diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-04 02:04:38 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-04 02:04:38 -0800 |
| commit | 1ccb066835df66c517035d13a8f3787256d994c9 (patch) | |
| tree | e9f17e8913f51b0558cfbeb2c820c328aeeb8c43 | |
| parent | 73899afc7a849ff433c03244c0abedb5ae9c708f (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62752-8.txt | 2667 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62752-8.zip | bin | 52886 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2667 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..739cd9b --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #62752 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62752) diff --git a/old/62752-8.txt b/old/62752-8.txt deleted file mode 100644 index a285981..0000000 --- a/old/62752-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2667 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Mietteitä kasvatuksesta, by L. Kellner, -Translated by Hj. Lilius - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Mietteitä kasvatuksesta - - -Author: L. Kellner - - - -Release Date: July 25, 2020 [eBook #62752] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MIETTEITÄ KASVATUKSESTA*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -MIETTEITÄ KASVATUKSESTA - -Kirj. - -L. KELLNER - -Suomentanut Hj. Lilius - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1894. - - - - - -SISÄLLYS: - -Alkulause. -Lapsen sydän. -"Koulu"-sanan alkuperäinen merkitys. -Opettaja lapsen ihanteena. -Johdonmukaisuus ja sen vaikutus. -Huono muisti ja sen ehkäiseminen. -Opettajien arvostelu lasten luonnonlahjoista. -Opettajan sivutoimet. -Puhtaus kasvatusvälikappaleena. -Koulunkäynnin eduista. -Päiväkirjoista. -Koulun vaikutus lasten elämään. -Kunnioitus koulua kohtaan. -Vieraantuminen opettajakutsumuksesta. -Koulun vaikutus. -Erilaisuus köyhien ja rikkaiden lasten kasvatuksessa. -Alakuloisuuden hetket. -Opettajasäädyn kunnioittamisesta. -Opettajain omaisuuksista. -Opetettavan valmistamisesta. -Kasvatusopillisista keskusteluista. -Mitä kansakouluilta toivotaan? -Vanhempain korkeat ajatukset lapsistaan. -Vanhempain huolenpito lastensa henkisestä terveydestä verrattuna - ruumiilliseen hoitoon. -Vanhempain vieraantuminen lapsistaan. -Kateus ihmisen perisyntinä. -Äidin kyynelten vaikutus. -Lasten leikkikaluista. -Opettajatoimen vaikutus opettajaan. -Varovaisuus koulua moittiessa. -Esimerkin voima. -Äidin vaikutus poikiinsa. -Vanhempain puheet lasten kuullen. -Vastustajista on usein enemmän todellista hyötyä kuin ystävistä. -Kävelyretkien hyödystä. -Kärsivällisyydestä. -Ensimmäisen vaikutuksen voima. -Koulutalon asemasta ja kouluhuoneesta. -Koulubuoneen koristamisesta. -Ruumiin rangaistuksesta. -Täyskasvuiset lasten esimerkkinä. -Koulun ja opettajien vaikutus. -Kodin ja koulun yhteisvaikutuksesta. -Mitä kaikkea lapsi ensi ikävuosinaan oppii. -Luonto lapsen ensimmäisenä opettajana. -Kuuliaisuudesta. -Opettajien halu opettamaan yläluokilla. -Rakkaus opettajatoimeen. -Itserakkaudesta ja ylpeydestä. - - - - -Alkulause. - - -Opettajille ja vanhemmille, varsinkin niille, joilta puuttuu -tilaisuutta laajemman kasvatusta koskevan kirjallisuuden lukemiseen, on -tässä oivallinen pieni kirja. Se tarjoaa sarjan lyhyitä ja tilapäisiä, -mutta ytimekkäitä neuvoja sekä kehotuksia eri kohtiin kasvatuksen -laajalla alalla. - -Näille murusille antaa omituisen viehätyksen se seikka, ettei niissä -tunnu rahtuistakaan epätodellista kamariviisautta. Kaikki on niissä -otettu kokemuksesta ja todellisesta elämästä. Lukee ikäänkuin rivien -välistä noissa kyhäelmissä, että kirjoittaja itse on syvästi käsittänyt -ja elävästi tuntenut esittämiensä totuuksien arvon, että ne ovat -itäneet ja kasvaneet hänen mielessään ja johtaneet hänen toimiaan, että -hän on monesti iloinnut nähdessään ne toteutettuina ja surrut niiden -laiminlyömisestä. Ja hän on nähtävästi pannut ajatuksensa tai oikeammin -tunteensa paperille semmoisena hetkenä, jolloin hänen sydämmensä on -ollut niistä täysi. Muutoin ei olisi esitykseen tullut sitä tuoreutta -ja lämpöä, joka saattaa monen vanhan ja kuluneenkin totuuden uudestaan -vaikuttavaksi ja elinvoimaiseksi lukijan mielessä. - -Kirjassa ilmestyvä katsantotapa perustuu siihen käsitykseen, että koulu -samoin kuin kotikin on ensi sijassa kasvatuslaitos, että paljas -tietojen antaminen on jotenkin arvoton, ellei sen kautta -_luonteenkehitystä_ edistetä, ellei opettaja joka askeleella -tietoisesti aseta _tätä_ tarkoituksekseen. Siinä jo totuus, joka on -vanha, mutta kuitenkin uusi, joka päivä uudestaan mieleen painettava, -jos mielii sitä jokapäiväisessä työssä toteuttaa. Se ei ole mikään -helppo tehtävä, se vaatii voimallista irroittumista vanhan tottumuksen -ladulta, se kysyy intoa ja tarmoa. Hyvä on silloin olemassa -liittolaisena kirja, jonka jokaiselta sivulta henkii ylevä, -aatteellinen käsitys opettajan ja kasvattajan tehtävästä. Tämmöisen -vaikutuksen on kirja tehnyt ainakin allekirjoittaneeseen, jota on -pyydetty kirjoittamaan siihen jotain esipuheen tapaista. Jos itsestään -saapi päättää muihin, olisi se siis paikallaan muidenkin -ammattitoverien pöydällä. - -Helsingissä 17 p. Jouluk. 1893. - -Mikael Johnsson. - - - - -Lapsen sydän. - - -Lapsen sydän on kuin muratti, joka vaatii tukea noustakseen korkeuteen -taivaan ilmaa hengittämään ja varttuakseen yhä hilpeämmäksi. Jos se ei -löydä tukea, niin se ryömii maassa ja kuihtuu siinä; mutta jos se saa -apua, joka johtaa sen ylöspäin, niin se iloisesti kiipeää eteenpäin, ja -sen lehdet ja oksat tulevat yhä suuremmiksi ja vihannammaksi kuta -korkeammalle se kohoaa. Nuoruuden ikä tarvitsee tukea ja hakee sitä -vaistomaisesti jokaiselta täyskasvuiselta, erittäin kuitenkin -vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Kuten muratti, joka ei löydä mitään -ylöspäin johtavaa patsasta, etsii tukea niukasta pensastosta ja kovasta -vuoresta ja kuolee niinkuin ne, samaten myös rakkautta janoava ja apua -tarvitseva lapsikin kiintyy heikkoihin, jopa huonoihinkin ihmisiin, -ainoastaan saadakseen turvaa, vaikka ne elämän myrskyissä eivät -tarjoakaan mitään vakavaa tukea. "Rakastatko minua?" kysyi Mozart -lapsena ollessaan alinomaa omaisiltaan, ja kyyneleet tulivat hänen -silmiinsä, jos tuohon kysymykseen vaikka vain pilallakin vastattiin -kieltävästi. Onnellinen se koulu, jonka opettaja on se vanha tammi, -johon lapsensielun muratti voi kiintyä ja josta se löytää ohjaajan -ylöspäin, mistä yksinään siunausta ja rauhaa saadaan. Mutta niinkuin ei -mikään muratti käy kiinni jääpatsaasen, niin ei lapsen sielukaan -turvaudu jääkylmään, rakkautta puuttuvaan sydämeen, ja missä siis -opettajalta puuttuu rakkautta, siinä on kaikki petosta ja teeskentelyä. -Jo monta vuotta sitten on ilmestynyt kirja nimellä: "Rakkaus ja totuus -kaiken kasvatuksen ohjaajat." En löytänyt juuri uutta tuossa kirjassa, -mutta nimi oli kaunis ja riittävä antaakseen meille aavistuksen siitä, -mikä on tärkein kaikesta. - - - - -"Koulu"-sanan alkuperäinen merkitys. - - -Sana "koulu", joka on saanut alkunsa kreikan kielestä, merkitsee -alkuperäisesti: lepo, vapaus ruumiillisesta työstä. Jalo-aatteiset -ateenalaiset olivat säätäneet lain, joka määräsi kuolemanrangaistuksen -sille, joka julkealla, sopimattomalla tavalla häiritsi koulua. - -Tämä antaa meille paljon ajattelemisen aihetta. Lapsen tullessa kouluun -alkaa hänelle uusi elämänvaihe, sillä siitä alkaen tunnustetaan -tositeossa hänen olevan henkistä luontoa, tunnustetaan, että sielun -kehittäminen on hänelle ihmisenä välttämätön sekä että kaikki, mitä hän -aikaisemmin alkuperäisesti ja tietämättään omasi, kieli, vanhempainsa -rakkaus, tottelevaisuus -- kaikkea tätä hänet nyt opetetaan miettimään -ja ymmärtämään. Tämä sielun kehittäminen ja hoito edellyttää tuota -lepoa ja pyhärauhaa, johon nimi "koulu" alkuaan viittaa, ja -sielun-ylevyyteen harjaantuminen voi menestyä ainoastaan, jos -ulkomaailman hyöriminen jätetään kouluovien ulkopuolelle. Jos se -kuitenkin tunkeutuu sisään ja pyrkii valtaan, synnyttäen lapsissa -tottelemattomuutta, pilantekoa, hajamielisyyttä tai julkeita riitoja, -ja jos opettajan velttous ja törkeä käytös ensin laskee sen sisään, -silloin ei meidän pidä ihmetellä, jos koulu ei vastaa nimeään eikä -täytä tarkoitustaan. - -Mutta miten olisi se opettaja rangaistava, joka itse joka päivä -käytöksellään häpäisee koulua, ja jonka toimet, puheet ja ulkonainen -esiintyminen selvään todistavat, kuinka kaukana hänen sydämensä on -hartaasta pyhärauhasta ja kuinka likeisessä yhteydessä se on -intohimojen ja maailman aineellisten pyrintöjen kanssa? - - - - -Opettaja lapsen ihanteena. - - -Samaten kuin nuoriso yleensä haaveksii ihanteita, niin tahtoo yksin -köyhänkin lapsi sovittaa käsityksensä kaikesta jalosta ja -täydellisestä, jotka hän lyhyen elämänsä aikana on saanut, johonkin -erityiseen henkilöön. Silloin hän erittäinkin valitsee opettajansa -kaiken hyvän edustajaksi ja hän pitää epäilemättömänä, että opettajalla -täytyy olla kaikki mahdolliset hyvät avut. Jos kaikki valehtelevat ja -pettävät, opettajani ei sitä tee; jos vaikka oma isäni on -juoppo, opettaja ainakin on raitis; vaikka vanhempanikin elävät -eripuraisuudessa, opettajani on rauhan mies: niin lapsi ajattelee ja -rohkenee tuskin uskoa, että opettajallakin on maallisia tarpeita sekä -syö ja juo, kuten muutkin. Niin, opettaja on turmeltumattomien lasten -inhimillisen täydellisyyden jalo perikuva, ja kouluhuone seppelöi tätä -kuvaa kunnioitusta vaativalla kehyksellä. "Tätä paikkaa on opettajamme -sormellaan kosketellut", sanoi minulle kerran pieni tyttö ja osotti -sitä sanoessaan kunnioittavasti erästä kohtaa kirjassaan, jonka hän oli -ympäröinnyt hienolla lyijykynäviivalla. - -Mutta jos opettajalla on se etu, että hän harvemmin kuin vanhemmat -esiintyy lasten edessä, niin hänen asemansa siinä suhteessa on -epäedullinen, että häntä juuri sentähden huolellisemmin tarkastetaan. -Ajatelkoon jokainen opettaja tätä tarkkaan ja pitäköön sitä mielessään -joka aamu. Hänen tulee vakavasti muistaa, että lapset hänessä näkevät -kaikki täydellisyyden käsitteensä ruumiillisessa muodossa, ja älköön -hän unohtako, että juuri tuo haaveksiva, hurskas nuorison luottamus -häneen helpottaa hänen työtänsä ja tekee hänen esimerkkinsä siunausta -tuottavaksi. Maailma tekee kylliksi ottaakseen nuorisolta tuon -luottamuksen; tahtooko vielä opettajakin puolestaan edistää sitä ja -moitittavalla ja kevytmielisellä tavalla riistää itseltään sen -perustuksen, jonka pääasiallisesti tulee tukea hänen kasvatustointaan? - -Jota enemmän opettaja ymmärtää käyttäytyä niin, että hän lasten -silmissä näyttää korkeammalta olennolta, sitä enemmän hänen kiitoksensa -tekee onnelliseksi, sitä syvemmälle hänen moitteensa tuntuu ja sitä -paremmin kasvatustyö onnistuu. Mutta voi niitä opettajia, jotka lasten -edessä antautumalla kiihkoisan mielen tilan valtaan esiintyvät -tavallisina ihmisinä, jotka rangaistuksella ainoastaan tarkoittavat -kostoa, ja joiden siveellisestä arvosta joka mökissä puhutaan -epäilevästi. Eräs lasten ystävä sanoo teoksessaan: "Ei mikään -opettajien ja oppilasten välinen suhde ole onnettomampi kuin jos -oppilaat alkavat epäillä opettajan tietoja." Mutta me lisäämme tähän, -että se suhde on opetukselle ja kasvatukselle vielä monta kertaa -enemmän onneton ja kirouksen alainen, jos lasten sydämissä syntyy -epäilys opettajan siveellisestä arvosta. Jos kerran luottamus siinä -kohden on hävinnyt tai vaan käynyt horjuvaksikin, silloin menettää -yksin Jumalan sana vaikutuksensa, silloin menettää kiitos ja moite -kiihottavan voimansa, ja mitä rakkaus ja kunnioitus aikaisemmin on -saanut aikaan, sen saavuttavat hädin tuskin ruumiilliset -rangaistuskeinot hetkeksi. - -Niin, paljon vaaditaan siltä, joka tahtoo olla opettaja sanan -täydellisimmässä, jaloimmassa merkityksessä, ja me myönnämme kernaasti, -että me kaikki jäämme kauvaksi ihanteesta jäljelle. Meidän työmme on -ihmistyötä ja usein tulos hyvin vaillinaisesti vastaa rehellistä -tahtoamme; mutta jos me sentähden korkeimmalta tuomarilta toivommekin -anteeksi saamista, niin me emme koskaan saa unohtaa, että meidän tulee -vastata tahdostamme sekä että meille on sanottu: "Voi sitä, joka -pahentaa yhden näistä pienimmistä." -- Sanat ovat hyvät, mutta teot -ovat paremmat, ja missä vilpitöntä Jumalan johdattamaa tahtoa löytyy, -siinä myös ei puutu tekoja, joita tosin haittaa maallinen -vaillinaisuus, mutta joilla kuitenkin on jumalallisuuden leima, samaten -kuin mekin sydämessämme kannamme Jumalan kuvaa. Ainoastaan aineellinen, -kylmä jokapäiväisihminen voi sitä paitsi pilkata tuota opettajatoimen -ihanteellista käsitystä. Laivuri, joka pyrkii joen toisella puolen -olevaan rantaan, suuntaa laivansa korkeammalle kuin muuton olisi -tarpeellista, koska hän tietää, että virran voima kuljettaa häntä -alaspäin. Nimitettäköön vain ihanteita saippuarakoiksi; minä pidän -niitä mieluummin uimarakkoina, jotka ylläpitävät meitä maailman -myrsky-aalloissa ja varjelevat meitä hukkumasta. - - - - -Johdonmukaisuus ja sen vaikutus. - - -Rakkaus ja johdomukaisuus ovat kaksi asiaa, jotka eivät tavallisesti -sovi yhteen, syystä että toinen näyttää olevan ristiriidassa toisen -kanssa ja viimemainittu on taipuvainen väistymään edellisen tieltä. -Kuinka usein kuulee äidin sanovan: Odota vaan, huomisesta alkaen sinun -joka päivä tulee tehdä sitä tai sitä; mutta tytär tietää jo ennestään, -mitä tämä merkitsee, sekä että tuo "huomenna" ei koskaan tule. Usein -sanoo opettaja: "Tästä lähtien tulee jokaisen joka päivä suorittaa se -tai se työ, tästä lähtien se tai se ei enää tule olemaan sallittu, ja -jos se kuitenkin vielä tapahtuu niin" j. n. e. -- Mutta kaikki jää -entiselleen, ja jos kerran ensimmäinen kiivastus on mennyt ohi, niin -oppilailla ei enää ole mitään peljättävänä. Pojat ja tytöt kirjoittavat -kuten ennenkin oikein aika huonosti, telmivät entiseen tapaan -koulumatkalla ja myöhästyvät koulusta tänään, kuten eilenkin. - -Ja kuitenkin johdonmukaisuus on erinomaisen vaikuttava voima, jota -ilman ei mikään kasvatus voi menestyä ja jota ilman sitä kunnioitusta -puuttuu, jota oppilaan tulee tuntea kasvattajan käskyjä kohtaan. -Johdonmukaisuus, ollen lujan luonteen ilmaus, herättää kunnioitusta -nuorissa ja vanhoissa, se kesyttää yksin eläimenkin ja tekee sen -soveliaaksi ihmisen palvelijaksi. - -Mutta mitä siis ymmärretään johdonmukaisuudella? Sillä ymmärretään, -että ihminen aina on toimittava samojen johtavien peri-aatteiden -mukaan, niin että ei peruuta, mitä kerran on käskenyt, ei jätä -täyttämättä, mitä on luvannut tai uhannut, eikä myös tyydy siihen, että -käskyt noudatetaan vain puoleksi. -- Mitä se vaatii opettajalta? Hyvää -muistia, jotta hän ei itse huomaamattomuudesta ole epäjohdonmukainen, -mutta etenkin se vaatii tyyneyttä ja kiihkottomuutta. Mitä suuttumus on -käskenyt tai uhannut, sen huomaa jälestäpäin järki mahdottomaksi tai -liian ankaraksi, ja