diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/63042-8.txt | 2898 | ||||
| -rw-r--r-- | old/63042-8.zip | bin | 42063 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2898 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..c3d50ad --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #63042 (https://www.gutenberg.org/ebooks/63042) diff --git a/old/63042-8.txt b/old/63042-8.txt deleted file mode 100644 index d6d5293..0000000 --- a/old/63042-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2898 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Kotoisia kohtauksia; Victoria regia, by Lars Dilling - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll -have to check the laws of the country where you are located before using -this ebook. - - - -Title: Kotoisia kohtauksia; Victoria regia - -Author: Lars Dilling - -Translator: Yrjö - -Release Date: August 25, 2020 [EBook #63042] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KOTOISIA KOHTAUKSIA *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - - - -KOTOISIA KOHTAUKSIA; VICTORIA REGIA - -Kirj. - -Lars Dilling - - -Suomentanut Yrjö - - - - - -Helsingissä, -G. W. Edlund, -1886. - - - - -SISÄLLYS: - -Kotoisia kohtauksia. - - 1. Hääilta. - 2. Solmuja. - 3. Sukulaiset. - 4. Perheen ystävä. - 5. Kirje. - 6. Kerinpuut. - 7. Syntymäpäivä-iloja - 8. Kenraaliharjoitus. - 9. Päivää myöhemmin. -10. Viritetyllä pistoolilla. -11. Liian kummaa. - -Victoria regia. - - - - -1. - -Hääilta. - - -Vaunut, joissa morsiusparin oli kotia ajaminen, olivat oven edessä. -Oli jo hyvin myöhäistä illalla. Kynttilät olivat palaneet loppuun -kruunuissa ja kynttilänjaloissa, elävät kukkaset morsiuspiikojen -hiuksissa olivat lakastuneet ja valkoisilla tarlataanihameilla ei -enää ollut sama tuoksuva raittius kuin vihkimisen kestäessä. Nyt -tuli morsian, suuri viitta hartioillaan. Oli otettava jäähyväiset. -Nytpä alkoi siellä suuteleminen ja syleileminen, ja pieni rouva -heitettiin kuin kautschukkipallo toisen tädin luota toisen luoksi -ja toisen ystävän luota toisen luoksi. Täti Dortha, täti Riikka -ja täti Greetta pitivät häntä kauvimman aikaa syliinsä suljettuna -eivätkä he oikein tahtoneet voida päästää häntä. Oli hän ollutkin -heidän luonaan kymmenvuotiaasta alkaen. Silloin kuolivat vanhemmat -lavantautiin. Betsy, nuori morsian, oli silloin, kuten sanottu, -kymmenvuotias, ja hänen vanhempi sisarensa Anna kuudentoista vanha. -Anna lähetettiin Saksanmaalle kasvatuskouluun; Betsy jäi tätien -luoksi, jotka kasvattivat ja pilasivat häntä paraalla tavalla. Nyt -oli Betsy naimisissa ja nyt oli hänen lähteminen heidän luotaan ja -sentähden itkivät tädit niinkuin suihkukaivot kansanjuhlassa ja -Betsykin itki. Kenties ajatteli hän, että tuli alkaa totista elämää -ja ottaa täyttääkseen perheenäidin ankarat velvollisuudet, kenties -ajatteli hän kaikkea sitä hyvyyttä ja rakkautta, joka oli tullut hänen -osakseen vanhojen sukulaistensa luona, tai kenties hän ei ajatellut -ollenkaan mitään, vaan itki sen vuoksi, että muut itkivät. Olihan -hän vasta kahdeksantoista vuotta vanha. Sellaisina vaiheen hetkinä -elämässä joutuu aina kummallisen ahdistuksen valtaan, ja kyyneleet -tulevat välttämättömästi silmiin, vaikk'ei olisikaan niin onnellinen. -Ja onneton ei Betsy ollut, sitä todisti hänen rakkautta uhkuva -katseensa ja se vapaa ja uskalijas luottamus, jolla hän nojautui -miehensä käsivarteen, heidän astuessaan portaita alas ja istuutuessaan -vaunuihin. Ja niin lähtivät vaunut liikkeelle. Vihdoin pysähtyivät -ne. Sulhainen astui ensin vaunuista ja auttoi vaimoaan. Ylhäällä -tampuurissa seisoi sievä palvelustyttö, joka saattoi heitä huoneisiin, -joissa kynttilöitä ja lamppuja oli sytytettyinä ja joissa tuoksuvia -kukkasia, kirjailtuja morsiuslahjoja ja somia korukaluja kaikkialla -näkyi ja hymyili vastanaineille. - -"Haluatteko, herra asianajaja tai rouva, jotakin muuta?" kysyi -palvelustyttö autettuaan heidän päältään päällysvaatteet. - -"Ei, kiitoksia, nyt voit mennä." - -Tyttö vetäytyi pois. - -Betsy liehui niinkuin valkoinen perhonen kaikkialla kukkien ja lahjojen -seassa. - -Hän seisahtui muhkean ruusupuun eteen. - -"Ei, mutta katsoppas, Faerder, niin kaunista! Jokainen kukka on niin -raitis ja punainen ja uhkuva --" - -"-- kuin sinun huulesi", sanoi Faerder, kiersi kätensä vaimonsa -vyötäisten ympäri ja suuteli häntä. - -"Hyi, hyi, hyi, Herman, päästä! Se tekee kipeätä", sanoi Betsy -ja luikersi pois hänen sylistään. "Sinä olet kietonut käsivarren -morsiushuntuun ja tempaat koko hiuspuvun päästäni!" - -"Tule, niin vapautan sinut sekä hunnusta että seppeleestä", sanoi -Herman ja irroitti nuo molemmat vaimonsa tuuheasta, punertavan -keltaisesta tukasta. "Kas niin, nyt on kamaripiika päättänyt -tehtävänsä. Nyt pitää hänen saada juomarahoja", lisäsi hän ja nojautui -eteenpäin. - -"Ei ole tapana antaa kamaripiiallensa juomarahoja, mutta korvapuusti -toisinaan", vastasi rouva ja löi miestään hiljaa poskelle. - -"Sinua on rangaistava siitä", huusi Faerder ja ajoi rouvaansa takaa, -tämän juostessa divaanipöydän ympäri molemmin käsin kannattaen pitkää -hameensa lievettä. - -Juostessaan kaatoi hän jakkaran. - -"Ei, Herman, ole siivosti, varo itseäsi, minä voin särkeä jotakin! -Tule, istuutukaamme ja olkaamme järkeviä ja haastelkaamme niinkuin -sopii ymmärtäväisten puolisoin." - -"Silloin pitää sinun sallia minun sytyttää sikari ja mennä sisään -ottamaan ylleni yönuttu ja jalkaani tohvelit." - -"Niin, teeppäs se, se on hauskaa. Minä en ole koskaan nähnyt ketään -herraa yönutussa, paitsi teaatterissa. Se näyttää niin kodikkaalta. -Huomenna esiinnyn minäkin yönutussa, vaaleanharmaassa, joka on mustalla -samettireunuksella varustettu, ja pienessä aamumyssyssä, missä on -vaaleansiniset nauhat. Ah, kuinka iloitsen siitä, että saan olla -emäntänä suuruspöydässä huomenna ja sitten mennä taloustoimiin." - -"Niin, sinä olet varmaankin oiva emäntä? Olethan ollut kuusiviikkoa -taloudenhoito-opissa." - -"Oh, jos tietäisit, kuinka paljon ruokaa pilasin sinä aikana!" - -"Sitä en ollenkaan epäile", sanoi mies mennessään omaan huoneesensa. - -Rouva veti esiin emman [eräs nojatuolin laji] ja istuutui. Hänen -puolisonsa tuli takasin ja istahti hänen viereensä. - -"Kuinka sinä näytät arvokkaalta", sanoi nuori rouva ja pörrötti -miehensä tuuheata mustaa tukkaa. "Nyt puuttuu ainoastaan savulakki, -niin voisit aivan hyvin esiintyä minun pappanani." - -"Sitä voisinkin; olenhan minä kolmenkymmenen kuuden vuoden vanha, siis -kaksi kertaa niin vanha kuin sinä. Minä en voi käsittää, kuinka sinä -olet voinut rakastua minunlaiseen vanhaan ukkoon." - -"En minäkään. Sillä _vanha_ olet sinä, ja _ilkeä_ olet sinä ja _ruma_ -olet sinä", sanoi hänen vaimonsa ja otti kiini miehensä molemmista -korvista, vahvistaessaan jokaista adjektiivia suudelmalla, luultavasti -antaakseen sanoille enemmän painoa. - -"Ja rahojen vuoksi et myöskään ole ottanut minua, Betsy, sillä sinähän -se olet, jolla on rikkautta; minulla on vaan, mitä asianajajana -ansaitsen, ja se on oleva, pelkään minä, jotensakin niukkaa pilatulle -naiselle kuten sinä olet." - -"Oh, minä olen oleva niin vaatimaton ja säästäväinen. Mutta, Herman, -sinun täytyy luvata minulle yksi asia." - -"Kaikki." - -"Sinä et saa olla liian ankara minua kohtaan." - -"Ankara sinua kohtaan!" - -"Sillä enhän vielä ole niin vanha." - -"Se on kieltämätöntä." - -"Enkä myöskään niin erittäin järkevä, vaikka tädit sanovat, että aina -olen ollut edistyneempi, kuin vuosiini katsoen luulisi!" - -"Niin, ei löydäkkään monta naista, jotka jo kahdeksantoistavuotiaina -ovat järkeviä perheen emäntiä." - -"Sanoppas minulle, Herman, mintähden et mennyt naimisiin sisareni Annan -kanssa, sano? Hän on paljon järkevämpi minua." - -"Niin, se oli epäilemättä hyvin järjetöntä, mutta minä olin aivan -sekapäinen, kun kosin." - -"Vai niin, sitä olisi minun pitänyt tietää ennen!" - -"Sillä eräs pieni, pahantapainen tyttö oli tehnyt minut aivan -sekapäiseksi, ja sitä olen vieläkin", sanoi hän ja peitti vaimonsa -pienet kädet suuteloilla. - -Seinäkello löi kaksi. - -"Jo niin paljon", huudahti nuori rouva. - -"Silloin taitaa jo olla aika mennä maata." - -"Niin, sinä olet oikeassa. Hyvää yötä, Herman", sanoi hän ja juoksi -nopeasti sänkykamariin. - -"Minä tulen jälestä." - -Hän istui hetken aatoksissa, nousi sitten ja alkoi sammuttaa -kynttilöitä kruunussa. - -Lopetettuansa meni hän ja koputti hiljaa ovelle. - -"Saanko tulla sisään?" - -"Et vielä." - -Vähän myöhemmin. - -"Joko nyt?" - -"Saat" - -Hän sammutti lampun salissa ja meni makuuhuoneesen. - - - - -2. - -Solmuja. - - -Asianajaja Faerder ja Betsy olivat olleet kaksi kuukautta naimisissa. -Ensimäisinä kahdeksana päivänä huvitti Betsyä oletella perheenemäntänä. -Oli aivan kuin hänen lapsuudessaan, kun hän ja muutamat muut pienet -tytöt leikittelivät vieraisilla oloa ja tekivät korppukräämiä -nukenpadoissa. Nyt oli hänen tietysti käyttäminen taitoaan talouden -hoidossa ja pitäminen huolta perheestään. Sentähden pukeutui hän -niin kutsuttuun kyökkipukuun, jonka pääosana oli valkoinen esiliina -varustetulla rintatilkulla, koko joukko ganssikirjailuja ja taskujen -paljous ilman mitään tarkoitusta. - -Mutta pilattuansa useita ruokalajeja ja parin uusia villahameita, -vetäytyi hän takaisin kyökkielämän vaivoista ja jätti hallituksen -palvelustytölleen, Triinalle, joka oli noita uusimuotisia -kyökkivesoja, joita pääasiallisesti tavataan pääkaupungissa, -Triina oli täydellinen kaikessa. Hän oli ollut neulomaopissa ja -silitysopissa, taloudenhoito-opissa, ja Jumala tietää kaikkien niiden -oppien nimet, joiden läpi hän oli käynyt. Häntä miellyttivät myöskin -kaunokirjallisuus ja soitanto; sillä hänellä oli aina lainakirjaston -romaaneja kätkettynä kyökkipenkin alle ja hän lauloi bravuaarioita -kitarrin säestyksellä silloin, kuin hänen piti hoitaa patojaan. -Kaikkine täydellisyyksineen ei Triina kuitenkaan ollut onnellinen. Hän -kitui kroonillista hammassärkyä ja rakkauden surua, ja hänen hennon -ruumiinsa pinnalta kuvastui ikäänkuin kreosootin tuska. Eräänä aamuna -varhain istui asianajaja salissa ja oli jotenkin huonolla tuulella. -Rouva oli ollut edellisenä iltana tanssijaisissa ja lepäsi nyt -vuoteellaan, Triina laahasi nyt ympäri huoneita rikkinäinen tohvelipari -jalassaan, huivi poskillaan, sillä välin kuin hänen kokoonnipistetyistä -hampaistaan kuului suriseva valitus melkeinpä, niinkuin tuulen suhina -savutorvessa. Asianajaja kurkisti ruokasaliin. Suuruspöytä ei vielä -ollut katettu. - -"Triina, minun pitää saada kahvini. Kello on jo paljon. Minun on -mentävä konttooriin." - -"Niin, niinpian kuin -- hum -- um -- um -- se valmistuu -- hum -- um -- -um -- saa herra sen -- hum -- um -- u -- um!" - -"Se olisi jo kauvan sitte pitänyt olla valmiin." - -"Minä toivoisin vaan, että asianajajalla olisi minun hammassärkyni -- -hum -- um -- niin saisitte nähdä, voisitteko siivota viisi huonetta -- -hum -- um -- um -- ja laittaa suurusta." - -Faerder heittäytyi sohvalle ja koetti kärsimättömästi lukea hiukan -muutamaa sanomalehteä. Soitettiin pontevasti tampuurin kelloa ja heti -senjälkeen astui Betsyn sisar, Anna, sisään. Hän oli suuri kasvultaan -ja vaaleanverinen, ystävällinen, avonainen katseeltaan ja reipas -ryhdiltään. - -"Vai