoissa esiintyy ajatus pahansuopien voimien eksyttämisestä selvänä ja -se on kantamistapaakin selitettäessä huomioon otettava. - - - - -Ruoskalla lyömiset. - - -Morsiusmatkan yhteydessä noudatettavista tavoista on etenkin -tsheremissien menoissa yleisenä tavattu morsiamen ruoskalla lyöminen -morsiustalosta lähdettäessä. - -Erinäisissä häämenojen kohdissa tapahtuvat ruoskallalyöntimenot lukee -N.F. Sumtsov naisenryöstöön viittaaviin symboleihin ja saman suuntaisen -selityksen on myös I.N. Smirnov antanut mainitusta tsheremissien -tavasta. - -Samaten kuin venäläisten, tshuvassien y.m., ilmenee tutkimuksemme -alaisten kansojen tavoissa sellaisia ruoskallalyöntimenoja ja sen -laatuista ruoskan seremoniallista käyttämistä, joissa ruoskalla on -silminnähtävä varausesineen merkitys. Kuoskaa käytetään matkalle -varaamisessa muiden varausesineiden rinnalla. Samoin lyödään ruoskalla -niitä paikkoja, joiden kanssa ensi kertaa joudutaan kosketuksiin, kuten -morsiustalon portinpieliä, nurkkia, seiniä ja penkkejä sekä -aviovuodetta ennen sille asettumista. Jos syrjäniläiset nuodemiehet -huomaavat sulhasjoukon tiellä luudan, joka siinä on sattumalta tahi -jonka ilkeämieliset ihmiset ovat asettaneet, lyövät he itseään kolmeen -kertaan ruoskalla. Venäjän karjalaiset, jotka käyttävät ruoskaa m.m. -varausesineenä hääjoukkoa matkalle varattaessa, pitävät ruoskaa -mahtavana taikaesineenä, joka varjelee kaikenlaisilta rikkomuksilta. -Karjalassa ja Suomessa jaetaan häälahjat usein piiskanvarrella ja -piiskan käyttäminen morsiushuntua poistettaessa on meille aikaisemmasta -tunnettua. Aikaisemmin puheenaolleen tsheremissiläisen tavan yhtyminen -samoihin käsityksiin käy selville sen yhteydessä lausuttavasta -manauksesta: "Elä kutsu mukaasi _keremetiä_." - -Ruoska ja sillä läimäytteleminen onkin sangen yleinen noituuden ja -henkien karkotuskeino. Se näyttää saaneen tällaisen merkityksen osaksi -sen ajatuksen voimasta, että paukahdukset ja melu saattavat karkottaa -henkiä ja noituutta. - - - - -Nuodejoukon ja morsiussaattueen matkallevaraaminen sekä muutamat muut -morsiusmatkaan liittyvät tavat. - - -Paitsi morsiusmatkan aikana erikoisesti morsiameen kohdistuvia tapoja -ja toimituksia, noudatetaan varsinkin morsiusmatkan yhteydessä -eräitä tapoja, joista muutamat kohdistuvat morsiussaattueeseen -kokonaisuudessaan. Näistä ovat yleisimpiä ja säännöllisimpiä -mordvalaisten matkallevarausmenot, joiden tavallisin muoto on -kolminkertainen nuodejoukon tahi morsiussaattueen ympärikulkeminen -varausesineiden keralla. Niiden läheinen yhteenkuuluvaisuus -vastaavien venäläisten tapojen kanssa on aikaisemmin todettu. Muiden -tutkimuksemme alaisten kansojen tapoihin verrattuna muodostavatkin -mordvalais-venäläiset menot erikoisen ryhmänsä. Tsheremissien ja -votjakkien tavat eivät ole kehittyneet sellaiseksi tässä haamenojen -kohdassa säännöllisenä esiintyväksi taparyhmäksi kuin ensinmaimttujen -kansojen. Viimeksimainitulla taholla tavataan varausesineiden kanssa -toimitettavan nuodejoukon tahi morsiussaattueen ympärikulkemisen -asemesta kolminkertainen pihamaan ympäri kulkeminen tahi morsiamen -kuljettaminen lähtövalmiiden ajoneuvojen ympäri. - -Kun ulotetaan vertailu muihin suomalais-ugrilaisiin -kansoihin, osottautuvat karjalaisten tavat lähinnä liittyvän -mordvalais-venäläiseen ryhmään. Nuode- tahi hääjoukon ympäri kulkeminen -varausesineitä kantaen on täällä matkallevaraamisessa säännöllistä. -Samalla huomataan käytettävissä varausesineissä sekä yleensä varausten -suorituksewsa yksityispiirteisiä yhtäläisyyksiä viimeksimainittujen -kansojen tapojen kanssa. Virossa tapahtuu matkallevaraaminen Kodaveren -kihlakunnassa läheisesti tämän ryhmän menoja muistuttavalla tavalla. -Myöskin syrjänien tavoissa havaitaan selvästi tähän ryhmään liittyviä -menoja. - -Mordvalaiset nuodejoukon ja morsiussaattueen matkallevarausmenot ovat -näin ollen saaneet nykyisen muotonsa venäläisten tapojen vaikutuksesta. - -Muutamien morsiusmatkaan liittyvien toimitusten tarkoituksena näyttää -olevan esteiden luominen hääjoukon jälkipuolelle pahojen voimien -mukanaseuraamisen estämiseksi. Tällaisia on tsheremissien morsiustalon -portilla suorittama neulatemppu sekä neulojen asettaminen pellonveräjän -ja sulhasen kotiportin pieliin. Näiden toimenpiteiden merkitys onkin -tsheremissien käsityksissä alkuperäisenä säilynyt. - -Samasta ajatusyhteydestä johtuvana on myöskin pidettävä votjakeilla -tavattavaa eroviivan vetämistä veitsellä saattajien ja hääsaattueen -välille. Tässäkin rakennetaan sulku estämään pahojen henkien -mukaanpääsyä. Teräaseella maahan vedetyllä viivalla onkin yleensä -tällaisen esteen merkitys. Se käy selville jo matkallevaraamisessa -tapahtuvista ympärikulkemisista. Karjalaisten tavoissa liittyy niihin -loitsuja, joissa "ukko ylijumalaa" teräaseella maahan piirrettäessä -pyydetään rakentamaan rautainen aita, jottei "noidan nuolet, tietäjän -teräkset" pystyisi. Verrattakoon tähän myös mordvalaisten tapaa piirtää -vainajan ympäri veitsellä viiva, jottei haamu jäisi jälelle. - - - - -Morsiussaattueen pysähdykset ja niihin liittyvät tavat. - - -Viimeksi puheenaollut votjakkilainen tapa, jota toimitettaessa -morsiussaattue pysähtyi, liittyi lähinnä yleisiin morsiussaattueeseen -kohdistuviin varotoimenpiteisiin. Muutamat muut morsiussaattueen -pysähdykset näyttävät olevan lopullisia saattavan morsiamen suvun ja -morsiussaattueen välisiä eroamistilaisuuksia. Näihin liittyy -mordvalaisten tavoissa hyvästelyjä, itkuja ja joskus morsiamen -päähineen muutto. - -Tätäpaitsi voi morsiussaattue pysähdellä puolimatkassa ja varsinkin -_teiden risteyksissä_. Syönti ja juonti on tämän yhteydessä tavallista. -Tien risteykseen heitetään leivänkappaleita ja juustonpaloja. - -Näiden tapojenn erkitystä arvosteltaessa on muistettava, että -tienristeykset, joissa ne etupäässä suoritetaan, käsitetään yleisesti -henkien asuinsijoiksi, jotenka niihin yhtyy kaikenlaisia taikauskoisia -käsityksiä. Morsiussaattueen pysähdyksiin liittyy myös usein -varsinaisia rukousmenoja. Kasanin läänin tshuvassit rukoilivat -pysähdyspaikalla paljain päin. Birskin piirin tsheremissien -pysähdyttäessä toimittama _kindam tshoklash_, leipää käyttäen -toimitettu uhrirukous, on tavallinen vainajien juhlissa. Tämänlaisten -tapojen liittyminen käsityksiin vainajista ilmenee votjakkien tavassa -heittää pellonveräjällä leipää vainajille. - -Tapa heitellä morsiussaattueesta leipää y.m. ruokatavaroita on -verrattain yleinen. Suomessa oli morsiamella mukanaan säkillinen pieniä -leipiä, joita hän sirotteli oikealle ja vasemmalle, kankaille ja -mäille. Virolainen morsian heitti joka kylän kohdalla maahan nauhan, -jotteivät pahat silmät katsoisi jälkeen. - -Kuten erikoisesti morsianta, katsotaan koko morsiusväkeä matkan aikana -kaikenlaisen noituuden uhkaavan. Suomessa ja vatjalaisilla tavataan -käsitys hääväen noitumisesta susiksi. Toisinaan eivät hevoset -"liikapainon" takia pääse kulkemaan tahi sulkevat käärmeet tahi karhut -tien. Inkerissä luullaan pahojen ihmisten taioillaan "rikkovan sulhasen -ja morsiamen"; paha voi myöskin koitua nuodemiehiin. - - - - -Morsiamen (morsiusparin) vastaanotto sulhastalossa. - - -Morsiusmatkan kautta on nuorikko siirretty uuteen olinpaikkaansa ja -avioliiton toimeenpano näin muodollisesti tapahtunut. Tällä eivät -kuitenkaan kaikki vaatimukset avioliiton onnelliseen täytäntöönpanoon -nähden ole tulleet tyydytetyksi. Vielä vaaditaan useita toimenpiteitä, -joilla nuorikko otetaan vastaan uuteen toimintapiiriinsä ja ikäänkuin -istutetaan uuteen maaperään. Etenkin hänen ensi askeliinsa uudessa -kodissa liittyy joukko tapoja ja toimenpiteitä, joiden noudattamisella -pysyvä menestys ja onni uudelle tulokkaalle taataan. Häistä ovat -vastaanottomenot kehittyneet varsin huomattavaksi häämenojen ryhmäksi. - -Näiden suhteen on mordvalaisten ja venäläisten tapojen läheinen -yhteenkuuluvaisuus käynyt ilmi. Venäläisten tapojen yleisimmät ja -luonteenomaisimmat piirteet, morsiamen (resp. morsiusparin) viljalla -y.m. ripotteleminen, leivän, leivän ja suolan sekä pyhäinkuvan -esilletuominen, vastaanottajien (sulhasen äidin tahi vanhempien) -pukeutuminen nurinkäännettyyn turkkiin, ovat joko suorastaan venäläisiä -tapoja vastaavassa tahi niihin helposti johdettavassa muodossa -havaittavissa jo vanhimmissa mordvalaisten tapojen kuvauksissa. - -Tsheremissien ja votjakkien tavoista puuttuvat sen sijaan suolan ja -leivän esiintuonti, viljalla ripotteleminen ja vastaanottajien -pukeutuminen nurinkäännettyyn turkkiin. - -Syrjänien vastaanottotavat liittyvät läheisesti mordvalais-venäläisiin. -Vastaanottajien pukeutuminen nurinkäännettyyn turkkiin, suolan-leivän -esilletuominen ja viljalla ripottelu tavataan useiden kuvausten mukaan -yhtäaikaisesti vastaanotossa. - -Itämeren suomalaisten alueella esiintyy viljalla ripottelu Virossa, -Venäjän Karjalassa ja Itä-Suomessa, humaloilla ripottelu ja -vastaanottajien pukeutuminen nurinkäännettyyn turkkiin vatjalaisten -tavoissa, humalat ja hiilet Inkerissä, leivällä ja pyhäinkuvalla -siunaaminen ja turkilla peittäminen Suomen ja Venäjän Karjalassa. - -Näiden menojen esiintyminen ja leveneminen osottaa siis samanlaisia -suhteita kuin useat muut tavat, joissa mordvalaisten ja venäläisten -kesken havaitaan läheistä yksityispiirteistä yhtäläisyyttä. - -Muuten on huomioon otettava, että viljalla y.m. vegetabilisilla -aineilla ripottelu kuuluu vanhoihin ja nykyaikaisiin indogermanisiin -häätapoihin. Se kuuluu muinaisindialaisten, kreikkalaisten sekä -roomalaisten tapoihin ja on yleinen monilla nykyisillä indogermanisilla -kansoilla. Sitä ei kuitenkaan saateta pitää erikoisesti indogermanisena -tapana, sillä se kuuluu myöskin monien kaukaisten kansojen, esim. -Tyynen meren saarten asukkaiden avioliittotapoihin. Yleismalkaiset -vertailut indogermanien ja suomalais-ugrilaisten kansojen kesken eivät -tässäkään kohden kykene todistamaan näiden kansojen välisiä läheisempiä -yhdyssuhteita. Verrattaessa keskenään itäisten suomalaiskansojen -vastaanottomenoja kokonaisuudessaan sekä muiden suomalais-ugrilaisten -kansojen vastaaviin tapoihin, näyttäisi ensinmainittujen tavoissa -viljalla ripottelemisessa ilmenevän vierasta käsitystä. Tämän ei -kuitenkaan tarvitse periytyä kaukaisemmalta ajalta kuin siltä, jona -nämä kansat ovat olleet nykyisten indogermanisten naapuriensa -vaikutuksen