diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62612-8.txt | 2577 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62612-8.zip | bin | 36092 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2577 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..c2d1cfc --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #62612 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62612) diff --git a/old/62612-8.txt b/old/62612-8.txt deleted file mode 100644 index e2f482e..0000000 --- a/old/62612-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2577 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Herra "Valtuusmies", by Larin-Kyösti - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Herra "Valtuusmies" - Kaksinäytöksinen huvinäytelmä - - -Author: Larin-Kyösti - - - -Release Date: July 11, 2020 [eBook #62612] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HERRA "VALTUUSMIES"*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -HERRA "VALTUUSMIES" - -Kaksinäytöksinen huvinäytelmä - -Kirj. - -LARIN-KYÖSTI - - - - - -Porvoossa, -Werner Söderström Osakeyhtiö, -1904. - - - - -HENKILÖT. - -Herra Kauppelin, nahkuri. -Rouva Kauppelin. -Eveliina, heidän tyttärensä. -Sesilia Sandman, kamreeska. -Virtanen, urkuri. -Rimppi, nahkurimestari. -Jokinen, maalarimestari. -Keino, tohtori. -Stumlander, eläinlääkäri. -Kalle, oppipoika. -Miina, palvelustyttö. -Sanomalehtipoika, vieraita y.m. - - - - -ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. - - -(Kauppeliinin sali. Huone on upeasti mutta, mauttomasti sisustettu. -Oikealla etualalla punainen samettisohva, sen edessä pöytä, pöydän -ympärillä tuoleja, sohvan takana kasveja. Oikealla nurkassa ovi, -joka johtaa ruokasaliin ja kyökkiin. Sohvan ja oven välissä on akkuna, -jossa on katupeili. Vasemmalla etualalla uuni, etumainen ovi vie -rouva Kauppeliinin ja Eveliinan huoneisiin, takimainen ovi -Kauppeliinin työhuoneeseen, ovien välissä on pianiino. Siellä täällä -pikkupöytiä, joiden väri ei sovi punaisen sohvan väriin. Seinillä -väripainostauluja.) - -(Rouva Kauppelin istuu sohvassa kutoen sukkaa, Eveliina istuu ikkunan -ääressä katsellen katupeilistä.) - -_Rouva Kauppelin_: Eveliina! - -_Eveliina_: Mitä, mamma! - -_Rouva Kauppelin_: Aina sinä vaan kurkistelet katupeilistä. - -_Eveliina_: Mutta se on niin hauskaa ja samalla fiiniä, kuten mamma -sanoo. - -_Rouva Kauppelin_: Fiiniähän se on ja kannattaahan meidän yhtä hyvin -kuin muidenkin käyttää katupeiliä. Mutta saisit sinä tehdä jotain -muutakin, ompelisit koruompelustasi. - -_Eveliina_: Minä näen kaikki meidän kadulla kulkevat ihmiset aina -torille saakka, eivätkä ne voi nähdä minua, eikös se ole hauskaa. -Hahhaa. - -_Rouva Kauppelin_: Mitä sinä taas naurat. Aina sinä naurat, ei se sovi -sivistyneelle tytölle. - -_Eveliina_: Tuolla kulki tohtori Keino ihan kuin pitkä haikara, -silmälasit otsalla ja nenä pystyssä. - -_Rouva Kauppelin_: Eveliina! Varo kieltäsi, tohtori Keino on oppinut -mies, ja meillä käy vaan hienoa väkeä. Sinun pitäisi häntä -kohteliaammin kohdella, kun hän käy perheessämme vierailulla. - -_Eveliina_: Mutta kaupungilla puhutaan, että Keino on Saksassa leivottu -tohtori. - -_Rouva Kauppelin_: Sitä parempi. - -_Eveliina_: Hahhaa! (nostaa viisi sormea ilmaan.) - -_Rouva Kauppelin_: Mitäs sinä taas! - -_Eveliina_: Urkuri Virtanen nosti viisi sormea ilmaan. Ai, nyt minä -muistan, minullahan on harjoitustunti viideltä. - -_Rouva Kauppelin_: Niin sinun, Eveliina, pitäisi enemmän soitella, -meillä kun on ihan uusi pipaniinokin. - -_Eveliina_: Pianiino, mamma. Et sinä usko, kuinka pitkiä ja ikäviä ne -variatsioonit ovat, uh, mutta urkuri on hauskan reipas mies. - -_Rouva Kauppelin_: Urkuri, hm. - -_Eveliina_: Mutta kas tuolta tulee täti Sesilia, se vanha tuuliviiri. -Ikävä ihminen ja lörpöttelee niin kauheasti. - -_Rouva Kauppelin_: Vai kampreerska. Niin, mutta hänen isänsä oli -aatelismies ja sitä paitsi tietää hän aina uutisia. Tosin käy hän -hiukan kuluneissa vaatteissa, mutta käytös on moitteeton. Taskurahoja -kai taas on lainaamassa. Mutta hän on sentään kampreerska. Hänen -miehensä kampreeri oli yhdessä papan kanssa kuvernöörin päivällisillä. -(Ovikelloa soitetaan.) Mene avaamaan, Eveliina! - -_Kamreerska_: Päivää, rakas herttainen Augusta. Päivää Eveliina! -(Syleilee rouva Kauppeliinia.) - -_Rouva Kauppelin_: Päivää, hyvä oli, ettäs tulit. Minä juuri tässä -äsken sanoin, että missä se meidän kampreeskamme viipyy, kun ei meillä -käy. - -_Kamreerska_: Rakas Augusta, voi kuinka sinä olet hyvä. Mutta minä olen -ihan hengästynyt. - -_Rouva Kauppelin_: Istuhan kultaseni! - -_Kamreerska_: Kiitos, rakas... Oi, kuinka minä olen juossut, ensin -kävin nikkarilla, minun kalliin äitini mahonkisängyn jalka oli -katkennut, sitten kävin minä ostamassa lankoja, sitten makkarapuodissa, -sitten apteekissa, sillä naapurin koirat ovat repineet Pikun -pahanpäiväiseksi, sitten kävin minä tohtori Keinon luona, hän pyysi -minua lausumaan erästä raittiusrunoa, jonka hän aikoo sepittää, hän -lähetti paljon terveisiä. - -_Rouva Kauppelin_: Sehän oli kovin hauskaa. - -_Kamreerska_: A propos. Tiedätkös kun kaupungilla liikkuu ainakin neljä -vaalilistaa ja ainakin yhdellä listalla on sinun miehesi nimi. Saan -onnitella. - -_Rouva Kauppelin_: Andersia on yritetty jo kaksi kertaa, tokkopa -nytkään onnistuu. - -_Kamreerska_: Kolmas kerta toden tekee. Ole huoleti. - -_Rouva Kauppelin_: Mutta Anders epäilee itse ja hän on niin levoton. -Viime yönä hän hikoili ja potki kaikki lakanat lattialle eikä saanut -ollenkaan unta silmiinsä, sillä tänäpäivänähän se kunniallinen vaali -tapahtuu. Jo varhain nousi hän lukemaan kunniallisia asetuksia. - -_Kamreerska_: Kunnallisia asetuksia, tarkoitat. - -_Rouva Kauppelin_: Anders on tiedonhaluinen, siivo mies, mutta se minua -harmittaa, että hän käy Väinölän klubissa -- kokouksissa muka. Sieltä -palatessa Andersin henki aina hiukan leyhkää. - -_Kamreerska_: Niin, niin, se Väinölän klubi turmelee koko kaupungin! - -_Rouva Kauppelin_: Muistatko vielä, mitä kuvernööri sanoi Andersille -markonkipäivällisillä... niin, olihan sinunkin miehesi siellä mukana. -Kuvernööri taputti olalle ja sanoi: "Karvari on yks hyvä mees" ja kun -Anders kumarsi ja häneltä ratkesi housunsauma, hm, sanoi kuvernööri: -"ei se mitää teke, hyvä mees!" -- Mutta Eveliina, mitäs sinä siinä -töllistelet, mene sanomaan, että Miina keittää kahvia! - - (Eveliina oikealle.) - -_Kamreerska_: Sinun tyttäresi on pulskistunut. - -_Rouva Kauppelin_: Niin, Eveliina syö kuin hevonen eikä se ole hienoa, -muut tytöt pelkäävät lihoovansa, mutta Eveliina sille vain nauraa. -Oikein minä olen tuskissani sen tytön tähden. Oppia olen minä koettanut -hänelle hankkia. Kolme vuotta kävi hän tyttökoulua, mutta siihen se -jäi. - -_Kamreerska_: (Pisteliäästi.) Jäi toiselle luokalle. - -_Rouva Kauppelin_: Mitä? Niin. Mutta on opettajissakin syytä. Vaivaavat -liiaksi tai katsovat sormien läpi. Eveliina ei ollut mikään -lillioppilas. Mutta viisi siitä, saa hän opetusta kotonakin, urkuri -antaa pinaniinotuntia ja sitten minä olen ajatellut, että jos tohtori -Keino antaisi opetusta ruottin kielessä. - -_Kamreerska_: (Pisteliäästi.) Ahaa! Sinusta sopisi tohtori Eveliinalle -ehkä muuksikin kuin vaan opettajaksi. - -_Rouva Kauppelin_: Voi, tokiinsa, oletko sinä ajatellut, että -Eveliina... - -_Kamreerska_: Pääsisi tohtorinnaksi, niinkö? - -_Rouva Kauppelin_: Voi, rakas Sesilia, ihan niinkuin minäkin olen -ajatellut. - -_Kamreerska_: Mutta Keino on, niin sanoakseni, liian vakava nuorelle -tytölle. Kypsyneempi nainen hänelle paremmin sopisi. - -_Rouva Kauppelin_: Mutta kyllä minä sen niin olen katsonut, jos vaan -tohtori... - -_Kamreerska_: (Itsekseen.) Minun tohtoriniko tänne vävyksi, hoo! -(ääneen) Kyllä minä puolestani tiedän, mihin päin hän tähtäilee, sen -varmasti tiedän. - -_Rouva Kauppelin_: Voi, Sesilia, ihanko varmasti, jestas sentään! - -_Kamreerska_: Niin, mutta minusta urkuri... - -_Rouva Kauppelin_: Mitä urkurista?... - -_Kamreerska_: Iloinen ja aina kohtelias. Hänessä on jotain -taitelijamaista. Sievästi hän aina nostaa lakkia kadulla ja sitäpaitsi -on hänellä kuulemma rikas setä jossain pohjan puolella. - -_Rouva Kauppelin_: Olkoon vaikka viisi setää, mutta miltä se nyt -kuuluisi: kanttoorska, kanttoorska Virtanen. - -_Kamreerska_: (Viekkaasti.) Mutta Keinolla on pieni palkka. - -_Rouva Kauppelin_: Enhän minä rahoja katsoisi, onhan niitä meillä -hiukan; niin, kyllä se Anders enemmän pitäisi urkurista, sillä urkuri -juoksentelee hänen asioillaan, mutta jos tohtori... - -_Kamreerska_: Rakas Augusta, puhutaan nyt hiukan Eveliinastakin. -Kuules, voisinhan minä antaa Eveliinalle ranskan tunteja, siten saisi -hän minun ja tohtorin avulla hiukan education'ia ja sitten voisi hän -matkustaa johonkin ulkomaan pension'iin. - -_Rouva Kauppelin_: Panssooliin, se kuulostaa hienolta. Mutta kas, -tuolta tulee minun mieheni. - -_Kauppelin_: (Kirja ja puuvasara kädessä.) Hyvää päivää, rouva -kampreerska. - -_Kamreerska_: Päiviiä, herra valtuusmiesehdokas. - -_Kauppelin_: Höra, hehhe. Eihän se vielä niin päteviin päätetty asia -ole. - -_Kamreeska_: Mitä te nyt kujeilette? - -_Kauppelin_: Niin, mutta vastakkaiset periaatteet ja asianhaarojen -sitova voima... - -_Kamreerska_: Tehän puhutte kuin valtiomies. - -_Kauppelin_: En ole vielä valtuusmieskään, pieni keikaus, vaalikepponen -ja siinä me pyristelemme kuin kalat kuivalla maalla. - -_Kamreerska_: Kepponen kepposta vastaan. Teillähän on tietoa päässä ja -hyvää tahtoa. - -_Kauppelin_: Mitä se kampreerska nyt, höm. - -_Kamreerska_: Taitaa tuntua juhlalliselta ja arvokkaalta istua -kunniallisten kaupungin isien joukossa