summaryrefslogtreecommitdiff
diff options
context:
space:
mode:
authornfenwick <nfenwick@pglaf.org>2025-02-04 02:04:38 -0800
committernfenwick <nfenwick@pglaf.org>2025-02-04 02:04:38 -0800
commit1ccb066835df66c517035d13a8f3787256d994c9 (patch)
treee9f17e8913f51b0558cfbeb2c820c328aeeb8c43
parent73899afc7a849ff433c03244c0abedb5ae9c708f (diff)
NormalizeHEADmain
-rw-r--r--.gitattributes4
-rw-r--r--LICENSE.txt11
-rw-r--r--README.md2
-rw-r--r--old/62752-8.txt2667
-rw-r--r--old/62752-8.zipbin52886 -> 0 bytes
5 files changed, 17 insertions, 2667 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..739cd9b
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #62752 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62752)
diff --git a/old/62752-8.txt b/old/62752-8.txt
deleted file mode 100644
index a285981..0000000
--- a/old/62752-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,2667 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Mietteitä kasvatuksesta, by L. Kellner,
-Translated by Hj. Lilius
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Mietteitä kasvatuksesta
-
-
-Author: L. Kellner
-
-
-
-Release Date: July 25, 2020 [eBook #62752]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MIETTEITÄ KASVATUKSESTA***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-MIETTEITÄ KASVATUKSESTA
-
-Kirj.
-
-L. KELLNER
-
-Suomentanut Hj. Lilius
-
-
-
-
-
-Helsingissä,
-Kustannusosakeyhtiö Otava,
-1894.
-
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-Alkulause.
-Lapsen sydän.
-"Koulu"-sanan alkuperäinen merkitys.
-Opettaja lapsen ihanteena.
-Johdonmukaisuus ja sen vaikutus.
-Huono muisti ja sen ehkäiseminen.
-Opettajien arvostelu lasten luonnonlahjoista.
-Opettajan sivutoimet.
-Puhtaus kasvatusvälikappaleena.
-Koulunkäynnin eduista.
-Päiväkirjoista.
-Koulun vaikutus lasten elämään.
-Kunnioitus koulua kohtaan.
-Vieraantuminen opettajakutsumuksesta.
-Koulun vaikutus.
-Erilaisuus köyhien ja rikkaiden lasten kasvatuksessa.
-Alakuloisuuden hetket.
-Opettajasäädyn kunnioittamisesta.
-Opettajain omaisuuksista.
-Opetettavan valmistamisesta.
-Kasvatusopillisista keskusteluista.
-Mitä kansakouluilta toivotaan?
-Vanhempain korkeat ajatukset lapsistaan.
-Vanhempain huolenpito lastensa henkisestä terveydestä verrattuna
- ruumiilliseen hoitoon.
-Vanhempain vieraantuminen lapsistaan.
-Kateus ihmisen perisyntinä.
-Äidin kyynelten vaikutus.
-Lasten leikkikaluista.
-Opettajatoimen vaikutus opettajaan.
-Varovaisuus koulua moittiessa.
-Esimerkin voima.
-Äidin vaikutus poikiinsa.
-Vanhempain puheet lasten kuullen.
-Vastustajista on usein enemmän todellista hyötyä kuin ystävistä.
-Kävelyretkien hyödystä.
-Kärsivällisyydestä.
-Ensimmäisen vaikutuksen voima.
-Koulutalon asemasta ja kouluhuoneesta.
-Koulubuoneen koristamisesta.
-Ruumiin rangaistuksesta.
-Täyskasvuiset lasten esimerkkinä.
-Koulun ja opettajien vaikutus.
-Kodin ja koulun yhteisvaikutuksesta.
-Mitä kaikkea lapsi ensi ikävuosinaan oppii.
-Luonto lapsen ensimmäisenä opettajana.
-Kuuliaisuudesta.
-Opettajien halu opettamaan yläluokilla.
-Rakkaus opettajatoimeen.
-Itserakkaudesta ja ylpeydestä.
-
-
-
-
-Alkulause.
-
-
-Opettajille ja vanhemmille, varsinkin niille, joilta puuttuu
-tilaisuutta laajemman kasvatusta koskevan kirjallisuuden lukemiseen, on
-tässä oivallinen pieni kirja. Se tarjoaa sarjan lyhyitä ja tilapäisiä,
-mutta ytimekkäitä neuvoja sekä kehotuksia eri kohtiin kasvatuksen
-laajalla alalla.
-
-Näille murusille antaa omituisen viehätyksen se seikka, ettei niissä
-tunnu rahtuistakaan epätodellista kamariviisautta. Kaikki on niissä
-otettu kokemuksesta ja todellisesta elämästä. Lukee ikäänkuin rivien
-välistä noissa kyhäelmissä, että kirjoittaja itse on syvästi käsittänyt
-ja elävästi tuntenut esittämiensä totuuksien arvon, että ne ovat
-itäneet ja kasvaneet hänen mielessään ja johtaneet hänen toimiaan, että
-hän on monesti iloinnut nähdessään ne toteutettuina ja surrut niiden
-laiminlyömisestä. Ja hän on nähtävästi pannut ajatuksensa tai oikeammin
-tunteensa paperille semmoisena hetkenä, jolloin hänen sydämmensä on
-ollut niistä täysi. Muutoin ei olisi esitykseen tullut sitä tuoreutta
-ja lämpöä, joka saattaa monen vanhan ja kuluneenkin totuuden uudestaan
-vaikuttavaksi ja elinvoimaiseksi lukijan mielessä.
-
-Kirjassa ilmestyvä katsantotapa perustuu siihen käsitykseen, että koulu
-samoin kuin kotikin on ensi sijassa kasvatuslaitos, että paljas
-tietojen antaminen on jotenkin arvoton, ellei sen kautta
-_luonteenkehitystä_ edistetä, ellei opettaja joka askeleella
-tietoisesti aseta _tätä_ tarkoituksekseen. Siinä jo totuus, joka on
-vanha, mutta kuitenkin uusi, joka päivä uudestaan mieleen painettava,
-jos mielii sitä jokapäiväisessä työssä toteuttaa. Se ei ole mikään
-helppo tehtävä, se vaatii voimallista irroittumista vanhan tottumuksen
-ladulta, se kysyy intoa ja tarmoa. Hyvä on silloin olemassa
-liittolaisena kirja, jonka jokaiselta sivulta henkii ylevä,
-aatteellinen käsitys opettajan ja kasvattajan tehtävästä. Tämmöisen
-vaikutuksen on kirja tehnyt ainakin allekirjoittaneeseen, jota on
-pyydetty kirjoittamaan siihen jotain esipuheen tapaista. Jos itsestään
-saapi päättää muihin, olisi se siis paikallaan muidenkin
-ammattitoverien pöydällä.
-
-Helsingissä 17 p. Jouluk. 1893.
-
-Mikael Johnsson.
-
-
-
-
-Lapsen sydän.
-
-
-Lapsen sydän on kuin muratti, joka vaatii tukea noustakseen korkeuteen
-taivaan ilmaa hengittämään ja varttuakseen yhä hilpeämmäksi. Jos se ei
-löydä tukea, niin se ryömii maassa ja kuihtuu siinä; mutta jos se saa
-apua, joka johtaa sen ylöspäin, niin se iloisesti kiipeää eteenpäin, ja
-sen lehdet ja oksat tulevat yhä suuremmiksi ja vihannammaksi kuta
-korkeammalle se kohoaa. Nuoruuden ikä tarvitsee tukea ja hakee sitä
-vaistomaisesti jokaiselta täyskasvuiselta, erittäin kuitenkin
-vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Kuten muratti, joka ei löydä mitään
-ylöspäin johtavaa patsasta, etsii tukea niukasta pensastosta ja kovasta
-vuoresta ja kuolee niinkuin ne, samaten myös rakkautta janoava ja apua
-tarvitseva lapsikin kiintyy heikkoihin, jopa huonoihinkin ihmisiin,
-ainoastaan saadakseen turvaa, vaikka ne elämän myrskyissä eivät
-tarjoakaan mitään vakavaa tukea. "Rakastatko minua?" kysyi Mozart
-lapsena ollessaan alinomaa omaisiltaan, ja kyyneleet tulivat hänen
-silmiinsä, jos tuohon kysymykseen vaikka vain pilallakin vastattiin
-kieltävästi. Onnellinen se koulu, jonka opettaja on se vanha tammi,
-johon lapsensielun muratti voi kiintyä ja josta se löytää ohjaajan
-ylöspäin, mistä yksinään siunausta ja rauhaa saadaan. Mutta niinkuin ei
-mikään muratti käy kiinni jääpatsaasen, niin ei lapsen sielukaan
-turvaudu jääkylmään, rakkautta puuttuvaan sydämeen, ja missä siis
-opettajalta puuttuu rakkautta, siinä on kaikki petosta ja teeskentelyä.
-Jo monta vuotta sitten on ilmestynyt kirja nimellä: "Rakkaus ja totuus
-kaiken kasvatuksen ohjaajat." En löytänyt juuri uutta tuossa kirjassa,
-mutta nimi oli kaunis ja riittävä antaakseen meille aavistuksen siitä,
-mikä on tärkein kaikesta.
-
-
-
-
-"Koulu"-sanan alkuperäinen merkitys.
-
-
-Sana "koulu", joka on saanut alkunsa kreikan kielestä, merkitsee
-alkuperäisesti: lepo, vapaus ruumiillisesta työstä. Jalo-aatteiset
-ateenalaiset olivat säätäneet lain, joka määräsi kuolemanrangaistuksen
-sille, joka julkealla, sopimattomalla tavalla häiritsi koulua.
-
-Tämä antaa meille paljon ajattelemisen aihetta. Lapsen tullessa kouluun
-alkaa hänelle uusi elämänvaihe, sillä siitä alkaen tunnustetaan
-tositeossa hänen olevan henkistä luontoa, tunnustetaan, että sielun
-kehittäminen on hänelle ihmisenä välttämätön sekä että kaikki, mitä hän
-aikaisemmin alkuperäisesti ja tietämättään omasi, kieli, vanhempainsa
-rakkaus, tottelevaisuus -- kaikkea tätä hänet nyt opetetaan miettimään
-ja ymmärtämään. Tämä sielun kehittäminen ja hoito edellyttää tuota
-lepoa ja pyhärauhaa, johon nimi "koulu" alkuaan viittaa, ja
-sielun-ylevyyteen harjaantuminen voi menestyä ainoastaan, jos
-ulkomaailman hyöriminen jätetään kouluovien ulkopuolelle. Jos se
-kuitenkin tunkeutuu sisään ja pyrkii valtaan, synnyttäen lapsissa
-tottelemattomuutta, pilantekoa, hajamielisyyttä tai julkeita riitoja,
-ja jos opettajan velttous ja törkeä käytös ensin laskee sen sisään,
-silloin ei meidän pidä ihmetellä, jos koulu ei vastaa nimeään eikä
-täytä tarkoitustaan.
-
-Mutta miten olisi se opettaja rangaistava, joka itse joka päivä
-käytöksellään häpäisee koulua, ja jonka toimet, puheet ja ulkonainen
-esiintyminen selvään todistavat, kuinka kaukana hänen sydämensä on
-hartaasta pyhärauhasta ja kuinka likeisessä yhteydessä se on
-intohimojen ja maailman aineellisten pyrintöjen kanssa?
-
-
-
-
-Opettaja lapsen ihanteena.
-
-
-Samaten kuin nuoriso yleensä haaveksii ihanteita, niin tahtoo yksin
-köyhänkin lapsi sovittaa käsityksensä kaikesta jalosta ja
-täydellisestä, jotka hän lyhyen elämänsä aikana on saanut, johonkin
-erityiseen henkilöön. Silloin hän erittäinkin valitsee opettajansa
-kaiken hyvän edustajaksi ja hän pitää epäilemättömänä, että opettajalla
-täytyy olla kaikki mahdolliset hyvät avut. Jos kaikki valehtelevat ja
-pettävät, opettajani ei sitä tee; jos vaikka oma isäni on
-juoppo, opettaja ainakin on raitis; vaikka vanhempanikin elävät
-eripuraisuudessa, opettajani on rauhan mies: niin lapsi ajattelee ja
-rohkenee tuskin uskoa, että opettajallakin on maallisia tarpeita sekä
-syö ja juo, kuten muutkin. Niin, opettaja on turmeltumattomien lasten
-inhimillisen täydellisyyden jalo perikuva, ja kouluhuone seppelöi tätä
-kuvaa kunnioitusta vaativalla kehyksellä. "Tätä paikkaa on opettajamme
-sormellaan kosketellut", sanoi minulle kerran pieni tyttö ja osotti
-sitä sanoessaan kunnioittavasti erästä kohtaa kirjassaan, jonka hän oli
-ympäröinnyt hienolla lyijykynäviivalla.
-
-Mutta jos opettajalla on se etu, että hän harvemmin kuin vanhemmat
-esiintyy lasten edessä, niin hänen asemansa siinä suhteessa on
-epäedullinen, että häntä juuri sentähden huolellisemmin tarkastetaan.
-Ajatelkoon jokainen opettaja tätä tarkkaan ja pitäköön sitä mielessään
-joka aamu. Hänen tulee vakavasti muistaa, että lapset hänessä näkevät
-kaikki täydellisyyden käsitteensä ruumiillisessa muodossa, ja älköön
-hän unohtako, että juuri tuo haaveksiva, hurskas nuorison luottamus
-häneen helpottaa hänen työtänsä ja tekee hänen esimerkkinsä siunausta
-tuottavaksi. Maailma tekee kylliksi ottaakseen nuorisolta tuon
-luottamuksen; tahtooko vielä opettajakin puolestaan edistää sitä ja
-moitittavalla ja kevytmielisellä tavalla riistää itseltään sen
-perustuksen, jonka pääasiallisesti tulee tukea hänen kasvatustointaan?
-
-Jota enemmän opettaja ymmärtää käyttäytyä niin, että hän lasten
-silmissä näyttää korkeammalta olennolta, sitä enemmän hänen kiitoksensa
-tekee onnelliseksi, sitä syvemmälle hänen moitteensa tuntuu ja sitä
-paremmin kasvatustyö onnistuu. Mutta voi niitä opettajia, jotka lasten
-edessä antautumalla kiihkoisan mielen tilan valtaan esiintyvät
-tavallisina ihmisinä, jotka rangaistuksella ainoastaan tarkoittavat
-kostoa, ja joiden siveellisestä arvosta joka mökissä puhutaan
-epäilevästi. Eräs lasten ystävä sanoo teoksessaan: "Ei mikään
-opettajien ja oppilasten välinen suhde ole onnettomampi kuin jos
-oppilaat alkavat epäillä opettajan tietoja." Mutta me lisäämme tähän,
-että se suhde on opetukselle ja kasvatukselle vielä monta kertaa
-enemmän onneton ja kirouksen alainen, jos lasten sydämissä syntyy
-epäilys opettajan siveellisestä arvosta. Jos kerran luottamus siinä
-kohden on hävinnyt tai vaan käynyt horjuvaksikin, silloin menettää
-yksin Jumalan sana vaikutuksensa, silloin menettää kiitos ja moite
-kiihottavan voimansa, ja mitä rakkaus ja kunnioitus aikaisemmin on
-saanut aikaan, sen saavuttavat hädin tuskin ruumiilliset
-rangaistuskeinot hetkeksi.
-
-Niin, paljon vaaditaan siltä, joka tahtoo olla opettaja sanan
-täydellisimmässä, jaloimmassa merkityksessä, ja me myönnämme kernaasti,
-että me kaikki jäämme kauvaksi ihanteesta jäljelle. Meidän työmme on
-ihmistyötä ja usein tulos hyvin vaillinaisesti vastaa rehellistä
-tahtoamme; mutta jos me sentähden korkeimmalta tuomarilta toivommekin
-anteeksi saamista, niin me emme koskaan saa unohtaa, että meidän tulee
-vastata tahdostamme sekä että meille on sanottu: "Voi sitä, joka
-pahentaa yhden näistä pienimmistä." -- Sanat ovat hyvät, mutta teot
-ovat paremmat, ja missä vilpitöntä Jumalan johdattamaa tahtoa löytyy,
-siinä myös ei puutu tekoja, joita tosin haittaa maallinen
-vaillinaisuus, mutta joilla kuitenkin on jumalallisuuden leima, samaten
-kuin mekin sydämessämme kannamme Jumalan kuvaa. Ainoastaan aineellinen,
-kylmä jokapäiväisihminen voi sitä paitsi pilkata tuota opettajatoimen
-ihanteellista käsitystä. Laivuri, joka pyrkii joen toisella puolen
-olevaan rantaan, suuntaa laivansa korkeammalle kuin muuton olisi
-tarpeellista, koska hän tietää, että virran voima kuljettaa häntä
-alaspäin. Nimitettäköön vain ihanteita saippuarakoiksi; minä pidän
-niitä mieluummin uimarakkoina, jotka ylläpitävät meitä maailman
-myrsky-aalloissa ja varjelevat meitä hukkumasta.
-
-
-
-
-Johdonmukaisuus ja sen vaikutus.
-
-
-Rakkaus ja johdomukaisuus ovat kaksi asiaa, jotka eivät tavallisesti
-sovi yhteen, syystä että toinen näyttää olevan ristiriidassa toisen
-kanssa ja viimemainittu on taipuvainen väistymään edellisen tieltä.
-Kuinka usein kuulee äidin sanovan: Odota vaan, huomisesta alkaen sinun
-joka päivä tulee tehdä sitä tai sitä; mutta tytär tietää jo ennestään,
-mitä tämä merkitsee, sekä että tuo "huomenna" ei koskaan tule. Usein
-sanoo opettaja: "Tästä lähtien tulee jokaisen joka päivä suorittaa se
-tai se työ, tästä lähtien se tai se ei enää tule olemaan sallittu, ja
-jos se kuitenkin vielä tapahtuu niin" j. n. e. -- Mutta kaikki jää
-entiselleen, ja jos kerran ensimmäinen kiivastus on mennyt ohi, niin
-oppilailla ei enää ole mitään peljättävänä. Pojat ja tytöt kirjoittavat
-kuten ennenkin oikein aika huonosti, telmivät entiseen tapaan
-koulumatkalla ja myöhästyvät koulusta tänään, kuten eilenkin.
-
-Ja kuitenkin johdonmukaisuus on erinomaisen vaikuttava voima, jota
-ilman ei mikään kasvatus voi menestyä ja jota ilman sitä kunnioitusta
-puuttuu, jota oppilaan tulee tuntea kasvattajan käskyjä kohtaan.
-Johdonmukaisuus, ollen lujan luonteen ilmaus, herättää kunnioitusta
-nuorissa ja vanhoissa, se kesyttää yksin eläimenkin ja tekee sen
-soveliaaksi ihmisen palvelijaksi.
-
-Mutta mitä siis ymmärretään johdonmukaisuudella? Sillä ymmärretään,
-että ihminen aina on toimittava samojen johtavien peri-aatteiden
-mukaan, niin että ei peruuta, mitä kerran on käskenyt, ei jätä
-täyttämättä, mitä on luvannut tai uhannut, eikä myös tyydy siihen, että
-käskyt noudatetaan vain puoleksi. -- Mitä se vaatii opettajalta? Hyvää
-muistia, jotta hän ei itse huomaamattomuudesta ole epäjohdonmukainen,
-mutta etenkin se vaatii tyyneyttä ja kiihkottomuutta. Mitä suuttumus on
-käskenyt tai uhannut, sen huomaa jälestäpäin järki mahdottomaksi tai
-liian ankaraksi, ja määräys on peruutettava. Se edellyttää myös
-säästäväisyyttä käskyissä ja kielloissa. Missä määräyksiä joukottain
-annetaan, siinä on lujuus harvinainen. Pian väsyy alituiseen
-rankaisemiseen tai unohtaa eri säädökset niiden paljouden tähden.