niin, tänään olemme varmaankin oivallisella tuulella", sanoi hän -ja katseli hymyillen asianajajan tyytymättömiä kasvoja. "Onko meillä jo -ollut kotoisia kohtauksia suurukseksi?" - -"En ole vielä saanut mitään suurusta." - -"Ja Betsy?" - -"Hän lepää laakereillaan, jotka hän valloitti eilen tanssijaisissa." - -"Ah, da liegt also der Hund begraben", sanoi Anna mennessään kyökkiin. - -Hetki senjälkeen avasi hän ruokasalin oven arvokkaasti. - -"Teidän ylhäisyytenne, pöytä on katettu." - -Pöytä oli sievästi katettu ja Anna kaasi kahvia kuppeihin hymyillen, -heittäessään silloin tällöin päätään taakseppäin, kun vallattomat -keltaiset kiharat putosivat liian kauvas otsalle. Asianajaja tuli -vähitellen oivalliselle tuulelle ja suurus syötiin nauraen ja -pilapuheita laskien. Betsy astui sisään. Hän näytti kalpealta ja -väsyneeltä, ja oli käärinyt suuren schaalin ympärilleen. - -"Oh hoh, kuinka olette iloisia", sanoi hän. "Äänenne kuuluu talon -toiseen päähän asti." - -"Me olemme ehkä häirinneet rouvaa hänen aamu-unessaan", sanoi Faerder -vähän loukattuna. Betsy katseli häntä totisena. - -"Ei", sanoi hän kylmästi, "näyttää siltä, kuin minä olisin se, joka -häiritsen. Minä vetäydyn takaisin." - -"Betsy!" - -Asianajaja pani pikaisesti serventtinsä renkaasen. - -"Minun tähteni et tarvitse ujostella", sanoi hän. "Minä menen -konttooriin. Olisin jo aikoja sitten ollut siellä, jos Triina vaan -olisi suvainnut antaa minulle: suurusta. Ollessani naimaton, piti -emäntäni aina huolta siitä, että suurus oikeaan aikaan oli pöydällä." - -"On ikävää, ett'et yhä vielä ole naimaton." - -"Kenties olisi se ollut parasta meille kumpaisellekin", sanoi hänen -miehensä noustessaan pöydästä ja meni pois. - -Anna katsoi hänen jälkeensä. - -"Kaksi kuukautta naimisissa ja jo kotoisia kohtauksia", sanoi hän. --- "Näyttää tulevan hyvä joulu, sanoi poika, kun sai selkäänsä -jouluaattona." - -"Niin, mitä on miesraukan tehtävä, kun on saanut niin huonon vaimon -kuin minä. Eivät kaikki ole niin onnellisia, että saavat sellaisen -vaimon kuin sinä." - -"Tänään olet oikein lempeä. Mutta jos huvittaa sinua ampua kaiken -huonon tuulesi minua vastaan, niin, ole hyvä, tee se; mutta sinun pitää -varoa itseäsi olemasta nurea miestäsi kohtaan." - -"Minä lohdutan itseäni sillä että sinä voit olla ystävällinen meitä -kumpaistakin kohtaan." - -Anna kiersi käsivartensa sisarensa kaulan ympäri ja kohotti hänen -kasvojaan. - -"Mutta Betsy, mikä sinua vaivaa?" - -Betsy kätki päänsä sisarensa rintaa vastaan ja itki. - -"Anna minulle anteeksi, Anna, minä olen niin ilkeä ja katkera ja -epäkohtelijas tänään, mutta en koskaan enää ole oleva sellainen." - -"Mutta sano minulle sitten, mitä on tapahtunut?" - -"Ei mitään, ei yhtään mitään", sanoi Betsy yhä nyyhkien. - -Samassa soitettiin. - -"Tädit tulevat", sanoi Betsy kauhistuneena. "Rakas Anna, sano että minä -vielä puen päälleni. Minun täytyy pestä silmäni kylmällä vedellä, niin -ett'eivät näe, että olen itkenyt." - -Hän juoksi nopeasti sänkykamariin. Aivan oikein! Ne olivatkin tädit, -jotka astuivat sisään täti Dortha etunenässä. Täti Dortha oli pitkä, -kuiva, laiha nainen, joka näytti siltä, kuin olisi viettänyt elämänsä -etikan juonnilla. Hänen vakuutuksensa oli aina se, että koko maailma -ainoastaan etsi tilaisuutta loukataksensa häntä, ja sentähden tunsi -hän olevansa oikeutettu vuorostaan loukkaamaan koko maailmaa. Täti -Riikalla oli taipumusta lihavuuteen, valkoiset alasriippuvat kiharat -ja jonkunlainen levottomuus koko olennossaan, joka tuli siitä, -että hänellä oli äärettömän paljon tehtävää. Hän oli nimittäin -hyväätekeväinen ja koetti parhaiten voimiensa mukaan pitää huolta -kaikista onnettomista pääkaupungissa ja sen ympäristössä, ja niin -suuressa kaupungissa löytyy monta onnetonta, niin että hänellä oli -yllinkyllin tehtävää. Täti Greetta, nuorin sisarista, oli kuuro. Hän -oli pieni, suopea ja hurskas olento, ja kuitenkin -- kuka voisi sitä -uskoa -- oli hänen suurimpana ilonaan kauhistavat murhat ja hirveät -onnettomuudet -- sanomalehdissä. Jos joku sanomalehden-toimittaja -keksisi sen, että julkaisisi sanomalehden nimellä "Päivän -onnettomuudet", "Murhalehti" tai jotain sellaista, olisi täti Greetta -varmaan ensimmäinen joka sitä tilaisi. Heti sen jälkeen astui Betsy -sisään. Hän oli pian pukeutunut ja kaikki kyynelten jäljet olivat -pestyt pois. - -"Me tulemme noutamaan sinut päivälliselle, lapsi kultani", sanoi täti -Riikka. "Tänään pitää sinun olla meidän luonamme koko päivä." - -"Minä pelkään, ett'ei Faerder pidä siitä." - -"Herra Jumala, niin julma hän ei suinkaan voi olla, että tahtoisi -kieltää sinua käymästä vanhojen tätiesi luona." - -"Mutta Faerderin päivällinen --" rohkeni Anna muistuttaa. - -"Siitä pitää Triina huolen. Hän on sellainen oivallinen tyttö. Ota nyt -vaan yllesi päällysvaatteesi." - -Betsyllä ei ollut varsinaisesti mitään sitä vastaan, että seuraisi -mukana. Faerder oli ollut huonolla tuulella ja melkeinpä epäkohtelijas. -Nyt saisi hän olla yksin koko päivän ja illan tultua anoisi hän -anteeksi ja katuisi syntiänsä. Triina sai tarpeelliset ohjeet, ja seura -lähti matkalle. Päivällisen aikaan tuli asianajaja kotia, Oli katettu -ainoastaan yhdelle hengelle. - -"Pitääkö minun syödä yksin?" - -"Niin, rouva on tätiensä tykönä -- hum -- um - um!" - -Asianajaja istuutui huoaten pöydän ääreen suureen kylmään ruokasaliin, -sillä välin kuin Triina uudisteli virttään: "Hum -- um -- um --" ja -kolisteli posliiniastioilla, ja olihan tämä kaikki erinomaisen suloista -ja kodikasta. - - - - -3. - -Sukulaiset. - - -Pari päivää senjälkeen istui asianajaja eräänä iltapäivänä yhdessä -vaimonsa kanssa salissa. Faerder kirjoitti, Betsy soitti yhtä -Teilmannin gavoteista, ja ulkona kyökissä kirkui Triina täydellä -kurkulla juomalaulua "Lucretia Borgiosta." Asianajaja keskeytti -suuttuneena kirjoituksensa. - -"On hirveätä pitää tuota tyttöä. Milloin hänellä on hammassärky, -silloin hän sitä ulvoo, ja milloin hänellä ei ole hammassärkyä, silloin -ulvoo hän aarioita, joka on vielä hirveämpää. Minun mielestäni voisi -minulla olla kylliksi sinun gavoteistasi." - -"Mutta, rakas Herman, minähän soitan ainoastaan sinun huviksesi." - -"Ei ole ollenkaan huvittavaa kirjoittaa käräjiin haastoja ja -sisäänjättökirjoituksia pianon säestyksellä." - -"No, sitten otan kirjan ja istun aivan hiljaa, hiiskahtamattakaan, sinä -ilkeä, vanha asianajaja." - -Faerder nousi, meni vaimonsa luokse, otti kiini hänen vyötäisistään ja -painoi suutelon hänen otsalleen. - -"Mutta, Herman, sillä tavallako kirjoitat sisäänjättökirjoituksiasi?" - -"Niin, Betsy, tämä on myös muutama pieni sisäänpano asiassa", sanoi hän -ja sulki Betsyn silmät suuteloillaan. - -"Oliko se salaviittaus?" kuului terävä ääni tampuurissa. - -Faerder nousi äkkiä. - -"Kas niin, Jumalan kiitos, tuossa on meillä sukulaiset!" - -"Täällä olemme me kaikki kolme, lapseni", sanoi täti Riikka, astuessaan -sisään kahden sisarensa seuraamana. "Mutta me emme voi viipyä kauvan; -meillä on hirveän kiire." - -"Mutta voitte kai juoda kupin kahvia", sanoi Betsy. "Me olemme äsken -syöneet päivällistä." - -"Niin, kahvikuppia emme kiellä vastaanottamasta. Vai kuinka, Dortha?" - -"Oliko se salaviittaus?" - -"Kuinka voit luulla mitään sellaista?" - -"Siinä tapauksessa tahdon vaan sanoa, etten pane arvoa kahviin enkä -lörpötykseen kahvipannun ääressä, ja se on enemmän kuin voi sanoa -muutamista ihmisistä -- hrm." - -"Mutta mehän kokonaan unhotamme täti Greetan", sanoi Betsy. "Istuudu -nyt mukavasti tähän nojatuoliin, niin hankkii Herman sinulle -sanomalehden." - -"Kiitoksia, kaikkein mieluisin on 'Morgenposten'." - -"Olkaa niin hyvä, täti", huusi asianajaja hänen korvaansa, "tässä -on viime numero. Siellä seisoo kolmesta kauheasta murhasta ja -päällekarkauksesta ryöstöineen, puhumattakaan muutamasta itsemurhasta -ja joistakuista pienemmistä rautatie-onnettomuuksista." - -"Tuhansia kiitoksia, se oli erinomaisen hauskaa." - -"Sehän on tosi, Herman, sinulla ei taida olla paria vanhoja saappaita -tai takkia annettavana minulle?" - -"Anna katson. Se on tietysti käytettävä johonkuhun hyväntekeväiseen -tarkoitukseen?" - -"Niin, sinä tiedät, että suurin iloni on auttaa lähimmäistäni." - -"Siinä teet hyvin kauniisti, Riikka", sanoi Dortha, "ja vielä enemmän -sentähden, ettei vielä kukaan lähimmäisistäsi ole auttanut sinua -- -hrm." - -"Sitä en ollenkaan sure." - -Betsy juoksi ruokasaliin, laittaakseen kahvipöydän järjestykseen. - -Hänen mentyänsä sanoi Riikka Faerderille: - -"Sinä arvaat tietysti, että olemme tulleet tänne Betsyn huomisen -syntymäpäivän johdosta. Meidän mielestämme olisi suuri sininen -silkkihame järkevintä, mitä voisit hänelle antaa." - -"Sehän oli surullista", sanoi Greetta vaipuneena sanomalehtensä -tutkimiseen. - -"Niin, sen Jumala tietää, että se on", mutisi asianajaja. - -"Mikä?" huudahti Riikka. - -"Eräs tapaus Pariisista. Te saatte kuulla: Faubourg Saint-Germainissa -on eräs nuori aviomies hirttänyt itsensä köyteen, joka oli punottu -rouvansa pitseistä. Kuollut piti kädessään rypistettyä paperia, joka -tarkemmin tutkittaessa havaittiin -- rätingiksi muotikauppiaalta." - -"Niin, hirveätä on, kuinka turhamielisiä Ranskalaiset naiset ovat", -sanoi Riikka. - -"Mutta palataksemme silkkihameesen", sanoi täti Dortha, "niin on se -erinomaisen tarpeellinen Betsylle." - -"Niin on", sanoi Riikka. "Harmaata silkkihamettaan ei hän voi -enää käyttää. Hänellä oli se korkeakaulaisena konsertissa ja -paljaskaulaisena Yhdistyksen tanssijaisissa ja mustalla pitsitynikillä -neiti Brandingin häissä ja vihreillä tyllireunustuksilla viime -iltamassa, niin että siitä jo aletaan puhua kaupungissa." - -"Sepä hyvin harmittavaa. Mutta minulla ei ole varaa ostaa hänelle -mitään uutta. Kaikki, mitä ansaitsen, kuuluu talouteen." - -"Mutta Betsyn omaisuus?" - -"Pääomaan en tahdo kajota. Kuka tietää, ehkä hänestä vielä tulee leski. -Ja korot tuskin riittävät veroihin ja hyyryyn." - -"Turhaa puhetta, ystäväni, turhaa puhetta", sanoi Dortha. "Vaimosi toi -niin suuren omaisuuden mukanansa pesään, että hän voi vaatia saavansa -käydä sovelijaasti puettuna ja niin kauvan kuin minä elän, ei häneltä -ole puuttuva --" - -"-- sinisiä silkkihameita, ei, Jumalan nimeen, täti, ostakaa hänelle -koko tusina, jos tahdotte." - -"Hiljaa, tuolla tulee hän." - -Kun kaikki istuivat kahvipöydän ääressä kysyi Riikka: - -"Tuleeko tänne paljon vieraita huomenna?" - -"Vaan noin kaksikymmentä henkeä. Ainoastaan sukulaiset ja lähimmät -tuttavat." - -"Mitä, ystäväni? Oletteko valmistanut suuret pidot?" - -"Ei suinkaan, Herman; mutta luonnollisesti tulee muutamia toivottamaan -onnea." - -"No niin, ja juomaan suklaata huomenna aamupäivällä." - -"Ei, minä olen erittäin pyytänyt päästä kaikista aamupäivävierailuista. -He tulevat teetä juomaan. Näetkö sinä, minä olen keksinyt jotain oikein -hauskaa. Näytteleväthän kaikki ihmiset tänä talvena teaatteria, ja -sentähden olen myöskin minä aikonut suosiollisella avulla näytellä -muutamia kohtauksia. Eikö se ole totta, täti Dortha?" - -"Oliko se salaviittaus?" - -"Mutta, rakas täti!" - -"Siinä tapauksessa tahdon vaan sanoa, että jos siinä on kotoisia -kohtauksia, voisit sinä varmaan näytellä niitä ilman meidän apuamme -- -hrm." - -"Herra