määräys on peruutettava. Se edellyttää myös -säästäväisyyttä käskyissä ja kielloissa. Missä määräyksiä joukottain -annetaan, siinä on lujuus harvinainen. Pian väsyy alituiseen -rankaisemiseen tai unohtaa eri säädökset niiden paljouden tähden. -Lopuksi johdonmukaisuus vaatii opettajalta virkeyttä ja uutteruutta -sekä silmän ja korvan kaikkialla olemista. - -Ja mitä se vaikuttaa? Jo edellisessä sanottiin, että se herättää -kunnioitusta. Kysykäämme vain itseltämme, niin käsitämme sen -täydellisesti: Eikö jonkun ihmisen tyyni esiintyminen aina samallaisena -johdata mieleemme luontoa ja sen ikuista järjestystä, ja eikö suuri -yleisö tottele johdonmukaisia vallanpitäjiään melkein yhtä nöyrästi -kuin maailmanjärjestystäkin? Johdonmukaisuudella on totuttava voima ja -vaikuttaa siis, että se, mikä alussa vain vastenmielisesti täytettiin, -muuttuu välttämättömyydeksi. Viimein se kouluelämässä säästää monta -sanaa ja helpottaa kaikkea, mutta erittäinkin kokonaisuuden ohjaamista, -jota ei milloinkaan saa puuttua. - - * * * * * - -Johdonmukaisuus on kouluissamme sitä tarpeellisempi ja nyky-aikana sitä -välttämättömämpi, koska sitä valitettavasti kodissa ja sen -kasvatuksessa tavataan perin vähän, ja koska ajan henki usein on -erittäin taipuvainen epäjohdonmukaisuuksiin. Minä tosin edellisessä -sanoin rakkauden ja johdonmukaisuuden harvoin soveltuvan yhteen; mutta -ne voivat ja niiden täytyy yhtyä, jos se, jota kutsutaan rakkaudeksi, -on totinen, pyhä rakkaus, jommoisesta Vapahtaja, joka voi suuttuakin, -antaa meille niin ylentävän esimerkin. Mutta ne eivät milloinkaan voi -asua yhdessä siinä, missä rakkaus ei ole muuta kuin heikkoluontoisuutta -tai turhamielisyyttä, joka lapsissa mielihyvällä ihailee vain omaa -itseään. Sellainen väärä rakkaus on tähän aikaan muodin asia; sentähden -opettajat syystä valittavatkin työnsä vaikenemista; mutta juuri -sentähden meidän tulee tietää, mitä tarvitaan. - -Tulin kerran erään koulun keskiluokkaan, jossa oli seitsemänkymmentä -10--12-vuotiasta poikaa. Opetustunnit loppuivat juuri, ja minulla ei -ollut muuta tehtävää kuin pyytää nuorta opettajaa näyttämään minulle -oppilaittensa kirjoitus- ja lasku-vihkoja. Hän teki niin ja minä näin, -mitä harvoin olen nähnyt, mutta jota pitäisi saada nähdä joka koulussa. -Ensiksi pisti silmiini se hämmästyttävä siisteys, jolla kaikki vihkot -olivat verhotut samanvärisiin päällyksiin. Ei siinä löytynyt -rasvapilkkuja eikä mustetahroja, kaikki oli sisältä ja ulkoa puhdasta -ja siroa, ei koskaan kirjoitus ollut liian lähellä ylä- tai ala-riviä, -ei näkynyt mitään vinoa tai kieroa, numerot olivat kuin sotamiehet -riveissä, kaikki viivat eri pykälien alla olivat huolellisesti kuin -viivottimella vedetyt, päällekirjoitukset olivat kuten tuleekin -keskikohdalla, sanalla sanoen, kaikki teki lujassa järkähtämättömässä -järjestyksessään ja tasasuhtaisuudessaan miellyttävän vaikutuksen. Olin -suuresti tyytyväinen ja otin joitakuita pulpettien alla olevia -kivitauluja, joihin lapset vastikään olivat kirjoittaneet. Siinäkin -sama miellyttävä näky. - -Kuinka terveellinen sellainen totuttaminen mahtaneekin olla lapsille -koko heidän elinajakseen, oli ensimmäinen ajatukseni. Eiköhän ne -ruumiinsakin suhteen ota noudattaakseen samaa järjestystä ja -siisteyttä, ja eikö koulussa harjoitettu tapa vaikuta koulun -lopetettuakin? Eikö se sieluunkin vaikuta terveellisesti, ja eikö -näistä lapsista tule sielun ja ruumiin puolesta puhdasluonteisia, -kelvollisia, säntillisiä ihmisiä? - -Tuo nuori opettaja iloitsi ilmeisestä mieltymyksestäni ja vastasi -lyhyesti kysymykseeni, miten hän oli menetellyt saavuttaakseen -semmoisia tuloksia: "Minä en kertaakaan anna myötä, heidän täytyy tehdä -niin; niin on kerran määrätty." Keskustelua jatkaessamme hän myönsi, -että tämä totuttaminen alussa tuotti hänelle paljon vaivaa sekä että -hän ainoastaan ankarimman johdonmukaisuuden avulla oli päässyt perille. -Nyt lapset eivät enää tietäneetkään muuta ja tekivät tavallisesti -erityisittä pakkokeinoitta hänen mielensä mukaan. Ei hän koskaan ollut -sallinut edes pieniäkään laiminlyömisiä. Epäsiistejä, huonoja töitä oli -hän aina rangaissut alasmuuttamisella tai määrännyt ne uudestaan -tehtäviksi. Viimemainitut toimitettiin kouluviikon vapaina iltapäivinä -hänen katsantonsa alla, ja alussa hänellä ei sentähden ollut -ainoatakaan vapaata päivää. Viisi minuuttia enemmän, ja työ tulisi -hyvin suoritetuksi, miksi ei siis näitä viisiä minuuttia käytettäisi? -Sanelemisen hän toimitti niin, että lapset eivät tulleet pakotetuiksi -kiireen tähden kirjoittamaan huonosti. Minä tahtoisin, että kaikilla -opettajilla olisi tämän uutteran miehen johdonmukaisuus; -- hedelmät -eivät varmaankaan tulisi näkyviin ainoastaan kirjoitusvihkoissa! - - - - -Huono muisti ja sen ehkäseminen. - - -Opettajat valittavat paljon pienokaisten huonoa muistia ja sitä että he -usein eivät huomenna tiedä, mitä tänään kuulivat ja oppivat. Ja -kuitenkin on tosiasia, että lapsilla yleensä on erinomainen muisti, -jota selvimmin todistaa se, että ne niin nopeasti oppivat -äidinkieltään. Viime vuosikymmeninä on tosin moni koulumies liian -paljon jättänyt huomioon ottamatta sitä viittausta, jonka luonto on -meille tässä suhteessa antanut, sekä tahallansa laiminlyönyt muistin -kehittämisen järjen kehityksen kustannuksella. Oli miten oli, se on -ainakin varma, että nuorison huonoa muistia voidaan menestyksellä -vastustaa ainoastaan kahdella tavalla. Huono muisti perustuu joko itse -mielivaikutteiden riittämättömyyteen tai hajamielisyyteen. Kieli tuo -seuraelämässä joka päivä ja joka hetki esiin joukon sanoja sekä niiden -taivutuksen, ja koska tähän alituiseen toistamiseen yhtyy sanojen -käyttäminen, niin unhottaminen tulee riittävästi estetyksi. Tällä -annetaan koululle tärkeä osviitta. Toistaminen, erittäinkin käyttämisen -muodossa, vaikka se opettajasta tuntuisikin ikävältä, on ensimmäinen -pääkeino huonon muistin vastustamiseksi. - -Hajamielisyyttä vastustaa ainoastaan harrastuksen herättäminen itse -aineen suhteen. Jota enemmän opettaja ymmärtää herättää lapsissaan -rakkautta asiaan sitä suurempi mestari hän on ja sitä vähemmän hänen -tarvitsee valittaa oppilaiden huonoa muistia. Mieliaineiden suhteen on -kaikilla ihmisillä hyvä muisti. Olen tuntenut kukkasystäviä, jotka -eivät ole oppineet sanaakaan latinan kieltä ja jotka kuitenkin -tarkkaan muistivat ja sujuvasti lausuivat lemmikkiensä vaikeat -muukalaiset nimet. Siihen oli perustuksena taipumus aineesen. Ilman -tarkkaavaisuutta ei ole mitään muistia: mutta missä harrastusta löytyy, -siinä on myös tarkkaavaisuutta. Jos ei saada harrastusta itse aineesta -ja sen käsittelemisestä, niin se täytyy saada esiin rakkaudesta -opettajan persoonallisuuteen tai kunnianhimoa kiihottamalla. Rakkaus -vaikuttaa aina varmimmin, sillä se tekee vaikean helpoksi, eikä kukaan -unohda sitä, mitä hän rakastaa. - - - - -Opettajien arvostelu lasten luonnon lahjoista. - - -Tiedättekö, mitä ihmisistä voi tulla, ja että suurimmat henget usein -ovat ahkeruudellaan kohonneet alhaisesta tilasta? Köyhyys on se suuri -veljeskunta, josta kaikkina aikoina ihmiskunnan hyväntekijät ovat -lähteneet, ja aina kuin tuo suuri kasvattaja tähtien tuolla puolen -tahtoo vaikuttaa kansoihin, niin hän vielä nytkin usein valitsee -voimakkaat välikappaleensa alhaisista kansankerroksista, kuten kerran -Vapahtajakin valitsi opetuslapsensa köyhistä kalastajista. Tiedätkö -sinä köyhien ja alhaisten opettajana, mitä Jumala ehkä aikoo toimittaa -heidän kauttansa, ja oletkohan ajatellut, että sinunkin hiljaisesta -kyläkoulustasi voi esiintyä henki, joka vielä täyttää maailman nimensä -maineella? Ne sanat ja opetukset, jotka virtaavat huuliltasi, ovat yhtä -vähän vallassasi kuin heitetyt kivet, etkä sinä tiedä, minkä kai'un ne -herättävät ja mitä vaikuttimia ne antavat! Mikä opettaja sinä olisit, -jos voisit halveksia näitä pienokaisia ja unohtaisit, että ne kaikki -ovat Kristuksen lunastamia ja määrätyt taivaan kansalaisiksi ja -autuuden perillisiksi sekä että heille kasteessa on annettu lahja, -suurempi arvoinen kuin kruunut? - -Kuinka moni lapsi jo liekin joutunut vanhempainsa ja opettajiensa -halveksittavaksi? Kuinka moni luultu pöllöpää on myöhemmin valaissut -maailmaa, kuinka monesta näennäisesti uppiniskaisesta ja -huonotapaisesta pojasta on sittemmin tullut jalo, hyödyllinen ihminen! -Tässäkin sopii käyttää Raamatun sanoja: "Älkää tuomitko, niin teitä ei -tuomita!" Kuinka moni lapsi todellisuudessa tulee semmoiseksi kuin hän -kerran kasvattajansa mielikuvituksessa oli, vain sentähden että häntä -arvosteltiin väärin ja kohdeltiin ennakolta saatujen mielipiteiden -mukaan. Vanhassa kertomuksessa uskoo eräs ihminen lopuksi itse olevansa -kuollut, koska kaikki muut pitävät häntä kuolleena ja säikähdyksissään -pakenevat häntä. Myös henkinenkin kuolema esiintyy usein siellä, missä -sitä ennen aikojaan kuvataan, ja jos koko maailma sanoo sinulle, että -olet heikko raukka, ja kohtelee sinua sen mukaan, niin ei ole -kummallista, jos voima ja itseesi luottaminen häviävät ja viimein -epäröivät tekosi näyttävät antavan tukea tuolle luulolle. Sentähden -aina koski sydämeeni tarkastuksissa kuullessani opettajan sanovan -yksityisiä oppilaita kykenemättömiksi ja synnynnäisiksi pöllöpäiksi, -joille ei mitään voinut. - - - - -Opettajan sivutoimet. - - -Sen sijaan että kelpo perheenisä päivän työn jälkeen levähtää perheensä -piirissä ja lastensa seurassa ja mielellään jää omaistensa luo, tulee -naimaton nuori mies houkutelluksi pois tyhjästä huoneestaan ja usein -hän pakenee ahdistavaa yksinäisyyttä seuroihin, jotka ovat hänelle -monessa suhteessa vahingollisia. Onnellinen sentähden se nuori -opettaja, jolla on joku sivutoimi, joka virkistyttää ja huvittaa häntä, -saattamatta häntä kuitenkaan varsinaisesta virkaelämästään, ja joka -suojelee häntä turmiollisesta seurustelusta. - -Moni on tähän tarkoitukseen, luullakseni täydellä syyllä, ehdottanut -kasvitiedettä. Kirjallisia apuneuvoja siihen voidaan nykyään suuritta -kustannuksitta hankkia, ja se pakottaa sitäpaitsi ystävänsä ulos -kedolle ja metsään, jonka kautta terveys ylläpidetään ja henkinen -raittius säilytetään. Sen ohessa on välttämätöntä laittaa itselleen -kasvikokoelma, joka, suurempia kustannuksia tuottamatta, tarjoaa -askaroimista ja huvia vielä talvellakin. Sitäpaitsi kasvioppi on -yhteydessä koulu-elämän kanssa ja voi usein olla opetukselle hyödyksi. - -Olen myös tuntenut opettajia, jotka ovat harjottaneet hyönteis-oppia ja -tässä vaikeammassa luonnonhistorian osassa päässeet jokseenkin -pitkälle. He kaupittelevat myös kuoriais- ja perhos-kokoelmia ja -toukkia sekä ansaitsivat vähäsen tällä kaupalla. Kaikki tunsivat -itsensä siinä työssä onnellisiksi ja jonkinlainen hilpeys ja -tyytyväisyys oli vallannut heidän koko olentonsa. He todistivat -oikeaksi J. Paul'in väitteen, että jokaisella, jolla on henkistä työtä, -täytyy olla joku sivutoimi, joku mielityö, jos hän tahtoo pysyä -iloisena ja terveenä. - - * * * * * - -Enin tahtoisin kuitenkin sulkea maalaisopettajimme suosioon puutarha- -ja kukkas-viljelyksen. Tämä työskentely on jo itsessään niin likeistä -sukua ja niin kauniissa yhteydessä opettajatoimen kanssa, että -ajattelevat, tunteelliset ihmiset eivät voi olla sitä huomaamatta. Se -johtaa luontoon ja sen virkeään elämään, se antaa ja pitää vireillä -toiveita ja toteumisia siihen määrään, että totinen, vaatimaton luonne -välttämättömästi mieltyy siihen ja tuntee itsensä siinä onnelliseksi. -Sitä paitsi löytyy harvoja maalaisopettajia, joilla ei ole puutarhaa -koulun vieressä. Milloin semmoisen näen ja huomaan sen hoidossa -kauno-aistia ja järjestystä, silloin saan ehdottomasti hyvän ajatuksen -sen omistajasta, ja hän tulee minulle jo ennakolta rakkaaksi. Mutta -missä puutarha on täynnä okaita ja ohdakkeita ja ilmaisee kaunoaistin -puutetta, siinä taas ehdottomasti ajattelen, että koulu varmaankin on -samanlainen. -- Tunsin nuoren opettajan, joka asui yksinäisessä, -maailmasta melkein suljetussa vuorikylässä, jonka asukkaat karusta -maastaan tuskin saivat välttämättömimmät elintarpeensa. Hän oli -vähitellen parantanut talonsa vieressä olevan pienen puutarhan maata, -oli löytänyt kukkasystäviä kaupungissa, jotka kernaasti antoivat -hänelle rikkauksistaan, ja hyvältä tuntui kun näki tämän ystävällisen -kosteikon näköisen maatilkun ja sen kukkien somuuden. Hän kasvatti myös -ruukuissa joitakuita hienompia kasveja, jotka palkitsivat hänen työtään -virkeällä edistymisellään ja kukkasrikkaudellaan. Hän sanoi minulle -itse: Tämä on ainoa, joka antaa minulle iloa ja virkistystä vaivaloisen -koulutyön jälkeen; tuskin voisin sitä muuten yksinäisyydessäni kestää. - -Eikö semmoinen esimerkki, enemmän kun kehotukset ja opetukset, vaikuta -edullisesti maalaiseenkin? -- Ensin hän katsoo sitä uteliaisuudella ja -epäilyksellä, sitten hän näkee menestyksen ja iloitsee siitä ja lopuksi -hän seuraa esimerkkiä. Häneenkin se vaikuttaa jalostuttavasti, sillä se -opettaa häntä rakastamaan paitsi hyödyllistä myös kauneutta. - -Hedelmänviljelyksestä ei liene tarpeellista puhua sanaakaan. Se on oma -asianajajansa ja koulun kanssa terveine punaposkisine poikineen ja -tyttöineen ei mikään sovellu niin hyvin kuin hyvässä kunnossa pidetty -hedelmätarha. - -Lapsi, joka ei hellästi hoida ainoatakaan puuta eikä iloitse sen -kasvamisesta, ei ole mikään lapsi, enkä minä tahtoisi kutsua häntä -lapsekseni. Mutta opettajan, joka ei osaa herättää oppilaisissaan halua -luontoon ja sen selvää kieltä kohtaan, tahtoisin mieluimmin -- nähdä -poistetuksi kouluhuoneesta! - - - - -Puhtaus kasvatusvälikappaleena. - - -Jokainen, joka saa uuden takin päällensä, ojentaa ruumistaan, ja -paremmat vaatteet antavat myös enemmän rohkeutta. Sunnuntaina tuntevat -palkollisetkin itsensä inhimillisemmiksi ja katsovat rohkeammin -ympärilleen. Moni on pitänyt sielunsakin saastuttamatta, jotta hän ei -likaisi vaatteitaan. Tavallinen puheenparsi on, että ruumis ja sielu -ovat keskenään vuorovaikutuksessa, mutta täydessä laajuudessaan sitä -harvoin otetaan varteen. Kristus ei suotta kutsunut ihmisruumista -temppeliksi, ja ruumiin kunnioittaminen ei koskaan jää vaikuttamatta -koko elämän siveelliseen puoleen. Joka ei välitä siitä, vaikka hänen -vaatteensa ja ruumiinsa ovatkin likaiset, joka ei kaipaa ruumiin -puhdistamista aika ajoin ja joka viihtyy lo'assa, se on helpommin altis -kaikille viettelyksille ja taipuvaisempi ilkeyteen. Joka tahtoo riistää -ihmisiltä sunnuntain, tekee jo senkin tähden suurta syntiä heitä -kohtaan, koska hän samalla riistää heiltä yllytyksen puhtauteen ja -jaloimpiin elämännautintoihin. Joka tahtoo kasvattaa ja sivistää -ihmisiä, ei saa jättää näitä viittauksia huomioon ottamatta ja hänen -täytyy neuvoa pitämään ei ainoastaan sielua vaan myös ruumista -puhtaana, vieläpä jälkimmäistä Jumalan tähden, joka on sen luonut. -Puhtaus pitää ruumiin ja sielun terveinä ja sillä ihmisellä, jolle -puhtaus