-Lopuksi johdonmukaisuus vaatii opettajalta virkeyttä ja uutteruutta
-sekä silmän ja korvan kaikkialla olemista.
-
-Ja mitä se vaikuttaa? Jo edellisessä sanottiin, että se herättää
-kunnioitusta. Kysykäämme vain itseltämme, niin käsitämme sen
-täydellisesti: Eikö jonkun ihmisen tyyni esiintyminen aina samallaisena
-johdata mieleemme luontoa ja sen ikuista järjestystä, ja eikö suuri
-yleisö tottele johdonmukaisia vallanpitäjiään melkein yhtä nöyrästi
-kuin maailmanjärjestystäkin? Johdonmukaisuudella on totuttava voima ja
-vaikuttaa siis, että se, mikä alussa vain vastenmielisesti täytettiin,
-muuttuu välttämättömyydeksi. Viimein se kouluelämässä säästää monta
-sanaa ja helpottaa kaikkea, mutta erittäinkin kokonaisuuden ohjaamista,
-jota ei milloinkaan saa puuttua.
-
- * * * * *
-
-Johdonmukaisuus on kouluissamme sitä tarpeellisempi ja nyky-aikana sitä
-välttämättömämpi, koska sitä valitettavasti kodissa ja sen
-kasvatuksessa tavataan perin vähän, ja koska ajan henki usein on
-erittäin taipuvainen epäjohdonmukaisuuksiin. Minä tosin edellisessä
-sanoin rakkauden ja johdonmukaisuuden harvoin soveltuvan yhteen; mutta
-ne voivat ja niiden täytyy yhtyä, jos se, jota kutsutaan rakkaudeksi,
-on totinen, pyhä rakkaus, jommoisesta Vapahtaja, joka voi suuttuakin,
-antaa meille niin ylentävän esimerkin. Mutta ne eivät milloinkaan voi
-asua yhdessä siinä, missä rakkaus ei ole muuta kuin heikkoluontoisuutta
-tai turhamielisyyttä, joka lapsissa mielihyvällä ihailee vain omaa
-itseään. Sellainen väärä rakkaus on tähän aikaan muodin asia; sentähden
-opettajat syystä valittavatkin työnsä vaikenemista; mutta juuri
-sentähden meidän tulee tietää, mitä tarvitaan.
-
-Tulin kerran erään koulun keskiluokkaan, jossa oli seitsemänkymmentä
-10--12-vuotiasta poikaa. Opetustunnit loppuivat juuri, ja minulla ei
-ollut muuta tehtävää kuin pyytää nuorta opettajaa näyttämään minulle
-oppilaittensa kirjoitus- ja lasku-vihkoja. Hän teki niin ja minä näin,
-mitä harvoin olen nähnyt, mutta jota pitäisi saada nähdä joka koulussa.
-Ensiksi pisti silmiini se hämmästyttävä siisteys, jolla kaikki vihkot
-olivat verhotut samanvärisiin päällyksiin. Ei siinä löytynyt
-rasvapilkkuja eikä mustetahroja, kaikki oli sisältä ja ulkoa puhdasta
-ja siroa, ei koskaan kirjoitus ollut liian lähellä ylä- tai ala-riviä,
-ei näkynyt mitään vinoa tai kieroa, numerot olivat kuin sotamiehet
-riveissä, kaikki viivat eri pykälien alla olivat huolellisesti kuin
-viivottimella vedetyt, päällekirjoitukset olivat kuten tuleekin
-keskikohdalla, sanalla sanoen, kaikki teki lujassa järkähtämättömässä
-järjestyksessään ja tasasuhtaisuudessaan miellyttävän vaikutuksen. Olin
-suuresti tyytyväinen ja otin joitakuita pulpettien alla olevia
-kivitauluja, joihin lapset vastikään olivat kirjoittaneet. Siinäkin
-sama miellyttävä näky.
-
-Kuinka terveellinen sellainen totuttaminen mahtaneekin olla lapsille
-koko heidän elinajakseen, oli ensimmäinen ajatukseni. Eiköhän ne
-ruumiinsakin suhteen ota noudattaakseen samaa järjestystä ja
-siisteyttä, ja eikö koulussa harjoitettu tapa vaikuta koulun
-lopetettuakin? Eikö se sieluunkin vaikuta terveellisesti, ja eikö
-näistä lapsista tule sielun ja ruumiin puolesta puhdasluonteisia,
-kelvollisia, säntillisiä ihmisiä?
-
-Tuo nuori opettaja iloitsi ilmeisestä mieltymyksestäni ja vastasi
-lyhyesti kysymykseeni, miten hän oli menetellyt saavuttaakseen
-semmoisia tuloksia: "Minä en kertaakaan anna myötä, heidän täytyy tehdä
-niin; niin on kerran määrätty." Keskustelua jatkaessamme hän myönsi,
-että tämä totuttaminen alussa tuotti hänelle paljon vaivaa sekä että
-hän ainoastaan ankarimman johdonmukaisuuden avulla oli päässyt perille.
-Nyt lapset eivät enää tietäneetkään muuta ja tekivät tavallisesti
-erityisittä pakkokeinoitta hänen mielensä mukaan. Ei hän koskaan ollut
-sallinut edes pieniäkään laiminlyömisiä. Epäsiistejä, huonoja töitä oli
-hän aina rangaissut alasmuuttamisella tai määrännyt ne uudestaan
-tehtäviksi. Viimemainitut toimitettiin kouluviikon vapaina iltapäivinä
-hänen katsantonsa alla, ja alussa hänellä ei sentähden ollut
-ainoatakaan vapaata päivää. Viisi minuuttia enemmän, ja työ tulisi
-hyvin suoritetuksi, miksi ei siis näitä viisiä minuuttia käytettäisi?
-Sanelemisen hän toimitti niin, että lapset eivät tulleet pakotetuiksi
-kiireen tähden kirjoittamaan huonosti. Minä tahtoisin, että kaikilla
-opettajilla olisi tämän uutteran miehen johdonmukaisuus; -- hedelmät
-eivät varmaankaan tulisi näkyviin ainoastaan kirjoitusvihkoissa!
-
-
-
-
-Huono muisti ja sen ehkäseminen.
-
-
-Opettajat valittavat paljon pienokaisten huonoa muistia ja sitä että he
-usein eivät huomenna tiedä, mitä tänään kuulivat ja oppivat. Ja
-kuitenkin on tosiasia, että lapsilla yleensä on erinomainen muisti,
-jota selvimmin todistaa se, että ne niin nopeasti oppivat
-äidinkieltään. Viime vuosikymmeninä on tosin moni koulumies liian
-paljon jättänyt huomioon ottamatta sitä viittausta, jonka luonto on
-meille tässä suhteessa antanut, sekä tahallansa laiminlyönyt muistin
-kehittämisen järjen kehityksen kustannuksella. Oli miten oli, se on
-ainakin varma, että nuorison huonoa muistia voidaan menestyksellä
-vastustaa ainoastaan kahdella tavalla. Huono muisti perustuu joko itse
-mielivaikutteiden riittämättömyyteen tai hajamielisyyteen. Kieli tuo
-seuraelämässä joka päivä ja joka hetki esiin joukon sanoja sekä niiden
-taivutuksen, ja koska tähän alituiseen toistamiseen yhtyy sanojen
-käyttäminen, niin unhottaminen tulee riittävästi estetyksi. Tällä
-annetaan koululle tärkeä osviitta. Toistaminen, erittäinkin käyttämisen
-muodossa, vaikka se opettajasta tuntuisikin ikävältä, on ensimmäinen
-pääkeino huonon muistin vastustamiseksi.
-
-Hajamielisyyttä vastustaa ainoastaan harrastuksen herättäminen itse
-aineen suhteen. Jota enemmän opettaja ymmärtää herättää lapsissaan
-rakkautta asiaan sitä suurempi mestari hän on ja sitä vähemmän hänen
-tarvitsee valittaa oppilaiden huonoa muistia. Mieliaineiden suhteen on
-kaikilla ihmisillä hyvä muisti. Olen tuntenut kukkasystäviä, jotka
-eivät ole oppineet sanaakaan latinan kieltä ja jotka kuitenkin
-tarkkaan muistivat ja sujuvasti lausuivat lemmikkiensä vaikeat
-muukalaiset nimet. Siihen oli perustuksena taipumus aineesen. Ilman
-tarkkaavaisuutta ei ole mitään muistia: mutta missä harrastusta löytyy,
-siinä on myös tarkkaavaisuutta. Jos ei saada harrastusta itse aineesta
-ja sen käsittelemisestä, niin se täytyy saada esiin rakkaudesta
-opettajan persoonallisuuteen tai kunnianhimoa kiihottamalla. Rakkaus
-vaikuttaa aina varmimmin, sillä se tekee vaikean helpoksi, eikä kukaan
-unohda sitä, mitä hän rakastaa.
-
-
-
-
-Opettajien arvostelu lasten luonnon lahjoista.
-
-
-Tiedättekö, mitä ihmisistä voi tulla, ja että suurimmat henget usein
-ovat ahkeruudellaan kohonneet alhaisesta tilasta? Köyhyys on se suuri
-veljeskunta, josta kaikkina aikoina ihmiskunnan hyväntekijät ovat
-lähteneet, ja aina kuin tuo suuri kasvattaja tähtien tuolla puolen
-tahtoo vaikuttaa kansoihin, niin hän vielä nytkin usein valitsee
-voimakkaat välikappaleensa alhaisista kansankerroksista, kuten kerran
-Vapahtajakin valitsi opetuslapsensa köyhistä kalastajista. Tiedätkö
-sinä köyhien ja alhaisten opettajana, mitä Jumala ehkä aikoo toimittaa
-heidän kauttansa, ja oletkohan ajatellut, että sinunkin hiljaisesta
-kyläkoulustasi voi esiintyä henki, joka vielä täyttää maailman nimensä
-maineella? Ne sanat ja opetukset, jotka virtaavat huuliltasi, ovat yhtä
-vähän vallassasi kuin heitetyt kivet, etkä sinä tiedä, minkä kai'un ne
-herättävät ja mitä vaikuttimia ne antavat! Mikä opettaja sinä olisit,
-jos voisit halveksia näitä pienokaisia ja unohtaisit, että ne kaikki
-ovat Kristuksen lunastamia ja määrätyt taivaan kansalaisiksi ja
-autuuden perillisiksi sekä että heille kasteessa on annettu lahja,
-suurempi arvoinen kuin kruunut?
-
-Kuinka moni lapsi jo liekin joutunut vanhempainsa ja opettajiensa
-halveksittavaksi? Kuinka moni luultu pöllöpää on myöhemmin valaissut
-maailmaa, kuinka monesta näennäisesti uppiniskaisesta ja
-huonotapaisesta pojasta on sittemmin tullut jalo, hyödyllinen ihminen!
-Tässäkin sopii käyttää Raamatun sanoja: "Älkää tuomitko, niin teitä ei
-tuomita!" Kuinka moni lapsi todellisuudessa tulee semmoiseksi kuin hän
-kerran kasvattajansa mielikuvituksessa oli, vain sentähden että häntä
-arvosteltiin väärin ja kohdeltiin ennakolta saatujen mielipiteiden
-mukaan. Vanhassa kertomuksessa uskoo eräs ihminen lopuksi itse olevansa
-kuollut, koska kaikki muut pitävät häntä kuolleena ja säikähdyksissään
-pakenevat häntä. Myös henkinenkin kuolema esiintyy usein siellä, missä
-sitä ennen aikojaan kuvataan, ja jos koko maailma sanoo sinulle, että
-olet heikko raukka, ja kohtelee sinua sen mukaan, niin ei ole
-kummallista, jos voima ja itseesi luottaminen häviävät ja viimein
-epäröivät tekosi näyttävät antavan tukea tuolle luulolle. Sentähden
-aina koski sydämeeni tarkastuksissa kuullessani opettajan sanovan
-yksityisiä oppilaita kykenemättömiksi ja synnynnäisiksi pöllöpäiksi,
-joille ei mitään voinut.
-
-
-
-
-Opettajan sivutoimet.
-
-
-Sen sijaan että kelpo perheenisä päivän työn jälkeen levähtää perheensä
-piirissä ja lastensa seurassa ja mielellään jää omaistensa luo, tulee
-naimaton nuori mies houkutelluksi pois tyhjästä huoneestaan ja usein
-hän pakenee ahdistavaa yksinäisyyttä seuroihin, jotka ovat hänelle
-monessa suhteessa vahingollisia. Onnellinen sentähden se nuori
-opettaja, jolla on joku sivutoimi, joka virkistyttää ja huvittaa häntä,
-saattamatta häntä kuitenkaan varsinaisesta virkaelämästään, ja joka
-suojelee häntä turmiollisesta seurustelusta.
-
-Moni on tähän tarkoitukseen, luullakseni täydellä syyllä, ehdottanut
-kasvitiedettä. Kirjallisia apuneuvoja siihen voidaan nykyään suuritta
-kustannuksitta hankkia, ja se pakottaa sitäpaitsi ystävänsä ulos
-kedolle ja metsään, jonka kautta terveys ylläpidetään ja henkinen
-raittius säilytetään. Sen ohessa on välttämätöntä laittaa itselleen
-kasvikokoelma, joka, suurempia kustannuksia tuottamatta, tarjoaa
-askaroimista ja huvia vielä talvellakin. Sitäpaitsi kasvioppi on
-yhteydessä koulu-elämän kanssa ja voi usein olla opetukselle hyödyksi.
-
-Olen myös tuntenut opettajia, jotka ovat harjottaneet hyönteis-oppia ja
-tässä vaikeammassa luonnonhistorian osassa päässeet jokseenkin
-pitkälle. He kaupittelevat myös kuoriais- ja perhos-kokoelmia ja
-toukkia sekä ansaitsivat vähäsen tällä kaupalla. Kaikki tunsivat
-itsensä siinä työssä onnellisiksi ja jonkinlainen hilpeys ja
-tyytyväisyys oli vallannut heidän koko olentonsa. He todistivat
-oikeaksi J. Paul'in väitteen, että jokaisella, jolla on henkistä työtä,
-täytyy olla joku sivutoimi, joku mielityö, jos hän tahtoo pysyä
-iloisena ja terveenä.
-
- * * * * *
-
-Enin tahtoisin kuitenkin sulkea maalaisopettajimme suosioon puutarha-
-ja kukkas-viljelyksen. Tämä työskentely on jo itsessään niin likeistä
-sukua ja niin kauniissa yhteydessä opettajatoimen kanssa, että
-ajattelevat, tunteelliset ihmiset eivät voi olla sitä huomaamatta. Se
-johtaa luontoon ja sen virkeään elämään, se antaa ja pitää vireillä
-toiveita ja toteumisia siihen määrään, että totinen, vaatimaton luonne
-välttämättömästi mieltyy siihen ja tuntee itsensä siinä onnelliseksi.
-Sitä paitsi löytyy harvoja maalaisopettajia, joilla ei ole puutarhaa
-koulun vieressä. Milloin semmoisen näen ja huomaan sen hoidossa
-kauno-aistia ja järjestystä, silloin saan ehdottomasti hyvän ajatuksen
-sen omistajasta, ja hän tulee minulle jo ennakolta rakkaaksi. Mutta
-missä puutarha on täynnä okaita ja ohdakkeita ja ilmaisee kaunoaistin
-puutetta, siinä taas ehdottomasti ajattelen, että koulu varmaankin on
-samanlainen. -- Tunsin nuoren opettajan, joka asui yksinäisessä,
-maailmasta melkein suljetussa vuorikylässä, jonka asukkaat karusta
-maastaan tuskin saivat välttämättömimmät elintarpeensa. Hän oli
-vähitellen parantanut talonsa vieressä olevan pienen puutarhan maata,
-oli löytänyt kukkasystäviä kaupungissa, jotka kernaasti antoivat
-hänelle rikkauksistaan, ja hyvältä tuntui kun näki tämän ystävällisen
-kosteikon näköisen maatilkun ja sen kukkien somuuden. Hän kasvatti myös
-ruukuissa joitakuita hienompia kasveja, jotka palkitsivat hänen työtään
-virkeällä edistymisellään ja kukkasrikkaudellaan. Hän sanoi minulle
-itse: Tämä on ainoa, joka antaa minulle iloa ja virkistystä vaivaloisen
-koulutyön jälkeen; tuskin voisin sitä muuten yksinäisyydessäni kestää.
-
-Eikö semmoinen esimerkki, enemmän kun kehotukset ja opetukset, vaikuta
-edullisesti maalaiseenkin? -- Ensin hän katsoo sitä uteliaisuudella ja
-epäilyksellä, sitten hän näkee menestyksen ja iloitsee siitä ja lopuksi
-hän seuraa esimerkkiä. Häneenkin se vaikuttaa jalostuttavasti, sillä se
-opettaa häntä rakastamaan paitsi hyödyllistä myös kauneutta.
-
-Hedelmänviljelyksestä ei liene tarpeellista puhua sanaakaan. Se on oma
-asianajajansa ja koulun kanssa terveine punaposkisine poikineen ja
-tyttöineen ei mikään sovellu niin hyvin kuin hyvässä kunnossa pidetty
-hedelmätarha.
-
-Lapsi, joka ei hellästi hoida ainoatakaan puuta eikä iloitse sen
-kasvamisesta, ei ole mikään lapsi, enkä minä tahtoisi kutsua häntä
-lapsekseni. Mutta opettajan, joka ei osaa herättää oppilaisissaan halua
-luontoon ja sen selvää kieltä kohtaan, tahtoisin mieluimmin -- nähdä
-poistetuksi kouluhuoneesta!
-
-
-
-
-Puhtaus kasvatusvälikappaleena.
-
-
-Jokainen, joka saa uuden takin päällensä, ojentaa ruumistaan, ja
-paremmat vaatteet antavat myös enemmän rohkeutta. Sunnuntaina tuntevat
-palkollisetkin itsensä inhimillisemmiksi ja katsovat rohkeammin
-ympärilleen. Moni on pitänyt sielunsakin saastuttamatta, jotta hän ei
-likaisi vaatteitaan. Tavallinen puheenparsi on, että ruumis ja sielu
-ovat keskenään vuorovaikutuksessa, mutta täydessä laajuudessaan sitä
-harvoin otetaan varteen. Kristus ei suotta kutsunut ihmisruumista
-temppeliksi, ja ruumiin kunnioittaminen ei koskaan jää vaikuttamatta
-koko elämän siveelliseen puoleen. Joka ei välitä siitä, vaikka hänen
-vaatteensa ja ruumiinsa ovatkin likaiset, joka ei kaipaa ruumiin
-puhdistamista aika ajoin ja joka viihtyy lo'assa, se on helpommin altis
-kaikille viettelyksille ja taipuvaisempi ilkeyteen. Joka tahtoo riistää
-ihmisiltä sunnuntain, tekee jo senkin tähden suurta syntiä heitä
-kohtaan, koska hän samalla riistää heiltä yllytyksen puhtauteen ja
-jaloimpiin elämännautintoihin. Joka tahtoo kasvattaa ja sivistää
-ihmisiä, ei saa jättää näitä viittauksia huomioon ottamatta ja hänen
-täytyy neuvoa pitämään ei ainoastaan sielua vaan myös ruumista
-puhtaana, vieläpä jälkimmäistä Jumalan tähden, joka on sen luonut.
-Puhtaus pitää ruumiin ja sielun terveinä ja sillä ihmisellä, jolle
-puhtaus on tullut pysyväiseksi tavaksi, on ainakin yksi kiusaus
-vähemmän. Löytyy tosin ihmisiä, jotka ulkoapäin ovat kiiltäviä, vaan
-lähempänä ihoa sitä likaisempia; mutta ne eivät kunnioita ruumista
-Jumalan tähden, joka sen on luonut, vaan hoitavat sitä ylpeydestä. Ei
-se ole puhtautta.