Jumala, täti, tiedäthän aivan hyvin, että me aijomme näytellä -valituita kohtauksia 'Macbeth'ista'. Minä aijon olla lady Macbethina." - -"Me kolme saamme myös rolleja", sanoi Riikka. - -"Niin, teistä tulee luonnollisesti noita-akat", sanoi Faerder. "_Se_ ei -ollut mikään salaviittaus", oikaisi hän kauhistuneena. - -"Ei, me emme tarvitse enempää kuin kaksi noita-akkaa. Greetta ja minä -näyttelemme niiden osaa." - -"Ja täti Dortha?" - -"Minusta tulee Duncan, Skottlannin kuningas." - -"Usko pois, että meillä on ollut vaikeata opettaa Greetalle vastaukset, -koska hän ei kuule; mutta sitten johtui mieleemme sukkela keino", sanoi -Riikka. "Me puhumme seuranäytelmästä, Greetta", huusi hän. "Mitä pitää -sinun sanoa, kun minä tyrkkään sinua selkään?" - -"Oi terve, Macbeth! Terve, Cawdor khani! Hi, hi, hi", nauroi Greetta, -erinomaisen tyytyväisenä. - -"Ja kun näpistän sinua käsivarteen?" - -"Oi terve, Macbeth! Kuninkaaks' saat kerran." - -"Siinä näet, että hän osaa rollinsa." - -"Mutta nyt pitää meidän mennä", sanoi täti Dortha. - -"Minä tulen mukana", sanoi Betsy. - -"Minä menen kauppapuotiin ja ostan hiukan lämmintä ja kylmää -huomisillaksi. Minä juoksen vaan heittämään viitan ylleni." - -"Kiiruhda vaan", huusi Riikka. "Minulla on niin paljon tehtävää. -Ensin pitää minun viedä kaksi paria vanhoja saappaita ja pari -uutta iltasaarnaa erään köyhän lesken luo, jolla on viisi lasta, -ja kaikki sairastavat he hermokuumetta, ja sitten on minun mentävä -hengelliseen teeiltaan, jossa meidän pitää kutsua osanottajia bazariin -eläkerahastoksi luovutetuille neekeriruhtinaille sisä-Afrikassa." - -"Mutta silkkihame?" sanoi Dortha. - -"Ole sinä huoletta siitä. Minä otan sen ja lähetän Faerderille -rätingin, niin on hän pakoitettu sen siivosti maksamaan. Ts!" - -Betsy tuli takasin ja kaikki lähtivät matkalle, Riikan suun käydessä -kuin pikajunan. - -Asianajaja ryhtyi jälleen papereihinsa, mutta pani taas pois kynän. - -"Ei, minun on mahdotonta tehdä työtä. Olen aivan sekapäinen. Ehkä on -taivaan sallimus, että täti Greetta on kadottanut kuulonsa, muutoin -hän varmaan kadottaisi sen vähän järkensä, kuin hänellä on, kuulemalla -Riikan lörpötystä. Ne sukulaiset, ne sukulaiset, ne vievät minulta -viimein hengen." - -Asianajaja vaipui ajatuksiin, sillä välin kuin Triina kyökissä -riemuiten alkoi laulaa: - - "Il segreto per esser felice!" - - - - -4. - -Perheen ystävä. - - -Kun asianajaja oli istunut hetken yksinään, avattiin ovi ja nuori, -kookasvartaloinen mies, jolla oli elävät kauniit kasvot ja tuuhea, -musta tukka ja parta, astui sisään. - -Se oli Faerderin paras ystävä, tohtori Harding. - -"Hyvää päivää, ystäväni", sanoi tohtori. "Minä tulin varmaan -häiritsemään sinua unelmissasi. Sinä uneksuit arvattavasti olevasi -hovioikeuden neuvos tai jotakin sellaista?" - -"En, minä uneksuin, että olin Macbeth, Skotlannin kuningas, ja elin -jokapäivä ilossa ja komeudessa ja söin lämpimiä nahkasaappaita ja -kylmiä iltasaarnoja kauppapuodista sisä-Afrikassa, siksi kuin minä -syntymäpäiväpidoissa pudotin hengellistä teetä uudelle silkkihameelleni -ja rangaistukseksi tästä tuomittiin soittamaan gavotteja elinaikani!" - -"Anna minun koettaa valtasuontasi!" - -"Ole huoleti, vielä ei ole mitään vikaa ymmärryksessäni. Minulla on -vaan pää täynnä naisväen loruja ja perheellisiä huolia." - -"Kaksikuukautisen avioliiton jälkeen!" - -"Niin, näetkö sinä, aviosäädyllä on hyvät puolensa, mutta sillä on -myöskin pahat puolensa." - -"Mutta etkö sinä ja vaimosi rakasta sitten toisianne?" - -"Kuinka voit sitä kysyä? Mutta me olemme menneet liian aikaiseen -naimisiin. Meidän olisi pitänyt odottaa pari vuotta. Betsy on -aivan nuori, pelkkä lapsi, eikä hänestä tulekkaan aikaihmistä niin -kauvan kuin nämät tädit juoksentelevat täällä ja sekaantuvat meidän -asioihimme." - -"Kuuleppas Faerder, minulla on ehdotus sinulle. Muuta maalle, niin -pääset niistä siunatuista sukulaisista ja kaupungin kalliista -huvituksista. Veljeni, pappi, kirjoittaa että asianajaja siinä seudussa -on kuollut, Lähde sinne, niin ansaitset kaksi sen vertaa, mitä täällä -kaupungissa, jossa on asianajajia joka nurkassa." - -"Siihen ei Betsy suostu koskaan." - -"Mutta etkö luule, että maaelämäkin on houkuttelevainen hänelle?" - -"Maaelämä! Olla maalla, sen käsittää hän siksi, että asuu jossakin -schveitsiläisessä huvilassa Ladegaards-oenillä ja käy vaaleassa -hameessa ja paimenhatussa ja noukkii maamansikoita." - -"Hyi, Faerder, nyt teet väärin vaimollesi. Minun mielestäni ovat sekä -hän että hänen sisarensa kaksi mitä rakastettavinta naista, mitä -koskaan olen tavannut." - -"Niin, sinä olet oikeassa. Anna on oiva tyttö. Niin kelvollinen ja niin -reipas ja sitä paitsi niin vaatimaton, järkevä ja rakastettava." - -"Sinähän käyt lämpimäksi." - -Tohtori katsoi ystäväänsä kauhistuneilla silmäyksillä. - -Hän tiesi, että Faerderillä nuorena miehenä ollessaan oli ollut hyvin -helposti syttyvä sydän ja että hän oli ollut rakastuneena milloin -yhteen milloin toiseen ja se olikin ollut syynä siihen, että hän jäi -niin kauvan naimattomaksi. - -Sen tähden oli se ajatus aivan lähellä, että Faerder oli nyt rakastunut -kälyynsä, ja se oli Hardingin mielestä jotensakin luonnollista. - -"Kun vertaan häntä Betsyyn", mutisi asianajaja ajatuksissaan. - -"Mutta sitä ei sinun pidä tehdä." - -"Eihän sitä voi välttää; onhan minulla joka päivä tilaisuutta verrata -heitä." - -"Miehen täytyy lähteä maalle, ja mitä pikemmin sitä parempi", ajatteli -Harding rummuttaen koneellisesti tahtia Triinan lauluun. - -Asianajaja tuijotti synkästi eteenpäin. - - "Suruhun salalääkkeen tunnen, - Kanss' ystävien minä ja'an sen --" - --- lauloi Triina kyökissä. - -"Kuuletko mitä Triina sanoo? Hän on oikeassa, Hankkikaamme itsellemme -lasi viiniä karkoittaaksemme surua. Eikö sinulla ole hiukan -punssia? sitten sytytämme sikarit ja haastelemme iloisesti kuten -ylioppilasaikanamme." - -Asianajaja huusi Triinaa, ja heti sen jälkeen toi tämä pyydetyn sisään. - -Triina oli hyvin iloinen kyökissä, mutta huomattuansa tohtorin, -laskeutuivat hänen kasvonsa totisiin ryppyihin. - -"Minkätähden olet niin totinen, kaunis Triinani?" kysyi tohtori. -"Minkätähden eivät hymyn jumalattaret tanssi sinun poskiesi -ruusutarhassa?" - -"Kun on surua sydämmessä ja särkyä takahampaissa ja ainoastaan 18 -taaleria vuotuisena palkkana, ei ole mitään syytä nauraa." - -"Iloitse elämästä, Triina. Näytä iloiselta!" - -"Minulla ei ole muuta iloa tässä maailmassa, kuin käyttää -neilikkarohtoja ja pitää vetolaastaria korvain takana." - -"Niin, se on jotensakin niukka huvitus", sanoi Harding, kun Triina meni. - -Sikarit savusivat ja ystävykset haastelivat iloisesti, Hardingin -hyräillessä erästä ylioppilaslaulua ja Faerderin säestäessä. - -He eivät huomanneet, että Betsy, Anna ja kaikki kolme tätiä astuivat -sisään. - -"Kas, miltä täällä näyttää", sanoi Dortha. "Tupakan savua ja -spriihöyryjä. Luulisipa tulevansa julkiseen ravintolaan." - -"Faerder oli hiukan huonolla tuulella", sanoi tohtori hiukan hämillään, -"ja sentähden --." - -"Sentähden täytyi hänen lohduttaa itseään pullolla ja tovereillaan. -Sehän on niin luonnollista." - -Betsy näytti suuttuneelta ja veti kiivaasti sormikkaat päältään. - -"Tietysti ei sukulaisissa ole tarpeeksi", sanoi Riikka. - -"Niin täti", vastasi asianajaja kiivaasti, "sukulaisissa on usein -enemmänkin kuin tarpeeksi." - -Tohtori oli toipunut ja nousi. - -"Minusta on ikävää, että läsnäoloni saattaa eripuraisuutta perheesen. -Mutta onhan aina niin, että kun mies menee naimisiin, ovat hänen -ystävänsä kadottaneet hänet." - -"Silloin pitäisi teidän mennä niin pian kuin mahdollista naimisiin, -herra Harding", sanoi Dortha. "Se olisi varmaan parhainta sekä teille -että -- ystävillenne." - -"Jos tietäisin olevani ystävälleni tai hänen vaimolleen vaivaksi, -vetäytyisin silmänräpäyksessä takaisin. Mutta kosk'ei rouva vielä -ole lausunut mielipidettään, odotan minä hänen tuomiotaan. Teidän -käskystänne, rouvani, hyppään minä halusta ulos akkunasta." - -"Mitä vielä! Niin suuria vaatimuksia ei minulla ole. Minä olen -täydellisesti tyytyväinen, jos käytätte -- ovea." - -Anna katsoi totisesti sisareensa. - -Tohtori oli hyvin kalpea. - -"Minä tottelen heti teidän käskyänne, rouvani." - -Faerder puri hampaitaan yhteen ja oli lumivalkea. - -Sanomatta sanaakaan otti hän hattunsa ja seurasi ystäväänsä. - -Betsy seisoi ynseänä kuin pahantapainen lapsi ja leikki nojatuolin -tupsuilla. - -Täti Greetta, joka ei ollut ymmärtänyt mitään keskustelusta, katseli -pelastaneena Betsyä. - -"Mikä lasta vaivaa?" - -"Hänellä on hammassärkyä", sanoi Anna päättäväisesti ja sai hänet -istumaan nojatuoliin sanomalehti kädessä. - -"Nyt voit olla varma siitä, ettei hän pian palaa, se nahjus", sanoi -Dortha riemuiten. - -"Niin, täti, nyt olet käyttäytynyt erittäin viisaasti", sanoi Anna. -"Nyt raukee koko näytäntö huomenna tyhjiin; sillä tämän jälkeen ei -herra Harding luonnollisesti tahdo näytellä Macbethin osaa". - -"Herra Jumala, sen olimme aivan unhottaneet." - -"On luultavasti parasta kirjoittaa kaikille vieraille, ettemme huomenna -voi ottaa heitä vastaan", pitkitti Anna. "Sillä sen perästä mitä täällä -on tapahtunut, ei Faerder arvattavasti tahdo ottaa vastaan vieraita -huomenna." - -"On juuri niinkuin aina sanon, Riikka", sanoi Dortha. "Sinä loukkaat -alinomaa ihmisiä loukkauksillasi." - -"Vai niin, se olin _minä_, joka ajoin hänet ulos ovesta!" - -"Ei, se olin luonnollisesti _minä_, joka sen tein. _Minähän_ olen -aina ilkeä ja epäkohtelijas, sinä sitävastoin olet laupeuden enkeli, -joka liehut kaikkialla allekirjoitustarjouksia käsissä ja lakritsia -taskuissa ja olet itse hurskaus." - -Anna ei voinut masentaa hymyilyä. - -"Mielestäni olisi parempi, että te, sen asemesta että väittelette, kuka -on loukannut häntä, molemmat menisitte hänen asuntoonsa ja pyytäisitte -häneltä anteeksi. Jos tapaus tulee tunnetuksi kaupungissa, antaa se -vaan aihetta lörpötykseen." - -"Niin, sinä olet oikeassa, lapseni, se on meidän tehtävä." - -"Se on aivan tarpeetonta, täti", sanoi Betsy ynseästi. - -"Ei, päinvastoin, se on ainoa keino. Tule Greetta." - -"Menemmekö jo?" - -"Menemme tohtori Hardingin luokse", huusi Riikka. - -"Pitääkö hänen vetää Betsyn hampaan ulos?" - -"Ei, meidän pitää vaan puhella hänen kanssaan näytännöstä huomenna." - -"Vai niin, niinkö on asianlaita. Hyvästi, lapset!" - -"Hyvästi, täti!" - - - - -5. - -Kirje. - - -"Minä en välitä ollenkaan koko näytännöstä", sanoi Betsy jäätyänsä -kahdenkesken sisarensa kanssa. - -"Se olikin ainoastaan tekosyy, jota käytin tätiä varten. Minulla oli -tärkeämmät syyt. Ensiksikin oli tohtori loukattu, ja toiseksi ei pidä -olla eripuraisuutta sinun ja miehesi välillä. Sellaiset pienet kotoiset -kohtaukset voivat kyllä näyttää vähäpätöisiltä, mutta niillä voi usein -olla mitä hirveimmät seuraukset." - -"Mutta minä olen väsynyt tuohon tohtoriin. Hän juoksee täällä joka -päivä. Hän ei voisi tulla useammin, jos hän kävisi kosimassa." - -"Niin, tiedättekö, eikö hän sitä tee?" - -"Minua ei hän voi kosia," - -"Entäs minua sitten?" - -"Turhaa puhetta; hän etsii vaan Hermannia. Kun he kaksi ovat yhdessä, -nauraa, laskee pilaa ja laulaa Faerder, mutta kun minä yksin olen hänen -kanssaan, on hän nurea ja