ja päätellä noin vain mistä -asioista hyvänsä. - -_Kauppelin_: Eihän niissä kokouksissa kaikkia asian mutkia eikä menoja -ratkaista, vaan ne pannaan vaaliokuntiin tai pöydän alle. - -_Kamreerska_: Tai tehdään nahkapäätös. - -_Kauppelin_: Hehhe, mainiosti sanottu, usein niinkin, usein niinkin. - -_Kamreerska_: Paljon tekin voisitte vaikuttaa monessa asiassa, eikö -teillä ole mitään ohjelmaa! - -_Kauppelin_: Höm, olisihan minulla iteea tai oikeastaan kaksikin iteaa. -Ensiksi tillikka olisi saatava pois, meidän Antti sällimme... - -_Rouva Kauppelin_: Meidän ulosoppineemme. - -_Kauppelin_: Ulosoppineemme käy siellä naukkuja ottamassa eikä työstä -tahdo tulla mitään, vaikka mies muuten on taitava ammatissaan. Kun minä -olin taksoituslautakunnassa, niin... - -_Rouva Kauppelin_: Se oli samana vuonna, kun sinä olit kuvernöörin -päivällisillä. - -_Kauppelin_: Niin ehdotin minä asioitten tarkoituksellista juoksua -siihen suuntaan, mutta herrat sanoivat, ettei se kuulu asiaan. Mutta -jos miniä nyt pääsen asioita johtamaan ja pohtimaan, niin... - -_Kamreerska_: Tillikka on pantava pois. Siitä on oikein vaarallista -kulkea ohi. Arvoisa rouvasseurakin on ottanut asian puheeksi. Rouvien -palvelustytöt kiertelevät kulkiessaan asioilla kaupungilla -kaikenlaisten tillikkasankarien ympärillä. - -_Kauppelin_: Niin minä yleisen hyvän ohessa ja sivussa edistäisin -taikka oikeammin sanoen edustaisin... - -_Kamreerska_: (Ivallisesti.) Omaakin asiaa. - -_Kauppelin_: Höm. Hehhe? Kuinka niin? - -_Kamreerska_: Saatte puolellenne raittiusseuran esimiehen tohtori -Keinon ja raittiuskansan, tohtori uskoo minulle usein suurimmat -salaisuutensa. Verraton mies! - -_Kamreerska_: Entäs se toinen idea? - -_Kauppelin_: Ollessani jo monta vuotta palokunnan komppanian -varapäällikkönä, olen tullut tyysten, pitkin ja poikki ajatelleeksi, -että meillä pitäisi olla oma kunnantalo. Sopivin paikka talolle omasta -ja ehkä muidenkin asianomaisten mielestä olisi tukkukauppias -Päätrluntin talo, tosin se on suoperäisellä pohjalla, mutta kuitenkin -sopivalla paikalla. Nyt ajaisin minä valtuustossa läpi vedoten -inhimillisyyteen ja kasvatuksen ylentävään voimaan, että kaupunki -lunastaisi tämän yllämainitun talon tontin. - -_Kamreerska_: Ai, ai, tehän olette valtioviisas. Minä olin eilen -tukkukauppiaan luona, ja hän oli varma siitä, että tulette valituksi. - -_Kauppelin_: Tukkukauppiaan kanssa siitä viime viikolla juteltiin -Väinölän klubissa. - -_Rouva Kauppelin_: Hym. Väinölän klubissa, - -_Kamreerska_: Tukkukauppiasko keksi sen tonttiasian! - -_Kauppelin_: Yhdessähän me tai oikeastaan minä... höm. - -_Kamreerska_: Ja tukkukauppias on Väinölän esimies, ai, ai, teitä -veitikkaa, klubinkaan ääniä ette ole unohtaneet. - -_Kauppelin_: Te, te, rouva kampreerska, enhän minä... - -_Kamreerska_: Hahhaa. Augusta sinä voit olla ylpeä miehestäsi. - -_Rouva Kauppelin_: (Hymyilee.) Voi, rakas Sesilia, mitä sinä nyt -turhia... - -_Kauppelin_: Mutta täällä kaupungissa on viekas puplikaani... -Puplikaanilla minä tarkoitan, -- sillä minä käytin vertauksellisia -tarkoituskohtia -- tarkoitan hyvää naapuriani Rimppiä. - -_Rouva Kauppelin_: Tiedätkös, Sesilia, että se Rimppi on hirveän ilkeä -mies, vedätti kaksi kuormaa santaa... - -_Kauppelin_: Meidän plankkumme taakse niin, että tukki meidän -likaviemärimme suun. - -_Rouva Kauppelin_: Ja sitten täällä on niin kamala katku, jota minä en -kärsi, sillä minä olen hanskamaakarin tytär. - -_Kauppelin_: Se Rimppi, Rimppi vehkeilee minua vastaan, jo monta vuotta -on hän syrjäyttänyt minun, kaksi kertaa on hän ollut tielläni, kun olen -ollut saavuttamaisillani todellisen päämaalini. - - (Miina tuo kahvia ja tarjoo kaikille.) - -_Rouva Kauppelin_: Niijaa kampreerskalle, enkö ole sinua niin monta -kertaa opettanut! Ota enemmän sokerileipää, rakas Sesilia! - -_Kauppelin_: (Käy levottomana lattialla.) Missähän urkuri viipyy! - -_Rouva Kauppelin_: Juo nyt kahvia, Anders, se tyynnyttää! - -_Kauppelin_: Tämä on tärkeä edesottaminen, kello viideltä on -vaalikokous ja minun vihamieheni... - -_Kamreerska_: Älkää nyt vaan pistäkö kuin jänis päätä pensaaseen! -(Ovikelloa soitetaan.) - -_Kauppelin_: Mitä se oli? Mene avaamaan Akusta! - -_Rouva Kauppelin_: Etkö sinä koskaan osaa sanoa: Augusta. - - (Menee avaamaan.) - -_Sanomalehtipoika_: (Huutaa.) "Päivän uutiset." - -_Kauppelin_: Anna pian tänne! - -_Rouva Kauppelin_: Minä olen ennenkin ensiksi lukenut sanomat, kovin ne -tänään myöhästyivät. - -_Kamreerska_: Katsotaan, kas siinähän on valtuusmiesehdokkaat: -tukkukauppias Bärlund, maalari Jokinen ja nahkuri Kauppelin. - -_Rouva Kauppelin_: Ja Andersin nimi on präntätty niin suurilla -kirjaimilla. - -_Kauppelin_: Niin, siellä on nimeni, mutta toisessa lehdessä on toisia -nimiä, korkeammat vallat tietäkööt, mikä vaalin tyydyttävä tulos on -oleva. - -_Rouva Kauppelin_: Koska kerran sinun nimesi on aviisissa, niin mitä -enää epäilet. Olet se sinäkin mukamas. - -_Kauppelin_: Kun ei se urkuri jo tule. - - (Menee katupeilistä katsomaan.) - -_Kamreerska_: Juorupeilistäkö tekin katsotte ja tähystelette onnenne -nousevaa tähteä; ehkä vielä joku tähti loistaa napinlävessännekin. - -_Rouva Kauppelin_: Pormestarilla on jo monta prenikkaa rinnassa. -Anders, ihanhan sinä olet punainen kuin palokunnan uusi ruisku. - -_Kamreerska_: Illalla olette jo iloisempia, lyön veikkaa vaikka -kaksikymmentä markkaa -- apropos Augusta, minulla olisi sinulle hiukan -kahden kesken puhuttavaa -- että te herra Kauppelin olette -valtuusmies. Ja hommaattehan te sitten kekkerit -- tai oikein komeat -illalliset, eikö niin, Augusta? - -_Rouva Kauppelin_: Kyllä minä toimitan ainakin yhtä upeat kuin Rimpiskä -nimipäivikseen. - -_Kamreerska_: Tämän kerron minä kaikille tutuilleni. - -_Rouva Kauppelin_: Jälkiruoaksi oikein jäähyytelöä. - -_Kamreerska_: Niin, niin, vaikkapa oikein puddingia. Mutta mennään nyt -sinun puolellesi, Augusta, juttelemaan, minulla on sinulle hirveän -paljon puhumista. - - (Rouva Kauppelin ja Kamreerska pois.) - -_Urkuri_: Heipä hei; Terve viljon veikkonen! - -_Kauppelin_: Terve, terve, kuinka sujuu asiamme! - -_Urkuri_: No nyt on horna irti. - -_Kauppelin_: Mi-mitä sinä sanot! - -_Urkuri_: Olen tuhlannut ainakin kolme markkaa vasikkaan. - -_Kauppelin_: Ihanhan sinä pelästytit. - -_Urkuri_: Aisa katkesi torin kulmassa. - -_Kauppelin_: Eikö muuta? - -_Urkuri_: Mutta minä otin toisen vosikan. - -_Kauppelin_. Otit toisen vosikan? - -_Urkuri_: Niin. Mutta sain kaupungin pahimman kaakin. Kaupungin -katukivet ovat ainakin lapsen pääkallon suuruisia. Siinä minä hyppelin -ja tärisin, että ruumiini on ihan kuin rikki piesty. Toista on olla -Helsingissä, siellä oli oikein hauska ajaakseni, kun urkurikoulua -kävin. Valtuusmieheksi ehkä päästyäsi -- - -_Kauppelin_: Ehkä päästyäni? - -_Urkuri_: Tulee sinun ehdottaa, että laittavat pienempiä katukiviä. - -_Kauppelin_: Mitä en ehdottaisi, mitä en ehdottaisi! Mutta kaikki -näyttää hiukan mustalta. - -_Urkuri_: Kuin nokikolarin omatunto. Älä hätäile, mitä en sinun -tähtesi, kunnon veli, tekisi. Olen käyttänyt tuntosarviani, olen -udellut ja urkkinut ja... - -_Kauppelin_: Ja...? Sano jo, ihan minä tuskastun. - -_Urkuri_: Sinä et siis tiedä... - -_Kauppelin_: En ole jalallani tänään ulkona ollut. - -_Urkuri_: Täällä sinä möyrit kuin karhu pesässäsi, kuules, eivät asiat -tule sinun luoksesi, jollet sinä mene asioitten luo, eikä vuori tule -hiiren luo, jollei hiiri tule vuoren luo. - -_Kauppelin_: Niin, edessäni on vastuksien korkea vuori. Sitovien -voimien välttämättömästä pakosta minä tuota noin... sairauden tähden... -kas pääni on ollut kovin kipeä. - -_Urkuri_: Hahhaa, ramppikuumetta. Minä tunnen tuon. Kun minä ensi -kerran taiteilijana esiinnyin eräässä konsertissa, seisoin kuin -kuumilla hiilillä ja kurkussa kutitti ja poltti. Ja kun hienot naiset -suuntasivat minuun kiikarinsa, ai, ai. (Maiskuttaa kielellään.) - -_Kauppelin_: Mutta emme me nyt ole konsertissa vaan... - -_Urkuri_: Tulivuoren suulla. Ne peijoonit vihollisleirissä tyrkyttävät -listojaan tunnetuille ja tuntemattomille. Ne kuiskuttelevat ja -kuleksivat torilla, kauppapuodeissa ja kapakoissa. - -_Urkuri_: Rimppi puuhaa parturin luokse vielä toista -agitatsionikokousta. - -_Kauppelin_: Rimppi! Kuinka? Uskaltaako hän minua taas vastustaa. Sinä -liiottelet. - -_Urkuri_: Ota virkani ja taiteilijahenkeni, jos sanankaan liioittelen. -Rimppi on saanut puolelleen muutamia kauppiaita ja lyseon opettajat. - -_Kauppelin_: Ja siellä ne nyt kohta parturissa huutavat ja -hotisevat. On se Rimppikin mokoma... kuules ohimennen, sanotaanko -valtuusmieskantaatti vai -kantitaatti? - -_Urkuri_: (Nauraa.) Ei, kantaatti kuuluu minun alaani, olet kai joskus -kuullut sen sanan suustani, siinä erehdys. - -_Kauppelin_: Höm, höm, vai niin, vai niin. Olisi minun ehkä sentään -pitänyt sopia Rimpin kanssa se ojajuttu, mutta se meidän muori on niin -itsepäinen. - -_Urkuri_: Eikä sinun rouvasi juuri hyvillä silmillä katsele minun ja -Eveliinan sopusointuista suhdetta. - -_Kauppelin_: Kyllä se asia selvitetään, jahka tästä pulasta pääsisi. -Koska se kokous parturissa pidetään? - -_Urkuri_: Hiukan ennen vaalia, viisaasti on Rimppi asiansa ajanut, hän -tahtoo vaikuttaa kiihoittavasti juuri ratkaisevan hetken edellä. - -_Kauppelin_: Mutta kuinka minä estäisin Rimpin menemästä parturille. -Kiusa ja kuolema! Ajatukseni käyvät ihan sotkuisiksi enkä löydä asian -ytimen punaista lankaa. Jos minä heti kutsuisin Rimpin puheilleni -sopimaan siitä vanhasta riidasta? Hyvä tarkoitus, näes, sovittaa kaikki -koukut ja konstit. - -_Urkuri_: Tokkopa pistää päänsä ansaan. - -_Kauppelin_: Vanha kettu, sen tiedän, ja