-
-Kansa- ja köyhäin-kouluillamme on tässä suhteessa paljon hyvää
-tehtävänä ja parannettavana; niiden tulee usein kyllä edustaa isää ja
-äitiä! Koulun tulee vakavasti koettaa poistaa kaikkia vastenmielisiä
-tapoja, ainakin huoneissaan, kampaamatonta tukkaa, pesemättömiä silmiä
-ja käsiä ei pidä koskaan sallittaman ja jokaiseen kivitauluun täytyy
-kuulua sieni tai kangastilkku tavanmukaista puhdistamista varten.
-
-Ovatko nämä vähäpätöisiä asioita, joita itsestään ymmärtää? --
-Kasvatuksessa en pidä kerrassaan mitään kohtaa vähäpätöisenä ja tuosta
-"itse ymmärtämisestä" en vielä ole nähnyt merkkiäkään.
-
-Olemmeko myös ajatelleet, missä suhteessa puhtaus on häveliäisyyteen,
-tuohon siveään olentoon, joka vartioi kaikkialla, missä ihminen lähenee
-eläintä?
-
-
-
-
-Koulunkäynnin eduista.
-
-
-Mitä koulujen ja varsinkin kansakoulun vastustajat usein moittivat, on
-niiden pieni vaikutus elämään, tietojen perin vähäinen pysyväisyys ja
-silmäänpistävä käytännöllisyyden puute elämässä. --- Tämä moite on
-vieläkin painavampi, kun ajattelee, että lapsemme niin pitkäksi aikaa
-kuin 8:ksi tai 9:ksi vuotta pannaan kouluun ja että he siis viettävät
-melkein seitsemännen osan koko elinajastaan koulupenkillä.
-
-Niiden opettajien, jotka käsittävät näiden moitteiden koko tärkeyden ja
-täyden merkityksen ja jotka täydellä todella tahtovat koulun avulla
-jalostuttaa siveellistä ja henkistä kansanelämää, täytyy erittäin saada
-selville, mikä osa koulutietoja tulee jäämään ja mikä häviämään.
-
-Jäämään tulee ennen kaikkia se järjen- ja sydämensivistys, jonka
-oppilas koulussa on saanut. Häviämään tulevat monet joutavat ja
-turhamaiset asiat, nimet ja luvut, ulkoa opitut korulauseet ja
-muistinharjoitukset kerskaavaisia tutkintoja ja tarkastuksia varten --
-häviämään tulee kaikki, mitä opettaissa ei perustana ole ollut,
-vakaumus ihmisen oikeasta kotimaasta; -- mutta minkä vakava
-opettaja on tehnyt totisen kurin ja hyvien tapojen saavuttamisen,
-siveellis-uskonnollisen tunteen herättämisen ja järjenvirkeyden
-elvyttämisen hyväksi, se jää ja sen siunausta tuottavat vaikutukset
-ulottuvat elämäänkin. Unohtukoon ja jääköön koulu-ajan loputtua sikseen
-moni asia kieliopin, luonnonhistorian, historian y.m. aineiden alalta;
-ajattelemaan tottunut henki löytää kaikkialla elämässä kiihottimia ja
-tulee toimeen kaikkialla; siveellis-uskonnollinen tunne ei koskaan
-kokonaan häviä, vaan auttaa ratkaisemaan hyvän ja pahan välillä.
-Älkäämme sentähden pitäkö opetusaineita tarkoituksena, vaan ennemmin
-keinoina järjen ja sydämen kehittämiseen; sellaisella ainoalla oikealla
-käsityksellä tulee meidän vastustaa noita moitteita, joiden tärkeyttä
-ei voi kieltää. Semmoiseen käsitykseen liittäytyy myös tuo kultainen
-vaatimattomuus, joka on ainoa terveellinen kouluillemme, tai oikeammin,
-se syntyy siitä välttämättömästi.
-
-
-
-
-Päiväkirjoista.
-
-
-On määrätty, että opettajien tulee pitää päiväkirjoja. Monet ovat sen
-tehneet ja jääneet semmoisiksi kuin he kerran olivat, syystä että
-enemmän pitivät silmällä muotoa kuin henkeä.
-
-Tietääkseni ei vielä kukaan opettaja ole tullut ajatelleeksi pitää
-päiväkirjaa oppilaistaan, johon hän merkitsisi heidän henkisen
-edistyksensä, heidän virheensä ja hyvät puolensa, käytetyt
-rangaistukset ja palkinnot, ja viimein kaikki, mitä hän saa tietää
-heidän myöhemmästä elämästään ja kohtalostaan. Kaikessa tapauksessa
-pitäisi semmoisen päiväkirjan tarjota paljon huvia, tehdä monta
-toivetta tyhjäksi ja saattaa monta ennenaikaista arvostelua häpeään.
-Siitä voisi tulla lisätieto käytännölliseen sielu-oppiin ja se tulisi
-sisältämään kokonaisen koulupiirin elämäkerrat sekä antaisi opettajalle
-selvimmän tiedon siitä, missä suhteessa koulu on ulkonaiseen elämään.
-
-Jotta päiväkirjalla yleensä tulisi olemaan arvoa, niin sen
-tunnollisella tarkkuudella ja puolueettomuudella tulee vastata kahteen
-kysymykseen:
-
-a) Minkälainen oli vaikutuksesi oppilaisiisi, ja
-
-b) Mitenkä oppilaasi vaikuttivat sinuun;
-
-tai: Mitä lapset oppivat sinulta, ja mitä sinä heiltä opit?
-
-Opettajille, jotka muuttavat paikasta toiseen, ovat tosin sellaiset
-päiväkirjat mahdottomat.
-
-
-
-
-Koulun vaikutus lasten elämään.
-
-
-Missä näkyy koulun vaikutus elämään? Tahdon määritellä tämän
-sisältörikkaan kysymyksen vielä tarkemmin ja kysyn ensin: missä näkyy
-koulun vaikutus lasten elämään?
-
-Opettajat eivät tarpeeksi tarkasta elämää koulun ulkopuolella. Moni
-ajattelee kouluhuoneen ovea sulkiessaan ainoastaan yönuttua ja piippua
-ja sanoo: "Olipa siinä vaivaa yhdeksi päiväksi!"
-
-Mutta jos huviksesi tai muuten lähdet kävelylle, niin suuntaa askeleesi
-sinne, johon koululapsesi iltasilla kokoontuvat leikkimään. Miksi
-kuulet niin harvoin, ehkä et milloinkaan, poikien ja tyttöjen laulavan
-jotakin hilpeää laulua, joka sopisi tilaisuuteen ja joka iloisella,
-viattomalla tavalla huventaisi iltaa? Ja jos he laulavat, eivätkö he
-laula lauluja, joita koulussa ei ole opetettu? -- Miksi he eivät
-tahdo laulaa juuri sinun laulujasi? Onko syy siihen, että itse
-laulunopetuksessasi on liian vähän eloa, vaikuttaakseen tosi-elämään?
-Onko lapsilla ehkä laulunsa vain kirjoissa, eikä päässä ja sydämissä ja
-osaavatko he ehkä laulaa ainoastaan nuoteista eivätkä ulkoa, kuten
-linnut metsässä? Anna lapsesi oppia jokainen laulettava laulu ulkoa;
-ainoastaan päästä ja sydämestä lähtenyt laulu kaikuu raikkaalta -- ja
-jos moniääninen laulu estäisi tuota ulkoalaulamista, niin tahtoisin,
-että ennemmin tyytyisit yksi-ääniseen lauluun.
-
-Ja kulkeissasi koululastesi ohi, etkö huomaa, mitä he tekevät ja
-toimittavat jouduttaakseen tuota hitaasti kuluvaa aikaa? Jonkun mieleen
-juolahtaa tyhmyys tai pahanteko ja heti seuraa koko lapsilauma
-esimerkkiä pelkästä ikävästä. Tuossa he lyövät sammakkoja kuoliaaksi
-tai kiusaavat kuoriaisia, tässä he ovat saaneet käsiinsä koiran, jota
-tahtovat saada tekemään temppujaan ja jota sentähden repivät sinne ja
-tänne. Etkö voisi näiden lasten elämään vaikuttaa sillä, että
-opettaisit heille siivoja huvittavia leikkejä, siten suunnataksesi
-heidän toimintahalunsa parempaan?
-
-Moniaat oppilaasi ovat paimenia ja paimentavat karjaa suuren osan
-kesää. Etkö voisi saada heitä siihen, että paitsi leipäpussia
-ottaisivat mukaansa jonkun lukukirjan? Eikö Isäin poikakin ollut
-paimen, ja mitä Raamattu kertoo hänestä? Opettajalla maalla on näissä
-suhteissa paljoa helpompi kuin kaupunki-opettajalla.
-
-Jotta joku asia todellisuudessa tulisi mahdottomaksi, ei tarvita muuta
-kuin että uskoo sen mahdottomuutta; -- mutta rakkaus voi tehdä ihmeitä,
-sillä se tekee vahvaksi.
-
-
-
-
-Kunnioitus koulua kohtaan.
-
-
-Usein kuultu valitus, että kansa ei kylliksi harrasta koulua ja vain
-vastenmielisesti tekee uhrauksia sen hyväksi, ei ensinkään ole tuulesta
-temmattu. Löytyy vieläkin paljon ihmisiä, jotka, jos vaan saisivat
-menetellä mielensä mukaan, tuskin viivyttelisivät koulunsa
-lakkauttamista, siten vapautuakseen laitoksesta, jota pitävät
-tarpeettomana verona ja rasituksena.
-
-Käsityöläisellä, joka opetuksen avulla on päässyt siksi pitkälle, että
-hän itse voi kirjoittaa laskunsa, kuittinsa, asioimiskirjeensä y.m.
-sekä pitää laskua tuloistaan ja menoistaan, on jo toisellaiset
-ajatukset koulusta. Talonpoika, joka kirjoitus- ja lukutaitonsa tähden
-tulee valituksi kunnanesimieheksi, ei hänkään voi halveksia koulua.
-Emme voi erehtyä sen pääsyyn suhteen, jonka tähden kansa ei kylliksi
-kunnioita kansakoulua, joskin tämä tieto ei ensinkään ole omiansa
-mielistelemään itserakkautta.
-
-Toimikaamme päättävällä vakavuudella, älyllä, innolla ja
-tarkoituksenmukaisella opetustavalla siihen suuntaan, että kansakoulu
-todellisesti hyödyttää kansaa ja kansan elämää sekä vastaa kansan
-tarvetta; silloin tulee myös kansan mielipide koulusta olemaan
-toisellainen. Mutta niinkauvan kuin löytyy kouluja, joista
-lapset lasketaan maailmalle ilman muita myötäjäisiä kuin vähän
-koneellista lukutaitoa, niinkauvan kuin löytyy opettajia, jotka
-kirjoitusopetuksessa tyytyvät jäljentämiseen, eivätkä vaadi ajatusten
-kirjallista lausumista, niinkauvan kuin laskeminen ei ole käytöllistä
-elämää varten ai'ottua laskemista, niinkauvan tullaan myös pitämään
-semmoisia kouluja tarpeettomina.
-
-Siinä me kaikki olemme yhtä mieltä, että sivistynyt kansa ei mitenkään
-voi halveksia koulua. No niin! Toimikoon koulu todellisuudessa terveen
-sivistyksen hyväksi, niin koulu varmaankaan ei tule olemaan kansan
-tunnustusta vailla.
-
-Mutta että kansan sivistyksen ja kansakoulun pyrintöjen ainoana
-päämääränä ei voi olla tottuminen järjelliseen lukemiseen,
-itsetietoiseen kirjoittamiseen ja laskemiseen, vaan että syvempi
-perustus on laskettava, ei vaadi mitään laveampaa esitystä? Viittaan
-Ephes. 4: 14-16, sillä siinä on sanottu enemmän kuin minkä yhdessä
-päivässä voi ajatella.
-
-
-
-
-Vieraantuminen opettajakutsumuksesta.
-
-
-Ei mikään ole helpompaa, mutta ei mikään vaarallisempaakaan, kuin
-vieraantuminen kutsumuksestaan. Jos vain saamme sen käsityksen, että
-asemaamme katsoen oikeastaan olemme liian hyviä, niin vieraantuminen on
-valmis. Opettajaakin lähenee kiusaaja käärmeen muodossa ja kuiskaa
-hänen korvaansa, että hän kyvyllään, tiedoillaan, kauniilla
-käsi-alallaan tai äänellään voisi päästä johonkin parempaan toimeen
-sekä että moni, jolla ei ole suurempia tietoja ja taitoja kuin
-hänelläkään, on korkeammissa viroissa ja arvoissa. Jos semmoinen ajatus
-kerran on tullut sydämeen, alussa hyvin hiljaa ja ainoastaan
-kiusallisina hetkinä, silloin se pian kasvaa ja juurtuu yhtä syvään
-kuin pahin rikkaruoho. Jos nyt opettajalla on tuttavia, jotka
-suojelevat tuota rikkaruohoa, sen sijaan että vakavilla sanoilla
-hävittäisivät sen, niin se kasvaa päivä päivältä ja valtaa koko sielun
-yölläkin. Silloin syntyy kauhea tila, että vihaa kutsumustaan, jota
-kuitenkin tulisi rakastaa, että kiroaa sitä hetkeä, jolloin päätti
-antautua opettajatoimeen, että vastenmielisesti astuu lapsijoukkoon ja
-inholla suorittaa tehtävänsä. Niin, tämä tila on kauhea, mutta vielä
-kauheampaa on, että moni vaalii sitä helmalapsenaan ja epäterveellisellä
-himolla hakee kaikkia, joka voi sitä enentää. Siihen tulee lisäksi,
-että jokainen "näytteleminen", joka pääasiallisesti on siinä, että ei
-antaudu jonkun toimen, mielipiteen tai ajansuunnan palvelukseen
-sydämestään, vaan ainoastaan pakosta, turmelee ruumiin terveyden, se
-kun hävittää ei ainoastaan siveellisen vaan myös ruumiillisen
-tasapainon. Näyttelijät harvoin elävät kauvan.
-
-Löytyykö semmoisesta tilasta mitään parannuskeinoa? Semmoinen löytyy,
-Jumalan kiitos, mutta vain yksi ainoa, ja sitä ei saa käyttää vain
-puoleksi, vaan täydellä alttiiksi antavaisuudella. Tämä keino on
-opettajatoimen uskollinen käsitys ja hoito. Tällä käsityksellä voitamme
-itsemme ja maailman ja löydämme tuon hiljaisen hilpeyden, tuon olemisen
-ja toimimisen virkistävän rauhan, jota eivät Egyptin lihapadat, eivätkä
-koko maailman valtakunnat loistoilleen voi hämmentää. Tällä
-käsityksellä väitän rohkeasti: Ei kukaan ole liian hyvä opettajaksi,
-mutta usein kyllä ovat ne, jotka pitävät itsiään paraimpina,
-liian huonoja siksi. Ellei minulla olisi semmoista käsitystä
-opettajakutsumuksesta, niin kyllä yhtyisin noihin pakanoiden sanoihin:
-"Qvem dii odere paedagogum fecere", se on: "Ketä jumalat vihaavat, sen
-he tekevät opettajaksi!"
-
-
-
-
-Koulun vaikutus.
-
-
-Göthe sanoo: Itse Pallaskaan (kreikkalaisten viisauden jumalatar) ei
-saa kunniaa kasvatustoimestaan; lopuksi ihmiset kuitenkin toimivat
-omalla tavallaan, ikään kuin eivät olisi saaneet mitään kasvatusta.
-
-Tuohan kuuluu joltakin, ja koulun vastustajat käyttävät
-samankaltaisia lauseita todistaakseen meille, että koulukasvatus
-sekä kokonaisuudessaan että yksityiskohdissa on haave sekä että vain
-herkkäuskoinen haaveilija voi toivoa siitä ihmisolojen parannusta.
-
-Maailman ja historian tarkastaminen todistaa kuitenkin, että ei mikään
-kelpo hengen synnyttämä ja innostuksen kehittämä, suuri kasvatusaate
-ole ollut vaikuttamatta ihmiskunnan olojen muodostamiseen, vaan
-päinvastoin aina on kuvastunut jokaisen vuosisadan mielenlaadussa,
-tavoissa ja te'oissa. Eikö kristinuskokin ole ja tule pysymään
-kasvatusoppina ja kasvatustoimena?
-
-Tässä tulee vain kysymykseen, että emme ota käsitteitä "koulu" ja
-"opettaja" liian ahtaassa ja ahdasmielisessä merkityksessä, emmekä pidä
-koulun tarkoituksena ainoastaan määrättyjen mielipiteiden ja
-periaatteiden levittämistä. Sen tulee myös opettaa ihmistä torjumaan
-luotaan turmiollisia, vaikka viehättäviäkin oppeja, ja varustaa hänet
-sillä siveellisellä voimalla, jota tarvitaan käärmeen pään rikki
-polkemiseen, käärmeen, joka vieläkin sanoo: "Te tulette Jumalan
-kaltaisiksi!"
-
-
-
-
-Erilaisuus köyhien ja rikkaiden lasten kasvatuksessa.
-
-
-Jos on totta, että kasvatuksen ei tulee pitää silmällä ainoastaan
-ihmisen yksilöllistä oikeutta, vaan myös hänen suhdettaan koko
-ihmiskuntaan, niin kasvattajan päätehtäviä on kasvattinsa totuttaminen
-itsensä kieltämiseen, sillä ilman sitä on koko yhteiselämä valhetta.
-Kansan lapset eriävät tässä suhteessa peräti varakkaiden, rikkaiden ja
-ylhäisten lapsista. Sillä välin kun kansan lapsi jo aikaisin saa tottua
-itsensä kieltämiseen, koska vanhempain olot pakottavat siihen sekä jo
-aikaisin heikoilla voimillaan perheessä palvelemaan ja ansaitsemaan,
-elää ylhäisemmän säädyn lapsi täydessä vakuutuksessa erikoisasemastaan
-ja sinä keskipisteenä, jota monet auttajat ympäröivät. Häneltä ei
-vaadita muuta, kuin että hän kehittyy vapaasti ja huvittelee;
-kaikellaiset leikkikalut koristavat iloista lastenkamaria; ei kukaan
-pyydä, melkein kaikki vain antavat, ja lyhyitä opetustunteja seuraa
-lepo, huvitukset ja miellyttävä vaihtelu.
-
-Tarvitseeko, näin ollen, vielä selittää, että siinä, missä itsensä
-kieltäminen ja sen ohessa velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan voittaa
-yksilön oikeuden, terveellinen tasapaino tulee häirityksi yhtäpaljon,
-kuin siinä, missä yksilö voimallisemmin astuu esiin ja vain pyytää,
-antamatta mitään takaisin?
-
-Mitä tässä vaaditaan koululta? Ei muuta, kuin että se niin paljon kuin
-mahdollista palauttaa tasapainon. Antakoon koulu köyhän lapsen, jonka
-tulee elää muiden hyväksi, huoneissaan saavuttaa itsetietoisuutta ja
-opettakoon häntä kunnioittamaan omaa itseään, jotta hänen yksilönsä ei
-katoaisi ja jotta hänen sielunsa kehittyisi vapaaseen itsenäisyyteen.
-Vakavasti osoittaen järjestyksen noudattamisen olevan pyhän, Jumalan
-määräämän velvollisuuden, johtakoon koulu suhteellaan Jumalaan ja
-kristinuskon laajalle ulottuvan rakkauden kautta lasta ilolla ja
-kiitollisuudella tuntemaan persoonallisen oikeutensa ja ihmisarvonsa.
-Sen sijaan koulu velvoittakoon rikkaan ja ylhäisen lapsen kurilla ja
-johdonmukaisuudella siihen, johon kodilla harvemmin on tilaisuutta s.o.