on tullut pysyväiseksi tavaksi, on ainakin yksi kiusaus -vähemmän. Löytyy tosin ihmisiä, jotka ulkoapäin ovat kiiltäviä, vaan -lähempänä ihoa sitä likaisempia; mutta ne eivät kunnioita ruumista -Jumalan tähden, joka sen on luonut, vaan hoitavat sitä ylpeydestä. Ei -se ole puhtautta. - -Kansa- ja köyhäin-kouluillamme on tässä suhteessa paljon hyvää -tehtävänä ja parannettavana; niiden tulee usein kyllä edustaa isää ja -äitiä! Koulun tulee vakavasti koettaa poistaa kaikkia vastenmielisiä -tapoja, ainakin huoneissaan, kampaamatonta tukkaa, pesemättömiä silmiä -ja käsiä ei pidä koskaan sallittaman ja jokaiseen kivitauluun täytyy -kuulua sieni tai kangastilkku tavanmukaista puhdistamista varten. - -Ovatko nämä vähäpätöisiä asioita, joita itsestään ymmärtää? -- -Kasvatuksessa en pidä kerrassaan mitään kohtaa vähäpätöisenä ja tuosta -"itse ymmärtämisestä" en vielä ole nähnyt merkkiäkään. - -Olemmeko myös ajatelleet, missä suhteessa puhtaus on häveliäisyyteen, -tuohon siveään olentoon, joka vartioi kaikkialla, missä ihminen lähenee -eläintä? - - - - -Koulunkäynnin eduista. - - -Mitä koulujen ja varsinkin kansakoulun vastustajat usein moittivat, on -niiden pieni vaikutus elämään, tietojen perin vähäinen pysyväisyys ja -silmäänpistävä käytännöllisyyden puute elämässä. --- Tämä moite on -vieläkin painavampi, kun ajattelee, että lapsemme niin pitkäksi aikaa -kuin 8:ksi tai 9:ksi vuotta pannaan kouluun ja että he siis viettävät -melkein seitsemännen osan koko elinajastaan koulupenkillä. - -Niiden opettajien, jotka käsittävät näiden moitteiden koko tärkeyden ja -täyden merkityksen ja jotka täydellä todella tahtovat koulun avulla -jalostuttaa siveellistä ja henkistä kansanelämää, täytyy erittäin saada -selville, mikä osa koulutietoja tulee jäämään ja mikä häviämään. - -Jäämään tulee ennen kaikkia se järjen- ja sydämensivistys, jonka -oppilas koulussa on saanut. Häviämään tulevat monet joutavat ja -turhamaiset asiat, nimet ja luvut, ulkoa opitut korulauseet ja -muistinharjoitukset kerskaavaisia tutkintoja ja tarkastuksia varten -- -häviämään tulee kaikki, mitä opettaissa ei perustana ole ollut, -vakaumus ihmisen oikeasta kotimaasta; -- mutta minkä vakava -opettaja on tehnyt totisen kurin ja hyvien tapojen saavuttamisen, -siveellis-uskonnollisen tunteen herättämisen ja järjenvirkeyden -elvyttämisen hyväksi, se jää ja sen siunausta tuottavat vaikutukset -ulottuvat elämäänkin. Unohtukoon ja jääköön koulu-ajan loputtua sikseen -moni asia kieliopin, luonnonhistorian, historian y.m. aineiden alalta; -ajattelemaan tottunut henki löytää kaikkialla elämässä kiihottimia ja -tulee toimeen kaikkialla; siveellis-uskonnollinen tunne ei koskaan -kokonaan häviä, vaan auttaa ratkaisemaan hyvän ja pahan välillä. -Älkäämme sentähden pitäkö opetusaineita tarkoituksena, vaan ennemmin -keinoina järjen ja sydämen kehittämiseen; sellaisella ainoalla oikealla -käsityksellä tulee meidän vastustaa noita moitteita, joiden tärkeyttä -ei voi kieltää. Semmoiseen käsitykseen liittäytyy myös tuo kultainen -vaatimattomuus, joka on ainoa terveellinen kouluillemme, tai oikeammin, -se syntyy siitä välttämättömästi. - - - - -Päiväkirjoista. - - -On määrätty, että opettajien tulee pitää päiväkirjoja. Monet ovat sen -tehneet ja jääneet semmoisiksi kuin he kerran olivat, syystä että -enemmän pitivät silmällä muotoa kuin henkeä. - -Tietääkseni ei vielä kukaan opettaja ole tullut ajatelleeksi pitää -päiväkirjaa oppilaistaan, johon hän merkitsisi heidän henkisen -edistyksensä, heidän virheensä ja hyvät puolensa, käytetyt -rangaistukset ja palkinnot, ja viimein kaikki, mitä hän saa tietää -heidän myöhemmästä elämästään ja kohtalostaan. Kaikessa tapauksessa -pitäisi semmoisen päiväkirjan tarjota paljon huvia, tehdä monta -toivetta tyhjäksi ja saattaa monta ennenaikaista arvostelua häpeään. -Siitä voisi tulla lisätieto käytännölliseen sielu-oppiin ja se tulisi -sisältämään kokonaisen koulupiirin elämäkerrat sekä antaisi opettajalle -selvimmän tiedon siitä, missä suhteessa koulu on ulkonaiseen elämään. - -Jotta päiväkirjalla yleensä tulisi olemaan arvoa, niin sen -tunnollisella tarkkuudella ja puolueettomuudella tulee vastata kahteen -kysymykseen: - -a) Minkälainen oli vaikutuksesi oppilaisiisi, ja - -b) Mitenkä oppilaasi vaikuttivat sinuun; - -tai: Mitä lapset oppivat sinulta, ja mitä sinä heiltä opit? - -Opettajille, jotka muuttavat paikasta toiseen, ovat tosin sellaiset -päiväkirjat mahdottomat. - - - - -Koulun vaikutus lasten elämään. - - -Missä näkyy koulun vaikutus elämään? Tahdon määritellä tämän -sisältörikkaan kysymyksen vielä tarkemmin ja kysyn ensin: missä näkyy -koulun vaikutus lasten elämään? - -Opettajat eivät tarpeeksi tarkasta elämää koulun ulkopuolella. Moni -ajattelee kouluhuoneen ovea sulkiessaan ainoastaan yönuttua ja piippua -ja sanoo: "Olipa siinä vaivaa yhdeksi päiväksi!" - -Mutta jos huviksesi tai muuten lähdet kävelylle, niin suuntaa askeleesi -sinne, johon koululapsesi iltasilla kokoontuvat leikkimään. Miksi -kuulet niin harvoin, ehkä et milloinkaan, poikien ja tyttöjen laulavan -jotakin hilpeää laulua, joka sopisi tilaisuuteen ja joka iloisella, -viattomalla tavalla huventaisi iltaa? Ja jos he laulavat, eivätkö he -laula lauluja, joita koulussa ei ole opetettu? -- Miksi he eivät -tahdo laulaa juuri sinun laulujasi? Onko syy siihen, että itse -laulunopetuksessasi on liian vähän eloa, vaikuttaakseen tosi-elämään? -Onko lapsilla ehkä laulunsa vain kirjoissa, eikä päässä ja sydämissä ja -osaavatko he ehkä laulaa ainoastaan nuoteista eivätkä ulkoa, kuten -linnut metsässä? Anna lapsesi oppia jokainen laulettava laulu ulkoa; -ainoastaan päästä ja sydämestä lähtenyt laulu kaikuu raikkaalta -- ja -jos moniääninen laulu estäisi tuota ulkoalaulamista, niin tahtoisin, -että ennemmin tyytyisit yksi-ääniseen lauluun. - -Ja kulkeissasi koululastesi ohi, etkö huomaa, mitä he tekevät ja -toimittavat jouduttaakseen tuota hitaasti kuluvaa aikaa? Jonkun mieleen -juolahtaa tyhmyys tai pahanteko ja heti seuraa koko lapsilauma -esimerkkiä pelkästä ikävästä. Tuossa he lyövät sammakkoja kuoliaaksi -tai kiusaavat kuoriaisia, tässä he ovat saaneet käsiinsä koiran, jota -tahtovat saada tekemään temppujaan ja jota sentähden repivät sinne ja -tänne. Etkö voisi näiden lasten elämään vaikuttaa sillä, että -opettaisit heille siivoja huvittavia leikkejä, siten suunnataksesi -heidän toimintahalunsa parempaan? - -Moniaat oppilaasi ovat paimenia ja paimentavat karjaa suuren osan -kesää. Etkö voisi saada heitä siihen, että paitsi leipäpussia -ottaisivat mukaansa jonkun lukukirjan? Eikö Isäin poikakin ollut -paimen, ja mitä Raamattu kertoo hänestä? Opettajalla maalla on näissä -suhteissa paljoa helpompi kuin kaupunki-opettajalla. - -Jotta joku asia todellisuudessa tulisi mahdottomaksi, ei tarvita muuta -kuin että uskoo sen mahdottomuutta; -- mutta rakkaus voi tehdä ihmeitä, -sillä se tekee vahvaksi. - - - - -Kunnioitus koulua kohtaan. - - -Usein kuultu valitus, että kansa ei kylliksi harrasta koulua ja vain -vastenmielisesti tekee uhrauksia sen hyväksi, ei ensinkään ole tuulesta -temmattu. Löytyy vieläkin paljon ihmisiä, jotka, jos vaan saisivat -menetellä mielensä mukaan, tuskin viivyttelisivät koulunsa -lakkauttamista, siten vapautuakseen laitoksesta, jota pitävät -tarpeettomana verona ja rasituksena. - -Käsityöläisellä, joka opetuksen avulla on päässyt siksi pitkälle, että -hän itse voi kirjoittaa laskunsa, kuittinsa, asioimiskirjeensä y.m. -sekä pitää laskua tuloistaan ja menoistaan, on jo toisellaiset -ajatukset koulusta. Talonpoika, joka kirjoitus- ja lukutaitonsa tähden -tulee valituksi kunnanesimieheksi, ei hänkään voi halveksia koulua. -Emme voi erehtyä sen pääsyyn suhteen, jonka tähden kansa ei kylliksi -kunnioita kansakoulua, joskin tämä tieto ei ensinkään ole omiansa -mielistelemään itserakkautta. - -Toimikaamme päättävällä vakavuudella, älyllä, innolla ja -tarkoituksenmukaisella opetustavalla siihen suuntaan, että kansakoulu -todellisesti hyödyttää kansaa ja kansan elämää sekä vastaa kansan -tarvetta; silloin tulee myös kansan mielipide koulusta olemaan -toisellainen. Mutta niinkauvan kuin löytyy kouluja, joista -lapset lasketaan maailmalle ilman muita myötäjäisiä kuin vähän -koneellista lukutaitoa, niinkauvan kuin löytyy opettajia, jotka -kirjoitusopetuksessa tyytyvät jäljentämiseen, eivätkä vaadi ajatusten -kirjallista lausumista, niinkauvan kuin laskeminen ei ole käytöllistä -elämää varten ai'ottua laskemista, niinkauvan tullaan myös pitämään -semmoisia kouluja tarpeettomina. - -Siinä me kaikki olemme yhtä mieltä, että sivistynyt kansa ei mitenkään -voi halveksia koulua. No niin! Toimikoon koulu todellisuudessa terveen -sivistyksen hyväksi, niin koulu varmaankaan ei tule olemaan kansan -tunnustusta vailla. - -Mutta että kansan sivistyksen ja kansakoulun pyrintöjen ainoana -päämääränä ei voi olla tottuminen järjelliseen lukemiseen, -itsetietoiseen kirjoittamiseen ja laskemiseen, vaan että syvempi -perustus on laskettava, ei vaadi mitään laveampaa esitystä? Viittaan -Ephes. 4: 14-16, sillä siinä on sanottu enemmän kuin minkä yhdessä -päivässä voi ajatella. - - - - -Vieraantuminen opettajakutsumuksesta. - - -Ei mikään ole helpompaa, mutta ei mikään vaarallisempaakaan, kuin -vieraantuminen kutsumuksestaan. Jos vain saamme sen käsityksen, että -asemaamme katsoen oikeastaan olemme liian hyviä, niin vieraantuminen on -valmis. Opettajaakin lähenee kiusaaja käärmeen muodossa ja kuiskaa -hänen korvaansa, että hän kyvyllään, tiedoillaan, kauniilla -käsi-alallaan tai äänellään voisi päästä johonkin parempaan toimeen -sekä että moni, jolla ei ole suurempia tietoja ja taitoja kuin -hänelläkään, on korkeammissa viroissa ja arvoissa. Jos semmoinen ajatus -kerran on tullut sydämeen, alussa hyvin hiljaa ja ainoastaan -kiusallisina hetkinä, silloin se pian kasvaa ja juurtuu yhtä syvään -kuin pahin rikkaruoho. Jos nyt opettajalla on tuttavia, jotka -suojelevat tuota rikkaruohoa, sen sijaan että vakavilla sanoilla -hävittäisivät sen, niin se kasvaa päivä päivältä ja valtaa koko sielun -yölläkin. Silloin syntyy kauhea tila, että vihaa kutsumustaan, jota -kuitenkin tulisi rakastaa, että kiroaa sitä hetkeä, jolloin päätti -antautua opettajatoimeen, että vastenmielisesti astuu lapsijoukkoon ja -inholla suorittaa tehtävänsä. Niin, tämä tila on kauhea, mutta vielä -kauheampaa on, että moni vaalii sitä helmalapsenaan ja epäterveellisellä -himolla hakee kaikkia, joka voi sitä enentää. Siihen tulee lisäksi, -että jokainen "näytteleminen", joka pääasiallisesti on siinä, että ei -antaudu jonkun toimen, mielipiteen tai ajansuunnan palvelukseen -sydämestään, vaan ainoastaan pakosta, turmelee ruumiin terveyden, se -kun hävittää ei ainoastaan siveellisen vaan myös ruumiillisen -tasapainon. Näyttelijät harvoin elävät kauvan. - -Löytyykö semmoisesta tilasta mitään parannuskeinoa? Semmoinen löytyy, -Jumalan kiitos, mutta vain yksi ainoa, ja sitä ei saa käyttää vain -puoleksi, vaan täydellä alttiiksi antavaisuudella. Tämä keino on -opettajatoimen uskollinen käsitys ja hoito. Tällä käsityksellä voitamme -itsemme ja maailman ja löydämme tuon hiljaisen hilpeyden, tuon olemisen -ja toimimisen virkistävän rauhan, jota eivät Egyptin lihapadat, eivätkä -koko maailman valtakunnat loistoilleen voi hämmentää. Tällä -käsityksellä väitän rohkeasti: Ei kukaan ole liian hyvä opettajaksi, -mutta usein kyllä ovat ne, jotka pitävät itsiään paraimpina, -liian huonoja siksi. Ellei minulla olisi semmoista käsitystä -opettajakutsumuksesta, niin kyllä yhtyisin noihin pakanoiden sanoihin: -"Qvem dii odere paedagogum fecere", se on: "Ketä jumalat vihaavat, sen -he tekevät opettajaksi!" - - - - -Koulun vaikutus. - - -Göthe sanoo: Itse Pallaskaan (kreikkalaisten viisauden jumalatar) ei -saa kunniaa kasvatustoimestaan; lopuksi ihmiset kuitenkin toimivat -omalla tavallaan, ikään kuin eivät olisi saaneet mitään kasvatusta. - -Tuohan kuuluu joltakin, ja koulun vastustajat käyttävät -samankaltaisia lauseita todistaakseen meille, että koulukasvatus -sekä kokonaisuudessaan että yksityiskohdissa on haave sekä että vain -herkkäuskoinen haaveilija voi toivoa siitä ihmisolojen parannusta. - -Maailman ja historian tarkastaminen todistaa kuitenkin, että ei mikään -kelpo hengen synnyttämä ja innostuksen kehittämä, suuri kasvatusaate -ole ollut vaikuttamatta ihmiskunnan olojen muodostamiseen, vaan -päinvastoin aina on kuvastunut jokaisen vuosisadan mielenlaadussa, -tavoissa ja te'oissa. Eikö kristinuskokin ole ja tule pysymään -kasvatusoppina ja kasvatustoimena? - -Tässä tulee vain kysymykseen, että emme ota käsitteitä "koulu" ja -"opettaja" liian ahtaassa ja ahdasmielisessä merkityksessä, emmekä pidä -koulun tarkoituksena ainoastaan määrättyjen mielipiteiden ja -periaatteiden levittämistä. Sen tulee myös opettaa ihmistä torjumaan -luotaan turmiollisia, vaikka viehättäviäkin oppeja, ja varustaa hänet -sillä siveellisellä voimalla, jota tarvitaan käärmeen pään rikki -polkemiseen, käärmeen, joka vieläkin sanoo: "Te tulette Jumalan -kaltaisiksi!" - - - - -Erilaisuus köyhien ja rikkaiden lasten kasvatuksessa. - - -Jos on totta, että kasvatuksen ei tulee pitää silmällä ainoastaan -ihmisen yksilöllistä oikeutta, vaan myös hänen suhdettaan koko -ihmiskuntaan, niin kasvattajan päätehtäviä on kasvattinsa totuttaminen -itsensä kieltämiseen, sillä ilman sitä on koko yhteiselämä valhetta. -Kansan lapset eriävät tässä suhteessa peräti varakkaiden, rikkaiden ja -ylhäisten lapsista. Sillä välin kun kansan lapsi jo aikaisin saa tottua -itsensä kieltämiseen, koska vanhempain olot pakottavat siihen sekä jo -aikaisin heikoilla voimillaan perheessä palvelemaan ja ansaitsemaan, -elää ylhäisemmän säädyn lapsi täydessä vakuutuksessa erikoisasemastaan -ja sinä keskipisteenä, jota monet auttajat ympäröivät. Häneltä ei -vaadita muuta, kuin että hän kehittyy vapaasti ja huvittelee; -kaikellaiset leikkikalut koristavat iloista lastenkamaria; ei kukaan -pyydä, melkein kaikki vain antavat, ja lyhyitä opetustunteja seuraa -lepo, huvitukset ja miellyttävä vaihtelu. - -Tarvitseeko, näin ollen, vielä selittää, että siinä, missä itsensä -kieltäminen ja sen ohessa velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan voittaa -yksilön oikeuden, terveellinen tasapaino tulee häirityksi yhtäpaljon, -kuin siinä, missä yksilö voimallisemmin astuu esiin ja vain pyytää, -antamatta mitään takaisin? - -Mitä tässä vaaditaan koululta? Ei muuta, kuin että se niin paljon kuin -mahdollista palauttaa tasapainon. Antakoon koulu köyhän lapsen, jonka -tulee elää muiden hyväksi, huoneissaan saavuttaa itsetietoisuutta ja -opettakoon häntä kunnioittamaan omaa itseään, jotta hänen yksilönsä ei -katoaisi ja jotta hänen sielunsa kehittyisi vapaaseen itsenäisyyteen. -Vakavasti osoittaen järjestyksen noudattamisen olevan pyhän, Jumalan -määräämän velvollisuuden, johtakoon koulu suhteellaan Jumalaan ja -kristinuskon laajalle ulottuvan rakkauden kautta lasta ilolla ja -kiitollisuudella tuntemaan persoonallisen oikeutensa ja ihmisarvonsa. -Sen sijaan koulu velvoittakoon rikkaan ja ylhäisen lapsen kurilla ja -johdonmukaisuudella siihen, johon kodilla harvemmin on tilaisuutta s.o. -kuuliaisuuteen, itsensä kieltämiseen ja avuliaisuuteen, sanalla sanoen, -tietoisuuteen ihmiskunnan elimistön elämästä. - -Jos olisi minulla tarjona kaksi opettajaa, toinen ankara, -kiivasluontoinen kuten Pietari, toinen lempeä kuten Johannes, niin -lähettäisin Pietarin rikkaille ja Johanneksen antaisin köyhille. - -Ylläsanotun käytöllinen toimeenpano opetuksessa ja kasvatuksessa on -vaikeaa, ja vielä vaikeampaa on siinä suhteessa antaa määrättyä -ohjetta. Mutta jo silläkin on paljon voitettu, jos opettajana johdattaa -mieleensä nämä asiat; tilaisuus ja luonnollinen tunne tekevät kyllä -tehtävänsä, jos vaan sydän on oikealla paikalla. Tässäkin toteutuu -runolijan sanat: "Ellette sitä tunne, niin ette koskaan sitä -ponnistamalla saavuta!" - - - - -Alakuloisuuden hetket. - - -Kuten joka taiteilijalla on hetkiä, jolloin hänen tuottava voimansa -lepää; kuten ylipäänsä kaikki ihmiset ovat ruumiillisen ja sen ohessa -henkisenkin elämän vaihtelujen alaiset, niin opettajakaan ei aina ole -sama voimaansa ja työhaluunsa katsoen. Ruumiin ja hengen häiriöitä -esiintyy hänessäkin, ja paraimmalla ja jaloimmalla on hetkiä, jotka -synkistävät hänen sieluaan ja tekevät kutsumuksen hänelle raskaaksi -taakaksi. Muiden silloin hiljaisessa yksinäisyydessä tai enemmän -koneellisissa toimissa levollisesti odottaen tuon pahan hengen -poistumista, täytyy opettajan määrätyillä tunneilla esiintyä -oppilasparvensa edessä ja olla heille kehottajana, esikuvana sekä -ystävällisenä ja vakavana isänä. Kaikkien pahojen vaikutuksien -vastustaminen sekä raskaan päivätyön suorittaminen niin, että -perästäpäin voi ajatella sitä ilman tyytymättömyyttä, on sangen -vaikeata ja se edellyttää erittäin paljon itsensä kieltämistä. - -Hyvä on, jos opettaja semmoisina päivinä vielä tavallista hartaammalla -katseella ylöspäin, astuu lastensa piiriin, ja jos hän alottaa työnsä -sillä vakaisella ajatuksella, että tänäänkin Jumala korkeimpana -tarkastajana kuulee hänen sanojaan ja tutkii hänen tekojaan. Sitäpaitsi -tulee hänen muistaa, että alakuloisuuden synkkä henki kuvaa kaikki -synkäksi, mielellään suurentaa pienokaisten virheet ja pian vainuu -ilkeyttä ja vilppiä siinä, missä vain on lapsellista vilkkautta tai -nuoruuden kevytmielisyyttä. Tätä muistaessaan tulee opettajan -helpommaksi tehdä ja täyttää se luja päätös, että hän ei tänään määrää -mitään suurempaa rangaistusta, sillä tapaa välttääkseen katkeria -pikastumisia. - -Monella opettajalla ei ole semmoista lujuutta. Löytyy kylliksi kouluja, -joissa lapset aamulla arasti ja tarkkaan tutkivat opettajansa kasvoja -ja lähenevät toisiaan sekä kuiskaavat hiljaa toisilleen, että tänään -näkyy ukkosenpilviä, jotka eivät mene salamoimatta ohi. - -Olisi hyvä, jos opettaja käyttäisi semmoisia onnettoman -synkkämielisyyden päiviä ja tunteja, enemmän kuin muita, hiljaiseen -työskentelyyn ja antaisi oppilaille tilaisuutta sopivien tehtävien -suorittamisella näyttää saavutettuja tietojansa. Elävä sana ei oikein -semmoisina aikoina tahdo lähteä kieleltä, lauseilta puuttuu selvyyttä -ja sen ohessa myös iloista varmuutta siitä, että niitä ymmärretään. -Sentähden on harjoitus ennemmin paikallaan. - -Jos opettajalla koskaan on syytä etsiä vikaa itsessään eikä -oppilaissaan, niin hänellä on syytä siihen henkisen alakuloisuuden -päivinä. Ja niihin lahjoihin, joita opettajan joka päivä tulee rukoilla -Jumalalta, eivät suinkaan terveys ja hilpeä mieli ole viimeiset. - - - - -Opettajasäädyn kunnioittamisesta. - - -Ei mikään järjellinen, tosisivistynyt ihminen voi kieltää täydellistä -kunnioitustaan opettajakutsumusta ja kansakouluopettajan säätyä -kohtaan, eikä epäillä tämän säädyn yhdenvertaisuutta muiden kanssa. - -Vaan jos nuorukainen tällä perusteella toivoisi tulevansa -persoonallisten kunnianosotusten esineeksi, niin se olisi enemmän kuin -mieletöntä. Siitä, että koko sääty ja toimi nauttii kunnioitusta, ei -saa päättää, että jokainen yksityinen heti tulee osalliseksi tuosta -kunnioituksesta. Ei sääty eikä kutsumus tee yksilöä kunnioitusta -ansaitsevaksi, vaan se tapa, jolla täyttää kutsumuksensa, ja sentähden -se, joka vasta on alottanut toimensa, ei voi vaatia, että häntä -kohdellaan erityisellä kunnioituksella, sillä silloin pidettäisiin alku -täyttämisen veroisena. Kunnioitus, vielä enemmän kuin rakkaus, on ensin -ansaittava. - -Huomatkoot tämän ne nuoret opettajat, jotka ryhtyvät ammattiinsa ylen -suurilla toiveilla ja vaatimuksilla, sitä enemmän, koska usein ovat -kuulleet virkansa olevan vaikean ja tärkeän ja sentähden heti ovat -valmiit pitämään itsiäänkin sangen tärkeinä henkilöinä, joita ei voida -kohdella kyllin kunnioitettavasti. Semmoisille nuorille miehille täytyy -huutaa Franklinin sanat: "Kumartakaa, kumartakaa"; mutta moni on -noudattamatta noita hyvää tarkoittavia sanoja ja antaa ennemmin elämän -kovien kohtausten opettaa itseään. Maailmalla on suuri halu semmoiseen -opettamiseen; mutta se on hyvinkin tyly opettaja, jonka siveelliset -opetukset usein tulevat liian myöhään ja joka ei voi saada tehtyä -tekemättömäksi. - - - - -Opettajain ominaisuuksista. - - -Ranskalainen historioitsija ja sielutieteilijä Guizot sanoo -kansakouluopettajasta: "Hän on mies, jonka tulee tietää enemmän kuin -sen, minkä hän opettaa, opettaakseen sitä taidolla ja älyllä; joka elää -alhaisessa toimintapiirissä, mutta jolla kuitenkin tulee olla ylevä -sielu, säilyttääkseen sitä mielenlaadun ja käytöksen arvoa, jota ilman -hän ei koskaan tule saamaan perheiden kunnioitusta ja luottamusta; -jonka luonteessa on yhdistettynä lempeys ja lujuus, sillä hän on -alhaisemmalla yhteiskunnan asteella kuin moni muu, mutta ei kuitenkaan -saa alentua kenenkään palvelijaksi; jolle omat oikeudet eivät ole -tuntemattomat, mutta jonka kuitenkin tulee enemmän ajatella -velvollisuuksiaan; joka ennen kaikkea ei saa pyrkiä pois säädystään; on -tyytyväinen asemaansa, koska hän siinä vaikuttaa hyvää; joka on -päättänyt elää ja kuolla alempien koulujen palveluksessa, joka on -hänelle Jumalan ja ihmisen palvelus." - - - - -Opetettavan valmistamisesta. - - -Löytyy vieläkin opettajia, jotka ryhtyvät päivätyöhönsä ilman riittävää -valmistusta ja opettavat onnen nojalla, ikäänkuin heidän työnsä olisi -vain koneellista ammattia. Ja kuitenkin täytyy myöntää, ettei mitään -suunnitelmanmukaista, täydellistä, havaannollista menestyvää opetusta -voi löytyä ilman huolellista ja tarkkaa valmistamista. Siihen, että -valmistus usein laiminlyödään, on syynä osaksi haluttomuus ja totisen -rakkauden puute kutsumukseen, osaksi monen opettajan ylen suuri -itseensä luottamus. Viimemainittua täynnä arvelevat he oppineensa -kylliksi seminaarissa tai edellisessä virkatoimessaan, voidakseen astua -lasten eteen valmistuksetta, ja luulevat oikean menettelyn tulevan -itsestään oikeaan aikaan. - -Opetuksen valmistamisella on kuitenkin kaksinainen tarkoitus,, sillä -siinä tulee ensinkin kysymykseen, mitä on opetettava, s.o. itse -ainemäärä, toiseksi myös, kuinka on opetettava eli opetustapa. -Opettajan tulee siis ennen joka opetustuntia tehdä itselleen kysymys, -onko se opetusaine, jonka hän aikoo esittää lasten käsitettäväksi ja -tiettäväksi, hänelle itselleen joka suhteessa selvillä sekä vastaako -tämä ainemäärä koulun tarkoitusta ja onko se omansa kehittämään elämää -varten ja siis esittämistä ansaitseva. Ei kukaan voi antaa, mitä -hänellä ei itsellään ole; monet opettajat luulevat itsellään olevan -paljon, jos he vaikka kuinka pintapuolisesti ovat vilkaisseet johonkin -opetusohjeesen, ja he luottavat siihen, ajattelematta, että käveleminen -kainalosauvalla kuitenkin aina on ontumista, eikä koskaan tule -näyttämään vapaalta, omatakeiselta käymiseltä. - -Mutta jos valmistaminen jo aineen suhteen on erittäin tärkeä ja sen -kautta saavutettu varmuus ja selvyys ovat välttämättömät opetuksen -menestymiselle, niin se on vielä tärkeämpi opetustapaan katsoen. Tässä -tulee opettajan itselleen antaa tarkat vastaukset seuraaviin -kysymyksiin: - -1) Missä suhteessa on se, jota tänään ja juuri tänä tuntina ai'ot -opettaa, edelliseen ja seuraavaan? Täydentävätkö ja perustavatko ne -toisiaan, ja onko nyt opetettavan suhde edelliseen ei ainoastaan -itsellesi, vaan myös oppilaillesi selvä? - -2) Millä sanoilla, esimerkeillä, vertauksilla ja -havaantovälikappaleilla on seuraavan tunnin ainemäärä saatava selväksi -kaikille lapsille, itse heikoimmillekin? - -3) Mitkä harjoitukset ovat tarpeen opetetun varmentamiseksi ja lapsen -voiman vahvistamiseksi, ja mikä käytöllinen merkitys sillä on -todellisessa elämässä? - -Nämä kysymykset, joiden tärkeys on silmäänpistävä, todistavat kylliksi, -kuinka väärä ja rangaistava noiden opettajien itseensä tyytyväisyys tai -haluttomuus on, jotka heittävät sikseen valmistamisen tai luulevat -kynien teroittamisella ja viivojen vetämisellä tehneensä kylliksi. -- -Olen tuntenut kelvollisia koulumiehiä, jotka useimmiten ovat -valmistaneet tuntejaan kirjallisesti. Tämä on hyvin kiitosta -ansaitsevaa ja tuottaa ahkeralle opettajalle hyötyä, joka ulottuu -kauvas opetustunnin toiselle puolen. Vasta semmoisella menettelyllä -tulee opettaja todellisesti täysi-ikäiseksi ja oppii pitämään itseään -ja työtään arvossa. - - - - -Kasvatusopillisista keskusteluista. - - -Göthe huomauttaa elämäkerrassaan, että Strassburgissa useimmat hänen -ruokatovereistaan olivat lääketieteilijöitä, ja lisää, että ne, kuten -tunnettu, ovat ainoat ylioppilaat, joilla on tapana opetustuntiensa -ulkopuolella innolla keskustella tieteestään. Hän pitää tätä -luonnollisena. "Heidän tutkimuksensa esineet", sanoo hän, "ovat -nimittäin monimutkaisimmat ja samalla yksinkertaisimmat, aistillisimmat -ja samalla korkeimmat. Lääketiede kysyy koko ihmistä, koska se askaroi -koko ihmisen kanssa. Kaikki, mitä siinä oppii, viittaa tärkeään, tosin -vaaralliseen, mutta kuitenkin monessa suhteessa tuottavaan käytäntöön, -on itsessään ja muiden suhteen mieltä kiinnittävä." - -Tämän tahtoisin sovittaa opettajiinkin. Tuleehan niidenkin olla -kasvatusopillisia laakereita, joiden ei ainoastaan tule parantaa -kasvattiensa virheitä ja heikkouksia, vaan myös pitää voimassa heidän -henkistä terveyttään ja raittiuttaan. Opetustoimikin, itsessään -yksinkertainen, on oppilaiden sukuun, ikään ja kykyihin katsoen -monimutkainen, ja tuskin tarvitsee huomauttaa, että se samalla -on tärkeä, usein lapsen koko tulevaisuutta määräävä asia. -- -Sentähden tulee opettajienkin mielellään ja usein keskenään puhua -kutsumuksestaan, ja että niin todellakin on kelvollisten koulumiesten -tapana, sen todistavat monet kokoukset. Ne opettajat taas, jotka eivät -mielellään ja usein keskustele keskenään opettajatoimesta, ovat -opettajien joukossa, mitä puoskarit ovat lääkärein. - -Lääketieteellä ja kasvatusopilla on muuten sekin yhteistä, että -jokainen luulee ymmärtävänsä niitä, ja kuten joka täti moittii -opettajaa ja joka isä puhuu tarkoituksenmukaisimmasta opetustavasta, -niin tietää myös jokainen lääkkeen mihinkä tautiin hyvänsä. - -Mutta se on vaan kunniaksi kummallekin tieteelle; sillä ainoastaan -siinä, joka yleisemmin huvittaa, tahtoo myös jokainen näyttää -tietojaan. Onkohan politiikan suhteen asianlaita toisin? - - - - -Mitä kansakouluilta toivotaan? - - -On tosi asia, että epäkäytöllisiä haaveilijoita on löytynyt ja vieläkin -löytyy, jotka odottavat liian paljon kansakoululta ja syyttä toivovat -siitä yksistään siveellisten olojemme uudestaan muodostumista. Mutta -yhtä totta on, että löytyy vielä enemmän ihmisiä, jotka eivät luule -kansakoulun vaikuttavan mitään ja yleensä tahtovat hyvin vähän siitä -tietää. Ei kumpikaan liiallisuus kelpaa; mutta kuitenkin vain -jälkimmäinen on ehdottomasti vahingollinen ja suorastaan onnettomuus. -Missä hengellinen ja maallinen esivalta todellisuudessa ja -yksimielisesti ottavat kansakoulut huostaansa laitoksina, joista -maailman terveys riippuu, siellä niillä on suuri merkitys kansan -menestymisessä. Mutta missä kunnat ja esivalta pitävät niitä -rasittavina edistyvän ajanhengen hedelminä, siinä ei meidän tule -kummastella, jos opettajat ja opetuslaitokset ja niiden kanssa -kansansivistys eivät vastaa toiveita. - -Koulu ei sitäpaitsi suinkaan ole mikään ajanhengen hedelmä, vaan tuon -sinapinsiemenen tuote, joka on kasvanut mahtavaksi puuksi, jonka -suojassa taivaan linnut, mutta myös kansan köyhät asuvat ja iloitsevat -sen varjosta. - - - - -Vanhempain korkeat ajatukset lapsistaan. - - -Joka tarkastaa varsinkin ylhäisempien kansankerrosten perheitä, ei voi -kieltää, että monet vanhemmat pitävät lapsiaan todellisina epäjumaloina -ja niissä jumaloivat itsiään. Juuri sentähden löytyy niin paljon -sydämettömiä, itsekkäitä, tyytymättömiä ihmisiä, joilta, vaikka heillä -on kohtuuttomat mielihalut, kuitenkin puuttuu luonteen voimaa, ja jotka -muilta toivovat saavansa, mitä siveellisen heikkoutensa tähden itse -eivät kykene saavuttamaan. Vanhemmat, olkootpa vaikka ruhtinaita, eivät -voi huonommin pitää huolta lastensa tulevaisuudesta, kuin tuommoisella -epäjumalisella rakkaudella, joka asettaa nuorison veltostuttaville -höyhenpatjoille, valmistaakseen heille ehkä vanhemmalla ijällä -olkivuoteen. Sillä harvoin tulee lasten kohtalo samallaiseksi kuin -vanhempain; päinvastoin tarttuu elämä velttoon ihmiseen kovalla -kouralla, eikä suo hänelle mitään taistelutta ja ponnistuksetta. - -Vakava, ankara kasvatus on siunaus koko elinajaksi, sillä se -jäljittelee ihmiskunnan kasvatusjuoksua, jossa Sinain korpi ja -ukkosilma sekä vieraan kansan rautainen sorto kävi ihmisenpojan lempeän -ikeen edellä. Se opettaa meille, että emme saa toivoa ja odottaa -liikoja, antaa voimaa kunnioittamaan kanssaihmisiä ja rohkeutta itse -tekemään työtä. Vakava kasvatus ei tee elämää kukkatarhan, vaan vahvan -vuoren ja alppiasukkaan terveen, voimakkaan mielen luontoiseksi, jota -vastoin veltto, hemmotteleva kasvatus vie tasangolle, missä heikommat, -voimattomat heimokunnat asuvat. - -Tositerveellisen ankaruuden tulee liittyä tuohon puhtauteen, joka -kaikessa esiintyy tahrattomana esikuvana, sen täytyy olla yhdistetty -siihen rakkauteen, joka keventää vaikeudet ja joka lempeänä lähteenä -kumpuaa jyrkästä kalliosta, sen täytyy lopuksi liittäytyä tuohon -siveelliseen voimaan, joka ilolla uhraa itsensä rakkaimpansa edestä. - -Ainoastaan semmoisesta ankaruudesta puhkeaa uskollisuuden ja hurskauden -lakastumaton kukka, joka, kuten Jerichon ruusu, ei pelkää myrskyä eikä -erämaan hiekkaa. Ei se kuulu ainoastaan kotiin, se kuuluu myös kouluun -ja siihen sitäkin enemmän, koska sitä nykyaikaan ensinmainituissa -löytyy yhä harvemmin. - -Isät ja äidit! Oppikaa ennen kaikkea tuntemaan lapsenne ja älkää -pettykö heidän kykynsä ja hyveittensä suhteen! Joka ihmisellä on oma -omituinen leimansa, oma Jumalan antama määränsä ruumiin- ja -sielunvoimia. Kuten hedelmäpuun siemenestä taas syntyy hedelmäpuu, eikä -viiniköynnös, niin myös joka ihminen toimii hänelle annetun kyvyn -mukaan ja muodostuu siksi, johon hänellä on taipumusta. Kaikki emme voi -osata kaikkea. - -Ei kenenkään tule ajatella tätä enemmän kuin vanhempain. Semmoisina, -kuin Jumala antoi meille pienokaisemme, tulee meidän rakastaa heitä; -mutta tiedämmehän, että vanhempain rakkaus helposti pettyy. He näkevät -lapsissaan mielellään kaikki hyvät avut yhdistettyinä ja vastaisen -suuruuden alun ja he kaunistavat lemmikkinsä arveluttavimmatkin -virheet. He kutsuvat valhetta viisaudeksi, itsepäisyyttä lujaksi -luonteenvoimaksi, laiskuutta neroksi, hävyttömyyttä lapsellisuudeksi, -meluavaa käytöstä sukkeluudeksi j.n.e. - -Semmoisella sokealla rakkaudella, joka vikoja varten käyttää -pienentäviä, mutta hyviä puolia varten suurentavia laseja, on surkeat -seuraukset. Siitä juuri nuo niin usein nurinpäiset elämänuran valinnat -syntyvät, jotka kahlehtivat tosineron ja koittavat varustaa hyvin -jokapäiväisen hengen siivillä; se on, joka vihamielisimmin asettuu -koulua vastaan, väärin käsittää opettajan toimia ja rangaistuksia ja -jättää hänen varoituksensa varteen ottamatta. Tämä pienokaisten hyviä -puolia liiallisesti ihaileva rakkaus myös synnyttää kiittämättömyyttä, -koska se puolustelee laiskuutta, kaunistaa pahaa tapaa ja -uppiniskaisuutta, lukee onnellisen edistymisen lapsen ansioksi, mutta -puutteellisuudet tiedoissa kokonaan koulun viaksi. Tämä väärä rakkaus -selittää, minkätähden juuri köyhän lapsi usein tuottaa kasvattajalle -enemmän iloa, kuin ylhäisten ja rikkaiden. - -Ja eikö tuo sokea rakkaus usein pakota lapsia kaikellaiseen, johon -heillä ei ole luontaista kykyä eikä taipumusta! Tytön täytyy piirustaa -ja maalata, pojan soittaa pianoa tai viulua, vaikkei kummallakaan ole -siihen taipumusta; mutta heidän täytyy oppia sitä, koska se kuuluu -hyvään tapaan ja säädynmukaiseen kasvatukseen. Siten tuhlataan rahaa ja -riistetään nuorisolta ne joutohetket, joita verrattoman paremmin voisi -käyttää virkistykseen. - - - - -Vanhempain huolenpito lastensa henkisestä terveydestä, verrattuna -ruumiilliseen hoitoon. - - -Jospa vaan vanhemmat, erittäinkin nuo hellät äidit, nuorison henkisen -kasvatuksen suhteen olisivat puoleksikaan niin huolelliset ja -varovaiset kuin kaikessa, joka koskee ruumiin hyvinvointia. Kuinka -tuskallisen huolellisesti useinkin valitaan ja mitataan terveenkin -lapsen ruokaa, mutta sen sijaan sallitaan leikkikaluja ylellisesti ja -sen kautta vaikutetaan, että lapsi vastaisuudessa ei koskaan voi saada -niitä kylliksi; kuinka huolellisesti lemmikkiä suojellaan vedolta ja -liialta lämpenemiseltä, vaikka ollaan hyvinkin huolettomat hänen -seurakumppaniensa valinnassa, jos he vaan muuten ovat tasa-arvoisia. Ja -kun sitten ilmestyy taudin oireita! Jos pienokainen valittaa päänkipua -tai vatsanväänteitä, kuinka silloin huolissaan kiiruhdetaan lääkäriä -hakemaan ja kuinka odotetaan hänen tuloaan! Harvoin, hyvin harvoin sen -sijaan tulee kysymykseen neuvotella opettajan kanssa henkisistä -vi'oista ja heikkouksista ja yhdessä hänen kanssaan tehdä jonkinlainen -parannussuunnitelma. Ja tarkastakaa vain sairaan lapsen äitiä, kuinka -hän lääkärille suurentaa jokaisen taudinilmauksen, liioittelee -lemmikkinsä joka kivun ja huokauksen, jotta tohtori kirjoittaisi oikein -paljon rohtoja ja oikein pian ryhtyisi taisteluun tautia vastaan. Ihan -toisellainen on tosiaan äidin menettely, kun hän jättää lapsensa -opettajan huostaan ja vastenmielisesti tekee selkoa pienokaisen -syntiluettelosta. -- Tosin poika ei ole erittäin huolellinen eikä -ahkera, mutta hän onkin vielä niin nuori eikä häntä saa liiaksi -rasittaa; hän myöntää että lapsi usein on tottelematon ja itsepäinen, -vaan hän tietää, että sillä aina sen jälkeen on paha olla; hänen täytyy -tunnustaa, että hänen pieni tyttärensä on hyvin meluava ja nenäkäs, -mutta hän on myös vakuutettu siitä, että se ei sillä tarkoita mitään -pahaa; tosi on myös, että poika usein on valehdellut ja näyttänyt -riitaista luonnetta, mutta hän valehtelee vain pelosta ja häpeästä ja -hänellä on liiaksi kunniantuntoa, liiaksi ärtyisyyttä; ja niin -luetteleminen jatkuu siksi, kunnes laskun tulos tekee syytetyn pieneksi -puolijumalaksi. Jos muuten joku äiti olisikin siksi uljas, että lapsen -läsnäollessa pyytäisi opettajaa pitämään sitä ankarassa kurissa eikä -säästämään vitsaa, niin opettaja toivottavasti kyllä tietää, mitä hänen -tulee ajatella siitä ja mikä arvo hänen tulee antaa semmoiselle -puheelle. - - - - -Vanhempain vieraantuminen lapsistaan. - - -Köyhä, jolla ei aina ole ruokaa edes seuraavaksi päiväksi ja jonka -leipämurheet estävät vapaasti kehittymästä, valittaa usein enemmän -kotieläimen menettämistä kuin lapsensa kuolemaa, ja sulkiessaan arkun, -johon tuo pieni olento on laskettu ijankaikkiseen lepoon, sanoo hän -levollisesti: "Hänen on hyvä olla, hänestä on tullut enkeli!" -- Lapsen -kuolema vapauttaa hänet surusta, kotieläimen kuolema tuottaa hänelle -surua. - -Mutta ne, jotka elävät yhteiskunnan päivänpaisteisilla kukkuloilla ja -joita ainoastaan onnettomuuden kovimmat hätähuudot ovat saavuttaneet, -ihmettelevät sitä tyyneyttä, jolla tuo köyhä sulkee arkun, ja näkevät -siinä raakuutta, typeryyttä ja taivas tiesi mitä kaikkea. He kääntävät -hurskaalla, tunteikkaalla kauhulla selkänsä tuolle kurjalle ja -ajattelevat mielihyvällä sitä juopaa, joka on heidän ja noiden toisten -välillä. - -Mutta köyhän tyyneydellä kärsiessä lapsensa kuoleman, koska häneltä sen -kautta on otettu raskas kuorma ja elämänsuru, jonka taivas nyt on -ottanut kantaakseen, voivat rikkaat ja ylhäiset usein pitää lapsensa -kaukana itsestään, vain saadakseen häiritsemättä hoitaa mukavuuttaan ja -huvituksiaan. Tosin heitä surettaisi lastensa kuolema, sitäkin enemmän, -syystä että heiltä puuttuu köyhien hurskas usko; mutta erillään -oleminen lapsistaan on heille mukavaa ja enentää heidän itsekästä -elämännautintoaan. Köyhän hiljaisella nöyryydellä kantaessa lapsensa -kuolemaa, tappavat nämä itsekkäät rikkaat lapsensa, tosin ei -ruumiillisesti, mutta kuitenkin henkisesti jättämällä heidät -pahentaviin kasvatuslaitoksiin tai palkollisten hoitoon. Köyhän -lohduttaessa itseään sillä, että hänen lapsensa on päässyt enkelien -seuraan, lohduttavat nämä kylmät sydämet itseään sillä, että he -lapselleen ovat hankkineet palkattuja hoitajia. - -Kumpiko on parempi ja kuka heittää ensimmäisen kiven? Onkohan tuo -äiti, joka vain kerran päivässä näkee lastansa ja tyynesti etsii -huvituksia, koska hän luulee lapsensa olevan hyvässä huostassa, jonka -muka täytyy olla sitä paremman kuta kalliimpi se on? Onkohan tuo isä, -jonka sielu täyttyy mielipahalla, jos hänen täytyy olla vain yksikin -ilta viikossa perheensä seurassa? Onko erotus niin suuri kuoleman -tuottaman eron ja sen eron välillä, jonka itsekkäisyys ja huvittamisen -halu saa aikaan? Ja kumpiko erottaminen enemmän erottaa sydämet? - - - - -Kateus ihmisten perisyntinä. - - -Pyhä Augustinus sanoo tunnustuksissaan: "Muistan nähneeni pojan, joka, -vaikka hän ei vielä osannut puhua, kalpeni kateudesta, nähdessään -toisen lapsen imettäjänsä rinnalla". Samaten kuin paratiisin käärme, -kateutta täynnä, myrkytti ensimmäisen ihmisparin onnen ja sen kautta -jätti sille ja sen jälkeläisille myötäjäiset, jotka saattoivat Kainin -tappamaan veljensä, niin on vielä tänäänkin kateus, ollen -itsekkäisyyden ilmaus, ihmiskunnan perisynti, jonka seurassa salaviha, -pahanilkinen nauru ja teeskentelevät sanat kulkevat. Se on lastenkin -perisynti, joka lisääntyy kuin myrkyllinen kasvi ja pian tukehuttaa -kaikki myötätuntoisuuden ja hyväntahtoisuuden jalot tunteet, jos ei -siltä ajoissa revitä pois juuria. Tämä voi tapahtua ainoastaan aikaisin -totuttamalla nuoriso itsensä kieltämiseen ja uhraavaisuuteen sekä -toimimaan muiden hyväksi ja opettamalla sitä, hyvää nauttiessaan, -muistamaan niitä, jotka ovat köyhemmät ja avuttomammat. Se tapahtuu -vielä siten, että köyhää, jonka kateus voi tulla vaarallisimmaksi, -johdetaan lujaan uskoon ijankaikkiseen maailmanjärjestykseen ja pyhään -rakkauteen Jumalaan ja uskontoon sekä etsimään onneansa siinä, joka on -sanonut, että köyhä helpommin pääsee taivaanvaltakuntaan kuin rikas. - -Sentähden varmaankaan ne vanhemmat eivät tiedä, mitä tekevät, jotka -lapsiensa kuullen tekevät toisten onnen moitteen esineeksi ja -katkerissa sanoissa etsivät korvausta siitä, että heidän osakseen ei -ole tullut sama onni. - -Perheessä, jossa eletään tämän maailman elämää ja etsitään sen -nautintoja, jossa ei koskaan päivän puuhissa ja toimissa ikävöidä -ijankaikkisen rauhan asuntoihin, siinä on myös kateus kotonaan. - - - - -Äidin kyynelten vaikutus. - - -Äidit useimmiten eivät lastensa hairahtaessa säästä pitkiä ja -pitkäveteisiä saarnoja, vaan heidän siveellisissä luennoissaan -ilmaantuu enemmän loukattu ja suuttunut persoonallisuus, kuin niissä -kuulee äidin sydämen todella surevan lapsensa vieraantumista Jumalasta. -Semmoiset äidit eivät hae voimaa, intoa ja sitä mielialaa, joka on -välttämätön kasvattamiseen, parantamiseen ja neuvomiseen, ylhäältä, -vaan ihmisten mielipiteistä ja niistä maallisista ahdingoista, johon -lapsen hairahdukset ovat syypäät. Paljoa parempi olisi, jos äidit -enemmän puhuisivat Jumalalle lapsistaan ja hiljaisessa, mutta hartaassa -rukouksessa pyytäisivät häneltä sitä voimaa ja apua, jota kasvatuksessa -tarvitaan. Parempi olisi myös, jos äänetön, mutta kuitenkin ilmeinen, -kauvan kestävä suru näyttäisi lapselle, kuinka kipeästi hänen vikansa -on koskenut äidin sydämeen, varsinkin sentähden, että vieraantuminen -äidin sydämestä samalla on vieraantuminen Jumalasta. Mutta -uskonnollista tunnetta ja sen yhteydessä virkistävää taivaankastetta -puuttuu meiltä liian usein, syystä että äidit eivät ole muistaneet -laskea tuota tunnetta totisena elämänsiemenenä jo lapsen kehtoon. - -Pyhä Augustinus eli nuoruudessaan synneissä ja paheissa, ja hänen -irstas elämänsä ja sisällinen epäsointuisuutensa olivat niin suuret, -että parannus näytti miltei mahdottomalta. Hänen hurskas äitinsä, -Monika, oli kovassa tuskassa kadotetun poikansa tähden sekä rukoili -Jumalaa alinomaa, ja hänen murheensa ja kyyneleensä olivat lapsen -sydämelle alituisena nuhtelevana kehoituksena. Ja erään hurskaan -piispan sanat: "Mene kotiisi, se on mahdotonta, että poika, joka on -maksanut niin paljon kyyneleitä, joutuisi kadotukseen" toteutuivat -loistavalla tavalla. - -Niin, meidänkin äitimme itkevät usein katkeria kyyneleitä lapsensa -syntien tähden; mutta nämä kyyneleet juoksevat liian myöhään, niiden -pisarat putoavat hedelmään eikä kukkaan, eivätkä tule siitä lähteestä, -joka antaa elämän vettä ja puhdistaa tätä ja toista maailmaa varten. - - - - -Lasten leikkikaluista. - - -"Lapset osaavat leikkiessään tehdä kaikesta vaikka mitä: kepistä tulee -pyssy, puukalikasta miekka, mytystä nukki ja joka sopesta tulee tupa". --- Näitä Göthen sanoja lukiessani muistin erästä pientä poikaa, jolla -vähän jälkeen joulun oli kokonainen armeija lyijysotamiehiä, koko lauma -eläimiä, taloja, puita, kanuunoita ja taivas tiesi mitä kaikkia -leikkikaluja; ja kuitenkin huokaillen sanoi minulle: "Minä tahtoisin -saada sikarilaatikon!" -- Kun hän sai semmoisen, jätti hän kaikki muut -kalunsa, laatikon ohueista laidoista tehdäkseen pieniä pöytiä, rattaita -ja muita kapineita. Tuo laatikko piti häntä työssä monta päivää. - -Lasten mielikuvituksen voima on tyhjentymätön. Oman elämänsä kyllyyden -he siirtävät luonnon esineisiin; he puhuttelevat nukkea, kiveä, kukkia, -ja mitä he saavat käsiinsä, se heidän täytyy muuttaa ja muodostaa. - -Sentähden on monien leikkikalujen ostaminen lapsille rahantuhlaamista, -sillä ne kun ovat valmiita, eivät ne tyydytä heidän toimintohaluaan -eikä kiihota heidän mielikuvitustaan. -- Ainoastaan tehoisuus tekee -iloiseksi ja onnelliseksi, sanoo saksalainen runoilija J. Paul, ja se -koskee varsinkin lapsia. -- Mutta rahantuhlaus on kuitenkin -siinä pienin asia. Tärkeämpi on, että vanhemmat eivät sillä -leikkikalujoukolla, jonka he tyhjentymättömällä hellyydellä hankkivat -lapsilleen, suinkaan saa lasten halua asettumaan, vaan päinvastoin -antavat himoille, nautinnonhalulle ja hajamielisyydelle suuren etusijan -ja riistävät lapsilta onnelliseksi tekevän tunteen, estävät häntä -iloitsemasta pienestäkin asiasta. - -Lasten yhteiset leikit ovat luonnollisimmat ja kehittävät -seurahalun ja sovun hyveitä. Yksinäiset pojat ja tytöt ovat -senkintähden valitettavat, että niille harvemmin tarjotaan tätä -sivistysvälikappaletta. - - - - -Opettajatoimen vaikutus opettajaan. - - -Sanotaan usein, että opettajan ja kasvattajan toimi tylsyttää ja tekee -vanhaksi ennen aikaansa; mutta minun kokemukseni ei juuri anna sille -mielipiteelle tukea. Olen virkamiesten, varsinkin korkeampien, joukossa -nähnyt monta, jotka jo kuudennellakymmenennellä ikävuodellaan alkoivat -tylsistyä ja heikontua niin, että se oikein hämmästyttävällä tavalla -tuli ilmi heidän ryhdissään, liikkeissään ja puheissaan. Sitä vastoin -olen tuntenut opettajavanhuksia, jotka, niukkaa elämää elettyään, vielä -korkeammalla ijällään osoittivat silmäänpistävää virkeyttä sekä -miellyttävää, odottamatonta hilpeyttä ja vilkkautta puheessa, ryhdissä -ja koko käytöksessään. Eikö tämä ole ihan luonnollista? Seurustelu -nuorison kanssa vaikuttaa nuorentavasti, sanotaan kaiketi; mutta minkä -tähden se sitä tekee, erittäin opettajiin katsoen? Minä en luule -seurustelun nuorten kanssa vaikuttavan virkistävästi enkä terveyttä -edistävän opettajaan ainoastaan sentähden, että monituntinen -kohtuullinen puhuminen on terveellinen ja verenkiertoa edistävä toimi, -vaan myös sentähden että opettaminen samalla on ikäänkuin astumista -itsensä ulkopuolelle ja siten on paras keino jokaista epäterveellistä -miettimistä ja itseänsäajattelemista ja tuota synkkämielistä -sureksimista vastaan, jonka uhreiksi niin monet muista ja korkeammista -yhteiskunnan piireistä joutuvat. Opettajatoimi myöntää sitä paitsi -terveellisen vaihtelun henkisen ja ruumiillisen työn välillä, joka on -paljoa suurempi kuin monen virkamiehen toimissa, jotka enimmiten -vain siirtyvät kirjoituspöydästä virkapöytään, virkapöydästä -päivällispöytään ja siitä taas takaisin kirjoituspöytään. Opettajan -elämä, vaikka sidottu ankaraan säntillisyyteen, tuo mukanaan enemmän -vaihtelua ja juuri sen kautta estää heikontumasta. Ei voi epäillä, -ett'ei nuorison eloisa, raitis ja teeskentelemätön henki vaikuttaisi -suuresti opettajaan eikä siis nuoriso yksistään ota vastaan. Opettajat -antavat ja saavat takaisin, ja kasvattaessaan muita heitä itseään -kasvatetaan. Joka kerran toimii opettajana täydellä innolla ja -rakkaudella, johtuu sen kautta henkiselle alalle; hänen täytyy yhä -vieläkin lukea, miettiä, tutkia, kehittää ja lisätä sivistystään, hän -ei ole eikä koskaan tule valmiiksi, sen sijaan kun muut opittuaan, -minkä tarvitsevat