saita. - -_Urkuri_: Kielsi, kitsuri, nimensä takaukseen. Sinä olet ihan toista -maata, sinussa on inhimillisyyttä. - -_Kauppelin_: Mutta voisin minä pakoittaa, sillä sääntöjen sitova voima -velvoittaa. - -_Urkuri_: Sinä puhut taas arvoituksia. - -_Kauppelin_: Höm. Ehee. (Lyö otsaansa.) Katsos minä olen -tehdastelijain stipenstikassan johtokunnan esimies. Kassa on perustettu -viina-anniskelun voittorahoista, siitä annetaan apurahoja -kyvykkäimmille kisälleille. - -_Urkuri_: Mitä kisälleillä on tekemistä meidän asiassamme? - -_Kauppelin_: Etkö ymmärrä yskää! Rimppi kuuluu muiden muassa -johtokuntaan. - -_Urkuri_: Ahaa. - -_Kauppelin_: Antti sällillekin ehdottaisin, kunhan kallistelisi -vähemmän. Monta ropoa on hän vienyt viina-anniskeluun. Höm! Jos minä -nyt kutsun mestarit tänne ylimääräiseen kokoukseen ennen viittä, -niin... - -_Urkuri_: Mutta jollei Rimppi tulekkaan. - -_Kauppelin_: Siltä varalta ja sen vuoksi on meillä pikku sakkoja, ja -Rimppi tahtoisi välttämättömästi ja varmasti apurahaa omalle -sällilleen. - -_Urkuri_: Hurraa, Kauppelin! Crescendo, crecendo! Mainiota, mainiota! -(Lyö Kauppeliiniä olalle.) - -_Kauppelin_:. Niin, katso minä en ole niin tyhmä kuin päältä näytän. - -_Urkuri_: Tuumasta vaan toimeen. Lähetä heti kirje! Bravo! Hurraa! - -_Kauppelin_: Sen teen heti. Kirjoitan maalari Jokiselle, että hän -hommaa mestarit tänne, höm, hiukan ennen vaalia, höm. - - (Menee huoneeseensa.) - -_Eveliina_: (tulee oikealta.) Ah, te herra urkuri! - -_Urkuri_: Mikä helkkarin suloinen sattuma! - -_Eveliina_: Sormipuhuja, hahhahhaa! Tehän lensitte kadulla kuin... - -_Urkuri_: Arkkiviisujen kaupustelija; jos minä keksisin niille -nuotinkin, niin laulaisin minä torilla tai löisin rumpua kadun -kulmassa: (yksitoikkoisella äänellä) arvoisat kansalaiset, peruttomat -ja pennin pyörittäjät, herrat ja häntyrit. Taulahatut ja tomppelit, -äänestäkää herra Tomppelia; kömpikää kojuistanne te veroa maksavat, -uniset porvarit ja te, veroja kiskovat, laiskat virkamiehet, jotka vain -lyijykyniänne virastoissa teroitatte ja haukottelette, vaivatkaa -luuvaloisia virkaraajojanne torin yli vanhaan kallistuvaan raastupaan, -sillä tänäpäivänä tapahtuu se suuri ihme, että vanha sarvipää ja -nahkurien musta omatunto, Riku Rimppi patarumpujen ja huilujen soidessa -valitaan kaikella kunniattomuudella kunnialliseksi kaupungin isäksi. -Jollette usko näitä sanoja, niin uskokaa pormestarin kanoja. - -_Eveliina_: Hahhahhaa, ihan minä olen nauruun kuolla. - -_Urkuri_: Sellainen äänien värvääjä minä nykyään olen, mutta minä teen -sen ainoastaan sentähden, että te olette isänne tytär. - -_Eveliina_: Tehän puhutte kuin kirjasta. Hyvä vaan, että saatte -arkenakin jotain tehtävää, vain sunnuntaisin te soittelette urkuja ja -laulatte hautavirsiä. - -_Urkuri_: Silloin laulan minä paraiten, kun näen teidän kirkossa -istuvan. - -_Eveliina_: Tai nukkuvan urkulehterin alla, hahhaa! - -_Urkuri_: Silloin vasta on hauskaa, kun soitamme illoin hämärässä -nelikätisesti. - -_Eveliina_: Mutta mamma sanoo aikovansa pyytää tohtori Keinoa -opettamaan minulle ruotsin kieltä. - -_Urkuri_: Keinoa! Hahhahhaa. Mitäs siitä kamreerska sanoo, joka häärää -Keinon ympärillä kuin sudenkorento! Neiti Eveliina, tuletteko -iltapäivällä kävelemään kirkkopuistiikkoon? - -_Eveliina_: Mutta meillä on harjoitus kello viideltä. - -_Urkuri_: Se on totta se, mutta tunti täytyy siirtää, sillä viideltä on -vaalikokous raastuvassa. - -_Eveliina_: Ne vaalit, ne vaalit, ei nykyään muusta kuulekkaan, jos -vielä niistä puhutte, niin panen pumpulit korviini. - -_Urkuri_: Mutta sen jälkeen... - -_Eveliina_: Jos mamma päästää. - -_Urkuri_: Sanokaa, että menette nuottia ostamaan! - -_Eveliina_: Älkää opettako minua valehtelemaan! Kuulkaas herra -Virtanen, opettakaa minulle joku laulu! - -_Urkuri_: Tietäkää, neiti Eveliina, minä aijon säveltää pienen laulun -omiin sanoihin ja minä omistan sen teille. - -_Eveliina_: Ettekö voisi opettaa minua soittamaan tätä laulua: "tyttö -se meni niitylle, hihhei, ai, ai, hei niitylle, noita ruohoja -leikkaamaan, siellä tuli häntä vastaan yksi riiari, hihhei, ai, ai, -yksi riiari, joka vaati sen seisomaan." Minna sen minulle opetti. Se -on niin mukava. - -_Urkuri_: Renkutusta vaan, ei se täytä soiton korkeampia vaatimuksia. - -_Eveliina_: No opettakaa sitte "kukkuu, kukkuu"! - -_Urkuri_. (Hyräillen.) "Ruuhet on rannalla pienoiset, kultani sormet on -hienoiset." Ah, neiti Eveliina, kuinka teillä on hieno käsi. (Aikoo -suudella Eveliinan kättä.) - -_Kalle_: (Oikealta yskien.) - -_Eveliina_: Oh, mikä siellä! Kalle! - -_Kalle_: Onks mestari täällä? - -_Urkuri_: Tomppeli! - -_Eveliina_: (Huutaa.) Pappa! - -_Kauppelin_: (Kirje, mustetulppo ja kynä kädessä.) Mikä hätänä? - -_Kalle_: Puorissa on yks moukka, joka möisi vuotia. - -_Kauppelin_: Ei minulla nyt ole aikaa sellaiseen. Minulla on tärkeämpiä -toimituspiteitä. - -_Kalle_: Miäs sano meneväns Rimppiin, jollei täällä osteta, lupaa antaa -halvasta, sano, lehmä taitto oikeen takajalkans. - -_Kauppelin_: Ei, ei, kun minä sanon ei, niin minä sanon ei. Saat mennä -asialle. - - (Näyttää kirjeen urkurille ja panee sen koteloon.) - -_Kamreerska_: (ja rouva Kauppelin vasemmalta.) Saako tulla? - -_Urkuri_: Kyllä saa tulla. - -_Rouva Kauppelin_: (Kamreerskalle kahden kesken.) Tässä olisi -kaksikymmentä markkaa. - -_Kamreerska_: Tuhannen kiitos, rakas ystävä, kyllä maksan heti -huomenna, kun nostan eläkkeeni! - -_Rouva Kauppelin_: Kalle, mitä sinä täällä? Tahraathan likaisilla -saappaillasi hienon mattoni ja sitten tuot sinä verstaasta niin ilkeän -hajun. - -_Kauppelin_: (Kallelle.) Vie tämä maalari Jokiselle, mutta juokse pian! - - (Kalle pois.) - -_Urkuri_: Hyvää päivää, arvoisa rouva Kauppelin, päivää kamreerska -Sandman. - -_Kamreerska_: Anteeksi, minun täytyy nyt lähteä, minulla on niin paljon -hommaa... Pikku on kipeä... toivotan sydämestäni onnea, herra -Kauppelin, hyvästi, hyvästi kaikki. (Menee.) - -_Urkuri_: Hahhahhaa. Olipas sillä eukolla kiire! (Itseks.) Tohtorin -luokse luultavasti. - -_Rouva Kauppelin_: Onneksi olimme juuri syöneet päivällistä, kun hän -tänne tuli. - -_Kauppelin_: Mutta hänen suhteensa täytyy olla varovainen, hän on niin -sanoakseni jonkinlainen vaali-ilmapuntari. Kun ei ne mestarit jo ala -tulla, aika rientää, (kävelee levottomana) oh, tätä vaalia, tätä -vaalia! - -_Urkuri_: Eikö veli nyt luota edes omaan onneensa. Väinölän klubissa -eilen -- et ollut mukana -- tehtiin yksimielinen tällainen päätös: -suuri joukko kansalaisia on päättänyt äänestää valtuusmiehiksi -seuraavia kansalaisia: Bärlund, Kauppelin, Jokinen. Oletkos nyt -tyytyväinen? - -_Kauppelin_: (Hykertäen käsiään.) Jukukliut! - -_Urkuri_: Tosin tukkukauppias... - -_Kauppelin_: Häh! - -_Urkuri_: Sanoi, että hän on sen niin laskenut, että olemme enemmän -kuin tasaväkiset, ettei ole pelkoa, mutta jos viimeisessä tingassa -tapahtuu muutos, niin sinun vaalisi saattaa riippua kahdestakymmenestä, -kolmestakymmenestä äänestä. - -_Kauppelin_: Kahdesta, kolmestakymmenestä äänestä, sanoit! - -_Urkuri_: Karaise itsesi mies! (ravistaa Kauppeliiniä.) - -_Kauppelin_: (Hätääntyneenä.) Ku-kuule, mene heti klubiin, mene myös -tohtorille ja käy kuin sattumalta parturissa. Voithan leikkauttaa -tukkasi vielä lyhyemmäksi. - -_Urkuri_: No, vaikka pääkalloa myöten. - -_Kauppelin_: Minä ihan tukehdun, voi, minun päätäni, minun päätäni, se -tulee varmaan ennen aikojaan kaljuksi. Joudu, joudu! - -_Urkuri_: Minä lennän. (Menee.) - -_Kauppelin_: (Vaipuu tuolille.) Oh! Aukusta, Aukusta! Hiero minun -päätäni, sillä ajatukseni kuhisevat aivoissani kuin muurahaiset -keossaan ja ne pistävät, pistävät niin riivatusti. - -_Rouva Kauppelin_: Voi, pistävätkö ne pahasti, mutta tyynny Anders! -Miksi olit toissa iltana klubissa, seurustelit enemmän tohtori Keinon -kanssa, hänhän kuitenkin kerran on kuuluva perheeseemme, kuten toivon. - -_Kauppelin_: Sano minua edes Antiksi! Oh, tulisipa tänne tohtori Keino -edes, että saisin arveluilleni sitovan pohjan ja perustuksen, höm. - -_Rouva Kauppelin_: Mitä sinä inttailet, olithan sinä kuvernöörin -päivällisillä ja itse kuvernööri... - -_Kauppelin_: Ette te naiset ymmärrä politiikan pulmia ja poukahduksia. - -_Rouva Kauppelin_: Odota, minä tuon sinulle lasin marjavettä ja -terveyssuolaa! - - (Menee vasemmalle, ovikello soi.) - -_Kauppelin_: (Rientää eteiseen.) Jokinen, missä muut? - -_Jokineni_: Rimppi ei sanonut tulevansa eikä muilla ole aikaa. - -_Kauppelin_: Siis pettäneet. Tämäkö on puuhieni ja huolieni -monivuotinen hedelmä! - -_Jokineni_: Sinä otat asian liian syvästi. Sinä teet itsesi -naurettavaksi, sanon sen suoraan. Olet pohjaltasi kunnon mies, mutta -tämä vaali on mennyt päähäsi. - -_Kauppelin_: Sinä olet kymmenen vuotta nuorempi minua. Kerskaile sinä -suoruudellasi, et sinä tiedä, mitä tämä minulle merkitsee. Mutta sen -minä totisesti sanon, minä tahdon päästä valtuusmieheksi keinolla millä -hyvänsä (Eveliina tulee oikealta), minä en muuten voi hengittää, en voi -koskaan nauraa, en syödä, en elää, en kuolla, kuolla, kuuletkos sinä! - -_Jokineni_: Hupakko! - -_Eveliina_: Pappa, eihän tämä ole koko maailman asia, ilman tätä sinun -olisi paljon parempi olla. Eikö niin, herra Jokinen? - -_Jokineni_: Siinä iskette naulaan, neiti, mutta hyvästi nyt, minun -täytyy kävästä ensin kotona. (Menee.) - -_Eveliina_: (Katupeilistä katsellen.) Hänellä oli niin rehelliset -siniset silmät. Hahhaa, mutta tuolla astuu nälkäkurki, tohtori Keino. -Tänään täällä vilisee ihmisiä ja kaikki ovat päästään pyörällä. Yks, -kaks, yks, kaks! - -_Kauppelin_: Jumalan kiitos! (Avaa oven tohtorille.) Kiitos tohtori, -että tulitte, aika on täpärä, sanokaa minulle, onko