-kuuliaisuuteen, itsensä kieltämiseen ja avuliaisuuteen, sanalla sanoen,
-tietoisuuteen ihmiskunnan elimistön elämästä.
-
-Jos olisi minulla tarjona kaksi opettajaa, toinen ankara,
-kiivasluontoinen kuten Pietari, toinen lempeä kuten Johannes, niin
-lähettäisin Pietarin rikkaille ja Johanneksen antaisin köyhille.
-
-Ylläsanotun käytöllinen toimeenpano opetuksessa ja kasvatuksessa on
-vaikeaa, ja vielä vaikeampaa on siinä suhteessa antaa määrättyä
-ohjetta. Mutta jo silläkin on paljon voitettu, jos opettajana johdattaa
-mieleensä nämä asiat; tilaisuus ja luonnollinen tunne tekevät kyllä
-tehtävänsä, jos vaan sydän on oikealla paikalla. Tässäkin toteutuu
-runolijan sanat: "Ellette sitä tunne, niin ette koskaan sitä
-ponnistamalla saavuta!"
-
-
-
-
-Alakuloisuuden hetket.
-
-
-Kuten joka taiteilijalla on hetkiä, jolloin hänen tuottava voimansa
-lepää; kuten ylipäänsä kaikki ihmiset ovat ruumiillisen ja sen ohessa
-henkisenkin elämän vaihtelujen alaiset, niin opettajakaan ei aina ole
-sama voimaansa ja työhaluunsa katsoen. Ruumiin ja hengen häiriöitä
-esiintyy hänessäkin, ja paraimmalla ja jaloimmalla on hetkiä, jotka
-synkistävät hänen sieluaan ja tekevät kutsumuksen hänelle raskaaksi
-taakaksi. Muiden silloin hiljaisessa yksinäisyydessä tai enemmän
-koneellisissa toimissa levollisesti odottaen tuon pahan hengen
-poistumista, täytyy opettajan määrätyillä tunneilla esiintyä
-oppilasparvensa edessä ja olla heille kehottajana, esikuvana sekä
-ystävällisenä ja vakavana isänä. Kaikkien pahojen vaikutuksien
-vastustaminen sekä raskaan päivätyön suorittaminen niin, että
-perästäpäin voi ajatella sitä ilman tyytymättömyyttä, on sangen
-vaikeata ja se edellyttää erittäin paljon itsensä kieltämistä.
-
-Hyvä on, jos opettaja semmoisina päivinä vielä tavallista hartaammalla
-katseella ylöspäin, astuu lastensa piiriin, ja jos hän alottaa työnsä
-sillä vakaisella ajatuksella, että tänäänkin Jumala korkeimpana
-tarkastajana kuulee hänen sanojaan ja tutkii hänen tekojaan. Sitäpaitsi
-tulee hänen muistaa, että alakuloisuuden synkkä henki kuvaa kaikki
-synkäksi, mielellään suurentaa pienokaisten virheet ja pian vainuu
-ilkeyttä ja vilppiä siinä, missä vain on lapsellista vilkkautta tai
-nuoruuden kevytmielisyyttä. Tätä muistaessaan tulee opettajan
-helpommaksi tehdä ja täyttää se luja päätös, että hän ei tänään määrää
-mitään suurempaa rangaistusta, sillä tapaa välttääkseen katkeria
-pikastumisia.
-
-Monella opettajalla ei ole semmoista lujuutta. Löytyy kylliksi kouluja,
-joissa lapset aamulla arasti ja tarkkaan tutkivat opettajansa kasvoja
-ja lähenevät toisiaan sekä kuiskaavat hiljaa toisilleen, että tänään
-näkyy ukkosenpilviä, jotka eivät mene salamoimatta ohi.
-
-Olisi hyvä, jos opettaja käyttäisi semmoisia onnettoman
-synkkämielisyyden päiviä ja tunteja, enemmän kuin muita, hiljaiseen
-työskentelyyn ja antaisi oppilaille tilaisuutta sopivien tehtävien
-suorittamisella näyttää saavutettuja tietojansa. Elävä sana ei oikein
-semmoisina aikoina tahdo lähteä kieleltä, lauseilta puuttuu selvyyttä
-ja sen ohessa myös iloista varmuutta siitä, että niitä ymmärretään.
-Sentähden on harjoitus ennemmin paikallaan.
-
-Jos opettajalla koskaan on syytä etsiä vikaa itsessään eikä
-oppilaissaan, niin hänellä on syytä siihen henkisen alakuloisuuden
-päivinä. Ja niihin lahjoihin, joita opettajan joka päivä tulee rukoilla
-Jumalalta, eivät suinkaan terveys ja hilpeä mieli ole viimeiset.
-
-
-
-
-Opettajasäädyn kunnioittamisesta.
-
-
-Ei mikään järjellinen, tosisivistynyt ihminen voi kieltää täydellistä
-kunnioitustaan opettajakutsumusta ja kansakouluopettajan säätyä
-kohtaan, eikä epäillä tämän säädyn yhdenvertaisuutta muiden kanssa.
-
-Vaan jos nuorukainen tällä perusteella toivoisi tulevansa
-persoonallisten kunnianosotusten esineeksi, niin se olisi enemmän kuin
-mieletöntä. Siitä, että koko sääty ja toimi nauttii kunnioitusta, ei
-saa päättää, että jokainen yksityinen heti tulee osalliseksi tuosta
-kunnioituksesta. Ei sääty eikä kutsumus tee yksilöä kunnioitusta
-ansaitsevaksi, vaan se tapa, jolla täyttää kutsumuksensa, ja sentähden
-se, joka vasta on alottanut toimensa, ei voi vaatia, että häntä
-kohdellaan erityisellä kunnioituksella, sillä silloin pidettäisiin alku
-täyttämisen veroisena. Kunnioitus, vielä enemmän kuin rakkaus, on ensin
-ansaittava.
-
-Huomatkoot tämän ne nuoret opettajat, jotka ryhtyvät ammattiinsa ylen
-suurilla toiveilla ja vaatimuksilla, sitä enemmän, koska usein ovat
-kuulleet virkansa olevan vaikean ja tärkeän ja sentähden heti ovat
-valmiit pitämään itsiäänkin sangen tärkeinä henkilöinä, joita ei voida
-kohdella kyllin kunnioitettavasti. Semmoisille nuorille miehille täytyy
-huutaa Franklinin sanat: "Kumartakaa, kumartakaa"; mutta moni on
-noudattamatta noita hyvää tarkoittavia sanoja ja antaa ennemmin elämän
-kovien kohtausten opettaa itseään. Maailmalla on suuri halu semmoiseen
-opettamiseen; mutta se on hyvinkin tyly opettaja, jonka siveelliset
-opetukset usein tulevat liian myöhään ja joka ei voi saada tehtyä
-tekemättömäksi.
-
-
-
-
-Opettajain ominaisuuksista.
-
-
-Ranskalainen historioitsija ja sielutieteilijä Guizot sanoo
-kansakouluopettajasta: "Hän on mies, jonka tulee tietää enemmän kuin
-sen, minkä hän opettaa, opettaakseen sitä taidolla ja älyllä; joka elää
-alhaisessa toimintapiirissä, mutta jolla kuitenkin tulee olla ylevä
-sielu, säilyttääkseen sitä mielenlaadun ja käytöksen arvoa, jota ilman
-hän ei koskaan tule saamaan perheiden kunnioitusta ja luottamusta;
-jonka luonteessa on yhdistettynä lempeys ja lujuus, sillä hän on
-alhaisemmalla yhteiskunnan asteella kuin moni muu, mutta ei kuitenkaan
-saa alentua kenenkään palvelijaksi; jolle omat oikeudet eivät ole
-tuntemattomat, mutta jonka kuitenkin tulee enemmän ajatella
-velvollisuuksiaan; joka ennen kaikkea ei saa pyrkiä pois säädystään; on
-tyytyväinen asemaansa, koska hän siinä vaikuttaa hyvää; joka on
-päättänyt elää ja kuolla alempien koulujen palveluksessa, joka on
-hänelle Jumalan ja ihmisen palvelus."
-
-
-
-
-Opetettavan valmistamisesta.
-
-
-Löytyy vieläkin opettajia, jotka ryhtyvät päivätyöhönsä ilman riittävää
-valmistusta ja opettavat onnen nojalla, ikäänkuin heidän työnsä olisi
-vain koneellista ammattia. Ja kuitenkin täytyy myöntää, ettei mitään
-suunnitelmanmukaista, täydellistä, havaannollista menestyvää opetusta
-voi löytyä ilman huolellista ja tarkkaa valmistamista. Siihen, että
-valmistus usein laiminlyödään, on syynä osaksi haluttomuus ja totisen
-rakkauden puute kutsumukseen, osaksi monen opettajan ylen suuri
-itseensä luottamus. Viimemainittua täynnä arvelevat he oppineensa
-kylliksi seminaarissa tai edellisessä virkatoimessaan, voidakseen astua
-lasten eteen valmistuksetta, ja luulevat oikean menettelyn tulevan
-itsestään oikeaan aikaan.
-
-Opetuksen valmistamisella on kuitenkin kaksinainen tarkoitus,, sillä
-siinä tulee ensinkin kysymykseen, mitä on opetettava, s.o. itse
-ainemäärä, toiseksi myös, kuinka on opetettava eli opetustapa.
-Opettajan tulee siis ennen joka opetustuntia tehdä itselleen kysymys,
-onko se opetusaine, jonka hän aikoo esittää lasten käsitettäväksi ja
-tiettäväksi, hänelle itselleen joka suhteessa selvillä sekä vastaako
-tämä ainemäärä koulun tarkoitusta ja onko se omansa kehittämään elämää
-varten ja siis esittämistä ansaitseva. Ei kukaan voi antaa, mitä
-hänellä ei itsellään ole; monet opettajat luulevat itsellään olevan
-paljon, jos he vaikka kuinka pintapuolisesti ovat vilkaisseet johonkin
-opetusohjeesen, ja he luottavat siihen, ajattelematta, että käveleminen
-kainalosauvalla kuitenkin aina on ontumista, eikä koskaan tule
-näyttämään vapaalta, omatakeiselta käymiseltä.
-
-Mutta jos valmistaminen jo aineen suhteen on erittäin tärkeä ja sen
-kautta saavutettu varmuus ja selvyys ovat välttämättömät opetuksen
-menestymiselle, niin se on vielä tärkeämpi opetustapaan katsoen. Tässä
-tulee opettajan itselleen antaa tarkat vastaukset seuraaviin
-kysymyksiin:
-
-1) Missä suhteessa on se, jota tänään ja juuri tänä tuntina ai'ot
-opettaa, edelliseen ja seuraavaan? Täydentävätkö ja perustavatko ne
-toisiaan, ja onko nyt opetettavan suhde edelliseen ei ainoastaan
-itsellesi, vaan myös oppilaillesi selvä?
-
-2) Millä sanoilla, esimerkeillä, vertauksilla ja
-havaantovälikappaleilla on seuraavan tunnin ainemäärä saatava selväksi
-kaikille lapsille, itse heikoimmillekin?
-
-3) Mitkä harjoitukset ovat tarpeen opetetun varmentamiseksi ja lapsen
-voiman vahvistamiseksi, ja mikä käytöllinen merkitys sillä on
-todellisessa elämässä?
-
-Nämä kysymykset, joiden tärkeys on silmäänpistävä, todistavat kylliksi,
-kuinka väärä ja rangaistava noiden opettajien itseensä tyytyväisyys tai
-haluttomuus on, jotka heittävät sikseen valmistamisen tai luulevat
-kynien teroittamisella ja viivojen vetämisellä tehneensä kylliksi. --
-Olen tuntenut kelvollisia koulumiehiä, jotka useimmiten ovat
-valmistaneet tuntejaan kirjallisesti. Tämä on hyvin kiitosta
-ansaitsevaa ja tuottaa ahkeralle opettajalle hyötyä, joka ulottuu
-kauvas opetustunnin toiselle puolen. Vasta semmoisella menettelyllä
-tulee opettaja todellisesti täysi-ikäiseksi ja oppii pitämään itseään
-ja työtään arvossa.
-
-
-
-
-Kasvatusopillisista keskusteluista.
-
-
-Göthe huomauttaa elämäkerrassaan, että Strassburgissa useimmat hänen
-ruokatovereistaan olivat lääketieteilijöitä, ja lisää, että ne, kuten
-tunnettu, ovat ainoat ylioppilaat, joilla on tapana opetustuntiensa
-ulkopuolella innolla keskustella tieteestään. Hän pitää tätä
-luonnollisena. "Heidän tutkimuksensa esineet", sanoo hän, "ovat
-nimittäin monimutkaisimmat ja samalla yksinkertaisimmat, aistillisimmat
-ja samalla korkeimmat. Lääketiede kysyy koko ihmistä, koska se askaroi
-koko ihmisen kanssa. Kaikki, mitä siinä oppii, viittaa tärkeään, tosin
-vaaralliseen, mutta kuitenkin monessa suhteessa tuottavaan käytäntöön,
-on itsessään ja muiden suhteen mieltä kiinnittävä."
-
-Tämän tahtoisin sovittaa opettajiinkin. Tuleehan niidenkin olla
-kasvatusopillisia laakereita, joiden ei ainoastaan tule parantaa
-kasvattiensa virheitä ja heikkouksia, vaan myös pitää voimassa heidän
-henkistä terveyttään ja raittiuttaan. Opetustoimikin, itsessään
-yksinkertainen, on oppilaiden sukuun, ikään ja kykyihin katsoen
-monimutkainen, ja tuskin tarvitsee huomauttaa, että se samalla
-on tärkeä, usein lapsen koko tulevaisuutta määräävä asia. --
-Sentähden tulee opettajienkin mielellään ja usein keskenään puhua
-kutsumuksestaan, ja että niin todellakin on kelvollisten koulumiesten
-tapana, sen todistavat monet kokoukset. Ne opettajat taas, jotka eivät
-mielellään ja usein keskustele keskenään opettajatoimesta, ovat
-opettajien joukossa, mitä puoskarit ovat lääkärein.
-
-Lääketieteellä ja kasvatusopilla on muuten sekin yhteistä, että
-jokainen luulee ymmärtävänsä niitä, ja kuten joka täti moittii
-opettajaa ja joka isä puhuu tarkoituksenmukaisimmasta opetustavasta,
-niin tietää myös jokainen lääkkeen mihinkä tautiin hyvänsä.
-
-Mutta se on vaan kunniaksi kummallekin tieteelle; sillä ainoastaan
-siinä, joka yleisemmin huvittaa, tahtoo myös jokainen näyttää
-tietojaan. Onkohan politiikan suhteen asianlaita toisin?
-
-
-
-
-Mitä kansakouluilta toivotaan?
-
-
-On tosi asia, että epäkäytöllisiä haaveilijoita on löytynyt ja vieläkin
-löytyy, jotka odottavat liian paljon kansakoululta ja syyttä toivovat
-siitä yksistään siveellisten olojemme uudestaan muodostumista. Mutta
-yhtä totta on, että löytyy vielä enemmän ihmisiä, jotka eivät luule
-kansakoulun vaikuttavan mitään ja yleensä tahtovat hyvin vähän siitä
-tietää. Ei kumpikaan liiallisuus kelpaa; mutta kuitenkin vain
-jälkimmäinen on ehdottomasti vahingollinen ja suorastaan onnettomuus.
-Missä hengellinen ja maallinen esivalta todellisuudessa ja
-yksimielisesti ottavat kansakoulut huostaansa laitoksina, joista
-maailman terveys riippuu, siellä niillä on suuri merkitys kansan
-menestymisessä. Mutta missä kunnat ja esivalta pitävät niitä
-rasittavina edistyvän ajanhengen hedelminä, siinä ei meidän tule
-kummastella, jos opettajat ja opetuslaitokset ja niiden kanssa
-kansansivistys eivät vastaa toiveita.
-
-Koulu ei sitäpaitsi suinkaan ole mikään ajanhengen hedelmä, vaan tuon
-sinapinsiemenen tuote, joka on kasvanut mahtavaksi puuksi, jonka
-suojassa taivaan linnut, mutta myös kansan köyhät asuvat ja iloitsevat
-sen varjosta.
-
-
-
-
-Vanhempain korkeat ajatukset lapsistaan.
-
-
-Joka tarkastaa varsinkin ylhäisempien kansankerrosten perheitä, ei voi
-kieltää, että monet vanhemmat pitävät lapsiaan todellisina epäjumaloina
-ja niissä jumaloivat itsiään. Juuri sentähden löytyy niin paljon
-sydämettömiä, itsekkäitä, tyytymättömiä ihmisiä, joilta, vaikka heillä
-on kohtuuttomat mielihalut, kuitenkin puuttuu luonteen voimaa, ja jotka
-muilta toivovat saavansa, mitä siveellisen heikkoutensa tähden itse
-eivät kykene saavuttamaan. Vanhemmat, olkootpa vaikka ruhtinaita, eivät
-voi huonommin pitää huolta lastensa tulevaisuudesta, kuin tuommoisella
-epäjumalisella rakkaudella, joka asettaa nuorison veltostuttaville
-höyhenpatjoille, valmistaakseen heille ehkä vanhemmalla ijällä
-olkivuoteen. Sillä harvoin tulee lasten kohtalo samallaiseksi kuin
-vanhempain; päinvastoin tarttuu elämä velttoon ihmiseen kovalla
-kouralla, eikä suo hänelle mitään taistelutta ja ponnistuksetta.
-
-Vakava, ankara kasvatus on siunaus koko elinajaksi, sillä se
-jäljittelee ihmiskunnan kasvatusjuoksua, jossa Sinain korpi ja
-ukkosilma sekä vieraan kansan rautainen sorto kävi ihmisenpojan lempeän
-ikeen edellä. Se opettaa meille, että emme saa toivoa ja odottaa
-liikoja, antaa voimaa kunnioittamaan kanssaihmisiä ja rohkeutta itse
-tekemään työtä. Vakava kasvatus ei tee elämää kukkatarhan, vaan vahvan
-vuoren ja alppiasukkaan terveen, voimakkaan mielen luontoiseksi, jota
-vastoin veltto, hemmotteleva kasvatus vie tasangolle, missä heikommat,
-voimattomat heimokunnat asuvat.
-
-Tositerveellisen ankaruuden tulee liittyä tuohon puhtauteen, joka
-kaikessa esiintyy tahrattomana esikuvana, sen täytyy olla yhdistetty
-siihen rakkauteen, joka keventää vaikeudet ja joka lempeänä lähteenä
-kumpuaa jyrkästä kalliosta, sen täytyy lopuksi liittäytyä tuohon
-siveelliseen voimaan, joka ilolla uhraa itsensä rakkaimpansa edestä.
-
-Ainoastaan semmoisesta ankaruudesta puhkeaa uskollisuuden ja hurskauden
-lakastumaton kukka, joka, kuten Jerichon ruusu, ei pelkää myrskyä eikä
-erämaan hiekkaa. Ei se kuulu ainoastaan kotiin, se kuuluu myös kouluun
-ja siihen sitäkin enemmän, koska sitä nykyaikaan ensinmainituissa
-löytyy yhä harvemmin.
-
-Isät ja äidit! Oppikaa ennen kaikkea tuntemaan lapsenne ja älkää
-pettykö heidän kykynsä ja hyveittensä suhteen! Joka ihmisellä on oma
-omituinen leimansa, oma Jumalan antama määränsä ruumiin- ja
-sielunvoimia. Kuten hedelmäpuun siemenestä taas syntyy hedelmäpuu, eikä
-viiniköynnös, niin myös joka ihminen toimii hänelle annetun kyvyn
-mukaan ja muodostuu siksi, johon hänellä on taipumusta. Kaikki emme voi
-osata kaikkea.