alaisina. - -Tsheremissien ja votjakkien tavoissa on erinäisten ruokatavaroiden ja -juomien esilletuominen vastaanotettaessa osottautunut yleiseksi -piirteeksi. Kuokien ja juomien käyttäminen nuorikkoa vastaanotettaessa -ei ole harvinaista muuallakaan Europassa. Tämän tavan suhteen herää -ensinnäkin kysymys, johtuuko ruokatavaroiden ja juomien esilletuominen -vastaanotettaessa samoista käsityksistä kuin viljan, leivän, suolan -y.m. käyttö. - -Tsheremissien ja votjakkien vastaanotossa ovat rukousmenot yleisiä; -näihin tiedetään taasen ruokatavaroiden ja juomien käyttämisen -yleisesti liittyvän. Samaten yhtyy vastaanottoon usein morsiamen ja -sulhasen tahi molempien puolten useampien edustajien välinen yhteinen -syönti resp. juonti. Epäilemättä ovatkin juuri nämä seikat laajentaneet -ruokatavaroiden käyttöä näiden kansojen vastaanottomenoissa. -Seuraavassa esitettävät näkökohdat oikeuttavat kuitenkin ottamaan -täälläkin huomioon viljan ja ruokatavaroiden käytön vastaanottamisessa -myöskin varo- ja suojelustoimenpiteiden merkityksessä. - -Viljalla ripottelemisen katsotaan tavallisesti liittyvän ajatukseen -nuoren vaimon tahi avioparin hedelmällisyydestä. W. Mannhardt -käsittelee tutkimuksessaan "Kind und Korn" kysymyksenalaisia menoja. -Hänen käsityksensä mukaan niissä parallellisoidaan ajatus kasvi- ja -ihmismaailman hedelmällisyydestä. Niillä tahdotaan edistää avioparin -jälkeläisten saantia. Vastasyntyneeseen lapseen kohdistuessaan niillä -taasen toivotetaan onnekasta vaurastumista. Saman tapaisia käsityksiä -esittävät myöskin A.H. Post, O. Schrader ja P. Sartori. - -E. Samter on kreikkalaisten ja roomalaisten tapojen nojalla antanut -toisen laatuisen selityksen. Paitsi syntymiseen liittyvissä menoissa, -tavataan viljalla ripottelu kreikkalaisten tavoissa esim. uutta orjaa -vastaanotettaessa. Seitsemäntenä päivänä lapsen syntymisen jälkeen -kuljetettiin lasta seulalla ympäri koko taloa, samalla kun kätilövaimo -sirotteli ympäri koko taloa vehnää, ohraa ja suolaa suojaksi noituutta -vastaan ja pahojen henkien ravinnoksi. Näiden sekä muutamien -analogisten tapojen nojalla väittää Samter viljalla ripottelemisen -alkuaan merkinneen uhria tahikka tapahtuneen henkien hyvittelemisen -tarkoituksessa. E. Crawley näkee riisillä ripottelemisessa niinikään -ajatuksen pahojen henkien ruokkimisesta, tarkoituksella lepytellä ja -hyvitellä niitä. Samalla voi sen perustana myös olla käsitys sielun -pakenemisesta. Celebes-saarilla luullaan ihmisen sielun voivan poistua -hänestä avioliittoon mennessä, ja sen vuoksi ripoteltiin sulhasen -päälle riisiä, jotta sielu jäisi paikoilleen. - -Mordvalaisten, tsheremissien ja votjakkien tavoissa on ripottelun nähty -ensiksikin yhtyvän sellaisiin vastaanoton toimiin, joilla on ilmeisesti -varaustaian luonne. Mordvalaisissa tavoissa ripottelun välineet -(humalat) tuodaan esiin paistinpannussa, mikä selvästi johtuu -hiiloksella vastaanottamisesta; viimeksimainittu vastaanottomeno -tunnetaankin mordvalaisten tavoista. Venäläisissä tavoissa taasen -humaloita käytetään selvästi varausaineena: matkalle varatessa -kuljetaan varattavien ympäri humaloita kantaen. Inkeriläiset käyttävät -vastaanotettaessa yhtä rintaa humaloita ja hiiliä. - -Viimeksi esiintuoduissa esimerkeissä on humaloilla, siis -vegetabilisella ripotusaineella varausaineen merkitys. Myöskin viljalla -on eräissä tavoissa, jotka ovat varsin lähellä varsinaista viljalla -ripottelemista selvästi tällainen käytäntö. Itä-Karjalassa kylvetään -vastaanotettaessa ohraa portaiden eteen. Viljalla ei tässä tapauksessa -ole suoranaista yhteyttä avioparin kanssa. Virossa kylvetään matkalle -lähteneen nuodejoukon jälkeen kauraa. Inkerissä tavataan viljan jyvät -morsiamelle mukaan annettavina varausesineinä. Vielä tiedetään -vastaanotettaessa viljan kanssa yhtäaikaisesti käytettävän leipää, joka -toiselta puolen tunnetaan muiden varausesineiden, kuten ruoskan, -kolmihaaraisen kepin y.m. rinnalla selvänä varausesineenä useissa -avioliittomenojenkin kohdissa (häähunnun poistamisessa, nimenannossa, -morsiusmatkalle mukaan annettavana esineenä j.n.e.). - -Tarkasteltaessa viljalla ripottelemista muiden kansojen tavoissa, -löydetään selviä parallelleja viimeksi puheenaolleen laatuiselle viljan -käyttämiselle. Ripottelu ei aina kohdistu aviopariin tahi morsiameen, -vaan koko hääjoukkoon. Jerusalemissa heitetään ohraa ja suolaa -hääjoukkoon sulhasen suojelemiseksi pahalta silmältä. Krakovassa -ripotellaan viljalla ei ainoastaan sulhasta ja morsianta, vaan koko -morsiussaattuetta. Puolalaiset kuljettavat myöskin morsianta kaikkien -talon ovien luo, jolloin sirotellaan ympäri viljaa. - -Häämenoissa käytetään siis usein viljaa y.m. ruokatavaroita -epäämättömästi varausaineena tahi henkiuhrin merkityksessä. Viljalla -y.m. ripotteleminenkin näyttää usein tapahtuvan tällaisessa -merkityksessä. Vastaanotossa tapahtuvan morsiamen tahi avioparin -viljalla, humaloilla y.m. vegetabilisilla aineilla ripottelemisen -selittämisessä on tällainen näiden aineiden käyttö huomioonotettava. -Ripottelemisista puhuttaessa on vielä muistettava, että ne tapahtuvat -etupäässä juuri vastaanotossa, johon yleensä lukuisia taikoja ja -varausmenoja liittyy. Ajatus jälkeläisten saannista tuntuu tähän -avioliittomenon kohtaan yhtyvänä epäoleellisemmalta. - -Tsheremissiläisen morsiamen muistetaan vastaanotossa heittäneen rahan, -jonka päällä hän oli pyörähtänyt ympäri, katolle tahi katon yli. - -Tähän saatetaan verrata serbialaista tapaa, jossa rahan asemasta -käytetään hedelmiä. Morsiamelle annetaan vastaanotettaessa seulalla -hedelmiä, joita hän heittää katolle. Molemmat tavat yhtyvät ilmeisesti -käsitykseen katosta henkien asuinsijana ja taikalokaliteettina. -Roomalaiset heittivät synnytyksen helpottamiseksi katon yli peitsen, -jolloinka ajateltiin katolla asuvaa deemonia. Samalla huomataan näissä -tavoissa vilja (hedelmät) uhrina tahi varausaineena, tällaisena -yleisesti käytetyn kappaleen, rahan rinnalla. Rahan ohella ovatkin -viljanjyvät, pavut j.n.e. yleisiä hääväen tahi morsiamen kengissä, -vaatteissa tahi povessa käytettäviä varausesineitä. - -Leivän merkityksestä varausesineenä useissa häämenojen toimituksissa on -aikaisemmin puhuttu. Joskus muistuttaa vastaanotossa tapahtuva -leivän käyttö nimenannossa y.m. tavallista. Karjalaiset nostavat -vastaanotettaessa ruisleipämöykkyä, tahi leipää ja pyhäinkuvaa kolmasti -morsiamen tahi avioparin pään päälle. Suola on tunnetuimpia -varausaineita. Mordvalais-venäläisissä tavoissa yleinen leivällä resp. -suolalla-leivällä vastaanotto saattaa siis tämän ajatuksen kannalta -alkuperäisessä merkityksessään liittyä varaamisiin. - - - - -Istuttamismenot y.m. alustalle asettamiset. - - -Morsiamen tahi avioparin alustalle asettamisen tahi asettumisen on -tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa, varsinkin sulhastalossa -ajoneuvoista alas laskeuduttaessa ja yleensä vastaanotossa, nähty usein -tapahtuvan. Muutamat Itämeren suomalaisista kansoista asettavat -morsiamen samassa häämenojen kohdassa alustalle, tahi asettuu aviopari -yhteiselle alustalle. Itä-Suomessa levitettiin reen vierelle vaippa, -jolle sulhanen nosti morsiamen. Suistamolla asetettiin sulhastalon -portaille turkki, jolle sulhanen ja morsian asettuivat. Äyrämöisten -morsian astui sulhastaloon tultua ajoneuvoista matolle. Koprinassa -asettui aviopari sulhastaloon tultua portin eteen asetetulle turkille -vanhempain siunattavaksi. Liiviläisen morsiamen oli astuttava -ajoneuvoista maahan levitetylle kirjavalle peitolle. - -Aikaisemmin nähtiin morsiamen kantamisen vastaanotossa saattavan johtua -ajatuksesta, ettei morsian ajoneuvoista laskeutuessaan saa astua -paljaalle maalle. Luonnollista on, että alustalle asettaminenkin ennen -kaikkea johtuu tästä käsityksestä. Morsiamen ja morsiusparin -ensimäisiin askeleihin sulhasen kotona yhtyy useita selviä -varotoimenpiteitä. Meshtsherjaki-morsiamen oli kuljettava koko matka -ajoneuvoista huoneeseen maahan levitettyä liinavaatetta pitkin. -Alustavaatteelle pannaan joskus raha tahi sormus, samaten kuin -lattialle kynnyksen viereen tahi kynnykselle usein pannaan -vaatekappale, sormus tahi raha morsiamen ensi kertaa astuessa sisälle. -Tsheremissien vastaanotossa alustalle laskeutumisen ohella tavattu -rahalle astuminen kolminkertaisine ympäripyörähdyksineen kuuluu -selvästi saman laatuisten toimenpiteiden sarjaan. - -Alustalle astumisen merkitystä valaisee vielä se syrjänien käsitys, -ettei nuoren parin ole kolmen vuorokauden aikana astuttava maahan -paljain jaloin, sillä paljaaseen jalkaan käy tartunta helpommin. - -Vastaanotossa tapahtuvasta alustalle asettamisesta tahi -asettautumisesta puhuttaessa on johduttu koskettelemaan sitä häätapojen -sarjaa, jolle on ominaista sulhasen, morsiamen tahikka molempien -asettuminen alustalle, tähän liittyvine muine seremonioineen. Näitä -olemme nimittäneet istuttamismenoiksi. - -Istuttamismenot ovat tunnettuja jo muinaisten indialaisten häätavoista. -Niissä havaitaan ensiksikin jo vastaanotossa tapahtunut morsiamen -alustalle asettaminen, joka suoritettiin siten, että vastaanottavat -bramanivaimot asettivat morsiamen hänen ajoneuvoista alas -laskeuduttuaan härän vuodalle. Mutta tätäpaitsi istutettiin morsianta -härän taljalla morsiamen kotona ennen morsiusmatkaa. Roomalainen -sulhanen ja morsian istuivat _confarreation_ eli yhteisen -syöntiseremonian aikana uhrilampaan vuodalla. - -Venäläisissä ja muutamien muidenkin slaavilaisten kansojen tavoissa -havaitaan runsaasti istuttamismenoja, joissa alustana käytetään -turkkia. - -Istuttamismenoista kokonaisuudessaan ei niiden merkityksen ja niiden -perustana olevien käsitysten kannalta ole annettu tyydyttävää -selitystä. O. Schrader katsoo vuodalle asettamisessa säilyneen muiston -ajalta, jolloinka ihmisasunnoissa ei ollut muita istumalaitoksia kuin -vuodat. H. Hirt mainitsee morsiamen kynnyksen yli nostamisen ja -eläimen vuodalle asettamisen jääneen itselleen käsittämättömäksi. -Muistutuksissaan antaa hän kuitenkin vuodalle istuttamisesta saman -suuntaisen selityksen kuin Schrader. - -Löytääksemme mahdollista selvitystä tähän taparyhmään, tarkastelemme -istuttamisien ja alustalle asettamisien esiintymismuotoja ja asemaa -niiden kansojen häämenoissa, joiden piirissä tutkimuksemme -pääasiallisesti liikkuu. - -Aikaisemmasta on ajoneuvoista