hiljainen, ja istuu vaan työskentelemässä. -Minä olen varma siitä, että hän pitää Hardingin seuraa minua -hupaisempana." - -"Vai niin, olethan oikein mustasukkainen tohtorille; sentähden ajat -siis hänet ulos ovesta. Tiedätkö, mikä on seuraus siitä?" - -"Seuraus?" - -"Niin, kun ei miehesi voi kotona kaikessa viattomuudessa ottaa lasia -hyvän ystävän kanssa yhdessä, menee hän kaupungille, ja jos hän vaan -alkaa käydä ravintoloissa, niin --." - -"Siinä suhteessa olen aivan huoleton; Herman ei koskaan ole unhoittava -velvollisuuksiaan hyvänä puolisona." - -"Velvollisuuksiaan! Oletko sinä myöskin varma siitä, että aina olet -täyttänyt velvollisuutesi hyvänä vaimona?" - -"Anna!" - -"Kuinka usein tulee miehesi kotia konttoorista päivälliseksi tapaamatta -muita kuin ikävän palvelustytön, ja kuinka usein hänen täytyy syödä -huonosti valmistettua ruokaansa yksin, ikävässä, tyhjässä ruokasalissa? -Kuinka usein istuu hän kotona ja tekee työtä sinun ollessasi -konserteissa ja teaattereissa, ja ainoa huvi, joka hänellä on, on -seista ulkona kylmässä etehisessä ja odottaa kunniaa saada saattaa -sinua kotia." - -"Sitä en koskaan ole ajatellut", sanoi Betsy alakuloisena. - -"Etkö myöskin usko, että hän useana iltana mieluummin istuisi -rauhassa kotonaan ja lepäisi päivän vaivoista, jos sinä tahtoisit -tehdä kotona-olon hiukan hupaisemmaksi hänelle? Vaan ei, sitä ei hän -voi. Hänen täytyy ottaa päällensä mustat vaatteet ja seurata sinua -iltamiin, vaikka tiedät, että hän pitää sitä ikävänä, tahi myöskin -mennä tanssiaisiin, vaikk'ei hän tanssi, vaan ainoastaan seisoo ja on -harmissaan, kun sinä keikailet liian paljon herrojen kanssa." - -"Oi vaiti, vaiti, sinä olet oikeassa! Minä olen ollut liian itsekäs ja -ajattelematon. Mutta mitä tahdot, että minun pitää tekemän?" - -"Sovi miehesi kanssa ja kirjoita muutama rivi herra Hardingille, jossa -pyydät anteeksi käytöstäsi." - -Betsy istuutui kirjoituspöydän ääreen ja Anna nojautui hänen ylitsensä -ja luki. - -Kumpainenkin oli niin kiintynyt tähän, etteivät he huomanneet Triinan -menevän huoneen läpi ruokasaliin, jota salista eroitti ainoastaan oven -esirippu. - -Betsy pani kirjeen kääreesen. - -"Kas niin, nyt annan Triinan viedä sen." - -"Ei suinkaan", sanoi Anna hymyellen. "Et saa antaa sen kielevän, ilkeän -piian tietää, että lähetät tohtorille helliä kirjeitä, niin voisi hän -pilata maineesi. Minä jätän kirjeen portinvartialle hänen asunnossaan." - -Anna lähti pois, ja Betsy meni sänkykamariin, jossa hän istuutui -nojatuoliin kakluunin luo ja vaipui romaanin lukemiseen. - -Triina järjesti ruokakaappia ja asetti kaikki niin pontevasti -paikoilleen, että suuri joukko posliiniastioita sai enemmän tai -vähemmän vaarallisia haavoja. - -"Se kielevä, ilkeä piika! Kiitoksia mielistelystä neiti! Sen panemme -kyllä muistiin. Vai niin, rouva lähettää tohtorille rakkauden kirjeitä. -Sentähden ei siis tohtori ole koettanut suudella minua neljääntoista -päivään. Ja minä kun luulin sen olevan sentähden, että käytin -kresootirohtoja hampaissani." - -Täti Riikka tuli yksin takaisin kertoakseen Betsylle, että tohtori oli -lepytetty. Hän oli tavannut hänet kadulla, juuri kun hän oli eronnut -asianajajasta, joka oli mennyt konttoriinsa työskennelläkseen siellä -loput ehtoopäivää. - -"Missä on rouva?" - -"Huoneessaan; mutta ei taida maksaa vaivaa häiritä häntä." - -"Miks'ei?" - -"Hän odottaa kai vieraita. Hrm!" - -"Vieraita?" - -"Niin, tohtori tulee varmaankin." - -"Onko hän tullut sairaaksi?" - -"Hrm!" - -"Mutta mikä sinua oikein vaivaa, ihminen?" - -"Neiti luultavasti tietää, että rouva ja tohtori Harding ovat -kirjevaihdossa keskenään. Neiti Anna on kirjeenkantajana." - -"Luulen että tyttö on hullu. Betsyhän ajoi äsken tohtorin melkein -suoraan ulos ovesta." - -"Pelkkää kometiiaa, neiti. Te ette suinkaan luule, että hän tulee tänne -jok'ainoa päivä asianajajan tähden. Pitäkää vaaria; nyt on rouva saanut -asianajajan konttooriin. Kymmenen minuutin kuluttua on tohtori täällä." - -"Minä menen heti Faerderin luo puhumaan tästä. Mutta varo itseäsi -puhumasta valhetta, Triina." - -"Voin tehdä valan, että neiti Anna on vienyt tohtorille hellän kirjeen -rouvalta, joksi hän sitä kutsui. Hän sanoi vielä, ett'en minä saisi -viedä kirjettä, koska se helposti voisi pilata hänen maineensa, He -eivät tienneet, että minä kuulin joka sanan." - -Riikka ei kuullut enempää. Hän riensi pois ja tuli hengästyneenä -asianajajan konttoriin. - -Faerder istui kirjoittamassa ja kohotti kärsimättömästi kasvojaan, kun -täti Riikka näyttäytyi. - -"Faerder", sanoi Riikka juhlallisesti. "Tosin on Betsy sukulaisemme; -mutta yhden seikan tahdon sinulle sanoa, ja se on, että jos hän tekee -sinulle vääryyttä, niin ei kukaan ole uskollisemmin pitävä puoltasi -kuin me." - -"Mitä tämä merkitsee?" - -"Se merkitsee sitä, että sinä olet elättänyt kärmettä povellasi. -Tohtori ja vaimosi aikovat pettää sinua, ellei se jo ole tapahtunut." - -Faerder hymyili. - -"Hirveästihän te vainootte tohtori parkaa. Mutta tämä tapaus on -kuitenkin aivan mahdotonta, rakas täti." - -"En itse olis sitä uskonut, ellei minulla olisi ollut todistusta -käsissäni", vastasi Riikka ja kertoi mitä Triina oli sanonut. - -Asianajaja hyppäsi pystyyn. - -"Ei, täti se on mahdotonta. Ja kuitenkin, miksikä ei? Hänhän on nuori, -kaunis, sukkela ja miellyttävä. Ja mitä etuja on minulla? Mutta pettää -minua niin ystävyyden naamarin peitossa! Ei, täti, se on mahdotonta!" - -Faerder kätki kasvonsa käsiinsä. - -"Ehk'ei asianlaita ole niin huono, kuin luulemme. Mutta yksi asia on -sinun tehtävä. Mene kotiisi ja katso oliko hän todellakin siellä. -Älä muutoin anna heidän mitään huomata, ettei se herättäisi julkista -pahennusta. Kun kestit ovat huomenna loppuneet voit olla varma siitä, -että otamme Betsyn puheillemme." - -Asianajaja otti hattunsa ja riensi katua ylöspäin. - -Hänestä tuntui melkein siltä, kuin kulkisi unissaan tai olisi humalassa. - - - - -6. - -Kerinpuut. - - -Tohtori soitti. - -Triina avasi. - -"Onko rouva kotona?" - -"Tehkää niin hyvin ja astukaa sisään, niin tulee hän kai pian." - -Triina otti kääreen poskiltaan, silitti hiuksiaan ja iski -veitikkamaisesti silmää tohtorille: - -"Noh, Triina, kuinka on hampaan laita?" - -"Kyllä, kiitoksia, nyt olen melkein terve. Minä olen lakannut -käyttämästä kresoottia", sanoi hän ja pyyhkieli kiekailevasti suutaan. -"Haluaako tohtori jotakin?" - -"Kyllä, kiitoksia, voisitteko hankkia minulle lasin vettä. Minä juoksin -niin nopeasti." - -Triina näytti vähän nololta, mutta meni tuodakseen pyydettyä. - -"Mielestäni alkaa neitsyt tulla jotensakin tunkeilevaksi", ajatteli -tohtori, jäätyänsä yksin. "Nuo naiset ovat kauheat. Ei voi laskea -hiukan pilaa heidän kanssaan, ilman että he uskovat, että on hullusti -rakastunut heihin. Voin vaikka vannoa, että tyttö huvittelee mielessään -tulevansa kerran rouva Hardingiksi. Hyvä, niistä haaveista olemme heti -parantava hänet." - -Triina tuli takasin kantaen velilasia. - -"Olkaa niin hyvä." - -"Kiitos", sanoi tohtori tyynesti ja istuutui nojatuoliin kaivellen -rouvan ompelukorissa. - -Triina seisoi paikallaan. - -"Hrm! -- Sanoitteko jotakin?" - -"En." - -Paussi, jonka kuluessa tohtori leikki kahdella lankarullalla katsomalla -Triinaan. - -"Mitä sillä oikeastaan tarkoitatte?" sanoi Triina suuttuneena. - -"Millä?" - -"Sillä, ett'ette sano minulle ainoatakaan ystävällistä sanaa," - -"Mutta, paras Triina --" - -"Oh, tiedän kyllä, mitä tarkoitatte. Te ette enää rakasta minua." - -"Mutta, rakas Triina, minä en tosiaankaan tiedä antaneeni sinulle -mitään todistusta rakkaudestani." - -"Vai ette? Voitteko kieltää antaneenne minulle kaksi parterripilettiä, -yhden kahdentoista skillingin hunajakakun ja pullon hammasrohtoja?" - -"Sitä en koskaan ole kieltänyt." - -"Voitteko kieltää, että olette kaksi kertaa minua suudelleet?" - -"Myönnän, että se oli ajattelematonta, mutta en koskaan enää tee sitä." - -"Voitteko kieltää sanoneenne, että minusta tulisi teidän morsiamenne?" - -"Se oli pelkkää pilaa," - -"Pelkkää pilaa! Oi, ne miehet ne miehet!" nyyhki hän ja vaipui vieressä -olevalle tuolille. - -"Kas niin, nyt pyörtyy hän", mutisi tohtori. "Näkyy, että hän on -palvellut hienommissa perheissä. Hän käyttäytyy kuten vallasnainen." - -Hän ojensi Triinalle vesilasin. - -"Juo nyt, niin parannut." - -Betsy astui sisään. - -"Mika Triinaa vaivaa?" - -"Minä pyörryin vaan hetkisen." - -"Hyvä, että niin pian toinnuit." - -"Niin, ne ovat samanlaisia kohtauksia, joita rouvalla on välistä." - -Betsy puri huultaan. - -"Minä tapasin sisarenne kadulla", sanoi tohtori, "ja hän jätti -minulle tämän kirjeen. Minä riensin heti tänne kiittääkseni teitä -sydämmellisesti." - -"Minunpa on teitä kiittäminen siitä, että tulitte. Olen syvästi katunut -käytöstäni. Rohkenenko toivoa, että olette antaneet minulle anteeksi?" - -"Sitä olen jo aikoja sitten tehnyt." - -"Näettekö, minun mieheni -- mitä siellä seisot ja odotat?" sanoi hän -kääntyen Triinan puoleen, joka vielä seisoi oven suussa. - -"Olen niin väsynyt, että tuskin jaksan laahata itseäni eteenpäin", -sanoi Triina ja purjehti hiljaa ulos. - -"Katsokaa tohtori", jatkoi Betsy, "mieheni on viime aikoina aina ollut -huonolla tuulella. Kuten tiedätte tutustuimme aivan sattuman kautta, ja -kun hän meni naimisiin, oli hän jo vanha poika. Nyt alan pelätä, että -hän katuu naimistaan ja haluaa takasin vanhanpojan elämään, ja minä -olen luullut, että -- että --." - -"Että minä kiihoitin tätä hänen taipumustaan. Eikö niin?" - -"Niin, minä myönnän sen. Mutta nyt olen saanut toiset ajatukset. Minä -pelkään olevani itse syynä hänen huonoon tuuleensa. Minä olen ollut -huvituksiin taipuvainen, itsekäs ja laiminlyönyt perhettäni. Mutta minä -tahdon koettaa parantaa itseäni. Sanokaa minulle, tohtori, te ette siis -ole suuttunut enää, Te olette siis antaneet minulle anteeksi?" - -"Aikoja sitten. Mutta rangaistukseksi siitä, että ajoitte minut ulos -ovesta, saatte nyt pitää minua täällä koko illan. Faerder tulee kai -pian." - -"Minä pyydän että Triina sytyttää lampun." - -"Sitä ei tarvita, vielä on kyllin valoisaa. Sitä paitsi tulee kuu pian -esille." - -"Kuten tahdotte. Minä panen sillä välin villalangan järjestykseen." - -"Enkö saa lupaa olla kerinpuuna?" - -"Kyllä, kiitos vaan, vaikka se on jotensakin vaarallinen toimi. Onneksi -olen naitu rouva, muutoin olisi teidän laitanne huono." - -"Uskotteko sen?" - -"Uskon. Meillä naisilla ei koskaan ole miehet enemmän vallassamme, kuin -käyttäessämme heitä kerinpuuna. Silloin riippuu heidän kohtalonsa sanan -oikeassa merkityksessä yhdestä langasta." - -Keriessään pudotti Betsy kerän. Harding kumartui sitä ottamaan. Kerä -kieri edemmäksi ja hänen täytyi ryömiä nelinkontin saadakseen sen -kiini, jonka jälkeen hän hymyellen ja polvillaan ojensi sen Betsylle. - -Faerder astui sisään, mutta seisahtui oven pieleen. - -"Suokaa anteeksi, taidan tulla sopimattomaan aikaan." - -"Ei suinkaan", sanoi Harding ja nousi. "Sinä kyllä tapaat minut -vaimosi jalkain juuressa, mutta ole huoleti. Minä otin vaan ylös hänen -lankakeränsä." - -"Sinä et missään tapauksessa ole ainoa narri, jonka hän on vanginnut -lankoihinsa." - -"Faerder!" - -"Herman", sanoi Betsy, "minä käyttäydyin huonosti aamupäivällä. Tohtori -on jo antanut minulle