raittiuskansa -varmaan puolellani tänään, tiedättehän, että tahdon tillikan -poistettavaksi. - -_Keino_: Tietäen teidät asiaamme harrastavaksi mieheksi, mieheksi, hm, -joka käyttääkseni latinalaista puhepartta inter arma, hm, keskellä -sotaa, keskellä yhteiskunnallista mätää, hm, keskellä kauheinta -viinanvillitystä, hm, olette pysyneet uskollisena nuoruuden -aatteillenne ja periaatteillenne, kehoitin minä eilen kaikkia -vesikansan kansalaisia kohtuuden ja oikeuden nimessä antamaan äänensä -teille. - -_Kauppelin_: Minä ki-kiitän, herra tohtoori, minä en tiedä muuta kuin -että minä kiitän. - -_Keino_: Hm. Sillä väkipitoisten juomien juonti on arveluttavassa -määrässä... - -_Rouva Kauppelin_: (Tuo tarjottimella marjavettä.) Mikä kunnia! Päivää, -arvoisa tohtori. - -_Keino_: (Mulkoillen lasia.) Pä-päivää... hm, arveluttavassa määrässä -lisääntynyt meidän köyhässä ja rakkaassa maassamme. Herra Kauppelin, -onko tämä viiniä, hm? - -_Rouva Kauppelin_: Marjavettä se vaan on. - -_Keino_: Minä juon vain sitä uutta raittiuskaljaa, hm. - -_Rouva Kauppelin_: Istukaa herra tohtori! - -_Kauppelin_: Niin, tehkää niin hyvin, herra tohtori! - -_Keino_: Minulla ei olisi oikein tällä kertaa aikaa. - -_Rouva Kauppelin_: Tässä on Eveliina. Suostuttehan, hyvä tohtori, -opettamaan Eveliinalle ruottin kieltä. - -_Keino_: (Kumartaa kömpelösti Eveliinalle.) Kas. Hm. Magnas gratias. -Kiitän luottamuksesta. Tervehdin teitä neitiseni, hm. Latinan kieli on -mieliaineeni, mutta jos neiti, hm, niin tahtoo, hm, niin olen magno cum -studio, suurella innolla niin sanoakseni opastava teitä tässä -kiitettävässä yrityksessä. - -_Eveliina_: Hihhii. Ettei tohtori vaan minun tähteni unohda rakasta -latinaansa. - -_Keino_: Hm. Voisimmehan me jo alkaa, hm, vaikka tänä iltana, jahka -ensin olen saanut valmiiksi juhlarunon raittiuden ylistykseksi. - -_Kauppelin_: Akusta, mitä kello on? - -_Rouva Kauppelin_: Neljännestä vailla viisi. - -_Kauppelin_: Oh, joko jo niin paljon, tuo, rakas Akusta, minun -ponsuurini ja silkki-hattuni! - -_Keino_: Rakas neiti, mea cara, minä tulen uhraamaan teille kaiken -jälellä olevan aikani. - -_Rouva Kauppelin_: Kyllä me maksamme, mitä tohtori vaan tahtoo, mitä -vaan tahtoo. - -_Keino_: Hm. Siitä ei ole kysymystäkään. Mutta anteeksi, herrat ja -rouvat, minun täytyy vielä korjata discipuluksieni, toisin sanoen -oppilaitteni teemoja. Minä, hm, kumarran. (Menee.) - -_Rouva Kauppelin_: (Saattaen.) Käykää nyt usein talossa, herra tohtori! - -_Keino_: Hm, kyllä minä, hm. Hm, raastuvassa tavataan, herra Kauppelin. -(Pois.) - -_Kauppelin_: Raastuvassa tavaltaan, herra tohtori. Kiitos. - -_Eveliina_: Hahhahhaa, Hm, hm, tohtori missipulus. - -_Rouva Kauppelin_: Aina sinä hohotat, jos sinä tuolla tavalla jatkat, -niin et koskaan pääse naimisiin! (Menee oikealle.) - -_Eveliina_: Hahhaa, naimisiin! Ennen minä menen vaikka Kallelle -ennenkuin tuolle tarhapöllölle. - -_Kauppelin_: (Kävelee edestakaisin.) Arpa on heitetty, paluu on -mahdoton. Vaali voi riippua kolmestakymmenestä tai kahdestakymmenestä -äänestä. Se Rimppi, se kirottu Rimppi! - -_Eveliina_: (Ikkunan ääressä.) Tuolla tuli Rimppi parturista ja jälessä -pari mustaa mestaria. - -_Kauppelin_: (Hyökkää ikkunan luo.) Perh... siellä ne menevät ne kultaa -kantavat aasit, mutta sen minä sanon, että yhteiskunta on heille -ylipääsemätön muuri. Jaa, ah! Kyllä minä niille näytän. Mutta mitä minä -nyt teen? - -_Eveliina_: Mikä teitä vaivaa, isä? - -_Kauppelin_: Oh, olispa minulla oikein paljon ääniä, niin minä -kukistaisin sen rosvon, sen riivatun Rimpin. - -_Eveliina_: Montako ääntä Rimpillä on? - -_Kauppelin_: Kolme vähemmän kuin minulla, sillä minulla on -kaksikymmentäkolme ääntä. Ne äänet minä nyt kipeästi tarvitsisin. Tuhat -tulimmaista! Minun täytyy mennä läpi! - -_Eveliina_: Mutta eikös pappa voi käyttää omia ääniään? - -_Kauppelin_: Ei se taida käydä päinsä. Ei, ei... lapsi kulta, et sinä -näitä asioita ymmärrä. - -_Eveliina_: En minä tahdokkaan ymmärtää. - -_Kauppelin_: (Lyö otsaansa.) Haa, mitä jos, jos... Eveliina antoi -minulle hyvän iteean. Tukkukauppias oli sen niin laskenut, riippuu -kahdestakymmenestä, kolmestakymmenestä äänestä. - -_Eveliina_: (Nyökyttää päällään.) Urkuri nosti jo lakkia, sellainen -veitikka! - -_Kauppelin_: Oh! Jospa kaikki kävisi hyvin! Minä en välitä enään -mistään! Minä teen sen, minä teen sen! -- -- Jos minä äänestän -itseäni... niin olen ehkä valtuusmies, sanoo valtuusmies. Höm, päätetty -asia, höm, jos... - -_Eveliina_: Pormestari meni jo raastupaan. - -_Kauppelin_: Minä menen raastupaan äänestämään. Pormestari kysyy: mikä -on talon numero. Minä vastaan: seitsemänkymmentä seitsemän. Pormestari -katsoo listasta, montako ääntä minulla on. Minä sanon: kaksikymmentä -kolme. Pormestari pistää vaalilipun uurnaan. Humaus vaan! Ei kukaan -sitä tiedä, ei kukaan siitä pääse selville. Oi, taivaan enkelit, -antakaa minulle anteeksi tämä pieni vaalisynti! (Napsauttaa -sormillaan.) Minä näen jo itseni istumassa valtuusmiestuolissa. - - (Lyö vasaralla pöytään. Ovikello soi.) - -_Urkuri_: Heipä, hei! Viljon veikkoseni, tässä minä taas olen, olen -juossut, että paitani on ihan märkä. Tässä on vaaliliput. Toisella -listalla on nimet: Bärlund, Jokinen, Kauppelin, toisella nimet: -Bärlund, Jokinen, Rimppi. - -_Kauppelin_: Anna tänne! En ikänä minä äänestä Rimppiä, en ikänä, ennen -menen vaikka hirteen. Pyhi pois Rimpin nimi ja pane oma nimesi sijaan! - -_Urkuri_.: Pannaan nyt vaalilippu koteloon. - -_Kauppelin_: Kohta tuon! - -_Urkuri_: Kuules Antti, lainaa minulle samalla kolmesataa markkaa, -huomenna lankee minun vekselini! - -_Kauppelin_: Höm, tuota... kyllä! (rientää huoneeseensa ja tuo kaksi -kirjekoteloa.) - -_Urkuri_: Peijakas, hyvin kävi! Hahhahhaa! - -_Eveliina_: Mitä te nauratte? - -_Urkuri_: Nauroinhan vaan erästä koronkiskuria Helsingissä! - -_Kauppelin_: Tässä! Pannaan nyt lippu koteloon. Kas noin. (Pistää -kotelon taskuunsa.) Tuo toinen lippu, jossa on oma nimeni, jääköön -pöydälle muistoksi tästä juhlallisesta ja kiusallisesta hetkestä. -Suoraan eteenpäin, tuli mitä tuli! Riennä sinä vaan edellä! - -_Rouva Kauppelin_: Anders, Anders, kello löi jo tornissa viisi, tässä -ponsuurisi ja silkkihattusi, sitä en tahtonut löytää. Joutukaa jo! - - (Rouva Kauppelin pukee ponsuurin Kauppelinin päälle ja työntää - hänet eteiseen, urkuri ja Eveliina seuraavat.) - -_Kauppelin_: (Hyökäten saliin huutaa eteiseen.) Minä unohdin yhden -asia. (Itsekseen.) Muori oli pilata koko asian... eihän kukaan näe!.... -kas noin vaihdan minä liput. (Sulkee pöydällä olevan lipun koteloon ja -heittää toisen kotelon taskustaan uuniin.) - -_Rouva Kauppelin_: (Eteisestä.) Anders, tule jo! - -_Kauppelin_: Tulen, tulen. - -_Kalle_: (Oikealta varpaillaan.) Mestari! Pyyri on puolimätä, ja -tänäänhän pitäis muutta nahat kuurenteen parkkiin. - -_Kauppelin_: (Äkäisesti.) Mene hiiteen! - - (Heittää vasaran nurkkaan. Rientää eteiseen, josta - kuuluu ääniä: hyvästi, onnea matkalle.) - -_Kalle_: Onks mestari tullu hulluksi! - - Esirippu. - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -(Sama sali kuin ensimmäisessä näytöksessä. Pikkupöydät ja tuolit ovat -siirretyt seinää vasten. Miina pyyhkii lattiata, Kalle on sukkasillaan -ja puhdistelee akkunaa.) - -_Kalle_: Kukahan juutas sen narripeilin on yöllä tervannu? Olen sitä -hieronu ja kehnänny koko aamupualen; ikkunakin on tervassa. - -_Miina_: Olisit kuullu Kauppiskan pärpätystä, kun se tuli aamulla -torilta ja huamas tervatun klasin, ihan oli syärä siihen paikkaan. - -_Kalle_: Niin, niin, eukko on paisunu kuin alunalla paisutettu -häränvuota. Ennen sanottiin sitä Kauppiskaksi, sitte muutettiin se -Kauppeliinskaksi, nyt ei saa enää sanoa: mestari, vaan... mikäs nimi se -taas olikaan? - -_Miina_: Haltiusmies tai mikä hullutusmies. - -_Kalle_: Kaikkia niitä raastuvan herrojen päähän pälkähtää. Niin, -täällähän on kohta oikein aika kalaasi ja minun pitää häärätä oikein -syypparina. - -_Miina_: Sinun! - -_Kalle_: Oikein patiimoissa ja häntätakissa. Miina kultaseni, säästä -minulle joku makupala rääpiäisistä. Kuules! (Lähestyy Miinaa ja aikoo -tarttua käteen.) Näin teki urkuri Eveliina ryökkinälle. - -_Miina_: Senkin ampiainen! (Työntää Kallen pois.) - -_Kalle_: Kuules, minä muutan nimeni Kalle Rajasesta Kalle Rajaliiniksi, -onks se fiinimpää. - -_Miina_: Muuta vaikka turkkeliiniksi! Pois! Kätes on tervassa! - -_Kalle_: Sinä tairakkin kattella Antti sälliä. - -_Miina_: Jo sinä joutavia. Rouva tulee! - -_Kalle_: Avainkimppu helisee. - - (Hyppää akkunan luo.) - -_Rouva Kauppelin_: Vieläkö te täällä vetelehditte? Ei työstä tule -mitään, jollei vieressä seiso. Miina, mene auttamaan apumuijaa ruoan -laittamisessa ja sinä, Kalle, pukeudu herra valtuusmiehen vanhaan -hännystakkiin, mutta muista, että et sinä tänä iltana seiso -parkkitiinun ääressä. Muistakaa, minä sanon sen vielä kerran! -Tästälähin ette saa sanoa: mestari, vaan: herra valtuusmies. Saatte -mennä! - -_Kauppelin_: (Paperi kädessä, lukee.) Arvoisat vieraat, arvoisa -herrasväki, höm? - -_Rouva Kauppelin_: (Matkien.) Höm. Niin sellaista se on, kun tulee -myöhään kotiin Väinölän klubista. - -_Kauppelin_: Mutta, Akusta kulta, eilen oli syytä. - -_Rouva Kauppelin_: Syytä, syytä. Syy sepissä kuin sysissä, se urkuri -kai vietteli. Kupariseppä! - -_Kauppelin_: Katsos, kun vaali onnistui kaikkien asianhaarojen ja -laskujen mukaan, olenhan minä nyt saavuttanut sen tärkeän päämaalin, -johon jo monta vuotta olen pyrkimällä pyrkinyt. - -_Rouva Kauppelin_: Oletko sinä jo lähettänyt kutsukortit pormestarille -ja muille? - -_Kauppelin_: Olen, olen. Ja sitten olen minä kirjoittanut puhetta, -tässä tärkeässä asemassa, missä