alaslaskeutumisen ja morsiamen kantamisen -yhteydessä tapahtuva alustalle asettaminen tunnettua. Molemmat tavat -ovat osottautuneet usein olevan yhteydessä sen käsityksen kanssa, -ettei morsian saa astua paljaalle maalle. Näitä paitsi liittyy -muihinkin häämenojen kohtiin alustalle asettamisia eli varsinaisia -istuttamismenoja. Niissä voidaan erottaa _yksipuoliset_, joko -morsiameen tahi sulhaseen kohdistuvat, sekä _avioparin yhteiset -istuttamiset_. Vastaanotossakin saattaa morsiamen alustalle asettamisen -ohella esim. votjakkien tavoissa tapahtua avioparin samalle alustalle -asettuminen. Länsivenäläisissä tavoissa ovat istuttamiset yksipuolisia, -sulhasen istuttamisia kotona ennen nuodematkalle lähtöä ja morsiamen -istuttamisia neitoillan menoissa. Muinaisindialaisissa menoissa oli -istuttaminen yksipuolista (morsiamen), kun siihen sijaan roomalaisissa -aviopari istui yhteisellä alustalla. Tutkimuksemme alaisilla kansoilla -tavataan yksipuolinen (morsiamen) istuttaminen esim. mordvalaisilla; -mutta suurin osa istuttamisia kohdistuu kuitenkin aviopariin. Itämeren -suomalaiset istuttavat sekä morsianta yksin että avioparia. - -Istuttaminen liittyy useimmiten sellaisiin avioliittomenojen kohtiin, -joilla on uskonnollinen merkitys tahi jotka muuten ovat näiden menojen -huomattavimpia ja juhlallisimpia toimituksia. Muinaisindialaiseen -morsiamen istuttamiseen yhtyi siunauksen tapaisia toivotuksia ja sen -yhteydessä toimitettiin neljä _äjya-uhria_, joista joka kerta osa -vuodatettiin maahan. Roomalaisten tavoissa yhtyi istuttaminen -huomattavimpaan avioliittoseremoniaan, _confarreatioon_. - -Venäläisillä y.m. slaaveilla on istuttaminen tavallista vanhempien -toimittaman siunauksen yhteydessä. Siunatessa saattavat myöskin -vanhemmat asettua turkisalustalle, tahi ovat he nurinkäännettyyn -turkkiin pukeutuneina turkisalustalla olevaa sulhasta siunatessaan. - -Siunaukseen, hyvästelyyn ja vastaanottoon yhtyy istuttaminen myöskin -karjalaisten, inkeriläisten ja vatjalaisten tavoissa. Istutusalustana -käyttävät viimemainitut samaten kuin venäläiset yleisesti turkkia -("turkilla prostitus"). - -Paitsi aikaisemmin puheenaolleita varsinaisesti tutkimuksemme alaisten -kansojen tavoissa esiintyneitä alustalle asettamisia, muistamme -votjakkilaisen morsiusparin istuneen alustalla n.s. vihkimäseremonian -aikana. Tsheremissiläinen nuori pari oli perinnön luovutusmenon aikana -huopamatolla polvillaan. - -Istuttaminen näyttää siis liittyvän muutamiin huomattavimpiin -häämenojen toimituksiin, joiden yhteydessä kaikenlaisia -varotoimenpiteitä tavataan. - -Paitsi istuttamisessa tavallista, havaitaan häämenoissa toisenkin -laatuista karvaisen tahi muunlaisen peiton käyttöä. Eräissä häämenojen -kohdissa aviopari peitetään yhteisellä peitolla, jonka usein mainitaan -olevan karvainen. Vitebskin läänissä heitettiin sulhasen ja morsiamen -yli turkki heidän antaessaan toisilleen kättä. Tshuvassilainen nuori -pari istuu turkilla tahi huopapeitolla peitettynä avioparin välisen -yhteisen syönnin ja häähunnun poistomenon aikana. Itä-Suomessa asettuu -morsiuspari vastaanotettaessa portaiden eteen levitetylle peitteelle ja -saa toisen peiton päänsä yli. Kuolemajärvellä heitti anoppi -sulhasjoukon tullessa sisälle sulhasen ja morsiamen päälle vaatteen -niin, että he jäivät sen alle yhtaikaa. Tämän yhteydessä muistettakoon, -että roomalainen morsiuspari istui _confarreation_ aikana uhrilampaan -vuodalla peitetyin päin. - -Peittäminen on siis läheisenä analogiana istuttamiselle. Paitsi sitä, -että ne esiintyvät yhdenaikaisesti, käytetään peittona usein karvaista -nahkaa, mikä on yleisin istutusalustanakin, jotapaitsi peittäminen -liittyy saman tapaisiin toimituksiin kuin istuttaminenkin. - -Muista karvaiselle alustalle asettumisista huomattakoon vielä -valkovenäläinen tapa, jonka mukaan avioparin on mentävä sulhasen -kotiin, saunaan ja makuuhuoneeseen turkin yli, sekä tshekkiläinen tapa -kulkea sisälle karvaisen maton yli. - -E. Crawley ja A.H. Post lukevat avioparin yhteisellä peitolla -peittämisen kontakti-(yhdistys-)menojen sarjaan. Peittämiseen, samaten -kuin yhteiselle alustalle asettamiseenkin saattaa niilläkin kansoilla, -joiden tapojen piirissä tutkimuksemme liikkuu, liittyä ajatus -naimisiinjoutuvien yhdistymisestä avioliitossa. Tähän viittaa jo se -seikka, että alustalle asettaminen ja peittäminenkin tavataan selviin -kontaktimenoihin, kuten yhteiseen syöntiin yhtyneenä. - -Paitsi molempien naimisiinjoutuvien samalle alustalle asettumista -olemme tavanneet runsaasti yksipuolisia istuttamisia. Samaten tunnetaan -morsiusparin samalla peitolla peittämisen yhteydessä sellaisia -peittämisiä, jotka kohdistuvat vain toiseen naimisiinjoutuvista. Edellä -puheenaollut teoria ei sovellu tällaisen yksipuolisen istuttamisen -enempää kuin peittämisenkään selitykseksi. Samaten kuin eräissä -tapauksissa morsiamen hunnuttaminenkin, liittyy peittäminen -samanlaisiin avioliittomenojen kohtiin kuin istuttaminen. Peittämisen -tunnemme taasen yleisenä suojelus- ja varotoimenpiteenä. Se, kuten -alustalle asettamisetkin, ei useimmissa tapauksissa saattane kuulua -muuanne kuin niiden moninaisten varotoimenpiteiden sarjaan, joita niin -runsaasti häämenojen tärkeiksi käsitetyissä kohdissa tavataan. - -Xäiden tapojen selittämisessä on erityistä huomiota pantava sille -seikalle, että niinhyvin yhteisessä kuin yksipuolisessa istuttamisessa -istutusalustana on karvainen turkki tahi eläimen vuota, joita -peittämisissä käytetään myös peittona. - -Istuttamisessa, alustalle asettamisessa y.m. tapahtuvan turkispeitteen -rinnalla on vastaanottajien tahi siunausta toimittavien vanhempien -pukeutuminen nurinkäännettyyn turkkiin tunnettua. Muissakin häämenojen -kohdissa pukeutuu joku häiden huomattavimmista henkilöistä, etupäässä -juuri morsian, karvaiseen pukineeseen. Vjatkan läänissä puetaan morsian -morsiusmatkaa varten lammasnahkaturkkiin. Syrjäniläinen morsiuspari -istuu hääjuhlassa turkki päällä. Näitä tapoja saatettaneen tuskin -selittää muuksi kuin varaamisiksi, joissa karvaiselle pukineelle -annetaan erikoisesti suojeleva merkitys. Seuraavassa puheenaolevat sekä -etempänä esitettävät päähineeseen ja käsineihin kohdistuvat tavat -tekevät mielestämme tämän selitystavan täysin oikeutetuksi. - -Eläinten nahkoja ja karvoja käytetään yleisesti suojana noituutta, -erittäinkin pahaa silmää vastaan. Syrjänit sekä Vjatkan läänin -venäläiset panevat morsiamen poveen vihkimä- ja morsiusmatkalle -villoja. Muinaisindialaisella morsiamella oli kaulassaan lampaan -villoista tehty kaulanauha. Roomalaisella morsiamella oli suojana -pahoja voimia vastaan villaiset nauhat, _vittae laneae_, jotka -sidottiin tukkaan. - -Muinaisten indialaisten mainitaan käyttäneen istutusalustana punaista -eläimen vuotaa. Tämä väri tunnetaan edellisestä taikaväriksi, joka -tavataan useiden häämenoissa käytettävien suojelevien esineiden -(morsiushunnun, suojusten ja lyhtyjen, morsiamen kaulanauhan j.n.e.) -värinä. - -Venäläisissä, erittäinkin länsivenäläisissä häämenoissa huomataan -sulhasen kotona ennen nuodematkalle lähtöä tapahtuvan yksipuolisen -istuttamisen rinnalla sulhasen (tahi sulhasen ja nuodejoukon) -seisottaminen paistinpannulla. Tähän liittyy juhlallinen pyhäinkuvalla -siunaus, kuten istuttamisessakin. Paistinpannulla seisottaminen on -selvä tulella tahi hiiloksella varaamisesta johtunut varausmeno ja on -tässä suhteessa mielenkiintoisena parallellina istuttamismenoille -niiden merkitystä arvosteltaessa. - -Vielä saatetaan mainita, että länsivenäläisissä menoissa morsiamella -nahalla istuessaan on kädessänsä leipä tahikka pitelee hänen veljensä -sen aikana kädessään piirakkaa. Leivän asema varausesineenä on -entuudestaan tunnettua. - -Viimeksi puheenaolleet tavat ja käsitykset, varsinkin istuttamismenojen -liittyminen sellaisiin häämenojen kohtiin, joissa yleensä monenmoisia -varotoimenpiteitä tavataan, sekä se seikka, että alustana usein on -karvainen nahka, jolla on varaavan esineen merkitys, oikeuttavat -lukemaan varsinaiset istuttamismenotkin, kuten muutamat muut alustalle -asettamiset, suurimmalta osaltaan niiden varotoimenpiteiden sarjaan, -joiden erinäisissä tärkeissä häämenojen kohdissa tulee suojella joko -jompaakumpaa naimisiinjoutuvista tahi avioparia vahingollisilta -vaikutuksilta. - -Häämenoissa havaitaan joukko menoja, joissa päähineellä näyttää olevan -erikoinen merkitys. Näistä on tunnetuimpia sulhasen päähineen -asettaminen morsiamen päähän, josta puhutaan esim. virolaisten, -germanien ja slaavilaisten kansojen tavoissa. E. Crawley lukee ne -tavat, joissa sulhanen tahi morsian pukeutuu vastakkaiselle -sukupuolelle kuuluviin vaatekappaleihin, kontaktimenojen luokkaan. -Useilla päähineeseen kohdistuvilla tavoilla ei kuitenkaan näytä olevan -tällaista luonnetta. Morsiamen pukeutumisesta miehen päähineeseen -puhutaan tshuvassien tapoja koskevissa kuvauksissa. Selville ei -kuitenkaan käy, onko päähine sulhasen. Yleisiä ovat tavat, joiden -mukaan sulhanen ja nuodejoukkolaiset eivät eräissä häämenojen -kohdissa saa ottaa päähinettä päästänsä, tahikka on sulhasen oltava -karvanahkaiseen päähineeseen pukeutuneena j.n.e. Päähineen päässäpitoon -yhtyy usein obligatorinen käsineiden kädessä pitäminen. Niinpä esim. -venäläinen sulhanen ja nuodejoukko pitävät morsiamen kotona päähineet -päässä. Lappalaiset kosiomiehet eivät ota lakkia pois päästä -kosintatilaisuudessa. Vienan Karjalassa ei sulhanen kosintamatkalla ota -lakkia päästä eikä käsineitä kädestä, Itä-Suomessa ei sulhanen saanut -nuodejoukon kanssa morsiustaloon tultuaan ottaa lakkia päästänsä. -Niinikään on lahjojen jakajan pidettävä päähine päässä ja käsineet -kädessä. Savossa eivät morsiussaattueen miehet ottaneet sisälle -tultuaan hattua pois päästänsä ja Böömissä on sulhanen kesälläkin -karvalakkiin pukeutuneena karvakintaat kädessä. Samoin on -tshuvassilaisen ja inkeriläisen sulhasen häissä kesäkuumallakin -pidettävä karvalakki päässä. - -Edelleen on mordvalaisten tavoista tunnettua vastaanottajan -pukeutuminen nurinkäännettyyn karvalakkiin. Tällaiset päähineeseen -kohdistuvat tavat ovat yleisiä vierekkäin istuttamisen yhteydessä? Kun -mordvalainen morsian oli saapunut sulhasen kotiin, istuutui sulhanen -morsiamen viereen ja painoi lakin syvälle silmilleen. Morsiamen kotona -oli sulhasen pidettävä koko aika päähine