anteeksi, nyt et sinäkään saa enää olla vihainen." - -Triina syöksyi sisään. - -"Täällä ovat noutamassa tohtoria. Teidän täytyy heti tulla." - -"Minä toivon, ett'ette pane pahaksenne. Hyvästi, hyvästi." - -"Hyvästi", sanoi Faerder kylmästi ja heittäytyi sohvalle. - -Monta ajatusta lensi hänen aivojensa läpi. Tämä kirje, tuttavallinen -asento kuutamossa, kaikki näytti syyttävän heitä. - -"Herman", sanoi Betsy pitkän vaitiolon jälkeen, "et vielä ole sanonut -antavasi minulle anteeksi sitä, että olin epäkohtelijas Hardingia -kohtaan." - -"Minun puolestani saat kernaasti olla epäkohtelijas häntä kohtaan." - -"Kuinka hän on ilkeä", ajatteli Betsy ja vaipui jälleen työhönsä. - -Taas pitkä paussi. - -Betsy kohotti päätään. - -"Herman!" - -"Mitä?" - -"Eikö sinulla ole ainoatakaan ystävällistä sanaa sanottavana minulle? -Muistatko kaksi kuukautta sitten, kuinka lupasit, ett'et olisi liian -ankara minua kohtaan, sentähden että olin niin nuori ja kokematon. Nyt -olen ollut paha ja nyt pyydän anteeksi ja silloin saavat lapset aina -anteeksi, vaikk'eivät olisikaan niin ilkeitä." - -Hän oli mennyt miehensä luokse ja istuutunut jakkaralle, nostaen -kätensä häntä kohden. - -Asianajaja nojautui hänen ylitsensä ja suuteli häntä, - -"Lapsi olet sinä, mutta rakastettava lapsi", sanoi hän lämpimästi. - -Täti Riikka näyttäytyi ovessa. - -"Ei, katsoppas, niin kaunista! Tuossa istuvat nyt molemmat -rakastavaiset aviollisessa paratiisissaan --." - -"Niin, täti", sanoi Faerder, "puuttuu vaan käärme, että kuvaus olisi -täydellinen." - -"Sitä voi kai herra Harding näytellä vierasrollina", sanoi Riikka -terävästi. - -Faerder nousi kiivaasti ja syöksyi ulos huoneesta. - -Betsy katsoi hämmästyneenä hänen jälkeensä. - - - - -7. - -Syntymäpäivä-iloja. - - -Syntymäpäivä oli tullut ja tädeillä oli hirveän kiire. - -Itse täti Greettakin oli toimissaan. - -Hän oli pantu pesemään laseja, jota hän tekikin aivan moittimattomasti -sillä poikkeuksella kuitenkin että hän silloin tällöin pudotti jotakin -lattialle. - -Dortha ja Riikka seisoivat kumpikin puolellansa ruokasalin ovea ja -puuhasivat ahkerasti ripustamalla seppeleitä seinälle. - -Salista oli nimittäin tuleva parketti ja ruokasalista näyttölava. - -Seisoessaan siellä kumpikin alustallaan olisivat he aivan hyvin -sopineet koristuksiksi ja olleet olevinaan kaksi vanhanaikuista -laulunjumalattaren kuvapatsasta. Jokainen olisi sanonut, että täti -Dortha oli Melpomene, murhenäytelmän jumalatar, ja täti Riikka olisi -silloin välttämättömästi ollut Polyhymnia, kaunopuhelijaisuuden -jumalatar. - -Anna katseli heidän puuhaamistaan, Triina juoksenteli edestakasin. - -Riikka astui alas. - -"Triina, ota molemmat palmut, jotka olemme puutarhurilta lainanneet, ja -kanna ne aholle." - -"Aholle?" - -"Minä tarkoitan tietysti ruokasalia." - -"Sano minulle täti", sanoi Anna, jonka piti olla suflöörinä, "kuinka -saat ruokasalin muutetuksi ahoksi?" - -"Kyllä sen helposti saamme. Perälle panemme kolme joulukuusta ja yhden -oleanderin, ja sitten on meillä palmu kummallakin puolella. Se tulee -erinomaisen luonnollista." - -"Kasvaako palmuja ja oleandereita Skottlannin ahoilla, täti?" - -"Sitä et tiedä sinä enkä minäkään, sillä emme ole kumpikaan olleet -siellä." - -"Kuinka käy, Greetta" kysyi Riikka. "Herra Jumala, sinä et saa -pudottaa vettä Faerderin papereille. Odotappas, minä siirrän sekä ne -että läkkitolpon neulomapöydälle. Todellakin olen milt'ei unhoittanut -jäätelön. Faerder, et saa sulkea akkunaa sänkykamarissa, silloin ei -jäätelö tule kylmäksi. Ajaa partaasi? Sitä voit sentään tehdä." - -Riikka ja Dortha riensivät huoneesta ja Greetta jäi istumaan yksin -lasien kanssa. - -Heti senjälkeen tuli Betsy huoneesen, aivan vaipuneena rolliinsa, jota -hän luki ulkoa. - -"Annappas kun katson, osaanko unessakävijänkohtauksen", sanoi hän ja -lausui: - -"Helvetti on pimeä! -- Hyi, mylord, hyi! soturiko ja pelkuri? -- Mitä -me sitä pelkäämme, kun ei kelläkään ole voimaa vaatia meitä tilille. -- -Mutta kukapa olisi uskonut siinä vanhuksessa niin paljon verta olevan? --- Fifen thaanilla oli vaimo, missä hän nyt on? -- Mitä? Eikö nämät -kädet koskaan tule puhtaiksi?" - -"Peskää ne vihreäsoovalla, rouva, niin teen minä aina", sanoi Triina -mennessään huoneen läpi onnettoman lady Macbethin käydessä käsiään -hieroen. - -Ovessa tapasi hän asianajajan, joka jurona ja nurjana tuli -sänkykamarista. Hän oli juuri ajanut partansa ja piti nenäliinaa -poskellaan. - -"Täällä on verta, verta", lausui Betsy. - -"Niin, tiedän sen, olen raapinut nahan leuastani. Täti Riikka on -leikannut sahramileipää partaveitselläni." - -"Pois nuo, myrold, pois nuo! Te pilaatte kaikki tuolla säikyllänne." - -"Niin, minun mielestäni voi todellakin saada kuumetaudin sellaisessa -sekasotkussa kuin täällä on", sanoi asianajaja istuessaan akkunan -ääreen ja katseli kadulle. - -"Aina vaan se vereltä haisee; kaikki Arabian höysteet eivät voisi tuoda -pientä kättä hyvänhajuiseksi saada. Oh, oh, oh!" - -Betsy käveli silmät ummessa lattialla ja kaatoi kumoon neulomapöydän, -niin että villalangat ja sisäänjättökirjoitukset uiskenteli musteessa. - -Faerder hyppäsi pystyyn. - -"Mutta mitä sinä teet? Kaikki asiapaperini ovat pilatut. Voisit -katsella hiukan eteesi, rakas ystäväni!" - -"Herra Jumala, et suinkaan voi vaatia, että katson eteeni, kun olen -lady Macbeth, joka käy unissaan." - -"Triina, Triina!" - -Triina tuli kantaen palmuja. - -"Pyyhi lattia." - -"Kyllä, sitten." - -"Sinun pitää tehdä se heti", huusi asianajaja kiivaasti. - -"Minä en ole enemmän kuin ihminen, minäkään! Minä en voi tehdä enempää -kuin yhtä kerrassaan. Minä en voi pestä lattiaa, kun seison palmut -käsissä." - -Täti Greetta katseli suurella mieltymyksellä tapahtunutta onnettomuutta -ja pudotti siitä syystä suuren hedelmämaljan. - -"Mitä sinä teet, täti?" - -"Pesen laseja, lapseni." - -Asianajaja käveli kiivaasti edestakaisin. - -"Heittäkää yhtä kernaasti kaikki kerrassaan lattialle. Kuta ennemmin me -tulemme kerjäläisiksi, sitä parempi. Paras on tehdä piina niin lyhyeksi -kuin mahdollista." - -"Mitä sanot, Faerder?" - -"Hän sanoo, että saat luvan olla hiukan varovaisempi, täti", sanoi -Betsy ja katseli nuhtelevaisesti miestään. - -"Hyi, Herman, en todellakaan tunne sinua enää näinä viime aikoina. -Sinusta on tullut aivan toinen ihminen." - -"Siksi tulee aina kun menee naimisiin." - -"Niin, se on minun myönnettävä. Olisi ollut parempi antaa minun hukkua -se kerta, kun hyppäsit höyrylaivasta veteen pelastaaksesi minut." - -"Kas niin, pitääkö nyt sen tapauksen tulemaan taas esille?" - -"Niin, sitä höyrylaivamatkaa en koskaan unhoita. Olihan se tuon kylmän -kylvyn jälkeen laineissa, kun me tulimme --" - -"-- paleltuneiksi, niin." - -"Ei, me tulimme kihlatuiksi, me", nyyhki Betsy. - -"Herra Jumala, eihän siitä ole mitään syytä itkeä." - -"On kyllä minun täytyy itkeä, kun ajattelen, että sillä kertaa uskalsit -henkesi pelastaaksesi minut ja nyt viet minut viimein hengeltä -kylmyydelläsi. Sinä et enää rakasta minua." - -"Kuuleppas rakas ystäväni, minun mielestäni voisivat ne kohtaukset -riittää sinulle, joita sinun on illalla näytteleminen, niin ettei -sinun tarvitse antaa mitään ylimääräistä näytäntöä, ennenkuin vieraat -tulevat. Mutta jos kaikin mokomin tahdot, niin saat tyytyä täti -Greettaan yleisönä. Minä vetäydyn takasin." - -Hän meni ja jätti Betsyn yksin tädin kanssa. - -Betsy kätki päästä sohvatyynyjen väliin ja itki rajusti. - -Harding tuli katua ylöspäin. Hän koetti muistella rolliaan, mutta hänen -ajatuksensa olivat toisaalla. - -"Minulla ei ole vähintäkään halua koko tähän juhlaan", ajatteli hän. -"Minusta on melkein kuin tanssisimme ruutimiinan päällä ja että -koko talo jonakuna päivänä räjähtää. Olen melkein varma siitä, että -Faerder rakastaa vaimonsa sisarta. Aina siitä asti kun hän lausui nuo -onnettomat sanat, on hän ollut vaiti ja totinen ja melkein koettanut -välttää minua, ja myöskin voi nähdä, että hänen vaimonsa kärsii hänen -huonosta tuulestaan. Kunhan hän vaan ei ole ruvennut epäilemään. -Valittihan hän siitä, että miehensä oli niin nureissaan." - -Tohtori seisahtui ja näytti huomaavan erittäin tärkeäksi painaa. -kävelykeppinsä niin syvälle kuin mahdollista lumihankeen. - -"On todellakin hävitöntä, ettei Faerder voi tyytyä niin suloiseen -vaimoon kuin hänellä on." - -Tohtori tempasi kiivaasti keppinsä hangesta ja meni eteenpäin. - -"Hän tarvitsisi piiskaa, sitä hän tarvitsisi", mutisi hän ja löi -säälimättömästi lumihankeen keppiänsä. - -"Mutta sisar on muutoin myöskin suloinen. Minulla olisi melkein -halua itse naida hänet. Sehän oli aate! Sen kautta tekisin myös -ystävällenikin sen palveluksen, että parantaisin hänet hulluudestaan; -sillä niin hävittömän julkea ei hän suinkaan voi olla, että rakastuu -parhaan ystävänsä vaimoon varsinkin kun se on hänen kälynsä. Tyttö -parka, hän ei suinkaan aavista olevansa niin monen rakkauden esineenä. -Mutta suloinen on hän." - -Nyt oli hän tullut Faerderin portille. - - - - -8. - -Kenraaliharjoitus. - - -Betsy makasi vielä pää kätkettynä sohvatyynyjen väliin. - -Hän nousi puoleksi pystyyn tohtorin astuessa sisään, ja koetti pyyhkiä -pois kyyneleensä. - -"Mikä on hätänä?" - -"Te olette mieheni paras ystävä, niin ett'en teiltä tarvitse mitään -salata. Faerder on ollut häijy minua vastaan syntymäpäivänäni. Hän ei -enää rakasta minua." - -"Eikö niin, tohtori, hammas on vedettävä ulos?" sanoi täti Greetta -huolestuneena. - -Tohtori nyökäytti päätään ja Betsy pitkitti: - -"Muutoin ei hän voisi olla niin julma. Olen vakuutettu siitä, että hän -lempii toista." - -"Ja te olette arvanneet ken se on?" huudahti tohtori kauhistuneena. - -Betsyn silmässä välähti niin kummallisesti, mutta hän hillitsi itseään -heti. - -"Olen", sanoi hän kalpealla äänellä, "minä olen arvannut." - -"Ei, rakas rouvani, minä luulen, että erehdytte. Sitä tunnetta ei -voi kutsua rakkaudeksi. Hän kunnioittaa häntä, hän ihailee hänen -sulouttansa, hänen lempeyttänsä ja hänen hyviä ominaisuuksiaan, joita -hän on tilaisuudessa näkemään joka päivä, mutta rakastaa häntä -- ei." - -"Häntä? Löytyy siis tosiaankin eräs 'hän'?" sanoi Betsy ja syvä tuska -kuvautui hänen kauniissa kasvoissaan. - -"Siinä puhuin itseni pussiin", ajatteli tohtori. - -"Mutta minä vakuutan teille, rouvani", sanoi hän innokkaasti, "ei ollut -ollenkaan tarkoitukseni --." - -Keskustelun katkaisi Dorthan ja Riikan tulo. - -Täti Dortha oli vaatetettu mustaan silkkiin ja nurinpäin käännettyyn -turkkiin ja päässä oli hänellä kultapaperinen kruunu. Toisessa kädessä -piti hän kartiinipuuta ja toisessa omenaa. - -"Mutta minä sanon sinulle, Dortha, sinä olet käsittänyt aivan väärin -rollisi. Duncan, Skottlannin kuningas, ei suinkaan ole voinut näyttää -tuollaiselta." - -"Silloin saan minä sanoa, että sinä olet käsittänyt rollisi aivan -oikein, Riikka, Noita-akka on varmaan näyttänyt aivan sellaiselta kuin -sinä nyt." - -"Pidättekö kenraaliharjoitusta näytäntöpuvuissa?" - -"Se on Riikka vaan, joka yhä minua loukkaa, tohtori. Onko teillä -mitään muistuttamista pukuin suhteen? Tässä on kruunu, valtio-omena ja -valtikka, ja tässä on kärpän nahkainen mantteli. Niin se on tietysti -vaan oravannahkaa, mutta ei siitä ole niin väliä." - -"Tietysti ei, mutta minä luulin