-
-Ei kenenkään tule ajatella tätä enemmän kuin vanhempain. Semmoisina,
-kuin Jumala antoi meille pienokaisemme, tulee meidän rakastaa heitä;
-mutta tiedämmehän, että vanhempain rakkaus helposti pettyy. He näkevät
-lapsissaan mielellään kaikki hyvät avut yhdistettyinä ja vastaisen
-suuruuden alun ja he kaunistavat lemmikkinsä arveluttavimmatkin
-virheet. He kutsuvat valhetta viisaudeksi, itsepäisyyttä lujaksi
-luonteenvoimaksi, laiskuutta neroksi, hävyttömyyttä lapsellisuudeksi,
-meluavaa käytöstä sukkeluudeksi j.n.e.
-
-Semmoisella sokealla rakkaudella, joka vikoja varten käyttää
-pienentäviä, mutta hyviä puolia varten suurentavia laseja, on surkeat
-seuraukset. Siitä juuri nuo niin usein nurinpäiset elämänuran valinnat
-syntyvät, jotka kahlehtivat tosineron ja koittavat varustaa hyvin
-jokapäiväisen hengen siivillä; se on, joka vihamielisimmin asettuu
-koulua vastaan, väärin käsittää opettajan toimia ja rangaistuksia ja
-jättää hänen varoituksensa varteen ottamatta. Tämä pienokaisten hyviä
-puolia liiallisesti ihaileva rakkaus myös synnyttää kiittämättömyyttä,
-koska se puolustelee laiskuutta, kaunistaa pahaa tapaa ja
-uppiniskaisuutta, lukee onnellisen edistymisen lapsen ansioksi, mutta
-puutteellisuudet tiedoissa kokonaan koulun viaksi. Tämä väärä rakkaus
-selittää, minkätähden juuri köyhän lapsi usein tuottaa kasvattajalle
-enemmän iloa, kuin ylhäisten ja rikkaiden.
-
-Ja eikö tuo sokea rakkaus usein pakota lapsia kaikellaiseen, johon
-heillä ei ole luontaista kykyä eikä taipumusta! Tytön täytyy piirustaa
-ja maalata, pojan soittaa pianoa tai viulua, vaikkei kummallakaan ole
-siihen taipumusta; mutta heidän täytyy oppia sitä, koska se kuuluu
-hyvään tapaan ja säädynmukaiseen kasvatukseen. Siten tuhlataan rahaa ja
-riistetään nuorisolta ne joutohetket, joita verrattoman paremmin voisi
-käyttää virkistykseen.
-
-
-
-
-Vanhempain huolenpito lastensa henkisestä terveydestä, verrattuna
-ruumiilliseen hoitoon.
-
-
-Jospa vaan vanhemmat, erittäinkin nuo hellät äidit, nuorison henkisen
-kasvatuksen suhteen olisivat puoleksikaan niin huolelliset ja
-varovaiset kuin kaikessa, joka koskee ruumiin hyvinvointia. Kuinka
-tuskallisen huolellisesti useinkin valitaan ja mitataan terveenkin
-lapsen ruokaa, mutta sen sijaan sallitaan leikkikaluja ylellisesti ja
-sen kautta vaikutetaan, että lapsi vastaisuudessa ei koskaan voi saada
-niitä kylliksi; kuinka huolellisesti lemmikkiä suojellaan vedolta ja
-liialta lämpenemiseltä, vaikka ollaan hyvinkin huolettomat hänen
-seurakumppaniensa valinnassa, jos he vaan muuten ovat tasa-arvoisia. Ja
-kun sitten ilmestyy taudin oireita! Jos pienokainen valittaa päänkipua
-tai vatsanväänteitä, kuinka silloin huolissaan kiiruhdetaan lääkäriä
-hakemaan ja kuinka odotetaan hänen tuloaan! Harvoin, hyvin harvoin sen
-sijaan tulee kysymykseen neuvotella opettajan kanssa henkisistä
-vi'oista ja heikkouksista ja yhdessä hänen kanssaan tehdä jonkinlainen
-parannussuunnitelma. Ja tarkastakaa vain sairaan lapsen äitiä, kuinka
-hän lääkärille suurentaa jokaisen taudinilmauksen, liioittelee
-lemmikkinsä joka kivun ja huokauksen, jotta tohtori kirjoittaisi oikein
-paljon rohtoja ja oikein pian ryhtyisi taisteluun tautia vastaan. Ihan
-toisellainen on tosiaan äidin menettely, kun hän jättää lapsensa
-opettajan huostaan ja vastenmielisesti tekee selkoa pienokaisen
-syntiluettelosta. -- Tosin poika ei ole erittäin huolellinen eikä
-ahkera, mutta hän onkin vielä niin nuori eikä häntä saa liiaksi
-rasittaa; hän myöntää että lapsi usein on tottelematon ja itsepäinen,
-vaan hän tietää, että sillä aina sen jälkeen on paha olla; hänen täytyy
-tunnustaa, että hänen pieni tyttärensä on hyvin meluava ja nenäkäs,
-mutta hän on myös vakuutettu siitä, että se ei sillä tarkoita mitään
-pahaa; tosi on myös, että poika usein on valehdellut ja näyttänyt
-riitaista luonnetta, mutta hän valehtelee vain pelosta ja häpeästä ja
-hänellä on liiaksi kunniantuntoa, liiaksi ärtyisyyttä; ja niin
-luetteleminen jatkuu siksi, kunnes laskun tulos tekee syytetyn pieneksi
-puolijumalaksi. Jos muuten joku äiti olisikin siksi uljas, että lapsen
-läsnäollessa pyytäisi opettajaa pitämään sitä ankarassa kurissa eikä
-säästämään vitsaa, niin opettaja toivottavasti kyllä tietää, mitä hänen
-tulee ajatella siitä ja mikä arvo hänen tulee antaa semmoiselle
-puheelle.
-
-
-
-
-Vanhempain vieraantuminen lapsistaan.
-
-
-Köyhä, jolla ei aina ole ruokaa edes seuraavaksi päiväksi ja jonka
-leipämurheet estävät vapaasti kehittymästä, valittaa usein enemmän
-kotieläimen menettämistä kuin lapsensa kuolemaa, ja sulkiessaan arkun,
-johon tuo pieni olento on laskettu ijankaikkiseen lepoon, sanoo hän
-levollisesti: "Hänen on hyvä olla, hänestä on tullut enkeli!" -- Lapsen
-kuolema vapauttaa hänet surusta, kotieläimen kuolema tuottaa hänelle
-surua.
-
-Mutta ne, jotka elävät yhteiskunnan päivänpaisteisilla kukkuloilla ja
-joita ainoastaan onnettomuuden kovimmat hätähuudot ovat saavuttaneet,
-ihmettelevät sitä tyyneyttä, jolla tuo köyhä sulkee arkun, ja näkevät
-siinä raakuutta, typeryyttä ja taivas tiesi mitä kaikkea. He kääntävät
-hurskaalla, tunteikkaalla kauhulla selkänsä tuolle kurjalle ja
-ajattelevat mielihyvällä sitä juopaa, joka on heidän ja noiden toisten
-välillä.
-
-Mutta köyhän tyyneydellä kärsiessä lapsensa kuoleman, koska häneltä sen
-kautta on otettu raskas kuorma ja elämänsuru, jonka taivas nyt on
-ottanut kantaakseen, voivat rikkaat ja ylhäiset usein pitää lapsensa
-kaukana itsestään, vain saadakseen häiritsemättä hoitaa mukavuuttaan ja
-huvituksiaan. Tosin heitä surettaisi lastensa kuolema, sitäkin enemmän,
-syystä että heiltä puuttuu köyhien hurskas usko; mutta erillään
-oleminen lapsistaan on heille mukavaa ja enentää heidän itsekästä
-elämännautintoaan. Köyhän hiljaisella nöyryydellä kantaessa lapsensa
-kuolemaa, tappavat nämä itsekkäät rikkaat lapsensa, tosin ei
-ruumiillisesti, mutta kuitenkin henkisesti jättämällä heidät
-pahentaviin kasvatuslaitoksiin tai palkollisten hoitoon. Köyhän
-lohduttaessa itseään sillä, että hänen lapsensa on päässyt enkelien
-seuraan, lohduttavat nämä kylmät sydämet itseään sillä, että he
-lapselleen ovat hankkineet palkattuja hoitajia.
-
-Kumpiko on parempi ja kuka heittää ensimmäisen kiven? Onkohan tuo
-äiti, joka vain kerran päivässä näkee lastansa ja tyynesti etsii
-huvituksia, koska hän luulee lapsensa olevan hyvässä huostassa, jonka
-muka täytyy olla sitä paremman kuta kalliimpi se on? Onkohan tuo isä,
-jonka sielu täyttyy mielipahalla, jos hänen täytyy olla vain yksikin
-ilta viikossa perheensä seurassa? Onko erotus niin suuri kuoleman
-tuottaman eron ja sen eron välillä, jonka itsekkäisyys ja huvittamisen
-halu saa aikaan? Ja kumpiko erottaminen enemmän erottaa sydämet?
-
-
-
-
-Kateus ihmisten perisyntinä.
-
-
-Pyhä Augustinus sanoo tunnustuksissaan: "Muistan nähneeni pojan, joka,
-vaikka hän ei vielä osannut puhua, kalpeni kateudesta, nähdessään
-toisen lapsen imettäjänsä rinnalla". Samaten kuin paratiisin käärme,
-kateutta täynnä, myrkytti ensimmäisen ihmisparin onnen ja sen kautta
-jätti sille ja sen jälkeläisille myötäjäiset, jotka saattoivat Kainin
-tappamaan veljensä, niin on vielä tänäänkin kateus, ollen
-itsekkäisyyden ilmaus, ihmiskunnan perisynti, jonka seurassa salaviha,
-pahanilkinen nauru ja teeskentelevät sanat kulkevat. Se on lastenkin
-perisynti, joka lisääntyy kuin myrkyllinen kasvi ja pian tukehuttaa
-kaikki myötätuntoisuuden ja hyväntahtoisuuden jalot tunteet, jos ei
-siltä ajoissa revitä pois juuria. Tämä voi tapahtua ainoastaan aikaisin
-totuttamalla nuoriso itsensä kieltämiseen ja uhraavaisuuteen sekä
-toimimaan muiden hyväksi ja opettamalla sitä, hyvää nauttiessaan,
-muistamaan niitä, jotka ovat köyhemmät ja avuttomammat. Se tapahtuu
-vielä siten, että köyhää, jonka kateus voi tulla vaarallisimmaksi,
-johdetaan lujaan uskoon ijankaikkiseen maailmanjärjestykseen ja pyhään
-rakkauteen Jumalaan ja uskontoon sekä etsimään onneansa siinä, joka on
-sanonut, että köyhä helpommin pääsee taivaanvaltakuntaan kuin rikas.
-
-Sentähden varmaankaan ne vanhemmat eivät tiedä, mitä tekevät, jotka
-lapsiensa kuullen tekevät toisten onnen moitteen esineeksi ja
-katkerissa sanoissa etsivät korvausta siitä, että heidän osakseen ei
-ole tullut sama onni.
-
-Perheessä, jossa eletään tämän maailman elämää ja etsitään sen
-nautintoja, jossa ei koskaan päivän puuhissa ja toimissa ikävöidä
-ijankaikkisen rauhan asuntoihin, siinä on myös kateus kotonaan.
-
-
-
-
-Äidin kyynelten vaikutus.
-
-
-Äidit useimmiten eivät lastensa hairahtaessa säästä pitkiä ja
-pitkäveteisiä saarnoja, vaan heidän siveellisissä luennoissaan
-ilmaantuu enemmän loukattu ja suuttunut persoonallisuus, kuin niissä
-kuulee äidin sydämen todella surevan lapsensa vieraantumista Jumalasta.
-Semmoiset äidit eivät hae voimaa, intoa ja sitä mielialaa, joka on
-välttämätön kasvattamiseen, parantamiseen ja neuvomiseen, ylhäältä,
-vaan ihmisten mielipiteistä ja niistä maallisista ahdingoista, johon
-lapsen hairahdukset ovat syypäät. Paljoa parempi olisi, jos äidit
-enemmän puhuisivat Jumalalle lapsistaan ja hiljaisessa, mutta hartaassa
-rukouksessa pyytäisivät häneltä sitä voimaa ja apua, jota kasvatuksessa
-tarvitaan. Parempi olisi myös, jos äänetön, mutta kuitenkin ilmeinen,
-kauvan kestävä suru näyttäisi lapselle, kuinka kipeästi hänen vikansa
-on koskenut äidin sydämeen, varsinkin sentähden, että vieraantuminen
-äidin sydämestä samalla on vieraantuminen Jumalasta. Mutta
-uskonnollista tunnetta ja sen yhteydessä virkistävää taivaankastetta
-puuttuu meiltä liian usein, syystä että äidit eivät ole muistaneet
-laskea tuota tunnetta totisena elämänsiemenenä jo lapsen kehtoon.
-
-Pyhä Augustinus eli nuoruudessaan synneissä ja paheissa, ja hänen
-irstas elämänsä ja sisällinen epäsointuisuutensa olivat niin suuret,
-että parannus näytti miltei mahdottomalta. Hänen hurskas äitinsä,
-Monika, oli kovassa tuskassa kadotetun poikansa tähden sekä rukoili
-Jumalaa alinomaa, ja hänen murheensa ja kyyneleensä olivat lapsen
-sydämelle alituisena nuhtelevana kehoituksena. Ja erään hurskaan
-piispan sanat: "Mene kotiisi, se on mahdotonta, että poika, joka on
-maksanut niin paljon kyyneleitä, joutuisi kadotukseen" toteutuivat
-loistavalla tavalla.
-
-Niin, meidänkin äitimme itkevät usein katkeria kyyneleitä lapsensa
-syntien tähden; mutta nämä kyyneleet juoksevat liian myöhään, niiden
-pisarat putoavat hedelmään eikä kukkaan, eivätkä tule siitä lähteestä,
-joka antaa elämän vettä ja puhdistaa tätä ja toista maailmaa varten.
-
-
-
-
-Lasten leikkikaluista.
-
-
-"Lapset osaavat leikkiessään tehdä kaikesta vaikka mitä: kepistä tulee
-pyssy, puukalikasta miekka, mytystä nukki ja joka sopesta tulee tupa".
--- Näitä Göthen sanoja lukiessani muistin erästä pientä poikaa, jolla
-vähän jälkeen joulun oli kokonainen armeija lyijysotamiehiä, koko lauma
-eläimiä, taloja, puita, kanuunoita ja taivas tiesi mitä kaikkia
-leikkikaluja; ja kuitenkin huokaillen sanoi minulle: "Minä tahtoisin
-saada sikarilaatikon!" -- Kun hän sai semmoisen, jätti hän kaikki muut
-kalunsa, laatikon ohueista laidoista tehdäkseen pieniä pöytiä, rattaita
-ja muita kapineita. Tuo laatikko piti häntä työssä monta päivää.
-
-Lasten mielikuvituksen voima on tyhjentymätön. Oman elämänsä kyllyyden
-he siirtävät luonnon esineisiin; he puhuttelevat nukkea, kiveä, kukkia,
-ja mitä he saavat käsiinsä, se heidän täytyy muuttaa ja muodostaa.
-
-Sentähden on monien leikkikalujen ostaminen lapsille rahantuhlaamista,
-sillä ne kun ovat valmiita, eivät ne tyydytä heidän toimintohaluaan
-eikä kiihota heidän mielikuvitustaan. -- Ainoastaan tehoisuus tekee
-iloiseksi ja onnelliseksi, sanoo saksalainen runoilija J. Paul, ja se
-koskee varsinkin lapsia. -- Mutta rahantuhlaus on kuitenkin
-siinä pienin asia. Tärkeämpi on, että vanhemmat eivät sillä
-leikkikalujoukolla, jonka he tyhjentymättömällä hellyydellä hankkivat
-lapsilleen, suinkaan saa lasten halua asettumaan, vaan päinvastoin
-antavat himoille, nautinnonhalulle ja hajamielisyydelle suuren etusijan
-ja riistävät lapsilta onnelliseksi tekevän tunteen, estävät häntä
-iloitsemasta pienestäkin asiasta.
-
-Lasten yhteiset leikit ovat luonnollisimmat ja kehittävät
-seurahalun ja sovun hyveitä. Yksinäiset pojat ja tytöt ovat
-senkintähden valitettavat, että niille harvemmin tarjotaan tätä
-sivistysvälikappaletta.
-
-
-
-
-Opettajatoimen vaikutus opettajaan.
-
-
-Sanotaan usein, että opettajan ja kasvattajan toimi tylsyttää ja tekee
-vanhaksi ennen aikaansa; mutta minun kokemukseni ei juuri anna sille
-mielipiteelle tukea. Olen virkamiesten, varsinkin korkeampien, joukossa
-nähnyt monta, jotka jo kuudennellakymmenennellä ikävuodellaan alkoivat
-tylsistyä ja heikontua niin, että se oikein hämmästyttävällä tavalla
-tuli ilmi heidän ryhdissään, liikkeissään ja puheissaan. Sitä vastoin
-olen tuntenut opettajavanhuksia, jotka, niukkaa elämää elettyään, vielä
-korkeammalla ijällään osoittivat silmäänpistävää virkeyttä sekä
-miellyttävää, odottamatonta hilpeyttä ja vilkkautta puheessa, ryhdissä
-ja koko käytöksessään. Eikö tämä ole ihan luonnollista? Seurustelu
-nuorison kanssa vaikuttaa nuorentavasti, sanotaan kaiketi; mutta minkä
-tähden se sitä tekee, erittäin opettajiin katsoen? Minä en luule
-seurustelun nuorten kanssa vaikuttavan virkistävästi enkä terveyttä
-edistävän opettajaan ainoastaan sentähden, että monituntinen
-kohtuullinen puhuminen on terveellinen ja verenkiertoa edistävä toimi,
-vaan myös sentähden että opettaminen samalla on ikäänkuin astumista
-itsensä ulkopuolelle ja siten on paras keino jokaista epäterveellistä
-miettimistä ja itseänsäajattelemista ja tuota synkkämielistä
-sureksimista vastaan, jonka uhreiksi niin monet muista ja korkeammista
-yhteiskunnan piireistä joutuvat. Opettajatoimi myöntää sitä paitsi
-terveellisen vaihtelun henkisen ja ruumiillisen työn välillä, joka on
-paljoa suurempi kuin monen virkamiehen toimissa, jotka enimmiten
-vain siirtyvät kirjoituspöydästä virkapöytään, virkapöydästä
-päivällispöytään ja siitä taas takaisin kirjoituspöytään. Opettajan
-elämä, vaikka sidottu ankaraan säntillisyyteen, tuo mukanaan enemmän
-vaihtelua ja juuri sen kautta estää heikontumasta. Ei voi epäillä,
-ett'ei nuorison eloisa, raitis ja teeskentelemätön henki vaikuttaisi
-suuresti opettajaan eikä siis nuoriso yksistään ota vastaan. Opettajat
-antavat ja saavat takaisin, ja kasvattaessaan muita heitä itseään
-kasvatetaan. Joka kerran toimii opettajana täydellä innolla ja
-rakkaudella, johtuu sen kautta henkiselle alalle; hänen täytyy yhä
-vieläkin lukea, miettiä, tutkia, kehittää ja lisätä sivistystään, hän
-ei ole eikä koskaan tule valmiiksi, sen sijaan kun muut opittuaan,
-minkä tarvitsevat ansaitakseen jokapäiväisen leipänsä, pitävät itseään
-valmiina. Siitä johtuu niin monessa ihmisessä hengentyhjyys ja
-korkeampien pyrintöjen puute.