päässään. Meshtsherjakit -istuttavat nuoren parin sulhasen kotiin saavuttua vierekkäin penkille. -Sulhasen on tällöin oltava päähine päässä, morsiamen pää peitettynä. --- Vielä mainittakoon, että syrjäniläinen morsian on vihkimiseen saakka -lammasnahkaiseen lakkiin puettuna, jota hän ei heitä päästään -nukkuessaankaan. - -Päähineeseen kohdistuvissa tavoissa ja istuttamismenoissa havaitaan -siis paitsi sitä, että niitä noudatetaan toistensa yhteydessä, eräitä -vertauskohtia. Päähine on useimmiten karvaisesta nahasta ja päähineen -päässäpito on obligatorista usein samallaisissa kohdissa (vierekkäin -istuttaessa) kuin alustalla istuminen, joskus sen yhteydessä. -Vastaanottajan nurinkäännettyyn karvalakkiin pukeutuminen vastannee -nurinkäännettyyn turkkiin pukeutumista. Karvaiseen päähineeseen -pukeutuminen ja päähineen päässä pitäminen yhtyvät siis samaan -suojelutoimenpiteiden sarjaan, kuin mihin eräät peittämiset ja -karvaisella alustalla istuttaminen kuuluvat. - -Näihin on varmaankin vielä luettava käsineiden kädessä pitäminen ja -käsien peittäminen eräissä tilaisuuksissa. Kuten jo aikaisemmasta on -huomattu, on se useinkin tavallista yhdenaikaisesti päähineen -päässäpidon kanssa. Käsineiden mainitaan joskus olevan karvaiset. Näin -oli Saarenmaalla virolaisen morsiamen häissä pidettävä koko aika -käsineet kädessään, samalla kun sulhanen piti hattunsa aina nenään -saakka painettuna ja samaten käsineet kädessä. Böömiläisellä sulhasella -tuli häissä olla karvakintaat kädessä. Karjalaisen morsiamen on -morsiusmatkalla oltava kintaisiin pukeutuneena. - -Venäläiset peittävät naimasopimusta tehtäessä kättä lyötäessä kädet -vaatteella, tahi toimittavat kädenlyönnin kauhtanan liepeisiin -käärityin käsin. Mordvalaiset ja karjalaiset lyövät kättä kauhtanan -liepeisiin käärityin käsin tahi käsineet kädessä. - -Saman tapaisista käsityksistä johtunee tsheremissien kolminkertainen -ohjasten luovutuksen toimittaminen vaatteen liepeisiin käärityin käsin -ja suomalaisten tapa peittää kädet lahjaa annettaessa. - -Istuttamismenojen kulkeutumishistoriallisista vaiheista ei ole helppoa -päästä varmoihin tuloksiin. Niiden perustana olevan ajatuksen kannalta -kuuluvat ne sellaisiin tapoihin, joita määrätyillä kultturiasteilla voi -odottaa löytävänsä missä hyvänsä maanpallolla. Näin havaitaankin -samalle alustalle istuttaminen esim. Meksikon atstekien -avioliittotavoissa. Tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa on -kuitenkin havaittavissa muutamia piirteitä, joiden avulla eräitä -päätelmiä tässäkin suhteessa saatetaan tehdä. Turkin tahi eläimen -vuodan käyttö istutusalustana on yleistä niiden suomalais-ugrilaisten -kansojen (mordvalaisten, syrjänien, karjalaisten, inkeriläisten) -tavoissa, joiden tavat muissakin suhteissa osottavat yksityiskohtaisia -yhtäläisyyksiä venäläisten kanssa, joihin nämä piirteet -oleellisimpina kuuluvat. Tätäpaitsi liittyvät vielä näiden kansojen -alustalleasettamismenot etupäässä samoihin toimituksiin kuin -venäläisten tavoissa. Näiden kansojen tapojen voi näin ollen vähintään -katsoa saaneen vaikutusta venäläiseltä taholta, joskin alustalle -istuttamisella samalla saattaa olla heidän tavoissaan omaperäinen -pohja. - - - - -Ympärikulkemiset ja ympärikuljettamiset. - - -Kosinta- ja häätapojen on nähty sisältävän runsaasti menoja; jotka -ilmenevät joihinkin sulhas- tahi morsiustalon kohtiin y.m. kohdistuvina -ympärikulkemisina ja ympärikuljettamisina. Näistä ovat lukuisten -kansojen tavoissa havaittavat tulisijan ja pöydän ympäri kulkemiset -yleisimpiä ja mielenkiintoisimpia. - -Tulisijan ympäri kulkeminen tapahtui jo muinaisindialaisissa häissä, -joissa se oli yhtenä huomattavimmista menoista. Ennen tuliuhria -kulkivat sulhanen ja morsian tulen ympäri, mikä uudistetun tuliuhrin ja -kivelleastumisseremonian kanssa vaihdellen tapahtui kolme kertaa. -Roomalaiset uhrasivat morsiamen kotona _confarrentiossa far_-leivän -tulessa, jota ennen osanottajat saattueessa kulkivat uhrialttarin -ympäri. - -Nykyisten indogermanisten kansojen tavoissa on tulen tahi tulisijan -ympäri kulkemisen yleisimpänä muotona morsiamen tahi avioparin -kuljettaminen tahi kulkeminen tulisijan tahi tulen ympäri. Mitä niihin -kansoihin tulee, joiden tapojen piirissä tutkimuksemme pääasiallisesti -liikkuu, on varsinainen tulen ympäri kulkeminen havaittu vain -votjakkien menoissa ja niissäkin vain rajoitetulla alueella; -tätäpaitsi näyttävät nämä votjakkien tavat saaneen vaikutusta -kreikkalais-katolisen kirkon seremoniojen taholta. Tulisijaan -kohdistuvia menoja, jotka eivät ole ympärikulkemisia (uunin luokse -vienti), on siihen sijaan mordvalaisten tapojen havaittu yleisesti -sisältävän. - -Tulen ja tulisijan ympäri kulkemisesta on annettu erilaisia selityksiä. -O. Schrader näkee niissä menon, joka yhdessä muutamien veden kanssa -suoritettavien keralla kuvaa avioliittoa tulen ja veden, ihmiselämän -tärkeimpien elementtien yhdistyksenä. Käsitys tulen ja veden -yhdistyksestä, ollen luonteenomainen kesäiseen päivän seisaukseen -liittyville juhlille, sisältää oikeastaan hedelmällisyyden -symbolisoimisen. - -Yleisin lienee käsitys tulisijan ympäri kulkemisesta menona, jonka -tarkoitus on esittää nuorikko uuden kodin haltijoille (liesi = kodin -haltijoiden tyyssija) ja saattaa hänet niiden yhteyteen. Tämän -käsityksen kannattajista mainittakoon H. Schurtz, J. Lippert, E. Samter -ja F. Keitzenstein. P. Sartorin käsityksen mukaan on tulen ympäri -kulkemista siinä tapauksessa, että tuli sen yhteydessä alkujaan on -ollut oleellinen, pidettävä ennen kaikkea puhdistus- tahi -suojelustaikana, vaikkakin siihen jo aikaisin on saattanut liittyä -ajatus henkien kunnioittamisesta. Se voisi myöskin olla paljas -vastaanottomeno (_Annahmeritus_), jolloinka sitä ei olisi erotettava -muista ympärikulkemisista, joissa tulta ei tavata. - -Votjakkien menoista on käynyt selville, etteivät tulen ympäri -kulkemiset aina kohdistu tulisijaan, vaan tapahtuvat muunkinlaiseen -tuleen, nimittäin kynttilään kohdistuvina. Jollei tätä votjakkien tapaa -pidetä kokonaan myöhäsyntyisenä, vaan vanhemman tulisijan ympäri -kulkemisen jatkona, herää ajatus, että asumusten muodostuttua -sellaisiksi, ettei tulisijan ympäri voitu kulkea, tämä substituoitiin -muunlaisella tulella. Tällöin olisi kuitenkin tulen ympärikulkemisen -katsottava kohdistuvan alkuperäisesti tulisijaan. Tästä puhuttaessa on -muutamiin virolaisten tapojen piirteisiin pantava huomiota. Virolaiset -eivät kulkeneet tulen ympäri asumuksessa, vaan talon ulkopuolella. Koko -hääjoukko lähti poltettavaksi tuomitun puun luokse; se hakattiin -kappaleiksi ja sytytettiin tuleen. Sitten kuljetti _peiopois_ morsianta -kolmasti tulen ympäri, samalla kun kolme aseenkantajaa piteli -miekkojaan ristiin lyötyinä morsiamen pään päällä. - -Meno näyttäisi käsitetyn tässä tulen ympäri kulkemiseksi yleensä, -liittymättä erikoisesti kotilieteen. Samalla yhtyy siihen selvästi -varaustaikoihm kuuluva toimitus, miekkojen pitäminen morsiamen pään -päällä. Kun lisäksi tunnemme tulen aseman sen laatuisissa varaamisissa, -joissa varattavan ympäri kuljetaan varaavan aineen kanssa, ei tuntuisi -mahdottomalle ajatus, että tulen ympäri kulkeminen eräissä tapauksissa -kuuluisi varausmenojen sarjaan, vastakkaisena muotona tavalliselle -varaavan esineen kanssa ympärikulkemiselle. - -Mitä vanhoihin indialaisiin ja muihin indogermanisiin kansoihin tulee, -on esi-isien ja kotijumalien palvonta kyllä saattanut olla oleellisinta -kotilieden ympäri kulkemisessa. Myöhemmin, kun käsitys liedestä -kotijumahen asuinsijana on himmentynyt, on se kuitenkin säilyttänyt -merkityksensä taikalokaliteettina. Niinpä nuorikon tuontiin usein -yhtyykin uhri tulen tahi uunin haltijalle. Tämä uhri liittyy samalla -muihin uuden kodin paikkoihin kohdistuvaan uhriantimien jakeluun. -Virolainen morsian heittää tuleen uhrilahjan _tule-emalle_, mutta sen -ohella kuljetetaan häntä kaikissa talon paikoissa, jolloin hän kuhunkin -(m.m. kaivoon) heittää rahoja tahi nauhoja. Samoin tapahtuu -liiviläisissä ja suomalaisissa tavoissa, joissa morsian lahjoittaa -tallille, navetalle, lammasnavetalle ja saunalle kullekin parin -käsineitä, vyön tahi nauhanpaloja ja asettaa käsimyllylle sormuksen. -Itä-Suomessa kuljetettiin morsianta talon eri rakennuksissa, jolloin -hän pani joka huoneen kynnykselle rahan. Tulen tahi tulisijan haltijan -lepytteleminen saattaa näin ollen tapahtua yhtärinnan muissa talon -osissa asustavien haltijoiden hyvittelyn kanssa. - -Häämenoissa havaitaan yleensä ympärikulkemisia ja ympärikuljettamisia, -jotka näyttävät johtuvan ajatuksesta, että morsian on uutena tulokkaana -asetettava siihen suhteeseen uudessa ympärystössä, mikä hänellä uuden -kodin jäsenenä on oleva. Ajatus nuorikon tutustuttamisesta niihin uuden -ympärystön paikkoihin, joissa hän etupäässä tulee liikkumaan, sekä -varaaminen näissä paikoissa asuvien taikavoimien suhteen tuntuu niiden -ohessa luonnolliselta. Mitä sulhasen kotona tapahtuvaan tulisijan -ympäri kulkemiseen tulee, voisi silläkin olla myös tämän laatuinen -merkitys. Tällainen ajatus esiintyy muihinkin tulokkaihin, ei vain -nuorikkoon nähden. Uutta orjaa kuljettivat kreikkalaiset lieden ympäri. -Samoin kuljetetaan uutta palvelustyttöä kolmasti tulisijan ympäri tahi -on hänen, kuten vastaostetun eläimenkin, kurkistettava savutorveen. - -Tulen ja tulisijan ympäri kulkemisen ohella kuuluu pöydänkin ympäri -kulkeminen useiden Europan kansojen tapoihin. P. Sartori katsoo pöydän -ympärikulkemisen esineenä tulleen tulisijan sijalle. Käsittämällä -ympärikulkemiset ja -kuljettamiset tutustuttamisen ja yhteyteen -asettamisen ajatuksen kannalta, tuntuisi kuitenkin luonnolliselta, että -pöytä semmoisenaankin yhtenä talouden tärkeimmistä keskuksista on -tullut ympärikulkemisen esineeksi. - -Kuten edellä viittasimmekin, saattaa mordvalais-venäläisten tapojen -uunin luokse vienti perustua viimeksi puheenaolleen laatuisiin lieden -ja pöydän ympäri kulkemisessa havaittaviin käsityksiin. Tämä tapa -esiintyy virolaisten menoissa samalla askaroittamismenon luontoisena: -nuorikon on heitettävä uuniin puita. - -Ympärikulkemisien sarjasta ovat erikoisen maagillisten toimitusten -suorittajan tahi häiden jonkun virkahenkilön toimittamat nuode- tahi -hääjoukon ympärikulkemiset matkalle varatessa selviä varausmenoja. -Varattavien ympäri katsotaan näin syntyvän