ansaitakseen jokapäiväisen leipänsä, pitävät itseään -valmiina. Siitä johtuu niin monessa ihmisessä hengentyhjyys ja -korkeampien pyrintöjen puute. - -Luulen kokemuksesta olevani oikeutettu väittämään, että jokainen, joka -sisällisestä halusta on valinnut opettajatoimen ja hoitaa sitä innolla, -vähemmänkin loistavalla yhteiskunnan asteella pysyy nuorena ja virkeänä -ainakin yhtä kauan kuin muutkin. Se kokemus, jonka hengellinen sääty -meille tarjoaa, ei suinkaan ole ristiriidassa tuon väitteen kanssa, -vaan on päinvastoin omansa vielä enemmän sitä todistamaan. - - - - -Varovaisuus koulua moittiessa. - - -Paras ja opettajille toivottavin koululle annettu tunnustus on, että -vanhemmat kunnioittavat sitä ja osoittavat kunnioitustaan joka -tilaisuudessa. Se on yksi niitä pääkeinoja, joiden kautta lapsia -kiihotetaan säntillisyyteen ja järjestykseen koulunkäynnissä, -kuuliaisuuteen ja kunnioittavaan käytökseen opettajia kohtaan sekä -ahkeruuteen ja tarkkaavaisuuteen. - -Mutta miten tulee menetellä, jos koulu vain vaillinaisesti täyttää -tarkoituksensa tai jos opettajien käytös tosiaankin ansaitsee -moittimista? Surkutelkaamme me täyskasvuiset semmoista asianlaitaa -itseksemme ja puhukaamme siitä ahtaimmissa piireissä, meillä on siihen -täysi oikeus; mutta älkäämme unohtako, että moitteella ja valituksella -lasten läsnäollessa teemme tuon pahan vielä pahemmaksi, kuin se -itsestään on. Jos sanot, ettei opettaja ymmärrä pitää oppilaitaan -kurissa, niin voit olla varma siitä, että poikasi tulee vielä -nenäkkäämmäksi ja uppiniskaisemmaksi; jos sanot, että opettaja vaatii -liian paljon, niin älä kummastele, jos tyttäresi suorittaa tehtävänsä -huonosti tai vaan puoleksi; ja jos vielä väität, ettei opettaja tiedä, -mitä ja miten hänen tulee opettaa, ja etteivät oppilaat opi mitään, -niin ole vakuutettu siitä, että pienokaiset luulevat olevansa -oikeutetut tarkkaamattomuuteen. Voi tapahtua, että opettaja tekee -itsensä syypääksi niin suureen hairahdukseen, että sitä ei voida salata -ja että täytyy ottaa se puheeksi lasten läsnä-ollen. Tapahtukoon tämä -silloin aina kristillisen rakkauden hengessä ja mielessä, rakkaudella, -joka viittaa siihen, että me kaikki teemme syntiä sekä että lasten -tulee kärsiä paljon opettajaltaan sen moninkertaisen henkisen hyvän -tähden, jota hän joka päivä tekee heille, ja sen toimen vaikeuden -tähden, joka vaatii niin paljon itsensäkieltämistä. - - - - -Esimerkin voima. - - -Joka kieltää esimerkin voimaa kasvatuksessa sillä perustuksella, että -kokemus on osottanut huonoimmilla vanhemmilla usein olevan hyviä lapsia -ja paheenkin asunnoista lähteneen hyviä ihmisiä, on siinä jättänyt -yhden seikan huomioon ottamatta. Pahe esiintyy monessa eri muodossa. -Usein on sen ulkopuoli loistava ja kaunis, sillä on usein hyveen tai -viattoman nautinnonhalun ja kevytmielisyyden muoto. Silloin se -viettelee ihmiset, varsinkin nuorison, ja hiipii huomaamatta, mutta -varmasti sydämeen. Mutta jos pahe astuu nuorison näkyviin täydessä -törkeydessään, julkeasti ja peittelemättä, silloin se voi herättää -siveellisen inhon, joka voimakkaasti johtaa hyveesen. Ainoastaan -näkemällä tunnottomuuteen asti juopuneita orjia toivoivat spartalaiset -herättävänsä nuorisossa inhoa juoppoutta kohtaan, mutta ei ylellisesti -elävien ateenalaisten esimerkin kautta. Kaikkein liikuttavimpienkin -kertomusten mielivaikutteet harvoin tunkeutuvat sydämen syvyyteen, vaan -haihtuvat tavallisesti piankin. Mutta yhden ainoan, todellisuudessa -lapsen silmien edessä tehdyn teon vaikutus tunkee hänen sisäänsä, tulee -haihtumattomaksi ja määrää usein hänen luonteensa koko elinajaksi. Jos -tuolla samarialaisella, sitoessaan ryövärien käsiin joutuneen haavoja -ja nostaessaan hänet hevosen selkään ja viedessään hänet paikkaan, -jossa hän sai hoitoa, jos tuolla samarialaisella olisi ollut lapsi -tekojensa näkijänä, eikö tuon näön vaikutus olisi kestänyt koko -elinajan? En luule, että kaikilla niillä siveellisillä kertomuksilla -yhteensä, jotka lapsi on lukenut alusta loppuun, olisi ollut niin suuri -vaikutus. - - - - -Äidin vaikutus poikiinsa. - - -Äidin vaikutus poikiinsa on tosin pää-asiassa hiljaista laatua, mutta -kuitenkin äärettömän tärkeä. Varsinkin tulee hänen herättää -kunnioitusta uskontoa, siveellisyyttä sekä sydämen ja käytöksen -puhtautta kohtaan. Hänen oma siveä esimerkkinsä sekä lempeä ja hurskas -mielensä vaikuttavat paraiten. Kun isä käskee, niin pojat eivät tunne -ainoastaan määräyksen ankaruutta vaan myös voiman etevyyttä, joka -kiihottaa vastarintaan; mutta kun äiti varottaa, niin siveellisyyden -laki alkuperäisellä voimallaan astuu esiin ja voittaa sydämen. Isällä -on rankaisemisoikeus, hänen tahtonsa näyttää sentähden usein -itsekkäältä, kun sen sijaan äidissä enemmän ilmaantuu tuo rakkaus, joka -ajattelee, huolehtii, rukoilee ja valvoo lemmikkinsä puolesta. Siitä -saa myös selityksensä se hellä, suureen kunnioitukseen yhdistetty -muisto, jonka niin moni suuri mies on säilyttänyt äidistään aina -viimeiseen hengenvetoon asti. - - - - -Vanhempain puheet lasten kuullen. - - -Vanhempain keskusteluilla lasten läsnä-ollessa ja heidän kuullen on -suuri vaikutus, sitä enemmän kuta vähemmin otetaan lukuun lasten -läsnä-olo. Semmoisissa keskusteluissa ilmaantuvat usein tarkkaan -sydämen salaisemmat ajatukset ja suuntaukset, todelliset periaatteet ja -taipumukset sekä vanhempain siitä johtuvat toiveet. Vaikka lapset -semmoisissa tilaisuuksissa joskus näyttävät hajamielisiltä, -tarkkaamattomilta sekä vaipuneilta muihin ajatuksiin, niin se kuitenkin -usein on erehdys, ja ylipäätään voi olla ihan vakuutettu siitä, että -heiltä ei mene hukkaan yksikään sana ja että kaikki painuu syvään -heidän mieleensä. Kuin tahallisia opetuksiamme kuunnellaan vain -puoleksi ja ne pian joutuvat unohduksiin, painuvat edellisessä mainitut -keskustelut syvään lapsen sydämeen, ja minä luulen voivani väittää -niiden yleisen luonteen suuressa määrässä vaikuttavan lapsen luonteen -kehitykseen, vieläpä koko elämän suuntaankin. Jos vanhempain -keskustelut ovat pintapuolista ja aineellista laatua ja tarkoittavat -ainoastaan maallisia huvituksia, niin voi olla vakuutettu siitä, että -myös lapsen mieli suunnataan siihen. Niinpä tulevat rakkauden tunteet -lähimmäiseen ja kristillinen lempeys löytämään vähemmän otollisen -maaperän siinä, missä lapset yhä vaan kuulevat ankarimpia arvosteluja -kanssa-ihmisten heikkouksista ja vioista ja missä he huomaavat -vanhempain mieluisimpana puheaineena olevan muiden säälimättömän -moittimisen. Täyskasvuisten keskustelut lasten kanssa tarkoittakoot -heidän järkensä kehittämistä ja heidän muistinsa rikastuttamista -hyödyllisillä tiedoilla ja heidän keskinäiset puhelunsa lasten kuullen -pää-asiallisesti sydämen lämmittämistä uskontoa ja kaikkea jaloa ja -pyhää kohtaan sekä tuon ihanteellisen suunnan saavuttamista, joka -suojelee ilkeydeltä ja pysyväisesti kirkastaa koko elämän. - - - - -Vastustajista on usein enemmän todellista hyötyä kuin ystävistä. - - -Vastustajillemme olemme yleensä suuremmassa kiitollisuuden velassa kuin -ystävillemme. Viimemainitut ovat hyväntahtoisuudessaan usein -puolueellisia ja kaunistavat vikojamme sekä esiintuovat todelliset -hyvät puolemme semmoisella tavalla, että se helposti viettelee meitä -arvostelemaan ansioitamme liian suuriksi sekä huolettomuuteen -saavutetun pysyttämisessä. Vastustajamme taas ovat ihmeteltävän teräviä -huomaamaan pienimmätkin heikkoutemme, he tietävät tehdä parhaimmatkin -puolemme epäiltäviksi ja palottelevat todelliset vikamme niin tarkkaan, -että ne siten tulevat meille selvemmiksi kuin huolellisimman -itsetutkimisen kautta. Kuullessamme ja lukiessamme vastustajiemme -hyökkäyksiä löydämme, niissä esiintyvistä liioitteluista huolimatta, -kuitenkin kylliksi totta sanoaksemme: "Herra, armahda minua syntistä!" -Opettajasäätykin on vuosien kuluessa monasti ollut hyökkäysten alaisena -ja erilaisimmat puolueet ovat sitä usein kiihkeästi arvostelleet. -Samaten ovat koulujemme laitokset ja olot tulleet usein ankarastikin -moitituiksi ja siinä ei aina ole erotettu syyllisiä syyttömistä. Mutta -opettajat tekevät yleensä hyvin, jos he koettavat semmoisista -hyökkäyksistä ja arvosteluista saada opetusta itselleen sekä elämälleen -ja toimelleen. Monen liioittelun ja kohtuuttoman hyökkäyksen ohessa -löytävät he kuitenkin kylliksi totta nöyrästi tunnustaakseen, ettei -kaikki sentään ole, niinkuin pitäisi, ja että hyvin moni seikka vaatii -parantamista. - - - - -Kävelyretkien hyödystä. - - -Oivallinen keino oppia tuntemaan lapsien, etenkin poikien, luonnetta on -yhteiset kävelyretket. Ylimalkaan olisi vahinko, jos ne tulisivat -häviämään kouluistamme, ei ainoastaan niiden riemujen tähden, jotka -siten häviäisivät, vaan koska ne varmasti ja ilman silmäänpistävää -tarkoitusta vastustavat nuorisomme liian aikaista kypsymistä, koska ne -sallivat lasten kerran olla lapsia ja sen ohessa vahvistavat -ruumiinvoimaa, opettavat tyytyväisyyttä, yksinkertaisuutta sekä -vaativat yhteishenkeä ja kernasta alistumista. - -Jos kävelyretkellä tarkoitetaan jotakin hyvää, niin jättäköön opettaja -ennen kaikkea turhan tarkkuuden kotiinsa! Lähdettäköön ilman suuria -valmistuksia, älköön tarkastettako ilmaa liian levottomasti! Vähäinen -sade vain enentää iloa. Sauva käteen, leipäpala taskuun! Vettä löytyy -kaikkialla. Älä suuntaa kävelyä jotakin majataloa kohti, vaan vie -joukkosi metsään tai vuorelle. Johda se varjokkaalle metsäniitylle tai -muuhun yksinäiseen paikkaan ja anna sen rasittavan kävelyn jälkeen -levätä, pakinoida, leikkiä, syödä, mitä he vaan itse tahtovat. Älä -ryhdy johtamaan kaikkialla, vaan anna poikiesi itsekin valita, -järjestää ja määrätä; kyllä niissä esiintyy yksityisiä, jotka -ehdotuksillaan osoittavat, että heillä on erityistä taipumusta -johtamiseen. - -Älä jätä huomaamatta, jos joku eriää muista ja tahtoo yksinäisyydessä -olla omien ajatustensa seurassa. - -Sitä et saa sallia! Kävelyretkellä täytyy kaikkien olla yhdessä, ei -kukaan saa antaa erityisille mielihaluilleen valtaa eikä nauttia mitään -etua toisten kustannuksella. - -Voimien ponnistus ilman raakuutta ja röyhkeyttä ei häiritse, vaan -päinvastoin lisää iloa. Jos oja on tiellä, niin anna poikien hypätä sen -yli; jos tulee eteen kukkula, jota he tahtovat pitää linnoituksena ja -piirittää sitä, niin anna heidän tehdä se! Mitä iloa olisi nuorisolle -kävelyretkestä, jos he eivät saisi osoittaa nuoruuden intoaan ja -rohkeuttaan, vaan aina huolehtia jokaisen pilkun takia, jonka saavat -vaatteisinsa. - -Jos väsymys tulee ja lepoa tarvitaan, käännä silloin heidän huomionsa -luontoon. Terveillä lapsilla on aina silmä ja korva avoinna sille. -Muurahaispesä, käen kukunta, harvinainen kukka, myrkyllinen kasvi, -linnunpesä, karjalauma ruokalevolla, sisilisko tai käärme ovat kaikki -esineitä, johon kelvollinen opettaja voi kiinnittää huomion. -Luonnonriemut ovat vanhimmat, helpoimmat ja paraimmat. Jo David tunsi -niitä ja sanoi: "Sinä ilahdutat minua, Herra, sinun teoissas, ja minä -iloiten kerskaan sinun kättes töitä." - -Lapsi, joka ei voi tuntea sitä iloa, ei enää ole oikea lapsi. - -Kuta väsyneempänä lapsijoukkosi illalla palaa kotiin, kuta enemmän se -itse on osannut valita ja määrätä huvituksensa, kuta enemmän vaivoja ja -esteitä sillä on ollut voitettavana, sitä kauvemmin muisto tuosta -kävelyretkestä kestää, sitä suurempi on halu sitä uudistamaan. - - - - -Kärsivällisyydestä. - - -Kärsivällisyys! Eräässä kasvatusopissa sitä kutsutaan "kasvattajan -kaikkien hyveiden kruunuksi" ja lisätään: "mitä lapsista tulee, jos -kärsivällisyys loppuu?" - -Sentähden että kärsivällisyyttä niin usein puuttuu, kuuluu kouluissa -niin usein pienokaisten valitushuutoja; sentähden pelkää ja vihaa niin -moni lapsi opettajaansa ja koulua ja sentähden menettävät uskonnon -lempeät opetukset elähyttävän voimansa ja putoavat okaiden ja -ohdakkeiden joukkoon. Opettajan kärsivällisyyden puute tunkee -kouluhuoneesta kotiin, aikaan saaden eripuraisuutta ja epäluuloa niiden -välillä. - -Minä toivoisin, että jokainen kasvatusoppi omistaisi -kärsivällisyydelle oikein ytimekkään pykälän sekä että sen tärkeydestä -opettajakokouksissamme yhä huomautettaisiin. Minusta näyttää kuin -kaikellaiset muut esitelmät ottaisivat niissä niin paljon tilaa, että -opettajatyön kasvattava puoli jää syrjään. Niinkutsuttu yleinen -sivistys sulkee yhä kasvavine vaatimuksineen tien varsinaiselta -ammattisivistykseltä. - -Lapsen surut ovat tosin lyhyet, mutta kiivaammat kuin täyskasvuisten; -lapsen kyyneleet kuivuvat pian, mutta jättävät kuitenkin sieluun syviä, -pysyväisiä jälkiä, kun kärsimättömyys kovalla kädellä koskee siihen, -suurentaen pienenkin vian ja luullen heikkoutta pahantapaisuudeksi. -Kärsimättömyyden seurauksena on syyllisyyden tunne ja se lannistuttaa -ja hämmentää, mutta kärsivällisyys ei jätä jälkeensä katumusta ja -johtaa varmemmin päämaaliin kuin suuttumus ja kiivaus. - -Mutta missä meidän tulee löytää kärsivällisyyttä ja missä sitä on? Sitä -löytyy rakkaudessa ja itsensätuntemisessa. Edellinen kestää ja kärsii, -jälkimmäinen opettaa meitä tarkastamaan sisällistä ihmistämme, -omia puutteitamme ja vikojamme sekä johdattaa mieleemme omat -lapsuudenaikamme. Sinä suutut ja menetät malttisi sentähden, että -lapsesi eivät kylliksi nopeasti ymmärrä, mitä opetit, eivätkä -tarkkuudella seuranneet sanojasi. Mutta olitko itse opetusaineen -esittämisessä johdonmukainen, olitko opettaessasi selvä ja -havaannollinen? Ja jos tosiaankin oppilaasi olivat tarkkaamattomia, -etkö vaatinut liikaa heidän voimiinsa ja kestäväisyyteensä katsoen, -etkö unohtanut luonnon voimaa ja ulkomaailman vaikutusta tai arvannut -niitä liian pieniksi? Olitko itse kylliksi kiihottava ja huvittava -opetuksessasi? - -Siitä ei ole ensinkään pitkää aikaa kulunut kuin nuoret opettajamme -itse olivat lapsuuden ijässä ja kuitenkin löydämme juuri niissä niin -usein kärsimättömyyttä ja kaikkia sen kasvajaisia. Asettukaa, nuoret -opettajat, mielikuvituksessanne uudestaan koulupenkille, ajatelkaa -elävästi olevanne noiden pienokaisten sijalla, jotka istuvat edessänne -ja jotka ikkunasta loistavan auringon tai puistossa visertävien -lintujen tähden unohtavat lukemisensa. Onhan lapsi vielä suuressa -määrin aistimien ja ulkomaailman vallan alla. - -Nekin, jotka pyrkivät tekemään kouluja yksinomaan tiedon tehtaiksi -kasvatuksen kustannuksella, edistävät suuressa määrin kärsimättömyyden -herruutta. - -Kärsivällisyyden tulee tosin olla yhdistetty vakavuuteen. -Kärsivällisyyden puutteessa tulisi nuorisomme kärsimään liian paljon -opettajasta, vakavuuden puuttuessa taas opettaja nuorisosta. - - - - -Ensimmäisen vaikutuksen voima. - - -Useimmiten on ensimmäinen vaikutus, jonka joku henkilö tekee meihin, -ylen tärkeä, ja harvoin voimme siitä kokonaan vapautua. Usein -se ainaiseksi määrää suhteemme johonkin vieraasen, jota me -ennakkoluuloitta ja vaistomaisella varmuudella ensi silmäyksellä -arvostelemme. Erittäin