nyt olen, täytyy minun tottua sanallani -vastaamaan kaikenlaisiin puheisiin ja esiintymiselläni vahvistamaan -niiden vaikutusta. - -_Rouva Kauppelin_: Kukahan sen katupeilin on yöllä tervannut? Jestas -sentään, minä olen niin vihanen, niin vihanen, varmaankin on sen tehnyt -joku Rimpin oppipoika. - -_Kauppelin_: Niin, Rimppi on kukistettu, hänen valtansa on ollutta ja -mennyttä, sillä asianhaarojen sitova voima on näyttänyt hänelle hänen -oikean paikkansa. - -_Rouva Kauppelin_: Nahkaverstaassa niin, kaikki tässä herroittelemaan. -Sinä, Andres, olet itsesi kunnostanut, et sinä sovi enää tähän vanhaan, -rähjäävään ja epäsiistiin toimeen, koska nyt olet valtuusmies ja aikasi -tästälähin on ylösotettu. Sentähden olen ajatellut, että ostat talon -torin varrelta ja me muutamme pois täältä karvarien kulmalta, sillä -onhan meillä varoja. - -_Kauppelin_: Sinä voit olla oikeassa, asemani kaupungin asioitten -valtuutettuna määrääjänä nykyään aiheuttaa ehkä sellaisen -toimituspiteen. - -_Rouva Kauppelin_: Kuules, sinä otat sen ruman nahkakyltin pois, sen -sijaan hankimme ulko-oveen kiiltävän nimilevyn: Valtuusmies Kauppelin. -Se kuuluu hienommalta. - -_Kauppelin_: Niin, niin, ajatelkaamme toiste sitä asiaa, nyt on kiire. - -_Rouva Kauppelin_: Oletko lähettänyt kutsukortit myöskin tohtorille ja -tukkukauppiaalle ja luuletko, että kuvernöörille sopisi... - -_Kauppelin_: Ei, ei, kuvernööri on virkamatkoilla. Olen kutsunut vaan -herroja, sillä kuvernöörin päivällisillä oli vaan herroja. - -_Rouva Kauppelin_: Kampreerska sentään on hyvä olemassa näissä -vaalikamuissa. - -_Kauppelin_: Tapahtukoon tahtosi, Akusta. Rimpin olen minä myöskin -kutsunut. - -_Rouva Kauppelin_: Anders, oletko tullut päästä vialle! - -_Kauppelin_: Olen kutsunut Rimpin siitä ylenmääräisestä syystä, että -hän tuntisi alennuksensa minun jalomielisen mennettelytapani johdosta -vielä suuremmaksi. - -_Rouva Kauppelin_: No tulkoon vaan, saahan sitten kertoa Rimpiskälleen -meidän kekkereistämme. (Rientää akkunan luo ja siirtää kartiinit -sivulle.) Kas näin saa Rimpiskä tuolla vastapäätä nähdä kaikki -vieraamme ja on kateudesta halkeamaisillaan. - -_Kauppelin_: Akusta, sytytä kattokruunu! -- Minun täytyy miettiä -pöytäpuhetta, höm. - - (Ovikello soi.) - -_Kamreerska_: Oi, rakas Augusta. Minä onnittelen teitä, herra -Kauppelin, tuhannen kertaa. Saanko minä oikein sydämmestäni puristaa -teidän kättänne. Ette usko, kuinka minä iloitsen teidän -menestyksestänne. Koko kaupunki siitä puhuu, lyseon opettajat ovat -noloja, parturi joi eilen harmissaan itsensä hutikkaan. Hän oli -sellaisessa tilassa, että hänen toverinsa Viktoria hotellista palattua -laskivat hänet Bärlundin vedettömään kaivoon, sieltä hänet palovartiat -yöllä nostivat. Niin kertoi minulle eläinlääkäri Stumlander, joka -sattumalta oli joutunut paikalle. - -_Rouva Kauppelin_: Voi tokiinsa. Tiedätkös hyvä Sesilia, että ovat -tervanneet yöllä meidän katupeilimme. Sellaiset yökulkijat pitäisi -panna linnaan. - -_Kamreerska_: Soo. Siitä minä en vielä ole kuullutkaan! Kateutta, -kateutta! Mutta kyllä minä siitä vielä selvän otan, siitä pitää -ilmoittaa viskaalille. - -_Kauppelin_: Ilkityön tekijät ja kadehtijani luulivat tällä -edesottamisellaan ehkä pilaavansa minun valtuusmiesiloni, mutta siinä -he aivan erehtyvät, tänään, jolloin ystäväni kokoontuvat pienelle -juhla-aterialle. - -_Rouva Kauppelin_: Niin, kuules Sesilia, olemme kutsuneet vain herroja. - -_Kamreerska_: Vain herroja? - -_Rouva Kauppelin_: Lukuunottamatta sinua. - -_Kamreerska_: (Itsekseen.) Eivät ole lähettäneet edes kutsukorttia, fi -donc! - -_Rouva Kauppelin_: Olimme juuri aikeissa lähettää sinulle kutsukortin, -mutta koska nyt satuit paikalle, niin on se kai tarpeetonta. - -_Kamreerska_: (Ivallisesti.) Tietysti tulee tänne tohtori. - -_Rouva Kauppelin_: Tietysti. Hän tulee jo piankin antamaan Eveliinalle -oppia. Mutta nyt tahtoisin minä sinulta kysyä neuvoa. Illalliset -syödään tietysti (näyttää oikealle) ruokasalissa, mutta mitä sopisi -sitä ennen tarjota? - -_Kamreerska_: Kun minun isä vainajallani, joka oli luutnantti ja -aatelismies... - -_Rouva Kauppelin_: Sesilia hyvä, sen tiedän. - -_Kamreerska_: Oli maakartano, oli isä vainajallani tapana tarjota -jäälikööriä naisille ja seudun parooneille ja muille ylhäisille oikeata -ranskalaista konjakkia, joka sitä varten oli tilattu suoraan Ranskasta. -Minun isäni oli oikea ritari ja aatelismies, vaikka kateelliset -poroporvarit tässä pienessä nurkkakaupungissa väittävät asian vääräksi. -Mutta asia on niin, että minun isäni iso-isä saapui tänne Saksasta, -mutta jollain selittämättömällä tavalla katosivat laivasta aateliset -sukukirjat eikä minun isäni, vaikka hän sitä varten kävi Saksassa, -löytänyt puuttuvaa sukulenkkiä, rengasta. - -_Rouva Kauppelin_: Niin, tapahtuu se vahinko merelläkin. Kuules pappa, -kun sinä olit kuvernöörin päivällisillä, mitä siellä tarjottiin ennen -ruokaa! - -_Kauppelin_: Kun minä olin kuvernöörin päivällisillä -- oli -tuorstaipäivä niinkuin tämäkin juhlapäivä, -- tarjottiin siellä isossa -salissa ruottalaista punssia pienissä hienoissa mukilaseissa. - -_Rouva Kauppelin_: Koska kuvernöörin päivällisillä... niin meilläkin. -Jestas sentään! Mistä minä nyt hankiin sellaiset lasit! - -_Kamreerska_: Ruotsalaista punssia! - -_Rouva Kauppelin_: Voi tätä onnettomuutta, meillä kun on vaan sekaisin -viina- ja viinilaseja. Mitä nyt vieraat ajattelevat! - -_Kamreerska_:. Augusta kulta, älä hätäänny, pormestarilla on. - -_Rouva Kauppelin_: Lainaiskohan pormestari, rakas Sesilia? - -_Kamreerska_: Minä käyn siellä itse puhumassa, kyllä palvelustyttö -sitte tuo. - -_Rouva Kauppelin_: Kuinka sinä olet kiltti, herttainen Sesilia, -pelastit minut pahasta pulasta. - -_Kamreerska_: Minä menen heti! Täytyyhän minun hiukan siistiytyäkin. - -_Kauppelin_: Anteeksi, minun täytyy mennä pohtimaan puheeni kaikkia -ponsia ja käänteitä. (Pois.) - -_Rouva Kauppelin_: Niin, tule nyt hiukan ennen muita katsomaan -laitoksiani! - -_Kamreerska_: Tulen, tulen. Kuules, hyvä Augusta, en voinutkaan maksaa -tänään velkaani, oli niin paljon muita menoja. - -_Rouva Kauppelin_: Mitäs niistä. - - (Ovikello soi.) - -_Kamreerska_: (Eteisessä.) Ympäri mennään yhteen tullaan, rakas -tohtori. Hihhii. Saanko auttaa? (Tulee salin ovelle tohtorin mukana.) -Tietäkääs, rakas tohtori, olen jo lukenut raittiusrunonne, mainiota, -kerrassaan suuremmoista! - -_Rouva Kauppelin_: Kas kuinka se keikailee. - -_Kamreerska_: Niin, hyvästi kaikki, iloisiin näkemiin. (Pois.) - -_Rouva Kauppelin_: Tervetuloa, hyvä tohtori. - -_Keino_: (Kiitellen.) Mi-minulla on kunnia, hm. - -_Rouva Kauppelin_: Meillä kunnia on. (Itsekseen katsellen käsiään.) -Kas, mistä käteni on tullut tervaan! (Ääneen.) Tulitte sopivaan aikaan, -Eveliina on kotona ja on kaipaillut ruottintuntiaan. - -_Keino_: Minulla on suuri ilo uudesta discipulastani, hän edistyy -kiitettävästi. - -_Rouva Kauppelin_: (Huutaa.) Eveliina! Täällä on tohtori. - - (Eveliina tulee.) - -_Keino_: Hm, neiti, hm, minä... - -_Rouva Kauppelin_: Voitte istua tässä sohvassa te nuoret, minä menen -kyökkiin. (Menee.) - -_Eveliina_: Tietäkääs, tohtori, minä en ole tänään ollenkaan lukenut -läksyjäni. -- Mutta tohtori, kätenne on vallan tervassa, hahhaa! - -_Keino_: Niin, hm, kun minä eilen tulin illalla kotiin, oli lukon -kädensija tervattu. Joku minun discipulukseni on tämän kepposen tehnyt; -voilla ja saipualla olen pessyt käsiäni, mutta terva ei vaan tahdo -lähteä. - -_Eveliina_: Sama missipulus, saapasjalkainen missi on varmaan tervannut -meidän katupeilimmekin. - -_Keino_: Hm, vai niin, hm, ikävä casus, tapaus, hm. - -_Eveliina_: Älkää pahastuko vaikka sanon teitä tohtori missipulukseksi, -se on vaan hyväilynimi. - -_Keino_: Teillä neiti on oikeus sanoa vaikka miksi, hm. Minun etunimeni -on oikeastaan Mikko, mutta kotona sanoivat minua Mikiksi, hehhee. - -_Eveliina_: Tästä lähin sanon minä teitä Mikki Missipulukseksi. - -_Keino_: Viehättävä veitikka! Jos te tietäisitte, neiti, kuinka minä, -hm, olen yksin maailmassa kuin orpo, hm. - -_Eveliina_: Yksin ja onneton. - -_Keino_: Ja luvalla sanoen, kaikki tieteelliset kyvyt ovat -hajamielisiä, myöskin minä olen hajamielinen. - -_Eveliina_: Te olette tavallanne rakas. - -_Keino_: (Aikoo nousta.) Rakas, hm, oo, neiti... - -_Eveliina_: Hiukan itserakas, tarkoitan. Ja hajamielisyydessänne olette -unohtaneet, että meillä on nyt ruotsintunti, hahhaa. - -_Keino_: Hm, niin, alkakaamme. Mitkä ovat persoonapronominit? Minä -autan: jag, ja niin edespäin. - -_Eveliina_: Jag, du, han, hon, vi, ni, de. - -_Keino_: Minä, sinä, ja niin edespäin. Mikä on nyt eroitus han ja hon -sanojen välillä? - -_Eveliina_: En minä tiedä, hahhaa. - -_Keino_: Mikä on ero minun ja neidin välillä. - -_Eveliina_: Te olette saksalainen tohtori ja minä olen oppimaton -oppilas. - -_Keino_: Hm. Eikö ole muuta eroitusta? - -_Eveliina_: Teillä on parta mutta minulla ei ole. - -_Keino_: Eikö neiti puvusta päättäen voi keksiä mitään eroa? - -_Eveliina_: (Veitikkamaisesti.) Hyi tohtori, te olette häijy. - -_Keino_: (Hämillään.) Hm, en minä mitään tarkoittanut. Otetaan alusta. -Mitä on sinä ruotsiksi? - -_Eveliina_: Du. - -_Keino_: Aivan oikein. Mitä on ruotsiksi rakastaa? - -_Eveliina_: Sen minä tiedän: älskar. - -_Keino_: Sinnepäin, minä autan teitä. Accusativus persoonapronominista -minä on ruotsiksi mig. Miten käännettäisiin siis: sinä minua. - -_Eveliina_: Du mig. - -_Keino_: Tehän edistytte. Asettakaa nyt edellisten sanojen eteen: -älskar! - -_Eveliina_: Älskar du mig. - -_Keino_: Niin, rakastatko sinä minua. Mitä olisi siis: minä rakastan, -kääntäkää aivan samassa järjestyksessä, hm. - -_Eveliina_: Jag älskar. - -_Keino_: Jag älskar, hm, niin tuota, minä rakastan sinua, anteeksi, hm, -teitä, neiti, sillä minä... - -_Eveliina_: Te rakas... hahhahhaa (nauraa kauvan ja juoksee -huoneeseensa.) - -_Rouva Kauppelin_: Mikä onni meidän perheellemme! - -_Keino_: Minä, hm, rakastan, hm... - -_Rouva Kauppelin_: Tytärtäni, minä annan teille siunaukseni, minä -kuulin viimeiset sananne. - -_Keino_: Mutta neiti nauroi, hm. Minä en ymmärrä, hm. - -_Rouva Kauppelin_: Hän on vielä niin nuori ja vallaton ja -vakaantumaton. - -_Keino_: Kyllähän minä... mutta minun täytyy jo lähteä. - -_Rouva Kauppelin_: Kyllä minä puhun Eveliinalle. Niin, niin, tulkaa nyt -kekkereihiimme, ennen muita olette tervetullut. - -_Keino_: Kyllä minä, en ole ajanut vielä partaani, hm. Minä kumarran. -(Pois.) - -_Rouva Kauppelin_: Muistakaa nyt jälkenne! - -_Rimppi_. (Eteisestä.) Onkos mestari katona? - -_Rouva Kauppelin_: Mikä mestari? - -_Rimppi_: Mestari Kauppinen, tiemmä. - -_Rouva Kauppelin_: Olette joutuneet väärään paikkaan. - -_Rimppi_: Ettekö te ole Kauppiska? - -_Rouva Kauppelin_: Mitääh! - -_Rimppi_: Ahaa. Onkos Kauppeliini kotona? - -_Rouva Kauppelin_: Valtuusmies Kauppeliinia kai tarkoitatte? - -_Rimppi_: Niin. Tunteehan valtuusmieskii minun, monta kertaa nuorena -miehenä kun valtuusmieskii oli hanskamaakarin sällin tytär, tanssimme -me yhdessä. - -_Rouva Kauppelin_: Oh! Anders, Anders! - -_Kauppelin_: (tulee) Päivää, mikä asiasi? - -_Rimppi_: Tulin sopimaan siitä ojajutusta. Minä ehdottaisin, että -yhdessä kaivatamme ojan, jota myöten molempien parkkivesi juoksee -järveen. - -_Rouva Kauppelin_: Korjatkaa pois se santaläjä! - -_Rimppi_: Siihen en voi suostua. - -_Rouva Kauppelin_: Mutta minun mieheni määrää valtuustossa, että te -saatte noukkia jokaisen santamurun. - -_Kauppelin_: Jos minä tahdon, niin voin ajaa asiani juoksun siihen -suuntaan. - -_Rimppi_: Kävin äsken pormestarin puheilla ja pormestari sanoi, että -asiasta on sovittava naapurien kesken. - -_Kauppelin_: Sinä, sinä olet kiero mies! - -_Rimppi_: En ole kiero, enkä väärä, mutta jaksan minä vedättää aidan -eteen vielä yhden santakuorman lisää. - -_Rouva Kauppelin_: Hävytön mies! - -_Kauppelin_: Soh, soh, Akusta, ei niin. Tahdon jalomielisesti rangaista -pahan hyvällä, koska nyt olen edistykseni kukkuloilla. Olen kutsunut -sinut ilta-aterialle, tule, mutta käyttäydy kuin vieraissa ainakin! -Otatko nyt santaläjän pois! - -_Rimppi_: Perästä kuuluu sanoi torventekijä. Minä tulen. Hyvästi -sinatyörskä. (Menee.) - -_Rouva Kauppelin_: Hyi! Sellainen viimeisen päivän mies, sellainen -saastainen sekotus! - -_Kalle_: (Oikeita juhlapuvussa servietti kainalon alla.) Pormestari on -lähettänyt klasia ja kukonpaisti on palanut pohjaan. - -_Rouva Kauppelin_: Voi taivas! (Oikealle.) - -_Urkuri_: (Perältä hännystakissa kädessä kukkavihko.) Heipä, hei! Terve -viljon veikkonen! Paraimpana ystävänäsi kiirehdin onnittelemaan sinua -menestyksesi johdosta. Otan osaa niin suruihisi kuin iloihisi, sillä -vaikka minussa sykkii taiteilijaveri, en silti ole häilyväinen, olenhan -minäkin kantanut korteni sinun suureen vaalikekoosi. - -_Kauppelin_: Höm, hehhee, mitä ne nyt siellä vihollisleirissä? - -_Urkuri_: Irvistävät ja itkevät ja soittavat surun hymnejä epätoivon -uruilla. - -_Kauppelin_: Sinun vertaavaisuutesi ei ole ontuvainen, hehhee! - -_Urkuri_: Yksi soraääni on iloni kanteleessa. - -_Kauppelin_: Mitä? Onko tapahtunut vaalissani erehdys, niin sanoakseni -paljastus, höm, ei, asianhaarojen käänne? - -_Urkuri_: En ymmärrä sinua. Ei, minä tarkoitan, että setäni kuulemma on -kuoleman sairas. - -_Kauppelin_: Vai ei sen pahempaa. Minä onnittelen, sittehän olet kohta -rikas mies. - -_Urkuri_: Niin ja sentähden ajattelin, että saisi jo se ihana aika -minulle koittaa, jolloin saan sinun tyttäresi omakseni. - -_Kauppelin_: Tiedäthän, etten ole naimaliittoa vastaan, odottakaamme -asianhaarojen sitovia voimia, minun rouvani ehkä vihdoin taipuu, höm. -Kas tuolta tulee Eveliina, puhu hänelle itselleen, minä menen -viimeistelemään puheeni ratkaisevaa loppua. (Menee.) - -_Urkuri_: Armas neiti, nöyrin palvelijanne. - -_Eveliina_: Herra äänien värvääjä ja vallan hännystakissa! - -_Urkuri_: (Tarjoo kukkavihkoa.) Saanko minä tarjota tämän. Ymmärrättekö -kukkaskieltä? - -_Eveliina_: Ah, ruusuja! Kiitos. - -_Urkuri_: Minä näin viime yönä teistä niin ihanaa unta, teidän -silmistänne tahtoisin minä selvityksen etsiä. - -_Eveliina_: Te puhutte tänään niin kummallisesti. - -_Urkuri_: Minä näin unta, että me soitimme nelikätisesti suuressa -hopeasalissa, ja ilma oli täynnä ruusuja ja sointuja ja me keinuimme -laulun laineilla ylös, ylös. - -_Eveliina_: Pianiino myöskin? - -_Urkuri_: Veitikka! Ja avaruudesta kaikui soiton jumalattarien kuoro: -oi, armas, jos en sua saa. Katsokaa Eveliina, saanhan minä sanoa -Eveliinaksi, katsokaa mitä kukkavihossa piilee! - -_Eveliina_: (Ottaa vihosta paperin.) Nuottipaperi! - -_Urkuri_: Siinä sävellys, jonka teille lupasin. Vuosikausia on se sävel -korvissani soinut, povessani olen sitä kantanut kuin orpolasta. - -_Eveliina_: (Lukee.) Oi, armas, jos en sua saa, niin koittaa elon -surut, ma murheen virttä laulelen, soi murheen mustat urut. - -_Urkuri_: (Lukee.) Mut jos sa mua rakastat, niin ilo surun voittaa, ja -rinnassani riemuiten kultaiset urut soittaa. - -_Eveliina_: Mutta jos mamma tämän näkee... - -_Urkuri_: Rakas Eveliina, olkoon tämä meidän salaisuutemme. - -_Eveliina_: Tämä tuli niin äkkiä. Minä ihan punastun. - -_Urkuri_: Punastutte kuin ruusu. Ah, Eveliina. (Kietoo kätensä -Eveliinan vyötäröille.) Taiteilijasydämmeni palavimmasta pohjasta minä -sinua rakastan. - -_Eveliina_: Ky-kysykää mammalta! Joku tulee! - -_Urkuri_: Saanko minä siis.... - -_Kalle_: (Kulissin takaa.) Kuules Miina, sokerinuppuni, herran -terttuni! - -_Miina_: Mitäs sinä siinä rimpuilet, pöytä kaatuu. - -_Urkuri_: Voi vietävä! Menkäämme teidän kammioonne! - - (Vie Eveliinan vasemmalle; Miina ja Kalle kantaen pöytää.) - -_Kalle_: Voi, turkanen, kuinka sinä tänään olet nätti valkosessa -esiliinassas. - -_Miina_: Ja sinä olet mustahäntäinen korppi. - -_Kalle_: Nyit minä olen oikein herra, parempi kuin Antti sälli, eikä -ole kalkkunan nenää, ei ollenkaan. - -_Miina_: Antti puhuu hullutuksin humalassa, mutta sinä puhuit aina. - -_Kalle_: Mutta kun minusta tulee mestari. - -_Miina_: Vielä mun mitä. Haltiusmies tai pormestari, veussu! - -_Kalle_: Niin sinusta tulee pormestarinna. - -_Miina_: Se on vasta vaasasta! - -_Kalle_: Ja minä ostan sinulle oikein alpakkahameen. - -_Miina_: Milläs sinä ostat? - -_Kalle_: Nips napin paikalla kuin Poukan taivaaseen pääsö, tui, tui! - -_Miina_: Pyh! pysy kauempana! - -_Kalle_: (Nipistää Miinaa korvasta.) Sinä olet sellainen taltiainen. - -_Miina_: Jos et sinä, niin minä lyön sinua kuupalla päähän. - -_Kauppelin_. (Paperi kädessä.) Arvoisa herrasväki... - -_Kalle_: Kuules, mestari sanoo meitä herrasväeksi. - -_Kauppelin_: Minulla on suuremmoinen ilo nähdä teitä täällä? - -_Kalle_: Niin, mutta rouva on vallan toista mieltä. - - (Miina hihittää.) - -_Kauppelin_: Minun sydämeni on liikutettu... Mitä te täällä? - -_Kalle_: Mestari, minä kratulieraan. - -_Kauppelin_: Älkää häiritkö minua minun tärkeässä toimituksessani! - - (Miina, Kalle pois.) - -_Rouva Kauppelin_: (Ponsuuri kädessä.) Anders! - -_Kauppelin_: Miksi niin tuimalla äänellä? - -_Rouva Kauppelin_: Minä sanon vielä kerran: Anders! - -_Kauppelin_: Mitä nyt? - -_Rouva Kauppelin_: Koska sinä tulit kotiin yöllä klubista? - -_Kauppelin_: Noin kello puoli yhden aikaan. - -_Rouva Kauppelin_: Etkä poikennut mihinkään? - -_Kauppelin_: Joko sinä taas. - -_Rouva Kauppelin_: Taas, taas. - -_Kauppelin_: Sanoinhan, että menimme onnistuneen vaalin jälkeen klubiin -hiukan lämmittelemään. - -_Rouva Kauppelin_: Kuinka sinä tulit kotiin? - -_Kauppelin_: Kuljimme koreasti keskellä katua niinkuin valtuusmiehetkin -tekevät palatessaan kokouksista raastuvassa. - -_Rouva Kauppelin_: Kuinka pääsit sisään? - -_Kauppelin_: Koitin katuovesta. - -_Rouva Kauppelin_: Sinä valehtelet. - -_Kauppelin_: Mutta olin hukannut avaimeni. Tästä lähin täytyy laittaa -sähkökello. - -_Rouva Kauppelin_: Sähköä sinulla on päässäsi. Mutta kuinka sinä herran -nimessä sittenkin pääsit kotiin? - -_Kauppelin_: Kiipesin portin yli, eläinlääkäri Stumlander minua auttoi. - -_Rouva Kauppelin_: Entäs sitten? - -_Kauppelin_: Entäs sitten, seisoin tietysti pihalla. - -_Rouva Kauppelin_: Seisoit? Hoipertelit. Entäs sitten? - -_Kauppelin_: Koputin kyökin akkunaan. - -_Rouva Kauppelin_: Kyökin häh? Koputit hiljaa, tulit kuin varas yöllä -omaan kotiisi. - -_Kauppelin_: Olisiko minun pitänyt mennä sällien puolelle makaamaan. - -_Rouva Kauppelin_: Niin, olet sinä kerran kanakopissakin maannut. Ja -millaisessa siivossa sinä silloin olit, räähkä! - -_Kauppelin_: Räähkä? Älä puhu sellaista minulle, joka olen kaupungin -valtuusmies! - -_Rouva Kauppelin_: Sinä et ole muuta kuin ontto nolla ja kurja -kysymysmerkki. - -_Kauppelin_: Akusta! - -_Rouva Kauppelin_: Minä en ole sinun Akustasi! -- ja Miina tuli -avaamaan? - -_Kauppelin_: Niin. Kukas muu! - -_Rouva Kauppelin_: Kukas muu. Voi, minua onnetonta! - -_Kauppelin_: Mikäs sinun on? Enhän sinua herättänyt, hiljaa kömmin -vuoteeseen. - -_Rouva Kauppelin_: Kenen vuoteeseen? - -_Kauppelin_: Sinun tietysti. Entä sitten? - -_Rouva Kauppelin_: Vielä häntä kysyy. Kyllä minä tiedän, Anders, sinä -höyläät minun ruumiskirstuani. Mokoma perheenisä, jolla on naimaijässä -oleva tytär! - -_Kauppelin_: Soh, soh, Akusta, sinä puhut kuin unissapuhuja. - -_Rouva Kauppelin_: Huuti! Vielä tässä teeskentelet. Mitä sanoo tästä -tohtori, mitä sanoo pormestari ja