kaikelta pahalta suojeleva -piiri. Käsitettäessä tulen ympäri kulkeminen varaus- ja puhdistusmenon -merkityksessä, saavutettaisiin tämä varaavan tahi puhdistavan elementin -ympäri kulkemalla. Edellisen laatuinen käsitys ilmenee nähtävästi -eräissä toisissa ympärikulkemisissa, kuten _sagusin_ kolminkertaisessa -morsiamen ympäri kulkemisessa häähuntua poistettaessa ja morsiamen -ympäri kulkemisessa ennen aviovuoteelle asettamista. - -Näitä paitsi on häämenoissa vielä eräitä ympärikulkemisia, joiden -merkitys näyttää hämärälle. Tsheremissien ja tshuvassien tavoista -tunnetaan nuode- ja hääjoukon toimittama kolminkertainen sekä morsius- -että sulhastalon pihan tahi _shilak_-laitteen ympäri kulkeminen. Näitä -lienee lähinnä verrattava seuraavan laatuisiin ympärikulkemisiin muiden -kansojen tavoissa. Kun lappalaiset kosiomiehet olivat tulleet morsiamen -pihaan, kierrettiin asumus yhteen kertaan, ja -- jollei tultu -vastaanottamaan -- uudelleen toiseen ja kolmanteen kertaan. Siperian -tatarien hääjoukko ajaa kolmasti sulhasen jurtan ympäri. Samojedilainen -morsiussaattue ajoi ensin kolmasti morsiamen isän jurtan ympäri, sitten -kolmasti sulhasen isän jurtan ympäri. Pietarhovin piirikunnassa ajoi -ishori-sulhanen morsiamen kylään saavuttua 2-3 kertaa koko kylän -ympäri. Koprinan ja Tyrön inkeriläismorsian taasen juoksee -sulhastalossa kolmeen kertaan aitan ympäri, jossa hunnuttaminen -tapahtuu. Beduinit kuljettavat morsianta kolme kertaa sulhasen teltan -ympäri. - -Näitäkin ympärikulkemisia saatettaneen selittää varausmenojen kannalta: -niiden kautta tahdotaan varautua sellaisten paikkojen kanssa, joissa -joudutaan oleskelemaan ja joiden kanssa ensi kertaa tullaan yhteyteen -(vieras asunto, _shilak_, teltta, aitta j.n.e.). Luonnolliselta tuntuu -niiden ohella myöskin ajatus yhteyteen asettumisesta molempien puolten -(hääjoukon ja morsiamen kodin) ja etenkin uuden tulokkaan ja niiden -paikkojen tahi sen kokonaisuuden kanssa, jossa tullaan liikkumaan. - -Primitivisiin käsityksiin perustuvina tavataan ympärikulkumenoja -yleismaailmallisena taparyhmänä erilaisten kansojen avioliittomenoissa. -Näin kulki esim. Meksikon atsteki-morsian sulhasen kotiin saavuttua -tulen ympäri. Laatuunsa ja yleisyyteensä nähden saattavat useimmat -ympärikulkemiset ja ympärikuljettamiset, tulen ympäri kulkeminenkin -lukuunotettuna, olla tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa -omaperäisiä. - - - - -Varsinaiset kontaktimenot. - - -Edellä tarkasteltujen toimitusten päätarkoitukseksi on osottautunut -pyrkimys tehdä nuorikon ensi askeleet uudessa ympärystössä -onnellisiksi ja saattaa hänet tarpeelliseen ja vaarattomaan yhteyteen -uuden ympärystönsä kanssa. Viimeksi puheenaolleiden tapaisten -yhteensaattamismenojen ohella sisältävät häätavat joukon toimituksia, -joilla morsian ikäänkuin sisäisesti saatetaan tarpeelliseen suhteeseen -mieheensä ja tämän perheen jäseniin. - -Yleisimpiä menoja tutkimuksemme alaisten kansojen häätavoissa ovat -sulhasen ja morsiamen väliset yhteiset syönnit resp. juonnit, joita -jo kosintamenojenkin havaittiin sisältävän. Niitä tavataan -vastaanottomenojen, istuttamisien, peittämisien ja rukousmenojen -yhteydessä ja ovat ne myöskin aviovuoteelle asettamisessa yleisiä. - -Sama perusajatus, mikä ilmenee avioparin välisen läheisen yhteyden -luomisessa yhteisen ruoan tahi juoman nauttimisen kautta, on -huomattavissa niissä tavoissa, joilla yhteys uuden perheen muiden -jäsenten kanssa aikaansaadaan. Tsheremissien ja votjakkien tavoissa jo -vastaanotossa tapahtuva yhteinen syönti nuorikon resp. morsiusparin ja -sulhasen perheen jäsenten välillä on epäilemättä samanlainen mutta -laajempi unionin synnytysmeno, johon liittyy ajatus uuden -perheenjäsenen yhteydestä koko perheyhdyskunnan kanssa. Mordvalaisten -tavoissa havaittu anopin toimittama nuorikon syöttäminen ja -tsheremissien tavoista tunnetut nuorikon ja sulhasen vanhempien välillä -tapahtuvat menot kuvastavat sitä, miten ennen kaikkea tahdottiin luoda -yhteys niihin uuden perheen jäseniin, joihin nuorikko miehensä jälkeen -välittömimpään suhteeseen joutuu. - -Osaksi kontaktimenon merkityksen olemme antaneet myöskin yhteisellä -alustalla istumiselle ja yhteisellä peitolla peittämiselle, joskin -niiden varausmenon luonteisuus on osottautunut epäämättömäksi. - -Tähän ryhmään kuuluvat tavat ovat yleisimpiä kaikkialla noudatettavista -avioliittomenoista. Näin tavataan esim. yhteinen syönti ja juonti -avioliittoon joutuvien välisen yhteyden synnyttämismenona -lukemattomilla, useinkin mitä erilaisimmilla kultturiasteilla olevilla -kansoilla. - -Paitsi varsinaisesti tutkimuksemme alaisten kansojen tapoihin, kuuluu -yhteisiä syönti- ja juontimenoja useiden muidenkin suomalais-ugrilaisen -heimon kansojen avioliittotapoihin. Itämeren suomalaiset käyttävät -yhteisessä syönnissä tavallisesti samaa lusikkaa. - -Nämä suomalais-ugrilaisten kansojen tavat liittyvät epäilemättä -yleismaailmalliseen taparyhmään. Lukuunottamatta sitä, mitä näihin -kuuluvien, avioliittosopimuksen vahvistusmenon merkityksessä -tapahtuneiden menojen suhteen on käynyt ilmi, on useimmissa tapauksissa -erittäin vaikeaa, jopa hyödytöntäkin koettaa niiden suhteen saada -selville geneettisiä tahi mahdollisia lainaussuhteita. - - - - -Kestitysmenot ja lahjojen antaminen. - - -Morsiamen toimittamia kestitysmenoja voidaan tarkastella lähentymisen -ja yhteyden aikaansaamista tarkoittavina menoina, joskin niillä usein -samalla on askaroittamismenojen merkitys. Nekin kohdistuvat ensi -sijassa sulhasen vanhempiin, sen jälkeen muihin sukulaisiin ja -häävieraisiin. Niissä kuvastuu myös usein ajatus nuorikon asemasta -muiden perheen jäsenten suhteen. - -Edellisiin tapoihin verrattava ajatus sisältyy myöskin kosinta- ja -häämenoissa yleiseen lahjojen jakamiseen. Lahjojen antaminen on -useimmiten molemminpuolista: lahjan saaja antaa tahi lupaa vastalahjan. -Kosinnassa alotetaan molempien puolten välinen lähentyminen usein -lahjojen antamisella, jolloin kosiva puoli ymmärrettävästi ensi sijassa -pyrkii lahjan kautta aikaansaamaan toivottavaa suhdetta. Kosinnassa -käytetyillä kestitysaineilla on läheltä lahjaan verrattava merkitys. -Morsiamen ensimäinen tutustuminen sulhasen sukulaisiin tapahtuu usein -lahjojen jakamisessa. - -Paitsi avioliittomenoissa, on lahjojen antaminen yleistä muulloinkin, -tahdottaessa aikaansaada lähentymistä ja likeisiä suhteita. Lahjan -merkityksestä yhteyden aikaansaajana puhuu aikaisemmin mainittu -votjakkien tapa, jonka mukaan lahja käy sulhasen sukulaisilla kädestä -käteen ja kukin pyyhkii sillä suutaan tahi kasvojaan. - -Niiden lahjojen, joita kestitysmenossa kestityksen nauttijat antavat -morsiamelle, tarkoituksena saattaa samalla olla antaa korvausta häissä -nautitusta kestityksestä. Antimet tulevat tällöin useimmiten -morsiamelle tahi uudelle perheelle, joten tällainenkin lahjominen -saatetaan käsittää myös edellisen tapaisessa merkityksessä. -Myöhäisemmässä muodossaan on kestityksen ja lahjan annon suhde -kehittynyt päinvastaiseksi: lahjan antaminen oikeuttaa osaaottamaan -kestitykseen. - - - - -Askaroittamismenot. - - -Joko varsinaisena hääpäivänä tahi sitä lähinnä seuraavina päivinä -suorittavat tutkimuksemme alaiset kansat ne yleiset menot, joissa -nuorikon on toimitettava erilaisia askareita. - -Näihin olemme lukeneet myös vedelläkäynnin. Siihen näyttää kuitenkin -yhtyvän useampia eri käsityksiä, joten sitä on tarkasteltava -laveammassa merkityksessä kuin yksinomaan askaroittamismenona. - -Edellä on vedelläkäyntimenon yleisyydestä slaavilaisten kansojen -tavoissa yleensä ollut puhetta. Samalla kuuluu tämä meno muutamien -muidenkin Europan kansojen tapoihin. Uuskreikkalaiset vievät morsiamen -juhlakulkueessa kaivolle, jossa hän ammentaa vettä ja heittää erilaisia -ruokatavaroita lähteeseen. Albanialainen morsiuspari menee kaivolle, -jossa vastanaineet kastelevat toisiaan vedellä. - -Vedelläkäyntiseremonia kuuluu myös muutamien Itämeren suomalaisten -kansojen tapoihin. Virolaisten tavoissa havaitaan ensiksikin sellaisia -vesipaikkaan kohdistuvia menoja, jotka ovat yhdenveroisia eräiden -muiden uuden kodin paikkoihin kohdistuvien kanssa. Morsian viedään, -paitsi kaivolle, myös puutarhaan, talliin, vilja-aittaan j.n.e., -joihin, samaten kuin tuleen, hän heittää uhriantimina rahan tahi -nauhoja. Tätäpaitsi saattavat sekä sulhanen että morsian heittää -yhteisesti rahan kaivoon _wee-emalle_ (_kaeivu-anne_, kaivoannin). -Lisäksi sisältävät virolaisten tavat menoja, jotka osottavat -varsinaisia vedelläkäyntimenon piirteitä. Vesipaikalle lähtee koko -hääsaattue. Perillä ammennetaan vettä ja kaadetaan vesiastiat, -jotapaitsi naimisiinjoutuvat saattavat valella toisiaan vedellä. -Varsinaisen vedelläkäyntimenon luonne on menolla myös karjalaisten, -inkeriläisten ja vatjalaisten tavoissa. Inkeriläiset vievät morsiamen -vedelle hääpäivän jälkeisenä päivänä. Kaivoon pudottaa morsian rahan ja -potkaisee yhtaikaa sulhasen kera täytetyt vesiämpärit kumoon. Lopuksi -kastellaan muut paitsi sulhasta ja morsianta. Vatjalaiset menivät -vedelle juhlakulkueessa, aviovuoteelta nousemisen jälkeen. Avioparin -oli määrä peseytyä kaivolla tahi avannolla. Edellä kulki airueita -liehutellen punaisia liinoja avioparin edessä. Sulhasen ja morsiamen -jalkojen eteen pannaan vedellä täytetty ämpäri, joka heidän on jalalla -kumottava. Sitten täyttää nuorikko ämpärin vedellä ja vie sen -anopilleen. - -Yleiseltä kannalta tarkasteltuina on näissä menoissa huomattava -ensinnäkin avioparin tahi morsiamen peseytyminen, josta -mordvalaistenkin tapojen kuvauksissa puhutaan. Avioliittomenoissa -havaitaan yleisemmältäkin peseytymisiä ja kylpemisiä, joilla on yleisen -puhdistusseremonian luonne. Peseytyminen on N.F. Sumtsovin mukaan -verrattain yleinen slaavilais-venäläisissä tavoissa. XV vuosisadalla -kylpi aviopari yhdessä, ja nykyisistä tavoista on yleinen morsiamen -seremoniallinen kylpeminen tunnettu. Morsiusparin, sulhasen tahi -morsiamen kylpeminen ja peseytyminen tavataan lukuisien muidenkin -kansojen avioliittomenoissa. Joskus näyttää se erikoisesti liittyvän -morsiusyöhön. Belyj Klutshin mordvalaiset vievät avioparin -aviovuoteelta saunaan kylpemään. Itä-Suomessa ja Virossa oli morsiamen -ja sulhasen pestävä kasvonsa yhdessä vedessä joko ennen aviovuoteelle -asettumista tahi sen jälkeen. - -Vedelläkäynti- ja