sentään, että teillä olisi housut ja -takki mustan silkkihameen asemesta." - -"Niin, samaa sanon minäkin." - -"Ole vaiti, Riikka, Minä, Jumalan kiitos, ymmärrän liian hyvin mikä -on sopivaa, tahtoakseni näytellä kuningas Duncania miehen vaatteissa. -Ainoastaan siitä en ole selvillä, pitääkö minun tulla sisään syöden -valtio-omenaa, sillä nämät grawensteinilaiset ovat niin hirmuisen -happamia." - -"Kuninkaan täytyy usein purra hapanta omenaa, neitini." - -"Te olette oikeassa, minä tahdon koettaa." - -"Mutta mikä Betsyä vaivaa? Sinä näytät niin onnettomalta, lapseni," - -"Minä harjoittelen vaan rolliani", sanoi hän kyynelten tukahuttamalla -äänellä. "Fifen titaanilla oli vaimo; missä hän nyt on?" huusi hän -syvällä tuskalla. - -"Bravo, se oli mainiosti näytelty. Katsokaamme nyt, muistaako Greetta -vastaukset", sanoi Riikka ja nipisti Greettaa käsivarteen. - -"Ai! Anna mun olla!" - -"Me pidämme harjoitusta." - -"Vai niin; Oi, terve, Macbeth! Kuninkaaks saat kerran. Hi, hi, hi!" - -Ja täti Greetta pudotti ihastuksissaan lasin. - -"Ei, tiedätkö, jos tällä tavalla pitkität lasien pesemistä, saavat -vieraat juoda limonaadia teekupeista, Tässä on täänpäiväinen -sanomalehti. Minä teen loput. Dortha, tahdotko olla hyvä ja antaa -Triinan tulla lakaisemaan pois lasisipaleet, niin näytän minä -tohtorille vaatetushuoneen. On jo aika, että kukin ajattelee pukuansa. -Tunnin kuluttua ovat vieraamme täällä." - -Betsy jäi taas yksin täti Greetan seuraan, joka istui ja ahmi murhia ja -onnettomuuksia. - -Betsy istui epätoivoissaan ja ajatteli, kukahan se nainen olisi, jota -Faerder lempi ja jonka hyviä ominaisuuksia katsomaan oli hänellä -tilaisuutta joka päivä. - -Täti Greetta luki. - -"Ei, mutta tämäpä vasta oli kauhea tapaus. Ajatteleppas, eräs mies -italiassa on myrkyttänyt itsensä, sentähden että rakasti vaimonsa -sisarta." - -Betsy hypähti pystyyn. - -"Mitä sanot, täti?" - -"Hän rakasti vaimonsa sisarta, Sen kirjoitti hän kirjeesen ja otti -sitten arseniikkia. Vaimo on tullut hulluksi ja käly on mennyt -luostariin." - -"Olisikohan se sallimuksen viittaus?" ajatteli Betsy ja nojautui -vavisten tuolin selkää vastaan. "Rakastaisiko hän Annaa? Olisiko hänen -ystävällisyytensä ja sydämmellinen hellyytensä häntä kohtaan muuta kuin -veljellistä rakkautta?" - -"Tässä on myöskin huvittava kertomus eräästä englantilaisesta, joka -putosi alas korkealta tunturilta ja halkasi päänsä, mutta on nyt -jotensakin terve. Luenko sen sinulle?" - -"Ei, kiitoksia." - -Betsy oli lukevinaan ahkerasti rollivihkoaan, salatakseen liikutustaan. - -Riikka tuli takasin. - -"Kas niin, Greetta, nyt et saa enää lukea, sinun pitää ajatella -pukuasi. Tule nyt." - -"Minulla on ainoastaan yksi lapsenmurha jälellä. Anna minun vaan -lopettaa se, niin seuraan sitten sinua." - -"Ei, siihen ei ole aikaa. Tule nyt, niin vaatetan sinut." - -Heidän mentyänsä vaipui Betsy taas sohvalle ja raju itku tunkeutui -hänen ahdistetusta rinnastaan. - -Betsy parka itki paljon siihen aikaan, mutta siihen olikin hänellä -syytä. - -Tohtori tuli takasin. Hän istuutui Betsyn viereen ja puheli hänen -kanssaan niinkuin sairaan kanssa. - -Hän lohdutteli häntä ja kuvaili hänelle, että jos Faerder vaan tulisi -pois kaupungista ja Annan läheisyydestä, unhottaisi hän onnettomuutta -tuottavan kiihkonsa; hän pyysi myös, ettei Betsy kantaisi mitään -vihaa sisartaan vastaan, joka luultavasti oli aivan tietämätön siitä -rakkaudesta, jonka oli herättänyt. - -Betsy kuunteli kyynelsilmin hänen puhettaan. - -"Kiitos ystävällisyydestänne", sanoi hän ja tarttui tohtorin käteen. -"Te kokoatte tulisia hiiliä pääni päälle." - -Oven esirippu vedettiin samassa syrjälle, ja Faerderin vaaleat kasvot -näkyivät niiden takaa sekä Betsyn että Hardingin sitä huomaamatta. - -Asianajaja oli katunut kovaa käytöstään vaimoansa kohtaan ja hän aikoi -juuri mennä sanomaan pari lepyttävää sanaa, kun huomasi, että hänen -vaimonsa istui tohtorin käsi kädessään. - -"Nyt ei ole enää mitään epäilystä", sanoi hän itsekseen ja meni -nopeasti huoneesensa, johon hän sulki itsensä. - -Betsy nousi. - -"Nyt on kai jo aika ajatella vaatettamista ja ottaa iloisen katseen -siksi, kun vieraat tulevat. Tänä ehtoona voin sanoa näytteleväni oikein -komediiaa." - -Hän meni, tohtori katsoi hänen jälkeensä. - -"Vaimo parka!" ajatteli hän. "Niin nuori ja kaunis ja kuitenkin niin -onneton." - - - - -9. - -Päivää myöhemmin. - - -Kukin talo näyttää päivää jälkeen pitojen samallaiselta kuin nainen -päivää jälkeen tanssijaisten. - -Molemmat näyttävät jokseenkin pahoin runnelluilta. - -Sama oli myös laita asianajaja Faerderin talossa. - -Kaikki oli ikävän näköistä, ei mitään ollut järjestyksessä. - -Asianajaja ja hänen rouvansa istuivat ruokasalissa, palmujen ja -joulukuusten joukossa ja söivät ääneti suurusta. - -Betsy näytti kalpealta ja kärsivältä, ja Faerder tuijotti synkästi -eteensä. - -Kuitenkaan ei hänellä ollut mitään syytä olemaan tyytymätön eilispäivän -juhlaan; sillä ottamatta lukuun muutamia pienempiä onnettomuuksia, niin -kuin esimerkiksi se, että täti Riikka oli täyttänyt lamput valkoisella -viinillä ja kaatanut fotogeeniöljyä jäätelöön, olivat pidot käyneet -hyvin onnellisesti. - -Näytäntö oli ollut hyvin onnistunut kaikissa suhteissa. - -Betsy ja Harding olivat näytelleet mainiosti herrasväki Macbethia, -melkein aivan liian hyvin asianajajan mielestä. - -Kuitenkaan ei tohtori ollut seurustellut näytännön jälkeen paljon -Betsyn kanssa, jota vastoin hän kokoillan oli ollut Annan seurassa. - -Asianajaja nousi pöydän äärestä; Betsy painoi kättä otsaansa vastaan ja -huokasi. - -"Oletko sairas?" - -"Olen", vastasi hän, "minä kärsin enemmän kuin voit aavistaa." - -"Kun olen mennyt, lähetät luultavasti noutamaan tohtoria", sanoi hän -pilkallisesti. - -Betsy katseli hämmästyneenä häntä. - -"Älä näytä niin viattomalta, rakas ystäväni. Minä tahdon sanoa sinulle -vaan yhden asian. Eilen ajoit tohtorin ulos ovesta; tänään otan minä -sen tehtäväkseni, jos hän tulee." - -"Mutta minä en ymmärrä --." - -"Kun sinulle sanon, että seisoin eilen oven esiripun takana, ollessasi -yksin hänen kanssaan, toivon, että käsität --." - -"Sinä kuulit siis keskustelumme?" - -Asianajaja ei ollut kuullut mitään, mutta hän vastasi kuitenkin -juhlallisesti: - -"Minä tiedän kaikki." - -"Siinä tapauksessa voin aivan hyvin ymmärtää, että vihaat häntä", sanoi -Betsy kylmästi. - -Asianajaja oli mennyt huoneesensa ja tuli nyt takaisin pieni revolveri -kädessä. - -"Näetkö tätä sievää kapinetta?" sanoi hän hurjalla hymyllä, "Kaksi -kertaa olen tavannut tohtorin ja sinut pää tuttavallisesti päätä -vastaan. Jos minä tapaan hänet kolmatta kertaa, ammun ensin häntä -otsaan ja sitten itseäni. Nyt menen vaan kaupunkiin ja hankin itselleni -hiukan ampumavaroja. Eilen en tahtonut mitään sanoa, ettei tulisi -julkista pahennusta, ja jos hän pysyy poissa täältä, en tahdo tehdä -mitään vahinkoa hänelle; mutta jos hän tulee tänne, pitää hänen olla -varoillaan. Muutoin on parasta, että ajattelemme avioeroa", lisäsi -hän. "Sen jälkeen, mitä täällä on tapahtunut, on yhdyselämä meidän -välillämme tuleva Kärsimättömäksi." - -Sanottuaan sen meni hän. - -"Avioero", huokasi Betsy. "Siihen saakka on siis hänen onneton -kiihkonsa saattanut hänet, ettei enää voi elää yhdessä minun kanssani. -Ja Anna? Aavistaako hän hänen rakkauttansa? Ehkäpä hän vielä yllyttää -sitä, Se ajatus saattaa pääni pyörälle. Kunhan en vaan tule hulluksi!" - -Anna tuli sisartaan tervehtimään. - -Nähdessään Betsyn kalpeat, riutuneet kasvot säpsähti hän kauhistuneena. - -"Mutta mikä on täällä hätänä? Onko taaskin ollut kohtauksia? Mikä sinua -vaivaa?" - -"Ei mikään", sanoi Betsy soinnuttomasti. - -"Betsy kulta, usko huolesi minulle. Eihän kukaan ole läheisempi -auttamaan ja lohduttamaan sinua, kuin oma sisaresi." - -Hän meni Betsyn luokse ja tahtoi halata häntä. - -"Päästä minut, päästä minut!" huusi Betsy melkein hurjasti ja sysäsi -hänet luotaan. - -"Mutta Betsy?" - -"Anna minulle anteeksi, minä olen niin ilkeä ja katkera; mutta se -tulee ainoastaan siitä, että olen niin onneton, niin kovin onneton", -sanoi nuori rouva syleillen kiivaasti sisartaan ja riensi sitten -sänkykamariin. - -Anna tahtoi seurata häntä; mutta ovi oli jo suljettu ja lukittu -sisältäpäin. - -Vähän aikaa sen jälkeen astui tohtori sisään. - -"Kuinka on rouvan laita?" - -"Ei ole hyvä, pelkään minä." - -"Mikä häntä vaivaa?" - -"Samaa olen minäkin kysynyt. Minä pelkään että hän on enemmän sairas -sielun kuin ruumiin puolesta. Minä en tunne sisartani; hänen hermonsa -ovat ärtyneet ja hän on kiukkuinen, ja sama on hänen miehensä laita. -Minä pelkään, etteivät he elä oikein onnellisesti yhdessä, ja kuitenkin -tiedän, että suuresti rakastavat toisiansa. Ainoastaan pienet kotoiset -kohtaukset katkeroittavat heidän elämäänsä, pelkät hullutukset. Betsy -on myös vähän ymmärtämätön; mutta olen varma siitä, että hän kyllä -parantaa itsensä. Minä olen puhunut vakavasti siitä hänen kanssansa." - -"Niin, te olette niin hyvä ja järkevä. Voisi maksaa vaivaa mennä -naimisiin, jos saisi teidän kaltaisenne puolison." - -"Se ei taida olla vaikeata", sanoi Anna hymyillen. Harding pureskeli -viiksiänsä ja näytti sitte tehneen suuren päätöksen. - -"Neiti Anna", sanoi hän äkkiä, "minä vihaan kaikkia sievistelyitä enkä -osaa teeskennellä huokailevata paimenta. Minä tahdon sentähden suoraan -kysyä teiltä: tahdotteko tulla vaimokseni? Joka päivä on minulle -selvemmäksi tullut, että lemmin teitä, lemmin teitä niin, kuin en -ikänäni ennen ole ketään vaimoa lempinyt." - -"No hyvä, te olette puhuneet suoraan. En minäkään tahdo teeskennellä, -olla olevinani tunteellinen ja sanoa, että tarvitsen ajattelemisaikaa, -että tämä oli niin odottamatonta, ja niin edespäin, sillä se ei olisi -totta. Olen jo ymmärtänyt, että pidätte minusta ja -- miksi sitä -kieltäisin? -- minä pidän myöskin teistä, eikä mikään ole oleva minulle -rakkaampaa, kuin edistää teidän tulevaista onneanne, niin paljon kuin -se on vallassani." - -"Kiitos, kiitos, oiva tyttö!" sanoi tohtori, ja likisti häntä rintaansa -vastaan. - -"Mutta kun nyt olemme ajatelleet omaa onneamme, eikö meidän myös -pitäisi pitää hiukan huolta ystävämme onnesta?" lisäsi hän hetken -perästä, "Minua surettaa nähdä molempien kärsivän. Parhainta luulisin -olevan että asianajaja muuttaisi maalle." - -"Niin, te olette oikeassa." - -"Sinä!" - -Suutelu. - -"Sinä!" - -"Näetkö, lemmittyni", pitkitti tohtori, "kun sisaresi tulee pois -kaikista näistä tyhjistä huvituksista, voisi hän valmistaa miehelleen -hupaisemman kodon." - -"Sinä olet oikeassa. Tahdon esitellä Betsylle sitä." - -'"Ei, ei", sanoi tohtori nopeasti, "anna minun mieluummin tehdä se. -Luulen helpommin voivani saada hänet olemaan järkevä." - -"Sitä luulen minäkin. Hän oli niin kummallisessa, kiihoittuneessa -mielentilassa, sysäsi minut melkein hurjalla kiivaudella luotaan ja -riensi huoneesensa, jonka oven hän lukitsi." - -Tohtori huokasi. Hän käsitti vaan liian hyvin syyn Betsy paran -kiivauteen sisartaan kohtaan. - -"No hyvä, sitten kävelen hiukan sillä aikaa kuin pidät saarnaa hänelle. -Ehkä pitäisi minun mennä konttooriin Faerderin luokse ja läksyttää -häntä sillä välin. Hänellä voisi ehkä olla siitä hyötyä, sillä hän itse -tietysti myöskään ei ole