koko kaupunki? - -_Kauppelin_: Minä olen kuin pilvistä pudonnut. - -_Rouva Kauppelin_: Sinä yötyri, aviorikkoja, sinä, sinä, oh, minä -kuolen varmaan. Anders! Mikä on tämä! (Näyttää hiusneulaa.) - -_Kauppelin_: Hiusneula. - -_Rouva Kauppelin_: Niin, mistä se on joutunut ponsuurisi taskuun! -Vastaa, äläkä kiemurtele kuin ankeriainen! - -_Kauppelin_: Akusta kulta, en kuolemakseni tiedä. - -_Rouva Kauppelin_: Et tiedä. Sinä olet pettänyt minua, sinä punainen -pulisonkimaakari, sinä rietas pöhömaha. Ja tuommoisen rievun kanssa -minä astuin vihkituoliin. - - (Kauppelin peräytyy huonettaan kohti.) - -_Kauppelin_: Pyhä isä auttakoon! - -_Rouva Kauppelin_: Tuommoisen tuulihatun kanssa olen minä syönyt, -juonut ja yöni nukkunut. Etkö sinä häpeä, eikö sinulla ole ollenkaan -sydäntä. - -_Kauppelin_: Älä, älä! Miehellä on miehen sydän. - -_Rouva Kauppelin_: Jestas sentään. Minä toimitan sinun holhouksen alle -ja minä haen sinusta avioeron. - -_Kauppelin_: Akusta kulta! - -_Rouva Kauppelin_: Ja tämän hiusneulan näytän minä tuomareille -tuomioistuimen edessä ja ne tuomitsevat sinun linnaan. - -_Kauppelin_: Enhän minä, enhän minä... - -_Rouva Kauppelin_: Minä revin silmät päästäsi ja minä pyöräytän sinua -tukasta pitkin lattiata niin, että sinun viheliäinen syntinen ruumiisi -on mäsänä. - - (Kauppelin peräytyy huoneeseen, rouva Kauppelin heittää - ponsuurin Kauppeliinin silmille, Kauppelin lukitsee oven.) - -_Rouva Kauppelin_: Isakotti! Avaa, muuten minä huudan poliisia! - -_Urkuri_: (Ovella, viittaa Eveliinan jäämään.) Rouva kulta, mikä -hätänä? - -_Rouva Kauppelin_: Sellaisia ne miehet ovat, uneliaita ja uskottomia! - -_Urkuri_: Mitä pahaa on miehenne tehnyt? - -_Rouva Kauppelin_: Katsokaa tätä! (Näyttää hiusneulaa.) - -_Urkuri_: Hiusneula, hm! - -_Rouva Kauppelin_: Tämä neula on pistänyt puhki minun sydämmeni, tämä -neula on ratkonnut sen siteen, joka oli minun ja Andersin välillä. - -_Urkuri_: Istukaa ja rauhoittukaa, rouva! - -_Rouva Kauppelin_: (Itku kurkussa.) Minä en enää koskaan saa rauhaa, -Anders on sen murhannut. Katsokaas, tämän löysin minä hänen ponsuurinsa -taskusta. - -_Urkuri_: Hahhaa! - -_Rouva Kauppelin_: Mitä te nauratte? Te olette samanlainen! - -_Urkuri_: Tässä on tapahtunut hullunkurinen erehdys. Se koiranleuka -Stumlander pisti tämän neulan eilen yöllä klubissa Andersin taskuun. - -_Rouva Kauppelin_: Stumlander, se trankkitynnöri, jolla on vesinäppylä -silmän alla. Onko se totta? - -_Urkuri_: Kunniasanallani vakuutan, unohdin koko asian. Ajatelkaamme -muuta? Tietäkääs, rouva, olen hommannut palokunnan soittokunnan kadulle -soittamaan, olen erityisesti Andersin kunniaksi säveltänyt -valtuusmiesmarssin ja Andersin palokomppania saapuu sinne -soihtukulkueessa. - -_Rouva Kauppelin_: Voi, Anders raukkaa! Katsokaas, minä en voi mitään -luonnolleni, mutta nyt minä olen iloinen. Kiitos urkuri, olen saanut -teistä toisen käsityksen. - -_Urkuri_: Saatte ehkä vielä paremman käsityksen, jahka minä kerran olen -director cantus. - -_Rouva Kauppelin_: Tirehtööri! (Ovikello soi.) Hyvä herra Urkuri -- -toivokaamme tirehtööri, -- menkää lohduttamaan Andersia, tässä harja, -puhdistakaa hiukan ponsuuria! (Menee eteiseen.) - -_Urkuri_: Sulkeudun suosioonne. (Koputtaa Kauppeliinin ovelle.) Älä -pelkää, minä se olen! (Menee huoneeseen.) - -_Kamreerska_: Tässä minä taas olen. Eihän täällä vielä ole vieraita. - -_Rouva Kauppelin_: Jätän ulko-oven raolleen, että pääsevät muitta -mutkitta sisään. Kiitos laseista, Sesilia. - -_Kamreerska_: Ei mitään kiittämistä. Tiedätkös, Augusta, kaikki ihmiset -juttelevat näistä pidoista. - -_Rouva Kauppelin_: Tiedätkös, en ole koskaan elämässäni ollut niin -iloinen kuin tänään. Istuhan sohvaan juttelemaan! - -_Kamreerska_: Kuules, minä olen päässyt hiukan sen tervajutun perille. - -_Rouva Kauppelin_: Noo? - -_Kamreerska_: Pormestarin palvelustyttö, jonka veli kulkee yöllä -kadulla palovartijana, kertoi, että palovartijat olivat nähneet miehen -varjon, joka hiipi teidän akkunanne alta ja katosi Bärlundin taloon, -missä tohtori Keino asuu. - -_Rouva Kauppelin_: Eivätkö miestä tunteneet? - -_Kamreerska_: Pitkä oli ollut, kadulta olivat löytäneet silmälasit, -niin että kyllä poliisit ovat hyvillä jäljillä. - -_Rouva Kauppelin_: Puhuit tohtori Keinosta. Kuules, minulla on pieni -salaisuus, istuhan lähemmäiksi! - -_Kamreerska_: Minä olen kovin utelias. - -_Rouva Kauppelin_: Tohtori Keino kävi täällä tänään. Hän oli hiukan -hämillään. - -_Kamreerska_: Niin, meidän rakas tohtorimme on hiukan ujonlainen. - -_Rouva Kauppelin_: Jätin Eveliinan ja tohtorin kahden saliin, mutta -minä luulen, että he puhuivat muutakin kuin ruottinkieltä. - -_Kamreerska_: Mitä kieltä, en ymmärrä? - -_Rouva Kauppelin_: Sitä kieltä, jota kaikki osaavat, ymmärrätkö nyt? Ja -tohtori sanoi minulle, että Eveliina edistyy. - -_Kamreerska_: Tohtori sanoi minulle aivan toista. - -_Rouva Kauppelin_: Katsos, kun minä tulin kyökistä, niin minä kuulin -kaikki. - -_Kamreerska_: Mitä, mitä sinä kuulit? - -_Rouva Kauppelin_: Tohtori oli punainen kuin kukko ja... - -_Kamreerska_: Ja? Sinä kiusaat minua. - -_Rouva Kauppelin_: Ja sammalsi: minä, hm, rakastan teitä, neiti. -Katsos, Sesilia, hän puhui rakkauden kieltä. Sitä minä vaan ihmettelen, -miksi tohtorin kädet olivat tervassa, kun minä annoin siunaukseni. - -_Kamreerska_: (Nousee sohvasta.) Tämä ei ole totta, tämän sinä olet -keksinyt. - -_Rouva Kauppelin_: Mika sinuun on tullut? Oletko sinä ehkä hiukan -mustasukkainen? - -_Kamreerska_: Hoo, minäkö? Eveliina tohtorille, mikä mesaliangssi! -Tohtori sanoi minulle, että Eveliinalla on kalanaivot. - -_Rouva Kauppelin_: Kalanaivot. Hillitse kieltäsi, lasareetin -kampreerska! - -_Kamreerska_: Hanskamaakarin tytär, et ole syntynyt sivistyneestä -perheestä kuten minä. - -_Rouva Kauppelin_: Kaunista sukua! Aatelissukua muka. Mihinkä ne -aateliskirjat katosivat, ei niitä ole merellä eikä maalla eikä missään! -Puuttuva lenkki! Taitaa puuttua jok'ainoa lenkki. Mitä jätti jälkeensä -sinun sotamiehestä kohonnut isäsi? Vanhan koin syömän mahonkisängyn ja -mustuneen kynttiläjalan. - -_Kamreerska_: Älä häväise isäni muistoa! - -_Rouva Kauppelin_: Talosta taloon sinä kuljet kuin syöpäläinen -juorukello kaulassa. - -_Kamreerska_: Mokomassa talossa olen minä käynyt, talossa, jonka -hajun tuntee jo pitkän matkan päästä, talossa, jonka isännän -valtuusmieshullutuksia koko kaupunki nauraa. Ehei, tohtori on liian -hyvä tällaiseen ryöväripesään, tohtori on monivuotinen ystäväni, ja -minä vien hänet ihan nenäsi edestä! - -_Rouva Kauppelin_: Pidä tohtorisi, jo vakka kantensa löysi. On -Eveliinalla rikkaampiakin kosijoita. Mutta kuules, rakas herttainen -Sesilia, maksahan pois ne pikkuvelkasi! Maksan, maksan, huomena maksan, -jopa kai! - -_Kamreerska_: Maksan vaikka tänä iltana, sillä minulla on hienoja, -varakkaita ystäviä. Luuletko, että täällä enään kukaan kunnon ihminen -käy! Tyytykää te matami Kauppiska vaan Rimpiskän seuraan! - -_Rouva Kauppelin_: Lasaretin rotta, muistatko kuinka huonoa ruokaa -sinun miehesi antoi sairaille? Kuolivat raukat, ja sinun miehesi oli -menettää virkansa, luuletko, ettei sitä tiedetä! - -_Kamreerska_: Minä haastan sinut käräjiin kunnian loukkauksesta, kyllä -vielä näet. En ikinä enää avaa näitä ovia. - -_Rouva Kauppelin_: Ei ole väliä. - -_Kamreerska_: Hyi! - - (Menee kiireesti ovesta.) - -_Urkuri_: (Ovella.) Eveliina! - -_Eveliina_: (Toisella ovella.) Missipulus, missi, kissi, kis, kis! - -_Urkuri_: Leskirotta missin ottaa, hus, hus! - -_Rouva Kauppelin_: (Huomaamatta.) Hyi! - -_Urkuri_: No kerrankin sai kamreerska kuulla kunniansa. Sen hän -ansaitsee, vanha juorukello. - -_Rouva Kauppelin_t Haukkui kuin sylikoira, kun ei ruokaa saa. Siinä sai -osansa Anders ja Eveliina ja kaikki. Sanoi tohtorin sanoneen, että -Eveliinalla on kalanaivot. Mutta sen minä sanon, ettei Eveliina enään -tarvitse mitään latinaruottia. - -_Eveliina_: Mieluimmin minä menisin talouskouluun. - -_Urkuri_: Taisi olla kuin ketun ja pihlajamarjojen, kamreerskahan -hyppää tohtorin kintereillä aamusta iltaan. - -_Rouva Kauppelin_: Eveliina on liian hyvä sille kirjatoukka friiarille, -jolla ei ole muuta kuin vanha kirjakaappi ja vanhoja lukuvelkoja. - -_Urkuri_: Rahojanne hän vain kosi, sitä vastoin tunnen toisen, joka ei -rahoja katso, vaan on katsonut syvään Eveliinan silmiin. - -_Rouva Kauppelin_: Tarkoitatteko... Kaikesta huolimatta ei kampreerskan -kiukku saa häiritä tämän illan iloa. Kohtahan jo vieraatkin saapuvat. -Eveliina, eihän sinulla ole uutta kultasolkeasi, joudu! - - (Eveliina pois.) - -_Urkuri_: Teidän tyttärenne on ihastuttava, Tuollainen silmälasiherrako -hänet nappaisi, se olisi rikos luontoa vastaan. - -_Rouva Kauppelin_: Silmälasiherra, niin. Kuulkaas, palovartijat -löysivät kadulta silmälasit, olikohan ne tohtorin omat? - -_Urkuri_: Kuulin kellosepältä, että tohtori oli ostanut uudet "silmät". - -_Rouva Kauppelin_: Ahaa, nyt selviää minulle kaikki, tohtorin kädet -olivat tervassa... silmälasit... Bärlundin talo... pitkä mies. Tohtori -on tervannut meidän katupeiliimme, selvä kuin päivä. Ja sellaiselle -olin tyttäreni antaa. - -_Urkuri_.: Vanhan miehen vanhoja ylioppilaskujeita, hahhaa! - -_Rouva Kauppelin_: Ja kampreerska on ollut yksissä juonissa. - -_Urkuri_: Kunnioitettava rouva Kauppelin. Tahdon puhua teille vakavia -asioita. Minun setäni on kuolemaisillaan ja tiedättehän, että hänen -kuoltuansa voin perustaa sievän kodin. Tarvitsen itselleni vain kodin -haltijattaren ja olen löytänyt sen teidän tyttäressänne, hänen -suostumuksestansa olen melkein varma. - -_Rouva Kauppelin_: Tämä tuli niin odottamatta. - -_Urkuri_: Olen teitä aina kunnioittanut