kylpemismenojen alkuperää ja merkitystä -arvosteltaessa on vielä huomioonotettava käsitykset vedestä eläin- ja -kasvikunnan hedelmöittäjänä. Tällaisesta ajatuksesta lienee varmaankin -mordvalaisten käsitys veden haltijasta lapsionnen antajana -johdettavissa, mikä kuitenkaan ei osota yleisempää levenemistä -suomalais-ugrilaisten kansojen tavoissa. Vedelläkäynnin palvonnallista -puolta ja peseytymisiä avioliittomenoissa ei mielestämme kuitenkaan ole -ensi sijassa ja yleiseen asetettava tämän käsityksen yhteyteen. -Peseytymiset, pesemiset ja vedellä valelemiset ovat yleisiä paitsi -avioliittomenoissa, myös vainajaan kohdistuvina menoina, sairauden -yhteydessä, mieskuntoisuuteen tulon aikana, lapsen syntymisessä j.n.e. -E. Crawley puhuu näistä tavoista puhdistusseremonioina, joiden -tarkoituksena on neutralisoida aktivisia pahoja voimia, ja erikoisesti -avioliittomenoissa, hävittää kontaktissa piilevä vaara. - -Häätavoissa olemme tutustuneet lukuisiin toimituksiin, joiden -tarkoituksena on nuorikon tutustuttaminen ja varaaminen muutamissa -uuden kodin paikoissa asustaviksi ajateltujen henkien ja taikavoimien -suhteen. Kuten tuleen tahi tulisijaan kohdistuvat menot, sisältävät -vedelläkäyntimenotkin usein selvästi ajatuksen veden haltijan -lepyttämisestä ja hyvittämisestä, ilman että tähän liittyisi käsitys -vedestä tahi veden haltijasta hedelmöittäjänä, Suomalais-ugrilaisten -kansojen mytologian yleisimpiä piirteitä on käsitys luonnossa ja -ihmisen ympärystössä asuvista henkiolennoista, Luonnollista on, että -perheen uusi jäsen tutustutetaan näihin ja varataan niiden suhteen. -Vedelläkäynti tahi vesipaikkaan kohdistuvat menot yhtyvätkin näin -muihin uuden ympärystön tärkeimpiin paikkoihin kohdistuviin menoihin. -Virolainen morsian heittää uhriantimen paitsi veteen (_wete-emale_) -myös tuleen (_tule-emale_), samalla kun hän jättää muihin uuden kodin -tärkeimpiin paikkoihin (aittoihin, talliin, navettaan) uhriantimina -rahoja tahi nauhoja. Savossa lähti morsian aviovuoteelta noustuaan -morsiusneidon seurassa kiertomatkalle uudessa kodissa, käyden sen joka -rakennuksessa; varsinkin navettaan ja saunaan jätti hän jonkun vyön, -nauhan, kaulaliinan t.m.s. - -Seremoniallista veden käyttöä tavataan häämenoissa toisessakin -muodossa, joka merkitykseltään lähentelee peseytymistä, -puhdistusseremoniana sekä pahan ja vaaran poistajana. -Mordvalais-venäläisissä tavoissa käytetään vettä vastaanotossa: -morsianta tahi morsiusparia ripotellaan kylpyvitsan läpi vedellä. -Roomalainen morsian otettiin vastaan tulella ja vedellä. -Muinaisindialaisissa häissä kulki morsiuspari paitsi tulen ympäri, -myöskin _stheya_-vedellä täytetyn astian ympäri. Avioparia -pirskoitettiin usein vedellä, tahi ripotteli sulhanen morsiamen päälle -vettä. Nykyiset indialaiset kuljettavat vesiastiaa kolme kertaa -sulhasen pään ympäri, jonka jälkeen vesi heitetään hänen jalkoihinsa. -Huzuli-morsian heittää vihille lähtiessään jälkeensä vettä. Suomessa -heittää morsian morsiusmatkalle lähdettäessä hääväen päälle vettä tahi -sahtia. Virolaiset heittävät nuodejoukkoa matkalle varustettaessa -sahtia hevosten silmille. Vanhat germanit toivat nuorikon sulhasen -kotona lieden luo vesiastian ylitse. - -Monissa näistä esimerkeistä käytetään vettä selvänä varausaineena, -samaten kuin tulta y.m. tämän tapaisia välikappaleita. Paitsi -avioliittomenoissa, käytetään vettä tulen rinnalla esim. -hautaustavoissa, joissa tulen samaten kuin veden kautta kulkemisella -ajatellaan voitavan vapautua vainajan sielusta tahi hautausmaalta -mukana seuraavista hengistä. - -Vesi on näin ollen luettava tulen y.m. rinnalla maagillisia voimia -tuhoavien varausaineiden joukkoon. Toistensa vedellä valelemista ja -veden pirskoittelemista sulhastalon eri paikkoihin saatetaan -mielestämme hyvin selittää tältä kannalta, samalla huomioonottamalla -peseytymisen yleisenä puhdistusseremoniana. Käsittämällä tulen ympäri -kulkemisen puhdistus- ja varausmenoksi, voidaan sen kanssa analogiselle -veden ympäri kulkemiselle näin antaa samanlainen merkitys. - -Paitsi sitä, että varsinaiseen vedelläkäyntimenoon näin liittyy -käsityksiä veden käyttämisestä pahoja voimia tuhoavana varausaineena, -yhtyy vedelläkäynti niihin aikaisemmin tarkasteltuihin toimituksiin, -joiden päätarkoitukseksi on osottautunut morsiamen tutustuttaminen -uuden ympärystön tärkeimpiin paikkoihin, hänen "esittämisensä" niissä -asustaville hengille ja varaamisensa niissä piilevien taikavoimien -suhteen. - -Varsinkin myöhäisemmässä muodossaan on vedelläkäynnillä kuitenkin -etupäässä askaroittamismenon luonne. Veden ammentaminen ja kotia -kantaminen tulee morsiamen useimmiten toimittaa itse, jossa toimessa -joku apulaisneitosista lahjan saatuaan voi häntä auttaa. Vedelläkäynti -suoritetaan niiden askaroittamisien yhteydessä, jotka ovat selvästi -varsinaisia tämän laatuisia toimituksia. Tuodusta vedestä keittää -morsian ruokaa, valmistaa juomaa tahi paistaa hän vedelläkäynnin -jälkeen ohukaisia tahikka toimittaa lattian lakaisemisen. Mordvalainen -anoppi seuraa nuorikon vedellä käydessä tarkasti, mitenkä tämä -tehtävänsä toimittaa. - -Askaroittamismenojen lienee katsottava tarkoittavan osottaa nuorikon -asemaa uuden kodin jäsenenä. Patriarkalisessa perheyhdyskunnassa ei -useinkin korkealla lunnasrahalla hankitun vaimon asema saata olla -helppo; hänessä nähdään ennen kaikkea työntekijä. Tätä käsitystä kuvaa -hyvin votjakkien tavoissa eri hääperiodien välillä tapahtuva nuorikon -avujen arvostelu. Mordvalaisen morsiamen on häiden jälkeisinä päivinä -täytettävä vähäpätöisimmätkin käskyt ja palvelukset. Perheen -nuorimmatkin jäsenet voivat vaatia hänen palvelustaan ja kaikki on -hänen äänettömästi täytettävä. - -Kuten aikaisempi askaroittamismenojen yksityiskohtainen vertailu on -osottanut, sisältävät esim. mordvalaiset ja venäläiset tavat ulkoisissa -piirteissään yhtäläisyyksiä, joita ei saatettane selittää muuten kuin -asettamalla ne toistensa kanssa lähempään yhteyteen. Votjakkien samaten -kuin tsheremissiläis-tshuvassilaisetkaan tavat eivät ole kaukana -venäläis-slaavilaisista. Itämeren suomalaisten alueella tavataan esim. -vedelläkäynti lähinnä venäläis-mordvalaisia tapoja muistuttavassa -muodossa karjalaisilla, vatjalaisilla ja paikotellen Virossa. -Tällaisessa ryhmityksessä ja tällaista säännöllisyyttä osottavina -kuuluvat askaroittamismenot vain varsinaisesti tutkimuksemme alaisten -kansojen, venäläisten ja muutamien heidän välittömässä naapuruudessaan -asuvien kansojen ja vihdoin, mitä erikoisesti vedelläkäyntiin tulee, -näiden sekä yleensä slaavien tahi heidän läheisessä naapuruudessaan -asuvien kansojen (albanien, uuskreikkalaisten j.n.e.) tapoihin. Samalla -perustuvat askaroittamismenot muutamilla kultturiasteilla yleiseen -ajatukseen, joten sellaisia voidaan havaita erinäisten, toisistaan -kaukana olevien kansojen tavoissa. Edellä huomautettiin virolaisen -nuorikon uunin luokse viennin askaroittamismenon luonteisuudesta: -nuorikon tuli heittää tuleen puita. Samoin oli muinaisindialaisen -morsiamen sulhastaloon tuotua heitettävä puita tuleen. Tsuluneekerit -antavat sulhasen kotiin tuodulle nuorikolle jauhinkiven, luudan ja -kauhan. Lisäksi tiedetään mordvalaisten, tsheremissien Ja votjakkien -vedelläkäyntiin liittyvän sellaisia käsityksiä, jotka, kuten veden -haltijan palvonta ja veden käyttö varausaineena, saattavat niissä olla -omaperäisiä. - - - - -Identtisyyden muuttaminen tahi sekaannuttaminen. Uuden nimen anto, -valemorsian y.m. sijaiset. - - -Erittäin mielenkiintoinen tapa primitivisen ajatuksen kannalta on uuden -nimen anto nuorikolle, josta vanhemmat mordvalaiset kuvaukset -yksimielisesti kertovat ja jota parin tiedon mukaan mordvalaiset, -ainakin mokshalaiset, vielä viime aikoihin saakka ovat noudattaneet. - -E. Crawley ja E. Samter yhdistävät uuden nimen antamisen niiden -toimitusten sarjaan, joiden tarkoituksena on identtisyyden -muuttamisella välttää pahaa ja vaaraa sekä muuttaa ihmisen kohtalo. -Hedelmätön nainen muuttaa nimeä. Lappalaiset uudistavat lapsen -sairastuessa kasteen ja antavat sille uuden nimen. Niasissa annetaan -nuorukaiselle avioliittoon mennessä uusi nimi ja tytöille niiden -tullessa naimaikään. Borneossa muutetaan sairaloisen lapsen nimi -tarkoituksella pettää pahoja henkiä, jotka ovat lasta vaivanneet. -Talmudissa mainitaan nimen muuttaminen keinona, jolla voidaan muuttaa -ihmisen paha kohtalo. - -Tähän verrattavia tapoja on sairastavan lapsen fiktivinen myynti, -jommoista tapaa itäisetkin suomalaiskansat noudattavat. Jos esim. -jossakin votjakkiperheessä lapset eivät elä, myydään vastasyntynyt -jollekin perheeseen kuuluvalle tahi syrjäiselle, esim. kerjäläiselle. -Äiti saa lapsesta kuparirahan, mutta saa lapsen samalla takaisin. - -Läheltä samankaltaiseen ajatusyhteyteen liittyvänä voidaan tämän -jatkona tarkastella valemorsiamen esiintymistä häämenoissa. Tavan -yleisimpänä europalaisena muotona on pidettävä sitä, että nuodejoukon -saapuessa morsiustalon edustalle (tahi joskus myöhemmällä häämenoissa), -morsiamena tuodaan esille vanha rääsyihin puettu vaimo tahi -palvelustyttö morsianta kompromettoivassa puvussa tahi (harvoin) -alaikäinen lapsi tahikka mies naisen vaatteissa. - -Samanlaisena esiintyy tapa pääasiallisesti myöskin virolaisilla ja -Itä-Suomessa. - -Yleiseuropalaisessa muodossaan on tavalla jonkunmoisen hääpilan luonne, -ja sellainen muoto on sillä myös Afashevon mordvalaisten tavoissa. -Mordvalaisten, tsheremissien ja votjakkien vastaavat tavat osottavat -kuitenkin alkuperäisempiä piirteitä. Tsheremissien ja votjakkien -valemorsian pukeutuu, kuten joskus virolainen, morsiamen vaatteisiin. -Belyj Klutshin ersalaisten häissä pukee joku morsiamen ystävättäristä -neitoiltana päällensä kaikki morsiamen paidat. Tätäpaitsi esiintyy -valemorsian eräissä häämenojen kohdissa (pöydän ympäri kuljettamisessa, -siunausmenoissa) todellisen morsiamen sijasta. - -Valemorsiamenkin katsotaan johtuvan niistä käsityksistä, joiden mukaan -identtisyyden muuttamisella ajatellaan voitavan johtaa harhaan pahaa -aikaansaattavat voimat. E. Crawley mainitsee joukon esimerkkejä -tavoista, joissa puvun vaihdoksella tahdotaan välttää onnettomuutta eri -tiloissa. Tämän käsityksen valemorsiamen tarkoituksesta ovatkin -tsheremiissit säilyttäneet selvänä: valemorsian laitetaan sen vuoksi, -"etteivät pahat katseet ja