näkyy lapsilla olevan tuommoinen arvostelemisen -kyky. Tavallisesti he heti huomaavat ja tuntevat, onko vieras -lastenystävä vai ei, ja sen mukaan joko lähestyvät häntä tai vetäytyvät -takaisin. - -Ajatelkoon opettaja tarkkaan ensimmäisen vaikutuksen voimaa sekä -asettakoon niin, että armaitten pienokaisten ensimmäinen koulupäivä -tulee heille ilonpäiväksi. Kyllä monet vanhemmat kuitenkin tekevät -kaikkea mahdollista kuvatakseen lapsilleen koulua kauhun paikaksi. Jos -nuoruuden ilo nousee tavallista korkeammalle, heti sanotaan: "Poika on -pantava kouluun tyyneyttä oppiakseen" -- jos eivät isän tai äidin -ensimmäiset kömpelöt opettamiskokeet heti pysty pienen oppilaan päähän, -niin osotetaan koulua, jossa opettaja muka hallitsee vitsan avulla, ja -jos jossain suhteessa lapset ovat vanhempain huvituksille esteenä, niin -taas toivotaan, että koulu vapauttaisi kodin noista rauhan -häiritsijöistä. - -Jos sydämestäsi olet opettaja, niin saata nuo ennakkoluulot häpeään ja -vastusta teoillasi tuota arkaa sydämentykytystä ja noita surullisia -ajatuksia, joiden vallassa lapsi ensi kerran luonnon elämän vapautta -epäillen astuu kouluusi. Älä unohda, että otat vastaan vieraita, joita -jo Vapahtaja ystävällisin sanoin kutsui luoksensa. Totisesti, se päivä, -jona koulusi vastaanottaa uuden lapsijoukon, on juhlapäivä; pue -sentähden pyhänuttu päällesi ja anna kasvoillesi juhlaloiste, ota -oppilaasi vastaan koristetuissa huoneissa, kuten isä, ja he tulevat -kauvan muistamaan tätä ensimmäistä vaikutusta. - - - - -Koulutalon asemasta ja kouluhuoneesta. - - -Koulutalon tulee aina olla paikkakunnan iloisimmalla, valoisimmalla ja -hiljaisimmalla paikalla, kauvempana liikkeestä; sitä paitsi toivoisin -sen ympärillä olevan varjokkaita puita, joiden luo nuoriso kuumina -kesäpäivinä voisi kokoontua laulamaan ja leikkimään. - -Mutta vielä enemmän tulisi kouluhuoneen olla todellinen lastentempli, -jossa sekä nuorison elämän raitis henki että opettajatoimen korkea -totisuus kuvastuvat. Näytä minulle kouluhuoneesi, jotta näkisin kuka -sinä itse olet ja miten toimit! Tosin kyllä tiedän, että et sitä itse -ole rakentanut, mutta tiedän myös, mitä järjestystä harrastava henki -saa toimeen sekä mitä tuo rakkaus kutsumukseen voi aikaansaada, joka ei -pidä mitään vähäpätöisenä. Olen nähnyt, mitä opettaja voi tehdä -huonostakin kouluhuoneesta, jos hänelle vain on selvillä, että hän on -kutsuttu jalostuttamaan nuorisoa. Kansakoulumme ovat usein kyllä myös -köyhäin kouluja, joihin lapset usein tulevat kurjuuden ja puutteen -asunnoista sekä huonouden ja henkisen tylsyyden liasta. Eivätkö ne -täällä saa löytää mitään parempaa, lohduttavampaa kuin kodeissaan? -Kerjäläislapsi ei saa astua rikkaan ja ylhäisen huoneesen, vaan ottaa -vastaan almunsa ovella; mutta koulun, samaten kuin kirkonkin, ovet ovat -hänelle auki; eikö hän siis muutamina tunteina saisi täällä iloita -puhtaudesta, raittiista ilmasta ja järjestyksestä? Voitko tietää, mitä -jalomman harrastuksen siemeniä semmoinen nautinto voi kylvää köyhän -sieluun? - -Joka muistoissaan voi palata siihen kohtaan, joka ensimmäisenä määräsi -koko elämänsuunnan, ei voi kieltää aistillisten nuoruudenvaikutinten -voimaa. - -Mahdotonta on, että opettaja, jolle kutsumus on rakas ja kunnioitusta -ansaitseva, voisi laiminlyödä kouluhuonetta; jota suurempi hänen -intonsa on, sitä enemmän huolta hän pitää siitä huoneesta, jossa hän -toimii. - - - - -Kouluhuoneen koristamisesta. - - -Monella paikkakunnalla on tapana koristaa kouluhuone kukilla ja -seppeleillä julkisia tutkintoja varten tai odotetun tarkastajan -kunniaksi. Kuka voisi sitä moittia! Semmoisen päivän tulee lastenkin -mieliin jättää jälkiä ja tehdä heille selväksi, että niin hyvin suuri -kuin pienikin on velvollinen tekemään tiliä toimistaan. Mutta me -opettajat emme vain saa unohtaa, että meitä joka päivä ja joka tunti -kuuntelee paljoa suurempi tarkastaja, joka tutkii sydämet ja jonka -tarkastuspöytäkirjalla on todistusvoima ijankaikkisuudessa. - - - - -Ruumiin rangaistuksesta. - - -On paljon kiistelty siitä, voidaanko koulussa tulla toimeen vitsatta, -onpa kokonaisia tutkimuksiakin kirjoitettu sen tarpeellisuuden -todistamiseksi. Oikea vastaus tähän kysymykseen on kuitenkin minun -mielestäni helppo löytää, ellemme tutkimuksessamme pyri päämaaliin, -jonka jo ennakolta olemme asettaneet todeksi ja toivottavaksi. - -Tahtoisin lyhyesti kysyä jokaiselta opettajalta, eikö hän pidä sitä -koulua paraimpana, jossa ruumiillista kuria harvoin tai ei ollenkaan -käytetä, tai soisiko hän tarkastajan näkevän hänet vitsaa käyttäessään. -Tahtoisin kysyä, voiko opettaja niinä päivinä, joina hän usein on -käyttänyt vitsaa, todellisella sydämenilolla sulkea koulunsa ja eikö -hänestä tunnu paljoa paremmalta, jos hän voi sanoa: "Tänään en ole -ainoatakaan lasta vitsalla rangaissut." Löytyykö vaarallisempaa -johtopäätöstä kuin: "Koska vanhemmat kotona lyövät lapsiaan, niin -heidän koulussakin tulee tuntea kepin voimaa!" Minkätähden yksi -opettaja käyttää vitsaa enemmän kuin toinen? Kenties sentähden, että -hänen oppilaansa ovat toisellaiset? Jos lapset ovat toisellaiset, niin -sopii kysyä, eikö opettaja itse ole kasvattanut heitä toisellaisiksi? -Missä useampia opettajia toimii samalla paikkakunnalla ja samalla -luokalla, tapahtuu usein, että yksi alinomaa käyttää vitsaa, kun -sitävastoin toinen, järjestyksen ja rauhan siitä kärsimättä, miltei -koskaan ota sitä esiin. Onko tässäkin syy lapsissa vai opettajassa? Jos -syy on viimemainitun, mitä siitä seuraa? Silloin täytyy vedota -ylpeyteen kysyen: "Eikö sinulle olisi mahdollista, mitä tuolle -toisellekin? Koeta sitä! Paranna itsesi, niin parannat sillä -oppilaasikin." Siis: Ei kaikkialla eikä jokaiselle ole mahdollista -alussa tulla toimeen vitsatta; mutta se tulee mahdolliseksi, ja -epäilemättä voi juuri opettaja paraiten tehdä tuon mahdollisuuden -todellisuudeksi. - -Sille kannalle ovat kuitenkin useimmat opettajat joutuneet, että he -eivät uskontotunneilla käytä ruumiillista kuria. Mutta minä toivon, -että pitäisimme jokaista tuntia uskontotuntina ja käyttäisimme sitä -niin että se yhdistäisi meidät Jumalaan ja nuorisoon. (Uskonto, religio -= minä yhdistän.) - - - - -Täyskasvuiset lasten esimerkkinä. - - -Lapsilla on omatuntonsa ulkopuolella itsiään s.o. täyskasvuisissa. -Samaten kuin lapset tietävät täyskasvuisten voittavan heidät ruumiin -voimien suhteen, niin he myös alistavat tekonsa siveelliseltä kannalta -täyskasvuisten arvosteltaviksi. Kuinka voisikaan olla toisin? Joka -päivä ja joka tunti tarvitsee lapsi isän tai äidin apua maallisissa -asioissa ja samaten kuin se siten pakotetaan tunnustamaan ruumiillisen -ja henkisen kykenemättömyytensä, samaten se myös johdetaan muodostamaan -siveellisen arvostelunsa täyskasvuisten esimerkin mukaan. Lapsessakin -elää halu tulla huomatuksi, ei suinkaan kaltaistensa, vaan semmoisten -puolelta, jotka, kuten vanhemmat ja täyskasvuiset yleensä, esiintyvät -hänen silmissään korkeampina olentoina. Mitä nämä kiittävät tai -moittivat, on hänestäkin kiitettävää tai moitittavaa, ja samassa -määrässä kuin nämä ovat häneen tyytyväiset on hän myös itseensä -tyytyväinen. Sentähden tahtoo lapsi teoissaan ja toimissaan olla -täyskasvuisten, varsinkin vanhempainsa, huomion esineenä; mutta -sentähden hän puolestaan tarkkaan seuraakin kaikkea, mitä nuo hänen -maalliset ihanteensa tekevät, toimivat ja puhuvat. Erittäinkin he -pyrkivät isän suosioon, joka on koko perheen päähenkilö, jonka -arvostelu on heistä erehtymätön ja jonka sanoja ja tekoja he -jäljittelevät. Kaikki tahtovat tulla hänen huomionsa esineiksi, ja -hänen kiitoksensa tai moitteensa antaa kaikelle suuremman tai pienemmän -arvon. Siten me määräämme nuorison siveellisen suunnan ja siten heidän -omatuntonsa muodostuu sanojemme ja esimerkkimme mukaan. Jokainen -ihminen on sentähden myös kasvattaja ja kasvatukseen tulee käyttää tätä -tosiasiaa niin, että kasvatti kehittyy itsenäisyyteen s.o. että hän ei -etsi sitä mittakaavaa, jonka mukaan hän arvostelee esineitä ja tekoja -vain muissa, vaan omassa itsessään ja sopusoinnussa Jumalan lakien -kanssa, sekä että hän pyrkii muiden suosioon ainoastaan silloin, kun -nuo muut itse ovat kunnioitusta ansaitsevia. Lapsi pyytää kiitosta ja -huomiota ensikädessä niiltä, jotka seisovat häntä korkeammalla ja -näyttävät hänestä täydellisiltä; ja niin meille pelottavalla tavalla -selviää, että kaikella, mitä me lasten läsnäollen teemme, voi olla -ratkaiseva seuraus. - - - - -Koulun ja opettajien vaikutus. - - -Emme koskaan voi kokonaan unohtaa lastenkamarin ja kodin ensimmäisiä -vaikutuksia, eikä itse rikkain ja vaihtelevin elämä voi kokonaan -hävittää perhe-elämästä saamiamme mielipiteitä, haluja ja tottumuksia. -Pojat ryhtyvät usein samaan toimeen, jolle isä omisti elämänsä, ja, -kuten he lapsina leikissä jäljittelivät häntä, samaa he miehuuden -ijällä tekevät täydellä todella. Onnellinen siis se, jonka ystävällinen -sallimus antoi kasvaa oloissa, joissa hän näki ainoastaan hyvää ja -kaunista ja jotka olivat omansa täyttämään hänen herkän sielunsa -vastenmielisyydellä kaikkea huonoa kohtaan. Runoilija J. Paul väittää, -että jokaisen uuden kasvattajan vaikutus on pienempi kuin edellisen, -niin että lopuksi, jos pitää koko elämää kasvatuslaitoksena, mies, joka -on purjehtinut maan ympäri, ei kaikilta kansoilta yhteensä ole saanut -niin paljon vaikutteita, kuin imettäjältään. Me kyllä heikoilla tai -pintapuolisilla silmillämme näemme kasvatuksen seuraukset ihmisen -valmiina seisoessa edessämme; mutta harvoin kykenemme palaamaan itse -alkusyihin, muuten meidän useimmiten pitäisi huomata, että juuri tästä -perheestä, tuosta kylästä tai tästä koulusta toisellainen ihminen -tuskin olisi voinut muodostua, kuin se, joka nyt herättää ihailuamme -tai inhoamme. Ainoastaan silloin kasvatuksen erehtymättömyys voisi olla -mahdollinen, jos esimerkki ja tottumus täydellisesti olisivat sen -vallassa ja jos se voisi kokonaan suunnata niiden vaikutuksen. - -Tähän katsoen ovat koulut ja opettajat erittäin tärkeät. Opettajalla on -vanhempain rinnalla se suuri etu, että lapset harvemmin näkevät häntä -ja että hän siis helpommin säilyttää tuon hyväävaikuttavan loisteen, -joka tekee jokaisen vaikutuksen pysyväisemmäksi. Lapsi näkee hänet -ainoastaan koulussa, eikä kuten isänsä ja äitinsä, jokapäiväisten -leipämurheiden puuhissa, ei maallisia tarpeita tyydyttämässä, eikä -myöskään noiden purkausten vallanalaisena, joita puute ja intohimo -synnyttää. Kuten kaiku tulee yhä kauniimmaksi, jota kauvempana siitä -seisoo, niin on myös jonkinlainen etäisyys niistä, joiden tulee olla -meille ihanteina ja esimerkkeinä, suotava. - - - - -Kodin ja koulun yhteisvaikutuksesta. - - -Hyviltä kansakouluilta toivon paljon, ja me emme voi nykyään vielä -määrätä, mitä ne tulevat vaikuttamaan ihmiskunnan hyväksi, koska -nykyinen aika siinä suhteessa vielä on pidettävä kehitysaikana. Mutta -vain hyvä opettaja tekee hyvän koulun, ja jos semmoista puuttuu, niin -kaikki muu, mitä voidaan tehdä kansanopetuksen hyväksi, riittää -aikaansaamaan ainoastaan kalkitun haudan. Se opettaja on kuitenkin -paras, jolla on se vakava mielipide, että koti ja koulu ovat -saatettavat sopusointuun keskenään sekä että kotikasvatuskin on saatava -palvelemaan koulua. Jota enemmän vanhemmat harrastavat koulua, jota -enemmän heidän toiveensa ja tarkoituksensa kulkevat samaan suuntaan -kuin kelvollisen opettajan, jota enemmän he käsittävät hyvän opetuksen -siunauksen, sitä varmempi on, että koulun kylvämät opetukset putoavat -hyvään maaperään ja tulevat antamaan satakertaisen sadon. Mutta -sentähden opettaja ei saa luulla tehneensä kylliksi, jos hän opettaa -_nuorisoa_, vaan hänen tulee pitää itseään täyskasvuistenkin ystävänä -ja esimerkkinä ja kutsuttuna toimimaan vanhempainkin hyväksi. Tämä -koskee etenkin kouluopettajaa maalla, jolle tarkemmin määrätty -toimi-ala ja tuttavuus naapurien kanssa tarjoaa paraimman tilaisuuden. -Sillä on samalla myös sanottu, että on onnettomuus, jos opettaja -ylpeydestä pysyy erillään koulupiirin rahvaasta ja pyrkii -kanssakäymiseen vain ylhäisempien kanssa. - -Siltä, joka saattaa olla kansan mies niin, että tarpeellinen kunnioitus -siitä ei kärsi, sekä joka kansaa lähestyessään saattaa antaa -varsinaisen koulumestaroimisen jäädä sikseen, vaaditaan tosin enemmän -älyä ja itsensäkieltämistä kuin mitä 20--30-vuotisilla opettajilla -tavallisesti on. Mutta missä vilpitöntä tahtoa on, ja toimintaa eivät -häiritse usein tapahtuvat paikanmuutokset, missä Kristuksen henki on -juurtunut sieluun, siinä opettajan vaikutukselta ei tule puuttumaan -merkitystä ja siunausta. - - - - -Mitä kaikkea lapsi ensi ikävuosinaan oppii. - - -Minä aina uudestaan hämmästyn ajatellessani, mitä lapsi viitenä -ensimmäisenä ikävuotenaan oppii. Puhuakseni vain tärkeimmästä, niin -jokainen tietää näiden ensi vuosien riittävän tekemään lapselle -äidinkielen siksi tutuksi, että se voi sitä täysin vapaasti käyttää -halujensa ja tunteittensa ilmaisemiseen. Se pitää muistissaan kokonaisen -sanajoukon ja oppii pian eri sanoja taivuttamaan ja käyttämään niin -varmasti, että me täyskasvuiset kiittäisimme onneamme, jos vuosikausia -ponnisteltuamme edistyisimme jossain vieraassa kielessä siihen määrään -kuin lapsi äidinkielessään. Ja minkä joukon muita tietoja se saa -yht'aikaa! Se ei ainoastaan opi esineiden nimiä, vaan myös niiden -ominaisuudet ja käytännön; samalla se muodostaa itselleen joukon -käsitteitä syistä ja seurauksista; se oppii monen luonnonesineen -käytännön, hyödyn ja haitan, lyhyesti, lapsen koskaan väsymätön henki -rikastuu tavalla, jota emme voi muuta kuin ihmetellä. Ja kaikkeen tähän -liittää lapsi vielä tarkan tiedon henkilöistä ja heidän luonteistaan. -Se tietää, kuka häntä ja muita lapsia rakastaa, ja näkee jo isän -silmistä, onko tämä taipuvainen ottamaan osaa hänen leikkeihinsä vai -tuleeko hänen pysyä loitompana siksi, kunnes parempi tilaisuus -ilmaantuu. - -Mitä meistä kaikista tulisikaan, jos henkemme ei pysähtyisi, vaan -kiiruhtaisi samaa vauhtia eteenpäin koko elämän? Mikä voi enemmän -saattaa opettajan nöyryyteen kuin sen vertaaminen, mitä koulu 6 à 8 -vuoden kuluessa voi antaa, siihen, mitä lapsi varmasti ja -kadottamattomasti kaukana kaikesta opettavaisesta vaikutuksesta -itsestään oppii! Totisesti, meillä on kaikilla syytä heikkouttamme -tunnustaa. - - - - -Luonto lapsen ensimmäisenä opettajana. - - -Kuka on sitten tuo suuri lastenopettaja, joka semmoisella menestyksellä -ottaa lapsen huostaansa ja kevään hilpeydellä joka päivä vie sitä -eteenpäin? Vanhanajan opettajat asettivat koulunsa ulko-ilmaan ja -johtivat oppilaitaan vaeltaessaan maita ja metsiä. Samalla tapaa luonto -ja elämä vieläkin hyväillen mutta kuitenkin vakavasti johtavat lasta. -Luonto, tuo suuri koulu-opettaja Jumalan armosta on aina valmis -opettamaan, se puhuu yhä uudestaan vaihtelevaa kieltänsä, siinä on sana -ja käsite aina yhdistettynä, eikä