syytön." - -"Ei, odota kunnes olen puhutellut sisartasi." - -"No niin, kuten tahdot. Hyvästi siksi!" - -"Hyvästi, lemmittyni!" - -Hän saattoi Annaa tampuuriin. - -Kesti jotensakin kauvan, ennenkuin he olivat ottaneet kunnolliset -jäähyväiset toisiltaan. - - - - -10. - -Viritetyllä pistoolilla. - - -Tohtori koputti Betsyn huoneen ovea. - -"Rouva Faerder, avatkaa; minun pitää puhua kanssanne. Se olen minä, -Harding, tulkaa hetkeksi ulos, minulla on tärkeä uutinen ilmoitettavana -teille." - -Betsy syöksyi ulos. - -"Jumalani, tekö se olette, tohtori! Minä pyydän teitä, menkää, jättäkää -hetipaikalla tämä talo, muutoin syöksette meidät kaikki onnettomuuteen." - -Betsy riensi akkunan luokse ja katseli pelästyneenä kadulle. - -"Onnettomuuteen! Ei, päinvastoin tahdon kertoa onnellisen tapauksen. -Sisarenne ja minä olemme kihloissa." - -"Mitä puhutte? Oletteko te ja Anna kihloissa?" kysyi Betsy -hämmästyneenä, heittäen samalla levottomia silmäyksiä kadulle. - -"Olemme, ja sillä tyttöparalla ei ole mitään aavistusta Faerderin -onnettomasta himosta. Jos te vaan voisitte suostuttaa miestänne -muuttamaan kaupungista, tulisi kaikki hyväksi. Te voisitte silloin -olla hiukan enemmän kotona ja -- suokaat anteeksi -- tehdä olon hiukan -hupaisemmaksi miehellenne ja olla vähemmän sukulaistenne parissa ja -huvituksissa, ja hän unhottaisi pian mielettömät rakkaudenhaaveensa." - -"Ah, minä tekisin kernaasti kaikki, mitä voin, mutta se on jo liian -myöhäistä, Hän on puhunut avioerosta ja sanonut, ett'ei hän voi kestää -yhdyselämää minun kanssani." - -"Se on mahdotonta." - -"Ei, se on valitettavasti liian totta, ja teitä hän vihaa." - -"Minua?" - -"Niin, hän seisoi eilen oven esiripun takana ja kuuli keskustelumme, ja -nyt on hän aivan raivoissaan teille, sentähden että olette kertoneet -hänen salaisuutensa. Hän käy viritetyllä revolverilla taskussaan ja on -uhannut ampua ensin teidät ja sitten itsensä, jos kohtaa teidät täällä." - -"Hän on varmaan hullu." - -"Minä melkein pelkään, että hänen laitansa on huono. Kaikissa -tapauksissa ette saa härsyttää häntä enempää. Sentähden pyydän teitä -menemään, ennenkuin hän palaa." - -"No niin, rouvani, ehkä se on viisainta, vaikka -- omasta puolestani en -häntä pelkää." - -"Ei, ei, ei ainoastaan teidän tähtenne, vaan minun tähteni, hänen -tähtensä, meille kaikille on se parasta? Sentähden -- menkää, niin -olette kiltti." - -"No niin, minä teen teille mieliksi." - -"Jumalani, olen aivan unhottanut katsella akkunasta! Nyt meni -hän portista sisään; minä kuulen jo hänen askeleensa portaissa. -Kätkeytykää, kätkeytykää, minä pyydän teitä, muutoin murhaa hän meidät -kaikki." - -Betsy oli kuolon kalpea ja vapisi, niin että tuskin Pysyi pystyssä. - -Tohtori seisoi neuvotonna. Hän joutui aivan ymmälle rouva-raukan -kauhistuksesta. - -"Juoksenko minä ruokasaliin?" - -"Ei, ei, sieltä löytää hän teidät! Juoskaa mieluummin suuren -tulivarjostimen taakse. Se on vanha kapine, jonka lainasimme täti -Dorthalta seuranäytelmää varten. Se on niin suuri että voi aivan hyvin -kätkeä kokonaisen rykmentin sen taakse." - -"Mutta enkö polta itseäni?" - -"Ette, kamiini ei ole kuuma. Siihen ei ole pantu hiiliä yhteen tuntiin. -Kiiruhtakaa vaan!" - -"Asema tulee draamalliseksi", sanoi tohtori hymyillen, hiipiessään -varjostimen taakse. - -"Heti kun mieheni menee toiseen huoneesen, täytyy teidän käyttää -tilaisuutta hiipiäksenne ulos." - -Faerder astui sisään. - -Betsy tempasi äkkiä itselleen kirjailun, mutta hänen kätensä vapisi, -niin että tuskin voi pitää kiini neulaa. - -"Mielestäni sanoi Triina tohtorin olevan täällä." - -"Hän on mennyt", änkytti Betsy. - -"Sehän oli kummallista, ett'en tavannut häntä. Arvattavasti ei hänellä -ollut juuri halua kohdata minua." - -Betsy tunsi tulistuvansa miehensä tuimasta äänestä. Hänen rohkeutensa -kasvoi. - -"Ei", sanoi hän ynseästi, "mielettömiä ihmisiä viritetyillä -revolvereilla ei ole juuri hauska kohdata." - -"Mieletön, niin sinä olet oikeassa", sanoi hän katkerasti; "mutta kuka -on tehnyt minut mielettömäksi? Oi, Betsy, Betsy, että olet laiminlyönyt -perheeni, että olet pitänyt tyhjiä huvituksia ja sukulaistesi seuraa -miestäsi parempana, sitä voin antaa sinulle anteeksi; mutta että -uskottomasti olet pettänyt minut, että olet ryöstänyt minulta parhaan -ystäväni, johon luotin niinkuin itseeni, niin kuin sinuun, sitä en -koskaan anna anteeksi! Nyt ei minulla ole mitään enää; olen kadottanut -kaikki, mitä minulle oli rakasta, vaimoni, ainoan lapsuuteni ystävän!" - -Faerder kätki kasvonsa käsiinsä ja itki niin kuin lapsi. - -Betsy katseli häntä kummastellen. - -Ei kumpikaan heistä huomannut, että Anna sillä hetkellä astui sisään. - -Hän oli tullut kyökin tietä ja käynyt ruokasalin lävitse. - -Hän oli tyrkännyt oven esiripun puoleksi syrjälle ja seisoi oven suussa. - -Silloin näki hän tohtorin pistävän päänsä esiin tulivarjostimen takaa. - -Tohtori viittasi, Anna katseli hämmästyneenä häntä. Hän viittasi taas -ja Anna riensi hänen luoksensa. - -Paksu lattiamatto, tukahutti hänen askeleittensa äänen, ja pian seisoi -kumpikin suuren varjostimen takana piilossa. - -Krenuliinien aikaan olisi tämmöinen tuskin voinut tapahtua; mutta -nyörätyllä, ruumiin mukaisella ja uusimuotisella hameellaan otti Anna -vähän tilaa. - -Hiiliastia ja halkokoppa, jotka olivat varjostimen edessä, peittivät -heidän jalkansa. Sanalla sanoen oli koko piilopaikka niin erinomaisen -mukavasti toimitettu, kuin jos sen olisi tehnyt näytelmän johtaja tai -romaanin kirjoittaja. - -Betsy kertoi miehensä sanat. - -"Uskottomasti pettänyt sinut", sanoi hän. "En koskaan ole rikkonut -sinua vastaan ja ystäväsi yhtä vähän; mutta sinä vihaat häntä -sentähden, että hän on oivaltanut salaisuutesi ja ilmoittanut -mielettömän rakkautesi minun viattomaan sisarparkaani." - -"Rakkauteni sisareesi!" huudahti Faerder raivoissaan. "Ei, nyt menee se -liian pitkälle. Jos luulet kaunistavasi luvatonta suhdettasi tohtoriin -panettelemalla nuhteetonta sisartasi, niin erehdyt, paras Betsyni!" - -Nuori rouva katsoi miestään ja toivon säde valaisi hänen vaaleita, -itkeentyneitä kasvojaan. - -Olisiko se mahdollista, että Faerder ainoastaan olisi mustasukkainen -ystävälleen. - -"Joko olemme molemmat hulluja", sanoi hän, "tai on tässä myöskin hirveä -erehdys tapahtunut." - -"Minun puoleltani ei ole mitään erehdystä. Minä tiedän, että olet -lähettänyt rakkauden kirjeitä ja paljon muuta." - -"Vai niin, onko se tuo viaton kirje? Anna minun sitten selittää sinulle ---." - -"Tässä ei tarvita mitään selitystä." - -"Tarvitaanpa, tässä tarvitaan juuri selitystä, ja kun olen puhdistanut -itseni syytöksistäsi, niin näytä minulle olevasi yhtä viaton." - -"Olisiko sentään mahdollista, että se olisi erehdys?" mutisi Faerder. - -"Kuule minua, Faerder, kuule minua tyyneesti, ehkä koko meidän -tulevaisuutemme riippuu tästä selityksestä." - -"No hyvä --." - -Kiivas soittaminen kellolla ja tätien äänet tampuurissa. - -"Ne sukulaiset, ne sukulaiset", huudahti asianajaja epätoivoissaan, "ne -vievät minulta hengen!" - - - - -11. - -Liian kuumaa. - - -"Tänään olemme päättäneet jäädä tänne syömään rääpijäisiä", sanoi -Riikka. "Tänään annan köyhieni --" - -"-- olla rauhassa", täydensi Dortha. - -"Ellei kukaan vaivaisi lähimmäisiään enemmän kuin minä --." - -"Ei, minähän tietysti olen se, joka en koskaan voi antaa ihmisten olla -rauhassa. Puhu suoraan ulos ajatuksesi, Riikka. Minähän olen niin -tottunut salaviittauksiisi." - -Ja täti Dortha silitti hiuksiaan peilin edessä, ja näytti siltä, -kuin olisi hän joku Maria Stuart, joka parhaillaan vaatetti itseään -mestauslavalle. - -Täti Greetta, joka oli tullut kantaen kahden viimeisen päivän -sanomalehti-kuormaa, istui jo vaipuneena nojatuoliin sanomalehden -lukemiseen, ja etsi murhia viimeisen edelliseltä sivulta innokkaammin -kuin salapoliisi. - -"Kuinka täällä on kylmää", sanoi hän ja hieroi käsiään. - -"Niin, lämmintä ei täällä ole", sanoi Dortha. "Triina, tule panemaan -valkeata kamiiniin." - -"Mielestäni on täällä niin hirveän kuumaa", änkytti Betsy. - -"Päinvastoin, lapseni. Sinähän vapiset vilusta." - -Triina alkoi pistää puita kamiiniin, mutta huudahti hiukan -hämmästyksestä nähdessään kihlatut varjostimen takana. - -Silmäys tohtorilta saattoi hänet kuitenkin vaikenemaan. - -"Mikä sinua vaivaa, Triina?" - -"Minä -- minä sain vaan tikun sormeeni." - -"Pane kerran uuniin, että riittää, Triina." - -"Kyllä, te voitte olla varma siitä, että on tuleva kyllin kuumaa", -sanoi Triina häijysti ja heitti suuria läjiä kivihiiltä kamiiniin. "Ehkä -herra tahtoisi olla hyvä ja antaa minulle samalla rahaa kaaliksiin." - -Faerderin antaessa hänelle rahat kuiskasi hän nopeasti. - -"Tohtori on kätkettynä tulivarjostimen taakse." - -Sitten meni hän riemuiten kyökkiin. - -Asianajaja vapisi kiukusta. - -Hänen mustasukkaisuutensa heräsi uudistetulla voimalla; mutta hän -hillitsi itsensä ja istuutui nähtävästi tyyneenä tuolille katsoen -tutkivaisesti vaimoansa. - -Betsy parka oli vähällä pyörtyä. Milloin oli hän kalpea ja milloin ajoi -kauhistus tulisen punan hänen poskilleen, niinkuin myrsky ajelee pilviä -taivaalla. - -"Kuinka kaikki olette äänettömiä", sanoi Riikka. - -"Me lohdutamme itseämme sillä, että sinä tavallisesti puhelet kaikkien -edestä." - -Riikka ei vastannut Dorthan ilkeään muistutukseen, vaan kääntyi Greetan -puoleen: - -"Eikö ole mitään uutta sanomalehdissä?" - -"Kyllä, on tapahtunut hirveä murha Berliinissä. Eräs leipuri, joka on -paistanut vaimonsa rakastajan." - -"Sehän oli kauheata." - -"Luenko sen ääneen?" - -Kaikki nyökäyttivät päätään myöntäen ja Greetta alkoi: - -"Erään kadun varrella Berliinissä, joka on kaupungin suurimpia, asui -vanha leipuri, jonka nuori kaunis vaimo oli luvattomassa yhteydessä -erään sotilaan kanssa, joka oli miehen ystävä." - -Asianajaja katsoi pitkään vaimoansa. Betsy vaaleni. - -"Eräänä sunnuntaina oli rouvalla kohtaus rakastajansa kanssa -leipomatuvassa. Kuullessaan miehensä lähestyvän, kätki hän rakastajansa -leipoma-uuniin." - -Purppurapilvet ajelehtivat vielä nopeammin Betsyn kasvoilla, - -"Hän ei ollut kuitenkaan tietänyt, että uuni oli lämmitetty, ja kun -sentähden onneton vaimo tuntia myöhemmin avasi uunin luukun, löysi -hän kolme suurta teekakkua ja rakkaan luutnanttinsa -- kaikki tyyni -ruskeaksi paistettuina." - -Asianajaja nauroi pirullisesti. - -"Täällä on niin kuumaa, niin kauhean kuumaa", valitti Betsy ja puri -nenäliinansa pitsejä. - -"Täällä haisee poltetulta", sanoi Riikka. "Kunhan ei tuli vaan ole -tarttunut johonkin." - -Samassa silmänräpäyksessä heitettiin tulivarjostin kumoon. - -Betsy kiljahti kauhistuneena ja vaipui voimatonna sohvalle. - -Kaikki kääntyivät ja katselivat, niin kuin pilvistä pudonneina tohtoria -ja Annaa, jotka niin kiireesti kuin mahdollista kiiruhtivat pois -kamiinin luota. - -"Niin, me kumpainenkin olemme ne, jotka olemme joutuneet tuleen -ja liekkiin", sanoi Anna hymyillen, tutkiessaan poltettua reikää -hameessaan. "Mutta näettekö, kun on palava rakkaus sydämmessä ja kuuma -kamiini selän takana voi todellakin saada liian kuumaa." - -Asianajaja lähestyi vaimoansa. - -"Anna minulle anteeksi, Betsy, nyt voin selittää käytökseni --." - -Betsy likisti lempeästi hänen kättään. - -"Jäätyämme yksiksemme voimme