-
-Luulen kokemuksesta olevani oikeutettu väittämään, että jokainen, joka
-sisällisestä halusta on valinnut opettajatoimen ja hoitaa sitä innolla,
-vähemmänkin loistavalla yhteiskunnan asteella pysyy nuorena ja virkeänä
-ainakin yhtä kauan kuin muutkin. Se kokemus, jonka hengellinen sääty
-meille tarjoaa, ei suinkaan ole ristiriidassa tuon väitteen kanssa,
-vaan on päinvastoin omansa vielä enemmän sitä todistamaan.
-
-
-
-
-Varovaisuus koulua moittiessa.
-
-
-Paras ja opettajille toivottavin koululle annettu tunnustus on, että
-vanhemmat kunnioittavat sitä ja osoittavat kunnioitustaan joka
-tilaisuudessa. Se on yksi niitä pääkeinoja, joiden kautta lapsia
-kiihotetaan säntillisyyteen ja järjestykseen koulunkäynnissä,
-kuuliaisuuteen ja kunnioittavaan käytökseen opettajia kohtaan sekä
-ahkeruuteen ja tarkkaavaisuuteen.
-
-Mutta miten tulee menetellä, jos koulu vain vaillinaisesti täyttää
-tarkoituksensa tai jos opettajien käytös tosiaankin ansaitsee
-moittimista? Surkutelkaamme me täyskasvuiset semmoista asianlaitaa
-itseksemme ja puhukaamme siitä ahtaimmissa piireissä, meillä on siihen
-täysi oikeus; mutta älkäämme unohtako, että moitteella ja valituksella
-lasten läsnäollessa teemme tuon pahan vielä pahemmaksi, kuin se
-itsestään on. Jos sanot, ettei opettaja ymmärrä pitää oppilaitaan
-kurissa, niin voit olla varma siitä, että poikasi tulee vielä
-nenäkkäämmäksi ja uppiniskaisemmaksi; jos sanot, että opettaja vaatii
-liian paljon, niin älä kummastele, jos tyttäresi suorittaa tehtävänsä
-huonosti tai vaan puoleksi; ja jos vielä väität, ettei opettaja tiedä,
-mitä ja miten hänen tulee opettaa, ja etteivät oppilaat opi mitään,
-niin ole vakuutettu siitä, että pienokaiset luulevat olevansa
-oikeutetut tarkkaamattomuuteen. Voi tapahtua, että opettaja tekee
-itsensä syypääksi niin suureen hairahdukseen, että sitä ei voida salata
-ja että täytyy ottaa se puheeksi lasten läsnä-ollen. Tapahtukoon tämä
-silloin aina kristillisen rakkauden hengessä ja mielessä, rakkaudella,
-joka viittaa siihen, että me kaikki teemme syntiä sekä että lasten
-tulee kärsiä paljon opettajaltaan sen moninkertaisen henkisen hyvän
-tähden, jota hän joka päivä tekee heille, ja sen toimen vaikeuden
-tähden, joka vaatii niin paljon itsensäkieltämistä.
-
-
-
-
-Esimerkin voima.
-
-
-Joka kieltää esimerkin voimaa kasvatuksessa sillä perustuksella, että
-kokemus on osottanut huonoimmilla vanhemmilla usein olevan hyviä lapsia
-ja paheenkin asunnoista lähteneen hyviä ihmisiä, on siinä jättänyt
-yhden seikan huomioon ottamatta. Pahe esiintyy monessa eri muodossa.
-Usein on sen ulkopuoli loistava ja kaunis, sillä on usein hyveen tai
-viattoman nautinnonhalun ja kevytmielisyyden muoto. Silloin se
-viettelee ihmiset, varsinkin nuorison, ja hiipii huomaamatta, mutta
-varmasti sydämeen. Mutta jos pahe astuu nuorison näkyviin täydessä
-törkeydessään, julkeasti ja peittelemättä, silloin se voi herättää
-siveellisen inhon, joka voimakkaasti johtaa hyveesen. Ainoastaan
-näkemällä tunnottomuuteen asti juopuneita orjia toivoivat spartalaiset
-herättävänsä nuorisossa inhoa juoppoutta kohtaan, mutta ei ylellisesti
-elävien ateenalaisten esimerkin kautta. Kaikkein liikuttavimpienkin
-kertomusten mielivaikutteet harvoin tunkeutuvat sydämen syvyyteen, vaan
-haihtuvat tavallisesti piankin. Mutta yhden ainoan, todellisuudessa
-lapsen silmien edessä tehdyn teon vaikutus tunkee hänen sisäänsä, tulee
-haihtumattomaksi ja määrää usein hänen luonteensa koko elinajaksi. Jos
-tuolla samarialaisella, sitoessaan ryövärien käsiin joutuneen haavoja
-ja nostaessaan hänet hevosen selkään ja viedessään hänet paikkaan,
-jossa hän sai hoitoa, jos tuolla samarialaisella olisi ollut lapsi
-tekojensa näkijänä, eikö tuon näön vaikutus olisi kestänyt koko
-elinajan? En luule, että kaikilla niillä siveellisillä kertomuksilla
-yhteensä, jotka lapsi on lukenut alusta loppuun, olisi ollut niin suuri
-vaikutus.
-
-
-
-
-Äidin vaikutus poikiinsa.
-
-
-Äidin vaikutus poikiinsa on tosin pää-asiassa hiljaista laatua, mutta
-kuitenkin äärettömän tärkeä. Varsinkin tulee hänen herättää
-kunnioitusta uskontoa, siveellisyyttä sekä sydämen ja käytöksen
-puhtautta kohtaan. Hänen oma siveä esimerkkinsä sekä lempeä ja hurskas
-mielensä vaikuttavat paraiten. Kun isä käskee, niin pojat eivät tunne
-ainoastaan määräyksen ankaruutta vaan myös voiman etevyyttä, joka
-kiihottaa vastarintaan; mutta kun äiti varottaa, niin siveellisyyden
-laki alkuperäisellä voimallaan astuu esiin ja voittaa sydämen. Isällä
-on rankaisemisoikeus, hänen tahtonsa näyttää sentähden usein
-itsekkäältä, kun sen sijaan äidissä enemmän ilmaantuu tuo rakkaus, joka
-ajattelee, huolehtii, rukoilee ja valvoo lemmikkinsä puolesta. Siitä
-saa myös selityksensä se hellä, suureen kunnioitukseen yhdistetty
-muisto, jonka niin moni suuri mies on säilyttänyt äidistään aina
-viimeiseen hengenvetoon asti.
-
-
-
-
-Vanhempain puheet lasten kuullen.
-
-
-Vanhempain keskusteluilla lasten läsnä-ollessa ja heidän kuullen on
-suuri vaikutus, sitä enemmän kuta vähemmin otetaan lukuun lasten
-läsnä-olo. Semmoisissa keskusteluissa ilmaantuvat usein tarkkaan
-sydämen salaisemmat ajatukset ja suuntaukset, todelliset periaatteet ja
-taipumukset sekä vanhempain siitä johtuvat toiveet. Vaikka lapset
-semmoisissa tilaisuuksissa joskus näyttävät hajamielisiltä,
-tarkkaamattomilta sekä vaipuneilta muihin ajatuksiin, niin se kuitenkin
-usein on erehdys, ja ylipäätään voi olla ihan vakuutettu siitä, että
-heiltä ei mene hukkaan yksikään sana ja että kaikki painuu syvään
-heidän mieleensä. Kuin tahallisia opetuksiamme kuunnellaan vain
-puoleksi ja ne pian joutuvat unohduksiin, painuvat edellisessä mainitut
-keskustelut syvään lapsen sydämeen, ja minä luulen voivani väittää
-niiden yleisen luonteen suuressa määrässä vaikuttavan lapsen luonteen
-kehitykseen, vieläpä koko elämän suuntaankin. Jos vanhempain
-keskustelut ovat pintapuolista ja aineellista laatua ja tarkoittavat
-ainoastaan maallisia huvituksia, niin voi olla vakuutettu siitä, että
-myös lapsen mieli suunnataan siihen. Niinpä tulevat rakkauden tunteet
-lähimmäiseen ja kristillinen lempeys löytämään vähemmän otollisen
-maaperän siinä, missä lapset yhä vaan kuulevat ankarimpia arvosteluja
-kanssa-ihmisten heikkouksista ja vioista ja missä he huomaavat
-vanhempain mieluisimpana puheaineena olevan muiden säälimättömän
-moittimisen. Täyskasvuisten keskustelut lasten kanssa tarkoittakoot
-heidän järkensä kehittämistä ja heidän muistinsa rikastuttamista
-hyödyllisillä tiedoilla ja heidän keskinäiset puhelunsa lasten kuullen
-pää-asiallisesti sydämen lämmittämistä uskontoa ja kaikkea jaloa ja
-pyhää kohtaan sekä tuon ihanteellisen suunnan saavuttamista, joka
-suojelee ilkeydeltä ja pysyväisesti kirkastaa koko elämän.
-
-
-
-
-Vastustajista on usein enemmän todellista hyötyä kuin ystävistä.
-
-
-Vastustajillemme olemme yleensä suuremmassa kiitollisuuden velassa kuin
-ystävillemme. Viimemainitut ovat hyväntahtoisuudessaan usein
-puolueellisia ja kaunistavat vikojamme sekä esiintuovat todelliset
-hyvät puolemme semmoisella tavalla, että se helposti viettelee meitä
-arvostelemaan ansioitamme liian suuriksi sekä huolettomuuteen
-saavutetun pysyttämisessä. Vastustajamme taas ovat ihmeteltävän teräviä
-huomaamaan pienimmätkin heikkoutemme, he tietävät tehdä parhaimmatkin
-puolemme epäiltäviksi ja palottelevat todelliset vikamme niin tarkkaan,
-että ne siten tulevat meille selvemmiksi kuin huolellisimman
-itsetutkimisen kautta. Kuullessamme ja lukiessamme vastustajiemme
-hyökkäyksiä löydämme, niissä esiintyvistä liioitteluista huolimatta,
-kuitenkin kylliksi totta sanoaksemme: "Herra, armahda minua syntistä!"
-Opettajasäätykin on vuosien kuluessa monasti ollut hyökkäysten alaisena
-ja erilaisimmat puolueet ovat sitä usein kiihkeästi arvostelleet.
-Samaten ovat koulujemme laitokset ja olot tulleet usein ankarastikin
-moitituiksi ja siinä ei aina ole erotettu syyllisiä syyttömistä. Mutta
-opettajat tekevät yleensä hyvin, jos he koettavat semmoisista
-hyökkäyksistä ja arvosteluista saada opetusta itselleen sekä elämälleen
-ja toimelleen. Monen liioittelun ja kohtuuttoman hyökkäyksen ohessa
-löytävät he kuitenkin kylliksi totta nöyrästi tunnustaakseen, ettei
-kaikki sentään ole, niinkuin pitäisi, ja että hyvin moni seikka vaatii
-parantamista.
-
-
-
-
-Kävelyretkien hyödystä.
-
-
-Oivallinen keino oppia tuntemaan lapsien, etenkin poikien, luonnetta on
-yhteiset kävelyretket. Ylimalkaan olisi vahinko, jos ne tulisivat
-häviämään kouluistamme, ei ainoastaan niiden riemujen tähden, jotka
-siten häviäisivät, vaan koska ne varmasti ja ilman silmäänpistävää
-tarkoitusta vastustavat nuorisomme liian aikaista kypsymistä, koska ne
-sallivat lasten kerran olla lapsia ja sen ohessa vahvistavat
-ruumiinvoimaa, opettavat tyytyväisyyttä, yksinkertaisuutta sekä
-vaativat yhteishenkeä ja kernasta alistumista.
-
-Jos kävelyretkellä tarkoitetaan jotakin hyvää, niin jättäköön opettaja
-ennen kaikkea turhan tarkkuuden kotiinsa! Lähdettäköön ilman suuria
-valmistuksia, älköön tarkastettako ilmaa liian levottomasti! Vähäinen
-sade vain enentää iloa. Sauva käteen, leipäpala taskuun! Vettä löytyy
-kaikkialla. Älä suuntaa kävelyä jotakin majataloa kohti, vaan vie
-joukkosi metsään tai vuorelle. Johda se varjokkaalle metsäniitylle tai
-muuhun yksinäiseen paikkaan ja anna sen rasittavan kävelyn jälkeen
-levätä, pakinoida, leikkiä, syödä, mitä he vaan itse tahtovat. Älä
-ryhdy johtamaan kaikkialla, vaan anna poikiesi itsekin valita,
-järjestää ja määrätä; kyllä niissä esiintyy yksityisiä, jotka
-ehdotuksillaan osoittavat, että heillä on erityistä taipumusta
-johtamiseen.
-
-Älä jätä huomaamatta, jos joku eriää muista ja tahtoo yksinäisyydessä
-olla omien ajatustensa seurassa.
-
-Sitä et saa sallia! Kävelyretkellä täytyy kaikkien olla yhdessä, ei
-kukaan saa antaa erityisille mielihaluilleen valtaa eikä nauttia mitään
-etua toisten kustannuksella.
-
-Voimien ponnistus ilman raakuutta ja röyhkeyttä ei häiritse, vaan
-päinvastoin lisää iloa. Jos oja on tiellä, niin anna poikien hypätä sen
-yli; jos tulee eteen kukkula, jota he tahtovat pitää linnoituksena ja
-piirittää sitä, niin anna heidän tehdä se! Mitä iloa olisi nuorisolle
-kävelyretkestä, jos he eivät saisi osoittaa nuoruuden intoaan ja
-rohkeuttaan, vaan aina huolehtia jokaisen pilkun takia, jonka saavat
-vaatteisinsa.
-
-Jos väsymys tulee ja lepoa tarvitaan, käännä silloin heidän huomionsa
-luontoon. Terveillä lapsilla on aina silmä ja korva avoinna sille.
-Muurahaispesä, käen kukunta, harvinainen kukka, myrkyllinen kasvi,
-linnunpesä, karjalauma ruokalevolla, sisilisko tai käärme ovat kaikki
-esineitä, johon kelvollinen opettaja voi kiinnittää huomion.
-Luonnonriemut ovat vanhimmat, helpoimmat ja paraimmat. Jo David tunsi
-niitä ja sanoi: "Sinä ilahdutat minua, Herra, sinun teoissas, ja minä
-iloiten kerskaan sinun kättes töitä."
-
-Lapsi, joka ei voi tuntea sitä iloa, ei enää ole oikea lapsi.
-
-Kuta väsyneempänä lapsijoukkosi illalla palaa kotiin, kuta enemmän se
-itse on osannut valita ja määrätä huvituksensa, kuta enemmän vaivoja ja
-esteitä sillä on ollut voitettavana, sitä kauvemmin muisto tuosta
-kävelyretkestä kestää, sitä suurempi on halu sitä uudistamaan.
-
-
-
-
-Kärsivällisyydestä.
-
-
-Kärsivällisyys! Eräässä kasvatusopissa sitä kutsutaan "kasvattajan
-kaikkien hyveiden kruunuksi" ja lisätään: "mitä lapsista tulee, jos
-kärsivällisyys loppuu?"
-
-Sentähden että kärsivällisyyttä niin usein puuttuu, kuuluu kouluissa
-niin usein pienokaisten valitushuutoja; sentähden pelkää ja vihaa niin
-moni lapsi opettajaansa ja koulua ja sentähden menettävät uskonnon
-lempeät opetukset elähyttävän voimansa ja putoavat okaiden ja
-ohdakkeiden joukkoon. Opettajan kärsivällisyyden puute tunkee
-kouluhuoneesta kotiin, aikaan saaden eripuraisuutta ja epäluuloa niiden
-välillä.
-
-Minä toivoisin, että jokainen kasvatusoppi omistaisi
-kärsivällisyydelle oikein ytimekkään pykälän sekä että sen tärkeydestä
-opettajakokouksissamme yhä huomautettaisiin. Minusta näyttää kuin
-kaikellaiset muut esitelmät ottaisivat niissä niin paljon tilaa, että
-opettajatyön kasvattava puoli jää syrjään. Niinkutsuttu yleinen
-sivistys sulkee yhä kasvavine vaatimuksineen tien varsinaiselta
-ammattisivistykseltä.
-
-Lapsen surut ovat tosin lyhyet, mutta kiivaammat kuin täyskasvuisten;
-lapsen kyyneleet kuivuvat pian, mutta jättävät kuitenkin sieluun syviä,
-pysyväisiä jälkiä, kun kärsimättömyys kovalla kädellä koskee siihen,
-suurentaen pienenkin vian ja luullen heikkoutta pahantapaisuudeksi.
-Kärsimättömyyden seurauksena on syyllisyyden tunne ja se lannistuttaa
-ja hämmentää, mutta kärsivällisyys ei jätä jälkeensä katumusta ja
-johtaa varmemmin päämaaliin kuin suuttumus ja kiivaus.
-
-Mutta missä meidän tulee löytää kärsivällisyyttä ja missä sitä on? Sitä
-löytyy rakkaudessa ja itsensätuntemisessa. Edellinen kestää ja kärsii,
-jälkimmäinen opettaa meitä tarkastamaan sisällistä ihmistämme,
-omia puutteitamme ja vikojamme sekä johdattaa mieleemme omat
-lapsuudenaikamme. Sinä suutut ja menetät malttisi sentähden, että
-lapsesi eivät kylliksi nopeasti ymmärrä, mitä opetit, eivätkä
-tarkkuudella seuranneet sanojasi. Mutta olitko itse opetusaineen
-esittämisessä johdonmukainen, olitko opettaessasi selvä ja
-havaannollinen? Ja jos tosiaankin oppilaasi olivat tarkkaamattomia,
-etkö vaatinut liikaa heidän voimiinsa ja kestäväisyyteensä katsoen,
-etkö unohtanut luonnon voimaa ja ulkomaailman vaikutusta tai arvannut
-niitä liian pieniksi? Olitko itse kylliksi kiihottava ja huvittava
-opetuksessasi?
-
-Siitä ei ole ensinkään pitkää aikaa kulunut kuin nuoret opettajamme
-itse olivat lapsuuden ijässä ja kuitenkin löydämme juuri niissä niin
-usein kärsimättömyyttä ja kaikkia sen kasvajaisia. Asettukaa, nuoret
-opettajat, mielikuvituksessanne uudestaan koulupenkille, ajatelkaa
-elävästi olevanne noiden pienokaisten sijalla, jotka istuvat edessänne
-ja jotka ikkunasta loistavan auringon tai puistossa visertävien
-lintujen tähden unohtavat lukemisensa. Onhan lapsi vielä suuressa
-määrin aistimien ja ulkomaailman vallan alla.
-
-Nekin, jotka pyrkivät tekemään kouluja yksinomaan tiedon tehtaiksi
-kasvatuksen kustannuksella, edistävät suuressa määrin kärsimättömyyden
-herruutta.
-
-Kärsivällisyyden tulee tosin olla yhdistetty vakavuuteen.
-Kärsivällisyyden puutteessa tulisi nuorisomme kärsimään liian paljon
-opettajasta, vakavuuden puuttuessa taas opettaja nuorisosta.
-
-
-
-
-Ensimmäisen vaikutuksen voima.
-
-
-Useimmiten on ensimmäinen vaikutus, jonka joku henkilö tekee meihin,
-ylen tärkeä, ja harvoin voimme siitä kokonaan vapautua. Usein
-se ainaiseksi määrää suhteemme johonkin vieraasen, jota me
-ennakkoluuloitta ja vaistomaisella varmuudella ensi silmäyksellä
-arvostelemme. Erittäin näkyy lapsilla olevan tuommoinen arvostelemisen
-kyky. Tavallisesti he heti huomaavat ja tuntevat, onko vieras
-lastenystävä vai ei, ja sen mukaan joko lähestyvät häntä tai vetäytyvät
-takaisin.