kaikenlainen pahojen ihmisten noituminen -koituisi morsiameen, vaan raukeaisivat tyhjiin". - -Mieltäkiinnittävä on liiviläinen tapa pukea morsiameksi aivan -samanlaiseen pukuun, paitsi morsianta itseään, kaksi morsiusneitoa. -Tässä on pahoille voimille valmistettu vaikeus kohdistaa vaikutuksensa -morsiameen. Morsiamen seuralaisneitosilla ja juohdemiehellä, ("edellä -kulkija"), jotka häämenoissa usein toimivat sulhasen tahi morsiamen -asemasta ja rinnalla, saattaa olla saman tapainen tehtävä. - - - - -Polvipoikameno. - - -Pääasiallisesti erikoisesti morsiameen kohdistuva n.s. polvipoikameno -tavataan tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa varsinaisesti -häämenoihin kuuluvana vain mordvalaisilla. Mutta aikaisemmat heidänkään -tapojensa kuvaukset eivät tästä menosta kerro. - -Käytettävänämme olevan aineiston perustalla emme katso polvipoikamenon -kuuluvan Obin ugrilaisten eikä Itä- ja Kaakkois-Venäjän -turkkilais-tatarilaisten kansojen häämenoihin. - -Sitävastoin havaitaan polvipoikameno vanhoissa indialaisissa -häämenoissa ja nykyisillä indogermanisilla kansoilla on se yleinen. -Edelleen voidaan sen katsoa varsinaisesti kuuluvan Itämeren -suomalaisten häämenoihin. Länsi-Suomessa tuli morsiamen luo -sulhastalossa henkilöitä, joilla oli oljista tehty lapsi (lapsen -vaatteet oljilla täytettynä) selässä. Itä-Suomessa, Karjalassa ja -Inkerissä tuodaan polvipoika morsiamen syliin tavallisesti heti -sulhastaloon tultua. Pojalle antaa morsian jonkun lahjan. Menon -perustana olevan ajatuksen ilmaisevat selvästi siihen liittyvät -toivotukset. Vironlahdella sanotaan: "Tuoss' on poika polvillas, -yhdeksän pojan emäksi, yhden tyttären äitiksi, sekin huoranaiseksi." -Inkerissä: "Tässä on poika polvillas, yhdeksän pojan emäksi, yhden -tyttären emäksi!" Samoin Venäjän Karjalassa: "Yheksän pojan emäksi, -yhen tyttären emäksi." - -Polvipoikameno osottaa levenemisessään samanlaisia suhteita, -jotka yleensä ovat olleet havaittavissa lukuisten muiden -mordvalais-venäläisten tapojen yhteydessä: se ei kuulu tsheremissien -eikä votjakkien tapoihin, mutta tavataan niillä suomalais-ugrilaisilla -kansoilla, jotka enimmän ovat olleet venäläisten tahi muiden -indogermanien vaikutuksen alaisina. Tämän perusteella saatetaan -ajatella, että polvipoikameno suomalais-ugrilaisten kansojen tavoissa -olisi peräisin indogermaniselta taholta tahi ainakin muodostunut -varsinaiseksi häämenojen osaksi indogermanisten kansojen tapojen -vaikutuksesta. - - - - -Häähunnun poistaminen. - - -Häähunnun poistamisen on mordvalaisten ja tsheremissien tavoissa nähty -tapahtuvan eräitä siihen liittyviä tapoja noudattaen. Mordvalaisten ja -venäläisten on nähty toimittavan sen leivällä tahi piirakalla, -tsheremissien ja tshuvassien kolmihaaraisella kepillä tahi -ruoskanvarrella. Samassa yhteydessä muistettakoon mordvalaisten -toimittaneen nimenannon leivällä. Lahjojen antaminen piiskanvarrella on -yleistä sekä itäisten että läntisten suomalaiskansojen tavoissa. Kun -lisäksi otetaan huomioon leivän ja ruoskan seremoniallinen käyttö -morsiusmatkan aikana, siunausmenoissa, nimenannossa y.m., on selvää, -että leivällä ja ruoskalla (resp. piirakalla ja kepillä) häähunnun -poistamisessakin saattaa olla varaavan esineen merkitys. Tuntuukin -luonnolliselta, että hunnun poistoon yhtyy varotoimenpiteitä, koska -itse huntu ennen kaikkea kuuluu niiden sarjaan. - - - - -Aviovuoteelle asettaminen. - - -Varsinaisista häämenojen toimituksista tarkasteltakoon vielä -aviovuoteelle asettamista, jonka varsinaisesti tutkimuksemme alaiset -kansat toimittavat seremoniallisena häämenojen osana. - -Yleisimpiä tähän liittyvistä tavoista on nuorikon tahi aviovuoteen -lyöminen ruoskalla. Sen nojalla, mitä aikaisemmin on selvinnyt ruoskan -käyttämisestä sen perustana olevaan ajatukseen nähden, on sen merkitys -tämänkin häämenojen kohdan suhteen selvä: ruoskalla lyönti kuuluu -aviovuoteelle asettamisessa noudatettaviin varaustoimiin. - -Tähän ryhmään ovat myöskin luettavat tsheremissien tavoista tunnetut -morsiamen kolminkertainen ympärikulku, saattajien toisistaan -kiinnipiteleminen, kolminkertainen vuoteelle painaminen -ylösnousemisineen ja rahan asettaminen vuoteelle. - -Hääväen toisistaan kiinnipiteleminen tavataan Birskin piirin -tsheremisseillä myöskin nuodejoukon käydessä hakemassa morsianta -oleskelukortteerista. Tänne kuulunee myös Urzhumin piirin tsheremissien -tapa, jonka mukaan morsian hyvästelykäyntejä naapureihin tehdessään -pitää kiinni olutastiaa kantavan "edelläkävijän" vaatteen liepeestä. -Virolaisen morsiussaattueen jäsenet painautuvat kirkkoon mentäessä -kaikki lähekkäin toisiaan; varsinkin sulhasen ja morsiamen on -vihkimisen aikana seistävä lähellä toisiaan. Näin tehdään, jottei -paholainen ja pahat ihmiset tahi "musta kissa" pääsisi väliin. - -Pohjanmaalla on puhemiehen vihkimisen aikana seistävä pariskunnan -välissä vähän takapuolella, jottei paha silmä sopisi pariskunnan väliin -tirkistämään. Inkerissä, Venäjän Karjalassa ja Savossa pidetään huolta, -ettei vihkimisen eikä varausmenojen aikana ihminen tahi eläin (koira -tahi muu) pääse tunkeutumaan morsiusparin välistä; samaten kulkee -hääväki taajassa joukossa, jottei kukaan pääse välistä kulkemaan. - -Samat tavat samoine käsityksineen eivät ole harvinaisia -Keski-Europankaan kansoilla. - -Tsheremissiläiselle tavalle, jonka mukaan häävuoteelle asettuu ensiksi -joku häiden virkahenkilöistä, on olemassa vastineita muidenkin -suomalais-ugrilaisten tavoissa. Afashevon mordvalaiset noudattavat -sellaista tapaa, että aviovuoteelle asettuvat ensiksi morsianta -saattavat neitoset. Inkerissä asettui vuoteelle avioparin väliin joku -neitonen, joka ei lähtenyt pois, ennenkuin oli sulhaselta saanut rahan. -Kuolemajarvella hyppäsi sänkyyn morsiamen veli, Uudellakirkolla joku -kaasoista. - -Tämän laatuisissa tsheremissien tavoissa, ja yleensä sellaisissa, -joissa häiden virkahenkilö (_kugu vena_) toimii sulhasen asemasta, -näkee I.N. Smirnov jätteitä aikaisemmin vallinneesta leviraatista. -Meidän käsityksemme mukaan ovat tällaiset tavat luettavat -varotoimenpiteiden sarjaan. Vuode saattaa sisältää taikavoimia, mutta -kun siihen asettuu ensiksi joku muu, vaan ei naimisiinjoutuvat, eivät -ne koidu heihin. Tässä sekä eräissä muissakin suhteissa on -aviovuoteelle ja ajoneuvoihin asettumisen välillä olemassa -yhtäläisyyttä. Kurninossa on kaason morsiustalosta lähdettäessä -istuuduttava ensiksi ajoneuvoihin; jos morsian istuutuu ensimäisenä, ei -hän saa lapsia. Aikaisemmasta tunnemme kolminkertaiset painamiset ja -kohottautumiset samaten kuin ruoskalla lyönnitkin tavallisiksi -ajoneuvoihin asettumisessa. Tällaiset toimet ovatkin yleisiä ensi -kertaa jouduttaessa kosketuksiin uuden tuntemattoman paikan kanssa. - -Aviovuoteelle asettamisessa ovat avioparin väliset yhteiset syöntimenot -ja rukousmenot vielä yleisiä. Viimeksimainittuihin liittyy -luonnollisesti pyyntö siunauksesta jälkeläisiin nähden. - -Vielä mainittakoon aviovuoteelle asettamiseen liittyvistä tavoista -votjakkilainen tapa, jonka mukaan morsian riisuu sulhasen kengän. Tämä -on yleinen venäläinen tapa eikä ole harvinainen muuallakaan Europassa. -P. Sartori pitää kenkää afrodisisena välikappaleena tahi symbolina, -jota käytetään synnyttämään hedelmällisyyttä. Näin otetaan esim. -Kiinassa naisen hedelmättömyyden parantamiseksi lasten jumalan -temppelistä pyhitetty kenkä ja viedään sen vaimon huoneeseen, joka -toivoo lapsia. Onko kengällä votjakkien tavoissa tällainen merkitys ja -liittyykö tämä käsitys aviovuoteelle asettamisessa tapahtuvaan kengän -riisumiseen, emme saata sanoa. Tämän yhteydessä ei kuitenkaan voida -olla mainitsematta muutamia syrjänien tapoja, jotka näyttäisivät -antavan tukea tällaiselle olettamukselle. Paitsi sitä, että -aviovuoteelle asettamisessa kengän riisuminen tapahtuu, ripustetaan V. -Nalimovin mukaan eräissä syrjänikylissä navetan eteen riukuun paljon -vanhoja virsuja _sitä varten, että karja lisääntyisi_. Eräissä toisissa -kylissä oli vanhoja virsuja ripustettu ei ainoastaan navetan eteen, -vaan myös rukiiksi ja ohraksi kylvettyjen peltojen aitoihin. - - - - -Uskonnolliset toimitukset avioliittoseremonioissa. - - -Pitkin koko avioliittomenojen sarjaa, ensimäiselle morsiamen -tiedustelumatkalle lähdöstä aina viimeisiin sulhastalossa häiden aikana -tapahtuviin toimituksiin saakka kääntyy kukin tutkimuksemme alaisista -kansoista jumaluusvoimien puoleen avun, onnen ja suojeluksen -pyynnöillä. Mutta varsinkin tärkeiksi käsitettyihin avioliittomenojen -kohtiin, kuten esim. kosintamatkalle lähtöön, avioliittosopimuksen -vahvistamiseen, nuodematkalle ja morsiusmatkalle lähtöön sekä -aviovuoteelle asettamiseen liittyy säännöllisesti rukousmenoja. Ne -osottavat kullekin kansalle ominaisia palvontamenojen piirteitä. Paitsi -taivaan jumalan puoleen, käännytään niissä useiden muidenkin -jumaluusolentojen puoleen. Mordvalaiset osottavat rukouksensa paitsi -ylijumalalle, tavallisimmin kodin ja kartanon haltijalle, "veistettyjen -hirsien jumalalle", viljan jumalattarelle sekä eräissä erikoismenoissa, -kuten kylpymenoissa, saunan haltijattarelle j.n.e. Mutta samalla -muistellaan, kuten aikaisemmin on nähty, lukuisissa kosinta- ja -häämenojen kohdissa ennen kaikkea vainajia. - -Rukouksissa pyydetään jumaluusvoimilta suojelusta "pahasta", pitkää -ikää, onnekasta yhdyselämää avioparille. Mordvalaiset lausuvat myös -rukouksissa toivomuksia siitä, että avioliittoon joutuvat pysyisivät -"sukunsa tuntevina", että he heimolaisiaan tavatessaan näihin -sukulaisen tavoin suhtautuisivat. Tsheremissit pyytävät erilaisten -jumaluusolentojen puoleen kääntyen onnea, paljon jälkeläisiä sekä -kaikenlaista maallista hyvää: leivän lisääntymistä, karjan -lisääntymistä, mehiläisten lisääntymistä j.n.e. - -Useiden sulhastalossa tapahtuvien palvonnallisten toimitusten -tarkoituksena on nähty olevan uudessa ympärystössä asuviksi ajateltujen -henkiolentojen suosion hankkiminen tulokkaalle, jotapaitsi mordvalaiset -ovat kääntyneet erikoisesti veden haltijan puoleen lapsensaantia anoen. - -Edellä puheenaolleet uskonnolliset toimitukset liittyvät erinäisiin -avioliittomenojen kohtiin, kohdistumatta erikoisesti avioliittoon -joutuviin. Näiden ohella on tavattu sellaisiakin uskonnollista laatua -olevia menoja, jotka kohdistuvat varsinaisesti aviopariin ja joilla -näyttää olevan