kuin äitiä, ja miehenne herra -valtuusmies on parain ystäväni, hän on minun puolellani. - -_Rouva Kauppelin_: Anders raukka, mitähän hän nyt ajattelee! - -_Urkuri_: Eräässä isossa kaupungissa on minua kehoitettu hakemaan -lukkari-urkurin paikkaa ja... - -_Rouva Kauppelin_: Ja voitte päästä tirehtööriksi. - -_Urkuri_: Niin luulen. - -_Rouva Kauppelin_: Ennemmin annan minä tyttäreni teille kuin -tohtorille. - -_Urkuri_: Joka on Saksassa leivottu eikä meidän kotimaisten tohtoriamme -vertainen. - -_Rouva Kauppelin_: Niinkö. Siinä tapauksessa -- ja tohtorin kiusaksi ja -kampreerskan mieliharmiksi... - -_Urkuri_: Minä pyydän ja rukoilen, onneni siitä riippuu. - -_Rouva Kauppelin_: Minä suostun. - -_Urkuri_: Oi kiitos... äiti. Te olette parain ihminen, minkä tunnen. - -_Rouva Kauppelin_: Ja Anders saa julaista kihlauksen ennen illallista. -Mutta menkäämme Andersin luo! Varmaankin hän on kovin suruissaan. -(Koputtaa ovelle.) Anders rakkaani, kulta ukkoseni! (Urkuri ja rouva -Kauppelin menevät.) - - (Stumlander ja Keino peräovella kursaillen.) - -_Stumlander_: (Hiukan liikutettuna.) Herra raittius, menkää te ensin, -minä olen vaan eläintohtori! - -_Keino_: Hm, minä. Ei menkää te ensin, minä olen nuorempi, hm! - -_Stumlander_: Mennään molemmat yht'aikaa. - - (Rimppi ja Jokinen tulevat jälessä.) - -_Rimppi_: Kauppeliini on hännystelijä ja puoskari. Ja hän rykii ihan -niinkuin tohtori tekee. - -_Jokineni_: Älä moiti miestä, joka ei ole itseänsä puolustamassa! - -_Rimppi_: Taidat kärkkyillä Eveliinaa, koska niin puolustat. - - (Saapuu muita vieraita.) - -_Ensimmäinen vieras_: Kovin täällä karvarikulmalla on paha haju. - -_Toinen vieras_: Mutta minä olen kuullut, että parkkihaju on -terveellistä keuhkoille. - -_Keino_: Kuten sanoin, väkijuoma on juurineen, mätähaavoineen -hävitettävä ja poltettava, se on paisuke, joka... - -_Stumlander_: Viina ja raittius riippuvat toisistaan. Raittiusseura saa -vuosittain suuren osan viina-anniskelun voittorahoista, siis kuta -enemmän juodaan, sitä enemmän edistetään raittiutta. Minä puolestani -olen koittanut hävittää väkijuomia niin paljon kuin olen voinut. - -_Keino_: Kauniisti sanottu. Minä otan esimerkin omalta alaltanne. Eikös -ole kamalaa, kun markkinamiehet kaatavat viinaa hevosen korviin! - -_Stumlander_: Kamalaa, kamalaa. Pitäisi perustaa juoppojen hevosten -parantola. - - (Kauppelin, Rouva Kauppelin, Eveliina, urkuri tulevat saliin.) - -_Kauppelin_: Höm, rakkaat ystävät ja vieraat, minä tervehdin. - - (Kättelyä ja onnittelua, senjälkeen pitempi äänettömyys.) - -_Ensimäinen vieras_: Taitaa tulla kylmä ilma. - -_Toinen vieras_: Itä hiukan ruskotti aamulla. - -_Kauppelin_: Missähän pormestari ja tukkukauppias viipyvät? - -_Rouva Kauppelin_: (Menossa kyökkiin.) Kas herra tohtori, en huomannut, -eihän kätenne olekkaan tervassa ja teillä on ihan uudet lasisilmät, -niillä näette kai nyt yölläkin kadulla lukea. - -_Keino_: Hoc est mirabile. Hän puhuu ihmeitä, hm. - -_Kauppelin_: Rimppi, tässä kunnian valaistuksessa annan minä kaikki -anteeksi ja rakentakaamme nyt ystävyyden muuria. - -_Rimppi_: Mutta ei sannasta, niinkö? - -_Rouva Kauppelin_: Kuinkas Rimpiskä jaksaa, voi, minä unohdin lähettää -kutsukortin. (Menee oikealle.) - -_Rimppi_: Perästä kuuluu, sanoi torventekijä. - -_Urkuri_: Kas, kuinka tohtori mulkoilee ympärilleen kuin märkä varis -aidan seipäällä, hahhaa! - -_Eveliina_: Missipulus, hahhaa! - - (Kalle ja Miina tarjottimineen, Rouva Kauppelin.) - -_Rouva Kauppelin_: Olkaa niin hyvät, tyytykää siihen, mitä meidän -yksinkertainen talomme voi tarjota! - -_Keino_: Seuran vuoksi teen minä tämän pienen poikkeuksen. - -_Stumlander_: Huit rumpsis! Olisipa tämä edes konjakkia. - - (Kaikki kilistelevät.) - -_Urkuri_: Maljasi, Eveliina. - -_Jokineni_: Kiitos, minä en nauti väkijuomia. - -_Stumlander_: (Nykien Keinoa.) Pitäkää nyt jo se puhe! - -_Keino_: (Nousee seisomaan.) Jo Cicero (lausuu kikero) aikoinaan piti -mainiot puheensa Catilinaa vastaan, hm, toisin sanoen pahetta vastaan; -minä en ole mikään Cicero, mutta yhteiskunta on suunnilleen pysynyt -samana. Nykyaikainen Catilina on vesikansan vastustuspuolue. Tapauksien -sitova voima ei Rooman aikojen jälkeenkään ole voinut parantaa -yhteiskunnallisia ruttohaavoja, hm... - -_Rimppi_: Tohtoriltahan se Kauppelin varastaa sanansa. - -_Jokineni_: Minäkin olen raittiusmies, mutta Keino pilaa mielestäni -lörpötyksillään hyvän asiamme. - -_Keino_: Kuten muinoin tribuuni Rooman torilla seisoo tänään -joukoissamme mies, lääkäri niin sanoakseni, joka uutteruudellaan, hm, -pelkäämättömyydellään, hm, sankariudellaan, hm, on koittanut sanalla -sitoa ja toiminnan karboolivedellä parantaa potevan kaupunkimme -mätähaavoja. - -_Stumlander_: (Puoliääneen.) Eikös parkkivedellä! - -_Keino_: Nyt kun hän on unus patrum urbis, on yksi kaupunkimme isiä, -toivomme, hm, että hän yhä suuremmalla sankariudella jatkaa alotettua -työtään. Minä juon hänen maljansa. - -_Stumlander_: Vedessä, fyi fan, sillä tämä punssi on kuin vettä. - -_Keino_: Minä kumarran. - -_Stumlander_: Eläköön raittivuus! - -_Rouva Kauppelin_: Herra Stumlander, nyt ette ole hiusneuloja -poimimassa. - -_Kauppelin_: (Rykien.) Höm. Arvoisa herrasväki, minä, minä... -Asianhaarojen pakotuksesta ja vaikutuksesta olen minä ylöttynyt siihen -asianomaiseen asemaan, jossa tahdon uhrata henkeni ja yritteliäisyyteni -rakkaan kaupunkimme ylösrakennukseksi. Tämän sanon minä torjuakseni -tohtori Keinon kauniit, oppineet sanat, höm. Minä olen puhunut, höm. Ja -samalla saan minä sen arvaamattoman kunnian ilmoittaa, että minun -tyttäreni... - -_Kamreerska_: (Ilmestyy äkkiä peräovelle.) Suokaa anteeksi, taisin -unohtaa tänne sateenvarjoni, onko tämän talon numero seitsemänkymmentä -seitsemän? - -_Kauppelin, Rouva Kauppelin, Urkuri, Eveliina_: Kampreerska! - -_Kamreerska_: Saako astua sisään? Minä onnittelen seitsemänkymmentä -seitsemän kertaa. - -_Rouva Kauppelin_: Kuka rouva on? - -_Kamreerska_: Minun nimeni on: paha uutinen. (Kaikki nauravat.) -Kuulkaas, herra valtuusmies, numero seitsemänkymmentä seitsemän on -äänestänyt itseään. Pormestarinna sanoi, että pormestari oli sanonut, -että Kauppelin on antanut äänensä itselleen. - -_Kauppelin_: (Hämmästyneenä.) Mi-mitä! Kuka sen voi todistaa. - -_Kamreerska_: Tässä kaupungissa ei ole kahtakymmentäkolmea ääntä -kellään muulla kuin Kauppeliinilla, siitä saivat kiinni! - -_Kauppelin_: (Peräytyen.) Oh, miksi piti tämän tulla juuri nyt. - -_Kamreeska_: Ja parturi aikoo tehdä valituksen. - -_Kauppelin_: Minä en todellakaan tiedä, kuinka se tapahtui, pöydälläni -oli kaksi vaalilippua, Virtanen ne varmaankin sekoitti. - -_Urkuri_: Minäkö? Vastaatkos sinä sanoistasi! - -_Kamreerska_: Älkää kiivastuko, herra virrenvetäjä -- olette minua -panetellut -- teidän köyhä mökkiläissetänne nousisi haudastaan. - -_Rouva Kauppelin_: Mitä minä kuulen! - -_Urkuri_: (Änköttäen.) Mi-minulla on toinen setä Amerikassa. - -_Kauppelin_: Minä en koskaan anna sinulle tytärtäni ja maksa jo pois -entisetkin velkasi! - -_Urkuri_: Viis tyttärestäsi, pilaisi soraäänillään koko elämäni. - -_Eveliina_: Hyi, minä en ole teitä koskaan rakastanut! Pois minun -silmistäni! - -_Kamreerska_: (Tarttuu Keinoon.) Tulkaa pois, rakas tohtori, olette -joutunut väärään seuraan! - -_Keino_: Hm, todellakin, nyt muistan, minun discipuluksillani on -huomenna koekirjoitus ex tempore, minun täytyy, minä kumarran! - -_Rouva Kauppelin_: Ulos harakka! - -_Kamreerska_: Hahhahhaa! - - (Taluttaa Keinon peräovesta.) - -_Urkuri_: Mi-minä myöskin, kiireellisiä tehtäviä, nöyrin palvelijanne! -(Menee.) - -_Rimppi_: Minun on nälkä. (Menee.) - -_Stumlander_: Hik, minä menen Viktoriaan tuutingille! - - (Menee, muut vieraat seuraavat.) - -_Jokineni_: Kun talo sortuu, niin hiiret pakenevat. - -_Kauppelin_: Mikset sinäkin lähde? - -_Jokineni_: Kuules Antti, olen sinulle aina sanonut: parempi mustana -nahkurina kuin herrojen pilkan valkoisena maalitauluna. - -_Kauppelin_: Mikä häväistys, mikä häväistys! - -_Rouva Kauppelin_: Jestas sentään kun minua sapettaa, tuli tässä ihan -turhaan hommattua niin paljon ruokaa. - - (Puhaltaa kynttilät sammuksiin. Kalle ja Miina tuovat - tarjottimia ja lasia.) - -_Kalle_: Miina, menes sinä erellä! - -_Miina_: Ei, menes sinä! - -_Kalle_: Talitiainen! - -_Miina_: Västäräkki! Kuulkaas rouva, minä tiärän kuka tervas peilin, -parturin poika sen teki. - -_Rouva Kauppelin_: Emme tarvitse enään mitään. - -_Kalle_: Mestari! Ei kun herra haltiusmies. Turkin pippuri, Antti on -taas emäpletkassa, se putos äsken parkkitiinuun. - -_Kauppelin_: Uikoon siellä kunnes selviää! (Kalle ja Miina jäävät -töllistelemään.) Oh, höm, höm! Mutta kerran minä vielä yritän. Kerran -minullakin on äänivalta. - -_Rouva Kauppelin_: Sinä et yritä enään mitään, vaan menet koreasti -nukkumaan, sillä tästälähin on minulla äänivalta talossa. - -_Kauppelin_: Soh, soh, mammakulta... Kuules, (kadulta kuuluu palokunnan -räikeä marssi) tämän piti tapahtuman samanlaisena päivänä kuin silloin, -kun pappa oli kuvernöörin päivällisillä. - - (Soitto paisuu.) - -_Rouva Kauppelin_: Tämä on kauheata! - -_Kauppelin_: Jukukliut! - - (Pistää sormensa korviin, Rouva Kauppelin tekee samoin.) - -_Rouva Kauppelin_: Hiljaa! Kuvernöörin päivälliset! - - (Pui akkunasta nyrkkiä soittajille.) - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HERRA "VALTUUSMIES"*** - - -******* This file should be named 62612-8.txt or 62612-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/6/1/62612 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/62612-8.zip b/old/62612-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 7d916af..0000000 --- a/old/62612-8.zip +++ /dev/null |