-
-Ajatelkoon opettaja tarkkaan ensimmäisen vaikutuksen voimaa sekä
-asettakoon niin, että armaitten pienokaisten ensimmäinen koulupäivä
-tulee heille ilonpäiväksi. Kyllä monet vanhemmat kuitenkin tekevät
-kaikkea mahdollista kuvatakseen lapsilleen koulua kauhun paikaksi. Jos
-nuoruuden ilo nousee tavallista korkeammalle, heti sanotaan: "Poika on
-pantava kouluun tyyneyttä oppiakseen" -- jos eivät isän tai äidin
-ensimmäiset kömpelöt opettamiskokeet heti pysty pienen oppilaan päähän,
-niin osotetaan koulua, jossa opettaja muka hallitsee vitsan avulla, ja
-jos jossain suhteessa lapset ovat vanhempain huvituksille esteenä, niin
-taas toivotaan, että koulu vapauttaisi kodin noista rauhan
-häiritsijöistä.
-
-Jos sydämestäsi olet opettaja, niin saata nuo ennakkoluulot häpeään ja
-vastusta teoillasi tuota arkaa sydämentykytystä ja noita surullisia
-ajatuksia, joiden vallassa lapsi ensi kerran luonnon elämän vapautta
-epäillen astuu kouluusi. Älä unohda, että otat vastaan vieraita, joita
-jo Vapahtaja ystävällisin sanoin kutsui luoksensa. Totisesti, se päivä,
-jona koulusi vastaanottaa uuden lapsijoukon, on juhlapäivä; pue
-sentähden pyhänuttu päällesi ja anna kasvoillesi juhlaloiste, ota
-oppilaasi vastaan koristetuissa huoneissa, kuten isä, ja he tulevat
-kauvan muistamaan tätä ensimmäistä vaikutusta.
-
-
-
-
-Koulutalon asemasta ja kouluhuoneesta.
-
-
-Koulutalon tulee aina olla paikkakunnan iloisimmalla, valoisimmalla ja
-hiljaisimmalla paikalla, kauvempana liikkeestä; sitä paitsi toivoisin
-sen ympärillä olevan varjokkaita puita, joiden luo nuoriso kuumina
-kesäpäivinä voisi kokoontua laulamaan ja leikkimään.
-
-Mutta vielä enemmän tulisi kouluhuoneen olla todellinen lastentempli,
-jossa sekä nuorison elämän raitis henki että opettajatoimen korkea
-totisuus kuvastuvat. Näytä minulle kouluhuoneesi, jotta näkisin kuka
-sinä itse olet ja miten toimit! Tosin kyllä tiedän, että et sitä itse
-ole rakentanut, mutta tiedän myös, mitä järjestystä harrastava henki
-saa toimeen sekä mitä tuo rakkaus kutsumukseen voi aikaansaada, joka ei
-pidä mitään vähäpätöisenä. Olen nähnyt, mitä opettaja voi tehdä
-huonostakin kouluhuoneesta, jos hänelle vain on selvillä, että hän on
-kutsuttu jalostuttamaan nuorisoa. Kansakoulumme ovat usein kyllä myös
-köyhäin kouluja, joihin lapset usein tulevat kurjuuden ja puutteen
-asunnoista sekä huonouden ja henkisen tylsyyden liasta. Eivätkö ne
-täällä saa löytää mitään parempaa, lohduttavampaa kuin kodeissaan?
-Kerjäläislapsi ei saa astua rikkaan ja ylhäisen huoneesen, vaan ottaa
-vastaan almunsa ovella; mutta koulun, samaten kuin kirkonkin, ovet ovat
-hänelle auki; eikö hän siis muutamina tunteina saisi täällä iloita
-puhtaudesta, raittiista ilmasta ja järjestyksestä? Voitko tietää, mitä
-jalomman harrastuksen siemeniä semmoinen nautinto voi kylvää köyhän
-sieluun?
-
-Joka muistoissaan voi palata siihen kohtaan, joka ensimmäisenä määräsi
-koko elämänsuunnan, ei voi kieltää aistillisten nuoruudenvaikutinten
-voimaa.
-
-Mahdotonta on, että opettaja, jolle kutsumus on rakas ja kunnioitusta
-ansaitseva, voisi laiminlyödä kouluhuonetta; jota suurempi hänen
-intonsa on, sitä enemmän huolta hän pitää siitä huoneesta, jossa hän
-toimii.
-
-
-
-
-Kouluhuoneen koristamisesta.
-
-
-Monella paikkakunnalla on tapana koristaa kouluhuone kukilla ja
-seppeleillä julkisia tutkintoja varten tai odotetun tarkastajan
-kunniaksi. Kuka voisi sitä moittia! Semmoisen päivän tulee lastenkin
-mieliin jättää jälkiä ja tehdä heille selväksi, että niin hyvin suuri
-kuin pienikin on velvollinen tekemään tiliä toimistaan. Mutta me
-opettajat emme vain saa unohtaa, että meitä joka päivä ja joka tunti
-kuuntelee paljoa suurempi tarkastaja, joka tutkii sydämet ja jonka
-tarkastuspöytäkirjalla on todistusvoima ijankaikkisuudessa.
-
-
-
-
-Ruumiin rangaistuksesta.
-
-
-On paljon kiistelty siitä, voidaanko koulussa tulla toimeen vitsatta,
-onpa kokonaisia tutkimuksiakin kirjoitettu sen tarpeellisuuden
-todistamiseksi. Oikea vastaus tähän kysymykseen on kuitenkin minun
-mielestäni helppo löytää, ellemme tutkimuksessamme pyri päämaaliin,
-jonka jo ennakolta olemme asettaneet todeksi ja toivottavaksi.
-
-Tahtoisin lyhyesti kysyä jokaiselta opettajalta, eikö hän pidä sitä
-koulua paraimpana, jossa ruumiillista kuria harvoin tai ei ollenkaan
-käytetä, tai soisiko hän tarkastajan näkevän hänet vitsaa käyttäessään.
-Tahtoisin kysyä, voiko opettaja niinä päivinä, joina hän usein on
-käyttänyt vitsaa, todellisella sydämenilolla sulkea koulunsa ja eikö
-hänestä tunnu paljoa paremmalta, jos hän voi sanoa: "Tänään en ole
-ainoatakaan lasta vitsalla rangaissut." Löytyykö vaarallisempaa
-johtopäätöstä kuin: "Koska vanhemmat kotona lyövät lapsiaan, niin
-heidän koulussakin tulee tuntea kepin voimaa!" Minkätähden yksi
-opettaja käyttää vitsaa enemmän kuin toinen? Kenties sentähden, että
-hänen oppilaansa ovat toisellaiset? Jos lapset ovat toisellaiset, niin
-sopii kysyä, eikö opettaja itse ole kasvattanut heitä toisellaisiksi?
-Missä useampia opettajia toimii samalla paikkakunnalla ja samalla
-luokalla, tapahtuu usein, että yksi alinomaa käyttää vitsaa, kun
-sitävastoin toinen, järjestyksen ja rauhan siitä kärsimättä, miltei
-koskaan ota sitä esiin. Onko tässäkin syy lapsissa vai opettajassa? Jos
-syy on viimemainitun, mitä siitä seuraa? Silloin täytyy vedota
-ylpeyteen kysyen: "Eikö sinulle olisi mahdollista, mitä tuolle
-toisellekin? Koeta sitä! Paranna itsesi, niin parannat sillä
-oppilaasikin." Siis: Ei kaikkialla eikä jokaiselle ole mahdollista
-alussa tulla toimeen vitsatta; mutta se tulee mahdolliseksi, ja
-epäilemättä voi juuri opettaja paraiten tehdä tuon mahdollisuuden
-todellisuudeksi.
-
-Sille kannalle ovat kuitenkin useimmat opettajat joutuneet, että he
-eivät uskontotunneilla käytä ruumiillista kuria. Mutta minä toivon,
-että pitäisimme jokaista tuntia uskontotuntina ja käyttäisimme sitä
-niin että se yhdistäisi meidät Jumalaan ja nuorisoon. (Uskonto, religio
-= minä yhdistän.)
-
-
-
-
-Täyskasvuiset lasten esimerkkinä.
-
-
-Lapsilla on omatuntonsa ulkopuolella itsiään s.o. täyskasvuisissa.
-Samaten kuin lapset tietävät täyskasvuisten voittavan heidät ruumiin
-voimien suhteen, niin he myös alistavat tekonsa siveelliseltä kannalta
-täyskasvuisten arvosteltaviksi. Kuinka voisikaan olla toisin? Joka
-päivä ja joka tunti tarvitsee lapsi isän tai äidin apua maallisissa
-asioissa ja samaten kuin se siten pakotetaan tunnustamaan ruumiillisen
-ja henkisen kykenemättömyytensä, samaten se myös johdetaan muodostamaan
-siveellisen arvostelunsa täyskasvuisten esimerkin mukaan. Lapsessakin
-elää halu tulla huomatuksi, ei suinkaan kaltaistensa, vaan semmoisten
-puolelta, jotka, kuten vanhemmat ja täyskasvuiset yleensä, esiintyvät
-hänen silmissään korkeampina olentoina. Mitä nämä kiittävät tai
-moittivat, on hänestäkin kiitettävää tai moitittavaa, ja samassa
-määrässä kuin nämä ovat häneen tyytyväiset on hän myös itseensä
-tyytyväinen. Sentähden tahtoo lapsi teoissaan ja toimissaan olla
-täyskasvuisten, varsinkin vanhempainsa, huomion esineenä; mutta
-sentähden hän puolestaan tarkkaan seuraakin kaikkea, mitä nuo hänen
-maalliset ihanteensa tekevät, toimivat ja puhuvat. Erittäinkin he
-pyrkivät isän suosioon, joka on koko perheen päähenkilö, jonka
-arvostelu on heistä erehtymätön ja jonka sanoja ja tekoja he
-jäljittelevät. Kaikki tahtovat tulla hänen huomionsa esineiksi, ja
-hänen kiitoksensa tai moitteensa antaa kaikelle suuremman tai pienemmän
-arvon. Siten me määräämme nuorison siveellisen suunnan ja siten heidän
-omatuntonsa muodostuu sanojemme ja esimerkkimme mukaan. Jokainen
-ihminen on sentähden myös kasvattaja ja kasvatukseen tulee käyttää tätä
-tosiasiaa niin, että kasvatti kehittyy itsenäisyyteen s.o. että hän ei
-etsi sitä mittakaavaa, jonka mukaan hän arvostelee esineitä ja tekoja
-vain muissa, vaan omassa itsessään ja sopusoinnussa Jumalan lakien
-kanssa, sekä että hän pyrkii muiden suosioon ainoastaan silloin, kun
-nuo muut itse ovat kunnioitusta ansaitsevia. Lapsi pyytää kiitosta ja
-huomiota ensikädessä niiltä, jotka seisovat häntä korkeammalla ja
-näyttävät hänestä täydellisiltä; ja niin meille pelottavalla tavalla
-selviää, että kaikella, mitä me lasten läsnäollen teemme, voi olla
-ratkaiseva seuraus.
-
-
-
-
-Koulun ja opettajien vaikutus.
-
-
-Emme koskaan voi kokonaan unohtaa lastenkamarin ja kodin ensimmäisiä
-vaikutuksia, eikä itse rikkain ja vaihtelevin elämä voi kokonaan
-hävittää perhe-elämästä saamiamme mielipiteitä, haluja ja tottumuksia.
-Pojat ryhtyvät usein samaan toimeen, jolle isä omisti elämänsä, ja,
-kuten he lapsina leikissä jäljittelivät häntä, samaa he miehuuden
-ijällä tekevät täydellä todella. Onnellinen siis se, jonka ystävällinen
-sallimus antoi kasvaa oloissa, joissa hän näki ainoastaan hyvää ja
-kaunista ja jotka olivat omansa täyttämään hänen herkän sielunsa
-vastenmielisyydellä kaikkea huonoa kohtaan. Runoilija J. Paul väittää,
-että jokaisen uuden kasvattajan vaikutus on pienempi kuin edellisen,
-niin että lopuksi, jos pitää koko elämää kasvatuslaitoksena, mies, joka
-on purjehtinut maan ympäri, ei kaikilta kansoilta yhteensä ole saanut
-niin paljon vaikutteita, kuin imettäjältään. Me kyllä heikoilla tai
-pintapuolisilla silmillämme näemme kasvatuksen seuraukset ihmisen
-valmiina seisoessa edessämme; mutta harvoin kykenemme palaamaan itse
-alkusyihin, muuten meidän useimmiten pitäisi huomata, että juuri tästä
-perheestä, tuosta kylästä tai tästä koulusta toisellainen ihminen
-tuskin olisi voinut muodostua, kuin se, joka nyt herättää ihailuamme
-tai inhoamme. Ainoastaan silloin kasvatuksen erehtymättömyys voisi olla
-mahdollinen, jos esimerkki ja tottumus täydellisesti olisivat sen
-vallassa ja jos se voisi kokonaan suunnata niiden vaikutuksen.
-
-Tähän katsoen ovat koulut ja opettajat erittäin tärkeät. Opettajalla on
-vanhempain rinnalla se suuri etu, että lapset harvemmin näkevät häntä
-ja että hän siis helpommin säilyttää tuon hyväävaikuttavan loisteen,
-joka tekee jokaisen vaikutuksen pysyväisemmäksi. Lapsi näkee hänet
-ainoastaan koulussa, eikä kuten isänsä ja äitinsä, jokapäiväisten
-leipämurheiden puuhissa, ei maallisia tarpeita tyydyttämässä, eikä
-myöskään noiden purkausten vallanalaisena, joita puute ja intohimo
-synnyttää. Kuten kaiku tulee yhä kauniimmaksi, jota kauvempana siitä
-seisoo, niin on myös jonkinlainen etäisyys niistä, joiden tulee olla
-meille ihanteina ja esimerkkeinä, suotava.
-
-
-
-
-Kodin ja koulun yhteisvaikutuksesta.
-
-
-Hyviltä kansakouluilta toivon paljon, ja me emme voi nykyään vielä
-määrätä, mitä ne tulevat vaikuttamaan ihmiskunnan hyväksi, koska
-nykyinen aika siinä suhteessa vielä on pidettävä kehitysaikana. Mutta
-vain hyvä opettaja tekee hyvän koulun, ja jos semmoista puuttuu, niin
-kaikki muu, mitä voidaan tehdä kansanopetuksen hyväksi, riittää
-aikaansaamaan ainoastaan kalkitun haudan. Se opettaja on kuitenkin
-paras, jolla on se vakava mielipide, että koti ja koulu ovat
-saatettavat sopusointuun keskenään sekä että kotikasvatuskin on saatava
-palvelemaan koulua. Jota enemmän vanhemmat harrastavat koulua, jota
-enemmän heidän toiveensa ja tarkoituksensa kulkevat samaan suuntaan
-kuin kelvollisen opettajan, jota enemmän he käsittävät hyvän opetuksen
-siunauksen, sitä varmempi on, että koulun kylvämät opetukset putoavat
-hyvään maaperään ja tulevat antamaan satakertaisen sadon. Mutta
-sentähden opettaja ei saa luulla tehneensä kylliksi, jos hän opettaa
-_nuorisoa_, vaan hänen tulee pitää itseään täyskasvuistenkin ystävänä
-ja esimerkkinä ja kutsuttuna toimimaan vanhempainkin hyväksi. Tämä
-koskee etenkin kouluopettajaa maalla, jolle tarkemmin määrätty
-toimi-ala ja tuttavuus naapurien kanssa tarjoaa paraimman tilaisuuden.
-Sillä on samalla myös sanottu, että on onnettomuus, jos opettaja
-ylpeydestä pysyy erillään koulupiirin rahvaasta ja pyrkii
-kanssakäymiseen vain ylhäisempien kanssa.
-
-Siltä, joka saattaa olla kansan mies niin, että tarpeellinen kunnioitus
-siitä ei kärsi, sekä joka kansaa lähestyessään saattaa antaa
-varsinaisen koulumestaroimisen jäädä sikseen, vaaditaan tosin enemmän
-älyä ja itsensäkieltämistä kuin mitä 20--30-vuotisilla opettajilla
-tavallisesti on. Mutta missä vilpitöntä tahtoa on, ja toimintaa eivät
-häiritse usein tapahtuvat paikanmuutokset, missä Kristuksen henki on
-juurtunut sieluun, siinä opettajan vaikutukselta ei tule puuttumaan
-merkitystä ja siunausta.
-
-
-
-
-Mitä kaikkea lapsi ensi ikävuosinaan oppii.
-
-
-Minä aina uudestaan hämmästyn ajatellessani, mitä lapsi viitenä
-ensimmäisenä ikävuotenaan oppii. Puhuakseni vain tärkeimmästä, niin
-jokainen tietää näiden ensi vuosien riittävän tekemään lapselle
-äidinkielen siksi tutuksi, että se voi sitä täysin vapaasti käyttää
-halujensa ja tunteittensa ilmaisemiseen. Se pitää muistissaan kokonaisen
-sanajoukon ja oppii pian eri sanoja taivuttamaan ja käyttämään niin
-varmasti, että me täyskasvuiset kiittäisimme onneamme, jos vuosikausia
-ponnisteltuamme edistyisimme jossain vieraassa kielessä siihen määrään
-kuin lapsi äidinkielessään. Ja minkä joukon muita tietoja se saa
-yht'aikaa! Se ei ainoastaan opi esineiden nimiä, vaan myös niiden
-ominaisuudet ja käytännön; samalla se muodostaa itselleen joukon
-käsitteitä syistä ja seurauksista; se oppii monen luonnonesineen
-käytännön, hyödyn ja haitan, lyhyesti, lapsen koskaan väsymätön henki
-rikastuu tavalla, jota emme voi muuta kuin ihmetellä. Ja kaikkeen tähän
-liittää lapsi vielä tarkan tiedon henkilöistä ja heidän luonteistaan.
-Se tietää, kuka häntä ja muita lapsia rakastaa, ja näkee jo isän
-silmistä, onko tämä taipuvainen ottamaan osaa hänen leikkeihinsä vai
-tuleeko hänen pysyä loitompana siksi, kunnes parempi tilaisuus
-ilmaantuu.
-
-Mitä meistä kaikista tulisikaan, jos henkemme ei pysähtyisi, vaan
-kiiruhtaisi samaa vauhtia eteenpäin koko elämän? Mikä voi enemmän
-saattaa opettajan nöyryyteen kuin sen vertaaminen, mitä koulu 6 à 8
-vuoden kuluessa voi antaa, siihen, mitä lapsi varmasti ja
-kadottamattomasti kaukana kaikesta opettavaisesta vaikutuksesta
-itsestään oppii! Totisesti, meillä on kaikilla syytä heikkouttamme
-tunnustaa.
-
-
-
-
-Luonto lapsen ensimmäisenä opettajana.
-
-
-Kuka on sitten tuo suuri lastenopettaja, joka semmoisella menestyksellä
-ottaa lapsen huostaansa ja kevään hilpeydellä joka päivä vie sitä
-eteenpäin? Vanhanajan opettajat asettivat koulunsa ulko-ilmaan ja
-johtivat oppilaitaan vaeltaessaan maita ja metsiä. Samalla tapaa luonto
-ja elämä vieläkin hyväillen mutta kuitenkin vakavasti johtavat lasta.
-Luonto, tuo suuri koulu-opettaja Jumalan armosta on aina valmis
-opettamaan, se puhuu yhä uudestaan vaihtelevaa kieltänsä, siinä on sana
-ja käsite aina yhdistettynä, eikä havainnon elähyttävää täydellisyyttä
-koskaan puutu. Se ei koskaan tule vastoin oppilaan tahtoa eikä
-esiinny vierasmaisella isoisuudella, vaan tulee aina tervetulleena
-lastenystävänä ja puhuttelee nuorisoa ainaisella nuoruuden hilpeydellä.