avioliiton vahvistusmenon luonne. Niille on ominaista -ensiksikin se, että ne suorittaa varsinainen palvonnallisten menojen -toimittaja. Milkovitshin kuvaamissa mordvalaisissa menoissa yhtyi tähän -kysely "avioliiton voimassa pitämisestä" ja uskollisuuden lupaaminen; -tätäpaitsi toimittivat V. Orlovin ja arkkimandriitta Makarijn mukaan -_inatai_ ja _imbabai_ juhlallisen uhrin kodin haltijalle. Avioparin -vierekkäin istuttaminen, votjakkien menoissa nimenomaan yhteiselle -alustalle, on näille toimituksille edelleen ominaista. - -Aikaisemmin puheena ollut votjakkien "vihkimäseremonia" -on yksityiskohdissaan osottanut sellaista yhtäläisyyttä -kreikkalais-katolisen kirkon vihkimäseremonian kanssa, että sen on -katsottava muodostuneen tällaiseksi avioliiton vahvistusmenoksi -jälkimäiseltä taholta tulleesta vaikutuksesta. Myöskin tälle eräissä -suhteissa analogiset kihlauksessa noudatettavat tsheremissien tavat -näyttävät saaneen vaikutusta kreikkalais-katolisen kirkon tahi -muhamettilaisen avioliiton vahvistusseremonian taholta. Näin ollen -herää kysymys, eivätkö nämä tavat sekä niiden yhteydessä ilmenevä -käsitys avioliiton vahvistamisesta uskonnollisella toimituksella -mahdollisesti kokonaan olisi vierasta alkuperää. Eräitä näkökohtia -huomioonottaen ei mielestämme näiden menojen suhteen tarvitse asettua -tällaiselle kannalle. Ensiksikin nähdään niiden yhteydessä -noudatettavan sellaisia toimituksia, miniä, kuten yhteinen syönti tahi -juonti ja samalle alustalle asettaminen, kuuluvat yleismaailmallisiin -tapoihin, jotka kullakin kansalla saattavat olla omaperäisiä. -Puheenalaiset mordvalaisten tavat ovat pääasiassa omaperäisiä -rukousmenoja. Käsitys jumaluusvoimien suosion hankkimisesta syntyvälle -liitolle, tekemällä samalla tämän havainnolliseksi joidenkin sopivien -toimitusten avulla, saattaa varsin hyvin tutkimuksemme alaisten kuten -monien muidenkin alhaiskultturisten kansojen tavoissa olla itsenäisesti -kehittynyt, samalla kun siihen nähtävästi jo aikaisin kehittyneempien -uskontojen käsitykset ja menot ovat vaikuttaneet. - - - - -Sukulaisissa käynnit. - - -Kosinnan ja häiden aikana on nähty useiden menojen tapahtuvan ei -ainoastaan morsiamen ja hänen puolensa edustajien sekä sulhasen ja -hänen sukulaistensa kesken, vaan myös laajemmassa merkityksessä -morsiamen puolen ja sulhasen suvun välillä. Kosittaessa kokoutuu -neuvottelemaan morsiamen sukulaisia, joiden mielipidettä tiedustetaan. -Afashevossa (mordvalaiset) saapuvat kihlaustilaisuuteen morsiamen -sukulaiset, tuoden mukanaan kustakin talosta täysinäisen leivän. -Kurninon mokshalaisten kihlaukseen ottavat niinikään morsiamen -sukulaiset osaa, ja morsiamen kotiin saapuneet sulhasen sukulaiset -käyvät kihlauksen tapahduttua morsiamen sukulaisten luona vieraisilla. - -Häämenoissa on nähty useiden toimitusten erikoisesti tarkoittavan luoda -yhteyttä morsiamen ja sulhasen suvun etäisempien jäsenten kesken. -Tällainen merkitys on varsinkin morsiamen toimittamalla kestitsemisellä -ja lahjojen jakamisella ollut. Näiden yhteydessä tapahtuva vastalahjan -antaminen tahi lupaaminen morsiamelle, jolloinka meno muodostuu -molemminpuoliseksi, tekee tämän yhteyden vielä vahvemmaksi. - -Tämän laatuisten toimitusten jatkoa ovat häiden jälkeen tapahtuvat -käynnit sulhasen sukulaisten luona, jotka suoritetaan joko -hääpäivänä tahi häiden jälkeisinä päivinä. S.M. Mihailov kertoo -vuoritsheremissiläisen nuoren parin häiden jälkeen sulhasen -sukulaisissa käydessään kuljettaneen mukanaan rasvakakkuja ja olutta, -joita kussakin talossa tarjottiin; tätäpaitsi jätti nuorikko kussakin -talossa olutastiaan muutamia rahoja. Afashevossa jättää nuorikko -kuhunkin sukulaistaloista leivän. Tällaiset sukulaisissa käynnit ovat -myös votjakkien tavoissa yleisiä. Niiden merkitys ei kaipaa enempää -selvittelyä. Sellaisen sukujärjestyksen vallitessa, jossa kiinteä -yhteys etäisempienkin suvun jäsenten kanssa säilyy, on luonnollista, -että sukuun astuva tulokas asianmukaisella tavalla otetaan vastaan ja -saatetaan yhteyteen koko suvun kanssa. - - - - -Nuorikon asema uudessa kodissa. - - -Aikaisemmin on jo mainittu muutamista seikoista, jotka koskevat -nuorikon asemaa ensi aikoina uuden kodin jäsenenä. Tässä suhteessa on -silmiinpistäväksi piirteeksi merkittävä se ankara alistuvaisuus, jossa -ainakin mordvalaiset pitävät miniää tämän suhteessa muihin, varsinkin -vanhempiin perheen jäseniin. Hänen on monella tavoin, työssä, toimessa -ja käytöksessään osotettava nöyryyttään varsinkin appivanhemmille. Tätä -varten on hänen esim. häämenoissa tapahtuvissa kestitsemisissä -langettava kestitettävän jalkoihin ja viivyttävä tässä asennossa, -kunnes tämä on tyhjentänyt juomamaljan. Edellä on ollut puhetta hänen -obligatorisesta vaikenemisestaan. Tambovin läänissä ei mokshalainen -nuorikko koko vuoden aikana saanut istua pöydässä syötäessä, vaan oli -hänen aina seistävä. - -Lukuunottamatta sitä oikeudellista suhdetta, mikä patriarkalisessa -perheessä yleensä perheen pään ja nuorempien perheen jäsenten kesken -vallitsee, ja joka usein ilmenee samanlaisina tapoina, joita perheen -omien alaikäisten on noudatettava suhteessaan vanhempiin, on vielä -huomioonotettava, että luonnollisestikin silloin, kun vaimoja -varsinaisesti hankittiin lunnasrahalla, ei miniän asema saattanut olla -helppo. Hänet oli suurilla lunnailla hankittu perheeseen, useinkin -etupäässä työntekijäksi, ja tällöin hänestä tietysti tahdottiin saada -vastaava hyöty. Hankittaessa lunnasrahalla tahi ryöstämällä vaimoja -alaikäisille, vieläpä mielipuolille ja raajarikoillekin -- kuten -Afashevon mordvalaiset kertovat aikaisemmin tehdyn -- oli avioliitto -vain näennäistä, eikä näin perheeseen hankitun naisen asema liene ollut -paljoa orjattaren kohtaloa parempi. Tästä puhuu kuvaavasti mordvalainen -naineen naisen nimitys _ure_, joka on yhteydessä orjaa merkitsevän -_ura_-sanan kanssa. Lepehin mainitseekin, että pakanalliset -mordvalaiset saattoivat myödä vaimonsa lapsineen ja ottaa uuden. - -Nuorikon asemassa on lisäksi huomattava se seikka, että ne -kieltokäsitykset, joista aikaisemmin eräiden avioliittomenojen kohtien -yhteydessä on ollut puhetta, jatkuvat vielä jonkun aikaa avioliiton -toimeenpanon jälkeenkin. Varsinkin mordvalaisten ja votjakkien tavoissa -huomataan joukko erinäisiä säännöksiä, joita nuorikon on noudatettava -suhteessaan muutamiin uuden perheen jäseniin. V. Orlov mainitsee, ettei -nuorikko saanut koskaan näyttää appivanhemmille jalkojaan. Naiset -synnyttivätkin jalkineet jalassa, sillä luultiin, että synnytykseen -saapuu esivanhempien henkiä. K. Miropolskij kertoo, etteivät nuorikko -ja hänen miehensä mainitse toisiaan johonkuhun aikaan oikealla nimellä, -vaan kiertävät sen sellaisilla nimityksillä kuin "karhun pää", "uunin -patsas". Myöskään ei nuorikko pitkään aikaan näyttäydy appivanhemmille -paljain päin eikä näytä milloinkaan jalkojaan. Ennen aikaan kylpivätkin -miniät hiukset peitettyinä ja jalat käärittyinä. - -Saman tapaisia kieltomääräyksiä noudattavat votjakit. Aikaisemmin on -mainittu Karlyganin votjakkien tavasta, jonka mukaan nuorikko koko -vuoden aikana ei näytä apelleen kasvojaan eikä puhu hänen kanssaan. -Kasanin piirissä ei votjakkinuorikko niinikään vuoden aikana saanut -puhua appensa kanssa. Samoin Sarapulin piirissä, jossa nuorikko ei -myöskään apen läsnäollessa saanut näyttäytyä paljain pain. - -Näiden tapojen huomaamme helposti johtuvan erilaisten _tabuin_ sarjaan -lukeutuvista käsityksistä, jotka aikaisemmin puheenaolleissa -avioliittomenojen kohdissa ovat johtaneet muutamiin omituisuuksiin -tutkimuksemme alaisten kansojen tavoissa. - -Nuorikon olosta miehelässä on vielä mainittava, että hän usein jonkun -aikaa häiden jälkeen käyttää naimattoman naisen pukua ja hiuslaitetta. -Lepehin kertoo, ettei morsiamen suku ollut mukana hääjuhlallisuuksissa -sulhasen kotona; morsiamen isä, äiti ja muut sukulaiset tapasivat -nuoren parin vasta sitten, kun heidät oli kutsuttu sulhasen kotiin, -mikä tapahtui puolen vuoden tahi vuoden kuluttua häistä. Siihen saakka, -kunnes nuori vaimo häiden jälkeen oli tavannut isänsä, oli hänellä -oikeus käyttää neidon pukua, mutta tämän jälkeen puettiin hänet -naineeksi naiseksi. Saratovin läänissä kulki mordvalainen miniä yhden -vuoden ajan avopäin. Kun hänen päähänsä tämän ajan kuluttua puettiin -vaimon päähine, muutettiin hänen nimensä samalla toiseksi. Erään -nähtävästi mokshalaisia koskevan tiedon mukaan puettiin _pango_ -nuorikon päähän vasta sitten, kun hän ensimnäisen kerran oli tullut -raskaaksi. - -Karlyganin votjakkien tavoissa on huomattavaa, että nuorikon päähän -puetaan jo ensimäiseen tuontiin liittyvissä menoissa naineen naisen -päähine, mutta hän käyttää sitä vain hääpäivänä. Koko synnyinkodissa -oleskelun ajan käy hän neidon puvussa ja alkaa käyttää vaimon -päähinettä vasta _suanin_ jälkeen, asetuttuaan lopullisesti uuteen -kotiin. - -Vaikkakaan näiden tapojen merkityksestä ei ole helppoa päästä -varmuuteen, näyttäisivät eräät piirteet niissä viittaavan siihen, että -ne olisivat yhteydessä niiden suhteiden kanssa, jotka ilmenevät -nuorikon jäämisessä synnyinkotiin häiden jälkeen tahi muuttamisessa -sulhasen kotiin tuonnin jälkeen määrätyksi ajaksi takaisin -syntymäkotiin. Näiden suhteiden ja tapojen on nähty olevan yhteydessä -käsityksen kanssa avioliiton oikeudellisesta voimaanastumishetkestä. -Mahdollisesti katsottiin nuorikon vasta sinä hetkenä siirtyvän -naineiden naisten joukkoon, jolloinka avioliitto, sen perustana olevien -oikeudellisten ehtojen täytyttyä, lopullisesti ja varsinaisesti astui -voimaan. Tämän on taasen nähty usein olevan riippumattoman häiden -pidosta, jotenka päähineen muutto, samaten kuin uuden nimen -antaminenkin, ovat saattaneet tapahtua häistä erillään ja liittyä -avioliiton juridiseen alkamishetkeen. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Mordvalaisten, tsheremissien ja -votjakkien kosinta- ja häätavoista, by Albert Hämäläinen - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MORDVALAISTEN, TSHEREMISSIEN *** - -***** This file should be named 63316-8.txt or 63316-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/6/3/3/1/63316/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/63316-8.zip b/old/63316-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index bdca6ba..0000000 --- a/old/63316-8.zip +++ /dev/null |