havainnon elähyttävää täydellisyyttä -koskaan puutu. Se ei koskaan tule vastoin oppilaan tahtoa eikä -esiinny vierasmaisella isoisuudella, vaan tulee aina tervetulleena -lastenystävänä ja puhuttelee nuorisoa ainaisella nuoruuden hilpeydellä. -Siinä ei ole mitään kuollutta eikä kuihtunutta, ei mitään kylmää tai -vanhamaista; kaikki elää raitista, iloista elämää ja puhuu selvää -kieltä. Ei se ole oikullinen eikä huikentelevainen; se on aina -samallainen, eikä se lupaa, mitä se ei voi täyttää. Ja mitä se lapselle -opettaa, sitä tämä heti voi käyttää hyväkseen omassa pienessä -elämänpiirissä, välistä huviksi, välistä tositoimeen tai pilaan, ja -kaikki mitä tänään opitaan, liittyy eiliseen ja valmistaa huomispäivän -oppimäärää. Mutta paras kaikesta on, että oppiminen tapahtuu ilman -näkyvää tarkoitusta sekä että pienokainen käy koulua ja tutkii -aavistamatta sitä itsekään. Niin, Herran tiet ovat ihmeelliset! -Oppijärjestelmä on opetustavan vertainen. Neljä suurta pääjaksoa -sisältyy neljän vuoden-ajan kultaisiin puitteisin, vähitellen ne -seuraavat toisiaan ja lapsi seuraa mukana äkillisettä muutoksetta, ja -joka jakso täydentää tietoja ja taitoja uusilla kuvilla. Joka päivä on -kolme eri oppi-aikaa, aamu, keskipäivä ja ilta, jotka vaihtelevat -ainaisella nuoruuden viehätyksellä ja antavat tuon pienen oppilaan -elämälle yhä uusia kiihottimia. Niiden välillä ovat pimeän, hiljaisen -yön lepohetket, yön, joka hitaasti sulkee kirjan, ottaa syliinsä -opetuksen rasittaman, mutta kuitenkin vielä opinhaluisen lapsen ja -antaa hänen nähdä unta siitä, mitä hän on oppinut. Ja yhä oppimäärä -uudistuu, aina samana ja kuitenkin uutena ja joka uudistumisella ennen -opittu tulee selvemmäksi ja täydellisemmäksi. - -Ja mitä me täyskasvuiset tuossa oppijärjestelmässä olemme muuta kuin -yksityisiä kuvia siinä suuressa kuvakirjassa, jonka luonto avaa -lapselle. Älkäämme liiaksi kerskailko omasta itsenäisestä -vaikutuksestamme! Minä luulen, että voimme olla iloisia, jos emme -viisasteluillamme turmele tuota oppisuunnitelmaa, vaan päinvastoin -rakkautta ja toivoa täynnä liittäydymme siihen. Se, joka niin tekee ja -joka auttaa luontoa opettamisessa on lapsen hurskas äiti. Hän sulkee -lemmikkinsä syliinsä eikä turhamaisuudessa ajattele tulevaisuutta, vaan -ottaa lapsen semmoisena kuin se on. Eikä häntä opettaminen rasita. -- -"Miksi näen kuvani silmänterässäsi?" kysyy lapsi äitinsä sylissä. -"Siksi että aina kannan kuvaasi sydämessäni, siksi sinä kuvastut -silmässäni", kuuluu vastaus. Niin se on ja hurskas ja luottavainen äiti -sentähden ei ole ainoastaan ensimmäisen opettajan, luonnon, sopivin -auttaja, hän on myös meidän opettajien jaloin esikuva! - - - - -Kuuliaisuudesta. - - -Väärin käsitetyn ihmis-ystävyyden kasvannainen on se mielipide, että -kuuliaisuus edellyttäisi joka kerta tietoa käskyn syystä sekä että -ehdoton kuuliaisuus olisi ristiriidassa ihmis-arvon kanssa. Joka ottaa -levittääkseen sellaisia mielipiteitä kodissa tai koulussa unohtaa, että -meidän täysikasvuisten tulee antautua jumalallisen maailman -järjestyksen korkeamman viisauden johdettaviksi ja että ihmisjärki ei -milloinkaan voi tulla toimeen ilman uskoa. Hän unohtaa että me kaikki -täällä elämme vain uskossa Jumalan johtoon, vaikka emme sitä -ymmärräkään. Niinkuin meidänkin tulee toimia, vakavasti luottaen -Jumalan korkeampaan viisauteen ja käsittämättömään rakkauteen, niin -lapsenkin täytyy luottaa vanhempain ja opettajien viisauteen, siten -valmistuakseen kuuliaisuuteen taivaallista Isää ja maallista lakia -kohtaan. Joka tämän asianlaidan muuttaa, hän asettaa uskon sijaan -viisastelevan epäilyksen ja käsittää väärin lapsen luonteen, jolle usko -on välttämätön. -- Jos syitä ilmoitetaan, niin en tiedä, miten enää -voimme puhuakaan kuuliaisuudesta. Syitä ilmoittamalla tahdomme herättää -vakaumusta, ja lapsi, joka on semmoisen saanut, ei tottele meitä, vaan -juuri noita syitä. Kunnioituksen sijaan suurempaa tietoa kohtaan astuu -itseensä tyytyväinen luottamus omaan järkeen. Se kasvattaja, joka -käskyihinsä liittää perusteen, antaa myös tilaisuuden vastaperusteisin, -ja siten tulee hänen ja kasvatin väli suunnatuksi väärään. -Viimemainittu ryhtyy keskusteluihin ja asettuu kasvattajan vertaiseksi; -mutta semmoisen yhdenvertaisuuden kanssa ei koskaan sovi se kunnioitus, -jota ilman ei mikään kasvatus voi menestyä. Mutta, sanoo runoilija, jos -kuuliaisuutta on lapsen mielessä, niin rakkauskaan ei ole kaukana. - -Perheessä edustavat enimmiten tuota ihmis-ystävällistä kantaa heikot -äidit, isän sen sijaan vaatien ehdotonta kuuliaisuutta. Sentähden -pienokaiset tavallisesti pitävätkin äitiä käskyläisenään, sentähden -toiselta puolen isä nauttii suurinta kunnioitusta ja sentähden isä on -koko perheen pää, joka sitä johtaa. - - - - -Opettajien halu opettamaan yläluokilla. - - -Minua on aina suututtanut kuullessani yhden tai toisen sanovan: Ei, -opettajatoimi on sentään toivotonta; kyllä opettajalla on ikävää työtä! -Kuinka ikävää ja rasittavaa liekin päivä päivältä yhä vain olla -tekemisissä lasten kanssa ja opettaa heille ensimmäisiä alkeita. Mitä -kärsivällisyyttä siihen vaadittanee! Ei mikään virkeä henki voi tuntea -itseään sillä tyydytetyksi! - -Itsekseni ajattelin silloin, että semmoisilla tavallisilla -mielipiteillä hyvin vähän voidaan kunnioittaa opettajan ylen tärkeätä -tointa sekä että juuri ne todistavat, kuinka harvoin korkeimpiinkin -piireihin kuuluvat henkilöt kykenevät käsittämään kasvattavan -alkeisopetuksen arvoa. Tavallisesti keskeytyivät sellaiset sääliväiset -arvostelut huomauttamalla, että kasvavien ihmisten kasvattaminen ja -opettaminen ei koskaan voi olla ikävää työtä ja että seurustelu -iloisten, kehitysvoimaisten lasten kanssa on vähemmän yksitoikkoista -kuin monen käsityöläisen ja virkamiehen työ. Kaikki riippuu vain siitä, -että on oikea käsitys opettajatoimesta ja oikea rakkaus nuorisoon. - -Sen jälkeen useimmiten arvostelija vaikeni, luultavasti sentähden, että -hän piti mielipiteitäni vain hyvää tarkoittavana haaveiluna, ja minäkin -vaikenin, koska tyhjistä kaivoista ei voi ottaa hyvää vettä. Mutta -vielä enemmän on minua surettanut kuullessani opettajilta, yksin -nuoremmiltakin, samankaltaisia lausuntoja. Usein huomaa nuorien -koulumiesten, opetettuaan joitakuita vuosia alaluokalla, tuntevan -itsensä täydellisesti onnettomiksi ja huokaillen sanovan: Jos -opettaisin yläluokalla ja kypsyneempiä oppilaita, se voisi sentään -käydä laatuun! Pienokaisia opettaessa ihan veltostuu, ei voi käyttää -tietojaan ja täytyy sivistyksestään taantua. Jos vanhempi opettaja, -joka ehkä 20 vuotta tai enemmänkin on opettanut alaluokalla, puhuisi -sillä tapaa, niin voisin sitä enemmin kärsiä; mutta vielä mieluummin -kuulisin hänen sanovan näin: Minä haluaisin yläluokalle, koska tunnen -minulta puuttuvan sitä hengen virkeyttä, jota pienokaisten opettamiseen -tarvitaan, ja koska luulen ansaitsevani vähän mukavampaa ja helpompaa -työtä. Jos se olisi vallassani, niin palkitsisin tuon rehellisen miehen -avosydämisyyden hänen toiveensa pikaisella täyttämisellä; jokaista -nuorta opettajaa neuvoisin ensin oikein vakavasti tutkimaan itseään. - - * * * * * - -Semmoinen itsensä tutkiminen tulisi monessa tapauksessa johtamaan -siihen, että sydämen pohjalla löytyy johonkin määrin ylpeyttä. Opettaja -tahtoisi mielellään loistaa seminaarissa tai muualla saadulla opillaan -tutkinnoissa ja nuorison edessä; hän pitää itseään kutsuttuna -levittämään tieteitä ja luulee muiden olevan kylliksi hyviä opettamaan -ensimmäisiä alkeita, siihen muka sopivat heikotkin kyvyt. Hän ajattelee -yleisöä ja toivoo sillä saavansa suurempaa kunnioitusta ja tunnustusta, -jos hän on opettajana yläluokalla ja luulee voivansa asettua niitä -opettajia korkeammalle, jotka työskentelevät alaluokilla, ja niin tulee -siirtymisen halu yhä kiivaammaksi, mutta myös opetuksen menestys yhä -epäilyttävämmäksi. En voi koskaan oman kokemukseni nojalla myöntää, -että opettaminen yläluokalla olisi kiitollisempaa kuin alaluokalla; -ainoastaan sen myönnän, että viimemainittu on vaikeampaa ja vaatii -virkeämpää voimaa kuin edellinen. Ainoastaan alaluokan opettaja voi -oikein täydellä vakaumuksella ja oikeutetulla itsetunnolla sanoa, että -hänen pienten oppilaittensa tulee kiittää häntä kaikesta, mitä tietävät -ja taitavat; ainoastaan pienokaiset tulevat sentähden turmelemattomilla -sieluillaan liittymään häneen täydellä rakkaudella ja jakamattomalla -innolla antautumaan hänen vaikutuksensa alle. Ainoastaan pienokaisten -kautta tulee hän tuntemaan lasten maailmaa omituisuuksineen ja -huomaamaan heidän henkistä kehitystään mahdollisimmassa puhtaudessa. Ja -mikä voi olla kauniimpaa ja opettajan sydämelle ylentävämpää, kuin -näiden pienokaisten silmien avaaminen maata ja taivaanvaltakuntaa -kohtaan, mikä voi mieltä enemmän ilahuttaa ja tarkastelijaa enemmän -huvittaa, kuin ensimmäisen yllytyksen, ravinnon ja suunnan antaminen -heräävälle hengelle? - -Totisesti, joka pitää pienten opettamisen ikävänä ja yksitoikkoisena, -joka ei ilolla ja rakkaudella voi sitä hoitaa, hän myöskään ei ole -"opettaja" sanan oikeassa merkityksessä. - - - - -Rakkaus opettajatoimeen. - - -Aikoja sitten olen kerran saanut käsiini kirjan, jossa puhutaan -opettajatoimen vaivoista ja riemuista. Jälkimmäiset olivat edellisiä -lukuisammat ja tutkimuksen tulos teki opettajat onnellisiksi ihmisiksi. -Kirjanen oli varmaankin hyvässä tarkoituksessa kirjoitettu, mutta itse -tutkimus oli kokonaan turha, koska asia tietääkseni on hyvinkin -yksinkertainen. Meillä on iloa ainoastaan siitä, jota rakastamme, ja -rakkaus kutsumukseen on ja tulee aina olemaan opettajan ainoana -todellisena ilon lähteenä. Jos meillä olisi kaikki Perun aarteet, mutta -meiltä puuttuisi rakkaus, niin virkamme olisi meille rasitus. - -Mutta rakkaudella kutsumukseen voi olla kahdenlainen vaikutus. Ensiksi -me rakastamme opettajatointa, koska oikeastaan olemme ikäänkuin -syntyneitä opettajiksi, koska jo kehdossa olemme saaneet kyvyn siihen -ja koska koulu siis tarjoaa meille alan, jolla voimamme saattavat -sopusointuisesti ja täydellisesti kehittyä. - -Mutta sitäpaitsi rakastamme opettaja-ammattia sen suuren tärkeyden -tähden ja koska voimme pitää sitä jumalanpalveluksena, jonka siunaus ei -ole ainoastaan tämän maailman. Deuter'istä tuli koulumies, koska -opettaminen huvitti häntä; Pestalozzi näki kansan kurjuuden, häntä -suretti se ja hän sanoi: "Minä tahdon ruveta opettajaksi!" Tässä näemme -kummankin vaikuttimen kahden tunnetun henkilön muodossa! - -Edellisenlainen rakkaus on hyvä, ja sen elähyttämä opettaja on -oppilaistaan muodostava hyviä kykyjä, jotka myöhemmin tietävät tulla -toimeen maailmassa -- mutta se ei kestä vanhuuden ikään asti, ja sen -tuli sammuu elämän myrskyissä. - -Tuo toisellainen rakkaus ei ole mikään äkkiä leimahtava tuli, vaan se -lämmittää ja elähyttää aina hautaan asti; se antaa lapsille esima'un -taivaasta, sillä se opettaa sanoin ja esimerkein saattaa ikävöimään -tuonne haudan toiselle puolen. - -Vielä löytyy rakkaus kutsumukseen, joka perustuu kumpaankin -vaikuttimeen; mutta kuten kerran Herra valitsi vain joitakuita -opetuslapsia, niin nykyaikanakin tämmöinen lahja on annettu ani -harvoille. Opettajienkin joukossa monet ovat kutsutut, mutta harvat -valitut. - -Miehelle, joka on tullut tietämään elämän tarkoituksen ja löytänyt -oikean kompassin vaellustansa varten maan päällä, ei löydy mitään -ihanampaa eikä onnellisempaa, kuin rajoitettu, määrätty toimi-ala, -jossa hän voi vaikuttaa, jossa hänen sanansa eivät häviä, kuten ääni -korvessa, ja jossa hänen hyvät tekonsa eivät ole pohjattomaan mereen -putoavien pisaroiden kaltaiset. Jos on totta, mitä runoilija sanoo: -"Jokainen väsynyt ihminen, laskeutuessaan hautaan, jättää mielellään -jälkeensä ristin, joka kantaa hänen nimeänsä", kuinka paljon -onnellisempaa on siinä tapauksessa elää ja opettaa ahtaimmassa -ihmispiirissä, jonka yksinkertaiset olot tekevät hänelle mahdolliseksi -sydämissä pystyttää muistomerkkejä, jotka ulottuvat lapsiin ja -lastenlapsiin. Mikä on tuottavampaa kuin rakkaus, ja missä muualla sitä -voi varmemmin saavuttaa, kuin yksinkertaisten ihmisten piirissä. -Sentähden on sielunpaimenien ja opettajien osa erittäin ihana, ja -tuskin tiedän ketään, jota toimintansa menestyksen varmuuteen katsoen -voisi verrata heihin. Missä molempia yhdistää jumalanpelko sekä rakkaus -kansaan ja nuorisoon, siinä he välttämättömästi vaikuttavat -muodostavasti. He tuntevat joka yksityisen kodin; he puhuttelevat isää -ja poikaa, äitiä ja tytärtä, ja kylä on heidän maailmansa, mutta -maailma, jota he voivat syleillä. - -Katsokaa ylemmäksi ja harvoin näette mitään semmoista! Kuta enemmän -sydän en rakkauden puutteessa, sitä yksinäisemmäksi se usein itsensä -tuntee korkeammissa piireissä. Siellä kirjoitetaan kyllä asiakirjoihin, -mutta ei sydämiin. Siellä tullaan ja mennään, maailma kulkee menoaan, -eivätkä ihmiset siitä välitä; mutta missä kelpo sielunpaimen tai -opettaja pitemmän vaikutuksen jälkeen eroaa ahtaasta piiristään, siinä -elämä pitkäksi aikaa pysähtyy ja kaikkialla kuuluu vienosti: Ole meidän -kanssamme, sillä ehtoo joutuu! - - - - -Itserakkaudesta ja ylpeydestä. - - -Ihmisten kaikkien vikojen joukossa eivät mitkään astu rohkeammin ja -enemmän peittelemättä esiin kuin itserakkaus ja ylpeys. Missä ne kerran -ovat saaneet jalansijaa ja levinneet, siinä ne myös tulevat näkyviin -ikäänkuin sanoaksensa: Katso, tässä minä asun, tämä on minun taloni! - -Sen kautta selviää minulle, minkätähden usein neuvova, hyvää -tarkoittava sana ei oikein tahtonut lähteä kieleltäni, sekä että, -seisoessani neuvottavan edessä, tuntui kuin joku olisi sanonut minulle: -Puhu miten paljon tahdot; kaikki on kuitenkin kokonaan turhaa. Se on -katkera tunne, sillä velvollisuus vaatii neuvomaan, mutta toiselta -puolen tietää kuitenkin, että neuvominen siinä on kuin veden kantaminen -seulalla. - -Ei voi epäillä että itserakkaus ja itsekylläisyys ei sovi kenellekään -niin huonosti kuin opettajalle. Miksi alinomaa puhutaan vain opettajan --- itserakkaudesta ja papin -- ylpeydestä? Miksi ei puhuta muiden -säätyjen itserakkaudesta? Siihen on syynä, että jokainen tuntee näiden -kaikkialla vastenmielisten vikojen kaikkein enemmän rumentavan -opettajia ja pappeja ja olevan ristiriidassa heidän kutsumuksensa -kanssa. Siksi maailmakaan ei ole taipuvainen myöntämään opettajan -itserakkautta oikeutetuksi eikä suomaan sille tyydytystä ja siksi -saattaa syystä väittää, että itserakkaimmat opettajat usein myös ovat -onnettomimmat kaikista. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MIETTEITÄ KASVATUKSESTA*** - - -******* This file should be named 62752-8.txt or 62752-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/7/5/62752 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/62752-8.zip b/old/62752-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 9a25c8b..0000000 --- a/old/62752-8.zip +++ /dev/null |