-Siinä ei ole mitään kuollutta eikä kuihtunutta, ei mitään kylmää tai
-vanhamaista; kaikki elää raitista, iloista elämää ja puhuu selvää
-kieltä. Ei se ole oikullinen eikä huikentelevainen; se on aina
-samallainen, eikä se lupaa, mitä se ei voi täyttää. Ja mitä se lapselle
-opettaa, sitä tämä heti voi käyttää hyväkseen omassa pienessä
-elämänpiirissä, välistä huviksi, välistä tositoimeen tai pilaan, ja
-kaikki mitä tänään opitaan, liittyy eiliseen ja valmistaa huomispäivän
-oppimäärää. Mutta paras kaikesta on, että oppiminen tapahtuu ilman
-näkyvää tarkoitusta sekä että pienokainen käy koulua ja tutkii
-aavistamatta sitä itsekään. Niin, Herran tiet ovat ihmeelliset!
-Oppijärjestelmä on opetustavan vertainen. Neljä suurta pääjaksoa
-sisältyy neljän vuoden-ajan kultaisiin puitteisin, vähitellen ne
-seuraavat toisiaan ja lapsi seuraa mukana äkillisettä muutoksetta, ja
-joka jakso täydentää tietoja ja taitoja uusilla kuvilla. Joka päivä on
-kolme eri oppi-aikaa, aamu, keskipäivä ja ilta, jotka vaihtelevat
-ainaisella nuoruuden viehätyksellä ja antavat tuon pienen oppilaan
-elämälle yhä uusia kiihottimia. Niiden välillä ovat pimeän, hiljaisen
-yön lepohetket, yön, joka hitaasti sulkee kirjan, ottaa syliinsä
-opetuksen rasittaman, mutta kuitenkin vielä opinhaluisen lapsen ja
-antaa hänen nähdä unta siitä, mitä hän on oppinut. Ja yhä oppimäärä
-uudistuu, aina samana ja kuitenkin uutena ja joka uudistumisella ennen
-opittu tulee selvemmäksi ja täydellisemmäksi.
-
-Ja mitä me täyskasvuiset tuossa oppijärjestelmässä olemme muuta kuin
-yksityisiä kuvia siinä suuressa kuvakirjassa, jonka luonto avaa
-lapselle. Älkäämme liiaksi kerskailko omasta itsenäisestä
-vaikutuksestamme! Minä luulen, että voimme olla iloisia, jos emme
-viisasteluillamme turmele tuota oppisuunnitelmaa, vaan päinvastoin
-rakkautta ja toivoa täynnä liittäydymme siihen. Se, joka niin tekee ja
-joka auttaa luontoa opettamisessa on lapsen hurskas äiti. Hän sulkee
-lemmikkinsä syliinsä eikä turhamaisuudessa ajattele tulevaisuutta, vaan
-ottaa lapsen semmoisena kuin se on. Eikä häntä opettaminen rasita. --
-"Miksi näen kuvani silmänterässäsi?" kysyy lapsi äitinsä sylissä.
-"Siksi että aina kannan kuvaasi sydämessäni, siksi sinä kuvastut
-silmässäni", kuuluu vastaus. Niin se on ja hurskas ja luottavainen äiti
-sentähden ei ole ainoastaan ensimmäisen opettajan, luonnon, sopivin
-auttaja, hän on myös meidän opettajien jaloin esikuva!
-
-
-
-
-Kuuliaisuudesta.
-
-
-Väärin käsitetyn ihmis-ystävyyden kasvannainen on se mielipide, että
-kuuliaisuus edellyttäisi joka kerta tietoa käskyn syystä sekä että
-ehdoton kuuliaisuus olisi ristiriidassa ihmis-arvon kanssa. Joka ottaa
-levittääkseen sellaisia mielipiteitä kodissa tai koulussa unohtaa, että
-meidän täysikasvuisten tulee antautua jumalallisen maailman
-järjestyksen korkeamman viisauden johdettaviksi ja että ihmisjärki ei
-milloinkaan voi tulla toimeen ilman uskoa. Hän unohtaa että me kaikki
-täällä elämme vain uskossa Jumalan johtoon, vaikka emme sitä
-ymmärräkään. Niinkuin meidänkin tulee toimia, vakavasti luottaen
-Jumalan korkeampaan viisauteen ja käsittämättömään rakkauteen, niin
-lapsenkin täytyy luottaa vanhempain ja opettajien viisauteen, siten
-valmistuakseen kuuliaisuuteen taivaallista Isää ja maallista lakia
-kohtaan. Joka tämän asianlaidan muuttaa, hän asettaa uskon sijaan
-viisastelevan epäilyksen ja käsittää väärin lapsen luonteen, jolle usko
-on välttämätön. -- Jos syitä ilmoitetaan, niin en tiedä, miten enää
-voimme puhuakaan kuuliaisuudesta. Syitä ilmoittamalla tahdomme herättää
-vakaumusta, ja lapsi, joka on semmoisen saanut, ei tottele meitä, vaan
-juuri noita syitä. Kunnioituksen sijaan suurempaa tietoa kohtaan astuu
-itseensä tyytyväinen luottamus omaan järkeen. Se kasvattaja, joka
-käskyihinsä liittää perusteen, antaa myös tilaisuuden vastaperusteisin,
-ja siten tulee hänen ja kasvatin väli suunnatuksi väärään.
-Viimemainittu ryhtyy keskusteluihin ja asettuu kasvattajan vertaiseksi;
-mutta semmoisen yhdenvertaisuuden kanssa ei koskaan sovi se kunnioitus,
-jota ilman ei mikään kasvatus voi menestyä. Mutta, sanoo runoilija, jos
-kuuliaisuutta on lapsen mielessä, niin rakkauskaan ei ole kaukana.
-
-Perheessä edustavat enimmiten tuota ihmis-ystävällistä kantaa heikot
-äidit, isän sen sijaan vaatien ehdotonta kuuliaisuutta. Sentähden
-pienokaiset tavallisesti pitävätkin äitiä käskyläisenään, sentähden
-toiselta puolen isä nauttii suurinta kunnioitusta ja sentähden isä on
-koko perheen pää, joka sitä johtaa.
-
-
-
-
-Opettajien halu opettamaan yläluokilla.
-
-
-Minua on aina suututtanut kuullessani yhden tai toisen sanovan: Ei,
-opettajatoimi on sentään toivotonta; kyllä opettajalla on ikävää työtä!
-Kuinka ikävää ja rasittavaa liekin päivä päivältä yhä vain olla
-tekemisissä lasten kanssa ja opettaa heille ensimmäisiä alkeita. Mitä
-kärsivällisyyttä siihen vaadittanee! Ei mikään virkeä henki voi tuntea
-itseään sillä tyydytetyksi!
-
-Itsekseni ajattelin silloin, että semmoisilla tavallisilla
-mielipiteillä hyvin vähän voidaan kunnioittaa opettajan ylen tärkeätä
-tointa sekä että juuri ne todistavat, kuinka harvoin korkeimpiinkin
-piireihin kuuluvat henkilöt kykenevät käsittämään kasvattavan
-alkeisopetuksen arvoa. Tavallisesti keskeytyivät sellaiset sääliväiset
-arvostelut huomauttamalla, että kasvavien ihmisten kasvattaminen ja
-opettaminen ei koskaan voi olla ikävää työtä ja että seurustelu
-iloisten, kehitysvoimaisten lasten kanssa on vähemmän yksitoikkoista
-kuin monen käsityöläisen ja virkamiehen työ. Kaikki riippuu vain siitä,
-että on oikea käsitys opettajatoimesta ja oikea rakkaus nuorisoon.
-
-Sen jälkeen useimmiten arvostelija vaikeni, luultavasti sentähden, että
-hän piti mielipiteitäni vain hyvää tarkoittavana haaveiluna, ja minäkin
-vaikenin, koska tyhjistä kaivoista ei voi ottaa hyvää vettä. Mutta
-vielä enemmän on minua surettanut kuullessani opettajilta, yksin
-nuoremmiltakin, samankaltaisia lausuntoja. Usein huomaa nuorien
-koulumiesten, opetettuaan joitakuita vuosia alaluokalla, tuntevan
-itsensä täydellisesti onnettomiksi ja huokaillen sanovan: Jos
-opettaisin yläluokalla ja kypsyneempiä oppilaita, se voisi sentään
-käydä laatuun! Pienokaisia opettaessa ihan veltostuu, ei voi käyttää
-tietojaan ja täytyy sivistyksestään taantua. Jos vanhempi opettaja,
-joka ehkä 20 vuotta tai enemmänkin on opettanut alaluokalla, puhuisi
-sillä tapaa, niin voisin sitä enemmin kärsiä; mutta vielä mieluummin
-kuulisin hänen sanovan näin: Minä haluaisin yläluokalle, koska tunnen
-minulta puuttuvan sitä hengen virkeyttä, jota pienokaisten opettamiseen
-tarvitaan, ja koska luulen ansaitsevani vähän mukavampaa ja helpompaa
-työtä. Jos se olisi vallassani, niin palkitsisin tuon rehellisen miehen
-avosydämisyyden hänen toiveensa pikaisella täyttämisellä; jokaista
-nuorta opettajaa neuvoisin ensin oikein vakavasti tutkimaan itseään.
-
- * * * * *
-
-Semmoinen itsensä tutkiminen tulisi monessa tapauksessa johtamaan
-siihen, että sydämen pohjalla löytyy johonkin määrin ylpeyttä. Opettaja
-tahtoisi mielellään loistaa seminaarissa tai muualla saadulla opillaan
-tutkinnoissa ja nuorison edessä; hän pitää itseään kutsuttuna
-levittämään tieteitä ja luulee muiden olevan kylliksi hyviä opettamaan
-ensimmäisiä alkeita, siihen muka sopivat heikotkin kyvyt. Hän ajattelee
-yleisöä ja toivoo sillä saavansa suurempaa kunnioitusta ja tunnustusta,
-jos hän on opettajana yläluokalla ja luulee voivansa asettua niitä
-opettajia korkeammalle, jotka työskentelevät alaluokilla, ja niin tulee
-siirtymisen halu yhä kiivaammaksi, mutta myös opetuksen menestys yhä
-epäilyttävämmäksi. En voi koskaan oman kokemukseni nojalla myöntää,
-että opettaminen yläluokalla olisi kiitollisempaa kuin alaluokalla;
-ainoastaan sen myönnän, että viimemainittu on vaikeampaa ja vaatii
-virkeämpää voimaa kuin edellinen. Ainoastaan alaluokan opettaja voi
-oikein täydellä vakaumuksella ja oikeutetulla itsetunnolla sanoa, että
-hänen pienten oppilaittensa tulee kiittää häntä kaikesta, mitä tietävät
-ja taitavat; ainoastaan pienokaiset tulevat sentähden turmelemattomilla
-sieluillaan liittymään häneen täydellä rakkaudella ja jakamattomalla
-innolla antautumaan hänen vaikutuksensa alle. Ainoastaan pienokaisten
-kautta tulee hän tuntemaan lasten maailmaa omituisuuksineen ja
-huomaamaan heidän henkistä kehitystään mahdollisimmassa puhtaudessa. Ja
-mikä voi olla kauniimpaa ja opettajan sydämelle ylentävämpää, kuin
-näiden pienokaisten silmien avaaminen maata ja taivaanvaltakuntaa
-kohtaan, mikä voi mieltä enemmän ilahuttaa ja tarkastelijaa enemmän
-huvittaa, kuin ensimmäisen yllytyksen, ravinnon ja suunnan antaminen
-heräävälle hengelle?
-
-Totisesti, joka pitää pienten opettamisen ikävänä ja yksitoikkoisena,
-joka ei ilolla ja rakkaudella voi sitä hoitaa, hän myöskään ei ole
-"opettaja" sanan oikeassa merkityksessä.
-
-
-
-
-Rakkaus opettajatoimeen.
-
-
-Aikoja sitten olen kerran saanut käsiini kirjan, jossa puhutaan
-opettajatoimen vaivoista ja riemuista. Jälkimmäiset olivat edellisiä
-lukuisammat ja tutkimuksen tulos teki opettajat onnellisiksi ihmisiksi.
-Kirjanen oli varmaankin hyvässä tarkoituksessa kirjoitettu, mutta itse
-tutkimus oli kokonaan turha, koska asia tietääkseni on hyvinkin
-yksinkertainen. Meillä on iloa ainoastaan siitä, jota rakastamme, ja
-rakkaus kutsumukseen on ja tulee aina olemaan opettajan ainoana
-todellisena ilon lähteenä. Jos meillä olisi kaikki Perun aarteet, mutta
-meiltä puuttuisi rakkaus, niin virkamme olisi meille rasitus.
-
-Mutta rakkaudella kutsumukseen voi olla kahdenlainen vaikutus. Ensiksi
-me rakastamme opettajatointa, koska oikeastaan olemme ikäänkuin
-syntyneitä opettajiksi, koska jo kehdossa olemme saaneet kyvyn siihen
-ja koska koulu siis tarjoaa meille alan, jolla voimamme saattavat
-sopusointuisesti ja täydellisesti kehittyä.
-
-Mutta sitäpaitsi rakastamme opettaja-ammattia sen suuren tärkeyden
-tähden ja koska voimme pitää sitä jumalanpalveluksena, jonka siunaus ei
-ole ainoastaan tämän maailman. Deuter'istä tuli koulumies, koska
-opettaminen huvitti häntä; Pestalozzi näki kansan kurjuuden, häntä
-suretti se ja hän sanoi: "Minä tahdon ruveta opettajaksi!" Tässä näemme
-kummankin vaikuttimen kahden tunnetun henkilön muodossa!
-
-Edellisenlainen rakkaus on hyvä, ja sen elähyttämä opettaja on
-oppilaistaan muodostava hyviä kykyjä, jotka myöhemmin tietävät tulla
-toimeen maailmassa -- mutta se ei kestä vanhuuden ikään asti, ja sen
-tuli sammuu elämän myrskyissä.
-
-Tuo toisellainen rakkaus ei ole mikään äkkiä leimahtava tuli, vaan se
-lämmittää ja elähyttää aina hautaan asti; se antaa lapsille esima'un
-taivaasta, sillä se opettaa sanoin ja esimerkein saattaa ikävöimään
-tuonne haudan toiselle puolen.
-
-Vielä löytyy rakkaus kutsumukseen, joka perustuu kumpaankin
-vaikuttimeen; mutta kuten kerran Herra valitsi vain joitakuita
-opetuslapsia, niin nykyaikanakin tämmöinen lahja on annettu ani
-harvoille. Opettajienkin joukossa monet ovat kutsutut, mutta harvat
-valitut.
-
-Miehelle, joka on tullut tietämään elämän tarkoituksen ja löytänyt
-oikean kompassin vaellustansa varten maan päällä, ei löydy mitään
-ihanampaa eikä onnellisempaa, kuin rajoitettu, määrätty toimi-ala,
-jossa hän voi vaikuttaa, jossa hänen sanansa eivät häviä, kuten ääni
-korvessa, ja jossa hänen hyvät tekonsa eivät ole pohjattomaan mereen
-putoavien pisaroiden kaltaiset. Jos on totta, mitä runoilija sanoo:
-"Jokainen väsynyt ihminen, laskeutuessaan hautaan, jättää mielellään
-jälkeensä ristin, joka kantaa hänen nimeänsä", kuinka paljon
-onnellisempaa on siinä tapauksessa elää ja opettaa ahtaimmassa
-ihmispiirissä, jonka yksinkertaiset olot tekevät hänelle mahdolliseksi
-sydämissä pystyttää muistomerkkejä, jotka ulottuvat lapsiin ja
-lastenlapsiin. Mikä on tuottavampaa kuin rakkaus, ja missä muualla sitä
-voi varmemmin saavuttaa, kuin yksinkertaisten ihmisten piirissä.
-Sentähden on sielunpaimenien ja opettajien osa erittäin ihana, ja
-tuskin tiedän ketään, jota toimintansa menestyksen varmuuteen katsoen
-voisi verrata heihin. Missä molempia yhdistää jumalanpelko sekä rakkaus
-kansaan ja nuorisoon, siinä he välttämättömästi vaikuttavat
-muodostavasti. He tuntevat joka yksityisen kodin; he puhuttelevat isää
-ja poikaa, äitiä ja tytärtä, ja kylä on heidän maailmansa, mutta
-maailma, jota he voivat syleillä.
-
-Katsokaa ylemmäksi ja harvoin näette mitään semmoista! Kuta enemmän
-sydän en rakkauden puutteessa, sitä yksinäisemmäksi se usein itsensä
-tuntee korkeammissa piireissä. Siellä kirjoitetaan kyllä asiakirjoihin,
-mutta ei sydämiin. Siellä tullaan ja mennään, maailma kulkee menoaan,
-eivätkä ihmiset siitä välitä; mutta missä kelpo sielunpaimen tai
-opettaja pitemmän vaikutuksen jälkeen eroaa ahtaasta piiristään, siinä
-elämä pitkäksi aikaa pysähtyy ja kaikkialla kuuluu vienosti: Ole meidän
-kanssamme, sillä ehtoo joutuu!
-
-
-
-
-Itserakkaudesta ja ylpeydestä.
-
-
-Ihmisten kaikkien vikojen joukossa eivät mitkään astu rohkeammin ja
-enemmän peittelemättä esiin kuin itserakkaus ja ylpeys. Missä ne kerran
-ovat saaneet jalansijaa ja levinneet, siinä ne myös tulevat näkyviin
-ikäänkuin sanoaksensa: Katso, tässä minä asun, tämä on minun taloni!
-
-Sen kautta selviää minulle, minkätähden usein neuvova, hyvää
-tarkoittava sana ei oikein tahtonut lähteä kieleltäni, sekä että,
-seisoessani neuvottavan edessä, tuntui kuin joku olisi sanonut minulle:
-Puhu miten paljon tahdot; kaikki on kuitenkin kokonaan turhaa. Se on
-katkera tunne, sillä velvollisuus vaatii neuvomaan, mutta toiselta
-puolen tietää kuitenkin, että neuvominen siinä on kuin veden kantaminen
-seulalla.
-
-Ei voi epäillä että itserakkaus ja itsekylläisyys ei sovi kenellekään
-niin huonosti kuin opettajalle. Miksi alinomaa puhutaan vain opettajan
--- itserakkaudesta ja papin -- ylpeydestä? Miksi ei puhuta muiden
-säätyjen itserakkaudesta? Siihen on syynä, että jokainen tuntee näiden
-kaikkialla vastenmielisten vikojen kaikkein enemmän rumentavan
-opettajia ja pappeja ja olevan ristiriidassa heidän kutsumuksensa
-kanssa. Siksi maailmakaan ei ole taipuvainen myöntämään opettajan
-itserakkautta oikeutetuksi eikä suomaan sille tyydytystä ja siksi
-saattaa syystä väittää, että itserakkaimmat opettajat usein myös ovat
-onnettomimmat kaikista.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MIETTEITÄ KASVATUKSESTA***
-
-
-******* This file should be named 62752-8.txt or 62752-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/7/5/62752
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
- This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
- most other parts of the world at no cost and with almost no
- restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
- under the terms of the Project Gutenberg License included with this
- eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
- United States, you'll have to check the laws of the country where you
- are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
- the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
- you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
- to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
- agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
- within 60 days following each date on which you prepare (or are
- legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
- payments should be clearly marked as such and sent to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
- Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
- Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
- you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
- does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
- License. You must require such a user to return or destroy all
- copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
- all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
- works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
- any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
- electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
- receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
- distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
- Dr. Gregory B. Newby
- Chief Executive and Director
- gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/62752-8.zip b/old/62752-8.zip
deleted file mode 100644
index 9a25c8b..0000000
--- a/old/62752-8.zip
+++ /dev/null
Binary files differ