antaa täydellisen selityksen toisillemme -ja sitten tahdon toivoa, ettei synny useampia väärin-ymmärryksiä meidän -kesken." - -"Mutta, Anna", sanoi Riikka, "mitä tämä ilveily merkitsee? Aatteleppas, -kätkeytyä tuolla tavalla nuoren herran kanssa varjostimen taakse!" - -"Se merkitsee, että Harding ja minä tahdomme julkaista kihlauksemme -loistavalla tavalla. Samassa kun kaadoimme varjostimen, annoimme me -esiripun kohota suuren aviollisen draamamme ensimäiseen näytökseen." - -"Avioliitto ei ole ollenkaan draamallinen", sanoi asianajaja. "Se on -vaan sarja kohtauksia." - -"Mutta aina kulkee punainen lanka kappaleen läpi", sanoi Betsy -lempeästi. "Ja tämän langan on rakkauden Jumala punonut." - -"Ja sukulaiset ja ystävät pitävät siitä huolen, ettei langalta ole -puuttuva solmuja", mutisi tohtori. - -"Me molemmat muutamme maalle niin pian kuin mahdollista, eikö niin, -Faerder?" - -"No niin, me lähdemme maalle ja teemme avioliittomme pieneksi, -rakastettavaksi idylliksi." - -"Minä pelkään, että idylli käy ajan pitkään hiukan jokapäiväiseksi", -sanoi Riikka. - -"Olkaa huoleti, täti, voihan silloin tällöin tulla tilaisuutta pieniin -kotoisiin kohtauksiin. Minä toivon, että te tulette välistä meille -antamaan vierasrolleja?" - -"Oliko se salaviittaus?" - - - - -Victoria regia. - - -Olin tyytyväinen itseeni. - -Minä seisoin suuren peililasi-akkunan edessä ja olin katselevinäni -muutamia valokuvia; mutta se ei ollut totta. - -Näin siellä ainoastaan yhden ruumiinkokoisen valokuvan omasta korkeasta -persoonastani, puettuna uusimman muodin mukaan ja ylioppilaslakki -päässä, jonka suuri tupsu lakasi olkapäätäni kuten naisten hameitten -liepeet kadun vierustaa. - -Olin äskettäin ottanut ylioppilastutkinnon klassillisessa haarassa. - -Hyi! En voi kärsiä sellaisia, jotka ovat ylioppilaita reaalisessa -haarassa. On jotakin niin alhaista, voin melkein sanoa kauppiaismaista, -sellaisissa olennoissa. - -Seisoessani siinä kuten Narcissus, ihaellen omaa kuvaani, aloin -tuumailla kuinka viettäisin iltapäiväni. - -Kaduilla en tahtonut ajelehtia. - -Helga Johnson sanoi, että olin tervehtinyt häntä kaksikymmentä kolme -kertaa aamupäivällä, ollessani ulkona ajelehtimassa; mutta se oli -tietysti liioiteltua. - -Äkkiä muistui mieleeni, että kuuluisa jättiläiskasvi _Victoria regia_, -juuri nyt kukki kasvitieteellisessä puutarhassa. Kävely, sepä oli hyvä -aate. Siellä voi katsella kukkaa, katsella ja -- olla katseltavana. - -Tuumasta toimeen. - -Piha oli täynnä yksityisten vaunuja ja vuokravaunuja. Väkeä virtasi -sisään ja ulos kasvihuoneesta. - -Komeat vaunut ajoivat juuri nyt pihalle kahden muhkean hevosen vetämänä. - -Vaunuissa istui herra ja nainen. Herralla ei ollut ketään ajuria, vaan -ajoi itse. - -Hän oli kaunis, kookasruumiinen mies ja hänellä oli hiukan uniset -kasvot, Hänen seurassaan oleva nainen oli täydesti kehittynyt vaimo, -loistavan ihana ja täyteläinen vartaloltaan. - -Hän olisi tyydyttänyt kaikkein enemmän vaativaiset itämaiset kauneuden -käsitteet, ja itämaalaiset, kuten on tunnettu asia, ostavat ihanuutta -nauloittain, eikä kukaan olisi sanonut että häntä oli punnittu -sellaisella vaa'alla ja liian keveäksi havaittu. - -Hän oli puettu komeaan, mustaan pukuun, tulipunainen nauharuusu -rinnassa ja hänen huntunsa takaa näkyivät ihmeen kauniit, kalpeat -kasvot ja kaksi säteilevää mustaa silmää. - -Herra jäi istumaan vaunuihin, vartioidakseen hevosia. He puhuivat -englannin kieltä, kun nainen jätti hänet. Niin muodoin oli hän -englantilainen loordi omissa vaunuissaan. - -Minä seurasin naista. - -"Is it there?" kysyi hän. - -"Yes", vastasin englannin kielellä. - -Minä juoksin edellä ja aukasin kasvihuoneen oven. - -Hän kiitti suloisella hymyllä. - -Siellä seisoin hänen vieressään ammeen reunalla. - -Suuri palmu ojensi suojelevat lehtensä päittemme yli, ympärillämme -kierteli ulkomaisia kasveja ja jalkojemme juuressa kiikutteli -jättiläiskasvi _Victoria regia_ suuria lehtiään, sillävälin kuin -puoleksi ummessa oleva valkoinen kukka näytti uinailevan veden pinnalla. - -Mutta minä katselin vähemmän kukkaa jalkaini juuressa kuin loistavaa -kukkaa vieressäni. - -Hänkin oli _Victoria regia_, täydesti puhjennut ihanuudessaan ja -muodossaan kuten tuo kuninkaallinen kasvi. - -"Oi, sinä ihana vesililja Albioonin vihreästä saaresta", ajattelin -minä, "kuinka mielelläni istuttaisin sinut uudestaan norjalaisten -tunturien joukkoon, ellei jo uninen lordi olisi ostanut sinut -kullallaan antaakseen sinut koristaa jotakuta noista vanhoista -englantilasista herraskartanoista, joita niin hyvin tunnen miss -Braddonin romaaneista!" - -"Very beantiful", sanoi mylady. - -"Very beantiful", vastasin minä tulisella silmäniskulla. - -En ollut koskaan aavistanut olevani niin taitava kielissä. Olin kyllä -lukenut englannin kieltä koulussa, mutta _puhunut_ sitä en ollut -koskaan, ja nyt virtasivat sanat huuliltani, kuin nunnan rukousnauhassa -helmet. - -Rakkaus oli sanakirjani, ja minä löysin jok'ainoan sanan, minkä etsin. - -Mitä minä sanoin? - -Niin, sitä en muista, ja vaikkapa muistaisinkin, en sitä sanoisi, -sillä se ei kuulu miltään norjankielellä. Siitä katoaa siksi paljon -kääntäessä. - -Ainoastaan niin paljon voin sanoa, että olin hupainen, sukkela, niin, -vieläpä kaunopuhelijaskin ja hurjasti rakastunut. - -Poskeni polttivat ja veri juoksi tulena suonissani; mutta siellä -sisällä oli hirveän kuumaa, aivan troopillinen kuumuus, ja sellaisessa -ilmanalassa kasvaa kaikki niin nopeasti. - -Kuumassa vyöhykkeessä kypsyvät hedelmät yhdessä kesäpäivässä, ja -naiset lakastuvat neljäntenätoista vuotenaan. Mitä kummaa siis, että -nuori rakkauteni vesa kasvoi salaman nopeudella ilmanalassa, joka oli, -jumalat tietköön kuinka monta astetta. - -Hän kääntyi mennäkseen. - -"Sallitteko minun saattaa teitä vaunujenne luo, mylady?" - -"En, Jumalan tähden. Mieheni on niin hirveän mustasukkainen. Hän -ampuisi teidät." - -"Ampuuko hän?" - -"Erinomaisen taitavasti. Hän voisi ampua kärpäsen nenänne päältä, -vahingoittamatta teitä, jos vaan pysyisitte liikahtamatta." - -Tuskinpa uskon, että olisin seisonut liikahtamatta, eikä minulla ollut -mitään halua tehdä loordin tuttavuutta. - -"Hyvästi, sir", kaikui lempeästi hänen karmiininpunaisilta huuliltaan, -vielä välähdys tummista silmistä, ja _Victoria regia_, minun _Victoria -regiani_, oli kadonnut. - -Kaikki oli mielestäni ihanaa unta. - -Minä nostin silmäni ja huomasin nyt vasta olevani yksin. - -Oli monta kävijää kasvihuoneessa, ja toisella puolen ammetta seisoi -Helga Johnsen ja katseli minua nuhtelevin silmäyksin. - -Niin, ette ehkä tunne Helga Johnsenia? - -Helga Johnsen on seitsemäntoista vuoden vanha ja ottaa kesällä -päästötutkinnon normaalikoulusta. - -Hän on rikkaan maakauppias Johnsenin tytär siitä pitäjästä, jossa isäni -on pappina. - -Hän on suloinen tyttö ja kastanjan ruskea on hänen tukkansa, joka -riippuu selässä paksuna palmikkona. - -Helga Johnsen ja minä olemme leikkineet häitä pienistä asti, -vanhempamme tahtovat niin mielellään, että saisimme toisemme, ja minä -olenkin pitänyt paljon hänestä; mutta tällä hetkellä halveksin melkein -itseäni typerän lapsellisen makuni tähden. - -Kuinka voisin enää iloita tuosta pienestä, vaatimattomasta -niittykukkasesta nyt, kun olin hurmaantunut troopillisen kasvin -taivaalliseen tuoksuun. - -"Kuka ylhäinen nainen se oli, jota puhuttelit?" kysyi Helga ja tuli -luokseni. - -"Se oli eräs englantilainen lady." - -"Herranen aika, niin muhkeata!" - -Helga Johnson näytti närkästyneeltä, minä olin hajamielinen, ja -alakuloisina menimme takasin kaupunkiin. - -"Sanoi terveisiä myladylle", sanoi Helga pilkallisesti erotessamme. En -viitsinyt vastata hänelle mitään, vaan menin kotiin huoneeseni ja join -epätoivossani puolipulloa olutta. - -Sinä yönä näin hirveitä unia, Mielestäni uin suuressa ammeessa -loordin ampuessa pilkkaan rintanappeihini, jotka olin saanut -konflrmationilahjaksi Helga Johnsenilta. - -Päivä oli pitkälle kulunut, ennenkuin olin vaatteissani. - -Menin kävelemään linnoituksen vallin ympäri antaakseni raittiin -meri-ilman jäähdyttää polttavaa otsaani. - -Oliko se todellakin mahdollista? - -Niin, se oli _Victoria regia_, joka tuli kävellen yksin, aivan yksin! - -Silkkihame lukemattomin poimuin ja koristuksin peitti hänen -majesteetillisen vartalonsa. - -Hän oli kauniimpi kuin koskaan ennen. - -Hän hymyili jo etäällä, minä menin häntä vastaan ja me istuuduimme -muutamalle penkille. - -Minä alotin sanomalla olevani onnellinen nähdessäni hänet ja lopetin -sanomalla olevani onneton rakkaudesta häneen. - -Hän muistutti minua olevansa naimisissa. - -Mitäpä siitä? Minun rakkauteni oli puhdas kuin lumi kotomaani -tuntureilla, platoninen kuin Danten, kuin Petrarcan! Hänestä tulisi -Beatriceni, Laurani, ihanteeni! - -Sydämmessäni rakentaisin kasvihuoneen kullasta ja kristallista, -rakkauteni olisi aurinko, joka sitä lämmittäisi, ja kyyneleitteni -vesiammeessa kukoistaisi hän ijäti, hän minun ihana _Victoria regiani!_ - -Nyt olin keksinyt todellisen kutsumukseni. Hän oli saattanut minut -löytämään itseni. Minusta olisi tuleva runoilija ja romanseissa ja -soneteissa laulaisin hänen ylistystään yli kaikkein maiden! - -Hän katseli minua suloisesti hymyillen. - -En tiedä ymmärsikö hän minut oikein. En myöskään tiedä, puhuinko aivan -puhdasta englannin kieltä; luulen, että sekoitin siihen koko joukon -norjan kieltä, mutta hän ymmärsi kaikissa tapauksissa tarkoitukseni. - -"Te olette suuri lapsi", sanoi hän ja löi minua keveästi toisella -hansikallaan, jonka oli vetänyt kädestään. - -Minä tartuin hänen käteensä, joka oli valkoinen, kaunismuotoinen ja -koristettu timanttisormuksilla, ja peitin sen suuteloilla. - -Hän nousi. - -"Minun pitää lähteä. Ajatelkaa, jos joku näkisi meidät!" - -"Enkö koskaan enää saa tavata teitä?" - -"Ehkä. Tulkaa illalla Tivoliin." - -Hän meni pitkin puiston käytävää. - -Vielä hymy hänen karmiininpunaisilta huuliltaan, ja _Victoria regia_ -oli jälleen kadonnut. - -Kotona oli kirje maakauppias Johnsenilta. - -Hän oli äskettäin tullut kaupunkiin, hänellä oli terveisiä kotoa ja hän -kutsui minua syömään päivällistä hotellissa ja sitten seuraamaan häntä -ja Helgaa Tivoliin. - -En voinut olla vastaanottamatta hänen kutsumustaan. Voisinhan -sitäpaitsi siellä ulkona löytää tekosyyn, hiipimään pois ja puhelemaan -lemmittyni kanssa. - -Päivällisillä hotellissa olin loistavalla tuulella, ja Helga Johnsen -oli myös iloinen ja onnellinen. - -Tyttö parka, hän ei aavistanut, että toinen nainen oli jo saanut -kunniapaikan sydämmessäni! - -Tultuamme Tivoliin etsivät silmäni tutkien ympäri salia. _Victoria -regiaa_ ei näkynyt missään. Jos hän olisi ollut siellä olisin löytänyt -hänet tuhansien joukosta. - -Hajamielisenä katselin näytäntöä. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Kotoisia kohtauksia; Victoria regia, by -Lars Dilling - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KOTOISIA KOHTAUKSIA *** - -***** This file should be named 63042-8.txt or 63042-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/6/3/0/4/63042/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/63042-8.zip b/old/63042-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 52e6adc..0000000 --- a/old/63042-8.zip +++ /dev/null |